TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Metsänomistajille kaupataan mahdollisuutta rahastaa hiilensidonnalla. Maailmalla se on jo miljardibisnes. Sivut 10–13 HIILEN HINTA PERJANTAINA 31. MAALISKUUTA 2023 ? NRO 6 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 9995_.indd 3 9995_.indd 3 25.3.2023 10.54 25.3.2023 10.54
AJANKOHTAINEN / UUTISET 31.3.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsäalan eläkevakuuttaja sijoitti parhaiten ›› 8–9 Mikä tekee hyvän puunostajan? ›› 14–15 METSÄSTÄ Uudista oikein ja selätä kuivuus ›› 20–21 Uutuustaimet kestävät kääpää ›› 24 Leppäveljekset eivät ole ilvekset ›› 30–31 PILKKEITÄ Metsäsanat ovat niitä vanhimpia ›› 32–33 Vuosikymmen metsäkampanjaa ›› 38–39 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/22) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Metsänomistajille kaupataan mahdollisuutta rahastaa hiilensidonnalla. Maailmalla se on jo miljardibisnes. Sivut 10–13 HIILEN HINTA PERJANTAINA 31. MAALISKUUTA 2023 ? NRO 6 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Jussi Parviainen (vas.) ja Matti Toivonen tarkastelevat metsän hiilensidontaa Hämeenkyrössä. (Kuva: Marjaana Malkamäki) SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA KUITUPUUN hinta on noussut Suomessa yli 35 prosenttia vuoden aikana. Poikkeuksellista on, että hintojen nousu on jatkunut läpi talven. Kiihtynyttä kuitupuukilpaa ja hintojen nousua selittää ennen kaikkea puuntuonnin tyrehtyminen Venäjältä, mutta myös yleinen hintojen nousu, eli inflaatio. ”Suomesta puuttuu aiempaan verrattuna joka kuukausi ympäri vuoden 500 000 kuutiometriä tuontipuuta. Tätä vajetta yritetään nyt paikata kotimaasta. Vaikutukset puunhankinnassa näkyvät tänä vuonna ensi kertaa konkreettisesti”, tiivistää MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala asian. Kuitupuiden hinnat ovat alkuvuonna nousseet, vaikka osto on pääasiassa kohdistunut talvileimikoihin. Niiden puu on perinteisesti hinnoiteltu kesäkohteita maltillisemmin. ”Kuitupuun hintakehitys on ollut poikkeuksellista. Puukauppoja on myös tehty edellisvuotta enemmän, mutta tarvitsemme puuta silti koko ajan. Puunkäyttömme kasvaa etenkin syksyllä starttaavan Kemin biotuotetehtaan myötä”, kuvailee Metsä Groupin puukaupasta vastaava johtaja Jani Riissanen. Maaliskuun puoliväliin mennessä puukauppaa oli Suomessa tehty yhteensä noin 7,3 miljoonaa kuutiometriä. Vuotta aiemmin määrä oli kaksi miljoonaa kuutiometriä pienempi. Hankintahinnat huippulukemissa Kuitupuun kysyntä näkyy selkeästi tienvarteen toimitettujen hankintaerien hinnoittelussa. Isommista eristä on maksettu osassa maata jo yli 50 euron kuutiohintoja. Viidenkymmenen euron hinnat kuitupuulle ovat reaalisestikin 2000-luvun korkeimpia. Vuoden 2008 suhKUITUPUU PUHKOO HINTAENNÄTYKSIÄ Kuitupuun hankintahinnoissa on ensimmäistä kertaa rikottu viidenkymmenen euron raja. 9936_.indd 4 9936_.indd 4 25.3.2023 10.56 25.3.2023 10.56
UUTISET 31.3.2023 Metsälehti.fi 3 dannehuipussa koivukuitupuun tilastohinta ylsi parhaimmillaan 35,88 euroon, mikä vastaa tammikuun 2023 rahassa 46,64 euroa. Korkeimmat tilastohinnat hankintapuusta on kirjattu Kymi-Savon alueella, missä koivukuitupuun hankintahinta oli viikolla 11 keskimäärin jo 46,93 euroa kuutiolta. Tilastot kertovat neljän edellisen viikon keskihinnan. Lisäksi puunostajien maksamat lisät tai bonukset eivät tilastoidu hintoihin. KymiSavon alueella myös mäntyja kuusikuitupuun tilastohinnat hankintakaupoissa ovat kivunneet yli 46 euron kuutiometriltä. Koko maassa mäntykuitupuusta maksettiin hankintakaupoissa viikolla 11 keskimäärin 43,98 euroa kuutiolta. Pystykaupoissakin kuitupuusta maksetaan nyt 2000-luvun korkeimpia hintoja myös reaalisesti. Esimerkiksi mäntykuidun keskihinta oli 24,11 euroa kuutiolta viikolla 11. Tukkipuun hintakehitys on ollut maltillisempaa kuin kuitupuun, mutta pystykaupoissa tukkien hinnat ovat nousseet alkuvuoden aikana parilla eurolla kuutiometriltä. Puukaupan kummallinen kevät? Puun myyntiä harkitsevan metsänomistajan kannalta kiinnostavin kysymys on, kuinka kauan hintojen nousu jatkuu. MTK:n Rintala peilaa tilannetta puuvarastoihin. Eteläisessä osassa maata puuta on jouduttu korjaamaan keskitalvellakin suoraan tehtaiden nieluihin, eivätkä varastot ole täyttyneet toivotusti. ”Pääsiäisen aikaan terminaalien pitäisi olla täynnä, mutta omien havaintojeni mukaan näin ei tule olemaan tänä vuonna. Puukaupassa voi tulla hyvin kummallinen kevät”, Rintala arvioi. Kovasta puutarpeesta kielii Metsä Groupin kuitupuille räätälöimä hintatakuu. Poikkeuksellisesti hintatakuu on huhtikuun loppuun saakka sopimusasiakkaille kuitupuiden ja runkohintakauppojen osalta rajaton, eli mahdollista kuutiokohtaista jälkitiliä ei ole euromääräisesti rajattu. ”Tarjoamme tämän vaihtoehdon, sillä haluamme siten purkaa tarvetta spekuloida sillä, nouseeko kuitupuun hinta vielä nykytasosta. Sopimusasiakkaillemme rajaton hintatakuu tulee voimaan myös takautuvasti”, Riissanen kertoo. Lopulta puukaupan suunnan sanelee metsäteollisuustuotteiden kysyntä. Signaaleja taloussuhdanteen heikkenemisestäkin on ilmassa. Sahatavaramarkkinoilla epävarmuutta on selluteollisuutta enemmän. ”Toistaiseksi kaikilla puutavaralajeilla on kuitenkin hyvä kysyntä. Uskon, että keväällä käydään puukauppaa vilkkaasti. Itsekin suunnittelen puun myyntiä”, Riissanen paljastaa. MTK:n Rintala uskoo, että kotimaasta on saatavissa puut kaikkien ostajien tarpeisiin. ”Metsänomistajien myyntihalukkuuden puutteen vuoksi ei Suomessa tehtaat ole vielä koskaan pysähtyneet. Isompi kysymys on, että miten korjuuja kuljetuskapasiteetti saadaan riittämään.” KUITUPUU PUHKOO HINTAENNÄTYKSIÄ ”Puukaupassa voi tulla hyvin kummallinen kevät.” 30 33 36 39 42 45 Kuitupuun hankintahintojen kehittyminen viimeisen vuoden aikana 12/2022 11/2023 Lähde: Metsäteollisuus ry Koivukuitu Mäntykuitu Suunta kohti koillista €/m 3 KUITUPUUN vatupassilla suoraksi vedetty hintakäyrä on tullut vuosien varrella jo niin tutuksi, että oli vaikea uskoa koskaan kirjoittavansa uutista kuitupuun hinnan vauhdikkaasta noususta. Hinnat ovat Venäjän hyökkäyssodan seurauksena lopulta kipuamassa tasolle, joka lisännee puun tarjontaa aidosti. Tilanne voi kannustaa jopa omatoimisiin hakkuisiin. Puukaupassa on nähty hetkellisiä hintapiikkejä ennenkin, mutta tällä kerralla taustasyyt ovat moninaisemmat kuin aiemmin. Kuitupuun hinnan pysyvä tasokorotus olisikin paras ”virikeraha”, jota maaseudulle voi toivoa. Se tarkoittaisi työtä ja toimeentuloa, mutta ennen kaikkea uskoa metsänomistamisen tulevaisuuteen. Tämä sataisi myös metsäteollisuuden laariin ja parantaisi metsäalan hyväksyttävyyttä yleisesti. Toivoa sopii, että kuitupuulle löytyy uusi hintataso, joka palvelee pitkällä aikavälillä niin metsänomistajia kuin teollisuutta. Metsäyhtiöiden maksukyky on nyt huima, mutta tarjonta ei lisäänny loputtomasti rahallakaan. Vakiintuuko se tasolle, joka riittää ruokkimaan kotimaisen metsäteollisuuden? SAMI KARPPINEN NOUSEEKO HINTATASO PYSYVÄSTI? kt KOMMENTTI 9936_.indd 5 9936_.indd 5 25.3.2023 10.56 25.3.2023 10.56
31.3.2023 4 Metsälehti.fi AJASSA ”Moni pahakin vahinko jää ilmoittamatta” Hirvivahinkokorvauksia maksetaan viime vuodelta yhteensä 740 000 euroa, Suomen metsäkeskus kertoo. Summa nousi vuodentakaisesta noin 40 000 euroa. Korvauksia maksetaan 1 460 hehtaarilta, siinäkin hieman kasvua. “Todellisuudessa hirvivahinkoja on paljon enemmän kuin metsänomistajat hakevat niihin korvauksia. Moni pahakin vahinko jää ilmoittamatta ja korvaukset hakematta”, sanoo Metsäkeskuksen kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala tiedotteessa. Klapikauppa vilkastui Luonnonvarakeskus on selvittänyt vuosien 2021 ja 2022 klapikauppaa polttopuukauppiaille suunnatulla kyselyllä. Kyselyyn vastanneet myivät viime vuonna halkoja ja klapeja yhteensä 54 000 kuutiota, neljännes enemmän kuin edellisvuonna. ”Useampi vastaajista mainitsi, että kysyntää olisi ollut suuremmille määrille, mutta polttopuut loppuivat kesken. Niin suureen kysynnän kasvuun ei ollut varauduttu”, kertoo yliaktuaari Tuomas Niinistö. Yksityismetsien sijoitustuotto kutistui Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli viime vuonna 6 prosenttia, Luonnonvarakeskuksen ennakkotieto kertoo. Se on 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Puunmyyntitulojen osuus tuotosta oli 3,7 prosenttiyksikköä ja puuston nettokasvun arvon 1,6 prosenttiyksikköä. Kantohintojen reaalisen muutoksen osuus oli 1,1 prosenttia. Selvitys: Nykyinen lainsäädäntö ei riitä Luontoa turvaavassa lainsäädännössä on useita rakenteellisia puutteita, Ympäristöministe riön tilaamassa selvityksessä todetaan. Luontokadon suitsimiseksi lainsäädäntöä tulisi kehittää vahvistamalla sektorilakeja ja säätämällä kokonaan uusi luontolaki. Luontolaissa säädettäisiin suunnittelujärjestelmistä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteista. Siihen voitaisiin esimerkiksi kirjata tavoite luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämisestä. LYHYET MÍKKO RIIKILÄ SATAKUNNASSA metsää omistava perhe antoi perunkirjoituksen OP-ryhmän tehtäväksi. Puustoisen, 30 hehtaarin metsän arvoksi OP:n asiantuntijat laskivat avoimen metsävaratiedon perusteella noin 10 000 euroa hehtaarilta. Suunnilleen samaan tulokseen olisi päädytty myös muiden toimijoiden laskureilla. Avoimen metsävaratiedon onMetsänarvolaskelmat voivat yllättää perintöverotuksessa Verohallinnon arvostamisohjeiden keskihintojen käyttö metsän arvon määrittämisessä keventää metsäperinnöstä maksettavaa veroa runsaspuustoisilla tiloilla. PERUNKIRJOITUKSEN VOI TEHDÄ ITSEKIN Perunkirjoitus tarkoittaa yksinkertaistettuna vainajan jääneen omaisuuden luettelointia ja arvottamista. Jos omaisuus koostuu vaikkapa pankkitalletuksista, asunto-osakkeesta, kesämökistä ja metsäpalstasta, tervepäinen kansalainen suoriutuu perunkirjoituksesta itsekin – herra Googlen avulla. Vaivanpalkka on hyvä, kun hinnoittelee sen säästyneinä pankin lakimiesten laskuina. MIKKO RIIKILÄ ISO ERO ETELÄSSÄ JA POHJOISESSA Verohallinnon arvostamisohjeessa on määritelty metsähehtaarin keskimääräinen hinta maakunnittain. Sitä voi käyttää metsän arvon määrittämisessä esimerkiksi perintöverotuksessa. Keskihinnat on laskettu kahden edellisen vuoden metsätilakauppojen perusteella. Maakunta euroa/ha Uusimaa 5 600 Varsinais-Suomi 5 700 Satakunta 4 700 Ahvenanmaa 4 100 Keski-Suomi 4 100 Kanta-Häme 5 200 Pirkanmaa 5 200 Päijät-Häme 5 200 Kymenlaakso 4 400 Etelä-Karjala 4 600 Etelä-Savo 4 800 Pohjois-Karjala 3 800 Pohjois-Savo 3 800 Etelä-Pohjanmaa 3 200 Pohjanmaa 3 500 Keski-Pohjanmaa 2 600 Pohjois-Pohjanmaa 2 100 Kainuu 2 200 Lappi 1 400 gelmana on tarkkuuden vaihtelu. Toisaalta se ei myöskään paljasta kaikkia puuston arvoon vaikuttavia tekijöitä. ”Esimerkiksi kuusikoiden lahovikaisuus alentaa puuston arvoa tavalla, jota metsävaratieto ei kerro”, sanoo Metsänhoitoyhdistys Lounametsän tiiminvetäjä Tapani Holmijoki. Maastossa puuston arvoa alentavat tekijät on helpompi havaita. Toisaalta arviosta aiheutuu kustannuksia ja runsaspuustoisten tilojen arvo kohoaa tällöinkin. Verottaja ei vaadi metsäarviota Aina metsää perivien edun mukaista ei ole teettää metsäarviota, eikä verottaja sellaista myöskään edellytä. Vaihtoehdoksi veroverohallinto on määrittänyt metsille maakunnittaiset keskiarvohinnat, jotka on laskettu kahden edellisen vuoden metsätilakauppojen perusteella. Niitä voi käyttää Etelä-Suomessa alle 15 hehtaarin tiloilla. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa raja on 30 hehtaaria ja Lapissa 60 hehtaaria. Tätä isommillakin tiloilla metsän arvo voidaan usein laskea keskihintoja perusteella. ”Muun selvityksen puuttuessa metsän arvo voidaan määrittää maakunnittaisten keskihintojen perusteella”, sanoo johtava veroasiantuntija Markku Kovalainen. Arvostamisohjeen keskihintoja kannattaa käyttää, kun metsän arvo ennakoidaan keskimääräistä korkeammaksi. Vähäpuisten tilojen arvo on edullista arvioida erikseen. Enintään viisi vuotta vanhan metsäsuunnitelman on annettava verottajan tiedoksi. Tällöin keskihintoja ei voi käyttää. Metsäkeskuksen Metsään.fi-tietoa ei pidetä metsäsuunnitelmana. Verotusarvosta puolet pois Esimerkkitilalla verohallinnon määrittämä metsähehtaarin keskihinta oli 4 700 euroa (2022). Näin metsäperinnön verotettava arvo olisi jäänyt alle puoleen avoimen metsävaratiedon perusteella lasketusta. Metsän perijöille tämä olisi edullista, mutta OP-ryhmän metsäpalvelupäällikön Petri Kortejärven mukaan pankki tekee metsäarviot käyttötarkoituksesta riippumatta samalla laskutavalla. Tässä verohallinnon Kovalainen on samalla linjalla. ”Lähtökohtana on, että metsän arvo määritellään metsänkäytön ja puuston mukaan, ei siis ar vion käyttötarkoituksen mukaan.” Kovalaisen mukaan perintöverotusta ei voi jälkikäteen oikaista vain koska metsän arvo on laskettu epäedullisin perustein. Oikaisu on perusteltu vain, jos arvioinnissa on tehty selvä virhe. Esimerkiksi edellisen omistajan aikana tehtyjä isoja hakkuita ei olisi otettu huomioon.” KOMMENTTI Avoin metsävaratieto ei paljasta kaikkia puuston arvoon vaikuttavia tekijöitä. SA M I KA RP PI N EN 9937_.indd 6 9937_.indd 6 25.3.2023 11.00 25.3.2023 11.00
Vähentää juurikäävän etenemistä* Todellinen sankaritaimi. Lisää kasvua TAIMISANKARI Kun syntyy kuusentaimi, jossa juurikääpä leviää merkittävästi tavallista hitaammin, on helppo nähdä mitä se tarkoittaa terveelle tyvitukille – eli metsän tulevalle tuotolle ja hyvinvoinnille. Kyseessä on todellinen sankaritaimi. Saat sen omaan metsääsi osoitteista tapio.fi ja finforelia.fi *Ei vaikutusta infektoitumiseen PaLAR3B 9996_.indd 2 9996_.indd 2 25.3.2023 11.13 25.3.2023 11.13
Hyvinvointia Metsästä – sinulle ja läheisillesi Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liity mukaan ja pyydä tarjous: metsagroup.com/hyvaametsasta Mitä muuta hyvää voisit omalla metsälläsi saada aikaan? Vastuullisesta metsän käytöstä hyödyt sekä sinä että koko Suomi. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat 1.2.–30.4.2023 myymällesi puulle reilun bonuksen. Lisäksi tarkistamme marraskuussa, että olet saanut puillesi vuoden parhaan hinnan. Jäsenenä hyödyt muistakin eduista. Liisa ja Simo myivät 1500 mottia puuta MAINOS 9996_.indd 2 9996_.indd 2 25.3.2023 11.13 25.3.2023 11.13
