2. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Kiinan-tauti iski kuusitukkiin • Liukulumikengillä metsätöihin • Uusi kolumnisti aloittaa MAAPERÄSTÄ 20 KYSYMYSTÄ PILKKOJAT PUNTARISSA Kokeilimme neljää erilaista klapikonetta REIJO KARHINEN DIGISTÄ PUHTIA METSÄALALLE TAIMIKONHOITOKOULU VIIVYTTELY TUNTUU KUKKAROSSA METSÄNOMISTAJA ENNAKKOPERINNÖLLÄ HANKITTIIN METSÄÄ
METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. MG Metsälehti makasiini 2 2017 puukauppa.indd 1 13.2.2017 11:52:38
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Pikkaralan kylässä Oulussa Hankaan kohdilla on symmetrisesti istutettu koivikko, joka näyttäytyy kauniina Kainuuntiellä autoileville. Ilma oli maanantaina 20.2. puolipilvinen ja pakkasta vain 4 astetta. Pieni tuulenvire heilutteli kuvauskopteria koivikon yläpuolella. KUVA: KUVAULJAS 4837_.indd 3 24.2.2017 16.15
SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 2 2.3.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Vaadi laatua 6 ”Tästä alakaa minun mehtä!” 12 UUTISET: Lasku ei enää riitä 13 METSÄTYYPPI: Joko kuuset kukkivat? 14 Kuorikasoille uusi osoite 15 Sahakauppa sakkaa 16 MARKKINAT: Kiinan-kuume nosti tukkia 17 Kuukauden puukauppa: Kolmen puutavaralajin kauppa 18 Ruotsin metsätilat tuplasti kalliimpia 19 VERKOSTA: Pääseekö rangasta eroon? Teema Klapikoneet Oma metsä 34 METSÄNHOITO: 20 kysymystä maaperästä 38 PIKATESTI: Liukulumikengillä metsätöihin 40 TAIMIKONHOITOKOULU: Hinta riippuu taimikosta 42 TUTKIMUS: Riistanhoito rymylaskussa 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Visakoivikkoa harventamassa 44 PERINTÖMETSÄ: Käytä lahjavähennystä harkiten 46 KYSY POIS: Miksi sahasta loppuu voima? 48 METSÄVAIKUTTAJA: Digi sopii metsään SA M I KA RP PI N EN s. 20 s. 48 SE PP O SA M U LI 20 Neljä erilaista pilkkojaa 26 Näin saat klapit kuiviksi 29 Pilko oikein 32 RAHAPUU: Kannattaako metsänjalostus? Reijo Karhinen patistaa metsäalaa uudistumaan. 4 MAKASIINI 2 • 2017 4 MAKASIINI 2 • 2017 4838_.indd 4 24.2.2017 16.26
Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen METSÄKESKUS kertoi viime viikolla hyviä uutisia harvennushakkuiden korjuujäljestä. Tarkastetuista leimikoista 60 prosenttia luokiteltiin hyväksi, kun vuosi sitten osuus oli noin puolet. Suunta on hyvä, mutta työn laatua voi aina parantaa. Tarkastuksiin päätyy vain pieni osa leimikoista, joten tärkeintä on, miten puunkorjaajat itse seuraavat onnistumistaan. Laaduntarkkailu on yleistynyt myös metsänhoitotöissä. Siihen velvoittaa muun muassa PEFC-sertifiointi. Sen kriteereissä todetaan, että metsänomistajille palveluja tarjoavalla toimijalla on oltava käytössään laadunseuranta. Tyypillisesti laatu todetaan omavalvonnalla. Esimerkiksi istuttaja tarkistaa määrävälein, että aukolla on tarpeeksi taimia. Työn laatuun on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä metsäpalvelujen markkinat ovat melkoisessa murroksessa. Uusia yrittäjiä on runsaasti. Myös asiakkaiden määrä lisääntyy, sillä entistä useampi metsänomistaja haluaa ostaa palveluja. Varmin laadun tae on vaativa asiakas, joka määrittelee, mitä haluaa, ja antaa palautetta. Palvelujen tarjoajille uusi tekniikka on tuomassa kustannustehokkaita keinoja laadun seurantaan. Puhelimen kameraa käytetään jo nyt erilaisten asioiden mittaamiseen. Kuvia voi hyödyntää myös muuten. Toimittaja Liina Kjellbergin jutusta (sivu 12) käy ilmi, että metsänomistajat toivovat saavansa tilaamastaan työstä muutakin kuin laskun. Kuvallinen raportti on erityisen mieluinen. PARHAILLAAN liiterien tuntumassa vietetään laatuaikaa, kun tuhannet suomalaiset pilkkovat polttopuitaan. Mikä olisi keväällä sen mukavampaa työtä! Ison auman pilkkomiseen kone on kätevä. Toimittaja Mikko Riikilä kokeili neljää erilaista klapikonetta ja raportoi tuloksista alkaen sivulta 20. Juttupaketti sisältää hyvät neuvot myös saunapuiden pilkkomiseen ja varastointiin. ME täällä toimituksessa pyrimme tekemään mahdollisimman laadukasta lehteä. Kuinka hyvin olemme mielestäsi siinä onnistuneet? Toivon, että ennätät uhrata hetken ja vastata lukijatutkimukseen. Ohjeet löydät sivulta 59. VAADI LAATUA 55 ENNEN & NYT: Vauhdikkaasti uudistamaan 56 ”Päivän funtsin, yöllä kirjoitan” 58 PAKINA: Kun hätä on suuri… JO RM A LU H TA M A RK U S TU O RM A A s. 62 s. 66 Luonnosta 60 LUHTA: Mustan linnun maaliskuu 64 TAPION PÖYTÄ: Lihapullan päivitys 66 KÄSINTEHTY: Oksasta hakohevonen 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Metapopulaatiot metsissä 74 TUOTE & TEKIJÄ: Mäntyä taustalle s. 48 SE PP O SA M U LI 5 MAKASIINI 2 • 2017 4838_.indd 5 24.2.2017 16.26
TÄSTÄ ALAKAA MINUN MEHTÄ! Minna Punkille metsä on pankki ja eläkerahasto. Sen päälle tulevat sienet, marjat ja luontokävelyt pojan kanssa. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT MATIAS HONKAMAA 7 MAKASIINI 2 • 2017 4839_.indd 7 24.2.2017 17.24
M inna Punkki osti ensimmäisen metsätilansa 25-vuotiaana opiskelijana. Siinä iässä ei metsänostorahoja säästetä: pontimena olikin ennakkoperintö, jonka Punkin vanhemmat ja setä halusivat opiskelijatytölle antaa. ”Ajattelin, että tuhlaan ne heti, jos rahat vain lötköttävät tilillä. Pitää ostaa vaikka metsää, niin rahat ovat turvassa itseltäni”, Punkki kertoo. Vanhemmilla on metsätiloja, ja he kannustivat tytärtään sijoittamaan metsään. ”Isä vähän auttoi katselemisessa ja sitten löytyi 24 hehtaarin palsta.” Joka ostaa metsää, ostaa myös työtä, vaivaa ja huolehtimista. Vähän se pelotti, mutta isä lupasi auttaa ja maaninkalainen maatalon tyttö tiesi, mitä työnteko on. ”Täällä eletään mummoiksi ja papoiksi” Metsätila on Kuopion Pelonniemellä. Sattuman siunausta oli, että myöhemmin kuvioihin tuli puoliso Hannu, jonka mummola sijaitsi muutaman kilometrin päässä tilasta. ”Puoli vuotta riitti Helsinkiä ja sitten kiireellä pois.” ”Kun asuttiin Kuopiossa, niin viikonloput suuntautuivat kaupungista pois. Oli luonteva päätös, että nyt ruvetaan etsimään taloa jostakin.” Puolison äiti kysyi, että eikö mummon tyhjilleen jäänyt talo käy. Kyllä kävi. ”Tänne muutettiin sillä asenteella, että täällä eletään mummoiksi ja papoiksi.” Pimeällä Pelonniemen kotiin näkyvät Puijon valot. Kuopioon matkaa on kolmiMetsä yllättää aina, kuten että mikä tämä muurahaispesän hajottaja on ollut. Oma metsä, oma rauha. Kuopio 8 MAKASIINI 2 • 2017 4839_.indd 8 24.2.2017 17.24
sen varttia, Riistaveden taajamaan parikymmentä kilometriä. Vapaamielinen maaseutu Punkin mukaan maaseudulla asumisessa tuntuu olevan vain hyviä puolia. Kerrostalossa aina joku napitti ja valitti, ja negatiivisella asenteella on taipumus tarttua. Pelonniemessä voi hengittää vapaasti eikä tarvitse kuunnella ruikutusta, johon itsekin voi sortua. Käsitys maaseutuyhteisöjen ahdasmielisyydestä on hänelle vieras. Voi toki olla, että koska Punkki ja hänen puolisonsa ovat tulleet muualta, he ovat vapaita mahdollisista ylisukupolvisista jännitteistä. Mutta myös maalla asuminen on muuttunut. Jos kylällä on joskus ollut kymmeniä viljeltyjä tiloja, enää on vain yksi ja hiertymisherkkiä rajapintoja senmukaisesti väKaupunkiin ei tee mieli, kyllä täällä vanhuuteni elän, Minna Punkki vakuuttaa. hemmän. Asukkaat ovat suurimmaksi osaksi työikäisiä ja lähes kaikki käyvät töissä kuka missäkin. Punkki ja hänen puolisonsa tykkäävät elää omassa rauhassaan ja omalla tavallaan. Hannulla on navetassa 60ja 70-lukujen Mercedeksiä ja pari Fordia, ja on niitä navetan vintilläkin. Eikä niistä raaski luopua. Puoli vuotta Helsinkiä Minna Punkki on valmistunut artenomiksi, opiskellut tiedottamista, suorittanut tietojenkäsittelyn erikoisammattitutkinnon ja on tietojenkäsittelyn tradenomi. Lisäksi on suoritettu metsätalousyrittäjän tutkinto. Helsinkikin on tuttu sen verran, että hän suunnitteli ja suutaroi puoli vuotta buutseja alan yrityksessä Vallilassa. Asiakkaina oli tunnettuja artisteja, joiden kengännumeron pienuudella olisi lööppijulkisuusarvoa. Erikoisin työ oli naisen hääpukuun sopivat helmenvalkoiset maihinnousukengät. ”Puoli vuotta riitti Helsinkiä ja sitten kiireellä pois.” Nyt Punkki työskentelee Savon Sanomien monimediasuunnittelijana. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että lehden verkkosivujen vaalikone on hänen näppäimistöltään. Kun pää vätkyttää, metsä palauttaa Punkki sanoo uppoutuvansa työhönsä yhtä lailla, oli kyse palkkatyön it-projektista tai oman metsän raivauksesta. Sen hän on huomannut, että palkkatyön projektit vaativat pitemmän palautumisajan. ”Pää jää vätkyttämään, että ’jos sen ja sen olisin vielä tehnyt niin ja niin’. Metsätöiden jälkeen ruumis tarvitsee leponsa, mutta mieli on kevyt.” 4839_.indd 9 24.2.2017 17.24
Punkille työ kaupungissa ja elämä maalla ovat asioita, joilla ei ole paljon yhteistä. Metsää ja mediaa yhdistää kuitenkin se, että molemmat tuottavat elämyksiä. ”Metsä antaa henkistä voimaa. Kun tunnin raivaa, niin tuntuu hyvältä nähdä, mitä on tehnyt. Kun palkkatöissä joku kysyy, että mitä olet tehnyt, niin... jotain kai suunnitellut.” Retkiä yhden aarin suolle Metsäsuhteestaan Punkki kiittelee vanhempiaan. ”Kun äidin kanssa mentiin marjaan tai sieneen, niin nuket olivat mukana. Minulle ei tullut metsästä sellaisia kauhumuistoja, että sinne piti mennä.” Metsäsuhteen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on itsestään selvää. Perheen poika Mikko on nyt kolmevuotias. ”Mikko oli mukana jo kuukauden ikäisenä kopassa kannon päällä. Koira kertoi haukullaan, että nyt on jotain. Se oli siipimuurahaisten parveilua kopan luona.” Nalle Puhilla oli puolen hehtaarin metsänsä, Punkilla on metsässään yhden aarin suo. Ei hillan hillaa tai lakan lakkaa, mutta olisihan metsä paljon tylsempi ilman sitä. ”Mikon kanssa voidaan käydä opettelemassa rahkasammalia. Ja metsä yllättää aina, kuten mikä tämäkin muurahaispesän kaivaja on ollut”, Punkki ihmettelee ja kumartuu tutkimaan kuusen juurella olevaa pesää. Pankki ja eläkerahasto Metsänomistus on taloustoimintaa, virkistysarvot tulevat sen päälle. Punkki sanoo metsiään eläkerahastokseen. ”En oikein usko, että palkkatyöstä tilille hirveästi napsahtaa, kun eläkeikä koittaa. Pitää olla myös itse tehtyä eläketurvaa.” Sitä ajatellen Punkki osti toisen, samankokoinen metsätilan Maaningan Alapitkältä. Tällä hetkellä tehdään kasvavan metsän hoitotöitä. Sitten, kun tarvitaan nostoja eläkerahastosta, puut ovat tukkikoossa. Harvennusikäisestäkin metsästä voi jo tehdä nostoja ja tehdäänkin, kun tarvitaan varoja talon kunnostukseen. Ruuhkavuosien metsänomistusta Punkki katselee kymmenen vuotta sitten raivattua kuusentaimikkoa. Enemmän oliEttä Mikko oppisi nauttimaan luonnosta, näkemään, kokemaan. Metsä on rahasto, josta on nostettu kun on tarvittu varoja rintamamiestalon kunnostamiseen. 10 MAKASIINI 2 • 2017 4839_.indd 10 24.2.2017 17.24
si pitänyt ottaa, vaikka olisi näyttänyt liian harvalta. Nyt näkee, että hyvin kasvaa mutta tiheäksi jäi. Viimeiset kolme vuotta ovat menneet pariskunnalta lasta hoitaessa, minkä vuoksi tekemätöntä työtä on päässyt kertymään. Mutta kun lumet sulavat, Mikko leikkii isovanhempien luona ja taimikoita hoidetaan kahdella raivaussahalla. Neljän hehtaarin urakka tuntuu ajatuksena lähes lomalta. Punkki myöntää, että metsänomistajana oleminen pahimpien ruuhkavuosien aikana vaatii järjestelyjä. Helmikuu on veroilmoituksen tekokuukausi ja sitä varten pitää ottaa viikonloppu aikaa. Silloin mies hoitaa Mikkoa eikä mene autotalliinsa. Hoitotöitä on teetetty metsänhoitoyhdistyksellä kun ei ole itse ehditty. Puukaupat on tähän asti tehty yhdistyksen valtakirjakauppoina, mutta seuraavaksi Punkki aikoo kilpailuttaa tarjoukset itse, jotta voi suoraan vaikuttaa hakkuutapaan. Juurusvesi puhurien kiitorata Metsä tuntuu aina ostaessa kalliilta, mutta Punkin ostamilta tiloilta on löytynyt puustoarviota enemmän puuta. Kasvu on hyvä eikä ikäviä yllätyksiä ole tullut, paitsi että etenkin juuri harvennetut metsät ovat myrskyherkkiä. Puhuri ottaa vauhtia läheiseltä Juurusveden selältä. ”Unto-myrsky teki aukon, joka istutettiin männylle. Meni muutama vuosi ja sitten yhtenä talvena taimikko meni tuusan nuuskaksi sen siliän tien.” Kuusivaltaisella alueella hirvet jäävät asumaan sinne, missä on ruokaa. Punkki on vakuuttanut metsänsä, syystäkin. Boorinpuutteen vuoksi kuusilla on taipumus haaroittua. Punkin aloitteesta metsänhoitoyhdistys hoiti helikopterilannoituksen muutaman tilan yhteishankkeena. Tien viereen on jätetty tarkoituksella koivuja kasvamaan, jotta niistä voidaan tehdä polttopuita puoliautomatisoidulla prosessilla. Puut kaadetaan moottorisahalla, ja traktorin klapikone pui ne suoraan kuormaan. Puita meneekin paljon, sillä rakennukset lämmitetään pääasiassa puulla. Leivinuuni keskellä taloa lämmittää mukavasti. Kovemmilla pakkasilla uunia on lämmitetty joka ilta, lauhemmalla joka kolmas päivä. Metsänoston houkutus ja realiteetit Punkilta saa kysymällä kysyä valittamisen aihetta. Sen hän suostuu sanomaan, että tulossa oleva vanhempien tilan sukupolvenvaihdos mietityttää. Metsäja peltotilan erilainen verokohtelu ei tunnu johdonmukaiselta. Punkki on ajatellut, että pankista lainaa ja selvä kauppa, niin ei mene perintöveroja ja saa metsävähennyksen. ”Edullisemmaksi tulisi, jos olisimme säädetyt vuodet viljelijöinä eli vähintään neljä hehtaaria vaikka heinällä. Nyt pellot ovat vuokralla.” Sukupolvenvaihdoksen lisäksi isompia laajennussuunnitelmia ei ole. ”Vaikka tulee niitä myynti-ilmoituksia katseltua. Jos tulee tarjolle sopivalta sijainnilta, niin houkutus on iso.” ”Meni muutama vuosi ja sitten yhtenä talvena taimikko meni tuusan nuuskaksi sen siliän tien.” Vanhemmat siirsivät metsäsuhteen Minna Punkille. Hän toivoo pystyvänsä siirtämään sen eteenpäin. 11 MAKASIINI 2 • 2017 4839_.indd 11 24.2.2017 17.24
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA JUHA TANHUA METSÄNOMISTAJAT haluavat nykyistä tarkempia raportteja teettämistään metsänhoitotöistä, ilmenee Suomen metsäkeskuksen tekemästä selvityksestä. ”Monet metsänhoitotöitä tilaavat metsänomistajat asuvat kaukana metsästään. He haluaisivat selvän raportin siitä, miten tilattu työ on onnistunut. Tällä hetkellä metsänomistajille lähtee usein vain lasku”, kertoo palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta. Metsäkeskuksen selvitystä varten haastateltiin viittä metsänomistajaa pääkaupunkiseudulta ja viittä Pohjois-Savosta. ”Otos ei ole suuri, mutta luo pohjaa sille, mihin suuntaan raportointia tulisi kehittää”, sanoo Metsäkeskuksen asiantuntija Kirsi Greis. Selvitykseen haastatellut metsänomistajat kaipasivat yksityiskohtaista tietoa metsänhoitotöiden toteutuksesta. Samalla he korostivat, että olennaisten asioiden tulee löytyä raportin alusta. Myös kuvat ja kartat koettiin tärkeiksi. Lisäksi metsänomistajat toivoivat loppuraporttiin ehdotuksia siitä, mitä metsässä seuraavaksi tulisi tehdä. ”Palveluntarjoajilla olisi tässä hyvä hetki markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan”, Hostikka sanoo. Käytäntö vaihtelee Käytännössä metsänomistajien kohtaamat loppuraportoinnin tavat vaihtelevat palveluntarjoajasta riippuen. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen kertoo, että yhdistyksellä ei ole tiettyä mallia, jonka mukaan toimia. ”Osa toimihenkilöistä lähettää metsänomistajille kuvia, AJASSA Pelkkä lasku ei enää riitä Metsäpalvelujen tarjoajat raportoivat tekemistään töistä metsänomistajalle vaihtelevasti. Lisätiedolle näyttäisi olevan kysyntää. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Arttu Juhola lennättää kuvauskopteria. Kopterille etsitään yhdistyksessä nyt sopivia käyttökohteita. 12 MAKASIINI 2 • 2017 12 MAKASIINI 2 • 2017 4849_.indd 12 24.2.2017 17.05
Metsätyyppi 1 Joko tiedetään, millainen kukintavuosi männylle ja kuuselle on tulossa? Olen tehnyt ennusteita melkein 25 vuoden ajan, enkä muista, että olisi näin vaikeaa ollut kertaakaan aikaisemmin. Männyn ja kuusen kukintaa ennustetaan säätekijöihin perustuvilla ennustemalleilla ja puiden silmuanalyyseilla. Ennustemallien tuloksissa oli kuitenkin tänä vuonna poikkeuksellisen suurta hajontaa. Silmuanalyysit ovat käynnissä. Kukintaennusteet saadaan myöhemmin keväällä. Juttuja on liikkeellä, että kuuselle olisi hyvä kukintavuosi tulossa, mutta se ei ole ollenkaan varmaa. 2 Kuusi varistaa siemenensä vuoden, mänty kahden vuoden päästä kukinnasta. Millainen siemenvuosi kuuselle on tiedossa viime vuoden kukinnan perusteella? Kuuselle on toivottu jo monen vuoden ajan hyvää siemensatoa. Tänä keväänä variseva siemensato on kuitenkin heikohko koko maassa. 3 Millainen on männyn siemenvuosi? Männylle on tiedossa keskimääräinen siemenvuosi lähes koko maahan. Joko kuuset vihdoin kukkivat? Puiden kukintaennusteiden teko on ollut tänä vuonna ennätyksellisen hankalaa, kertoo tutkija Tatu Hokkanen. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA ERKKI OKSANEN Kuka: Luonnonvarakeskuksen tutkija Tatu Hokkanen Mitä: Tehnyt lähes 25 vuoden ajan puiden kukintaja siemensatoennusteita. Milloin: Havupuiden kukkaaiheiden muodostumisen kannalta herkin aika on Etelä-Suomessa noin kesäkuun 10. päivästä heinäkuun puoliväliin. 4 Entä koivun kukinta? Allergikoille on tiedossa kohtuu helppo kevät, runsasta kukintaa ei ole tulossa. Valoisalla paikalla kasvavat, suurilatvustoiset koivut voivat silti tuottaa runsaasti siitepölyä. 5 Ollaanko siemensadoissa normaalin vaihtelun rajoissa? Kuusen osalta siemensadoissa ei ole pidemmällä aikavälillä selkeää nousua tai laskua, mutta koivulla on ollut havaittavissa lievä laskeva trendi. TÄTÄ LOPPURAPORTILTA TOIVOTAAN › tärkeimmät tiedot alkuun › yksityiskohtaiset tiedot loppuun › kuvia ja karttoja › ehdotus seuraavasta metsänhoitotyöstä › tietoa, miten raportti koottu › yhteystiedot lisäkysymyksiä varten joista näkyy, miltä metsä näytti ennen metsänhoitotöitä ja miltä se näyttää niiden jälkeen. Jotkut lähettävät omavalvontalomakkeita”, hän sanoo. Omavalvontalomake on palveluntarjoajien työväline, jolla he valvovat työnsä laatua. Metsänhoitoyhdistys Savotassa omavalvontalomakkeet pyritään lähettämään kaikille metsänhoitotöitä teettäneille metsänomistajille, kertoo yhdistyksen johtaja Rauno Karppinen. Molemmissa yhdistyksissä panostetaan nyt kuvamateriaaliin. Päijät-Hämeessä aiotaan kokeilla kopterilla kuvatun videon, Savotassa kännykkäkuvien käyttöä. ”Metsänomistajia kiinnostaa eniten se, miltä metsässä näyttää työn jälkeen. Kirjallinen raportti ei pysty korvaamaan kuvaa”, Yli-Talonen sanoo. Hinta haasteena Metsäpalveluyritys Metsäpron perustajalta Henry Ylimäeltä asiakkaat eivät ole pyytäneet raportteja tehdystä työstä. Lasku on riittänyt. ”Joskus olen käynyt metsänomistajan kanssa katsomassa työn jälkeä siinä vaiheessa, kun työ on ollut vielä kesken. Isommista raivauksista olen lähettänyt sähköpostiin valokuvia”, Ylimäki kertoo. Hänen mukaansa useimmille metsänomistajille riittää tieto siitä, että työt on tehty. ”Joku saattaisi tietysti haluta enemmän sisältöä palvelulle. Olisi hyvä, jos metsänomistajat kertoisivat tarkemmin, mitä haluavat”, Ylimäki pohtii. Yksityisyrittäjälle lisäpalveluiden tarjoaminen on kuitenkin haaste. ”Tässä liikutaan alalla, jolla katteet ovat aika pienet. Ylimääräinen raportointi on pois yrittäjän kukkarosta.” Laatu esille Metsäyhtiö Metsä Groupissa suunnitellaan, että asiakkaille lähetettäviltä laskuilta löytyisi jatkossa enemmän tietoa toteutettujen metsänhoitotöiden laadusta. Lisäksi yhtiössä kokeillaan parhaillaan mallia, jossa hakkuiden lopetusilmoitukseen liitetään kuva hakkuukohteesta. ”Mallin laajentamista koko maahan ja metsänhoitotöihin mietitään”, kertoo Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen. Muuten loppuraportoinnin tavat riippuvat Metsä Groupissa työlajista ja siitä, onko kyse sopimusasiakkaasta vai ei. Tietyille asiakkaille toimitetaan esimerkiksi istutuksen jälkeen uudistamistarkastusraportti. Tilanne on samankaltainen metsäyhtiö UPM:ssä. ”Laajoissa hankkeissa, kuten metsätienrakennuksessa ja metsänparannushankkeissa, pidetään loppukokous. Palautekeskusteluja käymme myös hakkuista ja hoitotöistä asiakkaan toiveen mukaisesti joko puhelimitse, sähköpostitse tai tapaamisten yhteydessä”, kertoo UPM:n metsäpalvelupäällikkö Matti Turkama. ”Metsänomistajia kiinnostaa eniten se, miltä metsässä näyttää työn jälkeen. Kirjallinen raportti ei pysty korvaamaan kuvaa.” 13 MAKASIINI 2 • 2017 13 MAKASIINI 2 • 2017 4849_.indd 13 24.2.2017 17.05
Lyhyesti AJASSA Hallituksen esitys kemeralaiksi on siirtynyt eduskuntaan. Tukea nuoren metsän hoitoon ei myönnettä ennen kuin lainmuutos tulee voimaan. Tavoitteena on käynnistää haku viimeistään toukokuun alussa. Aikataulu saattaa kuitenkin aikaistua, sillä maaja metsätalousvaliokunnasta esitykselle luvataan ripeää käsittelyä. ”Ministeriöllä on valmius avata haku heti, kun laki on valmis”, metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen sanoo. Kemeralle luvassa ripeä käsittely 70 prosenttia metsänomistajista haluaa tekopökkelöitä luonnon monimuotoisuutta lisäämään, kertoo Metsä Group. Yhtiö on lokakuusta asti kysynyt halukkuutta pökkelöiden tekoon puukaupan yhteydessä. Metsä Groupin hakkuissa tehdään kaksi tekopökkelöä hehtaarille katkaisemalla puu 2–4 metrin korkeudelta. ”70 prosenttia on huima luku”, ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo sanoo. Suurin osa haluaa tekopökkelöitä SA M I KA RP PI N EN VALTTERI SKYTTÄ SAMALLA, kun metsäteollisuuden uudet investoinnit lisäävät sellun ja muiden varsinaisten metsätuotteiden tuotantoa, kasvavat myös tehdasalueilla syntyvien sivutuotteiden määrät. Esimerkiksi sahoille nousi jo viime syksynä ongelmaksi, mihin sahauksessa syntyvä sahanpuru ja puunkuori käytetään. Koska sivutuotteiden myynti energiaksi takkusi, sahojen pihamaiden puruja kuorikasat alkoivat paisua yli äyräidensä. ”Uusia loppukäyttömuotoja yritetään löytää parhaillaan erityisesti kuorelle, sahanpurulle ja ligniinille”, kertoo metsäteollisuuden asiantuntija MarkPaisuvat kuorikasat masuuniin? Metsäteollisuuden sivutuotteille haetaan uutta käyttöä. Tarkoitus on tehdä bisnestä ja parantaa ympäristöä. Kuorija purukasojen purkuun etsitään parhaillaan uusia ratkaisuja. ku Karlsson. Aiemmin muun muassa UPM:n teknologiajohtajana työskennellyt Karlsson on selvittänyt metsäteollisuuden sivuvirroille uusia käyttökohteita maaja metsätalousministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa. Uusi osoite kuorikasoille Yksi tutkittava kohde on ollut puunkuoren käyttö metalliteollisuudessa. ”Jos kuori kävisi teräksen valmistuksessa käytettävän hiilen raaka-aineena masuunissa, ei tarvitsisi käyttää nykyistä määrää fossiilista hiiltä. Voitaisiin valmistaa vähäpäästöisempää ’vihreää terästä’.” Sahojen lisäksi kuorikasoja syntyy erityisesti sellutehtaiden pihoille. Tähän mennessä kuorta on poltettu muun muassa lauhdesähkön tuottamiseksi, mutta se ei ole ainakaan nykynäkymillä kovin kannattava ratkaisu. ”Sellutehtaassa kuorta syntyy 24/7. Metallinvalmistus käyttää hiiltä 24/7. Molemmat hyötyvät, mikäli puunkuori soveltuu metalliteollisuuden käyttöön.” Puunkuorta syntyy nykyisillä puunkäyttömäärillä noin 6 miljoonaa kuutiota vuodessa. Määrässä on Karlssonin mukaan potentiaalia 200 miljoonan euron arvoiseen liiketoimintaan. A N TE RO A A LT O N EN 14 MAKASIINI 2 • 2017 14 MAKASIINI 2 • 2017 4850_.indd 14 24.2.2017 17.09
