METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 11. HUHTIKUUTA 2019 • NRO 7 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI UUTISET Tarjolla laadukkaita taimia ›› 2–3 Sahateollisuus pestasi julkivihreän ›› 4-5 Kelirikosta tulossa tavallista kesympi ›› 8 Puolueet eri mieltä avohakkuista ›› 10-11 METSÄSTÄ Kirjanpainajia ennätysmäärä ›› 14-15 Metsäkauris on lehtojen herkkusuu ›› 16-17 Kelkkasavotta kuuluu talveen ›› 18-19 Hirvituhot selville laskurilla ›› 23 PILKKEITÄ Keväthanki kutsuu läskipyöräilijää ›› 24 Tuplasti kasvua lannoituksella ›› 29 Jättikäpypalmu on elävä fossiili ›› 30 Pölkyn uusi toimitusjohtaja Petteri Virranniemi johtaa Suomen kolmanneksi suurinta sahayritystä. Sivu 6 Pölkyssä vaihtui valta Pölkyssä vaihtui valta Uskomaton supertarjous! Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Myynti: Huolto: Aukioloajat: ark 9-17, la 10-14 0400 981914 040 3515354 Nyt vain Säästä 1370€! sh hinta 10 360€ sis. alv 24% 8990,Polaris Sportsman 570 4x4 traktori kotimaisella Ultratec tukkikärryllä! 2-rekisteröity!
LYHYET UUTISET 11.4.2019 / AJASSA 2 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva M etsänistutuksiin tarvitaan tänä vuonna laskennallisesti lähes 30 miljoonaa taimea enemmän kuin viime vuonna. Taustalla on viime vuoden ennätyksellisen suuri hakkuumäärä. Avohakkuista tehtiin metsänkäyttöilmoituksia lähes 170 000 hehtaarin alueelta, mikä on noin 22 000 hehtaaria enemmän kuin vuotta aiemmin. Näin rajua nousua tämän kevään taimitoimituksissa ei kuitenkaan nähdä, vaan määriin odotetaan noin kymmenen prosentin kasvua. ”Koko maan taimitarve kasvaa jonkin verran. Koska kokonaislisäys jakaantuu useammalle vuodelle, ei suurta kertahyppäystä taimitoimituksissa tapahdu”, arvioi Fin Forelian myyntijohtaja Esko Ikäheimonen . Taimitarhoilla on myös ehditty varautua tilanteeseen. ”Meiltä on saatavilla vielä tällekin keväälle tietyille alueille sekä kuusen, männyn että rauduskoivun taimia”, Ikäheimonen toteaa. Pieksämäellä toimivan Partaharjun puutarhan toimitusjohtaja Hanna Suhonen sanoo niin ikään taimien kysynnän kasvavan viiveellä. ”Esimerkiksi maanmuokkausten aikataulut rajoittavat istutuksia, eikä kaikkia hakattuja kohteita saada heti viljelyyn.” Partaharjun puutarha on investoinut taimituotantoon vahvasti ja tuottaa tänä vuonna noin 33 miljoonaa metsäpuun taimea. ”Jos asiakkaidemme suunnitelmat toteutuvat, on tuotantomme tältä vuodelta käytännössä myyty. Ainoastaan kuusta on vielä saatavilla”, Suhonen sanoo. Kysyntä jatkuu Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan Petri Takalon mukaan kasvaneet hakkuumäärät konkretisoituvat metsänomistajien taimitilauksissa parin seuraavan vuoden aikana. Etenkin hakkuutähteiden metsäkuljetuksen aikataulut tuovat uudistamisketjuun haasteita. ”Tänä keväänä toimitusmäärämme kasvavat noin kymmenen prosenttia. Ennustamme vastaavaa kasvua myös vuodelle 2020. Meiltä saa tämän kevään istutuksiin vielä kuusta ja koiIstutusmäärät kasvussa Taimitoimituksiin ennakoidaan tänä vuonna kymmenen prosentin kasvua. Väylävirasto kokoaa tietoa yksityisteistä Vuoden alussa voimaan tullut yksityistielaki velvoittaa tiekunnat ilmoittamaan yksityisteiden tiedot Väyläviraston ylläpitämään kansalliseen tieja katuverkon tietojärjestelmään Digiroadiin. ”Ajantasaisten tietojen ilmoittaminen on myös edellytys valtion yksityistieavustuksen saamiselle”, sanoo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen tieja oja-asiantuntija Erkki Jalkanen . Digiroadiin on ilmoitettava vähintään tietä koskevat painorajoitukset, ajokiellot sekä mahdolliset liikennemerkkien lisäkilvet. Lumituhojen määrä kutistui Suomen metsäkeskukselle on lähetetty tänä keväänä yhteensä noin 4 200 hehtaarin verran metsänkäyttöilmoituksia lumen murtamien metsien hakkuita varten. Viime talvena lumi runteli kymmenkertaisen määrän metsiä – silloin tuho oli ankarinta Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tänä talvena kovimmassa kurimuksessa ovat olleet Keski-Suomen metsät, jonne kohdistuu lähes puolet kaikista lumituhometsien metsänkäyttöilmoituksista. Ruminta jälki on ollut Multialla, jossa lumituhohakkuita on ilmoitettu 870 hehtaaria. Lieksan bioöljytehtaalle rahoitus Green Fuel Nordicin suunnitelma rakentaa Lieksaan biöljylaitos etenee. Laitoksen rahoitus on varmistunut, ja yhtiön hallitus on tehnyt päätöksen tuotantolaitoksen tilaamisesta. Kaupallisen toiminnan on tarkoitus käynnistyä vuoden 2020 aikana. Laitos toimii pyrolyysimenetelmällä ja käyttää raaka-aineena biomassaa, muun muassa sahanpurua, latvuksia ja ensiharvennuspuuta. Investoinnin arvo on noin 25 miljoonaa euroa. Puupelleteillä huippuvuosi Suomen puupellettituotanto kohosi viime vuonna 385 000 tonniin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan se on liki viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna ja suurin määrä kautta aikojen. ”Tätä aiempi tuotantoennätys, 373 000 tonnia, on kymmenen vuoden takaa vuodelta 2008”, kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Lukesta. Pääosa pelleteistä menee lämpöja voimalaitoksille. Uusi palvelu metsän arvonmääritykseen Metsätalouden tietojärjestelmien asiantuntija Simosol Oy on julkaissut Metsä ja puut -verkkopalvelun, jolla metsänomistajat voivat arvioida metsänsä arvoa. Maksullinen palvelu perustuu kolmeen toisiaan täydentävään menetelmään: metsän summa-arvoon, tuottoarvoon sekä markkina-arvoon. Palvelun avulla tilan markkina-arvon, eli mitä vastaavista on maksettu, saa selville verkossa pelkän kiinteistötunnuksen avulla. Ajantasaisen markkina-aineiston lisäksi arviossa hyödynnetään Metsäkeskuksen Metsään.fi-aineistoa.
Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 11.4.2019 Istutusmäärät kasvussa TAIMIKAUPOILLE EHTII VIELÄ ? ? Metsäpuiden taimia on vielä hyvin saatavilla niin metsäyhtiöiltä kuin metsänhoitoyhdistyksiltä, vaikka useat toimijat ennakoivat toimittavansa tänä keväänä ennätysmäärän taimia. ? ? Taimitarhat ovat ehtineet varautua kysynnän kasvuun, koska tilaukset jakautuvat useammalle vuodelle. Ainoastaan männyntaimista on eteläisessä Suomessa paikoin pulaa. Fakta vua. Mänty on käytännössä loppuunmyyty, sillä alueellamme männyn istutuksen osuus on ollut kasvussa.” Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusniemi kertoo yhtiön toimittamien taimimäärien kasvaneen ”merkittävästi”. ”Vaikutukset taimitoimituksiin näkyvät vahvemmin parin seuraavan vuoden aikana. Olemme panostaneet yhdessä taimitarhojen kanssa logistisiin ratkaisuihin, jotta voimme parantaa ketjun kustannustehokkuutta.” Taimet laadukkaita Metsänomistajat voivat tänä keväänä odottaa taimilta korkeaa laatua. ”Kesän 2018 lämmin sää mahdollisti taimien hyvän kasvun, kun kastelu oli helposti hallittavissa. Olemme koekasvattaneet pakkasvarastoituja taimia ja näyttää siltä, että niiden kasvuunlähtö on hyvä”, kuvailee Fin Forelian Ikäheimonen. Metsässä viime kesän kuumuus sen sijaan vaikeutti viljelytöitä. ”Muokkauksia ja istutuksia jouduttiin paikoin rajoittamaan kuivuuden takia, joten nämä kohteet lisäävät tämän kevätkauden töitä”, sanoo metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala Metsä Groupista. Viime kesän lämpö suosi taimien kasvua taimitarhoilla. JUSSI COLLIN M etsäteollisuus käytti viime vuonna yli 72 miljoonaa kuutiota puuta. Tänä ja ensi vuonna käyttö pysyttelee lähes samalla tasolla, arvioi Pellervon taloustutkimus (PTT) kevään metsäalan ennusteessaan. Hakkuumäärän ennakoidaan kuitenkin laskevan – tänä vuonna 64 miljoonaan kuutioon ja ensi vuonna 63 miljoonaan kuutioon. Hakkuiden supistumista teollisuus paikkaa kertyneillä varastoilla ja tuontipuulla. Seurauksena on, että puukauppa hiljenee. Pystykaupoissa pudotusta tulee PTT:n mukaan 13–14 prosenttia viime vuoden määristä, mutta ensi vuonna pysytellään samalla tasolla tai kauppa hieman kasvaa suunniteltujen investointien ansiosta. Sellun kysynnän odotetaan ylläpitävän kuitupuun kysyntää, mutta sahaus laskee, mikä vähentää tukin kysyntää. Kauppojen ennakoidaankin kohdistuvan entistä enemmän harvennusleimikoihin. Mäntyja koivukuidun kysyntä laskee vähemmän kuin muiden puutavaralajien. Myös puun hintoihin povataan laskua. Mäntytukin nimellinen vuotuinen keskihinta laskee viime vuoden keskihinnasta yhdestä kolmeen prosenttia, kuusija koivutukin hieman enemmän. Kuitupuun hinnoissa lasku on maltillisempaa: mäntykuidun hinta pysyttelee viimevuotisella tasolla ja koivuja kuusikuidun hinnat laskevat hieman viime vuodesta. Ensi vuonna vientinäkymien elpyminen ja inflaatio nostavat nimellishintoja muutaman prosentin. PTT: Hinnat laskevat, hakkuut vähenevät LASKU LOIVENEE ENSI VUONNA Puunhintojen ja puukauppamäärien muutokset vuoteen 2018 verrattuna. 2019 2020 Tukkien nimellishinnat 2–3 % 0–3 % Kuitupuun nimellishinnat 0–1 % 2–5 % Yksityismetsien puukauppa 13–14 % 0–3 % Lähde: PTT TIIA PUUKILA E uroopan kirjanpainajatuhot eivät enää ole torjuttavissa. Tähän tulokseen tultiin Euroopan metsäinstituutin Efi:n pitämässä seminaarissa Prahassa Tšekissä viime viikolla. Kaarnakuoriaistuhot ovat lisääntyneet hälyttävästi viime vuosina muun muassa Itävallassa, Sloveniassa, Tšekissä, Kroatiassa ja Saksassa. Tšekissä kirjanpainaja tappoi viime kesänä yli vuotuisen hakkuumäärän verran puita. Tuhojen ennustetaan pahimmassa tapauksessa jopa kaksinkertaistuvan ensi kesänä. Kirjanpainaja on sotkenut paikalliset puumarkkinat. Puuvarastot pullistelevat, joten sanitaatiohakkuut ja tuhojen torjunta eivät onnistu. Koska tuhojen torjunta hakkuin ei enää ole monin paikoin mahdollista, on keskityttävä metsien sopeuttamiseen. Seminaarissa julkaistu Efi:n kaarnakuoriaisraportti kehottaa panostamaan häiriöistä nykyistä paremmin toipuvien metsien kasvattamiseen. Tuhoihin varautuminen tarkoittaa muun muassa metsikkötasoa laaja-alaisempaa metsien suunnittelua, sekametsiä puhtaiden kuusikoiden sijaan sekä kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa hyönteistuhoja ehkäisevä metsätuholaki on toiminut tähän asti hyvin, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Heli Viiri , yksi Efi:n kaarnakuoriaisraportin kirjoittajista. Tilannetta on kuitenkin seurattava ja tarvittaessa lainsäädäntöä päivitettävä. Yksittäisinä lämpiminä kesinä kirjanpainajat ovat ehtineet kuoriutua ennen lain asettamia vahingoittuneen puun poistopäivämääriä. Mikäli kuusibuumi jatkuu, ongelmat metsien terveydessä ovat seuraavan sadan vuoden aikana taattuja. "Suomessa on kerta kaikkiaan saatava hirvija peurakannat aisoihin, jotta koivua voidaan viljellä parhailla kasvupaikoilla ja sekapuustona", Viiri painottaa. Kirjanpainaja sotkenut Euroopan puumarkkinat
11.4.2019 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN MIKKO RIIKILÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuva S ahateollisuus ry:n uusi yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen on ensimmäinen julkivihreä näkyvässä tehtävässä metsäsektorilla. Hän on muun muassa ollut ehdolla eduskuntavaaleissa. Aiemmin Kostilainen työskenteli Suomen FSC:n pääsihteerinä. ”Taustani ei tarkoita, että sahateollisuus olisi siirtymässä FSC-sertifiointiin. Sen yritykset ratkaisevat markkinoidensa perusteella. Mutta toki minulla on osaamista, jos joku jäsenistämme on kiinnostunut FSC-sertifioinnista.” Entä kannattaako Kostilainen vihreiden puheenjohtajan Pekka Haaviston metsäpoliittisia avauksia: hakkuumäärien vähentämistä, valtion maiden avohakkuukieltoa ja ympäristölupamenettelyyn lisättävää ”myrkkypilleriä” tulevien selluhankkeiden torppaamiseksi? ”En pysty suoraviivaisesti kannattamaan vihreiden tavoitetta vähentää hakkuita nykytasosta, kun siitä ei ole pystytty käymään tasapainoista keskustelua kaikista kestävyyden näkökulmista tarkasteltuna.” Kostilainen huomauttaa, että hakkuumäärien nostaminen yli 80 miljoonan kuution ei välttämättä ole kestävää, kun myös metsien käytön ekologiset reunaehdot, sosiaalinen kestävyys ja tekninen toteutettavuus huomioidaan. Vaatimusta kieltää avohakkuut hän pitää vääränä lähestymistapana, koska siinä pyritään rajoittamaan yhtä käsittelymenetelmää, ei tavoittelemaan vaikkapa monimuotoisuuden lisäämistä. Entä uudet sellutehdashankkeet? Sahurillahan pitää olla paikka, jonne myydä hakkeet. ”Tämä on totta, selluteollisuus ja sahat Sahateollisuus pestasi vihreän vastuullisuusosaajan Anniina Kostilainen ei kannata hakkuiden vähentämistä, mutta määrittäisi rajan puun käytön lisäämiselle. TALVELLA uutisoitiin, että hyönteiset kuolevat sadassa vuodessa sukupuuttoon. Uutinen paljastui perättömäksi. Saimme myös lukea, että pieni jääkausi alkoi eurooppalaisten vallattua Etelä-Amerikan. Mahtoikohan sekään ihan totta olla? Äskettäin itseään arvostava maakuntalehti ”paljasti”, että ulkomaalainen yhtiö valmistelee malmin etsintää Leivonmäen kansallispuistosta. Ei valmistellut, lehti taisi mennä vihreiden vaalivipuun. Tällaista tapahtuu, kun ideologia tulee osaksi journalismia – totta on se, mitä ”oikein ajattelevat” sanovat. Nykyisin ympäristöväittämät ovat usein totta todistamattakin. 