• vaikuttaja Metsä­ hallituksen uusi johtaja katkonta näin moto pätkii puunrungon Palax C750 ja Japa 365 klapikoneet kokeilussa Sellu muuttuu langakSi liSää yhteiSmetSiä kuuSitukin hinta nouSuSSa reiPPaita hakkuita tarvitaan ›› Muuten männiköt jäävät syntymättä, Petri kortejärvi tietää 15 kysymystä väljennys­ hakkuusta 12. MAALISKUUTA • NUMERO 2/2020 • 11,50 € METSALEhTI.fI M et sä le h ti M a ka sii n i 2/2 02 Te em a : ka tk o n ta 7584_.indd 1 5.3.2020 14.29
• JÄSENEDUT KESKIMÄÄRIN 6,4 EUROA/M 3 Tee puukauppa kanssamme ja hyödy jäseneduista. Viime vuonna maksoimme jäsenetuja omistajajäsenille yli 90 miljoonaa euroa eli keskimäärin 6,4 euroa jokaista omistajajäseneltä vastaanotettua puukuutiometriä kohti. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. 7585_.indd 2 5.3.2020 14.32
• jo rm a lu ht a 62 57 s. s. Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli. 28 s. aJaSSa 4 PääkirJoituS : Poikki ja pinoon 6 MetSänoMiStaJa : Petri Kortejärvi ja kärsivä kuusikko 12 Lankkua eri PuoLiLLe MaaiLMaa 14 MetSätyyPPi : Millaiset ovat kevään näkymät? 15 yhteiSMetSien kaSvu Jatkuu 16 LukiJan kuva : Tuleeko tähän sekametsä? teeMa 18 katkonta on tiLinteon hetki 28 vaikuttaJa : Juha S. Niemelä johtaa Metsähallitusta oMa MetSä 36 MetSänhoito : 15 kysymystä väljennyshakkuista 40 kuuSen 80 vuotta : Myyntipuun mittoihin 42 tutkiMuS : Metsämittari laskee hakkuun vaikutuksia 43 MetSäLäiSen aLLakka : Kadonneen koivukuidun opetus 44 kySy PoiS : Miten hyödynnän käpysadon? 47 PikateSti : Lumiketjuilla pitoa talviteille 48 PerintöMetSä : Metsävähennys voi puraista taLouS 51 rahaPuu : Energiatuotannon nopea muutos 52 PuuMarkkinat : Kuusitukista vauhtia kauppaan 54 kuukauden PuukauPPa : Kuusileimikko kevään korjuuseen 55 kuukauden tiLakauPPa : Kunto ja sijainti nostivat hintaa 56 MetSätiLaMarkkinat : Rahaa löytyy, ostettavasta pulaa 57 kokeiLuSSa : Klapilanssien kunkut LuonnoSta 62 Luhta : Metson ja lumen maassa 69 koLuMni : Karkauspäivä 70 käSin tehty : Lastulehmiä vuolemaan 74 tuote & tekiJä : Villan veroinen lämmittäjä 78 tyLy naaPuri 80 MakaSiinikryPto 82 työSSä MetSäSSä : Laskemaan lähdössä sa m i ka rp pi n en sa m i ka rp pi n en Millä perusteilla metsäkone puunrungon katkoo? KOKEILUssA: Ammattilaisten klapikoneet LUHTA: Kuukkeli etsii kätköjään oksilta vAIKUTTAjA: Metsähallituksella on edelläkävijän osa se pp o sa m ul i » sisällys 18 s. Metsälehti Makasiini 3 7586_.indd 3 6.3.2020 13.45
• Poikki ja pinoon Maaliskuu on perinteisesti puunkorjuussa vuoden vilkkain kuukausi. Teiden varsille kertyy paljon kuitupuuta, sillä viime aikoina sen osuus teollisuuden käyttöön hakatusta raaka-aineesta on ollut yli puolet. Kuitupuuta korjataan harvennuksilta, mutta varsinkin mäntykuidusta suuri osa on peräisin uudistushakkuilta. Monen aukon laidalla kuitupino on melkein yhtä iso kuin tukkipino. Onko se liian iso? Onko tukki otettu tarkasti talteen? Katkonta askarruttaa myyjiä. Kun puukauppa sattuu kohdalle vain harvoin, on hankala tietää, mitä katkonnasta pitäisi sopia, miten valvoa sitä tai jälkikäteen tarkastaa. Ostajan etu on pitää yllä luottamusta puukaupassa. Siksi yritykset jakavat entistä avoimemmin myyjille tietoa katkonnasta. Siihen nähden, kuinka paljon puukauppoja tehdään, kiistoja syntyy harvoin. Silti epäily elää. Metsänomistajan kannalta selkeintä olisi siirtyä Mikko Häyrynen taloustoimittaja ”ensiMMäisen kerran tapasin Metsähallituksen pääjohtajan 1990 pääkonttorissaan Helsingin Erottajalla. Kesätoimittajaa jännitti jugend-talon portaissa. Tuorein vierailu Tikkurilassa ei tuntunut ihan samalta, syystä tai toisesta.” Mikko riikilä toimittaja ”pereHdyin maaliskuun Makasiinin pääjutussa lähemmin siihen, miten tukkirunkojen katkontaa käytännössä ohjataan. Ei voi kuin ihastella, kuinka korkeatasoista osaamista puunkorjuussa nykyisin käytetään.” Valtteri skyttä toimittaja ”askolassa tuli ihailtua upeita, toista sataa vuotta vanhoja mäntyjättejä. Miten puut kasvoivat nuoruutensa? Olisipa älypuhelimet keksitty jo 150 vuotta sitten ja joku tallentanut mäntyjen kasvun opiksi meidän ajallemme.” runkohinnoitteluun, jossa ostaja maksaa kokonaisesta rungosta ja katkoo sen sitten tarpeidensa mukaan. Ostajat eivät kuitenkaan ole valmiita tähän, koska tekniikka ei vielä riitä paljastamaan etukäteen runkojen laatua ja siten todellista arvoa. Toistaiseksi runkohinnoittelua käytetään vain parhailla leimikoilla, joissa puun laatua on helppo ennustaa. Sellaisella myös katkonta onnistuu yleensä hyvin. Sen vuoksi perkaus, harvennukset ja ennakkoraivaus auttavat myös tässä asiassa. Viime vuonna katkontakiista päätyi Turun hovioikeuteen asti, missä riita ratkesi metsänomistajan eduksi. Tapausta käsitellessään oikeus joutui perehtymään katkontamatriiseihin. Toimittaja Mikko Riikilä otti selvää, miten nuo numerosarjat ohjaavat tukkikertymää. Jutusta selviää sekin, että automaatiosta huolimatta myös katkonnassa hakkuukoneen kuljettaja on avainasemassa. Eliisa KallioNiEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi tEKijät tässä NumErossa Metsälehti Makasiinin tilausmäärä kasvoi kolmatta vuotta peräjälkeen. Virallisen levikintarkastuksen mukaan se on nyt 33?683. Kiitos luottamuksesta! » Pääkirjoitus 4 metsälehti makasiini 7587_.indd 4 6.3.2020 14.13
• Maaliskuun aurinko aloitti kevään saapumisen viime viikon alussa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Muoniossa. Lumisen talven tykky on jo puista pudonnut. kuVa: TIMO VEIJALAINEN » Metsä nyt Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. metsälehti makasiini 5 7587_.indd 5 6.3.2020 14.13
• Kärsivä KuusiKKo Kuusta on istutettu puulajin kannalta liian karuille mäntymaille. Petri Kortejärvi tietää, miten näille puille käy isoina. TeKsTi ValTTeri sKyTTä KuVaT sePPo samuli Karunnäköinen kuusikko männyn maalla. Kuusilla on ikää 50-60 vuotta, mutta parhaista tukkimitoista ollaan yhä kaukana. » MetsänoMistaja 6 Metsälehti Makasiini 7588_.indd 6 6.3.2020 13.57
• Petri Kortejärvi ikä 47 koulutus metsänhoitaja, maaja metsätaloustieteiden maisteri ammatti metsäpalvelupäällikkö OP-ryhmässä perhe vaimo ja neljä lasta harrastukset metsästys, metsänhoito, puulämmitys ja osallistuminen lasten harrastuksiin Metsälehti Makasiini 7 7588_.indd 7 6.3.2020 13.57
• p etri Kortejärvi ilmoittaa, että kun hänellä on metsäpäivä, metsässä ollaan yleensä pimeän tuloon asti. Kyseessä taitaa olla vihje. Aamupäivän pari ensimmäistä tuntia puiden parissa eteläsuomalaisessa metsässä ovat olleet vasta alkusoittoa. Ja hyvä niin. Metsän ja innokkaan metsämiehen vuoksi Askolaan Porvoon pohjoispuolelle on tultukin. Kortejärvi on metsänkävijä vastavahattuja vaelluskenkiä myöten. Hän on pitkän linjan metsäammattilainen ja metsänomistaja, mutta jaksaa yhä puhua innostuneesti monelle metsäihmisille tutuista käytännön perusasioista, kuten juurikäävästä ja säästöpuista. Askolassa on tarkoitus selvittää, mistä valtava into metsää kohden kumpuaa. Menneiden metsänkäsittelyiden seuraukset Ensiksi kuitenkin ajankohtaista metsäasiaa kuusista, jotka kasvavat puulajille liian karuissa olosuhteissa. Siitä Kortejärvellä on runsaasti kokemusta, sillä mäntymaiden kuusettuminen vaivaa noin 400 hehtaarin kotitilan metsiä Askolasta. Hän on tilan metsien hoidossa apuna ja konsulttina veljelleen. Kyseessä on Kortejärven mukaan melko tyypillinen eteläsuomalainen maaja metsätila, jonka historia on keskittynyt peltoviljelyn ympärille ja metsää on hoiPunavalkoista suojele-säästä-merkintänauhaa käyttämällä metsänomistaja voi varmistaa, että omat tavoitteet ja puuvalinnat näkyvät hakkuissa. ”Helppo, halpa ja hauskakin tapa vaikuttaa omien metsiensä käsittelyyn.” asKola dettu siinä sivussa. Hakkuita on tehty ensin hevospelillä, myöhemmin traktorilla ja vinssillä. Aiempien sukupolvien puunkaatotyyli on ollut pääasiassa erilaista ”jatkuvaa harventamista ja väljentämistä”. Lopputulos näkyy metsissä. Suuri osa varttuneesta puustosta on syntynyt metsiin luontaisesti. Huonokuntoisia kuusikoita on hehtaarikaupalla. Ongelma on tämä: ”Mänty ei ole uudistunut, kuusi on. Mutta kyseessä on männyn kasvupaikka”, Kortejärvi kertoo. Koska maaperä ei tue kuusten kasvua, puiden kunto on kääntynyt heikoksi ja tuhoriskit ovat nousussa, vaikka kuuset eivät ole vielä alkuunkaan parhaimmissa tukkipuumitoissa. Alue on hankalaa metsien kasvun kannalta. Savensekaista maata on paikoin vain ohut kerros kallioiden päällä ja puiden juuria sekä tyvitukkeja lahottava juurikääpä on yleinen riesa. ”Tuossakin puut ovat jäkäläpeitteisellä kummulla. Ei kuusi siinä kasva. Minä väitän, että tämä on jatkuvan väljentämisen seurausta. Ja että tällaisia on Etelä-Suomessa paljon enemmän kuin on kuviteltu.” Askolan metsissä on saatu aikaan kehityskulku, jossa metsän luontainen uudistaminen ja jatkuva kasvatus eivät enää onnistu. Tai ainakaan se ei ole järkevää, jos paikalla halutaan kasvattaa talouspuustoa. Kortejärveä tuntuu ärsyttävän, miten puuston jatkuvaa kasvatusta pidetään julkisuudessa osin riskittömänä ja kaiken kattavana ratkaisuna metsätalouden ongelmiin. ”Mänty ja koivu on syytä saada myös uudistumaan. Täällä tilanne on se, että ilman reippaita hakkuita männyt jäävät syntymättä.” Puulaji kun ei varjossa kasva. Tehtävänä saada kasvupaikalle sopivaa puustoa Askolaa ympäröivän itäisen Uudenmaan hankalat kasvuolosuhteet ovat oma luku sinänsä, mutta viimeaikaisen kuusenistutusbuumin seurauksena puulajia kas» MetsänoMistaja 8 Metsälehti Makasiini 7588_.indd 8 6.3.2020 13.57
• ”Täällä tilanne on se, että ilman reippaita hakkuita männyt jäävät syntymättä.” Huonokuntoisten kuusten tilalle on istutettu mäntyjä, jotta saataisiin oikea puulaji oikealla kasvupaikalle. Istutusmättäitä varten on otettu kallioisella alueella maata sieltä, mistä on saatu. vaa liikaa karuilla ja kuivahkoilla mailla myös muualla. Pääsyinä tilanteeseen ovat kuusen hyvin toimiva istutusketju, jonka avulla taimet lähtevät kasvuun karulla paikalla, ja hirvituhojen pelko. Hirvet eivät syö kuusentaimia toisin kuin karuille maille sopivinta puulajia eli mäntyä. Nuorissa kuusikoissa lopulliset seuraukset ovat vielä näkemättä, mutta Kortejärven sukumetsän esimerkit eivät lupaa hyvää. Askolassa kärsivien kuusten elämää pitkitetään mahdollisuuksien mukaan, sillä kaikkea ei haluta kaataa ja uudistaa kerralla. ”Jos kirjanpainaja antaa myöten, kuuset yritetään saada lihomaan yhden kahden tukin puiksi”, Kortejärvi sanoo. Osassa metsää päätepysäkki on jo tullut vastaan. Kallioiselta mäellä kasvanut kuusivoittoinen puusto on kaadettu ja tilalle on istutettu männyntaimia. ”Laaja avohakkuu ei silmää miellytä, mutta tarkoituksena on saada aikaiseksi kasvupaikalle sopiva, hiiltä sitova puusto.” Kuumana käyvässä ilmastokeskustelussa on ehdotettu metsien kiertoaikojen pidentämistä eli suurten tukkipuiden pitämistä pystyssä nykyistä kauemmin. Kiertoajan jatkamisen edellytyksenä on, että metsäalalla kasvaa sen olosuhteisiin sopiva hyväkuntoinen puusto. ”Metsät täytyy pitää terveinä.” Metsälehti Makasiini 9 7588_.indd 9 6.3.2020 13.57
• Kortejärven vinKit Metsän oMistajille >> 1. Ensiharvennus ajoissa. Hakkuutuloihin ei pidä tässä vaiheessa kiinnittää liikaa huomiota. On tärkeää saada jäävien puiden runkomuoto tuulta kestäväksi ja latvus elinvoimaiseksi. >> 2. Metsien hyvä uudistaminen ja huolellinen taimikonhoito kannattavat. Sen näkee jo siinä, että hyvinhoidetuista taimikkovaltaisista metsistä maksetaan metsätilamarkkinoilla hyvää hintaa. >> 3. Nykyhintasuhteilla kannattaa keskittyä pitämään jo olemassa olevat metsäomistukset huippukunnossa, sen jälkeen voi harkita lisämetsän ostamista. Kortejärven kotitilan metsien parhaimmat männyt ovat todellista huippulaatuluokkaa ja niitä on jätetty säästöpuiksi. Tehoa puun tuontantoon sekä suojeluun Kituvista kuusikoista huolimatta Kortejärven sukumetsissä on paljon hyvää. Päivän metsäretken edetessä vastaan tulee terhakkaasti kasvavia taimikoita, lupaavia nuoria männiköitä ja suojelualueeksi vaihdettu puronvarsilehto. Petri Kortejärvi harppoo läpi metsäalueita innostuneella otteella. Mistä miehen valtava kiinnostus metsiä kohtaan on peräisin? Metsäalan opinnot olivat Kortejärven mukaan oiva valinta kotimetsiä koluamaan tottuneelle maatalon pojalle ja osoittivat, että hänellä on silmää teorian ja käytännön yhdistämiseen metsissä. Omaa metsää hän on ostanut 2000luvulla Keski-Suomesta ja Savosta 100 hehtaarin verran. ”Muutokset metsissä ovat niin hitaita, että tällainen hidasälyisempikin pärjää. Minulla ei ole ongelmia ajaa valoisaan aikaan vaikka 500 kilometriä Suomen teillä metsiä katsellen.” Puiden väsymättömän tarkkailijan sanoma on, että Suomen metsissä voidaan tehostaa sekä puun tuotantoa että metsien suojelua. Esimerkiksi itäisellä Uudellamaalla on selvästi nähtävissä metsiä, jotka on avohakattu mutta joita ei ole uudistettu taimia istuttamalla tai siemeniä kylvämällä. » MetsänoMistaja 10 Metsälehti Makasiini 7588_.indd 10 6.3.2020 13.57
• ”metsäala puhuu moteista, taimikon hoito rästeistä ja heinäämisestä. euroista ei puhuta riittävästi.” Alueille on syntynyt luonnostaan sekalainen puusto, mutta arvokasta tukkipuuta ei tule kasvamaan yhtä paljon kuin, jos asian eteen olisi nähty vaivaa. Tehokkaiden talousmetsien rinnalla Etelä-Suomeen tarvitaan samanaikaisesti lisää metsien suojelua. ”Metsäalan pitää ryhdistäytyä ja olla aloitteellisempi luontoasioissa. Voitaisiin esimerkiksi lisätä tulen käyttöä ja jättää isompia säästöpuuryhmiä”, Kortejärvi sanoo. Hän korostaa, että luontotoimien ja suojelun pitää myös kohdistua oikealla tavalla oikeisiin paikkoihin. Metso-metsiensuojeluohjelma on saanut lisärahoitusta, mutta parhaimpien suojelukohteiden etsintään ja tunnistamiseen ei Kortejärven mukaan panosteta vielä tarpeeksi. Toiselle taakka, toiselle ilon aihe Käytännön metsänkäsittelyhuomioiden lisäksi Kortejärvellä on paljon tietoa myös metsänomistajista. Hän on työskennellyt viime vuodet pankkija vakuutusjätti OP:n metsäpalvelupäällikkönä. Kortejärvi on huomannut, että harva finanssipalveluiden asiakas kertoo ensi kättelyllä metsäomaisuutensa merkityksestä. ”Tärkeää on, että ei tarvitse kokea itseään ensisijaisesti metsänomistajaksi saadakseen palvelua metsäasioissa. Metsäalalla lokeroidaan vielä liian helposti, minkälainen on oikeantyyppinen metsänomistaja.” Kortejärven mukaan samankaltainen metsä voi olla toiselle taakka ja toiselle suuri ilon aihe. ”20–30 prosenttia metsänomistajista voimaantuu metsätaloudesta. 20–30 prosentille metsänomistajista metsätalous on kuormittava tekijä.” Kuormittavuudesta huolimatta metsää halutaan silti omistaa itse. Ihminen on sinänsä raadollinen olento, että raha on usein se, joka käynnistää kaikenpuolisen kiinnostuksen omaan metsään. Euromäärät tulisi mainita heti metsänomistajataipaleen alussa vaikkakin suuntaa-antavasti. ”Metsäala puhuu moteista, taimikonhoitorästeistä ja heinäämisestä. Euroista ei puhuta riittävästi.” Kehittyminen pitää mielenkiintoa yllä Askolan retki ei vie tälle kertaa metsänkulkijoita aivan hämärän rajamaille asti, sillä kaksi hiekkatien yli kaatunutta kuusta katkaisee matkanteon viimeisenä vuorossa olleelle metsäkohteelle. Metsissä tosin pysähtyminen tekee välillä hyvää: puuston hidasta muutosta ehtii ajattelemaan. Suojelualueeksi päätyneeltä sukumetsän osalta Kortejärvi osoittaa lähes 80 senttiä paksun pystyyn kuivaneen kuusen, jonka kuolemaa hän kertoo seuranneensa pelon sekaisin miettein jo nuorena. Turhaan. Alueen suurin puu on yhä pystyssä ja vaikka se kuoli, metsä sen ympärillä ei kuollut. ”Siinä luontoihmiset ovat oikeassa.” Yksi metsäistä mielenkiintoa ylläpitävä asia on varmasti aktiivinen ajatusten vaihto. Kortejärvi käy metsäkeskustelua tai jopa vääntää metsäaiheista muun muassa sosiaalisessa mediassa. Omaa metsäajatteluaan voi kehittää, vaikka Kortejärvi vitsaileekin, että perinteisellä maatalous-metsätiede-taustalla uuden kehittäminen metsäasioissa on lähes mahdotonta. ”Yritän olla avarakatseinen.”? l Suojelualueeksi päätyneen sukumetsän osan suurin kuusi on ollut kuollut jo hyvän tovin. Metsälehti Makasiini 11 7588_.indd 11 6.3.2020 13.57
• Suomen hieman yli 11 miljoonan kuutiometrin sahatavaratuotannosta yhdeksän miljoonaa kuutiometriä menee vientiin. Määrällisesti suurimmat vientimaat ovat Egypti, Japani ja Kiina, mutta viennin arvon perusteella järjestys on Japani, Kiina, Egypti. Kun mukaan otetaan neljänneksi tärkein vientimaa Iso-Britannia, niin kärkinelikko kattaa yli puolet sahatavaraviennistä. Valtaosa sahatavarakuljetuksista viedään merirahtina ja merirahdista valtaosa viedään rahtikonteissa. Tavallisimpaan 40 jalan eli noin 12 metrin pituiseen konttiin pakataan keskimäärin 46 kuutiota. Tilaa olisi enemmän, mutta kontin kokonaispainon 32,5 tonnin maksimi tulee vastaan eikä sen kanssa jousteta, jotta laiva ei heilu lastausvaiheessa eikä painopiste nouse liian ylös. Nipuittain ruumaan lastattuna sahatavaraa viedään Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään. Egyptin Aleksandrian satama on erikoisuus, siellä niput puretaan redillä eli laiva ei aja laituriin. Kaukorahdissa sahatavaran pitää olla ehdottoman kuivaa, jotta se ei homehdu konttikuljetuksessa. Kumipyörillä sahatavaraa voidaan kuljettaa Italian keskiosiin ja Turkkiin saakka. Rekkakuljetusten kannattavuus vaihtelee esimerkiksi satokausien mukaan – hedelmärekan kannattaa ottaa paluukuormaksi vaikka sahatavaraa. l Artikkelia varten on haastateltu Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuorta ja Seachart Oy:n toimitusjohtaja Mika Sinkkosta. Lankkua eri puolille maailmaa Valtaosa Suomen sahatavaran viennistä hoidetaan meritse. Mikko Häyrynen kuusisahatavaran vientihinta on noin 200 euroa kuutiolta, mäntysahatavaran 190 euroa. 200 €/m³ Iso-Britannian erikoisuus on höylätyn kuusitavaran kysyntä, sillä maan puurakentaminen perustuu ympärihöylättyyn sahatavaraan. Britit ostavat sitä etenkin Ruotsista ja pienempiä määriä Suomesta. Sh u tt er St O cK » AjAssA 12 Metsälehti Makasiini 7589_.indd 12 6.3.2020 14.02
• ToSi kauaS halVempaa kuin puoliVäliin Kontin merirahti Pohjois-Afrikkaan maksaa välilastauksesta riippuen 1?000–2?000 euroa, Kiinaan noin 1?100 ja Japaniin noin 1?600 euroa. Kiina on maailman tehdas ja sieltä tulevat kontit pitää joka tapauksessa palauttaa takaisin vaikka tyhjinä. Siksi edullinen rahti. Kontin matka Suomen lähtösatamasta Pohjois-Afrikkaan kestää noin 30 päivää, Kiinaan 50 päivää ja Japaniin 55 päivää. Kontit siirretään syöttöliikenteen aluksista tuhansia kontteja kuljettaviin valtamerialuksiin Hampurin, Antwerpenin tai Rotterdamin isoissa satamissa. Usein matkan toisessa päässä, esimerkiksi Shanghaissa tai Singaporessa, kontit siirretään taas pienempiin aluksiin. PohjoisAfrikan ja Lähi-idän maita sahurit tapaavat kutsua hiekkamaiksi. Sinne viedään etenkin halvempia laatuja, mutta myös laadukasta mäntytavaraa. Herkkä markkina-alue, jossa yhteiskuntien häiriöt voivat sotkea markkinoita nopeasti. Japani ostaa liimapuuta, koska maan rakennusperinteen mukaan puuosat pitää työstää millintarkoiksi. Työvoimapula on osaltaan johtanut pitkälle automatisoituihin prosesseihin, mikä edellyttää tasalaatuista materiaalia. Kiinan sahatavaran tuonti on vuosikymmenessä lähes viisinkertaistunut. Suomesta viedään etenkin kuusisahatavaraa, joka menee pääasiassa huonekaluteollisuudelle. Kuusikalusteita suositaan vaalean värin vuoksi. Metsälehti Makasiini 13 7589_.indd 13 6.3.2020 14.02
