M et sä le h ti M a ka sii n i 2/2 01 5 Sahatavaran hintojen lasku jatkuu • Energiapuun kauppa nykii • Hirvien uusjako TE Em a : riS kiE n H a ll in Ta m ET Sä SS ä PuukauPPakoulu Parhaan tarjouksen valinta Riskien hallinta näin turvaat metsäsi vesiensuojelusta 15 KYSYMYSTÄ arto appelgren hankki metsää kainuusta. metsänomistaja Metsäalan toiMijat kuka tekee mitä? 26. HElmikUUTa • nUmErO 2/2015 • 9 € • www.mETSalEHTi.fi Vakaa tuotto houkutteli ka n n en ku va M is ka Pu u M a la 3387_.indd 1 19/02/15 15:56
3388_.indd 2 19/02/15 11:19
metsälehti makasiini 58 74 20 SISÄLLYS NRO 2/4 26.2.2015 UUTISET 4 PääkIrjoITUS: Raivaussaha torjuu riskejä 6 METSänoMISTaja : Tarjolla vakaata tuottoa Yrittäjä Arto Applegren osti metsää Kainuusta. 12 UUTISET: Sahatavaran hintaluisu jatkuu 14 Uudistamistuki tärkeä PohjoisSuomelle 15 METSäTyyPPI: Kuka arvostaa laatumäntyä, Markku Hacklin? 16 MarkkInaT: Kauppa käy käsijarru päällä 18 kUUkaUdEn PUUkaUPPa: Tarjoukset tiukassa 18 VIEnTIkaTSaUS: Valuuttakurssien aallokossa 19 VErkoSTa: Verokarhu uhkaa taas TEEMa: rISkIEn hallInTa 20 rISkIT halTUUn Kari Kokkosen metsiin ovat iskeneet niin myrskyt kuin tauditkin. 30 rahaPUU: Uusia ideoita oMa METSä 32 METSänhoITo: 15 kysymystä vesiensuojelusta 35 PIkaTESTI: Metsurin nastakengät 36 PUUkaUPPakoUlU: Kenen tarjous on paras? 38 TUTkIMUS: Hirvien uusjako 39 METSäläISEn allakka: Ylistys työkaluvyölle 40 PErInTöMETSä: Muistitko metsävähennyksen? 42 kySy PoIS: Kauanko raivurin terä kestää? 44 TUoTEUUTUUkSIa 46 METSäTIlahInnaT: Yllätys kauppatilastossa 48 METSäorganISaaTIoT: Kuka tekee ja mitä? 54 SahakISa: Moottori toi vauhtia savotalle 57 kolUMnI: Riittää, ei riitä, riittää lUonnoSTa 58 lUhTa: Pikkulintujen pörhistelyä pakkasessa 62 EnnEn & nyT: Myrskyn jälkeen 64 TaPIonPöyTä: Syö särkeä 66 kIrjaT: Porotalouden kokovartalokuva 70 MakaSIInIrISTIkko 72 PIlkkEET: Kaunis loinen 74 TUoTE & TEkIjä: Puuta kiven sisästä Se PP o SA M U li Jo RM A lU H TA Vi ll e Ko KK o lA 3 MAKASIINI 2 • 2015 3 MAKASIINI 2 • 2015 3389_.indd 3 20/02/15 17:03
Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs si arvioitiin myrskytuhot. Tuhoja vastaan suurimmalla osalla on vakuutus. Moni on myös huomannut, että metsien hyvä hoito auttaa torjumaan riskejä. Kun tuulee kovaa, juuri mitään ei ole tehtävissä, mutta jos taimikko on aikanaan hoidettu ja harvennukset tehty, puut kestävät paremmin kuin hoitamattomassa metsässä. Hoito ehkäisee myös monia muita luonnontuhoja. Kyselyymme vastanneet nostivatkin metsänhoitotöiden laiminlyönnin toiseksi pahimmaksi metsänomistajan riskiksi. Moneen muuhun maahan verrattuna metsien uhat eivät meillä onneksi ole kovin pahoja. Esimerkiksi naapurimaata Venäjää tai Etelä-Eurooppaa koettelevat laajat metsäpalot on meillä toistaiseksi onnistuttu torjumaan tehokkaasti. Vuosittain metsää palaa keskimäärin vain muutama sata hehtaaria, mikä on metsäalaan suhteutettuna kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen vähän. Viimeisin suurpalo on vuodelta 1970. Silloin Kalajoella tuhoutui 1 600 hehtaaria metsää. Hannu LiLjeroos on vuoden verran seurannut toteutuneita metsätilakauppoja. Tilastosta paljastuu yllättäviä tietoja. Sivulta 46–47 selviää myös, missä on myyty Suomen kalleimmat hehtaarit. Jatkossa metsämaan hintatilasto julkaistaan jokaisessa Metsälehti Makasiinin numerossa. Tässä lehden artikkeleiden joukossa on myös yksi tilaustyö. Lukijan pyynnöstä selvitimme, mitä metsäalan kymmenet eri tahot oikein tekevät. Organisaatioviidakko aukeaa sivulta 48. T asan kymmenen vuotta sitten Ruotsissa korjattiin kovalla kiireellä Gudrun-myrskyn jälkiä. Yksi maan kaikkien aikojen pahimmista luonnonkatastrofeista aiheutti tammikuussa 2005 noin 75 miljoonan kuutiometrin metsätuhot. Läheskään kaikkia kaatuneita puita ei saatu ajoissa korjattua pois metsistä, mistä koitui laajoja hyönteistuhoja. Suomen itäinen sijainti suojelee meitä pahimmilta länsimyrskyiltä. Gudrunin kaltainen katastrofi olisi täällä hyvin harvinainen, joskin mahdollinen. Elokuussa 1890 Etelä-Suomea koetteli poikkeuksellinen hirmumyrsky. Tarkkoja mittauksia siitä ei ole, mutta eri lähteistä on arvioitu myrskyn olleen voimakkuudeltaan jopa Gudrunin veroinen. Tällä vuosituhannella Suomessa on sattunut useita pahoja tuulituhoja, joissa on kaatunut puuta miljoonia kuutiometrejä. Ilmaston lämmetessä tuhojen riski kasvaa. Ennusteiden mukaan länsituulet jonkin verran lisääntyvät ja voimistuvat syksyisin ja talvisin Etelä-Suomessa. Enemmän on kuitenkin merkitystä sillä, että entistä useampi myrsky sattuu roudattomaan aikaan. Puut kaatuvat helposti, kun maa ei ole jäässä. Toimittaja Liina Kjellberg pohtii tämän numeron pääjutussa metsänomistamisen riskejä yhdessä metsänomistajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Artikkelia varten kysyimme teiltä lukijoilta viime numerossa, mikä on metsänomistamisessa pahin uhka, ja miten riskejä vastaan voi varautua. Pahimmaksi riskikRaivaussaha torjuu riskejä PEFC/02-31-162 Kannen kuva miska puumala Metsäkustannus oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toiMitus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?806 (perhevapaalla) Valtteri skyttä 0400 818 078 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 keski-suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Markkinointi markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 markkinointipäällikkö kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDiaMyynti myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asiakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Eeva Kurko p. 09 315?49?842 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammatti lehti 83. vuosikerta, perustettu 1933. aikakauslehtien liiton jäsenlehti issN 03550893 makasiinin levikki: 34 562(lt/13) painopaikka paperit Forssa Print 2015 Gprint 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 2 • 2015 3390_.indd 4 20/02/15 17:04
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. helmiKUUSSA Varjot alkavat pitenemää n, kun kiipeän iltapäivällä 18.2 Virtain Torisevalle . Aurinko on jo sulattanut lunta rotkolaakso n kallionlakimännik ön länsirinteel tä. Juhlavuott aan viettävä Into Konrad Inha syntyi 150 vuotta sitten vain kivenheiton päässä tästä paikasta. Inhalle paikka oli rakas, ja hän viettikin paljon aikaa Torisevalla retkeillen ja kuvaten. KuVA: KArI Leo 3423_.indd 5 20/02/15 17:05
METSÄNOMISTAJA Kainuun metsät kasvavat miltei eteläsuomalaiseen tahtiin. Metsien hinnat ovat silti pysyneet maltillisina. 6 MAKASIINI 2 • 2015 6 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 6 20/02/15 17:15
Tarjolla vakaata TuoTToa Kainuun metsissä tapahtuu ennennäkemättömiä asioita. Metsänomistaja Arto Appelgren kertoo, mistä on kysymys. TeksTi Mikko Riikilä kuvaT Miska PuuMala 7 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 7 20/02/15 17:15
M etsätoimittajan arjessa antoisimpia hetkiä ovat metsänomistajien haastattelut. Ei niinkään siksi, että heidän metsäsuhteensa yllättäisi: Puuhailu metsien vapaudessa koetaan lähes aina miellyttäväksi. Metsät halutaan hoitaa hyvin. Koskaan sen sijaan ei voi aavistaa, kuinka moninaisia ihmisiä haastatteluissa kohtaa. Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistajaa. Erilaisia tarinoita on yhtä monta. Kuhmolainen Arto Appelgren on hyvä esimerkki tästä. Cadillac Kainuun kätköissä Menin tapaamaan yrittäjä-metsänomistajaa. Kävimme savotalla ja keskustelimme metsäasioista. Päivän päätteeksi ihastelimme yhtä automaailman kaikkien aikojen maalauksellisimmista menopeleistä – vuoden 1959 Cadillacia sotkamolaisessa autotallissa. Osa ehkä arvasikin. Appelgren on innokas mobilisti eli vanhojen autojen keräilijä. Cadillac ei kuulu hänen kokoelmaansa, vaan sen omistaa kanssaharrastaja. Yhtä kaikki. Homman hienous alkoi valjeta maallikolle, vaikka liian vanhat autot ovat tähän asti olleet lähinnä arkinen murhe. Appelgrenin viimeisin oma ostos on 1973 mallin Opel Manta. Sporttinen kaunotar ajalta, jolloin autot olivat vielä yksilöitä. Kokoelmansa laajuutta mies ei paljasta. ”En ole kertonut edes vaimolleni.” Se kyllä selviää, että monenlaista mobiilia hänen kokoelmissaan on ollut. ”Kerran pääsin kymppiuutisten kevennyspätkään. Olin poliisin huutokaupassa, jossa myytiin takavarikoitua Ferraria. Asuni oli ehkä vähän rönttöinen, karvahattu päässä. Se tietysti huvitti kuvaajia. Että tuollainen FerAppelgrenin vähä vapaa-aika kuluu museoautojen parissa. rarin ostaja tällä kertaa, mutta oli minulla oma Ferrari jonkin aikaa kokoelmissani.” Tällä haavaa Appelgren suosii vanhoja eurooppalaisia käyttöautoja. ”Jokaisella Anglialla ja Cortinalla on oma tarinansa. Valtameren takaa tuodut jenkkiautot ovat historiattomia.” Pelkkää kromin kiiltoa Appelgrenin keräilyharrastus ei ole. Kokoelman toista laitaa ovat vanhat leimakirveet. ”Leimakirveet kiinnostavat monia keräilijöitä. Ne ovat rompetoreilla kuumaa tavaraa.” Toisen polven kenttäsahuri Tänä vuonna 54 vuotta täyttävä Appelgren on menestynyt moniulotteisella yrittäjän urallaan, joka alkoi 1980-luvulla. Se on edellyttänyt ympäripyöreitä työpäiviä sekä oikeaan osuneita, rohkeita ratkaisuja. 1980-luvun alun Kuhmossa puu oli luonteva perusta työuralle. ”Aluksi olin apumiehenä isäukon kenttäsahalla. Pian hommasin oman sahan. Siihen aikaan sahurille riitti työtä. Muistan kerran, kun tulin puoli kuudelta kotiin. Vaimo oli ihmeissään, että onko jotain sattunut, kun jo tähän aikaan tulet kotiin.” Sormet ovat yhä sirkkelitaustasta huolimatta tallella kuten taidotkin. Vuonna 1997 Appelgren pokkasi ykköspalkinnon kenttäsahauksen Suomen mestaruuskilpailuissa. Työmies muuttui yritysjohtajaksi, kun Appelgren osti vuonna 1992 Kuhmon sahan höyläämön. Syntyi Kuhmon Höylätuote Oy. ”Oli iso harppaus siirtyä sahurista toimitusjohtajaksi ja vastata tuotteiden myynnistä.” Luvut kertovat, että harppaus onnistui. Kuhmo Oy:ltä peritty vajaan parin miljoonan markan liikevaihto liki viisitoistakertaistui seuraavien viiden vuoden aikana. Appelgrenin seuraava siirto METSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 8 20/02/15 17:15
Kuhmosta Raisioon on matkaa huikonen ja rapiat. Niinpä mobilistille kertyy melkoisia kilometrimääriä koillinen–lounas-akselilla. Ne matkat mennään siististi Passatilla, ei millään museoautolla. Uusi ulottuvuus Appelgrenin uralla on osuus Kuhmossa sijaitsevassa Hotelli Kainuussa. Sekin toi mukanaan puheenjohtajuuden hotelliyhtiön hallituksessa. Samaa tonttia hän hoitaa myös Kuhmon Osuuspankissa. Ja kun vielä on joviaali supliikkimies, ei ihme, että hänet pari vuotta sitten valittiin vuoden kuhmolaiseksi. Miehen ansioluettelo on vakuuttava ja alusta lähtien itse luotu. Appelgren korostaa, että Kainuussa pätevät samat lainalaisuudet menestystä haettaessa kuin pääkaupunkiseudun bisnesmaailmassakin. ”Täytyy olla hyvät verkostot. Yrittäjille tarkoitettu toimitusjohtajakurssi oli siinä mielessä antoisa. Siellä tutustui moniin eri aloilla toimiviin yrittäjiin.” ”Jokaisella anglialla Ja CoRTinalla on oMa TaRinansa. valTaMeRen Takaa TuoduT JenkkiauToT ovaT hisToRiaTToMia.” oli Kuhmon AA-puu Oy:n perustaminen 1997. Siitä hän kasvatti menestyvän höyläämön. AA-puusta hän luopui viisi vuotta sitten. Yritys toimii yhä samalla nimellä uusien omistajien vetämänä ja on edelleen kasvu-uralla. ”Päätin luopua höyläämöstä ajoissa, koska tyttäreni eivät olleet kiinnostuneet jatkamaan yrityksen toimintaa.” Sahoja ja hotellibisnestä Ikänsä töitä paiskinut, alle viisikymppinen yrityksensä myyjä ei jäänyt kiillottelemaan autokokoelmiaan – kaikkea muuta. Toiminta on käynyt entistä monimuotoisemmaksi. Appelgren on palaamassa takaisin juurilleen. ”Ostin osuuden raisiolaisesta Kallion Konepaja Oy:stä, joka on maineikas pyörösahojen valmistaja. Toimin yhtiön hallituksen puheenjohtajana.” Kenttäsirkkelit ovat kehittyneet siirreltäviksi pyörösahoiksi. Toiminta-ajatus on yhä sama. Ajokoneen kuljettaja Juha Väisäsen kuulumiset kiinnostivat innokasta metsänomistajaa. Metsäbuumi veti mukaan Tätä haastattelua ei olisi tietenkään tehty, ellei Appelgren olisi myös aktiivinen metsänomistaja. Hän on hankkinut kotimaakunnastaan metsiä kuten moni muukin yrittäjä ja sijoittaja. Kainuussa on meneillään vertaansa hakeva ryntäys talousmetsiin. Sen pani alkuun metsäyhtiö UPM, joka päätti viisi vuotta sitten luopua maakunnassa olevasta satojen tuhansien hehtaarien metsäomaisuudestaan. Kainuuseen onkin syntymässä suomalaisittain ainutlaatuisen suuria metsätiloja. Sijoitusyhtiöiden ohella lukuisat yksityiset ovat hankkineet tuhansien hehtaarien metsätiloja. Tunnetuin metsäsijoittajista on Harri Suutari. Hän toimi aikanaan muun muassa PKC Groupin ja Ponssen toimitusjohtajana ja istuu nykyisin useiden pörssiyhtiöiden hallituksissa. Hän on kasvattanut talousmetsiensä määrän Kainuussa 4 000 hehtaariin. Appelgren ennustaa, että metsäbuumi on vasta alkamassa. ”Tähän mennessä UPM on ehtinyt myydä vasta pienen osan metsistään.” Myös Metsähallitus koettaa myydä Kainuusta metsiään, mutta sen hintapyynnöt koetaan korkeiksi. Sen sijaan UPM on osannut hinnoitella tilansa niin, että hyöty jakautuu myyjälle ja ostajalle, Appelgren arvioi. Itse hän on kasvattanut metsävarallisuuttaan maltillisesti. ”Minulla on vain satoja hehtaareita…” Sijoittajien into hankkia Kainuusta metsiä tuntuu sivusta katsoen yllättävältä. Päivittäisen uutisvirran perusteella vaikuttaa siltä, ettei maakunnan metsissä ole kasvanut muu kuin harvennusrästit. Sekin on osin totta. Tavallisen talvileimikon pystykauppa on likimain mahdotonta. Toisaalta tiedetään, etteivät kokeneet yrittäjät ja yritysjohtajat hupuloi rahojaan metsiin ke9 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 9 20/02/15 17:15
vytmielisesti. Mistä siis on kysymys. Mikä järki taustalla on? ”Metsä tarjoaa vakaata tuottoa toisin kuin esimerkiksi pörssiosakkeet. Kainuussa metsien hinta on kehittynyt maltillisesti. Silti metsien kasvu on lähempänä eteläistä Suomea kuin Lappia.” Uusi komento yhdistyksessä Uudenlainen metsänomistajuus on pyöräyttänyt myös Kainuun metsänhoitoyhdistyksen hallinnon uuteen asentoon. Hallituksen puheenjohtajana on maan ykkösketjun hallitusammattilaisiin lukeutuva Suutari. Appelgren toimii varapuheenjohtajana. Muilla metsänhoitoyhdistyksillä on tuskin tukenaan yhtä vahvaa liikkeenjohdon osaamista. Appelgren ei pelkää, että bisnesmiesten tulo maataloustuottajien ylimuistoiselle läänitykselle aiheuttaisi ristiriitoja. ”Kainuun metsänomistajat halusivat meidät mukaan. Eihän meitä muuten olisi hallitukseen valittukaan.” Uuteen aikaan totuttelevalle yhdistykselle parempaa tukea olisi vaikea kuvitella. Ammattilaiset ovat tuoneet mukanaan liikemaailmasta tutut toimintamallit. ”Se tarkoittaa tarkkaa talousseurantaa ja raportointia sekä toimihenkilöiden henkilökohtaista tulosvastuuta. Vastineeksi henkilöstölle on tarjolla tuloksen mukaan määritelty bonusohjelma”, Appelgren selvittää. Hän tähdentää, ettei metsänomistajien muodostaman ja heille palveluita tuottavan yhdistyksen tarkoituksena ole tuloksen maksimointi kuten yksityisellä liikeyrityksellä. ”Kohtuullinen tulos on keino turvata yhdistyksen toimintakyky ja kassavirta.” Raivaussaha vai motoketju Moninaiset luottamustehtävät saati harrastuksetkaan eivät ole laannuttaneet Appelgrenin työintoa, johon nuoruus kenttäsahurina hänet kouli. ”Raivaussaha on ollut parhaita investointejani. Pyrin tekemään kaikki metsänhoitotyöt itse, joten kesäkaudet kuluvat metsissä. Siellä on viihdyttävä.” Ja niin mies kertoo tekevänsä. ”Se on autuas tunne, kun raivauspäivä on takana ja hiet suihkuteltu pois.” Tärkeintä on, että itse tehdyn työn jälki on mieleinen. ”Kerran perkaamani taimikko meni kemeratarkastukseen. Vähän jännitti. Ei niinkään se, saanko tuet vai en, vaan se, kelpaako työni jälki tarkastajalle. Huojennus ja hyvä mieli oli suuri, kun selvisin tarkastuksesta kiitosmaininnalla.” Tällä haavaa Appelgrenillä ei ole raivaussahaa kummempia metsäkoneita. Aiemmin hänellä oli oma kaivinkone, jolla mies kunnosti metsiensä ojikot ja tiet. ”Myin sen pois. Laskeskelin, että ei kannata pitää omaa konetta. Sille kertyi aika vähän käyttöä. Täällä on runsaasti osaavia koneyrittäjiä.” Appelgrenin toimintatapa poikkeaa esimerkiksi Harri Suutarin ja muutaman muun kainuulaisen suurmetsänomistajan linjasta. ”Suutarilla on useita omia motoja, ajokoneita ja myös puutavara-auto. Oma kalusto takaa toimitusvarmuuden, jota ostajat arvostavat. Se helpottaa muun muassa harvennuspuun kaupaksi saamista.” ”Sukupolvenvaihdoksiin järkeä” Yksityismetsien yhä jatkuva pilkkoutuminen surettaa Appelgrenia. ”Metsätilojen koko ei Kainuussa juuri kasva, vaikka suurtiloja syntyy. Yksityisiä tiloja pilkotaan edelleen perinnönjaoissa tai niistä syntyy perikuntia, joissa metsätalous halvaantuu.” Hänen mukaansa metsätilojen sukupolvenvaihdokset tulisi saada verotuksessa tasavertaisiksi maatilojen kanssa, mikä merkitsisi selvästi nykyistä kepeämpää verokohtelua. Oppia kannattaisi ottaa länsinaapurista. ”Ruotsissa kuolinpesät on pakko purkaa määräajassa. Lisäksi siellä on rajoitettu metsätaloustilojen pilkkomista.” • Appelgren toimii metsänhoitoyhdistys Kainuun hallituksen varapuheenjohtajana. METSÄNOMISTAJA 10 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 10 20/02/15 17:15
”kainuussa MeTsien hinTa on kehiTTynyT MalTillisesTi. silTi MeTsien kasvu on läheMPänä eTeläisTä suoMea kuin laPPia.” 11 MAKASIINI 2 • 2015 3422_.indd 11 20/02/15 17:15
UUTISET Lyhyesti Karhukanta vahvistui lännessä Luonnonvarakeskus Luken mukaan karhukanta on vahvistunut Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Muualla Suomessa karhujen määrä väheni viime vuonna, mutta vain aavistuksen. Karhujen kokonaismäärä pysyi kutakuinkin ennallaan. Luke arvioi, että Suomessa on vähintään 1 450–1 590 karhua. Luvussa ovat mukana tänä keväänä syntyneet noin 298 pentua. Suomen karhukanta on pienentynyt 30 prosenttia vuoden 2010 huipun jälkeen. MiKKo Häyrynen, Kuva Mirja KoiviSto Sahatavaran hinnat lähtivät viime syksynä laskuun, ja yllätysliuku näyttää yhä jatkuvan. Myös tukkien hinnat ovat heikentyneet. ”Pohjat saattavat olla vielä edessä”, Suomen Sahat ry:n hallituksen puheenjohtaja, Isojoen sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki ennakoi. Luisun taustalla on ylituotanto, joka on puoliksi itse tehtyä. Toisen puolen ovat tehneet ruotsalaissahat. ”On yksinkertaisesti sahattu liikaa”, Hakamäki sanoo. ”Aasian menekkiin oli ladattu odotuksia, mutta kun Kiinan-veto alkoikin hidastua, niin varastot kasvoivat.” Ostajat tietävät, että sahojen varastoissa on myymätöntä tavaraa, Isojoellakin reilun kuukauden tuotannon verran. ”Se näkyy siten, että ostajat ostavat vain täsmätoimituksia tarpeeseen eli tarkoilla mitoilla ja nopeilla toimitusajoilla.” Ruotsi kruunullaan Valuuttakurssi avittaa pahinta kilpailijaa Ruotsia, taas. Vaikka euro on heikentynyt dollaria vastaan, niin se on hienoisesti vahvistunut suhteessa kruunuun. Tiukassa kilpailutilanteessa tämä antaa länsinaapurille sen viimeisen, ratkaisevan edun. ”Ruotsalaiset ovat pystyneet vielä viime päivinäkin laskemaan hintojaan huomattavasti.” Kolmantena pyöränä kuvioon ovat tulleet venäläiset, joiden kotimarkkina on hiljainen ja jotka saavat apua romahtaneesta ruplasta. Tilauskanta on lyhentynyt ja Isojoella on nyt myytynä noin puolentoista kuukauden tuotanto, mikä on selvästi tavallista vähemmän. ”Odotellaan ja katsotaan, miten viime vuonna sahattu varastopiikki sulaa”, Hakamäki sanoo. Isojoella pidettiin kahden ja puolen viikon talviseisokki. Aurinko nousee lännestä? Hakamäki tietää kokemuksesta, että sahasuhdanteet saattavat saada uuden muodon nopeastikin. ”Toivoa pidetään, että heikentyvän euron ja Yhdysvaltojen vilkastuvan rakentamisen yhteisvaikutus tuo käänteen.” Vaikutus tulisi Suomeen mutkan kautta. Länsi-Euroopasta vietäisiin lautaa ja lankkua Yhdysvaltoihin, jolloin Euroopan markkinoilla tulisi tilaa. Etelä-Ruotsista halvempien sahatavaralaatujen vienti Amerikkaan on jo kasvanut. Euroopan keskuspankin elvytystoimet eivät vielä näy kysynnässä, mutta periaatteessa ne tulivat hyvään aikaan. Nyt eletään vuoden hiljaisimpia kuukausia ja elvytysraha ehtii vauhdittamaan kesäkauden rakentamista. Jos elvytys puree, niin keväänkorvalla saattaa vilkastua. Ostajavarastot ovat pienet, mikä lupaa hyvää, kunhan tuottajavarastot saadaan myytyä. Perustavaraa Kiinaan Kuusija mäntymarkkinat menevät osittain eri latuja. Ranska, joka monena vuotena on ollut suomalaisen kuusisahatavaran suurin markkina, on taantumassa. Männyllä on peruskysyntää, sillä osa Pohjois-Afrikan isoista ostajamaista on kunnossa ja rakentaa, muun muassa Algeria ja Marokko. Siellä on kuitenkin ölhintaluisu jatkuu Sahoilla varastot ovat kasvaneet, kun markkinat eivät vedä odotetusti. Äänekosken tehdas sai laitevalmistajat Metsä Group on solminut aiesopimukset äänekosken biotuotetehtaan päälaitetoimituksista valmet oyj:n ja andritz oy:n kanssa. Päälaitteet ovat 70-prosenttisesti kotimaisia. ”Biotuotetehtaan suunnittelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti päälaitetoimittajien valintaan, mikä on yksi investoinnin toteutumisen edellytyksistä”, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. Päätös biotuotetehtaan rakentamisesta tehdään tänä keväänä. W iK iM eD ia Co M M o n S 12 MAKASIINI 2 • 2015 12 MAKASIINI 2 • 2015 3420_.indd 12 20/02/15 17:23
1/2 Suomessa käytetystä puun kokonaismäärästä poltetaan noin puolet, kun mukaan lasketaan energiapuun lisäksi teollisuuden puuainesjäämät kuten jäteliemet. tutkimuksen mukaan asiakaskontaktien määrä on metsäalalla pieni, mutta kauppaan johtaneiden yhteydenottojen määrä on suuri. eli pelaamme varman päälle ja pidämme yhteyttä vain vanhoihin, tuttuihin metsänomistajiin sekä sidosryhmiin, vaikka voisimme rohkeasti ottaa enemmän kontaktia uusiin asiakkaisiin kielteisiä vastauksia pelkäämättä.” PuHeenjoHtaja jani aKKanen, MeoL – MetSäaLan oPiSKeLijat ry:n jäSenLeHti KonKeLo 1/15. ”Show-stoppereita ei ole ilmaantunut.” MetSä GrouPin PääjoHtaja Kari jorDan ääneKoSKen teHDaSHanKKeen eteneMiSeStä, teKniiKKa & taLouS 13.2. ”Projekteista vain muutamat ovat epäonnistuneet. Puun etämittauksessa emme ole edenneet, mutta eivät siinä ole läpimurtoa tehneet muutkaan.” PaLKittu PonSSen teKnoLoGiajoHtaja juHa inBerG, teKniiKKa & taLouS 6.2. jyn hinnan laskun tuomaa epävarmuutta. ”Egypti on tukkoinen ja hinnanlasku jatkuu. Siellä on paljon tavaraa varastoissa ja ostajat varovaisia. Ilmeisesti on vaikeuksia saada dollareita pankeista.” Perussahatavaran saa jollakin hinnalla myytyä Kiinaan, jos on valmis tinkimään kannattavuudesta. Vaikka halventunut euro avittaa, niin uhkaava konttipula saattaa nostaa rahtikustannuksia nopeasti. Kantohinnoissa laskupainetta Esa Hakamäki ennakoi kantohintojen laskun jatkuvan, koska hinnat eivät ole laskeneet sahatavaran hintaluisun tahdissa ja pystyvarantoja on varsin hyvin. ”Talvileimikoita ei ole pystytty ostamaan, koska viime talveltakin jäi varantoja, joita nyt puretaan.” Länsi-Suomessa ei ole ollut kovia pakkasia ja talvileimikoiden korjuu on vähän sitä ja tätä. ”Vaikka lunta on, niin pohja on pehmeä. Osa pahimmista paikoista jää korjaamatta ja joudutaan jättämään seuraavalle talvelle.” Metsään.fi-palvelu maksuttomaksi Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu muuttuu maksuttomaksi yksityismetsänomistajille maaliskuun alussa. Palvelu on jo ollut kokeiluluontoisesti ilmainen. Metsäalan ammattilaisten maksuihin ei tule muutosta. Palvelusta jo maksaneet metsänomistajat saavat rahansa takaisin. Metsäkeskus ottaa yhteyttä heihin tilausmaksujen palauttamiseksi. Metsään. fi-palvelussa on tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maamme yksityismetsien metsävaratiedoista. Leuto talvi esti saarihakkuut Metsäyhtiöt ovat joutuneet vähentämään tai lopettamaan saarihakkuut tältä talvelta lauhan sään vuoksi, yle uutisoi. yhtiöt tekivät jääteitä tammikuussa siinä toivossa, että saarilta saataisiin korjattua puuta helmikuussa. jään paksuus ei kuitenkaan riitä kannattelemaan puutavara-autoja. Pienemmillä metsätraktoreilla korjuu on paikoin vielä onnistunut. Metsätraktori vaatii jäätä alleen 80 senttiä, puutavara-auto jopa yli metrin. Sahojen tuottajavarastot ovat tavallista isommat, mutta ostajien varastot ovat pienet. Se lupaa hyvää, kunhan tuottajavarastot saadaan myytyä, Esa Hakamäki uskoo. 6 000 9 000 12 000 15 000 Sahausmäärät ovat kasvu-uralla vaikka ?nanssikriisiä edeltäneisiin määriin on vielä matkaa Sahatavaran ja puulevyjen tuotanto 2007–2014 Lähde: Metsäteollisuus ry 1000 m 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 13 MAKASIINI 2 • 2015 13 MAKASIINI 2 • 2015 3420_.indd 13 20/02/15 17:23
