• M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 7 TE EM A : U U D IS TA M IN EN Puunkorjuu ennätystahdissa • Metsänhoidon kemerahaku avautuu ENSIHARVENNUKSESTA 19 KYSYMYSTÄ UUDISTAMINEN KYLVÖ VAATII KÄRSIVÄLLISYYTTÄ UTELIAS KEHITTÄJÄ Anne Immosen tavoitteena on huipputaimi TAIMIKONHOITO TÄYSVAI REIKÄPERKAUS? METSÄNOMISTAJA KOTIOVELTA MUSTIKKAAN LUONTO SUKSILLA TULVASUOLLE 13. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2017 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI 4878_.indd 1 7.4.2017 11.59
• METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. Raha kasvaa suomalaisessa Metsässä Metsä Groupin biotuotetehdas on investointi Suomeen ja kasvuun. Haluamme ostaa tehtaalla jalostettavat puut kotimaasta. Hyvä työn jälki, monipuoliset palvelut ja jäsenedut ovat vahvuutemme. Valitse Metsä Group kumppaniksesi puukauppaan ja tule mukaan rakentamaan kasvua Suomeen. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. MG Metsälehti makasiini 2 2017 puukauppa.indd 1 13.2.2017 11:52:38 4879_.indd 2 7.4.2017 11.59
• Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Kävin koiran kanssa lenkillä keskiviikkona (5.4.) Kouvolassa Korialla. Koira katosi joksikin aikaa omiin touhuihinsa, itse ajauduin vahvasti sammaloituneeseen vanhaan metsään. Sitä ihmetellessä vierähtikin tovi. KUVA: JUKKA RASIMUS 4924_.indd 3 7.4.2017 11.08
• SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 3 13.4.2017 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Hiiltä sitomaan 6 Melkein kuin olohuoneessa 12 UUTISET: Kemerahaku aukeaa taas 13 METSÄTYYPPI: Milloin puut aloittavat kasvunsa? 14 PTT: Sahamarkkinoilla lämpenee 15 Hiilinielun sijainti selville 16 MARKKINAT: Ennätykset murskaksi 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Rajarikko poiki pystykaupan 18 Asutus vaikuttaa tilan hintaan 21 VERKOSTA: Mikä autioitti maaseudun? Teema Uudistaminen 22 Männikön lupaava alku 34 RAHAPUU: Suojellaan metsiä Oma metsä 36 METSÄNHOITO: 19 kysymystä ensiharvennuksesta 40 PIKATESTI: Metsäoppia verkosta 42 TAIMIKONHOITOKOULU: Lehtipuut pois 44 TUTKIMUS: Luvassa tyvekkäämpiä puita 45 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Erikoispuita merten takaa 46 PERINTÖMETSÄ: Perheettömän perintö 48 KYSY POIS: Miksi kuusi tuuhettui? 52 Taimituottajan pitää olla utelias 59 KOLUMNI: Höpinäkiintiö täyttyi SE PP O SA M U LI Matti Viialainen on metsätöissä kuin kotonaan. s. 6 4 MAKASIINI 3 • 2017 4 MAKASIINI 3 • 2017 4881_.indd 4 7.4.2017 11.48
• Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Tämän numeron kannen kuvasi Kimmo Metsälä s. 74 s. 60 Luonnosta 60 LUHTA: Kevätretki tulvasuolle 64 TAPION PÖYTÄ: Kuha tekee juhlan 67 ENNEN & NYT: Kasvu vei maiseman 70 RISTIKKO 72 PILKKEET: Muumioita suolla 74 TUOTE & TEKIJÄ: Keinuvuus löytyy kokeilemalla JO RM A LU H TA EL SE KY H Ä LÄ ”ON SINÄNSÄ HYVÄ, että Helsinki korvaa kivihiiltä pelleteillä, mutta kuinka paljon sitä varten pitää hakata metsää aukoksi, ja mitä se merkitsee ilmastolle?” Tämä keskustelutilaisuudessa esitetty kysymys on ymmärrettävä. Energiapuuta on monenlaista, ja kun tarkasteluun otetaan myös metsien hiilitase, pellettejä voi olla vaikea sijoittaa osaksi kokonaisuutta. Pellettejä varten metsää ei hakata. Ne puristetaan sahanpurusta, kutterilastusta ja muista sahoilla syntyvistä sivutuotteista. Muutenkin valtaosa puuperäisestä energiasta saadaan puunjalostuksen sivuvirroista kuten sellunkeiton jäteliemestä. Tukkihakkuun seurauksena hiilinielu toki häviää tai ainakin pienenee. Metsään syntyy aukko, mutta hakatusta puusta saadaan sahatavaraa, josta tehdään muun muassa puurakennuksia. Niihin varastoituu hiiltä pitkäksi aikaa. Kaikkia runkoja ei aukoltakaan hakata. Uusia sertifiointikriteerejä noudattaen kasvamaan jää entistä enemmän säästöpuita. Niiden seuraksi tulee taimia, jotka vähitellen alkavat sitoa hiiltä. Suomalainen kestävä metsätalous ja metsien valtava hiilinielu ovat maailmassa ainutlaatuisia. Ihmeellisintä on, että samalla kun metsistä hakataan uusiutuvaa raaka-ainetta, hiilinielua voidaan kasvattaa vielä isommaksi. Metsissä kasvaa jo nyt paljon enemmän puuta kuin muutama vuosikymmen sitten. Niinpä hehtaarin aukolta kertyy nykyään paljon isompi pino kuin 50 vuotta sitten. Silti metsien kasvua on mahdollista vielä lisätä. Metsänomistajan paras ilmastoteko on hoitaa metsää hyvin: uudistaa aukot nopeasti, kasvattaa taimikot täystiheinä ja huolehtia harvennuksista. Tässä numerossa paneudumme uuden metsän alkuun. Valtteri Skyttä kävi seuraamassa, kuinka huonosti kasvaneen kuusikon tilalle kylvettiin männikkö. Sivulta 22 alkava juttu sisältää paljon mielenkiintoista tietoa kylvöstä ja siemenistä. Liina Kjellberg puolestaan tapasi taimitarhan johtajan, joka omalta osaltaan huolehtii siitä, että tulevaisuuden metsät kasvavat entistä enemmän puuta. Juttu alkaa sivulta 52. HIILTÄ SITOMAAN 5 MAKASIINI 3 • 2017 4881_.indd 5 7.4.2017 11.48
• METSÄNOMISTAJA Matti Viialaisen metsästä löytyy monensorttisia kuvioita, myös vanhaa kuusikkoa. 6 MAKASIINI 3 • 2017 6 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 6 7.4.2017 11.41
• MELKEIN KUIN OLOHUONE Maakuntajohtaja Matti Viialaisen vapaa-aika kuluu metsässä. Joko metsätöissä, hirvijahdissa tai koiran kanssa kävelyllä. TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT SEPPO SAMULI 7 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 7 7.4.2017 11.41
• ”Vaikka metsää ei ole tämän enempää, niin kyllä sillä on taloudellista merkitystä.” S aimaan saaressa pikkuinen torppa, istuu portailla Nestori Miikkulainen, alkaa yksi tunnetuimmista Junnu Vainion kappaleista. Vähemmän tunnettua sen sijaan on, että laulun esikuvan – Nestori Reposen – naapurissa Puumalan Lintusalon saaressa on myös Etelä-Karjalan maakuntajohtajan Matti Viialaisen koti. Takavuosina muun muassa SAK:n apulaisjohtajana toiminut Viialainen asuu siellä nykyisin vaimonsa Riitan kanssa pienellä maatilalla, jonka hän peri ottovanhemmiltaan. Tilaan kuuluu reilut 20 hehtaaria metsää Saimaan rantamaisemissa. Metsätöihin Viialainen tottui jo pienestä pojasta pitäen. ”Keräsin käpyjä, raivasin ja seurasin hakkuita. Kesällä tienasin taskurahoja propseja kuorimalla. Kierrettiin saarissa kuorimassa propseja niin paljon, että siinä kehittyi ruista ranteeseen”, Viialainen muistelee. Nykyisin kiireinen maakuntajohtaja yrittää ehtiä tehdä metsätöitä viikonloppuisin ja lomilla, mutta omien sanojensa mukaan niitä tulee tehtyä liian vähän. Raivaussahaa ei ole, sillä pienemmät raivaukset onnistuvat moottorisahalla tai vesurilla. ”Moottorisahatyö on aiemmin ollut mieleisintä. Kun puu kaatuu, niin siinä tarvitaan vähän taitoakin. Iän myötä sahaamisesta on kuitenkin tullut raskaampaa. Tällä hetkellä vesominen ja pienet hoitotyöt ovat ne, joista tykkään eniten.” Istutustöihin Viialaisen ei ole osallistunut, sillä niitä tilalla ei ole juurikaan tarvinnut tehdä. Metsä on uudistunut suurimmaksi osaksi luontaisesti. ”Etelä-Savossa metsä tunnetusti kasvaa niin hyvin, ettei sen uudistumisesta ole tarvinnut kantaa murhetta.” Tietoa ja apua riittää Viialaisen metsästä löytyy kaikensorttisia kuvioita. On nuorta ja hakkuukypsää metsikköä, pari vanhaa koivikoksi muuttunutta suopeltoa ja luontokohteeksi rauhoitettu puroalue. Vaikka Saimaan rantaan saakka ulottuva metsä on valtaosin mäntyä, se on Viialaisen mukaan viime vuosina välttynyt suuremmilta hirvituhoilta. ”Aiemmin hirviä oli enemmän, mutta nyt kun luvat ovat lisääntyneet, hirvituhot ovat olleet aika satunnaisia”, kertoo itsekin aktiivinen Saariston Erän hirvimies. 1. Matti Viialaisen ylpeydenaihe on kesällä tähän männikköiseen rantamaisemaan avautuva kolmekilometrinen hyvinvointipolku. 2. Puro juoksee puolen kilometrin alueella ja laskee Lappalainen-lahteen. Ympärillä on rauhoitettu vanha kuusikko. Rantametsässä kaikilta luonnontuhoilta ei kuitenkaan voi välttyä. Siitä on syyttäminen Saimaan seliltä puhaltavia myrskytuulia. Pahin kato Lintusalossa kävi 1970-luvulla, jolloin metsää kaatui kankaallinen. Sen jälkeenkin puhurit ovat pitäneet huolen siitä, että tuulenkaatoja on vuosittain vähintään viidestä viiteentoista tukkia. ”Meillä on omalla kylällä traktorija motomiehiä, joten tuulenkaadot saa yleensä pois metsästä. Onneksi kylästä löytyy myös kotitarvesaha, jotta kaadot saa sahattua”, Viialainen kertoo. Naapureiden ja kylänmiehen avun lisäksi Viialainen luottaa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen tukeen ja palveluihin. Esimerkiksi taannoisen parin hehtaarin raivaustyön Viialainen tilasi yhdistykseltä, joka ”tekikin hyvän työn”. Hyötyä on ollut myös metsäsuunnitelmasta, jonka Viialainen hankki ensimmäisen kerran 1990-luvulla. LisäkPuumala 1. 2. 8 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 8 7.4.2017 11.42
• si hän kiittelee Suomen metsäkeskuksen tuottamaa Metsään.fi-palvelua. ”Metsäalan tietoa on nykyään runsaasti saatavilla, eli tiedonhankinta on lähinnä omasta aktiivisuudesta kiinni.” Rahaa ja aineetonta hyvää Apua ja tietoa on siis riittämiin, mutta entä rahapuoli? Kuinka järkevää metsänomistaminen on taloudellisesti? ”Vaikka metsää ei ole tämän enempää, niin kyllä sillä on taloudellista merkitystä. Metsärahoilla on esimerkiksi investoitu taloon ja hankittu autoja. Onhan se muutamasta tonnista kymppitonniinkin ihan merkittävä raha.” Rahallisen merkityksen ohella Viialainen arvostaa metsän tuottamia aineettomia arvoja. Hirvestyksen lisäksi hän lenkittää koiraansa luontopolulla, ja kesällä sekä syksyllä metsä on antoisa ruoka-aitta. ”Meiltä pääsee pellon laidasta puolukkaan ja mustikkaan, ja sieniä löytyy myös hyvin. Jos vapaa-aikaa on, niin se tulee aika tavalla vietettyä metsässä. Metsä on melkein olohuone.” Metsä on Viialaiselle nykyään läheisempi asia kuin vaikkapa 10 vuotta sitten, jolloin hän vielä asui ja työskenteli Helsingissä. Toisaalta nyt kun koti on Lintusalossa ja metsä alkaa pellon takaa, niin sitä tulee tarkasteltua kriittisemmin. ”Katselen, että tuota pitäisi vähän laittaa ja tuota taas korjata”, Viialainen kuvailee. Samalla hän kiittelee jälleen Lintusalon kylän hyvää yhteishenkeä ja naapuriapua, joka on aina tarpeen tullen käytettävissä. Aurinko ei laskenutkaan Maakuntajohtajana Viialainen on ollut aitiopaikalla seuraamassa, millainen vaikutus metsäteollisuuden vauhdikkaalla alamäellä ja uudella nousulla on ollut puunjalostuksen vahvimpaan alueeseen Etelä-Karjalaan. ”Vielä 2010-luvun taitteessa oli sitä mielialaa, että aurinko laskee, mutta eihän se laskenut. Itse en koskaan uskonut metsäalan auringonlaskuun.” Miksi? ”Siksi, että metsä on uusiutuva luonnonvara. Niin tyhmäksi suomalainen ei tule, etteikö se osaisi metsää hyödyntää. Mitäs muuta me tehdään kuin jalostetaan omaa raaka-ainettamme.” Alan nykyinen vire ilahduttaa Viialaista suuresti. Imatralla, Joutsenossa ja Lappeenrannassa ovat meneillään yli 100 miljoonan euron investoinnit. 3. Matti Viialaisen lapsuuden tärkeä muisto on vanha kuusi, joka nykyisin kohoaa 36 metrin korkeuteen. 4. Nestorinrannan pihapiiri. Vanhassa kivinavetassa on nykyisin majoitusvieraita varten tehty kahvila. Raskasta mutta palkitsevaa. Matti Viialaisen mieleisimmät metsätyöt hoituvat moottorisahan avulla. 3. 4. 9 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 9 7.4.2017 11.42
• Maakunnan oma hakkuumäärä alkaa olla tapissaan, joten katse on käännettävä naapurimaakuntien ja rajanaapurin puoleen. ”Äänekosken biotehtaan myötä kilpailu puutavarasta kiristyy. Meillä on Venäjä vieressä, josta on hieno mahdollisuus saada puuta kohtuullisin kuljetuskustannuksin. Myös Etelä-Savo on meille suuri puuaitta.” Tuleva puupula on yksi syy siihen, miksi Viialainen harmittelee hoitamattomia metsiä, joiden potentiaalista ei hyödy kukaan. ”Sitä ei ole kiva katsella, kun tuolla maakunnissa ajelee. Se on rumannäköistä, eikä siellä voi edes luontoihminen liikkua, kun siellä on risukkoa ja rangat poikittain.” Viialaisen mukaan metsänomistajakuntaa pitäisi herätellä ja aktivoida hoitamaan metsiään. ”Raivaus on investointi, joka varmasti tuottaa 10–20 vuoden tähtäimellä.” Norppia näköpiirissä Palataan vielä Nestorinrantaan, jossa Viialaisen Riitta-vaimo pyörittää pientä matkailuyritystään. Tarjolla on bed and breakfast -tyylistä majoitusta sekä kalastusja luontomatkailua. Viime vuonna yöpymisiä oli parituhatta, ja vieraista puolet oli ulkomaalaisia, lähinnä venäläisiä. Heille on erityisen tärkeää, että luonto marjaja sienimaastoineen on lähellä. Tulevana kesänä Nestorinrannassa avautuu kolmen kilometrin pituinen hyvinvointipolku, joka kiipeää pitkin puronvartta näköalapaikalle kallion päälle. Sieltä varmaan voisi kiikareilla tähytä Saimaan kivillä makoilevia norppia? Olihan naapurin Nestorillakin laulun mukaan oma viiksekäs norppakaveri. ”Keväällä me voimme melkein antaa norppatakuun. Kun touko-kesäkuussa aurinkoisella tyynellä säällä lähtee katselemaan, niin yli 50 prosentin mahdollisuus on nähdä norppa. Ja syksyllä kun kalamies lähtee verkoille, niin norpat tulevat käytännössä mukaan.” Suuri Saimaa mut sata on hylkeitä vaan, kohta jäljellä ei ehkä ainuttakaan, Junnu Vainio suri laulussaan. Ihan turhaan. ”Kanta on selvästi lisääntynyt viimeisten 10–15 vuoden aikana”, piakkoin norppalaskentaan osallistuva Saimaan saaren alkuperäisasukas Viialainen lohduttaa. ”Niin tyhmäksi suomalainen ei tule, etteikö se osaisi metsää hyödyntää.” Viikonloppuidylliä. Espanjanvesikoira Aru houkuttelee Matti ja Riitta Viialaista metsälenkille. 4911_.indd 10 7.4.2017 11.42
• ”Niin tyhmäksi suomalainen ei tule, etteikö se osaisi metsää hyödyntää.” Tätä maisemaa Saimaan selille tähyili aikoinaan myös Vanhoja poikia viiksekkäitä -laulun Nestori Miikkulainen. 11 MAKASIINI 3 • 2017 4911_.indd 11 7.4.2017 11.42
• TEKSTI MIKKO RIIKILÄ EDUSKUNTA hyväksyi kestävän metsätalouden rahoituslain, eli kemeran, muutoksen toisessa käsittelyssään maaliskuun lopulla. Laki vahvistettiin presidentin esittelyssä viime viikolla. Myös uutta kemeralakia täsmentävä valtioneuvoston asetus valmistui pääsiäisen alusviikolla. Tällä tietämää nuorten metsien hoidon kemeratukien haku avataan huhtikuun 20. päivänä. ”Näin asia todennäköisesti etenee. Aikataulusta emme täysin voi etukäteen mennä takuuseen” totesi maaja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen viime viikolla. Toteutusaika lyhenee vuoteen Uudistettu kemeralaki ja -asetus sisältävät muutamia uudistuksia. Jatkossa kemeratukea ei makseta rahastoille, jotka sijoittavat metsiin. Tähän asti rahastojen asema on ollut epäselvä. Varhaishoidon ja nuoren metsän hoitohankkeet on toteutettava 12 kuukaudessa siitä, kun Metsäkeskus on tehnyt päätöksen tuen myöntämisestä. Aiemmin toteutusaikaa päätöksen jälkeen oli kaksi kalenterivuotta. Lyhentynyt toteutusaika helpottaa hankkeiden rahoittamista. Metsänhoitoyhdistys KeskiAJASSA Kemerahaku aukeaa taas Jatkossa entistä pienemmät puut lasketaan tukiperusteissa määriteltyyn vähimmäispoistumaan. Täällä olisi kemeratuelle tarvetta, arvioi metsäneuvoja Markus Laivamaa Keski-Suomen metsänhoitoyhdistyksestä. Hoitotyöstä on sovittu jo metsänomistajan kanssa, ja hakemus lähtee heti, kun haku aukeaa. SA M I KA RP PI N EN SE PP O SA M U LI Metsäneuvos Marja HilskaAaltosen mukaan kemeravaroja on varattu tälle vuodelle enemmän kuin viime vuonna käytettiin. 12 MAKASIINI 3 • 2017 12 MAKASIINI 3 • 2017 4926_.indd 12 7.4.2017 11.24
• Metsätyyppi 1 Mihin aikaan keväästä puut aloittavat kasvunsa? Kasvuun lähtö vaihtelee sen mukaan, miten lämmin kevät on. Koivu tulee Etelä-Suomessa lehteen keskimäärin toukokuun alkupuolella. Mänty heräilee kasvuun jo ennen koivua, kuusi vasta touko-kesäkuussa. Pohjois-Suomessa puiden kasvu käynnistyy pari viikkoa myöhemmin. 2 Mikä käynnistää puiden kasvun? Puut aloittavat kasvunsa, kun lämpösumma (d.d) kohoaa riittävän korkeaksi. Koivulla lämpösummavaatimus on Etelä-Suomessa vähintään 30 d.d, männyllä vähemmän ja kuusella selvästi enemmän. Lämpösummavaatimus vaihtelee kuitenkin huomattavasti puuyksilöiden, metsiköiden ja puulajin eri alkuperien välillä. Lämpösummaa kerryttävät ne päivät, joina vuorokauden keskilämpötila nousee yli tietyn kynnysarvon (usein viisi astetta). 3 Näkyykö ilmastonmuutos puiden kasvuun lähdössä? Näkyy. Esimerkiksi koivun lehteen tulo on aikaistunut sadan vuoden aikana noin kahdeksalla päivällä. Milloin puut aloittavat kasvunsa? Pääpuulajeistamme mänty herää kasvuun ensimmäisenä, kertoo erikoistutkija Anneli Viherä-Aarnio. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVA ERKKI OKSANEN Kuka: Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Anneli Viherä-Aarnio. Mitä: Perehtynyt koivun biologiaan, puiden vuosirytmiin ja ilmastoon sopeutumiseen sekä nopeakasvuisiin lehtipuihin. Miksi: Puiden vuosirytmin tunteminen auttaa ymmärtämään puiden sopeutumista ilmastoon ja ilmastonmuutokseen. 4 Missä järjestyksessä puun eri osat aloittavat kasvunsa? Pituusja paksuuskasvu käynnistyvät samoihin aikoihin. Juurten kasvu ajoittuu keskija loppukesään. 5 Milloin puut lopettavat kasvunsa? Männyn pituuskasvu päättyy kesä-heinäkuussa, koivun voi jatkua pitkälle elokuuhun. Kuusen pituuskasvu päättyy männyn jälkeen mutta ennen koivua. Havupuiden paksuuskasvu päättyy heinä-elokuussa, koivun elokuun alkupuolella. MITÄ UUTTA KEMERASSA › kemeratukea ei makseta rahastoille › varhaishoidon ja nuoren metsän hoitohankkeet on toteutettava 12 kuukaudessa tuen myöntämisestä › nuoren metsän hoidossa poistumaan luetaan mukaan kaikki kantoläpimitaltaan vähintään kaksisenttiset puut › Pienpuun korjuutukea ei makseta, jos tuki on varhaisperkaukselle, mutta kohde täyttääkin nuoren metsän tunnusmerkit. Hoitotuki maksetaan nuoren metsän hoitotukena. Suomen toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro ennakoi, että vuoden toteutusaika teettää hankkeiden suunnittelijoille ylimääräistä työtä. ”Nuoren metsän hoitotukea saavilla ensiharvennuksilla korjuuajat venyvät usein vuotta pidemmiksi esimerkiksi huonojen korjuukelien vuoksi. Tällaisissa tilanteissa hakemukset jouduttaneen tekemään uudelleen, kun tukipäätös on vanhentunut”, Pentinpuro toteaa. Hänen mukaansa nuoren metsän hoitotuki olisi pitänyt rajata kaupallisesti kannattamattomien kohteiden hoitoon. Tällöin hankkeet saataisiin varmemmin toteutettua vuoden määräajassa. Läpimitta kahteen senttiin Uutta on myös se, että pienpuun korjuutukea ei myönnetä kohteille, joille on haettu taimikon varhaishoidon tukea, mutta joiden puusto osoittautuu toteutusvaiheessa sen verran järeäksi, että kohde täyttää nuoren metsän hoitotuen ehdot. Tuen saa nuoren metsän perustein, mutta pienpuun korjuutukea ei makseta. Nuoren metsän hoitotuen vähimmäisedellytyksiä on lievennetty. Jatkossa poistumaan luetaan mukaan kaikki kantoläpimitaltaan vähintään kaksisenttiset puut. Aiemmin vähimmäiskantoläpimitta oli kolme senttiä. Tuen saamiseksi on nuoresta metsästä kaadettava hehtaarilta vähintään 1 500 kaksisenttistä tai isompaa puuta. Pohjois-Suomessa riittää, kun kaadettavia puita on tuhat hehtaarilla. Yhteisvoimin tukea pienillekin aloille Kemeratukea maksetaan vähintään yhden hehtaarin varhaishoitohankkeille ja yli kahden hehtaarin nuoren metsän hoitohankkeille. Hankkeeseen voidaan liittää useita pinta-alaltaan vähintään puolen hehtaarin taimikkokuvioita. Tukisäädöstö sallii myös useiden metsänomistajien yhteishankkeet. Samaan hakemukseen voidaan liittää tukiehdot täyttäviä, vähintään puolen hehtaarin taimikkokuvioita eri tiloilta. Yhteishankkeiden kokoamista ei ole rajoitettu maantieteellisesti. Periaatteessa vaikkapa puolen hehtaarin taimikko Raumalta ja puolentoista hehtaarin taimikko Lieksasta voivat muodostaa kemeratukeen oikeutetun nuoren metsän hoitohankkeen. Tukieuroja riittämiin tarjolla Tälle vuodelle kemeravaroja on käytettävissä 56 miljoonaa euroa. Se on neljä miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna kemeratukiin käytetty määrä. Summa saattaa Marja Hilska-Aaltosen mukaan kasvaa vielä noin kahdeksalla miljoonalla eurolla, jos viime vuonna käyttämättä jääneet varat saadaan siirretyksi tänä vuonna käytettäviksi. 13 MAKASIINI 3 • 2017 13 MAKASIINI 3 • 2017 4926_.indd 13 7.4.2017 11.24
