Yövuorossa Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää PUUNKORJUU METSÄ VAKUUTUKSISTA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE LAKIUUDISTUS OLLAANKO MUUTOKSEEN VALMIITA? METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA KYSYMYSTÄ Metsän vakuusarvo romahtaa • Koivuntaimet loppuivat • Talitinttejä erämetsässä TE EM A : PU U N KO RJ U U . HELMIKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / 946_.indd 1 21.2.2013 15.50
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. metsakirjakauppa.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Eräretkiä Pohjolassa Ax. Fr. Londen Suomennos Kalle Väänänen ja Oskari Väänänen Eräretkiä Pohjolassa on yksi suomalaisen eräkirjallisuuden klassikoita, jonka ainutlaatuisen rehelliset ja monipuoliset metsästystarinat sekä kiinnostava, yksityiskohtainen ajan kuva ovat saaneet lukijoita yhä uusista sukupolvista. Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1923 nimellä Kertomuksia ja kokemuksia eräretkiltä pohjolassa. Uusin tapainokseen on koottu kaksiosaisen alkuteoksen parhaat kertomukset. Jo pikkupoikana metsästyskipinän saanut kir jailija kertoo jännittävistä hetkistä suurriistajahdeissa, ihai lee luonnon kauneutta ja kuvailee lämpimästi lukuisia viisai ta koiriaan. Kustantajan ovh. 42 euroa Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa Heikki Roiko-Jokela (toim.) Metsien hoidon, käytön ja merkityksen kehittymistä valot tava historiateos tarkastelee metsiä samanaikaisesti kansal lisen luonnonvaran, suomalaisen elinympäristön ja muuttu van yhteiskunnan kannalta. Kirjahankkeesta on vastannut Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos. Run saasti kuvitetun teoksen lähestymistapa on kokemushisto riallinen: kuinka ihminen on eri aikakausina ja erilaisissa tilanteissa kokenut metsän, millaiseksi hän on sen mieles sään jäsentänyt ja miten elänyt sen kanssa. Kirjan osat: Jaana Luttinen: Metsän hahmottaminen ja haltuun otto (1500–1850) Erkki Laitinen: Luontoistaloudesta kaupalliseen metsä talouteen (1850–1950) Janne Haikari: Metsän muuttuva merkitys (1950–2000) Kustantajan ovh. 120 euroa Saatavana myös e-kirjana Elisa Kirjasta Suurteos upeassa tuotelaatikossa Suurteos upeassa tuotelaatikossa Uppoudu tarinaan ja arjen elämään Kirjat Maka 2-13.indd 1 17.2.2013 16.28 1153_.indd 2 21.2.2013 15.51
metsälehti makasiini 42 52 20 SISÄLLYS NRO 2/ 28.2.2013 4 PääkiRjOitus: Kantohinnat joustivat jo 6 MetsäNOMistaja: Pentti Rytikoski uskoo yhdistysten pärjäävän 12 uutiset: Metsien vakuusarvo romahtaa 14 Koivuntaimet loppuivat tarhoilta 15 MetsätyyPPi: Kuka sopii metsuriksi? 16 MaRkkiNat: Viimeisiä viedään 18 kuukaudeN PuukauPPa: Erämaaleimikot yhteismyyntiin 19 VeRkOssa: Tuleeko pinta-alavero? Teema: Puunkorjuu 20 yksiN yössä Korjuuyrittäjä tekee talvella pitkää päivää. oma meTSÄ 32 MetsäNhOitO: 10 kysymystä metsävakuutuksista 35 MOOttORisahakOulu: Älä tingi turvallisuudesta 36 MetsäPeRiNtö: Testamentin uudet mahdollisuudet 38 kysy POis: Miksi ei Tilhi laula? 40 tutkiMus: 20 miljoonaa kiloa nokittavaa 41 MetsäläiseN allakka: Ei ikinä 42 VaRusteet: käsiNeet OVat Pääasia Pystykarsija, metsuri, luontokuvaaja ja kelkkailija kertovat, millaisilla käsineillä pakkasella pärjää. 46 halPakiN haNska tOiMii 50 RahaPuu: Yksi totuus 51 eNNeN & Nyt: Pellosta mäntymetsäksi 52 lakiuudistus: se kauaN OdOtettu MuutOs Professori Pasi Puttonen pohtii, onko metsäala valmis metsälakiuudistukseen. 58 luhta: Metsätiaiset talvipuuhissa 62 kOluMNi: Tsunami vai loiva laine puumarkkinoille? 64 taPiONPöydältä: Juhlahetkiin 70 RistikkO 72 Pilkkeet: Kasvua talvella 74 tuOte & tekijä: Vanhan pelastaja 4 ARi KoMulAinEn sEPPo sAMuli MiKKo RiiKilÄ 3 MAKASIINI 2 • 2013 3 MAKASIINI 2 • 2013 1179_.indd 3 22.2.2013 16.03
PEFC/02-31-162 Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna lehto-isokoski p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 ILMOItusMyyntI Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 09 315?49?849 040 835 6479 asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?844 Palvelupäällikkö Heta Välimäki (äitiyslomalla) susanna Pellinen p. 09 315?49?842 045 130 0211 metsätaloudellinen ammatti -lehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu 1933. aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 38?242 (lt/11) Painopaikka Forssa Print 2013 Kannen kuvitus ARI KOMULAINEN vauhdittamistoimet olisivat tässä tilanteessa outoja. Valtio tarvitsee rahaa, ja puun ostajat näkisivät mielellään, että tarjonnan kasvu pitäisi kantohinnat kurissa. Vaikka tukin hinta on laskenut, sahoilla sitä pidetään edelleen kalliina verrattuna lopputuotteiden hintoihin. Kepin käyttö on silti tähän hätään liioittelua. Markkinoihin puuttumiseen liittyy aina riskejä, joten siihen ei pidä ryhtyä kevyin perustein. Meneillään on monia hankkeita, kuten metsälain uudistaminen, joiden on arvioitu helpottavan puun tuloa markkinoille. Niiden vaikutusta odotellessa kannattaa turvautua kaupankäynnin perinteisiin menetelmiin, esimerkiksi puukaupan markkinointiin metsänomistajille. M etsässä ryskätään taas yötä päivää, kuten tämän lehden kansikuvasta näkyy. Puukauppavuodet vaihtelevat, mutta maaliskuu on yleensä aina kaikkein vilkkain korjuukuukausi. Kahtena edellisenä vuotena puuta on silloin hakattu kumpanakin kuusi miljoonaa kuutiometriä. Joka päivä pinoon on kertynyt keskimäärin liki 200?000 kuutiometriä. Niin varmaan käy tänäkin vuonna. Taantumasta ja tehtaiden lakkauttamisista huolimatta metsäteollisuuden puuntarve pysyy viime vuoden lukemissa. Korjattavaa riittää, sillä puukauppa on käynyt vuodenvaihteen pientä hengähdystaukoa lukuun ottamatta tasaisesti koko syksyn ja alkuvuoden. Puuta on tarjottu myyntiin yllättävän paljon siihen nähden, että hinnat ovat laskeneet. Juuri valmistunut Metsäntutkimuslaitoksen tilasto kertoo, että reaalinen kantohintataso oli viime vuonna seitsemän prosenttia matalampi kuin vuonna 2011. Näin halpaa puu ei ole ollut sitten 1990-luvun alun lamavuosien. Runsaan vuoden takaiset myrskytuhot selittävät hintojen laskua, mutta eivät kokonaan. Puun reaalihinta on pudonnut koko maassa. Siitä huolimatta raaka-ainetta ostettiin yksityismetsistä viime vuonna 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ainakaan puupulalla ei voi perustella vaatimuksia metsien kiinteistöverosta tai metsätilamaksusta, jotka taas viime viikkoina ovat nousseet puheenaiheiksi. Metsäteollisuuden päämarkkinoilla taantuma hidastaa kaupankäyntiä, joten puukaupan Kantohinnat joustivat jo täMän nuMeROn teemajutussa Mikko Riikilä esittelee puunkorjuuta, joka kymmenen viime vuoden aikana on muuttunut melkoisesti. Koneet ovat nykyään tehokkaita, mutta itse työ on tullut entistä vaativammaksi. 4 MAKASIINI 2 • 2013 1180_.indd 4 22.2.2013 16.05
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. HELMIKUUSSA Nyt on aika laittaa lumikengät jalkaan, isosompais et sauvat käteen ja mennä tutustuma an talviseen metsään. Kuva Ylläkseltä 20. helmikuuta . Kuva Veikko Hamara 1181_.indd 5 22.2.2013 16.27
”Tämä on hyvä heräTys Metsänhoito yhdistyksille riittää tehtävää, vaikka laki muuttuukin, metsän omistaja Pentti Rytisalo tuumaa. Neuvonnan tarve ei mihinkään katoa. TeksTi Hannu JauHiainen kuvaT JuHa Ollila ” METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 2 • 2013 6 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 6 22.2.2013 16.55
m etsänhoitoyhdistysten rooli muuttuu lakiuudistusten myötä entistä tärkeämmäksi”, sanoo Sodankylän Kelujärvellä maaja metsätaloutta harjoittava Pentti Rytisalo. Rytisalo on seurannut tarkkaan keskustelua metsälain ja ennen kaikkea metsänhoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Yhdistyksen tulevaisuus kiinnostaa virankin puolesta – Rytisalo on Sodankylän metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja. Vaikka lopputulos kummankaan lain osalta ei ole vielä selvillä, yksi asia on Rytisalon mielestä selvä: Metsänomistajan edunvalvontaa sekä neuvontaa tarvitaan entistä enemmän. Vaikka pieni joukko kaikkitietäviä metsänomistajia voi pärjätä omillaan, suuri enemmistö on yhä ammattiavun varassa metsätalouden päätöksiä tehdessään. Yhdistysten onkin nyt tehostettava toimintaansa. ”Uudistus on hyvä herätys yhdistyskentälle. Yhdistysten on omalta osaltaan pystyttävä vastaamaan uusiin haasteisiin. Näitä asioita olisi ehkä pitänyt pohtia jo aikaisemmin.” Jäsenistä huolehdittava Lakiuudistuksen myötä nykyisestä pakollisesta metsänhoitomaksusta todennäköisesti luovutaan. YhdisSodankylässä metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenilleen muun muassa ilmaisen metsäsuunnitelman. Rytisalo selailee omien metsiensä tietoja usein netin kautta. ” Pentti Rytisalo näkee metsän hoito yhdistyslain muutoksen haasteena, mutta uskoo yhdistysten pärjäävän monipuolisia palveluja tarjoamalla. tä yhteistyökumppaneita, eikä yhdistyksen kannata tavoitella esimerkiksi puunkorjuun herruutta. Ensiharvennuksissa ja nuorten metsien kunnostuksissa riittää työsarkaa. Rytisalo haluaisi yhdistyksen ja maakunnallisen metsänomistajien liiton roolin korostuvan maankäytön suunnittelussa. Kaivokset, tuulimyllyt ja matkailu kaventavat koko ajan metsänomistajien mahdollisuuksia metsätalouden harjoittamiseen. Metsän merkitys kasvaa Pentti Rytisalon tila sijaitsee Kelujärvellä parikymmentä kilometriä Sotysten jäsenmäärät saattavat laskea jonkin verran. Osin sen vuoksi, että osa metsänomistajista ei ole kiinnostunut metsätaloudesta. Osa taas hoitaa jo nykyisinkin metsäasioita muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistysten on omalla toiminnallaan kuitenkin saatava metsänomistajat pysymään jäseninään, Rytisalo korostaa. Sodankylässä yhdistys tarjonnut jäsenilleen muun muassa ilmaisen metsäsuunnitelman, jota pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Yhdistys päivittää sinne kaikki toteuttamansa hankkeet. Metsänomistaja voi itse kirjata suunnitelmaan netin kautta esimerkiksi taimikon varhaishoitoja tehdyksi. Rytisalon omien kokemusten mukaan metsäsuunnitelma on toimiva kokonaisuus. Tarvetta ostaa suunnitelmatietoja muualta ei ole. Uusi metsälaki puolestaan on tuomassa uusia vapauksia metsienkäyttöön. Niinpä metsänhoidossa tarvitaan aikaisempaa enemmän ohjeita erilaisten hakkuutapojen ja metsänhoitomenetelmien käyttöön. ”Yhdistysten pitää olla tässä mukana. Uuden lain tuomat metsänkäsittelyvaihtoehdot on esiteltävä metsänomistajille puolueettomasti.” Samalla pitää tietysti kertoa ne riskit, jotka toimenpiteisiin liittyvät. Omaisuuden hoitajaksi Rytisalon mielestä yhdistyksen on tarjottava palveluita koko metsäomaisuuden hoitoon. Osin tätä on jo tehtykin, on esimerkiksi ryhdytty metsätilojen välitykseen. Se on Rytisalon mukaan ollut kaikkein etu. ”Metsätilojen hinnoittelu on nyt käyvällä tasolla. Kenenkään metsä ei vaihda omistajaa 60–70-lukujen tyyliin, jolloin tiloja myytiin vähän kuin häpeillen ja salassa. Ostajina olivat lähinnä metsäyhtiöt, ja hintataso oli sen mukainen.” Rytisalo pitää myös tärkeänä, että yhdistyksen rooli puukaupassa säilyy merkittävänä. Yhteistoimintaa kuitenkin tarvitaan alan toimijoiden kesken. Puun ostajat ovat tärkeiSodankylä METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 8 22.2.2013 15.51
”Taimikonhoidossa olen monen muun meTsänomisTajan kanssa pääTynyT siihen, eTTä hoiToTyöT on TehTävä hyvissä ajoin. yleensä jo silloin, kun kohTeille ei saa kemeraTukea.” dankylästä Lokkaan päin. Vanhan perintötilan hoidosta vastaa nyt kolmas sukupolvi. Jatkon suhteen Rytisalo on mietteliäs. Maataloutta on vielä pellonviljellyn verran. Se loppuu kuitenkin ensi vuonna, kun isäntä tulee eläkeikään. Tilan noin 600 hehtaarin metsäomaisuuden hoidosta Rytisalo toivoo kahden muualla asuvan tyttärensä joskus kiinnostuvan. ”Pelloille on täällä kysyntää, joten viljelys jatkunee niiltä osin toisten toimesta.” Pellonviljelyn lisäksi Rytisalo tekee metsätöitä. Hankintapuuta hän on korjannut jonkin verran myytäväksi polttopuuksi, mutta viime vuosina aika on kulunut etenkin taimikonhoitoon. ”Taimikonhoidossa olen monen muun metsänomistajan kanssa päätynyt siihen, että hoitotyöt on tehtävä hyvissä ajoin. Yleensä jo silloin, kun kohteille ei saa kemeratukea.” On turha odottaa taimikoiden kasvavan läpipääsemättömiksi pöheiköiksi, ennen kuin sinne mennään raivaussahan kanssa, mies korostaa. Ajallaan tehty työ on helpompaa ja uusi taimikko pääsee nopeasti kasvuun. 9 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 9 22.2.2013 15.51
Savotalta laivoja hitsaamaan Rytisalo on sitä sukupolvea, joka on aloittanut metsätyöt isän matkassa hevossavotalla. Puolipuhtaan pöllin parkkuussa kului moni nuoruuden kesä. Sen jälkeen Rytisalon tie vei etelään ja 60-luku meni muun muassa laivoja hitsaillessa. Vuonna 1975 hän palasi isännäksi kotitilalle. Yhdessä vaimon kanssa hoidetusta lypsykarjasta luovuttiin kahdeksan vuotta sitten. Nyt elanto hankitaan erilaisista maaja metsätalouden töistä. Rytisalolle on kertynyt lukuisa joukko erilaisia kunnallispoliittisia sekä maakuntatason luottamustehtäviä. Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajuuden lisäksi hän hoitaa paikallisen kyläpäällikön tehtäviä. Luottamustöiden hoitoon menee hyvinkin kaksi päivää viikossa. Ammattiliitot ovat työtehtävien myötä vaihtuneet Metallin ja AKT:n kautta nykyiseen eli MTK:hon. Yhdistys konsulttina Puukauppoja Rytisalo tekee melko säännöllisesti. Omatoimisesti korjatun puun hän myy enimmäkseen polttopuuna. Pystykaupat hän jättää metsänhoitoyhdistyksen kilpailutettavaksi. ”Vaikka itsellä olisi kohtuullinen asiantuntemus puunmyynnistä, yhdistyksessä on vielä parempaa osaamista tässä suhteessa.” Puukaupan vauhdittamiseksi kaavailtu metsätilamaksu ei miestä innosta. Lappilaisittain ongelmana on enemmänkin riittämätön puun kysyntä kuin se, että sitä ei olisi myytävänä. Rytisalon mielestä metsänhoitomaksun tilalle tuleva uusi maksu olisi turha ja menisi valtion pohjattomaan kassaan. Enemmän huolta pitäisi kantaa siitä, että puulle saataisiin lisää käyttöä. Valtio ja yksityiset metsänomistajat ovat satsanneet melkoiset määrät rahaa, jotta vajaatuottoiset metsät on saatu tuottaviksi taimikoiksi ja nuoriksi metsiksi. Nyt puut uhkaavat jäädä metsiin. Uudet biojalostuslaitokset sekä energiapuuta käyttävät voimalaitokset olisivat erittäin tervetulleita metsänomistajien kannalta. Paikallistuntumaa seuroista Hirvi on Rytisalolle tuttu monessa suhteessa. Hirvituhoja on aika ajoin omissa taimikoissa ja syksyllä osallistutaan Mosku-koiran kanssa paikallisen seuran hirvijahtiin. Rytisalo pitäisi hirvikannan kohtuullisena, mutta jonkinmoisia hirvituhoja pitäisi metsänomistajien varautua sietämään. Lapissa ja Sodankylässä hirviä on pyydetty viime vuodet urakalla, mutta eivät ne ole loppumassa. Tuoreimmat hirvenjäljet Rytisalo löytää Kelujärven takana oleva piilopirttinsä pihamaalta. Pihlajanoksat ovat vieraille maistuneet, mökkitien varrelta on emä taitellut nuoria mäntyä vasalleen. Kolmaskin hirvi näkyy porukassa olleen. Metsästyksessä Rytisalo näkee tärkeänä paikallisten metsästysseurojen toiminnan. Ne ovat pian ainoita tahoja, jotka järjestävät edes jonkinlaista yhteistoimintaa hiipuvilla syrjäkylillä. ”Minusta on tärkeää myös se, että muualta tulevat metsänomistajat pääsevät seurojen jäseniksi. Näin he saavat tuntumaa paikalliseen elämänmenoon.” Rytisalon myymät polttopuut pysyvät kuivina sisävarastossa. ”minusTa on Tärkeää myös se, eTTä muualTa TulevaT meTsän omisTajaT pääseväT seurojen jäseniksi. näin he saavaT TunTumaa paikalliseen elämän menoon.” METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 2 • 2013 1178_.indd 10 22.2.2013 15.51
1173_.indd 11 22.2.2013 16.26
UUTISET Lyhyesti Nanosellusta työkalu lääketeollisuuteen Helsingin yliopistossa on löydetty nanokuituiselle selluloosalle uusi käyttötarkoitus. Nanoselluun voidaan sitoa lääkeaineita, jotka liukenevat hitaasti ja tasaisesti. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi erilaiset kehoon sijoitettavat istutteet tai pitkäkestoiset ehkäisyvalmisteet. Nanokuituista selluloosaa tuotetaan kaupallisesti Suomessa, Saksassa, Ruotsissa ja Japanissa. Raaka-aineena voi olla paperiteollisuuden puumassa tai muu kasvimateriaali. Kantohinnat laskivat viime vuonna Viime vuoden kantohintataso oli reaalisesti eli inflaatio huomioiden seitsemän prosenttia alempi kuin vuotta aikaisemmin, kertoo Metsäntutkimuslaitos. Mäntytukin kantohinta laski kuusi prosenttia, kuusitukin kahdeksan ja kuitupuun 5–10 prosenttia. Metsäteollisuus osti yksityismetsien puuta reilut 28 miljoonaa kuutiometriä, missä oli lisäystä 11 prosenttia edellisvuodesta. Mikko Riikilä Viime VuosiNa metsä on kelpuutettu lainoja turvaavaksi vakuudeksi keskimäärin 50–60 prosenttiin käyvästä arvostaan. Pankit ovat voineet luottaa vakuuden arvon säilymiseen. ”Laki on määrittänyt vähimmäisrajat päätehakkuille, joten metsiä ei ole voitu tyhjentää kokonaan. Näin vakuudeksi kiinnitetyn metsän arvoa ei ole voitu romuttaa”, selvittää Nordean Itä-Suomen maaja metsätalousjohtaja Pekka Kuusisto. Tuleva metsälaki muuttaa tilanteen. Kun mikä tahansa puusto voidaan hakata, metsän vakuusarvo on kiinnityksen haltijan näkökulmasta huonommillaan vain paljaan maan arvo. Pahimmillaan arvo voi painua negatiiviseksi, jos uudistamistyöt jäävät tekemättä ja velvoite siirtyy uudelle omistajalle. Tämän takia pankit ovat alentamassa metsien vakuusarvoja roimasti. ”Säädökset velvoittavat pankit arvioimaan vakuudet realistisesti huonoin vaihtoehto huomioon ottaen”, Kuusisto kertoo. Nordeassa pohditaan, miten uuteen tilanteeseen on mukauduttava. Uusia ohjeita ei vielä ole, mutta metsän arvostus turvaavana vakuutena pienenee Kuusiston mukaan merkittävästi. Asia on tiedostettu myös Osuuspankki-leirissä. ”Asiasta on keskusteltu ja ongelma tiedostetaan. Toistaiseksi meillä ei ole uusia ohjeita vakuuksien arvottamiselle”, sanoo OP-ryhmän metsäpalvelupäällikkö Tapio Tilli. Vapauksia metsiin jaellut lainsäätäjä ei vakuusongelmaa metsälain valmistelussa huomannut. Pankkiala on kuitenkin viime viikkoina ollut asian tiimoilta yhteydessä maaja metmiten käy vakuusarvon? Rajoittamattomat päätehakkuut salliva metsä laki uhkaa romahduttaa metsien vakuus arvot. Se tietää ongelmia niin metsänomistajille kuin tila kaupoille. sätalousministeriin. ”Tämä asia ei lain valmisteluvaiheessa ole noussut esille. Nyt on, ja täytyy harkita, miten ja millä tavoin vakuusasia on otettava huomioon. Lausunnoissa tullaan ottamaan tähän asiaan kantaa”, toteaa maaja metsätalousministeriön osastopäällikkö Juha Ojala. Kiinnitys auttaisi Pankeilla ei nykyisin ole mitään lainvoimaista keinoa varmistaa, että lainojen vakuutena olevista metsistä saadut puun myyntitulot ohjautuisivat velan maksuun. Aiemmin tätä varten oli tepsivä keino, metsäkiinnitys, jolla puusto voitiin erikseen pantata velan vakuudeksi. ”Silloinen metsälautakunta raportoi pankille hakkuuilmoituksista, joita oli tehty kiinnitetyistä metsistä. Näin pankit pystyivät turvaamaan saatavansa. Vuoden 1997 jälkeen metsäkiinnityksiä ei ole lain mukaan enää voitu tehdä”, Pekka Kuusisto sanoo. Hänen mukaansa metsäkiinnitystä vastaavan järjestelmän palauttaminen lainsäädäntöön varmistaisi metsien vakuusarvon säilymisen ja jopa kohoamisen nykyisestä. Juha Ojalan mukaan metsäkiinnitysten tuomista takaisin 12 MAKASIINI 2 • 2013 12 MAKASIINI 2 • 2013 1174_.indd 12 22.2.2013 15.55