TeksTi ja kuva Hannu jauHiainen Vajaatuottoisten ja -vajaapuustoisten metsien uudistamista tuetaan nykyisen kemeralain perusteella. Samantasoista tukea on maksettu myös tuhoalueiden metsien uudistamiseen. Pohjois-Suomessa tuki on kohdistunut vanhojen, syystä tai toisesta vajaatuottoisiksi jääneiden metsien uudistamiseen. Etelä-Suomessa tukea on saanut lähinnä myrskytuhoalueiden uudistamiseen. Kemeralain uudistuksen takia tämäntyyppinen tuki loppuu. Vanhan kemeran mukaisen tuen voi vielä saada sellaisille uudistamisaloille, joiden puustosta on tehty kaupat 17.4.2015 mennessä. Ylä-Lappi ongelmallisin Vaikka suuri osa huonosti tuottavista metsistä on laitettu kuntoon, niitä riittää vielä. Erityisen paljon tällaisia metsiä on Ylä-Lapissa, vajaatuottoisten metsien osuus on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Inarin ja Enontekiön alueella noin 32 prosenttia ja muualla Pohjois-Suomessa keskimäärin 10 prosenttia. Alueen metsät ovat pääosin uudistuskypsiä metsiä, joten tulot tulevat lähinnä uudistushakkuista. Kemeratuella on ollut suuri merkitys, koska hakkuukertymä on vähäinen. Myös pitkät kuljetusmatkat alentavat maksettavaa kantohintaa. Lisäksi kantohintataso on ollut viime vuodet laskussa, toiminnanjohtaja Vesa Väisänen Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksestä kertoo. Se on osaltaan lisännyt nykyisen rahoituskelpoisten kohteiden määrää. Virkamiehet epäilevät Eduskunta edellytti syksyllä kemeralakia koskevassa lausunnossaan, että Pohjois-Suomen metsien vajaatuottoisten metsien uudistaminen on otettava jatkossakin huomioon valtion tukipolitiikassa. Myös maaja metsätalousministeri Petteri Orpo on pitänyt asian edistämistä tärkeänä. Koska uudessa, parhaillaan EU:n notifioitavana olevassa kemeralaissa tukea ei ole, se pitää järjestää muulla tavalla. Keinoksi on esitetty EU:n säädösten mukaisen vähämerkityksellisen de minimis -tuen käyttöä. Uudistamisen tuen jatkaminen de minimis -ehdoin ei ole kuitenkaan saanut valtionhallinnon virkamiesten keskuudessa suurta kannatusta. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maaja metsätaUUTISET uudistamistuki tärkeä Pohjois-suomelle ellei vajaatuottoisten metsien uudistamiseen saada tukea, Pohjois-suomen metsätalouden kannattavuus heikkenee. Lyhyesti WWF: Luonto ei kestä lisähakkuita jos metsäluonnon monimuotoisuus halutaan säilyttää, suomen metsät eivät kestä lisähakkuita, laskee WWF suomi. Ympäristöjärjestön mukaan ainespuuta voidaan hakata ekologisesti kestävästi 58 miljoonaa kuutiota. viime vuoden hakkuumäärä oli 55,5 miljoonaa kuutiota. Metsien suojelupinta-ala pitäisi WWF:n mukaan nostaa 10 prosentista 17 prosenttiin, kaikki talousmetsät käsitellä FsC-sertifikaatin mukaisesti ja kantojen korjuu lopettaa. Lapin lain ja kemeratuen avulla on Pohjois-Suomessa uudistettu paljon vajaatuottoisia metsiä. lo?usministeriöstä kertoo, että de minimis -tukeen liittyy monia ongelmia, esimerkiksi tukien seurantaan ja maan eri osien tasavertaisuuteen liittyen. Näiden ratkaisemista pidetään hankalana. Pulmat ratkaistavissa Pohjois-Suomessa tilanne nähdään hieman toisin ja oletettujen ongelmien katsotaan olevan kohtuullisen helposti ratkaistavissa. Pohjois-Suomen Metsämarkkinoiden toimitusjohtaja Jukka Aula arvioi, että esimerkiksi tasavertaisuusongelma on yksinkertaisesti ratkaistavissa: Tukea ei tarvitse rajata koskemaan Pohjois-Suomea. Nykyisen tasoisen tuen puustoehdot täyttäviä kohteita ei nimittäin muualla juuri ole, kun pellonmetsitykset ja tuhoalueet rajataan pois. Aulan mukaan de minimis -tuki on tuttu muun muassa yhteismetsille, eikä tukien seuranta ole tuottanut niille vaikeuksia. Jos seurantajärjestelmän luominen on liian raskas prosessi, voidaan käyttää tuensaajien omaa ilmoitusta. ”Metsänuudistamisen tuella on erittäin merkittävä vaikutus Pohjois-Suomen metsätalo?uden kannattavuuteen. Tämän vuoksi hallinnolliset esteet eivät ole samassa suuruusluokassa niiden ongelmien kanssa, jotka tuen puuttuminen aiheuttaisi,” Aula toteaa. teijon tunnuslajiksi harmaapäätikka Teijon kansallispuisto on avattu salossa. kansallispuisto perustettiin lailla, joka tuli voimaan vuoden alussa. Teijossa käy vuosittain 70 000–80 000 retkeilijää, joista suurin osa salon, Turun ja pääkaupunkiseudun alueilta. kansallispuiston statuksen arvioidaan lisäävän kävijämääriä ja luontomatkailuyrittämistä. kansallispuiston tunnuslajista käydyn yleisökilpailun voitti ylivoimaisesti harmaapäätikka 46 prosentilla äänistä. 14 MAKASIINI 2 • 2015 14 MAKASIINI 2 • 2015 3421_.indd 14 20/02/15 17:30
mETSäTyyppI 1 Mikä tekee sahurin? Päätöstä oman sahan ostamisesta ei voi tehdä yhdessä päivässä. itse olen kasvanut tähän työhön nuoresta pitäen kesätöitä tekemällä. ulkoilmatyö ei tosin taida olla tänä päivänä kaikkein seksikkäintä nuorten mielestä. 2 Miksi saitte sahayrittäjäpalkinnon? Perheessämme on ollut sahaajia jo kolmessa polvessa. Tällä hetkellä sahallamme on kaksi työntekijää: minä ja veljeni Mikko. Palkinnossa korostettiin nuoruutta, olemme Mikon kanssa noin 40-vuotiaina piensahayrittäjien nuorimmasta päästä. 3 Mitä sahatuotteita kysytään tällä hetkellä? Höyläämme vanhanmallisia listoja ja teemme paljon korjauspalikoita vanhoihin taloihin. Lähialueen omakotirakentajille menee aitoja, leikkimökkejä ja seinälautaa. käytämme pääsääntöisesti oman metsän puita. sieltä löytyy vielä hyvälaatuista mäntyä. sahaamme myös asiakkaiden pyynnöstä heidän omia tukkejaan. 4 Kuka arvostaa hitaasti kasvanutta mäntyä? Laadukkaalle männylle on oma käyttäjäkuntansa esimerkiksi puusepissä. On eri asia myydä hyvä mänty piensahaukseen ja sitä kautta puusepän käyttöön kuin myydä se isolle sahalle lankkutavaraksi. 5 Miltä piensahojen tulevaisuus näyttää? asiakaskyselyjä on tullut enemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Piensahojen määrä on esimerkiksi vihdin alueella puolittunut siitä, kun aloitimme. jäljelle jääneille riittää siis töitä. Piensahojen kesken on hyvä yhteistyöhenki, ja asiakkaiden tukit tulevat sahatuksi vaikka töitä jakamalla. Harjoitamme myös maanviljelystä, joten kaikki munat eivät ole samalla sahapöydällä. Kuka arvostaa laadukasta mäntyä? Metsänomistajat tuovat yhä omia tukkejaan lähisahalle, kertoo vuoden 2014 piensahayrittäjä Markku Hacklin. TeksTi vaLTTeri skYTTä kuva kiMMO BrandT Kuvio Lahopuu laskussa pohjoisessa Kuolleen puuston määrä on valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) mukaan vähentynyt pohjoisessa, mutta lisääntynyt etelässä. 2 4 6 8 10 VMI9 (1996-2003) VMI10 (2004-2008) VMI11 (2009-2013) Lähde: Luonnonvarakeskus, valtakunnan metsien inventointi Lahopuun määrä m /ha Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa Hannu jauHiainen MetsätiLojen sukupolvenvaihdosten helpottamista on pohdittu maaja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä. Asia sisältyy myös nykyhallituksen ohjelmalinjauksiin. Maaja metsätalousministeriön luonnonvarayksikön päällikkö Juha Ojalan johdolla MTK ja Metsäteollisuus ry ovat etsineet keinoja edistää metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja samalla puun markkinoille tuloa. Neuvotteluissa ei päästy yksimielisyyteen siitä, miten metsätilojen sukupolvenvaihdoksia pitäisi edistää. Ojalan mukaan työryhmässä saatiin kuitenkin hyvää pohjatietoa, jonka perusteella asian valmistelua voidaan tarvittaessa vaalien jälkeen jatkaa. Metsäteollisuuden mielestä pelkkä sukupolvenvaihdoksiin liittyvä verohuojennus ei yksinään vielä riitä, vaan paketin pitäisi sisältää myös puun markkinoille tuloa lisääviä elementtejä. Metsäteollisuuden mallissa puun tarjontaa edistettäisiin metsätilamaksulla, joka voisi olla 10 prosenttia metsän tuotosta. Metsänomistaja saisi maksun takaisin verohuojennuksena puun myynnin yhteydessä. Tilamaksu kiusaisi taimikon omistajia MTK puolestaan katsoo, ettei keskustelua tilojen sukupolvenvaihdoksista pidä kytkeä muihin puumarkkinoiden toimintaan liittyviin asioihin. Erilaisia metsätilamaksumalleja ei myöskään pidetä kovin järkevinä nykyisessä puukauppatilanteessa. Metsäteollisuuden esittämä, vanhaan pinta-alaveroon rinnastettava metsätilamaksu olisi hankala etenkin taimikkovaltaisten tilojen omistajille. Metsänomistajien keskuudessa pelätään myös sitä, että kaikelle tarjolle tulevalle puulle ei löydy markkinoita. Etenkin iso osa Pohjois-Suomen metsänomistajista jäisi tämänkaltaisessa uudistuksessa pelkästään maksumiehen rooliin. Verouudistus ei etene kaavailut metsätilojen sukupolvenvaihdosten huojennuksesta tyssäsivät MTk:n ja Metsäteollisuuden erimielisyyksiin. KuKa: sahuri ja maanviljelijä Markku Hacklin MiTä: sai veljensä Mikko Hacklinin kanssa vuoden 2014 sahayrittäjäpalkinnon. MiKsi: saha ja höylä Hacklin on toiminut vihdissä yhtäjaksoisesti 45 vuoden ajan. Markku Hacklinin oma sahuriura alkoi 13-vuotiaana. 15 MAKASIINI 2 • 2015 15 MAKASIINI 2 • 2015 3421_.indd 15 20/02/15 17:30
markkinat TeksTi ja kuva sami karppinen KesKiviiKKo 11. helmikuuta 2015. Jyväskylän lentoaseman lämpömittari näyttää +7,8 astetta. Lukema on helmikuulle mittaushistorian toiseksi korkein. Puulla omakotitaloaan lämmittävät voivat myhäillä tyytyväisinä, sillä viime vuoden tapaan lämmitysurakasta selvitään todennäköisesti tavanomaista pienemmällä puumäärällä. Leuto talvi näkyy myös metsäenergiamarkkinoilla. ”Vastaanottopäässä ollaan tällä hetkellä käsijarru päällä. Tulipalopakkasia ei ole ollut, eikä sähköntuotanto ole kovin kannattavaa”, kuvailee Keski-Suomen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro. Yhdistys hankkii vuosittain reilut 100 000 kiintokuutiota metsäenergiaa. Määrästä kaksi kolmannesta on energiarankaa ja kolmannes hakkuutähteitä. Pakkasten puute sekä kivihiilen ja turpeen poltto kasvattavat metsäenergian tie?nvarsivarastoja. Oletettua vähäisempi kysyntä näkyy taas suunniteltua hitaampana varastojen kiertona. Energiarangan sekä hakkuutähteiden lämpöarvo on Pentinpuron mukaan parhaimmillaan, kun ne ovat kuivuneet tien varressa yhden kesän yli. ”Nyt haketettavia energiapuita on varastoitu yleensä pari vuotta. Onneksi vain yksittäisiä eriä on vanhentunut käyttökelvottomiksi.” Hankala tilanne Hankintaketjussa toimivilla urakoitsijoilla on myös vaikeuksia. Energiapuuta Keski-Suomessa hakettava Kosken Megawatti Oy oli tänä talvena varautunut kuljettamaan voimalaitoksille 30 hakekuormaa päivässä. ”Nyt määrä on pudonnut kymmeneen kuormaan”, yrittäjä Ilkka Vertainen kertoo. Haketusten siirtyminen seuraavaan talveen aiheuttaa hävikkiä ja laatutappioita etenkin hakkuutähteiden toimitusketjussa. Lisäksi epätasaisen kysynnän vuoksi ketjuun syntyy turhia kustannuksia muun muassa aurauksista. ”Joillekin varastoille talvitie on tehty kolme kertaa ennen kuin puuerälle on löytynyt menekkiä”, yrittäjä Kari Keski-Korpi kertoo. Nykivää kauppaa Metsänomistajille säiden ja tukipolitiikan vaikea ennakoitavuus näyttäytyy nykivänä energiapuukauppana. ”Tienvarsivarastojen taloudellinen riski on meillä, joten pyrimme säätelemään energiapuun ostoa kysyntäennusteiden mukaan. Tällä hetkellä ostamme kaikkia energiapuujakeita”, toteaa Länsi-Suomen aluejohtaja Tero E. Nieminen UPM:n puunhankinnasta. Myös kaavaillut muutokset sähköntuotannon tukeen sekä kemeralakiin ovat hyydyttäneet kauppaa. ”Korjaamme täyttä vauhtia vanhan kemeran puitteissa tehtyjä energiapuuleimikoita. Uusia vanhan lain mukaisia kohteita emme voi enää ottaa korjuuseen. Kentällä toivotaan nopeita ja energiapuun käyttöä edistäviä päätöksiä tukiasioissa”, Ilpo Pentinpuro kertoo. Kauppa käy käsijarru päällä energiapuun hankinnassa tasapainoillaan toimitusvarmuuden ja suurten tienvarsivarastojen välillä. EK Keski-Korpi Oy:n yrittäjä Kari Keski-Korpi sai syöttää hakkurin kitaan tuoretta koivukuitupuuta Metsäkolmio Oy:n työmaalla Viitasaarella. 16 MAKASIINI 2 • 2015 16 MAKASIINI 2 • 2015 3419_.indd 16 26/02/15 10:34
Raakapuun kantohinnat helmikuussa viikolla 7 ? nousussa ? laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,97 ? 54,18 ? 41,17 ? 15,60 ? 16,93 ? 15,66 ? uudistushakkuu 56,80 ? 55,26 ? 42,99 ? 16,93 ? 18,14 ? 17,46 ? Harvennushakkuu 49,57 ? 47,57 ? 37,84 ? 15,05 ? 14,91 ? 13,91 ? ensiharvennus 45,96 ? 45,13 ? ... 14,68 ? 14,47 ? 14,16 ? Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,82 ? 54,53 ? 42,08 ? 15,38 ? 16,92 ? 15,24 ? uudistushakkuu 55,96 ? 55,30 ? 43,54 ? 16,53 ? 18,08 ? 16,70 ? Harvennushakkuu 49,73 ? 48,33 ? 36,97 ? 14,52 ? 15,01 ? 13,83 ? ensiharvennus 45,43 ? 43,92 ? ... 13,89 ? 14,40 ? 13,73 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,30 ? 53,82 ? 41,95 ? 15,46 ? 16,53 ? 15,40 ? uudistushakkuu 55,74 ? 54,77 ? 43,46 ? 17,07 ? 17,78 ? 17,05 ? Harvennushakkuu 48,32 ? 46,89 ? 37,56 ? 14,43 ? 14,60 ? 13,88 ? ensiharvennus 45,07 ? 44,29 ? 33,25 ? 13,64 ? 13,66 ? 13,34 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 53,74 ? 52,19 ? 40,88 ? 14,70 ? 15,67 ? 14,74 ? uudistushakkuu 55,41 ? 53,33 ? 42,83 ? 16,68 ? 17,13 ? 16,79 ? Harvennushakkuu 46,64 ? 45,43 ? 36,94 ? 14,18 ? 14,23 ? 14,02 ? ensiharvennus 44,67 ? 43,53 ? ... 12,69 ? 10,92 ? 12,46 ? Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,48 ? 54,61 ? 43,59 ? 15,18 ? 16,37 ? 15,44 ? uudistushakkuu 56,89 ? 55,56 ? 44,82 ? 16,78 ? 17,82 ? 17,28 ? Harvennushakkuu 48,79 ? 46,25 ? 38,41 ? 14,66 ? 14,55 ? 14,51 ? ensiharvennus 45,52 ? 44,26 ? ... 13,46 ? 13,24 ? 12,78 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,62 ? 53,08 ? ... 16,69 ? 17,28 ? 16,52 ? uudistushakkuu 55,97 ? 53,62 ? ... 18,28 ? 17,77 ? 17,81 ? Harvennushakkuu 46,70 ? ... 14,83 ? 14,55 ? 14,43 ? ensiharvennus 45,17 ? 43,98 ? ... 14,36 ? ... 14,43 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 50,16 ? 48,82 ? 15,57 ? 14,2 ? 15,28 ? uudistushakkuu 51,44 ? 49,77 ? 17,42 ? 15,1 ? 16,75 ? Harvennushakkuu 46,26 ? 45,75 ? 12,97 ? 12,58 ? 11,63 ? ensiharvennus 44,00 ? ... 13,38 ? 13,39 Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 45,72 ? 43,90 ? 15,38 ? ... 15,15 ? uudistushakkuu 46,54 ? 43,92 ? 16,40 ? ... 15,65 ? Harvennushakkuu ... ... 12,38 ? ... ... ensiharvennus ... ... 12,55 ? ... Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 2014 2015 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 300000 600000 900000 1200000 1500000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 10 20 30 40 50 60 1/2014 1/2015 85 90 95 100 105 110 17 MAKASIINI 2 • 2015 17 MAKASIINI 2 • 2015 3419_.indd 17 26/02/15 10:35
PystykauPPa Pohjois-karjalassa Ensiharvennus Harvennus Uudistushakkuu Puutavaralaji m3 €/m3 m3 €/m3 m3 €/m3 Mäntytukki 60 47,3 216 56,6 Mäntytyvitukki 1 65,5 Mäntyparru 1 20 1 22,5 Mäntykuitu 80 14,8 101 16,5 Kuusitukki 4 40 29 52,8 Kuusikuitu 16 9 6 14,8 15 16 Kuusilahokuitu 1 7 1 9 Koivutukki 1 35 4 40 Koivukuitu 24 9 4 13 28 15 Haapakuitu 1 5 1 7 1 9 Yhteensä 41 158 397 Koko leimikko 596 m3 21 106 euroa markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen Pohjois-Karjalassa sijaitseva talvileimikko meni lopulta kaupaksi tammikuun lopulla. Metsänomistaja oli teetättänyt leimikon jo viime kesänä ja siitä oli pyydetty tarjoukset alueen 11 puunostajalta. Yhtään tarjousta leimikosta ei ensimmäisellä kierroksella jätetty. Toisen kerran tarjoukset pyydettiin tammikuun alkupuolella. Tilanne parani oleellisesti, sillä nyt ostajilta tuli sentään yksi tarjous. Tarjous oli puumarkkinatilanteeseen nähden kohtalainen ja kaupat tehtiin tammikuun lopulla. Neljä kuviota kaupan Talvikorjuun vaativa leimikko koostuu neljästä pienehköstä, toisistaan erillään olevasta kuviosta. Harvennusja uudistushakkuukuviot ovat kooltaan alle hehtaarin ja harvennuskohde noin kaksi hehtaaria. Leimikon pinta-ala on yhteensä 4,4 hehtaaria, puuta kertyy arviolta 400 kuutiometriä. Hakkuukuvioista kolme on pehmeän maaston vuoksi korjattavissa vain talviaikaan. Kasvatushakkuukohde on mahdollista korjata myös kesäaikaan. Keskimääräinen metsäkuljetusmatka kylätielle on noin 300 metriä. korjuu ensi talveen Leimikon ensiharvennus-, harvennusja uudistushakkuukuviot on tarjouksessa hinnoiteltu erikseen. Mukana on puutavaralajeja joiden kertymä jää todennäköisesti hyvin pieneksi. Pääosa hakkuussa kertyvästä puustosta on mäntytukkia ja mäntykuitua. Pohjois-Karjalassa ostetaan valikoiden MiKKo HäYrYnen PaPerin vaikeudet peittävät alleen sen tosiseikan, että Suomen runsaan 11 miljardin euron metsäviennistä liki kaksi kolmasosaa tulee paperista ja kartongista. Paperin ja kartongin sisällä suhde on sama – kaksi kolmasosaa paperista, kolmasosa kartongista. Viime vuonna euroopan kirjoitusja painopaperien tuotanto supistui reilusti, kahden-kolmen modernin paperikoneen tuotannon verran. Pakkauskartonkien kasvu kompensoi pudotuksen kuitenkin lähes kokonaan. Pudotuksen ennakoidaan jatkuvan tänä vuonna, mutta ei kuitenkaan yhtä voimakkaana, jos elvytys piristää taloutta. Viennissä iloiset yllätykset ovat mahdollisia, koska euron arvo on pitkän yliarvostuksen jälkeen laskenut suhteessa dollariin. ruotsiin nähden etua ei ole tullut, sillä kruunu on heikentynyt dollaria vastaan enemmän kuin euro. Hintaneuvottelut ovat kesken, mutta valuuttakurssin tuomasta helpotuksesta huolimatta paperien eurohinnat näyttävät jatkavan hienoista laskuaan. Tarjontaa on edelleen liikaa ja paperitehtaiden käyntiasteet ovat noin 88 prosenttia. Hinnankorotusvoimaa alkaa olla vasta, kun tehtaat käyvät yli 90 prosentin teholla teoreettisesta maksimistaan. näyttää, että Suomelle tärkeässä lwc-paperissa käyntiaste saadaan sulkemisten kautta nouValuuttakurssien aallokossa 600 700 800 900 1000 Kopiopaperi Lähde: Foex Indexes Oy Hinnoitteluvoima hukassa Paperien eurohinnat ovat polkeneet paikallaan tuotantoleikkauksista huolimatta. Uutta hinnoitteluvoimaa odotetaan lisäleikkauksista ja euron kurssilaskusta. LWC-aikakauslehtipaperi €/Tonni 2013 2014 2015 semaan. Jos kysynnän lasku loivenee, niin kapasiteetin leikkaukset ylittävät kysynnän laskun. Sitä myötä hinnankorotukset saattavat keväällä olla mahdollisia. Paperimaailmasta kuuluu pitkästä aikaa polkumyyntisyytöksiä, jotka on helpointa ymmärtää voimakkaista valuuttakurssimuutoksista seuranneiden kilpailuasetelmien muutosten torjumisena. Yhdysvallat on aloittanut polkumyyntitutkinnan useita hienopaperin tuojamaita vastaan. euroopan maista epäily koskee ainakin Portugalia. Suomi ei ole epäiltyjen listalla. Venäläisen paperin ruplahinnat ovat nousseet voimakkaasti. uutta on, että Venäjällä tutkitaan, onko oman maan painolaitoksia kyykytetty kohtuuttomilla hinnankorotuksilla. ilmassa on sellun vientikiintiöiden tai -maksujen uhkaa. Männyn erikoistyveä leimikosta kertynee jonkun verran. Se on laatutyveä, jonka lyhimmät pituusmitat voivat olla alle kolmemetrisiä. Latvaläpimitan pitää olla noin 25 senttimetriä. Tehty puukauppa kuvastaa Pohjois-Karjalan markkinatilannetta. Talvileimikoita ostetaan valikoivasti ja tarjouksia tulee niistä vähän. Koska talvikorjuuaikaa ei enää ole kovin paljoa jäljellä, myydyn leimikon korjuu tapahtunee vasta ensi talvena. 18 MAKASIINI 2 • 2015 18 MAKASIINI 2 • 2015 3418_.indd 18 20/02/15 18:05
METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Stasi-meininkiä vai luonnonsuojelua? Ympäristörikokset saivat ilmiantosivun. www.sll.fi/wildleaks Geologian tutkimuskeskus yhdisti maaja kallioperäkartat korkeustietoon. Ilmaissovellus auttaa uudistusmenetelmän ja puulajin valinnassa. gtkdata.gtk.fi/maankamara Testaa, miten hyvin tunnet jokamiehenoikeudet. www.jOkamiehenOikeudet.fi ”Metsäteollisuus esittää lehden mukaan kiinteistöveroa, joka olisi 10 prosenttia metsän vuotuisesta tuotosta. Vero olisi vähennettävissä 10 vuoden kuluessa puukauppatuloista. Eiköhän tässä maassa ole aika luopua konsensuksen hakemisesta joka paikassa ja siirtyä päätöksen tekoon.” TErVaS ”Kyseinen kiinteistövero olisi realistinen silloin, kun siihen liitetään sekä ostopakko että minimihinta.” SIlEncIo ”Toimintamalli, jossa maatalouden tappio paikataan metsätuloilla, ei ole terve tilanne. lähden itsekin maanviljelijänä siitä, että toiminnan on oltava kannattavaa joka sektorilla erikseen.” raIVurI ”Se Vanhasen junailema ’verohelpotus’ oli oikein tyyppiesimerkki epäonnistuneesta verotusmenettelystä. Sekin sai aikaan vain markkinahäiriöitä ja hintapomppuja puoleen ja toiseen.” KorpITuVan TanElI ”Jos ensin nähtäisiin se puun lisääntyvä osto ja oikea ostohalukkuus ja sen jälkeen, jos sitä on ja emme hoitaisi siltikään teollisuuden puuntarvetta, alettaisiin keskustella vasta kiristystai verotustoimista.” JEES H-ValTa ”Metsäteollisuuden puunostoihin voisi olla hyvä laatia vastaava sanktio, kun puu ei menekään kaupaksi tai hinta poikkeaa liiaksi normaalista maailmanmarkkinahinnasta.” WoodMan ”Miten käy pienmetsänomistajien, jos ne 10 vuoden sisällä myytävät leimikot ovat pieniä talvella tehtäviä ensiharvennuksia? Kauppoja ei synny itkemälläkään.” ranE Verokarhu uhkaa taas Vaalien alla metsämaan verotus puhuttaa verkossa. ”nykyinen malli on ainoa oikea tapa. Verotus kohdistuu ainoastaan todellisiin tuloihin eikä mihinkään arvauksiin.” MJo ”Tämmöiset voivat mennä läpi osana jotain suurempaa tupo-sopimusta, jossa päätetään palkoista yms. Teollisuus kun kytkee tuon ehdoksi, niin siinä sitä ollaan.” aIMo JorTIKKa Uusi kysymys: oletko hyödyntänyt älypuhelinsovelluksia metsätaloudessasi? Vastaajia 191 20 40 60 80 100 Kyllä 36 % Ei 67 % Saitko talvileimikkosi kaupaksi? ViSainen mänty VExI 19 MAKASIINI 2 • 2015 19 MAKASIINI 2 • 2015 3417_.indd 19 19/02/15 15:42
Teema: RISKIeN TORJUNTa Teema: RISKIeN hallINTa Riskit haltuun Asta-myrsky kaatoi Kari Kokkosen metsäpalstalta 5000 kuutiometriä puuta. Kokkonen korjasi puut saaressa sijaitsevalta palstaltaan itse. Tuhokuvat Kari Kokkosen perhealbumista. 20 MAKASIINI 2 • 2015 20 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 20 26/02/15 10:25
l umesta pilkistää tasaisin välein kuusentaimen latvus. Muutama vuosi sitten istutetut taimet ovat kasvaneet jo metrin mittaisiksi. Ilman vuoden 2010 Asta-myrskyä paikalla olisi nyt mäntyä ja koivua kasvava varttunut sekametsä. Heinäkuussa riehunut myrsky kaatoi Savonlinnan Kokonsaaressa Etelä-Savossa sijaitsevalta metsäpalstalta 5 000 kuutiometriä puuta. Metsänomistaja Kari Kokkonen muistaa päivän hyvin. ”Olin pellolla iltamyöhään paalaamassa heinää. Taivaanranta muuttui valkoiseksi vaakasuoraan iskevistä salamoista. Puita alkoi kaatua ja heinät lensivät taivaan tuuliin, jänikset juoksivat minne sattui”, hän kertoo. Päivä oli ollut hiostavan kuuma, joten Kokkonen osasi ennakoida myrskyn olevan tulossa. Sää oli samanlainen, kun metsiin vuonna 2001 iski trombi. Se kaatoi puita vielä Asta-myrskyäkin enemmän. Myös vuoden 2013 Einoja Seija-myrskyt ovat jättäneen Kokkosen metsiin jälkensä. Puita on kaatunut molemmissa joitain satoja kuutiometrejä. Sinne tänne kaatuneiden myrskypuiden korjaaminen on haastavaa, mutta Kokkosen metsissä haastavuutta lisää vielä se, että metsät sijaitsevat saaressa: kesäaikaan kahden lossimatkan ja talviaikaan yhden lossimatkan ja parin kilometrin mittaisen jäätien päässä mantereesta. Riskit haltuun Hyvä metsänhoito on metsän paras suoja. Myrskyltä tai tuhohyönteisiltä sekään ei aina suojaa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT VILLE KOKKOLA 21 MAKASIINI 2 • 2015 21 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 21 26/02/15 10:25
