• 15. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI METSÄNOMISTUS SEITSEMÄN ISOA MUUTOSTA VAIKUTTAJA MINISTERI UNELMATYÖSSÄÄN KLAPEISTA 19 KYSYMYSTÄ Metsä tuo vaihtelua tutkijaperheen arkeen Virikkeitä luonnosta UPM harventaa parhaiten?•?Näin ostat metsäpalveluita?•?Kirveet pikatestissä M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 01 8 TE EM A : M ET SÄ N O M IS TU S Kevään kevyin uutuus STIHL MS 462 C-M VW STIHL MS 462 C-M VW on kaikkien aikojen kevyin moottorisaha 70 cm 3 iskutilavuusluokassa. Ketteräkäyttöisessä mallissa on erinomainen kiihtyvyys ja käyttömukavuuden varmistaa sähköinen kaasuttimenja kahvanlämmitin. Taloudellinen 2-MIX moottori yhdistettynä uuteen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmään takaavat huipputehon olosuhteista riippumatta. STIHL MS 462 C-M VW 72,2 cm 3 , 4,4 kw / 6,0 hv, 6,1 kg, teho-painosuhde 0,72 kW/kg Suositushinta 1339,00 € Saatavana vain valtuutetuilta STIHL jälleenmyyjiltä toukokuussa 2018. Tutustu sahaan tarkemmin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi: stihl.fi. kansi_2/18.indd 1 8.3.2018 13.11
• METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. Maaliskuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele038 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas Kirja esittelee havainnollisesti suomalaisen suotyyppi­ järjestelmän. Opas on toimiva apuväline luonnon tilaisten soiden sekä ojitettujen turvekankaiden tunnistamiseen. Mukana on harvinaisten ja uhanalaisten suoluontotyyppien kuvauksia sekä on runsaasti tietoa kasvilajistosta. Eri kasvu­ paikkatyyppien opaskasvit esitellään. Suon ojitusta edeltävä luonne huomioidaan arvioitaessa turvekankaiden metsän­ kasvatuskelpoisuutta. Hinta 27€ (norm. 34€) Etu voimassa 31.3.2018 saakka Metsäsijoittajan kirja Kirja esittelee metsäsijoittamisen peruspiirteet. Teos kuvaa metsä­ maan ja puun hinnan kehitystä Suomessa sekä metsä tilojen arvon­ määritysmenetelmiä. Se kertoo selkeästi ja monipuolisesti, mitä metsäsijoittajan tulee ottaa huomioon määrittäessään tilakaupassa itselleen sopivaa hintaa. Hinta 32€ (norm 42€) Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Suuren kiinnostuksen vuoksi jatkamme tarjousta kansi_2/18.indd 2 8.3.2018 13.12
• Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Kuva on otettu Teiskossa, Tampereella 5.3.2018. Ilta alkoi hämärtyä ja aurinko laskea. Taustalla näkyy lähes tyhjäksi avohakattu hakkuu ­ alue. Kultainen halko maise­ massa muistuttaa luonnon arvok kuudesta ja siitä, miten luontoa käytetään niin positii­ visessa kuin negatiivisessakin mielessä pääomana. KUVA JA TEKSTI: JAAKKO KAHILANIEMI 5568_.indd 3 9.3.2018 16.23
• Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS 6 METSÄNOMISTAJA: Kuningasajatuksia luonnosta 12 UUTISET: UPM harventaa parhaiten 13 METSÄTYYPPI: Mihin luomusertifiointia tarvitaan? 14 Kuitupuun hinta pomppasi Virossa 16 MARKKINAT: Veristä kilpailua luvassa 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Pikkutukki ratkaisi 18 Metsärahasto maksoi hyvin 19 VERKOSTA: Nouseeko hinta? Teema Metsänomistus 20 Metsänomistajien muuttuva joukko 30 RAHAPUU: Metsänuudistamisen virheitä Oma metsä 32 19 kysymystä klapien teosta 36 PIKATESTI: Kirveet koetuksella 38 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Ostaisinko metsätilan? 40 TUTKIMUS: Maalatvoista lahopuuta 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Metsälääkeriippuvuutta 44 PERINTÖMETSÄ: Metsä vaikuttaa maksuihin 46 KYSY POIS: Kuinka pitkiä juuret ovat? 48 Näin tilaat metsäpalveluita 50 VAIKUTTAJA: Ministeri unelmatyössään s. 20 SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI SE PP O SA M U LI TI M O TO IV A IN EN NRO 2 15.3.2018 Metsänomistajakunta muuttuu hitaasti mutta varmasti. 4 MAKASIINI 2 • 2018 5569_.indd 4 9.3.2018 17.34
• Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi METSISSÄ on meneillään historiallisen vilkas maaliskuu. Perinteisesti puuta korjataan tähän aikaan kaikkein eniten, ja nyt erityisen paljon, koska puun käyttö on lisääntynyt. Ennätykset unohtuvat nopeasti, kun heti perään tulee uusia. Viime viikkoina Luonnonvarakeskus on tiedottanut monta hyvää uutista viime vuodesta. Mäntykuitupuuta, jota niin usein on ollut vaikea saada kaupaksi, ostettiin viime vuonna kuusitukin ohella kaikkein eniten. Metsänomistajien kantorahatulot kasvoivat melkein sadalla miljoonalla eurolla. Jopa puun tilastoitu reaalihinta ei enää viime vuonna laskenut, vaan se pysyi vuoden 2016 tasolla. Tästä kaikesta seuraa, että metsätalouden sijoitustuotot ovat Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan jatkaneet kasvuaan kaikissa maakunnissa. Samanlaisia kuulumisia kantautuu Ruotsista, missä metsänomistajien tulevaisuudenusko on vahva. Erään barometrin mukaan kuusi kymmenestä metsänomistajasta on kiinnostunut ostamaan lisää metsää. Edes ennätyskorkealle nousseet hehtaarihinnat eivät ole karkottaneet ostajia markkinoilta. Myös meillä metsätilakauppa käy vilkkaana ja muuttaa metsänomistusta. Toimittaja Valtteri Skyttä selvitti, minkälainen muutos on meneillään ja löysi seitsemän kiinnostavaa trendiä. Juttuun liittyen laadimme leikkimielisen testin, jonka avulla voit käydä kokeilemassa, millainen metsänomistaja sinä olet. Testi löytyy osoitteesta www.metsalehti.fi. JULKISEN sanan neuvosto JSN täyttää 50 vuotta. Myös Metsälehti on sitoutunut Journalistin ohjeisiin, mitä osoittaa oheinen Vastuullista journalismia -merkki. Olemme vastuussa ennen kaikkea lukijoillemme. Kun valitsemme jutunaiheita tai laitteita kokeiltavaksi, teemme valinnan ajatellen teidän lukijoiden toiveita. Uskottavuus, luotettavuus ja puolueettomuus ovat työssämme tärkeitä periaatteita. Journalistin ohjeet löydät osoitteesta www.jsn.fi. VAHVA USKO TULEVAISUUTEEN 15. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI METSÄNOMISTUS SEITSEMÄN ISOA MUUTOSTA VAIKUTTAJA MINISTERI UNELMATYÖSSÄÄN KLAPEISTA 19 KYSYMYSTÄ Metsä tuo vaihtelua tutkijaperheen arkeen Virikkeitä luonnosta UPM harventaa parhaiten?•?Näin ostat metsäpalveluita?•?Kirveet pikatestissä M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 2/2 01 8 TE EM A : M ET SÄ N O M IS TU S Kevään kevyin uutuus STIHL MS 462 C-M VW STIHL MS 462 C-M VW on kaikkien aikojen kevyin moottorisaha 70 cm 3 iskutilavuusluokassa. Ketteräkäyttöisessä mallissa on erinomainen kiihtyvyys ja käyttömukavuuden varmistaa sähköinen kaasuttimenja kahvanlämmitin. Taloudellinen 2-MIX moottori yhdistettynä uuteen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmään takaavat huipputehon olosuhteista riippumatta. STIHL MS 462 C-M VW 72,2 cm 3 , 4,4 kw / 6,0 hv, 6,1 kg, teho-painosuhde 0,72 kW/kg Suositushinta 1339,00 € Saatavana vain valtuutetuilta STIHL jälleenmyyjiltä toukokuussa 2018. Tutustu sahaan tarkemmin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi: stihl.fi. kansi_2/18.indd 1 8.3.2018 13.11 Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. SA M I KA RP PI N EN Luonnosta 59 PAKINA: Ylistys sirkushuveille 60 LUHTA: Kun tuuli yltyy 64 ENNEN & NYT: Hirvituhon jälkeen 66 TAPION PÖYTÄ: Kaloripommi Englannista 68 LUKIJALTA: Kaikkia keinoja tarvitaan 70 MAKASIINIKRYPTO 72 PILKKEET: Hörhöt haavan kuoren kimpussa 74 TUOTE & TEKIJÄ: Ysikymppisellä potkii hyvin s. 36 Halkomakirveellä järeäkin pölkky halkeaa. 5 MAKASIINI 2 • 2018 5569_.indd 5 9.3.2018 17.34
• KUNINGASAJATUKSIA LUONNOSTA ?TEKSTI ANNE HELENIUS?KUVAT SAMI KARPPINEN Kuhmosten perheessä tehdään tutkimusta ja hoidetaan metsää. Raivaussahan varressa voi siistin taimikon lisäksi syntyä vaikka väitöskirjan puolikas. METSÄNOMISTAJA 6 MAKASIINI 2 • 2018 6 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 6 9.3.2018 17.22
• 7 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 7 9.3.2018 17.22
• M aaliskui nen aurinko kirvelee silmiä pohjoissavolaisessa, harvesteria maistaneessa koivikossa. Tuomas Kuhmonen asettautuu kuvattavaksi kahden kuukauden ikäisen Niilon kanssa. Vaimo Irene komentaa Liina-sakemannia ja Osku-spanielia istumaan nätisti viereensä. Sommitelmasta puuttuu vain kolmivuotias Iida, joka parhaillaan on ensimmäistä kertaa päiväkodissa sitten pikkuveljen syntymän. On hiljaista, paitsi kun Ilmasotakou lun pojat Tikkakoskel ta kaar tavat visiitille Sarpanie men tilan yläpuolelle. Samaan aikaan hieman kauempana jopa kymmenen hirven lauma mussuttaa Kuhmosen vaivalla istuttamia mäntytaimikoita. ”Nyt niille piruille ei riitä edes se, että niitä ruokkii taimikoilla, vaan nykyään niille pitää tehdä ulkoilureittejäkin”, Kuhmotuksen kohteena on muun muassa se, kuinka nuorten yrittäjyyttä voisi maaseudulla parhaiten edistää. Kuhmosella on työhuoneellaan seuraa, sillä äitiyslomalla oleva Irene-vaimo tekee omaa väitöskirjaansa. ”Meillä ei ole mikään paperiton toimisto, sillä kirjoja ja mappeja on vuosien aikana kertynyt melkoisesti. Mutta paperinkulutushan on metsänomistajan kannalta vain hyvä asia”, Kuhmonen veistelee. Väitöskirja syntyi raivatessa Kuhmonen on arkisista paperitöistään huolimatta ehta metsien mies, joka tänä vuonna viettää isännyytensä 30-vuotistaitelijajuhlaa. ”Harkinnan lopputulos oli aika selvä, sillä olen perheen ainoa lapsi. Ei tuo ole hirveästi harmittanut.” Sarpaniemen tilalla on kaikki metsätyöt päätehakkuita lukuun ottamatta tehty itse. Omat metsätaloussuunnitelmansa laativa nen murjaisee ja tarkoittaa kelkalla tekemäänsä hiihtolatua, jossa hirvet ovat käyskennelleet parin kilometrin matkalta. Huumoria ja pitkää pinnaa 200-hehtaarisen, mäntyvaltaisen tilan isännällä siis riittää, ja ne ovat tulleet hänen uransa aikana moneen kertaan tarpeeseen. Kuhmosta on esimerkiksi kiittäminen tai kiroaminen Suomen EU-maataloustukijärjestelmän laskelmista ja rahanjakoperusteista. Nyt agronomin ja kauppatieteiden tohtorin arki kuluu Turun yliopiston tulevaisuudentutkijana. Hän on etätöiden uranuurtaja Suomessa: lähes 30 vuoden ajan hän on tehnyt töitä kotonaan Vesannolla, ja työpaikoillaan hän on omien sanojensa mukaan käynyt vain satunnaisesti kahvilla. Työt hoituvat erillisessä piharakennuksessa 70 metrin päässä talosta. Parhaillaan Kuhmonen tekee toista väitöskirjaansa, nyt tulevaisuudentutkimuksesta. KiinnosIso käsikirjasto on perua ajoilta ennen internetiä. Kolme vuosikymmentä sitten etätyötä tekevä tutkija ei saanut tilastotietoja, saati tieteellisiä lehtiä ja kirjallisuutta napin painalluksella verkosta, vaan kaikki piti hankkia itse omiin kirjahyllyihin. 8 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 8 9.3.2018 17.22
• Kuhmonen laskee, että 30 vuoden aikana ”omin pikku kätösin” on istutettu 223 000 puuta ja raivattu 302 hehtaaria metsää. Juuri 85 vuotta täyttänyt isä on toki auttanut poikaansa. ”Vähän hävettää, sillä toisinaan isä ehtii tehdä enemmän kuin minä. Joka vuosi hän raivaa 10–15 hehtaaria metsää.” Kuhmosen suosikkityökalu on kaivinkone ja siihen liitetty hakkuupää. Niinpä hän hoitaa itse laikutukset, mätästykset, ojitukset, tienteot ja harvennushakkuut. ”Teen jatkuvasti muutaman sadan kuution hankintakauppoja. Nyt odotan kieli pitkällä, että pääsen taas metsään töihin”, tällä hetkellä kiireellisten paperitöiden raskauttama Kuhmonen sanoo. Energiapuu menee tavattoman hyvin kaupaksi, sillä sitä ostetaan paikkakunnalla sijaitsevaan lämpölaitokseen. Kuhmonen laskeskeleekin, että viime syksynä hänen puillaan lämmitettiin Vesantoa jopa kuuden viikon ajan. Harvennushakkuiden lisäksi Kuhmosen mielityötä on taimikonhoito. Ensimmäisestä väitöskirjasta kuulemma puolet syntyi raivaussahan varressa. Ensimmäinen, pieteetillä tehty metsätalous­ suunnitelma syntyi harjoitustyönä maa­ ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa. Suunnitelmasta löytyy muun muassa vertailua mitattujen kasvujen ja taulukkokasvujen välillä. Onnellinen ratkaisu hankalalta tuntuvalle yhtälölle: Kuhmoset ovat pystyneet yhdistämään tiedeuran, etätyöt ja maalla asumisen. Tuomas Kuhmosen palkanmaksaja on yli 400 kilometrin päässä Turussa. Irene­vaimo tekee väitöskirjaa ympäristöjohtamisesta Jyväskylän yliopistoon. Kaksikuukautinen Niilo saa olla päivisin vanhempiensa seurassa. ”Siellä oli hyvä miettiä asioita. Välillä oli pakko sammuttaa saha ja ottaa sanelin käteen, jos mieleen tuli jokin kuningasajatus.” Metsätöitä tehdessä on sattunut muutakin kummaa. Kun Tshernobylin ydinvoimala räjähti 1 600 kilometrin päässä Vesannolta, läheisellä mäellä töissä ollut Kuhmonen sai niskaansa keltaisen jauhesateen. ”Nyt odotan kieli pitkällä, että pääsen taas metsään töihin.” ”Eipä näistä julkisuudessa paljon kerrottu. Virallinen linjahan oli, ettei mitään vaarallista ollut tapahtunut. Meillä oli silloin vielä karjaa, ja räjähdyksen jälkeen syntyi kaksi epämuodostunutta vasikkaa. Kyllä se vähän pelotti.” Nahkeasti syntynyt Natura Sarpaniemen tilan 200 hehtaarista hieman yli puolet on mäntyä, 30 prosenttia kuusta ja 15 koivua. Lehtikuusta on vajaan hehtaarin alalla. 9 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 9 9.3.2018 17.22
• Kuvioita on 147, ja määrän suuruus johtuu historiallisista syistä. Pinta-alaverotuksen aikana eräs kuvionmääritysperuste oli metsäveroluokka. ”Kuvioita on edelleenkin vähän liikaa, mutta kyllä näiden kanssa pärjää. Tämä on aika pienipiirteistä maastoa, on korkeuseroja, painanteita ja soita.” Kun Kuhmonen ryhtyi isännäksi, tilan puusto oli kovin tasaikäistä, vuosisadan vaihteessa syntynyttä. Sittemmin kuvioita on uudistettu, ja suurin osa niistä on nuorta tai varttunutta kasvatusmetsikköä. Natura-suotakin tilalla on vajaat 50 hehtaaria. Koko prosessi oli ympäristönsuojelua tärkeänä pitävästä Kuhmosesta vähintäänkin omituinen, samalla romahti luottamus ympäristöhallintoon. ”Seutukaavassa suo oli turvesuo, jossa on miljoona kuutiota nostokelpoista turvetta. Korvaus turpeesta oli nimellinen”, Kuhmonen muistelee ja jatkaa: ”Maanomistajan kokemuksella voin sanoa, että kaikki paha, mitä Naturasta on sanottu, on varmaan totta.” Puunkorjuu omiin käsiin Omatoimisena puunkorjaajana sekä tulevaisuuden ja maaseudun yrittäjyyden tutkijana Kuhmosella on tiukkoja näkemyksiä puukaupasta Suomessa. Yksinkertaisesti: Se ei toimi. Markkinat ovat vääristyneet, koska alalla on vain muuTuomas Kuhmosen mielestä metsässä melkein parasta ovat kauniit tai kiinnostavat paikat. Tätä männikköä harventaessaan hän monta kertaa nousi kaivinkoneen katolle istumaan ja ihailemaan maisemaa. Kuluva talvi on ollut pahin hirvituhojen suhteen Sarpaniemen tilalla. Jokaisella metsäreissulla löytyy sarvipäiden tuoreita jälkiä. Mäntyvaltaisella tilalla hirvet ovat vuosien saatossa tuhonneet taimikoita kymmenillä tuhansilla euroilla. tama iso tekijä, jotka toimivat kuin monopolimarkkinoilla. ”Maanomistajan kokemuksella voin sanoa, että kaikki paha, mitä Naturasta on sanottu, on varmaan totta.” Erityisen hyvin tämä näkyy Kuhmosen mukaan hankintakaupassa. Isot puunostajat yrittävät mustasukkaisesti pitää itsellään koko korjuuketjun – ne pimittävät kustannusten ja arvonlisän muodostumista ja jakaantumista ketjun sisällä. ”Katselin vanhoja puukauppapapereita. Hankintakaupassa tukista maksettiin vain euro enemmän kuutiolta kuin pystypuusta. Jos hakkaan puut itse ja ajan ne tienvarteen, niin säästääkö puunostaja korjuukustannuksina vain euron?” Hänen mukaansa ainoa asia, mitä epäkohdalle on tehtävissä, olisi täysin toisenlaisen puukauppajärjestelmän luominen esimerkiksi Ruotsin malliin. Metsänomistajien olisi itse päästävä vastaamaan puunkorjuusta tienvarteen saakka. Tästä olisi muutakin hyötyä: omatoimisella puunkorjuulla olisi virkistävä vaikutus maaseudun elinvoimaisuuteen. 10 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 10 9.3.2018 17.22
• ”Täällä olisi hirveän tärkeää, että ne joilla on kykyä, halua ja kalustoa, voisivat hankkia tuloja esimerkiksi puunkorjuulla. Maaseudulla riittää talvisin tyhjillään seisovia kaivinkoneita, joihin saisi kohtuukustannuksin hakkuupään. Nykytalvina niillä päästäisiin lisäksi kohteisiin, joihin pyöräkalustolla ei päästä.” Lopuksi vielä sananen hirvipolitiikasta nyt, kun alueelliset riistaneuvostot parhaillaan päättävät hirvitiheyksistä. Kuhmosen mäntyvaltaisessa metsässä hirvituhoja on ollut paljon, ja mies laskeskelee, että hirvien takia tappiota on tullut reilusti viisinumeroinen summa. ”Nykysysteemi ei toimi. Korvausjärjestelmä on pelkkä vitsi, minäkään en ole korvauksia edes viitsinyt hakea. Maanomistajan ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa.” Mitäpä tehdä? ”Siinä voisi olla vaikka sellainen ratkaisu, että metsästysseurat voisivat itse olla kantaa miettimässä”, Kuhmonen ehdottaa ja alkaa tehdä lähtöä kylälle hakemaan Iida-tyttöstä päiväkodista. Kuhmosen suuri suosikki on kaivin koneeseen liitetty hakkuupää, koska yhdistelmällä saa paljon aikaan ja jälki on yhtä siistiä kuin käsipelilläkin. Bonuksena pääsee vielä painelemaan nappeja ja kääntelemään vipuja. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. 11 MAKASIINI 2 • 2018 5571_.indd 11 9.3.2018 17.23
• AJASSA Laadussa on eroja Metsäkeskuksen korjuujälkiarviot hakkuutekijöiden mukaan tilastoituna vuosilta 2013–17. MHY Metsä hallitus Metsä Group Muu yritys Stora Enso UPM Yksityinen maanomistaja Hyvä 49,7 % 60,0 % 56,4 % 47,4 % 45,0 % 62,1 % 75,9 % Huomautettavaa 43,0 % 40,0 % 42,1 % 50,0 % 53,8 % 35,6 % 24,1 % Virheellinen 7,3 % 0,0 % 1,5 % 2,6 % 1,3 % 2,3 % 0,0 % Kohteita yhteensä 151 25 133 78 80 87 29 Lähde: Suomen metsäkeskus Laadussa on eroja Metsäkeskuksen korjuujälkiarviot hakkuutekijöiden mukaan tilastoituna vuosilta 2013–17. MHY Metsähallitus Metsä Group Muu yritys Storaenso UPM Yksityinen maanomistaja HYVÄ 49,7 % 60,0 % 56,4 % 47,4 % 45,0 % 62,1 % 75,9 % HUOMAUTETTAVAA 43,0 % 40,0 % 42,1 % 50,0 % 53,8 % 35,6 % 24,1 % VIRHEELLINEN 7,3 % 0,0 % 1,5 % 2,6 % 1,3 % 2,3 % 0,0 % KOHTEITA yhteensä 151 25 133 78 80 87 29 Lähde: Suomen metsäkeskus TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ METSÄLEHTI pyysi Suomen metsäkeskukselta puunkorjaajittain ositetut tulokset vuosittain tehtävistä korjuujäljen seurannoista. Riittävän otannan saamiseksi mittauksista koostettiin yhteenveto viideltä viime vuodelta. Vertailun perustana ovat lähes 600 leimikolla mitattu korjuujäljen laatu. Sekä metsänhoitoyhdistyksiltä että isoilta metsäyhtiöiltä mitattiin 80–150 korjuukohdetta. Metsäkeskus arvioi kasvatushakkuiden korjuujälkeä kolmiportaisella asteikolla: hyvä, huomautettavaa ja virheellinen. Tutkittavat työmaat on valittu satunnaisesti maaja metsätalous ministeriön määrittämän tavoitteen mukaisesti. Korjuujäljen laadusta paljastui melkoisia eroja. Yksityismetsissä puuta korjaavista organisaatioista parhaiten harvennuskorjuusta suoriutui UPM, sille hävisi niukasti Metsä Group. Stora Enson, metsänhoitoyhdistysten ja muiden yritysten – itsenäisten sahojen – korjaamilla kohteilla hyväksi luokitellun korjuun osuus jäi kymmenkunta prosenttiyksikköä alemmas. Virheelliseksi luokiteltujen korjuutyömaiden osuus oli kaikilla vähäinen, tosin metsänhoitoyhdistysten korjuussa virheelliseksi todettiin hieman runsaammin työmaita. Yksityisten metsänomistajien korjaamia harvennuskohteita Metsäkeskuksen otantaan sattui 29. Otos on siis suhteellisen pieni, mutta tulos johdonmukainen. Kolme neljästä kohteesta todettiin hyvin korjatuiksi eikä yhtään virheelliseksi luokiteltavaa työmaata löytynyt metsänomistajien jäljilUPM harventaa laadukkaimmin Metsäkeskuksen korjuujälkiseuranta paljastaa niin alueellisia kuin metsä­ yhtiöitten välisiä eroja. tä. Hankintahakkaajat tekevät siis omissa metsissään parasta jälkeä. Puolet hyviä Otannalla valituilla leimikoilla tarkastellaan harvennusvoimakkuutta ja puulajivalintaa, puustoja maastovaurioita sekä ajouraväliä ja -leveyttä. Metsäkeskus julkaisee tulokset vuosittaisina yhteenvetoina. Viiden viime vuoden aikana mitatuista yhteensä 587 korjuukohteista hyviksi luokiteltiin 315. Korjuujälki on siis ollut hyvää keskimäärin 54 prosentilla kohteista. Arvosanan hyvä korjuukohde saa, jos harvennuksen jälkeisen puuston pohjapinta-ala on metsänhoitosuosituksissa määritellyn harvennusmallin mukainen, ajouraväli 19 metriä ja ajourien leveys alle 4,6 metriä. Enintään viisi prosenttia puista saa olla vaurioituneita eikä syvyydeltään yli kymmenen sentin ajourapainumien osuus saa nousta yli viiden prosentin. Jos yksikin havainnoitavista tekijöistä on alle hyvän ra12 MAKASIINI 2 • 2018 12 MAKASIINI 2 • 2018 5601_.indd 12 9.3.2018 17.25
