Muista venytellä Taukojumppa auttaa istuttajaa UUSI METSÄ KYLVÖSTÄ UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ KÄSIN TEHTY LEHMUKSESTA MATONKUTEET METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA Männyntaimilla on kysyntää • Nyt haetaan kelirikkoleimikoita • Riekoille löytyi uusi koti KYSYMYSTÄ TE EM A : U U SI M ET SÄ . HUHTIKUUTA • NUMERO / • • WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I / 1213_.indd 1 4.4.2013 17.13
Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Stora Enso Jämpti vauhdittaa metsäsi uuteen alkuun puukaupan jälkeen. Jämpti-palvelupaketti sisältää maaperälle sopivan maanmuokkauksen, puun taimet sekä istutustyön. Saat työn ja taimet päivän hintaan, vaikka työ toteutettaisiin myöhemmin. Kysy Jämptistä puukaupan yhteydessä! Tarkemmat tiedot Jämpti-paketeista osoitteessa www.storaensometsa.fi tai kysy lisää numerosta 09 8860 2102. Varma valinta! • Aikataulutakuu • Hintatakuu • Laatutakuu 1214_.indd 2 4.4.2013 17.53
4 Pääkirjoitus: Metsiin lisää monimuotoisuutta 6 MetsänoMistaja: PuuhaMies Metsät pitävät rovaniemeläisen Seppo Koivurannan kiireisenä. 12 uutiset: Tunturikoivut hämmentävät ilmastotutkimusta 14 Yksivuotias haastaa kaksivuotiaan 15 MetsätyyPPi: Vähenevätkö hirvituhot? 16 Markkinat: Nyt haetaan kelirikkoleimikoita 18 kuukauden PuukauPPa: Talvikohde ehti kevään korjuuseen 19 Verkossa: Millä ehdoilla MTK:hon? Teema: UUsi meTsä 20 yksi Mies ja 43 000 tainta Metsäpalveluyrittäjä Risto Kiiskinen suunnittelee istutusurakkansa huolellisesti. 27 Muista taukojumppa 32 rahaPuu: Vakuuksista pulma nuorille Oma meTsä 34 Metsänhoito: 17 kysymystä kylvöstä 37 Moottorisahakoulu: Pidä saha puhtaana 38 MetsäPerintö: Kullanarvoiset peltotilkut 40 kysy Pois: Miten suojaan koivikon? 42 tutkiMus: Ruosteet kuusen kimpussa 43 Metsäläisen allakka: Työtä valittavaksi asti 44 tuotePalsta: Rajat näkyviin 46 uutta Metsästä: innoVaatio Antti Pärssisen kehittämä puukipsi valloittaa kipsausmarkkinoita. 55 koluMni: Milloin metsänomistajat mielletään yrittäjiksi? 56 luhta: Vieläkö riekkoa naurattaa? 60 ennen ja nyt: Männikkö ikkunassa 62 taPionPöydältä: Mainettaan parempi lahna 64 käsin tehty: Lehmuksesta matonkuteet 72 Pilkkeet: Männyn nimikkolude 74 tuote & tekijä: Leipä puutapeista metsälehti makasiini 6 20 46 sisäLLYs 7 nro 3/ 11.4.2013 SePPo SAMuLi JuhA oLLiLA ARi KoMuLAiNeN 3 MAKASIINI 3 • 2013 1215_.indd 3 5.4.2013 17.26
PEFC/02-31-162 Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD anna Back (äitiyslomalla) Tuomas Karppinen p. 09 315?49?808 0400 581 108 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg (äitiyslomalla) Hanna lehto-isokoski p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 ILMOItusMyyntI Myyntipäällikkö Ilmoitusmyynti ja aineistot Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Markkinointiassistentti Helena Ågren p. 09 315?49?849 040 835 6479 asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15–16.00 Puhelin 09 315?49?840 ansa seppälä p. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?844 metsätaloudellinen ammattilehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu 1933. aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 36?084 (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2012 Kannen kuva JANNE ulVINEN peasti laadukasta raaka-ainetta, joka sopii arvokkaisiin tuotteisiin kuten erikoisvanereihin ja huonekaluihin. Sen lisäksi koivua tarvitaan maannousemasienen saastuttamiin metsiin sekä parantamaan luonnon monimuotoisuutta ja kaunistamaan maisemaa. Kuusen lisääminen ei ole pitkän päälle kestävää metsätaloutta. Koivun kasvatusmenetelmät ovat myös kehittyneet. Jos kevääksi ei riitä taimia, kannattaa tiedustella kesäistutuksiin sopivia koivuja. Taimet ovat lähteneet hyvin kasvuun jopa heinäkuun helteellä. Toinen vaihtoehto on kokeilla koivun kylvämistä. Siemenistä syntyy tiheä taimikko, mikä pienentää hirvituhoriskiä. P aksu hanki peittää vielä istutusaloja, mutta taimitarhoilla valmistaudutaan jo viljelykauteen. Kauppaa tehdään runsaasta 140 miljoonasta taimesta. Eniten tilauksia on kuusentaimista. Kuusen osuus istutuksista on kasvanut jo melkein 70 prosenttiin. Tämän kevään yllättäjä on koivu, jonka taimet on monelta tarhalta myyty loppuun. Alun perinkin koivuntaimia oli tarjolla vähän, joten isosta ryntäyksestä ei ole kyse. Uutinen se silti on, sillä pitkään aikaan metsiin ei ole hirvituhojen pelossa uskallettu istuttaa lehtipuita juuri lainkaan. Koivuntaimipulaa onkin selitetty hirvien vähenemisellä. Luottamusta herättävät myös uudistuneet puitteet, joissa hirvikantaa jatkossa säädellään. Metsästyslain muutoksen myötä metsänomistajat saavat entistä paremmin äänensä kuuluviin, kun päätetään kaatoluvista. Parhaillaan laaditaan myös valtakunnallista hirvikantojen hoitosuunnitelmaa. Maaja metsätalousministeriön teettämä esitys on lausuntokierroksella, joka päättyy kuun lopussa. Tarkkoja lukuja esimerkiksi tavoitellusta hirvikannan koosta hoitosuunnitelma ei sisällä. Siihen on kuitenkin kirjattu tärkeitä tavoitteita, kuten hirvien määrän arviointimenetelmien kehittäminen ja lupakäytännön joustavuus. Uudistukset toivottavasti johtavat hirvituhojen vähenemiseen ja koivunviljelyn uuteen nousuun. On monta syytä, miksi koivun osuutta istutuksista tulisi kasvattaa. Jalostuksen ansiosta nykyisistä koivuntaimista kasvaa noMetsiin lisää monimuotoisuutta tässä nuMeROssa paneudumme etenkin istuttajan varusteisiin ja työn ergonomiaan. Kävimme katsomassa, miten ammattilainen selviää 40?000 taimen urakastaan. Selvitimme myös, kuinka me muut voisimme käyttää pottiputkea niin, että selkä kestää ja käsivarret eivät kipeydy. 4 MAKASIINI 3 • 2013 1216_.indd 4 5.4.2013 17.28
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. HUHTIKUUSSA Huhtikuun alkupuolell a aurinko nousee jo kuuden jälkeen ja päivä pitenee. Yöpakkase t ja päivällä lämmin auringonpa iste ovat tavallisia. Auringon nousu Kontiolahd ella 3. huhtikuuta . Kuva Henrikki Hetemaa 1217_.indd 5 5.4.2013 17.28
PUUHAMIES Metsänhoitoa, polttopuuntekoa, klapikauppaa ja hankintatöitä. Metsä pitää rovaniemeläisen Seppo Koivurannan kiireisenä. TEKSTI HANNU JAUHIAINEN KUVAT JUHA OLLILA metSänomiStaja 6 MAKASIINI 3 • 2013 1218_.indd 6 5.4.2013 17.31
7 MAKASIINI 3 • 2013 1218_.indd 7 5.4.2013 17.31
Seppo ja Virve Koivuranta aikovat tehdä kevään istutustyöt yhdessä. R ovaniemen pohjoispuolella Ounasjokivarressa asuva Seppo Koivuranta on puuhamies sanan varsinaisessa merkityksessä. Jo paikallisen Sinetän peruskoulun rehtorina toimiessaan metsät ja pienimuotoinen peltoviljely kuuluivat miehen arkeen. ”Rehtorin työ oli vähän kuin elämäntapa ja työpäivät venyivät helposti kymmentuntisiksi, joten kovin paljoa aikaa muuhun ei silloin jäänyt”, kertoo Koivuranta. Apuna olivat toki kirjastovirkailijana edelleen työskentelevä vaimo Virve sekä kotoa jo pois muuttaneet pojat Juha-Pekka, Jouni ja Janne. Nyt eläkeläisenä metsätöihin on paremmin aikaa. Noin 170 hehtaarin tilalla riittää tekemistä. Myrskyn jälkeen Koivurantojen maaja metsätila on ostettu Sepon vanhemmilta. Tilan äärelle, Sinetän kylän tuntumaan on rakennettu Koivurantojen omakotitalo. Se on hyvä tukikohta metsätöille, sillä pihapiirissä on tilaa metsäja maatalouskoneille. Sukupolvenvaihdosta vauhditti syksyllä 1982 riehunut Mauri-myrsky. Se kaatoi Ounasjoen itäpuolella sijaitsevalta Koivurantojen tilan lisämaapalstalta puuta noin 3?000 kuutiometriä. ”Melko ryteiköltä se näytti”, Koivuranta muistelee myrskyn runtelemaa metsää. Kun metsää oli Lapissa nurin miljoonia kuutiometrejä, ei puun myyminen ollut helppoa. Ostaja kuitenkin löytyi ja puut saatiin pääosin korjattua. Lopuista tehtiin polttopuita. Myrsky kuitenkin vei Koivurannan isältä innon metsänomistukseen ja seuraavana vuonna tehtiinkin sukupolvenvaihdos. Koivuranta osti yhdessä vaimonsa kanssa kotitilan maat itselleen. Metsänomistus ei käynnistynyt suotuisissa merkeissä. Vuonna 1985 iski Manta-myrsky, joka kaatoi lisää metsää, tosin lähinnä vain edellisen myrskyn jäljiltä pystyyn jääneitä puita. Mutta onneksi metsä kasvaa Napapiirin pohjoispuolellakin. Viime kesänä tuhoalueen 30-vuotiaissa viljelymetsissä tehtiin ensiharvennus. Puuston kasvua ja kehitystä on edesauttanut se, että taimikonhoitotyöt on tehty ajallaan. Hirvistäkään ei ollut merkittävää haittaa silloin, kun taimikko oli nuorta. ”Ei aurausjälki alkuun hyvältä näyttänyt. Mutta nyt maasto on tasoittunut niin, että muokkausjälkeä on vaikea havaita.” Poikasena metsätöihin Samalla joentakaisella palstalla alkoi Koivurannan oma metsämiesura. Nyt 67-vuotiaana hän kuuluu siihen ikäpolveen, joka aloitti metsätyöt jo kouluikäisenä. ”Taisin olla noin kuuden vanha, kun ensimmäisen kerran olin pöllinparkkuulla tuossa jokitörmän puulanssilla. Sellupuut piti 50-luvulla kuoria käsin, ennen kuin ne laitettiin uittoon.” Vähän isompana, noin 15-vuotiaana nuori metsätyömies pääsi pöllinajoon hevosella. Palstalle joen taakse oli noin tunnin ajo, päivässä ehti ajaa isän kaatamia puita kolmisen kuormaa. ”Sen verran raskasta työ oli, että mielessä kävi ajatus, että ei minusta isona ainakaan metsuria tule.” Koneilla käyttöä Koivurantojen perheessä ei ole kuitenkaan maltettu pysyä poissa metsästä. Vaimo ja pojatkin ovat olleet mukana, niin istutuksilla kuin taimikonhoitotöissä. Vuosittainen urakka on polttopuiden hankinta, puuta kuluu tilalla noin 20 kuutiometriä vuodessa. Ylimääräiset myydään klapeina piensäkeissä Rovaniemelle. Koivuranta on tehnyt jonkin verran puuMETSÄNOMISTAJA 8 MAKASIINI 3 • 2013 1218_.indd 8 5.4.2013 17.31
”Sen verran raSkaSta työ oli, että mieleSSä kävi ajatuS, että ei minuSta iSona ainakaan metSuria tule.” Sinettä ta hankintakaupalla myytäväksi. Puunajoon on hankittu maataloustraktori, mönkijä ja moottorikelkka tarvittavine lisävarusteineen. Viimeisin hankinta on kuormaimella varustettu maataloustraktorin metsäperäkärry. Se ostettiin poikkeuksellisesti uutena, muut koneet on yleensä hankittu käytettynä. Maataloustraktorilla Koivuranta on tehnyt metsässä pienialaisia maanmuokkauksia. Perustyökalu on kantokoukku, johon isäntä on itse hitsaillut lisärautaa, jotta yhden muokkausjäljen sijasta saadaan aikaan kaksi. Ennen kuormainperäkärryä Koivurannalla oli käytössä juontokoura. Ojitusalueilta rasiin kaadetut rangat ajettiin ensin mönkijällä kuivemmalle maalle. Siellä puut siirrettiin kuormasta juontokouralla traktorin peräkärryyn, jolla ne kuljetettiin parikymmentä kilometriä joen toisella puolella olevan asuintalon pihaan. ”Mönkijä on hyvä apuväline etenkin ojitusalueiden pienpuun korjuussa. Ojien yli pääsee trukkilavoja apuna käyttäen ja pehmeillä mailla voi liikkua kesäaikaan.” Hankalimpien paikkojen puunajossa on käytetty myös moottorikelkkaa. Traktoria tarvitaan maataloudessakin. Koivurannat ovat pitkään viljelleet perunaa lähikaupassa myytäväksi. ”Maatalouden koneita, kuten auroja ja äkeitä, on yleensä hankittu läheisen naapurin kanssa yhteisesti. Jos jotain useamman tuhannen euron laitetta tarvitaan vain muutama tunti vuodessa, sitä ei kannata yksin ostaa.” Istutustyö kevään urakka Täksi kevääksi on luvassa noin 6?000 taimen istutusurakka. Ennen istutuksia on tarkoitus inventoida vuonna 2011 istutettu uudistusala. ”Kävin jo viime kesänä sitä katsomassa ja paikoitellen taimet olivat hävinneet. Edellisenä vuonna täällä oli runsaasti myyriä”, Koivuranta kertoo. Lisämaapalstan lähiympäristöön on tulossa paikallisen metsätalousyrittäjän suunnittelema kunnostusojitushanke. Myös Koivurantojen tilan ojitusalueet on Seppo Koivuranta ja Metsäliiton metsäasiantuntija Tapani Niemimuukko tutkivat tämän vuoden harvennusleimikoiden paikkaa metsäsuunnitelmasta. 9 MAKASIINI 3 • 2013 1218_.indd 9 5.4.2013 17.31
tarkoitus kunnostaa. Samalla tehdään pätkä pienartietä, jotta ojitusalueella on helpompi liikkua. Sopimusasiakkaaksi Vaikka myrskyt tuhosivat aikoinaan kertarysäyksellä ison osan tilan hyvistä kasvatusmetsistä, riittää puuta myyntiinkin. ”Melkein joka vuosi tulee tehtyä puukauppoja. Ainakin sen verran, että saadaan kulut katettua”, kertoo Koivuranta. Koivuranta on ollut Metsäliiton asiakas koko metsänomistuskautensa, kuten isänsäkin. Joskus on kyllä muillekin ostajille tullut puuta myytyä. Myös metsänhoitoyhdistyksen palveluja on käytetty. ”Ei minulla ole yhdistyksen suhteen mitään moitittavaa. Tullemme pysymään jäsenenä jatkossakin.” Suhde Metsäliittoon on kuitenkin syventynyt niin, että Koivuranta on nykyään yhtiön sopimusasiakas. ”Kiertelin metsiä tutun puunostajan kanssa, ja lähes joka kerta opin näkemään metsääni vähän uudelle tavalla. Siitä tämä lähti.” Puukaupoista Koivuranta neuvottelee vuosittain metsäasiantuntija Tapani Niemimuukon kanssa. Leimikoita katsellessa mietitään samalla metsänhoitotarpeita. ”Ajattelen niin, että on yhtiönkin etu, että meidän metsämme kasvavat hyvin, jolloin siellä on ostettavaa laadukasta puuta.” Koivurannan metsäsuunnitelma on yhtiön tietojärjestelmässä ja hän pääsee sitä katsomaan verkossa. Suunnitelman päivitykset hän on jättänyt firman miehille. Päivitykset tehdään yleensä vuoden vaihteessa. Hakkuutiedot tulevat suoraan yhtiöltä, metsänomistaja voi puolestaan ilmoittaa itse tekemistään taimikonhoitotöistä tai muista muutoksista. Tänä vuonna järjestelmään saadaan lisäksi hakkuukoneenkuljettajien tekemien koealamittausten tiedot. Näin harvennuskuvioiden jäävästä puustosta saadaan entistä tarkempi tieto. ”Tämä on osoittautunut tässä vaiheessa toimivammaksi, vähän kuin olisi omalääkäri. Metsäliitto hoitaa ne metsään liittyvät asiat, joita en itse pysty tekemään tai joissa asiantuntemukseni ei riitä.” Parisen vuotta sitten hankittu metsäperäkärry kuormaimineen on helpottanut hankintapuun korjuuta. metSänomiStaja 10 MAKASIINI 3 • 2013 1218_.indd 10 5.4.2013 17.31
1231_.indd 11 5.4.2013 17.32
UUTISET Lyhyesti Luonnonmarjoista saatiin ennätystulot Viime vuonna kerättiin mustikkaa ja puolukkaa myyntiin ennätysmäärä, mistä kertyi myös kaikkien aikojen tienesti. Sienisato sen sijaan jäi säiden vuoksi heikoksi. Marjoista kertyi yhteensä 25,3 miljoonaa euroa. Mustikasta saatiin 12,2 miljoonaa ja puolukasta 11,6 miljoonaa euroa. Yli puolet marjasadosta kerättiin Itä-Suomesta. Lakkasato on ollut heikko monta vuotta. Lakan poimijat ansaitsivat 1,4 miljoonaa euroa. Myyrien kantojen vaihtelu vähentynyt Myyrien kannat vaihtelevat koko Euroopassa paljon vähemmän kuin kaksi vuosikymmentä sitten, kertoo kansainvälinen tutkimus. Ilmiö voi johtaa ennalta-arvaamattomiin muutoksiin luonnossa, sillä myyrät ovat elintärkeitä niitä saalistaville pedoille sekä ravintokasveille. Syy muutokseen on vielä hämärän peitossa. Todennäköisin selitys löytyy kuitenkin ilmastosta. Vaikka vaihteluväli on aiempaa pienempi, vaihtelut ovat edelleen säännöllisiä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KILPISJÄRVEN biologisen aseman johtaja, professori Antero Järvinen on seurannut koivujen lehteentuloa vuodesta 1973 alkaen. Hänen havaintosarjansa on pitkäaikaisin, mitä Pohjois-Suomessa on kerätty. Koivun lehdet ovat pätevä mittari kevään säille, koska lämpösumma sanelee lehtien puhkeamisen aikataulun. Järvisen havainnot kertovat lehteentulon suuresta vuosittaisesta vaihtelusta. Selvää suuntaa vaihtelulla ei ole 1970-luvulta alkaen kuitenkaan nähtävissä. Hänen mielestään ilmastonmuutosta ennustettiinkin koivun lehdistä takavuosina kevein perustein. ”Lapin laajuinen koivuseuranta alkoi 1997. Seurannan ensimmäisten kymmenen vuoden aikana lehtien puhkeaminen aikaistui. Havainto nostettiin esimerkiksi ilmastonmuutoksesta. Tämä niin sanottu trendi hävisi kuitenkin kokonaan vuoteen 2012 mennessä.” Järvinen huomauttaa, että ”iloista tosiasiaa” eli luonnon palautumisesta ennalleen ei ole uutisoitu. Ristiriitaisia havaintoja Metsäntutkimuslaitos on yhdessä eri yliopistojen kanssa ylläpitämässään fenologisessa seurantaverkostossa seurannut Kilpisjärven tunturikoivut hämmentävät Hiirenkorvat ovat viime vuosina ilmaantuneet Kilpisjärven koivuihin myöhemmin kuin taka vuosina. Havainto kertoo ilmaston muutoksen mutkikkuudesta. koivun lehtien puhkeamisajankohtia professori Eero Kubinin johdolla. Fenologinen seuranta alkoi 1990-luvun jälkipuoliskolla. Sen mukaan Utsjoen Kevolla lehtien puhkeaminen on varhentunut 1990-luvun lopulta. Järvisen ja Kubinin havaintojen ristiriitaisuus selittynee seurantajaksojen erilaisuudella. Toisaalta fenologisen seurannan mukaan etelärannikolla koivujen lehteentulo on siirtynyt 1990-luvun jälkipuoliskoa myöhäisempään ajankohtaan. Järvisen mielestä enimmillään muutaman kymmenen vuoden havaintojaksojen perusteella ei ole järkeä yrittää päätellä ilmastonmuutoksen suuntaa. ”1920-luvulla uutisoitiin ilmaston kylmenemisestä, 1930ja 40-luvuilla lämpenemisestä. Sitten taas 1970-luvun lopulle asti puhuttiin kylmenemisestä. Ekologiset, merijääja muut pohjoista luontoa koskevat seurannat alkoivat 1970-luPIR KK O SII KA MÄ KI TE RO SI VU LA / RO D EO MAKASIINI • MAKASIINI • 1220_.indd 12 5.4.2013 17.33
Metsätalouden tukiin lisäleikkaus Kuuden puolueen hallitus päätti toissa viikolla pidetyssä kehysriihessään leikata viisi miljoonaa euroa lisää metsätalouden tuista seuraavan neljän vuoden aikana. Jo viime vuoden kehysriihessä hallitus päätti 28 miljoonan euron vuosittaisista säästöistä. Nyt tukileikkaukset nousevat vuoteen 2017 mennessä 33 miljoonaan euroon. Säästöt kohdistuvat kemeratukeen, pienpuun energiatukeen ja Metso-ohjelman toteutukseen. Muistutuskirjeet viimeisen kerran Tuhannet metsänomistajat ovat jälleen saaneet metsäkeskukselta kirjeen, jossa muistutetaan metsänuudistamisvelvollisuudesta ja perustamisilmoituksen tekemisestä. Kyseessä olivat viimeiset paimenkirjeet. Ensi vuonna niitä ei todennäköisesti enää lähetetä, koska uudistuvassa metsälaissa erillistä taimikonperustamisilmoitusta ei enää tarvitse tehdä. Uudistamisvelvoite säilyy, mutta sitä ei enää valvota perustamisilmoitusten avulla. Metsälaki on eri asia kuin luonnonsuojelulaki. On selvä, että monimuotoisuus lisääntyy, kun käsittelytavat muuttuvat ja metsänomistajat saavat enemmän vapauksia. Tämä pitäisi ymmärtää, vaikka olisi käynyt kiertokoulun ja väärinpäin.” MAA JA METSÄTALOUSMI NISTERI JARI KOSKINEN, HEL SINGIN SANOMAT . . . ”Näyttää siltä, että oikean puun arvostus on nousussa kaikkialla. Levyistä rakentamisen ja kertakäyttöhuonekalujen aika on ohi.” LOPEN RAKENNUSPUUN TOIMITUSJOHTAJA TOMMI KURKI, KAUPPALEHTI OPTIO / . ”Luonnon on tarjottava muitakin elämyksiä kuin maisemia. Meillä on loppujen lopuksi melko heikot riistakannat.” SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON TOIMINNANJOHTAJA PANU HIIDENMIES, METSÄSTÄJÄ / . vuotta sitten koivuissa oli viimeksi yhtä vähän hedenorkkoja kuin tänä keväänä. vun lopulla. Sattumalta samaan aikaan alkoi viimeisin lämmin jakso.” Järvisen mielestä mikään ei tähän mennessä ole todistanut, että ilmastonmuutoksessa olisi mukana mitään ihmisen aiheuttamaa. ”Ainakin toistaiseksi luontaiset vaihtelut selittävät kaikki havaitut muutokset.” 60 vuoden sykli Toisin kuin Järvinen, johtaja Mikko Alestalo Ilmatieteenlaitokselta ei kyseenalaista ihmisen osuutta ilmastonmuutoksessa. Hän huomauttaa, että luonnosta löytyy myös merkkejä, jotka kertovat keväiden aikaistumisesta. Pätevä ”markkerilaji” on esimerkiksi haarapääsky, jonka muutto on aikaistunut muutamilla päivillä. Hän myöntää, että ilmastonmuutoksen seuraaminen lyhyiden havaintojaksojen perusteella on konstikasta, koska luonnon omat vaihtelut hämmentävät muutoksen suuntaa. 1990ja 2000-luvun vaihteessa oli lämpimiä vuosia, mutta viime vuosina Etelä-Suomessakin on saatu nauttia tai kärsiä runsaslumisista ja kylmistä talvista. ”On esitetty hypoteesi, että ilmastoon vaikuttaa 60–70 vuoden sykli. Näin 1930-luku oli lämmin ja vasta nyt on menty sen aikaisten lämpötilojen yli. Pitkä sykli liittynee Pohjois-Atlantilla tapahtuviin muutoksiin, mutta niiden syistä ei ole kuin arvailuja.” Samalla tapaa selittämättömäksi jää Alestalon mukaan tämän kevään kirpeiden pakkasöiden perimmäinen syy. Ensisijainen selitys kylmälle keväälle on napa-alueella vallitsevan napapyörteen heikentyminen, joka avaa arktiselle ilmamassalle tien etelään. Napapyörteen heikentymisen syytä ei tiedetä. ”Loogista olisi päätellä, että pohjoisen merijään supistuminen aiheuttaisi pyörteen heikentymisen.” Alestalo ennustaa kasvihuoneilmiön nostavan lämpötiloja kuluvan vuosisadan aikana. Nopeaa ilmaston leudontumista hänkään ei silti uskalla luvata. ”Lähivuosina jopa poikkeuksellisen kylmät talvet ovat mahdollisia.” Lähde: Antero Järvinen Trendi hävisi Tunturikoivun lehtiminen Kilpisjärvellä 1973–2012 1973 1978 1983 1988 1993 1998 2003 2008 2012 1. 5. 10. 15. 20. 25. 30. 1. vuosi päivämäärä TOUKOKUU KESÄ MAKASIINI • MAKASIINI • 1220_.indd 13 5.4.2013 17.33