Kokkonen tekeekin hakkuut pääasiassa itse. Asta-myrskyn jälkeen tilannetta helpotti se, että valtaosa puista oli kaatunut juurineen. Juurineen kaatuneet puut saavat maasta vielä vettä ja ravinteita, joten ne eivät pilaannu kovin nopeasti. ”Korjasin ensin pirstoutuneet ja kallellaan olevat puut, loput ajan kanssa talvella. Kuljetin puut rantavarastoon, josta ne haettiin proomulla keväällä”, Kokkonen sanoo. Lisää tuulituhoja Tuulituhot ovat yksi merkittävimmistä metsänomistamiseen liittyvistä riskeistä. Suomen metsäkeskuksen mukaan kasvatusja uudistushakkuita suunniteltiin tuulituhojen takia viime vuonna lähes 36 000 hehtaarille. Rahallisesti tuhojen suuruus oli viime vuonna noin neljä miljoonaa euroa, vuonna 2013 reilut 20 miljoonaa euroa. Itä-Suomen yliopiston professori Heli Peltola ennakoi, että tuulituhojen riski lisääntyy tulevaisuudessa varsinkin Eteläja Keski-Suomessa. Taustalla ei hänen mukaansa ole niinkään kovien tuulten ja myrskyjen yleistyminen vaan se, että ilmastonmuutoksen arvioidaan lyhentävän aikaa, jolloin maaperä on roudassa. Routa pitää talvella puut kiinni maassa. ”Roudattomuus lisääntyy merkittävästi, jos talvilämpötilat nousevat neljä astetta. Sen oletetaan varovaisissakin arvioissa tapahtuvan vuosisadan loppuun mennessä”, Peltola sanoo. Tuulituhoja vastaan voi kuitenkin suojautua. Peltolan mukaan paras keino on taimikonhoito. Ajallaan sopivan harvaksi harvennetun taimikon taimista kasvaa järeitä puita, jotka eivät kaadu ensimmäisessä tuulessa. Kokkosen metsissä metsänhoidosta ei ollut apua. Näin käy Peltolan mukaan, jos metsässä puhaltavan tuulen nopeus ylittää 14 metriä sekunnissa. Silloin apua on vain metsävakuutuksesta. Sellaisen oli Kokkonenkin ottanut metsänsä suojaksi, kaksi kuukautta ennen Asta-myrskyä. Tuulituhojen takia tehdyt metsänkäyttöilmoitukset vuonna 2014. Keski-Suomi Lappi PohjoisPohjanmaa Kainuu Pohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiPohjanmaa Pohjois-Savo PohjoisKarjala Pirkanmaa Kanta-Häme PäijätHäme Satakunta Uusimaa VarsinaisSuomi Etelä-Karjala Kymenlaakso EteläSavo Lähde: Suomen metsäkeskus Lounaassa tuulisinta Teema: RISKIeN hallINTa 22 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 22 26/02/15 10:26
”PUITA ALKOI KAATUA JA hEINäT LENSIVäT TAIVAAN TUULIIN, JäNIKSET JUOKSIVAT mINNE SATTUI.” Sukutilan pihapiiri jää taakse Kari ja Antti Kokkosen suunnatessa kohti metsää. 23 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 23 26/02/15 10:26
Kirjanpainajat riesana Tuulituhojen lisäksi metsien riesana ovat viime aikoina olleet kirjanpainajat. Kokkosen metsät kasvavat pääosin mäntyä, joten siellä kuusen tuhohyönteisestä ei ole ollut haittaa, mutta Eteläja Kaakkois-Suomen kuusikoissa kirjanpainaja on aiheuttanut laajaa tuhoa. Suomen metsäkeskuksen mukaan kasvatusja uudistushakkuita suunniteltiin viime vuonna hyönteistuhojen takia reilun 2 000 hehtaarin alueelle. Rahallisesti tuhojen suuruus on viime vuosina ollut miljoonan euron luokkaa. Tavallisesti kirjanpainajat lisääntyvät tuulenkaadoissa ja heikentyneissä pystypuissa, mutta runsastuessaan ne voivat joukolla vallata terveitäkin puita. Jos kuoriaisia on paljon, tappavat ne puun. ”Vielä kymmenen vuotta sitten kirjanpainaja ei aiheuttanut metsille kovin suurta riskiä. Myrskytuhot sekä lämpimät ja kuivat kesät ovat tällä vuosikymmenellä kuitenkin saaneet kirjanpainajamäärät kasvuun”, sanoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Seppo Neuvonen. Sikäli tilanne on hänen mukaansa Suomessa kuitenkin hyvä, että merkittävää tuhoa aiheuttavia hyönteislajeja on melko vähän. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Esimerkiksi Keski-Euroopassa havumetsiä tuhonnut havununna on jo levinnyt Etelä-Suomeen. Toistaiseksi siitä ei ole ollut meillä haittaa, mutta jos ilmasto lämpenee, se voi aiheuttaa huomattavaakin tuhoa. Paras keino tuhohyönteisiä vastaan on Neuvosen mukaan metsänhoito. Hyönteistuhojen riski on pienin ajallaan harvennetuissa metsissä. Varsinkin kirjanpainajan kohdalla tulee lisäksi noudattaa lakia metsätuhojen torjunnasta. Se sanelee, milloin kaadetut tai tuulen kaatamat puut on kuljetettava pois metsästä. Metsänsä voi myös vakuuttaa hyönteistuhon varalta. Juurikäävästä lahoa Metsäkone urahtaa käyntiin ensiharvennusmännikössä Savonlinnan Kokonsaaressa. Metsänomistaja Kari Kokkosen poika Antti Kokkonen nappaa kouralla tottuneesti kiinni nuoren männyn runkoon, kaataa puun ja ryhtyy karsimaan sitä. ”Tämä on metsäpalstan ainoa istuttamalla uudistettu männikkö. Olin itse istuttamassa tätä vuonna 1981”, Kari Kokkonen kertoo. Antti Kokkonen katselee mäntyjen latvuksia ja valitsee kaadettavia ja kasvamaan jätettäviä puita. Riukuuntunut latvus kielii männyntyvitervastaudista. Kirjanpainaja on viime vuosina noussut otsikoihin, mutta suuremmat tuhot metsissämme aiheuttaa juurikääpä. Vuosittain noin 50 miljoonan euron edestä, kertoo Luken professori Jarkko Hantula. Juurikääpää esiintyy sekä kuusella että männyllä. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusentyvilahoa. Se lahottaa kuusen juuristoa ja runkoa ja voi nousta rungossa jopa rei”VIELä KymmENEN VUOTTA SITTEN KIRJANPAINAJA EI AIhEUTTANUT mETSILLE KOVIN SUURTA RISKIä.” Antti Kokkonen tekee ensiharvennusta männynjuurikäävän vaivaamassa metsikössä. Teema: RISKIeN hallINTa 24 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 24 26/02/15 10:26
Lähde: Suomen metsäkeskus Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Keski-Suomi Lappi PohjoisPohjanmaa Kainuu Pohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiPohjanmaa Pohjois-Savo PohjoisKarjala Pirkanmaa Kanta-Häme PäijätHäme Satakunta Uusimaa Etelä-Karjala Kymenlaakso EteläSavo Keski-Suomi Lappi PohjoisPohjanmaa Kainuu Pohjanmaa EteläPohjanmaa KeskiPohjanmaa Pohjois-Savo PohjoisKarjala Pirkanmaa Kanta-Häme PäijätHäme Satakunta Uusimaa VarsinaisSuomi Etelä-Karjala Kymenlaakso EteläSavo Hyönteiset riesana etelässä Hyönteistuhojen takia laaditut metsänkäyttöilmoitukset vuonna 2014. lun kymmenen metrin korkeudelle. Männynjuurikääpä taas aiheuttaa männyntyvitervastautia. Se lahottaa puun juuristoa ja tappaa lopulta puun. Kuusenjuurikääpä esiintyy kaikkialla missä kuusikin, männynjuurikääpä Oulujärven eteläpuolella. Molemmat harvinaistuvat kohti pohjoista. Juurikääpä leviää uusille alueille varsinkin kesällä tehtävissä hakkuissa. Sienen ilmassa lentävät itiöt alkavat kasvaa kantojen tuoreissa kaatopinnoissa ja puihin tulleissa kolhuissa. Puusta toiseen sieni leviää puiden juuriyhteyksien kautta. Paras keino torjua juurikääpää on välttää kesähakkuita, Hantula neuvoo. Jos hakkuita ei voida tehdä talvella, tulee kannot käsitellä hakkuun yhteydessä joko urealiuoksella tai Rotstop-nimisellä biologisella torjunta-aineella. Kannattavinta kantojen käsittely on siellä, missä juurikääpää ei vielä ole. Kun juurikääpä kerran on levinnyt metsikköön, on siitä vaikea päästä eroon. Usein ainoaksi vaihtoehdoksi jää puulajin vaihto tai kiertoajan lyhentäminen. Puulajin vaihtoon on Kari Kokkonenkin osassa männiköistään päätynyt. Hiljan päätehakatulla kuviolla kasvaa männyn sijaan nyt koivu. Jarkko Hantulan mukaan Suomen onni on se, ettei meille ole tullut juurikaan vierasperäisiä tuhonaiheuttajia. Ilmaston lämpeneminen tai kansainvälinen kasvikauppa voi kuitenkin muuttaa tilanteen. ”Suomen metsätalous perustuu kuuseen ja mäntyyn. Vähäisen puulajivalikoiman takia vierasperäisten tuhonaiheuttajien riski on Suomessa suurempi kuin muualla.” Männyntyvitervastauti saa mäntyjen tyvet pihkoittumaan. 25 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 25 26/02/15 10:26
Lähde: Suomen metsäkeskus Ei korvattavaa 0,1 1,5 1,6 3,0 3,1 5,0 5,1 10,0 10,1 20,0 20,1 30,0 30,1 50,0 50,1 100,0 100,1 356,9 ha Hirvituhot painottuvat itään Metsäkeskuksen arvioimat hirvivahinkoalat vuonna 2014. Hirvituhot taimikoissa Hirvituhoilta Kari Kokkosen metsät ovat säästyneet, vaikka hirvien suosima mänty onkin Kokonsaaressa valtapuulaji. Taustalla on se, että saari on hirvien kesälaidunaluetta. Pahimmat tuhonsa hirvet aiheuttavat talvilaitumillaan. ”Majavia täällä sen sijaan on. Ne tappavat rantametsiköt”, Kokkonen sanoo. Hirvi on varttuneiden havuja lehtipuutaimikoiden pahin tuhoeläin. Hirvet syövät puiden oksaja latvakasvaimia sekä kuorta ja katkovat runkoja. Usein tuhot jatkuvat samassa taimikossa vuosia. Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikön Sauli Härkösen mukaan paras tapa ehkäistä hirvituhoja on metsästys. Myös erilaisista karkotteista ja latvasuojista on hyötyä. Apua löytyy myös metsänhoidosta: tiheät ja hoidetut taimikot kestävät hirvituhoja parhaiten, joten hirvituhoalueilla kannattaa suosia kylvöä ja luontaista uudistamista. Hirvien aiheuttamiin tuhoihin voi hakea korvausta valtiolta. Suomen metsäkeskus esitti viime vuonna, että hirvituhoja korvattaisiin reilulta 1 300 hehtaarilta. Taimikonhoidolla pitkälle Avainsana luonnontuhoja vastaan on monessa tapauksessa hyvä metsänhoito. Metsänhoito luo myös pohjaa metsästä kiertoajan lopussa saatavalle tuotolle. Miten suuri riski metsänhoidon laiminlyönti on? ”Riippuu siitä, mitä jättää tekemättä ja missä vaiheessa. Akuutein riski liittyy varttuneisiin kuusikoihin. Niiden jättäminen oman onnensa nojaan lisää myrskytuhoja”, sanoo Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen. Kari Kokkosen kaatamat puut odottavat pinossa kevättä. Puut haetaan silloin proomulla saaresta. Teema: RISKIeN hallINTa 26 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 26 26/02/15 10:26
”JOS LämPENEmINEN ON TOdELLA hURJAA, mENEVäT LUONNON SySTEEmIT KUITENKIN SEKAISIN.” Pidemmällä aikavälillä metsänhoidon laiminlyönti aiheuttaa hänen mielestään suurimmat riskit taimikoissa. Samoilla linjoilla on Luken erikoistutkija Timo Saksa. ”Hoitamattomassa metsikössä kiertoaika pitenee, tuhoriskit lisääntyvät ja taloudellinen tuotos laskee. Pelkkä taimikonhoito lisää metsän taloudellista tuottoa useita kymmeniä prosentteja. Jos metsän perustamiseen ja taimikonhoitoon satsataan, päästään puuntuotannossa varmalle pohjalle”, hän sanoo. Entä ilmastonmuutos? Onko se metsien kannalta riski vai mahdollisuus? ”Kunpa tietäisi”, sanoo Helsingin yliopiston professori Pekka Kauppi. Hän arvioi metsien seuraavan 20 vuoden ajan lähinnä hyötyvän ilmastonmuutoksesta. Puulajimme kestävät hyvin, vaikka kevään ja kesän lämpötilat nousisivat kolmella asteella. ”Se vain lisää puiden kasvua. Uusia tuholaisia voi tulla, mutta niitä voi tulla muutenkin. Jos lämpeneminen on todella hurjaa, menevät luonnon systeemit kuitenkin sekaisin”, Kauppi arvioi. Metsänhoidolla ilmastonmuutokseen ei hänen mielestään voi varautua. Nykytiedon varassa tehtävät päätökset vaikuttavat vielä 30– 50 vuoden päästä. Puulla on kysyntää Nuori koivikko huojuu hiljalleen talvisessa päivässä Savonlinnan Kokonsaaressa. Kari Kokkonen teki luontaisesti uudistetussa koivikossa viime vuonna nuoren metsän kunnostuksen. Taimikonhoito jäi myrskyjen aiheuttamien kiireiden takia 30 000 000 40 000 000 50 000 000 60 000 000 Hienoista nousua M 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2013 2010 Lähde: Luke Metsäteollisuuden käyttämän kotimaisen raakapuun määrät ovat viime vuosina olleet nousussa. tekemättä ja riukuuntunut koivikko kaipasi jo harvennusta. Nyt puilla on tilaa järeytyä. Kokkonen omistaa Kokonsaaressa kaikkiaan lähes 200 hehtaaria metsää. Metsien lisäksi tilalla on vuokramaineen reilut 50 hehtaaria peltoa sekä lihakarjaa. Kolmannes tilan tuloista tulee metsästä, mutta puun kysynnästä Kokkonen ei ole huolissaan. Istutettavat puulajit valitaan kasvupaikan mukaan ja lähdetään siitä, että kaikelle on jossain vaiheessa kysyntää. Puun kysynnän näkymät ovatkin nyt suotuisat, arvioi Helsingin yliopiston metsäteollisuuden markkinoinnin ja johtamisen professori Anne Toppinen. Taustalla on hänen mukaansa julkisuudessa paljon esillä ollut biotalous: pyrkimys kohti yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. ”Voisi kuvitella, että fossiilipohjaisia raaka-aineita ja tuotteita korvataan tulevaisuudessa puupohjaisilla materiaaleilla. Se, mitä biotalous käytännössä tarkoittaa, on vielä hieman sumeaa, mutta näkymä on joka tapauksessa positiivinen”, Toppinen sanoo. Myös metsäteollisuuden investoinnit lupaavat vauhtia puukauppaan. Metsä Group suunnittelee biotuotetehdasta Äänekoskelle ja Finnpulp ilmoitti hiljan kaavailevansa havusellutehdasta Kuopioon. Toppinen pitääkin puun tarjontaa suurempana haasteena kuin puun kysyntää. ”Hinta on puun tarjonnassa olennainen tekijä. Metsänomistajien tulotaso on kohonnut, joten he voivat tarkkailla markkinoita rauhassa”, hän sanoo. Kolmannes tilan tuloista tulee metsästä, kertoo Kari Kokkonen. 27 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 27 26/02/15 10:26
Suojelusta mahdollisuus Kari Kokkonen on isännöinyt Savonlinnan Kokonsaaressa sijaitsevaa sukutilaa vuodesta 1994, reilut 20 vuotta. Sinä aikana metsissä on siirrytty pinta-alaverotuksesta puun myyntitulojen verotukseen, Suomi on liittynyt EU:hun, ilmastonmuutos on noussut suuren yleisön tietoisuuteen ja metsiä on suojeltu niin Natura 2000 -ohjelmalla kuin Metso-ohjelmallakin. Liittyykö poliittiseen päätöksentekoon metsänomistajan kannalta enemmän riskejä vai mahdollisuuksia? ”Politiikasta on aina tullut riskejä, mutta viime aikoina mahdollisuuksia on ollut enemmän. Esimerkiksi uusi metsälaki ja metsänhoitoyhdistyslain uudistus ovat mahdollisuuksien puolella”, sanoo Luken varttunut tutkija Jussi Leppänen. Kaikkiaan poliittiseen päätöksentekoon liittyy hänen mielestään metsänomistajan kannalta vähemmän riskejä kuin esimerkiksi puun kysyntään ja puun hintojen vaihteluun. Tämä johtuu siitä, että poliittiset muutokset eivät tule yllättäen. ”Voi olla, että metsänhoitoyhdistysten siirtyminen MTK:n alaisuuteen jopa lisää metsänomistajien poliittista valtaa”, Leppänen sanoo. Verotukseen hän ei usko kiristyksiä tällä hetkellä olevan tulossa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ja metsäyhtiöiden ilmoitettua uusista investoinneista kukaan tuskin haluaa hankaloittaa metsätalouden harjoittamista. Myös uusien suojelualueiden tarve on Leppäsen mukaan pienempi kuin aiemmin. ”Metsien suojelu oli 1990-luvulla ja 2000-luvulla nykyistä suurempi riski. Metso-ohjelman kaltaiset vapaaehtoiset suojelutavat ovat toimineet odotetusti. Metsien suojelusta on tullut myös mahdollisuus”, hän sanoo. ”SIJOITUKSEN ARVO VAIhTELEE PALJON ENEmmäN ESImERKIKSI OSAKEmARKKINOILLA.” Myrskyistä huolta metsälehden lukijoiden mielestä metsänomistajan pahin riski ovat myrskyt. Toiselle sijalle lehden lukijakyselyssä nousi metsänhoitotöiden laiminlyönti. myös tuhohyönteiset, hirvi ja kotimaisen puun kysynnän heikkeneminen huolettavat. Näin Metsälehden lukijat varautuvat riskeihin: ”hoitamalla metsät ajallaan.” ”Vakuuttamalla.” ”Olen pyrkinyt ostamaan erilaisia metsiä ja uudistamaan metsiä eri puulajeille, joten jos tuhohyönteisiä on tullakseen, eivät kaikki metsäni tuhoudu.” ”hirville taimikkoon Rexonaa.” ”Toimin metsänhoitosuunnitelman mukaan.” ”äänestän vaaleissa metsäverotusta vastustavaa.” ”harvennukset ja nuoren metsän hoito mieluummin kevätpuoles. Tulee ainakin yksi kasvukausi ennen seuraavia syysmyrskyjä.” ”metsämaan kiinteistöveroa vastustavilla kirjoituksilla.” Lukijoilta Kari Kokkosen metsät sijaitsevat kahden lossimatkan päässä mantereesta. Teema: RISKIeN hallINTa 28 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 28 26/02/15 10:26
Myrskyistä tuhoa Lähde: VMI11/Luke Sienet, hirvet ja myrskyn kaltaiset abioottiset tuhonaiheuttajat aiheuttavat ison osan metsätuhoista. Abioottiset tuhonaiheuttajat (esim. myrsky, lumi ja metsäpalo) Ei tietoa Kilpailu Sienet Hyönteiset Muut selkärankaiset Hirvieläimet Ihmisen toiminta % puuntuotannossa olevasta metsämaasta m yrskyt, tuhohyönteiset ja metsäpalot. Nämä katsotaan metsien suurimmiksi riskeiksi metsähallituksessa. metsähallitus on Suomen suurin metsänomistaja. Sen hallinnassa on reilut 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maaja vesialueita. määrästä reilu neljännes on puuntuotannossa olevaa metsämaata. metsähallitus ei vakuuta metsiään, vaan pyrkii hallitsemaan riskejä varautumalla niihin. ”Tuhoriski jakautuu valtion metsissä niin suurelle alueelle, ettei vakuuttaminen ole taloudellisesti kannattavaa”, sanoo metsähallituksen metsätalo?usjohtaja Jussi Kumpula. Käytännössä riskeihin varautuminen tarkoittaa vuosittain päivitettävää riskisuunnitelmaa. Se sisältää tiedot kaikista metsähallituksen toimintaan liittyvistä riskeistä. Jokaisen riskin kohdalla arvioidaan muun muassa, liittyykö se toimintaympäristöön, päivittäiseen työhön vai liiketulokseen, miten merkittävä vaikutus sillä on, miten todennäköinen se on ja voidaanko siihen jotenkin varautua. Vaikutukset puukaupassa myös riskien välilliset vaikutukset tulee Kumpulan mukaan huomioida. Ne liittyvät usein puukauppaan. Esimerkiksi myrskytuho näkyy heti puun kysynnässä ja hinnassa. ”myrskytuhoihin liittyvistä riskeistä taloudellisesti suurin on se, mahtuuko markkinoille puuta”, Kumpula sanoo. Puunkorjuuta pitää hänen mukaansa pystyä lisäämään ja vähentämään lyhyelläkin varoitusajalla. ”Puuta ei kannata korjata varastoon, joten se, miten korjuumääriä saadaan nopeasti vähennettyä, pitää suunnitella etukäteen. Korjuuyrittäjien kanssa tehtyjen sopimusten täytyy olla sellaisia, että korjuu voidaan pysäyttää. Tarvittaessa hakkuita voidaan myös kohdentaa huonommin tuottaviin kohteisiin.” Ilmastonmuutoksesta Kumpula ennakoi olevan metsälle enemmän hyötyä kuin haittaa. ”myrskyja hyönteistuhot todennäköisesti lisääntyvät mutta metsien kasvu kiihtyy. hyötyjen ja haittojen väliltä löytyy ennen pitkää tasapaino.” Toimintaansa metsähallitus ei Kumpulan mukaan kuitenkaan perusta metsien kiihtyvän kasvun varaan, vaan siihen, miten paljon metsät ovat edellisten viiden vuoden aikana kasvaneet. Metsähallitus luottaa ennakointiin LIINA KJELLBERG EU näkyy MTK:n asiantuntijan Janne Näräkän mukaan metsänomistajan arjessa melko vähän. Näin siitäkin huolimatta, että metsiin liittyvää sääntelyä on EU:ssa viime vuosina pyritty lisäämään. Kaikkiaan EU:lla on Näräkän mukaan ollut Suomen metsiin myönteinen vaikutus. Esimerkiksi vuoden 2009 energiaja ilmastopaketti on selvästi lisännyt energiapuun käyttöä. Riskejäkin toki on. Näräkän mukaan on hyvä muistaa, että esimerkiksi Natura 2000 -ohjelma on yhä kirosana monelle metsänomistajalle. Nyt vireillä olevan ilmastokeskustelun yhteydessä puolestaan mietitään, pitäisikö metsät ottaa mukaan päästötavoitteisiin. Jos siihen päädytään, esiin nousee metsien rooli hiilensitojina. ”Ratkaiseva kysymys on, kumpi sitoo enemmän hiilidioksidia: hakkaamattomat metsät itsessään vai hoidetut metsät, niiden hakkuut ja edelleen puusta valmistetut tuotteet”, Näräkkä sanoo. Turvallinen sijoitus Miten turvallisin mielin metsänomistaja voi metsiään kasvattaa? OP Ryhmän metsärahaston salkunhoitajan Tapio Tillin mukaan metsä on hyvin turvallinen sijoitus. ”Sijoituksen arvo vaihtelee paljon enemmän esimerkiksi osakemarkkinoilla. Metsätilan arvossa ei suuria heilahteluja tapahdu. Metsän tuotto on vakaa ja ennustettava mutta toisaalta myös kohtalaisen matala”, Tilli sanoo. Metsän ostamista pohtivaa hän kehottaa miettimään myös metsärahastoon sijoittamista. ”Metsätiloista on varsinkin Eteläja Länsi-Suomessa ylikysyntää, joten sijoitukselleen ei välttämättä saa kauppahintaa vastaavaa tuottoa.” Kari Kokkonen on kasvattanut metsäomaisuuttaan yhden metsäpalstan verran, mutta valtaosa metsäomaisuudesta on kulkenut suvussa 1500-luvulta. Metsänhoitotyöt Kokkonen on oppinut tekemällä. Vuonna 1985 rakennettu metsien läpi kulkeva tie on helpottanut metsien hoitoa huomattavasti. Sen ansiosta palstan perälle ei tarvitse enää mennä soutaen tai jäätä pitkin potkukelkalla. Kokkonen istuu auton rattiin. Taakse jäävässä maisemassa näkyy uudistuskypsiä metsiköitä, mutta ne saavat vielä kasvaa. Myrskyt ovat laittaneet tärkeysjärjestyksen uusiksi: tuulenkaatojen korjuu myöhästytti taimikonhoitotöitä, jotka puolestaan nyt myöhästyttävät kasvatusja uudistushakkuita. ”Olen pyrkinyt myymään puuta vuosittain. Tulevaisuudessa kerralla tulee enemmän uudistettavaa”, Kokkonen pohtii. Seuraavaksi listalla on myrskyn jälkeen istutettujen koivikoiden perkaus. Puolet vuodesta on pyhitetty metsälle, neljä kuukautta puunkorjuuseen ja kaksi kuukautta metsänhoitotöille. • 29 MAKASIINI 2 • 2015 3396_.indd 29 26/02/15 10:26
RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC muuttamalla kertoa, kuinka markkinatalouteen sopimaton metsätilamaksu olisi. Takaisin metsätilojen sukupolvenvaihdoksiin, joiden edistämisestä on tehty riittävästi selvityksiä ja tutkimuksia. Jotkut niistä ovat monisatasivuisia. Tuohon ei ikinä olisi pitänyt perustaa työryhmää, jossa metsäteollisuus on mukana sotkemassa asioita muilla aiheilla. Työ olisi pitänyt tehdä virkamiestyöryhmässä: olisi tullut valmis esitys, johon ottaa kantaa. saisesti ja korkealla käyttöasteella. Uusiin tehtaisiin investoidaan ja vanhoja ei suljeta. P äätin kehittää tärkeää asiaa. Päädyin siihen, että hyvä ratkaisu olisi metsäteollisuusyrityksille laitettava kapasiteettimaksu ja kapasiteetista luopumismaksu. Kapasiteettimaksua pitäisi maksaa vain, jos tehtaan käyttöaste ei ole riittävän korkea. Kapasiteettimaksu olisi 10 prosenttia syntymättä jääneen tuotannon arvosta. Mikäli kapasiteettia poistetaan tuotannosta pysyvästi, olisi kapasiteetista luopumismaksu viiden vuoden kapasiteettimaksua vastaava määrä. Maksetut maksut voisi vähentää verotuksessa seuraavan kymmenen vuoden aikana, jos investoi vastaavasti uuteen tuotantoon, joka lisää puunkäyttöä ja työpaikkoja. Jos ei tee investointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana, veronpalautus jää saamatta. Ehdotettu malli on mainio. Se varmistaa, että tarvittaessa tuotantoa leikataan muualta kuin Suomesta. Se myös varmistaa tasaisen puun kysynnän, työllisyyden ja tulevat investoinnit. Epäilen toki, että metsäteollisuus älähtää ensin, että se ei käy. Oletan, että vastaus kuuluu suunnilleen näin: ”Toimimme markkinatalouden ehdoilla ja kaikki yhteiskunnan asettamat pakotteet maksuilla tai veroilla sotkevat vain markkinoita. Esitys ei tule kysymykseenkään.” T osiasiassa en minäkään kannata tekemääni sinänsä hyvää ja toimivaa tasapuolista esitystä. Halusin vain hieman sanoja M etsätilojen sukupolvenvaihdoksien helpottamisesta ei taaskaan päästy yhteisymmärrykseen. Se ei ole enää mikään uutinen. Minulle uutinen oli se, että maaja metsätalousministeriön vetämässä työryhmässä oli mukana Metsäteollisuus ry, joka sotki aiheeseen kaikkia muitakin asioita. Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Metsäteollisuus valmistelee uutta versiota aiemmin lanseeratusta metsätilamaksusta. ”Mallin mukaan metsänomistaja maksaisi metsäntuotosta vuosittain noin 10 prosentin veron. Sen voisi vähentää puunmyyntitulojen verotuksessa, jos myisi puuta seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jos puukauppoja ei syntyisi, jäisi veronpalautus saamatta.” Metsätalousyrittäjänä en ymmärrä, miten metsäntuotto määritettäisiin oikeudenmukaisesti. Pinta-alaverotuksen uusimmatkin päivitykset ovat yli 20 vuotta vanhoja. Pääosa niistä on tehty yli 50 vuotta sitten. Eli ainakaan se ei toimisi. Miten siellä huomioitaisiin hiljaisuudessa suojelemani alueet, pitäisikö niistäkin maksaa vero? J os vanhat merkit pitävät paikkansa, metsäteollisuus kertoo haluavansa pitää puukaupan vireänä ja tasaisena. Sitä auttaisi heidän mukaansa osaltaan metsätilamaksu. Aktiivisena metsätalousyrittäjänä minullakin on toive, että puukauppa on vireää ja tasaista. Metsätalo?usyrittäjän, työntekijöiden ja yhteiskunnan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että metsäteollisuuden koneet käyvät mahdollisimman taUusia ideoita Hyvä ratkaisu olisi metsäteollisuusyrityksille laitettava kapasiteettimaksu ja kapasiteetista luopumismaksu. 30 MAKASIINI 2 • 2015 30 MAKASIINI 2 • 2015 3398_.indd 30 19/02/15 15:54
