Kaukana metsästä Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa metsänomistaja vierimetsien hoidosta luhta kuutaMokeikka metsäsukset uMPihankeen Puusuksilla tapionpöydältä torstai on rokkaPäivä hirvituhokorvaukset kutistuivat • hyytyykö havukuitukauppa? • varastoi klapit oikein 15 kYsYMYstä te eM a : M et sä la ki 27. helMikuuta • nuMero 2/2014 • 9 € • www.Metsalehti.fi M et sä le h ti M a ka sii n i 2/2 01 4 metsälaki uudet PYkälät tutuiksi 2383_.indd 1 20.2.2014 16.14
Näiden esimerkkikuvien metsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta: • taloudellinen tuotto 20% suurempi kuin vallalla olevalla menetelmällä • metsän tasaisesti toistuvissa hakkuissa parempi tuottavuus kertautuu ja tuottoero vanhaan on huomattava • metsät uudistuvat luontaisesti • ei jatkuvia investointeja (istutukset, heinänpolkeminen, taimikonhoito jne.) • ei hirvija myyrätuhoja • ei kannattamattomia harvennushakkuita • ei jäsenmaksuja OTA YHTEYTTÄ NIIN LAITETAAN METSÄSI TUOTTAMAAN! METSÄPALVELU ARVOMETSÄ OY 0207 860 600 info@arvometsa.fi www.arvometsa.fi www.arvometsa.fi ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla! HALUATKO METSÄLTÄSI • parempaa taloudellista tuottoa • parempilaatuista puuta • enemmän tukkipuuta hakkuussa • peitteisyyden säilymistä hakkuun jälkeen • luontoarvojen säilymistä ja parempaa monimuotoisuutta • suurempia riistakantoja, enemmän marjoja ja sieniä Meillä on satoja toteutuneita kohteita, joilla mielellämme esittelemme sinulle metsänkasvatusmenetelmiämme. 2341_.indd 2 20.2.2014 16.30
metsälehti makasiini 58 64 28 SISÄLLYS NRO 2/4 27.2.2014 UUTISET 4 PääkIRjOITUS: Hyviä säästökohteita 5 kUUkaUdEN kUva : Teeri helmikuussa 6 METSäNOMISTaja : Teknologia etäomistajan apuna 12 UUTISET: Enemmän tuhoja, vähemmän korvauksia 14 Metsähallituksen sisällä kuohuu 15 METSäTyyPPI: Mikä Lapin metsiä uhkaa, Heli Viiri? 16 MaRkkINaT: Hyytyykö havukuitukauppa? 18 kUUkaUdEN PUUkaUPPa: Kesäkohteena kaupaksi vIENTIkaTSaUS: Sanomalehtipaperi nousee 19 vERkOSTa: ”Parasta vastapainoa” TEEMa: METSälakI 20 Uusiksi meni 28 ”Vapaudet ovat hyväksi” Uudistetussa metsälaissa on haettu hyviä asioita, Antti Haapamäki arvioi. 32 RahaPUU: Miten omistat metsää? OMa METSä 34 METSäNhOITO: 15 kysymystä vierimetsien hoidosta 37 PIkaTESTI: Sormet lämpimiksi 38 METSäNhOIdON PERUSTEET: Kehitysluokat tutuiksi 40 TUTkIMUS: Sukupuolikiintiöt käyttöön 41 METSäläISEN allakka: Varastoi klapit oikein 42 METSäPERINTö: Veroetu vaatii vastikkeen 44 kySy POIS: Paleltuvatko juuret? 46 TUOTEUUTUUdET: Uusi kevytsaha 48 Umpihankeen Ari Komulainen vertaili hiihtoporukkansa kanssa metsäsuksia Tuntsan hangilla. 57 kOlUMNI: Yllätys – metsä puskee myötävirtaan 58 lUhTa: Mollukka taivaalla 62 ENNEN & NyT: Mänty paransi maan 64 TaPIONPöydälTä: Torstai on rokkapäivä. Hernekeiton jälkeen maistuu perunajauhopannukakku. 66 lUkIjalTa: Terveiset tavalliselta metsänomistajalta 70 MakaSIINIRISTIkkO 72 PIlkkEET: Puhdas paita käyttöön 74 TUOTE & TEkIjä: Tyvitukista taimikeppejä 3 MAKASIINI 2 • 2014 3 MAKASIINI 2 • 2014 2342_.indd 3 21.2.2014 18.37
Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs kansainvälinen väljä metsän määritelmä täyttyy. Metsän uudistamiskypsyyttä laki ei enää määrittele lainkaan. Risukoksi ryöstäytyneen taimikon voi halutessaan hakkauttaa kokonaan energiapuuksi. Kustannuksia säästyy, jos myrskytuhoja korjaamaan tullut kone saman tien hakkaa vähän enemmän, ja lopputuloksena on järkevän kokoinen kuvio. Myös maanmuokkauksen tarpeen voi kukin itse harkita, laki ei enää siihen velvoita. Kaikkia uuden metsälain tarjoamia mahdollisuuksia metsien hoitoon ei vielä tunneta kovin hyvin. Toivottavasti jo pian tutkimusten tuloksista saadaan käytännön neuvoja. Niitä tarvitaan myös muuhun tarkan euron metsänhoitoon. Esimerkiksi turvemaita on monenlaisia. On tarpeen osata tunnistaa, missä kaivataan järeitä toimia ja missä taas kannattaa tehdä toisin. Tämän numeron teemana on kohta kaksi kuukautta voimassa ollut metsälaki. Toimittaja Mikko Häyrynen avaa artikkelissaan pykälien sisältöä. Metsää ei edelleenkään saa hävittää, mutta muuten laki sallii paljon uutta. P uuta ostetaan ja myydään edelleen poikkeuksellisen innokkaasti. Hyvä vire alkoi jo viime vuonna, jolloin kantorahatulojen arvioitiin palaavan 1,5 miljardin euron tasolle. Samoissa lukemissa pysyttäneen myös tänä vuonna. Metsäntutkimuslaitos ennusti muutama kuukausi sitten, että hehtaaria kohti laskettu puuntuotannon liiketulos nousisi lähelle 90 euroa. Suunta on oikea, mutta taso vaatimaton. Kymmenen edeltävän vuoden aikana tulos on ollut keskimäärin 15 prosenttia parempi. Metsätaloudessa huomio on viime vuosina kiinnittynyt entistä enemmän talouteen. Metsä eli kuutiometrit ovat kasvaneet hyvin, mutta hyvään tulokseen se ei vielä riitä. Kannattavuuslaskelmat ovat paljastaneet, että myös panostuksia metsien hoitoon on järkevää harkita uudelleen. Hyvä esimerkki tästä on turvemaiden käsittely, sillä lähivuosina huomattava määrä ojitusalueita varttuu uudistamisikään. Pari viikkoa sitten Lapin metsätalouspäivillä Metsäntutkimuslaitoksen suotutkijat esittelivät uusia tutkimustuloksia. Niiden mukaan Pohjois-Suomen oloissa luontainen uudistaminen voi turvemailla onnistua luultua paremmin. Myös kunnostusojituksesta on saatu uutta tietoa. Ojien avaaminen ei aina ole tarpeen lainkaan. Usein kevyt sammalen poisto riittää. Vuoden alusta voimaan tullut metsälaki henkii niin ikään uudenlaista talousajattelua. Heikkotuottoiset ojitusalueet voi nyt hakata ilman uudistamisvelvoitetta. Riittää, kun jättää maisemapuita sen verran, että Hyviä säästökohteita PEFC/02-31-162 Kannen kuva Seppo SaMuli meTsäkusTannus oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi ToImITus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna lehto-isokoski p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi markkInoInTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 LeVIkkImyynTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?849 040 723?1613 meDIamyynTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 Katja Raninen p. 09 315?49?842 ansa seppälä p. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammattilehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu 1933. aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSN 0355-0893 makasiinin levikki: 36?084 (lt/12) painopaikka paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 2 • 2014 2343_.indd 4 21.2.2014 18.38
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Helmikuussa Tänä talvena teeriä on näkynyt ilahduttava n usein ja jopa parvissa. Löysin teeriparve n helmikuun 5. päivä satakuntal aisesta metsästä Huittisissa . Kuvaan päätyi yksittäinen teerikukko , johon paistoi aurinko. Kaunis aamuvalo korostaa kuuraisen koivun ja tumman linnun välillä eroa. Kuva Jussi MurTosa ari 2344_.indd 5 21.2.2014 18.38
METSÄNOMISTAJA Tekniikka avuksi Metsää kannattaa omistaa, vaikkei raivaussahaan ehtisi itse tarttua, tietävät kaupunkilaisveljekset Mikko ja Matti Pohjola. He ovat etämetsänomistajia jo neljännessä polvessa. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI 6 MAKASIINI 2 • 2014 6 MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 6 21.2.2014 18.50
P uheensorina kaikuu katossa. Kahvikupit kilisevät. Helsinkiläisen kahvilan ikkunapöydässä istuvat metsänomistajaveljekset Mikko ja Matti Pohjola. He katsovat metsäsuunnitelmaa kannettavalta tietokoneeltaan. Helsingissä asuvalla Matilla ja Turusta veljensä luokse kylään tulleella Mikolla on metsätilalle matkaa. Metsät sijaitsevat Hankasalmella Keski-Suomessa. Tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden avulla tiluksia voi onneksi hoitaa pitkänkin välimatkan päästä. ”Vaikka metsäalalla tuodaan paljon esille käytännön tekemistä, meille metsän omistaminen on enemmän omaisuuden hallintaa. Tärkeimmässä roolissa ovat tiedon käyttö, teknologiatyökalut ja nettiyhteys”, Mikko Pohjola kertoo. Metsätöitä 37-vuotias Mikko ja 32-vuotias Matti tekevät mahdollisuuksien mukaan. Suurin osa metsänhoidosta teetetään ulkopuolisella, omalle työlle lasketaan aina vaihtoehtoiskustannus. Pohdittavana on, mitä muuta metsässä käytetyllä ajalla olisi saatu aikaan. Tosin aivan puhtaasti rahassa veljekset eivät metsän omistusta arvota: se on myös kivaa. He nauttivat raivaussahan huudattamisesta, kun aikaa vain on. Etäomistusta vuodesta 1928 Mikko ja Matti tulivat metsänomistajiksi vuonna 2003 yhdessä vanhimman veljensä Sampo Pohjolan kanssa. Tuolloin heidän isotätinsä kuoli ja veljesten isä Markku Pohjola siirsi metsät perinnön”LähdEMME SIITä, ETTä METSäTALOUS On KAnnATTAVAA MyöS TäySIn ULKOPUOLISELLA TEETETTynä” tilakaupoilla kuin metsien hoidossakin. Veljekset laskevat tuotot metsäntutkimuslaitoksen Motti-ohjelmistolla. Myös Pellervon taloustutkimuksen talouslaskuri on tullut tutuksi. Lupaavien tilojen tiedot avataan kuvio kuviolta Excel-laskentaohjelmiston avulla. ”Meidän tuotto-odotus on neljästä kuuteen prosenttia. Lähdemme siitä, että metsätalous on kannattavaa myös täysin ulkopuolisella teetettynä”, Mikko Pohjola sanoo. Metsäsijoitusten kannattavuujaossa sukupolven yli. Veljekset ovat harvinaisuus metsänomistajien keskuudessa: he ovat etämetsänomistajia neljännessä polvessa. Heidän suvultaan puuttuu perinteinen maanviljelijä-metsänomistajatausta. Metsien tarina alkoi vuonna 1928. Veljesten isän isoisä Emil Kumpulainen oli tuolloin piiriesimiehenä metsäyhtiö Wilh. Schaumanilla. Kun metsäyhtiöt ja sahat velvoitettiin myymään metsiään, myös isän isoisä päätti lunastaa omansa. Hän osti nimiinsä kahdeksankymmentä hehtaaria metsämaata. Myöhemmin sotien jälkeiset maan luovutukset hieman verottivat pinta-alaa. Kun tila siirtyi veljesten haltuun, se kattoi runsaat kuusikymmentä hehtaaria. Veljekset varttuivat Espoossa kaukana suvun metsistä, mutta välimatkasta huolimatta he ovat harjoitelleet tulevaa varten koko ikänsä. ”Olemme aina kokeneet olevamme metsänomistajia, koska meillä on siellä mökki ja olemme olleet isän mukana hoitamassa metsiä”, Matti Pohjola kertoo. Kannattavaa teetettynäkin Metsien siirryttyä veljesten nimiin he miettivät porukalla jatkoa ja päättivät kasvattaa metsäomaisuutta. 2000-luvun miehet ovat silmäilleet aktiivisesti myynti-ilmoituksia. Sopivia tiloja on etsitty sadan kilometrin säteellä suvun kantatilasta. Laskentaohjelmat ja tietokone ovat olleet korvaamaton apu niin Hankasalmi 8 MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 8 21.2.2014 18.50
den ja tuottojen laskeminen ja vertailu on veljeksille jo koulutuksenkin puolesta luontevaa. Mikko on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta ja väitellyt viime syksynä. Matilla on tutkinto Mikkelin ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketalouden linjalta, kevään aikana tarkoitus on viimeistellä gradu Jyväskylän kauppakorkeakouluun. Omasta osaamisesta huolimatta mielipidettä kysytään myös asiantuntijalta, kun mielenkiintoinen tila osuu kohdalle. ”Meillä on tuttuja, jotka ovat arvioineet metsäkiinteistöjä pidempään. Peilaamme tarvittaessa omia näkemyksiämme heidän arvioihinsa”, Mikko Pohjola kertoo. Runsaassa kymmenessä vuodessa veljesten metsien pinta-ala on kasvanut alle sadasta hehtaarista neljäänsataan. Yhtä tilaa lukuun ottamatta metsät sijaitsevat Hankasalmella lähellä veljesten isän suvun synnyinseutuja. Yhteismetsä hyvä ratkaisu Metsäalan karttuessa veljekset alkoivat pohtia yhtymää parempaa yhteisomistusmuotoa metsilleen. Vuonna 2010 he päättivät perustaa Rangunkorven yhteismetsän. Nimi juontaa juurensa isän isoisän aikanaan ostamasta tilasta. ”Katsoimme, että kokonaisuuden säilymisen kannalta yhteismetsä oli meille paras vaihtoehto. Nyt ei tarvitse pelätä, että metsätila pirstoutuisi perinnönjakojen myötä”, Matti Pohjola sanoo. Veljesten lisäksi myös heidän isänsä on yhteismetsän osakas. Lain mukaan yhteismetsällä Veljekset Matti (vas.) ja Mikko Pohjola hoitavat metsiänsä tietokoneiden, kännyköiden ja nettiyhteyden avulla vaikka ydinkeskustan kahvilasta. 9 MAKASIINI 2 • 2014 2352_.indd 9 21.2.2014 18.50
tulee olla joko useammasta osakkaasta koostuva hoitokunta tai vaihtoehtoisesti toimitsija ja varamies pyörittämässä käytännön toimintaa. Rangunkorvessa toimitsijan virkaa hoitaa veljesten isä ja varatoimitsijaksi on nimitetty Matti. Tehtävänjako on tosin vain muodollinen, sillä metsiä hoidetaan yhdessä. Vähintään kerran vuoteen osakkaat kokoontuvat perheineen istuttamaan tai raivaamaan. Vanhimman veljen lähes täysikäiset pojat ovat jopa hoitaneet metsiä kesätyönään. Yksi kesän merkeistä on se, että veljesten eläkkeelle jäänyt isä siirtää kirjansa kesäkuukausiksi suvun mökille ja suuntaa metsään. Ei kaikkea samalta luukulta Aikaisemmin Pohjoloiden suvussa oli tapana turvautua niin puukaupassa kuin metsätöissäkin UPM:n puoleen. Yhtiö oli luonteva kumppani, sillä olihan metsien alkuperäinen omistaja ollut Schaumanin mies. Oy Wilh. Schauman ab fuusioitui Kymmene Oy:n kanssa ja päätyi lopulta UPM-Kymmenelle. Veljeksistä kaikkien metsäpalveluiden hakeminen samalta luukulta ei enää tuntunut nykyajalta. He halusivat kilpailuttaa palveluiden tarjoajat ja punnita vaihtoehtoja. Puhelin, tietokone ja internet-yhteys säästävät lukuisilta ajomatkoilta kaupungin ja metsätilan välillä. Veljekset etsivät metsätöiden osaajia pääasiassa verkosta. Kun sopiva tekijä löytyy, monesti puhelinsoitto ja sähköposti riittävät. Tarvittaessa käydään paikan päällä sopimassa työn yksityiskohdista ja tarkastamassa työnjälki. Viimeisen vuosikymmenen ajan metsäasioita on hoidettu niin yhtiöiden, yksityisten yrittäjien kuin metsänhoitoyhdistyksenkin kanssa. Tähän asti veljekset ovat kuuluneet yhdistykseen, mutta myös tähän tulee todennäköisesti muutos ensi vuoden alussa. Vuoden vaihteessa metsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja eroaminen yhdistyksestä käy nykyistä helpommin. ”Olemme aika varmoja siitä, että emme enää maksa jäsenmaksua emmekä kuulu yhdistykseen. Ostamme palveluita parhaalta tarjoajalta – oli se sitten mikä hyvänsä”, Mikko Pohjola kertoo. ”nyT EI TArVITSE PELäTä, ETTä METSäTILA PIrSTOUTUISI PErInnönjAKOjEn MyöTä” Veljesten tietämys metsistä on karttunut itse tekemällä ja tietoa etsimällä, seminaareja kuuntelemalla sekä pääkaupunkiseudun metsänomistajien yhdistyksen PKMO:n retkillä. 2352_.indd 10 21.2.2014 18.50
Tämän päivän metsäpalvelua Kun on työ, perhe ja välimatkaa metsän ja kodin välillä useampi sata kilometriä, metsätöissä on apu tarpeen. Osaajien löytäminen metsätilan töihin ei aina ole helppo tehtävä. Tämän saivat huomata Mikko ja Matti Pohjola. ”Paikallisia tekijöitä ei vain löytynyt mistään Googlesta”, Matti Pohjola muistelee. Veljesten onneksi heidän isänisänsä oli rakentanut metsien läheisyyteen hankasalmelle mökin 1960-luvulla. Vuosien varrella tutuksi tulleet paikalliset osasivat ohjata, kenen puoleen metsätöissä kannattaa kääntyä. Apu löytyi mökin viereiseltä maatilalta. naapuritilan isäntä huudattaa tarvittaessa raivaussahaa ja osaa suositella muitakin tekijöitä. Veljeksiä kuitenkin arvelutti, miten heidän lapsensa ja lastensa lapset tulevat löytämään metsätöihin tekijät, kun sidos metsäpaikkakuntaan muuttuu kaukaisemmaksi. Mikko ja Matti Pohjola ryhtyivät tuumasta toimeen. he kehittivät verkkosivuston Metsätie.fi. Viime vuonna julkistettu verkkosivusto auttaa metsänomistajia löytämään palveluntarjoajia metsätilansa läheisyydestä. riittää, kun merkitsee karttaan metsätilan sijainnin ja kertoo, minkälaista metsänhoitotyötä on vailla. Sopivan tekijän työlle voi löytää vaikka kahvilassa istuen kahvia nautiskellen. ”Vanha malli on ollut, että metsäpalvelun tarjoaja olettaa metsänomistajan tulevan metsään. Meidän kaltaisille kiireisille ja kaukana metsistään asuville kaupunkilaismetsänomistajille verkosta löytyvä palvelu on nykyaikaa”, Mikko Pohjola sanoo. Verkkosivusto työllistää veljekset täyspäiväisesti. Suunnitteilla on esimerkiksi yhteistarjouspyynnöt mahdollistava metsänhoitotöiden välityspalvelu. Sen avulla pienempienkin tilojen kannattavuutta saadaan parannettua. jatkossa myös puukauppakumppani voi löytyä veljesten pyörittämän sivuston kautta. Laatuakaan ei ole unohdettu. Kukin käyttäjä saa antaa verkkosivuilla arvion saamastaan palvelusta samaan tapaan kuin esimerkiksi hotellihuoneita välittävillä sivustoilla. ”Käytämme itsekin palvelua, ja kehitämme sitä sen mukaan, kun saamme markkinoilta vihiä millaista palvelua kaivataan”, veljekset kertovat. Veljesten kehittämä Metsätie.fi -verkkosivusto auttaa metsänomistajia löytämään tekijät tilojensa töille. 2352_.indd 11 21.2.2014 18.50
UUTISET Lyhyesti Pieniä ja suuria metsätiloja enemmän Sekä pienten että suurten metsätilojen määrä on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan kasvussa. Suomessa oli vuonna 2012 noin 375 000 vähintään hehtaarin metsätilaa. Alle 10 hehtaarin tiloja oli noin 7 000 enemmän kuin kuusi vuotta aiemmin, yli 200 hehtaarin tiloja 400. Sen sijaan 20–100 hehtaarin metsätilojen määrä oli laskenut, vaikka edelleen 60 prosenttia kaikista tiloista osuu tuohon haarukkaan. Metsää omisti 632 000 suomalaista. Suomalainen bioauto Geneven ensi-iltaan Suomalainen, suurelta osin uusiutuvista materiaaleista käsityönä rakennettu bioauto esitellään maaliskuussa Geneven autonäyttelyn ensi-illassa. Matalan hiilijalanjäljen Biofore-auto on UPM:n ja Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteistyön tulos. Autossa on käytetty biokomposiittia sekä puuta. Polttoaineena käytetään puupohjaista uusiutuvaa dieseliä. Auton kori on tehty hiilikuidusta, joten puuautosta ei sentään voida puhua. TIIA PUUKILA HirvivaHinkoja korvataan tänä vuonna metsänomistajille vajaat 900 000 euroa, selviää Suomen metsäkeskuksen tilastoista. Summa on runsaan neljänneksen viimevuotista pienempi. Korvaukset maksetaan maanomistajille loppukeväästä. ”Hirvikanta on koko Suomessa aika hyvällä tolalla. Kannan suuruus on suurimmassa osassa maata maaja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen asettamien tavoitteiden mukainen”, kertoo metsäkeskuksen riistavahinkovastaava Esko Viinanen. Suurin syy tuhokorvausten laskuun ei kuitenkaan ole hirvituhojen väheneminen. Arvioitujen hirvivahinkokohteiden pinta-ala nimittäin kasvoi vuoden 2012 runsaasta 2 500 hehtaarista viime vuoden liki 3 000 hehtaariin. Myös arvioitujen tuhokohteiden lukumäärä nousi. Tuhokorvausten laskua selittää valtioneuvoston viime keväänä hyväksymä uusi riistavahinkoasetus. Se muutti tuhokorvausten määräämisen perusteena olevat taimikoiden laskennalliset arvot. Aikaisemmin korvausten määrittämiseen käytettiin vuonna 2001 laskettuja arvoja. Tuolloin kaikki taimikot laskettiin istuttamalla perustetuiksi. Asetuksen päivityksen myötä käyttöön otettiin vuoden 2007 perustein lasketut taimikoiden arvot. Niissä on huomioitu kasvupaikka. Karummilla mailla taimikot lasketaan kylvämällä tai luontaisesti uudistamalla syntyneiksi. Etenkin pohjoisessa tämä pudotti taimikoiden laskennallista arvoa ja rokotti siten hirvikorvausten summaa. Samalla yhä useammassa tapauksessa hirvien taimikoille aiheuttama laskennallinen vahinko ei ylittänyt korvaukseen vaadittavaa 170 euron rajapyykkiä. EU sekoittaa pakkaa Vaikka hirvikanta on koko maan mittakaavassa tällä hetkellä tavoitteiden mukainen, taimikot eivät ole turvassa. Merkittävimmät metsätaloudelliset tuhot aiheutuvat, kun hirvet kerääntyvät laajoilta alueilta pienemmille talvilaitumille. Hirvien talvista joukkokokoontumista ei pystytä metsästyksellä estämään. Tätä Euroopan unionin on vaikea käsittää. Komissiossa uudistetaan paraikaa valtion tuen suuntaviivat tälle rahoituskaudelle. Pöydälle on nostettu myös hirvituhokorvaukset. Suomessa valtio kerää metsästäjiltä pyyntilupamaksua, jolla katetaan hirvieläinten maanomistajille aiheutuvat tuhot. Tähän voi jatkossa tulla muutos. ”Komission luonnoksessa ainoastaan uhanalaisten eläinten aiheuttamat vahingot olisivat Hirvituhokorvausten määrä laski, mutta arvioitu tuhoala kasvoi viime vuonna. Samaan aikaan EU uhkaa pistää korvausjärjestelmän remonttiin. Enemmän tuhoja, vähemmän euroja 12 MAKASIINI 2 • 2014 12 MAKASIINI 2 • 2014 2353_.indd 12 21.2.2014 18.54