• 1 Alkuvuotta ovat leimanneet huonot korjuuolot, lakot ja koronavirus. Millä on suurin vaikutus metsäalaan? Listasta puuttuu vielä se, että maailmanmarkkinat eivät vedä. Siinä mielessä metsäteollisuuden tuotantomääriä laskeneet lakot ja huonot korjuuolosuhteet tulivat sopivaan suhdannesaumaan. Pitää myös muistaa, että Keski-Euroopasta tulee myrskyja hyönteistuhopuiden vuoksi paljon sahatavaraa markkinoille tänäkin vuonna. Nyt on yhtä aikaa hirveän paljon kysymyksiä, joihin ei ole selviä vastauksia. 2 Kuinka suuri uhka koronavirus on taloudelle? Koronaviruksen lopullista vaikutusta maailmantalouteen ei vielä tiedetä. Jos viruksen vaikutukset lähtevät kunnolla vyörymään maailmalla, muiden asioiden ennustaminen on turhaa ainakin hetkellisesti. 3 Missä metsäalan suunta määräytyy? Kiinan lisäksi Euroopalla on väliä. Saksan talouskasvu on hiipunut, mikä vaikuttaa metsätuotteiden, kuten painopaperien ja pakkausmateriaalien, kysyntään. Iso-Britannian brexit-neuvotteluiden talousvaikutukset eivät ole vielä selvillä. Maailmantalouteen vaikuttaa myös Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos marraskuussa 2020. 4 Mikä vaikutus suhdanteilla on puukauppaan? Tuotteiden kysyntä ei tuo tällä hetkellä suuria nousupaineita puunhintoihin. Toisaalta teollisuus on voinut ajaa aiemmissa hakkuissa kertyneitä puuvarastoja alas. Kelirikkoleimikoita on myös jouduttu hakkaamaan jo talvella, mikä voi näkyä puun kysynnässä.? l? TeksTi ValTTeri skyTTä kuVa Miska korpelainen Mihin suuntaan kurssi kääntyy? Metsäalan näkymissä on nyt paljon kysymyksiä, joihin ei ole selvää vastausta, arvioi Luken tutkija Jari Viitanen. Jari ViiTanen KuKa: Erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa (Luke) Mitä: Seuraa metsäalan lopputuoteja puumarkkinoita sekä suhdanteita. MiKsi: Suhdannekehitysten seuraaminen auttaa ymmärtämään, mitä metsäsektorilla voi tapahtua niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. » Metsätyyppi 14 Metsälehti Makasiini 7590_.indd 14 6.3.2020 14.03
• Yhteismetsät kasvattavat suosiotaan. Viime vuonna yhteismetsiä perustettiin lähes 14?000 hehtaarin edestä ja jo olemassa oleviin yhteismetsiin liitettiin lähes 9?000 hehtaaria metsää, selviää Maanmittauslaitoksen tilastoista. ”Yhteismetsien suosio lähti kasvuun 2010-luvulla. Vuodesta 2014 lähtien yhteismetsien pinta-ala on kasvanut noin 20?000 hehtaaria vuodessa”, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula. Kaikkiaan yhteismetsiä oli tämän vuoden alussa 497 kappaletta, 37 enemmän kuin vuotta aiemmin. Metsää ne omistivat liki 700 000 hehtaaria, mikä on noin kolme prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Yhteismetsien pinta-alasta noin 70 prosenttia sijaitsee Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Siellä yhteismetsien pinta-ala myös kasvaa nopeimmin. Viime vuosina yhteismetsät ovat tosin kasvattaneet suosiotaan myös etelämpänä, esimerkiksi Eteläja Pohjois-Savossa sekä Etelä-Pohjanmaalla. Harva haluaa uusia osakkaita Pajulan mukaan yhteismetsät kiinnostavat varsinkin sellaisia metsänomistajia, jotka asuvat kaukana metsistään tai eivät jostain muusta syystä pysty hoitamaan metsiään itse. Joillekin yhteismetsä on myös sijoitus. Yhteismetsien yleistymistä jarruttaa Pajulan mukaan lähinnä se, että harva yhteismetsä haluaa uusia osakkaita. ”Yhteismetsistä alle sata ottaa uusia osakkaita. Se on ymmärrettävää, sillä valtaosa yhteismetKasvuvauhti 20 000 hehtaaria vuodessa Yhteismetsien pinta-ala on lisääntynyt varsinkin Pohjois-Suomessa. sistä on perheiden ja sukujen perustamia. Mutta eivät kaikki isommatkaan yhteismetsät halua uusia osakkaita.” Tästä huolimatta Pajula ennakoi, että yhteismetsien pinta-ala jatkaa kasvuaan tänäkin vuonna. Esimerkiksi Lapissa suunnitellaan ainakin kahden suuren yhteismetsän perustamista.? l Liina KjeLLberg 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000 700 000 800 000 Yhteismetsien suosio kasvussa Yhteismetsien maapinta-ala ja lukumäärä vuosina 2002–2019 maapinta-ala, ha lukumäärä, kpl Lähde: Maanmittauslaitos ja Suomen metsäkeskus 100 200 300 400 500 600 700 800 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Valtaosa pohjoisessa Yhteismetsien pinta-alan jakautuminen eri maakuntien kesken 2019 Etelä-Karjala 0,5 % Pohjanmaa 0,7 % Kymenlaakso 0,7 % Uusimaa 0,8 % Pirkanmaa 1,1 % Satakunta 1,4 % Päijät-Häme 1,6 % Varsinais-Suomi 2,0 % Kanta-Häme 2,0 % Etelä-Savo 2,0 % Etelä-Pohjanmaa 2,5 % Keski-Suomi 2,6 % Pohjois-Karjala 2,7 % Pohjois-Savo 2,8 % Lappi PohjoisPohjanmaa Keski-Pohjanmaa 3,4 % 47,2 % 23,0 % Kainuu 3,1 % 694 000 ha Metsälehti Makasiini 15 » ajaSSa 7591_.indd 15 6.3.2020 14.05
• Olli on kyllä hyvin jäljillä sekametsästä ja ehkä jopa vähän monimuotoisuudestakin. Keskelle kuvaa on jäänyt joku lepän (?) käkkärä, niitä ei todellakaan tarvitse kaikkia poistaa. Jos sitä kerroksellisuutta haluaa, niin se tulee usein itsestään, kun vaan odottaa. Yleensä Suomessa kasvut eivät räjähtele, niin aikaa pohdinnoille on. ” ReseRvuaaRi-indeksi ”Mikä tuossa on se bisnes, kun 10–15 vuoden jälkeen käydään puu sieltä toinen täältä keräämässä? Ymmärrän hyvin, jos asia hoidetaan maisema edellä eikä välitetä puutilistä mitään. Jokaisen harvennuskerran jälkeen on metsä aina enemmän ja enemmän aukkoinen, jossain vaiheessa se on uudistettava kokonaan. Korjuukustannukset ovat korkeat koko ajan.” MetsuRi-Motokuski ”Metsuri motokuski puhuu nyt asiaa, mutta eihän se mene perille näille, jotka koko ajan hokevat ’monimuotoisuus, monimuotoisuus, ilmastonmuutos, ilmastonmuutos’.” Jokkesill Tuleeko tähän sekametsää? Verkossa pohdittiin metsikön tulevaisuutta. keitele GrOupin sahalaitokset ovat tuottaneet yhteensä kymmenen miljoonaa kuutiometriä sahatavaraa. Laitokset sijaitsevat Keiteleellä, Alajärvellä ja Kemijärvellä, ja määrä tulee täyteen maaliskuun aikana. Yhteensä tukkia ja pikkutukkia on käytetty yli 23 miljoonaa kuutiometriä. Kantorahatulot ovat olleet yhteensä noin 1,5 miljardia euroa, ja lisäksi urakoitsijoille on maksettu puun korjuusta ja kuljetuksesta puoli miljardia euroa. Lähes 40 vuotta jatkuneen toiminnan aikana vientitulot ovat olleet 2,5 miljardia euroa. keitele saa 10 MilJoonaa kuutiota täyteen 3,7 Puuvaroiltaan kolme EU:n rikkainta jäsenmaata ovat: Saksa (3,7 miljardia kuutiometriä), Ruotsi (3 mrd. m³) ja Suomi (2,3 mrd. m³). Lähde: Suomen metsätilastot 2019, Luke hyvä uutinen Pe tt er i Ki vi m ä Ki Avohakkuun sijaan kuviolle voisi olla kehittymässä sekä erirakenteisuutta että koivuja kuusten sekaan, pohtii nimimerkki Olli Salli. Lukijan kuva 16 Metsälehti Makasiini » ajassa 7592_.indd 16 6.3.2020 14.06
• www.husqvarna.fi PAREMPI TYÖPÄIVÄ HUSQVARNAN KANSSA – NYT LÄMPÖKAHVAT KAUPAN PÄÄLLE! TYÖN VAATIMAA PUHDASTA TEHOKKUUTTA Uusi Husqvarna T540i XP® on puussa kiipeilevän arboristin unelma. Se on tehty puiden latvassa työskentelyyn, mikä tarkoittaa pettämätöntä kestävyyden, monipuolisuuden ja suorituskyvyn yhdistelmää. Uudet akkukäyttöiset moottorisahamme vastaavat teholtaan 40 cm³ ammattimoottorisahoja. #newchainsawgeneration JO SE PH IN E H ED GE R Tre e ca re pro fe ss io na l, UK @josephinehedger Husqvarna painottaa tuotteidensa turvallista ja vastuullista käyttöä. Noudata aina käyttöohjekirjan ohjeita ja varoituksia ja käytä suositeltuja suojavarusteita. HUSQVARNA T540iXP ja 540iXP 749 € (ilman akkua ja laturia) HUSQVARNA 550 XP®G Mark II 50,1 cm³ • 3,0 kW • 5,5 kg 879 € (Norm. 929 €) HUSQVARNA 545 G Mark II 50,1 cm³ • 2,7 kW • 5,5 kg 699 € (Norm. 779 €) UUTUUS VAHVEMPIA KUIN KOSKAAN! #wearebatterypower 7593_.indd 17 6.3.2020 14.07
• 18 Metsälehti Makasiini teema » katkonta 7594_.indd 18 5.3.2020 14.34
• TilinTeon heTki Puiden pätkintä näyttää sujuvan hakkuukoneelta helposti, mutta todellisuudessa runkojen jaon perusteet ovat melkoisen pitkää matematiikka. Kyse on myös edunvalvonnasta: katkonnassa määritellään puun myyjän tili. teKsti miKKo RiiKilä Kuvat miKKo RiiKilä ja sami KaRPPinen Metsälehti Makasiini 19 7594_.indd 19 5.3.2020 14.34
• T ukkien katkontaan sisältyy oikeastaan aina lähtökohtainen eturistiriita. Omassa tukkileimikossaan häärivä hankintahakkaaja – sellaisiakin joskus oli koettaa katkoa rungot niin, että joka sentti rungon tukkiosaa tulisi katkottua tukiksi. Tukin hinta tienvarressa on yli kaksinkertainen kuitupuuhun verrattuna. Kun metsäyhtiö tai saha – tai yhtä lailla korjuupalvelua tarjoava metsänhoitoyhdistys – hakkauttaa samanlaista tukkimetsää, konemiehet saavat ohjeet tehdä sellaisia tukkien pituus-läpimitta-yhdistelmiä, joita sahalta on tilattu. Se ei ole sama asia kuin tukkisaannon maksimointi. Tietokoneiden ohjaamaa savottaa Hakkuukoneen työskentely on välillä melkein hypnoottista katsottavaa: Kun puu kaatuu, hakkuukoura ryntää jo rungolla eteenpäin kuuden metrin sekuntinopeudella, pysähtyy, ja kun terä sirahtaa, tukki pyörähtää maahan. Silloin koura kiirehtii jälleen kohti latvaa, karsii oksat ja pysähtyy taas ehkä 4,9 metrin päässä ja saha sähähtää uudestaan. Kaikki näyttää sujuvan kuin itsestään. Taustalla on kuitenkin huimasti tietoja mittaustekniikkaa. Nykyaikaisessa hakkuukoneessa on kymmenkunta tietokonetta, jotka ohjaavat koneen toimintoja ja puun mittausta sekä katkontaa. Pelkästään tietokoneiden avulla runkojen katkonnassa ei tosin päästä parhaaseen tulokseen. ”Tarkimpienkin katkontaohjelmien tueksi tarvitaan osaava kuljettaja, muuten tukkien katkonnassa tulee virheitä”, korostaa korjuuta ja metsäpalveluja tarjoavan Metsäkuutio Oy:n toimitusjohtaja Antti Toljander. Katkontaohjeet kaikille leimikoille Runkojen jakamista erimittaisiksi tukeiksi ja kuitupuupölleiksi kutsutaan apteeraukseksi. Aikoinaan hakkuutyömailla oli Metsäkuutio Oy:n toimitusjohtaja Antti Toljander ja hakkuukoneen kuljettaja Roni Sutinen eivät luota pelkästään mittaustietokoneen antamiin katkontaehdotuksiin. teema » katkonta 20 Metsälehti Makasiini 7594_.indd 20 5.3.2020 14.34
• apteerauksen erikoisosaajia eli jakomiehiä. He tulivat mittoineen ja saksineen paikalle, kun tekomies oli saanut kaadetun puun karsittua, ja merkkasivat tukkien katkaisukohdat runkoon. Vasta sitten rungon sai katkoa. Metsä Groupin Keuruun toimistolla työskentelevä apulaispäällikkö Toivo Vehmaanperä tekee oikeastaan samaa kuin sarka-ajan jakomiehet aikanaan: hän laatii katkontaohjeet kaikille Metsä Groupin leimikoita korjaaville hakkuukoneille. Kokemusta puiden katkonnasta löytyy, Vehmaanperä aloitti metsurina 46 vuotta sitten jo ennen rippikoulua. Lähtötietoina Vehmaanperällä ovat yhtiön ostamien leimikoiden puustotiedot sekä sahojen saamat tilaukset, jotka määrittävät sen, millaisia tukkeja tarvitaan. Jokaiselle leimikolle tehdään katkontaohjeet, joten puukaupassa sovitut ehdot ohjaavat osaltaan hakkuuta. Katkontaohje laaditaan kaikille puutavaralajeille erikseen. Aiemmin katkontaohjeita kutsuttiin apteiksi, silloin Vehmaanperää ja hänen kollegoitaan kutsuttiin leikkisästi aptikoiksi. Uuden metsätietostandardin mukaiset katkontaohjeet ovat pin-tiedostoja, joten ehkäpä Vehmaanperän oikeampi liikanimi olisi nykyisin pinnittäjä. Matriisit ohjaavat rungon jakoa Katkontaohjeet ovat muodoltaan matriiseja. Kuulostaa ehkä hienolta, mutta perimiltään matriisi tarkoittaa mitä tahansa taulukkoa, jossa on tietoa vaakariveillä ja pystysarakkeilla. Apteerausmatriisien vaakariveillä ovat pölkkyjen sallitut läpimitat ja pystysarakkeilla katkontapituudet. Jokaiselle tukin läpimitta-pituusyhdistelmälle ”tarkimpiempienkin katkontaohjelmien tueksi tarvitaan osaava kuljettaja.” Metsänomistajan puun myyntitilin suuruus riippuu paljolti siitä, kuinka tarkoin runkojen tukkiosa saadaan hyödynnettyä. Metsälehti Makasiini 21 7594_.indd 21 5.3.2020 14.34
• Näin tukkiosa saadaan tarkoin talteen. Hintamatriisilla voidaan myös varmistaa, ettei pikkutukkia tehdä oikean tukin mitat täyttävästä rungon osasta. ”Pikkutukille annetaan hieman kuitupuuta korkeampi, mutta tukkia selvästi alempi arvo, jotta tukkia ei ohjaudu pikkutukkipölkkyihin”, Vehmaanperä kertoo. ”Periaate on yksinkertainen” Kuitupuulajeilla korkeimmat arvot annetaan yleensä pisimmille rangoille, jotka ovat kuljetuksessa edullisimpia. Lisäehtona kone voidaan ohjata ylettämään latvan viimeinen kuitupuupölkky pienimpään sallittuun latvaläpimittaan jopa yli toivottujen katkontapituuksien. ”Periaate on yksinkertainen. Runko jaetaan niin, että sen kokonaisarvo kohoaa mahdollisimman korkeaksi, kun tehdyille pölkyille matriisissa annetut arvot lasketaan yhteen”, sanoo metsäkonevalmistaja Komatsu Forestin asiantuntija Seppo Kontteli. Käytännössä katkonnan ohjaus ei ole näin yksinkertaista, sillä arvomatriisin rinnalle luodaan jakaumamatriisi. Siinä määritellään tavoitellut prosenttiosuudet, joiden mukaisesti eri pituus-läpimitta-yhdistelmiin kuuluvia tukkeja pitäisi tehdä. ”Sitä mukaa kun erilaisia tukin läpimitta-pituus-yhdistelmiä hakkuussa tehdään, mittaustietokone voi jakaumatavoitteen toteuttamiseksi korottaa matriisissa sellaisten tukkien arvoa, joita on tehty tavoitetta vähemmän”, kertoo Marko Yrjölä Komatsu Forestin tuotetuesta. Pelkkä arvomatriisi laskisi vain juuri sillä hetkellä käsiteltävänä olevan runMetsä Groupin apulaispäällikkö Toivo Vehmaanperä on laatinut hakkuukoneille katkontaohjeita jo 30 vuoden ajan. on matriisissa oma lokeronsa. Jokaiselle lokerolle annetaan laskennallinen arvo, joka kuvaa kuinka haluttu kyseinen yhdistelmä – esimerkiksi läpimitaltaan 21-senttinen, 49 desimetriä pitkä tukki – on hakkuussa. Alan väki puhuu arvotai hintamatriiseista. Esimerkiksi vaneritehtaan lähitienoolla voidaan antaa korkein arvo niille järeille kuusitukeille, jotka ovat sopivan mittaisia sorvattavaksi. Tavalliset kuusitukit saavat pykälää alemman, mutta selvästi kuitupuun arvoa korkeamman arvon. Hakkuukouran pohjassa oleva mittapyörä (keskellä vetorullien välissä) painautuu puuhun ja mittaa kouran läpi kulkevan rungon pituutta. teema » katkonta 22 Metsälehti Makasiini 7594_.indd 22 5.3.2020 14.34
• gon jakoa, mutta jakaumamatriisi seuraa leimikolta jo tehtyjen tukkien mittoja ja ohjaa katkontaa niin, että eri pituus-läpimitta-luokkiin kertyy haluttu osuus tukeista. Miksi kone teki noin? Välillä mittaustietokoneen ehdottama tukkirunkojen automaattikatkonta yllättää. Se selvisi, kun teimme tähän artikkeliin liittyvää videota Metsänhoitoyhdistys Päijänteen työmaalla Jämsässä. Metsäkuutio Oy:n hakkuukoneen kuljettaja Roni Sutinen kaatoi ja karsi meille kaksi tukkirunkoa. Niistä toinen oli järeiden valtapuiden varjossa kasvanut kuusenhuipelo, joka oli rinnan tasalta 21 senttiä paksu ja parikymmentä metriä pitkä. Mittailimme runkoa metsurinmitalla ja saksilla. Tukkiosa, jonka läpimitta on vähintään 16 senttiä, ulottui 8,6 metriin. Rungon tyviosasta saisi siis kaksi 43 desimetrin pituista tukkia. Sitten Sutinen kiipesi upouuteen Ponsse Scorpioniinsa ja antoi – pyynnöstämme – koneen automaattiapteerauksen toimia. Vastoin odotuksiamme kone teki 52 desimetrin pituisen tukin rungon tyveltä. Jäljellä olevasta 3,4 metrin pituisesta tukin mitat täyttävästä rungon osasta ei enää saanut tukkia, joten se siirtyi kuitupuuksi. Metsänomistajan näkökulmasta katkonta meni pieleen. Miksi mittaustietoRunko jaetaan niin, että sen kokonaisarvo kohoaa mahdollisimman korkeaksi. NäiN apteeraus Matriisit toiMivat Jokaiselle puutavaralajille, tässä kuusitukille, laaditaan arvomatriisi (alhaalla vasemmalla) ja jakaumamatriisi (ylinnä vasemmalla). Ne määrittävät millaisia mittayhdistelmiä eri puutavaralajeilla tavoitellaan sekä sen mitä puutavaralajeja suositaan – halutuimmille annetaan korkeimmat arvot. Tehtyjen tukkien läpimittaluokittainen jakautuminen eri katkontapituuksiin lasketaan prosenttiosuuksina taulukossa toteutunut jakauma (vasemmalla keskellä). Toteuma poikkeaa tavoitteesta, koska tukkirunkoja ei aina kyetä katkomaan halutuimpiin mittoihin. Mittaustietokone vertaa toteutunutta ja tavoitejakaumaa jokaisen pölkyn katkaisun jälkeen ja laskee niiden erotusta (ylhäällä oikealla). Erotuksen perusteella lasketaan muokattu arvomatriisi uudestaan jokaisen katkotun tukin jälkeen. Seuraavan rungon katkontaohjelmaa laskiessaan mittaustietokone käyttää muokattua arvomatriisia ja pyrkii aina maksimoimaan rungon laskennallisen arvon muokatun matriisin arvojen mukaan. Jakauma maTriisi 430 460 490 520 550 160 20 20 25 20 15 170 20 20 25 20 15 180 20 20 25 20 15 200 20 20 25 20 15 eromaTriisi 430 460 490 520 550 160 5 2 -5 -5 3 170 2 -2 -2 2 180 -5 5 -2 -2 4 200 -2 2 -5 5 ToTeuTunuT Jakauma 430 460 490 520 550 160 25 22 20 15 18 170 22 18 23 22 15 180 15 25 23 18 19 200 20 18 27 15 20 muokaTTu arvomaTriisi 430 460 490 520 550 160 290 290 310 310 290 170 290 310 310 290 290 180 310 290 310 310 290 200 290 310 290 310 310 arvomaTriisi Tukki 430 460 490 520 550 160 300 300 300 300 300 170 300 300 300 300 300 180 300 300 300 300 300 200 300 300 300 300 300 Metsälehti Makasiini 23 7594_.indd 23 5.3.2020 14.34
• kone katkoi rungon noin hölmösti? Sutisen ja Antti Toljanderin mukaan mahdollisia syitä on kaksi. ”Kone siirrettiin kuvausta varten tähän juuri äsken ja aiemmin se hakkasi toisaalla järeitä puita. Tällaisessa tilanteessa voi käydä niin, ettei mittaustietokone osannut ennustaa, että hyvin juoksevan rungon tukkiosaa riittää noin pitkälle”, Toljander pohtii. Metsäväki sanoo puuta hyvin juoksevaksi, kun runko kapenee hitaasti. Toinen vaihtoehto on, että katkontaa ohjaava jakaumamatriisi puuttui peliin. ”Näin voi käydä, jos samaan läpimittaluokkaan on jo tehty jakaumamatriisissa tavoiteltu määrä 43 desimetrin pituisia tukkeja. Sen jälkeen mittaustietokone saattaa suosia niitä tukkipituuksia, joita on kertynyt tavoitetta vähemmän. Joskus tämä johtaa erikoisiin katkontaehdotuksiin.” Kuljettaja korjaa tarvittaessa Oikeasti runkoa ei olisi katkottu koneen ehdottamalla tavalla. Sutinen seuraa koko ajan runkojen katkontaa ja siirtyy käsiohjaukseen, jos koneen ehdottama katkonta on menossa pieleen. Eri puunkorjuuorganisaatioissa katkonnan käsiohjausta sallitaan vaihtelevasti. Toisen esimerkkirunkomme katkonnassa kone onnistui paremmin. Rinnan tasalta 32-senttisen rungon 16 metrin tukkiosa saatiin tukin minimiläpimittaan asti talteen automaattiapteerauksella. Komatsun Seppo Kontteli arvioi, että Suomessa hakkuukoneen kuljettajat katkovat noin 60 prosenttia rungoista hakkuukoneen mittaustietokoneen ehdosuomessa kuljettajat katkovat 60 prosenttia tukeista tietokoneen ehdotusten mukaan. TUKKI pituus 5,2 m latvaläpimitta 17,4 cm V 0,151 m³ 1. KUITU pituus 5,4 m latvaläpimitta 14,2 cm V 0,124 m³ 2. KUITU pituus 3,95 m latvaläpimitta 10,6 cm V 0,042 m³ Kantorahatulo tukki 55 € / m³ kuitu 20 € / m³ tukkia 0,151 m³ × 55 € / m³ = 8,90 € kuitua (0,124 m³ + 0,042 m³) × 20 € / m³ = 3,30 € yhteensä 8,90 € + 3,30 € = 12,20 € 2 cm 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m 7 m 8 m 9 m 10 m 11 m 12 m 13 m 14 m 15 m 16 m 17 m 18 m 2 cm 4 cm 4 cm 6 cm 6 cm 8 cm 8 cm 10 cm 10 cm TUKKI 1 pituus 4,3 m latvaläpimitta 18 cm V 0,140 m³ TUKKI 2 pituus 4,3 m latvaläpimitta 16 cm V 0,109 m³ KUITU pituus 5,45 m latvaläpimitta 10,8 cm V n. 0,08 m³ Kantorahatulo tukki 55 € / m³ kuitu 20 € / m³ tukkia (0,14 m³ + 0,10 m³) × 55 € / m³ = 13,70 € kuitua 0,08 m³ × 20 € / m³ = 1,60 € yhteensä 13,70 € + 1,60 € = 15,30 € 2 cm 1 m 2 m 3 m 4 m 5 m 6 m 7 m 8 m 9 m 10 m 11 m 12 m 13 m 14 m 15 m 16 m 17 m 18 m 2 cm 4 cm 4 cm 6 cm 6 cm 8 cm 8 cm 10 cm 10 cm Tarkalla kaTkonnalla 25 prosenTTia lisää hinTaa automaattikatkonta käsiohjattu katkonta Tätä juttua varten tehdyssä esimerkkihakkuussa hakkuukoneen automaattiapteeraus katkoi rungon metsänomistajan kannalta epäedullisesti (ylempi kuva). Käsinohjattu katkonta (alla) näyttää, miten sama runko katkotaan tukkiosuus maksimoiden. teema » katkonta 24 Metsälehti Makasiini 7594_.indd 24 5.3.2020 14.34
• tusten mukaan. Sen sijaan esimerkiksi Baltiassa jopa 90 prosenttia puista tehdään ”automaatilla”. ”Suomessa hakkuissa tehdään yleensä tukkia ja silloin tarvitaan välillä myös käsiohjausta toisin kuin pelkkää kuitupuuta antavien runkojen katkonnassa. Toisaalta meikäläiset motokuskit ovat vastuullisia ja puuttuvat katkontaan, jos homma ei suju niin kuin sen heidän mielestään pitäisi.” Mittausohjelma ennustaa runkoa Apteerausmatriisit ohjaavat katkontaa, mutta ilman hakkuukoneen hienostunutta mittaustekniikkaa ne eivät toimisi. Hakkuukoura mittaa puuta samalla, kun se etenee rungolla. Puun läpimitta määritellään hakkuukouran karsimaterien avautumiskulman perusteella. ”Joka kerta ennen vuoron alkua kuljettaja varmistaa, että mittalaite näyttää oikeita, ennalta tunnettuja lukemia, kun karsintaterät ovat auki ja kiinni. Se paljastaa erilaiset laiteviat. Lisäksi mittaustarkkuutta kalibroidaan säännöllisesti saksimittauksin”, Komatsun Marko Yrjölä kertoo. Hakkuukouran pohjassa oleva mittapyörä mittaa rungon pituutta pyöriessään samalla, kun runkoa siirretään kourassa eteenpäin. Komatsun mittaustietokone laskee ensimmäisen ennusteen puun runkomuodosta ja siihen perustuvan ehdotuksen rungon jakamisesta heti, kun hakkuukoura tarttuu kaadettavan puun tyveen. Ennuste tarkentuu sitä mukaa, kun koura etenee rungolla ja mittaustietoja saadaan lisää. Jos kuljettaja ohjaa katkontaa käsisäädöllä esimerkiksi vikojen vuoksi, kone laskee aina uuden, matriisien mukaisen katkaisuohjelman rungon jäljellä olevalle osalle. Katkontaennuste perustuu käsiteltävän puun mittojen lisäksi mittaustietokoneelle tallentuneisiin mittaustietoihin aiemmin tehdyistä puista. Niiden muodostamaa tietokantaa kutsutaan runkopankiksi. Komatsun mittauslaiteasiantuntijat Seppo Kontteli ja Marko Yrjölä näyttävät, kuinka kone mittaa puuta. Alin läpimitta otetaan 1,3 metrin korkeudelta, kun koura tarttuu kaadettavaan puuhun. Metsälehti Makasiini 25 7594_.indd 25 5.3.2020 14.34
