• METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 25. MAALISKUUTA 2021 • NRO 6 • PERUSTETTU 1933 • METSÄLEHTI.FI UUTISET Kasvumallit menivät uusiksi ›› 3 Kokeilussa konsti ojien ongelmiin ›› 4–5 Ilmastokina unohti päästölähteet ›› 9-11 Miksi tieto hakkuun alkamisesta tulee viime hetkellä? ›› 12–13 METSÄSTÄ Nyt on aika käydä taimikossa ›› 14–15 Pienoismallit syntyvät haavasta ›› 16–17 Tuulivoima pelastaa pikkukunnan Keski-Pohjanmaalla ›› 20 Kokeilussa vankka ja vahva sahauutuus ›› 23 PILKKEITÄ Näätä lähes katosi ja tuli takaisin ›› 24 Australialaispuu tuoksuu sitruunalta ›› 30 TUTKIJOILTA: Etelänversosurma on jo aiheuttanut tuhoa Ruotsissa. Pian ehkä myös meillä. ›› 30–31 HENKILÖ Puheenjohtaja tiukan paikan edessä Juha Marttila uskoo, että MTK selviää jäsenmaksuuudistuksestaan vain vähäisillä kolhuilla. ›› 6–7 Hirvieläinten aiheuttamat metsätuhot nakertavat hiilinielua. Sivut 2–3 Hirvien viemää H an nu H ut tu Ju tt a M ar ja ka ar to 8338_.indd 1 23.3.2021 8.50
• LYHYET UUTISET 25.3.2021 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN H irvien, valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden aiheuttamilla tuhoilla on merkittävät vaikutukset Suomen metsien hiilinieluun. ”Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on arvioitu, että hirvieläimet aiheuttavat vuosittain 6,4 miljoonan kuution puuntuotoksen vähenemisen”, kertoo erikoistutkija Juho Matala Luonnonvarakeskuksesta. Suomessa ei ole tehty vastaavaa tutkimusta, mutta tarvetta tutkimukselle Matalan mukaan olisi. Kahdennessatoista valtakunnan metsien inventoinnissa hirvien aiheuttamia puuston laatua alentavia tuhoja oli kaikkiaan 555 000 hehtaarin alalla. Näillä on väistämättä vaikutusta myös puuston kasvuun. ”Pahimmillaan männyn 3–4 metrinen taimikko syödään täysin. Sitten joudutaan odottelemaan alta vähitellen kasvavia kuusen taimia. Tällainen alue pysyy helposti 20 vuotta vajaatuottoisena, eikä kasvu ole sen jälkeen sitä, mitä se nuoressa männikössä voisi olla”, kuvailee johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta. Mittava vaikutus hiilinieluun Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes puolestaan laskee, että yksin kuusen viljely liian karulle kasvupaikalle aiheuttaa vuosittain vähintään 100 000–200 000 kuution runkopuun kasvutappiot. ”Jos runkopuun kasvutappio on 200 000 kuutiometriä vuodessa, sen vaikutus koko tähän puustoon sitoutuneeseen biomassaan on vuosittain noin 270 000 tonnia hiilidioksidia.” Useat asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kokonaisuutena hirvieläinten vuosittain metsille aiheuttamat kasvutappiot kuutiometreinä ja hiilidioksiditonneina ovat Suomessakin miljoonaluokassa. Asian mittasuhdetta kuvaa, että Suomi vääntää parhaillaan EU:n kanssa kättä niin sanotusta hiilinielujen erillisjoustosta, jolla lisähakkuita ja hiilinielun pienenemistä voitaisiin tarvittaessa kompensoida. Joustolla voisi kompensoida 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia kymmenen vuoden aikana. Puulajien monimuotoisuus kärsii Talousmetsille aiheutuvien laatuja kasvutappioiden lisäksi valokeilaan ovat nousemassa hirvieläinten monimuotoisuudelle aiheuttamat ongelmat. Hirvet hotkivat hiilinielua Hirvieläimet aiheuttavat mittavat tappiot puuston kasvulle ja monimuotoisuudelle. ”Haavan ja pihlajan uudistuminen on ongelmissa.” MONENLAISTA HARMIA ? ? Hirvien aiheuttamia puuston laatua alentavia tuhoja on metsissä 555 000 hehtaarin alalla. ? ? Suomessa viljellään vuosittain yli 3 000 hehtaaria kuivahkoa tai sitä karumpia kasvupaikkoja kuuselle. ? ? Esimerkiksi haavan ja pihlajan uudistumisessa on havaittu ongelmia. ? ? Valkohäntäpeura ja metsäkauris aiheuttavat tuhoja myös pienille taimille. Fakta Yksityismetsissä tulos heikkeni edelleen Yksityismetsätalouden liiketuloksen alamäki jatkui viime vuonna, Luonnonvarakeskus kertoo. Ennakkotietojen mukaan liiketulosta kertyi 109 euroa hehtaarilta, mikä on reaalisesti 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Laskua selittää hakkuiden vähentyminen. Korjuumäärä yksityismetsissä supistui viime vuonna 14 prosenttia edellisvuodesta. Sukupuolten välinen palkkaero ei ole pulma metsäalalla Sukupuolten välinen palkkaero on metsäalalla huomattavasti pienempi kuin muilla aloilla, Meton kysely osoittaa. Järjestön neuvottelemien työehtosopimusten piirissä olevilla työpaikoilla naisen euro on 96 senttiä. ”Meton kyselyn tulosten perusteella sukupuolten välinen palkkaero ei ole metsäalalla merkittävä ongelma. Yksityisellä metsäsektorilla, kuten metsäteollisuudessa, naisen euro on 96 senttiä. Julkisella metsäsektorilla 99 senttiä”, kertoo Meton järjestöpäällikkö Ilpo Puputti. Valkohäntäpeuroja entistä enemmän Valkohäntäpeurankannan kasvu jatkuu. Luonnonvarakeskuksen mukaan kuluvan talven kanta on noin 125 000 valkohäntäpeuraa, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kanta on kasvanut voimakkaimmin jo entisestään tiheän kannan alueilla: esimerkiksi Uudellamaalla ja Satakunnassa kasvua kertyi viidennes. Puunpoltto kääntyi laskuun viime vuonna Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpöja voimalaitoksissa kääntyi viime vuonna laskuun, Luonnonvarakeskus kertoo. Puupolttoaineita kului yhteensä 19,5 miljoonaa kiintokuutiota, mikä on viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Metsäteollisuuden sivutuoteja jätepuuta kului 10,7 miljoonaa kuutiota, 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Sen sijaan metsähakkeen käyttö – 7,5 miljoonaa kuutiota – pysyi lähes ennallaan. Jatkuva kasvatus jakaa kuntavaaliehdokkaita Enemmistö kuntavaaliehdokkaista ei näe tarvetta merkittäville muutoksille kuntien metsien käytössä. Metsäteollisuus ry:n teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmesta ehdokkaasta oli sitä mieltä, että kuntien metsissä tulee mahdollistaa tulevaisuudessakin uudistusja harvennushakkuut, eikä siirtyä yksinomaan jatkuvaan kasvatukseen. Valtaosa keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen ehdokkaista kannatti uudistusja harvennushakkuiden mahdollistamista kuntien talousmetsissä. 8339_.indd 2 23.3.2021 8.51
• 3 AJASSA / 25.3.2021 ”Hirvet vaikuttavat etenkin puulajien monimuotoisuuteen. Nykyisellä hirvikannalla esimerkiksi rauduskoivun, haavan tai pihlajan uudistuminen on ongelmissa sekä metsätalousalueilla että luonnonsuojelualueilla”, Matala huomauttaa. Talousmetsissä on ennen kaikkea kysymys siitä, miten rauduskoivu saadaan säilymään hirviltä. ”Hieskoivikoita kyllä piisaa hirvistä huolimatta”, Matala sanoo. Yhteisvaikutukset arvaamattomat Kun kuvaan lisätään nopeasti lisääntyvät valkohäntäpeurat ja metsäkauriit, voivat yhteisvaikutukset luonnossa olla Matalan mukaan arvaamattomia. ”Ruotsissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että kun pienet hirvieläimet syövät varpukasvillisuutta, joutuvat hirvet talviaikaan turvautumaan yhä enemmän havupuuravintoon.” Valkohäntäpeurat ja metsäkauriit aiheuttavat tuhoja myös pienemmille metsäpuiden taimille. Vastikään metsänhoitotieteen dosentti Heikki Smolander sekä emeritusprofessori Pekka Niemelä huomauttivat Helsingin Sanomissa (4.3.2021) ylitiheiden hirvieläinkantojen uhkaavan biodiversiteettiä. ”Suomessa tarvitaan kipeästi hirvieläinkantojen ekosysteemivaikutusten kokeellista tutkimusta, sillä pelkät maastokartoitukset eivät tuota kausaalista tietoa”, he kirjoittivat. Selviä viitteitä Ruotsin kaltaisesta kehityksestä on Matalan mukaan olemassa Suomessakin. ”Etelä-Suomessa tuhoja löytyy yhä enemmän myös pienistä taimikoista, kun hirvituhot yleensä keskittyvät varttuneempiin taimikoihin. Näitä eri hirvieläinten merkittäviä yhteisvaikutuksia luonnolle ja metsille ei ole ehkä vielä täysin ymmärretty.” Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 029 432 6112 Ulkoasu: Anna Back p. 040 162 3991 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 029 432 6105 Asiakaspalvelu: p. 09 315? 49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi metsalehti.fi Hirvet hotkivat hiilinielua Hirvien, valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden yhteisvaikutukset puuntuotannolle ja metsäluonnon monimuotoisuudelle ovat merkittäviä. Ruotsissa puuston vuosittaiset kasvutappiot ovat 6,4 miljoonaa kuutiota. Asia vaatii tutkijoiden mielestä lisäselvityksiä Suomessakin. Hannu Huttu VALTTERI SKYTTÄ L uonnonvarakeskuksen (Luke) laskema arvio hirvikannan suuruudesta on osoittautunut viime vuosina selkeäksi aliarvioksi. Hirvien määrä syksyn jahtikauden jälkeen on ollut esitysten perusteella 80 000–90 000 eläintä, mutta todellisuudessa määrä on keikkunut jopa noin 110 000 hirvessä. Tilanne johtuu siitä, että tuorein kanta-arvio päivittää taannehtivasti myös aiempien vuosien arvioita. Varmin tieto hirvistä on saalismäärä. Hirvikannan on täytynyt olla aiemmin arvioitua suurempi, jotta seuraavien vuosien hirvisaalismäärät ovat olleet mahdollisia. Hirvikanta-arvio on yhdistelmä useampaa eri tietolähdettä. Tilastotieteeseen perustuvassa arviossa käytetään muun muassa saalismäärää, metsästäjien ilmoittamia arvioita, hirvijahdissa tehtyjä havaintoja, hirvikolarien määrää, vasatuottoa ja hirvien lentolaskentoja. Julkisuudessa eniten esillä olevan kannan keskiarvolukeman lisäksi Luke ilmoittaa hirvien määrälle myös arviohaarukan, jonka sisällä hirvimäärä on 95 prosentin todennäköisyydellä. Esimerkiksi tänä keväänä kantalukemaksi on ilmoitettu noin 82 100 hirveä, mutta arviohaarukka on 70 500– 95 400 hirveä. Kanta-arvioon liittyvien epävarmuuksien vuoksi arviohaarukka on kattavampi vaihtoehto esimerkiksi hirvikantauutisoinnissa. Tavoitteeseen vielä matkaa Tosin aiempina vuosina jopa arviohaarukka on ollut aliarvio. Esimerkiksi talvella 2017–2018 arviohaarukan yläraja oli 101 000 hirveä, mutta tuoreimmat tiedot ovat päivittäneet kyseisen ajankohdan hirvikanta-arvioksi 104 500 hirveä. Tavoite hirvikannan koolle on ollut viime vuosina 68 000–85 000 eläintä, joten tavoitteen saavuttaminen vaatii vielä hirvien määrän vähentämistä. 30 60 90 120 150 Miljoonaa tainta 2016 2019 2018 2017 2020 Mänty Kuusi Rauduskoivu Kuusi yhä selvä ykkönen Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Tuhansien hirvien aliarvio 20000 40000 60000 80000 100000 120000 20142015 20152016 20162017 20172018 20182019 20192020 20202021 Hirvien määrä talvella metsästyksen jälkeen päivitetty kanta-arvio (keskiarvo) Aikaisempi kanta-arvio Tuorein kanta-arvio päivittää taannehtivasti aiempien vuosien arvioita. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Esimerkiksi talvella 2017 2018 jopa kanta-arviohaarukka 76 500 – 101 000 hirveä on paljastunut aliarvioksi. Lä hd e: Lu ke hi rv iti et ot al uk ko 20 21 ja ai em m at ka nt aar vi ot Lorem ipsum Hirveä Hirvien määrää on aliarvioitu SAMI KARPPINEN S uomen metsäkeskus on ottanut käyttöön uudet Motti-kasvumallit, jotka korvaavat vanhat Mela-mallit. ”Uudet kasvumallit vastaavat selvästi paremmin valtakunnan metsien inventoinneissa mitattuja kasvulukuja. Vanhoissa kasvut olivat liian pieniä”, kuvailee metsätietoasiantuntija Juha Antinluoma Metsäkeskuksesta. Uudet mallit on laatinut Luonnonvarakeskus. Metsäkeskus räätälöi Motti-mallit yhteensopivaksi järjestelmiinsä yhdessä metsäalan ohjelmistoihin erikoistuneen Simosol Oy:n kanssa. Metsänomistajat pääsevät tutkimaan metsävaratietojaan uusien kasvumallien pohjalta Metsään.fi-sovelluksessa viimeistään ensi syksynä, mutta osalla metsänomistajista tiedot ovat päivittyneet jo nyt. Muutos koskee kaikkiaan noin 11 miljoonan hehtaarin metsävaratietoa. Lisää motteja uusista kasvumalleista 8339_.indd 3 23.3.2021 8.51
• 25.3.2021 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi MIKKO HÄYRYNEN O jat, tai pitäisikö sanoa ojatkin, ovat metsätalouden hankala juttu. Liiat vedet pitää johtaa pois, mutta kolmea asiaa tulee välttää – kiintoaineskuormitusta, ravinnepäästöjä ja turpeen turhaa hajoamista Kiintoaineskuormitusta on jo pitkään pyritty hillitsemään laskeutusaltailla ja pintavalutusratkaisuilla. Tapion vastikään Lopella aloittama kokeilu saattaa tuoda keinovalikoimaan uuden vaihtoehdon, kaksitasouoman eli tulvatasanteen. Kaksitasouomassa ojan toinen tai molemmat syrjät on levennetty tasanteeksi, joka on kaivettu suunnilleen ojasyvyyden puoliväliin. ”Kaksitasouoma antaa vedelle aikaa, jotta se voi virrata parempilaatuisena kohteelta pois”, vesiasiantuntija Tiina Ronkainen tiivistää. Ojan ongelma on, että nopeasti virtaava vesi vie mukanaan kiintoainesta. Kun tulvavesille annetaan tilaa levittäytyä, niin virtaus hidastuu ja hiukkasilla on aikaa laskeutua. Kemerakelpoisuus selvitettävä Tasanteen leveyteen ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan se vaihtelee tarvittavan ”hidastusvaikutuksen” mukaan. Tasanteen viereen tulee vielä kaivumaiden kasa, joten kokonaisuudessaan oja, tasanne ja kaivumaat voivat vaatia jopa kymmenen metriä leveän käyVesi virratkoon hitaammin Kaksitasouoma voi hillitä kiintoainesvalumia. Sitä selvitetään Lopella. VARSIN kokemattomana metsänomistajana syyllistyin itsekin samaan. Taimia oli edelliskeväänä isketty maahan urakalla, mutta seuraavana keväänä, kun taimikko olisi kaivannut tarkastuskäyntiä, ajatukset olivat jo muualla. Sillä kertaa taimituhoilta onneksi vältyttiin. Vuosittain tehtävien taimikontarkastusten määrästä ei löydy tilastotietoa, mutta jos taimikonhoidon rästeistä jotain voi päätellä, jää niitä tekemättä muiltakin. Riski kasvanee sitä mukaa kuin asuinpaikan ja taimikon välinen etäisyys pitenee. Taimikon jatkokehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää käydä varmistamassa, että kaikki on kunnossa. Jos paikalle ei pääse itse, kannattaa turvautua metsäammattilaisten apuun. Vaikka siitä joutuisi maksamaan, on hinta silti pienempi kuin silloin, jos mahdollinen taimituho jää huomaamatta. LIINA KJELLBERG Suunta taimikkoon ”Korona on levinnyt jo polttopuihinkin.” MARJOMAKELA Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. METSÄLEHTI.FI Lukijakuva YMPÄRI MAAILMAA valmistaudutaan koronan jälkeiseen aikaan valtavilla elvytysohjelmilla. Rahaa on paljon liikkeellä etenkin Yhdysvalloissa. Sitä käytetään muun muassa rakentamiseen, jossa perinteinen materiaali puu on pitänyt hyvin pintansa. Sahatavaraa amerikkalaiset ovat tottuneet ostamaan Kanadasta, mutta metsätuhojen vuoksi sitä on ollut sieltä entistä vähemmän saatavissa. Niinpä eurooppalaiset sahat ovat saaneet tilaisuuden nauttia ennätyksiä hipovasta kysynnästä ja hinnasta. Myös hyvään kasvuvauhtiin päässeessä Kiinassa on avautunut uutta markkinaa sahatavaralle, sillä tuonti Venäjältä on vähentynyt. Öljyn hinnan nousu on puolestaan lisännyt ostovoimaa Arabian niemimaalla. Niin ikään Eurooppaan ennustetaan puuja korjausrakentamisen buumia. RUOTSALAISSAHOILLA puhutaan jo vihreästä supersyklistä. Suomessa ei vielä uskalleta juhlia, koska sahoilla on takanaan monta huonoa vuotta. Syksyllä tulosta kuitenkin alkoi syntyä, ja talven hyvät korjuukelit ovat kohottaneet tunnelmaa täälläkin. Pitkästä aikaa myös sahatavaran kotimainen kulutus on kasvanut. Kesällä painekyllästetystä puusta oli suorastaan pula. Koko 11 miljoonan kuutiometrin sahausmäärästä 3,3 miljoonaa kuutiota jäi viime vuonna Suomeen, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kuutiometreissä kasvu on kuitenkin vaatimaton, sillä ennen finanssikriisiä kotimainen kulutus oli pitkään yli viisi miljoonaa kuutiometriä. Sen jälkeen puu on menettänyt rakennustyömailla asemiaan betonille ja teräkselle. AJANKOHTAISESSA hiilinielukeskustelussa usein unohtuu, miten paljon Suomessa on varaa kasvattaa myös puutuotteiden hiilinielua. Yhteen puukerrostaloon varastoituu noin 340 tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa satojen lentomatkojen aiheuttamia päästöjä. Taloon tarvittava puumäärä kasvaa Suomen metsissä vajaassa minuutissa. Ilmaston suojelemisen kannalta on hyvä, että suomalaisesta puusta rakennetaan maailmalla, mutta vielä parempi olisi, että puutuotteiden hiilinielut kasvaisivat myös meillä. Näyttää supersykliltä 8340_.indd 4 23.3.2021 8.53