• Lyhyesti Hirvieläinten pyyntiluvat haetaan ensimmäistä kertaa sähköisesti, mikä nopeuttaa hakemusten käsittelyä. Myös luvan hakeminen helpottuu, kun lupa-alue määritetään ja hakemuksen tiedot lisätään tietokoneella. Erityisesti suurissa yhteisluvissa aikaa vievä hakemuskartan piirtäminen käsin jää pois. Sähköisen pyyntilupahakemuksen on oltava perillä viimeistään 2. toukokuuta. Luvan voi hakea edelleen myös paperilomakkeella. Hirvilupien haku sähköiseksi Ensiharvennusrästit kasvoivat entisestään viime vuonna. Suuressa osassa maata ensiharvennusta tehtiin vain puolet tavoitellusta, kertoo Suomen metsäkeskus. ”Biojalostamoinvestoinnit lisäävät erityisesti mäntyja koivukuidun kysyntää, ja niitä saadaan ensiharvennuksista”, sanoo elinkeinojohtaja Anssi Niskanen Metsäkeskuksesta. Ahkerimmin ensiharvennuksia tehtiin Hämeessä ja Uudellamaalla, laiskimmin Länsi-Suomessa. Ensiharvennuksia lisää rästissä Tämän kevään aikana variseva kuusen siemensato on heikko koko maassa, kertoo Luonnonvarakeskus. Myös kuusen kukinta on enimmäkseen heikohkoa. Männyn siemensatokin on keskinkertaista heikompi. Eniten käpyjä esiintyy Etelä-Suomessa ja länsirannikolla. Keväällä 2018 on luvassa runsas männyn siemensato Etelä-Suomeen. Siksi luontaiseen uudistamiseen tähtäävät hakkuut pitäisi tehdä viimeistään loppusyksyllä. Kuusensiementen pula pahenee MIKKO HÄYRYNEN SAHATAVARAN tilanne näyttää nyt kohtalaisen hyvältä, Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäekonomisti Jyri Hietala arvioi. Vientimarkkinat ovat jo muutaman vuoden olleet nousussa ja kotimaan omakotirakentaminen näyttää vihdoin heräävän. PTT:n ennusteen mukaan viime vuonna tehty sahatavaran vientiennätys rikotaan tänä ja ensi vuonna. Kokonaisuudessaan sahausmäärät nousevat tänä vuonna viidellä prosentilla lähelle 12 miljoonaa kuutiometriä ja kasvu jatkuu ensi vuonna. Samoissa sahausmäärissä oltiin viimeksi finanssikriisiä edeltävinä vuosina. ”Suurin juttu on Kiina ja sen nopeasti kasvava huonekaluteollisuus, mikä vauhdittaa kuusitavaran vientiä”, Hietala toteaa. Hänen mukaansa mäntytavaSahamarkkina lämpenee Voimistuva kysyntä nostaa kantohintoja tänä vuonna, PTT ennustaa. Vaarana on, että sahurit polttavat suhdanteen pohjaan. taan ja etsii uusia markkinoita Kiinasta, mikä saattaa heikentää eurooppalaisen tavaran vientiä. Ylikuumenemisen riski Sahojen kannattavuutta ei vieläkään voi sanoa hyväksi, mutta käyntiasteet ovat nousemassa terveelle tasolle. Suhdanne on kuitenkin helppo polttaa pohjaan. ”Puun hinnat nousevat tänä vuonna, mutta etenkin kuusitukilla on vaarana, että nousu perustuu epärealistisiin odotuksiin”, PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne näkee. Mäntytukilla hinnannousu on lievempää eikä ylikuumenemisen riskiä ole, koska Äänekosken uusi biojalostamo tarvitsee mäntykuitua. Se laittaa myös mäntytukkia liikkeelle. Äänekoski nostaa mäntykuidun kysyntää ja hintaa, ja männyn hakkuut painottuvat harvennuksiin. Kuusikuitupuulla ei ole nousupainetta muuten kuin kuusitukin hinnannousun lievänä seurauksena. ”Vaikka molempien havutukkien hinnat ovat ylöspäin, niin kuusija mäntytukin hintaero säilyy. Kuusitavaran vientinäkymät ovat sen verran selkeämmät”, Horne sanoo. AJASSA ran vienti Kiinaan kasvaa myös, mutta lievemmin. ”Mäntytavarallakin on pohjat nähty ja jonkinlaisia hinnankorotuksia saataneen.” Pohjois-Amerikassa kohti kauppasotaa Euroopassa rakentaminen kasvaa parin prosentin vuosivauhdilla. Brexitin vaikutukset näyttävät jäävän pieniksi. Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän mäntymarkkinoilla on poliittista, maksuliikenteeseen liittyvää epävarmuutta. Valopilkkujakin on, esimerkiksi Egyptissä dollarivarannot ovat korkealla, mikä luo pohjaa rajoitteiden poistamiselle. Pohjois-Amerikassa ollaan menossa kohti rajattua kauppasotaa, sillä Yhdysvallat syyttää Kanadaa sahateollisuuden tukemisesta ja aikoo korottaa tullimaksuja. ”Seurauksia on vaikea laskea, mutta eurooppalaiselle sahatavaralle avautuu vientimarkkinoita. Vaikutusketju yltää Suomeen saakka.” Kanada vähentänee sahausSahauksessa on tapana olla monien laihojen vuosien jälkeen lyhyitä, parempia aikoja. Nyt ollaan ainakin määrällisesti menossa siihen suuntaan. M IK KO H ÄY RY N EN 14 MAKASIINI 3 • 2017 14 MAKASIINI 3 • 2017 4927_.indd 14 7.4.2017 11.23
• Pensas/varpu Avoin turvemaa Viljelysmaa Vesi Vihreän värin voimakkuus kuvastaa hiilen sitoutumisen määrää vuoden aikana. Hiilen vapautuminen metsämaaperästä ei ole mukana. Lähde: VTT, Helsingin yliopisto 0–200 t/km /vuosi 200–400 t/km /v. 400–600 t/km /v. 600–800 t/km /v. Metsien nettotuotantoennuste 2016 Sanottua Haukiputaalla Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Shinshowa Finland -sahayhtiö on jättänyt konkurssihakemuksen ja sen toiminta on pysähtynyt. Vilkkaimman korjuukauden lopulle ajoittuvan konkurssin vuoksi huomattava määrä puunmyyjiä on vaarassa menettää puukaupparahansa. Suurimmat yksittäisten metsänomistajien saatavat ovat useita kymmeniä tuhansia euroja. Saatavia on myös metsänhoitoyhdistyksillä ja korjuuja kuljetusyrittäjillä. Shinshowa-saha konkurssiin Jaakko Viertiö voitti viime vuonna Aalto-yliopiston opiskelijoille tarkoitetun kilpailun urbaanin puuvajan suunnittelusta. Viertiön mallia pidettiin hyvänä sateensuojana klapeille. Nyt voittoisasta puuvajasta on valmistunut prototyyppi. Pienille kaupunkitonteille suunniteltu vaja on mahdollista rakentaa itse, mutta sen voi tilata myös valmiina tai materiaalipakettina. Piirustukset löytyvät www.urbaanipuuvaja. fi-sivuilta. Klapivaja sopii stadiinkin ”Rakennukset ovat aivan ylivertaisia hiilivarastoja. Ne tehdään vuosikymmeniksi tai vuosisadoiksi. Puun osuutta rakentamisessa täytyy lisätä.” Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Helsingin Sanomat 27.3. ”Pesinnät ovat onnistuneet Helsingissä hyvin, joten nuoret ovat vallanneet uusia metsäalueita itselleen.” Biologi Esa Lammi pääkaupungin liito-oravista, Kirkko ja kaupunki 30.3. ”Kuivaa klapeja kuin pyykkiä, ilmavasti, aurinkoisessa ja tuulisessa paikassa, suojassa sateelta sekä irti maasta, jottei kosteus tule sitä kautta.” Projektipäällikkö Veli-Pekka Kauppinen, Metsään-lehti1/2017 VALTTERI SKYTTÄ SUOMEN metsien hiilinielut ja -lähteet voidaan jatkossa paikantaa jopa kymmenen metrin tarkkuudella. Metsien sitoman ja vapauttaman hiilimäärän tarkka maantieteellinen arviointi on mahdollista eurooppalaisten Sentinel-satelliittien ottamien kuvien avulla. Kun satelliittiaineisto yhdistetään ilmastotietoihin, saadaan karttoja hiilen sitoutumisesta. Arviointimenetelmää ovat kehittäneet muun muassa teknologian tutkimuskeskus VTT ja Helsingin yliopisto. ”Paljon hiiltä sitova metsä on täystiheä. Jos puiden latvusto on sulkeutunut, laaja lehtija neulaspinta-ala saa valoa ja pystyy sitomaan hiiltä”, kertoo metsänhoitotieteen professori Annikki Mäkelä Helsingin yliopistosta. Metsän kykyyn sitoa hiiltä vaikuttavat puuston määrä, ikä ja lehtipinta-ala. Hiilensidonnan paikallista vaihtelua selittää eniten lämpötila. Metsäalue voi myös olla hiilen lähde, jos metsämaaperä päästää hiiltä takaisin ilmakehään enemmän kuin puusto hiiltä sitoo. ”Yleensä hiiltä päästävät metsät ovat joko todella vanhoja metsiä, vaurioituneita metsiä tai nuoria taimikoita.” Hiilinielut kartalle Satelliittiaineistoja ja ilmastotietoja yhdistämällä syntyy karttoja hiilen sitoutumisesta. 2016 metsämarjojen viennissä saavutettiin uusi ennätys, 15,8 miljoonaa kiloa. Edellinen ennätys oli vuodelta 2015, jolloin marjoja vietiin 12,4 miljoonaa kiloa. Lähde: Arktiset Aromit ry 15,8 15 MAKASIINI 3 • 2017 15 MAKASIINI 3 • 2017 4927_.indd 15 7.4.2017 11.23
• TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ VIIME vuosien investoinnit puunjalostukseen alkavat näkyä myös metsissä. Hakkuukoneet ovat viime ajat mättäneet puuta nurin kellon ympäri. ”Vauhti on kiintynyt viime syksystä alkaen. Talven aikana ei taukoja ole tarvinnut pitää”, kertoo koneyrittäjä Jarno Oksanen Kangasniemeltä. Hän urakoi sekä Kangasniemen-Pieksämäen metsänhoitoyhdistykselle että Harvestialle. Oksasen kertoma kuvaa hyvin tilannetta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan Suomessa on alkuvuoden aikaan korjattu puuta enemmän koskaan vastaavalla jaksolla. Tammikuussa hakattiin 6,4 ja helmikuussa 6,3 miljoonaa kuutiometriä. Tammikuun luku oli kolmanneksen suurempi kuin kymmenen edellistammikuun keskiarvo. Helmikuussakin keskiverto ylitettiin viidenneksellä. Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen kertoo, että hakkuumäärien kasvu keskittyy yksityismetsiin. Valtion ja metsäRaakapuun kantohinnat viikolla 13 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,51 ? 57,93?? 40,17 ? 15,93 ? 18,11?? 15,22 ? Uudistushakkuu 57,06?? 58,67?? 41,01 ? 16,79 ? 19,12?? 16,87?? Harvennushakkuu 49,66 ? 50,27 ? 37,1 ? 15,85?? 15,66?? 14,79?? Ensiharvennus 12,46?? 11,66 ? 11,52 ? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,35 ? 56,76?? 41,93?? 16,12?? 17,55?? 15,42?? Uudistushakkuu 55,99 ? 57,67?? 43,38?? 17,87?? 18,71?? 17,22?? Harvennushakkuu 47,38?? 48,18?? 36,56 ? 15,32?? 15,38?? 14,34?? Ensiharvennus 40,54?? 12,02?? 11,43?? 11,42 ? ???? nousussa? ??? laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,13?? 57,69?? 44,32 ? 16,26?? 17,57?? 15,38?? Uudistushakkuu 57,53?? 58,62?? 45,66?? 17,7?? 18,68?? 17,23?? Harvennushakkuu 48,76 ? 49,14 ? 38,03 ? 15,99?? 15,68?? 14,41?? Ensiharvennus 12,17?? 12,17?? 11,59?? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 54,42 ? 55,68* 36,27* 16,67 ? 16,7* Uudistushakkuu 56,05* 56,26* 18,47?? 18,06* Harvennushakkuu 46,67* 46,72* 15,26 ? 14,93* Ensiharvennus 12,26* 12,26* AJASSA Puumarkkinat Ennätykset murskaksi alkuvuonna Jopa mäntykuitupuun kantohinta on kääntynyt nousu-uralle. Puunkorjaajat ovat viime kuukauden mättäneet puita ennätystahtiin. Konehongan moto kiirehti talvileimikkoa kuntoon maaliskuun lopulla Kangasniemellä. yhtiöiden metsien hakkuut ovat keskimääräisellä tasolla. Kauppakin käy Myös puukauppaa on käyty tahtiin, johon aiemmin on ylletty vain vuoden 2007 supersuhdanteessa. Yksityismetsien puukauppamäärä on joka viikko alkuvuoden aikana ollut suurempi kuin vastaavalla viikolla viime vuonna. Ennätystahtiin käynyt puunkorjuu lupaa hyvää jatkolle. Alkuvuoden ostot ovat vain reilu kolmannes korjatusta puumäärästä, joten teollisuuden leimikkovarannot hupenevat, mikä vahvistanee ostotarpeita. Jopa mäntykuitupuun kantohintakäyrä on sojottanut yläviistoon joulukuusta alkaen. Valtakunnallinen keskihinta on kohonnut yli 70 senttiä. Yhdistyksissä optimismia Metsänhoitoyhdistyksissä tulevaisuutta arvioidaan toiveikkain sävyin. ”Puun kysyntä on kasvanut jo pari vuotta, kun Pietarsaaren ja Oulun tehtaat ovat lisän16 MAKASIINI 3 • 2017 16 MAKASIINI 3 • 2017 4923_.indd 16 7.4.2017 11.10
• Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,07 ? 57,26 ? 41,01?? 16,03 ? 17,88 ? 15,9 ? Uudistushakkuu 56,9 ? 58,06 ? 42,62?? 17,82 ? 18,87 ? 17,61 ? Harvennushakkuu 47,51 ? 48,53 34,13?? 15,72?? 15,58 ? 14,93 ? Ensiharvennus 12,07* 11,85* Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,78 ? 54,02 ? 40,75 ? 15,61 ? 15,94?? 14,84?? Uudistushakkuu 54,55 ? 55,38 ? 42,78 ? 17,52 ? 17,55 ? 16,9?? Harvennushakkuu 45,51?? 45,38?? 36,12 ? 14,93 ? 14,72?? 14,14?? Ensiharvennus 11,66?? 11,01?? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 51 ? 51,08 ? 16,59?? 16,43 ? 15,21?? Uudistushakkuu 52,57 ? 52,01 ? 18,93?? 18,16?? 16,88?? Harvennushakkuu 45,4?? 43,28 ? 13,93?? 13,02 ? 12,71?? Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2017 2016 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 0,12 0,6 0,2 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. neet puunkäyttöään. Samalla sahat ovat lisänneet tukin ostojaan. Äänekosken vaikutukset eivät vielä näy puukaupassa, mutta jatkossa nekin vauhdittanevat täkäläisiä puumarkkinoita”, kertoo Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan toiminnanjohtaja Juha Rautakoski. Yhdistys toimii Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Rautakosken mukaan myös mäntytukin kysyntä on alueella ollut vähintään kohtalaista. Myös Kangasniemen-Pieksämäen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ismo Kallio kiittelee hyvää puukauppatilannetta. ”Kuusitukin tarve on niin kova, että talvihakkuut jatkuvat niin pitkään kuin suinkin ja jatkuvat heti, kun kelirikkoleimikoille päästään.” Kallion mukaan metsänomistajat ovat teettäneet puun myyntisuunnitelmia ennätystahtiin ja alueen hakkuumahdollisuudet ovat täyskäytössä. Puun kysyntänäkymät Varkauden ja Äänekosken uusien kuitupuuta ahmivien laitosten puolivälissä ovat erinomaiset. ”Hyvin sujuneen talvikorjuun ansiosta metsäyhtiöille ei juuri jää hakkaamattomia talvileimikoita. Näin edellytykset myös ensi kauden talvileimikkokauppaan ovat hyvät.” MIKKO RIIKILÄ METSÄYHTIÖN maaliskuinen hakkuu itäisessä Keski-Suomessa lipesi karvan verran naapurin puolelle, josta kaadettiin puolenkymmentä kuutiota puuta. Ostomies otti viipymättä yhteyttä vahinkoa kärsineeseen. Asian käsittely sujui hyvässä hengessä. Jossain vaiheessa metsänomistaja totesikin, että saattaisi metsässä olla muutakin hakattavaa kuin ne rajan varresta kaadetut puut. Niiltä sijoilta lähdettiin metsään. Ostomies rajasi kahden ja puolen hehtaarin harvennusleimikon ja kolmanneshehtaarin järeäpuista päätehakkuuta. Harvennuskohde oli taajaa koivikkoa, jonka alle oli synRajarikko poiki pystykaupan Harvennus (2,5 ha) määrä, m3 kantohinta, e/m3 yhteensä, euroa kuusitukki 38 47 1 786 kuusikuitu 60 15 900 koivutukki 7 35 245 koivukuitu 160 14 2 240 Uuditushakkuu (0,3 ha) Kuusitukki 96 56 5 376 Kuusikuitu 28 17 476 Koivukuitu 5 17 85 Yhteensä 11 108 euroa tynyt lupaava kuusentaimikko. Kohde oli talvella korjattava. Ostaja ja myyjä sopivat, että leimikko hakataan heti, kun naapuripalsta on saatu valmiiksi. Yöpakkasten ansiosta korjuu sujui maaliskuun lopulla murheitta ja kuusentaimikko säilyi vaurioitumattomana. Hakkuussa kertynyt puumäärä ylitti leimikkoa rajattaessa tehdyn ennakkoarvion, joten myyjälle kertyi myyntituloja tuhansia euroja odotettua enemmän. Vahingossa hakatut rajapuut yhdistettiin samaan kauppaan. Keväisen korjuuajankohdan vuoksi metsäkuljetusmatkaa jatkettiin parilla sadalla metrillä, ja puut ajettiin kelirikkoaikaan ajokelpoisen tien varteen. ?? 17 MAKASIINI 3 • 2017 17 MAKASIINI 3 • 2017 4923_.indd 17 7.4.2017 11.10
• Markkinat METSÄTILAKAUPAT 1.1.31.3.2017 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto kpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% €/ha €/m3 kerroin Varsinais-Suomi 5 4 83 Satakunta 9 4 79 Häme-Uusimaa 19 13 306 32 10 113 36 4 969 44 1,07 Etelä-Karjala 13 6 120 Kymenlaakso 8 2 31 Pirkanmaa 15 15 300 30 14 102 32 4 179 41 0,93 Etelä-Savo 12 15 344 28 11 127 39 4 477 35 0,85 Eja K-Pohjanmaa 42 37 831 29 15 91 25 2 586 28 0,89 Keski-Suomi 20 27 766 30 14 112 33 3 833 34 0,88 Pohjois-Savo 18 26 1 073 31 13 104 32 3 487 33 Pohjois-Karjala 21 25 697 27 15 116 31 3 309 29 Kainuu 41 49 3 798 19 4 90 23 2 032 23 Pohjois-Pohjanmaa 60 33 2 244 19 6 85 14 1 644 19 0,86 Lappi 8 20 1 482 29 12 61 13 963 16 Koko maa 291 276 12 154 1.1.-31.3.2016 355 276 1 3792 *Kertoimet ovat toteutuneiden kauppahintojen ja summa-arvomenetelmän antaman hinnan suhde. Mitä korkeampi kerroin, sitä kalliimpia metsätilat ovat. AJASSA TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN METSÄTILAN hinta voi maakunnan toisella laidalla olla alhaisempi, vaikka metsän ominaisuudet ovat paremmat. Asutus vaikuttaa hintoihin enemmän kuin jalostuslaitosten sijainti. Näihin johtopäätöksiin Hannu Liljeroos on päätynyt kolme vuotta jatkuneen hintaseurantansa perusteella. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla hintataso nousee tasaisesti Koillismaalta kohti eteläosan kuntia. Kainuussa ja Lapissa sisäistä hintaeroa ei ole. Selvä ero löytyy myös Keski-Suomen maakunnasta. Eteläpuolella metsät ovat puustoisempia ja järeämpiä ja hintataso ominaisuuserot huomioidenkin korkeampi. Muissa Keski-Suomen maakunnissa ei sisäisiä hintaeroja juuri ole. Ainoastaan Kuopiossa metsätilat ovat vähän kalliimpia kuin muualla Pohjois-Savossa. Etelä-Suomessa sisäisiä eroja on Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Häme-Uusimaalla. Maakuntien eteläosien hintataso on pohjoisosia korkeampi, vaikka otetaan huomioon puuston erot. ”Pohjois-Satakunnassa metsien ominaisuudet ovat paremmat, mutta eteläpuolella on väkirikkaita kuntia, mikä selittää osan hintaerosta. Myös väestön varakkuudella ja maatalousja metsämaan suhteella saattaa olla vaikutusta”, Liljeroos pohtii. Hintataso pysynyt vakaana Kolmen vuoden aineisto osoittaa, että metsätilojen hintataso on pysynyt vakaana. Ainoastaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa on havaittavissa pientä nousua. Seurannan mukaan metsätilakaupoissa ei juuri tunneta tukkualennusta. Hehtaarihinnat ovat samantasoisia sekä isoissa että pienissä kaupoissa. Tosin seurannassa ei ole mukana pienimpiä, alle kymmenen hehtaarin tiloja. Liljeroosin aineiston perusteella myydyt tilat ovat keskimääräistä vähäpuustoisempia. Ainoastaan Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa tekevät poikkeuksen, mutta ero ei ole iso. Pohjois-Karjalassa jättikauppa Metsätilamarkkinoiden alkuvuosi on ollut tarjonnan osalta hiljainen, mutta kauppoja on tehty täsmälleen viime vuotta vastaava määrä. Hintatasossa ei ainakaan vielä näy mainittavia muutoksia. Maaliskuussa tilamarkkinoiden uutinen oli, että Tornator osti UPM:ltä 23 000 hehtaaria pääasiassa Pohjois-Karjalassa sijaitsevia metsiä. Kauppasummaa ei kerrottu. Samalla sovittiin, että Tornator myy vuosittain huomattavan määrän puuta UPM:n Itä-Suomen tehtaille. Asetelma on mielenkiintoinen, sillä tavallaan UPM myi metsäomaisuutta kilpailijalleen, joka puolestaan sitoutui myymään puuta takaisin. Tornator syntyi, kun Stora Enson metsät yhtiöitettiin. Stora Enso on edelleenkin Tornatorin suurin omistaja. Tornatorin toimitusjohtaja Sixten Sunabacka työskenteli UPM:n metsäjohtajana vuosina 2005–2010. Asutus vaikuttaa hintaan Osassa maakunnista metsätilojen hinnat vaihtelevat maakunnan sisällä reippaasti. Häme–Uusimaalla metsä kalleinta kaikilla mittareilla. Kainuu kauppamäärien kärjessä. Pohjanmaan maakunnat seuraavina. Tarjonta viime vuotta pienempää. Kauppamäärät samalla tasolla. 18 MAKASIINI 3 • 2017 18 MAKASIINI 3 • 2017 4925_.indd 18 7.4.2017 11.22
• C M Y CM MY CY CMY K 1s-pottiputki_final.pdf 1 4.4.2017 13.21 4920_.indd 19 6.4.2017 17.09
• 4912_.indd 20 6.4.2017 17.08
• ”Miksi maaseutu autioitui? Maatalouden koneellistuminen, tilakoon kasvu ja vähemmän työvoimaa vaativat viljelymenetelmät. Myös metsätalouden koneellistuminen on yksi merkittävä tekijä.” WILLIAM MUNNY ”Rakennemuutos: maatalousyhteiskunnasta teollistumisen kautta palveluyhteiskuntaan. Uudet työpaikat syntyvät maaseudullekin nykyisin usein palveluihin.” A. JALKANEN ”Valitettavasti myös metsien arvo seuraa nykyistä kehitystä. Nollaraja siirtyy kohti etelää ja jalostuslaitoksia.” VISAKALLIO ”Naisvaltaisten alojen työpaikkojen puute. Maakunnat täynnä yksinäisiä poikamiehiä, joille on jotain työtä silloin tällöin.” KUUSESSA OLLAAN ”Maaseudulla täytyy olla todella sitoutunut parisuhde ja perhe-elämä, jotta itse tilalla yhteistyö onnistuu. Usein toinen käykin muualla töissä. Suomessa perheet on onnistuttu hajottamaan.” HARRASTELIJA ”Niin mekin muutimme kaupunkiin maalta, ihan mukavuudesta. Todella lystiä on ollut, kaikki palvelut vieressä. Maalla kauppareissu oli yhteensä 60 kilometriä.” ARTO ”Olen osoittanut syyksi pellon ja metsän elinkeinojen eriyttämisen. Maataloustraktoreiden korvaaminen metsäkoneilla puunkorjuussa on ollut maan talouselämän kaikkien aikojen suurin moka. Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maaja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla.” LAURI VAARA ”Miksi viedä metsään huonosti sopivia maataloustraktoreita sinne rikottavaksi, kun voisimme tehdä juuri päinvastoin: tuodaan metsätraktorit peltotöihin. Kahdeksanpyöräiset koneet pienoisine pintapaineineen liikkuisivat keveästi pelloilla vetäen ja kantaen isompiakin koneita tilanteessa kuin tilanteessa.” JÄTKÄ ”Jätkä ei ilmeisesti ole koskaan nykyisillä työkoneilla peltohommia tehnyt. No joo, mutta sarkasmia oli kommenttisi varmaan.” SITOLKKA ”Kyllä traktorilla saa metsästä omia puita ajaa, toistaiseksi ei kukaan ole tullut kieltämään. Ei siellä ole kyllä muita näkynyt. Kalliiksi tulee, mutta harrastus maksaa.” TOLOPAINEN Lukijan kuva Keskustelua Verkossa nyt Gallup Oletko tehnyt itse ensiharvennuksia? ”Ulkoillessani näin mielenkiintoisen lehtikuusipinon. Tukeilla näyttää olevan pitkä ikä takana. Osa oli lahoa ja joutunut kuitukasaan.” Pahkatar VANHAA LEHTIKUUSTA PINOSSA Siitepölytilanteen seuraaminen on taas ajankohtaista varsinkin allergikoilla. norkko.fi Kauniita puita löytyy muualtakin kuin Suomesta. fi.newsner.com/tassa-on-14-maailman-kauneintapuuta 40 vuotta täyttänyt metsäurakoitsija Metsä-Multia vie aikamatkalle. www.youtube.com/watch?v=fGrH8HrKFkQ Mikä autioitti maaseudun? Verkkokeskustelijat pohtivat kaupungistumisen syitä. VERKOSSA Osallistu keskusteluun osoitteessa www.metsalehti.fi. 20 40 60 80 100 En 29 % Kyllä 71 % Uusi kysymys: Aiotko kokeilla jatkuvaa kasvatusta? 56 va st aa ja a 21 MAKASIINI 3 • 2017 21 MAKASIINI 3 • 2017 4922_.indd 21 6.4.2017 17.10