• Metsätyyppi UPM:lle puuta korjaavan Metsäkuljetus Hyvärisen hakkuukone harventaa suometsää Vesannolla. jan, leimikko menee luokkaan huomautettavaa. Virheelliseksi korjuu katsotaan, jos puusto on harvennettu lakirajaa harvemmaksi, yli 15 prosenttia puustosta on kolhittu tai ja ajourapainaumien osuus kohoaa yli 20 prosentin. Kuluvan vuosikymmenen aikana korjuujäljen laatu on vaihdellut. Hyvien osuudella mitaten viime vuoden tulos romahti vuosikymmenen pohjalukemaan – vain 37 prosenttia kohteista luokiteltiin hyviksi. Vastoin odotuksia viime vuoden surkea tulos ei johtunut voimakkaiden sateiden seurauksena aiheutuneista maastovaurioista. Yleisin huomautuksen aihe olivat runsaat puustovauriot. Toiseksi eniten sanomista tuli liian harvaksi harvennetuista puustoista. Alueelliset erot isoja Kasvatushakkuun toteutustapa ei selittänyt korjuujäljen eroja. Poimintahakkuilla hyvien korjuujälkien osuus oli samaa luokkaa kuin tavallisilla harvennuksilla. Muun muassa jatkuvan kasvatuksen hakkuut luokitellaan poimintahakkuiksi. Tosin poimintahakkuilla ajourien leveys oli keskimäärin yli kuusi metriä, siis puolitoista metriä yli hyvän rajan. Runkoja juuristovau rioita oli myös selvästi enemmän kuin muilla tavoin harvennetuilla kohteilla. Alueelliset erot korjuun laadussa ovat suuria. Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kymenlaaksossa hyviksi todettujen korjuukohteiden osuus on 70–80 prosenttia. Huonoimmilla alueilla, Kanta-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa hyvien osuus jää 30–40 prosenttiin. 1 Mistä on kyse? Pohjois-Karjalassa toimii Suomen suurimpia luonnontuoteyrityksiä, joiden tuotteista pääosa menee vientiin. Alueella ei kuitenkaan vielä ole toteutettu metsien luomusertifiointia eli niiden muuttamista luomukeruualueiksi. Nyt Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen Metsäkeskus ovat aloittaneet hankkeen Pohjois-Karjalan metsien luomusertifioimikseksi. 2 Miksi Pohjois-Karjalassa on siihen ryhdytty? Luomusertifioiduista luonnontuotteista maksetaan kansainvälisillä markkinoilla huomattavasti enemmän kuin sertifioimattomista tuotteista. Toivotaan, että metsänomistajat havahtuisivat huomaamaan, että metsistä löytyy muutakin myytävää kuin puu. 3 Mitä tuotteita metsästä voisi kerätä? Tuotteistettuja raaka-aineita on metsissä paljon, kuntasta siitepölyyn saakka. Metsänomistajalle helpoimpia kerättäviä ovat marjat, sienet, koivun lehdet ja mahla, Mihin luomusertifiointia tarvitaan? Pohjois­Karjalassa ryhdytään luomusertifioimaan metsiä, kertoo tutkija Henri Vanhanen Luonnonvara­ keskuksesta. TEKSTI ANNE HELENIUS Kuka: Luonnonvarakeskuksen tutkija Henri Vanhanen. Mitä: On vastuututkijana Luken ja Metsäkeskuksen yhteisessä Luomua ja luonnontuotteita metsävaratietoihin -hankkeessa. Miksi: Tarkoituksena on edistää itäsuomalaisten luonnontuoteyritysten kasvua. pakuri, kuusenkerkät ja mustikan versot. Tässä asiassa lähinnä mielikuvitus on rajana. 4 Mitä luomusertifioidussa metsässä saa ja ei saa tehdä? Normaaleja metsänhoitotöitä voi tehdä, ne eivät vie luomustatusta pois. Sen sijaan esimerkiksi väkilannoitus, juurikäävän torjuminen urealla sekä heinäntorjunta glyfosaatilla ovat kiellettyjä. 13 MAKASIINI 2 • 2018 13 MAKASIINI 2 • 2018 5601_.indd 13 9.3.2018 17.25
• Lyhyesti AJASSA 40 35 30 25 20 15 10 5 Kuusikuitupuun tienvarsihinnat Viron valtionmetsien puu­ kaupoissa sekä Etelä­Suomen hankintahinnat ja harvennusten kantohinnat. Virossa käytettävä kuoreton tilavuus on muunnettu yhteismitalliseksi Suomen kuorellisen tilavuuden kanssa Tullin ulkomaankauppatilaston kertoimella 1,15. €/m 2 02 01 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 01 Etelä-Suomen hankintahinnat Viron tienvarsihinnat, muunnettu kuorelliseksi Etelä-Suomen harvennusten kantohinnat 2017 2018 Lähde: Luke, Viron metsähallitus (Riigimetsa Majandamise Keskus) Kunnat valittavat puukartellista Metsäyhtiöiltä puukauppakartellista korvauksia peräävät 32 kuntaa ovat jättäneet valituksen Helsingin hovioikeuteen. Kunnat vaativat hovioikeutta kumoamaan käräjäoikeuden päätöksen hylätä lähes kuuden miljoonan euron korvausvaatimukset. ”Kevään aikana on tarkoitus tunnustella, löytyykö kiistassa sopuratkaisua metsäyhtiöiden ja kuntien välillä”, kertoi kuntaliiton lakimies Pirkka-Petri Lebedeff Yle-uutisille. Metsistä enemmän sijoitustuottoa Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto nousi viime vuonna 6,3 prosenttiin, selviää Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedoista. Tuotto oli 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin 2016 ja yli 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 5 edellisenä vuonna keskimäärin. Puunmyyntitulot kasvattivat tuottoa neljä prosenttiyksikköä. Puuntuotannon kustannukset sen sijaan alensivat tuottoa vajaan prosenttiyksikön. Metsäteollisuuden vienti 2007 tasolle Metsäteollisuuden viennin arvo kasvoi vuonna 2017 viisi prosenttia 12,1 miljardiin euroon, selviää Tullin tilastosta. Vuonna 2016 viennin arvo oli 11,4 miljardia euroa. Viimeksi viennin arvo ylitti 12 miljardia euroa kymmenen vuotta sitten. Alan osuus koko Suomen tavaraviennistä oli viidennes. ”Kysyntä vahvistui erityisesti Aasiassa mutta myös Euroopassa”, kertoo Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström . MIKKO HÄYRYNEN VIROSSA kuusikuitupuun tien­ varsihinta on noussut vuodessa 20 prosenttia. Etelä­Suomes­ sa kasvua on kertynyt vain 2–3 prosenttia. Alkutalven vetelyys selittää paljon, sillä Virossa mehevin nousu ajoittuu loppuvuoteen. ”Jos Suomessa oli hankala korjuusyksy, niin Baltiassa se oli vielä hankalampi. Heikompien metsäteiden vuoksi korjuuolot vaikuttavat puun saatavuuteen enemmän kuin Suomessa”, tut­ kimuspäällikkö Erno Järvinen Kuitupuun hinta pomppasi Virossa Suomessa hinta mataa, mutta pinnan alla on painetta. tasaajia ja puunhinnat ovat hei­ luneet siellä enemmän. Esimer­ kiksi vuonna 2007 kuusikuitu­ puun hinta oli Virossa selvästi nykyistä korkeammalla. ”Baltia on reservialuetta Suo­ men, Ruotsin ja Saksan kuitu­ puun käyttäjille. Reservialueel­ la hinta reagoi herkästi ylös tai alas”, Metsä Groupin metsäjoh­ taja Juha Mäntylä kertoo. Baltian sahateollisuus toimii hyvin ja sen puunhankinnan mukana on tullut kuitupuuta. Talvi tuli Baltiaan vasta tammi­ kuun puolivälissä, mikä on nä­ kynyt puunhankinnassa enem­ män kuin muualla. Nyt korjuu­ tilanne on parantunut. Mäntylän mukaan Viron kui­ tupuun hinnannousulla ja Met­ sä Groupin hiljattain julkista­ malla lisäbonuksella ei ole yh­ teyttä. Lisäbonus maksetaan maalis­toukokuun aikana os­ tetulle kuitupuulle. Edellytyk­ senä on Metsäliiton jäsenyys ja että puuta on myyty viimeisen neljän vuoden aikana vähintään puolituhatta kuutiometriä. ”Kun Äänekosken tehdashan­ ke julkistettiin, niin ilmoitim­ me, että haemme merkittävästi MTK:n metsäosastolta sanoo. Mutta mukana on muutakin, kuten kahden sellutehtaan laa­ jennus Ruotsissa. ”Ruotsissa hakkuumahdolli­ suudet on käytetty tarkemmin kuin Suomessa, minkä vuoksi kysynnän kasvu tuntuu maan rajojen ulkopuolella. Ruotsi on merkittävästi lisännyt puun tuontia lähialueilta Norjasta ja Baltian maista.” Reservimarkkina sahaa ylösalas Baltian maat ovat perinteisesti olleet puunkysynnän paineen­ lisää puuta kotimaasta ja omilta jäseniltä. Nyt se aika on tullut.” Bonuskorotukset eivät näy raakapuun hintatilastoissa. Oiva tilaisuus puukaupoille MTK:n Järvinen korostaa, että kuitupuun kysyntä on paranta­ nut koko maassa. ”Massateollisuus kannattaa erinomaisesti ja nyt on oiva ti­ laisuus kilpailuttaa harvennus­ leimikkoja. Tilanne on harvoin näin hyvä.” ”Kun kysyntä kasvaa, niin sen pitää tuntua hinnassa.” Järvisen tuntuman mukaan Suomen metsäteollisuus operoi aiempaa pienemmillä puuvaras­ toilla, olivat ne sitten leimikko­ varantoja pystyssä tai korjattua puuta tehtaalla. Jos korjuu jos­ takin syystä hankaloituu, niin puun niukkuus näkyy tehdas­ kentällä. ”Ja kun kysyntä kasvaa, niin sen pitää tuntua hinnassa.” 14 MAKASIINI 2 • 2018 14 MAKASIINI 2 • 2018 5585_.indd 14 9.3.2018 17.28
• 3.9 3.1 3.3 2.7 2.8 3.4 3.4 3.8 3.6 3.4 3.7 3.4 4.4 0.9 2.9 0.8 1.5 2.7 2.4 2.2 2.8 2.3 2.8 2.7 3.2 3.3 3.2 3.4 3.9 3.5 2.3 3.0 2.3 2.4 3.3 2.8 2.8 3.3 3.6 3.7 3.9 3.0 3.3 4.1 3.6 3.4 3.7 5.0 5.3 3.0 2.4 3.8 5.4 4.4 3.3 2.9 3.1 2.0 3.0 Sanottua Mäntykuitupuuta ostettiin viime vuonna yksityismetsistä ennätysmäiset 11 miljoonaa kuutiota. Se on 4 miljoonaa kuutiota enemmän kuin vuonna 2011. 11 VALTTERI SKYTTÄ LUONNONVARAKESKUS (Luke) julkaisi maaliskuun alussa arvionsa hirvikannan koosta. Viime syksyn jahdin jäljiltä metsissä liikkuu tällä hetkellä noin 88?500 hirveä. Luken mukaan hirvimäärä on vähentynyt aiemmasta niin Eteläkuin Pohjois-Suomessa. Viime syksynä kaadettiin yli 6?000 hirveä enemmän kuin vuoden 2016 metsästyskaudella. Vähentyneestä hirvimäärästä huolimatta kannan koolle asetettua tavoitetta ei ole saavutettu. Tarkasti ottaen hirvimäärä on tällä hetkellä kanta-arvion mukaan 95 prosentin todennäköisyydellä 76?500– 101?000 hirveä. Tavoite talvikannalle on 65?000–89?000 hirveä. Uudet tiedot antavat viitettä siitä, että hirvikannan koko on heilunut viime vuosina kanta-arviohaarukan ylärajalla. Tuorein hirvikanta-arvio päivittää taannehtivasti aiempien vuosien kanta-arvioita. Tavoitekantaa ei saavutettu Hirvitiheys hirvitalousalueittain 2017 hirveä / 1000 ha Lähde: Luonnonvarakeskus Jahdin jälkeen jäävä hirvikanta (vuosi/hirveä) 2017 88?392 2016 100?259 2015 99?958 2014 95?905 2013 89?845 2012 85?299 Lähde: Luke hirvitietotaulukko 2018 Tiku ja Taku vieraslajiksi Pohjoisamerikkalaista maaoravaa (Aku Ankastakin tutut Tiku ja Taku) esitetään kansalliseen vieraslajiluetteloon. Luetteloon halutaan lisätä myös yhdeksän haitallista vieraskasvilajia sekä kolme eläinlajia. Täydennyksen jälkeen kansallisessa luettelossa olisi 16 lajia, kahdeksan lajiryhmää sekä yksi risteymä. Ehdotuksen mukaan koirasusien kasvattaminen ja myynti sekä uusien koirasusien ottaminen lemmikeiksi kiellettäisiin. IN TE RV IS IO O Y ”Pitkän aikavälin visio voisi olla sen kaltainen, että etämetsänomistaja esimerkiksi Tampereelta voisi mennä metsäasiantuntijamme kanssa virtuaalilasit päässä vaikka kotonaan omaan metsäänsä Kittilässä.” Metsä Groupin jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen, Aamulehti 3.3. ”Sanomalehtipaperista tuli pulaa.” Otsikko Keskisuomalaisessa 7.3. ”Minulla ja vaimollani on vähän metsää. Täytimme metsäveroilmoituksia ja yritimme tulkita sääntöjä, ja kyllä ne maallikolle ovat osittain haasteellisia.” Verohallinnon uusi pääjohtaja Markku Heikura, Talouselämä 2.3. Metsäsuhdetta televisioon Yle esittää ensi vuonna metsäsuhdetta käsittelevän kahdeksanosaisen tv-sarjan Suomi on metsäläinen. Se on jatkoa sarjoille Suomi on suomalainen, Suomi on ruotsalainen ja Suomi on venäläinen. Käsikirjoittaja on Marjo Vilkko ja juontaja Juhani Seppänen (kuvassa). Sarjan tuottaa Intervisio Oy ja sitä konsultoi Mikko Häyrynen Metsäkustannus Oy:stä. Sitä rahoittavat Metsämiesten Säätiö ja Suomen Metsäsäätiö. 15 MAKASIINI 2 • 2018 15 MAKASIINI 2 • 2018 5585_.indd 15 9.3.2018 17.28
• Raakapuun kantohinnat viikolla 9 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,85 ? 61,63 ? 41,86 ?? 16,27 ?? 18,54 ? 16,44 ?? Uudistushakkuu 60,24 ? 62,50 ? 42,88 ?? 17,29 ?? 19,45 ? 17,79 ?? Harvennushakkuu 52,05 ? 53,63 ? 37,34 ? 15,95 ?? 16,46 ? 15,41 ?? Ensiharvennus 12,29 ?? 12,62 ?? 11,86 ?? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,79 ?? 60,36 ? 43,63 ?? 16,24 ?? 17,96 ? 15,91 ?? Uudistushakkuu 58,77 ?? 61,38 ? 45,18 ?? 18,01 ?? 19,05 ?? 17,66 ?? Harvennushakkuu 49,28 ?? 51,11 ? 38,14 ? 15,46 ?? 16,15 ? 14,79 ?? Ensiharvennus 38,33 ?? 41,26 ? 34,15 ? 12,23 ?? 11,97 ?? 11,66 ?? ???? nousussa? ??? laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,08 ? 61,38 ?? 46,94 ?? 16,83 ? 18,19 ?? 16,26 ? Uudistushakkuu 60,46 ?? 62,35 ?? 48,39 ?? 18,27 ? 19,32 ?? 17,79 ?? Harvennushakkuu 52,28 ? 52,74 ? 40,83 ? 16,55 ?? 16,66 ? 15,62 ? Ensiharvennus 44,51* 41,33* 12,46 ?? 11,94 ?? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,81 ? 59,13 ? 36,37 ? 16,92 ?? 16,62 ?? Uudistushakkuu 58,66 ? 59,79 ? 37,17 ? 18,65 ?? 18,24 ?? Harvennushakkuu Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat Veristä kilpailua luvassa Puukauppakeväästä odotetaan poikkeuksellisen mielenkiintoista. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN MARKKINAT käyvät kuumana jo. Puun kysyntä ylittää tarjonnan, ja kaikki leimikot ovat käyneet syksystä saakka hyvin kaupaksi. Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo myöntää, että tällaista tilannetta on puumarkkinoilla odotettu. ”Nyt myös kuitupuu on todella haluttua.” Kuitupuun vahva veto näkyy myös yhdistyksen korjuupalvelun toiminnassa, jolla on toimitussopimus kaikkien neljän merkittävän (Harvestia, Metsä Group, Stora Enso, UPM) alueelta kuitupuuta ostavan yhtiön kanssa. ”Emme ole pystyneet varastoimaan puuta normaalisti kelirikkokaudeksi, vaan kaikki metsästä irti saatava puu lähtee heti tehtaille. Uskon, että keväällä korjuukelpoisista leimikoista käydään veristä kilpailua. Toivottavasti myös hinnalla”, Takalo ennakoi. Houkuttaako hinta myymään? Kun takana on puunhankinnan ennätysvuosi, ei metsänomistajilla ole juuri patoutuneita puunmyyntitarpeita. Takalo uskoo, että puuta kuitenkin löytyy kesäkorjuun tarpeisiin. ”Mutta se edellyttää niin houkuttelevaa kuitupuun hintaa, että metsänomistajat kiinnostuvat puukaupasta, vaikkei akuuttia tarvetta olisikaan.” Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan kuitupuusta ei ole pulaa, sillä puukauppa on käynyt hyvin. ”Hintatasoon en ota kantaa, mutta kilpailu leimikoista on kovaa. Moni ostaja hakee varastotasoihin nopeaa korjausta märän syksyn jäljiltä. Me olemme erityisen kiinnostuneita päätehakkuista, kesäharvennuskohteista ja hankintapuusta”, hän sanoo. Tulossa historiallinen maaliskuu Kevään puukauppatilanteeseen vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon puuta onnistutaan korjaamaan talvileimikoilta terminaaleihin ja asemavarastoihin. Polaaripyörteen mukanaan tuoma maaliskuinen pakkasjakso oli mannaa puunkorjaajille. ”Puuta on päästy korjaamaan hyvissä olosuhteissa eteläisintä Suomea myöten. Varastotasot ovat selvässä nousussa. Toivotaan, että talvi kestää ja kestää”, Mäntylä sanoo. Maaliskuusta muodostunee puunkorjuussa ja -kuljetuksissa historiallisen vilkas kuukausi. ”Leimikoiden korjuujärjestyksellä ja kalustovalinnoilla voimme vaikuttaa siihen, että pystymme hyödyntämään talvikelit tehokkaasti loppuun asti.” Tukin kysyntä jatkunee hyvänä Kuusitukin kysynnän odotetaan jatkuvan hyvänä. Myös mäntytukin markkinanäkymät ovat kohentuneet. Kuitupuuvarastojen täyttö on ollut tänä talvena haastavaa, koska tehtaiden puunkäyttö on kasvanut nopeasti. Yrittäjä Petri Manninen ajoi kuitupuuta tien varteen helmikuun lopulla Laukaan Äijälässä. 16 MAKASIINI 2 • 2018 16 MAKASIINI 2 • 2018 5575_.indd 16 9.3.2018 17.29
• Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,32 ?? 61,14 ? 42,09 ?? 16,21 ?? 17,95 ? 16,07 ?? Uudistushakkuu 60,82 ? 62,41 ? 44,00 ?? 18,09 ?? 19,07 ?? 17,85 ?? Harvennushakkuu 50,59 ?? 51,14 ?? 37,23 ?? 15,93 ? 16,17 ?? 15,32 ?? Ensiharvennus 13,08 ? 12,94 ? 12,42 ?? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,46 ?? 59,07 ? 43,12 ?? 16,29 ? 16,96 ? 15,56 ?? Uudistushakkuu 57,73 ?? 60,25 ? 45,09 ?? 18,14 ? 18,35 ? 17,70 ?? Harvennushakkuu 47,10 ? 47,84 ?? 37,16 ?? 15,53 ? 15,94 ? 14,83 ? Ensiharvennus 12,02 ? 10,78 ? 11,33 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51,91 ?? 53,22 ? 35,23* 15,68 ?? 17,38 ? 15,21 ? Uudistushakkuu 54,48 ?? 54,15 ? 35,31* 18,39 ? 18,48 ? 17,11 ?? Harvennushakkuu 45,87 ? 45,51 ?? 14,22 ?? 14,73 ? 13,41 ? Ensiharvennus 11,23 ? 10,58 ?? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 46,09* 48,08* 15,06* 14,50* Uudistushakkuu 46,58 * 49,09 * 16,58 * 16,52 * Harvennushakkuu 45,23* 13,67* Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Keitele Groupin metsäpäällikkö Kari Wuolijoki uskoo tukin hintakehityksen jatkuvan vakaana. Oleellinen muutos puumarkkinoilla on hänenkin mukaan kuitupuun kysynnän nopea kasvu. ”Tukin nykyinen hintataso ei nähdäkseni jarruta puukauppaa. Jos johonkin kohdistuu nousupainetta, niin kuitupuun hintaan. Mielenkiintoista nähdä, millaiseksi puun tarjonta keväällä muodostuu.” Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2018 2017 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. MIKKO RIIKILÄ PUUKAUPAN kohteena oli 850 kuution kesäkorjuukelpoinen harvennusleimikko Keski-Suomessa. Kauppa oli sikäli epätavallinen, että metsänomistaja laittoi itse kohteen tiedot sähköiseen puukauppapalvelu Kuutioon. Maastoon leimikon suunnitteli metsänhoitoyhdistys. Pääosa kohteesta on normaalia harvennusta. Ensiharvennukselta puuta kertyy 75 kuutiota ja se myös hinnoiteltiin erikseen. Kaikkiaan harvennettavaa puustoa on vajaat kymmenen hehtaaria. Metsänomistaja sitoutui tekemään tarvittavat ennakkoraivaukset itse. Leimikosta tuli useita tarjouksia. Kaupan ratkaisi ostajan lupaus ottaa pikkutukkia ennalta sovittu määrä. Sopimuksen mukaan korjuussa pikkutukkia otetaan sata kuutiometriä. Myyjä saa maksun sadasta pikkutukkikuutiosta, vaikka määrä jäisikin hakkuussa vajaaksi. Ilman määrätakuuta hyvähintaisten erikoispuiden merkitys puukaupassa jää pahimmillaan olemattomaksi. Leimausarvion mukaan puukaupan loppusumma kohoaa reiluun 15 000 euroon. Pikkutukin määrätakuu ratkaisi HARVENNUSHAKKUU KESKI-SUOMESSA puutavaralaji määrä m 3 hinta e/m 3 yhteensä euroa Harvennus mäntytukki 45 50,0 2?250,0 mä-pikkut. 100 20,2 2?020,0 mäntykuitu 610 16,5 10?065,0 kuusikuitu 15 16,5 247,5 koivukuitu 6 16,5 99,0 Yhteensä 776 14?681,5 Ensiharvennus mäntykuitu 72 14,0 1?008,0 kuusikuitu 3 14,0 42,0 Yhteensä 75 1?050,0 Leimikko yhteensä 15?731,5 17 MAKASIINI 2 • 2018 17 MAKASIINI 2 • 2018 5575_.indd 17 9.3.2018 17.29
• Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m 3 /ha tukki-% e/ha e/m 3 kerroin* Varsinais-Suomi 5 5 74 Satakunta 5 3 76 Häme-Uusimaa 6 7 112 Etelä-Karjala 8 6 117 Kymenlaakso 5 4 95 Pirkanmaa 5 9 261 Etelä-Savo 18 13 342 23 13 126 31 4814 38 0,97 Eja K-Pohjanmaa 38 18 495 27 9 84 21 2373 28 0,93 Keski-Suomi 17 22 763 31 12 103 32 3746 36 0,86 Pohjois-Savo 17 8 232 Pohjois-Karjala 24 11 296 21 9 106 17 2827 27 Kainuu 10 13 755 26 9 75 22 1550 21 Pohjois-Pohjanmaa 35 28 1127 23 10 93 20 2089 23 0,89 Lappi 13 12 840 11 12 72 15 1185 16 Koko maa 206 159 5585 2730 METSÄTILAKAUPAT 1.1.–28.2.2018 *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. AJASSA Tilakauppojen pienen määrän vuoksi kaikista maakunnista ei ole tunnuslukuja. MIKKO HÄYRYNEN POHJOISELLA PIRKANMAALLA tehtiin hiljattain kauppa 68 hehtaarin metsätilasta. Tilalla oli varsinaista metsämaata 63 hehtaaria ja metsikkökuvioita 42. Metsärahasto maksoi hyvin H A N N U LI LJ ER O O S + Ei hoitorästejä, kattava tiestö, hyvä kehitysluokkajakauma – Karuhkot maapohjat, paljon turvemaita, harvaksi hakatut puustot Myyntiesitteen mukaan puuta oli hehtaarilla keskimäärin 96 kuutiometriä, tukin osuus oli 42 prosenttia. Taimikoita oli 22 prosenttia, kasvatusmetsiä 61 prosenttia ja uudistettavia 17 prosenttia. Maapohjat olivat pääosin kuivahkoa kangasta. Turvemaiden osuus oli noin 30 prosenttia. Metsätaloudellisesti alle keskiverron Metsätilojen hintaseurantaa ylläpitävä Hannu Liljeroos kävi arvioimassa kohteen helmikuussa. ”Esitteen puumäärät vastasivat hyvin omaa näkemystäni. Mielestäni muutamilla kuvioilla tukkiosuudet oli tosin arvioitu noin kymmenen prosenttia liian suuriksi.” Taimikot olivat hyväkuntoisia eikä kiireellisiä hoitotöitä ollut. Kasvatusmetsät olivat pääasiassa varttuneita eli kolmoskehitysluokkaa. Uudistettavat, mäntyvaltaiset kuviot oli harvennettu voimakkaasti ja hehtaaripuumäärät jäivät alhaisiksi 100–150 kuutiometriin. Puusto oli hyvälaatuista, mutta keskipituudet olivat yleisesti vain noin 16 metriä. Muutama uudistuskypsä kuvio oli kuusivaltainen ja niissä puustoa oli noin 200 kuutiota hehtaarilla. Kaiken kaikkiaan Liljeroos arvioi, että tila oli pirkanmaalaiseksi kohteeksi maapohjiltaan ja puustoiltaan keskivertoa huonompi. Rahastot kilpasilla Hintapyyntö oli 173 400 euroa, tila-arvion summa-arvo 231 646 euroa ja puuston arvo 203 193 euroa. Kohteesta maksettiin 229 160 euroa eli liki kolmanneksen hintapyyntöä enemmän. Sekä parhaan että toiseksi parhaan tarjouksen takana oli metsärahasto. Metsämaahehtaarin hinnaksi tuli 3 637 euroa, kuutiometrin hinnaksi 38 euroa ja hintakertoimeksi 0,99. ”Näkemykseni on, että myyjä sai kohteesta sen puuntuottokykyyn nähden erittäin hyvän hinnan”, Liljeroos arvioi. Tällä kertaa esittelemme tilakaupan, jossa hintapyyntö ylitettiin 30 prosentilla. Tilan mäntyvaltaiset kuviot oli harvennettu voimakkaasti. Hankasalmella tehtiin suurin kauppa (681 700 euroa) Tornator aktiivisin ostaja (4 kauppaa) vain kolme UPM Bonvestan myyntiä Heinävedellä tehtiin pienin kauppa (8 500 euroa) 18 MAKASIINI 2 • 2018 18 MAKASIINI 2 • 2018 5587_.indd 18 9.3.2018 17.32
• VERKOSSA ”Kauppamäärä nousi viime vuonna, samoin nimellishinnat, mutta reaalihinta laski. Tätähän se on ollut 1970-luvulta lähtien. Milloin kääntyy puun reaalihinta nousuun? DERHORST ”Nimellishinta saattaa jopa noustakin hiukan. Reaa lihinnan suhteen toivoisin, että edes lasku pysähtyisi.” KORPITUVAN TANELI ”Reaalihinnan lasku on päättymässä, mutta turha odottaa pidemmän päälle isompaa tiliä. Suhdannehuippu todennäköisesti nostaa kantohintoja, mutta taantuman tullessa puuntuottaja on se, joka joutuu joustamaan.” METSÄKUPSA ”Varmin tapa pitää puun hinta alhaalla, on myydä puuta huonoon hintaan. Itse olen vähintään 10 vuoden puunmyyntilakossa, ellei tule selvää tukin hintapiikkiä.” KALLE KEHVELI ”Paras tapa on myydä puuta vuosittain. Sillä tapaa saamme pysymään edes jotenkuten toimivat puumarkkinat maamme rajojen sisäpuolella.” JEES H-VALTA ”Kyllä kai se niin on, että hoitohakkuiden laiminlyönti se vasta kalliiksi tuleekin hinnan kyttäyksessä.” MEHTÄUKKO ”Selluteollisuus tuottaa Suomessa varmaan nyt oikeasti 30 prosenttia tuottoa, kirjanpidolla ja tulojen siirroilla tuota peitellään. Puunhinnalla ei tuota kannattamattomaksi saa.” PIHKATAPPI ”On aivan varmaa, että suomalaiselle puulle on kysyntää, muodossa tai toisessa, nykyisten tai uusien toimijoiden kautta. Kiertotaloutta kannattaa katsella pidemmän aikavälin muutoksena.” HILUXMETSURI ”Kuitupuun hinta voi nousta, jos siitä keksitään tehdä jotain arvokasta, mitä menee kaupaksi maailmalla. Uudet pakkausmateriaalit ja tekstiilit tuovat toivoa.” A. JALKANEN ”Tehtaiden sulkemiset Suomessa ovat perustuneet paperitehtaiden ylikapasiteettiin maailmalla, eivät puun hintaan Suomessa.” UUSMETSÄLÄINEN Gallup Onko metsässäsi ollut korjuu­ vaurioita? Uusi kysymys: Oletko ollut tyytyväinen katkontaan hakkuissasi? Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. Nouseeko vai ei? Puunhintojen kehittyminen mietitytti verkkokeskustelijoita. Luontoliiton kevätseuranta on taas alkanut. www.kevatseuranta.fi Mitähän vanhat puunhinnat ovat nykyrahassa? Tarkista. tilastokeskus.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html Uuden metsätietolain mahdollistamat avoimet paikkatietoaineistot löytyvät täältä. www.metsaan.fi/yleistietoa-avoimesta-metsatiedosta UUDEN METSÄLAIN HARVENNUS ”Harvennus pohjapinta-alaan kahdeksan. Uusi metsälaki mahdollistaa jatkuvan kasvatuksen nimissä tehtävän voimakkaan harvennuksen.” HUSSE 100 80 60 40 20 Ei 42 % Kyllä 58 % 19 MAKASIINI 2 • 2018 19 MAKASIINI 2 • 2018 5587_.indd 19 9.3.2018 17.32