40 Sanottua MIKKO RIIKILÄ MOOTTORIja raivaussahoja myytiin viime vuonna vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Vuosituhannen vaihteen huippuvuosista myyntimäärä on laskenut neljänneksen. Tämä käy ilmi Teknisen Kaupan Liiton julkaisemasta tilastosta. Enin osa myydyistä moottorisahoista on sylinteritilavuudeltaan 40–50 kuutiosenttimetrin kokoluokan koneita. Kehitys on vaihtelevaa. Esimerkiksi ammattikäyttöön tarkoitettujen, sylinteritilavuudeltaan yli 50-kuutiosenttimetristen moottorisahojen myynti on pudonnut 2010-luvun alun huippuvuosista kolmanneksen. Siitä huolimatta isoja sahoja myytiin viime vuonna 11 500, mikä on selvästi enemmän kuin 2000-luvun alussa. Raivaussahojen myynti keskittyy sylinteritilavuudeltaan yli 40 kuutiosenttimetrin koneisiin. Viime vuonna niitä myytiin noin 10 500 kappaletta. 2000-luvun alussa samanlaisia raivaussahoja myytiin yli 16 000 vuosittain. Epävirallisen tiedon mukaan ammattikäyttöön tarkoitettujen moottorija raivaussahojen sarjassa Stihlin markkinaosuus on lähes 50 prosenttia. Sahakauppa sakkaa Moottorija raivaussahojen myyntimäärä on laskenut neljänneksellä vuosituhannen vaihteen huippumääristä 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Moottorisahojen myyntimäärä yhteensä, kpl/vuosi Raivaussahojen myyntimäärä yhteensä, kpl/vuosi Neljänneksen pudotus 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Teknisen Kaupan Liitto Kpl ”Biopolttoaineet ovat tulevaisuutta, ja vaikka niiden markkinat on luotu regulaattorin toimesta, yritystoiminta noudattaa markkinatalouden periaatteita.” UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen, Arvopaperi helmikuu/2017. ”Tällaista ei rakennettaisi, jos se ei kannattaisi. Laitosta ei myöskään rakennettaisi, jos sitä ei saataisi toimimaan.” Kaidi Finlandin toimitusjohtaja Karl Haglund vastaa Kemin biojalostamon epäilijöille, Kauppalehti Optio 3/2017. ”Suomalaisen hirvilupamaksujärjestelmän keskeinen vaikutin on hirvien aiheuttamien lupamaksujen kohdentaminen riistan aiheuttamiin vahinkoihin. Nyt maksuja kerätään, mutta rahat eivät kohdennu riittävässä määrin metsänomistajille.” Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies, Jahti 1/2017. Harvesteri käyttää yhden rungon käsittelyyn keskimäärin 40 sekuntia. Maanomistajat ovat Metsäkeskuksen mukaan huolehtineet hyvin kasvatusmetsien ennakkoraivauksista. Korjuujälkitarkastuksissa eniten huomautuksia annettiin puustovaurioista ja hakkuukoneiden jättämistä painaumista. Korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla kohteista, vuotta aikaisemmin puolella kohteista yllettiin samaan. Parasta jälki oli Keski-Pohjanmaalla ja heikointa Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa. Kasvatushakkuiden korjuujälki parani UPM ryhtyy kokeilemaan jopa 34-metrisiä ja sata tonnia painavia jättirekkoja hakekuljetuksissa. Toistaiseksi ns. HCT-yhdistelmillä (High Capacity Transport) on kuljetettu runkopuuta. UPM:n hakeyhdistelmä aloitti viime viikolla Porin ja Rauman välillä. Toinen yhdistelmä aloittaa muutaman viikon kuluttua liikennöinnin Ristiinasta Kouvolaan ja Lappeenrantaan. Trafi on myöntänyt HCT-kuljetuksille poikkeuslupia vuodesta 2013. Jättirekat tulevat myös hakekuljetuksiin Savonlinnan Punkaharjulla sijaitsevaa Suomen Metsämuseo Lustoa keväästä 2008 johtajana luotsannut Helkamari Knaapi luopuu tehtävästä tämän vuoden aikana. Uuden johtajan haku on jo käynnistetty. ”Näin muutaman vuoden alle viisikymmentävuotiaana on hyvä aika miettiä myös omaa tulevaisuutta”, Helkamari Knaapi toteaa. Knaapi johtaa Lustoa, kunnes seuraaja on valittu ja aloittanut työnsä. Metsämuseo Luston johtaja vaihtuu Kiertotalous tavoitteena Sen lisäksi, että sivutuotteista saataisiin jatkossa kannattavaa liiketoimintaa, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biojalosteilla hyödyttäisi myös ympäristöä. Metsäteollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisessä kenties pisimmällä ollaan puuaineksen jalostuksessa liikenteen biopolttoaineiksi. ”Lisäksi tutkinnan alla on, voisiko puunkuoresta tehdystä biohiilestä jalostaa korkeamman jalostusarvon hiiltä käytettäväksi esimerkiksi veden tai ilman puhdistuksessa”, Karlsson kertoo. Tavoitteena on kiertotalous. ”Iso virta veisi puunkuorta ’vihreän teräksen’ valmistukseen, sivuvirrasta jalostettaisiin esimerkiksi aktiivihiiltä ilman tai veden puhdistukseen ja lopuksi vasta poltettaisiin.” Tutkimuksen ja käynnissä olevien testihankkeiden tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja ensi vuosikymmenen alkuun mennessä, jotta uudet ideat ehtisivät mukaan nyt suunnitteilla olevien uudentyyppisten biojalostamoiden tuotantoprosesseihin. ”Tämä on erittäin merkittävä näkökohta metsäteollisuuden uudistumisen ja kilpailukyvyn kannalta”, Karlsson sanoo. 15 MAKASIINI 2 • 2017 15 MAKASIINI 2 • 2017 4850_.indd 15 24.2.2017 17.09
TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA JUHA TANHUA KUUSITUKIN hinta otti viiden prosentin tasokorotuksen vuosi sitten. Samaa nousua ei ole koettu mäntytukissa. Kysyntä ei täysin riitä selittämään hintakehityksen eroa. Molempien havupuulajien kauppamäärät ovat menneet samansuuntaisesti mutta niin, että kuusitukin kuukausittaiset määrät ovat olleet 200 000 – 600 000 kuutiometriä suurempia. Molempien sahatavaralajien vienti on hyvässä vauhdissa. Mäntytavaran vientimäärät ovat hivenen kuusta suurempia, vaikkakin ero on kaventuAJASSA Raakapuun kantohinnat viikolla 7 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,59 ? 57,62 ? 40,73 ? 15,75 ? 17,87 ? 15,66 ? Uudistushakkuu 57,31 ? 58,63 ? 41,95 ? 16,76 ? 18,93 ? 17 ? Harvennushakkuu 49,03 ? 49,97 ? 36,87 ? 15,35 ? 15,72 ? 14,78 ? Ensiharvennus 12,5 ? 12,52 ? 12,05 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,27 ? 56,3 ? 41,65 ? 15,7 ? 17,1 ? 15,24 ? Uudistushakkuu 56,04 ? 57,32 ? 43,14 ? 17,43 ? 18,36 ? 17,08 ? Harvennushakkuu 47,08 ? 48,18 ? 36,68 ? 14,89 ? 15,23 ? 14,18 ? Ensiharvennus 11,65 ? 11,09 ? 10,94 ? ? nousussa ? laskussa *ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,04 ? 56,9 ? 43,72 ? 15,92 ? 17,09 ? 15,16 ? Uudistushakkuu 57,7 ? 57,92 ? 45,22 ? 17,54 ? 18,27 ? 16,97 ? Harvennushakkuu 48,79 ? 48,86 ? 37,84 ? 15,53 ? 15,56 ? 14,47 ? Ensiharvennus 11,91 ? 11,15 ? 11,17 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,31 ? 55,25 ? 16,35 ? 16,01 ? Uudistushakkuu 55,76 ? 55,83 ? 18,17 ? 17,66 ? Harvennushakkuu 45,85* 15,1* 14,44* Ensiharvennus 12,37* 11,7* Kiinan-kuume nosti kuusitukkia Hinnan nousun takana olivat sahatavaran vientihintojen nousuodotukset . Koskitukki ostaa tukkeja vielä tämän kevään korjuuseen, metsäpäällikkö Jussi Joensuu sanoo. nut. Kuusitukin suurempien ostomäärien ja kuusisahatavaran pienempien vientimäärien selittäjänä on kotimainen käyttö. Vientimäärien kasvusta huolimatta mäntytukin hinta ei ole nykinyt ylöspäin. MTK:n metsälinjan tutkimuspäällikkö Erno Järvinen epäilee, että kyse on sahatavaran ostajamaiden maksukyvystä. Kuusisahatavaraa viedään korkean elintason Länsi-Eurooppaan, Japaniin ja Kiinan vauraille alueille. Mäntymarkkinat puolestaan ovat alhaisemman tulotason Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä sekä Iso-Britanniassa, jonka valuutta on heikentynyt brexitin vuoksi. Mäntytavara kohtaa myös kuusta enemmän kilpailua halvempien kustannusten maista, eli Venäjältä. Järvinen sanoo, että kuusitukin hinta on seurannut varsin tarkasti kuusisahatavaran hinnan muutoksia Saksan markkinoilla. Hän uskoo, että kuusitukki pitää hintansa. ”Kuusitavaralla markkinanäkymät ovat kohtalaisen hyvät, vaikka kotimaan rakentaminen on hiljaista pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.” Hermo petti ”Hermo petti, Kiinan-tauti iski”, Sahateollisuus ry:n toimitusjoh16 MAKASIINI 2 • 2017 16 MAKASIINI 2 • 2017 4854_.indd 16 24.2.2017 17.06
Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,88 ? 56,77 ? 40,29 ? 15,82 ? 17,33 ? 15,39 Uudistushakkuu 56,71 ? 57,76 ? 41,65 ? 17,38 ? 18,7 ? 17,25 ? Harvennushakkuu 46,95 ? 48,03 ? 34,59 ? 15,42 ? 15,39 ? 14,57 ? Ensiharvennus 11,86* 11,84* 11,29* Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,86 ? 54,16 ? 41,62 ? 15,25 ? 15,56 ? 14,49 ? Uudistushakkuu 54,89 ? 55,42 ? 43,75 ? 17,39 ? 17,25 ? 16,86 ? Harvennushakkuu 45,55 ? 45,95 ? 36,88 ? 14,41 ? 14,23 ? 14 ? Ensiharvennus 10,52 ? 9,88 ? 9,94 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,03 ? 50,35 ? 15,54 ? 15,73 ? 15,08 ? Uudistushakkuu 51,57 ? 51,27 ? 17,47 ? 17,15 ? 17,01 ? Harvennushakkuu 44,3 ? 44,27 ? 13,56 ? 13,47 ? 12,44 ? Ensiharvennus 11,34 ? 9,24 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 45,2* 46,13* 14,02* 14,05* Uudistushakkuu 46,53* 47,08* 16,41* Harvennushakkuu 43,2* 40,78* 13,14* 12,66* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,40 0,80 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. taja Kai Merivuori kommentoi kuusitukin hinnannousua. Merivuoren mukaan nousun takana olivat sahatavaran vientihintojen nousuodotukset, jotka kuitenkin sulivat vuoden aikana. Näkymät ovat silti edelleen toiveikkaat. ”Jos maailmantalous riisutaan poliittisista riskeistä, niin markkinat näyttävät kohtuullisen hyviltä. Mutta meitä painaa valuuttakurssi ja kustannustason nousu.” Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu ei laita tukin hintaa pelkästään isojen metsäyhtiöiden kontolle, myös sahayritykset osaavat kilpailla toisiltaan katteet pois. ”Sahureiden tulokset osoittavat, että kuusitukin ja sahatavaran hinta ei ole kohdallaan. Tervettä tulosta ei näytä juuri kukaan tekevän”, Joensuu sanoo. Joensuu näkee syynä, että tukkipuun tarjonta on ylipäätään niukkaa ja suhdannetilanteen vuoksi kysyntä kohdistuu kuusitukkiin turhan voimakkaasti. Vaikka kuusitukki ei ole kuin muutaman prosentin mäntytukkia kalliimpaa, on hintaero silti harvinaisen suuri. Isompi ero on nähty vain finanssikriisin alla. Sitä ennen mäntytukki oli se kalliimpi ja parempi tukkilaji. MIKKO HÄYRYNEN METSÄNOMISTAJA teki viime vuoden toukokuussa kaupat noin 17,5 hehtaarin harvennuksesta Rovaniemellä. Alue oli pääosin kuivahkon kankaan ensiharvennusta. Leimikko myytiin isolle metsäyhtiölle, jonka kanssa myyjällä oli kanta-asiakassopimus. Muilta puunostajilta ei tarjouksia kysytty. Harvennus tehtiin kahdessa osassa. Heinäkuussa ensiharvennettiin 16 hehtaarin alue, joka oli uudistettu auraamalla ja istuttamalla 1980-luvulla. Männikkö kasvoi lappilaisittain hyvin, vaikka rungoista ei tullutkaan kuin yksi pölli. Taimikonhoidot oli tehty ajallaan, paikoin kahteen Kolmen puutavaralajin kauppa HARVENNUSLEIMIKKO ROVANIEMELLÄ m3 €/m3 € Mäntytukki 36 38 1 368 Mäntykuitu 728 13,88 10 104 Koivukuitu 98 11 1 078 Yhteensä 862 m3 12 550 € Lisäksi vuoden lopussa maksettiin 500 euron takuuhintakorotus. kertaan, ja näkyvyys hakkuukoneelle oli hyvä. Hakkuualue oli puolen kilometrin pituisen penkkatien takana. Koska penkkatie ei kesäaikana kestä tukkirekkoja, niin kuitupuut olivat pinoissa tien varressa marraskuulle. Ainoastaan tukit ajettiin ajokoneella isomman tien varteen ja kuljetettiin sahalle jo kesällä. Sateisten säiden vuoksi harvennus piti kesällä keskeyttää ja siirtää talvikorjuuksi. Loppuosa eli puolentoista hehtaarin harvennus korjattiin joulukuussa. Kuvio oli varttuneempaa metsää ja sen ensiharvennus oli hoidettu omana työnä ja hankintakauppana vuosituhannen alussa. Myyjä oli tyytyväinen hintoihin ja etenkin siihen, että joulukuussa maksettiin noin 500 euron takuuhintakorotus. Hehtaarikohtaiseksi kertymäksi tuli 49 kuutiometriä. 17 MAKASIINI 2 • 2017 17 MAKASIINI 2 • 2017 4854_.indd 17 24.2.2017 17.06
AJASSA TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN RUOTSIN metsätilamarkkinat muistuttavat monella tavalla meidän tilannetta, mutta kiinnostavia erojakin on, asiaa selvittänyt Hannu Liljeroos sanoo. Pohjoisen ja etelän välinen hintaero on viisinkertainen eli jokseenkin sama kuin Suomessa, mutta Ruotsin keskihinnat ovat tuplasti korkeammat. Pohjois-Ruotsissa keskihinta on noin 2 000 euroa hehtaarilla ja etelän kalleimmilla alueilla noin 10 000 euroa. Suomessa hinnat ovat pohjoisesta etelään tonnista viiteen tonniin. Tällä vuosikymmenellä koko maata koskeva metsätilojen hintaindeksi on pysynyt miltei samana, mutta alueiden välillä on vaihtelua. Tiheimmin asutuilla alueilla eli Tukholman, Göteborgin ja Malmön tuntumassa hintataso on noussut 20–30 prosenttia. Kauppojen lukumäärä on kuitenkin pieni. Enemmän puuta, enemmän hintaa Liljeroos muistuttaa, että Ruotsin metsissä on enemmän puustoa ja kasvupaikkatekijät paremmat. ”Lisäksi virkistyskäyttö näyttää nostavan Ruotsin metsien hintaa meitä enemmän. Myyntiesitteissä on tarkat selvitykset metsästysmahdollisuuksista ja riistasta.” Ruotsissa seurataan myös metsätilojen puustokuutiometrieli mottihintoja; tosin Suomessakin jokainen valveutunut ostaja laskee vertailuluvun jakamalla tilan hinnan puuston kuutiometrimäärällä. Viimeisten viiden vuoden aikana mottihinta on laskenut Pohjois-Ruotsissa 17 prosenttia 26 euroon, Keski-Ruotsissa 8 prosenttia 41 euroon ja noussut Etelä-Ruotsissa 7 prosentRuotsin metsätilat tuplasti kalliimpia 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 20 11 /0 7 20 11 /1 2 20 12 /0 7 20 12 /1 2 20 13 /0 7 20 13 /1 2 20 14 /0 7 20 14 /1 2 20 15 /0 7 20 15 /1 2 20 16 /0 7 20 16 /1 2 Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhyke 3 Vyöhyke 4 Vyöhyke 5 Lähde: Skoglika Beräkningssystem AB Metsätilojen hintakehitys Ruotsissa 2011-2016* Etelässä hintapiikki *Koskee yli 10 hehtaarin metsätiloja, joilla on metsäsuunnitelma Vyöhykejako Länsinaapurissa metsä maksaa enemmän ja tilakauppoja tehdään vähemmän. Hinnat vaihtelevat maakuntien sisällä ALKUVUONNA metsätilamarkkinoilla on hiljaista. Kauppojen vähäisen määrän vuoksi kotimaan hintaseurantaa ei julkaista tässä numerossa. Hannu Liljeroos on ruotinut myös maakuntien sisäistä hinnanmuodostusta kahden vuoden ajalta. Etelä-Suomen tarkastelu osoittaa, että maakunnan toisella laidalla hinta voi alhaisempi, vaikka metsän ominaisuudet ovat paremmat. Tällainen tilanne on esimerkiksi Satakunnassa. Maakunnan eteläosassa metsätilojen tarjonta on niukkaa ja hinnat ovat nousseet pohjoisosaa korkeammiksi heikommista puustotiedoista huolimatta. Sama havainto koskee Pirkanmaata, jossa maakunnan eteläpuolen hintataso on selvästi pohjoispuolta korkeampi, vaikka otetaan huomioon puustotietojen erot. tia 63 euroon. Koko maan osalta mottihinta on laskenut viitisen prosenttia 41 euroon. Liljeroosin seurannan mukaan Suomessa vastaava mottihinta on 27 euroa. Boniteetti korvaa metsätyypit Ruotsissa käytetään metsätyyppien asemasta pituusbonitointia, jossa puuntuotoskyky perustuu puuston ikään ja pituuteen. ”Myös kehitysluokat kuvataan Ruotsissa eri tavalla. Esimerkiksi vakiintumattomat taimikot ovat oma kehitysluokkansa.” Liljeroos on havainnut, että Ruotsissa annetaan myyntikohteista enemmän tietoja kuin meillä. Esitteissä kuvataan tarkoin puuston nykyinen määrä ja arvo sekä tilanne kymmenen vuoden kuluttua. ”Ostajat saavat selvän kuvan puuston kasvusta, lähiajan hakkuumahdollisuuksista ja kassavirroista. Tarkka selko tehdään myös myyjän ja ostajan vastuista kaupanteon yhteydessä.” Lisäksi esitteissä kerrotaan rajoitteista, joita sertifiointi ja metsälaki asettavat metsien käytölle. Ruotsissakin suurin osa luovutuksista tehdään sukulaisten kesken. Vapailla markkinoilla myydään vuosittain vain noin 1 700 metsätilaa, joiden keskikoko on noin 70 hehtaaria. Suomessa viime vuoden luvut olivat 2 056 tilaa ja keskikoko 49,5 hehtaaria. Tilastojen mukaan Ruotsissa 35 prosenttia metsänostajista ei omista metsää ennestään. Myyjien keski-ikä on 64 vuotta ja ostajien 52 vuotta. 18 MAKASIINI 2 • 2017 18 MAKASIINI 2 • 2017 4851_.indd 18 24.2.2017 16.39
VERKOSSA Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Omistatko klapikoneen? 20 40 60 80 100 Ei 51 % Kyllä 49 % VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Uusi kysymys: Venytteletkö ennen kuin ryhdyt metsätöihin? ”Olemme tehneet energiapuuta ja olen kysellyt ostajien halukkuutta, mutta markkinat ovat tällä hetkellä melko olemattomat, kun kaikilla tuntuu olevan entisiäkin vielä tienvarsilla odottamassa.” RISUKKOJEN RAIVAAJA ”Saako niitä millään menemään? Tienvarsilla paljon lahokasoja.” KALLE KEHVELI ”Ei ole suurta kysyntää hakepuulla. Tänään nyssäkkään karsittuun rankaan laitettiin S/E-lappu. Hinta vaatimaton 19 euroa, karsimaton olisi 16 euroa. Vieressä oli edellisen omistajan aikaan hakattu suuri, vuosia seisonut kasa.” METSÄKUPSA ”Täällä karsitun rangan hinta on tippunut neljä euroa per kiinto. Nyt saa vähintään 15 kiinnon erästä alkaen 22 euroa/kiinto, yli 40 kiinnon erästä 24 euroa/kiinto. Hinnat edellyttävät perävaunullisella autolla ajettavaa tietä.” KORPITUVAN TANELI ”Pitkin hampain vakiostaja osti juuri hintaan 27 euroa/kuutio tien varteen ajettuna. Entisetkin vielä ovat kyllä kasalla, mutta onneksi peitettynä.” MAALAIS-SEPPO ”Useana vuonna karsittu ranka mennyt samalle toimijalle. Tienvarteen ajettuna tänä vuonna 30 euroa/kiinto. Sopimuksen mukaan puut haketetaan laanipaikalla aina ennen juhannusta ja näin on toteutunut.” KÖKKI ”Se on sama mitä rangasta maksetaan. Keräämään en metsästä sitä rupea. Sadan kiinnon kerämiseen menisi koko talvi.” TOLOPAINEN ”Jos ainespuun mitat täyttämätöntä rankaa kaataa ja kasailee ja vaatimus on, että se karsitaan, on työllistävä vaikutus aika iso.” JÄTKÄ ”Loppuvuodesta hakettamolle toimitettuna 32 euroa/kuutio. Onnekseni tilaltani hakettamolle on kaksi kilometriä.” VARSI ”Taas oli uutisissa, että tuoreesta puusta saa poltettaessa enemmän energiaa kuin kuivatusta ja tietenkin tosi paljon enemmän kuin nykyisistä pari vuotta lahonneista. Vaikuttanee jossain.” TIMPPA ”Sahaus käy semmoisilla kierroksilla, että sieltä saadaan polttoon purua ja kuorta. Energiapuulla voidaan sitten täydentää palettia, se on kaikkien etu.” APLI Pääseekö rangasta eroon? Energiapuun hinta ja menekki askarruttivat verkossa. Ahma metsäkauriiden jäljillä. Kuvattu noin 30 metrin päästä. Ahma pysähtyi tuohon ja näytti, että hieroi itseään johonkin jätökseen. PUUKI VANHAN METSÄN MÖRRI Yhteishaku on käynnissä. Metsäyhdistys esittelee, millaista koulutusta metsäala tarjoaa. www.smy.fi/metsa-puhuu Loppusyksyllä aloitettua lintujen ruokintaa ei saa talven kuluessa lopettaa. Mutta kuka lintulaudalla käy? yle.fi/aihe/luonto/kuka-lintulaudallani-ruokailee-opastalvilintujen-tunnistamiseen Ilmaiseksi ladattava työkirja opastaa metsäjohtamisen saloihin. metsahyvinvointi.fi/tuotteet Vyöhykejako 80 va st aa ja a 19 MAKASIINI 2 • 2017 19 MAKASIINI 2 • 2017 4851_.indd 19 23.2.2017 17.00
M etsälehden klapikonekokeiluun valikoitui neljä konetta: Bilke S3 Kulkuri, Hakki Pilke Hawk 25, Pilkemaster Evo 36 HC Lite sekä Regon R. Kaikki on valmistettu kotimaassa. Koneet sopivat joko omakotitalossa asuvalle metsänomistajalle tai pienyrittäjälle, joka kiertää pilkkomassa polttopuuta ja tekee klapeja myyntiin. Edellytimme, että koneita voidaan hinata henkilöautolla ja että ne toimivat oman polttomoottorinsa voimalla. Pilkemaster on ammattilaissarjan kone, kuten Bilkekin. Hakki Pilke sopisi muutaman perheen kimppakoneeksi. Regonia voisi luonnehtia yleiskoneeksi. Kaikissa koneissa puun katkonta ja halkominen on suojattu kattavasti. Tapaturmien vaara on olematon vanhan ajan raateleviin klapisirkkeleihin ja ruuvihalkojiin verrattuna. Kokeilimme koneita helmikuun alussa. Testipäivinä pakkanen laski alle 20 asteen. Tämä koetteli koneiden hydraulijärjestelmiä ja aiheutti letkurikkoja. Myös moottorien käynnistäminen oli työlästä, mutta sivuutamme tämän, koska klapia harvemmin tehdään kovilla pakkasilla. Tässä kokeiltujen lisäksi saman sarjan varteenotettavia kotimaisia koneita ovat muun muassa Japa 305+ ja Palax D270 Active. Kokelimme polttopuista innostuneelle metsänomistajalle sopivia klapikoneita. Ne osoittautuivat varsin erilaisiksi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN TYÖRYHMÄ SAMI KARPPINEN, RISTO MYKKÄNEN, MIKKO RIIKILÄ 21 MAKASIINI 2 • 2017 21 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 21 23.2.2017 18.08
