Intoa riittää Kaisa Kortteen ja Timo Fagerin viikonloput kuluvat metsätöissä. metsänomIstaja PolttoPuiden teosta Pikatesti KännyKäsTä relasKooppi kesätyö 17 000 Taimen uraKKa metsäsuomi 2050 uHKana puun yliTuoTanTo pikkupaakut maahan yksivuotisina • siemensadosta huono • Krim tuntuu kannollakin KYSYMYSTÄ Te em a : is Tu TT a m a a n 10. HuHTiKuuTa • numero 3/2014 • 9 € • www.meTsaleHTi.Fi M eT SÄ le h Ti M a Ka Sii n i 3/2 01 4 2346_.indd 1 3.4.2014 21.03
Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. Jämpti TM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.fi aloiTuKselle aiKaTauluTaKuu. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. KiiNTeÄÄN TaKuuHiNTaaN. Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. loPPuTuloKselle laaTuTaKuu. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. Tilaa JÄMPTiMeTsÄNuuDisTaMisPaKeTTi PuuKauPaN yHTeyDessÄ. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. 2347_.indd 2 4.4.2014 9.13
metsälehti makasiini 30 56 6 SISÄLLYS NRO 3/7 10.4.2014 UUtiset 4 PääkirjoitUs: Hyviä eväitä kasvupakettiin 6 MetsänoMistaja: Maalla on mukavaa 12 VastaiskUa Viritellään Reijo Lahtosen vetämä Savottaryhmä valmistautuu valittamaan kartellipäätöksestä. 14 VUodessa tarhalta Metsään 15 MetsätyyPPi: Mikä on metsän vaikein eläin, Hannu Hautala? 16 Markkinat: Hiljalleen parempaan päin 18 kUUkaUden PUUkaUPPa: Perintöverot kuitataan puulla 19 Verkosta: Suositellaanko suosituksia teeMa: istUttaMaan 20 toisenlainen kesätyö Jere Periniva rehki kolme viikkoa helteessä ja istutti 17 000 männyntainta. 28 rahaPUU: Hoidettu metsätie on ilo oMa Metsä 30 Metsänhoito: 18 kysymystä polttopuiden teosta 33 Pikatesti: Älypuhelimella mittamaan 34 Metsänhoidon PerUsteet: Relaskooppi tutuksi 36 tUtkiMUs: Saasteet vähenivät 37 Metsäläisen allakka: Nyt on kuorima-aika 38 MetsäPerintö: Vähennys tuloutuu veroksi 40 kysy Pois: Milloin kannattaa kylvää? 44 tUoteUUtUUdet: Puut kyytiin pokaralla 46 kohti PUiseVia aikoja: Puun ylituotanto uhkaa 2050 lUonnosta 56 lUhta: Hirveitä ääniä yössä Pöllön rääkäisy voi pelästyttää kevätyössä. 60 kolUMni: Energiapolitiikan kelirikko 62 taPionPöydältä : Enemmän kalaa 64 käsin tehty: Voitele pihkalla 70 MakasiinikryPto 72 Pilkkeet: Jäkälä maistuu mamulle 74 tUote & tekijä: Intohimona intarsia Jo RM a Lu H ta SE PP o Sa M u LI a N N a Ba CK 3 MAKASIINI 3 • 2014 3 MAKASIINI 3 • 2014 2348_.indd 3 4.4.2014 19.57
Eliisa KallioniEmi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKiRJoiTUs ta. Esimerkiksi Espoon Nuuksioon rakennetussa luontokeskus Haltiassa on itävaltalaista puuta. CLT-levyä voitaisiin käyttää Kajaaniin suunnitellussa puusairaalassa. Levystä voi rakentaa myös vaikkapa tuulivoimalan torneja, kuten Saksassa on tehty. Yhteydet muualle maailmaan ovat tärkeitä ja siihenkin Kuhmon seminaarissa löytyi uusi avaus: rautatie Jäämerelle lyhentäisi sahatavaran matkaa Kiinaan huomattavasti. Hajautettu tuotanto, paikallisuus ja ekologisuus ovat entistä ajankohtaisempia, ja kaikkiin niihin metsä ja puu sopivat hyvin. Biotaloudella on hyvät näkymät niin Kainuussa kuin muissakin Suomen maakunnissa. Puun käytön edistämiseksi kunnat voivat tehdä paljon, mutta siihen tarvitaan myös valtiota. Ensimmäiseksi hallitukselta odotetaan viisasta energiapolitiikkaa, joka vauhdittaisi Suomen irtautumista fossiilisista polttoaineista. Tässä numerossa virittäydymme pian alkavaan viljelykauteen. Hannu Jauhiainen selvittää, miten palkataan nuori istuttamaan taimia. Mikko Riikilä taas pohtii, miltä metsissä näyttää silloin, kun tämän kevään taimikot ovat ensiharvennusiässä. S amaan aikaan, kun ministerit esittelivät kehysriihen saavutuksia Helsingissä, kainuulaiset hahmottelivat omaa kasvupakettiaan. Kuhmossa oli koolla iso joukko metsänomistajia ja metsäammattilaisia miettimässä, miten metsistä voitaisiin saada vielä lisää. Kainuussa on sama tilanne kuin muuallakin Suomessa. Metsät kasvavat paljon enemmän kuin puuta käytetään. Kajaanin paperitehtaan lakkauttaminen 2008 jätti maakuntaan ison aukon. Sen jälkeen puun energiakäyttö sentään on lisääntynyt. Kuhmon kaupungissa uusiutuvan energian osuus on noussut jo 63 prosenttiin, mikä lienee maailman ennätys. Maakunnan häpeäpilkkuja ovat Kajaanissa palava kivihiili ja joukko öljykattiloita. Seminaariväelle esiteltiin, miten Kainuun metsien varaan olisi pelkästään hakkeen tuotannossa mahdollista synnyttää tuhat uutta työpaikkaa ja 8,5 miljoonan euron puunmyyntitulot. Myös paikallinen saha olisi valmis lisäämään tuotantoaan, jos se vain on mahdollista tehdä kilpailukyisesti. Sahalla odotettiin kehysriihestä pientä kädenojennusta vientiteollisuudelle. Esimerkiksi huojennus polttoaineveroon olisi kaukana itärajalla ollut tervetullut kannustin kasvuun. Sitä ei kuitenkaan saatu, päinvastoin veroa kiristettiin. Myös tasavertaiset edellytykset osallistua energiantuotantoon parantaisivat sahojen kilpailukykyä. Sahatavaran jatkojalostuksesta hyvä uutinen on kuhmolainen yritys, joka ryhtyy kesällä valmistamaan ristiinlaminoitua puulevyä (CLT). Varsinkin puisiin kerrostaloihin sopiva tuote on jo Suomessa tuttu, mutta tähän asti sitä on tuotu ulkomailHyviä eväitä kasvupakettiin PEFC/02-31-162 Kannen kuva seppo saMuli Metsäkustannus Oy pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki puhelin 09 315?49?800 Telefax 09 315?49?879 e-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi tOIMItus päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 aD anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero sala p. 09 315?49?804 Toimittajat liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Hanna lehto-isokoski Tiia Puukila p. 09 315?49?806 Taloustoimittaja mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 pohjois-suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315?49?870 0400 150 910 Keski-suomen aluetoimittaja mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MaRkkInOIntI Markkinointijohtaja Pasi somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315?49?841 0400 913 822 Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315?49?849 040 723?1613 MeDIaMyyntI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315?49?847 050 331 4137 Yhteyspäällikkö sanna nyman p. 09 315?49?848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi asIakasPaLVeLu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Katja Raninen p. 09 315?49?842 ansa seppälä p. 09 315?49?843 Ulla Ylikangas p. 09 315?49?844, 050 572 2165 metsätaloudellinen ammattilehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu 1933. aikakauslehtien liiton jäsenlehti issN 0355-0893 makasiinin levikki: 36?084 (lt/12) painopaikka paperit Forssa Print 2013 G-print 170 g novapress silk 80 g 4 MAKASIINI 3 • 2014 2349_.indd 4 4.4.2014 19.58
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. HuHtikuussa Aprillipäivä oli aurinkoine n, mutta tuulinen Eurajoen Pinkjärven vaellusreiti llä. Kun katsoi metsässä ympärillee n, näki myös tuulen mahtavan voiman: kaikkialla oli tuulen kaatamia puita, juurakot pystyssä. KuvA MiKA Linho 2625_.indd 5 4.4.2014 20.00
Maalla on Mukavaa Kaupungin kotkotukset saavat jäädä, kun Kaisa Korte ja Timo Fager suuntaavat viikonlopuksi metsätöihin Kangasalle, kolme peninkulmaa Tampereelta. Viikko toisensa jälkeen, ympäri vuoden. TeksTi Mikko Häyrynen kuvaT seppo saMuli I nnostus polttaa rintaa, samoin tuore todistus, että Kaisa Korte on metsuri ja metsäpalveluiden tuottaja. Kaisan vanhemmat ostivat maatilan rakennuksineen Kuohenmaan kylältä vuonna 1996. Alkuperäisen hankinnan ja sukupolvenvaihdoksen jälkeen on tehty neljä muuta tilakauppaa ja metsäpinta-ala on kasvanut nykyiseen 101 hehtaariin. Omistuksen myötä tuli myös innostus. Into vei metsurikurssille Kuruun, joka vaati kahden vuoden illat ja viikonloput, mutta antoi paljon. ”Siellä sai tehdä kaikkea, kuten ajaa hakkuukonetta. Siellä myös opetettiin kaikkea, esimerkiksi tunnistamaan harvinainen lapinsirppisammal”, Kaisa kertoo. Sitä ei monessa paikkaa kasva, mutta Kaisalla on oma esiintymä. ”Ennen metsurikurssia en ymmärtänyt metsänhoidosta juuri mitään, mutta nyt riittää intoa.” Hankinnat ovat viimeiset pari vuotta liittyneet metsään. Moottorisaha tuli valmistujaislahjaksi, raivaussaha äitienpäivänä. ”Seuraavaksi pitäisi opetella käyttämään kuormainta, mutta metsään en lähde ajamaan.” Vähän erikoisempaa On aikainen kevät ja pellolla kauriiden ruokintapaikan luona ruokailee joutsenpari. Metsäkauriit pärjäsivät vähälumisena talvena hyvin ilman ruokintaakin. ”Puhutaan, että metsäkauris söisi kuusentaimia, mutta meillä ei ole ensimmäistäkään havaintoa”, Kaisan puoliso Timo Fager toteaa. Hirvikanta on nyt alhaalla, joten aika taimikokeiluille on otollinen. Metsänhoidon mausteena pitää olla vähän erikoisempaa. Visakoivua on jo, seuraavaksi suunnitellaan tervaleppää ja lehtikuusta, ehkä saarneakin. Tervaleppää on luontaisestikin, samoin lehmusta. ”Ihan pienesti ei kannata näpertää, vaan erikoispuita pitää olla semmoinen ala, että sitä tulee rekkakuorma. Yksittäisiä runkoja olisi vaikea kaupittaa.” He, jotka istutettavat taimet sitten tukkipuina kaupittavat eli pariskunnan lapset, ovat nyt nelija seitsenvuotiaita. Öljystä hakelämmistykseen Into näkyy Tampereella saakka, missä omakotitaloa muutetaan parhaillaan hak?elämmitykselle. Toista kotitalouden hakesiiloa ei lähempää keskustaa löydy, ainakaan monta. ”Laskettiin, että hakelämmityksen kustannukset ovat neljäsosa nykyisestä neljän tuhannen euron öljylaskusta, eli säästöä tulee kolme tuhatta euroa”, Timo kertoo. Hakelämmityksen investointi on 35 000 euroa, joten takaisinmaksuaika on kymmenisen vuotta. Haketta arvioidaan palavan 50 irtokuutiometriä vuodessa. Ulkopuolinen hakkuri hakettaa, muuten kaikki tehdään itse. Metsäkärryllä ajetaan tavara kasalle ja viljakärryllä hake kaupunkiin. Kolme traktorikuormaa vuodessa. 7 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 7 4.4.2014 20.03
METSÄNOMISTAJA iTse TeHdään MiTä eHdiTään, lopuT TilaTaan MeTsänHoiToyHdisTyksesTä Tai kylälTä. Moottorisaha tuli valmistujaislahjaksi ja harvennusten koivut alkavat jalostua… 8 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 8 4.4.2014 20.05
Maapohjat ovat lehtomaisen reheviä, joten haketettavaa riittää. Hakkuutähteitä, raivauspuuta, pellonreunojen siivoamista. Koivutavara ajetaan klapikoneen ja kuivurin läpi henkilöauton kipattavaan kärryyn ja myydään Tampereelle pihaan toimitettuna. Timo harmittelee, että klapikauppaa riivaa harmaa talous, kuititon kauppa. Verollisen klapin oikea kuutiohinta on vähintään 60 euroa, mutta jotkut myyvät 35 eurolla. Uuden polven omistajia Kaisa ja Timo pohtivat, että kai he ovat sellaista uudenlaista metsänomistajapolvea. Metsää ei ole peritty vaivaksi, vaan sitä on hankittu iloksi. Halutaan sidettä maahan, ehkä mukana on ripaus jotain isänmaallistakin. ”Aiempi sukupolvi koki metsätyöt raskaina, uusi polvi osaa käyttää palveluita ja niitä on tarjolla.” Vaikka yrittäisi olla kuinka sukkela, niin vatukko ja heinikko ovat aina nopeampia. Kaisalle ja Timolle töiden teettäminen ei ole kehtaamiskysymys: itse tehdään mitä ehditään, loput tilataan metsänhoitoyhdistyksestä tai kylältä. Uuden polven metsänomistukselle on ominaista myös se, että elanto ei ole hankintaja klapikauppojen varassa. Molemmilla on kauluspaitatyö Tampereella. Jos koko toimeentulo haluttaisiin ottaa metsästä, niin alaa pitäisi olla muutama sata hehtaaria enemmän. Työpaikallakin kehtaa sanoa, että olin taas koko viikonlopun metsässä eikä Kaisa koe, että siinä olisi itsekorostusta. Hän on catering-alalla. Naisvaltaisen työyhteisön palaute on ollut myönteistä – pidetään hienona, että joku opiskelee työn ohessa jotain ihan muuta. Kaisa ja Timo tuntevat myös ennakkoasenteen, että maaja metsätalous olisi hyvinkin tuottoisaa ja mikäs se on perityllä omaisuudella. Silloin ei kuitenkaan ajatella vaadittua työmäärää eikä sitä, että palkaksi jää usein vain työn ilo. Metsän hinta karannut Metsäalan kasvattaminen on pariskunnan toiveena. Hinnat ovat kuitenkin karanneet Tampereen lähistöllä. ”Tuntuu, että kun osakemarkkina menee epävakaaksi, niin silloin halutaan sijoittaa metsään”, Timo pohtii. Metsätilojen tarjonnassa on muutaman vuoden ollut hiljaisempaa ja hinnat ovat nousseet. Ne harvatkin tarjolla olevat palstat ovat aika tyhjäksi hakattuja. Timo sanoo kävelleensä läpi monta ja monenlaista palstaa. Osasta on tehty tarjous, osasta ei. Vuosittain tutustumisen arvoisia kohteita on pari kolme. ”Nykyinen hintataso on liian kova. Hinta alkaa irrota puuston arvosta, varsinkin pienemmillä tiloilla.” Mutta tunne sanoo, että metsää kannattaa silti ostaa. Metsänomistamisessa on paljon muutakin kuin taskulaskimen antamat tuottoprosentit. ”Missä esimerkiksi asuntosijoitusKangasala …klapeiksi, jotka myydään kaupunkiin, pihaan toimitettuna. Kait me ollaan sitä uudenlaista metsänomistajapolvea, Timo pohtii. 9 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 9 4.4.2014 20.06
METSÄNOMISTAJA ten tuotto alkaa, niin siihen metsän tuotto loppuu.” Timon kokemuksen mukaan tarjottujen tilojen puustoarviot ovat hyvin kohdallaan, mutta laatutekijöissä on heittoa. Jos harvennuksessa on tullut kolhuja, niin puustossa saattaa olla lahoa ylhäälläkin. Ja voi olla, että tulevat hoitotyöt on arvioitu alakanttiin. Metsästys kuin golf Innokkaana metsästäjänä Timo vertaa harrastustaan golfiin: oikeus harrastaa edellyttää tai lähes edellyttää omistusta, joko metsän tai golf-osakkeen. ”Monella metsästysseuralla saattaa jäseneksi pääsemisen ehtona olla 20 hehtaaria metsää. Siihen saakka metsästysoikeudet nostavat tilojen hintoja.” Kun ruvetaan puhumaan isommista, vähintään 30 hehtaarin tiloista ja yli 70 000 euron hinnoista, niin puuhapalstojen ostajat eivät ole enää nostamassa hintaa. Toinen suuntaus on, että maatilat keräävät palstoja. Oman jännitteensä tuo sekin, että kylällä on kilpailua samoista palstoista. ”Hyvä pala kannattaa ostaa kauem?paakin. Jos itse hoitaa, niin 20 kilometriä on säällinen etäisyys.” Säästä riippumatta Perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. Ympäri vuoden, säähän katsomatta. Lumessakin kahlaten – Kaisa vetää vinssiä, Timo istuu traktorissa ja käyttää kouraa. Mutta miksi kaikki vaiva? Siksi, koska maalla on mukavaa, Kaisa vastaa. ”On aivan ihana mennä raivaussahan kanssa metsään, viikonloppu toisensa jälkeen. Kuulosuojaimet päähän ja radio auki. Saa olla omissa oloissaan ja näkee, että saa jotain aikaiseksi.” Mieli seestyy, lapset ovat joko mukana tai hyvässä hoidossa isovanhemmilla. Mistään ei jää paitsi, kaupungin kotkotuksia on ehtinyt koluta aikansa. Metsänhoidossakin pitää olla maustetta. Muovinauha suojaa visakoivut hirviltä ja kauriilta. 10 MAKASIINI 3 • 2014 2598_.indd 10 4.4.2014 20.08
www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy Puh. 0205 64 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä Kotimainen jalostettu siemen on hyvän metsän perusta! räjähtävää kasvuvoimaa – Kasvua, laatua ja monimuotoisuutta! 2598_.indd 11 4.4.2014 20.10
UUTISET Lyhyesti Viime vuosi oli hyvä marjavuosi Puolukkaa tuli viime vuonna myyntiin ennätysmäärä, mustikkaakin kerättiin runsaasti ja lakkasato oli monen vuoden jälkeen paikoin erittäin runsas. Poimintatuloja luonnonmarjoista kertyi yhteensä 21,3 miljoonaa euroa. Sen sijaan luonnonsienisato oli keskimääräistä heikompi. Herkkutattia tuli sienistä myyntiin eniten, mutta senkin sato oli vain keskinkertainen.Puolukan myyntimäärä kohosi 10,7 miljoonaan kiloon. Kantorahatuloja roimasti lisää Yksityismetsänomistajien kantorahatulot kasvoivat viime vuonna 16 prosenttia vuodesta 2012. Liiketulos nousi 80 eurosta 96 euroon hehtaarilta, kertovat Metsäntutkimuslaitoksen ennakkotiedot. Kaikki hakkuut huomioiden kantorahatulot nousivat 12 prosenttia 1,9 miljardiin euroon. Alla oli kuitenkin laimea puukauppavuosi 2012. Viimeisten kymmenen vuoden keskiarvosta jäätiin viime vuonna kahdeksan prosenttia. TeKSTi jA KuVA MiKKo RiiKiLä OiKeuden päätöksen mukaan raakapuukartelli tuli yleiseen tietoon jo vuonna 2004, kun UPM tunnusti kielletyn hintayhteistyön ja kilpailuvirasto tiedotti asiasta. Käräjäoikeus päätyi ratkaisuun 2–1 menneen äänestyksen perusteella. Vahingonkorvaukset on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun asia on tullut kantajan tietoon. Oikeuden ratkaisun mukaan vaatimukset olisi siis pitänyt esittää vuoteen 2009 mennessä. Hakijat katsovat, että korva?usten vanheneminen alkoi vasta vuonna 2010, kun markkinaoikeus tuomitsi Metsäliiton, Stora Enson ja UPM:n syyllistyneen lainvastaiseen yhteistyöhön raakapuumarkkinoilla. Jos käräjäoikeuden tuomio Vastaiskua valmistellaan Helsingin käräjäoikeus katsoi metsänomistajien vaatimukset vahingonkorvauksista vanhentuneeksi raakapuukartellioikeudenkäynnissä. Nyt Savotta-ryhmä kerää voimia valittamiseen. käyntikulut, joita Lahtosen mukaan on jo tähän mennessä kertynyt kolmisen miljoonaa euroa. ”Olisi ollut kohtuullista, että molemmat osapuolet olisi tuomittu maksamaan oikeudenkäyntikulunsa, varsinkin, kun vastaajat on tuomittu lainvastaisesta yhteistyöstä.” Hän oudoksuu myös, että korvauskanteet käsitellään yksitellen. Vastapuoli eli metsäyhtiöt saavat vastata niihin yhdessä. jää ylemmissä oikeusasteissa voimaan, päättyvät yksityisten metsänomistajien kartellikäräjät alkuunsa. Ryhmä hajotettiin Helsingin käräjäoikeuden parin viikon takainen ratkaisu koski 13 tapausta, jotka oikeus oli valinnut metsänomistajien noin 650 kanteen joukosta. Kantajat pyysivät Helsingin käräjäoikeudelta lisäaikaa ilmaista tyytymättömyys oikeuden päätökseen. Savotta-ryhmän vetäjän, muuramelaisen Reijo Lahtosen mukaan kyse ei ole epäröinnistä. Jatkoaikaa haettiin, koska valittaminen maksaa hänen mukaansa noin 350 000 euroa. ”Nämä 13 metsänomistajaa ovat joutumassa kohtuuttomaan tilanteeseen. Vanhenemispäätöksestä valittaminen maksaa yli 26 000 euroa jokaista osallista kohti. Lisäaikaa haettiin, jotta käsittelyn taloudellinen puoli voidaan varmistaa.” Hän paheksuu korvauskanteiden siivuttamista pieniin ryppäisiin. ”Tämä johtaa siihen, että oikeuden saaminen riippuu rahasta.” Maksettavaa savottaryhmäläisille kertyy joka tapauksessa melkoisesti. Kantajat tuomittiin korvaamaan vastapuolen, siis metsäyhtiöiden oikeuden12 MAKASIINI 3 • 2014 12 MAKASIINI 3 • 2014 2599_.indd 12 4.4.2014 20.04
Metsähallitukselle huipputulos Metsähallituksen liikevaihto laski viime vuonna, mutta tulos parani ennätykseen, 118 miljoonaan euroon. Lisäystä vuodesta 2012 kertyi 3,3 miljoonaa euroa. Tuloksesta maksetaan 120 miljoonaa euroa valtiolle. ”Valtiolle osinkoa maksavista yhtiöistä ja liikelaitoksista Metsähallitus on yksi parhaista”, toimitusjohtaja Jussi Kumpula toteaa. Metsähallitus myi ainespuuta kuusi miljoonaa kuutiota ja metsätalousmaata 9 000 hehtaaria. Metsäsäätiölle ennätysmaksut Lähes 40 000 metsänomistajaa maksoi viime vuoden puukaupastaan menekinedistämismaksun Suomen Metsäsäätiölle. Varoja maksuista kertyi yhteensä 1,98 miljoonaa euroa. Summa on Metsäsäätiön historian toiseksi suurin. Puukauppojen yhteydessä perittävä vapaaehtoinen menekinedistämismaksu on Suomen Metsäsäätiön pääasiallinen rahoituslähde. Metsäsäätiö rahoitti viime vuonna metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita 1,32 miljoonalla eurolla. +8 Viime vuonna yksityismetsistä hakattiin noin 44 miljoonaa kuutiometriä, mikä on 8 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. ”Työtämme on leimannut hyvin vahva paikallisten asukkaiden kuuleminen. Asioista on sovittu tyyliin ´siirretään hakkuut ensi viikolle, koska porot kulkevat juuri nyt sitä kautta´.” ALuejoHTAjA KiRSi-MARjA KoRHoNeN MeTSäHALLiTuKSeSTA SuoMeN KuVALeHdeSSä 28.3. ”Myös logistiikka tukee Pohjois-Suomen tehdasta. Kunhan ratayhteydet jäämerelle saadaan auki, Pohjoisesta Suomesta on suora yhteys Koillisväylän kautta Kiinaan.” KAiNuuN SANoMieN PääKiRjoiTuS SeLLuTeHTAASTA 28.3. ”Haluamme puskea Suomen nykyajan tarpeisiin vastaavan, puhtaan ja kotimaisen energian polulle.” GReeNPeAceN uuSi SuoMeN MAAjoHTAjA SiNi HARKKi NiMiTYSTiedoTTeeSSAAN 31.3. Kartellikorvauksia peräävän Savottaryhmän vetäjä Reijo Lahtonen uskoo yhä oikeuden voittoon, vaikka käräjien avauserä päättyikin metsänomistajien tappioon. ”Puukaupoilla alkanut yhteistyö jatkuu siis edelleen.” Sellaistakin on arveltu, että Savotta-ryhmällä olisi ulkopuolisia taloudellisia tukijoita. Lahtonen kuitenkin kiistää tällaiset epäilyt. Metsähallitus esti vanhenemisen Yksityisten metsänomistajien ryhmän lisäksi myös Metsähallitus perää kartelliyhtiöiltä korvauksia vilpillisestä puukaupasta. Korvausvaatimus ilman viivästyskorkoja on yli 150 miljoonaa euroa. Viestintäjohtaja Juha Mäkinen uskoo, että Metsähallituksella on yksityisiä paremmat edellytykset menestyä kanteessaan. ”Mekin oletimme, että korvausasian vanheneminen alkaisi markkinaoikeuden päätöksestä 2010. Ryhdyimme silti jo 2006 ja 2007 vanhenemisen katkaisutoimiin oikeudessa siltä varalta, että vanheneminen alkaisikin jo vuodesta 2004.” Metsähallituksessakin ihmetellään Helsingin käräjäoikeuden parin viikon takaisen vanhenemisratkaisun huteria perusteita. ”Helsingin käräjäoikeus on käsitellyt neljää kartellikorva?usten vanhenemisasiaa. Niistä kolmessa – asfaltti-, autovaraosaja vetyperoksidikartellissa – vanhenemisen katsottiin alkavan markkinaoikeuden päätöksestä. Vain metsäkartellissa oikeus päätti vanhenemisen alkaneen Kilpailuviraston ensimmäisestä tiedotteesta”, Mäkinen kummastelee. Hänen mukaansa Metsähallituksen korvauskanne tulee käsittelyyn kesällä. ”Ja sanottakoon nyt tässäkin vielä kertaalleen, ettei Jyrki Kankaan ero Metsähallituksen pääjohtajan tehtävistä johtunut kartelliasiasta, kuten julkisuudessa on väitetty.” 13 MAKASIINI 3 • 2014 13 MAKASIINI 3 • 2014 2599_.indd 13 4.4.2014 20.05