metsätyö kiinnostaa ympäri eurooppaa kun Metsänhoitoyhdistys keski-Suomi haki työntekijöitä kolmeen eri tehtävään, hakemuksia tuli peräti 71. Eniten hakemuksia eli 40 kappaletta tuli metsuripaikoista. ”Metsuripulasta puhutaan, mutta eipä sellaista näytä olevan, kun paikka on auki”, toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro iloitsee. kansainvälistä väriä oli paljon, sillä hakijoita oli esimerkiksi Syyriasta, Virosta, Venäjältä, italiasta, Ukrainasta ja Espanjasta. Puun alkuperän seuranta pakolliseksi Puutavaran alkuperän seuranta on pakollista 3. maaliskuuta alkaen. Sen jälkeen puutavaraa tai puutuotteita ensimmäistä kertaa EU:n markkinoille tuovan on todistettava puun laillinen alkuperä. Asetus koskee niin puun maahantuojia kuin suomalaisia metsänomistajia. Metsänomistajat voivat osoittaa puunsa laillisuuden metsänkäyttöilmoituksella. Puutavaralla kauppaa käyvien on pidettävä kirjaa toimittajistaan ja asiakkaistaan. 6 Harvempi on tainnut huomata, että tämä yhtiö on tehnyt koko ajan ihan kelvollista tulosta.” METSÄ FIBREN ELI ENTISEN METSÄ-BOTNIAN TOIMITUSJOHTAJA ILKKA HÄMÄLÄ, PRIMA 1/2013. ”ostajat väittävät ettei puuta myydä tarpeeksi ja me myyjäpuolella ihmettelemme, miksi leimikosta ei tule tarjouksia.” JOHTAJA TIMO LESKINEN, METSÄNOMISTAJIEN LIITTO JÄRVI-SUOMEN TIEDOTE 18.2. lainsäädäntöön ei ainakaan toistaiseksi ole harkittu. Tilakaupat jumittavat Varmimmin metsän vakuusarvon romahdus vaikeuttaa metsätilojen ostamista. Kauppahinnan rahoittaminen käy hankalaksi, kun metsä kelpaa vakuudeksi entistä pienemmälle osalle metsän ostolainaa. Tiettävästi isot metsäpalstojen myyjät – lue metsäyhtiöt – ovat arvostelleet pankkeja metsien vakuusarvojen leikkaamisesta. Jos vakuusarvot alenevat nykyisestä merkittävästi, käy metsätilojen keskikoon kasvattaminen vaikeammaksi. Myös metsätilojen sukupolvenvaihdokset mutkistuvat, kun omistusjärjestelyiden rahoittamiseen tarvittavan lainan saaminen hankaloituu. Perimmiltään ongelma koskettaa kaikkia velallisia, joiden lainojen vakuudeksi on kiinnitetty metsätiloja. Vakuusarvojen leikkautuminen voi johtaa vakuusvajeeseen. Luottoja päivitettäessä velallinen saattaa tällöin joutua esittämään lisävakuuksia lainoilleen. Tämä tietää hankaluuksia esimerkiksi suuria investointeja tehneille maatiloille. ”Velallisilla ei ole hätää niin kauan kun he pystyvät huolehtimaan lyhennyksistä. Tiloja ei hevin aleta realisoida”, Nordean Kuusisto rauhoittelee. Metsien vakuusarvon mureneminen tietää ongelmia pankeillekin. Vakuusvaje aiheuttaa pankeille lisää kuluja, jotka peritään asiakkaan lainojen korkomarginaalia nostaen. Metsänostoon myönnettyjä lainoja on myönnetty arviolta miljardin euron arvosta. Näiden luottojen riskitasoa metsien vakuusarvon leikkautuminen nostaa suoraan. kaikkiaan pankit ovat myöntäneet maaja metsätalouden luottoja hieman yli viiden miljardin euron arvosta. Näiden luottojen vakuutena on tyypillisesti kiinnitettyjä metsiä. Tähänkin mennessä maatilojen luototus on kärsinyt vakuuksien niukkuudesta. lisäksi metsiä on asuntoja muiden yksityisluottojen vakuutena. Pankeille pulmia Kun mikä tahansa palsta voidaan hakata, metsän vakuusarvo on huonoimmillaan vain paljaan maan arvo. M ik ko Ri ik il ä Maaliskuu on vuoden vilkkain hakkuukuukausi. Viime vuosina puuta on korjattu tuon yhden kuukauden aikana kuusi miljoonaa kuutiometriä. ”Ponssen osat ja komponentit tulevat lähinnä Suomesta ja Saksasta, siis kalliiden kustannusten maista. Siitä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – Ponsse pärjää mainiosti.” ETLATIETO OY:N TUTKIMUSJOHTAJA JYRKI ALI-YRKKÖ, TALOUSELÄMÄ 15.2.2013. 13 MAKASIINI 2 • 2013 13 MAKASIINI 2 • 2013 1174_.indd 13 22.2.2013 15.55
UUTISET Taimi-Tapio on siirtymässä yhtiön toimitusjohtaja Tero Kauppisen ja markkinointipäällikkö Matti Katajiston omistukseen. Nykyiset omistajat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen metsäkeskus ja Tornator ovat hyväksyneet ostotarjouksen. Kauppa tarvitsee vielä maaja metsätalousministeriön hyväksynnän. Taimi-Tapion liikevaihto on noin neljä ja puoli miljoonaa euroa. Yhtiö on selvinnyt takavuosien velkasaneerauksesta ja liikevoitto on joinakin vuosina ollut jopa hyvä, mutta rahoituskustannukset painavat edelleen. ”Aikanaan on tehty isoja virheitä, mutta uskomme, että pystymme tuottamaan hyviä taimia ja myymään ne asiakkaille”, Kauppinen toteaa. Toimiva johto ostaa Taimi-Tapion TeKSTi jA KuvA MiKKo HäYrYNeN KeväTisTuTusTen koivuntaimet on myyty kotimaisilta tarhoilta loppuun. Myös männyntaimet ovat vähissä. Koivuinnostuksen syy on arvoitus. Taimet ovat joka tapauksessa menossa metsänviljelyyn, koska pellonmetsitys on käytännössä loppunut. Taimi-Tapion toimitusjohtaja Tero Kauppinen pohtii, että taustalla saattaa olla turhan voimakkaana käynyt hirvituhojen pelko. ”Koivua uskalletaan taas istuttaa, koska pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet ja hirvikantaa on saatu aisoihin.” Taimi-Tapion tuotannosta koivua on muutama prosentti. Kauppisen mukaan koivun menekkiä on hankala ennustaa, mutta sen tuotantoa tullaan lisäämään. Taimi-Tapiolla ovat myös Koivuntaimista kova pula Koivuinnostus on yllättänyt taimituottajat ja taimet ovat loppuneet. Suosion syyksi arvellaan pienentynyttä hirvikantaa. Koivutaimien tuotantomäärät ovat pieniä, joten vähäinenkin kysynnän kasvu tyhjentää tarhojen varastot. männyntaimet melkein lopussa, mutta yksija kaksivuotiaita kuusentaimia saa vielä. Myyntiaikaa vain vuosi Pohjan Taimellakin on jäljellä enää vain kuusentaimia. Toimitusjohtaja Reijo Linnan mukaan taimituottajat suhtautuvat koivuun varovaisesti, sillä niiden myyntiaika on vain yksi vuosi ja ylivuotiset koivuntaimet ovat metsänviljelyyn liian isoja. ”Jos koivuntaimet eivät mene kaupaksi sillä kaudella, mihin ne on tarkoitettu, niin ne ovat pilakalua.” Havupuilla myymättä jääneitä yksivuotisia taimia voidaan kasvattaa vielä toinen kesä ja myydä ne kaksivuotisina. Suurimman taimiyhtiön Fin Forelian Etelä-Suomen aluemyyntipäällikkö Janne Honkanen kertoo, että kevään osalta koivu on loppuunmyyty heiltäkin. Koivuntaimia voidaan kuitenkin tuottaa tilausten mukaan kesän ja syksyn istutuksiin. Myönteistä hyrinää Koivu on myyty loppuun myös pienemmiltä perheyrityksiltä, kuten rautavaaralaiselta Taimitarha Timo Korhonen Oy:ltä. Timo Korhonen pitää mahdollisena, että jollakin kasvattajalla on tapahtunut turma, sillä viime kesä oli koivuntaimille vaikea. Aurinkoisia tunteja oli vähän ja kosteus vaivasi, mikä nosti sienitautien riskiä. ”Tuntuu myös, että ilmapiiri koivun kasvatukselle on muuttunut myönteisemmäksi.” Koivut on myyty loppuun myös Pieksämäellä toimivalta Partaharjun puutarhalta. ”Varmuuskertoimesta on jäljellä vielä mäntyä ja kuusta”, toimitusjohtaja Erkki Savolainen sanoo. Varmuuskerroin tarkoittaa, että tarha tuottaa taimia tietyn määrän ennakkotilausten yli. Ruotsikaan ei auta Ruotsalaisia taimia maahantuovalta NFP-Taimelta löytyy vielä vähän kuusta, mutta mänty ja koivu ovat loppuneet. Kenttäpäällikkö Jarko Leskinen pohtii, että koska koivuntaimien tuotantomäärät ovat pieniä, niin pienetkin kysynnän muutokset näkyvät taimien loppumisena. Ruotsin kruunun vahvistuminen vaikeuttaa NFP-Taimen kilpailukykyä, mutta joskus kurssimuutos on vaikuttanut myönteisestikin. ”Pitkässä juoksussa vaikutus lienee plus miinus nolla”, Leskinen arvioi. 5000 10000 15000 20000 25000 Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 1991 93 95 97 99 03 05 07 09 11 2001 1000 tainta Reipas lasku Rauduskoivun taimien kotimaan toimitukset 1991–2011 14 MAKASIINI 2 • 2013 14 MAKASIINI 2 • 2013 1175_.indd 14 22.2.2013 15.58
mETSäTyyppI 1 Mitä olet oppinut koulussasi? olen oppinut tekemään käytännön metsänhoitotöitä – istuttamaan, hoitamaan taimikkoa, tekemään hakkuita moottorisahalla. osaan soveltaa metsäsuunnitelmaa ja määritellä esimerkiksi harvennustarpeet sen mukaan. oman yrityksen pyörittämiseen on myös tullut valmiuksia. Koulutukseen sisältyy paljon käytännön harjoittelua koulun harjoitusmetsissä. Työharjoittelussa olen ollut metsänhoitoyhdistyksissä. opiskelen nyt kolmatta vuotta ja valmistun toukokuussa. 2 sopiiko ala sinulle? Kyllä sopii, tämä on minun juttuni. Tykkään tehdä raskasta ja fyysistä hommaa. Peruskoulun jälkeen tulin suoraan opiskelemaan alaa. 3 Metsurin koulutukseen voi pyrkiä nyt yhteishaussa. Kenelle suosittelet alaa? jos ei pelkää hikeä ja pihkassa pyörimistä, ala saattaa sopia. Öljyistä ja sahanpuruistakin tämä on. Täytyy myös viihtyä yksin metsässä. Työ on raskasta ja fyysistä, mutta en itsekään ollut atleetti, kun aloitin. Työskennellessä voimat kehittyvät. 4 uskotko työllistyväsi? uskon. Kesäksi on tiedossa töitä sukulaisten ja tuttavien metsissä. olemme opiskelukaverin kanssa suunnitelleet yrittäjiksi ryhtymistä. Polttopuun teolla voisi aloittaa. opintoihin kuuluu myös hirsiveistokurssi. Niitä töitä voisi myös tehdä, aluksi vaikka hirsipöytiä tutuille. olen menossa armeijaan ensi vuoden tammikuussa, eikä sitä ennen kannata perustaa firmaa. Mutta armeijan jälkeen perustan ja teen metsähommia laajasti. 5 Jäätkö eläkkeelle metsätöistä? Sitä on paha sanoa. Luulenpa, että koko ikä menee jollakin tavalla näissä hommissa. Luotan siihen, että metsureita tarvitaan, vaikka yhä enemmän tehdään töitä koneilla. Niin suuri osa teollisuuden historiasta liittyy metsiin, että ala tuskin tulee katoamaan Suomesta. Kuka sopii metsuriksi? jos pitää raskaasta työstä ja viihtyy yksin metsässä, metsurin koulutus on oiva vaihtoehto, kertoo opiskelija veli-Matti Heinonen. TeKSTi HANNA LeHTo-iSoKoSKi KuvA riKu vuoreNSoLA Kuvio Rakentamisesta kunnostukseen Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja Metsätiet on kohta tehty, mutta kunnostamista riittää. Yksityiset metsätiet, km Rakentaminen 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Perusparannus 500 1000 1500 2000 2500 MiKKo riiKiLä Helsingin Energia aloitti pelletin polttokokeilut Hanasaaren voimalaitoksella viime syksynä. Kokeen aikana poltettiin 500 tonnia Vapon toimittamaa pellettiä. Tulokset olivat lupaavia, joten kokeilua jatketaan kevään aikana toisella 500 tonnin pellettierällä. ”Esimerkiksi savukaasujen päästöt eivät pelletin polton aikana ainakaan nousseet, vaan pikemminkin päinvastoin”, kertoo Helsingin Energian ympäristöjohtaja Martti Hyvönen. Pölyksi jauhettu hiilen ja pelletin seos on hieman karkeampaa kuin pelkästä kivihiilestä jauhettu polttokattilaan syötettävä jae. Kevään aikana tehtävissä kokeissa selvitetään, vaikuttaako tämä palamiseen. Tavoitteet korkealla Hyvösen mukaan tavoitteena on, että jo ensi vuonna biomassojen käyttöä kaupungin voimalaitoksissa nostettaisiin 100?000 tonniin. 2020-luvun alkuun mennessä tavoitellaan miljoonan biomassatonnin polttamista. Tätä varten on muun muassa harkittu uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamista Vuosaareen. ”Tällöin kyse ei ole enää pelkästään pelleteistä. Polttoaineiksi on määrä käyttää myös metsähaketta ja biohiiltä sekä metsähakkeesta tuotettua synteesikaasua”, Hyvönen kertoo. Jos tavoitteeseen ylletään, kohoaa uusiutuvien energialähteiden osuus Helsingin kaupungin energiantuotannossa 20 prosenttiin, kun mukaan lasketaan myös tuulija vesivoima. Hyvönen toivoo, että biopolttoaine pystyttäisiin hankkimaan kotimaasta. Hän kertoo, että myös tuontipolttoaineen käyttöön varaudutaan. Esimerkiksi Tukholman energialaitoksille tuodaan pellettejä Kanadasta asti. ”Kyse on ensisijaisesti toimitusvarmuudesta.” Pellettikokeilu jatkuu Helsingin energia jatkaa pelletin polttokokeita kevään aikana. jos kokeilu onnistuu, nousee biomassan käyttö energiantuotannossa merkittävästi. KUKA: opiskelija veli-Matti Heinonen, 18 vuotta. MITÄ: opiskelee viimeistä vuotta metsuriksi ja metsäpalvelujen tuottajaksi Hyvinkäällä ammatillista koulutusta tarjoavassa Hyriassa. MIKSI: Ala tuntuu omalta. Siitä saakka kun on oppinut kävelemään, on liikkunut metsässä perheensä kanssa. 15 MAKASIINI 2 • 2013 15 MAKASIINI 2 • 2013 1175_.indd 15 22.2.2013 15.58
MARKKINAT TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVA MIKKO RIIKILÄ HYVÄ TALVI on suosinut puunkorjuuta, ja vanhat talvileimikkovarastot on saatu pääosin purettua. Uusia leimikoita ei tämän kevään korjuuseen silti kovin paljoa enää osteta. Erilaisista puukaupan vauhdittamisja kannustinpuheista huolimatta kauppoja on tehty lähes koko maassa sen verran, minkä ostajat ovat puuta tarvinneet. Isompia seisokkeja ei puupulaan vedoten ole tarvinnut pitää. Päinvastoin monet tehtaat ja sahat ovat käyneet talvikauden täysillä ja tuotantoennätyksiäkin on tehty. Puukaupan tilanne vaihtelee jonkin verran maakunnittain. Länsi-Suomessa on viimein toivuttu myrskytuhojen korjuun aiheuttamasta sumasta ja puukauppa on lähtenyt alkuvuoden aikana hyvin liikkeelle. Myös Itä-Suomessa kauppoja on jo tehty ajankohtaan nähden mukavasti. Pohjois-Suomessakin puukauppa on lähtenyt kohtuullisesti käyntiin. Katse kesään Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Juha Rautakoski kuvaa tämän hetken ja koko talvenkin puukauppatilannetta kaikin puolin hyväksi. ”Meillä tarjonta on ollut hyvä ja puun ostajat ovat saaneet puuta sen, minkä ovat tarvinneet. Puun hintataso on säilynyt kohtuullisena”, kertoo Rautakoski. Mäntytukista on kevään aikana maksettu 57 euron molemmin puolin olevia hintoja. Ostajien katse on nyt kesäleimikoissa. Tämän talven korjuuseen saattaa vielä saada päätehakkuuleimikon, jos se on sopivalla paikalla. Harvennuksia on vaikeampi saada kaupaksi. Niiden korjuussa käy Rautakosken mukaan usein niin, että puuta kertyy enemmän kuin mitä kauppakirjoihin oli merkitty. Tämän vuoksi korjuuaikataulut viivästyvät. Rovaniemellä rauhallista Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi luonnehtii puukauppaa sen sijaan verraten hiljaiseksi. Tähän aikaan lumikerros on paksu, eikä se erityisemmin houkuttele metsään. Myös alentunut tukin hinta on vienyt myyntihaluja. Orajärven arvion mukaan mäntytukin kantohinta on talven päätehakkuissa painunut alle 50 euron. ”Puukaupan tekoa ei silti kannata unohtaa, tilanne voi kevään kuluessa parantua”, hän toteaa. Loppukevään hankikelit ovat Orajärven mukaan hyvää aikaa leimikoiden tekoon kesäkaudelle. Toukokuussa on yleensä jo kiireitä, koska kaikki haluavat yhtä aikaa leimikontekoon ja istutussesonki on käynnissä. Jos metsänomistaja suunnittelee puukauppoja kesäksi, Orajärvi suosittelee puunmyyntisuunnitelmien tekoa jo nyt keväällä. Leimikoitahan ei heti tarvitse myydä, vaan vasta sitten, kun siihen on tarvetta. Viimeisiä viedään Talvileimikot on tältä erää hankittu. Nyt kannattaa ruveta pohtimaan kesän kauppoja. Puunkorjuun kannalta kuluva talvi on pitkästä aikaa ollut suosiollinen. 16 MAKASIINI 2 • 2013 16 MAKASIINI 2 • 2013 1176_.indd 16 22.2.2013 16.38
Raakapuun kantohinnat helmikuussa viikolla 7 ? nousussa ? laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,35 ? 55,09 ? 40,75 ? 15,16 ? 17,75 ? 15,70 ? Uudistushakkuu 56,14 ? 56,15 ? 42,35 ? 17,20 ? 19,25 ? 17,83 ? Harvennushakkuu 47,63 ? 47,89 ? 38,71 ? 14,80 ? 16,15 ? 14,40 ? Ensiharvennus 45,25 ? 46,61 ? ... 13,50 ? 15,18 ? 14,04 ? Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,86 ? 54,71 ? 39,70 ? 15,70 ? 17,76 ? 15,62 ? Uudistushakkuu 56,25 ? 55,51 ? 40,76 ? 16,76 ? 19,00 ? 16,99 ? Harvennushakkuu 49,27 ? 48,61 ? 37,46 ? 14,87 ? 15,94 ? 14,38 ? Ensiharvennus 46,40 ? 46,30 ? ... 14,81 ? 14,88 ? 13,90 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,01 ? 54,11 ? 41,15 ? 15,72 ? 17,56 ? 15,70 ? Uudistushakkuu 55,48 ? 55,04 ? 42,56 ? 17,52 ? 18,86 ? 17,51 ? Harvennushakkuu 48,03 ? 47,60 ? 38,29 ? 14,74 ? 15,71 ? 14,10 ? Ensiharvennus 44,91 ? 45,74 ? 32,79 ? 13,89 ? 14,79 ? 13,69 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 53,53 ? 53,33 ? 41,74 ? 15,16 ? 16,85 ? 14,86 ? Uudistushakkuu 55,02 ? 54,17 ? 43,48 ? 16,95 ? 18,29 ? 16,56 ? Harvennushakkuu 47,06 ? 46,06 ? 37,79 ? 14,82 ? 15,40 ? 14,10 ? Ensiharvennus 42,52 ? 44,53 ? ... 13,09 ? 11,42 ? 13,13 ? Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,97 ? 53,96 ? 42,79 ? 15,51 ? 17,56 ? 15,29 ? Uudistushakkuu 56,55 ? 55,19 ? 44,19 ? 17,29 ? 19,15 ? 17,39 ? Harvennushakkuu 49,51 ? 47,95 ? 39,98 ? 14,88 ? 15,74 ? 14,15 ? Ensiharvennus 45,71 ? 45,69 ? 35,78 ? 14,31 ? 15,58 ? 13,49 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,36 ? 53,37 ? 36,66 ? 16,87 ? 18,60 ? 16,84 ? Uudistushakkuu 55,52 ? 53,87 ? 37,20 ? 18,34 ? 19,00 ? 18,08 ? Harvennushakkuu 46,29 ? ... ... 14,77 ? 14,89 ? 14,38 ? Ensiharvennus 44,33 ? 44,40 ? 14,78 ? ... 14,90 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,21 ? 50,81 ? ... 15,78 ? 16,62 ? 16,41 ? Uudistushakkuu 52,72 ? 51,62 ? ... 18,24 ? 17,47 ? 18,14 ? Harvennushakkuu 45,59 ? 44,84 ? ... 14,23 ? 13,82 ? 13,17 ? Ensiharvennus 44,46 ? ... 12,81 ? ... 12,83 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 45,52 ? 46,71 ? 15,74 ? 16,51 ? 14,38 ? Uudistushakkuu 46,41 ? 47,62 ? 17,10 ? 16,96 ? 15,76 ? Harvennushakkuu ... ... ... ... ... Ensiharvennus ... ... 13,96 ? 13,54 ? Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–7/2013 2011 2012 Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Puutavaralajien kantohintaindeksit 2/2012 1/2013 4 6 8 10 12 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 17 MAKASIINI 2 • 2013 17 MAKASIINI 2 • 2013 1176_.indd 17 22.2.2013 16.38
markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen LappiLaisen metsänomistajan metsäpalsta sijaitsee syrjäisellä alueella. noin 500 kuutiometrin leimikon myynti yksin olisi ollut kustannussyistä kannattamatonta. Metsänhoitoyhdistys järjesteli leimikkokeskittymän, jonka ansiosta puut saatiin kohtuukustannuksin tienvarteen. Kaukana metsäteistä sijaitsevalta alueelta korjattiin alkuvuoden aikana noin 7?000 kuutiometriä puuta. Hankkeessa oli mukana seitsemän metsänomistajaa ja Metsähallitus. Leimikoita tarjottiin lokakuussa puunostajille, mutta tarjouksia ei saatu. Ostajat kertoivat talvileimikkokiintiön olevan alueella jo täynnä. niinpä yhdistyksen korjuupalvelu oli ainoa tapa saada puut markkinoille. Pääosa puusta myytiin korjuupalvelun kautta, kaksi metsänomistajaa korjautti ja myi puunsa itse, samoin Metsähallitus. Leimikkoa varten aurattiin 11 kilometriä talvitietä avosoita ja vanhoja talvitienpohjia pitkin. Suuren keskittymän vuoksi talvitien kulut saatiin kohtuulliseksi, noin euron korjattua kuutiometriä kohden. Metsänomistajille jäi puusta olosuhteet huomioon ottaen kohtuullinen kantohinta. Savotan puut on jo korjattu, puunajo saadaan päätökseen lähiaikoina. Leimikkokeskittymän tukit erämaaleimikot koottiin yhteismyyntiin MiKKO Häyrynen Viime Vuonna markkinasellun kokonaiskysyntä kasvoi uuden eteläamerikkalaisen sellutehtaan tuotannon verran eli noin miljoona tonnia. Suunta näyttää jatkuvan. yhdysvaltojen ja Kiinan taloudet elpyvät, ja pakkausmateriaalien ja pehmopaperien kysyntä kasvaa. Pehmopapereissa ensikuidun osuus kasvaa kierrätyskuidun kustannuksella. Kiina ei salli hygieniapapereissa kierrätyskuitua, joten kysyntä siirtyy suoraan selluun. Kehitysmaissa painopaperien kysyntä kasvaa verkalleen edelleen, joten markkinasellua tarvitaan sielläkin. Vaikka tuotantoennätyksiä on tehtailtu, niin pelätyltä ylitarjonnalta on säästytty, sillä toisaalla on kohdattu vaikeuksia. Tammikuussa amazonilla suljettiin sellutehdas eikä hiukan aiemmin käynnistynyt eldoradon jättitehdas ole vielä pystynyt täysellu on toista maata Lähde: Foex Oy Kysyntä kasvaa, hinta laskee Sellun ja painopaperien kytkös heikkenee, sillä sellua tarvitaan yhä enemmän pakkauksiin ja pehmopapereihin. 200 400 600 800 1000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Havusellu, € Lehtisellu, € teen tuotantoon. Pohjois-Brasilian Maranhaossa rankkasade keskeytti rakennustyöt. uruguayssa Stora enson ja araucon tehdastyömaalla sattui tammikuussa kuolemaan johtanut onnettomuus, josta seurasi lakko. Japanilaisen Ojin sellutehdastyömaa Kiinassa pysähtyi puuttuvaan ympäristölupaan. Syy lienee osittain poliittinen ja liittyy Kiinan ja Japanin kiistaan muutamasta itä-Kiinan meren kallioluodosta. Siperian Bratskissa uuden havukuitulinjan käynnistyminen on pitkittynyt. Starttia odotetaan keväämmällä kovimpien pakkasten mentyä. yhdysvalloissa on käännetty useita yksiköitä paperimassasPystykauPPa LaPissa Puutavaralaji Harvennus Ylispuuhakkuu m3 €/m3 m3 €m3 Mäntytukki 27 40,00 32 42,50 Mäntypikkutukki 16 20,00 12 20,00 Mäntykuitu 123 12,00 28 16,50 Energiapuu 249 10,50 Yhteensä 487 m3, 7?552 euroa menivät kuusamolaiselle sahalle, kuitupuut isoille metsäyhtiöille ja energiapuu lähiseudun käyttöpaikoille. esimerkkikohteessa tehtiin ensiharvennusta 7 hehtaaria, kasvatushakkuuta 4 hehtaaria ja ylispuiden poistoa 2 hehtaaria. ensiharvennuskohteen raivauksen kemeratuki meni suoraan metsänomistajalle ja se kattoi raivauskulut. Puut korjattiin karsittuna rankana energiapuuksi. Metsänhoitoyhdistys toteutti kaikki työt. Puut myytiin hankintakaupalla. Oheiset kantohinnat jäivät metsänomistajalle korjuukustannusten vähentämisen jälkeen. ta liukosellun tuotantoon, kuten myös Suomessa osa Stora enson enocellin ja ruotsissa Södran tuotannosta. Kiina on nostanut yhdysvaltoja, Kanadaa ja Brasiliaa vastaan kanteen liukosellun polkumyynnistä. Liukosellusta valmistetaan lähinnä tekstiilikuituja. Kiinalaistuotteille on määrätty rangaistustulleja niin yhdysvalloissa kuin eu:ssa, ja Kiina haluaa antaa samalla mitalla takaisin. Suurempi syy lienee Kiinan erinomainen puuvillasato, jolle pitää tehdä tilaa tekstiiliteollisuudessa. Lisäksi huonoimmasta puuvillasta keitetään sellua, joka kilpailee puupohjaisen liukosellun kanssa. yleensä polkumyyntisyytteestä seuraa, että hintoja nostetaan rangaistusrajojen yläpuolelle. Jos liukosellun hinnat Kiinassa nousevat, niin samalla nousee houkutus lisätä prosessiin halvempaa raaka-ainetta eli pohjoista havusellua, vaikkapa Suomesta. 18 MAKASIINI 2 • 2013 18 MAKASIINI 2 • 2013 1183_.indd 18 22.2.2013 16.02
METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Oletko vakuuttanut metsäsi? 20 40 60 80 100 EI 28 % KYLLÄ 72 % Tuvantauspellon takana oleva säästökulissimetsä. Vanha hakalaidun, sorkkaeläimet ja hevonen ovat laiduntaneet. Ikäloppu kasvun suhteen, mutta maisemametsän aseman takia ilmeisesti väljennyshakkuuta harkittava. METSÄKUPSA TALVINEN SEKAMETSÄ Metsäistä asiaa puuntuottajan näkökulmasta. WWW.PUUNTUOTTAJA.COM Miltä moton pitäisi näyttää? Täällä pääset tuunaamaan mieleisesi. WWW.PIMPMYMOTO.FI Kiinnostaako metsäalan koulutus? Opintovaihtoehdot, oppilaitokset ja paljon muuta. WWW.METSAOPETUS.FI ”Mitä mieltä olette siitä, että nykyisen hallituksen sisällä metsien pinta-alaan perustuva verotus on saamassa suosiota? Oma käsitykseni on, että verotusmallien tulisi olla ennustettavissa pitkällä aikavälillä.” PETRI ”Nykymalli metsävähennyksineen on melko hyvä, joten pysytään tässä. Lisäveroja ei kaivata, mutta täysi hyvitys esimerkiksi mahdollisesta metsätilamaksusta viiden vuoden tasausajanjaksolla puukaupan verosta lisäisi puukauppaa.” METSÄKUPSA ”Kun on omakohtaiset kokemukset pinta-alaverosta, omaisuusverosta ja manttaalimaksusta, eivät puheet metsätilamaksusta kovin paljoa hetkauta. Aktiiviset, hyvin hoidetut ja kehittyvät metsätilat tulevat pärjäämään jatkossakin, muut vähän huonommin.” PUUN TAKAA ”Ei se väärin ole, jos tilakoko kasvaa. Mutta onko sinusta oikein, että se tehdään verottamalla hengiltä? Ne verot ovat pois kuitenkin suurienkin tilojenkin tuotoista.” MJO ”Hyvin on muutamilla kavereilla teollisuuden tarjoamilla illallisilla viesti mennyt perille. Jopa niin hyvin, että ihan normaali verotusmuoto, jossa verot maksetaan toiminnasta syntyvistä tuloista, hämärtyy.” GLA ”Pinta-alaeli tuottoverotuksesta luopuminen oli tarpeeton töppäys. Turha sitä on kuitenkaan takaisin haikailla. Nykyinen järjestelmä toimii vähintään yhtä hyvin.” HEMPUTTAJA ”Mitä tapahtuisi, jos hallitus todella päättäisi, että ensi vuoden alussa siirrytään pinta-alaverotukseen? Montakohan sahaa ja muuta puunjalostus? rmaa kaatuisi tänä vuonna puupulaan, kun myynti romahtaisi sitä pinta-alaverotusta odotellessa.” TIMPPA Tuleeko pinta-alavero? Jan Vapaavuoren veropuheet puhuttivat verkossa. ”Minä en ainakaan vartoa mitään. Kun on puukaupan aika (kuten joka vuosi on), niin se tehdään. Sohlatkoot epävarmat poliitikot mitä tahansa.” JEES H VALTA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.? . MAKASIINI • MAKASIINI • 1184_.indd 19 21.2.2013 15.52
YKSIN Y SSÄ Hakkuukoneen kuljettajaa yksinäisempää työtä tuskin on ollut kuin entisaikojen majakanvartijoilla. Silti monien odotukset kohdistuvat pimeydessä puurtavaan osaajaan. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT ARI KOMULAINEN Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan. TEEMA: PUUNKORJUU 20 MAKASIINI 2 • 2013 20 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 20 21.2.2013 16.22
Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan. Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan. 21 MAKASIINI 2 • 2013 21 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 21 21.2.2013 16.22
aas tuli todettua kuinka mutkatonta väkeä metsäkonemiehet ovat. Olimme menossa seuraamaan yöllistä puunkorjuuta Kiuruvedelle. Pari tuntia ennen sovittua tapaamista metsäkoneyrittäjä Keijo Kärkkäinen soitti: ”Terve. Motosta meni rengas. Tänä iltana ei hakata pölkkyäkään…” Vaan eipä hätää. Avulias Kärkkäinen nimesi pari kollegaansa, joiden koneet olivat lähistöllä töissä. Sitten ei tarvittu kuin puhelinsoitto yrittäjä Jussi Lappalaiselle. ”Mikä ettei. Vaihteluahan se on, yksinäänhän täällä yleensä saa puurtaa. Minulla on sisäänajossa uusi kone, joten voin hyvin jatkaa vuoroa illasta.” Lappalaisen antamat ajo-ohjeet johdattivat meidän syrjäiselle suometsäalueelle. Reitti osoitti, mitä talvi merkitsee puunkorjuulle. Kilometrikaupalla penkkatietä, jonne ei kesäkelillä olisi ollut asiaa. Aurattuna tienpohja oli jäätynyt puutavara-autot kantavaksi – Stalinin asfalttia, sanoisi venäläinen. Hakkuutaksa euro per puu Kone oli helppo löytää, vaikka lumi vaimentaakin hakkuun äänet. Upouuden Komatsun Xenon-patteristo loi sokaisevan valopiirin korpikuusikkoon. Pimeässä häärivä, häikäisevin valoin varustettu kone oli hankala kohde kuvaajalle. Motomiehen näkökulma on toinen: yöhakkuussa ei voi olla liikaa valoja. Palstalla pyörähtänyt Lappalaisen palkkakuski totesi saman, vieläpä tismalleen samoin sanoin. ”Mikään ei voita päivänvaloa”, konemiehet sanoivat toisistaan tietämättä. Pimeydestä huolimatta hakkuu eteni tasaisen rauhallisesti. Ammattilaisista puhuttaessa rauhallisuus ei merkitse hitautta, vaan harkittua tempoilemattomuutta. Tulosta syntyy eleettömästi. Vitkasteluun ei tosin olisi varaakaan. ”Hakkuukoneella on tunnissa hankittava sata euroa bruttoa, jotta homma kannattaa. 80 euroa on ehdoton alaraja.” Lyhyt laskuharjoitus havainnollistaa haasteen. Kympin kuutiotaksalla sadan litran puita on kaadettava tunnissa sata, jotta bisnes pysyy plussalla. ”Se on intensiivistä hommaa. Koko ajan on mietittävä puiden valintaa, runkojen katkontaa ja koneen toimintaa. Esimerkiksi tällä työmaalla tehdään lukuisia puutavaralajeja. Se korostaa katkonnan vaativuutta”, Lappalainen kertoo. Maaseudulla huoltoasemien baareissa kerrotaan legendoja 12–14-tuntisia päiviä puurtavista motomiehistä. Lappalainen ei innostu työpäivän venyttämisestä. ”Vuoron tulos tehdään pitkälti kuudessa tunnissa. Sen jälkeen kuljettajan vire herpaantuu ja homma hidastuu.” Lappalaisen hakkuukoneilla kuljettajien työvuorojen pituus on kahdeksan tuntia. ”Puolivälissä pidetään huoltotauko, joka antaa kuljettajalle hetken hengähdysaikaa.” Kahdeksan tunnin aikana kone ehtii harventaa noin hehtaarin kasvatusmetsää. Kahden ? rman leimikko Kiuruveden leimikko on laajuudeltaan 20 hehtaaria, pääosin 50-vuotiaan korpikuusikon harvennusta. Kuulostaa isolta, mutta se on Kiuruvedellä normileimikko. ”Viiden hehtaarin leimikko on täkäläisittäin pieni. Yhtiöiden ja yhteismetsien mailla olemme tehneet sadankin hehtaarin savotoita”, Lappalainen kertoo. Leimikko on Haapajärven sahan (Hasa) ja Harvestian yhdessä ostama. Saha ottaa tukit ja parrut, Harvestia kuidut. ”Yhteiskaupat ovat yleistyneet. Uskon, että ne ovat myös puunmyyjän etu. Saha maksaa tukeista parempaa hintaa eikä sen tarvitse myydä kuitupuita edelleen. Harvestia hakee Savon Sellulle Kuopioon koivua ja haapaa, joten niidenkin hinta on kohdallaan.” Korjuusta vastaavat tilanteen mukaan Hasan tai Harvestian koneet. Lappalaisella on sopimus Harvestian kanssa. Vaikka konemies puurtaa salomailla yksinään, häntä ei ole unohdettu. Valtakirjakaupoin myydyillä leimikoilla käy yhdistyksen neuvoja lähes aina varmistamassa korjuu”HAKKUUKONEELLA ON TUNNISSA HANKITTAVA SATA EUROA BRUTTOA, JOTTA HOMMA KANNATTAA. 80 EUROA ON EHDOTON ALARAJA.” TEEMA: PUUNKORJUU 22 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 22 21.2.2013 16.22
Kone on huollettava, nipisteleepä pakkanen näppejä tai ei. 23 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 23 21.2.2013 16.22
Jussi Lappalainen on toisen polven metsäkoneyrittäjä. Hän meni 1990-luvun jälkipuoliskolla osakkaaksi isänsä ? rmaan. Ikää miehellä oli vasta 22 vuotta. Oppi on hankittu tekemällä. Metsäkoneenkuljettajan tutkinnon hän suoritti oppisopimuskoulutuksena, mikä tarkoitti ensisijaisesti työtä omassa firmassa. Nyt Hakkuupalvelu Lappalaisella on kolme konetta, joista kaksi on hakkuukoneita. Palkollisia on neljä, jotka ovat ajokoneen kuljettajaa lukuun ottamatta kaikki sukulaisia. Lappalaisella on kaksi lasta, 8-vuotias poika ja 13-vuotias tyttö. ”Saa nähdä, kiinnostaako heitä lukeminen vai lähtevätkö metsään…” Tässä kohtaa mies jarruttaa. ”Tai siis, kyllä metsäkoneyrittäjän hommissakin erinäisistä opinnoista olisi – ja olisi aiemminkin ollut hyötyä. Ei konemieskään enää pärjää sillä, että uskonto on kymppi ja laskento nelonen. Sen verran kovaksi ala on käynyt.” Asiakkaat – siis metsäyhtiöt – tuntevat puunkorjuun kulurakenteen tarkoin. Niinpä myös yrittäjän on osattava laskenta ja kustannusten hallinta. ”Löysää rahaa ei sopimusneuvotteluissa ole tarjolla.” Tekemällä oppien Harventajan työ vaatii jatkuvaa keskittymistä. Samalla kun kuljettaja valitsee kaadettavia puita, hänen on mietittävä käsiteltävän rungon katkontaa ja tarkkailtava koneen toimintoja. TEEMA: PUUNKORJUU 24 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 24 21.2.2013 16.22
jäljen sekä runkojen katkonnan ja mittauksen. Yhtiöiden suoraan ostamien leimikoiden korjuuta valvoo taas ostomies. Jussi Lappalaisen mukaan metsänomistajalle tai hänen edustajalleen ilmoitetaan, kun koneet ovat menossa metsään. ”Aina metsänomistajat eivät käy työmaalla. Karjatilalliset ovat niin kiireisiä, etteivät he ainakaan kesäaikana kerkiä metsään. Kaupunkilaismetsänomistajienkin on usein hankala lähteä seuramaan hakkuuta.” Sato tarkoin talteen Lappalaisen leimikolta sahattavaksi kelpaava puu otettiin tarkoin talteen, vaikka rungot olivat metsän ylitiheyden vuoksi solakoita. Tukkia kertyi vähän. Metsänomistajan tili kuitenkin kasvoi ja kuitupuukasa jäi lyhyeksi, koska sahayhtiö otti kuusiparrun kahdeksan sentin latvaläpimittaan asti. Puukauppa on metsänomistajan palkkapäivä, ja hakkuukoneenkuljettaja lopulta määrittää myyjän tilipussin saldon. Niinpä Järvi-Suomen metsänomistajien liiton toiminnanjohtaja Timo Leskinen nostaa puunkorjuun tärkeimmäksi seikaksi puuston tarkan hyödyntämisen. Ratkaisut tehdään pitkälti jo puukauppaa hierottaessa. ”Lyhyet tukin katkontapituudet parantavat tukkisaantoa. Runkojen tyviltä on voitava tehdä lyhyitäkin tukkeja, muuten runkojen arvokkainta osaa on vikojen tai lenkouden vuoksi katkottava kuitupölleiksi.” Hakkuun aikana on tietysti varmistettava, että kaupan ehdot toteutuvat. ”Kannattaa katsoa, että kaikkia kauppakirjassa mainittuja tukin katkontapituuksia todella käytetään ja että kauppaan kuuluvia, tavallista hinnakkaampia puutavaralajeja myös tehdään. Niitä ovat muun muassa kuiturungoista tehtävät pikkutukit ja parrut, joiden hinta on parempi kuin kuitupuulla”, Leskinen neuvoo. Hakkuukoneen mittalaitteen tulosteista saa käsityksen siitä, miten rungot on katkottu. Tulosteet metsänomistaja tai hänen edustajansa voi pyytää hakkuukoneen kuljettajalta. Harvennuksilla tärkeintä on korjuujälki. Varsinkin ensiharvennuksilla hakkuun tärkein tavoite on hyvään kasvukuntoon hoidettu metsä, ei hakkuukertymän kasvattaminen. Kiireaikoina joustettava Kuten metsänomistajien etumiehet, myös UPM:n asiakaspalvelupäällikkö Jouni Kohonen korostaa puunkorjuun laatua. ”Se on meille yhtä tärkeä asia kuin metsänomistajallekin”, korostaa Hän muistuttaa, että hakkuukoneen kuljettaja edustaa palstallaan leimikon ostanutta metsäyhtiötä. Niiden mainoskampanjoista ei ole apua, jos metsässä tehdään sutta. Urakanantaja odottaa konemiesten venyvän ja venyttävän työpäiväänsä, kun talvisesonki on kiireisimmillään. ”Talvileimikoita on aina enemmän kuin ehditään hakata. Odotamme, että kuljettajat jaksavat tarvittaessa painaa töitä niin jouluna kuin pyhäpäivinäkin. Tämä ei aina ole itsestään selvää. Nuoret kuskit haluavat viikonloppuisin viihteelle siinä kuin kaverinsakin.” Talvileimikoiden sumaa ei voida purkaa koneiden määrää lisäämällä, koska pätevistä kuljettajista on pula. Kohonen ehdottaa, että leimikoiden korjuukelpoisuutta pohdittaisiin uudelta pohjalta. ”Osa talvileimikoista voitaisiin nykykoneilla korjata kesäaikaan. Kantavilla mailla kuusikoiden harvennukset onnistuvat kuivalla kesäkelillä paremmin kuin huonona talvena. Eikä konemiehilläkään ole yhtä lailla kiire kuin talvella.” Hänen mielestään vastavalmistuneita kuljettajia pitäisi tukea. Työelämään pitäisi päästä totuttautumaan rauhassa. ”Vähäisellä kokemuksella pitäisi tehdä laatutyötä ja motteja melkoista vauhtia. Jos ”KANNATTAA KATSOA, ETTÄ KAIKKIA KAUPPA KIRJASSA MAINITTUJA TUKIN KATKONTA PITUUKSIA TODELLA KÄYTETÄÄN JA ETTÄ KAUPPAAN KUULUVIA, TAVALLISTA HINNAKKAAMPIA PUUTAVARALAJEJA MYÖS TEHDÄÄN.” 25 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 25 21.2.2013 16.23
SUURIMMAT KONEYRITYKSET KORJAAVAT PUOLESTA MILJOONASTA MILJOONAAN KUUTIOMETRIIN PUUTA VUOSITTAIN. möh lii, voi palaute olla rankkaa. Tämän vuoksi olemme UPM:ssä pyrkineet osoittamaan nuorten kuljettajien ensimmäiset työmaat yhtiön metsistä.” Korjuukustannukset ovat Kohosen mukaan kehittyneet maltillisesti. Niiden osuus puukustannuksista ei ole kasvanut. Koneyritykset liittoutuvat Puunkorjuu on vuosikymmenessä muuttunut melkoisesti. Takavuosina yhdellä tai kahdella koneketjulla toimineet yritykset toimivat metsäyhtiöiden ohjauksessa. Viime vuosina vastuu korjuusta on siirtynyt koneyrityksille. Samalla yritysten koko on kasvanut. Suurimmat koneyritykset korjaavat puolesta miljoonasta miljoonaan kuutiometriin puuta vuosittain. Liikevaihdot kohoavat jopa yli kymmenen miljoonan euron. Osa pienistä yrittäjistä työskentelee suurten koneyritysten aliurakoitsijoina. ”Viime vuosina monet pienet yritykset ovat muodostaneet yhteisyrityksiä, jotka ovat sopimussuhteessa metsäyhtiöihin”, kertoo varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola Koneyrittäjien liitosta. UPM:n Kohosen mukaan yhtiön avainyrittäjät saavat tiedon yhtiön leimikkovarannosta ja suunnittelevat, missä järjestyksessä korjuukohteita ryhdytään hakkaamaan. ”Yhtiö määrittää puun toimitusmäärät eri laitoksille”, hän selvittää. Samalla kun yhtiöt ovat ulkoistaneet korjuun yrittäjille, nämä ovat pestanneet palvelukseensa metsätoimihenkilöitä korjuun suunnitteluun. Lisäksi moni yrittäjä tekee työtä, joka aiemmin kuului metsäyhtiön toimihenkilöille. ”Uskoisin, että kaikkiaan korjuun suunnittelu työllistää koneyrityksissä 200 ihmistä”, Simo Jaakkola ar vioi . Kohonen kertoo, että tiivistyneestä yhteistyöstä huolimatta UPM kilpailuttaa korjuusopimuksensa muutaman vuoden välein. Halvin tarjous ei aina voita, sillä myös yrittäjien toimintatapa ja luotettavuus otetaan kilvassa huomioon. Samaan tapaan toimivat muutkin metsäyhtiöt. Tarjouskilpailut ovat aitoja, vaikka uusia toimijoita ei alalle tungokseksi asti olekaan tulossa. ”Moni pyrkii laajentamaan toimintaansa. Esimerkiksi Metsä Groupille tietyllä alueella puuta korjaava yritys saattaa haluta sopimuksen myös UPM:n kanssa.” Korjuusopimukset solmitaan monivuotisiksi. Näin yrittäjät voivat kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti. Taksoja ja korjuumääriä tarkistetaan joka vuosi. Yhdistyksille alueyrittäjät? Simo Jaakkola ennustaa, että metsänhoitoyhdistyslain uudistumisen jälkeen korjuuyritykset ja yhdistykset syventävät yhteistyötään samaan tapaan kuin alueja avainyrittäjät metsäyhtiöiden kanssa. ”Metsänhoitoyhdistyksellä on hyvät yhteydet metsänomistajiin. Koneyritys tuo korjuun ja puun toimitusten logistiikan osaamista ja kustannustehoa.” Esimerkiksi Sotkamossa koneyrittäjä Asko Piirainen on jo vuosia tehnyt yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Toimituskauppapuun hankinta ja kuljetus on ulkoistettu yrittäjälle. Yhdistys säästää muun muassa työnjohtokuluissa. ”Luotettava ja suorituskykyinen yhteistyökumppani on välttämätön, koska olemme sitoutuneet mittaviin puuntoimitusmääriin”, kertoo toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen Sotkamon metsänhoitoyhdistyksestä. Laatu on arvoitus Kaikki korostavat korjuun laadun tärkeyttä. Eikä Jussi Lappalaisen savotalla tullut mieleen, että harvennuksen laatu olisi puunkorjuun ongelma. Korpikuusikko väljeni hallitusti siistiin kasvatusasentoon. Puusto tai maasto eivät vaurioituneet. Metsäkeskuksen havainnot kertovat kuitenkin, että työn jälki heikkenee vuosi vuodelta. Viime vuonna eri puolilla maata tarkastetuista 310 harvennusleimikosta vain puolella korjuun laatu luokiteltiin hyviksi. Energiapuun korjuussa tulos on tätäkin huonompi. Erot ovat TEEMA: PUUNKORJUU 26 MAKASIINI 2 • 2013 945_.indd 26 21.2.2013 16.23
Metsänomistaja Pekka Muuttomaa Siikaisista kaipaa telaalustaisia ajokoneita turvemaiden puunkorjuuseen. Umpiteloin varustettu metsäkone pystyy korjaamaan suometsistä puuta ympäri vuoden. Turvemaan puunkorjuu on talven armoilla. Jos maa ei jäädy, on jälki pahimmillaan tämännäköistä. Teloin varustetut pyöräkoneet eivät suoriudu turvemaiden puunkorjuusta, jos maa ei ole kunnolla jäätynyt. PE N TT I O JA LA M IK KO RI IK IL Ä TEEMA: PUUNKORJUU MAKASIINI • 945_.indd 28 21.2.2013 16.51
hämmästyttäviä. Etelä-Savon harvennuksista hyviksi todettiin 87 prosenttia. Kaakkois-Suomessa ja Häme-Uusimaalla tulos oli lähes yhtä hyvä. ”Ammattitaitoiset ja motivoituneet kuljettajat. Pehmeille maille mennään vain jäätyneen maan aikaan. Sitä paitsi moni puun myyjä painottaa puunostajan valinnassa korjuun laatua – niin teen itsekin”, selostaa metsäkeskuksen esittelijä Ilkka Häyrinen Etelä-Savon alueelta. Pohjanmaan ja Uudenmaan rannikolla jälki sen sijaan näyttää surkealta. Alle 30 prosenttia harvennuksista oli hyviä. Pohjois-Savossa tilanne ei ollut paljon parempi. ”Viime vuonna maiden pehmeys aiheutti runsaasti urapainumia. Niiden vuoksi ajokoneet myös kallistelivat urilla ja reunapuihin tuli kolhuja”, kertoo esittelijä Greger Erikslund metsäkeskuksen Rannikon alueelta. Tarkastajat mittaavat jäävän puuston määrää, ajourien väliä ja leveyttä sekä puustoja maastovaurioita. Poikkeama yhdessäkin tunnuksessa tuo leimikolle huomautuksen. ”Huomautus tulee, jos esimerkiksi kolmessa 70 rungosta puuainesta on paljastunut vähintään neliösentin alalta”, kertoo esittelijä Juhani Soukainen Lounais-Suomen alueelta. Luokitusta voi ainakin osin pitää ylikireänä. Esimerkiksi männiköiden harvennuksessa runkovauriot eivät aiheuta samalla tapaa vahinkoa kuin kuusikoissa. Energiapuun korjuun lohduttomia tuloksia ei voi sälyttää pelkästään korjuu väen niskoille. Edellytyksiä hyvään metsänhoitoon ei ole, kun taimikonhoidon laiminlyöntejä pyritään parsimaan kallein metsäkonein. Pelkästään luokituksesta korjuuvauriot eivät kuitenkaan johdu. Motomies Lappalainen muistuttaa, että kireä taksataso tuo yrittäjille paineita. ”Myös kuljettajien vaihtuvuus on ongelma. Alalta poistuvien osaajien tilalle ei aina saada päteviä kuljettajia.” ”Suometsät on unohdettu” Kaluston yksipuolisuus selittänee osan korjuun ongelmista. Siikaislainen metsänomistaja Pekka Muuttomaa ihmetteleekin metsäyhtiöiden innottomuutta ottaa käyttöönsä suometsien korjuuseen kehitettyjä koneita. Hän tietää, että turvemaiden harvennukset ovat viime vuosina ruuhkautuneet eikä sumaa nykyisin konein pystytä purkamaan. ”Tilamme 90 hehtaarin metsäalasta iso osa on turvemailla. 1970-luvun ojitusten ansiosta puustot ovat erinomaisessa kasvukunnossa. Lähivuosina pitäisi hakata toistakymmentä hehtaaria metsiä, joissa nuoren kuusikon päältä poistetaan mäntyja koivuylispuustoa samalla kun kuusikoita harvennetaan.” Se on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Korjuuaika turvemaiden kasvatushakkuilla jää parhaimmillaankin erittäin lyhyeksi. ”Ylispuuhakkuissa maan pitäisi olla jäässä ja puuston sulaa, jotta kasvatettava metsä ei hakkuussa vaurioidu. Viime talvena maa ei jäätynyt eikä tilanne nytkään ole hyvä. Sopivia korjuupäiviä voi vuodessa olla vain muutamia eikä niitä pysty ennustamaan.” Muuttomaa ei halua ottaa riskiä sopimattomin konein tehdystä ylispuuhakkuusta. ”Jos kuusikot vaurioituvat, metsien tuottokyky tuhotaan pitkäksi aikaa.” Hän huomauttaa, että ongelma ei koske vain heidän tilaansa. Siikaisissa ja lähikunnissa samanlaisia metsiä on tuhansia hehtaareita. Muuttomaan mukaan suometsiin sopivia, tehokkaita koneita olisi tarjolla. Jostain syystä ne yleistyvät sietämättömän hitaasti. ”Olen tyytyväinen urakoitsijani työhön kivennäismailla. Turvemaat ovat riskipeliä myös heille. Metsäliitolla olisi Ikaalisissa Pro Silvan tela-alustainen koneketju, joka voi toimia turvemailla ympärivuotisesti. Se on kuitenkin täystyöllistetty eikä ehdi avuksi Pohjois-Satakunnan korjuuongelmiin.” Kaikkiaan Suomessa on käytössä enintään viisi tela-alustaista koneketjua. ”MYÖS KULJETTAJIEN VAIHTUVUUS ON ONGELMA. ALALTA POISTUVIEN OSAAJIEN TILALLE EI AINA SAADA PÄTEVIÄ KULJETTAJIA.” 945_.indd 29 21.2.2013 16.51
Tässä maassa tiedetään, että metsää voi ymmärtää vain sinne menemällä. Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta rahoittamalla esimerkiksi koululaisten metsätapahtumia. Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan vapaaehtoisella menekinedistämismaksulla, joka on 0,2 % puukaupan arvosta. Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa. Kun metsänomistaja päättää maksaa, osallistuu ostava yhtiö samalla summalla. metsasaatio.fi MS_Vesa2_230x297.indd 1 2/18/13 1:51 PM 1170_.indd 30 21.2.2013 16.19
MYRSKYN JÄLKEEN Kannattaako vakuuttaa? sivu 32 MOOTTORISAHAKOULU Älä tingi turvallisuudesta sivu 35 METSÄPERINTÖ Testamentti avuksi verosuunnittelussa sivu 36 OMA METSÄ KYSY POIS Miksi Tilhi ei laula? sivu 38 TUTKIMUS 20 000 kiloa nokittavaa sivu 40 ALLAKKA Ehdoton ei verkkopuukaupalle sivu 41 M IK KO RI IK IL Ä 1172_.indd 31 21.2.2013 16.19