PILKEMASTER on joukon järein kone. Siinä on 18 hevosvoiman kaksisylinterinen bensiinimoottori. Puiden syöttökourun toisen sivun edestakainen liike siirtää rankoja kohti katkaisuterää. Lisävarusteena ollut hydraulinen puiden syöttörulla osoittautui toimivaksi ja tarpeelliseksi. Ketjusaha leikkaa nopeasti. Teräketju voidellaan hydrauliöljyllä. Öljyn kulutus on valmistajan mukaan 1–2 litraa sataa pilkottua puukuutiota kohti. Halkomasylinteri jaksoi puristaa 40-senttisen, melko kiharaisen koivun tyvipölkyn kuusisakaraisen halkomaterän läpi. Puhti riittää myös puristamaan Ammattilaisen työjuhta Vakioterällä Pilkemaster halkoo puut kahteen tai neljään osaan. Lisävarusteena on kuusisakarainen halkomaterä. Pilkemasteria ohjataan ojentamalla oikea käsi suoraksi käsikahvalle. Työasento ei ole paras mahdollinen. poikittain kääntynyt pölkky halkomaterien läpi. Halkomasylinterin liikettä ohjataan samalla vivulla kuin sahaa ja syöttöpöytää. Työasento on konstikas, koska ohjausvipuun tartutaan suoraksi sivulle ojennetulla oikealla kädellä. Runkojen jaksottainen syöttö lisää käsityötä. Sormet vaarassa Runkojen nostolaite on tehokas, mutta vaarallinen. Nostolaite kytketään liikkuvaan syöttöpöytään työntötangolla, joka kiinnityskohta on suojaamaton. Sormi on vaarassa rutistua rautojen väliin, koska akselia on pideltävä käsin oikeassa kohtaa, kun se tarttuu syöttöpöytään. Pilkemaster on tehokas, urakkaluonteiseenkin klapin tekoon sopiva kone. Lisäksi se on kiitettävän toimintavarma. Kone sopii rahtityötä tekevällä yrittäjälle ja esimerkiksi maatilojen kimppakoneeksi. Valmistuva klapi on kaunista ja kelpaa myyntitavaraksi. Puun nostovarsilla ja hydraulisella vetorullalla varustettuna kone on iso, joten sen säilyttäminenkin vie ison tilan. Pilkemaster on rakennettu jarrulliselle perävaunualustalle. Laite toimitetaan katsastettuna eikä sitä tarvitse katsastaa määräajoin kuten jarrullisia perävaunuja. Pilkemaster Evo 36 HC Lite on tehokas, urakkaluonteiseenkin klapin tekoon sopiva kone. Runkojen nostimen kiinnitys syöttöpöytään on suojaamaton. Punaista akselia on pideltävä käsin, kunnes se tarttuu tappiin. Pilkemaster Evo 36 HC Lite Valmistaja Agromaster Oy, Lemi Rankojen automaattisyöttö ? hydraulinen syöttörulla (lisävaruste) ? hydraulinen puunnostaja (lisävaruste) Rankojen katkaisu ketjusahalla ? 15 tuuman laippa ? klapien suurin katkaisupituus 60 cm Puun halkaisu ? pikakiinnitettävä, 2–8 osaan halkova kovametalliterä ? halkaisuterän hydraulinen korkeuden säätö ? puun suurin halkaisija 36 cm ? halkaisuvoima 2–8 tonnia (automaattisesti säätyvä) Poistokuljeti n ? pituus 400 cm ? käännettävä Käyttövoima ? polttomoottori 18 hv ? polttomoottori 14 hv ? sähkömoottori 7,5 kW Paino ? 685–760 kg Hinnat ? polttomoottorilla (14 hv) 12 000 € ? polttomoottorilla (18 hv) 13 000 € ? sähkömoottorilla 11 400 € 22 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 22 23.2.2017 18.08
BILKKEEN pyörivä giljotiiniterä katkaisee ja halkoo puut. Kone on joukon tehokkain, kun perusteena käytetään tuotosta. Terä halkoo puut kahtia. Ranteen vahvuiset rangat jäävät usein ehjiksi. Viimeinen pölkky jää halkaisematta, joten puut kannattaa syöttää koneeseen tyvi edellä. Klapeista tulee rosoisen näköisiä. Ne kuivuvat tehokkaasti, mutta vähittäismyyntiin Bilkkeellä ei klapeja voi tehdä. Halkomisen yhteydessä syntyy puusilppua, joka on erinomaista sytykepuuta. Kokeilemassamme Bilkkeessä oli samanlainen 18 hevosvoiman moottori kuin Pilkemasterissakin. Giljotiiniterän välityksiä voidaan säätää halottavan puutavaran järeyden mukaan vetorattaita vaihtaen. Isoilla välityksillä työskentelynopeus on suurempi. Giljotiinikone on parhaimmillaan läpimitaltaan 5–15-senttisen puun käsittelyssä. Kehittelyn lähtökohtana on ollut kone, jolla muuhun käyttöön kelpaamaton ranka saadaan tehokkaasti jalostettua klapeiksi. Enimmillään koneen kitaan mahtuu hieman yli 20-senttinen puu. Koneessa on tehokas, suoraan sanoen ahnas syöttörulla. Käyttäjien ei tarvitse kuin mättää rankoja syöttökaukaloon, joka ahmaisee ne mukaansa ja työntää giljotiiniin. Valmistaja lupaa koneen tehoksi kymmenen irtokuutiota klapia tunnissa. Lupaus on uskottava, jos kaksi ihmistä syöttää rankoja koneelle. Ohuita rankoja voidaan kerralla syöttää useita. Tehokas ja toimintavarma Bilke on helppo ottaa käyttöön. Riittää, että syöttöja poistokuljetin vinssataan työasentoon ja bensahana avataan. Giljotiiniterä teroitetaan kulmahiomakoneen lamellilaipalla. Teroitus ei vaadi erityisosaamista. Giljotiiniin juuttuneen puun irrottaminen on työlästä, koska suojattuun terään on vaikea yltää. Meiltä kului tunnin verran koneen pysäyttäneen 16-senttisen puun irrottamiseen. Juuttumisen syynä lienee ollut se, että käytimme koneen nopeampaa, pienille puille tarkoitettua välitystä. Valmistajan mukaan juuttuneen puun saa irti, kun vaihtaa Kun motit ratkaisevat Bilke S3 Kulkuri Valmistaja Lehtoniemen Metalli Oy, Varkaus Rankojen automaattisyöttö ? syöttökuljettimen pituus 200 cm Katkaisu ja halkaisu spiraaliterällä ? pieniä rankoja voidaan syöttää useita kerralla ? pilkottavan puun enimmäisläpimitta 22,5 cm ? klapien pituus säädettävä 23–55 senttiä Poistokuljetin ? pituus 280 cm, jatko-osalla 380 cm Moottorivaihtoehdot ? polttomoottori 13 hv ? polttomoottori 18 hv, 2-sylinterinen Paino ? 650 kg Tuottavuus ? 10 irtokuutiota tunnissa (valmistajan ilmoitus) Polttoaineen kulutus ? 1,5–2 litraa tunnissa 18 hv moottorilla (valmistajan ilmoitus) Hinnat ? 13 hv moottorilla (ei rekisteröity) 8 100 € ? 13 hv moottorilla (rekisteröity) 8 600 € ? 18 hv moottori (ei rekisteröity) 10 000 € ? 18 hv moottori (rekisteröity) 10 500 € välityksen pienemmäksi ja vetää käynnistinnarusta. Näin puu leikkautuu suunnilleen sentti kerrallaan poikki. Mutkaiset rangat saattavat heilua syöttökuljettimelta sivuun, kun giljotiiniterä leikkaa rankaa. Tästä syystä kuljettimen lähistöllä ei pidä oleskella. Kone on tehokas ja toimintavarma. Se sopii esimerkiksi maatilojen yhteiskäyttöön. Sesongin aikana ehtisi tehdä useamman talon puut. Rahtikoneeksikin laite sopisi ja helppokäyttöisyytensä ansiosta myös vuokrakäyttöön. Myyntiklapin tekoon konetta ei kuitenkaan kannata hankkia. Bilke S3 Kulkuri on parhaimmillaan 5–15-senttisen puun käsittelyssä. Bilke halkoo pölkyt kahtia. Giljotiiniterällä tehty klapi on rouhean näköistä ja kuivuu helposti. Vähittäismyyntiin tällainen klapi ei aina kelpaa. Bilkkeen giljotiiniterä saattaa heilauttaa rankoja syöttökaukalon vasemmalle sivulle, joten siellä puolella ei pidä oleskella. 23 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 23 23.2.2017 18.08
MAASELÄNKONEEN valmistama hinattava Hakki Pilke riittää omakotiasujan tarpeisiin. Kevyt klapikone on niukasti varusteltu ja melkein viisi tuhatta euroa halvempi kuin Pilkemaster. Hakki Pilkkeessä ei ole koneellista rankojen syöttöä. Lisäksi poistokuljetin on lyhyempi kuin muissa koneissa. Sillä yltää kuormaamaan klapit henkilöauton perävaunuun, mutta ei traktorin kärryyn. Pienen totuttelun jälkeen Hakki Pilkkeellä teki kahteen mieheen työskennellen vauhdikkaasti klapeja. Katkaisusahaus on nopea. Työskente”Meidän perheen klapikone” Hakki Pilke Hawk 25 Valmistaja Maaselänkone Oy, Haapajärvi Rankojen käsinsyöttö ? syöttötelineen pituus 180 cm ? rankojen enimmäispituus 400 cm Rankojen katkaisu ketjusahalla ? terälaippa 13 tuumaa ? teräketju .325 jaolla, 1,5 mm ketju-ura, 56 vetolenkkiä ? rankojen enimmäispaksuus 25 cm ? klapien enimmäispituus 40 cm Puun halkaisu ? hydraulipuristin/ halkaisuterät, 2/4-osainen ? suurin halkaisuvoima 3,6 tonnia ? lisävarusteena 6-osainen halkaisuterä Poistokuljetin ? pituus 200 cm Käyttövoima ? polttomoottori 13 hv ? sähkömoottori 4,0 kW Polttoaineen kulutus ? 1,2 litraa tunnissa (valmistajan ilmoitus) Paino ? 475 kiloa Hinta ? polttomoottorilla 7 427 € ? sähkömoottorilla 6 188 € 25-senttisten pölkkyjen halkomiseen. Tätä suurempia puita koneella ei voi käsitellä. Kone on vertailun pienikokoisin. Se mahtuisi autotalliin ja vielä jäisi tilaa vaikkapa perheen polkupyörille ja talvirenkaille. Keveytensä ansiosta konetta pystyy liikuttelemaan käsivoimin piha-alueilla. Hakki Pilke sopisi puulämmitteistä taloa asuvan perheen käyttöön, varsinkin jos lisätöinä voisi pilkkoa muutaman naapurin puut. Kone tuottaa erittäin siistiä klapia, jota kelpaisi myydä nirsoimmallekin takkansa lämmittäjälle. Hakki Pilke Hawk 25 tekee siistiä klapia. lyä jouhevoi myös se, että halkaisusylinteri työntyy aina koko ulottumansa verran, vaikka käyttäjä lopettaisi sahausliikkeen kesken, kuten pienillä rangoilla voi tehdä. Sahausliike saa halkaisusylinterin liikkeelle. Muissa halkovissa koneissa halkaisusylinteri palautuu kesken matkaansa, jos käyttäjä ei pidä ohjainta koko ajan työntöasennossa. Tästä seuraa usein häiriöitä. Heppoinen pysäytin Hakki Pilkkeen katkaisuterän verkkosuoja on muotoiltu hölmösti. Ketjusahan kohdalle oleva umpinainen osa on niin leveä, että se peittää näkyvyyden halkomateriin. Pölkkyjen pituuden määrittelevä rankojen pysäytin osoittautui heppoiseksi. Se vääntyi noin viiden minuutin työskentelyn jälkeen, kun halkaisuterää vasten puristunut pölkky ponnahti ylös. Toisena käyttöpäivänä stoppari irtosi, mutta työskentely sujui ongelmitta silmävaralta puita syöttäen. Hakki Pilkkeen halkaisusylinterin työntövoima riitti Hakki Pilkkeen halkomaterän korkeutta säädetään mekaanisesti. Vipu on helposti käyttäjän ulottuvissa. Hakki Pilkkeessä katkaistavien runkojen stoppari oli heppoinen. Halkaisuteristä ylös ponnahtanut pölkky väänsi sen mutkalle. 24 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 24 23.2.2017 18.08
REGONIT valmistetaan Haapajärvellä. Yrityksen on perustanut joukko Maaselän koneesta irtaantuneita tekijöitä. Tavoitteena on ollut uudistaa klapikoneen tekniset ratkaisut. Osin siinä on onnistuttu, mutta kone on vielä selvästi kehitysvaiheessa ja lastentautien vaivaama. Fiksu idea on syöttöpöydän ja runkojen nostimen yhdistäminen. Se toimii paremmin ja on jopa turvallisempi kuin Pilkemasterin vastaava ratkaisu. Toinen järkevänoloinen uudistus on ”kelluva” halkaisuterä. Kelluva terä kiinnittyy yläpuolella olevaan, vapaasti ylösalas myötäävään akseliin. Lisäksi halkaisuterä on sijoitettu halkaisukourun ulkopuolelle. Näin estetään halkeavien pölkkyjen kiilautuminen halkaisuterän ja -kaukalon väliin. Liikaa liikkuvia osia Puun syöttöja katkaisuratkaisut ovat sen sijaan monimutkaisia ja häiriöalttiita. Selkosuomeksi koneessa on liian paljon liikkuvia osia. Kaksiosainen halkaisukaukalo on epävarmatoiminen. Hammastettu runkojen syöttöpyörä ei saa otetta epämuotoisista rankoista. Katkaisusaha on muista koneista poiketen sahurin puolella konetta. Näin purun poistoaukko on sahurin jalkojen kohdalHäiriöaltis kehitysmalli Regon R1 Valmistaja Regon Oy, Haapajärvi Valmistus Lasercomp Oy, Nivala Syöttökuljetin toimii myös puiden nostimena ? automaattinen syötön pysäytys ? vain yksi runko kerrallaan Rankojen katkaisu ketjusahalla ? terälaippa 13 tuumaa, .325 ketju, 56 vetolenkkiä ? säädettävä teräketjun voitelu ? suurin katkontapituus 40 cm Puiden halkaisu ? hydraulinen ? 2/4 osaan halkova terä, lisävarusteena 2/6 osaan halkova terä ? halkaisuterän portaaton korkeuden säätö (mekaaninen) ? kelluva halkaisuterä (puut eivät kiilaudu vaakaterän ja pohjan väliin) Poistokuljetin ? kääntyvä ? pituus 340 cm ? kolaketjun portaaton nopeuden säätö Käyttövoima ? polttomoottori 13 hv ? sähkömoottori 5,5 kW Paino ? 640 kiloa Hinta ? Bensiinimoottorilla 9 380 € ? Sähkömoottorilla 9 016 € HENKILÖAUTOLLA hinattavat klapikoneet ovat näppäriä ja helppokäyttöisiä. Ne on kuin tehty omakotiasuja-metsänomistajalle, joka käyttää oman metsän puita lämmittämiseen. Hinta, 8 000-13 000 euroa, on tosin sitä luokkaa, että yhden perheen laitteeksi klapikone on kallis. Yksi ratkaisu on hankkia porukkakone esimerkiksi naapurien kanssa. Hankintaa voi myös perustella harrastuksella – silloinhan hinta lakkaa merkitsemästä. Toisaalta vuokraaminen on edullinen vaihtoehto. Konevuokraamoiden lisäksi yksityiset yrittäjät vuokraavat koneita. Esimerkiksi Kuopiossa Martikaisen konevuokraamo vuokraa Japa 305 -konetta hintaan 124 euroa vuorokausi. Perjantaista alkavasta viikonlopusta peritään kahden päivän vuokra. Martikaisen vuokrataso on keskimääräinen. ”Tyypillisesti koneet vuokrataan pariksi päiväksi. Kone yleensä on saatavilla, kun ottaa muutamaa päivää etukäteen yhteyttä”, Jari Martikainen kertoo. Vuokraa viikonlopuksi Regon R1:ssä on pyritty uudistamaan klapikoneen tekniset ratkaisut. la, joten alta puolen päivän alkaa tulla ahdasta. Purun poisto toimi muutenkin vajavaisesti ja koneen sisus täyttyi purusta. Toivottavasti Regonin kehittäjillä riittää intoa ja resursseja parannella innovatiivista konettaan. Nykyisellään se ei vedä vertoja kilpailijoilleen. Regonin purun poisto toimi huonosti. Koneen sisäosat täyttyivät purulla. 25 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 25 23.2.2017 18.08
Kimmo Hokkanen jalostaa oman metsänsä koivukuitupuut sekä muun lehtipuun klapeiksi. Näin saat KLAPIT kuiviksi Kaada talvella, pilko alkukeväällä ja peitä kasa kesäkuussa, yrittäjä Kimmo Hokkanen opastaa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 26 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 26 23.2.2017 18.08
Hokkanen pakkaa klapit koneellisesti verkkopaketteihin. K angasniemeläinen koneyrittäjä Kimmo Hokkanen muokkaa kaivinkoneellaan uudistusaloja sekä kunnostaa metsäteitä ja ojia. Hän tekee yhteistyötä metsänhoitoyhdistyksen, Stora Enson ja yksityisten metsänomistajien kanssa. Sivutoimenaan mies tekee polttopuuta muun muassa Jyväskylän seudun omakotiasujille. Uudet asiakkaat löytävät Hokkasen klapit tämän nettisivuilta. ”Nettisivujen kautta tulee välillä yllättäviäkin yhteydenottoja. Joku kyseli klapeja jostain Turun läheltä. Piti kohteliaasti kieltää, kun kuljetus olisi maksanut enemmän kuin puut.” Vuosittain Hokkanen myy noin 250 irtokuutiota klapeja. Sen tuottamiseksi tarvitaan suunnilleen sata kiintokuutiometriä puuta. ”Puolet puusta tulee omista metsistäni. Koivukuitupuuta en ole metsäyhtiöille myynyt vuosiin.” Tuuliselle paikalle kuivumaan Hokkasen mukaan keskitalvi on paras aika kaataa polttopuuksi tehtävät rungot. Silloin puuaines on kuivaa eikä puu ala talvella mustua kuten kesällä kaadettu. Kuivumisen varmistamiseksi maalis-huhtikuu on paras aika pilkkoa puut. Ilma on ahavaisen kuivaa ja aurinko lämmittää. Puut hän pilkkoo Hakki Pilke 2X -koneella, joka saa käyttövoimansa maataloustraktorista. Hokkanen kertoo mitanneensa klapien kosteutta. Keväällä pilkottujen, avomaalla kuivuneiden puiden kosteusprosentti on loppukesästä alle 20, eli se kelpaa jo poltettavaksi. ”Mitä avoimempi ja tuulisempi paikka, sitä paremmin puut kuivuvat.” Hokkasella ei ole koneellista klapien kuivuria, vaan hän luottaa luomukuivaukseen. ”Normaaleina vuosina keväällä tehdyt klapit kuivuvat polttokuntoon seuraavaan syksyyn mennessä. Tosin tuntuu, että viime aikoina kesät ovat olleet entistä kosteampia. Lieneekö tämä nyt ilmastonmuutoksen syytä.” Ilman pitää kiertää Tärkeintä on eristää klapit maanpinnasta kuormalavoilla. ”Suosittelen, että latoo kaksi kerrosta kuormalavoja klapiauman alustaksi. Se varmistaa, että ilma todella kiertää ja klapit kuivuvat. Hokkanen vinkkaa, mistä kuormalavoja löytyy. ”Kannattaa ajella pienteollisuusalueilla ja katsella, missä näkyy paljon kuormalavoja. Yleensä niitä saa ottaa. Firmoille ne ovat jätettä, jonka hävittämisestä pitää maksaa.” Kuormalavoja saa myös nettikaupoista. Käytettyjen hinnat alkavat alle viidestä eurosta. Monet huolellisuuteen pyrkivät peittelevät puukasoja aina sateen uhatessa. Keväällä ei pressujen kanssa kuitenkaan ole syytä hötkyillä. ”Äkisti kasvaneesta istutusmännystä tehty klapi kuivuu melkein, kun sitä kohti henkäisee.” ”Ennen kesäkuuta puita ei kannata peittää, avonaisina ne kuivuvat paremmin, kun ilma kiertää. Ei haittaa, vaikka välillä sataisikin.” Kesälläkään puita ei pidä paketoida pressujen sisälle. Pinojen ja aumojen päällys peitetään, mutta alareuna jätetään avonaiseksi. Heinä-, elokuussa klapit ovat valmiita siirrettäväksi liiterin suojiin. Kuivumisessa ei suuria eroja Hitaasti kasvanut tiivissyinen puu kuivuu hitaasti. Nopeakasvuinen puu on helpompi kuivata. Eristä varastoitavat klapit aina maasta esimerkiksi kuormalavalla. Tehokkaimmin pilkeauma kuivuu, kun se tehdään kaksinkertaisen kuormalavakerroksen päälle. 27 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 27 23.2.2017 18.08
Keväällä tehdyt polttopuut palavat iloisesti seuraavana talvena. ”Äkisti kasvaneesta istutusmännystä tehty klapi kuivuu melkein, kun sitä kohti henkäisee”, Hokkanen havainnollistaa. Eri puulajien kuivumisnopeudessa ei ole suuria eroja. Haapaa pidetään hankalimmin kuivuvana, mutta siihenkin pulmaan ammattilaisella on niksinsä. ”Haapa kyllä kuivuu, kun kuorta rikotaan. Sen voi tehdä moottorisahalla samalla kun karsii puuta.” Hokkasen asiakkaiden suosikkipuu on koivu, mutta sekaklapia menee entistä enemmän, joten myös lepät ja haavat kelpaavat polttopuun tekoon. Vanhan kansan tiedon mukaan haapaklapien polttaminen puhdistaisi hormeja. ”Avotakkaan tietysti koivua. Pihkapuu räiskähtelee ja siitä sinkoilee kipinöitä.” Valmiiksi verkkopakkauksiin Yrittäjän tavoitteena on saada klapit myyntikuntoon vähin rukkasen jäljin. Tätä varten hän on hankkinut myös Peto 1000 -paketointikoneen, joka käärii klapit irtokuution verkkopakkauksiin. ”Klapit tippuvat kuljettimelta suoraan paketointikoneelle ja kone käärii puut tukevaan verkkopakkaukseen. Tämä on älyttömän hyvä, tosin nykyisin aika kallis laite.” Omakotitalon puiden tekijä ei pakkauskonetta tarvitse, vaan pilkkeet voi tehdä aumaan, jossa ne saavat kuivua. Hokkaset lämmittävät omakotitaloaan pääosin hakkeella. Lisäksi leivinuunissa, takassa ja saunassa palaa 5–10 irtokuutiota klapeja. Hän arvioi, että keskikokoisen omakotitalon lämmittämiseen kuluisi vuodessa 15–20 irtokuutiota klapeja. Keväällä tehdyt pilkekasat kannattaa peittää vasta kesäkuussa. Silloinkin kasojen liepeet on syytä jättää avoimiksi, jotta ilma vaihtuu tehokkaasti. 28 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 28 23.2.2017 18.08
1. KUNNON KIRVES HANKI kunnollinen halkomakirves. Sen kiilamainen terä pakottaa syntyvää rakoa auki, kun kirves iskee pölkkyyn. Erotuksena halkomakirveistä ovat solakkateräiset veistokirveet. Mitä järeämpiä pölkkyjä pilkot, sitä pitkävartisemman ja raskasteräisemmän kirveen tarvitset. Pitkävartinen kirves on myös turvallisempi. Mitä pidempi varsi, sitä epätodennäköisempää on, että terä lipsahtaa jalkaan, vaikka kirves ei osuisikaan pölkkyyn. Lyhytvartisen kirveen terä kääntyy helposti kohti jalkaa. Kesämökin puiden pilkontaan sopii varreltaan 65-senttinen halkomakirves. Pilko oikein Näillä nikseillä onnistut kevään klapitalkoissa. TEKSTI JA KUVAT MIKKO RIIKILÄ ‹ 2. OIKEA TEKNIIKKA PUIDEN pilkkominen käy äkkiseltään voimille. Lepää kun kädet väsyvät, muuten työ muuttuu epätarkaksi ja vaaralliseksi. Oikea työskentelytapa keventää käsivarsien kuormittumista. Lyöntiin lähdettäessä terä on hieman kasvoja ylempänä ja varsi kohtisuoraan ylös. Kyynärpäät pidetään lähellä kylkiä ja selkä suorana. Lyöntiliike alkaa käsillä, selkä pysyy edelleen suorassa ja polvet niiaavat niin, että vartalo saattaa kirveen liikettä. Kirveen varren pään on pysyttävä koko lyöntiliikkeen ajan hieman terää alempana. Tällöin terä ei ohilyönnin seurauksena karkaa kohti lyöjän jalkoja. 29 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 29 23.2.2017 18.08
3. PAKKASELLA HALKEAA PUUT kannattaa pilkkoa heti katkonnan jälkeen, Varmimmin pöllit halkeavat napakalla pakkaskelillä, mutta mehevä, vastakatkottu pölkky halkeaa helposti keväälläkin. Rasiin kaadettujen puiden kuivattaminen kesällä sitkistää puita. Hommaa tukeva pilkontatukki, jolla halottava pölkky seisoo tukevasti. Paras korkeus on, kun pölkyn yläpinta asettuu vähän vyötärön tasoa alemmas. Aseta pölkky tukille latvapuoli on ylöspäin, niin puu halkeaa helpommin. 4. TÄHTÄÄ TARKKAAN ISOJA pöllejä isketään ensin kirveellä pöllin ulkoreunalle. Suuntaa isku niin, että terä osuu näkyvien oksaryhmien väliin. Kiharaisimpia pöllejä varten tarvitset halkaisukiilan tai toisen kirveen, joita voit takoa puuhun kirveen hamaralla tai lekalla. Paksut, oksikkaat pölkyt voi suosiolla sahata halki. Jos puussa näkyy ydinhalkeamia, tähtää iskusi siihen. Halkeaman kohdalta pölkky lähtee ratkeamaan herkimmin. 5. RENGAS AVUKSI PERINTEINEN klapien pilkonta on hidasta, koska kirveen iskuvoima sinkoaa pilkkeitä pitkin pihaa ja pölkkykin saattaa suistua pilkontapölkyltä. Apu tähän löytyy rengasliikkeen jätekasasta. Aseta vanha autonrengas pilkontapölkylle tai suoraan maahan ja lado renkaan sisus täyteen pölkkyjä. Nyt voit pilkkoa kaikki pölkyt kerralla. Kierrä renkaan ympäri, niin voit iskeä eri suunnilta pölkkyihin. Näin saat paksut pöllit halkaistua neljään tai useampaan osaan. Halottavat puut ja pilkkeet pysyvät renkaan sisällä paikallaan, kunnes siirrät ne klapikasaan. Kannattaa käyttää kahta päällekkäistä auton rengasta. Ne voi kiinnittää toisiinsa niiden vastakkain olevien sivujen läpi työntyvin pultein. 6. MUISTA TEROITTAA PARAS työkalu kirveen teroittamiseen on tahko. Sähkötoimisissa hiomakoneissa – smirkeleissä – on usein myös harmaa hiomakivi. Valele kiveä vedellä, kun teroitat. Myös kulmahiomakoneella voi teroittaa kirveen, jos käytössä on valmiiksi kulunut kangashiomalaikka. Se ei kuumenna terää liiaksi. Seuraa alkuperäisiä teräkulmia, kun hiot kirvestä. Viimeistele teroitus kovasimella. KLAPIKONEEN viereen karttuva klapikasa luo syvähenkisen turvallisuuden tunteen, jota edes putinit tai trumpit eivät juuri sillä hetkellä voi uhata. Klapi on parasta, mitä keväällä voi puun kanssa puuhata. Pilke on yllättävän iso asia, vaikka muutaman motin pinot tuntuvat vähäisiltä sellutehtaiden miljoonien kuutioiden rinnalla. Pientaloissa, maatiloilla ja vapaa-ajan asunnoissa palaa vuosittain puuta 6,7 miljoonaa kiintokuutiometriä. Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas nielee 6,5 miljoonaa kuutiota. Klapintekijöiden armada päihittää siis maailman suurimpiin lukeutuvan puunjalostuslaitoksen. Sitä paitsi klapintekijät suosivat kotimaista lähipuuta, metsäyhtiöistä ei aina voi samaa sanoa. Klapintekijän tärkein palkka lienee lämpöenergian ohella mieluisan puuhailun tuoma hyvä mieli. Silti työlle voi laskea kohtalaisen tienestin, kun arvottaa saavutuksensa ostoklapien hinnalla. Koivukuitupuun karvaa alle 30 euron tienvarsihinta viisinkertaistuu pilkekasassa. Sori vaan metsäpatruunat, näillä hintasuhteilla parhaat koivut pilkotaan jatkossakin klapeiksi. MIKKO RIIKILÄ Maaliskuu on klapintekijän kulta-aikaa KOMMENTTI Husqvarna-moottorisahojen tehoa, tarkkuutta ja kestävyyttä testataan jatkuvasti vaativissa olosuhteissa. Kun tehokkuuteen yhdistetään keveys ja tarkoituksenmukainen ergonomia, työsi sujuu nopeasti ja turvallisesti. Lisätietoja on osoitteessa husqvarna.? HYVILLÄ TYÖVÄLINEILLÄ PARAS TUOTTAVUUS KAMPANJA! MOOTTORISAHAT 543/550 XP Edistyksellistä suorituskykyä metsänhoitoon. Saatavana myös lämpökahvalliset XP G-mallit. 599/799 € NORM. 659/859 € ALKAEN KAMPANJA! 599/799 € NORM. 659/859 € Kuvassa 550 XP UUTUUS! UUDET TURVA-ASUT Husqvarnan turva-asuvalikoima uudistuu. Erinomaisen suojaavuuden lisäksi tarjoamme parhaan käyttömukavuuden. UUTUUS! TECHNICAL EXTREME Husqvarna "Tech Knee" huipputason istuvuus ja joustavuus TECHNICAL Vahvistukset siellä, missä niitä tarvitaan FUNCTIONAL Täydellinen istuvuus CLASSIC Vahvistuksia ja näkyvyyttä lisätty HUSQVARNA XP POWER 2 -ALKYLAATTIPOLTTOAINE Puhdasta Husqvarna-suorituskykyä. Kun ostat vähintään 3 Husqvarnan 5 L alkylaattipolttoainekannua, saat kätevän täyttösuulakkeen kaupan päälle! Arvo 19 €. KÄYTTÖTURVA! Tankaamalla Husqvarnaalkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-bensiinikoneelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. HUIPPUUUTUUS! täyttösuulakkeen kaupan päälle! Arvo 19 €. TEHOKKUUS ON TÄRKEINTÄ Pysyy terävänä. Kestää käyttöä. Leikkaa tehokkaasti. X-CUTTERÄKETJU X-Cut-ketjulle on saatavana uusi teränhoitosarja ja viilanohjain. TERÄKETJU HUSQVARNA 30 MAKASIINI 2 • 2017 4873_.indd 30 23.2.2017 18.08