OMA METSÄ Metsänhoito 15 kysymystä vesiensuojelusta Sivu 32 Pikatesti Nastoilla pitoa Sivu 35 tutkiMus Hirvien uusjako Sivu 38 allakka Vesuri ja sakset vyölle Sivu 39 PerintöMetsä Osaatko hyödyntää metsävähennyksen? Sivu 40 kysy Pois Kauanko raivurin terä kestää? Sivu 42 Ku va M iK Ko Ri iK il ä PuukauPPakoulu Paras tarjous haussa Sivu 36 3399_.indd 31 19/02/15 15:55
METSÄNHOITO 1 Miksi vesiensuojelua tarvitaan? Metsätalous aiheuttaa vesistöihin kiintoaineja ravinnekuormitusta. Vesiensuojelulla vähennetään kuormitusta ja ylläpidetään pintaja pohjavesien hyvää tilaa. 2 Kuinka merkittävä kuormittaja metsätalous on? Metsätalouden osuus kiintoaineja ravinnekuormituksesta on fosforin osalta kuusi ja typen osalta viisi prosenttia, jos luonnonhuuhtoumaa ei huomioida. Vaikka kuormitus tuntuu vähäiseltä, vesiensuojelu on tärkeää, sillä metsätaloutta harjoitetaan laajoilla alueilla. 3 Kuinka suurta osaa metsätiloista vesiensuojelu koskee? Vesiensuojelu tulee huomioida kaikissa metsätalouden toimenpiteissä. Sen merkitys korostuu toimittaessa vesistöjen lähellä, pohjavesialueella sekä kohteilla, joissa maata myllätään. Viljava maapohja, hienojakoinen maalaji, pitkälle maatunut turve tai maan viettäminen vesistöön lisäävät vesiensuojelun tarvetta. Eniten vesistöjä kuormittavat kunnostusojitus ja raskas maanmuokkaus kuten ojitusja naveromätästys. Myös lannoituksen ja hakkuiden yhteydessä tulee miettiä, miten vesiensuojelu toteutetaan. 4 Millaisilla keinoilla vesiä suojellaan? Vesiensuojelussa käytetään veden virtausta hidastavia ja kiintoaineita laskeuttavia rakenteita kuten kaivuja perkauskatkoja, lietekuoppia sekä erilaisia patorakenteita. Kaivukatkot ovat ojiin ja naveroihin kaivamatta jätettäviä osuuksia. Perkauskatkoilla tarkoitetaan vanhaan ojaan jätettävää muutaman metrin mittaista perkaamatonta osuutta. Lietekuopat ovat ojiin sadan metrin välein kaivettavia syvennyksiä. Myös laskeutusaltaita käytetään hidastamaan veden virtausnopeutta, jolloin hiukkaset laskeutuvat altaan pohjalle. Patorakenteiden yhdistäminen laskeutusaltaisiin parantaa altaiden toimivuutta. Laskeuttamiseen perustuvien menetelmien lisäksi vesistöjen kuormitusta hillitään suodattamalla vettä esimerkiksi pintavalutuksella. Siinä vedet ohjataan ojia kaivamalla sopivaan maastokohtaan. Tällaisia ovat esimerkiksi joutomaapainanteet tai tuottamattomat suot. Vesi suodattuu pintaturpeen tai kasvillisuuden läpi. Pintavalutuksella voidaan vähentää hienon kiintoaineksen huuhtoutumista, mihin esimerkiksi altaiden tehokkuus ei riitä. Vesistön ja toimenpidealueen väliin jätettävä käsittelemätön vyöhyke eli suojakaista on sekin eräänlainen pintavalutuskenttä. Sen leveys vaihtelee maaperän ominaisuuksien ja kaltevuuksien mukaan viidestä metristä useampaan kymmeneen metriin. Myös kosteikot toimivat suodatusta ja laskeutusta yhdistävinä vesiensuojelurakenteina. Rakennettu kosteikko kerää tehokkaasti kiintoaineksia ja niihin sitoutuneita ravinteita. 5 Miten vesiä suojellaan kunnostusojituksessa ja maanmuokkauksessa? Jokaisessa ojitushankkeessa ja uudistuskohteella joudutaan pohtimaan, miten vesiä voidaan alueella suojella ilman, että kuivatusteho tai taimettuminen kärsii. Maanmuokkauksessa vesiensuojelurakenteet ovat pääasiassa kaivuja perkauskatkoja tai lietekuoppia. Myös suojavyöhykettä edellytetään vesistöjen läheisyydessä. Kunnostusojituksessa käytetään samoja rakenteita kuin maanmuokkauksessa, mutta näiden lisäksi rakennetaan altaita. Pintavalutusta käytetään mahdollisuuksien mukaan. Lisäksi rakennetaan erilaisia patoja, mutta ne ovat tavallisilla kunnostusojitusaloilla vielä harvinaisia. vesiensuojelusta Ojien kunnostus, maanmuokkaus, lannoitus ja hakkuut edellyttävät vesiensuojelua. Yleensä se onnistuu suojavyöhykkeitä, laskeutusaltaita sekä perkausja kaivukatkoja rakentamalla. kySyMySTÄ tiia puukila 32 MAKASIINI 2 • 2015 32 MAKASIINI 2 • 2015 3397_.indd 32 19/02/15 15:57
6 Miten vesistöt huomioidaan lannoituksessa? Terveysja kasvatuslannoituksen yhteydessä pitää miettiä, miten ravinteita voidaan lisätä ilman, että ravinteet huuhtoutuvat alapuolisiin vesistöihin. Paras tapa hillitä ravinnekuormaa on pintavalutus. Myös terveyslannoituksen ajoittaminen ojien kunnostuksen yhteyteen vähentää ravinteiden kulkeutumista. Ojitusalueilla maalevitys on lentolevitystä suositeltavampi vaihtoehto. 7 Miten vesiensuojelu otetaan huomioon hakkuissa? Kun puuta korjataan vesistöjen läheisyydessä, hakkuualan ja vesistön väliin jätetään suojavyöhyke. Ajourien suunnittelu on osa vesiensuojelua. Ajourien suunta, paikka ja vesistöjen, kuten purojen ja ojien, ylitykset tulee miettiä tarkoin. Kun hakkuut ajoitetaan oikein, vähennetään maanpinnan turhaa rikkoutumista ja ehkäistään vesistöjen kuormitusta. Energiapuun korjuussa ja kantojen nostossa käytetään suojavyöhykkeitä ja vältetään hakkuutähteen päätymistä vesistöihin tai ojiin. 8 Voiko vesiensuojelu rajoittaa metsätalouden toimia? Kunnostusojitus pohjavesialueella vaatii aina yhteydenottoa paikalliseen ely-keskukseen, sillä vaarana on pohjavesien pilaantuminen. Jos ely-keskus katsoo, että hanke edellyttää lupaa aluehallintovirastolta, kunnostusojitusta ei kannata tehdä. Lupa maksaa enemmän kuin ojituksella saatava hyöy. Tarkempaa vesiensuojelun suunnittelua tarvitaan myös, jos ojitushankkeen vedet johdetaan Natura-alueen vesistöön. se pp o sa m u li V-pato soveltuu pienille kohteille. Siinä veden virtausta hidastetaan v-aukkoisen, esimerkiksi vesivanerista tehdyn levyn avulla. 33 MAKASIINI 2 • 2015 33 MAKASIINI 2 • 2015 3397_.indd 33 19/02/15 15:57
METSÄNHOITO 9 Pitääkö altaita ja ojarakenteita huoltaa? Mitä monimutkaisempi vesiensuojelurakenne on, sitä enemmän se vaatii huoltoa. Eniten kunnostusta edellyttävät laskeutusaltaat, joita pitää varautua tyhjentämään aika ajoin. Myös patorakenteita pitää seurata, etteivät ne pääse tukkeutumaan tai hajoamaan. Rakenteiden kestävyyttä edesautetaan oikealla mitoituksella. Ne tulee mitoittaa valuma-alueen koon mukaan. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta pintavesi kerääntyy tarkasteltavalle alueelle tai vesiensuojelurakenteelle. Se voi siis olla huomattavasti suurempi kuin varsinainen toimenpidealue. 10 Tarvitaanko vesiensuojeluun aina suunnitelma? Ojien kunnostukseen tarvitaan aina vesiensuojelusuunnitelma. Sama suunnitelma toimii ojitu?silmoituksena, kun se lähetetään ely-keskukselle. Maanmuokkauksissa suositellaan, että urakoitsijaa varten kuvataan kartalle halutut vesienjohtamissuunnat ja vesiensuojelurakenteet. Varsinaista vesiensuojelusuunnitelmaa maanmuokkauksessa ei edellytetä. 11 Mitkä lait säätelevät vesiensuojelua? Vesilaki säätelee kaikkia metsätalouden vesiensuojeluasioita. Vesistöjen pilaamiseen liittyvät säännökset tulevat ympäristönsuojelulaista. Lisäksi vesiensuojeluun vaikuttavat ympäristövaikutusten arviointilaki ja luonnonsuojelulaki. Myös metsäsertifiointi edellyttää, että vesiensuojelusta huolehditaan. 12 Onko vesiensuojelu metsänomistajan velvollisuus? Käytännössä on. Työntilaaja on aina vastuussa aiheuttamistaan 14 Kuinka paljon vesiensuojelu maksaa? Vesiensuojelurakenteisiin ei ole olemassa yksikkökustannuksia. Perusrakenteet, kuten lietekuopat, pienet altaat sekä perkausja kaivukatkot ovat mukana kunnostusojituksen metrikustannuksessa. Järeämpiä rakenteita tehdään tuntitaksalla. Yksittäisen ojan rakenteiden rakennuskustannukset jäävät maanomistajan kontolle, mutta suurempien rakenteiden kulut jakautuvat kaikille hyödyn saajille. 15 Saako vesiensuojeluun tukea? Metsänomistaja voi saada kemeratukea kunnostusojitusten vesiensuojelurakenteisiin. Tällä hetkellä yhteishankkeisiin myönnetään tukea 40–65 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Yksittäisen tilan hankkeissa tuki on 0,13– 0,27 euroa metriltä. Suunnittelukustannukset katetaan kokonaan. Tukea voi hakea nykyisen kemeralain ehdoilla 17. huhtikuuta asti. Uudessa kemeralaissa kunnostusojitushankkeiden suunnittelulle ja toteutuksella tulee yksi ja sama tuki. Alustavasti tukiprosentiksi on kaavailtu 70 prosenttia. Suurempia kosteikkorakenteita ja pintavalutuskenttiä toteutetaan luonnonhoitohankkeina. Metsäkeskus hakee toteutettavat hankkeet kilpailuttamalla. Jos hanke hyväksytään rahoitettavaksi, siitä ei aiheudu metsänomistajalle kuluja. Juttua varten on haastateltu dosentti ja vesiensuojelun asiantuntija Samuli Joensuuta Tapiosta sekä kehittämispäällikkö Timo Makkosta Otso Metsäpalveluista. Lisätietoa vesiensuojelusta voi lukea Hyvän metsänhoidon suositusten Vesiensuojelu -työoppaasta. muutoksista. Vaikka työt olisi suunnitellut ulkopuolinen konsultti ja toteuttanut urakoitsija, vastuu kiertyy aina metsänomistajalle. Vesiensuojelun laiminlyönti voidaan katsoa ympäristörikokseksi. Tiedossa ei kuitenkaan ole tapausta, jossa metsänomistajaa olisi rangaistu. 13 Mistä metsänomistaja saa apua vesistöjen suojeluun? Metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt sekä metsäpalveluita tarjoavat yritykset, kuten Otso-metsäpalvelut, auttavat vesiensuojelun suunnittelussa ja toteutuksessa. Leimikonsuunnittelija arvioi puukaupan yhteydessä, miten vesistöt huomioidaan hakkuissa ja maanmuokkauksessa. Myös ojien kunnostukseen tarvitaan ammattilaisen apua. Metsänomistaja päättää esitetyistä vaihtoehdoista, minkälaiseen vesien suojeluun hän on omilla maillaan valmis. Laskeutusaltaat ovat tarpeen ojituskohteilla sekä laajemmilla yli kymmenen hehtaarin naveroja ojitusmätästysaloilla. Putkipato hidastaa padon läpi virtaavaa veden määrää ja pienentää tulvahuippuja. Putkipatoja käytetään laajoilla ojitusalueilla. Pintavalutuskenttä on tasainen maa-alue metsien käsittelyalueen ja vesistöjen välissä. Se hidastaa valumavesiä ja sitoo ravinteita sekä kiintoaineita. Ju h a Jä m sé n Ju h a Jä m sé n Ju h a Jä m sé n 34 MAKASIINI 2 • 2015 34 MAKASIINI 2 • 2015 3397_.indd 34 19/02/15 15:57
TeksTi ja kuvaT Hannu jauHiainen M eindlin Timber Cat -kenkien pohjassa on kuusi nastaa, jotka saadaan esille kengän kannassa olevan salvan avulla. Salpa käännetään auki ja sitä pari kertaa pyöräyttämällä nastat tulevat näkyviin. Pituutta nastoilla on noin puoli senttimetriä. Nastojen ansiosta Meindlin kengät jalassa voi liikkua liukkaillakin pinnoilla. Nastavarustus voi olla tarpeen syysliukkailla metsätöissä, esimerkiksi metsäteiden pohjat saattavat suojakelien jälkeen olla jäässä. Vaikka Meindlit ovat metsurin turvakengät, ne ovat kohtalaisen ketterät käyttää myös muussa liikkumisessa. Nastakengillä on helppo käväistä jäisen tien päässä olevalla postilaatikolla, syysjäillä pilkkireissulla tai potkurin kanssa verkkoja kokemassa. Myös koiran ulkoilutus hiekoittamattomalla kylätiellä sujuu. Jalat kuivina Ulkokenkiin on saatavilla erilaisia liukastumisen estoja. Meindlin järjestelmä on nopea ja käytännöllinen. Nastat on helppo kääntää näkyville ulos mentäessä ja takaisin pohjan sisään autoon tai sisälle tultaessa. Meindlit jalassa voi käydä vaikka kyläkaupassa, kunhan muistaa kääntää nastat piiloon kaupan ovella. Olemukseltaan kengät muistuttavat laadukkaita vaellusjalkineita, painoa on tosin hieman enemmän, liki kolme kiloa. Meindlin kengät pysyvät kuivina kosteillakin keleillä, koska ne on suojattu Gore-Tex-kalvolla. Niissä on myös MFS-rakenne, minkä ansiosta kenkä mukautuu käyttäjän jalkaan. Kengät muotoutuvat noin viiden minuutin käytön jälkeen jalan lämmön vaikutuksesta, sen jälkeen nauhat voi vetää tiukalle. Ei kovilla pakkasilla Meindlin turvakengät ovat olleet miellyttävät monenlaisissa sääoloissa. Ne sopivat moottorisahatyön lisäksi erinomaisesti myös raivaussahatöihin sekä etenkin mönkijäkorjuuseen ja vapaa-ajan käyttöön. Paksun lumen metsätöissä ja kovilla pakkaskeleillä niitä ei kuitenkaan kannata käyttää. Kengät ovat olleet harrastusluontoisessa testikäytössä reilun vuoden. Tämän ajan ne ovat kestäneet hyvin. Nämä kengät voi mielihyvin ottaa käyttöön, jos vain rahavarat sen sallivat. PIKATESTI Pitoa liukkaalla Meindlin turvakengät sopivat kesäkäytön lisäksi vähälumisen ajan liukkaille keleille, sillä niissä on esiinkäännettävät nastat. Meindl Timber Cat -turvakengät ovat valmistajan luksusmalli: hieman kalliit, mutta hintansa arvoiset. Plussat + Helppo käyttää + sopii moneen tarpeeseen + jalat pysyvät kuivina Miinus – Hinta Meindl tiMber Cat sahausluokka: 1 koot: 38–47 Paino: 2,8 kg Hinta: 339 euroa Myynti: uittokalusto 35 MAKASIINI 2 • 2015 3451_.indd 35 19/02/15 15:59
TeksTi ja kuva Mikko Riikilä P uukaupan perustana on puunmyyntisuunnitelma. Siinä määritellään hakattavat metsiköt – leimikko – sekä kertyvä puumäärää puulajeittain. Suunnitelma on kuin myynti-ilmoitus, johon ostajat vastaavat tarjouksillaan. Lähes puolet metsänomistajista myy puunsa metsänhoitoyhdistysten kautta. Tällöin myyjä antaa valtakirjan yhdistykselle. Se pyytää ostajilta tarjoukset leimikkoon. Tarjouksissa määritellään ostajayhtiön lupaamat kantohinnat ja eri puutavaralajien vähimmäismitat. Tarjousajan päätyttyä yhdistys avaa tarjoukset ja valitsee ostajaksi sen, jonka tarjous tuottaa korkeimman myyntitulon. Yhdistys voi myös tehdä kaupan metsänomistajan puolesta. Valtaosa metsänhoitoyhdistyksistä vie puunmyyntisuunnitelmat internetin Puumarkkinat.fi-palveluun, jota lähes kaikki puunostajat seuraavat. Osa metsänomistajista tekee kaupat suoraan metsäyhtiön kanssa. Ostomies tekee leimikot ja sopii hinnoista metsänomistajan kanssa, joten kilpailevia tarjouksia ei ole. Vastineeksi yhtiöt antavat säännöllisesti puuta myyville hintatakuun. Esimerkiksi Stora Enso antaa hintatakuun keväällä tehdyille kaupoille. Takuu on puutavaralajija hakkuutapakohtainen. Kaupassa sovittua hintaa verrataan saman vuoden syys-marraskuun keskihintoihin samanlaisilla leimikoilla. Oletetaan, että keväällä tehdyssä päätehakkuukaupassa mäntytukin kantohinnaksi sovitaan 57 euroa. Syksyn kaupoilla mäntytukkien keskihinta kohoaa 59 euroon. Tällöin myyjä saa kahden euron erotuksen hintatakuuna. Vertailuhintana ovat yhtiön tekemien puukauppojen keskihinnat, jotka eivät ole julkisia. Lisäksi takuussa on yläraja, jota suuremmat hinnannousut leikkautuvat. Huomioi tukin mitat Puukaupan voi tehdä omatoimisesti. Silloin on hyvä pitää seuraavat seikat mielessä. Harvennuksilla korjuujälki on ratkaisevaa ostajan valinnassa. Suuria tuloja ei ole odotettavissa. Eri yhtiöiden korjuuta voi arvioida omien kokemusten tai puskaradion kertoman perusteella. Ensiharvennusleimikot myydään yleensä joko kuitutai energiapuuta korjaavalle ostajalle. Kuitupuun kantohinta on parempi kuin energiapuun. Toisaalta energiapuuta kertyy enemmän. Näin käy erityisesti, kun puustossa on runsaasti leppää ja haapaa. Tällöin energiapuukauppa selvästi halvemmallakin hinnalla tuottaa paremman tilin. Varttuneiden kasvatusmetsien harvennuksissa kertyy jonkin verran tukkia. Se kasvattaa myyntituloa, koska tukin kantohinta on kolminkertainen kuitupuuhun verrattuna. Kiinnostaville leimikoille voi saada useita ostotarjouksia. Näin valitset niistä parhaan. Kenen tarjous on paras? PuukauPPakoulu 2/8 36 MAKASIINI 2 • 2015 3400_.indd 36 19/02/15 16:00
Mitä isompi osa myytävästä puusta on tukkia, sitä enemmän tuloja kertyy. Ostajien tarjoamiin tukkien vähimmäismittoihin kannattaa perehtyä huolella. Tukkikertymä kasvaa sitä korkeammaksi, mitä lyhyempiä tukkeja tehdään. Näin siksi, että harvennuksessa poistetaan juuri ja juuri tukin mitat täyttäviä runkoja. Monet sahat tekevät tukkia lyhimmillään 37 desimetriin, osa jopa tätä lyhyempiä. Tällöin tukkikertymä kasvaa merkittävästi suuremmaksi kuin käytettäessä tavallista vähimmäispituutta, 43 desimetriä. Jos kantohinta on sama luokkaa tai jopa hieman alempi, lyhyempiä tukkeja lupaava tarjous tuottaa suuremman myyntitulon harvennukselta. Sama koskee pieniläpimittaisia tai laadultaan kehnoja päätehakkuumetsiä. Olennaista on varmistaa, että ostaja todella tekee lyhyitä tukkeja mahdollisuuksien mukaan. Järeissä päätehakkuuleimikoissa tukin mitat eivät merkittävästi vaikuta tukkikertymään. Silti ostajakohtaiset erot katkonnassa voivat aiheuttaa useiden eurojen eron leimikolla muodostuvaan keskimääräiseen kantohintaan. Pikkutukkeja ei järeissä päätehakkuumetsissä kannata teettää. Vaarana on, että pikkutukeiksi katkottaisiin osin tukin mitat täyttäviä rungon osia. Tällöin myyntitulo alenee, koska pikkutukista saa muutaman euron enemmän kuin kuitupuusta. Hintaero tukkiin on suuri. Erikoispuille määrätakuu Tarjousten vertailu menee vaikeaksi, jos joku ostajista tarjoaa korotettua hintaa erikoispuille, esimerkiksi laatutyville tai pylväille. Lisäksi osa ostajista voi tarjota yhtä runkohintaa kaikelle puulle. Erikoispuille voi pyytää takuun määrästä, joka sitä vähintään tehdään. Muuten määrä voi jäädä hakkuussa olemattomaksi. Vaihtoehtoisesti ostajalta voi pyytää vähimmäishinnan kaikelle tukin mitat täyttävälle puulle. Runkohintatarjousten vertailu kantohintatarjouksiin ei onnistu ellei tiedä, millaisiin tukkiprosentteihin eri ostajat samanlaisilla kohteilla keskimäärin yltävät. Tällöin voi olla paras turvautua ammattilaisten apuun. Metsänhoitoyhdistykset käyttävät erilaisten tarjousten vertailussa keräämäänsä tietoa eri ostajien hakkuillaan tekemästä runkojen katkonnasta. Metsälehti Makasiinin puukauppakoulu jatkuu koko vuoden. jatkossa pureudutaan seuraaviin aiheisiin: Makasiini 3: Puukaupan tekeminen Makasiini 4: korjuun valvonta Makasiini 5: Puukaupan päättäminen Makasiini 6: Puukaupan juridiikka Makasiini 7: Puutavaran mittaus Makasiini 8: erimielisyyksien ratkominen sanastoa PuuNmyyNtisuuNNitelma: Hakattavien metsiköiden eli leimikon rajaus ja arvio hakkuussa kertyvän puun määrästä puutavaralajeittain. OstOtarjOus: Puun ostajan tekemä tarjous, joka sisältää kantohinnat eri puutavaralajeille, puutavaran mittaja laatuvaatimukset sekä kaupan muut ehdot. KaNtOhiNta: Puun arvo metsässä, määritellään puutavaralajeittain. Metsänomistaja saa kantohinnan myydessään leimikot pystykaupalla. ostaja vastaa korjuukustannuksista. hiNtataKuu: Puukaupan ehto, jolla alkuvuoden puukaupoissa sovittuja kantohintoja korotetaan, jos hinnat loppuvuodesta kohoavat. kaikki isot metsäyhtiöt tarjoavat kanta-asiakkailleen hintatakuun. PuuKauPPavaltaKirja: sopimus, jolla metsänomistaja valtuuttaa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen asiamiehekseen. valtuutus voi kattaa tarjousten pyytämisen, vertailun ja puukaupan allekirjoittamisen metsänomistajan puolesta. valtaKirjaKauPPa: asiamiehen – esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen – metsänomistajan puolesta tekemä puukauppa. PuuKauPaN KilPailutus: leimikosta saatujen tarjousten vertailu ja runsaimman puukauppatulon tuottavan tarjouksen etsiminen. Yksikköhintojen ohella parhaan tarjouksen valintaan vaikuttavat eri puutavaralajeille luvatut mittavaatimukset. tuKKiPrOseNtti: kertoo, kuinka suuri osa hakatusta puusta on tukkia. Mitä korkeampi tukkiprosentti, sitä enemmän hakkuusta kertyy tuloja. Mäntytukin osuus uudistushakkuista Keski-Suomessa Tukki, % 90 85 85 75 70 65 60 55 50 45 200–300 200–300 400–500 500–600 600–700 700–800 800–900 900–1000 Paras ostajaneljännes Heikoin ostajaneljännes Keskiarvo Runkojen katkonta vaikuttaa melkoisesti tukkipuun määrään. Vaakarivillä on kuvattu hakattavien runkojen koko. harvennusja päätehakkuukuvioiden puut on jaettu eri hintaryhmiin ostotarjouksessa. 37 MAKASIINI 2 • 2015 3400_.indd 37 19/02/15 16:00
TUTKITTUA VTT:n puu kerää sähköä VTT:n tutkijat ovat valmistaneet prototyypin ”puusta”, joka kerää aurinkoenergiaa, varastoi sen ja purkaa sähköksi esimerkiksi kännyköihin, mikropiireihin ja LED-lamppuihin. Energiaa keräävinä puun lehtinä ovat taipuisat, kuvioidut aurinkopaneelit, jotka on valmistettu VTT:n kehittämällä painomenetelmällä. 3D-tulostuksella valmistetussa puun rungossa on puolestaan hyödynnetty puusta lähtöisin olevia biomateriaaleja. www.youtube.com/watch?v=_ QswunfBC8U Motti-ohjelma tarkemmaksi Luonnonvarakeskuksen Motti-ohjelmistoa on viritetty tuottamaan tarkempia kasvuennusteita varsinkin Pohjois-Suomeen männiköille. ”Ohjelmiston aiemman version tuottamat kasvuennusteet Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan hyvin hoidetuille viljelymetsiköille jäivät käyttäjien mukaan liian alhaisiksi”, toteaa tutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta. Metsäteille miljoonasäästöt Metsäteiden kantavuutta voidaan mitata käsikäyttöisellä mittalaitteella. Näin korjaukset voidaan kohdistaa oikein ja säästää jopa miljoonia euroja. Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen teknillisen yliopiston tarkastelemista laitteista parhaaksi osoittautui käsikäyttöinen Loadman-pudotuspainolaite. Tutkimuksessa myös kunnostettiin metsäteitä lentotuhkalla. Kantavuus nousi kelirikkoaikana samalle tasolle kuin kesällä ennen kunnostamista. TEKSTi ja KuVa jErE MaLiNEN TäsTä keväästä alkaen maamme hirvikantoja hoidetaan 59 lajille luontaisena aluekokonaisuutena. Aiempaa kuntatasoista (riistanhoitoyhdistys) tarkastelua pidettiin keinotekoisena. Tavoitteena on, että jokainen perustettu hirvitalousalue kattaisi mahdollisimman hyvin hirvien kesäja talvilaitumet. Pohjoisessa nämä hirvien ”kotialueet” ovat laajempia, koska vaellukset ovat pitempiä. Etelässä hirvitalousalueen keskimääräinen pinta-ala on noin 250 000 hehtaaria, pohjoisessa noin 800 000 hehtaaria. Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen pitää uudistusta tarpeellisena. ”Hirvitalousalueilla pyritään saattamaan metsästäjät ja maanomistajat yhteistyöhön yli hallinnollisten rajojen. Siten pystytään huomioimaan alueelliset erityispiirteet.” Härkösen mukaan sellaisia ovat muun muassa metsikkörakenne, suurpedot ja liikenne. Jokaiselle alueelle laaditaan vaihtuvat hirvikannan koon ja rakenteen tavoitteet. ”Esimerkiksi vahinkoherkillä alueilla hirvikanta voidaan metsästää alhaiseksi, suurpetoalueilla vastaavasti pitää korkeampana petojen saalistuspaineen ansiosta.” Kunkin 59 hirvitalousalueen sisällä toimivat riistanhoitoyhdistykset linjaavat yhteistyössä sopivan hirvikannan verotuksen. Hirvitalousalueilla ei ole juridista päätösvaltaa. Kuten tähänkin asti, jokainen luvanhakija hakee edelleen hirvenpyyntiluvat, joihin riistanhoitoyhdistys antaa lausunnon ja Suomen riistakeskus tekee päätöksen. suomen hirvet jaettiin 59 kotiin Hirvenmetsästys mitoitetaan ensi syksystä alkaen 59 aluekokonaisuutena. Metsäpalojen uhka kasvaa ilmaston lämpenemisen seurauksena metsäpalojen vaara kasvaa Suomessa, todetaan tuoreessa väitöstutkimuksessa. Tutkija Hanna Mäkelän mukaan tulevaisuuden kesäilmasto suosii metsäpalojen syttymistä. Eniten tulipalovaara kasvaa Lapissa. Peli ei kuitenkaan ole menetetty. Metsäpalojen määrä riippuu ilmaston lisäksi metsien rakenteesta sekä ihmisen toiminnasta niin palojen sytyttäjänä kuin sammuttajanakin. helda.helsinki.fi/handle/10138/153233 VT T w iK iM ED ia cO M M O N S 38 MAKASIINI 2 • 2015 38 MAKASIINI 2 • 2015 3401_.indd 38 19/02/15 16:56
Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Tu u li kk i Si RO lA ri. Työmaalta voi löytyä sopivia luudaksia, vitsaksia tai risulinnun aineksia. Työkaluvyön vehkeillä kaikki saa talteen. Työn hyöty ei ehkä päätä huimaa, mutta maisema hitusen kaunistuu, itse saan raikasta ulkoilmaa ja tuleepa sekin metsänkulma tarkasti syynättyä. Voihan samalla ulkoiluttaa vaikka koiraa tai mammaa, eikä tarvitse lojua sohvalla eikä kuntoilla liukkaalla tiellä pakokaasujen seassa. erilaista, mutta useimmiten vyöstä löytyy tuttu oranssikahvainen. Oikea käsi hamuaa kotelosta pieniä oksasaksia eli sekatöörejä. Kalliit ohileikkaavat japanilaiset ovat meikäläisen juttu, teen niillä kaikki saksihommat. Monia muitakin hyviä merkkejä on, mutta halpoja kiinalaisia en suosittele – työn ilo voi kadota ja tilalle tulla jännetuppitulehdus. Etummaisena oikealla on käyräkahvainen puunhoitosaha, jossa on parinkymmenen sentin terä. Saha on vetosaha, joka leikkaa vain vedettäessä. Se on terävä kuin partaveitsi: usean kympin hinta unohtuu, kun työ sujuu kuin tanssi. K un vyötän tämän työkalusetin uumalleni, hankala kelikään ei haittaa. Lähden varovasti tien reunasta liikkeelle ja karsin kuusia ja mäntyjä. Puut eivät juuri huoju, lumikin jää oksille. Maahan kertyy sen verran havuja, että niiden päälle voi saappaansa asettaa. Yksikin oksa pitää laihan pojan melkein lumen pinnalla. Käytän kaikkia neljää työkalua työhöni, oksan ja mieltymyksen mukaan. Käsi löytää katsomatta työkalun kotelostaan, kun on tullut harjoitusta. Jos jossakin järjestetään kilpailu Suomen nopeimmasta sekatöörien vetäisemisestä saappaanvarresta, saatan siihen ilmoittautua. T alvella on usein mukanani pari linnunpönttöä. Ennemmin tai myöhemmin tulee vastaan sopiva oksa, jonka katkaisen parinkymmenen sentin tynkään. Pujotan siihen pönttöni, jonka katon yläpuolelle jatkuvaan takaseinään olen porannut ison reiän. Takaseinä jatkuu alaskinpäin niin, että siitä voi sitaista narun puun ympäO n lunta tulvillaan taas raikas talvimetsä. Maassa polveen asti, joka puunoksalla ämpärillinen. Laiskuus ja mukavuudenhalu laittavat kiertämään moottorisahan kaukaa. Kiintiöni niskaan valahtavista lumiryöpyistä on kukkuroillaan. Vaan sisuskaluja kumminkin vaivaa polte, että metsään olisi päästävä. Eipä hätiä mitiä, vanha uskollinen palvelijani – hieno työkaluvyö – pelastaa jälleen tilanteen. Sama vyö, joka kulkee ympäri vuoden mukanani, sen avulla keksii aina hyödyllistä metsäliikuntaa. O stin aikanaan kiertävästä kauppa-autosta Ruotsin armeijan käytöstä poistetun taisteluvyön. Purin siitä irralleen varsinaisen leveän lantiovyön, joka on osin nahkaa ja osin jotakin tukevaa tekstiiliä. Vankka kaksikielinen metallisolki huolehtii kiinnityksestä. Omista reikiintyneistä kumisaappaistani leikkaan aina varret talteen. Aiemmin suljin varren alaosan remmihakalla, mutta nykyään isken nahkapaskalla 5 millimetrin reikiä riviin ja ompelen vankalla nyörillä alapään umpeen. Mattopuukolla teen yläosaan neljä vyön mentävää viiltoa, kaksi kumpaankin takareunaan muutaman sentin välein. Pujotan vyöhön kaksi tai kolme tällaista saapaskoteloa. S aappaanvarret asettuvat takapuoliskolleni, jotta ne eivät haittaa kumartelua ja kulkemista. Vasemmalla kädellä tavoitan saappaaseen sujautetut raivaussakset. Kotimaiset koukkupäiset ovat suosikkini. Takana keskellä odottelee vesuri. Niitä minulla on monta Ylistys työkaluvyölle Tee iso investointi vanha leveä vyö varret rikkuneista saappaista pari käsityökalua 39 MAKASIINI 2 • 2015 39 MAKASIINI 2 • 2015 3394_.indd 39 19/02/15 16:03
METSÄPERINTÖ TeksTi Pirjo Havia O len huomannut, että yllättävän moni metsänomistaja ei ole perillä oikeudestaan metsävähennykseen. Varsinkin perikunnille metsävähennysoikeus voi tulla yllätyksenä. Tietoa vähennysoikeudesta ei välttämättä ole, jos on saatu perintönä tai lahjana metsää, jonka mukana on siirtynyt metsävähennysoikeutta, mutta sitä ei ole tunnistettu. Sekin on mahdollista, että metsävähennykseen oikeutetun metsän hallintaoikeus on päättynyt, mutta omistaja ei ole huomannut ottaa käyttöönsä metsävähennysoikeutta. Vähennyksen kun saa tehdä vain omistaja, ei hallintaoikeuden haltija. On myös mahdollista, että metsä on liitetty yhteismetsään, mutta yhteismetsän hoitokunnalle tai toimitsijalle ei ole muistettu kertoa, että alue on metsävähennykseen oikeutettu. Vähennystä vaadittava itse Metsävähennyksen tekemiseen oikeuttavat vain metsät, jotka on hankittu vuoden 1992 jälkeen vastikkeellisesti eli ostamalla tai vaihtamalla. Metsä on joko ostettu itse tai se on saatu vastikkeetta sellaiselta omistajalta, joka on sen ostanut. Metsävähennysoikeus siirtyy vastikkeettoman saannon mukana. Vastikkeettomia saantoja ovat perintö, lahja ja saanto testamentilla. Metsävähennysoikeus siirtyy metsän mukana myös yhteismetsän osakaskunnalle, kun metsä liitetään yhteismetsään. Metsävähennyksen avulla metsänomistaja voi pienentää metsätulojensa verotusta. Verottaja ei kuitenkaan automaattisesti laske metsävähennystä, vaan sitä on itse vaadittava veroilmoituksessa. Jotta metsänomistaja voisi vähennystä vaatia, hänen on selvitettävä seuraavat asiat: onko hänellä metsävähennykseen oikeutettuja alueita, paljonko niiden metsävähennyspohja on, paljonko käytettävissä olevaa metsävähennysoikeutta on jäljellä ja paljonko verovuonna on tullut tuloja metsävähennykseen oikeutetusta metsästä. Jos vähennysoikeus on unohtunut, tänä vuonna voidaan oikaisuvaatimuksella vaatia tehtäväksi vielä vuoden 2009 metsävähennys. Peritty vähennys siirtyy Kun metsävähennyspohjaa lasketaan, otetaan huomioon vain verovuoden lopussa omassa omistuksessa olevat, metsävähennykseen oikeutetut metsät. Jos metsänomistaja on itse ostanut metsän, on metsävähennyspohja 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Jos hankintameno on 100 000 euroa, metsävähennyspohja on 60 000 euroa. Hankintamenoon luetaan kaikki metsän hankinnasta syntyneet kustannukset, muun muassa metsän kauppahinta, varainsiirtovero, kaupanvahvistajan palkkio, lainhuutokulut ja lohkomiskulut. Jos metsävähennykseen oikeutettua metsää on saatu perintönä, siirtyy perinnön mukana sama metsävähennysoikeus, mikä perinnönjättäjällä olisi ollut. Jos perintömetsän vähennyspohja oli 60 000 euroa ja perinnönjättäjä oli tehnyt metsävähennystä omistusaikanaan 40 000 euroa, siirtyy perikunnalle vähennysoikeutta 20 000 euroa. Tämän summan perikunta saa merkitä omaan metsävähennyspohjaansa sinä vuonna, kun perintö saadaan. Enintään 60 prosenttia Metsävähennystä saa tehdä sitä mukaa, kun metsätalouden tuloa kertyy. Vähennys voi olla enintään käytettävissä olevan metsävähennysoikeuden suuruinen. Verovuoden käytettävissä oleva metsävähennysoikeus lasketaan vähentämällä metsävähennyspohjasta aiempina vuosina käytetty vähennys ja ottamalla huomioon mahdollinen luovutusvoittoihin lisätty käytetyn metsävähennyksen määrä. Metsävähennyksenä voi vaatia enintään 60 prosenttia niistä metsätalouden pääomatuloista, jotka on saatu metsävähennykseen oikeutetusta metsästä. Tällaisia tuloja ovat puukauppamaksut, metsätalouden tuet, vakuutusja vahingonkorvaukset ja puun verollinen oma käyttö. Tällöin 60 prosenttia näistä verovuoden tuloista saadaan verottomasti. Pienin mahdollinen verovuoden metsävähennys on 1 500 euroa, mikä edellyttää vähintään 2 500 euron tuloja. Jos puukauppa kohdistuu sekä metsävähennykseen oikeutettuun metsään että metsään, jossa vähennysoikeutta ei ole, metsänomistajan kannattaa kertoa vähennysoikeudesta puunostajalle jo sopimusvaiheessa. Vähennykseen oikeuttava puukauppatulo voidaan helposti osoittaa erillisellä mittalistalla, kun asia on ennalta tiedossa. Luovutusvoitto voi kasvaa Metsävähennys voi yllättää, kun metsänomistaja myy tai vaihtaa vähennykseen oikeutetun metsän. Jos kauppa tai vaihto ei ole luovutusvoiton verosta vapaa, lisätään käytetty metsävähennys luovutusvoittoon tai luovutustappioon. Lisäys tehdään, vaikka luovutusvoiton laskennassa käytettäisiin hankintameno-olettamaa. Myydyn tilan osalta käytetyn metsävähennyksen hyöty maksetaan luovutusvoiton verona takaisin valtiolle, ikään kuin maksaisi takaisin korottoman lainan. Tähän asiaan palaamme tarkemmin seuraavassa Makasiinissa. MuistitkO Metsävähennyksen? Metsävähennys voi tuoda merkittävän veroedun. Siitä ei kuitenkaan ole iloa, jos vähennysoikeus ei ole metsänomistajan tiedossa tai sitä ei osata hyödyntää. 40 MAKASIINI 2 • 2015 3393_.indd 40 19/02/15 16:05
MuistitkO Metsävähennyksen? ? eero omistaa tilan Lehtola, jonka hän on ostanut vuonna 1998. Lehtolan metsävähennyspohja on 60 000 euroa. EsimErkki SanaStoa Metsävähennys on tuloverolain 55 pykälässä luonnollisille henkilöille, kuolinpesille, näiden muodostamille yhtymille sekä yhteisetuuksille säädetty, metsätalouden verotusta koskeva verovähennysoikeus. Käytettävissä oleva metsävähennysoikeus on määrä, jonka verran verovuonna voidaan enintään tehdä metsävähennystä. Käytettävissä oleva metsävähennysoikeus = Metsävähennyspohja – verovelvollisen aiempina vuosina käyttämä metsävähennys + luovutusvoittoon tai -tappioon lisätty käytetty metsävähennys. mEtsäVähEnnyksEn LaskEminEn vuoden 2014 lopussa eerolla on metsävähennyspohjaa 75 000 euroa ( 60 000 + 15 000). eero on aiempina vuosina käyttänyt metsävähennyksinä lähes koko Lehtolan metsävähennyspohjan eli 57 000 euroa. vuonna 2014 hänellä on jäljellä käytettävissä olevaa metsävähennysoikeutta 18 000 euroa (75 000 – 57 000). mEtsäVähEnnyksEn VaatiminEn eero sai viime vuonna 24 000 euroa puukauppatuloa, 6 000 euroa kemeratukea ja 4 000 euroa hirvivahinkokorvausta, yhteensä 34 000 euroa. Tuloja on saatu sekä metsävähennykseen oikeutetulta Lehtola-tilalta että Marjamäestä, joka ei ole metsävähennykseen oikeutettu metsä. Metsävähennys voidaan tehdä vain Lehtolan tuloista eli 17 000 eurosta. Vähennyksenä voidaan vaatia enintään 10 200 euroa (60 % x 17 000 euroa). eerolla on verovuonna 2014 käytettävissä olevaa metsävähennysoikeutta 18 000 euroa, joten metsävähennys voidaan vaatia täysimääräisenä. Metsävähennyksen käyttämistä ei seurata tilakohtaisesti vaan omistajakohtaisesti. Tämä 10 200 euron metsävähennys pienentää eeron maksettavaksi tulevaa metsäveroa 30 prosenttia eli 3 060 euroa. ? eeron isä kuoli vuonna 2014 ja eerolle tuli perintönä tila Lehtimäki, jonka mukana siirtyi metsävähennysoikeutta 15 000 euroa. isä oli ostanut Lehtimäen vuonna 1993. ? Äidiltään hän on saanut vuonna 2003 lahjaksi tilan Marjamäki, jossa ei ole metsävähennysoikeutta, koska äiti oli saanut tilan perintönä vuonna 1990. -Puukauppatuloa 15 000 € -kemeratukea 2 000 € -Puukauppatuloa 9 000 € -kemeratukea 4 000 € -hirvivahinkokorvauksia 4 000 € LehtoLa MarjaMäKi LehtiMäKi tulot vuonna 2014 tulot vuonna 2014 Ei tuloja vuonna 2014 41 MAKASIINI 2 • 2015 3393_.indd 41 19/02/15 16:05
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Syntyykö sekametsä kylvämällä? Kannattaako sekametsä, jossa on kuusta ja rauduskoivua, kylvää? Kuvan metsä on kylvetty vuonna 1997. Koivun kylvö onnistuu muokattuun maahan joskus hyvinkin. Kokemukset kuusen kylvöstä rehevälle avomaalle ovat sen sijaan huonoja. Valtaosa sirkkataimista kuolee kylvökesänä auringon paahteeseen, seuraavana talvena viljavan, hienojakoisen maan routimiseen eli rousteeseen ja myöhemmin aluskasvillisuuteen. Sekametsän perustaminen kylvämällä ja syntyvän metsikön hoito on vieläkin vaikeampaa. Yhtä aikaa syntyvien koivujen ja kuusten yhtei?seloa häiritsee puulajien erilainen kasvurytmi. Tiheä nuori koivikko piiskaa kuusia ja harvassa asennossa puista tulee heikkolaatuisia. Luonto hoitaa homman uudistamalla avoalan aluksi koivikoksi, jonka alle kuusi alkaa hiipiä vasta vuosikymmen myöhemmin. Jos puulajien ikäero ja päällyspuuston tiheys ovat sopivat, saadaan seuraava kuusisukupolvi koivujen alle itsestään. Kylvöä varmempi tapa perustaa sekametsä on istuttaa kuusi mätästettyyn maahan ja antaa koivun syntyä itsestään. Kuusten ollessa parimetrisiä poistetaan taimikosta kaikki vesasyntyiset lehtipuut ja kuusta pidemmät siementaimet. Näin aukkopaikkoihin jätetyt rauduskoivut ohittavat ensiharvennukseen mennessä kuusen noin parilla metrillä. Jos metsikkö ei ole ylitiheä, pienestä pituuserosta ei ole haittaa. Lähes tasakokoisen sekametsän etuna on se, että kuusten seassa on mahdollista tuottaa laatukoivua viilutukseen ja huonekaluteollisuuteen. KARI MIELIKÄINEN Kauanko terä kestää? Montako hehtaaria raivaussahan terän käyttöikä on, noin suurin piirtein? Raivaussahan terän käyttöiän voi määritellä vain ”suurin piirtein”, kuten kysymyksestäkin ilmenee. Ammattimetsurit arvioivat, että terän käyttöikä on 20–30 hehtaaria, ilman haavereita. Teroitus lyhentää leikkuuhammasta, joten teroituskerroilla on ratkaiseva vaikutus terän käyttöikään. Teroituksen tarpeeseen vaikuttaa puusto – sen tiheys, järeys ja puulaji. Jos sahataan pientä puustoa, terä kestää pidempään kuin järeämmässä puustossa. Järeys vaikuttaa terän viilaustarpeen lisääntymiseen sekä harituksen pienenemiseen. Runsas pihlajasekoitus lisää myös teroituksen tarvetta. Teroituskertoihin vaikuttaa lisäkKYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Luonnonvarakeskuksen professori. Koneet Leo Saastamoinen Metsätalousinsinööri, agrologi ja pienkoneiden asiantuntija. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Sekametsän perustaminen kylvämällä on vaikeata. Tämä kuusi-raudusmetsä on perustettu vuonna 1997. 42 MAKASIINI 2 • 2015 42 MAKASIINI 2 • 2015 3395_.indd 42 19/02/15 16:10
Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki si maasto. Esimerkiksi tienvarressa, missä puiden juurille on lentänyt hiekkaa ja pölyä, terä täytyy teroittaa jopa puolen tankillisen jälkeen. Kivisessä maastossa terä voi osua kiveen jo ensimmäisellä tankillisella. Jos käyttäjä haluaa tarkkailla terän käyttöikää, sen voi tehdä laskemalla, montako tankillista yhdellä terällä pystyy sahaamaan. Pidän tätä hyvänä keinona, koska siinä tulee huomioitua sekä puusto että maasto. Lisäksi tämä menetelmä on henkilökohtainen sahaustekniikan ja viilauksen suhteen. LEO SAASTAMOINEN Kaksi kysymystä yhteisten koneiden vähentämisestä Meillä on metsäyhtymä ja lisäksi osakkailla on omaa metsää. Metsien hoidossa käytetään osin samoja raivausja moottorisahoja. Voiko hankintakuluja jakaa verotuksessa? Meillä on kaksi metsäyhtymää, joissa on samat osakkaat eri osuuksin. Osakkaat hankkivat maataloustraktorin peräkärryn metsäkäyttöä varten. Voiko poistoja jakaa molempien yhtymien kesken? Jos jokin metsätaloudessa tarvittava laite hankintaan eri omistajien kesken yhteisesti ja sitä käytetään kummankin metsätaloudessa, hankintahinnasta voidaan kirjata omistajien verotukseen heidän maksamansa osuus. Moottorija raivaussahojen hankintahinnan osuudet vähennetään kerralla vuosimenona. Kalliimpien laitteiden hankintahinnan osuudet kirjataan kalustoon, verovähennykset tehdään vuosipoistoina. Arvonlisäveron osuus jaetaan vastaavasti omistajien verotukseen. HANNU JAUHIAINEN Mikä kukka? Talomme takana kaivettiin maata kolmisen vuotta sitten. Maa tasoitettiin syksyllä 2012 ja siihen istutettiin tyrnin taimia. Taimien väliin ilmaantui suuria ruusukkeita ja pari ehti kukkimaankin kesän 2013 aikana. Onko kasvi tummatulikukka? Onko se vanhan asutuksen merkki? Kasvi on ukontulikukka. Sen kehitys on kaksivuotinen: ensimmäisenä kesänä kehittyy lehtiruusuke ja kasvi kukkii, kypsyttää siemenensä ja kuolee seuraavana kesänä. Joskus, jos kasvuolot ovat hyvät, se ehtii kukkia jo ensimmäisenä kesänään, jolloin kasvi jää yksivuotiseksi. Tummatulikukka on sen sijaan aidosti monivuotinen kasvi, joka saattaa elää vuosikymmeniä ja kukkia kesästä toiseen. Nimenomaan tummatulikukkaa pidetään rautakautisen asutuksen merkkinä. Ukontulikukan suhde kulttuuriin on epämääräisempi, mutta silläkin on ollut käyttöä. Ruotsinkielinen nimi kungsljus viittaa yhteen käyttötapaan: tervaan kastetut kuivat kukkaversot sopivat soihduiksi. Kasvia on käytetty myös rohdoksena ja sen siemeniä kaloja huumaavana myrkkynä. Toisaalta ukontulikukkaa on aidon luonnonkasvin tapaan ainakin Kaakkois-Suomen rapakivialueen vyörysorarinteillä. Syy ukontulikukan oikulliseen esiintymiseen on sen ekologiassa. Siemenet vaativat itääkseen paljasta ja mieluiten paahteista maata. Kun kasvipeite sulkeutuu, siementaimia ei enää kehity ja tulikukka katoaa. Yksi tanakka varsi tuottaa yli 100 000 siementä. Maahan hautautuneet siemenet säilyvät itämiskykyisinä ilmeisesti vuosisatoja odottaen, että maanpinta revittäisiin taas auki. SEPPO VUOKKO Vauhtia kantojen lahoamiseen? Miten voi nopeuttaa ajourilla olevien kantojen maatumista. Olen sahannut kannon päälle uria vettä ja kariketta keräämään. Tähän osaan vastata vain yleisellä tasolla. Lahoamisen nopeus riippuu puulajista ja olosuhteista. Koivun ja lepän kannot hajoavat nopeasti, mutta kuusen ja männyn kantojen pehmeneminen voi kestää pari vuosikymmentä. Valmiiksi lahovikaiset kannot lahoavat nopeimmin. Kuivassa paikassa lahoaminen on hidasta, samoin märissä ja hapettomissa oloissa. Tasainen kosteus nopeuttaa lahoamista, ja siinä kannon päähän sahatut urat ja kannon peittäminen karikkeella voivat auttaa. Ehkä lahoamista voisi vielä nopeuttaa lisäämällä kannon päälle hiukan typpeä – virtsaa, ureaa tms. Mahtaako jollakulla lukijoista olla kokemusta kantojen lahottamisesta? SEPPO VUOKKO Ukontulikukka on kaksivuotinen: ensimmäisenä kesänä kehittyy lehtiruusuke, seuraavana kasvi kukkii, kypsyttää siemenensä ja kuolee. Lapsettoman sukupolvenvaihdos? Metsälehti Makasiinissa 8/2014 Mikko Riikilä ja Väinö Sikanen kirjoittivat Metsäperintö-palstalla lapsettoman metsänomistajan sukupolvenvaihdoksesta. Miten olisi, jos metsänomistaja myisi tilansa sisaruksellensa ja tämä edelleen täysi-ikäiselle lapsellensa? Onko tässä jotain määräaikoja? Metsätalousmaan luovuttamisesta vastikkeellisesti sisaruksille tai lapselle ei mene luovutusvoittoveroa, jos myyjä on omistanut tilan vähintään 10 vuotta. Jos omaisuus on saatu vastikkeetta, lasketaan edellisenkin omistajan omistusaika myyjän omistusajaksi. Verovapaus ei koske kuolinpesien osuuksien ja pelkän hallintaoikeuden kauppoja. Jos sisarenne ei ole omistanut tilaa viittä vuotta, kun hän myy tilan lapselleen, niin luovutusvoittoveroa laskettaessa käytetään hankintahintana teidän saannon hankintahintaa. Sisarenne käyttämä metsävähennys myös tuloutetaan. Jos omistusaika on yli viisi vuotta, mutta alle kymmenen, niin hankintahinta on sisarenne maksama kauppahinta ja käytetty metsävähennys tuloutetaan. Jos sisarenne ei halua maksaa luovutusvoittoveroa tai tulouttaa käyttämäänsä metsävähennystä, niin hänen on pidettävä tila omistuksessaan vähintään kymmenen vuotta ennen tilan myyntiä lapselleen. VÄINÖ SIKANEN KA LL E LE H TI N EN 43 MAKASIINI 2 • 2015 43 MAKASIINI 2 • 2015 3395_.indd 43 19/02/15 16:10
Pimeään Petzl Tikka Pro -otsavalaisimessa on 100 lumenin teho ja se käy päivittäiseen työkäyttöön. Hinta 44,95 euroa. www.vandernet.com tuoteuutuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Ulkoiluun Kevyet Merrell Capra -vaelluskengät sopivat metsässä liikkumiseen. Suositushinta 199 euroa. www.merrell.fi Metsätöihin Jalaksen Combat-työjalkineissa on kevyt varvassuojaus. Kengillä pärjää erilaisissa metsätöissä, kuten puunkorjuussa pienkoneilla. Hinta 150 euroa. www.eJendals.fi Heinäykseen Akkukäyttöisellä Husqvarna 136LiL -trimmerillä siistii pihapiirin ja heinää pienimuotoisesti taimikkoa. Hinta 389 euroa. www.Husqvarna.fi Etsintään Kadonneet metsätyökalut ja muut metalliesineet löytyvät Garret Ace 250 -metallinilmaisimella. Hinta 239 euroa. www.finndetector.com Luontoretkille Maista metsä, löydä luonto -kirja kutsuu retkelle luontoon ja keittiöön lasten kanssa. Kirjasta löytyvät ohjeet villivihannespiirakasta männynhavuilla maustettuun hampurilais-kastikkeeseen. Hinta 10 euroa. www.maaJaKotitalousnaiset.fi Keittiöön Fiskarsin Functional Form -leikkuulauta on pellavansiemenöljyllä käsiteltyä massiivikoivua. Siihen kuuluu kolme vaihdettavaa muovista leikkuualustaa. Hinta 59,90 euroa. www.fisKars.fi Tarjoiluun Iittalan uuden Tanssi-astiasarjan on kuvittanut Klaus Haapaniemi. Perustana on tsekkiläinen ooppera Ovela kettu. Sarjan muki maksaa 20,90 euroa. www.iittala.fi 44 MAKASIINI 2 • 2015 3452_.indd 44 19/02/15 16:11
www.stihl.? KAMPA NJA MS 241 C-M 659,Sh. 735 € KOLME KOVAA MS 231 / 241 / 251 STIHL MS 231 Erinomainen moottorisaha yleiskäyttöön! Tankkien pikalukituskorkit Ympäristöystävällinen ja taloudellinen STIHL 2-MIX moottori Saatavana myös ErgoStart -kevytkäynnistyksellä sekä teräketjun pikakiristyksellä (C-BE) • 42,6 cm 3 2,0 kW / 2,7 hv 4,8 kg STIHL MS 241 C-M Uuden-ajan älykäs moottorisaha! M-Tronic elektroninen moottorinohjausjärjestelmä huolehtii kaikista moottorintoiminnoista puolestasi STIHL 2-MIX moottori, metallirunko ja pitkän huoltovälin HD2-ilmansuodattimella • 42,6 cm 3 2,3 kW / 3,1 hv 4,5 kg STIHL MS 251 Vaativalle harrastajalle! Vankka ja kestävä Ilmansuodatinjärjestelmä pitkällä huoltovälillä, STIHL 2-MIX moottori Saatavana myös ErgoStart -kevytkäynnistyksellä sekä teräketjun pikakiristyksellä (C-BE) • 45,6 cm 3 2,2 kW / 3,0 hv 4,8 kg KAMPA NJA MS 231 459,Sh. 525 € KAMPA NJA MS 251 499,Sh. 585 € Metsalehti_Makasiini_2015_02_26.indd 1 9.2.2015 13:20:54 3454_.indd 45 19/02/15 11:14
metsätilahinnat 46 MAKASIINI 2 • 2015 Mikko Häyrynen M yydyt metsätilat ovat keskimääräistä niukkapuustoisempia. Esimerkiksi viime vuonna myydyillä tiloilla oli puuta hehtaarilla reilut 10 prosenttia vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tämä käy ilmi Hannu Liljeroosin ylläpitämästä metsätilojen hintaseurannasta. Eron pienuus oli uutta tilastonikkarillekin. ”Oli yllättävää, että tilat eivät olleet niin tyhjäksihakattuja kuin on oletettu, Liljeroos sanoo. Luultua enemmän puuta Tähänastinen paras tieto myytyjen tilojen puumääristä on perustunut Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastoon ja valtakunnan metsien inventointiin (VMI). Tilakaupat on pantu hehtaarihinnan perusteella maakunnittain suuruusjärjestykseen ja tarkasteluun on otettu ensimmäisen hintaneljänneksen, puolivälin ja kolmannen hintaneljänneksen hehtaarihinta, ja näiden metsätilojen puustoa on verrattu maakunnan keskipuustoon. Esimerkiksi ensimmäinen hintaneljännes eli -kvartaali tarkoittaa, että jos myytyjä tiloja on ollut sata, niin tarkasteluun on otettu hehtaarihinnaltaan halvimmasta päästä laskettuna 25. tilakauppa. Virallisluontoisen tarkastelun mukaan myytyjen tilojen puuston määrä suhteessa maakunnan keskipuustoon on vaihdellut halvimman hintaneljänneksen 30–40 prosentista yläkvartaalin 70–80 prosenttiin. Kauppaa on siis tehty keskimääräistä huomattavasti vähäpuustoisemmista tiloista. Liljeroos vertaili viime vuoden tilakauppojen puumääriä tuoreimpaan VMI:in. Vaikka vertailu vahvistaa sen, että myydyt tilat ovat keskimääräistä vähäpuustoisempia, niin puustoa on kuitenkin ollut enemmän kuin Maanmittauslaitoksen tarkastelun perusteella on luultu. Alakvartaalilla puustoa oli 50–70 prosenttia, keskihintaisissa kohteissa 70– 90 prosenttia ja yläkvartaalilla 90–110 prosenttia alueen keskitilavuudesta. ”Maakunnan keskitilavuus on ylittynyt koko maassa keskimäärin joka neljännellä myydyllä tilalla”, Liljeroos sanoo. UPM:n kaupat vaikuttavat Puustoltaan tyhjimpiä tiloja on myyty Häme-Uusimaalla ja Kaakkois-Suomessa. Taimikkovaltaisten tilojen, joiden pinta-alasta vähintään puolet on taimikoita, osuus on keskimäärin 19 prosenttia. Eniten eli noin kolmasosa niitä on Häme-Uusimaalla ja Keski-Suomessa ja vähiten eli noin kymmenen prosenttia Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. ”Tilastoa voi tulkita niinkin, että eteläisissä maakunnissa heikkopuustoinenkin tila menee kaupaksi”, Liljeroos toteaa. Liljeroosin ja Maanmittauslaitoksen tilastoinnin eroa saattaa selittää se, että viime vuonna joka toisen hehtaarin myi UPM tai Metsähallituksen Laatumaa. UPM myi isoja ja puustoisia tiloja. Seurannan hehtaarimääristä UPM:n kaupat ovat 40 prosenttia. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla myytyjen metsätilojen puumäärät eivät juuri poikkea maakuntien keskiarvoista. Metsähallituksen tilakaupat ovat vaikuttaneet samaan suuntaan. Niillä on kymmenen prosentin osuus hehtaarimääristä ja tilat ovat olleet keskitasoa puustoisempia. Maanmittauslaitoksen VMI-vertailussa tuoreet kaupat eivät näy, koska vertailun viimeiset kauppatiedot ovat vuodelta 2008. Summa-arvon molemmin puolin Hinnan sanotaan olevan oikean silloin, kun kauppa syntyy. Vertailuhintoihin pohjautuvaa metsätilojen hinnoittelua kutsutaan kauppa-arvomenetelmäksi. Teoreettisista hinnoittelumenetelmistä yleisin on summa-arvomenetelmä, jossa metsätila hinYllätYs tilakaupoissa yleisen käsityksen mukaan metsätilan kauppa menee niin, että ensin rapataan myyntikelpoiset puut pois ja sitten myydään maapohja. Tuore tilasto kertoo, että myydyt tilat ovat luultua puustoisempia. halvin hehtaari maksoi 319 euroa. 3442_.indd 46 19/02/15 16:15