METSÄNHOITO 1 Minkälaisia vaihtoehtoja metsävakuutuksissa on? Vakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutuksia metsäomaisuuden turvaksi. Metsään saa vakuutuksen metsäpalojen, myrskyja lumituhojen, sienitautien sekä hyönteisja tulvavahinkojen varalle. Se, mitkä vahingot vakuutus korvaa, riippuu metsänomistajan valitsemasta turvatasosta. Turvatasot vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Perusvakuutus kattaa tavallisesti metsäpalot tai myrskyt. Laajimmassa vaihtoehdossa mukaan tulevat muun muassa hyönteisten ja myyrien aiheuttamat vahingot sekä korvaukset ilkivallasta. Metsävakuutus koskee koko tilaa. Yksittäisiä kuvioita ei vakuuteta. 2 Kannattaako metsä vakuuttaa? Kunkin metsänomistajan tulee punnita vakuuttamisen kannattavuutta omista lähtökohdistaan. Jos metsällä on omassa taloudessa iso rooli, sen vakuuttaminen on järkevää. On hyvä miettiä, minkälaiseen taloudellisen menetyksen on vahingon sattuessa valmis kestämään. Jos myrsky esimerkiksi kaataa kaksisataa mottia 40–50-vuotiasta puustoa hehtaarilla, menetys voi olla tuhansia euroja, jopa kymmenentuhatta euroa. Metsäpalon sattuessa tappio on tätäkin karvaampi, koska hiiltynyt puu ei kelpaa kuin energiaksi ja taimikoissa tuli tuhoaa kaiken. Toisaalta suurempien tilojen kymmenen vuoden vakuutusmaksuilla saa kaatua jo useita motteja, jotta vakuutuksiin sijoitetut eurot maksavat itsensä takaisin. Viime vuosina suurimmat taloudelliset menetykset talousmetsissä ovat aiheutuneet myrskyistä. Yksin Tapanija Hannu-myrskyt kaatoivat metsää 120 miljoonan euron edestä. Myös hyönteisja myyrätuhot ovat lisääntyneet kuluneen viiden vuoden aikana. Etenkin kaarnakuoriaistuhot Eteläja Kaakkois-Suomessa ovat merkittäviä. Vahingot yksittäiselle maanomistajalle ovat olleet jopa kymmeniä tuhansia euroja. Myös vuosien 2008 ja 2009 myyrähuippu kirjautui ennätysten kirjoihin ja tuhot taimikoissa olivat arvioilta 20 miljoonaa euroa. Suurista metsäpaloista on sen sijaan jo aikaa. Suomessa on toimiva metsäpalojen valvonta, mutta myös kesät ovat olleet sateisia. Tulevaisuudessa ilmaston muuttuessa ääri-ilmiöt saattavat lisääntyä entisestään. 3 Mikä turvataso on riittävä? Vakuutuksen valinnassa kannattaa huomioida metsien rakenne. Hyvälaatuisissa kasvatusmetsissä, jossa siirtymä kuidusta tukiksi on pian käsillä, tuhot ovat rahallisesti suurimpia. Kasvutappiot ovat merkittävät myrskyn liian harvaksi harventamissa metsissä. Jos tällaista metsää on paljon, kannattaa harkita palovakuutusta kattavampaa turvaa. Päätehakkuukypsästä metsästä saadaan puu myrskyn jälkeen yleensä hyvin korjattua ja markkinoitua, jos metsänomistaja on aktiivinen. Korjuukustannukset ovat kuitenkin tavanomaista puunkorjuuta kalliimmat ja osa puustosta, pahimmissa myrskyissä lähes koko puusto, voi pirstaloitua tuulen voimasta. Myös leimikon sijainti, kasvupaikka ja naapurin metsien käsittely kannattaa ottaa huomioon vakuutusta valitessa. Jos tilalla on runsaasti päätehakkuuleimikkoa, jonne ei pääse kuin talviaikaan, myrskyja lumituhot kattava vakuutus voi olla paikallaan. Jos myrsky sattuu kesää vasten, puut ehtivät pilaantua ennen kuin ne saadaan korjattua. Myös lumituhopuiden korjuu on kallista. Kuivilla kankailla, nuotiopaikkojen lähellä sekä heinittyneillä uudistusaloilla tuli puolestaan leviää herkästi, ja palovakuutus on järkevä pitää voimassa. Oma päätehakkuuta lähentelevä metsä on myös vaarassa, jos naapuri hakkaa viereen ison aukon. Laajimman turvatason ottaminen on perusteltua esimerkiksi lähellä kaarnakuoriaistuhoalueita tai jos on laajoja myyrätuhoille alttiita taimikoita. teKStI tIIA PUUKIlA KYSYMYSTÄ METSÄ VA KUUTUKSISTA Metsä vakuutuksissa hinnan lisäksi ratkaisevaa on turvataso ja myrsky tuho korvaukset. Omavastuuta korottamalla laajankin vakuutuksen saa kohtuuhintaan. 32 MAKASIINI 2 • 2013 32 MAKASIINI 2 • 2013 1165_.indd 32 21.2.2013 16.01
Kolme-, nelimetriset taimikot myyrät jättävät jo rauhaan. Vakuutusta voi ja kannattaa päivittää sen mukaan, kun metsä kasvaa ja vakuutustarve muuttuu. 4 Paljonko vakuuttami nen maksaa? Vakuutukset hinnoitellaan alueittain. Laajimman turvan hehtaarihinta vaihtelee etelän seitsemästä eurosta pohjoisen vajaaseen neljään euroon. Palovakuutuksen hinnat pyörivät euron tuntumassa hehtaarilta. Vakuutuksen turvatason ja metsien sijainnin lisäksi hintaan vaikuttavat omavastuun suuruus ja enimmäiskorvaus myrskytuhoissa. Toisin kuin muissa vahingoissa myrskytuhoissa on asetettu katto, jonka vakuutusyhtiö enimmillään maksaa kuutiolta. Näin ollen laajakaan vakuutus ei korvaa välttämättä kaikkea. Enimmäiskorvausmäärät vaihtelevat vakuutusyhtiöittäin. Esimerkiksi LähiTapiolan ja OP-Pohjolan korvauskatot ovat 15 ja 16, 23 ja 26 tai 32 ja 35 euroa kuutiolta. Metsänomistaja saa valita itse, minkä kolmesta eri suuruusluokan korvauskatosta sisällyttää vakuutukseensa. Mitä korkeampi katto on, sitä kalliimmaksi vakuutus tulee. Metsänhoitoyhdistysten viime myrskyistä tulleen kokemuksen mukaan 15–20 euron suuruinen enimmäiskorvaus on kattanut lähes kaikki tuhoista aiheutuneet menetykset. Pahimpien Astan kaltaisten myrskyjen kohdalla menetykset kuitenkin yltävät jopa yli kolmenkymmenen euron motilta. Omavastuun suuruudeksi voi ottaa yhtiöstä riippuen 150– 35?000 euroa. Korkea omavastuu laskee vakuutuksen hintaa. Esimerkiksi OP-Pohjolalla laajin turva ja 32 euron korvauskatto kuutiolta maksavat kahdenkymmenen hehtaarin tilalle noin 142 euroa vuodessa, kun omavastuu on nostettu tuhanteen euroon. Vastaavasti laajin vakuutusturva ja 16 euron korvauskatto samaiselle tilalle kustantaa sekin noin 142 euroa, jos omavastuu on vain 150 euroa. Kun arvioi tarkkaan, kuinka suuren vahingon pystyy maksamaan omasta kukkarosta, voi vakuutusmaksuissa säästää euron poikineen. 5 Mitä vakuutus ei korvaa? Vakuutusehdot kannattaa lukea tarkoin. Niissä määritellään, mitkä vahingot vakuutus korvaa. Vakuutus ei esimerkiksi kata pieniä vahinkoja. Taimikoissa tuhot korvataan, jos vahinko ulottuu yli puolen hehtaarin suuruiselle yhtenäiselle alalle. Lisäksi taimikon tulee olla tuhon jäljiltä vajaatuottoinen eli taimia ei ole hehtaarilla riittävästi. Puuston osalta ehtona on, että puita tuhoutuu enemmän kuin viisitoista mottia. Vakuutuksen ulkopuolelle jäävät myös vesistön tai maaperän saastumisesta, kuivuudesta, hallasta, roudasta ja ravinnepuutoksista aiheutuvat vahingot. METSÄ VA KUUTUKSISTA Asta-myrsky teki pahaa jälkeä kesällä 2010. Metsänomistajien menetykset nousivat jopa yli 30 euroon kuutiolta. oP-PoHJolA / roMS 33 MAKASIINI 2 • 2013 33 MAKASIINI 2 • 2013 1165_.indd 33 21.2.2013 16.01
METSÄNHOITO Vakuutuksen pitää olla voimassa, kun vahinko sattuu. Esimerkiksi ennen myyrähuippua metsä kannattaa vakuuttaa hyvissä ajoin jo ennen lumien tuloa. Jos vakuutus on otettu tammikuussa, voi olla hankala todentaa, ovatko keväällä paljastuneet tuhot tapahtuneet ennen vai jälkeen vakuutuksen voimaantulon. 6 Korvaako vakuutus omasta metsästä naa puritilalle levinneen kaarnakuoriaistuhon? Metsävakuutukseen on mahdollista liittää vastuuvakuutus. Se korvaa, jos kaarnakuoriaistuho siirtyy omista metsistä naapuriin. Metsätalouden vastuuvakuutus korvaa henkilöja omaisuusvahinkoja, jotka ovat aiheutuneet ulkopuoliselle oman metsän metsänhoitotai korjuutöistä. Vastuu voi syntyä joko itse tehdyn tai ulkopuolisen tekemän työn perusteella. Korvauksen edellytyksenä on, että metsänomistaja on voimassa olevan lain mukaan vahingosta vastuussa. Voimassa oleva laki metsien hyönteisja sienituhojen torjunnasta velvoittaa huolehtimaan kaatuneet puut ajallaan metsästä pois. Ötökkälakiin kuitenkin odotetaan muutoksia tämän tai ensi vuoden aikana. Jos metsänomistajien vastuita määritellään uudestaan, lakimuutos voi vaikuttaa myös vastuuvahinkojen korvattavuuteen. 7 Kuinka nopeasti kor vausta pitää hakea? Tuhosta tulee tehdä vahinkoilmoitus vakuutusyhtiöön vuoden sisällä vahingon sattumisesta. Tämä tarkoittaa, että metsänomistajan tulee katsastaa metsänsä mahdollisten tuhojen varalta vähintään kerran vuodessa. Toimivan valvontajärjetelmän ansiosta suuria metsäpaloja ei ole viime vuosina ollut. Kuvassa sammutetaan maastopaloa Pernajassa vuonna 2006. Vahinkoilmoituksen jättämisen jälkeen maanomistajalla on kymmenen vuotta aikaa hakea korvauksia. 8 Kuinka korvauksen suuruus määräytyy? Vakuutusyhtiö teettää tuhosta metsäammattilaisella vahinkoarvioin. Arvioissa huomioidaan puuston arvo ennen ja jälkeen tuhon sekä lasketaan puustolle odotusarvo. Taimikoissa arvioidaan, kuinka paljon vastaavan uuden taimikon perustaminen maksaa tai kuinka suuriksi kasvutappiot muodostuvat. Korvaukset maksetaan vahinkoarvion ja sopimusehtojen mukaisesti. Korvaussummasta vähennetään omavastuun osuus ja kahdenkymmenen prosentin ennakkopidätys. Metsävakuutuskorvaus on verrattavissa puukaupasta saatuihin metsätuloihin. Myrskytuhoissa on muistettava, ettei vakuutus ole sama kuin takuukorvaus. Myrskytuhoissa korvataan todellinen menetys, mutta kattona on metsänomistajan valitsema enimmäiskorvausmäärä. Jos enimmäiskorvausmääräksi on valittu 15 euroa kuutiolta ja kantorahatulot alenevat tuhon seurauksena kahdeksan euroa, vakuutuskorvaus kuutiota kohden on kahdeksan euroa. Enimmäiskorvauksen päälle maksetaan kuitenkin nuoren puuston kohdalla odotusarvonlisä, jos puusto on vahingon jälkeen vajaatuottoinen. Se saattaa nuorissa kasvatusmetsissä olla moninkertainen puuston nykyhetken arvoon nähden. 9 Mitä ainaisvakuutus korvaa? Ainaisvakuutusten turva on heikko. Ne tehtiin vakuutusmäärällisinä, eli niiden perustana oli metsän hakkuuarvo vakuutushetkellä. Vakuutusten arvoa ei sidottu minkäänlaiseen indeksiin, joten vahingon sattuessa korvaus maksetaan sopimuksen tekohetken rahanarvon mukaisesti. Vahingon sattuessa korvaukseksi jää muutamia euroja, korkeintaan kymmeniä euroja. Ainaisvakuutuksia myytiin 1970-luvulle asti. Sopimuksia on voimassa edelleen noin satatuhatta, koska vakuutusyhtiöt eivät saa omatoimisesti irtisanoa niitä. 10 Miten vakuutuk sessa huomioidaan erikoispuut? Vakuutusyhtiöltä kannattaa tiedustella erillistä vakuutusta erikoispuille. Joissakin vakuutusyhtiöissä on mahdollisuus vakuuttaa erikoispuuviljelmä omalla vakuutuksellaan. Jos visakoivikkoa ei ole erikseen vakuutettu, se rinnastetaan vahingon sattuessa rauduskoivuun. Joulupuuviljelmä suhteutetaan puolestaan kuusentaimikkoon. Juttu varten haastateltiin Metsän hoitoyhdistys KihniöParkanon toiminnanjohtaja Aki Haapaniemeä, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän toiminnanjohtajaa Harri Tasasta, Lähi Tapiolan tuotepäällikkö Sami Viljasta, OPPohjolan myyntipäällikkö Matti Romsia sekä Taaleritehtaan metsäasiantuntija Jyrki Ketolaa. MyrSkyTuHOISSa kOrvaTaaN TOdEllINEN MENETyS, MuTTa kaTTONa ON METSÄNOMISTajaN valITSEMa ENIMMÄISkOrvauSMÄÄrÄ. A n te ro A A lt o n en 34 MAKASIINI 2 • 2013 34 MAKASIINI 2 • 2013 1165_.indd 34 21.2.2013 16.01
mottorisahakoulu osa 2 Mikko Riikilä M ökkisahurin vähimmäisvarustus ovat viiltosuojatut housut, turva saappaat, suojalasit ja kuulonsuo jaimet. Hakkuutöissä on aina käytettävä myös suojavisiirillä ja kuulonsuojaimin va rustettua kypärää. Turvavarusteiden hintahaitari on lavea. Kalleimmillaan esimerkiksi viiltosuojahou sut maksavat jopa 300 euroa. Satunnais sahuri selviää 60–70 euron housuilla. Kal leimmat housut ovat käytössä selvästi mu kavammat, mutta halvimmat suojaavat yh tä tehokkaasti. Turvasaappaisiin pätee sama kuin hou suihin. Hinnat vaihtelevat noin 60 eurosta 300 euroon. Suojaavuus ei riipu hinnasta. Hakkuulle kannattaa hankkia myös met surin pusero. Se on työkäyttöön mukava, vaikka ei tuotakaan lisäsuojaa sahurille. Pu seron huomiovärin ansioista sivulliset osaa vat väistää työmaan. Myös kädet on syytä suojata. Moottori sahaukseen tarkoitettujen käsineiden va semman käden rystypuoli on viiltosuojat tua materiaalia. Käsineet maksavat noin 30 euroa. Älä hosu Kalleimmatkaan turvavarusteet eivät yk sinään suojaa tapaturmilta. Hätäisen kou rissa moottorisaha on vaarallinen, vaikka työmaana olisi vain rankojen pilkkominen. Metsätöissä vaaran paikkoja on monin ver roin enemmän. Keskity siis työhön jatkuvasti. Mieti, mi tä olet tekemässä ja miten. Älä sähellä sa han kanssa. Hosuminen on vaarallista, teet pä mitä tahansa ja varmuudella väsyttävää. Työskentele siis rauhallisesti. Polttopuiden katkonnassa todennäköisin vaara on sahan takapotku, jossa terälaipan kärki osuu katkottavan rangan alla olevaan pölkkyyn tai kantoon ja ponnahtaa voimal la ylös. Sahan ketjujarru pelastaa useimmil ta takapotkuilta, mutta ei kaikilta. Kerto vat, että jälki on rumaa, kun pyörivä terä is kee kasvoihin. Takapotkujen välttämiseksi rankoja ei pi dä katkoa pinossa, vaan ne on paras latoa sa hapukille. Muutenkin kannattaa aina tark kailla, onko terälaipan kärki sahattaessa va paana. Älä sahaa terälaipan kärjellä. Mieti, mihin taitosi riittävät. Esimerkik si iso puu on syytä jättää kaatamatta, jos et ole ihan varma onnistutko. Pyydä kokeneempi sahuri oppaaksi. Moottorisahan käyttö ei ole mitään raketti tiedettä, sen kyllä oppii, mutta oppia ei kan nata hakea tehoosaston kautta. Lopuksi vielä erityisvaroitus: Pysy pois sa myrskymetsistä, jos et ole ammattilainen. Lähes vuosittain saamme lukea, kuinka elä keläismies menehtyi tuulenkaatoja tehdes sään. Ne uutiset eivät ilahduta ketään. Älä tingi turvallisuudesta käytä turvavarusteita, vaikka käyttäisit moottorisahaa vain satunnaiseen polttopuiden pätkimiseen. Muista myös työskennellä rauhallisesti. Turvahousujen viiltosuojakudos pysäyttää teräketjun ennen kuin se yltää reiteen. H u sq va Rn a 35 MAKASIINI 2 • 2013 1166_.indd 35 21.2.2013 16.04
METSÄPERINTÖ U seimmat testamentit ovat puolisoiden keskinäisiä omistusoikeustestamentteja. Ajatus leskeksi jäävän vanhuuden turvaamisesta on kaunis, mutta järjestely johtaa moninkertaisiin perintöveroihin. Ensin leski maksaa veron vainajan jälkeen ja sen jälkeen lapset hänen jälkeensä. ”Ihmiset unohtavat, että leskeksi jäävä puoliso saa aina asumisoikeuden yhteiseen asuntoon ja puolet yhteisestä omaisuudesta ilman testamenttiakin”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen toteaa. Hänen kohtaamistaan räikein esimerkki oli 80-vuotiaille puolisoille tehty omistusoikeustestamentti 700 hehtaarin metsäomaisuuteen. ”Testamentin korjaaminen toi 150 000 euron säästön perintöveroihin.” Turhat veroseuraamukset voidaan välttää, kun testamentit laaditaan fiksusti. Testamentin sisältöön ei tarvitse kuitenkaan puuttua. ”Testamentin laatijan tahtoa on kunnioitettava. Samalla hänelle on kerrottava verosuunnittelun mahdollisuuksista.” Sikanen suosittelee, että testamentin laatija kertoisi perillisilleen ennalta testamentin sisällön, jotta he tietävät, millä perustein omaisuus aikanaan jaetaan. ”Näin perunkirjoituksessa vältytään yllätyksiltä, jotka saattavat rikkoa perillisten välit. Pakko testamentin sisältöä ei ennalta ole kertoa.” Vain osa perinnöstä Aviopuolisoilla on lain mukaan ollut oikeus muuttaa testamentissa mainittu omistusoikeus hallintaoikeudeksi ilman erillistä mainintaa tai luopua perinnöstä kokonaan omien perillistensä hyväksi. Valintamahdollisuus on kuitenkin ollut rajoitettu niin, että se koskee vain koko omaisuutta. ”Se on eräänlainen ota tai jätä -valinta, mikä ei useinkaan anna edellytyksiä verosuunnitteluun.” Uudistuneet perintölait antavat perillisille nyt mahdollisuuden valita, ottavatko he perinnön vastaan kokonaan vai vain osin. Tämä helpottaa esimerkiksi metsätilojen verosuunnittelua. Sikasen mukaan testamentti kannattaa muotoilla niin, että leskeksi jäävä saa täyden omistusja hallintaoikeuden yhteiseen omaisuuteen. Samalla kuitenkin todetaan, että hänellä on oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan jotain osaa omaisuuden omistustai hallintaoikeudesta. Lisäksi on syytä määrittää, kenelle omistus tai hallinta siirtyy, jos leski ei sitä ota. Voidaan esimerkiksi todeta, että tällöin perintö siirtyy normaalissa perimysjärjestyksessä edunsaajan perillisille. ”Kukaan ei testamenttia laatiessaan voi tietää, millainen tilanne on, kun testamentti laukeaa.” Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia suunniteltaessa on hyvä muistaa, että hallintaoikeuden vastaanottamisesta ei mene veroa toisin kuin omistuksen perimisestä. Toisaalta hallintaoikeuden irrottaminen alentaa perintöveroa, jonka omistusoikeuden saajat joutuvat maksamaan. ”Kun leski ottaa hallintaoikeuden, omistus siirtyy lapsille ja heidän maksamansa perintövero alenee. Hallintaoikeus on metsätiloilla rajattava määräaikaiseksi. Muuten luvassa on ongelmia, kun leski vanhenee eikä lapsilla ole oikeutta harjoittaa metsätalout ta. Hallintaoikeuden määräaikaisuus on syytä mainita testamentissa.” Sikanen korostaa, että valintamahdollisuutta käytettäessä kannattaa kysyä asiantuntijan neuvoa. Se varmistaa, että omaisuus siirtyy edullisimmin seuraaville sukupolville. Metsä pysyy suvussa Testamentin avulla voidaan hoitaa hankaliakin tilanteita. Monet metsänomistajat esimerkiksi haluavat, että metsä pysyy suvun omistuksessa myös tulevaisuudessa. Metsästä luopuja ei lahjakirjassa voi tätä kuitenkaan varmistaa. UUsi testamentti! Valtaosa testamenteista kannattaa päivittää, koska lait ja perintöjen verotus ovat uudistuneet. Nyt perillisille voidaan varata mahdollisuus valita, ottavatko he perinnön omistustai hallintaoikeuden kokonaan tai osittain vastaan. TeksTi Mikko Riikilä?AsiAnTunTijA Väinö sikAnen ”HallINTaoIkEudEN MÄÄRÄaIkaISuuS oN SyyTÄ MaINITa TESTaMENTISSa.” 36 MAKASIINI 2 • 2013 1151_.indd 36 21.2.2013 16.06
”Tilanne on ongelmallinen, jos metsän saanut perillinen on naimisissa, mutta pariskunnalla ei ole yhteisiä lapsia. Jos metsän saanut kuolee, tila siirtyy hänen puolisolleen, vaikka parilla olisikin avioehto”, Sikanen selostaa. Tämän voi välttää niin, että metsän vanhemmiltaan saanut laatii testamentin, jossa metsän perijöiksi määrätään hänen vanhempansa tai sisaruksensa. Myös tällaiseen testamenttiin on liitettävä perinnönsaajia koskeva valinnan mahdollisuus. Tällaisissa tapauksissa vanhemmat monesti haluavat luopua omistusoikeudesta elossa olevien lastensa hyväksi. ”Näin ei kannata menetellä, ellei ehdoin tahdoin halua maksaa hirveitä perintöveroja”, Sikanen huomauttaa. Hän havainnollistaa tilannetta esimerkillä sadan hehtaarin metsätilasta, joka on luovutettu vanhempien eläessä yhdelle lapsista. Tilan arvo on 370?000 euroa. Oletetaan, että saajalla on testamentti, jossa metsä määrätään palautuvaksi takaisin suvulle. Erot perintöverossa ovat merkittävät riippuen siitä, miten omaisuus siirretään. Jos vanhemmat perivät menehtyneen lapsensa metsän, perintövero on 39?000 euroa. Jos he luopuvat perinnöstä ja perintö siirtyy menehtyneen kahdelle sisarelle, vero kohoaa lähes kolminkertaiseksi, 98?000 euroon. ”Näin käy, koska sisarukset ovat toista perintöveroluokkaa. Vanhemmat kuuluvat ensimmäiseen perintöveroluokkaan, ja perintövero on selvästi alhaisempi.” Jos taas vanhemmat pidättävät hallintaoikeuden ja metsä siirretään sisaruksille, näiltä menee metsäperinnöstä veroa 39?900 euroa. Tällöin he eivät kuitenkaan pääse nauttimaan metsän tuotoista. Verotuksellisesti edullisin vaihtoehto on, että metsä siirtyy takaisin vanhempien omistukseen ja hallintaoikeus vainajan sisarille. Tällöin perintövero alenee 15?450 euroon. ”Eikä vero vanhempien kuoltuakaan ole tuota suurempi, koska lasten periessä vanhempansa, heidät luetaan ensimmäiseen perintöveroluokkaan.” Sikasen mukaan laki ei estä omaisuuden periytymistä kuolleelta lapselta takaisin vanhemmille. ”Esimerkkitapauksessa perintöverojen säästö kohoaa lähes 50?000 euroon.” Avopuolisoiden turvaksi Erityisen tärkeä testamentti on vakiintuneessa parisuhteessa eläville avopareille, joilla ei ole yhteisiä lapsia. Ilman testamenttia avoleskeä saattaa odottaa häätö yhteisestä kodista, jos se on ollut vainajan nimissä. Avopuolison sijasta asunnon perivät vainajan vanhemmat tai sisarukset. Sama koskee metsäomaisuutta. ”Testamentissa voidaan varata eloon jäävälle puolisolle hallintaoikeus yhteiseen asuntoon”, Sikanen korostaa. Elämänkumppania ei tarvitse unohtaa silloinkaan, kun toinen avopuolisoista omistaa metsää ja haluaa, että se hänen jälkeensä siirtyy takaisin omalle suvulle. ”Leskeksi jäävälle voidaan varata testamentissa hallintaoikeus sopivaan määräalaan tai erilliseen tilaan, siis osaan avopuolisolta jääneistä metsistä, vaikka omistus palautuisikin vainajan sukulaisille. Järjestely turvaa avolesken toimeentuloa.” Useimmiten avoleskelle ei kannata kuitenkaan pidättää hallintaoikeutta koko metsäomaisuuteen. Omistusoikeuden saaneet vainajan sukulaiset saattaisivat joutua hankaluuksiin, koska he eivät pystyisi rahoittamaan perintöveroa metsätuloilla. Avio-oikeuden evääminen Testamentissa voidaan evätä edunsaajan puolison avio-oikeus perintöön. Sikasen mukaan avio-oikeuden rajaus kannattaa yleensä kuitenkin määrittää niin, että se koskee vain avioerotapauksia. Testamentissa voidaan myös todeta takautuvasti, että perillisten aiemmin saamat lahjat eivät ole ennakkoperintöä eivätkä näin ollen tule perintöveron piiriin. ”Tämä on tarpeen vain, jos lahjoja annettaessa lahjakirjassa ei ole todettu, että lahja ei saajalleen ole ennakkoperintöä”, Sikanen toteaa. TESTAMENTTI Matti Metsä (180945-043s) Sanna Metsä (040746-550s) Metsäkatu 28 15100 lahti Me allekirjoittaneet Matti Metsä (180945-043s) ja Sanna Metsä (040746-550s) määräämme viimeisenä tahtonamme ja testamenttinamme seuraavasti: Viimeksi eloon jäänyt puoliso saa täyden omistusja hallintaoikeuden kaikkeen yhteiseen omaisuuteen. Hänellä on oikeus kieltäytyä ottamasta vastaan jotakin osaa omaisuudesta, hallintatai omistusoikeudesta. Se osa omaisuudesta siirtyy normaalin perimysjärjestyksen mukaan perillisillemme. Edunsaajien aviopuolisoille ei tule avio-oikeutta meiltä tulevaan omaisuuteen, sen tuottoon eikä sen sijaan hankittuun omaisuuteen. Samoin viimeinen tahtomme on, että perillisten perintöverot maksetaan pesän varoista. Pojillemme Mikko ja Tapio Metsälle antamiamme lahjoja ei ole katsottava ennakkoperinnöksi, eikä pidä ottaa huomioon perintöveroja määrättäessä. lahti 12. maaliskuuta 2011 Matti Metsä Sanna Metsä kutsuttuina ja yhtä aikaa läsnä olevina todistamme täten, että Matti Metsä ja Sanna Metsä, joiden henkilöllisyyden olemme todenneet, ovat tänään terveellä ja täydellä ymmärryksellä sekä vapaasta tahdostaan ilmoittaneet edellä olevan sisältävän heidän viimeisen tahtonsa ja testamenttinsa ja he ovat sen omakätisesti allekirjoittaneet. Mikkeli 12. maaliskuuta Todistavat Nimen selvennys ammatti Sos-tnnus 37 MAKASIINI 2 • 2013 1151_.indd 37 21.2.2013 16.06