• Runkopankista selkoa katkontakiistoihin Alan yhteisen metsätietostandardin StanForD:n ansiosta kaikki hakkuukonemerkit käsittelevät ja tuottavat samanmuotoista metsätietoa, joka siirtyy jouhevasti metsäyhtiöiden järjestelmiin. Yhteinen metsätietostandardi laadittiin jo vuonna 1980 ja se päivitettiin muutama vuosi sitten. Uutta standardia käyttävien mittaustietokoneiden runkopankkeihin tallentuu runkokäyrä jokaisesta puusta, koska hakkuukoura mittaa rungon läpimittaa jatkuvasti. Runkokäyrä tarkoittaa sivulta piirrettyä profiilia puusta. Sen perusteella voidaan todeta rungon läpimitta missä tahansa kohdassa runkoa pois lukien 1,3 metrin tyviosa, jonka mitat määritellään tutkijoiden laskemien tyvifunktioiden perusteella. Runkokäyrille tallentuvat erikseen sekä koneen ehdottamat että kuljettajan käsisyötöllä tekemät rungon katkaisut. Tietojen perusteella voidaan jälkikäteen tarvittaessa selvittää, onko rungot katkottu kauppasopimuksen mukaisesti. ”Mittausdatan perusteella voidaan myös analysoida, toimiiko koneen hakkuukoura kuten pitäisi”, Kontteli kertoo. Isoimmat erot pienillä tukeilla MTK:n metsäpuolen kenttäpäällikkö Pauli Rintala on pitkään seurannut tukkileimikoiden katkontaa metsänomistajien edunvalvojana. Hänen mukaansa tukkisaannon erot eri metsäyhtiöiden hakkuissa eivät ensisijaisesti johdu mittaja laatuvaatimusten erilaisuudesta, vaan siitä, kuinka tukkien laatuvaatimuksia tulkitaan metsässä. Puhutaan löysästä ja tiukasta katkonnasta. ”Runkopankkiaineistojen perusteella tehdyissä katkontasimulaatioissa erilaisilla mittaja laatuvaatimuksilla sekä katkonnan painotuksilla eri yhtiöiden erot jäävät yleensä pieniksi. Silti käytännön hakkuilla voidaan samanlaisesta puustossa päätyä jopa kymmenen prosenttiyksikön eroihin tukkikertymässä.” Tukkiprosentti kertoo, kuinka monta prosenttia hakatusta puusta on tukkia. Runkojen laatuviat – esimerkiksi laho, lenkous ja mutkat – alentavat tukkisaantoa sitä rankemmin, mitä vähemmän erilaisia tukin katkontapituuksia hakkuussa on käytettävissä. Puukauppaa hierottaessa kannattaa siis neuvotella pitkien tukin mittojen lisäksi ainakin pari lyhyttä, alle neljän metrin katkontapituutta tukeille. Rintalan mukaan kaksi kolmasosaa tukkisaannon eroista muodostuu puun tyviosan katkonnasta. ”Jos rungon tyviosasta joudutaan epäedullisten tukin mittojen vuoksi pätkäisemään kolmen metrin kuitupölli, menetetään monin verroin enemmän tukkia, kuin jos puun latvasta siirtyy samanpituinen pätkä tukkiosaa kuitupuuksi.” Puunmyyjille huojentava tieto on, että arvokkaimpien, siis järeiden ja hyvälaatuisten, tukkimetsien hakkuilla tukkisaannon erot jäävät yleensä pienemmiksi kuin harvennuksilla. Niinpä suuria taloudellisia menetyksiä ei koidu. ”Suurimmat prosentuaaliset erot tukkikertymiin tulevat pienikokoisissa ja heikompilaatuisissa puustoissa ja hartukkisaannon erot muodostuvat pääosin rungon tyviosan katkonnasta. MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintalan mukaan tukin vähimmäislatvaläpimitan nosto alentaa tukkisaantoa erityisesti harvennushakkuilla. teema » katkonta 26 Metsälehti Makasiini 7594_.indd 26 5.3.2020 14.34
• Turun hovioikeuden taannoinen päätös tukkirunkojen katkontaa koskeneessa, yksityisen metsänomistajan ja UPM:n välisessä riidassa sisältää tärkeitä linjauksia, MTK:n Pauli Rintala arvioi. Metsälehti uutisoi hovioikeuden päätöksestä numerossa 3/2020. ”Lausuma näytöstä ja todistustaakasta oli merkittävä. Sen mukaan näyttötaakka on tarkoituksenmukaisinta ohjata sille osapuolelle, jolla on parhaat mahdollisuudet esittää näyttö. Yleensä näyttötaakka on vahingon kärsijällä, mutta puukauppaa koskevassa tapauksessa metsäyhtiöllä on muun muassa hakkuukoneen katkonta-aineistot ja sahoilta tulleet laatupalautteet tukkierästä. Niiden perusteella näyttö ja mahdollinen virhe voidaan parhaiten todeta”, Rintala sanoo. Hän muistuttaa myös hovioikeuden päätöksessä todetusta periaatteesta, jonka mukaan kaikkia puukaupassa sovittuja pituuksia on katkottava optimaalisesti kauppasopimuksen mukaisin ehdoin. ”tärkeä päätös” vennuksissa, joissa rungoista voidaan saada yksi tai kaksi tukkia, tai pahimmillaan koko runko menee kuitupuuksi.” Esimerkiksi Stora Enson käyttöön ottama tukin 18 sentin vähimmäislatvaläpimitta pudottaa harvennusmetsässä tukkisaannon helposti lähelle nollaa. ”Kaikkein järeimmissä puustoissa 18 sentin vähimmäisläpimitta pudottaa tukkisaantoa viidestä seitsemään prosenttiin”, Rintala arvioi. Harvennushakkuilla tukkia siirtyy runsaasti kuitupuuksi, jos ostaja määrittää tyvitukille muista tukeista poikkeavat mittavaatimukset. Esimerkiksi niin, että tyveltä pitää tehdä vähintään 46 desimetrin tukki, joka on latvaltaan vähintään 17-senttinen. Onnistumista vaikea päätellä Rintalan mukaan metsänomistajan voi monesti olla vaikea päätellä, onko katkonta onnistunut ja onko se tehty hakkuusopimuksen mukaan. Mittausdokumenteista ei ole välttämättä helppoa saada tolkkua. ”Jos kokonaan kuitupuuksi tehtyjen runkojen keskimääräinen tilavuus on yli 200 litraa, voi epäillä, että katkonnassa ei kaikki ole mennyt ihan kohdilleen ja sovitusti.” l Hakkuukoneiden mittalaitteiden tarkkuutta seurataan säännöllisesti. Katso video metsälehden Youtubesta Metsälehti Makasiini 27 7594_.indd 27 5.3.2020 14.34
• Juha Niemelä uskoo, että Metsähallitukseen kohdistuvat erilaiset odotukset pystytään yhteensovittamaan. » vaikuttaja 28 Metsälehti Makasiini 7595_.indd 28 5.3.2020 14.02
• ”Pitää osata tasa­ Painoilla” Isolta ja omalta odotetaan enemmän. Pääjohtaja Juha S. Niemelä tietää, että pulina Metsähallituksen ympärillä ei lopu koskaan. tekStI MIkko HäyryNeN kuvat SePPo SaMulI M etsähallituksen pääkonttori on Vantaan Tikkurilassa, kauppakesk uksen toimistokerroksessa aseman kupeessa. Sinne on vaikea löytää eikä mielenosoittajia voi kuvitella pääoven eteen, koska sellaista ei ole. Vallan pönäkkyyttä pitää etsimällä etsiä eikä sitä löydä kuin yhdestä museohuoneesta. Satakunta ihmistä työskentelee avokonttorissa ja katselee Tikkurilan kattoja ja nostokurkia. Miljöö on mahdollisimman kaukana Metsähallituksen konkreettisesta todellisuudesta, Itäja Pohjois-Suomen metsistä, merestä ja sisämaan isoista vesistä. Sahaduuni käänsi elämän Vuoden vaihteessa pääjohtajana aloittanut Juha S. Niemelä kertoo omasta metsäsuhteestaan, että se ei ole mitenkään romanttinen, vaan sellainen tavallinen kuin mikä maalla asuvalle nuorelle kaverille muodostuu. ”Aina on ollut selvää, että metsää käytetään monella tavalla, taloudellisesti ja virkistykseen”, Niemelä sanoo. Metsälehti Makasiini 29 7595_.indd 29 5.3.2020 14.02
• Juha S. NieMelä >> Ikä 57 >> Pääjohtaja Metsähallituksessa >> Ennen Metsähallitusta maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö, 2010–2015 Keski-Suomen ely-keskus ylijohtaja, sitä ennen Keski-Suomen te-keskuksessa johtaja ja osastopäällikkö >> Ennen virkamiesuraa monipuolinen yliopistoura, viimeksi Seinäjoella Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimusja koulutuskeskuksen johtaja ja professori >> Asuu Jyväskylässä viikonloput ja viikot Helsingissä >> Metsänhoitaja 1988, MBA-tutkinto 1991, tohtori 1994, dosentuuri vuodesta 1998 >> Vaimo ja uusperhe, neljä lasta >> Harrastuksina mökkeily, liikunta, metsästys, lukeminen Teuvan metsissä Etelä-Pohjanmaalla oltiin marjastamassa ja sienestämässä joskus omasta tahdosta, joskus puolipakolla. Uravalintaan vaikutti, että setä oli töissä sahalla ja Niemelä sai sieltä ensimmäisen kunnollisen kesäduuninsa. ”Oli fyysisesti kovaa hommaa juuri rippikoulusta päässeelle hujopille (Niemelä on pitkä mies), mutta sieltä lähti ajatus lähteä lukemaan kaupallista metsänhoitoa.” Oikeammin sanottuna opintosuunta oli puumarkkinatiede, puhekielessä klapisti. Siihen aikaan hienointa oli päästä Finnpapille myymään paperia. Nykymaailmassa paperinvalmistajien yhteinen myyntiorganisaatio olisi kielletty myyntikartelli. ”Kerran kysyttiin, että kuinka moni haluaa sahapuolelle. Olin ainoa, joka nosti käden pystyyn.” Tutkija johtajaksi rupesi Jos olisi mennyt toisin, niin Niemelä myisi nyt lankkua Afrikkaan, mutta hän jäi yliopistolle assistentin ja tutkijan hommiin kun pyydettiin. Väitöskirja käsitteli isojen sahalaitosten markkinastrategioita. Kammiotutkijan ura ei kuitenkaan » vaikuttaja 30 Metsälehti Makasiini 7595_.indd 30 5.3.2020 14.02
• ”yritämme tuoda tuloutustavoitteeseen realismia. tavoite saa olla kova, mutta mahdottomia ei voi odottaa.” tuntunut omalta. Siirtyminen Seinäjoelle Helsingin yliopistoon kuuluvan Maaseudun tutkimusja koulutuskeskukseen tutkimusjohtajaksi ja johtajaksi oli johtamisuran alku. ”Opiskelijana en erityisesti ajatellut, että nimenomaan johtamistehtäviä pitää olla, mutta joku sisäinen kiinnostus on vienyt siihen suuntaan.” Usein on sattunut kohdalle organisaatiouudistus, joten muutosjohtaminen on tullut tutuksi. ”Saattaa olla luonteessa, että innostun uusista asioista ja haluan tehdä eri tavalla.” Dynaaminen virkamies Julkinen sektori saattaa näyttää loivaliikkeiseltä, mutta Niemelän tuntuman mukaan vauhtia voi olla siellä yhtä lailla kuin yksityisellä puolella. Toisaalta isoissa yrityksissäkin tuskitellaan byrokra tian kanssa. ”Keski-Suomen ely-keskuksessa pelästytin joitain maatalouspuolen toimijoita, kun soitin viiden kuuden jälkeen. Sellaista ei osattu odottaa virkamieheltä.” Metsähallitukseen ei ole koskaan tullut johtajaa yritysmaailmasta. Pitääkö johtajan olla hajuton ja mauton virkamies? ”Ei välttämättä. Pitää osata tasapainoilla ja sovittaa erilaisia asioita yhteen. Ja jos ottaa kantaa jostakin asiasta, niin se ei ole kannanotto toista asiaa vastaan.” Tuloutustavoite täyttyy jos kauppa käy Metsähallitus tulouttaa valtion kassaan kolmanneksen liikevaihdostaan, reilun sata miljoonaa euroa. Niemelä rinnastaa eduskunnan asettamat tuloutustavoitteet yksityisen sektorin vuosibudjetteihin. Molemmissa omistaja odottaa pussinsuu auki rahoja, joita ei ole vielä tienattu. ”Omalta puoleltamme yritämme tuoda tuloutustavoitteeseen realismia. Tavoite saa olla kova, mutta mahdottomia ei voi odottaa. Jos kantohinnat ovat nousussa ja puukauppa käy, niin tuloutus onnistuu ongelmitta.” Joskus on ollut toisinpäin ja silloin on pitänyt toimia toisin. Vaihtoehtoja ovat tuloutuksen pienentäminen tai tuloutuksen kattaminen taseesta eli varallisuudesta. Siitä oli kyse muutamia vuosia sitten, kun Metsähallitus myi maitaan. Kiinteistökaupassa Metsähallitus ei ole nyt myyntijalalla. Epätarkoituksenmukaisia palasia saatetaan myydä ja ostaa toisaalta tilarakennetta parantavia kohteita, mutta varsinaisia ostotai myyntitavoitteita ei ole. Avohakkuukielto kasvattaisi käsittelyaloja Lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla on menossa valiokuntakäsittelyyn ja tulee vielä tämän vuoden aikana eduskunnan täysistunnon äänestettäväksi. ”Metsähallituksen omistaja on valtio ja me teemme niin kuin eduskunta sanoo. Mutta jos avohakkuut kielletään ja tuloutustavoite pysyy samantasoisena, niin se tarkoittaa isompia käsittelyaloja.” Niemelä huomauttaa, että mielikuva Metsähallituksen avohakkuista on vanhakantainen: nykyään aukon keskikoko on kolme hehtaaria. Hän ei voi kuitenkaan pidättää pientä hymyä kun kysyy, onko Metsähallituksella keinoja saada kantansa päättäjien tietoon. ”Seuraamme keskustelua tarkkaan.” Metsien käsittelyn moninainen paletti on jo olemassa eikä jyrkkiä muutoksia ole näköpiirissä, mutta painotukset voivat muuttua. Toisaalta Metsähallituksen metsänhoito on toisenlaista kuin 50 vuotta sitten, joten pienten muutosten yhteisen suuruuden näkee se, joka elää. ”Turvemaat ovat herkempi systeemi kuin on luultu, siksi niiden käsittelyn kanssa pitää olla tarkempi. Ihan herkästi ei lähdetä aukomaan ojia.” Tuulesta tuottoa Tuulivoima on kasvualue ja siitä kertoessaan Niemelästä välittyy innostus. Niemelä jakaa työhuoneen yhdessä kiinteistöjohtajan kanssa. Metsälehti Makasiini 31 7595_.indd 31 5.3.2020 14.02
• ”tuulivoima ei enää ole energiantuotannon marginaalia, vaan täyttä totta ja kasvussa.” MetSähallituS NuMeroiNa >> Liikevaihto 366,4 miljoonaa >> Tulos 124,8 miljoonaa >> Tuloutus valtiolle 102,9 miljoonaa >> Henkilöstö 1 159 >> Metsähallituksen hoidossa 9,139 miljoonaa hehtaaria maa-alueita, josta 3,481 miljoonaa talousmetsien metsämaata >> Korjatun puun määrä 6,2 miljoonaa kuutiometriä Tiedot vuodelta 2018 ”Tuulivoima ei enää ole energiantuotannon marginaalia, vaan täyttä totta ja kasvussa. Metsähallitus on hankekehittänyt yli kymmenen prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista.” Hankekehitys tarkoittaa, että Metsähallitus hoitaa luvitukset ja myy valmiin alustan, mihin energiayhtiö rakentaa myllyt. Pienille kunnille tuulivoimapuistojen kiinteistöverot voivat olla olemassaolokysymys. Tuulivoimapuistoja ei perusteta ilman pulinoita maisemaja muista vaikutuksista, mutta kaukana kaikesta olevilla Metsähallituksen mailla yleinen vastustus on vähäisempää. Energiayhtiön on helpompi toimia yhden ison maanomistajan kanssa, kun taas yksityismaat ovat pienten omistajien tilkkutäkkiä. Tuulipuiston tulovirta ei ole tasainen. Iso kertaraha tulee luvitetun alueen myynnistä, sen jälkeen alkavat vuokratuotot juosta. Niemelä ei halua arvioida, kuinka iso tulonlähde tuulivoimasta voi tulla. Sen verran hän suostuu kuitenkin sanomaan, että kymmenen prosenttia Metsähallituksen nykyisen vajaan 370 miljoonan euron liikevaihdon päälle ei ole mahdotonta. Vastustajat toivottavat tuulivoimapuistot sinne, missä on kulutuskin eli isojen asutuskeskusten lähelle. Perustelu pienemmistä sähkönsiirtokustannuksista on järkeenkäypä. Niemelän mukaan merelle rakennettavien off-shore-voimaloiden aika ei ole vielä. Hän näkee Metsähallituksen hallinnoimilla isoilla vesialueilla kuitenkin bisnesarvoa. Se ei ole täysin hahmottunut, mutta liittyy kotimaisen kalan kulutuksen kasvuun. Ainutlaatuinen malli Metsähallitus on katto-organisaatio, johon kuuluu sekä valtion talousmetsiä hoitava osakeyhtiö että talouskäytön ulkopuolella olevia alueita kuten kansallispuistoja hoitava virasto. Suomalainen malli on maailmanmitassa ainakin harvinainen, jos ei jopa ainutlaatuinen. Yleensä eri käyttötarkoituksia varten on omat organisaatiot ja joissakin maissa valtion talousmetsien haltijalla on myös omaa teollisuutta. ”Suomessa valittu tie, että valtion maita ja vesiä hallinnoidaan yhtenä kokonaisuutena, on hyvä. Metsähallituksen eri toiminnoilla – metsätaloudella, luontopalveluilla, metsästyksellä, kiinteistökehityksellä – on yhteisiä rajapintoja, mutta se luo myös erilaisia odotuksia.” Puunmyynnit tuovat Metsähallituksen liikevaihdosta 80–90 prosenttia, mutta ihmisten kokemus voi tulla ihan muualta. Metsähallituksen mailla oli viime vuonna yli kahdeksan miljoonaa kävijää ja määMetsähallituksen päätoimipaikka on Vantaalla Tikkurilan aseman kupeessa, huomaamattomasti toimistokerroksessa. » vaikuttaja 32 Metsälehti Makasiini 7595_.indd 32 5.3.2020 14.02
• rä on kasvussa. Ison Metsähallituksen odotetaan tarjoavan jokaiselle jotakin ja retkeilevä kansanosa saa julkispalveluna nuotiopaikkojen valmiit polttopuut. Metsähallitus on talousmetsien osalta maaja metsätalousministeriön hallinnonalaa, julkispalvelujen osalta ympäristöministeriön alla. Kahden ministeriön valvonta nostetaan Niemelän mielestä turhaankin esille, sillä käytännössä se ei näy Metsähallituksen asiakkaille tai sidosryhmille. Hän muistuttaa, että ely-keskusta ohjasi kuusi ministeriötä. Ison toimijan vastuu Metsäkeskustelu on aina enemmän tai vähemmän polarisoitunutta. Niemelä tunnistaa, että Metsähallituksella on isona toimijana ankara vastuu ja edelläkävijän osa. Historia tuomitsee toiset toimet, toisista se vapauttaa. Auraukset, lentoruiskutukset ja suuret avohakkuut olivat aikoinaan isoja kysymyksiä. Osaran aukeat puskevat puuta, lentoruiskutuksista ja aurauksesta on luovuttu, lentokenttähakkuita ei enää ole. ”Olemme aikamme lapsia, maailma muuttuu”, Niemelä sanoo. Pulina Metsähallituksen ympärillä ei lakkaa koskaan. Yhteisten metsien hoitajaa katsotaan suurennuslasin läpi ja aina löytyy kohteita, jotka joidenkin mielestä näyttävät jotenkin huonoilta. Some-kanaviin riittää sisältöä ja Metsähallituksen toiminta herkästi personoituu pääjohtajaan. Jääkö aikaa elämälle? Ihmisellä pitää olla muutakin kuin työtä, Niemelä sanoo ja hänellä se on tavallisia suomalaisia harrastuksia – perheen kanssa tekemistä, mökkeilyä, metsästystä, kuntoilua. ”Sen verran pitää itsesuojeluvaistoa olla, että ei tuo makuupussia töihin.”? l Metsähallituksen omistaja on valtio ja jos omistajan ohjaavat linjaukset muuttuvat, niin metsien käsittely muuttuu. Metsälehti Makasiini 33 7595_.indd 33 5.3.2020 14.02
• TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? www.kone-glans.fi Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea+pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm Takuu 24 kk TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä! Mitat (P, L, K): 238x301x214 cm, n. 7,2 m² Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Katto ja seinät lujaa ja pro?loitua, 0,25 mm galvanoitua teräspeltiä Oven leveys 125 cm PIHAVARASTO SUNYARD SDX-0810 7 M² Tilava varasto leveällä ovella! Maks. teho 5,5 kVA/4,7 kW, jatkuva 5 kVA/4,25 kW (220 V) 14 L polttoainesäiliö 10,0 HV/3000 RPM Ohjauspaneeli, sähköstartti, öljyvahti ym. Kuulalaakeroidut kuljetuspyörät GLANSPOWER JM6500E DIESELAGGREGAATTI 745 € Voimavirta-aggregaatin hinta 795 € Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493cm³ Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Ohjaustehostimella 5790 € 5190 € 4190 € GLANSPOWER TUKKIKÄRRY T005 645 € 360 astetta pyörivä vetopää helpottaa maastossa ajoa Runko-osat tehty vahvasta 3,75 mm teräksestä Kantavuus 800 kg Pituus 380-260 cm, leveys 131cm, korkeus 106 cm Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Lava kuumasinkitty YLEISPERÄKÄRRY MÖNKIJÄÄN T034 399 € Ulottuvuus 3,73 m Maks. kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm, leveys 1180 mm 6,5 HV OHV moottori pyörittää hydraulipumppua Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA 5490 € Moottori 39,0 cm³ Teho 2,6 HV/1,9 kW Paino 4,4 kg Laipan pituus 16" / 41 cm Oregon Microlite Kahden (2) vuoden takuu MOOTTORISAHA OLEO MAC GS411 Uutuussaha vaativaan käyttöön! 299 € Mitat (P, L, K): 250x190x195 cm, n. 4,8 m² Kokonaiskorkeus 1950 mm, seinäkorkeus 1240 mm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! Tukeva rakenne! KASVIHUONE HECHT GREENHOUSE 4,8 M² 345 € 399 € Lifan 6,5 HV OHV nelitahtimoottori Maks. oksan paksuus 76 mm Kaksi (2) leikkaavaa haketinterää 16 murskainterää Paksut ilmakumipyörät POLTTOMOOTTORIHAKETIN GLANSPOWER FYS76 Monikäyttöinen ja tehokas haketin! 495 € Pöllinpituus maks. 52 cm Puristusvoima 7 T Suositeltava puun halkaisija 5-30 cm Paino 50 kg Moottori 2,2 kW/230 V Takuu yksi (1) vuosi ja varaosahuolto meillä HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T-52 Kaupan päälle tukeva jalusta! 239 € 7596_.indd 34 5.3.2020 14.03
• Oma metsä Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› Kysy Pois Miten hyödynnän käpysadon? sivu 44 Kuusen 80 vuotta Taimikosta ainespuuksi Metsänhoito s. 36: Miten väljennyshakkuu tehdään? ›› tutKiMus s. 42: Metsämittari laskee hakkuiden vaikutukset ›› allaKKa s. 43: Kuitupuupino katosi ›› PiKatesti s. 47: Lumiketjuilla pitoa ›› PerintöMetsä s. 48: Metsävähennys voi yllättää Sa m i Ka rp pi n en 40 s. Metsälehti Makasiini 35 7597_.indd 35 5.3.2020 14.04