• 5 AJASSA / 25.3.2021 Fakta Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. Onko sinulle sattunut tapaturmaa metsätöissä? Oletko vakuuttanut metsäsi? 55% Ei tävän. Kaivumaita voi tosin hyödyntää penkkateinä. Kemerassa on mahdollisuus haittakorvauksiin vesiensuojeluratkaisujen kustannuksista, mutta vielä on selvittämättä, että voidaanko kaksitasouoma rinnastaa niihin. Puuston menetettyyn kasvuun perustuva korvaus ei kuitenkaan ole kovin korkea. Ronkainen pohtii, että etenkin heikkotuottoiset metsäalueet ja peltoheitot voisivat soveltua kaksitasouomalle. ”Tulvatasannetta ei tarvita jokaiseen ojaan, vaan valtaojien varteen, missä tulva-aikoina on suuri virtaama.” Yhteishankkeisiin kustannusjako Käytännön toteutuksessa suomaakunnat ja suikalemainen metsänomistus ovat vaikea yhdistelmä. Haitat voivat tulla yhdelle maanomistajalle, hyödyt monelle. Toteutus edellyttää yhteishanketta, mutta kustannusten jakoon ei ole vielä mallia. Jotta menetelmä yleistyisi, niin se tulisi ottaa osaksi metsänhoidon suosituksia ja varmistaa kemerakorvaukset. ”Mutta ensin testataan, että miten menetelmä todella vaikuttaa veden laatuun. Projekti kestää vuoden 2022 loppuun, ja sitten voidaan katsoa tuloksia.” Jos menetelmä osoittautuu toimivaksi, se voi olla myös tukikelpoinen vesiensuojelurakenne tai luonnonhoitohanke. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Tiina Ronkainen asentaa sedimenttikeräintä tulvatasanteelle. Maija Kauppila KAKSITASOUOMA METSÄTALOUDESSA ? ? Tapion selvityshanke, osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa Valumavesi-hanketta. ? ? Hidastaa virtausta, antaa kiintoainekselle aikaa laskeutua. ? ? Mittaustuloksia saadaan vuoden 2022 jälkeen. KOLUMNI PEKKA SYVÄNEN Kirjoittaja on koneenrakentaja ja puuntuottaja. SUOMEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT ovat laskeneet viime vuosikymmenet kuin kuusen oksa räntäsateen jälkeen. Vuosituhannen alussa Suomen päästöt vaihtelivat 70–80 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin välillä. Päästöt ovat tulleet tasaisella tahdilla alas, ja hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2019 enää 53 miljoonaa tonnia. Valtaosa päästöistä tuli energiasektorilta. Energiasektorin päästöt vuoden 2020 ennakkotietojen mukaan laskivat 16 prosenttia vuodesta 2019. Vuoden 2020 päästöiksi voidaan perustellusti arvioida 47 miljoonaa tonnia. PÄÄSTÖJEN VASTAPAINONA Suomessa sitoutuu puuhun ja turpeeseen hiilidioksidia. Vuonna 2020 Suomen metsistä korjattiin 65 miljoona kuutiota puuta. Metsiin jäi lahoamaan hakkuutähteinä ja kuolleina puina 14 miljoona kuutiota puuta. Puustonkasvu oli 109 miljoona kuutiota jolloin metsiin jäi kasvamaan 29 miljoonaa kuutiota puuta enemmän kuin mitä vuoden alussa metsissä oli. Metsiin kasvamaan jääneeseen puuainekseen sitoutui vuodessa 22 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Suot sitovat hiiltä turpeen kas vaes sa paksuutta. Soiden vuotuiseksi nettosidonnaksi arvioidaan 27 miljoonaa tonnia. SUOMEN PÄÄSTÖT OLIVAT 47 miljoonaa tonnia, ja samaan aikaan metsät ja suot sitoivat yhteensä 49 miljoonaa tonnia hiiltä. Mehupullot auki ja juhlimaan torille hiilineutraaliuden saavuttamista. Turha haave. Suomen hiilitase on saatu laskelmissa negatiiviseksi jättämällä luonnontilaisten soiden hiilensidonta sekä osa talousmetsien kasvusta laskelmista pois. Poliittiset laskelmat eivät muuta totuutta, me olemme hiilineutraali kansa. SUOMEN VIENNISTÄ merkittävä osa on metsäteollisuuden tuotteita. Pelkästään sahatavaraa viedään 9 miljoonaa kuutiota vuodessa talojen seiniin varastoimaan hilltä. Tämä tarkoittaa melkein 7 miljoonan tonnin hiilidioksidimäärän varastoimista pitkäksi aikaa ympäri maailman. Hyvä me. Suomella olisi täysi moraalinen oikeus kerätä maailmalta hyvepisteet hiilineutraaliudella. Helpottaisi tavaravientiä. Mallina hyvepisteiden keruusta voimme käyttää läntisen naapurimme vuosia kestäneestä maineen parantamisesta heidän ilmoitettuaan luopuvansa ydinvoimasta (OK, muutama ydinvoimala siellä vieläkin pyörii). SIDOMME JO NYKYÄÄN muiden hiilidioksidipäästöjä. Tämä ei tarkoita, että meidän tulee vähentää hiilensidontaa. Kaapataan vaikka ilkeyttämme muiden tupruttamat hiilipäästöt metsien arvokasvuun ja myydään hiilet takaisin maailmalle kovaan hintaan. Tekemällä metsien kasvua kiihdyttävää metsänhoitoa verrattuna saman metsän jättämiseen luonnontilaiseksi, saa pienellä vaivalla suuren ihmisjoukon päästöjen verran lisähiilensidontaa aikaiseksi. Metsien kasvun kiihdyttäminen ei saa rajatonta kannatusta. Viime aikoina keskustelu on siirtynyt mitattavasta hiilensidonnasta mielikuvina elävään luonnonmonimuotoisuuteen. Ei kannata odottaa ansaittua kiitosta hyvästä työstä. Onnea hiilineutraali Suomi! ”Talven polttopuusavotta on edennyt hyvin. Huomasin kuitenkin, että pitää tehdä uusi varsi kirveeseen. Koivusta ajattelin tehdä. Onko väliä mistä kohtaa puuta varren tekee? Tyvi, latva, puun keskiosa?” Jalapa ”Koivusta jos on joskus lähtenyt kuori ja viimeisimmän vuoden kasvu niin, että sen laikun reunoille on kylestynyt puuta tarpeeksi paljon, niin siitä saa parhaan kirveenvarren. Muotokin on joskus jo valmiina. Sahatusta puusta ei tule yhtä lujaa kuin veistetystä. Puun keskiosan nuorpuu on pehmyttä.” Puuki ”Netistä löytyy hyviä kirveenvarren teko-ohjeita. Koivu on todella hyvä. Myös pihlajasta ja tuomesta saa hyvän varren.” Metsänmies ”Kyllä siihen joku erityinen puu oli, josta se kansanperinteen mukaisesti piti tehdä. Veikkaisin pihlajaa kanssa, se nyt kestää aika monenlaista.” Jean S ”Kirveenvarren puuksi riittää hidaskasvuinen ja pienikokoinen koivu, joka riittää juuri varsivärkiksi. Syiden pitäisi mennä vähän varren myötäisesti. Veistovalmiita aihioita pitää olla liiterin orsilla aina muutama kuivumassa. Veistovalmiissa varressa pitää olla kokoa riittävästi mahdollista vääntymistä varten.” Lasse Verkkokeskustelu: Mistä puuta kirveenvarteen? Gallup 8340_.indd 5 23.3.2021 8.53
• 25.3.2021 / AJASSA 6 Kuka? MIKKO RIIKILÄ, teksti JUTTA MARJAKAARTO, kuva M TK:n puheenjohtaja Juha Marttila on saanut nauttia keväthangista toisin kuin yleensä, kun työ on vienyt miestä reissuun viitenä päivänä viikossa. Nyt töitä tehdään koronaväistössä kotitilalla Simossa. Viime viikkoina Marttilakin on saanut selittää metsäomistajille, miksi metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu näyttääkin nyt MTK:n jäsenmaksulta. ”Se on edelleen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, mutta metsänomistajilta kerätään samalla MTK:lle menevä 18 euron edunvalvontamaksu. MTK:lla ei ole henkilöjäseniä. Samalla yhdistysten maksuista MTK:lle luovutaan. Metsänhoitoyhdistysten jäsenet ovat samalla tapaa osa järjestöä kuin MTK-yhdistystenkin jäsenet.” Aluksi Marttila nostaa esille vaikeudet, jotka aiheutuivat tuottajien ja metsänomistajien tiedot yhdistävän Oiva-jäsenrekisterin käyttöönotossa. Ongelmia oli odotettua enemmän. Metsäpuolella on ihmetelty kiirettä ottaa puolinaisesti testattu järjestelmä käyttöön jo tänä vuonna. Marttila ei ole varma, että vuoden lykkäys olisi auttanut asiaa. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla virheitä oli vain vähän. ”Tässä on analyysin paikka. Miksi asiat on jossain saatu hoidettua selvästi vähemmin ongelmin kuin toisaalla?” MTK-allergiaa? Jäsenmaksun MTK-painotus on saanut osan metsänomistajista hämmennyksiin. Eikä tilannetta auttanut, että jäsenmaksun perusteet selitettiin saatekirjeessä maataloustuottajien näkökulmasta. Viittaus omaan metsänhoitoyhdistykseen löytyi vasta kirjeen kääntöpuolella. Marttila kiistää, että järjestö olisi yliarvioinut oman imagonsa metsänomistajien keskuudessa. ”Moni on sanonut, että metsänomistajille olisi pitänyt lähettää erikseen räätälöity kirje, mutta omasta mielestäni kaiken on oltava täysin avointa.” ”Viestimme on, että 18 euron edunvalvontamaksulla saa metsällistä edunvalvontaa kannolta Brysseliin asti. Pidän sitä edullisena tarjouksena.” Marttila kummeksuu, että metsänomistajat ovat kuusi vuotta olleet metsänhoitoyhdistysten kautta MTK:n jäseniä, mutta nyt se oli monelle uusi asia. Hänen mukaansa jäsenmaksussa esille tuotu MTK-yhteys oli tietoinen strateginen valinta. ”Meidän on oltava kiinnostavia ja kyettävä viestimään metsäedunvalvonnan tuloksista.” Marttila ei myönnä, että iso osa metsänomistajista kokisi henkistä MTK-allergiaa. ”Kriittisimmin meihin suhtautuvat luonnonsuojelua korostavat metsänomistajat, jotka näkevät meidät liiaksi tehometsätaloutta painottaviksi. Vanha imago istuu tiukassa.” ”Ketään ei eroteta” Metsänhoitoyhdistyksissä nähdään, että käsillä oleva sotku on seurausta MTK:n viestinnässä tehdyistä virheistä. Toiveena on, että järjestö lähtisi rahoittamaan kampanjaa, jolla vahinkoja saataisiin minimoitua. Marttila lupaa tarkentuvaa viestintää ja auttavia käsiä, mutta ei mitään pelastuskampanjaa tähän hätään. ”Tästä selvitään pienemmin vahingoin kuin nyt näyttää. Virheiden korjaamiseksi on tehtävä töitä, ja sen jälkeen analysoidaan, mitä on tapahtunut.” ”Luulen, että tärkeimmät perusteet jäsenmaksun maksamatta jättämiseen ovat jäsenmaksujen korotukset tai tyytymättömyys palveluumme. Näihin vaikutetaan tekemällä asiat entistä paremmin.” Marttila lupaa, että jatkossa jäsenmaksuissa esitellään erittely maksun jakautumisesta metsänhoitoyhdistykselle ja MTK:lle meneväksi edunvalvontamaksuksi. Vuonna 2015 metsänhoitoyhdistysten tietojärjestelmäyhtiö Silvadata sähläsi yhdistysten jäsenmaksujen keruun. Silloin yhtiön toimitusjohtaja sai potkut. Nyt pelätään paljon isompaa menetystä. Ensimmäiset arviot ovat huolestuttavia. Eräpäivään (15.3) mennessä jäsenmaksunsa maksaneiden osuus on jäänyt 10-15 prosenttia viimevuotista alhaisemmaksi. Se tarkoittaisi lähes kahden miljoonan euron menetyksiä yhdistyksille. Marttila ei silti lupaa potkuja kenellekään. ”Ei tässä nyt aleta eroamaan tai olla ketään erottamassa, vaan tehdään työt ja analysoidaan tilannetta rauhassa.” Mitäs nyt, Juha Marttila? MTK:n uudistunut jäsenmaksujen keruu meni pieleen ja metsänhoitoyhdistyksissä pelätään jäsenkatoa. Puheenjohtaja uskoo, että menetykset jäävät ennakoitua pienemmiksi. JUHA MARTTILA ? ? 54-vuotias ? ? agronomi, maatalousja metsätieteiden tohtori ? ? MTK:n ensimmäinen puheenjohtaja vuodesta 2009 ? ? työskennellyt aiemmin tutkijana Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa ? ? kotitila Simossa, tuottaa nautakarjaa Puheenjohtaja Juha Marttila on viime viikot ollut etätöissä kotitilallaan Simossa. HAASTATTELU 8341_.indd 6 23.3.2021 8.55
• 7 AJASSA / 25.3.2021 SAMI KARPPINEN M ikäli metsänomistaja mielii tulevana keväänä istuttaa metsäänsä männyntaimia ja taimet ovat vielä tilaamatta, hän joutuu luultavasti pettymään. ”Männyn kysyntä on kasvanut aiemmista vuosista ja tulee vielä luultavasti kasvamaan. Pieniä määriä kuusta löytyy vielä, mutta muut puulajit on jo varattu”, kertoo Pieksämäellä toimivan Partaharjun taimitarhan toimitusjohtaja Hanna Suhonen. Metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala Metsä Groupilta kertoo, että taimien kysyntä on ollut ennakoitua suurempaa. ”Meiltä löytyy lähinnä pieniä määriä kuusen ja rauduskoivun taimia vielä osassa maata tämän kevään toimituksiin.” Rajatapaukset kallistuvat useammin männylle Metsä Group toimittaa tänä vuonna asiakkailleen 35–40 miljoonaa puun tainta, mikä on jonkin verran viime vuotta enemmän. ”Männyn osuus taimista nousee reiluun neljännekseen. Se olisi noussut enemmänkin, jos männyn taimia olisi ollut saatavilla”, kertoo Oijala. Hän pitää kehityssuuntaa oikeana, sillä kuusta on viljelty menneinä vuosina ”aivan liian paljon”. ”Sekaviljely on yleistynyt, ja viljavuudeltaan mustikkaja puolukkatyypin rajoilla olevat kohteet kallistuvat aiempaa enemmän männyn viljelyyn. Oijala arvioi, että ilmastonmuutoksen ennakoidut vaikutukset kuusen kasvatukselle sekä vähentynyt hirvikanta lisäävät männyn kysyntää. ”Männyn siementä menee entiset määrät, joten enää ei ole tapahtunut siirtymää kylvöstä istutukseen, vaan männyn viljely on kokonaisuudessaan lisääntynyt.” UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viirin mukaan UPM toimittaa tänä keväänä aiempaa enemmän rauduskoivun taimia. ”Rauduskoivua istutetaan etenkin yhtiön omille maille.” Luvassa laadukkaita taimia Kesän 2020 kasvuolosuhteet olivat taimitarhoilla suotuisat metsäpuiden kasvatukseen. Hanna Suhonen lupaakin kevään toimituksiin laadukkaita taimia. ”Viime kesä oli kasvatuksessa sopivan lämmin ja kuiva. Taimet saivat mittaa ja juurimassa kasvoi hyvin, eli juuret sitovat paakun hyvin.” Vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta Suhonen uskoo myös ulkomaista työvoimaa istutukseen olevan keväällä saatavilla riittävästi. ”Taimitoimituksissa huomioidaan vallitseva tilanne, eli esimerkiksi lähikontakteja vastaanottajiin vältetään.” Mänty ja koivu palaamassa viljelykartalle Taimimarkkinoilla on merkkejä kuusettumisen kierteen katkaisemisesta. Männyn istutusmäärien odotetaan kasvavan edellisvuodesta selvästi. ”Männyn viljely on kokonaisuudessaan lisääntynyt.” 30 60 90 120 150 Miljoonaa tainta 2016 2019 2018 2017 2020 Mänty Kuusi Rauduskoivu Kuusi yhä selvä ykkönen Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa myydä puuta verkossa joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Se on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. LÖYDÄ UNELMIESI VÄLITTÄJÄ 8341_.indd 7 23.3.2021 8.55