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Miksi Tilhi ei laula? Stihl MS250 -citymetsurisahani kiusaa: polttopuita katkottaessa se tyhjäkäynnillä ropoteltuaan ei käykään innolla uuden pöllin kimppuun kun painan liipaisimesta, vaan täyteen lauluun yltymisen sijasta sammuu. Uusi käynnistys ja kierroksia lisää vähän kuin houkutellen ja taas mennään... Ei toistu joka kerta, mutta aika usein kumminkin. Sahassa näyttäisi kuvauksen perusteella olevan kiihdytysvaiheen ongelma. Tavallisesti ongelma poistuu avaamalla L-suutinta. Stihl 250:ssä on käytetty perinteisen kaasutintyypin lisäksi myös kaasuttimia, joissa on kiihdytyspumppu. Pumppua käyttää kaasuläpän akseli. Sahaa kiihdytettäessä pumppu antaa polttonestelisän koneelle. Kiihdytyspumppuhäiriöt esiintyvät juuri citymetsurin kuvaamalla tavalla. Syynä voi olla pumpun männän jumittuminen tai ilman pääseminen männän tiivisteen ohi. Kiihdytyspumpun toiminnan palauttamiseksi on saatavana pumpun täydellinen korjaussarja. Ennen korjaussarjan hankkimista on selvitettävä koneessa oleva kaasutintyyppi, joka löytyy kaasuttimen rungosta polttonesteletkun alta. Suosittelen sahan perusteellista huoltoa ennen suurempia toimenpiteitä. LEO SAASTAMOINEN Mikä kuivutti kuuset? Kysymykseni liittyy Keski-Suomessa sijaitsevaan 60–70-vuotiaaseen kuusikkoon, joka kasvaa savisella maalla männikön keskellä ennen järveä. Toisella puolella kuusikkoa on pelto, joka on ollut lehmien laitumena vuoteen 1995 saakka ja sen jälkeen viljelyksessä. Kuusikossa kymmenen kuusta ja yksi mänty ovat kuivuneet pystyyn. Kuuset ovat rungoltaan muuttuneet keltaisiksi. Kuoren alta löytyi syksyllä valkoisia noin 10 millimetrin pituisia toukkia. Kuusen kuorta katsoessa näyttää kuin kuori olisi revennyt halki puun pituussuunnassa. Mistähän tämä johtuu? Varttuneiden kuusten äkkikuolemia aiheuttavat poikkeuksetta kuivuus ja hyönteiset, joiden osuutta on vaikea erottaa toisistaan. Kuusen pahimmat tuholaiset, kirjanpainajat, lisääntyvät keväällä tuoreessa puutavarassa ja tuulenkaadoissa. Runsaina esiintyessään ne iskevät myös kuivuuden heikentämiin eläviin kuusiin. Hellekesinä 2010 ja 2011 kirjanpainajat ovat meilläkin tehneet kaksi sukupolvea Keski-Euroopan malliin. Kuusikon ikä, sijainti tuulille ja auringolle alttiin pellon reunassa, puiden nopea kuolema ja valkeat toukat viittaavat kirjanpainajaan. Myrskyt ja kuivuus ovat aloittaneet tuhoprosessin, jonka kirjanpainajat ovat innolla viimeistelleet. Runkojen kellanvihreä leväkasvusto viittaa maataloudesta tulevan typen runsauteen, joka altistaa puita kuivuudelle erityisesti savimaalla. Parhaat keinot kuusituhojen torjuntaan ovat sopiva kasvupaikka, ajoissa tehtävät harvennukset ja tuulenkaatojen korjuu. Pystyyn kuolleita puita ei tarvitse poistaa, koska niissä tuholaiset eivät enää asu eivätkä lisäänny. KARI MIELIKÄINEN Kuka korvaa? Mökkitonttimme viereisessä met sässä tehtiin harvennushakkuu. Vahingossa puita kaatui kymmenen kappaletta myös meidän tontiltamme. Miten hakatun puun arvo pitäisi määritellä? Voiko tonttipuiden kaatamisen aiheuttamasta maisemahaitasta vaatia korvausta? Kuka on korvausvelvollinen? Tilanteessa, jossa naapurin puolelta on vahingossa kaadettu puita, eikä asianosaisten välillä ole sopimussuhdetta, korvaus määritellään yleensä niin sanotun käyvän hinnan mukaan. Tällä tarkoitetaan käyvän hintatason ylintä keskitasoa. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.? tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MEtsäVEROtUs Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. MEtsänHOItO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. KOnEEt Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. MEtsätILan sUKUPOLVEnVaIHDOs Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. LaKIasIat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. LUOntO Seppo Vuokko Filosofi an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. 38 MAKASIINI 2 • 2013 38 MAKASIINI 2 • 2013 1164_.indd 38 21.2.2013 16.07
Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki Lähtökohtana on kantohinta eikä hankintahinta, koska vahingon kärsijä on säästynyt korjuukuluilta. Käytännössä myös kasvutappiot korvataan, ellei hakkuun voida osoittaa tapahtuneen metsikön kehityksen kannalta parhaimpana mahdollisena ajankohtana. Tonttipuiden kaatamisesta aiheutuneesta maisemahaitasta voi vaatia korvausta. Tällaiset korvaukset tai ennallistamiskustannukset ovat määrältään tapauskohtaisia. Vahingon kohteeksi joutuneella ei ole oikeutta hyötyä toisen virheestä, vaan vahingonkorvauksen tavoitteena on saattaa vahingon kärsinyt samaan asemaan kuin vahinkoa ei olisi lainkaan tapahtunut. Korvausvelvollisuus riippuu siitä, kenen huolimattomuudesta rajanylitys on johtunut. Jos vahinkoon myötävaikuttaneita tahoja on useampia, voidaan korvausvastuuta jakaa. KATI HEPOKORPI Mitä tuloa linkous on? Puolisoni nimissä olevan metsätilan kalustoon kuuluu maataloustraktori, jolla teen hankintatöitä tällä metsätilalla. Jos linkoan maataloustraktorilla naapurien pihoja, mitä tuloa on saatu korvaus. Jos tila olisi yhteinen tai kysyjällä olisi myös metsätila ja näistä tehtäisiin yhteinen 2c-veroilmoitus, linkouksesta saatu tulo olisi yhteistä maatalouden tuloa. Kun metsätila on pelkästään toisen puolison nimissä, toisen tekemä urakointityö on hänen henkilökohtaista ansiotuloaan. Traktorin kulut ovat tämän työn osalta vähennyskelpoisia tulonhankkimiskustannuksia, mutta puolison metsätalouden verotukseen on tehtävä vastaava korjaus. Kulut voidaan laskea vaikka tuntikustannuksina, 11 euroa tunnilta. Jos linkousta tekevä ei ole henkilökohtaisesti muun toiminnan vuoksi arvonlisäverovelvollinen, linkouskaan ei ole arvonlisäverollista. HANNU JAUHIAINEN Milloin puut syntyivät? Eläinten kehityshistoria on selvitetty alkukantaisista bakteereista ihmiseen, mutta miten on kasvikunnan historia? Missä vaiheessa ja miksi syntyivät eri puulajit? Kasvikunnan historiaa on selvitetty yhtä pitkälti kuin eläinkunnankin, mutta ala ei ole ihmisten mielestä yhtä kiinnostava kuin eläinten historia. Siksi kasvipaleontologejakin on paljon vähemmän kuin muinaisen eläimistön tutkijoita. Elämä siirtyi maalle noin 450 miljoonaa vuotta sitten. Kasvien kehittyessä yhä monipuolisemmiksi ne kilpailivat valosta, joka on kasvien ravintoa. Mitä korkeammaksi kasvi saattoi kasvaa, sen paremmin se sieppasi valon itselleen. Vanhimmat puumaiset kasvit kehittyivät jo 385 miljoonaa vuotta sitten, mutta ne olivat itiökasveja ja aivan erilaisia kuin nykyiset puut. Ensimmäiset oikeat havupuut kehittyivät joskus hiilija permikauden taitteessa noin 300 miljoonaa vuotta sitten, mutta nekin olivat varsin oudon näköisiä eivätkä ole läheistä sukua millekään nykyään elävälle lajille. Vanhin yhä elävä havupuulaji on Australiasta 1980-luvulla löydetty Wollemia, joka on lajina ehkä 120 miljoonan vuoden ikäinen. Vanhoja ovat myös punapuut, mammuttipetäjä ja neidonhiuspuu sekä jotkut araukariat, jotka ovat hyvin samannäköisiä kuin liitukauden lopulla, siis noin 70 miljoonaa vuotta sitten, eläneet vanhempansa. Liitukausi oli havupuiden kulta-aikaa: silloin ne olivat metsien valtiaita, ja niiden monimuotoisuus oli suurimmillaan. Liitukauden päättyminen 65 miljoonaa vuotta sitten ei kuitenkaan merkinnyt havupuille yhtäkkistä tuhoa kuten dinosauruksille, vaan havupuiden merkitys ja lajimäärä hiipuivat vähitellen. Syynä olivat liitukauden aikana kehittyneet kukkakasvit. Niistä kehittyi uusia puumaisia lajeja, jotka syrjäyttivät havupuut trooppisilta ja lauhkeilta alueilta. Havupuut kuitenkin säilyivät vuoristoissa ja viileillä alueilla. Havupuulajeja on yhä noin 630: se on vähän puumaisten kukkakasvien, siis lehtipuiden, noin 80?000 lajiin verrattuna. Lehtipuiden suurta lajimäärää ja nopeaa evoluutiota selittävät osaltaan niiden monipuoliset suhteet eläinkuntaan. Niille eläimet eivät ole pelkästään vaarallisia ahmatteja, vaan myös kukkien pölyttäjiä ja siementen levittäjiä. Erilaisten vuorovaikutusten moninaisuus on antanut vauhtia lajiutumiselle. Vaikka havupuiden lajimäärät ovat laskeneet, havupuut kehittyvät yhä, ja uusia lajeja syntyy. Erityisesti mäntykasvien heimossa lajiutuminen jatkuu ja se on nykyään havupuuheimoista suurin 230 lajillaan – pelkästään mäntyjä on yli 100 lajia! Suuri osa heimon nykyisistä lajeista on syntynyt jääkausien pyörteissä viimeisten kahden miljoonan vuoden aikana, niin myös mäntymme ja kuusemme. Sekä metsämänty että metsäkuusi ovat laajalle levinneitä ja monimuotoisia lajeja, jotka ovat pilkkoutumassa useaksi uudeksi lajiksi. SEPPO VUOKKO Punapuu on yksi vanhimpia puulajeja. RO d EO 39 MAKASIINI 2 • 2013 39 MAKASIINI 2 • 2013 1164_.indd 39 21.2.2013 16.07
TUTKITTUA Varhaisperkaus on tarpeen Sellaisia kuusentaimikoita, joissa kuusen taimet selviävät lehtipuiden kilpailusta ongelmitta noin kolmen metrin valtapituudessa tehtävään taimikonhoitoon saakka, on vähän. Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Karri Uotilan tutkimuksen mukaan suuri osa kuusentaimikoista pitäisikin perata jo ennen kolmen metrin pituusvaihetta. Käytännössä perkaus on tehtävä ennen kuin taimikonhoito on kemerakelpoinen. Rehevä ojitusalue taimettuu hyvin Korpisoiden ojitusalueiden metsien taimettumiskyky on hyvä. Taimia syntyy pienaukkoihin, eikä maanmuokkausta välttämättä tarvita. Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa kuusen taimia syntyi hyvin kosteille maapohjille, kun metsään tehtiin pienaukkoja. Maaperän kosteuden lisäksi taimien syntyä edisti hakkuiden jälkeiset hyvät siemensadot. Tutkimuksessa ei selvitetty alikasvostaimien elpymiskykyä eikä uusien taimien kasvunopeutta, joten pienaukkojen soveltuvuudesta käytännön uudistusmenetelmäksi ei ole vielä varmuutta. Taantuma ei näy luontomatkailussa Kansallispuistojen taloudellinen merkitys paikallisille matkailuyrittäjille säilyi viime vuonna entisellä tasollaan. Kaikkien 37 kansallispuiston kokonaistuloja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 110 miljoonaa euroa. Kansallispuistoissa vierailtiin viime vuonna yli kaksi miljoonaa kertaa. Kävijät tuovat lähialueelle keskimäärin 10 euroa jokaista euroa kohti, jonka valtio on sijoittanut puistojen retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin. JERE MALINEN LINTUJEN talviruokinta on hullaannuttanut suomalaiset. Pihoille ja metsiin kannetaan vuosittain jopa 20 miljoonaa kiloa nokittavaa. Määrästä puolet on auringonkukan siemeniä, loppu koostuu kaurasta, pähkinöistä, talista, erilaisista siemenseoksista sekä rasvapalloista ja -tangoista. Kasvu on ollut reipasta. Vielä 1980-luvun lopulla auringonkukan siemeniä tuotiin maahan vain pari miljoonaa kiloa. Ruokalasti on sekoittanut talvilinnustomme voimasuhteita. Vuodesta 1988 tehtyjen valtakunnallisten ruokintapaikkaseurantojen mukaan voittajajoukkueessa ovat muun muassa viherja pikkuvarpunen sekä pihatiaiset hömöja lapintiaista lukuun ottamatta. Talvilinnustomme suurin häviäjä on ollut varpunen. Sen katoon ei syyllinen löydy lintulaudalta, vaan varpusen kohtalona on ollut kangistua kaavoihin. Maatalousympäristö on yksipuolistunut ja karjatilojen määrä vähentynyt. Kaupungeissa varpunen vielä pärjää. Puhdasoppisimmat lintututkijat suhtautuvat ynseästi talviruokintaan. Kotoisten paikkalintujen runsastuminen kaventaa muuttolintujen elinmahdollisuuksia. Talija sinitiaiset valtaavat pihapiiriin pöntöt kirjosiepolta jo ennen kuin ne ennättävät Suomeen. Ruokinnan ansiosta osasta muuttolintuja on tulossa paikkalintuja. Mustarastaat, punarinnat ja peipot talvehtivat Suomessa entistä suuremmin joukoin. Ankarina talvina niitä odottavat joukkokuolemat. Silloin edes massiivinen talviruokinta ei pelasta viivyttelijöitä. miljoonaa kiloa nokittavaa Runsas talviruokinta on muuttanut talvilinnustomme voimasuhteita. Susikanta pienentynyt Suomessa oli Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan helmikuun alussa 120–135 sutta. Susien määrä on laskenut viime vuodesta, jolloin niitä arvioitiin olleen 150–160 yksilöä. Susia on myös huomattavasti vähemmän kuin puolenkymmentä vuotta sitten, jolloin talvikannan suuruus oli yli 200 sutta. Arvion perusteena ovat tunnetut laumat sekä liikkuvat sudet, jotka ovat todennäköisesti pariskuntia. Laumoja löytyi 10, kun niitä viime vuonna oli vielä 14. A N TE RO A A LT O N EN A N TE RO A A LT O N EN MAKASIINI • MAKASIINI • 1167_.indd 40 21.2.2013 16.10
Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. JE TT A SI RO LA kotuksista. Näin ollen ilmoitan täten kohteliaimmin, niin nykyisille kuin tulevillekin puunostajille, että en tee puukauppaa koneen kanssa. En milloinkaan. Ellei ainoatakaan elävää ostajaa löydy, jääkööt puut pystyyn. le lähettää. Toistaiseksi perille ovat menneet, ja tilaamani tavarat ovat tulleet osaksi jämptisti, osaksi viivellä ja virheellisenä. Puukaupassa puhutaan tuhansista euroista. En luota koneisiin enkä ihmisiin niin, että isot rahat aina ja kaikissa tilanteissa menisivät oikeaan paikkaan. Nykyajan pankkirosvoilla ei ole sorkkarautaa, tietokoneen näppäimistöllä isoimmat rötökset tehdään. Mutta kun on tavattu elävä ihminen ja vedetty nimet kynällä paperiin, on ainakin todiste kourassa ja osoite tiedossa. Näin tiedetään, kenen kaulaan köyttä sovitetaan, jos jokin menee pieleen. Puukauppa ei ole yksinkertaista rahanvaihtoa, jossa jokin esine siirtyy hyllystä kassiin. Monta asiaa pitää sopia erikseen: Hakkuun koko, laatu ja voimakkuus, tieoikeudet ja kulkemiset, varastopaikat ja autokuljetukset. Hinnat on määriteltävä, niissä on aina ollut hetkellistä liukumavaraa ja pidemmän välin tasomuutoksia. Aikatauluista voi sopia niin hakkuun kuin rahaliikenteen osalta. Nykyään kaikki erikoistuu, meitä metsän erikoispuiden kasvattajiakin tulee lisää. Rakennuspuita, polttopuita ja hakerankoja jätetään usein omistajalle. Kerropas sitten tietokoneelle, että sinulle pitäisi leimikolta jättää kymmenen männyntyveä tai nuppikuormallinen koivukuitua. On siinä tietokoneen piuhan toisessa päässä olevalla toimistohirmulla miettimistä, miten tuokin asia hoituu. Nikottelee se ostohenkilökin joskus, mutta aina on homma onnistunut. Kauppahan jäisi muuten tekemättä. Vaikka olen kuutisen vuotta keskivertoa metsänomistajaa nuorempi, en innostu kaikista uusista kotK ova on maailmanmenossa vauhti ja suurelliset suunnitelmat visionääreillä. Puun ostohenkilöitä kaavaillaan heitettäviksi romukoppaan. Metsänomistajat opetetaan puolipakolla laitattamaan leimikkotietonsa internetiin. Sieltä sitten keskuskomiteassa istuva viskaali poimii firmalleen sopivan kohteen ja jättää kerralla lopullisen tarjouksen. Kauppa tietysti solmitaan sähköisesti. Ei kulu bensa, eikä kulu ostomiesten aika kahvien ryystämiseen eikä joutavien jauhamiseen. O lenpa kuullut, miksi puun ostajan pitää kulkea kylillä hövelinä ja kysellä ostettavien leimikoiden ja pinojen perään. Autokaupassa on toisin päin. Myyjät ne laittavat kaaransa esille parhaan taitonsa mukaan, putsaavat ja puunaavat hienoon kuntoon. Sitten ylväs ostaja saapuu potkimaan renkaita ja saattaa tuhannen potkaisun ja kuukauden kiertämisen jälkeen tempaista kaupan. Ainainen valitus kalliista hinnasta tietysti kuuluu asiaan kaupanteon ollessa näinkin päin. Toisaalta, enpä ole öljysheikin koputusta ovellani havainnut. Itse on bensani käytävä ostamassa. Koiranpentukin on joskus oikein tilattava, jotta saa sellaisen kuin haluaa. Määrätty hinta on hyväksyttävä tai jää ilman. Tanssilavan takana on vaivihkaa kyseltävä, olisikohan kellään myytävää pulloa. Niinhän se menee. Sen on lähdettävä kaupoille, kenellä on tarve suurempi, oli sitten ostaja tai myyjä. O len minäkin netistä jotakin ostanut. Kymppejä olen rohjennut bittien valtatielEi ikinä Puukaupassa liikkuu raha asioi ihmisen kanssa valvo itse etuasi luottamus hyvä, kontrolli paras 41 MAKASIINI 2 • 2013 41 MAKASIINI 2 • 2013 948_.indd 41 21.2.2013 16.11
T alvihanskoja valitsevalla on tarjolla runsaudenpulaa. On hienoja – lue kalliita – metsurikäsineitä sekä halpoja markettihanskoja. Kuvan tarjonnan runsaudesta saa netistä hakusanalla ”työkäsineitä”. Osumien lukumäärä on lähes rajaton. Yleispäteviä neuvoja talvikäsineiden valintaan on mahdoton antaa. Toisten kädet palelevat helpommin kuin toisten. Seuraavassa kerrotaan, millaisia käsineitä työn tai harrastuksen vuoksi säällä kuin säällä talvimetsässä liikkuvat käyttävät. Repullinen varahanskoja Metsälehden kolumnistinakin tuttu metsänomistaja Jarmo Sirola vastaa puhelimeen pystykarsintasavotalta. Hänelle käsineet ovat talvipukeutumisen pääasia – jalkineiden ohella. ”Kyllä metsässä tarkenee, kunhan jalat ja kädet saa pysymään lämpöisinä”, Sirola toteaa. Soittohetkellä pakkasta oli miehen kotikulmilla Satakunnan Kiikoisissa puolenkymmentä astetta. ”Nyt minulla on marketista ostetut työkäsineet, varren suussa näyttää lukevan Swehand. Nämä ovat tällaiset tukevan lämpöiset hanskat.” Samoja hanskoja hän käyttäisi, vaikka pakkasta olisi kymmenkunta astetta enemmän. Aluskäsineiksi hän kuitenkin pukisi puuvillakäsineet. Tosikylmällä hän vaihtaisi turkisrukkasiin ja vetäisi ensin käsiinsä ohuet sormikkaat ja villatumput. ”Rokulia ei pidetä pakkasellakaan. Onpa sää millainen tahansa, mukaan kannattaa ottaa riittävästi vaihtokäsineitä. Työhommissa hanskat kastuvat nopeasti, eikä mikään ole niin tympeää kuin vetää tauon jälkeen märät kintaat käsiinsä.” Hakkuutöissä puuntuottajan käsineet vaihtuvat sään mukaan. ”Nollakelillä pärjää vuorittomilla nahkaturvakäsineillä. Enintään kymmenen asteen pakkasilla vaihdan vuorellisiin turvakäsineisiin. Sitä kylmemmällä otan turvarukkaset ja niiden alle villalapasen.” KÄSINEET OVAT PÄÄASIA Talvisessa metsässä käsien lämpimänä pitäminen on olennainen osa elämisen laatua. Pystykarsija, metsuri, luontovalokuvaaja ja moottorikelkkailija kertovat, millaisia käsineitä he pakkasella suosivat. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ JA HANNU JAUHIAINEN KUVAT ARI KOMULAINEN, PENTTI OJALA, MIKKO RIIKILÄ JA HANNU JAUHIAINEN Aktiivi metsän omistajalla on työ käsineet joka tarpeeseen. Kuva Jarmo Sirolan käsine valikoimasta. Jarmo Sirola varaa riittävästi vaihtokäsineitä metsähommiin. 43 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 43 21.2.2013 16.16
Metsuriyrittäjä Jukka Järvinen sahaa alle kymmenen asteen pakkasilla ohuesti vuoratuilla työkäsineillä. Luontokuvaaja Ari Komulainen käyttää kovilla pakkasilla tilavia nahkarukkasia. Kuvan rukkaset ovat Ruotsin armeijan ylijäämätavaraa. Nahkarukkaset kuvaajalle Luontokuvaaja Ari Komulainen on tarponut ikänsä metsiä. Hän teki pitkän työrupeaman vartioiden itärajaa Pohjois-Karjalan salomailla. Nykyisin hän liikkuu metsissä niin kameran kuin moottorisahankin kanssa. Miehellä on vankka näppituntuma talvikäsineisiin. ”Kuvaushommissa käytän nahkarukkasia. Niissä käsi pysyy mukavasti lämpimänä. Jalustaan kiinnitetyn kameran laukaisintakin pystyy rukkaskourin painelemaan”, Komulainen kertoo. Komulaisen mukaan osa luontokuvaajista suosii sormenpäät paljaiksi jättäviä kynsikkäitä. Itse hän ei ole niistä innostunut. ”Kynsikkäistä ei ole hyötyä. Sormet jäätyvät kylmässä ensiksi, eivätkä kynsikkäät niitä suojaa. Jos kameraa pitää kylmässä säätää, otan käden rukkasesta ja teen säädöt nopeasti.” Moottorisahatöissä Komulainen käyttää talvella turvarukkasia, joiden alle hän pukee fleece-käsineet. Samaisia turvarukkasia hän käyttää myös hiihdellessään metsässä. ”Turvarukkaset tahtovat hakkuulla rispaantua nopeasti. Niinpä niiden alla on käytettävä villalapasta tai fleece-käsinettä.” Komulaisen tuntevat tietävät, ettei hyytävinkään sää pidä häntä poissa metsistä. ”Kun pakkanen kiristyy, käytän isokokoisia nahkarukkasia ja niiden sisällä villalapasia. Yhdellä lapasella tarkenee noin 25 asteeseen asti. Sitä kylmemmällä käytän kaksia lapasia.” Jos sormia paleltaa, voi kädet puristaa nyrkkiin, Komulainen neuvoo. Hiihtäminen sujuu silti, sillä sauvojen remmit tukevat kättä. Komulaisen pakkasrukkaset ovat Ruotsin armeijan ylijäämätavaraa. ABC:n hanskoilla Tervolainen yrittäjämetsuri Jukka Järvinen valitsee työkäsineensä epäsovinnaisesti. Hän suosii paikalliselta huoltoasemalta ostettuja työhanskoja. Viiltosuojattuja käsineitä hän ei käytä, koska pitää niitä kankeina. ”Käytän aina käsineitä, rukkaset tuntuvat sahatessa epämukavilta ja rasittavat kättä”, Järvinen toteaa. Hänen suosikkinsa ovat kämmenOikeassa kädessä on silloinkin käsine, jotta kaasuliipaisimen käyttö on jouhevaa. Sohjoisilla keleillä hän käyttää yleensä kumikäsineitä. ”Tosin kumikäsineen pinnan kitkaisuus haittaa sahan käsittelyä. Varsinkin etukahvalla käsineen pitää sahaa käännellessä liukua. Siinä mielessä kumikäsine ei ole paras mahdollinen. Vaihtoehto on käyttää tavallisia käsineitä ja ottaa riittävän monet vaihtohanskat metsään.” Järvisen mukaan ammattikäyttöön tarkoitettujen moottorisahojen kahvojen lämmitys ei auta kireillä pakkasilla, pikemminkin päinvastoin. ”Kahvalämmitys on mukava, kun lämpötila on nollan tienoilla. Kunnon pakkasella siitä on lähinnä haittaa, koska lumi sulaa käsineiden pinnalle. Tämän vuoksi en pidä lämmitystä päällä kun on kylmä.” Pitkävartiset kelkkamiehelle Moottorikelkkailuun on tarjolla monenlaista rukkasta ja käsinettä. Reittiajoon sopivat sormikkaat, rauhallisempaan ajeluun rukkasmallin käsineet. ”Käsineiden on aina oltava pitkävartiset, erityisesti jos ajetaan välillä umpimetsässä. Puista kariseva lumi menee hihansuusta ranteisiin, jos tä mukailevan tiukat, kevyesti vuoratut ”alle kympin työhanskat”, merkkiä Guide. Niillä tarkenee sahata vielä kymmenen asteen pakkasella. ”Sahaan pitää olla hyvä tuntuma, joten työkäsine ei saa olla liian iso.” Kun pakkanen käy kireäksi, Järvinen vaihtaa karvavuorattuihin työkäsineisiin, nekin mallia Tervon ABC. Niiden alle lisälämmikkeeksi hän vetää fleece-käsineet. Hän kertoo kovimpien pakkasten aikaan käyttävänsä vasemmassa kädessään turkisvuorattua rukkasta. VARUSTEET 44 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 44 21.2.2013 16.16