HirvivaHinkojEn korvaUksEt Vuosi määrä/kpl pinta-ala/ha Maksettu korvaus/€ 2011 886 4703 2 175 912 2012 417 2585 1 200 749 2013 588 2997 876 340 Lähde: Suomen metsäkeskus kansallispuistojen tuotto kasvussa Kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat viime vuonna kahdeksan prosenttia. Kävijät jättivät 5,5 prosenttia enemmän euroja lähiseuduille, ilmenee Metsähallituksen tilastoista. Viime vuonna Suomen 37 kansallispuistossa vierailtiin noin 2,3 miljoonaa kertaa. Kävijöiden rahallinen hyöty oli yhteensä 116 miljoonaa euroa ja 1 500 henkilötyövuotta. Suosituin kansallispuisto oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto 488 400 käynnillä. Metsähallituskin päivittää ohjeensa Metsähallitus uusii valtion metsien metsänhoito-ohjeen uuden metsälain mukaiseksi. Uudessa laissa puuston läpimittavaatimus on poistunut uudistushakkuissa. Metsänhoito-ohjeessa tullaan ottamaan kantaa myös eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen valtion metsissä. Myös Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion uudet suositukset sekä metsätuholain ja PEFC-sertifikaatin kriteerien muutokset otetaan huomioon ohjeiden päivityksessä. 78 Vuonna 2012 yksityisomistuksessa oli yli 1 000 hehtaarin metsätilakokonaisuuksia 78 kappaletta. Mitä enemmän riistaa metsästysalue pystyy tuottamaan, sitä enemmän metsästäjät voisivat sitä myydä ja maksaa enemmän vuokraa maanomistajille.” RIISTAKESKUKSEn PRojEKTIPääLLIKKö MIKAEL WIKSTRöM, jAHTI 1/2014. ”jos mitään ei tehdä, meiltä viedään kohta pyöreää puuta Saksaan sahattavaksi, koska siellä on sivutuotteena tehtävälle energialle niin hyvät subventiot.” MTK:n PUHEEnjoHTAjA jUHA MARTTILA, AAMULEHTI 18.2. ”Puuta on tullut hyvin tarjolle ja sitä on myös ostettu paljon.” SUoMEn SAHAT RY:n ToIMITUSjoHTAjA KAI MERIVUoRI, MAASEUdUn TULEVAISUUS 19.2. valtion tukijärjestelmässä korvattavia, mutta metsästettävien eläinten, kuten hirvien, aiheuttamat tuhot eivät”, kertoo metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätalousministeriöstä. Jos hirvituhokorvaukset jäävät valtion tukijärjestelmän ulkopuolelle, se tietää koko korvausjärjestelmän täydellistä remonttia. Valtiolla ei sen jälkeen olisi enää osaa eikä arpaa maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Nykyinen valtiontukijärjestelmä sallii hirvituhokorvaukset. Komissiolta ei ole toistaiseksi herunut selitystä muutokseen. ”Kevään aikana vielä neuvotellaan. Emme tiedä, mikä komission lopullinen kanta on. Jos luonnokseen ei tule muutoksia, selvitämme miksi nykyistä järjestelmää ei voida hyväksyä”, sanoo ylitarkastaja Janne Pitkänen maaja metsätalousministeriöstä. Valtiontukijärjestelmän uusien suuntaviivojen on määrä tulla voimaan heinäkuun alusta. Täytäntöön panoon on mahdollisuus hakea vuoden jatkoaikaa. Yksimielinen vastarinta Sekä metsänomistajien että metsästäjien edustajat ovat tyrmistyneitä korvausjärjestelmää uhkaavasta remontista. ”Tämä on iso juttu, ja ilman muuta se tarkoittaa, että komission nykyiseen linjaukseen on pystyttävä vaikuttamaan, kun prosessi etenee”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Suomen riistakeskuksen johtaja Reijo Orava on samoilla linjoilla. Suomella on oltava oikeus säilyttää nykyinen korvausjärjestelmä. Se on Euroopassa ainutlaatuinen. ”Keski-Euroopassa villisika on ongelmallinen laji, eikä siellä ole valtiollisia korvausjärjestelmiä. Pelätäänkö EU:ssa nyt jonkinlaista esimerkkivaikutusta?”, Orava pohtii. Vaikka hirvikanta on tavoitteiden mukainen, eivät taimikot ole silti turvassa. PE n TT I jo H A n SS o n /K U VA LI IT ER I.F I 13 MAKASIINI 2 • 2014 13 MAKASIINI 2 • 2014 2353_.indd 13 21.2.2014 18.55
Enni Rukajärvelle nimikkotaimen Olympiamitalisti Enni Rukajärvi on saanut nimikkotaimenen. Kuusamon ja Metsähallituksen lahjoittaman taimenen vaiheisiin voi tutustua netissä osoitteessa oulangantaimen.fi. Myös Enni-taimen on syntyjään kuusamolainen. Se kuoriutui mätimunasta Oulankajoessa 2003. Enni-taimenen kutuvaellusta Venäjältä Suomeen on seurattu osana Metsähallituksen vetämää suomalais-venäläistä hanketta kuuntelemalla sen lähettämää radiosignaalia. UUTISET MiKKO HäyrynEn UUdistEtUn metsähallituslain on määrä astua voimaan ensi vuonna. Lakiehdotuksen mukaan Metsähallitus jatkaa liikelaitoskonsernina, jonka kaikki liiketoiminnat ovat yhtiömuodossa. Metsätalous aiotaan yhtiöittää osakeyhtiöksi, jolla on yksinoikeus harjoittaa metsätalousliiketoimintaa valtion mailla. Metsätalousyhtiö vastaisi metsien hoitotöistä, puunkorjuusta, puun myynneistä ja puutoimituksista kuten nykyisinkin. Metsätalousyhtiö ei toimisi yksityismetsissä. Maaomaisuus säilyisi valtion suorassa omistuksessa ja liikelaitoksen hallinnassa. Metsätalousyhtiöllä olisi velvollisuus toteuttaa kaikkia Metsähallitukselle säädettyjä velvoitteita, jotka liittyvät lähinnä luonnonsuojeluun, virkistyskäyttöön, saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon. Muutoksen taustalla on EU:n vaatimus, että kilpailluilla markkinoilla toimijoiden pitää Metsähallituksen sisällä kuohuu Metsätaloustoiminnan yhtiöittämissuunnitelma johti pääjohtajan eroon. ”Valtio-omistajan näkemykset Metsähallituksen kehittämisestä eivät ole niitä, mihin minä haluaisin Metsähallitusta viedä. On hyvä, että tulee uusi pääjohtaja, joka toteuttaa uuden lain.” Kangas sanoo näkemyserojen koskevan sekä tuloutustavoitteita että organisointia. ”Olen vähän huolissani kaavaillun metsätalousosakeyhtiön taloudellisista ja muista toimintaedellytyksistä.” Uudistus jatkuu Uudistuksen valmistelu jatkuu maaja metsätalousministeriössä pääjohtajan erosta huolimatta. Metsähallituksen väliaikaisena pääjohtajana toimii metsätalouden johtaja Jussi Kumpula. Ministeriön metsäosaston päällikkö Juha Ojala sanoo yllättyneensä, että miksi keskustelussa mennään tunnepuolelle ja faktat unohtuvat. Hänen mukaansa lakia on pakko muuttaa ja esitetty malli on ainoa, joka pitää Metsähallituksen yhtenä kokonaisuutena. ”Olin itse Metsähallituksessa, kun siitä tuli liikelaitos vuonna Lyhyesti ilvespentueet jäivät laskematta Suurpetojen lumijälkilaskenta jäi poikkeuksellisen talven vuoksi tekemättä. Laskenta vaatii riittävästi lunta ja ihanteelliset jäljittämisolosuhteet, eikä sellaisia osunut kohdalle. Suurpetojen lumijälkien laskentakausi päättyi helmikuun puolivälissä. ilveslaskentavuorossa olisivat olleet Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Karjala, rannikko-Pohjanmaa ja Oulun eteläosa. ilvespentueiden laskenta siirtyy ensi talven lumille. Uhkana heikentyvä yhtiö Pääjohtajan ero on voimakas reaktio. Metsähallituksen henkilöstön edustajat antoivat yhteisessä kirjelmässä Kankaalle täyden tukensa. Taustalla on pelko, että metsätalousyhtiö jää heikoksi sekä taseeltaan että itsenäisyydeltään, sillä metsävarat omistaa valtio ja ohjausvalta pysyy emo-Metsähallituksella. Ja Metsähallituksen pelätään liukuvan entistä enemmän ympäristöministeriön ohjauksen alle. Epävarmana nähdään myös voiko yksinoikeus liiketoimintaan valtion mailla olla pysyvä. Jos maat avataan kilpailulle, niin metsätalousyhtiö olisi palveluntarjoaja muiden joukossa. riittävän isoja kotimaisia toimijoita ei ole monta. Ulkomaisista luontevimpia olisivat ruotsin valtion metsiä operoiva Sveaskog ja Latvian metsähallitus. MiKKO HäyrynEn olla samassa kilpailutilanteessa. Nykytilanteessa Metsähallituksen metsätalousyksikkö ei täytä esimerkiksi vaatimusta konkurssikelpoisuudesta, koska valtio viime kädessä vastaa liikelaitoksen veloista. Pääjohtaja päätti erota Metsähallituksen pääjohtaja Jyrki Kangas vastustaa yhtiöittämistä. Hän ilmoitti yllättäen jättävänsä tehtävänsä helmikuun lopussa. LE En a LO U H iV a a ra 1994. Silloinkin oli kaikenlaisia mörköjä, että maat ja vedet myydään ulkomaalaisille. Kun muutama vuosi mentiin eteenpäin, niin huomattiin, että tämähän toimii paremmin kuin entinen. Odotan, että niin käy nytkin.” Jyrki Kangas ehti johtaa Metsähallitusta seitsemän vuotta. 14 MAKASIINI 2 • 2014 14 MAKASIINI 2 • 2014 2354_.indd 14 21.2.2014 18.58
Pieniä metsiä on eniten Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsänhoitomaksua maksavat metsälöt kokoluokittain. Metsälö tarkoittaa kaikkia metsänomistajan saman metsänhoitoyhdistyksen alueella omistamia metsiä. Yhteensä niitä on 306 978 kappaletta. Etelä-Suomessa metsänhoitomaksua ei ole tarvinnut maksaa, jos pinta-ala jää alle neljän hehtaarin. Myös joukko muita metsänomistajia on saanut vapautuksen maksusta. % 20 40 60 80 100 alle 20 ha 52 % 20-49 ha 30,5 % 50-99 ha 12,6 % yli 100 ha 4,7 % mETSäTyyppI 1 Miksi halusit vaihtaa tutkijan uran metsäkeskuksen aluejohtajan määräaikaiseen toimeen? Halusin uusia haasteita. nykyisessä toimessa olen metsäalan muutoksen ytimessä. 2 Mikä Lapissa kiehtoi? Olen kotoisin ylitorniolta, missä vanhempani asuvat edelleen kotitilallani. Synnyinseutu veti puoleensa, muualta en olisi aluejohtajan paikkaa hakenut. 3 Mitä metsäkeskus tekee tällä hetkellä? Vuoden alussa tulleet lakimuutokset tuottavat kovasti töitä niin koulutuksessa kuin valvonnassa. Esimerkiksi metsälakikohteiksi katsottavia vähäpuustoisia soita on Lapissa pelkästään yksityismailla yli 600 000 hehtaaria. ylimäärästä rahaa niiden kartoittamiseen ei kuitenkaan ole. 4 Mikä on tällä hetkellä suurin haaste omalla työpaikallasi? Valtionavun supistumisen ja yt-neuvottelujen vuoksi eläkkeelle lähtevien tilalle ei voida palkata uusia työntekijöitä. Eläkeikään tulee lähes 15 prosenttia Lapin metsäkeskuksen henkilöstöstä tänä vuonna. Töitä joudutaan järjestelemään uudelleen lähes joka viikko. 5 Mitkä ovat Lapin metsätalouden kannalta suurimmat lähiajan uhat? Kemeratuki on aina ollut tärkeä lappilaisille metsänomistajille. Uhkana on, että sen ehdot heikkenevät merkittävästi esimerkiksi vajaatuottoisten metsien uudistamisen tai taimikonhoidon osalta. Tuen tasolla on iso merkitys Lapin metsätalouden kannattavuuden kannalta. Mikä uhkaa Lapin metsiä? Kemeratuen väheneminen ja metsälain uudet kuviot tuovat haasteita lappilaisille metsänomistajille, toteaa aluejohtaja Heli Viiri. TEKSTi HannU JaUHiainEn KUVa JUHa OLLiLa Kuvio HannU JaUHiainEn HaLLitUs päätti viime vuoden kehysriihessään vahvistaa kuntien kiinteistöveropohjaa. Veroperusteita on kiristetty monella tavoin, lisäksi monet kunnat ovat päättäneet nostaa kiinteistöveroprosentteja tälle vuodelle. ”Lähes jokaisen kiinteistönomistajan maksettavaksi tulee nyt aiempaa suurempi vero”, toteaa ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta. Rakennusten verotusarvojen perusteena käytettäviä yksikköarvoja on korotettu 7,14 prosentilla. Lisäksi asuinrakennusten verotusarvojen laskennassa sovellettavaa ikäalennusten enimmäismäärää on pienennetty. Ikäalennus voi olla enintään 70 prosenttia, kun se aiemmin oli maksimissaan 80 prosenttia. Myös rakennusmaan verotusarvoihin on tehty tasokorotus. Verotusarvojen perusteena ovat ns. aluehinnat, joita on korotettu kahdella prosentilla. Lisäksi verotusarvojen tasoksi on määritelty 75 prosenttia aluehinnasta aiemman 73,5 prosentin sijaan. Maatalouden ja metsätalouden tuotantorakennusten kiinteistövero määrätään kuitenkin yhä tuloverotuksessa poistamatta olevan menojäännöksen perusteella. Varsinkin haja-asutusalueilla rakennusmaan verotusarvoja nostaa myös se, että verotusarvon vähimmäisarvoksi on vahvistettu 0,75 euroa neliömetriltä. Asioi verkossa Kiinteistönomistajat saavat vuoden 2014 kiinteistöverotuspäätökset 10.3. alkaen. Päätöksen selvitysosaan merkityt tiedot kannattaa tarkistaa: jos tiedot ovat oikein, ei kiinteistöverotuspäätöksen ilmoitusosaa tarvitse palauttaa. Veron voi maksaa nyt e-laskulla. Kiinteistöverotukseen liittyviä asioita voi hoitaa myös sähköisesti. Kiinteistötiedot verkossa -palvelu aukeaa maaliskuussa ja löytyy osoitteesta vero.fi/ kiinteistötiedot. Kiinteistöverot nousevat Maaliskuusta lähtien kiinteistöveroasioita voi hoitaa myös verkossa. KUKA: Maa ja metsätaloustieteen tohtori Heli Viiri, 44 Mitä: Suomen metsäkeskuksen Lapin aluejohtaja syyskuusta 2013. Sitä ennen tuhohyönteistutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa. MiKsi: Halusi metsäalalle tekemään töitä metsien hyvinvoinnin eteen jo alle kymmenvuotiaana. Henkilökohtainen missio ei ole hämärtynyt missään vaiheessa. 15 MAKASIINI 2 • 2014 15 MAKASIINI 2 • 2014 2354_.indd 15 21.2.2014 18.59
markkinat TeksTi ja kuva sami karppinen Alkuvuoden puukauppa on ollut tasaisen vilkasta, mutta havukuitupuun kysyntä on alkanut sakata. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro uskoo, ettei kyseessä ole tavanomainen kausivaihtelu. ”Kuitusuma seisoo. Koivu käy kaupaksi, mutta havukuidulla on selkeä ylitarjontatilanne.” Pentinpuro kaipaa kuitupuulle lisää käyttöä, tavalla tai toisella. Energiapuustakaan ei ole tänä talvena muodostunut kuitumarkkinoiden korvaajaa, sillä tuontihiilen lisääntynyt tupruttelu vaikuttaa energiapuun kysyntään ostajien sulatellessa vanhoja varastojaan. ”Hankimme tänä vuonna selvästi viime vuotta vähemmän energiarankaa”, Metsä Groupin puukauppaja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä kertoo. Havukuitupuun menekkivaikeuksia Perälä ei sen sijaan ole havainnut. ”Havukuidun käyttömme ei ole vähenemässä. Tässä vaiheessa talvea kuitupuun ostot kohdistuvat kesäteiden varsille, jotta saamme puut kuljetettua hyönteistuholain puitteissa tehtaille.” Lumipeite olematon Tammikuun pakkasten jälkeen puunkorjuu on sujunut keskisessä Suomessa hyvin. Olematon lumipeite on helpottanut päätehakkuiden korjuuta, mutHyytyykö havukuitukauppa? Talvikorjuukausi jää lyhyeksi, joten puukaupassa katseet on käännetty jo kohti kesää. ta aiheuttanut toisaalta harmaita hiuksia harvennuksilla. ”Kuusikoiden kasvatushakkuisiin lunta on liian vähän. Syksyn tuulenkaatojen korjuu on tosin ollut helppoa”, Ilpo Pentinpuro kuvailee. Puutavara-autoilijat puolestaan ovat saaneet nujuta alituisen liukkauden kanssa. ”Talviteiden polkeminenkaan ei ole onnistunut lumen puutteen vuoksi. Hurjalta tuntuu sanoa helmikuulla näin, mutta puukaupassa katseet on suunnattava kohti kesää.” Tynkätalvien myötä kesäkorjuupaine metsissä kasvaa ja hintahaitari kesäja talvileimikoiden välillä venyy. Pentinpuro kehottaa metsänomistajia miettimään mahdollisuuksia tiestön kunnostukseen. ”Kesäkulkukelpoinen tie voi maksaa itsensä takaisin jo ensimmäisessä puukaupassa.” Kaikki tahtovat tukkia Jos kuitupuun osalta sulatellaan talviähkyä, niin havutukkia hamuavat kaikki ostajat kevään ja kesän varalle. ”Kesäleimikoita tarvitaan ja kauppa on käynyt tasaisesti. Talvikorjuuseen ostamme vielä harkiten yksittäisiä tukkileimikoita”, kertoo Keitele Groupin hankintapäällikkö Kauko Mustonen. Ostettuaan Myllyahon sahan Alajärveltä Keitele on laajentanut hankintareviiriään myös Etelä-Pohjanmaalle. Tänä vuonna tavoitteena on ostaa Alajärven tarpeisiin 300 000 kuutiota mäntytukkia. ”Hankintaorganisaatio on värvätty, nyt neuvottelemme urakoitsijoiden kanssa”, Mustonen sanoo. Sahatavaramarkkinoiden paras imu on Japanissa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa, FM Timber Team Oy:n sahan toimitusjohtaja Petri Säteri kertoo. ”Kotimaassa ja Euroopassa kysyntä ei ole elpynyt, mutta kun myyntimies käy tarpeeksi kaukana, niin tavara menee kaupaksi”, Säteri muistuttaa. Tukki liikkuu nyt vauhdilla, mutta havukuitupuukauppa tuntuu tökkivän. Metsäkolmion Martti Kinnunen sai korjata helmikuun puolivälissä järeää tukkimännikköä lähes lumettomissa oloissa Viitasaarella pohjoisessa Keski-Suomessa. 16 MAKASIINI 2 • 2014 16 MAKASIINI 2 • 2014 2355_.indd 16 21.2.2014 18.59
Raakapuun kantohinnat helmikuussa viikolla 7 ? nousussa ? laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,63 ? 56,66 ? 40,50 ? 15,66 ? 17,53 ? 15,73 ? uudistushakkuu 57,83 ? 57,73 ? 41,98 ? 17,01 ? 18,80 ? 17,63 ? Harvennushakkuu 48,96 ? 48,31 ? 37,00 ? 14,70 ? 15,42 ? 14,21 ? ensiharvennus 47,46 ? 47,47 ? ... 15,15 ? 15,04 ? 13,98 ? Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,04 ? 56,49 ? 40,57 ? 15,37 ? 17,57 ? 15,63 ? uudistushakkuu 57,47 ? 57,41 ? 41,58 ? 16,24 ? 18,64 ? 16,79 ? Harvennushakkuu 49,47 ? 49,23 ? 36,71 ? 14,44 ? 15,46 ? 14,11 ? ensiharvennus 46,42 ? 46,03 ? ... 14,28 ? 14,31 ? 14,17 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,32 ? 56,18 ? 41,37 ? 15,76 ? 17,39 ? 15,76 ? uudistushakkuu 56,90 ? 57,08 ? 42,56 ? 17,32 ? 18,47 ? 17,3 ? Harvennushakkuu 48,55 ? 48,34 ? 37,62 ? 14,55 ? 15,19 ? 14,06 ? ensiharvennus 46,14 ? 46,39 ? 32,45 ? 14,10 ? 14,23 ? 13,66 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,14 ? 55,06 ? 41,18 ? 15,22 ? 16,16 ? 15,22 ? uudistushakkuu 56,58 ? 56,00 ? 42,68 ? 17,10 ? 17,39 ? 16,75 ? Harvennushakkuu 47,22 ? 46,08 ? 37,68 ? 14,44 ? 14,38 ? 14,09 ? ensiharvennus 43,92 ? 45,73 ? ... 12,86 ? 11,13 ? 12,85 ? Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,41 ? 56,78 ? 43,13 ? 15,59 ? 17,68 ? 15,65 ? uudistushakkuu 57,79 ? 57,61 ? 44,13 ? 17,01 ? 18,72 ? 17,37 ? Harvennushakkuu 50,45 ? 48,91 ? 38,78 ? 15,41 ? 15,52 ? 14,66 ? ensiharvennus 45,76 ? 46,69 ? ... 13,58 ? 14,66 ? 13,27 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,41 ? 54,99 ? 35,50 ? 16,86 ? 18,07 ? 16,62 ? uudistushakkuu 56,73 ? 55,62 ? 35,84 ? 18,42 ? 18,59 ? 18,05 ? Harvennushakkuu 46,21 ? 45,07 ? ... 14,78 ? 14,73 ? 14,46 ? ensiharvennus 46,52 ? 45,19 ? ... 14,47 ? ... 14,37 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,66 ? 52,30 ? ... 15,61 ? 15,77 ? 15,81 ? uudistushakkuu 54,85 ? 53,42 ? ... 17,68 ? 16,96 ? 17,6 ? Harvennushakkuu 46,36 ? 45,42 ? 13,87 ? 13,67 ? 13,12 ? ensiharvennus 45,56 ? ... 13,98 ? ... 13,36 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,18 ? 47,41 ? 16,43 ? 17,68 ? 16,35 ? uudistushakkuu 47,89 ? 47,70 ? 17,77 ? 16,66 ? Harvennushakkuu ... ... 13,58 ? ... ... ensiharvennus ... 14,29 ? ... kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. Indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 10 20 30 40 50 60 70 80 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1/2014 1/2013 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 2 • 2014 17 MAKASIINI 2 • 2014 2355_.indd 17 21.2.2014 18.59
markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus HANNU JAUHIAINEN Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalle metsätilalle oli tehty leimikko viime vuoden puolella. Leimikkoon kuului neljä uudistushakkuukuviota sekä yksi harvennusja ylispuuhakkuukuvio. Näistä harvennuskohde ja yksi uudistushakkuukuvio olivat talvikohteita. Muut sijaitsivat kuivalla maalla metsätien varrella ja olivat korjattavissa myös kesäaikaan. Pinta-alaa leimikossa oli yhteensä 7,2 hehtaaria, hakkuukertymäksi arvioitiin noin 600 kuutiometriä. Metsänhoitoyhdistys kyseli tarjouksia leimikosta viime vuoden marraskuussa. Hakkuukohde ei kuitenkaan herättänyt kovin suurta kiinnostusta ostajien parissa. Talvikohteet pois Niinpä leimikkoa päätettiin hieman supistaa. Siitä jätettiin talvikohteet pois, koska ne eivät olleet kovin kiireellisiä. Näin leimikon arvioitu hakkuukertymä pieneni noin 400 kuutiometriin. Uudistushakkuukuviota jäi 2,7 hehtaaria ja ylispuiden poistoa 1,5 hehtaaria. Kesäkohteena kaupaksi MIkko HäyryNEN Vuoden alussa alkaneet paperien hintaneuvottelut ovat edenneet nihkeästi ja kestäneet tavallista pitempään. Tuottajat haluavat korotuksia, sillä sellun ja paperien hintaero on poikkeuksellisen pieni. Neuvottelut ovat osin edelleen kesken ja hinnoista on tihkunut tavallista vähemmän tietoa. Hintayhteistyö on kiellettyä, mutta maailman tai suuralueiden yleinen hintataso on yleistä tietoa ja yritykset poiketa siitä ovat uutisia. Eräillä yhtiöillä on normaali käytäntö ilmoittaa julkisesti hintatavoitteistaan. Parhaiten näyttää pärjäävän se, joka on ollut pahimmissa vaikeuksissa. Sanomalehtipaperissa helmikuun puolivälin tilastot osoitsanomalehtipaperi nousee pohjalta tavat seitsemän euron korotusta tonnihintaan eikä korotusten koko suuruus vielä näy täysin tilastoissa. Tosin korotus lähtee historiallisen alhaiselta, reilusti alle 500 euron hintatasolta. Vaikka sanomalehtipaperin kulutus Euroopassa putosi viime vuonna lähes kuusi prosenttia, niin sulkemisten vuoksi tarjonta putosi rahtusen enemmän. Hinnoitteluvoiman rajana pidetään yhdeksänkymmenen prosentin käyntiastetta. Sanomalehtipaperi oli ainoa merkittävä paperilaji, jossa toimitusmäärien suhde tuotantokapasiteettiin ylitti tuon rajan. Sanomalehtipaperin hinnassa tuntuvat myös kierrätyskuidun hintojen nousupaineet. Suomessa sanomalehtipaperia valmistetaan enää yhdellä paperikoneella UPM:n kaipolan tehtaalla Jämsässä. Aikakauslehtipaperien ja muiden painoja kopiopaperien hinnat ovat menneet alaspäin. Se on looginen seuraus hinnoitteluvoiman alapuolella 80–90 prosentin välillä olevista käyntiasteista. Tuotantoa on edelleen liikaa ja eniten ylituotannosta kärsivillä laaduilla kuten päällystetyillä hienopapereilla korotusyritykset ovat kosmeettisia ja tavoitteena lienee torjuntavoitto – hintojen pysyminen ennallaan. Paperin kulutuksen rakenteellisen laskun odotetaan jatkuvan. Euroalueen yleistalouden elpyminen lisää mainontaa ja pakkaamista, mikä tuntuu paperija kartonkikoneilla saakka: painopaperissa pienempänä pudotuksena ja pakkauspuolella volyymien nousuna. KesäleimiKKo Pohjois-Pohjanmaalla Puutavaralaji Määrä m3 Hinta €/m3 Mäntytukki 235 52,00 Mäntypikkutukki 115 22,00 kuusitukki 9 50,00 kuusipikkutukki 2 21,00 Havukuitu 60 18,00 koivukuitu 12 17,00 yhteensä 433 m 3 16 526 Nyt leimikosta saatiin kolme tarjousta. Hintatarjousten vertailun jälkeen leimikko myytiin isolle sahalle joulukuussa. kyseinen kauppa kuvastaa osuvasti puumarkkinoiden tilannetta tällä hetkellä. Talvikohteita on monin paikoin vaikea saada myytyä, mutta kesäkorjuukelpoiset leimikot menevät hyvin kaupaksi. Sanomalehtipaperi pärjää parhaiten 300 500 700 900 Sanomalehtipaperi on saamassa hinnoitteluvoimaa voimakkaiden tuotannonleikkausten kautta. Aikakauslehtija kopiopapereissa ylituotanto on suurempaa. Kopiopaperin, LWC-aikakauslehtipaperin ja sanomalehtipaperin hintakehitys, euroa/tonni Lähde: Foex Indexes Oy Kopiopaperi LWC-aikakauslehtipaperi Sanomalehtipaperi 18.2.2014 19.2.2013 28.2.2012 18 MAKASIINI 2 • 2014 18 MAKASIINI 2 • 2014 2356_.indd 18 21.2.2014 19.02
METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Täytätkö metsäveroilmoituksesi verkossa? ”Hiihtoniilolle koitti tilipäivä. Lahoja, pystykuivia ja kaatuneita oli vain 5,5 prosenttia tässä 1,4 hehtaarin ja 443 kuution hakkuussa. Tuskin humpuukiin tuhlaan, yleensä on ostettu seuraavia sarkoja.” HiiHToniiLo 94-vuoTias kuusikko nurin Viime vuoden koko maailman sää kahdeksassa minuutissa. www.suOmenluOntO.fi/sisaltO/videOt/ katsO-vuOden-2013-maailman-saapikakelauksena Täältä voit ostaa palan ikimetsää. luOnnOnperintOsaatiO.fi/lahjOitukset/ lahjakirjat Katso, mitä tapahtuu maailman metsissä juuri nyt. www.glObalfOrestwatch.Org ”Miksi sinulla on metsää, mitä metsä sinulle tarjoaa? Miksi vastaava rahasumma ei ole jossain toisessa omaisuuserässä?” HiLuxMeTsuri ”sieltä saa rahaa ja tekemistään ratkaisuista myös mielihyvää. Teki ne työt sitten itse tai palveleva metsäyritys. nythän tämä on vielä hauskempaa, kun laki sallii lähes kaiken, mitä mielikuvitus suo ja tuo.” Jees H-VaLTa ”Kyse on pienistä hetkistä ja muistoista. Tänäänkin koin hienon hetken raivausreissulla. Tuuli ulvoi korvissa kahvitauolla, kun neljä kettua juoksi pellon toisella puolella.” raiVuri ”isältä ostettu ja lapsilta lainassa! Voi auttaa eläkettäkin sitten, kun se 70–80-vuotiaana minun ikäluokalle koittaa. suuri osa metsätöistä tehdään periaatteella, että seuraava sukupolvi saa tästä tuloksen.” HerMan ”Metsässä tekeminen on ollut parasta vastapainoa toimistossa istumiselle ja siellä tietokoneen ruutuun tuijottelulle.” Puun TaKaa ”satuin aikanaan istahtamaan söpön blondin viereen Jyväskylän Kirkkopuistossa. Juttu alkoi luistaa ja ollaan oltu yhteisellä jääkaapilla yli 50 vuotta. Kylkiäisenä tuli niitä metsiäkin.” TiMPPa ”ostinpa mökkitontin – piti sitten ostaa metsää puolentoistasataa hehtaaria, ettei kukaan pilaisi ympäristöä avohakkuulla. Metsästän ja pidän myös metsästäni huolta.” n-MerKKi ”Kolme vuosisataa päätila saman suvun hallussa pitäisi tulla täyteen minun omistusaikanani. Perinteet ja menneiden sukupolvien uhraukset velvoittavat.” JuLLe ”Kotimökkihän tämä on, joten tuli aikanaan ostettua, ettei menisi vieraille. Ja toimii samalla eläkerahastona.” VänKäri ”Minulla on kai geenivirhe, joka pakottaa haluun omistaa metsää. siksi liikenevät ja osin pankin rahat on laitettu metsämaahan ja näin myös itselle työpaikka luotu.” MeTsäKuPsa ”Parasta vastapainoa” Verkossa on pohdittu metsänomistuksen syvintä olemusta. 20 40 60 80 100 EI 46 % KYLLÄ 54 % 19 MAKASIINI 2 • 2014 19 MAKASIINI 2 • 2014 2357_.indd 19 21.2.2014 19.03
20 MAKASIINI 2 • 2014 20 MAKASIINI 2 • 2014 V uoden vaihteessa voimaan ei itse asiassa tullut uutta metsälakia, vaan vuoden 1997 metsälain iso uudistus. Sitä edeltänyt yksityismetsälaki kesti moneen kertaan muutettuna 69 vuotta. Yksityismetsälaki oli puuntuotantolaki. Niin on myös vuoden 1997 metsälaki, mutta se otti rinnalleen luontoarvojen säilyttämisen. Vuoden 2014 lakiuudistus lopettaa metsätalouden keppiedistämisen. Metsänhoidon lakiohjaus on käännetty minimiin ja metsässä saa kukin olla aktiivinen tavallaan. Epäaktiivisuus on aina ollut sallittua. Uudistamisvelvoite muuttuu Metsä ajatellaan nyt yhtenä omaisuuslajina muiden joukossa yhdellä poikkeuksella – omaisuuttaan ei saa vieläkään hävittää. Uudistetussa laissa uudistamisvelvoite säilyy, mutta sen määritelmä on muuttunut. Uudistamisvelvoite on täytetty, kun taimikko on yltänyt puolen metrin pituuteen eikä muu kasvillisuus välittömästi uhkaa. Aikaisemmin uudistamisvelvoite päättyi taimikon 1,3 metrin pituuteen. Käytännössä muutos tarkoittaa, että uudistajan velvollisuuksiin kuuluu enää taimikon varhaisin hoito heinäämisineen ja perkauksineen, mutta ei varsinaista taimikonhoitoa. Puolimetrinen taimikko ei suinkaan ole kuivilla, joten heikkolaatuisten taimikoiden määrä ei ainakaan laske. Uudistamiseen pitää ryhtyä kuten ennenkin kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä. Uutta on, että riittävän tiheän ja tasaisen taimikon syntymiselle on sijainnista riippuen 10–25 vuoden takaraja, joka koskee sekä viljellen että luontaisesti uudistamista. Luontaisen uudistamisen muokkausvelvoite ei ole enää yhtä ehdoton kuin ennen lakimuutosta. Muokkaus, raivaus, heinäntorjunta ja vesitalouden järjestely on tehtävä tarvittaessa. Taimikon perustamisilmoituksesta on luovuttu. Tämä on tilanteeseen sopeutumista, sillä ilmoituksia on jätetty paljon tekemättä muistutuksista huolimatta. Suometsät vapaaksi Heikkotuottoiset ojitetut turvemaat voi uudistushakkuun jälkeen jättää ennallistumaan itsekseen. Myös ennallistettavien perinneympäristöjen Uudistettu metsälaki on leimautunut jatkuvan kasvatuksen sallimislaiksi. Se on paljon muutakin, ainakin yhden aikakauden loppu. teksti Mikko Häyrynen kuvat anna back uusiksi meni Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 20 21.2.2014 19.21
21 MAKASIINI 2 • 2014 21 MAKASIINI 2 • 2014 hakkuut on vapautettu uudistamisvelvoitteesta. Molempien hakkuista pitää kuitenkin tehdä metsänkäyttöilmoitus. Heikkotuottoinen tarkoittaa kituja joutomaita, joiden vuotuinen hehtaarikasvu jää alle yhden kuutiometrin. Uudistamisvelvoitteesta vapautuminen koskee useiden satojen tuhansien hehtaareiden ojikoita etenkin Pohjois-Suomessa. Jos ennallistaminen on aktiivista toimintaa kuten ojien tukkimista, niin metsänkäyttöilmoituksen lisäksi tarvitaan viranomaisen hyväksymä suunnitelma. Asetuksella on säädetty, että ennallistumaan jätettävällä ojitusalueella pitää olla puustoa 20 runkoa hehtaarilla, vaikkakaan runkojen minimikokoa ei ole määritetty. Saattaa kuulostaa saivartelulta, mutta kansainvälisen ympäristömaineen kannalta metsäalan väheneminen ei näyttäisi hyvältä. Pudasjärven metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Härkönen pitää heikkotuottoisten suometsien vapautumista uudistamisvelvoitteesta tervetulleena, sillä niitä ei alun perinkään olisi pitänyt ottaa metsänkasvatukseen. ”Mutta rajanveto mihin soihin ei enää satsata, on vielä käymättä.” Härkönen laskeskelee, että jos hakkuukertymä on alle sata kuutiometriä kuitupuuta hehtaarilta, niin vieraalla teetetyt uudistamistyöt syövät puukaupparahat melkein kokonaan. Uudistamiskypsyys poistuu Uudistamiskypsyyden ikäja järeysrajat poistuvat eli koko uudistamiskypsyys-käsite siirtyy osaksi metsäalan historiankirjoitusta ainakin lainopilliselta kannalta. Pienaukkohakkuut ja poimintaluonteiset jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat tasa-arvoisessa asemassa tasaikäisen ja päätehakkuuseen johtavan kasvatustavan kanssa. ”Pienaukon maksimikoko 0,3 hehtaaria on raja, joka ratkaisee, kummasta hakkuutavasta on kyse”, metsälakiasiantuntija Janne Uitamo Suomen metsäkeskuksesta korostaa. Pienaukkojen määrää ei ole rajoitettu, jos välissä olevat puustot ovat ikärakenteeltaan yhtenäisiä. Pie?naukkoa suuremmat hakkuut ovat uudistushakkuita, joista seuraa uudistamisvelvoite. Pienaukon koon lisäksi toinen raja on kasvatushakkuun jälkeinen puuston pohjapinta-ala, joka on kasvupaikasta ja sijainnista riippuen 5–10 neliömetriä hehtaarilla. Alarajan alittaminen johtaa uudistamisvelvoitteeseen. Metsänkäyttöilmoitus tulee antaa viimeistään kymmenen päivää ennen hakkuuta. Aikaisemmin raja oli kaksi viikkoa. Uudistamisen varmistava vakuusmenettely on pyyhitty lopullisesti lakikirjasta. Vakuus oli varattu erityiskohteluksi niille, joilla on aiempia uudistamisrästejä, mutta sen käyttö oli jäänyt muutamaan tapaukseen. Metsäsuunnitelman määritelmä on muuttunut joustavammaksi ja yleisluontoiseksi. Metsäsuunnitelma ei ole yksi ja sama sisältöformaatti, vaan niitä voi olla erilaisia eri tarpeisiin. Ei sanallakaan Vaikka uudistettu metsälaki on leimautunut jatkuvan kasvatuksen sallimislaiksi, ei lakitekstissä mainita sanallakaan jatkuvaa tai eri-ikäisrakenteista kasvatusta tai poimintaja pienaukkohakkuita. Asia löytyy, kun katsoo lakitekstistä, mikä ei ole kiellettyä. 2358_.indd 21 21.2.2014 19.21
22 MAKASIINI 2 • 2014 Kasvatushakkuun määritelmän mukaan puunkorjuu voidaan tehdä jäävän puuston kasvattamista tai sen ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla. Toisaalla uudistusaukon minimikoko on säädetty 0,3 hehtaariksi, mistä saadaan kasvatushakkuiden pie?naukkojen maksimikoko. Kasvatushakkuu on määritelty tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Asetuksen liite on ainoa säädös, missä eri-ikäisja tasaikäisrakenteisen metsän käsitteet mainitaan. Ei ainakaan kangasmaille Uudistetun lain sallima jatkuva kasvatus ei sovi ainakaan Pohjois-Suomen kangasmaille. ”Tämä ei ole tunnetta, vaan realismia”, Antti Härkönen arvioi. Pohjoisen metsät ovat enimmäkseen kuivia kankaita, missä kuusi ei jaksa kasvaa. Kun viljavuus ei riitä, niin muun uskotteleminen on harhauttamista. Jatkuvaan kasvatukseen soveliaita reheväpohjaisia kuusikoita on vain siellä, missä tulva käy, jokien varsilla kapeina kaistaleina ja rehevissä korpimetsissä. Härkönen uskoo tietävänsä mistä puhuu. Sotien jälkeen Pohjois-Suomessa tehtiin pienaukkoja ja monennäköistä yläja väliharvennusta, heikoin tuloksin. ”Niitä on korjailtu 1960-luvulta saakka tehometsätalouden keinoilla ja siinä on onnistuttu hyvin.” Pudasjärvellä on kuitenkin jo suunniteltu pikkutukkimetsien hakkuita uudistetun metsälain sallimalla tavalla. ”Sääliksi käy”, Härkönen toteaa. Rikos ja rikkomus Metsärikkomus on metsälaissa, metsärikos rikoslaissa. Metsärikkomuksen raja ei enää ylity tavallisella huolimattomuudella, vaan huolimattomuuden pitää olla törkeää. Metsärikkomuksesta seuraava rangaistus on ulotettu koskemaan myös leimikon suunnittelijaa. Metsärikokseen ei voi enää syyllistyä vääränlaisella hakkuutavalla, mutta sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta voi edelleen saada kymppipykälän kohteiden tärvelystä tai suojametsäja suoja-alueita koskevien säännösten rikkomisesta. Katselmus eli lain noudattamatta jättämisen maastoarviointi on katselmus edelleen, vaikka se on poistettu metsälaista. Metsäkeskus voi edelleen järjestää katselmuksen hallintolain nojalla. Janne Uitamo pohtii, että lainmuutos saattaa lisätä katselmusten määrää, koska se voidaan nyt järjestää kevyemmän byrokratian kautta. ”Se ei olisi ollenkaan huono juttu, sillä katselmuksessa päästään puhumaan asiasta paikan päällä ja saadaan asianosaisilta välitöntä palautetta.” Puulajivalinta vapaammaksi Parinkin sanan poisjättäminen muuttaa paljon. Aiemmin laki määräsi, että uudistusalueelle on saatava taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko, uudistetussa laissa puhutaan vain taimikosta . Muutos mahdollistaa vapaan puulajivalinnan. Aiemmin uudistamisessa käytettävät puulajit oli sidottu tiettyihin kasvupaikkoihin. Nyt rajoitusta ei ole ja hieskoivua lukuun ottamatta kaikki laissa luetellut puulajit käyvät: mänty, kuusi, rauduskoivu, haapa, siperianlehtikuusi, vaahtera, tervaleppä, tammi, kynäjalava, vuorijalava, metsälehmus, saarni ja hybridihaapa. Parinkin sanan PoisjättäMinen Muuttaa Paljon. Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 22 21.2.2014 19.21
23 MAKASIINI 2 • 2014 Jos uudistamisessa halutaan mennä aidan matalimmasta kohdasta, niin se käy helposti haavan juurivesoilla. ”Aika näyttää, onko meillä vielä suuret määrät heikkolaatuisia haapametsiköitä paikoilla, joille haapa sopii huonosti”, Uitamo pohtii. Hieskoivua koskevat säännökset ovat kuten ennenkin. Hieskoivutaimikon saa perustaa vain turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savitai hiesuvaltaisilla kankailla. Jos mielii uudistaa muilla puulajeilla, siitä on tehtävä selvitys metsänkäyttöilmoituksessa. Laki ei tunne douglaskuusta, mustakuusta, kontortamäntyä tai puusepänpihlajaa. Ja vastuu kasvaa Kun metsäkeskus vastaanottaa metsänkäyttöilmoituksen, sillä on velvollisuus ilmoittaa tietämistään suojeltavista kohteista. Maanomistajalla on velvollisuus välittää tieto edelleen hakkuuoikeuden haltijalle. Metsäkeskukselta kymppipykälän lakikohteista tilattavan ennakkotiedon maksullisuus on poistettu. Ennakkotieto liittyy metsänkäsittelyilmoitukseen – metsäkeskus ratkaisee, onko ilmoitettu kohde metsälakikohde ja onko sen käsittely lainmukaista. Ennakkotietoa ei voi hakea siitä, onko tilalla ylipäänsä metsälakikohteita. Ennakkotieto ei vapauta myöskään kaikesta vastuusta, sillä metsälakikohteet ovat suojeltuja siitä huolimatta, ovatko ne metsäkeskuksen tiedossa. Vastuu on laajennettu koskemaan metsänomistajan ja hakkuuoikeuden haltijan lisäksi myös leimikkosuunnitelman tekijää. Jos hakkuusopimukseen on liitetty leimikkosuunnitelma, jossa on tiedot hakkuutavoista ja erityisen tärkeät elinympäristöt on rajattu kartalle, niin suunnitelman tekijä vastaa, että leimikkosuunnitelma on metsälain mukainen. Lisää lakikohteita Kymppipykälän erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin on lisätty metsäkorte-, muurainja lähdekorpi sekä letot myös Lapista. Lähdekorvet sisältyivät suurimmaksi osaksi lain luontokohteisiin aiemminkin, koska ne sijaitsevat lähteiden välittömässä läheisyydessä. Pienten lampien välittömät lähiympäristöt olivat kymppipykälässä aiemminkin, mutta muutettu lainkohta määrittää, että pieni lampi on enintään puoli hehtaaria. Myös rotkot, kurut ja jyrkänteet ovat saaneet määritelmän – korkeutta on pääosiltaan vähintään kymmenen metriä. Helpotustakin tulee. Puron uoman ylitys sallitaan metsäkoneella myös lumettomana ja roudattomana aikana, jos se tehdään erityisen varovasti luontoarvoja tärvelemättä. Luontokohteilla tehtäviä varovaisia poimintahakkuita koskevat säädökset ovat täsmentyneet ja ne on nostettu lain tasolle, mutta perusviesti on entinen: ominaispiirteet on säilytettävä. Haitalle eurorajat Lakikohteiden suojelusta koituva vähäinen haitta on metsänomistajan kannettava itse, mutta isomman haitan kohdalla voi hakea metsäkeskukselta poikkeuslupaa tai kemeralain ympäristötukea. Uutta on, että metsälaissa on määritelty poikkeuslupaan oikeuttavan vähäisen taloudellisen haitan raja: 3 000 euroa tai neljä prosenttia metsätilan puuston hakkuuarvosta. Euromääräisen rajan nostaminen lakiin on oudohkoa, sillä inflaation vuoksi korvausrajan reaalihinta laskee vuosi vuodelta, mutta lainsäädäntökukkasen voi nähdä metsänomistajan etuna. Ja nyt tarkkana: metsälain haittarajan ylittyminen ja ympäristötuen maksamisperuste ovat eri asioita. Tästä kuuluu kiitos eduskunnan maaja metsätalousvaliokunnalle, joka valmistelun loppuvaihees2358_.indd 23 21.2.2014 19.22
24 MAKASIINI 2 • 2014 sa alensi haittarajaa. Ympäristötuen raja on edelleen neljä prosenttia tai 4 000 euroa. Myös laskentaperusteet ovat erilaiset. Metsälain vähäinen taloudellinen haitta lasketaan tilan markkinakelpoisen puuston todellisen kantohinnan perusteella. Jos metsänomistajalla on useita tiloja, niin vähäinen haitta voidaan joutua sietämään useaan otteeseen. Uitamo pitää todennäköisenä, että pykäliä sovitellaan yhteen meneillään olevassa kemeralain uudistuksessa. Kemeralain ympäristötuen vertailukohtana ovat metsänomistajan saman kunnan alueella olevien metsien välittömät hakkuumahdollisuudet, jotka arvotetaan keskikantohinnoilla hallintopäätöksellä. Koska uudistamiskypsyys-käsitettä ei enää ole, niin markkinakelpoiseksi lasketaan tilan kaikki puusto, jolla on kantohinta. Muutoksesta seuraa, että omavastuun määrä nousee, koska prosentit lasketaan aiempaa suuremmasta puuston arvosta. Mitä tapahtuu? Yhtäkkiä tuskin paljon, sillä vuosittain vain parilla prosentilla metsäpinta-alasta operoidaan, joten esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat vuosittain prosentin murto-osia. Nykyistä aiemmin tehtävien uudistushakkuiden määrä voi vähän lisääntyä, mikä saattaa lisätä energiapuun markkinoilletuloa. Samasta syystä sahatukkien tarjonta voi vähentyä. Poimintahakkuiden ja etenkin yläharvennusten yleistyminen saattaa lisätä korjuukustannuksia, mikä painaa kantohintoja alaspäin. Tilastojen laatijoiden on pohdittava, pitääkö jatkuvan kasvatuksen kantohinnat tilastoida erikseen. Uudistamisrajoitusten poistaminen saattaa heikentää metsäomaisuuden vakuusarvoa. Käytännön merkitystä sillä on metsätilaa ostettaessa. Tähän asti pankit ovat yleensä hyväksyneet ostettavan metsätilan ostolainan vakuudeksi noin puolesta arvostaan. Todennäköisesti alkuvaiheessa ilmaantuu moniakin avohakkuuvapaan metsänhoidon palveluntarjoajia, mutta harva pystyy vakiinnuttamaan asemaansa. PoiMintaHakkuiden ja yläHarvennusten yleistyMinen saattaa lisätä korjuukustannuksia. Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 24 21.2.2014 19.22
www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy Puh. 0205 64 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! räjähtävää kasvuvoimaa – Kasvua, laatua ja monimuotoisuutta! 2358_.indd 25 21.2.2014 19.22
26 MAKASIINI 2 • 2014 ? Millä metsätai suotyypillä hieskoivutaimikko hyväksytään uuden metsän perustaksi? Paljonko taimia pitää olla, jotta hyväksytään? turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa sekä tiiviillä savija hiesuvaltaisilla mailla. Hyväksyttäviä taimia pitää olla 1 100 kappaletta riittävän tasaisesti jakautuneena. ? Onko kasvatustai päätehakkuilla rajoituksia? uudistushakkuun saa tehdä milloin tahansa. uudistushakkuun jälkeen on huolehdittava toimenpiteistä, joilla alueelle saadaan laissa edellytetty taimikko. kasvatushakkuita tehtäessä käsittelyalueelle on jätettävä riittävä määrä kasvatuskelpoista puustoa. erityisen tärkeissä elinympäristöissä ovat sallittuja vain varovaiset, ominaispiirteet säilyttävät toimenpiteet. ? Pienaukkohakkuun määritelmä on mielenkiintoinen yksityiskohta uudessa laissa. Miten valvonta toimii? Onko kohteella uudistumisen suhteen vaatimuksia? Pienaukkohakkuu on kasvatushakkuu. Metsäkeskus seuraa kasvatushakkuiden toteuttamista, esimerkiksi kasvamaan jätettävän puuston määrää ja laatua sekä pienaukkojen kokoa. Pienaukoilla ei edellytetä aktiivisia uudistamistoimenpiteitä eikä niihin muodostuvalle taimikolle ole säädetty laatuvaatimuksia. Puuston uudistumisella on kuitenkin merkitystä tulevien kasvatushakkuiden kannalta, sillä pienaukko lakkaa olemasta aukko, kun siihen muodostuu vakiintunut lain vähimmäisvaatimukset täyttävä taimikko. vakiintuneen taimikon muodostamaa aluetta ei enää lasketa mukaan käsittelyalueeseen, jolla tehdään kasvatushakkuuta. taimettunutta pienaukkoa voidaan laajentaa tai käsittelyalueelle voidaan tehdä uusia pienaukkoja. ? Uuden metsän perustamiselle on annettu peräti 10–25 vuotta aikaa puunkorjuun päättymisestä? Mikä on tavoiteajan peruste? taimikon perustamistoimenpiteet on tehtävä kolmen vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä kuten aiemminkin. 10–25 vuotta tarkoittaa määräaikaa, johon mennessä maan eri osissa on viimeistään saatava aikaan laissa edellytetty vakiintunut taimikko. Pitkillä tavoiteajoilla on haluttu saattaa luontainen uudistaminen ja keinollinen uudistaminen tasavertaisempaan asemaan. ? Missä määrin laissa on otettu huomioon metsän kasvava merkitys hiilidioksidin sitojana? lainmuutoksella ei sen perustelujen mukaan arvioida olevan merkittävää vaikutusta metsien hiilensidontaan ja hiilitaseeseen. eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus voi lievästi lisätä sitoutuneen hiilen määrää, kun taas kiertoaikojen mahdollinen lyhentyminen uudistamiskypsyysrajojen poistamisen vuoksi voi pienentää puuston ja maaperän hiilivarastoa. ? Miksi uudesta metsälaista poistettiin metsänuudistamisen läpimittaja ikärajat? rajoituksia ei pidetty perusteltuina perusoikeuksien näkökulmasta toimintaympäristön ja yhteiskunnan tavoitteiden muututtua. koska metsävarat ovat kasvaneet, metsien käytön kestävyyden ei katsottu enää edellyttävän yhtä yksityiskohtaista ja tarkkarajaista sääntelyä kuin aiemmin. ? Kuka metsälakia valvoo? suomen metsäkeskus valvoo metsälain noudattamista. Maaja metsätalousministeriö antaa metsäkeskukselle määräyksiä valvonnan, esimerkiksi maastotarkastusten, teknisestä toteuttamisesta. ? Mitenkähän jatkuva kasvatus vaikuttaa taimikkojen hoitoon? kun onnistutaan ylläpitämään puuston eri-ikäisrakennetta, jossa uudistumista tapahtuu jatkuvasti, varsinaista taimikonhoitoa ei tehdä. taimikonhoito voi liittyä lähinnä pienaukkohakkuisiin. ? Miten seurataan eri-ikäisrakenteisten metsiköiden hakkuiden korjuujälkeä? Ovatko korjuujäljen kriteerit samat kuin kasvatushakkuilla? kasvatushakkuiden korjuuvaurioiden sallitut enimmäismäärät ovat samat hakkuun toteutustavasta riippumatta. Metsäkeskus seuraa vuosittain kasvatushakkuiden korjuujälkeä satunnaisesti valituilta kohteilta. ? Mikä kohta metsälaissa aiheutti luonnonsuojelijoille pettymyksen? Uusi lakihan antaa metsänomistajalle ja puunostajille enemmän mahdollisuuksia valita eri vaihtoehdoista ja ottaa sitä kautta huomioon eriävät näkökulmat! keskustelu koski uusia erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi määriteltäviä kohteita, erityisen tärkeiltä elinympäristöiltä edellytettävää pienialaisuutta tai vähämerkityksellisyyttä, elinympäristöjen sallittuja käsittelytoimenpiteitä sekä vähäisen haitan kynnystä. lisäksi joissakin kannanotoissa arvosteltiin uudistushakkuiden aikaisinta mahdollista ajankohtaa koskevista säännöksistä luopumista. ? Tuleeko muutoksia suojametsien uudistamiseen? uudistamisvelvoitteen täyttämiselle on säädetty 25 vuoden määräaika. Hakkuuja uudistamissuunnitelmasta luovutaan. kysymyksiin vastasi suomen metsäkeskuksen lakiasiantuntija janne uitamo Lukijakysymyksiä ”Metsälaki on hyvä, koska metsänomistaja voi halutessaan hakkauttaa muutenkin kuin avohakkuuna.” ”uusi ja uusi, vastuullisen metsänomistajan toimintaan se ei vaikuta mitään.” ”lait ja asetukset ovat tärkeitä metsänkasvattajille! Mutta tärkeitä ovat myös luonnon lait. säätäjä on myös säällä ja ilmoilla. niitä vastaan pullikointi on turhaa. Huipputasoa oleva metsäntutkimus on löytänyt myös monta asiaa, joita ei voi ilman harmeja ohittaa.” ”taidan tulla palstani kanssa juttuun edelleenkin, lain muutoksista huolimatta. laki on ensi näkemältä hyvä ja tuli tarpeeseen. jatkuva kasvatus tuottanee päänvaivaa...” ”Metsälaki on minulle aivan outo. onpa hyvä, että siitä saa lisää tietoa. ”lain muutos on hyvä, jos metsänomistajat tajuavat myös sen punaisen langan ja uudistavat ja hoitavat metsäomaisuuttaan eivätkä vain hakkaa sitä. ” ”Mahdollisesti tulevana metsänomistajana olisi mukava tietää, miten kauan tämä metsälaki on voimassa, ennen kuin sitä taas muutetaan tai tehdään uusi.” Lukijoilta Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 26 21.2.2014 19.22