• 25.3.2021 / AJASSA 8 MIKKO RIIKILÄ V eljekset Kuusisto rakentaa toisen sahalinjan Laitilan sahalleen Varsinais-Suomeen. Laajennuksen ansiosta sahan kapasiteetti kohoaa nykyisestä noin 70 000 kuutiometristä 150 000 kuutioon. ”Ensi vaiheessa koko kapasiteetin mukaiseen sahaukseen ei ylletä, koska kuivaamokapasiteettimme ei toistaiseksi riitä”, kertoo toimitusjohtaja Juha Kuusisto. Sahan tuotanto menee jatkossakin omille jalostuslaitoksille. Veljekset Kuusiston päätuote, painekyllästetty sahatavara, on viime aikoina tehnyt hyvin kauppansa, koska piharakentaminen on nosteessa. Kuusiston tärkein vientialue on Etelä-Eurooppa. Viime vuosina Kiina on noussut toiseksi tärkeimmäksi vientikohteeksi. Tukin tarve kasvaa Kaikki uuden linjan laitteet ovat kotimaisia. Sahakoneen toimittaa Veisto, joka on myös Metsä Fibren Raumalle rakennettavan sahan tärkeä laitetoimittaja. Fibren Rauman saha sijaitsee noin 30 kilometrin päässä Kuusiston Laitilan sahasta. Yhteistä kummallekin sahalle on myös keskittyminen männyn sahaukseen. Rauma ahmii mäntytukkia noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Laitilan saha käyttää tukkia uuden linjan päästyä täyteen vauhtiin reilut 300 000 kuutiometriä, siitä uuden linjan osuus on vajaat 200 000 kuutiometriä. Laitilan tukit on hankittu noin sadan kilometrin säteeltä – siis pääosin Lounais-Suomesta ja Satakunnan eteläpuoliskolta. Kuusistolla ei ole omaa metsäosastoa vaan tukkeja sahalle ovat toimittaneet muun muassa paikalliset metsänhoitoyhdistykset ja vaihtopuuna metsäyhtiöt. Juha Kuusisto uskoo, että naapuriin tulevasta suuresta kilpailijasta huolimatta Kuusiston Laitilan sahalle riittää mäntytukkia myös jatkossa. ”Ennakoin, että Raumalla tullaan sahaamaan kohtalaisen järeää tukkia. Me taas keskitymme sahamaan läpimitaltaan 8–23-senttisiä mäntytukkeja, joten emme kilpaile samoista tukeista.”’ Kuusiston saha laajentaa Laitilassa Alueen mäntytukeista kilpailee myös Metsä Fibren rakenteilla oleva suursaha. MIKKO HÄYRYNEN E räja luontokulttuurimuseon sijaintipaikasta kilpailee viisi loppusuoran hakijaa; Imatra, Oulu, Pyhtää, Riihimäki ja Rovaniemi. Hankkeen projektipäällikkö Timo Kukko kertoo saaneensa palautetta, että kuntalaisten tasolla monet kulttuurihankkeet on koettu vieraina, mutta luontoaihe koskettaa kaikkia taustaan katsomatta. ”Alustavasti 60 kaupunkia tai kuntaa oli kiinnostunut ja 25 jätti hakemuksen.” Sijaintipäätös pyritään saamaan alkusyksyyn mennessä ja museo voisi avata ovensa vuonna 2025. Erämuseoon yhdistyvät Riihimäellä toimiva Suomen Metsästysmuseo sekä Suomen Kalastusmuseoyhdistys, joka nykyisin on lähinnä varastoitu esinekokoelma. Toimialaa laajennetaan kattamaan laaja virkistyskäyttö, kuten retkeily, luontokuvaus, lintuharrastus ja keräilytuotteet. Suoraan suurten museoiden joukkoon Sijaintipaikkakunnan odotetaan kustantavan noin puolet 20-30 miljoonan euron museorakennuksesta ja vuotuisista parin miljoonan euron ylläpitokuluista. Kukko painottaa, että seutukunta saa satsauksen takaisin verotuloina ja ylipäätään alueen mielikuvan kohentumisena. Hän arvioi museon aluetalousvaikutuksen olevan 5-15 miljoonaa euroa. Siihen pääsemiseksi kävijämäärien on oltava korkealla. Erämuseolla viisi vahvaa hakijaa Uuteen erämuseoon yhdistyvät Suomen Metsästysmuseo sekä Suomen Kalastusmuseoyhdistys. www.kesla.com MYYNTI | HUOLTO | VARAOSAT: AGCOSUOMI.FI Kotimaista huipputekniikkaa ERIKOISHINTAAN edun arvo 2900 € edun arvo 3900 € Malliston järeimpiin KESLA-kuormaimiin KESLA proC-ohjausjärjestelmä kaupan päälle KESLA 144ND proTRACTION kuormain-vaunupaketteihin KESLA proC-ohjausjärjestelmä ja proTRACTION-vedonohjausjärjestelmä erikoishintaan Ohjausjärjestelmäetu koskee uusia KESLA 314/T, 305/T ja 316/T-tilauksia. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Yhdistelmäetu koskee uusia KESLA 144ND proTRACTION tilauksia, joissa mukana 300-sarjan kuormain KESLA proC-ohjausjärjestelmällä. Tarkemmat ehdot myyjältäsi. Hinnat sis. alv 24 %. Hinnat voimassa 1.2.-31.3.2021 välisenä aikana tehtyihin uusiin tehdastilauksiin. 8342_.indd 8 23.3.2021 8.57
• 9 AJASSA / 25.3.2021 VALTTERI SKYTTÄ S uomen hallitus on asettanut tavoitteeksi, että maamme on hiilineutraali vuonna 2035. Se tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia, päätyy Suomen toimista ilmakehään korkeintaan saman verran kuin kaasuja imeytyy Suomen hiilinieluihin, pääasiassa metsiin. Kyse on siis päästöjen ja hiilinielujen nollasummapelistä. ”Kolmen seuraavan vuosikymmenen keskeinen tavoite on päästöjen nopea vähentäminen ja nielujen vahvistaminen”, kertoi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen asiantuntijaelimen tuoreessa suosituksessa. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä on vähennettävä, mutta myös metsissä ja pelloilla eli niin sanotulla maankäyttösektorilla on sekä vahvistettava hiilinieluja (hiilivarastojen kasvua) että vähennettävä päästöjä. ”Ei ole kyse vain puuston hiilinielusta ja hakkumääristä, jotka säätelevät tätä nielua. Maankäyttösektorilla on huomattavia päästölähteitä, ja niitä voidaan hillitä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Hiilinielusta päästölähteiden kimppuun Ilmastotoimissa ei ole väliä vain metsien hiilinielulla ja hakkuilla. Pelloilta ja metsistä vapautuvien päästöjen vähentäminen kuuluu myös yhtälöön, jos Suomi halutaan saada hiilineutraaliksi – teollisuuden ja liikenteen fossiilisista päästöistä puhumattakaan. Turvemaiden käsittely on avainasemassa maankäyttösektorin päästöissä. Turvemaaeli suopelloilta tulee niiden pinta-alaan nähden merkittävä määrä päästöjä, joten viljelykäytäntöjä tulee muuttaa. Jatkuu seuravaalla aukeamalla. 8342_.indd 9 23.3.2021 8.57
• 25.3.2021 / AJASSA 10 ”Ilmastotoimien pitää olla maanomistajille kannattavia.” Luke julkaisi alkuvuonna arvionsa siitä, millaisilla toimilla metsien ja peltojen päästöjä voidaan tehokkaimmin vähentää. Katse kannattaa suunnata ensiksi turvemaille ja metsäkadon ehkäisyyn. Suopelloilta merkittävä päästöluku Turvemaaeli suopelloilla voidaan saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä pienellä pinta-alalla. Vaikka metsien hakkuumäärän vaihtelu vaikuttaa ilmastotavoitteeseen heittelemällä hiilinielun kokoa vuosittain miljoonilla hiilidioksiditonneilla, turvemaapeltojen päästöluku ei ole mikään pikku juttu. ”Se, että suopellot tuottavat 8,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia päästöjä vuosittain, on merkittävä luku. Koko kotimaan liikenne tuottaa noin 12 miljoonaa tonnia päästöjä vuosittain”, Mäkipää sanoo. Turvemaametsien raivaamista pelloiksi kannattaa ehdottomasti välttää. Mäkipään mukaan jo olemassa olevien suopeltojen käyttöä voidaan muuttaa uudistamalla maatalouden tukijärjestelmää ja tekemällä tilusjärjestelyjä. Myös mahdollinen metsänraivausmaksu ja maanviljelyn päästöoikeuskauppa voisivat olla ratkaisuja suopeltojen päästöongelmaan. ”Ilmastotoimien pitää olla maanomistajille houkuttelevia ja kannattavia. Maanomistajille pitää maksaa päästöjen vähentämisestä eikä niiden tuottamisesta.” Vaikka metsitys on muuten hidas keino ilmastotoimissa, turvemaapelloilla metsitys on osa ratkaisua. ”Osa suopelloista kannattaa metsittää: huonoimmat, heikkotuottoisimmat ja tilasta kauempina olevat pellot”, Mäkipää kertoo. Metsityksellä suopellot voivat kääntyä pikkuhiljaa päästölähteeksi takaisin nieluksi. Korpikuusikoissa jatkuvaan kasvatukseen Peltojen ohella myös turvemaametsissä on suuret päästövähennysmahdollisuudet, mutta ilmastotoimet vaativat niissä huomattavasti peltoja mittavampaa pinta-alaa. ”Ilmaston kannalta hyvältä ratkaisulta näyttää jatkuvapeitteinen kasvatus ravinteisimmissa turvamaametsissä”, Mäkipää kertoo. Avohakkuun ja kunnostusojituksen sijaan etenkin korpikuusikoissa puita kannattaa korjata jatkuvan kasvatuksen hakkuumenetelmillä. ”Jos jokin menee jatkuvassa kasvatuksessa pieleen tai puusto ei uudistu luontaisesti riittävän hyvin, aina voi tehdä avohakkuun. Tuli vain tehty välissä yksi erilainen harvennushakkuu”, Mäkipää sanoo. Metsänraivaus rakentamisen tai maanviljelyn tieltä aiheuttaa Suomessa metsäkatoa ja tuottaa päästöjä. Metsässä hitaasti hajoavan lahopuun määrän selkeä lisääminen toisi ilmastohyötyä, mutta säästöpuita pitäisi jättää suurella metsäpintaalalla. Lahopuut hyödyttävät ilmaston ohella vähintään yhtä paljon luonnon monimuotoisuutta. Valtteri Skyttä Sa m i Ka rp pi ne n Korpikuusikon runsasta alikasvosta eli taimiainesta ei ole järkeä hukata, kunhan paikalla ei ole puita lahottavaa juurikääpää. Jatkuva kasvatus voi olla myös taloudellisesti kannattavampaa, sillä turvemailla on avohakkuun jälkeen tehtävä kunnostusojitus. Uudistaminen on kallista ja työlästä. Luvuissa aina epävarmuutta Turvemaiden lisäksi ensihuomio kannattaa kiinnittää myös metsäkadon vähentämiseen. Metsätalous ei hävitä metsää pitkäaikaisesti, mutta rakentaminen ja maanviljely yhä niin tekevät. Metsäkatoon purisi Mäkipään mukaan parhaiten maankäyttömaksu. ”Silloin rakentamisessakin alettaisiin laskea, kannattaako rakentaa pystymetsään vai löytyisikö rakentamiselle paikkaa puuttomalta joutomaalta.” Päästövähennysmahdollisuuksien lisäksi Luke kartoitti myös nopeimpia hiilensidonnan lisäyskeinoja. Sellainen on esimerkiksi jo käytössä oleva metsien typpilannoitus, joka on myös itsessään taloudellisesti kannattavaa metsätaloustoimintaa. Mäkipään mukaan päästösektoreita ja päästövähennysten kustannuksia tulee myös verrata toisiinsa: löytyvätkö nopeimmat ja kustannustehokkaimmat päästövähennykset esimerkiksi liikenteestä vai maankäytöstä. Mäkipää muistuttaa, että maankäyttösektorin päästövähennyslaskelmiin sisältyy huomattavan paljon enemmän epävarmuutta kuin esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen. Tutkimus osaa laskea tarkasti, paljonko yhden bensalitran polttamatta jättäminen vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta turvemaametsän päästöjen ja nielujen laskenta on paljon monimutkaisempi yhtälö. 8342_.indd 10 23.3.2021 8.57
• 11 AJASSA / 25.3.2021 MAANKÄYTTÖSEKTORI ? ? Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa ilmastotoimet jaetaan fossiilisiin päästölähteisiin (esim. energiantuotanto ja liikenne) ja maankäyttösektoriin. ? ? Maankäyttösektori tarkoittaa Suomessa peltoja, metsiä ja muuta maankäyttöä. ? ? Metsät ja pellot sekä sitovat hiiltä että aiheuttavat päästöjä. Puuston kasvavan hiilivaraston vuoksi Suomen maankäyttösektori on kaikkiaan hiilen sitoja eli hiilinielu. ? ? Maankäytössä voidaan kuitenkin myös vähentää päästöjä. ? ? Nopeimmat ja pienintä pinta-alaa vaativat päästövähennykset saadaan aikaan muuttamalla turvemaapeltojen käyttöä ja ehkäisemällä metsäkatoa eli metsän raivausta rakentamisen ja maanviljelyjen tieltä. ? ? Myös turvemaametsissä on merkittäviä päästövähennysmahdollisuuksia. VALTTERI SKYTTÄ NÄIN kevään metsätyökauden korvalla metsänomistaja voi saada lohdutusta ahdistavaan ilmastokeskusteluun perusasioiden tekemisestä. ”Kun uudistetaan avohakkuin, metsänuudistus tehdään heti ja käytetään jalostettua taimimateriaalia, jolla lisätään puuston kasvua ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Oikea puulaji oikealla kasvupaikalle ja taimikonhoidolla paraskasvuisimmat ja -laatuisimmat puut jatkoon, luettelee metsänhoitotieteen professori ja ilmastopaneelin jäsen Heli Peltola. Hiilensidonnan näkökulmasta puusto kannattaa jättää harvennushakkuissa niin tiheäksi kuin suositukset sallivat. Ravinnepäästöjen riskit huomioiva metsänlannoitus on myös taloudellisesti kannattava ilmastoteko. Tosin pohjoisessa metsää ei kannata lumituhoriskin suuruuden vuoksi lannoittaa yli 200 metrin korkeudessa. Peltolan mukaan ilmastokeskustelussa ja metsien hiilinielun kasvattamisessa pitää muistaa, että mitä isommat ovat metsävarat, sitä isommat ovat metsien tuhoriskit. ”Se pistää tutkijan silmään, että ilmastokeskustelussa kukin katsoo omaa näkökantaansa, eikä nähdä kokonaisuutta. Ilmastonmuutoksen hillinnässä metsiä pitää sekä hakata että säästää.” Isot metsävarat, isot tuhoriskit Turvamaametsissä jatkuva kasvatus voi olla hyvä ratkaisu erityisesti ravinteikkaissa korpikuusikoissa. Sa m i Ka rp pi ne n ILMASTOKESKUSTELU kiihtyy, joten hakkumäärien kritisointi tai jopa hakkuiden rajoittaminen ovat nousseet jälleen otsikoihin. Keskustelua on surullista seurata, sillä se on kliseisen klassinen esimerkki tilanteesta, jossa puhutaan koko aidan sijaan yhdestä aidanseipäästä. Totta on, että hakkuumäärät vaikuttavat eniten metsien hiilinielun kokoon, ja hiilinielun koko on olennainen osa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hakkuumääristä ja hiilinieluista ei voida kuitenkaan puhua irrallallaan päästöistä ja päästövähennyskeinoista. Jos tavoite on nolla eli hiilineutraalius, ei voida tarkastella vain päästöjä tai nieluja, vaan molempia. Mitkä ovat yhteiskunnan kannalta nopeimmat, kustannustehokkaimmat ja oikeudenmukaisimmat keinot ilmastotoimissa? Jos hiilensidonnan lisääminen hakkuumäärää ohjailemalla on tällainen keino, tarvitaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin: miten rajoitus tapahtuu, miten rajoittamisen logiikka toimii globaalissa markkinataloudessa ja miten metsänomistajille maksetaan asiassa oikeudenmukainen kompensaatio? Kukaan ei ole esittänyt kattavaa hintalappua päästörajoitusmahdollisuuksille tai vastaavasti hiilinielujen kasvattamiselle. Keinojen lisäksi tarvitaan arvioita siitä, mitä mikin ilmastotoimi maksaa. VALTTERI SKYTTÄ Seuraavaksi tietoa hintalapusta turvemaapellot kosteikot metsitys suojelualueet metsäkato kangasmaaperä taimikonhoito typpilannoitus turvemaametsien maaperä tuhkalannoitus kivennäismaapellot lahopuu Nopea vaikutus Hidas vaikutus Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: niiden tuoma ilmastohyöty, vaikutusnopeus ja toimenpiteen pinta-ala. Hiilinielun ylläpidon lisäksi metsissä voidaan myös vähentää päästöjä Päästövähennys/lisääntynyt hiilensidonta 2035 mennessä (milj. tonnia CO2 ekv./v) Toimenpiteen pinta-ala (tuhatta hehtaaria/v) 0,91 0,24 0,19 0,17 0,68 0,22 0,31 0,62 0,28 0,69 1,26 2,40 4 5,8 6 6 6,5 15 30 50 75 76,7 1000 22000 Lähde: Luke KOMMENTTI Fakta Turvemaapelloilla saadaan suhteessa pienimmällä pinta-alalla merkittävä päästövähennys aikaiseksi. Etenkin metsien raivaamista turvemaapelloiksi tulee välttää. Metsitystukea laajennettiin maaliskuun alusta alkaen. 8342_.indd 11 23.3.2021 8.57
