Metsälehti 6/2022 - Lehtiluukku.fi

Kokeilimme, miten viiltosuojahousut turvaavat moottorisahaajaa tositilanteessa. Sivut 26–27 PYSÄHTYYKÖ TERÄKETJU? PERJANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2022 ? NRO 6 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen TAPIO Maastotaulukot -sovellus kulkee mukanasi metsään. Älypuhelimella käytettävässä sovelluksessa on kaikki sama tieto kuin kierrekantisessa Maastotaulukot-kirjassa, ja vielä enemmän. Löydät sovelluksesta esimerkiksi: • harvennusmallit kuvaajineen • relaskooppitaulukot • puun arvoja tilavuuslaskurit • metsänhoidon suositukset • PEFCja FSC-metsäserti?oinnin vaatimukset • monta muuta hyödyllistä ominaisuutta Uudistunutta TAPIO Maastotaulukot -sovellusta käytetään aina internetselaimella. Myös o?ine-käyttö onnistuu. Sovellusta päivitetään käyttäjien tarpeiden mukaisesti heti, kun ohjeistukset muuttuvat. Niinpä sinulla on aina tuorein tieto takataskussasi. Osta sovellus Metsäkaupasta hintaan 19,90 €/vuosi. Metsakauppa.?/maastotaulukot Tuorein tieto takataskussasi – lataa Maastotaulukot puhelimeesi 9265_.indd 3 9265_.indd 3 28.3.2022 12.34 28.3.2022 12.34
AJANKOHTAINEN / UUTISET 1.4.2022 4 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN VENÄJÄLTÄ on tuotu puolitoista miljoonaa kuutiometriä energiahaketta. Se on iso osa hakepolttoaineen kokonaiskäytöstä, mutta suhteessa kaikkeen kyse on pienestä määrästä. ”Teollisuus käyttää noin 70 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, energiateollisuus neljä miljoonaa, josta kaksi on ollut tuontia”, suhteuttaa toimialapäällikkö Tage Fredriksson Bioenergia ry:stä. ”En epäile sekuntiakaan, etteikö korvaavaa määrää löydy kotimaasta.” Valtakunnan metsien inventointi osoittaa, että kiireellisiä ensiharvennuskohteita on 900 000 hehtaaria. Keskimäärin 50 kuutiota hehtaarilta tekee lähes 50 miljoonan kuutiometrin potentiaalin. Ensiharvennusrästit voidaan hoitaa periaatteessa kolmella tavalla – energiaksi, ainespuuksi tai metsä varttuu joten kuten itsestään seuraavaan kehitysluokkaan. Lisäksi lähes puoli miljoonaa hehtaaria kiireellisiä taimikonhoitoja on varttunut nuoren kasvatusmetsän vaiheeseen. Niissä energiahakkuu olisi taimikonhoitoa järkevämpi ratkaisu. Kannot ovat lähes käyttämätön energiareservi. Niiden käyttö on supistunut kymmenessä vuodessa yli miljoonasta vain 0,3 miljoonaan kuutiometriin. ”Luotan, että markkinat toimivat ja harvennusten runkopuuta menee polttoon aiempaa enemmän”, Fredrikson ennakoi. Turpeennoston merkittävään kasvuun hän ei usko, koska päästöoikeuksien korkea hinta tekee turpeesta kalliin polttoaineen. Puu korvaa, mutta puutakin korvataan Fredrikson korostaa, että pitemmällä aikavälillä energiapeli on mutkikkaampaa kuin yhden polttoaineen korvaaminen toisella. ”Fossiiliset polttoaineet korvautuvat osittain puulla, mutta tapahtuu myös sähköistymistä, maalämmön käyttöönottoa VENÄJÄN ENERGIAHAKE KORVATTAVISSA Polttohaketta löytyy kotimaasta suhteellisen helposti, mutta ilmastotavoitteista joudutaan tinkimään. ”Luotan, että markkinat toimivat.” Seppo Samuli UUTISET Suomesta löytyy itähakkeelle korvaaja ›› 4–5 Muutakin kuin kuusta ja koivua ›› 10–13 METSÄSTÄ Perustaisinko arboretumin? ›› 20–21 Raivaaja tykkää yöpakkasista ›› 24 Kymenlaaksosta se kaikki alkoi ›› 30–31 PILKKEITÄ Kolvananuuro on geologian mekka ›› 32–33 Kiurusta onkin enemmän kuin kuukausi kesään ›› 38 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 764 (LT/20) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu Otto Riikilä oli mukana testaamassa viiltosuojahousujen antamaa turvaa. Kuva: Sami Karppinen Kokeilimme, miten viiltosuojahousut turvaavat moottorisahaajaa tositilanteessa. Sivut 26–27 PYSÄHTYYKÖ TERÄKETJU? PERJANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2022 ? NRO 6 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Karppinen TAPIO Maastotaulukot -sovellus kulkee mukanasi metsään. Älypuhelimella käytettävässä sovelluksessa on kaikki sama tieto kuin kierrekantisessa Maastotaulukot-kirjassa, ja vielä enemmän. Löydät sovelluksesta esimerkiksi: • harvennusmallit kuvaajineen • relaskooppitaulukot • puun arvoja tilavuuslaskurit • metsänhoidon suositukset • PEFCja FSC-metsäserti? oinnin vaatimukset • monta muuta hyödyllistä ominaisuutta Uudistunutta TAPIO Maastotaulukot -sovellusta käytetään aina internetselaimella. Myös o? ine-käyttö onnistuu. Sovellusta päivitetään käyttäjien tarpeiden mukaisesti heti, kun ohjeistukset muuttuvat. Niinpä sinulla on aina tuorein tieto takataskussasi. Osta sovellus Metsäkaupasta hintaan 19,90 €/vuosi. Metsakauppa.? /maastotaulukot Tuorein tieto takataskussasi – lataa Maastotaulukot puhelimeesi Venäjältä tuotu 1,5 miljoonaa kuutiometriä polttohaketta on suuri määrä energiahakkeen kokonaiskäytöstä, mutta suhteellisen pieni määrä puunkäytön kokonaisuudessa. 9266_.indd 4 9266_.indd 4 28.3.2022 12.37 28.3.2022 12.37
AJASSA 1.4.2022 Metsälehti.fi 5 VENÄJÄN ENERGIAHAKE KORVATTAVISSA ja energiatehokkuuden parantamista.” Vihreä siirtymä saa vauhtia sodasta ja energian kallistumisesta, mutta tämän vuosikymmenen jälkeen energiapuulle ei ole enää samalla tavalla kysyntää. ”Vähentäminen alkaa kalleimmasta energiapuusta, joka on ensiharvennuspuuta.” Energiasiirtymälle aikalisä Lyhyellä aikavälillä Putinin sota hidastaa siirtymää fossiilisista uusiutuvaan energiaan. ”Ilmastotavoitteiden suhteen oltiin hyvällä polulla, mutta lämpöhuollon toimitusvarmuuden nimissä otetaan vähän aikalisää”, valmiuspäällikkö Hille Hyytiä Energiateollisuudesta sanoo ja tarkoittaa turvetuotannon aloittamista uudestaan. Paine saada kotimaista metsähaketta nopeasti markkinoille on kova, vaikka ensi lämmityskautta pelastamaan se ei vielä ehdikään. ”Metsäteollisuuden energiajakeiden saatavuus riippuu tulevista suhdanteista. Mikäli niiden saatavuus heikkenee, kasvavat paineet metsähakkeen ja turpeen käytölle edelleen.” Korjuuta helppo lisätä ”Energiapuun korjuuta ja haketusta voidaan lisätä seuraavalle lämmityskaudelle 20 prosenttia nykyisestä 600 000 kiintokuutiosta, jos tilaukset tulevat huhtikuun loppuun mennessä”, Hakevuori Oy:n toimitusjohtaja Reijo Wuorio sanoo. Etelä-Suomessa toimiva Hakevuori on maan suurimpia metsäenergiayhtiöitä. Wuorio ei pidä energialeimikoiden ostamista ongelmallisena eikä hintapainetta ylöspäin erityisen suurena, sillä jo nyt energiapuun hinta on melkein kuitupuun hinnassa kiinni. ”Eniten kyse on organisaatiosta ja kalustosta. Tämänkokoisella yrityksellä uusia hakkureita on aina tilauksessa ja kapasiteetti kasvaa, kun emme anna käytettyjä alta pois.” ”Haasteellinen homma” Imatran Lämpö Oy polttaa vuodessa noin 55 000 kuutiometriä haketta, josta viidennes on tullut Venäjältä. Tuonti tyrehtyi kymmenes maaliskuuta ja korvaavien määrien organisointi on pitänyt toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikan kiireisenä. ”Haasteellinen homma. Haketta ja sivutuotteita on varastossa ja toimitusketjuissa tämän lämmityskauden tarpeisiin, mutta seuraavan kauden toimitukset ovat osittain auki.” Hankinnassa kaikki muuttuu, NYKYINEN kemeratuki kohteille, joilta kerätään pienpuuta, on 430 euroa hehtaarille. Edellytyksenä on vähintään 1 500 rungon tai Pohjois-Suomessa tuhannen rungon hehtaaripoistuma. ”Viime viikkoina keskusteluihin on noussut poistettavan puuston runkolukumäärän vaatimusten väljentäminen”, neuvotteleva virkamies Kaisa Pirkola maaja metsätalousministeriöstä sanoo. ”Tilanne on muuttunut nopeasti ja tukijärjestelmät reagoivat hitaasti, koska muutokset edellyttävät EU-komission hyväksyntää.” Ministeriössä valmistellaan parhaillaan uutta kannustejärjestelmää, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2024 alussa. Laki voi tulla voimaan aiemminkin, sillä komission hyväksymisprosessin kestoa ei pysty ennakoimaan. ”Samalla tarkastellaan mahdollisuutta sisällyttää myös uuteen tukijärjestelmään nuoren metsän hoitotuki ja kannuste pienpuun keruuseen.” KEMERATUEN RUNKOLUVUN RAJAT TARKASTELUSSA mutta vielä ei nähdä, miten. Vainikka ei arvioi hintavaikutuksia muuten kuin että niitä varmasti tulee eikä suunta ole alaspäin. Vaikka tarvittava hakemäärä kotimaasta löytyisikin, niin Vainikka on huolissaan miten logistiset ketjut saadaan toimimaan riittävän nopeasti. ”Hakkeen osittainen korvaaminen turpeella kiinnostaa, mutta päästöoikeuksien korkea hinta jarruttaa.” Kiinteiden puupolttoaineiden energiakäyttö lämpöja voimalaitoksissa 2020, milj. m 3 1 2 3 4 5 6 7 8 Lähde: Luke Kokonaiskäyttö 19,3 milj. m 3 6,8 Kuori Metsähake* 7,6 *tuontihakkeen osuus 1,8 milj.m3, josta venäläistä 1,5 (arvio) Puru 2,2 Teollisuuden puutähdehake 1,3 Kierrätyspuu 1,0 Puupelletit ja -briketit 0,2 Muu kiinteä puupolttoaine 0,1 Metsähake suurin yksittäinen puupolttoaine Reijo Wuorio luottaa, että tarvittaessa kotimaisen energiahakkeen toimitusmääriä voidaan lisätä merkittävästi. SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI 9266_.indd 5 9266_.indd 5 28.3.2022 12.37 28.3.2022 12.37
1.4.2022 6 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN PAPERIMARKKINOILLA pitkään jatkunut krooninen ylitarjonta on vaihtunut viimeisen vuoden aikana paperipulaan, joka koskee lähes kaikkia graafisia papereita. ”Paperin tuotantokapasiteettia on viime vuosina vähennetty paljon paitsi Suomesta myös muista maista. Tarjonta on supistunut sen jälkeen, kun koronan myötä vähentynyt paperin käyttö alkoi elpyä vuoden 2020 lopulla. Tällä hetkellä tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään”, taustoittaa Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Marjo Maidell. Kun yhtälöön lisätään logistiikkaketjujen haasteet ja nopeasti kohonnut sellun, kierrätyspaperin sekä energian hinta, ovat paperin valmistajat olleet ongelmissa. ”Kohonneita tuotantokustannuksia on ollut pakko siirtää paperin hintoihin. Papereiden markkinahintaindeksit Euroopassa ovat nousseet kesästä lähtien. Viime kuukaudet käyrät ovat kivunneet lähes pystysuoraan ylöspäin”, Maidell sanoo. Hinnankorotuksista huolimatta paperin valmistamisen kannattavuus on ollut kehnoa. ”Euroopassa tietyt paperitehtaat ovat joutuneet jopa seisauttamaan tuotantoaan korkean maakaasun hinnan vuoksi.” UPM:n tuotantoa kaivataan markkinoille Venäjältä on tuotu Suomeen sanomalehtipaperia, mutta pakotteiden seurauksena tuonti on käytännössä loppunut. ”UPM:n Kaipolan tehtaan lakkauttamisen jälkeen useimmat suomalaiset painot ovat joutuneet käyttämään osin venäläistä paperia. Venäjän hyökättyä Ukrainaan teimme päätöksen, että emme osta venäläistä paperia”, kertoo Sanoma Manu Oy:n lehtipainon johtaja Matti Käki. Epävarmuus paperin saatavuudesta on aiheuttanut ongelmia monille lehtitaloille. Esimerkiksi Helsingin Sanomat on ilmoittanut vähentävänsä viikonloppunumeroidensa sivumäärää tilanteen tasapainottamiseksi. Käki arvioi, että toistaiseksi tilanne on paperin saatavuuden suhteen hallinnassa, mutta jos Paperiliiton lakko UPM:n tehtailla pitkittyy, niin ongelmia voi tulla. Aikakauslehtipaperin hinta noussut huimasti Metsälehden päätoimittajan Eliisa Kallioniemen mukaan tämä Metsälehden tabloid-versio painetaan Stora Enson Anjalan tehtaalla valmistetulle erikoissanomalehtipaperille, jonka saatavuudessa ei vielä ole ollut ongelmia. ”Aikakauslehtipapereiden hinnat ovat sen sijaan nousseet huimasti ja niiden saatavuudessa on epävarmuutta.” Kallioniemi sanoo, että paperitehtaat ovat alkaneet periä erillistä tonniperusteista energialisää, mikä on nostanut esimerkiksi Metsälehti Makasiinin painolaskua selvästi. Nopeaa helpotusta paperitilanteeseen ei liene luvassa. ”Tuotantopanosten hinnat tuskin lähtevät aivan lähitulevaisuudessa laskemaan. Myös logistiikkaketjujen ongelmien voi ennakoida jatkuvan”, arvioi PTT:n Maidell. Paperista yhä suurempi puute Pitkittyvä lakko ja Venäjän-tuonnin loppuminen vaikeuttavat entisestään kotimaan paperimarkkinoiden tilannetta. LYHYET Paperiliiton lakon seurauksena UPM:n paperintuotanto Jämsänkoskella on ollut seisoksissa vuoden alusta saakka. Tällä haavaa lakon on ilmoitettu jatkuvan ainakin 16. huhtikuuta asti. SA M I KA RP PI N EN AJASSA ENNALLISTETTAVAA YLI MILJOONA HEHTAARIA Euroopan komissio julkaisee elinympäristöjen ennallistamislakialoitteen todennäköisesti tänä keväänä. Aloite voi tarkoittaa 1,2 miljoonan hehtaarin ennallistamista ja 1,5–1,8 miljardin euron kustannuksia Suomessa, Luken, Syken ja Metsähallituksen selvityksessä arvioidaan. Koska ennallistamistarve on suuri, on työtä tehtävä myös suojelualueiden ulkopuolella. Etenkin soiden ennallistamisen sekä lehtojen ja harjumetsien hoidon tarve kohdistuu myös yksityisille metsätalousmaille. VALKOHÄNTÄPEUROJEN MÄÄRÄ KÄÄNTYI LASKUUN Valkohäntäpeurakanta on kutistunut edellisvuodesta liki 10 prosenttia, Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kerrotaan. Luken arvion mukaan talvella Suomessa oli noin 109 000 valkohäntäpeuraa. Peurojen määrä kääntyi nyt laskuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2009. Kanta pieneni kaikilla riistakeskusalueilla ja valtaosalla valkohäntäpeurajahtia harjoittavista hirvitalousalueista. KUKINNAT JÄÄVÄT KESKIMÄÄRÄISTÄ HEIKOMMIKSI Kuusi, mänty ja koivu kukkivat tänä vuonna keskimääräistä heikommin, Luonnonvarakeskus ennakoi. Koska kuusen kukinta on heikkoa, jää ensi vuonna maahan variseva siemenmäärä vähäiseksi. Männyn siemensato on tänä keväänä keskinkertainen. Tämän kevään heikko kukinta tietää heikohkoa siemensatoa keväälle 2024. Sen sijaan ensi vuoden keväälle näyttäisi kehittyvän keskimääräistä runsaampi männyn siemensato ja näin hyvä tilaisuus luontaiselle uudistamiselle. VERSOWOOD OSTI PIKKUTUKKISAHAN Versowood on sopinut Hirvensalmella sijaitsevan Kissakosken sahan ostamisesta Veisto Oy:ltä. Kissakoskella sahataan pikkutukkia vuosittain noin 120 000 kuutiota. Työntekijöitä sahalla on parikymmentä. ”Kauppa vahvistaa asemaamme puumarkkinoilla ja tehostaa sahausta muissa yksiköissämme sekä varmistaa pakkaustoimialan tarvitsemia raaka-aineita”, kertoo Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra. 9267_.indd 6 9267_.indd 6 28.3.2022 13.11 28.3.2022 13.11
AJASSA 1.4.2022 Metsälehti.fi 7 MIKKO HÄYRYNEN VARAINHOITOYHTIÖ Taaleri Sijoitus Oy on tammikuun lopussa tehdyllä kaupalla ostanut 10,7 prosenttia KaiCell Fibers Oy:n osakekannasta. KaiCell Fibersin tavoitteena on rakentaa valkaistua sellua ja bioenergiaa tuottava biotuotetehdas Paltamoon. Kaupan arvoa ei ole julkistettu, ei myöskään myyjiä. KaiCell Fibers Oy:n omistavat Kainuun Liitto ja suomalaiset sijoittajat. Taalerin edustaja Timo Jaakkolan mukaan kaupassa ei puhuta valtavista rahoista. ”Tässä vaiheessa on maksettu sisäänpääsymaksu ja siitä lähdetään, että tästä tulee kannattava sijoitus.” Jaakkolan mukaan Taaleri pyrkii auttamaan hanketta eteenpäin ja teollisen toimijan mukaantulo olisi oleellista. Tehtaan on määrä tuottaa 600 000 tonnia valkaistua sellua ja merkittävästi bioenergiaa. Puunkäyttö olisi 3,5 miljoonaa kuutiometriä havuja koivukuitupuuta sekä haketta. Kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa. Hankkeen tämän hetken tilanne on, että Vaasan hallinto-oikeudelta odotetaan alkuvuoden aikana päätöstä ympäristöluvasta tehdyistä valituksista. Taaleri mukaan Paltamon biotehdashankkeeseen MIKKO HÄYRYNEN Valtaosa juurikääpätorjunnan kantokäsittelystä on tehty Venäjältä tuodulla urealla, jonka tuonti on pysähtynyt. Muista lähteistä saatavan urean hinta on kolminkertaistunut. ”Sotatilanne on pysäyttänyt kokonaan aiemmat luotettavat tuontikanavat niin kantosuojaraaka-aineen kuin myös moottoriurean osalta. Uusia toimituskanavia haemme jatkuvasti”, JL-Tuotteet Oy:n kaupallinen johtaja Jyri-Jukka Ääri toteaa. Yritys valmistaa ja myy ureapohjaista kantokäsittelyainetta. ”Tällä hetkellä varastossamme ei ole yhtään erää toimitusvalmiina. Viimeinen edellisen vuoden toimituserä lähti asiakkaalle maaliskuun puolivälissä.” Torjunta-ajan lyhentäminen mahdollista Urean vaihtoehto on biologinen käsittely harmaaorvakka-valmisteella, mutta vähintään 90 prosenttia kantokäsittelystä on tehty urealla. ”Korvaavien tuotteiden löytäminen täysimääräisesti voi olla vaikeaa lyhyellä aikavälillä”, neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maaja metsätalousministeriöstä sanoo. Ministeriössä mietitäänkin varautumista tilanteeseen, että torjunta-ainetta ei saada riittävästi. ”Se voi tarkoittaa käsittelyn aikavaatimusten tilapäistä lieventämistä. Eri vaihtoehdot ovat harkinnassa.” Toimenpiteet liittyvät urean saatavuuteen eikä lievennyksiin päädytä pelkästään kustannusnousun vuoksi. Ureapula uhkaa juurikäävän torjuntaa Kantokäsittely on muuttumassa niin vaikeaksi, että juurikääväntorjunnan määräyksistä saatetaan tinkiä. SA M I KA RP PI N EN ”Tavoite on, että mahdolliset toimet eivät tarpeettomasti lisää metsien terveyteen liittyviä riskejä.” Juurikääpää on torjuttava toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana suunnilleen Kemi–Kuhmo-linjalle yltävällä riskialueella. Kivennäismaalla torjuntavelvoite laukeaa, jos havupuustoa on vähintään puolet puuston tilavuudesta. Turvemaita velvoite koskee, jos yli puolet puustosta on kuusta. Torjuntavelvoite koskee sekä harvennuksia että päätehakkuita. Lisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. Siemenkeskus, puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI 9267_.indd 7 9267_.indd 7 28.3.2022 13.11 28.3.2022 13.11