www.metsalehti.fi/mobiili Mobiilisti 1.1.2014 alkaen. kuten haluat . Lataa Apple Storesta tai Google Playsta Kuka määrää, kuka ohjaa? Metsälaki asettaa sallitun rajat, mutta harva metsiään hoitaa laki mielessään eikä laki anna ohjeita sallimalleen. virallista metsänhoidon ohjausta ei ole olemassa, vaikka metsänhoitosuosituksia sellaisina usein pidetään. Metsänhoitosuositukset ovatkin kummajainen. ne laaditaan tapion vetämänä asiantuntijatyönä, mutta maaja metsätalousministeriön tilauksesta ja rahoituksella. kuluttajien tahto välittyy metsäsertifioinnin kautta, joita on kaksi, PeFc ja Fsc. etenkään PeFc ei oleellisesti poikkea metsänhoitosuosituksista. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat automaattisesti PeFc-sertifioinnissa. Mitä korkeamman elintason maahan ja mitä lähemmäs kuluttaja-asiakasta markkinoidaan, sitä tärkeämpi sertifiointi on. Median vaikeudet tietäen on ymmärrettävää, että lehtitalot eivät voi ottaa minkäänlaisia ympäristöriskejä. keski-ikänsä loistossa muotilehtiä selaavat saksalaisrouvat ovat merkittäviä metsävaikuttajia. Mikko Häyrynen Lukijoilta Laki MUUttUU vaPaaMMakSi: ? uudistamiskypsyys-käsite katoaa ? uudistamisvelvoite poistuu huonotuottoisilta ojitusalueilta ? uudistamisvelvoite täyttyy jo puolimetrisillä taimilla ? luontaisen uudistamisen muokkausvelvoite lievenee ? taimikon perustamisilmoitus poistuu ? eri-ikäiskasvatukselle täydet oikeudet ? suojametsäalueiden hakkuuja uudistamissuunnitelma poistuu ? Metsänkäyttöilmoituksen takaraja kymmeneen päivään ? Metsäsuunnitelmiin joustoa ? ennakkotieto kymppipykälän kohteista Metsäkeskukselta maksuttomaksi ? Puron uoman ylitys metsäkoneella sallitaan, jos se ei tärvele luontoarvoja ? Metsärikkomus edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta tiUkEMMakSi: ? Metsärikkomuksesta rangaistus myös leimikon suunnittelijalle ? kymppipykälän erityisen arvokkaissa elinympäristöissä uusia suotyyppejä MoniMUtkaiSEMMakSi: ? erityisen tärkeiden elinympäristön suojelusta johtuvan taloudellisen haitan sieto 2358_.indd 27 21.2.2014 19.22
28 MAKASIINI 2 • 2014 Laki uudistuu, hoito ei. Jo edellinen sukupolvi teki ratkaisun, että maisemametsä pidetään puustoisena. Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 28 21.2.2014 19.22
29 MAKASIINI 2 • 2014 teksti Mikko Häyrynen kuvat sePPo saMuli A ntti Haapamäen raivaussaha käy jo jatkuvan kasvatuksen hyväksi, mutta vain yhdessä erityisessä paikassa ja erityisistä syistä. Omaan ikkunaan näkyvä mäki halutaan säilyttää metsäisenä maisemana ja lähtötilanne on valmiiksi erirakenteinen. Puusto on eri-ikäistä kuusta ja mäntyä, sillä hakkuu on käynyt viimeksi kolmisenkymmentä vuotta sitten ja silloinkin poimintana. Edellisellä omistajalla oli rohkeutta hakata omalla, virallisesta opista poikkeavalla tavalla, niin metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja kuin olikin. Jatkuva kasvatus ei vapauta työnteosta. Alikasvoskuusikkoa siistitään, sillä alempi latvuskerros tarvitsee tilaa. Kypsiä tukkipuita korjataan reilulla kädellä. Haapamäki ei usko jatkuvan kasvatuksen hyvään tuottoon, mutta maisemametsää hoidetaan puistomaisesti, silmänhyväksi. ”Tuntuma on, että tältä pohjalta jatkuva kasvatus kiinnostaa laajemminkin.” neljästä näkökulmasta Uudistettua metsälakia Haapamäki katsoo monesta vinkkelistä. Ensinnäkin metsänomistajana, Haapamäen metsät ovat olleet saman suvun hoidossa 1700-luvun alusta saakka. Ja kuten sukunimikin kertoo, niin palsta on rautatiehistoriasta tunnetulla Haapamäellä. Toinen näkökulma tulee Tampereen Seudun Metsänomistajat ry:n puheenjohtajan paikalta, kolmas palkkatyöstä pankinjohtajana ja neljäs juristin koulutuksesta. Haapamäki arvioi, että joihinkin paikkoihin jatkuva kasvatus sopii hyvin, mutta niitä paikkoja on vähän. Edellytyksenä on rehevä maapohja ja epämääräinen puustorakenne. Sellaista on esimerkiksi Keski-Suomessa vain 5–15 prosenttia metsäalasta. ”Ja prosessi on pitkä ja siinä on vielä paljon opeteltavaa. Miten teet, jos lähtötilanne on tasaikäinen taimikko tai täysi metsä?” Paljon hyvää, vähän vaikeaa Uudistetun lain mukaan uudistamisvelvoite on täytetty jo puolimetrisillä taimilla. Haapamäki ei usko taimikoiden tilan ainakaan heikkenevän, jos vielä kemeralakia uudistetaan niin, että se kannustaa varhaishoitoon. ”Nyt tuki tulee liian myöhään, kun taimikon kehitys on jo kääntynyt huonoon suuntaan.” Puulajivalinnan vapautumisella tuskin on suurta merkitystä käytännössä, mutta hakkuukypsyys-käsitteen poistumisella on puolensa. ”Nuoren kasvatusmetsän aukoksi hakkaaminen on järjetöntä, mutta lakiuudistus helpottaa kuviora”VApAudet oVAt hyVäksi” Uudistetussa metsälaissa on haettu hyviä asioita, Tampereen metsänomistajakerhon vetäjä Antti Haapamäki arvioi. kenteen parantamista.” Suojeltavien lakikohteiden määrän lisääminen ei ole iso asia. Se kummastelu käytiin jo 1990-luvulla. ”Nähty on, että suurin osa metsänomistajista pitää herkkien kohteiden suojelua hyvänä. Ei niistä paljon kiukutella.” Laissa on myös vaikeita kohtia. Lakikohteiden hakkuumahdollisuuksien menetyksen haitansietorajan suomentamiseen tarvitaan ammattilainen. kiinnostuksen hyrinää Tampereen metsänomistajakerhossa on uudistetun lain vapaukKun metsät ovat olleet suvulla 300 vuotta, niin lakiuudistuksiin suhtautuu tietyllä tyyneydellä. 2358_.indd 29 21.2.2014 19.22
30 MAKASIINI 2 • 2014 sia kohtaan myönteisen kiinnostuksen hyrinä. ”Laissa on haettu hyviä asioita. Vapaudet ovat hyväksi, koska metsänomistajia on moneksi ja keski-ikä korkea. Kaikki eivät hae parasta tuottoa.” Metsänomistajien muisti on pitkä ja kaavamaisen ohjauksen sitkeät virheet – lähinnä männyn viljely liian reheville maille – näkyvät metsissä pitkään. Nyt laki ei ohjaa hyvään eikä pahaan, joten vastuu on kannettava itse. Haapamäki uskoo vapauksien väärinkäytön jäävän vähäiseksi jo senkin vuoksi, että haitta kohdistuu omistajaan itseensä. tulkintaan ennakkopäätöksiä Kun Haapamäki pohtii, oliko lakiuudistus tarvettaan suurempi, on äänessä juristi. ”Yleensä laki muuttuu yhteiskunnan arvojen perässä, mutta en kokenut kansan syvien rivien kapinaa eikä metsänomistajakunnassa ollut painetta lain muuttamiseksi.” Haapamäen mielestä jatkuvan kasvatuksen vuoksi koko metsälain uudistaminen ei ollut välttämätöntä. Samaan olisi päästy lain tulkintaa muuttamalla ja harvennushakkuiden pohjapinta-alavaatimuksia laskemalla. Juristina Haapamäki tietää, että aina uutta lakia ei osata tulkita, jolloin tarvitaan ennakkopäätöksiä. Silloinkaan ei pitäisi sortua pikkunäpertelyyn. ”Ikävää, jos sellaisen hakeminen osuu omalle kohdalle.” Hän muistaa auskultointivuodeltaan 1980, että Pieksämäellä käsiteltiin kokonainen päivä itsepäisen metsänomistajan ja metsälautakunnan rikosprosessiin vietyä periaatekiistaa. ”Enää ei sellaisiin naurettavuuksiin mennä.” Jotakin todella uutta Haapamäki kiittää, että lakiuudistus toi metsäalalle jotain todella uutta pitkästä aikaa. ”Metsänhoitoyhdistyksillä ja metsäpalveluyrityksillä on nyt mahdollisuus tuoda tarpeellisuuttaan esille.” Pankkimiehenä Haapamäki uskaltaa myös kysyä, johtaisiko uudistamisvelvoitteen siirtäminen yksin metsänomistajan omalle vastuulle huonouteen, sillä kukapa tieten tahtoen haluaisi romahduttaa omaisuutensa arvon. ”Mutta metsätalouden historiaa vasten ajatus on aika outo.” Pankkimiehellekään ei ole vielä selvää, miten lakiuudistus vaikuttaa metsien vakuusarvoihin, mutta Haapamäki uskoo käytäntöjen vakiintuvan nopeasti. Metsätalouden suurimpana kysymyksenä Haapamäki pitää omistajien keski-iän nuorentamista ja sukupolvenvaihdoksien helpottamista. ”Omistusta tämä laki ei nuorenna. Siihen pitää olla verotuksen keinoja.” ”näHty on, että suurin osa MetsänoMistajista Pitää Herkkien koHteiden suojelua Hyvänä.” Juristina Haapamäki toivoo, että jos uudistetun lain tulkintaan haetaan ennakkopäätöksiä, niin ei sorruttaisi pikkunäpertelyyn. Lain vapaudet eivät vapauta hoitotöistä. Raivaussahaa tarvitaan aina. 42,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 4,7 kg 35 cm M-Tronic elektroninen moottorinohjaus. Myös lämpökahvoilla ja -kaasuttimella! myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.? Tarjoukset voimassa 15.03.2014 asti. 319,Dynamic vaatepaketti Näyttävä ja hengittävä turva-asu. Puserossa softshell kaulus, avohaalarissa viiltosuojaus. Sh. 369 € Muista myös! Ympäristöystävälliset 2-T ja 4-T polttoaineet Katso hintaa! MS 201 599,Sh. 845 € FS 460 C-EM K 899,Sh. 1015 € 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg. Ammattivaljailla ja M-Tronic elektronisella moottorinohjauksella! Lämpökahvoilla 999 € (sh. 1149 €) F 45,6 cm 3 2 Ammattiv elektronisella Lämpökahv Säällä kuin säällä metsätöihin STIHL! MS 261 C-M 699,Sh. 815 € MS261 nyt M-Tronicilla Huippumalli MS 241 C-M 659,Sh. 735 € 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg 30 cm metallirunko. 50,2 cm 3 2,9 kW / 3,9 hv 5,2 kg 32 cm metallirunko M-Tronic elektroninen moottorinohjaus. FS 260 C-E 699,Sh. 769 € 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,9 kg. Vakiona mukana raivausterä, kolmioterä ja siimapää. FF kW ka rä 41,6 cm 3 2,0 Vakiona muk kolmioter TESTIVOITTA JA Koneviesti 7/13 Kypäräsarjat alk. 39,Dynamic S3 nahkaturvasaapas Nupukkinahkapinta, luistamatonpohja, iskunvaimennettu PU-välipohja. Viiltosuojaluokka 1 (= 20 m/s). Sh. 249 € 229,Metsalehti_Makasiini_2014_02_27.indd 1 2/10/2014 12:42:30 PM Teema: meTSÄLaKI 2358_.indd 30 21.2.2014 19.22
42,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 4,7 kg 35 cm M-Tronic elektroninen moottorinohjaus. Myös lämpökahvoilla ja -kaasuttimella! myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.? Tarjoukset voimassa 15.03.2014 asti. 319,Dynamic vaatepaketti Näyttävä ja hengittävä turva-asu. Puserossa softshell kaulus, avohaalarissa viiltosuojaus. Sh. 369 € Muista myös! Ympäristöystävälliset 2-T ja 4-T polttoaineet Katso hintaa! MS 201 599,Sh. 845 € FS 460 C-EM K 899,Sh. 1015 € 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 8,4 kg. Ammattivaljailla ja M-Tronic elektronisella moottorinohjauksella! Lämpökahvoilla 999 € (sh. 1149 €) F 45,6 cm 3 2 Ammattiv elektronisella Lämpökahv Säällä kuin säällä metsätöihin STIHL! MS 261 C-M 699,Sh. 815 € MS261 nyt M-Tronicilla Huippumalli MS 241 C-M 659,Sh. 735 € 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg 30 cm metallirunko. 50,2 cm 3 2,9 kW / 3,9 hv 5,2 kg 32 cm metallirunko M-Tronic elektroninen moottorinohjaus. FS 260 C-E 699,Sh. 769 € 41,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 7,9 kg. Vakiona mukana raivausterä, kolmioterä ja siimapää. FF kW ka rä 41,6 cm 3 2,0 Vakiona muk kolmioter TESTIVOITTA JA Koneviesti 7/13 Kypäräsarjat alk. 39,Dynamic S3 nahkaturvasaapas Nupukkinahkapinta, luistamatonpohja, iskunvaimennettu PU-välipohja. Viiltosuojaluokka 1 (= 20 m/s). Sh. 249 € 229,Metsalehti_Makasiini_2014_02_27.indd 1 2/10/2014 12:42:30 PM 2358_.indd 31 21.2.2014 19.22
RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC mentilla voi halutessaan varmistaa, ettei metsä tulevaisuudessa päädy lapsen avioeron mukana hänen entiselle puolisolleen. Omistatko sinäkin metsää eri tavoilla? Oletko oikeasti miettinyt, miksi ja mitkä ovat tavoitteesi? Päätöksentekoon omistustavasta vaikuttaa liikaa lyhytaikainen verojen välttely, vaikka se aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia ja harmeja. yhteistä kesäpaikkaa kunnossa. Entä kun suvussa tulee ensimmäinen avioero ja yksi omistajista on entinen puoliso. Sitten yksi myy tilansa pois rahapulassa ja pieneen yhteismetsään tulee täysin ulkopuolinen omistaja omine toiveineen. Alkuperäinen haave on kadonnut ja suvun sisälle on tullut tarpeeton riidan aihe, osittain yhteinen metsä. O sakeyhtiö sopii tietyissä tilanteissa ihan hyvin metsänomistusmuodoksi. Erityisesti silloin, kun yritys toimii kannattavasti muulla alalla ja omistaja haluaa ostaa metsää. Silloin metsä kannattaa mahdollisesti ostaa osakeyhtiön lukuun. Aikanaan, kun haluaa luopua muusta yritystoiminnasta, myy sen liiketoimintana. Jäljelle jää oma yritys, joka omistaa metsää. Kuolinpesän kautta tapahtuva omistus on jäykkää ja monesti pikkuisen riitaisaa. Mikäli molemmat vanhemmat ovat kuolleet, pitäisi kuolinpesä purkaa mahdollisimman nopeasti. Miten olisi pieni veroporkkana tai vastaava hyöty nopeasta toiminnasta? Kuolinpesän purkamisen jälkeen metsätilasta syntyy yleensä yhtymä. Se on mainettaan parempi omistusmuoto. Osuuksia voi myydä vapaasti ja mikä tärkeintä, riitatilanteessa tilan voi jakaa. Olennaista olisi tehdä sopimus tilan hoidosta ja valtuuttaa joku tai jotkut henkilöt hoitamaan tilan juoksevia asioita. U seimmat omistavat metsänsä yksin tai puolison kanssa ja monelle on myös tullut avioero yllätyksenä. Suosittelen avioehtosopimusta ja testamenttia. Avioehtosopimuksella varmistetaan, että metsätila säilyy itsellä. TestaP ääosalle suomalaisista metsänomistajista metsä on siirtynyt perintönä, sitten on mahdollisesti hankittu vähän lisää metsää. Mutta missä omistusmuodossa metsä on ja mitä mahdollisia ongelmia omistusmuodoissa on? P ääosa vanhojen isojen yhteismetsien omistuksesta on perittyä, osittain lähes unohdettua. Pari kertaa vuodessa yhteismetsältä tulee pankkitilille pieni summa. Kun isot yhteismetsät aikanaan perustettiin pientilallisten tukemiseksi, lienee tavoitteena ollut taata tilojen miehille töitä talvikaudeksi, mutta ennen kaikkea tasaisia vuosittaisia tuloja perheelle. Samalla päätettiin sitoa yhteismetsäosuus maatilaan siten, että sitä on hankala myydä erikseen. Nykyisin omistajista vain pieni osa on maanviljelijöitä, mutta yhteismetsäosuus on edelleen sidottu tilaan. Kun yhteismetsäosuuksia myydään, tarvitaan melkein aina kallis maanmittaustoimitus, lisäksi kaupan hinnasta menee neljä prosenttia varainsiirtoveroa. Pitääkö meidän olla historian vankeja ja pitääkö yhteismetsäosuuksien olla edelleen sidottuna tilaan? Miksi osuuksia ei voi muuttaa arvo-osuuksiksi, joilla olisi helpompi käydä kauppaa? Valtio tukee uusien pienten yhteismetsien perustamista maksamalla niiden tekemisestä aiheutuvat maanmittauskulut. Suoraan sanottuna en ymmärrä lainkaan perheen oman yhteismetsän perustamista, myös se on omistusrakenteena jäykkä. Saatetaan ajatella vaikkapa sitä, että tuloilla pidetään suvun ihanaa Miten omistat metsää? Suoraan sanottuna en ymmärrä lainkaan perheen oman yhteismetsän perustamista, myös se on omistusrakenteena jäykkä. 32 MAKASIINI 2 • 2014 32 MAKASIINI 2 • 2014 2389_.indd 32 21.2.2014 19.25
OMA METSÄ Metsänhoito 15 kysymystä vierimetsien hoidosta Sivu 34 Pikatesti Sormet lämpimiksi Sivu 37 tutkiMus Sukupuolikiintiöt käyttöön Sivu 40 allakka Varastoi klapit oikein Sivu 41 MetsäPerintö Veroetu vaatii vastikkeen Sivu 42 kysy Pois Paleltuvatko juuret? Sivu 44 Joko harvennetaan? Kehitysluokka kertoo, mitä metsässä seuraavaksi tehdään sivu 38 M ik ko Ri ik il ä 2390_.indd 33 21.2.2014 19.25
METSÄNHOITO Myrskytuuli kaatoi puita sähkölinjojen päälle Itäuudellamaalla Porvoon Träksilässä viime marraskuussa. 34 MAKASIINI 2 • 2014 34 MAKASIINI 2 • 2014 2364_.indd 34 20.2.2014 16.08
1 Mikä on vierimetsä? Keskitai korkeajännitteistä sähkölinjaa ympäröivä metsäkaistale. Se on linjan kummallakin puolella 10– 20 metriä leveä – leveys riippuu sähköjohdinten korkeudesta ja jännitteestä sekä ympärillä kasvavien puiden pituudesta. Itse linjaa varten raivattua aluetta sanotaan johtokaduksi tai johtoalueeksi. 2 Miten vierimetsät vaikuttavat sähkönjakeluun? Noin 60 prosenttia Suomen sähköjohdoista kulkee metsässä. Vaarana on, että kova tuuli, myrsky tai lumikuorma taivuttaa vierimetsän puita sähkölinjojen päälle. Suurimmat ongelmat koituvat keskijännitelinjoille, joiden johtoalue on usein kapea, yleensä 10-metrinen. Metsä siis kasvaa aivan linjan vieressä. Jos puu kaatuu, voivat sähköt mennä koko kylältä. Johtojen päälle kaatuneet tai niihin nojaavat puut aiheuttavat noin puolet keskijänniteverkon sähkönjakelun keskeytyksistä. Energiateollisuus ry:n tilastojen mukaan toissavuonna katkoksia sattui keskimäärin 7,4 kappaletta asiakasta kohti. Korkeajännitelinjoista koostuvan kantaverkon suojavyöhyke taas on niin leveä, että sitä eivät puut häiritse. 3 Paljonko vierimetsiä on? Kymmenen metrin kaistaleella laskettuna noin 150 000 hehtaaria eli noin yksi prosentti Suomen metsäpinta-alasta. Keskijännitteistä ilmajohdinlinjaa on noin 120 000 kilometriä. 4 Saako verkkoyhtiö kaataa puita vierimetsästä? Sähkömarkkinalain mukaan verkkoyhtiö saa kaataa puut, jotka vaarantavat jakeluverkon toiminnan. Sellaiset puut todennäköisesti kaatuisivat seuraavassa myrskyssä tai lumi painaisi ne linjalle. Yhtiön ei tarvitse kysyä lupaa puun poistamiseen, mutta hyvän tavan mukaista on ilmoittaa asiasta metsänomistajalle joko ennen kaatoa tai sen jälkeen. kysymystä vierimetsien hoidosta Perusteellinen ensiharvennus pitää vierimetsät kunnossa. Samalla sähkönjakelu sujuu turvallisesti ja ilman keskeytyksiä. Hanna LeHto-IsokoskI seppo sIrkka/LeHtIkuva 35 MAKASIINI 2 • 2014 35 MAKASIINI 2 • 2014 2364_.indd 35 20.2.2014 16.08
METSÄNHOITO 5 Miten puut korvataan? Käytännössä yhtiö maksaa kaatamastaan puusta käyvän hinnan, jos se poistetaan johtokadun ulkopuolelta. Yleensä kaadetut yksittäiset puut jäävät metsään, omistaja voi käyttää ne haluamallaan tavalla. 6 Mitä metsänomistaja saa tehdä vierimetsässä? Ei ole kieltoja. Saa tehdä kaikkea, mitä metsänomistaja metsässään muutenkin tekisi, mutta sähköjohtoa on varottava. Vierimetsään ei kannata mennä töihin, jos siellä on pitkiä puita, jotka voivat kaatua linjojen päälle. Kun löytyy vaarallinen puu, pitää ottaa yhteyttä verkkoyhtiöön. Se lähettää ammatti-ihmiset kaatamaan. 7 Onko omistajan pakko hoitaa vierimetsät? Ei ole. Viime vuosien suurten myrskyjen jälkeen verkkoyhtiöt ovat aloittaneet vierimetsien hoitoprojekteja, joissa hoidetaan kerralla kokonainen verkon osa kuntoon. 8 Mitä hoitoprojekti tarkoittaa? Harvennetaan kerralla useiden kilometrien pituudelta vierimetsää ja poistetaan riskipuut. Maanomistajilta hankitaan luvat etukäteen. Samalla sovitaan, mitä puulle tehdään, mitä siitä maksetaan sekä mitä muuta metsänomistajalle mahdollisesti korvataan. Työt tekee usein metsänhoitoyhdistys. Metsänomistajalle projekti on vaivaton tapa hoitaa esimerkiksi ensiharvennus, kun koneet ovat valmiina paikalla. On myös metsänomistajan etu, että metsät hoidetaan ajoissa ja sähkönjakelu toimii. 9 Miten metsänomistaja voi ehkäistä sähköverkolle koituvia ongelmia? Tekemällä ensiharvennuksen hieman tavallista aikaisemmin, kun puut ovat 10–12-metrisiä. Silloin ne ovat vielä riskipituutta lyhyempiä eivätkä uhkaa johtoja. Metsää kannattaa harventaa tässä vaiheessa voimakkaasti, jolloin puut järeytyvät nopeammin ja ne kestävät myrskyjä paremmin. Pahimmin johtoja uhkaavat nuorehkot lehtipuuvaltaiset hoitamattomat metsät, hoikat koivut painuvat lumen painosta helposti linjoille. Ikääntyneet puut kannattaa poistaa, samoin vaurioituneet, heikkokuntoiset ja kallistuneet. Yli-ikäisessä metsässä edes huonoimpien runkojen kaataminen ei riitä, sillä jäljelle jäävä puusto on harvennuksen jälkeen entistä vaarallisempi. 10 Miten hoidetaan myöhemmät harvennukset? Niitä ei välttämättä tarvita ollenkaan, jos on tehty voimakas ensimmäinen harvennus. Antaa metsän kasvaa suhteellisen tiheänä, jolloin se kestää hyvin tuulta. Mikäli harvennetaan uudelleen, otetaan puuta varovasti ja vähän kerrallaan. Riskipuut tietysti poistetaan. Jos metsän jättää harvaksi 20-metrisenä, puiden kaatumisriski kasvaa. Siementai säästöpuita ei pidä jättää sähkölinjan varteen. 11 Pitäisikö jotakin puulajia välttää vierimetsissä kokonaan? Älä kasvata niissä koivua ja karsi myös muiden lehtipuiden vesat. Koivut venähtävät havupuita nopeammin hujopeiksi, jotka taipuvat linjalle. Jos siis istutat koivikon, tulee varmasti ongelmia. Kuusentaimikkoa suojaava verhopuustokin on viisainta poistaa ennen kuin se aiheuttaa riskin sähkölinjalle. Metsää uudistaessa kannattaa suosia havupuita. 12 Kuinka sähköjohtojen maakaapelointi etenee? Melkein joka puolella maata kaapeloidaan jo, aluksi kaupungeissa ja taajamissa. Haja-asutusalueille siirrytään sen jälkeen, arviolta 2020. Paikoitellen ilmajohdot tulevat kuitenkin säilymään myös tulevaisuudessa. Koko maasta kaapeloidaan 60–80 prosenttia, mutta projekti kestää vielä kymmeniä vuosia. 13 Pystyykö maanomistaja neuvottelemaan kaapelien paikasta? Neuvotella kannattaa aina, jos on tarvetta. Mikäli aikoo vaikka raivata peltoa tai rakentaa jotakin suunnitellun kaapelin paikalle, asiasta on hyvä kertoa voimayhtiön edustajalle. Suunnitteluvaiheessa kaapelin linjausta voidaan vielä helposti muuttaa. 14 Miten johtoalueen maankäytöstä ja puiden korvausperusteista sovitaan? Verkkoyhtiö ja maanomistaja sopivat niistä keskenään. Aikaisemmin verkkoyhtiöitä edustavalla Energiateollisuus ry:llä ja MTK:lla oli kattosopimus, jonka perusteella metsänomistajat ja paikalliset yhtiöt sopivat, mutta se ei ole enää voimassa. Johtoalueen käytöstä verkkoyhtiö maksaa maanomistajalle kertakorvauksen. 15 Miten johtoalueen maankäyttöä rajoitetaan? Sillä ei saa ilman erityislupaa kasvattaa puita eikä pitää kahta metriä korkeampia rakenteita. Maanomistaja ei saa johtoalueella tehdä mitään, mikä aiheuttaisi vaaraa hänelle itselleen, johdon käytölle tai kunnossapidolle. Juttua varten on haastateltu alan asiantuntijoita. Ohjeita vierimetsien hoitoon löytyy metsätalouden kehittämiskeskus Tapion nettisivuilta www.tapio.fi/ sahkolinjojen-vierimetsat. ”ÄlÄ kaSvaTa vIErIMETSÄSSÄ kOIvua ja karSI MyöS MuIdEN lEHTIpuIdEN vESaT. kOIvuT vENÄHTÄvÄT HavupuITa NOpEaMMIN HujOpEIkSI, jOTka TaIpuvaT lINjallE. ” 36 MAKASIINI 2 • 2014 36 MAKASIINI 2 • 2014 2364_.indd 36 20.2.2014 16.08