UUTISET teen. Taimien myyntimäärissä ja hinnoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ainoastaan pohjoisessa taimien kysyntä on hieman kevättä 2012 hiljaisempaa. ”Avohakkuumäärät ovat pudonneet. Tästä syystä istutusmäärät ovat vielä tänä keväänä alhaisemmalla tasolla kuin neljä, viisi vuotta sitten”, kertoo toimitusjohtaja Reijo Linna Pohjan Taimi Oy:stä. Kuusta saa vielä alkavan kevään istutuksiin, mutta koivun ja männyn kysyntä on yllättänyt taimitarhat. Koivuntaimet on myyty loppuun ja mäntykin on paikoin viety käsistä. ”Koivulla on kysyntää enemmän kuin meillä on tarjota taimia. Männyllä on sama tilanne. Haluttuja ovat etenkin männyn pikkupaakut”, kertoo Mellanå Plantin toimitusjohtaja Rainer Bodman. Fin Forelia ja Taimitapio paikkaavat taimipulaa kasvattamalla tilauksien mukaan koivuntaimia tulevan kesän istutuksiin. ”Mattimyöhäisetkin saattavat ehtiä tehdä tilauksen, jos heti ilmoittavat. Olemme kehittäneet kesätaimien kasvatusta useamman vuoden ja kokemukset ovat olleet hyviä”, sanoo Taimitapion toimitusjohtaja Tero Kauppinen. Siemenpula ohi Suurin osa tänä keväänä istutettavista kuusentaimista on kasvatettu metsikkösiemenestä. Kuusen jalostettu siemenviljelyssiemen on ollut pitkään kortilla huonojen siemenvuosien takia. Ensi keväänä tähän tulee muutos. Viime kesän kuusen hyvä siemensato paikkaa jalostetun siemenen pulaa muutamaksi vuodeksi eteenpäin. ”Tämän kevään Keskija Etelä-Suomen taimitarhakylvöissä kuusen jalostetun siemenen osuus on liki 90 prosenttia. Pohjoisessa osuus on pienempi”, sanoo Fin Forelian tuotantojohtaja Jukka Nerg. Sama tilanne on muillakin taimituottajilla. Jalostettua siementä käytetään niin paljon Yksivuotias haastaa kaksivuotiaan Kuusen kaksivuotias keskipaakkutaimi on saanut kilpailijakseen yksivuotiaan kuusentaimen. Myös mänty ja koivu yllättivät. Metsälehti soitti seitsemälle metsänhoitoyhdistykselle eri puolilla Suomea ja kysyi, kuinka paljon maksaa 3?000 kuusentainta puolentoista hehtaarin istutusalalle. Taimeksi valittiin kaksivuotias kuusen keskipaakku. Selvisi, että hinnoissa on eroja. Halvimmat taimet sai Pohjois-Suomesta ja kalleimmat Länsi-Suomesta. Taimen arvonlisäverottomat kappalehinnat vaihtelivat 0,19 euron ja 0,24 euron välillä. Edullisimmillaan puolentoista hehtaarin taimet maksoivat 570 euroa ja kalleimmillaan 720 euroa. Hinnoissa on eroa TIIA PUUKILA Tulevana istutuskautena maahan isketään entistä enemmän myös yksivuotiaita kuusen keskipaakkutaimia. Kaksivuotias kuusen keskipaakku on edelleen kysytyin, mutta yksivuotiaan kilpakumppanin suosion kasvua siivittää maanmuokkausmenetelmien kehittyminen. Hyvin muokatussa maassa pärjää myös vuoden ikäinen taimi – ainakin, jos kasvupaikka ei ole rehevimmästä päästä. Lisäksi yksivuotiaan muutamia senttejä kaksivuotiasta edullisempi kappalehinta houkuttelee. Kysynnän siirtymiselle on myös liiketaloudellinen selitys. ”Välittäjien, jotka ostavat taimia, on helpompi ennakoida taimien menekki 14 kuukautta ennen istutuskautta kuin 26 kuukautta ennen istutuskautta”, Fin Forelian toimitusjohtaja Juha Hotti kertoo. Fin Forelialla on muutaman vuoden ajan kasvatettu taimet suoraan asiakkaalle. Ylimääräisiä taimia ei juuri tuoteta, sillä taimien kasvatus alkaa vasta kauppakirjan allekirjoituksesta. Koivuja vielä kesäksi Taimituottajien mukaan alkava istutuskevät on vilkkaudeltaan verrattavissa viime vuoTaimeT 1,5 hehTaarille, yhT. 3?000 TainTa Länsi-Suomi Yht. Kpl. Yhdistys 1 570 € 0,19 € Yhdistys 2 720 € 0,24 € Yhdistys 3 720 € 0,24 € Itä-Suomi Yhdistys 4 621 € 0,21 € Yhdistys 5 690 € 0,23 € Pohjois-Suomi Yhdistys 6 600 € 0,20 € Yhdistys 7* 450 € 0,15 € *Hinnat kuusen 1-vuotiaalle keskipaakulle Hinnat ovat esimerkkejä. Taimien lopullisiin hintoihin vaikuttavat monet seikat, kuten taimen koko, ikä, pakkaus materiaali ja kappalemäärä. Hintaa tärkeämpää on, että taimi soveltuu kasvupaikalle ja on laadukas. kuin sitä saadaan. Siemenviljelyssiemenestä alkunsa saaneen puun tilavuuskasvu voi olla jopa kymmeniä prosentteja metsikkösiemenestä kasvanutta parempi. Taimien hinnoissa käytetty siemen ei juuri näy. ”Vaikka jalostamaton siemen on halvempaa, taimen kasvattaminen siitä voi tulla kalliimmaksi kuin jalostetusta siemenestä kasvattaminen, Rainet Bodman toteaa. Ainostaan Fin Forelia kertoo siemenviljelyssiemenestä kasvatetun taimen olevan hieman perustaimea hintavampi. Kuusta saa vielä kevään istutuksiin. PE n TT I A LA n Ko / KU vA LI IT Er I 14 MAKASIINI 3 • 2013 14 MAKASIINI 3 • 2013 1221_.indd 14 5.4.2013 17.39
mETSäTyyppI 1 Miten riistaneuvosto vaikuttaa hirvikantaan? Alueelliset riistaneuvostot kutsuvat toimikautensa alussa hirvikannan hoitoon liittyvät intressitahot neuvotteluun. neuvotteluissa määritellään hoitotavoitteet hirvitalousalueittain kolmeksi vuodeksi kerrallaan. riistaneuvosto vahvistaa tavoitteet neuvottelujen perusteella. Tavoitteiden toteutumista seurataan riistaneuvoston järjestämissä sidosryhmäneuvotteluissa vuosittain. 2 Keitä riistaneuvostossa on? Maaja metsätalousministeriö nimittää alueelliset riistaneuvostot ja niissä on kymmenen jäsentä. Kokoonpanoon kuuluu kuusi metsästäjätaustaista jäsentä sekä maakuntaliiton, ely-keskuksen, metsäkeskuksen ja metsänomistajajärjestön edustajat. Ministeriö nimittää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan metsästäjätaustaisista jäsenistä. 3 Onko hirvikannan tavoitekoosta jyrkkiä mielipide-eroja? Hirvikannan tavoitekoosta ei mielestäni ole jyrkkiä mielipide-eroja. Suurimmat erimielisyydet syntyvät lähinnä hirvivahingoista. 4 vähenevätkö hirvituhot? Hirvikanta on laskenut koko Suomessa tavoitetasolle, joillakin alueilla on menty liiankin alas. Hirvituhot ovat vähentyneet reippaasti ja tulevat joillakin alueilla vähentymään nykyisestäkin. Mutta jos on hirviä, niin on myös hirvituhoja. Pienikin hirvilauma voi tehdä pahaa jälkeä mäntytaimikossa. Yhden metsänomistajan palstalle kohdistuessaan vahinko voi olla huomattava. 5 Onko hirviä koskaan sopivasti? Lyhyesti voisi vastata, että ei ole. Metsänomistajilla ja metsästäjillä on usein erilaisia näkemyksiä hirvien määrästä. Hoitosuunnitelman tavoitteena on, että hirvikanta säilyy elinvoimaisena, rakenteeltaan tasapainoisena ja aiempaa vakaampana. Hirvikanta tuottaa sekä aineellista että aineetonta hyvinvointia ja sitä tulee hyödyntää kestävästi. Vähenevätkö tuhot? risto Hanhineva on vetänyt sidosryhmien kuulemis tilaisuuksia hirvikannasta oulun alueella. TEKSTI MIKKo HäYrYnEn Kuvio 1,3 miljardia tainta Suomen metsiin Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2012 Kymmenessä vuodessa istutettiin lähes miljoona hehtaaria Miljoonaa tainta Istutusala 1000 ha/v Kotimainen 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Tuonti 50 100 150 200 50 100 150 200 HAnnU JAUHIAInEn MeTsälaKiesiTYKsen lausuntokierros päättyi maaliskuun lopulla. Lausuntoja kertyi noin 50 kappaletta. Metsäalan toimijoiden lisäksi näkemyksensä kertoivat muun muassa luontojärjestöt, muutamat kaupungit ja yksityishenkilöt. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on pääosin tyytyväinen uudistukseen mutta täsmentäisi joitain vaikeasti tulkittavia yksityiskohtia. Laki esimerkiksi mahdollistaa enintään 0,3 hehtaarin pienaukkojen tekemisen ilman uudistamisvelvoitetta. Välialueille pitää jättää riittävä puusto, mutta vähimmäisvaatimukset voidaan kiertää tekemällä lyhyen ajan sisällä toinen hakkuu välialueille. Tapio esittääkin, että säädöksiä muutetaan niin, ettei toistuvien pienaukkojen teko samalle alueelle ole sallittua. Lakiesityksen mukaan kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla ojitetuilla turvemailla 10 prosenttia alhaisempi kuin kivennäismailla. Tapio esittää rajaksi 20 prosenttia, koska ojitusalueiden puusto on usein luontaisesti syntynyttä ja eri-ikäisrakenteista. Tapio haluaa, että metsänkäyttöilmoituksen lisäksi myös puunkorjuun ajankohta tulisi ilmoittaa Suomen metsäkeskukselle. Hakkuuhan voi jäädä tekemättä, mikä aiheuttaa turhia kyselyjä. Nykyisen lain ja lakiluonnoksenkin mukaan pieniläpimittaisen puuston hakkuusta ei tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta. Tapion mielestä tämä poikkeus tulisi poistaa, koska uuden lain myötä pienikokoisen puuston uudistushakkuu on mahdollista. Myös MTK pitää lakiesitystä pääosin hyvänä. MTK haluaa kuitenkin täsmennyksiä virkistyskäyttöön otettujen metsien sekä tuhoalueiden metsien käsittelyyn. Järjestö tarkentaisi myös pienaukkojen tekoa koskevia säädöksiä sekä korjuuvaurioita koskevaa ohjeistusta. Lisäksi MTK toivoo muutoksia metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrittelyyn. Niiden tulisi edelleen olla pienialaisia. Metsäkorteja muurainkorvet tulisi jättää pois metsälakikohteiden luettelosta. viilattavaa löytyi Sekä Tapio että MTK ovat tyytyväisiä metsälakiesitykseen mutta toivovat tarkennuksia. KUKa: risto Hanhineva, yliluutnantti evp, oulun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja. miTÄ: vetänyt oulun alueella riistaneuvoston tilaisuuksia, joissa on käsitelty hirvikannan säätelyä. miKSi: Aktiivipalveluksen jälkeen riistahallinnon asiat alkoivat kiinnostaa enemmän, metsästysharrastus alkoi 15-vuotiaana. 15 MAKASIINI 3 • 2013 15 MAKASIINI 3 • 2013 1221_.indd 15 5.4.2013 17.39
markkinat TeksTi ja kuva Mikko Riikilä Puunkorjaajien talvikiireet alkavat roudan sulaessa hellittää. Puunostajat sen sijaan saavat pidentää päiviään. Sellutehtaat ja sahat nielevät puuta reippaaseen tahtiin. MTK:n metsälinjan tutkimusjohtaja Erno Järvinen arvioi, ettei talvikaudella hakattu puu ruoki puunjalostajien tarpeita pitkään. ”Kelirikkoleimikoilla on pääosin hyvä kysyntä. Vain Pohjois-Suomessa sahojen ja tehtaiden lopettaminen on heikentänyt puun käyttöä.” Puun hinnat ja ostomäärät ovat syksystä alkaen pysyneet historiallisen vakaina ja nousujohteisina. Tammi-maaliskuussa puuta myytiin 11 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Järvinen ennustaa vakauden jatkuvan. Hän arvioi puun kysynnän ja hinnan pysyvän lähikuukauden hyvällä tasolla. ”Pohjois-Amerikassa rakentaminen ja sahatavaran kysyntä ovat virinneet. Se on helpottanut myös Euroopan sahatavaramarkkinoita. Myös havusellu ja kartongit vetävät hyvin.” Vientimarkkinoiden ennustettavuus on tosin huono ja riskit melkoiset. Esimerkiksi mäntylankun viejille tärkeän Pohjois-Afrikan epävarmuus saattaa tuoda nopeita käänteitä puun kysyntään. Sahurit ostoaikeissa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan vt. toiminnanjohtaja Tapio Viinikka ennustaa vilkkaita lähiviikkoja. ”Puun tarjonta on jatkunut hyvänä, kuten kysyntäkin. Erityisesti sahurit ovat innolla kyselleet sekä leimikoita että toimituspuuta.” Viinikan mukaan tukkipuun hinta on alkuvuoden aikana ollut talvileimikoilla jopa odotettua parempi. Tästä syystä hän ei usko, että kantohinnat kohoaisivat nopeasti, kun ostot siirtyvät kelirikkoleimikoihin. Sopivien kelirikkokohteiden lisäksi Viinikka neuvoo metsänomistajia tutkimaan, vieläkö heillä on harventamattomia nuoria metsiä. ”Energiapuun korjuutukea maksetaan tämän vuoden loppuun asti. Tarjolla oleva seitsemän euron kuutiotuki nostaa energialeimikoista saatavaa tuloa merkittävästi.” Markkinoita kehitettävä Koskitukki Oy:n metsäpäällikkö Jussi Joensuu luonnehtii tilannetta hieman normaalia paremmaksi. Kysyntä on siirtynyt kelirikkoja kesäleimikoihin. Sahat eivät tuotantoaan jarruttele, joten puuta kuluu. Tällä hetkellä mäntyja kuusileimikot kiinnostavat sahureita tasavertaisesti. ”Mänty oli alkuvuodesta halutumpaa, mutta kuusen menekki on viime aikoina parantunut.” Joensuun mukaan talvikauden kohtalaisen hyvä puuntarjonta on viime viikkoina hiipunut. Hän toivoo, että puuntarjonta viriäisi nopeasti. Hän toivoo myös toimia puumarkkinoiden kehittämiseksi. ”En minä mitään metsätilamaksua ole patenttiratkaisuna esittämässä. Tarvitsemme kriittistä keskustelua sahateollisuuden ja aktiivisen metsätalouden toimintaympäristön kehittämiseksi. Aika on käymässä vähiin.” nyt haetaan kelirikkoleimikoita Puunostajat ovat suunnanneet katseensa kelirikko kaudella korjattaviin leimikoihin. Niistä on pulaa, kuten aina tähän aikaan. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvoja Juha Leppänen arvioi puuston määrää Konneveden kunnan metsään tekemällään, ensi kesänä korjattavalla leimikolla. 16 MAKASIINI 3 • 2013 1222_.indd 16 5.4.2013 18.05
raakapuun kantohinnat maaliskuussa viikolla 13 ? nousussa ? laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,69 ? 56,51 ? 41,17 ? 15,42 ? 17,92 ? 15,74 ? uudistushakkuu 57,47 ? 57,51 ? 42,63 ? 17,18 ? 19,51 ? 17,85 ? Harvennushakkuu 48,83 ? 48,36 ? ... 14,77 ? 16,29 ? 14,49 ? ensiharvennus 46,76 ? 47,34 ? ... 14,21 ? 15,50 ? 14,15 ? Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,99 ? 55,22 ? 40,09 ? 15,77 ? 18,02 ? 15,62 ? uudistushakkuu 56,47 ? 56,20 ? 41,46 ? 17,07 ? 19,57 ? 17,07 ? Harvennushakkuu 48,06 ? 47,84 ? ... 14,52 ? 16,08 ? 14,07 ? ensiharvennus 47,97 ? 45,99 ? ... 14,73 ? 14,93 ? 13,73 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,09 ? 55,17 ? 41,84 ? 16,01 ? 17,70 ? 15,96 ? uudistushakkuu 56,45 ? 56,16 ? 43,16 ? 17,75 ? 19,16 ? 17,60 ? Harvennushakkuu 48,22 ? 48,03 ? 38,79 ? 14,35 ? 15,74 ? 14,03 ? ensiharvennus 46,46 ? 46,10 ? 32,86 ? 14,59 ? 14,85 ? 14,11 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,55 ? 54,32 ? 41,93 ? 15,62 ? 16,80 ? 15,45 ? uudistushakkuu 56,86 ? 55,43 ? 43,41 ? 17,55 ? 18,36 ? 17,16 ? Harvennushakkuu 47,45 ? 46,77 ? 39,09 ? 14,24 ? 15,14 ? 14,13 ? ensiharvennus 46,13 ? 45,99 ? ... 14,33 ? 12,81 ? 13,98 ? Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,26 ? 55,65 ? 43,40 ? 15,87 ? 17,79 ? 15,72 ? uudistushakkuu 57,32 ? 56,56 ? 44,51 ? 17,25 ? 19,36 ? 17,33 ? Harvennushakkuu 49,96 ? 49,44 ? 39,52 ? 14,61 ? 15,81 ? 13,66 ? ensiharvennus 46,91 ? 45,86 ? ... 14,79 ? 14,96 ? 13,98 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 54,47 ? 53,56 ? ... 16,88 ? 18,26 ? 17,06 ? uudistushakkuu 56,17 ? 54,35 ? ... 18,51 ? 18,85 ? 18,48 ? Harvennushakkuu 46,15 ? ... 14,61 ? 15,23 ? 14,42 ? ensiharvennus 45,50 ? 45,23 ? 15,18 ? ... 15,22 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 52,93 ? 51,62 ? ... 16,67 ? 16,53 ? 16,87 ? uudistushakkuu 53,99 ? 52,43 ? ... 18,64 ? 17,48 ? 18,17 ? Harvennushakkuu 46,65 ? ... ... 13,80 ? ... 13,27 ? ensiharvennus 45,81 ? ... 14,13 ? ... 13,74 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 46,61 ? 48,51 ? 16,33 ? 18,31 ? 15,07 ? uudistushakkuu 48,09 ? 49,52 ? 18,07 ? 18,76 ? 16,14 ? Harvennushakkuu ... 11,96 ? ... ensiharvennus 40,72 ? ... 14,72 ? 13,77 ? kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. silloin vallinneille eri puuta varalajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. indeksi kertoo muutoksista Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 Viikot 1–13/2013 2011 2012 429 411 m Kantohintojen kehitys 2011 2012 2013 Euroa m 10 20 30 40 50 60 70 80 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit 3/2012 1/2013 5 7 9 11 Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 80 85 90 95 100 105 110 115 120 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 17 MAKASIINI 3 • 2013 1222_.indd 17 5.4.2013 18.05
markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen MetsänoMistaja heräsi puukauppojen tekoon tammikuussa. Hakkuusuunnitelman teon ja puukaupan kilpailutuksen hän jätti metsänhoitoyhdistyksen huoleksi. Myytäväksi tuli reilun viiden hehtaarin uudistusala sekä vajaan hehtaarin harvennuskuvio. Puuta leimikosta arvioitiin kertyvän reilut tuhat kuutiometriä. Myyjä halusi leimikon vielä tämän kevään korjuuseen. Yhdistys pyysi tarjoukset alueen ostajilta, joista neljä keskisuurta sahaa jätti tarjouksen. Osa ostajista ei pystalvikohde ehti kevään korjuuseen MikkO HäYrYnen LuMija myrskytuhojen aiheuttamat sähkökatkot ovat lisänneet Suomessa kiinnostusta maakaapelointiin, pylväsvalmistajien mielestä liikaakin. ”ruotsissa sama keskustelu käytiin 7–8 vuotta sitten, mutta siellä on palattu takaisin ilmajohtorakentamiseen”, toimitusjohtaja Ari Mononen sanoo. ”Suomessakin löydetään keinoja saada säävarma verkko myös ilmarakenteilla. Vierimetsien hoito vaikuttaa paljon.” kotimaan pylvästuotannon kaksi suurta ovat joensuulainen iivari Mononen Oy ja lähinnä Vierumäellä toimiva sahayhtiö Versowood Oy, joilla on omat kyllästämöt. Lisäksi on kymmenkunta pienempää toimijaa, jotka vievät enimmäkseen kyllästämättömiä raakapylväitä euroopan kyllästämöille. Pylväiden markkinatilanne elää omaa elämäänsä irrallaan sahatavaramarkkinoista. Tällä hetkellä tilanne on hyvän ja huonon väliltä. euroopassa kysyntä on tasaista, sillä sähköverkkoja uusitaan säännöllisesti vuosittain. Joissakin maissa kysyntä saattaa olla vilkkaampaa, joissakin vaisumpaa. Vaikka Lähi-idän ja Pohjois-afrikan kysyntä on elpynyt, niin kauppa on edelleen pysähdyksissä Syyriaan ja Jemeniin. ”Myönteisiäkin uutisia on. isossa-Britanniassa ryhdytään rakentamaan 1?500 kilometrin mittaista tietoliikennekaapelia ilmajohtona”, tehdaspäällikkö Juha Nummela Versowoodista kertoo. Pylvästuotantoa ei tilastoida, Maakaapelointi nakertaa pylväiden menekkiä mutta toimijat arvioivat, että kyse on noin sadan miljoonan euron toimialasta. Tuotanto on valtaosin vientiä, kotimaan osuus on 10–20 prosenttia. Pylväillä on kolmenlaiset markkinat: tasainen eurooppa, arabikeväästä toipuva Lähi-itä ja Pohjois-afrikka, kolmantena olisi Saharan eteläpuolinen afrikka, jossa on tarvetta, mutta niukasti pääomia. Muut maanosat pystyvät vastaamaan kysyntäänsä itse. Suomalaiset valmistajat kilpailevat lähinnä muista Pohjoismaista, keski-euroopasta ja Venäjältä tulevan tuotannon kanssa. afrikassa kohdataan paikallista ja etenkin eteläafrikkalaista tuotantoa. Maailman suurimmat pylvästuottajat löytyvät Pohjois-amerikasta, Chilestä, etelä-afrikasta, australiasta ja uudesta-Seelannista. Suomen pylvästuotannosta valtaosa menee vientiin, kotimaan osuus on 10–20 prosenttia. PystykAuPPA PohJois-sAvossA Puutavaralaji Määrä m3 Hinta €/m3 Mäntytukki 111,32 58,50 Kuusitukki 704,35 58,50 Mäntykuitu 49,45 19,50 Kuusikuitu 299,35 19,50 Lahokuusi 8,71 10,00 Yhteensä 1 173 m3 54?605 euroa tynyt lupaamaan korjuuta täksi talveksi, eikä sen vuoksi jättänyt tarjousta. Tehtyjen tarjouksien hinnoissa ei ollut suuria eroja, ostajien tukkikatkontakin oli yhdistyksen seurannan mukaan melko samanlaista. Sen verran tukkien hinnoissa kuitenkin oli eroa, että paras tarjous ja puiden ostaja löytyi. Havutukkien kuutiometrihinnat vaihtelivat 55,50–58,50 euron välillä. Pienen harvennuskuvion puut hinnoiteltiin päätehakkuun mukaan. Leimikon puut korjattiin maaliskuussa. Haavat sekä koivut jätettiin pystyyn. koivutukkia alueelle jäi noin 100 kuutiometriä. ne metsänomistaja myy erikseen viilukoivun ostajalle. Tällöin koivutukista saa noin 20 euroa enemmän kuutiometriltä kuin ison leimikon mukana myytäessä. koivut korjataan loppukesän aikana. Pieni puumäärä saadaan pois metsästä tilusteitä pitkin kesäaikaankin. koivukuitupuut jäävät metsänomistajalle polttopuuksi. 18 MAKASIINI 3 • 2013 1223_.indd 18 5.4.2013 17.35