1.4.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT MITÄ yhteistä on kaarnakuoriaisilla ja mäntypistiäisillä? Sen lisäksi, että ne ovat merkittäviä puiden tuhohyönteisiä, niillä molemmilla on vilkas sosiaalinen elämä. Kaarnakuoriaiset tekevät yhteistyötä jopa muiden lajien kanssa. ”Kaarnakuoriaisiin kuuluu esimerkiksi ambrosiasienen kanssa symbioosissa eläviä lajeja. Joillain tämän kaarnakuoriaisryhmän lajeista on samankaltaista työnjakoa kuin muurahaisilla – on esimerkiksi yksilöitä, jotka ovat erikoistuneet hoitamaan jälkeläisiä ja yksilöitä, jotka kuskaavat purua pois toukkakäytävistä”, kertoo Helsingin yliopiston metsäentomologian apulaisprofessori Carita Lindstedt-Kareksela. Metsäentomologia on tieteenala, joka tutkii metsässä eläviä hyönteisiä. Apulaisprofessorina viime syksynä aloittanut Lindstedt-Kareksela on erikoistunut hyönteisten petopuolustukseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen. Tällä hetkellä tutkittavana ovat mäntypistiäiset. Mäntypistiäiset ovat Lindstedt-Karekselan mukaan sosiaalisia varsinkin toukkina. Ne ruokailevat ryhmissä ja nostavat pedon tai loispistiäisen havaitessaan yhteistuumin päänsä ylös ja puhaltavat suustaan pihkaista puolustusnestettä. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös vapaamatkustajia. ”Ryhmäpuolustus on toukille HYÖNTEISTEN TULKKI Hyönteisten sosiaalinen käyttäytyminen voi vaikuttaa niiden mahdollisuuksiin levittäytyä uusille alueille, kertoo Carita Lindstedt-Kareksela. ”Hyönteiset voivat oppia toisiltaan uusia taitoja.” kallista. Ne kasvavat hitaammin, jos ne joutuvat puolustautumaan paljon. Vapaamatkustajat antavat muiden tehdä työn, jatkavat syömistään ja kasvavat nopeammin”, Lindstedt-Kareksela kertoo. Mäntypistiäiset ovat hyvä tutkimuskohde, kun selvitetään, millaiset olosuhteet suosivat yhteistyötä. Lindstedt-Karekselan mukaan hyönteisten sosiaalisten suhteiden tunteminen on kuitenkin tärkeää myös arvioitaessa, miten nopeasti tuhohyönteiset pystyvät levittäytymään ja sopeutumaan uusille alueille tai uusiin elinympäristöihin. ”On huomattu, että hyönteisillä esimerkiksi jälkeläisten vanhemmiltaan saama hoiva voi vaikuttaa siihen, miten nopeasti niiden ominaisuudet kehittyvät. Hyönteiset voivat myös oppia toisiltaan uusia taitoja.” Monimuotoisuus valttia Suomen metsissä tuhoja on viime vuosina tehnyt kaarnakuoriaisiin kuuluva kirjanpainaja. Kirjanpainajat viestivät toisilleen kemiallisten houkutinaineiden eli feromonien avulla ja voivat joukolla hyökätessään tappaa terveitäkin puita. Kirjanpainajan tuhojen ennakoidaan lisääntyvän, kun kuumat ja kuivat kesät ja myrskyja lumituhot yleistyvät. Sitä, miten nopeasti tämä tapahtuu, on Lindstedt-Karekselan mukaan vaikea arvioida. ”Ilmastonmuutoksen edetessä ja keskilämpötilojen noustessa myös sään ääri-ilmiöt ja vaihte9268_.indd 8 9268_.indd 8 28.3.2022 13.14 28.3.2022 13.14
1.4.2022 Metsälehti.fi 9 lu yleistyvät. Hellekesien jälkeen voi tulla muutama viileämpi kesä, joten tarkkoja ennusteita on vaikea antaa.” Kirjanpainajien lisäksi Lindstedt-Kareksela olisi huolissaan erilaisista vieraslajeista, jotka voivat kulkeutua Suomeen esimerkiksi ulkomailta tuotavan puutavaran mukana. Mahdollisia seurattavia tulevaisuuden tuhonaiheuttajia ovat myös metsistämme jo löytyvät havununna, mäntykehrääjä ja mäntymittari. Paras keino tuhohyönteisiä vastaan on Lindstedt-Karekselan mukaan luonnon monimuotoisuus. ”Esimerkiksi se, että metsässä on paljon eri puulajeja ja monen ikäisiä puita, suojaa pitkälti miltä tahansa tuhohyönteiseltä. Hyöty tulee siitä, että kaikki munat eivät ole samassa korissa. Tuhon sattuessa jää aina jotain jäljelle.” Mitä monimuotoisempi metsä on, sitä enemmän siellä on Lindstedt-Karekselan mukaan myös tuhohyönteisten luontaisia vihollisia. Se voi estää tuhohyönteisten runsastumisen epidemiaksi asti. Tutkittavaa riittää Lindstedt-Kareksela on tyytyväinen suomalaiseen hyönteistutkimukseen, mutta toivoo, että tuhohyönteisten perinnöllistä muuntelua tutkittaisiin vielä lisää. ”Sitä on tutkittu hyvin vähän. Jos uusille alueille levittäytymisen kannalta tärkeissä ominaisuuksissa ei ole perinnöllistä vaihtelua, tuhohyönteiset eivät pysty niin tehokkaasti sopeutumaan esimerkiksi talveen tai uusiin ravintokasveihin”, hän sanoo. Lisää tietoa kaivataan myös siitä, mitkä tekijät estävät tuhohyönteisten joukkoesiintymisten synnyn. ”Se, että tutkitaan vain hyönteisiä, ei vielä kerro kovinkaan paljon. Samalla pitää tutkia tuhohyönteisten petojen käyttäytymistä ja sitä, mikä tekee joistain puuyksilöistä vastustuskykyisempiä kuin toisista. Sen jälkeen voidaan miettiä, voitaisiinko näihin tekijöihin vaikuttaa metsänhoidollisilla toimenpiteillä tai metsänjalostuksella.” AJASSA KUKA? KOLUMNI PITKÄN INFLAATIOTTOMAN KAUDEN jälkeen olemme saaneet vieraaksemme rahan arvon heikkenemisen. Sahatavaran hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi, ja sellun hinta on pitänyt pintansa. Polttoaineen ja lannoitteiden hinnat ovat lähteneet laukkaamaan kohti uusia tasojaan. Ruuan hinta tulee todennäköisesti tuplautumaan tänä vuonna. Kahvin hinta on näyttänyt suunnan. Vain yksi on nousijoiden joukosta poissa. Tukinhintaa siellä ei näy. Jopa puunostaja ovat ihmetelleet miksi puusta ei tarvitse maksaa enempää. Metsänomistajat ovat hukanneet taskulaskimet ja lahjoittavat puunsa teollisuudelle. Puunhintakehityksestä ei ole luvassa edes akateemista tutkimusta. Edellisen ostokartellin tunnustaneet eivät saaneet oikeudessa tuomiota, eikä heidän tarvinnut korvata saamaan hyötyä kartellin uhreille. En edes usko metsäyhtiöillä olevan mitään sovittua ostokartellia. Ei tarvitse olla, kun porukka myy puuta tienlaitaan, kuitua 30:n ja tukkia 60 euron hinnoilla, kuten on ollu tapana. TAPOJA EI OLE TAPANA muuttaa. Mekin joudumme myymään puumme tuohon hintaan. Yhden pienen myyjän on mahdotonta kapinoida hintoja vastaan. Olisipa meillä puuntuottajilla jokin yhteinen edunvalvontajärjestö. Siis sellainen joka pitäisi vain meidän puolta. Suomessa on ollut yhteiskuntasopimus: puuta myydään halvalla, jotta täällä olisi metsäteollisuutta, joka maksaa mitä voi. Metsäteollisuus rikkoi tämän sopimuksen. Vaikka sahatavanranvientihinta hipoo pilviä, ei puusta makseta enempää. Kun sopimus on mennyt, niin metsänomistajatkin voivat ryhtyä ajamaan omaa etuaan. Puunhintojen pitää olla korkeammat. Asiakkaiden on pakko ostaa puuta jatkuvasti. Asiakkaat eivät voi tuoda puuta ulkomailta halvemmalla. Virossa tukki maksaa päälle satasen. Venäjältäkään ei saa puuta halvalla, jos ollenkaan. Suomessa puun hinta on ollut maailman halvinta. Ostajat voisivat maksaa vuonna 2022 kuidusta tienlaidassa 50 euroa ja tukista päälle 100 euroa ilman ongelmia. TEHTAITA EI KANNATTAISI siirtää muualle vaikka puusta maksettaisiin kohtuullista hintaa. Tai puut voi jättää metsään sitomaan hiiltä. Nykyisellä hiilisidontahinnalla metsään jätetyn kuution arvo on päälle 80 euroa. Ilman mitään kuluja. Valtio kuittasi viime vuonna päälle 400 miljoonaa hiilikaupasta. Tänä vuonna summa nousee todennäköisesti 700 miljoonaan. Rahoille on varmasti jotakin hyvää käyttöä. Metsäteollisuus ei ole ollut innokas jakamaan metsärahoja myöskään puut metsästä korjaaville koneyrittäjille. Koneyrittäjät ovat tehneet viime vuodet tappiota, ja polttoaineen hinnan noustua ei nykyisillä korjuuhinnoilla edes kannattaisi käynnistää koneita. Tulee vain tappiota. Velkarahoitetut metsäkoneet lähtevät kuitenkin käyntiin aamuisin, elleivät asiakkaat ole ilmoittaneet, että korjuiden pitää mennä nyt seis. Toivon sydämestäni jaksamista yrittäjille. KAIKEN MUUN HINNAT ovat jo nousseet – jos puun hinta ei nouse niin sen reaalihinta laskee. Kaikki Suomen puuntuottajat yhtykää. Meillä ei ole muuta menetettävää kuin heikko puunhinta. PUUNTUOTTAJAN MANIFESTI PEKKA SYVÄNEN KIRJOITTAJA ON KONEENRAKENTAJA JA PUUNTUOTTAJA CARITA LINDSTEDTKAREKSELA ? Helsingin yliopiston metsäentomologian apulaisprofessori ? 42 vuotta ? Kotoisin Pälkäneeltä, asuu Hämeenlinnassa ? Opiskellut Jyväskylän yliopistossa ja tehnyt tutkimustyötä Jyväskylän ja Cambridgen yliopistoissa ? Perheessä mies, kaksi lasta ja koira ? Harrastaa partiota, ulkoliikuntaa ja joogaa Carita Lindstedt-Kareksela tutkii mikroskoopin avulla pilkkumäntypistiäisen kotelokoppaa. Carita Lindstedt-Kareksela toivoo, että tuhohyönteisten perinnöllistä muuntelua tutkittaisiin lisää. 9268_.indd 9 9268_.indd 9 28.3.2022 13.14 28.3.2022 13.14
1.4.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA KUUSEN YLIVALTAA VASTAAN Tulevien metsien terveys, tuottavuus ja monimuotoisuus kiittävät, jos kuusen viljelyä saadaan hillittyä. Se edellyttää hirvikannan leikkaamista, siemenen saatavuuden parantamista, tuotannon kehittämistä ja mahdollisesti sertifioinnin ja metsälain viilaamista. 9284_.indd 10 9284_.indd 10 28.3.2022 13.27 28.3.2022 13.27
1.4.2022 Metsälehti.fi 11 AJASSA TIIA PUUKILA K K asvihuoneita ympäröi maaliskuun lopulla paksu lumikerros. UPM:n taimitarhapäällikön Anne Immosen lähettämässä kuvassa näyttäisi, että metsäyhtiön omistama Joroisten taimitarha nukkuu vielä talviuntaan. Todellisuudessa muovihuoneiden sisällä on jo täysi tohina. Taimitarhalla valmistaudutaan alkavaan istutuskauteen ja maalis-huhtikuussa kylvetään vuosina 2023 ja 2024 metsäviljelyyn lähtevät taimet. Viimeiset vuodet taimitarhalla on tuotettu kuusen, männyn ja rauduskoivun lisäksi tervaleppää ja tammea. Ensi vuodelle tilauksessa on ennätysmäärä lehtipuun taimia. ”Lehtipuuta menee joka vuosi enemmän. Nyt minulla on sellainen tunne, että kaikelle, mitä pystymme tekemään, on koti aika äkkiä”, Immonen iloitsee. Pitkään metsänviljelyssä kuusen jalkoihin jäivät lehtipuut, mutta myös mänty. Nyt senkin viljelymäärät näyttävät hieman piristyneen. Edelleen kuusi kuitenkin on suosituin. Etelän tikittävä aikapommi Kuusen osuus viljelymäärissä on noussut runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa reilusta 30 prosentista yli 50 prosenttiin. Samalla männyn kylvöja istutusmäärät ovat pudonneet. Merkittävintä lasku on ollut rauduskoivulla, jonka viljelyala on pudonnut runsaasta kymmenestä prosentista vaatimattomaan kolmeen prosenttiin. Suurin syy kuusen suosimiseen on korkea hirvieläinkanta. Nykyisellä 80 00 0–100 000 hirven talvikannalla vuosittainen tuhoala pysyy 200 000 – 300 000 hehtaarissa. Hirville maistuvaa koivua ja mäntyä ei yksinkertaisesti uskalleta viljellä. Kuusibuumi on johtanut 2000-luvulla puulajiston yksipuolistumisen ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen Etelä-Suomessa. ”Synkin tilanne on Pohjois-Savossa ja Kanta-Hämeessä, jossa viljelypintalasta 75 –80 prosenttia on kuusella”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Seppo Ruotsalainen. Ruotsalainen rinnastaa kuusen runsaat istutusmäärät aikapommiin. Toistaiseksi parinkymmenen vuoden aikana istutetut kuuset ovat vielä nuoria ja elinvoimaisia. Muuttuva ilmasto kuitenkin kurjistaa kuusen oltavat Etelä-Suomessa. Kuivuus ja roudan puute altistavat kuuset seurannaistuhoille, kuten kirjanpainajalle, juurikäävälle ja tuulituhoille. Erityisesti liian kuiville maille istutetut kuuset ovat pulassa, mutta myös nyt suositeltavat paikat voivat muuttua kuuselle sopimattomiksi. ”Pahalta näyttää, koska jo nykyilmastossa kuusella on ongelmia”, Ruotsalainen toteaa. Sertifioinnit tulevat vastaan Viimeiset pari vuotta Luken tutkijat ovat selvittäneet Tiia Puukila ”Kaikelle, mitä pystymme tekemään, on koti aika äkkiä.” 9284_.indd 11 9284_.indd 11 28.3.2022 13.27 28.3.2022 13.27
AJASSA 1.4.2022 12 Metsälehti.fi PÄÄPUULAJEILLAMME kuusella, männyllä ja koivulla uudistamisketjun kustannukset tiedetään hyvin. Niiden uudistaminen maksaa keskimäärin 1 200 euroa hehtaarilta taimineen ja maanmuokkauksineen. Vähemmän käytettyjen puulajien kohdalla tilanne on toinen. Luken erikoistutkija Karri Uotila paneutui eri puulajien istutuskustannuksiin osana puulajivalikoiman monipuolistamista esittelevää raporttia. Uudistamiskustannuksiin vaikuttavat istutustiheys, maanmuokkaus, tainten hinta sekä suojaustarve. Tammella kustannusvertailussa oli mukana kaksi uudistamisvaihtoehtoa, joista kummassakin hehtaarille istutetaan 2 000 kuusen tainta ja 1 000 tammen tainta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaikki tammen taimet suojataan, toisessa vain 200 tainta saa suojan ja siten säästetään suojauskustannuksissa. Silti suojaustarve nostaa hybridihaavan ja tammen kustannukset yli kipurajan. Myös taimien hinnat vähän käytetyillä puulajeilla ovat kovat, mutta laajempi taimituotanto luultavasti painaisi niitä alas. ”Jos uudistamiskustannuksissa mennään pitkälti päälle 2 000 euroa hehtaarilla, on vaikea puutuotannollisesti suositella tällaisen puulajin istuttamista. Laajamittaisen metsätalouden käytössä vain lehtikuusi ja kontortamänty ovat vertailun perusteella kilpailukykyisiä vaihtoehtoja pääpuulajeille”, Uotila summasi maaliskuussa pidetyssä Luken webinaarissa. 