• UUDISTAMINEN alku Kuusimetsä synnytetään lähes aina istuttamalla, mutta männyntaimikon luomiseen on kolme vaihtoehtoa. Kouvolalaisella aukolla päädyttiiin kylvökoneeseen. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ LUPAAVA 22 MAKASIINI 3 • 2017 22 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 22 6.4.2017 17.00
• alku Mänty (Pinus sylvestris L.), noin kaksi kuukautta siementen kylvön jälkeen kouvolalaisella hakkuuaukealla. Jos kaikki sujuu nappiin, vuonna 2016 syntynyt taimi on kasvanut täysimittaiseksi tukkipuuksi 2070-luvun loppuun mennessä. 23 MAKASIINI 3 • 2017 23 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 23 6.4.2017 17.00
• K ylvökone möyryää pitkin keväisen hakkuuaukean reunoja. Kun yksi kierros aukon ympäri tulee täyteen, kone aloittaa uuden ringin vanhan jälkensä vierestä. Kierros kierrokselta rinki pienenee kohti aukean keskustaa. Punainen kone tekee peräänsä kaksi vakoa, joihin se sylkee männynsiemeniä. Siemeniä ei näe, mutta niiden pitäisi putoilla paljastuneeseen kosteaan metsämaahan. Kylvökoneen työskentelyä seuratessa voi jo miltei kuvitella rinteeseen nousevien männynrunkojen rivistön. Tai no, ehkä toukokuinen auringonpaiste antaa mielikuvitukselle hieman liikaa vauhtia. Kaakkoissuomalaisella karulla aukealla on nimittäin vielä pitkä matka siihen, että männynsiemenistä kasvaa näkymä, joka vastaa mielikuvaa kansallismaisemasta. Maastopalo vaarana Jyrisevää kylvökonetta ohjaa Veikko Hänninen. Hän on auttanut uutta kansallismaisemaa alkuun metsäkoneilla 1970-luvulta lähtien . Kouvolassa sijaitsevan 1,3 hehtaarin aukon muokkaus ja kylvö vie koneelta muutaman tunnin. ”Tämä alue on helppo. Ei ole liikaa kiviä”, Hänninen toteaa. Kivisyyden ohella konekylvön esteenä voi olla kuivuus. Jos koneen metalliset äekset kolahtavat sopivasti kiveen ja synnyttävät kipinän, seurauksena voi olla metsäpalo. ”Kulo voi syttyä etenkin, jos tuulee puuskittain. Yhdeltä kylvöalalta sammutin jo nuotion ja lähdin pois, ettei maasto syttyisi”, Hänninen kertoo. Toisaalta tuli ei olisi lainkaan vieras alkusysäys männikölle. Luonnontilassa mäntymetsä uudistuu usein metsäpalon seurauksena. Koska niin metsäpalojen kuin ihmisen ohjaamien kulotusten määrä on nykyisin vähäinen, tuli on korvattu mäntymetsissä kolmella keinolla: kylvöllä, istutuksella ja siemenpuilla eli luontaisella uudistamisella. Kasvupaikka ratkaisee Kaikki kolme uudistusmenetelmää ovat suurin piirtein yhtä suosittuja. Joka kolmas männikkö syntyy siis kylvämällä kuten kouvolalaisella hakkuuaukealla. Veikko Hänninen kylvi mäntyä toukokuussa 2016 Kouvolassa. Paras kylvöaika on vapusta juhannukseen Etelä-Suomessa. 24 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 24 6.4.2017 17.00
• ”Liian rehevillä paikoilla männyn kylvö ei kannata.” 25 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 25 6.4.2017 17.00
• Kun metsää kylvetään Suomessa, kyseessä on lähes joka kerta männyn kylvö. ”Tärkein asia kylvön onnistumisessa on se, että ollaan oikealla kasvupaikalla. Liian rehevillä paikoilla männyn kylvö ei kannata”, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Pekka Helenius. Männyn kylvö on karujen metsämaiden uudistamismenetelmä. Heleniuksen mukaan päätehakkuussa poistettu puusto kuvaa usein metsäalueen sopivuutta kylvöön. le sopivasta alueesta. Yhtenäinen kasvusto kerrosja seinäsammalta sen sijaan tarkoittaa usein sitä, että alue ei sovi kylvölle. Mäntyä aiempaa vähemmän Kouvolalaiselle aukolle kylvettyjen männynsiementen tieltä hakattiin kuivuudesta kärsinyt kuusikko. Huonokuntoisten kuusten tarina sinetöityi 2010-luvun kuumina kesinä, kun kirjanpainajien armeijat saapuivat parveilemaan puiden liepeille. Kaadettujen kuusten kohtalo osoittaa, kuinka tärkeä puu mänty on Suomen metsille: ilman mäntyä karuimmat metsämaatilkut tuottaisivat paljon heikommin puuta kuin nyt. Vaikka Kouvolassa kuusten tilalle kasvaa mäntyjä, valtakunnallisesti on siirrytty kuusen valtakaudelle: yli puolelle hakkuuaukoista istutetaan kuusta. Luken tutkijan Saija Huuskosen mukaan kuusettumisen seurauksena kasvaa riski, että metsämailla laitetaan munat liiaksi yhteen koriin. ”Puunkäyttötarvetta 40 vuoden päästä ei tiedetä, ja kuusi on altis tuhoille. Laaja puulajien kirjo metsissä on riskittömämpi vaihtoehto kuin yhden puulajin suosiminen.” Rehevien maiden lisäksi kuusta istutetaan männyn hirvituhoriskin vuoksi entistä karummille maille. Karuilla mailla kuusikon puuntuotos jää selvästi männikköä huonommaksi. ”Toisaalta taimikoiden hoitamattomuus johtaa siihen, että kaikista metsistä ei tule puhtaita yhden puulajin metsiä, vaan niihin jää enemmän tai vähemmän lehtipuusekoitusta”, Huuskonen kertoo. Rouste kylvöalan peikkona Männikön uudistamiseen pitää osata valita sopivin tapa. Kylvö sopii parhaiten kuiville ja kuivahkoille kangasmaille sekä puolukkaja varputurvekankaille. Karuimmilla ja kivikkoisilla mailla männikön luontainen uudistaminen on hyvä vaihtoehto, rehevämmillä mailla männyntaimien istutus. Istutus on vähentynyt runsaasti. Jopa niin paljon, että sitä olisi vara lisätä sille sopivilla kasvupaikoilla. ”On paljon reheviä ja hienojakoisia mäntymaita, joilla ei päästä kylvöllä tai luontaisella uudistamisella hyvään tulokseen. Se johtuu pääasiassa roustetuhoista, joista istutustaimet eivät kärsi niin paljon kuin pienet kylvötaimet”, kertoo Luken Pekka Helenius. Rouste eli pintarouta on yksi kylvötaimikon suurimmista uhkaajista ensimmäisinä ”Jos poistettava puusto on ollut järeää, se viittaa viljavaan ja männyn kylvölle sopimattomaan kasvupaikkaan.” Kylvöä ei yleensä kannata valita uudistamismenetelmäksi, jos päätehakkuussa hehtaarilta kertyy puuta yli 250 kuutiota. Aiemman puuston järeyden lisäksi kylvön onnistumismahdollisuuksista kertovat pintamaan laatu ja pintakasvillisuus. Karkea ja lajittunut pintamaa sekä poronjäkäläja kanervakasvustot kielivät kylvölMetsäkoneiden parissa 1970-luvulta lähtien työskennelleen Veikko Hännisen ura alkoi 1970-luvulla metsäaurausten parissa, viimeiset vuodet hän on toiminut metsänviljelijänä eli ajanut kylvökonetta. 26 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 26 6.4.2017 17.00
• Kylvökoneen perässä on kaksi suurta lautasta, äestä, jotka raapivat rikki kuivahkon rinnemaan pinnan. Lautasten yläpuolella olevista putkensuista kone sylkee paineilman avulla männynsiemeniä kylvövakoon. ”Puunkäyttötarvetta 40 vuoden päähän ei tiedetä.” 27 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 27 6.4.2017 17.00
• vuosina. Rouste tarkoittaa tilannetta, jossa pakkanen jäädyttää hienojakoisen, märän maan syksyllä tai keväällä ja nostaa siemenistä itäneet pienet taimet ilmaan. Taimi, jolla on juuret ilmassa, kuivaa ja kuolee. Siemenpuut eivät tee autuaiksi Männyn kylvö ja luontainen uudistaminen siemenpuiden avulla ovat osittain vaihtoehtoisia menetelmiä. Uudistamista siemenpuiden avulla pidetään kylvöä edullisempana, mutta siemenpuualoillakin maanmuokkaus on käytännössä välttämätöntä. Lisäksi siemenpuiden poistaminen myöhemmin vaatii tarkkaa ajoitusta. ”Yleensä siemenpuut unohtuvat pystyyn liian pitkäksi aikaa. Kun ne korjataan, syntyy taimivaurioita”, Helenius neuvoo. Toisaalta siemenpuiden käyttäminen voi olla ainoa vaihtoehto esimerkiksi erittäin kivisillä seuduilla, kun kylvökoneella toimiminen on mahdotonta. Luontaisen uudistamisen onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua. ”Jos täystiheä männikkö harvennetaan kerralla niin, että jäljellä jää 50 siemenmäntyä, puut eivät tahdo pysyä pystyssä. Viimeisessä harvennushakkuussa kannattaa jo miettiä tulevaa siemenpuuhakkuuta ja tehdä harvennus normaalia voimakkaampana”, Helenius kertoo. Luontaiseen uudistamisen verrattuna kylvö tuottaa tasaisempia taimikoita ja metsänalku saadaan nopeammin aikaiseksi. Vapusta juhannukseen Veikko Hännisen Kouvolassa ohjaama kylvökone jylläsi siemenet maahan viime vuoden toukokuussa. Paras aika kylvölle on vapun ja juhannuksen välissä, keskikesällä olosuhteet muuttuvat liian kuiviksi. ”Käytännössä kylvöaika on sama, kuin milloin mänty varistaa siemenensä luonnossa. Etelä-Suomessa 60 prosenttia männynsiemenistä varisee toukokuussa, parikymmentä prosenttia kesäkuussa”, Helenius kertoo. Kouvolalaisella hakkuuaukealla tavoitteena oli, että kylvämään päästäisiin keväällä mahdollisimman nopeasti lumien sulettua ja maan lämmettyä. ”Maakosteus on toukokuussa parhaimmillaan siementen itämiselle. Sadetta saa olla, mutta ei liian kovaa. Virtaava vesi voi viedä siemenet mennessään”, kertoo metsäasiantuntija Harri Niskanen Stora Ensolta. Hän järjesti Kouvolan aukon kylvötyöt. Konekylvön ongelmana on sesongin lyhyys. Vähälukuiset koneet paahtavat täysilSiemenet siirtyvät koneen päällä olevasta säiliöstä paineilmalla putkia pitkin muokkausjälkeen. Siemensäiliössä on tunnistin, joka kertoo, jos paineilmaputkessa ei liiku siemeniä kohti kylvövakoa. Siementä kuluu noin 300 grammaa hehtaaria kohden. Kouvolaisen hakkuualan kylvämiseen käytettiin ensimmäisen sukupolven jalostettua männynsiementä. 28 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 28 6.4.2017 17.00
• Kantokäsittely muistettava KARUILLE metsämaille ei löydy Suomen oloissa yhtä hyvin tuottavaa puulajia kuin mänty. Mäntyä vaivaaviin tauteihin tulee siis suhtautua vakavasti. Juurikääpäsienen eli maannouseman leviäminen uhkaa männiköitä. Puita lahottavaan ja tappavaan sieneen ei ole parannuskeinoa. Jos vanhassa männikössä on laajalti juurikääpää, sitä on myös paikalle kasvavassa uudessa taimikossa. Juurikäävän leviämistä ehkäisevä huolellinen kantokäsittely on tärkeää, sillä kesähakkuiden määrä ei ole vähenemässä. Stora Enson metsäneuvojan Harri Niskasen mukaan rouste on yksi kylvösiemenistä nousevien pikkutaimien pahimmista uhista. Männyn konekylvöön kehitetään keinoa peittää siemenet hallitusti, kertoo Luken Pekka Helenius. lä, mutta silti siementen saaminen maahan ennen keskikesän kuivuutta on kovan työn takana. Usein kylvöjä siirtyy seuraavan kevään kylvökaudelle. Pohjois-Suomessa kylvökauden lyhyyden tuomaa ongelmaa helpottaa se, että siellä onnistuvat loka–marraskuussa tehtävät syyskylvöt. Nälkäinen peippo osingoilla Kylvöalaa on mukava katsella toukokuussa aukon laidalla, sillä hyönteisiä ei juuri ole metsässä kiusana. Hyönteisten puutteessa on kuitenkin huono puolensa. Peipot muuttavat keväällä samaan aikaan kuin männynsiemeniä kylvetään. Linnut ovat nälkäisiä pitkän muuttomatkan jälkeen, ja hyönteisiä ei vielä ole ruoaksi. ”Koska siemenet jäävät usein maanmuokkausjälkeen näkyviin, peippo käy ne siitä äkkiä poimimassa”, Helenius kertoo. Syönnin ohella männynsiementen suurimpia tuhonaiheuttajia ovat kuivuus ja rouste. ”Vaikka ensimmäisenä syksynä löytyy taimia, rouste saattaa pyyhkiä tyhjäksi isoja aloja.” Rouste on uhkana myös Salpausselän hiekkaharjun läheisyydessä sijaitsevalla kouvolalaisella kylvöalalla. Rousteen kuivattamat taimet maatuvat usein niin nopeasti, että kylvön onnistumisesta on vaikea tehdä johtopäätöksiä. ”Sitten raavitaan päätä, että ei näy taimia, missä vika”, Stora Enson Harri Niskanen sanoo. Raaseporilaista Kouvolaan Veikko Hänninen kylvi kouvolalaiselle hakkuuaukealle ensimmäisen sukupolven jalostettua männynsiementä. Siemenet olivat purkin perusteella peräisin Raaseporissa sijaitsevalta siemenviljelykseltä. Viljelyksen omistaa Tapio Silva, toinen Suomen kahdesta jalostettujen puidensiementen tuottajasta. Toinen siementuottaja on Siemen Forelia. Kouvolaan kylvetyn jalostetun siemenen pitäisi lyhentää metsän kiertoaikaa 5–10 vuodella verrattuna tavalliseen metsikkösiemeneen. Männikkö voisi siis olla päätehakkuukypsä noin 60-vuotiaana 2070-luvulla. Jalostetusta siemenestä kasvavan kuivahkon kankaan männikön voi myös odottaa tuottavan vuodessa kuution enemmän puuta hehtaaria kohden kuin metsikkösiemenestä syntyneen männikön. ”Puuta pitäisi kertyä metsän kiertoajassa normaalin rekkakuorman verran enemLU KE / ER KK I O KS A N EN 29 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 29 6.4.2017 17.00
• män kuin paikallisella siemenellä kylvettynä. Jalostetun siemenen hinta on 50–100 euroa enemmän hehtaarilta kuin metsikkösiemenen, mutta tuloja tulee hehtaaria kohden vähintään 1 000 euroa enemmän kiertoajassa”, Tapio Silvan metsäpäällikkö Hannu Niemelä kertoo. Hän muistuttaa, että jalostetun siemenen tuomien hyötyjen toteutumiseksi taimikkoa ja metsää tulee hoitaa suositusten mukaisesti. Jalostettua männynsiementä on tällä hetkellä hyvin saatavilla etelässä Oulunjärven leveysasteille asti, Pohjois-Suomessa turvaudutaan osin metsikkösiemeneen. ”Kasvun lisääntyminen jalostuksen ansiosta tarkoittaa sitä, että harvennukset tulevat männiköissä aikaisemmin vastaan ja ne kannattaa tehdä melko voimakkaina”, Niemelä kertoo. Ei aukkoja taimikkoon Ensimmäiset jatkuvatoimiset kylvökoneet otettiin käyttöön 1980-luvun puolen välin jälkeen. Sen jälkeen konekylvön suosio on noussut voimakkaasti. ”Valtio ja metsäyhtiöt kylvävät lähes hyviin tuloksiin, mutta käsin ei jaksa kylvää kovin suurta alaa. ”Maanmuokkausjälki on kosteimmillaan ja parhaimmillaan heti muokkauksen jälkeen. Käytännössä on lähes sama, ripotteleeko siemenet kone vai ihminen, jos koKuusi ohitti männyn vuonna 2005 Puulajien viljelyalat vuosina 1996–2014, ha Lä hd e: Lu ke n til as to pa lve lu 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 -96 -98 -00 -02 -04 -06 -08 -10 -12 -14 Mänty Kuusi Muut puulajit kaikki kylvönsä koneella, yksityiset metsänomistajat puolet käsin, puolet koneella”, Luken Pekka Helenius kertoo. Metsänomistajakunnan muutos voi vähentää omatoimisten käsinkylväjien määrää. Käsinkylvöllä pääsee parhaimmillaan 4897_.indd 30 6.4.2017 17.00
• KOUVOLALAISELLA kylvöalalle kuljettaessa näkyy hirvenpapanoita ja tuhoutuneita männyn latvoja. Hirvituhoalueilla kylvö on hyvä uudistustapa, sillä se tuottaa enemmän taimia kuin istutus tai luontainen uudistaminen. Tiheissä kylvötaimikoissa hirven syömän männyn tilalle on helpompi säästää toinen taimi kasvamaan. ”Kylvötaimikko kestää paremmin tuhoja. Jos istutat männyntaimia, tilanne voi olla se, että kun pääset taimien kanssa palstan päähän, hirvi on jo toisessa päässä syömässä”, Stora Enson metsäasiantuntija Harri Niskanen sanoo. Mäntyjä nopeammin kasvavien lehtipuiden raivaaminen on myös tärkeä keino hirvituhojen pienentämiseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan mäntytaimikoissa kasvavat lehtipuut lisäävät taimikon hirvituhoja, jos lehtipuut ovat mäntyjä pidempiä ja kasvavat aivan niiden vieressä. Lehtipuiden vesat alkavat haitata mäntyjen kasvua, kun istutusmännyt ovat metrin ja kylvömännyt vajaan puolen metrin mittaisia. Ensimmäisellä raivauskerralla eli varhaisperkauksessa männiköstä voi huoletta poistaa kaikki lehtipuut, sillä ne ottavat männyt myöhemmin kasvussa kiinni ja metsään syntyy tavoiteltava sekapuusto. Kun männyt ovat 2–3-metrisiä, koivut eivät enää saa niitä kiinni. Varaa hirvituhojen varalle neen perässä pitää kerran kulkea heti kylvämässä”, Helenius sanoo. Kylvössä suurin edistysaskel on tähän mennessä ollut juuri maanmuokkauksen ja siementen kylvämisen yhdistäminen. Konekylvö alensi kylvökustannuksia ja poisti käsinkylvämällä syntyneisiin tiheisiin taimituppaisiin liittyneitä ongelmia. Onnistuneen kylvön seurauksena mäntytaimikkoon ei jää aukkoja ja tiheässä kasvavista taimista kehittyy myöhemmin laadukasta puuta. Suurin osa menee hukkaan Kylvön tärkein kehityskohde on tällä hetkellä kylvettyjen siementen hallittu peittäminen, ja sitä kautta kylvettävän siemenmäärän säästäminen. Nykyisillä kylvömeKouvolan kylvöalan reunalle oli kesän aikana kasvanut kylvötulosta haittavaa pintakasvillisuutta. Hirven sorkka oli katkaista männyn elämän alkuunsa. Tiheät kylvömänniköt voivat kestää taimiaikaisia hirvituhoja istutusja siemenpuualoja paremmin. netelmillä siementen hukkaosuus on suuri. ”Keskimäärin vain kymmenisen prosenttia siemenistä kehittyy vakiintuneiksi taimiksi asti. Se on tuhlaamista”, Helenius sanoo. Sopivan ohut maakerros siementen päällä kaksinkertaistaa kylvösiementen taimettumisen. ”Sentti on ihanteellinen määrä maata siementen peittoon, kolme senttiä on jo liikaa.” Toisaalta kesinä, jolloin siementen itämiselle on suotuisat olosuhteet, kylvöaloille syntyy liikaa taimia. Tämä lisää taimikonhoitotarvetta. ”Kun kylvössä käytettävää siemenmäärää pystytään vähentämään, hyvä itämisvuosi ei aiheuta ylimääräisiä kustannuksia.” Laikkuri kehityskohteena Konekylvön kokonaiskustannukset ovat tällä hetkellä 400–450 euroa hehtaarilta. Taimien istutus maksaa reilusti toista tuhatta, joten kylvön hinta on hehtaarilla noin kolmannes istutuksen hinnasta. ”Siemenet muodostavat konekylvön kustannuksista noin 40 prosenttia ja maanmuokkaus saman verran. Leikkaukset siemenkustannuksissa leikkaisivat selvästi myös kokonaiskustannuksia”, Helenius sanoo. Kouvolan kylvökohteella käytetty metsä-äes on Heleniuksen mukaan pikku hiljaa väistyvää tekniikkaa. Tulevaisuudessa todennäköisin kylvökone on jatkuvatoiminen laikutuskone eli laikkuri, johon parhaillaan Männynsiemeniä ei paljaalla silmällä erota kylvövaosta. Ihanteellista on, jos siemenet peittyvät ohuella maakerroksella. 31 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 31 6.4.2017 17.00
• kehitetään siementen peittämisen mahdollistavaa kylvömuokkausterää. Laikutuskoneet pystyvät tekemään kylvössä ja istutuksessa käytettäviä laikkuja ja mättäitä samalla koneella. ”Äkeitä käytetään edelleen paljon Pohjois-Suomessa. Koneet ovat kestävää rautaa, joten ne ajetaan loppuun.” Onnistuminen ei näy heti Kun uudistuksesta on kulunut kolme kesää, taimimäärä ja täydennysistutustarve kannattaa tarkastaa kylvötaimikoissa ja siemenpuumänniköissä. Istutustaimikot on syytä käydä läpi jo ensimmäisen kasvukauden jälkeen. ”Mäntymetsän syntyminen on pitkäveteistä hommaa. Metsänomistajan on odotettava useampi vuosi, että näkee kylvön lopullisen tuloksen”, kylvökoneenkuljettaja Veikko Hänninen sanoo. Kylvötaimikoiden kasvuun lähtö voi siis tuntua yhtä hitaalta kuin perinteisen dieselkoneen kiihtyminen. Hitaus johtuu osittain siitä, että äesvaon tai laikun teossa raEnsimmäinen kasvukausi ei vielä kerro kylvön onnistumisesta. Tänä keväänä tehtävää kylvöä kannattaa arvioida esimerkiksi syksyllä 2020. vinteikas humus on pakko raapaista pois itämisen turvaamiseksi ja taimelle jää vähän ravinteita käyttöön. Toinen kasvua hidastava tekijä on rouste. ”Osa taimista jää henkiin, mutta taimien juuristo on vaurioitunut ja kasvu hidastuu”, Luken Helenius kertoo. Jos ensimmäisenä syksynä käy kylvöaukolla, taimia ei välttämättä löydä. ”Siinä saattaa äkkiä iskeä tunne, että tämä on mennyt pieleen ja täytyy tilata seuraavalle keväälle istutustaimet. Kannattaa katsella ainakin pari vuotta, näkyykö taimia”, Helenius neuvoo. Kun kouvolalaisella kylvöaukealla kävelee heinäkuun lopussa, kaksi kuukautta kylvön jälkeen, paikalla ei näy ensisilmäyksellä mitään. Polvistuminen kuitenkin kannattaa. Kun konttaa nenä maassa, huomaa pienet taimet, joita on paikoin runsaasti. Männikön alku oli siis – ainakin toistaiseksi – lupaava. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy ja Tapio Silva ovat osa Tapio-konsernia. Pitkä tie puuksi VAIN puolet ensimmäisenä syksynä elossa olevista männyntaimista on elossa, kun kylvöstä on kulunut 10 vuotta. Siemeniä katoaa parempiin suihin heti ensimmäisenä kesänä. Siemeniä ja sirkkataimia syövät pikkulinnut, myyrät, hiiret, muurahaiset, maakiitäjäiset ja etanat. Myös sade-eroosio estää männyntaimien syntyä. Kuivuus on haittana niin itämiselle kuin nuorille taimille. Jos taimi syntyy, ensimmäisen elinvuoden voi katkaista syksyllä taimen kuivattava pintarouta eli rouste. Etenkin sateisina kesinä männyntaimia tuhoaa haapaa väli-isäntänään käyttävä männynversoruoste. Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 32 MAKASIINI 3 • 2017 4897_.indd 32 6.4.2017 17.00
• Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 4897_.indd 33 6.4.2017 17.00
• JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC kahdeksankymmentäluvulla kuolleiden puiden kerääminen polttopuuksi alkoi nopeasti vähentyä. Kuluu kuitenkin vuosikymmeniä siihen, että nykyisin elävät säästöpuut muuttuvat lahopuiksi. Metsäliiton hakkuissa, metsänomistajan luvalla, muutamia puita katkaistaan korkeammalta. Se saattaa olla hyvä tapa lisätä nopeammin lahopuun määrää. Tarinan mukaan jo puolen tunnin oleskelu metsässä rentouttaa merkittävästi. Varmaan siksi olen mielestäni aika rento tyyppi. joka päättää luvasta, saattaa tuntea metsien muuttumista ja kehittymistä huonosti. Maisematyölupavaatimus johtaa usein isoihin kertahakkuisiin ja metsien pusikoitumiseen. Se ei varmaankaan ollut aluetta kaavoitettaessa tavoite. K un ihminen haluaa suojella maiseman, hän usein haluaa katsella rinteeltä tai vaaran laelta aukeavaa näkymää. Toisaalta tavoitteena saattaa olla upea näkymä rakennuksen terassilta taikka ikkunasta järvelle. Hyvin hoidettuja maisemakohteita löytyy, ja lähes aina ne ovat matkailukeskuksia ja majoitusliikkeitä. Kun kunta tai valtio hankkii virkistyskäyttöön alueita, jossa on kauniit maisemat, ne antavat maisemien peittyä tiheään puustoon ja pusikkoon. Harmittavana esimerkkinä on Puijo Kuopiossa, jossa olisi upeat maisemat, mutta nyt siellä saa katsoa sakeaa metsää. Metsästäjät tekevät taimikonhoidossa ja harvennushakkuita edeltävissä alustan raivauksissa riistalle suojapaikkoja. Usein kohteet sijaitsevat vaihettumisvyöhykkeellä, esimerkiksi suon ja kankaan raja-alueella. He osaavat asian, motivaatio on korkea ja alan lehdistä saa neuvoja. M etsien sertifiointi toi mukanaan lähes kaikkiin Suomessa tehtäviin päätehakkuisiin säästöpuut. Se on hyvä, koska monet sienet, käävät ja kuoriaiset elävät järeässä lahopuussa. Ongelma syntyi, kun kuolleet puut kerättiin polttopuuksi. Vasta I hmiset suhtautuvat metsiin monilla eri tavoilla. Yhdelle tärkeää on talouskäyttö, toiselle lintujen katselu, kolmannelle metsästys ja neljännelle vaeltaminen: erilaisia suhtautumistapoja on loputtoman monta. Pohdin erilaisia tapoja suojella metsää. Perinteisin on ns. täydellinen suojelu, eli metsäalueella lopetetaan kaikki ihmisen puustoon ja maaperään vaikuttava toiminta. Laajoja yhtenäisiä suojelualueita tuskin enää perustetaan. Mielestäni tuhannen hehtaarin kokoinen uusi kansallispuisto ei olisi iso. Soidensuojeluun ehdotettiin vuonna 2014 merkittävästi uusia alueita, mutta hanke on nyt pysähtynyt. Hyvä niin. Kolmelle omistamalleni tilalle esitettiin soiden lakisääteistä suojelua. Rajaukset olivat huomattavasti parempia kuin aikanaan Natura-ohjelmassa, mutta vieläkään resurssit eivät ilmeisesti ole riittäneet maastokäynteihin, vaan rajaukset on tehty mukavasti sisätyönä. Yksityismailla suojelua on pienehköillä täsmäkohteilla hoidettu ns. Metso-rahoituksella. Valtio on leikannut tätä luonnonsuojeluun tarkoitettua rahoitusta harmittavan voimakkaasti. K aavoituksella kunnat haluavat usein pitää metsät viehättävinä paikkoina, joissa ihmiset voivat liikkua ja viehättyä maisemasta. Todellisuudessa monesti käy paljon huonommin. Merkittävällä osalle kaavoitetuista yksityismaista tarvitaan kunnalta maisematyölupa. Se on kallis, hidas ja byrokraattinen, varsinkin tonttipuissa ja tontin rajalta. Virkamies, Suojellaan metsiä Laajoja yhtenäisiä suojelualueita tuskin enää perustetaan. RAHAPUU 34 MAKASIINI 3 • 2017 34 MAKASIINI 3 • 2017 4913_.indd 34 6.4.2017 16.27
• OMA METSÄ METSÄNHOITO Paljonko ensiharvennuksessa tulee puuta? Sivu 36 PIKATESTI Metsäoppia verkosta Sivu 40 TAIMIKONHOITOKOULU Perkaus parantaa kasvua Sivu 42 TUTKIMUS Puiden runkojen muoto muuttui Sivu 44 ALLAKKA Erikoispuuta merten takaa Sivu 45 METSÄPERINTÖ Kun ei ole perillisiä Sivu 46 KYSY POIS Miksi kuusi tuuhettui? Sivu 48 KU VA : M IK KO RI IK IL Ä 4914_.indd 35 6.4.2017 12.07
• 1 Mitä ensiharvennus tarkoittaa? Ensiharvennus on tasaikäisen metsikön kasvatuksessa ensimmäinen myyntipuuta tuottava hakkuu. Ensiharvennuksessa poistetaan noin puolet runkoluvusta ja kasvatettaviksi valitaan paraslaatuiset rungot. Puuston jatkokehityksen kannalta ensiharvennus on tärkein harvennushakkuu. 2 Milloin taimikonhoito muuttuu ensiharvennukseksi? Taimikonhoidossa ei synny myytävää ainespuuta. Kemeratyölaji nuoren metsän hoito sijoittuu taimikonhoidon ja ensiharvennuksen väliin. 3 Mikä on ensiharvennuksen paras ajoitus? Riittävän aikaisin, jotta puusto on elinvoimaista ja reagoi harvennukseen lisäämällä paksuuskasvuaan. Toisaalta riittävän myöhään, jotta puusto on järeytynyt myyntikelpoiseksi ja harvennus on taloudellisesti kannattava. Tärkein kriteeri on puuston valtapituus. Kun taimikonhoito on tehty ajallaan, voidaan ensiharvennus tehdä 14–17 metrin ENSIHARVENNUKSESTA Vaikka ensiharvennus ei paljon tuota, sitä ei kannata jättää tekemättä. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KYSYMYSTÄ pituudessa. Jos taimikonhoito on tekemättä ja puusto on tiheää, tulee ensiharvennus tehdä aiemmin, jo 10–11 metrissä. Ensiharvennus tehdään Etelä-Suomessa puuston ollessa noin 30–40-vuotiasta ja Pohjois-Suomessa 10–20 vuotta myöhemmin. Käytännössä puuston tiheys, koko ja elinvoimaisuus määrittelevät parhaan ajoituksen. Harvennusmallit auttavat ajankohdan määrityksessä. 4 Milloin ensiharvennus pitää viimeistään tehdä? Ensiharvennus ei saa viivästyä niin, että latvukset supistuvat liikaa. Männyllä elävää latvusta tulee olla 40 prosenttia ja kuusella 50 prosenttia puun pituudesta. 5 Mitä tapahtuu, jos ensiharvennusta ei tehdä? Metsikkö kasvaa enemmän, mutta huonompaa. Järeytyminen hidastuu, mutta pituuskasvu pysyy jokseenkin samana. Puusto siis riukuuntuu, ja tukkipuun tuotos jää pienemmäksi. Riukuuntuminen lisää merkittävästi lumituhoriskiä myös harvennuksen jälkeen. 36 MAKASIINI 3 • 2017 36 MAKASIINI 3 • 2017 4902_.indd 36 6.4.2017 12.05
• Kuusi on varjoa sietävä puulaji, joka sopeutuu mäntyä ja lehtipuita paremmin tiheään kasvatusasentoon. Kuusi reagoi voimakkaasti harvennukseen, eli se lisää kasvuaan harvennuksen jälkeen. Jos rauduskoivu on kasvanut liian tiheässä ja latvus supistunut, puun elpyminen on hidasta. 6 Onko kuusikon ja männikön ensiharvennuksessa eroa? Jos taimikonhoito on tehty, niin ensiharvennus ajoittuu suunnilleen samaan valtapituuteen. Kuusikkoa voidaan harventaa voimakkaammin. Männikössä liian voimakkaat harvennukset aiheuttavat tuotostappioita. 7 Miten koivikko ensiharvennetaan? Viljelty rauduskoivikko kasvaa nuoruusvaiheessa nopeasti ja ensiharvennuksen ajoituksessa pelivaraa on vain muutamia vuosia. Rauduskoivikkoon suositellaan voimakasta harvennusta 13–15 metrin valtapituusvaiheessa. 8 Paljonko ensiharvennuksessa pitää jättää pystypuustoa? Männiköissä suositellaan jätettäväksi 1 000–1 200 runkoa hehtaarille, riippuen hakkuun ajoituksesta, kuusikoissa 900– 1 000 ja rauduskoivikoissa 700– 800 runkoa. Hieskoivikot kasvatetaan tiheämpinä, koska ne eivät lisää kasvuaan harvennuksen jälkeen yhtä hyvin kuin rauduskoivikot. Puulajista riippumatta kasvamaan jätetään hyvälaatuiset ja elinvoimaiset puut. 9 Paljonko ja millaista puuta ensiharvennukselta tulee? Kertymä on 40–70 kuutiota hehtaarilla riippuen mihin tiheyteen taimikonhoito tehty – taimikonhoito pienentää kertymää mutta lisää puuston järeyttä. Ensiharvennuskertymän jakautuminen kuitupuuksi ja energiapuuksi on aina leimikkoja kysyntäkohtaista. Osalla leimikoista kerätään pelkästään kuitupuuta, osalla sekä kuituettä energiapuuta ja osalla kaikki hakataan energiapuuksi. Tiheän metsikön ensiharvennus joudutaan tekemään aikaisemmin, silloin kertymä voi olla pelkästään pieniläpimittaista energiapuuta. Mikäli taimikonhoito on tehty oikeaan aikaan ja oikeaan tiheyteen, myös pikkutukkia voi kertyä pieniä määriä. 10 Onko ensiharvennusleimikon myynti vaikeaa? Puunostajat eivät mielellään korosta asiaa, mutta käytännössä ensiharvennus ei kiinnosta yhtä lailla kuin päätehakkuut. VaiAU KE A M A N KU VA T: LU KE / ER KK I O KS A N EN Ensiharvennuksilta ei juuri kerry tukkipuuta, mutta harvennus tekee tilaa tulevien tukkipuiden kasvulle. Etenkin kesäaikaiset ensiharvennukset tulisi ennakkoraivata. Parantunut näkyvyys vähentää korjuuvaurioiden riskiä. Kuusi sietää tiheää kasvatusasentoa ja reagoi voimakkaasti harvennukseen parantamalla kasvuaan. Rauduskoivikossa ensiharvennuksen ajoittaminen on tarkinta. Pelivaraa on vain muutamia vuosia. 37 MAKASIINI 3 • 2017 37 MAKASIINI 3 • 2017 4902_.indd 37 6.4.2017 12.06
• keimpia ovat vain talvella korjattavat ja pelkästään ensiharvennusta sisältävät leimikot, ne voivat jäädä joskus ilman ostajaa. Ostajien kiinnostus lisääntyy, jos metsikkö on raivattu ennakolta ja jos voi tarjota samaan kauppaan myös päätehakkuun. Hoidetun, järeää ainespuuta sisältävän kohteen myyminen on helpompaa kuin hoitamattoman ensiharvennusleimikon. 11 Kannattaako ensiharvennuksen korjuu hankintakauppana? Hankintahakkuu kannattaa nimenomaan ensiharvennuksilla. Pienirunkoisen puun korjuu onnistuu hyvin miestyönäkin ja osaava moottorisahamies saa työlleen riittävän korvauksen pystyhinnan ja hankintahinnan erotuksena. Kuljetuskaluston ei tarvitse olla järeää. Moottorikelkka, mönkijä tai maataloustraktori sekä reki tai kärry riittää hyvin. 12 Pitääkö ensiharvennusleimikko ennakkoraivata? Useimmiten pitäisi, sillä runsas alikasvos haittaa hakkuukoneen työskentelyä ja lisää vaurioriskiä. Ennakkoraivatuilla kohteilla kuljettajalla on esteetön näkymä poistettaviin puihin ja hän pystyy valitsemaan parhaat, kasvamaan jätettävät puuyksilöt. Parantunut näkyvyys vähentää tehokkaasti korjuuvaurioita. Valitettavasti raivaus jää monesti kustannussyistä tekemättä. Eritoten kesäaikaiset ensiharvennukset, joissa on paljon lehtipuuvesakkoa, pitäisi ehdottomasti raivata. 13 Paljonko ensiharvennukselta tulee kantorahaa? LU KE / ER KK I O KS A N EN Suometsien kesäharvennukset ovat mahdollisia jos kalusto on leveätelaista. Kantavuus testataan käännöksissä. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. 9290 € +tk. SUMMER PACK ETUSI 1318 € ? Forest-peräkärry 799 € ? Forest-peräkärry 799 € Forest-peräkärry 799 € ? Polaris-sähkövinssi 519 € ? POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 4902_.indd 38 6.4.2017 12.06
• Kantorahatuloa kertyy 400– 800 euroa hehtaarilta puuston järeydestä ja kertymästä riippuen. Jos taimikonhoidosta on huolehdittu, niin puusto on ensiharvennuksessa järeytynyt kuitupuukokoon. Kantorahatulojen osuus koko kiertoajan hakkuutuloista on pieni, koska tukkipuuta ensiharvennukselta ei tule. Ensiharvennuksen merkitys onkin ennemmin metsänhoidollinen kuin taloudellinen. 14 Kummasta saa paremman kokonaishinnan, energiavai ainespuuhakkuusta? Yleensä ainespuuhakkuusta. Joissakin kohteissa energiapuuhakkuu on ainoa vaihtoehto vähäisen ainespuukertymän vuoksi. 15 Millainen korjuukalusto sopii ensiharvennuksiin? Hoidetuissa metsissä ja maastoltaan helpoissa olosuhteissa korjuukalustolla ei ole oleellista merkitystä. Hankalissa maasto-oloissa korjuuvaurioiden riski kasvaa, jos toimitaan järeällä kalustolla. Suometsissä kalusto pitää varustaa leveämmillä teloilla kantavuuden parantamiseksi ja korjuu-urat voidaan hakata kivennäismaita leveämmäksi. 16 Ovatko ensiharvennukset alttiita korjuuvaurioille? Koska nuori metsikkö on suhteellisen tiheä, niin myös riski vaurioille on suurempi. Lisäksi nuorissa puissa kuori on ohut, jolloin pienetkin kolhut voivat aiheuttaa vaurioita. Vauriot tulevat kasvatettaviin puihin vuosikymmeniä ennen päätehakkuuta ja vaurioista edenneet lahottajasienet ehtivät lahottaa puita pitkän aikaa. 17 Onko ensiharvennus vaikeaa metsäkoneen kuljettajan kannalta? Harvennukset vaativat kuljettajalta erityistä keskittymistä, jotta lopputulos on laadukas. Ennakkoraivaus helpottaa kuljettajan työtä oleellisesti ja parantaa työn laatua. Kuljettajan kannalta ensiharvennus on vaativampaa eikä niin tuottoisaa kuin päätehakkuu, mutta myös vaihtelevampaa. 18 Ovatko ensiharvennukset koneyrittäjälle haluttuja ja kannattavia? Ajallaan taimikkovaiheessa hoidetut, ennakkoraivatut ja mahdollisimman järeät ensiharvennusmetsät ovat metsäkoneyrittäjän näkökulmasta parhaita. Tosin niissäkään kannattavuus ei yllä myöhempien harvennusten ja päätehakkuiden tasolle. Koneiden siirrot pieneltä leimikolta toiselle heikentävät kannattavuutta merkittävästi. 19 Millaiseen ensiharvennusleimikkoon koneyrittäjän ylipäätään kannattaa koneensa viedä? Koneyrittäjän näkökulmasta ensiharvennus on taloudellisesti järkevää, mikäli korjattavan puuston runkokoko on keskimäärin vähintään 80 litraa. Tällöin puuston valtapituus on esimerkiksi 12 metriä ja rinnankorkeusläpimitta 13 senttimetriä. Juttua varten on haastateltu erikoistutkija Saija Huuskosta Luonnonvarakeskuksesta, kehittämispäällikkö Timo Makkosta Koneyrittäjien liitosta sekä metsäneuvoja Henri Turtista Iin metsänhoitoyhdistyksestä. www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! NYT ON KAUPAN PAIKKA! Sportsman 570 EFI 4x4 EUT sh. 9290 € +tk. SUMMER PACK ETUSI 1318 € ? Forest-peräkärry 799 € ? Forest-peräkärry 799 € Forest-peräkärry 799 € ? Polaris-sähkövinssi 519 € ? POLARIS.FI Rekisteröity kahdelle 4902_.indd 39 6.4.2017 12.06
• PIKATESTI PEKKA SYVÄNEN M etsäkirjat ja opettajien vetämät metsäkurssit ovat saaneet verkkokursseista kilpailijan. Niihin verrattuna etenkin kirjat voivat tuntua menneeltä maailmalta, sillä verkkokurssit sisältävät kuvien ja tekstin lisäksi myös ääntä, videoita, tehtäviä ja pelihenkisiä animaatioita. Tapion julkaiseman Kannattava metsätalous -kurssin sisältö on suunnattu edistyneille metsänomistajille, tarkoitus on syventää metsänkasvatukseen liittyviä taloustaitoja. Oppilaalla oletetaan olevan kohtuulliset lähtötiedot aiheesta. Aloittelijalle kurssi ei tarjoa vastaavaa elämystä kuin kokeneemmalle metsäsijoittajalle. Kurssi on jaettu viiteen pääosioon. Nämä ovat: Tila tutuksi, Raha kutsuu, Lisää tuottoa, Rahaa metsään ja Puukaupoille. Kurssi on metsätalouden ammattilaisten käsialaa. Sen talousajattelussa minua kuitenkin vaivasi erityisesti riskin käsitteen sivuuttaminen. Taloudellisessa toiminnassa riski ja tuotto kävelevät aina käsi kädessä. Kurssilla verrattiin erilaisia sijoituksia keskenään teoreettisen kannattavuuden pohjalta olettaen kaiken menevän hyvin nyt ja tulevaisuudessa. Sekin on todettava, että käytetty metsäsanasto oli ajoittain vaikeaselkoista. Asiat kuitenkin kiinnostivat. Parhaimmillaan kurssi onnistui kaappaamaan minut mukaansa ja sai lykkäämään nukkumaanmenoa aina yhden sivun kerrallaan kohti liian lyhyitä yöunia. Verkossa vaikea purnata Opettajan pitämiin luentoihin verrattuna verkkokurssien etuna on riippumattomuus ajasta ja paikasta. Kurssille pääsee aina silloin, kun itselle sopii niin korvesta kuin kaupungin kuiskeesta. Ovatko marjat tuloa? Tapion verkkokurssi metsätalouden kannattavuudesta vei mukanaan, mutta herätti myös kysymyksiä. Kannattava metsätalousverkkokurssilla on tekstin lisäksi muun muassa ääntä ja tehtäviä. Opettajan vetämän kurssin etuna taas on se, että oppilas voi kysyä opettajalta kaipaamilleen kohdille lisätietoa ja purnata opettajan väittämiä vastaan. Verkkokurssilla kukaan ei vastaa kysymyksiin ja valitukset kaikuvat vain oman kodin seinille. Minun teki mieli purnata opettajalle esimerkiksi siitä, että kurssilla laskettiin marjojen ja sienten poiminta mukaan metsätalouden tulonlähteisiin. Mielestäni metsämarjat voi laskea metsänomistamisen tuloiksi vasta sitten, kun ne voi myydä pystykaupalla halukkaille. Teoriaperusteiden opettamisen lisäksi verkkokurssilla testataan oppilaan tietotasoa kysymyksillä. Ja koska opettaja kysyy jokaisen kysymyksen aina juuri sinulta, kurssilla ei voi vain nuokkua mukana sivuja selaten. Verkkokurssin hinta on 145 euroa. Kurssimaksuun investoinnin kannattavuus riippuu PLUSSAT JA MIINUKSET siitä, löytyykö verkkokurssilta riittävästi oman metsätalouden kannattavuutta parantavia keinoja. Kirjoittaja on puuntuottaja ja koneenrakentaja. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus on osa Tapio-konsernia. KANNATTAVA METSÄTALOUS -KURSSI + Ajasta ja paikasta riippumaton + Metsäammattilaisten tekemä + Keskittyy nimen mukaisesti talouteen Vähän teoriaoppia sisällön keskittyessä kysymyksiin Kesän näytökset nettisivuillamme! puh 040 183 0366 www.usewood.fi www.usewood.fi puh 040-1830366 ... Metsänomistajalle ajokone ja h ak k u u ko ne... Metsänomistajalle ajokone, hakkuukone tai combikone Esittelyt keväällä 2017: • Pro Forest -messut Haapavedellä 5-6.5 • Demopäivä Muurame Isolahti 7.6 • Farmari-messut Seinäjoki 14-17.6 40 MAKASIINI 3 • 2017 4899_.indd 40 6.4.2017 12.00
• C M Y CM MY CY CMY K 2s-kuvasto_final.pdf 1 4.4.2017 13.20 4915_.indd 41 6.4.2017 11.58
• VALTTERI SKYTTÄ T aimikonhoidon ensimmäisiin vuosiin kuuluu kolme asiaa: täydennysistutukset tuhoutuneiden taimien tilalle, pintakasvillisuuden torjuminen taimien ympäriltä ja taimikon varhaisperkaus. Istutustaimikko on syytä tarkistaa tuhoutuneiden taimien varalta istutusta seuraavana syksynä tai keväänä, kylvetyt ja luontaisesti uudistetut taimikot kolmannen kasvukesän jälkeen. Kun metsänomistaja on varmistanut, että pieniä puunalkuja kasvaa taimikossa tasaisesti, hän voi hengähtää muutamaksi vuodeksi. Taimien kehitystä on kuitenkin käytävä seuraamassa, ja etenkin rehevien kasvupaikkojen taimikoissa voi joutua torjumaan pintakasvillisuutta heinäämällä. Heinääminen tarkoittaa taimien kanssa valosta, vedestä ja ravinteista kilpailevien heinien, vadelmapuskien, horsmien ja ruohojen poistamista taimien päältä. Kasvillisuutta taitetaan tavallisesti saappaalla polkemalla tai työkalulla, esimerkiksi vesurilla tai viikatteella. Kemiallinen pintakasvillisuuden torjunta on harvinaisempaa. Ajoitus tärkeää Kun kylvöstä tai taimien istuttamisesta on kulunut 4–8 vuotta, on ensimmäisen varsinaisen raivauskerran eli varhaisperkauksen aika. Ajoitus on tärkeää: jos perkausta siirtää esimerkiksi kuusitaimikossa vuodella, työmäärä lisääntyy lähes 10 prosenttia. Perkauksen tarve on hyvä tarkistaa keväällä. Jos kuusten tai mäntyjen lähellä kasvavat lehtipuut ovat kasvukauden alussa samanpituisia kuin havupuut, perkaamaan kannattaa mennä saman tien. Kesän aikana lehtipuut venyvät kasvussa havupuiden ohi ja alkavat haitata näiden kasvua. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Karri Uotilan mukaan lehtipuuston tuoma kilpailu on usein voimakkaampaa kuusitaimikoissa, mutta mäntytaimet ovat kuusia herkempiä lehtipuuston kilpailulle. ”Vaikka lehtipuuta ei usein kasva karuilla kasvupaikoilla niin paljoa, kilpailu vedestä on kovaa mäntyjen ja lehtipuiden välillä. Kasvu voi hidastua. Hirvet viihtyvät myös lehtipuiden alle varjoon jääneiden mäntyjen kimpussa.” Jos varhaisperkausta ei tee, havupuutaimien kasvu kärsii ja osa taimista voi kuolla. Perkaus myös vähentää havupuiden laatuvaurioita, kun mäntyjen ja kuusten latvat eivät jää niitä suurempien lehtipuutaimien piiskattaviksi. Täysvai reikäperkaus? Taimikon voi perata joko täystai reikäperkauksella. Reikäperkaus, jossa lehtipuusto poistetaan metrin säteeltä havupuutaimien ympäriltä, voi säästää työtä perkausvaiheessa, mutta tuoda sitä myöhemmin lisää. Täysperkaus on helppoa, siinä ei juuri tarvitse miettiä: lehtipuita ei pidä säästellä kuin taimikon selviin aukkopaikkoihin. Täysperkauksesta huolimatta havupuiden sekaan ehtii vielä kasvaa suositeltava lehtipuusekoitus. Taimikon aukkopaikkoihinkaan ei tule jättää havupuita pidempiä lehtipuuntaimia. Koivun vesakkopuskat tulee ehdottomasti poistaa. Varhaisperkauksessa kaadetut lehtipuut vesovat eli niiden kannoista nousee uusia vesoja tavoittamaan havupuutaimien pituuskasvua. Lehtipuuvesojen pituuskasvu on heikompaa, jos perkaustyön tekee keskikesällä. Kesällä täyteen lehteen puhjenneessa taimikossa raivaustyö on kuitenkin hankalaa. Työn raskauden ja hyötyjen kannalta optimaalisinta perkausaikaa on kenties toukokuu. Kasvu paranee Varhaisperkaus lisää kasvatettavien havupuiden paksuuskasvua lähes välittömästi 20–30 prosenttia. Muutaman vuoden päästä parannus on miltei samansuuruinen taimien pituuskasvussa. Taimikoiden vuosittainen hoitoaikataulu kannattaa kirjata ylös metsäsuunnitelmaan tai omaan muistioon. Näin hoitotöihin tulee lähdettyä ajoissa. ”Metsikön tietoihin kannattaa merkitä jo istuttaessa tai kylväessä, milloin viljelytulos on tarkastettava ja milloin taimikko olisi varhaisperattava. Varhaisperkauksen yhteydessä arvioidaan vastaavasti taimikon harvennuksen ajankohta”, neuvoo asiantuntija Kalle Vanhatalo Tapiosta. Lehtipuut pois Varhaishoidon laiminlyönti voi johtaa siihen, että kasvatettavista taimista vain osa selviytyy. TAIMIKONHOITOKOULU OSA3: VARHAISPERKAUS VARHAISPERKAUS eli havupuutaimikoiden ensimmäinen raivauskerta Kaadetaan 0,5–1-metristen kuusien ja mäntyjen ympäriltä lehtipuustoa Ajoitus tärkeä. Lehtipuut kasvavat jo muutamassa kesässä ohi havupuista ja alkavat haitata kuusten ja mäntyjen kasvua. Taimikon varhaishoidon kemeratuki on 160 euroa hehtaarilta. Perkauksessa tulee jättää raivaamatta säästöpuuryhmät, riistatiheiköt ja kallionyppylät. Samoin kosteikkopainanteet tai ojanvarret, jos niissä ei kasva tuotantopuustoa. Metsälehti Makasiinin taimikonhoitoa käsittelevä juttusarja jatkuu koko vuoden. Nro 1: Termit Nro 2: Välineet ja kustannukset Nro 3: Taimikonhoidon aikataulu ja 1. raivauskerta Nro 4: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito Nro 5: Jätettävän puun valinta Nro 6: Taimikon 2. raivauskerta Nro 7: Tuhot ja tuhojen ehkäisy Nro 8: Erikoistapaukset Lue edellinen osa: www.metsalehti.fi 42 MAKASIINI 3 • 2017 4917_.indd 42 6.4.2017 12.30