• Perinteisten maanviljelijämetsän omistajien määrä vähenee, isojen sekä pienten tilojen osuus kasvaa ja etäisyys omaan metsään pitenee. Metsän omistajakunta muuttuu, mutta hitaasti. METSÄNOMISTUS 20 MAKASIINI 2 • 2018 20 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 20 9.3.2018 18.00
• MUUTTUVA JOUKKO TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ??KUVAT JANNE RUOTSALAINEN??PIIRROKSET TIMO TOIVAINEN 21 MAKASIINI 2 • 2018 21 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 21 9.3.2018 18.00
• M etsänomistajat ovat tarkkaavaista yleisöä. Metsäveroilta Lempäälässä Tampereen kupeessa jatkuu jo kolmatta tuntia. On arki-ilta, kohta iltauutisten aika, mutta luentotilaan saapuneiden katseet seuraavat kärsivällisesti metsäveroilmoituksen täyttöohjeita. Näille parillekymmenelle metsänomistajalle on selvää, että oma metsä kiinnostaa. Talous on suurimmalle osalle metsänomistajista tärkeä asia, joten metsän tuloja ja menoja käsittelevä veroilta on toimittajalle hyvä paikka tavata erilaisia metsänomistajia. Lempäälässä istuva joukko vaikuttaa perinteiseltä. Veroneuvoja istuu kuuntelemassa muutama nuorempi metsänomistaja, mutta valtaosa osallistujista on eläkeiässä tai todennäköisesti ainakin lähestyy sitä tulevina vuosina. Suomalaisten metsänomistajien keski-ikä on 2000-luvulla noussut yli 60 ikävuoden. Kolme neljästä verolomakkeita tuijottavasta metsänomistajasta on miehiä. Naisten osuus metsänomistajakunnasta on toki kokonaisuudessaan tätä suurempi, mutta ainakin tähän asti miehet ovat tutkimusten mukaan vastanneet päätöksenteosta metsänomistajatalouksissa. Mutta kuten metsäkin kasvaa hitaasti ja varmasti, myös metsänomistajakunnassa tapahtuu hiljalleen muutoksia. Seuraavassa käydään läpi seitsemän keskeistä trendiä, joita on syytä pitää silmällä. 1. Maanviljely-metsänomistus vähenee Metsänomistajakunnan rakenteesta tilastoidaan monia asioita. Entisen Metsäntutkimuslaitoksen keräämän metsänomistajatiedon julkaisuväli on venähtänyt, kun laitos liitettiin muutama vuosi sitten osaksi Luonnonvarakeskusta. Viimeisestä perinteisestä metsänomistajakyselystä on tovi aikaa, ja päivityksen määräaika on vasta ensi vuonna. Tietoa metsänomistajista silti löytyy, niin tilastoista kuin metsäammattilaisilta. Lempäälän iltamassa veroneuvoja antaa yli 40 vuoden ajan Suomen metsäkeskuksessa työskennellyt metsäasiantuntija Matti Äijö. Vastikään eläkkeelle jäänyt Äijö on pitänyt metsänomistajille lukemattomia kursseja ja jatkaa yhä veroneuvontaa. Hän tuntee perusteellisesti ainakin pirkanmaalaiset metsätilalliset. Äijön uran aikana tapahtuneista metsänomistajakunnan muutoksista ehkä selkeimmän on aiheuttanut maaseudun rakennemurros. ”Perinteinen maatilametsänomistus on osin katoavaa perinnettä. Nykyisten isojen maatilojen omistajat eivät enää oikein kerkiä metsätöihin, etenkään jos on karjaa”, Äijö kertoo. Samaa kertovat tilastot. Maanviljelijä-metsänomistajien määrä on laskenut jo 1960-luvulta lähtien. Osuuden pienentyminen on merkinnyt muiden metsänomistajaryhmien kasvua. Maanviljelijöille metsänhoito on osin sivutyötä, vaikka se onkin olennainen osa elantoa. Metsänomistaminen on eräällä tavalla ammattimaistunut, sillä metsäsijoittajat ovat kasvattaneet omistuksiaan. Eniten perinteisen ”isäntälinjan” metsänomistamisen vähentyminen on näkynyt eläkeläismetsänomistajien määrässä. Eläkeläisten ryhmä kasvaa myös jatkossa, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jussi Leppänen. ”Palkansaajien eli työikäisten osuus metsänomistajissa ei ole juuri muuttunut, sillä metsätila tulee uuden metsänomistajan haltuun yleensä eläkeiän kynnyksellä.” Maaja metsätilojen muutoksen liittyy toinenkin metsänomistajakuntaa muovaava kehityssuunta: ikääntyminen. 2. Metsänomistajat ikääntyvät Metsänomistajien keski-ikä on noussut 1990-luvulta lähtien reilusta 50 ikävuodesta yli 60 vuoteen. Keski-ikää on nostanut väestön yleinen ikääntyminen, mutta myös maaseudun murros. ”Maanviljelijä-metsänomistajien määrän väheneminen nostaa metsänomistajien keski-ikää, sillä he ovat maatalouden EU-murroksesta lähtien olleet noin 10 vuotta muita metsätilanomistajia nuorempia”, Luken Leppänen kertoo. 22 MAKASIINI 2 • 2018 22 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 22 9.3.2018 18.08
• Metsäviranomainen eli Suomen metsäkeskus järjestää alkuvuodesta veroiltoja ympäri Suomea. Matti Äijö antoi metsänomistajille ohjeita metsäveroilmoituksen täyttöön helmikuun lopussa Lempäälässä. ”Isot toimenpiteet on tehty. Metsä on harvennettu ja lannoitettu, joten nyt odotellaan sen kasvua. Taimikonhoitotöitä on tietysti edessä. Raivurin kanssa voi mennä hommiin niin paljon kuin jaksaa. Tänä keväänä olisi vielä tarkoitus mennä pariin taimikkoon. Omassa metsässä on tärkeintä puukauppatulot, ja se että metsä ylipäänsä on. Siellä on mukava käydä, sillä omassa metsässä ei eksy. On paikkoja, jossa voi käydä juomassa kahvit.” ERKKI LINDFORS metsäyhtymä omistaa metsää Orivedellä ”Olen metsäpalveluyrittäjä, joten teen myös oman metsäni metsätyöt. Viime vuonna raivattavaa oli paljon. Tänä talvena edessä on vielä hankintahakkuita. Metsästä olisi tarkoitus kasvattaa tulevaisuuden eläketurva. Hankintahakkaajana tunnen puun hinnan hikoillessani. Metsätalouden menoihin nähden kuitupuun hinta saisi kyllä nousta.” TAPIO HOVI omistaa metsää Sastamalassa ja Virroilla yksin ja yhdessä puolison kanssa G A LL U P ? M itä m ets äs i m erk its ee sin ull e? M itä sie llä ta pa ht uu se ura av ak si? 23 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 23 9.3.2018 18.00
• Metsänomistajakunnan ikääntyminen on jatkunut jo tovin, eikä suurta käännöstä ole odotettavissa lähivuosina. Metsätilojen sukupolvenvaihdoksia on pyritty helpottamaan, esimerkiksi viime vuonna tuli voimaan metsälahjavähennys. Sen vaikutukset eivät ole vielä tiedossa. Metsä vaihtaa yhä omistajaa pääasiassa perintönä, suvun sisäisenä kauppana tai lahjana. Vaikka siirtymä seuraaville polville on tasaisen hidasta, voi työikäisten osuus metsänomistajista olla kasvussa 2030-luvulle tultaessa omistajavaihdosten myötä. 3. Etäisyys metsätilaan kasvaa Metsä alkoi ennen aitan tai pirtin kulman takaa. Nyt entistä isompi osa metsänomistajista asuu matkan päässä metsätilaltaan. ”Nyt eletään Espoossa ja metsä on Kuusamossa. Ei siellä enää iltaisin raivuulla käydä. Tai sitten tarvitsee viettää pidempi rupeama palstalla”, Matti Äijö pohtii. Vaikka etäisyys omaan metsään on pidentynyt, aivan suurkaupunkien ydinkeskustoissa ei vielä olla. Esimerkiksi 2010-luvun taitteessa miltei kaksi kolmasosaa metsänomistajista asui samassa kunnassa metsänsä kanssa. Metsänomistajakunnan muuttoliike on toistaiseksi käynyt tiloilta taajamiin. Monella on vielä kokemusta metsän keskellä asumisesta. Kaupungistuminen näyttää kuitenkin jatkuvan, joten metsänomistajien keskimääräinen etäisyys omalle metsäpalstalle kasvaa todennäköisesti tulevaisuudessa. 4. Isot ja pienet kasvavat Yksityisten omistamasta metsämaasta pääosa sijaitsee keskikokoisilla, 20–100 hehtaarin suuruisilla metsätiloilla. Vuosien 2006– 2013 tilastot kuitenkin kertovat, että metsätilojen keskiluokka kutistuu ja ääripäät kasvavat. ”Isojen metsätilojen määrä ja ala kasvavat ja metsänomistus ammattimaistuu”, Äijö toteaa. Toiseen päähän taas tulee tilojen pirstoutumisen myötä lisää pienmetsänomistajia. Eniten on kasvanut alle 10 hehtaarin suuruisten tilojen lukumäärä, mutta pinta-alalMetsäkeskuksessa yli 40 vuoden työuran tehnyt Matti Äijö on jatkanut metsänomistajien neuvomista eläkkeelläkin. lisesti lisäystä on tullut eniten suuriin, yli 200 hehtaarin metsätiloihin. ”Isot tilat eivät todennäköisesti ole yhtenäisiä alueita, vaan omistuksia on siellä täällä samassa kunnassa tai jopa eri maakunnissa”, Luken Jussi Leppänen sanoo. Metsäkiinteistöjen hajanaisuus siis yleistyy. Isojen metsätilojen muodostumista on kiihdyttänyt vilkkaana käyvä metsätilakauppa. Kauppoihin on kannustanut muun muassa alhainen korkotaso, jolloin metsän ostoon on ollut houkuttelevaa hakea lainaa. Metsätilakauppoja on todennäköisesti vilkastuttanut myös palveluiden lisääntyminen. Uudet metsänomistajapolvet voivat olla herkempiä luopumaan suvun metsätilasta, ja metsätilan myyntiä suunnittelevalle on nykyisin myyntiapua tarjolla. 5. Puukauppa kiinnostaa yhä Tutkimuksissa on ennakoitu, että metsänomistamiseen liittyy tulevaisuudessa entistä useampia erilaisia tavoitteita. Metsäteollisuuden näkökulmasta polttavin kysymys on ollut, miten muutos vaikuttaa puukauppoihin. Tähän mennessä puunmyynti on säi lynyt isona osana metsänomistajuutta, painotti metsänomistaja tavoitteissaan metsän virkistyskäyttöä tai metsätöiden tekemistä. ”Taloudellista turvaa korostavien metsänomistajien määrä on lisääntynyt. Se tarkoittaa nykyään yhä suuremmassa määrin metsäsijoittajia”, Leppänen kertoo. Metsäntutkimuslaitoksen vuoden 2010 metsänomistajakyselyn perusteella puuntuotantoja virkistystavoitteet eivät näytä sulkevan toisiaan pois. Puuntuotanto on tärkeä tavoite, ja voi olla, että harvennettu ja helppokulkuinen metsä koetaan myös virkistyskäytössä luonnontilaista kätevämmäksi. Entä mitä tapahtuu, kun metsänomistajakunta ikääntyy? Korkea ikähän vähentää tutkitusti puun myyntiä hehtaaria kohden. Tai mitä tapahtuu silloin, jos entistä useampi metsänomistaja asuu kaupungissa eikä puunmyyntituloilla ole ratkaisevaa merkitystä oman talouden kannalta? Siinäpä kysymyksiä tulevaisuuteen. Ainakaan toistaiseksi puukauppa ei ole kärsinyt metsänomistajakunnan rakennemuu24 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 24 9.3.2018 18.00
• toksesta, sillä viime vuosien ennätyshakkuissa kaadetuista puista valtaosa on ostettu yksityismetsistä. Puuntuotantoon voivat vaikuttaa myös suojeluhalukkuuden lisääntyminen ja metsän monimuotoisuussekä maisema-arvojen korostuminen. ”Voi olla, että metsänomistajalle joku metsäalue on enemmän niin sanottu oma metsä eli virkistysalue, ja toinen palsta on selkeämmin puuntuotantoalue”, kertoo Helsingin yliopiston tutkija Heimo Karp­ pinen. Hän muistuttaa, että pitkän ajan kuluessa metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen vaikuttavat suuresti talouden suhdannevaihtelut. 6. Omatoimisuus laskussa Heimo Karppisen mukaan metsänomistajien omatoimisen tekemisen kohdalla trendi on hiukan alaspäin. Toisaalta ainakin Lempäälän veroillassa haastatellut metsänomistajat kertovat tekevänsä ahkerasti raivaustöitä. Metsänhoitotöiden harrastaminen on yhä melko yleistä laskevasta kehityssuunnasta huolimatta, Karppinen myöntää. ”Kansainvälisesti verrattuna metsänomistajien omatoiminen tekeminen on korkealla tasolla.” Matti Äijö on huomannut, että metsänomistamisen ammattitaito ei enää siirry sukupolvelta toiselle entiseen malliin. ”Ennen isä opetti poikaa, tai jos isä ei ehtinyt, niin vaari opetti poikaa tilan metsissä. Nyt kursseille tulee 50–60-vuotiaita ekonomeja ja pappeja opettelemaan raivaussahan käyttöä.” ”Sain metsän lahjana isältäni. Hänellä on vielä hallintaoikeus metsiin, mutta minä hoidan metsäasiat käytännössä. Metsän lähellä sijaitseva isän kotitalo on nyt mökkikäytössä. Metsissä ei melko pitkään aikaan tehty mitään, mutta parina viime talvena oli harvennushakkuuta. Harvennushakkuita on joskus vaikea saada kaupaksi, jos puukauppasuhdanne on huono. Alueella on suometsää, joten seuraava mahdollinen projekti olisi kunnostusojitus. Polttopuita on kerätty monen vuoden tarpeiksi. Metsä on vastapainoa palkkatyölle ja hengähdyspaikka, jossa voi rentoutua.” MARITA LEPPÄNEN metsää Ylöjärven Kurussa Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa ”Meillä on tädin ja äidin metsistä suku polvenvaihdos prosessissa. Teen siellä jo nyt kaik kia metsätöitä, sillä olen metsänhoitoyrittäjä. Seuraavaksi yritetään saada kaikki taimikonhoitorästit tehtyä. Hakkuita ja metsänuudistuksia on myös tasaisesti tiedossa. Metsä on minulle tulevaisuuden elanto. Metsänomistamisessa positiivista on luonnon läheisyys ja se, että vaikka odotusarvo tuloille ei ole suuri, eivät riskitkään ole isoja. Ylisuuri hirvikanta on ongelma.” JUHO POHJOISMÄKI tuleva metsänomistaja Lempäälässä G A LL U P ? M itä m ets äs i m erk its ee sin ull e? M itä sie llä ta pa ht uu se ura av ak si? Samalla kun isojen metsätilojen osuus kasvaa, metsäkiinteistöjen hajanaisuus yleistyy, kertoo Luken Jussi Leppänen. Suurmetsänomistajalla voi olla metsäpalstoja siellä täällä. KI M M O BR A N D T Suhdanne vaikuttaa metsän­ omistajien puun myyntiin, Heimo Karppinen sanoo. H EL SIN G IN YL IO PIS TO 25 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 25 9.3.2018 18.09
• Metsänomistaja voi ymmärtää vero­ ohjeet väärin. Veroilloissa annettavilla tiedoilla pyritään välttämänään ongelmia ja lisäselvitysten tarvetta. Metsänomistajakunta on tällä vuosituhannella ikääntynyt ja aktiivimaanviljelijöiden osuus metsänomistajista on pienentynyt. Myös metsätilan välittömässä läheisyydessä asuminen vähenee. 26 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 26 9.3.2018 18.00
• ”Olen kuolinpesämetsän osakkaana yhdessä neljän lapseni kanssa. Tavoite on saada metsä niin hyvään kasvukuntoon, että siitä riittäisi tulevaisuudessa tuloa lapsille ja lapsenlapsille. Eläkeläiselle metsä on myös puuhapaikka. Pieni hakkuu on tulossa ja uudistamistyöt tehdään itse, mikäli mahdollista. Taimikonhoitoa on myös vielä jonkin verran tehtävänä. Metsäomistus on positiivinen asia, sillä tuntuu, että metsän arvo säilyy ja puulla tulee olemaan käyttöä myös tulevaisuudessa. Varmuus ilahduttaa.” HEIKKI SALMINEN kuolinpesän metsää Valkeakoskella ”Metsä on rentoutumispaikka. Sen yhteydessä oleva kotitila on suvun yhteinen tapaamispaikka, jossa lapsetkin viihtyvät. Puustosta kolmasosa on uudistushakkuukypsää. Pientä päätehakkuuta on tehty. Taimikonhoitoa yritämme tehdä pitkälti itse. Viime keväänä metsitimme vanhoja peltoja istuttamalla. Kuolinpesän velvollisuudet ja vas tuu metsänhoidosta painavat. Puukaupoista tulee jonkinlaista tuloa, mutta jakajia on paljon pienellä tilalla. Muut arvot kuin rikastuminen painavat meillä metsänomistuksessa.” JORMA TIENAHO metsää Multialla kuolinpesän omistuksessa Fakta YKSITYINEN METSÄNOMISTUS Yksityisten metsätilakokonaisuuksien keskikoko on 30,1 hehtaaria. Yli kahden hehtaarin suuruisia metsä tiloja on 347 000. Metsänomistajien kokonaismäärä on yli 600 000. Yksin tai puolison kanssa omistetaan 73 prosenttia yksityismetsätiloista. Verotusyhtymiä on 15 prosenttia ja kuolinpesiä 12 prosenttia yksityismetsätiloista. Kuolinpesien määrä on vähentynyt 2000­luvulla. Kuolinpesiä on purettu etenkin metsäyhtymiksi. Yleisin tilakoko on 20–49 hehtaaria. (tiedot vuoden 2013 lopulta) Metsänomistajien keski­ikä on 62–63 vuotta. G A LL U P ? M itä m ets äs i m erk its ee sin ull e? M itä sie llä ta pa ht uu se ura av ak si? Yksi tulevaisuuden piirre voi olla, että metsäpalveluiden tarve kasvaa, kun metsänomistajat kaupungistuvat. Kokemus metsätöistä vähenee eikä aikakaan riitä metsätöihin etäisyyden ja palkkatyön vuoksi. 7. Naiset entistä aktiivisempia Myös Lempäälän metsäveroillassa pohditaan kahvin ja leivoksen äärellä metsänomistajakunnan tulevaisuutta. Yksi mietityttävä huomio on, että nuorempien sukupolvien kulutuskäyttäytymismallit ovat ihan erilaisia kuin nykyisen metsänomistajaikäpolven. Haluavatko metsänomistajat harrastaa taimikonraivausta jatkossa yhtä innokkaasti? Entä vähentääkö kaupungistuminen ja metsänomistajien etääntyminen metsätilasta ymmärrystä metsästä? Vai onko niin, että lähellä oleviin asioihin sokaistuu, ja etäisyys monipuolistaa metsäajattelua? Yksi metsänomistamisen muutossuunta on vielä käsittelemättä. Konservatiivisella nais-mies-jaottelulla on vaikutusta metsänomistamiseen. Tähän mennessä miehet ovat ilmoittautuneet aktiivisemmiksi metsäasioissa. Esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen 2010-luvun taitteessa tekemässä kyselyssä metsätilan hoidosta vastaava henkilö oli yhä kolmessa tapauksessa neljästä mies. Kysely ei kerro kaikkea äänivallasta, jota naiset käyttävät niin puolisoiden yhteisissä metsänomistajatalouksissa kuin osakkaina metsäyhtymissä ja perikunnissa. Metsänomistajakunnan perinteinen rakenne on antanut viitettä karikatyyreihin nuoremmista yrittäjämiehistä ja eläkeläisnaisista. Metsän virkistyskäyttö on myös merkitty enemmän naismetsänomistajien ominaisuudeksi. Joka tapauksessa naismetsänomistajien määrä ennakoidaan kasvavan, sillä metsätilojen omistajanvaihdoksissa perinteet eivät enää suosi niin vahvasti miehiä, vaan tuore metsänomistajuus kohdistuu entistä useammin myös naisiin. Matti Äijö on nähnyt pitämissään koulutuksissa, kuinka naismetsänomistajien osuus ja aktiivisuus on lisääntynyt. ”Naisille täytyy nostaa hattua siitä, että kynnys kysellä on matalampi. He kehtaavat tunnustaa, etteivät tiedä jotain metsäasiaa. Se on tärkeää”, Äijö sanoo. Lähteinä: Luke/Metla Suomalainen metsänomistaja 2010, PTT Suomalaisen metsänomistajan profiili vuonna 2030 27 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 27 9.3.2018 18.00
• Metsänhoidon harrastaja Metsästä tulee toki puukauppatuloja, mutta vielä mukavampaa on päästä istuttamaan ja raivaamaan. Metsässä työskennellessä oman kätensä jäljen näkee heti. Ja onhan hikoilu ulkona luonnon keskellä myös loistavaa kuntoilua! Perinteinen metsätilanomistaja-maanviljelijä Maanviljelijä tai muu yrittäjä, joka asuu yhä metsänsä kyljessä. Metsästä saatavat tulot ovat tärkeitä. Tekee metsätöitä omin voimin ja tiedoin. Metsäsijoittaja Metsä tuottaa rahaa. Tavoitteena on, että omistusten arvo kasvaa. Puukaupat ja metsänhoitotyöt pyörivät, mutta käytännön työtä tekee harvoin itse. Metsässä virkistyjä Omassa metsässä, joka sijaitsee usein kesämökin yhteydessä, on kiva rentoutua. Aika kuluu niin pienimuotoisten metsätöiden, marjastuksen, retkeilyn kuin polttopuusavotan parissa. Puukauppa tulee eteen silloin tällöin. Luonnon ystävä Metsässä tehdään hakkuita ja metsänhoitotöitä, mutta käsit te lyssä huomioidaan ennen kaik kea luonto ja maisema. Myös maailmanlaa­ juiset aiheet, kuten ilmastonmuutos, mietityttävät omia puita kat­ sellessa. Metsästä osa jätetään kokonaan metsätöiden ulkopuolelle. Mallina käytetty tutkimuksia: PTT Suomalaisen metsänomistajan profiili vuonna 2030 ja Luke/Metla Suomalainen metsänomistaja 2010. Testaa, millainen metsänomistaja olet! Metsälehden metsänomistajatestillä saat selville, mihin metsän omistajaryhmään kuulut. Ohessa esimerkkejä, millainen tulos voi olla. Tee testi verkossa: www.metsalehti.fi/artikkelit/millainenolet 28 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 28 9.3.2018 18.00
• 29 MAKASIINI 2 • 2018 5582_.indd 29 9.3.2018 18.00
• JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC sormissa, hiesun jyvät tuntuvat kielellä, saven jyvät eivät tunnu kielellä. L iian usein kuulee puuhakkaalta metsäomistajalta, että kaikki taimet oli istutettuna äitienpäivään mennessä. Jos istuttaa kylmään maahan ja tulee aurinkoisia päiviä, taimi haihduttaa vettä, mutta juuret eivät kasva kylmään maahan. Taimelle tulee jano ja kasvuun lähtö hidastuu turhan takia. Meillä istutuskausi alkaa etelästä äitienpäivän aikoihin. Perheessämme onkin sanonta, että äitienpäivälounas syödään varmasti ulkona. vähän happea kasvun kannalta. Lapissa auratuilla alueilla maassa on puiden kasvun kannalta riittävästi happea, sillä vesi valuu pois aurausvakoja pitkin. Jos istuttaa mättään keskelle, heinät ja muu kilpaileva kasvusto eivät yleensä yllä kaatumaan taimen päälle ja kaatamaan sitä alleen. Jos istuttaa reunalle, kilpaileva kasvusto kaatuu talvella taimen päälle. K un tulen istutustyömaalle, tarkistan heti, että pottiputkien jalkapainike on säädetty asentoon, jossa taimi menee mahdollisimman syvälle mättääseen istutettaessa. Tällä varmistuu riittävä veden saanti kuivana aikana ja mahdolliset roustevahingot estyvät. En muista koskaan käyneeni taimikossa, jossa on tullut vahinkoja siitä, että taimet on istutettu mättään päälle syvään. Rouste on monille metsänomistajille outo tuholainen. Se syntyy, kun kapillaarivoima nostaa keväällä tai syksyllä vettä maassa ylöspäin. Jokainen meistä on nähnyt kuulaana kevättai syyspäivänä kauniita jääpuikkoja, jotka nousevat maasta ylöspäin. Harmittavasti ne nostavat mukanaan myös pienet taimet juurineen, jolloin ne kuivuvat. Tämä on tyypillinen syy, miksi kylvötai siemenpuutaimikko on onnistunut huonosti. Roustetta esiintyy vain hienojakoisilla maalajeilla, hiesuja savipitoisilla mailla lähes varmasti ja hietaisilla moreeneilla usein. Itse pidän ohjeena, että kylvö tai luontainen uudistuminen on mahdollinen, kun näen selkeästi hiekkaa. Maalajien hyvä tunnistamissääntö on: hiekan näkee, hiedan tuntee, hiesun maistaa, saven haistaa. Hieta siis tuntuu M etsänuudistamiseen ja erityisesti taimien istuttamiseen on erinomaisia kuvitettuja ohjeita, mutta huonosti uudistettuihin kohteisiin ”törmää” jatkuvasti. Kun pohtii huonosti uudistettuja kohteita, tyypillisiä virheitä ovat: taimi istutetaan liian matalalle ja muokkauskohdan reunaan. Taimi pitäisi istuttaa mättään korkeimpaan kohtaan. Mättään lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin ympärillä olevan kuntan taikka heinän alla olevan maan. Jokainen voi kokeilla sen laittamalla aurinkoisena iltapäivänä käden mättään sisään ja vastaavasti kokeilemalla maan lämpötilaa kymmenen sentin syvyydeltä muokkaamattomasta kohdasta. Lämpötilaero on huikea. Taimen kasvunopeuteen maan lämpötila vaikuttaa enemmän kuin ilman lämpötila. Kun Keski-Suomessa istuttaa taimen mättään korkeimpaan kohtaan, siirtyvät kasvuolosuhteet satoja kilometrejä eteläisempää aluetta vastaaviksi. Ero on taloudellisesti merkittävä. Merkittävä osa Lapin palleaurattujen metsien hyvästä kasvusta perustuu juuri tähän. Tämä ei tarkoita, että kannatan palleaurausta, vastaavaan lopputulokseen päästään myös mätästyksellä. K un istuttaa taimen liian matalaan paikkaan, on siinä sateisina kausina paljon vettä, jopa lätäköitä. Puun juuret tarvitsevat happea kyetäkseen siirtämään ravinteita neulasille kasvua varten, siis aivan samasta syystä kun ihminen hengittää. Tästä syystä soita on ojitettu puiden kasvun parantamiseksi. Puiden kasvun kannalta maassa ei ole koskaan liikaa vettä, mutta veden kyllästämässä maassa on liian Metsänuudistamisen virheitä Maalajien hyvä tunnistamissääntö on: hiekan näkee, hiedan tuntee, hiesun maistaa, saven haistaa. RAHAPUU 30 MAKASIINI 2 • 2018 30 MAKASIINI 2 • 2018 5599_.indd 30 9.3.2018 18.03