2 000 EUROA KIPURAJA mahdollisia puulajeja, joilla riippuvuutta kuusen viljelystä saataisiin pienennettyä. Tulokset on koottu maaliskuussa julkaistuun raporttiin Puulajivalikoiman monipuolistaminen metsänviljelyssä. Siinä käydään läpi kaikkiaan 25 puulajia, joista seitsemän esitellään potentiaalisena kuusen selättäjänä. Tervalepän ja tammen ohella mahdollisuuksia nykyistä laajempaan viljelyyn tutkijat katsovat olevan hieskoivulla, siperianlehtikuusella, hybridihaavalla, douglaskuusella sekä kontortamännyllä. ”Näistä ainoastaan kontortamänty on sellainen, jolle käy karut mäntymaat ja kuusimaista se karumpi puolisko. Kontortamännyn kohdalla tulee kuitenkin sertifioinnit vastaan. Ne ehkä juuri ja juuri sallivat sen, mutta eivät suosi”, arvioi raportin päävastuullisena toiminut Ruotsalainen. Douglaskuusi kestää kuivuutta kuusta paremmin, mutta sille kelpaavat vain ravinteikkaat kasvupaikat, eikä sertifiointi suhtaudu douglaskuuseen sen suopeammin kuin kontortamäntyyn. Raportin lajeista eniten Suomessa on viljelty siperianlehtikuusta, joka lukeutuu viljelyja esiintymishistoriansa perusteella kotimaisten puulajien joukkoon. ”Kuulin juuri, että lehtikuusta on nyt kyselty. Ehkä kiinnostus kotimaista lehtikuusta kohtaan on kasvamassa”, Ruotsalainen pohtii. Hieskoivulle tarvetta Hieskoivua pystytään hyödyntämään rauduskoivun tavoin, mutta metsälaki ei puolla sen käyttöä ”Jo nykyilmastossa kuusella on ongelmia.” Metsätammi 1 Metsätammi 2 Hybridihaapa Douglaskuusi Tervaleppä Kontortamänty Hieskoivu Rauduskoivu Kuusi Mänty Lehtikuusi Istutuskustannus, €/ha 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Suojaustyö, €/ha Taimisuojat, €/ha Täydentävä puulaji, istutustyö, €/ha Täydentävä puulaji, taimet, €/ha Puulaji, istutustyö, €/ha Puulaji, taimet, €/ha Muokkaus, €/ha Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Harvemmin käytetty kallis pääpuulajina kuin turvemailla ja ongelmakohteilla. Myös siementen saatavuus on ongelma. Vanhan siemenviljelyksen siemenet on käytetty loppuun. ”Meillä ei ole tällä hetkellä kuin metsikkökeräysreitti sille. Siemenet pitäisi myös kerätä tiettynä viikkona, jotta ne ovat tuleentuneita, mutta eivät ole varisseet”, yksi raportin kirjoittajista, erikoistutkija Katri Himanen Lukelta kertoo. Himanen näkee, että uudelle hieskoivun siemenviljelykselle olisi tilausta. Samoilla linjoilla on UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. ”Suomessa on se ongelma, että meillä on turvetuotantoalueet metsitettävänä ja jatkossa turvepeltoja, kun niiden viljelystä ruvetaan luopumaan. Osalla turvetuotantoalueista on turpeen nosto jäänyt pahasti kesken ja paksu turvekerros. Sinne pitää saada puusto, joka sitoo hiilidioksidia mahdollisimman äkkiä”, Viiri toteaa. ”Ekologisesti siihen parhaiten soveltuva laji märemmillä kohteilla on hieskoivu.” Siementen saatavuus jarruna UPM on sitoutunut lisäämään lehtipuun osuutta rehevillä kohteilla runsaasta kymmenestä prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin. Lehtipuuta suositaan raivauksissa, harvennuksilla ja tulevasta kesästä lähtien kuusta istutetaan entistä harvempaan, jotta luontaisella koivulla on paremmin tilaa täydentää puulajistoa. Lisäksi monimuotoisuuden edistämishankkeisiin on istutettu pienet määrät Joroisten taimitarhalla tuotettua tammea ja tervaleppää. Näiden puulajien kohdalla siementen saatavuus on rajoittanut taimituotantoa. Katri Himanen Lukelta tunnistaa ongelman. Tervalepällä on Suomessa kaksi siemenviljelystä, jotka alkuun tuottivat siementä hyvin niukasti. Nyt tervalepän siementä on kuitenkin hyvin varastossa. Myös tammella on yksi siemenviljelys sekä yksi siemenviljelykseksi ristitty geenivarakokoelma. Jotain niukkuudesta kertoo, että yhtenä vuotena Joroisten taimitarhalle ostettiin tervaleppäsiemenviljelyksen koko sato, kaikkiaan kahdeksan grammaa siementä. Tammenterhojen saatavuudesta puolestaan antaa suuntaa Himasen tekemä laskelma: tammen siemenviljelysten tähän asti suurin tuottama sato riittäisi kahdentoista hehtaarin kylvöön. ”Jos tammea halutaan lisää, tarvitaan lisää siemenviljelyspinta-alaa sekä varastointitiloja terhoille”, Himanen summaa. Myös douglaskuusella käyttöä rajoittaa siementen saatavuus. Siemenviljelmiä ei ole, eikä laajoja metsiä voida perustaa nykyisten pienimuotoisten keräysmetsiköiden avulla . Vuosien opettelu Puulajivalikoiman monipuolistaminen lähtee siementen riittävyydestä, vaatii hirvikannan kuriin laittamista, mutta myös osaamista ja ymmärrystä. Taimitarhapäällikkö Anne Immonen on tehnyt viime vuodet tosissaan töitä lehtipuiden eteen niin sosiaalisessa mediassa tiedottaen kuin tuotantoa kehittäen. Tammen ja tervalepän laajempi tuotanto on vaatinut useamman vuoden opettelua. Immonen puhuu kasvatusreseptistä. Oikean reseptin löytyminen voi viedä kolme, jopa viisi vuotta. Käden käänteessä uuden puulajin tuotantoa ei siis polkaista käyntiin. Myös käyttöönotto metsänviljelyssä vaatii aikansa. Tärkeää on helppous. Tuotekehityksen ansiosta Joroisissa kasvatettu tervaleppä sujahtaa maahan samalla pottiputkella kuin kuusi ja koivu. Tavoitteena on parantaa talousmetsien monimuotoisuutta pienen askelin. 9284_.indd 12 9284_.indd 12 28.3.2022 13.27 28.3.2022 13.27
AJASSA 1.4.2022 Metsälehti.fi 13 KUTEN Luken tutkijat linjaavat, kaikkein helpointa olisi korvata kuusi sopivilla kasvupaikoilla männyllä tai rauduskoivulla. Männylle on kysyntää ja nykyisessä maailman tilanteessa kotimainen rauduskoivu otettaisiin markkinoilla avosylin vastaan. Rauduskoivu on puulajeistamme pisimmälle jalostettu, mutta kovin paljon koivun jalostuksen hyödyistä en silti ole saanut tieteellisistä julkaisuista lukea. Nyt kuulin UPM:n metsänhoidon kehityspäälliköltä Heli Viiriltä, että kolmannen polven jalostettu rauduskoivu kasvaa vuodessa yli heinien ja 3 –4 vuodessa hirvien ulottumattomiin. Välttämättä edes varhaisperkausta ei tarvita. Muutaman vuoden suojaushirviltä ja meillä on puu, joka on päätehakkuuiässä siinä vaiheessa, kun väärälle paikalle eksyneen kuusen kasvu tyrehtyy eikä toista tukkia tule. Meillä saattaa sittenkin olla toivoa, kiitos metsänjalostuksen. TIIA PUUKILA ONKO MEILLÄ SITTENKIN TOIVOA? 1. Tervaleppä + raaka-aineelle tarvetta, tuodaan nykyään Baltiasta. + monimuotoisuudelle tärkeä monet kasvupaikat pienialaisia ja suojeltuja 2. Hieskoivu + raaka-aineelle kysyntää + maistuu rauduskoivua huonommin hirville + sopisi turvetuotantoalueiden metsitykseen + kasvaa hyvin kasvupaikan märissä kohdissa laatu ja tukkisaanto rauduskoivua huonompaa 3. Tammi + puutavaralla käyttöä rakennusja puusepän puuna + monimuotoisuudelle tärkeä koivua arempi tuholaisille, työläs ja kallis 4. Siperianlehtikuusi + harvinaisemmista eniten viljelty + kestävä tuulituhoja vastaan pieniläpimittaisella harvennuspuulle huonosti kysyntää 5. Douglaskuusi + kestää kuusta paremmin kuivuutta Suomessa laatuongelmia tarkka kasvupaikan suhteen 6. Kontortamänty + sopii kuusen kuivemmille kasvupaikoille + nopeakasvuinen + maistuu hirvelle mäntyä huonommin altis myyrä-, lumija myrskytuhoille sekä juurikäävälle oksikas, huonolaatuinen ja päätyy usein selluksi. 7. Hybridihaapa + hyväkasvuinen onnistuessaan vaatii paljon työtä ja suojauksen vuoksi kallis raportin seitsemästä puulajista tammen ohelle arin hirvi-, jänisja myyrätuhoille KOMMENTTI SE PP O SA M UL I SA M I KA RP PI N EN SE PP O SA M UL I W IK IM ED IA CO M M O N S M IK KO H ÄY RY N EN PE RT TI H AR ST EL A TI IA PU UK IL A 1. Tervaleppä sopii monia muita puulajeja kosteammille kasvupaikoille. 2. Hieskoivu toimii vaikeasti metsitettävillä kohteilla. 3. Tammi on työläs ja kasvatusta verrataan visakoivuun. 4. Siperianlehtikuusi viihtyy ravinteikkailla, tuoreilla kasvupaikoilla. 5. Douglaskuusi vaatii ravinteikkaan kasvupaikan ja valoa. 6. Kontortamänty on altis myyrätuhoille eikä sovi pellon metsitykseen. 7. Aitaus tekee hybrihaavasta kalliin. Mänty Kuusi Rauduskoivu Muut Kuusibuumin juuret 1990-luvulla Pientä notkahdusta lukuun ottamatta kuusen valtakausi on jatkunut 2000-luvun alkupuolelta aina 2020-luvulle asti. Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Viljelyosuus, % 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Viljelyvuosi 60 50 40 30 20 10 9284_.indd 13 9284_.indd 13 28.3.2022 13.27 28.3.2022 13.27
AJASSA / PUUKAUPPA 1.4.2022 14 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA VENÄJÄLTÄ tuotiin Suomeen puuta viime vuonna kaikkiaan 9,3 miljoonaa kuutiometriä. Määrä vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen metsäja energiateollisuuden puunkulutuksesta. Pakotteiden seurauksena puun tuonti tyssäsi nopeasti, joskaan ei täysin yllättäen. Isot metsäyhtiöt UPM, Metsä Group ja Stora Enso ovat ilmoittaneet lopettavansa puun tuonnin sekä keskeyttävänsä tuotantonsa Venäjällä. PEFCettä FSC-metsäsertifiointijärjestelmät ovat luokitelleet venäläisen ja valkovenäläisen puun konfliktipuuksi ja sulkeneet sen siten sertifiointijärjestel mien ulkopuolelle. Erityisen kipeästi tilanne vaikuttaa koivukuitupuuhun, jota tuotiin Venäjältä viime vuonna noin 4,4 miljoonaa kuutiometriä. Isoista metsäyhtiöistä eniten venäläistä koivukuitua ovat käyttäneet UPM ja Stora Enso. ”Toimme viime vuonna Venäjältä yhteensä noin 2,7 miljoonaa kuutiota puuta, josta noin pari miljoonaa kuutiota oli koivukuitua”, kertoo Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen. UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo yhtiön tuoneen Venäjältä niin ikään noin kaksi miljoonaa kuutiota koivukuitupuuta. UPM:n tilannetta on alkuvuodesta kotimaassa tasapainottanut Paperiliiton lakko, jonka seurauksena yhtiön kuitupuuta jalostavat laitokset ovat seisoneet. Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppasen mukaan yhtiö on tuonut Venäjältä puuta yhteensä noin miljoona kuutiota, josta suurin osa on ollut koivukuitua ja sahahaketta. Kestävä hakkuumäärä tulee vastaan Vaikka Suomen metsissä on runsaasti koivua, ei se käytännössä yksin riitä korvaamaan Venäjän tuontia. Vuonna 2020 metsäteollisuus hankki Suomesta koivukuitupuuta hieman vajaat kahdeksan miljoonaa kuutiota. Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan Suomessa suurin ylläpidettävissä oleva koivukuitupuun vuosittainen hakkuukertymä on noin 8,5 miljoonaa kuutiota. Se tarkoittaa, että valMITÄ VENÄJÄN KOIVUKUIDUN TILALLE? Kotimainen koivu ei riitä korvaamaan Venäjän tyrehtynyttä tuontia. Yhtiöiden katseet kääntyvät koko Itämeren altaan alueelle. Koivukuitupuuta kertyy Suomessa etenkin talviharvennusleimikoilta, mikä osaltaan vaikeuttaa koivun hakkuiden merkittävää lisäämistä kotimaassa. takunnallisesti tarkasteltuna koivukuituvarat ovat jo nyt lähes täyskäytössä. Samoihin laskelmiin viittaa myös UPM:n Brander. ”Tilastojen valossa kotimaan Tukit Havukuitupuu 3% Kiinteiden puupolttoaineiden energiakäyttö lämpöja voimalaitoksissa 2020, miljoonaa m 3 Kokonaiskäyttö 19,3 milj. m 3 6,8 Kuori Metsähake* 7,6 Puru 2,2 Teollisuuden puutähdehake 1,3 Kierrätyspuu 1,0 Puupelletit ja -briketit 0,2 Muu kiinteä puupolttoaine 0,1 5% 8% 9% 47% Lehtihake Muut Koivukuitupuu Havuhake 28% Lähde: Metsäteollisuus ry Lähes puolet koivukuitua Viime vuonna tuotiin puuraaka-ainetta Venäjältä yhteensä 9,3 milj. m 3 . 9285_.indd 14 9285_.indd 14 28.3.2022 13.40 28.3.2022 13.40
AJASSA 1.4.2022 ”Kotimaan metsistä on haastavaa hankkia merkittävästi enemmän koivukuitupuuta.” metsistä on haastavaa hankkia merkittävästi enemmän koivukuitupuuta. Olemme jo aiemmin pyrkineet lisäämään koivun hankintaa kotimaasta ja Suomi on nytkin ensisijainen paikka, josta koivua pyrimme ostamaan.” Kotimaan lisäksi kaikki yhtiöt kertovat kääntävänsä katseensa koko Itämeren altaan alueelle. ”Pyrimme korvaamaan puuttuvaa puumäärää Suomesta ja tarvittaessa Ruotsista, jossa meillä on omia metsiä runsaasti. Lisäksi meillä on Ruotsissa ja Baltiassa vahva puunhankintaorganisaatio. Osan koivukuidusta voimme korvata havukuitupuulla”, Stora Enson Partanen sanoo. Samoille apajille tähyää Jumppasen mukaan myös Metsä Group. ”Meillä on vahva organisaatio Suomessa sekä Itämeren alueella ja täten mahdollisuudet korvata Venäjän tuontipuu muilta alueilta. Meille korvaaminen on haasteellisinta koivutukin osalta, koska hyvälaatuista koivutukkia kasvaa lähinnä Suomessa ja Venäjällä”, Jumppanen toteaa. UPM hankkii koivua Baltian maista, muttei Ruotsista. Koivu talvikohteilla Käytännössä koivukuidun ostoja on vaikea lisätä kotimaassa merkittävästi, mutta muitakin haasteita on. ”Lyhyellä aikavälillä korjuuja kuljetuskalusto on todennäköisesti suurin pullonkaula”, arvioi Stora Enson Partanen. Koivukuitupuuta on perinteisesti hakattu paljon etenkin Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Koivukuitu korjataan usein sekapuuna talvikorjuuta edellyttäviltä harvennusleimikoilta, mikä rajoittaa osaltaan sen saatavuutta. Esimerkiksi UPM ilmoittikin Paperiliiton lakosta huolimatta kasvattavansa puuvarastojaan ja hyödyntävänsä lopputalven korjuukelit. Turpeen käytön vähenemisen seurauksena myös energiapuun kysyntä on Suomessa kasvanut, joka voi osaltaan lisätä hintapaineita kuitupuuta kohtaan. Metsäjohtajilla onkin nyt poikkeuksellisen hyvä syy toivoa metsänomistajilta aktiivisuutta harvennusleimikoiden myyntiin. SAMI KARPPINEN VENÄJÄN Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena Venäjälle asetetut pakotteet tulevat vaikuttamaan puukauppaan ja lopputuotemarkkinaan monella tavalla. MTK:n kenttäpäällikön Pauli Rintalan mukaan sahatavaran hinnat ovat jo maaliskuussa kivunneet Yhdysvalloissa samoihin huippuhintoihin, joissa ne olivat viime kesänä. ”Lisäksi Euroopan markkinoilta puuttuu nyt kymmenen miljoonaa kuutiota sahatavaraa, joka on aiemmin tuotu Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Tilanteen seurauksena havutukin tienvarsihinnat ovat Baltiassa ja Saksassa jo kolminumeroisia.” Myös sellun ja kartongin hinnat ovat korkealla tasolla, ja painopapereiden hintakäyrä osoittaa vahvasti ylöspäin. ”Teollisuudella on nyt poikkeuk sellisen hyvä puustamaksukyky”, Rintala huomauttaa. Pallo puunostajalle Metsänomistajat seuraavat nyt poikkeuksellisella mielenkiinnolla sitä, missä määrin teollisuuden kova puuntarve ja maksukyky heijastuvat kantohintoihin Suomessa. ”Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin puukaupassa on myyjän markkinat. Metsänomistajan kannattaa heittää pallo ostajalle ja asettaa puilleen kantohinta. Maksukykyä on kymppejä kuutiolta nykyistä enemmän”, Rintala näkee. Vaikka maailmanpolitiikan myllerrykset ovat nyt vaikeasti ennakoitavissa, on näkymä puumarkkinoilla Rintalan mukaan vielä toistaiseksi erittäin positiivinen. ”Siksi metsänomistajan ei kannata hätäillä puukaupan kanssa. Esimerkiksi viime vuonna tukin nouseva hintakehitys katkesi alkukesän puunmyyntipiikkiin. Tasainen markkina voisi kehittää puunhintaa positiivisesti pidempään.” ”Puukaupassa on nyt myyjän markkinat” Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9285_.indd 15 9285_.indd 15 28.3.2022 13.40 28.3.2022 13.40
1.4.2022 16 Metsälehti.fi AJASSA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,00 s 67,48 s 43,25 ? 18,09 ? 21,20 s 18,13 s 26,30 s .. Uudistushakkuu 66,32 s 68,42 s 45,47 ? 19,60 s 22,46 s 20,04 s 28,50 s .. Harvennushakkuu 55,75 s 57,95 s 37,61 s 17,82 s 18,28 s 17,50 ? .. .. Ensiharvennus .. .. . .. .. .. .. .. Hankintahinnat 64,55 ? 69,90 ? 51,10 s 32,38 s 35,57 ? 32,43 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,25 ? 66,64 ? 42,35 s 18,36 s 19,99 s 17,77 s 24,74 ? 26,40 s Uudistushakkuu 65,66 s 67,91 ? 44,33 s 20,59 s 21,42 s 19,87 s 28,48 ? 28,35 ? Harvennushakkuu 55,61 ? 57,41 s 37,96 s 17,49 s 17,15 ? 16,89 s .. .. Ensiharvennus .. .. .. 13,39 s 13,84 s 13,38 ? .. .. Hankintahinnat 63,76 ? 64,61 ? .. 32,96 ? 33,31 s 32,79 ? .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,55 ? 61,74 ? .. 18,77 s 19,78 ? 17,63 s 26,87 ? 27,03 ? Uudistushakkuu 62,15 ? 64,02 ? .. 20,66 ? 20,82 ? 18,74 s 29,82 ? 29,50 ? Harvennushakkuu 52,82 ? 52,73 ? .. 17,39 s .. 16,17 s 23,62 ? 23,54 ? Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 60,59 s .. .. 32,42 s .. 31,99 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,77 s 55,03 ? .. 16,96 ? 16,84 s 14,60 ? 24,70 s 24,59 ? Uudistushakkuu 59,19 s 58,05 ? .. 19,12 s 18,08 s 17,06 ? 27,21 s 26,18 ? Harvennushakkuu 50,49 ? 47,88 ? .. 15,28 ? 15,03 s 13,62 ? 22,94 s 23,09 s Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 58,16 s 63,39 s .. 31,44 ? .. 29,85 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 53,37 s 54,67 s .. 16,53 s 18,64 s 15,38 s 22,70 ? 24,91 s Uudistushakkuu 54,68 s 56,62 s .. 17,51 s .. 18,40 s 27,03 s .. Harvennushakkuu 48,92 s 48,26 s .. 15,36 ? 14,99 s 13,32 s 20,17 s 20,40 ? Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat .. .. .. .. .. .. .. .. Uudistushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Harvennushakkuu .. .. .. .. .. .. .. .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 60,85 s 57,55 s .. 32,42 s .. 32,28 s .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,82 ? 65,56 ? 45,52 s 17,85 ? 20,03 s 17,40 ? 25,12 ? 26,77 ? Uudistushakkuu 64,01 ? 66,91 s 47,52 s 19,57 s 21,53 s 19,44 s 28,12 ? 28,68 ? Harvennushakkuu 53,89 ? 55,46 ? 39,84 s 17,01 ? 17,83 s 16,45 ? 23,00 ? 23,54 s Ensiharvennus 41,03 s 41,37 s .. 13,79 ? 13,44 ? 13,52 s 19,34 s 18,64 s Hankintahinnat 62,24 ? 64,75 ? 49,44 s 32,34 ? 33,66 s 32,28 ? 36,51 ? 