• SYYSTALVI Syys-lokakuu ? Keväällä istutettujen taimikoiden tarkistus täydennysistutustarpeen varalta. ? Loka-joulukuu Suurimpien mäntyja kuusitaimikoiden harvennus. Taimikonhoidon ei ole havaittu lisäävän juurikääpää, mutta silti varmin aika raivata paksupuisia taimikoita on, kun yölämpötila on alle astetta ja päivälämpötila alle +5 astetta. Riski juurikäävän leviämiseen pieni. Yli 5-metristen männiköiden harvennus ytimennävertäjäriskin vuoksi. KESÄ Touko-elokuu ? Taimikoiden varhaisperkaus. Lehdelliseen aikaan kaadettujen lehtipuiden kannoista nousevien vesojen pituuskasvu jää pienemmäksi kuin syksyllä tehdyissä perkauksissa. Heinäkuu ? Hyvä aika varhaisperata vesojen pituuskasvun kannalta, mutta suuret lehdet, pintakasvillisuus, helle ja paarmat haittaavat raivaamista. KEVÄT Huhti-toukokuu ? Taimikoiden tarkistus talven jäljiltä. ? Pienten taimikoiden heinäys. Heinäystä voi tehdä joko keväällä, kesällä tai syksyllä. Tärkeintä on, että heinästä kärsivillä aloilla ylipäänsä käy heinäämässä kerran vuodessa. ? Koivutaimikoita voi harventaa vuodenajasta riippumatta. KEVÄTTALVI Tammi-huhtikuu ? Mäntyja kuusitaimikoiden harvennusta lumitilanteen salliessa. ? Etenkin tiheiden mäntytaimikoiden harvennus, jotta taimet vahvistuvat kesällä kestämään seuraavan talven lumikuormaa. ? Juurikäävän leviämisen riski pieni. Mäntyjen pituus alle 5 metriä: näin ei vaaraa ytimennävertäjän lisääntymisestä. Taimikonhoidon aikataulu Suositus taimikonhoidon vuosirytmiksi, jos taimien kasvu sujuu ongelmitta ja uudistaminen (maanmuokkaus, istutus/kylvö) tehdään heti päätehakkuun jälkeen. K U U K A U S IT A S O Vuodet 20+ Laadukasta kasvua kohti ensiharvennusta Vuosi Laadukas maanmuokkaus, kuusen istutus, männyn istutus tai kylvö, rauduskoivun istutus V uosi 0,5– 1 Istutustaimikkojen tarkistus + täydennysistutukset V uodet 0,5– 3 Heinäys tarpeen mukaan (etenkin hyvin rehevät kasvupaikat) Vuosi 3 Kylvöja siemenpuutaimikoiden tarkistus + täydennysistutukset Vuodet 4 -6 Kuusitaimikoiden varhaisperkaus, kuuset noin metrin mittaisia. Vuodet 6– 10 Koivutaimikon harvennus, rauduskoivut 4-5-metrisiä, 1600 runkoa hehtaarille. Elävä latvus vähintään 50 prosenttia taimen pituudesta. Vuodet 10– 14 Kuusitaimikoiden harvennus, kuuset 3-4-metrisiä, 1 800-2 000 runkoa hehtaarille. Korkeintaan havupuiden mittaisia lehtipuita sekaan 10-20%. V U O S I TA S O Vuodet 5– 8 Mäntytaimikoiden varhaisperkaus tarpeen mukaan, männyt 0,5-1 metrin mittaisia. Kasvupaikka ja maantieteellinen sijainti vaikuttavat ajankohtaan. V uodet 10–2 5 Mäntytaimikoiden harvennus. Kuivat ja kuivahkot kankaat: männyt 3-5-metrisiä. Tuoreet kankaat: männyt 5-7-metrisiä. Tiheys 2 000-2 200 runkoa hehtaarille. Korkeintaan havupuiden mittaisia lehtipuita sekaan 10%. Erittäin tiheissä, yli 5 000 tainta sisältävissä mäntytaimikoissa harvennus, kun männyt 3-4-metrisiä tiheyteen 2 500-3 000 tainta hehtaarilla. 4917_.indd 43 6.4.2017 12.30
• MIKKO HÄYRYNEN LUONNONVARAKESKUS päivittää parhaillaan nykyisiä, 1960-luvun lopun mittauksiin perustuvia puiden tilavuusmalleja. Malleja on muutettava, sillä tämän vuosikymmenen alussa tehdyn Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) perusteella runkomuodot ovat muuttuneet. Tulokset ovat yllättäneet tutkijat. Lapissa puut ovat pysyneet entisenmuotoisina, mutta siitä etelään runkomuoto on huonontunut eli tyvet ovat paksuuntuneet. Kun runko on kartiomaisempi, pienenee sahaussaanto. Muutos on huomattava etenkin Lounais-Suomessa ja vanhoilla ojitusalueilla. Muutos koskee sekä mäntyä, kuusta että koivua. ”Kukaan ei tiedä miksi. Ilmassa on monia kysymyksiä, joihin tutkimuksen tulisi vastata”, erikoistutkija Helena Henttonen sanoo Yksi tutkittava hypoteesi on, että puiden paksuuskasvu on parantunut tyveltä enemmän kuin rungon yläosista. Runkomuodot eurooppalaistuvat Tilavuusmallit päivitetään toisaalta runkomuodon muutosten, toisaalta arviointiteknologian tarpeiden vuoksi. Uusimpana on tullut laserkeilaus. Tilavuusmallien avulla puun tilavuus voidaan määrittää pelkästään pituuden perusteella. Runkomuotojen muutos tuskin vaikuttaa relaskooppitaulukoihin, mutta Henttonen uskoo, että metsien kokonaiskasvun arviointiin tulee hienosäätöä. Runkomuodot ovat muuttuneet aiemminkin. Ensimmäiset kasvumallit olivat 1930-luvun mittauksiin perustuvat ns. Ilvessalon mallit. 1960-luvun lopun aineistoihin perustuvat Laasasenahon mallit osoittivat puiden lievästi hoikentuneen. Nyt on menossa kehitys toiseen suuntaan. Henttonen pitää mahdollisena, että Suomessa on alkamassa kehitys, jossa mäntyjen runkomuoto muuttuu yleiseurooppalaisesti paksutyvisemmäksi. Baltiassa rungot ovat kartiomaisempia. ”Suomessa on vanhastaan ollut hyvänmalliset männyt. Mahdollisesti nyt lähestytään Keski-Eurooppaa tässäkin asiassa.” LUVASSA TYVEKKÄÄMPIÄ PUITA TUTKITTUA Laserkeilauksen pistepilvestä tunnistetaan yksittäiset puut tietokonemalleilla. Keilauksessa saadaan kolmiulotteinen kuva puustosta ja runkojen läpimitat eri korkeuksilta. Läpimittojen perusteella lasketaan runkotilavuus. LU KE Puiden runkomuodot muuttuvat huonompaan suuntaan. Kukaan ei tiedä miksi. Turkulainen lääkekehitysyhtiö Montisera on patentoinut kuusen sahanpurusta tehdyn uutteen, jota voidaan käyttää terveyttä edistävänä ainesosana elintarvikkeissa ja ravintolisissä. Alavirtsatievaivoja ehkäisevällä ja hoitavalla kuusiuutteella luulisi olevan menekkiä, sillä jopa 90 prosentilla yli 80-vuotiaista miehistä on eturauhasvaivoja. ”Ikääntyvän väestön sairauksien yleistymisen seurauksena uusille luonnollisille lääkeaineille on kasvava kysyntä”, toteaa kehittämisjohtaja Heikki Vuorikoski . Kuumavesiuutolla saatavan kuusen hemiselluloosan on eläinkokeissa jo osoitettu helpottavan alavirtsatieoireita. Ihmisillä testit alkavat vuoden 2018 aikana. Sahanpurusta apu eturauhaselle Hirvelle mieluisin elinympäristö näyttää olevan metsämaisema, jossa taimikot sijaitsevat varttuneiden metsien lomassa, Ari Nikulan väitöskirjassa todetaan. Tämä liittyy ilmeisesti hirven kannalta sopivaan ravinnon ja suojan vaihteluun. Mäntytaimikoissa kasvavat lehtipuut lisäsivät hirvituhoja, mutta vain silloin, kun lehtipuut olivat mäntyjä pidempiä ja kasvoivat aivan niiden vieressä. Muiden lehtipuiden poistaminen taimikoista ei näytä olevan tarpeellista. Nikula selvitti hirvien suosimat metsätyypit, taimikot ja muut elinympäristöt sekä syitä, minkä vuoksi yksittäinen puu valikoituu hirven ravinnoksi. Pitkät lehtipuut houkuttavat hirviä SH U TT ER ST O CK IM AG ES 44 MAKASIINI 3 • 2017 44 MAKASIINI 3 • 2017 4921_.indd 44 6.4.2017 11.55
• JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA ti yksinkertaista ole. Vaan saunoissa ei enää apassia käytetä, mahonkikin vähenee ryöstöhakkuiden talttumisen myötä. Kotimaisuus taitaa muutenkin olla nousussa. Omia puulajeja riittää aina tulevaisuudessakin. Määrät ovat pieniä, mutta saatavuus on taattu, kun niitä metsiin pukkaa ihan itsestään. Omalla esimerkillä ja vähemmistöpuulajien käytöllä tämäkin ala nousee. Ja luonto kiittää. Jospa työ meneekin hukkaan. Ja keksipä joku hieno tuote, tee ja markkinoi – sitten puuraaka-ainetta ei enää tahdo saadakaan, sen verran harvoin ja satunnaisesti tällaisia erikoisleimikoita tulee myyntiin. Kaikenmoiset kestävyysja lujuusominaisuudet ovat näillä puulajeilla arvoitus täällä meidän voimakkaasti vaihtelevassa ilmastossamme. Isot toimijat ovat muutenkin erikoistukeista ulkona. Pienimmän sahauserän on riitettävä ruokatunnista kahvituntiin, ei teriä kesken vaihdella. Saha tuuppaa vaivatta rekkakuormallisen tukkia tänä aikana. Näiden tukkien latvaläpimitan pitää olla lähes samaa luokkaa. Kyllä pienelläkin toimijalla jokin raja on. Raha loppuu kesken ison erän oston. Toisaalta paria pihapuuta ei kannata työmaalle raahata. Niissä on usein rautaakin. K elloni ääni muuttuu, kun palataan kotimaan kamaralle. Pihlajan sydänpuu on kuin mahonkia, raidan punertavan ruskea sisin hivelee silmää. Leppä kelpaa niin paneeliksi kuin saunanlauteeksikin. Tammi kasvaa täälläkin komeasti, ei sitäkään tarvitsisi tulevaisuudessa ulkoa tuoda. Haavasta saa hienoa hirttä ja vaaleata lankkua. Jokaisella kotimaisella puulajilla on oma tarkoituksensa ja vuosisataiset perinteet niiden käytöstä. Arvelen, että mänty, kuusi tai koivukaan ei Suomesta hevillä lopu. Tuntuu niitä olevan nytkin ylenpalttisesti, koska kauppa ei aina käy vilkkaasti. Vähemmistöpuulajeista ei ylitarjontaa taida tulla. Tunnustan auliisti, ettei niidenkään markkinoinI stutuskausi lähestyy ja seuraavan kauden maanmuokkaukset alkavat. Metsänomistajan ajatuksiin saattaa juolahtaa kokeilla jotakin erikoista ja mahdollisesti tuottavampaa puulajia kuin vakiot kuuset ja männyt. Mediakin toitottaa jatkuvasti monimuotoisuudesta. Ruoho on aina vihreämpää aidan takana. Ruotsissa kasvaa hienoja kontortamänniköitä. Douglaskuusessa on magiaa, sehän muuttuu sahauksessa punertavaksi puutavaraksi nimeltään Oregonin mänty. Pihdoissa on kauneutta ja pysyvät neulaset, joulukuusiksi myymättä jääneistä serbiankuusista voi kuvitella saavan tukkia. Lehtikuusia on kasvanut Suomessa kauan, tunnetuimmat rajantakaisessa Raivolassa. H innakkaamman istutuksen ja huolellisten taimikonhoitojen ja erilaisten sopeutumisvaivojen jälkeen koittaa ensiharvennus. Sellufirma saattaa hieman halvemmalla hinnalla ostaa aarteesi kuitupuuksi. Onneksi nykyään energiapuuksi kelpaa kaikki. Seuraavissa harvennuksissa tuleekin jo tukkia ja päätehakkuussa paljonkin. Kuka nämä ostaa? Olen touhunnut erikoispuiden kanssa aktiivisesti parikymmentä vuotta, mutta en tänä aikana ole montaa ostajaa ulkolaisille puulajeille löytänyt. Pysyviä tukinostajia ei tietääkseni ole, joku satunnaisen erän voi kokeilla. Tiedän jopa muutaman tapauksen, joissa komeita tukkimetsiä on päätynyt sellukattilaan tai uuniin. Miksikö? Ei kukaan puuseppä tai rakentaja halua riskeerata oudolla materiaalilla. Erikoispuuta merten takaa? METSÄLÄISEN ALLAKKA Käytä itse haapaa saunassa leppää seinässä pihlajaa pikkuesineissä 45 MAKASIINI 3 • 2017 45 MAKASIINI 3 • 2017 4901_.indd 45 6.4.2017 11.54
• P erintökaari-niminen laki määrittelee, ketkä voivat periä kuolleen henkilön omaisuuden. Lakisääteisiä perillisiä ovat (tässä järjestyksessä): rintaperilliset eli lapset ja lastenlapset (1), puoliso, jos pariskunta oli naimisissa, eikä perittävällä ollut rintaperillisiä (2), vanhemmat (3), sisarukset ja näiden lapset (4), isovanhemmat (5) ja tädit, sedät sekä enot (6). Jollei tämän listan mukaisia perillisiä ole, saa valtio jäämistön. Asiaan voi kuitenkin vaikuttaa testamentilla. Se antaa mahdollisuuden päättää, kenelle tai minkä asian hyväksi omaisuus kuoleman jälkeen menee. Avopuoliso ei peri Haavoittuvimmassa asemassa läheisistä lienee avopuoliso, jolla ei ole perintökaaren suomaa perintöoikeutta. Jos halutaan omalla omaisuudella tukea avopuolisoa, on laadittava testamentti hänen hyväkseen tai siirrettävä hänelle omaisuutta jo elinaikana. Esimerkki 1 Anne ja Kari ovat asuneet yhdessä jo kaksikymmentä vuotta. Yhteisellä päätöksellä he eivät ole hankkineet lapsia. Anne menehtyy yllättäen kevätjäillä. Hän oli heistä varakkaampi, koska hänen perheessään oli tehty metsätilan sukupolvenvaihdos. Siinä hänelle ainoana lapsena oli siirtynyt 240 hehtaaria metsää Pohjois-Karjalassa. Annella ei ollut elossa lakisääteisiä perillisiä. Koska he eivät olleet Karin kanssa naimissa, ei Kari voinut häntä periä. Karille jäi vain puolet yhteisestä asunnosta ja sen velasta. Annen omaisuus siirtyi valtiolle. Onneksi Kari sai asiantuntevaa apua ja laati Valtiokonttorille hakemuksen omaisuuden siirtämisestä hänelle. Valtiokonttori katsoi hänen olevan riittävän läheinen henkilö, jotta Annen omaisuutta voidaan valtiolta hänelle palauttaa. Hän sai asunnon kokonaan omistukseensa sekä Annen rahavarat, auton ja muun irtaimiston. Metsät Valtiokonttori luovutti niiden sijaintikunnalle Lieksalle. Yli 200 suomalaisen jäämistö päätyy vuosittain kuoleman jälkeen valtiolle. Valtio valitsee päältä, kun kuolleen henkilön jäämistöstä päätetään. Valtiokonttori vastaa kaikkien valtiolle siirtyneiden, alle 750 000 euron arvoisten kuolinpesien jakamisesta. Tätä isommista kuolinpesistä päättää valtioneuvosto. Omaisuus voidaan hakemuksesta jakaa kokonaan tai osittain henkilölle, joka oli kuolleelle erityisen läheinen. On myös yleistä, että omaisuutta siirretään joko sille kunnalle, jossa kuollut henkilö viimeksi asui tai kiinteän omaisuuden osalta sille kunnalle, jossa omaisuus sijaitsee. Eli mikäli valtio ei näe tarpeelliseksi varata metsiä omaan käyttöönsä, omistajaksi tulee yleensä niiden sijaintikunta. Tahto esille testamentilla Testamentin tarkoitus on osoittaa henkilön tahto juuri sellaisena kuin se oli. On tärkeätä, että testamentin tekijä osaa kuvata tahtonsa oikein ja laatia asiakirjan oikeassa muodossa. Esimerkki 2 Yksin asuva Aino on kauan sitten kuolleiden vanhempiensa ainut lapsi. Hän peri aikoinaan 130 hehtaaria metsää, jota paikallinen metsäalan toimija on hoitanut hänen puolestaan. Aino vammautui vuosia sitten autokolarissa. Naapurin Sirpa on auttanut häntä arjen toimissa jo monien vuosien ajan. Yhdessä he ovat tehneet monta mukavaa retkeä erilaisiin tapahtumiin. Aino sairastui vakavasti kaksi vuotta sitten. Silloin hän alkoi ajatella, miten hänen metsilleen ja muulle omaisuudelleen tulee käymään hänen kuoltuaan. Pankkinsa juristin avustamana hän laati testamentin. Koska lakisääteisiä perillisiä ei ollut, mutta hyviä ystäviä sitäkin enemmän, hän päätti kiittää ystäviään testamentin muodossa. Metsät hän määräsi naapurin Sirpalle, häPERHEETTÖMÄN PERINTÖ Jos lakisääteisiä perillisiä ei ole, voi testamentilla määrätä, kenelle perintömetsät siirtyvät. Muuten ne menevät valtiolle. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. 46 MAKASIINI 3 • 2017 4883_.indd 46 6.4.2017 11.53
• PERHEETTÖMÄN PERINTÖ nen miehelleen ja heidän lapsilleen. Kun koko perhe nimetään saajiksi, säästetään heille aikanaan tulevassa perintöverotuksessa. Talon ja tontin hän määräsi paikalliselle kesäteatteriyhdistykselle, irtaimiston, rahavarat ja talletukset paikalliselle Marttayhdistykselle. Lisäksi hän päätti antaa verottomia rahaja esinelahjoja tietyille läheisille ihmisille vielä elinaikanaan. Nyt hän tietää, kenelle hänen omaisuutensa tuottaa iloa hänen kuolemansa jälkeen. Hyväntekeväisyyteen säätiön kautta Jos haluaa, että omaisuus siirtyy tiettyyn tarkoitukseen kohdistuvaan hyväntekeväisyyteen, on yksinkertaisinta ja helpointa määrätä omaisuus testamentilla suoraan haluamalleen järjestölle tai muulle hyväntekeväisyyttä toteuttavalle taholle. Perinnönjättäjä voi halutessaan määrätä testamentilla myös säätiön perustamisesta ja säätiöön siirrettävästä omaisuudesta. Säätiöllä on oltava hyödyllinen tarkoitus, joka on kuvattava testamentissa. Suositeltavaa on myös määrätä henkilö, joka tulee huolehtimaan säätiön perustamisesta. Tällainen testamenttimääräys käsitellään ensin tuomioistuimessa. Sieltä se siirtyy patenttija rekisterihallitukselle. Säätiön perustamista yksinkertaisempaa on määrätä testamentilla oman nimikkorahaston perustamisesta. Usea olemassa oleva säätiö tarjoaa tähän mahdollisuuden ja auttaa myös testamentin laatimisessa. Esimerkki 3 Reijo on innokkaasti kasvattanut metsäomaisuuttaan ja hoitanut metsiään huolella. Hän on harrastanut metsästystä sekä metsähistoriaa ja ollut kantava voima niin metsästysseurassa kuin paikallisessa museotoiminnassa. Muutoin hän on elellyt vaatimattomasti eikä ole kumppaniakaan mökkiinsä kaivannut. Ei hän ole liioin huudellut usean miljoonan omaisuudestaan. Ainut sisar kuoli lapsettomana jo kauan sitten, joten sukulaisiakaan ei ole nurkissa pyörinyt. Reijo nukkuu pois 91-vuotiaana. Kuoleman jälkeen tulee ilmi, että hän oli laatinut testamentin, jonka oli antanut pankille säilytettäväksi. Testamentissaan hän määräsi, että hänen kaikesta omaisuudestaan, metsät mukaan lukien, perustetaan Suomen Kulttuurirahastoon hänen nimeään kantava nimikkorahasto. Rahaston varoja hän määrää vuosittain käytettäväksi metsähistorian ja riistanhoidon tutkimukseen, opetukseen ja julkaisutoimintaan. Testamentti annetaan tiedoksi Suomen Kulttuurirahastolle. Kun se saa lainvoiman, Suomen Kulttuurirahasto perustaa Reijo Inkisen rahaston. Rahastosta se jakaa testamentilla siirtyneen omaisuuden vuosituottoa vastaavan summan vuosittain hakemusten perusteella Reijon määräämiin tarkoituksiin. Tässä artikkelissa mainitut henkilöt ja esimerkit ovat kuvitteellisia. Seuraavassa Makasiinissa paneudun tarkemmin testamentin laatimiseen. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. 4883_.indd 47 6.4.2017 11.53