Husqvarna-moottorisahojen tehoa, tarkkuutta ja kestävyyttä testataan jatkuvasti vaativissa olosuhteissa. Kun tehokkuuteen yhdistetään keveys ja tarkoituksenmukainen ergonomia, työsi sujuu nopeasti ja turvallisesti. Lisätietoja on osoitteessa husqvarna.? HYVILLÄ TYÖVÄLINEILLÄ PARAS TUOTTAVUUS KAMPANJA! MOOTTORISAHAT 543/550 XP Edistyksellistä suorituskykyä metsänhoitoon. Saatavana myös lämpökahvalliset XP G-mallit. 599/799 € NORM. 659/859 € ALKAEN KAMPANJA! 599/799 € NORM. 659/859 € Kuvassa 550 XP UUTUUS! UUDET TURVA-ASUT Husqvarnan turva-asuvalikoima uudistuu. Erinomaisen suojaavuuden lisäksi tarjoamme parhaan käyttömukavuuden. UUTUUS! TECHNICAL EXTREME Husqvarna "Tech Knee" huipputason istuvuus ja joustavuus TECHNICAL Vahvistukset siellä, missä niitä tarvitaan FUNCTIONAL Täydellinen istuvuus CLASSIC Vahvistuksia ja näkyvyyttä lisätty HUSQVARNA XP POWER 2 -ALKYLAATTIPOLTTOAINE Puhdasta Husqvarna-suorituskykyä. Kun ostat vähintään 3 Husqvarnan 5 L alkylaattipolttoainekannua, saat kätevän täyttösuulakkeen kaupan päälle! Arvo 19 €. KÄYTTÖTURVA! Tankaamalla Husqvarnaalkylaattipolttoainetta saat uudelle Husqvarna-bensiinikoneelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. HUIPPUUUTUUS! täyttösuulakkeen kaupan päälle! Arvo 19 €. TEHOKKUUS ON TÄRKEINTÄ Pysyy terävänä. Kestää käyttöä. Leikkaa tehokkaasti. X-CUTTERÄKETJU X-Cut-ketjulle on saatavana uusi teränhoitosarja ja viilanohjain. TERÄKETJU HUSQVARNA 4873_.indd 31 23.2.2017 18.08
JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC T unnustan, että pidän hyvästä pääoman tuotosta. Jos Pyhäjärvellä männikön kiertoaika on nykyisin kuivahkolla kankaalla 70–80 vuotta, voi kiertoaikaa hyvällä siemenalkuperällä lyhentää saman puumäärän aikaansaamiseksi 15–20 vuotta. Jos haluaa kasvattaa metsäänsä yhtä pitkään kuin aiemmin, kasvaa siellä nykyistä huomattavasti enemmän puuta. Se on lisäksi järeämpää ja hyvälaatuisempaa. lisäksi ohutoksaisempia ja oksakulma on lähellä 90 astetta, kasvaa tukkisaanto ja tukit ovat lisäksi parempilaatuisia. L ähitulevaisuudessa, siis ihan lähivuosina, saamme männyn siemenviljelyksiltä nykyistäkin parempia siemeniä. Nyt parhaat 1,5-sukupolven siemenviljelykset ovat vielä nuoria ja tuottavat itse aika vähän siitepölyä, jolloin muualta tuleva siitepöly hedelmöittää kukintoja, mutta tilanne korjaantuu nopeasti. Nykyisin jalostettua siementä on riittävästi koivun ja männyn taimitarhakylvöihin aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Kuusen osalta tilanne on huonompi, viimeisinä vuosina taimitarhakylvöistä reilu puolet on ollut siemenviljelyssiementä, loput tavallista metsikkösiementä. Metsätalousyrittäjän on syytä olla tarkkana kuusentaimia tilatessaan. Terävimmät saavat jo ensimmäisiä 1,5-sukupolven taimia, ja jotkut saavat, mitä jäljelle jää. Kuusentaimia tilatessa kannattaa ostaa noin parisataa kilometriä omaa metsikköä eteläisempää perimää olevia taimia, ja taas kasvu lisääntyy. Hintaero taimien välillä on niin pieni, että kannattaa ostaa vain parasta. Jo taimena nopeampi kasvu vaikuttaa metsänhoitokuluihin. Jos mänty tai kuusi kasvaa taimena samassa ajassa metrin pidemmäksi, saattaa välttää yhden taimikonperkauksen tai ainakin ne tulevat halvemmiksi. O mistamalleni metsätilalle on tehty yksi ihan ensimmäisistä jälkeläiskokeista, jossa selvitettiin männyn ns. 1,5-sukupolven siemenviljelyksiin valittujen puiden kasvua. Kuulostaa sanahirviöltä, jollainen se onkin. Todellisuudessa asia on perin yksinkertainen: mitataan nykyisten ensimmäisen siemenviljelyssukupolven parhaiden puiden jälkeläisten kasvua. Täytyy myöntää, että olen hämmästynyt puiden kasvusta ja laadusta. Koe sijaitsee Pyhäjärvellä, vanhan Oulun läänin alueella ja on nyt noin 16-vuotias. Tutkimuksessa on mukana siemenviljelyserien lisäksi vastaavien alueiden tavallisista männiköistä kerättyjen ns. metsikköerien jälkeläisiä. S iemenviljelyserien puuston keskipituus on nyt noin 8 metriä – vain 0,6 metriä enemmän kuin metsikköerien puilla. Ero voi vaikuttaa vähäiseltä. Vastaavasti läpimitta on siemenviljelyspuilla vähän vajaa 12 senttimetriä, noin sentin vertailuerää enemmän. Pieniltä vaikuttavat erot muuttuvat huomattavasti suuremmiksi, kun verrataan puiden tilavuutta. Siemenviljelyserillä keskitilavuus on 50 litraa, kymmenen litraa enemmän kuin vertailuerällä. Kun mäntyjä on kokeessa noin 2 500 hehtaaria kohden, on siemenviljelyserän puuston tilavuus noin 125 kuutiota hehtaarilla, kun vertailuaineistolla se on noin 100 kuutiota hehtaarilla. Ero on todella suuri, noin 25 prosenttia. Kun siemenviljelyserän puut ovat Kannattaako metsänjalostus? Ero on todella suuri, noin 25 prosenttia. RAHAPUU 32 MAKASIINI 2 • 2017 32 MAKASIINI 2 • 2017 4855_.indd 32 23.2.2017 16.56
OMA METSÄ PIKATESTI Liukulumikengillä metsätöihin Sivu 38 TAIMIKONHOITOKOULU Hoitotyön hinta riippuu taimikosta Sivu 40 TUTKIMUS Riistanhoito alamäessä Sivu 42 ALLAKKA Visakoivikkoa harventamaan Sivu 43 PERINTÖMETSÄ Hyödynnä lahjavähennys harkiten Sivu 44 KYSY POIS Miksi sahasta loppuu vääntö? Sivu 46 METSÄHOITO Miten maaperä vaikuttaa metsään? Sivu 34 KU VA ER KK I O KS A N EN 4840_.indd 33 23.2.2017 16.56
1 Mikä on maaperä? Maaperä on kallioperää peittävä maakerros. Maaperä koostuu kivennäismaalajeista, jotka ovat peräisin kallioperästä, sekä orgaanisista eli eloperäisistä maalajeista, jotka ovat peräisin kasvien ja eläinten jäänteistä. 2 Millaisia kivennäismaalajeja Suomessa esiintyy? Kivennäismaalajit jaetaan lajittuneisiin ja lajittumattomiin. Lajittuneet kivennäismaalajit koostuvat pitkälti samankokoisista maahiukkasista, lajittumattomat keskenään erikokoisista maahiukkasista. Lajittuneita maalajeja ovat sora, hiekka, karkea ja hieno hieta, hiesu sekä savi. Soramailla yli puolet maahiukkasista on yli kahden millimetrin suuruisia, savimailla valtaosa maahiukkasista on alle 0,002 millimetrin kokoisia. Lajittumattomia kivennäismaalajeja kutsutaan moreeneiksi. Ne nimetään sen perusteella, minkä kokoisia hiukkasia niissä on eniten. Metsämaastamme valtaosa on hiekkatai hietamoreenia. 3 Millaisia eloperäisiä maalajeja Suomessa esiintyy? Eloperäisiä maalajeja ovat muun muassa multa ja turve. Multaa syntyy viljavimmilla kasvupaikoilla ja turvetta veden kyllästämissä niukkahappisissa oloissa soilla. Suot kattavat noin kolmasosan Suomen maapinta-alasta ja noin puolet niistä on ojitettu metsätaloutta varten. 4 Miten kivennäismaat erottaa turvemaista? Turvemaat ovat märempiä kuin kivennäismaat ja niillä kasvaa rahkasammalia ja muita suokasveja. Turvemaa on kivennäismaata kevyempää ja puristuu helpommin kokoon. Turvemailla turpeen seassa ei yleensä ole juurikaan kivennäismaata. MAAPERÄSTÄ Se, millaiset vesija ravinneolosuhteet puustolla on, riippuu maaperästä. Metsämaidemme yleisin maalaji on lajittumaton moreeni. METSÄNHOITO 20 K YS YM YS TÄ TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT ERKKI OKSANEN/LUKE 34 MAKASIINI 2 • 2017 34 MAKASIINI 2 • 2017 4841_.indd 34 23.2.2017 16.55
5 Miten kivennäismaalajit erottaa toisistaan? Maalajia voi yrittää arvioida muotoilemalla maata käsissään. Soraista maata ei saa muotoiltua, mutta hiekkaisesta maasta saa tehtyä pallon. Hietaisesta maasta saa rullattua paksun, hiesuisesta maasta ohuehkon ja savisesta maasta hyvinkin ohuen pötkön. Varmimmin maaperän koostumus selviää maaperäanalyysillä. 6 Miten maaperä vaihtelee eri puolilla Suomea? Länsirannikolla on hienojakoisia maita ja siellä, missä mannerjään sulamisvedet aikoinaan muodostivat jäätikköjokia, löytyy karkeita lajittuneita maalajeja. Muuten lähinnä moreeneista koostuvan maaperän maalajikoostumus vaihtelee melko satunnaisesti ympäri maata. 7 Millainen merkitys maaperällä on metsien kasvulle? Maaperä vaikuttaa maan vesija ravinneoloihin ja sitä kautta ilmaston lisäksi eniten metsien kasvuun. 8 Miten maaperä vaikuttaa maan vesioloihin? Vesi kulkee maaperässä maahiukkasten välisissä huokosissa. Nyrkkisääntö on, että jos huokoset ovat alle 0,02 millimetrin kokoisia, vesi pysyy niissä, kun taas suuremmista huokosista vesi menee läpi. Mitä pienempiä huokoset – ja siten yleensä myös maahiukkaset – ovat, sitä paremmin maaperä pidättää vettä. Hienolajitteiset maat pidättävät siis vettä karkealajitteisia paremmin. Kasveille käyttökelpoista on se vesi, joka on sitoutuneena maaperän huokosiin ja maahiukkasiin. Kuivilla hiekkavaltaisilla mailla kasveille käyttökelpoisen veden osuus on joitain prosentteja maan tilavuudesta, hieta-, hiesuja savivaltaisilla mailla osuus voi nousta kymmeniin prosentteihin. 9 Miten maaperä vaikuttaa maan ravinneoloihin? Karkealajitteiset maat ovat pääosin karuja kasvupaikkoja, hienolajitteiset maat viljavia. 10 Millainen maaperä on metsän vedenja ravinteidensaannin kannalta hyvä? Karkeasti voidaan sanoa, että pääosin hietaja hiekkamoreenimailla kasvaville metsillemme on eduksi, jos hienorakeisten maalajien osuus maaperässä kasvaa. Silloin sekä maan vedenettä ravinteidenpidätyskyky kasvaa. Maaperässä voi tosin olla metsien kasvun kannalta liikaakin hienorakeisia maalajeja. Silloin maaperä tiivistyy ja maan vesipitoisuus nousee niin korkeaksi, että puiden juuret alkavat kärsiä hapenpuutteesta. Maaperän vesioloihin vaikuttaa myös se, miten sateet jakautuvat kasvukauden aikana. Jos sateet tulevat tasaisesti, voi kasveille käyttökelpoisen veden määrä pysyä hyvänä myös huonosti vettä pidättävillä mailla. 11 Miten maan pinnanmuodot vaikuttavat maaperän vesija ravinneoloihin? Rinteiden huipuille tulee vettä vain sateiden mukana, kun taas rinteiden alempiin osiin vettä ja veden kuljettamia ravinteita valuu myös ympäristöstä. Mitä alemmas rinnettä tullaan, sitä märemmäksi ja ravinteikkaammaksi kasvupaikat usein muuttuvat. 12 Kuinka syvälle maaperään puiden juuret ulottuvat? Kivennäismailla puiden juuret eivät yleensä ulotu juuri puolta metriä syvemmälle maaperään. Turvemailla suurin osa puiden juurista on ylimmässä 20 senttimetrin kerroksessa. Turvemailla kasvaa rahkasammalia ja muita suokasveja. Koivujen kasvattaminen kuusten seassa vilkastuttaa maaperän ravinnekiertoa ja lisää siten kuusten kasvua. 13 Vaikuttaako metsien käsittely maaperään? Metsien käsittely muuttaa maaperän vesija ravinneoloja. Vaikutukset ovat sekä myönteisiä että kielteisiä. Kivennäismailla puuston korjuun vaikutukset ovat yleensä suhteellisen pieniä ja palautuvia. Turvemailla tilanne on toinen. 14 Miten hakkuut vaikuttavat maaperään kivennäismailla? Hakkuut vilkastuttavat maaperän ravinnekiertoa. Metsään jää hakkuiden yhteydessä aina jonkin verran hakkuutähdettä eli latvuksia ja oksia, jotka hajotessaan vapauttavat ravinteita maaperään. Harvennusten yhteydessä ravinnekierron vilkastuminen on jäävän puuston kannalta myönteistä. Jäävä puusto kasvaa paremmin, kun kasvutila ja ravinteiden määrä nousevat. Avohakkuut muuttavat maaperän pariksikymmeneksi vuodeksi hiilen lähteeksi, kun hakkuutähde hajoaa ja ravinteita vapautuu, mutta uusi puusukupolvi ei pysty niitä vielä hyödyntämään. Hakkuissa poistettavien puiden runkojen mukana lähtee jonkin verran ravinteita, mut35 MAKASIINI 2 • 2017 35 MAKASIINI 2 • 2017 4841_.indd 35 23.2.2017 16.55
ta suuri osa puun ravinteista on hakkuutähteissä. Kivennäismaiden kasvupaikat kestävät runkopuiden poiston ja rehevimmät kasvupaikat myös hakkuutähteen korjuun kerran kiertoajan kuluessa. Karummilla kasvupaikoilla hakkuutähteiden keruuta tulisi välttää. Avohakkuiden jälkeen kasvupaikat muuttuvat märemmiksi, kun puiden latvukset eivät ole haihduttamassa vettä. 15 Miten korjuukoneet vaikuttavat? Puunkorjuussa käytetyt metsäkoneet rikkovat maanpintaa aina jonkin verran. Tämä vilkastuttaa maaperän ravinnekiertoa, mikä on harvennuksissa hyödyksi metsään kasvamaan jäävälle puustolle ja metsänuudistamisessa uudelle puusukupolvelle. Koneiden aiheuttama maaperän tiivistyminen ja painuminen sen sijaan vaurioittaa puiden juuristoa ja häiritsee maaperän ravinnekiertoa ja vesitaloutta. Lätäköt, joissa vesi seisoo, voivat paikallisesti aiheuttaa maaperään hapenpuutetta. 16 Millainen vaikutus puulajivalinnalla on? Koivun suosiminen vilkastuttaa maaperän ravinnekiertoa. Lehtipuiden lehtija juurikarike sopii maaperän hajottajayhteisölle havupuiden neulaskariketta paremmin, joten lehtipuiden karikkeen sisältämät ravinteet vapautuvat maaperään nopeammin. Koivun kasvattaminen kuusten seassa lisääkin kuusten kasvua. 17 Miten metsien käsittely vaikuttaa maaperään turvemailla? Turvemailla kasvavien metsien hakkuut ja kunnostusojitukset aiheuttavat ravinteiden, humuksen ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöihin. Lähes kaikki metsien käsittelyn aiheuttama kiintoaineja humuskuormitus sekä kaksi kolmannesta fosforikuormituksesta tulee turvemailta. Ongelma kärjistyy lähitulevaisuudessa, kun 1950–1980-luvuilla ojitetut suometsät tulevat päätehakkuuiPodsolimaannos koostuu karikekerroksesta, kangashumusker rok sesta, harmaan värisestä huuhtoutumiskerroksesta ja punaruskeasta rikastumiskerroksesta. 36 MAKASIINI 2 • 2017 36 MAKASIINI 2 • 2017 4841_.indd 36 23.2.2017 16.55
kään. Soita ojitettiin silloin paljon, joten päätehakattavaa on tulevaisuudessa paljon. Uusimmat ojitettujen turvemaiden tutkimustulokset viittaavat siihen, että hakkuissa poistuu niin paljon kaliumia ja booria, että seuraavan puusukupolven kasvatus vaatii lannoitusta. 18 Miten metsien käsittelyn vaikutuksia voi vähentää turvemailla? Vesistövaikutuksia pyritään ehkäisemään veden virtausta hillitsevien laskeutusaltaiden, valunnansäätelypatojen ja pintavalutuskenttien avulla, mutta ne eivät yksinään riitä. Luonnonvarakeskuksessa tutkitaan parhaillaan, tulisiko turvemailla siirtyä avohakkuista kaistaletai suojuspuuhakkuisiin. Ajatuksena on, että puuta kasvaisi hehtaarilla koko ajan vähintään 100–120 kuutiometriä, jolloin puut haihduttaisivat niin paljon, että kunnostusojituksia ei tarvittaisi. 19 Mistä routiminen johtuu? Routimisen taustalla on se, että maassa oleva vesi jäätyy ja laajenee jäätyessään. Routimisesta aiheutuvat vauriot ovat yleisiä varsinkin hienojakoisilla moreenimailla sekä hietaja hiesumailla. 20 Mikä on maannos? Maannos tarkoittaa maan pintakerrosta. Maannoksessa näkyy usein päällekkäisiä kerroksia. Mitä selvemmin eri kerrokset näkyvät, sitä paremmin maa läpäisee vettä. Suomessa yleisin maannos on podsolimaannos. Podsolimaan ylin kerros, karikekerros, sisältää puista pudonneita neulasia ja lehtiä sekä muita kasvinosia. Karikekerroksen alla on kangashumuskerros, joka koostuu maatuvasta karikkeesta. Karikekerroksen alta löytyvät harmaa huuhtoutumiskerros ja punaruskea rikastumiskerros. Artikkelia varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessoria Hannu Ilvesniemeä sekä johtavia tutkijoita Raisa Mäkipäätä ja Mika Niemistä. Artikkelissa on myös hyödynnetty Metsäkustannus Oy:n julkaisemia kirjoja Metsäkoulu ja Tapion taskukirja. Hakkuissa hakkuualalle jäävät oksat ja latvukset vilkastuttavat maaperän ravinnekiertoa. YMPÄRIVUOTISTA TEHOA HYÖTYKÄYTTÖÖN! POLARIS.FI POLARIS SPORTSMAN 570 EFI EPS + PROSPECTOR PRO -TELASARJA • Etenevyys äärimmäisen vaikeakulkuisessa maastossa • Alkuperäinen telasarja ympärivuotiseen käyttöön • Ylivoimainen veto – ja etenemiskyky • Optimoitu välityssuhde Polaris nelivetoon • Tehdastakuu säilyy (tarviketelasarjojen käyttö päättää laitteen tehdastakuun) • Uusi patentoitu telamaton kuviointi (FlexEdge – tecnology) parantaa ajettavuutta • Lisääntynyt telojen kosketuspinta-ala (leveämmät kumipyörät) parantaa etenevyyttä • Etuteloissa erilliset vakaimet, jotka mahdollistavat entistäkin paremmat ajo-ominaisuudet • Uuden komposiitti rungon ansiosta telasarja on merkittävästi aikaisempaa kevyempi • Voidaan käyttää sekä lumella että kuivalla maalla. • Ei liukurunkoa erikseen voideltava napa. Sisäpuolinen vetojärjestelmä. • Parannettu telojen kohtauskulma ja suuremmat kääntöpyörät mahdollistavat suuremman kantavuuden sekä ajokäytöksen maaston epätasaisuuksissa. • Jousikuormitteinen Anti-Rotation System estää telaston ympäripyörähdyksen. • Markkinoiden kevyin ohjattavuus 13 490 € +tk (sis. alv 24%) 10 879 € alv 0% Pakettihinta vain 2 259 € ETUSI ARVO 37 MAKASIINI 2 • 2017 4841_.indd 37 23.2.2017 16.55
PIKATESTI TEKSTI JA KUVAT ARI KOMULAINEN L iukulumikengät, eli lyhyet, leveät ja pitokarvalla varustetut sukset, tuovat uuden vaihtoehdon umpihangessa liikkumiseen. Monella ne ovat jo syrjäyttäneet lumikengät, mutta onko niistä myös metsäsuksen voittajaksi? Valitsimme pikatestiin suomalaisvalmistaja OAC:n KAR 147 -liukulumikengät. Mallinumero kertoo tiimalasin muotoisten kenkien pituuden. Leveyttä kärjessä on 12,5 senttiä, vyötäröllä 11 senttiä ja kannassa 12,2 senttiä. Pohjanreunoissa on teräskantit, jotka purevat myös kovaan hankeen. Pitoalueelle – joka on huomattavan pitkä verrattuna suksen pituuteen – on asennettu mohair-mix-karva. Tällä varmistetaan lipsumaton pito. Eli kyseessä ovat pidon osalta latusuksissakin muotiin nousseet skini–sukset. Varsinaista latuja eräsuksimaista jäntevyyttä, joka nostaisi pitoalueen liu’un aikana irti lumesta, ei näistä kuitenkaan löydy. Kengissä on EA-siteet, joita voi säätää jalkineen pohjan pituuden mukaan. Siteisiin sopii monenlaiset jalkineet, perinteistä kärkiosassa olevaa hiihtoranttia ei vaadita. Ensimmäinen havainto oli kenkien keveys. Mittasin parille painoa siteineen 3,5 kiloa. Esimerkiksi Peltosen eräsuksipari painaa yli kilon enemmän. Hiihtämään, eikun kävelemään Lumitilanne pysyi testiviikon aikana samana, eli kerroksittaista, kohtuullisen kantavaa lunta oli noin 60 senttiä. Tätä lumityyppiä viimeiset talvet ovat olleet etelästä pohjoisinta Lappia myöden, kun lauhat jaksot vaihtelevat tiheään pikkupakkasten kanssa ja tiivistävät lunta kantavaksi. Todellista vanhan ajan putulumitalvea ei ole koettu vuosikymmeneen. Auratuilla eli kovapintaisilla alueilla ja urilla liukulumikenkää pystyy liu’uttamaan jotenkin eteenpäin. Pitokarva haraa kuitenkin vastaan, minkä kuulee ujeltavasta hiihtoäänestä. Umpilumeen siirryttäessä liukuminen tyssää kokonaan, joten eteneminen on eteenpäin kävelyä. Tosin helpompaa kuin lumikengillä, joilla edetessä jalkoja joutuu harottamaan reilusti erilleen. Taakse jäävä Jos latu ei innosta Liukulumikengissä pito on kohdallaan. Umpihangessa se tarkoittaa kävelemistä. Liukulumikengät sopivat hyvin sellaiseen maastoon, jossa eräsuksimies joutuu vaikeuksiin pidon tai suksien pituuden vuoksi, kuten kuvassa edettäessä tuulenkaatojen täyttämään jyrkkään rinteeseen. Matti Turusella on käsissään kaksi OAC:n valmistamaa liukulumikenkää: vasemmalla WAP 127 UC ja oikealla testissä ollut OAC 147 KAR. 38 MAKASIINI 2 • 2017 4843_.indd 38 23.2.2017 16.54
KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. HYVISTÄ SIEMENISTÄ C M Y CM MY CY CMY K Tapio_Siemen a4.pdf 1 15/02/17 12:02 latu on möykkyinen, eli ponnistuskohta liukulumikenkää eteenpäin siirrettäessä painuu lumeen muuta latua syvemmälle. Painuminen johtuu pitkiin eräsuksiin verrattuna pienemmästä kantopinta-alasta. Latuhöylien ja suksien tekemille laduille liukulumikengät eivät sovellu lainkaan niiden leveyden takia. Testihiihdot tai -kävelyt osoittivat liukulumikenkien soveltuvan parhaiten vaikeaan maastoon, etenkin jyrkkiin mäkiin. Ylöspäin mentäessä pito on parasta, mitä suksikalustosta voi löytyä. Mäkiä alas laskettaessa huono luisto on vain eduksi: vauhti ei kiihdy liiaksi jyrkissäkään nyppylöissä ja laskuun suunniteltu rakenne tekee niistä helpot hallita. Jos taitaa telemark-laskutekniikan, voi näillä pujotella jyrkkiäkin rinteitä näppärästi alas. Tähän perustunee liukulumikenkien kasvava suosio. Pystykarsijalle sopivat Liukulumikengät soveltuvat parhaiten lyhyisiin siirtymiin etenkin jyrkissä ja tiheäpuustoisessa maastossa. Myös pystykarsinnassa ne ovat näppärämmät kuin pitkät sukset. Niitä on helppo kuljettaa auton takakontissa ja ne korvaavat näiltä osin lumikengät täysin. Pääosa käytöstä kallistuu luultavasti kuntoiluja viihdekäyttöön. Liukulumikengillä on yksinkertaisesti hauska liikkua talvisessa luonnossa konelatujen ulkopuolella! Pidempiin retkihiihtoihin tasaisilla maastoilla pitkä perinteinen eräsuksi on kuitenkin lyömätön. OAC 147 KAR Hinta 409 € PLUSSAT + kevyet + helpot kuljettaa autossa + helppo edetä vaikeassa maastossa + erinomainen pito + helppo hallita jyrkissä laskuissa + monipuolinen side MIINUKSET – heikko luisto tasaisella – epämääräinen sivuttaisliike tasaisella kovalla alustalla – kantavuus pehmeässä lumessa – eivät sovi pitkille matkoille – hintavat OAC:n liukulumikengät myydään EA-siteillä, joka todettiin testissä hyväksi yleissiteeksi. PLUSSAT JA MIINUKSET 39 MAKASIINI 2 • 2017 4843_.indd 39 23.2.2017 16.54