Runsaspuustoisimman myydyn tilan puumäärä Maakunnan keskipuusto m3/ha Maan kallein metsähehtaari Kauppaa käyty suhteellisen puustoisista tiloista Alakvartaalia alemmilla ha-hinnoilla on tehty 25% metsätilakaupoista Yläkvartaalia korkeammilla ha-hinnoilla on tehty 25% metsätilakaupoista Maakuntien huippuhinnat €/ha Suhteellisesti puustoisimmat hehtaarit Suhteellisesti vähäpuustoisimmat hehtaarit Tilakauppojen mediaanihinnat Myytyjen tilojen puumäärän mediaani m3/ha m3/ha e/ha Maakunta F25 med. F75 suurin VMI F25 med. F75 suurin Lounais-Suomi 74 107 135 289 151 3 584 4 444 5 875 14 688 Häme-Uusimaa 68 89 118 268 163 3 545 4 100 5 231 11 905 kaakkois-Suomi 73 105 141 248 151 2 964 4015 4 811 9 500 Pirkanmaa 82 111 137 227 148 2 782 3 840 4 600 9 210 etelä-Savo 73 100 131 223 144 3 147 3 788 4 467 8 926 eja k-Pohjanmaa 63 84 113 235 110 1 818 2 219 3 221 6 500 keski-Suomi 66 92 121 233 132 2 374 3 050 3900 8 400 Pohjois-Savo 70 105 136 221 133 2 368 3 054 3 833 12 900 Pohjois-karjala 72 99 125 182 125 2000 2 563 3 500 7 386 kainuu 77 98 113 174 96 1 413 1 846 2 306 5 100 Pohjois-Pohjanmaa 67 89 113 163 92 1 379 1 756 2 456 5 667 Lappi 40 56 74 127 70 714 955 1 393 2 736 Puustoja hintajakautumat maakunnittain 47 MAKASIINI 2 • 2015 noitellaan kuvioittain pelkästään puuntuotannollisten seikkojen pohjalta. Liljeroosin seuranta osoittaa, että Varsinais-Suomessa ja Häme-Uusimaalla metsätiloista on maksettu keskimäärin kymmenen prosenttia summa-arvoa enemmän. Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla maksetaan kymmenisen prosenttia alle summa-arvon. ”On monta esimerkkiä, että yksittäisillä kohteilla kauppahinnan ja summa-arvon suhde vaihtelee paljonkin.” Kauppahintaa laskevat esimerkiksi syrjäinen sijainti, taimikkovaltaisuus, karut maapohjat ja huonot kulkuyhteydet, samoin vaikea maasto tai palstan nauhamainen muoto. Yksi huono ominaisuus, kuten taimikkovaltaisuus, voi kuitenkin kompensoitua hyvän sijainnin myötä. Kasvavan puuston odotusarvolisien runsas käyttö nostaa summa-arvoa, mutta saa ostajat tinkimään, jolloin summa-arvon ja kauppahinnan ero kasvaa. Odotusarvolisiä käytetään etenkin Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa, joissa kakkoskehitysluokan eli nuorten kasvatusmetsien osuus on neljännes. Sen sijaan Pohjois-Suomessa odotusarvolisiä käytetään vähän, vaikka kasvatusmetsien osuus on suurempi. Kallein hehtaari Huittisissa Hannu Liljeroosin seurantaan kertyi viime vuonna yhteensä 1 024 tilakaupan tiedot eli tuhannen kaupan raja ylittyi. Vilkkain kuukausi oli joulukuu, jolloin allekirjoitettiin 167 metsätilakauppaa. Koko vuonna omistajaa vaihtoi 46 000 metsähehtaaria 121 miljoonan euron kokonaissummalla. Likipitäen toinen tuhat on kaupan olevia, myymättömiä kohteita, lähinnä pohjoisissa maakunnissa. Eniten tiloja on myyty Metsätilat.fi-palvelun kautta. Hehtaareissa laskien suurin myyjä on ollut UPM/Bonvesta, joka myi pääasiassa Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Metsähehtaarin keskihinta oli koko maassa 2 622 euroa. Korkein keskihinta, 5 124 euroa, oli Satakunnassa, ja matalin Lapissa, 1 045 euroa. Muutamat suuret ja arvokkaat tilat saattavat nostaa maakunnan metsähehtaarin keskihintaa. Esimerkiksi Satakunnan keskihintoihin vaikuttaa, että siellä tehtiin kaksi kauppaa yli 10 000 euron hehtaarihinnalla. Hintavimmat hehtaarit on myyty Huittisissa, jossa 16 hehtaarin tila vaihtoi omistajaa 14 688 euron hehtaarihinnalla. Tilalla oli puustoa 289 kuutiometriä hehtaarilla. Halvin kauppa puolestaan on tehty maan vastakkaisella laidalla. Savukoskella 143 hehtaarin tila, josta metsämaata oli 80 hehtaaria, myytiin 235 000 eurolla. Metsämaan hehtaarihinnaksi tuli 319 euroa. Tila oli lähes pelkkää taimikkoa. Liljeroos on laskenut hintaseurannan tiedot metsämaan hehtaareille, eli kituja joutomaat eivät ole luvuissa mukana. Seurannassa eivät ole mukana sukulaiskaupat, alle kymmenen hehtaarin kaupat ja kaupat, joissa on mukana erityisarvoja kuten rakentamisoikeuksia, eivätkä UPM:n suuret sijoittajakaupat. Lisää tietoa metsämaan hinnoista: www metsalehti.fi/ metsamaa/kuukausikatsaus/ 3442_.indd 47 19/02/15 16:15
Teema: xxx KuKa tekee ja mitä? Metsäalan toimijoiden suuri määrä ja niiden metsäalkuiset nimet voivat hämmentää uutta metsänomistajaa. Seuraavassa selviää, mitä kukin tekee. TeksTi ValTTeri skyTTä kuViTus anna Back M etsänomistajan ei tarvitse matkustaa etelään asti päästäkseen viidakkoon. Läpitunkemattoman tiheikön tunnelmaan voi tutustua, kun tutkii ensi kertaa suomalaisten metsäorganisaatioiden muodostamaa verkostoa. Viereisessä kuvassa on numeroitu ne metsäalan organisaatiot, joihin metsänomistaja todennäköisimmin törmää suunnitellessaan metsänsä hoitoa, myydessään puuta tai hankkiessaan yleistietoa metsästä. Vuosikausia metsäalalla työskennelleet ammattilaiset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka hankalaa monimutkaisen metsäverkon hahmottaminen on. ”Mitä tekevät Metsä Group, metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus? Miten ne eroavat, kun kaikissa on se metsä-sana? Asia on väännettävä rautalangasta”, kertoo tuoreita metsänomistajia neuvova Lars Ekman Suomen metsäkeskuksesta. Teema: meTsäorganisaaTioT 48 MAKASIINI 2 • 2015 48 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 48 19/02/15 17:03
PuuKauPPa mEtSäNHOitO tiEtO OiKEuDEt Ja VELVOLLiSuuDEt SuOJELu 49 MAKASIINI 2 • 2015 49 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 49 19/02/15 17:03
Metsäkeskus valvoo lakia Mitä on esimerkiksi Ekmanin edustama Suomen metsäkeskus? Metsäalan lakimuutosten jälkeen metsäkeskus on ainoa valtion organisaatio, joka on keskittynyt metsänomistajien neuvomiseen ja kouluttamiseen. ”Metsäkeskus on sillanrakentaja metsänomistajan ja metsäalan toimijoiden välissä”, Ekman kuvailee. Neuvonta-avun lisäksi metsäkeskus laatii tarvittaessa metsäsuunnitelman, valvoo metsälakien noudattamista ja rahoittaa valtion tukemia metsänhoitotöitä eli kemeratöitä. Kestävän talousmetsänhoidon lisäksi metsäkeskus auttaa metsänomistajia metsien luonnonhoidossa. Metsänhoitoyhdistys uudistui Metsäkeskuksen lisäksi metsänomistajia neuvoo ja palvelee joukko yksityisiä metsäorganisaatioita. Muut neuvontaa tarjoavat metsäammattilaiset vievät metsänomistajan lähemmäs metsätalouden käytännön tasoa, kuten puukauppaa. Paikallinen metsänhoitoyhdistys (mhy) on perinteisesti ollut paikka, jonne tuore metsänomistaja ohjautuu ensiksi. Yhdistyksiä on tällä hetkellä 80 kappaletta. Ne tarjoavat metsänomistajille apua omilla toiminta-alueillaan. Kukin yhdistys tuntee alueensa metsät ja puukauppatilanteen. Neuvonnan lisäksi metsänhoitoyhdistys auttaa metsänomistajaa lähes tilanteessa kuin tilanteessa, kuten metsänhoidossa, puukaupassa, tienteossa ja metsäkiinteistön myynnissä. Metsänhoitoyhdistyslaki uudistettiin juuri, samalla muun muassa yhdistysten lakisääteinen jäsenmaksu vaihtui vapaaehtoiseen maksuun. Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Markku Vaarion mukaan uudistus selkeytti yhdistysorganisaatiota myös tuoreen metsänomistajan näkökulmasta. ”Metsänomistajat ymmärtävät nyt paremmin metsänhoitoyhdistyksen eri tehtävien erot. Meidän yhdistyksemme alueella jäsenmaksun hinnalla saa neuvontakäynnin paikan päälle metsään ja puunmyyntisuunnitelman. Muut palvelut, kuten taimikonhoitotyöt, maksavat sitten erikseen.” Vaarion mukaan metsänomistajat kokivat ennen, että pakollisen jäsenmaksun hinnalla olisi pitänyt saada neuvon2. Stora EnSo, UPM ja MEtSä GroUP/MEtSäliitto oSUUSkUnta Kolme suurta metsäyhtiötä, jotka ostavat suurimman osan puusta. Tarjoavat metsänomistajille myös puukaupan ulkopuolista apua. Metsänomistaja voi hakeutua metsäyhtiön kanta-asiakkaaks i. 3. Sahat ja MUUt PUUnoStajat Kolmen suuren metsäyhtiön lisäksi puumarkkinoilla on monia pienempiä mutta alueellisesti merkittäviä puunostajia. Pienemmät ostajat ovat usein kiinnostuneita erikoispuista ja energiapuista tukkija kuitupuun ohella. Sahoista löytyy tietoa muun muassa sivulta www. suomensahat.fi. Sahojen lisäksi alueellisia suuria puunostajia ovat esimerkiksi Harvestia ja LT-Biowatti. 4. otSo-MEtSäPalvElUt Otso on valtionhallinnon alaisesta Suomen metsäkeskuksesta eriytetty liiketoimintayksikkö. Otso tarjoaa metsänomistajille samoja palveluita kuin metsänhoitoyhdistykset ja suuret metsäyhtiöt. 5. SUoMEn MEtSäkESkUS Metsänomistajaa lähinnä oleva metsäalan viranomainen. Metsäkeskus neuvoo, kouluttaa ja valvoo. Metsäkeskus myöntää metsänomistajan metsänhoitotöihin valtion hoitotukea eli kemeraa. 6. MEtSäPalvElUyritykSEt Kun tarvitset esimerkiksi puunkaatoa, ennakkoraivausta tai metsäneuvontaa, pienet paikalliset metsäpalveluyritykset auttavat. Yrittäjämetsureiden ja muiden yksityisten metsäpalveluyrittäjien yhteystietoja löytyy muun muassa Metsään.fi-palvelusta ja osoitteesta www.metsatoimistot.fi. Teema: meTsäorganisaaTioT 1. MEtSänhoitoyhdiStyS Metsänomistajien neuvoja ja auttaja metsänhoidossa sekä puukaupassa. Metsänhoitoyhdistykset suunnittelevat noin 80 prosenttia yksityismetsien hoitotöistä ja noin 75 prosenttia puunmyyntisuunnitelmista. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu oli aikaisemmin lakisääteinen. Tänä vuonna maksu kerätään ensimmäistä kertaa vapaaehtoisena. 50 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 50 19/02/15 17:03
nan lisäksi paljon muitakin palveluita. ”Vapaaehtoisuus sopii alalle paremmin kuin pakko. Metsänhoitoyhdistys on yhdistys siinä missä muutkin, siihen voi kuulua tai olla kuulumatta.” Metsänhoitoyhdistykset kuuluvat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta suoraan Maaja metsätaloustuottajain keskusliittoon MTK:hon. MTK toimii metsäelinkeinon harjoittajien edunvalvojana niin kotimaan politiikassa kuin EU-tasolla. Metsäyhtiöltäkin palveluja Metsänhoitoyhdistykset eivät kuitenkaan ole yksin metsänomistajien kintereillä. Myös suuret metsäyhtiöt sekä Otso-metsäpalvelut tarjoavat metsänomistajalle samoja palveluita. Kolme suurta metsäyhtiötä – Stora Enso, UPM ja Metsä Group – hallitsevat Suomen puukauppaa. Puukaupan lisäksi metsänomistaja voi ostaa yhtiöiltä apua esimerkiksi metsänhoitoon tai sukupolvenvaihdoksen valmisteluun. Metsäyhtiöillä on lisäksi omat kanta-asi?akkuusohjelmansa. Kanta-asiakkaat ovat etusijalla puukaupoissa. Metsäyhtiöistä Metsä Group -konserni on metsänomistajien omistama. Sen emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, johon kuuluu noin 123 000 suomalaista metsänomistajaa. Metsä Group hankkii valtaosan puustaan Osuuskunnan jäseniltä. Otso irtautui metsäkeskuksesta Otso-metsäpalvelut on tuorein metsänomistajille palveluita tarjoava metsäorganisaatio. Otso on valtiollisesta Suomen metsäkeskuksesta eriytetty liiketoimintayksikkö. Metsäkeskuksen toiminta jaettiin vuonna 2012. Otsosta piti tulla osakeyhtiö tämän vuoden alusta, mutta yhtiöittämistä on toistaiseksi lykätty. Metsäkeskukseen liittyvän taustansa vuoksi Otso on tähän mennessä avustanut metsänomistajia etenkin kemeratukiin liittyvissä töissä, kuten tiehankkeissa. Muutoin suuret metsäpalveluntarjoajat – mhy, metsäyhtiöt ja Otso – kosiskelevat metsänomistajia suurin piirtein samanlaisella palveluvalikoimalla. Apua saa ainakin metsäsuunnitelman laatimiseen, puukauppaan, metsänhoitotöihin, sukupolvenvaihdokseen, metsäverotukseen ja metsätilan hallintaan sekä myyntiin. 7. Maaja MEtSätaloUSMiniStEriö Maaja metsätalousministeriön alaisuuteen kuuluvat metsäalaan liittyvistä organisaatioista Metsähallitus, Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos ja Maaseutuvirasto. Ministeriö toteuttaa Suomen metsäpolitiikkaa. 8. MEtSähallitUS Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka valvonnassa on 12 miljoonaa hehtaaria Suomen valtion maata ja vesialueita. Ilman käyttörajoituksia olevaa talousmetsää tästä on noin 3 miljoonaa hehtaaria . 9. MaanMittaUSlaitoS Maanmittauslaitos ylläpitää kiinteistörekisteriä. Jos metsätilan rajoissa on epäselvyyttä, maanmittauslaitos tekee rajankäyntitoimituksen. Maanmittauslaitokselta löytyy tietoa myös halkomisesta, lohkomisesta ja yhteismetsästä. 10. Ely-kESkUS ja yMPäriStöMiniStEriö Alueellisten ely-keskusten toimialaan kuuluvat muun muassa maanteiden kunnossapito, ympäristöja luonnonsuojelu, vesistöasiat sekä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus. Ympäristöministe riön vastuualaan kuuluvista asioista metsänomistajan kannalta oleellisimmat ovat tällä hetkellä luonnonsuojelulaki, soidensuojelu ja ilmastonmuutos. 11. lUkE Luonnonvarakeskus on metsätiedon alkulähde ja tutkimusorganisaatio. Keskus aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Siihen kuuluvat entinen Metsäntutkimuslaitos Metla, entinen Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, entinen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ja tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto. 12. taPio Tapio on toiminut metsätalouden edistämisorganisaationa vuodesta 1907. Tavallinen metsänomistaja ei juuri asioi suoraan Tapion kanssa, mutta Tapion julkaisemat Hyvän metsänhoidon suositukset ovat osa suomalaisen metsänhoidon selkärankaa ja löytyvät monen metsänomistajan kirjahyllystä. Tapion omistajaohjauksesta vastaa valtioneuvoston kanslia. Metsälehti kuuluu Tapion erilliseen tytäryhtiöön Metsäkustannus Oy:hyn. 51 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 51 19/02/15 17:03
Teema: meTsäorganisaaTioT aBC-askeleet metsänomistajaksi SUoMEn metsäkeskuksen ylläpitämä Metsään.fi-palvelu antaa metsänomistajalle mahdollisuuden tutustua metsäalan organisaatioihin internetissä. Palvelu muuttuu 1.3.2015 lähtien pysyvästi ilmaiseksi yksityisille metsänomistajille. Tällä hetkellä palvelussa on kaksi kolmasosaa yksityismetsien metsävaratiedoista. Metsänomistaja näkee palvelussa oman metsätilansa metsätiedot ja ehdotetut metsänhoitotyöt. Jos asut eri paikkakunnalla kuin missä metsäsi sijaitsevat, Metsään.fi:n kautta voit tarkastella niin metsätilan alueella kuin asuinpaikkasi lähellä toimivia metsäorganisaatioita ja valita yhteistyökumppanin tilanteen mukaan. Jos oman tilan metsätiedot löytyvät Metsään.fi:stä, palvelun kautta voi antaa eri metsäalan toimijoille luvan tietojen katseluun ja tarjousten tekoon. internetpalvelun lisäksi suomen metsäkeskus järjestää tuoreille metsänomistajille Metsään aBc -koulutuspäiviä ja -kursseja. koulutuksia pidetään yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten ja muiden metsäorganisaatioiden kanssa. Metsäkeskuksen metsäneuvojan lars ekmanin mukaan tiedolle on tarvetta, sillä metsät ovat nyt selvästi alkaneet siirtyä suurilta ikäluokilta uudelle sukupolvelle. “kursseille on viime vuosina tullut selkeästi nuorempaa väkeä.” ekmanin mukaan nuorella polvella voi olla erilainen näkemys metsätalouteen. “ei ole varmaa, että metsän hoitaminen taloudellisesta näkökulmasta on heille itsestäänselvyys. Metsässä voi olla muitakin arvoja kuin se, että tekee puukauppaa ja saa tuloja. Tämä pitää huomioida myös neuvonnassa.” Metsäpalveluyrittäjiä käyttävät kaikki Vaikka suuret metsäpalveluntarjoajat hallitsevat metsäkenttää, moneen metsätyöhön löytyy apua myös paikallisilta metsäpalveluyrittäjiltä. Metsäpalveluyrittäjät ja yrittäjämetsurit ovat itse asiassa usein niitä toimijoita, jotka tekevät alihankkijoina metsänomistajan suurilta metsäorganisaatioilta tilaamat työt. Metsänomistaja voi myös soittaa suoraan metsurin paikalle, jos ei ehdi itse esimerkiksi ennakkoraivaamaan hakkuuseen menossa olevaa metsäaluetta. ”Pieniä metsäpalveluyrittäjiä on tullut lisää koko ajan. Heitä löytää esimerkiksi metsäkeskuksen ylläpitämästä Metsään.fi-palvelusta”, kertoo metsäkeskuksen projektipäällikkö Jouni Aila. Puukaupassa monta yrittäjää Kun metsänomistaja ryhtyy puukauppaan, tutuiksi tulevien metsäorganisaatioiden määrä kasvaa entisestään. Puukaupassa puunmyyjän ympärillä pyörivät metsänhoitoyhdistysten, Otson ja isojen metsäyhtiöiden lisäksi sahat sekä muut pienemmät puunostajat. Puukauppoja ensi kertaa tekevät metsänomistajat löytävät pienempien puunostajien tarjoukset parhaiten jonkin välikäden, kuten metsänhoitoyhdistyksen kautta. Suurin osa Suomen hakkuista tehdään yksityismetsissä, mutta markkinoilla liikkuu myös esimerkiksi valtion puuta. Suomen valtion maaja vesialueita hallinnoi Metsähallitus. Valtio omistaa täydessä käytössä olevia talousmetsiä noin 3 miljoonaa hehtaaria. Metsähallitus on etenkin Pohjois-Suomessa merkittävä tekijä puukaupassa. Metsähallituksen tekemiin hakkuisiin vaikuttaa eduskunnan liikelaitokselle asettama tulostavoite. Metsähallituksella on lisäksi tytäryhtiöitä, jotka ovat erikoistuneet esimerkiksi taimikasvatukseen. Metsähallituksen luontopalvelut-yksikkö ylläpitää kaikkien luonnossa liikkujien käytössä olevia kansallispuistoja ja retkeilymaastoja. Metsänhoito perustuu tutkimukseen Meikäläiset metsänhoito-opit pohjautuvat tutkimukseen. Metsätutkimuksen osalta Suomen johtava laitos on tänä vuonna toimintansa aloittanut Luonnonvarakeskus (Luke). Luonnonvarakeskukseen kuuluu metsäntutkimuksen osalta entinen Metsäntutkimuslaitos eli Metla. Metsätutkimustiedon levittäjänä toimii myös Tapio Oy, joka järjestää muun muassa metsäbiotalouteen liittyviä koulutuksia. Metsänomistajalle Tapio on tuttu laatimiensa Hyvän metsänhoidon suositusten kautta. Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen liittyvistä asioista tutkimustietoa tuottavat muun muassa myös Pellervon taloustutkimus (PTT) ja Työtehoseura (TTS). Oikeudet ja vastuut Metsänomistajan elämään lakien, oikeuksien ja vastuiden osalta vaikuttaa ylimpänä maaja metsätalousministeriö (mmm). Ministeriö valmistelee ja toteuttaa eduskunnan metsäalalle määräämiä lakeja. Metsäpolitiikkaa edistetään ministeriötasolla muun muassa kansallisen metsästrategian ja kansallisen metsäohjelman avulla. Metsää koskevissa laeissa säädetään muun muassa uudistamisvelvoitteesta, metsätuhojen torjunnasta, metsänviljelyaineiston kaupasta, puutavaran mittauksesta, yhteismetsistä ja metsätalouden organisaatioista. Maanmittauslaitokseen metsänomistaja törmää metsätilaa koskevissa kiinteistöasioissa. Maanmittauslaitos tulee tutuksi metsänomistajataipaleen alkuvaiheessa, kun perityn tai ostetun metsätilan omistusoikeus vahvistetaan. Metsänomistajan on tehtävä omistusoikeudesta ilmoitus Maanmittauslaitoksen lainhuutorekisteriin kuukauden kuluessa luovutuskirjan allekirjoittamisesta. Metsäluonto ja suojelu Ympäristöasioissa metsänomistaja tutustuu alueelliseen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukseen eli ely-keskukseen. Siellä metsänomistaja asioi, jos hän esimerkiksi haluaa suojella metsiään Metso-ohjelman avulla. Myös metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset ja Otso auttavat suojeluasioissa ja luonnonhoitotöissä. Luonnonsuojelun lainsäädäntöä valmistelee ympäristöministeriö. Luonnonsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Ympäristöministeriön kautta kulkee myös muun muassa poliittista kärhämää nostattanut soidensuojeluohjelma. Lähteet: Metsäoikeus-kirja, Metsäkoulukirja, Uuden metsänomistajan kirja, organisaatioiden verkkosivut 52 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 52 19/02/15 17:03
PEFC on kansainvälinen metsäsertifikaatti. Sertifikaatti takaa sen, että puuta sisältävän tuotteen valmistamiseen on käytetty pääasiassa kestävistä hoidetuista metsistä kaadettua puuta. Suomen talousmetsistä noin 95 prosenttia kuuluu PEFC-sertifiointiin. varSinaiStEn MEdiatalojEn lisäksi metsäaiheisia lehtiä julkaisevat monet metsäorganisaatiot. Lehtikenttää sekoittaa se, että useimpien lehtien nimessä on metsä-sana. Metsälehti on alan pitkäikäisimpiä tiedonvälittäjiä. Lehti on ilmestynyt jo vuodesta 1933. Nykyisin Metsälehteen kuuluu tabloid-kokoinen sanomalehti sekä kädessäsi oleva aikakausijulkaisu Metsälehti Makasiini. Lehtiä julkaistaan vuodessa yhteensä 23 numeroa. MaaSEUtUviraSto valvoo ja tarkastaa esimerkiksi metsäkeskuksen arvioita hirvivahingoista ja metsätalouden kemerarahoituksen sekä muiden valtionapujen käyttökohteita. MEtSätEolliSUUS ry on metsäteollisuusyritysten edunvalvontajärjestö. Sen jäseniä ovat Suomessa toimivat massa-, paperija kartonkiyritykset. Järjestöön kuuluu noin 80 prosenttia suomalaisista puutuoteteollisuuden yrityksistä. Maaja MEtSätaloUStUottajain kESkUSliitto Mtk on metsänomistajien edunvalvontajärjestö. MTK pyrkii turvaamaan edellytykset metsätalouden harjoittamiselle kotimaisella ja kansainvälisellä edunvalvonnalla. SUoMEn MEtSäSäätiö edistää metsätalouden ja -teollisuuden toimintaa rahoittamalla metsätiedon levittämistä ja metsäaiheista viestintää. Säätiö jakaa apurahoja ja rahoittaa hankkeita. Metsänomistaja voi maksaa puukaupan yhteydessä vapaaehtoisen menekinedistämismaksun, joka on Metsäsäätiön pääasiallinen tulolähde. EtäMEtSänoMiStajiEn liitto eli entinen Metsätilanomistajien liitto on erityisesti kaupungeissa asuvien metsänomistajien yhdistys. Liitolla on toimintaa suurissa kaupungeissa eri puolilla Suomea. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää muualla kuin asuinpaikkakunnallaan metsää omistavien ihmisten asiaa. MEtSätEho oy tuottaa tutkimustietoa muun muassa puun saatavuudesta ja korjuusekä kuljetustekniikasta. Tutkimuslaitoksen omistavat Suomen johtavat metsäteollisuusyritykset. MEtSäMaakaUPPaa käydään Suomessa niin yksityisten maanomistajien, valtion kuin metsäyhtiöiden mailla. Metsäyhtiöiden maita ja tontteja kauppaavat UPM Bonvesta ja Stora Ensosta eriytetty Tornator. Valtion maita myy Metsähallituksen Laatumaa. Metsätiloille on lukuisia välittäjiä, yksi merkittävä on metsänhoitoyhdistyksien omistama Metsätilat.fi-sivusto. Pankit tarjoavat metsänomistajille neuvontaa esimerkiksi metsäverotuksesta. Metsälle on myös erilaisia sijoitusrahastoja. Suomen suurimmat metsävakuuttajat ovat LähiTapiola ja OP-Pohjola. SUoMEn MEtSäyhdiStyS on metsäalan yhteistyöjärjestö. Yhdistys levittää tietoa suomalaisesta metsästä ja metsätaloudesta muun muassa internetissä. Jäsenmaksujen lisäksi Metsäyhdistys kerää rahoitusta hankekohtaiseksi. Yhdistyksen suurimmat rahoittajat ovat maaja metsätalousministeriö ja Suomen Metsäsäätiö. 53 MAKASIINI 2 • 2015 3453_.indd 53 19/02/15 17:03