• OMA METSÄ SA M I KA RP PI N EN METSÄNHOITO 19 kysymystä klapien teosta Sivu 32 TIE METSÄNOMISTAJAKSI Ostaisinko metsää? Sivu 38 TUTKIMUS Maalatvoista lahopuuta Sivu 40 ALLAKKA Metsälääkeriippuvuutta Sivu 43 PERINTÖMETSÄ Metsä vaikuttaa seniorin maksuihin Sivu 44 KYSY POIS Miten pitkiä juuret ovat? Sivu 46 METSÄTALOUS Näin tilaat metsäpalveluita Sivu 48 PIKATESTI Kirveet koetuksella Sivu 36 5600_.indd 31 8.3.2018 11.28
• 1 Mikä on klapi? Klapi on 25–50 sentin mittainen halkaistu polttopuu. Yleensä klapit pilkotaan joko 25:n, 33:n tai 50:n sentin mittaisiksi. Lyhyempiä klapeja käytetään saunojen ja takkojen lämmitykseen, pidempiä leivinuuneissa ja lämmityskattiloissa. Klapista käytetään usein myös nimitystä pilke. 2 Mikä puulaji on paras klapipuu? Eniten klapeja tehdään koivusta. Koivu on puulajeistamme painavin, joten sen lämpöarvo on paras. Lisäksi koivuklapit roskaavat vähiten, sillä kuori on koivuissa tiukasti kiinni. Koivun lisäksi kaikki muutkin puulajimme kelpaavat kuitenkin klapeiksi. Nykyään suositellaankin, että tulisijoja lämmitettäisiin silloin tällöin sekapuulla, jossa koivun seassa on kuusta ja mäntyä. Koivun tuohessa on melko paljon tervaa, joten se nokeaa tulisijoja. Kuusiklapien poltto sen sijaan puhdistaa tulisijoja. 3 Millaisia työvälineitä klapien tekijä tarvitsee? Moottorisahalla ja kirveellä pääsee pitkälle. Moottorisahalla hoituu puiden kaato ja katkonta, kirveellä pilkkominen klapeiksi. Puiden katkonnassa moottorisahan voi halutessaan korvata käsisahalla. Katkonta onnistuu parhaiten, jos apuna on sahapukki. Klapien pilkontaan tarvitaan avuksi muutaman kymmenen senttimetrin korkuinen pölli. Markkinoilta löytyy lisäksi erilaisia klapikoneita. Sellaista kannattaa harkita, jos pilkottavaa on paljon. 4 Millainen kirves on paras klapien teossa? Klapien tekoon kannattaa hankkia pilkkomiseen suunniteltu kirves. Ne toimivat parhaiten eivätkä jää kiinni sitkeäänkään puuhun. 5 Missä vaiheessa kannattaa harkita klapikoneen ostoa? Riippuu keneltä kysyy. Jos ajattelee puhtaasti taloudellisesti, KLAPIEN TEOSTA Maaliskuu on polttopuiden teon aikaa. Ilmankosteus on nyt alhainen, joten puut kuivuvat hyvin. LIINA KJELLBERG METSÄNHOITO TU U LA ST RÖ M BE RG Klapit tulee kuivattaa niin, etteivät ne ole kosketuksissa maahan. Apuna voi käyttää esimerkiksi puulavoja. 32 MAKASIINI 2 • 2018 32 MAKASIINI 2 • 2018 5595_.indd 32 8.3.2018 11.34
• kannattaa klapikoneen hankinta vasta, jos pilkottavaa on paljon ja säännöllisesti. Jollekin voi kuitenkin olla tärkeää, että klapikone löytyy omasta takaa, jolloin sen saa käyttöön milloin vain. Ostamisen sijaan voi harkita klapikoneen vuokraamista tai ostamista yhdessä tuttavien kanssa. Osa yrittäjistä vuokraa klapikoneitaan, samoin jotkut pienviljelijäyhdistykset. Yleistäen voi sanoa, että omakotitalon lämmittämiseen tarvittavat klapit pystyy vielä pilkkomaan vuokrakoneella. 6 Mihin vuodenaikaan sellaiset puut, joista aikoo tehdä klapeja, kannattaa kaataa? Kevättalvella, sillä puu on silloin kuivimmillaan. Kevättalvella kaadetusta koivusta tehdyn klapin voi polttaa nuotiossa vaikka saman tien, havupuut taas ovat talvellakin liian märkiä poltettaviksi. Märimmillään puut ovat keväällä aloittaessaan kasvuaan. Nesteet virtaavat silloin rungoissa. Koivulla voi käyttää myös niin sanottua rasiinkaatoa, jossa puut kaadetaan, kun ne ovat täydessä lehdessä. Kevään kosteus on silloin kadonnut puista. Rasiinkaadon aika on yleensä juhannuksen tienoilla. 7 Miten nopeasti kaadetut puut pitää pilkkoa klapeiksi? Kuusen ja männyn pilkkomisella ei ole kova kiire. Kuusija mäntyrungot säilyvät hyvin pinoissa, kunhan pinot on tehty niin, että ne ovat irti maasta ja varastopaikka on tuulisella ja aurinkoisella paikalla. Koivulla tilanne on toinen. Se pitää pilkkoa klapeiksi nopeasti. Koivun kuori ei hengitä, joten puu alkaa herkästi lahota. Klapinteossa koivuklapit kannattaakin aina halkaista. Jos koivurunkoja aikoo säilyttää pinoissa, pitää niiden kuori rikkoa huolellisesti. 8 Mihin vuodenaikaan klapit kannattaa pilkkoa? Paras pilkkomisaika alkaa maaliskuussa ja jatkuu koko kevään. Klapit kuivuvat silloin hyvin, sillä ilma on keväisin kuiva. 9 Miksi klapien pitää kuivua? Mitä kuivempaa puu on, sitä suurempi sen lämpöarvo on. Lisäksi kuivan puun polttamisesta aiheutuu pienemmät päästöt kuin märän puun polttamisesta. 10 Miten kauan klapien pitää antaa kuivua ennen käyttöä? Keväällä pilkotut klapit ovat yleensä riittävän kuivia seuraavan kesän jälkeen, kunhan ne ovat saaneet kuivua hyvällä paikalla. Kuusiklapit kuivuvat nopeimmin, mänty ja koivu hieman hitaammin. 11 Millaisessa paikassa klapit kuivuvat parhaiten? Parhaiten klapit kuivuvat ulkona aurinkoisella ja tuulisella paikalla. Varjoisassa paikassa kuivuminen on hitaampaa. Klapien tulee olla irti maasta, ettei maasta nouseva kosteus kastele niitä. Klapit voi pinota aluspuiden päälle tai käyttää apuna esimerkiksi puulavoja. Klapit voi kuivattaa pinossa, kasassa tai verkkosäkissä. Tärkeintä on, että ilma pääsee kulkemaan klapien väleissä. 12 Pitääkö klapit suojata? Klapien päälle kannattaa heinäkuun puoliväliin mennessä laittaa sadesuoja. Sen jälkeen vettä sataa yleensä enemmän kuin sitä haihtuu, joten kuivuneet klapit kostuvat herkästi uudelleen. Parasta on, jos klapit saa siirrettyä puuvajaan. Jos puuvajaa ei ole, voi klapipinon suojata esimerkiksi pressulla tai kattopellillä. Peite TU U LA ST RÖ M BE RG Koivurunkojen kuori pitää rikkoa huolellisesti, jos puista ei heti tee klapeja. Koivun kuori on niin tiivis, että puu alkaa muuten lahota. VE LIPE KK A KA U PP IN EN laitetaan vain pinon päälle, pinon sivuja ei saa peittää. 13 Millainen on hyvä puuvaja? Hyvä puuvaja on ilmava. Vajan seinien ja lattian on oltava sellaiset, että ilma pääsee kiertämään. 14 Voiko tuoreet klapit viedä suoraan sisätiloihin? Ei, klapit kuivuvat vain sellaisessa tilassa, jossa ilma pääsee kiertämään. Esimerkiksi autotallissa tai varastossa tuoreet klapit homehtuvat herkästi. 15 Miten monta vuotta klapit säilyvät? Jos klapit on kuivatettu kunnolla ja varastoitu hyvin, pysyvät ne polttokelpoisina vuosia. Osa puun lämpöarvosta koostuu haihtuvista kaasuista. Jos klapeja säilytetään vuosikymmeniä, osa palavista kaasuista haihtuu, jolloin klapien lämpöarvo on hieman pienempi. Tavallisen puulla lämmittäjän kannalta sillä tuskin kuitenkaan on merkitystä. 16 Säädelläänkö klapien säilytystä jotenkin? Pelastuslain mukaan helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa. Käytännössä klapipino voi siis olla talon seinustalle, jos kyseessä on esimerkiksi kivirakennus, jossa on palomuuri. Puutalon puisten räystäiden alle klapipinoa ei sen sijaan yleensä tule laittaa. Apua lain tulkitsemiseen saa paikalliselta pelastuslaitokselta. Puuliiterien suojaetäisyy33 MAKASIINI 2 • 2018 33 MAKASIINI 2 • 2018 5595_.indd 33 8.3.2018 11.34
• det on yleensä määritelty kunnan rakennusjärjestyksessä, ja ne voivat hieman vaihdella kunnittain. 17 Mitä tehdä, jos ei itse osaa kaataa puita, mutta haluaa tehdä klapeja? Jos on omasta takaa esimerkiksi pihapuita, voi puiden kaadon teettää paikallisella metsäpalveluyrittäjällä. Tätä voi myös pyytää pätkimään rungot sopivan mittaisiksi pölleiksi. Metsän harvennusja päätehakkuiden yhteydessä metsänomistaja voi yleensä sopia puunostajan kanssa, että osa kaadetuista puista jää myyjän omaan käyttöön. Puunostajat kasaavat tällaiset puut usein omaan pinoonsa metsätien varteen. 18 Mitä tehdä, jos haluaa tehdä klapeja, muttei omista metsää? Jos tuntee metsänomistajia, voi kysyä, saako kerätä hakkuutähteitä polttopuuksi heidän metsistään. Rankapuita voi kysellä metsänhoitoyhdistyksistä. Ne kuljettavat puut myös sovittuun paikkaan, mutta silloin ostettavan puumäärän on yleensä oltava isompi. 19 Miten paljon klapit maksavat ostettuina? Klapiyrittäjät pyytävät koivuklapeista 50–65 euroa irtokuutiometriltä, havuja sekaklapeista hieman vähemmän. Irtokuutiometri tarkoittaa klapimäärää, joka heiteltynä mahtuu kuutiometrin kokoisen tilaan. Kuljetuskustannukset klapiyrittäjät laskuttavat yleensä erikseen. Artikkelia varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksen projektipäällikköä Veli-Pekka Kauppista ja sisäministeriön pelastusosaston ylitarkastajaa Jarkko Häyristä. Muut lähteet: www. halkoliiteri.com ja VTT:n Klapia liiteriin! -ohje. Puiden katkonta sujuu moottorisahalla, mutta halutessaan voi käsisahaakin käyttää. Pukki on sahauksessa tarpeen. JU H A TU O M I/L EH TIK U VA Suomessa valmistetut taimenistutusputket ja vakat Jälleenmyyjämme: SISUPUTKI 30 V Kokemuksella Tiedustelut: info@sisuputki.fi 34 MAKASIINI 2 • 2018 34 MAKASIINI 2 • 2018 • 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 5595_.indd 34 8.3.2018 11.34
• 35 MAKASIINI 2 • 2018 • 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 5595_.indd 35 8.3.2018 11.34
• O rastavan kevään kunniaksi kokei­ limme, kuinka koivupölkky hal­ keaa. Maaliskuun alun kipakassa pakkasessa jä­ reäkin pölkky halkesi rapeasti. Vertailtavana oli Fiskarsin halkomakirves, malli X21, jon­ ka varren pituus on 70 senttiä ja paino 1,6 kiloa. Oranssivartiset Fiskarsin kirveet valmistetaan Suomessa. Haastajiksi valitsim­ me merkkeinä tunnetut, mutta kirveiden valmistajina vieraat Bahcon ja Husqvarnan. Husqvarnalta kokeilussa oli mukana järeä S2800­kirves, varreltaan 70­senttinen, mutta kilon Fiskarsin verrokkikirves­ tä raskaampi. Ei mikään salaa­ tinsyöjän työkalu, luonnehti tes­ tiryhmämme. Husqvarnan kir­ veet tehdään Tsekissä. Bahcolta saimme käyttööm­ me uuden halkomakirvessar­ jan, jossa on kirveitä varreltaan 45­senttisestä aina 80­sentti­ seen asti. Vertailussa oli muka­ na 70 sentin varrella varustet­ tu SUC­1,0­710­halkomakirves. Bahco valmistaa kirveensä In­ tiassa. Testiryhmään kutsuimme viestinnän suunnittelija Päi­ vi Hietalan Metsäkeskukses­ Haastajia ulkomailta Ruotsalaistaustaiset Bahco ja Husqvarna tarjoavat kelpo vaihtoehdon Fiskarsin halkomakirveelle. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ?KUVAT SAMI KARPPINEN PLUSSAT JA MIINUKSET HUSQVARNA S2800 Paino 2,8 kg Suositushinta 79,90 euroa Maahantuoja Oy Husqvarna Ab Valmistetaan Tsekissä + Raskas – voimaa ongelma­ puiden halkomiseen – Raskas – kuormittaa nopeasti – Kallis FISKARS X21 Paino 2,1 kg Hinta 55–60 euroa Valmistetaan Suomessa + Kotimainen + Laadukas BAHCO SUC-1,0-710 Paino 1,8 kg Suositushinta 49,90 euroa Maahantuoja SNA Europe Valmistetaan Intiassa + Edullinen + Varressa hyvä pito – Varren pään muotoilu PIKATESTI Jarkko Liukkosen mukaan Husqvarnan kirves oli turhan raskas tavalliseen klapin tekoon. Oksikkaiden ”kartanokoivujen” halkomisessa raskas terä tuo tarvittavaa voimaa. Fiskarsin terä on solakampi kuin Bahcon ja Husqvarnan voimakkaasti kiilamaiset terät. 36 MAKASIINI 2 • 2018 36 MAKASIINI 2 • 2018 5596_.indd 36 8.3.2018 11.41
• Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 . . . Met sänomi staj al le ajokone j a hakkuukone. . . Metsänomistajan pienkoneet: ajokone, hakkuukone, ja nyt myös kombikone. Esittelyt ja näytökset: • Suurmessut Vaasa 7-8.4.2018 • FinnMetko Jämsä 30.8-1.9.2018 Päivi Hietala mieltyi Bachon halkaisukirveeseen. Teemu Kivi suosii suomalaista Fiskarsia. ta, metsäneuvoja Teemu Kiven Metsänhoitoyhdistys Päijän­ teestä sekä metsäasiantuntija Jarkko Liukkosen Metsä Grou­ pista. Testiryhmän jäsenillä oli vaihteleva kokemus pilkonnas­ ta. Kivi ja Liukkonen tunnusti­ vat, että heillä on suomalaiskan­ salliseen tapaan läheinen suhde Fiskarsin kirveeseen. Terän muoto ratkaisee Halkomakirveiden terät ovat kiilamaisia ja paksunevat no­ peasti. Näin kirveenterän muo­ dostama rako avautuu nopeasti, kun terä painuu puuhun. Voimakkaimmin kiilamai­ nen oli Bahcon terä, Fiskars oli profiililtaan solakin. Kiilamai­ nen terä tuo mahtia sitkeiden puiden halkomiseen, solakka uppoaa vähimmällä vastuksel­ la helposti halkeavaan puuhun. Husqvarnan muita raskaam­ pi terä antaa voimaa isojen pui­ den halkomiseen. Toisaalta sen käyttö kysyy enemmän voimaa. Husqvarnalla on yleiskirveeksi paremmin sopiva halkomakir­ ves S1600. Bahcon varsi on aavistuksen paksumpi kuin Fiskarsin. Lisäk­ si varren pintamateriaalin pito on parempi. Husqvarnan var­ si vahvistuu terää kohti, mutta kirveen käsittelyssä sitä ei huo­ maa. Erityispiirteenä varres­ sa on terän juuren peltivahvis­ tus, joka suojaa vartta, kun terä ei osu pölkylle. Enemmistö suosi Fiskarsia Vertailu oli harvinaisen tasai­ nen ja se olisi ollut vieläkin ta­ saisempi, jos Husqvarnalta olisi mukana ollut merkin kevyempi halkomakirves. Haastajat eivät suistaneet Fiskarsia kirveski­ san ykköspallilta, mutta lähellä ne ovat. Pilkkominen sujuu kai­ killa malleilla eivätkä hintaerot­ kaan ole mahdottomia. Päivi Hietala valitsi suosik­ kikirveekseen Bahcon, vaikka myönsikin valinnan vähän epä­ isänmaalliseksi. ”Fiskars tuntuu raskaammal­ ta, muuten Bahco ja Fiskars ovat samankaltaisia. Bahco sopii mi­ nun käteeni paremmin. Sen var­ si on hieman muita paksumpi, mutta se ei ainakaan minua hai­ tannut.” Testiryhmän miesosasto suo­ si suomalaista. ”Fiskarsin varren muoto on tuttu, valitsisin sen yleiskirveek­ si puun pilkontaan. Husqvarna olisi oiva vehje isojen puiden pil­ kontaan”, Teemu Kivi arvioi. Jarkko Liukkonen oli samal­ la linjalla. ”Tavallisten saunapuiden te­ kemiseen ehdottomasti Fiskars, se upposi parhaiten puuhun.” Jyhkeäoksaisten, niin sanot­ tujen kartanokoivujen pilkonta ei kirvespelillä onnistunut edes napakassa pakkasessa eivätkä kokeilemamme kiilatkaan aut­ taneet asiaa. Ilman moottorisa­ haa tai järeää hydraulihalkojaa niiden pilkkominen ei taida on­ nistua. 37 MAKASIINI 2 • 2018 37 MAKASIINI 2 • 2018 5596_.indd 37 8.3.2018 11.41
• TIE METSÄNOMISTAJAKSI M etsänomistajaksi on kak­ si tietä. Valtaosa o mis ta­ janvaihdoksista tapah­ tuu sukulaisten vä lillä perintöinä tai sukulais­ kauppoina. Toinen vaih­ toehto on ostaa tila vapailta markkinoilta: se kysyy aktiivisuutta, mutta antaa myös valinnan vapauden. Ostajan kannalta tilanne on otollisempi, jos tila ei ole julkisesti myynnissä, jolloin ei tarvitse kilpailla muita ostajia vastaan. Julkisesta myynnistä on vaivaa, jota kaik­ ki myyjät eivät halua. Piilevää tarjontaa voi herätellä esimer­ kiksi laittamalla ostoilmoituksen paikallis­ lehteen tai verkon markkinapaikoille. Tilan arviointia etänä Kun myyntikohde on selvillä, niin jo tilanu­ meron perusteella verkosta voi louhia run­ saasti tietoa, maastoon menemättä. Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Paik­ katietoikkuna (www.paikkatietoikkuna.fi) on mainio palvelu. Tila löytyy hakutoimin­ nolla ja tarjolla on erilaisia karttatasoja enemmän kuin jaksaa omaksua. Oleellisinta on katsoa rajat ja maastokar­ tasta tiet, turvemaat ja ojat. Ilmakuvasta nä­ kee puustoisuuden ja väärävärikuva kertoo tavallista ilmakuvaa paremmin lehtipuus­ ton (näkyy vaaleamman punaisena) osuu­ desta ja esimerkiksi taimikonhoidon tar­ peesta. Paikkatietoikkunassa on runsaasti puus­ ton määrään liittyvää tietoa, mutta hila­ tietona eli 16 x 16 metrin ruutuina. Niiden käyttö vaatii tottumusta. Google Mapsin satelliittikuva kertoo myös paljon, etenkin lumiseen aikaan otet­ tu kuva. Ilmakuvat ja kaukokartoitus eivät ylipäätään kuitenkaan kerro puuston laatua. OP Metsä ­palvelu (op­metsa.fi) on myös kätevä. Kiinteistötunnuksen perusteella se antaa metsätilan arvon, puulajijakauman sekä puutavaralajeittaisia tunnuslukuja. On hyvä muistaa, että verkosta saatu tie­ to on suuntaa­antavaa. Sen perusteella voi kuitenkin arvioida, onko kohde riittävän kiinnostava maastokäyntiä varten. Tila-arviosta löytyvät puustotiedot Hyvään kauppatapaan kuuluu, että tila on esiarvioitu myyjän toimesta, eli myyjä on hankkinut ammattilaisen tekemän tila­ar­ vion kuviotietoineen. Tila­arviossa on esi­ tetty olennaiset tilan arvoon vaikuttavat tekijät, kuten puuston kehitysluokkien ja­ kauma. Metsätaloudessa operoidaan metsiköit­ täin eli kuvioittain ja kuviotiedot osoitta­ vat, mihin arvio perustuu. Niissä kerrotaan kuvioittain perustiedot maapohjasta, puula­ jista, puuston iästä sekä tukki­ ja kuitupuun kuutiomääristä. Aina tila­arviota ei ole. Silloin voi pyytää, että myyjä antaa tilan kuviotiedot Metsä­ keskuksen Metsään.fi­palvelun kautta. Hyvää vertailutietoa metsätilan hinnan arviointiin antavat Hannun hintaseuranta (tässä lehdessä ja www.metsalehti.fi) sekä Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivujen Metsäpalvelu. Kiinnostavuutta lisää, jos tilalla on run­ saasti heti hakattavaa. Parhaassa tapauk­ sessa ostohinnan voi saada kutakuinkin ta­ kaisin yhdellä puukaupalla, mutta seuraa­ vaa on sitten odoteltava pitkään. Varttuneet kasvatusmetsät tarkoittavat, että metsässä on rahaa kiinni pitkällä mää­ räaikaistilillä, mutta hyvällä korolla. Kun kuitupuuta varttuu tukkipuuksi, niin arvo kolmin­ tai nelinkertaistuu. Tila­arvio ei ole mittaus, vaan nimensä mukaisesti arvio. Arvion oikeellisuutta voi testata käymällä läpi tilan kuvioita arvok­ kaimmista alkaen. Yksityistiestä kustannuksia Tilan sijainti yleisen eli julkisin varoin yllä­ pidettävän tien varrella on plussaa. Jos tilal­ le mennään yksityistietä, niin metsänomis­ tajasta tulee myös tiekunnan jäsen ja kus­ tannusten kantaja. OSA 2: METSÄTILAN OSTAMINEN Ostaisinko metsätilan? MIKKO HÄYRYNEN Metsätilaa voi arvioida verkkopalvelujen avulla vaikka nojatuolissa istuen, mutta maastokäyntiä ei korvaa mikään. Kiinteistökaupan kulut ?Kiinteistön kaupasta koituu ostajalle sivukuluja. Kaupanvahvistajan 120 euron palkkio on tapana laittaa puoliksi ostajan ja myyjän kesken. Kaupanvahvistaja veloittaa sen lisäksi kauppakirjan laadinnasta. Lainhuudatus tarkoittaa omistuksen rekisteröintiä ja maksaa 119 euroa. Jos on ostettu lohkotila eli tietty alue isommasta tilasta, niin lohkomistoimitus käynnistyy automaattisesti lainhuutohakemuksen myötä. Lohkomiskulu riippuu pinta-alasta ja esimerkiksi 20 hehtaarilla se on 1 530 euroa. Lohkomistoimituksessa lohkotilasta muodostetaan itsenäinen kiinteistö tai se yhdistetään johonkin toiseen kiinteistöön. Varainsiirtovero on neljä prosenttia kauppahinnasta. 38 MAKASIINI 2 • 2018 5579_.indd 38 8.3.2018 11.42
• Vaikka tilalle olisi metsätie, niin metsä­ teiden sivuhaaroilla saattaa olla sulan maan aikaisia painorajoituksia, joiden vuoksi tila ei ole kesäkorjuukelpoinen. Metsätien perusparannus on iso remont­ ti, joka toistuu 20–30 vuoden välein. Kus­ tannus riippuu tieyksiköistä ja tieyksikkö­ jen määrä siitä, miten tila sijoittuu tien vai­ kutusalueeseen. Eniten maksavat ne, jotka saavat suurimman hyödyn eli joiden tilat ovat kauimpana yleisestä tiestä. Vieläkin on tiloja, joille ei ole tietä eikä virallista kulkuoikeutta. Ne ovat historian jäänteitä ajalta, jolloin kulkuoikeuksien re­ kisteröintiä ei pidetty tarpeellisena, koska hevospeli ei jättänyt maastoon jälkiä. Maan­ Metsänomistamista käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden Makasiini 3: Verkottuminen ja kouluttautuminen Makasiini 4: Lait, suositukset ja hyvä tapa Makasiini 5: Välineet, varusteet, itsensä huoltaminen Makasiini 6: Hoitotyöt Makasiini 7: Ostopalvelut Makasiini 8. Puukauppa Myyntipaikkoja Valtaosa myytävistä tiloista on verkossa. Kiinnostuneen kannattaa seurata etenkin näitä sivuja: metsatilat.fi (mhy-taustaisia välittäjiä) Metsämaa (metsalehti.fi/metsamaa) bonvesta.fi (UPM:n kohteita, yleensä isoja) tornator.fi (Tornatorin kohteita) laatumaa.fi (Metsähallituksen kohteita) vapo.fi (Vapon entisiä turvetuotantoalueita ja niiden reunametsiä) etuovi.com oikotie.fi otso.fi (Otso Metsäpalvelujen kiinteistövälitys) tori.fi huutokaupat.com suomenmetsakiinteistot.com (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi) Paikkatietoikkunan maastokartta kertoo, että kohde on kangasmaata, sinne menee tie ja ojitukselle on ollut tarvetta. Ilmakuva kertoo, että alue on pääosin runsaspuustoinen. Tummemman vihreä on havupuustoa, vaaleampi lehtipuustoa. Rivissä oleva lehtipuusto antaa olettaa, että kyse on joko metsitetyistä tai itsestään metsittyneistä pelloista. Väärävärikuvan vaaleamman punainen osoittaa lehtipuuston määrän selvemmin ja kangasmaan vihreä (kuvan yläosassa) kertoo hiljattain tehdystä harvennuksesta. Puuston laadun ja ojien kunnon näkee vain maastokäynnillä. mittauslaitoksen kautta näille tiloille saa vi­ rallisen kulkuoikeuden eli naapuritiloja ra­ sittavan rasitteen. Viranomaisväylän käyt­ täminen saattaa tosin aiheuttaa epäsopua. Maastokäynti kannattaa Maastokäynti on tilan arvioinnissa kaikki kaikessa. Vain paikan päällä todella näkee puuston laadun, mahdolliset tuhot, ojien ja tiestön kunnon, kiireelliset hoitotyöt, välit­ tömät ja kohta koittavat hakkuumahdolli­ suudet. Maastokäynnin korvaamattoman merki­ tyksen vuoksi suurin osa tilakaupasta käy­ dään lumettomana aikana. Katso puustokuutiometrin hinta Puusto määrittää metsätilan hintaa enem­ män kuin hehtaarimäärä. Kokeneet metsä­ tilojen ostajat katsovat ensiksi tilan puusto­ kuutiometrin hintaa eli kyseisen tilan yh­ den puukuutiometrin hintaa. Se vaihte­ lee etelästä pohjoiseen. Kannattavan kau­ pan raja on Lapissa 20 euroa, etelässä nel­ jäkymppiä – sen ylittämiseen pitää olla eri­ tyisiä syitä, kuten välittömät, tukkipainot­ teiset hakkuumahdollisuudet. Vaikka tilasta maksaisi pikkuisen ylä­ kanttiin, niin mitä sitten. Metsänomistuk­ sen aikajänne on pitkä, usein ylisukupolvi­ nen. Kun jaksaa odotella, niin luonto kor­ jaa hinnoitteluvirheet ja puuston kiertoajan kuluessa ehtii mennä monet finanssikriisit. LÄ H D E: W W W .PA IK KA TIE TO IK KU N A .FI 39 MAKASIINI 2 • 2018 5579_.indd 39 8.3.2018 11.42