METSALEHTI.FI Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.? . Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Oletko nähnyt suurpetoja tai niiden jälkiä? ”Näinkin voi käydä, onneksi ei ollut käsi sisällä. Sahattavat pöllit olivat jäässä ja pöytäkin liukas.Työnsin taaksepäin pölliä, joka nipisti rukkasen pöytään kiinni ja vei sen terään asti kuvan näyttämin seurauksin.” HESSU SIRKKELIN TEKOSIA Open eli avoin opettajan tai ihan kenen tahansa metsäoppimisen portaali. WWW.OPENMETSA.FI Näin syntyi puuliiteri omista puista ja omin voimin ekohengessä käsityönä. WWW.HANNUONLINE.COM/ /HIRSILATOA RAKENTAMASSA.HTML Perustiedot muuttolintujen seuraamiseen. WWW.BIRDLIFE.FI/LINTUHARRASTUS/ VUODENKIERTO.SHTML ”MTK:ssa näyttää päätetyn, mihin metsänomistajat kuuluvat. Eiköhän oikea marssijärjestys olisi, että metsänomistajat miettisivät, miten nykyisin puuttumaton edunvalvonta tulisi järjestää ja miettiä vaihtoehtoja todellisilla syillä.” SANTTU ”Olen ollut tyytyväinen ja ylpeä siitä, että oma metsänhoitoyhdistykseni ei kuulu mihinkään metsänomistajien liittoon. MTK:n pakkojäsenyys ei kuulosta hyvältä, joten koko kuviota joutuu harkitsemaan uudelleen, jos ehdotus toteutuisi.” PÄIJÄNTEEN TYTTÖ ”Vallataan MTK! Pelkkiä maatalousyrittäjiä on ilmeisesti paljon vähemmän kuin metsätalousyrittäjiä.” AUKUSTI ”Katsotaan ensin valmis ehdotus. Mahdollistahan on sekin, että lopputulos on ihan hyvä, kun mhyjäsenyyskin tulee vapaaehtoiseksi.” GLA ”Lyömäaseita löytyy MTK:llakin, kun vain saadaan riittävän jämäkkä johto ja suuri nuppiluku. Maidon kaataminen maahan ei taida Valiota paljon hätkäyttää, mutta puun myynnin lopettaminen vaikka kuukaudeksi saattaisi lisätä sahojen ja teollisuuden neuvotteluhaluja!” HARRASTELIJA ”Etäja kaupunkilaismetsänomistajalle MTK on jäänyt värittömäksi järjestöksi, joka ei ole kaltaisilleni metsänomistajille juuri korvaansa lotkauttanut.” TUKKI ”Nyt kun mhy ja MTK mahdollisesti lähentyvät toisiaan, niin näen siinä mahdollisuuden. Kun joku sanoi, ettei rupea makMillä ehdoilla MTK:hon? Metsänhoitoyhdistysten jäsenyys MTK:ssa herätti keskustelua Metsälehden verkkosivuilla. samaan kahta maksua, niin saattaa mennä jatkossa kertalinttuulla molemmat.” KORPITUVAN TANELI ”Jos metsänomistajat pääsevät paremmin vaikuttamaan uudessa systeemissä paikallisvaaleissa valittujen valtuutettujen kautta, sekä mhyettä MTK-toiminta vastaa tulevaisuudessa koko metsänomistajakunnan tarpeita.” A. JALKANEN 20 40 60 80 100 EI 37 % KYLLÄ 63 % MAKASIINI • MAKASIINI • 1224_.indd 19 4.4.2013 17.54
Yksi mies ja Tuhansien taimien istutusurakka vaatii huolellista suunnittelua ja hyvää kuntoa. Metsäpalveluyrittäjä Risto Kiiskinen tietää, miten työssä onnistutaan. TeksTi ja kuvaT ari komulainen 43?000 tainta 21 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 21 4.4.2013 17.56
eille tavallisille metsänomistajille keväinen istutusurakka tarkoittaa muutamia tuhansia taimia. Kun ammattilainen tekee istutustyötä kuukauden, voi maahan sujahtaa yli kymmenkertaisesti taimia. Lieksassa metsäja luontopalveluyritys Eko-Ripeä pyörittävän Ris to Kiiskisen viime kevään istutusurakassa taimia laitettiin maahan 43?000 kappaletta. Suunnittele hyvin Taimimäärän lisäksi myös urakan istutusalat olivat mittavia. Pinta-alaltaan suurin istutettava aukko oli peräti 22 hehtaaria. Isossa urakassa huolellinen valmistautuminen on erityisen tärkeätä. Ennen tällaisen urakan aloittamista kannattaa istahtaa kuviokarttojen ääreen ja suunnitella esimerkiksi se, miten taimet istutettavalle kuviolle jaetaan. ”Pidän tätä taimien jaon suunnittelua ehdottoman tärkeänä istutustyön onnistumiselle”, Kiiskinen kertoo. Taimet tulivat läheiseltä taimitarhalta 10?000 taimen erissä. Yhden erän istuttamiseen kului noin viikko. Taimien tilaamisen Kiiskinen sovitti työn etenemisen mukaan. Näin taimet eivät jääneet aukoille kuivamaan, lisäksi aikaa vievä taimien kastelu jäi pois. Myöskään taimien kantoon ei uhrattu turhaan aikaa. ”Istutettavat kuviot sijaitsivat sopivasti tässä lähettyvillä. Jaoin taimet istutettavalle kuviolle suunnitelman mukaan traktorilla, joten taimipussien kantelu aukolla jäi pois.” Taimimäärien seurantaan Kiiskinen kehitti oman systeemin. Merkkikepillä ja kuitunauhoilla merkittiin, kuinka monta sataa tainta oli eri paikkoihin viety. ”Istutustyön edetessä poistin aina nauhan, kun sata tainta oli otettu istutettavaksi. Näin pysyin helposti selvillä eri paikkojen taimitilanteesta.” Innostuksen vallassa Kiiskinen aloitti istutusurakkansa toukokuun toisella viikolla ja työtä riitti kesäkuun alkuun. Näinä viikkoina hän keskittyi vain istutukseen, muita töitä ei urakan ajalle otettu. Työrytmi oli tiivis: neljä päivää istutustyötä, 7–8 tuntia ja suunnilleen 2?000 tainta päivässä, sen jälkeen lepopäivä. ”Näin toimien keho sai tarvitsemansa huilipäivän puuduttavasta ja yksipuolisesta työstä”, Kiiskinen kertoo. Onneksi erinomaiset säät suosivat työtä. Sadepäiviä oli vain muutama ja työtä haittaavat itikat ja mäkärät ilmaantuivat vasta urakan viimeisinä päivinä. ”Innostus työhön säilyi hyvänä koko ajan. Se antaa voimia.” Istutusrupeaman aikana oppi näkemään hyvän ja huonon maanmuokkauksen eron. Aloitteleva mätästäjä yrittää Kiiskisen mukaan kaapia huonossa paikassa kauhalla istutusmättääksi soveltuvaa maata Taimet jaettiin hakkuaukoille traktorilla ennakko suunnitelman mukaisesti. Tarkka suunnittelu vähentää turhaa kävelyä ja taimien kantamista. Teema: UUSI meTSÄ 22 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 22 4.4.2013 17.56
”innosTus Työhön säilyi hyvänä koko ajan. se anTaa voimia.” Tämä toistui Risto Kiiskisen käsissä viime keväänä 43?000 kertaa. Kaikki istutettavat taimet olivat kuusta. Istuttaminen on helppoa hakkuuaukoille, joissa maanmuokkaus on tehty hyvin. Tässä tapauksessa mätästys kaivurilla. 23 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 23 4.4.2013 17.56
”kevyellä poTTipuTkella TyöskenTely olisi paljon nykyisTä miellyTTävämpää.” ympäriinsä, muttei silti saa sopivaa aikaiseksi. Kokenut kuski taas tekee huonoon paikkaan mättään vain sinne, minne sen saa, eli harvempaan. Kun maasto paranee, niin mättäitä tehdään hieman tiheämpään. ”Tällaisen ammattilaiskonekuskin mätästysjälkeen on ilo istuttaa.” Onneksi istutustyön kannalta huonoimmat kohteet osuivat työn alkupäiviin, Kiiskinen toteaa. Muista palautuminen Kiiskisellä on huippu-urheilutausta. Nuoruudessa hän hiihti Suomen mestariksi, viime vuosina hän on harrastanut umpihankihiihtoa, josta irtosi joukkuekisan maailmanmestaruus vuonna 2007. Huippuhiihtäjällä on hyvä vinkki pottiputken käsittelyyn. Putken liikuttelussa kannattaa ottaa käyttöön käden rentoutusvaihe, kuten oikeaoppisessa murtomaahiihdossa tehdään. Kun pottiputkea siirretään istutuspaikasta toiseen, rentoutetaan liikkeen aikana käden lihakset. ”Näin vältytään samalta ilmiöltä, joka tunnetaan toimistotyöntekijöiden keskuudessa hiirikätenä. Tämä kannattaa ehdottomasti opetella, jos tekee paljon istutustyötä.” Eikä pidä unohtaa työpäivän jälkeistä palautumista ja lihashuoltoa. Kiiskiselle tähän löytyy apua omalta pihalta, jossa majailee tyttären estrelanvuoristokoira Leevi. Aktiivisena koirana se vaatii päivittäistä lenkkeilyä, niinpä Kiiskinen otti tavaksi tehdä viiden kilometrin palauttavan lenkin päivän päätteeksi. Myös melonta kuului silloin tällöin ohjelmaan. ”Nämä liikuntamuodot avaavat kummasti tukkoisia lihaksia ja parantavat niiden hermotusta. LenTästä mättäästä on nuoren kaksivuotiaan kuusentaimen hyvä lähteä kasvuun. Risto käyttää istutustyössä kenkinä metsurin saappaita huomattavasti keveämpiä suunnistus kenkiä. Ne istuvat hyvin jalkaan ja ovat riittävän jäykkäpohjaiset hakkuu murrokossa liikkumiseen. Teema: UUSI meTSÄ 24 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 24 4.4.2013 17.56
Keväinen ilmapyörre, tuulispää, nostattaa kuivan pellon pinnasta pölyä ilmaan, kun Kiiskinen vaihtaa istutuskohdetta. kin lisäksi tein lihashuoltona venyttelyä.” Lenkkeilyn ja venyttelyn ansiosta Kiiskinen uskoo työkyvyn säilyvän parempana paitsi istutustyössä niin myös ylipäätään tulevina vuosina. Toiveena kevyempi putki Istutusvälineissä ja vaatetuksessa Kiiskinen näkee vielä runsaasti kehitettävää. Esimerkiksi teräksinen pottiputki voitaisiin valmistaa kevyemmästä materiaalista, vaikkapa alumiinista ja titaanista. ”Kevyellä pottiputkella työskentely olisi paljon nykyistä miellyttävämpää.” Myös taimivakat kaipaavat kehittelyä ergonomisempaan suuntaan. Jos vakat olisivat paremmin muotoiltuja, niin täysien taimivakkojen paino jakautuisi paremmin, jolloin niiden aiheuttama rasitus pienenisi huomattavasti. ”Itse olen näitä pikkuhiljaa kehitellyt parempaan suuntaan”, Kiiskinen kertoo. Myös työvaatetusta kannattaa miettiä. Metsurien käyttämät puserot, housut ja kengät ovat Kiiskisen mielestä istutustyöhön liian tiiviit, järeät ja raskaat. ”Itse suosin tähän työhön kosteutta siirtävän alusasun päällä kevyttä suunnistusasua. Se on ilmava ja hengittävä. Vaikka sadekuuro kastelisi vaatteet, ne kuivuvat nopeasti, eivätkä märkinäkään muodosta kosteita möykkyjä päälle.” Jalkoihin laitetaan suunnistuskengät. ”Jäykällä, mutta pitävällä pohjalla varustetulla ja keveällä suunnistuskengällä on helppo liikkua mätästysalueella.” 25 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 25 4.4.2013 17.56
Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tu tu st u nyt verk os sa m et sän lannoit us .f i Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatuja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälki-takuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. www.yara.fi • www.metsänlannoitus.fi 1225_.indd 26 4.4.2013 17.56
T aimien istuttaminen metsässä kuormittaa sellaisia lihasryhmiä, joita siistiin sisätyöhön tottunut ei tiedä edes olevan. Siksi työn jaksottaminen on tärkeää: pieni, vaikka vain minuutin mittainen tauko pidetään vähintään varttitunnin välein. Mitä tottumattomampi tai vanhempi istuttaja on, sitä useammin täytyy levähtää. Tauko ei pidennä työaikaa kovinkaan paljon vaan takaa, ettei urakka tyssää alkuunsa. Koska istuttaminen sisältää jatkuvia, yläraajoja rasittavia toistoja, äkkinäinen viikonloppumetsuri saa helposti tenniskyynärpään oireita. Niitä torjuvat venytysliikkeet, joita tehdään työn lomassa eikä vasta sitten, kun jo pakottaa. Vaatteita kerroksittain Heti alkuunsa pitää saada lihakset lämpimiksi. Liikkumisen lisäksi siinä auttaa oikea vaatetus. Parasta on pukea useita kerroksia, jolloin niiden väliin jää ilmaa lämpöä eristämään mutta ei tule hiki. Alin vaatekerros johtaa iholta pois kosteuden, jonka seuraava kerros imee. Villa on hyvä kosteusimuri. Päällimmäiseksi tulevat tuulenpitävät takki ja housut. Koska ääreisverenkierrosta täytyy huolehtia, varsinkin kylmällä säällä puetaan kunnon käsineet ja suojataan ranteet. Sormikkaat suojaavat myös torjunta-aineelta, jolla pottitaimet on käsitelty. Käsineiden täytyy olla taipuisat. Pyöräilytai pelihanskat ovat hyvät, sillä niissä ei ole kämmenpuolella saumaa, joka tekee rakon ennen kuin huomaakaan. Samasta syystä hansikkaiden pitää istua kunnolla. Jalkaan laitetaan nilkkaa tukevat kengät, ja pää suojataan lippiksellä. Ruokaa ja juomaa riittävästi Vaatteiden lisäksi istuttaja valitsee muut varusteet huolellisesti. Istutusputkessa saisi olla kaksi kahvaa, jotta toinen käsi pääsee välillä vähemmällä. Taimivakoissa on hyvät ja huonot puolensa. Hihna painaa ikävästi oikean käden olkaa mutta jakaa toisaalta painoa olalle ja lantiolle. Pelkkä vyöhön kiinnitetty vakka taas rasittaa alaselkää mutta ei olkaa. Kun käyttää pienempää vakkaa, jota joutuu täyttämään usein, saa automaattisesti elvyttävää liikuntaa. Tuo taimet kuitenkin riittävän lähelle istutuspaikkaa. Nestehukka vie voimat, joten helmUisTa TaUkOjUmPPa Tauot, venyttely ja oikeat työasennot helpottavat kevään istutusurakkaa. Metsurien opettaja Risto Mykkänen näyttää mallia. TeksTi hanna lehTo-isokoski kuvaT janne ulvinen teellä täytyy juoda paljon. Minimi on kolme litraa päivässä. Kotikonsteilla saa oivallisen istutusjuoman, kun sekoittaa litraan vettä ruokalusikallisen sokeria ja teelusikallisen suolaa. Syödä kannattaa pieniä annoksia usein, ettei verensokeri laske. Metsään on aina parasta ottaa yhtä hyvin varustautunut kaveri mukaan ja mieluiten useampi. Ei tee hyvää istuttaa yhtäkkiä paljon taimia yksin. Juttua varten on haastateltu metsurityön opettaja Risto Mykkästä Toivalan metsäoppilaitoksesta sekä työfysioterapeutti Sirpa Rauas Huuhtasta ja asiantuntija Kari Ojasta Työterveyslaitokselta. Tee näin ? 1. Lämmitä aluksi lihakset ja tehosta verenkiertoa vaikkapa hiihtoliikkeellä, jota toistat useina sarjoina 3–5 minuutin ajan. ? 2. Pidä istuttamisen lomassa taukoja ja tee lyhyitä, 5–10 sekunnin venytyksiä. Toista liikkeitä kolmesta viiteen kertaa. ? 3. myös lopuksi sopii lihaksia rentouttava hiihtoliike. Älä unohda loppuvenytyksiä! 27 MAKASIINI 3 • 2013 Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tu tu st u nyt verk os sa m et sän lannoit us .f i Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? Tuottoa jopa 20 % Lannoitus on turvallista Lannoittaminen on ilmastoteko Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi Teema: UUSI meTSÄ 1225_.indd 27 4.4.2013 17.56
Istutus Valitse mieluiten putki, jossa on kaksi kädensijaa. Seiso tasapainoisesti kummallakin jalalla, ettei toinen polvi rasitu. Selkä pysyy suorana, samoin ranteet ja kädet. Pidä putkea mahdollisimman lähellä vartaloa ja mieluummin molemmista kahvoista kuin yhdestä. Älä pelkää istutusputkea. Selkä väsyy nopeasti, jos sitä pitää liian kaukana. Vain yhdestä kahvasta pitelemällä kipeytyy käsi. Ranne taipuu väärin ja voimankäyttö jää tehottomaksi. Istuttaja myös seisoo niin, että paino jakautuu jaloille epätasaisesti. Älä koskaan paina putkea kädellä. Hermot ovat kämmenessä lähellä pintaa. Se on hyvin herkkä ja paineelle arka paikka. Putken nostaminen hartioiden yläpuolella käy raskaaksi. Sopiva korkeus on hartialinja. Kairaa putki kahdella kädellä riittävän syvälle. Taimea ei jätetä liian pintaan. Putkessa on myös meluhaitta, sillä kilahdus tuntuu ilkeältä parin sadan kerran jälkeen. Korvatulpista ei ole haittaa, myös radio korvilla auttaa. Polje mätäs tiiviiksi kummallakin jalalla. Mitä enemmän tulee vaihtelevia liikkeitä, sitä parempi. Uusi taimi kannattaa laittaa putkeen jo seuraavalle mättäälle kävellessä. Säästyy aikaa. Jos tiivistät vain toisella jalalla, tukijalka väsyy. EI NÄIN EI NÄIN EI NÄIN EI NÄIN EI NÄIN Teema: UUSI meTSÄ 28 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 28 4.4.2013 17.56
Taukojumppa Aina puolikkaan vakallisen jälkeen eli noin 15 minuutin välein kannattaa pitää tauko. Silloin on hyvä venytellä kepakon avulla. Kuuntele omaa vointiasi äläkä yritä enempää kuin oikeasti jaksat. Kepakon avulla voit venyttää ranteen ojentajia. Ota kepakosta kiinni, kierrä kyynärvartta peukalon johtaessa liikettä alakautta niin, että kämmen kääntyy ylöspäin. Kiertoa voit tehostaa ottamalla toisella kädellä kiinni kepakosta. Ranteen ojentajia voit venyttää laittamalla sormet nyrkkiin ja taivuttamalla rannetta kämmenen puolelle. Tehosta venytystä toisen käden avulla. Pidä hartiat rentoina. Olkapäitä pyöritellään työn lomassa, kävellessä, taimia hakiessa tai muuten vain kymmenen minuutin välein. Käsi nojaa vakkaan ranne rentona. Ei tule staattista jännitystä kuten kannattelusta. Niska ja hartianseutu rentoutuvat. Ajurin asento pari kertaa tunnissa lepuuttaa selkää. Saat venytettyä myös niska lihaksia, kun annat pään painua rentona. Jalka polven päällä venyttää isoa pakaralihasta. 29 MAKASIINI 3 • 2013 1225_.indd 29 4.4.2013 17.56
Loppuvenyttelyt Metsä toimii myös kuntosalina: pitkät selkälihakset venyvät hyvin, kun ottaa kuusen oksista kiinni. Laita takamus mahdollisimman alas ja pyöristä yläselkä. Haaraasento on tärkeä. Ota rungosta kiinni ja työnnä rintaa eteen. Kierrä ylävartaloa puusta poispäin. Vaihtelemalla kyynärpään korkeutta venytys kohdistuu rintalihaksen eri osiin. Tue molemmat kämmenet runkoon. Koukista etummaista polvea ja paina takimmaisen jalan nivustaivetta alaspäin. Saat venytettyä lonkankoukistajaa. Polvi ei saa mennä varpaiden yli, ettei se rasitu. Vaihda jalkaa. Nosta jalka kannolle, koukista nilkkaa ja kallistu hiukan eteenpäin. Saat venytettyä polvenkoukistajia. Ota tukea pottiputkesta ja venytä etureittä. Pidä jalat lähellä toisiaan. Tee lopuksi vielä rentoa hiihtoliikettä. 30 MAKASIINI 3 • 2013 Teema: UUSI meTSÄ 1225_.indd 30 4.4.2013 17.56
Uudistunut Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu torjuu tehokkaasti heinän taimen ympärillä, sen ensimmäisinä vuosina, säästäen paljon vaivaa, aikaa ja rahaa. Uusi Ecopulp Taimitassu sisältää esilannoituksen, 10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Tällä varmistetaan taimen lähtö istutuksen jälkeen sekä pyritään parantamaan sen kasvua alkuvaiheessa Taimitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on kannattava sijoitus. Kotimaisen, puukuidusta valmistetun Taimisuojan hajoamisaika on 3-5 vuotta. Ecopulp Taimitassu hengittää, vilkastuttaa pieneliötoimintaa sekä tasaa kosteusvaihteluita. Ecopulp Taimitassu voidaan myös asentaa jo edellisinä vuosina istutettuihin taimiin. Yhteydenotot ja myynti: Puh. 09 35056150 Tarmet Oy info@tarmet.fi www.tarmet.fi Ecopulp Taimitassu täyttää KEMERA-rahoituksen tukiehdot Tuotteen, läpimitta 400mm paino n. 100 g 1219_.indd 31 4.4.2013 17.58
RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Hän puntaroi palstallaan metsänomistamisen taloudellisia ulottuvuuksia. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC muutoksilla, vaan mieluummin parannettaisiin rahoituksen saantia. Ai niin. Nuorena meillä ei ollut varaa ostaa asuntoa, kun kaikki rahat sitoutuivat tilojen hankintaan. Ei ollut antaa asuntoa metsälainojen vakuudeksi. Mutta kun ostimme asunnon, asuntolainan vakuutena oli metsätiloja. komalla tila sisarusten kesken. Nuorena metsätalousyrittäjänä minulla oli ongelmana maanhankintalaki, ei niinkään lainan saanti. Silloin laki käytännössä esti nuorta metsätalousinsinööriä ostamasta metsätiloja, lähialueen maanviljelijöillä ja maaseutuelinkeinopiirillä oli aina etuosto-oikeus tilakaupoissa. Arvata saattaa, kuinka epäoikeudenmukaisena koin tilanteen. Laki kuitenkin mahdollisti maan ostamisen kunnilta ja niiltä ostinkin ensimmäiset tilani. Nyt nuorille yrittäjille on nousemassa seinä pystyyn vakuuksien kautta. Saattaa harmittaa, kun joku minun kaltaiseni pullea setä ostaa myynnissä olevan tilan ”ihan vain huvikseen”. M etsälain muuttuessa pitäisi jollakin tavalla palauttaa vuonna 1996 maakaaren muutoksen yhteydessä poistettu metsäkiinnitys. Se parantaisi lainansaantimahdollisuuksia, lisäisi metsän vakuusarvoa ja alentaisi korkomarginaalia. Toinen, tosin hieman huonompi vaihtoehto olisi, että kiinteistön omistajan suostumuksella metsäkäyttöilmoitus toimitetaan lainanantajalle. Silloin lainanantaja voisi paremmin valvoa, että velallinen toimii siten, kun velkakirjassa on sovittu. Jälkimmäistä mallia ei tarvitsisi edes ministeriössä paljon pohtia. Se on jo luvattu toteuttaa hallituksen esityksessä (HE 214/96) eduskunnalle, maakaaren muutoksen yhteydessä. Samankaltainen rakenne on myös metsälakiehdotuksen pykälässä 7. T oivon, että nuorien metsätalousyrittäjien rahoituksen saantia ei vaikeuteta lakiT ulevan uuden metsälain seurauksena metsätilojen vakuusarvot tulevat putoamaan merkittävästi. Julkisuudessa siitä on yritetty tehdä vähäpätöinen pankkien ongelma. Ei, se ei ole ongelma pankeille. Se on ongelma sellaisille lainanhakijoille, joilla ei ole antaa lainoille muita vakuuksia, esimerkiksi omaa asuntoa tai kesämökkiä. Nuori metsäammattilainen, joka on säästänyt rahaa hankkiakseen ensimmäisen oman metsätilansa, menee pankkivirkailijan luokse tekemään lainahakemusta metsätilan ostamiseksi. Pankkivirkailija kysyy: ”Mitä olisi lainan vakuudeksi?” ”Omarahoituksen lisäksi metsätila”, vastaa nuori. Virkailija jo vähän varoittelee, että vakuus ei riitä, mutta lupaa selvittää asiaa. Kielteinen lainapäätös tulee parissa päivässä. Ongelma ei ollut pankin, vaan nuoren, jonka tavoitteena on tulla metsätalousyrittäjäksi. Mikäli pankki jostain käsittämättömästä syystä myöntäisi luoton, lainan korkomarginaali olisi tolkuttoman korkea pankkien tulevien vakavaraisuussäädösten ja pankkiveron takia. Tämä siksi, että laina luettaisiin korkeariskiseksi. J uhlapuheissa metsäalalle kaivataan lisää aitoja metsätalousyrittäjiä, jotka hoitavat metsiään hyvin ja hyödyntävät hakkuumahdollisuudet tarkasti. Nyt nuorille ”maannälkäisille” ammattilaisille on käymässä vakuuksien puutteen vuoksi heikosti. Samoihin ongelmiin voidaan törmätä perinnönjaon yhteydessä, jossa metsästä kiinnostuneella osakkaalla ei ole vakuuksia lainalle, jolla hän ostaisi sisarusten osuuden. Se ongelma on toki helpommin ratkottavissa lohVakuuksista pulma nuorille Saattaa harmittaa, kun joku minun kaltaiseni pullea setä ostaa myynnissä olevan tilan ”ihan vain huvikseen”. MAKASIINI • 1232_.indd 32 4.4.2013 17.14
TIPPA ÖLJYÄ Sahan huollon perusteet sivu 37 METSÄNHOITO 17 kysymystä kylvöstä sivu 34 OMA METSÄ METSÄPERINTÖ Pelto keventää perintöveroa sivu 38 KYSY POIS Miten suojaan koivikon? sivu 40 TUTKIMUS Ruoste kiusaa kuusta sivu 42 ALLAKKA Nyt riittää tekemistä sivu 43 M IK KO RI IK IL Ä 1233_.indd 33 4.4.2013 17.52
METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ KYLVÖSTÄ Kylvämällä saa helposti tiheän taimikon ja laadukasta puuta, kun työn tekee oikein. Kylvä aina alkukesästä ja vältä reheviä kohteita, neuvoo tutkija Pekka Helenius Metsäntutkimuslaitokselta. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI Konekylvössä siemenet pääsevät tuoreeseen muokkausjälkeen. 17 34 MAKASIINI 3 • 2013 1234_.indd 34 4.4.2013 18.00
1 Minkälaisiin paikkoihin kylvö sopii? Kuivahkoille ja kuiville kankaille, joiden maalaji on keskikarkea tai karkea. Ravinnetasoltaan niitä vastaaville turvekankaille voi myös kylvää. 2 Mitä puulajeja uudistetaan kylvämällä? Melkein kaikki kylvöt tehdään männynsiemenillä, koska männyt menestyvät juuri kuivilla kankailla. Kuusta ja koivua kylvetään myös pieniä määriä, mutta tulokset ovat epävarmoja. 3 Paljonko Suomessa kylvetään metsää? Suurin piirtein saman verran kuin sitä uudistetaan luontaisesti, noin 20?000– 25?000 hehtaaria vuodessa. Vuonna 2011 männyn kylvön osuus kaikista uudistamismenetelmistä oli 20 prosenttia. Ruotsissa se oli alle viisi prosenttia. Ero johtuu osaksi kulttuurista – siitä, mihin on totuttu. 4 Mitkä ovat kylvämisen edut muihin menetelmiin verrattuna? Männyn kasvatuksessa tiheys on tärkeää, jotta puun laadusta tulee hyvä. Taimikon sopiva perustamistiheys on vähintään 3?000 taimea hehtaarilla. Se onnistuu helposti kylvämällä, mutta niin ison taimimäärän istuttaminen käy kalliiksi. Luontainen uudistaminen on hieman kylvämistä edullisempaa, mutta kylvämällä tulee yleensä parempi tulos. Taimikot ovat tasaisempia, ja tarvittaessa voidaan vaihtaa puulajia ja käyttää jalostettua siementä. Se ei luontaisessa uudistamisessa onnistu. Luontainen vaatii riittävästi puustoa, joka kykenee siementämään, ja satojen määrä ja laatu vaihtelevat eri vuosina. Suosittelen kylvöä lämpimästi, mutta kohteen valinta on kriittinen asia. Se määrää pitkälti lopputuloksen. 5 Milloin kannattaa valita muu uudistamistapa? Reheville alueille, kuten tuoreille kankaille ja hienojakoisille kuivahkoille kankaille, on viisainta istuttaa taimet. Kylvämällä syntyvät sirkkataimet ovat ensimmäisinä vuosina niin pieniä, etteivät ne kykene kilpailemaan pintakasvillisuuden kanssa. Siksi rehevät kasvupaikat ovat hankalia. Niissä on yleensä vielä hienojakoinen maalaji, jolloin vaarana on rouste: kivennäismaan pintaan muodostuu jäätä, joka nostaa sirkkataimet ylös, kun ne ovat vielä huonosti juurtuneita. Mutta milloin kannattaisi valita luontainen uudistaminen kylvön sijasta? Ehkä hyvin karuihin tai kivikkoisiin kohteisiin, joilla puuntuotanto kannattaa heikosti. 6 Paljonko kylväminen maksaa? Siemenet maksavat vajaat 200 euroa hehtaaria kohti. Tarkan hinnan määrää itävyys. Maanmuokkaus maksaa myös hieman alle 200 euroa hehtaarilta. Konekylvö tekee noin 40– 50 euroa hehtaarilta ja käsinkylvö arviolta 100 euroa. 7 Onko se kallista vai halpaa muihin menetelmiin verrattuna? Luontaisessa uudistamisessa siemenpuut sitovat pääomaa, kun ne seisovat uudistusalalla useita vuosia. Monesti vielä myrsky ehtii kaataa osan ennen korjuuta. Metsään täytyy myös viedä harvesteri ja kuormaustraktori uudelleen, jotta saadaan siemenpuut pois. Nämä tekijät kaventavat kylvön ja luontaisen uudistamisen hintaeroa. Istuttamiseen verrattuna kylvön hinta jää reilusti alle puoleen tai jopa kolmannekseen. Joskus edullisuus houkuttelee kylvämään reheviä kohteita, jotka pitäisi istuttaa. Silloin uudistaminen menee helposti uusiksi. 8 Milloin on sopiva kylvöaika? Vanha sääntö kuuluu, että vapusta juhannukseen. Paras aika on mielestäni toukokuun kahden viimeisen ja kesäkuun kahden ensimmäisen viikon aikana, pohjoisessa hieman myöhemmin. Silloin maa on vielä kosteaa mutta jo riittävän lämmintä siementen itää. Myöhemmin kesällä tulos heikkenee kuivuuden takia. Kosteus on tärkeää! Käytännössä joudutaan kylvämään pidempään kuin olisi järkevää. Kylvömaita on paljon mutta sopivia urakoitsijoita vähän. 9 Kannattaako syksyllä kylvää? Syyskylvöstä on ristiriitaisia tuloksia, mutta uskallan sanoa, että vielä syyskuussa ei kannata kylvää missään päin Suomea. Kevätkylvössä siemenen täytyy itää mahdollisimman nopeasti, mutta syksyllä siemen ei saa itää eikä jäätyä. Tarkoitus on, että se itäisi vasta seuraavana keväänä. Parasta olisi, kun siemenet saisi maahan juuri ennen lumentuloa. Seuraavana päivänä sataisi lumi, joka pysyisi kevääseen asti, eikä lämpö nousisi välillä plussan puolelle. Syyskylvö onnistuukin yleensä paremmin Pohjoiskuin Etelä-Suomessa. Ensin kuitenkin yrittäisin kevätkylvöä. 10 Mistä saa kunnon siemeniä? Siemeniä voi ostaa suoraan tuottajilta, esimerkiksi Siemen Forelialta ja Siemen-Tapiolta. Myös metsänhoitoyhdistyksestä ja metsäyhtiöiltä voi kysellä. Kaikissa myyntierissä on tiedot siementen ominaisuuksista. Tärkeää on, että itävyys on korkea. Itävyyttä voi tosin kompensoida tiettyyn pisteeseen saakka sillä, että kylvää enemmän. Siementen pitää tietysti myös soveltua alkuperänsä puolesta alueelle. Kolmas iso asia on se, ovatko siemenet jalostettuja vai jalostamattomia. Jalostetulla saa suuremman tilavuuskasvun ja parempilaatuista puuta. 11 Miten siemeniä säilytetään? Esimerkiksi jääkaapissa hyvin suljetussa astiassa, jossa ne pysyvät kuivina. Siemen on samalla tavalla elävä kasvinosa kuin taimikin. Sen voi tappaa helposti ennen kylvöä varastoimalla sitä korkeassa lämpötilassa ja kosteassa paikassa. 12 Miten maapohja valmistellaan? Se täytyy muokata, jotta siemen pääsee kosketuksiin kivennäismaan vesivarojen kanssa. Kivennäismaan pinta paljastetaan kevyesti, yleensä metsä-äkeellä, laikkurilla tai kaivinkoneella. Muokkaus parantaa taimettumista. Vain karuimmat kohdat voivat taimettua ilman muokkausta. 13 Käsin vai koneella? Oikeaan aikaan tehty käsinkylvö saattaa johtaa yhtä hyvään lopputulokseen, mutta kannatan konekylvöä. Metsätraktoriin 35 MAKASIINI 3 • 2013 1234_.indd 35 4.4.2013 18.00
METSÄNHOITO kiinnitettävä äes tai laikkuri muokkaa maan. Muokkausjälki on aina tuore ja siksi yleensä kostea. Kaikki muokatut kohdat tulevat varmasti kylvettyä, siemen menee paremmin kivennäismaan rakoihin ja saattaa peittyäkin. Itäminen onnistuu paremmin. Metsänomistajat kylvävät enemmän käsin. Valtio ja metsäyhtiöt tekevät kylvötöistä 90 prosenttia koneella. 14 Miten saadaan oikea määrä siemeniä maahan? Koneella menee oikea määrä, kun kylvölaite on hyvin kalibroitu ja säädetty. Tarvitaan myös osaava koneenkuljettaja. Käsin kylväjä tekee kylvöpullon korkkiin reikiä ja katsoo, paljonko siemeniä tulee kertaravistuksella ulos. Yhteen kylvölaikkuun tai metrille äestysvakoa täytyisi saada 10–20 siementä, itävyyden mukaan. Sopiva annos jää helposti peukalon ja etusormen kärjen väliin, mutta siemeniä ei saa puristaa liian lujaa. Jos itävyys on hyvä, yli 95 prosenttia, riittää 300 grammaa hehtaarille eli piripintaan kaadettu puolen litran oluttuopillinen. Siinä on noin 50?000– 70?000 siementä, joista yleensä syntyy riittävästi taimia. 15 Peitetäänkö siemenet? Kevyt peittäminen parantaa lopputulosta merkittävästi mutta on vaikeaa. Käsin kylvössä se onnistuu vaikka haravalla. Koneella kylvetyt siemenet eivät yleensä peity ennen seuraavaa sadetta, joka liikuttaa niitä ja maata. Sade onkin tärkeä apu. Toisaalta siemenet voivat kasautua voimakkaan sateen mukana alavampaan kohtaan muokkausjäljessä. Varsinkin voimakkaasti muokatuilla kohteilla vaarana on, että maata menee siementen päälle liikaa, eivätkä idut jaksa ponnistaa paksun kerroksen läpi. Kaikki itämisominaisuudet heikkenevät, mitä syvemmälle kivennäismaahan mennään. Kylvöalustan pitäisi olla kohtuutasainen, jolloin sateen aiheuttamasta eroosiosta ei tule suurta vaaraa. 16 Mikä voi mennä pieleen? Kertauksen vuoksi: kohdevalinta. Kylvetään liian reheviin kohteisiin. Toinen syy on se, että maata muokataan liian voimakkaasti ja siemenet peittyvät liikaa. Aina ei kylvölaite toimi kunnolla tai ajankohta on väärä. Käsinkylvössä siemenet pitää saada mahdollisimman nopeasti muokkausjälkeen. Viikossa se kuivahtaa jo liikaa. Myös siementen käsittelyn ja varastoinnin kanssa saa olla tarkkana. 17 Koska selviää, onnistuiko? En olisi kauhean huolissani, jos kylvökesän jälkeen ei vielä löydy riittävästi taimia, sillä ne ovat siinä vaiheessa pieniä. Kaiken lisäksi männyn taimet vaihtavat syksyllä värinsä punertaviksi tai rusehtaviksi. Vasta toisena syksynä pystyy suuntaa antavasti sanomaan, onnistuiko uudistaminen. Keskimäärin joka kymmenes itämiskykyinen siemen tuottaa taimen, joka lopulta jää eloon. VASTA TOISENA SYKSYNÄ PYSTYY SANOMAAN, ONNISTUIKO UUDISTAMINEN. Ryhdy metsänhaltijaksi, oman aarteen vaalijaksi. Jokainen suomalainen löytää metsästä oman aarteensa. Yhdelle metsä tarjoaa henkisen hyvinvoinnin tyyssijan, toiselle taloudellisen tulonlähteen, kun taas kolmannelle se suo satoisat antimensa. Metsä on turvallinen, arvoaan jatkuvasti kasvattava ja taatusti kotimainen sijoitus, joka palkitsee omistajansa monin tavoin – sukupolvelta toiselle. – omasta metsästä Arjen aarteita Tutustu myynnissä oleviin Metsähallituksen metsätiloihin, tontteihin ja eräkämppiin: 1234_.indd 36 4.4.2013 18.00
mottorisahakoulu osa 3 TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä Sahamerkistä riippumatta huollot ovat suunnilleen samanlaisia. Mallikohtaiset oh jeet löytyvät käyttöohjekirjasta – se kannat taa pitää tallessa. Tärkein huolto on ilmansuotimen puh distaminen. Irrota moottorin suojakotelo ja sen jälkeen ilmansuodin kaasuttimesta. Jos suodin on kaksiosainen, irrota puoliskot toi sistaan ja tutki, onko suodin likainen. Suoti men voi pestä astianpesuaineella. Jatkuvassa käytössä ilmansuodin puhdis tetaan parin kolmen päivän välein. Puhdista samalla sylinterin jäähdytys ripojen välit. Kaavi lika pois puutikulla. Puhdista säännöllisesti myös terälaipan ketjuura ja öljynsyöttöaukko. Irrota terälaite. Varmista ensin, ettei ket jujarru ole päällä. Jarru vapautuu, kun ve dät takapotkusuojaa kohti etukahvaa. Löy sää laippaa piteleviä muttereita. Kierrä te räketjun kiristysruuvia vastapäivään, jotta ketju löystyy. Avaa sen jälkeen terää pitele vät mutterit, nyt voit irrottaa purukotelon suojuksen ja terälaiteen. Ketjuuralla ja voiteluaukossa olevan lian Pidä saha puhtaana vältyt monilta ongelmilta, jos huollat sahaasi säännöllisesti. Tärkeimmät huoltotoimet on helppo oppia. Purukotelon alle kertyvä lika kannattaa poistaa säännöllisesti. Likainen ilmansuodin aiheuttaa käynti häiriöitä ja lisää polttoaineen kulutusta. voi kaapia pienellä meisselillä. Puhdista pu rukotelon sisäosat puutikulla. Samalla kannattaa poistaa terälaipan reunoille muodostuneet metalliviisteet. Aseta laippa pöydän reunalle ja viilaa lat taviilalla reunoja noin 45 asteen kulmassa. Käytä käsineitä. Voitele säännöllisesti Käynnistinlaite kannattaa jatkuvassa käy tössä puhdistaa ja voidella viikoittain. Irrota käynnistin moottorista ja puhdis ta tuuletusrivat puutikulla. Voitele samalla narupyörän akseli hitusella vaseliinia. Voi tele käynnistinjousi ohuella öljyllä tai esi merkiksi CRC:llä. Varo, ettei jousi purkau du kasetistaan. Puhdista vauhtipyörän tuuletusrivat puu tikulla. Vauhtipyörän kehällä olevien tar tuntakynsien jousiin kan nattaa tipauttaa vähän öljyä. Varmista, että käyn nistinlaitteen alle jäävät sähköjohdot ovat niille tarkoitetussa urassa, kun kiinnität käynnistimen takaisin paikalleen. Puhdista ennen säätöä Perinteisesti sahan huo noa tyhjäkäyntiä tai lais kaa kiihtyvyyttä on koe tettu lääkitä kaasutin ta säätäen. Uusien saha mallien kaasuttimia ei voi säätää, eikä se yleen sä myöskään ratkaise on gelmia. Jos saha käy huonosti, puhdista ilman suodin ja katso, onko tulppa nokinen tai karstoittunut. Vaihda tarvittaessa. Jos saha ei silti jaksa käydä tyhjäkäyntiä, voit kokeilla tyhjäkäyntinopeuden säätöruu vin – sellainen useimmissa uusissakin sa hoissa on – kiristämistä. Se lisää tyhjäkäyn nin kierroksia. Jos saha käy tyhjäkäyntiä niin korkein kierroksin, että terä pyörii, tyhjäkäyntino peuden säätöruuvia voi avata hieman. Jos se ei auta, kytkin on vioittunut ja saha pitää viedä huoltoon. Poista terälaipan viisteet lattaviilalla. 37 MAKASIINI 3 • 2013 1235_.indd 37 4.4.2013 17.15
METSÄPERINTÖ M aatiloille tarjolla olevat, perintöja lahjaverolain pykälien 55 ja 56 mukaiset verohuojennukset ovat sukupolvenvaihdoksissa merkittäviä. Puhtaan metsäpalstan perintöja lahjaverotuksessa perusteena käytetään käypää arvoa, joka muodostuu puuston ja maapohjan arvosta. Käypä arvo kohoaa helposti 3?000–5?000 euroon hehtaarilta. Jos metsä on osa maatilaa, sen arvona käytetään varallisuusarvoa, joka on noin puolet käyvästä arvosta. Verotettavaksi siitä luetaan 40 prosenttia. Esimerkiksi sadan hehtaarin eteläsavolaisella metsätilalla veroero on merkittävä. ”Jos perii tai saa vanhemmiltaan sadan hehtaarin metsätilan, perintötai lahjaveroa menee 51?000 euroa. Jos tilalla metsän lisäksi on viisi hehtaaria peltoa, alenee vero 7?400 euroon, siis noin 15 prosenttiin. Jos saaja ei ole rintaperillinen, verohyöty kaksinkertaistuu”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen kertoo. Lisäksi maatilan perintötai lahjaveron maksuun voi hakea viisi vuotta maksuaikaa. Metsän verot maksetaan kerralla. Viljelyä jatkettava Kiinnostavaa siis on, milloin metsätila voidaan sukupolvenvaihdoksessa tulkita maatilaksi. ”Korkein hallinto-oikeus on ottanut sen kannan, että pienikin, 3–4 hehtaaria, peltoala täyttää maatilan tunnusmerkit. Lisäksi tilalla voi olla metsää vaikka satoja hehtaareita”, Sikanen selvittää. Hän arvelee, että esimerkiksi tehokkaasti viljellyllä marjatilalla tätä pienempikin peltoala riittäisi verohuojennukseen. Peltojen on oltava viljelyksessä, kun sukupolvenvaihdokseen ryhdytään. Sillä, kuka niitä viljelee, ei ole merkitystä. Pellot ovat luopujan aikana voineet olla koko ajan vuokrattuina. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen jatkajan on viljeltävä peltoja vähintään viisi vuotta. On suotavaa, että jatkaja aloittaa viljelyn seuraavan satokauden alussa tai ainakin seuraavana vuonna. ”Peltoja voi viljellä itse. Vaihtoehtoisesti työt voi antaa urakoitsijan tai naapurin tehtäväkKullan arvoiset peltotilKut Muutama hehtaari peltoa muuttaa metsäpalstan maatilaksi. Sukupolvenvaihdoksessa se voi tuoda muhkean huojennuksen perintötai lahjaveroon. TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen Kommentti Kas näin se käy… Valtiovalta on kykenemätön edistämään metsätilojen sukupolvenvaihdoksia. on siis oltava omatoiminen, kas näin: Metsänomistaja istutti tilansa pellot koivulle 1970-luvulla. isännän vanhentuessa koivikko on varttunut komeaksi tukkimetsäksi. omistaja olisi valmis luovuttamaan tilan tomeralle tyttärelleen. Pelko hirmuisesta lahjaverosta on kuitenkin jäädyttänyt ajatukset sukupolvenvaihdoksesta. entäpä jos isä hakkauttaa koivikon ja antaa metsäyhtiön nostaa kannot. sitten raivio vuokrataan naapurille. Tämä kyntää maan ja alkaa viljellä uudispeltoa. Pari vuotta myöhemmin isä lahjoittaa muhkean metsätilan tyttärelleen, joka alkaa viljellä myös peltoja. samalla hän välttyy valtaosalta lahjaveroa, joka olisi pitänyt maksaa, jos koivikkoa ei olisi hakattu tai hakkuualalle olisi istutettu puuntaimet. jos tämä ei toimi, toivon verottajalta vastinetta seuraavaan Metsälehti Makasiiniin… MIKKO RIIKILÄ si, kunhan viljely tapahtuu uuden omistajan nimissä. Peltojen vuokraamista ulkopuoliselle ei katsota jatkajan viljelyksi.” Jatkajalta ei vaadita maatalousalan opintoja tai muuta muodollista osaamista. Myöskään EU-tukien saaminen ei ole verohuojennuksen edellytys. Tukioikeudet voivat jäädä peltoja vuokranneelle. Älä tyri tätä! Huojennusta on vaadittava oma-aloitteisesti, kun tilalla tehdään sukupolvenvaihdos. ”Vaatimus perintöverolain pykälien 55 ja 56 mukaisten verohuojennusten soveltamisesta on tehtävä perintötai lahjaveroilmoituksessa”, Sikanen neuvoo. Veropäätöksen jälkeen huo38 MAKASIINI 3 • 2013 1236_.indd 38 4.4.2013 18.02