• 15 kysymystä Väljennys­ hakkuusta Väljennyshakkuulla lihotetaan tukkimetsää, parannetaan puuston siemennyskykyä ja tuetaan metsän luontaista uudistamista. Lappilaisen männikön väljennyshakkuussa on poistettu arviolta sata runkoa hehtaarilta ja jätetty parhaimpia puita järeytymään noin 250–300 kappaletta hehtaarille. Näin luontainen taimettuminen pääsee alkamaan samalla, kun parhaimpia tukkeja vielä lihotetaan. TeksTi Tiia Puukila Oma metsä » Metsänhoito 36 Metsälehti Makasiini 7598_.indd 36 5.3.2020 14.08
• 1 Mitä tarkoitetaan väljennys­ hakkuulla? Väljennyshakkuu on uudistuskypsyyttä lähestyvän tai uudistuskypsän metsän harvennushakkuu, jossa poistetaan noin kolmasosa, jopa puolet kasvatettavasta puustosta. 2 Mikä on väljennyshakkuun tavoite? Tavoitteena on väljentää metsikköä siten, että jäljellä olevan tukkipuuston kasvu kiihtyy. Samanaikaisesti puustoa valmennetaan tulevaan uudistushakkuuseen. Kun puilla on tilaa kasvaa, niiden juuristo vahvistuu tuulta vastaan, latvukset tuuheutuvat ja tervehtyvät, puuston siemennyskyky paranee ja luontainen taimettuminen pääsee alkuun. Hakkuun tavoitteena voi myös olla puuston kiertoajan pidentäminen. 3 Mitkä ovat väljennys­ hakkuun edut? Väljennyshakkuun avulla voidaan lisätä arvokkaan tukkipuuston kasvua ja määrää metsikön kiertoajan loppuvaiheessa, nopeuttaa metsikön uudistumista, ylläpitää maiseman peitteellisyyttä sekä ottaa huomioon ympäristön hoitoon liittyviä asioita. Väljennyshakkuu auttaa myös arvioimaan metsikön luontaista uudistumiskykyä ja maanmuokkauksen tarvetta. Kun metsä taimettuu väljennyshakatun puuston alle, taimettumisaika ja kiertoaika lyhenevät 5–10 vuotta. 4 Onko väljennyshakkuu kannattavaa? Väljennyshakkuussa käsiteltävään metsikköön tulee yksi ylimääräinen korjuukerta, ja siten kiertoaika jonkin verran pitenee. Jos hakkuu onnistuu, metsikkö taimettuu luontaisesti ilman muokkausja viljelykustannuksia. Lisäksi tulevan puusukupolven kiertoaika lyhenee kasvatettaessa kahta puusukupolvea päällekkäin. Luontaisesti syntynyt taimikko tuo vajaan tuhannen euron säästön hehtaarilla, jos maanmuokkausta ja viljelyä ei tarvita. Säästö on noin 500 euroa hehtaarilta, mikäli vältytään viljelyltä mutta ei maanmuokkaukselta. Lisäksi jäljelle jäänyt puusto järeytyy nopeasti ja tuottaa tavallista enemmän tukkipuuta. Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan hakkuutavan kannattavuutta väljennyshakkuukokeista saatujen tulosten pohjalta. 5 Minkälaisella kohteella väljennyshakkuu on vaihtoehto? Väljennyshakkuu on omiaan metsiköissä, joissa luontainen uudistaminen ennalta arvioiden onnistuu. Se voi olla toimiva vaihtoehto rehevissä korpimaisissa kuusikoissa, jotka heinittyvät herkästi normaalin päätehakkuun jälkeen ja vaativat ronskimman maanmuokkauksen. Hakkuutapaa voidaan käyttää myös alueilla, joilla maisema halutaan säilyttää puustoisena, esimerkiksi asutuksen lähimetsissä. Metsähallitus hyödyntää väljennyshakkuuta ympäri Suomen virkistysalueilla ja matkailukeskusten läheisyydessä sekä tilanteissa, joissa saman alueen kaikkia uudistuskypsiä metsiä ei pystytä kerralla uudistamaan. 6 Minkälaiselle kasvupaikalle väljennyshakkuu sopii? Monenlaisille. Mikäli männikön väljennyshakkuulla tavoitellaan etenkin hyvää taimettumista, parhaita kohteita ovat kasvupaikat, jotka taimettuvat ilman maanpinnan käsittelyä. Tällaisia ovat karut ja kuivat kankaat, usein myös ohutkunttaiset kuivahkot kankaat. Paras jäljelle jäävän puuston kasvu saavutetaan kuivahkon ja sitä rehevämpien kankaiden väljennyshakatuissa metsiköissä. Kuusikoissa väljennyshakkuu toimii rehevissä kangasmetsissä ja korvissa, joissa taimettuminen ja taimien kasvuun lähtö on hyvää. Paksukunttaisilla tuoreilla kankailla taimettuminen on huonoa ja jurominen yleistä. 7 Miten väljennyshakkuu ajoitetaan? Väljennyshakkuu tehdään noin 5–15 vuotta ennen varsinaista päätehakkuuta. 8 Kuinka paljon väljennys­ hakkuussa poistetaan puustoa? Etelä-Suomessa runkoluku pudotetaan la u ri ka rv o n en Metsälehti Makasiini 37 7598_.indd 37 5.3.2020 14.08
• 9 Miten poistettavat rungot valitaan? Väljennyshakkuu tehdään laatuja alaharvennusperiaatteella eli suurimmat ja laadullisesti parhaimmat rungot jätetään kasvamaan. 10 Minkälaisia riskejä väljen­ nyshakkuuseen liittyy? Väljennyshakattu metsikkö ei aina taimetu, tai metsän alle syntyvä taimikko voi jäädä aukkoiseksi. Esimerkiksi paksukunttaiset sammalpeitteiset kohdat voivat jäädä taimettumatta. Tällöin metsikön uudistaminen vaatii maanmuokkausta ja mahdollisesti viljelyä. Tuuliherkille paikoille väljennyshakkuu sopii huonosti, sillä tuuhealatvuksiset puut kaatuvat herkästi. Samasta syystä aiemmin hoitamatta jääneitä metsiä ei kannata hakata suoraan väljennyshakkuuasentoon, sillä puuston juuristot ovat suhteellisen suppeat ja heikot. 11 Milloin väljennyshakattu metsä uudistetaan? Väljennyshakatun metsän uudistaminen on ajankohtaista, kun kehityskelpoisia taimia on sekä riittävästi että tasaisesti ja taimien yllä kasvava puusto on saavuttanut päätehakkuun edellyttämän läpimitan. Kiire uudistamiselle ei ole, joskin männyllä ylispuusto heikentää taimien pituusja paksuuskasvua. Väljennyshakkuuta seuraava päätehakkuu on hyvä toteuttaa talvikorjuuna, jotta taimet säästyisivät mahdollisimman hyvin. 12 Minkälaisia vaihtoehtoja väljennyshakatun metsän uudistamiselle on? Jos männikkö on taimettunut hyvin, voidaan tehdä ylispuuhakkuu, jossa taimikon yllä oleva puusto poistetaan kerralla. Mikäli ala ei ole taimettunut väljennyshakkuun jälkeen, voidaan männikössä tehdä siemenpuuhakkuu ja maanmuokkaus. Osittain taimettuneessa männikössä maanmuokkaustakaan ei aina tarvita. Metsään on myös mahdollista tehdä pienaukkoja auttamaan taimettumista. Tuuliherkille paikoille väljennyshakkuu sopii huonosti. väljennyshakkuussa noin 600 rungosta hehtaarilla 200–400 runkoon hehtaarilla. Pohjois-Suomessa metsä väljennetään noin 400 –500 rungosta hehtaarilla noin 250 runkoon hehtaarilla. Nyrkkisääntö on, että väljennyshakattu metsä on tiheämpi kuin siemenpuuasentoon hakattu männikkö tai suojuspuuasentoon hakattu kuusikko, mutta harvempi kuin varsinainen päätehakkuumetsä. Hakkuussa on muistettava, että jos puusto hakataan liian harvaksi, kysymyksessä on metsälain mukaan kasvatushakkuun sijaan uudistushakkuu. Siitä seuraa uudistamisvelvoite. Koulutustilaisuus metsätilan omistajanvaihdoksista! Metsän omistajamuutos sukupolvenvaihdosja perintötilanteissa 22.4.2020, klo 8.30–15.15, Sokos Hotelli Vantaa , Hertaksentie 2, Vantaa. Tapio järjestää koulutustilaisuuden metsätilan omistajamuutosten vaihtoehdoista sukupolvenvaihdosja perintötilanteista. Koulutuksessa käsitellään metsätilan kauppaa, lahjaa, perintötilannetta ja yhteisomistuksen purkamista sekä niiden veroseuraamuksista. Koulutus perehdyttää metsävähennyksen ja metsälahjavähennyksen erityistilanteisiin ja metsätilojen kiinteistötoimitusten ja metsän arvon määrityksen ajankohtaisasioihin. Tarkempi ohjelma: Tapio.fi/tapahtumat/metsan-omistajamuutos-sukupolvenvaihdos-ja-perintotilanteissa Kouluttajana on metsän omistajavaihdosten asiantuntija, toimitusjohtaja Pirjo Havia MetsäPremium Oy:stä. Kurssin hinta 345,00 € + alv., ennakkohinta 23.3. mennessä ilmoittautuneille 295,00 € + alv.! Ilmoittautumiset 6.4.2020 mennessä Tapio.fi/tapahtumat tai maija.kauppila@tapio.fi Lisätietoja: Ari Nieminen, p. 040 718 2595. Osallistujille kirja etuhintaan! Oma metsä » Metsänhoito 7598_.indd 38 5.3.2020 14.08
• Kuusentaimikon ylle voidaan jättää ylispuita suojaamaan taimia hallalta ja liian äkilliseltä valon muutokselta, eli tehdään suojuspuuhakkuu. Suojuspuut on hyvä poistaa viimeistään, kun kuusen taimet ovat 1–1,5-metrisiä. 13 Miten väljennyshakkuu eroaa jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta? Väljennyshakkuu luetaan jaksollisen metsänkasvatuksen yhdeksi harvennushakkuutavaksi, jossa pienempiä puita otetaan pois ja parhaat puut jätetään kasvamaan. Eri-ikäistävässä jatkuvassa kasvatuksessa otetaan suurempia puita pois ja annetaan tilaa pienemmille. 14 Voiko väljennyshakkuuta hyödyntää siirryttäessä jatkuvaan kasvatukseen? Jos perinteisestä jaksollisesta metsän kasvatuksesta halutaan siirtyä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen, poistettava puusto pitää väljennyshakkuussa valita eri tavalla. Harvennuksessa poistetaan tällöin myös laadukkaita päävaltapuita ja jätetään pienempiä lisävaltapuita kasvamaan. Harvennus tulisi tehdä voimakkaampana, sillä taimettuminen ja taimien alkukehitys on sitä parempi, mitä harvemmassa päällyspuusto on. Lisäksi harvennusvoimakkuutta tulisi säädellä metsän sisällä siten, että sinne tulisi harvempia kohtia metsälain sallimissa rajoissa. ParhaaT rungoT jäTeTään Väljennyshakkuussa annetaan kasvutilaa suurimmille laadukkaimmille puille ja harvennetaan pienimmät ja huonolaatuiset rungot pois (vas.). Puustosta poistetaan noin kolmasosa, jotta luontainen taimettuminen alkaa ja jäljelle jäänyt puusto järeytyy. 15 Kuinka yleistä väljennys­ hakkuu on? Väljennyshakkuu on vanha ja perinteinen harvennushakkuutapa, joka on kehitetty tukemaan metsien luontaista uudistamista. Metsähallitus käyttää väljennyshakkuuta vajaalla tuhannella hehtaarilla vuosittain. Väljennyshakkuu on sisältynyt jo vuosikymmeniä yksityismailla sovellettuihin metsänhoitosuosituksiin Pohjois-Suomessa. Hakkuutavan todellista käyttömäärää on vaikea arvioida, koska sitä ei erikseen tilastoida. ? l Juttua varten on haastateltu luonnonvarakeskuksen erikoistutkijaa ville Hallikaista ja Metsähallituksen suunnittelupäällikköä lauri karvosta. Jutun teossa ovat auttaneet myös luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Pasi rautio sekä eläkkeelle jäänyt erikoistutkija Mikko Hyppönen. www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajanpienkoneet. • Kombi-, ajoja hakkuukoneet • Risuraivaimia myös traktoreihin ja kaivinkoneisiin • Vaihtokoneita Katso videot ja näytökset nettisivultamme. Metsälehti Makasiini 39 7598_.indd 39 5.3.2020 14.08
• Osa 2 Taimikon harvennus Kuusen elämän toinen kymmenvuotiskausi alkaa raivaussahan pärinän säestyksellä. Reilun kolmen metrin pituuteen venyneessä kuusitaimikossa on aika tehdä taimikon harvennus. Puolenkymmentä vuotta aiemmin tehdyn varhaisperkauksen jälkeen taimikkoon on jo ennättänyt syntyä lehtipuuvesakkoa, joka kilpailee menestyksekkäästi kasvutilasta istutettujen kuusten kanssa. Hehtaarin laajuinen kuvio on käsitelty raivaussahalla parissa päivässä. Urakan jälkeen kuviolle jää kasvamaan noin 1 500 kuusen tainta. Taimikkoa täydentää muutama sata luontaisesti syntynyttä mäntyä sekä rauduskoivua, joten yhteensä puita kasvaa kuviolla noin 2 000 kappaletta. Päätehakkuun yhteydessä kuviolle jätetyn säästöpuuryhmän alusta on jätetty raivaamatta. Kuvion reunassa sijaitseva muutaman aarin laajuinen kostea hieskoivujen valtaama painanne saa jäädä palvelemaan koskemattomana tiheikkönä metsän eläimiä ja lintuja. Investoinnit euro per puu Metsänomistajalle taimikon harvennus tarkoittaa jälleen kupeen kaivamisMyyntipuun mittoihin Istutuskuusi saavuttaa hoidetussa taimikossa ainespuun mitat jo alle kaksikymmentävuotiaana. teksti saMi karppinen kuvitus juha eloranta 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m 40 metsälehti makasiini oMa Metsä » kuusen 80 vuotta 7599_.indd 40 5.3.2020 14.11
• Kuusen Kasvua esittelevä juttusarja Kestää KOKO vuOden. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Ensiharvennus | Makasiini 4: Kasvatuslannoitus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen m 5 10 15 20 25 30 20-vuoTias kuusi >> Pituus 9 metriä >> Läpimitta rinnankorkeu­ delta 9 senttiä. >> Puun käyttöosan tilavuus noin 25 litraa. >> Puu on sitonut kasvaes­ saan hiilidioksidia noin 25 kiloa. Määrä vastaa keski­ määräisen henkilöauton (178 g/km) 140 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. >> Kaksikymmentävuotiaa­ seen kuusitaimikkoon on investoitu rahaa yhteensä lähes kaksituhatta euroa. Taimikonhoidon jälkeen kuusitaimikon kasvu kiihtyy. Näkymä metsään muuttuu muutamassa kasvukaudessa oleellisesti, kun puut saavuttavat ainespuun mitat. Sa m i Ka rp pi n en ta, jollei hän tehnyt urakkaa itse. Reilun neljänsadan euron lasku metsänhoitotyöstä kieltämättä kirpaisee hiukan. Valtion tukea savottaan ei voinut hakea, koska kemeravaroin tuetusta varhaisperkauksesta oli vielä alle kymmenen vuotta aikaa. Tuen toivossa ei olisi kuitenkaan ollut järkeä odotella pidempään, sillä kustannukset olisivat vastaavasti nousseet vuosi vuodelta. Mieltä huojentaa tieto siitä, että tärkeimmät investoinnit puiden tuottoisan tulevaisuuden eteen on nyt tehty. Kaikkiaan hehtaariin on investoitu jo lähes kaksituhatta euroa maanmuokkauksen, istutuksen, varhaisperkauksen ja taimikon harvennuksen muodossa. Noin euro jokaista kasvavaa puuta kohden. Merkittävä virstanpylväs Taimikon harvennuksen ansiosta kuusen kasvu kiihtyy seuraavina kesinä nopeasti. Ei ole liioiteltua sanoa, että puut kasvavat kuin silmissä. Pituutta puu venyy yli puoli metriä kasvukaudessa. Myös läpimitan lisääntyminen on vauhdikasta. Kymmenvuotiaana kuusi oli rinnankorkeudelta neljän sentin paksuinen, kun se kaksikymppisenä on jo yhdeksänsenttinen. Eräänä elokuisena päivänä teini-ikäisen kuusen elämässä tapahtuu jotain merkityksellistä. Kuusi itse ei tästä tiedä tuon taivaallista, mutta metsänomistajan näkökulmasta hetki on tärkeä: Kuusi on saavuttanut ainespuun mitat. Se on kolmen metrin korkeudelta noin seitsemän sentin paksuinen. Kuuselle on nyt jalostusarvoa perinteisessä metsäteollisuudessa, sillä se kelpaisi ensimmäistä kertaa elämässään kuitupuupinoon. Puusta pystyisi tekemään tilavuudeltaan noin 20-litraisen kuitupuupölkyn. Pinossa kuusi olisi harvennuskuitupuun hinnalla laskettuna noin 0,3 euron arvoinen. Ei häävisti kuluihin nähden. Hehtaarin kuviolla kasvaa ainespuuta nyt kaikkiaan noin 40 kuutiota. Määrä mahtuisi vielä helposti yhden puutavara-auton kyytiin. Päästölähteestä hiilinieluksi Toisella kymmenvuotiskaudella kuusen tilavuus on kasvanut yli parikymmentä litraa. Kasvaessaan puu on sitonut ilmasta yhtä monta kiloa hiilidioksidia. Avohakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen metsämaa on ollut hiilidioksidin päästölähde ensimmäisen viidentoista vuoden ajan. Kun kuuset saavuttavat rippikouluiän, niiden kasvaessaan sitoman hiilidioksidin määrä ylittää ensimmäisen kerran alueelta vapautuvan hiilidioksidin määrän. Metsästä on tullut hiilinielu. Tulevaisuutta ajatellen tämä voi olla metsänomistajan kannalta mullistava asia. Ehkä hän voi jossain vaiheessa tehdä päästökauppaa hiilinielullaan tai saada henkilökohtaiselle hiilitililleen uusia päästöoikeuksia sidottuja hiilidioksiditonneja vastaan. ? l metsälehti makasiini 41 7599_.indd 41 5.3.2020 14.11
• Mitä tapahtuu mustikkaja puolukkasadoille, jos metsien hakkuumääriä lisätään lievästi nykyisestä? Entä jos hakkuumääriä lisätään merkittävästi – tai vähennetään? Muun muassa näihin kysymyksiin löytyy vastaus Luonnonvarakeskuksen (Luke) Metsämittari-verkkopalvelusta. ”Perinteisesti on katsottu, miten metsien eri käyttötavat vaikuttavat puuntuotantoon. Nyt mukaan on otettu myös luonnon monimuotoisuuteen ja keruutuotteisiin liittyviä muuttujia”, sanoo Luken professori Anne Tolvanen. Metsämittari-palvelu kertoo, miten metsien hakkuumäärät vaikuttavat marjasatojen lisäksi esimerkiksi puuston kasvuun, ainespuukertymään, vanhojen metsien pinta-alaan, lahopuun syntymiseen ja hiilinieluihin. Laskelmat perustuvat valtakunnan metsien inventoinneissa kerättyihin tietoihin. Tällä hetkellä palvelussa ovat mukana Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Tavoitteena on, että loputkin maakunnat saadaan mukaan tämän vuoden aikana. Puuntuotantoon liittyvät muuttujat on niiden osalta jo laskettu, mutta marjasatoihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien uusien muuttujien laskeminen vaatii lisärahoitusta. Metsämittari-palvelu on kehitetty yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa, ja se on suunniteltu erityisesti alueellisten metsäohjelmien päivitystyöhön. Tolvasen mukaan palvelu sopii kuitenkin kaikille metsien käytön vaikutuksista kiinnostuneille. ”Samat lainalaisuudet, jotka pätevät maakuntatasolla, pätevät myös pienemmässä mittakaavassa.” l LIINA KJELLBERG Metsämittari-palvelu löytyy osoitteesta metsamittari.fi. Kärsiikö mustikka lisähakkuista? Metsämittari-palvelu kertoo, miten hakkuumäärät vaikuttavat puuntuotantoon ja luontoon. Metsämittari-palvelun avulla voi arvioida, miten hakkuumäärät vaikuttavat esimerkiksi ainespuukertymään, vanhojen metsien pinta-alaan, mustikkasatoihin ja hiilinieluun. Jotta eri muuttujia voisi verrata keskenään, on niiden arvot skaalattu asteikolle 0–1. Mitä lähempänä ykköstä arvo on, sitä parempi tilanne on muuttujan kannalta. Äärevät muutokset kaudelle 1 -skenaariossa hakkuumäärät vähenevät. paljonko metsänomistajalle pitäisi maksaa hiilensidonnasta, jotta tämän kannattaisi antaa metsänsä kasvaa hiilivarastona? Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkalan tutkimuksen mukaan Etelä-Suomessa 27 euroa ja pohjoisessa 13 euroa puukuutiolta. Summa ei kuulosta suurelta, mutta kun mukaan lasketaan kantoihin, juuriin, oksiin ja lehtiin sitoutuva hiili, päästään korvauksiin, jotka ylittävät puun myynnistä saatavat tulot. HIILI­ KoRvAuKsELLE LAsKEttu HINtA SuoMen ympäristökeskuksen tutkijan Mikko Savolahden väitöstyön mukaan puun pienpoltto on noussut merkittävimmäksi pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen lähteeksi Suomessa. Pientalon lämmittäminen varaavalla takalla tai pelleteillä osoittautui 25 vuoden jaksolla selvästi kaukolämpöä tai sähkölämmitystä huonommaksi vaihtoehdoksi ilmaston kannalta. PuuN PIENPoLtto PAHIN PäästöLäHdE Te ro Si vu la Oma metsä » TuTkiTTua 42 Metsälehti Makasiini 7600_.indd 42 5.3.2020 14.12
• Vaikuttaisi kiistattomalta, että puita todella oli alun perin se määrä, mitä omistaja arvioi. Firma puolestaan on vakuuttunut kannastaan, että he eivät ole puita vieneet. Ostohenkilö on omat toimensa selvittänyt ja tutkinut tukkiautonkin liikkeet. Samoin kuljetuksen avainyrittäjä on antanut lausunnon, että he eivät ole puita kuljettaneet. Omistaja On tietysti viettänyt monta unetonta yötä, soittanut kymmenittäin puheluita ja käyttänyt lukemattoman määrän työtunteja asian selvittelyyn. Onhan kyseessä muutaman tuhannen euron asia. Asiaa tietysti vaikeuttaa se, että epäselvät kuljetukset ovat tapahtuneet kolme kuukautta sitten. Omistajalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimittaa tutkintapyyntö poliisille. Mielenkiintoista on nähdä, missä määrin poliisi pystyy resurssipulassaan paneutumaan tämän laatuisiin asioihin. Poliisin tutkintakeinot ovat rajalliset, eikä kyseessä ole raskaamman luokan tapahtuma. Joskin pienemmälläkin jutulla voi olla rooli jossakin isommassa kokonaisuudessa. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia. Kuka puut vei, minne ne vietiin, mistä viejä sai tiedon tai vinkin puupinon olemassaolosta – vai oliko kaikki puhdasta sattumaa? Varmaa lienee se, että vain puuauto on pinot vienyt, ei tuollainen määrä pikkuperäkärryihin mahdu. Jonnekin on kuorma purettukin, yhteen tai useampaan paikkaan. Koivukuidulle kyllä löytynee monenlaista ottajaa. Märän talven vuoksi korjuu on ollut haasteellista ja niukkaa, moni liiteri huutaa tyhjyyttään. Asia on kesken, selviäminen epävarmaa. Mutta yksi ainakin on varmaa: opetusta taas olemme saaneet. Aina uudelleen ja uudelleen putkahtaa esiin esimerkkejä ihmisen kekseliäisyydestä, niin hyvässä kuin huonossa.? Kaverini hieraisi silmiään, kun sai välimittaustodistuksen: sata mottia koivukuitua oli kadonnut. Hän teki isosta ensiharvennuksestaan hankintakaupan viime vuonna ja hommasi moton hakkuulle lokakuussa. Lähikuljetus kävi näppärästi omalla ajokoneella. Firman kanssa oli sovittu, että omistaja ilmoittaa sitä mukaa ostohenkilölle, kun rekkakuorman edestä puita tulee tienvarteen. Marraskuun alkupuolella ensimmäinen satsi olikin valmis, eikä aikaakaan, kun tukkiauto vei kuorman pois ja toisenkin. Aivan normaalia ja jokapäiväistä, että puita kuljetetaan sitä mukaa, kun niitä saadaan jonkinlainen pino – ei siinä mitään merkille pantavaa. Milloin mikäkin tukkiauto kyläteillä kurvailee. Marraskuun lopulla, jouluja tammikuussa lähti myös kuormia. Kauppakirjassa oli veroteknisten syiden takia sovittu, että maksuja suoritetaan vasta helmikuulla sen mukaan, mitä puita on viety. Nyt kun välimittaustodistus saapui, siinä oli maksu vain 400 motista, vaikka puita omistajan käsityksen mukaan oli viety 500 mottia. Todistuksessa oli merkitty viedyt kuormat, paitsi kaksi lastausta marraskuun alkupuolella. ensiKsi Omistaja tarKisti oman kirjanpitonsa, montako ajokoneen kuormaa hän oli ajanut. Sitten kaivettiin moton tietokoneesta motit. Tehtiin myös vielä useampi koe-erä, jotta ajokoneen kuorman mottimäärä varmistui. Ajettiinpa ajokoneella vielä rekkaakin varten määrätty määrä kuormia tienvarteen ja varmistettiin tukkiautoon mahtuva määrä. Kadonneen koivukuidun opetus jarmo sirola Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Ku va : Tu u li KK i Si ro la luottamus hyvä » kontrolli paras metsälehti makasiini 43 Oma metsä » metsäläisen AllAkkA 7601_.indd 43 5.3.2020 14.13