• TEKOPÖKKELÖIDEN latvaosan jättäminen maahan lahoamaan on uusinta uutta talousmetsien luonnonhoidossa. Taustalla on Metsäteollisuus ry:n kampanja lahopuun määrän lisäämiseksi. Kyse ei ole laista, metsänhoitosuosituksista tai sertifioinnista, vaan vapaaehtoisesta monimuotoisuustoimesta niiden päälle. Latvaosalla tarkoitetaan koko katkaisukohdan yläpuolista osaa. Asia on niin uusi, että maahan jätettävällä osalla ei ole nimitystä, mutta se voisi olla jättölatvus tai maalatva. Lahoavien maapuiden tilavuus ei voi nousta kovin suureksi, sillä yleensä ehdotetaan kahta tekopökkelöä ja maalatvaa hehtaarille. Vähän on enemmän kuin ei mitään ”Mikä tahansa määrä lahopuuta on parempi kuin ei mitään, ja harvennushakkuissa jätetty erityisen arvokasta”, tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Monimuotoisuuden kannalta kyse on ennen kaikkea niistä monista sienilajeista, jotka elävät suurimman osan elinkaarestaan rihmastona ihmissilmälle näkymättömissä. Metsäntutkimuksella on lahopuussa vielä paljon tutkittavaa. Se tiedetään, että kuusivaltaisessa vanhassa metsässä on lähes kaksi tuhatta sienilajia. Niistä kolmannes elää vain lahopuussa, toinen kolmannes elää sekä maaperässä että lahoavassa puussa ja kolmannes vain maaperässä. ”Ilman lahopuujatkumoa tuo lahopuussa elävä kolmannes katoaa. Lisäksi muutamat sienilajit esiintyvät maaperässä vain lahopuun välittömässä läheisyydessä.” Jokaisella puulajilla on omat lahottajasienensä. Jos niistä osa katoaa, niin jossakin vaiheessa lahoamisprosessi katkeaa. Mäkipää korostaa, että lahopuuta tulee jättää etenkin kasvatusmetsien hakkuissa, koska niissä ei juurikaan ole luonnonpoistuman tuottamaa lahopuujatkumoa. Hakkuutähteiden jättäminen ei riitä, koska joillakin lahottajasienillä itiöemien muodostuminen edellyttää järeämpää puuta. Maalatvoista lahopuuta TUTKITTUA Ilman lahopuujatkumoa kolmannes metsän sienilajeista on vaarassa. Lahopuuta tulisi jättää etenkin harvennuksissa. ER KK I O KS A N EN /L U O N N O N VA RA KE SK U S Uusin luonnonhoitotoimi auttaa näkymättömiä uhanalaisia. MIKKO HÄYRYNEN Hakekuljetuksiin tehokkuutta Metsähakkeen kuljetusten uudelleenjärjestelyt voisivat parantaa tuottavuutta ja vähentää toiminnan kausittaisuutta, tutkija Kari Väätäisen väitöskirjassa arvioidaan. Esimerkiksi voimalaitoksen vastaanottojärjestelmän uudelleenjärjestelyillä hakerekkojen jonotusaikoja saatiin lyhennettyä 6–20 minuuttia. Saapumisaikaikkunaan perustuva aikataulutus osoittautui järkeväksi kovimpien kulutushuippujen aikana. Ilmastohaitat kuriin puulla Hakkuutähteiden energiakäyttö ei ole haitatonta, mutta hakkuutähteiden polttamisen ilmastohaitat jäävät kivihiilen ja turpeen haittoja pienemmiksi, selviää Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta. Sekä hakkuutähteiden että fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Ero on siinä, mitä niiden sisältämälle hiilelle tapahtuu, ellei sitä vapauteta polttamalla. ”Ellei fossiilista hiiltä vapauteta, se pysyy poissa ilmakehästä. Polttamattomat hakkuutähteet puolestaan jäävät metsään, ja hiili vapautuu ilmakehään niiden hajotessa. Käsityksemme hakkuutähteiden polton haitallisuudesta riippuukin siis siitä, kuinka haitallisena päästöjen aikaistamista pidämme”, tutkija Aapo Rautiainen sanoo. M IK KO H ÄY RY N EN 40 MAKASIINI 2 • 2018 40 MAKASIINI 2 • 2018 5583_.indd 40 8.3.2018 13.53
• Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta. Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi . HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 5584_.indd 41 8.3.2018 11.46
• Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5590_.indd 42 8.3.2018 11.47
• JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA ja toisen Väinön, jotka vielä yhdeksänkymppisinä metsäläisinä ovat teräviä ja tomeria, jotta lysti saattaa vaan jatkua omallakin kohdallani. Eipä siis auta, metsään on lähdettävä. Monta päivää on pienellä tienestillä tai melkein nollilla. Toisen kautta en metsässä pysty paljon tuhlaamaankaan. Aikaa myöten sitä sitten pikku hiljaa rikastuu. Sekin vielä. kyllä kannan huolta lähimmäisten vakavammista vaivoista. Sama ymmärtämättömyys ilmenee silloinkin, kun joku kritisoi pakolla osoitettua, äärimmäisen raskasta ja ihmisarvoa alentavaa työtä. Esimerkiksi parituntista roskien keräilyä. Kun oma leipä on yleensä työn ja hien takana, empatia lienee valunut eritteiden mukana korpeen. Vaikka nuorempana olin yhteiskunnallisesti aktiivinen, sekin on metsälääkeriippuvuuden vuoksi hiipumaan päin. Kovasti vähän kiinnostavat politiikkojen puheet. Mutta annas olla, kun joku alkaa selvittää havaintoja kuusenneulaspistiäisen kehitysvaiheista! Kyllä meikäläisen korvat höristyvät ja muu toiminta unohtuu. Saa kai sitä vähemmästäkin pölhön maineen. A inakaan toistaiseksi en kykene ottamaan kantaa eri lääkäreiden, lääkkeiden ja hoitojen hyvyyteen tai huonouteen. Ei ole kokemuksia. Toki mamma syöttää minulle jotakin vitamiinia ja käymme voimisteluissa, mutta eipä niistä ole jutunjuureksi. Määrätyn päiväannoksen ilmajokista kyllä nautin, mutta ei siitäkään kehtaa puhua, kun maistelin juuri ennakkoon kaksisataavuotispäiväni lääkkeet. Mikäli kortit niin kohdalleni osuvat, saattaa työvuosia olla vielä edessäni lukuisia – ja taas joku nuorempi jää ilman. Tähän riippuvuuteen kun liittyy sekin, että jouten ei osaa olla. Pari päivää jotenkuten menee laiskotellessa, mutta sitten tuska alkaa hiipiä hyppysiin. Johonkin on tartuttava. Ties kuinka kauan tästäkin saa kärsiä. Tunnenpa yhden Voiton E ipä tarvitse montaakaan aviisia avata, kun jo pompahtaa silmille ylistäviä otsikoita metsän terveysvaikutuksista. Metsässä mieliala kohenee muutamassa minuutissa, verenpaine laskee parissakymmenessä. Selviä vaikutuksia kuulemma havaitaan, jos liikkuu maastossa yli viisi tuntia kuukaudessa. Juuri joku italialainen syöpälääkäri esitti, että metsällinen ravinto ja luonnonläheinen elämäntapa ehkäisevät matala-asteisia tulehduksia kehossamme ja sitä kautta ehkä myös syövän syntymistä. Ja voivat jopa edistää siitä parantumista. Jassoo, mitähän noistakin tuumaisi. Ainakin odotan tutkimusta siitä, että jos meikäläisen tavoin viihtyy metsässä useita tunteja päivässä, reilusti yli 300 päivää vuodessa, niin mitä siitä seuraa. A inakin keskustelunaiheiden suppeutta. Oli sitten olympialaiset taikka joku mahtava jääkiekko-ottelu, niin siitähän media repeää, some halkeaa ja kylillä puhua pälpätetään. Meikäläisen on vaan parempi olla sivussa ja pitää suunsa supussa. En tunnista juuri ketään urheilijaa, enkä pahemmin seuraa telkkariakaan. Sama peli on musiikkifestivaalien, rallitapahtumien ja suurten kulttuurifoorumien kanssa, eipä saa minusta juttukumppania. Olen myös tunnekylmä sikäli, että kun joku mestariehdokas riutuu vatsataudissa sängynpohjassa tai on nyrjäyttänyt nilkkansa, en tahdo jaksaa sympatiseerata sairasta enkä asiasta kertovia otsikoita. Muutoin Yliannoksia ja metsälääkeriippuvuutta METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsässä stressitaso laskee vaivat parantuvat 43 MAKASIINI 2 • 2018 43 MAKASIINI 2 • 2018 5578_.indd 43 8.3.2018 11.48
• P aljonko tarvitaan metsää, jotta sen tuotolla voisi elää vanhuutensa mukavasti ja nauttia hoivasta? Tässä vaiheessa keskustelua vastaus yleensä alkaa sanoilla ”No sehän riippuu siitä, että…” Ja näin se todella on, yksiselitteistä vastausta hehtaareista ei kysymykseen voi antaa. Tarkastelen seuraavassa palveluasumista metsää omistavan seniorin näkökulmasta. Koska palveluasumisen ja pitkäkestoisen laitoshoidon maailma erilaisine maksuineen ja tukineen on monimuotoinen, suljen heti aluksi tarkastelun ulkopuolelle tilanteet, joita varten on laadittu erityissäännöksiä, esimerkiksi kuntouttava asuminen ja rintamaveteraanien palvelut. En myöskään ota huomioon tilanteisiin liittyviä Kelan tukia, joilla voi olla tapauksesta riippuen iso vaikutus. Sosiaalija terveydenhuollon kokonaisuudistus (sote-uudistus) tulee tuomaan muutoksia, joita en ole ryhtynyt ennustamaan. Kaikki artikkelissa esitetyt euroja hehtaarimäärät, joita ei ole erikseen säädetty laissa tai asetuksessa, ovat suuntaa antavia. Hehtaareilla mielenrauhaa Yksi vastaus alun kysymykseen on, että jos metsätulosi ovat kulujen ja verojen jälkeen 150–200 euroa vuorokaudessa, voit turvata itsellesi sen kalleimman eli tehostetun, yksityisen palveluasumisen. Tämä tarkoittaa noin 75 000 euroa metsätalouden tuloja vuodessa. Eteläisimmässä Suomessa se edellyttää noin 450 hehtaarin metsäaluetta ja pohjoisimmassa Suomessa noin 3 000 hehtaarin metsäaluetta. Tällöin metsätuloilla voi maksaa vuokran, ateriamaksun ja ympärivuorokautisesta palvelusta perittävän palvelumaksun. Eläketuloja ja kenties muita tuottoja tarvitaan muun muassa lääkekulujen kattamiseen sekä henkilökohtaisten tarvikkeiden ja palvelujen ostamiseen. Jos asioitasi hoitaa holhouslain mukaan määrätty ulkopuolinen edunvalvoja, kannattaa varata vielä hänen kulujaan vastaava rahoitus. Jos laatii edunvalvontavaltakirjan ajoissa, voi kenties tässä kohden säästää paljon. On syytä huomata, että palveluasumisen maksut ovat pienempiä silloin, kun ei tarvita yöpäivystystä. Maksu tulojen mukaan Edellä oleva laskelma koskee nimenomaan yksityisiä seniorikoteja, joihin hakeudutaan itse ilman kunnan palveluseteliä tai ostopalvelusopimusta. Kunnallisessa palveluntarjonnassa tilanne on toinen. Siellä keskeistä on, että asiakkaalta perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia ja että asiakas maksaa kunnalle tulojensa mukaan. Laki asettaa kunnalliselle laitoshoidolle ja palvelumaksuille selvät suuntaviivat (laki sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992). Vastaavasti valtioneuvoston asetuksella säädetään voimassaolevista sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista. Säädökset koskevat kunnan itse järjestämää tai ostopalvelusopimuksella hankkimaa palvelua ja soveltuvin osin myös palvelusetelillä järjestettyä palvelua. Asiakkaan kannalta tärkeä on maksuasetuksen säännös henkilökohtaisen käyttövaran turvaamisesta. Se varmistaa, että palvelumaksujen jälkeen tuloista, metsätulot mukaan lukien, jää asiakkaalle omaan käyttöön vähintään 15 prosenttia ja vuonna 2018 vähintään 108 euroa kuukaudessa. Kunnalla on siis hinnasto tuottamistaan palveluista, ja asiakas maksaa täyden hinnan tai vähemmän tuloistaan riippuen. Tietyissä tilanteissa määräytymisperusteena on osuus puolisojen yhteenlasketuista kuukausituloista. Periaate on, että kaikki veronalaiset ja verovapaat tulot ennakonpidätyksen ja ennakonkannon jälkeen otetaan huomioon keskimääräisinä kuukausituloina. Metsätulot ovat osa huomioon otettavia kuukausituloja silloin, kun asiakas omistaa itse tai puolison kanssa metsää tai on metsää omistavan yhtymän osakas. Myös yhteismetsäosuuksien omistaminen otetaan huomioon. Hallintaoikeus voi aiheuttaa yllätyksiä. Metsä vaikuttaa SENIORIN MAKSUIHIN Moni meistä viettää viimeiset vuotensa palvelujen äärellä joko laitoshoidossa tai palveluasunnossa. Silloin metsä voi mahdollistaa haluttujen palvelujen oston tai toisaalta kasvattaa hoitokustannuksia. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA 44 MAKASIINI 2 • 2018 5577_.indd 44 8.3.2018 11.53
• Jos asiakkaalla on pidätetyn tai esimerkiksi testamentilla saadun hallintaoikeuden tuoma oikeus saada metsän tuotto, otetaan metsätulot huomioon, vaikkei itse enää ole metsänomistaja. Sen sijaan jakamattoman kuolinpesän saamia metsätuloja ei oteta huomioon asiak kaan omina tuloina. Esimerkki Reetta on todennut, ettei enää pärjää vaikean diabeteksen ja pitkälle edenneen nivelrikon vuoksi yksin kotona. Hän hakee ja saa paikan kotikunnan senioritalosta. Palvelumaksua määritettäessä otetaan muiden tulojen ohella huomioon Reetan omistaman metsätilan tuotto. Tilan pinta-ala on 38 hehtaaria ja siitä on Verohallinnon tietojen mukaan metsämaata 30 hehtaaria. Tila sijaitsee Jyväskylässä. Palvelumaksua määrättäessä otetaan metsätulo huomioon laskennallisena maksuasetuksen 912/1992 pykälän 28 a mukaan. Vuotuinen tulo = 30 ha x 149,15 €/ha = 4 474,5 €/v. Tuotto perustuu ajantasaiseen Verohallinnon päätökseen metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta. Päätös löytyy muun muassa Verohallinnon sivuilta www.vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Päätökset. Tästä summasta tehdään 10 prosentin kuluvähennys ja vähennetään metsätalouden korkomenot, mikäli Reetalla sellaisia olisi. Vuosituloina tulisi siis huomioon otettavaksi 4 027 euroa, mikä tarkoittaa yli 330 euron maksuvaraa kuukaudessa. Reetan metsätila on kuitenkin erittäin taimikkovaltainen ja hänellä on usein metsästään enemmän menoa kuin tuloa. Metsänhoitoyhdistyksestä saadun lausunnon mukaan Reetan metsän keskimääräisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo kulujen jälkeen on vain 900 euroa. Koska laskennallisen ja todellisen tuoton ero on suurempi kuin 10 prosenttia, Reetta tekee anomuksen huomioon otettavan metsätulon alentamisesta. Anomuksen perusteella huomioon otettavaksi metsätuloksi katsotaan 900 euroa vuodessa, mikä tarkoittaa vain 75 euron maksuvaraa kuukaudessa. Alennuksena otetaan huomioon tuottojen erotus 4 027 € (4 027 €900 €) = 900 €. Edellä oleva esimerkki muistuttaa siitä, että ennen palvelusopimuksen laatimista kannattaa verrata metsän laskennallista tuottoa sen todelliseen tuottoon. Nämä kun voivat osoittaa aivan eri suuruusluokkaa olevia lukuja. Jos huomaat, että palvelumaksu on asetettu väärin perustein, voit metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella hakea maksuun oikaisua palvelusta vastaavalta toimielimeltä. Kannattaa myös miettiä, olisiko parasta luovuttaa metsä jatkajalle ennen kunnalliseen palveluasumiseen siirtymistä. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! 45 MAKASIINI 2 • 2018 5577_.indd 45 8.3.2018 11.53
• LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Miten pitkiä juuret ovat? Ison pihakoivun juuret näyttävät ulottuvan todella pitkälle. Onko puiden juuristo metsässä pienempi? Juurten välinen kilpailu metsässä rajoittaa niiden kasvua niin, että yksittäin kasvavilla puilla juuret usein yltävät pitemmälle kuin metsän sisällä kasvavilla puilla. Usein sanotaan, että juuristo ulottuu yhtä leveälle kuin latvusto, mutta metsän sisälläkin juuriston ulottuvuus on kaksi kolme kertaa suurempi kuin oksien, sillä juuret kasvavat lomittain toistensa ohi. Luonnonvarakeskuksen mittausten mukaan 50-vuotiaassa metsässä männyn juuret ulottuivat 8 metrin päähän rungosta, kuusen 15 metrin ja koivun 20 metrin päähän rungosta. Luvut ovat luultavasti liian pieniä, sillä hennoimpien juurien seuraaminen metsämaan juurten sekamelskassa on vaikeata. Juurten ulottuvuutta ravinteiden hankinnassa lisäävät niiden sienikumppanit. Puitten juuret jakavat metsämaan tarkoin. Paitsi että ne kasvavat lomittain, ne kasvavat osin myös eri syvyyksillä. Kuusen juuristo on pinnallisin, mutta koivun juurista suuri osa on humuskerroksen alapuolella mineraalimaassa 0,5–1 metrin syvyydellä. Veden kyllästämään maahan metsäpuiden juuret eivät yleensä kasva ja veden vaivaamilla mailla kaikkien puiden juuristo jää pinnalliseksi. SEPPO VUOKKO Kannattaako kuuset istuttaa harvempaan? Kuusentaimet lähtevät nykyään hyvin kasvuun ja kasvavat nopeasti. Olisiko sen vuoksi järkevää pudottaa istutustiheys 1 800 taimesta johonkin 1 500–1 600 taimeen hehtaarille? Harvennustarvetta ei tulisi sitten niin aikaisin. Hehkutus puusta valmistettavien uusien tuotteiden ympärillä antaa kuvan siitä, että alan tulevaisuus lepää lääkkeiden, vaatteiden, komposiittien ja puuperäisen energian varassa. Metsäteollisuuden prosessien ”jätteisiin” ja sivuvirtoihin perustuvien tuotteiden erinomaisuus ei näy kuituja tukkipuun hintasuhteessa, jonka pitkäaikainen suunta on ollut alaspäin. Puuntuottamisen tavoite on tulevaisuudessakin järeä puu, joka on parasta kaikkeen, edullista korjata ja kaunista katsoa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan sekä harvennettu että harventamaton kuusikko tuottavat elinaikanaan noin 1?000 tukkirunkoa. Harvennukset eivät lisää puuntuotosta, mutta nopeuttavat järeytymistä ja lyhentävät kiertoaikaa. Noin puolet istutetuista puista kuolee tai joutuu teuraaksi halpana kuitutai energiapuuna. Ajatus harvemmasta istutustiheydestä on näin ollen varsin perusteltu. Viljelytiheyttä pohdittaessa kannattaa tarkastella koko kasvatusketjua. Jos hakkuuala mätästetään ja istutetaan välittömästi hakkuun jälkeen sekä tehdään heinäys, varhaisperkaus ja taimikon harvennus ajallaan, 1 000–1 500 istutettua kuusta ja luontainen täydennys takaavat yleensä riittävän hyvän lopputulokseen. Kysyjä esittää harvemman taimikon etuna ensiharvennuksen viivästyttämisen. Myöhäinen, voimakas harvennus parantaa hakkuutuloja muutamalla satasella, mutta lisää tuulituhojen riskiä. Etelä-Suomen parhailla kasvupaikoilla kasvatusketju voisi olla myös harvahko istutus ja vain yksi harvennus noin tuhanteen runkoon hehtaarilla. Harvennuksen jälkeen kaikki puut kasvaisivat tukkikokoon vähällä vaivalla ja riskillä. Se, kuinka paljon muutaman sadan taimen tinkimisellä on mahdollista säästää, on jokaisen harkittava itse. Itse istutan varmuuden vuoksi muutamia satoja reservitaimia, jotta metsästä löytyisi tuhat laadukasta tukkipuuta viimeisissä hakkuissa. KARI MIELIKÄINEN Saako testamentin kulut vähennettyä verotuksessa? Voiko testamentin laadintaan ja perinnönjakoon liittyvät kustannukset vähentää metsäverotuksessa? Tämäntyyppiset kulut katsotaan ns. elantokustannuksiksi, jotka ovat verotuksessa vähennyskelvottomia. HANNU JAUHIAINEN Kulo on paljastanut, kuinka puiden juuret menevät ristiin rastiin. Kuva on Ruotsista ja puulaji on kontorta. JO RM A PE IP O N EN 46 MAKASIINI 2 • 2018 46 MAKASIINI 2 • 2018 5580_.indd 46 8.3.2018 11.54
• Miten traktorin kulut vähennetään? Minulla on vanha maataloustraktori ja kuormainperäkärry, joita olen käyttänyt hankintasavotassa puiden ajoon. Miten näiden vuosikulut ja arvo vähennetään verotuksessa? Entä arvonlisäverotus, muuttuuko traktori arvonlisäverolliseksi? Voit liittää traktorin ja kuormainperäkärryn metsätalouden kalustoon käyvästä arvosta. Sen jälkeen saatu käypä arvo vähennetään verotuksessa poistoina ja vuosikulut vuosimenoina. Myös vuosikulujen arvonlisäverot voi vähentää. Kun traktori ja peräkärry on otettu metsätalouden kalustoon, ovat ne myytäessä arvonlisäverollisia eli myyntihinnan alv on tilitettävä valtiolle. Vaihtoehtoisesti voit vähentää traktorin kulut 11 euron tuntikustannuksen mukaan. Silloin traktori ei kuulu metsätalouden kalustoon, eikä sitä myytäessä lasketa arvonlisäveroa. HANNU JAUHIAINEN Pitäisikö muuttaa testamenttia? Meillä on puolisoiden välinen hallintaoikeustestamentti. Hallintaoikeus on elinikäinen ja koskee kaikkea omaisuutta. Olemme pohtineet, pitäisikö testamenttia kuitenkin muuttaa. Mitä mieltä olette ja mitä ehdotatte muutettavaksi? Tämä on yleisin puolisoiden välinen testamentti, jossa ei ole ajateltu muuta kuin huojennuksen saamista perillisten perintöveroon. Elinikäisen hallintaoikeuden pidättäminen kaikkeen omaisuuteen ei useimmiten ole järkevää. Hallintaoikeuden pidättäminen voi olla perusteltua kiinteälle omaisuudelle määräajaksi. Hallintaoikeuden pidättämisen ulkopuolelle olisi suljettava ainakin rahavarat. Omistusoikeuden saajan olisi hyvä tietää, koska hän saa omaisuuden hallintaansa, joten hallintaoikeuden tulisi olla määräaikainen. Omistusoikeuden saaja maksaa perintöverot saamatta omaisuudesta mitään tuloja. Hallintaoikeuden omistaja voi elää jopa yli 100-vuotiaaksi, jolloin omistaja ei mahdollisesti pääse nauttimaan elinaikanaan omaisuudestaan, josta hän on kuitenkin maksanut perintöverot. Näitä tapauksia on ollut useita. Omaisuus, jonka hallintaoikeus on toisella henkilöllä, on omistajalta suljettu mahdollisuus käyttää omaa omaisuuttaan. Esimerkiksi rahavarat pitäisi olla sulkutilillä. Haltija voi käyttää vain rahavarojen korot. Hallintaoikeustestamentissa olisi perintöverot määrättävä maksettavaksi pesän varoista. Teidän tapauksessanne voisi harkita mallia, jossa leskelle tulee valintaoikeus yhteiseen omaisuuteen. Malliteksti: Viimeksi eloon jäänyt puoliso saa täyden omistusja hallintaoikeuden kaikkeen yhteiseen omaisuuteen. Testamentinsaajalla on kuitenkin niin halutessaan oikeus joko luopua testamenttisaannosta joko osittain tai kokonaan samoin kuin oikeus ottaa testamentti vastaan osaksi tai kokonaan perintökaaren 12. luvun tarkoittamana käyttö oikeustestamenttina, jolloin omistusoikeus varallisuuteen menee tältä osin tässä testamentissa määrätyille henkilöille. Hallintaoikeus voi olla määräaikainen. VÄINÖ SIKANEN www.kesla.com TUTUSTU SYKSYN KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. • 35 000 metsäperävaunua. • 50 000 kuormainta. • Markkinoiden laajin valikoima. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 47 MAKASIINI 2 • 2018 47 MAKASIINI 2 • 2018 5580_.indd 47 8.3.2018 11.54