31.3.2023 AJASSA AINO ÄSSÄMÄKI USEAT puolueet ovat nostaneet vaaliohjelmissaan esiin energiaomavaraisuuden vahvistamisen tulevalla halltiuskaudella. Keinot energiaomavaraisuuden vahvistamiseen ovat kuitenkin puolueita erottava tekijä. Metsälehti kysyi maaja metsätalousvaliokunnan jäseniltä, tulisiko metsäenergialle asettaa vero, joka vähentäisi puun polttoa. Moni valiokunnan jäsen suhtautui veroon kielteisesti. ”Markkinat ohjaavat puun käyttöä, eli metsänomistaja päättää mistä hän saa puulleen parhaimman tuoton. Metsäenergialle asetettava vero kohdistuisi myös metsäteollisuuden sivuvirtoihin, joista osan kohdalla polttaminen Metsäenergia jakaa puolueet Eduskuntavaalien alla osa puolueista on kertonut haluavansa kokonaan luopua energiantuotannosta polttamalla. Ensi sunnuntaina vedetään suuntaviivoja myös seuraavien vuosien metsäpolitiikalle. H EI KK I SA U KK O M A A on lähtökohtaisesti sopiva käyttötarkoitus. Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet ovat näin myös helpommin saavutettavissa”, totesi Janne Heikkinen (kok.). Harvennusrästit kuntoon Keskustan vaaliohjelmassa vaaditaan, että bioenergian verotusta ei tule laajentaa. Myös maaja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana toiminut Anne Kalmari (kesk.) uskoo, että markkinat pitävät huolen siitä, että ainespuu ei ohjaudu poltoon. ”Toivoaksemme markkinoilla näkyvä hinnan nousu ja kannusteet pistävät myös ensiharvennusrästien hoitoon vipinää. Rästejähän on edelleen lähes miljoona hehtaaria”, Kalmari huomauttaa. Perussuomalaiset vaatii ilmastoja energiohjelmassaan, että myös turve pidetään edelleen mukana energiantuotannossa. Myöskään puun poltolle ei pidä asettaa lisää veroja, vastasi Metsälehdelle maaja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Ritva Elomaa (ps.). Turpeen käytön alasajon jatkamista vaatii puolestaan vasemmistoliitto. Maaja metsätalousvaliokunnan jäsenistä Jari Myllykosken (vas.) mielestä ainespuun energiakäytölle olisi hyvä asettaa tiukempi kriteeristö, mutta metsienhoidon kannalta on järkevää käyttää jonkin verran biomassaa myös uusiutuvana energiana. Metsäenergia säilyy vielä pitkään SDP tavoitteena on vaaliohjelman mukaan ennen pitkää luopua polttamiseen perustuvasta energiantuotannosta, mutta siirtymäaikana tulisi käyttää uusiutuvia ja biopohjaisia polttoaineita. Myös vihreät vaatii fossiilisista ja turpeesta luopumista. ”Kaukolämmön tuotannossa on syytä edetä kohti muita kuin polttoon perustuvia lämmön tuotantotapoja. Metsäenergia säilynee pitkään varalämmönlähteenä”, kommentoi Satu Hassi (vihr.) Hassin mielestä vero tarvitaan suurille, yli 20 megawatin laitoksille. Vastaavaa rajausta on Suomessa on ehdottanut myös ilmastopaneeli. Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 2. huhtikuuta. Vaalipäivä on 2.4. Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 9937_.indd 7 9937_.indd 7 25.3.2023 11.01 25.3.2023 11.01
AJASSA / HAASTATTELU 31.3.2023 8 Metsälehti.fi TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVA SEPPO SAMULI ”ON METSÄALAN DNA:ssa, että kvartaali on pikemminkin 25 vuotta”, sanoo Pasi Strömberg, metsäalan Eläkekassa Verson toimitusjohtaja. Samanlaista ajattelua kaipaa Strömbergin mielestä koko eläkevakuutusjärjestelmä. ”Tulevaisuudessa yhä suurempi osa eläkkeistä maksetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. On todella tärkeää, että tuotot ovat jatkossa sellaisia, että niitä voidaan käyttää eläkkeiden maksamiseen ilman, että tarvitsee syödä pääomaa.” Näin pääomia säästyy myös tuleville sukupolville. Kärsivällinen sijoitusstrategia oli ainakin viime vuonne tuottoisa. Verso oli ainut työeläkevakuuttaja Suomessa, joka päätyi tuloksessaan plussalle. Suurimpiin työeläkeyhtiöihin, esimerkiksi Varmaan ja Ilmariseen, verrattuna Verso on toki pieni. Jättien sijoitusvarallisuuden arvo mitataan kymmenissä miljardeissa, kun se Versolla on kolmisensataa miljoonaa. Verso pesi isompansa sijoituksilla, joista kohtalaisen suuri osa on kiinteistöjä ja metsää. Suora sijoitus metsään Viime vuonna kaikkien sijoittajien toimintaympäristö mullistui. ”Korkojen nousu oli todella iso ja nopea liike, joka yllätti varmasti kaikki sijoittajat. Sitä kyllä odotettiin, mutta ehkä odotuksissa oli pidempiaikainen, maltillisempi siirtymä ja paluu normaaliin nollakoroista.” Yhdestä vuodesta ei silti kannata tehdä liikaa johtopäätöksiä. Verso on joka tapauksessa pyrkinyt rakentamaan salkun, joka toimii pitkällä aikavälillä. Verson tapa sijoittaa metsiin suoraan eikä esimerkiksi metsärahastojen kautta on myös työeläkekentässä poikkeuksellinen. Toisaalta se on luontevaa, koska Verson metsiä hoitavat metsänhoitoyhdistykset, jotka taas ovat yksi eläkekassan osakkaista. Metsäomaisuuden arvo on VERSO KÄÄRI PARHAAT TUOTOT Metsäalan eläkekassan toimitusjohtajan Pasi Strömbergin mielestä koko eläkejärjestelmä hyötyisi nykyistä pitkäjänteisemmästä ajattelusta. ”Olemme aika tavallisten ihmisten eläkekassa.” noin 13 miljoonaa, mikä tarkoittaa reilua kahtatuhatta hehtaaria Mäntsälän ja Sotkamon välillä. Kiinteistöja metsäsijoitukset ovat pääasiassa Suomessa, mutta osakemarkkinoilla Versokin toimii globaalisti. Esimerkiksi Yhdysvaltojen markkinoille Verso sijoittaa indeksirahastojen kautta, kuten lähes kaikki eläkevakuuttajat. Yhdysvaltalaisen SVBpankin kaatuminen ja sveitsiläisen Credit Suissen ongelmat heijastuvat myös pohjoismaisiin eläkevakuuttajiin. ”Meihin eniten vaikuttava asia on yleinen epävarmuus markkinoilla.” Metsä ja kiinteistöt ovat olleet jo pitkään hyvin pärjääviä sijoituksia, sanoo Eläkekassa Verson toimitusjohtaja Pasi Strömberg. 9938_.indd 8 9938_.indd 8 25.3.2023 11.12 25.3.2023 11.12
31.3.2023 Metsälehti.fi 9 SAIN 39 VUOTTA SITTEN käteeni metsäteknikon tutkintotodistuksen. Arvosanat olivat kiitettävät, mutta käytännön taitoni liki olemattomat. Metsäteknologian muistiinpanojeni viimeinen otsikko oli ollut ”Hakkuu rekeen auttaen” eli jopa osa tiedoistani oli 1960-luvulta. Olen ikuisesti kiitollinen ensimmäisen vakituisen työpaikkani kollegoilleni, jotka jaksoivat opastaa noviisia käytännön asioissa ja auttoivat pahimpien kuprujen yli. Ja kyllä, vasta Elimäen hankintapinojen äärellä minulle opetettiin, miten kuusija mäntytukin päästä voi tunnistaa puulajin. Kyllähän minä ne metsäopiston käyneenä kasvavina puina erotin, mutta en pinossa! TUNTUI SIIS HYVÄLTÄ kuulla, miten omassa metsänhoitoyhdistyksessäni hoidettiin seuraajan perehdyttäminen 40 vuotta palvelleen metsäasiantuntijan jäädessä eläkkeelle: vahdinvaihto toteutettiin kolmen kuukauden pituisena yhtäaikaisena työssäolojaksona. Ymmärrettiin että kokemuksen kautta karttunut hiljainen tieto on arvokasta. Tutustuminen metsänomistajiin, metsureihin, yrittäjiin, puun ostajiin, traktorimiehiin ja tiekuntien puheenjohtajiin on varmasti ollut sujuvaa. Tiukkojen tietosuojasäännösten takia kirjallista materiaalia esimerkiksi tiekuntien suhtautumisesta puutavarakuljetuksiin ei voi olla, mutta pitäjän teitä yhdessä ajellessa tuokin tieto siirtyy luontevasti. Mistä löytyy kunnollisen kääntöpaikan avaava auramies? Miten muokataan ketunkurarinne? Ja mitä se ketunkura muuten on? Estääkö hirvikanta tällä paikalla koivunviljelyn? Polttaako auringon valo taimet, jos kuusikon päältä hakataan suojuspuut kerralla pois? Kaikki nuo ovat ihan selkeitä asioita sille kaverille, joka on vuosikausia hoitanut omaa aluettaan, mutta uudelle toimihenkilölle kaikki on outoa ja selvitettävää. En väheksy metsäoppilaitoksessa saatuja oppeja, mutta ikinä siellä ei voida opiskella kaikkien tilanteiden erityispiirteitä. UUSI REKRYTOINTI ON työnantajalle aina iso investointi, ja kun sopivan henkilön on löytänyt, hänestä kannattaa pitää kiinni. Tarjoamalla mahdollisuuden aloittaa työsuhde kokeneen kollegan kanssa päästään hyvään alkuun. Suuremmilla työpaikoilla voi olla mahdollista jopa kierrättää tulijaa: yksi taitaa niksit asiakkaiden kohtaamiseen ja toisella on vahvuutena ohjelmisto-osaaminen. Mutta miten silloin toimitaan, jos tiedon siirtäjä välittääkin urautunutta ajattelua, huonoja menettelytapoja ja tylyä suhtautumista asiakkaisiin? Uskallan luottaa nuorten ammattilaisten terävyyteen huomata negatiiviset ja toimimattomat asiat. Sekin on valtavan iso oppi, kun huomaa, miten ei ainakaan kannata töitään tehdä. Kun asiakaspalvelutyötä on tehnyt samassa paikassa jopa kolmatta sukupolvea palvellen ja kaikkien mitattavissa olevien numeroiden perusteella myös tehokkaasti, silloin tavassa tehdä töitä täytyy olla paljon hyvää. On sekä asiakkaiden että työnantajan etu, että hyvät käytännöt jatkuvat. AJASSA KOLUMNI TIINA LIETZÉN KIRJOITTAJA ON SUOMUSJÄRVELÄINEN METSÄTALOUSYRITTÄJÄ. KUKA FAKTA KUKA KUKA VERSO KÄÄRI PARHAAT TUOTOT ELÄKEKASSA VERSO PERUSTETTU 1949 nimellä Eläke-Tapio. VAKUUTETTUJA ovat esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten, Suomen metsäkeskuksen ja Tapion työntekijät. VAKUUTETUISTA eläkeläisiä runsas 3 000, työelämässä noin 2500 henkilöä ELÄKKEITÄ Verso maksoi 53 miljoonaa euroa. SIJOITUSVARALLISUUDEN arvo on 327 miljoonaa. Tavallisten ihmisten kassa Kansainvälisessä arvioinnissa Suomen eläkejärjestelmä on saanut hyviä arvioita. Eduskuntavaalien alla on liikkunut huhuja seuraavan hallituksen mahdollisesti toteuttamasta eläkeuudistuksesta. Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan 2017 ja sitä edellinen 2005. ”Eliniän pidentyessä on ymmärrettävää, että eläkeikä nousee. Toki syntyvyys haastaa edelleen eläkejärjestelmää”, arvioi Strömberg. Asia on joka tapauksessa ennen kaikkea työmarkkinajärjestöjen käsissä. ”Helpoin tapa parantaa järjestelmää on tarkastella sijoittamiseen liittyviä sääntöjä.” Sijoittamisen tuottojen pitäisi olla vieläkin parempia, vaikka osakeriskin osuutta on jo aiemmin lisätty. Eläke-etuuksien heikentämisestä ja maksujen korottamisesta on vaikea päästä sopuun ja tuloksena voi olla laiha kompromissi. Jättieläkkeisiin Strömberg ei ota kantaa. Sellaisia ei Verson vakuutuskannassa ole. ”Olemme aika tavallisten ihmisten eläkekassa.” Keskimääräinen maksettu vanhuuseläke vuonna 2022 oli noin 1 695 euroa kuukaudessa. PASI STRÖMBERG ELÄKEKASSA Verson toimitusjohtaja 49-vuotias FILOSOFIAN maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti, sjoitusanalyytikon CEFA-tutkinto ASUU Helsingissä PERHEESEEN kuuluu vaimo, 3 lasta ja koira HARRASTAA uintia, lenkkeilyä ja hiihtoa HILJAISEN TIEDON SIIRTÄMINEN ”Sekin on valtavan iso oppi, kun huomaa, miten ei ainakaan kannata töitään tehdä.” 9938_.indd 9 9938_.indd 9 25.3.2023 11.12 25.3.2023 11.12
31.3.2023 10 Metsälehti.fi AJASSA TIIA PUUKILA, TEKSTI MARJAANA MALKAMÄKI, KUVAT K evättalvisessa ilta-auringossa paistatteleva noin 65-vuotias männikkö on harvennettu, rungot suoria ja latvukset elinvoimaisia. Hiilensidontaa metsänomistajilta ostavan Green Carbonin toimitusjohtaja Matti Toivonen sekä Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jussi Parviainen tarkastelevat metsää hyväksyvästi. Olemme saapuneet Hämeenkyröön katsomaan esimerkkiä hiilikauppaan soveltuvasta metsästä eli kohteesta, jonka metsänomistaja voisi valjastaa hiilensidontaan ja saisi siitä korvausta. Tämä metsä täyttää ehdot. HIILENSIDONNAN YMPÄRILLÄ PYÖRII MILJARDIBISNES Yrityksillä on palava halu hyvittää toimintansa aiheuttamia päästöjä. Metsänomistajille tämä tarjoaa mahdollisuuden tienata hiilensidonnalla. Suomessa hiilensidonnan markkinat vasta orastavat, mutta maailman puhutaan jo miljardiluokan bisneksestä. Yksi merkittävä ongelmakin löytyy. 9939_.indd 10 9939_.indd 10 25.3.2023 11.21 25.3.2023 11.21
31.3.2023 Metsälehti.fi 11 AJASSA Kuivahkon kankaan männikkö on hoidettu, seuraavaan harvennukseen on vielä ainakin kymmenen vuotta, eikä päätehakkuun aika koita hetkeen. Metsän kasvu on jo hiipunut parhaista vuosista, mutta lannoittamalla se saataisiin elpymään ja samalla metsä sitoisi nykytilaa enemmän hiiltä. ”Mitkä ovat järkevimpiä kohteita lannoittaa, ne ovat järkevimpiä kohteita hiilipalveluun”, Parviainen summaa. Metsänhoitoyhdistyksien viime vuonna lanseeraama hiilipalvelu on yksi esimerkki metsänomistajan mahdollisuudesta tienata hiilensidonnalla. Metsänhoitoyhdistykset pyörittävät palvelua yhdessä Green Carbonin kanssa. Siinä metsä lannoitetaan ja lannoituksen aikaan saamasta lisäkasvusta maksetaan metsänomistajalle vuosikorvaus. Viime vuonna kivennäismaiden kasvatuslannoitteiden heikko saatavuus jarrutti palvelun käyttöönottoa. Nyt lannoitteita saa jälleen ja hinnatkin ovat hieman tippuneet ja hiilipalvelun markkinointi on aloitettu toden teolla. Markkina nojaa metsiin Suomessa on parikymmentä vapailla hiilensidontamarkkinoilla toimivaa yritystä. Näistä suurin osa on Green Carbonin tapaan mukana puolitoista vuotta sitten perustetussa Hiilensidonta ry:ssä. Yhdistyksen jäsenistä kaikki pohjaavat tällä hetkellä toimintansa metsien kykyyn sitoa ja varastoida hiilidioksidia. Metsien sitoma hiili on kysyttyä kauppatavaraa, kun yritykset ja kuluttajat haluavat vapaaehtoisesHIILENSIDONNAN YMPÄRILLÄ PYÖRII MILJARDIBISNES Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan johtaja Jussi Parviaisella on metsiä mukana hiilikaupassa. Tuoreen kankaan metsäksi 65-vuotias männikkö olisi jo turhan iäkäs kohde hiilikauppaan. Tämä kuivahkolla kankaalla kasvava metsä kuitenkin kelpaa, sillä sen päätehakkuuseen on vielä aikaa, toteavat Pirkanmaan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Jussi Parviainen (vas.) ja Green Carbonin toimitusjohtaja Matti Toivonen. 9939_.indd 11 9939_.indd 11 25.3.2023 11.21 25.3.2023 11.21
AJASSA 31.3.2023 12 Metsälehti.fi HIILIMARKKINOILLA MUKANA OLEVIA YRITYKSIÄ: Skoggi Green Carbon NGS Finland ZertiForest Hiilinielun tuottajat istutapuita.fi Havulatva Puuni Reforest Rakeistus ti hyvittää toimistaan aiheutuvia päästöjä. Ideana on, että päästöjä vähennetään niin paljon kuin pystytään omaa toimintaa muuttamalla. Mitä ei ole mahdollista vähentää, sen eteen tehdään ilmastotekoja. Metsänomistajille tämä tarjoaa mahdollisuuksia tienata hiilensidonnalla. Vuosittainen korvaus sidonnasta Hiilikauppaan osallistuminen edellyttää, että hiilensidonnasta tehdään sopimus markkinoilla olevan yrityksen kanssa ja metsään kohdistetaan toimenpide, jonka seurauksena metsä kasvaa nykyistä enemmän. Mahdollista on myös metsittää alue, joka ei luontaisesti tehokkaasti metsity tai pidentää kiertoaikaa ja siten ylläpitää puustoon sitoutunutta hiilivarastoa Suomen suurimpiin hiilensidontamarkkinoilla toimiviin yrityksiin lukeutuva Green Carbon käyttää menetelmänä metsälannoitusta. Kangasmailla sopimukset ovat viisivuotisia ja turvemailla kymmenvuotisia. Lannoituksen aikaan saamasta hiilensidonnasta maksetaan vuosittain korvaus. Koko sopimiskauden yhteen laskettu korvaussumma vaihtelee noin 100 –120 euron välillä per hehtaari. Lannoitus jää metsänomistajan maksettavaksi. Tällä hetkellä lannoitus helikopterilevityksenä kustantaa kangasmailla noin 400–500 euroa ja turvemailla arviolta 600 euroa hehtaarilta. EU:n laajuinen ongelma Hiilensidonta ry:n puheenjohtajanakin toimiva Matti Toivonen arvioi, että tällä hetkellä suomalaisia metsiä on mukana hiilikaupassa noin 6 000 hehtaaria. ”Ollaan varsin alkuvaiheessa. Kaikki ennusteet kotimaassa ja varsinkin globaalisti ennustavat, että markkina tulee kasvamaan moninkertaisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puhutaan satakertaisista tai isommistakin kasvuluvuista”, Toivonen kertoo. Suomen metsien markkinapotentiaaliin liittyy kuitenkin yksi suuri ongelma: kaksoislaskenta. Suomen metsien hiilensidonta on jo mukana valtion päästötavoitteiden saavuttamisessa. Mikäli yritys haluaa ostaa hiilensidontaa omien päästöjensä hyvittämiseen ja markkinoida tekoa askeleena kohti omaa hiilineutraaliuttaan, ei se Suomen metsistä onnistu. Tämä käy selväksi maaja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön helmikuussa julkaisemasta oppaasta vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. Suomalaisista metsistä ostettu hiilensidonta on ilmastoteko, josta yritys voi viestiä osallistumisena ilmastotalkoisiin kohti hiilineutraalia Suomea. ”Yrityksissä on talkoohenkeä ja vahva ympäristöeetos. Heille myös ilmastoteot ovat yksi tärkeä instrumentti. Tämä ei kategorisesti sulje yrityksiä markkinoilta, mutta paljon jää kysyntää tyydyttämättä, kun ei pystytä tarjoamaan hiilineutraaliu”Kaikkien ennusteiden mukaan markkina tulee kasvamaan moninkertaisesti.” Terve latvus kertoo, että lannoittamalla kasvu elpyy. Puusto on laadukasta ja hoidettua ja varastoi hiiltä vielä sahatavaranakin. Green Carbonin Matti Toivonen innostui hiilensidonnasta katseltuaan suomalaista metsäpeittoa lentokoneen ikkunasta. Puusto sopii hiilikauppaan, sillä rungon läpimitta rinnankorkeudelta on alle 20 senttiä eikä päätehakkuu koita hetkeen. 9939_.indd 12 9939_.indd 12 25.3.2023 11.21 25.3.2023 11.21