• Miten hyödynnän käpyjen sieMensadon? Olen kerännyt kasan kuusenkäpyjä tarkoituksena kylvää siemenet luontoon. Mikä olisi paras tapa kuivattaa kävyt? Entä mikä olisi sopivin aika kylvää siemenet metsään? Tarvitsevatko siemenet jotain erityistä käsittelyä? » Kuivat ja lämpimät loppukesät saavat kuuset kukkimaan seuraavana keväänä. Kesän 2018 lämpimyyden ansiosta Etelä-Suomen kuusikot ovat monin paikoin väärällään käpyjä. Lähiviikkoina siemenet alkavat varista hangelle tuulen kuljetettaviksi tai suoraan mustaan maahan. Kuusen käpyjen paras keruuajankohta on joulu-helmikuu, jolloin siemen on ehtinyt kypsyä. Kevättä kohden tuhoriski ja alkava siementen variseminen heikentävät talteen saatavaa siemensatoa. Kävyt kannattaa säilyttää karistamiseen saakka kuivassa ja hyvin tuulettuvassa paikassa, esimerkiksi aitassa. Jos keruuajankohta on sateinen, kävyt on syytä esikuivattaa tai viedä mahdollisimman nopeasti karistettavaksi. Tämä vähentää homeongelmia ja päällepäin näkymättömien siementuholaisten riskiä. Taimitarhoilla siemenet karistetaan kävyistä uuneissa, joissa prosessia valvotaan automaattisesti. Kotioloissa karistaminen voidaan tehdä ilmavissa säkeissä tai ritilällä, josta siemenet tippuvat alla olevaan laatikkoon. Karistaminen aloitetaan varovasti, lämpöä lisätään pikkuhiljaa 35–50 asteeseen. Liian nopea lämmitys kuivattaa käSam i Karp pine n pyjen pinnan lukiten käpysuomut. Tällöin koko homma voidaan joutua aloittamaan alusta kostuttamalla käpyjä. Taimitarhoilla siementen tuleentumisen jälkeinen horros on poistettava, jotta kaikki siemenet itäisivät ja kehittyisivät taimikennoissa tasatahtia. Kylmäkäsittelyssä siemeniä säilytetään muutamasta viikosta kuukauteen alle +5 asteen lämmössä ja noin 30 prosentin kosteudessa. Metsäkylvössä siementen ei ole pakko itää samaan aikaan, vaan eriaikaisesta itämisestä voi olla jopa hyötyä. Kokemukset kuusen kylvöstä ovat enimmäkseen huonoja. Hienojakoisilla mailla huomattava osa mättäisiin syntyvistä sirkkataimista tuhoutuu ensimmäisenä talvena pintaroutaan eli rousteeseeen. Seuraavina vuosina hentoja taimia on oltava valmis auttamaan pintakasvillisuudelta. Jos minulla olisi ylimääräiKuusen käpyjen paras keruuajankohta on joulu-helmikuussa, sen jälkeen tuhoriski alkaa kasvaa. Metsäverotus HAnnu jAuHiAinen Metsänomistaja ja veroasiantuntija MetsänHoito KAri MieliKäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori Koneet leo sAAstAMoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija Metsäverotus väinö siKAnen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija luonto seppo vuoKKo Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija Kysy pois! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. läHetä KysyMyKsesi: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4a, 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. oma metsä » Lukijoiden kysyMykset 44 Metsälehti Makasiini 7602_.indd 44 5.3.2020 14.16
• siä kuusen siemeniä, kylväisin niitä laikkujen reunoille männyntaimikkoon tai koivikon alle. Paras kylvöajankohta on toukokuun puolivälissä kevätkosteaan maahan. kaRi MieLikäinen eRoja pienkonebensoissa? Onko pienkonebensojen laadussa eroja? Nesteen on ainakin toiminut sahoissa hyvin, mutta Aspenin hinta on halvempi. » viimeisten käyttöturvallisuustiedotteiden perusteella polttonesteiden fysikaalisia ja kemiallisia perusominaisuuksia koskevissa tiedoissa ei näytä koneen käytön kannalta olevan merkittäviä eroja eri yritysten pienkonepolttonesteiden välillä. Käyttäjän kannalta polttonesteiden värissä ja hajussa on kuitenkin eroja. Nesteen Pro 2T on väriltään kirkas ja voiteluaineistettuna sinertävä. Hajusta on maininta: hiilivedyt. Mieto Aspen 2 on väriltään kellanruskea ja haju on kerosiini. Käyttäjä voi vaikuttaa polttonesteen ominaisuuksiin säilyttämällä polttonesteen tiiviisti suljetussa alkuperäispakkauksessa paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Nesteet säilytetään alle 50 asteen lämpötilassa ja suojassa auringon paisteelta. Jos käyttäjä siirtyy ns. hanabensiinistä pienmoottoribensiinin käyttöön, kaasutinta voi joutua säätämään parhaan mahdollisen tehon saavuttamiseksi. Leo saastaMoinen Miten paLstan osan hinta MääRäytyy? Olemme omistaneet vaimoni kanssa 22 hehtaarin metsäpalstan vuodesta 2002. Tarkoitus on liittää suurin osa siitä yhteismetsään ja jättää itsellemme noin 3 hehtaarin palsta, jolle on osayleiskaavassa merkitty kaksi rakennuspaikkaa. Metsävähennys on hyödynnetty kokonaan. Jos myymme rakennuspaikat, miten niiden hankintahinta määräytyy? Onko sillä merkitystä, myydäänkö ne ennen yhteismetsään liittymistä tai sen jälkeen? » HanKintaHinta määräytyy maksamanne kauppahinnan mukaan. Kun alue on suuremman tilan osa, on usein vaikea selvittää osaalueen hankintahinta. Jos tila-arvio ja metsätaloussuunnitelma ovat tallessa, niiden avulla voidaan määritellä osa-alueen hankintahinta. Jos todellista hankintahintaa ei voida selvittää, on mahdollista käyttää tilan ostossa käytettyä hehtaarikohtaista keskihintaa. Teillä on myös oikeus käyttää hankintahintaolettamaa, joka on 40 prosenttia myyntihinnasta ilman kuluja. Muihin vaihtoehtoihin voidaan lisätä hankintaja myyntikulut. Sillä, myyttekö alueen ennen tai jälkeen yhteismetsään liittymistä, ei ole merkitystä. ›› Metsälehti Makasiini 45 7602_.indd 45 5.3.2020 14.16
• Jos alue menee muuhun kuin metsätalouden käyttöön, niin käytettyä metsävähennystä ei tulouteta. Väinö sikanen Vaihtokauppa piRstoutuMista estäMässä? Jos riitaista metsätilaperintöä jakaa oikeuden määräämä pesänjakaja, niin voiko yksi osakkaista tarjota perintötilasta osuuttaan vaativalle tilan osan sijaan jo omistamaansa metsätilaa. Tavoitteena on estää tilan pirstoutuminen. Mitä veroseuraamuksia siitä tulisi ja voiko pesänjakaja niin tehdä? » PesänosaKKaat voivat esitellä pesänjakajalle erilaisia vaihtoehtoja pesän jaosta. Pesänjakajalla on kuitenkin oikeus jakaa pesän varat oman harkintansa mukaan, vastoin osakkaiden vaatimuksia. Arvelisin, että vaihtokaupalle pitää olla vahvat perustelut, jotta pesänjakaja lähtisi sellaista tekemään, jos sitä toiset osakkaat vastustavat. Jos vaihtokauppaan päädytään, niin selvyyden vuoksi olisi järkevää tehdä ainakin osittainen perinnönjako ennen vaihtokauppaa, jolloin kaupan toisena osapuolena ei enää olisi kuolinpesä. Verotuksellisesti kysymyksessä on kauppa. Kumpikin osapuoli on samalla kertaa ostaja ja myyjä. Kumpikin osakas joutuu maksamaan osuudestaan varainsiirtoveron ja lisäksi on maksettava luovutetun osuuden luovutusvoitosta luovutusvoittovero, ellei kysymyksessä ole lähisukulaiset, jotka ovat vapautettu luovutusvoittoverosta. Kumpikin osakas saa metsävähennyksen. Riitaisa jako menee vielä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Pesänjakajan jaosta on oikeus valittaa käräjäoikeudelle. Valitusaika on puoli vuotta. Sovussa tehty jako saa lainvoiman heti, kun jakosopimus on allekirjoitettu. Väinö sikanen kenen jäLkiä? Tällaisia jälkiä oli viime keväänä joen penkassa. Mikähän eläin siinä on käynyt? » Kun eläinten jälkiä alkaa tunnistaa, pitää ensin katsoa jäljen koko. Valokuvatessa olisi hyvä sijoittaa jälkien viereen jokin esine, josta jälkeenpäinkin voi koon mitata tai päätellä. Tässä kuvassa vihjeen jälkien koosta antavat siinä näkyvät heinät. Tassu on ollut pienehkö, leveydeltään alle viisi senttiä. Kynnet näkyvät: pois putoaa kissa. Veden eläjistä piisamilla on pitkät varpaat, samoin majavan etujaloissa. Varpaita on neljä: ehdokkaista karisee saukko. Jäljelle jäävät kettu ja supikoira. Ketun jälki olisi suikea, selvästi leveyttään pitempi, joten supikoira. Supikoiran puolesta puhuu paikkakin. Ei kumpikaan lajeista kyllä rantoja viero, mutta supikoira etsii ravintoaan paljon useammin veden rajasta kuin kettu. l seppo Vuokko Joen rantapenkalla on pistäytynyt supikoira. Nimimerkki R.ritvan kuva. www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H ETUSI 2240 € Hinta sis. alv 24 %. Tarkempi sisältö myyjältäsi. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. Myynti: AGCOSUOMI.FI Oma metsä » Lukijoiden kysymykset 46 Metsälehti Makasiini 7602_.indd 46 5.3.2020 14.16
• Ilmastonmuutostako lienee, mutta tänä talvena vuoroin sulaneet ja jäätyneet metsäja sivutiet ovat käyneet painajaismaisen iljanteisiksi. Ilman nelivetoa meno jäisillä pikkuteillä on ollut hankalaa. Ja jos maksutaseen vaje hidastaa aiottua Audi Quattron hankintaa, voi mennä vaikka Motonettiin ja ostaa lumiketjut. Kokeilemamme Husky 225 -ketjut saa kahdeksalla kympillä. Malli sopii useimpiin 15–17-tuumaisiin vanteisiin. Ketjujen sopivuus omaan autoon on syytä kuitenkin varmistaa ennen ostamista. Ketjut on pakattu jämäkkään muovilaatikkoon, joka sopii niiden säilyttämiseen auton takakontissa. Käyttöohjetta ei ollut suomeksi, mutta havainnollisesti kuvitettu ohje helpottaa asennusta kielimuurin takaakin. Ohjeen tärkein neuvo on harjoitella ketjujen asentamista helpoissa olosuhteissa. Äkkiseltään ketjujen sovittaminen pyörälle tuntui vaikealta. Sitä helpottaa, kun autoa siirtää ennen ketjujen lopullista kiristämistä sen verran, että rengas pyörähtää varttikierroksen. Tätä ei mainittu käyttöohjeissa. Ei huviajeluun Koekentäksi jäädytimme muutaman metrin mökkitien mäkeä. Mäkilähtö ketjuttomalla Kia Ceedillä viime syksynä asennetuin nokialaiKöyhän miehen neliveto Husky 225 Professional -lumiketjut >> Vahvuudeltaan 16 millin ketjua >> Sopii useimpiin 15–17 tuuman rengaskokoihin >> Pakkauksessa kaksi ketjua >> Myynti esimerkiksi Motonet Oy >> Hinta 79,90 €/pakkaus Plussat ja miinus + erinomainen pito + asettuu napakasti renkaalle hankala asentaa Pito paranee merkittävästi, kun auton vetäville pyörille virittää lumiketjut. Lumiketjun pito jäisellä tiellä säilyy vaikka rengas alkaa sutia. Husky 225 -ketjut sopivat useimpiin 15-17 tuuman renkaisiin. käsitellä paljain käsin ja rauta on talvella tunnetusti polttavan kylmää. Mutta jäisellä ja lumisella alustalla ketjuista on ainakin kaksivetoautoilijalle iso apu. Saviselta pelloltakin päästiin lumiketjujen avulla viime kesänä pois, kun nelivetoautosta loppui pito kesken.? l teksti mikko riikilä kuvat sami karPPinen sin nastarenkain ei onnistunut, vaikka kuinka koetti hivuttaa autoa kytkimellä keventäen liikkeelle. Nastarenkaan pito jäällä loppuu heti, kun pyörä sutii vähänkin. Ketjuilla pyörän pito parani ratkaisevasti. Lisäksi ketjun pito säilyy, vaikka pyörä pyörii tyhjää, mikä helpottaa liikkeelle lähtöä. Käyttöohjeessa ketjuilla ajamisen enimmäisnopeudeksi määriteltiin 50 kilometriä tunnissa, Kian oma manuaali neuvoi ajamaan ketjut päällä enintään 30 kilometriä tunnissa. Jo kävelyvauhdissa ajotuntuma oli, sanoisinko rouhea. Huvikseen ketjuilla ei kukaan ajele. Pelkästään niiden sovittaminen on sen verran hankalaa ja ikävää, koska niitä pitää lopulta Katso video Metsälehden Youtubesta, Oma metsä » Pikatesti metsälehti makasiini 47 7603_.indd 47 5.3.2020 14.17
• Metsävähennys on verotettavaa metsätalouden tuloa pienentävä laskennallinen verovähennys. Jos vähennysoikeuttaan haluaa käyttää, on verovelvollisen metsänomistajan vaadittava metsävähennystä metsäveroilmoituksessaan. Käytettävissä oleva metsävähennysoikeus näkyy nykyisin verottajan OmaVero-palvelussa. Metsävähennys ja luovutusvoitto Metsävähennys ei kuitenkaan ainoastaan pienennä verotettavaa tuloa. Sitä voi myös joutua maksamaan takaisin luovutusvoiton verotuksessa. Esimerkki 1. Metsävähennyksen lisäys luovutusvoittoon Ville omistaa kolme metsätilaa, jotka hän on ostanut viimeisen 20 vuoden aikana. Hänelle kertyi hankinnoista metsävähennysoikeutta kaikkiaan 190 000 euroa. Hän on käyttänyt metsävähennystä vuoteen 2020 mennessä 80 000 euroa sitä mukaa, kun hän on saanut tuloja näiltä tiloilta. Nyt hän myy naapurimökkiläiselle tilasta Kivikko 10 hehtaarin määräalan. Tilan Kivikko pinta-ala on 30 hehtaaria. Ville osti tilan vuonna 2005 ja hankintameno oli tuolloin 120 000 euroa. 10 hehtaarin kokoisen määräalan kauppahinnaksi sovitaan 60 000 euroa. Villelle kertyy kaupasta verotettavaa luovutusvoittoa 20 000 euroa. Luovutusvoittoon kuitenkin lisätään lähtökohtaisesti kaikki Villen käyttämä metsävähennys, mutta enintään se määrä, jonka nyt myytävä kohde on aikanaan Villelle tuonut. Koska kaupan kohteena on määräala, jonka pinta-ala on kolmannes tilan Kivikko pinta-alasta, lisätään luovutusvoittoon enintään kolmasosa Kivikon hankinnasta vuonna 2005 syntyneestä metsävähennyspohjasta, joka oli 60 prosenttia hankintamenosta: 1/3 × 0,6 × 120 000 € = 24 000 €. Verotettavaa luovutusvoittoa tuleekin tässä määräalan kaupassa yli tuplasti sen, mihin Ville oli varautunut, kaikkiaan 44 000 euroa. Vaimo lohduttaa Villeä toteamalla, että ”tämähän oli meille vain sitä korotonta lainaa valtiolta”. Tehdyt metsävähennykset lisätään luovutusvoiton verotuksessa myös luovutustappioon. Jos vastikkeetta – siis perintönä tai lahjana – saatu metsä myydään, lisätään luovutusvoittoon tai -tappioon käytettyä metsävähennystä vain, jos saannon mukana on aikanaan siirtynyt luovuttajalta saajalle metsävähennysoikeutta. Lisäyksen määrä on enintään metsänomistajan kaikkien käytettyjen metsävähennysten määrä ja enintään se määrä, jonka myyty metsä on myyjälle aikanaan tuonut. Esimerkki 2. Siirtyneen metsävähennysoikeuden lisäys Eeva sai vanhemmiltaan perintönä metsätilan Perälä, jonka mukana siirtyi jäljellä olevaa metsävähennysoikeutta 2 000 euroa. Eeva oli aiemmin ostanut tilan Hakala veljeltään ja hän oli käyttänyt tästä hankinnasta syntynyttä metsävähennysoikeutta kaikkiaan 8 500 euroa. Kaupassa aikanaan muodostunut metsävähennyspohja oli 16 800 euroa. Eeva myi perintönä saadun tilan kahden vuoden Käytetty metsä­ vähennys voi puraista Esittelimme tammikuun Makasiinissa metsävähennyksen perusteita. Nyt pureudumme muutamaan erityistapaukseen. teKsti pirjo havia piirros veera Komulainen 48 Metsälehti Makasiini oma metsä » PEriNtöMEtsä 7604_.indd 48 5.3.2020 14.19
• kuluttua saannosta. Luovutusvoittoon lisättiin käytettyä metsävähennystä 2 000 euroa eli se määrä, mikä ko. tilan mukana oli Eevalle siirtynyt. Lisäys tehtiin, vaikka hän ei ollut saanut tältä perintötilalta lainkaan metsävähennyksen tekemiseen oikeuttavia tuloja. Tämän tilakaupan jälkeen Eevalla oli käytettävissään metsävähennysoikeutta seuraavasti: tilan Hakala metsävähennyspohja 16 800 euroa – käytetty metsävähennys 8 500 euroa + luovutusvoittoihin lisätty metsävähennys 2 000 euroa = 10 300 euroa. Edellinen esimerkki kertoo myös sen, että metsävähennysoikeutta ja metsävähennyksen käyttöä seurataan verotuksessa omistajakohtaisesti, ei tilakohtaisesti. Ei kaikissa luovutuksissa Kaikissa luovutuksissa metsäkiinteistön luovutusvoittoon tai -tappioon ei lisätä tehtyjä metsävähennyksiä. Tehtyjä vähennyksiä ei lisätä, jos luovutettu metsäkiinteistö ei ole ollut metsävähennysjärjestelmässä eli viimeisin vastikkeellinen hankinta (kauppa tai vaihto) on ollut ennen 1.1.1993. Vähennyksiä ei myöskään lisätä, jos luovutettu metsäkiinteistö on saatu vastikkeetta eikä sen mukana ole siirtynyt saajalle metsävähennysoikeutta, metsäkiinteistön luovuttaja ei saa luovutuksesta mitään vastiketta (perintö ja lahja) tai metsäkiinteistön luovutus on kokonaan verovapaa luovutusvoiton verotuksessa. Tämä toteutuu yleisimmin lähiomaisten välisissä kaupoissa. Metsälehti Makasiini 49 7604_.indd 49 5.3.2020 14.19
• Metsävähennys yhtymällä ja yhteismetsällä Myös verotusyhtymä voi hyödyntää metsävähennystä. Yhtymän metsävähennysoikeus syntyy kuitenkin vain, jos yhtymä on luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien muodostama. Osakkaana ei siis saa olla lainkaan yhteisöjä, ei myöskään yhteisetuuksia. Näitä ovat muun muassa yhteismetsät ja tiekunnat. Yhteisetuudet ovat itsessään oikeutettuja metsävähennykseen, mutta eivät yhtymän osakkaina. Luonnollisten henkilöiden, kuolinpesien ja yhtymien metsävähennysoikeus siirtyy metsän mukana yhteismetsälle silloin, kun näiden omistama metsä liitetään yhteismetsän alueeseen osuuksia vastaan. Huolehdi muistiinpanoista Metsää omistavan verotusyhtymän osakkailla menee helposti pasmat sekaisin, kun mietitään metsävähennysoikeutta, metsävähennyksen käyttämistä ja luovutusvoittoon tehtävää lisäystä. Hyvät muistiinpanot, joissa metsävähennyksen käytön lisäksi seurataan myös osakkaiden omistusaikoja, ovat ensiarvoisen tärkeät – selkeiden ja yhteisten pelisääntöjen ohella. Yhtymäosuuden ostosta syntyy yhtymälle metsävähennyspohja. Tästä on korkeimman hallinto-oikeuden päätös (KHO:2013:3). Metsävähennyksen voi tehdä vain yhtymän yhteisessä metsäverotuksessa. Metsävähennys hyödyttää siis kaikkia osakkaita, vaikka vain yksi osakas on sen yhtymälle omin varoin hankkinut. Esimerkki 3. Yhtymän metsävähennyksen käyttö Assi osti vuonna 2018 serkultaan kuudesosan osuuden serkusten metsäyhtymästä. Hankinnasta muodostui metsävähennysoikeutta 7 000 euroa. Vuonna 2019 yhtymässä myytiin puuta 12 000 euron arvosta. Yhdessä on päätetty, että metsävähennystä käytetään maksimaalisesti. Assin hankinnasta muodostunut metsävähennys pystytään hyödyntämään kokonaan, koska enimmäisvähennys olisi 7 200 euroa (60 prosenttia 12 000 eurosta). Metsävähennys pienentää jokaisen yhtymän osakkaan verotusta 350 euroa (veroaste 30 % × vähennys 7 000 € / 6 osuutta). Serkukset sopivat, että Assille korvataan yhtymän varojen jaossa hänen hankinnastaan toisille syntynyt etuus. Jos yhtymän osakkaat myyvät osuuksiaan aikojen saatossa, kertyy yhtymälle metsävähennysoikeutta jokaisesta uudesta kaupasta tai vaihdosta ja siten myös metsävähennystä tulee yleensä käytetyksi useana vuonna. Kun kuka tahansa osakkaista myy osuutensa metsävähennykseen oikeutetusta metsästä, tulee hänen verotettavaan luovutusvoittoonsa tai -tappioonsa lisättäväksi yhtymän käyttämä metsävähennys. Lisäys tehdään korkeintaan sen suuruisena, mitä hänen omana omistusaikanaan on metsävähennystä käytetty. Asiaan ei siis vaikuta se, onko hän itse tuonut yhtymään metsävähennysoikeutta. Tällaiseenkin tilanteeseen voi yhtymässä olla syytä varautua keskustelemalla osakkaiden välisten veroetujen ja veronlisäysten vaikutuksista ja tavoista kompensoida mahdollisia epäoikeudenmukaisuuksia. Metsävähennys perinnönjaossa ja osituksessa Metsävähennyspohjaa muodostuu ositustai perinnönjakotilanteissa sille, joka käyttää metsän hankintaan osituksen tai perinnönjaon ulkopuolisia varoja, ei jaon kohteena olevia varoja. Uutta metsävähennyspohjaa ei kuitenkaan muodostu ositustilanteissa, joissa ulkopuolisin varoin maksetaan tasinkoa oman metsän säilyttämiseksi omassa omistuksessa. ? l Lisätietoa löytyy metsävähennystä koskevasta Verohallinnon syventävästä ohjeesta: vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Ohjeet > Metsävähennys yhteisetuudet ovat oikeutettuja metsävähennykseen, mutta eivät yhtymän osakkaina. 50 Metsälehti Makasiini oma metsä » PEriNtöMEtsä 7604_.indd 50 5.3.2020 14.19