37,07 ? KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 8-11 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,45 ? 63,46 s 44,26 ? 17,79 ? 18,19 s 17,30 s 24,64 ? 25,80 s Uudistushakkuu 62,94 s 65,14 s 46,28 ? 19,98 s 19,70 s 19,89 s 26,70 s 28,86 s Harvennushakkuu 52,71 ? 53,25 ? 38,58 ? 17,04 ? 17,54 s 16,68 s 23,62 s 23,81 s Ensiharvennus .. .. .. 12,99 s .. 13,29 s .. .. Hankintahinnat 59,84 s 61,19 s 48,79 s 32,43 s 32,87 s 32,44 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,21 ? 65,93 ? 50,09 s 18,68 s 20,70 s 18,26 s 26,07 s 28,40 s Uudistushakkuu 65,86 ? 67,29 ? 51,89 s 20,39 s 22,26 s 19,89 s 28,47 ? 29,66 s Harvennushakkuu 56,98 s 56,27 ? 44,08 s 18,31 s 18,89 s 17,89 ? 25,13 s 25,72 s Ensiharvennus 38,83 s 40,33 s .. 14,18 ? 14,72 s 14,18 ? .. .. Hankintahinnat 63,33 ? 63,71 ? 51,59 s 32,58 ? 33,23 ? 33,12 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA Leimikko: Noin neljä hehtaaria kuusikon päätehakkuuta. Leimikolle on kesäkelpoinen metsäautotie. Sijainti: Keski-Suomi Hakkuukertymä: 950 kuutiometriä Ostaja: Yksityinen saha Muuta: Leimikkoon tuli tavanomaista enemmän tarjouksia, peräti kuusi kappaletta. Leimikko myytiin maaliskuun puolivälissä yksityiselle sahalle, jonka tarjouksessa hintataso oli kokonaisvaltaisesti parempi kuin muissa tarjouksissa. Myös katkontaan pohjautuva vertailu vaikutti parhaalta kyseisen sahan kohdalla. Päätehakkuu Puutavaralaji määrä m 3 kantohinta €/m 3 myyntitulo € Mäntytukki 30 69,5 2085 Mäntypikkutukki 5 28 140 Mäntykuitu 40 20 800 Kuusitukki 640 70 44 800 Kuusipikkutukki 20 31 620 Kuusikuitu 165 25 4125 Koivutukki 20 43 860 Koivukuitu 30 20 600 Yhteensä 960 54 030 Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Kuusi tarjousta kuusikosta Leimikko: Noin neljä hehtaaria kuusikon päätehakkuuta. Leimikolle on kesäkelpoinen metsäautotie. Sijainti: Keski-Suomi Hakkuukertymä: 950 kuutiometriä Ostaja: Yksityinen saha Muuta: Leimikkoon tuli tavanomaista enemmän tarjouksia, peräti kuusi kappaletta. Leimikko myytiin maaliskuun puolivälissä yksityiselle sahalle, jonka tarjouksessa hintataso oli kokonaisvaltaisesti parempi kuin muissa tarjouksissa. Myös katkontaan pohjautuva vertailu vaikutti parhaalta kyseisen sahan kohdalla. Päätehakkuu Puutavaralaji määrä m3 kantohinta €/m3 myyntitulo € Mäntytukki 30 69,5 2085 Mäntypikkutukki 5 28 140 Mäntykuitu 40 20 800 Kuusitukki 640 70 44 800 Kuusipikkutukki 20 31 620 Kuusikuitu 165 25 4125 Koivutukki 20 43 860 Koivukuitu 30 20 600 Yhteensä 960 54 030 Kuusi tarjousta kuusikosta 9285_.indd 16 9285_.indd 16 28.3.2022 13.41 28.3.2022 13.41
Ota yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.? /metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ -kierrätyslannoitteet Uudet Uudet -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Ya Ya Y raSuna ™ -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Y Uudet Uudet Uudet YaraSuna ™ , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja YaraSuna ™ BOREA , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja BOREA , ja YaraSuna ™ HORUS , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. , ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna ™ CINIS+ Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.? /leipaleveammaksi. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita. 9285_.indd 17 9285_.indd 17 28.3.2022 13.41 28.3.2022 13.41
1.4.2022 18 Metsälehti.fi YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS METSÄPILA AJASSA / MIELIPIDE TI M O TO IV A N EN METSÄNHOIDON huoltovarmuus on joutunut koetukselle jo toisen kerran kahden vuoden aikana. Keväällä 2020 maailmanlaajuinen koronapandemia esti työvoiman vapaan liikkumisen. Helmikuun 24. itäinen naapurimme hyökkäsi Ukrainaan aiheuttaen siellä valtavan inhimillisen kärsimyksen ja aineellisen tuhon. Sota heijastuu energiakriisin, raaka-aineiden saatavuuden, pakolaisten sekä ostovoiman heikkenemisen kautta koko maailmaan. Maailmanlaajuinen kriisi vaikuttaa pitemmällä aikavälillä myös Suomen metsänhoitoon. Metsiimme tulee vuosittain lähes 2 000 kausityöntekijää ulkomailta. Ukrainalaisten mahdollinen poisjäänti olisi erityisen vahingollista suomalaisille maatiloille, mutta myös metsissä on totuttu kuulemaan ukrainan kieltä. Valtion mailla puolet metsänhoitotöistä tehdään ulkomaisella työvoimalla. Etelä-Suomessa myös yksityisten mailla istutuksista ja taimikonhoidosta tehdään paikoin neljännes ulkomaalaisten työntekijöiden avulla. Kone ei ole kotiutunut suomalaisten istutusja taimikonhoitotyömaille. Konetyön osuus sekä istutuksista että taimikonhoidosta on alle kaksi prosenttia. METSÄNVILJELYN jatkuminen tulevaisuudessa kilpistyy kolmeen tekijään. Pystyvätkö suomalaiset metsäoppilaitokset kouluttamaan riittävästi motivoituneita metsureita ja metsäkoneenkuljettajia, karkaavatko uudistamiskustannukset kohtuuttomiksi ja onko toiminta metsänomistajien ja asiakkaiden silmissä hyväksyttävää. Työvoimaa alalle saadaan ainoastaan vuosia kestävällä ja ajan hermoilla elävällä työllä lasten ja nuorten parissa. Kannattaa ottaa oppia ympäristöja kansalaisjärjestöistä, jotka tekevät ymKUKA UUDISTAA METSÄMME? K ansainväliset kriisit ja vihreä siirtymä korostavat huoltovarmuuden turvaamista. Siinä kannattaa hyödyntää suomalaista osaamista ja työvoimaa, kirjoittaa johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes. TILAA KOIVULLE KESKUSTELU METSIEN KÄSITTELYSTÄ käy kuumana, mutta on myös asioita, joihin sekä suojelijat että puuntuottajat ovat tyytyväisiä. Yksi niistä ovat metsien puulajit. Toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa, meillä metsätalous perustuu lähes yksinomaan kotimaisiin puulajeihin. Vaihtoehtoja männylle, kuuselle ja koivulle on tutkittu ja kokeiltu, mutta käytännön metsätaloudessa ne eivät ole yleistyneet. Siihen tärkein syy on, että meillä on omasta takaa kolme erinomaista ja moneen käyttöön sopivaa pääpuulajia. PUIDEN SUOSIO on vaihdellut. Viljelymetsätalouden alkuvuosikymmeninä istutettiin ja kylvettiin paljon männiköitä. Sittemmin kuusi nousi ykköspuulajiksi. Sitä on viljelty monen mielestä jo liikaa ja sellaisillekin paikoille, jotka ovat kuuselle liian karuja. Viime aikoina on kiinnitetty paljon huomiota metsäluonnon monipuolistamiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Sen myötä sekametsät ja lehtipuut, etenkin koivu, ovat nousseet uuteen arvoon. Koivunkasvatuksen soisikin lisääntyvän. Koivu on kaikkein pisimmälle jalostettu puulaji, ja sille sopivia kasvupaikkoja on paljon. Lisäksi koivuraaka-aineelle näyttää riittävän kysyntää pitkälle tulevaisuuteen. Pahin este koivun kasvatukselle on ollut iso hirvikanta, jota on jo vähän saatu pienennettyä. Silti tekemistä on yhä. Joka neljännellä hirvitalousalueella sorkkaeläimiä on asetettuun tavoitteeseen nähden liikaa. AVOHAKKUISIIN PERUSTUVASSA viljelymetsätaloudessa koivua voidaan lisätä puhtaina metsiköinä ja sekapuuna. Sen sijaan jatkuva kasvatus, jota tarjotaan ratkaisuksi metsäluonnon tilan parantamiseksi, sopii tähän tarkoitukseen huonosti. Vaikka metsätalouden kriitikot haluaisivat mitä, luonnon lakeja ei voi muuttaa. Koivu vaatii valoa, eikä se sen vuoksi pääse juurikaan uudistumaan jatkuvan kasvatuksen metsiköissä. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Puulajiaiheinen blogisarja jatkuu 1. huhtikuuta alkaen. Kevään ensimmäisessä osassa erikoistutkija Anneli Viherä-Aarnio kirjoittaa visakoivusta. www.metsalehti.fi/blogit SE PP O SA M U LI 9271_.indd 18 9271_.indd 18 28.3.2022 13.46 28.3.2022 13.46
1.4.2022 Metsälehti.fi 19 AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI LUKIJAKUVA TOIMITTAJALTA IS M O PE KK A RI N EN / LH ET IK U VA päristövaikuttamista jo päiväkodeissa ja kouluissa. Samoista lapsista ja nuorista kasvavat myös tulevaisuuden metsäalan osaajat. Metsissä käytännön työtä tekevät nuoret ihmiset toimivat myös parhaina koukuttajina alalle. Esimerkiksi kolmen metsäpalveluita tarjoavan nuoren naisen yrityksen, Metsuritrio Oy:n, videoklipit ovat saaneet myös muita nuoria kiinnostumaan alasta. Metsänviljely rehevällä kasvupaikalla maksaa eteläisessä Suomessa istuttamalla perustaen noin 1 400 euroa hehtaarilta. Viljelyyn menee noin yhdeksän prosenttia kuusikon päätehakkuutuloista. Monen metsänomistajan mielestä kustannukset ovat jo liian korkeat, mutta paine kustannusten nousuun on edelleen suuri. Istutustyön taksoja ei voida laskea, jos työ tehdään laadukkaasti. Taimitarhojenkaan ei kannata kilpailuttaa itseään hengiltä. Suurin kustannuspaine on kuitenkin maanmuokkauksen hinnoissa. Urakoitsijat ovat kertoneet jo pitkään työn heikosta kannattavuudesta. Energian hinnan viimeaikainen hurja nousu siirtyy väistämättä muokkaustaksoihin, jos yrittäjä aikoo olla alalla pitempään. Kaivurimätästyksen hinta on noin 450 euroa hehtaarilta. Soveltuvilla kohteilla jatkuvatoimisilla mätästyslaitteilla saadaan muokkauskustannuksia alennettua jopa puoleen. VILJELYN kustannuksia voidaan laskea ainakin 10–20 prosenttia, jos uudistusaloilla jätetään käsittelyn ulkopuolelle pienialaiset vaikeasti uudistettavat kohdat. Lisäksi paikkatiedon tarkalla hyödyntämisellä voitaisiin ennakoida tulevat ajourat, jotka jäisivät ainakin osittain uudistamisvaiheessa käsittelyn ulkopuolelle. Tänä keväänä istutettavalla uudistusalalla tehdään ensiharvennus puulajista riippuen 15–30 vuoden kuluttua. Ajourat vievät ensiharvennuksessa viidenneksen metsäalasta, jos hakkuukoneet eivät yllättäen tee kehitysloikkaa. Huoltovarmuuden turvaaminen korostuu vihreän siirtymän ja kansainvälisten kriisien aikakaudella myös metsänuudistamisen osalta. Hyödynnetään siinä suomalaista osaamista ja työvoimaa. MARKKU REMES Kirjoittaja työskentelee johtavana metsänhoidon asiantuntijana Suomen metsäkeskuksessa. METSÄLEHTI julkaisee metsätilojen hintaseurantaa, jota sanomme perustellusti maan parhaaksi, sekä esittelee tuoreita tilakauppoja. Seurannan ansiosta hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys on ottanut jättiharppauksen. Silti tilakauppa on edelleen monella tavalla takamatkalla suhteessa lähinnä verrannolliseen kansankapitalismin muotoon, asuntokauppaan. Esimerkiksi putkiremontti ja metsätien kunnostus ovat samanluonteisia, muutaman kymmenen vuoden välein toistuvia ylläpitoinvestointeja. Isot remontit ovat asunnon myyntitiedoissa ja vaikutus hintaan menee jotenkin kaavamaisesti. Metsätiloissa ei vastaavaa remonttivaikutusta voi nähdä. Asuntoesittelyissä välittäjä vastaa kysymyksiin, jolloin kaikilla ostajilla on sama tieto. Metsätilojen esittelyistä en ole kuullut, eikä kaikilla välittäjillä olisi siihen osaamistakaan. MIKKO HÄYRYNEN Asuntokaupasta mallia ”Paksuhko jääkuori isoissa haapapuissa tänä talvena.” METSÄ-MASA ”Forestex Tartu julkaisi 21.2. uudet puunhinnat. Storan Imaveren saha maksaa mäntytukista 130 euroa kuutio. Tämä on tehdashinta, mutta kohtuullisella etäisyydellä sahasta kantohinta on noin 115 euroa. Suomalainen metsänomistaja saa vain murusia tästä.” TTL ”3:lla kympillä saisi jo mä-tukin kulkeutumaan melko pitkästi. Jäisi 100 € kuutiolta, joka olisi suht. kohtuullinen myyntihinta näihin meikälaisiin 55–60 euron halpuutuksiin verrattuna. Virossa mä-tukin laatu on lisäksi keskimäärin heikompi kuin Suomessa.” Puuki ”Virostakin löytyy yhtä hyviä männiköitä kuin Suomesta. Eiväthän ne meren rannikoilla ole sielläkään, vaan sisämaassa. Erityisesti Kaakkois-Viro on hyvää metsätalousaluetta.” Visakallio ”Kysyin männyn laatutyven ostajalta hintaa viime kesänä (Suomessa). 125€/ kuutio oli tehdashinta ja kertoivat, että mhy toimittaa heille. Pyysin korjuupalvelulta tarjousta, siinä männyn laatutyvi oli 65€/kuutio ja normitukki selvästi vähemmän.” Panu ”Onko sillä merkitystä näissä maiden välisissä hintavertailuissa, että mittausmenetelmät poikkeavat puhumattakaan katkontatavoista?”Tomperi ”Kaikki varmasti odottavat, että puun hinnat nousevat myös Suomessa, koska Venäjän tuonti loppuu ja energiapuuta ostetaan yhä enemmän. Nyt jos koskaan pitää kilpailuttaa leimikot loppuun asti.” Apli ”Miten käy koivutukin? Eikö Venäjä ole iso koivuvanerin tuottaja? Toivottavasti nyt koivutukin mitat ja hinta paranisivat täälläkin.” Tikkula ”Pitää löytää hyvälle puulle aina vain parempi hinta. Nyt menee kaikki yhtälailla bulkkiin, ikävä kyllä. Kunnon hinta kunnon puulle.” Lauri Oinonen Verkkokeskustelu: Tukin hinta Virossa? Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. ”Löysin hakkuu työ maaltamme tuulen pesän, joka on kuin kukka vihko.” KUUSIKKO 9271_.indd 19 9271_.indd 19 28.3.2022 13.46 28.3.2022 13.46
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 1.4.2022 20 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG PIENESTÄ liikkeelle. Näin neuvoo Elina Saarikoski arboretumin perustamisesta kiinnostuneita. ”Pienestä on helpoin aloittaa. Suuren arboretumin perustaminen vaatii paljon aikaa, rahaa ja viitsimistä”, hän sanoo. Arboretum eli puulajipuisto on alue, jolla kasvaa kotimaisia ja ulkomaisia puulajeja ja niiden erikoismuotoja. Sellaisen voi Saarikosken mukaan perustaa kuka tahansa, jolta löytyy kokeilunhalua ja tilaa istutuksille. ”Arboretum voi olla suuri ja metsää muistuttava tai pieni omalle takapihalle tai mökkitontille perustettu”, hän sanoo. Saarikoski kiinnostui kotimaisista ja ulkomaisista puulajeista ja niiden erikoismuodoista opiskellessaan metsätalousinsinööriksi. Oman arboretuminsa hän on perustanut kotitilalleen Ilmajoelle Etelä-Pohjanmaalle. Puolen hehtaarin suuruisessa arboretumissa kasvaa kolmisenkymmentä eri puulajia. Saarikoski on kirjoittanut arboretumin perustamisesta myös kirjan. Se ilmestyy tänä keväänä. Monenlaisille paikoille Arboretumin voi Saarikosken mukaan perustaa melkein mihin vain, missä on sopivat edellytykset puiden kasvulle. Selvästi vedenvaivaamia paikkoja hän kehottaa kuitenkin välttämään. Parhaiten arboretum sopii sellaiselle paikalle, joka on kasvuolosuhteiltaan mahdollisimman vaihteleva. Takapihan ja mökkitontin lisäksi arboretumin voi perustaa esimerkiksi pienille tai suuremmille peltotai metsäkaistaleille. ”Se, mitä arboretumiltaan haluaa, vaikuttaa tilantarpeeseen. Isoiksi kasvavat puut tarvitsevat enemmän tilaa, pienemmät mahtuvat pienellekin alueelle”, TOISENLAINEN PUULAJIVALIKOIMA Arboretumin perustamiseen tarvitaan kokeilumieltä ja pienempi tai suurempi tila istutuksille. Elina Saarikosken arboretumissa kasvaa muun muassa liuskalehtinen visakoivu. EL SE K YH Ä LÄ Taimet kannattaa tukea ja suojata hirvija jäniseläimiltä sekä jyrsijöiltä. EL IN A SA A RI KO SK I 9282_.indd 20 9282_.indd 20 28.3.2022 13.51 28.3.2022 13.51