1970-luvulla koimme saman, vaikka ideologia olikin toinen. Silloin erityisesti Yle todisteli, kuinka auvoista oli elo Moskovan viihtyisässä lähiössä hitsari Ivanin ja lääkäriäiti Tatjanan perheessä. MIKKO RIIKILÄ Ympäristö on uusi Neuvostoliitto ”Lahoa” GLA Lukijakuva Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti. fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. VAALIEN ALLA NIIN ehdokkaat kuin äänestäjät vaikuttavat olevan yhtä mieltä siitä, että metsiä pitää suojella nykyistä enemmän. Asia kiinnostaa myös metsänomistajia. Pelkästään viime vuonna vapaaehtoisen Metso-suojeluohjelman kautta uusia suojelualueita perustettiin yli 4 000 hehtaaria. Hehtaarimäärä olisi vielä isompi, jos valtion budjetissa olisi ollut enemmän rahaa suojelualueiden suunnitteluun ja maanomistajille maksettaviin korvauksiin. Metsien suojelu on työlästä ja kallista. Niinpä myös Sipilän hallitus joutui tinkimään siitä. Metso-ohjelman suojelupinta-alat putosivat muutamassa vuodessa lähes puoleen tasolta, jolla ne olivat vielä vuosikymmenen alussa. Viime vuonna rahaa oli käytössä jo vähän edellisvuotta runsaammin. Siitä huolimatta tulevan hallituksen on lisättävä suojelun määrärahoja huomattavasti, jotta Metso-ohjelman tavoite saavutetaan vuoteen 2025 asetettuun määräaikaan mennessä. METSO-OHJELMA ON OSOITTAUTUNUT hyväksi keinoksi säästää metsäluonnon arvokkaimmat kohteet. Jatkossa metsien suojeluun tarvitaan kuitenkin uusia, kustannustehokkaita keinoja sekä entistä enemmän aluetason suunnittelua, jotta suojelukohteista muodostuu laadukas verkosto. Tähän paikkatieto avaa mullistavia mahdollisuuksia. Vapaaehtoinen suojelu tehostuu entisestään, kun metsänomistajat tietävät oman metsänsä ekologisesti arvokkaat kohteet ja voivat harkintansa mukaan tarjota niitä suojeluun. Uuden tekniikan ansiosta on mahdollista paitsi säästää kustannuksia myös vahvistaa metsänomistajien omaa päätösvaltaa. MYÖS UUSIA suojelun keinoja kannattaa kehittää ennakkoluulottomasti. Suojelun ei tarvitse olla pelkästään säästämistä. Joskus järeät, luontoa muuttavat toimet auttavat uhanalaisia lajeja kaikkein parhaiten. Esimerkiksi kulotettu avohakkuuala voi olla luonnon monimuotoisuuden kannalta paljon arvokkaampi suojelukohde kuin samalla paikalla kasvanut tavallinen talousmetsä. Metsien suojeluun tarvitaan uusia keinoja
5 AJASSA / 11.4.2019 FAKTA HANNU JAUHIAINEN Kirjoittaja on metsänomistaja ja vapaa toimittaja KOLUMNI Uusi kysymys: Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. 58% Kyllä Joko tämän kevään taimet on hankittu? Onko metsässäsi ollut hyönteistai sienituhoja? SAHATEOLLISUUS RY ? ? sahateollisuuden etujärjestö ? ? yli 30 jäsenyritystä ? ? perustettu vuonna 1945 tarvitsevat toisiaan. Toivon silti kriittistä keskustelua tulevista investoinneista. Jo nykyisin sellutehtaille joudutaan välillä ajamaan tukkia kuitupuun saatavuusongelmien takia. Johonkin pitää vetää raja puun käytön lisäämiselle.” Ei vastakkainasettelulle Kostiaisen tehtävä on sahurien etujärjestössä uusi. Hänen mielestään nimitys osoittaa alan oivaltaneen, että katse on käännettävä kohti ympäröivää yhteiskuntaa. ”Ala ei tarvitse yhtään lisää vastakkainasettelua. Nykyisessä työssäni olen tottunut etsimään kompromisseja erilaisiin näkemyksiin.” Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa sahateollisuudella on tarjota ratkaisuja, mutta niistä ei juuri tiedetä alan ulkopuolella. Niiden tunnetuksi tekemisessä Kostilaisella riittää työsarkaa. Kostilaista on kuvattu vastuullisuusosaajaksi. Mitä vastuullisuus tarkoittaa sahateollisuudessa? Kostilainen ottaa esimerkiksi sosiaalisen vastuullisuuden. ”Itsenäinen sahateollisuus perustuu perheyrityksiin. Omistajuus on paikallista ja sitoutunutta. Yritykset työllistävät tuhansia ihmisiä maakunnissa. Lisäksi valtaosa toimialan rahavirroista päätyy yksityisille metsänomistajille ympäri Suomen.” YHTEISMETSIÄ perustetaan koko ajan lisää, ja entisten pinta-ala kasvaa. Yhteismetsä on koettu turvalliseksi ja käytännölliseksi tavaksi metsäomaisuuden hallinnassa. Yhteismetsillä on pitkä historia. Suurin osa niistä on perustettu sotien jälkeen. Joukossa on hyvinkin suuria yhteismetsiä Kuusamon ja Sallan tyyliin. Lisäksi on lukuisia pienempiä, yleensä muutaman tuhannen hehtaarin suuruisia yhteismetsiä, joita on perustettu muun muassa asutustilallisille lisämaiksi. UUTTA POTKUA yhteismetsät saivat 2000-luvun lainsäädännön uudistuksen jälkeen, kun uusien yhteismetsien perustamista helpotettiin. Uutena ilmiönä tulivat silloin suvun yhteismetsät, joita perustettiin perheen tai suvun omistuksessa olleista metsistä. Nämä yhteismetsät ovat kooltaan tyypillisesti muutamia satoja hehtaareita. Lisäksi yhteismetsien joukkoon on tullut muutamia niin sanottuja sijoittajien yhteismetsiä. Eri suuruinen joukko sijoittajia on pistänyt rahansa yhteen, rahoilla on ostettu metsää ja metsistä on perustettu yhteismetsä. Osaan on päässyt tai pääsee edelleen mukaan rahasijoituksen lisäksi myös liittämällä omat metsänsä perustettuun yhteismetsään. Osa sijoittajien yhteismetsistä on suljetumpia ja vain muutaman osakkaan hallinnassa. Vain pienehkö osa yhteismetsistä ottaa uusia osakkaita. Näitä ovat lähinnä isot yhteismetsät sekä edellä mainitut kaksi sijoittajien yhteismetsää. Etenkin isojen yhteismetsien osakkaaksi pääsee myös vapailla markkinoilla myytävien yhteismetsäosuuksien kautta. Esimerkiksi Kemijärven ja Kuusamon osuuksia on myyty hintaan, joka tuo vuosittain noin kahden prosentin verottoman tuoton mahdollisen arvonnousun lisäksi. YHTEISMETSÄN osakkuus on suhteellisen riskitön tapa omaisuuden hoitoon. Metsiä hoidetaan ammattitaitoisesti, ja yhteismetsät jakavat yleensä vuosittain tuottoa. Pienten yhteismetsien osalta pieni riski liittyy jälkimarkkinaan. Mitä tehdä, jos perheen tai suvun yhteismetsässä syntyy eripuraa tai joku osakas haluaa realisoida omistuksensa? Osuuksia voi olla hankala myydä ulkopuolisille, joten markkinahintaan vaikuttaa se, mitä toiset osakkaat ovat valmiita maksamaan. Osuuksien myynti ja käyvän hinnan määrittäminen voi olla ongelmallista myös joissain pienehköissä perinteisissä yhteismetsissä. Pieniä yhteismetsiä perustettaessa olisi hyvä pitää mielessä myös tulevat vuosikymmenet. Löytyykö osakkaiden keskuudessa halukkuutta pyörittää pakollista byrokratiaa tilinpitoineen, kun nykyisestä sukupolvesta aika jättää? Osa yhteismetsistä on jo nyt tullut niin sanotusti tiensä päähän, ja niitä ollaan purkamassa esimerkiksi myymällä metsät. Lainsäädäntöä ollaan tosin kehittämässä siihen suuntaan, että olemassa olevan yhteismetsän voisi liittää myös toiseen yhteismetsään nykyistä helpommin. Kirjoittaja on Lapin yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja. Yhteismetsien suosio kasvussa "Lumituhoja näyttää tulleen tänä talvena melkoisesti. Kaikki metsäni ovat 130–150 metriä merenpinnasta, joten luntakin oli tullut. Eniten oli katkenneita tukkikoon kuusia. Koivuja oli aika paljon luokilla, niistäkin osa tukkikokoa. Mäntyjen tuhot näyttivät vähäisimmiltä. Korjattavan puumäärän arvio on tässä vaiheessa 100–200 mottia." VISAKALLO "Ei näyttäisi tulleen lainkaan. Paikka Etelä-Savo." JPJULKU "Oulun eteläisessä ei vahinkoja, tuulista ja kuivaa lunta ennen suojasäätä." LASSE "Itselläni suurimmat tuhot tulivat sekametsän mäntyihin. Puhtaissa männiköissä latvat kestivät. Kuusikoissa latvoja siellä täällä alhaalla, mutta ei mitään laajamittaista. Suojakeli puhdisti puhtaat koivikot, niin ne säästyivät. Näin siis Etelä-Savossa." MENNINKÄINEN "Omissa metsissä, joita olen pääsyt katsomaan, tuhot yksittäisiä puita. Tosin tukkipuista latva on pudonnut, siinä missä kuitukokoisista. Hyvä metsänhoito auttaa tuhoihin." METSÄKUPSA "Omilla tiluksilla tilanne huomattavasti parempi kuin viime vuonna. Pahimmilla alueilla 5–10 kuutiota hehtaarilla. Eniten vahinkoja kärsivät männiköt. Korkeus merenpinnasta 220– 270 metriä. Pohjois-Karjala." ATE "Lumituho on luonnon keino harventaa liian tiheitä metsiköitä. Metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti tämä ei oikein käy, joten on viisaampaa harventaa metsiköt ajoissa." BURL "Hyvin vähän Keski-Suomessa, muutamia yksittäisiä puita, saavat jäädä lahopuuksi. Muutaman koivun käyn tekemässä saunapuiksi, kun ovat lähellä tietä." APLI "P-Karjalassa tuhoja harmitukseen asti, mutta metsävakuutuksen minimikorvausraja ei taida täyttyä. Yksi kolmisen vuotta sitten ensiharvennettu männikkö jää melko aukkoiseksi, kun katkoja tuli jo vuosi sitten ja nyt on taas 50 runkoa poikki." HATELO Verkkokeskustelu: Tuliko lumituhoja? Anniina Kostilaisen mukaan sahateollisuuden on aika kääntää katseensa kohti ympäröivää yhteiskuntaa.
11.4.2019 / AJASSA 6 KUKA? MIKKO HÄYRYNEN, teksti PAAVO HAMUNEN, kuva P erheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyy mielikuva, että saattavat olla vaikeita. Sahayritys Pölkky Oy:n toimitusjohtajana setänsä jälkeen viime marraskuussa aloittanut Petteri Virranniemi sanoo kuitenkin, että heillä vaihto sujui lopulta hyvin ja varsin nopeasti. Henkisellä tasolla valmistautumisaikaa oli kymmenisen vuotta, mutta asia oli silti ilmeisen iso ja herkkä sekä luopuvalle että jatkavalle. "Laajassa kuvassa tuskin sen kummempi kuin mitä perheyrityksissä ylipäätään." Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä myllättiin yhtiön hallitusta ja omistusta. Petteri Virranniemellä on 20 prosentin omistus, ja lopun omistavat viisi muuta suvun jäsentä. Hallituksen kahdeksasta jäsenestä kaksi on suvun ulkopuolisia asiantuntijoita. Lisää jatkojalostusta Vaikka Koillismaata ei tunneta vanhoista rahasuvuista, Virranniemessä on jo vanhan rahan rauhallisuutta. Olemuksesta välittyy varmuus, että tämän on tiennyt ja näin se nyt vain on. Virranniemen isoisä aloitti sirkkelillä. Sirkkelisahureita on ollut Suomenmaan joka kylällä, mutta vain muutama on onnistunut kasvamaan teolliseen mittakaavaan. Pölkystä on kasvanut maan kolmanneksi suurin sahaaja Versowoodin ja Keiteleen jälkeen. Toimintaa on Kuusamossa, Kajaanissa, Taivalkoskella ja Oulussa, liikevaihtoa 180 miljoonaa euroa ja henkilöstöä 420. Virranniemi uskoo, että menestyksen taustalla on heti alussa asetettu tavoite mennä vientimarkkinoille ja jalostaa puu pitkälle. Sama pätee edelleen. Uudelta johtajalta odotetaan mainetekoja, mutta Virranniemi on sanoissaan varovainen eikä lupaa äkkiliikkeitä. Ajatukset ovat kannattavuuden parantamisessa ja jalostusasteen nostossa. Kahden ison yrityskaupan, UPM:n Kajaanin sahan ja Lappipaneli Oy:n, jälkeen jalostetun tavaran osuus myynnistä laski puolesta 25 prosenttiin, ja se pitäisi saada nousemaan. ”Sahauksessa ei enää haeta suurta kasvua, mutta se tuppaa kasvamaan silti.” Kajaanissa on alkamassa kasvuinvestointi, jossa sahan laitteet pannaan kokonaan uusiksi ja tukin käyttö kaksinkertaistuu 800 000 kuutiometriin. Kahdenlaista tukkia Koillismaalta on matkaa maailmanmarkkinoille. Virranniemen mielestä se ei näy koko painollaan tukin kantohinnoissa, joiden tulisi olla selvästi alemmat kuin etelässä. Myönteistä on, että Koillismaalla riittää puuta ja metsänomistajilla myyntihaluja. Istutusmetsistä tulevan puun osuus on kasvussa, ja se poikkeaa luontaisesti syntyneestä puusta niin paljon, että sahauksessa se lajitellaan erilleen, sille on erilainen jatkojalostus ja voisipa sille olla eri kantohintakin. Joiltakin sahajohtajilta on totuttu kuulemaan, että valtion pitäisi sitä ja valtion pitäisi tätä. Virranniemi ei liity joukkoon, sillä hän ei halua vaikuttaa julkisuuden, vaan alan yhteisen edunvalvonnan kautta. Pölkky on jäsenenä sekä Metsäteollisuus ry:ssä että yksityisten sahojen Sahateollisuus ry:ssä. Järjestöjen tavoitteet eivät aina ole yksi yhteen, sillä sahojen kannalta Metsäteollisuus ry:ssä valta on integraattiyhtiöillä ja järjestö puhuu koko teollisuuden puolesta, vaikka sillä ei ole sahayritysten enemmistön valtakirjaa. Serkkuja ja seuraavia Kuusamolaisten suurperheiden sanotaan pitävän yhtä. Pölkyn toimistossa on puolentusinaa Virranniemi-nimistä, vaikkakaan kaikki eivät ole omistajia. Nyt ollaan vaiheessa, jossa operatiivisessa toiminnassa on serkkuja ja niitä serkun ja pikkuserkun väliltä olevia. Työt tulevat kotiin tai koti tulee töihin, sillä Virranniemen puoliso on toiminut Pölkyn henkilöstöjohtajana viisi vuotta. Laajempaa vertailupohjaa antaa se, että hän on väitellyt innovaatiojohtamisesta. Kiirettä pitää, kun on kaksi alle kouluikäistä lasta ja joskus toinen vanhemmista lähtee Helsinkiin samalla koneella, jolla toinen tulee. Virranniemi sanoo kuitenkin nukkuvansa yönsä hyvin, ja aikaa löytyy myös liikuntaharrastuksille ja lohenkalastukselle Utsjoen mökillä. Seuraavalle polvelle Pölkyn johdossa tehtiin viime syksynä pitkään valmisteltu sukupolvenvaihdos. Uusi toimitusjohtaja Petteri Virranniemi haluaa nostaa Koillismaan puun jalostusastetta. PETTERI VIRRANNIEMI ? ? Pölkky Oy:n toimitusjohtaja ? ? 42-vuotias ? ? puutekniikan insinööri, yhteiskuntatieteiden maisteri ? ? työskennellyt Pölkky Oy:ssä eri tehtävissä vuodesta 1997 ? ? vaimo ja kaksi lasta ? ? harrastaa liikuntaa, kalastusta ja metsästystä HAASTATTELU Petteri Virranniemi luotsaa Suomen kolmanneksi suurinta sahayritystä ja on Pölkyn historian neljäs toimitusjohtaja.