VALTTERI SKYTTÄ T aimikonhoidon kustannukset riippuvat pitkälti siitä, paljonko raivaustyöhön kuluu aikaa. Työlajeista varhaisperkaus sujuu tavallisesti nopeammin kuin taimikon myöhempi harvennus, eniten aikaa vie viivästynyt taimikonhoito. Työajanmenekin ratkaisee sahattavien puiden määrä, paksuus ja raivausajankohta. ”Viivyttely nostaa taimikonhoidon kustannuksia suoraviivaisesti, työmäärä kasvaa viivästymisen seurauksena vuosittain lähes 10 prosenttia. Jos taimikonhoito viivästyy vuosikaupalla, kyse on huomattavasta summasta”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Karri Uotila. Uotilan mukaan taimikonhoidon kokonaiskustannukset eivät nouse merkittävästi, vaikka taimikossa käydään yhden raivauskerran sijaan suositellut kaksi kertaa. Varhaisperkauksen ja taimikon harvennuksen sisältävä hoitoketju on puiden kasvun ja työn laadun kannalta järkevin vaihtoehto: kasvatettavaksi valittujen puiden kasvukunto ei pääse hetkeksikään taantumaan ja varhaisperkauksen ansiosta myös taimikon harvennuksessa pääsee raivaamaan helpommin kaatuvaa, pieniläpimittaista vesakkoa. Mätästys vähentää töitä Se, paljonko raivauksessa poistetaan puita ja miten paksuja ne ovat, riippuu useasta tekijästä. Reilusti maanpintaa paljastavat maanmuokkausmenetelmät lisäävät taimikkoon syntyvän lehtipuun määrää ja nostavat samalla taimikonhoitokuluja. ”Mitä vähemmän maanpintaa rikotaan uudistamisen yhteydessä, sitä vähemmän lehtipuista koituu haittaa taimikonhoitovaiheessa.” Kannattavimpia maanmuokkausmenetelmiä ovat laikkuja kääntömätästys, sillä niissä paljastuu huomattavasti vähemmän lehtipuiden siementen itämiseen sopivaa maanpintaa kuin esimerkiksi äestyksessä. Kosteilla paikoilla riittää raivattavaa Raivauksessa poistettavan lehtipuuston määrään ja järeyteen vaikuttaa myös kasvupaikan maaperän viljavuus. ”Kasvupaikan kosteus, kuten seisova vesi, viittaa suurempaan ja kalliimpaan taimikonhoitotarpeeseen. Kosteat olosuhteet näkyvät ennen kaikkea lehtipuun siementen suurena itävyytenä. Sitä myöten havupuutaimien kanssa kilpailevaa lehtipuustoa syntyy enemmän”, Uotila sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi turvemailla on odotettavissa enemmän taimikonhoitotarvetta ja kalliimpaa taimikonhoitoa. Myös kasvatettava puulaji vaikuttaa siihen, millaista taimikonhoitotarve on. Kuusentaimikoissa poistetaan erityisesti lehtipuustoa, männyntaimikoiden harvennuksessa poistetaan enimmäkseen pienempikokoista mäntyä. Taimikonhoidon viivästyessä valta-asemaan päässeen lehtipuuvesakon sahaus on hankalampaa, mikä nostaa kustannuksia. Vuodenaikakin vaikuttaa työn kestoon. Raivaukseen kuluu enemmän aikaa, jos työtä tekee kesällä lehtien ollessa täydessä mitassa tai talvella syvässä lumessa. Toisaalta kesällä tehdyn varhaisperkauksen seurauksena lehtipuiden kannoista nousevien vesojen pituuskasvu jää pienemmäksi ja myöhempi taimikon harvennus helpottuu. Kilpailuta tekijät Luonnonvarakeskuksen mukaan taimikonhoito maksoi yksityismetsissä keskimäärin 356–435 euroa hehtaarilta vuonna 2015 riippuen siitä, oliko kyse varhaisperkauksesta vai myöhemmästä taimikonhoidosta. Omatoimiraivaaja säästää summasta sen, mitä jää jäljelle, kun hinnasta vähentää omat raivauskulunsa. Jos raivattavaa on tiedossa vain jokunen hehtaari, sahan oston vaihtoehto on teettää työ metsurilla. Koska työmäärä ja sitä kautta kustannukset vaihtelevat suuresti eri taimikoiden välillä, urakkatarjouksia kysyessä kannattaa kilpailuttaa niin suuret palveluntarjoajat kuin paikalliset metsuriyrittäjät. Varhaisperkauksissa ostotyön hinta voi nousta ajanmenekkiin nähden korkeaksi, joten erityisesti niissä on hyvä paikka omatoimiselle raivaukselle. Lähteenä myös Taimikonhoito-kirja, Metsäkustannus 2016 Hinta riippuu taimikosta Taimikonhoidon työmäärä kasvaa viivyttelyn takia vuosittain 10 prosenttia. TAIMIKONHOITOKOULU RAIVAUSVARUSTEET Raivaaja tarvitsee kolme asiaa: 1. raivaussahan 2. valjaat, johon saha kiinnitetään 3. kypärä-kuulosuojain-visiiriyhdistelmän. Aloittelevan raivaajan kannattaa varata noin tuhat euroa sahan, valjaiden ja kypäräsetin ostoon. Jalkineiden ja vaatteiden tulee olla sellaisia, että raivatessa pystyy liikkumaan mahdollisimman vähin kompasteluin epätasaisella metsämaalla, kylkiä ja käsivarsia raapivassa taimikossa. Raivaussahoissa on kaksitahtimoottori. Tankkiin on siis kaadettava bensiini-öljyseosta, jossa on kaksitahtiöljyä moottorin voitelemiseksi. Pelkällä bensiinillä moottori tuhoutuu. Harrastusmielessä raivausta voi myös tehdä raivausveitsellä tai vesurilla luonnon ääniä kuunnellen. OSA 2: VÄLINEET JA KUSTANNUKSET Katso video Näin teroitat raivaussahan terän. www. youtube .com/Metsakustannus 40 MAKASIINI 2 • 2017 4874_.indd 40 23.2.2017 18.23
Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. Nro 1: Termit Nro 2: Välineet ja kustannukset Nro 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. raivauskerta Nro 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Nro 5: Jätettävän puun valinta Nro 6: Taimikon 2. raivauskerta Nro 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Nro 8: Erikoistapaukset Lue edellinen osa: www.metsalehti.fi Keskikokoinen raivaussaha painaa tankki täynnä 9–11 kiloa. Varhaisperkaus helpottaa kuvassa näkyvän myöhemmän taimikon harvennuksen tekemistä. Vuodenaika vaikuttaa raivauksen hankaluuteen. Ohut lumipeite ei vielä ole hidaste. Mitä paksumpaa vesakkoa, sitä kalliimpi on raivata. Oikein viljavilla alueilla taimikon voi joutua perkaamaan kahdesti ennen lopullista harvennusta. Taimikossa on vaikea liikkua, saha painaa harteita ja hiki virtaa. Palkintona on, että työnsä jäljen näkee heti. Normaali raivaussahan terä on hyvä viilata jokaisella tankkaustauolla. Katso video terän viilauksesta www.youtube.com/metsakustannus Raivaussahan lisäksi taimikonhoitoon tarvitaan kypärä-visiiri-kuulosuojain-setti ja valjaat, joista saha roikkuu. M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä SA M I KA RP PI N EN VA LT TE RI SK YT TÄ 41 MAKASIINI 2 • 2017 4874_.indd 41 23.2.2017 18.23
Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden ennakoinnin professoriksi valittu Teppo Hujala korostaa tulevaisuustietoista otetta biotalouden kehittämisessä. ”Ennakointi on mahdollisten, todennäköisten ja toivottujen tulevaisuuksien tunnistamista ja yhteistä tulevaisuuden tekemistä”, hän kuvailee. ”Esimerkiksi palvelujen digitalisaation ennakoinnissa on hyödyllistä tuntea niin kuluttajakäyttäytymistä, liiketoimintamalleja, kansainvälistä kauppapolitiikkaa kuin tietotekniikankin kehitystä.” Uuden professuurin tarkoituksena on vakiinnuttaa ennakoinnin asema opetusja tutkimusalana. TEKSTI JA KUVA JERE MALINEN 1960-LUVULLA suomalaismetsästäjät innostuivat teerien talviruokinnasta. Pian kuitenkin hoksattiin, että tarjoilu ilahdutti enemmän kanahaukkoja: suon keskellä hangella tepasteleva teeriparvi oli pedoille helppo maali. Teerien talviruokinta loppui siihen. Suosituinta riistanhoitoa on aina ollut saalisarvoltaan merkittävien lajien ruokinta. Parasta pöytään on kannettu kanalintujen ohella hirville, peuroille, kauriille, villisioille ja jäniksille. Kestosuosikkien listalle on kuulunut myös vesilintujen pöntötys, joka sekin on tähdännyt suurempiin saaliisiin. Harrastuksen lajikirjosta huolimatta kaikkinainen riistanhoitointo on pahasti hiipumassa. Vuonna 1993 metsästäjistä 78 prosenttia eli noin 230 000 henkilöä osallistui vuosittain riistanhoitotoimintaan. Vuonna 2008 osuus oli kaksi kolmannesta. Viime vuonna metsästäjistä enää puolet huomioi edes kerran vuodessa riistaa, tuore tutkimus kertoo. Parhaillaan käynnissä olevan tutkimuksen alustavia tuloksia esitteli Luonnonvarakeskuksen tutkija Jani Pellikka tammikuussa Riistapäivillä Kuopiossa. Nuorilla riittää intoa 3 000 metsästäjälle suunnattu kyselytutkimus piti onneksi sisällään paljon hyvääkin. Sukupolvesta toiseen parjatut nuoret ovat riistanhoitajien eliittiä. Ilman alle 30-vuotiaiden panosta pienpetojen ja rauhoittamattomien lintujen pyynti jäisi huomattavasti vähemmälle. Vastaavasti riistalaskennat, pesäpönttöjen nikkarointi ja riistapeltojen pito oli osa keski-ikäisten ja iäkkäämpien metsästäjien arkea. Kaikenikäisiä riistanhoitajia yhdisti yksi seikka: omatoimisuus, valtaosa metsästäjistä hoiti riistaa useimmiten yksin. Bisnekseksi harrastuksesta ei tahdo olla. Tutkijoiden mukaan Suomessa on edelleen niin paljon riistanhoitajia, että ”riistatalkkari”-tyyppinen elinkeinotoiminta tuskin lyö leiville. RIISTANHOITO RYMYLASKUSSA TUTKITTUA Viime vuosina vallinnut sorsanpöntötysinto on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Monen muun riistanhoitotoimen suosio on jyrkässä laskussa. Suomalaismetsästäjien into riistanhoitoon on romahtanut 25 vuodessa kolmanneksella. Uusi professori ennakoi Maaja metsätalousministeriö on myöntänyt Luonnonvarakeskus Lukelle täksi vuodeksi 20 000 euron lisärahoituksen projektiin, jonka tavoitteena on turvata kuusen siemenviljelyssiemenen saanti. ”Projektissa tutkitaan eri menetelmiä, joilla kuusen siemensadot saataisiin runsaammiksi, siemenen laatu paremmaksi ja siemenvuodet tasaisemmiksi”, kertoo metsäneuvos Marja Kokkonen ministeriöstä. Ministeriön lisärahoituksen lisäksi Luke on päättänyt suunnata projektille 60 000 euroa tutkimusrahoituksestaan. Kokkonen pitää kaikkiaan 80 000 euron lisärahoitusta merkittävänä. ”Rahoitus oli hyvä saada juuri tälle vuodelle. Kuusen ennakoidaan kukkivan viime vuosia paremmin, joten nyt on mitä testata”, Kokkonen sanoo. Hänen mukaansa metsäalan toimijat ovat viime aikoina aktivoituneet jalostetun kuusen siemenen saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä. Siemenviljelyssiemenen satojen tutkimukseen on toivottu lisäpanostusta. Siemenpulaa vastaan TI LO PO D N ER 42 MAKASIINI 2 • 2017 42 MAKASIINI 2 • 2017 4856_.indd 42 23.2.2017 16.54
JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA min kourakasoihin metsässä kuin klapikoneen syöttöruuheenkaan. Hidasta ja vaivalloista visakoivikon harvennus kaikkiaan on, mutta monta kertaa tulee mieli makeaksi, kun saa pelastettua jonkun upean visarungon muiden puiden puristuksesta. Samalla vilkkuu seteli silmissä. Sanonkin visalle, että ”jos elonpäiviä suodaan, niin sinun paukuroillasi vielä pullon ostan, ja oikein koknakkia”. la kaadetaan puu ajouraa kohti, jotta pöllien kantomatka jäisi lyhyeksi ja uralle kertyisi tasoittavia oksia ja latvuksia. Nyt sihdataan kaatosuunta sen mukaan, ettei kaadettava puu vain vahingoittaisi pystyyn jäävää visarunkoa. Pöllinkantamista riittää. Visautumaton runko kasvaa usein ripeämmin kuin visa. Siinäpä kaatelet koivikon komeimpia puita ja varjelet jopa kempuraisia pensasvisoja. Päänahka joutuu toisinaan kovan raavinnan kohteeksi. 90 prosentista puista pystyy varmuudella sanomaan, että tämä on visa ja tämä ei. Sitten onkin se kymmenys, josta ei ole ihan varma. Kaadon jälkeen – hikikarpalot otsasta valuen – pitää tarkastaa kanto, jotta oliko siinä visakukkaa vai ei. Niitäkin on tullut vastaan, että tyvellä visaa ei ole, mutta muutaman metrin korkeudessa on. Minkäänlaista motoa en visakoivikkooni päästä. Jos ja kun joskus koittaa se päivä, ettei moottorisaha pysy omissa hyppysissä, tulen vanhanaikaisesti leimaamaan jokaisen poistettavan puun yksitellen. P arin tutun polttopuunkerääjän kanssa olemme menetelleet niin, että minä kaadan puut ja kaverit keräävät ne siitä itselleen polttopuuksi. Teemme tällä kertaa itselle niin, että raahattuani koivupöllit tieuralle katkon ne noin 33-senttisiksi. Sitten ne nostellaan traktorin kauhaan, joka tyhjennetään peräkärryyn. Peräkärry ajetaan klapikoneen vierelle, jossa talon huoneenhallitus asettelee pöllit koneen kitaan. Vaivansa tästäkin, mutta saadaanpa rytmitettyä puiden pilkonta koko talven ajalle, eikä tarvitse nostella painavia kolmimetrisiä sen paremT äällä läntisessä Suomessa talvi on tähän asti ollut vaihteleva ja vähäluminen. Maa on jäätynyt kantavaksi. Meikäläiselle keli on hyvä ajankohtaan valittuun työhön, visakoivikon harvennukseen. Aiempina aikoina visakoivun siemen kerättiin luonnon visakoivikoista, jolloin visautumisprosentti pyöri 20:n nurkilla. 1980-luvun lopulla alkoi olla saatavilla jalostettua siemenviljelyssiementä. Lopella Haapastensyrjän kasvihuoneessa muutamia kymmeniä hyviä visakoivuja laitettiin lemmiskelemään keskenään, niiden jälkeläisistä visautui jo puolet. Nyttemmin prosentti on kaiketi 70:n nurkilla. Nykyisin saatavilla olevat mikrolisätyt kloonitaimet ovat sataprosenttisesti visoja. Näin ollen 20–30 vuotta vanhoissa visakoivikoissa on visautumattomia runkoja runsaasti. Vielä kun rehevä maa on muokattu hyvin, luontaisia taimia pukkaa mukaan leikkiin. Eivätkä kloonitaimikotkaan ole näiltä turvassa. Niinpä harvennushakkuulla sihdataan jokseenkin tarkkaan jokainen runko, ettei vaan vahingossa visaa kaadeta. Toki tiheimmissä visakohdissa puntaroidaan heikoin visakoivu ja poistetaan se. S illoin aikanaan maanmuokkauksen yhteydessä tehtiin alueelle hyvä perustiestö. Vaan eipä järki riittänyt merkitsemään ajouria valmiiksi ja jättämään niitä istuttamatta. Nyt onkin huolellisesti yritetty laatia urat sellaisiin tasaisiin maastonkohtiin, joiden linjalle sattuisi mahdollisimman vähän visarunkoja. Normaalisti harvennushakkuulVisakoivikkoa harventamassa METSÄLÄISEN ALLAKKA Harvenna visakoivikkosi huolella ajan kanssa ammattitaidolla 43 MAKASIINI 2 • 2017 43 MAKASIINI 2 • 2017 4845_.indd 43 23.2.2017 16.51
E dellisen Metsälehti Makasiinin (1/2017) Perintömetsä-artikkelissa kerroin metsälahjavähennyspohjan muodostumisesta. Jutun esimerkeissä parkanolaiselle Artolle muodostui 50 hehtaarin kokoiselta tilalta metsälahjavähennyspohjaa noin 10 193 euroa. Vastaavasti Saanalle Muoniossa muodostui metsälahjavähennysoikeutta noin 10 000 euroa 150 metsähehtaarin tilalta. Summat ovat noin-lukuja, koska vähennysoikeus oli laskettu vuoden 2016 kuntakohtaisilla tuottoluvuilla. Tätä vuotta koskevat tuottoluvut saadaan Verohallinnolta loppuvuodesta. Luovutuksesta sanktioita Juoksutetaanpa aikaa vähän eteenpäin ja katsotaan, mitä Artolle ja Saanalle voisi kuulua viiden vuoden päästä. Esimerkki Arto myy puuta heti lahjan saatuaan niin, että ensimmäisen kolmen vuoden aikana puukauppatuloa kertyy 51 000 euroa. Metsälahjavähennyksen hän on käyttänyt kokonaan eli vähentänyt metsätalouden nettotuloista luonnollisten vähennysten ja 5 prosentin yrittäjävähennyksen jälkeen 10 193 euroa. Vuonna 2022 osaan Arton tilaa valmistuu ranta-asemakaava. Arto myy kaavoituksen jälkeen lahjana saamastaan tilasta tontteina ja määräalana yhteensä 6 hehtaaria. Mitä tästä seuraa? Vuoden 2022 tuloverotuksessa Arton metsätalouden nettotuloon yrittäjävähennyksen jälkeen lisätään hänen aiemmin käyttämänsä metsälahjavähennys 20 prosentilla korotettuna. Näin ollen Artolle tupsahtaa kuin tyhjästä verotettavana metsätalouden tulona 12 231,60 euroa. Tästä tulosta hän ei voi tehdä minkäänlaisia metsätalouden vähennyksiä. Eikä tämä tuloutus näy pankkitilillä, vaan ainoastaan verotuksessa. Veroa tästä tulee maksettavaksi 30 prosentin veroasteella 3 669,48 euroa. Tuloverolain 55 c -pykälässä säädetään metsälahjavähennykseen liittyvistä seuraamuksista. Jos metsälahjavähennysoikeuden saanut metsänomistaja luovuttaa vähintään kymmenen prosenttia lahjana saamiensa kiinteistöjen pinta-alasta ennen kuin 15 vuotta on kulunut lahjoituksesta, seuraa sanktioita: hänen tulostaan aiemmin tehdyt metsälahjavähennykset lisätään hänelle tuloksi 20 prosentilla korotettuna. Lisäys tehdään luovutusvuoden metsätalouden pääomatuloon, josta on ensin vähennetty yrittäjävähennys ja mahdollinen toiseen lahjaan perustuva metsälahjavähennys. Lisäys tehdään myös metsätalouden tappiolliseen pääomatuloon. Merkittävä seuraamus on myös se, että samalla maanomistaja menettää oikeuden vähentää vielä vähentämättä jäänyt osuus metsälahjavähennyspohjasta. Arton metsätilan pinta-ala oli 50 hehtaaria. Jos Arto olisi myynyt tontteja ja määräaloja niin, että niiden yhteenlaskettu pinta-ala olisi ollut alle 5 hehtaaria, ei lisäystä olisi tullut tehtäväksi. Ei koske tiettyjä luovutuksia Kaikissa tapauksissa käytettyä metsälahjavähennystä ei lisätä tuloihin eikä vähennysoikeutta menetetä. Näin käy silloin, kun luovutus tapahtuu metsänomistajan kuoleman vuoksi, osituksessa esimerkiksi avioeron yhteydessä tai lunastusmenettelyssä. Sanktiot eivät koske myöskään tilannetta, jossa alue luovutetaan valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen, puolustusvoimien käyttöön, tutkimustarkoituksiin tai muuhun vastaavaan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. Jos metsänomistaja liittää metsälahjavähennysoikeutta tuoneen metsän yhteismetsään osuuksia vastaan, ei tuloutusta tehdä. Hän kuitenkin menettää oikeuden hyödyntää jäljelle jääneen metsälahjavähennyspohjan. Verosuunnittelu avuksi Koska metsälahjavähennys tehdään metsäKÄYTÄ HARKITEN Metsälahjavähennystä hyödynnettäessä on verosuunnittelu tarpeen. Vähennys voi poikia ikäviä yllätyksiä tilakaupoissa. Sitäkin kannattaa puntaroida, milloin mitäkin vähennystä käytetään. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! 44 MAKASIINI 2 • 2017 4846_.indd 44 23.2.2017 16.51
vähennyksen, menovarauksen, vuosimenojen, poistojen ja yrittäjävähennyksen jälkeisestä metsätalouden tulosta, on huolehdittava, että verotettavaa nettotuloa muodostuu riittävästi. Esimerkki Kun Saana sai lahjaksi 150 hehtaarin metsätilan Muoniossa, siirtyi hänelle tilan mukana metsävähennysoikeutta 16 000 euroa sekä tieja ojahankkeiden poisto-oikeuksia 1 200 euroa. Metsälahjavähennyspohjaa muodostui 10 000 euroa. Tilalla on ollut vähän hakkuumahdollisuuksia. Saana saa vuonna 2020 puukauppatuloa harvennushakkuilta 25 000 euroa. Hän tekee metsätalouden veroilmoituksen saamiensa ohjeiden mukaisesti ja hyödyntää kaikki vähennysmahdollisuudet. Tulot 25 000 € Metsävähennys 15 000 € Menovaraus 1 500 € Vuosimenot 4 500 € Poistot 180 € Metsätalouden puhdas pääomatulo 3 820 € Verottaja tekee tästä yrittäjävähennyksen 5 prosenttia, jolloin jäljelle jää 3 629 euroa metsätalouden verotettavaa tuloa. Tästä summasta Saana voi vaatia metsälahjavähennyksenä puolet eli 1 814,50 euroa. Sen hän voi vaatia, koska se on enemmän kuin pienin mahdollinen verovuoden metsälahjavähennys, joka on 1 500 euroa. Saanalle jää metsälahjavähennyspohjaa vielä 8 185,50 euroa, vähennysaikaa on vuoteen 2032 asti (15 vuotta lahjoitusvuoden 2017 jälkeen). Jotta hän pääsee metsälahjavähennystään hyödyntämään, hänen on huolehdittava, että muiden vähennysten jälkeistä metsätalouden tuloa kertyy tuona aikana vähintään noin 16 400 euroa. Mikä vähennys ensin? Jos hakkuutuloja on niukasti, kannattaa pidättäytyä mahdollisen metsävähennyksen tekemiseltä, jotta saa metsälahjavähennyksen hyödynnettyä. Metsävähennyksen tekemiselle ei ole takarajaa, mutta metsälahjavähennyksen tekemiselle on edellä mainittu 15 vuotta. Jos metsälahjavähennyspohja on suuri ja tavoitteena on hyödyntää metsälahjavähennyspohja kokonaan, kannattaa hakkuut mitoittaa tätä silmällä pitäen. Suurin mahdollinen metsälahjavähennys vuodessa on 195 000 euroa, mikä edellyttää 390 000 euron nettotuloja. Metsälahjavähennys katsotaan EU:ssa vähämerkitykselliseksi valtiontueksi, jota ei saa kertyä enempää kuin 200 000 euroa vuodessa. Vähennystä vaadittava Metsälahjavähennyksen saa verotuksessa vain silloin, kun sitä itse vaatii. Vaatimus on tehtävä Verohallinnolle ennen verovuoden verotuksen valmistumista eli ennen seuraavan vuoden lokakuun loppua. Verohallinto laatii erillisen liitteen vaatimuksen esittämistä varten. Vaatimus suositellaan tehtäväksi veroehdotuksen tarkistuksen yhteydessä. Kuten metsävähennyksen niin myös metsälahjavähennyksen hyödyntämisessä kannattaa käyttää harkintaa. Sitä ei ole pakko käyttää, vaikka oikeus siihen olisikin syntynyt. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! 4846_.indd 45 23.2.2017 16.51