jennusta ei enää voi vaatia. Tässä kohtaa unohduksen hinta nousee helposti kymmeniin tuhansiin euroihin eikä virhettä voi oikaista – tätä ei siis kannata tyriä. Metsä takaisin pelloksi Huojennuksen saa tilakokonaisuudelle, joka luovutetaan jatkajalle. Riittää, että jollain luovutettavista tiloista on riittävä määrä peltoa. Osa tiloista voi sijaita jopa eri kunnissa, tosin varauksin. ”Verottaja on antanut kielteisiä ennakkopäätöksiä huojennusta hakeneille, kun maatila sijaitsee Etelä-Savossa ja omistajalla on ollut metsätila myös Pohjois-Suomessa”, Sikanen kertoo. Hänen mukaansa sukupolvenvaihdokseen valmistautuvan ison metsätilan omistajan kannattaisi ostaa peltoa tai maatila, johon liittyy muutama hehtaari peltoa. Harkinnanarvoista on myös esimerkiksi vuosikymmeniä sitten metsitettyjen pakettipeltojen raivaaminen uudelleen pelloksi ja niiden ottaminen viljelyyn. Uusi metsälakihan sallii minkä tahansa kokoisen puuston avohakkuut. Hyöty olisi kustannuksiin nähden erittäin suuri, Sikanen korostaa. ”En tiedä, onko kukaan tehnyt näin, mutta nähdäkseni verolaista olisi vaikea löytää perustetta, jolla huojennuksen voisi evätä, kunhan muut edellytykset täyttyvät. Viiden vuoden jälkeen uudispellon voi vuokrata tai vaikka metsittää uudelleen.” Peltojen metsityssuunnitelmat kannattaa sukupolvenvaihdosten edellä jäädyttää. ”Muutaman hehtaarin peltotilkkuja ei kannata eikä olisi kannattanut metsittää ennen sukupolvenvaihdosta. Viljeltyinä ne saattavat tuottaa arvoltaan kymmenien tuhansien eurojen verohuojennukset”, Sikanen toteaa. Pyydä ennakkoratkaisu Maatilan sukupolvenvaihdos voidaan tehdä kahdessa vaiheessa. Sikanen kertoo esimerkin Keski-Suomesta: Maatilalla oli peltoa 40 hehtaaria ja metsää useita satoja hehtaareita. Pellot olivat vuokralla. Sukupolvenvaihdoksen ensimmäisessä vaiheessa isä luovutti viisi hehtaaria peltoa ja tilan kaikki metsät tyttärelleen, jonka nimissä viiden hehtaarin peltoa alettiin viljellä. Pääosa pelloista jäi määräalana isälle. Viiden vuoden kuluttua loput pellot siirrettiin jatkajan omistukseen. ”Verottajan ennakkoratkaisun mukaan pykälän 55 mukaista verotuskohtelua sovellettiin sekä ensimmäisen että toisen vaiheen luovutuksiin”, Sikanen kertoo. Hänen mukaansa molemmissa luovutuksissa sekä luopujan että saajan pitää olla sama. Sikanen korostaa, että perintöja lahjaverolain 55. pykälän mukaista huojennusta haettaessa verottajalta kannattaa aina pyytää ennakkoratkaisu. Kaikki ennakkoratkaisupyynnöt on osoitettava Pohjois-Pohjanmaan verotoimistoon Ouluun. Ennakkoratkaisusta huolimatta verohuojennusta on vielä erikseen vaadittava perintötai lahjaveroilmoituksessa. Kun maatilasta omistajan kuollessa muodostuu kuolinpesä, pykälän 55 mukaisen huojennuksen saavat vain ne osakkaat, jotka jatkavan maatalouden harjoittamista. ”Tämän vuoksi kuolinpesät kannattaa muuttaa verotusyhtymiksi. Tällöin perintöveron huojennus koskee kaikkia osakkaita, kunhan tilaa viljellään yhtymän nimissä.” 1236_.indd 39 4.4.2013 18.02
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Miten suojaan koivikon? Aion taas pitkästä aikaa istuttaa koivuja teettämääni hehtaarin aukkoon. Alueelta kaadettujen haapojen latvat innoittivat kaikki seudun jänikset bileisiin. Kuinka suojaisin tulevana talvena koivuntaimet? Jänikset eivät ole yhtä paha uhka taimikoille kuin hirvi ja myyrä. Tänä talvena ristiturvat ovat hyppineet istutettujen koivujeni välistä ja napostelleet metsän reunassa kasvavien varttuneiden lehtipuiden alaoksia. Lienevätkö syynä metsänjalostajien kehittämät, pahanmakuiset taimet, joissa on paljon hartsinystyröitä ja papyriferihappoa? Paras keino myyrien torjuntaan ovat suojaputket, jotka ovat liian matalia jäniksille. Omenapuita ja visakoivuja voi suojata verkoilla, tuomen oksilla ja tuoksukarkotteilla. Verijauhetta ja eri mausteita sisältävät tuoksupussit ja muut poppakonstit eivät hintansa vuoksi sovi metsään. Koivujen suojaukseen olen itse käyttänyt hirvikarkotteita, jotka tepsivät myös jäniksiin. Luontoystävällisen Tricon vaikuttavana aineosana on munuaisrasva. Aine sopii männyn ohella myös koivulle kesällä ja alkusyksystä. Puutumatonta latvaa ja lehtiä on syytä varoa. Kemiallisten hajusteiden ohella turvautuisin syksyllä omaan tai naapurin haulikkoon. Kaataisin henkiin jääneille jäniksille haavat ensi talvena kaukana taimikostani. Pyrkisin myös huolehtimaan siitä, ettei koivikossa tai sen läheisyydessä ole hirviä houkuttelevaa suojaavaa pusikkoa. Raskas ja monivaiheinen reseptini sopii parhaiten työtä pelkäämättömälle pienmetsänomistajalle. KARI MIELIKÄINEN Mikä on oikea sekoitussuhde? Olen tähän asti sekoittanut moottorisahan bensiiniin kaksi prosenttia Husqvarnan omaa synteettistä öljyä. Huoltomiehen mielestä öljyä pitäisi ehdottomasti olla 2,5 prosenttia, muuten tulee hankaluuksia. Onko hän oikeassa? Hankaluuksilla tarkoitetaan varmaankin koneen kiinnileikkautumista. Kiinnileikkautuminen johtuu männän ja sylinterin välisen voitelukalvon puutteellisuudesta. Tämä on seurausta liian pienestä öljymäärästä, tai sitten kone käy kuumana likaisen jäähdytysjärjestelmän takia. Öljykalvo on myös puutteellinen, jos kone on säädetty liian laihalle polttoaineilmaseokselle. Laiha polttoaineilmaseos nostaa kierrokset ylikierroksille esimerkiksi karsittaessa. Vaikka kone on säädetty oikealle kierrosnopeudelle normaalikuormituksessa, sahattaessa tylsällä terällä tai pienellä kuormituksella esimerkiksi hirsityömaalla, kone ottaa ylikierroksia. Tällöin voitelukalvo jää puutteelliseksi. Liiallinen öljymäärä taas aiheuttaa koneen männänrenkaiden jumittumista, laakereiden pikeentymistä, koneen kuumenemista karstan hehkumisen seurauksena, pakoputken tukkeutumista ja tulpan karstoittumista. Ääripäässä karsta irtoaa ja vaurioittaa sylinteriä sekä mäntää. Toisin sanoen kiinnileikkautuminen ei välttämättä johdu siitä, onko käytetty 2,5vai 2-prosenttista polttoaineseosta. Kysymyksessä ovat useimmin sahan huoltoon tai käyttöön liittyvät tekijät. Koska kysyjällä ei ole ollut ongelmia sahan kanssa, voidaan todeta, että edellä mainitut tekijät ovat kunnossa. Suosittelen koneen merkistä ja mallista riippumatta noudattamaan valmistajan ja maahantuojan ohjeita polttonesteen ja öljyn suhteen. LEO SAASTAMOINEN Katoaako mesimarja? Miksi mesimarjaa näkee enää niin harvoin? Uhkaako se hävitä kokonaan? Mesimarja on puoliavointen kosteitten maitten kuten rantaluhtien, puronvarsien ja rehevien korpien KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.? tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MEtsäVEROtUs Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. MEtsänHOItO Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. KOnEEt Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. MEtsätILan sUKUPOLVEnVaIHDOs Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. LaKIasIat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. LUOntO Seppo Vuokko Filosofi an maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. 40 MAKASIINI 3 • 2013 1237_.indd 40 4.4.2013 18.06
Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki kasvi. Se on heikko kilpailija, joka tukahtuu helposti suurempiensa alle, mutta toisaalta myös tehokas levittäytyjä: maanalaisten rönsyjen avulla se muodostaa suuriakin kasvustoja. Mesimarja on harvinaistunut maan eteläja keskiosissa. Pohjoisessa, missä metsät ovat harvempia ja metsän pohja valoisampi, mesimarja on yhä yleinen. Siellä kyllä saa olla tarkkana lajinmäärityksen kanssa, sillä kaikkein rehevimmät kasvustot ovat mesilillukkaa, mesimarjan ja lillukan risteymää. Se kukkii kantalajejaan komeammin, mutta ei yleensä tee marjoja. Etelässä mesimarjan aikaisempi yleisyys oli ihmisen ansiota, ja ihminen on syynä sen nykyiseen niukkuuteenkin, ainakin välillisesti. Vanhakantaisen maatalouden aikana maat, jotka eivät soveltuneet viljan viljelyyn, olivat laitumina, niittyinä tai hakamaina niin luhdatkin. Niitto ja karja pitivät kasvipeitteen matalana, ja mesimarja kasvoi, kukki ja antoi satoa. Kun niittytalous vähitellen viime vuosisadalla hiipui, mesimarjan kasvupaikat umpeutuivat. Koivut, kuuset, pajut, mesiangervot, kastikat ja järviruoko valtasivat entiset niityt, ja mesimarja menehtyi isompiensa varjossa. Pieniä kasvustoja säilyi joissakin valoisammilla ojanpenkoilla ja metsän aukkopaikoissa. Siellä mesimarja kukkii, mutta jää usein marjattomaksi. Syy niukkaan marjomiseen ja samalla heikkoon leviämiskykyyn on sopivan kumppanin puute. Mesimarjan kukissa on sekä heteet että emit, mutta oma siitepöly ei hedelmöitä siemenaihetta. Koko laikku voi olla samaa yksilöä. Jos naapuri on satojen metrien päässä, eivät hyönteiset tuo siitepölyä, eikä marjoja kehity. SEPPO VUOKKO Miten yhtymästä eroon? Ostimme isältämme metsätilan vuonna 2000. Kun metsäyhtymä tuli sisarusten kanssa perustettua, niin kysyisin, miten siitä pääsee eroon? Voitte myydä vapaasti omistamanne murtolukuosan. Saatte itse määrätä kauppahinnan. Jos myytte osuutenne sisarellenne, niin myynnistä ei mene luovutusvoittoveroa, koska olette omistanut osuutenne yli kymmenen vuotta. Toisilla yhtymän osakkailla ei ole etuosto-oikeutta. Voitte myös lohkaisuttaa osuutenne tilasta itsellenne. Jos laaditte jakosopimuksen yhdessä muiden yhtymän osakkaiden kanssa, niin lainhuudatuksen jälkeen maanmittaustoimisto suorittaa teidän saamanne määräalan lohkaisun, jolloin teille muodostuu oma rekisteritila. Tämä edellyttää kaikkien osakkaiden yksimielistä päätöstä. Teillä on myös oikeus pyytää maanmittaustoimistoa suorittamaan teidän osuutenne erottaminen halkomismenettelynä. Siihen ei tarvita toisten osakkaiden suostumusta. VÄINÖ SIKANEN Miten mönkijä huomioidaan verotuksessa? Olen ostamassa mönkijän metsäkäyttöön. Ovatko verovähennysohjeet muuttuneet? Pitäisikö hakea verottajalta ennakkopäätös siitä, hyväksytäänkö mönkijä metsätalouden kalustoon? Vaihtoehtoisesti mönkijän kulut voidaan vähentää tuntikustannuksina. Viime vuoden ohjetaksa oli 14 euroa käyttötunnilta. Tämä on sopiva menettely silloin, kun mönkijällä on paljon yksityiskäyttöä. Kalliin ennakkopäätöksen hakemisen sijaan mönkijällä kannattaa tehdä hankintavuonna ja sitä seuraavana vuonna niin paljon metsätöitä, että sen metsätalouskäytöstä ei synny epäselvyyksiä. HANNU JAUHIAINEN Verohallinnon yhtenäistämisohjeissa on selvitetty mönkijöiden verotuskohtelua. Ohjeet annetaan vuoden vaihteessa koskemaan aina kuluneen vuoden verotusta. Viime vuotta koskevissa ohjeissa mönkijää koskeva ohjeistus muuttui hieman edellisvuodesta, mutta on nyt samansisältöinen kuin muutama vuosi aikaisemmin. Käyttö ratkaisee, voiko mönkijä kuulua metsätalouden kalustoon. Jos metsäkäyttöä on yli puolet ajoista, ei mönkijän liittämiselle metsätalouden kalustoon ole estettä. Kun mönkijä kuuluu kalustoon, hankintahinta voidaan vähentää verotuksessa 25 prosentin vuosipoistoin. Jos metsäkäyttö jää alle puoleen, mönkijää ei voida liittää kalustoon. Sen metsäkäytön kulut voidaan silti vähentää todellisten kulujen mukaan. Hankintahinnan ja vuosikulujen arvonlisäveroista voi molemmissa tapauksissa vähentää metsäkäyttöä vastaavan osuuden. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi Syy mesimarjan heikkoon leviämiseen on sopivan kumppanin puute. JO RM A PE IP O N EN 41 MAKASIINI 3 • 2013 1237_.indd 41 4.4.2013 18.06
TUTKITTUA Tanakkuus laadun mittariksi Kuusen paakkutainten kokosuosituksissa tulisi pituuden ohella huomioida läpimitta tai tanakkuus eli läpimitan suhde pituuteen, Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksessa todetaan. Näihin vaikuttavat kasvatustiheyden lisäksi kasvatusaika. Pitkä kasvatusaika ahtauttaa paakkutainten juuristoa ja voi heikentää kasvuun lähtöä istutuksen jälkeen. Nykyinen kokosuositus hylkää kasvatustiheyteen nähden liian hontelot taimierät, mutta ei hylkää suoranaisesti liian ohuita taimia. sutta saanut pannan Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL on pannoittanut yksitoista sutta helmi-maaliskuussa. Keuruulla seurantapannan sai kaksi, Kuhmossa seitsemän ja Sotkamossa kaksi sutta. Kainuussa ja Pohjois-Savossa pannoitukset jatkuvat vielä. Seurantapannoituksilla kerätään tietoa susien liikkeistä ja reviirien koosta. Tietoja käytetään susikantojen arvioinnissa ja susipuhelin-palvelussa. Virkistyskäyttö lyö leiville Virkistyskäytön huomioiminen valtion talousmetsien hoidossa kannattaa. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan virkistyskäyttöä edistävät metsänhoitotoimet tuottavat yhteiskunnalle 28–48 miljoonan euron edestä hyötyä vuodessa. Metsätalouden tuotot puolestaan vähenevät Metsähallituksen mukaan samalla vain 10–13 miljoonalla eurolla vuosittain. Tulokset perustuvat noin neljääntuhanteen haastatteluun. TEKSTI JA KUVAT RISTO JALKANEN KUUSENSUOPURSURUOSTE levisi poikkeuksellisen ärhäkäästi viime kesänä. Sieni kellastutti kuusenneulasia Oulu–Kajaani-linjan pohjoispuolelta kuusen metsänrajalle saakka. Tartunnalta säästyneiden neulasten pitäisi olla nyt vihreitä. Yhä useammissa on kuitenkin keltaisia poikkivöitä ja poikkivöissä kehittyviä itiöpesäkkeitä. Syynä on toinen ruostesieni: kuusenneulasruoste. Se jatkaa neulasten kellastuttamista kohti kesää mentäessä. Aikaisemmin kuusenneulasruostetta on tavattu silloin tällöin Etelä-Suomessa, mutta pohjoisen kuusikoissa se on ollut harvinainen. Tartunnat ovat kuitenkin yleistyneet. Syytä kuusenneulasruosteen pohjoisen valloitukselle voi vain arvailla. Ainakin sateinen viime kesä oli sienen kannalta otollinen. Kuusensuopursuruoste ja kuusenneulasruoste ovat oireiltaan samankaltaisia. Kumpikin tarttuu uusiin neulasiin ja lisääntyy niissä. Tartunnan seurauksena neulaset muuttuvat vahvan keltaisista ruskeiksi ja lopulta karisevat. Erona on, että kuusenneulasruosteen oireet ilmenevät suopursuruosteen oireita myöhemmin syyskesällä. Osa kuusensuopursuruosteen viime kesänä tartuttamista neulasista on jo karissut keskitalvella. Näin kävi viime talvena myös joulukuusiviljelmillä. Sekä kuusensuopursuruoste että kuusenneulasruoste aiheuttavat lähinnä kasvutappiota. Jos ruostetta on useana vuonna peräkkäin, taimikon kehitys taantuu ja puuston kunto heikkenee. Ruosteesta toiseen Vielä kiinni olevat kuusensuopursuruosteiset neulaset irtoavat herkästi keväthangelle oksaa kopauttamalla. Kuusenneulasruosteen tartuttamia neulasia. Pesien suojelu toimii Petolintuja pystytään suojelemaan tehokkaasti ottamalla metsänomistajat mukaan suojelutyöhön. Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimuksen mukaan lähes kaikki maanomistajat ovat halukkaita säästämään vapaaehtoisesti petolintujen pesäpuut sekä suojapuita hakkuilta. Lintuharrastajat pelkäävät usein petolintuvainoa ja pysyvät vaiti löytämistään pesistä. Tiedon puutteen vuoksi pesäpuita kaatuu paljon päätehakkuissa. H A N N U H U TT U M IK KO RI IK IL Ä 1238_.indd 42 4.4.2013 17.17
Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA ka kivipyykin tai rajalinjan sijainti. Nyt on helpoin aika varmentaa rajat ja uusia merkkikepit. Näkyvyys on paras mahdollinen, samoin kuljet tavuus. Pyykeille ja viisarikiville voi viedä oranssin aurausviitan tai muo vipullon, niin tulevina aikoina raja löytyy helpommin. kin. Sammalikon alla piilee anso ja, kun sulanut pinta lepäilee jäisen maan päällä. Mättäiden luiskiin pi tää astua varoen. Luontaisesti syntyneitä puun alkuja löytyy. Ne voi merkata kepil lä tai laudanpätkällä, jos aikoo tulla kesällä ruohontorjuntaan. Yksin ei tarvitse työmaalla olla. Lintujen sirkutusta ja lirkutusta on tarjolla joka suunnasta. H akkuualueella on helppo kulkea ja suunnitella tu levat ojan ja tienpaikat. Meikäläinen tekee jokaiselle uudis tusalueelle ainakin yhden ajoreitin. Märät kohdat ojitetaan tai tehdään lampi. Saattaapa löytyä kohta, johon teetetään kaivurilla kivikasa. Hirvi jahdin passipaikaksi, kärpälle kolok si tai oman aivoituksen muistomer kiksi. Vanhat ojanpenkat täyttyvät hel posti läpipääsemättömäksi viida koksi. Osa pikkupuista kaartuu ojan päälle, katkaistaessa ne myös kaatu vat sinne. Nyt saattaa olla oivallinen aika siivota ojat. Matalissa ojissa pystyy ehkä kävelemään jään tai hankikan non päällä. Raivattava puusto on so pivalla korkeudella ja sen heittely helppoa. Varoa kuitenkin pitää – jal ka saattaa pudota virtapaikoissa hei kon jään läpi. Kaadan kaartuneet puut yleen sä kahteen kertaan. Ensin vyötärön korkeudelta ja vasta sitten tyveltä. Jännitteisyyttä saa näin jaetuksi, ei kä tarvitse työntää nokkaansa kaa ripuun lähelle. Jos heti sahaa tyven, saattaa puu haljeta äkisti, ja sahuris ta tulee hampaaton. Joskus pienikin asia vaivaa, vaik N yt on valinnanvaraa. Upot tavat pulverihanget, pak kaspäivät ja oksilta niskaan ryöpsähtävät lumet ovat poissa. Tal ven alta on paljastunut monta rästiin jäänyttä askaretta, ja aika on muu tenkin otollinen monille metsätöille. Aurinko paistaa, muuttolinnut pa laavat ja työ sujuu kuin tanssi. Myyntihakkuiden loppusilauksen ennättää vielä hoitaa. Omat sirkke li ja hirsitukit saa vielä kaadettua, jos pitää kiirettä. Polttopuiden teon kultaaika on tässä hetkessä. Jäinen maa kantaa saapasta, lämpötila on hikityölle sopiva. Eivät kiusaa itikat, ei haittaa lehvästö eikä ruohikko. Puiden ajo pitää tehdä pian tai ai nakin varmistaa, että pohja kantaa. Talvella sotketut tai käytetyt ajourat voivat olla viikkoja pidempään ajet tavissa kuin pitelemätön maa. M äntyjen pystykarsintaan ehtii vielä muutamaksi viikoksi. Hienompaa työtä on vaikea löytää. Vartin kun jaksaa oksia sahailla, niin sen jälkeen taak seen katsoessa hyvä hetki on taattu. Jos ahertaa päivän tai muutaman, jää jälkeen maisema, joka ilahduttaa vuosikymmeniä. Pienet taimet ovat hyvin esil lä. Varhainen reikäperkaus luontuu joutuisasti. Suurpiirteisempi luonne tekee työn raivaussahalla, ehkä sahan te rään on liitetty koukkumainen tai mensuoja. Huolellisempi kaveri käyttää raivaveistä, raivaussaksia ja sekatöörejä. Näiden kanssa voi sa malla katkoa havupuiden kaksois rungot ja kilpalatvat. Raivaussahalla onnistuu myös tu levien hakkuiden ennakkoraivaus Työtä valittavaksi asti Valitse mieleisin kevättyösi polttopuiden teko ojanpenkkojen raivaus pilvien paimennus 43 MAKASIINI 3 • 2013 1239_.indd 43 4.4.2013 17.19
Kevyet turvakengät Alumiinikärjellä varustetut Sievin Rival S2 -turvajalkineet sopivat keveisiin metsätöihinkin. Hinta noin 82 euroa. WWW.SIEVI.COM TUOTEUUTUUKSIA Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.? . Marjoja jauheena Berryfect-marjajauheet on valmistettu kuivatuista marjoista. Tuotteissa ei ole lisäaineita. Mustikkapurkki maksaa noin 9,80 euroa ja puolukka noin 7,20 euroa. WWW.NORDICVITALITY.FI Siisti bensakannu Tu Jug -bensakanisterilla tankkaat moottorikelkan ja mönkijän siististi ilman trattia. Tilavuus 20 litraa, hinta 80 euroa. WWW. MX.FI Rajat näkyviin LR-Merkkitangon rajamerkit sopivat esimerkiksi rajapyykkien ja kaivonkansien merkitsemiseen. Merkkitanko raja-kyltillä maksaa 23–40 euroa kiinnitysvaihtoehdosta riippuen. WWW.MERKKITANKO.FI Vielä hiihtämään Kotimaiset Peltosen Metsä-sukset kantavat syvässäkin lumessa. Tarjolla on kolme eri pohjavaihtoehtoa. Pituudet 210–270 senttiä ja hinnat 270–320 euroa. WWW.PELTONENSKI.FI Umpihankeen Pitkätelaisella Polaris Indy 550 Voyager 144 ES -uutuuskelkalla pärjää umpilumessa, voimaa riittää myös kevyempään reenvetoon. Hinta 9990 euroa. WWW.POLARIS.FI Valoa metsäretkille Olight S10 -minitaskulampussa on 320 lumenin valoteho. Se sopii vaikka moottorikelkan varustukseksi hätätilanteita varten. Hinta 47 euroa. WWW.TASKULAMPUT.FI 1292_.indd 44 4.4.2013 18.08
1287_.indd 45 4.4.2013 18.09
INNOV AATIO Erikoishakkeesta ja muovista valmistettu puukipsi on tuore suomalais keksintö, jolle haetaan sijaa kansainvälisiltä kipsaus tuotemarkkinoilta. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT SEPPO SAMULI Xxxxxxx xxxxxxxxxxx xxxxxx xxxxx xx xxxxxxxx A ntti Pärssinen lämmittää puukipsilevyn 60 asteeseen erikoisuunissa. Huoneeseen leviää veistoluokan tuoksu. Puukipsiä valmistavan Onbonen koulutuspäällikkö Sanna Hokkanen asettelee lämpimän puukipsilevyn Pärssisen kyynärvarrelle ja muotoilee levyn käden ympärille. Parissa minuutissa levy on jäähtynyt ja kovettunut muotoonsa. Käden kipsaus on valmis. Pärssinen ei ole kättään kuitenkaan rikkonut, vaan hän esittelee kehittämäänsä tuotetta toimittajalle. uutta metsästä 46 MAKASIINI 3 • 2013 1291_.indd 46 4.4.2013 18.11