kesäkilpailu P alasin 18-vuotiaana 1954 kotipitäjääni Isojoelle oltuani vapaaehtoisena armeijassa. Ainoa mahdollinen työmaa oli metsätyöt. Aloitin kotimetsässä lokakuussa. Muutaman päivän kuluttua alkoi tulla hiljakseen lunta. Sitä tuli ja tuli. Sinä talvena ensilumi häipyi vasta seuraavana keväänä. Lunta riitti joka paikassa reilusti yli polven. Onnekseni oli jo silloin saatavissa metallikaariset pokasahat entisten puupäitten sijaan. Kuitupuun kokoisen puuston juurelle pääsemiseen ja sahalle lumeen tilan tekemiseen meni aikaa enemmän kuin katkomiseen ja oksimiseen. Kun tähän vielä yhdistyi hakkuun opettelu, terän viilaaminen monine virheineen ja pitkä matka palstalle, oli tulos vaatimaton. Koko lumisen talven aherrettuani sain kokoon 90 vanhaa mottia eli noin 50 kuutiota nykymitoilla. Noin yksi motti päivässä! Päivän eväisiin kului luultavasti enemmän kuin päiväansioni. Johtopäätökseni oli selvä. Näin ei homma toimi! Olin lukenut moottorisahoista ja päätin hankkia sellaisen. Sahaostoksille Helsinkiin Muutama vuosi aikaisemmin kuollut isäni oli sahauttanut puutavaraa uuden navetan rakentamiseksi. Perheeseeni kuului äitini ja kaksi nuorempaa veljeäni. Vastuu toimeentulosta kuului vanhimpana poikana minulle. Myin äitini suostumuksella puutavaran ja ar vioin saavani sen 80 000 tosi vanhan markan hinnalla moottorisahan. Tiedossani oli muutaman helsinkiläisen maahantuojan lehti-ilmoitukset. Maalaispoikaa kiinnosti lähteä pääkaupunkiin ja sinnehän lähdin. Tavoitteeni oli McCulloch. Maahantuoja löytyi ja sieltä tylyt terveiset. Hinta 120 000 markkaa ja kolmen kuukauden jonotus. Loppui rahat ja aika. Sain joukon osoitteita ja eräästä löytyi minulle sopiva saha. Merkki oli Clinton, myöhempinä aikoina tutuksi tullut nimi, mutta minulle silloin ihan outo merkki. Jälleenmyyjän kautta sain sen 67 000 markalla. Seppä avuksi Olin sahan onnellinen omistaja. Onneani kesti tasan yhden päivän. Kotimetsäni oli isoisäni toimesta hakattu määrämittaan eli kaikki tukit pois 1930-luvulla. Karu ja soinen kasvualusta ei kyennyt uutta tukkimittaista puustoa tuottamaan lukuun ottamatta pitkän palstan kaukaisinta osaa, jossa tiesin olevan kymmenkunta määrämittahakkaajalta unohtunutta kuusta. Sinne. Mukana normaalin varustuksen lisäksi neljän gallonan peltinen polttoaineastia, litra ketjuöljyä ja saha, jonka käyttöpaino oli noin 17 kiloa. Yhteensä 22 kiloa. Polkupyörämatkan jälkeen oli vielä käveltävä metsäpolkua 3 kilometriä. Kantamista helpottaakseni sidoin vyön sahan kädensijan ja hartian kautta kaulan ympäri. Ensimmäiseksi kaadokseni valitsin tyvekkäimmän kuusen. Halusin heti aluksi kokea, kuinka helposti iso tyvi katkeaa. Siihen asti olin tuskaillut pokasahan kanssa paljon pienempien tyvien kanssa. Saha käynnistyi ihme kyllä heti ja sitten töihin. Saha puri puuta hienosti ja onnittelin jo itseäni työn helppoudesta, kunnes kokemattomuus ja taitamattomuus puuttuivat peliin. Sahasin totta kai puun kaatokolosta huolimatta kokonaan poikki. Puu alkoi kaatua väärään suuntaan, minua kohti. Saha jumittui paikalleen ja mikä pahinta, hartiani ympäri kulkeva vyö oli minulta unohtunut sahaan kiinni ja roikuin siinä avuttomana pystymättä liikkumaan. Puun kaatuminen tuntui kestävän ikuisuuden. Kaikki hyvät haltijat olivat kuitenkin puolellani, saha irtosi ja sain kiskaistua sen ja itseni pois kaatuvan rungon alta. Rungon takapotku teki vain mustelman hartiaani muistoksi ja opetukseksi. Koulutus oli tehokas ja tulos pysyvä vastaisten vuosien aikana. Seuraavana päivänä Clintonin keskeinen runko-osa murtui keskeltä poikki. Kylässämme oli kuitenkin taitava vanhan kansan seppä, joka onnistui pitämään rungon kasassa kuparilevyn avulla. Pitkin talvea hän teki myös monta muuta paikkausta. Päiväpalkka 1 000 markkaa Kotiseudultani länsirannikolta kuitupuut menivät vientiin Kristiinankaupungin sataman kautta. ”Koipelit”, eli seitsemän jalan pituuteen katkotut männyt, kuorittiin puolipuhtaiksi. Kuuset sahattiin metrisiksi ja kuorittiin täysin puhtaiksi kuoresta. Se oli kovaa ja hidasta. Kuuset olivat enimmäkseen huonon kasvualustan oksaisia pörriäisiä. Kuorittaessa käsiin ja helteillä ilman paitaa ylävartaloon liimaantui pihkaa. Sen sai lähtemään silloin ja vielä nytkin vain voilla. 1950-luvun lopulla ilmaantui kuorimiseen koneita. Ne lopettivat käsin kuorinnan. Moottori toi vauhtia savotalle Metsälehden kesäkisa poiki joukon hienoja sahamuistoja. Samalla muistelijat valottivat eri tavoin menneiden vuosien metsätyön arkea ja reipasta kehitystä, kuten näissäkin kolmessa tarinassa. 54 MAKASIINI 2 • 2015 3405_.indd 54 19/02/15 16:25
Työporukkani teki pääasiassa harvennushakkuita. Poistettavat puut oli merkitty pilkalla puun kylkeen. Minä vain sahasin apunani mittapoika, jonka työväline oli seitsemän jalan pituinen keppi. Sillä mitattiin kuitupuut ja harvinaiset tukit. Sahaamista tuli paljon varsinkin, kun kuusia ja haloiksi tehtyjä koivuja katkottiin metrisiksi. Oksimisen ja kasaamisen suoritti kirveillä tilanteesta riippuen kolme kaveria. Miehen päiväpalkka oli noin 1 000 markkaa. Silloisista markoista otettiin aikoinaan kaksi nollaa pois ja pienennettiin samalla setelien kokoa. Nykyrahassa se olisi noin 1,5 euroa. Noista markoista voi kuitenkin hahmottaa moottorisahojen silloisen korkean hintatason. Clinton ponnisteli jotenkuten läpi talvisen savotan. Se oli janoinen kaveri, neljä litraa päivässä. Bensat piti hakea lähikaupalta polkupyörällä kolmen kilometrin päästä. Niistä viimeisen pyörää taluttaen. Matka oli tehtävä kahdesti viikossa työpäivän jälkeen. Seuraavana vuonna pääsin McCullochin omistajaksi. Se oli kestävä ja käyttövarma saha, jolla sahasin kolme vuotta. Siihen ensimmäinen metsurikauteni päättyikin. ANTTI SAARISTO Vanhojen sahojen ääni ja tärinät ovat omaa luokkaansa. O stin Tuusniemellä syksyllä 1974 Raket 621 -merkkisen Ruotsissa valmistetun moottorisahan. Maailmalla, kuten Suomessakin nykyisin, merkki tunnetaan Jonseredinä. Tuohon aikaan puutavaran kaatoivat ja katkoivat huippumetsurit, jotka kuluttivat sahan loppuun muutamassa kuukaudessa. Niinpä minunkin sahalleni maahantuoja myönsi ainoastaan yhden kuukauden takuun. Käytin Raketia kotitarvekäytössä pinotavaran ja polttopuiden tekoon. Nykymittapuun mukaan saha oli raskas, mutta muut merkit eivät olleet siinä teholuokassa sen kevyempiä. Vuosien vierähdettyä sahassa ilmeni käyntihäiriöitä ja kaasuttimen kalvojen uusiminen tuli ajankohtaiseksi. Astelin Kuopiossa kaupunkireissulla Raketin merkkiliikkeeseen ja pyysin Raket 621:een uudet kalvot. Myyjä sanoi, ettei sen mallista Raketia ole olemassakaan. Otin taskustani sahan räjäytyskuvan ja sanoin, että minullapa todistettavasti on. ”No niinpäs on”, sanoi myyjä ja jatkoi, ettei heillä ole varaosia noin vanhaan sahaan. ”Mutta kysypäs Itkonniemeltä Venäläisen moottoriliikkeestä. Jos siellä ei ole, niin ei tarvitse muualtakaan kysellä!” Ajelin Itkonniemelle, esitin räjäytyskuvan ja sanoin, että tällaiseen kaasuttimeen tarvittaisiin uudet kalvot. ”Joo”, sanoi myyjä kuvaa vilkaistuaan ja asteli varastohyllylle. Ja pian sahassa oli uudet kalvot. Sahojen kehitys on mennyt noista päivistä kovasti eteenpäin. Niistä on tullut kevyempiä ja tehokkaampia. Itsellekin on tullut hankittua tarkoitukseen paremmin soveltuvia sahoja. Vanha Raket toimii kuitenkin yhä ja täyttää tätä kirjoitettaessa (2014) 40 vuotta. 60 kuutiosentin koneella varustettuna se on edelleen käyttökelpoinen paksujen puiden kaadossa ja sahauksessa. ”Renkkuun” ladottujen polttopuiden katkominen sujuu myös, vaikka puut olisivat kuivia koivurankoja. Sahan silloista hintaa kotiväki piti kalliina. 40 vuotta ja edelleen jatkuva käyttö on kuitenkin syönyt hinnan. Laadun suhteen maahantuojan sahalle myöntämää kuukauden takuuta voi pitää hätävarjelun liioitteluna. OTTO SAVOLAINEN Jo 40 vuotta käytössä ollut vanha Raket-saha toimii edelleen. O len 49-vuotias sahanentisöijä Savosta. Valmistuin 80-luvun lopulla mtt-tutkintoon ja jo silloin jäi jostakin syystä moottorisahat kiinnostamaan. Entisöimiäni sahoja minulla on yli 30 kappaletta lähinnä 50–60-luvuilta. Näen tärkeänä laittaa talteen tuon ajan metsätyövälineitä. Olen saanut kaikki sahani käymään, tuon ajan äänimaailma ja tärinät ovat jotakin ainutlaatuista. Ei ole ihme, jos metsureilla on valkosormisuutta ja kuulovaurioita. Itse en ole nähnyt yhtään vanhaa valokuvaa, missä metsurilla olisi päässä muuta kuin karvalakki. MIKKO IHALAINEN Ainutlaatuista tärinää Saha kuukauden takuulla 55 MAKASIINI 2 • 2015 3405_.indd 55 19/02/15 16:25
CLASSICKYPÄRÄ KAUPAN PÄÄLLE HUSQVARNA 439 35,2 cm³, 1,5 kW, terälevy 30-40 cm, 3,92 kg 449 € Husqvarna 439 -sahan ostajalle Classic-kypärä kaupan päälle. ARVO 49 € KAMPANJAHINTA HUSQVARNA 545 FX/FXT Raivaussaha ammattimaiseen metsänhoitoon. 45,7 cm³, 2,2 kW, 8,1 kg ALKAEN 899 € Husqvarna 545 FX/FXT tai 555 FX/FXT -raivaussahan ostajalle Functional-kypärä kaupan päälle. A R V O 7 6 € FUNCTIONALKYPÄRÄ KAUPAN PÄÄLLE HUSQVARNA 543 XP Kevyt, tehokas ja helposti hallittava ammattisaha. 43,1 cm³, 2,2 kW, terälevy 33-45 cm, 4,5 kg 599 € ( N O R M . 6 2 9 € ) TECHNICALMETSÄTYÖPUSERO 249 € KOMBIKANNU Polttoainesäiliö 5 l, öljysäiliö 2,5 l. 54 € TECHNICALTURVAHOUSUT 282 € TEHOKKAASTI, TARKASTI JA TURVALLISESTI. UUTUUS! Jälleenmyyjät ja lisätiedot: www.husqvarna.? Tarjoukset ja edut ovat voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään 30.4.2015 saakka. Etuja ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. AD1591_H_SC2_2015_assorment_FIN_230x297_AD_FI.indd 1 2015-02-10 08:10 3455_.indd 56 19/02/15 14:54
KOLUMNI toon ja kasvuun: 120–130 miljoonan motin kasvun myötä Suomi olisi yhä kiinnostavampi investointikohde. Samalla metsistä voi olettaa syntyvän yhteiskuntaan yhä enemmän hyvää. Nykyiset investointisuunnitelmat varmasti innostavat metsänomistajia aktiivisuuteen. Ehkä alkamassa on uusi ”hyvän kierre”. dot vuodelta 2013) mukaan teoriassa riittää. Suomen metsät kasvavat vuodessa 104 miljoonaa kuutiometriä. Puuntuotannon piirissä olevissa metsissä kasvu on 97 miljoonaa kuutiota. Puuston kokonaispoistuma on 78– 79 miljoonaa kuutiota. Tästä runkopuun hakkuut 59 miljoonaa kuutiota ja suurin kestävä hakkuumahdollisuus lähivuosina on 80 miljoonaa kuutiota. Karkeasti päästään parinkymmenen miljoonan motin teoreettiseen kasvumahdollisuuteen. Entä käytäntö? Metsien kasvun ja poistuman erosta valtaosa on männiköissä, eli juuri mäntyä on nykykäyttöä enemmän. Noin puolet männyn ”lisähakkuumahdollisuuksista” on valtion ja yhtiöiden metsissä. Tarjonta ei olisi yksin yksityisomistajien myynti-innon varassa. P uuta siis riittää metsien kasvun puolesta. Investoijat ovat kotiläksynsä tehneet. Hinta ja toteutuvat puukaupat ovat toinen asia. Metsien ”käyttöaste” nousisi männynkin osalla lähelle täyskäyttöä, mikä kuusen osalla on jo tilanne. Tämä tuo hintoihin nousupainetta. Suhdanteet, puun tuonti, puun tarjontahalukkuus, hankintaja kuljetuskulut ja metsäenergian tuotannon kehitys vaikuttavat markkinoihin ja puun toteutuvaan käyttöön. Nämä on ratkottava erikseen. Pitkällä tulevaisuudessa metsät toivottavasti kasvavat ja niitä hyödynnetään vieläkin enemmän. Puustoa tarvitaan myös hiilinieluiksi ja monimuotoisuuden vaalimiseen. Tuntuu järkevältä panostaa edelleenkin metsien intensiiviseen hoiS uomeen on viimein saatu sitä, mitä on toivottu: rohkeita ilmoituksia metsäteollisuuden uusista investoinneista. Äänekosken, Pietarsaaren, Kuusankosken, Varkauden ja Kuopion osalle harkitut investoinnit lisäisivät etenkin mäntykuidun käyttöä. Kasvu olisi 7–8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Harvennusmänniköille tulisi kysyntää. Kuitupuuta ei saada ilman tukkia. Tukin hakkuut olisivat ehkä neljän miljoonan motin luokkaa, eli karkeasti puolitoista miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Havusahatavaran tuotanto oli vuonna 2013 runsaat 10 miljoonaa kuutiometriä. Sahaus ylsi yli 12 miljoonan kuutiometrin tasolle viimeksi vuosina 2005–2007. Löytyisikö sahatavaralle markkinoita? Pelkästään Suomen omat kotimarkkinat voivat imeä puolitoista miljoonaa kuutiota nykyistä enemmän lankkua, mikäli puun käyttö nousisi takaisin 2000-luvun alun tasolle. Näin luulisi käyvän, etenkin kun piirustuslaudoilla on myös puukerrostaloja. Laman olisi kuitenkin hälvettävä ja samalla rakentamisen sekä sahatavaran kulutuksen noustava. Ongelma on, että kasvun alkamisesta ei ole tietoa. S ahahake korvaa kuitupuuta, joten yhteensä puuta hakattaisiin 9–10 miljoonaa kuutiometriä nykyistä enemmän kaikkien investointien toteutuessa. Tällöin oletetaan, että teollisuuden puun tarve muualla ei vähenisi yhtään eikä puun tuonti kasvaisi. Riittääkö puu? Tilastojen (Metsätilastollinen vuosikirja 2014, tieRiittää, ei riitä, riittää Noin puolet männyn ”lisähakkuumahdollisuuksista” on valtion ja yhtiöiden metsissä. ritva toivonen Kirjoittaja on Tapio Oy:n toimitusjohtaja. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. 57 MAKASIINI 2 • 2015 57 MAKASIINI 2 • 2015 3444_.indd 57 19/02/15 16:27
LUHTA V ien pikkulinnuille milloin mitäkin rasvaa ja siemeniä kuusikkoon kotiladun päähän. Kovana pakkasaamuna siellä pörhisteli hömötiaisia, joiden äänet valittivat minun korviini huonosta palvelusta. Tiitityksiin ja pyrähtelyihin tuli hyväksyvämpi sävy, kun sain pehmeän rasvapötkön riippumaan oksasta. Kesyimpänä hyöri kuusitiainen, joka surahti käsivarren ja vartalon välistä ja hyppäsi pipon päälle tähystämään. Tuo tiaisten lilliputti ei ole kesäaikaan paljon etusormeani kookkaampi, mutta nyt se oli pörhistynyt aika palloksi. Pörhistelyä Pakkasella kymmensenttisen pikkulinnun täytyy saada valtavasti ravintoa pysyäkseen hengissä. Vaikka talvi tappaa metsän tiitiäisiä, paksu ja pehmeä lumi puolestaan pitää ne lämpiminä. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa 58 MAKASIINI 2 • 2015 3391_.indd 58 26/02/15 10:50
Pyrstötiaiset viihtyvät parvissa ja asettuvat talviyöksi tiiviiseen riviin samalle oksalle. Yön kuluessa reunimmaiset pääsevät keskelle ja toisin päin. Pakkasessa 59 MAKASIINI 2 • 2015 3391_.indd 59 26/02/15 10:50
Epäonnistunut kuva tilhiparvesta paljasti jopa lentävän linnun tavoittelevan pallon muotoa paukkupakkasessa. LUHTA Menin kotiin, lämmitin uunia, tein sisätöitä ja kömmin aikanaan sängyn lämpöön. Seuraavan aamun hiihtoretkelle pakkanen oli vain kiristynyt. Samat nyrkkiä pienemmät höyhenpallukat sipisivät ja särisivät samoissa puissa. Havahduin pohtimaan, että ne olivat viettäneet pakkasessa koko yön, paljain varpain ja nokin. Ei tietoakaan lämpöä huokuvasta leivinuunista tai kuumasta iltateestä. Omia varpaitani kylmä nipisteli paksujen monojen ja sukkien läpi. Ylivoimainen enemmistö hömö-, töyhtöja kuusitiaisista ei tiedä lintujen talviruokinnasta yhtään mitään. Aidot metsätiaiset varastoivat syksyllä puiden kätköihin hyönteisiä ja selviytyvät pakkasista talvehtivien hyönteisten ja omien kätköjensä turvin. Ruokaa pitää saada joka päivä niin paljon, että sen energia korvaa lämmönhukan. Pallona pärjää Pakkanen jatkui, mutta metsän sijaan minulle tuli asiaa kaupunkiin. Linja-autoaseman pihlajissa kävi vilske, sillä tilhet, taviokuurnat ja räkättirastaat popsivat ennätyksellistä marjasatoa. Useimpina pihlajanmarjavuosinakin puut ovat tässä vaiheessa jo syötyjä. Lumi punertui pihlajien alla lintujen nokista pudonneista marjoista. Tilhet ja taviokuurnat viettivät unelmatalvea ja näyttivät joka suhteessa hyvinvoivilta. Samaa ei voinut sanoa rastaista, jotka pääsääntöisesti ovatkin muuttolintuja. Pihlajanmarjat houkuttivat ne Suomen talveen, ja pakkasten tultua ja muuttovietin mentyä piti vain pärjäillä. Nekin pörhistivät itseään palloksi, mutta untuvien määrä ei riittänyt ja vilu hiipi puseroon. Näppäsin muutaman valokuvan. Kun poistin huonoja ruutuja, havahduin epäonnistuneeseen kuvaan lentävästä tilhiparvesta. Monet poispäin lentävistä linnuista näyttivät harpilla piirretyiltä ympyröiltä. Toisilla siivet työntyivät vain hitusen ulos ruumispallosta. Niinpä ryhdyin katselemaan lentäviä tilhiä. Aaltoilevassa lennossaan ne käyttivät kohoamisvaiheessa siipiään tai mieluummin siivenkärkiä vain vähimmän ja välttämättömimmän määrän. Lentoaallon laskeutuvassa osassa siivet painautuivat tiukasti vartaloon kuin Veikko Kankkosen ajan mäkihyppääjillä. Noinhan se pitääkin olla. Pakkasessa pärjää parhaiten pyöreänä pallona, jossa on mahdollisimman vähän paleltuvia ulokkeita. Lentämiseen haaskaantuu energiaa pikku hetkessä enemmän kuin tuntien kököttämiseen. Reissun vai pakkasen vaarat Kuinka hyvin talvilinnut sitten selviävät? Onko muuttoreissu etelän maille vaarallisempi kuin Suomen talvi? Hiihtolatuni varressa on sakea ruovikko, jonka hiljaisuus muistutti pakkasen uhreista. Kuusi vuotta aiemmin ruovikossa tsirpitti mahdollisesti koko Euroopan pohjoisin parvi viiksitimaleita. Vuosien 2009–11 1. 2. 60 MAKASIINI 2 • 2015 3391_.indd 60 26/02/15 10:50
Pakkasessa Pärjää ParhaiTen Pyöreänä PaLLona, jossa on mahdoLLisimman vähän PaLeLTuvia uLokkeiTa. Räkättirastas pörhistää höyhenystä talvilintujen malliin, mutta untuvan määrä ei riitä hyvään lämpöeristykseen. Rastas pärjää lihasvärinän tuottamalla lämmöllä niin kauan kuin pihlajanmarjoja riittää yltäkylläisesti. 1. Papukaijamaiset taviokuurnat viettävät nyt unelmatalvea. Pihlajanmarjoja riittää ja jykevä höyhenpuku pitää vilun loitolla. 2. Pakkastalvien seurauksena puukiipijän levinneisyyden raja siirtyy etelään ja lauhojen talvien jälkeen se valloittaa Lappia. 3. Ruovikoissa elävältä viiksitimalilta ruoka ei lopu, mutta pakkastalvina järviruo’on siemenistä ei riitä kylliksi energiaa. pakkastalvet tappoivat kotimaisen timalikannan melkein yhdettömiin, mutta nyt ne ovat elpyneet suunnilleen Poriin asti. Timalin ruoka – järviruo’on siemenet – ei lopu, mutta pakkasella siitä ei saa kylliksi energiaa. Pienet tiitiäiset kuusija pyrstötiainen sekä puukiipijä ovat aina leutojen talvien jälkeen Oulun pohjoispuolella tavallisia. Pakkastalvet romahduttavat kaikkien määrää ja levinneisyys supistuu etelämmäksi. Kuusitiaistakin pienemmällä hippiäisellä on kaksoistaktiikka. Noin puolet syksyn hippiäisistä muuttaa Keski-Eurooppaan, toinen puoli talvehtii Suomessa. Muuttajista yli puolet menehtyy joka vuosi, kotimaan talvehtijoilla kuolleisuus vaihtelee kolmasosasta sataan prosenttiin pakkasjaksojen ankaruuden ja pituuden mukaan. Lumi kätkee ja lämmittää Vaikka kylmä kurittaa, pehmeä lumi helpottaa lintujen ja nisäkkäiden selviytymistä. Urpiaiset kaivautuvat lumeen ja metsätiaiset osaavat etsiä myyrien tekemiä tai muuten syntyneitä tunneleita, joissa lämpötila pysyy pakkasöinäkin nollan tietämissä. Isot metsäkanalinnut selviytyvät parhaiten runsaslumisilla alueilla. Varsinkin teeri kaivaa syviä lumitunneleita, kieppejä. Koska teeret putoavat kieppiinsä suoraan lennosta, ne ovat turvassa myös ketulta ja muilta pedoilta. Jyrkkänä vastakohtana pikkulinnuille teerien kuolleisuus on talvella minimissään. Vaikeuksia ne kokevat juuri niinä talvina, jolloin pyrstöja kuusitiaisten kannat kohenevat. Kun lämpötila keikkuu molemmin puolin nollaa, koivujen silmut ja urvut jäätyvät ja jään sulattaminen kuvussa voi viedä enemmän energiaa kuin laiha ravinto antaa. Kova hanki estää sukellukset nietokseen, ja toisinaan äkillinen kohmettuminen sulkee kokonaisen teeriparven lumen vangiksi. 3. 61 MAKASIINI 2 • 2015 3391_.indd 61 26/02/15 10:50
ENNEN & NYT TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT RIITTA MYLLYS H eti lähdettiin katsomaan, onko puita kaatunut, muistelee metsänomistaja Riitta Myllys heinäkuista iltaa vuonna 2006. Punkaharjulla Etelä-Savossa pari tuntia riehunut myrsky oli juuri laantunut. Myllys lähti avomiehensä kanssa kiertämään metsäpalstaa. Teille oli kaatunut puita ja edelliskeväänä siemenpuuasentoon hakatun puolentoista hehtaarin suuruisen männikön puut makasivat sikin sokin maassa. ”Se oli karmea järkytys. Harmitti, kun ajatteli, että siemenpuualaa pitäisi seuraavana vuonna lähteä kylvämään”, Myllys sanoo. Siemenpuiden lisäksi Myllyksen metsäpalstalta kaatui yksittäisiä puita, naapurin palstalta nuori keväällä harvennettu mänMyrskyn jälkeen Riitta Myllys päätyi kylvämään uudistusalan käsin, kun myrsky kaatoi siemenpuuasentoon hakatun männikön. nikkö. Myllys oli vakuuttanut metsänsä, joten vakuutus korvasi osan tuhoista. Harvennus edessä Myrskyn jälkeen Myllys ryhtyi suunnittelemaan kaatuneiden puiden korjuuta. Hän päätti tehdä siemenpuualan viereisessä metsikössä päätehakkuun, sillä arvioi, etteivät puunostajat kiinnostuisi pelkistä myrskyn kaatamista puita. Puukaupat syntyivät, maa muokattiin ja seuraavana vuonna paikalle kylvettiin perheen voimin männyn siemenet. ”Se vain harmitti, että hyvät puolukkaja mustikkamaat menivät, kun maa jouduttiin muokkaamaan.” Nyt siemenpuiden paikalla kasvaa terhakka männyntaimikko. Myös puolukka ja mustikka ovat palanneet. Myllyksen avopuoliso ja poika ovat raivanneet taimikosta lehtipuustoa, mutta varsinaisen harvennuksen aika on vasta muutaman vuoden päästä. ”Aluskasvillisuutta voi tietysti käydä perkaamassa, jos haluaa, että taimikko näyttää kauniimmalta”, Myllys sanoo. 2006 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. Riitta Myllyksen männikössä tehtiin siemenpuuhakkuu maaliskuussa 2006. Nyt paikalla kasvaa terhakka männyntaimikko. 2014 62 MAKASIINI 2 • 2015 3408_.indd 62 26/02/15 10:51
Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito Kirja esittelee kattavasti metsänkasvatuksen menetelmät, joita Metsätalouden kehittämis keskus Tapio suosittelee käytettäviksi talousmetsissä. Suositukset ovat uuden metsälain mukaisia. Kirjassa kerrotaan metsien hoidon yleisistä periaatteista, käytännön metsän hoitotoimenpiteistä sekä talous metsien luonnon ja ympäristön hoidosta. Hinta 48 € Metsäkoulu Satu Rantala (toim.) Metsäkoulu on ajantasainen käsikirja oman metsän hoidosta. Metsästä ja metsätaloudesta selkeästi kertova kirja etenee luvuittain metsänhoidon perusteista ja kasvupaikkaluokitteluista puulajeihin ja metsänhoidon menetelmiin. Kirja tarjoaa perustietouden käytännön metsäsuunnittelusta. Puukauppaa, metsätalouden kannattavuutta, omistajanvaihdosta ja verotusta käsittelevät luvut auttavat lukijaa tekemään oikeita käytännön ratkaisuja. Monikäyttö ja metsäluon non monimuotoisuus ovat tärkeitä myös talousmetsien hoidossa ja siksi aiheet käsitellään kattavasti Metsäkoulussa. Hinta 48 € Metsänkasvatus menetelmät ja kannattavuus Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.) Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin. Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa unohtamatta. Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eriikäis rakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perus teisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa. Hinta 42 € Asiaa! Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. 3445_.indd 63 19/02/15 16:58
tapionpöytä S ärki on mainettaan parempi ruokakala. Sen ravintoarvo on hyvä ja haitta-ainepitoisuudet mitättömät. Lisäksi se on vähäkalorinen, vähärasvainen ja maukas proteiinin lähde. Aikaisemmin särki (Rutilus rutilus ) oli yleinen talouskala, jota käytettiin ruoanlaitossa muun muassa kuivattuna ja suolakalana. Siitä tehtiin keittoja ja kuivakalaa syötiin sellaisenaan eväsruokana. Nykyään, kun kalaa syödään mielellään fileenä, särkeä ei juuri arvosteta ruokakalana, koska siinä on paljon pieniä ja vaikeasti poistettavia ruotoja. Särkikalojen syömistä voidaan pitää myös ekotekona. Ne ovat todellista lähiruokaa ja niitä pyytämällä rehevöityneistä vesistä poistuu ravinteita. Samalla tulee tilaa niin sanotuille arvokaloille, esimerkiksi ahvenelle ja kuhalle. Hinta ei ole este Särki on Suomen kolmanneksi yleisin kalalaji ahvenen ja hauen jälkeen. Se on yleinen koko maassa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta ja esiintyy myös lähes koko Euroopassa ja Etu-Aasiassa. Suomessa on 17 särkikalalajia, särjen lisäksi muun muassa lahna, ruutana, salakka, sorva, suutari ja säyne. Särki on makean ja murtoveden kala, rehevöityneissä järvissä se on usein yleisin kalalaji. Yleensä se tunnistetaan punaisista vatsaevistä ja varsinkin punaisista silmistä. Särki on parvikala. Jos kalastaja osuu särkiapajalle, kalaa voi tulla paljon. Sitä tulee varsinkin silloin, kun särki nousee toukokuussa kutemaan sameisiin jokiin. Kesällä särkiparvet pysyvät mielellään lämpimässä pintavedessä ja siksi särki on yleinen onkikala. Myös kesämökkiläisen verkossa ja harrastekalastajien pyydyksissä särki on tuttu saalis. Kaupasta tai toreilta särkeä ei juuri saa muuten kuin tilaamalla. Jos sitä saa kaupasta, kilohinta on euron paikkeilla, joten hinta ei ainakaan ole käytön esteenä. Valtaosa särjistä saadaan muiden kalojen pyynnin yhteydessä sivusaaliina. Suurin osa noin viiden miljoonan kilon vuosittaisesta särkisaaliista menee turkiseläinten rehuksi. Jauha terriiniksi Viime vuosina särjen käyttö on lisääntynyt ja valistuneet ravintolat ja kouluruokalat ovat ottaneet sen ruokalistalleen. Viime vuoden presidentin itsenäisyyspäivän tarjoilussa oli valittu ennakkoluulottomasti suomalaisista arkikaloista tehtyjä juhlaruokia. Tarjolla oli muun muassa särki-haukiterriiniä ja savusärkiä. Terriini on uunissa vesihauteessa kypsennettyä mureketta, joka on valmistettu hienonnetusta massasta. Kalaterriinissä raaka-aineina voi käyttää kalaa, kasviksia, sieniä, munaa, kermaa tai viiniä. Ainekset voi sekoittaa keskenään tai laittaa vuokaan kerroksittain. Terriini tarjotaan yleensä kylmänä ja se sopii sellaisenaan alkuruoaksi tai buffetpöytään. Varsinkin suuremmat särjet kannattaa jauhaa lihamyllyssä tai monitoimikoneessa, jolloin pienet ruodot jauhautuvat hienoksi. Massasta voi tehdä kalapullia, mureketta tai terriiniä. Meidän kesämökillä verkoilla saatu särkisaalis päätyy verkosta suoraan grilliritilän päälle perattuna ja halkaistuna. Se on tuoretta lähiruokaa, jos mikä. Särkimureke eli terriini 750 g särkeä jauhettuna 3 munaa 3 dl kermaa puolikkaan sitruunan kuori 0,5 dl valkoviiniä 2 tl suolaa 1 tl valkopippuria Perkaa särjet, suomusta ja poista selkäruoto ja isommat ruodot. Jauha kala. Yhdistä munat, kerma, sitruunan kuori, mausteet ja viini ja sekoita tasaiseksi massaksi. kypsennä mureke voidellussa vuoassa vesihauteessa uunissa 175 asteessa noin 1,5 tuntia. Anna murekkeen jäähtyä vuoassa. kumoa vuoka, koristele mureke ja tarjoa kylmänä. TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos ja sHuTTersTock Syö Särkeä! Vähärasvaisesta ja ravinteikkaasta särjestä syntyy maukas terriini. 64 MAKASIINI 2 • 2015 3448_.indd 64 19/02/15 16:33