11.4.2019 / AJASSA 8 SAMI KARPPINEN, teksti ja kuva A amuvarhainen metsäautotie rapisi Uuraisilla, kun Mikko Flyktman Oy:n puutavara-auto kaartoi mäntytukkipinon viereen viime viikolla. ”Ilman näitä yöpakkasia ei tälle tielle olisi enää mitään asiaa, sillä aurinko pehmittää tienpinnan liejuksi päivän aikana”, totesi puutavara-autonkuljettaja Tero Flyktman . Flyktmanin ohjelmassa oli ajaa mäntytukkeja parinkymmenen kilometrin päässä päällystetyn tien varressa sijaitsevaan Metsä Groupin terminaaliin. ”Painorajoituslappuja on jo ilmestynyt metsäautoteille Keski-Suomessa. Nyt ajetaan vielä mahdollisuuksien mukaan tukkeja pois metsäteiltä ennen kelirikon alkua.” Keskisessä Suomessa kelirikosta odotetaan selkeästi helpompaa kuin vuosi sitten, jolloin liikennöintiä jouduttiin rajoittamaan valtionkin teillä. ”Kelirikko on tavallista aikaisemmassa, mutta sateettomien kelien ansiosta teiden pinnat näyttäisivät kuivuvan mukavasti. Myös syksy oli kuiva, joten ennakoisin kelirikon menevän tavanomaista nopeammin ohi”, arvioi kuljetuspäällikkö Marko Yläjärvi Metsä Groupilta. Kuitupuulla kysyntää Pohjois-Suomessa puukuljetukset ovat rullanneet talviteiltä hyvin näihin päiviin asti. ”Viime viikolla alkoi näkyä ensimmäisiä merkkejä kelirikosta, mutta kovien yöpakkasten ansiosta puita ajetaan edelleen talviteiltäkin”, kuvailee korjuuesimies Joni Seppä Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä. Seppä ennakoi kelirikosta lyhyttä mutta totaalista. ”Jos säät lämpenevät ennusteiden mukaisesti, pehmenevät tiet varmasti nopeasti. Minulla on sellainen tuntuma, että kelirikkokausi jää kuitenkin lyhyeksi.” Sepän mukaan kuitupuun hyvä kysyntä on näkynyt myös Rovaniemen korkeudella. Osa toimijoista suuntasi rohkeasti uusille talvitieleimikoille vielä viime viikolla. ”On todella arvokas asia, että talvileimikoita on päästy korjaamaan ilman rajoituksia ja purkamaan näin harvennusrästejä. Kuitupuun kysyntä näyttää jatkuvankin hyvänä, mutta tukkimarkkinoilla on hieman ylitarjonnan merkkejä.” Koneet pysähdyksissä etelässä Eteläja Lounais-Suomessa sekä Hämeessä kelirikkokausi on parhaillaan käynnissä. ”Meillä on koneet käytännössä pysähdyksissä Uudellamaalla ja Hämeessä. Jatkamme korjuuta uusilla leimikoilla toukokuun alussa”, kertoo aluepäällikkö Pauli Otava Versowoodilta. Myös Otava ennakoi kelirikkokaudesta helpompaa kuin vuosi sitten. ”Kosteus haihtunee teistä ja maastosta nopeasti hyvien kelien ansiosta. Alemman ja keskitason tieverkkojen kuntoon on joka tapauksessa jatkossa panostettava vahvasti sujuvan puuhuollon varmistamiseksi.” Keskivertoa kesympi kelirikko Talven puukuljetuksia urakoidaan KeskiSuomessa yöpakkasten avulla. Pohjoisessa talvikelejä riittänee ainakin pääsiäiseen saakka, etelässä kelirikkokausi on jo alkanut. Tero Flyktman pääsi viime viikolla tekemään mäntytukkikuormaa aamupakkasen turvin Uuraisilla KeskiSuomessa. Tukit matkasivat Metsä Groupin terminaaliin Kangashäkkiin. TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI Aurinkokeräimet ovat ns. tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. Pinta-ala lähes 4 m ! Lisäksi pakettiin kuuluu 300 L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kiertovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö 1995 € Säästä tuntuvasti energiakuluissa! Hyödynnä aurinkoenergiaa Nelitahtimoottori Briggs & Stratton Series 750EX, 161 CC Säädettävä työkorkeus ja harjojen nopeus Harjaussuunta säädettävä Käyttöaisojen korkeuden pikasäätö 5 nopeutta eteen Työleveys 100 cm 990 € Pihat siistiksi nopeasti ja vaivatta! HARJAKONE GLANSPOWER SSG701 B&S MOOTTORILLA Kaupan päälle metsurikypärä ja kombikannu! 259 € Moottori 39,0 cm Teho 2,5 HV / 1,8 kW Laipan pituus 16" / 41 cm Microlite Paino 4,2 kg Kahden vuoden takuu MOOTTORISAHA OLEO MAC GS410CX 399 € Moottori 51.7 cm Teho 3,4 HP 2.5 kW Vakioterälaite 41 cm/16" Puolipuristin takaa kevyen käynnistyksen Paino 5,4 kg Kahden vuoden takuu MOOTTORISAHA OLEO MAC GS520 Kaupan päälle tukeva alusta! 219 € Pöllinpituus max. 52 cm Puristusvoima 7 T Moottori 2,2 kW / 230 V Vuoden takuu HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T 52 KASVIHUONE SUNOR NB3 Mitat (P,L,K): 250x190x207 cm eli n. 4,8 m Kokonaiskorkeus 195 cm, seinäkorkeus 124 cm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli VAKIONA! Tuuletusluukun automaattiavaaja kaupan päälle! 295 € PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Briggs & Stratton Series 950 moottori 7 HV / 208 CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Erinomainen muokkausjälki Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € Helposti eroon sammaleesta! 399 € Moottori Briggs & Stratton Series 450 Teräsrunko, työleveys 42 cm Patentoitu, luotettava voimansiirtojärjestelmä Sisältää 45 L keräyspussin EUROSYSTEMS SC42 SAMMALEENPOISTAJA
9 AJASSA / 11.4.2019 MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuva M etsänhoitoon ja metsäteiden rakentamiseen on tänä vuonna käytettävissä 56 miljoonaa euroa kemeravaroja. Se on seitsemän miljoonaa euroa enemmän kuin varojen viimevuotinen käyttö. Suomen metsäkeskus ar vioi, että 80 prosenttia kemeravaroista käytetään taimikoiden varhaishoitoon ja nuorten metsien hoitoon. Lisääntyneestä puunkäytöstä ja kantohintojen noususta huolimatta metsänomistajien into metsänhoitotöihin vähenee vuosi vuodelta. Vuonna 2013 valtion tukirahaa käytettiin yksityismetsissä yli 60 miljoonaa euroa, viime vuonna enää vajaat 50 miljoonaa euroa. Osin kemeravarojen käyttöä on vähentänyt metsänuudistamisen tuen lopettaminen. Toiseksi syyksi arvellaan metsänomistajien omatoimisuuden vähenemistä. Vauhtia kemeratöihin Metsäalan toimijat uskovat metsänhoitotöiden lisääntyvän tänä vuonna. Töiden markkinointia metsänomistajille on lisätty. ”Taimikonhoitojen ja nuoren metsän hoitojen tavoitteet ovat nousevia, ja töitä markkinoidaan aktiivisesti. Alkuvuoden aikana sopimuksia ja esityksiä taimikonhoitotöistä on tehty runsaasti”, kertoo toiminnanjohtaja Petri Pajunen metsänhoitoyhdistys Etelä-Savosta. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen toiminnanjohtajan Jari Yli-Talosen mukaan kemeratyöt lisääntyivät voimakkaasti jo viime vuonna. Hän arvelee työmäärien pysyvän viime vuoden tasolla. Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Teppo Oijala kertoo, että yhtiö on varautunut tänä vuonna 10–15 prosentin kasvuun metsänhoitotöissä. Lisäksi palveluita tarjotaan entistä aktiivisemmin metsänomistajille. ”Raivaussahatöiden puolella ennakoimme kasvua. Ojaja tiepuolella työmäärät ovat pysyneet vakaina, enkä odota suurta kasvua.” Myös UPM:n tuotepäällikkö Elise Hovi kertoo, että taimikonhoitopalveluiden markkinointia tehostetaan ja arvelee, että kemeravarojen käyttö lisääntyy. Stora Enson metsäpalvelupäällikkö Kari Kuusniemen viesti on samansisältöinen. ”Tavoitteemme on nostaa erityisesti varhaisperkauksen määriä. Uskon, että kemeravarojen käyttöä saadaan lisättyä. Mielestäni tämä on näytön paikka metsätaloudelle.” Metsänhoitotöiden määrät nousuun Tänä vuonna varsinkin taimikoiden varhaishoitoa markkinoidaan metsänomistajille entistä tarmokkaammin. Toimi nyt ja kysy tarjous! Kotimaiset KESLA-traktorin metsävarusteet ovat loistava työkalu niin metsätöihin kuin muihinkin tilan töihin. Kun pyydät nyt tarjouksen KESLA-metsäperävaunusta ja/tai -kuormaimesta, saat lahjaksi tukkisakset sekä 500 € etusetelin, jonka voit hyödyntää tilauksen yhteydessä valikoituihin lisävarusteisiin. Lisätiedot myyjältäsi! MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI www.kesla.com TARJOU KSEN PYYTÄ NEELLE TUKKISAKSET VARUS TE SETELI! 500 € Edut voimassa 31.5.2019 saakka. Etujen määrä on rajattu. Metsän ammattilainen välittää. Ostamassa tai myymässä? Tunnemme metsät, pellot, tontit, mökit ja talot. Meillä on myös Keskuskauppakamarin auktorisoimat AKA-arvioitsijat. Teemme tiivistä yhteistyötä Metsänhoitoyhdistysten kanssa. Olemme palveluksessa. Ota yhteyttä! H A HEHTAARI.FI HEHTAARI.FI ON UUSI AKTIIVINEN KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄ Varmista kohteellesi paras näkyvyys. Käy tutustumassa ja pyydä tarjous. Liity sisäpiiriimme ja ylläty helppoudesta. HELPOIN TIE TILAKAUPPAAN METSÄTILAT | MAATILAT | TONTIT | LOMA-ASUNNOT | ASUNNOT www.hehtaari.fi | p. 050 475 8686
11.4.2019 / AJASSA 10 Avohakkuista erimielisyyttä Metsien avohakkuut jakavat mielipiteitä Metsälehden vaalikoneessa. Vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista vihreiden ehdokkaat kannattavat avohakkuiden kieltämistä valtion metsissä, kun taas keskustan ehdokkaat ovat lähes yhtä ehdottomasti avohakkuukieltoa vastaan. Avohakkuiden kieltämisen puoleen kallistuvat myös vasemmistoliitto, tähtiliike sekä lievästi myös sosiaalidemokraatit. Keskustan ohella avohakkuukieltoa vastaan ovat kokoomus, perussuomalaiset, siniset ja ruotsalainen kansanpuolue. Valtion mailla tehtävien avohakkuiden kieltämisen luulisi kiinnostavan erityisesti pohjoissuomalaisia kansanedustajaehdokkaita, sillä suurin osa valtion metsistä sijaitsee pohjoisessa. Keskustan ehdokkaat Lapissa ja Oulussa eivät kieltäisi avohakkuita missään tapauksessa. Samoilla linjoilla ovat perussuomalaiset. Vasemmistoliiton Lapin ja Oulun ehdokkaat poikkeavat avohakkuukysymyksessä selvästi puolueen muusta linjasta, sillä he eivät ole yhtä vahvasti avohakkuukiellon puolella kuin puolueen ehdokkaat muualla Suomessa. Avohakkuu jakaa mielipiteet Hakkuumääriä rajoittaisivat vihreät ja vasemmistoliitto, selviää Metsälehden vaalikoneesta. Lisää suojelualueita haluavat lähes kaikki puolueet. VALTTERI SKYTTÄ Tukieuroja tarjolla Puuntuotantoon, kuten taimikoiden raivaukseen, tarkoitettua kemeratukea kannattavat vahvimmin keskusta ja siniset. Tuotantotuelle vihreää valoa näyttävät myös muut puolueet, mutta vihreiden riveissä tuen kannatus on lievintä. Vielä selkeämpi yksimielisyys puolueiden kesken vallitsee siitä, että valtion tulee maksaa metsänomistajille tukea metsäluonnon huomioimiseen, kuten lehtokohteiden suojeluun. Innokkaimpia luontotuen kannattajia ovat vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat, mutta samoilla linjoilla on myös muun muassa keskusta. Valtio maksaa tällä hetkellä metsänomistajille kemeratukea niin puuntuotantoon kuin metsäluonnon huomioimiseen. Lisäksi metsänomistajat voivat saada vapaaehtoisesta metsien Metso-suojelusta korvausta muuta kautta. Lisää suojelualueita Ehdokkailta kysyttiin vaalikoneessa metsien suojelusta kahdella tavalla: tulisiko Etelä-Suomen metsiä suojella lisää ja onko metsien vapaaehtoinen suojelu ainut tie onneen. Vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat lisäisivät suojeltujen eteläsuomalaismetsien pinta-alaa. Myös sosiaalidemokraattien ehdokkaat ovat lisäsuojelun kannalla. Siniset, perussuomalaiset ja kokoomus ovat lievästi sitä mieltä, että lisäsuojelu olisi turhaa hommaa. Kaikkiaan ehdokkaiden enemmistö kallistuu suojeluhehtaarien kasvattamisen puolelle. Vihreät ja vasemmistoliitto olisivat valmiita jyräämään suojelupäätöksiä läpi ilman metsänomistajien suostumusta. Lieneekö suurta kiistaa vuosituhannen alussa aiheuttaneen Natura-suojeluohjelman muisto jo hävinnyt ehdokkaiden mielistä? Pakottamiseksi mielletyn Naturan jälkeen aloitettu vapaaehtoinen Metso-metsiensuojeluohjelma on saanut suitsutusta niin metsäteollisuudelta kuin luontojärjestöiltä. Vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuun ottamatta muut puolueet taipuvat vähintään lievästi siihen suuntaan, että metsien suojelua on jatkettava vapaaehtoisin keinoin. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Avohakkuut pitäisi kieltää valtion metsissä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kesk Kok Kd Ps Rkp Sin Sdp Tl Vas Vihr 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Etelä-Suomen metsistä on suojeltu noin viisi prosenttia. Suojelupinta-alaa tulisi lisätä Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kesk Kok Kd Ps Rkp Sin Sdp Tl Vas Vihr Taulukoista näkyy puolueiden keskimääräinen suhtautuminen Metsälehden vaalikoneen väittämiin 0–49 eri mieltä (sitä enemmän, mitä pienempi luku) 50 ei samaa eikä eri mieltä 51–100 samaa mieltä (sitä enemmän, mitä isompi luku)