• vat hyvällä hyötysuhteella sekä sähköä että lämpöä. Nykyisin se on kannattavaa, koska kivihiilellä ja turpeella tuotetusta sähköstä ei tarvitse maksaa lainkaan hiiliveroa. Kun kivihiiltä ja turvetta korvataan kalliimmalla puulla, hiiliverosta vapaa sähköntuotanto voimalaitoksissa ei enää kannata. Suomeen ei tulla rakentamaan uusia sähköä ja lämpöä tuottavia voimalaitoksia. Sähkön hinta on painunut Suomessa pysyvästi alas (eivät kuitenkaan siirtohinnat). Suurin tekijä on tuulivoima, jonka tuotanto käytännössä ilman tukia tulee lisääntymään voimakkaasti. Joskus valmistuu myös Olkiluoto 3. Tuulivoiman tuottamaa sähköä tullaan käyttämään myös kaukolämmön tuottamiseen. Kun tuulee koko Suomessa, sähkön hinta menee todella alas ja sillä lämmitetään suuria vesivarastoja, joita käytetään kaukolämmön tuottamiseen. Teollisuuden, kaupan ja rakennusten hukkalämmön talteenotto ja maalämpö yleistyvät nopeasti. Kotitalouksien lämmitykseen käyttämä polttoöljy korvaantuu sähköllä – vesikiertolämmitys voi jäädä, öljykattila vain vaihtuu sähköllä lämpiäväksi varaajaksi. Muutos olisi vielä nopeampi ilman sähkönsiirtohintojen nousua. Pyhäjoen Hanhikivelle suunnitellun ydinvoimalan omistajat taatusti toivovat jotain keinoa luopua hankkeesta, sillä siitä tulee äärimmäisen tappiollinen. Tuulivoima painaa sähkön hinnan Hanhikiven kannalta liian alas. Yritykset haluavat tulla hiilineutraaleiksi, eli käytännössä siirtyä käyttämään uusiutuvia energiamuotoja. Tulemme näkemään lähiaikoina lisää yrityksiä, jotka kertovat, miten he aikovat sen tehdä. MetsäoMistajan kannalta näkymä on kiva: ensin puun energiakäyttö lisääntyy, sen jälkeen tuulivoima korvaa puuta. Mutta onneksi biojalostamot, jotka korvaavat öljyä, kivihiiltä ja puuvillaa, tulevat tilalle. Osallistumme vahvasti ilmastomuutoksen torjuntaan. ? läMMitys ja sähköntuotanto ovat nopeassa muutoksessa. Muutos ei ala joskus tulevaisuudessa, vaan se on jo täysillä käynnissä. Kivihiilen ja turpeen käyttö vähenee. Puuntuottajan näkökulmasta mielenkiintoista on se, että lyhyellä aikavälillä puun energiakäyttö lisääntyy. Se nostaa puun hintaa. Suurista kaupungeista Turku, Lahti ja Vantaa ovat lyhyessä ajassa lisänneet puuenergian käyttöä merkittävästi. Aiemmin saman ovat tehneet Hämeenlinna ja Tampere. Nyt mukaan on tulossa kivihiilen käytöstä kuuluisa Helsinki. Vuosaareen rakennetaan suuri puuta käyttävä lämpölaitos, jolla korvataan suljettavan Hanasaaren kivihiilivoimalan lämmöntuotantoa. Seuraavana mukaan tullee Espoo, jossa suljetaan Suomenojan kivihiilivoimala. Etelä-Suomessa ei ole käyttämätöntä metsäteollisuuden sivuvirtoina tulevaa kuorta ja sahanpurua. Kaikki on jo käytössä. Eli puun lisäkäyttö energiatuotantoon tuodaan ulkomailta, lisätään päätehakkuilta saatavaa risujen korjuuta ja poltetaan lisääntyvässä määrin kuitupuuta. Ongelmana vain on, että kuitupuukin on lähes täyskäytössä Etelä-Suomessa. Pohjoisempana kuitupuuta toki riittää oikein hyvin. Miksi ei sitten tuoda puuta pohjoisempaa? Seuraavaksi alkaa vähentyä turpeen käyttö. Suuria käyttäjiä ovat muun muassa Oulu, Kuopio, Seinäjoki, Jyväskylä ja Rovaniemi. Näillä alueilla puuta riittää, mutta se tarvitaan tulevaisuudessa pääosin alueen omaan käyttöön. käytännössä kaikkien edellä mainittujen isojen kaupunkien voimalaitokset tuottaNopea muutos Ongelmana vain on, että kuitupuukin on lähes täyskäytössä Etelä-Suomessa. Jyrki ketola Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 Rahapuu kolumni 7605_.indd 51 6.3.2020 14.18
• Alkuvuoden vAisu puukauppatahti on näkynyt hintatilastoissakin. Kauppojen vähäisyyden vuoksi ainakin Lapin ja Etelä-Pohjanmaan hintatilastot ovat jääneet välillä julkaisematta. Toiminnanjohtaja Jarmo Lahdenmaa Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksestä vahvistaa puukaupan verkkaisen rytmin. ”Kauppa ei ole käynyt, eikä kunnollisia talvikorjuuolosuhteita ole ollut koko talvena. Puunmyyntisuunnitelmia olemme tehneet tänä vuonna yli kolmanneksen tavanomaista vähemmän”, Lahdenmaa sanoo. Viime viikkoina yksi artikkeli on puukaupassa kuitenkin noussut ylitse muiden. Kesäkorjuukelpoisia kuusen päätehakkuuleimikoita pyritään ostamaan nyt Etelä-Pohjanmaalla etenkin sahureiden toimesta aktiivisesti. Se on näkynyt myös hinnassa. ”Kuusitukin hinta on kivunnut tarjouksissa yli 60 euron, mikä on metsänomistajalle kelpo hinta. Korjuunkin voi saada nopealla aikataululla. Toisaalta kuitupuulla ei tunnu vieläkään olevan menekkiä.” Kesäkohteilla kysyntää Etelä-Karjalassa kaikki kesäja kelirikkokorjuukelpoiset kohteet menevät nyt hyvin kaupaksi. ”Talvi jäi tulematta, joten kesäkohteista on kova kysyntä. Puunhinnatkin ovat Kuusitukista vauhtia kevään puukauppaan Kuusitukin hinta kipuaa päätehakkuilla monin paikoin jo yli 60 euron. TeksTi sami karppinen kuva HeTa välimäki raakapuun kantohinnat koko maa Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? 53,85 ? ? 57,72 ? ? 42,67 ? ? 16,92 ? ? 18,88 ? ? 16,21 Uudistushakkuu ? ? 55,83 ? ? 58,83 ? ? 44,39 ? ? 19,17 ? ? 20,83 ? ? 18,39 Harvennushakkuu ? ? 48,56 ? ? 50,62 ? ? 38,21 ? ? 16,41 ? ? 16,71 ? ? 15,60 Ensiharvennus ? ? 35,32 ? ? 37,38 ? ? 12,74 ? ? 12,26 ? ? 12,13 eTeläsuomi Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? 56,15 ? ? 59,76 ? ? 43,07 ? ? 16,98 ? ? 20,37 ? ? 16,32 Uudistushakkuu ? ? 57,76 ? ? 60,42 ? ? 44,15 ? ? 17,96 ? ? 21,82 ? ? 18,24 Harvennushakkuu ? ? 51,71 ? ? 53,82 ? ? 38,85 ? ? 16,86 ? ? 17,26 ? ? 16,00 Ensiharvennus ? ? 12,70 ? ? 12,56 keskisuomi Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? 54,63 ? ? 58,93 ? ? 42,91 ? ? 17,64 ? ? 18,56 ? ? 16,66 Uudistushakkuu ? ? 56,87 ? ? 59,81 ? ? 44,27 ? ? 20,01 ? ? 20,33 ? ? 18,61 Harvennushakkuu ? ? 49,45 ? ? 51,37 ? ? 37,66 ? ? 17,20 ? ? 16,55 ? ? 16,22 Ensiharvennus viikko 9 Kuusitukkileimikon hyvän tien varresta voi nyt saada Eteläja Keski-Suomessa kaupaksi kelpo hintaan ja nopeaan korjuuseen. Nämä järeät kuuset korjattiin Ruokolahdelta. Myös hakkuutähteiden hinnassa voi olla neuvotteluvaraa. talous » Puumarkkinat 52 Metsälehti Makasiini 7606_.indd 52 6.3.2020 14.20
• nyt on hyvä aika kysyä tarjouksia sopivista kohteista. savokarJala Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? 51,25 ? ? 54,19 ? ? 42,47 ? ? 16,15 ? ? 16,37 ? ? 15,31 Uudistushakkuu ? ? 53,74 ? ? 55,82 ? ? 45,67 ? ? 18,84 ? ? 18,74 ? ? 17,78 Harvennushakkuu ? ? 45,81 ? ? 47,17 ? ? 37,72 ? ? 15,67 ? ? 15,85 ? ? 15,29 Ensiharvennus ? ? 32,85 ? ? 32,68 ? ? 12,16 ? ? 11,64 kYmisavo Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? 55,21 ? ? 57,63 ? ? 42,95 ? ? 17,61 ? ? 19,40 ? ? 16,62 Uudistushakkuu ? ? 56,91 ? ? 58,96 ? ? 44,97 ? ? 20,14 ? ? 21,69 ? ? 18,94 Harvennushakkuu ? ? 50,88 ? ? 51,93 ? ? 38,83 ? ? 17,68 ? ? 17,73 ? ? 16,68 Ensiharvennus ? ? 13,48 ? ? 12,87 ? ? 12,73 ?? nousussa ?? laskussa * ei vertailutietoa eTeläpoHJanmaa Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus kainuukoillismaa Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? 47,53 ? ? 49,05 ? ? 15,67 ? ? 14,60 Uudistushakkuu ? ? 50,06 ? ? 50,38 ? ? 19,20 ? ? 17,41 Harvennushakkuu ? ? 41,62 ? ? 40,92 ? ? 14,71 ? ? 12,82 Ensiharvennus ? ? 12,15 ? ? 9,07 poHJoispoHJanmaa Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? 52,42 ? ? 54,03 ? ? 37,06 ? ? 17,29 ? ? 18,06 ? ? 17,01 Uudistushakkuu ? ? 54,45 ? ? 55,53 ? ? 37,67 ? ? 19,94 ? ? 19,22 ? ? 18,79 Harvennushakkuu ? ? 45,65 ? ? 44,83 ? ? 15,76 ? ? 15,51 ? ? 14,69 Ensiharvennus ? ? 12,55 ? ? 11,73 lappi Tukkipuu kuiTupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? 44,59 ? ? 45,09 ? ? 15,75 ? ? 13,92 Uudistushakkuu Harvennushakkuu ? ? 40,85 ? ? 14,61 ? ? 13,24 Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi nousussa. Metsänomistajakunnassa tunnelma on sen sijaan vielä odottavainen”, toteaa aluepäällikkö Tuomas Kähö Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksestä. Kiinnostavimmilla päätehakkuukohteilla havutukkien hinnat ovat Kähön mukaan ainakin Lappeenrannan seudulla kivunneet hyvän matkaa päälle 60 euron. ”Tosin tilanne vaihtelee sekä ostolla että korjuulla poikkeuksellisen nopeasti. Aamulla katsotaan ikkunasta kelin mukaan mihin suuntaan lähdetään. Mutta nyt on hyvä aika kysyä tarjouksia sopivista kohteista.” Sahatavaravarastot sulamassa Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matti Valosen mukaan Suomen sahatavaran varastot ovat painuneet pidemmän ajan keskiarvoa alhaisemmiksi tuotannonrajoitusten ja talven työtaistelutoimien takia. ”Markkinatilanne on edelleen haastava Keski-Euroopan ylitarjonnan johdosta. Suomessa tuotettavan korkeamman laadun kuusisahatavaran kysyntään tuhopuun vaikutus on kuitenkin ollut vähäisempi. Suomessa kuusitukin kysyntää selittää etenkin se, että kesäkorjattavia leimikoita ei ole juuri varastossa”, Valonen kertoo. Maailmantalouden peikoksi noussut koronavirus ei ole Valosen mukaan vaikuttanut Euroopan sahatavaramarkkinoihin toistaiseksi merkittävästi. ”Sen sijaan Kiinassa osa tuontisatamista on kiinni. Tämä tuntuu myös Suomessa, sillä sahatavaraviennistä 12 prosenttia suuntautui viime vuonna Kiinaan.” Metsälehti Makasiini 53 7606_.indd 53 6.3.2020 14.20
• Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. Viikko-ostojen Määrä 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 kuukAuden PuukAuPPA kehnojen talvikorjuukelien vuoksi kesäkorjuukelpoisista tukkileimikoista on tehty Etelä-Karjalassa kauppaa aktiivisesti. Metsänomistaja päätti metsänhoitoyhdistyksen neuvojan kanssa tehdyn tilakäynnin päätteeksi teettää vajaan kahden hehtaarin kokoisen avohakkuuleimikon. Kylätien varressa sijaitseva kuusikko oli edellistalvena kärsinyt lumituhoista. Puusto oli vanhaa ja järeää, joten avohakkuu oli ainoa varteenotettava hakkuutapa. Metsänhoitoyhdistys kysyi leimikosta valtakirjalla tarjouk set kaikilta alueen puunostajilta. Kesäkorjuukelpoinen leimikko hyvän tien varressa herätti runsaasti kiinnostusta ostajissa. Metsäkuljetusmatkaa leimikolta tien laitaan on alle sata metriä. Vertailun perusteella parJäreä kuusitukkileimikko kevään korjuuseen kuusikon päätehakkuu etelä-karjalassa puuTavaralaJi m³ €/m³ YHTeensä € Mäntytukki 45 57,50 2 587,50 Mäntypikkutukki 5 28,50 142,50 Mäntykuitu 10 23,50 235,00 Kuusiainespuu 530 52,95 28 063,50 Kuusilaho 20 17,50 350,00 Koivukuitu 9 21,50 193,50 Haapakuitu 2 8,00 16,00 YHtEEnsä (arvio) 621 31 588,00 haaksi todettiin tarjous, jossa kuusiainespuu oli hinnoiteltu runkohinnalla. Runkohintaa puolsi myös se, että näin metsänomistajalle ei jäisi riskiä tukin katkonnasta. Voittavan tarjouksen runkohinta 52,95 euroa vastasi metsänhoitoyhdistyksen arvion mukaan puutavaralajihinnoitteluksi muutettuna noin 63 euron kuutiohintaa kuusitukille. Kuusikuidun puutavaralajikohtaiseksi hinnaksi arvioitiin 21 euroa. Muut puulajit myytiin puutavaralajikohtaisella hinnoittelulla. Leimikko korjataan lähiaikoina.? l saMi karppinen talous » Puumarkkinat 54 Metsälehti Makasiini 7606_.indd 54 6.3.2020 14.20
• kuukAuden tilAkAuPPA etelä-sAvossA myytiin tänä talvena 64 hehtaarin metsätila. Sijainti oli hyvä Mikkeli–Lahti-valtatien tuntumassa ja tilalle oli toimivat tieyhteydet. Tilan puustot ovat varsin nuoria, sillä taimikoita on 25 hehtaaria, nuoria kasvatusmetsiä 24 hehtaaria ja varttuneita 14 hehtaaria. Taimikot ovat pääosin varttuneita. Heti uudistettavaa puustoa ei ole. Maapohjat ovat pääosin hyväkasvuisia tuoreiden kankaiden kivennäismaita, mutta turvemaatakin on vähän. Kuvioita on paljon ja niiden keskikoko on alle hehtaarin. Maastot ovat helppokulkuiset ja metsäkuljetusmatkat lyhyet. Myyntiesitteen mukaan tilalla oli ainespuuta 3 600 kuutiota eli keskimäärin vain 56 kuutiota hehtaarilla. Tukkipuun osuus on seitsemän prosenttia. Pääpuulaji on kuusi, jota on noin puolet tilavuudesta. Loppuosa jakautuu tasan männyn ja koivun kesken. Hannu Liljeroos arvioi kohteen ja totesi kuviotiedot varsin luotettaviksi. ”Kuviointi oli tehty tarkasti ja kuvioiden rajat olivat maastossa selviä. Tilaa on hoidettu hyvin eikä välittömiä toimia tarvita juuri missään”, Liljeroos kertoo. Puuston arvoksi oli saatu 141 000 euroa. Siitä oli odotusarvolisän osuus hieman yli puolet, koska nuorissa kasvatusmetsissä on paljon arvokasvua. Taimikoiden arvo oli 50 000 euroa ja maapohjien 28 000 euroa. Tilan summa-arvo oli 219 000 euroa. Välittäjän lähtöhinta oli 172 000 euroa. Hyvillä kohteilla on vahva kysyntä. Tilasta tehtiin yli kymmenen tarjousta ja kauppahinta nousi 228 500 euroon. Ostaja oli varainhoitoyhtiö FIM:in metsärahasto. ”Hyvä metsänhoidollinen tila ja sijainti ovat nostaneet kauppahintaa. Viime vuonna Etelä-Savossa maksettiin hintaseurantani mukaan metsätiloista keskimäärin neljä prosenttia alle summa-arvon. Tässä kaupassa mentiin saman verran yli.”?l Mikko häYrYnen Kunto ja sijainti nostivat hintaa tilakauppa etelä-saVossa PintA-AlA 64 ha kehitYsluokAt taimikot 25 ha, nuorta kasvatusmetsää 24 ha, varttunutta kasvatusmetsää 14 ha Puusto 3 600 m3, josta tukkia 250 m3 MYYntihintA 228?500 €, 3 620 € / metsämaan hehtaari, 63,50 €/m3 Eteläsavolaisen tilan puusto oli nuorta mutta hoidettua. Hyvinhoidettu tila on haluttu vaikka välittömiä hakkuumahdollisuuksia ei olisikaan. Metsärahaston voittajatarjous oli selvästi yli lähtöhinnan. H a n n U Li Lj Er o o s Metsälehti Makasiini 55 Talous » tilaKauppa 7606_.indd 55 6.3.2020 14.20
• Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 4 1 28 Satakunta 8 6 132 Häme-Uusimaa 8 6 179 Etelä-Karjala 11 6 149 Kymenlaakso 9 6 165 Pirkanmaa 22 11 280 21 21 143 38 6 010 42 1,08 Etelä-Savo 13 12 390 40 9 80 28 3 778 47 0,93 Eja K-Pohjanmaa 26 17 471 37 8 79 20 2 499 32 0,90 Keski-Suomi 16 21 642 32 10 105 35 4 208 40 0,86 Pohjois-Savo 15 14 448 23 13 129 35 5 062 39 Pohjois-Karjala 6 13 380 42 8 86 32 3 561 41 0,88 Kainuu 12 9 358 Pohjois-Pohjanmaa 33 29 1 181 23 12 80 18 2 056 26 0,96 Lappi 19 16 1 239 23 7 68 14 1 408 21 0,96 Koko maa 202 167 6 042 lisäys helmikuu 111 77 2 699 meTsäTilakaupaT taMMi–helMikuussa 2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Pohjois-Karjalan 13 kaupasta kahdeksassa ostajana metsärahasto Suurimmat tilat myyty Lapissa, keskikoko 111 ha Puustoisimmat tilat myyty Pirkanmaalla. Hehtaarihinnassa näkyy yhden hyvähintaisen rahastokaupan vaikutus. Pohjois-Pohjanmaalla eniten tarjontaa ja tehtyjä kauppoja Taimikoiden korkea osuus nostaa Etelä-Savon kuutiohintaa 1 1 1 2 2 2 4 4 4 3 3 5 5 5 Alkuvuosi on metsätilakaupan hiljaista aikaa. Tilakauppoja tilastoivan Hannu Liljeroosin seurantaan on tammi-helmikuussa tullut 202 uutta, myyntiin tarjottua kohdetta ja 167 tehtyä kauppaa. Tämä on selvästi vähemmän kuin vuosi sitten. Myyty ala on 6 042 hehtaaria, kun se vuosi sitten oli 7 062 hehtaaria. Eniten kauppoja on tehty Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Myynnissä on useita suuria kohteita, sillä seitsemässä lähtöhinta on yli 200 000 euroa. Esimerkiksi pohjoisessa Keski-Suomessa myydään kolmen tilan kokonaisuutta, jonka pinta-ala on 155 hehtaaria ja lähtö hinta 420 000 euroa. Instituutiosijoittajat ovat ostaneet julkisesta tarjonnasta 55 kohdetta eli noin joka kolmannen. Ne ovat käyttäneet kauppoihin yhteensä 8,9 miljoonaa euroa, mikä on likimain puolet koko tilakauppaseurannan kauppasummasta. Metsärahastojen ja muiden suursijoittajien alkuvuoden ostomäärä vastaa viimevuotista tasoa. Kohteiden keskikoko on 52 hehtaaria ja joukossa on muutama pienikin tila. Monet yhteismetsät ovat aktiivisia lisämaiden hankinnassa. Tänä vuonna kauppoja on tehnyt viisi yhteismetsää ja kauppasummat ovat yhteensä 470 000 euroa. ”Tällä hetkellä vallitsee myyjän markkinat. Sijoittajilla on pulaa sopivista ostokohteista. Rahaa tuntuu kyllä löytyvän”, Liljeroos toteaa.? l Mikko häYrYnen Rahaa löytyy, ostettavasta pulaa Metsätilamarkkinoilla vuosi on alkanut verkkaisesti, mutta suursijoittajat ovat hereillä. 56 Metsälehti Makasiini Talous » tilaKauppa 7606_.indd 56 6.3.2020 14.20
• tästä jopa ruotsalaiset ovat samaa mieltä: Suomessa tehdään maailman parhaita klapikoneita. Isoista konemerkeistä Hakki-Pilkkeellä, Japalla ja Palaxilla on sama omistaja. Niiden tärkein kilpailija on niin ikään suomalaisomisteinen Pilkemaster. Metsälehti Makasiini kokeili kahta ammattikäyttöön tarkoitettua klapikonetta, Japan 365 Pro:ta ja Palaxin C750 Pro+ -mallia. Molemmat ovat saatavilla traktorikäyttöisinä ja sähkömoottorilla varustettuina sekä lisäksi yhdistelmäversiona. Japasta on tarjolla myös hinattava, 365 Pro Road -malli, joka sopii kiertävälle klapintekijälle tai kimppakoneeksi. Metsälehden kokeilussa käytettiin traktorikäytöllä ja sähkömoottorilla varustettuja klapikoneita sähkövirralla. Japan kone painaa 580– 1 100 kiloa ja Palax 810–930 kiloa eikä koneita – Japan Pro Road -malli pois lukien – voi siirtää ilman traktoria. Tämän kokoluokan koneet sijoitetaan usein pysyvälle työasemalle, mutta silloinkin traktoria tarvitaan rankojen tuomiseksi koneen äärelle. Koneiden tehokas käyttö edellyttää tukkipöytää, jonne rangat tuodaan kuormaimella ja siirretään klapikoneen kuljetinhihnalle. Palaxin tukkipöytien verottomat hinKlapilanssien kunkut Japa 365 pro ja palax C750 pro+ ovat tehokkaita klapikoneita, mutta hinta rajaa ne lähinnä ammattikäyttöön. TeksTi mikko riikilä kuvaT sami karppinen ›› Japan ja Palaxin ammattilaismalleilla klapeja tulee vinhaan, mutta koneiden hinta rajaa ne lähinnä yrittäjäkäyttöön. Metsälehti Makasiini 57 Talous » KoKEilussa 7606_.indd 57 6.3.2020 14.20
• Japan halkaisusylinteri rutisti jopa poikittain olevat pölkyt läpi halkaisu teristä. nat alkavat 710 eurosta. Japan tukkipöytä maksaa muutaman kympin enemmän. Sirkkeli voittaa ketjusahan Palax on pykälää Japaa järeämpi kone. Sen veroton hinta on 14 000 euroa ja Japan noin kymppitonnin. Neljän tonnin lisähinnalla saa tehokkaamman koneen. Hintojen puolesta koneet sopivat ammattikäyttöön. Palax katkaisee rangat kovapalasirkkelin terällä. Japassa on 15-tuumaisella laipalla varustettu ketjusaha. Sirkkeliterä on tunnottoman nopea alle 20-senttisissä puissa. Hieman hitaampi ketjusaha sopii järeämpien puiden katkontaan. Molemmissa koneissa katkaisuterää ja rangan kuljetinhihnaa hallitaan yhdellä vivulla. ”Vipu alas” painaa katkaisuterää alaspäin, ”vipu sivuun” liikuttaa kuljetinta – ei voisi olla helpompaa. Halkaisuterän korkeutta säädetään molemmissa koneissa hydraulisesti. Vakiovarusteena on puun neljään osaa halkova kaksisakarainen halkaisuterä. Lisävarusteeksi saa kuuteentai kahdeksaan osaan halkovat terät, joilla isotkin pölkyt pilkkoutuvat saunan pesään sopiviksi. Molemmissa koneissa pölkkyjen katkaisupituus Molempia koneita voi ohjata yhdellä vivulla. Kuvassa Palaxin katkaisusirkkeliä ja kuljetinhihnaa ohjaava vipu. Japassa sahaa ja kuljetinta ohjaava vipu on keskellä, vasemmalla halkaisuterän ohjausvipu, sen vieressä on sahausnopeuden säätönuppi, siitä seuraava on hydrauliterien korkeuden säätövipu. Koneen hallinta on helppoa. japa 365 pro >> vAlMistAjA Laitilan Rautarakenne Oy >> voiMAnlähde – traktorin voiman ulosotto 400 rpm, min 25 hv – sähkömoottori 7,5 kW, 3-vaihevirta, 25 A sulake – polttomoottori (Pro Road -malli) Honda 20 hv >> hYdrAuliikkA hydrauliöljyn määrä 45 litraa >> Puun kAtkAisu ketjusaha, 15 tuuman laippa, 0,325/1,3 mm teräketju >> Puun suurin hAlkAisijA 36 cm, klapin enimmäispituus 60 cm >> hAlkAisuterän tYöntövoiMA 7 tonnia – halkaisuterä, vakiona 2/4 osaan halkova – lisävarusteena 2/6 ja 2/8 osaan halkova >> klAPien Poistokuljetin pituus 4,2 m, leveys 30 cm >> koneen PAino 580–695 kg (Pro Road -malli 1 100 kg) >> Metsälehden kokeileman koneen hinta 9 821 € (alv 0) palax C750 pro+ >> vAlMistAjA Ylistaron Terästakomo Oy >> voiMAnlähde – traktorin voiman ulosotto 450–540 rpm – sähkömoottori 11 kW, 3-vaihevirta, 25 A sulake >> hYdrAuliikkA hydrauliöljyn määrä 60 litraa >> Puun kAtkAisu 75 cm kovapalasirkkeliterä, terän enimmäiskierrosluku 1?500 rpm >> Puun suurin hAlkAisijA 30 cm, klapin enimmäispituus 55 cm >> hAlkAisuterän tYöntövoiMA 4/6 tonnia – halkaisuterä vakiona 2/4 osaan halkova – lisävarusteena 2/6 osaan halkova >> klAPien Poistokuljetin pituus 4,3 m, leveys 27 cm >> koneen PAino 810–930 kg >> Metsälehden kokeileman koneen hinta 14 140 € (alv 0) 58 Metsälehti Makasiini Talous » KoKEilussa 7606_.indd 58 6.3.2020 14.20