• 25.3.2021 / AJASSA 12 PUUKAUPPA Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2019 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 TUORE PUUKAUPPA MIKKO RIIKILÄ E i vain yksi tai kaksi metsänomistajaa ole ihmetellyt, miksi metsäyhtiöltä ja metsänhoitoyhdistykseltä tulee ilmoitus aloitettavasta hakkuusta samalla siunaamalla, kun hakkuukone rullaa alas lavetilta. Joskus ilmoitus on jopa muotoa ”aloitimme hakkuut eilen…” Silloin varsinkaan etämetsänomistajalle ei jää edes teoreettista mahdollisuutta tulla seuraamaan, kuinka oman metsän savotta sujuu. Vähimmillään puun myyjän pitäisi voida varmistua, että hakkuukoneen kuljettajalla on tiedossa puukaupassa sovitut ehdot ja metsänomistajan erityistoiveet. Sahalla sama mies ostaa ja suunnittelee Vierumäen sahan aluepäällikkö Joonas Ojasalo kertoo, että korjuun aloittamisesta pyritään aina ilmoittamaan ”hyvissä ajoin” puun myyjälle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että viesti hakkuun lähestymisestä lähtee suunnilleen viikkoa kahta ennen työn alkamista. ”Täysin sitovaa ilmoitusta työn aloittamisen ajankohdasta ei ennalta voi antaa, koska hakkuutöissä koneet voivat särkyä, olosuhteet yllättää tai edelliset leimikot saattavat osoittautua ennakoitua työläämmiksi. Kaikki tämä vaikuttaa seuraavien työmaiden aloitusaikatauluihin.” Ojasalon mukaan sahayrityksen korjuu on organisoitu kompaktimmin kuin isoissa metsäyhtiöissä. Se tarkoittaa, että sama metsäasiantuntija sekä tekee puukaupat metsänomistajien kanssa että laatii tulevat korjuusuunnitelmat. Näin metsänomistajan puukauppaa tehtäessä esittämien erityistoiveiden ei pitäisi hukkua tietokatkoksiin. ”Tästä olemme aina välillä saaneet kiitostakin”, Ojasalo kehaisee. Isossa yhtiössä yrittäjä ilmoittaa Piiripäällikkö Antti Heinonen kertoo, että Metsä Groupin leimikoiden korjuusta vastaavat koneyrittäjät suunnittelevat työohjelmansa, siis sen, missä järjestyksessä yhtiön ostamat leimikot korjataan. Yrittäjät myös lähettävän tiedot töiden aloittamisesta metsänomistajille. ”Ensimmäinen ilmoitus lähtee, kun korjuuseen on pari viikkoa aikaa. Täsmällistä aloitusajankohtaa tässä vaiheessa ei voi vielä antaa, koska korjuun aikatauluissa voi tulMikset sä soita? Aina tieto hakkuun aloittamisesta ei kulje metsäyhtiöltä metsänomistajalle. Joskus siihen on päteviäkin syitä. Turhan usein metsänomistaja saa tiedon hakkuun alkamisesta siinä vaiheessa, kun tilanne savotalla on jo tämä. MIKKO RIIKILÄ VANHAN viisauden mukaan puunkorjuun talvikelit jatkuvat keväällä pääsiäiseen asti. Niin näyttää käyvän tänäkin vuonna. Versowoodin aluepäällikkö Joonas Ojasalo kertoo, että Päijät-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa talvikelit jatkuvat varmastikin pääsiäiselle. ”Tammikuun alusta ollaan saatu korjata puuta erinomaisissa talvikeleissä”, hän iloitsee. Sama tilannearvio on myös Metsä Groupin piiripäällikkö Antti Heinosella. ”Metsissä talvikelit jatkuvat Keski-Suomessa ainakin pääsiäiseen asti, ehkä pidempäänkin. Tällä viikolla lämmenneet säät saattavat kuitenkin pehmittää metsäja sivuteitä. Länsija lounaisrannikollakin talvileimikoita korjattiin vielä maaliskuun puolivälin jälkeen, mutta kelien ei uskottu kestävän pääsiäiseen asti. ”Tiet kantavat vielä hyvin, mutta metsät tai pellot eivät enää ole jäässä. Viimeisiä peltojen takaisia kohteita on koetettu korjata niin, että kulkureitit ja varastopaikat on jäädytetty polkemalla ennalta”, selvittää alueneuvoja Timo Järvinen Metsänhoitoyhdistys Salometsästä. Talvikeleissä pääsiäiseen asti Kohde: Männyn siemenpuuhakkuu Sijainti: Keski-Suomi Ostaja: Iso metsäyhtiö, suora kauppa Hakkuukertymä: 400 m 3 Leimikon koko: 2 hehtaaria Muuta: Kohde kesäkorjuukelpoinen, tie kelirikkokelpoinen. Ajomatka 400 metriä, reitiltä korjataan tuulen kaatamia mäntyjä samaan kauppaan. Korjuu keväällä. Leimikolle jätetään taaja siemenpuusto ja maa muokataan hyvin, jotta alueelle syntyy runsaasti taimiainesta, se on tärkeää koska hirvituhoriski on suuri. Karuutensa vuoksi alueella voi kasvattaa vain mäntyä. Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 280 60,5 16 940 Männyn pikkutukki 50 27 1 350 Mäntykuitu 70 20 1 400 Yhteensä 400 19 690 Kesäkaupoille Keski-Suomessa 8343_.indd 12 23.3.2021 8.59
• 13 AJASSA / 25.3.2021 la muutoksia. Talvikaudella yrittäjät tekevät mielellään pitkiä korjuuohjelmia, mikä tietysti aiheuttaa sen, että muutoksia voi tulla. Täsmentävä viesti lähtee työn aloittamista edeltävänä päivänä. ”Kyllä asiasta on meillekin aina silloin tällöin tullut palautetta, ja ilmoitusten tärkeyttä on pyritty painottamaan yrittäjille”, Heinonen sanoo. Metsäyhtiöiden leimikoilla aloitusilmoitus lähtee tavallisesti tekstiviestinä, mutta myyjän pyynnöstä hakkuukoneen kuljettaja voi myös soittaa ennen työn aloittamista. Isoissa metsäyhtiöissä tieto puun myyjän erityistoiveista pyritään varmistamaan tietojärjestelmien avulla. ”Korjuusuunnitelmat tehdään Woodforce-järjestelmään, jonne myös puukaupan erityistoiveet kirjataan. Hakkuukoneen kuljettaja ei pääse aloittamaan työmaata ennen kun on käynyt läpi kaikki tiedot, joita leimikosta on kirjattu järjestelmään”, selvittää Stora Enson metsäasiantuntija Pekka Jokinen. Metsänomistaja voi työmaallakin esittää lisätoiveita hakkuukoneen kuljettajalle, mutta lähinnä pieniä täsmennyksiä tyyliin ”säästetään mahdollisimman paljon haapoja”. ”Sellainen ei sen sijaan onnistu, että metsänomistaja ohjeistaisi hakkuukoneen kuljettajaa laajentamaan leimikkoa alkuperäistä metsänkäyttöilmoituksen rajausta laajemmaksi. Leimikon rajauksen muuttamisesta on syytä sopia metsäasiantuntijan kanssa”, Jokinen sanoo. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 58,78 s 62,71 s 43,61 ? 18,04 s 20,01 s 17,35 s 26,30 s 27,33 s Uudistushakkuu 60,70 s 63,79 s 45,24 ? 19,98 s 21,57 s 19,01 s 29,58 s 29,25 s Harvennushakkuu 51,50 s 54,00 s 38,77 s 17,06 s 17,63 s 16,44 s 24,13 s 23,82 s Ensiharvennus 38,93 ? 39,77 ? 31,88 s 13,51 s 12,83 ? 12,80 ? 20,39 s Hankintahinnat 58,96 s 60,45 s 47,95 ? 31,71 s 32,14 s 32,06 s 37,56 s 37,44 ? s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,50 ? 64,12 s 41,34 ? 18,22 ? 20,85 s 17,85 s 25,20 s 28,68 ? Uudistushakkuu 61,90 ? 64,98 s 42,33 s 19,18 ? 21,96 s 19,29 s 26,73 ? 30,34 ? Harvennushakkuu 54,17 ? 57,83 s 38,72 s 17,76 ? 18,72 s 17,34 s 25,37 s Ensiharvennus 42,88 s 44,25 s 13,46 s 13,01 s 12,98 s Hankintahinnat 61,20 s 62,61 ? 46,43 ? 32,18 ? 32,77 s 32,01 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,24 ? 63,39 s 41,77 s 17,59 s 20,75 s 17,29 s 25,18 ? 27,24 ? Uudistushakkuu 62,50 s 64,25 s 43,29 s 19,57 s 22,30 s 18,98 s 28,68 ? 31,20 s Harvennushakkuu 52,98 s 54,62 s 37,06 s 17,10 s 17,08 s 16,60 s 23,85 s 23,95 s Ensiharvennus 12,93 s 13,25 s Hankintahinnat 60,38 ? 61,62 s 46,31 ? 32,77 s 32,38 s 32,38 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,58 s 60,86 s 45,04 ? 17,59 s 18,40 s 17,11 s 25,25 ? 26,11 s Uudistushakkuu 60,10 s 62,28 s 47,46 s 19,82 s 20,39 s 19,08 s 28,42 ? 28,78 s Harvennushakkuu 50,13 s 51,01 s 38,66 s 16,78 s 17,13 ? 16,44 s 24,20 s 23,56 s Ensiharvennus 35,72 ? 12,89 ? 12,63 s 12,38 ? Hankintahinnat 57,31 s 57,56 s 47,48 s 31,71 s 31,59 ? 32,17 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,71 s 58,10 s 18,60 s 19,61 s 17,96 s 27,60 s 27,78 s Uudistushakkuu 59,87 s 59,79 s 20,87 s 20,96 s 19,51 s 30,32 s 29,41 s Harvennushakkuu 50,46 s 49,30 s 16,97 s 16,92 s 16,14 ? 24,25 s Ensiharvennus Hankintahinnat 58,16 s 31,44 ? 32,00 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 54,36 ? 53,24 s 17,28 ? 18,41 ? 15,49 s 25,04 s 27,35 s Uudistushakkuu 56,72 s 55,20 s 19,77 s 20,03 ? 17,39 s 28,38 s Harvennushakkuu 47,66 s 45,78 s 16,01 ? 15,55 s 14,22 s 22,21 ? 22,82 s Ensiharvennus Hankintahinnat 55,70 s 55,75 s 31,14 ? 30,22 s 31,61 s s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,32 ? 64,25 s 45,99 s 19,73 ? 20,84 s 17,98 ? 28,72 s 29,78 s Uudistushakkuu 61,78 ? 65,40 s 47,69 s 22,42 s 23,20 s 19,45 ? 34,82 ? 31,21 ? Harvennushakkuu 53,91 s 54,64 s 40,60 s 18,77 s 18,11 ? 17,59 s 27,12 s 26,08 ? Ensiharvennus 14,55 s 13,08 s 13,46 s Hankintahinnat 60,94 ? 61,60 s 50,04 s 32,73 ? 32,76 ? 32,72 ? LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA ET EL Ä-P OH JA NM AA KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I KO KO M AA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Raakapuun hintatilastot, viikkojen 7–10 keskiarvo Mikset sä soita? ”Täysin sitovaa ilmoitusta työn aloittamisen ajankohdasta ei ennalta voi antaa.” Turhan usein metsänomistaja saa tiedon hakkuun alkamisesta siinä vaiheessa, kun tilanne savotalla on jo tämä. Sami Karppinen 8343_.indd 13 23.3.2021 8.59
• 14 25.3.2021 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO LIINA KJELLBERG, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat K un lumipeite on sulanut, on aika käydä tarkastamassa taimikoiden kunto. ”Havupuuntaimikoihin kannattaa suunnata ennen kuin heinät ja muu kasvillisuus alkavat vihertää. Taimet näkyvät silloin parhaiten”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa. Taimikoissa tuhojaan tekevät talvisin muun muassa myyrät, rouste, ahava ja hirvieläimet. Tuhojen määrä voi vaihdella taimikon eri osissa, joten taimikossa kannattaa tehdä laajempi kierros. Myyrätuho vaatii seurantaa Myyrätuhoista pahimmat ovat yleensä peltomyyrän aiheuttamia. Peltomyyrä syö taimien kuorta lumipeitteen suojissa. Sille kelpaavat niin kuusen-, männynkuin koivuntaimetkin. Jos syöntijälki ulottuu rungon ympäri, taimi kuolee. Metsämyyrä aiheuttaa tuhoja kuusenja männyntaimikoissa. Se syö varsinkin taimien silmuja mutta myös kuorta. Jos myyrät ovat talven aikana tehneet taimikossa tuhojaan, kannattaa taimien kunto Saksan mukaan käydä tarkastamassa vielä kesällä. Vasta silloin näkee, miten suuri osa myyrien vioittamista taimista on selvinnyt. Taimet ovat Saksan mukaan alttiita myyrätuhoille kolmisen vuotta istutuksen jälkeen, mutta tänä keväänä tuhoja tuskin on kovin monessa taimikossa. ”Myyräkannat ovat viime sykKevät kutsuu taimikkoon Myyrien tai rousteen aiheuttamien tuhojen riski on kuluneen talven jäljiltä pieni, mutta esimerkiksi hirvieläinten osalta tilanne voi olla toinen. Täydennysistutuksen tarve selviää tekemällä taimikkoon ympyräkoealoja. Sitä varten tarvitaan neljän metrin mittainen keppi. Ahava ruskettaa taimien neulasia. Pienen taimen se voi pahimmillaan jopa tappaa. Hirvieläimet katkovat ravinnokseen taimien latvoja ja oksia. 8344_.indd 14 23.3.2021 9.00
• 15 METSÄSTÄ / 25.3.2021 Vinkit taimikon tarkastukseen LIINA KJELLBERG VALTIO korvaa hirvieläinten aiheuttamia tuhoja. Metsänomistaja voi saada korvausta, jos tuho on vähintään 170 euron suuruinen. ”Nyrkkisääntö on, että Etelä-Suomessa korvauskynnys ylittyy, jos kolmen metrin mittaisen ja puolen hehtaarin suuruisen suositusten mukaan hoidetun männyntaimikon taimista kolmasosa on vaurioitunut pahoin”, sanoo Suomen metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala. Pahoin vaurioituneiksi lasketaan esimerkiksi sellaiset taimet, jotka ovat menettäneet sekä latvakasvaimen että kaikki ylimmän oksakiehkuran versot. Pahoin vaurioituneita ovat myös taimet, joiden oksista ja neulasista on syöty yli 75 prosenttia tai joiden kuoren pinta-alasta yli 25 prosenttia on vaurioitunut. Tuhot ilmoitetaan Suomen metsäkeskukseen. Hirvivahinkoarvion teettäminen maksaa vähintään 150 euroa, joten vahingon suuruutta kannattaa arvioida osoitteesta www.maastotaulukot.fi löytyvällä laskurilla. Metsäkauriin aiheuttamia tuhoja valtio ei korvaa. Sen ja esimerkiksi myyrien tuhoilta voi suojautua vakuuttamalla metsänsä. Korvausta tuhoista 1. Suuntaa taimikkoon lumien sulettua, ennen kuin luonto alkaa vihertää. 2. Tee kattava kierros, sillä tuhojen määrä voi vaihdella taimikon eri osissa. 3. Työnnä rousteen nostamat taimet takaisin maahan. 4. Tarkasta myyrien vioittamien taimien kunto vielä kesällä. 5. Arvioi, voiko hirven ja valkohäntäpeuran tuhoihin saada korvausta. 6. Arvioi, tarvitaanko täydennysistutusta. syn kartoituksen mukaan olleet hieman nousussa Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, mutta muualla myyrätuhojen riski on pieni.” Lumi suojaa rousteelta Rouste eli pintarouta aiheuttaa tuhoja vastaistutetuissa taimikoissa. Roustetta muodostuu, jos maa on lumeton ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin. Maanpinnan sulaminen ja jäätyminen voi silloin nostaa taimia ylös maasta. Rousteen nostamat taimet voi keväällä työntää takaisin maahan, kunhan sen tekee ennen kuin taimet aloittavat kasvunsa. ”Taimet on saatava takaisin maahan mahdollisimman pian roudan sulamisen jälkeen. Jos juuripaakut ovat nousseet kovin ylös, on riskinä, että ne kuivuvat ja taimet kuolevat”, Saksa sanoo. Lumettomana talvena myös pakkanen voi vaurioittaa taimia. Taimien neulaset muuttuvat silloin punertavan ruskeiksi. Pakkasvaurioiden kaltaista tuhoa aiheuttaa myös kevättalvella esiintyvä ahava. Ahavaa esiintyy, jos auringon säteily ja vuodenaikaan nähden korkea lämpöRousteen nostamat taimet voi keväällä työntää takaisin maahan, mutta se tulee tehdä mahdollisimman pian roudan sulamisen jälkeen. tila saavat taimen aloittamaan haihduttamisen, kun maa on vielä jäässä. Pakkanen ja ahava aiheuttavat Saksan mukaan yleensä lähinnä lieviä vaurioita, mutta edellisellä kasvukaudella istutettuja taimia ne voivat jopa tappaa. Tänä talvena lunta on kuitenkin ollut niin paljon, että rousteen, pakkasen tai ahavan aiheuttamat tuhot eivät ainakaan tällä hetkellä näytä todennäköisiltä. Hirven tuntee papanoista Hirvieläimet aiheuttavat tuhoja varsinkin talvilaidunalueillaan. Syyllistä ei erota syöntijäljen perusteella: sekä hirvi, valkohäntäpeura että metsäkauris katkovat taimien latvoja ja oksia. ”Sitä, mikä hirvieläin taimikossa on liikkunut, voi keväällä arvioida papanoiden perusteella. Hirvellä on suurimmat papanat, metsäkauriilla pienimmät”, sanoo Luken erikoistutkija Juho Matala. Jotain voi päätellä myös taimikon perusteella. Valkohäntäpeura ja metsäkauris syövät pääasiassa pieniä taimia, hirvi taas aiheuttaa eniten tuhoja yhdestä kolmeen metrin mittaisissa taimikoissa. Hirvieläimet aiheuttavat tuhoja tyypillisesti lehtipuunja männyntaimikoissa, valkohäntäpeura ja erityisesti metsäkauris myös kuusentaimikoissa. Syönnin seurauksena taimien kasvu taantuu ja niihin tulee runkovikoja. Hirviä ja metsäkauriita esiintyy koko maassa, valkohäntäpeuraa Eteläja Lounais-Suomessa. Hirvi on hirvieläimistä selvästi pahin tuhonaiheuttaja, mutta niin valkohäntäpeura kuin metsäkauriskin voivat paikallisesti aiheuttaa merkittävää tuhoa. Luonnontaimet avuksi Jos taimikossa on keväällä paljon kuolleita tai vioittuneita taimia, kannattaa selvittää, tarvitaanko täydennysistutusta. Täydennysistutuksen tarve selviää parhaiten, kun tekee taimikkoon muutaman ympyräkoealan. Sitä varten tarvitaan neljän metrin mittainen keppi. Kepin kanssa pyörähdetään ympäri ja lasketaan yhteen kaikki säteeltään kepin mittaisen ympyrän sisälle jäävät kasvatuskelpoiset taimet. Määrä kerrotaan luvulla 200, jolloin saadaan taimimäärä hehtaarilla. Männyntaimia tulisi taimikkoa perustettaessa olla hehtaarilla noin 2 000, kuusentaimia noin 1 800 ja koivuntaimia noin 1 600. ”Jos taimista 10–20 prosenttia on kuollut ja kuolleita taimia on siellä täällä, niiden voidaan ajatella korvautuvan luonnontaimilla. Jos taas kasvatettavien taimien määrä putoaa hehtaarilla lähelle tuhatta, kannattaa harkita täydennysistutusta”, Saksa sanoo. Metsänhoito kuntoon Taimikon tarkastuskierroksella kannattaa kiinnittää huomiota myös taimikon metsänhoidolliseen tilaan. Jos taimikon heinääminen on syksyllä jäänyt tekemättä, on laonnut heinä voinut painaa taimet alleen. Taimet saa pelastettua polkemalla heinät sivuun tai käyttämällä esimerkiksi raivausveistä. Kevät on otollista aikaa myös taimikonperkaukselle. ”Taimikonperkauksen tarpeen tunnistaa siitä, että lehtipuut ovat saavuttaneet kasvatettavien havupuiden pituuden”, Saksa sanoo. Artikkelissa on hyödynnetty Luken Metsäinfo-palvelua. Myyrät syövät taimien kuorta ja voivat pahimmillaan tappaa taimen. Valtteri Skyttä 8344_.indd 15 23.3.2021 9.01