sänistutukseen käytettävistä kuusen paakkutaimista on Partasen mukaan keskipaakkuisia, mutta pikkupaakkuisiakin taimia istutetaan jonkin verran. Fin Forelian kasvattamista kuusen paakkutaimista reilut 70 prosenttia on keskipaakkuisia ja vajaat 20 prosenttia pikkupaakkuisia. Mellanå Plantin kasvattamista kuusen paakkutaimista taas noin 60 prosenttia on keskipaakkuisia ja noin 20 prosenttia pikkupaakkuisia. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaan alueella noin puolet tänä keväänä istutettavista kuusen paakkutaimista on keskipaakkuisia ja noin puolet pikkupaakkuisia. Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon ja Järvi-Savon alueilla taas istutetaan valtaosin keskipaakkuisia taimia. Partanenkin suosittelee istutuksiin keskipaakkuista kuusentaimea. ”Keskipaakkuisen taimen juuret eivät ole ahtautuneet vielä liikaa, mutta pitävät paakun kuitenkin kasassa. Pikkupaakkuinen taimikin on mahdollinen, kunhan se on kasvanut taimitarhalla vain vuoden.” Pituus ei takaa laatua Isopaakkuisten taimien käyttö ei Partasen mukaan ole kustannustehokasta, vaikka ne tanaUUTISET LIINA KJELLBERG PidemPi kasvatusaika taimitarhalla ei välttämättä paranna kuusen paakkutaimien kasvuedellytyksiä. Ainakin pikkupaakkuiset kuusentaimet pitäisi istuttaa jo yksivuotisina, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tutkija Jouni Partanen. ”Mitä pienempi taimen juuripaakku on, sitä aiemmin juurilta loppuu kasvutila. Varsinkin pikkupaakkuisten kuusentaimien juuristo saattaa ahtautua liikaa, jos taimia kasvattaa kaksi vuotta taimitarhalla.” Ahtautunut juuristo ei kasva paakusta ulos eikä siten pysty ottamaan maasta riittävästi vettä ja ravinteita. Tämä heikentää istutetun taimen pituuskasvua. ”Keskipaakussa tila riittää vähän pidempään kuin pikkupaakussa, mutta kylvöajankohdasta riippuen keskipaakkuisetkin kuusentaimet ovat istutuskelpoisia yksivuotisina”, Partanen kertoo. Samoilla linjoilla on Fin Forelian tuotantojohtaja Jukka Nerg. ”Myytti kaksivuotisuudesta voitaisiin jo unohtaa. Taimituotanto ja maanmuokkaus ovat kehittyneet niin, että entistä enemmän pärjätään yksivuotisilla taimilla. Niiden juuristokehitys on kaksivuotisia taimia nopeampaa, joten ne pärjäävät vallan hyvin.” Elinvoima paakusta Partanen on mukana Metlan tuoreessa tutkimuksessa, joka vahvistaa, että kuusen paakkutaimet ovat sitä elinvoimaisempia, mitä suuremmat juuripaakut niillä on. Tutkimuksessa verrattiin pikkupaakkuisten, keskipaakkuisten ja isopaakkuisten kuusentaimien kasvua niiden ensimmäisen kasvukauden ajan. Mitä suurempi juuripaakku taimilla oli, sitä tanakammiksi eli tyveltään pituuteen nähden paksummiksi ne kasvoivat. Myös taimien juuriston koko kasvoi suhteessa verson kokoon, mikä nopeuttaa taimien kasvua istutuksen jälkeen. Tällä hetkellä valtaosa metVuodessa tarhalta metsään Yksivuotinen kuusen paakkutaimi lähtee istutuksen jälkeen hanakasti kasvuun. Varsinkaan pikkupaakkuisia taimia ei kannata kasvattaa taimitarhalla vuotta kauemmin. Lyhyesti Kemerasäännöt kiristyvät Tulevaisuudessa kaikilta kemeratuella rahoitettavilta töiltä vaaditaan ennakkosuunnitelma ja rahoituspäätös. Näin esimerkiksi taimikonhoidon tukea ei enää voi hakea työn valmistumisen jälkeen, kaavailee kemeralain uudistamista pohtinut työryhmä. Ennakkosuunnittelun pakollisuus johtuu valmisteilla olevista valtion tuen suuntaviivoista. Suunnitelmalla pyritään varmistamaan, että tuettava työ on tarkoituksenmukaista. Luonnonvarakeskukselle päätoimipaikat Ensi vuonna toimintansa aloittavan Luonnonvarakeskuksen päätoimipaikat sijoittuvat pääkaupunkiseudulle, Jokioisiin, Joensuuhun ja Ouluun. Keskuksen pääpaikka sijoitetaan Helsingin Viikkiin. Metsäntutkimus puolestaan jakautuu Vantaan Tikkurilaan, Joensuuhun ja Ouluun. 1 700 työntekijän Luonnonvarakeskus yhdistää Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsäntutkimuslaitoksen sekä Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen. Kuvassa vasemmalla yksivuotinen pikkupaakku, keskellä 1-1,5-vuotias keski-paakku ja oikealla 1,5-2-vuotias isopaakku. koita ovatkin. Metsänomistajat ovat Partasen mukaan perinteisesti suosineet pitkiä taimia, sillä niiden ajatellaan pärjäävän heinille. Pituus ei kuitenkaan välttämättä kerro elinvoimasta. Mitä pidempi taimi on, sitä vaikeampi juurten on saada maasta riittävästi vettä ja ravinteita kasvua varten. ER KK I O KS A N EN /M ET LA 14 MAKASIINI 3 • 2014 14 MAKASIINI 3 • 2014 2600_.indd 14 4.4.2014 20.07
mETSäTyyppI 1 miten metsä voi? Kohtuullisesti. Muutin Kuusamoon vuonna 1978. Olen nähnyt miten naavat ovat lyhentyneet ja taas pidentyneet, joten ilmanlaatu on parantunut. Vanhat metsät ovat vähentyneet, mutta nuoriinkin metsiin muodostuu kuvaajalle mielenkiintoisia aiheita. 2 mikä eläin on vaikein kuvata? Nisäkkäistä ehdottomasti susi, jonka rinnalla karhu ja ahma ovat tyhmiä. Linnuista vaikeita ovat herkät pesänhylkääjät huuhkaja, laulurastas ja sepelkyyhky. Mutta kaikista vaikein on varpunen. 3 Vaikuttavin kuvasi? Uraani on vaikuttanut eniten Parittelevat kotkat vuodelta 1972, joka valittiin Vuoden lehtikuvaksi. Kokonaisuudessaan luontokuvat ovat vaikuttaneet asenteisiin, mutta sitä on vaikea mitata. 4 Neuvosi nuorille – kamera vai koulu? Ehdottomasti koulu, sillä ensiksi pitää olla ammatti. Lisäksi luontokuvaaja tarvitsee kielitaitoa. Kuvausharrastusta voi kehittää työn ohessa, mutta tyhjätaskun on vaikea päästä alkuun ja pärjätä kilpailussa. 5 Valkoselkätikalla menee paremmin, mutta tekeekö metsätalous uusia valkoselkätikkoja? Jos kaikki pohjoisen metsät muutettaisiin männiköiksi, niin hippiäinen katoaisi. Se on kaikista eniten sitoutunut kuuseen ja pesä on kuusen oksan alapuolella. Lapintiaisen kanta on mystisesti vähentynyt, ilmeisesti laji on sitoutunut vanhoihin mäntymetsiin. 6 Onko luontokuvauksesta tullut elinkeinotoimintaa ilman isoja ristiriitoja? Luontokuvaajien ja metsästäjien suhde on joskus kriittinen. Teeren soitimen kuvaamisen sanotaan vaikuttavan poikastuottoon, toiselta kuvaamista haittaa, jos ihmiseen tottunut valokuvamalli-majava ammutaan. Mikä on metsän vaikein eläin? Hannu Hautala on julkaissut yli 50 luontokuvakirjaa, uusimpana Metsän poika. Elämän parasta aikaa on kuvauskojussa vietetyt hetket. MIKKO HäYRYNEN Kuvio 2013/1998 Mäntytukki 16 % Kuusitukki + 3 % Koivutukki 37 Mäntykuitupuu 29 % Kuusikuitupuu 44 % Koivukuitupuu 30 % Kaikki keskimäärin -17 % Muutos, % Lähde: Metsäntutkimuslaitos Puu on halventunut Lähde: Metsäntutkimuslaitos Reaalisten kantohintojen muutokset koko maassa keskimäärin 2013/1998. Kuusitukkia lukuun ottamatta kaikkien puutavaralajien reaalinen kantohinta on laskenut 15 viime vuoden aikana. 1656 % 20 40 60 80 100 alle 20 ha 52 % 20-49 ha 30,5 % 50-99 ha 12,6 % yli 100 ha 4,7 % -50 -40 -30 -20 -10 10 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Kaikki keskimäärin Muutos, % HANNU JAUHIAINEN mäNNyN tämän kevään siemensato jää Etelä-Suomessa korkeintaan keskinkertaiseksi tai sitä heikommaksi, tutkija Tatu Hokkanen Metsäntutkimuslaitokselta kertoo. Keski-Suomessa sato on heikko ja Lapissa sitäkin heikompi. Kuusen tilanne on vielä huonompi. Koko maahan on odotettavissa erittäin huono siemensato. ”Tänä kesänä ei ole paljon toiveita siitä, että kuusen taimia syntyisi uudistusaloille tai muuallekaan metsään”, Hokkanen toteaa. Sen sijaan koivu näyttää kukkivan tänä keväänä erittäin hyvin ja loppukesästä on tiedossa runsas siemensato. ”Kevään runsaan kukinnan sivuseuraamus on se, että siitepölyallergikoille on tiedossa ongelmia”, kertoo Hokkanen. Ensi vuonna paranee Männyn ensi vuoden kevään siemensato näyttää Hokkasen mukaan korkeintaan keskinkertaiselta Etelä-Suomessa. Pohjoisempana sato jää huonoksi. On kuitenkin mahdollista, että Etelä-Suomeen tulisi kohtalaisen hyvä siemensato. Kuusen siemensadosta näyttää tämän kevään kukinnan perusteella tulevan melko runsas ensi vuonna ainakin Eteläja Keski-Suomessa. Pohjois-Suomessa sato jäänee ensi vuonnakin huonoksi. Männyn siemensatoa voidaan kukka-aiheiden perusteella ennustaa keväälle 2016. Metlan kokoaman aineiston perusteella näyttää siltä, että kahden vuoden päästä koko maahan saadaan runsas männyn siemensato, Hokkanen kertoo. Niinpä männyn luontaisen uudistamisen alat kannattaa hakata ensi talvena ja muokata kesällä 2015, jolloin siemenet satavat muokattuun maahan keväällä 2016. Tämän talven siementilanne näkyy myös luonnossa siemeniä syövien lintujen esiintymisessä. Käpylintuja on ollut tänä talvena todella vähän, etenkin Lapissa. Koivun siementen rippeillä eläviä urpiaisia ei ole näkynyt, koska vanha siementä ei ole. Kevään siemensato on niukka Männyn ja kuusen siemeniä on tulossa heikosti, mutta koivu kukkii hyvin. KuKa: Luontokuvaaja, eläkeläinen Hannu Hautala, 72. Mitä: Kuorma-autonasentaja, vuodesta 1970 Suomen ensimmäinen päätoiminen luontokuvaaja. MiKsi: Pahinkin räntäpäivä luonnossa on parempi kuin päivä auton alla. Tein päätöksen, että elän kuvaamalla. 15 MAKASIINI 3 • 2014 15 MAKASIINI 3 • 2014 2600_.indd 15 4.4.2014 20.08
markkinat Mikko Häyrynen Kantohinnoissa on siirrytty vakaan kehityksen vaiheeseen. Kun 2000-luvun alkuvuosina heilunta saattoi olla kymmeniä prosentteja, niin nyt vuosimuutokset ovat inflaatio ja vähän päälle. Tänä vuonna tukin keskihinta nousee lievästi, inflaation verran, joten reaalihinta pysyttelee viime vuoden tasolla. Ensi vuodelle PTT ennustaa tukkipuun hintaan 2–4 prosentin korotusta. Yksityismetsien hakkuumääriin ei odoteta suurta muutosta – tänä ja ensi vuonna mennään 45 miljoonan kuutiometrin tahtia, mikä on rahtusen viimevuotista enemmän. Puukauppa käy vilkkaana ja ylittänee hakkuumäärät miljoonalla kuutiometrillä, joten ostajien pystyvarannot kasvavat. Kantarahasumman odotetaan kasvavan kahden kolmen prosentin vuositahtia ja yltävän ensi vuonna 1,7 miljardiin euroon. Epävarmuutta Venäjästä Historia on osoittanut, että veromuutokset eivät ole puukaupalle hyväksi, mutta sellainen on taas edessä. Hallitus päätti kehysriihessä, että pääomatulon suuremman veroprohiljalleen parempaan päin Metsäalan hyvä suhdanne jatkuu, jos maailma ei ihan sekaisin mene, Pellervon taloustutkimus ennustaa. Veromuutos tuo kuitenkin epävarmuutta puumarkkinoille sentin kynnys laskee ensi vuonna 40 000 eurosta 30 000 euroon. Ylimenevän osan veroa nostetaan prosentilla 33 prosenttiin. Päätös tuo verosuunnittelun ja sen mukana epävarmuuden puumarkkinoille, etenkin teollisuuden hamuamiin, isoihin puukauppoihin. Suunnittelu ei ole helppoa, sillä myyjän tulisi ennustaa oikein sekä kantohinnat että inflaatio. Venäjä on toinen epävarmuustekijä. Jos Krimin tilanne johtaa kauppapakotteisiin ja jos tuontipuuvirta supistuu, niin vaje korvataan osaksi kotimaasta. ”Koivukuitupuuta ja -haketta ei kuitenkaan pystytä täysin korvaamaan”, tutkimusjohtaja Paula Horne huomauttaa. Venäjän tuontipuun osuus on 13 prosenttia metsäteollisuuden puunkäytöstä. Jos samanaikaisesti tuontipuuvirta tukkeutuisi ja venäläisen sahatavaran vienti vaikeutuisi, niin yhteisvaikutuksena olisi supersykli: kotimaan puuta kysyttäisiin enemmän sekä tuontipuun korvaajana että sahatavaralle avautuvan menekin kautta. Paperikoneita yhä liikaa Maailmantalouden paraneminen parantaa myös metsäteollisuuden näkymiä. Tuotteiden tilanne on kuten ennenkin, tuttu eriytyminen jatkuu: paperin tuotanto ja vienti vähenee, mutta sahatavaran, sellun ja kartongin vienti kasvaa. ”Tällä vuosikymmenellä kasvualat ovat korvanneet paperin supistumista ja metsäteollisuuden kokonaisvienti on hienoisesti kasvanut”, metsäekonomisti Matleena Kniivilä sanoo. Kotimaan paperintuotantoon PTT ennustaa tälle vuodelle 3–5 prosentin ja ensi vuodelle 4–6 prosentin laskua. Keskimääräinen vientihinta laskee, sillä paperikoneita on Euroopassa yhä liikaa. PTT ennakoi sulkemisten jatkuvan myös Suomessa, mikä saattaa kääntää paperien hinnat nousuun. Selluvienti kasvoi viime vuonna yli 12 prosenttia ja vahva kasvu jatkuu. Myös vientihintojen odotetaan säilyvän korkeana, mutta lisäkapasiteetti taittaa nousun ennemmin tai myöhemmin. Sahatavaran vienti on jo ylittänyt eurokriisiä edeltäneen, vuoden 2007 tason, eikä markkinoilla ole näkyvissä heikkenemisen merkkejä. Kehysriihessä sovittu pääomaverotuksen muutos tuo puukauppaan verosuunnitteluelementin. Muutos ei kuitenkaan anna selvää viestiä puukauppojen ajoittamisesta tälle tai ensi vuodelle, Paula Horne sanoo. Puumarkkinat Hakkuut 1–3 % 0–3 % Puukaupat 1–4 % 1–3 % Kantohinnat (nimellishinnat) tukki 1–3 % 2–4 % kuitu 0–2 % 0–2 % Kantorahatulot 2–4 % 1–3 % Puun tuonti 1–3 % 1–3 % Vientimarkkinat Paperi määrä -5– -3 % -6– -4% hinta -2– -1 % 0–2% Kartonki määrä 1–2 % 1–3 % hinta 1–3 % 1–3 % Massa, pääosin sellua määrä 4–6 % 5–7 % hinta 2–4 % -6– -3 % Sahatavara määrä 3–4 % 4–6 % hinta 2–3 % 3–4 % PTT ennustaa: 2014 2015 ki M M o br a n d t/ co M .P ic 16 MAKASIINI 3 • 2014 16 MAKASIINI 3 • 2014 2601_.indd 16 4.4.2014 20.51
Raakapuun kantohinnat huhtikuussa viikolla 13 ? nousussa ? laskussa Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,25 ? 57,02 ? 41,26 ? 15,30 ? 17,43 ? 15,55 ? Uudistushakkuu 58,32 ? 57,92 ? 42,72 ? 17,14 ? 18,74 ? 17,54 ? Harvennushakkuu 46,91 ? 48,32 ? 37,30 ? 14,30 ? 15,24 ? 14,43 ? ensiharvennus 47,82 ? 47,07 ? ... 14,25 ? 14,11 ? 13,56 ? Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,60 ? 56,75 ? 39,95 ? 15,76 ? 17,66 ? 15,69 ? Uudistushakkuu 57,98 ? 57,52 ? 40,77 ? 16,72 ? 18,71 ? 16,96 ? Harvennushakkuu 49,60 ? 49,05 ? ... 15,05 ? 15,55 ? 14,60 ? ensiharvennus 48,26 ? 45,60 ? ... 14,84 ? 14,46 ? 13,71 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,68 ? 56,18 ? 41,76 ? 16,07 ? 17,36 ? 15,95 ? Uudistushakkuu 57,13 ? 56,98 ? 42,88 ? 17,68 ? 18,44 ? 17,69 ? Harvennushakkuu 48,52 ? 48,15 ? 37,48 ? 14,65 ? 15,07 ? 14,15 ? ensiharvennus 46,87 ? 46,01 ? 33,39 ? 14,53 ? 14,16 ? 13,53 ? Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,30 ? 55,46 ? 42,35 ? 15,94 ? 16,32 ? 16,05 ? Uudistushakkuu 57,51 ? 56,47 ? 43,56 ? 17,62 ? 17,66 ? 18,28 ? Harvennushakkuu 48,59 ? 46,87 ? 37,55 ? 14,60 ? 14,80 ? 14,07 ? ensiharvennus 46,52 ? 46,39 ? ... 14,25 ? 11,71 ? 13,25 ? Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 56,52 ? 56,36 ? 43,06 ? 15,74 ? 17,46 ? 15,69 ? Uudistushakkuu 57,83 ? 57,05 ? 44,13 ? 16,93 ? 18,38 ? 17,27 ? Harvennushakkuu 49,94 ? 48,99 ? 37,87 ? 15,11 ? 15,05 ? 14,45 ? ensiharvennus 47,38 ? 45,81 ? ... 14,63 ? 14,78 ? 13,33 ? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 55,29 ? 54,76 ? 37,36 ? 17,02 ? 17,94 ? 16,57 ? Uudistushakkuu 56,72 ? 55,22 ? ... 18,61 ? 18,40 ? 17,86 ? Harvennushakkuu 46,10 ? ... ... 14,58 ? 14,51 ? 14,17 ? ensiharvennus 46,23 ? ... ... 15,19 ? ... 14,46 ? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 51,71 ? 52,68 ? 16,23 ? 16,58 ? 16,05 ? Uudistushakkuu 53,09 ? 53,94 ? 18,43 ? 18,01 ? 18,01 ? Harvennushakkuu 46,59 ? ... 13,78 ? 13,67 ? 12,78 ? ensiharvennus 45,77 ? ... 13,94 ? 13,21 ? Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu kaikki yhteensä 47,34 ? 49,53 ? 17,11 ? 18,13 ? 16,61 ? Uudistushakkuu 48,45 ? 49,93 ? 18,50 ? 18,33 ? 17,51 ? Harvennushakkuu 46,32 ? 13,33 ? .. ensiharvennus ... ... 14,72 ? ... Viikko-ostojen määrä 1 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Miljoonaa m 0,25 0,5 0,75 1,0 1,25 1,5 1,75 2,0 2013 2014 Kantohintojen kehitys Euroa m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu Puutavaralajien kantohintaindeksit Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 10 20 30 40 50 60 70 80 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2/2014 1/2013 Indeksi kertoo muutoksista Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksien laskennassa erityyppisten leimikoiden (uudistus, harvennus, ensiharvennus) osuudet pidetään samoina, kuin ne olivat keskimäärin vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille. Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on kohonnut kymmenen prosenttia joulukuusta 2010. 90 94 98 102 106 110 17 MAKASIINI 3 • 2014 17 MAKASIINI 3 • 2014 2601_.indd 17 4.4.2014 20.52
PystykauPPa keski-suomessa Kelirikkoleimikko Kesäleimikko Puutavaralaji m3 €/m3 m3 €/m3 Mäntyrunko 269 55,95 196 54,45 Kuusirunko 732 54,00 586 52,50 Koivutukki 24 49,00 10 48,00 Koivukuitu 54 18,00 21 18,00 Yhteensä 1 892 m3 99 021 euroa markkinat Kuukauden puukauppa Vientikatsaus Hannu JauHiainen KesKisuomalainen metsänomistaja teki elämänsä ensimmäisen puukaupan hiljakkoin perimältään tilalta. Rahaa tarvittiin perintöverojen maksuun. Metsänomistaja kääntyi puukaupassa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puoleen. Yhdistys katsoi metsästä sopivan hakkuukohteen. Perityn tilan metsät olivat pääosin hakkaamattomia ja vanhoja. Hakkuusuunnitelma sisälsi päätehakkuita noin kuusi hehtaaria. Hakkuualueesta osa oli korjattavissa hyvän tien ansiosta myös kelirikkoaikaan ja osa normaalisti kesäaikaan. Yhdistys pyysi tarjoukset alueen kahdeksalta puunostajalta. Ostajista vain neljä jätti tarjouksen, mikä kuvastanee sitä, että ostajilla ei ollut suurta puuntarvetta. Osa tarjouksista perustui havupuiden runkohinnoitteluun. Siinä koko ainespuuosuudesta maksetaan sama hinta. Ostaja voi katkoa rungot haluamallaan tavalla. Lahopuu hinnoitellaan kuitenkin erikseen. Tarjousten vertailussa parhaaksi katsottiin suuren sahan tarjous, joka perustui runkohintaan. Kaupat tehtiin tämän ostajan kanssa. Perintöverot kuitataan puukaupoilla MiKKO HäYRYnen Krimin kriisi tuntuu kylmänä henkäyksenä kuusisahatavaran viennissä, mutta vaikutusketju on mutkikas. Venäjän talous on alamaissa, rupla halventunut ja venäläisten ostovoima huvennut. Sen vuoksi konttirahtia Kiinasta Pietariin liikkuu vähemmän, samoin palautettavia kontteja takaisin Kiinaan. Palautettavat kontit on täytetty jollakin, vaikka suomalaisella sahatavaralla. Konttirahti on ollut halvempaa Kiinaan kuin etelä-eurooppaan. Kissanpäivien pelätään olevan nyt ohitse, sillä Kaukoidän merirahdeissa on hintapaineita. Kiina on varsin hintatietoinen ostaja ja sinne on mennyt etenkin kuusisahatavaran halvempia laatuja ja sivulautoja. niiden vientimäärien kasvattaminen on muutenkin vaikeaa, sillä koko tukkia ei voi sahata pelkästään sivulaudoiksi, vaan niitä tulee sahaussumasta tietty osuus. Venäjän sahatavaravienti eurooppaan on suunnilleen Suomen tasoa, kolmisen miljoonaa kuutiometriä. Ruplan halventuminen luo Venäjälle kilpailuetua, mutta esteenä ovat surkeat metsätiet ja monet yleiset pulmat. Leuto talvi on vaikeuttanut raakapuun kuljetuksia eikä Venäjän sahoilla ole ollut enempää tukkeja sahattavaksi. normaalina talvena tilanne olisi ollut toinen. Japanissa korotettiin huhtikuun alussa alv-veroa muistuttavaa kulutusveroa. Muutos kiihdytti sahatavaran menekkiä korotuksen alla, mutta tyrehdytti sen jälkeen. Karvalankkutai hiekkamaiksi kutsuttu Pohjois-afrikka vetää hyvin mäntytavaraa. Veturina on egypti, joka poliittisesta epävakaudestaan huolimatta on pystynyt Kylmä henkäys Krimiltä vakauttamaan talouttaan. Mikäli tulevissa presidentinvaaleissa valtaan äänestetään odotetusti entinen puolustusvoimien komentaja, niin sen odotetaan olevan hyväksi sekä poliittiselle vakaudelle että taloudelle. Saudi-arabiassa viime vuoden hyvä veto tyrehtyi vierastyöläisten karkotukseen, mikä vei rakennuksilta työvoiman. euroopan rakentaminen on parhaassa vauhdissa Saksassa ja isossa-Britanniassa. Saksassa maan oma tuotanto on pystynyt vastaamaan kysynnän kasvuun, mutta ison-Britannian veto tuntuu Suomessa saakka. Yhdysvalloissa rakennetaan vilkkaasti, mutta se ei ole ainakaan vielä muuttanut maailmanmarkkinoita, sillä Pohjois-amerikassa voidaan lisätä tuotantoa avaamalla suljettuja sahoja. Korjuussa kertyvä lahokuitu jää myyjälle. Lahokuitu, jota tulee arviolta 50–100 kuutiometriä, myydään yhdistyksen välityksellä lähikaupungin energialaitokselle. Lahopuusta jää kantohintaa noin 15 euroa kuutiometriltä. Hakkuutähteet myydään erikseen paikalliselle lämpölaitokselle. Parhaan tarjouksen tehnyt saha hinnoitteli kesäja kelirikkokohteet erikseen. Kelirikkokohde korjataan lähiaikoina, loppuosa leimikosta kesällä. Viennin arvo 2013, Mrd € Lankut nousussa Muutos % edelliseen vuoteen 1 2 3 4 5 6 7 8 Polttoaineet Päällystetty paperi RST-Teräslevyt Sahatavara Sellu Päällystämätön paperi Sähkömuuntajat Lääketieteen koneet Turkikset Koneet ja laitteet Lääkkeet Lähde: Tullitilasto 10.4 % -3,5 % -5,3 % 14,7 % 1,37 % -6,1 % -2,1% -1,3 % 25 % -22,7% -6,3 % Metsäteollisuuden tuotteilla on vahva asema Suomen 10 tärkeimmän vientituotteen joukossa. 18 MAKASIINI 3 • 2014 18 MAKASIINI 3 • 2014 2624_.indd 18 4.4.2014 20.09