AJASSA 31.3.2023 Metsälehti.fi 13 Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden ennustetaan kasvavan jopa suuremmiksi kuin tämän päivän fossiilimarkkinan. Tämä edellyttää, että ostajat voivat luottaa markkinoilta ostamaansa hiilensidontaan. Räjähtävää kasvua luvassa vuonna 2022 2 miljardia dollaria Kansainvälisen vapaaehtoisen hiilimarkkinan arvo (1 dollari on 0,93 euroa): vuonna 2050 jopa 1000 miljardia dollaria vuonna 2030 50 miljardia dollaria Lähde: Compensaten vastuullisuusjohtaja Niklas Kaskealan esitys seminaarissa Vauhtia vapaaehtoisille hiilimarkkinoille/ UNPRI report An investor guide to NET’s and the importance of land use 2021 VUONNA 2022 sidottua hiilidioksidia myytiin Suomessa runsaalla 800 000 eurolla ja loppuvuodesta yksi sidottu hiilidioksiditonni maksoi lähes 12 euroa, selviää Pellervon taloustutkimuksen tuoreesta tilastosta. Tämä tarkoittaa, että yhden metsähehtaarin sitoman hiilen arvo myytynä on liki 24 euroa vuodessa. Maailmalla sidotun hiilidioksiditonnin hinnat ovat liikkuneet viime aikoina sadassa dollarissa eli noin 93 eurossa, joskin luku ei ole täysin verrannollinen kotimaan hintoihin. Kansainvälisen vapaaehtoisen hiilimarkkinan arvo oli viime vuonna lähes kaksi miljardia euroa ja vuonna 2030 markkinan kooksi arvioidaan runsaat 46 miljardia euroa. Markkinaa siivittävät yritysten lupaukset saavuttaa hiilineutraalius eli nollapäästöt. Tämä edellyttää, että yritykset maksavat hiilidioksidin poistamisesta ilmakehästä eli juuri siitä, mihin metsät esimerkiksi pystyvät. MILJARDIEN KASVAVA MARKKINA ”KUKA perkele lupasi metsät valtiolle?” Näin kummasteli Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP:n kehittämispäällikkö Harri Huupponen, kun haastattelin häntä hiilensidontajuttuuni. Voin allekirjoittaa kommentin. Hiilensidonnasta on tullut aito markkinatuote. Yritysten tekemien vapaaehtoisten hiilineutraaliussitoumusten määrä kasvaa jatkuvasti ja päästöjen kumoamiseen käytetään miljardeja dollareita. Suomessa luotettavasti sidottu hiilidioksidi olisi kysytty vientija osaamistuote. Metsänomistajilta ei silti kysytty, voiko valtio omia yksityismetsien hiilensidonnan itselleen maksamatta siitä mitään. Nyt varaana on, että yrityksien hiilimarkkinoille syytämät rahavirrat valuvat kaukomaille. Näin siitä huolimatta, että riski tulla huijatuksi kansainvälisillä löyhästi säädellyillä hiilimarkkinoilla on suuri. Käteen voi jäädä tyhjä arpa. TIIA PUUKILA VALTIO TULI JA OMI teen tarvittavaa tuotetta”, summaa Hiilensidonta ry:n pääsihteeri Kimmo Collander. Ongelma on koko EU:n laajuinen. Päätös valjastaa kaikki metsät, yksityismetsät mukaan lukien, valtioiden hiilinieluiksi juontaa juurensa EU:n 2030 ja 2050 ilmastotavoitteista, jotka ovat unionin määritelty panos Pariisin ilmastosopimukseen. Kunnianhimoista toimintaa Johtava asiantuntija Lotta Heikkonen maaja metsätalousministeriöstä ymmärtää ongelman. Hiilensidontatoimille ja ilmastoteoille on tällä hetkellä kova halu ja tarve. Ministeriöiden laatiman oppaan linjaamista ilmastoteoista toivottiin apua kaksoislaskennan ongelmaan. Ajatuksena oli, että Suomen ilmastotalkoisiin osallistuminen koettaisiin yhtä arvokkaana kuin yrityksen omien päästöjen kumoaminen. ”Tiedän, että markkinatoimijat sanovat, että heille ne eivät ole yhtä arvokkaita. Se, että tukee Suomea Suomen tavoitteen saavuttamisessa, on kuitenkin kunnianhimoista, sillä Suomen 2035 tavoite on Pariisin sopimuksen 1,5 asteen mukainen”, Heikkonen toteaa. Lisää selkeyttä sidottujen hiilidioksidiyksiköiden käyttöön toivotaan EU-tasoisesta sertifioinnista. Euroopan komissio antoi asetusehdotuksen hiilenpoistojen sertifioinnista marraskuun lopulla ja neuvottelut ovat käynnissä. ”Siinä meillä on vaikuttamisen paikka ja tehdään vaikuttamistyötä. Se voisi olla instrumentti tämän pattitilanteen ratkaisemiseksi”, Heikkonen jatkaa. Tuottoa jopa kymmenen prosenttia Aurinko alkaa laskea ja pakkanen kiristyy. On aika jättää hämeenkyröläinen männikkö ja suunnata autolle. Päätös männikön liittämisestä hiilikauppaan jää metsänomistajalle. Metsänhoitoyhdistyksen Jussi Parviaisella on kokemusta hiilisopimuksesta omasta takaa. Parviainen ja hänen veljensä solmivat metsäyhtymäänsä toissa vuonna sopimuksen hiilensidonnasta. Green Garbonin kanssa tehtyyn sopimukseen sisällytettiin kaikkiaan 18 hehtaaria noin 50–57-vuotiasta pohjoispohjalaista metsää. Nyt metsät on lannoitettu ja kasvu elpynyt. Hiilisopimukseen on kirjattu, että koko sopimusalalla lannoitus tuottaa lisäkasvua yhteensä 42 kuutiota vuodessa ja sitoo saman verran hiilidioksiditonneja. Koko sopimuskauden aikana hiilensidonnasta kertyy karkeasti arvioituna tuloja noin 2 000 euroa. ”Hiilisopimukseen kanssa ihmettelen, jos lannoitusinvestoinnin tuotto nykyisillä lannoitushinnoilla ei olisi yli kymmenen prosenttia”, Parviainen laskeskelee. Näin suuren pinta-alan lannoitus oli arvokas investointi ja lannoitusala olisi ilman hiilensidontasopimusta jäänyt nykyistä pienemmäksi. Nyt sekä metsänomistaja että ilmasto voittivat. Juttua varten on haastateltu myös Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n kehittämispäällikkö Harri Huupposta, hyödynnetty Hiilensidonta ry:n maaliskuisen seminaarin Vauhtia vapaaehtoisille hiilimarkkinoille esityksiä sekä käytetty lähteenä maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön julkaisemaa Opas vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin. KOMMENTTI Hiilisopimus kertoo, että Jussi Parviaisen metsäyhtymän metsien lannoitus lisää sopimuskauden ajan kasvua yli 2,5 kuutiota hehtaarilta vuodessa. 9939_.indd 13 9939_.indd 13 25.3.2023 11.21 25.3.2023 11.21
PUUKAUPPA & TALOUS 31.3.2023 14 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVA KILPAILU kotimaisesta puus ta on kiihtynyt kuluneen vuoden aikana poikkeuksellisella taval la. Vaikka puukaupat voidaan tä nä päivänä tehdä verkonkin väli tyksellä, ei pitäjästä paikan päältä löytyvää puunostajaa korvaa edel leenkään mikään. Tämän tiedos tavat metsäyhtiötkin, jotka Ve näjän tuontipuuvirran katkettua ovat vahvistaneet kotimaan orga nisaatioitaan ja palkanneet uut ta työvoimaa puunhankintaan. ”Puukaupat tehdään edelleen pääasiassa kasvokkain ja puut myydään mielellään tutulle hen kilölle”, tiivistää Meto Metsäalan Asiantuntijat ry:n neuvottelu päällikkö Markku Varis. Yksi tällaisista ”tutuista hen kilöistä”, joille metsänomistajat mielellään puitaan myyvät, on Metsä Groupin Pielavedellä toi miva metsäasiantuntija Jarkko Pennanen. ”Puun kasvanut kysyntä näkyy täälläkin. Yhä useampi ostaja on entistä aktiivisemmin liikkeellä. Toisaalta puun tarjontakin on hyvää ja metsänomistajan näkö kulmasta hinnat hyvällä tasolla, joten kauppaa on tehty paljon”, Pennanen kuvailee. Pennanen on ostanut puuta jo 24 vuoden ajan saman työnanta jan palveluksessa. Puun kiivas kysyntä ilmenee myös siten, että alan osaajista kilpaillaan työnantajien kesken. Se on metsäalalla varsin poik keuksellista. Pennanenkin myön tää, että soittoja on viime aikoina tullut muualtakin kuin metsän omistajilta. ”Minä tykkään työstäni Met sä Groupissa ja jos se minusta on kiinni, niin tämä on eläkevirka ni”, kuittaa 49vuotias Pennanen utelut työtarjouksista. Luottamuskauppaa Vaikka puukaupoissa liikkuu ai na raha, ei se ole läheskään aina kaikkein ratkaisevin tekijä sopi muksen syntymisessä. ”Puukauppa perustuu usein pitkäaikaisten asiakassuhteiden myötä syntyneeseen luottamuk seen. Kun luottamus on ansaittu, ei rahasta välttämättä edes juuri puhuta kaupanteon yhteydessä. Mutta tästä luottamuksesta on pi dettävä myös kiinni, ja maksetta LUOTTAMUS ON PARAS LIIMA PUUKAUPASSA Paikallisen puunostajan persoona ja ammattitaito ovat tärkeässä roolissa, kun kisa puumarkkinoilla kiihtyy. ”Jollekin asiakkaalle käy reipaskin huumori, toiselle taas ei ollenkaan.” Noin 10–20 prosenttia Metsä Groupin metsäasiantuntija Jarkko Pennasen (vas.) ostamasta puusta on hankintapuuta. Pennanen kävi vastaanottamassa metsätalousyrittäjä Jukka Tossavaisen sykeharvesterilla tekemät koivukuitupuut. va aina puista niin hyvä hinta kuin mahdollista”, Pennanen korostaa. Näkökulman voi kääntää toisinkin päin. Vaikka ostajalla olisi pöydässä eniten rahaa, voi kaupat jäädä syntymättä, jos ke miat eivät metsänomistajan kans sa kohtaa. Puunostajan tärkeintä pää omaa ovatkin so siaaliset taidot ja ihmistuntemus. ”Jollekin asi akkaalle käy rei paskin huumori ja jollekin toiselle taas ei ollen kaan. Aika nopeasti syntyy kuva siitä, että päästäänkö asioissa sa malle aaltopituudelle.” Ostaja voi olla persoonaltaan yhtä hyvin räväkkä, lupsakka tai 9940_.indd 14 9940_.indd 14 25.3.2023 11.24 25.3.2023 11.24
AJASSA 31.3.2023 Metsälehti.fi 15 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,46 s 76,16 s 51,02 s 24,11 s 26,37 ? 24,76 s 29,71 s 32,21 s Uudistushakkuu 75,16 s 77,16 s 53,85 s 24,67 s 27,86 s 26,90 s .. 33,97 s Harvennushakkuu 67,42 s 67,54 s 45,57 s 24,65 s 24,99 s 24,92 s .. .. Ensiharvennus .. .. .. 17,89 s .. 17,91 s .. .. Hankintahinnat 73,65 s 74,00 s 59,11 s 43,01 s 44,31 s 43,38 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,76 s 76,46 s 50,99 s 25,23 s 26,80 s 25,92 s 31,78 s 32,16 s Uudistushakkuu 76,33 s 77,49 s 53,85 s 26,70 s 28,00 s 27,78 s 35,32 s 34,89 s Harvennushakkuu 66,29 ? 67,80 s 44,99 s 25,14 ? 25,17 ? 25,80 s 30,34 s 29,36 ? Ensiharvennus .. .. .. 18,41 18,85 ? 18,47 s .. .. Hankintahinnat 72,27 ? 73,63 s .. 44,78 ? 44,89 s 44,94 s .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 68,01 s 70,72 s .. 25,27 s 27,85 s 25,07 s 32,55 s 33,89 s Uudistushakkuu 70,95 s 72,37 s .. 27,70 s 29,83 s 26,89 s 34,98 s 35,32 s Harvennushakkuu 61,13 s 60,76 s .. 24,34 s 24,70 s 23,16 ? 30,94 s 31,09 s Ensiharvennus .. .. .. 18,78 s .. 18,28 s .. .. Hankintahinnat 68,83 ? 68,57 ? .. 44,73 s .. 44,51 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,28 ? 64,80 ? .. 22,25 s 22,31 s 21,11 s 27,93 ? 28,58 ? Uudistushakkuu 68,34 ? 67,35 ? .. 25,16 s 23,83 s 23,79 s 31,34 s 30,59 Harvennushakkuu 58,64 ? 58,33 ? .. 21,71 s 20,72 ? 20,05 s 27,12 26,29 ? Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 62,07 s 62,41 s .. 42,36 s 41,51 s 42,18 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,56 s 64,02 s .. 21,16 s .. 19,71 s 26,69 s .. Uudistushakkuu 64,66 s 66,39 s .. 24,55 s .. 22,92 s 30,22 s .. Harvennushakkuu 55,04 s 55,27 s .. 20,37 s .. 18,31 s 25,25 s .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 60,95 s 61,48 s .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,08 s 71,20 s 41,08 s 24,07 ? .. 24,14 s 30,16 ? 31,23 s Uudistushakkuu 72,55 s 72,39 s 41,27 ? 25,76 s .. 25,52 s 32,72 ? 32,55 s Harvennushakkuu 58,77 s 59,81 s 40,21 s 23,30 ? .. 23,14 s 27,30 ? 27,43 s Ensiharvennus .. .. .. 18,55 s .. 18,10 s .. .. Hankintahinnat .. 67,69 s .. 42,89 s 41,90 s 43,26 s .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,88 s 74,36 s 52,31 s 24,11 s 25,85 s 24,67 s 30,28 s 31,79 s Uudistushakkuu 73,64 s 75,67 s 55,07 s 25,91 s 27,42 s 26,54 s 33,17 s 33,50 s Harvennushakkuu 63,11 s 64,84 s 46,60 s 23,79 s 24,52 s 24,28 s 28,84 s 29,09 ? Ensiharvennus 45,88 s 45,06 ? .. 18,07 s 18,72 s 18,38 s .. .. Hankintahinnat 70,76 s 71,82 ? 59,34 ? 43,98 s 44,59 s 44,84 s 47,92 s 47,12 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 8-11 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 69,42 s 72,24 s 53,24 ? 24,84 s 24,72 s 25,52 s 30,82 ? 32,06 s Uudistushakkuu 72,53 s 73,98 s 56,31 s 26,22 s 26,35 s 27,03 s 32,69 s 34,19 s Harvennushakkuu 62,25 s 62,81 ? 47,15 s 24,62 s 24,33 ? 25,38 s 30,16 ? 30,06 ? Ensiharvennus 44,39 s 47,68 s .. 18,50 s 19,55 s 19,57 s .. .. Hankintahinnat 69,96 ? 70,67 ? 58,28 ? 44,17 s 44,04 ? 45,15 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,57 s 74,93 s 55,18 ? 24,82 s 25,94 s 25,21 s .. 31,59 s Uudistushakkuu 75,51 s 76,04 s 58,22 ? 26,40 s 27,41 s 27,14 ? .. .. Harvennushakkuu 67,11 s 66,33 s 48,90 s 25,33 s 25,11 s 25,84 s .. 29,04 ? Ensiharvennus .. .. .. 19,19 ? 17,90 ? 18,75 s .. .. Hankintahinnat 74,18 s 72,70 ? 61,91 ? 46,10 s 46,19 s 46,93 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. .. 2021 2023 2022 .. .. .. .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 60 70 80 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 630 409 Puukauppamäärä vko 11 hillitty, mutta hyviä puunostajia yhdistää aito halu palvella asi akasta mahdollisimman hyvin. ”Asiakkaan tarpeita on kuun neltava tarkasti. Jonkun verran asiakkaan ratkaisuja voi ohjail lakin, kunhan pystyy perustele maan näkemyksensä mahdolli simman hyvin”, sanoo Pennanen. Reklamaatiokin voi olla mahdollisuus Julkisuuteen yhtiöt eivät osta jiensa puumääriä kerro, mutta uskottavien arvioiden mukaan Pennasen vuosittain ostamat puu määrät vastaavat kahden tai jopa kolmen keskivertoostajan pinoa. Puunostajan onnistumisella on suuri merkitys myös paikal listen yrittäjien työllisyyteen. Maaliskuun loppupuolella Pen nasen ostamia leimikoita kor jaa metsässä peräti seitsemän korjuuketjua. Puunhankinta on joukkuelaji, mutta jos jotain me nee pieleen, niin kuin muuttu vissa olosuhteissa väistämättä joskus käy, on puunostaja se, jo ka hoitaa asian selvittelyn. Hyvin hoidettu reklamaatio mahdol listaa asiakassuhteen jatkumi sen, tai voi jopa vahvistaa sitä. ”Kun joku asia menee pie leen, pitää itse olla aktiivinen. Kun ehtii itse kertomaan met sänomistajalle tai vaikka nu rin ajetun mökkitien käyttäjäl le epäonnistumisesta, niin asia on aina helpompi hoitaa. Puhu malla on kaikkiin tapauksiin löy detty ratkaisu.” Nyt työuraansa aloitteleville puunostajille Pennanen antaa kin maanläheisen vinkin puu kaupoilla pärjäämiseen. ”Pitää olla oma itsensä ja us kaltaa katsoa ihmisiä suoraan sil miin. Tämä on hieno työ, jossa saa tutustua monenlaisiin ihmi siin ja suunnitella itse vapaasti oman ajankäyttönsä.” 9940_.indd 15 9940_.indd 15 25.3.2023 11.24 25.3.2023 11.24