• Miksi kuusi tuuhettui? Mistä johtuu, että kuusen kasvutapa on muuttunut yhtäkkiä kuvassa näkyvällä tavalla? Syynä kasvutavan muutokseen on latvakasvaimen kärkisolussa tapahtunut muutos. Mutaatiota voi tapahtua missä hyvänsä solun jakautumisessa. Kaikki perimältään muuttuneesta solusta syntyvät uudet solut sisältävät saman mutaation. Sukusolujen mutaatiot vaikuttavat koko kasviin tai eläimeen. Somaattisen mutaation vaikutus riippuu siitä, missä kasvin osassa se tapahtuu. Kun mutaatio tapahtuu kärkisolussa, kaikki siitä kehittyvät solut sisältävät saman muutoksen eli koko latvus muuttuu. Jos mutaatio tapahtuisi oksan kärjessä, vain oksan LUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. nuksia. Milloin puu on niin pahasti vaurioitunut, että se pitää kaataa ennen kuin myrsky kellistää sen? Käävät ja halkeamat osoittavat, että sienet tekevät jo tuhojaan puun rungossa. Laho heikentää aina puuta. Niin kauan kuin lahoa on vain ytimessä ja rungon pintasolukko on ainakin muutaman sentin vahvuudelta tervettä, runko on tukeva. Jaloissa lehtipuissa – erityisesti tammessa, saarnessa, lehmuksessa ja jalavassa – pintapuun erittämät aineet pitävät lahottajan kurissa ja puu voi elää onttona satoja vuosia. Vaahterassa runko heikkenee nopeammin kuin muissa jalopuissa. Haapa kestää lahottajia ja onttoutta aika hyvin, ehkä se tässä suhteessa on jossakin vaahteran ja muiden jalopuiden välissä. Rauduskoivu on arvaamattomampi. Laho voi jossakin kohdassa edetä kuoreen asti ilman, että se näkyy päällepäin. Aivan terveen näköinen puu voi siis katketa myrskyssä! Koivun osalta ei voi tehdä viisitai kymmenvuotissuunnitelmaa, vaan kunto on arvioitava vuosittain. Saha pitää käynnistää viimeistään silloin, kun ylimmät oksat alkavat kuolla ja lehvästö näyttää harvalta. Parempi on kaataa rakennuksia uhkaavat puut vaikka muutama vuosi liian aikaisin kuin voivotella katolle kaatunutta runkoa pätkiessä ”että olisi pitänyt jo viime kesänä”. Puun rungon tarkan kunnon voi tarkistaa puututkalla. Parhaiten sen tekee ammattitaitoinen arboristi. kasvutapa muuttuisi. Kärjen kasvuvyöhykkeen solut ovat kantasoluja, joista kehittyvät kaikki latvuksen solutyypit: puuaineksen putkisolut, tylppysolut, pihkatiehyet, kuoren solut, nilan kuidut ja siiviläputket, neulaset, kukinnot ja hedelmät. Siis puolet tämän puun jälkeläisistäkin saa saman tuuhean kasvun aiheuttavan mutaation. Käsittelin tuuhean kasvun ja tuulenpesiä aiheuttavia mutaatioita perusteellisemmin pari vuotta sitten joulukuussa (Makasiini 8/2014). SEPPO VUOKKO Milloin pihakoivu pitää kaataa? Muutamissa pihamme koivuissa ja haavoissa on pakkasen aiheuttamia halkeamia ja kääpiäkin. Puut ovat lähellä rakenKuusen kasvutavan muutos johtuu latvakasvaimen kärkiso TO IV O M U LA RI YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE ! 48 MAKASIINI 3 • 2017 48 MAKASIINI 3 • 2017 4903_.indd 48 6.4.2017 11.48
• Taimivaiheessa haarautuvien koivujen hoitoon sopii visakoivujen leikkauksessa käytettävät menetelmät. Koivuissa tutkaus pitää ulottaa useiden metrien korkeuteen, sillä heikoin paikka ei aina ole lähellä tyveä. SEPPO VUOKKO Mitä voin tehdä haarautuneille taimille? Viime keväänä istutimme koivuntaimia. Joissakin taimissa on latvasilmu kuollut istutuksen jälkeen ja taimi haarautunut. Kasvaako näistä vielä suora tyvitukki vai tekeekö puu mutkan nykyisen latvan kohdalle? Ajattelin leikata toisen latvan pois, ettei puu haaroitu. Onko siitä hyötyä? Koivu on ns. haarajatkoinen puu, joka ei kasva pituutta kärkisilmuista vaan alempana olevista hankasilmuista. Kiemurtelevan kasvutapansa vuoksi koivut ovat taimivaiheessa usein hieman mutkaisia. Puut löytävät yleensä latvansa ja suoristavat runkonsa paksuuden lisääntyessä. Joskus koivut voivat kasvaa kaksitai monilatvaisiksi. Hyönteiset tai isommat eläimet, kylmyys, kuivuus, ravinne-epätasapaino ja perimä ovat yleisimpiä syitä. Jos näin käy, peli ei ole vielä menetetty. Taimivaiheessa haarautuvien puiden hoitoon sopivat visakoivujen leikkauksessa käytettävät menetelmät. Sivuoksia voidaan poistaa ohileikkaavilla oksasaksilla turvallisimmin keskellä kesää. Rungonmyötäisesti karsittava puu kuivattaa ja kylestää haavapinnan nopeasti eikä päästä lahottajasieniä puun sisään. Mikäli latvan haarat ovat yhtä vahvoja, kannattaa korjaus aloittaa valitsemalla paras oksa latvaksi ja typistämällä muita haaroja. Typistettyyn oksaan kannattaa jättää lehtiä, jotta se ei kuole ja levitä lahoa ennen lopullista poistamistaan. Päärangan vahvistuttua typistetyt haarat voidaan poistaa seuraavana kesänä kokonaan. Olen itse joutunut leikkaamaan koivujen sivuoksia ensimmäisinä kesinä kirvojen kurittaessa taimen päärankaa. Jos koivujen haarautumisen syynä on boorinYRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE ! 4903_.indd 49 6.4.2017 11.48
• puutos, ei saksista ole pysyvää apua. Varma ja nopeavaikutteinen lääke on nestemäinen boorilannos (Bortrac), jonka levitys ruiskulla on nopeaa, kevyttä ja edullista. Hehtaarikustannus on verotus huomioon ottaen reilusti alta satasen, mutta vaikutus tulevaan tukkisatoon pikemminkin tonneja. Terveyslannoitukseen on saatavissa myös kemeratukea, mutta pienempien kiireellisten kohteiden lannoitus on ehdottoman kannattavaa ilman sitäkin. KARI MIELIKÄINEN Auttaako sähköinen teroitin? On kertynyt tylsiä ketjuja. Olisiko sähköisestä teroittimesta apua? Pitääkö ketju lukita ja vapauttaa joka hampaalle vai onko jotakin automatiikkaa auttamassa ketjun siirtelyssä? Kysymyksestä päätellen kysyjä tarkoittaa hiomalaikkatyyppistä laitetta. Näiden laitteiden hintahaarukka on 20–500 euroa. Hintahaarukasta voi jo päätellä, että laitteiden ominaisuuksissa ja varusteluissa on eroja. Teroituskulman säätö löytyy varmaan kaikista laitteista. Joidenkin valmistajien laitevalikoimissa on mekaaninen terän siirtelymekanismi sekä automaattinen terän kiristäjä. Useimmissa laitteissa terä on siirrettävä ja lukittava käsin jokaisen hampaan kohdalla. Kaikissa myytävänä olevissa laitteissa ei ole myöskään säätöhampaan alennusmahdollisuutta. Teroituslaitteella saa viilauskulman samansuuruiseksi terän molemmilta puolin. Leikkuuhampaan pituudet saadaan myös yhtä pitkiksi. Edellytyksenä on tietenkin se, että säädöt pysyvät kohdallaan koko teroituksen ajan. Leikkuuhampaat voi polttaa pilalle. Leikkuuhampaan ylikuumeneminen on vältettävissä käyttämällä pientä syöttöä. Terää voi joutua kierrättämään useampaan kertaan, jos hampaiden vaurio on paha. Sinistyneeseen leikkuuhampaaseen viila ei enää kunnolla pysty. Teroituksen jälkeen on tarkistettava säätöhampaan korkeus ja madallettava tarvittaessa. Koska kysymyksessä on hiomalaikka, tulee laikan korkeutta ja muotoa tarkkailla työn aikana. Teroituslaite on hyvä apuväline oikein käytettynä, jos kunnostaa pahoin vaurioitunutta ketjua. Hiottaessa syntyy kipinöintiä, joten työskenneltäessä on otettava huomioon paloturvallisuus unohtamatta henkilökohtaisia suojaimia. LEO SAASTAMOINEN Sukupolvenvaihdoksen veroista? Äitini on luovuttamassa sukupolvenvaihdoksella alle sadan hehtaarin metsätilaa. Millaisia verovaikutuksia eri vaihtoehdoilla (kauppa ja lahjoitus) on? Kannattaako hallintaoikeuden pidätys? Pitäisikö miehenikin olla kaupassa mukana? Kaupassa ei ole eroavuutta, oletteko te yksin tai miehenne kanssa yhdessä ostajana, jos tila tulee teidän yhteisomistukseenne. Kauppakirjassa on mainittava, että metsätila tulee teidän yhteisomistukseen. Kauppa on äidillenne luovutusvoittoverosta vapaa, jos hän on omistanut tilan yli kymmenen vuotta. Hallintaoikeuden pidätys 10 vuodeksi laskee tilan arvoa vähintään 33,5 prosenttia. Jos tuottoprosentti on suurempi kuin viisi, niin alennus on vielä suurempi. Parhaimmillaan alennus voi olla 70–80 prosenttia. Kauppahinta on oltava näin saadusta arvosta yli 75 prosenttia. On kuitenkin muistettava, että tällöin teillä ei ole kymmeneen vuoteen puunmyyntioikeutta. Lahjoituksessa saatte metsälahjavähennyksen, jos olette yksin lahjansaajana. Yhteislahjassa puolison kanssa veroluokka on 1 ja lahjavero sama, mutta ette saa metsälahjavähennystä. Yhteislahjat on suljettu pois metsälahjavähennyksestä. Erillislahjoina saatte kumpikin metsälahjavähennyksen, mutta puolison veroluokka on 2. Metsälahjavähennyslain valmistelijat ovat oppineet metsävähennyksen virheistä. Huojennus annetaan nyt puhtaasta tulosta ja esimerkiksi yhteislahjat on rajattu metsälahjavähennyksestä pois. Näin on vältetty monta metsävähennyksen ongelmaa. VÄINÖ SIKANEN Miten vahingonkorvaus vähennetään? Ajoimme hakerankaa metsästä ja laanipaikalla kuormain osui vahingossa puhelinjohtoihin, jotka irtosivat. Puhelinyhtiö lähetti korjauksesta 1 100 euron laskun. Voiko vahingonkorvauksen tai mahdollisen vakuutuskorvauksen omavastuun vähentää metsäverotuksessa metsätalouden kuluna? Metsätalouden verotuksessa ei ole vahingonkorvauksiin liittyen selviä säädöksiä tai ohjeita. Jos asiaa tarkastellaan oikeudenmukaisuuden kannalta, metsätalouden töissä aiheutuneista vahingoista maksetut korvaukset voisivat olla joko kokonaan tai vakuutusyhtiön korvatessa vahingon omavastuun osalta vähennyskelpoisia metsätalouden verotuksessa. HANNU JAUHIAINEN Kahden tilan lahjavero? Sisarukset omistavat kahden eri kuolinpesän metsätilat. Jos tilat lahjoitetaan tai jätetään perinnöksi, määräytyykö verotus molemmilta tiloilta erikseen vai yhteisesti? Nyt tiloilla on erillisverotus. Jos lahjoitatte molemmat tilat samanaikaisesti samalle henkilölle, niin luovutusta verotetaan tilojen osalta yhtenä lahjana. Samoin verotetaan perintöä. Lahjanantajien osuudet verotetaan lahjansaajilta erillislahjoina. VÄINÖ SIKANEN Huhtikuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele04 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Uutuus Kaunis mökkipiha Taina Koivunen ja Elina Regårdh Haluaisitko kesämökkisi pihan olevan kaunis, luonnollinen ja helppohoitoinen? Kaunis mökkipiha opastaa monimuotoisen ja maisemaan sopivan pihapiirin luomisessa. Kesämökki on monelle suomalaiselle virkistäytymisen ja rentoutumisen paikka. Laatimalla pihapiiriisi selkeät perusrakenteet ja valitsemalla oikeat kasvit voit päästää puutarhan asettumaan mökkipihaasi sekä nauttia vapaa-ajan ympäristöstäsi rauhasta ja kauneudesta vähällä vaivalla. Hinta 20€ (norm. 34€) Etu voimassa 30.4.2017 saakka Lantakirja Opas puutarhan maanalaiseen elämään Tina Råman Mitä kaikkea puutarhan kasvit tarvitsevat kukoistaakseen? Sopivaa maaperää, lämpöä, valoa, ilmaa – ja ravintoa. Lantakirja on perusteellinen ja kattava opas jokaiselle puutarhurille, joka haluaa ymmärtää kasviensa elämää juuria myöten. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. Me tulemme taas sinä taimeni pien, me tulemme, tulemme taas! Oy Agrame Ab www.agrame.fi 50 MAKASIINI 3 • 2017 4903_.indd 50 6.4.2017 11.48
• Huhtikuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele04 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Uutuus Kaunis mökkipiha Taina Koivunen ja Elina Regårdh Haluaisitko kesämökkisi pihan olevan kaunis, luonnollinen ja helppohoitoinen? Kaunis mökkipiha opastaa monimuotoisen ja maisemaan sopivan pihapiirin luomisessa. Kesämökki on monelle suomalaiselle virkistäytymisen ja rentoutumisen paikka. Laatimalla pihapiiriisi selkeät perusrakenteet ja valitsemalla oikeat kasvit voit päästää puutarhan asettumaan mökkipihaasi sekä nauttia vapaa-ajan ympäristöstäsi rauhasta ja kauneudesta vähällä vaivalla. Hinta 20€ (norm. 34€) Etu voimassa 30.4.2017 saakka Lantakirja Opas puutarhan maanalaiseen elämään Tina Råman Mitä kaikkea puutarhan kasvit tarvitsevat kukoistaakseen? Sopivaa maaperää, lämpöä, valoa, ilmaa – ja ravintoa. Lantakirja on perusteellinen ja kattava opas jokaiselle puutarhurille, joka haluaa ymmärtää kasviensa elämää juuria myöten. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. 4903_.indd 51 6.4.2017 11.48
• VAIKUTTAJA PITÄÄ OLLA Anne Immonen on innokas taimituotannon kehittäjä. Tavoitteena UPM:n Joroisten taimitarhalla ovat entistä paremmat taimet. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT PETTERI KIVIMÄKI UTELIAS 52 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 52 6.4.2017 11.46
• KT 53 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 53 6.4.2017 11.46
• sittain noin 20 miljoonaa metsäpuun tainta. Niistä valtaosa menee kumppanuusasiakkaille. Laman pohjalle Joroisten taimitarha perustettiin 1980-luvulla. Samalta vuosikymmeneltä on Immosen ensikosketus taimituotantoon. Hän työskenteli metsäalan opintoja edeltäneen kesän Joroisten taimitarhalla. ”Se oli niin karvas kokemus, että olin varma, etten enää koskaan tulisi tänne. Taimet olivat avojuurisia, työtä tehtiin kylmässä ja tuulessa, iltaisin hiekka vain tippui hiuksista”, hän kertoo. Nikkarilan metsäopistossa suoritetut metsätalousinsinöörin opinnot saivat kuitenkin toisiin ajatuksiin. Taimituotantoa käsiteltiin opinnoissa vain vähän, mutta ajatus taimien merkityksestä metsän jatkokehitykselle kiehtoi. ”Minua kiinnosti kaikki se, mikä tapahtuu ennen harvennushakkuita: siemenja taimituotanto, metsänjalostus ja metsänuudistaminen. Metsäisessä keskustelussa unohtuu herkästi, miten tärkeitä päätöksiä uudistamisvaiheessa tehdään.” Immonen valmistui vuonna 1991, laman pohjalle. ”Kukaan ei moneen vuoteen tuntunut Maaliskuun loppuviikkojen vesisade saa asfaltin kiiltämään UPM:n taimitarhalla Joroisissa Etelä-Savossa. Kasvihuoneet ammottavat tyhjyyttään, ja ulkosalla talven viettäneitä taimia peittää vielä lumikerros. Aika tuntuu seisovan. Tämän Metsälehden ilmestyessä tilanne on toinen – huhtikuun puolivälissä taimitarhalla eletään minuuttiaikataulussa. Marraskuussa aloitetut huoltotyöt on saatu valmiiksi ja yksivuotisten kuusen-, männynja koivuntaimien kylvö on täydessä vauhdissa. Kasvihuoneet täyttyvät yksi toisensa jälkeen kasvuaan aloittelevista taimikennostoista. ”Kun kylvökone alkaa laulaa, pitää huoltotyöt ja kylvösuunnitelmat olla tehty. Kylvö tehdään minuutin tarkkuudella, jotta se saadaan oikeassa ajassa läpi”, kertoo taimitarhapäällikkö Anne Immonen. Joroisten taimitarhalla tuotetaan vuo54 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 54 6.4.2017 11.46
• tarvitsevan metsäalan opiskelijoita mihinkään. Ajattelin, että ehkä töitä saa helpommin, jos hallitsee jonkin erikoisalan”, Immonen muistelee. Metsätalousinsinöörin opintojen jälkeen hän suoritti vielä markkinoinnin tradenomin tutkinnon, koska markkinointia ja myyntiä käsiteltiin metsäalan opinnoissa hänen mielestään liian vähän. Joroisten taimitarhalla Immonen aloitti vuonna 2002. Käsityön maku Taimituotanto on Immosen mukaan muuttunut vajaassa parissakymmenessä vuodessa paljon. Paljasjuurisista taimista on siirrytty kovissa muovikennostoissa kasvatettaviin paakkutaimiin, ja automatiikka ja robotiikka ovat jalkautuneet taimitarhoille. ”Työntekijöiden määrä on vähentynyt tuotantomääriin nähden. Ennen työntekijöitä oli toista sataa, nyt muutamia kymmeniä. Kaikki raskaat työvaiheet tehdään nykyisin koneilla.” Myös sellaisten töiden määrä, joista selviää lyhyellä perehdytyksellä, on vähentynyt. Immonen arvioi, että itsenäisten päätösten tekeminen edellyttää taimitarhalla nykyään noin kolmen vuoden työkokemusta. Vaikka taimituotanto on koneellistunut, on siinä Immosen mukaan yhä käsityön maku. Tuotannossa ollaan tekemisissä elävän materiaalin kanssa, joten yllättäviä tilanteita tulee väistämättä eteen. Myös ilmastonmuutos näkyy taimitarhoilla. Talvet ovat lämmenneet ja säiden vaihtelu muuttunut rajummaksi. Lisäksi kesäkaste tulee yhä aiemmin kesäkuussa, joten kosteus viipyy kasvustoissa pidempään. Tietyt biologiset lainalaisuudet ovat sen sijaan säilyneet muuttumattomina. Valo-olosuhteet ovat pysyneet samanlaisina, samoin taimien kasvurytmi. Siksi kylvöt käynnistetään joka vuosi maalis-huhtikuun vaihteessa. Jalostettua siementä Joroisten taimitarhalla käytetään pääosin siemenviljelyksiltä kerättyä jalostettua siementä. Osa siemenestä saadaan omilta siemenviljelyksiltä, mutta valtaosa ostetaan siementuottajilta. Kuusella hyviä siemenvuosia on niin harvoin, että jalostettu kuusen siemenviljelyssiemen loppuu usein kesken. ”Männynja koivuntaimista kaikki on ”Minua kiinnosti kaikki se, mikä tapahtuu ennen harvennushakkuita.” 55 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 55 6.4.2017 11.46
• kylvetty siemenviljelyssiemenestä, mutta kuusentaimien kylvöihin sitä ei ole saatavilla riittävästi”, Immonen sanoo. Hänen mukaansa kuusen siemenviljelysten tuotantokyky arvioitiin aikoinaan väärin. Siemenviljelysten ennakoitiin tuottavan enemmän siementä kuin ne todellisuudessa tuottavat. ”Mutta menneitä on turha muistella. Nyt on mietittävä, miten tästä mennään eteenpäin. Nyt kun puun käytön ennakoidaan lisääntyvän, jalostuksella on suuri merkitys.” Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusten mukaan jalostetun siemenen käyttö lisää kuusen tilavuuskasvua kymmenisen prosenttia, koivun 25–30 prosenttia. Männyllä kasvunlisäys on siemenviljelyssiemenen jalostusasteesta riippuen 12–25 prosenttia. Hirvikanta alas Tyhjän kasvihuoneen lattialla näkyy jälkiä, joista voi arvioida, miten taimikennostot on viime vuonna kasvihuoneeseen aseteltu. Muutamia kennostoja on kasattu kasvihuoneen seinustoille odottamaan kylvön alkamista. Valtaosa Joroisten taimitarhalla tuotetuista taimista on kuusentaimia. Se on Immosen mielestä sääli. Hän näkisi mielellään koivun ja männyn viljelymäärien kasvavan. ”Ymmärrän toki, ettei koivun ja männyn kasvatus kiinnosta, jos hirvet syövät taimet sitä mukaa, kun niitä istuttaa. Puulajisuhteiden vääristyminen on kuitenkin surullista. Meillä on kolme arvokasta puulajia. Niitä pitäisi käyttää monipuolisesti.” Miten Immonen ratkaisisi tilanteen? ”Hirvikanta pitää saada sellaiselle tasolle, ettei se vaikuta metsänuudistamispäätöksiin. Tai sitten metsänomistajille pitää alkaa maksaa hirvikannan ylläpitämisestä.” Puulaji tulisi Immosen mukaan pystyä valitsemaan kasvupaikan mukaan. Männyn kasvupaikat ovat liian karuja kuuselle, mikä näkyy puustosta kiertoajan kuluessa saatavissa tuloissa. Juurikäävän valtaamissa kuusikoissa puulajin vaihtaminen koivuun on ainoa järkevä vaihtoehto. Tutkimus yhdistää Immonen on innokas taimituotannon uudistaja. Joroisten taimitarha on tehnyt yhteistyötä varsinkin Luken kanssa, mutta myös korkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Mikä innostaa yhteistyöhön? ”Siitä minulle maksetaan, että kehitän toimintaa. Taimituottajalla pitää olla kehittyvä, utelias mieli. Aina tutkimus ei johda mihinkään konkreettiseen, mutta silti siitä saa uusia näkökulmia ja ideoita.” Viime vuosina yhteistyö Luken kanssa on kuitenkin vähentynyt. ”Parhaina vuosina olen ollut mukana kymmenessä tutkimuksessa, nyt yhdessä. Metsätutkijoiden voimavarat ja aktiivisuus Taimet kasvatetaan muovikennostoissa. ”Siitä minulle maksetaan, että kehitän toimintaa.” 56 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 56 6.4.2017 11.46
• tuntuvat laskeneen. Nyt ei kuitenkaan olisi varaa menettää aikaa.” Immonen arvioi, ettei Luke ole vielä löytänyt omaa rooliaan. Tutkimuslaitos syntyi pari vuotta sitten, kun Metsäntutkimuslaitos, Maaja elintarviketalouden tutkimuslaitos, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus yhdistyivät. Joroisten taimitarha ja Luke ovat kehittäneet yhdessä muun muassa keinoja tuottaa taimia läpi kasvukauden ja ennaltaehkäistä taimituhoja. Yhteistyön tuloksena on syntynyt myös kesällä lehdellisenä istutettava koivun pikkutaimi. Tämänhetkinen tutkimushanke käsittelee kuusen kasvullista lisäystä. Sen toivotaan nopeuttavan jalostuskiertoa, parantavan metsien terveyttä ja mahdollistavan erityisominaisuuksien lisäämisen taimiin. Immonen toivoo, että puun käyttömäärien kasvu saisi Lukenkin panostamaan enemmän metsänuudistamisen tutkimukseen. ”Biotalous ei pyöri, jos perusrakenteet eivät ole kunnossa. Hyvän perustutkimuksen hyöty jakautuu kaikille, mutta se vaatii yhteiskunnallista panostusta. Metsäntutkimuksessa ei ole pikavoittoja. Tutkimus ja tuotekehitys vaativat aikaa.” Pikkolomänty testissä Immosen mukaan Joroisten taimitarhalla on vireillä koko ajan myös ”omia pieniä värkkyitä”. Tieteellistä pohjaa niillä ei ole, mutta niiden avulla saadaan riittävästi tietoa taimitarhan päätöksenteon tueksi. Uusin kokeilu on pikkolomänty. Se vastaa kasvatusajaltaan yksivuotista männyntainta, mutta on kooltaan pienempi. Pikkolomännyn juuripaakku sen sijaan on versoon nähden hieman suurempi kuin tavallisen yksivuotiaan männyntaimen. ”Pikkolomäntyjä on kevyempi istuttaa kuin tavallisia yksivuotisia männyntaimia. Niiden istutus onnistuu pienemmällä pottiputkella ja niitä mahtuu taimivakkaan enemmän. Lisäksi pikkolomännyn hinta on halvempi, joten niistä raaskii istuttaa enemmän.” Ensimmäinen koe-erä pikkolomäntyjä kylvettiin viime keväänä. Tänä vuonna kylvetään toinen koe-erä, ja tuotantoon pikkolomännyt tulevat näillä näkymin ensi vuonna. Immonen testaa Joroisten taimitarhan uutuudet mahdollisuuksien mukaan lapsuudenkotinsa metsissä Leppävirralla Pohjois-Savossa. Se tuo rohkeutta päätöksentekoon. Viimeksi kokeilussa olivat koivun pikkutaimet. Uusimpia suunnitelmiaan Immonen ei halua paljastaa, mutta hän korostaa, että Anne Immosen työhuonetta koristaa malja täynnä männynsiemeniä. Anne Immonen ? UPM:n Joroisten taimitarhan taimitarhapäällikkö ? kotoisin Leppävirralta Pohjois-Savosta ? metsätalousinsinööri ja markkinoinnin tradenomi ? työskennellyt Leppävirran metsänhoitoyhdistyksessä, Stora Ensolla ja Taimitapiossa ? perheessä puoliso ja 12-vuotias poika ? vapaa-aika kuluu omissa metsissä sekä kuvanveiston ja grafiikan parissa siemenjakone.com SIEMEN JA KONE Tammiston kauppatie 26, Vantaa Ristipellontie 21, Helsinki Ark. 8-17, la 9-13 345FR 46 cm 2,1kW sis. raivausvarustus, kolmioterä, siimapää ja -suoja Metsurin kypäräsetti 39 € 695 € 345FR (rajoitettu erä) 3 Myös verkkokaupastamme! 57 MAKASIINI 3 • 2017 4884_.indd 57 6.4.2017 11.46