Puukipsikään ei itse asiassa ole kipsiä, vaan biohajoavaa muovia, johon on sekoitettu pienirakeista haketta. Se on Pärssisen tutkijanuran konkreettinen tuotos, joka vei kemian tohtorin mennessään. Lupaava yliopistoura vaihtui ensiaskeliaan ottavan yrityksen osakkuuteen. ”On tutkijan unelma, että oman tutkimuksen tuloksia voi kehittää edelleen yrityksessä. Kun tietää tuotteen alusta loppuun ja näkee, että siitä tykätään, niin mitä muuta voi enää työltä toivoa”, Pärssinen toteaa. Puolen miljardin markkinat Uusi lastoitusmateriaali valtaa markkinoita perinteiseltä lasikuituja kalkkikipsaukselta. Pärssisen työhuoneen seinällä on kartta, jossa nuppineulat osoittavat kaupunkeja, joissa puukipsi on otettu käyttöön. Neuloja on Islantia lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Itävallassa. ”Seuraavaksi vuorossa on Hollanti. Siellä kipsaaja on arvostettu ammatti.” Maailmanlaajuisesti kipsaustuotteilla on noin puolen miljardin euron markkinat. Terveysalalla on nähty, että pienikin yritys voi päästä kansainvälisille markkinoille. Maailmalla ei kukaan ihmettele, että puupohjainen tuote tulee Suomesta. ”Kolmanneksen markkinaosuus Pohjoisja Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa näyttää mahdolliselta”, Pärssinen toteaa. Säkillinen haketta, kiitos Ensimmäinen idea puukipsistä syntyi suurin piirtein vuonna 2005. SilUUTTA METSÄSTÄ 48 MAKASIINI 3 • 2013 1291_.indd 48 4.4.2013 18.11
Puukipsin hake on palakooltaan 1–3 millimetrin haapaa ja kuusta. loin puukipsi alkoi kehittyä päätutkimuksen sivujuonteena, yhdenlaisena harrastuksena, Pärssinen muistelee. Ensiksi etsittiin oikeanlaista sitkeää muovia. Muoveja, jotka muuttuvat muotoiltaviksi 60 asteessa, on vähän. Sopiva kuitenkin löytyi. Seuraavaksi kokeiltiin erilaisia täytemateriaaleja, muun muassa sellua. Sekoitettavan täyteaineen piti olla halpaa, tasalaatuista, kevyttä ja riittävän kovaa. Lopulta päädyttiin oksattomasta kuusesta ja haavasta tehtyyn hakkeeseen. 49 MAKASIINI 3 • 2013 Member of In cooperation with Koko maailman metsämessut Elmia Wood 2013 edustajat Suomessa: Kävijät: Aapo Palonen (suomi) Puh. 0400 479252, aapo.palonen@apmetsa.? Gunilla Holmberg (suomi, svenska) Puh. 040 7554113, gunilla.holmberg@taimet.? 5-8 JUUNI 2013 Metsas · Uudised · Kohtumised · Masinad · Demod · Tehnoloogia · Bioenergia · Majandus www.elmiawood.com Pysyttele ajan tasalla Facebook.com/elmiawood @elmiawood Rekisteröidy uutiskirjeitämme varten ENEMMÄNtoimintaa tekniset innovaatiot tulevat aina ensimmäisinä. ElmiaWood-messuilla uutuudet syntyvät ja saavat voimaa kasvaa ja kehittyä. Skandinaaviset metsäurakoitsijat ja metsänomistajat ovat luovia ongelmanratkaisijoita. Monet onnistuvat toteuttamaan ideansa, ja ne esitellään ensimmäisenä ElmiaWoodissa. Member of In cooperation with Koko maailman metsämessut Elmia Wood 2013 edustajat Suomessa: Kävijät: Aapo Palonen (suomi) Puh. 0400 479252, aapo.palonen@apmetsa.? Gunilla Holmberg (suomi, svenska) Puh. 040 7554113, gunilla.holmberg@taimet.? 5-8 JUUNI 2013 Metsas · Uudised · Kohtumised · Masinad · Demod · Tehnoloogia · Bioenergia · Majandus www.elmiawood.com Pysyttele ajan tasalla Facebook.com/elmiawood @elmiawood Rekisteröidy uutiskirjeitämme varten ENEMMÄNtoimintaa tekniset innovaatiot tulevat aina ensimmäisinä. ElmiaWood-messuilla uutuudet syntyvät ja saavat voimaa kasvaa ja kehittyä. Skandinaaviset metsäurakoitsijat ja metsänomistajat ovat luovia ongelmanratkaisijoita. Monet onnistuvat toteuttamaan ideansa, ja ne esitellään ensimmäisenä ElmiaWoodissa. Member of In cooperation with Koko maailman metsämessut Elmia Wood 2013 edustajat Suomessa: Kävijät: Aapo Palonen (suomi) Puh. 0400 479252, aapo.palonen@apmetsa.? Gunilla Holmberg (suomi, svenska) Puh. 040 7554113, gunilla.holmberg@taimet.? 5-8 JUUNI 2013 Metsas · Uudised · Kohtumised · Masinad · Demod · Tehnoloogia · Bioenergia · Majandus www.elmiawood.com Pysyttele ajan tasalla Facebook.com/elmiawood @elmiawood Rekisteröidy uutiskirjeitämme varten ENEMMÄNtoimintaa tekniset innovaatiot tulevat aina ensimmäisinä. ElmiaWood-messuilla uutuudet syntyvät ja saavat voimaa kasvaa ja kehittyä. Skandinaaviset metsäurakoitsijat ja metsänomistajat ovat luovia ongelmanratkaisijoita. Monet onnistuvat toteuttamaan ideansa, ja ne esitellään ensimmäisenä ElmiaWoodissa. 1291_.indd 49 4.4.2013 18.11
Valmiit kipsilevyt ovat siististi pinossa. Lämmitys 60 asteeseen muuttaa puukipsin muotoiltavaksi. Lämmin puukipsilevy muotoutuu kipsattavan raajan muotoihin. ”TUTTU ORTOPEDI INNOSTUI JA SANOI, ETTÄ TÄMÄHÄN ON KUIN KIPSAUKSEEN SUUNNITELTU.” Hake ei ole sahan muhakasasta kauhaistua sivutuotetta, vaan juuri tätä tarkoitusta varten pyöreästä puusta haketettua. Siitä on seulottu pois kaikki, mikä pölisee eli alle millin kokoiset rakeet, samoin kolmea millimetriä suuremmat palat. Puukipsissä ei saa olla tikun tikkua. Koska kyse on kliinisestä tuotteesta, niin öljytai kemikaalijäämiä ei saa olla. Hake on testattu soluviljelmillä. Jos solut kuolevat, niin tuotetta ei saa käyttää terveydenhoidossa. Kuuset ja haavat haketetaan Suomessa. Tarkka osoite on kuitenkin liikesalaisuus, samoin kuin puukipsilastojen valmistuspaikka. Hakkeen valmistusmäärät ovat pieniä, joten tuotanto ei sopinut isojen yhtiöiden pirtaan. Pärssinen muistelee skaalaeroa: kun hän meni pellettitehtaalle ostamaan säkillistä purua, niin kysyttiin, että montako rekallista laitetaan. Kissa ensimmäinen asiakas Puukipsiä kehitettiin kipsin korvaajaksi heti alusta alkaen. Puukipsin edut liittyvät sekä kipsattavan että myös kipsaajan terveyteen. Puukipsi muotoutuu raajojen yksilöllisiin muotoihin, se on myrkytöntä eikä sotke kipsaushuonetta. Kipsin puuseos poistaa muovin huonot puolet. Ilman täyteainetta puukipsi olisi muovia, joka lämmitettäessä valuisi ja jäähtyessään jäisi kupruille. Puu johtaa lämpöä heikosti, joten puuseoksen ansiosta puukipsi ei polta iholla kuten samanlämpöinen muovi tai vesi tekisi. ”Tutulle ortopedille käytiin näyttämässä, miten lämmitetty materiaali kovettuu. Hän innostui ja sanoi, että tämähän on kuin kipsaukseen suunniteltu.” Parin tiiviin kehittämisvuoden jälkeen ensimmäinen tuote tuotiin markkinoille vuonna 2010. Terveydenhoitoalan tuotteeksi kehitysaika oli todella lyhyt. Ensimmäinen asiakas oli kissa eläinklinikalta. Kipsauksessa on eroja Puukipsiä valmistava Onbone Oy perustettiin loppuvuonna 2008. Tuote kiinnosti pääomasijoittajia, joten rahoituksen saaminen oli helppoa, vaikka lamavuonna pääomasijoituksia tehtiin vähän, yhtiön tuotekehitysjohtaja Karri Airola kertoo. Antti Pärssinen on puolestaan yhtiön tutkimuspäällikkö. Neljässä vuodessa Onbone Oy on kasvanut seitsenhenkiseksi ja toimisto on keskellä Helsinkiä. Mukaan on tullut tuotteistamisen ja markkinoinnin taitajia. Näkymät ovat, että tällä tilikaudella toiminta nousee voitolliseksi. Markkinoiminen on samalla myös uuden työtavan opettamista. Särkyneen raajan kipsaaminen voi kuulostaa yksioikoiselta, mutta keskusteluissa vilahtaa, että saman asian voi tehdä monella tavalla. Eri mailla on erilaisia käytäntöjä, ja niitä pitää lähestyä eri tavalla. Tekesin rahoituksella oli myötävaikutuksensa Onbonen alkuvaiheessa, mutta puukipsi olisi kehitetty tuotteeksi asti joka tapauksessa, innostuksen voimalla. Airola tosin pohtii, että kun teippaa ulkomaille lähteviä näytelaatikoita, niin mielessä saattaa käydä, että onko tämä nyt ihan koulutusta vastaavaa työtä. ”Mutta se on pienen yrityksen elämää. Ei ole sellaista hommaa, mihin ei joudu osallistumaan.” Innovaation olemus Metsäteollisuuden innovaatiohankkeisiin on laitettu melkoinen summa rahaa ja tulokset ovat edelleen lupaavia odotuksia. Pohdimme Pärssisen ja Airolan kanssa innovaation olemusta: Onko siinä kyse rahasta vai selittämättömästä innostuksesta johonkin uuteen? Sellaisesta, jonka vuoksi ollaan valmiita panttaamaan asunto ja auto. Molemmilla herroilla on yrityksessä omaa rahaa pelissä. ”Innovaatio ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan oivallusten ketju”, Pärssinen sanoo. Mutta usein se, jolla olisi osaamista kehittää innovaatiota, istuu jo vihreällä oksalla yliopistolla tai isossa yrityksessä. Kun ei ole nälkää, niin ei ole riskinottohaluakaan. Airola sanoo nähneensä monta lupaavaa tuoteaihiota, jotka ovat vieläkin kaupallistamatta. Osa potentiaalisista uusista yrityksistä jää syntymättä, koska oikeanlainen UUTTA METSÄSTÄ MAKASIINI • Polku omaan metsään www.metsalehti.fi Lehti sulle, kirja mulle. Jaa iloa palkintotilauksella. Jaa iloa palkintotilauksella. 50 % 50 % 4 kk tutustumistarjous touko-elokuu puoleen hintaan 20 euroa + tilauksen hankkijalle 80-vuotisjuhlakirja Palkintotilaus on helppo juttu 80-vuotisjuhlakirja on hauska ja upea palkintosi Tilauksen voi lähettää meille tilauskupongilla, Sähköpostilla tilaukset@metsalehti.fi (muista mainita myös tilausnumerosi) tai soittamalla asiakaspalveluun 09-315 49 840. Miksi ihmeessä ystäväsi kannattaa tilata Metsälehti? Hyvä kestotilaajamme 1291_.indd 50 4.4.2013 18.34
51 MAKASIINI 3 • 2013 Polku omaan metsään www.metsalehti.fi Lehti sulle, kirja mulle. Jaa iloa palkintotilauksella. Jaa iloa palkintotilauksella. 50 % 50 % 4 kk tutustumistarjous touko-elokuu puoleen hintaan 20 euroa + tilauksen hankkijalle 80-vuotisjuhlakirja Palkintotilaus on helppo juttu Metsälehden 80-vuotisjuhla on niin iloinen asia, että nyt kutsumme mukaan juhlimaan myös ystäviemme ystävät. Ystäväsi saa nyt Metsälehden ja Makasiinin mahtavan juhlatarjouksen sinun kauttasi kestotilaajamme. Ja sinä saat lahjaksi upean 80-vuotisjuhlakirjan. Kestotilaajallemme kuluva vuosi on pelkkää juhlaa. Me haluamme muistaa sinua koko vuoden. Kestotilaus on iloinen asia, puolin ja toisin. Kiitos menneestä ja tulevasta. 80-vuotisjuhlakirja on hauska ja upea palkintosi Hannu Virtasen rakastetut pilakuvat nyt kirjoissa ja kansissa vuosien varrelta. Niin maailma muuttuu, mutta metsässä kaikki on hyvin! vo 48 euroa) etaan toukokuussa. Tilauksen voi lähettää meille tilauskupongilla, Sähköpostilla tilaukset@metsalehti.fi (muista mainita myös tilausnumerosi) tai soittamalla asiakaspalveluun 09-315 49 840. 1. Metsälehti on kuin saha, korvaamaton työväline metsänomistajalle. 2. Metsälehti auttaa sinua kantamaan vastuusi omaisuudestasi ja hyötymään ja nauttimaan metsästäsi enemmän. 3. Kun yleinen taloudellinen epävarmuus kasvaa, Metsälehden ajankohtaisesta asiantuntijuudesta on entistä enemmän hyötyä. 4. Jo yksi Metsälehden numero maksaa takaisin koko vuoden tilauksen tiedoillaan ja vinkeillään. 5. Metsälehden tilausmaksun voit vähentää verotuksessa. Miksi ihmeessä ystäväsi kannattaa tilata Metsälehti? Hyvä kestotilaajamme 1291_.indd 51 4.4.2013 18.11
Antti Pärssisen innovaatio on valmiina valloittamaan maailmaa. ”Valtiota ei Voi Vetää mukaan joka ikiseen paikkaan, mutta isoilla metsä yhtiöillä on rahaa tuote kehitykseen.” vetäjä puuttuu. Uuden innovaation kehittämiseen ja kaupallistamiseen tarvitaan todellista hengen paloa. Ja harvalla on sellaisen palon polttoainetta rajattomasti, yleensä yksi tai korkeintaan muutama iso ponnistus vie mehut. Innovaation kuolemanlaakso on silloin, kun todella tarvitaan rahaa: tutkimuksen ja kaupallistamisen välissä, Pärssinen pohtii. ”Silloin tarvitaan kaukokatseisia rahoittajia, jotka näkevät innovaation arvon. Valtiota ei voi vetää mukaan joka ikiseen paikkaan, mutta isoilla metsäyhtiöillä on rahaa tuotekehitykseen.” Tulevaisuus on ”ehkä” Puukipsissä jalostusarvo on korkea – puun arvo monikymmenkertaistuu, mutta volyymituotteesta ei ole kyse nyt ja tuskin koskaan. Käyttömäärät ovat joitain tonneja, mutta jos hehtaarin puunkasvusta saa miljoonan liikevaihdon, kukapa sitä ei haluaisi. Miten käy tulevaisuudessa? Näkymät ovat luonteeltaan ”ehkä”. Pärssinen uskoo, että kilpailevia kopiotuotteita ei tule ihan heti markkinoille, sillä tuotekehitys on kaikille yhtä vaikeaa. Materiaalilla on ainutlaatuisia ominaisuuksia, mutta muiden sovellusten kehittäminen ei ole helppoa. Muovikomponentti ei ole halpa, joten se ei sovi kohteisiin, missä materiaalia menee suuria määriä. Mutta ehkä joku, jolla on idea ja into, perustaa tytäryhtiön. Tai ehkä Onbone valloittaa maailman ja ehkä joku tulee ja ostaa. Xylitol keksittiin Suomessa, mutta suomalaista siinä on jäljellä enää mielikuva. ”Mutta yhteistyöstä kieltäytyminen vain ruokkii kilpailijoiden syntymistä”, Pärssinen pohtii. Onbonen konttorilla puukipsi poistetaan Pärssisen kädestä kuvauksen päätteeksi. Kipsaus sujui tottuneesti, kuten pitääkin. Esittelyjä tarvitaan kuitenkin vielä monta, ennen kuin maailma on valloitettu. UUTTA METSÄSTÄ 52 MAKASIINI 3 • 2013 1291_.indd 52 4.4.2013 18.11
Tilaa huipputuotteet Kestotilaajan kaupasta. Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Kestotilaajan Kauppa Metsälehden kestotilaus kannattaa. Kestotilaajan Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita vain kestotilaajille. Tarjoukset voimassa 28.6.2013 asti. Lisätietoja puh. 09 315 49 840. M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Tuotteet ovat välitysmyynnissä, ne toimittaa ja laskuttaa Tarmet Oy noin viikon kuluessa tilauksesta. Hinnat sisältävät rahdin ja alv:n 24%. Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Ottakaa minuun yhteyttä. _____ kpl Pottiputki 55 mm, 110 euroa/kpl _____ kpl Taimivakka, 45 euroa/kpl _____ kpl Kevyttaimivakka, 30 euroa/kpl _____ kpl Pottiputki 55 mm + Taimivakka, 145 euroa/kpl _____ kpl Pottiputki 55 mm + Kevyttaimivakka, 135 euroa/kpl _____ kpl Juhlakirja 33,60 euroa/kpl 80-vuotisjuhlakirja, Kolme iloista rosvoa Hannu Virtasen rakastetut pilakuvat nyt kirjoissa ja kansissa vuosien varrelta. Niin maailma muuttuu, mutta metsässä kaikki on hyvin! Kestotilaajalle -30% • a nyt 33,60 euroa (Ovh. 48 euroa) Kevyttaimivakka Metsälehden testivoittaja. Ergonomisesti muotoiltu taimia. Mukana pehmustettu 100 mm leveä vyötäröhihna, a voidaan vaivattomasti irrottaa. • a nyt 30 euroa (Ovh. 35 euroa) Pottiputki Pottiputki 55 mm soveltuu yleisimpien paakkutaimen istuttamiseen. Pitkien leukojen ansiosta taimi menee palteen läpi tarpeeksi syvälle. Lisäkahva sisältyy hintaan. • Hinta nyt 110 euroa (Ovh. 125 euroa) Taimivakka Taimivakkaan mahtuu koosta riippuen 100-200 tainta. • Hinta nyt 45 euroa (Ovh. 50 euroa) 1250_.indd 53 4.4.2013 18.12
ILMOITUS Vesistöystävällinen metsätalous on valinta ROTSTOP hiilijalanjälki 1,35 kg/liuostonni UREA hiilijalanjälki 1 200 kg/liuostonni • Metsien hoidon ja käytön kestävyys on yksi maaja metsätalousministeriön laatiman Kansallisen metsäohjelman missioista • Korkeatasoinen metsienhoito varmistaa metsien voimakkaan kasvun • Kannattavalle metsänhoidolle on olennaista myös lahontorjunta: juurikääpä aiheuttaa vuosittain n. 50 milj. euron tappiot • Juurikäävän torjuntaa tuetaan valtion Kemera-varoin • Juurikäävän torjuntamenetelmistä (kemiallinen tai biologinen kantokäsittely sekä kantojen nosto) luonnonmukainen Rotstop on ainoa, josta ei aiheudu rehevöitymisvaaraa vesistöille • Lue lisää Rotstopista osoitteesta www.rotstop.fi Y ksi suomalaisen metsänhoidon periaatteista on vesistökuormituksen pienentäminen. Vaikka metsätalouden vesistökuormitus on pientä maatalouden tai yhdyskuntien päästöihin verrattuna, voivat metsänhoitotyöt olla haitaksi varsinkin pienvesistöille. Metsätaloudessa vesistöjä kuormittavat pääasiallisesti metsäojitustoiminta, metsälannoitukset sekä uudistushakkuut. Näiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa. Kaistat purojen pelastus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on jo pitkään tehty kehittämistyötä kannattavan ja ekologisesti kestävän metsätalouden hyväksi. Hyvän metsänhoidon suositukset ovat yksi merkittävimmistä työn tuloksista. Suomen Metsäkeskus seuraa yhteistyössä Tapion kanssa vesiensuojelusuositusten toteutumista uudistushakkuualoilla. Näin varmistetaan, että metsätöistä aiheutuu pienvesille, kuten puroille, lähteille ja lammille mahdollisimman vähän haittaa. ”Vesiensuojelun suojakaistat ovat vähentäneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta merkittävästi. Suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehneet hyvää metsien pienvesistöille”, Tapion talousmetsien luonnonhoidon asiantuntija Kalle Vanhatalo kertoo. Typetöntä lahontorjuntaa Suojakaistojen lisäksi metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä pienvesistöjen kuntoon valitsemalla ympäristöystävällisiä metsänhoitotapoja. Esimerkiksi juurikääpätartuntoja estävä kantokäsittely voidaan toteuttaa täysin biologisella Rotstop-liuoksella. Täysin typetön ja luonnon omiin mekanismeihin luottava Rotstop on ainoa juurikäävän torjuntaaine, jonka käytössä ei ole vesistörajoituksia. Kantokäsittely on toki pieni tekijä vesistöjen kokonaisrehevöitymisen kannalta. Ohjelmajohtaja Marja Koljonen Elävä Itämeri -säätiöstä kuitenkin muistuttaa, että pienistä puroista kasvaa virta ja virroista meri – suomalaisten tapauksessa Itämeri. Elävä Itämeri -säätiö on paremmin tunnettu sen kansainvälisellä nimellä Baltic Sea Action Group (BSAG), ja sen tehtävänä on kerätä voimia yhteen Itämeren pelastamiseksi. Koljosen mielestä Rotstop edustaa oikeansuuntaista ajattelutapaa, joka ottaa ympäristöasiat huomioon myös taloudellisessa toiminnassa. ”Metsien pysyminen kunnossa on olennaista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Itämeren takia on hienoa, jos rehevöitymistä aiheuttavien menetelmien sijaan käytetään luonnonmukaisia vaihtoehtoja”, Koljonen toivoo. Myös Rostopin valmistaja Verdera on lähtenyt mukaan Itämeri-talkoisiin. Jokaisesta myydystä Rotstop-pakkauksesta lahjoitetaan BSAG-säätiölle 50 senttiä Itämeren suojeluun. On vain luonnollista, että Euroopan metsäisin maa näyttää suuntaa maailman metsänhoidolle. Kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet vahvasti läsnä suomalaisessa metsätaloudessa jo pitkään. Rotstop SC metsien hoitoon ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS 1246_.indd 54 4.4.2013 18.13