31.3.2023 16 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS JUSSI COLLIN SAHAja levykonserni Koskisen teki viime vuon na ennätystuloksen. Lii kevaihtoa kertyi liki 320 miljoonaa euroa, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Liike voitto nousi 58 miljoonaan euroon. Vuosi 2022 oli kokonai suudessaan yhtiön histo rian paras, toimitusjohtaja Jukka Pahta kertoo tiedot teessa. “Ennätystulos vahvistaa edelleen yhtiön omavarai suutta ja rahoituksellista asemaa. Tämä tukee jo käyn nissä olevien ja päätettyjen investointien toteuttamista ja yhtiön kasvuun tähtäävän strategian toimeenpanoa.” Koskisen rakentaa par haillaan uutta puunjalos tusyksikköä Järvelään. Lai toksen rakentaminen etenee suunnitelmien mukaan ja se otetaan käyttöön kesän ai kana. Uusi yksikkö nostaa konsernin sahateollisuuden tuotantokapasiteetin ny kyisestä 300 000 kuutiosta 400 000 kuutioon. Koskisen mukaan saha tavaran kysyntä heikkeni edelleen, kun markkinoiden epävarmuus lisääntyi. Sen sijaan levyteollisuuden tuot teiden, etenkin koivuvane rin, kysyntä säilyi vahvana. Raakaainetilanne kuiten kin koivun osalta oli kireä. Koskiselle historian paras tulosvuosi SAMI KARPPINEN METSÄTEOLLISUUS rekrytoi uusia puunostajia nyt enemmän kuin vuosi kymmeniin. Meto Metsäalan Asiantuntijat ry:n neuvotte lupäällikkö Markku Varis sanoo, että työnantajat ar vostavat alan koulutuksen lisäksi työkokemusta, halua sitoutua sekä kykyä sopeu tua erilaisiin tilanteisiin ja tehtäviin. ”Puunostaja ei ole enää pelkkä ostaja. Pitää myös osa ta myydä monenlaisia palve luita metsänhoidosta sijoitus mahdollisuuksiin.” Variksen mukaan puun ostajia on löytynyt yhtiöiden palvelukseen varsin hyvin, vaikka kysyntä on ollut suurta. ”Lähinnä kaksikieliselle rannikkoalueelle on paikoin ollut haasteita löytää molem mat kotimaiset kielet hallit sevia ihmisiä.” Toimihenkilöt yhä sitoutuneita Vaikka puunhankinnassa vaihdetaan nyt työpaikkoja tavallista useammin, näkee Varis metsäalan toimihenki löt edelleen hyvin sitoutunei na työnantajiinsa. Toisaalta työvoiman ky syntä mahdollistaa nyt mo nelle ammattilaiselle oman näköisen urakehityksen. ”Joku voi vaihtaa ostolta logistiikkapuolelle ja päin vastoin. Tyypillistä on myös, että työmahdollisuuksien avautuessa hakeudutaan per heen kanssa takaisin koti seudulle.” Työnantajien kannattaisi Variksen mukaan panostaa uudessa tilanteessa kokenei den puunostajien osaamisen ja tiedon siirtämiseen uusille toimihenkilöille. ”Työnantajat voisivat myös kannustaa entistä aktiivisem min työurien pidentämiseen.” Metsäalan työmarkkinat vetävät paremmin kuin pitkään aikaan Etelä-Pohjanmaalla tehtiin maaliskuun puolivälissä kaupat 3,3 hehtaarin laajuisesta avohakkuusta. Kuvio rajoittuu pikitiehen, mutta varastopaikan vuoksi leimikkoa ei luokiteltu kelirikkovaan kesäkorjuukelpoiseksi. Leimikosta pyydettiin tarjouksia yhdeksältä ostajalta, mutta hieman yllättäen tarjouksia saatiin vain kolme. Syyksi arveltiin leimikon mäntytukkivaltaisuutta, sillä kuusitukin veto on markkinoilla ollut mäntyä parempi. Kaksi tarjouksista tuli sahoilta ja yksi isolta metsäyhtiöltä. Hintaja katkontavertailun perusteella leimikko myytiin sahalle, jonka tarjouksessa oli myös parhaat yksikköhinnat. Tukkien hintaero oli ostajien välillä jopa kuusi euroa kuutiometriltä. Hakkuutähteet eivät sisältyneet kauppaan. Leimikko vaatii ennakkoraivausta ja kohde korjattaneen pian ennakkoraivauksen jälkeen. Kesäaukko kaupaksi kelpo hinnoin Leimikko: Mäntytukkivaltainen 3,3 hehtaarin kesäkorjuukelpoinen päätehakkuuleimikko. Sijainti: Etelä-Pohjanmaa Ostaja: Saha Hakkuukertymä: 540 kuutiota (arvio) Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 223 m 3 76,5 17 059,50 Mäntypikkutukki 20 38 760 Mäntykuitu 90 28 2 520 Kuusitukki 119 78,5 9341,50 Kuusipikkutukki 10 38 380 Kuusikuitu 55 28 1 540 Kuusi laho 5 18 90,00 Koivukuitu 18 28 504,00 Yhteensä 540 32 195 TUORE PUUKAUPPA Puunostajilla on nyt kysyntää. UPM Metsä lupaa hyvää upmmetsa.fi Tee puukaupat ja varmista kestävä, monimuotoinen ja tuottava metsä sinulle ja tuleville sukupolville. Uutena UPM Kasvu -kumppanina saat 300 € lisäbonuksen kampanjan aikana sovitusta puukaupasta.* TEE PUUKAUPAT JA RYHDY KUMPPANIKSI TEHDÄÄN PUUKAUPAT upmmetsa.fi/ryhdy-kumppaniksi *Etu koskee metsänomistajia, jotka ryhtyvät UPM Kasvu -kumppaniksi ja sopivat yli 300 m 3 :n puukaupat kampanja-aikana 6.3.–30.4.2023. 300 € lisäbonus 9940_.indd 16 9940_.indd 16 25.3.2023 11.24 25.3.2023 11.24
METSÄTARVIKKEET METSÄSTYS RETKEILY PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS Jo yli 100 vuotta tarvikkeita ammattilaisilta ammattilaisille Suosittu monikäyttöinen siirrettävä sahalaitos hinnat OS27 alk: 4790,00 FRONTIER OS27 Max. tukin halkaisija 69 cm OS27 HETI toimitukseen! Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Tukin halkaisija: 69 cm Tukin pituus: 3,4 m Alustan pituus: 4,2 m Laudan leveys max: 56 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 5,5 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot OS27 www.uittokalusto.? 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.? UUTUUS: Norwood hirsihöylä LX 26 UUTUUS! Pottiputki istutusputki 124 , 90 alk. Taimivakka hihnasarjalla 39 , 90 TriLink Teräketjut 10 , 90 alk. UUTUUS! BSP Hardhead kaatokiilat 20 , 90 alk. » Kolme eri kokoa 7,5” / 10” / 12” » Kaksi eri malli Solid / Spiked 9940_.indd 17 9940_.indd 17 25.3.2023 11.24 25.3.2023 11.24
31.3.2023 18 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE ALKAJAISIKSI – METSÄPOLITIIKKA on hyvin epävarmoissa kantimissa. Maankäyttösektoria riepotellaan esimerkiksi hakkuumääristä, nieluista ja monimuotoisuudesta. Myös suomalaista tapaa hoitaa metsiä kritisoidaan. Brysselin puolella jättimäinen virkakoneisto puskee monenlaisia ja varsin epäselviä aloitteita kansalliseen pöytään, jonka lisäksi valtion metsät isännättömänä ja emännättömänä nähdään erilaisten poliittisten toiveiden mahdollisena täyttäjänä. Logistiikka puolestaan on kustannusnousupaineiden puristuksessa. Päästökaupan laajeneminen tulevina vuosina sekä tieettä meriliikenteeseen ja biokomponentin samanaikainen lisääminen polttoaineeseen kurittavat tämänhetkisen tiedon valossa suomalaista teollisuutta kovalla kädellä. Tiestö on myös monin paikoin hälyttävässä kunnossa, mutta julkisen talouden kriisin keskellä on vaikea nähdä merkittävää kohennusta teiden tilaan, oikeastaan päinvastoin. PITÄISIKÖHÄN PERUSTAA METSÄALLIANSSI? Poliittinen toimintaympäristö näyttää metsätalouden toimijoille synkältä, kirjoittaa Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto. Metsäalan olisi haasteiden edessä terävoitettävä edunvalvontaansa, Tino Aalto pohtii. ”Mikäs sen parempi paikka lukea Metsälehteä, kuin omassa metsässä nuotiotulilla.” PUU-PEKKA KUUSITUKIN HINTA lähestyy viime vuoden huippulukuja. Inflaatio huomioon ottaen taso ei ole erityisen korkea, mutta yllättävä se on. Onhan rakentaminen vähentynyt niin meillä kuin muualla Euroopassa. Korkea hintataso ei johdukaan sahatavaran kulutuksen kasvusta, vaan sitä selittävät uudet ilmiöt markkinoilla. Kirjanpainajatuhot ovat vähentäneet laatusahatavaran tuotantoa Keski-Euroopassa. Näin on käynyt jo aiemmin Pohjois-Amerikassa, missä hyönteistuhot aluksi lisäsivät hakkuita Kanadassa. Nyt monet sahat ovat tukkipulan vuoksi joutuneet lopettamaan, ja markkinoille on tullut tilaa eurooppalaiselle sahatavaralle. Sille on löytynyt ostajia myös Kiinasta, koska tuonti Venäjältä on jäänyt odotettua pienemmäksi. POIKKEUSAJAT NÄYTTÄVÄT jatkuvan. Viime kesä oli Keski-Euroopassa kuuma, minkä muistamme uutiskuvista, joissa näkyi kuivuneita jokiuomia. Viime viikolla Saksassa julkaistu raportti metsien tilasta osoittaa, että kesä oli rankka myös puille. Ne kärsivät stressistä ja ovat alttiina uusille tuhoille. Vain joka viides puu on raportin mukaan luokiteltu täysin terveeksi. Viiden millimetrin mittainen kuoriainen on jo tähän mennessä aiheuttanut Euroopan metsäisimmässä maassa ennennäkemättömän metsien uudistamisurakan. Niin ikään Ruotsissa kirjanpainajat ovat tappaneet viiden viime vuoden kuluessa 30 miljoonaa kuutiometriä puuta. KESKI-EUROOPPAAN JA RUOTSIIN verrattuna olemme päässeet vähällä, mutta meilläkin hakattiin viime vuonna metsää noin 6 000 hehtaaria hyönteistuhojen vuoksi. Luonnonvarakeskus on viisaasti ryhtynyt laatimaan jo nyt varautumissuunnitelmaa tuhojen laajentumisen varalta. Siinä todetut riskit tulee myös uuden hallituksen ottaa huomioon kaikessa metsiin liittyvässä päätöksenteossa. Metsänomistajien kannattaa varautua seuraamaan tilannetta ilmojen lämmettyä toukokuussa. Jos kuusten juurille ilmestyy ruskeaa purua, on puut kiireesti korjattava pois metsästä. Pitkällä aikavälillä voi vahvistaa kuusikoiden elinvoimaisuutta noudattamalla vanhaa viisautta: oikea puulaji oikealle kasvupaikalle. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Jokohan kuusen ylivalta taimikaupassa taittuu? Ainakin aihetta käsitellyt juttu ”Suunta muuttuu” oli viime viikolla kaikkein suosituin artikkeli osoitteessa www.metsalehti.fi . VIIDEN MILLIN MARKKINAHÄIRIKKÖ SA H AT EO LL IS U U S RY 9941_.indd 18 9941_.indd 18 25.3.2023 11.26 25.3.2023 11.26
31.3.2023 Metsälehti.fi 19 IPCC:N tuore ilmastoraportti muistutti karuista faktoista: vaikka paljon on tehty ja ilmastotoimien kunnianhimo on kasvanut, nykyiset ja suunnitellut toimet eivät riitä tavoiteltuun lämpenemisen hillintään. Lisää pitää tehdä ja nopeasti. Raportti perää muutoksia etenkin energiatuotantoon. Tässä Suomessa ollaan kuitenkin etunojassa, sillä fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö energiantuotannossa on vähentynyt jopa ennakoitua nopeammin. Hyvä esimerkki on Helsingin kaupunkikuvaa pitkään koristanut hiilivuori Hanasaaressa. Musta vuori on kutistunut ja häviää kohta kokonaan, sillä voimalan toiminta päättyy aprillipäivänä. Toinen, harmaampi hakevuori on ilmestynyt Vuosaaren, jossa uusi biolämpölaitos on tuottanut joulukuusta lähtien kaukolämpöä. Kehitys ilahduttaa myös metsänomistajia, sillä kivihiiltä korvaavaa polttoainetta Vuosaareen ja muihin biovoimaloihin haetaan ennen muuta metsistä. Tämä on näkynyt kuitupuun lisääntyneenä kysyntänä ja hintojen nousuna. Energiayhtiöille etunoja ei ehkä kannattanut. Kiitosten sijasta luvassa voi olla keppiä, sillä isommille puuta käyttäville laitoksille on ehdotettu uutta puunpolttoveroa. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP M IIK A TI A IN EN JUSSI COLLIN Uusi kysymys: Oletko tehnyt hakkuita kirjanpainajan takia? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Vaikuttavatko puolueiden metsäkannat äänestämiseesi? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 kyllä 90% ei 10% Elinkeinopolitiikan rattaissa rahisee esimerkiksi uusiutuvan eli bioenergian hyväksyttävyys osana energiapalettia. Negatiivisessa valossa asian on nostanut hiljattain esiin Ilmastopaneeli. Samanaikaisesti puurakentamista edistetään edelleen vain taskurahoilla ja puurakentaminen edistyy valtakunnan tasolla joskus ja jouluna. KUN EDELLÄ OLEVIA muutamia nostoja pohtii, voi todeta, ettei toimintaympäristö ole kenties koskaan sotien jälkeisenä aikana näyttänyt yhtä hankalalta ja epäselvältä. Teollisuuden näkökulmasta päätöksenteon tulisi olla mahdollisimman ennustettavaa, jotta syntyisi kvartaalia pidempi ymmärrys siitä, mitä asioita on tulossa. Nyt tämä hyväksi havaittu ajatus ennustettavuudesta on varsin kaukainen haave – valitettavasti. Samanaikaisesti olisi suuria asioita ratkaistavana: ilmastonmuutoksen vastainen taistelu, ympäristön ja monimuotoisuuden haasteet, maakuntien hiljenevät kylät ja julkisen talouden kriisiytyminen. Mielestäni näihin kaikkiin ongelmiin metsätoimijat pystyvät tarjoamaan kestäviä ratkaisuja. SUURTEN HAASTEIDEN ja suoranaisten vaikeuksien keskellä on hyvä pohtia, miten myrskyn keskellä selviää. Metsätalouden parissa toimivien järjestöjen olisi mielestäni hyvä pohtia, pitääkö yhteistyötä tiivistää ja töitä tehdä johdonmukaisemmin yhdessä metsätalouden toimeliaisuuden sekä teollisuuden kilpailukyvyn puolesta. Luontaisia toimijoita löytyy varmasti koko metsätalouden arvoketjusta sen alkulähteiltä vientisatamiin. Onhan metsäsektorilla jo monessa asiassa perinteitä yhteistyöstä. Yhteistyömuoto voisi olla virallisemmin Metsäallianssin kaltainen yhteisö, joka tekisi tiiviistä yhteistyötä esimerkiksi yhteisten eduskuntavaaliviestinnän ja muun edunvalvontatoiminnan saralla. Uskoakseni yhteistyöllä on mahdollista parantaa uudella tavalla edunvalvontaa. Kaikkea ei kannata keksiä alusta alkaen itse. Vertailukohtaa voisi hakea esimerkiksi kiinteistöja rakentamispuolen KIRA-foorumista, jossa on mukana 15 alan toimijaa. KIRA-foorumi julkaisee neljän vuoden välein tavoitteita toimintaympäristöön liittyen sekä yhdessä tehtyä hyvinkin kattavaa analyysiä rakennetun omaisuuden tilasta. MIKÄ OLISI MINUN vastaukseni otsikon kysymykseen? Vahva ehkä. Tarkemmat pohdinnat vaativat aikaa, paljon tapaamisia ja ajatustenvaihtoa, haasteiden ratkaisua sekä luottamuksen rakentamista kasvotusten. Toivon tämän kirjoituksen kuitenkin herättelevän alan toimijoissa ajatuksia siitä, olisiko tällaisella allianssille tilausta tulevaisuudessa. TINO AALTO KIRJOITTAJA ON SAHATEOLLISUUS RY:N TOIMITUSJOHTAJA. “Paljonko maksaisitte istuttamattomasta, juuri hakatusta aukosta? 2 ha, omien maiden sisällä, vanhaa peltoa. Pohjois-Savo, rehevää kivennäismaata.” Nuakka “Vaikka 3 000. Siinähän voi olla 400 m3 puuta 20 vuoden päästä. Ja siitä eteenpäin arvonnousu vasta kiihtyykin. Rahat pöytään, taimet ja boorit yms. maahan.” Hämis “Taitaa olla Pohjois-Savossa 400 mottia 20 vuodessa melko kova tavoite millä tahansa puulajilla.” Nostokoukku “Lohkomiskulut 1 500. Kiinteistöverokin voi yllättää. Lainhuuto ja kaupan kulut. Eipä paljoa kannata maksaa.” MaalaisSeppo “Jos kaupan kohde on erillinen tila, ei tule ehkä lohkomiskuluja. Tilojen yhdistäminen maksaa varmaan jotain, mutta vähemmän.” A.Jalkanen “Miksi pitäisi tilat yhdistää? Parempihan on mielestäni se, että ovat jo valmiiksi erillään.” Jätkä “Jos tila on alle 2 ha, niin täällä tuppaa kunta kiinteistöveron periä, 150 euroa osapuilleen, siksi olen yhdistämisiä tehnyt. Viimeksi 160 € maksoi, joten kahdessa vuodessa 1,9 ha tuo kulun takaisin. Mitä aukon hintaan tulee, kaksi tonnia kyllä kannattaa oman maan sisästä maksaa mielestäni. Mieti, paljollako olisit vastaavan omasi myymään, siitä se hinta alkaa hahmottua.” Metsäkupsa “Vaari sanoi, että sitä kannattaa ostaa, mitä ei enää valmisteta eli maata. 2 000–3 000 € on varmaan se hinta, mitä itse maksaisin.” Apli “1 500 € ylöspäin. Tässä mennä kesänä sattui paikalle mhy:n tila-arvion tekijä, kun istuttelin omia metsiä. Sanoi silloin, että keskihinta hakatulle aukolla P-Karjala/Savo-alueella pyörii jo 1 500 €/ha paikkeilla.” Itämaan ihme “Tuosta voi joku maksaa hyvinkin 6 k € tai jopa enemmän (jos on itsenäinen tila ja tieoikeus). Tuskin lohkomattomanakaan alle 5 k € saat, jos jokin taajama on 10 km etäisyydellä.” Metät kunnossa! “Kysymyksessä on aloittajan omien maiden sisällä oleva entinen pelto. Jos siellä olisi myyntikelpoista multaa, niin sillähän voisi hieman tienatakin. Kannoistakin saisi rahaa.” Visakallio “2 ha on tosiaan verottajalla rajana kiinteistöverolle. Sen alittava tulkitaan kiinteistöksi, josta on maksettava veroa. Mutta ei se tilakohtainen raja ole. Kunhan on vaan jotain metsää yli sen 2 ha, niin voi hakea vapautusta kiinteistöverotuksesta näiden pikkukiinteistöjen osalta.” Ukkopekka Verkkokeskustelu: Miten paljon aukosta maksaisit? Musta vuori katoaa 9941_.indd 19 9941_.indd 19 25.3.2023 11.26 25.3.2023 11.26
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 31.3.2023 20 Metsälehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVAT’ ON ennustettu, että kesät muuttuvat kuivemmiksi ja talvet oikukkaammiksi, kun ilmastonmuutos etenee. Se on riski taimikoille. Ahavatuhot syntyvät, kun lunta on maalis-huhtikuussa vähän. Aurinko lämmittää taimia, mutta maa on jäässä joten taimet eivät saa vettä. Lämpötilan vaihtelu ja tuulisuus voimistaa ilmiötä. Kesäkuivuus taas alkaa vaikuttaa taimiin, kun se kestää yli kolme viikkoa. Tuon kaltaisia säitä on nähty viime vuosina. ”Kaikki nämä ilmiöt on sellaisia, joita on ennustettu ilmastonmuutoksen myötä tulevan”, sanoo erikoistutkija Jaana Luoranen Luonnonvarakeskuksesta. Luoranen on tutkinut samana tai edellisenä kesänä istutettujen taimikoiden selviytymistä poikkeuksellisista sääoloista. Kun taimet ovat maassa, voi enää vain toivoa parasta. Sitä ennen on kuitenkin paljon tehtävissä taimituhojen estämiseksi. Kaikki lähtee kasvupaikasta Viime aikoina metsänomistajia on usein muistutettu siitä, että kuusta ei tule istuttaa liian kuivalle kasvupaikalle. Karkeilla maalajeilla kuivuusriski on suurempi, ja niille varmempi valinta on mänty. Maanmuokkauksessa keskeistä laatu. Mätästys on ylivoimaisesti yleisin maanmuokkaustapa. Mättäisiin ei saa jäädä kiviä tai hakkuutähteitä, jotka katkaisevat vedennousun alhaalta päin. Kovin korkeassa mättäässä taimet eivät saa vettä maaperästä, vaan ne ovat sadeveden varassa. Laikkuja naveromättäissä humuskerros voi olla paksumpi kuin kääntömättäissä. Jos taimi jää mättään päällä olevaan kivennäismaahan, humuskerros katkaisee veden tulon alhaalta päin. Paakun pinnalle olisi jäätävä viitisen senttiä maata. Pottiputki voidaan tarvittaessa säätää istuttamaan eri syvyyksiin. ”Sen voi tarkistaa normaalilla viiden sentin tulitikulla. Mutta se ei haittaa, vaikka taimi oliKUIVUUTTA VASTAAN TAISTELLAAN ENNAKKOON Kun sääolot muuttuvat oikukkaammiksi, hutiloinnista uudistustöissä jää entistä useammin kiinni. Taimen mittasuhteilla on väliä. Sopusuhtainen taimi selviytyy kuivuudesta paremmin kuin pitkä taimi, jossa on runsaasti haihduttavaa neulaspintaa. Huolellisesti toteutettu maanmuokkaus on olennainen osa uudistustöiden onnistumista erityisesti, jos odotettavissa on kuivuutta. 9942_.indd 20 9942_.indd 20 25.3.2023 11.30 25.3.2023 11.30