11 AJASSA / 11.4.2019 VALTTERI SKYTTÄ Eri-ikäiset kansanedustajaehdokkaat suhtautuvat eri tavalla metsien suojeluun, metsien hiilivaraston kasvattamiseen ja jokamiehenoikeuksiin, selviää Metsälehden vaalikoneesta. Alle 40-vuotiaat ehdokkaat ovat selvästi sitä mieltä, että metsien suojelupinta-alaa tulee kasvattaa Etelä-Suomessa. Nyt Etelä-Suomen metsäpinta-alasta on suojelussa alle viisi prosenttia. Päätehakkuiden myöhentäminen valtion tuella ja metsien hiilivaraston kasvattaminen saavat myös lievästi enemmän kannatusta alle 40-vuotiailta ehdokkailta. Yli 40-vuotiaat ehdokkaat ovat sitä mieltä, että hakkuita ei tule rajoittaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nuoret ehdokkaat jättävät kysymyksen avoimeksi, eli eivät ole suoraan rajoittamassa hakkuita mutta eivät pidä ilmastosyistä johtuvaa hakkuiden rajoittamisesta mahdottomanakaan keinona. Nuoremman polven ehdokkaat haluavat säilyttää jokamiehenoikeudet vapaina eli eivät kannata niiden rajoittamista kaupallisen käytön osalta. Metsänomistajat erottuvat muusta joukosta Kansanedustajaehdokkaat, jotka ilmoittivat omistavansa metsää, eivät ole yhtä valmiita kieltämään avohakkuita valtion metsissä kuin muut ehdokkaat. Metsää omistavat ehdokkaat eivät myöskään ole sitä mieltä, että hakkuita tulisi rajoittaa Suomessa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Metsää omistavat kansanedustajaehdokkaat kannattavat tiukemmin metsänomistajien vapaaehtoisuutta suojeluasioissa. Ei liene yllätys, että he ovat myös muita valmiimpia pienentämään puustotuhoja aiheuttavaa hirvikantaa. Mitä kansa on mieltä? Vaalikonetta käyttäneiden kansalaisten mielipiteet näyttävät eroavan ehdokkaiden näkemyksistä erityisesti avohakkuiden ja hakkuurajoitusten osalta. Äänestäjät ovat sitä mieltä, että avohakkuita ei tule kieltää valtion metsissä, kun ehdokkaiden lievä enemmistö kallistuu vastauk sissaan kiellon kannalle. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi asetettavat hakkuurajoitukset eivät myöskään saa vaalikoneessa kannatusta kansan syvistä riveistä. Lisäksi metsien lisäsuojelun tulisi kansalaisten mielestä perustua vapaaehtoisuuteen vahvemmin kuin ehdokkaiden mielestä. Huhtikuun alkuun mennessä Metsälehden vaalikoneesta omaa edustajaehdokasta oli etsinyt noin 1 500 äänestäjää. Ikä vaikuttaa näkemyksiin METSÄLEHDEN VAALIKONE ? ? Löytyy osoitteesta metsalehti.fi/vaalikone ? ? 14 metsäaiheista kysymystä ? ? 755 kansanedustajaehdokkaan vastaukset Fakta Ei rajoituksia jokamiehenoikeuksiin Yksikään puolue ei lähtisi rajoittamaan jokamiehenoikeuksien, kuten marjanpoiminnan, kaupallista hyödyntämistä. Päinvastoin etenkin vihreät, vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit ovat selkeästi sitä mieltä, että jokamiehenoikeudet tulee säilyttää kaikin tavoin vapaina. Tilakoko ei huoleta Kädenlämpöisimmät vastaukset vaalikoneeseen saatiin kysymällä ehdokkailta, onko valtion rooli tärkeä metsätilojen koon kasvattamisessa. Mikään puolue ei näe, että valtion tulisi ottaa erityistä roolia metsätilakoon suurentamisessa. Mikään puolue ei tosin ole sitäkään mieltä, että valtion tulisi täysin jättää puuttumatta metsätilojen rakenteeseen. Hirvikanta kuriin Suurinta tukea hirvivahinkojen kanssa taisteluun metsänomistajat saavat kokoomuksesta, jonka ehdokkaat vähentäisivät hirvien määrää. Myös suurin osa muista puolueista kallistuu hirvikannan leikkaamisen puolella. Ainoastaan vihreät ja vasemmistoliitto ovat sitä mieltä, että hirviä on jo nykyisin sopiva määrä. Selkeää hirvikannan koon kasvattamista ei tue yksikään puolue. Raha kasvaa puissa Enemmistö vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista uskoo, että metsien taloudellinen merkitys kasvaa entisestään lähivuosina. Harva rajoittaisi hakkuumääriä Vihreät ja vasemmistoliitto ovat valmiita maksamaan metsänomistajille korvaus ta siitä, että metsiä pidetään pystyssä hiilivarastoina nykyistä pidempään. Muut puolueet eivät juuri sano juuta eivätkä jaata hiilikorvauksista. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi hakkuita Suomessa rajoittaisivat vain vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaat. Ilmastoperusteista hakkuiden rajoittamista eivät pidä olennaisena etenkään keskusta, perussuomalaiset, kokoomus ja siniset. Ennakkosuosikin paikkaa gallupkyselyissä pitävät sosiaalidemokraatit ovat olleet julkisuudessa tulisilla hiilillä, kun puolueelta on kysytty ilmastonmuutoksesta ja hakkuumääristä. Metsälehden vaalikoneessa puolueen ehdokkaat eivät ota vahvasti kantaa siihen, onko nykyinen hakkuutaso sopiva ilmastotoimien kannalta. 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ilmastonmuutoksen torjumiseksi Suomen metsien hakkuita tulee rajoittaa Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kesk Kok Kd Ps Rkp Sin Sdp Tl Vas Vihr 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Valtion tulee maksaa metsänomistajalle korvaus päätehakkuun myöhentämisestä, jotta metsien hiilivarasto kasvaa Ei samaa eikä eri mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä Kesk Kok Kd Ps Rkp Sin Sdp Tl Vas Vihr Le ht ik uv a / M ar tt i Ka in ul ai ne n
11.4.2019 / AJASSA 12 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA MIKKO HÄYRYNEN P uukaupan ennakkomaksujen käytäntö vaihtelee, ja asia on ylipäätään sellainen, jolla ostajat eivät halua kilpailla. Pärstäkerroin on ruma sana, mutta ennakkomaksut ovat tapauskohtaisia. Enemmän saa, jos osaa pyytää. Jos perustelut ovat järkeenkäyvät, ennakko voi olla jopa 80 prosenttia. Sellaisesta kertoi eräs, jonka perusteluna oli, että rahat tarvitaan seuraavan metsätilan ostoon ja puukaupan tarjouspyyntö lähtee ennen kuin muste paperissa on kuivunut. Joustavuus on osa hyvää asiakassuhdetta. Puunostajan kannalta asian tekee kuitenkin hankalaksi se, että jos julkisesti lupaa tietynsuuruisen ennakon, kaikki puunmyyjät tahtovat vähintään sen. Isoilla yhtiöillä on rahkeita maksaa ennakoita, kun taas sahayhtiöiden käytännöt ovat kirjavia. Syykin on ilmeinen: sahojen taloustilanteet vaihtelevat. Joillakin on varaa, joillakin taas puskuri on ohut ja tukinostot maksetaan lähes suoraan lankunmyynnin tulorahoituksesta. Heikoimmillaan häiriöaltis tilanne voi johtaa siihen, että jopa sovittu lopputilitys viivästyy. Hyvää verosuunnittelua Ennakoilla on sitä suurempi merkitys, mitä suurempi leimikko on. Jos verotettava metsätulo nousee yli 30 000 euron, mikä on korkeamman pääomaveron raja, puukauppatulojen jakaminen kahdelle vuodelle on hyvää verosuunnittelua. ”Neuvottelukysymyksiä. Korjuuaika on kaksi tai kolme vuotta. Kuukausi allekirjoituksesta maksettava ennakko on yleensä kymmenen prosenttia”, toteaa Keitele Groupin metsäjohtaja Kari Wuolijoki . Kahden vuoden korjuuaika on sopimusten vakiintunut käytäntö. Keitele käyttää pitempää korjuuaikaa hanSaisinko ennakkoa? Puukaupan etumaksukäytännöt vaihtelevat. Enemmän saa, jos osaa pyytää. MIKKO HÄYRYNEN ”RUOTSIIN MENEE puuta samaan tahtiin kuin ennenkin, mutta suhteet ovat muuttuneet. Tukin vienti on vähentynyt ja kuitupuun osuus on jo huomattavasti isompi”, kertoo metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajan toiminnanjohtaja Veijo Ekonoja. Pohjois-Ruotsissa on kuluneiden kymmenen vuoden aikana lopettanut useita sahoja. Kalixissa sijaitseva, parhaimmillaan 200 000 tukkikuutiota käyttänyt saha suljetaan kesällä. Ruotsalaisyhtiöillä ei ole Suomen puolella suoraa puunhankintaa, vaan kaupat tehdään yhdistysten valtakirjakauppoina tai yhdistysten yhteisen puukauppayhtiön Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n kautta. Hintaerot ovat pieniä. Ruotsilla on kruunun matalan kurssin vuoksi kilpailuetua vientimarkkinoilla, mutta raakapuun tuonnissa matalasta kurssista on haittaa. ”Rajakauppaa tehdään molempiin suuntiin, ja on mahdotonta sanoa, kumpaan suuntaan enemmän”, Ekonoja sanoo. Rajakauppa käy KOHDE: Avohakkuu ja harvennus metsäautotien varressa, kesäkorjuu SIJAINTI: Etelä-Pohjanmaa OSTAJA: Saha HAKKUUKERTYMÄ: 731 m 3 LEIMIKON KOKO: 3,3 ha, josta 2,2 ha avohakkuuta ja 1,1 ha harvennusta MUUTA: Tarjouksia tuli kaksi. Voittaneen tarjouksen etuja olivat katkonta sekä parrun ja kuidun yksikköhinnat. Lisäksi voittajalla oli käytössään lyhyemmät tukkimitat. AVOHAKKUU Puutavaralaji määrä kantohinta myyntitulo m3 €/m3 € Mäntytukki 226 57 12 882 Mäntykuitu 84 22 1 848 Mäntyparru 27 26 702 Kuusitukki 146 58,50 8 541 Kuusikuitu 57 22 1 254 Kuusiparru 24 26 624 Koivutukki 1 44 44 Koivukuitu 1 18,50 18,50 Yhteensä 731 25 913,50 Katkonta ja mitat 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Viikko 2017 2018 2019
13 AJASSA / 11.4.2019 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 57,48 ? 60,17 ? 43,99 s 17,67 s 19,18 ? 16,94 s 24,52 s 25,80 Uudistushakkuu ? 59,69 ? 61,69 ? 46,73 s 19,94 s 21,03 ? 18,97 s 28,10 s 28,23 Harvennushakkuu ? 52,44 ? 54,01 ? 39,02 s 17,22 s 17,70 s 16,51 s 22,65 s 22,74 Ensiharvennus s 43,14 ? 42,83 s 33,98 s 13,48 ? 13,19 ? 13,06 s 18,85 s 18,71 Hankintahinnat ? 59,38 ? 59,95 ? 48,11 ? 31,03 s 32,53 ? 31,15 s 37,62 s 36,81 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 58,40 ? 60,99 ? 41,91 ? 17,80 ? 19,95 ? 17,07 Uudistushakkuu ? 60,18 ? 62,19 ? 43,8 ? 18,75 ? 21,26 ? 18,31 Harvennushakkuu ? 54,64 ? 55,34 ? 37,04 ? 17,81 ? 18,17 ? 17,06 Ensiharvennus ? 13,07 Hankintahinnat ? 61,33 s 61,17 s 46,83 s 30,95 ? 32,10 s 31,91 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 58,93 s 60,54 ? 40,63 s 17,31 s 18,54 s 17,13 ? 23,09 ? 24,57 Uudistushakkuu s 61,52 s 62,24 s 43,41 s 18,59 s 20,08 s 18,58 s 26,81 ? 27,07 Harvennushakkuu ? 54,00 s 54,95 ? 37,18 s 17,53 s 16,94 s 17,13 s 22,86 ? 23,22 Ensiharvennus s 13,18 s 12,30 s 13,38 Hankintahinnat ? 59,85 ? 60,92 s 47,00 ? 30,81 s 30,91 ? 30,79 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 53,95 ? 58,45 ? 43,14 s 16,73 ? 17,62 s 16,37 ? 22,00 ? 23,17 Uudistushakkuu ? 57,70 ? 60,42 ? 46,33 s 19,42 s 20,20 s 19,13 s 25,91 Harvennushakkuu s 49,58 ? 50,86 s 38,78 ? 16,62 ? 17,36 s 16,12 ? 21,94 Ensiharvennus s 12,98 Hankintahinnat ? 56,86 s 57,21 s 46,17 ? 30,57 ? 32,48 s 30,94 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 58,39 ? 59,38 s 35,55 ? 17,69 s 18,25 ? 17,27 Uudistushakkuu ? 60,43 ? 60,30 s 19,74 Harvennushakkuu s 50,67 s 50,39 s 33,18 s 16,55 s 16,02 Ensiharvennus Hankintahinnat s 56,69 s 56,08 ? 29,63 ? 30,21 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,34 ? 55,66 s 17,78 s 18,87 s 16,83 s 25,34 s 26,61 Uudistushakkuu s 57,66 ? 57,08 s 20,74 s 21,01 ? 19,11 s 28,22 s 28,06 Harvennushakkuu s 49,38 ? 48,74 s 16,42 s 15,95 s 15,45 s 22,63 ? 21,17 Ensiharvennus s 13,86 s 13,43 s 12,83 Hankintahinnat ? 59,10 s 58,13 ? 32,01 ? 33,23 ? 31,39 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 51,78 s 48,41 s 17,59 s 15,91 s 23,66 Uudistushakkuu s 53,03 s 49,35 s 19,85 s 17,94 s 25,26 Harvennushakkuu ? 47,57 s 44,94 s 15,86 s 14,12 s 22,01 Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 60,45 s 61,96 ? 48,42 s 19,19 s 20,35 ? 17,57 s 26,29 s 28,94 Uudistushakkuu ? 62,22 ? 63,55 s 51,50 s 21,81 s 23,20 ? 19,93 s 34,53 s 33,11 Harvennushakkuu s 55,98 s 56,08 s 42,00 s 19,04 s 18,69 s 17,66 s 25,18 s 25,55 Ensiharvennus s 45,73 s 13,98 s 14,24 ? 13,53 Hankintahinnat ? 60,50 ? 60,53 s 50,78 s 31,66 ? 33,44 ? 31,52 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 11–14 keskiarvo LAPPI KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi kalan kuljetusmatkan päässä olevilla talvileimikoilla. Mahdollista on sopia niin, että jos talvikohteen korjuu siirtyy tulevalle kaudelle, maksetaan toinen ennakko eli välitilitys. Merkitys pienentynyt Stora Enson ostopäällikkö Matti Hentunen sanoo, että ennakot ovat yksi osa puukauppaneuvotteluja, mutta niiden painoarvo on pienentynyt. ”Ehkä se johtuu siitä, että kun on ollut kova hakkuutahti ja leimikot on korjattu nopeasti, ennakoilla ei ole niin suurta merkitystä.” Stora Ensolla ennakko maksetaan yleensä kuukauden kuluttua puukaupan allekirjoituksesta. Lopputilitys tulee 45 päivää loppumittauksen jälkeen, ja joskus suoritetaan myös välimaksu. Metsä Groupin käytäntö on, että loppumaksu suoritetaan kuukauden kuluttua mittaustodistuksen tekopäivästä. ”Normaalisti on mahdollista saada pieni ennakko, mutta kilpailusyistä en voi sitä tarkkaan avata”, sanoo Metsä Groupin puukaupan ja metsäpalveluiden johtaja Juha Jumppanen . Ennakko voi olla isompi, jos puunmyyjä sijoittaa sen takaisin Metsä Groupin osuuksiin. Ennakkoa lainaksi Isompia ennakoita varten UPM, Stora Enso ja Metsä Group tarjoavat rahoituspalvelua, jossa metsänomistaja ikään kuin ostaa puukaupparahansa etukäteen. Kyse on pankin myöntämästä lainasta, jonka vakuutena ovat tulevat puukaupparahat. Tarjoomissa on pientä eroa, mutta peruskuvio on sama. Ennakko voi enimmillään olla 80 prosenttia, ja puunmyyjä saa rahat viiden päivän kuluttua puukaupan teosta. Kustannus metsänomistajalle on parin sadan euron kiinteä osa ja kolmen kuukauden euriboriin sidottu korko. Sahayhtiöillä vastaavaa ennakkomahdollisuutta ei tiettävästi ole. " Ennakoilla on sitä suurempi merkitys, mitä suurempi leimikko on." Sa m i Ka rp pi ne n Rahat ensin ja puut sitten, vaiko puut ensin ja rahat sitten. Puukaupan ennakkomaksut ovat neuvottelukysymyksiä, joihin vaikuttavat sekä asiakassuhde että ostajan liikkumatila.