METSALEHTI.FI Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Aiotko istuttaa koivua? ”Jäällä hiihtäessäni huomasin rannalla erikoisen männynlatvan.” HESSu NAAmioitu tutkA Kiinnostaako vapaaehtoistoiminta kansallispuistoissa ensi kesänä? www.luontoon.fi/Harrastukset/vapaaeHtoistoiminta Susialueiden asukkaille avoin keskutelufoorumi susikannan hoidosta. sudenHoitosuunnitelma.fi Hallitus aikoo laajentaa Etelä-Suomen metsiensuojelualueita. Metso-ohjelma on myös Facebookissa. www.facebook.com/1001tapaatykatametsasta ”Odotuksen jälkeen Tapion hyvän metsänhoidon ohjeet julkaistiin ilmaisena nettiversiona. Jatkuvaa kasvatusta oli ohjeistettu mielestäni hyvin, ehkä varovasti?” N-MErKKi ”Minulla kun sattuu olemaan yhdellä kuviolla onkivapatehdas, niin löysin siihenkin käsittelyohjeita. Löytyy varmaan muutakin mukavaa, kun malttaa lukea kokonaan.” HiLuxMETSuri ”Vanhan metsälain hyvin selkeä tavoite oli liiketalo?udellisen kannattavuuden ohittava puuntuotannon maksimointipyrkimys. Tätä pyrkimystä myös valtaosan suosituksen laatijoista on kaiketi katsottava edustavan.” rEiMa raNTa ”Suositukset perustuvat liikaa menneeseen ja nykyajan tilanteeseen. Enemmän pitäisi tuoda esiin näkemyksiä, miten arvioidaan Suomen metsätaloustuotteiden kysynnän, kustannusten ja puuntuotantomahdollisuuksien ja -menetelmien muuttuvan seuraavien vuosikymmeni?en aikana.” MaaLaiS-SEppO ”Kiinnostava esimerkki oli vertailu kuusikon yläja alaharvennuksen välillä. Esimerkin mukaan yläharvennus olisi selvästi kannattavampi.” TiMppa ”Metsänhoitokauden alussa firmassa käydään läpi metsurin työhön vaikuttavat tärkeät muutokset hyvän metsänhoidon suosituksista. Vähintään ympäristöasiat ja työturvallisuus kerrataan aina, oli uutta tai ei. Sertitkin sen jo velvoittaa.” MiiSu ”Myymällä jatkuvaa kasvatusta metsänomistajille, jotka eivät halua maisemallisista syistä myydä metsää, saadaan puuta liikkeelle. useammin toistuvilla harvennuksilla saadaan syntymään paljon lahoa kuusen alikasvostaimikkoon.” aMMaTTi raiVOOJa ”Lukaisin itse noita neuvoja vähän varautuneena odottaen vanhaa mantraa siitä, miten ilmaista materiaalia pitäisi tuottaa savupiipputeollisuudelle. No heti ei tuo mantra lyönyt silmille, joten voin tutkia ohjeita lisää, josko niistä jotain viisauttakin löytyisi.” KaNTOONa Suositellaanko suosituksia? Verkkokeskustelijat arvioivat Tapion uusia metsänhoito-ohjeita. 20 40 Vastaajia 125 60 80 100 Kyllä 45 % Ei 55 % uusi kysymys: Väheneekö puuntuonti Venäjältä? 19 MAKASIINI 3 • 2014 19 MAKASIINI 3 • 2014 2602_.indd 19 3.4.2014 21.04
Kolme viikkoa itikoita, hellettä ja 17 000 männyntainta. Siinä oli Jere Perinivan viime kesän urakka. TeksTi ja kuvaT Hannu jauHiainen KESÄTYÖ TOISENLAINEN 21 MAKASIINI 3 • 2014 21 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 21 3.4.2014 21.10
Teema: isTuTTamaan R ovaniemeläisen Jere Perinivan istutusurakka alkoi viime keväänä jo toukokuun puolella. Silloin sää lämpeni Rovaniemelläkin lähes hellelukemiin. 18-vuotias Periniva opiskelee Lapin ammattiopiston rakennuspuolella, mutta oman alan töitä ei vielä viime kesäksi löytynyt. Niinpä kotikylän läheltä tarjolla ollut seitsemän hehtaarin istutusurakka sopi nuoren miehen suunnitelmiin hyvin. Yhdistys työnantajana Perinivan työnantaja, töiden järjestäjä ja niihin opastaja oli Rovaniemen metsänhoitoyhdistys, jonka eteläsuomalainen metsänomistaja oli valtuuttanut hoitamaan istutuksen. Käytännön järjestelyistä vastasi metsäneuvoja Pekka Saukko. Urakka oli iso, kaikkiaan mäntytaimia oli 17 000. Niitä tuli kolmessa erässä viikon välein rovaniemeläiseltä taimitarhalta. Koska uudistuskohde kostui useasta kuviosta, Saukko oli laskenut etukäteen kullekin kuviolle menevän taimimäärän. Taimilaatikot jaettiin valmiiksi kunkin kuvion reunalle. Taimien kuljetuksesta huolehti paikallinen metsätilallinen mönkijällään. Omaan tahtiin Istutus on itsenäistä urakkatyötä, joten Periniva saattoi määritellä työKt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Kt Perinivan TavoiTTeena oli isTuTTaa viisi laaTikollisTa eli noin TuHaT TainTa Päivässä. tahtinsa itse. Metsäneuvoja Saukon toive oli kuitenkin, että taimet ovat maassa ennen juhannusta. Perinivan tavoitteena oli istuttaa viisi laatikollista eli noin tuhat tainta päivässä. Työtä hän teki aamuja iltapäivällä, välissä pistäydyttiin kotona syömässä. Työmaa sijaitsi muutaman kilometrin päässä kotoa, joten sinne oli nopea ajaa omalla skootterilla. Sillä saattoi jopa ajaa loppumatkan talvitiepohjaa pitkin aivan uudistusalan reunalle. Oman työn etenemistä Periniva seurasi taimilaatikoita laskemalla. Hän kirjasi tussilla juoksevan numeron uuden taimilaatikon kylkeen. ”Siitä oli päivän päätteeksi helppo katsoa, montako laatikkoa päivän aikana tuli istutettua. Kun seuraavana päivänä jatkoi kirjaamista, laatikkomäärät pysyivät muistissa”, Periniva kertoo. Itikat ja helle kiusana Alkuun työmaalla kiusasivat toukokuun lopun helteet. Iltapäivällä piti senkin vuoksi käydä hetki huilaamassa. Helteiden jälkeen tulivat itikat, joita parveili välistä melkoinen määrä istuttajan ympärillä. Hyttyskarkotteilla oli käyttöä. Onneksi uudistusala oli rinteessä, joten tuulisina päivinä työskentely oli miellyttävää. Myös aikainen lähtö työmaalle tuotti nuorelle miehelle aluksi vaikeuksia. Toisella viikolla työt alkoivat kuitenkin jo sujua. Vaikka Perinivalla oli jonkin verran aikaisempaa kokemusta taimien istuttamisesta, reippaaseen työ22 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 22 3.4.2014 21.13
Jere Pereniva pääsi kokeilemaan myös taimien kuljetusta mömkijällä. Istutuksen vaikeus riippui muokkaustavasta. tahtiin pääseminen vaati opettelua. Etenkin erilaiset muokkausalueet toivat omat haasteensa. ”Aurausalue oli helpoin ja nopein istuttaa”, Periniva muistelee. Istutustyö eteni aurausvakojen mukaan. Jos isolla alueella oli tarvetta kääntyä kesken takaisin, kääntöpaikka merkittiin kuitunauhalla. Takaisin tultiin viereistä vakoa myöten. Näin istutusala oli helppo pitää järjestyksessä isollakin kuviolla. Laikutusalue vaikein Ojitusmätästysaloilla ojat toimivat hyvinä kiintopisteinä. Yksi vaihtoeh23 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 23 3.4.2014 21.15
Teema: isTuTTamaan to oli istuttaa ensin ojanvarret ja sitten keskikohta. Toinen tapa oli edetä edestakaisin ojien välistä aluetta. Jos mätästyksen yhteydessä ei ollut kaivettu ojia tai alue oli laikutettu, istutetun ja istuttamattoman alueen erottaminen oli hankalaa. Väliin saattoikin jäädä istuttamattomia laikkuja. Kaikkein vaikein istutettava oli laikutusalue. ”Onneksi sitä oli vain hehtaarin verran”, Periniva toteaa. Laikutetulla alalla oli vaikea erottaa sitä, mikä on jo istutettu. Laikutusalue oli myös varsin kivistä, mikä vaikeutti osaltaan istuttamista. Yhdistys neuvoi Perinivaa tarkkailemaan taimien istutustiheyttä heti alusta lähtien. Parin laatikon jälkeen piti muistaa mitata muutama koealan ja tarkistaa, että istutustiheys on sopiva. Mittausta varten oli neljän metrin onkivapa. Tiheyden seuranta oli tarpeellista, Periniva toteaa. ”Alkuun taimia tuli etenkin auwww.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.agrimarket.fi Annons 230 x146mm.indd 1 2013-02-11 15:14:58 rausaloille liian harvaan. Pieni ala piti täydentää jälkeenpäin.” Kolmen viikon urakka Periniva teki työtä urakkapalkalla työehtosopimuksen taksojen mukaisesti. Taksataulukko on lisineen kohtuullisen mutkikas, esimerkiksi eri tavoin muokatuille aloille ja erikokoisille taimille on omat taksansa. Perinivan työmaalla oli aurattua, mätästettyä sekä jonkin verran myös laikutettua uudistusalaa. Aurausalueen taksa oli noin 7 senttiä taimelta ja laikutus ja mätästysalojen noin 8 senttiä taimelta. Kun taimilaatikossa oli 205 tainta, yhden laatikollisen istuttamisesta tienasi noin 16 euroa. Aikaa siihen kului yleensä reilu tunti. Reilun kolmen viikon istutusurakastaan Periniva sai palkkaa vajaat 1500 euroa. Osan tienesteistään nuorukainen käytti muun muassa uuden puhelimen hankintaan. Loppuosa jäi säästöön ajokortin hankintaa varten. Istutus alkoi sujua muutaman päivän totuttelun jälkeen. 2629_.indd 24 3.4.2014 21.17
www.bccab.com info@tarmet.fi www.tarmet.fi TARMET Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme! the original POTTIPUTKI 1970 Finnish design since www.agrimarket.fi Annons 230 x146mm.indd 1 2013-02-11 15:14:58 TeksTi Hannu jauHiainen N uorten palkkaaminen kesällä metsätöihin on kannatettavaa. Kesätöistä palkan maksaminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Asiaa mutkistavat ennen muuta palkan sivukulut: työeläkevakuutus, sosiaaliturvamaksu, tapaturmavakuutus ja työttömyysvakuutusmaksu. Se, mitä kuluja työnantaja joutuu maksamaan, riippuu työntekijän iästä ja suhteesta työnantajaan. Oman lapsen palkkaaminen on yksinkertaisinta. Esimerkiksi oman alle 18-vuotiaan lapsen tekemän taimenistutuksen palkan lisäkuluna on yleensä vain sosiaaliturvamaksu. Työpäivillä merkitystä 18 vuotta täyttäneelle kesätyöntekijälle on otettava työeläkevakuutus TyEL, jos ansiot ovat vähintään 56,55 euroa kuukaudessa. Vakuutus otetaan eläkevakuutusyhtiöstä. Jos kyse on oman lapsen palkkauksesta ja metsänomistaja-työnantaja on MYEL-vakuutettu, hän voi vakuuttaa perheenjäsenensä Melassa eli Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa. Sosiaaliturvamaksua on maksettava, jos työntekijä on vähintään 16-vuotias. Tapaturmavakuutus on otettava, jos työnantaja teettää töitä vuoden aikana yli 12 työpäivää. Vakuutus on otettava tapaturmavakuutusyhtiöstä. Jos 12 työpäivän vaatimus ei täyty, työntekijä on silti vakuutettu. Tällöin korvauksista vastaa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. Työntekijän iällä ei ole merkitystä vakuutusvelvollisuuteen. Lakisääteinen tapaturmavakuutus ei koske samassa taloudessa asuvia perheenjäseniä. Jos metsänomistaja-työnantaja on MYEL-vakuutettu, hän voi vakuuttaa omat lapsensa Melassa. Heille voi toki ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen myös Sivukulut selviksi istutus on nuorille sopivaa kesätyötä, mutta palkanmaksu vaatii perehtymistä. Palkan sivukulut TyEL maKSuT Työnantajan osuus 18,65 % palkkasummasta Työntekijän osuus 5,55 % palkkasummasta SaIraSvaKuuTuSmaKSu Työnantajan osuus 2,14 % palkkasummasta Palkansaajan osuus 2,16 % palkkasummasta TaPaTurmavaKuuTuSmaKSu 0,1-7 % palkkasummasta -vähimmäismaksu esim. 120 euroa ryhmähenkivakuutusmaksu keskimäärin 0,067 % palkkasummasta -vähimmäismaksu esim. 10 euroa TyöTTömyySvaKuuTuSmaKSu Työnantajan osuus 0,75 % palkkasummasta Palkansaajan osuus 0,50 % palkkasummasta jostain muusta vakuutusyhtiöstä. Tapaturmavakuutuksen prosenttiosuus palkkasummasta riippuu työn luonteesta ja vakuutusyhtiöstä. Käytössä on yleensä myös vähimmäismaksu, esimerkiksi 120 euroa. Kesätyöntekijän maksu jää tyypillisesti enintään vähimmäismaksun suuruiseksi. Jos työnantajan pitää ottaa tapaturmavakuutus, hänen on maksettava myös työttömyysvakuutusmaksua, mikäli työntekijä on vähintään 17-vuotias. Jos työntekijä on enintään 15-vuotias, hänen palkkaukseensa ei liity muita sivukuluja kuin mahdollinen tapaturmavakuutusmaksu. Kulut vähennyskelpoisia Metsänomistaja voi vähentää metsätöiden palkkauskulut verotuksessa. Oman lapsen palkkauskulut voi vähentää vain, jos lapsi on vähintään 15-vuotias. Nuorten tulot jäävät useimmiten niin pieniksi, ettei tuloista mene veroa. Virallinen palkanmaksu on silloin edullinen, sillä palkan sivukulut ovat yleensä pienemmät kuin palkkauskulun vähennyksen veroetu metsäverotuksessa. Taimet urakkapalkalla Taimenistutusta tehdään yleensä urakkatyönä, jossa korvaus maksetaan istutetun taimimäärän mukaan. Palkkaustaso on määritelty Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa. Koska taimet tulevat usein metsänhoitoyhdistyksen kautta, sieltä voi kysyä, mikä on sopiva korvaustaso. Istutustaksa on yleensä 7–15 senttiä kappaleelta. Työehtosopimuksessa on monenlaista apumäärettä taksan laskemista varten. Niihin ei tarvitse paneutua, kunhan taksa vastaa suurin piirtein sopimuksen tasoa. Palkka.fi auttaa Palkanmaksun yhteydessä työnantaja pidättää työntekijän palkasta mahdollisen ennakonpidätyksen sekä työntekijän osuuden sotu-, työeläkeja työttömyysvakuutusmaksusta. Palkanmaksua varten tarvitaan työntekijän henkilöja pankkitiedot sekä verokortti. Kesätyön palkanmaksun voi hoitaa Verohallinnon Palkka.fi -palvelun kautta. Palvelu laskee annettujen tietojen perusteella ennakonpidätyksen, sotumaksun, työeläkemaksun sekä työttömyysvakuutusmaksun. Tarvittavat ilmoitukset lähtevät palvelusta automaattisesti oikeaan aikaan Verohallintoon sekä työeläkeyhtiöille. Omatoimisen palkanmaksajan on tehtävä vuosi-ilmoitus Verohallinnolle seuraavan vuoden alussa. 25 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 25 3.4.2014 21.17
Teema: isTuTTamaan Taimia istutettaessa on ensimmäiseksi huolehdittava siitä, että taimet pysyvät taimitarhalta tuonnin jälkeen kosteina. lämpimällä ilmalla taimilaatikot kuivuvat muutamassa päivässä. Taimet kannattaa välivarastoida sellaiseen paikkaan, missä on vettä lähistöllä. Yleensä ojanpohjilla tai vastaavissa paikoissa on keväällä vettä. Taimia voi säilyttää myös pihapiirissä ja viedä päivän istutusmäärän kasteltuna metsään. Paakussa on sopiva kosteus, kun sitä puristettaessa tippuu hieman vettä. Taimet kannattaa asetella taimivakkaan tiiviisti. vakkaan mahtuu noin sata tainta, joten kahden sadan taimen pahvilaatikollisen istuttaa kahdella täytöllä. Taimia voi laittaa jonkin verran vinosti päällekkäin, jolloin kaksi laatikollista saa mahtuman kolmeen vakalliseen. Taimet pakataan vakkaan yksitellen, jotta niiden juuret eivät ole kiinni naapuripaakussa. jos paakun ulkopuolelle ulottuu pitkiä juuria, ne voi katkaista. näin istutat 1 Pidä taimet kosteina 2 Jaa istutusala lohkoihin 3 Valitse hyvä kasvupaikka 4 Peittele paakku TeksTi Hannu jauHiainen asianTunTija Pekka saukko isommat uudistusalat kannattaa jakaa etukäteen sopiviin lohkoihin kuitunauhalla. nauhaa on hyvä pitää mukana taskussa, jotta voi merkitä maastoon kohdan, jossa taimet loppuivat. Työn kulku kannattaa suunnitella niin, että taimet loppuvat varastopaikalle palatessa. näin vältetään turhaa kulkemista. ensimmäisen istutuspäivän voi totutella. sen jälkeen on hyvä asettaa itselleen päivätavoite: montako laatikkoa pitää päivän aikana istuttaa. samalla kannattaa ajatella kokonaisuutta – eli missä ajassa urakka pitäisi saada valmiiksi. Palkkatyössä noudatetaan työantajan ohjeistusta työajoissa. oman metsän istutustyössä 4–5 laatikkoa päivässä on hyvä tulos nuorelle istuttajalle. alkuun riittää 2–3 laatikkoakin. Työ saattaa olla etenkin tytöille raskasta. käsissä kannattaa pitää hyvät hansikkaat, muuten pottiputkikäsi menee helposti rakoille. jalkaan voi laittaa kumisaappaat, jos uudistusala on märkä. Muuten tukevat vaelluskengät ovat mukavat. Taimelle pitää joka kerta löytää suotuisa kasvupaikka. niitä ei siis vain mätkitä sinne tänne tietyn välimatkan päähän toisistaan. auraamalla muokatulla alueella istutettaville taimille on runsaasti istutuspaikkoja. Taimia ei kuitenkaan pidä laittaa jyrkkien reunojen viereen, ei yläeikä alapuolelle. sopiva istutuskohta on palteen ja vaon keskikohdan välissä tasaisella pientareella. jos kunnon piennarta ei ole, taimia voi laittaa tasatun palteen päälle. Palteen pitää olla tiivis, hakkuutähteiden päälle jäänyt maa kuivuu nopeasti. Mätästysaloilla taimet laitetaan mättäisiin, joko yksi keskelle tai kaksi mättään reunoille. jos mätäs on jäänyt muurahaispesämäisesti koholle, sen keskikohtaa on hyvä tasata jalalla ennen taimen istuttamista. näin taimi tulee tukevammin maahan. vyöryvän mättään reunalle ei tainta pidä istuttaa. laikutusaloilla valitaan taimelle sopiva kivetön kasvupaikka. jos taimia on tarpeen laittaa useita samaan laikkuun, tulisi niiden väli olla vähintään metri Pottiputki painetaan niin syvälle maahan kuin se menee. kovassa maassa taimet jäävät helposti liian pintaan. Taimi tulee oikeaan syvyyteen, kun paakun päälle tulee noin kaksi senttiä maata. etelä-suomessa kuusentaimet istutetaan hieman syvempään pidempileukaisen pottiputken avulla. Taimien paakku pitää peitellä huolellisesti ja tiivistää maa kengän kärjellä niin, ettei paakun ympärille jää ilmaa. jos näin käy, taimi kuivuu lämpimällä säällä päivässä. Huterien risukasojen päälle tehtyihin mättäisiin tai palteisiin ei kannata istuttaa. Taimi kuivuu niissäkin nopeasti. Muokkaamattomaan maahan ei taimia kannata laittaa. jos kivennäismaata on näkyvillä, sinne voi laittaa taimen, mikäli muokattua aluetta ei ole lähellä. Taimet tulisi saada maahan mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun ne on tuotu taimitarhalta metsään. jos taimet ovat pakastettuja, tulee varmistaa, että paakut ovat kunnolla sulaneet ennen istutusta. 26 MAKASIINI 3 • 2014 2629_.indd 26 3.4.2014 21.18
myynti-palvelu-huolto: www.moottorisaha.? Mökkikaveriksi STIHL! 230 V 1,7 kW 4,3 kg 14,4 m/s 35 cm QuickStop Super ketjujarru teräketjun pikakiristys liitäntäjohto 4 m. MSE 170 C-BQ 259,Sh. 299 € UUTUUS sähkösaha! MS 181 C-BE 379,Sh. 415 € Mukavuusvar usteltu mökkisaha! 31,8 cm 3 1,5 kW / 2,0 hv 4,6 kg 35 cm teräketjun pikakiristys ErgoStart kevytkäynnistys. MSA 160 C-BQ 595,Sh. 678,40 € 3,2 kg 30 cm 36 V 4,5 Ah AL 100 laturi QuickStop Super ketjujarru teräketjun pikakiristys. TESTIVOITTA JA! (Suomela 1/2013) Tarjous voimassa 30.4.2014 asti. Metsalehti_Makasiini_2014_04_10.indd 1 3/24/2014 10:56:47 AM 2630_.indd 27 3.4.2014 21.13
RAHAPUU JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Ki m m o Br a n d t / Co m .p iC Minun on vaikea ymmärtää, miksi omistajat antavat metsäteidensä mennä pilalle huonon hoidon ja saituuden takia. Kun tie on mennyt oikein huonoon kuntoon, sille yleensä tehdään tajuttoman kallis peruskunnostus. Mutta siihenhän saa vähän valtion tukea… Jos reunapalle oli pahasti heinittynyt, pitää yleensä ajattaa uutta soraa ohut kerros lanauksen jälkeen. Tavallista kunnossapitoa on myös roudan nostamien kivien poistaminen tierungosta ja sivuojan tai laskuojan avaaminen, jos rumpuputki uhkaa tukkeutua. Kaivinkone etenee tien nopeasti läpi, kun ongelmakohdat on ennakolta merkitty. Vanhalla metsätiellä kääntöpaikka tai liittymä saattaa olla nykyaikaisille puutavara-autoille liian ahdas. Samalla kaivinkoneen käynnillä kannattaa tällaiset pikkuongelmat korjata. Edellä mainitsin pintamateriaaliksi soran. Nykyisin kannattaa yleensä käyttää kalliomursketta, se on hieman kalliimpaa, mutta pysyy tiessä paremmin ”kiinni”. Hiekkaa ei metsätielle ajeta: se ei kanna, pölisee vain pois. Omilla teillä käytän vain mursketta, yleensä kalliomursketta. K uinka usein metsätie pitää lanata? Jos metsätiellä on paljon liikennettä, joutuu tien lanaamaan parikin kertaa vuodessa. Jos liikennettä on vähän ja tie on karulla maalla, voi lanausväli olla muutaman vuoden. Oikein rehevällä maalla olevaa metsäautotietä, jolla on vähän liikennettä, voi hoitaa myös niittosilppurilla. Kerran vuodessa heinäkuussa ajetaan niittosilppurilla tie läpi. Silppuri heittää heinän ja murskatut risut tieltä ja reunalta metsään. Tien muodon pitää toki silloinkin olla kunnossa. H yvin hoidettu metsätie on ilo omistajalleen ja muille metsässä töitä tekeville. Hyvin hoidettuna tie kestää ikuisesti. J okainen meistä ajaa sekä hyvin että huonosti hoidettuja metsäteitä. Onnittelut hyvin hoidettujen metsäteiden omistajille ja kiitokset niistä vastaaville toimitsijoille. Metsäteiden rakentaminen on kallista, hoito halpaa ja perusparannus kallista. Kuitenkin yllättävän monet tiekunnat ja maanomistajat antavat arvokkaan tieomaisuutensa rapautua laiskuuttaan, välinpitämättömyyttään tai saituuttaan. A jat omistamaasi metsätietä ja huomaat sen muuttuneen hiljalleen kaukaloksi, jossa tien reunalla on soravalli. Kun vesi ei pääse tieltä pois, tiehen tulee kuoppia ja mäessä vesi kuljettaa soraa alaspäin. Vika on useimmiten lanaajassa tai mahdollisesti liian keveässä ja huonossa lanassa. Liian monet lanaajat levittävät lanalla soran pois tieltä, kun sora pitäisi saada reunalta takaisin tiessä oleviin uriin. Jos tunnistat ongelman, vaihda kiireesti lanaajaa tai opasta häntä toimimaan oikein. Usein lanaajalta saa vastauksen, että tiellä ei ole soraa mitä lanata. Ota lapio ja tutki, paljonko soraa on tien laidalla. Useimmiten ongelmasta selviää vetämällä lanalla soraa takaisin tien reunalta ja tekemällä tiehen oikean muodon. M illoin metsätien muoto on oikea? Tien pinnan pitää olla niin pyöreä, että tavallinen etutai takavetoinen perheauto ei ajettaessa aivan ota kiinni pohjasta, eikä reunapalletta saa olla. Silloin vesi virtaa sateella suoraan ojaan ja tien runko pysyy kuivana ja kantavana. Hoidettu metsätie on ilo Yllättävän monet tiekunnat ja maanomistajat antavat arvokkaan tieomaisuutensa rapautua laiskuuttaan, välinpitämättömyyttään tai saituuttaan. 28 MAKASIINI 3 • 2014 28 MAKASIINI 3 • 2014 2606_.indd 28 3.4.2014 21.12
Kirveelle töitä Kevät on paras aika polttopuiden pilkkomiseen Sivu 30 OMA METSÄ Metsänhoidon perusteet relaskooppi tutuksi Sivu 34 tutKiMus saasteet vähenivät Sivu 36 AllAKKA riukujen kuorinta on mukavaa ja tarpeellista Sivu 37 ku vA TO n i kn u u Ti lA piKAtesti älypuhelimella mittaamaan Sivu 33 Metsäperintö vähennys tuloutuu veroksi Sivu 38 Kysy pois Milloin kannattaa kylvää? Sivu 40 2622_.indd 29 3.4.2014 21.15