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Eikö ihminen häiritse liito-oravaa? Liito-orava asustaa pihassa kottaraispöntössä. Eikö sitä häiritse jatkuva liikenne pihassa? Mistä se löytää luonnossa pesäkolon? Ihminen ei vastaa liito-oravan petokuvaa sen paremmin kuin hirvi tai muut maanpinnalla verkalleen liikkuvat isot eläimet. Todellisena vaarana ovat suuret petolinnut ja oksistossa ketterästi liikkuva näätä. Liito-orava on harvoin maassa, silloin se kyllä pakenee ihmistäkin. Se ei myöskään osaa kuvitella ihmistä ympäristön muuttajana, asuinympäristön hävittämiseen kykenevänä hirviönä. Niinpä se ei suuremmin ihmistä pelkää, niin kauan kuin se on turvallisesti puussa. Kerran pidin luentoa keväisessä, juuri lehteen puhjenneessa haavikossa. Puuhun, johon selkäni nojasin, tupsahti liituri. Se alkoi rauhallisesti einehtiä nuorilla lehdillä, vaikka puun juurella oli kolmisenkymmentä ihmistä. Sinne latvukseen se jäi jatkamaan ateriointiaan, kun me lähdimme lounaalle. Liito-orava ei siis ole arka siinä mielessä kuin me sanaa eläimistä käytämme. Suuri osa Suomen liito-oravista pesii aivan ihmisen lähinaapurina omakotitalojen ja kesämökkien pihapuissa tai lähimetsissä. Se, että näemme sitä niin harvoin, johtuu lajien erilaisesta vuorokausirytmistä. Silloin kun liituri liikkuu ja ruokailee, ihmiset touhuavat iltapuhteissaan sisällä tai katsovat televisiota. Kun ihmiset ovat ulkona, liito-orava nukkuu kolossaan. Luonnossa parhaita liito-oravan suojapaikkoja ovat käpyja harmaapäätikan takomat kolot. Palokärki tekee liian suuren oven, josta näätäkin pääsee sisälle. Vanhoihin sisältä lahoihin lehtipuihin voi syntyä sopivia koloja, kun iso laho-oksa irtoaa ja tekee sopivan reiän. Jos kolopuita ei ole, vanhat oravanpesät käyvät ainakin päiväpiiloiksi. Pöntöt, joissa on noin neljän sentin reikä, kelpaavat pesäpaikoiksi mainiosti. Joskus liito-orava löytää pesäpaikan rakennuksistakin. SEPPO VUOKKO Auttaako lannoitus luontaisessa uudistamisessa? Suunnittelen luontaista uudistamista. Kannattaisiko siemensatoa varmistaa lannoituksella? Luontaista uudistamista kannattaa harkita kylvön vaihtoehtona karuilla mäntykankailla, jos alueella on riittävästi hyvälaatuisia siemenpuita. Puhtaan kuusikon luontainen uudistaminen on uhkapeliä aluskasvillisuuden ja myrskytuhojen kanssa. Havupuillamme on hyviä käpyvuosia 2–4 kertaa vuosikymmenessä. Kuusi tuottaa keskimäärin 15 ja mänty 3–5 kiloa siementä hehtaarilla. Metsänkylvössä siemeniä ripotellaan hehtaarille alle puoli kiloa. Kuusen ongelmana ovat tuholaiset, jotka pilaavat siemensadon joka toinen kerta. Kuivahkon, tuoreen ja viljavan kasvupaikan siemensatojen suhde on 1:2:3. Tämän perusteella on arveltu, että lannoituksella voitaisiin lisätä metsikön siementuotantoa. Metsissä ja taimitarhoilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että lannoituksen välitön vaikutus siemensatoon ja siementen kokoon on varsin pieni. Käpysadon suuruutta ja vaihtelua selittävät kasvupaikan ohella parhaiten aiempien kesien sääolosuhteet sekä puiden perimä ja yleiskunto. Männiköissä puolenkymmentä vuotta ennen uudistamista tehtävä väljennyshakkuu lisää valoa, lämpöä ja siemensatoa ennen varsinaista siemenpuuhakkuuta. Metsikön lannoittaminen juuri ennen uudistamista ei paranna puuston kasvua eikä siemensatoa, mutta lisää uudistumista vaikeuttavaa aluskasvillisuutta ja ravinteiden huuhtoutumista. Uudistuskypsä männikkö kannattaa väljentää ja lannoittaa jo vuosikymmen ennen suunniteltua siemenpuuhakkuuta. Näin lannoitus ehtii lisätä puiden kasvua ja vahvistaa niiden latvuksia siementuotantoa ajatellen. Siemenpuuhakkuun ja maanmuokkauksen tarkasLiito-orava kurkistaa palokärjen kolosta. Kolon aukko on sen verran suuri, että liiturin viholliset, esimerkiksi näätä, pääsee koloon. PA SI PA RK KI N EN 46 MAKASIINI 2 • 2017 46 MAKASIINI 2 • 2017 4857_.indd 46 23.2.2017 16.50
sa ajoituksessa kannattaa seurata puun hintapiikkejä ja käyttää hyväksi siemensatoennusteita. KARI MIELIKÄINEN Miten peräkärryn myynti laitetaan verotukseen? Ostin muutama vuosi sitten peräkärryn, jonka laitoin metsäverotukseen. Olen tehnyt siitä säännönmukaiset poistot vuosittain. Jos nyt myyn kärryn pois, miten myynti käsitellään verotuksessa? Olen arvonlisäverovelvollinen. Peräkärrystä pitää tehdä luovutusvoittoverolaskelma ja -ilmoitus. Myyntihinnasta vähennetään poistamaton hankintameno. Jäljelle jäävä osuus on luovutusvoittoa. Jos myyntihinta on alle 1 000 euroa ja verovelvollisella ei ole muita luovutusvoittoja, luovutusvoitto on verovapaa. Myyntihinnan arvonlisävero tilitetään valtiolle arvonlisäveroilmoituksen yhteydessä. HANNU JAUHIAINEN Miksi sahasta loppuu voima käänneltäessä? Husse 346 XPG:ssäni on käyntitai kaasutinongelma. Normaaliasennossa saha toimii hyvin, ottaa kierroksia ja vääntää hyvin. Kyljellään kaatoasennossa vääntö ja voima loppuvat, ei tahdo saada puuta poikki. Missä vika? Kone on vuodelta 2005. Sahaa käänneltäessä ilmenevä käyntihäiriö viittaa kampikammion ilmavuotoon. Sahan ollessa jo kaksitoista vuotta vanha kampiakselin tiivisteet (stefat) ovat kovettuneet. Laakereissakin on jo kulumisen ja pikeentymisen merkkejä. Paras kenttäkoe kampiakselin tiivistevuodon havaitsemiseen on pitää joutokäynnillä olevaa sahaa takakahvasta kiinni terä alaspäin ja samalla puistella konetta sivuttain. Jos koneen käynti on epätasainen kokeen aikana, vuoto on ilmeinen. Tarkemmassa kokeessa suoritetaan kampikammion alija ylipainemittaus vuodon havaitsemiseksi. Jos sahan kampiakselin tiivisteet vaihdetaan, suosittelen samalla vaihtamaan kampikammion runkolaakerit. Työ on paras teettää pienkonekorjaamolla, jossa on työn vaatimat erikoistyövälineet. LEO SAASTAMOINEN Mitä pitäisi tehdä? Möin pojalleni metsätilan. Verottajalta tuli veroehdotus, jossa oli määrätty luovutusvoittoveroksi 60 prosenttia luovutushinnasta. Soitin verosihteerille, joka vaati kaupan kohteesta tila-arviota. Minulla ei kuitenkaan ole metsäsuunnitelmaa tilasta. Mitä pitäisi tehdä? Teidän ei tarvitse toimittaa tila-arviota verottajalle, koska teillä ei ole myydystä tilasta laadittua metsätaloussuunnitelmaa. Sen sijaan teidän on tehtävä välittömästi luovutusvoittoveroilmoitus (verolomake 9), johon merkkaatte, että kysymyksessä on metsätilan sukupolvenvaihdos. Toimitatte luovutusvoittoveroilmoituksen veroehdotuksen lähettäneelle verovirkailijalle. Teidän metsätilanne kaupasta ei mene luovutusvoittoveroa. Kun tehdään kiinteistökauppoja, kannattaa heti tehdä luovutusvoittoveroilmoitus verottajalle. Tällöin vältytään näiltä turhilta epäselvyyksiltä. VÄINÖ SIKANEN Alkusanat Valtiovallan tervehdys Ari Eini, Suomen metsäkeskus Jari Leppä, Maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Muutoksia metsänomistajan verotukseen 2017: Metsälahjavähennys ja yrittäjävähennys Kari Pilhjerta, Verohallinto Metsätilan sukupolvenvaihdos ja metsälahjavähennyksen laskuri Esa Lappalainen, Suomen metsäkeskus Verotuksen ehdoilla, vai olisiko muutakin? Matti Kiviniemi, Metsäkustannus Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja Kelan etuuksiin? Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Kuolinpesä, verotusyhtymä – puretaanko vai ei? Sanna Peltola, Suomen metsäkeskus Messut päättyvät Asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen metsätilan sukupolvenvaihdoksessa Olli Lukkarinen, Stora Enso UPM-yhteismetsä, metsänomistaminen on nyt paljon helpompaa Heikki Kalvila, UPM Metsä Edunvalvontavaltakirja ja testamentti verotehokkaan metsäomaisuuden siirron varmistajana Pekka Kuusisto, Metsä Group Sukupolvenvaihdoskaupan rahoitus, testamentti ja edunvalvontavaltuutus Petri Kortejärvi, OP-ryhmä Maanmittaustoimitukset sukupolvenvaihdoksissa ja yhteismetsän perustamisessa Kalle Konttinen, Maanmittauslaitos Sukupolvenvaihdoksen edut ja sudenkuopat Jukka Pusa, Metsänhoitoyhdistykset Metsäsi kaukana – PKMO lähellä Eero Mikkola, PKMO Arvioinnin erityiskysymykset Antti Orama ja Matti Äijälä, Arviointikeskus Metsänomistajan eläkeja muut vakuutukset Monica Oljemark, Mela Metsänomistajan mahdollisuudet turvata luonnon monimuotoisuutta Panu Kunttu, WWF Sopisiko yhteismetsä minulle ja jälkeläisille? Pirjo Havia, MetsäPremium Miten rahoittaa ja hyödyntää metsätilan omistamista monimuotoisesti? Riitta Kaikkonen, Nordea Skogen som investering Christian Strömberg, Aktia Carola Wester-Sundblad, Aktia Generationsväxling på skogslägenheten Clas Stenvall, Finlands skogscentral Gåvoskattelättnaden och företagaravdraget Mårten Lövdahl, Finlands skogscentral POLVELTA TOISELLE – METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOSMESSUT Lauantaina 11.3.2017 klo 10–16 Helsingin yliopisto, Yliopistonkatu 3, Helsinki Tervetuloa! Vapaa pääsy Oikea ratkaisu metsätilan sukupolvenvaihdokseen – tule kuuntelemaan ja keskustelemaan! | www.metsäkeskus.fi 10.15 11.00 12.00 13.00 14.00 15.00 16.00 Porthania 1 Porthania 2 Porthania 3 Suomen Laki -sali 47 MAKASIINI 2 • 2017 47 MAKASIINI 2 • 2017 4857_.indd 47 23.2.2017 16.50
VAIKUTTAJA A urinko paistaa OP-finanssiryhmän hulppean, puolitoista vuotta sitten Helsingin Vallilaan valmistuneen pääkonttorin ikkunoista. Pääjohtaja Reijo Karhinen istuu johtajakerroksen neuvotteluhuoneessa arvoisessaan seurassa. Takana tuijottavat entisten pääjohtajien muotokuvat. Tulevaisuudessa seinälle lisätään myös Karhisen oma kuva. Kiireinen pääjohtaja on saapunut haastatteluun alakerran tilaisuudesta, jossa palkittiin pitkään talossa palvellutta henkilökuntaa. Karhinen itsekin tuli Osuuspankin palvelukseen lähes 40 vuotta sitten. Nelilapsisen maanviljelijäperheen poika valmistui kauppatieteiden maisteriksi ja aloitti kotikuntansa Juvan Osuuspankissa apulaisjohtajana vuonna 1979. OP Ryhmän pääjohtajaksi hän siirtyi 10 vuotta sitten. ”Varmaan olisin jäänyt kotitilalle, jos se olisi ollut suurempi. Kun oli selvää, ettei kotitila voisi elättää, uravalinnoista tuli toisenlaiset”, Karhinen kertoo. Koko perhe mukana Pääjohtajuutensa ohella Karhinen on aktiivinen metsänomistaja ja innokas metsätalouden puolestapuhuja. Hän seuraa päivittäin myyntiin tulevat eteläja itäsavolaiset metsätilat ja ostaa vaimonsa Tuulan kanssa useampia metsätiloja vuosittain. Viime vuonna uusia hehtaareja kertyi 65. ”Tukikohtamme on Savonlinnassa. Uusia tiloja pyritään hankkimaan siitä enintään noin puolentoista tunnin traktoriajomatkan säteellä.” Nykyään Karhisen kaikki liikenevä vapaa-aika menee metsätöissä tavalla tai toisella. Mukaan on otettu koko perhe: neljä lasta puolisoineen sekä lapsenlapset. Erityisesti metsänistutus hoituu omin voimin. ”Metsiimme ei ole istuttanut meidän oman porukan ohella kukaan muu.” Viime keväänä Karhisen klaani istutti 20 000 tainta, ja istutustyössä oli mukana kahdeksan aikuista ja viisi pientä apupoikaa. Lastenlapset eivät vielä istuta, mutta joka tapauksessa metsäasioihin vihkiytyneitä on suvussa jo kolmessa polvessa. ”Salpalinjan molemmin puolin istutimme nuo taimet. Siihen kului kaksi pidennettyä viikonloppua.” Mutta se oli viime keväänä se. Karhinen on ehtinyt metsään senkin jälkeen. Haastattelua edeltävänä viikonloppuna hän keräsi metsästään tuulenkaatoja. DIGI SOPII METSÄÄN TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI OP:n pääjohtaja Reijo Karhinen patistaa metsäalaa ja koko Suomea uudistumaan. 48 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 48 23.2.2017 16.49
Reijo Karhinen luotti kotimaiseen metsäteollisuuteen silloinkin, kun muiden usko jo horjui. Sen hän on todistanut ostamalla jatkuvasti uutta metsää runsaan 10 vuoden ajan. 49 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 49 23.2.2017 16.49
”Minulla on tosi verissä se, kuinka juonnetaan ja kuinka tavara kulkee traktorilla metsässä.” Tuoreen selvityksen mukaan Reijo Karhinen on Suomen tunnistetuin yritysjohtaja. Lähes joka viides suomalainen osasi nimetä hänet kuvasta ilman apua. 50 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 50 23.2.2017 16.49
”Istutan ja työskentelen raivaussahan kanssa. Tavanomaista on se, että olen liikkeellä metsäperäkärryn kanssa.” Karhinen on 10-vuotiaasta lähtien ollut aktiivisesti metsätöissä, pääasiassa ajamassa puita. ”Minulla on tosi verissä se, kuinka juonnetaan ja kuinka tavara kulkee traktorilla metsässä. Jos putoaisin mihin tahansa keskelle metsätyömaata, niin traktori ja metsäperäkärry lähtevät aika äkkiä liikkeelle.” Toki metsätöistä löytyy myös epämieluisia hommia. Esimerkiksi propsien ja tukkien tekemisestä Karhinen ei ole koskaan ollut kovin innostunut. ”Heiniminenkin tuntui pienenä inhottavalta, mutta nyt taimen pelastaminen tuo suurta nautintoa.” Hypetykselle on syynsä Iloa Karhiselle tuo myös metsätalouden uusi, hypetyksen arvoinen nousu. Karhinen kaivaa esille tablettitietokoneen ja etsii sieltä kalvoja, joihin hän on koostanut materiaalia sekä haastattelua että erästä tulevaa puhujamatkaansa varten. Kalvokoosteessa hän kertoo metsäteollisuuden tekeillä tai suunnitteilla olevien 1,4 miljardin euron investointien olevan merkki siitä, että metsäteollisuus on edelleen Suomen talouden perusta. Kalvolla on viisi syytä väitteen tueksi. Muhkeiden investointieurojen lisäksi Suomessa on maan kokoon nähden merkittävät metsävarat, jotka ovat kahdeksan prosenttia koko Euroopan metsävaroista. Lisäksi Suomessa on investoitu vahvasti energiantuotannon kapasiteettiin, mikä turvaa kohtuuhintaisen energiansaannin myös jatkossa. Neljänneksi kohdaksi Karhinen nimeää Suomen vakaan toimintaympäristön ja sen, että metsätalouden hyväksyttävyys on hyvällä mallilla. Suomessa ei esimerkiksi ole nähty suuria metsään liittyneitä mielenosoituksia. Suomessa myös metsäalan osaaminen ja tutkimus ovat kansainvälistä huipputasoa. ”Olisimme olleet maailmanluokan tumpeloita, jos näillä edellytyksillä olisimme menettäneet jopa vuosisataisen kokemuksen metsäteollisuudesta.” Investoinneilla on Karhisen mukaan paitsi merkittävä työllisyysvaikutus, myös huomattava psykologinen vaikutus. ”Investoinnit lisäävät voimakkaasti tulevaisuudenuskoamme. Se on vahva viesti siitä, että heikot vuodet ovat vihdoin takana.” Valtavien mahdollisuuksien lisäksi löytyy riskitekijöitä, jotka voivat uhata tällä hetkellä metsäteollisuudessa vallitsevaa hyvää pöhinää. ”Kaiken ohella täytyy pitää huolta perusteollisuuden kilpailukyvystä. Lisäksi Suomen pitäisi maana uudistua.” Melkoinen tehtävä 100-vuotiaalle? ”Meillä on Suomessa aivan liikaa yhteisöjä ja organisaatioita, jotka ovat syntyneet ja edelleen elävät sellaisessa Suomessa, jota ei enää ole. Meillä on uudistumisvastaisuutta yli oman tarpeen.” Karhisen mielestä on väärin kysyä, mikseivät yritykset investoi. Oikea kysymys on, mikseivät yritykset uudistu. ”Jos yritys uudistuu, niin sitä kautta tulee automaattisesti lisää investointeja.” Digi avuksi uudistumiseen Tästä päästäänkin suoraan Karhisen erääseen lempiteemaan, digitalisaatioon. Karhinen kertoo Suomen olevan paalupaikalla digitalisaatiossa, johon neljäs teollinen vallankumous vahvasti perustuu. Hän etsii tabletiltaan uuden kalvon ja kysyy, pystymmekö hyödyntämään paalupaikan. Kalvolla paalupaikalla oleva formulakuljettaja Räikkönen joutuu lähtemään huippuunsa viritetyllä kilpurillaan metsäautotielle. Karhisen mukaan Suomella on kaikki digiloikan vaatimat valttikortit käsissään. Vain uudistumishalua tarvitaan lisää. Reijo Karhinen ? Etelä-Savossa Juvalla vuonna 1955 syntynyt OP Ryhmän pääjohtaja ja vuorineuvos. ? Valmistui kauppatieteiden maisteriksi Turun kauppakorkeakoulusta. ? Kunniatohtori Turun kauppakorkeakoulusta, Itä-Suomen yliopistosta ja Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. ? Pankkityön lisäksi lukuisia luottamustehtäviä. ? Perheessä puoliso ja neljä aikuista lasta. Ota yhteyttä: 044 762 4500, nokka.fi brp.fi on kotimainen Nokka Forest Pro mönkijän kuormainvaunu! Hydraulisen 4-vedon ansiosta tuot puukuorman sieltä mistä mönkijänkin. Forest Prossa saat isot ominaisuudet pienessä paketissa. Tervetuloa tehtaalle koeajolle! Metsänomistajan ehdoton ykkönen 51 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 51 23.2.2017 16.49
”Meillä on digiedellytysten puolesta kaikki kunnossa, mutta sitten meillä on kannustinloukkuja, rakentamisen sääntelyä ja investointeja rajoittavaa byrokratiaa. Myös palkkojen määräytyminen työmarkkinoilla on kovin jäykkää.” Seuraa uusi kalvo, tällä kertaa kuva ruuhkaiselta moottoritieltä. Kuvassa liikennesumpun keskellä oleva auto saisi periaatteessa huristaa sataakahtakymppiä. Se ei kuitenkaan pääse mihinkään, sillä edellä ja vieressä olevat köröttelevät kahdeksaakymppiä. Karhisen mukaan tässä kohtaa kaksi maailmaa: vanha ja uusi, digitalisaation edellyttämä joustava maailma. ”Esimerkiksi metsäteollisuus eli pitkään vanhassa maailmassa ja lopulta heräsi, mutta ei tarpeeksi varhain. Siellä ei riittävän ajoissa nähty, millainen on paperin kysynnän muutos.” Karhinen muistuttaa digitalisaation olevan valtava mahdollisuus 100 vuotta täyttävälle Suomelle. Hän toivoo, että julkisessa keskustelussa avattaisiin enemmän sitä, mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tullessaan. ”Keskustelun painopiste saisi olla uudistumisen puolella. Se ei ole mikään mörkö. Kun me tiedämme, että maailma muuttuu kovaa vauhtia, niin miksi emme toimi?” Metsä tutuksi kännykällä OP Ryhmä on viime vuosina panostanut voimakkaasti digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Digitaalista tiikerinloikkaa Karhinen suosittelee vahvasti myös metsäsektorille. Oikeanlaisia digitaalisia palveluja kehittämällä saattaisi parhaassa tapauksessa ratketa moni metsäalan rakenteellinen ongelma. Esimerkiksi digimaailmassa elävien nuorien kiinnostusta tulevia perintömetsiä kohtaan voitaisiin lisätä kehittämällä palvelu, joka tuo metsän suoraan kännykkään. Sovelluksen avulla voisi seurata, mitä metsissä tapahtuu ja kuinka paljon se tuottaa. ”Nuori voisi mennä kännykän kanssa metsään ja kuvata, että tältä metsä nyt näyttää. Samaan aikaan joku metsäalan asiantuntija näkee saman kuvan ja kertoo, mitä metsälle kannattaisi tehdä”, Karhinen visioi. Hän muistuttaa, ettei moni kaupunkilainen etämetsänomistaja, erityisesti nuori, todennäköisesti käy metsissään kuin muutaman kerran vuodessa. Mobiilipalvelun avulla se voisi tapahtua huomattavasti useammin, jopa kymmeniä kertoja vuodessa. ”Eihän pankkikonttorissakaan käyty ennen vanhaan 15:ttä kertaa päivässä, mutta mobiilipankissa joku voi nykyään käydä niin usein.” Karhisen sanoo metsän muuttuvan nuorille helpommaksi, luontevammaksi ja läheisemmäksi asiaksi, kun se on mobiilipalvelun avulla tuotu kännykkään. Ja kun metsä on läheisempi, aktiivisuus kasvaa. Se taas näkyy puukauppoina, jotka puolestaan turvaavat raaka-aineen saannin tulevaisuudessa. Mobiilipalvelu auttaisi myös etämetsänomistajia ja pienten, muutaman hehtaarin metsätilojen omistajia. Jos toimintaa helpotetaan digitaalisuuden avulla, se voi aktivoida tällaisia metsänomistajia pitämään metsistään huolta ja myymään puuta. ”Kannan huolta siitä, että metsäteollisuudella riittää raaka-ainetta. Ymmärrämmekö metsänomistajina, että kun metsäteollisuuden kapasiteetti lisääntyy, niin tavaraa tarvitaan entistä enemmän? Aktiivisuudella vältämme puun tuontitarpeen.” Digiloikkaa vaatiessaan Karhinen ei kuitenkaan ole unohtanut niitä vanhan liiton metsänomistajia, joille digitaalisuus on vierasta. Heidän on edelleen voitava hoitaa asiansa toisella tavalla. ”Ylipäänsä metsäalan toimijoiden tulisi nykyistä enemmän kiinnittää huomionsa tuottamaansa asiakaskokemukseen. Sitä pitäiKun metsä tulee kännykkään, se on yhtä lähellä kuin oma tasku. Mobiilipalvelun avulla kuka tahansa voi käydä metsissään vaikka monta kertaa päivässä. 52 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 52 23.2.2017 16.49
si sekä mitata että johtaa. Mallia tulisi hakea oman toimialan ulkopuolelta.” Hän muistuttaa, että uudistumistarvetta on laajalti. Samalla on parasta vain uskoa, että nykynuoret elävät digimaailmassa. ”Jos metsäalan digitalisaatio ei etene, emme saa luontevaa suhdetta näihin nuoriin. Sitä paitsi tulevaisuudessa ei ole olemassa sellaista elämänaluetta, joka ei digitalisoituisi”, Karhinen sanoo ja naputtaa samalla mahonkipöytää kuin sanojensa vakuudeksi. Pitkä tähtäin auttaa Karhinen on kawhden roolin mies: pankkiiri ja metsänomistaja. Hänen ajatteluaan molemmissa rooleissa leimaa pitkä tähtäin. ”Kun ostan metsiä, niin suuri osa taloudellisesta hyödystä tulee lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Harva työnjälki hyödyttää välittömästi itseäni.” Samaa hän soveltaa myös pankkimaailmaan ja toivoisi pitkän tähtäimen ajattelua käytettävän myös yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. ”Kaikkien päättävien tahojen tulisi olla eräällä tavalla metsänomistajia, niin että he ajattelisivat automaattisesti tulevia sukupolvia ja sitä, missä kunnossa jätämme tämän maan lapsillemme.” Karhinen sanoo, että näin ajattelemalla moni tämän hetken ongelma ratkeaa jo itsestään. Tällä ajattelulla voidaan varmistaa sekin, että myös 100-vuotias Suomi voi hyvin kymmenien vuosien päästä. Haastattelutuokio on ohi, ja valtakunnan tärkeimpiin talousvaikuttajiin kuuluva Karhinen ei jää tuhlaamaan aikaa. Työt kutsuvat, vaikka aurinko on jo ehtinyt laskea Vallilan kerrostalojen taakse. OP:n pääkonttori Helsingin Vallilassa on suomalaisen arkkitehtuurin taidonnäyte. 3000 osuuspankkilaisen työpaikka valmistui kesällä 2015. www.elmiawood.com KOKO MAAILMAN METSÄMESSUT Joka neljäs vuosi järjestettäville Elmia Wood – messuille osallistuu yli 50 000 vierailijaa ja 500 näytteilleasettajaa peräti 50 maasta. Messut rakennetaan kokonaisuudessaan metsään, ja ne ovatkin paras paikka haistella metsäalalla puhaltavia uusia tuulia. Elmia Wood – messut tarjoavat mahdollisuuden tutustua suurten konevalmistajien ja pienten tuottajien teknisiin innovaatioihin, tehdä kauppaa, tavata uusia tuttavuuksia ja inspiroitua lukuisista ideoista. Tervetuloa Ruotsiin 7.–10. kesäkuuta 2017 ELMIA WOOD 2017 EDUSTAJAT SUOMESSA: Riikka Ylikangas, Viexpo (näytteilleasettajat) Puh. +358 50 330 88 10 riikka.ylikangas@viexpo.fi Erkki Eilavaara, Koneyrittäjä (näytteilleasettajat & kävijät) Puh. +358 409009421 Erkki.eilavaara@koneyrittajat.fi Aapo Palonen (kävijät, suomi) Puh. +358 400 479252 aapo.palonen@pp.inet.fi Gunilla Holmberg (Kävijät, suomi, svenska) Puh. +358 40 7554113 gunilla.holmberg@taimet.fi 53 MAKASIINI 2 • 2017 4872_.indd 53 23.2.2017 16.49
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 4859_.indd 54 23.2.2017 16.48