Pitkävartinen rukkanen on Yrjö Niemen mielestä paras käsine harraste lijakelkkailijalle käsineissä on lyhyet varret”, kertoo rovaniemeläinen koneurakoitsija Yr jö Niemi. Niemi on aktiivinen kelkkailija. Hänellä on myös jonkin verran kokemusta puunajosta omassa metsässä. ”Puunajoon sopivat edulliset pitkävartiset rukkaset. Niitä kannattaa pitää matkassa useampi pari. Kastuneet rukkaset voi tarpeen tullen vaihtaa uusiin ja pihkaantuneet heittää keväällä pois”, Niemi kertoo. Kelkka-ajeluun Niemi suosittelee hieman kalliimpia käsineitä. Kosteus suojatut eivät heti kastu suojakeleillä eivätkä myöskään, jos vaikka joutuu irrottamaan jäälle nousseeseen vesipaikkaan juuttunutta kelkkaa. Sormikkaat ovat hyvät nopeassa reittiajossa, koska 2–3 sormea voi pitää jarrukahvalla. Reittiajossa meno on yleensä sen verran ripeää, että kädet pysyvät lämpimänä. Rauhallisemmassa matka-ajossa Niemi kertoo käsiensä palelevan helposti, vaikka kahvanlämmittimet olisivat käytössä. Parhaiten pakkasen pitävät loitolla kunnon rukkaset. ”KynSiKKäiSTä Ei olE hyöTyä. SoRmET jääTyVäT KylmäSSä EnSiKSi, EiVäTKä KynSiKKääT niiTä SUojAA.” 45 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 45 21.2.2013 16.16
HALPAKIN TOIMII Metsätyöhön sopivia käsineitä on tarjolla yllin kyllin. Metsälehden kokeilu osoitti, että markettihanskoilla pärjää, mutta hinnallekin löytyy vastinetta. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT RISTO PÖNTINEN Muovi pitää kuivana Pitkävartinen Famovi-Therm 690K -muovikäsine on joukon ainoa, joka varmuudella pitää kosteuden loitolla. Viiltosuojausta ei ole. Metsätöihin käsine on kankea. Moottorisahan käsittely luontuu, mutta esimerkiksi ryyppyhanikan ulosveto vaatii käsineen riisumista. Ote sahan kahvoista ei luista. Parhaimmillaan pitkävartiset muovikäsineet olisivat loppusyksyn sateissa raivuulla. Käsineiden mukana tulevat neulekudetta olevat aluskäsineet ovat vetelän muodottomat. Ne pitää ensin sovittaa käsiin ja vetää sen jälkeen muovihanskat päälle. Ohuet ? eecesormikkaat toimisivat aluskäsineinä paremmin. Nollakelillä muovikäsineitä voi käyttää ilman aluskäsineitä. ? Hintaluokka alle kymmenen euroa. VARUSTEET 46 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 46 21.2.2013 16.16
K okeilimme satunnaisotannalla valittuja työkäsineitä helmikuun alkupuolisiskolla hakkuulla. Todettakoon aluksi – työsuojeluhallituksen puolesta – ettei moottorisahan käyttö ilman viiltosuojattuja käsineitä ole suositeltavaa. Kannattaa tosin muistaa, että metsurin käsineiden vasemman käden rystypuolen viiltosuojaus ei ole yhtä tehokas kuin turvahousujen. Käsineissä viiltosuojauksen tarkoitus on hidastaa läpisahausta, ei pysäyttää teräketjua. Olosuhteet ”hanskatestissämme” olivat kastavat. Lämpötila oli karvan alle nolla-asteessa ja lumi nuoskaista. Käsineiden kosteuden sieto tai useimmissa tapauksissa käytettävyys märkänä tuli siis havainnoitua. Kolmen päivän kokeilussa ei pysty toteamaan käsineiden kestävyyttä. Yleensä halpahanskat eivät kovin pitkäikäisiä ole. Myös metsurien työkäsineet, merkistä riippumatta, kuluvat sormistaan puhki turhan nopeasti. Päähuomio kiinnitettiinkin käyttömukavuuteen ja käsien lämpimänä pysymiseen. Muovikäsineitä lukuun ottamatta kaikki kokeillut käsineet vettyiHALPAKIN TOIMII Mukava työkäsine PowerGrab Thermo -käsineen kämmenpuoli on rouhekumia ja rystynen joustavaa neulekudelmaa. Nämä ovat oivat työkäsineet muutaman asteen pakkasella, rouhekumi antaa otteelle erinomaisen pidon. Viiltosuojausta ei ole. Nuoskakelin hakkuutöissä käsine kesti vettymättä parin tankillisen ajan. Parhaimmillaan PowerGrab on esimerkiksi klapin teossa. Joustavan neuleen ansiosta käsine mukailee kämmentä ja sopii sorminäppäryyttäkin vaativaan työhön. Esimerkiksi teräketjun vaihto onnistuisi hanskat kädessä. Ei maailman kestävin käsine, mutta käyttäjäkokemuksen mukaan kestää yhden talon polttopuiden teon ajan. ? Hintaluokka alle kymmenen euroa. Laadusta kannattaa maksaa Napakat, kämmentä mukailevat Swehand M88 -talvikäsineet ovat pykälää markettien halpahanskoja kalliimmat. Hinnalle on vastinetta, mutta ei kuitenkaan viiltosuojausta. Käsineen materiaali on hengittävää ja joustavaa, mikä on työhommissa plussaa. Pakkaskeleillä lisämukavuutta tuo Thinsulate-kokovuori. Käsineiden pintaan on painettu teksti ”waterproof”. Vedenpitävää materiaali ei vettähylkivästä Porelle-kalvosta huolimatta kuitenkaan ole. Parin tankillisen ajan hanskat pysyivät kuivina. Swehand on erinomainen käsine syyskylmillä raivaamiseen. Varren suut tiivistyvät kiristettävällä kuminauhalla. ? Hintaluokka 20–30 euroa. vät nuoskakelillä. Toiset nopeammin, toiset hitaammin. Nahkakäsineet kastuivat läpikotaisin parissa tunnissa. Varaa siis parit kolmet vaihtokäsineet mukaan metsään, jos mielit työskennellä kuivin käsin. Viiden euron hintaisia halpahanskoja voi helposti ottaa mukaan useamman parin. Metsurin turvakäsineet sen sijaan maksavat noin 30 euroa pari, joten vaihtopareille tulee hintaa. Kylmillä säillä käsineiden kastuminen ei ole ongelma. Tällöin moottorisahaukseen tarkoitetut työrukkaset ovat lämpimimmät. 47 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 47 21.2.2013 16.16
Hienoja yksityiskohtia Husqvarnan Technical-metsurinkäsineiden vasemman käden rystypuoli on viiltosuojattu. Kämmenpuoli on vuohennahkaa, jonka sisältämä luontainen rasva hylkii kosteutta. Rystypuolella materiaalina on muun muassa jersey-neulosta. Käsine on kämmentä mukaileva. Näin tuntuma sahaan on hyvä. Suunnittelussa on otettu metsurin tarpeet huomioon. Liipaisinsormi on vahvistettu: ? ksua, koska se on ensimmäinen kohta, josta sormikkaisiin yleensä tulee reikä. Vasemman käden peukalossa on froteekangaspinta nenän ja kasvojen pyyhkimistä varten. Hyödyllinen ominaisuus sekin. Kuivalla kelillä käsineet ovat mukavat. Kokeilumme nuoskalumessa käsineet vettyivät parin kolmen tankillisen aikana, joten ainakin yhdet vaihtohanskat kannattaa varata mukaan. ? Hintaluokka noin 40 euroa. Halvat, mutta lämpimät Nimestään huolimatta Protect T 109 ARH -käsineitä ei ole viiltosuojattu. Väljän käsineen kämmenpuoli on kosteutta hylkivää polyuretaania ja antaa hyvän otteen. Rystypuoli on puuvillakangasta. Käsine sopii pakkaskeleillä työskentelyyn. Huopavuori yhdessä käsineen väljyyden kanssa pitää sormet mukavan lämpiminä alle kymmenen asteen pakkasessa. Nuoskalumella käsineet vettyivät nopeasti, mutta lämpimän vuorin ansiosta työskentely pikkupakkasella oli mukavaa. ? Hintaluokka alle kymmenen euroa. Suomalaista laatua Viljanmaa & Kumppani Ky on kotimainen turvaja suojavarusteiden valmistaja. Yhtiön valmistamat Viltex-metsurikäsineet ovat alan miesten piireissä arvossaan. Vasemman rukkasen rystypuoli on viiltosuojamateriaalia. Rukkasen kämmenpuoli on pintanahkaa, rystypuoli vedenpitävää ja hengittävää nailonkangasta. Rukkasten sisään tarkoitetut teddyvuoriset lämpörukkaset ovat lämpimät, mutta tekevät sahan käsittelystä kömpelöä. Ohut villalapanen tai ? eece-käsine toimisi hakkuutöissä paremmin. Joustavuutensa ansiosta rukkasilla – ilman aluskinnasta – on helppo käsitellä moottorisahaa. Kuten kaikki vastaavat käsineet Viltexkin vettyy nuoskalumella parissa kolmessa tunnissa. Mutta toisin kuin sormikkaissa, märänkään rukkasen sisällä sormia ei palella. ? Hintaluokka 30 euroa. VARUSTEET 48 MAKASIINI 2 • 2013 1152_.indd 48 21.2.2013 16.16
1168_.indd 49 21.2.2013 16.18
RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC sahatavaran tuotannosta on vain reilut kaksi prosenttia. Seuraavalla nousukaudella markkinoille mahtuu hyvin lisää tavaraa ja uusi tuotantoennätys syntyy, vaikka olisimmekin nyt pessimistejä. ja tuotanto ylitti kymmenen miljoonaa kuutiometriä. T ällä hetkellä ajatuksiin vaikuttaa liian voimakkaasti painopaperien kysynnän lasku teollisuusmaissa. Muutos on todennäköisesti pysyvä ja sen vaikutus paperitehtaiden omistajien ja Suomen talouteen on iso. Puunkäyttöön muutoksen merkitys on huomattavasti pienempi. Viime vuonna hakkeen käyttö energiatuotantoon ilmeisesti ohitti ensimmäistä kertaa paperiteollisuuden käyttämän pyöreän puutavaran määrän. Ketään ei tunnu kiinnostavan jatkuva pakkauskartonkien kysynnän lisäys. Sektori, jolla tarvitaan neitseellistä puukuitua. Onko kukaan edes ajatellut, mitä lopulta merkitsee se, että keräyslaatikot eivät jossakin vaiheessa enää pullistele sanomalehtipaperista? Vain kuusi vuotta sitten sahat kävivät täysillä ja markkinoilla oli pula sahatavarasta. Jos silloin olisi valmisteltu metsäpoliittista selontekoa, olisi puunkäytön arvioitu lisääntyvän voimakkaasti. J okaista taantumaa on toistaiseksi seurannut nousukausi, niin tulee nytkin käymään. Metsäpoliittisella selonteolla on iso merkitys valtion lähitulevaisuudessa tekemiin päätöksiin. Pohdinnan kärjen pitäisi olla uusien tuotteiden ja niiden tuotantoon saamisessa eikä paperiteollisuuden nykytilan surkuttelussa. Ai niin. Suomen osuus maailman S uomalaisessa metsäpolitiikassa on yleensä vain yksi totuus. Uudeksi totuudeksi on hyvää vauhtia nousemassa käsitys, ettei puunkulutus Suomessa tulevaisuudessa kasva. Lyhytnäköinen ja todennäköisesti väärä arvio, jossa oletetaan, että Euroopassa on pysyvästi lama ja sen seurauksena rakentaminen jatkaa laskuaan. Oletan, että se tulee olemaan keskeinen lähtökohta, kun valmistellaan valtioneuvoston metsäpoliittista selontekoa eduskunnalle. T avataan sanoa, että metsätaloudessa kvartaali on 25 vuotta. Mitä sinä aikana on tapahtunut? 80-luvun lopun vahvan noususuhdanteen päätteeksi markan arvo oli aivan liian korkea tärkeimpiin valuuttoihin verrattuna. Kantohinnat olivat nousseet voimakkaan kysynnän mukana nopeasti. Metsäteollisuus ajautui suuriin vaikeuksiin ja tappiot olivat isoja. Vuonna 1991 sahatavaraa tuotettiin vain reilut kuusi miljoonaa kuutiometriä. Seuraavana vuonna olin työryhmässä, jonka tehtävänä oli pohtia, miten metsäteollisuuden tuotanto saataisiin taas kasvuun. Muistan hyvin, kun eräs metsäteollisuuden johtaja sanoi, että Suomessa ei tulla koskaan tuottamaan sahatavaraa kymmentä miljoonaa kuutiometriä. Sellainen määrä ei edes mahtuisi markkinoille. Markka ajautui devalvaatioon ja sitten kellumaan. Meni vain kaksi vuotta, kun sahatavaran tuotannossa tehtiin kaikkien aikojen ennätys Yksi totuus Tällä hetkellä ajatuksiin vaikuttaa liian voimakkaasti painopaperien kysynnän lasku teollisuusmaissa. MAKASIINI • MAKASIINI • 1171_.indd 50 21.2.2013 16.17
Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. HANNA LEHTO ISOKOSKI Nelisenkymmentä vuotta sitten tiedotusvälineet toistivat uutisia maatalouden ylituotannosta. Leipäja voivuoret piti tasoittaa, ja ratkaisuksi valittiin peltojen paketointi ja metsittäminen. Vetelissä syntyneen Erkki Närän kotitilaan kuului neljän hehtaarin peltoala, jolle istutettiin männyntaimet 1970. ”Silloinen maatalousministeri Matti Lepistö sanoi, että tätä se isänmaa nyt tuntuu vaativan”, muistelee Närä, eläkkeellä oleva metsänhoitaja. Seuraavina keväinä Närän isä ja kaksi kouluikäistä tytärtä polkivat kuloheinää taimien ympäriltä. Lumien sulettua vihreät männynalut erottuivat hyvin heinän joukosta. Pellosta mäntymetsäksi Yli 40 vuotta sitten paketoidulla pellolla humisee nyt kelpo männikkö. Närän vanhemmat olivat ostaneet maaalueen 1940, jolloin se oli heitteille jätettyä peltoa. Paikka puski koivua, leppää, pajua ja pihlajaa, ja sota-aikana perhe keräsi sieltä lehtikerppuja karjan ruuaksi – yhtenäkin kesänä 1500 kappaletta latoon kuivumaan. Kun sota päättyi ja tarvittiin peltoa, paikka raivattiin uudelleen, ja Erkki Närä osallistui työhön. Lehtipuut poistettiin ja ojat kaivettiin. Sarat olivat jopa 250-metrisiä. ”Yhden hevosen äkeellä kun äestin, tunsin olevani maamies.” Uusi hakkuu tulossa Kun palsta 1980-luvun lopulla kasvoi jo nuorta metsää, historia peltona painoi: maahan oli kertynyt liikaa typpeä, ja männyt kärsivät boorinpuutteesta. Asia korjautui lannoituksella 1989. Närä on harventanut puustoa kaksi kertaa, vuosina 1996 ja 2001. Viisi vuotta viimeisen harvennuksen jälkeen perattiin vielä joka kolmas sarkaoja. Nykyisin metsässä on puuta noin 170 kuutiota hehtaarilla. Parhaat rungot Närä on pystykarsinut. Seuraava hakkuu on edessä viiden vuoden kuluessa, mutta Närä harkitsee sitä jo täksi vuodeksi. ”Paikasta saa tukkipuutakin, mutta osa menee kuiduksi. Olen iloinen, että metsä on kasvanut näin hyvin Keski-Pohjanmaan karuissa oloissa.” Erkki Närä täyttää tänä vuonna 80 vuotta mutta hoitaa yhä metsiä itse. Viime kesänäkin hän hakkasi moottorisahalla 68 mottia ensiharvennukselta. Talvet hän asuu Espoossa, kesät synnyinkodissa Vetelissä. ”Lähden huhtikuussa, kun lumet ovat poissa, ja räntäaikaan syksyllä tulen pois.” 1970 2006 Vetelissä sijaitsevan metsitetyn pellon ojia perattiin 2006. ENNEN & NYT MAKASIINI • 1160_.indd 51 22.2.2013 16.06
”Metsien käsittelyn ja suositusten tulee perustua näyttöön. Eriikäiskasvatuksen kohdalla sitä näyttöä jatkuvasti haetaan. On ilmeistä, että joitakin epäonnistumisia tulee tapahtumaan”, Pasi Puttonen arvioi. LAKIUUDISTUS 52 MAKASIINI 2 • 2013 1182_.indd 52 22.2.2013 16.30
N äin suurta muutosta ei ole aikaisemmin tehty, arvioi Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori Pasi Puttonen metsälain uudistamisesitystä. Hänen mukaansa muutoksen tekee erityisen merkittäväksi se, että samalla uudistuvat metsäalan organisaatiot. Suomen metsäkeskusta ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota muutoksen tiellä seuraavat metsänhoitoyhdistykset, Metsähallitus ja Metsäntutkimuslaitos. ”Kyse on koko toimialan muutoksesta, ei yksin metsälain muutoksesta”, Puttonen sanoo. Hän on seurannut alan kehitystä vuosia yliopiston professorina, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusjohtajana sekä nykyisin metsätieteiden laitoksen tutkimuksesta vastaavana varajohtajana. Vastaava murros koettiin metsäelinkeinon alkuaikoina 1930-luvun taitteessa, jolloin lakeja säädettiin ja metsäalan organisaatioita perustettiin. Nyt näitä vuosikymmenien ikäisiä rakenteita järjestetään uudelleen. Puttonen on omalta osaltaan ollut muutokseen vaikuttamassa: hän oli mukana metsienkäsittelymenetelmien monipuolistamista miettineessä työryhmässä. Se kauaN odotettu Metsälaki uudistuu, mutta onko ala valmis muutokseen? Professori Pasi Puttosen mukaan ei täysin. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI muutos 53 MAKASIINI 2 • 2013 1182_.indd 53 22.2.2013 16.30
”TäMä ArVELUTTAA MInUA EnITEn. TäSSä OLLAAn MEnOSSA LInJALLE, JOSTA MEILLä On VAIn HUOnOJA KOKEMUKSIA.” Tiedot eivät riitä Nykyistä metsälakia on arvosteltu liiallisesta metsäomistajien holhouksesta. Lakiuudistus antaa metsänomistajille aikaisempaa enemmän vapauksia ja valinnanvaraa kasvattaa metsiään haluamallaan tavalla. Suurimpia muutoksia ovat eri-ikäiskasvatuksen eli jatkuvan kasvatuksen salliminen ja hakkuukypsyysrajojen poistaminen. Metsänomistajalle tarjotaan mahdollisuus kaataa metsänsä ikään tai järeyteen katsomatta. Toisaalta myös metsien kasvattaminen jatkuvasti peitteellisenä ilman laaja-alaisia päätehakkuita onnistuu. Jatkuva kasvatus on ollut esillä 1980-luvun puolivälistä asti, ja kiinnostus kasvaa edelleen. Metsänomistajatutkimuksen mukaan runsas neljännes metsänomistajista on valmis siirtymään kaikissa tai osassa metsistään jatkuvaan kasvatukseen. Menetelmän käyttöönottoon liittyy kuitenkin suuri kysymys: Onko eri-ikäiskasvatuksesta tarpeeksi tietoa metsänomistajille jaettavaksi? Puttosen mukaan ei. ”Meillä on hedelmällinen tilanne, jossa pitää tehdä uutta, mutta tietopohjaa ei ole riittävästi. Ja kuitenkin metsien käsittelyn ja suositusten pitäisi perustua riittävään näyttöön.” Esimerkiksi Ruotsin metsälaissa on asetus, jossa edellytetään, että käytettävien menetelmien tulee olla käytännön kokemuksen tai tutkimuksen kautta todennettuja. Suomessa jatkuvan kasvatuksen tutkimus on lisääntynyt ja näyttöjä haetaan. Nyt pitäisi saada vain uusi tieto siirtymään mahdollisimman nopeasti tutkijoilta metsänomistajille, jotta uusia menetelmiä päästään kokeilemaan. Perinteisesti tutkimustiedon reitti käytäntöön on ollut moniportainen ja pitkä. Tasaikäisrakenteisen ja jatkuvan metsien kasvatuksen väliltä löytyy kuitenkin vaihtoehtoja, joista on riittävästi tutkimustietoa. Nämä ovat metsälakikeskustelussa tyystin unohtuneet. ”Meillä toimivia menetelmiä ovat siemenja suojuspuumenetelmät. Suojuspuumenetelmän oppiminen olisi hyvää harjoittelua muita eri-ikäisrakenteisia kasvatusmalleja varten”, Puttonen sanoo. Vanhat opit unohtuneet Pienaukkohakkuissa ja jatkuvassa kasvatuksessa tukeudutaan metsien kykyyn uudistua luontaisesti. Luontaiselle uudistamiselle annetaan lakiesityksessä nykyistä paremmat edellytykset. Uudistamisen aikarajoja pidennetään ja vakiintuneeksi taimikko kirjataan jo 0,3 metrin keskipituudessa nykyisen 1,3 metrin sijaan. Näin onnistumiselle luodaan paremmat mahdollisuudet myös pohjoisessa. Tähän asti vuosittaisista hakkuista noin 15 prosenttia on ollut luontaisen uudistamisen hakkuita. Metsien käsittelytapojen monipuolistuessa määrä saattaa kasvaa. ”Tämä arveluttaa minua eniten. Tässä ollaan menossa linjalle, josta meillä on vain huonoja kokemuksia”, Puttonen sanoo. Hän muistuttaa, että tulokset metsien luontaisesta uudistamisesta ovat varsinkin kuusella olleet tähän asti heikkoja. Männyllä luontainen uudistaminen on jo varmempi menetelmä. Jatkuvassa kasvatuksessa haluttaisiin käyttää kuitenkin kuusta. Se kestää ympäröivän puuston varjostusta ja menestyy aliPasi Puttonen käy metsälakiuudistusta läpi opiskelijoidensa kanssa Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksella Viikissä. LAKIUUDISTUS 54 MAKASIINI 2 • 2013 1182_.indd 54 22.2.2013 16.30
Professori Paavo Yli-Vakkurin tutkimus taimien synnystä ja ensikehityksestä vuodelta 1963 on klassikko. Se kertoo, mitkä luontaisen uudistamisen ongelmat ovat. kasvoksena mäntyä paremmin. ”Metsälakikeskustelun yhteydessä vanhat tutkimukset ovat ehkä hieman unohtuneet.” Luontaisen uudistamisen ongelmat olivat selvillä jo 1950–1960-luvulla, eivätkä ne ole vuosikymmenien saatossa muuttuneet. Kuusen luontaista uudistamista vaikeuttavat yhä harvat siemensadot, siementuholaiset sekä heikko jälki-itävyys siemensatoa seuraavina kasvukausina. Lisäksi kuusi tarvitsee jonkinlaisen maanmuokkauksen. ”Lakiehdotuksessa maanmuokkauksen välttämättömyys poistuu. Se tehdään vain tarvittaessa. Tämä lisää riskiä, ettei luontainen uudistaminen onnistu.” Palveluja pitää kehittää Lakiesitys kasvattaa myös metsänomistajan vastuuta. Monipuolistuneista metsien käsittelymenetelmistä tulee valita paitsi itselleen myös kasvupaikalle sopivin menetelmä. Lakiesitys velvoittaa edelleen uudistamaan yli 0,3 hehtaarin alan ja edellyttää, että aikaan saadaan kasvatuskelpoinen taimikko maantieteellisestä sijainnista riippuen 7–25 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Jos uudistaminen epäonnistuu esimerkiksi menetelmävalinnan vuoksi, metsänomistaja kantaa vastuun. Neuvonnan tehtävänä on tukea ja opastaa metsänomistajaa. ”Metsätalouteen on tavallisesti ollut kolme vaikutuskeinoa: laki, raha ja neuvonta. Nyt kun lakia höllennetään eikä rahaa ole tulossa lisää, neuvontapalveluiden ja -organisaatioiden merkitys korostuu”, Puttonen sanoo. Metsänomistajalle pitää kertoa, mitkä käsittelyvaihtoehdot ovat eri kohteilla mahdollisia ja mitä niistä seuraa. Neuvonnassa on otettava huomioon myös metsänomistajien erilaiset tavoitteet. Pelkkä parhaaseen puuntuotantoon keskittyvä ohjeistus ei riitä. Puttonen uskoo, että valintojen Pasi Puttonen ? 58 vuotta ? syntyisin Virroilta Pohjois-Hämeestä, asuu Helsingissä ? koulutukseltaan metsänhoitaja ja maatalous-metsätieteen tohtori ? Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen metsänhoitotieteen professori ja laitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja. ? perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi poikaa ? harrastaa hyötyliikuntaa, puutarhanhoitoa ja lukemista ? ei omista metsää, mutta vaimolla ja vanhemmilla sitä on 55 MAKASIINI 2 • 2013 1182_.indd 55 22.2.2013 16.30