METSÄSTÄ 31.3.2023 Metsälehti.fi 21 KUIVAN KESÄN ISTUTTAJAN MUISTILISTA HUOLEHDI taimet maahan heti, kun saat ne käsiisi TARKISTA maalaji: ei kuusta karkeille maille SÄÄDÄ pottiputki niin, että taimi tulee riittävän syvälle MUISTA kastella taimia KUUMANA päivänä suojaa taimet kuivumiselta vielä vakassa si syvemmällä”, sanoo Luoranen. Istutuksessa on tärkeää, että taimen juuristo asettuu heti tiiviisti maata vasten. Jos taimen ympärille jää ilmaa, juuret eivät pääse käsiksi maaperässä olevaan veteen. Jalalla tiivistäminen taimen ympäriltä ei siis ole ollenkaan merkityksetön työvaihe tai taikauskoinen onnenpotku. Taimirallissa nopeus todella ratkaisee Edellä mainitut kohdat ovat nykyisin hyvin hallinnassa, mutta Luorasen tutkimusten perusteella puutteita on taimien käsittelyssä ennen istutusta. Taimien säilytykseen käytetyt pahvilaatikot kehitettiin pakkasvarastoiduille taimille, jotka istutetaan keväällä. Laatikko on kuitenkin yleistynyt myös ulkona varastoitujen kesäja syysistutustaimien pakkauksena. ”Tämä on riski”, Luoranen sanoo painokkaasti. ”Kasvussa olevia taimia ei voi pitää pahvilaatikoissa kasvukauden aikana muutamaa päivää pidempään.” Laatikon pimeys vaikuttaa taimiin heti. Pakkasvarastoidut taimet pärjäävät paremmin, koska taimet ovat pakkasvarastossa ja suljetussa pahvilaatikossa lepotilassa. Niillä on vielä varhaiskevät. Pakkasvarastoitujenkin taimien kanssa on oltava tarkkana. Kun taimet sulavat, niitä on kohdeltava kuten kasvussa olevia taimia: laatikoiden kannet on avattava ja taimia kasteltava. Pakkasvarastoitujen taimien välivarastointiaika riippuu lämpötilasta. Viidessä plusasteessa taimet sulavat noin viikossa. Lieviä kuivuustuhoja paljon Luorasen kuivuustutkimus perustuu istutuskohteisiin, jotka sijaitsivat eri puolilla eteläistä Suomea. Lähes kaikilta kohteilta löytyi jonkinlaisia kuivuustuhoja. Pahiten olivat tuhoutuneet heinäkuussa uudistetut kohteet, joiden pakkasvarastoituja taimia oli välivarastoitu jopa kolme viikkoa suljetussa pahvilaatikossa. Se ei kuitenkaan välttämättä johtunut suoraan kuivuudesta vaan siitä, että taimien kasvukausi jäi liian lyhyeksi. Pakkasvarastossa taimet ovat lepotilassa ja niiden on istutuksen jälkeen ehdittävä puhkaista silmut, kasvaa ja muodostaa uudet päätesilmut seuraavaa kasvukautta varten sekä karaistuttava talven pakkasiin. Pakkasvarastoidut, keväällä istutettavaksi tarkoitetut taimet on siis saatava maahan viimeistään juhannuksena. Kaikkien taimien pakkauspäivä ja pakkasvarastosta ottopäivät kannattaa aina tarkistaa taimilaatikosta tai taimien mukana tulevasta selosteesta. Muista kastella Avokennossa olevien taimien kanssa taas on pidettävä huolta kastelusta. Kuivahtanutta paakkua on hankala saada enää kasteltua riittävästi. Tässäkin auttaa se, että taimet eivät vietä pitkiä aikoja välivarastossa. Kuumana päivänä taimet saattavat kuivahtaa vielä istutusvakassa. Juuri ennen istutusta paakusta pitäisi vielä pystyä tiristämään muutama pisara vettä. Silloin paakun kosteus on sopiva. SYKSYLLÄ istutetuilla taimilla on vähemmän aikaa kasvattaa juuria ennen talven tuloa kuin keväällä istutetuilla. Elokuussa istutetut taimet ehtivät varmimmin juurtua ennen talven tuloa. Keväällä istutettujen taimien juuret saattavat talven tullessa olla jopa 30–40 sentin pituiset, mutta varsinkin myöhään syksyllä istutetut taimet ovat ehtineet hädin tuskin alkaa kasvattaa juuria ennen pakkasia. Tällä on vaikutusta seuraavan kevään ja kesän ahavaja kuivuustuhoihin sekä taimien toipumiseen tuhoista. Selvää on, että pidemmillä juurilla on mahdollista saada vettä syvemmältä maaperästä. Niinpä ahavaja kuivuustuhot ovat yleisempiä syksyllä istutetuissa taimikoissa. Kuivuudelle alttiit paikat kannattaakin istuttaa keväällä. SYKSYLLÄ JUURTUMINEN VOI JÄÄDÄ KESKEN TEE NÄIN Avokennot ovat paras pakkaustapa kasvussa oleville taimille. Pahvilaatikot sopivat parhaiten lepotilaisille taimille, jotka on otettu pakkasvarastosta. Pottiputken istutussyvyyttä on mahdollista säätää. Paakun päällä pitäisi olla vähintään viisi senttiä maata. 9942_.indd 21 9942_.indd 21 25.3.2023 11.30 25.3.2023 11.30
METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 31.3.2023 22 Metsälehti.fi KUHMOINEN SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT TIAISTEN kuoro kiihdyttää ääntelyään, kun Arto Hallamäki kurkkii miehen mittaisen koivupökkelön kyljestä löytyvään koloon. ”Ilmeisesti joku on jo suunnitellut tätä jälleen pesäkolokseen, kun linnut noin kiihtyvät. Tässä on aiemmin pesinyt hömötiainen”, Hallamäki tietää. Koivu ei ole pökkelöitynyt luonnostaan, vaan Hallamäki on edesauttanut lahoamista kaulaamalla koivun kymmenkunta vuotta sitten, jonka jälkeen koivu on kuollut ja katkennut. ”Lepät lahoavat pesäkolon tekoon sopiviksi pökkelöiksi noin kuudessa ja koivu kahdeksassa vuodessa.” Hallamäen metsä on päällisin puolin hyvin normaalin näköistä hiljattain ensiharvennettua kuusivaltaista kasvatusmetsää Kuhmoisissa. Tarkemmin katsoessa metsästä löytyy kuitenkin poikkeuksellisen runsaasti metristä kahteen ylettyviä lehtipuupökkelöitä. ”Olen 1990-luvulta alkaen tehnyt raivaussahatöiden yhteydesTEKOPÖKKELÖIDEN PIONEERI Arto Hallamäki on hoitanut nuoria metsiä ”hömötiaiset edellä” jo kolmekymmentä vuotta. Tulokset näkyvät ja kuuluvat. Arto Hallamäen kymmenisen vuotta sitten kaulaamassa koivussa on jo kertaalleen ollut hömätiaisen pesä. Hallamäen mukaan hömätiaiset tekevät aina uuden pesäkolon, joten vanhat kolot jäävät muille kolopesijöille. sä tekopökkelöitä katkaisemalla puut sahalla sopivalta korkeudelta.” Työn tulokset ovat maaliskuun auringossa konkreettisesti nähtävissä ja kuultavissa, sillä miehen ympärillä pyrähtelee tiaisparvi, jossa on hömötiaisten lisäksi sinija talitiaisia. Visiitti Hallamäen metsään luokin uskoa sittemmin hakkuutyömailla yleisesti käyttöön otetun menetelmän käytännön merkitykseen. Pienikin puu toimii pökkelönä Hallamäen kiinnostus lintujen seuraamiseen juontaa juurensa osin jo kouluikään, jolloin hän kavereineen pääsi lintujen rengastusta harrastaneen opettajan miehen mukana linturetkille. ”Muistelen lintukirjasta lukeneeni, että tuolloin Suomessa oli hömötiaisia noin 2,2, miljoonaa paria. Nykyään kanta taitaa olla 400 000:n luokkaa ja laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.” Ensimmäiset pökkelöt linnuille Hallamäki teki jo 1980-luvulla metsurikurssilla, kun hän nosteli ojalinjahakkuusta jääneitä koivupölkkyjä nojalleen pystypuita vasten lahoamaan. Työurallaan metsätoimihenkilönä Hallamäki sai seurata metsiä ja niiden muutosta läheltä. Uran varrella vahvistui ajatus siitä, että monimuotoisuutta ja lintujen elinolosuhteita on vaalittava nimenomaan talousmetsissä. ”Hömötiaisten hyväksi voi tehdä pieniä tekoja jo varhaisperkausvaiheesta lähtien. Itse jätän perkausvaiheessa sinne tänne etukasvuisia lehtipuita, joista saa 9943_.indd 22 9943_.indd 22 25.3.2023 11.32 25.3.2023 11.32
METSÄSTÄ YLÄKERTA Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. 31.3.2023 Metsälehti.fi 23 KOHTUUHINTAISET järjestelmäkamerat yleistyivät 1970-luvulla. Metsäntutkijat innostuivat kalansilmäobjektiiveista, joiden kuvakulma on lähes 180 astetta. Niillä oli kätevä mitata metsikön saamaa valoa. Kamera kannon päähän, suuntaus kohti taivaanlakea ja räps, kuvasta saatiin tieto valon määrästä metsikössä. Nykyisin on toki tarkempiakin laitteita. Edesmennyt tutkija Jussi Kuusipalo raportoi jo 1980-luvulla, että jos puustoa on esimerkiksi 250 kuutiometriä hehtaarilla, männikkö on paljon valoisampi kuin kuusikko. Erot puulajien välillä ovat erityisen suuria keväällä ja syksyllä. Syy on se, että huomattava osa auringon säteilystä tulee vinosti. Tällöin maan pinnan saaman säteilyn kannalta on ratkaisevaa latvuksen pituus eikä latvuksen leveys. Vanhoilla männyillä varjostava latvus on lyhyt, kuusella pitkä, jopa maahan asti. Muutama vuosi sitten (2019) ilmestyi ruotsalaistutkijoiden vertaisarvioitu tutkimus ”Tree species impact on understory vegetation” , joka löytyy tietoverkosta. Se on laajimpaan aineistoon perustuva pohjoismainen analyysi siitä, mitä vaikutuksia on metsikön pääpuulajilla metsikön valoilmastoon ja sitä kautta muun muassa kenttäkerroksen kasvillisuuteen. Tulosten mukaan puulaji vaikuttaa erityisen paljon varpuihin kuten mustikkaan. Mustikan peittävyys on männiköissä aivan toista luokkaa kuin kuusikoissa runsaamman valon määrän vuoksi. Järeäpuustoisissa kuusikoissa löytyy kyllä lajirikkautta kuten erilaisia sammalia ja ikivanhoja jäänteitä aiemmista maankäyttömuodoista, mutta runsaasta mustikkakasvillisuudesta riippuvat hyönteiset ja nisäkkäät ovat kuusikoissa heikoilla. Tutkijat eivät olleet kiinnostuneita luontaisesta uudistumisesta. Muista tutkimuksista kuitenkin tiedetään, että kuusialikasvokset ovat yleisimpiä ja elinvoimaisimpia männiköissä, ei kuusikoissa. JATKUVAN KASVATUKSEN mahdollisuuksista saa väärän kuvan, jos mänty-ylispuuston poistamisen jälkeen seurataan, miten kuusialikasvos toipuu ja tehdään siitä päätelmiä jatkuvasta kasvatuksesta. Männiköiden valoilmastossa pienet kuuset ovat säilyneet elivoimaisina, jos maa on kohtalaisen viljavaa. Jos poistettava puulaji on kuusi, pimeydessä sinnitelleiden pienten kuusien toipuminen on hidasta. Niinpä. Ylispuumäntyjen poistaminen on ylispuuhakkuuta, ei jatkuvaa kasvatusta. MÄNNIKÖT KARUIKSI KUUSIKOIKSI? ”Olen löytänyt hömötiaisen pesän 8–9 sentin paksuisesta koivusta.” HALLAMÄEN VINKIT PÖKKELÖIDEN TEKOON RAIVAUSSAHALLA Sopiva läpimitta 10–15 senttiä Pituudeksi riittää 1–2 metriä Koivu ja leppä parhaat puulajit Jätä pökkelön ympärille suojapuustoa Huomioi kaikissa metsänhoidon vaiheissa, se tuo jatkuvuutta jo muutaman vuoden päästä taimikon harvennusvaiheessa katkaistua pökkelön linnuille.” Tiaiset pystyvät tekemään pesäkolonsa yllättävän ohueen puuhun. ”Olen löytänyt hömötiaisen pesän 8–9 sentin paksuisesta koivusta.” Raivaussahalla parhaat pökkelöt syntyvät Hallamäen mukaan 10–13-senttisistä lehtipuista. ”Havupuista tehdyt pökkelöt eivät yleensä pehmene, vaan saattavat keloutua entistä kovemmiksi.” ”Ei keneltäkään pois” Hallamäki näkee tekopökkelöt halpana ja helppona tapana lisätä lintujen – ja siinä samassa monien muidenkin lajien – viihtyvyyttä talousmetsissä. ”Lehtipuupökkelöiden jättäminen ei vie ketään konkurssiin, mutta linnuille niistä voi olla paljon iloa. Vain metsäalan toimijoilla ja metsänomistajilla on näitä keinoja mahdollisuus toteuttaa”, Hallamäki huomauttaa. Pesäpaikkojen lisäksi pökkelöt tarjoavat pikkulinnuille ravintoa. Tämän tästä tiaiset pyrähtelevät nokkimaan kääpiä kasvavia pökkelöitä. ”Kun aurinko lämmittää puiden pintaa, niin kuoren alla voi alkaa liikkumaan hämähäkkejä tai muita hyönteisiä, joita tintit syövät”, Hallamäki sanoo. Vähäluminen talvi on suosinut ennakkoraivaajaa. Arto Hallamäki ennätti raivata sydäntalvella seitsemän hehtaarin alan. Samalla syntyi uusia tekopökkelöitä. Lahopuut ovat kiinnostaneet myös käpytikkoja, joiden verstaina monet pökkelöt ovat selvästi palvelleet. ”Käpytikka tosin on pikkulinnuille myös vihollinen, kun se tyhjentää niiden pesiä. Mutta sillä tavallahan luonto toimii.” Kuntoilua lumisessa metsässä Orivedellä asuva Hallamäki eläköityi vuonna 2020 Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkasta metsäasiantuntijan tehtävästä. Nyt aikaa on ollut omien ja sukulaisten metsäpalstojen hoitoon Kuhmoisissa ja Orivedellä. ”Lunta ei ole ollut kovin paljoa, joten olen talven aikana tehnyt seitsemän hehtaaria ennakkoraivaustakin. Samalla on syntynyt lisää tekopökkelöitä” Metsänhoito pitää miehen niin fyysisesti kuin henkisestikin hyvässä kunnossa. Oma ikä unohtuu helposti, kun katse on jo metsän tulevissakin hoitoja hakkuutoimenpiteissä. ”Työajoilta jäi mieleen monen metsänomistajan tuumailut siitä, että ´kyllä se poika sitten aikanaan käy hoitamassa metsän kuntoon´. Metsänhoitoon kannattaa kuitenkin panostaa juuri silloin kun metsä sitä vaatii.” Koivupökkelö pehmenee pesimäkuntoon noin kahdeksassa vuodessa. 9943_.indd 23 9943_.indd 23 25.3.2023 11.32 25.3.2023 11.32
METSÄSTÄ 31.3.2023 24 Metsälehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI SUOMESSA on kehitetty uudenlainen kuusentaimi, jossa juurikääpä leviää hitaammin kuin tavallisissa taimissa. Lähtökohtana ovat olleet Tapion siemenviljelyksiltä löydetyt kuuset, joiden siemenistä on ollut mahdollista kasvattaa juurikäävälle puolustuskykyisiä taimia. Tämän kevään istutuksiin tällaisia taimia on tarjolla 260 000. Keksintö perustuu ruotsalaisiin tutkimuksiin, joissa on havaittu, että PaLar3B-alleelin omaavat kuuset ovat muita vastutuskykyisempiä juurikäävälle. Alleelit ovat geenien vaihtoehtoisia muotoja. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan juurikääpä etenee noin kolmanneksen hitaammin puissa, joissa mainittu ominaisuus on. Juurikäävän tarttumista se ei kuitenkaan estä. Riittävä määrä klooneja Tapion kasvuliiketoiminnan kehittämispäällikkö Juha Ruuska oli helpottunut, kun Tapion jo 60 vuotta sitten perustetulta siemenviljelmältä löytyi tarpeeksi emopuita, joissa oli PaLar3BB-alleeJalostuksella juurikääpää vastaan Tapio ja Fin Forelia onnistuivat kasvattamaan kuusentaimia, joissa juurikäävän pitäisi edetä lähes kolmanneksen tavallista hitaammin. ”Mehän emme tienneet, olisiko niitä yhtään.” Juurikäävälle vastuskykyisemmät uutustaimet on kasvatettu Saarijärvellä Fin Forelian taimitarhalla. JU H A RU U SK A li. Kalliit tutkimukset ja useiden asiantuntijoiden vuosien työ tuotti sittenkin tulosta. ”Mehän emme tienneet, olisiko niitä yhtään”, Ruuska sanoo. Siemenviljelyksiltä löytyi kuusi keskenään erilaista kloonia, joiden siemeniä uutuustaimiin voitiin käyttää. Se oli oikeastaan pienin mahdollinen määrä, joista voitiin perustaa niin sanottu perusaineisto taimituotannon aloittamiseksi. Ruokaviraston piti hyväksyä Tapion hanke. Jotta puiden perimä ei yksipuolistuisi liikaa, niillä on oltava riittävä määrä keskenään erilaisia vanhempia. ”Siemenet ovat vapaapölytteisiä, mikä toki monipuolistaa perimää”, Ruuska huomauttaa. Se tarkoittaa sitä, että siemenviljelmillä kasvavat puut pölyttyvät vapaasti ympäristön puista. Toinen vanhemmista voi siis olla mikä tahansa siemenviljelmän ulkopuolinenkin kuusi. Tästä biologian oppimäärän vielä muistavat voivat päätellä, että puolustuskyky juurikääpää vastaan on vallitseva ominaisuus, jonka periytymiseen riittää yksi ominaisuutta kantava vanhempi. Suomen tutkimukset valmistumassa Asiaa tutkitaan parasta aikaa myös Suomessa. Tutkija Jaanika Edesin mukaan on mahdollista, että kuusella on muitakin geenejä, jotka vaikuttavat juurikäävän puolustuskykyyn. Kuusen perimä tunnetaan, mutta silti siitä tiedetään hyvin paljon vähemmän kuin esimerkiksi ihmisen perimästä. ”Se on monimutkainen, laaja ja haasteellinen. Sellainen on havupuille tyypillistä”, sanoo Edesi. Edesi myös arvioi, että geenit, jotka auttavat puita puolustautumaan juurikäävän aiheuttamaa lahoa vastaan, ovat sellaisia, jotka vahvistavat muutenkin puun puolustuskykyä. Fin Forelian verkkokaupassa Taimisankariksi nimetyn uutuustuotteen hinta on 1,60 euroa kappaleelta ja Tapion verkkokaupassa 90 kappaleen laatikon hinta on hiukan alle 134 euroa. Vertailun vuoksi: tavallisen kuusen taimen hinta Fin Forelialla on 81 senttiä, mutta toisaalta kaksivuotias douglaskuusi maksaa kaksi euroa kappaleelta. Fin Forelian toimitusjohtaja Timo Salminen kertoo, että Taimisankari-taimista kiinnostuneita on ollut, mutta taimia on vielä saatavilla. 9944_.indd 24 9944_.indd 24 25.3.2023 11.34 25.3.2023 11.34