• METSÄTALOUS TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ O matoimisuutta on pidetty metsänhoidon ihanteena. Todellisuudessa siihen takertuminen voi merkitä viivästyneitä ja tekemättä jääviä metsänhoitotöitä, jos työt jäävät odottamaan, milloin metsänomistajalla sattuisi olemaan sopivasti aikaa. Raivaussahatyön ajanmenekki kasvaa, kun kaadettavien puiden läpimitta kasvaa – ja niin käy, jos sahausta lykätään. Nyrkkisääntö on, että työ kallistuu kymmenen prosenttia vuodessa. Istutusten siirtäminen omien kiireiden vuoksi vuodella parilla on vielä huonompi idea. Heinä rehottaa aukolla hakkuun jälkeisinä vuosina ja pahimmillaan taimia joudutaan vapauttamaan heinikosta. Jos istutuksessa ei viivytellä, heinän polkemiselta yleensä säästytään. Onneksi apua on helppo saada. Metsäyhtiöt markkinoivat metsänhoidon palveluita varsinkin puukauppojen yhteydessä. Samoin metsänhoitoyhdistykset ja metsäpalveluyritykset tarjoavat maksullista metsänhoitoa. Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän Metsään.fi-verkkopalvelun kautta voi etsiä metsän sijaintipaikkakunnalla toimivia metsäpalveluyrittäjiä. Kuvio vai tila kerrallaan? Jos metsänomistaja hoidattaa esimerkiksi taimikkokuvionsa kuntoon, hän sopii tekijän kanssa, mitä tehdään ja milloin. Lisäksi sovitaan, mitä työ maksaa. Tällöin metsänomistaja määrittää työkohteen rajat ja hoidon periaatteet. Ajantasainen metsäsuunnitelma helpottaa töiden tilaamista. Metsuri tai metsäneuvoja lähtevät usein mukaan metsään työkohteeseen tutustumaan. Hoitotarpeet todetaan yhdessä ja Näin tilaat metsäpalveluita Sovi ennalta raivaustyön hinta lisineen sekä työn toteutusajankohta. Talvikelillä ei raivaussahatöitä kannata ainakaan tuntitaksalla teettää. Työkohteen rajat, metsän hoidon periaatteet ja hinnoittelun perusteet kannattaa laittaa paperille, kun urakasta sovitaan. 48 MAKASIINI 2 • 2018 5581_.indd 48 8.3.2018 11.55
• Työn tilaajan muistilista Sovi kirjallisesti: 1? Yhteyshenkilö ja hänen yhteystietonsa 2 ? Käsittelyalueen rajaus työlajeittain 3 Työn toteuttamistapa 4 Kustannusarvio 5 Työn toteuttamis­ aikataulu 6 Millainen metsä on hoidon jälkeen, esimerkiksi taimikon runkoluku hehtaarilla. 7 Omat erityistoiveet 8 Miten lisätöiden kanssa menetellään 9 Miten menetellä, jos jokin menee pieleen, esimerkiksi työn laatu ei ole luvattua. samalla sovitaan usein töiden teettämisestä ja mahdollisten kemeratukien hakemisesta. Metsänuudistamistyöt voi tilata ennalta hinnoiteltuna pakettina, joka sisältää työnjohdon, taimet, maanmuokkauksen ja istutustyön sekä mahdollisesti tuloksen seurannan. Palvelun tuottaja vastaa istutusvirheistä ja taimien vioista. Takuuaika kestää yleensä vuoden istutuksen jälkeen. Halutessaan metsänomistaja voi myös sopia, että palvelun tuottaja varhaisperkaa taimikon puolenkymmentä vuotta istutuksen jälkeen. Vain osa yrityksistä tarjoaa tällaista palvelua. Vaivattomimmin metsätalouden hallinnoinnista selviää, kun tekee sopimuksen metsäomaisuuden hoidosta metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiön kanssa. Palvelun tuottaja laatii ehdotuksen seuraavan vuoden hoitotoimista ja hakkuista. Metsänomistaja päättää, miltä osin ne toteutetaan. Jos metsänomistaja haluaisi kokonaan ulkoistaa metsätalouden harjoittamisen metsästään luopumatta, voisi metsän vuokraus – teoriassa – tarjota tähän ratkaisun. Vuokraaja hakkaisi ja hoitaisi metsää vuokraehtojen mukaisesti ja saisi hyötynä puun myyntitulot. Omistaja saisi kiinteää vuokraa metsästään. Ideaa on kehitelty, mutta toistaiseksi metsiä Suomessa ei ole vuokrattu. Sovi kaikki ennalta Kuopion seudulla toimivan Metsuripalvelu HaKa Oy:n osakas Kalle Pasanen kehottaa metsänomistajia selvittämään työn hinnoittelun perusteet, kun urakasta sovitaan. Se on varma keino välttyä ikäviltä yllätyksiltä ja riitaisilta jälkipuheilta. ”Ennalta on yksiselitteisesti määriteltävä, mitä sopimus kattaa: sisältääkö urakkahinta kilometrikorvaukset, arvonlisäveron ja työnjohtokorvauksen. Myös se on syytä sopia, kuka hakee kemeratuet, jos niitä sovitulle työmaalle on saatavissa.” Pasanen korostaa, että metsänomistajan on syytä ilmaista selvästi toiveensa, miten metsä hoidetaan. Kannattaa siis etukäteen miettiä, millaisia toiveita tekijälle asettaa. ”Saamme usein ohjeen, että ’tee niin kuin hyvä on, sinähän se ammattilainen olet’. Tällöinkin on syytä täsmätä näkemykset, jotta molemmat ymmärtävät asian samalla tapaa. Esimerkiksi mitä tarkoittaa, että taimikko harvennetaan riittävän harvaksi.” Hän neuvoo metsänomistajaa myös kyselemään metsurilta, millä perustein tämä aikoo taimikkoa hoitaa. Asiansa osaava tekijä osaa selittää työnsä perusteet. Jos ei osaa, ei ehkä kannata tehdä sopimustakaan. Pasanen toivoo, että työtilausta tekevä metsänomistaja osaisi määrittää työkohteen yksiselitteisesti esimerkiksi metsäsuunnitelman numeroituina kuvioina. Tällöin työn hinnoittelukin on selkeää. ”Tapaukset, jossa pyydetään raivaamaan ’sieltä tien toiselta puolelta niistä kohdin, joissa on paljon vesakkoa’, ovat hankalia. Tällöin työ on pakko tehdä tuntilaskutuksena. Epäselvällä työmaalla myös työteho jää huonoksi, kun aikaa menee pähkäilyyn, mistä seuraavaksi sahaisi.” Vain luottometsuri suoraan töihin Metsäpalveluita ostaessasi saat mitä todennäköisimmin edullisimmat tarjoukset metsuripalveluita tuottavilta yrittäjiltä. Yhdistys ja metsäyhtiöt lisäävät laskuun oman katteensa, joka nostaa töiden hintaa noin 20 prosentilla. Näin 400 euron työstä koituu metsänomistajalle melkein 500 euron lasku. Kannattaa aina suosia palveluntarjoajia, jotka hinnoittelevat työt ennalta. Jos tunnet tekijät ja tiedät tarkkaan mitä tilaat, urakkasopimus yrittäjän kanssa voi olla hyvä idea. Toisaalta metsäyhtiön tai yhdistyksen kautta töiden tilaaminen liittää palveluun myös työnjohdon ja vastuun laadusta, mikä helpottaa metsänomistajan taakkaa. Metsänhoitourakasta on syytä laatia kirjallinen sopimus, ellei toimita pitkäaikaisten luottometsurien kanssa. Kannattaa suosia palveluntarjoajia, jotka tekevät omavalvontaa työmaillaan. Esimerkiksi taimikon harvennuksen jälkeisen tiheyden järjestelmällinen mittaaminen parantaa sahurin työn laatua. Jämsä 30.8.-1.9. 8 www.finnmetko.fi 49 MAKASIINI 2 • 2018 5581_.indd 49 8.3.2018 11.55
• VAIKUTTAJA UNELMATÖISSÄ Kimmo Tiilikaisella on takanaan pitkä vääntö metsien roolista EU:n energiaja ilmastopolitiikassa. 50 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 50 8.3.2018 12.02
• UNELMATÖISSÄ Ympäristönsuojelun ja metsätalouden yhdistäminen on aina kiehtonut asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 51 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 51 8.3.2018 12.02
• K ysymys saa ministeri Kimmo Tiilikaisen naurahtamaan. Miten Suomen metsiä käytettäisiin, jos hän yksin saisi siitä päättää? Vastaus on kuitenkin valmiina. ”Puuston kasvusta hyödynnettäisiin suunnilleen kolme neljäsosaa, kestävällä tavalla. Puuraaka-aineesta nykyistä suurempi osuus käytettäisiin rakentamiseen. Eikä pelkkiin tellinkirakenteisiin, vaan niin, että sahatavaraa, vaneria ja kertopuuta päätyisi pysyviksi rakenteiksi”, Tiilikainen sanoo. Metsien kasvua hän tehostaisi, samoin suojelua. Tutkimuspanokset taas kohdentuisivat varsinkin muovia korvaaviin tuotteisiin ja puupohjaisiin tekstiileihin, sillä ”ne voivat hyvinkin olla tulevaisuuden suuri juttu.” Toiveissa on, että tulevaisuudessa kasvuun lähtisi myös luontomatkailu. Tiilikainen tietää, mistä puhuu. Hän on viettänyt koko elämänsä enemmän tai vähemmän metsäasioiden parissa. Metsätyöt tulivat tutuiksi jo lapsuuden maisemissa Ruokolahdella Etelä-Karjalassa, ja vuonna 1991 Tiilikainen valmistui metsänhoitajaksi. Vuonna 2007 Keskustan toisen kauden kansanedustaja valittiin ympäristöministeri Paula Lehtomäen äitiysloman sijaiseksi. Viime vuoden keväästä Tiilikainen on toiminut asunto-, energiaja ympäristöministerinä, ja sitä ennen hän toimi pari vuotta maatalousja ympäristöministerinä. Kuluneita lähes kolmea vuotta Tiilikainen kuvailee unelmatyöajakseen. ”Kun on koko ikänsä puuhannut luonnonvarojen kestävän käytön saralla, on tyytyväinen tällaisesta mahdollisuudesta. Nykyinen salkku, jossa energiapuolikin on mukana, on yhdistelmistä kansainvälisesti ehkä kovempi”, hän pohtii. Koville Tiilikainen on pestissään joutunutkin. Takana on pitkä vääntö metsien roolista Euroopan unionin energiaja ilmastopolitiikassa. Tiilikaisen mukaan lopputulos on kuitenkin se, joka ratkaisee. Hän on tyytyväinen. ”Energiaja ilmastopaketti saatiin Suomen kannalta hyvään jamaan. Metsiemme hoitoa ja käyttöä voidaan jatkaa totuttuun tapaan. Se antaa selkänojaa metsäteollisuuden suunnitteilla oleville investoinneille.” Kuitupuulle käyttöä EU:ssa linjataan nyt vuoteen 2030 ulottuvaa energiaja ilmastopolitiikkaa. Metsien osalta vääntöä on ollut varsinkin niin sanotusta lulucf-asetuksesta sekä uusiutuvan energian direktiivin (RED II) sisältämistä kestävyyskriteereistä. ”Toivottavasti Suomeen tulee vielä jokunen selluinvestointi lisää, että kuitupuulle saadaan teollista käyttöä.” Lulucf-asetus määrittelee muun muassa, miten metsien hiilinielut huomioidaan päästölaskennassa. Pelkona oli, että Suomi joutuisi korvaamaan lisääntyvät hakkuumäärät ostamalla päästöoikeuksia. EU:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti päätyivät kuitenkin siihen, että metsien hakkuita voi tulevaisuudessa kasvattaakin, kunhan pitkällä aikavälillä metsien hiilinielu säilyy ja hiilineutraalius voidaan saavuttaa. ”Tätä on kuvailtu Suomen EU-historian mittavimmaksi vaikuttamisoperaatioksi. En ole ainakaan eri mieltä”, Tiilikainen sanoo. Uusiutuvan energian kestävyyskriteerit ovat vielä työn alla. EU-parlamentti päätti tammikuussa, ettei se rajoita puun energiakäyttöä ja jätti ympäristövaliokunnan näkemyksestä poiketen kannot, runkopuun ja mäntyöljyn uusiutuvien energialähteiden listalle. Parlamentin mukaan puun energiakäytössä pitää kuitenkin lisätä jätehierarkiaa. Tämä tarkoittaa sitä, että puuta voidaan käyttää energiantuotannossa, jos sitä ei voida jalostaa pidemmälle. Tiilikainen huomauttaa, ettei puuta kasvateta Suomessa energiakäyttöön. Energiapuuta syntyy metsänhoidon ja metsäteollisuuden sivutuotteena. Kuitupuunkaan energiakäytössä Tiilikainen ei näe ongelmaa, jos kuidulle ei muuta käyttöä löydy. ”Toivottavasti Suomeen tulee vielä jokunen selluinvestointi lisää, että kuitupuulle saadaan teollista käyttöä. Ellei tule, ennemmin kuitupuu kannattaa energiana käyttää kuin jättää metsät riukuuntumaan. Tukkipuuta ei saada, ellei ensiharvennuksia tehdä ajallaan.” Kantojen energiakäytöstä Tiilikainen ei sen sijaan ole vakuuttunut. ”Kannot ovat bioenergian lähteistä hankalimmat hyödyntää ja niillä on oma arvonsa metsien monimuotoisuudelle.” Tiilikaisen mukaan nyt tulee huolehtia siitä, että uusiutuvan energian hankkeisiin on saatavilla riittävästi investointitukia. Herättelyn tarvetta Kun seuraa tiedotusvälineistä EU:n energiaja ilmastopolitiikan päätöksentekoa, voi syntyä sellainen mielikuva, ettei Suomi tahdo saada metsäasioissa ääntänsä kuuluviin. Tiilikaisen mukaan tämä ei pidä paikkaansa. ”Suomi on kansainvälisesti johtavia metsämaita. Meidät tunnetaan metsistämme ja metsäosaamisestamme. Kun tapaa ulkomaisia kollegoita, näkee, että Suomeen yhdistetään kolme asiaa: korkea ympäristöosaaminen, koulutuksen taso ja teknologiaosaaminen.” Suomen kanta näkyi Tiilikaisen mielestä hyvin myös uusiutuvan energian kestävyyskriteerien valmistelussa. ”Teimme hyvää yhteistyötä Ruotsin kollegan Ibrahim Baylanin kanssa. Tapasimme avainmeppejä ja lähetimme vielä kirjeen juuri ennen äänestyksiä kaikille EU-parlamentin jäsenille. Muistutimme bioenergian merkityksestä ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Tämän kirjeen on 52 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 52 8.3.2018 12.02
• Kimmo Tiilikainen ? syntynyt 1966 Ruokolahdella ? asuu Helsingissä ? valmistunut metsänhoitajaksi Joensuun yliopistosta 1991 ? asunto-, energiaja ympäristöministeri 2017? maatalousja ympäristöministeri 2015–2017 ? Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2011–2015 ? ympäristöministeri 2007–2008 ? Keskustan kansanedustaja 2003– ? vaimo ja kaksi lasta ? harrastaa jalkapalloa ja lintuja, bongannut viimeksi lapinpöllön ? omistaa reilut sata hehtaaria metsää, josta osan yksin ja osan sisarusten kanssa Metsien suojelua tulisi Kimmo Tiilikaisen mukaan tehostaa varsinkin talousmetsissä. 53 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 53 8.3.2018 12.02
• sanottu kääntäneen europarlamentin kannalleen lopullisesti.” Vaikka Suomen metsäala on viime aikoina saanut näkemyksiään läpi EU:ssa, ei työ ole vielä valmis. Uusiutuvan energian direktiivi on edennyt kolmikantaneuvotteluihin, lisäksi pöydällä on niin metsästrategiaa, biotalousstrategiaa kuin puutavara-asetusta. Tiilikaisen mielestä suomalaisen metsäalan suurin haaste on kuitenkin lisätä EU:n tulevan päättäjäsukupolven metsätietoisuutta. ”Suomeen pitäisi nyt kutsua sellaisia ihmisiä, jotka ovat tekemässä päätöksiä kymmenen vuoden päästä. Asiat näyttävät erilaisilta, kun ne näkee omin silmin”, hän sanoo. Herättelyä tarvitaan Tiilikaisen mukaan kotimaassakin. ”Jos suomalaisessa mediassa on juttu biotaloudesta, on jutun kuvituksena lähes poikkeuksetta kuva hakkuuaukosta. Uudistushakkuita tehdään vuosittain alle prosentilla metsäpinta-alasta. Biotaloutta on se valtava metsäpinta-ala, joka kasvaa vuosittain noin 20 miljoonaa kuutiometriä hakkuita enemmän.” Avohakkuilla paikkansa Suomalaiseen metsätalouteen, ja varsinkin metsiemme kasvuun, Tiilikainen on tyytyväinen. Metsien kasvu palvelee hänen mukaansa niin luonnon monimuotoisuutta, hiilen sidontaa, puuraaka-aineen käyttöä kuin metsien virkistyskäyttöä. ”Metsiemme vuotuinen kasvu on 110 miljoonaa kuutiometriä. Kun noin 30 vuotta sitten opiskelin metsäalaa, oli kasvu 80 miljoonaa kuutiometriä. 50–60 vuoden aikana metsien kasvu ja samalla puuvarasto on tuplaantunut. Jotain tässä maassa on osattu tehdä oikein.” Metsien kasvua tulee Tiilikaisen mukaan lisätä edelleen. Se edellyttää kuitenkin sitä, että puulla riittää kysyntää. ”Varmin tapa motivoida metsänomistajat huolehtimaan metsiensä kasvusta on, että kasvavalle puulle on riittävästi kysyntää. Silloin metsänomistajilla riittää motivaatiota tehdä hoitotyöt ajallaan.” Metsien suojelua tulisi Tiilikaisen mukaan tehostaa varsinkin talousmetsissä. Suojelualueitakin tarvitaan lisää, mutta luonnon monimuotoisuus ei säily pelkästään niiden avulla. ”Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on tärkeä osa metsätaloutta. Sen on oltava kunnossa, että voimme esiintyä uskottavasti maailmalla ja vientiyrityksillä on hyvät markkinat.” Ympäristöministeriön seinällä on ympäristöhallinnon entisiä ministereitä. Metsän ammattilainen välittää. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 54 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 54 8.3.2018 12.02
• TIILIKAISESTA SANOTTUA ” Hyvin asiallinen ja avoin ministeri. Ottaa asiat vakavasti ja suhtautuu niihin objektiivisesti. Hoitanut tehtävänsä hyvin hallitusohjelman puitteissa ja ollut valmis muuttamaan näkökantojaan ja tekemään pikaisia korjauksia asioihin.” ANDERS ADLERCREUTZ?(r.), eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ” Toimintatyylissä ei ole moitittavaa. Häneltä on tarvittaessa voinut kysyä, missä mennään ja hän on järjestänyt tilaisuuksia, joissa on briiffannut valiokunnan jäseniä etukäteen. Tietoa on tullut, kun tietoa on tarvittu. Ymmärrän ministerin aikataulupaineet. Jokaisen kansanedustajan kanssa ei välttämättä ehdi rupatella niin paljon kuin kansanedustaja itse ehkä toivoisi.” PAULI KIURU?(kok.), eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ” Ei suurempaa moittimista. Katsotaan nyt, miten energia tukipaketti menee. Siinä on tällä hetkellä enemmän vääntöä.” MARTTI MÖLSÄ?(sin.), eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ” Ympäristöministeri on ollut aika näkymätön ympäristöja asuntoasioissa. Linjanvetoja ei ole. Biotalouspaketit ja muut ovat koko hallituksen elinkeinopolitiikkaa.” RIITTA MYLLER?(sd.), eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen ” Tiilikaisen rooli Pariisin ilmastoneuvotteluissa on ollut tärkeä ja rakentava. Hän kuitenkin pitäytyy EU:ssa hyväksytyissä päästövähennystavoitteissa, vaikka Pariisin sopimukseen on kirjattu, että eri maiden tähän mennessä lupaamat päästövähennykset eivät riitä. Metsien hiilinieluasiassa Tiilikainen on voimakkaasti ajanut metsien nopean hyödyntämisen asiaa eli että EU:n nielulaskennassa painettaisiin villaisella se, jos metsien hiilinielut pienenevät Suomessa.” SATU HASSI (vihr.), eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Lahopuita ja kuolleita puita tulisi Tiilikaisen mielestä säästää hakkuissa nykyistä enemmän, samoin haapoja ja raitoja. Hän toivoo, että myös kulotusmäärät saataisiin kasvuun. Avohakkuut jakavat mielipiteitä, mutta niiden kieltämiselle Tiilikainen ei näe perusteita. ”Nykyinen metsälaki mahdollistaa, että jokainen metsänomistaja voi itse päättää, miten käsittelee metsiään. Tämä on oikea tapa. Jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen pitää antaa mahdollisuus, mutta löytyy avohakkuillekin esikuva luonnosta.” Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso etenee Tiilikaisen mukaan suunnilleen tavoitteessaan. Vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan ohjelman rahoitusta on viime vuosina leikattu, mutta tälle vuodelle määrärahaa on luvassa hieman aiempia vuosia enemmän. ”Rahoitus tulee tarpeeseen. Paukkuja täytyy laittaa jatkossakin, että vauhti pysyy ja tavoitteet saavutetaan. Metso-ohjelmaa tukevat niin ympäristöjärjestöt, metsänomistajat kuin metsäteollisuus, ja se on saanut kansainvälistäkin huomiota.” Metso-ohjelman rahoitusta käsitellään Tiilikaisen mukaan seuraavan kerran kevään kehysriihessä. Kehuja hallitukselle Ympäristönsuojelun ja metsätalouden yhdistäminen on kiehtonut Tiilikaista lukioikäisestä asti. Kun hän aikoinaan valitsi opiskelualaa, olivat hänen ystävänsä var55 MAKASIINI 2 • 2018 5593_.indd 55 8.3.2018 12.02
• moja, että hän lähtisi opiskelemaan biologiaa. ”Ajattelin kuitenkin, että yksi biologiasta kiinnostunut metsänhoitaja saa enemmän hyvää aikaan kuin kymmenen biologiasta kiinnostunutta biologia. Asioita pitää pystyä katsomaan samaan aikaan eri näkökulmista.” Keskustan kansanedustaja Tiilikainen on ollut vuodesta 2003. ”Yhteiset asiat kiinnostivat, olin mukana kyläja luonnonsuojeluyhdistyksissä ja kotikunnassa oli klassisia kyläkoulukysymyksiä. Kun ottaa kantaa asioihin, aletaan pian kysyä, olisiko kiinnostunut politiikasta.” Nykyisen hallituksen toimintaan Tiilikainen on tyytyväinen. Metsäasioista vallitsee hänen mukaansa hallituksessa yksimielisyys. Julkisuudessa on pohdittu, hajoaako hallitus ennen seuraavia eduskuntavaaleja, mutta Tiilikainen ei siihen usko. ”Jokaisen hallituksen hajoamisella on spekuloitu. Se on poliittisen keskustelun hupia”, hän sanoo. Omalle poliittiselle uralleen Tiilikainen toivoo jatkoa. Hän on vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ehdolla Helsingissä Kaakkois-Suomen vaalipiirin sijaan. ”Toivottavasti metsien miehelle löytyy kannatusta Helsingistäkin.” Tehdäänkö tukkikaupat? Ostamme mäntyja kuusitukkileimikoita Eteläja Keski-Suomesta. versowood.fi Ota yhteyttä: Soita 010 8425 100 tai löydä oman alueesi puunostaja versowood.fi Puukauppa Versowoodin metsäasiantuntijat Kimmo Tiilikainen on tyytyväinen metsälakiin, joka sallii sekä avohakkuut että metsien jatkuvan kasvatuksen. 56 MAKASIINI 2 • 2018 Tarjoukset voimassa 18.3.2018 saakka. Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Jonsered moottorisaha CS 2240 Kevyt ja helppokäyttöinen yleissaha. 40,9 cm 3 , 1,8 kW, 4,3 kg. Terälevy 13”. 299,Norm. 339, Jonsered raivaussaha FC 2245 W Suorituskykyinen raivaussaha. Nopeasti kiihtyvä, pienipäästöinen Clean Power -moottori. Lyhyt runkoputki ja erinomainen tärinänvaimennus. Optimaalinen kulmavaihde metsänraivaukseen. Käyttömukavuutta parantavat Spin Start, pehmustetut kahvat ja peukalokaasu. Varustettu lämpökahvoilla. Vakiona raivausterä ja Vector 4-55 -valjaat. 825,Jonsered moottorisaha CS 2253 WH Erinomainen kiihtyvyys ja tehokkuus. Lämpökahvat sekä termostaattiohjattu kaasuttimen lämmitys. Vaativaan käyttöön. 50,1 cm 3 , 2,8 kW, 5,2 kg. 799,Jonsered turvahousut, Stretch Viiltosuojalliset (luokka 1 / 20 m/s) turvahousut nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti. Suurelle rasitukselle altistuvat kohdat ovat vahvistettu. Housujen muotoonommellut polvet takaavat hyvän liikkuvuuden. Lahkeiden takana tuuletusvetoketjut. Huomioväri takaa hyvän näkyvyyden. Olkaimet mukana. 199,Norm. 299, Jonsered turvapusero, Stretch Pusero nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti. Suurelle rasitukselle altistuvat kohdat ovat vahvistettu. Muotoonommellut hihat takaavat hyvän liikkuvuuden. Hihojen kainaloissa tuuletusvetoketjut. Huomioväri takaa hyvän näkyvyyden. Tarrakiinnitys käsivarsien alaosassa. 199,Norm. 259, Paras Metsälehden vertailussa 14/2017! Hankkija_Metsa?lehti_230x297.indd 1 27.2.2018 9.02 5593_.indd 56 8.3.2018 12.02