14 11.4.2019 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO TIIA PUUKILA K uusikoiden omistajien kannattaa varautua tänä vuonna kirjanpainajatuhoihin. Kirjanpainajien kanta vahvistui viime kesänä ennätyslukemiin, vaikka niitä oli kylmän vuoden 2017 jäljiltä metsissä vähän. Koskaan aiemmin kirjanpainajia ei ole ollut heinäkuussa enemmän kuin toukokuussa, mutta viime kesänä näin oli. "Meillä on lumen alla karikkeessa talvehtimassa todennäköisesti kaikkien aikojen suurin kirjanpainajakanta", kertoo erikoistutkija Heli Viiri Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Kirjanpainaja iskeytyy kuusten kuoren alle tuoreeseen nilakerrokseen ja tappaa pahimmillaan tukkikokoisia kuusia laajoilta alueilta. Viime kesänä tuhot jäivät vähäisiksi, mutta yksittäisiä tapauksia havaittiin jopa Salpausselän pohjoispuolella Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Tulevan kasvukauden tilanteen määrittelevät pitkälti sääolot. Jos kevät on lämmin, kuusikoiden omistajien kannattaa touko-kesäkuun vaihteessa tarkkailla kuustensa runkoja. Etenkin aurinkoisten avohakkuualojen reunapuut ovat usein jo valmiiksi kuivuuden heikentämiä ja siten kirjanpainajille otollisia. Pienet, halkaisijaltaan noin millimetrin mittaiset reiät sekä hieno ruskea puru kaarnan välissä ja puun tyvellä kielivät kirjanpainajasta. Jos tuhoja on useassa rungossa, koko kuvio kannattaa yrittää saada hakkuuseen mahdollisimman pian. Näin puista voi vielä saada normaalin hinnan. Puusta irronnut kuori ja rungolla näkyvät syömäjäljet puolestaan kertovat, että kirjanpainajat ovat jo lähteneet puusta eikä hakkuilla ole kiire. Kirjanpainajat iskeytyvät helposti tuulenkaatoihin ja lumenmurtoihin, joten niiden korjuun kanssa ei kannata ensi kesänä vitkutella. Viime vuonna kirjanpainajat kuoriutuivat jo paria viikkoa ennen metsätuholain asettamia poistopäivämääriä. Miljoonien eurojen lahottaja Tuulen kaatamat kuuset sopivat kirjanpainajien suvun jatkamiseen, mutta saattavat kertoa myös kuusenjuurikäävästä. Juurikäävän pahinta tuhoaluetta ovat rannikko ja eteläisin Suomi. "Tuulenkaadot metsikön sisällä viittaavat siihen, että juuristo on laho, ja usein se on juurikäävän lahottama", kertoo tutkija Tuula Piri Lukesta. Juurikääpä lahottaa kuusen juuria ja runkopuuta. Tarkkaa lukua, kuinka suuren osan metsätalouden tuloksesta juurikääpä lahottaa, ei tiedetä. Arviot vuosittaisista tappioista nousevat runsaaseen 50 miljoonaan euroon, jopa sen yli. Jos paikalla on pitkään kasvatettu kuusta, juurikäävän aiheuttaman tyvilahon riski kasvaa. Pahimmissa paikoissa, joissa tartuntamateriaalia on runsaasti vanhoissa kannoissa, seuraava kuusisukupolvi on jo nuorena laho. Tyvilahoa on vaikea havaita maastossa. Vasta lahon edettyä mantopuuhun ja korkealle runkoon se alkaa näkyä pyöreälatTunnista tuho Ruskea puru kuusen tyvellä kielii kirjanpainajasta, tuulessa kaatunut runko juurikäävästä. Kun kuusten kuori irtoaa ja syömäjäljet paljastuvat, kirjanpainajat ovat jo lähteneet puista eikä vahingoittuneiden runkojen poistolla ole enää kiire. Yr jö N is ka ne n
15 METSÄSTÄ / 11.4.2019 vaisuutena, neulasten harsuuntumisena ja rungon pihkavuotona. Varmin merkki tyvilahosta ovat juurikäävän itiöemät sekä keskeltä lahonneet kannot. Parhaiten tyvilahoa ehkäisevät talvihakkuut, kantokäsittely sekä taimikonraivauksen tekeminen pakkasella. Mikäli juurikääpä on jo iskenyt, vahinkoa voi pienentää vähentämällä hakkuukertoja. Jokainen metsässä käynti kasvattaa lahon riskiä. Paras lääke tyvilahoon olisi puulajin vaihto koivuun tai mäntyyn, mutta se ei usein ole mahdollista. "Hirvikanta on valtava riesa metsätaloudelle. Jos voisi laittaa koivua eikä tarvitsisi ajatella hirvituhoja, varmasti aika pian saataisiin juurikääpätuhot pienenemään huomattavasti", Piri toteaa. Pohjoisten männiköiden riesa Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa nuorten männiköiden riesana on jo useamman vuosikymmenen ollut tervasroso. Epidemiaksi yltynyt sienen levittämä tauti jyllää noin 10 000 hehtaarin alueella Kittilässä, Tornionjokilaaksossa, Kemijoen itäja eteläpuolella sekä esimerkiksi Pudasjärven alueella. Tervasroso alentaa tukkipuun määrää ja laatua sekä männyn kasvua. Pahimmillaan sairastunut puu kelpaa enää polttopuuksi, ja metsikkö saatetaan joutua uudistamaan ennenaikaisesti. Tervasroson tunnistaa teiden varsilla kasvavien mäntyjen ruskettuneista oksista. Vanhoista puista sieni kuivattaa latvan. Taudin tunnusmerkkejä ovat lisäksi pihkaiset mustat runkokorot sekä kesä-heinäkuussa rungolle ja oksiin ilmestyvät oranssinvalkeat helmi-itiöpussit. Harjaantuneet silmät löytävät elokuussa kasvien lehtien alapinnoilta karvamaisia talvi-itiöpesäkkeitä. Tervasroson itiöinnissä ja leviämisessä on vuotuista vaihtelua ja sitä on vaikea ennustaa. "Vuonna 2017 uutta tautia näkyi vanhoilla alueilla. Viime vuonna uutta tautia oli vähän. Kuiva ja lämmin kesä oli todennäköisesti männylle suosiollinen, mutta ei niinkään sienen leviämiselle", arvioi erikoistutkija Juha Kaitera Lukesta. Tervasrosoa tavataan kaikkialla Suomessa, mutta nuorissa männiköissä tautia on erityisesti maan pohjoisosissa. Sitä levittää etenkin sienen kasvien kautta mäntyyn leviävä muoto, jota on vaikea torjua. Esimerkiksi metsämaitikat sekä kymmenet muut kasvilajit toimivat taudin väli-isäntinä. Kaikkien tautia levittävien kasvien hävittäminen on mahdotonta. Vaihtoehdoksi jää puulajin vaihto. Männystä mäntyyn leviävää sienen muotoa voi torjua poistamalla sairaat puut hakkuiden yhteydessä. Tarvittaessa pahasti sairastuneissa männiköissä kannattaa lyhentää kiertoaikaa ja hyödyntää kuusialikasvos. Juttua varten on haastateltu myös tutkija Seppo Nevalaista Lukesta sekä asiantuntija Yrjö Niskasta Suomen metsäkeskuksesta. 1. Tarkista mahdolliset lumenmurrot ja tuulenkaadot 2. Huolehdi, että vahingoittuneet puut ja puutavara kuljetetaan hyvissä ajoin metsästä pois 3. Tarkista taimikot ja arvioi täydennysistutuksen tarve 4. Kun lämpötila nousee pariinkymmeneen asteeseen, tarkkaile kuusikoita kirjanpainajien varalta Ju ha Ka ite ra Ti ia Pu uk ila Juurikäävän aiheuttamaa tyvilahoa on vaikea havaita maastossa, mutta tuulenkaato paljastaa lahon. Tu ul a Pi ri Ruskomäntypistiäinen aiheuttaa kasvutappioita syömällä männyn neulasia. Toukkia täynnä oleva mänty voi näyttää surkealta, mutta harvoin kuolee, sillä ruskomäntypistiäinen säästää uusimman neulaskerran. Yksi tervasroson tunnusmerkki on tumma pihkainen koro. Vinkit kevääseen TIIA PUUKILA Hirvi, lumi, tuuli ja tervasroso ovat vuodesta toiseen yleisimpiä ja taloudellisesti merkittävimpiä tuhonaiheuttajiamme, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemistä valtakunnan metsien inventoinneista. Myös maastossa vaikeasti erotettava juurikääpä on Luken tuhotutkijoiden mukaan yksi pahimmista tuholaisistamme. Viime kesän inventoinneissa laajempia tuhoepidemioita ei löytynyt. "Tuhot olivat viime vuonna hieman vähäisempiä kuin aiemmin", kertoo Metsätuhot 2018 -raporttia koostava tutkija Heikki Nuorteva Lukesta. Nuorteva muistuttaa kuitenkin, että kuiva ja lämmin viime kesä säästi metsät sienituhoilta, mutta oli suosiollinen tuhohyönteisille. Mäntyjä Yyterissä kurittavien tähtikudospistiäisten ja Pohjanmaalla männynneulasia syövien ruskomäntypistiäisten ennustetaan lisääntyvän. Kestovaivana rakennettujen alueiden ja puuvarastojen läheisyydessä kasvavissa männiköissä ovat ytimennävertäjät. Mäntyjen kasvaimia ontoiksi kaivertavat ytimennävertäjät aiheuttavat vuosittain arviolta yhden keskikokoisen paperitehtaan puuntarvetta vastaavat kasvutappiot. Taimikoissa tukkimiehentäi on vakiovieras. Myös myyrätuhoja saattaa paljastua paksun lumen alta. Kokonaisuudessaan Suomen metsät ovat Nuortevan mukaan kuitenkin verrattain, jopa merkittävän, terveitä moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Lisää hyönteistuhoja
16 11.4.2019 / METSÄSTÄ BENJAM PÖNTINEN, teksti ja kuvat M etsäkauris on mielestäni yksi kauneimmista eläimistämme. Sen siro olemus huokuu keveyttä ja liikkumisen vapautta. Näin kevään kynnyksellä palautui mieleeni eräs talvinen tapaaminen kauriitten kanssa. Tuuli piiskasi helmikuista lakeutta tasoittaen tien ja ojat tasaiseksi kentäksi. Paikka paikoin oli pysähdyttävä tarkistamaan tien paikkaa. Pitkin tien linjaa näin lähestyvän epämääräisiä hahmoja. Lumituiskun seasta ilmestyi kolme metsäkaurista. Sammutin auton ja jäin odottamaan. Kauriit lähestyivät navakassa sivutuulessa tien suuntaisesti. Avasin auton oven ja aloin kuvata. Pian kauriit huomasivat auton ja suuntasivat kulkunsa pellon kautta läheiseen koivikkoon. Niiden sorkat painuivat syvälle paksuun lumeen – siron jalan askel on kuin keihäänpisto hankeen. Runsaslumiset talvet ovatkin haaste pienimmille hirvieläimillemme. Lehtojen herkkusuu Ruotsin metsäkauriskanta on moninkertainen Suomen kantaan verrattuna. Viime vuosikymmenten aikana metsäkauriitten määrä on kuitenkin voimakkaasti kasvanut maassamme. Laji on vallannut uusia asuinalueita Lappia lukuun ottamatta koko Suomesta. Metsäkauris on hirvieläimistämme suurin herkkusuu. Se ei kelpuuta ravinnokseen puisevia oksia muiden hirvieläinten tapaan, ei edes talvella. Sen ruokalistalle kuuluvat mehevimmät heinät ja hedelmät. Talviravinnossa merkittävä osa on mustikalla, jonka varpuja se kaivaa kuusikoitten vähälumisilta alustoilta. Metsäkauriin mieluisimpia elinympäristöjä ovat rehevät lehtomaat ja jokilaaksot. Kesäaikaan kauriit saattavat vierailla pihapiireissä harventaen pihojen kukkapenkkejä ja kasvimaita. Ahvenanmaalla omakotiasujat ovat joutuneet aitaamaan piha-alueitaan pitääkseen kauriit poissa puutarhoistaan. Saman ovat huomanneet tarpeelliseksi myös asukkaat Suomen Lapissa porojen vuoksi. Metsäkauriin kiima-aika on keskikesällä, kun se muilla hirvieläimillä on syksyllä. Kauriilla on niin sanottu viivästynyt sikiön kehitys. Parittelun jälkeen Lumen armoilla Metsäkauriit ovat viime vuosikymmeninä levittäytyneet lähes koko Suomeen. Lumiset talvet ovat niille kuitenkin haastavia. ”Mustikalla on merkittävä osa metsäkauriin talviravinnossa.”
17 METSÄSTÄ / 11.4.2019 hedelmöittynyt munasolu jää lepotilaan ja kiinnittyy kohtuun vasta vuodenvaihteen tienoilla. Metsäkaurisnaaras voi synnyttää jopa kolme vasaa kerrallaan. Vasat syntyvät kukkeimpaan kesään viiden kuukauden kantoajan jälkeen. Emo piilottaa vasansa rehevään kasvustoon ja käy imettämässä niitä ensimmäisten viikkojen ajan. Parin kuukauden ikäisinä vasat alkavat seurata emoaan, ja samanaikaisesti emo alkaa hiljalleen vieroittaa niitä. Kauris vai peura? Suomessa on kolme kaurislajia. Metsäkauris, valkohäntäkauris eli entinen valkohäntäpeura ja täpläkauris eli entinen kuusipeura. Peura-nimitys viittaa harhaanjohtavasti poroon ja metsäpeuraan, joita kauriit eivät ole. Peuran soisikin poistuvan käytöstä ja kauriin yleistyvän puhekielessä. Metsäkauriin ohella valkohäntäkauriskanta on lisääntynyt räjähdysmäisesti etenkin Eteläja Lounais-Suomessa. Talviruokinta on lisännyt kauriitten selviytymismahdollisuuksia. Kauriitten määrän lisääntyminen on myös lisännyt liikenneonnettomuuksia ja tuonut niiden elinalueille lisää saalistavia petoja. Erityisesti susi on levittäytynyt uusille elinalueille. Sen esiintymisaluetta alkaa jo olla enemmän Länsi-Suomi kuin Itä-Suomi. Ihmisen toiminnasta huolimatta luonnossa vallitsee jonkinlainen tasapaino. Pikkunisäkkäiden ja petolintujen välinen vuorovaikutus tunnetaan jo entuudestaan hyvin. Kolmen neljän vuoden välein toistuvat myyrähuiput houkuttelevat siivekkäitä petoja. Myyräesiintymien huippuvuosina pesiviä pöllöjä on moninkertainen määrä verrattuna huonoon myyrävuoteen. Miksi siis sudet eivät tulisi kauriitten perässä hyville ruoka-apajille? Ne ovat pitäneet hirvikantamme terveenä vuosituhansien ajan poistamalla heikoimmat ja sairaat yksilöt lisääntyvästä populaatiosta. Toimisiko se myös kauriitten kanssa? Karhuksikin luultu Tuota pientä hirvieläintämme metsäkaurista katsellessa tuntuu uskomattomalta ajatella, että kesäyössä raikuva karjunta lähtee niin pienen ja siron eläimen kurkusta. Muistan tilanteen vuosituhannen vaihteesta, kun olin kuvaamassa kehrääjää Eurajoella. Saamieni ohjeiden mukaan tulin metsään illansuussa. Auringonlaskun aikoihin kuulin tuon karmivan karjunnan, ja vähäisestä kokemuksesta metsäkauriin suhteen olin aivan varmasti kuulevinani karhun ääntelyn. Teki mieleni lähteä hiippailemaan kohti autoa. Metsäkauriitten yleistyminen on lisännyt niiden aiheuttamia liikenneonnettomuuksia. Pohjolan talvet ovat ankaria lumeen sopeutumattomalle kauriille. Ilman talviruokintaa metsäkauriskantamme saattaisi olla paljon pienempi.