METSÄSTÄ Lisätietoja: yara.? /yarasuna yara.? /metsa Ota yhteyttä: yara.? /yhteystiedot YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet metsänlannoitukseen Laadukkaat kotimaiset YaraSuna ® tuhkapohjaiset kierrätyslannoitteet vastaavat tehokkaasti metsäsi ravinnetarpeisiin kasvun eri vaiheissa. Valikoimasta löydät tehokkaat ja ympäristölle turvalliset lannoitteet metsänkasvatukseen turveja kangasmaiden metsissä. YaraSuna BOREA on tarkoitettu kangasja turvemaiden metsien boorilannoitukseen. YaraSuna HORUS sopii turvemaiden metsien fosfori-, kaliumja boorilannoitukseen. Miksi valita YaraSuna-lannoite? • Orgaaniset YaraSuna-kierrätyslannoitteet ovat Yaran maailmanlaajuisten laatustandardien mukaisia. • Tutkitut, turvalliset ja laadukkaat raaka-aineet ja tiukat tuotantovaatimukset. • Tuote on helppo levittää tuotteen rakeistetun koostumuksen ansiosta joko helikopteritai maalevityksenä. • Asianmukaisesti varastoituna säilyy hyvin suursäkeissä. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka on kehitetty täydentämään metsänomistajille ja viljelijöille tarjottavaa lannoitevalikoimaa maaperän hyvinvoinnin tukemiseksi ja puiden ja viljelykasvien kasvun ja terveyden edistämiseksi. Kierrätettävä pakkaus Kierrätettävä pakkaus Turvalliset raaka-aineet Kierrätettävä Turvalliset raaka-aineet 9944_.indd 25 9944_.indd 25 25.3.2023 11.34 25.3.2023 11.34
METSÄSTÄ 31.3.2023 26 Metsälehti.fi PEKKA MUUTTOMAA METSÄLEHTI tapasi vuonna 2006 Montevideossa asuvan Daniel Bocagen ja tämän tyttären Inesin näiden metsätilalla Duraznossa, lähellä kohta käynnistettävää UMP2-sellutehdasta. Silloin 800 hehtaarin tilasta 400 hehtaaria oli istutusmetsää ja toinen 400 karjatalouden käytössä. Puuta myytiin usean metsänomistajan yhteisellä pystykaupalla UPM:n silloin omistamalle Tile Forestalille. Vuosina 2010–2015 Bocaget päättivät vähitellen tehdä ns. fomento-sopimuksen UPM:n kanssa. Siinä maanomistaja vuokraa maansa yhtiölle, joka vastaa metsien hoidosta ja hakkuista sekä maksaa maanomistajalle vuokraa pinta-alan mukaan. ”Karjatalouden kannattavuus metsään verrattuna oli todella heikko ja se oli työlästä ja hankalaa, kun isälle tuli ikää tuli lisää. Myös lisääntyneet metsäpalot mietityttivät. Niinpä päätimme luopua karjataloudesta ja metsittää loputkin alueet. UPM:n tarjosi meille helpon ja läpinäkyvän mallin”, toteaa nyt tilan asioita hoitava Ines Bocage. Sopimukset ovat luottamuksellisia, mutta yleinen käsitys on, että vuosivuokra on luokkaa 150 euroa hehtaarilta. Siihen vaikuttavat muun muassa metsän etäisyys tehtaalta ja maaperän laatu. Sopimukset pyritään solmimaan yleensä kahden kiertoajan (18–20 vuotta) mittaisiksi, mutta kovan kilpailun vuoksi myös yhden kiertoajan sopimuksia tarjotaan. Tienvarsimainosten mukaan UPM:lla on noin 900 sopimusta. Puusta kilpaillaan ”Yksityisillä metsänomistajilla on paljon vaihtoehtoja. UPM ja Montes del Plata ostavat puuta ja tarjoavat fomento-sopimuksia omilla alueillaan ja kilpailevat keskenään. Vientiyhtiöt ostavat niinikään puuta ja luovat kilpailua, ja niillä on tarjota erilaisia sopimusmalleja metsien hoitoon”, kertoo vientiyhtiö FAS:n toimitusjohtaja Nelson Ledesma. Uwe Sedelmayorin perhe omistaa 2 000 hehtaaria metsää Montevideon koillispuolella. ”Me hoidamme itse kaiken: istutukset, metsänhoidon ja alueiden valvonnan. Viime aikoina globuluksen kanssa on ollut saniteettiongelmia, joten nyt joudumme miettimään muita eukalyptuslajeja. Tämä kuivuus todella huolestuttaa, se on pahin Puuta uudelle sellutehtaalle Uruguayssa istutusmetsien ala kasvaa. Yksityismetsänomistajienkin puusta kilpaillaan. ta-ala kasvaa edelleen ja maakauppa käy vilkkaana. Esimerkiksi eläkerahoja sijoitetaan paljon metsään, ja Uruguay nähdään houkuttelevana sijoituskohteena. ”En halua spekuloida kasvun rajoilla, mutta istuttamatonta metsämaata on yhä jäljellä. Myös sisäisesti on mahdollisuus parantaa huomattavasti, koska maassa on vielä vanhoja heikkolaatuisia plantaaseja”, pohtii Uruguayn johtava metsäviranomainen Carlos Faroppa. Faroppa haluaa korostaa, että istutusmetsien lisäksi myös ekologisesti tärkeiden luonnonmetsien pinta-ala on kasvanut voimakkaasti. ”Ainoana maana Latinalaisessa Amerikassa”, hän toteaa ilmeisen tyytyväisenä. Erittäin hyväkasvuista eucalyptus grandis -plantaasia Duraznossa lähellä UPM:n uutta sellutehdasta. mitä minä muistan”, Uwe Sedelmayor pyörittelee. Koska Sedelmayorilla on alan koulutus, hän on vastannut tilan metsien hoidosta yli 25 vuotta. Lisäksi hänellä on jonkin verran karjaa, joka laiduntaa metsäalueilla ja pitää pintakasvillisuuden kurissa. Se puolestaan vähentää metsäpaloriskiä. Suomaisyhtiöillä suuria omistuksia Suomalaiset sellujätit omistavat Uruguayssa merkittäviä määriä istutusmetsiä: UMP noin 250 000 hehtaaria ja Stora Enso yhdessä chileläisen Araucon kanssa noin 150 000 hehtaaria. Maassa on kaikkiaan noin 1,15 miljoonaa hehtaaria istutusmetsiä, joten tilaa riittää myös muille toimijoille: pienemmille metsäyhtiöille, rahastoille, operaattoreille ja tavallisille yksityisille metsänomistajille. Uruguayn istutusmetsien pinInes Bocagella on metsäalan koulutus, joten hänen näkemyksensä alasta ovat painavia. ARGENTIINA BRASILIA URUGUAY Atlantin valtameri Montevideo 80 km Fray Bentos (UPM) Paso de los Toros (UPM ) Montes del Plata Metsälehti kertoi isä ja tytär Bocagesta vuonna 2006. 9997_.indd 26 9997_.indd 26 25.3.2023 11.36 25.3.2023 11.36
METSÄSTÄ 31.3.2023 SAMI KARPPINEN SOSIAALISESSA mediassa sattui silmään video, jossa esiteltiin kätevältä vaikuttavaa moottorisahan teräketjun teroituslaitetta. Laippaan kiinnitettävän laitteen avulla sahan ketjun saisi ”jopa muutamassa sekunnissa” teräväksi ilman, että laitetta tarvitsee irrottaa välillä laipasta. Hyvä ja halpa, joten miksikäs ei postikuluineen 35 dollarin kapistusta kannattaisi kokeilla. Laitteen myi dene.co-verkkokauppa, joka vaikuttaa erikoistuneen liikelahjoihin ja muuhun pieneen tilpehööriin. Lähetystietojen perusteella tuote toimitetaan Kiinasta. Noin kolmen viikon odotteluaika sai jo epäilemään, ettei tuotetta ole tulossakaan, mutta toisin kävi. Siistin oloinen alumiini”jigi” tuli lopulta pienessä pahvilaatikossa, vailla mitään viittauksia valmistajaan. Ohjeet olivat pienellä paperilapulla huonolla englannilla sekä kiinalla, jonka oikeinkirjoitukseen emme ota kantaa. Tuote itsessään näytti siltä miltä pitikin. Siististi alumiinista valmistettu kapistus, joka kiinnittyi laippaan ruuveilla. Kopio amerikkalaisesta Sitten alkoivatkin ongelmat. Laitteessa on peukaloruuvilla liikkuva ”kynsi”, jonka on tarkoitus estää teräketjua liikkumasta, kun hammasta teroitetaan. Hetken huokailun jälkeen kävi selväksi, että kynttä kiristävästä ruuvista loppuu säätövara kesken, eikä ketjua saa kiristettyä riittävästi Kokeilu kapsahti kiinalaiseen kopioon Kiinasta saa halvalla teräketjun teroituslaitteen, jolla ei tee juuri mitään. Kiinalainen teroituskone näyttää asialliselta. Se herättää kysymyksen, miksei kopoiointia olisi samalla vaivalla voinut tehdä kunnolla? SA M I KA RP PI N EN ”Kaikilta olisi säästynyt aikaa ja luonnonvaroja, jos kiinalainen kopiopaja olisi vain ryöstänyt rahamme.” viilaa vasten. Toiseen suuntaan avautuvat hampaat pystyi viilamaan, mutta toisen puolen hampaille ei konstia löytynyt. Eri kokoisten ketjujen kokeilu ei tuonut mainittavaa muutosta ongelmaan. Laitteen mukana tullut kammella pyöritettävä timanttipyöröviila vaikutti laadultaan heikolta ja viilausjälki rujolta. Kehno kokemus kannusti jatkamaan googlaamista. Nopeasti paljastui, että laitteemme on kiinalainen kopio Idahossa valmistettavasta Timberline Chainsaw Sharpener -yhtiön valmistamasta työkalusta. Aito amerikkalainen versio olisi maksanut 125 dollaria ilman postikuluja, mutta sen voinee olettaa myös toimivan. Amerikkalaiset varoittavat sivuillaan myös laitteen kiinalaisista halvoista kopioista – syystä. Kokeilun lopputuloksena todettakoon, että kaikilta olisi säästynyt aikaa ja luonnonvaroja, mikäli kiinalainen kopiopaja ei olisi lähettänyt meille tuotetta lainkaan, vaan ainoastaan ryöstänyt rahamme. KOKEILTUA YUKON KYPÄRÄSETTI 3-OSAINEN, OREGON 39 95 NORM. 45,95 | SK562412 Teräsverkkovisiiri. Mukavat kuulonsuojaimet, SNR-arvo: 23 dB. 30 päivän alin hinta 39,95 €. ECHO CS-2511WES 390,NORM. 429,00 | EH15464206 Yksi markkinoiden kevyimmistä sahoista. EasyStart-kevytkäynnistys. 30 päivän alin hinta 429,00 €. ECHO CS-4510ES 449,NORM. 489,00 | EH15461276 Automaattinen puolikaasu sekä EasyStart-kevytkäynnistys. 30 päivän alin hinta 449,00 €. Maksa erissä alk. 19?€ /kk* ECHO CS-310ES 225,NORM. 239,00 | EH15450251 Automaattinen puolikaasu sekä EasyStartkevytkäynnistys. Komposiittirunko. Paino 4 kg. 30 päivän alin hinta 239,00 €. Maksa erissä alk. 9?€ /kk* Maksa erissä alk. 25€ /kk* Maksa erissä alk. 16???€ /kk* Maksa erissä alk. 26???€ /kk* TARKISTA MYYMÄLÄKOHTAINEN SAATAVUUS HANKKIJA.FI. TARJOUKSET VOIMASSA 31.3 -15.4.2023. ISTUTUSPUTKI SISU KOOT 5 JA 6 90,NORM. 114,90 | VEM201155S/ VEM201163S Pitkä kahva, vahva leuka. Polkimessa luistoa estävä karhennus. Leuan saranapinnassa 70 % suurempi kulumapinta. Sisältää lisäkahvan. PIENKONEBENSIINI 2-TAHTI JA 4-TAHTI 5 L 20 80 NORM. 23,95 | AS2TFRT005N54/AS4T005N54 Puhdas palaminen, vähemmän karstaa. 30 päivän alin hinta 23,95 € TAIMIVAKKA 40,NORM. 49,95 | VEMVAKKA Kestävät metalliset soljet ja kiinnikkeet. Valmistettu Suomessa. 30 päivän alin hinta 49,95 €. PARHAAT TARJOUKSET KASVUSTA KATKAISUUN! ECHO CS-4310SX 595,NORM. 659,00 | EH12465200 Kevyt ja tasapainoinen moottorisaha. tehokas 2,3 kW moottori. Magnesiumrunko. 30 päivän alin hinta 659,00 €. ECHO CS-501SX 649,NORM. 699,00 | EH12459265 Ammatilaiselle ja paljon sahaavalle. Nopea ja luotettava käynnistyminen. 30 päivän alin hinta 699,00 €. * 36 kk sopimus. Erämaksun tyypillistä käyttöä kuvaava luotto 1000 €, maksuaika 6 kk. Luottokustannukset yhteensä 58,99 € (avausmaksu €, korko 19,95 % ja kuukausikulu 3 €), todellinen vuosikorko 29,25 %. Kuluttajasuojalain mukainen luottohinta 1079,99 €. Kertalyhennyksen suuruus esimerkkilaskelmalla 179,50 €. Luotonmyöntäjä on Svea Bank AB filial i Finland, Mechelininkatu 1a, 00180 Helsinki. 9998_.indd 27 9998_.indd 27 25.3.2023 11.42 25.3.2023 11.42
METSÄSTÄ 31.3.2023 28 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG LUONNONVARAKESKUKSEN (Luke) teettämä varautumissuunnitelma laajojen kirjanpainajatuhojen varalta alkaa olla valmis. Tapiolla teetettyyn suunnitelmaan on koottu niin keinoja ehkäistä kirjanpainajatuhoja kuin varautua niihin. ”Kyseessä on laaja selvitys Suomen valmiustilasta ja siitä, mitä kaikkea pitäisi kehittää ja parantaa tulevaisuutta ajatellen”, kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja. Varautumissuunnitelmaan on listattu paitsi lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä myös havaittuja pullonkauloja. Yksi merkittävimmistä pullonkauloista on metsiemme puulajivalikoima. ”Kuusen viljelyä pitäisi saada hillittyä varsinkin Etelä-Suomessa, ja lehtipuustoa olisi lisättävä myös maisematasolla – sorkkaeläimistä huolimatta”, Ylioja sanoo. Muita pullonkauloja ovat tiedon ja koulutuksen puute sekä laajan tuhon yhteydessä myös työvoiman saatavuus. Yliojan mukaan tällä hetkellä ei esimerkiksi ole olemassa suunnitelmaa siitä, miten työvoimaa koordinoitaisiin tai miten tuhopuut varastoitaisiin laajan kirjanpainajatuhon sattuessa. Kaukokartoitus apuna Myös alkavien kirjanpainajaesiintymien löytämiseen liittyy haasteita. ”Kaukokartoitusmenetelmien hyödyntäminen nousee suunnitelmassa selvästi esiin. Erilaisia menetelmiä tutkitaan ja niitä tarjoavia yrityksiä syntyy koko ajan, mutta kaikkiaan kenttä on vasta muotoutumassa”, Ylioja sanoo. Varautumissuunnitelman tekoon osallistunut Tapion metsänhoidon asiantuntija Varpu Kuutti toteaa, että myös viestintään pitää panostaa, jotta metsänomistajat tunnistaisivat alkavat kirjanpainajatuhot. ”Kaakkois-Suomessa, mihin kirjanpainajatuhot ovat pitkään keskittyneet, metsänomistajat ja ammattilaiset ovat valveutuneita. Siellä, missä tuhoja ei ole aiemmin ollut, ne saattavat kuitenkin yllättää”, hän sanoo. Kuutti mainitsee yhtenä pullonkaulana myös metsäalan asennoitumisen. ”Moni kokee, että laajojen kirjanpainajatuhojen uhka ei ole Suomessa vielä ajankohtainen. Metsäala tarvitsisi vähän ravistelua. Muuten asiat etenevät vasta sitten, kun uhka konkretisoituu.” Toiveissa riskikartta Tapio on järjestänyt varautumissuunnitelman teon yhteydessä työpajoja, joihin on kutsuttu edustajia metsäja ympäristöalan Uusi suunnitelma kirjanpainajaa vastaan Kirjanpainajatuhojen torjunnan pullonkauloja ovat muun muassa metsiemme kuusettuminen ja metsäalan asenteet. ”Metsäala tarvitsisi vähän ravistelua.” MALLIA RUOTSISTA Varautumissuunnitelman teossa on otettu mallia Ruotsissa vuosina 2018–2020 käynnissä olleesta Stoppa borrarna -projektista. Projektin tavoitteena oli saada Eteläja Keski-Ruotsin kirjanpainajatuhot kuriin metsäalan viranomaisten, yritysten ja organisaatioiden yhteistyön avulla. Luken tutkija Tiina Ylioja muistuttaa kuitenkin, että yhteistyön lähtökohdat ovat Ruotsissa ja Suomessa erilaiset. ”Ruotsista puuttuvat meidän 600 000 yksityismetsänomistajaa. Siellä yritykset omistavat laajoja metsäalueita, joten toimenpiteitä on helpompi tehdä.” Kirjanpainaja on varttuneiden kuusikoiden pahin tuhohyönteinen. Jos niitä on paljon, ne voivat tappaa myös elinvoimaisia kuusia. organisaatioista. Yksi suunnitelman tavoitteista onkin selkiyttää sitä, mikä eri organisaatioiden rooli on kirjanpainajatuhoihin varautumisen eri vaiheissa. Työpajoissa on noussut esiin toive päivittyvästä riskikartasta, joka kertoisi, miten kirjanpainajatuhojen riski vaihtelee eri vuosina eri puolella Suomea. Yliojan mielestä kartta olisi tarpeellinen mutta ei ongelmaton. ”Haasteena on, että tuhoriskit ymmärrettäisiin väärin. Ne voisivat esimerkiksi vaikuttaa metsätilojen arvoihin.” Nyt valmistuva varautumissuunnitelma ei ole Suomen virallinen varautumissuunnitelma, vaan ehdotus, jonka pohjalta varsinaista varautumissuunnitelmaa voidaan ryhtyä tekemään. Tapio luovuttaa suunnitelman Lukelle huhtikuun alussa, minkä jälkeen Luke jatkaa sen työstämistä ja neuvottelee sen jatkokäytöstä maaja metsätalousministeriön ja Suomen metsäkeskuksen kanssa. EU rahoittaa työtä. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. TI IA PU U KI LA 9945_.indd 28 9945_.indd 28 25.3.2023 11.41 25.3.2023 11.41
METSÄSTÄ Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 9945_.indd 29 9945_.indd 29 25.3.2023 11.41 25.3.2023 11.41