tueksi tarvitaan tulevaisuudessakin hyvän metsänhoidon suositusten tapaisia ohjeita. Niiden muoto saattaa tosin poiketa nykyisistä yleissuosituksista. Jo nyt on esimerkiksi olemassa laskentaohjelmia, joiden avulla pystytään laskemaan metsiköittäin erilaisia käsittelyja kasvatusvaihtoehtoja. ”Laskelmien käyttö voisi lisääntyä. Niiden avulla jokaiselle metsänomistajalle voidaan tehdä oma räätälöity metsänkäytönja hoidon suositus – kuten pankkipalveluissakin.” Arvot törmäsivät Metsälain ja koko metsäalan uudistumisen takana on yhteiskunnan ja metsänomistajien muuttuneet arvot. Yhä useampi maanomistaja hakee metsistään taloudellisen tuoton ohella muitakin hyötyjä. Metsien asema elinkeinona on muuttunut, eikä metsäalan merkitys enää ole yhteiskunnalle yhtä vahva kuin aikaisemmin. Lakiuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että metsäelinkeinolla on tulevaisuudessakin yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. ”Tässä luodaan arvoperustaa seuraavalle parille kymmenelle vuodelle harjoittaa metsiin perustuvia elinkeinoja ja käyttää metsiä”, Puttonen sanoo. Arvoista kumpuaa myös metsälain muutoksesta syntynyt kiivas keskustelu. Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet metsälakiesitystä siitä, ettei se mene riittävän pitkälle arvovalinnoissaan eikä ota tarpeeksi huomioon ympäristönäkökulmia. Etenkin tärkeiden elinympäristöjen rajaamista pienialaisiksi ja taloudellisilta vaikutuksiltaan vähäisiksi on paheksuttu. Myös lakiuudistuksen vaikutuksia arvioinut työryhmä oli kriittinen. Metsäntutkimuslaitoksen, Tapion ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoista muodostettu työryhmä pelkää uudistuksen heikentävän monimuotoisuutta. Lain laatijoiden tehtävänä on punnita, missä määrin metsälain tulisi sisältää luonnonsuojelullisia näkökulmia. Tällä kertaa asiantuntijoiden ja lakiesitystä työstäneen työryhmän arvot eivät kohdanneet. Maaja metsätalousministeriö ei tehnyt suuria muutoksia lakiesitykseen työryhmän raportin perusteella. Kansien väliin pääsee ensi vuoden alusta normistoltaan höllentynyt metsälaki. Se vastaa muuttuneisiin arvoihin ja antaa metsänomistajille enemmän vapauksia. LAKIUUDISTUS 56 MAKASIINI 2 • 2013 JAPA 305 • halkaistavan puun mekanismi, halkaisija 30 cm • suurin halkaisupituus 45 cm • halkaisuvoima 5,6 T • 3,8 metrin hydraulinen poistokuljetin Hinta alk. JAPA-klapikoneita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Joensuu, Kajaani, Keminmaa, Kitee (Kone-Diesel), Kokkola, Kuopio, Kuusamo (Wetteri), Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Varkaus, Virrat (Vir-Hydro) ja Ylivieska. UUTUUS: Nyt saatavana puunnostin JAPA 355 ja 385 -malleihin! KEVYTTÄ, NOPEAA JA TURVALLISTA POLTTOPUUNVALMISTUSTA JAPA 305 Road • tieliikennemalli • suurin sallittu vetonopeus 80 km/h • 13” renkaat • valot Voimanlähdevaihtoehdot • traktorin hydrauliikka • traktorin nivelakseli • sähkö, moottori 4 kW • polttomoottori, Honda 13 hv 5140 € JAPA 305 • halkaistavan puun mekanismi, halkaisija 30 cm • suurin halkaisupituus 45 cm • halkaisuvoima 5,6 T • 3,8 metrin hydraulinen poistokuljetin Hinta alk. JAPA-klapikoneita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Joensuu, Kajaani, Keminmaa, Kitee (Kone-Diesel), Kokkola, Kuopio, Kuusamo (Wetteri), Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Varkaus, Virrat (Vir-Hydro) ja Ylivieska. UUTUUS: Nyt saatavana puunnostin JAPA 355 ja 385 -malleihin! KEVYTTÄ, NOPEAA JA TURVALLISTA POLTTOPUUNVALMISTUSTA JAPA 305 Road • tieliikennemalli • suurin sallittu vetonopeus 80 km/h • 13” renkaat • valot Voimanlähdevaihtoehdot • traktorin hydrauliikka • traktorin nivelakseli • sähkö, moottori 4 kW • polttomoottori, Honda 13 hv 5140 € 1182_.indd 56 22.2.2013 16.30
Tavallisesti lain laatijat ja lakimuutoksen vaikutuksia arvioivat asiantuntijat tekevät yhteistyötä. Tästä syystä maaja metsätalousministeriön kriittinen asenne asiantuntijoiden raporttia kohtaan yllätti Puttosen. Hän arvelee arvostelun johtuneen osaksi arvoristiriidasta ja osaksi raportin keskeneräisyydestä. ”Vaikuttaa siltä, että raportissa on jäänyt yhdessä kirjoittaminen ja kokonaiskuvan muodostaminen kesken.” Sekametsät lisääntyvät Uuden metsälain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Lain tuomat muutokset tulevat olemaan hitaita. Lyhyellä aikavälillä hakkuukypsyysrajojen poistamisen ja eri-ikäiskasvatuksen uskotaan hieman lisäävän puun tarjontaa. Merkittävää ryntäystä jatkuvaan kasvatukseen tai hakkuiden aikaistamiseen ei odoteta. Metsissä lain tuomat muutokset näkyvät viiveellä. Käsittelyvaihtoehtojen kirjo heijastuu puuston rakenteeseen vasta vuosina 2034–2044. Jatkuva kasvatus ja vakiintuneen taimikon keskipituuden lasku 0,3 metriin voivat synnyttää metsiin ja luontoon vaihtelua vuosikymmenten saatossa. ”Sekametsien määrä tulee varmasti lisääntymään. Ne eivät välttämättä ole niitä puutuotannollisesti hyviä sekametsiä”, Puttonen arvioi. Se, onko sekametsien osuuden kasvu hyvä asia, ei Puttosen mukaan ole metsälain tai metsäalan päätettävissä. Siihen vaikuttavat kotimaiset ja kansainväliset arvot sekä poliittiset tuulet. ”SEKAMETSIEn Määrä TULEE VArMASTI LISäänTyMään. nE EIVäT VäLTTäMäTTä OLE nIITä PUU TUOTAnnOLLISESTI HyVIä SEKAMETSIä.” 57 MAKASIINI 2 • 2013 JAPA 305 • halkaistavan puun mekanismi, halkaisija 30 cm • suurin halkaisupituus 45 cm • halkaisuvoima 5,6 T • 3,8 metrin hydraulinen poistokuljetin Hinta alk. JAPA-klapikoneita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Joensuu, Kajaani, Keminmaa, Kitee (Kone-Diesel), Kokkola, Kuopio, Kuusamo (Wetteri), Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Varkaus, Virrat (Vir-Hydro) ja Ylivieska. UUTUUS: Nyt saatavana puunnostin JAPA 355 ja 385 -malleihin! KEVYTTÄ, NOPEAA JA TURVALLISTA POLTTOPUUNVALMISTUSTA JAPA 305 Road • tieliikennemalli • suurin sallittu vetonopeus 80 km/h • 13” renkaat • valot Voimanlähdevaihtoehdot • traktorin hydrauliikka • traktorin nivelakseli • sähkö, moottori 4 kW • polttomoottori, Honda 13 hv 5140 € JAPA 305 • halkaistavan puun mekanismi, halkaisija 30 cm • suurin halkaisupituus 45 cm • halkaisuvoima 5,6 T • 3,8 metrin hydraulinen poistokuljetin Hinta alk. JAPA-klapikoneita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Joensuu, Kajaani, Keminmaa, Kitee (Kone-Diesel), Kokkola, Kuopio, Kuusamo (Wetteri), Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Varkaus, Virrat (Vir-Hydro) ja Ylivieska. UUTUUS: Nyt saatavana puunnostin JAPA 355 ja 385 -malleihin! KEVYTTÄ, NOPEAA JA TURVALLISTA POLTTOPUUNVALMISTUSTA JAPA 305 Road • tieliikennemalli • suurin sallittu vetonopeus 80 km/h • 13” renkaat • valot Voimanlähdevaihtoehdot • traktorin hydrauliikka • traktorin nivelakseli • sähkö, moottori 4 kW • polttomoottori, Honda 13 hv 5140 € JAPA 305 • halkaistavan puun mekanismi, halkaisija 30 cm • suurin halkaisupituus 45 cm • halkaisuvoima 5,6 T • 3,8 metrin hydraulinen poistokuljetin Hinta alk. JAPA-klapikoneita myyvät Valtra-pisteet: Espoo, Joensuu, Kajaani, Keminmaa, Kitee (Kone-Diesel), Kokkola, Kuopio, Kuusamo (Wetteri), Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Savonlinna, Varkaus, Virrat (Vir-Hydro) ja Ylivieska. UUTUUS: Nyt saatavana puunnostin JAPA 355 ja 385 -malleihin! KEVYTTÄ, NOPEAA JA TURVALLISTA POLTTOPUUNVALMISTUSTA JAPA 305 Road • tieliikennemalli • suurin sallittu vetonopeus 80 km/h • 13” renkaat • valot Voimanlähdevaihtoehdot • traktorin hydrauliikka • traktorin nivelakseli • sähkö, moottori 4 kW • polttomoottori, Honda 13 hv 5140 € 1182_.indd 57 22.2.2013 16.30
Hömötiaisten määrä romahti noin puoli vuosisataa sitten, mutta vieläkin ne touhuavat Suomen metsien runsas lukuisimpana talvilintuna. LUHTA 58 MAKASIINI 2 • 2013 947_.indd 58 22.2.2013 16.12
Mikä siellä sipisee ? Talviset metsät olisivat aivan äänettömiä ilman metsätiaisten sekaparvia. Viime vuosina oikeat metsätintit ovat korvautuneet tali ja sinitiaisilla. TEKSTI JA KUVAT JormA LUhTA 59 MAKASIINI 2 • 2013 947_.indd 59 22.2.2013 16.12
T örmäsin hiihtolenkillä vanhempaan luonnonystävään, joka voivotteli hiljaisen katastrofin hiipimisestä Suomen metsiin. Hän kertoi talvisten tiaisparvien kadonneen sekä tavallisista lähimetsistä että suojelualueilta. Sain kuulla kuvauksia hömö-, töyhtöja kuusitiaisten sekä hippiäisten ja puukiipijöiden sekaparvista, jotka 1950-luvulla suorastaan täyttivät kaikki havumetsät. Muistelin lintujen runsausarviointeja. Lajien levinneisyyttä mittaavissa lintuatlaksissa kaikki tiais parvien jäsenet ovat pitäneet 1980-luvun jälkeen hyvin pintansa. Yksilömääristä kertovissa talvilintulaskennoissa kannat puolestaan ovat hienoisessa laskussa. Keksin kysyä viheltävätkö pyyt kuten viisikymmenluvulla. Se oli vähän eri juttu, koska huolestunut lähimmäiseni ei enää kuullut pyyn vihellystä. Huomautin metsätiaisten kuiskailevan paljon korkeammin äänin, jotka sijoittuvat nuorenkin kansalaisen kuuloalueen ylärajalle. Toisaalta vanha mies ei ollut aivan väärässäkään. Keskimäärin 1950-luvun jälkeen metsien rakenteessa tapahtui tiaisille epäedullisia muutoksia. Niihin aikoihin esimerkiksi töyhtötiaisten parimäärä romahti reilusta miljoonasta neljäsosaan. 80-luvulta tähän päivään tinttikanta on pysynyt vakaana ja elinolojen hyvät ja huonot muutokset kompensoivat toisiaan. Talitinttejä erämetsässä Jotain on silti muuttunut. Kun kuuntelen tiaisten sipinää Oulun läänin erämaanrippeissä, soidensuojelualueilla tai kansallispuistoissa, saan usein ensimmäisenä silmiini talitiaisen. Sinitinttikään ei ole aivan harvinainen. Nämähän ovat asuttujen maiden lintulautavieraita. Tuollaisessa paikassa ei kuitenkaan mikään inhimillinen aktiviteetti, metsätalous tai talviruokinta, muokkaa välittömästi talvilinnustoa. Lähimmän kotimetsäni talvilinnut tunnen miltei jokaisen tiitiäisen tarkkuudella. Kotini ja Perämeren välissä on aluksi muutaman sadan metrin järeä kuusivyöhyke, sen jälkeen rehevä leppävaltainen rantalehto tuhansine lahopökkelöineen. Töyhtötiainen kaipaisi karumpia männiköitä, mutta muille tiaisparven linnuille metsä Venäjältä Suomeen vaeltanut pähkinänakkeli viihtyy ainakin tilapäisesti tiaisparven sipisevässä seurassa. lienee paratiisi. Vajaan kymmenen vuoden aikana kaikki metsätiaiset ovat hissukseen niukentuneet ja keltavatsaiset kylälinnut talija sinitiainen vastaavasti parannelleet asemiaan. Viisi peruslajia Palataanpa noiden aitojen tiaisparvien lajisuhteisiin puolen vuosisadan taa. Hömötiainen oli Suomen yleisimpiä pesimälintuja ja ilman muuta runsaslukuisin talvilintu. Muita lajeja olivat töyhtöja kuusitiainen, pikkuruinen hippiäinen ja puukiipijä. Joskus saattoi pikkutikka tai Venäjältä vaeltanut pähkinänakkeli liittyä tilapäisesti tiaiskiltaan. Pohjoisessa lapintiainen korvasi sekä kuusiettä töyhtötiaisen. Jokainen sekaparvi kierteli noin neliökilometrin metsäalueella. Syksyllä kaikki keräsivät hyönteisiä ja hämähäkkejä lajille ominaisiin kätköihin ja talvipakkasilla varastoja tyhjättiin. Tiaisparven jäsenet sipisevät toisilleen yhteisin kutsuäänin, mutta joka lajilla on oma ravintolokeronsa. Hömötiaiset koluavat yleismiehinä kaikkien puulajien keskija alaosissa. Kuusitiaiset suosivat pimeitä kuusikoita ja aivan yleisesti latvustoja. LUHTA 60 MAKASIINI 2 • 2013 947_.indd 60 22.2.2013 16.12
Kylät ja Kaupungit vilisevät siipinieKKoja, mutta metsässä saa Kuulon virittää äärimmilleen KuullaKseen ensimmäisen sirahduKsen. Töyhtötiainen pitää männyistä ja hyppelee maassa tai aivan alaoksilla. Hippiäinen touhuaa kuusenoksien kärjissä, joihin muut lajit ovat liian painavia. Puukiipijät tutkivat isojen runkojen onkaloita ja kaarnanrakoja. Ruokinta vaikutti Talija sinitintti poikkeavat siltä osin alkuperäisistä metsän tinteistä, etteivät ne osaa varastoida hyönteisiä kätköihin. Huolimatta avuttomuudesta näin tärkeässä asiassa talitiaisen pesimäkanta viisinkertaistui ja sinitiaisen yli kymmenkertaistui lyhyessä ajassa. Lintulautojen ja linnunpönttöjen hyödyntäjinä kumpikin laji pärjää sitäkin paremmin. Lintujen ruokinnalla on valtava merkitys Suomen talvilinnustossa. Kylät ja kaupungit vilisevät siipiniekkoja, mutta metsässä saa kuulon virittää äärimmilleen kuullakseen ensimmäisen sirahduksen. Markettien linnunruokaosastoilta kannetuissa siemenissä ja rasvoissa on aika monen kohmeisen hämähäkin energiamäärä. Kun joku laji on ylen runsas, osa yksilöistä siirtyy epätyypilliseen elinpiiriin. Syvällä metsässä elävät talija sinitintit ovat mitä todennäköisimmin oppineet koluamaan metsän tiaisten hyönteiskätköjä, sillä mitenkään muuten ne eivät selviäisi kevääseen. Metsätiaisten todelliset viholliset ovat kuitenkin kookkaampia. Käpytikka on runsastunut talviruokinnan ansiosta melkein yhtä paljon kuin talitiainen. Kaikki metsätiaiset kovertavat pesäonkalon lahoihin lehtipuupökkelöihin. Pesän paikkaa on vaikea kätkeä, mutta puun sisällä munat ja poikaset ovat suojassa monelta ryöväriltä. Käpytikkakin kuuluu pesärosvoihin ja osaa nakutella pikku hetkessä tintinpojat näkösälle ja parempiin suihin. Talitinttien kanta on moninkertaistunut ja viime vuosina ne ovat siirtyneet myös syrjäisiin takametsiin. Ilmeisesti erämaatalitintit hyväksikäyttävät puukiipijän ja alkuperäisten metsätiaisten hyönteisvarastoja. Tontulta tai punkkarilta näyttävä töyhtötiainen on äärimmäisen vilkas eikä pysy kokonaista sekuntia samassa asennossa. Tiaisparven kuusitiaiset voivat jäädä huomaamatta, sillä ne viihtyvät tuuheiden kuusien latvuksissa. Ulkoiselta olemukseltaan ja liikkumis tavoiltaan puukiipijä muistuttaa tikkaa, mutta se selviytyy metsä tiaisten tavoin tekemällä ruokakätköjä kaarnankoloihin. 61 MAKASIINI 2 • 2013 947_.indd 61 22.2.2013 16.12
TIISTAI . . Aamupäivällä lento Ljubljanaan, mistä matkaamme bussilla Kroatian pääkaupunkiin Zagrebiin. Matkalla syödään lounas. KESKIVIIKKO . . Tutustumme Zagrebiin ja vierailemme Suomen suurlähetystössä. Lounaan jälkeen tapaamme metsänomistajaorganisaation edustajan. TORSTAI . . Päiväretki Kroatian pohjoisja koillisosiin, missä perehdymme tammenkasvatukseen, puunjalostukseen ja metsien monikäyttöön. Lounas paikallisessa ravintolassa. Päivän päätteeksi vierailemme presidentti Titon synnyinkodissa ja Staro Selon museokylässä, joka esittelee talonpoikien elämää 1800-luvulla. PERJANTAI . . Matka jatkuu kohti Plitvicen kansallispuistoa, joka tunnetaan yhtenä Euroopan kauneimmista metsistä. Myös puiston vesiputoukset ovat kuuluisia. Matkalla tutustumme metsäntutkimuslaitokseen ja taimitarhaan. Lounaan jälkeen majoitumme puistossa sijaitsevaan hotelliin. LAUANTAI . . Pakkaamme eväsreput ja lähdemme metsään. Tarjolla on kaksi opastettua retkeä, joista voi valita oman kunnon mukaan joko lyhyen tai pitkän kävelyn. Illallinen hotellilla. SUNNUNTAI . . Jätämme metsät ja matkustamme Adrianmeren rannikolle Opatijan kaupunkiin. Illallinen rantahotellissa. MAANANTAI . . Rantalomapäivä. Halukkaat voivat tehdä oppaan kanssa retken läheiseen Rijekan kaupunkiin. Yhteinen päätösillallinen. TIISTAI . . Lento Ljubljanasta Helsinkiin, jonne saavumme puolen päivän aikaan. Ohjelmaan saattaa tulla pieniä muutoksia. Lisätietoja matkasta www.triotravels.? ja www.metsalehti.? Kroatian kevääseen! Metsälehden seuraava lukijamatka vie Kroatian keväisiin metsiin ja turkoosin Adrianmeren rannalle. Jaetussa kahden hengen huoneessa 1485 € / henkilö Yhden hengen huoneen lisämaksu 210 € Trio Travelsin palvelumaksu 15 €/ henkilö Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoitukset, ohjelmassa mainitut ruuat juomineen, retket ja kuljetukset. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Lindgrén p. 020 756 8615 / paivi. lindgren@triotravels.? Metsälehteä matkalla edustavat toimittaja Mikko Riikilä ja Metsälehti Makasiinin Metsäperintöpalstan asiantuntija Väinö Sikanen. Matkan hinta . . . 1162_.indd 62 22.2.2013 16.24
omistajat lähtisivät joukolla kauppaamaan leimikoita, jos puun hinta ei ole mieleinen. Joskus keskenkasvuisen metsän päätehakkuu voi olla perusteltua – jos tarvitaan rahaa, eikä sitä muuten kohtuuhintaan saa. Toivon, että uudistus kasvattaa puun tarjontaa kohtuullisesti. Tämä hyödyttäisi koko metsäalaa, mukaan lukien metsänomistajat. maisia ja ehkä Itämeren altaankin puumarkkinoita. Toki todellinen puukauppaja hakkuumäärä ei kasvaisi enempää kuin mitä puulle on kysyntää. Tarjonnan kasvu ilman kysynnän kasvua painaisi hintoja. Toisaalta juuri ennen lakiuudistuksen voimaantuloa tarjonta saattaa myös hiljetä, mikäli moni jää odottelemaan väljempiä säädöksiä. Edellä oleva saattaa jäädä teoriapohdinnaksi, mutta väistämättä tarjonnan jyrkempään heilahteluun pitää varautua. U udistuksessa on paljon hyvää: metsänomistajat voivat vapaasti päättää milloin, millaista ja kuinka paljon puuta myyvät ja millaisin menetelmin metsäänsä hoitavat. Korkean hinnan aikana voi myydä todella reilusti. Metsät on mahdollista realisoida, jos rahantarve yllättää, ja silti voi pitää maapohjan. Rajuja ratkaisuja voi kuitenkin tehdä harvoin, joten jokaisen metsänomistajan on tarkoin mietittävä millaista tulosta ja millä metsänhoidon menetelmällä haluaa. Lienee mietittävä myös entistä tarkemmin millaista asiantuntija-apua omaisuutensa hoitoon tarvitsee. Lakiuudistus saattaa toteutua jo ensi vuoden vaihteessa. Pohjoisten puumarkkinoiden todellinen suurtesti on siten yllättävän lähellä. Jääkö tarjontapotentiaalin kasvu vaikutuksineen teoriaksi, ja käykö puukauppa jatkossakin ilman isompaa dramatiikkaa? Näin lakia sorvanneet virkamiehet, puumarkkinatahot ja tutkijat uskovat. En itsekään usko, että metsänL uonnos uudeksi metsälaiksi on kommentointikierroksella juuri nyt. Asiaa kannattaakin kommentoida, sillä uudistus on merkittävä. Toistaiseksi kiivain keskustelu on kirvonnut luonnonsuojelunäkökohdista. Yllättävän vähälle on jäänyt se, että uudistus tuo – vähintään teoriassa – puumarkkinoille todellisen tarjontatsunamin. Metsien käyttöä suitsivat puuston hakkuun järeysja ikärajoitteet poistuvat uudistuksen myötä laajasti. Meistä jokainen voisi siis periaatteessa laittaa metsänsä puut myyntiin vaikka yhdellä kerralla puuston ikään ja kokoon katsomatta. M etsätilastollisen vuosikirjan (2012) mukaan Suomessa on puuntuotannon piiriin kuuluvia metsiä parikymmentä miljoonaa hehtaaria. Näissä on puuta 2,1 miljardia kuutiometriä. Tästä yksityisten metsänomistajien osuus on kaksi kolmasosaa. Metsiin kasvaa vuosittain yli 100 miljoonaa kuutiometriä uutta tukkija kuitupuuta. Suurin kestävä hakkuumahdollisuus on noin 70 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi voitaisiin energiakäyttöön hakata vajaat 10 miljoonaa kuutiometriä pienpuuta. Vuonna 2011 puuta hakattiin 58 miljoonaa kuutiometriä. Lisäksi korjattiin pienrunkoja energiapuuksi pari kolme miljoonaa kuutiometriä. Metsälain uudistuessa päätehakkuut voivat siis teoriassa kasvaa joksikin aikaa tuntuvasti. Puun tarjonta voisi moninkertaistua yhdessä yössä. Myöhemmin tietysti tulisi rekyyli. Tarjontahyöky heiluttelisi kotiTsunami vai loiva laine puumarkkinoille? Pohjoisten puumarkkinoiden todellinen suurtesti on siten yllättävän lähellä. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.? /kolumnit. RITVA TOIVONEN Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja. SE PP O SA M U LI KOLUMNI MAKASIINI • MAKASIINI • 1163_.indd 63 22.2.2013 16.13
Juhlahetkiin TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Kotimaisisista marjoista on moneksi. Niistä syntyy helposti pirtelö aamupalaksi tai juhlava melba jälkiruoaksi. Marjamelba on juhlava jälkiruoka samppanjalasista tarjottuna. TAPIONPÖYDÄLTÄ 64 MAKASIINI 2 • 2013 949_.indd 64 22.2.2013 16.14