• 16 25.3.2021 / METSÄSTÄ TIIA PUUKILA V alokuvassa näkyy peltoaukean kupeessa seisova harmaasta hirrestä veistetty savusauna pihapiireineen. Nopeasti vilkaistuna näyttää, että rakennus on seissyt aloillaan lähemmäs sata vuotta. Pärekatto on sammaleen ja jäkälän peitossa ja hirsien päät auringon sekä ajan haprastamat. Todellisuudessa sauna on vasta vuoden vanha, eikä sinne mahdu saunojaakaan, ei ainakaan hiirtä suurempaa. Kolmekymmentä senttimetriä pitkä ja yhdeksäntoista senttiä korkea saunarakennus on yksi Antti Haaralan taidonnäytteistä. Viimeiset puolitoista vuotta Haarala on rakentanut pienoismalleja kotonaan Haapajärvellä Kumisevan kylässä. Puusta on syntynyt kymmeniä minikokoisia rakennuksia ja työvälineitä, ja koko ajan on jotain uutta rakenteilla. Viime keväänä Haarala jäi eläkkeelle puolustusvoimista ja on voinut vihkiytyä täysin uuden harrastuksensa pariin. ”Pienoismalleissa kiehtoo se, että lopputuloksesta Mahdollisimman aitoa ja pikkutarkkaa Antti Haarala tekee taidokkaita pienoismalleja puusta. Erityisesti haapa on pienoisrakentajan mieleen. tulisi mahdollisimman aidonnäköinen ja pikkutarkka. Mitä pikkutarkemmaksi työ menee, sitä mielenkiintoisempaa se on”, Haarala kertoo. Harmaa väri maalipurkista Innostus pienoismalleihin syntyi lastenlasten kanssa pellon pientareelta kerätyistä ja kuorituista pajuista, joille piti keksiä käyttöä. Niistä syntyi ensimmäinen korkea rakennus kiemuraisine portaineen. Aikaisemmin puusta on syntynyt huonekaluja sekä erehdyttävän aidonoloisia ja kokoisia aseita. Haarala haaveili koristeeksi kotiin puolustusvoimista ampumakäytöstä poistettua kivääriä, mutta ne olivat turhan arvokkaita. Syntyi ajatus rakentaa ase itse puusta. Nyt olohuoneen seinällä komeilee kaksi puista konepistoolia ja yksi sotilaskivääri. ”Moni täällä käynyt ei usko, että ne ovat täysin puuta. Aseiden piiput on taivutettu vanerista. Niissä on kaikki lukot, liikkuvat liipaisimet ja tähtäimet, mitä oikeissakin aseissa on. Pikkuruuvitkin ovat puuta”, Haarala kertoo. Puun helppo työstettävyys ja tuoksu puhuttelevat Antti Haarala on rakentanut pienoismalleja puolitoista vuotta. Ku va M in na H aa ra la M in na Ha ar al a 8345_.indd 16 23.3.2021 9.04
• 17 METSÄSTÄ / 25.3.2021 ”Moni ei usko, että ne ovat täysin puuta.” Antti Haarala on tehnyt lapsuuden kotinsa jo puretusta savusaunasta pienoismallin. pienoisrakentajaa. Metallia Haarala välttelee töissään. Tällä hetkellä mieluisin materiaali on haapa, jonka pehmeä puuaines muovautuu hyvin haluttuun muotoon. Esimerkiksi pienoisavusaunan hirret ovat haapaa, eivätkä edes vanhaa puuta. Harmaantunut väri jäkälineen ja sammalineen on peräisin kalkkimaalipurkista. Haarala on aina ollut innostunut maalaamisesta ja taito näkyy pienoismalleissa. Kuusisataa pärettä Puuta pienoismalleihin ei juuri kulu ja yhdellä laudalla pärjää pitkään. Viimeisin kuorma haapalautaa saapui Seinäjoelta asti. Haarala höylää laudat ja sirkkelöi ne ensin ohuiksi rimoiksi verstaassaan vanhassa navetassa. Ohuet rimat hiotaan ja leikataan sopiviin mittoihin puukkoa muistuttavalla sahateräisellä japaninsahalla. Tärkein työkalu on kuitenkin askarteluveitsi, jota Haarala oppi käyttämään ollessaan nuorena töissä mainostoimistolla. Siihen aikaan esimerkiksi ikkunatarrat leikattiin käsin kolmioteräistä askarteluveistä apuna käyttäen. ”Jotta haapa näyttää hirreltä, olen tehnyt askarteluveitsellä kaikki kolot ja syvennykset ja halkeamat”, Haarala paljastaa. Myös savusaunan suuritöinen pärekatto on syntynyt askarteluveistä käyttäen. Sillä Haarala leikkasi kaikkiaan kuusisataa pärettä alle millimetrin vahvuisesta vanerista. Kukin päre kiinnitettiin yksitellen paikoilleen. ”Kotona isä opetti minulle, miten pärekatto tehdään. Siitä sain mallin, miten päreet oikeasti ladotaan”, Haarala kertoo. Muistoja lapsuudesta Lapsuudesta kumpuavat käsityötaidon lisäksi monet ideat. Haaralan lapsuuden koti savusaunoineen Haapajärven Kuusaan kylällä on purettu jo aikaa sitten, mutta pienoismallien avulla rakentaja palaa muistoihin. Valokuvia lapsuuden pihapiiristä ei ole säästynyt, joten Haarala turvautuu rakentamisessa mielikuviin. Pienoismallia muistuttava sauna seisoi aikanaan pihaPienoismallit saavat värityksensä kalkkimaaleista. Vanha autotallina toimiva 30 senttimetriä korkea lato on Haaralan uusin ja vielä keskeneräinen työ. Fiskarsin kirveen teräosa ja varsi ovat haapaa. Terä on liitetty varteen ohuella vanerilla. Stihlin pienoismoottorisahan sponsoroi paikallinen sahaliike. piirin puolessa välissä. Sinne kuljettiin talvella lumista polkua pitkin. Pienenä poikana Haarala taittoi matkan löylyihin isänsä sylissä. ”Hevosella käytiin hakemassa järvestä vettä saunaan, ja kynttilän valossa saunottiin talvella”, Haarala muistelee. Päärakennuksesta ei vielä ole pienoismallia, mutta se on suunnitteilla. Lapsuudesta muistoja ammentaa myös Haaralan tekemä pienoismalli maitolaiturista. Haapajärvellä monet maitolaiturit olivat harmaita ja niiden seinämiin kiinnitettiin ilmoituksia tulevista tapahtumista. Haarala on ripustanut pienoismallinsa seinään elokuvamainoksen, sillä paikallisella koululla näytettiin elokuvia. Tarkkasilmäinen huomaa myös koivusta tehdyn maitotonkan vieressä voipaketin ja sitä kyttäävän puisen harakan. ”Harakat olivat niin ovelia, että ne aina osasivat tulla nokkimaan voipaketteja. Siinä piti olla tarkkana ja katsoa, milloin maitoauto tulee, että sai voipaketin haettua ennen kuin harakat sitä söivät”, Haarala hymähtää. Antti Haarala Antti Haarala Antti Haarala 8345_.indd 17 23.3.2021 9.04
• 25.3.2021 / METSÄSTÄ 18 METSÄNOMISTAJA TIIA PUUKILA, teksti EMIL BOBYREV, kuvat J os käyttää hieman mielikuvitusta, hetken voisi kuvitella olevansa amerikkalaisessa lentotukikohdassa. Keskellä maaseutua Hämeenkyrön Turkkilassa kohoaa puolikaarelle taivutettu varastohalli, joka muistuttaa erehdyttävästi lentokonehallia rapakon takaa. Lentokoneiden sijaan halli on täynnä polttopuuta. Mielleyhtymä lentokonehallista ei ole kaukaa haettu, sillä juuri niistä metsänomistaja Heikki Wallen­ stjerna on ideansa saanut. Vastaavia erikokoisia halleja on tontilla neljä. Niissä isäntä pilkkoo, kuivattaa ja varastoi oman metsänpuista tehtyä pilkettä. Kaikkiaan pilkettä syntyy myyntiin parituhatta heittomottia vuodessa, joten tilaa tarvitaan. Yksi halleista on kummastakin päästä auki. Sen sisälle on pinottu useita laatikoita polttopuita. Ulkona ei juuri tuule, mutta kun hallin sisälle astuu, alkaa kasvoissa tuntua viima. Tuulitunneli on Wallenstjernan kehittämä kuivuri. ”En ole nähnyt vastaavaa muualla. Kuivurissa oleva tammikuussa tehty polttopuu on huhtikuussa kuivaa”, hän kertoo. Klapisavottaa ympäri vuoden Tilaa ympäröi noin sata hehtaaria omaa metsää. Lisäksi muutama metsätila sijaitsee vähän kauempana. Omista metsistä riittää hyvin harvennuspuuta klapiyrittäjän tarpeisiin. Mukaan mahtuu lisäksi hieman ostettua polttorankaa. Selluksi Wallenstjerna ei ole myynyt harvennuspuuta vuosiin. Kaikki kuitupuu ja heikkolaatuinen tukki päätyvät klapeiksi. Tilan klapikone laulaa lähes päivittäin ympäri vuoden. Yrittäjän on oltava tarkkana, että polttorankaa on riittävästi varastossa, mutta ei kuitenkaan liikaa kerralla. Jos kaadosta on kulunut turhan pitkä aika, polttopuusta tulee tummaa ja sen pinta homehtuu herkästi eikä enää miellytä asiakkaita. ”Jos puu on keväällä tai kesällä kaadettu, se pitää saada aika äkkiä tehtyä klapeiksi. Syys-huhtikuun välillä korjatulla puulla ei ole kiirettä.” Suurimman osan puusta kaataa paikallinen korjuuyrittäjä, mutta Wallenstjerna käy myös itse sahaamassa puita rasiin. Rasipuu kaadetaan kesällä ja jätetään karsimattomana metsään, kunnes lehdet ovat ruskettuneet. Lehdet imevät puusta kosteuden ja puu säilyy siten käyttöOman tilan puista Metsänomistaja Heikki Wallenstjerna myy metsäyhtiöille vain pihkatukit. Lopuista puista on syntynyt liikelahjoja, huvimajoja sekä lukematon määrä polttopuuta. Heikki Wallenstjerna on valmistanut oman metsän puista parisataa erilaista liikelahjaa. Hämeenkyrö Elimyssalo Yhdestä puusta valmistettu myyntimiehen salkku on täynnä oman metsän puista valmistettuja liikelahjoja. kelpoisena jopa useamman vuoden. ”Rasipuulla pystyy säätelemään, että puuta on tasaisesti käytettävissä”, Wallenstjerna kertoo. Kaikki asiakkaille kelpaamaton puu päätyy klapikoneen vieressä olevaan hakettimeen ja lapioidaan kellariin hakepolttouuniin, jota isäntä 8346_.indd 18 23.3.2021 9.07
• 19 METSÄSTÄ / 25.3.2021 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. PALSTALLA ”Luonto ei ole antanut periksi myydä puuta yhtiöille.” kutsuu krematorioksi. ”Se syö ne mielellään. Tällaisina pakkaspäivinä purua kuluu kuutio päivässä.” Polttorangat sisälle sulamaan Ulkona on pakkasta runsaat kymmenen astetta, mutta hakelämmityskeskuksen ansiosta pihan suuri varastorakennus on mukavan lämmin. Sisällä meitä tervehtii kaksikymmentä-vuotias Vilma-kissa, joka pitää huolen, etteivät siimahännät pääse kotiutumaan varastoon. Hallin perälle on pysäköity Valmetin päälle rakennettu kevyt ajokone puukuormineen. Wallenstjerna ajaa itse puut lähimetsistä. Hänellä on ehtinyt olla kymmenkunta erilaista ajokonetta, mutta nykyinen vuonna 2014 ostettu kone on klapiyrittäjän tarpeisiin paras mahdollinen. Kevyen rakenteen ansioista sillä voi ajaa sisälle ja, koska kyseessä ei ole varsinainen metsäajokone, saa sillä ajella myös maanteillä. Metsäkoneella valtion asfalttiteille ei olisi asiaa. Kesällä Wallenstjerna vie ajokoneella puut suoraan halliin klapikoneen pöydälle. Talvella rangat pääsevät ensin sulamaan ja kuivumaan varastorakennukseen, josta ne ajetaan pintakuivina pilkottaviksi. ”Lumisia ja jäisiä puita en koskaan laita pilkekoneeseen. Kun polttorangat tuo varastohalliin ensin kuivumaan, sillä pystyy talviaikaan jouduttamaan kaksi kuukautta pilkkeen valmistumista.” Tuotteita Australiaan asti Muistona vanhasta liiketoiminnasta varastorakennuksen seinämät ovat täynnä lämpökuivattua puuta. Aikaisemmin polttopuut olivat vain sivutuote. Ennen vuosituhannen vaihdetta oman metsänpuista rakennettiin huvimajoja myyntiin ja kilpailun kovennuttua siirryttiin liikelahjojen valmistukseen. Asiakkaat löytyivät ulkomaisia ja kotimaisia messuja ahkerasti kiertämällä. Wallenstjerna valikoi puut metsästä, mietti mitä puista kannatti valmistaa ja kehitti tuotteen myyntiin. Tuotekehityksen jälkeen malli tuotteesta sekä kuorma oman metsän lämpökuivattuja puita toimitettiin alihankkijoille, jotka valmistivat liikelahjat ohjeiden mukaan. ”Oman metsän puista on tehty noin 200 erilaista tuotetta”, Wallenstjerna kertoo. Ensimmäisiä liikelahjoja oli puinen kynäkotelo ja puiset kynät. Niitä vietiin Australiaan asti. Vuoden 2009 finanssikriisi hyydytti liikelahjojen menekin ja polttopuusta tuli päätulonlähde. ”Ensimmäisestä polttopuukaupasta on liki 62 vuotta. Luonto ei ole antanut periksi myydä puuta yhtiöille”, Wallenstjerna toteaa. Edelleen koivutukki jää omalle tontille. Laadukasta koivua toimitetaan lämpökäsiteltynä esimerkiksi puusepille ja soitinrakentajille. Myös liikelahjoja valmistetaan pieniä määriä uskollisimmille asiakkaille. Ainoastaan pihkatukki päätyy firmoille ja sekin metsänhoitoyhdistyksen kautta. ”Niin kauan, kun ilman keppiä pystyn tekemään ja ajamaan asiakkaille polttopuut, aion tätä jatkaa”, Wallenstjerna vannoo. Heikki Wallenstjerna tietää, että mitä ahkerammin metsässä jaksaa käydä sitä paremman tuoton siitä saa. Varastohalliin on otettu mallia amerikkalaisesta lentokonehallista. ISTUTETUT KOIVUT OVAT MUTKAISIA , tietävät metsäammattilaiset ja myös suuri yleisö, joka näkee automatkoillaan tilanteen autonsa ikkunasta. Myös tutkimukset vahvistavat, että ongelmia on. Niemistön ym. (1997) aineistossa 30-vuotisten pellolle istutettujen rauduskoivujen runkoluvusta oli 60 prosenttia mutkaisia. Metsämaiden koivun istutuksista vastaava osuus oli 45 prosenttia. Yleiseen käsitykseen vaikuttaa se, että yhtenäisiä puhtaita istutuskoivikkoja on helppo tarkastella autosta nousematta, kun näkyvyys ulottuu kauas tieltä. Totuus kuitenkin on, että myös sekapuuston peittämät luonnonkoivikot ovat mutkaisia. Heiskasen (1957) rauduskoivujen aineistossa mutkaisia runkoja oli lehtomaisilla kankailla 54 prosenttia. Sen lisäksi haaraisia koivuja oli kymmenkertaisesti enemmän kuin nykyajan istutuskoivikoissa. Verkasalon (1997) laajassa luontaisesti syntyneiden rauduskoivujen aineistossa mutkaisten runkojen osuus oli peräti 64 prosenttia. Tutkimusten rinnastaminen on vaikeaa erilaisista määrittelyistä johtuen. Silti on uskottava päätelmä, että rauduskoivu ja erityisesti hieskoivu on mutkainen puulaji havupuihin verrattuna. Koivun pituuskasvu on haarajatkoista, mikä lisää mutkien ja haarojen todennäköisyyttä. Kuusi ja mänty jatkavat pituuttaan päätesilmusta, mikä edesauttaa suoruutta. Nuoria rauduskoivikkoja on sen verran, että kannattaa miettiä, millaisella metsänhoidolla vanerikoivuja saadaan myyntiin asti. Vaneritukin pitää olla mahdollisimman järeä ja suora, eikä siinä saa olla lahoa. KASVATUSOHJEET OVAT JÄRKEENKÄYPIÄ . Vain Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla ja joskus tuoreilla kankailla on edellytyksiä saada riittävä järeys kohtuuajassa. Rauduskoivu ja erityisesti hieskoivu on niin lyhytikäinen puulaji, että pitkään kiertoaikaan liittyy vääjäämättä lahoisuuden nousu. Nuoressa metsässä runkoluku saa olla korkea, koska jo ulkoisesti huonolaatuisia puita on enemmän kuin havupuilla. Ne poistetaan taimikonhoidossa ja ensiharvennuksessa. Kiertoajan puolivälistä alkaen tavoitteena kannattaa olla valittujen puiden mahdollisimman hyvä kasvu. Käytännössä siihen päästään harventamalla koivikko todella harvaksi. Lannoitus ei kuulu keinovalikoimaan, koska koivikko ei kunnolla reagoi lannoitteisiin toisin kuin havupuut. Hyvä läpimitan kasvu ei paljoa lisää halkeamien vaaraa, joten siitä syystä koivikon harvuutta ei tarvitse pelätä. Tuulituhot on kyllä riesa, joten mäenharjoja on syytä välttää. Eräät kokeneet puuntuottajat ovat korostaneet, ettei jätettävien koivujen valintaa voi jättää harvennusta tekevälle motokuskille. Talvella voi olla vaikea erottaa jopa äskettäin kuolleita koivuja terveistä puista. Halkeamien, poikaoksien ja jopa haarojen löytäminen vaatii puun kiertämistä. Hyvien puiden tunnistaminen ja merkitseminen maalirenkaalla onnistuu parhaiten kesällä. Ja ainakin alkuvaiheessa tarvitaan loputtomasti hyvää onnea, onhan hirvenlihan suuri tuotanto valtiovallan erityisessä suojeluksessa täysin riippumatta puuntuottajien näkemyksistä. Vanerikoivu kasvatetaan harvana Vanerikoivu kasvatetaan harvassa asennossa. M at ti Kä rk kä in en 8346_.indd 19 23.3.2021 9.07