1 Mistä puulajeista klapit eli pilkkeet kannattaa tehdä, metsätalousyrittäjä Jarmo Sirola? Itse pidän mukavimpana koivua, ja niin tekee asiakkaistakin 70–80 prosenttia. Myös puhtaalla leppäklapilla on kysyntää, samoin sekaklapilla, jossa on kaikkia puulajeja. 2 Käytetäänkö eri puulajeista tehtyjä pilkkeitä eri tarkoituksiin? Vanhanaikaisen lämmitystavan mukaan uunissa poltetaan koivua, koska sen lämpöarvo on hyvä. Pari kertaa viikossa koivu korvataan kuitenkin kuusella tai männyllä, jotta tuohesta hormiin syntyvä noki palaisi pois. Leppää käytetään esimerkiksi savustukseen, loimutukseen ja takkapuuna. Siitä tulee kauniita pilkkeitä, jotka eivät räisky. Leppä ei myöskään lämpiä yhtä voimakkaasti kuin koivu. Savusaunaan se antaa mukavan tuoksun eikä nokea. Pannuhuoneeseen tai maatilan lämpökeskukseen käy sekaklapi. 3 Mikä on sopiva aika polttopuusavotalle? Kevät on paras, sillä silloin ilman kosteus on vähäinen. Vappuun mennessä kun tekee ja varastoi, syksyllä saattaa jo polttaa. Juhannuksen jälkeen puut eivät enää kovin hyvin kuivu, mutta yli vuoden vanha polttopuu on varmasti kuivaa. 4 Minkälaiset puut metsänomistajan kannattaa hyödyntää pilkkeiksi? Kaikistahan nyt polttopuita saa. Itse otan puuta sellaisista pienistä kulmista, peltojen ja teiKevät on paras vuodenaika polttopuusavotalle. Jos pilkottavaa ei ole paljon, kirveelläkin pärjää. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KuvAT ANNA bAcK den reunoilta, jotka eivät liity selvästi metsikkökuvioon ja leimikkoon. Hakkuutähteistä en ole juuri klapeja valmistanut. Motomiehelle voi kuitenkin ehdottaa, että hän pui puun latvaan saakka. Jos hän päästää latvat karsintateristä läpi ajouran sivulle, niistä voi tehdä polttopuita. 5 Minkäkokoisista puista klapit tehdään? Yleispätevää sääntöä ei ole. Itse ajattelen, että läpimitan pitäisi olla latvasta 4–5 senttimetriä, ainakin jos polttopuuta tekee paljon. Pienempiä puita ei kannata käsitellä: tulee turhan iso työ kilowattituntia kohti. Omaksi iloksi tietysti voi tehdä pikkupuitakin. Puoliammattilaiset käyttävät kuitupuun kokoista puuta. 6 Milloin kuitupuun mitat täyttävä puu kannattaa tehdä klapeiksi? Kuitupuusta saa rahan heti, kun sen on myynyt yhtiölle. Klapikauppaa varten puu täytyy ensin pilkkoa, usein kuivattaa ja sitten vielä odottaa ostajaa. Kun pilkkeet käyvät kaupaksi hyvin ja vikkelään, tehdään kuitupuustakin klapeja. Isot yrittäjät käyttävät sitä koko ajan. 7 Milloin puut kaadetaan käsipelillä ja milloin koneella? Suuruusluokka ratkaisee. Jos tekee sata kuutiometriä polttopuita, on järkevää tilata hakkuukone metsään. Jos taas hakkaa muutaman motin omaan käyttöön, moottorisaha riittää. Yksikään hakkuukone ei sitä paitsi lähde keikalle niin vähäisen määrän takia. 8 Missä rangat pilkotaan? Riippuu kuljetuskalustosta, missä rangat kannattaa käsitellä klapeiksi. Jos on henkilöauto ja peräkärry, polttopuut tehdään sellaisessa paikassa, johon niillä pääsee – esimerkiksi hyvällä varastopaikalla. Pelkän polttopuun takia ei kannata kalustoa hankkia. Minä teen puut ajouran varressa pyöreiksi pölleiksi ja kuljetan ne traktorilla kotiin pilkottaviksi. Jos rankoja varastoi, niistä pitää poistaa kuorta, jotta ne kuivuvat paremmin. Rangat täytyy myös suojata ja kohottaa maasta aluspuiden avulla. 9 Minkä pituisiksi polttopuut pilkotaan? Riippuu tulisijasta. Takkapuulle sopiva pituus on 33 senttiä. Uunipuu on 50-senttistä tai jopa metristä. Pannuhuoneiden lämpökeskuksiin 50–60-senttiset puut ovat yleensä sopivia. Meillä tehdään 33-senttisestä noin metrin mittaiseen. 10 Miten puut halkaistaan? Läpimitaltaan alle viisisenttisille puille riittää aisaaminen: kuori vesurilla pois, jotta puu kuivuu. Yleensä niitä ei tarvitse halkoa. 5–10 senttiä paksut puut halkaistaan kahteen osaan, yli 10-senttiset neljään osaan. Yli 15 senttiä paksut pilkotaan kuuteen tai kahdeksaan osaan. Riippuu käyttötarkoituksesta. Jos klapit tulevat puuhellaan, niistä tehdään pienempiä. Saunaja takkapuut voivat olla keskikokoisia tai isoja. 11 Pärjääkö kirveellä? Pieniä kuutiomääriä varten riittää kirves ja vesuri. En ole koneuskovainen. Mikään ei ole hienompaa kuin pilkkoa polttopuita kirvespölkyn päällä ulkona aurinkoisena kevätpäivänä. Se on hermolepoa. Pienet määrät ovat pelkkä nautinto. Kaikenlaisia klapikoneitakin on olemassa, aina pieniin tehtaisiin asti. Klapit varastoidaan maasta koholle. Päälle tarvitaan katos. 31 MAKASIINI 3 • 2014 31 MAKASIINI 3 • 2014 2623_.indd 31 3.4.2014 21.15
METSÄNHOITO 12 Miten puut pilkotaan turvallisesti? Halkojen pilkkominen on vaarallista touhua, teki käsin tai koneella. Moottorisahan kanssa täytyy olla kaikki turvavarusteet: viiltohousut, kypärä, turvasaappaat. Kirveellä kun tekee, täytyy myös olla suojaavat housut ja saappaat. Klapikoneen kanssa on noudatettava käyttöohjetta! Kuulosuojainta ja silmäsuojainta on käytettävä ehdottomasti. Pidä sormet ja jalat pois laitteesta. Sammuta kone aina, kun sitä on korjattava, kohennettava tai siivottava. Myyrätuhot mahdollisia taimikoissa tänä vuonna! tarkkaile ja torju Tilaa uusi ilmainen tuote-oppaamme — runsaasti tuotteita taimien suojaukseen Kysy myös huippu-tarjouksia myyräkauluksista! Forestum Oy Raitamaantie 8 A, 00420 HELSINKI p. 010 439 4770 pertti.rajala@forestum.fi www.forestum.fi JOS kalauTTaa kaHTa klapIa yHTEEN Ja kuuluu kIlaHTava ÄÄNI, puu ON TarpEEkSI kuIvaa. 13 Kuinka polttopuut kuivataan ja säilytetään? Tärkein sääntö kuuluu, että maasta koholle ja ilmava katto päälle heti paikalla. Liiteri on yleisin paikka. Siellä pitää olla kohotettu, raoilla oleva lattia, jotta ilma kiertää kasan alla. Taivasalla jos säilyttää, tarvitaan kevytrakenteinen katos. Pressu suoraan puukasan päällä ei käy. Pitää saada päälle ilmatilaa. Paljon näkee kattopelleistä tehtyjä keveitä katoksia. Jos pinoa ei kata, työ menee hukkaan. Sellaisia näkee valitettavan usein. Lämpöarvo hupenee, eikä puu kuivu kunnolla. Mitä nopeammin klapit kuivataan, sitä parempaa polttopuuta syntyy – vältetään home ja laho. Kosteuden pitää olla alle 20 prosenttia puun painosta. Aurinkoinen ja tuulinen paikka on paras. 14 Mitä tapahtuu, jos polttaa kosteaa puuta? Jos puu on tulisijassa kosteaa, osa sen lämpöarvosta hupenee kuivumiseen. Jos kosteita puita käyttää usein, hormit nokeentuvat pilalle. 15 Millä puulla on paras lämpöarvo? Se riippuu painosta. Kilossa puuta on yhtä suuri lämpöarvo, olipa se mitä puulajia hyvänsä. Koivu, tammi, pihlaja ovat painavia. Niitä tarvitaan kiloon vähemmän. 16 Voiko lahoa puuta polttaa? Voi. Se on muuten arvotonta ja siis joutilasta poltettavaksi. Tuulikaatojahan on pitkin metsää. Kyllä lahosta puusta lämpöä lähtee, kun jaksaa polttaa. Myös ötököiden syömät puut palavat. 17 Mitä on otettava huomioon, jos haluaa myydä polttopuuta, bioenergiaasiantuntija Juha Hiitelä Suomen metsäkeskuksesta? Verotusasioiden on oltava kunnossa. Myyjä kirjoittaa kuitin ja ilmoittaa myynnin omassa veroilmoituksessaan. Jos myy isompia määriä, hankkiutuu alv-rekisteriin. Metsäkeskuksen Halkoliiteri.com-verkkopalvelusta löytyy polttopuun mittaja laatuvaatimuksia, joista voi ottaa oppia. Yleensä asiakas haluaa polttopuunsa kuivana. Jos kalauttaa kahta klapia yhteen ja kuuluu kilahtava ääni, puu on tarpeeksi kuivaa. 18 Miten polttopuun määrä mitataan asiakkaalle? Yleisin mitta on irtomotti eli heittomotti. Siinä klapit on heitelty sekaisin kasaan, jonka tilavuus on metri kertaa metri kertaa metri. Toinen yksikkö on pinomotti. Sillä on samat mitat, mutta puu on pinossa. Jotkut myyvät puuta jo energiasisällön perusteella, mutta tapaa ei vielä yleisesti käytetä. Klapikoneelle on käyttöä, kun pilkottavaa on enemmän. H Ar rI H ÄM ÄL ÄI N EN 32 MAKASIINI 3 • 2014 32 MAKASIINI 3 • 2014 2623_.indd 32 3.4.2014 21.16
pIkaTESTI + Maksuttomuus + Helppokäyttöisyys + Puustotietojen ja metsän arvon laskenta – Relaskoopin käyttö vakaimettomalla kameralla – Ylimalkaiset käyttöohjeet – Puun pituuden mittauksen epämääräisyys TEKSTI jA KuvA MIKKO RIIKILä ASIANTuNTIjA TApANI KORHONEN V TT:n kehittämä Relasphone sisältää kaikki metsän mittaajan työkalut: relaskoopin, relaskooppitaulukot ja hypsometrin. Sovellus toimii älypuhelimen kameralla. Relaskooppihahlona on punareunainen avotähtäin ja kellanvihreät pystysuuntaiset apulinjat. Pohjapinta-ala mitataan kiertämällä samoilta jalansijoilta täysi ympyrä. Hahlon täyttävät puut tallennetaan klikkaamalla näytöllä olevista painikkeista puulajeittain. Sovellus käyttää relaskooppikerrointa kaksi, joten pohjapinta-ala on kaksi kertaa koealalle tulevien puiden määrä. Ennen uuden kuvion mittausta annetaan kuvion nimi, pinta-ala ja kehitysluokka. Mittaustulos ilmoitetaan kuvioittain. Sovellusta kokeillessamme merkitsimme kuvion alaksi aina hehtaarin, jotta tuloksen oikeaan osuvuutta oli helpompi arvioida. Älypuhelimella mittaamaan Relasphone-sovellus muuttaa älypuhelimen metsän mittauslaitteeksi. Kiintoisa laite, tosin muutamin varauksin. VTT:n Relasphone-älypuhelinsovellus mittaa puuston pohjapinta-alan puhelimen kameran avulla. Kuvanvakain tarpeen Relasphone toimii vain Android-käyttöjärjestelmässä. Kokeilimme sovellusta halpasarjan Samsung Galaxy XCover 2:lla ja laadukkaammalla Sonyn älypuhelimella. Kokeilu osoitti, että sovellus voi toimia – ei tosin Galaxy Xcoverilla. Galaxy Xcoverilla mittaus oli epämääräistä. Sovelluksen laskemat puustoarviot olivat liki kaksinkertaisia todelliseen verrattuna. Arvioiden tarkentamiseksi kalibroimme relaskoopin. Kalibrointi avautuu menu-näppäimellä, kun relaskooppi on käyttövalmiudessa. Kalibrointi oli helppo tehdä, mutta se ei ratkaissut ongelmaa. Galaxyn suhruinen näyttö ja tärisevä kuva tekivät pohjapinta-alojen mittauksesta epämääräistä. Voi myös olla, ettei Relasphone ole täysin yhteensopiva Galaxyn Xcoverin kanssa. Sonyyn ladattuna Relasphone toimi hyvin. Laadukas näyttökuva ja kuvanvakain helpottivat relaskoopin käyttöä. Ja kun pohjapinta-ala sattuu kohdalleen, puustoarviotkin osuvat oikeaan. Sonylla koealojen mitta?us ei ole nopeampaa kuin tavallisella relaskoopilla, mutta sovellus tallentaa mittaustiedot ja laskee puuston tilavuuden ja kantoraha-arvon kuvioittain. Puiden pituuden mittaus oli tosin vaikea tehdä tarkasti kummallakin puhelimella. Ammattikäyttöön sovelluksesta ei ole, mutta hyvällä kameralla varustettuun Android-puhelimeen sen voi ladata, vaikka vain uteliaisuudesta. Relasphone on maksuton sovellus, eikä sen kehittelyyn ole käytetty mittavia panoksia. Sitä on ladattu noin 400 kertaa. Mittaa myös pituuden Pohjapinta-alan mittauksen jälkeen määritellään puuston keskipituus. Se on helpointa arvioida tai mitata hypsometrillä. Pituus voidaan myös mitata Relasphonella. Mittaustoiminto avautuu puhelimen menu-näppäimellä, kun sovelluksessa näkyy puiden keskipituuden määritysvalikko. Mittauksen aluksi määritellään etäisyys puusta. Sitten näytöllä näkyvä kohdistin suunnataan puun tyveen ja lopuksi latvaan. Puun pituus ilmestyy näytölle ja se pitää siirtää käsin kuviotiedostoon. Kuviolta voidaan mitata haluttu määrä koealoja. Uudet mittaukset tarkentavat puustotietoja. Puuston tilavuus tulostuu puulajeittain. Jos kantohinnat syötetään sovelluksen lähtötiedoksi, se laskee myös metsikön kantoraha-arvon. Tukkiprosentti määritellään puuston kehitysluokan perusteella. Puhelimen satelliittipaikannin määrittää koealojen paikkatiedot. 33 MAKASIINI 3 • 2014 2623_.indd 33 3.4.2014 21.16
Pohjapinta-alaa laskettaessa mukaan luetaan kaikki hahlon täyttävät puut (oikealla) sekä joka toinen tarkalleen hahlon levyisistä puista (keskellä). Hahloa täyttämättömiä puita ei lasketa mukaan (vasemmalla) Täyttyykö hahlo? METSÄNHOIdON pEruSTEET Mikko Riikilä P uuston pohjapinta-ala on metsänmittaamisen peruskäsitteitä. Sen perusteella voidaan määrittää sekä puuston määrä että harvennustarve. Pohjapinta-alan yksikkö on neliömetrejä hehtaarilla. Neliömetrien määrä tarkoittaa hehtaarin alalla kasvavien runkojen yhteenlaskettua poikkileikkauspinta-alaa 1,3 metrin korkeudelta. Periaatteessa pohjapinta-alan voisi siis määrittää kaatamalla kaikki puut hehtaarin alalta 1,3 metrin korkeudelta, mitata kannot ja laskea niiden pinta-ala. Käytännössä puuston pohjapinta-ala mitataan relaskoopilla. RelaskooPPi tutuksi Ei kannata hämmentyä, kun ammattilaiset alkavat metsässä puhua neliöistä – kuutiot heitä yleensä silloinkin kiinnostavat. Relaskooppi Metsätieteilijät oivalsivat puuston pohjapinta-alan havainnollisuuden 1940–50-luvuilla. Samoihin aikoihin keksittiin relaskooppi, jolla pohjapinta-ala voidaan mitata helposti. keksijä oli itävaltalainen, sittemmin maailmankuulu metsätiedemies, Walter Bitterlich . Hienon kuuloisesta nimestään huolimatta relaskooppi on äärimmäisen yksinkertainen laite, jossa on määrämittainen varsi ja sen päässä hahlo. kun hahlon leveys on 1,3 senttiä ja varren pituus 65 senttiä, jokainen hahlon täyttävä runko edustaa yhden neliömetrin puustopohjapinta-alaa hehtaarilla. Puusto mitataan kiertämällä samoilta jalansijoilta täysi kierros. Samalla lasketaan, montako hahlon täyttävää puuta kertyy. Tarkalleen hahlon levyisistä puista mukaan lasketaan joka toinen. Puiden määrä on yhtä kuin puuston pohjapinta-ala. Ei kannata miettiä, miten tämä on mahdollista. Vaikka relaskooppi onkin yksinkertainen, teoria sen takana on kohtalaisen konstikasta geometriaa. M ik ko Ri ik il Ä 34 MAKASIINI 3 • 2014 34 MAKASIINI 3 • 2014 2628_.indd 34 3.4.2014 21.20
Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi Puuston pohjapintaala mitataan relaskoopilla. Harvennusmalli Puuston lakisääteinen vähimmäismäärä harmaalla 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 10 12 14 16 18 20 22 Pohjapinta-ala, m /ha Valtapituus, metriä Harvennusta suositellaan Pohjapinta-ala harvennuksen jälkeen ES= Eteläinen Suomi KS= Keskinen Suomi Lähde: Tapion metsänhoitosuositukset Puuston tilavuus Puuston pohjapinta-alat mitataan metsikkökuvioittain. luotettavan tuloksen varmistamiseksi mittaus on syytä tehdä muutamasta edustavasta kohdasta eri puolilta kuviota. Pohjapinta-alan avulla voidaan määrittää puuston tilavuus (m3/ha), lisätiedoksi tarvitaan puuston keskipituus. Helpointa on valita silmävaraisesti pituudeltaan metsikön keskimittaa edustava puu ja arvioida sen pituus. Puuston tilavuus löytyy relaskooppitaulukosta, kun tiedät puuston pohjapinta-alan ja keskipituuden. Taulukko löytyy esimerkiksi internetistä. Harvennustarve kasvatusmetsän harvennustarpeen arvioimiseksi on puuston pohjapinta-alan lisäksi selvitettävä puuston valtapituus. Valtapituus tarkoittaa metsän suurimpien puiden mittaa. lisätiedoksi tarvitaan metsikön kasvupaikkatyyppi. kun kaikki nämä tiedetään, harvennustarve selviää harvennusmalleista. Myös ne löytyvät internetistä esimerkiksi Tapion uusien metsänhoitosuositusten liiteosasta (www.tapio.fi). Harvennusmallin vaaka-akselilla on puuston valtapituus ja pystyakselilla pohjapinta-ala. Mallissa on neljä käyrää. Jos pohjapinta-ala ylittää ylimmän käyrän, metsä pitäisi harventaa heti. Jos pohjapinta-ala sattuu kahden ylimmän käyrän väliin, harvennus on suositeltavaa. Jos pohjapinta-ala jää toisen käyrän alapuolelle, harvennuksella ei ole kiirettä. Harvennuksen jälkeen puuston pohjapinta-alan pitäisi sattua kahden alimmaisen käyrän väliin. Ne siis kuvaavat tavoiteltavaa harvennusvoimakkuutta. Ylitiheinä kasvavat metsät ja suometsät on syytä harventaa keskimääräistä varovaisemmin. Tällöin puuston pohjapinta-alan tulisi harvennuksen jälkeen asettua toiseksi alimmalle käyrälle. Esimerkiksi pystykarsituissa männiköissä ja sekametsissä suositellaan voimakkaita harvennuksia. Tällöin puuston pohjapinta-ala voidaan harvennuksissa alentaa alimmalle käyrän tasolle. Alimpana Tapion harvennusmallissa on kuvattu lakirajat, joiden alapuolelle tasarakenteisen puuston pohjapinta-alaa ei saa pudottaa. Eri-ikäismetsissä puuston pohjapinta-alaa voidaan kuitenkin alentaa voimakkaammin. Ajourien vaikutus on otettu huomioon tavoitepohjapinta-aloissa. Pohjapinta-aloihin perustuvat harvennusmallit toimivat parhaiten varttuneissa kasvatusmetsissä. Ensiharvennuksilla jäävän puuston runkoluku on havainnollisempi tunnus. 35 MAKASIINI 3 • 2014 35 MAKASIINI 3 • 2014 2628_.indd 35 3.4.2014 21.22
Risuenergia ei riitä EU:lle Vaikka hakkuutähteistä tuotettu energia leikkaa kasvihuonekaasupäästöjä, vähennykset jäävät tuoreen tutkimuksen mukaan pienemmiksi kuin EU:n kaavailema 60 prosentin raja. ”Epäsuhdalla voi olla merkittäviä vaikutuksia ilmastopolitiikkaan”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anna Repo. Hakkuutähde-energiaa on käytettävä 60–80 vuotta ennen kuin 60 prosentin raja saavutetaan. Viive johtuu siitä, että hakkuutähteiden korjuu heikentää metsien merkitystä hiilinieluna. 60 uutta sienisääskeä Suomen lajisto on lisääntynyt kertaheitolla 64 uudella sienisääskilajilla. Näistä neljä on uusia myös Euroopalle. Suuri osa uusista lajeista on löydetty suojelualueilta Lapista. ”Sääsket kertovat alueiden luontoarvoista ja elinympäristöjen tilasta siinä missä paremmin tunnetut kovakuoriaiset ja perhoset. Ongelmana vain on, ettei sääskien harrastajia ja asiantuntijoita juuri ole”, kertoo suojelubiologi Jukka Salmela Metsähallituksesta. Kuskit ja tiet avaintekijät Teiden kunnon parantaminen hyödyttäisi eniten puun kaukokuljetuksia. Muita ongelmia ovat polttoaineen hinta ja ammattitaitoisten kuljettajien saatavuus, selviää Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Tärkein yksittäinen haaste on tieverkoston rapautuminen. Teiden ylläpito vaatii lisäpanostuksia, jotta kuljetuskaluston painoa ja korkeutta voidaan lisätä. Myös puunhankinnan kausivaihteluja ja kuljetusmääriä pitäisi tasata. TUTKITTUA HaNNU JaUHiaiNEN YmpäRistötUtKijat ovat seuranneet Hämeenlinnan Evolla sijaitsevan Valkea-Kotisen järven ja sen lähiympäristön tilaa 25 vuoden ajan. Tällä ajanjaksolla ilmansaasteiden laskeumat ovat vähentyneet ja ympäristön tila on parantunut. Happamoittava rikkilaskeuma on vähentynyt alueella jopa 70 prosenttia 80-luvun lopulta lähtien, myös myrkyllisten raskasmetallien laskeuma on pienentynyt. Ilmakehän typpilaskeuma ei sen sijaan ole vähentynyt vastaavalla tavalla. Päästöjen vähentymisen ansiosta Valkea-Kotisen järvi on toipumassa happamoitumisesta ja useiden raskasmetallien pitoisuudet ovat pienentyneet. Ilmastonmuutos tuo kuitenkin uusia uhkia. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos voi lisätä maaperään vuosikymmenten saatossa varastoituneiden epäpuhtauksien huuhtoutumista vesistöihin. Vuoden keskilämpötila on kohonnut 50 vuoden aikana noin 0,4 astetta vuosikymmenessä. Kahdenkymmenen vuoden päästä lämpötilan arvioidaan olevan Hämeessä 1–2 astetta korkeampi kuin vertailujaksolla 1971–2000. Tämän seurauksena vuotuiset sademäärät kasvavat ja sateet painottuvat talveen. Lämpötilan nousu on lyhentänyt Valkea-Kotisen järven jääpeitteistä aikaa kahdenkymmenen vuoden aikana noin kuukauden. Samalla järven pintakerroksen lämpötila on noussut ja valuma-alueelta huuhtoutuvan orgaanisen aineen määrä on lisääntynyt. Pitkäaikaiseen tutkimukseen ovat osallistuneet muun muassa Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos ja Metsäntutkimuslaitos. saasteet vähenivät, lämpeneminen uhkaa ilmastomuutos uhkaa lintuja Tuoreen tutkimuksen mukaan pohjoisten lintulajien asuinalue on supistunut yli neljänneksen 40 vuodessa. Pohjoisten metsien linnut – kuten taviokuurna (kuvassa) – ovat vaarassa hävitä ilmaston lämpenemisen vuoksi, koska siirtymisen pohjoisemmaksi estää Jäämeri. Metsänrajan nousu puolestaan uhkaa tunturikankaiden lajeja, kuten kiirunaa ja keräkurmitsaa. Palsaja aapasoiden kuivuminen on vaara erityisesti punakuirille ja jänkäsirriäiselle. Valkea-Kotisen järven ja sen lähiympäristön tilaa on seurattu 25 vuotta. Er kk i O kS a N EN /M ET La 36 MAKASIINI 3 • 2014 36 MAKASIINI 3 • 2014 2607_.indd 36 3.4.2014 21.22
Metsäläisen allakka JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA varsien lanssipaikoilla, ne olivat parin vuoden päästä parhaita korvasienipaikkoja. Kuten muissakin töissä, terävät ja huolletut työkalut helpottavat ja nopeuttavat myös kuorintatyötä. Kovasimen sipaisu muutaman kerran päivässä kuuluu asiaan. Terään juuttuneen pihkan saa pois öljykylvyllä tai raaputtamalla. Myös terän upottaminen veteen tauon ajaksi auttaa puhdistuksessa. si. Kun puu on kohdillaan, niin eipä muuta kuin kuorimarautaa työntämään ja välillä vetämäänkin. A itatolppien, seipäiden ja oksaisempien riukujen kuorinnassa on iso apu polvenkorkuisesta hakotukista eli halkelupöllistä, joka on isohko pyöreä tyvilumppi tai muu joutilas pöllinpätkä. Niin kirveellä kuin vesurillakin on helpompi ja vähemmän energiaa kuluttava tapa lyödä alaspäin. Tolppa asetetaan kädellä tukien hakotukin päälle pystyyn, sitten isketään tai juoksutetaan kirveellä puun pintaa pitkin kuori pois. Oksankohta katkeaa ja kuoriutuu helpoiten, kun työskentelysuunta on tyvestä latvaan päin. Kuorittava puu on jossain vaiheessa käännettävä toisin päin tai asetettava kuorimapukkien varaan loppumatkan kuorimisen ajaksi. Käsin ei kannata puita ilmassa kannatella, se leikki loppuu piakkoin jännetupen tulehdukseen. K uoritut puut asetetaan kuivumaan koholle maasta. Kerrosten väliin laitetaan poikittain välirimat tai samanvahvuiset riu´ut, jotta kuiva kevätilma pääsisi hyvin viilettämään puiden välissä. Tiivis kasa homehtuu helposti. Juhannukseen mennessä puut tulee peittää tai viedä suojaan. Työmaalle kertyy komea kerros kuorta, joka kannattaa hyödyntää. Männyn kuori on oivallista perunamaan kuohkeuttajaksi tai rikkaruohojen kasvua estäväksi katteeksi juurikasmaan riviväleihin tai pensaiden juurille. Kuusen kuoresta voi perustaa vaikka korvasienien puoliviljelyalueen. Entisinä aikoina, kun puita kuorittiin koneellisesti teiden T oisinaan on päivä, jolloin voi tehdä mitä huvittaa. Kauniina kevätpäivänä, lintujen visertäessä, yksi mukavimmista hommista on tolppien ja riukujen kuorinta. Työ on tarpeellistakin – kesän ja syksyn mittaan tarvitaan kuorittuja värkkejä mitä moninaisimpiin tarkoituksiin, enimmät pihapiirien ja puutarhojen rakennelmiin. Talvella kaadetut ja moottorisahalla karsitut rangat luopuvat tähän aikaan kuoristaan vaivatta. Jos työ myöhästyy, kuori kuivuu ja tarttuu tiukemmin kiinni runkoon. J otkut haluavat kuoria petkeleellä maassa kuorikasan päällä lepäävää rankaa. Onnistuuhan se noinkin, kunhan rangassa ei ole paljoa paksuja oksantynkiä. Oksantynkään tökätessään petkele työntää kevyttä rankaa edellään, jolloin työ takkuaa. Alun perin varrellista petkelettä on käytetty hakkuutyömailla tukkien ja propsien kuorintaan. Nämä ovat kuitenkin painavia ja pysyvät kiltisti aloillaan. Meikäläinen käyttää kuorintaan tapauksesta riippuen kaarevaa kuorimarautaa, vesuria tai kirvestä. Heikko-oksaisia riukuja tai latohirsiä kuorin kuorimaeli vuoluraudalla siten, että kuorittava puu nostetaan tai vieritetään kahden kuorimapukin päälle. Kolmijalkaisessa kuorimapukissa on päällä reikiä, joista sopivalla korkeudella olevaan sujautetaan tappi, kun puu on kuorimakorkeudella. Itse tykkään kuoria suunnilleen navan tasalla olevaa puuta. Jos pölli on painava, sen saa mukavasti paikoilleen, kun nostaa vuoron perään pöllin kumpaakin päätä, yksi reikäväli kerrallaan. Toinen tappi laitetaan alapuolelle varmistuksekNyt on kuorima-aika Nauti keväästä: kuori riukuja rakenna niistä pihan koristus tee kuorista korvasienipaikka 37 MAKASIINI 3 • 2014 37 MAKASIINI 3 • 2014 2593_.indd 37 3.4.2014 21.22