• 57 MAKASIINI 2 • 2018 Tarjoukset voimassa 18.3.2018 saakka. Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Jonsered moottorisaha CS 2240 Kevyt ja helppokäyttöinen yleissaha. 40,9 cm 3 , 1,8 kW, 4,3 kg. Terälevy 13”. 299,Norm. 339, Jonsered raivaussaha FC 2245 W Suorituskykyinen raivaussaha. Nopeasti kiihtyvä, pienipäästöinen Clean Power -moottori. Lyhyt runkoputki ja erinomainen tärinänvaimennus. Optimaalinen kulmavaihde metsänraivaukseen. Käyttömukavuutta parantavat Spin Start, pehmustetut kahvat ja peukalokaasu. Varustettu lämpökahvoilla. Vakiona raivausterä ja Vector 4-55 -valjaat. 825,Jonsered moottorisaha CS 2253 WH Erinomainen kiihtyvyys ja tehokkuus. Lämpökahvat sekä termostaattiohjattu kaasuttimen lämmitys. Vaativaan käyttöön. 50,1 cm 3 , 2,8 kW, 5,2 kg. 799,Jonsered turvahousut, Stretch Viiltosuojalliset (luokka 1 / 20 m/s) turvahousut nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti. Suurelle rasitukselle altistuvat kohdat ovat vahvistettu. Housujen muotoonommellut polvet takaavat hyvän liikkuvuuden. Lahkeiden takana tuuletusvetoketjut. Huomioväri takaa hyvän näkyvyyden. Olkaimet mukana. 199,Norm. 299, Jonsered turvapusero, Stretch Pusero nelisuuntaista stretch-materiaalia, joka antaa lisämukavuutta sekä joustaa käyttäjänsä liikkeiden mukaisesti. Suurelle rasitukselle altistuvat kohdat ovat vahvistettu. Muotoonommellut hihat takaavat hyvän liikkuvuuden. Hihojen kainaloissa tuuletusvetoketjut. Huomioväri takaa hyvän näkyvyyden. Tarrakiinnitys käsivarsien alaosassa. 199,Norm. 259, Paras Metsälehden vertailussa 14/2017! Hankkija_Metsa?lehti_230x297.indd 1 27.2.2018 9.02 5593_.indd 57 8.3.2018 12.02
• TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI Aurinkokeräimet ovat ns. tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. Pinta-ala lähes 4 m ! Lisäksi pakettiin kuuluu 300 L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kiertovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö 1995 € LINHAI CUV 800 4X4 DIESEL T1 TRAKTORIMÖNKIJÄ 3-sylinterinen, Perkinsin nestejäähdytteinen dieselmoottori Vaihteisto CVT kahdella nopeusalueella Neliveto, sähköisesti kytkettävät etuja takaperän lukot Kahden istuttava Sähkövinssi 24 kk takuu 11 990 € Taloudellinen dieselmoottori! Saa ajaa maantiellä 15v / T-ajokortti PIHAVARASTO SUNYARD SNSD E Mitat (L, P, K): 257x205x212 cm, n. 5 m Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko Kunnon tuuletus Säästä tuntuvasti energiakuluissa! Hyödynnä aurinkoenergiaa KASVIHUONE SUNOR NB3 Mitat (P, L, K): 250x190x207 cm, n. 4,8 m Kokonaiskorkeus 195 cm, seinäkorkeus 124 cm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 150 15 HV / 420 CC moottori Syöttöaukon koko 50 x 35 cm, korkeus 110 cm Maksimi haketuskyky 100 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm POLTTOMOOTTORIKÄYTTÖINEN KLAPIKONE LS12T Puristusvoima 12 tonnia Maksimi pöllin pituus 610 mm Moottori Loncin 6,5 HV nelitahtimoottori Tukeva ilmakumipyörät 4.80 / 4.00 8 Paino 200 kg Vetokoukku 15. vuoden ruostumattomuustakuu! 295 € GLANSPOWER LAZER 12,5HV AJOLEIKKURI Järeä Briggs&Stratton 12,5 HV OHV AVS huippumoottori 97 cm kaksiteräleikkuri, apupyörät leikkurin edessä Leikkuualustan pesuliitäntä 6 vaihdetta + pakki Sähköstartti Renkaat taka 18x8.50", etu 15x6” Kaupan päälle kippaava peräkärry! Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu 5590 € HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T 52 Pöllinpituus max. 52 cm Puristusvoima 7 T Moottori 2,2 kW / 230 V Vuoden takuu Kaupan päälle tukeva alusta! 219 € 1490 € Vaativaan käyttöön suunniteltu! 1590 € Nopea kone työskennellä! 795 € Tuuletusluukun automaattiavaaja kaupan päälle! 295 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI 5594_.indd 58 8.3.2018 12.04
• PAKINA ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailja ja teatterintekijä. H äpeäkseni tunnustan, että toisinaan olen tekeytynyt kultturellimmaksi kuin olenkaan. Tietynsorttisessa seurassa olen keikaroinut huivi kaulassa ja näyttänyt kieltäni kaikenlaiselle junttikomiikalle. Niinä hetkinä on korvieni välistä kuulunut iloinen urean loiske ja samalla omatuntoni on yrittänyt supatella, että kuuleppas junttaspulikka, Pekka Puupään ja Turhapuron tahdissahan tässä on ihmiseksi vartuttu. Seuraavana aamuna en ole kaikistellen osannut edes hävetä teennäisyyttäni. Ehkäpä olen jopa puolustellut sitä ajattelemalla, että erilaisissa seurapiireissä pärjätäkseen ihmisen tulee niin sanotusti pukeutua sään mukaan. Se voi toki olla tottakin, mutta minuushan siinä kärsii. Totuus kun lie kuitenkin se, että jos joku ei hyväksy sinua sellaisena kuin olet, on se lähinnä hänen ongelmansa – paitsi tietysti silloin, jos satut olemaan ihmistapoja tuntematon pösilö. Toki muutama sellainenkin eläjä maailmaan mahtuu, koska – nyt tulee klishee – iso osa elämän rikkaudesta löytyy erilaisista persoonista ja tietynlaiset persoonat nousevat aina tavalla tai toisella esiin. Yleensä sellaiset jakavat ympärilleen iloa, herättävät inhoa tai tekevät molempia. Useimmiten toteutuu jälkimmäinen ja korkealle nostan lakkiani heille, jotka kestävät olalletaputtelut ja persiillepotkimiset niin hyvin, ettei se pahemmin päällepäin näy. Ei ainakaan kameran läpi. Sen vuoksi olen sitä mieltä, että Suomen huutokauppakeisari ansaitsisi valtiollisena huomionosoituksena vähintään postimerkin, mieluiten jopa patsaan. Pystyn perustelemaan mielipiteeni helposti, sillä hektisen kevääni ehdottomia nollaushetkiä ovat olleet vajaan tunnin mittaiset telkkarireissut Uuraisille. Huutokauppakeisari on kuin äidin tekemä ruisleipä – se ei yllätä koskaan, mutta toimii aina. Parempaa televisioviihdettä se minun mielesYLISTYS SIRKUSHUVEILLE täni on kuin Putoukset tai mitä näitä nyt muita on. Kaava on joka kerta sama: Ensin kätellään, sitten kameran edessä tapahtuu jotain, sen jälkeen puhuvat päät selostavat tapahtuneen suoraan kameralle, sama toistuu muutaman kerran ja lopuksi paiskataan jälleen tassua. Toisaalla stetsonipäinen Markku rakentaa kurkkupurkista telkänpöntön ja viimeisen vartin aikana katsotaan, minkämoisen voiton keisaripariskunta milläkin kertaa saa. Yleensä voitto on ihan hyvä. Joskus niin hyvä, että kateeksi kävisi, jos sen kuittaisi simpsettikaulainen pukuherra. Mutta kun sen tekeekin hihattomaan paitaan pukeutunut Palsanmäki, pystyy katsoja jopa iloitsemaan keisarin saamasta katteesta. Se johtuu samaistumisen mahdollisuudesta ja siitä, että katsoja saattaa muistaa itsekin myyneensä Keltaisessa pörssissä hyvällä voitolla appiukkovainaan tallista löytyneet talvirenkaat tai saaneensa mukavat metsärahat paiskaamalla yhtiön miehen kanssa lapasta oikealle hetkellä. Sitten on myös se sakki, joka kiskaisee nauriin sieraimeensa niin keisarista kuin kaikesta muustakin. Kiitollisia saisivat olla hekin, koska mielen pahoittaminen vähemmän vakavista asioista on mitä suomalaisin ilmiö, monille oikein harrastus, ja sen ruokkimisessa perusviihde on parasta mahdollista apulantaa. Sitä tarvitaan, sille on maailmassa vissi sijansa. Viihdyttävää kevättä! SE PP O SA M U LI 59 MAKASIINI 2 • 2018 5602_.indd 59 8.3.2018 12.05
• LUONTO Tuulenvinkka juoksuttaa lunta Paistunturin ylängöllä. Kun puhuri yltyy, ilmiöstä ei saa valokuvaa, koska mitään ei näy. 60 MAKASIINI 2 • 2018 5572_.indd 60 8.3.2018 12.13
• Tunturissa myräkkä käy ja lumi lentää tämän tästä. Metsän sisällä myrsky voi olla hengenvaarallinen. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 61 MAKASIINI 2 • 2018 5572_.indd 61 8.3.2018 12.13
• V uonna 1916 Etelänavan val­ loitusta tavoitellut Ernest Shackleton joutui retkikun­ tineen ankaraan myrskyyn. Tuuli tarrasi kolmijalkaiseen pataan, ja miehet saivat katsella raskaan rautahäkkyrän ilmalentoa näkymättö­ miin. Sata vuotta Shackletonin padanmene­ tyksen jälkeen purin telttaani Ruotsin ja Norjan rajatuntureilla. Minullekin sattui aikamoinen tuiverrus, ja vinkan riepot­ telussa ote lumilapiosta lipsahti. Työvä­ line katosi silmänräpäyksessä vaakasuo­ rana lentävän lumen sekaan. Sillä kertaa lapion etsiminen oli toivo­ tonta, koska pöllyävät nietokset supisti­ vat näkyvyyden metriin tai pariin. Pati­ koin samoille kulmille jalkamiehenä hei­ näkuussa. Lähimmän tunturin rintee­ seen alumiinilapio kiilteli kuin hopea­ koru kolmesataa metriä telttapaikastani. Paluumatkalla marssin naapurimaan retkeilijöiden täyttämää vaelluspolkua iso lumilapio reppuni laella. Uteliaille sepustin lähteneeni reissuun puoli vuot­ ta aiemmin. Teltta on huono leija Onnekseni en ole koskaan joutunut ko­ kemaan suoranaista mahtimyrskyä tun­ turissa. Jos puhuri vie rautamöykkyjä, myös ihminen muuttuu tahtomattaan lentotaitoiseksi. Aivan viime vuosina Kilpisjärven Saa­ nan huipulla on mitattu viisikymmentä metriä sekunnissa puhaltaneita puuskia. Sellaista on hurja kuvitella, sillä hirmu­ myrskyn rajana pidetään 33 metrin se­ kuntinopeutta. Lapionkin lentoretki harmittaa, mut­ ta teltta on talvivaeltajalle sananmukai­ sesti henki ja elämä. Pari vuotta aikai­ semmin pysähdyin maaliskuisen illan hämärtyessä teltan pystytykseen Pais­ tunturin lumilakeudella Utsjoella. Asu­ musta pulkasta kaivaessani täysin tyy­ neen iltaan virisi kohtalainen länsituu­ li, joten sidoin ensi töikseni telttakäärön turvaköydellä ahkioon. Tuuli yltyi ja riuhtoi hangelle kohoa­ vaa kupolia niin rajusti, että se irtosi jo­ kaisesta lumikiilastaan ja nousi narun­ sa varassa kuin leija taivaalle. Ylhäällä se käännähti ylösalaisin ja iskeytyi ko­ vaan hankeen sellaisella voimalla, että arvasin molempien kaarien särkyneen. Toinen katkesi kolmeksi palaseksi, joten mikään pikakorjaus ei ollut mahdollinen. Samalla hetkellä kuulas ilta vaihtui lu­ mimyrskyksi ja täydeksi pimeydeksi. Mi­ nulla oli sattumoisin ensimmäistä kertaa GPS­mollukka matkassani. Muistin puo­ len peninkulman päästä yksityisen kam­ min, joka kolme talvea aiemmin oli lukit­ sematon. Lastasin pulkan uudelleen ja sähköi­ nen näyttö opasti kuin suojelusenkeli toivomaani suojaa kohti. Hahmotin ma­ jan ääriviivat tuiskun ja pimeän läpi kä­ denmitan päästä. Ryömimistä ja etunojaa Vaikka maaliskuuhun sisältyy omissa ko­ kemuksissani ankaria tunturituulia, ko­ vin puhuri on iskenyt lokakuussa. Pysty­ tin kangasmajan tyynenä ja pilvettömänä iltana korkealle ja avoimelle paikalle, sil­ lä halusin katsella ja valokuvata linnun­ rataa pimeän tullen. Oitis nukahdettua­ ni keli vaihtui raekuuroiksi ja myrskyksi. Aluksi pelkäsin myrskyn sieppaavan ja vievän minut kuin syksyn lehden. Kevyt kesäyksiöni pysyi ehjänä, mutta puhuri painoi koko laitoksen täysin lit­ teäksi maata vasten. Makuupussia hak­ kaavan telttakankaan metelissä en uskal­ tanut edes yrittää nukkumista. Aamun ensimmäisessä sarastuksessa käärin jo­ kaisen kamppeeni reppuun ja kurkistin ulos teltasta. Aluksi pelkäsin myrskyn sieppaavan ja vievän minut kuin syksyn lehden. Pys­ tyin liikkumaan vain ryömimällä, mut­ ta onnistuin purkamaan ja käärimään teltan paketiksi ilman vahinkoja. Vähän myöhemmin tuuli heikkeni ja sitä vasten saattoi kävellä, kunhan rohkaistui Mat­ ti Nykäsen parhaitten päivien etunojaan. Metsässä on toisin Tunturiylängöillä myrskyt toistuvat niin usein, että alamaissa ja metsien suojas­ sa ne koetaan tavallisen tuulisina päivi­ nä. Peitteinen havumetsä pystyy salpaa­ Lumituiskun aikana ei tunturissa näe oikein mitään, mutta teltassa voi ja pitääkin olla viihtyisää. Joskus paremman sään odottelu kestää päiväkausia. 62 MAKASIINI 2 • 2018 5572_.indd 62 8.3.2018 12.13
• Korkea tunturin kero ja toisaalta havumetsä ovat kevättalven tuulisena päivänä kaksi täysin eri maailmaa. Tunturissa tuiverrus vie matkassaan lakin, lapaset, työkalut, teltan, siis kaiken, minkä vain matkaansa saa tai mistä kulkijan ote kirpoaa. Kuusikon sisällä aistii kevyitä leyhähdyksiä. Metsänrajaa Pallastuntureilla. Sirkka-myrskyn jälkiä Kekkosen puiston Vongoivanmännikössä. Pari vuotta aikaisemmin yövyin louteen suojissa samalla kankaalla. maan rajunkin tuulen voiman. Kun pu­ huri vie telttoja ja lapioita avotunturis­ sa, kuusikon sisällä tuntee vain hajanai­ sia leyhähdyksiä. Jos myräkkä kuitenkin ylittää tietyn rajan, metsä muuttuu vaa­ ralliseksi. Usein kovimmat suihkuvirtauk­ set osuvat varsin rajatuille aloille. Vie­ tin 80­luvun kuuluisan Mauri­myrskyn Kuhmon Juortanansalossa. Henkeä ja terveyttä uhkaavien vaarojen sijaan har­ mittelin kovaa tuulta, koska se tutisutti kamerajalustaani. En tiennyt, että met­ sää lakosi sadat hehtaarit sekä salon ete­ lä­ että pohjoispuolella. Vuosikymmen myöhemmin katselin Sirkka­myrskyn jälkiä UKK­puistossa Jaurujoen pohjoisrannalla. Takavuosina olin leiriytynyt kankaalle, jossa nyt tör­ rötti sikin sokin sortuneita isoja ja pieniä männynrunkoja. Jaurulle haviteltiin jo­ pa tuulenkaatosavottaa, joka sittemmin supistui autiotupien polttopuuhuolloksi. Muuan juttusille sattunut Utsjoen po­ romies kuvaili parin vuoden takaista tal­ vea liki tauottomaksi myräkäksi syksys­ tä kevääseen. Vaikka myrskyjä on riittä­ nyt iät kaiket, säätieteilijänkin mielestä keskimääräinen tuulisuus on kasvanut. Myös metsäntutkijat povaavat myrsky­ tuhojen lisääntyvän Suomen metsissä. Ennusteilla on luonnollisesti suora yh­ teys ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tasaiseen nousuun ja maailmanlaajui­ seen lämpenemiseen. Yksittäinen myrs­ kypäivä ei kerro ilmastonmuutoksesta, mutta tilastollisesti ne runsastuvat. 63 MAKASIINI 2 • 2018 5572_.indd 63 8.3.2018 12.13
• TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MARKKU SUHONEN S otkamossa metsää omistava Markku Suhonen kylvi reilun viiden hehtaarin kokoiselle hakkuuaukolle männynsiemeniä 1980-luvun lopussa. Mänty on kasvultaan paras puulaji turvemaapohjaisella alueella. Siemenistä syntyi oiva ja tiheä taimikon alku. Ongelmat alkoivat, kun männyntaimet kasvoivat niin suuriksi, että niiden latvat ylsivät talvella lumihangen päälle. Taimikosta tuli hirvien talvinen ruokailualue. Ja kuten Suhosen vuonna 1995 ottamasta kuvasta näkee, tuho oli mittavaa. Hirvet söivät ja katkoivat taimia pahoin, osan kuoliaaksi asti. Suhonen ei lannistunut, vaan raivasi vioittuneet ja tuhoutuneet männyntaimet nurin ja istutti säästyneiden kylvötaimien sekaan lisää mäntyjä. Kun uuden taimikon latvat ylsivät ensi kerran esiin lumesta, taimikko aidattiin hirvinauhalla. ”Hirvinauha on pelastanut nykyisen taiTuhon jälkeen Markku Suhosen mäntytaimikon tarina on jälleen yksi osoitus siitä, miten merkittävä vaikutus hirvillä on metsiin ja metsien hoitoon. mikon hyvin, mutta se vaatii paljon huolenpitoa.” Yhteistyötä metsästäjien kanssa Vauhkoontunut hirvi menee läpi muovisesta nauhasta, mutta ruokapaikkaa itsekseen etsivän hirven kulkuun nauha Suhosen mukaan vaikuttaa. Nauhan kunnossapito vaatii kuitenkin jatkuvia vierailuja taimikkoon. Suhonen hiihtää taimikon ympärille ladun pahimpaan syöntiaikaan talvella. Hänellä on itsellään yli 100 kilometriä matkaa metsäpalstalle, mutta paikalliset metsästäjät ovat tulleet avuksi. Yhdessä hirvinauha putsataan ja korjataan talvisin kerran viikossa, samalla taimikkoon jää merkki ihmisen läsnäolosta ja hajusta. ”Esittelin näitä taimikkokuvia hirviporukan kauden aloituskahveilla. Yhteiset torjuntatalkoot lähtivät siitä liikkeelle.” Vaikka Suhosen yhteys lähialueen hirvenmetsästäjiin on hyvä, hirviporukoita on hänen mukaansa monenlaisia ja osa ylläpitää toimillaan metsätuhoihin nähden ylisuurta hirvimäärää. ”Yhden metsänomistajan vaikutusmahdollisuudet hirvikantaan ovat liian pienet.” Vuonna 2015 otetussa kuvassa näkyy raivattu, hirvinauhalla aidattu ja pahoilta syöntituhoilta säästynyt mäntytaimikko. Taimikon tiheys on jätetty suositusten ylärajalle 3 000 puuhun hehtaarilla, jotta valinnanvaraa on, jos hirvet vielä noin nelimetrisiä taimia katkovat vahvoilla kauloillaan. ”En osaa laskea rahallista arvoa sille ylimääräiselle työlle ja ajankäytölle, joka tämän taimikon kasvattamiseen on tarvittu.” 1995 2015 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ENNEN & NYT Hirvien syönti vioitti männyntaimia pahoin useampana talvena 1990-luvun alussa. ”Aina, kun uudet taimet kasvoivat niin pitkiksi, että niiden latvat jäivät talvella esiin lumesta, taimet syötiin”, Markku Suhonen kertoo. Männyt on saatu säästymään uusilta tuhoilta hirvinauhan, hajusteiden ja viikottaisten palstalla käyntien avulla. ”Hiihdin tänä talvena tarkistamassa nauhan ja nautin siitä, että hirvi oli kävellyt vanhan ladun pohjaa taimikon reunalla, muttei ollut mennyt sisälle taimikkoon.” 64 MAKASIINI 2 • 2018 5591_.indd 64 8.3.2018 12.14
• METSÄLE HDEN LUKIJAM ATKA 27.10.–5.11 .2018 MATKAOHJELMA Lauantaina 27.10. Finnairin lento Helsingistä Chongqingiin lähtee kello 17.40. Lentoaika on 8,5 tuntia. Sunnuntaina saavumme kello 7.10 Chongqingiin, joka on rakennettu Jangtseja Jialingjokien välisten kukkuloiden rinteille. Lähdemme saman tien tutustumaan maailman suurimmasta patohankkeesta kertovaan Kolmen rotkon museoon. Lounaan jälkeen majoitumme ensimmäisen luokan JW Marriott -hotelliin aivan ostoskatujen läheisyyteen. Illalla tervetulopäivällinen. Maanantaina lennämme kohti Guilinia. Kauniit aamu-usvan peittämät kukkulat ovat houkutelleet taiteilijoita ikuistamaan seudun maisemia jo vuosisatojen ajan. Lounaan jälkeen vierailemme teeinstituutissa. Majoitumme kahdeksi yöksi keskitason Guilin Bravo -hotelliin. Sen edessä on kauniisti valaistu, iltakävelyihin houkutteleva puisto. Illalla seuraamme kalastajien ja kesyjen merimetsojen yhteistyötä. Tiistaina lähdemme kokopäiväretkelle Longsheniin. Matkalla näemme maanviljelijöiden korkeille vuorenrinteille rakentamia riisiterasseja. Nousemme kabiinihissillä noin kilometrin korkeuteen ihailemaan ympäröiviä maisemia. Yao-kansan musiikkija tanssiesitys viihdyttää meitä Huanglon kylässä. Keskiviikon aloitamme jokiristeilyllä kohti Yangshuon pikkukaupunkia. Li-joki kiemurtelee vihreiden sokeritoppavuorten lomassa. Jos joessa ei ole riittävästi vettä, matkustamme bussilla. Iltapäivällä on aikaa nauttia kaupungin leppoisasta tunnelmasta ja kauniista maisemista. Majoitumme kahdeksi yöksi viihtyisään keskitason Green Lotus -hotelliin. Torstaina suuntaamme paikallisten markkinoiden kautta kokkikouluun, missä valmistamme opettajan johdolla viiden ruokalajin lounaan. Iltapäivällä on mahdollisuus risteillä pari tuntia leppoisasti bambulautoilla. Vaihtoehtoisesti voi tutustua Yangshuon myymälöiden tarjontaan. Illalla seuraamme näyttävää ulkoilmaesitystä, johon osallistuu satoja avustajia. Perjantaina aamulla lähdemme luotijunalla Beihain merenrantakaupunkiin. Matka kestää noin viisi tuntia. Majoitumme kahdeksi yöksi keskitason Beihai Shangri-La -hotelliin. Lauantaina tutustumme Ponsse Oyj:n toimintaan Beihaissa. Ponsse toimittaa metsäkoneet Stora Ensolle ja vastaa koulutuksesta sekä koneiden huollosta. Jos sää sallii, pääsemme katsomaan puunkorjuuta eukalyptusmetsässä. Sunnuntaina lennämme takaisin Chongqingiin ja majoitumme tuttuun JW Marriott -hotelliin. Illalla jäähyväispäivällinen. Maanantaina 5.11. lento kohti Helsinkiä lähtee kello 10.25 ja on perillä 14.05. MATKA MAKSAA Metsälehden kestotilaajille 2 785 euroa, ja muille 2 860 euroa. Lisämaksu yhden hengen huoneesta 460 euroa. HINTA SISÄLTÄÄ Lennot ja lentokenttäkuljetukset, viisumikulut, verot ja muut viranomaismaksut, junamatkan ensimmäisessä luokassa, muut ohjelmassa mainitut retket pääsymaksuineen sekä majoituksen. Matkalla on täysihoito eli hinta sisältää aamiaisen lisäksi kaksi kiinalaista ateriaa päivittäin sisältäen lasillisen olutta tai virvoitusjuomaa. Osa lounaista on retkilounaita. Matkanjärjestäjä huolehtii palvelupalkkioista, kantajamaksuista sekä paikallisoppaiden ja bussinkuljettajien juomarahoista. Matkalla on suomalainen matkanjohtaja ja Metsälehden edustajana päätoimittaja Eliisa Kallioniemi. Hinta ei sisällä matkavakuutusta. ILMOITTAUTUMISET Vastuullinen matkanjärjestäjä on Olympia Kaukomatkatoimisto. Tiedustelut ja ilmoittautumiset (09) 696 2770 tai olympia@olympia.fi. Matkan voi varata myös verkkokaupasta, mistä löytyy tarkempi matkaohjelma sekä tietoa maksuaikataulusta ja peruutusehdoista: www.olympia.fi/metsalehden-lukijamatka-kiinaan. Ryhmän minimikoko 15. Matka ei sovellu liikuntajaroitteisille. Kestotilaajan etu 75€ Lähde mukanamme Kiinaan Matkalla pääset näkemään Kiinaa monipuolisesti alkaen Chongqingin miljoonakaupungista etelän vehreisiin vuorija jokimaisemiin. Käymme myös tutustumassa Ponssen toimintaan Beihaissa. 5592_.indd 65 8.3.2018 12.15
• TAPION PÖYTÄ KALORIPOMMI Englannista 66 MAKASIINI 2 • 2018 5597_.indd 66 8.3.2018 12.16