P ohjoisen luonnon valoisa kesä kypsyttää metsiin ja soille marjasadon, jonka erinomaisuutta tutkijatkin kehuvat. Suomen metsissä kasvaa 37 syötäväksi kelpaavaa luonnonvaraista marjaa. Ravintokäyttöön niistä hyödynnetään vain pariakymmentä lajia. Kotoisat marjamme sisältävät kuituja, vitamiineja, kivennäisaineita, antioksidantteja, antosyaaneja, flavonoideja, fenoleita, steroleita ja hyviä rasvahappoja. Marjat voivat muun muassa parantaa muistia, ehkäistä solujen ennenaikaista vanhenemista, alentaa riskiä sairastua metaboliseen oireyhtymään ja sen aiheuttamiin sairauksiin kuten diabetekseen ja sydänja verisuonisairauksiin. Sanotaan, että mitä voimakkaampi väri marjassa on, sitä terveellisempi se on. Parhaimman vitamiinisekoituksen saa kuitenkin syömällä kaikkia marjoja: sinisiä, punaisia ja keltaisia. Mustikka on huippumarjojamme, varsinaista superfoodia. Sen arvostus on Japanissakin suuri, siellä sitä käytetään terveystuotteiden raaka-aineena. Arktiset Aromit ry on valinnut mustikan vuoden 2013 marjaksi. Luonnonmarjoja syödään Suomessa keskimäärin kahdeksan kiloa henkeä kohti vuodessa. Ne, jotka poimivat marjansa itse, syövät niitä huomattavasti enemmän. Oman metsän marjasato on paitsi arvokasta, myös usein todellista lähiruokaa. Nimi sopraanon mukaan Pikaiseksi aamutai välipalaksi voi tehdä marjapirtelön tai -smoothien niin tuoreista kuin pakastetuistakin marjoista. Smoothie on kotoisen pirtelön kalifornialainen vastine. Molempien aineksina voi käytTerveelliset marjapirtelöt ja -smoothiet piristävät arkea. KuNiNgaTarsMooThie 2 dl mustikoita 2 dl vadelmia 4 dl maustamatonta jogurttia 2 rkl hunajaa 2 rkl leseitä laita ainekset tehosekoittimeen ja sekoita. kaada lasiin tai jälkiruokamaljaan, koristele mintunlehdillä ja marjoilla. TyrNiMelba 4 dl vadelmia 1 dl tyrnimarjoja 1 rkl juoksevaa hunajaa 2 dl kermavaahtoa 2 rkl marjalikööriä sekoita juokseva hunaja ja tyrnimarjat. vatkaa kerma ja lisää siihen likööri. laita korkeaan lasiin vuorotellen vadelmia, kermaa ja tyrnimarjoja. koristele muutamalla tyrnillä ja mintunlehdellä. tää esimerkiksi marjoja, jäätelöä, jogurttia, mehua, maitoa, piimää, leseitä ja hunajaa. Juoman paksuuden voi päättää itse – haluaako smoothien tai pirtelön lusikoida, juoda vai imeä pillillä. Tekotapa on yksinkertainen. Ainekset kaadetaan tehosekoittimeen ja sekoitetaan. Pakastemarjat kannattaa käyttää jäisenä, jos haluaa kylmää juomaa. Pirtelöä juhlavampi marjamelba voisi olla suomalainen vastine tunnetulle jälkiruokaklassikolle persikkamelballe. Peach Melban kehitti lontoolaisen Savoy-hotellin ranskalainen kokki Auguste Escoffier. Kuuluisa australialainen sopraano Nellie Melba esiintyi Lontoossa vuonna 1892 ja Escoffier suunnitteli hänen kunniakseen järjestetyille päivällisille jälkiruoan, jossa oli persikkaa, vadelmia ja jäätelöä. Uutuus nimettiin sopraanon mukaan. Persikkamelbasta on monia muunnelmia ja siinä on käytetty muitakin raaka-aineita kuin edellä mainitut. Juhlava jälkiruoka se on kuitenkin aina ollut. 65 MAKASIINI 2 • 2013 65 MAKASIINI 2 • 2013 949_.indd 65 22.2.2013 16.14
Ehdotus uudeksi metsälaiksi on lähtenyt lausuntokierrokselle. Ennen lausuntokierrokselle lähettämistä maaja metsätalousministeriö tilasi ehdotusta koskevan arvioinnin, jonka tekivät yhteistyössä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Suomen ympäristökeskus ja Metsäntutkimuslaitos. Arviointiraportti oli monilta osin kriittinen, mutta lakitekstien pitääkin käydä läpi ja kestää erityisen tarkka arviointi. Tutkijoiden arviointiraportti on saanut sekä tilaajaltaan että eräiltä muilta tahoilta erikoisen vastaanoton. Sen sijaan, että olisi paneuduttu siihen, miten lakiehdotusta ehkä pitäisi muokata arviointiraportissa esiin tuotujen epäkohtien korjaamiseksi, onkin keskitytty arvostelemaan arviointiraporttia. Arvostelijoihin liittyi MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä Metsälehden nettiuutisissa (8.2.). Hänen mukaansa raportissa esitettyjä väitteitä ei ole pystytty perustelemaan tai ne ovat ristiriitaisia. Jylhä esittää kaksi esimerkkiä. Hänen mukaansa raportissa väitetään, että uudistushakkuiden ikärajoitteiden poistaminen vähentää (raportissa: saattaa osaltaan vähentää) iäkkäiden ja järeiden puiden sekä lahopuun määrää metsissä. Jylhän mukaan johtopäätös on väärä, koska meillä ei nykyisen lain mukaankaan pitäisi olla yli 100-vuotiaita metsiä. Raportissa kuitenkin nimenomaan todetaan, että uudistuskypsyysrajojen poistamisella on todennäköisesti suhteellisen vähäinen merkitys vanhimpien metsien määrään, koska ne ovat nykysäädöstenkin mukaan hakattavissa. Jylhän toisen esimerkin mukaan raportissa sanotaan energiapuun korjuun vähentävän lahopuueliöille sopivien elinympäristöjen määrää, mutta toisaalta katsotaan, ettei hakkuutähteiden korjuulla ole vaikutusta lahopuulla elävien lajien kannalta. Raportissa todetaan yksiselitteisesti energiapuun korjuun vähentävän lahopuun määrää ja samalla lahopuueliöille sopivien elinympäristöjen määrää. Korjuu vähentää pieniläpimittaista hakkuutähdettä ja kantoja, hakkuutähteen mukana korjataan myös järeää kuollutta puuta, ja korjuukohteilla ajetaan koneilla useampaan kertaan, jolloin suurempi osuus lahoista maapuista tuhoutuu kuin pelkän uudistushakkuun yhteydessä. Lisäksi raportissa vielä täsmennetään, että järeäläpimittainen lahopuu on lajiston monimuotoisuuden kannalta yleensä tärkeämpää kuin pieniläpimittainen hakkuutähde. Koska osa hakkuutähteestä jää korjaamatta, pieniläpimittaisen kuusen hakkuutähteen korjuulla ei todennäköisesti ole merkitystä lahopuulla elävien lajien kannalta. Kaikki esitetyt johtopäätökset perustuvat faktoihin ja tutkimustuloksiin, kuten muutkin arviointiraportin päätelmät. PEKKA PUNTTILA TUTKIJA SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS JUHA SIITONEN TUTKIJA METSÄNTUTKIMUSLAITOS Väitteet perustuvat faktoihin MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.? . Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 19. maaliskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoksi arvomme kaksi siirtoistutustyökalua, jonka avulla voi helposti siirtää luonnontaimia paikasta toiseen. MISTÄ PIDIT? Lukijalta Itseoppinut keksijänero Nestor Siiro rakensi maailman ensimmäisen harvesterin 1960-luvulla Yhdysvalloissa. Siiron sukujuuret ovat Pohjan maalla, jonne on tuotu myös yksi hänen rakentamistaan alkuharvestereista. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ MAAILMAN ENSIMMÄINEN METSÄKONEET Siiron harvesteri savotalla 1960-luvun lopulla. Ennakkoraivauksen tarvetta näyttäisi olevan lännen lokarinkin harvennuspalstalla. Kuvassa Ron Siiro. LA U RI KE TO SE N KO TI A RK IS TO MAKASIINI • VIIME NUMERON artikkeleista eniten ääniä saivat veroilmoituksen täyttöohjeet sekä puunkorjuukoneiden historiasta kertonut juttu ”Maailman ensimmäinen”. Palkintojen arvonnassa onni suosi Eero Karjalaista, Anja Lyytistä, Juha Rautiota, Pirjo Rytilahtea sekä Helena Saloa. MAKASIINI • 1185_.indd 66 22.2.2013 16.15
KOULUTUSTA www.hami.fi www.hamk.fi/metsatalous KOULUTUSTA METSÄSTÄ enemmän osaamista Enemmän osaamista – www.hyria.fi p. 050 415 5623 www.hyria.fi Puuntuottajille räätälöityä koulutusta Verkkokurssien täydentämää lähiopetusta joustavasti viikonloppuisin. Sopii myös ammattitutkintoon valmistavaksi. Jatkuva haku. Tutustu ja ilmoittadu www.hyria.fi. Lisätietoja toimistosta. Metsänomistajien koulutusta yli 30 vuoden kokemuksella. Uudenmaankatu 249 05840 Hyvinkää Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Maaja metsätieteiden maisteri Matleena Kniivilä on valittu vuoden metsäekonomistiksi. Pellervon taloustutkimuksessa työskentelevä Kniivilä on ollut kysytty asiantuntija, kun media on tarvinnut arvioita paperiteollisuuden tulevaisuuden näkymistä. Metsäekonomisesta tutkimuksesta käytävän keskustelun kannustamiseksi perustettu Vuoden metsäekonomisti -palkinto on 2 000 euron suuruinen. Metsäekonomistiklubin myöntämän palkinnon rahoitti Suomen Metsäsäätiö. Palkinnon myöntöperusteena on Kniivilän laaja-alainen toiminta metsäekonomisen tutkimuksen popularisoijana mediassa. Erityisesti Kniivilä on nostanut esille metsien tuottamien ekosysteemipalvelujen merkityksen ja niiden tuotteistamisen mahdollisuudet. Hän on kirjoittanut myös vihreästä kasvusta. Metsäekonomistiklubi edistää metsäekonomista ja -poliittista tutkimusta ja sitä koskevaa tieteellistä keskustelua. Klubi toimii metsäekonomian tutkijoiden ja käytännön toimijoiden yhdyssiteenä sekä pyrkii lisäämään alan tuntemusta. Matleena Kniivilästä vuoden metsäekonomisti MAKASIINI • 1161_.indd 67 22.2.2013 16.17
PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN KOULUTUSTA MYYDÄÄN Valittavana opintoja aiempaa laajemmasta valikoimasta mm. yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen sekä palveluliiketoiminnan YAMK-tarjonnasta. Lisätietoja: Pasi Pakkala P. 0400 780 029, pasi.pakkala@mamk.fi www.metsakeskus.fi/metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen liiketoimintaa harjoittava Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 115 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja keskeisissä metsäpalveluissaan. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Suomen metsäkeskuksen Kaakkois-Suomen alueen Metsäpalvelut vahvistaa joukkojaan hakemalla uusia metsäpalveluesimiehiä Mäntyharjulle ja Heinolaan. Työtehtävinä ovat ensisijassa metsäsuunnittelu sekä metsänhoitoja puukauppapalvelujen tuottaminen. Työt alkavat 1.5.2013 tai sopimuksen mukaan. Palkkaus Suomen metsäkeskuksessa noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Arvostamme asiakasja myyntipalvelutaitoja, tuloshakuisuutta ja tiimihenkisyyttä. Vapaamuotoinen hakemus ja CV tulee toimittaa 20.3.2013 mennessä sähköpostilla osoitteeseen hanna.riihela@metsakeskus.fi. Lisätietoja antaa metsäpalvelupäällikkö Ukko Matti Bamberg p. 040 583 4053 tai matti.bamberg@metsakeskus.fi. LÄNTTÄ-TENHOLAN YHTEISMETSÄ Kivijärveltä tarjoaa ostettavaksi seuraavan leimikon: Tarjoukset pyydetään jättämään 15.3.2013 mennessä osoitteella Länttä-Tenholan yhteismetsä c/o Olavi Hakkarainen Haankalliontie 8 a 2 43800 Kivijärvi. Kuoreen merkintä ”tarjous”. Tietoja leimikosta saa puh. 040-5951135 Liitteet: Leimausseloste ja kartat Kuusikuitua 737 m 3 Mäntykuitua 2 703 m 3 Koivukuitua 854 m 3 Kuusitukkia 1 424 m 3 Mäntytukkia 528 m 3 Koivutukkia 84 m 3 HAAPAVESI-KÄRSÄMÄKI Metsänhoitoyhdistys toimii Haapaveden ja Kärsämäen kunnissa. Yhdistyksellä on n. 1900 jäsenasiakasta ja yksityismetsien pinta-ala on n. 127 000 ha. Haemme METSÄNEUVOJAA määräaikaiseen työsuhteeseen opintovapaan sijaiseksi 10.4.2013 14.2.2014. Sijaisuuden jälkeen on mahdollisuuksia vakinaistamiseen. Edellytämme hakijoilta tehtävään sopivaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme myös ennakkoluulotonta ja joustavaa otetta asiakaspalvelussa. Erityisosaaminen (puunkorjuu, tieasiat ym.) kannattaa tuoda esille hakemuksessa. Palkkaus määräytyy YT/Meto sopimuksen mukaan. Hakemukset pyydetään toimittamaan 14.3.2013 mennessä osoitteeseen jaana.ruotsalainen@mhy.fi. Lisätietoja tj. Jaana Ruotsalainen 044 035 4010 MHY Haapavesi 2x100_Makasiini 20.2.2013 14.09 Sivu 1 MAKASIINI • 1161_.indd 68 22.2.2013 16.17
PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Koskitukki Oy vastaa puunhankkinnasta Koskisen puutuoteteollisuuden monialakonsernille. Koskisen tehtaat sijaitsevat Järvelässä, Hirvensalmella, Vierumäellä ja Venäjällä. Hankimme puuta noin 1.4 miljoona kuutiota ja konsernissa on 960 työntekijää. www.koskitukki.fi Erinomaisuuden voi saavuttaa vain omistautumalla täydellisesti asialleen. Koskisen on omistautunut puulle. Koskitukki Oy hakee puunhankinnan ammattilaista Kantaja Lounais-Hämeen alueelle. Toimit vastuualueellasi oma-aloitteisesti Koskitukin edustajana ja vastaat luottamuksellisista yhteistyösuhteista metsänomistajiin ja muihin sidosryhmiin. Hakijalta edellytetään vankkaa ammattitaitoa ja käytännön työkokemusta metsätaloudesta sekä puunhankinnasta. Tehtävässä tarvitaan hyviä vuorovaikutustaitoja, aktiivisuutta ja aitoa omistautumista puulle. Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Jussi Joensuu p. 0400 301 133. Lähetä hakemuksesi, CV ja palkkatoivomuksesi sähköpostilla jussi.joensuu@koskitukki.fi 22.3.2013 mennessä. www.metsakeskus.? /metsapalvelut Suomen metsäkeskuksen liiketoimintaa harjoittava Metsäpalveluyksikkö tarjoaa metsänomistajille metsäpalveluita valtakunnallisesti 115 toimipaikassa noin 270 metsänhoidon asiantuntijan voimin. Metsäpalvelut ovat valtakunnallinen markkinajohtaja keskeisissä metsäpalveluissaan. Jos haluat monipuolisen työn asiantuntijaorganisaatiossa, tervehenkiseltä toimialalta ja omaat liiketoiminnallisen asenteen, tartu tähän ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut hakee metsäpalveluesimiehiä Lapin alueelle Uudet toimet sijoittuvat Kittilään, Sodankylään, Rovaniemelle ja Keminmaahan. Työtehtävinä ovat ensisijaisesti metsäsuunnitteluja metsänparannustehtävät, joihin liittyy metsänhoitoja puukauppapalvelujen tuottamista. Työt alkavat 1.5.2013 tai sopimuksen mukaan. Palkkaus Suomen metsäkeskuksessa noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Arvostamme asiakasja myyntipalvelutaitoja, tuloshakuisuutta ja tiimihenkisyyttä. Vapaamuotoiset hakemukset sijoituspaikkatoivomuksineen tulee toimittaa perjantaihin 8.3.2013 klo 15.00 mennessä sähköpostitse metsäpalvelupäällikkö Pekka Heinoselle, pekka.heinonen@metsakeskus.? . Lisätietoja Pekka Heinonen p. 0400 395 473 tai pekka.heinonen@metsakeskus.? . Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti. MAKASIINI • 1161_.indd 69 22.2.2013 16.17
Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2013 – ??/?? 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIoSoITE LÄHIoSoITE PoSTInUMERo PoSTIToIMIPAIKKA PoSTInUMERo PoSTIToIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjoITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMERonI LEHdEn oSoITELIPUKKEESTA 75 VUOTTA 6.3. Alpo Hakala, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva metsätalousinsinööri, Kokkola/Kälviä (matkoilla) 9.3. Heikki Koivuniemi, ylimetsänhoitaja, Kuopio (matkoilla) 60 VUOTTA 8.3. Teuvo Ikäläinen, Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksikön metsäneuvoja, Salla (matkoilla) 50 VUOTTA 9.3. Anne-Mari Packalén-Reinikainen, filosofian maisteri, sivistysjohtaja, metsätalousyrittäjä, jalasjärvi 10.3. Veli-Matti Sunnari, Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Keminmaa 16.3. Jari-Pekka Jumisko, Metsänhoitoyhdistys Kemijärven toiminnanjohtaja, Kemijärvi 17.3. Risto Koistinen, Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, Pohjois-Pohjanmaan esittelijä, oulu Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MeRKKIPäIvIä Vapo Timber Vapo Timberin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Juhani Ylä-Sahra. Ylä-Sahra jatkaa edelleen myös Vapon energiapuuja pellettiliiketoiminnoista vastaavana johtajana sekä Vapon johtoryhmän jäsenenä. Aiemmin Ylä-Sahra on työskennellyt muun muassa Vapon Ruotsin tytäryhtiön neovan toimitusjohtajana sekä eri johtotason tehtävissä Vapossa ja Vapo Timberissä. Vapo Timberin aiempi toimitusjohtaja Juha Hakala jättää tehtävänsä Vapo-konsernissa. NIMITYKSIä Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 14.3. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 2”. oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIRISTIKKO 2 Makasiinikrypto 1, oikea ratkaisu Palkinnot Makasiinikryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Esa Lehtola, Helsinki, Hilkka Pullinen, Riihimäki ja Unto Timonen, Valtimo. onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 1156_.indd 71 22.2.2013 16.20
PILKKEITÄ Heikki Hamunen Metsäalan em-hiihdot ovat keränneet parhaimmillaan yli tuhat osallistujaa. Tänä vuonna helmikuun lopussa kroatiassa järjestettyyn kisaan osallistui lähes 600 metsänomistajaa, alan ammattilaista, opiskelijaa ja näiden perheenjäsentä. Vaikka kyseessä on euroopan mestaruushiihdot, osallistumiseen ei tarvita kilpahiihtäjän kroppaa. ”nämä ovat matalan kynnyksen kisat. kärki menee vauhdilla, mutta suurin osa on peruskuntoilijoita. Tapahtumaa ei ole pilattu liialla totisuudella”, kertoo Suomen joukkueen johtaja Kalervo Janhonen. suksi luisti metsäväen eM-kisoissa TekSTi Seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Perinteisesti on opetettu, että kukkakasvien yhteyttäminen lakkaa syksyllä, kun ne talveutuvat. kasvit siirtyvät pakkasia kestävään tilaan jo kasvukauden aikana, jotta varhaisetkaan pakkaset eivät pääsisi yllättämään. näin lämpötilan ja valaistuksen osalta kelvollinen kasvukauden loppuosa jäisi kasveilta hyödyntämättä. näin minäkin olen kirjoittanut lukuisia kertoja, vaikka olen samalla ihmetellyt, miksi niin monet ruohot ja heinät talvehtivat vihreinä, ja miksi puiden, pensaiden ja varpujen ohuissa haaroissa on läpikuultavan kuoren alla vihreätä, yhteyttämiskelpoiselta vaikuttavaa solukkoa. Leudon talven 2006–2007 aikana helsinkiläinen tutkijaryhmä Kasvua talvella Talviasuisessa mansikassa erottuvat syksyllä kasvaneet raikkaanvihreät talvilehdet ja maata vasten painuneet lakastuvat lehdet, jotka vastasivat yhteyttämisestä kesällä. teen allakin. eivät edes helmikuussa yhtäkkiä tulleet kovat pakkaset vaurioittaneet kasveja, vaikka ne olivat tammikuussa kasvaneet aivan pakkasten tuloon saakka. Viime vuosina on ollut useita lauhoja talvia, ja sellaisten ennustetaan entisestään yleistyvän kasvihuoneilmiön takia. ruohojen ja heinien talvinen kasvu sitoo ilmakehän hiilidioksidia, vaikka metsän puut eivät siihen talvella kykenisikään. Leutojen talvien yleistyminen vaikuttaa varmasti metsän kenttäkerroksen lajistoon: ne kasvit, jotka pystyvät käyttämään talven lauhat jaksot hyväkseen, runsastuvat passiivisten talvehtijoiden kustannuksella. puiden osalta tilanne ei ole yhtä yksioikoinen. Harvakseltaankin toistuvat varhaiset pakkastalvet karsivat liian pitkään kasvuaan jatkavat yksilöt metsästä. ensi vuoden maaliskuussa kisat järjestetään Suomessa kontiolahdella. Sinne odotetaan yli 800 osallistujaa. kilpailussa hiihdetään henkilökohtaiset sarjat perinteisellä ja vapaalla tyylillä. kisaviikon päättävät viestit. aikuisten sarjoissa kisasuoritukseen kuuluu myös ammunta pienoiskiväärillä. asetta ei kuitenkaan tarvitse kantaa selässä, ja ampuessa sen saa tukea pystytolppaan. (Åström ym., Luonnon Tutkija 1–2/2012) seurasi useiden ruohomaisten kasvien, muun muassa ahomansikan ja kevätpiipon talvehtimista. mansikka kasvatti vielä syyskuussa uusia lehtiä samalla kun vanhimmat lehdet lakastuivat. Vihreinä talvehtivat varvut ja ruohot yhteyttivät sydäntalven niukassakin valossa, jos vain lämpötila oli nollan yläpuolella. Yhteyttäminen jatkui ohuen lumipeitFriedhelm Zindler (vas.) Hessenin osavaltiosta Saksasta ja Franc Leskovec Sloveniasta lähestyvät ampumapaikkaa Kroatian EMladuilla. 72 MAKASIINI 2 • 2013 1157_.indd 72 22.2.2013 16.21
ensi numerossa UUSI METSÄ teema Miten sujui yhdeltä mieheltä yli 40 000 taimen istutusurakka? SEUraava METSÄlEhTI MakaSIInI IlMESTyy 11. hUhTIkUUTa. Seuraava Metsälehti ilmestyy 14. maaliskuuta. a rI ko M U la In En 73 MAKASIINI 2 • 2013 1158_.indd 73 22.2.2013 16.22
TUOTE & TEKIJÄ TeksTi Hanna LeHTo-isokoski kuvaT kimmo BrandT/com.pic ”KONSERVOIN TYÖKSENI vanhoja huonekaluja ja muitakin esineitä. olen kunnostanut esimerkiksi Lohtajan kirkon vaivaisukon, Helsingin yliopiston juhlasalin empirekalusteita ja osallistunut useiden kartanoiden restaurointitöihin. Työni lähtökohta on arvostaa vanhaa. en tee vuosien patinoimasta tavarasta uuden näköistä – satavuotiaassa pöydässä saa ikä näkyä. konservaattorin tehtävä on turvata se, että vanha esine säilyy eikä uusia vahinkoja synny. alalla on tarkat säännöt. korjaus ei saa tuottaa esineelle haittaa. kerran eräs nainen halusi apua, kun oli vienyt jollekulle entisöitäväksi vanhan keinuhevosensa. nainen oli halunnut, että lohkeillut maali kiinnitettäisiin takaisin. entisöijä oli vain poistanut vanhan maalin ja maalannut hevosen uudestaan. se ei ollut enää sama esine. kun vanha pinta tuhotaan, menetetään lopullisesti jotakin. pahinta on, kun esineestä häviää alkuperäinen ajatus. Jos vanha tuoli on tehty männystä, se on tarkoitettu maalatuksi, eikä puuta pidä ottaa näkyviin. PARHAILLANI POISTAN valkoista maalia rapiat 200 vuotta vanhasta kaappikellosta. esille pitää saada alkuperäinen, öljymaalilla tehty tumma pinta. kello on ollut alkuperäisessä kunnossa Helsingin olympialaisiin asti, mutta niiden jälkeen sen päälle on vedetty kaksi kerrosta muovipohjaista maalia. pystyn paljastamaan pinnasta postikortin kokoisen alueen päivässä. sitten paras keskittyminen herpaantuu, ja pitää tehdä muuta. Työtunteja kello vaatii viiden viikon edestä. KONSERVOINNIN HINTA riippuu tehtävän laajuudesta. Heiluvan tuolin saa kuntoon 50 eurolla, mutta tavallisesti laskun loppusumma kipuaa 1?000– 2?000 euroon. ihmiset ihmettelevät monesti, miksi työ kestää niin kauan. sanon, että kestäähän se, kun sen tekee hyvin. mikään ei ole valmista, ennen kuin olen siihen tyytyväinen.” Vanhan pelastaja konservaattori kimmo oksanen arvostaa ikää eikä tee vanhasta esineestä nuoren näköistä. Helsinkiläinen konservaattori Kimmo Oksanen rapsuttaa kaappikellon hatusta maalia samanlaisella skalpellilla, joita kirurgit käyttävät. Oksanen kunnosti 1920-luvun tuolin, josta oli irronnut visakoivuviilua. Takajalkakin oli irti. 74 MAKASIINI 2 • 2013 74 MAKASIINI 2 • 2013 1159_.indd 74 22.2.2013 16.23
www.metsalehti.fi Suomalaisen metsän osoite Metsätietovisa. Pelaa. Testaa tietosi. Haasta ystäväsi. Oletko marjastaja vai tietäjä? Tietopeli metsien miehille ja naisille. Osallistu! Parhaiden kesken arvotaan mahtava palkinto. Puunhinta. Millä hinnalla tukki liikkuu? Sisältää kätevän laskurin. Metsäkortisto. Kaikki, mitä suomalaisen metsän hoidosta tarvitsee tietää. Sähköisesti ja kätevästi. Perustuu Tapion hyvän metsänhoidon suosituksiin. Metsäkeskustelu. Sana on vapaa. Kommentoi. Haasta. Kerro. Avaudu. Osallistu Suomen johtava metsäportaali uudistui. Se on tuttu, mutta entistä tuhdimpi palvelu. Kaikki suomalaisesta metsästä suomalaiselle metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle. Kannattaa käydä, jokaisena päivänä. Jos metsään haluat klikata nyt, takuulla yllätyt 1155_.indd 75 21.2.2013 16.25