METSÄPERINTÖ E dellisessä Metsälehti Makasiinissa (2/2014) kerroimme, kuinka metsävähennys muodostuu ja miten se keventää puun myyntitulojen verotusta. Nyt kerromme, miten metsävähennys käyttäytyy ja vaikuttaa luovutusvoittoon, kun tila vaihtaa omistajaa. Metsävähennyspohjan muodostavat vuonna 1993 ja sen jälkeen vastikkeellisesti hankitut metsätilat. Kauppahinnan lisäksi metsävähennyspohjaan lasketaan kaupan välittömät kulut. Metsävähennystä voi olla 60 prosenttia metsävähennyspohjasta. Yksi omistaja, yksi tila Oletaan, että omistaja on ostanut metsätilan vuoden 1993 jälkeen. Tila myydään kokonaisena ulkopuoliselle, eli kyse ei ole sukupolvenvaihdoskaupasta. Tilan hankintahinta, joka sisältää kaupasta aiheutuneet kulut, oli 110 000 euroa. Näin metsänomistaja voi käyttää metsävähennystä enintään 66 000 euroa. Omistaja on myynyt puuta 100 000 euron edestä. Myyntituloista hän on tehnyt 60 000 euron metsävähennyksen. Ennen tilakauppaa käyttämätöntä metsävähennystä oli jäljellä 6 000 euroa. Hän myy tilan. Kauppahinta on 50 000 euroa. Luovutusvoittoveroa laskettaessa myyntihinnasta vähennetään ensin hankintahinta (50 000–110 000 euroa), joten tappiota kertyy 60 000 euroa. Lisäksi verotettavaan luovutusvoittoon lisätään – tuloutetaan – myyjän käyttämä metsävähennys, 60 000 euroa. Näin laskelma menee nollille, joten kaupasta ei muodostu luovutusvoittoa tai -tappiota. Luovutusvoittoa syntyisi, jos tilan edelleenmyyntihinta olisi korkeampi tai metsävähennystä olisi käytetty enemmän. Lähisukulaisten väliset metsätilojen kaupat on yleensä vapautettu luovutusvoiton verosta. Näin ollen luopujan omistusaikanaan käyttämät metsävähennykset eivät tule luovutusvoittoveron piiriin. Osa tilasta myydään Metsävähennyksen tuloutus käy mutkikkaammaksi, jos esimerkkitilan omistaja myy puolet tilastaan määräalana ulkopuoliselle ostajalle. Kauppahinnaksi oletetaan 25 000 euroa. Määräalan hankintahintana voidaan luovutusvoittoveroa laskettaessa käyttää puolta koko tilan hankintahinnasta, siis 55 000 VähEnnys tuloutuu VEroksi Metsävähennys on mukava velipoika tilan omistusaikana. Mutta kun tila myydään, se muuttuu ahnaaksi velipuoleksi. TeksTi Mikko Riikilä AsiAnTunTijA Väinö sikAnen JoS MÄÄRÄala MyydÄÄN PElToTaI RakENNuSMaakSI, METSÄvÄhENNySTÄ EI TulouTETa luovuTuSvoITTooN. 38 MAKASIINI 3 • 2014 2597_.indd 38 3.4.2014 21.22
euroa. Tällöin kaupasta syntyy luovutustappiota 30 000 euroa (25 000–55 000 euroa). Veronalaiseen luovutusvoittoon tuloutetaan lisäksi metsävähennys. Tuloutettava määrä on 60 prosenttia myytävän määräalan hankintahinnasta, eli 33 000 euroa (55 000 euroa x 0,6). Verotettavaa luovutusvoittoa myyjälle kertyy näin ollen 3 000 euroa (tuloutettu metsävähennys 33 000 euroa – luovutustappio 30 000 euroa). Ennen määräalan kauppaa metsänomistaja oli käyttänyt metsävähennystä 60 000 euroa. Kaupan jälkeen siitä vähennetään tuloutettu metsävähennys (33 000 euroa), joten käytetyn metsävähennyksen määrä supistuu 27 000 euroon. Metsävähennyspohja putoaa 55 000 euroon ja metsävähennysoikeus puolittuu 33 000 euroon. Näin metsänomistajalla on kaupan jälkeen käytettävissään 6 000 euroa metsävähennystä (metsävähennysoikeus 33 000 euroa – käytetty metsävähennys 27 000 euroa). ”Jos määräala myydään peltotai rakennusmaaksi, metsävähennystä ei tulouteta luovutusvoittoon”, Metsälehden veroasiantuntija Väinö Sikanen huomauttaa. Toinen tiloista myydään Seuraavaksi tarkastelemme, mitä tapahtuu, kun metsänomistajalla on kaksi tilaa ja hän myy niistä toisen. Kummankin tilan hankintahinta oli 100 000 euroa. Niistä muodostui metsävähennyspohjaa yhteensä 200 000 euroa, joten metsänomistaja voi käyttää metsävähennystä enimmillään 120 000 euroa (200 000 euroa x 0,6). Metsänomistaja oli käyttänyt metsävähennystä 100 000 euroa, joten tilakauppaa tehtäessä metsävähennystä oli jäljellä 20 000 euroa. Tila myydään 100 000 eurolla. Ilman metsävähennyksen tuloutusta myynnistä ei muodostuisi verotettavaa luovutusvoittoa. Käytettyä metsävähennystä tuloutetaan luovutusvoittoon 60 prosenttia myydyn tilan hankintahinnasta, siis 60 000 euroa. Siitä myyjä maksaa luovutusvoittoveron. Kaupan jälkeen metsänomistajalle jäävän tilan metsävähennysoikeus on 60 000 euroa, eli 60 prosenttia omistukseen jäävän tilan hankintahinnasta. Myös käytetyn metsävähennyksen määrä alenee. Luovutusvoitoksi tuloutettu 60 000 euroa vähennetään ennen kauppaa käytetyn metsävähennyksen määrästä (100 000 euroa), joten jäljelle jää 40 000 euroa. Kaupan jälkeen metsänomistajalla on metsävähennystä käytettävissään 20 000 euroa (60 000–40 000 euroa). Sen hän voi käyttää tulevissa puukaupoissaan. Käytettävän metsävähennyksen määrä pysyy tilakaupasta huolimatta ennallaan. Lähisukulaiset kärsivät Jos kauppa tehdään lähisukulaisten kesken, tilanne muuttuu epäreiluksi, Sikanen huomauttaa. Lähisukulaisten väliset kaupat on vapautettu luovutusvoittoverotuksesta, joten myöskään käytettyä metsävähennystä ei tulouteta luovutusvoittoon. Tämän takia käytetyn metsävähennyksen määrä pysyy kaupan jälkeen ennallaan, vaikka metsävähennysoikeus puolittuu, kun toinen tila on myyty. Näin myyjä ei tilan myynnin jälkeen enää voi tehdä metsävähennystä, koska metsänvähennysoikeus puolittui 60 000 euroon, mutta käytetyn metsävähennyksen määrä on edelleen 100 000 euroa. ”Tämä on epäkohta”, Sikanen toteaa. Hänen mielestään luovutusvoittoverolaskelma tulisi sukulaiskaupoissakin tehdä loppuun asti, jolloin vapautus verosta tulisi vasta sen jälkeen. Näin käytetty metsävähennys tuloutuisi ja siitä myyjälle jäävä osa pienenisi. ”Tällöin hänelle jäisi käytettävää metsävähennystä kuten ulkopuolisille myytäessäkin.” Lahjatilan vähennys Kun lahjaksi saatu tai peritty metsätila myydään ja tilalla on edellisen omistajan aikana muodostunutta, uudelle omistajalle siirtynyttä metsävähennystä, uuden omistajan aikana käytetty metsävähennys tuloutuu kokonaan osaksi luovutusvoittoa. Laskelma käy mutkikkaaksi, jos tiloja on useita. Oletetaan, että omistajalla on kaksi tilaa. Toinen tila on saatu lahjana ja sen arvo lahjaverotuksessa oli 100 000 euroa. Lahjatilan mukana siirtyi edelliseltä omistajalta käyttämätöntä metsävähennystä 20 000 euroa. Toisen tilan omistaja on ostanut. Sen hankintahinta kuluineen oli 100 000 euroa, joten ostos kartutti omistajan metsävähennystä 60 000 eurolla. Yhteensä metsänomistajalla on siis käytettävissään metsävähennystä 80 000 euroa. Metsävähennyksiä hän on käyttänyt 50 000 euroa. Metsänomistaja myy lahjaksi saamansa tilan 100 000 eurolla. Ilman metsävähennyksen tuloutusta luovutusvoittoa ei synny, jos hän on omistanut tilaa vähintään vuoden ja yhden päivän ajan. Vaikka tilan arvo lahjaverotuksessa oli 100 000 euroa, käytettyä metsävähennystä tuloutetaan verotettavaksi luovutusvoitoksi vain lahjoituksessa siirtyneen metsävähennyksen verran, siis 20 000 euroa. ”Luovutusvoittoon lisättävä käytetyn metsävähennyksen määrä voi olla enintään myydystä metsästä aikanaan saadun metsävähennysoikeuden suuruinen”, Sikanen kertoo. Kaupan jälkeen metsänomistajalle jää metsävähennystä käytettäväksi 30 000 euroa – siis saman verran kuin ennen tilakauppaa. Aina ei tulouteta Käytettyä metsävähennystä ei tulouteta, kun myydään ennen vuotta 1993 ostettuja tiloja. Metsävähennys ei tietysti tuloudu silloinkaan, kun myyjä ei omistusaikanaan ole käyttänyt sitä. Edesmenneen perinnönantajan tai lahjoittajan käyttämää metsävähennystä ei tulouteta, kun jälkipolvi myy tilan. Myöskään sukupolvenvaihdoskaupoissa käytetty metsävähennys ei tuloudu. ”Luonnollisesti silloinkaan metsävähennystä ei tulouteta luovutusvoittoon, jos metsävähennys on jo aiemmin tuloutettu kokonaan”, Sikanen lisää. Käytettyä metsävähennystä ei tulouteta myöskään, kun tila liitetään yhteismetsään ja vastineeksi saadaan yhteismetsän osuuksia. Käyttämättömät metsävähennykset siirtyvät yhteismetsälle. Metsävähennys ? Metsävähennuspohjan muodostavat vuonna 1993 ja sen jälkeen hankitut metsätilat. niiden kauppahinnan lisäksi metsävähennyspohjaan lasketaan kaupan välittömät kulut, kuten varainsiirtovero. ? Metsävähennyksen enimmäismäärä on 60 prosenttia metsävähennyspohjasta ? Metsävähennys on pääsääntöisesti omistajakohtainen. ? Yhteisomistettujen tilojen – kuten yhtymät ja aviopuolisot – metsänvähennys on y-tunnuskohtainen. ? käytetty metsävähennys tuloutetaan osaksi verotettavaa luovutusvoittoa, kun metsävähennyspohjaan kuuluva tila myydään. 39 MAKASIINI 3 • 2014 2597_.indd 39 3.4.2014 21.22
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET KYSY pois! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsälehden toimittaja ja veroasiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, Metsäntutkimuslaitoksen professori. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkonemekaanikkojen vastuukouluttaja Savon ammattija aikuisopistossa. Metsätilan suKupolvenvaihdos Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa. laKiasiat Kati Hepokorpi Oikeustieteen maisteri ja varatuomari. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion lakimies. luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Milloin kannattaa kylvää? Teetin syksyllä pienen aukon, johon on tarkoitus kylvää maanmuokkauksen yhteydessä männynsiemeniä touko-kesäkuun vaihteessa. Onko se tänä vuonna liian myöhään, kun maa on täällä Forssan seudulla ollut jo pitkään paljaana? Oikeaa kylvöajankohtaa kannattaa kysyä puilta. Koivu kylvää syyskesällä miljoonia siemeniä, joista valtaosa vaipuu horrokseen talven ajaksi. Poikkeuksellisen lämpiminä syksyinä syntyvät taimet tuhoutuvat useimmiten ensi pakkasiin. Kevään tullessa koivu itää puulajeistamme ensimmäisenä ilman lämpötilan noustessa +10 asteeseen. Näin hento sirkkataimi ehtii juurtua ja vahvistua ennen alkukesän kuivakautta. Kuusi varistaa siemenensä maalis-huhtikuussa hangen pinnalle, josta ne kulkevat tuulen mukana joskus pitkiäkin matkoja. Tuulisemmilla avomailla viihtyvä mänty lennättää siemenensä muutamaa viikkoa myöhemmin suoraan maahan. Myös havupuun siemenet kaipaavat itääkseen lämpöä ja kosteutta. Nopeasti lämpenevä kevät käynnistää itämisen lumen sulamisvesien turvin. Alkukesän kuivuus saattaa kuitenkin katkaista sirkkataimien elämänlangan jo alkumetreillä. Kuivina kesinä mänty ja kuusi itävät usein vasta heinä-elokuussa, jolloin sademäärä ylittää haihdunnan. Kovin varhainen konekylvö ei välttämättä paranna uudistamistulosta. Se saattaa päinvastoin altistaa satunnaisen lämpöaallon idättämät sirkkataimet kuivumiselle. Toisaalta keväällä syntyvät taimet ehtivät juurtua ja vahvistua kestämään seuraavan talven koettelemukset. Männyn kylvössä on syytä välttää pieniä kuvioita ja puolukkatyyppiä rehevämpiä kasvupaikkoja. Pienet taimet tuhoutuvat helposti reunametsän ja rehevän aluskasvillisuuden varjostukseen. KARI MIELIKÄINEN Siirtyykö menojäännös verotukseeni? Vanhempani lahjoittavat minulle metsätilan. Sen metsäteistä on jonkin verran poistamatonta menojäännöstä. Siirtyykö se minun verotukseen? Lahjana saadun metsäkiinteistön poistamattomat metsätieja ojitusmenojäännökset siirtyvät lahjan saajalle. Jos tila vaihtaa omistajaa lahjaluonteisella kaupalla, siirtyy lahjan osuus poistamattomasta menojäännöksestä uudelle omistajalle. Poistot tekee omistuksen muutosvuodelta se, joka omistaa kiinteistön vuoden lopussa. HANNU JAUHIAINEN Mitä sahalle pitäisi tehdä? Raivaussaha unohtui syksyllä varastoon sille mallille, kun se viimeiseltä reissulta tullessa jäi. Eli huollot on tekemättä. Mitä nyt kannattaa tehdä, kun lähden taas pääsiäislomalla taimikon kimppuun? Aloita sahan huolto ulkopuolisella puhdistuksella. Tyhjennä polttoainetankki varsinkin, jos et ole käyttänyt pienkonebensiiniä. Vaihda samalla polttonestesuodatin tankista. Poista moottorin suojakotelo ja käynnistinlaite. Puhdista sylinterin jäähdytysrivat ja käynnistinlaitteen ilmanottoaukot. Tarkista, että käynnistinlaite toimii moitteettomasti ja käynnistinnaru on ehjä. Pese ilmanpuhdistin astianpesuaineella. Jos sahassa on paperisuodatin, uusi se. Tarkista polttoaineputken kunto tankin ulkopuoliselta osalta. Jos putki on päältä kostea, se todennäköisesti vuotaa, joten se on vaihdettava. Vaihda sytytystulppa. Puhdista äänenvaimentimen kipinäsuoja tarvittaessa. Tarkista, että hallintalaitteet toimivat eli kaasuläppä avautuu täysin, puolikaasu menee päälle, rikastinläppä sulkeutuu ja avautuu täysin sekä pysäytin toimii. Jos sahassa on kaasuttimelle tulevan ilman esilämmitys, tarkista, 40 MAKASIINI 3 • 2014 40 MAKASIINI 3 • 2014 2621_.indd 40 3.4.2014 21.24
Kannattaa Kysyä Jos jokin metsään liittyvä asia askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin kysymyksiin. Lähetä kysymys osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi tai Metsälehti, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki että se on ilman lämpötilaa vastaavassa asennossa. Koteloita kasattaessa tarkista, että kaikki näkyvillä olevat ruuvit ja mutterit ovat kiinni. Tarkista ja lisää tarvittaessa voitelurasvaa kulmavaihteeseen. Totea terän eheys napauttamalla terää viilanpäällä. Jos ääni on särähtävä, vaihda terä. Talven aikana mahdollisesti terään tullut ruoste kannattaa poistaa hienolla hiekkapaperilla. Teroituksen jälkeen laita terään ohut öljykerros ruostumisen ehkäisemiseksi. Sovita valjaat ja totea niiden kunto. Koekäytä ja säädä saha ennen taimikon kimppuun menoa. LEO SAASTAMOINEN Mitä myrskypuille pitäisi tehdä? Eino-myrskyn jäljiltä metsiin jäi hajalleen runsaasti yksittäisiä kookkaita kuusirunkoja, joiden korjuu ei ole mahdollista. Mitä niille pitäisi tehdä, jotta kirjanpainajille ei syntyisi potentiaalisia lisääntymispaikkoja? Järkevintä on kartoittaa tilanne kesäkuun puolivälissä. Silloin ne rungot, joihin kirjanpainajat ovat iskeytyneet, on helppo havaita ja tunnistaa. Jos puissa ei ole kirjanpainajaa, ei tarvitse tehdä mitään. Ne puut, joissa on kirjanpainajan syömäkuvioita, on kuorittava. Täydelliseen jälkeen ei tarvitse päästä: riittää, että puoletkin kuoresta on kaistoittain poistettu etenkin rungon yläpuolelta. Tällöin jäljelle jääneiden toukkien kehitys epäonnistuu lopun kuoren kuivuessa. Näin saadaan kirjanpainajan kantaa pienennettyä. Sisarusjälkeläistöjä voi tulla puihin pääparveilun jälkeenkin. Niinpä on syytä tehdä toinen tarkastus heinäkuun loppupuolella. Katkenneet kuuset ovat alttiimpia kirjanpainajan iskeytymiselle alkukesällä kuin juuriyhteytensä säilyttäneet, joilla on vielä puolustuskykyä jäljellä. Toisaalta katkenneet puut muuttuvat kirjanpainajille sopimattomiksi nopeammin. Kirjanpainajalle vielä sopivissa puissa on vaalea, tuore nila, lisääntymiseen jo kelvottomaksi käyneissä puissa nila on muuttunut ruskehtavaksi. Juuriyhteytensä säilyttäneitä kuusia täytyisi pitää silmällä vielä seuraavana kesänä. JUHA SIITONEN & SEPPO NEUVONEN METSÄNTUTKIMUSLAITOS Mitä ”tuottamisperusteinen” tarkoittaa? Viime Makasiinissa (2/2014) oli kysymys liittyen myrskytuhoon ympäristötukialueella ja metsänomistajan mahdolliseen korvausvelvollisuuteen, jos alueelta leviää naapurin metsään hyönteistuho. Vastauksessa todetaan: ”Korvausvelvollisuus tuhon leviämisestä on tuottamisperusteinen ja edellyttää laissa säädettyjen toimenpiteiden laiminlyöntiä”. Mitä on tuottamisperusteinen ja mitä ovat laissa säädetyt toimenpiteet? Kyseiseen lauseeseen on tullut kirjoitusvirhe, oikea termi on tuottamusperusteinen. Tuottamuksella tarkoitetaan yleisimmin lähinnä huolimattomuutta. Teko tai tekemättä jättäminen on tuottamuksellista, jos tekijän olisi tullut toimia toisin. Jos metsänomistaja laiminlyö laissa säädetyn velvollisuuden, jonka seurauksena toisen metsänomistajan puustoa kuolee yli 20 kiintokuutiometriä tai kasvu vähenee yli 10 kiintokuutiometriä hehtaaria kohden enintään viiden vuoden aikana, on hän velvollinen korvaamaan vahingon. Laissa säädetyillä toimenpiteillä vastauksessa viitattiin vahingoittuneiden puiden korjaamiseen pois lakirajan ylittävältä osalta. Laki metsätuhojen torjunnasta velvoittaa metsänomistajan poistamaan metsästä myrskyn tai muun luonnontuhon vahingoittamat havupuut, joista voi levitä metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. Velvollisuus syntyy, kun metsässä on vahingoittuneita tyviläpimitaltaan yli 10-senttisiä kuusia enemmän kuin 10 tai mäntyjä enemmän kuin 20 kiintokuutiometriä hehtaaria kohti. Lakirajat ylittävä osuus puista on korjattava pois. Jos kyse on ympäristötukialueesta, on muistettava, että toimenpiteistä on ensin sovittava metsäkeskuksen kanssa. KATI HEPOKORPI Kuinka pitkään urea vaikuttaa? Kuinka pitkä lannoitusvaikutus on urealla (310 kg/ha)? Kannattaako lannoitus uusia, jos se on tehty ensiharvennuksen jälkeen tuoreella kankaalla? Millä lannoitteella? Mihin vuodenaikaan lannoite on paras levittää? Urean, kuten muidenkin typpilannoitteiden, vaikutusaika on männiköissä 6–8 vuotta ja kuusikoissa 8–10 vuotta. Urea sopii kivennäismaiden männiköiden lannoitukseen. Kuusivaltaisissa metsissä kannattaa käyttää monipuolisempaa Metsän NP1:stä. Jos ensilannoitus on lisännyt kasvua, niin toinenkin lannoituskerta antaa hyvän tuloksen. Urea on ainoa typpilannoite, joka voi osittain haihtua. Kevään kuivissa ja tuulisissa olosuhteissa haihtumistappio voi olla jopa 30– A N N A BA cK Metsiin jääneet tuulenkaadot on hyvä kartoittaa pari kertaa kesässä. 41 MAKASIINI 3 • 2014 41 MAKASIINI 3 • 2014 2621_.indd 41 3.4.2014 21.24
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 40 prosenttia. Tämän takia urean paras levitysaika on syksy. Urea ei sisällä typen lisäksi mitään muita ravinteita. Metsän NP1:seen tai Suomensalpietariin verrattuna ureaa täytyy typpimääräksi laskettuna käyttää 20 prosenttia enemmän saman lannoitusvaikutuksen saamiseksi. Urean käyttö metsänlannoitukseen on vähentynyt 70ja 80-luvuilta reippaasti. Se on korvautunut Suomensalpietarilla ja Metsän NP1:llä. PETRI KORTEJÄRVI YARA SUOMI Saako halkomisesta metsävähennystä? Sisarusten omistama yhtymä, joka sisälsi maatilan rakennukset, lähipeltoa ja erillisen metsäpalstan, purettiin. Minulle siitä tuli metsäpalsta. Osuuteni halkomislaskusta oli noin 6 000 euroa. Metsäpalstan arvo oli alle kolmannes yhtymän arvosta, joten sain siihen tasinkoa. Muodostaako halkomislasku metsävähennyspohjaa? Olen aikeissa siirtää palstan lapsilleni kaupalla, koska palstalla on hakkuumahdollisuutta. Jääkö metsävähennyspohja silloin hyödyntämättä? Vai kannattaisiko minun tehdä pienehkö hakkuu metsävähennyksen käyttämiseksi? Teille on maksettu tasinkoa, kun yhtymä purettiin. Näin ollen ette ole oikeutettu metsävähennykseen. Myöskään halkomiskuluista ei muodostu oikeutta metsävähennykseen. Kun myytte lapsille tilan, he saavat kauppahinnasta kaupan kuluista muodostuvan metsävähennyksen. Puukauppa kannattaa tehdä tilakaupan jälkeen. VÄINÖ SIKANEN Mikä sieni? Mikähän on tämä maamunan näköinen sieni, joka kasvaa laholla puulla? Kuvassa on ryhmätuhkelo. Se on lahossa lehtipuussa elävä kupusieni, joka on yleinen koko maassa. Joskus sen tapaa lahoavalta kuuseltakin. Puussa on hyvä suojaus, terveeseen puuhun pystyvät vain harvat sienilajit. Puun lahottaminen on ryhmätyötä, jossa sieni toisensa jälkeen jatkaa edeltäjiensä aloittamaa työtä. Ryhmätuhkelo käy töihin, kun toiset sienet ovat jo pehmittäneet puun. Se elää rihmastona melko pienissäkin karikkeen risuissa, mutta itiöemiä syntyy vain siellä, missä ruokaa on enemmän, kuten lahoissa kannoissa. Elinympäristöksi sopivaa puuta on metsän pohjassa hajallaan siellä täällä. ”Hedelmättömän maan” ryhmätuhkelo ylittää samaan tapaan kuin mesisienikin – rihmastojänteillä, yhteen kietoutuneiden sienirihmojen kimpulla, joka sietää kuivuutta paremmin kuin erilliset rihmat. Ryhmätuhkelon rihmastokimput ovat valkoisia ja hennompia kuin mesisienen mustanruskeat ”kengännauhat”. SEPPO VUOKKO Ryhmätuhkelo on koko maassa yleinen, lahossa lehtipuussa elävä kupusieni. TU O M O M O IS IO M Ä KI 2621_.indd 42 3.4.2014 21.25
Uudistunut Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu torjuu tehokkaasti heinän taimen ympärillä, sen ensimmäisinä vuosina, säästäen paljon vaivaa, aikaa ja rahaa. Uusi Ecopulp Taimitassu sisältää esilannoituksen, 10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Tällä varmistetaan taimen lähtö istutuksen jälkeen sekä pyritään parantamaan sen kasvua alkuvaiheessa Taimitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on kannattava sijoitus. Kotimaisen, puukuidusta valmistetun Taimisuojan hajoamisaika on 3-5 vuotta. Ecopulp Taimitassu hengittää, vilkastuttaa pieneliötoimintaa sekä tasaa kosteusvaihteluita. Ecopulp Taimitassu voidaan myös asentaa jo edellisinä vuosina istutettuihin taimiin. Yhteydenotot ja myynti: Puh. 09 35056150 Tarmet Oy info@tarmet.fi www.tarmet.fi Ecopulp Taimitassu täyttää KEMERA-rahoituksen tukiehdot Tuotteen, läpimitta 400mm paino n. 100 g 2631_.indd 43 4.4.2014 9.05