TeksTi ja kuva Hannu jauHiainen M etsälehti kokeili Neverocoldin lämpökäsineitä ja -rukkasia alkuvuoden metsätöissä – hankintahakkuusavotalla, puunajossa moottorikelkalla sekä normaalissa vapaa-ajan ulkoilukäytössä. Rukkasissa ja -käsineissä on ohuet, akulla toimivat lämmityselementit. Akut on sijoitettu omiin taskuihinsa ranteiden kohdalle käden sisäpuolelle. Painoa akkuparilla on noin 80 grammaa. Käsineiden ulkoreunalla on painonappi, josta lämmityksen saa päälle ja pois. Painonapin väri ilmaisee halutun lämmitysvoimakkuuden, joita on käytössä kolme. Maahantuoja lupaa akkujen kestävän täydellä teholla noin kaksi tuntia ja alimmalla teholla noin neljä tuntia. Lämmityksen voi kytkeä pois päältä silloin, kun sitä ei tarvita. Ei puun siirtelyyn Vermont-kintaissa akut sijoittuvat vuoren sisään melko huomaamattomasti.Kintaissa on thinsulate-vuori ja niillä tarkenee kohtuullisesti 10–20 asteen pakkasessa ilman lämmitystäkin. Lämmitys toimi lähes moitteetta. Toisen kintaan painonapissa oli ajoittain jonkin sortin kytkentähäiriö, nappi näytti vain punaista eli täyden tehon valoa. Pienemmän lämmön, keltaisen ja vihreän, valo toimi satunnaisesti. Kintaat pysyivät lämpimänä valmistajan lupaaman ajan. Lämpökin riitti. Kun käytössä oli ilman kahvanlämmittimiä oleva kevytsaha, noin 20 asteen pakkasellakin työskentely sujui ilman käsien kylmettymistä. Varsinaisista turvakäsineistä ei ole kyse, mutta kintaan päällyspuolen lämmityselementit tarjoavat kuitenkin kohtalaisen suojan kämmenselän puolelle. Kintaiden heikkous työkäytössä on kestävyys. Kämmenen sisäpuolen nahkapinta on kohtalaisen ohut, eikä kestä terävien oksien kosketusta. Jos kintaita käytetään metsätöissä, paljaaseen puuhun koskemista tuleekin välttää. Puiden siirtelyyn kannattaa käyttää tukkisaksia ja nostokoukkua. Rukkasten alle Ohuempia Ontario-lämpökäsineitä käytettiin rukkasten ja kumihansikkaiden sisäkäsineinä. Hanskoja voi pitää sellaisenaankin, mutta kovalla pakkasella niillä ei pärjää kovin pitkään ilman päällysrukkasia. Rukkasten alla käsineet eivät myöskään kulu samalla tavalla kuin lämpökintaat. Käsineiden lämmitys toimi hyvin ja luvatun ajan. Käsineitä oli miellyttävä käyttää. Joskin ranteen kohdalta käsineet olivat hieman ahtaat laittaa käteen, vaikka koko muutoin tuntui sopivalta. Akut tuntuivat hansikkaissa selvästi ranteen kohdalla, sen sijaan käsineosassa lämpöelementit sulautuivat muuhun materiaaliin. Vaikka hirvipassiin Lämpökintaat ja -käsineet tekevät talvisesta ulkoilusta mukavampaa. Kintaat ovat omiaan esimerkiksi silloin, kun pakkaskelillä pitää käydä hiihtäen leimikkoa katsomassa. Käyttöä niille löytyy metsätöiden lisäksi myös esimerkiksi hirvipassissa tai talviverkkojen kokemisessa. Tuotteiden hinta on kuitenkin melko korkea. Ontario-lämpökäsineiden suositushinta on 175 euroa ja Vermont-kintaiden 219 euroa. Sormet lämpimiksi akkukäyttöiset lämpörukkaset pitivät kylmän loitolla, mutta kestävyys metsätöissä askarruttaa. Kintaat ja käsineet lämpiävät kahdella litium-ioni-akulla. PIKAteStI + Hyvä akunkesto Kintaiden kestävyys työkäytössä 37 MAKASIINI 2 • 2014 2385_.indd 37 20.2.2014 16.11
METSÄNHOIdON pEruSTEET K ehitysluokat kuvaavat puuston kehitysvaihetta. Ne auttavat metsänomistajaa ennakoimaan tulevia hakkuita ja metsänhoitotöitä. Kehitysluokat määritellään esimerkiksi metsäsuunnitelmaa laadittaessa metsiköittäin. Metsätalouden harjoittaminen sujuu sitä järkevämmin, mitä isompia metsiköitä kerralla hoidetaan. Alle puolen hehtaarin puustot kannattaa sulauttaa naapurimetsiköihin. Kehitysluokat on nimetty kirjain-numero-koodeilla. Esimerkiksi useimpia metsänomistajia kiinnostavien uudistuskypsien metsien kehitysluokka on 04. Uuden metsälain myötä myös jatkuvan kasvatuksen metsät saivat oman kehitysluokkansa ER. Kehitysluokat AukeA A0 Avohakkuun jälkeen puuton tai lähes puuton alue. Siellä voi olla jätepuustoa, säästöpuita, muutaman aarin taimiryhmiä ja verhopuita. Puuston pohjapinta-ala voi olla enintään viisi neliömetriä hehtaarilla. Ensisijainen metsänhoitotoimi metsänviljely. SiemenpuumetSikkö S0 Luontaisen uudistamisen edistämiseksi siemenpuuhakattu metsikkö, jonka pääpuulaji on mänty tai koivu. Taimiaines ei vielä täytä uudistamisvelvoitetta. Männyn siemenpuita on yleensä 50–100 hehtaarilla, koivuja 10–20 kappaletta. Ensisijainen metsänhoitotoimi on maanmuokkaus, yleensä laikutus tai metsä-äestys. pieni tAimikko t1 Taimikko, jonka keskipituus on alle 1,3 metriä. Tärkein metsänhoitotoimi on yleensä taimikon varhaisperkaus, kun taimet ovat noin metrin pituisia. VArttunut tAimikko t2 Keskipituudeltaan yli 1,3-metrinen taimikko. Taimikossa runkojen keskiläpimitta on alle kahdeksan senttiä. Valtapituus havupuutaimikoissa on alle seitsemän ja koivikoissa alle yhdeksän metriä. Puuston rinnankorkeusikä on Etelä-Suomessa enintään 50 vuotta ja maan pohjoisosissa alle 120 vuotta. Varttuneissa taimikoissa tehdään taimikon perkaus ja harvennus, kun taimet ovat 2–5 metriä pitkiä. YliSpuuStoinen tAimikko Y1 Kaksijaksoinen metsikkö, jossa on kasvatuskelpoinen, metsälain uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko sekä siemen-, suojustai verhopuustoa. Taimikon keskiläpimitta on alle kahdeksan senttiä ja valtapituus havupuutaimikoissa alle seitsemän ja koivikoissa alle yhdeksän metriä. Ylispuuston keskipituus on yleensä vähintään kaksi kertaa taimien pituus. Seuraava metsänhoitotoimi on ylispuiden poisto. nuori kASVAtuSmetSikkö 02 Puuston keskiläpimitta on 8–16 senttiä. Havupuustojen valtapituus on yli seitsemän ja koivikoiden yli yhdeksän metriä. Puuston rinnankorkeusikä on Etelä-Suomessa vähintään 11 ja enintään 120 vuotta ja pohjoisessa enintään 200 vuotta. Nuoret kasvatusmetsät ensiharvennetaan. VArttunut kASVAtuSmetSikkö 03 Puuston keskiläpimitta on yli 16 senttiä, mutta se ei vielä ole uudistuskypsää. Kehitysluokka määritellään puuston iän perusteella, jos se kasvupaikkansa karuuden tai puulajin vuoksi voi kehittyä tukkipuuksi. Puuston rinnankorkeusiän on tällöin oltava vähintään 25 vuotta. Varttuneet kasvatusmetsät harvennetaan. uudiStuSkYpSä metSikkö 04 Metsikkö on uudistuskypsä, kun metsänomistaja saa uudistamisesta enemmän hyötyä kuin edelleen kasvattamisesta. Uudistuskypsyys arvioidaan tavallisesti metsänhoidon suositusten mukaan puuston keskiläpimitan tai iän perusteella. Seuraava hoitotoimenpide on avotai siemenpuuhakkuu. SuojuSpuumetSikkö 05 Kuusen luontaisen uudistamisen hakkuulla käsitelty metsikkö, jossa jo olevaa ja syntyvää taimiainesta suojataan suojuspuustolla. Myös lehtipuista muodostuvaa verhopuustoa voi olla. Taimiaines ei vielä täytä uudistamisvelvoitetta. Suojuspuina voi olla kuusten lisäksi mäntyjä ja koivuja, yleensä 100– 300 puuta hehtaarilla. Seuraava hoitotoimi on suojuspuiden poisto, jos taimettuminen onnistuu. Muuten edessä on avohakkuu ja metsänviljely. eri-ikäiSrAkenteinen metSä er Metsikkö, joka on eri-ikäisrakenteinen tai josta hakkuin ollaan kehittämässä sellaista. Puusto katsotaan eri-ikäisrakenteiseksi, kun latvusto ei jakaannu selviin jaksoihin vaan muodostuu eri jaksojen eri-ikäisistä ja -kokoisista puista. ER-metsissä tehdään jatkuvan kasvatuksen hakkuita noin 15 vuoden välein. Missä Metsä Menee Metsikön kehitysluokka kertoo, pitäisikö raivata, harventaa vai olisiko jo päätehakkuun aika. TeksTi ja kuva Mikko Riikilä 38 MAKASIINI 2 • 2014 38 MAKASIINI 2 • 2014 2361_.indd 38 20.2.2014 17.20
uudistuskypsien metsien kehitysluokka on 04. uudistuskypsyys määritellään yleensä metsänhoitosuositusten mukaan. UUdet kypsyysrajat Tuottovaatimuksen ollessa 2–3 prosenttia puusto suositellaan uudistettavaksi, kun metsikön keskiläpimitta on 1,3 metrin korkeudella taulukon mukainen. kypsyysrajat ovat uusien metsänhoitosuositusten mukaiset. lämpösumma > 1 200 d.d. (etelä-Suomi) 1 000—1 200 d.d. (Väli-Suomi) 750—1 000 d.d. (pohjois-Suomi) metSäkuVion puulAji, kASVupAikkA puuSton keSkiläpimittA*, cm mänty Tuore tai viljavampi kangas ja mustikkaturvekangas 26-32 24-28 23–27 kuivahko kangas ja puolukkaturvekangas 25–30 23–27 22–26 kuiva kangas ja varputurvekangas 22–26 22–25 21–25 kuusi lehtomainen tai viljavampi kangas ja ruohoturvekangas 28–32 26–30 23–26 Tuore kangas ja mustikkaturvekangas 26–30 25–28 22–25 rauduskoivu lehtomainen tai viljavampi kangas 28–32 27–30 21–23 Tuore kangas 27–30 26–28 21–23 * Pohjapinta-alalla painotettu Lähde: Tapion metsänhoitosuositukset Sanastoa metsikkö = Puustoltaan, käsittelytarpeeltaan ja kasvupaikaltaan yhtenäinen metsäalue. Metsikkökuvio ja kuvio tarkoittavat samaa. taimikon keskipituus = Taimien keskimääräinen pituus rajatulta alueelta mitattuna puuston valtapituus = Hehtaarin sadan paksuimman puun pituus puuston keskiläpimitta = Relaskooppikoealalle sattuvien puiden rinnan korkeudelta mitattujen läpimittojen aritmeettinen keskiarvo. rinnankorkeusläpimitta = Puun läpimitta 1,3 metrin korkeudelta maanpinnan tasosta tai puun syntypisteestä mitaten. rinnankorkeusikä = vuosimäärä, jonka puu on kasvanut sen jälkeen, kun se on saavuttanut 1,3 metrin pituuden. voidaan määrittää kasvukairalla 1,3 metrin korkeudesta tai nuorilla puilla oksakiehkuroiden määrän perusteella. Lisämääreenä metsikön laatu Kehitysluokkien tarkenteena määritellään metsikön laatu, joka kertoo, onko metsikkö taloudellisesti vajaatuottoinen vai ei. Metsikkö määritellään vajaatuottoiseksi, jos sen taloudellinen tuotto jää alle puoleen vastaavan hoidetun metsän tuotosta. Vajaatuottoinenkin metsikkö voi olla kehityskelpoinen, jos sen kasvattaminen on kannattavampaa kuin uudistaminen. Vajaatuottoisiksi luokitellaan metsiköt, joissa puuston pohjapinta-ala tai runkoluku on alle puolet metsänhoitosuositusten harvennusmalleissa mainitusta. Myös puuston arvon aleneminen voi johtaa vajaatuottoisuuteen. Esimerkiksi juurikäävän vaivaamat kuusikot kuuluvat tähän ryhmään. Vajaatuottoisuuden syynä voi olla myös vähäarvoinen puulaji. Niitä ovat haapa muualla kuin lehtomaisilla ja rehevimmillä tuoreilla paikoilla, hieskoivu kangasmailla soistuneita maita lukuun ottamatta, mänty rehevimmillä paikoilla ja hienojakoisilla mailla, kuivien ja yleensä myös kuivahkojen kankaiden kuusikot sekä harmaaleppä. 39 MAKASIINI 2 • 2014 39 MAKASIINI 2 • 2014 2361_.indd 39 20.2.2014 17.20
TUTKITTUA Metsähakkeesta voi tulla kilpailu Metsähaketta on riittävästi saatavilla, jotta Suomen kansallinen tavoite 13,5 miljoonan kuution energiakäytöstä vuoteen 2020 mennessä toteutuu. Paikallisesti hakkeesta voi kuitenkin syntyä kilpailua, kirjoittavat Antti Asikainen ja Perttu Anttila Metsätieteellisessä aikakauskirjassa. Metsähakkeen kysynnän kasvaessa voidaan joutua käyttämään kalliimpaa puuta sekä kuljettamaan osa hakkeesta kauempaa. Näin käy, jos päätehakkuilta korjattavan hakkeen saatavuus vähenee. Turvemaa uudistuu luontaisesti Metsäntutkimuslaitoksen kokeissa turvemaiden luontainen uudistaminen on onnistunut yllättävän hyvin. Mustikkaturvekankaan uudistusaloille on 5–10 vuodessa syntynyt tarpeeksi taimia ilman maanmuokkausta, kylvöä tai istutusta, kertoi tutkija Mikko Moilanen Lapin metsätalouspäivillä. Myös varpuja puolukkaturvekankailla siemenpuuja avohakkuualoille on saatu tarpeeksi männyntaimia ilman viljelyä. Pohjois-Suomessa luontaisella uudistamisella on mahdollista saada aikaan huomattavia säästöjä. TekSTi ja kuva jere MaLiNeN HirvikanTaMMe hipoi lasketun historiansa huippulukemia 2000-luvun alkupuolella. Tuolloin maassamme arvioitiin talvehtivan lähes 150 000 hirveä. Kiivaan metsästyksen avulla määrä on täksi talveksi onnistuttu puristamaan puoleen. Tehometsästys valoi hirvikannan perustukseen pahan halkeaman. Yhtä sonnia kohti metsissämme asustaa nykyään kaksi naarasta. Luonnollisessa tilanteessa lukusuhde olisi yksi yhteen. Metsästäjät ovat perinteisesti välttäneet naaraiden ampumista taatakseen vahvan vasatuoton. On ajateltu, että suku jatkuu vähemmilläkin sonneilla. Viime vuodet ovat osoittaneet, että muutama sonni ei riitä. Hirvien lisääntymisjärjestelmä vaatii oikein toimiakseen tasavahvan sukupuolija ikäjakauman. Niinpä kärjistyneestä sonnipulasta johtuen hirvilehmien vasomiskyky on heikentynyt ja vasojen paino pienentynyt. Sama ilmiö on havaittu myös Virossa, Ruotsissa ja Norjassa. Hirvenmetsästäjien ajatusmaailma on hiljalleen muuttumassa. Myös riistaviranomaiset ovat patistelleet metsästäjiä naarasjahtiin. Yleisohje on ollut, että saaliista vähintään puolet pitäisi olla naaraita. Syksyjen 2012 ja 2013 kaatotilastot poikkeavatkin huomattavasti 2000-luvun yleisestä linjasta. Noin puolessa viidestätoista riistamaakunnasta saaliin urososuus on laskenut 50 prosenttiin, jota pidetään riistabiologisesti oikeana verotusprosenttina. 2000-luvun keskiarvoissa siihen oli aiemmin ylletty vain Hämeessä ja Savossa. Tällä vauhdilla viranomaisten sukupuolitavoite 1,5 hirvinaarasta yhtä sonnia kohti jää silti ikuiseksi unelmaksi. Sukupuolikiintiöt käyttöön Viime syksyn 38 000 hirven saalis oli alhaisin 15 vuoteen. Naaraita aikuissaaliista oli 48,4 prosenttia, kun riistaviranomaisten tavoite oli vähintään puolet. Lahopuu ei häiritse ulkoilijoita, Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa. kyselyn mukaan ulkoilijat hyväksyvät lahopuun osana virkistysmetsää. Näin monimuotoisuuden kannalta tärkeät lahopuut sopivat hyvin kaupunkimetsiin. erityistä kyselytutkimuksessa on, että se tehtiin paikan päällä metsässä. Yleensä selvitykset perustuvat valokuvien tai tietokoneanimaatioiden arviointiin. Lahopuu sopii kaupunkimetsään välimerellä mänty kasvaa välimeren itäosien maiden männiköt kasvavat nopeasti. Hyvillä kasvupaikoilla turkinmäntyjen vuotuinen kasvu on espanjalaisen Sergio de Miguel Magañan väitöstutkimuksen mukaan yli kymmenen kuutiometriä hehtaarilla. Puuntuotannossa metsikön kiertoaika on 40–50 vuotta. välimeren alueen männyt ovat tärkeitä muutenkin kuin puun vuoksi. esimerkiksi maailman kaikki mäntyhunaja on lähtöisin välimeren itäosien maiden männiköistä. 40 MAKASIINI 2 • 2014 40 MAKASIINI 2 • 2014 2388_.indd 40 20.2.2014 17.21
JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. tu u li kk i Si RO lA pilkkoo, tavoittelee klapisavotan päätösjuhlaa vapuksi. Maalisja huhtikuussa kuivuminen on parasta, toukokuussa alkaa metsäväen niskaan kasaantua monia muita hommia. Varhain keväällä tehdyt puut ovat polttokelpoisia jo syksyllä, mikäli ylivuotiset puut sattuisivat loppumaan. la on trukkilava tai nostopiikeille kolot, on siirtäminen helppoa. Maahan asetetaan jotkut joutilaat lankunpätkät lisäämään ilmankiertoa ja estämään maahan kiinni jäätyminen, trukkilava lasketaan niiden päälle. Heti tämän jälkeen viritetään klapihäkin päälle koholla oleva kate, jolloin ilmankierto on turvattu myös puiden päällä. J os tekee polttopuita vain itselleen, eikä ole trukkilavan siirtoon sopivia vehkeitä, on oltava liiteri tai muu varastokatos. Kaksi liiteriä olisi ihanne – toiseen heitellään tuoreita puita kuivumaan, toisesta poltetaan ylivuotisia. Monenlaisia hirsilatoja ja harvaan laudoitettuja rakennuksia näkee liiterin virkaa toimittamassa. Niissäkin lattian pitäisi olla raoilla ja alapuolelta tuulettuva. Jos puut varastoidaan yksinkertaiseen katokseen, kannattaa maahan asetella pari kerrosta trukkilavoja, ennen kuin klapinheittely alkaa. Jos käytössä on ilmava rakennus, johon klapilavat voi viedä suoraan tai muutaman päivän aurinkokylvyn jälkeen, välttyy kattamisen vaivalta ja purkamiselta käyttötai myyntitilanteessa. Jos klapeja myy, pitää myyntihetki muistaa myös niitä pilkottaessa. Moni asiakas ostaa vain motin tai kaksi, ja puut pitäisi saada kärryyn nopeasti ja vaivattomasti. Kauppaa tietysti käydään myös kovalla pakkasella ja pimeällä. V anhan kansan sääntö oli, että polttopuut pitää olla liiterissä ennen juhannusta. Meidän mamma, joka meillä puut K lapikoneita on Suomessa niin paljon, että niillä pystyisi pilkkomaan koko Euroopan pilkkeet. Malleja on mummomallista tehokkaaseen tehtaaseen. Samoin on traktoreita, mönkijöitä ja ajokoneita sellainen pataljoona, että sadan vuoden polttopuurungot tuotaisiin hetkessä klapikoneiden vierelle. Vaan sellainen kone puuttuu tyystin, joka huolehtisi pilkotun klapin asiallisen jatkokäsittelyn. Nyt kun kuivat ja kauniit kevätpäivät ovat käsillä, alkaa itse kullakin riemullinen polttopuiden pilkonta. Talonkorkuisia kasoja valkoisena hohtavia klapeja ilmaantuu pihaan jos toiseenkin. Nopeasti ja tehokkaasti. Siinä ne sitten köllöttävät paljaalla maalla syksyyn saakka, jolloin harmaantunut ja ummehtunut kasa ehkä peitetään jollakin vuotavalla kevytpeitteellä. Lämpöarvo on huventunut, homepölyt odottavat keuhkoihin pääsyä ja myyräkuume vaanii hiirenpissin pinnalla. K aikilla maailman kansoilla on yksi yhteinen piirre: jokainen arvioi omat resurssinsa yläkanttiin. Tämä pätee myös klapintekijöihin. Pilkkeiden tekoon kyllä riittää aikaa ja voimia, mutta sen jälkeen monen tahti hiipuu olemattomiin. Käytettävissä oleva kalusto ja varastointimahdollisuus vaikuttavat klapien jatkokäsittelyyn. Mikäli käytössä on trukkipiikit traktorin edessä tai takana tai nosturissa lavanostin, niin klapit kannattaa pilkkoa suoraan isoon laatikkoon, häkkiin tai klapisäkkiin. Kun niiden alVarastoi klapit oikein Varastoi klapit: koholle maasta ilmavan katon alle myyntiannoksiin Metsäläisen allakka 41 MAKASIINI 2 • 2014 41 MAKASIINI 2 • 2014 2365_.indd 41 20.2.2014 16.14
METSÄPERINTÖ M etsää ostava voi metsävähennyksen avulla vähentää osan uuden metsän hankintamenosta puun myyntiverotuksessa. Metsän kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta sekä muista kaupan välittömistä kuluista 60 prosenttia lasketaan metsävähennyspohjaan. Sen edestä metsänomistaja saa myydä puuta veroitta. Sata tuhatta euroa maksaneelta metsätilalta voi siis myydä 60 000 euron edestä puuta veroitta. Näin puun myyntiveroja säästyy veroprosentista riippuen 18 000– 19 200 euroa. Vähennyksen voi tehdä vuonna 1993 ja sen jälkeen vastikkeellisesti hankituilta tiloilta saatuihin metsätalouden tuloihin. Tätä aiemmin ostetuilta, perityiltä tai lahjaksi saaduilta tiloilta kertyneisiin tuloihin metsävähennystä ei voi käyttää. Maanomistajan on vaadittava metsävähennystä metsäveroilmoituksessaan. Myös kaupan kulut mukaan Vuoteen 2007 asti metsävähennyspohja oli 50 prosenttia. Vuoden 2008 alusta se korotettiin 60 prosenttiin metsän hankintamenosta. Korotus koskee myös vuosina 1993– 2007 muodostunutta metsävähennyspohjaa. Metsävähennys on omistajakohtainen. Omistajalla tarkoitetaan myös yhtymää tai perikuntaa. Yhteinen Y-tunnus merkitsee myös yhteistä metsävähennystä. Hankintamenoon lasketaan metsän ostohinnan lisäksi kaupan muut välittömät kulut. ”Niitä ovat kauppahinnasta maksettava neljän prosentin varainsiirtovero, lainhuudon ja lohkomisen kulut sekä esimerkiksi tilan arviointija matkakulut. Niitä tulee, kun ostaja matkustaa kaupanvahvistustilaisuuteen”, selvittää Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen. Jos ostettavalla tilalla on metsän lisäksi peltoa, rakennuksia tai tontteja, metsävähennyspohjaan lasketaan mukaan vain metsän osuus hankintamenosta. ”Kauppakirjaan on tällöin syytä merkitä metsän osuus. Näin metsävähennyksen perusteita ei jälkeenpäin tarvitse selvitellä verottajan kanssa.” Vaihtokaupoistakin vähennys Myös vaihtokaupat oikeuttavat metsävähennykseen. Jos metsänomistaja esimerkiksi luovuttaa kaupungille maata ja saa vastineeksi metsämaata, hänen metsävähennyspohjansa kasvaa 60 prosenttia vastineeksi saadun metsän arvosta. Samoin useita tiloja omistavien metsäyhtymien jakaminen osakkaiden yksin omistamiksi tiloiksi kartuttaa osakkaiden metsävähennyspohjaa. Lähtökohtana on, että jokainen osakas omistaa määräosan kaikista yhtymän tiloista. Kun tilat jaetaan, tapahtuu vastikkeellinen luovutus, jossa osakkaat luovuttavat osuutensa muille annettavista tiloista ja saavat yhden tilan omistukseensa. Esimerkki: Maijan ja Matin metsätalousyhtymään kuuluu kaksi metsätilaa, joiden arvot ovat 100 000 euroa ja 80 000 euroa. He jakavat tilat niin, että ensin mainittu jää Maijalle ja jälkimäinen Matille. Tämä voidaan tehdä jakosopimuksella, jonka mukaan Maija saa 100 000 euron tilan, josta Matti luovuttaa hänelle puolikkaan, jonka arvo siis on 50 000 euroa. Matti saa 80 000 euron tilan, josta Maija taas luovuttaa hänelle omistamansa 40 000 euron puolikkaan ja maksaa lisäksi erotuksen 10 000 euroa Matille. Jaon tuloksena Maijalle kertyy metsävähennyspohjaa 30 000 euroa (60 prosenttia 50 000 eurosta) ja Matille 24 000 euroa (60 prosenttia 40 000 eurosta). Metsävähennyspohjan muodostuminen on helpompi ymmärtää, kun jako tehdään kahtena erillisenä kauppana: Maija ostaa Matin osuuden arvokkaammasta tilasta ja maksaa hänelle 50 000 euroa. Matti puolestaan ostaa Maijalta puolikkaan toisesta tilasta ja maksaa hänelle 40 000 euroa. Jos Matti ja Maija ovat lähisukulaisia, he eivät maksa jaosta luovutusvoittoveveroetu vaatii vastikkeen Metsävähennys tuo ison verosäästön. Seuraavassa kerromme miten. TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen 42 MAKASIINI 2 • 2366_.indd 42 20.2.2014 16.16