METSÄSTÄ 31.3.2023 30 Metsälehti.fi TUULA VUOLLE-SELKI K OIVUKASVIEN heimoon kuuluvia leppiä tunnetaan noin 30 lajia. Suomessa niistä kasvavat luonnonvaraisena vain harmaaja tervaleppä, joihin suhtaudutaan täysin eri tavoin. Siinä missä tervalepän työstettävyyttä ja vedenkestävyyttä arvostetaan, harmaaleppää on pidetty lähes rikkakasvina. Kaksikosta yleisempi on harmaaleppä. Se menestyy parhaiten rehevillä mailla, mutta sen voi löytää monenlaisilta kasvupaikoilta. Harmaaleppä on nopeakasvuisin luonnonvarainen puumme aina 35 ikävuoteen asti. Puu elää keskimäärin 50 vuotta, mutta kasvattaa runsaasti juurija tyvivesoja. Harmaaleppä tuottaa runsaasti pieniä siemeniä. Niiden avulla se kutsumatta ilmestyy kaikkialle, missä sillä on jonkinlaiset kasvun edellytykset. Ei ole siis ihme, että harmaaleppä tunnetaan aina tunturien metsärajalle asti. Väärävartisia viikatteita Harmaalepän runsas levinneisyys on varma merkki entisaikojen kaskeamisesta. Puun nimen voi katsoa viittaavan sekä sen harmaaseen kuoreen että lehtiin, joiden alapuoli on hopeanvärisen nukan peittämä. Hirville lepän lehdet eivät maistu, joten hallankestävää ja nopeakasvuista harmaaleppää voidaan käyttää kuusitaimikoiden verhopuuna. Harmaalepän puuainesta voisi käyttää melko moneen tarkoitukseen, esimerkiksi sisustuspaneeleiksi ja saunanlauteiksi. Polttopuuksi se kelpaa, koska se ei kipinöi, ja savukalalle se antaa katajan tavoin oikeat aromit. Myös savusaunan lämmityspuuna leppä on verraton. Perimätiedon mukaan leppää käytettiin väärävartisten viikatteenvarsien aineena, ja jonkin verran sitä on käytetty myös huonekaluihin. Harmaaleppä lahoaa helposERILAISET PUUVELJEKSET Suomessa kasvaa kahta leppälajia, joiden maineet ovat kuin yö ja päivä. Turha kumpikaan ei silti ole. ”Ripuli paranee, kun juo lepän urvuista keitettyä vettä.” (Saarijärvi) Tervaleppiä puron reunalla 1920–1930. LU ST O Pahkoja harmaalepässä. LU ST O Tervalepän tummanvihreät ja kiiltävät lehdet tuntuvat käsin kosketellen vähän tahmeilta. W IK IM ED IA CO M M O N S Harmaaleppä puistopuuna Oriveden kirkonkylällä vuonna 1955. KA LL E RA U TA N EN , LU ST O Liedon mestarin Neitsyt Maria vuosilta 1340–1350. Hattulan Pyhän ristin kirkon puuveistos on tervaleppää. M U SE O VI RA ST O 9946_.indd 30 9946_.indd 30 25.3.2023 11.43 25.3.2023 11.43
METSÄSTÄ 31.3.2023 Metsälehti.fi 31 ERILAISET PUUVELJEKSET Suomessa kasvaa kahta leppälajia, joiden maineet ovat kuin yö ja päivä. Turha kumpikaan ei silti ole. Harmaaleppä on Suomen lepistä yleisempi. Sen lehtiä on käytetty myös haavojen hoitamiseen. WIKIMEDIA COMMONS ti eikä ole lujaa, joten sen käyttö puutöissä on jäänyt vähiin. Tervaleppä taas arvossa Tervalepän nimi viitannee siihen, että sen isot, tummanvihreät ja kiiltävät lehdet tuntuvat käsin kosketellen vähän tahmeilta, varsinkin nuorina. Sen kävyissä on selvä perä, kun taas harmaalepän kävyt ovat perättömiä. Puuaines, joka kaadettaessa on vaaleata, muuttuu pian ilman ja valon vaikutuksesta kauniin punertavaksi. Tervalepän kuori käykin parkitukseen ja värjättäessä se tuottaa kauniin punaruskean sävyn lankoihin. Tervaleppä on yleinen Eteläja Keski-Suomessa aina Kokkolan korkeudelle asti. Se kasvaa kosteilla paikoilla, kuten rannoilla, ajoittain tulvan vallassa olevissa metsiköissä ja ravinteisten soitten reunamilla. Tervaleppää on Suomessa alettu viime aikoina uudelleen arvostaa puulajina. Monin paikoin on rauhoitettu tervaleppäkorpia ja -lehtoja, joissa lepän seuralaisina on harvinaisia ja vaateliaita lajeja. Tervaleppä käy moneen Tervalepästä voi sorvata vaneria huonekaluihin sekä sahata paneelia seiniin ja kattoihin. Siitä voi veistää erilaisia käyttöesineitä. Tervaleppä on niin kevyttä ja pehmeätä, että se kelpaa lasija valuteollisuuden puumuoteiksi. Vaikka leppäpuu ei huonon lahonkestävyytensä vuoksi sovellu ulkokäyttöön, se on kuitenkin vedenalaisessa käytössä kovaa ja kestävää. Venetsian kaupunki on rakennettu osaksi tervaleppäpaalujen varaan. Tervaleppä onkin nykyään hyvin kysyttyä. Hyvällä kasvupaikalla tervaleppä voi kasvaa järeäksi tukkipuuksi ja huomattavasti harmaaleppää vanhemmaksi. Selluteollisuus kelpuuttaa nuoren tervalepän raaka-aineekseen. Useimmiten lepät ovat kauniin suorarunkoisia ja puuaines muuttuu kaadettuna punertavaksi – leppä onkin tarkoittanut itämerensuomalaisissa kielissä myös verta. Puu on kevyttä, ja niinpä sitä on käytetty keihäiden materiaalina – siitä sanonta “lentää kuin leppäkeihäs”. Kuura on peittänyt lepän oksat. M U SE O VI RA ST O / BO N IN VO N VO LK ER 9946_.indd 31 9946_.indd 31 25.3.2023 11.43 25.3.2023 11.43
PILKKEET 31.3.2023 32 Metsälehti.fi HISTORIA MIKKO HÄYRYNEN ”MONI metsäsana on perua useamman tuhannen vuoden takaa”, erityisasiantuntija Kirsti Aapala Kotimaisten kielten keskuksesta kertoo. ”Se osoittaa, että uralilaisen kantakielen puhujat kuutisen tuhatta vuotta sitten ovat eläneet metsäisessä ympäristössä.” Kantauralista polveutuvat kaikki uralilaiset kielet, joihin kuuluvat suomalais-ugrilaiset ja samojedikielet. Esimerkiksi sana puu kuuluu vanhimpaan sanastokerrostumaan ja sillä on vastineita samojedikielissä asti. ”Kaikki ne tarkoittavat joko kasvavaa puuta tai sitten puuainetta, samojedikielissä myös metsää.” Sen sijaan metsä tunnetaan vain itämerensuomalaisissa kielissä, ja se voi olla lainasana balttilaisista kielistä. ”Sanaa, josta metsä olisi aikoinaan lainattu, vastaa nykyliettuassa puuta ja metsää tarkoittava sana medis ja nykylatviassa metsää ja metsikköä tarkoittava mežs.” Tuttuja puita Uralin takanakin Koivu, kuusi, pihlaja ja tuomi kuuluvat vanhimpaan sanastokerrostumaan. Samaa alkuperää olevia sanoja on samojedikielissä asti. Merkityksetkin ovat samoja, tosin pihlajan ja tuomen kaukaiset vastineet voivat viitata myös näiden puiden marjoihin. Männyn vanhempi nimitys on petäjä, joka kuuluu myös vanhoihin perintösanoihin. ”Se ei ole aivan niin vanha kuin kuusi, mutta kyllä petäjälläkin on sukulaissanoja aina komissa ja udmurtissa asti.” Mänty on todennäköisesti johdettu sanasta mäntä, joka on tarkoittanut myös pienen männyn latvasta tehtyä hierintä, jolla on hämmennetty puuroa tai sekoitettu taikinaa. Koivulajeissa hikeä ja rautaa Koivulajien nimeämistarve on kielitieteellisesti nuori ilmiö. Hieskoivun alkuosa kuuluu samaan sanaperheeseen kuin hiki. ”Nimen on arveltu viittaavan siihen, että hieskoivu kasvaa kosteammalla, hikevämmällä maalla kuin rauduskoivu.” Murteissa hieskoivua on kutsuttu hikikoivuksi, hikiäiseksi tai hikiäiskoivuksi. On huomattu, että hieskoivun oksista ei saa . . . . . FP PERMILÄISET KIELET F SUOMALAIS UGRILAISET KIELET S SAMOJEDIKIELET ITÄMERENSUOMALAISET KIELET SAAMELAISKIELET Komi (syrjääni) Komipermjakki Udmurtti / Votjakki Mari / Tšremissi Mordva VOLGALAISET KIELET URALILAISET KIELET . . . . . . . . . . Suomi Karjala Vepsä Inkeroinen Viro Vatja Liivi . . . . . . Länsisaamelaiset kielet Keskisaamelaiset kielet Itäsaamelaiset kielet Unkari Mansi / Voguli Hanti / Ostjakki UGRILAISET KIELET . . . . Nenetsi Enetsi Nganasani Selkuppi POHJOISSAMOJEDILAISET KIELET ETELÄSAMOJEDILAISET KIELET Hahmottelu: Dr. phil. Ihsan Y?lmaz Bayraktarl? / Kartografia: Dipl.-Geogr. Maximilian Dörrbecker Alkuperäistä karttaa muokattu rajaamalla Kuusi varsinaiskarjala: kuuši livvinkarjala: kuuzi lyydi: k?ž, k?š, k??, k?zi vatja: k?si karjala: kuusi viro: kuusk pohjoissaame: guossa mordva: kuz komi: koz hanti: kol kantaurali: *kowse Petäjä varsinaiskarjala: pedäjä livvinkarjala: pedäi lyydi: pedai karjala: petäjä viro: pedajas vepsä: pedai vatja: petäjä liivi: pied?g pohjoissaame: beahci ersämordva: pitše komi: požem kantaurali: *pe?ä SN1 SS1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . KAIKUJA KAUKAA Metsässä vanhinta ovat uralilaisesta kantakielestä periytyvät sanat. Kielten sukulaisuuksia esitetään usein puuna tai pensaana. Kantauralista periytyviä suomalais-ugrilaisia ja samojedikieliä kuvaisi paremmin kaksihaarainen puu. *sana on rekonstruoitu SH U TT ER ST O CK IM AG ES 9947_.indd 32 9947_.indd 32 25.3.2023 11.46 25.3.2023 11.46
PILKKEET 31.3.2023 Metsälehti.fi 33 SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ kunnollista saunavastaa, sillä lehdet liimautuvat märkään ihoon. Rauduskoivun alkuosa on sukua rauta-sanalle ja viitannee puuaineksen lujuuteen. Murteissa on käytetty myös nimityksiä raudaskoivu, rautakoivu tai rautiaiskoivu. Nuorempia kuin uralilaiset Leppä, tammi, vaahtera ja saarni ovat varsin vanhoja nimityksiä, joilla on vastineita joissakin itämerensuomalaisissa kielissä sekä jonkin verran kaukaisemmissa sukukielissä mordvassa ja marissa. Jalava tunnetaan useissa muissakin itämerensuomalaisissa kielissä, kuten vepsässä ja virossa. On ehdotettu, että se saattaisi olla vanha laina slaavilaisista kielistä. Lehmuksella on vastineita lyydissä, vepsässä ja virossa. Myös paju tunnetaan muissa itämerensuomalaisissa kielissä ja samassa merkityksessä, mutta sen pitemmälle taustaa ei varmasti tiedetä. Katajalla on samaa alkuperää olevia nimityksiä kaikissa lähisukukielissä, kuten karjalassa, vepsässä ja virossa, mutta kaukaisempia sukulaisia ei ole varmasti osoitettu. Suomen murteissa katajasta käytetään myös muotoja kataa, katas ja katava. Joidenkin nimien alkuperä on hieman hämärä, kuten haapa. ”Vastineita on muissa läheisissä itämerensuomalaisissa kielissä ja oletettiin, että sukulaissanoja on myös etäisemmissä sukukielissä, mutta nykyisin on ehdotettu, että haapa voisi olla lainaa jostakin jo kadonneesta kielestä.” Kankaalla ja suolla Metsä on muutakin kuin puita, se on elämisen ympäristö. Kuivaa metsämaata tarkoittava kangas saattaa olla germaaninen lainasana, jonka lähtökohtana on kulkemista merkitsevä verbijuuri. Kangas olisi siis alun perin tarkoittanut kulkureittiä tai kulkukelpoista maastoa. Sana suo tunnetaan kaikissa itämerensuomalaisissa kielissä. Mahdollisesti sanalla on sukulaisia myös etäisemmissä sukukielissä, mutta yhdistämisessä on äännehistoriallisia ongelmia. ”Kyseiset udmurtin, komin, mansin, hantin, unkarin ja samojedikielten sanat tarkoittavat lampea tai pientä järveä.” ”Kyllä petäjälläkin on sukulaissanoja aina komissa ja udmurtissa asti.” MONI LUONNONYSTÄVÄ askartelee pihalleen hyönteishotelleja puusta ja korsista. Asukkaiksi tulee erilaisia selkärangattomia kolopesijöitä kuten erakkomehiläisiä ja petopistiäisiä, jotka varastoivat jälkikasvulleen ruokaa koloon. Niitä väijyvät kultapistiäiset ja muut loiset, jotka varastavat ruokavaraston omien jälkeläistensä käyttöön. Näihin pihapiirien rakennelmiin verrattuna motokuskin toiminta on suorastaan teollista. Jokaiselle uudistusalan hehtaarille jätetään useita tekopökkelöitä, jotka toimivat hyönteisten asuinpaikkoina vuosikymmeniä. Ensimmäisenä kesänä niihin kiirehtivät munimaan erityisesti kaarnakuoriaiset, mutta myös tuoretta kuollutta puuta kaivertavat sarvijäärät ja jalokuoriaiset. Pihapiirin hyönteishotelleja vastaaviksi kolopesijöiden asuinpaikoiksi tekopökkelöt muuttuvat, kun ensimmäiset puuta syöneet koppiaiset aikuistuvat, poistuvat puusta ja jättävät kuoreen houkuttelevan aukon. Kaarnakuoriaisten pinnallisilla käytävillä ei taida olla niin suurta kysyntää, mutta sarvijäärien ja jalokuoriasten toukkien kaivertamat tunnelit ovat haluttuja hyönteisten asuntomarkkinoilla. Eliöryhmät ovat samoja kuin pihojen hyönteishotelleissa, mutta lajisto on osaksi erilainen ja kolojen määrä aivan toista luokkaa. Pökkelö saa uusia asukkaita joka vuosi, mutta lajisto muuttuu lahoamisen edetessä. HYÖNTEISHOTELLEJA MOTOLLA Lehtikantojäärän ulostuloaukkoja hakkuuaukolla tekopökkelon tuohessa valmiina ottamaan vastaan uudet asukkaat. Puun syöjien aikuistuessa pintaan tulee yhä uusia luolastoja niille kolopesijöille, jotka eivät itse syö puuta. Vieraita hotelliin riittää vielä sittenkin, kun pökkelö on kaatunut maahan. Montakohan tuhatta hyönteistä yhdessä tekopökkelössä ehtii kehittyä ennen kuin se on täysin maatunut? KAMALA LUONTO SH U TT ER ST O CK IM AG ES 9947_.indd 33 9947_.indd 33 25.3.2023 11.46 25.3.2023 11.46
34 Metsälehti.fi Solis Suomi 050 470 8264 info@solis.fi Solis.fi Vaihda mönkijäsi Solis traktoriin Tutustu valikoimaan: Solis.fi. Suomessa on nyt yli 800 rekisteröityä Solis traktoria 9948_.indd 34 9948_.indd 34 25.3.2023 11.49 25.3.2023 11.49
31.3.2023 Metsälehti.fi 35 PILKKEET Risto Isomäki: Maailmanparantajan muistelmat. Into Kustannus 2023. 300 sivua. Kustantajan hinta 29.90. KIRJAILIJA ja kansalaisjärjestöaktiivi Risto Isomäki päätti jo nuorena keskittää tarmonsa hankkeisiin, joilla on mahdollisimman suuri vaikutus. Maailman pelastamiseksi on oltava tehokas. Suomalaisittain pienellä rahalla saa aikaan esimerkiksi rokotuskampanjan, jolla voi pelastaa valtavan määrän ihmishenkiä kehitysmaissa. Isomäen työ alkoi kehitysyhteistyövarojen puolesta kampanjoineessa prosenttiliikkeessä 1980-luvulla ja on sen jälkeen jatkunut kymmenissä hankkeissa. Viimeksi hän on pelastanut talteen kansalaisliikkeiden historiaa, jota on vuosien varrella kertynyt pahvilaatikoittain. Tuloksena on kokeneen kirjailijan kiinnostavasti kirjoittama Maailmanparantajan muistelmat. Kansainvälisten projektien ohella Isomäki on osallistunut myös kotimaisiin suojelukampanjoihin kuten Kessistä tutuksi tulleeseen Erämaaliikkeeseen. Väheksymättä Suomen luonnon suojelua, hän näkee kiireellisintä tehtävää muualla. Meillä luonto on jääkauden jäljiltä nuorta. Vaikka Suomesta hävitettäisiin kaikki lajit, mikään niistä ei hävisi maapallolta lopullisesti. Toisin on Amazonin sademetsissä. Niin ikään meillä suot ovat avainasemassa ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, mutta verrattuna Amazonin tai Borneon soihin niiden merkitys on maapallon kannalta pieni. Isomäki on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset voidaan vielä välttää, mutta nyt on toimittava tehokkaasti. Osa kirjoittajan ideoista on erikoisia ja lennokkaita, eivätkä kaikki ole hänen kanssaan jokaisesta samaa mieltä. Erilaisista kampanjoista kertoessaan Isomäki kuvaa hyvin aikojen muutosta. Internet on mullistanut myös kansalaisaktivismin. Sosiaalisen median Isomäki näkee johtaneen seurusteluun vain samanmielisten kanssa, mikä ei ole hyvä, jos tavoitteena on muuttaa maailmaa. ELIISA KALLIONIEMI Aktivismin historiaa PALVELUKSEEN HALUTAAN KIRJAT LUKIJALTA METSÄKESKUS julkisti joulukuussa selvityksen metsien ensiharvennuksista Keski-Suomessa. Raportissa todettiin ettei yksikään tarkastusmitatuista 86 kuviosta täyttänyt metsänhoidon suosituksia suurista hakkuupoistumista ja ylileveistä ajourista johtuen. Aihe on metsänomistajalle tärkeä, koska ensiharvennuksen pitäisi olla metsänhoidollinen toimenpide, joka varmistaa metsän hyvinvoinnin, hyvän tukkisaannon ja parhaan taloudellisen tuloksen metsän kiertoajalla. Hakkuiden laatuun vaikuttavista asioista ensimmäinen on hakkuusopimus, jossa pitäisi määritellä mitä hakataan ja miten. Myin 2021–2022 ensiharvennusleimikoita kahdelle isolle toimijalle ja kolmanneltakin sain sopimusluonnoksen. Yhdelläkään ei ollut sopimuksessa kohtaa, jossa olisi määritelty jäävän puuston määrä, ajourien leveys, hakkuukalusto tai hakkuun erityisohjeet. Toinen oleellinen tekijä hakkuulaadussa on hakkuuyrittäjien konekanta. Pikainen soittokierros minun alueeni kolmen ison metsätoimijan ostajille osoitti, että vain yhden toimijan hakkuuyrittäjällä oli keskikokoinen 13 Hakkuiden laatutakuu tonnin Ponsse Elk -ajokone, muilla ajokoneet olivat isompia yleiskoneita. Kolmas vaikuttava tekijä on raha. Paljonko maksetaan, kenelle maksetaan ja mistä maksetaan. Nyt kun metsänomistaja ei voi määrittää jäävää runkolukua eikä ajokoneen kokoa, fokus menee kuidun kuutiohinnan maksimointiin. Vastaavasti hakkuuyrittäjä maksimoi kertymää ja ajotehokkuutta, koska taksoitus on määräsidonnainen. Minulle viisi euroa pienempi kuutiohinta ensiharvennuksillta olisi ok, mikäli saisin takuut erinomaisesta hakkuujäljestä. Tämä vaatisi monen asian muuttumista: hakkuusopimuksen pitäisi määrittää tarkemmin hakkuutapa, hakkuu tulisi tehdä oikea-aikaisesti, koneiden tulisi olla riittävän pieniä, nimettyjen kuskien käytön tulisi olla mahdollista. Lisäksi hakkuista tulisi saada raportti siitä, kuinka sopimuksessa luvatut asiat toteutuivat. Ensiharvennukset laadukkaina hoitotoimenpiteinä ovat ensiarvoisen tärkeitä niin metsäteollisuudelle, metsänomistajille kuin ympäristöllekin. Koska intressit ovat yhtenevät, uskon metsäalan toimijoiden saavat aikaan holistisia muutoksia jotka takaavat laadukkaat ensiharvennukset. MARKO RASILAINEN PUUMIEHET ry:n uudeksi puheenjohtajaksi on valittu professori Erkki Verkasalo. Hän toimii metsäja puutuoteteknologian tutkimusprofessorina Luonnonvarakeskuksessa. Vuosikokouksessa julkaistiin myös yhdistyksen Puumies-lehden tietokanta. Kaikille avoin tietokanta löytyy osoitteesta puumieslehti.fi/ puumies-arkisto/ . Sieltä voi hakea Puumiesartikkelien nimet ja avainsanat koko lehden historian ajalta eli 67 vuodelta. Verkasalo Puumiesten johtoon HAE MEILLE METSÄASIANTUNTIJAKSI AARI Metsä Oy & Conifer Consulting Oy etsivät asiakaspalveluhenkistä metsäasiantuntijaa Järvi-Suomen alueelta toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tarkemmat tiedot työpaikasta: aarimetsa.?/rekry Lähetä hakemus ja CV 14.4.2023 mennessä osoitteeseen rekrytointi@aarimetsa.?. Metsäasiantuntijana vastaat laajasta tehtäväkentästä, esim. asiakkaidemme metsätilojen hallinnoinnista, metsäsuunnittelusta ja hankittavien myyntikohteiden metsävaratietojen maastotarkastuksista. Puukaupan ja metsänhoitotöiden suunnittelu sekä toteutus kuuluu myös tehtäviisi. Toivottavasti omaat myös kokemusta ja kiinnostusta metsätilakaupasta, LKV-pätevyydestä on hyötyä. Työsi on itsenäistä ja hyvin monipuolista, mutta olet tiimipelaaja ja tiiviisti yhteydessä muuhun tiimiin. TYÖTEHTÄVÄT Ajokortti on tehtävän hoitamisessa välttämätön. Solis Suomi 050 470 8264 info@solis.fi Solis.fi Vaihda mönkijäsi Solis traktoriin Tutustu valikoimaan: Solis.fi. Suomessa on nyt yli 800 rekisteröityä Solis traktoria 9948_.indd 35 9948_.indd 35 25.3.2023 11.49 25.3.2023 11.49