• säädetään siirtämällä rungot pysäyttävää takavastetta. Palaxissa vasteen säätämiseksi avattavat mutterit ovat hankalassa paikassa. Japalla muskelia halkaisusylinterissä Palaxin käyttöönottaminen tuntui helpommalta kuin Japan, jossa muun muassa ketjusahan oikea painottaminen vaati totuttelua. Pölkkyjen halkominen sujui molemmilla jouhevasti. Halkomakouruun putoavat pölkyt kääntyivät harvoin poikittain. Kääntymistä vähentää se, että sahaukseen tulevan rangan pysäyttävä takavaste vetäytyy koneissa katkaisun hetkellä, joten pölkky putoaa vapaasti. Halkaisusylinteri lähtee automaattisesti katkaisun jälkeen liikkeelle. Sylinteri voidaan käynnistää myös erillisellä vivulla, mikä on tarpeen rangan viimeisten pölkkyjen halkomisessa. Seitsemän tonnin työntövoimallaan Japan halkaisusylinteri rutisti jopa poikittain olevat pölkyt läpi halkaisuteristä. Koneella voi tehdä enimmillään 36-senttisiä puita, niistä kiharimmatkin halkeavat ongelmitta. Palaxin halkaisusylinterin työntövoima on kuusi tonnia. Koneeseen mahtuu läpimitaltaan alle 30 sentin runkoja, paksuimpien pölkkyjen pilkkomisessa työntövoima oli välillä koetuksella. Palaxissa parempi puun painin Palaxissa on parempi, pääosin hydraulisesti painottuva puun painin, joka puristaa Palaxissa puun painaja saa voimansa hydraulisylinteriltä, lisäksi sitä voi avustaa käsikammella. Japan puun painajaa puristuu puuta vasten jousen voimalla, sitä ei voi erikseen ohjata käsin. Molemmissa koneissa takavaste vetäytyy samalla, kun ranka katkeaa. Näin pölkky putoaa vapaasti halkaisukouruun eikä käänny poikittain. ›› Metsälehti Makasiini 59 7606_.indd 59 6.3.2020 14.20
• koneiden tehokas käyttö edellyttää tukkipöytää. rankaa kuljetinhihnaa vasten ja pitää rangan paikallaan kuljetinhihnalla. Sahauksen ajaksi hydrauliikka lukitsee painimen paikalleen. Lisäksi sahuri voi käsikammella keventää tai lisätä puristusta. Se helpottaa pienten tai mutkaisten rankojen käsittelyä. Japan puun painin toimii jousivoimalla. Sitä voi säätää, mutta puristusta ei voi lisätä tai keventää käsivoimin. Painimen tunnottomuuden vuoksi pienimmät rangat tahtoivat välillä luistaa kuljetinhihnalla painimen alta ja niiden kulkua hihnalla piti auttaa käsivoimin. Tämä ei varmasti ole tarkoitus. Mielestämme Japan puun painimeen pitäisi lisätä kampi, jolla puristusta voisi käsipelillä keventää tai lisätä. Kovapalainen sirkkelinterä sietää hiekkaisia puita paremmin kuin ketjusaha. Tosin Japassa teräketju on helppo viilata. HiekkaisilPalax C 750 Pro+ ja Japa 365 Pro ovat ominaisuuksiltaan ja hinnaltaan ammattilaissarjan klapikoneita. Japassa on haarukkalenkit, joten koneen nostaminen esimerkiksi etukuormaajalla on vakaata. la puilla kokeilisimme Japassa kovapalateräistä ketjua. Kääntyvät kuljettimet Japassa on leveämpi klapikuljetin, jonka vetohihna on kokonaan koteloitu. Palaxissa on avoin ketjuveto. Koneen mukana toimite60 Metsälehti Makasiini Talous » KoKEilussa 7606_.indd 60 6.3.2020 14.20
• plussat ja Miinukset JaPa 365 PRO + voimakas halkaisusylinteri + suoriutuu isoistakin puista ketjusaha sirkkeliterää hitaampi alle 25 sentin rungoilla Palax C750 PRO+ + Nopea sirkkelikatkaisu + Helppokäyttöinen hinta taan kuljettimen alapinnan peittävä kate, jonka käyttäjä voi asentaa paikalleen. Molempien koneiden kuljettimet kääntyvät noin 25 astetta sivuille, mikä helpottaa klapien tekoa kasalle. Japan siirtely haarukkatrukilla tai etukuormaajalla on vakaampaa kuin Palaxin. Näin siksi, että Japan pohjan alla on haarukkalenkit, joihin kuormaajan haarukkapiikit voi työntää. Palaxin pohjassa on avoimet ohjauskiskot, joten nostokoneen heilahtaessa klapikone on vaarassa kaatua. Japan koneen työmaallemme tuonut traktorimies ihmetteli, miksi nostolaitteen kiinnityspisteet ovat niin reilusti koneen toisella sivulla, että kuljetuksen ajaksi ylös käännetty klapikuljetin yltää sivulla hyvän matkaa traktorin takapyörän ulkopuolelle.? l Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . T A P I O . F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T kaTso video meTsäleHden YouTubesTa, Metsälehti Makasiini 61 7606_.indd 61 6.3.2020 14.20
• Metson ja luMen Maassa Suomi jakaantuu yhä selvemmin täysin lumettomaan ja ylenpalttisen lumiseen puoliskoon. Kanalinnuille lumivaippa on selviytymisen edellytys. TeKSTi ja KuvaT jorma LuhTa Luonnossa » luhta 62 Metsälehti Makasiini 7610_.indd 62 6.3.2020 14.23
• Kolme mustaa metsoa istuu pienten rämemäntyjen latvoissa. Talvi-ilta hämärtyy. Metsälehti Makasiini 63 7610_.indd 63 6.3.2020 14.23
• P okasta Kittilään vievä maantie näyttää metsäosuuksilla lumitunnelilta, jossa henkilöauton ikkunasta näkee puiden latvuksia. Soiden kohdalla penkat ovat matalampia. Tällä vuosituhannella Suomi on jakaantunut yhä selvemmin lumettomaan ja talvettomaan etelään ja yhä lumisempaan pohjoiseen. Ilmastonmuutos lisää talvisateita, jotka tulevat Lapissa nykyäänkin lumena. Kittilän ja Inarin rajalla kulkupeli saa jäädä maantien levikille. Lastaan kymmenen päivän retkikamppeet pulkkaan ja ryhdyn suunnistamaan kuormajuhtana kohti itää. Seuraan poroaitaa, joka vaihtuu matkan varrella Inarin ja Kittilän rajasta Inarin ja Sodankylän rajaksi. Seuraavana päivänä pääsen Peuravaaraan, jonka olen valinnut määränpääkseni. Valoisa ja keloista harmaa petäjikkö peittää monikilometrisen vaaran. Olen Lapin hienoimpiin arvioidussa ikimetsässä, Hammastunturin erämaan eteläisimmässä kulmassa ja tarkasti vedenjakajalla, josta puronalut vievät sekä Perämereen että Jäämereen. Tämä on myös Erämaa-Lapin ja talousmetsien raja. Lähin metsätie työntyy aivan vaaran etelälaidalle, pohjoispuolella vallitsevat erämaalailla suojellut metsänrajametsät. Ennen muuta tämä on melkein joka talvi lumisinta Suomea. Kun astun pois Kun astun pois suksilta, hujahdan kainaloita myöten lumeen. suksilta, hujahdan kainaloita myöten lumeen. Hangessa piilee kovempia välikerroksia, jotka kannattavat hiihtäjän, mutta eivät jalkamiestä. Lähistöltä ei löydy sopivaa kämppää, joten rahtaan matkassani telttaa. Paksun lumen vuoksi laavu ja nuotio vaatisivat ankaran lapioimisen. Vuosituhannen metsotalvi Hiihtourakkani lopussa näen muutamia metsojen hakomapetäjiä. Pitkällä aikavälillä metsokanta on vähentynyt myös Metsä-Lapissa, mutta arkielämässä ilLöydän metsojen hakomajäljet ja lumikiepit, mutta lähestyessäni metsot livahtavat puiden taa piiloon. Luonnossa » luhta 64 Metsälehti Makasiini 7610_.indd 64 6.3.2020 14.23
• Tuuli poimuttaa suonlaidan lumikannen kuin mainingeille. Kovempien välikerrosten vuoksi hanki kantaa pitkän metsäsuksen. miö hukkuu jyrkkään vuosittaiseen kannanvaihteluun. Hyvät ja huonot metsovuodet toistuvat keskimäärin neljän vuoden sykleinä. Joskus huippuvuodet ovat poikkeuksellisia. Vuosituhannen alussa Keski-Lapissa hakoi isoja metsoparvia, joiden veroisia ei ollut koettu neljäänkymmeneen vuoteen. Uusi metsorunsaus tuli tänä talvena. Tämän vuoden tammikuussa sallittiin myös ”huurremetsojen” talvimetsästys ensimmäistä kertaa vuoden 1965 jälkeen. Oma metsojahtini kameralla alkaa telttayön jälkeisenä aamuna. Reppu ei kuitenkaan täyty kuvasaaliista. Kierrän ja kiikaroin Peuravaaraa ympäröiviä aapasoita ja rämeitä. Koska korkea hanki kestää metson painon, linnut eivät nouse puuhun. Ne napsivat jalkamiehinä neulasia pienistä rämemännyistä ja livahtavat näköesteiden taakse kuullessaan suksien rahinan. Löydän niiden lumiluolia ja syönnösjälkiä ja näen mustia vilauksia pakolennossa. Lisää lunta Illalla pilvistyy ja alkaa lumisade. Valkoista vitiä tulee taivaan täydeltä ja tauotMetsälehti Makasiini 65 7610_.indd 65 6.3.2020 14.23
• Jos hanki kantaa ja on tuulista, metso nyhtää männynhakoja mieluusti jalkamiehenä. Luonnossa » luhta 66 Metsälehti Makasiini 7610_.indd 66 6.3.2020 14.23
• ta kolme vuorokautta. Lämmitettävässä teltassani luen kahteen kertaan mukaan ottamani kirjan. Lapioin lumitöitä ja jaan eväitäni, leivän ja juuston, Peuravaaran kuukkeliparin kanssa. Tilastojenkin mukaan näillä korkeuksilla lumipeite kasvaa vähintään aprillipäivään. Kaikki loppuu joskus. Tyynenä, puolipilvisenä pakkasaamuna pääsen uudelle metsokierrokselle. Sukset uppoavat nyt nilkkoihin, paikoin syvemmällekin. Suonlaidassa törmään riistaan, johon verrattuna metsokukko on pikkulintu. Hirvilehmä ja vasa ovat saaneet vainun minusta ja pyrkivät aapasuon kovemmalle hangelle. Niiden liikkuminen näyttää enemmän uimiselta kuin juoksulta, mutta hyvin ne eteenpäin pääsevät. Jään pohtimaan lumen merkitystä. Jos lumi tulee pakkasvitinä, sen haitat ihmisille ja eläimille ovat kohtuullisen vähäisiä. Metsolle ja muille kanalinnuille lumivaippa on tarkenemisen ja selviytymisen edellytys. Ne asuvat enimmän osan vuorokaudesta hangen sisään kaivamissaan tunneleissa, kiepeissä. Kun lumeen sukelletaan suoraan lennosta, mikään jälki ei johdata kettua tai muita petoja paikalle. Paksu nietos nostaa jänikset ja riekot aterioimaan silmuja, joihin ne muuten eivät yltäisi. Metson ja teeren kuolleisuus on pienimmillään talvikuukausina. Riekko, jänis ja ahma tallustavat leveillä lumikengillä pehmeänkin nietoksen pinnalla. Hirven taktiikka on päinvastainen. Pitkillä kintuillaan se yltää maahan asti ja pystyy ravatessa nostamaan sorkat lumenpinnan yläpuolelle. En löydä metsoja vaaran petäjiköstä, mutta neljä mustaa kukkoa ruokailee pienehköissä mäntytuppaissa avoimen suoaavan ja rämeen rajalla. Lähestyn niitä varovasti metri kerrallaan. Pääsen kahteensataan ja lopuksi noin viidenkymmenen metrin matkalle. Huurremetson pyynnin nostalginen ihannointi ei taida johtua ainakaan ampumasuorituksen vaikeudesta. Vasta syvässä pakkasillan hämärässä metsot pudottautuvat neulasaterialta siivilleen. Tiedän niiden lentävän vain lyhyen matkaa ja sukeltavan lumeen. Mutta minulle ei yöpymäonkalon sijaintia pidä paljastaa. Itseäni työllistävän lumikiepin löydän vasta kolme päivää myöhemmin. Autoni päälle on kasvanut vähintään kuusikymmensenttinen valkoinen peitto. Myös maantien levikki on jätetty auraamatta. Lumilapio on talviretkeilijän tärkein työkalu.? l metsolle ja muille kanalinnuille lumivaippa on tarkenemisen ja selviytymisen edellytys. Vaaran laella puut peittyvät lumen lisäksi myös tykkyyn, joka on oksiin ja runkoon kuuraksi tiivistyvää vesihöyryä. Metsälehti Makasiini 67 7610_.indd 67 6.3.2020 14.23
• 25.–26.4.2020 Jyväskylän Paviljonki Avoinna: la klo 10–17, su klo 10–16 Vapaa pääsy, tervetuloa! metsamme.fi retkellemessut.fi wemmi.fi 7611_.indd 68 6.3.2020 14.24
• sa ensimmäistä kertaa huoneessa, jossa oli sän­ ky. Sitten he riisuivat toisensa alusvaatteisilleen ja menivät peiton alle puhumaan paskaa. Si­ tä peliä katselin vaimoni kanssa ja meitä hyt­ käytti, koska ohjelma oli mielestämme höpelö. Ulkona pimeys valkeni pakkaspäiväksi. Yöpaik­ kamme kahviautomaatti meni kuuden aikaan epä­ kuntoon. Lähin huoltoasema aukeni kahdeksalta ja sain sumppia. Rouvalle ei ollut pyönävelli maul­ laan. Hän sai voitaleipää ja mustikkasoppaa. Ennen puolipäivää kävelin kauppaan ja ostin pu­ helimeen laturin – lähtömme oli ollut siksi kiirei­ nen, jotta kotoa emme muistaneet semmoista ve­ kotinta matkaamme ottaa. Muuta ryönää kyllä parin repullisen verran. Tosin tarviskamaa ainoastaan, vaatetavaraa enimmäkseen. Aika eteni. Kävimme syömässä. Kinkkukiusausta oli tarjolla, ihan hy­ vää jos kohta suolatonta. Maustei­ ta sai sentään lisätä itse. Palasimme huoneeseemme ja televisiossa näy­ tettiin Huutokauppakeisarin uusin­ taa, jossa Markku käytti kokonaisen päivän avaintaulun rakentamiseen. Viiden maissa vaimo pisti pötkölleen. Huoneessamme pistelehti tiuhaan meil­ le tuntemattomia ihmisiä. Minä lauloin ja pidin köllöttelevää rouvaani kädestä. Varttia vaille seitsemän syntyi poi­ ka. Hän oli puolimetrinen, passelin­ painoinen, tummatukkainen, täydellinen. Illansuussa ajelin kotiin ja mietin, kuinka suu­ ri onni on saada sellaista ihmettä todistaa, kuin­ ka ihmeellinen olento on nainen ja miten mukava asia elämä saattaa sille päälle heittäytyessään olla. Kuten alussa sanoin: harvassa ovat vuo­ rokaudet, jotka elämäni ajalta muistan yh­ tä tarkasti kuin tämänvuotisen karkaus­ päivän. Verrokki taitaa löytyä vajaan viiden vuoden takaa, silloin tulin isäksi ensi kertaa. Jotkut päivät jäävät muistiin. Tämä jäi. Ja voi miten kiitollinen ja onnellinen olen­ kaan, että sellaisen päivän sain. Hirmu usein tulee purnattua ja mäkätet­ tyä. Ja miten usein motkotammekaan joutavista asioista. Sellaisista, joiden emme enää parin päi­ vän kuluttua muista edes mieltämme vanneh­ tineen. Useammin pitäisi kirjoittaa mukavista asioista ja somista muistoista, koska kyllä niitäkin herran paratkoon ihmisrievun elämään mahtuu. Mutta semmoinen on ihminen, kovin mones­ ti kenkut jutut jäävät päähämme paremmin kuin kivat. Ja ylipäätään aivoihimme tekevät tukevan pesän vain harvat hetket. Eivät kaikki päivät mei­ dän mieliimme kokonaisuuksina jää, mahtui nii­ hin mitä vain. Tai jäänevät muille, minulle eivät. Mutta viime viikon lauantaista aivoihini kui­ tenkin naksahti kokotukeva muistijäl­ ki. Almanakan mukaan se oli karkaus­ päivä ja laatuaan ensimmäinen, jonka olen tullut mieleeni painaneeksi. Sinällään siihen mahtui pal­ jon ihan arkisia asioita. Vuorokau­ den vaihtuessa ajoin autoa, kuten tulen tehneeksi puolenyön aikaan melko usein. Sillä kertaa en kui­ tenkaan kurvaillut kotiani kohti ku­ ten tavallisesti, männäperjantain kallis­ tuessa lauantaiksi huristelin Kuopioon. Ajokelinkin uskon muistavani aina, vaikka se olikin tavallisen talvinen. Vä­ hän ennen Pajulahtea tien yli juoksi kettu, Siilinjärven ja Kuopion välisellä moottori­ tiellä liikenne oli hiljainen. Rampinnousun jälkeen ohitin ennen määränpäätäni tasan yhden taksin. Tohdinpa kertoa senkin, jotta ajoin yli­ nopeutta. Käytännössä koko matkan. aamuyöstä televisio näytti kehnoja oh­ jelmia. Yhdessä mies ja nainen tapasivat toisen­ Karkauspäivä Harvassa ovat vuorokaudet, jotka elämäni ajalta muistan yhtä tarkasti kuin tämänvuotisen karkauspäivän. ANTTI HEIKKINEN Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä.? Luonnossa » Kolumni Metsälehti Makasiini 69 7809_.indd 69 6.3.2020 14.26
• Lastulehmiä vuolemaan Puutöissä syntyneet lastut eivät ole roskia, vaan niille löytyy monenlaista käyttöä. Sen tietävät niin lapset, lehmipaimenet kuin onkijat. TekSTi ja kuvaT MarkuS TuorMaa 70 Metsälehti Makasiini LuonnoSSa » Käsin tehty 7810_.indd 70 6.3.2020 14.29
• P ilkkeitä hakatessa pölkky ei aina halkea kauniisti päästä päähän kahdeksi tasapaksuksi saunapuuksi. Sen sijaan pölkyn kyljestä voi singahtaa lastu, joka kapenee toista päätään kohti. Isku on osunut liian reunaan. Näin käy välillä useimmille. Niin voisi päätellä siitä, että epäonnistuneesta lyönnistä syntyneelle puunpalaselle on karjalaismurteeissa oma nimikin: lehmälastu. Onpa muutamin paikoin ilkeästi epäilty, ettei taitamaton puunhakkaaja saa aikaan mitään muuta kuin lehmälastuja. Lehmän kulmikkuutta, lampaan pyöreyttä Yritin kerran opettaa pojalleni pilkkeiden hakkuuta, mutta hän ei juuri jaksanut kuunnella neuvojani. Poika kun oli oppinut homman jo partiossa. Niinpä meidän piti oikein kunnolla yrittää, jotta saimme pilkkeiden lisäksi aikaiseksi myös lehmälastuja. Lastuvasikat imevät maitoa. Lehmälastuille on nimittäin erityinen käyttötarkoitus. Niistä voi vuolla lastulehmiä, jotka ovat Itä-Suomessa vanhastaan tunnettuja leikkikaluja. Lastu alkaa muistuttaa lehmää, kun sen kapeampaan päähän vuolee lehmän pään muotoa. Vuollessa voi päättää, onko lehmällä sarvet vai onko se sarveton nupopää. Halutessaan lehmälle voi vuolla myös korvat. Vuollessamme pohdimme eri kotieläinten muotoja. Lehmät näyttävät kulmikkaammilta kuin vaikkapa lampaat. Siksi lastulehmän kulmikas takaosa kannattaa jättää pyöristämättä. Väistämättä tulee mieleen, että lehmälastu on varsin osuva nimi puunhakkuun sivutuotteelle: ovathan nämä lastut jo vuolematta muodoltaan varsin lehmämäisiä! Suomalaista leikkiperinnettä kerättiin talteen 1960-luvulla, jolloin muistelijat kertoivat omasta lapsuudestaan vuosisadan alkupuolella. Lastulehmillä leikittiin usein käpyeläinten kanssa. Kuusenkävyt saivat tällöin olla lampaita. Johtuivatkohan leikkijöiden eläinlajimääritelmät juuri lastun ja kävyn muodosta? Siinä missä lastun muoto muistuttaa kulmikkuudesLastulehmistä voi tehdä erilaisia sarviltaan ja väritykseltään. Kokonaan kuorittu on nupopäinen yksivärinen lehmä. Sillä on myös korvat. Lehmä, jonka selkään on kuorta poistamalla tehty juova, on sarvellinen kyyttö. Metsälehti Makasiini 71 7810_.indd 71 6.3.2020 14.29
• saan lehmää, muistuttaa kävyn muoto pyöreydessään lammasta. Lasten ja aikuisten puuhia Lastulehmät tehdään mielellään lehtipuulastuista, sillä niihin voi tehdä kuvioita kuorta osittain poistamalla. Esimerkiksi leppä on hyvä lastulehmän aines. Koivulastusta taas voi kiskaista tuohen pois. Sen alta paljastuu punaruskea sisäkuori, joka muistuttaa väriltään maatiaislehmien väriä. Jos lastulehmät kuorii osittain, niille voi tehdä oikeiden lehmien väritystä vastaavia kuvioita. Esimerkiksi kyyttö syntyy vuolaisemalla lehmän selkään yksi vaalea raita. Jos kuoren jättää kokonaan koskematta, lehmä on puurakka eli ruskea. Kokonaan kuorittu taas on valkea. Leikkilehmiä syntyi ennen vanhaan muistakin töistä kuin halonhakkuusta. Eräs muistelija Liperistä kertoo lapsuusmuistojaan puutöitä tekevästä isästään. Isän tehdessä rekeä syntyi juonaselkäisiä lastuja lehmiksi. Kelkaa tehdessä taas syntyi pienempiä lastuja, jotka sopivat vasikoiksi. Lapset seuraavat tunnetusti aikuisten töitä ja sitten leikeissään jäljittelevät niitä. Lehmälastut osoittavat, että Pilkkeitä tehdessä kirves osuu toisinaan hakattavan pölkyn reunaan, jolloin irtoaa kapea kiilamainen kappale, lehmälastu. Lehmälastu on kuin tehty vuolemiseen: siitä on helppo pitää tukevasti kiinni ja kapeisiin reunoihin onnistuu hyvin lehmän muotojen vuolu. Reikien teko tikkujalkoja varten onnistuu teräväkärkisellä puukolla. Jos myös teräväkärkinen piikki eli naskali on käytettävissä, rei’istä saa syvemmät. Jalat pysyvät niissä tukevammin kiinni. Tikunpätkistä voi tehdä lastulehmälle myös utareet. Kostean painanteen kautta kulkeva polku ei mutaannu, kun maahan levittää lastuja. vaikutteita kulkee toiseenkin suuntaan, ainakin kielenkäytössä. Karjalassa myös aikuiset puhuivat lehmälastuista, vaikka ei ollut kyse leikkikaluista. Voitiin vaikkapa käydä hakemassa ”lehmälastuja” sytykkeiksi. Suistamolla ja Sortavalassa myös kaadettaessa puuta kirveellä ensimmäistä isokokoista lastua sanottiin ”lehmälastuksi”. Lehmisavuja ja onkilieroja Pitkään samalla paikalla halkoja hakatessa – tai jotakin muuta puutyötä tehdessä – lastuja kertyy maahan kunnon kerros. esimerkiksi leppä on hyvä lastulehmän aines. 72 Metsälehti Makasiini LuonnoSSa » Käsin tehty 7810_.indd 72 6.3.2020 14.29
• Tee näin 1 2 3 Pilkkeitä tehdessä kirveenterän kiilamainen muoto vääntää yhtä voimakkaasti terän kummallekin puolelle jääviä pölkyn puoliskoja. Kun kirveellä lyö keskelle pölliä, etenee halkeama suoraan pöllin toiseen päähän, sillä yhtä paksut puolikkaat kestävät vääntävää voimaa yhtä voimakkaasti ( 1 ). Kun kirveellä lyö lähelle pölkyn reunaa, ei ohuemmaksi jäävä puolikas pysty vastustamaan vääntävää voimaa yhtä voimakkaasti kuin paksumpi, ja halkeama kaartuu loivasti kohti pölkyn lähintä reunaa ( 2 ). Tarpeeksi lähelle reunaa osuessaan halkeama ei ehdi kulkea pölkyn toiseen päähän saakka vaan irrottaa pölkyn reunasta kiilamaisen kappaleen eli lehmälastun ( 3 ). Tällaisella paikalla on suomenkielessä lukuisia nimiä, kuten lastukko tai lastukas. Keskija Pohjois-Pohjanmaalla sitä sanotaan myös lasturanteeksi ja Pohjois-Karjalassa sekä Pohjois-Savossa lastuvaksi. Lasten karjanhoitoleikkien lisäksi lastukoilla oli perinteisessä karjataloudessa arvonsa myös oikeille lehmille. Karjan suojaksi tehtiin lehmisavuja polttamalla lastuja turpeiden alla. Hitaasti kytemällä palava tuli savuaa voimakkaasti ja karkottaa hyttyset sekä muut itikat. Lastukkojen mainitaan olevan myös hyviä paikkoja kaivella onkilieroja. Päätin selvittää, pitääkö vanha tieto paikkansa. Kaivelin pari vuotta Lierot viihtyvät lastukossa. vanhaa, metsään jäänyttä lastukkoani, ja pian tulikin lieroja vastaan. Matojen olosuhteita voi myös yrittää parantaa. Kansanperinteenkerääjä Ahti Rytkönen kertoo kirjassaan Savupirttien kansaa (1931), että kalojen perkaamisesta jäänyt pesuvesi kannattaa kaataa lastukkoon. Lastut käyvät myös maanparannusaineeksi. Polulla olevaan märkään painanteeseen voi kantaa lastuja, jotta se ei kävellessä mutaannu. Kasvimaalle lastuja voi viedä maan kuohkeuttajaksi. l Kirjoituksen lähteenä on käytetty Kotimaisten kielten keskuksen julkaisemaa Suomen murteiden sanakirjaa ja Karjalan kielen sanakirjaa (kotus.fi/sanakirjat) sekä näiden arkistoituja sanamuistiinpanoja. Leikkimismuistojen lähteenä ovat lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston perinteen ja nykykulttuurin kokoelman Kansanleikkien suuri kilpa keräys 1962 -kyselyn vastaukset sekä Museoviraston arkiston kansantieteen aineiston vuoden 1965 Leikkikaluja-kyselyn Liperistä saapunut vastaus KM:K12/710.? Metsälehti Makasiini 73 7810_.indd 73 6.3.2020 14.29