TuoTeuuTuuksia Palstalle voi lähettää tietoja metsän eri käyttötapoihin liittyvistä tuotteista.Palstan osoite on: Hannu Jauhiainen, Korpikoskentie 8, 07510 Vikajärvi, sähköposti: hannu.jauhiainen@ metsalehti.fi. Puut kyytiin Fiskars WoodXpert Pokara XA2 on kätevä työkalu puiden siirtelyyn. Paino vain 310 grammaa. Hinta noin 40 euroa. www.fisKars.fi Kovaan työkäyttöön Lynx Yeti 900 ACE -moottorikelkka on 60 senttimetrin telalla ja isolla uudella nelitahtimoottori varustettu työjuhta. Hinta 15 990 euroa. www.brPlynx.com Puhtaampaa bensaa Aspen 4 -alkylaattibensiini käy nelitahtikoneisiin, kuten mönkijöihin. Aspen sisältää huomattavasti vähemmän luonnolle haitallisia aineita kuin normaali bensiini. Viiden litran kanisteri maksaa noin 21 euroa. www.asPen.se/fi Väriä kesäpöytään Huhtamäen kotimaisilla Matildasarjan kartonkituotteilla kattaa kesäpöydän. Käytetyt astiat voi laittaa kierrätykseen tai polttaa vaikka saunan uunissa. Kahvikuppipakkaus (20 kpl) maksaa noin 2,7 euroa, sama määrä lautasia noin 2 euroa. www.HuHtamaKi.fi Uusi pärekori Verso Designin pärekorit on valmistettu kaksinkertaisesta koivupäreestä. 25-senttiä korkea kori huopakahvoilla maksaa noin 60 euroa. www.Versodesign.fi Kuiviketta huussiin Täysin uusittu kotimainen Puucee SuperI -kuivike sopii ympärivuotiseen käyttöön niin kuivikekäymälässä, perinteisessä puuceessä kuin kompostoituvassa käymälässäkin. Kolmen kilon pakkaus maksaa 17 euroa. www.greencare.fi Komposiittia terassille UPM ProFi Floor on kierrätyskuidusta ja muovista valmistettu laatta, joka sopii terasseille ja parvekkeille. Hinta on noin 12 euroa kappale. www.uPmProfi.com/fi 44 MAKASIINI 3 • 2014 44 MAKASIINI 3 • 2014 2609_.indd 44 3.4.2014 21.26
2610_.indd 45 3.4.2014 21.27
vuonna 2050 Kohti puisevia aiKoja 46 MAKASIINI 3 • 2014 46 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 46 3.4.2014 19.34
Vuonna 2050 kärsimme joko puun ylituotannosta tai sitten biotalous on siivittänyt metsätalouden ennätysvauhtiin. TeksTi ja kuvaT Mikko Riikilä kuviTus anna back 47 MAKASIINI 3 • 2014 47 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 47 3.4.2014 19.34
vuonna 2050 M etsämaailmassa 35 vuotta ei ole kummoinenkaan harppaus, vaikka tulevaisuus aina näyttää kaukaiselta. Ajan hahmottaminen helpottuu, kun katsoo taaksepäin. 35 vuotta sitten elettiin 1970–80-lukujen vaihdetta. Silloinkin moni meistä istutti taimia ja raivaussahaili taimikoita. Jos lähihistorian perusteella pitäisi ennustaa, tulevien 35 vuoden muutokset metsissä ja metsien hoidossa saattavat jäädä vähäisiksi, jos puun kysyntä suhteessa hakkuumahdollisuuksiin pysyy edes lähellä nykytasoa. Metsänhoidon toimintatavat eivät 35 vuotta sitten paljonkaan poikenneet nykyisistä. Esimerkiksi istutustiheydet, taimikoiden hoidon ja harvennushakkuiden periaatteet olivat jokseenkin samat kuin nyt. Silloinkin ensiharventaja uskalsi kaataa ison, oksikkaan männyn – ei se piirimetsälautakuntakaan ihan joka paikkaan ehtinyt eikä ehkä olisi välittänytkään. Aukoille ei säästöpuita jätetty, mitä nyt jokunen kelo jäi kaatamatta. Teknologia on tietysti muuttunut, mutta sekin vain osin: Moottorija raivaussahat eivät noin asiallisesti ottaen nykyisistä poikenneet. Hakkuukoneet olivat harvinaisuuksia, joita tultiin katsomaan matkojen takaa. Mäntyä kourukuokalla Moni seikka oli paljon nykyistä huonommalla tolalla. Istutusaloilla ähersimme paljasjuurisia, känttyräisiä männyntaimia risukossa suikertaviin äesvakoihin kourukuokalla, kämmenpohjat rakoilla. Juuri muuta ei sitten istutettukaan. Ei siis ihme, että reheville maille syntyi räkämänniköitä, joiden onneton laatu varmistettiin rajuilla varhaisperkauksilla. Silloin ne olivat verohuojennuksien ehtona. Varhaisperkaukset ovat taas ajankohtaisia. Tällä kertaa metsänomistajia patistellaan perkauksiin kuusentaimikoissa. Nykyisin metsänviljely osataan paremmin kuin 35 vuotta sitten. Myös taimet ovat toista kuin silloin. Laadukkaat paakkutaimet lähtevät eri malliin kasvuun kuin 1980-luvun surkeat paljasjuuritaimet. Nykyiset maanmuokkausmenetelmät pitänevät jatkossakin pintansa. Jatkuvatoimisia istutuskoneita kehitellään parhaillaan. Sellaisia näemme jo paljon ennen vuotta 2050. Jatkossa parhaat ominaisuudet voidaan siirtää taimiin monistamalla alkioita. Tekniikka osataan jo, mutta korkeat taimien tuotantokustannukset ovat jarruttaneet kehitystä. 48 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 48 3.4.2014 19.35
Taimien tuotanto siirtyy uuteen aikakauteen. Parhaat perimät siirtyvät taimiin monistamalla – siis kloonaten alkioita. Koivulla tämä on osattu meilläkin jo kauan ja maailmalla tuotetaan vuosittain kymmeniä miljoonia havupuun taimia monistaen. Perimmiltään kyse on rahasta. Huippukasvuisia kloonitaimia kyllä saisi, kunhan riittävän moni olisi valmis maksamaan taimistaan vähintään tuplahinnan nykyisiin verrattuna. Hirviongelman ratkaisuun 35 vuotta on tietysti aivan liian lyhyt aika. Koivun, lehtikuusen ja hybridihaavan viljely ei lisäänny, elleivät metsänjalostajat pysty kehittämään hirville maistumattomia taimilajikkeita – niitäkin on tutkittu. Taimikonhoitoon ei 1980-luvun alussa tarvittu koneita, tai no, lentokoneethan oli jo keksitty. Torjunta-aineiden lentoruiskutusten perään ei kukaan enää haikaile, mutta taimikonhoidon koneita mietitään monella taholla. Ratkaiseva edistysaskel on vielä ottamatta, mutta 35 vuodessa insinööri ehtii keksiä yhtä ja toista. Vuoden 1980 metsät hakattu Tätä muistikuvamme eivät kerro, mutta 35 vuotta sitten metsämme olivat selvästi vähäpuisempia kuin nyt. Silloin puuta oli keskimäärin 90 kuutiometriä, nyt 114 kuutiota hehtaarilla. Valtakunnan puuvarannoksi muutettuina vastaavat luvut olivat silloin 1,7 miljardia kuutiota ja nyt 2,3 miljardia kuutiota, josta 90 prosenttia on talousmetsissä. Lisäys ei kuulosta ihmeelliseltä. Vaikuttavuus kuitenkin korostuu, kun tietää, että 35 vuodessa on hakattu enemmän kuin vuoden 1980 koko puuvaranto. Silti puuta on nyt yli neljännes enemmän. Toisin kuin moni luulee, nykymetsissä on enemmän isoja puita kuin takavuosina. Metsätilasto ei kerro vuoden 1980 tilannetta, mutta vuonna 1970 – siis vanhaan hyvään aikaan – rinnan tasalta yli 30-senttistä puustoa oli 216 miljoonaa kuutiota. Vuoteen 2012 järeän puuston määrä oli kaksinkertaistunut. Eniten oli lisääntynyt isojen kuusien määrä. Puustot järeytyvät jatkossa sitä voimakkaammin, mitä enemmän metsien kasvu ylittää puun käytön. Vanhat, yli satavuotiaat metsät ovat vähentyneet, 35 vuodessa niiden ala on huvennut neljänneksen. Silti talousmetsistä reilut kolme miljoonaa hehtaaria on yhä yli satavuotiaita. Niidenkin määrä lisääntyy, jos talousmetsät jäävät pahasti vajaakäyttöön. Liikaa puuta vuonna 2050 Puuvarannon kehityksen ennustaminen on perimmiltään helppoa – Toisin kuin Moni luulee, nykyMeTsissä on eneMMän isoja puiTa kuin Takavuosina. 49 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 49 3.4.2014 19.35
vuonna 2050 SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. 0294 32 6000 | www.tapio.? YHTEYSHENKILÖMME Eteläja Keski-Pohjanmaa, Österbotten: Hannu Niemelä puh. 040 585 0005 Lounais-Suomi, Södra skogsrevir, Satakunta ja Keski-Suomi: Jouko Paija puh. 040 556 3807 Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja yksityiset taimitarhat: Markku Kankkunen puh. 0400 55 5099 Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa: Sakari Pönniö puh. 040 552 0508 Hyvistä siemenistä kasvaa KYLVÄ HYVÄÄ valtaosa laskelman muuttujista tunnetaan. Esimerkki metsäarvioinnin professori Yrjö Ilvessalo ennusti jo 1920-luvulla, paljonko Suomen metsien kasvua voidaan tehokkaan hoidon ansiosta kohottaa. Hän osui arviossaan lähelle nykyistä metsien kasvua ja hakkuumahdollisuuksia. Nykytutkijoille ei olekaan temppu eikä mikään laskea, paljonko puuvarannot kasvavat seuraavien 35 vuoden aikana. Silloiset päätehakkuumetsät ovat kasvussa kuten valtaosa puuvarannostakin. Lisäksi eri ikävaiheessa olevien metsien kasvu tunnetaan tarkoin. Ainoa tuntematon tekijä on tulevien hakkuiden määrä. Niinpä tulevia metsävaroja on haarukoitava erilaisten puunkäyttöennusteiden mukaan. Olemme oikeasti vaikeuksissa, jos hakkuut jämähtävät viime vuosien reilun 50 miljoonan kuutiometrin tasolle. Siinä tapauksessa jo nyt ennätyksellinen puuvaranto, reilut kaksi miljardia kuutiometriä, karttuu puolitoistakertaiseksi. Jokaisella metsähehtaarilla Hangosta Inariin olisi keskimäärin 175 kuutiometriä puuta. Se on enemmän kuin nykyisin runsaspuustoisimman maakunnan eli etelärannikon keskimääräinen puusto. Ennusteissa ei ole korjauskertoimia ennakoimaan ilmastonmuutoksen vaikutusta. Tutkija ei pidä niitä tarpeellisina. ”Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan nousu lisäävät nykytiedon mukaan puuston kasvua, mutta samalla luonnonpoistumaa aiheuttavat tuhot lisääntyvät”, perustelee erikoistutkija Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitokselta. Jättimäiseksi turpoava puuvaranto merkitsisi, että iso osa vuosikymmenien metsänhoitopanoksista mätänisi metsiin. Laho, myrskyt ja kirjanpainaja korjaisivat ison osan sadosta. Ylipuiseva 2050-luku olisi myös puun myyjän painajainen. ”Kaikki tarvittava ainespuu saataisiin päätehakkuilta. Harvennusten kaupaksi saaminen olisi hyvin vaikeaa”, ennustaa MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. Globaalit megatrendit Tutkijat laskevat, että hakkuita voitaisiin kestävästi lisätä nykytasolta noin 20 miljoonaa kuutiota. Se tosin edellyttää kattavan tehokasta metsänhoitoa. Lisäyksellä ruokkisi esimerkiksi neljä uutta sellutehdasta. Periaatteessa hakkuita voitaisiin lisätä tätäkin enemmän, mutta kestävyysvaatimus asettaa yllättävän rajoitteen. ”Hakkuut eivät saa alentaa tulevia hakkuumääriä, tukin määrää tai kantorahatuloja. Etelä-Suomessa on niin paljon hakkuukypsiä metsiä, että tukkia voitaisiin hakata reilusti ehdotettua enemmän, mutta jatkossa tätä tasoa ei pystyttäisi ylläpitämään”, selvittää tutkija Olli Salminen Metsäntutkimuslaitokselta. Kasvuisien metsien ylläpitäminen edellyttää nykyistä runsaampia Globaalit megatrendit osoittavat kohti uusiutuvaa energiaa, se yhdessä uusiutumattomien luonnonvarojen niukkenemisen kanssa luo edellytyksiä metsätalouden menestykselle. 2613_.indd 50 3.4.2014 19.38
SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus | Torholantie 33, 12100 Oitti | puh. 0294 32 6000 | www.tapio.? YHTEYSHENKILÖMME Eteläja Keski-Pohjanmaa, Österbotten: Hannu Niemelä puh. 040 585 0005 Lounais-Suomi, Södra skogsrevir, Satakunta ja Keski-Suomi: Jouko Paija puh. 040 556 3807 Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi ja yksityiset taimitarhat: Markku Kankkunen puh. 0400 55 5099 Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Häme, Pirkanmaa, Kaakkois-Suomi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa: Sakari Pönniö puh. 040 552 0508 Hyvistä siemenistä kasvaa KYLVÄ HYVÄÄ oleMMe oikeasTi vaikeuksissa, jos hakkuuT jäMähTäväT viiMe vuosien Reilun 50 Miljoonan kuuTioMeTRin Tasolle. hakkuita. Näin uusi sellutehdas olisi satsaus myös metsien terveyteen ja metsätalouden perusteiden turvaamiseen – metsänhoito tuskin innostaa, jos iso osa puusta jää metsään. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon puuta 35 vuoden kuluttua käytetään, mutta Metsäntutkimuslaitoksen tuore raportti ”Megatrendit muuttavat metsäalaa” henkii optimismia. Se julkaistiin viime vuonna Metsätieteen aikakauskirjassa (4/2013) Megatrendit tarkoittavat kehityksen suuria linjoja. Niiden avulla voidaan tarkastella mahdollisia tulevan toimintaympäristön muutoksia. Globaaleja megatrendejä ovat vä?estön kasvu, ilmastonmuutos, luonnonvarojen niukkeneminen ja energian tarpeen kasvu. Ne kaikki suosivat uusiutuviin luonnonvaroihin tukeutuvaa biotaloutta. Se tarkoittaa vääjäämättä puun kysynnän kasvua – peltobiomassat menevät parempiin suihin. Pohjoisen puuntuottajia ilahduttanee, että eteläisten puuplantaasien kasvun rajat lähenevät. Jo nyt Etelä-Amerikassa käydään rajankäyntiä maatalousmaan ja puuplantaasien välillä. Ei siksi, että ruoan tuotanto olisi jotenkin ylevämpää, vaan siksi, että se on kannattavampaa kuin sellupuun kasvatus. Parhaat viljelysmaat varataan agribisnekselle. Toinen juttu on, että viime vuodet Suomen metsäteollisuuteen on investoitu poistoja vähemmän. Pitkällä aikavälillä se merkitsee tuotantokoneiston rapistumista, mutta ehkäpä viimeistä näytöstä ei vielä ole näytelty. Puunkäyttöennusteillekin voi hakea suuntaa lähihistoriasta. 35 vuotta sitten vuotuiset hakkuut olivat keskimäärin 40 miljoonaa kuutiota, nyt ollaan reilut kymmenen miljoonaa kuutiota korkeammalla. Tasaisen vauhdin taulukolla vuonna 2050 hakataan yli 60 miljoonan kuutiometriä vuosittain. Vajaakäyttö jää pysyväksi Kotimaisen puunkäytön loivasta kasvusta huolimatta metsien käyttö jää kauas suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuuksista – yli 80 miljoonan kuution vuositasosta. Toisaalta, suurimpien kestävien hakkuumahdollisuuksien tavoittelu ei ole järjellinen saati vapaaseen markkinatalouteen ja yksityiseen omistukseen perustuvan yhteiskuntajärjestelmän vallitessa edes mahdollinen tavoite. Kaikki eivät myy tai hoida metsiään. Metsänomistusrakenteen muutos jyrkentänee metsänhoidon tason vaihteluita. Vuonna 2050 metsät ovat nykyisten omistajien perillisillä. He ovat valtaosin kaupungeissa syntynyttä väkeä eikä monellakaan heistä ole sidettä metsiin. Osa varmasti hoitaa tai hoidattaa metsänsä, jos metsätalous kannattaa. Ehkäpä metsäpalstoja myös myydään nykyistä enemmän. Myyntikynnys madaltuu, kun tunnesidettä metsään ei ole. Ostajia löytyy, jos puuntuotanto kannattaa. Osa metsistä syrjäytyy metsätalo?udesta. Todellisuudessa tämä on jo tapahtunut. Nykyisin talousmetsistä neljännes on ollut hakkuiden ulottumattomissa yli 30 vuotta. On todennäköisempää, että passiivisten omistajien osuus kasvaa kuin pienenee, varsinkin, kun metsänomistajien maksuton neuvonta näyttää tulleen tiensä päähän. Se ei lopultakaan ole kovin paha juttu. Haluttomia ei tarvitse patistella metsiään hoitamaan. ”Puuhuollolle ei ole ongelma, vaikka 15 prosenttia metsistä jää kokonaan talouskäytön ulkopuolelle, jos loput hoidetaan parhaiden käytäntöjen mukaan. Se on samalla edullisin tapa suojella metsäluontoa”, Metlan erikoistutkija Heikki Smolander sanoo. Aktiivisille puuntuottajille vuosi 2050 voi nykytiedon mukaan olla otollista aikaa. Hoidetut metsät kasvavat paremmin kuin koskaan. ”Professori Seppo Kellomäen tekemien laskelmien mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan nousu lisää pääpuulajiemme kasvua 20–40 prosenttia”, Hynynen toteaa. Kuusimetsiä entistä enemmän Miltä metsät näyttävät 2050? Aikamatka metsä-Suomeen 2050 ei ehkä tarjoaisi järisyttäviä yllätyksiä. Metsät ovat puisevampia. Hoitamattomia puustoja näkyy nykyistä enemmän. Silti erot olisivat ensisilmäyksellä pieniä, eiväthän erot nykyisten ja vuoden 1980 metsienkään välillä huomattavia ole. Samat puu51 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 51 3.4.2014 19.38
vuonna 2050 osa nykyisisTä ja TulevisTa kuusenisTuTusaloisTa RehoTTaa hieskoivu-leppäTiheikköinä. lajit ja samat vaihtelevasti hoidetut metsät odottaisivat aikamatkailijaa. 1990-luvulta alkaen istutetut kuusikot vallitsevat metsämaisemaa. Osa niistä on nykysilmin katsoen hirmuisen kasvuisia, mallikkaasti hoidettuja istutusmetsiä, melkein plantaaseja. Osa nykyisistä ja tulevista kuusenistutusaloista rehottaa hieskoivu-leppätiheikköinä. Näin käy melkein varmasti, koska tälläkin hetkellä vain kolmannes taimikoista hoidetaan. On vaikea nähdä, miten kehitys jatkossa käännettäisiin parempaan. ”Parhaiden käytäntöjen ja arkitodellisuuden ero on järkyttävän suuri. Meillä on jalostettuja siemenalkuperiä, jotka lupaavat useita kymmeniä prosentteja maatiaispuita parempaa kasvua. Myös metsänviljely osataan paremmin kuin koskaan. Tulos jää silti saavuttamatta, kun taimikoiden hoito lyödään laimin”, Smolander kiteyttää. Luontoparatiisi? Talousmetsät ovat vuonna 2050 monimuotoisempia kuin nykyisin ellei uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen luo aivan ennennäkemätöntä nostetta metsätalouteen. Hoitamatta jääviin, yhä runsaspuustoisemmaksi käyviin metsiin lahoaa yhä enemmän puuta ja vanhenevia puustoja jää hakkaamatta. Yhä isompi osa tuulenkaadoista ja kuolleista puista jää korjaamatta. Ne ovat metsäeliöille arvokasta elinympäristöä. Hakkuualoille 1990-luvulta asti jätettyjen säästöpuiden ekologinen arvo kasvaa koko ajan. Niiden määräkin alkaa olla merkittävä, vuosittain metsään jätetään satoja tuhansia kuutioita uusia säästöpuita. Tutkija Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitokselta tuntee metsien eliöt ja niiden elinolosuhteet. Hänen mukaansa säästöpuut ovat jo lisänneet merkittävästi monimuotoisuutta ja vahvistaneet monien uhanalaistenkin lajien kantoja. ”Hyötyjiä ovat olleet pääosin lajit, jotka luonnonmetsissä esiintyisivät paloja myrskytuhoalueilla, eivät niinkään vanhojen metsien lajisto.” Tämä on tunnustettu myös uusimmassa, vuonna 2010 julkaistussa uhanalaisten lajien luettelossa: ”Esimerkiksi säästöpuuhaapojen jättämisen on jo havaittu vaikuttaneen niin, että joidenkin aiemmin silmällä pidettävien ja eräiden uhanalaistenkin lajien luokitusta on voitu laskea jopa elinvoimaiseksi”, raportissa todetaan. Vuosisadan puolivälin tienoilla suuri osa säästöpuista on sulkeutuneiden talousmetsien ympäröimiä jättipuina, osa on kuolleita tai jo maahan kaatuneina lahopuita. ”Siinä vaiheessa myös varsinaiset vanhan metsän lajit hyötyvät säästöpuista”, Siitonen ennustaa. Hänen mukaansa säästöpuiden ekologista arvoa voidaan lisätä suosimalla haapoja ja muita järeitä puita ja keskittämällä säästöpuut ryhmiin. ”Kaikki keinot, joilla säästöpuiden määrää voitaisiin lisätä, lisäävät suoraan niiden ekologista vaikuttavuutta. Toisaalta saavutettuja hyötyjä pitää verrata tilanteeseen, jossa olisi 20 viimeisintä vuotta harjoitettu metsätaloutta, jossa ei jätetä ollenkaan säästöpuita.” Säästöpuiden lisäksi metsälaki on rajannut yli 100 000 hehtaaria talousmetsien arvokkaita elinympäristöjä hakkuiden ulottumattomiin. Myös lakikohteiden puustot vanhenevat ja alkavat lahota, mikä sekin tuo lisää vanhan metsän piirteitä talousmetsiin. Myrskyjen ennustetaan yleistyvän, kun ilmasto lämpenee. Metsien alttius tuhoille kasvaa, kun puustot vanhenevat ja laho lisääntyy. 52 MAKASIINI 3 • 2014 2613_.indd 52 3.4.2014 19.39
Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatuja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään. Yllättävän hyvää tuottoa Tutustu verkossa metsanlannoitus.fi ja yara.fi Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? 2608_.indd 53 4.4.2014 9.07
Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Kestotilaajan Kauppa Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Ottakaa minuun yhteyttä. _______kpl Finputki 4: 97 € _______kpl Finputki 5: 98 € _______kpl Finputki 6: 102 € _______kpl Finputki 7: 113 € _______kpl Taimivakka: 36 € _______kpl VMT-taimivakka: 99 € _______kpl Skogma kantovaljaat + taimisäkit: 99 € _______kpl Oramouss käsienpesuvaahto: 9,90 € VMT-taimivakka Täysin uudenlainen taimivakka, jonka kehitystyön tähtäimessä on ollut ammatti-istuttajien ergonomiavaatimukset. Kestotilaajan etuhinta: 99 € Ovh: 119 € Finvakka XL Pro Olalla kannettava, ergonomisesti muotoiltu taimivakka on suunniteltu irtotaimien kuljettamiseen istutuksen yhteydessä. Materiaali on vahvaa muovia. Taimivakan hihnasarjassa on olkapehmusteet. Kestotilaajan etuhinta: 36 € Ovh: 49 € Skogma kanto valjaat + taimi säkit Tukevat ja ergonomiset kantovaljaat avojuuristen ja paakkutaimien kuljettamiseen. Paketissa valjaat + 2 kpl taimisäkkejä. Kestotilaajan etuhinta: 99 € Ovh: 119 € Oramouss vedetön käsienpesuvaahto Käsienpesuvaahto sopii käytettäväksi istutusja huoltotöissä, koneiden korjaamisessa tms. paikoissa, joissa ei ole vesipistettä tai pyyheliinaa. Kestotilaajan etuhinta: 9,90 € Ovh: 14,90 € Finputki 5 (50-55 mm) Laitilalaisen VEME Oy:n 20 vuoden kokemuksella valmistamat laadukkaat istutusputket on tarkoitettu kovaan käyttöön. Pitkän tuotekehityksen tuloksena istutusputkien materiaalit, työmenetelmät sekä käyttömukavuus on hiottu huippuunsa! FINPUTKI on avainlipputuote, joka kertoo käyttäjänsä arvostavan kotimaista osaamista ja työn laatua. Kestotilaajan etuhinta: 98 € Ovh: 115 € Finputki 4 (45 mm): 97 € (Ovh: 114 €) Finputki 6 (63 mm): 102 € (Ovh: 116 €) Finputki 7 (75 mm): 113 € (Ovh: 125 €) M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Hinnat sis. alv. 24% Toimituskulut alk. 5,90 € Kestotilaajan kaupasta välineet metsänuudistamiseen Tarjous voimassa 31.5.2014 saakka. Metsäkustannus Oy, puh. 09 315 49 840 Yhteistyössä Uittokalusto Oy puh. 015 5550 402 2615_.indd 54 3.4.2014 21.30
Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos, tilaan: Metsälehti Pohjoinen Rautatiekatu 21 B VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5011305 Info:00003 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Päiväys ja allekirjoitus Kestotilaajan Kauppa Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni (L-alkuinen numerosarja lehden osoitekentässä): Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen uuden kestotilauksen. Ottakaa minuun yhteyttä. _______kpl Finputki 4: 97 € _______kpl Finputki 5: 98 € _______kpl Finputki 6: 102 € _______kpl Finputki 7: 113 € _______kpl Taimivakka: 36 € _______kpl VMT-taimivakka: 99 € _______kpl Skogma kantovaljaat + taimisäkit: 99 € _______kpl Oramouss käsienpesuvaahto: 9,90 € VMT-taimivakka Täysin uudenlainen taimivakka, jonka kehitystyön tähtäimessä on ollut ammatti-istuttajien ergonomiavaatimukset. Kestotilaajan etuhinta: 99 € Ovh: 119 € Finvakka XL Pro Olalla kannettava, ergonomisesti muotoiltu taimivakka on suunniteltu irtotaimien kuljettamiseen istutuksen yhteydessä. Materiaali on vahvaa muovia. Taimivakan hihnasarjassa on olkapehmusteet. Kestotilaajan etuhinta: 36 € Ovh: 49 € Skogma kanto valjaat + taimi säkit Tukevat ja ergonomiset kantovaljaat avojuuristen ja paakkutaimien kuljettamiseen. Paketissa valjaat + 2 kpl taimisäkkejä. Kestotilaajan etuhinta: 99 € Ovh: 119 € Oramouss vedetön käsienpesuvaahto Käsienpesuvaahto sopii käytettäväksi istutusja huoltotöissä, koneiden korjaamisessa tms. paikoissa, joissa ei ole vesipistettä tai pyyheliinaa. Kestotilaajan etuhinta: 9,90 € Ovh: 14,90 € Finputki 5 (50-55 mm) Laitilalaisen VEME Oy:n 20 vuoden kokemuksella valmistamat laadukkaat istutusputket on tarkoitettu kovaan käyttöön. Pitkän tuotekehityksen tuloksena istutusputkien materiaalit, työmenetelmät sekä käyttömukavuus on hiottu huippuunsa! FINPUTKI on avainlipputuote, joka kertoo käyttäjänsä arvostavan kotimaista osaamista ja työn laatua. Kestotilaajan etuhinta: 98 € Ovh: 115 € Finputki 4 (45 mm): 97 € (Ovh: 114 €) Finputki 6 (63 mm): 102 € (Ovh: 116 €) Finputki 7 (75 mm): 113 € (Ovh: 125 €) M E T S Ä L E H D EN JA T K U VA TILAUS KA NN A T T A A ! Hinnat sis. alv. 24% Toimituskulut alk. 5,90 € Kestotilaajan kaupasta välineet metsänuudistamiseen Tarjous voimassa 31.5.2014 saakka. Metsäkustannus Oy, puh. 09 315 49 840 Yhteistyössä Uittokalusto Oy puh. 015 5550 402 2615_.indd 55 3.4.2014 21.30
LUHTA Kun iltanuotio hiipuu, laavulla yöpyjä voi kuulla äkillisen karjaisun tai pitkän selittämättömän pulinan. Kevätyön viheltäjä on karhua todennäköisemmin punatulkun kokoinen pöllö. TeksTi ja kuvaT jorma LuhTa v iisikymmentä vuotta sitten kaksi pikkupoikaa istui nuotion loisteessa laavulla. Oltiin niin syvällä metsässä kuin huhtikuun loskassa oli mahdollista päästä. Ilta pimeni ja viimeisen hiillosmakkaran jälkeen halpa lumppumakuupussi alkoi houkuttaa. -NJÄTS! Metsässä paukahti vihlovan kova, yhtäkkinen ja hiukan nasaali huudahdus. Sen jälkeen ei kuulunut eikä näkynyt mitään. Tuli hiipui, kuusien siluetit mustuivat mustaa taivasta vasten. Pohdittiin kuiskaillen äänen aiheuttajaa: rosvo, susi, kummitus! Vähän myöhemmin nuotiosta näkyi enää pieni hehkuva hiili. Sama ääni iskeytyi korviin uudelleen eikä sen jälkeen uni tärpännyt. Myöhemmin taivas kirkastui, tähdet tulivat näkyviin ja hiekkaharjulta kuului rääkyvää valitusta: -R-räyh! -R-räyh! Hirveitä ääniä yössä 56 MAKASIINI 3 • 2014 2565_.indd 56 3.4.2014 21.33
Kaksi silmäparia loistavat kuin pienet lamput nuotion valopiirin rajalla. Kiilusilmät ovat maantieteestä riippuen yleensä kauriita tai poroja. Karhut ja muut metsänpedot eivät Suomessa syö laavulla nukkuvia ihmisiä. 57 MAKASIINI 3 • 2014 2565_.indd 57 3.4.2014 21.34
LUHTA • Pikkulinnun kokoisen varpuspöllön iltavihellystä luullaan toistuvasti karhuksi. Lapinpöllö huhuilee kevätyönä hyvin pöllömäisesti. Helmipöllön arvoitus Kuten lukija arvaa, toisella noista pojista oli minun nimeni. Muutamassa vuodessa öisen metsän äänet tulivat tutuksi. Rääkyvän haukun aikaansaivat kiimaiset ketut, useimmat möröt ja kummitukset olivat isoja tai pieniä pöllöjä. Tuo yhtäkkinen huuto jäi vaille vastausta, kunnes pari vuosikymmentä myöhemmin näin äänen aiheuttajan. Valokuvasin helmipöllöperhettä pohjoisen valoisassa kesäyössä. Metsämyyrän tuonut isäpöllö suutahti rouvalleen ja päästi tutun huudon. Jonkun tutkimuksen mukaan pöllöt aistivat silmillään infranpunavaloa eli käytännössä lämpöä. Viime syksynä Lapin ja Venäjän helmipöllöt vaelsivat Suomen poikki. Parhaan pöllövaelluksen aikaan tein syksyn ainoan laavuretken, ja täysikuun valossa huomasin helmipöllön pudottautuvan puun latvasta ja koukkaavan kuuman tuhkan yli. Huuto oli älähdys pettymyksestä ja säikähdyksestä, koska lämpö ei ollut syötävää vaan väistettävä vaara. Laavuyöt muuttuvat Luontokuvaajan töissä jouduin tavan takaa askartelemaan käytännöllisten ongelmien kanssa pilkkopimeässä metsässä. Kadotin kauan sitten kiehtovan ja elämään sisältöä tuovan kyvyn pelätä pimeää. Tässä näkökulmassa maailmakin kulki aivan vikasuuntaan. Viidessä vuosikymmenessä liikenteen meteli kasvoi moninkertaiseksi, ja metsän yöäänet vastaavasti vaientuivat yhä hennommiksi. Vähän joka kulmalle yltävä metsätieverkosto hävitti tunteen turvattomuudesta metsän armoilla. Lapinpöllö huhuilee kevätyönä hyvin pöllömäisesti. 58 MAKASIINI 3 • 2014 2565_.indd 58 3.4.2014 21.36
huuTo oLi äLähdys peTTymyksesTä ja säikähdyksesTä, koska Lämpö ei oLLuT syöTävää vaan väisTeTTävä vaara. Kaupunkihuuhkajien kumea huhuilu hukkuu taustameluun, mutta syvällä metsässä ison pöllön kevätäänet säväyttävät. Jossain lähellä kökötti se minunkin kulkupelini, jolla pääsin ihmisten ilmoille. Vaikka kevätöinen metsä ei ole yhtä pelottava kuin ennen, useimmat kokevat sen kiehtovana ja salaperäisenä. Nykyään laavuretket onnistuvat vaivattomasti, sillä Metsähallituksen luontopalvelut, monet kunnat ja kylätoimikunnat ja muutkin tahot ovat rakentaneet Suomeen tuhansia hirsilaavuja. Kaikki saavat käyttää niitä vapaasti, yleensä niissä on myös kuivaa polttopuuta. Hiiripöllö pulisee nyt Vaikka helmipöllön säikäytys jäisi kokematta, tänä keväänä kuulee suurella varmuudella harvinaista pöllönääntä. Eteläiseen Suomeen vaelsi talveksi tuhansia hiiripöllöjä, joista monet jäävät pesimään. Normaalivuosina hiiripöllö on Lapin ja Koillismaan asukki. Hiiripöllön tieteellinen nimi, surnia ulula , viittaa sen soidinääneen. Tuota ululaa – pitkää katkeamatonta pulputusta – kuulee alkukevään tyyninä öinä. Sen voi sekoittaa helmipöllön lemmenlauluun, sointuvaan puputukseen. Helmipöllön säkeet tulevat kuitenkin lyhyinä noin kuuden tavun sarjoina ja rytmi on selvästi verkkaisempi. Hiiripöllöjen ohella pimeydessä voivat melskata ja huhuilla kaikki kotimaiset pöllöt. Huuhkajan kumea HUU-U kajahti nuoruudessani kuin kovaäänisestä, mutta viime vuosina tupsukorvat ovat siirtyneet yhä selvemmin kaupunkien ja liikenteen naapureiksi. Taustameteli hiljentää niitäkin. Isot pöllöt, viiruja lapinpöllö, huhuavat juuri niin kuin pöllöiltä voi odottaa. Joissain oloissa viirupöllö tuo mieleen haukkuvan koiran. Niiden vastakohtana varp uspöllö on tuskin punatulkun kokoinen, ja sen kevätlaulukin on samanlainen vihellys kuin punatulkun kutsuääni. Illan pimetessä varpuspöllö aloittaa vihellyssarjalla, joka voi päättyä huikeaan kirkumiseen. Ihmisten juttuja kuunnellessa huomaa, että tuhansia varpuspöllöjä on määritetty karhuksi. En tiedä, mistä mesikämmenen maine viheltelijänä on peräisin, mutta epäilen Aleksis Kiven veljeksiä. Tosielämän karhut öhisevät, tuhisevat ja mörisevät. Oivallisena unensaamisharjoituksena metsässä yöpyjälle haluan vielä kerrata, että karhuja on juuri nyt Eteläja Länsi-Suomessa enemmän kuin moneen sataan vuoteen. Ja huhtikuussa ne kömpivät talvipesistä. Tänä keväänä pimeässä metsässä pulisee hiiripöllöjä. 59 MAKASIINI 3 • 2014 2565_.indd 59 3.4.2014 21.38
KOLUMNI hessään ymmärtänyt, että tätä tietä pitkin ei pääse eteenpäin. Yhden kerran tehtyä virhettä kutsutaan vahingoksi, useamman kerran samaa toistettaessa kyseessä on jo typeryys. Toivottavasti päättäjämme ymmärtävät palata lähtöpisteeseen ja valita toisen reitin. Kelirikkoaika loppuu melko pian. Silloin voimme olla jo kaukana edessäpäin tai pahimmassa tapauksessa uudemmalla autolla entistä syvemmällä samassa liejussa. järkevyyttä. ”No tälle tielle lähdettiin, tätä tietä jatketaan”, toteaa hän kuljettajalle. Navigaattori ohjaa auton vielä pienemmälle metsätielle. Tie on kurainen, urat renkaiden alla ovat syviä. ”Ei tässä mitään, lyödään moottoriin vähän kierroksia, niin kyllä tästä selvitään”, ministeri toteaa. Alitajunnassaan hän tajuaa tehneensä ison virheen. Metsätien varressa muutama metsuri yrittää viittoa ministeriä palaamaan takaisin. Ärtyneenä ministeri kuitenkin käskee painaa lisää kaasua. Lopulta auto painuu syvälle mutaan ja moottori leikkaa kiinni. E nergiapolitiikassamme on samanlainen tilanne. Kaukaa katsottuna tavoitteet ovat hyviä – kuopat ja upottava tie eivät ole näkyvissä. Mitä lähemmäs puun juurta päästään, sitä selkeämmin näkyy energiapolitiikan epäonnistuminen. Kun auto on rikki, ei riitä peruutus siihen kohtaan, missä auto hajosi. Ei riitä myöskään paluu paikkaan, jossa eteenpäin pääsi vielä juuri ja juuri. On syytä palata lähtöpisteeseen eli siihen hetkeen, kun ensimmäistäkään virhettä ei ollut vielä tehty. Energiapolitiikassa tämä hetki oli silloin, kun kotimaisen energian kilpailukykyä lähdettiin heikentämään turpeen ja puun asemaan puuttumalla. Moottoritielle lähdettiin ajamaan täydellä vauhdilla, ottamatta selvää, millaisia olosuhteita matkan varrella oli. Vielä siinä vaiheessa, kun joka puolella viitottiin kääntymään takaisin, ei käännöstä tehty. Kelirikkotiellä hajoaa auto, energiapolitiikassa pelissä on Suomen talous. Kotimaisen energiaan panostamalla vaihtotaseemme paranisi miljardeilla, jotka tällä hetkellä menevät ulkomaisiin fossiilisten polttoaineiden tuottajien taskuihin. Suomen hallitus ei vielä kehysriiT urveveron tulevan korotuksen peruminen valtion kehysriihessä oli hyvä päätös. Päätöksen ansiosta metsähakkeenkaan kilpailukyky ei enää heikkene. Kovasti oli kuitenkin yliampuvaa väittää, että päätös parantaisi metsäenergian asemaa. Aiemmilla linjauksilla metsäenergialiiketoiminta oli jo ajettu ahdinkoon ja vaikeuksien korjaaminen olisi vaatinut edellisvuosien päätöksien perumista. Energiakeskustelumme on ollut viime vuosina surkuhupaisaa. Metsät ja suot pursuavat kotimaista raaka-ainetta. Silti kivihiilen käyttö kasvaa ja energiayrittäjät ovat vaikeuksissa, valtion taloudesta puhumattakaan. Koko suomalainen energiapolitiikka muistuttaakin reitinvalintaa kelirikkoaikana… …M inisteri kaukana maaseudulta vallan kabineteissa katsoo auringonpaistetta ja monikaistaisia moottoriteitä. ”Näyttää hyvältä, pitäisiköhän lähteä maakuntamatkalle”, hän toteaa. Musta ministeriauto lähtee liikkeelle, kyyti on tasaista – ei huolenhäivää – uni tulee takapenkillä silmään. Pian ministeri säpsähtää hereille, huono talvi oli tehnyt yllättäviä kuoppia pikitiehen. Ministeri hieman jo ärtyy ikävästä yllätyksestä, mutta käskee kuljettajaa painamaan kaasua. ”Eipä tässä mitään, aina sitä pari kuoppaa kestetään”, toteaa ministeri. Tie vie yhä kauemmas pääkaupungista. Ministeri käskee rohkeasti valitsemaan reitin navigaattorista. Ei haittaa, vaikka reitti sisältää sorateitä. Isommalla maalaistiellä kyyti on suurten kuoppien takia jo aika rajua. Auton jousitus kestää, vaikka onkin koetuksella. Maailma on hyvin erinäköinen kuin Helsingistä lähdettäessä. Ministeri alkaa jo epäillä reitin Energiapolitiikan kelirikko Yhden kerran tehtyä virhettä kutsutaan vahingoksi, useamman kerran samaa toistettaessa kyseessä on jo typeryys. Kommentoi kolumnia www.metsalehti.fi/kolumnit. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen johtaja. Ki m m o Br a n d t / Co m .P iC 60 MAKASIINI 3 • 2014 60 MAKASIINI 3 • 2014 2605_.indd 60 3.4.2014 21.32
MetsänoMistaja päättää kantokäsittelystä Lue lisää Rotstopista ja osallistu kilpailuun www.rotstop.fi Metsänomista jana vaadin hakkuiden yhteydessä kantokäsittely ä metsääni, jotta puita lahottava juurikääpä pysyy aisoissa. Haluan, että kantokäsittely tehdään täysin luonnonmuka isella Rotstop-kanto käsittelyainee lla, joka on turvallinen myös vesistöille. AIKA JA PAIKKA: kantokäsittelyoHjeis tUs ALLEKIRJOIT US: Kuka päättää sinun metsässäsi tehtävistä metsänhoitotöistä? Ota ohjakset omiin käsiisi ja vaadi metsässäsi luonnonmukaista kantokäsittelyä juurikäävän torjuntaan alla olevalla lomakkeella. 2611_.indd 61 3.4.2014 21.33
tapion pöytä V uoden parasta kalastusaikaa on kevät. Silloin monet kalat tulevat kutemaan lämpimämpiin mataliin vesiin. Made kutee jo alkuvuodesta tammi-maaliskuussa. Kun madesesonki on loppu, jatkuu kevätkalastus siian, kuhan, hauen, lahnan ja silakan pyynnillä huhtikuusta touko-kesäkuuhun. Kalaa saadaan loppukeväällä pohjoisessa vielä jäiden päältä, mutta etelässä heti jäiden lähdön jälkeen avovedestä verkoilla, rysillä ynnä muilla pyyntivälineillä. Joitakin kaloja, kuten ahventa, saa erilaisilla pyyntivälineillä ympäri vuoden. Vaikka viranomaiset ovat monin tavoin yrittäneet rajoittaa harrastajakalastajien kalanpyyntiä, nämä saavat kuitenkin monipuolisesti kalaa ruokavalikoimiinsa. Muut löytävät luonnonkalaa markettien kalatiskiltä, kauppahalleista ja toreilta. Kala käy leivonnaisiin Luonnonkalaa kannattaa ostaa aina silloin, kun sitä on hyvin tarjolla. Nyt keväällä sitä kannattaa hyödyntää leivonnaisissakin. Kalaleivonnaiset ovat terveellisiä vaihtoehtoja sokeroiduille leivonnaisille ja sopivat vaikka pääsiäispöytään. Voit tehdä pieniä kalanmallisia pasteijoita, isompia piiraita tai perinteisiä kalakukkoja. Kalapiiraan taikinaksi käy hiivataikina tai jos pakastimeen on jäänyt joulun jäljiltä voitaikinaa, voit yhdistä kalat ja voitaikinakätkön. Piiraan täytteeksi käy ohrasuurimoiden sijasta riisi. Jos teet kalapiiraan juhlapöytään, käytä mielikuvitusta sen koristelussa. Oheinen kalapiiras on mukailtu varsinaissuomalaisesta maakuntaruoasta Turun linnan silakkapiirakasta. Kahdesti viikossa Viranomaiset suosittelevat kalan syönnin lisäämistä. Kala sisältää terveellisiä rasvahappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita sekä paljon proteiinia. Se on erityisen hyvä omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin lähde. Näiden on osoitettu vähentävän sydänja verisuonitautien riskiä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdellen. Rasvaisia kaloja ja haukia silloin tällöin, muuta kalaa useammin. Suositusten mukaisen vuorokausiannoksen saa noin 150 grammasta rasvaista kalaa. Näitä rasvaisia kaloja ovat Itämerestä pyydetty lohi, taimen ja silakka. Niitä liikaa syömällä voi kuitenkin altistua terveydelle haitallisille dioksiineille ja PCB-yhdisteille. Isosta hauesta voi saada tavanomaista suurempia määriä elohopeaa. Kasvatettu kala sisältää vain vähän ympäristömyrkkyjä, mutta ei juuri lainkaan D-vitamiinia. Kotimaisen kalan käyttö on vähentynyt reippaasti. Vuosina 1999–2011 kotimaisen kalan kulutus laski 6 kilosta alle 4 kiloon henkilöä kohden, mutta tuontikalan nousi 6 kilosta 11 kiloon henkilöltä. Varsinkin kotimaisen kalan kulutusta pitäisi lisätä. Se on sitä paitsi erinomaista lähiruokaa. EnEmmän kalaa TeksTi ja kuvausjärjesTelyT Marja HarTola kuvaT Maria Grönroos Keväällä luonnonkalaa on parhaiten tarjolla. Sitä voi käyttää vaikka leivonnaisissa. KalapiiraS 0,75 dl ohrasuurimoita 4 kovaksi keitettyä munaa 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 500 g ruodotonta luonnonkalaa 500 g valmista voitaikinaa 2 rkl tilliä 2 tl suolaa valkopippuria munaa voiteluun laita ohrasuurimot 3 desilitraan vettä likoamaan yön yli ja keitä seuraavana päivänä liotusvedessään noin 30 minuuttia. keitä munat, kuori ja pilko. kuori ja pilko sipulit. leikkaa kala suikaleiksi. jos voitaikina on levyinä, kostuta levyn toinen reuna vedellä ja yhdistä levyt limittäin. jaa taikina kahteen osaan. kaaviloi molemmat pyöreäksi. voitele irtopohjavuoka ja asettele taikinan toinen puolikas vuoan pohjalle ja sivuille. sekoita täytteen ainekset ja kaada vuokaan. laita toinen taikinan puolikas vuoan päälle ja voitele munalla. voit jättää osan taikinasta koristeluun. Tee palmikoita piiraan reunan ympäri tai pieniä kaloja päälle. Paista 200 asteessa noin tunti tai kunnes piiras on sisältä kypsä. KaStiKe 1,5 dl kalalientä 100 g voisulaa 1 rkl tilliä kiehauta kalaliemen ainekset keskenään. kaada kuumaa lientä piirakan päälle. 62 MAKASIINI 3 • 2014 2594_.indd 62 3.4.2014 21.38
tämä näyttävä kalapiiras sai ryhtyä elokuvatähdeksi keväällä 2014 ja esittää 1600-luvun yläluokan ruokaa Mika Kaurismäen kuningatar Kristiinasta kertovassa elokuvassa Girl King. 63 MAKASIINI 3 • 2014 2594_.indd 63 3.4.2014 21.40
käsin TEHTY Voitele pihkalla TeksTi ja kuvaT Markus TuorMaa Pihkan valutus on Suomessa huonosti tunnettu taito. Haavoja parantavan pihkavoiteen ansiosta sille on taas kysyntää. Pihkavoidetta voi säilyttää vaikka lasipurkissa. k uusenpihkasta valmistettavan haavavoiteen teho on hiljattain osoitettu lääketieteellisesti. Samalla pihkan keruu on alkanut metsissämme uudestaan vuosikymmenien tauon jälkeen. Voiteen valmistus kasvaa, ja pihkaa tarvitaan yhä enemmän. Perinteisesti Suomessa on kerätty pihkaa lähinnä kotitarpeiksi tai pienimuotoiseen kaupankäyntiin. Kiinnostusta järjestelmälliseen keruuseen oli lähinnä ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaan. Tuolloin valtio edisti pihkan keruuta, jotta pihkalla voitaisiin vastikekaupassa hankkia ulkomailta esimerkiksi elintarvikkeita. Pihkasta saatiin paperin liima-ainetta, kittiä, lakkaa, vernissaa, koneöljyjä ja tärpättiä. Sota-aikana pihkaa tarvittiin – ikävä kyllä haavavoiteen sijasta – myös ammusten valmistamiseen. Pihka jäi satamaan Pihkaa on kerätty Suomessa lähinnä puiden haavoista, jotka ovat syntyneet joko luonnonolosuhteiden takia tai sattumalta ihmisen toiminnan vuoksi. Etenkin sodan runtelemista metsistä pihkaa oli paljon kerättävissä. Monessa muussa maassa pihkan keruu on järjestelmällisempää. Puihin tehdään varta vasten viiltoja, joita pitkin pihkaa valutetaan. Nykyisin, kun pihkan kysyntä on kasvanut, Suomessakin on kokeiltu pihkan valuttamista puita tarkoituksella haavoittamalla. Aiheesta on julkaistu muutama opinnäytetyö. Myös vuonna 1918 mietittiin, miten pihkaa saisi koottua enemmän. Silloin valtion Pihkaja Tervakonttori julkaisi Emil Vesterisen kirjoittaman oppaan pihkan valutuksesta. Kevääseen 1919 mennessä pihkaa oli saatu kerättyä Helsingin satamaan yli miljoona kiloa, vaikka varsinainen pihkan valutus oli ilmeisesti jäänyt lähinnä kokeilujen varaan. Vaihtelevien olojen vuoksi pihkaa ei kuitenkaan saatu vietyä ulkomaille. Lopulta valtio joutui myymään sen tappiota kärsien kotimaassa toimivalle hartsitehtaalle. Pihkaa kerättiin uudelleen 1940-luvun alussa, kun jälleen oli pula-aika. Sotien päätyttyä pihkan keruu tai valutus eivät kuitenkaan jääneet metsän käytön muodoiksi Suomessa. Kemianteollisuuden käyttämät pihka-aineet saatiin erotettua selluteollisuuden sivutuotteesta mustalipeästä paljon halvemmalla. Mutta ehkä Vesterisen opeista voisi olla hyötyä nykyaikana, kun ikiaikainen pihkavoide kiinnostaa taas. Mustalipeä ei kelpaa voiteen valmistukseen, sillä pihka on saatava voiteeseen mahdollisimman luonnollisena ja puhtaana. Niinpä kokeilin Vesterisen oppaan neuvomana pihkan valutusta. Valutuksen riskit Kuusi on herkkä sienitaudeille ja lahovioille, joten valutus aiheuttaa aina riskin puun terveydelle ja puuaineksen laadulle. Emil Vesterinen suosittelikin valutettavaksi vain sellaisia puita, jotka aiotaan kaataa lähitulevaisuudessa. Nykyään pihkan valutus voisi sopia alueille, jotka on tarkoitus jättää pystyyn monimuotoisuuden suojelemiseksi. Luonnolle pienistä lahovioista kun on pikemminkin hyötyä kuin haittaa. Esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeet tai valtion mailla alue-ekologiset käytävät voisivat olla sopivia valutuskohteita. Kuusesta vai männystä? Kemianteollisuuden tarpeisiin männyn pihka on suuremman tärpättipitoisuutensa vuoksi arvokkaampaa kuin kuusen pihka. Pihkavoiteen valmistamiseen käytetään sen sijaan kuusen haavapihkaa. Siinä on terveen kudoksen kasvua edistäviä yhdisteitä, lignaaneja, joita muissa pihkoissa ei ole. Kuusenpihkan juoksuttaminen puusta on työläämpää kuin männynpihkan. Kuusenpihka nimittäin jähmettyy nopeammin kuin männynpihka. Tähän vaikuttaa ainakin sen vähäinen tärpättipitoisuus. 64 MAKASIINI 3 • 2014 2592_.indd 64 4.4.2014 9.02
valuvan pihkan määrä vaihtelee suuresti eri kuusiyksilöiden välillä. joistakin puista voi valua pihkaa jo yhden kauden aikana niin paljon, että valutusura tulee lähes täyteen. Toisista taas pihkaa valuu vähän. Yleensä tuuheista ja voimakaskasvuisista kuusista valuu enemmän pihkaa kuin hidaskasvuisista kuusista, joilla neulasmassaa on vähemmän. Tuuheiden kuusten välillä on kuitenkin ainakin omassa pihkametsässäni ollut suuria eroja – joistakin valuu paljon ja joistakin vain vähän pihkaa. valutusuran pihka on helppo kaapia talteen, sillä se on pehmeää. Luonnonhaavoissa taas on usein vuosikymmeniä vanhaa kivikovaa pihkaa, jonka irrottaminen on työlästä. kerätyn kuusenpihkan joukkoon jää aina roskia, joten pihka on puhdistettava myöhemmin esimerkiksi haavavoidetta valmistettaessa. Männystä pihkaa juoksutetaan kalanruotokuviolla, jonka keskusurasta lähtee molemmille sivuille pienempiä uria, viiksiä. Pihka valuu viiksiä pitkin keskusuraan ja sitä pitkin uran alapäässä olevaan keräysastiaan. Vaikka maailmansotien aikaan männynpihkaa arvostettiin enemmän, löytyy Vesterisen oppaasta onneksi myös neuvoja kuusen pihkan valutukseen. Huonomman juoksevuutensa vuoksi kuuselle on kehitelty menetelmä, jossa runkoon tehdään muutaman sentin levyinen pystysuora ura. Pihka kertyy uraan ja jää sen koko pituudelle. Tästä urasta pihka kaavitaan sopivalla työkalulla. Alla pidellään keräyspussia, johon pihkakokkareet tipahtelevat. Sekoita oma voide Pihkavoidetta voi nykyisin ostaa apteekista, mutta sitä voi tehdä myös itse. Entisinä aikoina voiteen reseptit kulkivat suullisena perimätietona eteenpäin, mutta tällä hetkellä internet tuntuu hoitavan samaa tehtävää. Netti on nimittäin pullollaan erilaisia pihkavoiteen valmistusohjeita. Perusperiaate kaikissa ohjeissa on sama. Pihkavoide valmistetaan sekoittamalla pihkaa ja jotakin rasvaa tai öljyä, joka tekee voiteesta helpommin levittyvää. Apteekeissa myytävässä Abilar-pihkavoiteessa pihka on sekoitettu lääkinnälliseen käyttöön tarkoitettuun salvapohjaan. Vanhoissa pihkavoideohjeissa käytetään vastaavasti esimerkiksi suolatonta voita tai paistinrasvaa. Nykyisin monet käyttävät itse tehtyihin voiteisiin kasviöljyjä, kuten rypsi-, pellavatai oliiviöljyä. Itse tein voidetta sekoittamalla pihkaan rypsiöljyä. 65 MAKASIINI 3 • 2014 2592_.indd 65 4.4.2014 9.03