METSÄSTÄ 1.4.2022 Metsälehti.fi 21 ”Kyllä tähän rahaa saa menemään.” ARBORETUMIN PERUSTAJALLE Aloita pienestä arboretumista. Suosi menestymisvyöhykkeen puulajeja. Tarkista puulajien kasvupaikkavaatimukset. Istuta huolella ja tue suuremmat taimet. Suojaa taimet tuhonaiheuttajilta. Kastele ja lannoita tarpeen mukaan. JOS haluaa pelata varman päälle, kannattaa arboretumiinsa valita joko suomalaisten puulajien taimia tai sellaisia ulkomaisten puulajien taimia, jotka on joko kasvatettu Suomessa tai jotka ovat peräisin Suomen ilmasto-oloja vastaavilta alueilta. Tällaisia alueita on Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Aasian itäosissa, kertoo Elina Saarikoski. Taimen tuotantomaa selviää taimeen kiinnitetystä lapusta. Suomen oloissa talvenkestäviksi testatut taimet tunnistaa FinE-tunnuksesta. ALKUPERÄLLÄ ON MERKITYSTÄ Saarikoski sanoo. Se, millaiset puulajit arboretumiin sopivat, riippuu pitkälti siitä, missä päin Suomea ollaan. Suomi on jaettu kahdeksaan menestymisvyöhykkeeseen, joista eteläisin, eli vyöhyke yksi, on jaettu vielä kahteen alavyöhykkeeseen. Esimerkiksi douglaskuusi menestyy Suomessa siemenalkuperästä riippuen vyöhykkeeltä yksi vyöhykkeelle kuusi eli suunnilleen Rovaniemen ja Suomussalmen välisen linjan korkeudelle asti. Saarikosken mukaan menestymisvyöhykettä ei tosin kannata tuijottaa liian sokeasti. Myös istutuspaikan ominaisuudet vaikuttavat puulajin menestymiseen. Esimerkiksi douglaskuusta voi suojaisilla paikoilla kasvattaa myös vyöhykkeellä seitsemän. Havuissa valinnan varaa Arboretumin on tarkoitus näyttää hyvältä kaikkina vuodenaikoina, joten Saarikoski neuvoo miettimään, arvostaako esimerkiksi talvella puulajien vihreyttä, rungon muotoa vai esimerkiksi käpyjä tai marjoja. Omaan arboretumiinsa Saarikoski on istuttanut lehtipuiden lisäksi havupuita, sillä ne pysyvät vihreinä talvellakin. Havupuista on lisäksi saatavilla runsaasti erikokoisia, -muotoisia ja -värisiä vaihtoehtoja. Puulajien valinnassa tulee kiinnittää huomiota myös puulajien lajikohtaisiin vaatimuksiin. Puulajit eroavat toisistaan muun muassa siinä, miten paljon valoa, ravinteita ja kosteutta ne tarvitsevat. Lisäksi puulajeissa on sekä happaman maan lajeja että kalkinsuosijoita. Suomessa maa on pääosin hapanta, mutta happamuutta voi jossain määrin vähentää levittämällä kalkkia tai täyttämällä istutuskuopan kalkkipitoisella mullalla. Iloa jälkipolvillekin Arboretumiin sopivia taimia voi ostaa taimitarhoilta ja puutarhamyymälöistä. Myös osa arboretumeista myy taimia. Lehtipuiden taimet ovat yleensä ruukussa kasvatettuja astiataimia, havupuita myydään sekä astiaettä paakkutaimina. Molempia taimityyppejä voi istuttaa koko sulan maan ajan. ”Ammattilaiset istuttavat paljon syksyllä, sillä silloin taimia ei tarvitse juurikaan kastella. Arat lajit kannattaa kuitenkin istuttaa keväällä, jotta ne ehtivät juurtua”, Saarikoski sanoo. Istutuskuoppaan laitetaan puulajista riippuen joko happaman maan kasveille tarkoitettua multaa tai kalkittua puutarhamultaa. Taimi ja istutuskuoppa kastellaan hyvin ennen istutusta, ja kastelusta tulee huolehtia myös istutuksen jälkeen. Astiataimi istutetaan niin, että juuripaakun pinta jää maanpinnan tasolle. Paakkutaimen juuripaakun päälle saa sen sijaan tulla muutaman sentin multakerros. Juuripaakun ympärillä olevaa kangasta ei tarvitse poistaa, mutta se tulee avata juurenniskan ympäriltä. Varsinkin isommat taimet kannattaa istutuksen jälkeen tukea. Taimet kannattaa myös suojata VINKIT Douglaskuusi viihtyy suuressa osassa Suomea. EL SE K YH Ä LÄ hirvija jäniseläimiltä sekä jyrsijöiltä. Se, onko maanmuokkaus tarpeen ennen istutusta, riippuu istutuspaikasta – samoin heinäntorjunnan tarve. Varsinkin istutuksen jälkeisinä vuosina taimia kannattaa lannoittaa. Lehtipuille annetaan keväällä kevätlannoitetta, happaman maan kasveille havuja rodolannoitetta. Syyslannoite on kaikille sama. Miten kalliiksi arboretum tulee, se riippuu Saarikosken mukaan niin alueen koosta kuin istutettavaksi valittavista taimista. ”Kyllä tähän rahaa saa menemään, mutta kaikki harrastukset maksavat. Tästä on iloa jälkipolvillekin.” Lisätietoa arboretumin perustamisesta saa Elina Saarikosken tänä keväänä ilmestyvästä kirjasta Astiataimi istutetaan niin, että juuripaakun pinta jää maanpinnan tasolle. Kuvassa istutettavana on japaninlehtikuusen taimi. EL IN A SA A RI KO SK I Perusta oma arboretum. Kirjan kustantaja on Tapio. Metsälehti kuuluu Tapio-konserniin. 9282_.indd 21 9282_.indd 21 28.3.2022 13.51 28.3.2022 13.51
METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 1.4.2022 22 Metsälehti.fi MARIA KARUVUORI, TEKSTI JA KUVAT TUPAKEITTIÖSSÄ on suuri leivinuuni. Seija ja Pertti Ohtonen polttavat siinä talvisin pienen pesällisen joka päivä, sillä se pitää lämmön tasaisena. Ohtosen tilan päärakennus lämpiää muutenkin puulla. Tilan parsinavetassa oli ennen karjaa, mutta Ohtoset luopuivat siitä vuonna 2014. Nykyisin lehmien paikalla säilytetään jämäpilkkeitä eli pärtöjä, joita ei viitsi laittaa myytäväksi. Niillä lämpiävät keskuslämmitysuuni ja tupakeittiön leivinuuni. Merkittävin osa tilan tuotosta tulee metsistä. Pelloista suurin osa on vuokralla. Ohtosilla on puolisen hehtaaria maisemapeltoa, jolla kasvaa muun muassa auringonkukkaa ja hunajakukkaa. “Karjan hoito on sen verran sitovaa työtä, että nostan hattua kaikille, jotka sitä vielä tekevät”, sanoo Seija Ohtonen. Nykyisin tilalla asuvat Kola-koira sekä kissaveljekset Rosvo ja Roope. Uutta metsää työmaaksi Ohtosten tila sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Kuhmon keskustasta Tämä ei ole vielä perukkaa, vaan kuhmolaisella mittapuulla esikaupunkialuetta. Maat siirtyivät sukupolvenvaihdoksella Pertti Ohtoselle vuonna 1983. Sen jälkeen Pertti ja Seija ovat vielä ostaneet metsää, ja sitä on nyt yhteensä noin 250 hehtaaria. Suurin osa metsästä on perinteisesti hoidettua. Noin 10 hehtaarilla Ohtoset kokeilevat jatkuvaa kasvatusta, ja ala kasvaa pikku hiljaa. Ostetuilla tiloilla ja palstoilla on paljon nuorta metsää, joka ei vielä tuota mitään. Viimeksi hankittu alue oli ollut heikolla hoidolla, ja siellä on nyt tehty paljon töitä. Ensi kesänä metsäpalsta pitäisi ojittaa, ja sinne tehdään myös uusi tie. Tänä keväänä on tarkoitus levittää noin 10 hehtaarille 90 tonnia tuhkaa. “Semmoinen työmaa ostettiin itsellemme”, sanoo Pertti. Viimeksi Ohtosten metsää on lannoitettu helikopterilla viime syksynä, noin 22 hehtaaria. Se oli ennen lannoitteiden hintojen kallistumista. Yleinen kustannusten nousu hirvittää Ohtosia hieman, ja Ukrainan tilanne on vielä pahentanut asiaa. “Tilasimme pari viikkoa sitten KARJA LÄHTI, MUTTA METSÄT JÄIVÄT Pertti ja Seija Ohtonen pitävät sukutilaa Kuhmon keskustan tuntumassa. Metsä on merkittävä toimeentulon lähde, mutta Ohtoset ovat kokeilleet myös suojelua. Pertti Ohtosesta tuli metsänomistaja sukupolvenvaihdoksen myötä 1980-luvulla. Sen jälkeen hän on ostanut lisää metsää vaimonsa Seijan kanssa. Taivalkoski KUHMO 9283_.indd 22 9283_.indd 22 28.3.2022 13.53 28.3.2022 13.53
METSÄSTÄ PALSTALLA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. 1.4.2022 Metsälehti.fi 23 TÄHÄN AIKAAN VUODESTA tiekunnat ovat perinteisesti pitäneet vuosikokouksiaan, joissa talousasioiden lisäksi käsitellään merkittäviä kannanottoja ja ohjeistetaan käytännön asioiden hoitajia kuten hoitokuntia ja toimitsijamiehiä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat lisääntyneet pyynnöt, joissa halutaan käyttää tiealuetta maakaapeleiden sijoittamiseen. Pyytäjinä ovat olleet sähkönjakeluyhtiöt ja tietoverkkojen asentajat. Tiekunnan kokous on juuri oikea paikka käsitellä näitä asioita. Yksityistien tiealue ei ole tiekunnan omaisuutta, vaan se kuuluu jollekin maanomistajalle. Kaapeloinnit ovat niin tärkeitä asioita, että ne on käsiteltävä tiekunnan kokouksessa. Ei voida ajatellakaan, että kaapelin asentamisen luvan antaisi puhelinkeskustelussa joku toimitsijamies tai tien suurosakas. On tehtävä kirjallinen sopimus. Kohtuullisen hyvä sopimuspohja sähkön maakaapeleille löytyy tietoverkosta laittamalla hakufraasiksi ”Sopimus sähköverkkojen sijoittamisesta”. Sen on laatinut Tieyhdistys. SÄHKÖKAAPELIN SOPIVIN PAIKKA on tienhoidon kannalta tien sivuojan ulkoluiska. Tämä alue on kuitenkin täynnä puiden juuria, ojasta nostettuja kiviä ja ties mitä. Siksi sähköyhtiöt yrittävät usein sopia, että ne saisivat sijoittaa kaapelin sivuojan pohjalle, jolloin kaapelin asentaminen on halpaa. Tiekunnan kannattaa miettiä kahdesti ennen suostumista. Miten aika ajoin tehtävä ojan perkaus hoituu, jos samassa kaivannossa on voimavirtakaapeli? Perkauksessa voi olla tarpeen nostella maakiviä, jolloin kauhan kärki on uhkaavan lähellä kaapelia. Ja kuka vastaa perkauksessa teleyhteyden katkeamisesta, jos valokaapeli on sijoitettu ojan pohjalle? Yleinen ohje on, että kaapeli on sijoitettava vähintään 70 senttimetrin syvyyteen. Siitä voidaan poiketa esimerkiksi kallion vuoksi. Alan oppikirjat tuntevat tällöin tehokkaita kaapelin suojausmenetelmiä. Kallioon voidaan louhia kapea kaivanto, johon kaapeli sijoitetaan. Kallion päälle voidaan valaa betonisuoja ja raudoittaa se pituussuunnassa. Nämä kalliit suojausmenetelmät ovat niin harvinaisia, ettei moni urakoitsija muista ikinä niitä tehneensä. Kaapelisopimuksessa kannattaa olla ehto, että sähköyhtiön kustannuksella palkataan ulkopuolinen asennuksen valvoja. Hyväkin sopimus on huono, jos sen noudattamista ei valvota. MAAKAAPELOINNIN SOPIMUKSET KUNTOON ”Semmoinen työmaa ostettiin itsellemme.” polttoainetta, ja sen jälkeen hinta on noussut valtavasti. Toimitusaikakin venyy moneen viikkoon”, Pertti sanoo. “Jos me nostaisimme pilkkeen hintaa suhteessa polttoaineeseen, niin minusta tuntuu että kukaan ei sitä ostaisi sen jälkeen.” Toimeentulo monesta lähteestä Kainuussa puun hinta on hieman maan keskiarvoa matalampi. Pertti Ohtonen ei usko, että Venäjän tuonnin loppuminen nostaa sitä merkittävästi. “Juuri luin lehdestä, että sahatavaran hinta on moninkertaistunut, mutta puun hinta ei paljoa muutu.” Ohtoset myyvät kuituja tukkipuuta esimerkiksi Metsäkontiolle, joka välittää puuta muun muassa Kuhmo Oy:lle. Pilkkeitä myydään tilalta suoraan ostajille. Pilkkeitä meni viime vuonna kaupaksi noin 450 heittokuutiota, yrityksille myytävää puuta noin tuhat kiintokuutiota. “Puun myynnin veroton hinta oli noin 50 000 euroa, ja se on ollut sitä luokkaa muinakin vuosina”, Pertti kertoo. Kymmenen vuotta sitten Ohtoset myös suojelivat kymmenen hehtaaria tilan vanhaa metsää Metso-ohjelman kautta. Korvauk silla saatiin lyhennettyä konevelkaa ja uuden metsän hankkimiseen otettua lainaa. Tila ei onneksi ole Ohtosille ainoa tulonlähde. Seija on ollut palkkatöissä melkein koko ajan, ja Pertti on ollut kolme vuotta postin varhaisjakelussa SLP Kustannuksen palveluksessa. Pertti on kasvanut tilalla ja sen jatkaminen oli alusta asti selviö. Hän on käynyt maamieskoulun. Seija on kouluttautunut pitemmälle, yo-merkonomiksi ulkomaankaupan linjalta. “Vaikka en minä niitä töitä ole tehnyt. Olen viime vuosina ollut leipomolla, päiväkodilla ja hotellilla siivoamassa ja laittamassa aamiaista.” Seija myös avustaa tilallisia keväisin EU-tukihakemusten täyttämisessä. Kahdeksan vuoden ajan Ohtoset ovat tehneet Kuhmon keskustassa käsilumitöitä yrittäjinä. Lunta Kainuussa riittää, ja neljän vuoden takainen paha tykkylumitalvi teki tuhoja Ohtostenkin metsissä. He saivat vakuutusyhtiöltä vahingoista minimikorvauksen pelkän ilmoituksen perusteella. Lumen katkomat puut saivat jäädä metsään ekopökkelöiksi. Tilalle ei vielä jatkajaa Pertti kertoo, että iän myötä hän on laiskistunut metsätöissä, vaikka nauttiikin niistä edelleen. “Aikaisemmin otin metsälle mukaan kahvit ja eväät ja viivyin ainakin kuusi tuntia. Nykyään otan vettä, keksejä ja hedelmiä ja olen ehkä neljä tuntia.” Toistaiseksi Ohtosten lapsia ei ole tilan jatkaminen kiinnostanut. Kaikki neljä ovat töissä omilla tahoillaan. Kaksi vanhinta poikaa ovat kyllä olleet nuorempana metsähommissa, ja vanhimman kanssa rakennettiin yhdessä tuulitunneli halkojen kuivattamista varten. Ulko-ovea vartioiva karhuveistos on saatu lahjaksi. Sellaisia näkee Kainuussa paljon. Ohtoset kokeilevat jatkuvaa kasvatusta 10 hehtaarin alalla. He ovat myös suojelleet metsää Metso-ohjelman ja Suomi 100 -juhlavuoden luontolahjakampanjan kautta. 9283_.indd 23 9283_.indd 23 28.3.2022 13.54 28.3.2022 13.54
1.4.2022 24 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JA KUVAT KEVÄÄN hankikeli on sopiva aika aloittaa taimikoiden raivaus. Yöpakkasten jäljiltä tehtävä hankiraivaus on kannattavaa useammasta syystä. Lehtipuissa ei ole lehtiä eikä maassa vihreää kasvillisuutta, joten näkyvyys on hyvä. Hyvällä hankikannolla metsässä on helppo liikkua, tosin lumiken kien avustuksella. Tärkein hankiraivausta puoltava tekijä on se, että yöpakkasten aikaan ilmassa on huomattavasti vähemmän puita lahottavan juurikääpäsienen itiöitä. Juurikääpä leviää puiden juuristoissa, mutta sen itiöt tarttuvat myös tuoreisiin kantopintoihin. Pienissä kannoissa juurikäävän tarttumisriski on toki vähäisempi kuin tukkipuiden kannoissa, mutta männyntai kuusentaimia kaataessa lahottajasienelle syntyy joka tapauksessa tarttumapintoja. Pakkaskelillä kaadetun havupuun kanto ehtii kuivahtaa ennen kuin juurikääpäriski taas nousee kevään säiden lämmetessä. Vaihtoehdot vähissä Havupuiden kannot käsitellään juurikäävän vuoksi hakkuissa kantokäsittelyaineella, mutta taimikonraivauksessa syntyy niin paljon kantoja, että niiden käsitteleminen on huomattavasti vaikeampaa. Raivaussahaan ei ole tiedossa erityisen toimivaa lisälaitetta, jolla kantokäsittelyainetta saisi levitettyä helposti puunkaadon yhteydessä. Käsittelynesteen kantaminen toisi lisätaakkaa jo muutenkin raskaaseen raivaustyöhön, ja kantokäsittelystä koituva lisätyö kuormittaisi raivuun jo valmiiksi korkeita kustannuksia. Siksi pakkaskeli on raivaajan helpoin turva. Onko pitkistä kannoista haittaa? Hankikelillä kannattaa tehdä taimikon toista raivausta eli taimikon harvennusta. Varhaisperkaus eli taimikon ensimmäinen Raivauskausi alkoi jo Järeiden havupuutaimikoiden raivaus kannattaa tehdä juurikääpäriskin minimoimiseksi pakkasella. KEVÄÄN TAIMIKONHOITOAIKATAULU Maalis-huhtikuussa: +10-vuotiaiden taimikoiden harvennus (taimikon 2. raivauskerta). Raivauksessa kaatuu myös havupuita, joten pakkaskeli pienentää juurikäävän leviämisriskiä. Huhti-toukokuussa: 4–6-vuotiaiden taimikoiden varhaisperkaus (taimikon 1. raivauskerta). Tehokkain vuodenaika raivata pienimpiä taimikoita, kun lehtipuut eivät vielä ole lehdessä eikä muukaan kasvillisuus haittaa metsätyötä. Havupuiden kaataminen ilman kantokäsittelyä on riskialtista, kun vuorokauden keskilämpötila on noussut pysyvästi yli +5 asteen. Pakkaskeli on raivaajan helpoin turva. raivaus kannattaa säästää aikaan, kun hanki on jo matalammalla. Varhaisperkauksessa kaadetaan lähinnä lehtipuustoa, joista jäisi hankiraivauksessa pitkät kannot. Pitkistä kannoista vesovat lehtipuut saavuttaisivat havupuuntaimet nopeammin pituuskasvussa, ja toinen raivaus olisi tehtävä aikaisemmin. Taimikon harvennusvaiheessa pitkistä kannoista ei enää koidu haittaa jäävälle puustolle. Moni tätä juttua lukeva älähtää heti hankiraivauksessa syntyvien pitkien kantojen haittaavan liikkumista metsässä kesällä ja jättävän maiseman rumaksi. Heidän kannattaa kuitenkin kysyä itseltään: otatko metsääsi mieluummin hetkeksi pitkät kannot vai pysyvästi puita lahottavan ja tappavan juurikäävän? Ytimennävertäjä ei riski Havupuita on yleensä kaadettaRaivaus lumikengät jalassa on yllättävän sujuvaa, jos vain hanki kantaa riittävästi. Keväällä raivatessa metsässä on hyvä näkyvyys. viksi eniten mäntytaimikoissa, joten hankiraivaus sopii etenkin järeämpien mäntytaimikoiden harvennukseen. Hirvien hampailta männyntaimet alkavat olla turvassa 4–5 metrin pituusvaiheessa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tutkimuksen mukaan kaadettu mäntypuusto aiheuttaa hyönteistuhoriskiä vasta, kun metsään jääviä riskipuita on yli 50 kuutiota hehtaarilla. Mäntytaimikon raivaus keväällä ei siis lisää merkittäväsi ytimennävertäjätuhojen todennäköisyyttä. Etelä-Suomessa raivaaja voi siirtyä hankien huvetessa järeämmistä taimikoista pienten taimikoiden varhaisperkaukseen, sillä huhti-toukokuu on siihen erityisen kannattavaa aikaa. ”Raivaustyö on nopeaa. Vesominenkaan ei ole kovin voimakasta loppukeväällä tai alkukesästä tehdyn raivauksen jäljiltä”, Luken tutkija Karri Uotila kertoo. Juttu varten on haastateltu myös Luken Timo Saksaa ja Markus Meliniä. METSÄSTÄ 9272_.indd 24 9272_.indd 24 28.3.2022 14.01 28.3.2022 14.01