roa. Ei-lähisukulaiset sen sijaan maksavat vastikkeesta luovutusvoittoveron. Jos Maija ja Matti omistaisivat yhdessä vain yhden tilan ja jakaisivat sen kahdeksi samanarvoiseksi tilaksi, uutta metsävähennyspohjaa ei synny. ”Tosin, jos toinen osakas saa jaossa arvokkaamman osuuden ja maksaa erotuksesta hyvityksen, hyvityksen osuus kartuttaa maksajan metsävähennyspohjaa”, Sikanen selventää Yhtymän osuuksista vähennys Yhtymäosuuksien ostaminen oikeuttaa metsävähennykseen. Vähennys tosin koituu koko yhtymän, ei yksin ostajan hyväksi. Esimerkki: Sisarukset Maija, Matti ja Tiina omistavat tasaosuuksin metsäyhtymän, jonka he ovat ostaneet 120 000 eurolla, siis 40 000 euroa osakasta kohti. Yhtymän metsävähennyspohja on 72 000 euroa (60 prosenttia 120 000 eurosta). Pekka ostaa Maijan osuuden ja maksaa siitä 50 000 euroa. Kaupan jälkeen Matti, Tiina ja Pekka omistavat jokainen kolmanneksen yhtymästä. Yhtymän metsävähennyspohja kasvaa. Maijan osuus (40 000 euroa) hankintamenosta putoaa pois. Sen tilalle tulee Pekan osuus (50 000 euroa). Näin yhtymän hankintameno nousee 130 000 euroon (40 000 + 40 000 + 50 000 euroa). Samalla metsävähennyspohja kohoaa 78 000 euroon (60 prosenttia 130 000 eurosta). Pesän osuudesta ei vähennystä Metsää omistavan kuolinpesän osuuden osto ei kartuta ostajan metsävähennyspohjaa, koska osuus katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi, ei kiinteistökaupaksi. Tästä huolimatta ostaja joutuu maksamaan varainsiirtoveron, jos kauppaan kuuluu kiinteistöjä – kuten metsää. Tilanne muuttuu, jos osakas tai ulkopuolinen ostaa kuolinpesän omistaman metsätilan tai siltä lohkaistavan määräalan. Tällöin hankintameno lisätään ostajan metsävähennyspohjaan. ”Käytännössä on tulkittu myös niin, että jos metsää omistavan kuolinpesän osakas ostaa kaikki osuudet, osto oikeuttaa metsävähennykseen siltä osin kuin hankintameno kohdistuu pesän metsäomaisuuteen”, Sikanen toteaa. Kauppakirjaan on syytä merkitä, että kauppa sisältää metsäkiinteistön. Myös sen arvo on mainittava erikseen. ”Ostaja maksaa tällöin myös varainsiirtoveron kiinteistön arvosta”, Sikanen lisää. Metsävähennyksen saa metsätilan ostamisesta metsätilan vaihtokaupasta yhtymän osuuden ostamisesta Pulmallinen hallintaoikeus Esimerkiksi kaupalla tehdyissä metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa myyjä saattaa pidättää hallintaoikeuden myytävään metsätilaan. Tämä vaikeuttaa metsävähennyksen käyttöä. Ostajalle kyllä muodostuu ostohinnan mukainen metsävähennyspohja. Ilman hallintaoikeutta hän ei kuitenkaan voi myydä puuta ostamaltaan tilalta. Näin ollen hän ei myöskään pysty käyttämään metsävähennystä ennen kuin hallintaoikeus aikanaan siirtyy hänelle. Myöskään hallintaoikeuden haltija ei ole tällaisessa tapauksessa oikeutettu käyttämään metsävähennystä. ”Tällainen sukupolvenvaihdos ei ole muutenkaan suositeltava, koska ostaja ei voi rahoittaa kauppahintaa hakkuutuloilla ennen hallintaoikeuden saamista”. Yhteismetsästä ei vähennystä Yhteismetsäosuuden osto ei oikeuta metsävähennyksen tekemiseen. Tämä koskee myös tapauksia, joissa metsänomistaja luovuttaa metsänsä yhteismetsälle ja saa vastineeksi yhteismetsän osuuksia. ”Luovutettuun metsään kuuluva käyttämätön metsävähennyspohja siirtyy yhteismetsälle”, Sikanen kertoo. Uutta metsää ostava yhteismetsä on oikeutettu käyttämään metsävähennystä samaan tapaan kuin yksityinen metsänomistaja. Sikasen mukaan metsävähennystä voi käyttää vain metsätilojen kaupoissa. Näin alle kahden hehtaarin palstojen ostohintaa ei voi laskea metsävähennyspohjaan, ellei tilaa liitetä ostajan entiseen metsäkiinteistöön. ”Alle kahden hehtaarin tiloilta saatuja puun myyntituloja verotetaan tuloverolain mukaisena pääomatulona. Näin myös tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut vähennetään tuloverolain perusteella.” Seuraavassa Metsälehti Makasiinissa kerromme, mitä tapahtuu, kun metsävähennyspohjaan kuuluvia tiloja luovutetaan uusille omistajille. OTA YHTEYTTÄ NIIN LAITETAAN METSÄSI TUOTTAMAAN! 0207 860 600 info@arvometsa.fi www.arvometsa.fi ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla! 2366_.indd 43 20.2.2014 16.16
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Miten tila kannattaa myydä? Meillä on maatila, jossa on peltoa 20 hehtaaria ja metsää 25 hehtaaria. Tila koostuu kahdesta erillisestä tilasta, joissa kummassakin on peltoa. Onko sillä merkitystä, myymmekö tilan yhdelle, kahdelle vai kaikille kolmelle lapsistamme, vai myisimmekö tilan jakamattomana. Yksi mahdollisista jatkajista asuu tilan lähellä, muut kaksi kaukana. Viljelemme tilaa itse. Minkä arvoisiksi pellot ja metsät Sastamalassa Pirkanmaalla arvioidaan? Perintöja lahjaverolain 55. pykälän mukaisen huojennuksen saannin kannalta sillä ei ole merkitystä, kuinka monta jatkajaa on ja missä he asuvat, jos he jatkavat viljelyä yhtymänä. Mahdollisiin sukupolven vaihdokseen myönnettäviin tukiin jatkajien asuinpaikalla voi olla vaikutusta. Lahjoituksessa käytetään maatilan varallisuusarvoa, jota voi kysyä verottajalta. Lahjan arvoksi katsotaan 40 prosenttia maatilan varallisuusarvosta. Maatilan kaupassa käytetään maakunnallisia keskiarvohintoja tai asiantuntijan arvioon perustuvia arvoja. Kauppahinnan on oltava yli 50 prosenttia käyvästä arvosta, ettei synny verotettavaa lahjaa. Perintöja lahjaverotuksen arvostamisohjeet vuodelle 2014 löytyvät verottajan nettisivuilta. Pirkanmaalla metsän arvo on 4 100 euroa hehtaarilta ja salaojitetun pellon arvo 7 600 euroa hehtaarilta. VÄINÖ SIKANEN Mitä metsänomistaja saa tehdä? Metsälehti Makasiinissa (1/2014) käsiteltiin myrskypuita. Jutun mukaan metsänomistaja on korvausvelvollinen ympäristötukialueen myrskypuista naapurimetsään levinneestä ötökkätuhosta. Mitä tukialueen omistaja voi ja saa tehdä, jos 1) alueelle tulee myrskypuita, 2) myrskypuihin tulee kirjanpainajan iskemiä, 3) alueen yleensä yli-ikäiseen puustoon tulee muutoin kirjapainajan iskemiä? Voiko korvausvelvollisuus syntyä, jos myrsky(havu)puita on alle 10 kuutiota hehtaarilla? Ympäristötukikohteeseen kohdistuvista toimenpiteistä on aina sovittava tapauskohtaisesti metsäkeskuksen kanssa. Metsätuholaissa määritellään vahingoittuneeksi puuksi sellaiset vaurioituneet mäntyja kuusipuut, joista metsätuhoja aiheuttavat hyönteiset voivat levitä. Näitä ovat muun muassa kaatuneet puut sekä puut, joihin kirjanpainaja on iskenyt. Lain perustelujen mukaan puu, johon kirjanpainaja on iskenyt, katsotaan aina vahingoittuneeksi, vaikka muut vahingoittumisen kriteerit eivät täyttyisi. Vahingoittuneisiin puihin sovelletaan laissa määriteltyjä korjuurajoja. Korvausvelvollisuus tuhon leviämisestä on tuottamisperusteinen ja edellyttää laissa säädettyjen toimenpiteiden laiminlyöntiä. Jos laissa määritellyt korjuurajat eivät ylity, ei korvausvelvollisuutta tuhon mahdollisesta leviämisestä synny. KATI HEPOKORPI Kuka raapi mäntyä? Viime keväänä Päijänteen itäpuolelta löytyi maahan saakka parkattu pylväsmänty. Kaarnaa ei näy isompia määriä, raapimisjälkiä on kahteen metriin asti. Kovasti on työtä tehty, koska maa on mustalla mullalla. Kenen jälkiä mahtavat olla? Mistään tavanomaisesta ruokailusta ei ole kysymys. Pelkän kuvan perusteella vastaus jää kuitenkin arvailuksi – paikalta löytyneet karvat tai raapimisjälkien tutkiminen voisivat paljastaa tekijän varmemmin, joskin syy voi silti jäädä arvailujen varaan. Tekijä on joka tapauksessa ollut kookas. Sen puolesta hirvi, villisika ja karhu olisivat mahdollisia. Kahden metrin korkeudella olevat raapimisjäljet pudottavat villisian pois, ja jos ne ovat selvästi kynsien KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. laKiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. 44 MAKASIINI 2 • 2014 44 MAKASIINI 2 • 2014 2368_.indd 44 20.2.2014 16.17
Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki eivätkä hampaiden jälkiä, jäljelle jää karhu. Mutta mitä se tässä on puuhannut? Kun paikka on noinkin avoin, mieleen tulee yksi mahdollisuus: olisiko joku voinut valella männyn tyven hunajalla saadakseen hyviä kuvia karhusta? SEPPO VUOKKO Paleltuvatko juuret? Tammikuussa oli laajalla alueella läntisessä Suomessa pakkasia, mutta lunta vain vähän. Onko vaaraa, että kuusten juuria on paleltunut? Lisääntyykö kuusikoiden neulaskato ensi kesänä? Pakkaset eivät tällä kertaa uhkaa Lapin metsiä, jossa varhain satanut lumipeite suojaa puiden juuria. Toisin oli laita talvella 1987, jolloin lämpötila painui lauhan syksyn jälkeen äkillisesti –40 asteeseen. Tilannetta pahensivat talven lumettomuus ja kylmä kesä, joka hidasti roudan sulamista. Kesällä männyt varistivat paikoin lähes kaikki neulasensa. Onneksi henkiin jääneet puut kasvattivat silmuista uudet vuosikasvaimet. Muutaman vuoden päästä männyt olivat lähes entisellään. Euroopan pahin pakkastuho koettiin vuosikymmen aiemmin. Vuodenvaihteessa 1978–79 yllättänyt pakkanen tappoi tai harsuunnutti kymmeniä tuhansia hehtaareja kuusikoita ympäri Keski-Eurooppaa. Molempia metsätuhoja uutisoitiin näyttävästi ilmansaasteiden aiheuttamina, kunnes tutkimukset lopulta paljastivat totuuden. Tänä talvena juuristovaurioiden uhka on suurin Etelä-Suomen vähälumisissa kuusikoissa. Niissä maan lämpötila on voinut laskea paikoin 15–20 astetta alle nollan, jota pidetään juuristojen kriittisenä rajana. Matalajuuristen kuusten hienojuurten osittainen tuhoutuminen voi heikentää ensi kesän kasvua. Pakkasia pahemmin kuusia koettelevat kuitenkin lämpimät talvet, kevätahava, roudan hidas sulaminen ja sateeton alkukesä. Kuivuus altistaa heikkokuntoiset kuuset kirjanpainajatuhoille. KARI MIELIKÄINEN Mikä avuksi kiinnihirttävään kaasuun? Tänä talvena mukavaa raivuukeliä on riittänyt. Homma on kuitenkin käynyt hermostuttavaksi, koska sahan kaasu hirttää usein kiinni, eli saha jää huutamaan täysillä kierroksilla ja se täytyy sammuttaa. Vika ei ole poistunut, vaikka olen pitänyt sahaa yöt autotallissa. Käytän Husqvarna 345 -raivaussahaa. Kesällä se on toiminut moitteettomasti. Mitä teen? Raivaussahan kaasun hirttäminen talvella on kohtalaisen tavallinen vaiva. Ongelman aiheuttaa kosteus, joka on pääsyt vaijerin kuoren sisään. Vaijeri jäätyy pakkasessa. Kaasuläppä saadaan auki sormitai peukalokaasutuksella, mutta hento jousi ei jaksa vetää kaasuläppää kiinni. Kesällä vaijeri toimii normaalisti, olettaen ettei se ole ruostunut tai vaurioitunut. Olen koettanut kuivata vaijeria paineilmalla ja laittamalla vaijerin kuoren sisään aseöljyä, mutta heikoin tuloksin. Ainut varma korjausvaihtoehto on vaihtaa vaijeri uuteen. Vaijeripaketissa tulevat useimmiten myös pysäytinkatkaisijalle menevät johtimet. Ennen vaijeripaketin vaihtamista kannattaa perehtyä tarkasti siihen, miten vaijeri on paikoillaan. LEO SAASTAMOINEN Minne uusi vähennys merkitään? Meillä on metsätila, jonka metsävähennykset on tehty täysimääräisesti. Ostimme nyt pienen taimikkopalstan. Lisätäänkö sen arvosta laskettu metsävähennyspohja veroilmoitukseen. Voiko uutta vähennystä hyödyntää vasta kun taimikkopalstalta tulee tuloja? Uuden tilan metsävähennyspohja lisätään vanhaan ja uusi metsävähennyspohja ilmoitetaan 2C-lomakkeen kohdassa 18. Metsävähennyksiä voi sen jälkeen tehdä sekä vanhalta että uudelta metsävähennyskelpoiselta tilalta kertyvistä tuloista. Pienen lisämaan hankintahinnan täytyy olla vähintään 2 500 euroa, jotta uutta metsävähennysmahdollisuutta kertyisi. Pienin metsävähennys on 1 500 euroa, joten vähintään sen verran pitää olla metsävähennyspohjaakin. Alle 2 500 euron hankintahinnasta laskettu metsävähennyspohja jää alle 1 500 euron. Sitä voi hyödyntää vasta sen jälkeen, kun on hankittu lisää metsäomaisuutta ja metsävähennyspohjan arvo ylittää 1 500 euroa. HANNU JAUHIAINEN Mäntyä on todennäköisesti raapinut karhu. 45 MAKASIINI 2 • 2014 45 MAKASIINI 2 • 2014 2368_.indd 45 20.2.2014 16.17
TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Uusi kevytsaha Husqvarna 439 -kevytsaha on suositun 339XP-mallin seuraaja. Helppokäyttöisen sahan moottori on vaakatasossa ja painoa vain 3,9 kiloa. Hinta 345 euroa. www.HusqVarna.fi Varavirtaa metsäretkelle Brunton Torpedo on varavirtalähde, jonka voi ladata auton tupakansytyttimellä. Autossa virtalähteellä voi ladata kahta laitetta kerrallaan, maastossa sillä saa lisävirtaa vaikkapa matkapuhelimeen. Hinta 45 euroa. www.brunton.com Talviseen työntekoon Jalas 1898 Winter King on lämminvuorinen turvakenkä, jossa on korkea varsi ja leveä lesti. Valmistettu PU-pinnoitetusta nahasta. Hinta 140 euroa. www.Jalas.fi Loskakeleille Jokatherm-rouherukkasissa on irrotettava vuori. Rukkaset sopivat metsätöihin märälläkin kelillä. Hinta 25,50 euroa. www.saVotanPuoti.fi MAKASIINI 2 • 2014 46 2369_.indd 46 20.2.2014 16.20
Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatuja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Yllättävän hyvää tuottoa Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? 2386_.indd 47 20.2.2014 16.20
N ykyisin hiihto on eriytynyt menneistä ajoista kahdeksi tyystin toisistaan poikkeavaksi lajiksi. Latuhiihdoksi, jossa edetään perinteisellä tai vapaalla hiihtotavalla pitkin valmiita, raskaiden latukoneiden tamppaamaa uraa. Kapea ja kepeä suksikalusto ei mahdollista poikkeamista tältä kovalta uralta pehmeään lumeen. Edellistä ryhmää pienempi hiihtäjäjoukko etenee perinteistä umpihiihtoa metsätai eräsuksilla retkeillen. Metsäsuksien käyttö työtehtävissä on lähes loppunut, vain jokunen metsäammattilainen suuntaa enää muutaman kerran talvessa suksilla työkohteilleen. Niinpä metsäsuksien käyttö painottuu pääasiassa vapaa-ajan harrastuksiin. Yhdet eivät riitä Umpihankihiihtovälineissä on tapahtunut kehitystä moneen suuntaan. Lisänä ovat uudelta mantereelta tänne parin viime vuosikymmenen aikana kotiutuneet lumikengät. Lumikengät ovat oivat välineet lyhyisiin siirtymisiin ja työskentelyyn hangen pinnalla vaikeassa maastossa, missä käsien pitäisi olla vapaina – esimerkkinä pystykarsinta. Oman lisänsä soppaan heittää Altai Hok -tyyppiset lyhyet (100– 160 senttiä), mutta erittäin leveät (100–130 milliä) sukset. Mikään näistä tulokkaista ei kuitenkaan korvaa kunnollista pitkää metsäsuksea silloin, kun pitää edetä umpea pitemmän matkaa. Umpihankihiihdon konsepti UmpihaNkeeN Puiset metsäsukset ovat tehneet jonkinlaista paluuta viime vuosina. Parhaimmillaan ne ovat pakkasilla, mutta on muovisuksillakin omat etunsa. Vertailimme pitkiä suksia Tuntsan hangilla. TeksTi ja kuvaT ari komulainen 49 MAKASIINI 2 • 2014 49 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 49 20.2.2014 16.22
METSÄSUKSET pitkällä metsäsuksella on täällä pohjoisessa havumetsävyöhykkeellä kehittynyt vuosisatojen aikana huippuunsa. Suomen pitkä talvi on sääolosuhteiltaan kuitenkin niin moni-ilmeinen ja vaihteleva, ettei yhtä ja samaa suksiparia voi julistaa yksiselitteisesti parhaaksi metsäsukseksi. Puuterilumessa paras suksi häviää hankikelillä erilaisilla ominaisuuksilla olevalle verrokkiparille mennen tullen. Jos haluaa optimoida talvisen liikkumisensa uraston ulkopuolella erilaisissa maasto-olosuhteissa, on hyvä omistaa ainakin kahdet, ehkä jopa kolmet erilaiset ja erityyppiset metsäsukset. Näinhän on myös latupuolella. Parhailla harrastajahiihtäjillä – kilpahiihtäjistä puhumattakaan – löytyy suksikalustosta useita erityyppisiä pareja eri keliolosuhteisiin. Toisaalta metsäsuksiin ei kannata panostaa liikaa, jos umpihiihto jää muutamiin kilometreihin talvessa. Silloin riittävät marketeissa myytävät ”ämpärimuovipohjaiset” ja pitosuomuilla varustetut sukset, parhaimmillaan suksipaketin saa tarjouksissa alle 200 euron. Puusuksen paluu Muovisuksien voittokulku alkoi – kuten varttuneemmat hiihtoa seuranneet muistavat – 1974 hiihdon maailmanmestaruuskilpailuista Falunista. Siellä puusuksilla hiihtänyt Juha Mieto koki kirvelevän 53 sekunnin tappion 30 kilomerin hiihdossa muovisuksilla sivakoineelle Thomas Magnussonille. Tästä alkoi muovisuksen voittokulku. Ne syrjäyttivät puusukset laduilta seuraavana talvena ja metsistäkin vuosikymmenessä. Vain jokunen vanhemman polven erämies hiihteli vanhasta muistista puusuksilla, joiden tekijöistä kuuluisin oli paltamolainen Heikkinen. Heikkisen tekemiin kolmimetrisiin Paltamolaisiin kiteytyi suomalaisten metsäsuksien vuosisatainen perinne. Nyt puusukset ovat metsäsuksena kokeneet jonkinmoisen renessanssin. Kotimaasta löytyy ainakin kaksi kaupallista valmistajaa: Ylönen ja Vilminko, Ruotsista Tegnäs. Kaikki nämä tekevät hieman toisistaan poikkeavia puusuksia. Muovipohjaisten metsäsuksien valmistuksessa trendi on sen sijaan laskeva. Ensimmäiset todella hyvät muovisukset toi markkinoille Lahdenperä 1980-luvulla. Oikeastaan kaikkia muovisuksia pitäisi verrata Lahdenperän valmistamiin 290 senttiä pitkiin metsäsuksiin. Lahdenperä kuitenkin lopetti suksien valmistuksen, kun karhun kevätmetsästys poronhoitoalueella Lapissa päättyi 1990-luvun alussa. Tiedossa oli, että samalla suksien menekki putoaa. Järvisen suksitehdas kopioi Lahdenperän suksen ominaisuudet Lapponia-sukseensa. Järvisiä sai vielä toissa vuonna, mutta viime vuonna myös tämä perinteikäs suksitehdas lopetti toimintansa. Tällä hetkellä muovisuksien valikoima on kapea. Karhu ja Yoko valmistavat 250-senttistä metsäsuksea useammalla pohjaratkaisulla ja Peltoselta löytyy pisimmällään 270 sentin sukset. Lisäksi on vielä muutamat Virossa ja Venäjällä valmistettavat mallit. Peltosta voi verrata lähinnä Järvisen Lapponian 280 senttiä pitkään metsäsukseen. Muovipohjainen, laminoitu ja puurunkoinen muovisuksi on merkistä riippumatta erittäin kestävä, normaaleissa hiihto-olosuhteissa lähes katkeamaton. Muovisuksen monta pohjaa Alussa oli jo puhetta suomupohjasuksesta. Se on kelpo kompromissi, vaikka ei olekaan hyvä ”nyT puusukseT ovaT meTsäsuksena kokeneeT jonkinmoisen renessanssin.” 50 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 50 20.2.2014 16.22
oikein missään – ei luiston eikä pidon osalta. Etenkin kovalla kelkkapolanteella, ladulla tai tiepohjalla suomut vievät luistosta vähintään 30 prosenttia, lisänä vielä uliseva ääniefekti. Pito on lisäksi ”ohut”: pehmyessä lumessa suksi hieman pakittaa, jolloin tulee tunne lipsumisesta, jota ei sitten tulekaan. Takkalakelillä voidellun luisto-osan ja suomuosuuden vaihtuma-alueelle paatostuu herkästi lunta pohjaan kiinni. Tätä voi torjua hankaamalla alueelle luistoparafiinia. Nykyisin on saatavana metsäsuksia myös pitopohjilla, näitä valmistavat Peltonen, Karhu ja Yoko. Tai paremminkin Yoko jatkaa Karhun suksien valmistusta Kiteen tehtaallaan. Kyseessä on Yokon optigrip-pitopohjasuksi, joita saa 250 sentin pituuteen asti. Vastaavaa Peltosta on saatavilla nanogrip-pitopohjalla. Suksi on hieman lyhyt todelliseen umpihiihtoon, mutta keEräsuksiin on kehitetty myös latusuksien siteitä muistuttavia siteitä. Perinteiseen kannantauseräsiteeseen käy vain hiihtorantilla varustettu jalkine. Lähes kaikki ulkoilujalkineet toimivat Easy Grip siteen kanssa. Yli kolmimetriset Vilmingot ovat todelliset umpilumen voittajat, minkä totesi myös Pasi Kajo. a rT o ko m u la in en 51 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 51 20.2.2014 16.22
METSÄSUKSET vään hankikeleille ja urastolle oikein sopiva. Ne ovat etenkin kevyet hiihdettävät. Näitä suksia saa myös suomuja voideltavalla pohjalla. Epäilen optija nanogrip-pohjallisten suksien toimivuutta kaikissa keliolosuhteissa alkaen vesisateesta ja märästä lumesta päätyen paukkupakkasiin. Ne saattavat olla tulevaisuudessa hyvä, toimiva ja helppo pohjaratkaisu, kunhan tuotteet kehittyvät näistä ensipolven materiaaleista eteenpäin. Opettele voitelemaan Voideltavapohjaisissa suksissa pitää olla ehdottomasti sintrattu musta suksenpohjamuovi, jota käytetään myös latusuksissa. ”Ämpärimuovipohja” ei sovellu voiteluun, koska siihen voiteet eivät imeydy. Moni kavahtaa voitelun vaikeutta, mutta mitään rakettitiedettä se ei ole. Voiteluun tarvittava perusvarustus ja voiteet maksavat muutaman kympin. Iso voitelupakki täynnä voiteita on turhuutta normaalivoitelussa. Itse selviän läpi talven kaikissa keleissä 3–4 pitovoidepurkilla, parilla palalla luistoparafiinia ja samoin parilla tuubilla liisteriä lähinnä jäisiä kelejä varten. Kannattaa valita yksi voidemerkki ja opetella tuntemaan sen voiteiden toimivuudet erilaisissa olosuhteissa. Näin saa muovisukset toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla kelissä kuin kelissä. Kokeneemmilta suksien voitelijoilta kannattaa kysyä ohjeita, jos on epävarma voitelun suhteen. Sama voitelu pelaa niin ”moni kavahTaa voiTelun vaikeuTTa, Aurinko on laskenut tunturin taakse ja eräsuksitestiryhmä etenee kohden Sorsatunturin kotaa. Juuri näissä olosuhteissa ovat eräsukset siinä käytössä, johon ne ovat aikojen kuluessa kokemuksen kautta kehittyneet. Ylösen puiset sälesukset on koottu eripuulajeista. Kuvassa näkyy kärkiosan hikkorin ja keskiosan koivun sauma. Muovisuksi voidellaan normaalisti keskiosan pitoalueelta. 52 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 52 20.2.2014 16.22