18 11.4.2019 / METSÄSTÄ Anjala Juuka MIKKO RIIKILÄ, teksti ARI KOMULAINEN, kuvat M oottorikelkka puikkelehtii tyhjä reki perässään mutkaista reittiä kohti Vehkavaaran lakea. Ollaan Juuassa Pohjois-Karjalassa, tarkemmin sanoen kiviuuneistaan kuulussa Nunnanlahdessa. Vielä tarkempi paikannus sijoittaa meidät Martikaisen Kallen hakkuupalstalle. Lunta on huhtikuun toisena päivänä vielä reilut 60 senttiä, ja hanki kantaa. Parempaa keliä moottorikelkalla ajamiseen ei voisi toivoa. Hakkuussa hanki sen sijaan teettää lisätyötä. Lapiointiin kuluu enemmän aikaa kuin moottorisahaukseen, mutta ilman lapiointia kannot jäisivät kiusallisen pitkiksi. Martikainen lapioi kiirehtimättä, mutta monttu koivun tyvellä syvenee silti joutuisasti. Rajavartijan töistä vuosia sitten eläkkeelle jäänyt mies työskentelee eleettömän rauhallisesti. Vaaran rinteellä lapiota saa käyttää säästelemättä myös kelkkareitin pohjustamiseen. ”Rinteessä ajoreitit on suunniteltava serpentiinimäisiksi. Uran kaltevissa kohdissa hankea pitää pengertää tasaiseksi niin, ettei lastattu puureki kaadu.” Kelkkamiehen päiväurakka jää maltilliseksi. Kolme kuutiota on hyvä tulos, jos puut sekä hakkaa että juontaa kelkkapelissä pinolle – ajomatkaakin on satoja metrejä. ”Vähän päivässä, paljon viikossa”, Martikainen muistuttaa vanhasta viisaudesta. Kymmenen päivän savotoinnin jälkeen pinossa on 30 kiintokuutiometriä polttopuuta. Puolet siitä riittää Martikaisten punaisen hirsitalon lämpimänä pitämiseen. Toinen puoli menee myyntiin. ”Nämä moottorikelkkasavotat ovat ihan mukavia, mutta palkka pitää tulla muualta.” Työtä riittää Ensimmäiset kelkkasavottansa Martikainen teki 1980-luvulla. Silloin puureen veturina oli Winha-merkkinen moottorikelkka, ja edes peruutusvaihteen puuttuminen ei haitannut menoa. Takavuosina Martikainen korjasi tukkejakin siemenpuualoilta, mutta viime vuosina hän on tehnyt lähinnä kuituja polttopuusavotoita. Keskimääräinen urakka on 50–70 kuutiota talvessa. ”Kyllä siinä riittää työtä koko talveksi, kun ei metsään kuitenkaan ihan joka päivä ehdi. Kerran viikossa pitää käydä verkot kokemassa.” Pari viime vuotta mies piti taukoa hankintakaupoista, kun kuitupuun tienvarsihinta painui miltei 27 euron huitteille. Sillä taksalla ei kehdannut Lynxiä panna tulille. Mutta tänä vuonna homma taas maistui, kun kuitupuun hinta kipusi kelvolliselle 33 euron tasolle. Pystykaupat mies on päättänyt jättää seuraavalle sukupolvelle. Muutaman vuoden takainen päätehakkuu harmittaa vieläkin. ”Tukkia tuli vain puolet hakkuukertymästä. Noin kahden hehtaarin aukolta sain kerätä tukkirunkojen tyvileikkoja parin talven polttopuiksi riittävän määrän.” Lajinsa viimeisiä Martikainen myöntää, ettei tunne muita, jotka vielä ajaisivat puita kelkkapelillä. Hän taitaa olla myös viimeisiä pystykarsinnan aktiivisia harrastajia. Huolella hoidetut nuoret metsät näyttävät kevätauringossa kauniilla tavalla siisteiltä, kun nuoret männyt on tyvitukin mitalta karsittu. Omatoimisesti taimikoitaan hoitavan miehen metsässä kuuset, koivut ja männyt kasvavat sulassa sovussa, eivätkä turhat vesakot rumenna maisemaa. Pelkästä ajanvietteestä ei Martikaisen pystykarsintainnostuksessa ole kyse. Hän kertoo esimerkin vanhan kaskimaan uudistusalaltaan. ”Siitä kaadettiin koivikko pois. Oli muuten upeaa puuta. Tilalle kylvettiin mäntyä. Siemenet taisivat olla pellonsyrjän petäjistä, kun taimet alkoivat okKelkkasavotan konkari Kuituja polttopuusavotat kuuluvat Kalle Martikaisen talveen. Pystykaupat hän jättää seuraavalle sukupolvelle. Moottorikelkalla Kalle Martikainen kuljettaa kerrallaan noin kuution kuorman. METSÄNOMISTAJA
19 METSÄSTÄ / 11.4.2019 MATTI KÄRKKÄINEN Kirjoittaja on professori ja puuntuottaja. PALSTALLA KELKKAMIEHEN VINKIT 1. Suunnittele ja valmistele reitti ennalta 2. Aja rauhallisesti, niin kelkka kestää vuosia pidempään 3. Aja reitti tyhjällä kelkalla edellisenä päivänä ja aloita pienin kuormin 4. Kasaa puutavara niin, että pääset kuorman kanssa lähtemään myötämäkeen sittua ihan mahdottomasti. Olen karsinut mäntyjä vähä vähältä. Ensimmäisen kerran kävin siellä oksasahan kanssa, kun taimet olivat kolmimetrisiä. Nyt alkaa näyttää siltä, että männiköstä kehittyy vielä komea pylväsmetsä.” Taimista tukeiksi Martikainen on 75-vuotias, ikänsä metsässä liikkuneen ja työtä tehneen tervaskannon perikuva. Kymmenien kilomerien jotokset eli maastovaellukset kuuluivat vanhan ajan itärajan vartijoiden arkeen, eikä mies ole hidastanut tahtiaan. Tutun rajamiesten porukan kanssa hän on samonnut rajantakaisia saloja ja seuraillut maineikkaiden kaukopartioiden reittejä Muurmannin radalle asti. Kun lumihanki madaltuu Pohjois-Karjalassa, mies kaavailee tekevänsä 40 kilometrin testivaelluksen. Sen jälkeen tähyillään taas rajan takaisille selkosille. Martikaisten perheessä metsien anti ei lopu puunmyyntituloihin. Martikainen on vuosikymmeniä kerännyt Merja-vaimonsa kanssa joka vuosi satoja kiloja metsämarjoja omiin tarpeisiinsa ja myytäväksi. Vehkavaaran laelta näyttäytyy myös miehen säännöllinen kalapaikka, Pielinen – suunnilleen samasta kulmasta kuin Kolilta avautuva kansallismaisema. Ammoin vaara oli avointa kaskimaata. Sinne, perin kiviseen maahan, Martikainen isänsä kanssa istutti 1970-luvulla kuusentaimia. Nyt kansallismaisema häämöttää tukin mitat saavuttaneiden runkojen lomasta. Kevättalven savotalla lapion käyttöön kuluu enemmän aikaa kuin moottorisahaukseen. Tämän talven polttopuut kerättiin kuusentaimikon ylispuukoivuista. Niistä riittää sekä kotitarpeiksi että myyntiklapien tekoon. KEVÄTTÄ PAREMPAA vuodenaikaa ei ole metsässä työskentelylle. Kevään tilastosää on valoisa ja kuiva: työskentelyn voi aloittaa aikaisin aamulla tai lopettaa myöhään illalla. Mäkärät ovat vasta latautumassa kiusaamaan ihmisiä, ja hirvikärpästen terrori on vielä monen kuukauden päässä. Ei ole liian kuumaa eikä kylmää. Tällaista hyvää vuodenaikaa ei pidä tuhlata mihin metsätyöhön tahansa. Kannattaa valita ne puuhat, joissa kevät auttaa pitämään työn laadun ja tekijän mielialan korkealla. Pienten taimien pelastaminen heinikosta onnistuu parhaiten juuri lumen sulamisen jälkeen. Havupuun taimen vihreys auttaa havaitsemaan sen päälle kaatuneen ruskeanharmaan kuloheinän alta. Taimi ei lannistu siitä, että se on maannut koko talven maata vasten. Pystyyn nostettuna ja tarvittaessa puunkarahkalla tuettuna se on valmis jatkamaan kasvuaan. Puisen tuen käyttö ei ole mitään toiveunta: monimetrisen hyvin kasvavan taimen juurelta saattaa tukija löytää sen oksaisen kepin, jonka muistaa asetelleensa taimen pystyasennon turvaajaksi muutama vuosi aiemmin. Hyvä sesonki kestää vain lyhyen aikaa. Kun ruoho alkaa viheriöidä, tainta on vaikea löytää kuloheinän alta. TAIMIKON VARHAISHOITO kivisillä alueilla luontuu helpoiten keväällä, kun kaikki maanmuokkauksen pystyyn nostamat kivet ovat näkyvissä. Raivaussahan terä säästyy vaurioilta paremmin kuin ruohon noustessa peittämään kiviä. Samoin tiiviisti maata vasten painautunut kuloheinä ei peitä niitä kuoppia, joihin raivaussahan käyttäjä myöhemmin kesällä ja syksyllä helposti lankeaa. Arvoa on myös sillä, että ennen lehtipuiden kasvuunlähtöä ikivihreät kuusi ja mänty erottuvat pusikosta hyvin. Keskikesällä havupuun taimia leikataan vahingossa pois kevättä enemmän huonon erottuvuuden takia. Kevättöihin kannattaa siis varata ne turkintiheät yleensä kosteat kuviot, joissa on riittävästi pelastettavaa kuusta, mutta tuhottoman paljon lehtipuuta. Rajamerkkien löytäminen onnistuu heti lumen sulamisen jälkeen paremmin kuin myöhemmin kasvukauden aikana. Vanhat pyykit ovat usein neliön muotoisia rauniopyykkejä, joiden keskellä oleva napakivi on kaatunut näkymättömiin. Keväällä huomiota voi kiinnittää maata vasten tiukasti painautuneessa kuloheinikossa näkyvä neliön muotoinen vähäinen kohouma. Siinähän se pyykki on odottamassa esille kaivamistaan. VASTAAVASTI VOI miettiä, mitä töitä ei pidä mennä tekemään keväällä, jos muitakin vaihtoehtoja on. Heinäkuun helteille kannattaa jättää ainakin tulevan avohakkuualueen ennakkoraivaus jätepuustosta ja metsänviljelyä vaikeuttavasta alikasvoksesta. Vain itsensä kiduttaja jättää hakkuualan raivauksen tehtävä k s i h a k k u u n jälkeen. Mukavuudesta pitävä tekee sen ennakolta, mutta ei uhraa siihen kevätsäitä. Viisasta ei ole myöskään raivata kookkaita havupuita tulevista ensiharvennusmetsiköistä keväällä. Tuoreet kantopinnat lisäävät riskiä saada maannousemalaho metsikköön. Lisäksi tuoreet havupuut lisäävät hyönteistuhojen vaara. Parveiluajan jälkeen kaadetut puut sen sijaan kuivuvat riittävästi ennen seuraavan kevään parveiluaikaa. Kevään mieluisat työt Parasta kevättä ei kannata tuhlata perkaukseen, jonka voi tehdä varjossa jopa heinäkuun helteillä. Katso video kelkkasavotasta Metsälehden Youtubessa.
20 11.4.2019 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat K un Petäjäveden itseoppinut metsätietäjä Arvo Kettunen kutsui retkelle suunnittelemalleen metsätyömaalle, sai taas kerran päivittää käsityksensä siitä, miten metsää voi hoitaa. Edessä aukeaa noin 80 hehtaaria osin kirveenkoskematonta metsää. Puuta on yli 400 kuutiota hehtaarilla, monin paikoin reilusti enemmänkin. Kuuset ovat kasvaneet viljavalla maalla parhaimmillaan kaksi-kolmikuutioisiksi. Konnevedellä Keski-Suomessa sijaitsevan metsän hakkuita alettiin suunnitella, kun metsä siirtyi tilan perillisten muodostamalle metsäyhtymälle. Lisäosuuksia ostaneet osakkaat tarvitsivat tuloja kauppojen rahoittamiseksi. Laaja avohakkuu olisi ollut ilmeinen vaihtoehto. Ajatus kalliista uudistamistöistä ja suuresta taimikonhoitourakasta ei kuitenkaan innostanut osakkaita. ”Metsätuloja tarvitaan jatkossakin”, tähdentää Paavo Kettunen , Arvo Kettusen veli ja yksi metsäpalstan osakkaista. Vuosikymmenien urakka Harventamatta kasvaneen metsän runkoluku on suuri, ja puiden koko vaihtelee melkoisesti. ”Hakkuussa poistetaan sekä suurimpia että pienimpiä runkoja. Kasvamaan jää 400 runkoa hehtaarille. Tämä on läJatkuva kasvatus vei voiton Konnevedellä hakattiin 80 hehtaaria järeää metsää ilman yhtään aukkoa. ARVO KETTUNEN LASKEE, että vanhaa metsää kannattaa mieluummin harventaa kuin avohakata. Jäävä puusto näyttikin Konnevedellä yllättävän elinvoimaiselta. Ratkaisevaa on, selviääkö taajana kasvanut, pitkänhuiskea puusto harvennuksen jälkeisistä myrskyistä. Tuurikin vaikuttaa siihen, millaiset puhurit metsää lähivuosina riepottelevat. Kettusen kannattavuuslaskelma on omintakeinen mutta johdonmukainen. Joku tosin voisi laskea, että avohakkuun runsaammalla puustokertymällä ja paremmalla kantohinnalla maksaisi istuttamisen ja vielä taimikon varhaisperkauksenkin. Osa metsästä säästyisi tulevia rahantarpeita varten. MIKKO RIIKILÄ Tällaista metsää kannattaa vielä harventaa, vakuuttaa Arvo Kettunen. Puusto näyttää harvennuksen jälkeen yllättävän elinvoimaiselta, joskin männyt ovat tupsulatvaisia. KOMMENTTI Näkemättä ei uskoisi hinnä yläharvennusta. Jatkuvan kasvatuksen metsärakenteeseen siirtyminen kestää vuosikymmeniä”, Arvo Kettunen selventää. Kasvamaan jäävät kuuset ovat yllättävän elinvoimaisia. Männyt sen sijaan näyttävät tupsulatvaisilta. Hakkuukertymä oli lopulta 200 kuutiota hehtaarilta. Siitä tukkia oli 80 prosenttia. Oikea-aikaisesti harvennetussa, järeässä kuusikossa tukkiprosentti olisi ollut korkeampi. Metsäkoneenkuljettaja teki tarkkaa työtä, joten hakkuu ei pahemmin vaurioittanut metsään jäävää puustoa. Huolellisuudella on toki hintansa – aikaa puukuution hakkaamiseen kului tuplasti avohakkuuseen verrattuna. Kettusen mukaan metsä harvennetaan vielä kertaalleen 15–20 vuoden kuluttua. Lopullisessa kasvatusasennossa hehtaarille jätetään vain 200 järeää tukkipuuta. Tällöin metsällä on Kettusen mukaan edellytykset taimettua, ja se voi kehittyä jatkuvaan kasvatukseen sopivaksi. ”Puustoon ei pidä sitoa turhaa pääomaa. Jos taimia ei synny, metsä voidaan päätehakata ja istuttaa. 200 noin kahden kuution tukkipuuta hehtaarilla olisi ihan kohtalainen päätehakkuupuusto.” Kannattavuus lisäkasvusta Kettunen laskee puuston tuottoa puiden tuoreimpien vuosilustojen paksuudesta. Ratkaisevaa on, kuinka nopeasti puiden rinnankorkeusläpimitta kasvaa kaksi senttiä ja pituus metrin. ”Lasken ensin puuston nykyisen arvon ja vertaan sitä tilanteeseen, jossa puut ovat kasvaneet kaksi senttiä paksummiksi ja metrin pidemmiksi. Jos luston paksuus on kaksi milliä, läpimitta kasvaa kaksi senttiä viidessä vuodessa, kolmen millin luston paksuudella reilussa kolmessa vuodessa." Kettusen esimerkissä tukkivaltainen puusto tuottaa kahden millin levyisillä vuosilustoilla reilut 300 euroa hehtaarilta vuodessa. Jos lustot ovat kolmemillisiä, hehtaarituotto kohoaa 460 euroon. Tuottoprosentiksi Kettunen laskee tällöin kuudesta kahdeksaan prosenttia. Konneveden suurleimikko myytiin Verswoodille, joka maksoi yläharvennustukista kolme euroa alemman kantohinnan kuin avohakkuussa korjattavasta tukkipuusta. Muilla ostajaehdokkailla tukin kantohinta olisi ollut noin kymmenen euroa alhaisempi kuin avohakkuuleimikolla. Kasvuvauhti määrää tuoton Arvo Kettusen laskelma puuston tuottoprosentista erilaisilla luston paksuuksilla Esimerkkipuusto 361 runkoa/ha, pohjapinta-ala 12,31 m 2 /ha Lähtötilanne Puusto 106 m 3 /ha, josta 68 m 3 kuusitukkia Puuston arvo 4 587 e/ha Tilanne, kun puut 2 cm paksumpia ja metrin pidempiä Puusto 131,3 m 3 /ha, josta kuusitukkia 95 m 3 /ha Puuston arvo 6 112,80 e/ha Puuston arvon muutos 1528 e/ha Luston paksuus Arvon lisäys Vuosia * Tuotto, e/ha/v Tuotto %** 2 mm 1525,80 5 305,16 5,7 2,5 mm 1525,80 4 381,45 7,1 3 mm 1525,80 3,33 458,20 8,6 4 mm 1525,80 2,5 610,32 11,4 *) 2 cm paksuuskasvuun kuluva aika **) tuottoa verrataan 6 112,80 euron ja 4 587 euron keskiarvoon eli 5349,90 euroon
Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE0419 tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Huhtikuun kuukauden kirja Kirja kuvaa tuoreella tapaa nuoren perheen aktii vista metsätalousyrittämistä. Metsänomistaja Timo Hannonen (s. 1977) kertoo avoimesti, kuinka hän vaimonsa kanssa on hankkinut heille sopivia metsä tiloja ja miten niitä hoidetaan mielekkäästi yhdessä palkkatyön ohessa ja perheen ruuhkavuosissa. Pää töksentekoa ja valintoja ohjaa aito yrittäjyys ja kan nattavuuden tavoite. Kirjassa kerrotaan yrittämisen arjesta, niin metsässä kuin kirjoituspöydän ääressä. Työssään metsäasiantuntijana ja metsäkiinteistön välittäjänä Hannonen on kokenut haastavana sen, että niin vanhempi kuin jatkavakin polvi vetoaa usein nuorten haastavaan elämänvaiheeseen ja kokee su kupolvenvaihdoksen siksi olevan mahdoton. Omalla esimerkillään hän kertoo, että halutessaan metsäyrit tämiseen voi ryhtyä elämäntilanteesta riippumatta ja siihen voi yhdistää muun elämän. Hinta 25€ (norm. 32€) Etu voimassa 30.4.2019 asti Metsäyrittäjänä
22 11.4.2019 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat R uotsalainen Iggesund tunnetaan ensisijaisesti hakkuukoneisiin tarkoitettujen terälaippojen valmistajana. Se on lajissaan Euroopan suurin. Yritys valmistaa myös moottorisahojen terälaippoja. Mallistossa ei tosin ole Suomessa suosituimpia, pituudeltaan 13 tuuman (32,5 cm) laippoja, vaan laippojen pituus alkaa 15 tuumasta. Tällaisia laippoja käytetään yleensä sylinteritilavuudeltaan vähintään 60 kuutiosenttimetrin sahoissa. Iggesundin laippoja saa sekä Stihleihin että muihin sahamerkkeihin sopivina. Yleisimmin myydyistä terälaipoista poiketen Iggesundin laipat valmistetaan umpiteräksestä työstämällä. Tästä seuraa, että ne ovat lujia ja kestäviä. Laippa kestää, vaikka sitä käytettäisiin välillä vänkärin tuuraajana – mitä emme toki suosittele. Umpiteräksinen laippa myös painaa tavallista enemmän. Kokeilemamme 15-tuumainen Iggesundin laippa painaa 890 grammaa. Saman mittainen Husqvarnan terälaippa painaa 737 grammaa. Kahden viikon sahaamisen jälkeen teräslaipan alareunassa kärkipyörän takana ei ollut vielä merkkejä kulumisesta, joten laippaa ei tarvitse kääntää viikoittain. Käytettävissä olleen sahausajan kuluessa ei saatu havaintoa, kuinka kauan laippa kestäisi. Oletus on, että tavallista pidempään. Hakkuukoneissa kestävien laippojen valmistaminen ei ole kaikkein helpoin juttu, joten Iggesundilta voinee odottaa myös lujia moottorisahan laippoja. Olisiko Iggesundin teräslaippa moottorisahaan hyvä ostos? Uittokaluston verkkokaupassa sellainen maksaa 15-tuumaisena 47,90 euroa, Oregonin vastaavan saa 29,50 eurolla. Satunnaisessa käytössä normilaippa varmasti kestää riittävän pitkään. Laipan kesto on aina vähän tuurista kiinni, mutta luulen, että vajaan 20 euron lisähinta ei ole kohtuuton teräksisestä laatulaipasta. Laippa silkkaa terästä Iggesundin moottorisahan laippa kestää, mutta painaa ja maksaa enemmän kuin normilaippa. IGGESUND R2 -MOOTTORISAHALAIPAT ? ? Laipan pituus 15–36 tuumaa ? ? Ketjujako 0,325 ja 3/8 ? ? Ketju-uran leveys 1,5 mm ja 1,6 mm ? ? Hinta 47,90–69,90 euroa ? ? Valmistusmaa Ruotsi KOKEILTUA Fakta Iggesundin valmistamat moottorisahan laipat ovat umpiterästä. Kahden viikon sahaamisen jälkeen laipan alareunassa ei näkynyt kulumisen merkkejä. OLEMME MUKANA PRO FOREST MESSUILLA HAAPAVEDELLÄ 3.-4.5.2019! Tule tutustumaan Kranman Bison pienmetsäkoneet Kranman hydrauliset mönkijän metsävaunut Tervetuloa osastolle B16 Tiilitehtaankatu 45 | VAASA | Simon: +358505306560 Matti: +358505059326 Kesä, kärpäset ja metsän askareet Harvennushakkuut ja taimikonhoito ovat tärkeä osa vastuullista metsä omaisuuden hoitoa. Metsä kasvaa ja tuottaa kun siitä huolehditaan, luontoa ja ilmastoa unohtamatta. Metsänomistajan kesän kauppalista • Kesäkorjuukelpoiset harvennuspuukaupat • Taimikonhoitotyöt • Metsänviljely Kuinka voimme olla avuksi? Elämässä mukana – Stora Enso P. 02046 1478 (ark. klo 8–16) Suorin tie metsäasiantuntijallesi
23 METSÄSTÄ / 11.4.2019 EERO SALA MAALISKUUSSA 1938 Metsälehti julkaisi urheilu-uutisen: suomalaishiihtäjät olivat Pekka Niemen johdolla ottaneet kaksoisvoiton Oslon Holmenkollenin kuninkuusmatkalla, 50 kilometrillä. Syynä uutisointiin oli, että Niemi oli vähän kuin omia poikia: hän opiskeli tuolloin metsätyönjohtaksi Rovaniemen metsäkoulussa. ”Uljaasti taistelivat poikamme vieraalla maalla siniristilippumme puolesta” , lehti hehkutti. Vuonna 1909 syntynyt Niemi oli aloittanut hiihtoharrastuksen vuonna 1932 ”ollessaan metsähommissa Kemi-yhtiön metsätyömailla, jolloin työnjohtajan ominaisuudessa oli talvisin suorittanut pitkiä hiihtomatkoja Kittilästä aina Pallastunturin seuduille” . ”Kesäsin taas kinttupolkuja kulkiessaan leimausja arvioimistöissä sai hyvää treenausta hiihtokuntoaan silmällä pitäen.” Saavutettu Holmenkollenin voitto oli Metsälehden mukaan ”luettava varmaan kaikkein kauneimpiin urheiluvoittoihin, joita suomalaiset suurhiihtäjät ovat ulkomaisilla kilpaladuilla saavuttaneet” . Holmenkollenin kilpailujen asemasta 30-luvun hiihtourheilussa kertoo, että arvostuksessa taakse jäivät niin kaksi vuotta aikaisemmin saavutettu Garmisch-Partenkirchenin olympiapronssi 18 kilometrin hiihdossa kuin edellisvuoden maailmanmestaruus Chamonix’n viidelläkympillä. Niemi voitti vielä 1941 Ounasvaaran 50 kilometrin hiihdon. Samana vuonna hän sijoittui toiseksi Ruotsin Bodenissa kisatussa 44 kilometrin hiihdossa ajalla 3.33.33. Lukusarja piirtyi myöhemmin ikuisesti suomalaiseen urheiluhistoriaan, mutta hiihtäjä oli toinen. Metsäpiiripäällikkönä työuran tehnyt Pekka Niemi kuoli joulukuussa 1993 Kittilässä. Kun Holmenkollen valloitettiin Metsälehden sivuilta VALTTERI SKYTTÄ, teksti SEPPO SAMULI, kuvat M etsänomistajalla on ongelma: Hirvet ovat katkoneet männyntaimia talven aikana, mutta vahingoittuneista puista saa korvausta vasta, kun tuhot ylittävät 170 euron korvauskynnyksen. Ylittyykö kynnys? Kannattaako tuhoista tehdä vahinkoilmoitus Suomen metsäkeskukselle? Tätä voi yrittää arvioida netistä löytyvällä ilmaisella hirvivahinkolaskurilla. Korvausjärjestelmä on monimutkainen – ja niin on laskurikin – mutta sen käytössä auttaa Metsälehden tekemä opastusvideo. Laskurin käyttöä varten tuhoalueelta tulee etsiä kohta, jossa on eniten hirvien kaluamia puita. ”Korvausmahdollisuutta kannattaa arvioida taimikon pahimmasta tuhokohdasta. Siitä me tarkastajatkin alamme vahinkoa mitata”, kertoo Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja Leena Kalin . Männiköissä eniten tuhoja Näin keväällä ei ole kovin vaikea tunnistaa hirvien tuoreita syömäjälkiä. Eniten vaurioita on mäntytaimikoissa. Tavallisesti hirvet popsivat niin mäntyjen latvoja kuin oksien kärkiä sekä raastavat neulasia. Eläimet myös järsivät sekä hankaavat mäntyjen kuorta rikki. ”Korvauskynnys ylittyy todennäköisesti, kun vähintään 30 prosenttia puista on vaurioitunut pahoin”, Kalin sanoo. Männyntaimi on vaurioitunut pahoin, jos latvakasvain ja kaikki ylimmät sivuversot on syöty, neulasmassasta on syöty yli 75 prosenttia tai kuorivaurio yltää yli 25-prosenttisesti rungon ympäri. Kolme vuotta vanhempia hirvituhoja ei kuitenkaan korvata. Hirvivahinkolaskuri löytyy Tapion maastotaulukoiden yhteydestä. Linkki laskuriin on myös Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Varsinaisen hirvivahinkoilmoituksen voi tehdä Metsään.fi-palvelussa. Metsälehti on osa Tapio-konsernia. Arvioi hirvituho laskurilla Kaikista hirvituhoista ei saa korvausta. Metsälehden tekemä video opastaa, miten korvausmahdollisuutta voi arvioida hirvivahinkolaskurilla. ”Korvausmahdollisuutta kannattaa arvioida taimikon pahimmasta tuhokohdasta.” Katso video hirvivahinkolaskurin käytöstä Metsälehden Youtubessa. Hirvivahinkolaskurilla voi arvioida, ylittyykö 170 euron korvauskynnys ja kannattaako tuhot ilmoittaa Metsäkeskukselle. Se voi laskuttaa metsänomistajaa turhasta arviointikäynnistä. Laskurin käyttö edellyttää koealojen mittausta tuhotaimikosta. Sarjassa kerrotaan Metsälehdessä vuosien varrella esiintyneistä ihmisistä.
24 11.4.2019 / PILKKEITÄ RETKEILY teitä, vaan voi ajaa kivien, kantojen ja pienten kuoppien yli, mikä nopeuttaa ajamista. Moni ajattelee, että läskipyörä on raskas ja hidas ajaa, mutta päinvastoin. Maastoajo voi olla normaalia vauhdikkaampaakin”, Paavola sanoo. Vauhti valloittaa Ainakin kovalla hankikannolla läskipyörän kyyti hurmaa. Edellisyön muutamat miinusasteet ovat kovettaneet lumen pinnan Kontiolahden ampumahiihtostadionin lähimetsässä niin, että se kestää kävelijänkin painon. Läskipyöräilijälle tämä on paratiisi. Stadionin pyörävuokraamon läskipyörä on muhkeiden renkaidensa takia omaa perusmaastopyörääni selvästi painavampi, mutta ensimmäisten metrien jälkeen painoa ei enää huomaa. Tuntuu epätodelliselta, että pyörä pysyy ongelmitta lumen pinnalla. Kesäpoluilla kivet ja mutkat hidastavat vauhtia, mutta nyt maan on peittänyt kova, tasainen, asvaltin veroinen matto. Puut vilistävät ohi, ja ajaa voi minne haluaa. Pyörä myötäilee kumpuja ja monttuja, joita lumi on muodostanut kantojen ja kivien päälle. Alamäessä ja rohkeuden kasvaessa maisema vaihtuu sellaista vauhtia, että aivan naurattaa. Renkaiden rapina hankea vasten saattelee minut 20 kilometrin tuntivauhtiin. Tällaista menoa pääsee harvemmin metsässä kokemaan! Mieleen tulevat pulkkamäen riemut. Tai olympialajiksikin noussut BMX-pyöräily, jossa ajetaan kumpujen, hyppyreiden ja kallistettujen kaarteiden avulla tehdyillä nopeatempoisilla radoilla. Kymmeniä metrejä alempana avautuu järvimaisema ja Höytiäisen laaja selkä, mutta maisemat eivät nyt kiinnosta. Niitä katson pysähdyttyäni. Matka voi tyssätäkin Aamun ensi tuntien tunne hangen vahvasta pitävyydestä vaihtuu aamukahdeksan jälkeen epäuskoon, kun hanki alkaa antaa periksi ensimmäisiä kertoja. Hankipyöräilyyn pätee sama ohje kuin hiihtämiseenkin: jossain vaiheessa lumi pettää. Kun näin käy, ei kannata olla kilometrien päässä tieverkosta. Kun nousen satulasta, jalat solahtavat lumeen reittä myöten. Hangessa kahlaaminen ja jykevän pyörän taluttaminen käyvät työstä. Pyörän hidas taluttaminen, tunkkaaminen, on osa maastopyöräilyä. Siihen on hyvä varautua läskipyörälläkin. Hankikanto kruunaa pyöräilykauden Läskipyörä on lumisten ja pehmeiden maastojen menopeli. Sen ajajaa eivät kivet, kannot ja kuopat juuri pidättele. Hanki kantaa läskipyöräilijän paremmin kuin kävelijän. HEIKKI HAMUNEN, teksti HARRI MÄENPÄÄ, kuvat K evättalven hankikannot kutsuvat nykyisin hiihtäjien lisäksi pyöräilijöitä. Hankipyöräilyn yleistymisen taustalla ovat vuosikymmen sitten markkinoille tulleet ja viime aikoina nopeasti yleistyneet fatbike-pyörät eli läskipyörät. Ne ovat omimmillaan pehmeissä maastoissa ja lumella. ”Jos alla on pehmyttä hiekkaa, suota tai lunta, normaali maastopyörä uppoaa helposti tai ajaminen on erittäin raskasta. Läskipyörä leijuu pinnalla, ja sillä on normimaastopyörään verrattuna kevyt polkea”, sanoo läskipyörän kyytiin jo kahdeksan vuotta sitten ihastunut joensuulainen Valtteri Paavola . Isot renkaat saavat läskipyörän näyttämään kömpelöltä, mutta harrastaja näkee asian toisin. ”Rengaskoko mahdollistaa sen, että maastossa ei tarvitse kierrellä esMuhkeat, neljän viiden tuuman levyiset renkaat antavat hyvän pidon, kun ajaa pienillä rengaspaineilla.