• tavoitteena ovat entistä paremmat taimet ja entistä kustannustehokkaampi taimituotanto. Hinta sivuasia Anne Immonen avaa hiljan valmistuneen hallirakennuksen oven ja astuu sisään. Uutuuttaan kiiltävä halli otetaan käyttöön kevään aikana, kun kesällä istutettavia taimia aletaan pakata asiakkaille. Ensi syksynä siellä pakataan talven ajaksi pakkasvarastoon meneviä taimia. Investoinneista huolimatta taimitarhoilla voisi Immosen mukaan mennä paremminkin. Monella taimitarhalla on takanaan vaikeita vuosia. Taimista maksetaan Suomessa selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. ”Kun ajatellaan taimia, hinta on pikemminkin sivukuriositeetti. Usein puhutaan siitä, miten monta senttiä taimet maksavat. Silloin harhaudutaan väärille poluille. Metsänuudistaminen pitää nähdä investointina, ei kuluna”, Immonen sanoo. Hänen mukaansa taimituottajien tilanne on Ruotsissa muutenkin parempi kuin Suomessa. Metsäteollisuus omistaa Ruotsissa enemmän metsiä ja taimitarhoja kuin Suomessa, joten taimiin panostetaan enemmän. ”Metsänviljelymateriaalista ollaan Ruotsissa kiinnostuneempia, sen merkitys ymmärretään paremmin. Suomessa taimituotantoa pidetään liiaksi itsestäänselvyytenä.” Immosen mukaan esimerkiksi taimituotannon koneellistaminen on Ruotsissa Suomea pidemmällä. Taimien laadussa suomalaiset pärjäävät hänen mukaansa kuitenkin hyvin. Tiedolle tarvetta Miten suuri merkitys taimituottajilla on metsätaloudessa? Immosen mukaan suurempi kuin he itse ehkä tajuavatkaan. ”Metsänjalostuksen tulokset eivät jalkaudu metsiin ilman taimituottajia. Taimet vaikuttavat merkittävästi metsänuudistamisen onnistumiseen ja metsästä kiertoajan kuluessa saataviin tuottoihin.” Metsänomistajien ja monien metsäalan ammattilaistenkin tietämys taimista on Immosen mukaan melko huono. Hänen mielestään taimituottajien tulisi nykyistä selvemmin kertoa, millainen merkitys metsänjalostuksella ja metsänviljelymateriaalin valinnalla on. Ongelmana on myös se, että metsänjalostuksen tuloksia ei ole osattu kertoa euroissa. Nyt tilanne on muuttumassa, sillä metsänjalostuksen vaikutuksista on alkanut tulla laskelmia: jalostetun viljelymateriaalin käyttö lisää puuston kasvua 11 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja puustosta saatavia kantorahatuloja 350 miljoonaa euroa vuodessa. ”Tämän luulisi puhuttelevan myös metsänomistajia ja metsäalan ammattilaisia. Varsinkin, kun päälle tulevat vielä puun laadun ja viljelyvarmuuden parantuminen.” ”Kun ajatellaan taimia, hinta on pikemminkin sivukuriositeetti.” Metsäja luontomatka Baskimaalle 23.–29.10. Tervetuloa tutustumaan Baskimaan luontoon, metsäja maatalouteen sekä paikalliskulttuuriin. Saamme nauttia myös espanjalaisesta ruuasta ja juomasta. Asiantuntijaoppaanamme on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. MATKAOHJELMA MATKAKOHDE Pohjois-Espanja MATKAN AJANKOHTA 23.–29.10.(ma–su) MATKAN HINTA 1650€jaetussa2-hengenhuoneessa 1930€1-hengenhuoneessa Matkan hintaan sisältyyLufthansanlennotHki-Frankfurt-Bilbao-München-Hki• majoitushyvätasoisissakeskustahotelleissaaamiaisella•ohjelmassamainitut kuljetukset,ateriatjapääsymaksut•suomalaisenasiantuntijamatkanjohtajan palvelutkokomatkanajan•toimistokulutjaverot VARAUKSET 20.6. MENNESSÄ puh. 09 466 300 tai ilmoittautumiset@ kontiki.fi www.kontiki.fi Pidätämmeoikeudetmuutoksiin.VastuullinenmatkanjärjestäjäonkotimainenOyKon-TikiToursLtd. 23.10. MA | Matkustuspäivä. Pamplona Lentoklo13.50Frankfurtinkautta Bilbaoon,jonnesaavummeklo18.10. BussikuljetusPamplonaan,jossamajoittuminen.Yhteinenillallinen. 24.10. TI | Pamplona, Zaragoza Kaupunkikierroskävellenkuuluisanhärkäjuoksun reittiä.Lähtövuoristoontutustumaan alueenpyökkimetsiin.Lounas.Matka jatkuuZaragozaan,jossamajoittuminenja kävelykierros. 25.10. KE | Zaragoza, Soria Päivänaikana tutustutaanjokivarrenviljeltyihinpoppelimetsiköihinjavuoristonmäntymetsäalueellePinussilvestris.Lounas.Illaksi saavummeSoriaan,jossamajoittuminen. 26.10. TO | Rioja: Logroño VierailuSierra deCebollerankansallispuistoon.Matka jatkuukohtiLogroñoa.LounasjaviinitilavierailuRiojanviinialueella.Majoittuminen. 27.10. PE | Bilbao Tutustumineneukalyptuksenkasvatukseenjamäntymetsiköidenhoitoon–Pinusradiata.Lounasja majoittuminenBilbaoon. 28.10. LA | Bilbao Opastettukiertoajelu Bilbaossajaomakustanteinenvierailu Guggenheim-museossaYhteinenpäätöslounasjavapaaaikaaesim.ostoksiin. Yhteinenillanvietto(sovitaanmyöh.) 29.10. SU | Kotimatka Kuljetuslentoasemallajalentoklo11.45Müncheninkautta Helsinkiin,jonnesaavummeklo18.45. Matka täynnä sisältöä 4884_.indd 58 6.4.2017 11.46
• tuksella on saatu aikaan yli 300 miljoonan investoinnit. Greenpeace ei tälläkään kertaa pettänyt, kun se talvella käytti hakkuista ennen ja jälkeen kuvia. Kuvat vain olivat eri kohteilta ja eri vuosikymmeniltä. P ahinta näissä yllä olevissa tapauksissa on se, ettei voi olla varma, onko kyse tietämättömyydestä vai tarkoitushakuisesta harhaanjohtamisesta. Toivoa sopii, että julki tulisi entistä enemmän myös Kaupin ja Lundmarkin kaltaisia analyysejä. Suomessa käytävän keskustelun voisi ristiä metsä-trumpismiksi, totuuden jälkeiseksi ajaksi. Biotalouden on kuitenkin syytä mennä eteenpäin, putsataan vain tuuletin välillä. hoidollisia hakkuita. Tästä pullasta ei voi noukkia rusinoita. H öpinänä voi myös pitää EU:ssa samasta teemasta käytävää keskustelua. Pahimmillaan Suomen metsien luonnontieteellinen kasvihuonepäästöjen sitominen kääntyy päästölähteeksi. Taas pitäisi viedä ns. asiantuntijoita metsään sahan kanssa selvittämään, miten metsä kasvaa ja hiili sitoutuu. WWF on myös kunnostautunut omilla selvityksillään. Maatalouspuolella brasilialainen antibioottibroileri oli rankattu yhtä hyväksi kuin kotimainen lähellä ja puhtaasti tuotettu. Metsätaloudessa syytettiin, ettei metsänomistajille tarjota neuvonnassa vaihtoehtoja. Päivä metsäneuvojan matkassa voisi avata silmiä. Tietoisuus monimuotoisuudesta on metsänomistajien keskuudessa lisääntynyt huomattavasti. Tästä on pitkälti kiittäminen metsäammattilaisia. Metsäteollisuuden huoli puun loppumisesta on hieman vähentynyt. Toki höpinä siitä, että joku muu käyttäisi heille varatut puut, nostaa vähän väliä päätään. Seuraus voi olla, että kemerasta myönnettävät rahat loppuvat alta aikayksikön, kun ne valuvat teollisuuden vaatimille kuitupuukohteille. Metsurit pyörittävät peukalojaan ja kuitupuu jää käsiin. Elinkeinoelämän keskusliitto puolestaan osoitti tietämättömyytensä maaseudun yritysten kehittämistä. EK haluaa aivan aiheesta lisätä rahoitusta yritysten innovaatiotoimintaan. Leikkauslistalla olivat kuitenkin myös maaseudun yritystuet. Nämä tuet ovat ainoita käytännön työkaluja, joilla vaikkapa metsäsektorin yritykset saavat vauhtia kasvuun ja kehittämiseen. Parissa vuodessa 70 miljoonan euron rahoiO lenkohan ainoa, jonka kiintiö vaihtoehtoisista totuuksista alkaa olla täynnä? Sen verran paksua tavaraa on viime aikoina lentänyt tuulettimeen, luotettavinakin pidetyiltä tahoilta. Erityisesti kunnostautui joukko suomalaisia tutkijoita, joiden julkilausuman mukaan metsien käytön lisääminen on turmiollista ilmastolle. Ulostulo ihmetytti niin asiantuntijoita kuin metsänomistajiakin. Mielenkiintoisin palaute tuli suoraan metsästä. Metsäomistaja soitti sahauksen tankkaustauolla ja kertoi, että hänen aikoinaan hakattua metsää harvennetaan jälleen ja metsätöiden ansiosta metsä tuottaa tukkipuuta teollisuuden käyttöön. Missä kohtaa ilmastohaitta tulee ja missä kohtaa hiili häviää? Tämän selkeästi poliittispainotteisen paperin julkaisseen tutkijaporukan kannattaisi höpinän asemasta tarttua raivaustai moottorisahaan. Sahan käydessä saa nopeasti kuvan siitä, mitä on se konkreettinen työ, jota metsänomistajat tekevät ilmaston eteen päivittäin. Samalla metsänomistajat sijoittavat vapaaehtoisesti miljoonia monimuotoisuuteen. O nneksi professorit Kauppi ja Lundmark kirjoittivat toisensuuntaisen, myös metsänomistajan ymmärrettävissä olevan näkemyksen. Heidän mukaansa Ruotsin ja Suomen pitäisi asettaa yhteiseksi tavoitteeksi lisätä metsien kasvua, hakkuita ja puuvarantoja. Professorien kirjoituksesta käy selvästi ilmi, että tutkijoiden sekä luontojärjestöjen ajama hakkuiden rajoittaminen olisi turmiollista ilmaston kannalta. Jos metsät museoitaisiin, romahtaisi Suomen biotalous sekä pian myös metsien kasvu, samalla hiilen sitoutuminen ilmakehästä kääntyisi laskuun. Tukkipuukin jää metsään ilman metsänHöpinäkiintiö täyttyi Suomessa käytävän keskustelun voisi ristiä metsätrumpismiksi. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. KOLUMNI 59 MAKASIINI 3 • 2017 59 MAKASIINI 3 • 2017 4904_.indd 59 6.4.2017 11.43
• LUHTA KEVÄTRETKI TULVASUOLLE Linnut mekastavat tulvivalla aapasuolla. Ihminenkin voi yrittää niiden keskelle, mutta siitä saattaa tulla kylmä ja märkä reissu. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 60 MAKASIINI 3 • 2017 4882_.indd 60 6.4.2017 11.38
• KEVÄTRETKI TULVASUOLLE Martimo-oja kevättulvan alkaessa. Sulaveden alta pilkottaa hiihtämistä auttava jäinen pohja. 61 MAKASIINI 3 • 2017 4882_.indd 61 6.4.2017 11.38
• kilometrin matkasta kuin mistä tahansa hiihtoretkestä. Kiristelen louekankaan suojaksi ja levitän tavarani, mutta tulia en tee. En halua säikyttää savulla ja paukkeella etelästä palanneita kurkia, hanhia ja joutsenia. Nukahdan lapinpöllön soidinpuuskutukseen ja herään kurjenhuutoihin ja aamupäivän aurinkoon. Ilma maistuu melkein kesältä. Vesirimmet paisuvat, lumen ala supistuu ja tummanruskeat mättäät näyttävät kasvavan korkeutta. Juuri tähän säähän olen suunnitellut tuloni. Kevättalven hankiaiskeleillä suksenladut risteilivät pitkin ja poikin soidensuojelualuetta. Nyt en vuorenvarmasti löydä toista hiihtoniiloa. Kelien loppuminen tai jatkuminen riippuu kuitenkin välineistä. Monoinani ovat kumisaappaat ja suksilla mittaa liki kolme metriä. Voin ylittää lainehtivia rimpiä, sillä veden läpi häilyy tukeva jääpohja. Teltta tulvan rajaan Aurinkokeli vaihtuu tuiskuksi, kunnes illalla kirkastuu uudelleen. Puran laavun, pakkaan tavarat pulkkaan ja jätän päällimmäiseksi käärön, jossa on pieni kupoliteltta. Huhtikuisen yöpimeän lähestyessä paarustan kamppeineni yli lumen, jään, tulvaveden ja mustien mättäiden mosaiikin. Hylkään suunnitelmat toisesta telttailupäivästä ja alan koota kamppeitani. N uoruusvuosina halusin löytää Suomen luonnosta paikkoja ja hetkiä, joita likimain kukaan toinen ihminen ei ollut kokenut. Minua viehätti kaikki, mikä oli syrjäisintä, hylätyintä ja unohdetuinta. Näissä mielihaluissa suon kevättulvalla oli tärkeä rooli. Kauimmaisenkin lapinkorven tavoitti keskikesällä pistämällä tien päässä saappaat jalkaan ja repun selkään. Lumien sulaessa ja jokien paisuessa keväinen suoerämaa kasvoi tavoittamattomaksi. Tasan neljäkymmentä vuotta sitten vietin kokonaisen kuukauden kevättulvan vankina Sodankylän Koitelaiskairassa. Lasten vartuttua olisin ollut uudelleen vapaa tuollaisiin hullutuksiin, mutta mieli oli muuttunut. Vaikka hienot tai poikkeukselliset kevätelämykset kelpasivat vielä, halusin väistää vaaratilanteet ja kurjan olon. Martimojärven soidensuojelualue Simossa tuntui nyt mainiolta kevätretken kohteelta. Kotiovelta katsoen se on lähin suuri suoalue. Sen keskellä luikertava Martimo-oja kerää tulvavesiä neljältä aapasuolta. Kaiken lisäksi sisimmäksi jäävä Martimoaapa voisi kilpailla tämän planeetan hienoimman suon tittelistä. On totta, että muutamat Floridan rämeet ovat tuhatkertaisesti maineikkaampia, mutta epäilen sen johtuvan vain Amerikan poikien markkinointitaidosta. Hiihtokelien jälkeen Illan hämärtyessä luisuttelen ahkio perässäni parin hehtaarin metsäsaareen. Vaikka alavimmat rimmet ja virtapaikat ovat jo vesillä, sopivasti kaarrellen selviän neljän Perämeren pohjukka ohjaa koilliseen muuttavat hanhet Martimojärven soidensuojelualueelle, jossa ne levähtävät jään ja tulvaveden rajalla. Kurjet astelevat tulvaojan laidalla ja kajauttavat tämän tästä raikuvan keväthuudon. Muutaman sadan metrin päässä toinen kurkipari vastaa omalla reviirillään. 62 MAKASIINI 3 • 2017 4882_.indd 62 6.4.2017 11.38
• ole ihan pikku juttu. Niinpä herääminenkin venyy puoleen päivään. Häiriköivä joutsen Telttani seinissä on tähystysja kuvausaukkoja. Aivan ensimmäisenä keksin nukkuvan joutsenparin piilopaikkani sivussa. Toinen pariskunta löytyy kiikareilla. Ne kunnostavat pesämätästä puolen kilometrin päässä vesirimmessä. Alavirralla kaksi kurkiparia isottelee elinpiirin rajasta, vastakkaisella suunnalla puolenkymmentä metsähanhea lipuu hiljalleen lähemmäksi. Veden ja sohjon rajassa kahlaa muutama kuovi. Joutsenet heräävät, sukivat itseään ja heiluttelevat valkoisia siipiä. Yhtäkkisesti paikalle syöksyy häirikkö, pesivän joutsenparin uros. Se juoksee pitkin vettä ja jäätä, hakkaa siivillään, mekastaa täyttä kurkkua ja ajaa lajitoverit lentoon. Koska kiukkua riittää, se vihoittelee myös kuoveille ja hanhiparvelle lennättäen ne kauas kuivalle rahkasuolle. Kun joutsenherra palaa pesän ja puolison luo, hanhet tulevat takaisin, nyt paljon lähemmäksi telttaani. Sää vaihtelee nopeassa rytmissä. Illalla tuiskuttaa räntää, joka pelkistyy silkaksi vesisateeksi ennen pimeää. Tulvavesi tavoittaa vähä vähältä teltan pohjan tason ja jatkaa nousua. Hylkään suunnitelmat toisesta telttailupäivästä ja alan koota kamppeitani. Puran teltan, lastaan pulkan ja lähden hiihtämään yli tulvarimmen. Matkassani ei ole kunnon sadevaatteita ja saappaatkin hörppäävät jäistä tulvavettä. Suunnistan Metsähallituksen laavulle tulentekoon. Sateessa ja pimeässä paikka vaikuttaa epäystävälliseltä. Litimärkänä jatkan vesihiihtoa ilman taukoa autotielle asti. Kahlaamisen aikana käy selväksi, että nyt on vihoviimeinen hetki matkata suksilla ja pulkalla. Jos viivyttelen, voi tulla niitä vastoinkäymisiä ja kurja olo, jotka eivät ollenkaan kuulu retkiini. Huhtikuun lämpöaalto sulattaa rämeen lumihanget puita kasvavaksi järveksi. Kuulen kurkiparin hiljaista kurinaa ja vilkuilen huolestuneena pulkkaa, joka ui veneenä perässäni rimpien yli. Välillä kilkutan ja kalkatan taikakalua, oikeaa poronkelloa, jonka toivon harhauttavan liikkumiseni loiskeet ja rahinat kuulevia lintuja. Martimo-ojan laidalla erottuu määränpää, pieni metsätupsu. Sen puron puolelta löytyy tasainen jääalusta teltalleni. Vuoraan teltan naamioverkolla ja ryömin sisälle. Yö on tarkalleen puolessa. Uni ei ala siltä istumalta, sillä kameran, jalustan, keittimen, veden ja ruokien, makuupussin ja retkipatjan sovittaminen sykkyräpimeässä kolmen hengen telttaan ei Tuittupää joutsenherra ajaa toisen joutsenparin ja muutkin linnut tiehensä. Se juoksee itsensä läkähdyksiin ja palaa pesäkummulle paljon säyseämpänä. 63 MAKASIINI 3 • 2017 4882_.indd 63 6.4.2017 11.38
• TAPION PÖYTÄ KUHA TEKEE juhlan Ravunpyrstöt sopivat paistetun kuhan pariksi. 64 MAKASIINI 3 • 2017 4905_.indd 64 6.4.2017 11.39
• K un Suomessa elettiin omavaraistaloutta ja ruokavarastojen piti riittää seuraavaan satokauteen eli syksyyn saakka, olivat pääsiäisen aikoihin keväällä jo monet ruoka-aineet loppuneet. Niinpä juhlapöytään tuotiin sitä, mitä aitoista löytyi. Mikäli ruoka-aineita oli, pääsiäisenä syötiin samoja juhlaruokia kuin muulloinkin, esimerkiksi Lehmänpäätä pääsiäissä. Tyhjistä aitoista kertovat sananlaskut Pääsiäisenä pää ja kontti, helluntaina hännäntrontti tai Keyrinä kelläin (kaikilla), jouluna jollain, pääsiäisenä päätaloissa (vain varakkaimmissa taloissa oli keväällä ruokaa). Vaikka reformaation jälkeen kirkko ei vaatinut enää paastoamista, ruokataloudessamme on säilynyt perinteitä katolisen uskon ajoilta. Tällainen on esimerkiksi paastoaminen eli lihan ja maitotuotteiden välttäminen. Paastopäivinä vain kala, vihannekset ja leipä olivat sallittuja. Pisin paastojakso oli laskiaisena alkanut 40 päivän paasto, joka päättyi niin, että vasta pääsiäispäivänä sai syödä lihaa. Varsinkin pitkänä perjantaina on syöty kalaa, jopa lipeäkalaa, vaikka se on ollut perinteinen jouluruoka. Paistettu kuha ravunpyrstöjen kera on juhlaruokaa, joka sopii mainiosti pääsiäispöytään. Muita pääsiäisruokia olivat mämmi, munat, uunijuusto, verimakkarat ja vasikanpaisti. Ortodoksien pääsiäisherkkuja ovat olleet rahkaruoka pasha ja pääsiäisleipä kulitsa. Jäätelöä jo 1700-luvulla Lammas on kuulunut varsinkin juutalaisten pääsiäisruokaperinteeseen, sillä he juhlivat pääsiäisen aikaan Egyptin orjuudesta vapautumista. Keski-Euroopassa lampaanliha ilmaantui kristittyjen pääsiäispöytään 600-luvulla. Suomessa pääsiäislammas on tullut tutuksi vasta viime vuosikymmeninä ja se on vieläkin harvinainen. Mämmi on suomalaisten ikivanha herkku, padassa imellytetty ruispuuro. Katolisena aikana siitä tuli nimenomaan pitkäperjantain paastoruokaa, sillä se oli niin pyhä päivä, ettei silloin saanut tehdä tulta hellaan, vaan syötiin vain kylmiä ruokia. Ei mämmiä tosin syöty sokerin ja maidon tai kerman kera, niin kuin nykyään, sillä maito ja kermakin olivat paaston aikana kiellettyjä. Mämmiä siveltiin päretikulla leivän päälle. Daniel Juslenius mainitsee kirjassaan Aboa vetus et nova vuodelta 1700 mämmin, ”joka on väriltään mustahkoa, harvinaisen makeaa ja sitä syödään pääsiäisenä”. Jäätelö tuli suomalaisten ruokavalikoimiin jo 1700-luvulla. Sitä valmistettiin kotona joko hangessa jäädyttämällä tai jäätelökoneessa. Teollisesti jäätelöä on tehty vuodesta 1934 lähtien. Jäätelö oli vielä 1950-luvulla harvinainen ja juhlava jälkiruoka, eikä sitä syöty niin usein kuin nykyään. Oheinen jäätynyt kerma on presidentti P. E. Svinhufvudin puolison Ellenin reseptivihkosesta vähän mukailtuna. Se on vihossa ”Kutsuruokaa” otsikon alla. Näitä ruokia tarjottiin presidenttiparin arvovieraille. KUHA TEKEE juhlan TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Pitkänä perjantaina tarjotaan perinteisesti kalaa, mutta mämmin sijasta herkullista kotijäätelöä. JUHLAKUHAA RAVUNPYRSTÖJEN KERA 4 fileetä kuhaa tai muuta kotimaista kalaa voita paistamiseen 1–2 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 dl ruiskorppujauhoja ravunpyrstöjä KASTIKE 1 dl kalalientä 1 dl kermaa 1 tl kurkumaa loraus valkoviiniä tai vermuttia tilliä koristeeksi Kiehauta kastikkeen kalaliemi ja kerma ja mausta kurkumalla, suolaa ei tarvita, jos käytät valmista kalalientä. Lisää loraus viiniä. Anna hautua sen aikaa, kun paistat kuhafileet. Mausta korppujauhot suolalla ja pippurilla ja kierittele kuhafileet siinä. Paista kalat voissa kypsiksi. Kuumenna ravunpyrstöt nopeasti pannulla. Laita kalat ja kastike tarjoiluastiaan ja koristele tillillä. Pakasteravut olivat harvinaisia vielä 1970-luvullakin, niitä tuli kauppoihin vasta, kun pakastekaapit yleistyivät. JÄÄTYNYT KERMA 0,75 l kermaa 2 dl vadelmia 1 tl vaniljasokeria 0,5 dl sokeria tai hunajaa 100 g mantelia 50 g raakakaakaota tai tummaa suklaata vadelmia ja mantelimurskaa koristeeksi Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää sokeri, vadelmat ja mantelit ja suklaa murskattuna. Yhdistä ainekset, laita vuokaan ja jäädytä seuraavaan päivään. Vadelmainen jäätynyt kerma on raikas jälkiruoka, joka maistuu kotitekoiselta jäätelöltä. 65 MAKASIINI 3 • 2017 4905_.indd 65 6.4.2017 11.39
• soj_metsälehti_230x297_5mmb.indd 1 13/03/2017 10.16 4908_.indd 66 6.4.2017 11.41