latukuin metsäsuksissakin. Kaikista muovisista metsäsuksista voideltavapohjaiset ovat ylivoimaisesti parhaimmat – oikein voideltuina – niin pidon kuin luiston suhteen. Ei vain koivusta Aikoinaan suksisepät höyläsivät puusukset yhdestä ja samasta puusta. Teossa hyödynnettiin puun luontaista mutkaisuutta, jolloin saatiin valmiiksi jalkavat sukset. Paras suksipuu oli ja on edelleen koivu. Nykyään Suomessa tehdyt puusukset ovat sälesuksia, joiden valmistuksessa voidaan hyödyntää useampaa eri puulajia. Esimerkiksi Ylösen suksien kannassa ja kärjessä on käytetty koivua kovempaa hikkoria, samoin reunoissa pyökkiä. Tämä lupaa sukselle hyvää kulutusja katkeamiskestävyyttä, eli runsaasti hiihtokilometrejä. Puusuksi kuluu kärjestä ja kannasta enemmän hiihdettynä ohuemmaksi, etenkin karkealla keväthangella. Silloin kärki katkeaa herkästi törmäyksessä. Sotkamon Ohravaaralla valmistettavat Vilmingon 310 senttiä pitkät puusukset jatkavat kunniakkaasti paltamolaisten suksentekijöiden perinteitä ja ne tehdään pelkästään liimatuista koivusäleaihioista. Vilminkoja saa myös lyhyempinä 260 ja 280 senttiä pitkinä malleina. Parhaimmillaan pakkasella Puusuksien parasta käyttöaikaa on keskitalven pakkaskelit. Hyvin tervattu puusuksi luistaa pakkaslumella ja pito on erinomainen. Suksi ikään kuin napsahtaa lumeen kiinni, jolloin hiihtäjä tuntee jaloissaan suksen pidon erinomaisuuden. Siitä on helppo aloittaa uusi liuku eteenpäin. Myös puusuksien luistoa ja pitoa voi parantaa oikealla lisävoitelulla. Puusuksella pystyy hiihtämään suorilla ylös jyrkkää nousua, jota muovisuksella joutuisi jo kapuamaan haarakäynnillä. Nykyiset voiteet (esimerkiksi Vauhdin Anti-Ice) mahdollistavat puusta valmistettujen suksien toimivuuden myös takkalaja vesikeleillä. Nämä kelit ovat oikein voidellun muovisuksen vahvaa toiminta-aluetta. Märän lumen keleissä kannattaa muistaa myös suksien yläpinnan voitelu esimerkiksi suihkutettavalla silikonilla. Jos lumi takertuu suksien yläpinnalle, käy hiihtäminen raskaaksi, kun suksien paino kohoaa moninkertaiseksi. Puusuksien parasta huoltoa on tervaus. Tervaukseen käytetään suksitervaa, jota voi ohentaa tärpätillä jopa 50 prosenttia. Terva imeytetään suksenpohjaan lämmittämällä suksen pohjaa kuumailmapuhaltimella tai toholla. Tervattu suksenpohja hangataan sileäksi esimerkiksi puupalikan ympärille käärityllä huopakaistaleella. Hiihtokelien päätyttyä keväällä kannattaa ehdottomasti huoltaa puusukset perusteellisesti ja tervata ne useampaan kertaan. Tervan kuivuttua suksipari sidotaan nippuun kapula välissä – tämä säilyttää suksien jalkavuuden – odottamaan uutta talvea ja hiihtokautta. muTTa miTään rakeTTiTiedeTTä se ei ole.” 53 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 53 20.2.2014 16.22
METSÄSUKSET V ertailimme metsäsuksia Tuntsan Kairassa kunnon pakkasissa isommalla porukalla. Testissä oli mukana Ylösen 280 senttiä pitkät puusukset, Vilmingon 310-senttiset puusukset, Karhun 250-senttiset Erä-muovisukset ja Järvisen 300-senttiset Lapponia-muovisukset. Järvisten valmistus on siis jo lopetettu. Tuntsalla testiryhmän tukikohtana toimi Vaarinkehuman kämppä, jonka itäpuolella Sorsatunturi kohottaa huippunsa 628 metriin. Olosuhteet olivat metsäsuksien testaamiseen vallan erinomaiset: vaativa maasto, pakkasta 25–30 astetta ja lumi kuivaa hienorakeista pakkaslunta, siis suomalaista talvea parhaimmillaan. Lunta mitattiin kämpän läheisyydestä 75 senttiä, mutta pehmyttä puuterilunta oli hankikerroksen päällä vain 15 senttiä. Näin ollen kaikki mukana olleet metsäsukset upposivat lumeen suurin piirtein saman verran. Vilminko ykkönen Vertailtavista suksista Vilminko oli todellinen umpihangen voittaja, mikä selittyy jo muita reilusti suuremmalla kantopinta-alalla. Vilmingolla voi lähteä aukomaan huoletta umpea, suksesta se ei jää kiinni. Kannoilla seuraavat Ylönen ja Järvinen. Järvisen etu on muita notkeampi kärki, joka nousee herkästi hangenpintaan. Karhu jää armotta näiden pidempien ja kantopinnaltaan suurempien suksien taakse ummessa. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun siirrytään uralle tai hangelle, joka ei upota. Muita lyhyimpinä Karhut ovat näppärät käänneltävät ja painoltaan kevyet. Karhuilla pystyy hiihtämään kovalla pohjalla lennokkaalla potkulla vauhdikkaasti vuorohiihtoa, lähes kuin latusuksilla. Muutoin metsäsuksea kannattaa liu’uttaa pitkin hangen pintaa, näin säästyy voimaa etenemiseen, eikä se tuhlaannu suksien nosteluun. Tähän auttaa myös se, ettei suksi uppoa liiaksi, eli alla on suuren kantopinta-alan omaavat sukset. Mäki taittuu tervatulla Ylämäkeen hiihdettäessä puusukset näyttävät kyntensä. Tervatulla puupohjalla voi huoletta nousta suorilla jyrkkääkin mäkeä, tässä muovisukset jäävät peränpitäjiksi. Luiston suhteen kaikki vertailtavat sukset olivat lähes samalla viivalla. Kärjessä oli Vilminko ja Ylönen jäi viimeiseksi, mutta käytännön hiihdossa eroilla ei ole merkitystä. Metsäsukset ovat arvokas investointi, siteineen esimerkiksi pitkien Vilminkojen hinta nousee yli 500 euron. Mutta oikein hoidettuina ja käytettyinä ne kestävät vuosikymmeniä. Metsäsuksia hankkivan kannattaa aluksi puntaroida oma suksien käyttötarkoitus ja tarve tarkkaan ja tehdä hankinta sen mukaisesti. Koko ratkaisee Testiryhmässä olivat mukana Jari Huhtala, Pasi Kajo, Jenni Hämäläinen, Ari Komulainen ja Arto Komulainen. 54 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 54 20.2.2014 16.22
Suksi Leveys cm Hyötypituus Pituus Kantopinta-ala cm2 Suksi parin paino, kg Paras luisto* Karhu Erä (myös Yoko-merkkisenä) 7 237 250 1 669 3,6 85 senttiä jäljessä Järvinen Lapponia (ei valmisteta) 7 287 300 2 009 4,9 93 senttiä jäljessä Ylönen (puusuksi) 8 273 280 2 184 5,6 235 cm jäljessä Vilminko (puusuksi) 8 293 310 2 344 6,6 Vei pisimmälle *Vilminko luisti parhaiten. Kolme eri laskua jokaisella suksiparilla, paras tulos jäi voimaan. Muovisuksissa sama voitelu molemmissa suksimerkeissä, puusuksissa pelkkä terva. TESTATUT SUKSET a rT o ko m u la in en 55 MAKASIINI 2 • 2014 2350_.indd 55 20.2.2014 16.22
KOLUMNI taan vauhdittaa lisää, tarvitsee vain ottaa käyttöön maataloudesta tuttu sukupolvenvaihdoshuojennus. Tässä ei ole kyse suhdanteista eikä tarvita uutta teknologiaa. Toteutus tuntuu silti olevan aikaavievempi asia kuin uusien teknologioiden kehittäminen konsanaan. Onneksi biotalouden eteneminen ei ole tästä kiinni. mysmerkkien kera. Silti saatamme tänä vuonna saavuttaa historiallisen kultamitalisijan kansallisissa kisoissamme metsien hakkuiden ja kotimaisen puun käytön sarjoissa. Suomen metsäsuksien huolto pelaa ja pohjakuviot ovat kunnossa ainakin näiltä osin. Synkät sävyt metsäalalla juontuvat pitkälti siitä, että viime vuosikymmenien lippulaivatuote – paperi – vajoaa vääjäämättä lehtien painamisen vähentyessä. Sähköinen asiointi ja kauppa toisaalta lisäävät tavaroiden pakkaamista vauhdikkaasti. Sahoja taas vaivaa kotimaan niukka asuntorakentaminen. Joskus tilanne kuitenkin kääntyy, se on varmaa. Lisäksi julkisrakentamisessa puu valtaa alaa hitaasti, mutta varmasti. Parempaa on siis luvassa täälläkin. Tulevaisuus avaa huikeita uusia näkymiä. Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tuore katsaus nouseviin teknologioihin valottaa mahdollisuuksia tuottaa ”sellusta” vaatteita, komponentteja ja tavaroita vaikka mihin tarkoitukseen, jopa 3D-tulostuksena. Peruskauraa on se, että metsäenergian ja puuperäisten polttoaineiden markkinat kasvavat. Puun kysyntä ja metsätuotteiden vienti voi kasvaa harppauksin. L oppuhuipennuksena tuoreet tilastot paljastavat, että metsänomistus on sittenkin viiden vuoden kuluessa kääntynyt kohti suurempia tilakokonaisuuksia. Tosin hyvin pieniä, muutaman hehtaarin tiloja on entistä enemmän. Mutta vielä paljon suurempi osuus metsähehtaareista keskittyy yhä suuremmiksi tilakokonaisuuksiksi. Metsävähennyksellä lienee vissi vaikutus asiaan. Jos kehitystä haluT aloudessa on takana useita hankalia vuosia. Uutiskynnyksen ylittävät pääosin tiedot leikkauslistoista ja sopeutuksista. Nämä ovat valitettavasti arkipäivää myös metsäalalla. Niinpä Metsäntutkimuslaitoksen tuoreiden tilastojen tutkiminen palkitsee yllätyksellä: metsässä on puskettu viime vuonna mukavasti myötäiseen, vieläpä vuoden loppua kohden vauhtia kiihdyttäen. Metsien hakkuut nousivat ennakkotiedon mukaan historialliselle pronssitilalle: Suomessa on hakattu enemmän puuta vain vuonna 2000 ja huikean nousupiikin aikana 2007. Etenkin kuusen ja koivun hakkuut sekä käyttö kasvoivat, vaikka myös puun tuonti kasvoi selvästi. Metsäalan lakimuutos ei hakkuita heiluttanut. Kovin moni metsänomistaja ei pidätellyt puukaupan tekoa vuodenvaihteen yli päästäkseen kokeilemaan uuden lain mahdollistamia hakkuutapoja. Metsäteollisuudessa rattaat ovat siis käyneet monen tuotteen tuotannossa edellisvuotta reippaammin, koska puuta on kulunut. Tilastot paljastavat, että sahatavaraa, sellua ja kartonkia vietiin suunnilleen kymmenys enemmän kuin edellisvuonna. Sahatuotannossa ei vielä päästä läheskään historian huippulukemiin, mutta kasvusuunta on selvä. Myyjät ovat kiertäneet maailmaa tosissaan, sillä perinteisen Euroopan sijasta vientimaiden kärjessä komeilee useampi Afrikan maa. Suomalaisen sellun suurin yksittäinen vientikohde oli Kiina. A lkanut vuosi lupaa talousviisaiden mukaan korkeintaan häiveen paremmasta, kysyYllätys – metsä puskee myötävirtaan Metsäalan lakimuutos ei hakkuita heiluttanut. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC Ritva toivonen Kirjoittaja on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja 57 MAKASIINI 2 • 2014 57 MAKASIINI 2 • 2014 2372_.indd 57 20.2.2014 16.23
luhta V oimakkain maisemallinen lapsuusmuistoni liittyy kuun nousuun. Taloja ja puita isompi oranssi pallo kipusi peltoaukean takaa metsän yläpuolelle. Tuntia myöhemmin oli pimeää ja kirkas kuu mollotti korkealla. Se oli kuitenkin menettänyt värinsä ja kutistunut pikku kiekoksi. Jos joku olisi väittänyt kuun näkyvän samankokoisena taivaanrannassa kuin myöhemmin ylhäällä, olisin suuttunut. Tutkija tai kulmamittari väittää kuun näkyvän horisontissa jopa pienempänä kuin suoraan yläpuolella. Kun kuu pimentyy Kuu ja kuutamo kuhisevat myyttejä, mutta joskus luonnontieteilijän kuu on runoilijan kuuta kiehtovampi. Kaikilla isoilla planeetoilla on kuunsa, Jupiterilla jopa neljä. Oma kuumme on kuitenkin suurin suhteessa emoplaneetan kokoon, kolmasosa maan halkaisijasta. Epätodennäköisen sattuman seurauksena kuu ja aurinko näyttävät maasta katsoen yhtä suurilta. Aurinkoa kiertävä maa ja maata kiertävä kuu voivat osua myös samalle suoralle. Täydellisen auringonpimennyksen aikaan kuu on jostain pisteestä katMollukka taiVaalla Luonnontieteilijän, kuvataiteilijan, metsäretkeilijän tai rakastavaisten kuut ja kuutamot ovat erilaisia, mutta kaikki ne voivat yllättää. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa Jo puolikuun valossa pystyy hyvin seuraamaan ketunjälkiä pounikkosuolla. räisen tummanpunaiseksi pallukaksi. Menneinä aikoina näky oli varmasti hiukan pelottava, jos ilmiön syytä ei tuntenut. Kuu kiertää maapallon vajaassa 28 vuorokaudessa. Se, näemmekö täysivai puolikuun, pelkän sirpin tai ei sitäkään, riippuu kuun asemasta suhteessa sitä valaisevaan aurinkoon oman kierroksensa aikana. Taivaalla kuu näyttää kulkevan auringon ja tähtien vauhtia maapallon pyörimisen vuoksi. Kasvava kuu nousee jo valoisassa, mutta täysikuun mentyä ilta illalta myöhemmin yöllä. Koska kuun rata vaappuu vähän hyrrämäisesti, tästä on poikkeuksiakin. Yläpuolisen kuun painovoima nostaa valtameriin nousuveden ja kuun siirtyminen vastapuolelle aiheuttaa laskuveden. Runon ja taiteen kuu Elvis Presley lauloi surumielisestä kuusta, Olavi Virta hopeisesta ja täysikuusta. Kuu ja varsinkin kuunsilta ovat lempiväisten ystäviä. Täysikuun väitetään aiheuttavan myös rauhattomuutta ja unettomuutta. Keskiajan tarinoissa ihmissudet vaihtoivat olomuotoa ja ulvoivat täysikuun aikaan. Oululainen kuvanveistäjä Riitta Helevä tunnetaan kuutaiteilijana, jonka veistoksissoen tarkasti auringon edessä, ja auringon ulommaisin kehä kaikkine roihuineen tulee näkyviin. Auringonpimennykset ovat harvinaisia, mutta kuu pimentyy melkein joka vuosi. Kuunpimennys sattuu täydenkuun hetkellä, kun kuu joutuu maapallon varjoon. Kuu ei katoa kokonaan, mutta tummuu salape58 MAKASIINI 2 • 2014 2351_.indd 58 20.2.2014 16.24
Kuunsirpissä näkyvät asteroidien iskemät kraaterit tavallisilla kiikareilla. Kuu ja sen painovoima ovat liian pieniä ylläpitämään samanlaista kaasukehää, joka suojaa maapalloa avaruuden pommituksilta. 59 MAKASIINI 2 • 2014 2351_.indd 59 20.2.2014 16.24
luhta sa ja kokonaisissa näyttelyissä kuu voi olla kantava teema. Taiteilija itse haluaisi jo toppuutella kuuhullun roolia: ”Minä koen kiehtovimmaksi kapean kuunsirpin ja varjoon jäävän osan kuun kiekosta. En ole täyden kuun aikaan tavallista hullumpi tai unettomampi. Tykkään yksinkertaisesti katsella yötä, kuuta ja kuutamoa.” Monet retkeilijät suosivat kasvavaa kuuta, joka illan pimetessä paistaa korkealta taivaalta. Kuutamo mahdollistaa suunnistamisen tai sen valossa voi seurata tuoreita yöeläinten jälkiä. Vaara-Kainuun tai Koillismaan helmikuinen lumimetsä hohtaa kuutamoyönä niin kirkkaana ja häikäisevänä, ettei kokematon usko silmiään. Kuun pienetessä puolikkaaksi tai sirpiksi, varjot pimenevät ja talviöinen metsä käy salaperäiseksi. Puolikuusta näkee kiikareilla kraatereita ja muita pinnanmuotoja. Kapean sirpin aikaan erottuu mustaa taivasta vasten myös kuun varjoisa osa, jota valaisee maatamo, maapallon valo. Parhaan täysmaatamon aikaan kuu on silmiltämme näkymättömissä auringon suunnassa. Näköharhan selitys Minun mieltäni jäi vuosikausiksi vaivaamaan se taivaanrannan valtava kuunmollukka. Kun ryhdyin valokuvaajaksi, otin pitkällä kauko-objektiivilla kuvan horisontin isosta ja ylätaivaan pikkuisesta kuusta. Vastoin omien silmien todistusta filmiruudulla jälkimmäinen oli todellakin hitusen suurempi. Taivaanlaen kuu on maapallon säTäysikuun väiTeTään aiheuTTavan myös rauhaTTomuuTTa ja uneTTomuuTTa. 60 MAKASIINI 2 • 2014 2351_.indd 60 20.2.2014 16.24
teen verran lähempänä katsojaa. Vähitellen ymmärsin näköharhan idean. Taivaanrannassa vertasin kuuta kilometrin päässä sojottaviin puihin ja latoihin, ylhäällä kuvittelin sen kolmessakymmenessä metrissä olevan ruokalautasen kokoiseksi. Lapinpöllö pyytää myyriä ensisijaisesti mestarillisen kuulonsa varassa. Kuu ja kuutamo voivat olla osa lapinpöllön elämää, mutta hyvin se pärjää kuuttominakin öinä. Joskus Venus ja kuunsirppi kohtaavat ja kuun varjopuoliskossa näkyy korostetun kirkas ”maatamo”. 61 MAKASIINI 2 • 2014 2351_.indd 61 20.2.2014 16.24
ENNEN & NYT TeksTi Hanna LeHTo-isokoski kuvaT erkki närä Kuusi pois kuivilta kankailta” oli yksi metsätalouden iskulauseista 1950-luvulla. Siitä innostui myös nuori metsänhoitaja Erkki Närä. Hänen kotitilansa maihin Vetelin Lammasojankylällä kuului 1,5 hehtaarin metsäala, joka kasvoi huonokuntoista kuusta. ”Ja joukossa muutama koivunräippä”, Närä muistelee. Syksyllä 1958 metsänhoitajaharjoittelijan kalenterissa oli kuukausi vapaata, joten tuumasta toimeen! Närä hakkasi puut käsipelillä naapurin miehen, ikänsä metsätöitä tehneen Paavo Ämmänkosken kanssa. Sitten Ämmänkoski ajoi puut tienvarteen. Seuraavaksi miehet istuttivat männyntaimet tilalle. Ne oli kasvatettu tarhalla osuuskauppasiemenestä. Sillä tavalla nimitettiin yleisesti siemeniä, jotka olivat peräisin kävynkeruukampanjoista. Kävyt oli tietysti otettu, mistä oli parhaiMänty paransi maan erkki närä istutti huonojen kuusten tilalle männikön. nyt mäntyjen alta kohoaa hyvä kuusikko. ten saatu, vaikka räkämänniköistä. Istutuksia täydennettiin seuraavalla vuosikymmenellä taimilla, jotka Närä siirsi metsään tien varresta. Siihen aikaan pientareita ei parturoitu yhtä tehokkaasti kuin nykyään. Koska puiden perimä oli mitä oli ja paikka liian kostea männylle, kuvassa vuodelta 1977 näkyy hyvin oksaisia puita. Ei ollut kasvun vauhdissakaan hurraamista. Seuraavien 20 vuoden aikana männikköä harvennettiin kaksi kertaa. Vuoroviljely toimii Niin vain hyvä hoito ja aika tekivät tehtävänsä. Vuonna 2005 männikössä oli puuta 150 kuutiometriä hehtaarilla ja omistaja tyytyväinen – aikanaan palsta oli siirtynyt perinnönjaossa Erkki Närälle. Närän tytär valokuvasi isänsä ja oman tyttärensä metsässä. Pian sen jälkeen puustoa harvennettiin kolmannen kerran. ”Tuli oikein hyvää tukkia.” Karvaisimmilta näyttäneitä mäntyjä poistettiin ja parhaat jäljelle jääneet pystykarsittiin. Metsässä on vielä 40–50 kuution verran hyvännäköisiä ylispuumäntyjä, jotka kaadetaan viiden vuoden sisällä. Puulaji on vaihtumassa luontaisesti männystä takaisin kuuseksi. Tällä kierroksella kuusikko näyttää hyvävoimaiselta. ”Maaperä parani, kun siinä välillä kasvatettiin mäntyä. Metsässä toimii samantyyppinen vuoroviljely kuin pelloillakin”, Närä sanoo. 1977 onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Erkki Närän kuvissa taimikko on vuodelta 1977 ja sama paikka tasan 20 vuotta myöhemmin. Närä ja tyttärentytär Veera Bilaletdin halaavat tukkipuuta 2005. 1997 2005 62 MAKASIINI 2 • 2014 2371_.indd 62 20.2.2014 16.25
Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.fi Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaus kannattaa M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A TIL AUS KANN AT TA A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. 2382_.indd 63 20.2.2014 16.26
tapion pöydältä H erneet ja pavut ovat vanhimpia viljelykasveja. Niitä on syöty jo tuhansia vuosia. Papukasveissa on hyvää valkuaista, paljon kuituja ja ne antavat runsaasti energiaa. Herneistä on tehty varsinkin keittoruokia. Lounais-Suomessa hernettä kutsuttiin pavuksi ja keittoa sopaksi, joten ruoasta tuli papusoppa. Karjalassa sitä kutsuttiin papurokaksi tai liharokaksi. Hernesoppa on ollut paitsi yleinen arkiruoka myös suosittu talkooja pitoruoka, jota Karjalassa syötiin varsinkin hautajaisissa. Hautajaisrokan tarjoaminen oli niin vakiintunut tapa, että kuolemansairaasta voitiin sanoa: Joha hää voip koht rokan antaa . Sopan keitti erityinen rokkaemäntä. Hernesoppaa on syöty myös laskiaisruokana. Katolisena aikana laskiaisesta alkoi 40 päivän paasto, joka päättyi pääsiäisenä. Ennen paastoon laskeutumista syötiin sorkkarokkaa, jossa oli runsaasti rasvaista sianlihaa. Keittoon varattiin hyvissä ajoin siansorkka jokaista syöjää kohden. Sorkan luut säästettiin taikoja varten. Kustaa valitsi soppapäivän Keskiajalta lähtien hernesoppaa on syöty perinteisesti torstaisin. Perjantai oli paastopäivä, jolloin ei saanut syödä lihaa. Siksi torstaisin syötiin tukevaa ruokaa varastoon. Erään tarinan mukaan Kustaa Vaasa oli kyllästynyt ainaiseen hernesopan syömiseen ja määräsi, että sitä syötäisiin vain torstaisin. Ruotsalaiset ovat keksineet tavalle toisenkin selityksen: muinaisskandinaavit olivat pyhittäneet herneet ukkosenjumala Torille, joten herneitä syödään Torin päivänä eli torstaina (torsdag). Ehkäpä tarina on saanut alkunsa herneiden suolistossa aiheuttamasta ukkosenjyrinästä. Torstai on yhä monessa paikassa hernesoppapäivä, esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla, mutta ei välttämättä joka viikko. Suomen armeijassa torstai on ollut Ruotsin vallan ajoilta saakka rokkapäivä. Klassikkopurkki Turusta Suomessa hernesoppa tehdään vihreistä herneistä, Ruotsissa keltaisista. Saksassa siihen laitetaan makkaraa ja porkkanaa. Meillä hernesopan tärkeimmät ainesosat ovat olleet herneen lisäksi suolattu tai palvattu liha, sipuli ja maustepippuri. Jotkut lisäävät siihen porkkanaa ja jotkut sinappia. Monet tekevät maukkaan hernesopan alkuvuonna joulukinkun tähteiksi jääneistä rasvoista ja luista. Metsästäjät laittavat keittoonsa tietysti riistalihaa ja -luita. Lihaton hernesoppa sopii taas hyvin kasvissyöjille. Jalostajan purkkihernesoppaa on tehty Turussa vuodesta 1952 lähtien. Se ei ole vientituote, sillä joka maalla on omat hernesoppansa. Se on kuitenkin suomalaisten klassikkoruoka. Jalostajan purkkisopan myynti huipentuu laskiaiseen, joten menekkiin varaudutaan tehtaalla tekemällä marraskuusta alkaen pidempää työviikkoa. Papusopan jälkiruokana on perinteisesti ollut pannukakku. Koska molemmat ovat melko tukevia ja hiilihydraattipitoisia ruokia, voi jälkiruoaksi valita pelkästään karpalokiisselin maidon kera. TorsTai on rokkapäivä Laskiaispöytään sopii perinteinen riistarokka. Sen jälkeen maistuu perunapannari tai kevyempi karpalokiisseli. TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos 64 MAKASIINI 2 • 2014 2387_.indd 64 20.2.2014 16.27
LaSkiaiSen riiStarokka 3 l veTTä 500 G HerneiTä 500 G riisTaliHaa luineen 150 G palvaTTua sianliHaa (pekonia) 4–5 porkkanaa 3 sipulia 4 valkosipulinkynTTä 1 rkl suolaa, ripaus MausTepippuria 3 laakerinleHTeä yrTTiMausTeiTa (MeiraMia, TiMjaMia, lipsTikkaa) liota herneitä vedessä yön yli. kaada vesi pois. laita isoon kattilaan vesi, herneet, paloiteltu riistaliha ja luut sekä mausteet. keitä vähintään tunti. lisää pilkotut sipulit ja porkkanat. keitä edelleen tunti pari. Mitä kauemmin hernesoppaa saa hautua, sitä parempi siitä tulee. Maista ja lisää tarvittaessa suolaa. PerunajauhoPannukakku keiTä: 1 l kevyTMaiToa 1 dl HelMi-perunasuuriMoiTa Tai perunajauHoja lisää: 1/2 Tl suolaa 1–2 dl kevyTMaiToa 3 Munaa noin 1 dl veHnäjauHoja 1 rkl kauraleseiTä perunajauhopannukakku tehtiin pula-aikana itse tehdyistä perunajauhoista. siihen voi käyttää Helmi-perunasuurimoita tai perunajauhoja, jotka kuumaan nesteeseen lisättäessä jäävät sopivan kokkareisiksi. vispaa jauhot kiehuvaan maitoon, keitä muutama minuutti ja anna hautua 10 minuuttia. varo ettei seos pala pohjaan. jäähdytä. lisää muut ainekset seokseen. voitele uunivuoka ja kaada taikina siihen. paista 200 asteessa noin 45 minuuttia. karPaLokiiSSeLi 4 dl karpaloiTa 1 l veTTä 1 dl Hunajaa 4–5 rkl perunajauHoja keitä karpaloita vedessä kunnes ne rikkoontuvat. liota perunajauhot tilkkaan kylmää vettä ja lisää nesteeseen vatkaten. anna seoksen pulpahtaa pari kertaa. lisää hunaja. korjaus Tammikuun Makasiinin talkkunarunebergien ohje oli virheellinen, siitä puuttui 2 desilitraa vehnäjauhoja, jotka taikinaan vielä tarvitaan. pahoittelemme virhettä. 65 MAKASIINI 2 • 2014 2387_.indd 65 20.2.2014 16.27