K uvapari Asikkalasta on paikallisen metsänomistajan ja metsäammattilaisen Harri Sipilän näyte siitä, mihin harvemmalla istutusvälillä ja rohkealla harvennuksella voi päästä. Vuonna 1982 istutetusta taimikosta on reilussa 30 vuodessa kasvanut kaunis koivumetsä. ”Istutin 1 400 tainta hehtaarille, vaikka metsänhoitoyhdistyksen suositus oli 1 600 tainta. Lisäksi olen harventanut rajusti. Muuten en mitenkään olisi päässyt tällaiseen kuutiosisältöön”, Sipilä kertoo 1,3 hehtaarin kuviostaan. Tällä hetkellä koivujen läpimitta on 31 senttiä 1,3 metrin korkeudelta mitattuna, ja puiden pituus on 28 metriä. Sipilä arvioi puustoa olevan 230 kuutiota hehtaarilla. Kun kuvio päätehakataan 10 vuoden päästä, puuta voi olla jo 400 kuutiota. ”Seuraavat 10 vuotta tuotto kasvaa rajusti. Voi sanoa, että se tuottaa korkoa korolle.” Sipilä muistelee 1980-luvulla puhutun siitä, että koivuja pitäisi kasvattaa tiuhassa. Samalla korostettiin puiden korkeaa laatua. ”Tänä päivänä ostajat eivät paljonkaan laatua hinnoittele. Kyllä ne kuutiot hinnan sanelevat”, 30 vuotta puunostajana toiminut Sipilä kertoo. Metsän lääke on kirves Rauduskoivun taimet lähtivät kasvamaan hyvin heti istutuksen jälkeen. Se ei ollut ihme, sillä Sipilä oli hankkinut reilunkokoisia ja kalliimmansorttisia a-luokan taimia. Lisäksi kasvupaikka oli hyvälaatuista lehtomaista tyyppiä, jossa aiemmin oli rehottanut vajaatuottoinen lepikko. Istutustyötä tuli seuraamaan paikallislehden toimittaja. Tuolloisessa haastattelussaan Sipilä arvioi, että päätehakkuu on vasta 60–70 vuoden päästä. Hyvällä esityöllä ja hoidolla päätehakkuun ajankohta on aikaistunut vähintään 15 vuodella. ”Työskentelin taimikossa todella paljon. Pidin vesakon kurissa ja raivasin vatunvarsiakin.” Raivaustyö kävi kuntoilusta. Se sopi hyvin, sillä tuohon aikaan Sipilä oli aktiivisuunnistaja ja kilpaili Asikkalan Raikkaan maineikkaassa joukkueessa. ”Minulla ei ole koskaan kasvanut omissa metsissä sellaista lajia kuin energiapuu. En ole päässyt kemeraan kiinni, sillä raivaan taimikot heti.” Koivikkonsa Sipilä on raivannut kahdesti: vuosina 1999 ja 2010. ”Harvennuksien merkitys on iso. Moni jättää ensiharvennuksen tekemättä, koska siitä jää niin vähän euroja käteen. Metsän lääke on kuitenkin kirves.” 2016 1982 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ENNEN & NYT Vauhdikkaasti uudistamaan Taimista on kasvanut komea koivikko 34 vuodessa. Koivujen läpimitta on nyt 31 senttiä, pituutta puilla on 28 metriä. Istutuksessa ei nuukailtu, sillä Harri Sipilä käytti kalliita ja kookkaita a-luokan taimia. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVA HARRI SIPILÄ 55 MAKASIINI 2 • 2017 4860_.indd 55 23.2.2017 16.48
UUSI KOLUMNISTI ”PÄIVÄN FUNTSIN, YÖLLÄ KIRJOITAN” Kirjailija Antti Heikkinen haaveilee klassikkoromaanin kirjoittamisesta ja viihdyttää Metsälehti Makasiinin lukijoita tarinoillaan. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVA SEPPO SAMULI 56 MAKASIINI 2 • 2017 4862_.indd 56 23.2.2017 16.47
H eti alkuun on pyydettävä anteeksi. Kirjailija Antti Heikkisen rikkaasta ja eloisasta ilmaisusta on jäänyt kirjoitusvaiheessa vain rippeet jäljelle. On myös rikottu kirjailijan omaa periaatetta, jonka mukaan ”ihmisen pittää puhua paperilla sillä lailla, kuin se ihminen puhhuu elävänäkin.” Tämä haasto on kuitenkin käännetty yleiskielelle. Tulevissa Metsälehti Makasiinin kolumneissaan Heikkinen saattaa käyttää savon murretta, sydämensä kieltä. ”Hyödynnän murretta, jos on sen paikka. Mikään murrekirjailija en kuitenkaan ole.” Heikkistä pyydettiin Metsälehti Makasiinin kolumnistiksi, ja ensimmäinen kirjoitus löytyy seuraavalta sivulta. Pesti oli palkitulle kirjailijalle mieleinen. ”Se tuntui mukavalta ajatukselta, en hirveän kauan sitä epäröinyt. Metsä on läheinen teema, ja luulen, että kolumneissa voin hyödyntää joitakin tarinoita, mitä en ole muualle vielä kirjoittanut.” Heikkinen kertoo suurin piirtein tietävänsä, mistä aikoo kolumneja kirjoittaa. Omien sanojensa mukaan hän on kolumnintekijänä kuitenkin sellainen, ettei hän edellisenä päivänä vielä ole kärryillä siitä, mitä tuleman pitää. ”Päivän funtsin ja yöllä kirjoitan pois”, sujuvakynäinen nilsiäläinen kertoo. Kovin pitkiin tuumauksiin tuotteliaalla kirjailijalla ei viime vuosina ole ollut aikaa. Muutaman vuoden sisällä hän on julkaissut kaksi romaania ja kolme elämäkertaa. Lisäksi hän on kirjoittanut ja ohjannut näytelmiä, ja totta kai hän on ehtinyt itsekin näyttämölle. Parhaillaan hän treenaa Rokan roolia Tuntemattoman sotilaan kesäteatteriversioon. ”Ohjaushommia on nyt pari ja kesällä tehdään Laura Malmivaaran kanssa yksi aika mielenkiintoinen esitys Herättäjäjuhlille.” Kenties työläin homma on kuitenkin metsäkoneyhtiö Ponssen perustajasta Einari Vidgrenistä tehtävä elämäkerta. Siihen Heikkinen kerää parhaillaan materiaalia. Hyvässä lykyssä kirja valmistuu ensi vuoden Metko-messuille. ”Einarin tarina on varmaan ihan maailmankin mittakaavassa kova juttu. Sitten on vielä Ponssen tarina, kun mennään konkreettisesti pokasahasta pörssiyhtiöön. Että miten sen kaiken saa kirjassa kerrottua?” Heikkinen kertoo haikeutta äänessään, ettei ehtinyt tavata vuonna 2010 kuollutta Vidgreniä henkilökohtaisesti. ”Einari oli semmoinen äijä, että siitä oli harvalla pahaa sanottavaa. Se on Suomessa miljonäärille aika kova juttu.” Metsällä monta merkitystä Heikkisen kiivasta työtahtia selittää osittain se, että hän jättäytyi kuukausipalkkaisesta toimittajantyöstä kirjailijan epävarmalle elannolle viime vuoden lopulla. Toiveena on töiden riittävyys ja se, että saisi viettää tyyntä, vaan ei puolikuollutta elämää. Toisaalta: ”Olen sanonut, että jos en näillä hommilla pärjää, niin sitten alan tehdä vaikka rankasavottaa.” Tämän sanoessaan korven keskellä kasvanut Heikkinen ei liioittele. Hän kertoo päässeensä, ei joutuneensa, jo nuoresta kossista isän kanssa metsätöihin. Mieluisinta on ollut juuri näppärän rankasavotan teko. ”Hyvän rankametsän nurinpistämisessä ja puiden katkomisessa sekä pinoamisessa on omanlaisensa riemu. Kirjoitushommien keskellä on tärkeää välillä tehdä jotain sellaista, jossa näkee kättensä jäljen.” Toki kirjastakin jää jälki, mutta Heikkisen mukaan kirjaa selaillessa on hankalampi ajatella, mitä sen eteen on tehty. Siispä tie vie rankametsään. ”Luulen, että tässä keväällä teen niin, että jätän Hiski-pojan mummolle hoitoon, ja otan jonkin rankasavotan itselleni”, sanoo Heikkinen. Omaa metsää hänellä ei ole, mutta perheen mailta tekemistä löytyy. Myös epämieluisan metsähomman hän osaa nimetä saman tien, jopa voimasanalla höystettynä. ”Sirkkelillä puiden pätkiminen, se oli viimeisen päälle tympeää touhua.” Heikkiselle metsä on monimerkityksinen asia. Se on toisaalta ollut aina olemassa kotitalon ympärillä, eikä siellä ole ollut mitään pelättävää. ”Metsä on ollut myös olemisen paikka, jonne olen aina mennyt mielelläni.” Nykyään Heikkinen asuu Nilsiän keskustassa. Samalla tuttu ja itsestään selvä metsä on alkanut tuntua uudenlaiselta. ”Joulunpyhien jälkeen olin pojan kanssa mummolassa, ja menin yöllä käymään ulkona. Pysähdyin kuuntelemaan hiljaisuutta ja katsomaan pimeyttä. Säpsähdin, että tämä tuntuukin joltain aivan uudelta. Sitä pitäisi vähän kerrassaan ruveta palaamaan metsään takaisin.” Ajan myötä Heikkinen saattaakin vetäytyä asumaan korvempaan. ”Sillä tavalla, että voisi nurkan takana käydä rauhassa kusella.” Löpsöttelyä ja iso haave Heikkisen arki täyttyy kynähommien ohella myös parivuotiaan Hiskin kanssa olemisesta. Rouva, hellästi akanmuljake, lähtee hoitovapaan jälkeen taas töihin, ja kynäniekan tärkeimmäksi tehtäväksi jää pojan kanssa ”kahteen pekkaan löpsötteleminen”. ”Se on hienoa, sillä muutama vuosi on pitänyt täysillä paahtaa aina jokin asia mielessä, eikä mihinkään ole voinut hiljentyä. Nyt kun olen lapsen kanssa, niin siinä on vain oltava. Se on valtavan opettavaista.” Entäs mistä Savoniaja Kalevi Jäntin palkinnot saanut kirjailija vielä haaveilee? ”Olisi hienoa kirjoittaa semmoinen kirja, joka jää edes pienimuotoiseksi klassikoksi.” Ja mikä ettei? Heikkinen jos kuka sellaisen voisi vielä puskea. ”Hyvän rankametsän nurinpistämisessä ja puiden katkomisessa sekä pinoamisessa on omanlaisensa riemu.” Antti Heikkinen ? Syntyi maatilalle Nilsiän Palonurmeen vuonna 1985. ? Kirjailija, joka sai esikoisteoksellaan Pihkatappi sekä Savoniaettä Kalevi Jäntti -palkinnot. ? Kirjoittanut elämäkerrat Juice Leskisestä, Heikki Turusesta ja Jaakko Teposta. ? Harrastaa elokuvia, säännöllistä hikoilemista, saunomista ja ihmisenä kasvamista. 57 MAKASIINI 2 • 2017 4862_.indd 57 23.2.2017 16.47
viään ja motkotti. Marina rupesi ottamaan muuta seuruetta päähän ja kahvittelun jälkeen kurvaili puolipirusissaan aina vain pienemmille teille. Kuiva hiekka pöllysi auton jäljessä ja välillä pysähdyttiin tien varteen ahomansikoita etsimään. Mököttäjä ei vaivautunut edes autosta ulos, huuteli vain ikkunasta ivauksia metsä-Suomelle ja vannoi Luojan sorvanneen ihmisen rakentamaan tiiviisti asutettuja elinpaikkoja. Matka jatkui ja tie kapeni, koko päivän innolla nalkuttanut herra alkoi tuntea suolistossaan luonnollista painetta. Sivistyneenä miehenä hän salasi tunteensa pitkään, melkein liian pitkään. Lopulta hänen oli pakko nielaista sisunsa ja pyytää kuskia pysähtymään, koska valkoiset kesähousut olivat vaarassa. Kuljettaja teki työtä käskettyä, metsänvihaaja laskeutui takapenkiltä tielle ja alkoi kysellä paperin perään. Sitäpä ei autosta löytynyt, joten nöyränä, tunteiden sekamelskaa päässään keitellen lähti lierikkomies hivuttautumaan ojan yli luonnon suureen puuceehen. Aikanaan hän palasi, istahti takapenkille ja auto lähti liikkeelle. Mies istui hiljaa kauan, tavattoman kauan. Pikkutie vaihtui isompaan, yksi kaista kahteen kaistaan ja autossa vallitsi odottava hiljaisuus. Kolmea muuta nauratti, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa mitään. Tuusulan kohdalla lierihattumies sitten napsautti suutaan, huokaisi syvään ja lausui hymyillen: ”Kyllä meillä ihmisillä on paljosta kiittäminen suomalaista koivua.” Niin että kyllä se metsäsuomalainen urbaaneimmastakin eläjästä löytyy, kun oikein sattuvat olosuhteet kohdalleen. Ja tämä tarina, tämä on tosi. T ämä on ensimmäinen kolumnini tähän lehteen. Jotta sisäänajoni olisi mahdollisimman nuoleskeleva, kerron teille opettavaisen tarinan ihmisen ja metsän suhteesta. Jokaisessa suomalaisessahan ei välttämättä asu metsäsuomalaista – tai asuu, mutta helevetin hyvin eräät onnistuvat sen peittämään. Niin teki esimerkiksi muuan herranröpi, joka aikanaan majoili Kaisaniemessä aika kovilla neliöhinnoilla arvotetussa asunnossaan. Muuten mukava mies, mutta vähän liian vilpitön kivitalojen ja asfaltin ystävä. Vähässä kummassa hän ei raitiovaunukiskojen tuolle puolen lähtenyt, ei vaikka sisäsuomalainen vaimonsa yritti uhkaillen, kiristäen ja pihdaten pakottaa. Mies ei suostunut ajattelemaankaan huvilareissuja tai marjamatkoja, hän ei kumisaappaita jalkoihinsa kiskoisi eikä itikoita ruokkisi. Vaan annappas olla. Heikkona hetkenään mies lupautui rouvansa ja tuttavapariskuntansa kanssa pienelle maaseututripille, lierihattu päässään ja kravatti kaulassaan hän survoutui ystäväparin auton takapenkille. Turpa rullalla mies katseli, kuinka kotikaupunki jäi taakse ja tienvarsimaisemat vaihtuivat ruutukaava-alueesta peltoihin, järvenpyörylöihin sekä metsikköihin. Kuskina ollut tuttavamies ohjaili auton jostakin moottoritien liittymästä pienemmälle pikiväylälle, retkikunta nautiskeli kahvit mukavassa kesäkuppilassa. Siinä ihasteltiin Suomen suvea, heiteltiin klisheitä ihanasta luonnosta ja osoiteltiin sormella läheisen lahdelman rantavesillä uivaa telkkäpoikuetta. Vain lierihattumies nyrpisteli lärSE PP O SA M U LI ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. PAKINA KUN HÄTÄ ON SUURI... 58 MAKASIINI 2 • 2017 58 MAKASIINI 2 • 2017 4863_.indd 58 23.2.2017 18.07
MISTÄ PIDÄT? MEITÄ kiinnostaa kuulla, mitä mieltä olet Metsälehti Makasiinista. Olemmeko osanneet tehdä siihen kiinnostavia juttuja sinulle tärkeistä aiheista? Mistä toivoisit meidän kirjoittavan lisää? Onko lehden ulkoasu houkutteleva? Entä minkä arvosanan antaisit toimitukselle juuri tämän numeron toteutuksesta? Kartoitamme teidän toiveitanne lukijatutkimuksella. Osallistu tutkimukseen ja vastaa kyselyyn, se löytyy osoitteesta www.metsalehti.fi. Vastausaikaa on 20. maaliskuuta saakka. Kaikkien vastaajien kesken arvomme yhden pääpalkinnon, joka on voittajan valinnan mukaan joko pihapiirin töihin sopiva akkukäyttöinen Stihl-moottorisaha tai Samsung Galaxy -tablettitietokone. Lisäksi arvomme 10 yllätyspalkintoa. Mitä pidät lehdestä? Kasvua biotaloudesta METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Metsuri-metsäpalvelujen tuottajan työkohteita ovat talousmetsien lisäksi taajamametsät, ulkoiluja virkistysalueet, kansallispuistot sekä luonnonsuojelualueet. Evolla perusopintoihin sisältyy puuntuottamista, puunhankintaa ja metsäekologiaa. Valinnaiset opinnot laajentavat osaamista. Koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa tai Hämeen ammatti-instituutin erillishaussa. Ruokailu ja kouluviikoilla asuntolassa asuminen opiskelijalle maksutonta. YHTEISHAKU 21.2.??14.3. Erillishaku 21.2.??30.4. aikaisemman tutkinnon suorittaneille. PERUSTUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Hakuaika 1.6.–16.8. Koulutus alkaa syksyllä 2017. Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK) Metsätalouden koulutus Metsätalousinsinööri toimii korjuutai ostoesimiehenä, metsätai luonnonvarojen suunnittelijana, energiapuuneuvojana tai muissa metsäalan asiantuntijatehtävissä. Evon metsätalouden koulutus on profiloitunut metsävarojen suunnitteluun ja hoitoon sekä metsäyrittäjyyteen. HAMKin käytännönläheinen ja toiminnallinen opiskelutapa tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Kolme oppimisen muotoa helpottavat opintojen sovittamista eri elämäntilanteisiin. YHTEISHAKU 15.3.??5.4. METSÄTALOUSINSINÖÖRI (ylempi AMK) Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen Koulutus Hämeenlinnassa. Tutkintonimikkeitä myös agrologi, hortonomi, insinööri ja ympäristösuunnittelija (ylempi AMK). YHTEISHAKU 15.3.??5.4. www.hami.fi www.hamk.fi/evo EVO Akkukäyttöinen saha sopii mökin ja puutarhan töihin. VIIME Metsälehti Makasiinin lukijakyselyssä eniten ääniä sai kansijuttu metsänomistajasta ”Upseeri ja metsämies”. Vastaajien kesken arvotut linnunpöntöt voittivat Antti Havumäki, Terttu Häkli, Veikko Leppiniemi, Kalevi Pölönen ja Timo Heikkinen. Onnea voittajille ja kiitos kaikille palautteen antajille! Lukijakyselyn voittajat 59 MAKASIINI 2 • 2017 4865_.indd 59 24.2.2017 17.15
MUSTAN LINNUN MAALISKUU Nykyaikainen korppi päivystää valtatiellä ja tekee löytöjä kaatopaikalta. Pohjoisessa elää myös perinnekorppeja, jotka harjoittavat ikiaikaista mustan linnun elämää. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA Kevättalven soidinmenoissa esitellään omaa suuruutta ja komeutta. Siipien kohottaminen saa näyttämään harteikkaalta, niskaja kulmahöyhenten pörhistäminen lisää ilmeen tuimuutta. Oikein itsevarma voi pyyhkiä nokkaansa vähäisempien pöyhistelylle. 61 MAKASIINI 2 • 2017 4779_.indd 61 23.2.2017 17.29
P ääsen Hirvisuon ulapalle suoraan maantieltä. Vesisateiden ja parin pakkasyön jälkeen valkenee kevättalven ensimmäinen hankiaamu. Aivan jalkamiestä lumikuori ei kanna, mutta suksilla meno on kevyttä ja hauskaa. Suomupohja ulisee liukuessa. Kolmen kilometrin jälkeen tulen metsäsaareen, kaivan termospullon ja pysähdyn tauolle. Liikenteen melu on vaiennut kaukaiseksi huminaksi. Kokemuksesta tiedän, että reilun kuukauden kuluttua rimpisuo kirkuu ja pulisee täynnään ääniä. Mutta nyt on hiljaista. Sitten klonksahtaa -Ku-klonk! -Ku-klonk! Ääni on sointuva ja metallisen kirkas. Pohjoisesta Jyskynsaaren suunnalta kuuluu sen jälkeen kovaa raakkumista. Korpit ovat liikkeellä. Koska minulla ei ole kummempaakaan tekemistä, luisuttelen äänien suuntaan. Viiden korpin lentue kirii vastaan harvapuisessa rämesalmessa. Vauhti on huima, siivistä kuuluu terävä melkein viheltävä suihkina. Kaikki ronkkuvat kireää ja lyhyttä lentonäytöksen ääntä. Ihmettelen, kuinka vähän ne välittävät hyvin näkemästään hiihtäjästä. Tuokion päästä mustat linnut vilistävät pieninä pisteinä kaukaisuudessa. Mieleen tulee muistoja kymmenien vuosien takaa. Alan pohtia korpin ja ihmisten maailman kertakaikkisesti muuttunutta suhdetta oman elämäni aikana. Erämaasta ihmisten ilmoille Kun viisitoistavuotiaana suksin metsään kiikarit kaulalla, korppi oli likimain ihmeellisintä, mitä saattoi nähdä. Kiikareita tarvittiin siksikin, että korppi ei koskaan lentänyt läheltä. Lintua vainottiin riistarosvona ja sen soinnukas raakkuna symboloi erämaata. Väestön kulutustaso nousi, liikenne lisääntyi, kaatopaikat paisuivat. Riistanhoito alkoi pohjata tutkimustietoon, jolloin synnintekijät vaihtuivat linnuista pikkupedoiksi: ketuksi, minkiksi ja supiksi. Vainottu korppi rauhoitettiin poronhoitoalueen ulkopuolella. Vähitellen musta lintu mullisti elintapansa ihmisen karttajasta tämän hyväksikäyttäjäksi. Kaukaisimman sydänmaan sijaan korpin talviympäristöksi muodostuivat maantiet ja kaatopaikat. Kaatopaikan jätteiden kimppuun korpit kävivät viimeisinä, kun lokit, naakat ja varikset olivat osoittaneet apajan turvalliseksi ja myrkyttömäksi. ValtaKaatopaikkojen naakkaja varisparvissa korpit ovat vähemmistönä. Kun rohkeammat varislinnut ovat havainneet ruokapaikan turvalliseksi ja antoisaksi, varovaiset korpit tulevat joukolla ja valtaavat parhaat apajat. Kiiltävänmustat, kovat siipisulat synnyttävät lennossa terävän suihkinan. 62 MAKASIINI 2 • 2017 4779_.indd 62 23.2.2017 17.29
teiden varsilla ne päinvastoin pyrkivät yksinvaltiaina hyödyntämään liikennekuoleman uhreja. Lopulta korpin kannalta mainio kehitys alkoi tyrehtyä. Kaatopaikkojen määrä väheni kymmenesosaan ja jätteiden käsittelyssä energian tuotanto polttamalla yleistyi. Moottoritielle eläinten pääsyä estettiin aidoin, muualla luvalliset ajonopeudet hidastuivat. Kovasti kasvanut korppikanta alkoi vakiintua tai hiukan taantua. Korpin ainoaksi strategiaksi jäi kaupungistumisen jatkaminen. Tällä vuosikymmenellä mustan linnun lentokuvion tai kumean ronkkumisen voi havaita minkä tahansa Suomen kaupungin kadulta. Soitimella pörhistellään 1970-luvun alussa käytin valtavasti energiaa maakotkien ruokkimiseen rahtaamalla hylättyjä teuraseläimiä kotkamaille. Pyrkimyksenä oli toisaalta kotkan suojelu, toisaalta valokuvaus. Kyttääminen piilokojussa tarkoitti käytännössä korppiparven seuraamista, sillä noina vuosina kotkat vierastivat ihmisen kattamaa ruokapöytää. Kevättalvisin katselin korppien soidinelkeitä, mahtailuja, höyhenpuvun röyhistelyä, kummallisia kurluttavia ja kirahtavia ääniä. Parvi leikki hippaa jollakin luunpalasella. Nuorimies kokeili vaikutusta korppityttöön ylösalaisin lentämällä ja roikkumalla oksasta nokallaan tai varpaan varassa. Mieleeni muistui myös Ranuan eläinpuiston Jaska-korppi, joka osasi lausua nimensä ja monta muutakin suomen kielen sanaa. Korppi on todettu kaikkien maailman lintujen älyniekaksi. Perinnekorppien konstit Kiikaroin metsänlaitaa ja löydän kymmenkunta korppia kuusien latvoista. Tuolla pitää käydä! Metsän sisään työntyy leveätelaisen kelkan jälki, joka vihjaisee ennalta, mitä tulen löytämään. Lumessa lojuu kuollut poro tai pikemminkin reikäinen ja veltto turkki, nokittu luuranko ja vaaleita linnunjätöksiä. Vaaleaa karvaa on levinnyt muutaman aarin alalle. Korppeja vilahtelee puiden välistä ja siivet viuhuvat. Pohdin poron kuolinsyytä, joista nälkä tai ilves on todennäköisin. Poron korvat ovat lähteneet kelkkamiehen matkaan. Samalla käy mielessä, että kaikesta kaupungistumisesta huolimatta pohjoisen Suomen korpit pärjäävät myös perinteisillä ja suorastaan ikiaikaisilla elämisen keinoilla. Suoerämaan perinnekorpit istuvat kaatopaikan valopylvään sijaan oikeassa kelossa. 63 MAKASIINI 2 • 2017 4779_.indd 63 23.2.2017 17.29
TAPION PÖYTÄ Lihapullan PÄIVITYS Riistahärkis-lihapullat maistuvat keltaisen juuressoseen ja pirteän kaaliraasteen kanssa. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS 64 MAKASIINI 2 • 2017 4861_.indd 64 23.2.2017 17.37
P erinteikäs lihapulla on lähtöisin eurooppalaisista hoveista. Se on tyypillinen 1700-luvun ruoka, jossa aineksia keitetään, survotaan, maustetaan ja paistetaan. Pohjoismaissa lihapullat mainitaan ensimmäisen kerran tanskalaisessa keittokirjassa vuonna 1703. Ruotsin kuningas Kaarle XII tutustui lihapulliin sotaretkillään Ottomaanien valtakunnassa 1700-luvulla ja ihastui niihin. Ruotsissa ne on mainittu ensimmäisen kerran Cajsa Wargin keittokirjassa vuodelta 1754. Meillä lihapullat olivat aluksi säätyläisten – kartanoiden ja pappiloiden – juhlaruokia. Vähitellen ne levisivät maaseudulle pitoja juhlaruoiksi. 1900-luvun alussa perustettujen kotitalousjärjestöjen ja -koulujen välityksellä lihapullareseptit saatiin tavallisiin koteihin. Lihapullia tehtiin vuosisadan alussa pelkästään pitopöytään tai sunnuntairuoaksi. Arkiruoaksi ne yleistyivät 1900-luvun puolivälin tienoilla. Lihapullat ovat yhä suomalaisten suosikkiruokien listalla ja ne ovat edelleen myös pitopöydän vakioruokaa. Monissa maissa on omat versionsa lihapullista. Ruotsissa lihapullat ovat olleet rakastettua ”husmanskostia” ja niistä on tullut jopa ruotsalaisuuden symboli. Tähän on vaikuttanut varmasti tavarataloketjun Ikean ympäri maailmaa kauppaamat lihapullat. Niitä myydään vuosittain 150 miljoonaa kappaletta. Uusi koostumus Papujen avulla lihapullat voi päivittää tämän päivän herkuksi. Riistalihasta ja härkäpavusta tehdyt lihapullat edustavat nykyisiä ruokatrendejä: terveellistä, ekologista, kotimaista ja edullista luomuruokaa. Härkäpapu (Vicia faba) on maailman vanhimpia viljeltyjä vihanneksia. Keskiajalla kaikki Euroopassa syöty papu oli härkäpapua. Munkkien kerrotaan tuoneen sen Pohjolan luostareihin 1200-luvulla, josta se levisi maallisiin puutarhoihin seuraavien vuosisatojen aikana. Suomessa härkäpapua viljeltiin 1950-luvulle saakka, mutta sitten se jäi muiden vihannesten varjoon. Viron puolella härkäpapua viljellään vielä suuria määriä ihmisravinnoksi, eikä pelkästään rehuksi. Härkäpapu kasvaa luomuna. Sen tanakka varsi estää rikkaruohojen kasvun, eikä se typpeä sisältävänä tarvitse lannoitteita, vaan se jopa lannoittaa maata. Härkis on nykyään muotiruokaa ja varsinaista voimaruokaa, sillä se sisältää lähes 30 prosenttia valkuaista. Muutkin kuin kasvissyöjät ovat löytäneet sen. Lihapullat on perinteisesti tarjottu perunasoseen kera, mutta soseeseen voi käyttää perunan lisäksi monia juureksia. Juuressoseesta saa lautaselle samalla kertaa vihannekset. Näin keväällä tomaatti ja kurkku ovat kalliita, mutta kotimaiset juurekset ovat edullisia. Kaaliraaste puolukoiden kera sopii lisukkeeksi. Riistasta ja pavuista tehdyt lihapullat jatkavat Metsälehden Suomi 100 -juhlavuoden ruokapalstaa. RIISTAHÄRKIS-LIHAPULLAT 250 g riistalihaa (hirveä, peuraa, poroa) 3 dl härkäpapuja 1 muna 1 sipuli 2-3 valosipulinkynttä 1 dl tuoreita sieniä tai 0,5 dl kuivattuja 0,5 dl kuivattua nokkosta 1 tl suolaa 1 tl katajanmarjoja 2 tl yrttimausteita (timjamia, oreganoa) öljyä ja voita paistamiseen Liota härkäpapuja yön yli, keitä tunnin ajan ja soseuta. Pilko sipulit ja sienet. Yhdistä ainekset ja sekoita tasaiseksi massaksi. Paista koelihapulla ja tarkista mausteet. Paista lihapullat öljy-voiseoksessa. Jos papujen esikypsennys on hankalaa, härkistä saa myös valmiina rouheena, jolloin ruoanvalmistus on nopeampaa. Härkäpapuja kannattaa liottaa ja keittää suurempi määrä ja pakastaa pienissä erissä myöhempää käyttöä varten. JUURESSOSE 1 kg perunaa, lanttua, porkkanaa, palsternakkaa, bataattia vettä tai maitoa nokare voita 1 tl suolaa Pese ja kuori juurekset ja keitä kypsiksi vedessä. Soseuta ja lisää vesi tai maito ja voi. Mausta suolalla. 65 MAKASIINI 2 • 2017 4861_.indd 65 23.2.2017 17.37