kirja-arviot Timo Helle: Porovuosi tutkija pororenkinä Sompiossa. Maahenki Oy 2015. 183 sivua. Hinta 43 euroa. ”Poronjäkälä yhteyttää kesällä, poro syö jäkälää talvella, poromies syö ja myy poroa.” Tällä lyhyen ravintoketjun yksinkertaistuksella käynnistyy tietokirja porotalouden menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Timo Helle on ylivertainen aihepiirin asiantuntija. Hän on tehnyt pitkän uran metsäpeuraja porotutkijana. Käsillä olevan kirjan tarpeisiin tutkijan näkökulma ei kuitenkaan riittänyt, niinpä hän pestautui Kemin-Sompion paliskuntaan pororengiksi ruokapalkalla syksyksi ja talveksi 2009–2010. Kirjan vahvuus on asioiden ja olosuhteiden realistisessa kuvauksessa sekä sanoin että loistavin valokuvin. Kokonaisuus muodostuu kuvan ja tekstin yhteen nivoutumisesta tavalla, joka on mahdollista vain silloin, kun tekijä on vastuussa kummastakin. Pohjoisen luonnon kauneus ja lumija routailmaston ankaruus muodostavat kehikon, missä porotalouden harjoittaminen kuvataan maanläheisesti. Mukana on rujoutta, mutta ”enkelin silmiäkään” ei unohdeta. Kun hentomielinen omistaja kohtaa erotuksessa tällaisen vaatimen, se voi vastoin järkisyitä tulla valituksi ”eloon” sen sijasta että olisi joutunut ”tappoon”-porttiin. Timo Helle on kyennyt harvinaisen hyvin lomittamaan sekä kirjallisuudesta että poromiesten puheista poimimansa perimätiedon nykyisen porotalouden harjoittamisen kuva?ukseen. Vaikka elinkeino on teknistynyt moottorikelkan, mönkijän ja helikopterin yleistyttyä, uuden teknologian on palveltava samoja vuodenkiertoon sidottuja työvaiheita kuin poromiehen aikoinaan suksilla. Poro ja porolaidun muodostavat edelleen varsinaisen tuotantopotentiaalin. Lohdullinen tulevaisuus Laitumien riittoisuudesta, metsätaloudesta ja porojen ruokinnastakin puhutaan. Erityisen ilahtunut olen siitä, että kirjoittaja on välttänyt ”ekosysteemipalvelut” -tyyppiset nykyhokemat. Kirjoittaja käyttää suomen kieltä taipuisasti ja ilmaisuvoimaisesti. Suomen Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja näyttää esimerkkiä kiihkottomalla tekstillään nykyisille ehkä liian yksisilmäisesti suojeluun sitoutuneille luottamushenkilöille. Porotalouden kuvauksessa on päästy käyttämään nykykieleen yleisesti kuulumattomia termejä, jotka tekstissä ensi kertaa esiintyessään on kursivoitu ja kirjan loppuun liitetyssä sanastossa selitetty. Valittu esitystapa on oivallinen. Etelän mieskin voi palauttaa mieleensä Lapin kirjoissa usein mainitun karvakengissä käytetyn kenkäheinän. Kirja antaa lohdullisen kuvan porotalouden nykyisyydestä ja tulevaisuudestakin. Nuorisoa ja kokonaisia perhekuntia on erotuksilla mukana. Koululaiset toivovat erotuksen sattuvan arkipäivälle: pätevä syy olla poissa koulusta. Jälkisanoissa on mukana toiveikkuutta: ”…poronhoitajien ukkoutuminen ei kuulu Kemin-Sompion uhkakuviin.” juhani Päivänen kirjoittaja on suometsätieteen emeritusprofessori. Porotalouden kokovartalokuva Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana TAPIO SILVA Oy SIEMENKESKUS Torholantie 33 12100 Oitti puh. 0294 32 6000 www.tapio.fi /siemenkeskus siemenkeskus@tapio.fi KASVAA TUOTTAVA METSÄ KYLVÄ HYVÄÄ! Tilaa Tapion jalostettua siemenviljelyssiementä Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostettu mänty kasvaa 15 – 25 % enemmän kuin luontainen mänty 66 MAKASIINI 2 • 2015 3450_.indd 66 20/02/15 18:10
valintatilanteisiin. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon ohje, jonka mukaan valintatilanteessa kannattaa ensin toteuttaa oikea-aikaiset taimikonhoidot ja lykätä jo myöhästyneiden taimikoiden kunnostamista. Tämä ja muutkin ohjeet löytyvät, kun kirjan lukee läpi, mutta satunnainen selailija ei niitä välttämättä löydä. Kirjasta löytyy muutamia kysymyksiä herättäviä yksityiskohtia. Tällaisia ovat muun muassa laikkumätästyksen nostaminen muita mätästysmenetelmiä paremmaksi kuusen istutuskohteiden muokkausmenetelmäksi, kookkaiden taimien hyödyntäminen heinäntorjuntatarpeen vähentämisessä ja korkotekijän sivuuttaminen koneellisen kitkennän ja perinteisen metsurityönä tehtävän taimikonhoitoketjun kannattavuusvertailussa. Lukemisen arvoinen Kaiken kaikkiaan kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen ja ajatuksia herättävä. Metsäammattilaisille kirja antaa hyvät eväät siirtyä puuntuotokseen keskittyvästä kuutioneuvonnasta metsänomistamisen ja puuntuotannon sijoitusja investointineuvontaan. Metsäammattilaisten lisäksi kirja sopii hyvin perusteokseksi opiskelijoille ja etenkin sellaisille metsänomistajille, jotka panostavat aktiiviseen ja taloudellisesti kannattavaan puuntuotantoon. juho rantaLa kirjoittaja on Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.): Metsänkasvatus – menetelmät ja kannattavuus. Metsäkustannus 2014. 205 sivua. Hinta 42 euroa. Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden Saija Huuskosen, Jari Hynysen ja Sauli Valkosen toimittama Metsänkasvatus-kirja tarjoaa lukijalle laajan kattauksen metsänkasvatuksen perusteista, menetelmistä ja kannattavuudesta. Lisämausteen sisältöön antavat uuteen tutkimustietoon perustuvat yksittäisten metsänhoidon toimenpiteiden menetelmäkuvaukset ja kannattavuuslaskelmat. Intensiivisen metsänkäsittelyn vaikutus metsiemme puuntuotokseen ja puuntuotannon kannattavuuteen kuvataan lukijalle heti kirjan ensimmäisessä luvussa. Etenkin tehokkaasta ja kannattavasta puuntuotannosta kiinnostunut lukija saa johdannosta aimo annoksen lisämotivaatiota kirjan lukemiseen. Samalla kirkastuu metsänhoidon merkitys puuraaka-aineen kestävän saatavuuden näkökulmasta. Kirjan argumentointi nojaa vahvasti tutkimustietoon ja tarjoaa asiasta syvällisemmin kiinnostuPerusteltuja ratkaisuja metsänhoitoon kirja soPii hyvin Perusteokseksi oPiskeLijoiLLe ja etenkin seLLaisiLLe MetsänoMistajiLLe, jotka Panostavat aktiiviseen ja taLoudeLLisesti kannattavaan Puuntuotantoon. MAMK = SUOMEN PARAS Työelämälähtöinen metsätalouden liiketoimintaosaamisen koulutus. Lisätietoja: Pasi Pakkala, p. 0400 780 029, pasi.pakkala@mamk.fi MEtSätAlOUSiNSiNööri (YAMK) 60 op MEtSätAlOUSiNSiNööri (AMK) 240 op Hae 17.3.–9.4.2015 Lue lisää: Ura metsäasiantuntijana? www.mamk.fi neille viittaukset alkuperäisille tiedonlähteille. Metsänkasvatuksen eri menetelmät ja niiden kannattavuus esitellään neutraalisti ja realistisesti. Menetelmiä ei laiteta paremmuusjärjestykseen, vaan kirjoittajat nostavat esiin niiden hyvät ja huonot puolet, joiden perusteella lukija voi tehdä omat valintansa. Arvokasvusta turhan niukalti Kirjan nimen ja takakannen perusteella on lupa odottaa vahvaa painotusta taloudellisten näkökulmien esittelyyn. Metsänkasvatuksen taloudelliset perusteet ja etenkin siihen liittyvät erityispiirteet onkin kirjassa käsitelty mainiosti. Joiltakin osin loppuhuipennus jää kuitenkin kokematta ja sisältö rajoittuu vain menetelmien kuvaamiseen. Syvällisempää taloudellista otetta olisi voinut liittää esimerkiksi harvennustapojen vertailuun, kasvatuslannoituksen esittelyyn ja eri uudistamismenetelmien välisiin vertailuihin. Myös metsänomistajan päätöksenteon kannalta keskeisen arvokasvun käsitteen esittely jää asian tärkeyteen nähden pienelle painolle. Lisäksi metsänkasvatuksen yleinen kannattavuus jää kirjassa hieman yksittäisten toimenpiteiden kannattavuuden arvioinnin varjoon. Etenkin kannattavimpien metsänkasvatusketjujen kuvauksia olisi voinut täydentää kannattavuustarkasteluilla. Kysymyksiäkin herää Kirja tarjoaa useita hyvin perusteltuja ja käytännönläheisiä ratkaisuja metsänomistajille yleisiin kouLutusta Myydään TAIMIKON HIRVITUHOJEN TORJUNTAAN PUHUVA HIRVIVAHTI www.hirvivahti.fi p. 045 276 9780 67 MAKASIINI 2 • 2015 3450_.indd 67 20/02/15 18:10
mistä pidit? METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Metsuri-metsäpalvelujen tuottajan työkohteita ovat talousmetsien lisäksi taajamametsät, ulkoiluja virkistysalueet, kansallispuistot sekä luonnonsuojelualueet. Hämeen ammatti-instituutti järjestää samaan aikaan valtakunnallisen yhteishaun kanssa oppilaitoskohtaisen erillishaun hakijoille, joilla on jo aikaisempi tutkinto. HAKU 24.2.–17.3. PERUSTUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hakuaika 1.6.–16.8. Koulutus alkaa syksyllä 2015 Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) Metsätalouden koulutus Evon metsätalouden koulutus on profiloitunut metsävarojen suunnitteluun ja hoitoon sekä metsäyrittäjyyteen. Metsätalousinsinööri toimii korjuutai ostoesimiehenä, metsätai luonnonvarojen suunnittelijana, energiapuuneuvojana tai muissa metsäalan asiantuntijatehtävissä. HAMKissa opiskellaan moduuleissa, joiden käytännönläheinen ja toiminnallinen opiskelutapa tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista. HAKU 17.3.? 9.4. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (ylempi AMK) Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Koulutus Hämeenlinnassa. Tutkintonimikkeitä myös agrologi, hortonomi, insinööri ja ympäristösuunnittelija (ylempi AMK). HAKU 17.3.? 9.4. www.hami.fi www.hamk.fi/metsatalous EVONmetsaopetus E Evolla sijaitsee yksi Etelä-Suomen suurimmista yhtenäisistä metsäalueista, josta metsäopetuksen käytössä on noin 2000 hehtaaria. Evon metsäosuuskunta tarjoaa mahdollisuuden tehdä oikeita töitä – oikeassa yrityksessä jo opiskeluaikana. Evon alueella on myös monipuolista tutkimusja koetoimintaa, jolla on huomattava merkitys alan koulutukselle. koulutusta Mistä pidit? Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. kaikki 20. maaliskuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoiksi arvomme viisi Airamin termosmukia. ViiMe numeron suosituin juttu oli Ari Komulaisen Patikkaretki. Arvonnassa onni suosi Erkki Lämsää Oulusta. Kiitos kaikille vastanneille palautteesta! Termosmukiin mahtuu 3,5 desilitraa juomaa. 68 MAKASIINI 2 • 2015 3457_.indd 68 20/02/15 17:37
Metsäasiantuntijoita puukauppaja metsäpalveluiden myyntiin Make the most of Metsä Forest Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet Suomen yksityismetsistä. Haemme nyt metsäasiantuntijoita vastaamaan puukauppaja metsäpalveluiden myynnistä Joensuun hankintapiirille toimialueena Tohmajärvi, toimistopaikkana Kitee sekä Mikkelin hankintapiirille toimialueena Rantasalmi. Edellytykset: Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. LISÄTIEDOT JA HAKU 6.3.2015 MENNESSÄ: www.metsagroup.com/Uramahdollisuudet Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 10 500. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. palvelukseen halutaan lukijalta ViiMe joulukuun lehdessä (Metsälehti Makasiini 8/2014) esitettiin lukijapalstalla laskelma pienpuunkorjuusta. Siihen kommentti. Ennakkoraivauksen hinta on olemassa, tekipä työn kuka hyvänsä. Joskus joku työ ”omana työnä” on tietyistä syistä jopa kalliimpaa. Raivaamattoman kuvion alikasvoksen lisä hakkuutaksaan on joissain taulukoissa 2 prosenttia. Käytännössä se on olematon haittaansa nähden, mutta esitetyssä laskelmassa huomioitava tuon suuruisena kuten myös pienpuiden ajotaksa 7,5 euroa kuutiolta on epärealistisen korkea. Jos pienpuita sahaillaan 1 000 kappaletta hehtaarilla määrään 18 kuutiota, se olisi 18 litraa kappaleelta. Hankintahintaan 30 euroa kuutiolta niitä menee kuutioon noin 55 kappaletta eli rahassa 54 senttiä kappale. Todennäköisesti nämä nyssäkät mitataan tienvarressa pinomitalla. Kertoimien jälkeen ralikoista muodostuva kiintomäärä ei ole kummoinen. Korjuun kannalta tämän pienpuunhakkaajan olisi työskenneltävä moton jälkeen oksaja latvuskasojen seassa. Ennen tehtynä kasat olisivat ristinä monessakin suhteessa. Lisäksi haastetta aiheuttaa enempää konehakkuuta tuntemattomalle satunnaiselle sahaajalle ajouraverkoston suunnittelu ja kasojen sijoittelu. Itse hakkuu, molemmilla osapuolilla tietenkin eriaikaisesti tehtynä, on yhtä arpomista ”kumman” runkoja otan ja jätän. Ajokoneen on pidettävä nämä erillään viimeistään purettaessa eri pinoihin. Laskelmassa esitetyt konekorjuukulut vaihtoehtojen 1–3 kesken eivät ole suhteessa oikein. Konehakkuutaksa määräytyy hakkuutavan lisäksi lähes yksin poistettavan puuston keskijäreydestä. Jos menetelmässä 1 vain alikasvos raivataan, leimikko on tavanomainen ja poistettavan puuston keskijäreys vaikkapa 80 litraa runko. Pienpuulla näpertelystä Vaihtoehdossa 2 kaikki alle 8-senttiset raivataan. Jos poistettavien puiden järeys ei nouse, hakkuutaksa on sama kuin 1:llä. Kun vaihtoehdossa 3 hakataan pienpuusto pois, järeys tietenkin nousee motolle ja näin hakkuutaksa alenee. Jos järeys nousisi vaihtoehdon 3 osalta vaihtoehtoon 1 nähden vaikkapa 20 litraa, se olisi käytännön leimikossa noin 1,50 euroa edullisempi hakkuutaksa motille. Mikäli taimikonhoidot ovat ajallaan ja järkevästi suoritetut, pienpuuta ei pinoiksi asti edes tule. Lisäksi pienten nyssäköiden kauppaaminen määrävähennyksillä vie mahdolliset näpertelyn ”voitot”. Nettotulos menetelmien kesken voi olla lopulta ihan muuta. jukka timonen 69 MAKASIINI 2 • 2015 3457_.indd 69 20/02/15 17:37
80 VUOTTA 4.3. Jouko Vattulainen, metsänhoitaja, Espoo (matkoilla) 7.3. Aimo Nikunen, metsänhoitaja, Helsinki 13.3. Juhani Jukola, metsänhoitaja, Rauma 60 VUOTTA 13.3. Markku Ylinurmikoski, Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen metsuri, Nakkila 50 VUOTTA 4.3. Markus Hinno, Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen valtuutettu, Rauma 9.3. Juha Rikala, maat. ja metsät. tohtori, Helsinki Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksesta. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVÄT EFI Luonnonvarakeskus Luken vanhempi tutkija Sinikka Västilä on nimitetty Euroopan metsäinstituutin (EFI) Pohjois-Euroopan toimiston johtajaksi. Västilä aloittaa uudessa työssään Ruotsin Uumajassa maaliskuussa. Västilä on työskennellyt tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa (vuoden alusta Lukessa) viimeisten 20 vuoden ajan. Tutkijan työnsä ohella hän on hoitanut Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimipaikan asiakaspäällikön tehtäviä vuosina 2010–2014. NIMITyKSIÄ Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 12.3. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 2”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIRISTIKKO 2 Palkinnot Makasiinikryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Mauri Kuusinen, Tampere, Tuula Lyykorpi, Imatra ja Elina Ylitalo, Raahe. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2015 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2015 ??/?? 201 5 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERONI LEHdEN OSOITELIPUKKEESTA Makasiinikrypto 1, oikea ratkaisu 3458_.indd 71 20/02/15 17:38
pilkkeitä teksti seppo vuokko kuva jorma peiponen Talvikin lehden alapinta on joskus niin tasaisesti keltaisten täplien kirjavoima, että niiden kuvittelisi kuuluvan talvikin omaan varustukseen. ne ovat kuitenkin talvikilta ravintonsa ryöväävän loisen – kuusentalvikinruosteen – itiöpesäkkeitä. itiöt irtoavat kuusen kukinta-aikaan ja nousevat pyörteilevien ilmavirtausten mukana kuusen latvukseen. emikukkaan osunut itiö itää. kun kävyt kypsyvät, on sienikin taas valmis itiöimään. käpysuomujen yläpinnalle syntyy suuria itiöpusseja, joista vapautuvat itiöt päätyvät talvikkien lehdille. Loisituissa kävyissä ei kehity siemeniä. siemenkatoa täydentävät usein muut samanaikaisesti runsaina esiintyvät siementuholaiset, kuusentuomenruoste sekä monet hyönteiset. kuusen lisääntymiselle niistä ei ole merkittävää vahinkoa. siemeniä valmistuu riittävästi turvaamaan kuusen säilymisen, jollei tänä kesänä niin sitten seuraavana. tuholaisten yhteisvaikutus voi kuitenkin olla niin suuri, että kuusen siemeniä syövät eläimet ovat vaikeuksissa. pikkukäpylintu ja kuusitiainen kaikkoavat toisille seuduille, käpytikka ja orava siirtyvät mäntykankaille. oravalle ja käpytikalle voiko loinen olla kaunis? SademeTSiSSä liaanit eli puuvartiset köynnökset ovat yleisiä, mutta suomessa niitä kasvaa luonnonvaraisena vain kaksi, punakoiso ja siperiankärhö. näistä siperiankärhöllä (Clematis sibirica) on tänä vuonna juhlavuosi, sillä Dendrologian seura on valinnut kärhöt vuoden puuvartiseksi kasvisuvuksi. siperiankärhö on meillä harvinainen. ensimmäistä kertaa se löydettiin vasta vuonna 1947 Lapväärtistä. nykyään kasvupaikkoja tunnetaan vain muutama ja ne sijaitsevat suojelualueilla. kuusen kanssa viihtyvä, vaaleakukkainen siperiankärhö on kaunis, mutta ei niin näyttävä kuin puutarhoihin myytävät siperiankärhöt. niiden alkuperä on tuotu ulkomailta. Siperiankärhö on vuoden puuvartinen Kärhö kurkottaa valoon tukeutumalla muihin kasveihin. Keltaiset täplät talvikin lehtien alapinnalla tietävät tuhoa kuusen siemenille. voi kyllä tulla nälkä, sillä siementen kaivaminen männyn kävyistä on suuremman työn takana. taloudellisia tappioita tuholaiset aiheuttavat silloin, kun ne iskeytyvät runsaina siementuotantoa varten perustetuille viljelmille. Hyönteistuholaisia ja siementen syöjiä vastaan kuusi puolustautuu rytmittämällä kukintaansa: runsasta kukintaa seuraa yksi tai useampia katovuosia, jolloin eläimet kuolevat nälkään ja niiden lukumäärät pienenevät. seuraavan kukinnan aikana tuholaisia on sitten vähän. kuusentalvikkiruosteeseen tämä taktiikka ei kuitenkaan pure: ruostesieni elää talvikeissa monivuotisena ja tuottaa joka kevät yhtälailla itiöitä. saastumisen määrä riippuukin enemmän kuusen kukinta-ajan sääoloista kuin talvikinruosteen itiötuotannon määrästä. pe nt ti a la nk o/ ku va liit er i meTSähalliTuS suunnittelee parhaillaan, kuinka kehittää museovirastolta sille siirtyneitä historiakohteita. apuna on kymmenien paikallisille asukkaille pidettyjen ideointitilaisuuksien anti. metsähallitukselle siirtyneitä kohteita ovat muun muassa kajaanin, raaseporin ja kuusiston rauniolinnat, seilin museokirkko paraisilla, kärnäkosken linnoitus, Langinkosken keisarillinen kalastusmaja kotkassa, porvoon iso Linnanmäki, Leväluhdan uhrilähde isokyrössä ja välimaan saamelaistila utsjoella. ”Haluamme olla mahdollistaja ja kannustaa luomaan tapahtumien ja toiminnan kautta hyvinvointia koko seudulle. kohteita kunnioittaen totta kai”, sanoo projektipäällikkö Henrik Jansson. Rauniot eläviksi 72 MAKASIINI 2 • 2015 3456_.indd 72 20/02/15 17:38
uusi metsä alulle Mirja Oksa luottaa visakoivuun huhtikuun MAkASiiniSSA ensi numerossa seuraava Metsälehti Makasiini ilMestyy 9. huhtikuuta. Seuraava Metsälehti ilmestyy 12. maaliskuuta. 73 MAKASIINI 2 • 2015 la u ra n is si n en 3415_.indd 73 20/02/15 17:39
TUOTE & TEKIJÄ TeksTi ValTTeri skyTTä kuVaT seppo samuli ”Teen paljon mieluummin töitä kuin istun vain sellissä. Nyt olemme tehneet elementeistä koottavaa puista ulkovarastoa kolmen miehen tiimissä. Tämän isompaa puutyötä täällä ei mahdukaan tekemään, sillä työskentelytilat ovat vankilassa rajalliset. meillä on kuitenkin hyvät ja uudet työvälineet. Nyt tekeillä oleva varasto on ulkopuolinen tilaustyö. saamme usein tilaajalta vain mitat. Varsinaisen rakennustyön suunnittelemme täällä vankilassa yhdessä työnjohdon kanssa. käytämme pääasiassa kuusta ja mäntyä. Teemme arkipäivinä töitä kahdeksasta neljään eli normaalin työpäivän verran. Viikonloput ovat vapaita. Työnjohtajat sanovat, että minua pitää estellä, etten tulisi töihin silloinkin. Valmiista työstä meille maksetaan urakkalisää. moni yllättyy siitä, että vankilassa tehdään niin monipuolisesti puutuotteita. Varaston lisäksi olen ollut tekemässä muun muassa roskakatosta ja maitolaituria. Jokelan vankilassa tehdään myös pienempiä puutöitä, kuten sienijakkaroita, puunkantotelineitä ja keinuhevosia. yksi kaveri tekee parhaillaan puisia leikkijunia. uusien tilaustöiden lisäksi täällä kunnostetaan vanhoja puuesineitä. olen tehnyt rakennustöitä siviilissä, joten puu on tuttu rakennusmateriaali. Tekemällä oppii kuitenkin aina uutta. olen ollut myös aiemmin rakentamassa ja korjaamassa puisia hirvitorneja, pitkospuita sekä laavuja. raivaussahaakin on tullut kokeiltua. Varasto alkaa olla valmis. ostaja on nähnyt sen ja oli tyytyväinen. Tuomioni on käsittelyssä hovissa (hovioikeudessa). Vapaudun tai pääsen avovankilaan keväällä. Nyt on vielä tehtävä töitä täällä. Hommia saa olla, joten tilatkaa vain lisää puutöitä meiltä!” Jokelan vankilan vangit ovat pääasiassa tutkintavankeja. Lisätietoa vankilatuotteista www.rikosseuraamus.fi/fi/index/vankilatuotteet.html Puuta kiven sisästä Jokelan vankilassa vangit valmistavat puusta myyntiin kaikkea jakkaroista ulkovarastoihin. myös tilaustöitä tehdään, mauri ajosmäki kertoo. Työnteko tuo rytmiä elämään muurien sisällä. Mauri Ajosmäki rakentaa mieluummin puista ulkovarastoa, kuin katselee pelkkiä tiilenpäitä. Vankilan myymälässä myydään muun muassa sienijakkaroita. 74 MAKASIINI 2 • 2015 74 MAKASIINI 2 • 2015 3414_.indd 74 20/02/15 17:42
TILAA NETISSÄ WWW.METSALEHTI.FI/TARJOUS TAI PUH. 09 315 49 840 (MA–PE KLO 9–15) Metsälehti Mobiilin saat nyt myös Windows-päätelaitteisiin. Download from Windows Store Download from Windows Store Lataa ilmainen näytenumero Apple Storesta, Google Playsta tai Windows Storesta. Katso esittelyvideo Metsäkustannuksen You Tube-kanavalla. Metsälehti Mobiili -tarjous voimassa vielä helmikuun ajan! Tutustu ja tilaa! Metsälehden mobiiliversio on luettavissa kaikissa Android, Apple ja Windows-pohjaisissa älypuhelimissa ja tableteissa. Ja sen käyttö on helppoa! Metsälehti Mobiili kulkee mukana aina siellä, missä sinäkin. Aina valmiina. Aina hyödyllisenä. Aina saatavilla. 20 € 7 kk 3447_.indd 75 19/02/15 17:15
D a d d y F in la n d Onko metsäsuunnitelmasi ajan tasalla? OTSO:lta saat avaimet käteen -palveluna kaiken mitä metsääsi tarvitset. Halutessasi teemme sinulle ehdotuksen metsäsuunnitelmasi mukaisten toimenpiteiden toteutuksesta. Lisäksi valvomme työn laatua ja sinun etuasi toteuttajien valinnassa sekä puukauppojen kilpailutuksessa. OTSO Metsäsuunnitelma on kannattava investointi, joka maksaa itsensä monin verroin takaisin. Noudattamalla OTSO Metsäsuunnitelmaa metsäsijoituksesi tuotto nousee satoja euroja hehtaarilla tulevan kymmenen vuoden aikana. Pysy kartalla metsäsi mahdollisuuksista, tee tilaus nyt ja hyödynnä ennakkotilaajan edut! Tutustu etuihin osoitteessa www.otso.fi/metsasuunnittelu. 3416_.indd 76 19/02/15 11:16