• TEKSTI JA KUVAT HANNU LINDROOS S e oli toukokuuta 1987, kun kylvimme edellisen syksyn hakkuualan. Hain männyn siemenet Virtain metsänhoitoyhdistyksen toimistolta. Olen kirjannut muistiinpanoihini, että käytimme siemenviljelmältä kerättyä luokan A2 siementä. Tutkimusten mukaan jalostetun siemenen ansiosta kylvömännikön kasvu nopeutuu ja laatu paranee. Kylvötyön teimme vanhanaikaisesti eli edellä kaksi henkilöä kuokki laikut ja perässä kulki kylväjä. Kuokkiminen oli helteisessä säässä hikistä hommaa. Kylvömenetelmänä oli viirukylvö. Kylväjä veti kivennäismaahan kepillä viirun, asetti siemenet vakoon ja peitti ne ohuesti maalla. Siemenet olivat pullossa ja annostelu sujui kierrekorkin reiän läpi. Usean kesän vesuriurakka Kylvökset itivät hyvin. Maapohja oli kylvön Kasvu vei maiseman Laatusiemen ja hyvä hoito poikivat kelpo metsän. kannalta kuitenkin liian rehevää, ja heinittyminen uhkasi tukahduttaa pienet taimet. Siinä ei auttanut muu kuin heinän mekaaninen torjunta. Tätä työtä piti tehdä useampana kesänä. Kylvötuppaat harvennettiin aikanaan vesurilla, jotta ei olisi vioitettu kasvatettavia puita. Taimikon harvennuksen jälkeen tuppaisiin jäi tilanteesta riippuen yksi tai useampia taimia. Tällä tavalla pyrimme kasvattamaan taimikon mahdollisimman tiheänä ja nopeuttamaan oksien kuolemista ja puiden karsiutumista. Elinvoimaisimmat pois Työ palkitsi tekijänsä. Siemenistä varttui varsin nopeasti laadukas mäntymetsä. Ensiharvennuksen aika koitti, kun kylvöstä ehti kulua 29 vuotta. Hakkuun teimme miestyönä viime vuoden lopulla. Poistettavien puiden valinnassa suosimme elinvoimaisimpia eli parhaan latvuksen omaavia runkoja, koska varsinaisia laatuvikoja puissa oli vähän. Pienenä sivujuonteena voi vielä mainita hakkuutyössä esiintyneen ongelman. Pakkaskelillä työtämme haittasi se, että puut tarttuivat kaatovaiheessa herkästi oksistaan toisiinsa. Siinä sitten koitettiin runkoa kiertämällä tai tyveä vierittämällä laukoa syntyneitä konkeloita. 1991 2016 Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai makasiini@metsalehti.fi. Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi. Maksamme julkaistuista kuvista palkkion. ENNEN & NYT Rehevään maahan kylvetty männikkö ehti ensiharvennusikään 29 vuodessa. Taimikuva on vuodelta 1991 ja harvennuskuva viime vuodelta. 67 MAKASIINI 3 • 2017 4898_.indd 67 6.4.2017 11.42
• MISTÄ PIDIT? KESÄLLÄ ilmestyvässä Metsälehti Makasiinissa aiheemme on lehtipuut. Minkälaisia kokemuksia sinulla on niiden kasvattamisesta? Oletko kokeillut jotain muuta kuin rauduskoivua? Entä onko mielessäsi jokin lehtipuihin liittyvä kysymys, johon toivot saavasi jutussa vastauksen? Lähetä meille kysymyksesi tai kommenttisi viimeistään vappuna. Kerro samalla, mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postitse osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi. Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan Ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. Klikkaa Vastaa lukijakyselyyn -lausetta. Kaikki 3.5. mennessä tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Palkinnoiksi arvomme noin sadan euron arvoisen pottiputken. Kerro lehtipuistasi! JOKO metsie on tuttu termi? Metsämuseo Lusto innostaa nyt ottamaan sellaisia – kuvia itsestä tekemässä jotain mieluista tai arkipäiväistä metsässä. Kyseessä on Luston Suhteessa metsään -kampanja, joka haastaa pohtimaan ja vahvistamaan omaa suhdettaan metsään. Kampanja on osa Suomen satavuotisjuhlan ohjelmaa. Luston vt. näyttelypäällikön Reetta Karhunkorvan mukaan tavoitteena on saada Luston kuvakokoelmiin lisää nykymetsäsuhdetta kuvaavia kuvia. Kuvien yhteyteen toivotaan muutaman lauseen kuvauksia omasta metsäsuhteesta. Metsieiden lisäksi omaa metsäsuhdettaan voi pohtia Luston näyttelyissä tai metsäisten tapahtumien yhteyteen pystytettävissä metsäsuhdeklinikoissa. Lisätietoa kampanjasta löytyy Luston internetsivuilta osoitteesta www.lusto. fi/tapahtuma/suhteessa-metsaan-kampanja/. Metsieitä ottamaan ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk. 5390€ 4909_.indd 68 6.4.2017 17.08
• Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Toimituskulut ovat 5 euroa/lähetys. Sauli Valkonen Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää metsän jatkuvasta kasvatuksesta, on koottu kirjan sataan kysymykseen ja vastaukseen. Kirja vastaa käytännön kysymyksiin, joita metsäntutkijoille on esitetty vuosien varrella menetelmiä kehitettäessä. Kirjan avulla lukija saa vastaukset askarruttaviin yksityiskohtiin, mutta myös muodostaa kokonaisnäkemyksen jatkuvasta kasvatuksesta. Hinta 35 € Metsän jatkuvasta kasvatuksesta Uutuus PALVELUKSEEN HALUTAAN ruotsin markkinajohtaja! 3 vuoden takuu Katso lisätiedot ja lähin jälleenmyyjäsi www.cfmoto.fi cfmotosuomi cfmotosuomi trakt orimö nkijä t t3a 40km /h t3b 60km / h alk. 5390€ YLÄ-KAINUU Metsänhoitoyhdistys Ylä-Kainuu toimii Suomussalmen ja Hyrynsalmen kuntien alueella. Jäseniä yhdistyksellä on 2200 ja heillä on noin 170 000 hehtaaria metsää. Palveluksessamme on kuusi toimihenkilöä. Haemme Hyrynsalmelle METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu metsänhoidon, puukaupan ja asiantuntijapalveluiden markkinointi, myynti, suunnittelu ja toteutuksen valvonta sekä metsänomistajien neuvonta ja koulutus. Arvostamme aktiivista ja tavoitteellista työtehtävien hoitoa, myyntija markkinointihenkisyyttä sekä yhteistyötaitoa. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Kirjalliset hakemukset 28.4.2017 mennessä osoitteella Mhy Ylä-Kainuu, Keskuskatu 3 A 13, 89600 Suomussalmi, tai sähköpostilla kari.paavilainen @mhy.fi. Hakemuksia emme palauta. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Kari Paavilainen 0500-296448 metsänhoitoyhdistys MHY ylä-kainuu 2x130 Makasiini_Makasiini 29.3.2017 10.09 Sivu 1 vastaamaan yli 8000 metsänomistajajäsenelle tarjottavista palveluista, johtamaan omaa organisaatiota sekä alihankintaverkostoa sekä vastaamaan LounaPuu Oy:n toiminnasta. Toiminnanjohtaja huolehtii laadukkaan ja tehokkaan henkilöstöja talousjohtamisen toteutumisesta, sidosryhmäsuhteiden hoidosta sekä yhdis tyksen sopimusneuvotteluista. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä ry:lle haetaan Toiminnanjohtajaa Lue lisää tehtävästä osoitteessa www.mps.fi. Lisätietoja tehtävästä antavat MPS-Yhtiöiden puolesta kehitysjohtaja Elina Koskela puh. 040 192 6466 ja Metsänhoitoyhdistyksen puolesta hallituksen puheenjohtaja Timo Junnila 19. tai 20.4. klo 15–17 puh. 0500 665918 (sekä nykyinen) eläkkeelle jäävä johtaja Harri Tasanen puh. 0500 560 544. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä tarjoaa ammattitaitoista palvelua metsän omistamiseen ja sen hyödyntämiseen liittyvissä asioissa. Mhy Lounametsä työllistää noin 30 toimihenkilön lisäksi suoraan tai välillisesti yli 30 metsuria / yrittäjämetsuria, sekä yli 100 koneja autourakoitsijaa kuljettajineen. Kaikkiaan Mhy Lounametsä työllistää lähes 200 henkilöä. Metsänhoitoyhdistys Lounametsä on yli satavuotias. Lounametsässä on liittyneinä alun perin 20 pitäjäyhdistystä. Vuoden 2014 alusta Mhy Länsimetsän ja Lounametsän liityttyä yhteen alueeseen kuuluu 21 kuntaa Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Lounametsä ry:n liikevaihto on noin 13 milj. euroa. 69 MAKASIINI 3 • 2017 4909_.indd 69 6.4.2017 17.08
• Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINIKRYPTO 70 MAKASIINI 3 • 2017 4916_.indd 70 6.4.2017 17.06
• 60 VUOTTA 25.4. Tapani Kaila, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän varavaltuutettu, Laitila 50 VUOTTA 23.4. Piia Hukki, maat. ja metsät. maisteri, Lahti (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. MERKKIPÄIVÄT Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 27.4.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIKRYPTO 3 Stora Enso Stora Enson uudeksi metsäjohtajaksi vastaamaan Suomen puunhankinnasta on nimitetty Janne Partanen. Hän aloittaa tehtävässä 18. huhtikuuta. Partanen seuraa Jorma Länsitaloa, joka siirtyi äskettäin johtamaan konsernin puunhankintaa Pohjoismaissa, Venäjällä ja Baltiassa. 44-vuotiaalla Partasella on 15 vuoden kokemus puunhankinnasta. Hän on viimeksi työskennellyt Stora Enson Suomen puunhankinnan viestintäja asiakkuusjohtajana. Päijänteen metsänhoitoyhdistys Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu metsätalousinsinööri Petri Takalo. Hän aloitti työt huhtikuun alussa. 37-vuotias Takalo on työskennellyt Päijänteen yhdistyksessä yhdeksän vuoden ajan eri tehtävissä, viimeksi hän vastasi korjuupalvelun autokuljetuksista. NIMITYKSET Soidinkuja 4 Tunnus 5011305,Info:00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden ??/?? 2017 alkaen (23 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 124 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 138 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 69 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 76 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 64 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 80 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10?%. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh 09 315?49?840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteenmuutos ??/?? 2017 alkaen Metsäkustannus maksaa postimaksun Maistraatinportti 4 A Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 VASTAUSLÄHETYS + Lehden saajan osoite Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot SUKUNIMI ETUNIMI SUKUNIMI ETUNIMI LÄHIOSOITE LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA PÄIVÄYS ??ALLEKIRJOITUS?????????PUHELIN ASIAKASNUMERO Palkinnot Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Veli-Matti Häjänen, Hyllykallio, Pekka Jukkala, Karstula ja Hannu Kaija, Lappila. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut täyteen! Makasiiniristikko 2, oikea ratkaisu 4916_.indd 71 6.4.2017 17.06
• PILKKEET tuprahtaa suoranainen pilvi itiöitä. Jos itiökotelot aukeaisivat yksi kerrallaan, eivät itiöt nousisi paria milliä korkeammalle, mutta tuhansien itiökoteloiden yhtaikainen toiminta nostaa pilven useiden senttien korkeudelle. Karpalon nuorille lehdille osuneet itiöt tunkeutuvat lehden sisään ja kasvattavat rihmastonsa läpi vuosikasvaimen. Pian se alkaa lakastua, mutta samalla sen pinnalle syntyy suvuttomia itiöitä. Jos sellaisia päätyy karpalon kukkaan, ne kasvattavat rihmastonsa sen emiöön TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN KARPALOKASVUSTON keskeltä voi varhain alkukesästä löytää siroja maljoja. Jos sellaisen jalan kaivaa varovasti esiin, huomaa sen kasvavan muumioituneesta karpalosta. Kun sadepisara osuu sienen maljaan, se imeytyy nopeasti itiökoteloiden väliseen rihmastoon. Paineen muutos laukaisee satoja tai tuhansia itiökoteloita yhtäaikaisesti ja ilmoille Muumioita suolla Karpalonmuumiopikari kasvattaa sievän pikarinsa edellisvuotisesta muumioituneesta karpalosta. PARI viikkoa sitten sai elokuvateattereissa ensi-iltansa Anu Kuivalaisen elokuva Sielunmetsä. Puolitoistatuntinen dokumentti sai alkunsa, kun ohjaajan menetti avohakkuussa oman mökkimaisemansa Pohjois-Karjalassa. Surutyönään hän ryhtyi kuvaamaan suomalaisten metsäsuhdetta. Kuivalainen tapasi paljon ihmisiä ja löysi monenlaisia näkökulmia metsään. Elokuvaan päätyi 11 päähenkilöä, muiden mukana luonnonsuojelija, metsästäjä, karjakko ja entinen Venäjän erikoisjoukkojen sotilas. Metsänomistajia edustavat Niina Meskus Varkaudesta sekä helsinkiläiset Leena Juurikkala-Ketola ja Jyrki Ketola, joka on myös Metsälehti Makasiinin kolumnisti. Elokuva ei osoittele eikä tuomitse. Päällimmäisenä mieleen jää luonnon kauneus ja suomalaisten ainutlaatuinen suhde metsään. Näkökulmia metsään ja sieni käyttää ravinnokseen karpalon omien siementen varalle tuoman ravinnon. Kun terveet karpalot alkavat saada punaväriä, muuttuvat karpalonmuumiopikarin saastuttamat marjat keltaisiksi tai punaisen ja keltaisen kirjaviksi. Siementen ja mehevän mallon sijalla on sienen nöyhtämäistä rihmastoa. Syksyn ja talven aikana marja kuivuu ja kovettuu. Keväällä muumioituneesta marjasta kasvaa siro pikari, joka on taas valmiina saastuttamaan tulevan marjasadon. Muumiopikareita tunnetaan muutamia kymmeniä lajeja, Suomesta kymmenkunta. Niiden elämänkierto on suurin piirtein samanlainen kuin karpalonmuumiopikarin. Sienet vaivaavat kanervakasveja, karpalon ohella puolukkaa, mustikkaa, juolukkaa, variksenmarjaa, suopursua ja liekovarpiota sekä ruusukasveista pihlajaa, orapihlajaa, tuomea, tuomipihlajaa, luumua, kirsikkaa ja omenaa. Kullakin marjalajilla on oma sienikiusansa. Tutuin on omenan muumiotaudin aiheuttaja, omenanmuumiopikari, jonka suvuttomat itiöpahkat muodostavat pilaantuvien omenoiden pinnalle samankeskisiä kehiä. Pikareita voi yrittää etsiä keväällä puiden alle jääneistä muumio-omenoista. TALVET ovat leudontuneet niin paljon, että muratti pystyy talvehtimaan Ahvenanmaalla myös ilman lumen suojaa. Puulajiharrastajien Sorbifolia-lehti kertoo, että köynnös on nähty luikertelevan useiden puiden rungoilla aina 8–9 metrin korkeuteen asti. Luonnonvaraisena murattia ei ole Suomesta löydetty. Muratti talvehtii SH U TT ER ST O CK IM AG ES 72 MAKASIINI 3 • 2017 4919_.indd 72 6.4.2017 17.05
• TAIMIKONHOITOKOULU: Lehtipuusekoitus ja luonnonhoito PERINTÖMETSÄ: Näin teet testamentin Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 4/17 ILMESTYY 26.5. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 27.4. KU VA A N TT I SI PI LÄ Uudet tekijät Mitä nuoret metsäammattilaiset alasta ajattelevat? TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 Myyntipäällikkö Myyntipäällikkö Verkkotuottaja Heta Välimäki (perhevapaalla) Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 Tiina Rintanen p. 040 506 1162 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti­ lehti, Tapion julkaisu 85. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355­0893 Makasiinin levikki: 31 516 (lt/16) Painopaikka Paperit PunaMusta 2017 G­print 170 g Novapress Silk 80 g 4041-0619 Painotuote PEFC/02-31-151 www.pefc.org Tähän tuotteeseen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista kohteista. PEFC-sertifioitu 4928_.indd 73 6.4.2017 17.04
• TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT ELSE KYHÄLÄ ”EN edes muista, milloin tein ensimmäisen keinutuolini. Eino-isä perusti Eimi Kalusteen huhtikuussa 1963 ja aloitti keinutuolien tekemisen hieman myöhemmin. Yrityksessä on tällä hetkellä viisi työntekijää, itse osallistun edelleen kaikkiin työvaiheisiin suunnittelusta kokoamiseen. Kaikki seitsemän eri keinutuolimallia valmistetaan koivusta, koska se on materiaalina vahva, helposti työstettävä, läheltä hankittavissa ja vieläpä hyvännäköinenkin. Lisäksi tuotantoa on helpottanut se, että käytämme vain yhtä puulajia. Ostan materiaalin pääosin Padasjoelta, niin hyvää koivua kuin rahalla saa. Nykyään hyvää materiaalia saa helposti, sillä kotimainen huonekaluteollisuus on pidemmän aikaa ollut suurissa vaikeuksissa, ja koivun kysyntä on laskenut. Suurin osa keinutuolin valmistuksesta on ihan käsityötä: höyläämistä, sahaamista, poraamista, hiontaa, pintakäsittelyä ja kasaamista. Esimerkiksi perinteisessä keinutuolissa on noin 40 liitosta. Hyvä keinutuoli on sellainen, jossa on mukava istua. Teen sellaisia keinutuoleja, joista itse pidän. Jokainen keinu on yksilö. Erään mallin suunnittelijat pohtivat sitä, miten se keinuu. Sanoin heille, että pohtikaa mieluummin sitä, miltä se näyttää, sillä kyllä minä saan sen keinumaan. Keinuvuus riippuu kolmesta tekijästä: keinun ja istujan painopisteestä sekä näiden kombinaatiosta. Monesti hyvä keinuvuus tulee kokeilun avulla, yrityksen ja erehdyksen kautta. Keinutuoleja ostetaan edelleen syntymäpäiväja eläkkeellejääntilahjoiksi, perheenlisäyksen kunniaksi ja lapsenhoitoa varten. Perinteisiä asiakkaita ovat olleet myös sairaaloiden synnytysosastot. Nyt kehittelen asiakaskuntaa, jotka eivät itse vielä tiedä olevansa tulevia asiakkaita. Keinutuoleja voisi jatkossa mennä vaikkapa kouluihin, yritysten neuvotteluhuoneisiin ja julkisiin tiloihin.” KEINUVUUS LÖYTYY KOKEILEMALLA Hannu Tuukkasen luotsaama Eimi Kaluste on Suomen suurin keinutuolivalmistaja. TUOTE JA TEKIJÄ Suurin osa keinutuolin valmistusprosessista on hiomista, kasaamista ja pintakäsittelyä, Hannu Tuukkanen kertoo. Eimi-keinutuoleja valmistuu vuosittain parituhatta ja ne ovat myynnissä useimmissa huonekaluliikkeissä. 74 MAKASIINI 3 • 2017 74 MAKASIINI 3 • 2017 4918_.indd 74 6.4.2017 17.03
• Näemme lännen suurkaupungin, jylhiä vuoristomaisemia ja jykeviä metsiä, Tyynen valtameren rannikon ja Columbia-joen. Tapaamme metsäammattilaisia ja amerikansuomalaisia. Aloitamme Seattlesta, ajamme vuorten yli Keski-Washingtoniin, jatkamme Oregonin metsäkohteille ja suomalaissiirtolaisten Astoriaan. Ja paljon muuta. Syksyllä Yhdysvaltojen länsirannikolle! LAUANTAI 16.9.2017 Kokoonnumme Helsinki-Vantaan lentoasemalla klo 13.30. Lennämme Reykjavikin kautta Seattleen, jonne saavumme paikallista aikaa klo 16.00. SUNNUNTAI 17.9. Tutustumme Seattleen. Vierailemme Tyynenmeren anteja pursuavassa kauppahallissa ja Seattle Tower -näkötornissa. Jatkamme Kaskadi-vuorten yli kohti Ellensburgia. MAANANTAI 18.9. A merikansuomalainen opas esittelee Wild Horse –tuulivoimapuistoa. Toppenishissa vierailu Yakama-heimon kulttuurikeskuksessa. Iltapäivällä Columbia-joen laakso ja kuvankauniit Multnomahin kaksoisputoukset. TIISTAI 19.9. Portland ja metsätietokeskus World Forestry Centre. Kuulemme esitelmän Oregonin metsätaloudesta ja tutustumme näyttelyyn. Iltapäivä pohjoismaisessa perinnekeskuksessa suomalaisen seurakunnan vieraina. KESKIVIIKKO 20.9. K ohti Astoriaa, länsirannikon suomalaiskaupunkia. Picnic-lounas Tillamook Forest –keskuksessa, patikkaretki vanhan metsän alueella Tyynenmeren rannikolla. Illalla amerikansuomalaisten vieraina, paikkana Astorian Suomi Hall. TORSTAI 21.9. Tutustumme puunkorjuuyritykseen ja metsätyökohteeseen. Iltapäivä vapaata aikaa Astoriassa. PERJANTAI 22.9. Ajamme Columbia-joen pohjoisrantaa Seattleen vievälle valtatielle. Matkalla vierailu metsäteollisuuslaitoksessa. LAUANTAI 23.9. Ostoskeskus Westfield Southcenter Mall. Kotimatka alkaa iltapäivällä, välilasku Reykjavikissa ja Suomeen saavumme sunnuntaina klo 13.50. Ohjelmaan voi tulla pieniä muutoksia. HINTA SISÄLTÄÄ: • Edestakaiset reittilennot turistiluokassa Helsinki-Keflavik-Seattle (ruumaan menevää matkatavaraa 23 kg sekä käsimatkatavaraa 8 kg) • ESTA-sähköisen matkustusluvan USA:han • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut kohteessa koko matkan ajan • Ohjelman mukaiset kuljetukset kohteessa • Majoituksen *** -tason hotellissa amerikkalaisella aamupalalla • Puolihoidon (ei sisällä ruokajuomia, ellei toisin mainita) • Matkaohjelmassa mainitut vierailut sisäänpääsymaksuineen • Lentokenttämaksut HINTA EI SISÄLLÄ: • Matkavakuutusta, jonka ottamista suosittelemme jo matkan ennakkomaksun maksamisen jälkeen • Muita ohjelmassa mainitsemattomia palveluja MAKSUT JA MAKSUAIKATAULU: Matkan hinta: Kestotilaajan etuhinta jaetussa kahden hengen huoneessa: 3980 € / hlö (ilman kestotilaajaetua 4 055 €) Yhden hengen huoneen lisämaksu: 820 € / hlö Trio Travelsin palvelumaksu: 15 € / hlö Matkan hinta on laskettu 23.1.2017 voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Kurssitarkistus tehdään kuluttajaviranomaisen ohjeen mukaan 6 viikkoa ennen matkan alkua. Laskutus kahdessa erässä: Ennakkoja varausmaksu 250 EUR/ hlö noin 10 vrk ilmoittautumisesta. Trio Travelsin palvelumaksu 15 EUR/ hlö ennakkomaksun yhteydessä. Loppumaksu noin 45 vrk ennen lähtöä. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Vastuulliselle matkanjärjestäjälle 16.6.2017 mennessä. Kon-Tiki Tours / Trio Travels Ltd Oy Puh. 045-1242005 TAI info@kontiki.fi www.triotravels.fi Paikkoja on rajoitetusti ja ne myydään varausjärjestyksessä. Metsänomistajilla on vero-vähennysmahdollisuus, josta johtuen matka ei ole Kilpailuja kuluttajaviraston valmismatkavakuuden piirissä. Verottaja hyväksyy vähennyksen harkintansa mukaan . Matkaisäntänä ja asiantuntijana Mikko Häyrynen Metsälehdestä Lisätietoa matkasta löytyy myös osoitteista www.triotravels.fi ja www.metsalehti.fi Lukijam atka 16.9.–24 .9.2017 Kestotilaajan etu 75 € 4907_.indd 75 7.4.2017 12.01
• URAKKA HOIDETTU, KIITOS KAVERI! www.stihl.? • Modernit ja kulutusta kestävät vaatteet • Takki joustavalla sisäosalla sekä tuuletusaukoilla, heijastinnauhat • Viiltosuojatut avohaalarit monipuolisin taskuin Kampanja 259,Sh. 298,FUNCTION ERGO turvavaatepaketti 35,2 cm 3 1,8 kW / 2,4 hv 3,9 kg / 4,0 kg 30 cm/ 35 cm Kampanja 699,Sh. 799,Metallirunko M-Tronic moottorinohjaus MS 201 C-M moottorisaha Tarjoukset voimassa 30.4.2017 asti. Metsalehti_Makasiini_2017_04_13.indd 1 29.3.2017 12:45:18 4906_.indd 76 7.4.2017 12.03