• 20 25.3.2021 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ L estijärven tuulivoimahanke Keski-Pohjanmaalla on Suomen suurin. Tuulipuistoon kohoavien 72 myllyn teho on 400 megawattia (MW), kun esimerkiksi Loviisan yhden ydinreaktorin sähköteho on 500 MW. Tämän vuoden alussa YIT myi Lestijärvellä valmistelemansa hankkeen tuulivoimayhtiö OX2:lle. Näillä näkymin rakentaminen alkaa syksyllä, ja voimalat kytketään valtakunnan verkkoon 2023. ”Lopullinen investointipäätös tehdään, kun suunnitelmat on saatu viimeisteltyä”, ruotsalaisomisteisen OX2:n maajohtaja Teemu Loikkanen kertoo. Korkeampia kuin Näsinneula Metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä Tapio Tuikka on vaikuttunut myllyjen mitoista. ”Myllyjen navat kohoavat 165 metriä maasta – ne ovat siis korkeampia kuin esimerkiksi Näsinneula. 75-metristen lapojen pyyhkäisyala on 1,76 hehtaaria.” Myllyjen jauhama sähkö johdetaan maakaapeleissa muuntoasemille ja 400 kilovoltin suurjännitelinjaa pitkin Alajärvelle valtakunnan verkkoon. Tuikka kertoo, että tuulipuistojen alueella maata omistavat perustivat yhdistyksen, joka opastaa ihmisiä sopimuksia tehtäessä. ”Maanvuokrien taso on yhtenäinen. Alkuun joku koetti tinkiä lisää, mutta vuokrat suhteessa metsän tuottoon ovat sen verran hyviä, ettei vaateita oikein voi perustella.” Yksi tuulimylly vie noin hehtaarin maa-alan. Myllyn tontista voimayhtiö maksaa vuokraa 8 500 euroa vuodessa. Muille alueen metsänomistajille maksetaan 54 euroa hehtaarilta vuodessa, aina kuitenkin vähintään 650 euroa. ”Puuston vuosikasvun arvo on täällä noin 90 euroa hehtaarilla”, Tuikka kertoo. Lisäetuna alueen metsänomistajat saavat ympärivuotuisesti auki pidettävän ja kantavan tiestön. Vanhoja teitä vahvistetaan 60 kilometriä ja uusia rakennetaan 30 kilometriä. ”Kannattaa valvoa, että teille tulee riittävästi liittymiä, joista kevyemmälläkin kalustolla pääsee metsään”, Tuikka neuvoo. Tulevien purkukustannusten varalle vuokraaja asettaa 70 000 euron sopimuskohtaisen vuokravakuuden. Kaikkiaan tuulipuistojen, tiestön ja voimalinjojen tieltä poistetaan puustoa yli 400 hehtaarin alueelta. Niistä kertyi puunmyyntituloja noin miljoona euroa. Aluksi pelättiin, että metsästys olisi kielletty myllyjen lähistöllä, mutta näin ei lopulta käynyt. Keski-Pohjanmaan veroparatiisiksi Lestijärven kunnanjohtaja Esko Ahonen ei peittele tuulivoimahankkeen merkitystä. ”Ilman tätä kunta ei olisi selvinnyt vastuistaan. Jatkossa taloutemme vahvistuu eikä meidän enää tarvitse miettiä kuntaliitoksia.” Nykyisellään Lestijärven vuotuiset verotulot ovat 2,4 miljoonaa euroa. Kun tuulimyllyt pyörähtävät käyntiin, niistä kertyy kiinteistöja muina veroina lähes kolme miljoonaa euroa joka vuosi. Keski-Pohjanmaan Kauniaisistakin on kunnanvirastotalolla taidettu puhua. ”Tarkoituksemme on laskea veroäyriä merkittävästi, jotta hankkeen hyöty jakautuu kaikille kuntalaisille.” Miinuspuolelle jäävät pitäjän kaukomaisemaan kohoavat kymmenet myllyt. Tulevaisuutta tuulesta Tuulivoima pelastaa pienen Lestijärven kunnan. Samalla monelle metsänomistajalle on luvassa tuntuvasti lisätuloja. HAAVEISSA 11 UUTTA OLKILUOTOA ? ? Suomessa on suunnitteilla yli 200 tuulivoimahanketta joiden yhteenlaskettu teho on 18 000 MW – 11 kertaa Olkiluotoon rakennettavan kolmosreaktorin verran. ? ? Valmiiksi luvitettuja hankkeita on Tuulivoimayhdistyksen mukaan 6 600 MW. ? ? Tuulivoiman vastustus yhdistää perussuomalaisia ja paikallisia luonnonsuojeluyhdistyksiä. ? ? Maajohtaja Teemu Loikkasen mukaan tuulivoima on kannattavaa nykyisellä sähköpörssin markkinahinnalla ilman tukia tai syöttötariffeja. OX 2 Tulimyllyt koristavat pian Lestijärven maisemaa. Fakta FOREXPO.FR EUROOPPALAISET METSÄNHOITOJA METSÄTALOUSMESSUT 16. > 18. KESÄKUUTA 2021 MIMIZAN (Ranska) 8347_.indd 20 23.3.2021 9.09
• Suosittu monikäyttöinen siirrettävä sahalaitos hinnat alk. 3390,00 FRONTIER OS23 Max. tukin halkaisija 59 cm Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Meiltä myös Norwood tukkivannesahat OS23 / OS27 FRONTIER OS27 Max. tukin halkaisija 69 cm POLTTOTAI SÄHKÖMOOTTORILLA Laaja valikoima vannesahanteriä UUTUUS: Kovametalliterät tukkivannesahoihin SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.? Hinnat sis. 24% alv. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto HUOM! Nopeat toimitukset! 8348_.indd 21 23.3.2021 9.10
• 22 25.3.2021 / METSÄSTÄ SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva S uuri osa metsäkoneyrittäjistä on ratkonut pehmeiden maiden puunkorjuuhaasteita yhdistämällä metsäkoneisiin kaivinkoneen telamattoja. Nurmolainen yrittäjä Ari Pentinmäki päätti toimia toisin. Hän yhdisti kaivinkoneen teloihin – kaivinkoneen. Nyt Hitachin metsäalustaisen kaivurin tuntimittarissa on jo 17 000 tuntia pääosin hakkuutyötä. ”Pohdin, kuinka yritykselle voisi taata ympäri vuoden tasaisen työllisyyden puunkorjuussa. Siksi päätin investoida vuonna 2014 kaivinkoneeseen, johon asennettiin Keslan 25H hakkuupää”, Metsä Groupin alueyrittäjälle aliurakoiva Pentinmäki kertoo. Tela-alustainen kaivuri etenee kesäkelilläkin vaikka puuttomalla nevalla, joten myös ajokoneen piti pystyä liikkumaan tavallista paremmin pehmeillä pohjilla. Tämän ongelman Pentinmäki ratkaisi rakentamalla serkkunsa Tommi Pentinmäen kanssa käytetyn John Deeren vuoden 2007 810-mallin ajokoneen tarpeitaan vastaavaksi. Lähtökohtana oli, että ajokone ei saa olla kohtuuttoman painava. ”Asensimme ajokoneeseen taakse yhden akselin lisää, joten se on nyt kymppipyöräinen. Myös kuormatilaa kasvatettiin ja nyt siihen mahtuu 15 kiintokuutiota puuta. Takana koneessa on 120 senttiä leveät umpitelat.” Kymppipyöräisen koneen ketteryyttä lisää se, että takimmaisen akselin voi nostaa tarvittaessa kokonaan ilmaan. Sopii suolle muttei kivikkoon Pentinmäen mukaan ratkaisut ovat toimineet juuri odotetulla tavalla. ”Työllisyyttä on riittänyt harvennushakkuukohteilla jopa kelirikkoaikaan. Kaivuri soveltuu hyvin tasaisille turvemaille, joita täällä Lapuan, Ilmajoen ja Seinäjoen alueella riittää.” Kivikkoisiin tai rinnemaastoihin kaivuri ei sovellu, joten kohdevalinta on avainasemassa. ”Työn tuottavuus on kaivinkoneessa hieman matalampi kuin hakkuukoneessa, sillä kuormaaja on kaivurissa vähän hitaampi. Kone myös liikkuu motoa hitaammin, joten vuoronvaihtoon ei aina kannata laanille ajella.” Toisaalta investointia puolsi hakkuukonetta noin neljänneksen alhaisempi hankintahinta. ”Kaivinkone ei joudu hakkuutyössä koville. Tässä koneessa on esimerkiksi edelleen alkuperäiset telat, jota monet eivät meinaa uskoa”, Pentinmäki toteaa. Turvemailla kaivinkoneen yhtenä lisäetuna on, että se tekee ajokoneelle erittäin tasaisen ajouran, joka jo sinällään pienentää maastopainumien riskiä puunajovaiheessa. ”Tällä kokemuksella seuraavakin hakkuukone voi olla kaivurialustainen, jos suotyömaita piisaa.” Kaivinkoneella harvennussavotalle Kaivinkoneen ja hakkuupään yhdistelmä sekä itse tuunattu ajokone turvaavat tasaisen työllisyyden. Kaivurin kantavuus on turvemailla omaa luokkaansa. Hakkuu on aavistuksen hitaampaa kuin motolla, mutta työllisyyttä riittää läpi vuoden. METSÄNOMISTAJA, VUOSIEN VIISAUS KÄYTÖSSÄSI Aina olen metsissä kulkenut tutkien, tietoa keräten, hoitaen ja huolella arvioiden. Sinun rinnallasi – nyt myös verkossa. Oman metsän tieto ja tuki Metsänhoitoyhdistyksen uudessa verkkopalvelussa Omametsä.fi 8349_.indd 22 23.3.2021 9.12
• 23 METSÄSTÄ / 25.3.2021 MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat S tihl MS 400 C on tehokas, sylinteritilavuudeltaan 66,8 kuutiosenttimetrin saha. Sen todennäköistä käyttäjäkuntaa tulevat olemaan saksalaismerkkiin mieltyneet ammattimaiset pihapuiden kaatajat. Keski-Euroopassa Stihl MS 400 -mallia on myyty jo vuoden verran, joten mahdolliset lastentaudit lienee hoidettu. Vastoin ennakkoodotusta MS 400:ssa ei ole polttoaineen ruiskutusta. Uutta sen sijaan on magnesiumista valmistettu, tavallista kevyempi mäntä. Sen luvataan parantavan kierrosherkkyyttä. Kiihtyvyys on hyvä, mutta ei rakettimainen kuten MS 500i:ssä tai kilpailija Husqvarnan 560 XPG:ssä. Moottorin hioutuminen kesti yllättävän pitkään. Se ylsi parhaaseen iskuunsa vasta 30 tankillisen jälkeen – kovin hätäisiä arvioita MS 400:sta ei siis kannata tehdä. Sahan vakiovarusteena on 18 tuuman (45 cm) laippa ja 3/8 tuuman jaollinen ketju, joka kulkee 1,6 millin ketju-urassa. Pitkä laippa on ehdoton tarkkuutta vaativissa kaadoissa. Tukin hakkuuseen varustimme sahan 16 tuuman laipalla. Talvikelissä MS 400:nen suoriutui ongelmitta, mutta siitä ei ole saatavilla lämpökahvoin varustettua versiota, siitä miinus. Stihlin sylinteriin kertyi runsaasti roskia, vähän kuin Stihlin vanhoissa raivaussahoissa. Moottoritila pitää siis puhdistaa säännöllisesti. Yllätys sahauskokeessa Koesahasimme Stihl MS 400 MS:ää rinnakkain saman kokoja painoluokan Husqvarna 560 XP:n kanssa. Stihl painaa työkunnossa 16 tuuman laipalla varustettuna 200 grammaa vähemmän kuin verrokki-Husku 15 tuumaisella terälaitteella. Tästä pisteet. Leikkuutehossa Stihl hävisi aavistuksen Husqvarnalle, kun sahasimme rinnakkain noin 35 senttiä paksua koivupölkkyä. Tätä emme osanneet odottaa, koska Stihl on nimellisesti tehokkaampi ja sylinteritilavuudeltaan isompi. Kokeessa Stihlissä oli 18 tuuman laippa ja leikkaavuudeltaan parhaana pidetty teräväkulmainen RS-ketju, jonka ketju-uran leveys oli 1,6 milliä. Verrokki-Huskissa oli 18-tuuman laippa ja 1,5 millin ketju-urassa kulkeva pyöristettyhampainen Oregonin Speedcut-ketju. Stihlin teho ja vääntö todennäköisesti pääsisivät oikeuksiinsa sahattaessa todella paksuja runkoja pitkällä laipalla. Stihl MS 400 on pätevä työkalu ammattilaisille. Toisaalta malli ei ole samalla tapaa innovatiivinen tai ylivertaisen tehokas kuin sen ”isoveli”, polttoaineen ruiskutuksella varustettu MS 500i. Stihl MS 400:n suositushinta on 1 099 euroa ja kaupoissa 999 euroa, siis saman verran kuin Husqarnan 560 XP:llä. Hintakaan ei siis ratkaise Saksa–Ruotsi-maaottelua. Kokoluokkansa kevein Stihl MS 400 C on vankka ja vahva moottorisaha isojen puiden kaatajille. Stihl MS 400 toimi pakkaskelilläkin ongelmitta. Lämpökahvoin varustettua mallia ei ole tarjolla. STIHL MS 400 C-M ? ? Sylinteritilavuus 66,8 cm 3 ? ? Teho 4 kW ? ? Paino ilman terälaitetta 5,8 kiloa ? ? Paino tankit täynnä 18 tuuman laipalla 7,7 kiloa ? ? Kierrosluku täydellä kaasulla 14 000 rpm ? ? Polttoainesäiliön tilavuus 0,6 litraa ? ? Terälevyn pituus 18 tuumaa (45 cm) ? ? Terälaite 3/8-jaollinen ? ? Suositushinta 1 099 € VAIN ISOVELI EDELLÄ Teho-paino-suhde kw/kg, ilman terälaitetta, tankit tyhjinä sahamalli sylinteritilavuus, cm 3 teho, kW paino, kg teho/paino Stihl MS 500i 79,2 5 6,3 0,794 Stihl M S400 C 66,8 4 5,8 0,690 Husqvarna 572 XP 70,6 4,3 6,6 0,652 Stihl MS 362 59 3,5 5,6 0,625 Stihl MS 261 50,2 3 4,9 0,612 Husqvarna 560 XP 59,8 3,5 6,1 0,574 Husqvarna 550 XP mk2 50,1 3 5,3 0,566 Echo CS-621 SX 59,8 3,2 6,3 0,508 Katso video Metsälehden Youtubesta Fakta LIINA KJELLBERG FOSSIILISISTA polttoaineista luopuminen sai Metsälehden sivuilla kannatusta jo vuonna 1957. Silloin perusteena ei tosin ollut ilmastonmuutos, vaan työllisyystilanne. Ulkomailta tuotavien kivihiilen, koksin, antrasiitin, ruskohiilen ja öljyn korvaajaksi toivottiin kotimaista puuta. ”Teollisuutemme piirissä on kehitys koko ajan kulkenut kotimaisten polttoaineiden käyttöä vähentävään ja ulkomaisten polttoaineiden käyttöä vastaavasti lisäävään suuntaan. Ilmeistä on lisäksi, että tämä kehitys on saanut aivan erityistä vauhtia v:n 1953 jälkeen, niin että omavaraisuutemme teollisuuden polttoaineissa ei nykyisin enää ole kuin 25–30 %” , Metsälehti kirjoitti. Silloisen ulkomaankauppatilaston mukaan ulkomaisen tuonnin arvosta 10–13 prosenttia oli polttoaineita. ”Vallitsevissa olosuhteissa, jolloin monien tärkeiden tuotteiden ja tarvikkeiden, jopa tuotantokoneistojenkin tuontia täytyy jatkuvasti rajoittaa, näin laajaksi paisunut tuonti ei voi olla kansantaloudellisesti järkevää, koska meillä kerran itsellä omassa maassa on miljoonien kuutiometrien jatkuvasti uudistuvat polttoainereservit” , Metsälehti linjasi. Lehti oli huolissaan erityisesti maaseudun työllisyystilanteesta. Polttopuuhakkuut tarjosivat monille töitä. Talven 1956–1957 huono työllisyystilanne oli kuitenkin osaltaan johtanut siihen, että polttopuuta oli jo keväällä varastossa kolmen vuoden tarpeiksi. ”Olemme sellaisessa tilanteessa, että polttopuuvarastojen suuruus vaatisi hakkuiden pienentämistä, mutta toisaalta työllisyyden kannalta hakkuut olisi pysytettävä ennallaan”, lehti totesi. Kesällä 1957 valtioneuvosto päätti, että ulkomaisen polttoaineen tuontia supistetaan. Samalla se suositteli valtion ja kuntien laitoksia lisäämään kotimaisten polttoaineiden käyttöä. Metsälehti arvioi päätöksen vähentävän ulkomaisten polttoaineiden tuontia noin 15 prosenttia. Lisää puuta polttoon KOKEILTUA ENNEN NYT JA Sarjassa tarkastellaan Metsälehden vanhoja uutisia nykyhetken valossa. 8349_.indd 23 23.3.2021 9.12