KEVÄTKAMPAN JA CFMOTO.FI EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI CFORCE 625 lyhyt malli SÄÄSTÄ NYT 800 EUROA! 8 690 € (Normaalihinta 9 490€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle CFORCE 625 pitkä malli SÄÄSTÄ NYT 800 EUROA! 8 990 € (Normaalihinta 9 790€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle 625 MALLIEN OMINAISUUDET: • Neliveto • 60 km/h • 580 cc moottori • Elektroninen tasauspyörästön lukko • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona • Runsas vakiovarustelu ja monipuolinen valikoima lisävarusteita Kampanjahinta voimassa 30.4.2022 saakka. 450L EPS MALLIN OMINAISUUDET: • Neliveto • 40/60 km/h • 400 cc moottori • Elektroninen tasauspyörästön lukko • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona • Runsas vakiovarustelu ja monipuolinen valikoima lisävarusteita Kampanjahinta voimassa 30.4.2022 saakka. CFORCE 450L EFI EPS SÄÄSTÄ NYT 400 EUROA! 6 990 € (Normaalihinta 7 390€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle Meiltä saat myös markkinoiden parhaan takuun: vuotta ilman kilometritai tuntirajaa! 9272_.indd 25 9272_.indd 25 28.3.2022 14.01 28.3.2022 14.01
METSÄSTÄ 1.4.2022 26 Metsälehti.fi KOKEILTUA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT TURVAHOUSUJEN suojaavuus perustuu kerroksittaisiin viiltosuojakankaisiin, joissa on koko lahkeen mittaisia kuteita. Kun terä osuu viiltosuojaan, kuteet tempautuvat ketjun mukana tukkien sahan kytkimen ja vetopyörän. Tällöin ketjun pitäisi pysähtyä ennen kuin terä yltää jalkaan. Yleisimmin käytettävien turvahousujen luvataan pysäyttävän 20 metrin sekuntinopeudella liikkuvan teräketjun. Kokeilimme viiltosuojien toimivuutta keskikokoisella Husqvarna 550 XGP:llä ja markkinoiden tehokkaimpiin lukeutuvalla Stihl MS 500i:llä. Molempien ketjunopeus on selvästi suurempi kuin 20 metriä sekunnissa. Täyttä kaasua viiltosuojaan Aluksi ”testireidelle” – vaahtomuovilla vuoratulle kymmensenttiselle puupaalulle – puettiin Husqvarnan Functional-turvahousut. Tavallisesta poiketen housujen viiltosuoja ulottui koko lahkeen ympärille. Housujen suojausluokka oli 1 (ketjunopeus 20 metriä sekunnissa). Ensimmäinen havaintomme oli huojentava. Täydellä kaasulla iskeneen Husqvarnan ketju pysähtyi niin nopeasti, että puolet viiltosuojakerroksista jäi ehjiksi. Vahingosta olisi siis selvitty vammoitta. Stihlin teräketju sen sijaan puhkoi suojausluokka ykkösen viiltosuojan. Tosin läpisahauksen jälki näytti lähinnä raapaisulta vaahtomuovin pinnassa. Tehokkaammin suojaavien sahausluokan kaksi (ketjunopeus 24 metriä sekunnissa) Functional-housujen kestävyyttä koeteltiin painamalla täysillä kierroksilla käyneen Stihlin terä turvahousujen lahkeeseen. Ketju läpäisi tälläkin kertaa kaikki viiltosuojat. Jälki näytti yllättäen selvästi pahemmalta kuin ykkösluokan housujen läpi sahauksessa. Arvioimme syyksi, että lahkeen viiltosuoja peitti vain reiden etuosan. Kun terä osuu housun pintaan, lahje pyörähtää aavistuksen ja ketju yltää puraisemaan myös takareiden puolelta. Havainnoistamme huolimatta turvahousujen antama suoja on yleensä riittävä. Valtaosa sahoista on heikkotehoisempia kuin kokeilussa käyttämämme. Lisäksi jalkaan sahaukset ovat yleensä epähuomiossa tapahtuvia painalluksia sahan Viiltosuojat eivät turvaa täydellisesti Vaikka viiltosuojahousut eivät ääritilanteissa pysäytä tehokkaimpien moottorisahojen ketjua riittävän nopeasti, niiden antama suoja on yleensä riittävä. Teräketju pysähtyy sekunnin murto-osassa, kun viiltosuojakude tempautuu sahan kytkimeen. Suurin osa turvahousuista on luokkaa 1, joka pysäyttää 20 sekuntimetrin nopeudella liikkuvan teräketjun. Suojakude tukkii moottorisahan kytkimen ja terälaipan kärjen tehokkaasti. Katso video osoitteessa metsalehti.fi 9273_.indd 26 9273_.indd 26 28.3.2022 14.04 28.3.2022 14.04
METSÄSTÄ 1.4.2022 Metsälehti.fi 27 PALKINTO ELIISA KALLIOMIEMI METSÄLEHTI voitti Edit 2021-kilpailussa sekä Vuoden juttu että Vuoden uudistaja -palkinnot. Vuoden jutuksi ammattija järjestömediassa ylsi metsästä ja musiikista kertonut artikkeli Tukkijoelta Osaran aukeille, joka ilmestyi joulukuun Metsälehti Makasiinissa. Jutun on kirjoittanut toimittaja Liina Kjellberg. Palkittuun työryhmään kuuluivat myös jutun ulkoasusta vastannut AD Anna Back, toimitussihteeri Jussi Collin ja valokuvaaja Seppo Samuli. ”Syvälle menevä tarina kevyestä aiheesta tarjoilee ammattilehden lukijoille uuden näkökulman metsän merkitykseen”, kiitteli tuomaristo. Toimittaja Sami Karppinen, jonka käsialaa on suurin osa Metsälehden videoista, valittiin Vuoden uudistajaksi aikakausmediassa. ”Toimittaja on pystynyt osoittamaan miten pienikin lehti voi kustannustehokkaasti monipuolistaa tarjontaansa ja palvella digitaalisten kana vien avulla lukijoita sekä saavuttaa uutta yleisöä”, perusteli tuomaristo valintaansa. Edit-kilpailun järjestää Aikakausmedia. Metsälehti palkittiin PESE, MUTTA ÄLÄ PARSI ? Pinttyneen pihkaisten tai likaisten housujen suojaus ei ole puhtaiden veroinen. Housut kannattaa siis pestä säännöllisesti. ? Rikkisahattujen viiltosuojahousuja paikattaessa ompeleet eivät saa yltää viiltosuojaan eikä housuja saa korjata liimaamalla. ? Pahasti sahan runtelemat turvahousut on vaihdettava uusiin. SUOJAAVUSLUOKAT ? Viiltosuojausluokka 1: Suoja 20 metriä sekunnissa ketjunopeudella. Valtaosa markkinoilla olevista turvahousuista kuuluu tähän luokkaan. ? Viiltosuojaluokka 2: Suoja 24 metriä sekunnissa ketjunopeudella. Husqvarna Class 2 Pfanner Gladiator II Stihl Dynamic Sip 1SQT ? Viiltosuojaluokka 3: Suoja 28 metriä sekunnissa ketjunopeudella. Sip Perthus Flash 3 SUOJAHOUSUTYYPIT ? A-suojaus: Viiltosuojaus kattaa housujen etuosan ja yltää viisi senttiä sivusaumojen yli. ? C-suojaus: Viiltosuojaus ulottuu lahkeiden ympäri. käydessä vajain kierroksin, joten suojaus on riittävä. Täydellä kaasulla sahan terä voi osua jalkaan lähinnä sahurin kompastuessa, kun käsi huomaamatta puristuu takakahvaan ja kaasuliipaisimelle. Halpakin housu antaa suojaa Turvahousujen suojausluokitus perustuu EU-alueella niin sanottujen ”ilmoitettujen laitosten” testauksiin. Sisuksiinsa viiltosuojakuitua ahmineen sahan kytkimen puhdistaminen osoittautui työlääksi, Otto Riikilä huomasi. Suomessa suojaimia testaavan SGS Fimkon vanhempi asiantuntija Erja Tammela kertoo, että myös virallisissa testeissä housujen suojaavuutta koetellaan eri suunnista tehtävillä sahauksilla. Luokitusnopeutta etenevä ketju ei saa läpäistä suojausta. Tammelan mukaan kaikki Suomessa myytävät turvahousut ovat vaatimusten mukaisia. Korkeampi hinta tuo lisää käyttömukavuutta, mutta ei välttämättä lisää suojaa. ”Halvimmatkin turvahousut antavat luvatun suojan.” Tammelan mukaan myös tunnetuista verkkokaupoista ostettavat turvahousut antavat riittävän suojan. Suojaan voi luottaa, jos housuissa on sahausluokkaa kuvaava tunnus ja CE-merkintä. Myös suojaustandardi on ilmoitettu. Nykyisin käytössä oleva standardi on EN/ISO 11393, mutta myynnissä on vielä aiemman EN 381-5:n mukaisia tuotteita. Sami Karppinen FAKTA VINKKI UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9273_.indd 27 9273_.indd 27 28.3.2022 14.04 28.3.2022 14.04
1.4.2022 METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT UUTUUS-STIHL FS 561 on raivuriksi jyhkeä. Moottorin sylinteritilavuus on 57 kuutiosenttiä ja teho 2,8 kilowattia. Paino ilman terää on yli kymmenen kiloa ja työkunnossa noin 12 kiloa. Metsäterä on läpimitaltaan 25 senttiä. Sekin enemmän kuin muissa myynnissä olevissa sahoissa. Keskiverto metsänomistajan sahaksi tätä ei ilkeäisi suositella, mutta voimaa vaativissa urakkatöissä raskaan sarjan saksalaiskone voi puoltaa paikkaansa. Saha oli odotettua helpompi käsiteltävä, vaikka sen runkoputki on hieman pidempi kuin muissa metsäraivureissa. Sahan erinomainen tasapaino kompensoi raskaan runkoputken ja terälaitteen massaa. Elektronisen M-tronic-moottorinohjausjärjestelmän ryydittämä moottori osoittautui yllättävän Nyt riittää muskeleita Stihlin uusi tehoraivuri päihittää kilpailijansa raa´alla voimalla. Lisäksi saha osoittautui yllättävänkin hyväksi käsitellä. Voimaraivurin terän läpimitta on 25 senttiä, rinnalla 20-senttinen normiterä. pirteäksi jo ensimmäisillä tankillisilla. Tavallista suuremman ja raskaamman terän vuoksi työskentely sujuu parhaiten, kun moottoria ei lasketa tyhjäkäynnille vaan terä saa pyöriä koko ajan melko korkein kierroksin. Siitä on vain silmänräpäys huippukierroksille. Toistakymmentä senttiä paksutkin puut katkeavat tunnottomasti. Stihlin X-TREEm-valjaat jakavat painon hartioille ja lantiolle tasaisesti, joten ison sahan painon kanssa pärjää. Läpimitaltaan 25-senttisen Woodcut-terän akselireikä on 20-millinen, joten sahaan voi halutessaan asentaa myös muita teriä. Toistaalta 25-senttinen terä ei sovi pienempiin raivaussahoihin, ellei turvallisuusohjeiden vastaisesti irrota sektorisuojaa. Stihlin pienemmistä malleista poiketen FS 561:n KOKEILTUA METSÄNOMISTAJA, VALITSE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KANTOKÄSITTELYAINE PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! rotstop.fi uittokalusto.fi 9275_.indd 28 9275_.indd 28 28.3.2022 12.29 28.3.2022 12.29
1.4.2022 METSÄSTÄ Otto Riikilä näyttää, kuinka Stihlin FS 561:n runkoputki on pidempi kuin muissa metsäraivureissa. Vasemmalla Husqvarna 545 Autotune. STIHL FS 561 Teho 2,8 kW 2-mix/m-tronic -moottori Tilavuus: 57,1 cm 3 Raivausterä: WoodCut, lpm 250 mm / 26 mm akseli Polttoainesäiliön tilavuus 0,99 litraa Kokonaispituus: 176 cm VALJAAT STIHL ADVANCE T-REEM Paino 10,2 kg Suositushinta 1338 e Plussat ja miinukset + teho + hyvä tasapaino + erinomaiset valjaat – kahvalämmityksen puute Varttuneen taimikon raivaus ei tarjonnut kunnon vastusta isolle Stihlille. kulmavaihde on varustettu voiteluaineen täyttöaukolla. Kahvojen lämmityksellä varustettua mallia ei ole tarjolla. Järeimmille raivauskohteille Koesahasimme Stihliä ennakkoraivauksessa, jossa poistettiin pääosin 5–10-senttisiä runkoja. Koesahaus osoitti ison raivurin hyvän käsiteltävyyden, mutta sahan rouhea leikkuuteho ei vielä tällaisella kohteella päässyt oikeuksiinsa. Metsäkuutio Oy:n metsuri Pekka Aarnio kokeili sahaa joulun seudun haastavissa lumiolosuhteissa. Hän piti sahasta. ”Kolmisen hehtaaria kaikkiaan sahasin isolla Stihlillä. Saha toimi lumisissakin pakkaskeleissä. Ei minkäänlaisia käyntiongelmia eikä kaasuvaijerikaan jäätynyt. Tuntui, että kahvojen oteväli olisi voinut olla hieman leveämpikin, jotta sahaa olisi saanut hallittua paremmin.” Tavallisesti mies sahaa pykälää pienemmällä, Stihlin FS 490 -sahalla. Hän olisi valmis vaihtamaan isompaan, mutta yhdellä edellytyksellä. ”Kahvalämmitys tähän pitäisi saada.” Katso video osoitteessa metsalehti.fi Ainakin, jos olet metsänomistaja ja toimit nopeasti. Vapo ostaa ensiharvennuksia ja nuoren metsän hoitokohteita alueellasi 31.5.2022 asti, järkevään hintaan. Olitpa metsänomistajana kokenut konkari tai suoraan pystymetsästä, me haluamme tehdä kanssasi kaupat suoraviivaisesti ja helposti – siis puu meille, rahat sinulle. RAHA KASVAA PUUSSA rahakasvaapuussa.fi Katso alueesi puunostaja ja jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa rahakasvaapuussa.fi 9275_.indd 29 9275_.indd 29 28.3.2022 12.29 28.3.2022 12.29
1.4.2022 METSÄSTÄ VALTTERI SKYTTÄ VUOSI 1872 oli niin Kymenlaakson kuin suomalaisen metsäteollisuuden kannalta merkittävä. Kymijoen varteen Kaakkois-Suomeen perustettiin samana vuonna puuhiomoja ja saha peräti neljälle paikkakunnalle: Verlaan, Kuusankoskelle, Inkeroisiin ja Kotkaan. Kymijoen koskien valtaaminen tehdaskäyttöön rakensi perustan Kymenlaakson nousulle Suomen metsäteollisuuden voimakkaimmaksi keskukseksi. ”Joki, metsät, rautatiet ja meri”, Kymenlaakson museon intendentti Marja Salmijärvi luettelee. Siinä syitä, miksi Kymijoen varteen kannatti 150 vuotta sitten ryhtyä rakentamaan metsäteollisuuden tuotantolaitoksia. ”Ratkaiseva tekijä oli se, että Kymijoessa pystyttiin uittamaan puita. Uittoväylät perattiin ja tuli päätös, mitä joenhaaraa pitkin mennään”, Salmijärvi kertoo. Raaka-ainetta metsistä, energiaa koskista Suurta Kymijokea myöten pystyttiin uittamaan puita Päijänteeltä asti eli halpaa raaka-ainetta oli saatavissa hyvin laajalta alueelta sisämaasta. Puiden lisäksi joki toi energiaa koskien partaille rakennettuihin tehdassaleihin. Kymenlaakso sijaitsi muutenkin keskeisellä paikalla. Kotkan satama vei tuotteet merille ja tuore Riihimäki-Pietari-rautatie oli vientiväylä itään Venäjälle. Modernin metsäteollisuuden synnyn taustalla olivat myös kasvava tuotteiden kysyntä maailmanmarkkinoilla ja lainsäädännön muutokset. Aikaisemmin metsiä oli haluttu Suomessa säästää, mutta metsien käyttö ja sahaus vapautettiin 1850-luvulla alkaneissa uudistuksissa. Höyryn käyttö sahauksessa sallittiin, veroja helpotettiin ja puuta sai halvalla nälkävuosien takia. METSÄTEOLLISUUDEN JOKILAAKSO Kymijokivarsi nousi 150 vuotta sitten modernin metsäteollisuuden voimakkaimmaksi keskukseksi, kun teollisuusmiehet lunastivat paperitehtailleen paikat koskien rannoilta. Tehdas kosken partaalla. Joesta saatiin vettä, sitä myöten uitettiin puut ja koski valjastettiin energiantuotantoon. Inkeroisten kartonkitehdas vuoden 1895 jäljennöskuvassa I. K. Inhan matkakirjasta Suomi kuvissa. Kuva: Stora Enso/ Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto Elka. Inkeroisten kartonkitehtaan ”pinkkatytöt” Elsa Hykkyrä (vas.), Hilja Laine, Aino Hohti, Hilma Heinonen, Katri Lindström ja Aili Virtanen vuonna 1919. Termillä tarkoitettiin todennäköisesti kartonkituotannon pakkauspään työntekijöitä. Stora Enso/Elka Lautatarhamiehiä tyypillisine kantotyynyineen Norjan Sahalla Kotkassa. Enso-Gutzeit/E lka Inkeroisten kartonkitehtaan johtoporrasta vuonna 1937, A. Solin ja J. Schauman. Stora Enso/Elka 9274_.indd 30 9274_.indd 30 28.3.2022 14.09 28.3.2022 14.09
1.4.2022 METSÄSTÄ Enso-Gutzeit/Elka METSÄTEOLLISUUDEN JOKILAAKSO ”Aluksi Venäjälle sai viedä metsäteollisuuden tuotteita tullitta.” ”Aluksi Venäjälle sai viedä metsäteollisuuden tuotteita tullitta”, Salmijärvi kertoo. Pääomaa ja rohkeita investoijia Tehtaita ja sahoja ei olisi tietysti syntynyt ilman teollisuusmiehiä ja rahaa. Kymijokivarressa heillä oli uskoa uuden menetelmän eli puuhiokkeen menestykseen paperinvalmistuksessa, kun lumpun saatavuus paperin raaka-aineena heikkeni. Investoijat olivat peräisin niin kotimaasta kuin ulkomailta. Esimerkiksi Kotkaan vuonna 1872 perustetun Norjan sahan nimitys tuli siitä, että sahan perustaja ja ensimmäinen omistaja oli norjalainen Hans Gutzeit ja sahalla työskenteli aluksi norjalaisia. ”Suomi oli houkutteleva paikka. Tuotto oli hyvä, mutta alkupanokset olivat kovat”, Salmijärvi kertoo. Kotimaisissa tehdasmiehissä oli mukana ylimmästä virkamieskunnasta ja upseeristosta ponnistaneita yrittäjiä. 1800-luvun lopun talouspyörteissä moni ensimmäisistä metsäteollisuusyrityksistä kaatui, mutta moderni teollisuuden ala oli jo juurtunut Suomeen, ja tehtaat jatkoivat omistajavaihdosten jälkeen pyörimistään. Vuoden 1872 suurta suosiota laitosten perustamisvuonna Kymenlaaksossa selittänee kilpailu. Oman tehtaan paikka haluttiin varmistaa jokivarresta. Esimerkiksi Kuusankoskella eri tehdashankkeet julkistettiin joen vastakkaisille rannoille. Lähde: Metsäteollisuuden maa, osa 1 Kymenlaaksossa järjestetään 150-vuotiaan metsäteolMies uittaa tukkeja kohti Norjan sahaa vuonna 1949. Nykyisin paikalla toimii Kotkamillsin saha. En so -G ut ze it/ El ka Puut uivat Kymijoen suulle asti. Tukkeja nostetaan vedestä maalle Norjan sahan edustalla Kotkassa vuonna 1952. Kouvola Kymenlaaksoon vuonna 1872 perustetut metsäteollisuuden tuotantolaitokset Verla (puuhiomo, myöhemmin pahvitehdas) Kuusankoski* (kaksi puuhiomoa ja paperitehdasta) Inkeroinen* (puuhiomo, myöhemmin kartonkitehdas) Kotka* (Norjan saha) *=toiminnassa myös nykypäivänä E18 15 Kym ijok i 10 km lisuuden kunniaksi tapahtumia tänä vuonna. Taidemuseo Poikilossa Kouvolassa on esillä metsäaiheinen näyttely. Merikeskus Vellamossa avautuu toukokuussa Kymenlaakson metsäteollisuutta käsittelevä Puun vuoro -näyttely. Lisätietoa: kymenlaaksonihme.fi, kymark.fi 150 VUOTTA METSÄTEOLLISUUTTA VUONNA 1872 Kymenlaakson Verlaan perustettiin puuhiomo, Kuusankoskelle kaksi puuhiomoa ja paperitehdasta, Inkeroisiin puuhiomo ja Kotkaan höyrysaha. Kyseiset metsäteollisuuden laitokset eivät olleet ensimmäisiä laatujaan Suomessa, mutta ne olivat sinetti modernin puunjalostusteollisuuden syntymiselle Pohjolaan. Vuoden 1872 tehdaspaikat ovat yhä käytössä. Kuusankoskella on UPM:n selluja paperitehdas, Inkeroisissa Stora Enson paperija kartonkitehdas ja Kotkassa Kotkamillsin saha ja kartonkisekä paperitehdas. Verlan pahvitehdas suljettiin vuonna 1964, mutta paikka toimii nykyisin tehdasmuseona ja on ainutlaatuisena ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä teollisuusmiljöönä Unescon maailmanperintökohde. 9274_.indd 31 9274_.indd 31 28.3.2022 14.09 28.3.2022 14.09