• Kun OxfOrdin yliopistossa luennoinut maailman johtava hämähäkkiasiantuntija kysyi: ”Mitä yhteistä on hämähäkin seitin raaka-aineella ja nanoselluloosalla”, Juha Salmelalla välähti. Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä paperinvalmistusta tutkinut tutkimustiimin vetäjä sai luentoa kuunnellessaan idean puukuidusta valmistettavasta langasta. Elettiin elokuuta 2009. Kyseessä oli uusi maailman luokan innovaatio. ”Ideassa yhdistyy meidän paperin valmistuksen osaaminen, nanoselluloosaosaaminen sekä se, miten hämähäkki kehrää langan”, Salmela kertoo. Keksinnön kokeilu ja kehittäminen aloitettiin VTT:llä välittömästi. Alusta asti tavoitteena oli luoda puukuiduista puuvillan, joissain sovelluksissa jopa polyesterin, korvaava tuote. Idea ei edennyt riittävän nopeasti VTT:llä, joten tutkimusalueen johtaja Janne Poranen houkutteli Salmelan luomaan kanssaan oman yrityksen. Spinnova perustettiin vuoden 2014 lopussa ja enVillan Veroinen lämmittäjä Hämähäkin tapa kehrätä seittiä antoi Juha Salmelalle idean puukuitulangasta. Spinnovan teknologiajohtajan ja puukuitulangan isän Juha Salmelan tavoitteena on muuttaa tekstiiliteollisuutta ympäristöystävällisempään suuntaan. Selluloosasta valmistuva langan raaka-aine syntyy ilman liuottimia ja kemikaaleja. Suurin osa langan raaka-aineista lähetetään kehrättäväksi Italiaan, mutta myös pilottitehtaalta löytyy kehruukone. 74 Metsälehti Makasiini » tuote Ja tekiJä 7614_.indd 74 6.3.2020 14.30
• ”tällä hetkellä keskustellaan ja suunnitellaan, kuinka monta tonnia tehdas tuottaa sekä minne se sijoitetaan.” Jyväskylän pilottitehtaalla testataan puukuitulangan ominaisuuksia, kuten vetolujuutta. simmäinen pilottilaitos aloitti toimintansa Jyväskylässä vuoden 2015 alussa. Nyt viisi vuotta ja kolme pilottitehdasta myöhemmin toiminta on lähellä kaupallistumista. ”Tällä hetkellä keskustellaan ja suunnitellaan, kuinka monta tonnia tehdas tuottaa sekä minne se sijoitetaan. Toivottavasti siitä saadaan päätös mahdollisimman nopeasti”, Spinnovan teknologiajohtajana työskentelevä Salmela sanoo. Lankaa ilman kemikaaleja Spinnovan menetelmä valmistaa puukuiduista lankaa on ainutlaatuinen. Raaka-aineena toimii paperin valmistuksessa käytettävä sellu, joka jauhetaan mekaanisesti veden seassa ohuiksi pitkiksi kuiduiksi eli mikrofibrilliselluloosaksi. Prosessissa ei tarvita lainkaan kemikaaleja, ainoastaan vettä ja energiaa. Mikrofibrilleiksi pilkottu selluloosa muutetaan sellaiseen muotoon, että se saadaan työnnettyä hyvin pienten suuttimien läpi. ”Meidän hämähäkki on se suutin”, Salmela selventää. Juuri kuitujen virtauttamisessa suutinten läpi piilee Spinnovan osaamisen ja patentoidun teknologian ydin. Suuttimesta ulos tulleet kuidut kuivataan ja lähetetään yleensä Italiaan, jossa ne kehrätään langaksi. Lankaa pystytään valmistamaan hyvin monenlaisista kuiduista. Spinnova on käyttänyt koivua, mäntyä, kuusta ja eukalyptusta, jopa olkea ja ruohoa. ”Olki esimerkiksi olisi todella mielenkiintoinen raaka-aine meille, sillä se on jäte. Se on ongelma vaikkapa Intiassa, jossa sitä poltetaan pelloille”, Salmela kertoo. Puusellun käyttöä puoltaa tasalaatuisuus ja ympärivuotinen saatavuus. Spinnovan yksi omistaja ja kumppani on sellujätti Suzano Brasiliassa, joten tällä hetkellä pääraaka-aine on eukalyptuskuitu. Muistuttaa puuvillaa Mikrofibrillit, joista lanka ja myös puu itsessään koostuvat, antavat langalle ominaisuuksia, joita muilla langoilla ei ole. Mikrofibrillit ovat vahvoja ja niiden mekaaniset omaisuudet ovat terästä paremmat. Tämä mahdollistaa lujien lankojen valmistuksen. Myös esimerkiksi kierrätettävyys ja biohajoavuus ovat omaa luokkaansa. ”Todella yllättävä asia meille oli se, että lämmöneristävyys on juuri sama kuin lampaanvillalla”, Salmela kertoo. Samanlaisia lujuusja venymisominaisuuksia kuin öljypohjaisilla kuiduilla ei puukuidusta valmistetulla langalla vielä ole. Sen sijaan puukuidusta valmistettu tekstiili muistuttaa ja tuntuu erehdyttävästi puuvillalta tai pellavalta, ja siihen on pyrittykin. Esimerkki tuotteen monikäyttöisyydestä nähtiin viime Linnanjuhlissa. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen kantoi yllään Spinnovan pukua. Uusia tuotteita tullaan tämän vuoden aikana lanseeraamaan useita, mutta ne menevät pääasiassa kehityskumppaneille. Toistaiseksi puukuitulanka on vielä arvokasta. Suurempia eriä kuluttajahintaisia puukuitutekstiileitä saadaan vielä hetki vartoa.? l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SAMI KARPPINEN 400 gramman painoiseen puukuitulangasta valmistettuun paitaan kuluu 600 grammaa puuta. Langan valmistuksessa selluloosa hyödynnetään sataprosenttisesti. Hävikki tulee sellun valmistusprosessista. Metsälehti Makasiini 75 7614_.indd 75 6.3.2020 14.30
• palvelukseen halutaan serlachius-museon helmikuun lopussa avattu Selluportin takana -näyttely kertoo Mäntän sellutehtaan arjesta. Näyttelyä varten on haastateltu tehtaan entisiä työntekijöitä, ja työntekijöiden omalla äänellä kerrotuista tarinoista syntyy kokonaiskuva niin sellunvalmistuksesta, työtehtävistä prosessin eri vaiheissa kuin varsinaista tuotantoa tukeneista tehtävistä. ”Se, että joku kertoo työstään, avaa asiaa ihan eri tavalla, kuin jos käyttäisi pelkkiä kirjallisia lähteitä. Oli hämmästyttävää, kuinka hyvin ja selkeästi ihmiset osasivat kuvailla vuosikymmenien takaisia työtehtäviään”, museon tutkija Milla Sinivuori-Hakanen kertoo. Hän haastatteli entisiä työntekijöitä vuosina 2017–28. Mäntän sellutehtaan toiminta päättyi vuonna 1991 Neuvostoliiton talouden vaikeuk siin. Viimeiset vuodet tehdas oli tuottanut pääasiassa tekstiiliteollisuuden raaka-aineena käyttämää liukosellua, jota oli myyty itänaapuriin. Näyttely on esillä Serlachiuksen Gustaf-museossa. Elämää sEllutEhtaalla Paperipuunippuja nostetaan Mäntän selluloosatehtaalla 1961. Se rl ac h iu Sm u Se o id en ku va -a rk iS to , Pi et in en Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 103 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä. Metsä Forestin liikevaihto vuonna 2019 oli 2,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin 840 henkilöä. www.metsaforest.com Haemme joukkoomme METSÄALAN AMMATTILAISTA Sinun roolisi tulevaisuuden Metsässä Haemme metsäasiantuntijaa vastaamaan puukaupan ja metsäpalveluiden myynnistä Rauman hankintapiirillä toimialueena Kankaanpää-Karvia ja toimistopaikkana Kankaanpää. Parhaat edellytykset tehtävässä onnistumiseen Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme vankkaa alan osaamista ja aktiivista markkinointija palveluhenkisyyttä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Miksi Metsä? Metsä Groupin ammattilaiset tekevät yhteistyötä tuhansien metsänomistajien kanssa päivittäin. Asiakaslähtöisessä ja nopeatempoisessa työssä tarvitaan sosiaalista pelisilmää ja taitoa rakentaa luottamuksellisia henkilösuhteita. Metsäomaisuudenhoito tarvitsee uudenlaisia osaajia. Oletko sinä yksi heistä? Millaista on tehdä uraa uudistuvassa Metsässä? Soita ja kysy lisää. Lisätietoja tehtävästä antaa piiripäällikkö Jari Lähde, puh. 050 532 0015, sähköposti jari.lahde@metsagroup.com. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Hae paikkaa osoitteessa metsagroup.com. Haku on auki 22.3.2020 saakka. Menestystä hakuun! ............................................................................................................................................................... Metsä Group on vastuullisen biotalouden edelläkävijä, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva puu pohjoisen kestävästi hoidetuista metsistä. Keskitymme puunhankintaan ja metsäpalveluihin, puutuotteisiin, selluun ja ensikuitukartonkeihin sekä pehmoja tiivispapereihin. Metsä Groupin liikevaihto vuonna 2018 oli 5,7 miljardia euroa, ja se työllistää noin 9 300 henkilöä. Metsä Groupin emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa noin 103 000 suomalaista metsänomistajaa. Metsä Group 3x224_Makasiini 5.3.2020 10.53 Sivu 1 76 metsälehti makasiini » Pilkkeet 7615_.indd 76 6.3.2020 14.31
• palvelukseen halutaan Ilmoita Metsälehdessä. p. 029 432 6117, ilmoitukset@metsalehti.fi Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarjoamme luotettavaa tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntijapalveluita, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy. Tunnetuimmat brändimme ovat Tapio, Metsälehti ja Karttakeskus. Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintajohtaja Olli Äijälä, p. 040 582 9676. Lähetä CV ja hakemuksesi palkkatoivomuksineen 22.3.2020 mennessä osoitteella rekrytointi@tapio.fi. HAEMME NYT Haluatko olla mukana tekemässä vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä metsien kasvun ja vastuullisen käytön puolesta? Olet näkyvästi mukana metsätalouden vesiensuojelun kehittä­ misessä ja käytäntöön viennissä. Toimit asiakasprojekteissa asiantuntijana ja projektien vetäjänä. Osallistut asiakastyöhön ja projektien myyntiin sekä tuotat uusia avauksia osaamisalueellasi. Edellytämme sinulta soveltuvaa tieteellistä koulutustaustaa, hyviä vuorovaikutustaitoja ja metsätalouden toimintaympäristön tun­ temusta. Hallitset metsätalouden vesiensuojelun ja suometsien hoidon toimintatavat. Ymmärrät käytännön metsätaloutta ja met­ sänhoitoa ja kykenet yhdistämään työssäsi teoriaa ja käytäntöä. Tarjoamme sinulle energisen ja laaja­alaisen työyhteisön metsä­ alan huippuammattilaisten joukossa. Pohjaamme toimintamme vastuullisuuteen, yhdessä menestymiseen sekä tahtoon uudistua ja uudistaa. Työantajana tarjoamme joustavat työn tekemisen puitteet, kilpailukykyiset edut ja innostavan yhdessä tekemisen kulttuurin. Tapion toimipaikka sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella Pasilassa. VESIENSUOJELUN JOHTAVAA ASIANTUNTIJAA Metsämiesten Säätiön yleishyödyllisenä tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa vuosittain oman sijoitustoimintansa tuottoa sekä lahjoitusvaroja alalle 1,6 milj. euroa tavoitteellisin apurahoin ja stipendein. Haemme pieneen työyhteisöömme uutta KEHITYSPÄÄLLIKKÖÄ Metsäala on sydämessäsi. Motivoidut työstä sinulle tutun toimialan tulevaisuuden hyväksi ja sinulla on halu kehittyä metsäosaajana. Olet kyvykäs tekstin tuottaja ja sosiaalisen median hyödyntäjä. Sinulla on jo näyttöjä itsesi johtamisesta sekä tavoitteellisesta ja tuloksekkaasta toiminnasta. Tehtävänäsi on: • vastata Säätiön viestinnästä ja markkinoinnista, • kehittää Säätiön varainhankintaa, • kehittää Säätiön toimintaa ja metsäalaa ulkoisin tutkimuksin ja selvityksin, • vastata Säätiön stipendeistä ja pienemmistä apurahahankkeista sekä • huolehtia palvelupäällikön kanssa työyhteisön arjen sujuvuudesta. Arvostamme viestinnän ja markkinoinnin kokemusta. Tunnet metsäalan ja hahmotat sen syy-seuraussuhteet. Olet yhteistyökykyinen, sinulla on erinomaiset sosiaaliset taidot ja osaat tarttua tavoitteellisesti toimeen ilman alaisia. Varainhankinnan kokemus on eduksi. Raportoit Säätiön toimitusjohtajalle. Tarjoamme näköalapaikan metsäalan kehittämiseen, haastavan ja vastuullisen tehtävän, hyvien työkavereiden tuen sekä viihtyisän työskentely-ympäristön Helsingin Munkkivuoressa. Työhön perehtymisen jälkeen merkittävä osa siitä on tehtävissä myös etätyönä. Pyydämme sinua täyttämään sähköisen hakemuksen 3.4.2020 mennessä osoitteessa uratori.mps.fi Lisätietoja: MPS, senior consult Iiro Pohjanoksa, p. 0500 827 384 Metsämiesten Säätiö, toimitusjohtaja Ilari Pirttilä, p. 050 598 9920 mmsaatio.fi Metsälehti Makasiini 77 7616_.indd 77 6.3.2020 14.33
• ArvontA! SAnAnjAlkA kasvaa laajoina ja rehevinä kasvustoina, mutta sen lehdet eivät kelpaa ravinnoksi sen paremmin hyönteisille kuin nisäkkäillekään. Sama koskee muitakin saniaisia: perin harvat eläimet syövät niitä. Saniaiset olivat valtakasveja satojen miljoonien vuosien ajan ennen kukkakasvien kehittymistä. Jo silloin ne kehittivät suojakseen vaikuttavan määrän myrkkyjä ja haitta-aineita. Ne eläimet, jotka olivat tottuneet saniaisten myrkkyihin, kuolivat suurelta osin liitukauden lopun myllerryksissä, mutta saniaiset säilyttivät myrkkynsä. Sananjalan täysikasvuiset lehdet ovat viiltävän kovia, mikä jo sinällään pitää kasvinsyöjiä loitolla. Sananjalka sisältää useita myrkyllisiä aineita ja syöpää aiheuttavia yhdisteitä. Jos laiduntavat eläimet joutuvat syömään muun rehun ehtyessä sananjalkaa, ne sairastuvat, muuttuvat apaattisiksi ja lopulta kuolevat. Brittein saarilla sanajalka on runsas laitumina käytetyillä kukkuloilla. Niinpä lampaiden sokeutumisen tai syöpäkasvainten arvellaan johtuvat siitä, että ne ovat joutuneet nälkäänsä syömään sananjalkaa. Nuoret versot ovat pehmeitä, mutta niillä on oma puolustuskeinonsa. Lehtiruodin latvassa on nystyjä, jotka erittävät sokeria. Se taas houkuttelee muurahaisia, ja kivuliaasti pistävät viholaiset pitävät kyllä kasvinsyöjätkin loitolla. Jos nuoria versoja vahingoittaa, ne alkavat muodostaa vetysyanidia. Japanissa ja Walesissa nuoria sananjalan versoja on nautittu kevätherkkuna parsan tapaan. Se on luultavasti syynä siihen, että vatsasyöpä on ollut poikkeuksellisen runsas juuri näissä maissa. Mutta sananjalalle ei riitä, että se torjuu eläimiä. Se hallitsee myrkyillään myös naapureina olevia kasveja. Sen kuolleista, maatuvista lehdistä uuttuu maahan aineita, jotka haittaavat muiden kasvien kasvua. Sananjalan menestys perustuu kasvinsyöjät loitolla pitäviin myrkkyihin ja vankkaan maavarteen, jonka avulla kasvustot laajenevat hehtaarien laajuisiksi. Lisääntyminen on jäänyt lapsipuolen asemaan – se tekee meillä äärimmäisen harvoin itiöitä. Kun kloonit elävät satoja vuosia, vähäinenkin itiötuotanto riittää turvaamaan lajin säilymisen. Aikaisemmin sananjalkaa pidettiin yhtenä, monimuotoisena lajina, joka on levinnyt lähes kaikkialle maapallolla. Sittemmin on osoittautunut, että kyseessä on ryhmä läheisiä lajeja. Meidän lajimme on taigasananjalka, jonka alueeseen kuuluu Fennoskandia, Pohjois-Venäjä, Baltian maat ja Skotlanti. Seppo Vuokko Tyly naapuri Sananjalan itiöpesäkkeet ovat lehden alapinnalla. Paljon useammin siellä näkee loissienen, sananjalanpien, mustia juovamaisia pesäkkeitä. Jo rm a Pe iP o n en Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien maaliskuun loppuun mennessä vastanneiden kesken arvomme Lapuan Kankureiden pyyhepaketin. Paketti sisältää kaksi pellavaista Metsä-kylpypyyhettä. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”Kannattaako metsä?”. Palkinnoksi arvotut sukset voitti Kristina Palo Viitasaarelta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit? Palkinto sisältää kaksi Metsä-pyyhettä. » Pilkkeet 78 Metsälehti Makasiini 7617_.indd 78 6.3.2020 14.34
• Ensi numerossa KuusEn 80 vuotta: Ensiharvennuksen aika UUden alkU metsälehti makasiini 3/20 ilmestyy 23.4. Seuraava Metsälehti ilmestyy 26.3. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back (vuorotteluvapaalla) Tuomas Nikulin, p. 050 512 9224 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 tOimitUs Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset maRkkinOinti Verkkotuottaja Levikkipäällikkö myynti Myyntipäällikkö asiakasPalVelU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit SA M i KA RP Pi N EN 7618_.indd 79 6.3.2020 14.35
• » Makasiinikrypto Nimi Lähiosoite PostiNumero PostitoimiPaikka iBaN-tiLiNumero BiC-koodi 10 25 20 12 20 3 1 1 2 3 4 5 12 12 8 12 12 11 22 12 6 7 8 9 10 23 12 17 6 18 8 7 11 12 13 14 15 18 19 17 25 14 23 18 17 16 17 18 19 20 1 22 18 21 15 22 17 21 22 23 24 25 13 22 12 17 1 22 18 sanaris.fi/Erkki Vuokila 18 10 12 17 25 17 12 20 13 21 7 7 22 23 10 23 14 22 13 24 12 8 22 21 12 23 21 16 22 17 12 3 24 12 16 18 17 10 22 1 22 13 24 4 12 12 8 11 18 19 12 25 17 19 2 25 2 8 23 23 22 21 18 8 12 16 22 17 12 3 22 15 18 17 23 8 12 23 10 18 19 12 9 4 4 22 17 25 21 5 18 22 6 10 2 2 10 10 2 N 4 1 22 4 13 20 18 17 6 12 23 12 13 2 4 17 14 12 23 22 23 8 2 1 23 4 5 4 23 25 13 25 6 22 12 12 23 14 22 1 23 25 4 9 22 25 13 2 24 7 12 25 4 4 8 25 23 9 17 16 9 2 8 2 23 24 14 12 6 25 8 22 2 22 21 9 18 16 22 3 12 1 14 24 9 8 1 10 4 24 18 21 8 21 23 12 22 10 12 22 16 18 4 17 21 17 17 18 1 12 10 25 17 12 21 23 22 18 23 1 14 22 17 6 22 23 23 13 18 6 18 23 2 15 Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 80 Metsälehti Makasiini 7619_.indd 80 6.3.2020 14.36
• merkkipäivät nimitykset Leikkaa irti mAkAsiiniristikkO 1, OikeA rAtkAisU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 60 VUOTTA 23.3. Antti Heikkilä, Suomen metsäkeskus, aluejohtaja, Mikkeli (juhlii perhepiirissä) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 26.3.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 2”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. pALkinnOt Makasiiniristikosta 1 on arvottu seuraaville kolmelle: Jorma Marjamäki, Tampere, Lasse Skaffari, Porvoo ja Erkki Viertola, Saarijärvi. OnnitteLUmme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. ristikkO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. mAkAsiinikryptO 2 metsänhOitOyhdistys kArhU Eetu Heino aloitti helmikuussa metsäasiantuntijana Mhy Karhun palveluksessa. Heino toimii Nakkilan ja Lavian toimistolla. metsänhOitOyhdistys LAkeUs Aino Kallio, Sari Uusitalo ja Arto Haukka aloittivat helmikuussa Mhy Lakeuden uusina metsäasiantuntijoina. 7619_.indd 81 6.3.2020 14.36
• Hirvi on minulle lapsuudesta saakka tuttu eläin. Olen pohjoisen poikia Kittilästä, ja luonnossa liikkuminen ja eräelämä ovat olleet aina osa minua. Riistasta tuli ammatti, kun valmistuin Evolta metsätalous insinööriksi ja pääsin töihin silloiselle Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselle 1998. Olen aina tehnyt niin sanottuja kenttätöitä eli avustanut tutkijoita keräämään havaintoaineistoja luonnosta. Ensimmäiset hirvien lentolaskennat tein oltuani muutaman vuoden talossa. Siitä lähtien olen osallistunut erilaisiin riistan lentolaskentoihin lähes vuosittan. Hirvien ohella tutuksi ovat tulleet hylkeet, metsäpeurat ja viime vuosina myös metsähanhet. Kerran ynnäilin riistan perässä viettämiäni lentotunteja. Päädyin yli 2 500:aan. Taidan olla Luonnonvarakeskuksella tällä hetkellä ainoa työntekijä, joka on istunut pienlentokoneissa ja helikoptereissa puolitoista henkilötyövuotta. Täytyy koputtaa puuta ja todeta, että vaaratilanteita ei onneksi ole ollut. Lentokalusto on hyväkuntoista, pilotit ammattilaisia ja lentosuunnitelmat tarkkoja. Jos keli on huono, jäämme maahan. Tammi-helmikuussa laskimme Lapin hirviä. Suurimmassa näkemässäni laumasLaskemaan Lähdössä Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Petri Timonen on laskenut riistaa ilmasta yli 2 500 tuntia. Hirvien lentolaskennat tehdään helikopterilla. Sillä voi lentää hitaasti ja matalalla. Timosen työhön on kuulunut myös hirvien pannoittamista. Eläimet on nukutettu helikopterista. TeksTi ja kuvaT jere Malinen sa Sodankylän seudulla oli 13 hirveä. Se alkaa olla maksimi. Tavallisesti laumassa on 5–6 hirveä. Hirvet löytyvät nuorista männiköistä. Laajat kuusikkoalueet ovat tylsää lennettävää. Niiden kätköissä on talvella vähänlaisesti jänistä ja kettua suurempia nisäkkäitä.”? l 82 Metsälehti Makasiini » Työssä meTsässä 7620_.indd 82 6.3.2020 14.49
• Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7621_.indd 83 5.3.2020 14.35
• 7622_.indd 84 5.3.2020 14.41