• 24 25.3.2021 / PILKKEITÄ RIISTA JERE MALINEN, teksti ja kuvat A ikoinaan näätämetsällä elettiin suuren urheilujuhlan tuntua. Uudelle lumelle ilmestyneet tuoreet tassunjäljet sotkivat savotat, kun metsien miehet piilottelivat tietoa toisiltaan ja hävisivät hiljaisuudessa paremman kuukausipalkan perään. Näistä ikimuistoisista näädänhiihdoista kirjoittivat eräkirjailijat. Kertomukset olivat metsästyskulttuurimme kovinta ydintä, karhunkierroksen veroisia pyyntitarinoita, joita kansa ahmi kyläkirjastoista ja tilaili iltalukemisiksi postimyyntiluetteloista. Monella eräelämys myös jäi luetun asteelle. Siksi harvinaista herkkua kinnerpuuhun asti nostettu näätä oli vielä sotavuosien jälkimainingeissa. Kahdeksan kuukautta Rantasalmelainen Rauno Mikkonen kuvailee itseään tuiki tavalliseksi metsästäjäksi. Hän metsästää monenlaista pienriistaa, lähinnä kotiovelta avautuvassa maalaismaisemassa. ”Näätiäkin pyydän, mutta en mitenkään suunnitelmallisesti.” Sillä Mikkonen tarkoittaa, että hän vie syksyllä muutaman näätäloukun ja -raudan maastoon, ja laittaa ne maaliskuun lopussa säppiin. ”Silloin päättyy näädänmetsästyskausi. Se kestää nykyään kahdeksan kuukautta.” Aikoinaan pyyntikautta piti rajoittaa, jotta vähiä näätiä ei olisi liikametsästetty. Sama päti moneen muuhunkin turkisriistaan. Pari vuotta sitten useimpien pienpetojen metsästyskauden alkamisajankohta yhdenmukaistettiin ketusta kärppään. ”Sille ei ollut biologista estettä, sillä kaikkien kyseisten lajien lisääntymiskausi on tuolloin jo takanapäin. Lajit ovat myös runsaita ja elinvoimaisia, neuvotteleva virkamies Sami Niemi maaja metsätalousministeriön erätalousyksiköstä kertoo pykälämuutoksen perusteluksi. Kohta jo 30 000 saalisnäätää Näädälläkin menee mainiosti. Se on levittäytynyt puolessa vuosisadassa Itä-Suomen syrjäisimmiltä saloilta takaisin kaikkialle Metsä-Suomeen. Se uupuu vain havupuuttomasta Tunturi-Lapista. Näin paljastavat lumijälkilaskennat sekä metsästyssaalistilastot. Luonnonvarakeskuksen julkaiseman tuoreimman valtakunnallisen tilaston perusteella vuonna 2019 saaliiksi päätyi yli 21 000 näätää. Lukema on linjassa 2010-luvulla muutenkin tuplaantuneeseen näätäsaaliiseen. Esimerkiksi peräkkäisinä vuosina 2010 ja 2011 kokonaissaalis kipusi yli 25 000 näätään kaudessa. ”Ennätysvuonna 2018 saalista kertyi peräti 29 000 näätää”, Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Petri Timonen epäilee lähivuosina ylittyvän jopa 30 000 näädän saalisraja. ”Näätiä on metsissä ehkä enemmän kuin koskaan. Ainakin laskentahistoriassa.” Tuli saalista tai ei Näädänmetsästäjien joukko on tutkimusinsinööri Timosen tietojen mukaan uskollista porukkaa. ”Hurahtaneet jatkavat vuodesta toiseen, joko koirilla, raudoilla tai loukuilla. Tähän lajiin ei ryhdytä hetken mielijohteesta.” Eikä sitä myöskään lopeteta hetken mielijohteesta. Päätelmä paistaa riistantutkimuksen tilastoista. 2010-luvulla näätiä eräksi saaneiden metsästäjien määrä on vaihdellut 7 000–10 000 pyytäjässä. Metsästäjien määrä heittelee jopa vähemmän kuin saalis. ”Se tarkoittaa, että näätämetsälle lähdetään myös huonoina talvina”, Timonen tietää. Samaa mieltä on metsästäjä Mikkonen. ”Kyllähän minä vien pyydöt aina maastoon, tuli saalista tai ei”, muutaman vuotuisen saalisnäätänsä nahoiksi muokkaava Mikkonen tuumaa. ”Ei tätä nykyään päiväpalkan takia tehdä.” Näätä on tullut takaisin Näätä oli kadota Suomesta sukupuuttoon. Nyt se on metsiemme yleisimpiä pienpetoja. Rauno Mikkonen on tyypillinen näädänpyytäjä. Hän metsästää, vaikka ei saisikaan kovin usein saalista. Näädän jäljet voi nykyään löytää kaikkialta havumetsistämme. 8355_.indd 24 23.3.2021 9.14
• Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokortia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8355_.indd 25 23.3.2021 9.14
• 26 25.3.2021 / PILKKEITÄ METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia LUKIJOILTA METSÄPILA Vuoden viimeinen perhoshavainto taitaa useimmilla olla loka-marraskuulta auton valoissa lentelevistä vaaleista perhosista. Ne ovat mittareita, tavallisesti lumitai hallamittarin koiraita. Lokakuun puolella joukossa on myös tunturimittareita, joka on yksi Suomen runsaimmista perhosista. Myöhäinen lentoaika on suojakeino saalistajia vastaan: ainoa pimeässä saalistava lintu, kehrääjä, on jo muuttanut etelään ja enimmät lepakot ovat jo asettuneet talvehtimispaikkoihinsa. Syysyössä lentävien mittareiden lentolihakset toimivat alhaisissakin lämpötiloissa. Niiden ei tarvitse lämmittää moottoreittaan kuten tukevaruumiisten kiitäjien, joiden pitää nostaa värisyttämällä lentolihastensa lämpö lähelle kolmeakymmentä astetta ennen kuin ne voivat startata. Lumija hallamittarilla vain koiraat lentävät. Naaraat ovat liki siivettömiä, eikä niitä äkkinäinen perhoseksi tunnistaisi. Ne odottavat oksalla ja levittävät ilmaan houkuttelevaa tuoksuaan, joka opastaa koiraat paikalle. Lumija hallamittarin lempi ei todellakaan ole kuumaa. Sää on kuitenkin uhka. Jos talvi alkaakin jo syys-lokakuun vaihteessa, kuten vuonna 2002, perhosten lentoaika jää lyhyeksi. Syksyn mittarit talvehtivat munina. Koska naaras on siivetön, toukan on itse huolehdittava uusien ruokamaiden hausta. Juuri kuoriutuneet toukat kiipeävät keväällä oksan kärkeen ja erittävät hentoa seittiä. Kun tuuli tarttuu seittiin, irrottaa toukka otteensa ja lähtee tuulen matkaan. Koska se ei pysty matkantekoa ohjaamaan, se ei voi olla kranttu ruokansa suhteen. Monenlaiset kasvit maistuvat. Tämä kolmikko – tunturimittari, jonka naaraskin on lentokykyinen – on tunnettu siitä, että toukkia voi ajoittain olla niin paljon, että ne syövät puut lehdettömiksi. Lumimittari on nimestään huolimatta näistä eteläisin, mutta hallaja tunturimittari ovat syöneet tunturikoivikoitakin lehdettömiksi. Perhosia auton valoissa Lumimittari lepäilee päivän ja lähtee illan pimennyttyä etsimään naarasta. Metsälehdessä 4/2021 kerrottiin hirvikantoja säätelevien riistaneuvostojen toiminnasta ja niille suunnatun kyselyn tuloksista. Kirjoituksen perusteella voi tehdä joukon aiheeseen liittyviä havaintoja ja johtopäätöksiä. Ensimmäinen havainto on, että hirvikantoja säätelevissä alueellisissa riistaneuvostoissa metsästä jien edustajilla on enemmistö eli kuusi jäsentä kymmenestä. Metsästäjät siis käyttävät isäntävaltaa eläinkantojen määrittelyssä ja säätelyssä ja maanomistajat jäävät sivustakatsojiksi näissä metsiä – ei vain metsästystä – koskevissa päätöksissä, vaikka omaisuudella on perustuslain mukainen suoja. Metsästäjien etu painottuu hirvikantoja koskevissa ratkaisuissa, mikä näkyy suurina hirvimäärinä. Vähemmälle huomiolle jäävät suurten hirvikantojen aiheuttamat haitat, vaikka riistanhoitolain mukaan riistaneuvostojen tehtävänä on myös yleisen edun ajaminen ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäiseminen. Epäselvää on sekin, missä määrin liikenneonnettomuudet, kasvavat ja terveydelle vaaralliset punkkikannat sekä neljännesvuoden sienestäjille ja marjastajille haittaa aiheuttavat hirvikärpäset otetaan huomioon hirvikannoista päätettäessä. Toinen havainto on, että nykyinen järjestelmä ei pysty säätelemään hirvikantoja tavoitteidensa mukaisesti ja tehokkaasti riistaneuvostojen asettamissa rajoissa. Lähes puolella hirvitalousalueista hirvikannat olivat tavoitetasoja suuremmat keväällä 2020. Monilla alueilla tavoitteita ei ole saavutettu kuuteen vuoteen. Ongelmana on, että metsästäjäseurueet hakevat vähemmän lupia kuin kannan säätely edellyttäisi, eikä kaikkia lupia edes käytetä. Artikkelissa ei käsitellä valkohäntäpeuroja eikä metsäkauriita, mutta niiden yhteenlaskettu kanta on yli kaksinkertainen hirviin verrattuna. Näistä havainnoista seuraa neljä johtopäätöstä sorkkaeläinkantojen säätelyjärjestelmän uudistamiseksi: 1) Kannoista päättäminen tulee antaa tasapuolisemmin eri sidosryhmien vastuulle. Metsästäjien määräenemmistö alueellisissa riistaneuvostoissa tulee poistaa. 2) Sorkkaeläinkantoja koskevat päätökset perustuvat niiden määräarvioihin, joiden luotettavuutta tulee edelleen kehittää. Varsinkin perustietojen keruuseen liittyy tällä hetkellä huomattavaa epävarmuutta. 3) Sorkkaeläinkantojen (hirvet, valkohäntäpeurat, metsäkauriit) suuruutta tulee seurata kokonaisuutena, koska ne aiheuttavat suurelta osin samoja haittoja, vaikka erojakin on. Nyt seurataan lähinnä metsästäjiä erityisesti kiinnostavaa hirvikantaa (n. 85 000). Se on kuitenkin vain vajaa kolmannes koko sorkkaeläinmäärästä (n. 275 000), jossa valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden määrä on hallitsemattomassa kasvussa. 4) Sorkkaeläinten säätelyyn tarvittavia keinoja on uusittava niin, että ne ovat riittävän tehokkaat koko kannan säätelyyn ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Nykyisin Sorkkaeläinkantojen säätely ei toimi lupajärjestelmä ei mahdollista korkeiden kantojen alentamista, kun ikääntyvät metsästäjät eivät hae lupia niin paljon kuin tehtävään tarvitaan. Yksi keino sorkkaeläinkantojen säätelyyn on alentaa eläinmäärät sellaiselle tasolle, että metsästysseurueet pystyvät osuutensa hoitamaan. JUSSI KULLA Puolustaisin riistatiheikköjä. Normaalistihan metsässä on kaikenlaisia pöheikköjä, mutta jos tehdään uudistushakkuu, niin pöheiköt raivataan pois. Jos ympäröivässä metsässä ei ole suojaa riistalle/linnuille, niin nämä riistatiheiköt ovat oiva suoja. On totta, että tiheikössä kasvavat puut kehittyvät ja kasvavat, ja niiden alkuperäinen tarkoitus menettää merkityksensä. Nämä ovat kuitenkin seuraavassa uudistushakkuussa 60–100 vuoden kuluttua oivallisia jättöpuita. Yksi mahdollisuus hoitaa näitä tiheikköjä on katkaista nuorten kuusten latvat (mahdollisuuksien mukaan), jolloin kuuset lähtevät kasvamaan sivusuuntaan. Tietenkin joku oksista ottaa latvan roolin. MARJA TOLONEN Hausjärvi Riistatiheikköjen puolesta 8351_.indd 26 23.3.2021 9.16
• 27 PILKKEITÄ / 25.3.2021 Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Asiakaspalvelustamme: puh. 09 315 49 840, tai sähköpostitse: tilaukset@metsakustannus.fi Tilauksiin lisätään toimituskulut 5 € / toimitus. Laskulla maksettaessa laskutuslisä on 8 €. Hinnat ovat voimassa 14.4.2021 saakka. Suomalaisten puut arjessa ja ajatuksissa Kåre Pihlström & Anneli Viherä-Aarnio Suomalaisilla on vahva side metsään ja puihin. Jokaisella puulajilla on omat erikoispiirteensä, joita me metsäkansana olemme osanneet hyödyntää arjen askareissa, leivän ansainnassa ja lääkinnässä. Puihin on liittynyt yliluonnollisia uskomuksia, ja puut ovat olleet kuvataiteilijoiden, muusikoiden ja kirjailijoiden inspiraation lähde. Kirja kertoo tästä aineellisesta ja henkisestä suhteesta kotimaisiin puulajeihimme ennen ja nyt. Kirjassa pohditaan myös nykyistä metsien ja puulajien käsittelyä ja niiden tulevaisuutta muuttuvassa ilmastossa. 30,00 € (sh. 34 €). Tutustu myös näihin! Maaliskuun kirjasuosituksia Maastotaulukot 15,00 € (sh.17 €) Metsäsuunnittelun laskennan periaatteet 25,00 € (sh.29 €) Sujuvasti seuraavalle 38,00 € (sh.42 €) Metsän jatkuvasta kasvatuksesta 30,00 € (sh.34 €) 8351_.indd 27 23.3.2021 9.16
• 28 25.3.2021 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN KOKOUS Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa TONTTI, Punkaharjun taajama Tontti Punkaharjun taajamassa, runsaasti rakennusoikeutta, 940 k-m 2 . Kaava mahdollistaa myös rivitalon rakentamisen! Lähellä taajaman palveluita, uimaja venepaikat vain n. 100 m:n päässä Puruveden rannalla. Rakennusoikeus on Sulola-kiinteistöllä, jonka pinta-ala on 4703 m 2 . Puistolakiinteistö (627 m 2 ) rajoittuu Sulolan lounaisrajaan ja on puistoaluetta. Hp. 8000 €. METSÄPALSTA, Leppävirta, Sorsakoski 3,6 ha. Osmajärven rannalla Lemmetynniemessä määräla. Rantaviivaa niemen molemmin puolin, kovapohjainen osittain kallioinen ranta. Rantaviivaa yhteensä noin 560 m. Tontilla kaksi RA-1 rakennuspaikka, jossa rakennusoikeutta 180 k-m 2 /rakennuspaikka. Muuten niemi on maaja metsätalousaluetta, puusto mäntyvaltaista varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä noin 400 m 3 . Kiinteistöön voi tutustua itsenäisesti paikan päällä. Hintanäkemys 65.000 €, tarjouksia otetaan vastaan! METSÄPALSTA, Leppävirta 1,2 ha. Varkaudentien varrella Osmajärven Levälahden rannalla määräala. Maapohja lehtomaista kangasta, kokonaispuusto noin 250 m 3 , josta uudistuskypsää rauduskoivikkoa noin 0,5 ha, 0,5 ha kuusivaltaista uudiskypsää ja 0,2 ha nuorta kasvatusmetsää. Osuudet yhteisiin alueisiin siirtyy pinta-alan suhteessa. Hintanäkemys 14.000 eur, tarjouksia otetaan vastaan! Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Juankoski 24,4 ha. Määräalana myytävä kohde rajoittuu pitkältä matkalta päällystettyyn tiehen, joten saavutettavuus erinomainen. Matkaa Juankosken keskustaan n. 6 km. Kokonaispuusto on n. 1570 m 3 ja rehevien maapohjien ansiosta kasvu on hyvä. Nilsiään 31 km, Kuopioon 62 km, Joensuuhun 220 km. Hp. 91.000€ / tarjous viim. 28.3.2021. YHTEISMETSÄOSUUDET, Kankaanpää Tilaan Maretlammi (214-401-16-12) kuuluvat osuudet Länsi-Suomen yhteismetsään. Osuuden suuruus 605/18338. Lisätietoja tunnusluvuista: https://www.upmyhteismetsa.fi/tunnusluvut/ lansi-suomen-yhteismetsa/ Hp. 133.000 € / tarjous. METSÄTILA, Hämeenlinna, Lammi 11,415ha. Taimikkovaltainen metsätila. Rehevät maapohjat n. 3,2 ha OMT ja n. 8,4 ha MT. Metsäautotie kulkee tilan etelärajaa pitkin. Puustoa n. 673 m 3 . Arviontihetkellä 23.1.2021 ei kohteelle menevää haaraa metsäautotiestä ollut aurattu, joten on varauduttava kulkemaan viimeinen n. 600 m kohteelle ilman autoa. Lumen määrästä johtuen kannattaa varata lumikengät tai metsäsukset mukaan. Hp. 36.000 € / tarjous viim. 14.3.2021. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Juvola 1,5 ha. Saimaan Haukiveden rannalla vapaa-ajan asunnon rakennustontti rauhallisella paikalla Takunniemessä. Loivasti tontin takaosaa kohti nousevaa rehevää kangasmaata, pohjoisosassa hieno kalliokumpare ilta-aurinkoon. Puusto pääosin järeää koivikkoa, kalliokumpareella mäntymetsää. Loivasti syvenevä luonnontilainen hiesuranta, omaa rantaviivaa n. 300 m, ilmansuunta koilliseen. Tasainen rakennuspaikka, johon aurinko käy koko päivän. Mh. 58.000 €. VAPAA-AJAN TONTTI, Savonlinna, Kosola 1,2 ha. Runsaspuustoinen ja kauniisti kumpuileva kookas Saimaanrantatontti Kosolassa 200 m 2 rakennusoikeudella. Tontti sijaitsee korttelin päädyssä ja valmis tie on tontin rajalle. Lomarakennuksille on tarjolla huikea näköalapaikka aamuauringon suuntaa Peltolahdelle. Laaja vesistö tarjoaa hienot puitteet veneilyyn ja kalastukseen. Mahtava paikka rakentaa tukikohta Pihlajavedelle. Hp. 65.000 €. VAPAA-AJAN TONTTI, Enonkoski, Karvila 2,2 ha. Nyt tarjolla kaunis luontokohde kauniissa Itä-Savon metsäisissä maisemissa! Tämä kohde on kalaisan Kolvosenjärven rannalla metsäinen rantatila etelän suuntaan. Autotie perille. Tontilla on valmiina sähköliittymä ja porakaivo. Tontille rakentaminen on ”väljempää” kuin kaava-alueilla, koska se tapahtuu toimenpideluvilla eli rakentamismääräyksissä rakennusoikeus on 10% tontin pinta-alasta. Tontilla on vanha lato, jota voi käyttää varastorakennuksena. Hyväpuustoinen metsä sijaitsee rantarakennuspaikan takaosassa. Kysy tarkemmin puuston arvo ja lisää kohteesta välittäjältä ja sovi katselmuksesi kohteeseen! Hp. 46.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv www.metsalehti.fi/metsamaa KOKOUSKUTSU Eläkekassa Verson varsinainen kassankokous pidetään 22.4.2021 klo 12.30 Eläkekassa Verson toimistossa, osoite Kalevankatu 13, 00100 Helsinki. Kokousedustajia pyydetään osallistumaan kokoukseen etäyhteyksin. Kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen 24 §:ssä mainitut varsinaiselle kassankokoukselle kuuluvat asiat. Tilintarkastajaksi esitetään valittavaksi KPMG Oy Ab. Tilinpäätöstä koskevat asiakirjat ovat nähtävinä 15.4.2021 alkaen eläkekassan toimistossa Kalevankatu 13 toimiston aukioloaikoina. Helsingissä 3.2.2021 HALLITUS Yksilöidyt ja päivätyt valtakirjat on toimitettava eläkekassan toimistoon tarkastettaviksi viisi päivää ennen kokousta eli 17.4.2021 mennessä. Jäsenen, joka aikoo henkilökohtaisesti käyttää kokouksessa äänivaltaansa, on ilmoitettava osallistumisestaan osoitteeseen elakeverso@elakeverso.fi edellä olevaan ajankohtaan mennessä. MÖTESKALLELSE Eläkekassa Versos ordinarie kassamöte hålls den 22 april 2021 kl. 12.30 på Eläkekassa Versos byrå, Kalevagatan 13, 00100 Helsingfors. Mötesrepresentanterna ombeds delta i mötet via distansförbindelse. Vid mötet behandlas de ärenden som nämns i 24 § i kassans stadgar för ordinarie kassamöte. Till revisor föreslås val av KPMG Oy Ab. Bokslutshandlingarna finns till påseende under tjänstetid vid pensionskassans byrå, Kalevagatan 13, från och med den 15 april 2021. Helsingfors den 3 februari 2021 STYRELSEN Delägarnas och medlemmarnas detaljerade och daterade fullmakter bör sändas fem dagar före mötet, dvs. före den 17 april 2021 till pensionskassans byrå för granskning. Medlem som personligen har för avsikt att utöva sin rösträtt vid mötet bör meddela om sitt deltagande till byrån elakeverso@elakeverso.fi även fem dagar före mötet. 8352_.indd 28 23.3.2021 9.19