1.4.2022 32 Metsälehti.fi PILKKEET HEIKKI HAMUNEN, TEKSTI HARRI MÄENPÄÄ, KUVAT TÄLLAISTA on harvoin tarjol la. Korviin kantautuu kolmen eri tikan rummutusta yhtä ai kaa. Rytmin perusteella lajeja kin on useampia. Olemme oikeassa lintujen keskittymässä, monin tavoin poikkeuksellisella Kolvanan uuron luonnonsuojelualueella PohjoisKarjalan Kontiolahdella, Joensuun ja Kolin välimaas toissa. Luonnonsuojelualueen hoito ja käyttösuunnitelmaan on kirjattu, että täällä pesii jopa 480 lintuparia neliökilometrillä. Ero keskimääräiseen, 100–200 lintupariin, tuntuu juuri nyt uskottavalta, kun tikkojen rummutuksen lisäksi ilman täyttää pienempien visertäjien äänekäs konsertti. Kolmen kilometrin käytävä Alueen rikas eläin ja kasvila jisto juontaa juurensa erikoiseen rotkolaaksoon ja sen ympärille syntyneeseen mikroilmastoon sekä vaihtelevaan maastoon. Kalliojyrkänteiden reunus tama rotkokäytävä jatkuu yli kolme kilometriä. Kapealta alueelta löytyy niin karuja lampia, luonnontilaisia lehtoja, soita, kallioseinämiä kuin tavan omaisempaakin metsää. Louhikkoisella rotkon pohjalla ja reunamilla kulkeva viiden kilometrin rengasreitti on sulan maan aikaan hidaskulkuinen LUMILAAKSO TÄYNNÄ LUONTOA Kolvananuuron rotkolaakso Pohjois-Karjalassa on hieno lintukeskittymä ja geologisen historiansa ansiosta ainutkertainen retkikohde. Kolvananuuron jyrkimmillä seinämillä kasvavat männyt hämmästyttävät juurtumiskyvyillään. Rotkolaakson pohjalla kulkevan puron kuulee pulputtavan hangen alla kalliolohkareiden välissä. RETKEILY 9276_.indd 32 9276_.indd 32 28.3.2022 16.02 28.3.2022 16.02
1.4.2022 Metsälehti.fi 33 PILKKEET SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ KESÄLLÄ 2021 kotikulmillani Savitaipaleen Kauliolla oli poikkeuksellisen runsaasti heinähukan ja matarakiitäjän toukkia. Matarakiitäjän toukkia näin satametrisen saunapolun varrella horsmissa 14. Kun sen muutti toukkaa hehtaarilla arvoksi, siinä rinteessä olisi ollut noin 700–800 toukkaa. Arvio on varmaan alakanttiin, sillä tuskin näin edes kaikkia polunvarren toukkia. Matarakiitäjän toukalla on hyvä suojaväritys! Horsmakiitäjä, toinen horsmaa syövä laji, pysyt teli liki näkymättömissä. Kesän aikana näin vain kaksi horsmakiitäjän toukkaa. Tavallisesti niitä näkee monin verroin enemmän kuin matarakiitäjän toukkia. Poikkeuksellisen runsauden vahvistivat havainnot uudistusalalla, jota olemme Jorma Peiposen kanssa seuranneet jo kolmena kesänä. Päivittäin näimme useita matarakiitäjän toukkia, mutta emme ainut takaan horsmakiitäjän toukkaa. Heinähukan toukkiakin näki aina silloin tällöin pitkin kesää, mutta todellinen toukkien runsaus paljastui syksyllä, kun ne lähtivät etsimään talveh timispaikkaa. Niitä tuntui olevan kaikkialla, jopa maantiellä ja pihanurmella. Kummankaan lajin aikuisia ei montaa kertaa nähty, sillä ne liikkuvat pääasiassa hämärissä. Matarakiitäjän toukka kaivautuu maahan kote loitumaan. Heinähukka talvehtii toukkana ja koteloituu vasta ensi keväänä. Molempien lajien aikuiset kuoriutuvat jo toukokuun lopulla. Vaikka toukkia oli nyt todella paljon, se ei vält tämättä tarkoita sitä, että ensi kesänä näkisi paljon aikuisiakin. Kun toukkia on paljon, on loistenkin ollut helppo löytää elinpaikka jälkeläiselleen. Voi HEINÄHUKAN JA MATARAKIITÄJÄN KESÄ Heinähukan toukalle kelpaavat monet kasvit. Tässä se ruokailee vadelmalla. olla, että suurin osa toukista on loisittuja ja keväällä niistä kuoriutuu pistiäisiä tai kärpäsiä. Hyönteisillä suuret kannanvaihtelut ovat yleisiä. Hyvä esimerkki on kaikille tuttu nokkosperhonen. Se katosi välillä lähes kokonaan, mutta on viime kesinä jälleen ollut yksi runsaimmista päiväper hosista. ARVATKAAPA, paljonko kauniista koivusta, ty veltä miehen reiden paksuisesta, metsänomistaja saa myydessään sen? Arviot ovat vaihdelleet kah destakymmenestä kahteensataan euroon. Metsänomistaja muokkaa maan, ostaa taimet, istuttaa, etsii taimet heinästä monena syksynä, istuttaa uudelleen, raivaa 2–3 kertaa koko alan ja siinä valitsee parhaat puut kasvuun. Tekee 25 vuotta työtä ennen ensiharvennusta, ensimmäistä tiliä. Puuta kohti kokonaistyömäärä pienellä tilalla lienee varttitunnista tuntiin. Kiintokuutiosta maksetaan metsänomistajalle 12 euroa. Miinus verot 30 prosenttia, tietysti. Ensiharvennuskoivu on tilavuudeltaan 20–30 litraa, joten niitä menee yhteen kuutioon 30–50 kappaletta. 25 vuotta kasvatetusta puusta maksetaan siis 20–40 senttiä brutto. Ja korjuumiehelle vielä vähemmän. Paperimiehelle maksetaan 20–40 euroa tunnilta. Työ on metsätöihin verrattuna siistiä sisätyötä. Kun huomioimme vakanssien ylimiehityksen, kaikki vapaapäivät, lisät, lomat, vakuutukset, eläkeedut, saunalisät, työterveyshoidon, työvaatteet, jne, jokaisen paperimiehen kustannus metsäsektorille on 50–100 euroa /tunti. Jokainen näistä paperitehtaan napinpainajista siis syö 100–500 kaunista koivua tunnissa. Vielä paremmin näköjään pulskistuvat paperiliiton pomot, joiden tuottavuus metsäsektorille lienee samaa luokkaa kirjanpainajien kanssa. Onko reilua? ANTTI KIVENNIEMI METSURI, KTM Metsämies ja paperimies LUKIJALTA ja vaativa. Metrin paksuisella keväthangella kulku lumikenkien kanssa on kesäiseen kävelyyn verrattuna oikeinkin helppoa. Paksun lumen ja lohkareiden alla pulputtaa puro. Vesilammi koita näkyy paikoin nytkin, mutta kun rotkoon viipyillen saapuva kesä yltää tännekin, voi kulkija pysähtyä puron varrelle ja syöttää iholta läiskimiään itikoita suvan tokohdissa odottaville, sormen mittaisille mutukaloille. Juuri nyt laakson pohjalla aika tuntuu pysähtyvän. Kevätau rinko paistaa rotkon suuntai sesti, jyrkiltä seinämiltä kuuluu tasaista veden ja lumisohjon tippumista. Ylempää vyöryy aika ajoin pieniä lumimassoja laakson pohjaa kohti. Kiire on kadonnut. Miljardien vuosien tulos Monelle Kolvananuuron rotko laakso on erityinen paikka maise mien ja luonnon moninaisuuden ansiosta. Geologiaa tuntevalle kohde on vieläkin vaikuttavampi. Ympärillämme on kiviai nesta miljardien vuosien takaa. Sanotaan, että Kolvananuuro on ainoa paikka Suomessa, jossa on voitu varmuudella todeta kallioiden kerrostuneen muinaisen jääkauden aikana noin 2,5 miljardia vuotta sitten. Itse Kolvananuuro on lyhyt pätkä pitempää, kymmenien kilo metrien murroslaaksoa. Laakso syntyi 1,8–1,9 miljardia vuotta sitten, kun kallioperään vuoren poimutuksen myötä kasvaneet jännitykset laukesivat. Vierek käiset kalliopatjat irtosivat ja liikkuivat kilometrin pari. Kallio lohkojen reunoilla mureni. Nykyiset muotonsa rotko, pohjoiskarjalaisittain uuro, sai viimeisimmän jääkauden aikana, kun sulamisvedet puhdistivat kiviaineksesta täyttyneen laakson. Kolin jälkeen kakkonen Erikoinen luontokohde tunne taan naapurustossa kyllä nimeltä, mutta moni pohjois karjalainenkaan ei ole käynyt sitä itse kokemassa. Laakso ei sijoitu suurten matkailijavirtojen varrelle – kuutostieltä ajomatkaa kertyy sorateitä pitkin reilu kymmenen kilometriä. Puolen tunnin kävelyn jälkeen ollaan jo lähellä rotkon ydintä. Paikalle asti vaivautuneiden mieleen kohde kuitenkin jää. Aikoinaan sanomalehti Karja laisen lukijaäänestyksessä Kolva nanuuro sijoittui Kolin jälkeen toiseksi, kun kansalaiset äänes tivät PohjoisKarjalan suurimpia ihmeitä. 9276_.indd 33 9276_.indd 33 28.3.2022 16.02 28.3.2022 16.02
PILKKEET 1.4.2022 34 Metsälehti.fi TUTKIJALTA PEKKA HELENIUS LUONNONVARAKESKUS julkaisi maaliskuussa järjestyksessään jo 29. kukintaja siemensatoennusteen männylle, kuuselle ja koivulle (katso sivu 6). Siemensatoja on seurattu yhtäjaksoisesti vieläkin kauemmin – havainnointi käynnistyi Metsäntutkimuslaitoksella jo vuonna 1979. Ennusteen tärkein tehtävä on tukea metsien luontaiseen uudistamiseen liittyvien toimenpiteiden ajoitusta sekä metsäpuiden siemenhuoltoa. Ennusteen taustalla on useiden Kahvinporoistako kukinta ennustetaan? henkilöiden viikkojen työpanos niin maastossa, laboratoriossa kuin toimistossakin. Kuusen ja männyn kukintaennuste perustuu talvella laboratoriossa tehtävään silmuanalyysiin, missä päätehakkuilta kerättyjen näyteoksien kärkisilmuja preparoidaan ja tutkitaan mikroskoopilla. Kuusella silmut luokitellaan emikukkatai kasvusilmuiksi, hedesilmujen sijaitessa yleensä alempana oksassa. Lopuksi lasketaan kukkasilmujen osuus tutkituista silmuista. Vaihtoehtoisesti silmut voidaan tunnistaa myös röntgenkuvauksella. Koska männyllä silmussa on aina myös kasvupiste, lasketaan silmussa olevien emikukka-aiheiden määrä, joka on yleisimmin nollasta neljään. Lisäksi lasketaan näyteoksissa olevien pikkukäpyjen määrä. Vertaamalla tuloksia kertyneisiin aikasarjoihin, saadaan selville tulevan kesän kukintarunsaus, sekä suuntaa antavasti myös vuoden päästä varisevan kuusen siemenen ja seuraavan kahden vuoden aikana varisevan männyn siemenen määrä. SILMUANALYYSILLÄ saatu arvio siemensadosta varmistetaan laskemalla loppukesällä käpyjen määrä tätä tarkoitusta varten perustetuista siemensadon tarkkailumetsiköistä, joita on yli 200 ympäri maata. Jokaisessa tarkkailumetsikössä on 50 numeroitua puuta. Toistaiseksi laskenta on tehty maasta käsin kiikarilla, mutta suunnitelmissa on testata ilmasta tapahtuvaa havainnointia. Pohjois-Suomessa käpyjen laskennasta vastaa Metsähallituksen tytäryhtiö Siemen Forelia Oy. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 Melkoista vaihtelua Männyn emikukka-aiheiden silmukohtainen lukumäärä koko maassa vuosina 1994–2022. Lähde: Luonnonvarakeskus 250 19 94 19 98 20 02 20 06 20 10 20 14 20 18 20 22 1000 m 3 Koivun kukintaja samalla siemensatoennuste tehdään laskemalla hedenorkkojen määrä tarkkailumetsiköissä syksyllä TOIMINTAMME KASVAESSA, HAEMME AKTIIVISEEN JOUKKOOMME Korjuuja kuljetuspäällikköä Toimintamme vakaasti kasvaessa haemme metsäosastollemme korjuuja kuljetuspäällikköä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tehtävässäsi vastaat puunhankintamme ainespuun operatiivisesta määrähallinnasta ja ohjaamisesta, korjuuja kuljetusoperaatioista yhteistyössä hankintaorganisaatiomme kanssa, korjuuja kuljetusresursseista sekä näihin liittyvistä yrittäjäsopimuksista. Tehtävässäsi raportoit yhtiön metsäjohtajalle. Edellytämme aiempaa vahvaa kokemusta ja näyttöjä korjuuja kuljetustehtävien hallinnasta. Kokemus aiemmista yrittäjäsopimusvastuista luetaan eduksesi Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työtehtävän, modernit työkalut, kehittämishaluisen ja olennaiseen keskittyvän työyhteisön sekä tehtävän vaativuutta vastaavan palkkauksen. Tuleva työpisteesi sijaitsee Luvialla. Paikka täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä. Tehtävän aloittaminen sopimuksen mukaan. Hakemukset ansioluetteloineen 24.04.2022 mennessä osoitteeseen rekrytointi@luviansaha.fi Lisätietoja tehtävästä antaa metsäjohtaja Juho Honkela juho.honkela@luviansaha.fi tai 020 779 1158. Luvian Saha Oy on yksi Suomen suurimmista ja vakavaraisimmista yksityisistä sahatavaran ja jatkojalosteiden tuottajista. Ketteränä ja luotettavana toimijana pyrimme olemaan edelläkävijöitä ja esikuvia koko toimialalle. Liikevaihtomme on yli 100 M€ ja henkilökuntaa yhtiössämme on 125. Viennin osuus toiminnastamme on 85 prosenttia, sen kohdistuessa 34 eri maahan. Toiminnastamme lisätietoa osoitteessa: luviansaha.fi JATKAMME PUUN ELÄMÄÄ 9277_.indd 34 9277_.indd 34 28.3.2022 16.06 28.3.2022 16.06
PILKKEET 1.4.2022 Metsälehti.fi 35 LUKIJALTA PALVELUKSEEN HALUTAAN PALVELUKSEEN HALUTAAN Erkki Oksanen / Luke VELI-JUSSI Jalkanen kritisoi lukijakirjoituksessaan Tapion Suometsäosaaja-sivustoa (Makasiini 2/2022). Sivusto aukaistiin helmikuussa, ja sen tarkoituksena on olla suometsien rakenteeseen ja käsittelyyn sekä ojituksen ja metsänkasvatuksen ympäristövaikutuksiin perehdyttävä metsäammattilaisten itseopiskeluaineisto. Aineisto koostuu verkkokursseista ja materiaalipankista. Verkkokursseilla käsitellään keskeisimmät asiat suometsistä kasvupaikkoina, puuston käsittelystä, luonnonhoidosta, vesija ravinnetaloudesta sekä ojituksen ja metsänkasvatuksen vaikutuksista. Materiaalipankkiin on koottu suometsäosaajan verkkokurssien sisältöä tukevia oppaita ja tausta-aineistoa, joiden avulla voi laajemmin perehtyä suometsiin ja niiden kestävään käyttöön. Suosittelemmekin tutustumaan materiaalipankin aineistoihin, moneen kysymykseen saa sieltä tarkempia vastauksia. Verkkokurssit tukeutuvat pitkälti metsänhoidon suosituksiin. Tänä vuonna suositukset ajantasaistetaan suometsien hoidon ja vesiensuojelun osalta. Tämä tuo muutoksia myös suometsäosaajan verkkokursseihin. KATI KONTINEN JOHTAVA ASIANTUNTIJA, TAPIO Vastaus Veli-Jussi Jalkaselle lehtien varisemisen jälkeen. Koivun kukintaennusteella on myös oma vaikutuksensa apteekkien asiakasmääriin huhti-toukokuussa. Kukintaja siemensatoaikasarjojen venähdettyä jo kymmenien vuosien pituisiksi ne ovat alkaneet kiinnostaa myös puiden kasvu ja tuotos-, ilmastonmuutosja metsätuhotutkijoita sekä populaatioekologeja eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Kuusen käpysatotietoja on hyödynnetty esimerkiksi oravien kannanvaihtelua koskevassa tutkimuksessa. Ennusteet löytyvät osoitteesta luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/luonnonvaraseurannat. Kirjoittaja on Luonnon varakeskuksen tutkija. Pidätkö merkityksellisestä työstä ja mahtavista työkavereista? Tykkäätkö mukavasta toimeentulosta ja varmoista työllisyysnäkymistä? Loistavaa. Hae Versowoodin metsäasiantuntijaksi Joutsa-Pertunmaa -alueelle! Oletko etsimämme METSÄASIANTUNTIJA? Lähetä hakemuksesi kotisivujemme kautta versowood.fi 22.4.2022 mennessä. Lisätietoa tehtävistä antaa metsäjohtaja Jussi Torpo puh. 0500-339 277 Tarjoamme sinulle kilpailukykyisen palkan, ensiluokkaisen työporukan ja vakituisen työn kansainvälisessä ja vakaasti kasvavassa suomalaisessa perheyrityksessä. Olemme metsäalan vastuullinen edelläkävijä, joka uskoo siihen, että menestyvän yrityksen tekevät onnelliset työntekijät. Vastuut Tehtävänäsi on osallistua puun ostoon ja muihin puunhankinnan tehtäviin seuraavilla hankinta-alueilla: • Joutsa • Pertunmaa versowood.fi Versowood on Suomen suurin mekaanista puunjalostusta harjoittava perheyritys, joka on tehnyt luotettavaa puukauppaa jo vuodesta 1946. Liikevaihtomme on lähes 650 M€ ja työllistämme kolmellatoista paikkakunnalla noin 850 henkilöä. Lue meistä lisää: www.versowood.fi Osaaminen Koulutukseltasi olet metsätalousinsinööri tai muun vastaavan metsäalan koulutuksen käynyt. Aiempi työkokemuksesi puunhankinnan parissa on suureksi eduksi. Luonteeltasi olet työtä pelkäämätön, muuttuviin tilanteisiin sopeutuva ja haasteista innostuva. Olet ahkera, yhteistyökykyinen, viihdyt perinteisessä metsämiesporukassa sekä osaat hyödyntää nykyaikaista tekniikkaa. Töissä tulevilla sukupolvilla Haemme palvelukseemme, KORJUUJA KULJETUSESIMIESTÄ Toimenkuva muodostuu puunkorjuun ja -kuljetuksen eri tehtävistä. Tarjoamme sinulle positiivisen työilmapiirin lisäksi monipuolisen, haasteellisen, sekä vastuullisen ja itsenäisen työn. Metsäosastomme toimisto sijaitsee Iisalmella. Toimialueenasi on koko hankinta-alueemme Pohjois-Savossa ja osin myös Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tehtävään valittavalta odotamme: – metsätalousteknikon tai -insinöörin koulutusta – muutaman vuoden työkokemusta vastaavassa tehtävässä – hyviä ihmissuhdetaitoja ja positiivista asennetta – käytännönläheistä ja tuloshakuista työotetta – kykyä itsenäiseen työskentelyyn Lisätietoja antavat Toimitusjohtaja Jaakko Keronen p. 040 516 4660 ja Korjuuja kuljetusesimies Mikko Pötsönen p. 045 111 1004. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 10.4.2022 mennessä sähköpostilla osoitteeseen mikko.potsonen@ipowood.fi. Iisalmen Sahat Oy on v. 1922 perustettu, yksityinen sahalaitos. Liikevaihtomme on n. 57 milj. euroa ja henkilöstövahvuutemme 58. Tuotantolaitoksemme sijaitsee Iisalmen Peltosalmella. Hankimme puuta vuosittain n. 750 000 m 3 pääsääntöisesti Pohjois-Savon alueelta. Metsänhoitoyhdistys Rokua-Paljakka ry toimii Puolangan, Utajärven sekä Vaalan kunnan alueella. Meillä on noin 2000 jäsentä ja 11 toimihenkilöä. Haemme METSÄNEUVOJAA vakituiseen työsuhteeseen Puolangalle. Työtehtäviisi tulee kuulumaan puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta. Aikaisempi kokemus metsänhoitoyhdistyksestä tai vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi. Palkkaus YT/METO-työehtosopimuksen mukainen/palkkatoivomus. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme perjantaihin 8.4.2022 mennessä osoitteella jukka.kauppinen@mhy.fi Lisätietoja työtehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jukka Kauppinen puh. 0440 167 100. MHY Rokua 2 x 120_95 22.3.2022 11.16 Sivu 1 9277_.indd 35 9277_.indd 35 28.3.2022 16.06 28.3.2022 16.06
PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 a6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. vuosikerta. perustettu 1933 1.4.2022 36 Metsälehti.fi KOKOUS MYYDÄÄN KOKOUSKUTSU E läkekassa Verson varsinainen kassankokous pidetään 21.4.2022 klo 12.30 Ravintola Tekniskassa, osoite Eerikinkatu 2, 6. krs, 00100 Helsinki. Kokoukseen voi osallistua etäyhteyksin. Kokouksessa käsitellään kassan sääntöjen 24 §:ssä mainitut varsinaiselle kassankokoukselle kuuluvat asiat. Tilintarkastajaksi esitetään valittavaksi KPMG Oy Ab. Lisäksi käsitellään kassan hallituksen esitys sääntöjen muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö on kassan sääntöjen päivittäminen vastaamaan 1.1.2022 muuttunutta lainsäädäntöä. Tilinpäätöstä ja sääntömuutosta koskevat asiakirjat ovat nähtävinä 14.4.2022 alkaen eläkekassan toimistossa Kalevankatu 13 toimiston aukioloaikoina. Helsingissä 2.2.2022 HALLITUS Yksilöidyt ja päivätyt valtakirjat on toimitettava eläkekassan toimistoon tarkastettaviksi viisi päivää ennen kokousta eli 16.4.2022 mennessä. Jäsenen, joka aikoo henkilökohtaisesti käyttää kokouksessa äänivaltaansa, on ilmoitettava osallistumisestaan osoitteeseen elakeverso@elakeverso.fi edellä olevaan ajankohtaan mennessä. MÖTESKALLELSE Eläkekassa Versos ordinarie kassamöte hålls den 21 april 2022 kl. 12.30 på Restaurang Tekniska, Eriksgatan 2, 6:e våningen, 00100 Helsingfors. Mötesrepresentanterna kan delta i mötet via distansförbindelse. Vid mötet behandlas de ärenden som nämns i 24 § i kassans stadgar för ordinarie kassamöte. Till revisor föreslås val av KPMG Oy Ab. Dessutom behandlas styrelsens förslag till revision av stadgarna. Huvudinnehållet i förslaget är att uppdatera reglerna för att motsvara den lagstiftning som ändrades 1.1.2022. Bokslutshandlingarna och styrelsens förslag till ändring av stadgarna finns till påseende under tjänstetid vid pensionskassans byrå, Kalevagatan 13, från och med den 14 april 2022. Helsingfors den 2 februari 2022 STYRELSEN Delägarnas och medlemmarnas detaljerade och daterade fullmakter bör sändas fem dagar före mötet, dvs. före den 16 april 2022 till pensionskassans byrå för granskning. Medlem som personligen har för avsikt att utöva sin rösträtt vid mötet bör meddela om sitt deltagande till byrån elakeverso@elakeverso.fi även fem dagar före mötet. www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Kesälahti, Villala 14,43 ha. Puustoa noin 2100 m 3 . Reheviä kasvupohjia 83 % ja kuivahkoa kangasta 17 %. Heti päätehakattavissa 5 ha. Tilalla on taimikoita 7,3 ha ja entisiä peltoja, joiden puusto pääosin ojien varsilla, noin 1,6 ha. Hyvä tieyhteys, tila sijaitsee Mustanlahdentien varrella. Hintanäkemys 89 000 €, TARJOUKSET 14.4.2022 klo 16 mennessä, veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Mikkolanniemi 19,838 ha. Metsää noin 7,82 ha ja tukikelpoisia peltoja noin 10,17 ha. Metsämaan kasvupohjat rehevät, puustoa noin 1400 m 3 . Tilalla v. 1969 valmistunut, peruskorjattava omakotitalo kerrosalaltaan 120 m 2 , sekä navettarakennus. Talouskeskus vuokrattu toukokuun, pellot kasvukauden 2022 loppuun saakka. Hp. 110 000 €. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. Hyvin hoidettu talouskeskus: v. 1947 rakennettu 1,5-kerroksisen omakotitalo, 2-kerroksinen aittarakennus, pihasauna ja iso navettarakennus, jossa mm. runsaasti varastotilaa. Päärakennuksen ak: mh, tupa, keittiö, kh. Yk: iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. Lämmitys sähköllä ja 5 tulisijalla. Päärakennuksessa kuntotarkastus ja homekoirakartoitus v. 2021, raportti välittäjältä. Metsämaata n. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä n. 1500 m 3 , peltoa n. 3,8 ha. Hp. 115.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Loviisa, Keipsalo 6,066 ha. Kaksi merenrantakiinteistöä. Pinta-alasta 0,36 ha vesialuetta. 1 rantakavan muk. rakennuspaikka. Kokonaispuusto n. 975 m 3 . Hp. 38.000 €/tarjous. RANTATONTTI, Hämeenlinna, Tuulos 8000 m 2 . Rantatontti (määräala) Tuuloksen Sorsamojärvellä Rantaviivaa n. 50 m. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. Etäisyys Helsingistä n. 125 km, Hämeenlinnasta n. 25 km, Lahdesta n. 50 km ja Tampereelta n. 85 km. Hp. 30.000 €. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju 4,6 ha. V. 2012 jälkeen peruskorj. rintamamiestyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. Tilaa on isommallekin perheelle. Polttopuuta ja pientä harrastemetsää omasta takaa. Entisessä navetassa autotalli, liiteri ja varastotilaa runsaasti. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. Vapautuu nopeasti. Hp. 115.000 €. VAPAA-AJAN ASUNTO, Enonkoski, Simanala Saarijärven rannalla Enonkosken Kotkuinniemessä siistikuntoinen loma-asuntojen kokonaisuus. 3500 m 2 nurmikkotontti, rannan ilmansuunta etelään ja länteen. Mökit rakennettu vuosina 1978 ja 2013. Mökkiin tulee kylmä ja lämmin vesi. Nukkuma-aitta n. 12 m 2 . Ulkovarastossa venevaja, puuliiteri, työkaluvarasto sekä Biolan-wc. Mökeissä sähkölämmitys, saunaja päämökissä takat. Hp. 139.000 € SAARIMETSÄTILA, Parikkala Runsaspuustoinen saarimetsätila Simpelejärvellä Parikkalassa. Myydään määräalana, metsämaan pa noin 37 ha. Kuusivaltainen kokonaispuusto noin 7000 m 3 , tukkia on noin 47 %. Kasvupaikat reheviä, puustoisimmilla kuvioilla puuta yli 450 m 3 /ha! Välitöntä harvennushakkuuta kaipaavaa varttunutta kasvatusmetsää lähes 40% pinta-alasta sekä T2-kehitysluokan taimikkoja. Kohteeseen sisältyy 4 RA-rantarakennuspaikkaa, rak.oikeutta 150 m 2 / rakennuspaikka. Hp. 380.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa 9278_.indd 36 9278_.indd 36 28.3.2022 16.07 28.3.2022 16.07
PILKKEET 1.4.2022 Metsälehti.fi 37 METSÄRISTIKKO 6 METSÄRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 13.4.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 6. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Reijo Mattila, Pietilä, Eino Ojakaski, Juva ja Ella Peltonen, Kitee. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄRISTIKKO 6 9278_.indd 37 9278_.indd 37 28.3.2022 16.07 28.3.2022 16.07
PILKKEET 1.4.2022 38 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN FAKTA TIIA PUUKILA, TEKSTI MARIA GRÖNROOS, KUVA LAULUJOUTSEN, nokkosperhonen, sinivuokko, kyy. Luontoliiton kevätseurantakoordinaattori Saara Heikkinen luettelee, mistä lajeista on jo tullut havaintoja. Kaikkiaan maaliskuun loppuun mennessä lajien ensihavaintoja on ilmoitettu Luontoliitolle lähes 700. Vuosittain havaintoja kertyy noin 10 000 –15 000, ja määrä on kasvussa. Tänä vuonna ilmoituksissa näkyvät yöpakkaset ja talven runsaat nietokset. Vuorokauden keskilämpötila ei ole noussut plussan puolella vielä etelässäkään. ”Vähän ollaan muutamiin edellisiin keväisiin verrattuna jäljessä. Alkukevät on yleensä enemmän lintujen bongailuaikaa ja muut lajit tulevat vähän myöhemmin ilmojen lämmetessä”, Heikkinen arvioi. Tällä hetkellä kevään etenemistä kannattaa seurata rannikkoalueilla ja peltojen pälvipaikoilla. Laulujoutsenet saapuvat sulien vesien äärelle, ja lumen alta paljastuneilla pelloilla viihtyvät kiurut, töyhtöhyypät ja kottaraiset. Vilkkaimmillaan lintujen kevätmuutto on huhtikuun puolivälin jälkeen, mutta jo nyt luonnon äänimaailma lupaa kevättä. ”Mustarastaat laulavat iltaja aamuhämärissä tällä hetkellä todella kauniisti. Kiurujen laululentoja ja töyhtöhyyppien liverrystä voi kuulla pälvipaikoilla. Hyvällä tuurilla voi kuulla myös peipon ja kottaraisen juttelelua. Kun kevät tästä vielä vähän etenee, naurulokki alkaa vähitellen naureskelemaan.” Kuu kiurusta kesään, vai ei sittenkään? Kevätseurannan juuret ulottuvat aina 1950-luvulle, jolloin Suomen tiedeseura yhdessä Luontoliiton kanssa aloitti keräämään luontoharrastajilta kevään tuloon liittyviä havaintoja. Yksin Luontoliiton vastuulla toiminta on ollut 1970-luvun lopulta. Vuodesta 1994 se on kantanut nimeä kevätseuranta. Vaikka Luontoliitto on lasten ja nuorten ympäristöjärjestö, seurannan tarkoitus on innostaa kaiken ikäisiä havainnoimaan kevättä ja kevään tuloa. Havainnot Luontoliitto toimittaa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon Luomukseen. ”Ilmastonmuutos on aika pinnalla, samoin biodiversiteettikato. Tällaisissa tutkimuksissa vuosikymmenten havainnot kevään tulosta ja lajeista ja niiden ilmaantumisesta ovat todella tärkeässä osassa”, Heikkinen toteaa. Vuosikymmenten aikana kevään tulo on jonkin verran aikaistunut. Vanhaan loruun ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään” ei ole enää täysin uskominen. ”Kuu kiurusta kesään ja ensimmäinen kiuruhavainto on tänä vuonna itse asiassa jo 19. päivä helmikuuta. Kesä ei ihan vielä maaliskuussa tule. Lorua pitäisi ehkä hieman muokata”, Heikkinen hymähtää. Kiurun kevätlentoa ja naurulokin naurua Luontoliiton kevätseurantaan ilmoitetaan vuosittain tuhansia havaintoja kevään edistymisestä. Saara Heikkinen aloitti kevätseurannan koordinaattorina helmikuun puolivälissä ja osallistui tänä keväänä ensimmäisen kerran kevätseurantaan ilmoittamalla ensihavaintonsa laulujoutsenesta. HAVAINTOJA KEVÄÄSTÄ ? Luontoliiton järjestämässä kevätseurannassa kerätään ensihavaintoja lajeista. ? Vakiolajien ohella mukana on vuosittain vaihtuvia teemalajeja. ? Tänä vuonna teemana on perinnemaisemat. ? Keväisin järjestetään joka vuosi samaan aikaan lisäksi kahdeksan seurantaviikonloppua. ? Viimeinen seurantaviikonloppu on kesäkuun alussa. ? Havainnoista voi ilmoittaa osoitteessa kevatseuranta.fi 9279_.indd 38 9279_.indd 38 28.3.2022 16.08 28.3.2022 16.08
PILKKEET 1.4.2022 Metsälehti.fi 39 NUORTEVA METSÄLEHTI 30 VUOTTA SITTEN Seuraava Metsälehti ilmestyy 13. huhtikuuta. Paljonko puusta maksetaan muualla? ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Nostaako Venäjän hyökkäys Ukrainaan puun hintaa? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Aiotko istuttaa nykyistä enemmän koivua ja mäntyä? Ei 41% Kyllä 59% GALLUP SITAATTI ”VIIKON SISÄÄN o n pyydetty neuvoja ja apua metsäasioissa Ruotsista, Kanadasta ja Norjasta. Mielellään olen auttanut. Tuli mieleen taannoinen Hesarinkin esiin nostama Timo Pukkalan väite, että suomalaisella metsäosaamisella on maailmalla huono maine. Kokemuksemme ovat erilaiset.” Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Katri Himanen Twitterissä 23.3. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT ITÄ-AASIAN merenpuoleisilta alueilta on kotoisin hattarantuoksuinen ja tuuhealatvuksinen lehtipuu. Etenkin syksyisin kun puu varistaa lehtensä, ne tuoksuvat tulkitsijasta riippuen karamellille, vaahterasiirapille tai paahdetulle sokerille. Saksassa puuta kutsutaan japanilaiseksi kakkupuuksi. Suomessa puun nimi on katsura tai pikkulehtikatsura (Cercidiphyllum japonicum ), joskaan kovin pieniä lehdet eivät ole. Puun alkuperäisenä kotikontuna pidetään Kiinaa, Koreaa ja Japania. Ennen ihmistä puu oli huomattavasti laajemmalle levittäytynyt. Fossiililöytöjen perusteella katsuralajeja on ollut useita. Nykyään lajeja koko heimossa on enää kaksi jäljellä. Puu on suosittu puistopuu Japanissa, Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja paikoin jopa Suomessa. Euroopassa puut jäävät usein omenapuun mittoihin. Pikkulehtikatsuran lehdet muistuttavat hieman minikokoisia lumpeenlehtiä. Nimestään huolimatta puun suurimmat lehdet saattavat olla läpimitaltaan lähes kymmensenttisiä ja keskimäärin enemmän haavanlehtien kokoluokkaa. Puu on suhteellisen nopeakasvuinen ja Japanissa suurimmat katsurat ovat yli 40-metrisiä. Kevytrakenteinen puuaines tarjoaa kelpo materiaalia ainakin huonekaluja rakennuspuuksi, puupaneeleihin sekä toisinaan myös suosittujen Go-pelilautojen materiaaliksi. Kauristurvallinen latvus Rauduskoivun tapaan on katsurallakin oma riippamuotonsa. Puun koristeellista latvusrakennetta herttamaisen pyöreine lehtineen pidetään itäaasialaisessa kulttuurissa jopa runollisen viehätysvoimaisena. Puu onkin aikojen saatossa kirvoittanut sananikkareita ja tarinankertojia luomaan huikeita kertomuksia. Eräs suosittu muinaiskiinalainen legenda on tarina kuussa asustelevasta miehestä, katsura otokosta, jonka puunhoidolliset toimenpiteet oksaleikkureineen aiheuttavat kuun eri vaiheiden ilmenemisen. Tarinan mukaan jättimäisen puun latvus varjostaa kuun pintaa ja vaikka mies kuinka pontevasti karsii sen oksia, kasvavat ne aina uudelleen takaisin. Aina välillä – ”kerran kuussa” – kuu ehtii kuitenkin paistaa hetken varjoista vapaana. Legendan variaatioita on soviteltu myös japanilaiseen ja korealaiseen mytologiaan. Japanin lauhkeassa ilmastossa puut voivat toimia myös kasvualustana muille kasvilajeille. Paikalliset tutkijat julkaisivat hiljattain tutkimuksen, jossa löysivät yhden ainoan katsuran latvustosta liudan epifyyttisiä putkilokasvilajeja. Puun latvuksen katsottiin tarjoavan ekologista suojapaikkaa yli kolmasosalle löytämistään lajeista ja turvaavan niiden kasvurauhaa maan tasolla vaanivilta nälkäisiltä kauriseläimiltä. Lähes neljäkymmenmetrinen koepuu, rungonpaksuudeltaan hirven pituutta suurempi, ei tosin ollut aivan pienimmästä päästä. Karamellipuu kuusta Euroopassa katsurat eivät kasva juuri omenapuuta suuremmiksi, mutta Japanissa jopa 40-metrisiksi. Pikkulehtikatsuran lehdet muistuttavat hieman pieniä lumpeenlehtiä. ”SUOMI ja Ruotsi tekisivät EY:stä metsämahdin” , otsikoi Metsälehti huhtikuussa 1992. Lehden laskelmien mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyys kaksinkertaistaisi Euroopan yhteisön kasvullisen metsämaan alan. Lisäksi yhteisöstä tulisi paperin ja sahatavaran tuotannossa lähes omavarainen. ”Suomen metsistä riittäisi neljän hehtaarin palsta jokaiselle kansalaiselle. EY-ihmisen metsänautinta rajoittuu kymmeneen aariin” , lehti vertasi. EY:stä metsämahti 9279_.indd 39 9279_.indd 39 28.3.2022 16.09 28.3.2022 16.09
Tilaa taimikonhoito 15.6.2022 mennessä ja saat alennusta 25 €/ha! Hyvin toteutetulla taimikonhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy nopeasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, jonka puusto sitoo kasvaessaan lisääntyvät määrät hiiltä. Taimikonhoitoon sijoittaminen kannattaa: yhden euron panostus tuottaa keskimäärin kolme euroa. Kun tilaat matriisihinnoitellun varhaisperkauksen tai taimikonharvennuksen Metsä Groupilta 15.6.2022 mennessä, saat siitä alennusta 25 euroa per hehtaari. Tarjous koskee vain Metsä Groupin omistajajäsenten uusia tilauksia, jotka toteutetaan vuoden 2022 aikana. Pyydä tarjous paikalliselta metsäasiantuntijaltamme! Yhteystiedot löydät osoitteessa www.metsaforest.com/otayhteytta. 9280_.indd 40 9280_.indd 40 28.3.2022 16.10 28.3.2022 16.10