KOLUMNI N ähtäväksi jää, onko kehysriihen jälkeen investointeja luvassa, koska metsäteollisuudelle suunnattiin runsaasti verohuojennuksia. Näiden tarkoituksena on erityisesti investointeihin kannustaminen. Metsänomistajat ottivat teollisuuden huojennukset ilolla vastaan, nyt vain odotellaan uusia puuta käyttäviä laitoksia. Puuta markkinoilta kyllä löytyy. sessä oli linjaus, jonka mukaan metsiin perustuviin elinkeinojen kannattavuuden parantamista jatketaan kansallisen metsäohjelman (KMO) mukaan. Seuraavassa lauseessa kuitenkin todetaan, että tavoitteiden saavuttamista hankaloitetaan leikkaamalla metsätaloudelta 33 miljoonaa euroa vuodessa. KMO:n toteuttamiseksi lisätarve olisi vähintään leikkauksen luokkaa. Y rittäjyyden verotuksen ei pitäisi olla niin riippuvaista yritysmuodosta kuin se nykyisin on. Ei ole millään tavoin metsätalousyrittäjyyttä edistävää, jos verotus on pitkälti toistakymmentä prosenttia kireämpää kuin muilla yrityksillä. Maaja metsätalousministeriön sekä valtiovarainministeriön olisi syytä lähteä nopeasti miettimään kokonaisremonttia metsätalouden edellytysten parantamiseksi. Rakennustarvikkeet veroremonttiin ovat olemassa. Metsätalouden sukupolvenvaihdoshuojennusten lisäksi metsätilakauppaa olisi hyvä edistää metsävähennyksen laajentamisella sekä metsätilojen luovutusvoittoverohuojennuksella. Pääomatulojen verotusta voitaisiin nopeasti huojentaa säätämällä tulot vain osittain verollisiksi. Verouudistuksessa kannattaisi katsoa myös mallia Ruotsista. Heillä yritysmuotojen välinen veroneutraalisuus on saavutettu yhdistelmämallilla, jonka kasvurahastossa (expansionsfond) voisi olla meille opittavaa. Oikeilla kannustimilla lisättäisiin metsätalousyrittäjien investointimahdollisuuksia. Metsätalousyrittäjyys ei eroa muusta yrittäjyydestä investointitarpeissa. Ilman investointeja ei yrittäjyyttä pystytä kehittämään. Metsillä on maallemme niin paljon tarjottavaa, että niihin kannattaa panostaa. Puun käyttöä on syytä lisätä. M aaliskuun lopussa Suomen hallitus väänsi jälleen valtiontalouden kehyksistä ja tarvittavista sopeuttamistoimenpiteistä. Metsänomistajat valmistautuivat kehysriiheen ristiriitaisin tunnelmin. Metsät tarjoavat paljon mahdollisuuksia maamme tulevaisuudelle. Silti etukäteen puhuttiin lähinnä sanktioista ja veronkiristykistä, vaikka oikealla politiikalla koko yhteiskuntamme voitaisiin rakentaa uusiutuvien luonnonvarojen varaan. Lopulta kehysriihi ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Metsänomistajia pelottaneet metsätilamaksu ja kiinteistövero kaatuivat, eikä lisärasitteita tullut. Ei tullut kyllä mitään muutakaan. Hallitukselta puuttui edelleen rohkeus edistää maallemme tärkeän metsätalousyrittäjyyden edellytyksiä. Muiden yritysten toimintaedellytyksiä kyllä parannettiin esimerkiksi yhteisöveron alentamisella. O n vaikea ymmärtää, miksi metsätalousyrittäjyyden toimintaedellytyksiä ei haluta edistää. Vaikutus valtion talouteen olisi vähintään samaa luokkaa kuin suurten vientiyritystemme. Pelkästään tuontienergian korvaaminen kotimaisilla polttoaineilla laittaisi kauppataseemme kerralla kuntoon. Lääkkeet metsätalouden edellytysten parantamiseen ovat tiedossa. Aivan aluksi pitäisi oivaltaa, että metsänomistajat ovat myös yrittäjiä. Nyt tätä ymmärrystä ei tunnu löytyvän. Esimerkiksi valtion talouden kannalta tutkitusti positiivinen metsätalousyrittäjien sukupolvenvaihdoshuojennus jäi kehysriihessä jälleen toteutumatta. Lisäksi kuilu metsätalousyrittäjien pääomaverotuksen sekä muun yritysverotuksen välillä kasvoi. Hyvin ristiriitaista kehyspäätökMilloin metsänomistajat mielletään yrittäjiksi? On vaikea ymmärtää, miksi metsä talousyrittäjyyden toimintaedellytyksiä ei haluta edistää. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.? /kolumnit. MARKO MÄKI HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MAKASIINI • MAKASIINI • 1245_.indd 55 4.4.2013 17.20
VIELÄKÖ RIEKKOA NAURATTAA? Soiden ennallistaminen on helpottanut riekon elämää. Entisöity suo voi olla riekolle jopa aidosti luonnontilaista suota mieluisampi elinpaikka. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA luhta 56 MAKASIINI 3 • 2013 1286_.indd 56 4.4.2013 17.22
VIELÄKÖ RIEKKOA NAURATTAA? Riekkokukot päkättävät ja seisovat pystyinä vastakkain. Välissä kulkee näkymätön rajalinja. Huhtikuisen metsäriekon tuntee ruskeasta päästä ja kaulasta, muu ruumis on vielä talvivalkoinen. 57 MAKASIINI 3 • 2013 1286_.indd 57 4.4.2013 17.22
M uistan nuoruudestani huhtikuun yön eteläpohjalaisella suolla. Pian puoliyön jälkeen koillistaivaalla saattoi aavistaa ensimmäisen aamunkajon. -Väh, -väh! -Vä-vä-vä-väh-vähväh! -Kopeuk-kopeuk-kopeuk! Riekot väkättivät joka suunnalla lähellä ja kaukana. Teeren ja jopa metson sanotaan laulavan, mutta riekon ääni on käreä ja remakka. Se nauraa, kiroilee ja laskee kopeekkojaan. Välillä kuulin pehmeän niukumisen: -Njiu-njiu-njiu! Riekkorouva innosti valittuaan hyvin naisellisena. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin Pohjanmaan, Satakunnan ja koko eteläisen Suomen riekkoja ei paljon naurata. Riekon suku katosi Etelä-Suomesta likimain viimeiseen lintuun. Ennen yhtenäinen levinneisyys sirpaloitui hajanaisiksi erillisparviksi, jotka eivät kohtaa toisiaan. Tunturi-Lapin riekkokanta puolestaan säilyi. Riekko onkin tundran asukas, joka viihtyy äärimmäisellä metsärajalla ja sen pohjoispuolella. Suomalaiset metsäriekot ovat erikoinen poikkeus riekon levinneisyydessä. Runsassoisessa Suomessa riekot löysivät tundran kaltaisen elinpiirin avosoilta ja niiden laidoilta. Kanahaukka ajoi ahtaalle Vaikka tunturin ja metsän riekot näyttävät aivan samanlaisilta, niiden käytös eroaa sananmukaisesti kuin yö ja päivä. Tuntuririekko tähystelee näköalakivellä ja voi metelöidä soidinmenojaan ja reviirikahinoitaan vaaleassa kevätyössä tai keskellä kirkasta päivää. Metsäriekko puolestaan piileksii ja päräyttää naurunsa vain pimeässä tai syvässä hämärässä. Metsä-Suomen riekkojen perivihollisena vaanii kanahaukka, joka tuntureilta puuttuu. Vaikka metsäriekot sopeuttavat jokaisen käytöspiirteensä kanahaukan uhan varalle, ne joutuvat kanahaukan saaliiksi suhteellisesti helpommin kuin metso tai teeri. Tällä tavoin sekä riekko että kanahaukka ovat selvinneet tuhannet vuodet jopa Varsinais-SuoKoKeilun tulos oli myönteisesti dramaattinen: palautetuista soista tuli hetKessä seutuKunnan paras rieKKopaiKKa. Pehmeillä tai aroilla turvemailla Metsähallitus ennallistaa riekkosoita lapiotalkoina. Työvoima löytyy luonnonsuojelujärjestöjen vapaaehtoisista. Naarasriekko ehtii melkein täysruskeaksi hyvissä ajoin ennen munintaa. Sen naukuvaa njiu-njiu-njiu -ääntä ei aivan oikopäätä yhdistä riekkoon. men takamailla. Metsäriekkojen alamäki alkoi 1960-luvun soiden ojituksista. Elinympäristön huonontuminen johti romahdukseen kuitenkin vasta vuosikymmenten viiveellä. Syksyjen myöhästyminen ja keväiden aikaistuminen vaikeuttivat entisestään etelän riekkojen elämää. Syksyllä riekot saivat valkoisen talvipuvun liian aikaisin ja keväällä ne pitivät sitä liian kauan. Vuosituhansia onnistunut piileskely vainoajien silmiltä ja kynsiltä ei enää sujunut, koska valkoinen lintu mustasta maasta oli liian helppo havaita. luhta 58 MAKASIINI 3 • 2013 1286_.indd 58 4.4.2013 17.22
Soidinaikaan riekkokukkoa naurattaa. Se on itsetietoinen ja varma komeudestaan. riekkopaikka. Myöhemmin Metsähallitus entisöi likimain jokaisen suojelualueisiin liitetyn suo-ojikon. Pohjois-Pohjanmaalla liian karuja ojikkoja ryhdyttiin entisöimään myös kunnostusojitusten yhteydessä. Samat koneet soveltuivat toisien ojien tukkimiseen ja toisien perkaamiseen. Pehmeämmillä turvemailla tarvittiin lapiotalkoot yhteistyössä luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Entisöity suo on osoittautunut riekoille luonnonsoita mieluisemmaksi elinpiiriksi. Edestakaisen möyrinnän tuloksena ennallistetuilta soilta löytyy enemmän vesaikkoa ja suojapiiloja kuin luonnonsoilta. Poikasravinto – hyönteiset ja hämähäkkieläimet – elpyvät nopeasti pohjaveden noustessa. Vähän aiemmin ihmistoimet loivat tahattomastikin riekkoparatiiseja. Koillismaan suurten sotakorvaussavottojen seurauksena vaaroille syntyi vesaikkoista tekotundraa, joilla etelän kaupunkien kanakoirametsästäjät kulkivat riekkometsällä. Kun vaarojen metsitys onnistui, riekkoparvet hiipuivat. Kumppani löytyy omin avuin Metsähallituksen eräsuunnittelija Timo Eskola haluaisi luoda ennallistetuista ja luonnonsoista verkostoja tai käytäviä. Niiden kautta sinne tänne eristäytyneet riekkoparit ja -parvet voisivat löytää yhteyden toisiinsa. Mutta harvassakin kannassa jokainen lintu löytää keväällä kumppanin ihan omin avuin. Huhtikuun yöhämyssä myös metsäriekko uskaltaa metelöidä. Reviirin rajalla kaksi koirasta seisoo korkeina vastakkain runsaan metrin etäisyydellä. Ne eivät tappele vaan päkättävät kuin pässit. Jossain taustalla kuuluu kutsuva niukuminen. Useimmiten soidin on edestakaista lentelyä kymmenen hehtaarin kevätreviirillä. Ja ihmisen korviin riekkoa naurattaa joka lennollaan. Ennallistettu suo kelpaa Metsäntutkijoiden nykykäsityksen mukaan soiden ojitusvyöryssä kuivattiin melkoinen pinta-ala liian karuja avosoita. Suo turmeltui suona, mutta ei kehittynyt kannattavasti puuta tuottavaksi metsäksi. Vuosituhannen vaihteessa Kihniöllä kokeiltiin tällaisten ojikkojen entisöimistä riekkomaiksi. Ojat tukittiin ja ylimääräinen puusto korjattiin kuitupuuksi. Kokeilun tulos oli myönteisesti dramaattinen: palautetuista soista tuli hetkessä seutukunnan paras Tuntuririekot elävät näkyvinä ja kuuluvina, sillä niiden ei tarvitse varautua kanahaukan saalistukseen. 59 MAKASIINI 3 • 2013 1286_.indd 59 4.4.2013 17.22
1985 ENNEN & NYT Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 , 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. TEKSTI HANNA LEHTO ISOKOSKI KUVAT HANNU VAUHKONEN N aarajärvisen Hannu Vauhkosen kotitilan pellot olivat pieniä ja kivisiä: yhden mölikän kun maasta nosti, jo nousi toinen vastaan. Kukaan lapsista ei halunnut jatkaa tilaa, ja pellot metsitettiin. Vuonna 1980 perhe istutti männyntaimia muun muassa 1,5 hehtaarin alalle pihan tuntumaan. Sitä ennen paikassa olivat laiduntaneet eläimet, viimeisinä vuosina yksi lehmä ja hevonen. ”Aikanaan peltotöitä riitti meille koululaisillekin syksyyn asti. Illalla pääsimme rantasaunaan kylpemään. Se oli kuin palkinto”, Vauhkonen muistelee. Myöhemmin, kun pelto puski jo mäntyä, Männikkö ikkunassa Pellolle istutettu metsä muutti Vauhkosten piha piirin Naarajärvellä. Avaran maiseman tilalla kasvavat nyt männyt. oli joskus aikaa pelata sulkapalloa kesävieraiden kanssa. Kamera tallensi yläkerran ikkunasta sekä pelaajat että taustalla kasvavan taimikon. Ei sekään silti itsestään menestynyt. ”Hoitotöitä on riittänyt tähän päivään asti”, Vauhkonen toteaa, sillä entinen pelto ei ole hänen ainoa metsäpalstansa. Kun tilan maat aikanaan jaettiin, Hannulle jäi 24 hehtaaria metsää, veljelle ja sisarelle omat osuudet. Se Vauhkosta hieman harmittaa, että pellolle tuli istutettua nimenomaan mäntyä, mutta niin oli siihen aikaan tapana tehdä. ”Risukkoahan siitä syntyi, oksaisia puita. Vuosikasvun vahvuus oli senttimetrin luokkaa mutta puuaines heikkoa. Lumi on tehnyt tuhojaan.” Kuusi olisi pärjännyt ravinteikkaassa maassa paremmin, ja koivut tekisivät pihapiiristä valoisamman. Onneksi mäntyjen viereen sentään istutettiin koivikko. Alla kasvaa kuusikko Toistaiseksi on kuitenkin elettävä mäntyjen kanssa. Vuonna 2003 Vauhkonen harvensi niitä ensimmäisen kerran hankintakauppana. Sitten oli vuorossa pystykarsinta, jonka tuloksiin isäntä on tyytyväinen. ”Maisemastakin tuli kauniimpi, kun kuivista oksista päästiin. Oksattomat rungot näyttivät hyviltä ilta-auringossa.” Männyt kasvoivat yhä niin vauhdikkaasti, että Vauhkosen piti 2007 harventaa metsää uudelleen. Jossakin vaiheessa täytyy tehdä vielä yksi harvennus. Sitten isäntä jättää parhaat yksilöt odottamaan päätehakkuuta. Toiveissa on tukkipuuta. ”Nyt männyillä on tilaa kasvaa, mutta niiden jälkeen vaihdan puulajia. Männikön alle on jo syntynyt melkoinen kuusikko.” 2012 Männikköä ei enää viime vuonna tunnistanut samaksi pelloksi, jonka kupeessa pelattiin sulkapalloa 1985. MAKASIINI • 1290_.indd 60 4.4.2013 17.23
VIIME NUMERON artikkeleista eniten ääniä sai puunkorjuusta kertonut artikkeli ”Yksin yössä”. Arpaonni suosi tällä kertaa Rauli Vuorenniemeä Kuopiosta ja Jussi Moisasta Paltamosta. Kiitos kaikille palautteesta! MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.? . Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Kaikki 29. huhtikuuta mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoksi arvomme viisi Lapuan Kankureiden pyyhepakettia. Paketti sisältää kaksi keittiöpyyhettä. MISTÄ PIDIT? YKSIN Y SSÄ Hakkuukoneen kuljettajaa yksinäisempää työtä tuskin on ollut kuin entisaikojen majakanvartijoilla. Silti monien odotukset kohdistuvat pimeydessä puurtavaan osaajaan. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT ARI KOMULAINEN Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan. Metsäalan huippuosaaja työskentelee silloinkin, kun metsänhoitajat katsovat Urheiluruutua kotonaan. TEEMA: PUUNKORJUU MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • MAKASIINI • www.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.agrimarket.fi Annons 230 x146mm.indd 1 2013-02-11 15:14:58 1289_.indd 61 4.4.2013 18.13
MAINETTAAN TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Graavilahna on erinomaista särvintä leivän päällä. PAREMPI TAPIONPÖYDÄLTÄ MAKASIINI • 1251_.indd 62 4.4.2013 17.24
S ärkikalojen heimoon kuuluva lahna on litteä ja korkea kala. Nuorena se on väriltään hopeinen, vanhemmiten kuparinvärinen ja tumma. Tavallisesti lahna on noin kilon painoinen. Se kasvaa harvoin yli viisikiloiseksi, mutta onpa Vesijärveltä Hollolasta saatu vuonna 1912 ennätyslahna, joka painoi 11,5 kiloa. Suomessa parhaat lahnakannat elävät Eteläja Keski-Suomen järvissä sekä matalissa merenlahdissa rannikkoalueella ja saaristossa. Lahna on pitkäikäinen ja suhteellisen hidaskasvuinen, kasvua kertyy vain 3–4 senttiä vuodessa. Kilon painoiseksi lahna tulee 10–15 vuoden ikäisenä, sukukypsäksi 7–11 vuoden ikäisenä. Lahna kutee sameissa ruovikkoisissa vesissä jaksoittain touko-kesäkuussa, kun vesi on lämmennyt 15-asteiseksi. Lahnan kutu oli ennen vanhaan tärkeä tapahtuma. Lahnan kutuaikoja onkin nimetty samanaikaisten ilmiöiden, muun muassa nimipäivien mukaan – vanha kansa puhui Eskilin lahnasta. Kuhankeittäjää sanottiin lahnalinnuksi tai patakielaksi, sillä se lauloi sillä rannalla, missä lahna oli kutemassa. Kiuruvedellä pappi kuulutti kirkossa lahnankudun alkamisesta. Kun puhutaan lahnavesistä, tarkoitetaan sitä, että parvissa liikkuva lahna etenee hitaasti pitkin pohjaa etsien mudasta ruokaa ja samalla jokainen vesikasvi revitään irti. Tästä johtuu veden sameneminen. Veden sameneminen ja pohjakasvien pintaan nousu ovatkin kalastajille varma merkki lähettyvillä ruokailevasta lahnaparvesta. Verkolla, rysällä tai ongella Lahna on yleinen saaliskala. Sitä pyydetään kotitarpeiksi useimmiten suurisilmäisellä verkolla, rysällä, katiskalla ja mato-ongella. Suomessa vapaa-ajankalastajien vuotuinen lahnasaalis on yli 2000 tonnia. Lahnaa on karsastettu sen takia, että se voi saada joissakin vesissä mudan makua. Lahna on kuitenkin mainettaan parempi ja varsin maukas ruokakala. Yli kilon painoisten lahnojen rasvapitoisuus on 4–10 prosenttia ja ne soveltuvat hyvin savu-, uunitai suolakaloiksi. Suolalahna oli aiemmin suosittu arkiruokana. Lahnaa säilöttiin puupyttyihin suolan kanssa, jolloin niiden suolaantuminen kesti useita viikkoja ja ne säilyivät kauan. Nykyään suositaan graavisuolausta. Järvikalassa saattaa olla lapamadon toukkia, joita suola ei tapa, joten kala pitää pakastaa. Sisä-Suomessa otettiin mato-ongelman takia ennen vanhaan vuosittain pakollinen matokuuri. Tuoretta lahnaa on kypsytetty myös paperiin käärittynä takassa. Lahna on maukas ruokakala, joka sopii niin savustettavaksi kuin suolattavaksikin. Paperiin kääritty ja takassa kypsennetty lahna on miedosti savunmakuinen ja mehevä. GRAAVILAHNA KILON LAHNA , RKL KARKEAA SUOLAA TL SOKERIA VALKOPIPPURIA TILLIÄ Perkaa ja suomusta lahna. Poista selkäruoto ja isommat ruodot. Ripottele mausteet kalan pinnalle ja astian pohjalle. Laita kalan puolikkaat päällekkäin astiaan ja anna suolaantua seuraavaan päivään. Leikkaa kalasta ohuita viipaleita. Voit myös siivuttaa kalan jo ennen suolaamista, jolloin kala on syöntikelpoista hieman aikaisemmin. PAPERISSA KYPSENNETTY LAHNA KILON LAHNA RKL KARKEAA SUOLAA Perkaa ja suomusta lahna. Hiero suola kalan ympärille ja sisään. Kääri kalan ympärille ensin kerros voipaperia, sitten sanomalehteä ja vielä kerros voipaperia. Kastele paketti. Kääri lopuksi pari sanomalehtikerrosta kalan ympärille. Laita paketti hiillokselle ja anna kypsyä kummaltakin puolelta noin 20–25 minuuttia kalan koosta riippuen. PAREMPI MAKASIINI • 1251_.indd 63 4.4.2013 17.24
k eväällä puun nesteet alkavat liikkua ja puun ja kuoren välissä oleva jälsikerros kasvaa. Tällä on merkityksensä luonnonmateriaalien keräilijälle, sillä keväällä ja vielä alkukesästäkin puiden kuori lähtee helposti irti. Lehmuksen eli niinipuun kuoresta voi erottaa liottamalla ohuita ja sileitä niinisiivuja, joita voi käyttää monenlaisiin tarpeisiin. Menneiden aikojen liiankin ahkeran niinenkiskonnan vuoksi metsälehmus on kuitenkin valitettavan harvinainen metsissämme. Nykyisin niinipuun kuorta voi kerätä esimerkiksi kaupungeista kaadetuista puistolehmuksista. Jotkin muutkin puulajit kelpaavat. Esimerkiksi jalavan kuoresta saa helposti niintä, myös katajalla on ohut niinikerros. Liota tarpeen mukaan Puun kuori irrotetaan pitkinä soiroina ja niihin jätetään kaarna kiinni. Kuoret voi laittaa esimerkiksi järveen, ojaan tai muuhun veteen likoamaan. Jos kuoret sitoo ensin nipuiksi ja panee nippujen päälle kiviä painoksi, ne pysyvät vedessä paikallaan. Kesällä liotusajaksi riittää pari kuukautta. Liotusajan pituuteen vaikuttavat sekä lämpötila että liotettavien kuorten paksuus. Siksi liossa olevia kuoria on aika ajoin hyvä käydä katsomassa. Eräänä syksynä panin lehmuksenkuoria puroon likoamaan ja nostin ne vasta kevättalvella jäiden lähdettyä. Kylmässä vedessä koko talven kestänyt liotusaika ei ollut liikaa. Niini irtosi hienoina, paperinohuina siivuina. Eri puulajeilla on eripituinen liotusaika. Esimerkiksi katajan ohuet kuoret ylilikoavat nopeasti. Silloin niinikuidut hajoavat, eikä niitä voi käyttää. Kuivatin niinet ilmavasti puuvajassa orrelle ripustettuna. Hyvällä säällä niintä voi kuivattaa myös ulkona, esimerkiksi aidan Mato nkuteet lehM uksesta KÄSIN TEHTY 64 MAKASIINI 3 • 2013 1252_.indd 64 4.4.2013 17.26
Mato nkuteet lehM uksesta Lehmuksen kuoresta saa ohuita ja pehmeitä niinisiivuja, joista voi kutoa kestävän maton. TeksTi ja kuvaT Markus TuorMaa päällä. Ulkona auringonvalo voi kuitenkin tummentaa niinisuikaleita. Oikein käsitelty lehmusniini tuoksuu erityisen hyvältä. Tuntuu kuin pehmeä tuoksu muistuttaisi lehmuksen puuaineksen pehmeydestä ja miellyttävyydestä. Karkeaa ja pehmeää Perinteisesti nuorten lehmusten niintä on arvostettu enemmän kuin vanhojen puiden, sillä nuorten puiden niintä pidetään sileämpänä. Tosin niinipuut eivät entisinä aikoina välttämättä ehtineet kovin suuriksi edes kasvaa, ennen kuin ne jo kaadettiin. Itse en ole huomannut puun iän vaikuttavan niinen laatuun. Nuoremmat niinikerrokset ovat kuitenkin vanhoja sileämpiä. Nuorimpia ovat puuaineksen lähellä olevat kerrokset, vanhat kerrokset ovat taas heti kaarnan alla. Niinimattoja on kudottu ainakin Etelä-Karjalassa Vuoksen varren lehtokeskittymien tienoilla. Siellä on ollut saatavilla tarpeeksi niinipuita. Myös muualta Suomesta on jonkin verran tietoja niinimaton kudonnasta. Niintä voi värjätä sekä luonnonväreillä että kaupasta saatavilla väreillä. Perinteisesti mattoihin onkin tehty värjättyjä raitoja tai muita kuvioita. Etenkin Etelä-Karjalasta on säilynyt erittäin taidokkaasti kuvioituja mattoja. Oman mattoni kudoin räsymaton tapaan. Värivaihtelua sain mattooni vuorottelemalla jalavasta ja lehmuksesta liottamiani niiniä. Jalavan niini on tummempaa kuin lehmuksen niini. Niintä on mahdollista käyttää myös liottamattomana esimerkiksi korintekoon. Tällaisesta niinenkäytöstä kerrottiin viime keväänä Metsälehti Makasiinissa 3/2012. Jälsi eli kasvukerros kasvaa puuta sisäänpäin ja sisäkuorta eli nilaa ulospäin. Niinikuituja sisältävillä puulajeilla niinet ovat juuri nilakerroksessa. Niini on kuoressa puun vuosilustoja muistuttavina kerroksina. vanhassa ja paksussa puussa on enemmän niinikerroksia kuin nuoressa ja ohuessa puussa. kuvassa on puistolehmuksen liotettuja niiniä. vasemmassa reunassa on lähellä kaarnaa olleita vanhempia niinikerroksia, jotka ovat repeilleet verkkomaisiksi puun paksuuskasvun vuoksi. oikeassa reunassa taas on nuoria, puuaineksen lähellä olleita niinikerroksia. Ne ovat ehjiä ja sileitä. Niinimattoon saa väriä jalavasta ja lehmuksesta liotetuilla niinisuikaleilla. Puun kasvaessa rungon ympärysmitta vähitellen lisääntyy. Tällöin vanhemmat niinikerrokset repeilevät verkkomaisiksi ja karkeiksi. Sisimmät kerrokset sen sijaan eivät ole vielä ehtineet repeillä, vaan ne ovat ehjiä ja sileitä. Vanhat niinikerrokset repeilevät eri tavalla puulajista riippuen. Lehmusniinellä vanhat kerrokset ovat kuin pienisilmäistä pitsimäistä verkkoa, mutta jalavalla niini repeilee enemmänkin erillisiksi suoniksi. Kestävä matonkude Perinteisesti hienompaa niintä on käytetty mattoihin ja karkeammasta on tehty köysiä. Niinimatossa loimet ovat pellavatai hamppulankaa ja kuteet niintä. Kuivatut niinet on kostutettava uudestaan ennen punontaa. Niini on ilmeisen kestävää matonkudetta, sillä vanhoissa niinimatoissa loimet ovat saattaneet jo kulua poikki, mutta niinikuteet ovat vielä aivan ehjiä. 65 MAKASIINI 3 • 2013 1252_.indd 65 4.4.2013 17.26