• 29 PILKKEITÄ / 25.3.2021 Metsätilaltani kaatui viime syksyn myrkyissä puita asuinkäytössä olevalle naapuritontille. Puut vahingoittivat aitoja ja porttia. Naapuri tiedusteli, korvaanko minä vahingot. Kysyin asiaa omalta metsävakuutusyhtiöltäni, josta kerrottiin, että vastuuvakuutus ei korvaa, koska en ole omalla toiminnallani aiheuttanut tuhoja ja metsänhoito on suoritettu ajallaan. Tämän jälkeen naapuri otti yhteyttä omaan vakuutusyhtiöönsä, joka korvasi vahingon. Hän sai myös ottaa kaatuneet puut polttopuiksi. Nyt naapuri tiedustelee, korvaanko hänelle vakuutusyhtiön perimän omavastuun. Mitä laki sanoo asiasta? Onko metsänomistaja velvollinen korvaamaan myrskyssä kaatuneiden puiden rajanaapurille aiheuttamia vahinkoja? Kuusikko Sopimussuhteen ulkopuolella syntyneiden vahinkojen korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974), jonka mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, ellei vahingonkorvauslaista muuta johdu. Korvausvelvollisuuden syntyminen silloin, kun sopimussuhdetta ei ole, edellyttää siis tahallisuutta tai huolimattomuutta. Jos kysymys on ns. aidosta vahingosta, joka on syntynyt, vaikka kukaan ei ole toiminut huolimattomasti, vahinkoa ei tarvitse korvata. Vastuu kysymyksessä kuvatusta naapuritontilla syntyneestä vahingosta edellyttäisi metsänomistajan huolimattomuutta. Kysymys on siitä, voisiko metsänomistajalla jollakin perusteella olla velvollisuus estää vahingon syntyminen ja olisiko hän tuottamuksellisesti laiminlyönyt kyseisen velvollisuuden. Metsätalouteen käytettävillä alueilla on normaalia, että tuuli voi kaataa puita. Huonokuntoisia puita poistetaan normaalien hakkuiden yhteydessä, mutta metsänomistajalla ei tavanomaisessa metsätalouskäytössä olevilla alueilla ole erityistä velvollisuutta esimerkiksi polkujen varsilla olevien lahojen tai kaatumisvaarassa olevien puiden poistamiseen. Metsätalouden kestävyydelle asetettujen tavoitteiden kannalta lahopuun lisääntyminen on päinvastoin toivottavaa. Ei siis ole todennäköistä, että metsätalouteen käytettävän alueen omistajalle syntyisi vahingonkorvauslain perusteella korvausvastuu kaatuneen puun aiheuttamasta vahingosta. Rakennetussa ympäristössä edellytetään suurempaa huolellisuutta. Maankäyttöja rakennuslain (132/1999) 166 §:ssä säädetään velvollisuudesta pitää rakennus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää mm. turvallisuuden vaatimukset. Säännökset koskevat myös alueella kasvavaa vaarallista tai alueen käyttöä huomattavasti haittaavaa puustoa. Säännöstä sovelletaan rakennetussa ympäristössä, ja velvoitteet kohdistuvat ensi sijassa rakennuksen omistajaan tai haltijaan, joiden on siis seurattava puiden kuntoa hallinnassaan olevalla kiinteistöllä ja tarvittaessa poistettava vaaraa aiheuttavat puut. Matti Kiviniemi kuvaa teoksessaan Metsäoikeus (s. 529) rakennettua ympäristöä koskevaa Vakuutuslautakunnan lausuntokäytäntöä, jossa rakennetun kiinteistön haltija on helposti katsottu vastuulliseksi silloin, kun kiinteistöllä kasvaneessa puussa on ollut ulospäin havaittavia vikoja, joista kaatumisriski on ollut nähtävissä. Metsätalouteen käytetyiltä alueilta vastaavia lausuntoja tai muuta oikeuskäytäntöä ei ilmeisesti ole olemassa. JANNE UITAMO Suomen metsäkeskus Kuka korvaa? LUKIJAKYSYMYS MIKKO HÄYRYNEN Metsälehden 4/2021 Ennen ja nyt -palstalla kerrottiin pellonmetsitysten alkuajoista ja koivunviljelykilpailun palkintona olleesta Ford Cortina -henkilöautosta. Metsälehden lukija Erkki Helminen työskenteli tuohon aikaan Metsänjalostussää tiön taimitarhalla Pieksämäellä. Hän muistaa, että auto meni Pieksämäelle. Helminen muistelee 1970-luvun alun hurjia koivunviljelyvuosia, että taimia revittiin kirjaimellisesti käsistä, koska valtio tarjosi ne metsittäjille ilmaiseksi. Puoliperävaunurekka vei taimia kerralla muutamaan paikkaan, ja reitin alkupään kohteilla taimia otettiin kuormasta enemmän kuin oli tilattu ja viimeiselle kohteelle riitti vain muutama säkki. Taimitarhalle ja taimilähetyksistä vastanneelle Helmiselle tilanne oli erityisen ikävä. Kuormanryöstöt loppuivat kun kuljettajaksi tuli sotainvalidi, jolla oli pistooli ohjaamossa. ”Kerran hän ampui ilmaan, oikeasti”, Helminen kertoo. Selvitys Cortinan myöhemmistä vaiheista jatkuu. Cortinan jäljillä METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @metsalehti.fi metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Heta Välimäki (opintovapaalla) Jenny Rantanen (sijainen) p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 89. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 157 000 (KMT/20) Painopaikka Punamusta,Joensuu Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . T A P I O . F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T 8352_.indd 29 23.3.2021 9.19
• 30 25.3.2021 / PILKKEITÄ NIMITYS Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva AUSTRALIAN takamailta on kotoisin ainavihanta lehtipuulaji, jonka sitruunantuoksu miellyttää ihmisiä, mutta karkottaa hyönteisiä. Puulla on paikallinen merkitys kotimaisemiensa rakennuspuuna ja hunajantuotannossa sekä kansainvälisesti erityisesti kosmetiikkaja kemianteollisuudessa. Koronaviruksen ja ilmastonmuutoksen torjuntaankin puun lehtiuutteita on pyritty valjastamaan. Sitruunaeukalyptus (Corymbia citriodora ) kuului varsinaisten eukalyptuspuiden sukuun vielä 1990-luvun puoliväliin saakka. Tällöin kasvigeneetikot päättivät siirtää lajin uuteen huiskiloeukalyptuksien sukuun. Huiskilolta haaroittunut puu voi toisinaan näyttääkin, mutta massiivisiin mittoihin kasvava puujärkäle voi parhaimmillaan saavuttaa viidenkymmenen metrin korkeuden. Sitruunaeukalyptus kasvaa luontaisesti Koillis-Australian Queenslandin osavaltiossa, mutta puuta viljellään kautta trooppisen ja subtrooppisten vyöhykkeiden. Puun kotimaisemissa vallitsee pääosin tropiikin olosuhteet ja maanosan korkeimmat maksimilämpötilat. Alueen rannikolla sadetta voi tulla paikoin jopa kahdeksan metriä vuodessa, mutta puu pärjää metrinkin vuotuisella sademäärällä. Pakkasta puu ei käytännössä siedä. Juuristoltaan vahva sitruunaeukalyptus valtaa herkästi tilaa naapurikasveilta. Puun erittämät kemialliset yhdisteet hidastavat tai estävät niiden kasvua ja siementen itämistä. Myös kehnosti hajoava lehtikarike tukahduttaa paikallista kasvustoa. Istutusalueiltaan ympäröivään luontoon herkästi karkaavaa sitruunaeukalyptusta pidetään monissa maissa haitallisena vieraslajina. Hyttyskarkotteella koronavirustaistoon Sitruunaeukalyptukselle on tunnusomaista lehtien voimakas sitruunantuoksu. Lehdistä uutettavaa sitronella-öljyä käytetään ainesosana paitsi kosmetiikkatuotteissa myös hyönteiskarkotteissa ja saippuoissa. Aineella on havaittu olevan myös antimikrobisia ominaisuuksia bakteereja ja viruksia vastaan. Puun lehtiöljyuutteilla on useita patentteja ja kauppanimiä, joista eräs on ’Citriodiol’. Viime kevään koronaja Brexit-uutisoinnin tuoksinassa Britanniassa kohistiin, kun saarivaltakunnan sotilailla aloitettiin testata, karkottaako puolustusvoimien käyttämä biopohjainen hyönteissuihke hyttysten lisäksi myös koronaviruksia. Asiaa tutkinut Britannian puolustusministeriön alainen tutkimuslaboratorio DSTL (Defence Science and Technology Laboratory) julkaisi loppukesästä tutkimustuloksensa; koronavirus talttui merkittävästi minuutin liuosuitolla. Aine toimi tehokkaana nitistäjänä vielä neljän tunnin jälkeen, suihkutettuna keinoihoa simuloivalle lateksipinnalle. Raportti ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen ympäri maailmaa. Tutkimus ei tosin ollut käynyt läpi kansainvälistä tieteellistä vertaisarviointia. Sitruunaeukalyptusuutteella on pyritty vähentämään myös kasvihuonekaasuja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Eräässä tuoreessa tutkimuksessa lehtiuutetta syötettiin osana karjanrehua. Karjan metaanikaasutuotanto saatiin vähenemään huomattavasti. Tutkimuksessa ei kommentoitu vaikuttiko sitruuna-aromi otusten syömähalukkuuteen. Sitruunantuoksuisia eukalyptusinnovaatioita Sitruunaeukalyptusta on pyritty valjastamaan myös taisteluun koronavirusta vastaan. YHTEISKUNTA SÄHKÖISTYY kiivasta tahtia pyrittäessä kohti hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite oikeudenmukaisesta siirtymästä. Siirtymä ei tapahdu itsestään, vaan sitä vauhdittamaan tarvitaan joukko politiikkatoimenpiteitä, jotka kohtelevat suomalaisia eri tavoin riippuen siitä, mihin yhteiskunnalliseen ryhmään he sattuvat kuulumaan. Suomen kestävän kasvun ohjelma, jonka mukaisesti tulemme käyttämään EU:n elpymispaketista saatavat runsaat kaksi miljardia euroa, sisältää joukon toimenpiteitä, joilla teollisuus sähköistetään sataprosenttisesti vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti puolitetaan liikenteen kasvihuonepäästöt muun muassa autokantaa uusimalla. Sähköautojen määrän ennustetaan monikymmenkertaistuvan maailman mittakaavassa vuoteen 2050 mennessä. SÄHKÖAUTOJEN IKONIKSI nousseen Teslan toimitusjohtaja, maailman rikkain mies Elon Musk uskoo myös sähköiseen valuttaan ja sijoitti äskettäin 1,5 miljardia dollaria Bitcoiniin. Sähköinen valuutta Bitcoin on saanut viime aikoina julkisuutta valtavan energiankulutuksensa vuoksi. Uutisotsikoissa kerrotaan, että Bitcoinin ”louhiminen” kuluttaa sähköä enemmän kuin moni valtio. Tesla ja Bitcoin puhuttelevat pitkälti samaa väestönosaa eli yhteiskunnan nuoria teknologiaidealisteja. Lisääntynyt sähkön käyttö ja sitä koskevat puhtaan energian vaatimukset ovat nostaneet sähkön hintaa ja johtaneet monissa maissa energiaköyhyyteen, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Saksassa on jo neljä miljoonaa ihmistä vailla sähköä. SÄHKÖ EI TULE SEINÄSTÄ , niin kuin moni tuntuu kuvittelevan, vaan se pitää tehdä. Vaihtoehtoisia tapoja on monia: tuuli, vesi, aurinko, puu, turve, biokaasu ja ydinvoima, joihin kaikkiin liittyy myös ongelmia. Puhtaan energian vaatimus sisältyy myös EU:n elpymisrahastoon ja sitä arvioidaan erinäisillä kriteereillä, kuten päästövähennystavoitteilla ja monimuotoisuusvaikutuksilla. Do No Significant Harm eli DNSH-periaatteen toteutuminen on aivan erityinen vaatimus, jonka on täytyttävä. Rahaa ei tule, mikäli ei voida osoittaa, että toimenpiteellä ei ole haitallista vaikutusta ilmastonmuutokseen torjuntaan, siihen sopeutumiseen, vesien ja merten kestävään käyttöön ja suojeluun, saastumisen ehkäisyyn ja torjuntaan, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelulle ja ennallistamiselle. Oikeudenmukaisen siirtymän ja ilmastotoimien hyväksyttävyyden varmistamiseksi hallituksella on apunaan ilmastopolitiikan pyöreä pöytä -työryhmä ja laajapohjainen turvetyöryhmä. Jotta sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus voitaisiin oikeastikin ottaa huomioon politiikkatoimenpiteissä, DNSH-periaatetta olisi syytä laajentaa oikeudenmukaisuuskysymyksiin: Älä tee toimenpiteitä, jotka eivät edistä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, tasapuolisuutta ja jotka eivät ota huomioon kaikkia asianosaisia. Energiaköyhyys FIN FORELIA Fin Forelian myyntijohtajana työskennellyt Esko Ikäheimonen on myynyt omistusosuutensa Salmoss-yhtiölle, jonka pääomistaja on Fin Forelian talouspäällikkö Päivi Moss ja toisena osakkaana Jaana Salminen. Ikäheimonen jättää samalla myyntijohtajan tehtävät maaliskuun lopussa. Hänen tilallaan myyntija markkinointityötä jatkaa Johan Grönros. 8353_.indd 30 23.3.2021 9.20
• Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 25.3.2021 METSÄRISTIKKO 6 ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 8. HUHTIKUUTA. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i Em il Bo by re v O E R Ä N V W J S P Q C E C C O P M Y S S Y P U B I H M X L Y E I U F Å X H V E G A I R P R G B D Ö A Z K T O T E E T P R Y P Y T I G O R R E P I N X O T O A I V O T Y Ö F V E S A K K O S M Ä E T K O F I G U R U E Y R O O L I Q E H A A S K A R O C K Y R D H E D E L M Ä R N A U V O I P A R O T O N Ä I N T A K A L O E H I D A S I T O M A A T T I T U O M I T I E I T A R A T K E R A E R I T A R I P J A Z Z B A N J O N E N Q U I R E R I N N O T O N T E R Ä S O E T Ä T E N L U H V A I N T O S C A R T E A M R Ä T Y V I C K Y E T E E N I L E F F A A B M B R Ä N T Ä Ä W E I L E D W I N I Å R H U S T O T I E Ä T V Ä R M I N N E W I M A K A K I U I E K Ä R T T Ä Ä I N N E L S O N K Y T Ö E Z E P P E L I N Y E Ä Ä S O S E E T W S E I S N O S T O I K Å R E H A M P P A R I T L R Ö M E Ä T O K O T S O S M O G U M U L I Y E L I N E O U T I Y V O N N E T N E I L Y K S I Ä Ä N I S E T T S K Ö N O T U S N I A D E N A TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 8.4.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 6”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäkryptosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Sinikka Haapaniemi, Nokia, Toivo Laatikainen, Tyrnävä ja Tuula Öhman, Pietarsaari. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsäkrypto 3, oikea ratkaisu • Sahausta Japanin malliin • Uusien kasvumallien vaikutukset • Näin suunnittelet leimikon • Suomalainen metsä valokuvissa • Köyhän miehen sellutehdas • Pienten yhteismetsien ongelmat 8353_.indd 31 23.3.2021 9.20
• tutustu mallistoon ja katso lähin jälleenmyyjäsi: Motorpower.fi LINHAI 300 MALLISTO ALKAEN 4190,LINHAI M565 LI LINHAI m760 LI LINHAI CUV 1100 EPS POWERED BY KUBOTA DIESEL 2021 HUIPPUTYYLIKÄS UUTUUS! LINHAI 500 PROMAX SAATAVILLA MYÖS EPS-OHJAUSTEHOSTIMELLA 8354_.indd 32 23.3.2021 9.22