KÄSIN TEHTY Pienellä vuoleskelulla oksanhaara muuttuu perinteiseksi leikkihevoseksi. HAKOHEVONEN syntyy oksasta TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA S uomalaiset ovat oppineet hyödyntämään männyn ja kuusen oksaisuutta monella tapaa. Vuosikasvainten väliin kasvaneista oksakiehkuroista on tehty niin puuronsekoitusvälineitä eli härkimiä kuin vaikkapa risukarheja maanviljelykseen. Lapsillekin on syntynyt jotakin: harottavilla oksajaloilla seisovia hakohevosia. Hakotarhan asukki Hakohevonen syntyy yksinkertaisesti. Männyn tai kuusen latvasta katkaistaan pätkä hevosen vartaloksi niin, että oksista saa lyhennettyä hevoselle sopivat jalat. Jalkoja on usein vain kaksi, jolloin hevosen häntäpää nojaa suoraan maahan. Jos oksia on sopivissa kohdin vierekkäisissä oksakiehkuroissa, voi hevoselle tehdä neljä jalkaa. Paksumpaan päähän vuollaan hevosen pää. Hakohevosella on myös sukulainen. Hakohärkä vuollaan muuten samoin kuin hevonen, mutta kaksi ylöspäin sojottavaa oksantynkää jätetään härän sarviksi. Perinteisen maatalouden aikaan eläinten kuivikkeena käytettiin usein kuusenhavuista hakattuja pätkiä. Havuja pienittiin vesuria muistuttavalla hakokirveellä pölkkyä tai puupukkia vasten. Hakojen hakkaaminen oli monesti jonkun vanhan eläkeläisvaarin tehtävä. Hakohärkiä kerrotaan tehdyn juuri tuollaisen työn lomassa. On helppo kuvitella, miten suuresta havukasasta havuja vähän kerrassaan hakkuupölkylle nostettaessa löytyy silloin tällöin sopiva hakohärän aines. Sen vaari voi hetkessä muovata hakokirveellä lapsille leluksi. Mielikuvitus avuksi Nykyaikana hakohevosen tai -härän aineksia voi etsiskellä vaikkapa metsätöiden jäljiltä. Jos lapselle antaa puukon käteen, alkaa perinne elää. Lapsilla on mielikuvitusta siinä, miten eläimen voi tehdä. Eipä tarvitse enää olla vain arkistotoihin kätketyn varassa. Poikani alkoi vuolla kuorta hevosen harjan kohdalta ja jätti kuorisuikaleet kiinni: näin syntyi hevosen harja. Samalla tavalla hevoselle saatiin häntä. Vaikka poika oli vuolemassa hevosta, hän jätti puuhun myös pari ylöspäin sojottavaa oksantynkää – ne ovat hevosen korvat, hän selitti. Myös härälle piti pojan mielestä saada korvat. Koska oksantyngät tarvittiin sarviksi, teimme sille korvat puoliksi irti vuolluista kuorenpaloista. Hakohevosia on mahdollista tehdä erikokoisia sen mukaan, valitaanko paksumpi vai ohuempi kohta rungosta. Jättämällä pitemmän pätkän runkoa hevosen vartaloksi syntyy keppihevonen. Se osoittautui lasten leikeissä monikäyttöiseksi. Keppihakohevosella voi ratsastaa tavanomaiseen tapaan. Toisaalta keppihakohevonen yltää vaikka mihin, kun lapsi pitää sitä häntäpäästä kiinni ja ohjailee vaikkapa kiipeämään puuhun tai hörppimään purosta vettä. Lehtipuusta veistoksia Useimmat lehtipuut kasvavat haarajatkoisesti. Puu haarautuu kahtia ja toinen haara valikoituu jatkamaan rungon pituuskasvua. Kasvutapansa vuoksi lehtipuiden rungoista ei kasva yhtä suoria kuin havupuiden. Aika usein lehtipuista löytyy kohtia, joissa runko tekee mutkan sivulle ja sitten oikaisee suunnan kaarevalla kasvulla. Myös paksuksi kasvanut sivuhaara on sopiva aihio hakohevoselle. Tällaisista kohdista syntyy oivallisia niskakaaria lehtipuuhevosille. Kun kaaren sisäpuolelle vuolee hevosen turvan ja kaulan, alkaa oksanpätkä jo muistuttaa kokolailla hevosta. 66 MAKASIINI 2 • 2017 4780_.indd 66 23.2.2017 17.40
1. Ohensin hevosen pään ja kaulan puukolla kummaltakin puolelta. 2. Vuolin turvan yläpuolelta puuta pois niin, että korvien aihio jäi sojottamaan ylöspäin. 3. Kun korvien aihion vuolee halki, kumpikin korva erottuu ja saa terävän kärjen. 4. Hevosen niskan ja selän on puu itse muovannut kasvaessaan. Kaulan alapuolelle sen sijaan on annettava muoto puukolla. 5. Lyhensin lopuksi hevosen takaosan sahalla. Kun takaosan sahaa alhaaltapäin, mutta ei aivan loppuun saakka, voi yläreunasta lohkaista pienen kuorellisen lastun hevosen hännäksi. Hevosen alapuoli kannattaa vielä vuolla suoraksi, jotta eläin pysyy paremmin pystyssä. Puun kasvutapa ja hevosen muoto ovat parhaimmillaan niin kauniissa vuorovaikutuksessa, että lehtipuuhevosesta syntyy suorastaan silmiähivelevä veistos. Havupuuhevoset ja härät sen sijaan ovat karkeamman ja kankeamman näköisiä. Virossa lasten hevoset on vuoltu lehtipuusta. Niinpä suomalaisten hakohevosella on jalat, mutta sen niska on kovin jäykkämuotoinen. Virolaisten lehtipuuhevonen taas on oikein kaunisniskainen, mutta useimmiten jalaton. ”Traktori kuin hakohärkä” Harottavilla oksajaloillaan seisovat pikkueläimet antoivat aihetta myös sanontoihin. Kankeaa tai hidasliikkeistä ihmistä voitiin verrata hakohevoseen tai -härkään. Esimerkiksi Kalannista on vuonna 1938 muistiin merkitty sanonta Morsian kuin tuoma2. 4. 5. 3. 1. rin tamma ja sulhanen kuin hakohärkä. Kielenkäytössä hakohärkä jatkoi elämäänsä vielä koneiden aikakaudelle saakHEVOSEN muoto löytyy lehtipuun haarasta. Ainespuusta sahataan ensin hevosen pää ja etupuoli oikean pituiseksi. Sahauskohdat on merkitty piirroksen katkoviivoilla. Häntäpuolen voi vielä jättää pitkäksi, jotta siitä voi pitää vuollessa kiinni. ka. Eräs Fiatin vuosimallia 1975 oleva traktori oli niin kankea kääntymään, että sille annettiin lempinimeksi hakohärkä. Yksityiskohtia saa esimerkiksi tekemällä korvat halki repäistyistä oksankohdista ja vuolemalla niskaan lastuja harjaksi. Hakohevosen vuolu onnistuu alle kouluikäiseltä lapseltakin. 68 MAKASIINI 2 • 2017 4780_.indd 68 23.2.2017 17.40
PILKKEET PALVELUKSEEN HALUTAAN OIKAISU Painettu lehti tavoittaa edelleen suomalaiset parhaiten. Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) mukaan paperista lehteä lukee viikoittain 79 prosenttia. Digitaalisilla välineillä lehtiä lukee 70 prosenttia suomalaisista. Tietokoneiden, matkapuhelinten ja tablettien suosion jyrkän kasvun jälkeen eri lukuvälineiden osuudet ovat asettumassa vakaammalle tasolle. Metsälehdellä ja Metsälehti Makasiinilla oli KMT:n mukaan viime vuonna 188 000 lukijaa. Vuonna 2015 lukijoita oli 180 000. Lisää lukijoita Metsälehdelle Edellisen Metsälehden (3/2017) Kanta-arviosta pyyntiluviksi -artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että metsästysseurat jättäisivät edelleen lupahakemuksensa riistanhoitoyhdistyksille. Tästä keväästä lähtien hakemukset jätetään suoraan Suomen riistakeskukselle. Toinen virhe oli kaaviossa, jossa kerrottiin, että Riistakeskus saa riistanhoitoyhdistyksiltä lausunnon lupahakemuksista ja tekee lopulliset päätökset. Myös tältä osin asetus muuttui, eikä riistanhoitoyhdistys enää anna lausuntoa hakemuksiin. Lukijamatka 16.9.–24.9.2017 Syksyllä Yhdysvaltojen länsirannikolle! Näemme lännen suurkaupungin, jylhiä vuoristomaisemia ja jykeviä metsiä, Tyynen valtameren rannikon ja Columbia-joen. Tapaamme metsäammattilaisia ja amerikansuomalaisia. Aloitamme Seattlesta, ajamme vuorten yli Keski-Washingtoniin, jatkamme Oregonin metsäkohteille ja suomalaissiirtolaisten Astoriaan. Ja paljon muuta. LAUANTAI 16.9.2017 Kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 13.30. Lennämme Reykjavikin kautta Seattleen, jonne saavumme paikallista aikaa klo 16.00. SUNNUNTAI 17.9. Tutustumme Seattleen. Vierailemme Tyynenmeren anteja pursuavassa kauppahallissa ja Seattle Tower -näkötornissa. Jatkamme Kaskadi-vuorten yli kohti Ellensburgia. MAANANTAI 18.9. Amerikansuomalainen opas esittelee Wild Horse –tuulivoimapuistoa. Toppenishissa vierailu Yakama-heimon kulttuurikeskuksessa. Iltapäivällä Columbia-joen laakso ja kuvankauniit Multnomahin kaksoisputoukset. TIISTAI 19.9. Portland ja metsätietokeskus World Forestry Centre. Kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta ja tutustumme näyttelyyn. Iltapäivä pohjoismaisessa perinnekeskuksessa suomalaisen seurakunnan vieraina. KESKIVIIKKO 20.9. Kohti Astoriaa, länsirannikon suomalaiskaupunkia. Picnic-lounas Tillamook Forest –keskuksessa, patikkaretki vanhan metsän alueella Tyynenmeren rannikolla. Illalla amerikansuomalaisten vieraina, paikkana Astorian Suomi Hall. TORSTAI 21.9. Tutustumme puunkorjuuyritykseen ja metsätyökohteeseen. Iltapäivä vapaata aikaa Astoriassa. PERJANTAI 22.9. Ajamme Columbia-joen pohjoisrantaa Seattleen vievälle valtatielle. Matkalla vierailu metsäteollisuuslaitoksessa. LAUANTAI 23.9. Ostoskeskus Westfield Southcenter Mall. Kotimatka alkaa iltapäivällä, välilasku Reykjavikissa ja Suomeen saavumme sunnuntaina klo 13.50. Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. HINTA SISÄLTÄÄ: • Edestakaiset reittilennot turistiluokassa Helsinki-Keflavik-Seattle (ruumaan menevää matkatavaraa 23 kg sekä käsimatkatavaraa 8 kg) • ESTA-sähköisen matkustusluvan USA:han • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut kohteessa koko matkan ajan • Ohjelman mukaiset kuljetukset kohteessa • Majoituksen *** -tason hotellissa amerikkalaisella aamupalalla • Ohjelmassa mainitut ruokailut (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) • Matkaohjelmassa mainitut vierailut sisäänpääsymaksuineen • Lentokenttämaksut HINTA EI SISÄLLÄ: • Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme jo matkan ennakkomaksun maksamisen jälkeen • Muita ohjelmassa mainitsemattomia palveluja MAKSUT JA MAKSUAIKATAULU: Matkan hinta: Kestotilaajan etuhinta jaetussa kahden hengen huoneessa: 3980 EUR / hlö (ilman kestotilaajaetua 4 055 €) Yhden hengen huoneen lisämaksu: 820 EUR / hlö Trio Travelsin palvelumaksu: 15 EUR / hlö Matkan hinta on laskettu 23.1.2017 voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Kurssitarkistus tehdään kuluttajaviranomaisen ohjeen mukaan 6 viikkoa ennen matkan alkua. Laskutus kahdessa erässä: Ennakkoja varausmaksu 250 EUR/ hlö noin 10 vrk ilmoittautumisesta. Trio Travelsin palvelumaksu 15 EUR/ hlö ennakkomaksun yhteydessä. Loppumaksu noin 45 vrk ennen lähtöä. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Vastuulliselle matkanjärjestäjälle 16.6.2017 mennessä Kon-Tiki Tours / Trio Travels Ltd Oy Puh. 045-1242005 TAI info@kontiki.fi www.triotravels.fi Paikkoja on rajoitetusti ja ne myydään varausjärjestyksessä. Metsänomistajilla on vero-vähennysmahdollisuus, josta johtuen matka ei ole Kilpailuja kuluttajaviraston valmismatkavakuuden piirissä. Verottaja hyväksyy vähennyksen harkintansa mukaan . Matkaisäntänä ja asiantuntijana Mikko Häyrynen Metsälehdestä Lisätietoa matkasta löytyy myös osoitteista www.triotravels.fi ja www.metsalehti.fi Kestotilaajan etu 75 € ETELÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo palvelee toimialueen 15 000 metsänomistajaa kymmenen kunnan alueella. Palveluksessamme on 64 toimihenkilöä. Lisätietoja www.mhy.fi/etelasavo Haemme METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti. Työpisteesi on Haukivuoren toimistolla. Arvostamme aiempaa työkokemusta metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä, aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä sekä sitoutunutta otetta työhön. Edellytämme hakijoilta soveltuvaa metsäalan koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tulokselliseen työhön. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä suuressa metsänhoitoyhdistyksessä. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukaisesti. Työ alkaa 1.4.2017 tai sopimuksen mukaan. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 14.3.2017 mennessä sähköpostitse vesa.vaananen@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa asiakkuuspäällikkö Vesa Väänänen p. 0400 754 252 Metsänomistajat MHY Etelä-Savo 2x130 Makasiini_Makasiini 22.2.2017 12.31 Sivu 1 69 MAKASIINI 2 • 2017 4875_.indd 69 24.2.2017 16.14
60 VUOTTA 10.3. Seppo Huurinainen, maat. ja metsät. maisteri, Mikkeli (matkoilla) 50 VUOTTA 11.3. Jouni Rantala, Suomen metsäkeskus, elinkeinopäällikkö, Lahti (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. MERKKIPÄIVÄT Stora Enso Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo on valittu yhtiön Pohjoismaiden, Venäjän ja Baltian puunhankinnasta vastaavaksi johtajaksi. Hän jatkaa myös metsäpäällikkönä Suomessa siihen asti, kunnes uusi metsäpäällikkö on valittu. Länsitalo aloitti Enso-Gutzeitissa vuonna 1989. Stora Enson metsäpäälliköksi hänet nimitettiin vuonna 2008. Koskisen-konserni Koskisen-konsernin toimitusjohtajaksi maaliskuun alusta alkaen on nimitetty Jukka Pahta. Hän on toiminut väliaikaisena toimitusjohtajana viime lokakuusta lähtien. Ennen Koskiselle tuloaan Pahta toimi konsulttiyhtiö Pöyryn rahoitusja talousjohtajana ja sitä aiemmin monissa johtoja asiantuntijatehtävissä metsäteollisuudessa. NIMITYKSIÄ Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 16.3.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 2”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIRISTIKKO 2 Palkinnot Metsäkryptosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Eija Antikainen, Jokijärvi, Eero Karjalainen, Oulu ja Heini Tiainen, Uukuniemi. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2017 alkaen (23 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 69 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 76 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 80 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2017 alkaen Metsäkustannus maksaa postimaksun Maistraatinportti 4 A Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERO Makasiinikrypto 1, oikea ratkaisu 4866_.indd 71 24.2.2017 16.21
PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN VUOSI sitten keväällä kuollut ekologi Ilkka Hanski saavutti maailmanmaineensa nimenomaan metapopulaatioita tutkimalla. Metapopulaatiot liittyvät saarekkeiseen elinympäristöön, jossa on lajille sopivia laikkuja ja niiden välissä laajojakin kelvottomia aloja. Hanski tutki erityisesti lantakuoriaisia ja täpläverkkoperhosta. Lantakuoriaisille kelvollisia ovat vain tietynlaiset tai tietyn eläimen lantakasat; täpläverkkoperhoselle heinäratamoa tai tähkätädykettä kasvavat niityt. Yksittäiset esiintymät eli populaatiot voivat olla pieniä ja tilapäisiä. Lukuisten pienten esiintymien muodostama metapopulaatio selviytyy, jos laikkuja on riittävästi ja ne ovat niin lähellä toisiaan, että yksilöiden siirtyminen laikulta toiselle onnistuu. Useimpien lajien kannalta metsäkin on laikkujen muodostama elinympäristö. Korpikarhunsammal selviytyy vain kosteissa painanteissa, karvakarhunsammal kuivalla paikalla. Pohjantikka tarvitsee elinympäristöönsä äsken kuolleita kuusia, valkoselkätikka lahoja lehtipuita. Kummallekin lajille suurin osa metsäympäristöstä on kelvotonta. Tälle metapopulaatioajatukselle perustuu myös metsälain pykälä 10, joka suojelee tavanomaisesta metsäympäristöstä poikkeavia kohteita. Ne ovat sopivia elinpiirejä lukuisille lajeille, joille tavanomainen kangasmetsäluonto ei tarjoa mahdollisuuksia. Jotkut lajit elävät jopa tuplasaaristossa: ne tarvitsevat elämänsä eri vaiheissa erilaisen ympäristön. Monet kukkajäärät elävät toukkana lahopuussa, mutta aikuiset hakevat ruokansa ja ilmeisesti myös parittelukumppaninsa valoisilta, niittymäisiltä paikoilta, joissa on runsaasti kukkia. Hyvillä lentäjillä, kuten perhosilla, sopivat elinpaikat voivat olla kaukanakin toisistaan ja turvaavat silti lajin säilymisen. Tuominopsasiiven toukkien ravinnoksi sopivat tuomipöheiköt ovat pieninä laikkuina havumetsien keskellä. Hyvänä lentäjänä se pystyy asuttamaan pieniäkin tuomikasvustoja, mutta jokaisessa tuomessa ei perhosta silti ole. Metapopulaatioita metsissä Tuominopsasiiven toukka elää tuomella, mutta aikuinen ruokailee kukilla, tässä vuohenputkella. KUUSEN tietävät kaikki. Aika monelle myös näre on tuttu, mutta mitä ovat kara-, rapatai huiskilokuusi? Selitys löytyy Martti Hertzin vuonna 1931 painetusta Nuorten metsäkirjasta, jossa hän opastaa tunnistamaan kuusia. Itä-Suomessa näre paikoin syrjäyttää kuusi-sanan kokonaan. Muualla se tarkoittaa yleensä nuorta kuusta. Karakuusi on korpikuusi ja rapaeli räkäkuusi leveälatvainen, vahvaoksainen puu. Karankokuuselta on latva kuivunut. Näiden lisäksi Hertzi luettelee ”muunnoksia, muotoja ja merkillisyyksiä”, joiden nimi kuvaa kuusten ulkonäköä. Näitä ovat muun muassa kampakuusi, harjakuusi, laakakuusi ja huiskilokuusi. Kaikilla kuusilla on nyt juhlavuosi. Kohta pääsemme istuttamaan Suomen itsenäisyyden kunniaksi Tulevaisuuden kuusia. Myös Dendrologian seura on valinnut vuoden 2017 puusuvuksi kuuset. Kuusen juhlavuosi SH U TT ER ST O CK IM AG ES 72 MAKASIINI 2 • 2017 4867_.indd 72 24.2.2017 17.13
TAIMIKONHOITOKOULU: Varhaishoito ja 1. raivaus Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 3/17 ILMESTYY 13.4. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 16.3. Männikkö alulle Sopivassa paikassa kylvö on hyvä vaihtoehto. VA LT TE RI SK YT TÄ TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Katja Raninen p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 85. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 Gprint 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. PEFC-sertifioitu METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki P. 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi 4868_.indd 73 24.2.2017 16.45
TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT KIMMO BRANDT ”AJATUS lähti liikkeelle siitä, etten löytänyt sopivia kehyksiä valokuvilleni. Olen valokuvannut koko ikäni ja halusin kuville uudenlaista käyttöä. Päätin yhdistää valokuvat ja puun. Pidän puusta materiaalina ja halusin kuvien taustaksi luonnonmateriaalin. Parin vuoden kehitystyön jälkeen syntyi Luava-teos: mattapintainen valokuva, jonka pohjustus on kotimaista mäntyä. Teoksissa käyttämäni puun tilaan valmiiksi paloiksi sahattuna paikalliselta sahurilta. Hion ja petsaan puupalat, tulostan valokuvat erikoistulostimella ja kiinnitän ne puuhun. Käytän kuvien tulostuksessa mattakuitua, sillä en tahdo, että puun syyt kuultavat valokuvan läpi. Yhden Luava-teoksen valmistus sujuu nopeimmillaan neljässä viidessä päivässä. Aloitan taustojen työstämisen siinä vaiheessa, kun saan tilauksen, jotta vastahiotun puun tuoksu säilyy asiakkaalle saakka. Minulla on muutamia jälleenmyyjiä, jotka myyvät omista valokuvistani tekemiäni teoksia. Useimmat asiakkaat haluavat kuitenkin käyttää omia kuviaan. Suosituimpia aiheita ovat perhe, lapset ja lemmikit. Moni pelkää, ettei omien kuvien laatu riitä, mutta huoleen ei ole syytä. Teen jopa 80 prosenttia teoksista kännykkäkuvista. Luava-teoksia saa tällä hetkellä kahdeksassa koossa ja värissä. Ne voi ripustaa seinälle tai pitää pöydällä. Valmistan kuukausittain muutamia kymmeniä Luava-teoksia. Tällä hetkellä teoksia menee lähinnä kotimaahan, mutta suunnitelmissa on laajentaa myyntiä myös ulkomaille. Teosten hinta vaihtelee 25 eurosta 69 euroon. Minulla on elokuvaja tv-alan koulutus, puun työstämisen olen oppinut isältäni. Olen myös osakkaana videotuotantoyhtiössä, mikä tuo mukavaa vaihtelua työhön.” MÄNTYÄ TAUSTALLE Juuso Virtanen liittää valokuvat ja puun yhteen. TUOTE JA TEKIJÄ Juuso Virtanen myy valtaosan Luava-teoksista yrityksen nettisivujen kautta (www.luava.fi). Luava-teoksia saa tällä hetkellä kahdeksassa koossa ja värissä, kertoo Juuso Virtanen. 74 MAKASIINI 2 • 2017 74 MAKASIINI 2 • 2017 4847_.indd 74 24.2.2017 16.19
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele03 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Maaliskuun kuukauden kirja Sujuvasti seuraavalle Matti Kiviniemi ja Pirjo Havia Kirja auttaa metsänomistajaa suunnittelemaan ja toteuttamaan sujuvasti metsän sukupolvenvaihdoksen ja muut omistusjärjestelyt. Kirjassa käydään monipuolisesti läpi asioita, joita jokaisen nykyisen ja tulevan metsänomistajan on hyödyllistä tietää. Se on työväline niin metsänomistajille kuin metsäneuvonnan ja kiinteistövälityksen ammattilaisille. Teos sopii myös oppikirjaksi metsäja kiinteistöalan koulutukseen. Kirja avaa verosuunnittelun lisäksi muita tärkeitä perusteita omistusratkaisuille ja tarjoaa tiedon omistusjärjestelyn eri vaiheisiin. Kirjassa on runsaasti hyödyllisiä asiakirjamalleja. Uudistetussa kirjassa esitellään myös uuden metsälahjavähennyksen vuoden 2017 alussa voimaan tulleet muutokset. Hinta 35€ (norm. 42€) Etu voimassa 31.3.2017 saakka
STIHL & VIKING POLTTOAINEET www.stihl.? • STIHL MotoMix • Ympäristöystävällinen 2-T polttoaine, joka valmistetaan käyttäen STIHLin omaa huippulaadukasta HP Ultra moottoriöljyä toimii kaikissa 2-tahtimoottoreissa sekä STIHL 4-MIX moottoreissa! • VIKING MotoPlus • Ympäristöystävällinen 4-T polttoaine, joka ei sisällä öljyä toimii kaikissa 4-tahtimoottoreissa! OPTIMUM SYSTEM • Etuja koneelle • Moitteeton käynti Optimaalinen kiihtyvyys • Etuja ihmiselle • Käyttövalmis • Etuja ympäristölle • Pienemmät CO 2 -päästöt Metsalehti_Makasiini_2017_03_02.indd 1 8.2.2017 14:51:41