keväällä ja alkukesästä kuori irtoaa hyvin puuta myöten. Piirroksessa näkyy lehmuksen kuoren poikkileikkaus. Niinikerros on repeillyt etenkin kaarnan lähellä. siksi silein niini on juuri puun lähellä, kaarnan läheltä saadaan karkeampaa niintä. 1 kuorten liottua tarpeeksi vaaleat niinisuikaleet irtoavat tummasta kaarnasta. 2 vedessä niinet on helppo erotella ohuiksi kerroksiksi. 3 Niinet kannattaa kuivata hyvin tuulettuvassa tilassa esimerkiksi orrelle ripustettuina. 4 Niinisuikaleiden päät kannattaa leikata viistoiksi ennen kutomista mattoon. Näin maton pinnasta tulee tasaisempi. 5 jos niinet ovat tarpeeksi pitkiä, ne voi kieputtaa sukkulalle ja pujottaa sen avulla loimien väliin. kostuttamalla niiniä hiukan maton saa kudottua tiiviimmäksi. 6 Lyhyet niinisuikaleet on pujotettava mattoon käsin. 7 Hapsottavat niinenpäät voi leikata saksilla pois. 8 Loimilankojen päät sidotaan lopuksi tiukasti kiinni. Niinimatto 1 2 3 4 5 6 7 8 KÄSIN TEHTY 66 MAKASIINI 3 • 2013 1252_.indd 66 4.4.2013 17.26
www.metsakustannus.fi/mediatiedot Anna ilmoituksen puhua puolestasi Ilmoita Metsälehti Makasiinissa toukokuun juhlanumerossa Lukijakunta on erittäin uskollista. Suurin osa tilaajista on kestotilaajia. He tietävät, että jokainen numero sisältää rahanar voisia vinkkejä ja tietoja. Niistä kannattaa ottaa hyöty! Metsälehden ja Makasiinin huomio arvot ovat keskimäärin huikeat 75 % (IRO Research 2011). Ilmoitukset mielletään sisällöiksi. Ne koetaan hyödyllisiksi ja ne luetaan tarkasti. Metsälehdellä on 190 000 lukijaa. Husqvarnan ilmoitus (ML 2/2013) Juhlanumeron teema on metsänhoito. Merkkivuoden kunniaksi selvitämme, miten metsien hoito on muuttunut vuosi kymmenten kuluessa. Konejuttumme kertoo moottori sahoista, joista ensimmäiset ovat van hempia kuin Metsälehti. Siitä voit verrata, miten sahasi poikkeaa vuosikymmenten takaisista malleista. Metsälehti on ilmestynyt 80 vuotta. Makasiini 10/IV ilmestyy 23.5.2013, deadline 7.5.2013 jarmo.rautapuro@metsakustannus.fi • puh. 050 331 4137 1293_.indd 67 5.4.2013 17.36
LUKIJOILTA www.karelia.fi/erikoistumisopinnot HAE OPINTOIHIN 15.4. 6.5. 2013 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄT HALTUUN Paikkatietojärjestelmät-erikoistumisopinnot on suunniteltu täydennyskoulutukseksi luonnonvara-alan ammattilaisille. Opinnot suoritettuasi osaat käyttää paikkatietojärjestelmiä laajasti, syvällisesti ja analyyttisesti. Voit myös halutessasi edetä järjestelmien suunnitteluun ja alan yritystoimintaan asti. Erikoistumisopinnot ovat lukuvuoden mittaisia, laajuudeltaan 30 opintopistettä. Opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna, lähijaksoja 2-3 päivää kuukaudessa. KLAPISÄKIT Edullisesti netistä ! Hyvä valikoima isoja ja pieniä kotiin toimitettuna! www.säkkikauppa.fi 040-9310300,14500 Iittala KOULUTUSTA MYYDÄÄN optimipuustosta. Eikö menetelmiä pitäisi verrata samoista lähtökohdista, samansuuruisesta puustosta tai paljaasta maasta alkaen? Keskustelun avaamiseksi ja pohdintaa varten olen tehnyt muutamia esimerkkilaskelmia perustuen eri-ikäiskäsittelyssä Pukkalan esittämiin puuntuotoslaskelmiin ja tasaikäiskäsittelyssä Metsäntutkimuslaitoksen Motti-ohjelmaan. Yllätyksekseni esimerkiksi nuoren kasvatusmetsän tilavuudeltaan yhtä suuren puuston käsittely oli kolmen prosentin korolla tasaikäisrakenteisessa käsittelyssä kannattavampaa kuin eri-ikäisessä käsittelyssä. Tosin erot ovat pieniä. Vastineen kirjoittajat katsovat kuitenkin, että ”yksittäisten käsittelyohjelmien vertailulla, jollainen Metsälehdessäkin oli, ei ole todistusvoimaa”. Tämän tapaiset vertailulaskelmat ovat oikeastaan metsäntutkijoiden alaa, jolloin ehkä todistusvoimaa löytyy enemmän. Mielestäni tutkijoiden pitäisi viimeistään nyt tehdä näitä vertailulaskelmia. Metsälain muutosesityksessä eri-ikäisrakenteinen metsienkäsittely pienaukkohakkuineen rinnastetaan kasvatushakkuisiin. Lisäksi esityksessä uudistushakkuun läpimittaja ikäkriteerit poistetaan, jolloin metsikön voi uudistaa missä kehitysvaiheessa tahansa. Metsän uudistamisen velvoite, kestävyyden käsite, kuitenkin säilyy olipa metsänkasvatusmenetelmä mikä tahansa. Lakimuutos aivan oikein lisää metsänomistajan valinnanvapautta metsiensä käsittelyssä, mutta myös vastuuta. En missään nimessä vastusta eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta, on hyvä, että vaihtoehtoja on ja ehkäpä negatiiviset paineetkin purkautuvat metsätaloutta kohtaan. Käytännön elämässä metsänomistajalla on metsiköissään erilaisissa kehitysvaiheissa olevaa puustoa. Metsäorganisaatioiden täytyy pystyä neuvomaan metsänomistajaa eri vaihtoehtojen suhteen. Tällöin esimerkiksi paljaan maan ja eri-ikäisen metsän optimipuuston välinen vertailu ei riitä. Koulutusta ja neuvontaa varten täytyy olla välineitä, joilla tuodaan avoimesti esille olemassa olevan puuston eri käsittelyvaihtoehtoja kannattavuuslaskelmineen ja todennäköisine riskeineen, monimuotoisuutta unohtamatta. Tässä asiassa, edellä sanottua toistaen, tarvitsemme metsäntutkijoiden apua, laskelmia. ELJAS HEIKKINEN Tarvitaan avoimuutta, ei tarkoitushakuisuutta TIMO PUKKALA, Erkki Lähde ja Olavi Laiho kirjoittivat vastineen (Metsälehti 5/2013) kaksi numeroa aikaisemmin ilmestyneeseen Mikko Riikilän tekemään kirjoitukseen, jossa kyseenalaistin eri-ikäisrakenteisen metsätalouden (ns. jatkuvan kasvatuksen) kannattavuusvertailuja tasaikäisrakenteiseen metsienkäsittelyyn verrattuna. Timo Pukkalan laskelmat lähtevät tasaikäisrakenteisessa metsätaloudessa paljaasta maasta ja eri-ikäisrakenteinen metsätalous optimaalisesta eri-ikäisestä puustosta. On selvää, että heti tehtävät metsän uudistamisen ja hoidon kustannukset painavat tasaikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kannattavuutta alas, kun toinen menetelmä lähtee heti poimintahakkuun tuloista 15 vuoden välein toistuen ja olettaen, että metsä uudistuu aina luontaisesti ilman kustannuksia. Tällä laskelmalla on perusteltu, että eri-ikäisrakenteinen metsätalous on kannattavampaa kuin tasaikäisrakenteinen metsänkäsittely. Ihmeteltävää on, että mitään kritiikkiä ei ole ilmaantunut Suomessa, metsäntutkimuksen huippumaassa. Teoreettisesti asetelma voi olla perusteltu, mutta onko se käytännössä tasapuolinen? Kirjoittajat mainitsevat että ”jos halutaan verrata tasaja eri-ikäismetsätaloutta, on verrattava optimoitua tasaikäismetsätaloutta optimoituun eri-ikäismetsätalouteen”. Tämä tarkoittanee sitä, että tasaikäisrakenteinen metsätalous lähtee nollatilanteesta ja eri-ikäismetsätalous MAKASIINI • 1254_.indd 68 5.4.2013 17.37
Iisalmen Sahat Oy on v. 1922 perustettu, yksityinen sahalaitos. Liikevaihtomme on n. 50 milj. euroa ja henkilöstövahvuutemme n. 60. Moderni vuonna 2001 valmistunut tuotantolaitoksemme sijaitsee Iisalmessa. Hankimme puuta vuosittain n. 750 000 m3 pääsääntöisesti Pohjois-Savon alueelta. haemme palvelukseemme ALUE-ESIMIESTÄ PUUN OSTOON Toimenkuva muodostuu puunhankinnan eritehtävistä painottuen ostotoimintaan. Tarjoamme sinulle positiivisen työilmapiirin lisäksi monipuolisen, haasteellisen, sekä vastuullisen ja itsenäisen työnkuvan. Toimialueena joko Valtimo, Nurmes, Rautavaara tai Nilsiä, Juankoski, Siilinjärvi, Tuusniemi. Tehtävään valittavalta odotamme: metsätalousteknikon tai -insinöörin koulutusta muutaman vuoden työkokemusta vastaavassa tehtävässä hyviä ihmissuhdetaitoja ja positiivista asennetta käytännönläheistä ja tuloshakuista työotetta kykyä itsenäiseen työskentelyyn Lisätietoja tehtävästä antaa metsäpäällikkö Veikko Jauhiainen p. 0500-372506 tai tj. Petri Hämäläinen p. 044-530 2221. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 30.04.2013 mennessä osoitteeseen: Petri Hämäläinen, Iisalmen Sahat Oy, PL 136, 74101 Iisalmi tai sähköpostilla osoitteeseen petri.hamalainen@ipowood.fi. IPO Wood 2x140mm_92mm 26.3.2013 11.10 Sivu 1 Humuspehtoori Oy METSÄALAN OSAAJAA bioenergian tuotannon kehitystyöhön. Tehtävässä tarvitaan hyvä metsäalan koulutus ja metsäkoneiden käyttökokemusta. Lisätietoja: Reino Mantsinen, puh. 0400 236 145 hakee OULUN SEUTU Metsänhoitoyhdistys Oulun Seutu toimii Oulun, Kempeleen ja Hailuodon kuntien alueella. Yhdistykseemme kuuluu 1500 metsänomistajaa jotka omistavat metsää noin 60 000 hehtaaria. Palveluksessamme on viisi toimihenkilöä. Pitkäaikaisen toimihenkilömme siirtyessä muihin tehtäviin haemme Oulun toimipisteeseen Metsäneuvojaa Edellytämme hakijalta markkinointihenkisyyttä, omaaloitteisuutta, kokemusta kunnostusojitus toiminnasta, puukaupasta ja korjuupalvelusta. Paikka täytetään 1.8.2013 alkaen tai sopimuksen mukaan. Toimi on aluksi määräaikainen, mutta se tullaan vakinaistamaan myöhemmin. Palkkaus YT / Meto – työehtosopimuksen mukainen. Hakemukset 30.4.2013 mennessä osoitteeseen mikko.harju@mhy.fi tai Metsänhoitoyhdistys Oulun Seutu, Isokatu 70, 90120 Oulu. Lisätietoja tehtävästä antavat toiminnanjohtaja Mikko Harju puh 040-7197640 ja puheenjohtaja Juha Sipola 040-3556853. MHY Oulun seutu 2x120_92mm 3.4.2013 10.09 Sivu 1 PALVELUKSEEN HALUTAAN Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.? Ilmoita Metsälehti Makasiinissa Jarmo Rautapuro, p. 09 315 49 847 MAKASIINI • 1254_.indd 69 5.4.2013 17.37
Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2013 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 110 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 121 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 61 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 61 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 68 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 9?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2013 – ??/?? 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIoSoITE LÄHIoSoITE PoSTInUMERo PoSTIToIMIPAIKKA PoSTInUMERo PoSTIToIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRjoITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMERonI LEHdEn oSoITELIPUKKEESTA 75 VUOTTA 23.4. Erkki Lipas, maat. ja metsät. tohtori, Espoo 50 VUOTTA 21.4. Juha Lahtinen, Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeen hallituksen varajäsen, Padasjoki (matkoilla) 25.4. Markus Lassheikki, kehitysjohtaja, maat. ja metsät. maisteri, Kirkkonummi (kahvipannu lämmin klo 14.30–16 MTK:ssa Venlassa, Simonkatu 6) 28.4. Jari Räisänen, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän metsuri, Askainen Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MeRKKIPäIvIä Metsäkustannus Ulla Ylikangas on nimitetty palvelupäälliköksi Metsäkustannuksen asiakaspalvelussa 1.4.2013 alkaen. UPM-Kymmene Björn Wahlroos valittiin uudelleen UPM-Kymmene oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi ja Berndt Brunow varapuheenjohtajaksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa, joka pidettiin viime viikolla varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet. NIMITYKSIä Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 25.4. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! MAKASIINIKRYPTO 3 Makasiiniristikko 2, oikea ratkaisu Palkinnot Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Marjatta Honkanen, Luopioinen, Marja-Maija Laakso, jyväskylä ja Martti Markkula, Renko. onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. 1255_.indd 71 5.4.2013 17.40
pilkkeitä Syksyn lukijamatka matkaa länteen, Yhdysvaltojen länsirannikon kolmeen osavaltioon. Kahden miljoonakaupungin väliin mahtuu paljon; Kaskadien jylhä vuorijono ja Mt. Helens -tulivuori, Tyynenmeren rannat, Oregonin metsätaloutta ja Kalifornian punapuumetsiä, amerikansuomalaisuutta eilen ja tänään, viinitarhoja ja tietysti San Franciscon Golden Gate -silta. Metsälehden oppaana on Mikko Häyrynen. Seuraa Metsälehden ilmoittelua, tarkempi matkaohjelma julkaistaan toukokuun Metsälehti Makasiinissa. Varaa jo matkapäivät kalenteriisi! ke 2.10. – la 12.10.2013 Tervetuloa mukaan! Metsälehden lukijaMatka SeattleSta San FranciScoon sä vatsaa vasten niin, ettei se haittaa liikkumista. Pitkällä kärsällään mäntylude imee nesteitä männystä. Se lienee silti metsänkasvattajan kannalta täysin harmiton otus, toisin kuin peltolude ja punalatikka. Mäntyludetta näkee harvoin, mutta se saattaa olla yleisempi kuin luulemmekaan. Sen voi nähdä keväällä, kun se kömpii maan suojasta ravintopuuhunsa. Koko kesän mäntyluteet ovat piilossa korkealla puiden latvuksissa. Alkukesästä se viettää siellä häitään, ja niin syntyy uusi ludepolvi. Syksyllä jo aikuisikään ehtineet luteet siirtyvät metsämaahan karikkeen joukkoon, missä lumipeite pitää lämpötilan siedettävänä koko talven. TeKSTi SePPo VuoKKo KuVA JorMA PeiPonen KaarnanrusKea isohko lude ryömimässä männyn rungolla huhti-toukokuun vaihteessa. ei muuta kuin kaivetaan esiin Teemu Rintalan ja Veikko Rinteen kirja Suomen luteet (2. painos 2011). Hetken selailun jälkeen nimi on selvillä: mäntylude! Samalla saa käsityksen ludelajistomme monipuolisuudesta: 513 lajia. on pientä ja vähän isompaa, harmaata ja räikeän kirjavaa, maalla ja vedessä, petoja ja kasvinsyöjiä. Luteet kuuluvat nivelkärsäisiin yhdessä kaskaitten kanssa. Perhosilla imukärsä on siististi rullalla silloin kun ne eivät käytä sitä, mutta luteitten imukärsässä on nivel. ne voivatkin taivuttaa kärsänMännyn nimikkolude Mäntylude on viettänyt talven karikkeen suojassa ja kiipeää nyt omaan valtakuntaansa männyn vehreään latvukseen. 1256_.indd 72 5.4.2013 17.41
ensi numerossa METSÄNHOITO teema Miten metsäopit ovat muuttuneet 80 vuoden aikana? SEuraava METSÄlEHTI MakaSIINI IlMESTyy 23. TOukOkuuTa. Seuraava Metsälehti ilmestyy 25. huhtikuuta. lu ST O / M ET SÄ H a ll IT u kS EN kO kO El M a / P. N IS u la 73 MAKASIINI 3 • 2013 1257_.indd 73 5.4.2013 17.41
TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT HARRI JOENSUU ”TEEN PORATAPPEJA perheyrityksessämme Nakkilassa. Poratappeja eli pyörötappeja eli puutappeja – mitenkä vain – tarvitaan puuosien liitoksiin. Ilman niitä eivät pöydät ja sohvat pysy kovin kauan kasassa. Asiakkaitani ovat kotimaiset huonekaluteollisuuden yritykset, ja yksittäisiä eriä menee Saksaan saakka. Materiaalina käytän koivua, joka on liitoksissa tarpeeksi kovaa ja kestävää. Laudan pitää olla tuuma kertaa kolme, puusepänkuivaa ja hyvälaatuista. Alkuvuonna koivua on kulunut 10–12 kuution kuukausivauhtia. VALMISTUIN PUUSEPÄKSI 2008, ja seuraavaksi täytän 24 vuotta. Isäkin on puuseppä ja valmistaa keinutuoleja viereisessä hallissa. Itse tein ensimmäisen keinutuolini kuusivuotiaana. Kukaan ei messuilla uskonut, mutta kyllä se minun tekemäni oli. Isä sahasi vaikeimmat kohdat, mutta minä kasasin, hioin ja lakkasin. Nyt keinutuolia käyttää kaksivuotias tyttäreni. Poratappien valmistuksen aloitin viime syyskuussa. Olin töissä kylpyhuonekalustetehtaalla ja käytin konetta, joka asensi puutappeja komponentteihin. Kerran olivat tapit vähissä. Työnjohtaja soitti toimittajalle, ja selvisi, että hän oli lopettanut tuotannon. Koneet olivat myynnissä, ja seuraavana päivänä ajoimme isän kanssa katsomaan niitä. Neuvottelimme hinnasta pitkään, mutta lopulta kaupat syntyivät. Minulla oli jo ollut mielessä, että pitäisi keksiä jotakin omaa. Suvussamme kaikki yrittävät. Vieraan töistä täytyy päästä pois, aina. PYSTYISIN valmistamaan miljoona tappia päivässä, mikä kattaisi koko Suomen poratappitarpeen, mutta tällä hetkellä määrä jää noin 400 000:een. Välillä saatan tehdä viikon ympäripyöreitä päiviä, ja sitten on viikko hiljaisempaa. Kun kalusteyrityksillä on myyntikampanjoita, sen näkee täällä. Jos huonekaluja ei osteta, ei mene tappejakaan. Työssä on niin monta vaihetta, että teen aina yhden päivän yhtä. En ehdi pitkästyä. Tarvitaan viittä konetta, ennen kuin tapit ovat pussissa. Poratappi on ollut sata vuotta samannäköinen. Pakko sitäkin on jalostaa. Kehitänkin parhaillani tappia, jossa on liima valmiina.” LEIPÄ PUUTAPEISTA Nuori puuseppä Artturi Kankeri pystyy valmistamaan miljoona poratappia päivässä. Tapit ovat pieniä mutta valmistuskoneet isoja. ”Niille piti rakentaa uusi halli, kun ne vaativat tilaa 300 neliömetriä”, Artturi Kankeri kertoo. Koivutapin vahvuus on 6-16 millimetriä. Pituutta voi säätää millimetrin välein. 74 MAKASIINI 3 • 2013 1258_.indd 74 5.4.2013 17.42
metsakirjakauppa.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Kevättyöt jo mielessä? Tilaa parhaat kevätkirjat nyt edulliseen hintaan. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Syötä verkkokaupan ostoskorissa kampanjakoodi KEVAT_2013. Tarjoukset ovat voimassa 10.5. saakka. Liity metsäkirjojen sisäpiiriin! Saat ensimmäisten joukossa kiinnostavimmat vinkit ja hyvät asiakasedut. Laita s-postisi meille osoitteeseen kirjauutiset@metsakustannus.fi 34 34 Nyt Nyt euroa euroa Uudistettu painos! Uudistettu painos! 36 36 Nyt Nyt euroa euroa Suomen rantakasvio Henry Väre Jokaisen mökkiläisen, veneilijän ja kasviharrastajan käsikirja merenja järvirantojen kasvillisuudesta. Kasvio esittelee loistavin valokuvin 440 rantojemme lajia ja alalajia. Kirja avaa luonnon moninaisuutta ja innostaa rantaretkille. Hinta nyt 34 € – norm. 48,50 € Suomen puut ja pensaat Kirjassa esitellään Suomen alkuperäiset puut ja pensaat, mukana on 70 lajiketta alalajikkeineen. Yli 500 valokuvassa havainnollistetaan yleiskuvan lisäksi mm. puun runko, lehdet, silmut, kukinnot ja hedelmät. Hinta nyt 37 € – norm. 42 € Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen Laine, Vasander, Hotanen, Nousiainen, Saarinen ja Penttilä Saarinen ja P Saarinen ja P Kirjassa esitellään suotyyppijärjestelmän sekä luonnontilaisten soiden ja ojitettujen turvekankaiden tyypit ja niiden opaskasvit. Kirjassa on mukana DVD. Hinta nyt 36 € – norm. 40,40 € 35 35 Nyt Nyt euroa euroa 34 34 Nyt Nyt euroa euroa 38 38 Nyt Nyt euroa euroa Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun Hotanen, Nousiainen, Mäkipää, Reinikainen ja Tonteri Reinikainen ja T Reinikainen ja T Metsätyypit-opas esittelee metsätyyppiteorian ja metsätyyppijärjestelmän soveltaen uutta tutkimustietoa käytäntöön. Erinomainen maastokäsikirja metsäalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Mukana kirjan aineistoa syventävä CD-ROM. Hinta nyt 35 € norm. 38,40 € Metsänuudistaminen Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehitykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti. Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja niiden perusteet. Hinta nyt 34 € norm. 38,40 € Metsä maisemassa suunnittelu ja hoito Minna Komulainen Havainnollinen maisemasuunnittelun työkalupakki, jonka avulla yhteisen maiseman hoito helpottuu. Kirja tarjoaa tietoa uudenlaisista hoitomalleista. Hinta nyt 38 € norm. 42,40 € 1259_.indd 75 4.4.2013 18.19