LUKIJALTA S euraan Metsälehteä, josta luen aina J. Ketolan ja J. Sirolan kolumnit. Nyt V. Sikasen veromuutosehdotukset ja professori J. Uusivuoren kirjoitus Metsälehti Makasiinin tammikuun numerossa herättivät minut. Onko todella näin, että metsäverotusta pyritään uudistamaan kaikkien näiden vero-iltojen ja metsävero-oppaiden jälkeen. Lähden nyt hieman tyypittelemään metsänomistajia. Metsälehdessä usein kirjoittavat henkilöt kuuluvat mielestäni seuraavaan metsänomistajaluokkaan. Heillä on metsänomistajina Halua (H), Kykyä (K), Aikaa (A) ja Rahaa (R). Jos joku Metsälehden kirjoittaja ei omista metsää, hän ei kuulu tähän joukkoon. Muilla Metsälehden kirjoittajilla on varmasti Halua ja Kykyä. Heiltäkin voi puuttua Aikaa tai Rahaa, mutta ongelmat ajan ja rahan kanssa liittyvät suoraan itse asiaan eli Metsään ja heillä on varmaan mahdollisuus ongelmiaan ratkaista. Lisäksi voidaan ottaa esimerkkinä Metsälehdessä esiteltyjä kovan luokan ammattilaisia. On maatilaa ja metsää, on alan koulutusta, halua ja kykyä. Lisäksi on jatkaja (J), joka pääsee 3-vuotiaana traktorin koppiin. Hyvä niin. Onnea teille kaikille A-luokan metsänomistajille. Sitten on meitä muita metsänomistajia. Maaseudulta tiedän aktiivisen maanviljelijän, joka toimii monella alalla ja kävelee kuitenkin mieluummin toisten metsissä vapaa-aikanaan, koska omissa metsissä kävely aiheuttaa stressiä. Eli kiirettä pitää maataloustöissä. Ja sitten me etäiset metsänomistajat. Oma metsäetäisyyteni on sellainen, että metsätyöpäivän jälkeen olisi vaarana nukahtaa rattiin, mutta myrskytuhoja voi helposti käydä päivässä katsomassa. Nollasta liikkeelle Ensin se Halu. Jos tulevalle metsänomistajalle syntyy Halu Terveiset tavalliselta metsänomistajalta Ku vi tu s JP A h o n en 66 MAKASIINI 2 • 2014 2374_.indd 66 20.2.2014 18.57
ennen kuin hän omistaa metsää, voi se olla jopa tyhmää. Kateellinen sukulainen tulee ja nappaa metsän tai tulee jokin pakottava muu syy ja metsänomistajuuden alkupääoma menee si?vusuun. No, kovasti haluava ostaa tietysti ensimmäisen oman metsäpalstansa. Meille muille syntyy Halu sinä kauniina päivänä, kun allekirjoitamme paperit ja huomaamme olevamme metsänomistajia. Omalla kohdallani metsänomistajuus syntyi nopeasti, perhekuntamme pelinappuloiden siirrolla ja verojen maksulla. Kukaan ei ollut Sikasesta koskaan kuullutkaan, muuten häneltä olisi kysytty neuvoa. Sain miettiä yön yli ostanko, kun vanhalta sukulaiselta hiipui Halu, puuttui Jatkaja ja Kyvyt liittyivät pinta-alaverotukseen. Sitten se Kyky. Lähdin nollasta, olin metsätaidoton ja kasvintunnistamaton. Koulussa meille opetettiin ekosysteemejä eikä kerätty kasveja. Korkeakoulututkintoja minulla on, mutta ne eivät liity metsiin. Meidät on kyllä tunnistettu. Saan Metsälehden lisäksi parhaimpana viikkona viisi muuta metsäalan julkaisua, joissa kaikissa kirjoitetaan kutakuinkin samat asiat. Vero-ohjeet helmikuussa. Taimien istutus toukokuussa. Taimikonharvennusta aina. Sahan huoltoa kesäisin. Puukauppakin pitäisi ehtiä synnyttää syksyllä. Veroja olen opetellut joka helmikuu ja se on ihan mukavaa. Peruslaskutoimitukset ja prosenttilasku tarvitaan, mutta muuten laskutaidolla ei tee mitään. Metsäverotus kuten muukin verotus noudattaa valtaisaa omaa mystiikkaansa, joka pitää vain opetella. Tänä vuonna kirjataan tämä tulo tähän ruutuun ja sitten, miten olikaan niiden mhy:n hankintakauppojen merkintä? Yksi helmikuun viikko vietetään vero-ilmoituksen parissa itse opiskellen. Aina on löytynyt jokin pieni virhe, vaikka luuli jo olevansa valmis, mutta kaikki laput ja liput ovat järjestyksessä ja tallella ja ilmoitukset menneet läpi. Haussa vapaa viikonloppu Taimien istutus on edennyt siitä ajasta, kun uskollinen opettajani – mhy:n neuvoja – näytti mikä on pottiputki ja mihin kohtaan kuusen taimet nyt laitetaan. Nykyisin istutus etenee näin. Taimet tilattu, maa muokattu. Jo huhtikuussa ryhdyn vahtaamaan perheeni kalenteria: muistakaa pitää nyt toukokuun viikonloput tyhjinä! Sitten eräänä kauniina toukokuun päivänä tulee puhelu. ”No ny ne taimet on tullu, mihis tuodaan. Viikon verran pitäis sulaa varjossa.” Minä mestarina. ”Viekää ne taimet sinne ja sinne ja ai mukavaa, saanko muutaman ylimääräisen pottiputken ja istutusvakan. Kiitos.” Sitten hälytystekstarit ja WhatsAppit käyntiin, että löydämme yhteisen viikonlopun. Seuraavana päivänä singahdan nostelemaan taimilaatikoita varjoon. Loppujen lopuksi neljä akateemista ihmistä saa kuin saakin viikonloppuna maahan kaikki taimet. Sää on kaunis ja kaikilla hauskaa eikä maksanut mitään. Kivaa muuten, paitsi että kyllä meillä B-luokan metsänomistajilla saattaa olla muutakin menoa toukokuussa. Harrastukset tulee karsia, mutta minullahan on Halu. Kaiken voi toki teettää kalliina työnä, mutta Halun lisäksi tarvitsisin metsästäni hieman Rahaa ja tämä on helppo säästökohde. Kuudelta metsään Raivaussahan käytöstä olen oppinut paljonkin. Esimerkiksi metsään ei saa mennä raivaussahan kanssa kesälomalla heinäkuussa kello 10. On jotenkin epämuodikasta tulla parin tunnin päästä läpimärkänä raivaustamineissa tielle ja törmätä sirkeisiin kesälomalaisiin urheiluasusteissaan päiväkävelyllä. Muutenkin sahaaminen kannattaa tehdä muulloin eikä silloin, kun muut nauttivat aamusitrusteetään kuistilla päivän lehteä selaten. Kuudelta aamulla mettään on hyvä sääntö, mutta sitten ovat vielä ne muut kesän työt. No, raivaaminen pitää tehdä muulloin, mutta B-metsänomistajalla voi olla palkkatyötä muulloin. Puukauppa tapahtuu näin. Väen vängällä metsäasiantuntijan kanssa löytyy toukokuussa kaksi tuntia, jolloin käymme yhdessä katsastamassa akuuteimmat hoitokohteet ja mahdolliset hakkuukohteet. Syksyllä tulevat koneet. Olisikohan monta vuotta sitten ollut jokin kilpailutus muutaman tarjouksen kesken, joista mhy valitsi sopivan. Sen jälkeen on ollut sekavaa. Taimikonhoitoa on tehty ja eräs myrsky sotki kuviot vuodeksi. Kaatoi kasvatushakkuun jälkiä, koneita odoteltiin puoli vuotta metsään, asiantuntija meni vuorotteluvapaalle oikeutetusti. Nyt olen tehnyt sen perisynnin. Myyn puuta yhrelle virmalle! Voi minua tuhoon tuomittua. Kävi niin, että virmankin asiantuntija oli läpeensä kiireinen, mutta aika löytyi, hakkuut suunniteltiin ja koneet tulivat metsään, ihmeellistä. Lisäksi olen tehnyt muutakin syntiä, minulla on nykyisin yhren virman verkkometsäsuunnitelma ja metsäveromuistiinpanot. Uskaltaako enempää kertoa. Myyn varmaan toivottomaan alihintaan kaiken puuni, hyötynä on vain se, että homma tulee hoidettua. Kaksi henkeä ehtii metsään kerran vuodessa, kun varataan aika puoli vuotta etukäteen. Koneet tulevat, puu viedään pois ja tilille tulee rahaa. Raivaussaha koukuttaa Minulla on siis edelleen tallella Halu. Kykyni kehittyvät pikkuhiljaa, koska niin haluan ja osaan oppia aikuisenakin. Osaatko sinä opiskella kokonaan uutta alaa keski-iässä? Aikaa olen järjestänyt enemmän syyllistymällä osa-aikatyöhön, jossa viisi päivää viikossa raatavat naiset katsovat yrmeästi minua. Olen ruskettunut ja voin hyvin, kuten Sirola jaksaa kirjoittaa. Siihen raivaussahan seitsemän kilon painoon vyötäröllä metsän keskellä jää kummasti koukkuun. Raha sen sijaan on ongelma nyt, muttei ehkä aina. Metsänomistajuus näin B-luokassa on aika rankkaa. Se vaatii työtä ja sulkee pois monta muuta harrastusta ja rahatkin uppoavat nopeasti vakuutusmaksuihin ja metsänhoitoon. Jos uudistatte ja tutkitte metsäverotusta, niin ottakaa joskus tällaisia B-luokan esimerkkejä myös. Aika on meillä se tiukin tekijä ja todennäköisesti selittää, miksi puu ei liiku ja taimikoita ei tule hoidettua. Toivoisin, että minun seitsemän helmikuista viikkoani verojen opettelun parissa eivät menisi aivan hukkaan, jos verotuksessa kaikki laitetaan uusiksi. nAisMetsänoMistAJA 7v ”On JOTenKIn epämUOdIKAsTA TULLA pArIn TUnnIn pääsTä LäpImärKänä rAIvAUsTAmIneIssA TIeLLe JA TörmäTä sIrKeIsIIn KesäLOmALAIsIIn.” 67 MAKASIINI 2 • 2014 2374_.indd 67 20.2.2014 18.58
lukijalta J atkuvan kasvatuksen tavoitteena on pitää metsämaa peitteisenä ja puusto eri-ikäisenä, jolloin samassa metsikössä kasvaa sekaisin puuston kaikki ikäluokat taimesta tukkipuuhun. Toinen tavoite on kohdistaa hakkuut valtaosin tukkipuihin ja samalla pyrkiä uudistamaan metsä luontaisesti paikalla kasvavan puuston siementämänä. Aloitusvaiheessa tähän soveltuvia metsiä on eteläisessä Suomessa vähän. Perimmässä pohjoisessa, karuilla mailla niitä on, mutta siellä vähäinen hakkuukertymä ja pitkät lähikuljetusmatkat tekevät toiminnan kannattamattomaksi. Tukkipuustoon kohdistuva hakkuu ei onnistu nuorissa kasvatusmetsissä – ei ainakaan lähivuosina. Jäljelle jäävät varttuneet 50–70-vuotiaat metsät, joissa puustoa on hehtaarilla 200–350 kuutiota, runkoluku 400–600 tukkipuuta ja kasvu 10–15 kuutiota hehtaarilla, viljavimmilla mailla tätäkin enemmän. Tasaikäisen, varttuneen metsän ensimmäisessä yläharvennuksessa puustoa poistuu 50–100 kuutiota, runkolukua 100 – 150 puuta hehtaarilta. Puuston kasvu putoaa kolmanneksen, mutta koska hakkuu kohdistuu metsikön paraskasvuisiin puihin, kasvu voi heiketä jopa 40 prosenttia. Taimettumista ei hakkuun jälkeen tapahdu, ellei tehdä pienaukkoja. Niihinkään ei taimia synny merkittävässä määrin muualle kuin aukkojen keskelle tiheän reunapuuston varjostuksesta johtuen. Kutsu kirjanpainajille Toinen yläharvennus voidaan tehdä 10–15 vuoden kuluttua. Tällöin metsän puusto on kasvanut lähelle aloitustasoa, mutta runkoluku on tietysti se, mihin hakkuun lopussa jäätiin. Toisessa yläharvennuksessa puustoa voi poistua lähes sama määrä kuin ensimmäisessä hakkuussa, mutta sen jälkeen metsä on jo todella harvaa ja puuston hehtaarikasvu pudonnut merkittävästi. Hakkuun jälkeen metsikkö voi puuston harvuudesta johtuen taimettua luontaisesti – jos olosuhteet muuten ovat otolliset. Kolmannessa harvennuksessa – jälleen 10–15 vuoden kuluttua, noin 40 vuotta jatkuvan kasvatuksen aloituksesta – metsän puusto on jo niin harvaa, että sen hakkuukertymät romahtavat, sillä uusia tukkipuita ei ole voinut syntyä. Kuusikoissa tilanne voi olla katastrofaalinen. Kuusissa on samanaikaisesti 5–8 vuoden neulaset, jotka menestyvät hyvin vain samanlaisissa olosuhteissa, missä ne ovat syntyneet. Suurimpien puiden poistuma aiheuttaa voimakkaan valonmuutoksen, minkä takia varjostettujen kuusten neulaset ruskettuvat. Seurauksena on yleensä kuusten kuoleminen pystyyn. Lisäksi tulee suurella todennäköisyydellä runsaasti tuulenkaatoja, mikä heikentää entisestään metsän terveydentilaa. Nyt ollaan tilanteessa, joka on kuin kultaisissa kehyksissä kirjanpainajille viestitetty kutsu: voitte tulla, häähuone on valmistettu. Voidaan tietysti sanoa, että kuusikko ei sovi jatkuvaan kasvatukseen. Ei sovi – mutta kuusi on puolivarjopuuna se puulaji, joka taimettuu alueelle – jos taimettumista yleensä tapahtuu. Valtaako vattu? Jatkuvassa kasvatuksessa syntyy luontaista taimiainesta – jos syntyy – hehtaarille muutama sata tai ehkä kymmeniä tuhansia. Voi käydä niinkin, että heinäja ruohokasvillisuus estävät taimettumisen lähes kokonaan. Kun maapohjan valtaa vattu ja viljavimmilla paikoilla harmaaleppä, on jatkavalla metsänomistajalla ”naurussa pitelemistä”. Kuluneiden neljän vuosikymmenen aikana on aloituspuusto ikääntynyt ja sen kasvu taantunut. Usein on jatkuvan kasvatuksen aloittajakin siirtynyt jatkamaan työtään suureen tuntemattomaan. Hänelle on tänä aikana aiheutunut metsän kasvun menetystä Jatkuva kasvatus tulee kalliiksi Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.? Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi Tietoa metsästä. www.metsakustannus.fi 100–200 kuutiota hehtaaria kohti, joten kalliiksi on tullut. Vaihtoehtona olisi ollut kasvattaa puusto 10–15 vuodessa 400–500 kuutioon hehtaarille ja laittaa uudistamiseen 1 200 euroa, mikä olisi saatu jo 2–3 vuoden kasvatuksella. Menetystä lisää todennäköisyys, että hän on joutunut myymään puunsa selvästi samanikäisen metsän puita halvemmalla. Eihän voida olettaa, että korjuuyrittäjä kerää puut laajalta alalta samalla taksalla kun aukosta. Jatkavalle metsänomistajalle lankeaa vielä suurempi lasku. Hän saa metsän, jossa puustoa on ehkä 100 kuutiota hehtaarilla, sekin kasvunsa menettänyttä. Taimikko – mikäli sitä on syntynyt – on eri-ikäistä, eripituista ja ryhmittäistä. Taimikonhoitoa tarvittaisiin, mutta onko enää raivaussahan käyttäjiä? Vaikeutta lisää vielä jäljellä olevan puuston poisto. Kun neljän vuosikymmenen saldo ynnätään, voi vain todeta, että jatkuva kasvatus on tullut kalliiksi. AArrE SyrJäNEN METSäNKASVATTAJA yLi 60 VUoTTA Toisin kuin Metsälehdessä 3/2014 kirjoitettiin, CrossLam Kuhmo -tehtaan perustajan nimi on Juha Virta . Oikaisu Ilmoita Metsälehti Makasiinissa Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 jarmo.rautapuro@ metsakustannus.fi 68 MAKASIINI 2 • 2014 2376_.indd 68 21.2.2014 19.32
MiKä oli Mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 20. maaliskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoksi arvomme kolme kirjaparia. Paketti sisältää kaksi kätevää opasta Suomen puut ja pensaat sekä Sata sammalta. Mistä pidit? ViiMe nuMerossa eniten ääniä sai veroilmoituksen täyttämiseen opastava artikkeli ”Näin se sujuu”. Palkinnoksi arvotun reppujakkaran voitti Seppo Hella Uudestakaupungista. Kiitos kaikille palautteenantajille! Metsäalan perustutkinto Metsuri-metsäpalvelujen tuottajan työkohteita ovat talousmetsien lisäksi taajamametsät, ulkoiluja virkistysalueet, kansallispuistot sekä luonnonsuojelualueet. Hämeen ammatti-instituutti järjestää samaan aikaan valtakunnallisen yhteishaun kanssa oppilaitoskohtaisen erillishaun hakijoille, joilla on jo aikaisempi tutkinto. Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hakuaika 1.6.–16.8. Koulutus alkaa syksyllä 2014 Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi. Metsätalouden koulutus Evon metsätalouden koulutus on profiloitunut metsävarojen suunnitteluun ja hoitoon sekä metsäyrittäjyyteen. Metsätalousinsinööri toimii korjuutai ostoesimiehenä, metsätai luonnonvarojen suunnittelijana, energiapuuneuvojana tai muissa metsäalan asiantuntijatehtävissä. HAMKissa opiskellaan syksystä 2014 alkaen moduuleissa. Moduulien käytännönläheinen ja toiminnallinen opiskelutapa tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Huom, koulutus Hämeenlinnassa. Tutkintonimikkeitä myös agrologi, hortonomi ja ympäristösuunnittelija (ylempi AMK). www.hami.fi www.hamk.fi/metsatalous E Evolla sijaitsee yksi Etelä-Suomen suurimmista yhtenäisistä metsäalueista, josta metsäopetuksen käytössä on noin 2000 hehtaaria. Evon metsäosuuskunta tarjoaa mahdollisuuden tehdä oikeita töitä – oikeassa yrityksessä jo opiskeluaikana. Evon alueella on myös monipuolista tutkimusja koetoimintaa, jolla on huomattava merkitys alan koulutukselle. EVONmetsaopetus KOULUTUSTA 69 MAKASIINI 2 • 2014 2376_.indd 69 21.2.2014 19.32
70 VUOTTA 8.3. Tapani Honkanen, metsänhoitaja, Kerava (perhepiirissä) 12.3. Reijo Mattila, toimitusjohtaja, metsänhoitaja, Lahti (matkoilla) 60 VUOTTA 9.3. Toivo Mäki, Otso Metsäpalvelut, Pohjois-Pohjanmaa, Haapaveden metsäpalveluesimies, Haapavesi (matkoilla, ei juhlia) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MeRKKIPäIvIä Maaseutuammattiin ry MMM, MH Niina Mäntyniemi, 39, on nimitetty Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtajaksi 1.2. alkaen. Lisäksi hän toimii osa-aikaisesti MTK-Pohjois-Savon ja MTK-Etelä-Savon maaseutunuorten asiamiehenä. S.G. Nieminen Oy/ SGN Group -konserni S.G. Nieminen Oy:n toimitusjohtajaksi on 1.2.2014 alkaen nimitetty MMM, agronomi Heikki Seppälä. Hän on toiminut SGN Groupissa eri tehtävissä yli 20 vuotta vastaten viimeksi uuden liiketoiminnan luomisesta uusiutuvan energian ympärille. Vapo Oy Vapon nykyinen talousjohtaja Jyrki Vainionpää KTM (37) on nimitetty yhtiön operatiiviseksi johtajaksi 1.4.2014 alkaen. Yhtiön uudeksi talousjohtajaksi ja johtoryhmänjäseneksi on nimitetty KTM Suvi Kupiainen 1.4. alkaen. NIMITyKSIä Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 13.3. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 2”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIRISTIKKO 2 Palkinnot Makasiinikryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Esko Kiuru, Siikainen, Reijo Laukkanen, Pariisi ja Pekka Pulksten, Mäntsälä. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2014 – ??/?? 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 1, oikea ratkaisu 2377_.indd 71 21.2.2014 19.33
PILKKEITÄ TeksTi seppo Vuokko kuVa Jorma peiponen Munasta kuoriutuva perhosen toukka on perin pieni aikuiseen perhoseen tai aikanaan koteloituvaan toukkaan verrattuna. paino kasvaa toukkavaiheen aikana satoja tai jopa tuhansia kertoja suuremmaksi. Hyönteisten iho on samalla niiden tukiranka. se muodostuu kitiinistä, proteiinipolymeeristä, joka on hyvin kovaa ja kestävää, verrattavissa monilta ominaisuuksiltaan kasvien tuottamaan selluloosaan. kova kuori suojaa ja antaa riittävän tuen lentolihaksille. aikuiset hyönteiset eivät enää kasvakaan, kaikki eivät edes aikuisina syö mitään. Toukkien ihoksi samanlainen kitiinipanssari ei sovi. sekin muodostuu kitiinistä, mutta on ohuempi ja rakentunut löyhemmin. alun perin toukan nahka on myös väljä: siinä on kasvunvaraa kuten entisaikoina lasten vaatteissa. Toukan kasvaessa nahka kiristyy ja hiukan venyykin, mutta rajansa silläkin. uusi puku on saatava. se syntyy vanhan nahkatakin alle, entistä suurempana, vahvasti poimuttuneena ja kaikkine karvoineen ja muine lisäkkeineen. kun se on valmis, toukka lakkaa syömästä, repäisee takkinsa – repeämä syntyy yleensä niskaan – ja irrottaa vanhan nahkansa kiemurtelemalla. Joskus uusi asu on aivan erilainen kuin entinen, useimmiten kuitenkin samaa kuosia. kuvassa silmäiltayökkösen toukka on juuri luonut vanhan nahkansa. Takin kanssa samaan aikaan on vaihtunut purukalustokin, joten toukka joutuu odottelemaan leukojensa kovettumista ennen kuin voi aloittaa taas syömisen. iltayökkösten toukat ovat karvaisia ja varoittavat jo räikeillä väreillään lintuja koskemasta niihin. siksi toukka voi vaihtaa asunsa näkyvästi ravintokasvinsa lehden yläpinnalla. useimpien muiden perhosten toukat piilottelevat lehden alla tai kasvin varrella silloin kun eivät ruokaile. nahanluonteja on perhostoukilla tavallisesti 3–5, ja viimeisessä toukkanahan alta paljastuu kotelo. kotelossa toukan sisäinen rakenne hajoaa lähes kokonaan ja muuttuu aikuisen elimistöksi. Puhdas paita käyttöön Silmäiltayökkösen toukka on juuri heittänyt vanhan paitansa pois ja vaihtanut sen puhtaaseen, ja mikä tärkeintä, entistä suurempaan pukuun. Metsälehden lukijamatka suuntautuu pohjois-italiaan Trentinon vuoristomaisemiin 29.9.–4.10. majapaikkamme on pienessä kylässä Val di nonin laaksossa, joka tunnetaan upeiden maisemien lisäksi omenaviljelmistään. Trentino on italian metsäisintä aluetta, puolet maakunnan pinta-alasta on metsien peitossa. käymme paikallisella sahalla ja tutustumme metsien hoitoon. ohjelmassa on tietysti myös vierailu viinitilalla ja italialaisia herkkuja. kaupunkikohteemme on Bolzano, jonka arkeologisessa museossa voi käydä katsomassa yli 5000 vuotta vanhaa Ötzi-muumiota. Tarkempi matkaohjelma, matkan hinta ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan seuraavassa metsälehti makasiinissa, joka ilmestyy 10. huhtikuuta. lukijamatkalle tiroliin! Suuri osa Italian metsistä kasvaa Dolomiittien rinteillä. 72 MAKASIINI 2 • 2014 2378_.indd 72 21.2.2014 19.35
KESÄTÖISSÄ teema Palkkaa nuori istuttamaan SEuraava METSÄlEhTI MaKaSIInI IlMESTyy 10. huhTIKuuTa. Seuraava Metsälehti ilmestyy 13. maaliskuuta. h a n n u Ja u h Ia In En ensi numerossa 73 MAKASIINI 2 • 2014 2391_.indd 73 21.2.2014 19.36
TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT JOHANNES WIEHN ”KeKsin idean taimien merkkauskepeistä viime vuonna. Istutin tuhat tainta omaan metsään ja mietin, mikä helpottaisi heinäämistä ja taimien löytämistä syksyllä. Olemme poikani Riku Siekkelin kanssa sahanneet viimeiset 25 vuotta päätyönämme eri vahvuisia pyörökeppejä. Päätimme iskeä yli jääneitä keppejä kunkin taimen viereen. Vaalea käsittelemätön puu erottui taimikosta mainiosti, mutta kesän käännyttyä syksyyn kepit olivat tummuneet pahoin sateessa. Vaihdoimme niiden tilalle punaiseen maaliin kastetut kepit. Punainen väri kuitenkin hukkui syksyiseen ruskaloistoon. Lopulta päädyimme maalaamaan keppien päät siniristilipunsinisiksi. Se näkyy. Perustin sahan vuonna 1979 oman synnyinkotini pihapiiriin Valkealaan. Olen sahannut sitä mitä muutkin: lautaa, lankkua, harjanvarsia, verhotankoja, ikkunanpokia. Taimien merkkauskepit ovat ensimmäinen oma ideani. Olen siitä todella innostunut. Kymmenen millimetrin vahvuiset ja metrin mittaiset merkkauskepit syntyvät kotimaisesta männyntyvitukista. Sahaan oksattoman tyven sadan millimetrin levyisiksi laudoiksi ja syötän höyläkoneeseen. Höyläkoneen terän läpi syntyy kerralla kahdeksan keppiä. Kepit kastan nipuissa vesiliukoiseen maaliin. Aloitimme merkkauskeppien myynnin viime syksynä. Kepit maksavat kymmenen senttiä kappaleelta ilman veroja. Olemme lähettäneet postimaksua vastaan viidenkymmenen kappaleen koeeriä halukkaille. Melkein tippa on tullut silmään palautteita lukiessa ja kuunnellessa. Ihmiset ovat olleet tyytyväisiä ja osa on tilannut heti suuremman erän. Vielä pitäisi keksiä, miten merkkauskepit kulkisivat kätevästi mukana istutusalalla. Löytyisiköhän Metsälehden lukijoilta ideoita?” Lisätietoja Siekkelin saha puh. 040 592 5005 tukista taimikeppejä Sahuri Keijo Siekkeli Valkealasta höylää männyntyvitukista pyörökeppejä. Niistä syntyvät niin taimien merkkauskepit kuin verhotangotkin. Vesiliukoiseen maaliin kastetut kepit maatuvat maastoon. Keijo Siekkelin sahalla istutuskautta odottaa 15 000 taimien merkkauskeppiä. Halukkaat saavat kokeilla niitä ilmaiseksi. 74 MAKASIINI 2 • 2014 74 MAKASIINI 2 • 2014 2379_.indd 74 21.2.2014 19.40
D a d d y F in la n d Suomen metsäkeskuksen Metsäpalvelut on nyt OTSO. * Olemme tehneet suomalaisille metsänomistajille jo yli 100 000 metsäsuunnitelmaa. * 100 000 KERTAA TODISTETTU OTSO Metsäsuunnitelmalla varmistat metsäsi arvon. Metsänomistamisen kuuluu olla helppoa, nautinnollista ja tuottavaa. Päivitä metsäsuunnitelmasi, niin pääset nauttimaan metsäsi tuotoista nyt ja tulevaisuudessa. Tilaa OTSO Metsäsuunnitelma: www.otso.fi. Metsänomistajan maksuton palvelunumero 0800 90 250 2381_.indd 76 20.2.2014 16.33