• E nglannista ei kovin montaa perinneruokaa ole maailmalle lähtenyt. Tunnetuin on fish & chips, leivitetty ja öljyssä paistettu kala sekä ranskalaiset perunat. Nämä sopivat hyvin suomalaistenkin ruokapöytään, sillä sen raaka-aineet – kala ja peruna – ovat meille tuttuja. Näin kevättalvella sopii herkutella vähän tukevammalla ruoalla ja moni saa kalaa pöytäänsä omilla pyydyksillään. Englannissa ruokalajiin käytetään lähinnä turskaa, mutta myös muita vaaleita kaloja käytetään. Kalapalat leivitetään jauhoissa ja paistetaan öljyssä. Perunat leikataan ranskalaisten tapaan ja paistetaan samassa öljyssä ensin. Perunoille ripotellaan mausteeksi suolaa ja viinietikkaa tai ketsuppia. Ruoan lisukkeena on usein tartartai remoulade-kastiketta ja coleslaw-kaalisalaattia. Ensimmäinen koju aukesi 1860 Erään teorian mukaan fish & chips on lähtöisin jo 1600-luvulta Englannissa asuvilta juutalaisilta, jotka paistoivat kalaa öljyssä. Se oli alun perin työväestön ruokaa ja katuruokaa: useimmiten sitä myytiin kadulla ja se käärittiin sanomalehteen, jotta hinta pysyi edullisena. Myöhemmin siitä tuli tyypillinen take away -ruoka. Vuonna 1860 aloitti Lontoon ensimmäinen fish & chips -kauppias, juutalainen emigrantti Joseph Malin, joka myi ”kalaa paistettuna juutalaiseen tapaan”. Vuonna 1910 f&c-kojuja oli Englannissa 25 000 ja vuonna 1930 jo 35 000. Ruokalajin suosio on sittemmin hiipunut ja 2009 f&c-kojuja oli enää 10 000. Olen usein vältellyt fish & chips -ruokaa sen kaloripitoisuuden takia. Lontoossa Thames-joen varrella sijaitsevassa pikkuisessa ruokapaikassa olen kuitenkin kerran syönyt erinomaisen fish & chips-annoksen. TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Englantilaisten perinteikäs katuruoka fish & chips maistuu suomalaisillekin. FISH & CHIPS 4 dl öljyä 0,5 kg perunoita Pese ja leikkaa perunat joko lohkoiksi tai suikaleiksi ja paista öljyssä, kunnes ne ovat kypsiä ja kauniin värisiä. Valuta perunat paperilla ja ripottele suolaa päälle. Kevyemmän version saat kypsentämällä perunat uunissa. 400 g kalafileitä, vähärasvaista kalaa (kuha, siika, hauki, ahven) Friteeraustaikina 1 dl ruisjauhoja (englantilaiset käyttävät vehnäjauhoja) 1 muna 1–2 dl vettä suolaa pippuria Tee aineksista vellimäinen seos, kasta kalapalat siihen ja friteeraa ne öljyssä kauniin ruskeiksi. TARTAR-KASTIKE 2 dl majoneesia 1 suolakurkku 1/2 sipuli 1 rkl kaprista 1 rkl tilliä suolaa pippuria 2 rkl sitruunamehua Pilko kurkku, sipuli, kaprikset ja tilli ja lisää muut ainekset. Tarkista maku. Kokoa kala-peruna-kastikeannos lautaselle tai voipaperille. Öljyssä paistetut perunat maistuvat herkullisilta, tosin ne ovat sen verran kaloripitoisia, että ne eivät sovi jokapäiväiseen ruokavalioon. Kuvassa on käytetty kalannahkaa koristeena. Monen pavun riistapapupata tuoksuu ja lämmittää. 67 MAKASIINI 2 • 2018 5597_.indd 67 8.3.2018 12.16
• LUKIJALTA PILKKEET Kaikkia keinoja tarvitaan HEIKKI HYVÖNEN kehottaa ”Metsittämään” (Metsälehti Makasiini 1/2018). Hän tekee sen aivan aiheellisesti ja koko maapalloon viitaten. Metsien pinta-alan lisäämisen tarpeesta ei voikaan olla muuta kuin samaa mieltä. Kannatan kirjoittajan tavoin myös ottamaan oppia Israelista kuivien alueiden veden käytön suunnittelussa. Israelilaiset asiantuntijat ovat Sahelin alueella Afrikassa jo kiitettävällä tavalla auttaneet maaseudun asukkaita sadeveden keräykseen ja tippukasteluun perustuvassa kotipuutarhojen hoidossa. Israelilainen tekniikka sopii erityisen hyvin hedelmien ja vihannesten tuotantoon vähäsateisilla alueilla. Hyvösen kommentissa todetaan, miten maapallolla on laajoja metsänsä menettäneitä alueita, joille puut voitaisiin helpostikin palauttaa. Tämä oli myös minun viestini joulukuun Metsälehti Makasiinin haastattelussa, johon Hyvönen viittaa. Korostaisin uudestaan, että vuosittain luonnonmetsiä häviää, lähinnä kehitysmaissa, vielä 6,5 miljoonaa hehtaaria, kun taas uusia metsiä syntyy istuttamalla tai luontaisesti vain 3,3 miljoonaa hehtaaria vuodessa. Kaikkia keinoja tarvitaan, jotta koko maailmassa vuoteen 2030 mennessä tavoitteeksi asetetut 350 miljoonaa (Afrikassa 100 miljoonaa) uutta metsähehtaaria saadaan aikaan. Joulukuisessa haastattelussa halusin myös kiinnittää huomiota jo käynnissä olevaan laajaan maa-alueiden kunnostustyöhön. Esimerkiksi Afrikan maiden vuonna 2016 aloittama AFR100-ohjelma kattaa yli 20 maata, jotka yhdessä ovat tähän mennessä sitoutuneet palauttamaan puut 63 miljoonan hehtaarin alalle. Tätä ohjelmaa tukee ainakin kaksitoista kansainvälistä järjestöä, ja sen tukena on jo kymmenkunta yksityisen sektorin rahoittajaa. Kyseinen ohjelma perustuu Afrikassa eri maissa saatuihin kokemuksiin onnistuneista ja kustannustehokkaista hankkeista. Yleinen havainto on ollut, että onnistumiseen vaaditaan paikallisten ihmisten hyväksyntä ja aktiivinen osallistuminen sekä näille kumppaneille suoraan koituva hyöty. Olen edelleen sitä mieltä, että aikaisempaan kokemukseen perehtymisestä on hyötyä, kun sovelletaan kokonaan uudentyyppistä kallista teknologiaa ilmastonmuutoksen estämiseen puiden avulla. OLAVI LUUKKANEN PALVELUKSEEN HALUTAAN VIIMEISIMMÄSSÄ Metsälehti Makasiinissa (1/2018) Pirjo Havia sivuaa Termit tutuksi -jutussaan yhteisalueosuuksia, joita voi kuulua metsätiloihin. Mielestäni tästä aiheesta voisi kirjoittaa enempikin, koska se on monelle metsänomistajalle ja muillekin kiinteistöjen omistajille täyttä ”hebreaa”. Moni jättää tulematta jakoja osakaskuntien ym. järjestäytyneiden yhteisalueiden kokouksiin, kun asiasta ei tiedetä mitään. Ja nekin henkilöt, jotka kokouksiin tulevat, eivät välttämättä tunne lainkaan yhteisaluelakia. On täysin vieraita käsitteitä yms. Olen itse osakkaana useammassakin yhteisalueessa ja yhden jakokunnan hallinnossakin mukana. On turhauttavaa, kun sadoista osakkaista paikalle kokouksiin vaivautuu vain kolme tai neljä. Kuitenkin saatetaan käsitellä suuriakin asioita. Järjestäytyneet yhteisalueethan ovat osakaskuntina oikeushenkilöitä ja voivat siten ottaa vaikka lainaa taikka kerätä osakkailta maksuja. Osakaskunnille voi olla kertynyt huomattaviakin summia mm. vesijättöjen lunastuksista. Näiden rahavarojen käytöstä päätetään juuri kokouksissa. Yhteisalueet ovat yksi osa kiinteistöjen ja metsätilojen omistusta. Tietämättömyys näiden merkityksestä voi aiheuttaa turhia riitojakin. TIMO SAARINEN Yhteisalueista kaivataan lisää tietoa www.keitelegroup.fi HANKINTAESIMIESTÄ KIURUVESI-PYHÄJÄRVI -ALUEELLE Keitele Group on vakavarainen puutuotealan yksityinen yritys, joka jalostaa korkealaatuisesta suomalaisesta tukkiraaka-aineesta asiakaslähtöistä sahatavaraa ja jatkojalosteita. Keitele Groupin liikevaihto tilikaudella 2017 on n. 240 miljoonaa euroa. Palveluksessamme on yli 450 puualan ammattilaista. Uudet Keiteleellä, Kemijärvellä ja Alajärvellä sijaitsevat tuotantolaitoksemme edustavat alan huippua Euroopassa. Tuotamme vuodessa 850.000 m3 sahatavaraa ja 400.000 m3 jatkojalosteita. Liiketoimintamme on vahvalla kasvu-uralla. Tavoitteenamme on tehdä yli miljoona kuutiometriä sahatavaraa vuonna 2019. Puunhankintayhtiömme Keitele Forest Oy vastaa sahojemme puuhuollosta. Haemme: Hankintaesimies vastaa toimialueellaan yksityismetsien puun ostosta ja metsäpalveluista sekä korjuusta ja kuljetuksesta. Odotamme sinulta Metsäalan koulutusta Monipuolista työkokemusta, erityisesti asiakaspalvelusta Aktiivista otetta ja hyviä vuorovaikutustaitoja Tarjoamme Tavoitteellista työtä puunhankinnan parissa Kehittyvän ja modernin työympäristön Kilpailukykyisen palkkauksen Pyydämme lähettämään työhakemukset 23.3.2018 mennessä sähköpostitse: kari.wuolijoki @keitelegroup.fi Lisätietoja: metsäpäällikkö Kari Wuolijoki, p. 0400 717 292 Katso rekryvideot: www.keitelegroup.fi/tyopaikat 68 MAKASIINI 2 • 2018 5598_.indd 68 9.3.2018 17.36
• Hakkuurajat eivät pauku METSÄLEHTI UUTISOI hakkuista ja kestävistä hakkuumahdollisuuksista (Metsälehti 4/2018). Tekstissä viitattiin sekä Luken keräämiin tilastoihin että heidän metsävaratutkimuksiin. Jutun mukaan eräissä maakunnissa hakkuut vuonna 2016 ylittivät kestävät hakkuumahdollisuudet. Yhteen vuoteen ja yksittäisiin maakuntiin kohdistuva tarkastelu ei useasta syystä ole perusteltu. Mitä pienempään maantieteelliseen tarkasteluun metsävarojen riittävyydessä mennään, sitä mielivaltaisempia tulkintoja niiden riittävyydestä on mahdollista tehdä. Luke on myös omissa julkaisuissaan todennut, että puuta riittää. Muun muassa syksyn 2017 suhdannekatsauksessaan Luke totesi kestäviksi ainespuun hakkuumahdollisuuksiksi 85 miljoonaa kuutiometriä. Samassa yhteydessä laitos ennusti vuoden 2018 markkinahakkuiksi 65 miljoonaa kuutiometriä. Ehkä perustellusti, kestävät hakkuumahdollisuudet ovat myös hyvin varovainen arvio metsävarojen kehityksestä. Valtakunnan metsien inventointitietojen perusteella Suomen metsien kasvu loittonee vuosi vuodelta kokonaispoistumasta. Täysin kiistämätön tosiasia myös on, että Suomen metsiin on pelkästään 2000-luvulla kertynyt riittämättömän kysynnän vuoksi valtavat hakkuusäästöt. Ne eivät varmasti yhden vuoden hakkuilla häviä mihinkään. Puu kulkee myös maakuntien välillä, jos infrastruktuuri on kunnossa ja puulle riittää kysyntää. Kaikille suunnitteilla oleville puun käytön lisäysinvestoinneille on siis yhä tilaa. Metsien kasvua on metsänhoidon avulla edelleen varaa lisätä. Metsävarojen turpoaminen mahdollistaa myös metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisen. ERNO JÄRVINEN,?tutkimuspäällikkö, MTK Kurkkaa talvihakkuille! Metsälehden videobloggaajana eli vlogistina aloittanut motokuski Janne Seppänen kertoo, miten puunkorjuu sujuu. Videoissaan Seppänen esittelee Metsälehden lukijoille hakkuutyömaiden arkea. Ensimmäisessä vlogissaan hän kertoo, millaisissa olosuhteissa puuta on jouduttu tänä talvena kaatamaan. Runsas lumipeite on estänyt metsämaan jäätymisen, joten vaikeuksia on ollut. Seppäsen vlogi löytyy Metsälehden verkkosivuilta (www.metsalehti.fi). LUKIJALTA PALVELUKSEEN HALUTAAN ÖSTERBOTTEN Skogsvårdsföreningen Österbotten rf har till syfte att främja lönsamheten hos det skogsbruk som medlemmarna idkar genom att producera tjänster samt bevaka skogs-ägarnas intressen. Skogsvårdsföreningen har 11 500 medlemmar och till koncernen hör de helägda dotterbolagen Ab Österbottens trä – Pohjalaisten Puu Oy och Ab Skogsfastigheter AFM. Koncernen omsätter 13 miljoner euro. För att skapa förutsättningar för fortsatt tillväxt förstärker vi nu vår organisation och söker en FÄLTCHEF Fältchefen ansvar för utvecklingen av skogsvårdsföreningens tjänster, arbetssätt, rutiner och att implementera dessa i fält. Som förman fungerar verksamhetsledaren och vid verkställighet bistår teamledarna. Fältchefen fungerar också som verksamhetsledarens ersättare. Den sökande bör ha en för uppgiften lämplig examen, behärska de båda inhemska språken i tal och skrift samt ha lätt att samarbeta. Erfarenhet från liknande uppgifter och kännedom om privatskogsbruk värdesätts. Ansökningar jämte löneanspråk skickas till rekry@ svf.fi senast 31.3.2018. Tjänsten tillträds enligt överenskommelse. På frågor svarar verksamhetsledare Jan Slotte, 050-544 2690 eller jan.slotte@svf.fi, kontorstid 15.3 och 16.3 samt 26–29.3. Skogsvårdsföreningen Österbotten rf PB 186, 65101 VASA, www.svf.fi Skogsägarna MHY Österbotten 2x150 Makasiini_Makasiini 22.2.2018 13.57 Sivu 1 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa suurin toimija yksityismetsätaloudessa. Palvelemme 11 500 metsänomistajaa kahdentoista kunnan alueella. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 50 ja liikevaihtomme on noin 15 milj. euroa. Metsäasiantuntijamme eläköityessä haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA toimimaan Saarijärven kunnan alueelle. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta. Arvostamme sitoutumista, myyntija asiakaspalvelutaitoja, kokemusta puukaupasta sekä kykyä oma-aloitteiseen tavoitteelliseen toimintaan. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Hakemukset liitteineen 29.3.2018 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. Sähköpostitse osoitteeseen: ilpo.pentinpuro@mhy.fi. Hakemuksia ei palauteta. Tiedotamme työnhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/keski-suomi. Tiedusteluihin vastaa johtaja Ilpo Pentinpuro p. 040 554 3857. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi päätoimisto: Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi www.mhy.fi/keski-suomi ? www.facebook.com/mhykeskisuomi 69 MAKASIINI 2 • 2018 5598_.indd 69 9.3.2018 17.36
• Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINIKRYPTO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 70 MAKASIINI 2 • 2018 5603_.indd 70 9.3.2018 17.37
• Metsänhoitoyhdistys Savotta Metsänhoitaja Nette Korhonen aloitti helmikuussa metsäasiantuntija­ na Sonkajärvellä, toimialueenaan Sukeva. Metsätalousinsinööri Markus Kärkkäinen aloitti metsänhoitoesimiehenä Kiuruvedellä maaliskuun alussa. Pielavedelle metsänhoitoesimieheksi on valittu metsätalousin­ sinööri Ville Paananen , hän aloittaa maaliskuussa. Metsäteollisuus ry Valtiotieteiden maisteri Mika Mäkinen on nimitetty 1.4.2018 alkaen Metsäteollisuus ry:n viestintäjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Mäki­ nen siirtyy tehtävään sisäministeriön viestintäjohtajan paikalta. Metsä­ teollisuuden edellinen viestintäjohtaja Anne Pirilä siirtyi sähkönsiirto­ yritys Carunan palvelukseen. Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 29.3.2018 osoit­ teessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tun­ nus ”Makasiinikrypto 2”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIKRYPTO 2 NIMITYKSET MERKKIPÄIVÄT Palkinnot Maka­ siiniristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Luukkonen , Joen­ suu, Irene Siitonen , Ruovesi ja Seppo Tikkanen , Pielavesi. Onnitte­ lumme heille ja kii­ tokset kaikille mu­ kana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähet­ tää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Makasiiniristikko 1, oikea ratkaisu 60 vuotta 22.3. Tapio Nikkanen, metsänhoitaja, hallituksen puheenjohtaja Logset Oy, Snowek Oy, hallituksen jäsen Junttan Oy, Kirkkonummi Merkkipäivät­palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kir­ jeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsa­ lehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkki­ päiväluettelosta. 5603_.indd 71 9.3.2018 17.37
• PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN HUUMEVEIKKOJEN ehtymätöntä seikkailumieltä osoittaa, että joku on keksinyt päänsä sekoittajaksi haavan kuorella kasvavan pienen maksasammalen, haapasuomusammalen. Jotta hän olisi siihen kokeilluissaan osunut, on hänen täytynyt testata satoja erilaisia kasveja. Toisella lailla huumeveikkojen ääliömäistä seikkailumieltä osoittaa eräällä nettipalstalla käyty keskustelu. Toisten innoittamana haavan pinnalta vihreätä nöyhtää kerännyt totesi tavaran ihan kelvottomaksi – mitä lie sammalta sitten kerännytkään. Toinen taas ihmetteli, onko haavan kuoren harmaa nukka samaa tavaraa. Kolmas oli valmis pitämään haavankeltajäkälää oikeana suomusammaleena – oli hänen mielestään samannäköistä, vaikka vähän oudon väristä. Noissa kokeiluissa voi käydä huonosti. Kaikki kasvit valmistavat syöjiensä torjumiseksi haitta-aineita, joista jotkut ovat ihmiselle myrkyllisiä hyvinkin pieninä määrinä. Puun rungon pienten sammalten ja jäkälien myrkyt on suunnattu varmaan erityisesti nilviäisiä ja niveljalkaisia – siis hyönteisiä ja siiroja – vastaan. Jäkälät ja sammalet ovat otelleet selkärangattomien kasvinsyöjien kanssa satoja miljoonia vuosia ennen kuin nisäkkäät ilmestyivät. Niiden puolustusaineet ovat niin tehokkaita, että ani harva nisäkäs syö sammalta tai jäkälää, eikä minkään nisäkkään kannata ruveta jälttämään puun kuoren ohutta kasvipeitettä. Kuori ja sen alla oleva jälsikerros on eri juttu. Kasvinsyöjänisäkkäät käyttävät hajuaistiaan ruoan laatua arvioidessaan. Niinpä jäniksille kaadetun haavan latvaoksistosta syömättä olivat jääneet ne kohdat, joissa kasvoi haavankeltajäkälää. Ihminen käyttää monien kukkakasvien puolustusaineita nautintoaineina (kahvin kofeiini, kaakaon teobromiini), mausteina (kanelin, tillin ja oreganon tuoksuvat yhdisteet) tai lääkkeinä (salisyylihappo). Huumehörhöjen kiinnostuksen kohteena ovat aineet, jotka vaikuttavat keskushermostoon kuten kokapensaan kokaiini tai unikon opiaatit – nekin tärkeitä lääkkeinä. Hörhöt haavan kuorta raaputtamassa Haapasuomusammalta ja tummaruskeista vanhan haavan kuorella vanhassa kuusikossa. Puuta ja metsää Tuu li Aut io MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www. metsalehti.fi/lukijakysely. Kaikki 3. huhtikuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoksi arvomme suomalaisesta villasta valmistetun Mää-istuinalustan. Kokonaan kotimainen tuote on alun perin suunniteltu Helsingin Löyly-saunarakennuksen ulkoterasseille. Palkinnon arvo on 99 euroa. Viime numeron suosituin juttu oli artikkeli ”21 kysymystä kannattavuudesta”. Palkinnoksi arvotut linnunpöntöt voittivat Jouko Huikuri Keravalta, Jaana Jokiniitty Helsingistä, Ritva Luomi Siilinjärveltä ja Pertti Purovesi Espoosta. Mistä pidit? Vettä ja likaa hylkivä Mää on ekologinen vaihtoehto muovisille istuinalustoille. TAMPERELAINEN Galleria Saskia esittelee tekstiilitaiteilija Soile Hovilan ja puualan artenomi Tuuli Aution näkökulmia puihin ja metsään. Metsän katedraalissa -näyttely on avoinna 23.3. saakka. SO IL E H O VI LA TU U LI AU TI O Kaipuu, 2015, koivu. Metsän katedraali, 2015, kuvakudos. 72 MAKASIINI 2 • 2018 5588_.indd 72 9.3.2018 17.43
• Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 3/2018 ILMESTYY 26.4. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 29.3. Uusi metsä Onko istutuskoneesta pottiputken korvaajaksi? SE PP O SA M U LI TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315?49?808 Tiina Aaltonen Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki p. 040 723 1613 Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti­ lehti, Tapion julkaisu 86. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355­0893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka Paperit PunaMusta 2018 G­print 170 g Novapress Silk 80 g Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 73 MAKASIINI 2 • 2018 Tie metsänomistajaksi: Verkottuminen ja kouluttautuminen 5605_.indd 73 9.3.2018 17.46
• Mika Lahtinen luotsaa maailman suurinta potkukelkkatehdasta. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT JUHA HARJU ”MINUN isopappani Erkki Samuli Lahtinen, Lahtis-Samppa, aloitti ensimmäisten potkukelkkojen valmistuksen 90 vuotta sitten Kouran kylällä Seinäjoella. Aluksi hän valmisti yksittäisiä potkureita Indian-moottoripyörien myynnin ohessa. Mutta kun Sanna-vaimo kävi potkureillaan kaupalla ja joku aina osti Sannan kulkupelin kauppamatkalla, niin vuonna 1933 Lahtis-Samppa sai ajatuksen alkaa valmistaa potkureita sarjatyönä. Nykyään E.S. Lahtinen Oy on maailman suurin potkukelkanvalmistaja. Valmistamamme Esla-merkkiset potkukelkat ovat pysyneet käytännössä melko samanlaisina vuosikymmenten aikana. Värit ja osat ovat muuttuneet jonkin verran, mutta kaikki silti tunnistavat eri mallit Esla-potkureiksi. Tämä on yksi meidän markkinavalteistamme. Tällä hetkellä potkureita on kuutta eri kokoa ja värivaihtoehtoja on viisi. Juhlavuoden kunniaksi alamme ensi syksynä valmistaa mustaa juhlakelkkaa. Esla-potkukelkan puuosat ovat kotimaista koivua. Meillä on nykyään ongelmia materiaalin saatavuudessa. Koivulankut hankittiin aiemmin Koskisen Oy:ltä, mutta he ovat ilmoittaneet lopettavansa koivun sahaamisen. Nyt ostamme koivulankkua pienempiä määriä kerrallaan paikallisilta sahureilta ja metsänomistajilta. Haemme toimittajaa, jolta voisimme tilata isompiakin eriä. Hyödynnämme puumateriaalin tehokkaasti: sadasta kuutiosta puutavaraa saa noin 10 000 kelkkaa. Talvet vaikuttavat potkureiden menekkiin paljon. Normaalisti valmistamme vuosittain 10 000 potkukelkkaa. Jos talvi on hyvä, kelkkoja menee enemmänkin. Parhaimpina vuosina 1970ja 1980-lukujen taitteessa, jolloin hiekoituslaki ei vielä ollut voimassa, kelkkoja valmistettiin jopa 80 000 vuodessa. Potkukelkan tärkeä varuste on liukujalas, joka parantaa luistoa ja kantavuutta, eikä hiekkaan osuessaan tihkaise yhtä lujaa kuin teräsantura. Suurin osa potkukelkoista myydään Suomessa, mutta meillä on myös vientiä erityisesti Kanadaan, Ruotsiin ja Saksaan. Uusia markkinoita etsimme Keski-Euroopan lumisilta alueilta.” YSIKYMPPISELLÄ POTKII HYVIN TUOTE JA TEKIJÄ Limen värinen kelkka tuli asiakkaiden toiveesta tuotantoon muutamia vuosia sitten. Tässä Esla-potkukelkat kasataan ja lähetetään maailmalle. Mika Lahtinen kertoo, että potkuri muutettiin kokoontaittuvaksi vuonna 1977, jolloin laivan konttiin saatiin mahtumaan useampia menopelejä. 74 MAKASIINI 2 • 2018 74 MAKASIINI 2 • 2018 5604_.indd 74 9.3.2018 17.47
• Maaliskuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele038 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Suotyypit ja turvekankaat – kasvupaikkaopas Kirja esittelee havainnollisesti suomalaisen suotyyppi­ järjestelmän. Opas on toimiva apuväline luonnon tilaisten soiden sekä ojitettujen turvekankaiden tunnistamiseen. Mukana on harvinaisten ja uhanalaisten suoluontotyyppien kuvauksia sekä on runsaasti tietoa kasvilajistosta. Eri kasvu­ paikkatyyppien opaskasvit esitellään. Suon ojitusta edeltävä luonne huomioidaan arvioitaessa turvekankaiden metsän­ kasvatuskelpoisuutta. Hinta 27€ (norm. 34€) Etu voimassa 31.3.2018 saakka Metsäsijoittajan kirja Kirja esittelee metsäsijoittamisen peruspiirteet. Teos kuvaa metsä­ maan ja puun hinnan kehitystä Suomessa sekä metsä tilojen arvon­ määritysmenetelmiä. Se kertoo selkeästi ja monipuolisesti, mitä metsäsijoittajan tulee ottaa huomioon määrittäessään tilakaupassa itselleen sopivaa hintaa. Hinta 32€ (norm 42€) Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Suuren kiinnostuksen vuoksi jatkamme tarjousta 5589_.indd 75 8.3.2018 12.40
• Kevään kevyin uutuus STIHL MS 462 C-M VW STIHL MS 462 C-M VW on kaikkien aikojen kevyin moottorisaha 70 cm 3 iskutilavuusluokassa. Ketteräkäyttöisessä mallissa on erinomainen kiihtyvyys ja käyttömukavuuden varmistaa sähköinen kaasuttimenja kahvanlämmitin. Taloudellinen 2-MIX moottori yhdistettynä uuteen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmään takaavat huipputehon olosuhteista riippumatta. STIHL MS 462 C-M VW 72,2 cm 3 , 4,4 kw / 6,0 hv, 6,1 kg, teho-painosuhde 0,72 kW/kg Suositushinta 1339,00 € Saatavana vain valtuutetuilta STIHL jälleenmyyjiltä toukokuussa 2018. Tutustu sahaan tarkemmin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi: stihl.fi. 5586_.indd 76 8.3.2018 12.40