käsin TEHTY Pihkankeräyspussiin tarvitaan kuusenoksa ja pala kangasta. jos oksan pituus on noin 90 senttiä, siihen riittää noin 60 x 45 sentin kangaspala. kankaan pitempään syrjään ommellaan narukuja. Narun päitä varten kujaan tehdään aukot noin 5 sentin päähän kankaan reunoista. kankaan vastakkainen syrjä taitetaan keskeltä kaksinkerroin ja syrjän puolikaat ommellaan toisiinsa. kun kuusenoksan taivuttaa puolikaareksi ja sitoo oksan päät narukujassa olevan narun päillä yhteen, syntyy oksasta keruupussin kaareva reuna. Narusta taas syntyy keruupussin suora etureuna. kankaan vapaaksi jäävä reuna käännetään oksan yli ja ommellaan kiinni. suora etureuna joustaa ja mukautuu rungon pyöreyttä vasten. Pussin laaja pinta-ala kerää putoilevat pihkakokkareet tehokkaasti ja ne kerääntyvät pussiin muodostuvaan syvennykseen. Pihkankeruupussi 1 viilsin mattoveitsellä noin 2,5–3 senttiä leveän uran molemmat reunat kuoreen. 2 keväällä ja alkukesästä kuorisuikale irtoaa helposti vetämällä veitsellä tehtyjä viiltoja pitkin. valutusuran voi tehdä lähes maanpinnasta niin korkealle kuin ylettää. Tikapuiden avulla pihkaa voi valuttaa jopa useiden metrien korkeudelta. 3 Pihka erittyy kasvukauden aikana. sitä voi kerätä siis jo syksyllä. Toisaalta pihka säilyy hyvin, joten keräämisen voi tehdä myöhemminkin. irrotin pihkan taltalla. 4 Pihka putoilee keruupussiin ja vierii sen pohjakoloon. 5 Lämmitin kattilassa suunnilleen yhtä paljon pihkaa ja rypsiöljyä. kun pihka sulaa, se sekoittuu helposti öljyyn. 6 siivilöin seoksen kuumana sideharsokankaan läpi. roskat jäävät kankaaseen. seoksen jäähdyttyä voide on valmista haavaan siveltäväksi. 1 3 5 2 4 6 66 MAKASIINI 3 • 2014 2592_.indd 66 4.4.2014 9.04
MatkaohjelMa Maanantaina 29.9. kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello 6. Lento Milanoon, mistä matka jatkuu linja-autolla kohti Val di nonin laaksoa ja kylpylähotelli Malascoa. Matkalla lounas ja hotellilla illallinen. tiistaina vierailemme paikallisella sahalla ja lounaan jälkeen teemme metsäretken. illallinen hotellissa. KesKiViiKKona aamupäivän teemana on metsäopetus. Lounaan jälkeen perehdymme vuoristoalueiden metsien hoitoon. Päivän lopuksi tutustumme omenanviljelyyn, josta Val di nonin laakso on kuuluisa. torstaina käymme katsomassa paikallisia metsiä ja puunjalostusta hiihtokisoista tutun Val di Fiemmen alueella, missä syömme myös yhteisen lounaan. Perjantaina ohjelmassa on etelä-tirolin pääkaupunki Bolzano. Parin tunnin mittaisen kävelykierroksen jälkeen on vapaata aikaa tehdä ostoksia ja vierailla museossa katsomassa jäätiköltä löytynyttä Ötzi-miehen muumiota. Paluumatkalla poikkeamme maistelemaan etelä-tirolin viinejä. illallinen hotellilla. Lauantaina 4.10. lähdemme aamiaisen jälkeen kohti Münchenin lentokenttää. Matkalla lounas. Lento laskeutuu Helsinkiin kello 22.05. LukijamatkaLLe Tiroliin Metsälehden seuraava lukijamatka tehdään Pohjois-Italiaan Trentinon vuoristomaisemiin 29.9.–4.10.2014 Matkan hinta Matka maksaa kahden hengen huoneessa 1 595 euroa/henkilö. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 110 euroa. trio travelsin palvelumaksu 15 euroa/ henkilö. Hinta sisältää lennot, oppaan palvelut, majoituksen, ohjelmassa mainitut ateriat, kuljetukset ja vierailut. Hinta ei sisällä matkavakuutusta eikä palveluja, joita ei ole mainittu ohjelmassa. lisätietoa Matkasta: Metsälehden ja Trio Travelsin internet-sivuilla osoitteissa www.metsalehti.fi ja www.triotravels.fi. ilMoittautuMiset Vastuullinen matkanjärjestäjä on trio travels oy, missä toini Palosaari ottaa ilmoittautumisia vastaan 16.6. mennessä puhelinnumerossa 020 756 8614 tai sähköpostilla toini.palosaari@ triotravels.fi. trentino milano BolZano 2614_.indd 67 4.4.2014 20.24
tutkijoilta tutkimaan auringon aktiivisuuden vaikutusta ilmaston muutoksiin. Pohtila oli tutkimuksessaan vuosikymmeniä aikaansa edellä julkaistessaan aiheesta kansainvälisen raportin jo vuonna 1980. Pohtila ymmärsi varsin pian sen, että paraskin tutkimustieto on arvotonta, ellei se vaikuta käytännön toimintaan. Hän siirtyi vuonna 1980 Lapin piirimetsälautakunnan päämetsänhoitajaksi tarttuen jämerästi pohjoisten metsien hoidon ongelmiin. Hyvässä muistissa olivat vielä kylmän 1960-luvun epäonnistumiset Lapin metsien uudistamisessa. Pohtilan johtajakaudella Lapin vajaatuottoisia kuusikoita hakattiin ja uudistettiin laajasti erityislain turvin. Lapin kausi päättyi vuonna 1987, jolloin Pohtila siirtyi Metsätehon toimitusjohtajaksi Helsinkiin. Vajaan kahden vuoden kuluttua tästä hänet nimitettiin Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtajaksi. Tässä virassa hän ehti toimia päivälleen 15 vuotta ennen siirtymistään eläkkeelle 1.11.2003. Pohtilan aika Metlan ylijohtajana merkitsi metsäntutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääntymistä tutkimuksen tasosta tinkimättä. Tavoitteisiin pyrittiin toteuttamalla laajoja tutkimusohjelmia, lisäämällä professorien ja erikoistutkijoiden määrää sekä järjestämällä metsäntutkijoiden maailmankongressi Tampereella vuonna 1995. Eljas Pohtila oli tieteellisesti utelias ja laajasti sivistynyt tiedemies, jonka intohimona oli keskustelu ja väittely asiapohjalta. Hänen laaja työkokemuksensa, väittelytaitonsa ja terävä kynänsä muodostivat yhdistelmän, jota ystävät ihailivat ja vastustajat inhosivat tai pelkäsivät. Kirjallisuuden ohella hänen mieluisia harrastuksiaan olivat kalastus ja metsästys. Pohtila oli aktiivinen monissa järjestöissä, toimikunnissa ja työryhmissä. Hän toimi muun muassa Lapin Luonnonsuojelupiirin ja Suomen Metsänhoitajaliiton hallituksen puheenjohtajana. Hän johti myös vuonna 1996 toiminutta metsälakityöryhmää. Sotilasarvoltaan Pohtila oli kapteeni. Eljas Pohtila oli luonteeltaan mutkaton ja helposti lähestyttävä Lapin mies, joka sanoi, mitä ajatteli. Hän oli aina pienen ihmisen puolella kasvotonta byrokratiaa vastaan. Eljaksen musikaalisuus ja ilmiömäinen sanamuisti tekivät hänestä illanistujaisten keskipisteen niin laulun kuin runonlausunnan saralla. KARI MIELIKÄINEN MIKKO HYPPÖNEN JORMA VIERULA Kirjoittajat ovat Eljas Pohtilan ystäviä ja työtovereita MetsäntutkiMuksen ja metsäalan merkittävä suomalainen vaikuttaja, professori, ylijohtaja Eljas Pohtila kuoli Jorvin sairaalassa 10.3.2014. Hän oli syntynyt porotilallisen poikana Sallan Salmivaarassa. Lapsuuden kokemukset antoivat Pohtilalle perspektiiviä suhtautumisessa luontoon, elämään ja erilaisiin ihmisiin. Erityisen mieleenpainuva tapaus oli osallistuminen 16-vuotiaana koulupoikana Tuntsan suurpalon sammutukseen kesällä 1960. Pohtila kirjoitti ylioppilaaksi Paimion lukiosta vuonna 1963. Varusmiespalveluksen jälkeen hän siirtyi opiskelemaan metsätieteitä Helsingin yliopistoon. Pohtila valmistui metsänhoitajaksi 1968 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1977. Työuransa Eljas Pohtila aloitti Helsingin yliopistossa. Veri veti hänet pian takaisin Lappiin, jossa hän toimi Metsäntutkimuslaitoksen tutkijana ja Rovaniemen tutkimusaseman johtajana. Pohtilan intohimoinen tutkimustyö keskittyi aluksi Lapin metsien uudistamiseen. Männyn siemenvuosien ja kasvun jaksollisuus ajoi hänet eljas Pohtila kirjanPainaja-aikuiset poistuvat keväällä maassa kuusen tyvellä olevista talvehtimispaikoistaan. Ensimmäiset yksilöt alkavat lentää, kun lämpösummaa on kertynyt noin 50 astepäivää ja päivän maksimilämpötila ylittää 16 astetta. Voimakkaampi parveilu vaatii kuitenkin 18–20 asteen lämpötiloja. Suomen metsäkeskus ja Metla seuraavat tulevan kevään edistymistä kirjanpainajien kannalta ja tiedottavat parveilun alkamisesta internetissä. Kulunut talvi on ollut sääoloiltaan poikkeuksellisen vähäluminen ja kevät voi tulla hyönteistenkin kannalta huomattavasti etuajassa. Voidaankin kysyä, kuinka hyvin metsätuholaisten torjuntaa koskevat säädökset ja niiden päivämäärärajat toimivat tällaisessa tilanteessa? Tämän vuoden alussa voimaan astuneen uuden metsätuholain tavoitteena on auttaa pitämään pahimpien tuhohyönteisten kannat riittävän alhaisina. Kirjanpainajan ja muiden kaarnakuoriaisten lisääntymisen hillitsemiseksi edellisenä talvikautena kaadettu kuusipuutavara on kuljetettava pois hakkuupaikalta ja välivarastosta eteläisessä Suomessa 15. heinäkuuta, Keski-Suomessa 24. heinäkuuta ja pohjoisessa 15. elokuuta mennessä. Säädetyt päivämäärärajat ovat kompromissi, eivätkä ne nykyilmastossa riitä täysin estämään uuden kirjanpainajasukupolven aikuistumista. Esimerkiksi viime kesänä 700 astepäivän lämpösumma, joka voi riittää jälkeläispolven kuoriutumisen alkamiseen, saavutettiin eteläisen Suomen lisäksi Etelä-Savossa ja osassa Pohjois-Savoa 7. heinäkuuta eli jo viikkoa ennen aikaisinta määräaikaa. Tavallista lämpimämmän tai aikaisemman kesän sattuessa suosittelemmekin säädöksiä nopeampaa puutavaran poisvientiä metsistä. Hakatun puutavaran korjuun lisäksi merkittävien tuulituhojen oikea-aikainen korjuu on suojaako laki tuholaisilta? kirjanpainajatuhojen torjunnan menestyksen edellytys. Kuluneen talvikauden myrskyt aiheuttivat laajalti Eteläja Keski-Suomessa hajallaan olevia pieniä tuulenkaatoaloja. Isompien tuoreiden tuulituhojen osuessa omalle kohdalle puiden omistaja on velvollinen poistamaan 10 mottia ylittävän osan vahingoittuneista puista, jos metsikössä on hehtaaria kohden enemmän kuin 10 kiintokuutiometriä vahingoittuneita tyviläpimitaltaan yli 10-senttisiä kuusipuita. Alle hehtaarin kokoisissa metsiköissä sovelletaan edellä mainittua mottirajaa riippumatta metsikön pinta-alasta. Metsälain 10 pykälässä tarkoitetulla erityisen tärkeällä elinympäristöllä ja Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella maanomistaja voi kuitenkin jättää alueelle vahingoittuneita puita enemmän kuin metsätuholain säädösten mukaan on sallittu. Tällöin maanomistajan tulee ilmoittaa vahingoittuneiden puiden poistamatta jättämisestä Suomen metsäkeskukselle. SEPPO NEUVONEN & OLLI-PEKKA TIKKANEN METSÄNTUTKIMUSLAITOS Varsinkin jos alkukesä on lämmin, tuore puutavara kannattaa viedä metsästä hyvissä ajoin ennen määräaikoja, tutkijat neuvovat. 1.8.1943–10.3.2014 68 MAKASIINI 3 • 2014 2616_.indd 68 4.4.2014 20.25
MÄNTY-SAIMAA Metsänhoitoyhdistys Mänty-Saimaa toimii Mikkelin kaupungin (Ristiina ja Suomenniemi) sekä Mäntyharjun ja Savitaipaleen kuntien alueella. Asiakkaanamme on n. 5 000 metsänomistajaa, jotka omistavat metsämaata n. 150 000 ha. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 19. Haemme TOIMINNANJOHTAJAA johtamaan ja kehittämään metsänhoitoyhdistystä edellisen toiminnanjohtajan siirtyessä muihin tehtäviin. Arvostamme ihmissuhdetaitoja, taloushallinnon tuntemusta, markkinointihenkisyyttä, sekä LKVosaamista. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään viimeistään 27.4.2014 sähköpostilla jouni.tiainen@mhy.fi tai osoitteella Mhy MäntySaimaa, Kievarintie 7, 54800 Savitaipale. Hakemuksia ei palauteta. Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Jouni Tiainen, puh. 0400-158369 ja hallituksen puheenjohtaja Sari Lantta, puh. 040-7087500. MHY Mänty Saimaa 2x120_92mm 31.3.2014 9.57 Sivu 1 työpaikat Yli 200 yritystä hakemistossa osoitteessa www.metsalehti.? Mistä pidit? Mikä oli Mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivuilla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikein laidan vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn. Vastausaikaa on huhtikuun loppuun asti. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme kaksi Fiskarsin WoodXpert kahden käden vesuria XA23. Yhden palkinnon arvo on 69,90 euroa. ViiMe nuMerossa eniten ääniä sai metsälakiuudistusta esitellyt artikkeli ”Uusiksi meni”. Arvonnassa onni suosi Raija Piispasta Hollolasta , Tapio Rintasta Virolahdelta ja Arma Rissasta Juuasta. www.metsälehti.?/mobiili Maaliskuun iPad Kangasniemelle Metsälehden tilaajien kesken arvotaan tänä vuonna seitsemän tablettitietokonetta. Maaliskuun iPadin voitti Kari Tiusanen. Metsälehteä voi nyt lukea myös tablettitietokoneelta. Näytenumeron voi käydä ilmaiseksi lataamassa Applen kaupasta tai Google Playsta. paLkiNtO 69 MAKASIINI 3 • 2014 2616_.indd 69 4.4.2014 20.27
50 VUOTTA 18.4. Pasi Närvänen, Metsänhoitoyhdistys Lounais-Hämeen valtuuston jäsen, Urjala 21.4. Jussi Tuovinen, Uusyrityskeskus, Jyväskylä, yritysneuvoja, Kuopio (perhepiirissä) Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi MERKKIPÄIVIÄ Suomen Metsäyhdistys Metsänhoitaja Anders Portin, 55, on valittu Suomen Metsäyhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi. Portin aloittaa tehtävässä elokuun alussa. Tällä hetkellä Portin työskentelee liiketoiminnan kehitystyössä sekä metsäpolitiikan ja sertifioinnin johtavana asiantuntijana konsultointiyhtiö Indufor Oy:ssä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Metsäteollisuus ry:ssä metsäja ympäristöasioiden johtajana sekä maaja metsätalousministeriössä metsäosaston kansainvälisten metsäasioiNIMITYKSIÄ Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 24.4. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIKRYPTO 3 Palkinnot Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Hannu Kunnas, Luumäki, Kari Niskanen, Kerava ja Pekka Vuorela, Huttula Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2014 alkaen (24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2014 – ??/?? 201 Metsäkustannus maksaa postimaksun Pohjoinen Rautatiekatu 21 b Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUnIMI ETUnIMI SUKUnIMI ETUnIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTInUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIn ASIAKASnUMEROnI LEHdEn OSOITELIPUKKEESTA Makasiiniristikko 2, oikea ratkaisu den yksikön päällikkönä. Metsäyhdistyksen nykyinen toiminnanjohtaja Juhani Karvonen jää eläkkeelle syyskuun alussa. Hän on työskennellyt Metsäyhdistyksessä vuodesta 1991. Greenpeace Greenpeacen metsäkampanjoista tunnetuksi tullut Sini Harkki on nimitetty ympäristöjärjestön Suomen maajohtajaksi. Harkin vastuulla on Greenpeacen kampanjointi Suomessa ja suomalaisjäsenten osallistuminen maailmanlaajuisiin kampanjoihin. 2619_.indd 71 4.4.2014 20.15
pilkkeitä mukaan se suosisi lämpimiä ympäristöjä, joten kuusten oksien jäkäliä se syönee metsiköitten eteläreunoilla, missä lämpöä riittää. Kalliokarpeen kasvupaikat ovat paahteisia kivensyrjiä. Lyijykeltasiipi on melko uusi tulokas luonnossamme, siis mamu. Ensimmäiset yksilöt päätyivät kokoelmiin eteläisiltä rannikkoseuduilta 1800-luvulla. Nyt se on maan eteläosissa yleinen ja tavattavissa ainakin Pohjois-Karjalassa asti. Elinaluettaan laajentavalle lajille on usein tyypillistä, että sillä on välillä massaesiintymiä: se on hyvin runsas yhtenä vuonna ja painuu sitten taas huomaamattomuuteen. Massaesiintymien aikana osa yksilöistä lähtee uusia elinalueita etsimään, silloin osa seikkailijoista voi päätyä nurkan sadevesipyttyyn. TEKsTi sEPPo VuoKKo KuVa JorMa PEiPoNEN Useilla hyönteisillä – ja aivan erityisesti perhosilla – aikuisten ja toukkien elinympäristöt ovat erilaiset. on lajeja, joiden aikuisia näkee aivan helposti, mutta toukkia löytää vain tarkoin hakemalla. Jos lajin elintavat ovat tuntemattomat, tarkoittaa se sitä, etteivät tutkijatkaan ole niitä toukkia vielä löytäneet. Lyijykeltasiipi – kuten muutkin keltasiivet – ovat melko pieniä, koisamaisia perhosia, joihin kiinnittää huomiota vain silloin, kun niitä on runsaasti. Meillä niitä ilmaantui talon seinustoille kesällä 2010 niin runsaasti, ettei niitä voinut olla huomaamatta. Kiikutin sadevesiastioihin hukkuneita yksilöitä työhuoneelle, missä määritin lajin kirjojen avulla. Pihassa ei toukille sopivaa elinpaikkaa ole, mutta ei aikuisten tarvinnut kaukaa tulla. Lyijykeltasiiven toukka syö jäkäliä, ainakin sormipaisukarvetta ja kalliokarvetta. Joidenkin tietojen Jäkälä maistuu mamulle Aikuinen lyijykeltasiipi lepäilee korrella. Useimmilla suvun lajeilla siivet ovat keltaiset, mutta lyijykeltasiivellä ja harmokeltasiivellä etusiivet ovat päältä harmaat. LiiNa KJELLbErg Keväinen metsä tarjoaa hyviä raaka-aineita villiyrteistä ja villivihanneksista innostuneille: käenkaalia, maitohorsmaa, kuusenkerkkiä, pakurikääpää. Luonnonvaraisten kasvien keruu ei kuitenkaan aina ole kaikkien oikeus. Kerkät kuuluvat maanomistajalle Kuusenkerkkiä voi kerätä salaattiin, mutta vain maanomistajan luvalla. Eläviä puita ei jokamiehenoikeuksien mukaan sen sijaan saa vahingoittaa, ja esimerkiksi oksien, kuoren tai käpyjen ottaminen elävistä puista vaatii maanomistajan luvan. sama koskee kuusenkerkkiä. ”sitten on näitä spesialiteetteja, kuten pihlajanmarja ja katajanmarja. Marjojahan saa poimia, mutta pihlajanmarja on myös osa puuta ja katajanmarja onkin käpy”, Tuunanen kertoo. Käytäntö on hänen mukaansa kuitenkin ollut, että pihlajanmarjoja ja katajanmarjoja saa kerätä. Kääpien keruuseen ei tarvita maanomistajan lupaa, kunhan ei vahingoita puita. Pakurikäävän irrottaminen kuitenkin vahingoittaa puuta ja on siksi jokamiehenoikeuksissa kiellettyä. samoin sammalen ja jäkälän keruu. Entä saako metsästä siirtää esimerkiksi käenkaaleja kasvamaan kotipihan yrttitarhaan? Tuunasen mukaan siitä on mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta käytännössä muutaman kasviyksilön voi ottaa. Jokamiehenoikeuksien mukaan rauhoittamattomia kukkia, metsämarjoja, sieniä ja maahan pudonneita oksia, käpyjä ja terhoja voi kerätä siellä, missä liikkuminenkin on sallittua, kertoo ympäristöministeriön ympäristöneuvos Pekka Tuunanen. Ti M o N iE M iM iN EN /K u Va Li iT Er i 72 MAKASIINI 3 • 2014 2620_.indd 72 4.4.2014 20.16
ensi numerossa seuraava Metsälehti Makasiini ilMestyy 22. toukokuuta. Seuraava Metsälehti ilmestyy 24. huhtikuuta. Teema taiMikko kuntoon Kaikki, mitä raivaajan on syytä tietää M ik ko ri ik il ä 73 MAKASIINI 3 • 2014 2617_.indd 73 4.4.2014 20.19
TUOTE & TEKIJÄ TeksTi Hanna LeHTo-isokoski kuvaT Maria Grönroos ”Olen puuseppä ja valmistan esineitä, joita koristaa intarsiaupotus. Leikkaan askarteluveitsellä puuviiluista kuvioita, jotka upotan pohjaviiluun. syntyy shakkilautoja, tarjottimia, tulitikkulaatikon pidikkeitä ja rasioita. ryhdyin harrastamaan intarsiaa ensimmäisellä äitiyslomallani, koska halusin näpertää jotakin. Materiaalin keräsin aluksi työpaikkani roskiksesta – työskentelin siihen aikaa puusepäntehtaassa, jossa viilutin julkisten tilojen kalusteita kuten pankkien tiskejä. kymmenen vuotta sitten perustin oman yrityksen, kimalaisen. verstas sijaitsee kotonani Paraisilla. KuviOt piirrän itse, ja suurin osa niistä on suomalaisia eläinhahmoja. karhuun tulee kirsikkapuuviilua. Hirveen käytän harmahtavampaa pähkinäpuuta. suosikkejani ovat kuitenkin linnut, joita seuraan kesämökillämme orivedellä. Yhteen lintuun voi käyttää vaikka miten monta eriväristä viilua, mutta teen kuvista aika selkeäpiirteisiä. esimerkiksi koskikara muotoutuu koivusta ja kirsikkapuusta, jota tummennan kuumentamalla. värjättyjä viiluja en käytä. Materiaalin hankin Hollolan viilusta ja laminaatista, josta voin ostaa pieniäkin määriä kerralla. koivu, visakoivu ja mänty ovat kotimaista alkuperää, muut puulajit tulevat yleensä euroopasta tai Pohjois-amerikasta. käytän esineisiin myös kokopuuta. Tarjottimien reunoihin sopii omenapuu, joka on tummempaa ja tiiviimpää kuin koivu. Yksi runko on parhaillaan kuivumassa sahattuna. seuraavaksi pitäisi käydä katsomassa tuttavan luumupuuta. PuusePäntehtaassa opin tekemään sarjatyötä. siitä on nyt hyötyä, kun valmistan samaa mallia useita kappaleita. käsin tekemällä jokaisesta tulee kuitenkin omanlaisensa. Hiljattain rustasin kahdessa päivässä sata ahventa. sillä tavalla jää enemmän aikaa yksittäiskappaleille kuten tarjottimille.” Lisätietoja: www.kimalainen.fi IntohImona IntarsIa Puuseppä kirsi Laitinen leikkaa viilusta lintuja ja metsäneläimiä. Tarjotin maksaa satakunta euroa, tulitikkurasian pidike parikymppiä. Kirsi Laitinen suunnittelee itse eläinkuviot. ”Varon, ettei niistä tule liian söpöjä. En halua pehmolelun tai sarjakuvaeläimen näköisiä hahmoja.” 74 MAKASIINI 3 • 2014 74 MAKASIINI 3 • 2014 2596_.indd 74 4.4.2014 20.22
Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito Kirja esittelee kattavasti metsänkasvatuksen menetelmät, joita Metsätalouden kehittämis keskus Tapio suosittelee käytettäviksi talousmetsissä. Suositukset ovat uuden metsälain mukaisia. Kirjassa kerrotaan metsien hoidon yleisistä periaatteista, käytännön metsänhoitotoimenpiteistä sekä talous metsien luonnonja ympäristönhoidosta. Hinta 48 € Metsäalan säädökset Matti Kiviniemi (toim.) Julkaisun tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään helposti tärkeimmät metsätalouden lait, asetukset ja muut normit ajantasaisina. Vaikka suurimman osan säädöksistä saa ajantasaisina verkosta, kokemus on osoittanut, että painetulle julkaisullekin on tarvetta. Verkkoa kannattaa käyttää tämän julkaisun ohessa. Teoksen ensimmäiseen lukuun on koottu tärkeimpiä lainopillisen tiedon hakuohjeita. Hinta 42 € Metsäeväät Leena Juurikkala-Ketola Metsässä voidaan syödä yhtä hyvin kuin muulloinkin. Metsä eväät on kirja ulkoilijalle, retkeilijälle tai omatoimiselle metsänomistajalle. Hyvillä eväillä metsä on aikuiselle motivoiva paikka arjen hyötyliikuntaan ja työmaa voi kamppailla tasavertaisesti nuoren elämässä muiden vapaa-ajanviettopaikkojen kanssa. Hinta 24 € Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Metsäkirjakauppa www.metsakustannus.fi Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus Kevään kirjauutuuksia Uutuus Uutuus Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvaus vuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. Hinta 32 € Hannu Hautala Metsän poika 2604_.indd 75 4.4.2014 9.14