31.3.2023 36 Metsälehti.fi PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma.) p. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 Sari Enderle p. 09 315 49 800 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. vuosikerta. perustettu 1933 MYYDÄÄN www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, KITEE, Kiteenkyläntie 15,041 ha. Kokonaispuusto n. 1500 m 3 . Hoidettuja varttuneita taimikoita (30 %), nuorta (35 %) ja varttunutta (35 %) kasvatusmetsää pääosin rehevillä kasvupohjilla. Lisätiedot ks. www.metsat.fi. Kiinteistö myydään tarjousten perusteella. TARJOUKSET 31.3.2023 mennessä sähköpostitse veijo.laukkanen@metsat.fi. Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä saadut tarjoukset. Hp. 55.000 €. METSÄTILA, PARIKKALA, Maironiemi 6,684 ha. Runsaspuust. tila, joka rajoittuu Selänteentiehen ja Pienen Rautjärven rantaan, 1 RA -rak.paikka. Kuusivaltaista puustoa n. 2200 m 3 , josta uudistuskypsää n. 1900 m 3 . Uudistuskypsää metsää voidaan käsitellä myös kasvatushakkuulla. Lehtomaista kangasta, maastoltaan loivasti kumpuilevaa rinnemaata. TARJOUKSET 21.4.2023 klo 16 mennessä joko sähköpostitse veijo.laukkanen@metsat.fi tai Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Kauppatie 24, 58500 Punkaharju. Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä saadut tarjoukset. Hp. 96 000 €. OMAKOTITALO, PARIKKALA, Kukkulantie 54 80 m 2 , tontti 4830 m 2 . V. 1991 valm. hirsitalo, tupak + mh + avoin yläk. + parveke, pihasauna, tontilla myös 1900-luvun alusta peräisin oleva asuinrak. ja varastotilana toimiva navetta, Parikkalan keskustaan n. 5 km, 6-tielle 1,5 km. E-tod. Tulossa. Hp. 49.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa ”Olin hiihtämässä ja vastaani tuli mielenkiintoisia jälkiä lumessa. Mikä eläin ne on jättänyt?” LUKIJA ENOSTA JOENSUUSTA JÄLKIEN tunnistaminen valokuvien perusteella voi olla vaikeaa, jopa mahdotonta. Lukija oli lähettänyt lehteen kaksi kuvaa, joista toinen lähikuva yksittäisestä jäljestä ja toinen useista jälkijonoista hiihtouralla. Yksittäisen jäljen kuvassa oli mittakaavana ihmisen käsi, josta pääsin hieman jyvälle jäljen koosta. Jäljen pituus (mitattuna keskimmäisten varpaiden kärjestä polkuanturan takalaitaan) oli noin yhdeksän senttiä ja jäljen leveys (ulommaisten varpaiden ulkolaidasta toiseen) noin 7,5 –8 senttiä. Kyseessä on siis kookas eläin, joka rajaa mahdollisuudet kolmeen alueella esiintyvään eläimeen: ilves, susi ja suurikokoinen koirarotu. Yksittäinen ilveksen jälki voi muistuttaa erehdyttävästi suden jälkeä ja päinvastoin. Normaalisti koiraeläimillä keskimmäiset varpaat ovat rinnakkain. Ilveksellä taas ne ovat kissaeläimille tyypillisesti keskenään hieman epäsymmetrisesti. Joillakin suuremmilla koiraroduilla jälki muistuttaa kooltaan ja muodoltaan erittäin paljon sutta. Jälkijonot hiihtouralla kertovat useamman eläimen olleen liikkeellä ryhmässä. Lukijan kertoman mukaan ryhmässä oli ollut isokokoinen jälki ja sitten selvästi pienempiä samanlaisia jälkiä. Tämä seikka kääntää havainnon ilvesemoksi pentuineen. Tähän aikaan vuodesta ilvesemolla on silmin havaittavasti suurempi jälki kuin pennuillaan. Sudella taasen jälkien kokoerot aikuisten ja pentujen välillä on huomattavasti vaikeampi erottaa silmämääräisesti. Toinen seikka, joka puoltaa ilvestä on se, että lukijan kuvaileman mukaan metsässä pienet jäljet olivat poikenneet suuremman jäljiltä muun muassa kuusten alla ja mutkitelleet kulkusuuntaan nähden. Tämä on juuri tyypillistä käytöstä ilvekselle, kun taas sudella reitin valinta kulkusuuntaan nähden on huomattavasti suoraviivaisempaa. Molemmilla lajeilla matkaravi voi olla helminauhamaisen suoraa. KAI-EERIK NYHOLM RIISTASUUNNITTELIJA SUOMEN RIISTAKESKUS POHJOIS-KARJALA Kuka kulki metsässä? Suuremmat jäljet kulkevat helminauhamaisesti suoraan, mutta vastaavat pienemmät jäljet mutkittelevat. Ladun kaartuessa jäljet suuntaavat metsään. LUKIJAKYSYMYS Kämmen jäljen vieressä osoittaa, että kyseessä on kookas eläin. METSÄMIESTEN Säätiö jakaa tänä vuonna apurahaa jälleen 1,7 miljoonaa euroa erilaisiin metsäalaa tukeviin hankkeisiin. Summa on samansuuruinen kuin viime vuonnakin. Suurempia rahoituskohteita on tänä vuonna noin 140. Rahoituksella käynnistetään esimerkiksi selvitys Metsäalan EU-akatemiasta, tutkitaan ratkaisuja alan työvoimapulaan ja kehitetään metsäkoulutuksen laatua. Lisäksi rahoitetaan Metsämuseo Luston peruskorjausta. Alan tunnettuutta kohennetaan esimerkiksi rahoittamalla nuorille suunnatun Me Metsäläiset -tiktok-kanavaa ja Metsälehden verkkosivuiltakin löytyvää Ihan metsässä -podcastia. Siitä tehdään jo kolmas tuotantokausi. Säätiölle tuli apurahahakemuksia yhteensä 239 kappaletta ja apurahaa haettiin yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Nyt myönnetty rahoitus kattaa 37 prosenttia haun yhteissummasta. Metsämiesten Säätiöltä tukea 1,7 miljoonaa euroa 9949_.indd 36 9949_.indd 36 25.3.2023 11.54 25.3.2023 11.54
31.3.2023 Metsälehti.fi 37 PILKKEET METSÄKRYPTO 6 METSÄRISTIKKO 3, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 14.4.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 6”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 3 on arvottu seuraaville kolmelle: Risto Eronen, Juva, Terttu Kemppainen, Takalo ja Juho Rautio, Laikko. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 9949_.indd 37 9949_.indd 37 25.3.2023 11.54 25.3.2023 11.54
31.3.2023 38 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ” TÄMÄ on minun lemppari.” Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjaa vetävä Venla Kaplas näyttää tietokoneen ruudun välityksellä aavistuksen läpikuultavaa vaaleaa harsomaista putkea. Kyseessä on koululaisiakin hämmästyttävä puupohjainen makkarankuori. Siansuolen korvaava tuote on yksi kymmenen vuotta täyttävän koulukampanjan tuotesalkun tuotteista. Suomen metsäyhdistyksen tuottama salkku esittelee, mitä kaikkea puusta voidaan valmistaa. Sen Metsäteollisuus ry:n asiantuntija Kaplas sekä viestintäasiantuntija Lotta Heikkinen nappaavat mukaansa lähtiessään kertomaan metsäalasta kahdeksasluokkalaisille. Metsäteollisuus ry:n koordinoiman kampanjan tarkoituksena on viestiä nuorille bioja kiertotaloudesta, metsäteollisuuden työmahdollisuuksista sekä erilaisista koulutusja urapoluista alalle. ”Tämä on todella kehittyvä ala. Haluamme korostaa uusia tuotteita, innovaatioita ja koulutusmahdollisuuksia. Tavoitteemme on lisätä tietoisuutta ja herättää nuoret pohtimaan, voisiko tässä olla heille uramahdollisuus”, Kaplas kertoo. Koulukampanja sai alkunsa jo 2010-luvun alussa metsäalaa vaivanneesta työvoimapulasta. Metsäteollisuuden yrityksillä heräsi tarve viestiä alan mahdollisuuksista nuorille, tuleville osaajille. Kymmenessä vuodessa kampanja on tavoittanut arviolta 250 000 yläasteikäistä. Viime vuodesta lähtien mukaan ovat voineet ilmoittautua myös lukiot. Jaettuja kokemuksia Kampanjassa kouluilla metsälähettiläinä vierailevat metsäalojen eri ammattilaiset työntekijöistä johtajiin. Tänä vuonna mukana on yli 260 koulua ja satakunta lähettilästä. Kaikkiaan maalis-toukokuussa järjestettävään kiertueeseen osallistuu kouluja 132 eri paikkakunnalta. Monesti kouluun saapuva lähettiläs on itse lähtöisin samalta koulupaikkakunnalta tai sen lähistöltä. Se puhuttelee nuoria. ”Metsäalan työntekijät saavat itse kertoa omista kokemuksistaan. Ne ovat pidettyjä ja tärkeitä tarinoita tuoda ja viedä. Näistä oppilaat tykkäävät ja koulut pitävät”, Lotta Heikkinen kertoo. Heikkinen lähtee tänä vuonna ensimmäistä kertaa metsälähettilääksi. Kaplas on mukana toistamiseen. Kaplaksen mieleen viime vuoden kiertueelta ovat painuneet aidosti kiinnostuneet nuoret. ”Yleensä puhutaan, että kasiluokkalaiset eivät välttämättä kuuntele tai heitä ei kiinnosta. Kuitenkin jokaisella vierailulla on ollut oppilaita, jotka oikeasti ovat olleet kiinnostuneita. He ovat viitanneet, kysyneet ja osallistuneet.” Mahdollisuuksia ja puisia makkarankuoria Pyöreitä täyttävä Mahdollisuuksien metsä -koulukampanja viestii nuorille metsäalasta. Viestintäasiantuntija Lotta Heikkinen (vas.) ja osaamisen ja vetovoiman asiantuntija Venla Kaplas Metsäteollisuus ry:stä vetävät Mahdollisuuksien metsä -koulukampanjaa sekä toimivat tänä vuonna itsekin metsälähettiläinä. Mukaan koulukiertueelle lähtee uusia metsäisiä innovaatioita sisältävä tuotesalkku. 10 VUOTTA NUORILLE METSÄSTÄ ”Mahdollisuuksien metsä – Suomen suurin työpaikka” on kahdeksasluokkalaisille ja lukiolaisille suunnattu koulukampanja Tavoittaa vuosittain 20 000 –25 000 nuorta Viestii metsäalan mahdollisuuksista, koulutuksesta ja innovaatioista Hanketta toteuttavat Metsäteollisuus ry sekä Suomen Metsäyhdistys yhdessä metsäteollisuusyritysten ja Puunjalostusinsinöörit ry:n kanssa FAKTA 9950_.indd 38 9950_.indd 38 25.3.2023 11.56 25.3.2023 11.56
31.3.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Seuraava Metsälehti ilmestyy 14.4.2023 NÄIN TARKASTAT TAIMIKON METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. HALOIKSI vai paperipuiksiko? Näin kysyi Metsälehti maaliskuun lopussa vuonna 1933. Toisin sanoen aivan samalla tavalla kuin nyt, myös tuolloin pohdittiin, kannattaako puu myydä kuiduksi vai energiapuuksi. ”Sanottakoon heti aluksi, että on yksi tekijä, joka ratkaisevasti määrää hakkautettavan tavaran laadun, ja se on: menekkisuhteet. Jos siis jollain seudulla on paperipuulla hyvä kysyntä mutta haloilla heikko, on ilman muuta selviö, että hakattavat puut mahdollisimman tarkkaan valmistetaan paperipuiksi” , Metsälehti opasti. Eri tilanne oli niillä seuduilla, joilla kysyntää niin kuitukuin energiapuulle. Siellä isäntä joutuu vaikean pulman eteen, kun ”paperipuun ostaja saapuu ja sanoa pölläyttää isännälle, että tottahan sinun, hyvä mies, kannattaa myydä kuusikkosi paperipuuksi, kun saat 15 markkaa enemmän kuutiometristä kuin haloista”. Koska vertailun tekeminen on vaikeaa, isäntä uskoo myyjää ja tekee kaupan tietämättä, onko se hänelle edullinen vai ei. Halkoja vai paperipuuta? HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT KEVÄÄN korvilla maalis-huhtikuun vaihteessa kukkii Lontoon Kew Gardenin kasvitieteellisessä puutarhassa eräs kiinalainen päärynäpuu muuten vielä lehdettömässä puussa. Yli satavuotiaalla puulla (Pyrus bretschneideri ) ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta maailmalla lajia kutsutaan kiinanvalkopäärynäksi (Chines white pear ) tai pelkästään valkopäärynäksi. Puu kuvattiin tieteelle viime vuosisadan alussa, ja se on nimetty sinologi eli kiinantutkija Emil Bretschneiderin mukaan. Mies syntyi nykyisen Latvian alueella ja työskenteli 1800-luvun lopulla lähetystölääkärinä Pekingissä vajaat parikymmentä vuotta. Siinä sivussa hän uutterasti tutki myös alueen kasveja, joista kirjoitti useita teoksia ja lähetti kasvinäytteitään muun muassa Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Valkopäärynä on luontaisesti kotoisin Kiinan pohjoisosista, mutta sitä viljellään läpi keskisen Kiinan aina maan itärannikolle saakka. Lajilla on maassa yli 500 vuoden viljelyhistoria. Lisäksi sitä on istutettu muun muassa Japaniin, Keski-Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Valkopäärynä voi parhaimmillaan kasvaa 15-metriseksi, mutta jää tyypillisesti alle kymmenen metrin pituiseksi. Puu kasvaa usein kuivahkoilla ja viileissä rinnemaastoissa sadasta metristä aina kahden kilometrin korkeuteen saakka. Pakkasta valkopäärynäpuu kestää yli kahdenkymmenen asteen verran. Päärynätuotannon mahtivaltio Kiinanvalkopäärynä luokitellaan nykyään omaksi lajikseen lähes 80 päärynäpuulajin joukossa, joskin sitä pidetään myös useamman lajin risteymänä eli hybridinä. Vaaleahkot kukat ovat hyönteispölytteisiä ja niihin kehittyvät valkeasävyiset hedelmät kypsyvät Kiinassa elo-syyskuussa. Puuta voidaan lisätä siemenistä, toisin kuin monia eurooppalaisia kaupallisia päärynälajikkeita, joita lisätään vain pistokkaista ja varttamalla. Päärynäpuun vaaleankellertävää puuainesta käytetään muun muassa huonekalujen, soitinten, työkalujen varsien ja keittiövälineiden valmistamiseen. Kiina on maailman suurin päärynäntuottaja. Viime vuonna maa tuotti päärynöitä noin 18 miljoonaa tonnia, kolme kertaa enemmän kuin muu maailma yhteensä. Valkopäärynää viljellään Kiinassa laajasti, mutta sen tuotanto-osuudesta muihin päärynälajeihin verrattuna ei ole tarkkoja tilastoja. Erään arvion mukaan tuotanto Kiinassa on yli neljä miljoonaa tonnia vuodessa. Sen pienikokoisia, läpimitaltaan vain pari-kolmisenttisiä hedelmiä pidetään erityisen herkullisina. Muodoltaan valkopäärynän soikeahko hedelmä muistuttaa eurooppalaista ja Suomessakin viljeltävää kaimaansa (P. communis ), joka tosin on kooltaan puolta suurempi kuin valkopäärynä. KIINALAINEN VALKOPÄÄRYNÄPUU Valkopäärynä voi parhaimmillaan kasvaa 15-metriseksi. Tämä kiinanvalkopäärynä kukki keväisessä Lontoossa. ”KANNATTAA KÄYDÄ TARKISTAMASSA metsien kunto. Hirvet vaurioittavat taimikkojen lisäksi myös järeämpää puustoa.” Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Twitterissä 21.3. 9950_.indd 39 9950_.indd 39 25.3.2023 11.57 25.3.2023 11.57
Äänestyslipulla: kirjoita äänestyslipussa olevan ympyrän sisäpuolelle sen ehdokkaan numero, jota haluat äänestää. Numero ilmenee oman vaalipiirisi ehdokaslistasta. Irrota äänestyslippu ja sulje se taittamatta palautuskuoreen. Äänestyslipun on oltava perillä 14.4. klo 16.00 mennessä. Ota huomioon postin kulun vaatima aika. Äänestysohjeet sähköisesti: äänestä osoitteessa www.metsavaalit.fi/aanesta. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi sekä PIN-koodisi äänestyslipusta. Sähköinen äänestysaika päättyy 14.4. klo 23.59. Lisätietoja: Metsavaalit.fi Hyvä Metsän omistajajäsen, äänestä Metsäliitto Osuuskunnan edustajistovaaleissa 22.3.–14.4.2023 Olet saanut postitse äänestyslipukkeen ja ohjeen sähköiseen äänestämiseen. Käytä äänesi ja päätä, kuka edustaa sinua Metsäliitto Osuuskunnan edustajistossa. Kuka pitää huolta Metsästäsi? 9951_.indd 40 9951_.indd 40 25.3.2023 11.17 25.3.2023 11.17