METSÄN KÄTKÖISSÄ SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia 25 PILKKEITÄ / 11.4.2019 TUTKIJALTA LUKIJALTA KAMALA LUONTO MUSTESIENISTÄ TUTUIN on puistonurmikoiden suomumustesieni, mutta lajeja on meilläkin useita kymmeniä. Mustesienen lakin käyttäytyminen saa helposti ajattelemaan, että itiöiden leviämisessä olisi jokin erityinen konsti – ehkä jopa niin, että eläimet tuhriutuisivat musteeseen ja levittäisivät mustesienten itiöitä. Eri mustesienilajeilla voi olla hyvinkin erilaiset keinot itiöidensä levittämiseksi. Esimerkiksi lahoavia sieniä syövä metsäsittiäinen saattaa hyvinkin olla mustesienten itiöiden levittäjä, ja lannalla kasvavien pienten mustesienten itiöt kulkevat mitä todennäköisimmin lannalla ruokailevien hyönteisten matkassa. Pääosa mustesienten itiöistä päätyy kuitenkin normaaliin tapaan ilmavirtojen levitettäväksi. Mustesieni on vain pakannut itiöitä tuottavat osansa niin tiiviiseen pakettiin, että se tarvitsee erityisiä keinoja taatakseen itiöille vapaan pääsyn tuulen teille. Erityisesti suurissa itiöemissä heltat ovat hyvin tiheässä, vain millin kymmenyksen päässä toisistaan. Heltoissa on siellä täällä pitkiä tappimaisia soluja, jotka pitävät heltat erillään. Kypsät itiöt ovat mustia. Itiöiden vapautuminen alkaa heltan reunasta kapeana vyöhykkeenä, mistä itiökannat ampuvat itiöt ilmaan. Itiökantoja on lomittain kahta eri pituutta, niin että helttoihin mahtuu enemmän itiöitä. Kun itiöinti alkaa, pitkät itiökannat ampuvat ensin omat itiön sä ja antavat sitten tilaa lyhyille itiökannoille. Itiöiden kypsyminen ja vapautuminen etenee kohti heltan yläosaa. Kun itiöt ovat irronneet, tämä heltan osa hajoaa nesteeksi ja tippuu pois. Nesteeseen joutuu jonkin verran itiöitä, jotka värjäävät sen mustaksi. Pääosa itiöistä kuitenkin vapautuu ilmaan. Helttojen sulaessa myös helttoja erillään pitävät pitkät solut hajoavat sitä mukaa kuin itiöivä vyöhyke etenee kohti heltan yläosaa. Näin nekään eivät estä itiöiden vapaata kulkua. Miksi mustesieni itkee mustin kyynelein? Mustesienten heltat sulavat alareunastaan musteeksi sitä mukaa kuin itiöt kypsyvät. Kuvassa jokin metsän pienistä mustesienilajeista. LUULISI, ETTÄ UUSIEN LEHTIEN rakentaminen on puulle suuri rasite. Jos vanhat lehdet eläisivät yli talven, voisi yhteyttämisen alkaa aikaisemmin keväällä. Niinhän monet ruohot mansikasta lähtien tekevät. Miksi puut karistavat lehtensä talveksi? Talvi on ankaraa aikaa kasveillekin. Lumen yläpuolella talvehtivien kasvien uhkana on pakkasen lisäksi kuivuminen. Lehtien varustaminen pakkasta ja kuivumista vastaan vaatisi paljon tukevamman rakenteen kuin kesävihantien lehtien teko. Talvella lehtevä latvus keräisi luntakin, joten oksistonkin olisi oltava huomattavasti vankempi. Kun puu pukeutuu vihreään vain kesäksi, se voi rakentaa suurempia, mutta silti ohuempia lehtiä. Lehdet eivät ole ikuisia edes talvivihannoilla kasveilla. Kuusen neulaset voivat säilyä puussa pisimmillään kymmenkunta vuotta, männyn neulaset karisevat kolmantena kesänään. Puun kasvaessa vanhat lehdet jäävät nuorempiensa varjoon. Osa lehdistä syödään, osa kuolee taudinaiheuttajien hyökkäyk VIIME VIIKKOINA on jälleen tiedusteltu, minkä takia hangella kuusten alla on vihreitä vuosikasvaimia. Viime vuonna syntyneitä kasvaimia voi olla kymmeniä ellei satoja yhden ison kuusen alla. Syyllinen on orava, joka syö kuusten kukkasilmuja. Orava, jolle havupuiden siemenet ovat tärkeää ravintoa, kykenee haistamaan myös kukkasilmut ennen kukintaa. Syönnin kohteena ovat ilmeisesti vain hedekukkasilmut, eivät käpyjä tuottavat emikukkasilmut. Koska emija hedekukkien määrät kuitenkin suhteutuvat toisiinsa, hangelle pudonneiden kasvainten runsaus viittaa keskimääräistä parempaan käpysatoon seuraavana kesänä. Maaliskuun lopun Metsälehdessä olikin uutinen kuusen hyvästä kukinnasta ensi kesänä. Orava puraisee poikki vain kukkasilmun sisältäviä kasvaimia. Syötyään silmun sisällön se pudottaa kasvaimen maahan. Silmun suojussuomut säilyvät normaalisti paikoillaan, joten syönnin havaitseminen vaatii tarkkuutta. Joskus tosin koko kukkasilmu on repäisty irti versosta. Tyhjennetty silmu sijaitsee lähes aina katkaisukohdan vieressä eli kasvaimen tyvellä. Kukka-aiheettomia silmuja eli kasvusilmuja orava ei syö. Joskus hanki tai maanpinta voi olla vihreänä kasvaimista. Puun kasvuun, harsuuntumiseen tai ensi kesän kukintaan kasvainmenetykset eivät vaikuta. RISTO JALKANEN Kirjoittaja on Silmät auki metsässä -kerhon perustaja ja puheenjohtaja Oravan tekosia Oravan pudottamia mustakuusen kasvaimia hangella. NIMIMERKILLÄ ”Metsälehden tilaaja maaseudulta” esiintyvää kysyjää olivat jääneet askarruttamaan MTK:n jäsenmaksu-uudistukseen liittyvät asiat. Järjestöllä on perustamisestaan lähtien ollut yksi yhteinen kassa, ja pelloilta ja metsistä kerätyt jäsenmaksut on aina käytetty mahdollisimman tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Sellaista käytäntöä ei ole ikinä ollut, että jäsenmaksuperuste määrittäisi näiden varojen käyttökohteen. Edunvalvontasektorit ovat toisiinsa kietoutuneita, ja nykyisin järjestö käyttää merkittävän osan työpanoksestaan esimerkiksi ympäristöja liikennepoliittisiin kysymyksiin. Tiukka sektorikohtainen ajattelu johtaisi tehottomaan edunvalvontaan ja monen edunvalvonnan kannalta tärkeän asian hoitamattomuuteen. Eri aikoina taloudelliset satsaukset edunvalvonnan eri sektoreille vaihtelevat. Viime vuonna toteutetussa jäsenkyselyssä metsänomistajat olivat järjestön toimintaan tyytyväisin jäsenryhmä, ja tässä ryhmässä olivat edustettuina kaikki metsänomistajaryhmät. MTK:lla on hyvä keskusteluyhteys kaikkiin puolueisiin, ja vaikka emme olekaan kaikkien kanssa samaa mieltä, uskomme, että avoimella vuorovaikutuksella pystymme poistamaan niitä ennakkoluuloja, joita nimimerkin kirjoituksessakin tuodaan esille. ANTTI SAHI toiminnanjohtaja, MTK Metsänomistajat tyytyväisiä MTK:n toimintaan Ri st o Ja lk an en
27 PILKKEITÄ / 11.4.2019 PUU ON OSASSA EUROOPPAA tärkeä uusiutuvan energian lähde. Hyvä esimerkki tästä on Itävalta, jonka erikoisuus ovat metsähakkeella lämpiävät omakotitalot. Pientalon lämmittämiseen riittää 15–25 kilowatin hakekattila, ja kiertävät autohakkurit tekevät noin tunnissa vuoden hakkeet yhdelle talolle. Saksa sen sijaan on merkittävä metsätalousmaa, mutta siellä puuenergian merkitys ei ole kovin suuri. Maatilojen energiaratkaisut perustuvat paljolti biokaasuun, ja myös tuulija aurinkoenergia ovat merkittävässä asemassa. Tukipolitiikan ansiosta biokaasun ja aurinkoenergian roolit ovat vakiintuneet. Biokaasu on kalliin markkinasähkön maassa tärkeä osa sähköntuotantoa, mutta toisaalta sähkön korkea hinta ei tunnu suosivan maalämpöä. Niin Suomessa kuin Tšekissä keskustellaan parhaillaan kivihiilestä luopumisesta. Tšekissä aihe on tärkeä myös siksi, että kivihiilen arvioidaan loppuvan parissa vuosikymmenessä. Biomassojen saatavuus ja korkea hinta rajoittavat kuitenkin Itä-Euroopassa bioenergian tuotannon ja käytön lisäämistä. Kirjanpainajat ovat osassa Tšekin metsiä vakava ongelma, ja kuusikoita kuolee pystyyn. Hyönteisen pilaamasta ainespuusta saisi energiapuuta. Vaikka kivihiilestä halutaan Tšekissä eroon, on ruskohiili edelleen tarkasteltavana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Biomassojen lisäksi myös aurinkoenergia ja biokaasu nähdään toimivina uusiutuvan energian vaihtoehtoina. Puola on puolestaan kivihiilimaa. KiPolttopuun rooli vaihtelee Euroopassa Italiassa kylpylöiden vedet lämpenevät oliivipuiden oksilla ja Itävallassa omakotitalot metsähakkeella. Saksassa puuenergian merkitys ei sen sijaan ole kovin suuri. Tšekissä käytetään polttopuuna muun muassa pyökkiä. Ri st o La uh an en TUTKIJOILTA Bioenergia on ollut Yhdysvalloissa vastatuulessa, koska sen pelätään uhkaavan hiiliteollisuuden työpaikkoja. Kun bensiini on edullista, biopolttoaineet eivät kiinnosta. Puun energiakäyttö ja metsien hoitaminen vähentäisivät kuitenkin metsäpaloriskiä mantereen metsissä nyt, kun puun teollinen käyttö on vähentynyt. Eniten polttopuuta käytetään Aasian maissa ja toiseksi eniten Afrikassa, missä sitä käytetään varsinkin ruuan valmistuksessa. Vuonna 2017 eniten polttopuuta käytettiin Intiassa, noin 310 miljoonaa kuutiota. Raakapuuta, johon lasketaan polttopuun lisäksi myös teollisuuden käyttämä puu, hakattiin Intiassa vuonna 2017 noin 360 miljoonaa kuutiota. RISTO LAUHANEN Seinäjoen ammattikorkeakoulu JUHA VIIRIMÄKI ja JUSSI LAURILA Suomen metsäkeskus Kirjoittajat ovat selvittäneet EU-maiden lämpöyrittäjyyttä ja polttopuun käyttöä Manner-Suomen maaseutuohjelman ja Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen rahoittamassa hankkeessa. Puun poltto huipussaan Ranskassa Polttopuun ja raakapuun hakkuut kymmenessä eniten polttopuuta käyttävässä Euroopan unionin maassa vuonna 2017. Raakapuuhun lasketaan sekä polttopuu että teollisuuden käyttämä puu. Polttopuuta (milj. m 3 ) Raakapuuta (milj. m 3 ) Ranska 26 51 Italia 11 13 Saksa 10 53 Suomi 8 63 Ruotsi 6 75 Puola 5 46 Espanja 5 18 Itävalta 5 18 Romania 5 16 Viro 3 10 Lähde: Luken Suomen metsätilastot -kirja vihiilen työllisyysvaikutukset ovat niin merkittävät, ettei poliittista tahtoa uusiutuville energiamuodoille tahdo löytyä. Puolassa on lisäksi hyvät pellot kasvintuotantoon, eikä peltoenergian tuotanto ole puolalaisten mielestä kivihiilimaassa järkevää. RUOTSISSA METSÄENERGIAN käyttö perustuu kuusen uudistamisaloilta kerättäviin hakkuutähteisiin. Oksat ja latvukset muodostavat polttoaineen nimeltä grot (grenar och toppar). Hakkuutähteiden lisäksi energiaksi korjataan pienpuuta. Metsäenergian käyttö on Ruotsissa tärkeää, mutta sinne ei ole syntynyt samanlaista lämpöyrittäjyyttä kuin Suomeen. Toimintaa on kuitenkin sekä kuntatason laitoksissa että suuren mittakaavan voimalaitoksissa. Myös kantojen bioenergiakäyttö tunnetaan, mutta ympäristönsuojelupaineiden takia se on jäänyt vähäiseksi. Italiassa metsähaketta saadaan lyhytkiertoviljelmiltä. Toscanan alueen lyhytkiertoviljelmillä yleisin puulaji on valkopoppeli. Kun oliivija sitruspuiden oksia karsitaan, oksista saadaan metsähaketta muun muassa kylpylöiden vesien lämmitykseen. Puuenergia tilastoituu Italiassa maatalouden yhteyteen. Koneyrittäjä ja lämpöyrittäjä -malli toimii hyvin, kun haketta toimitetaan lyhytkiertoviljelmiltä lämpölaitoksille. Kotitaloudet ovat Italiassa kiinnostuneita pellettilämmityksestä, ja pyöreää puuta käytetään edelleen maatilojen lämmityksessä. Virossa on ilmennyt kiinnostusta eteläpohjalaiseen lämpöyrittäjyyteen. Manner-Suomen maaseutuohjelman VISUhanke on osaltaan edistänyt asiaa. Varsinkin Etelä-Virossa PÕlvamaan ja Viljandimaan seuduilla ollaan kiinnostuneita lämpöyrittäjyydestä. Fossiilisista polttoaineista halutaan eroon, ja energiapuun hankintaketjua halutaan koneellistaa. Esimerkiksi Viljandimaalla sijaitseva Kopun kartano haluaa eroon halkolämmityksestä, sillä halkojen käsittely on raskasta ja maaseudun työntekijät ikääntyvät. Myös bioenergia-alan työturvallisuudessa on Virossa parantamisen varaa. Latvia ja Liettua ovat olleet neuvostoriippuvaisia öljy-, maakaasuja hiilimaita. Kiinnostus uusiutuviin energiaratkaisuihin on näissä maissa lisääntynyt muun muassa huoltovarmuuden takia. METSIEN VAJAAKÄYTTÖ on ongelma esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Taustalla on alueen metsäteollisuuden taantuminen. Käsittelemättömissä metsissä puut heikentyvät ja altistuvat kaarnakuoriaisille, kuten vuoristonilurille. Kun puut kuolevat, metsiin kertyy lahoavaa ja kuollutta puubiomassaa ja ilmaan vapautuu hiilidioksidia. Jos helteet jatkuvat pitkään, tekee kuollut puubiomassa metsästä herkän paloille. Puukaupan aika on nyt! Kuusivaltaisilla päätehakkuukohteilla, järeämmillä harvennuksilla sekä koivutukilla on hyvä kysyntä! Sekä kuusiettä koivutukki hyödynnetään Koskisen tehtailla Järvelässä suomalaisen sahatavaran sekä koivuvanerin valmistukseen. Useiden katkontapituuksien ansiosta saamme tukin tarkasti talteen ja sinulle parhaan mahdollisen tuoton puista. Puulle omistautuneiden asiantuntijoidemme kanssa puukauppa sujuu vaivattomasti ja joustavasti. Havutukin hankinta-alue Koivutukin hankinta-alue Löydä lähin puuostajamme koskitukki.fi tai soita 020 553 40. Tehdään yhdessä hyvät puukaupat!
28 11.4.2019 / PILKKEITÄ MYYDÄÄN PALVELUKSEEN HALUTAAN Ilmoita Metsälehdessä! Kysy tarjous Tuomo Vuoriselta p. 050 436 9700 Metsälehden retki METSÄTILA/RAKENNUSPAIKAT, Punkaharju, Saukonsaari Kaksi yleiskaavan mukaista rantarakennuspaikkaa (á 3000 m 2 ) Raiviojärven rannassa Savonlinnan Punkaharjulla. Molemmilla paikoilla RA rak. oikeus 150 m 2 . Mahdollisuus ostaa myös koko metsätila (10,739 ha), tai reilumman kokoinen tontti, joka hinnoitellaan erikseen. Tilalla on puustoa n. 900 m 3 . Kehitysluokaltaan varttunutta kasvatusmetsää (mä/ko) on 6,2 ha ja mä taimikkoa 4,5 ha. Tila rajoittuu Pihlajaveteen. Tie ja sähkö tonttien läheisyydessä. Hp. rakennuspaikat 20.000 €/kpl tai koko tila, sis. rak.paikat 80.000 €. OMAKOTITALO, Punkaharju, Hiukkajoki 1.477 ha. Tilava omakotitalo ja tontti maaseudun rauhassa, n. 10 km:n päässä Punkaharjun taajamasta. 2-kerroksisen talon alakerrassa on olohuone, 2 makuuhuonetta, keittiö, sauna, pesuhuone ja pukuhuone, josta on käynti osittain katetulle terassille. Yläkerrassa tilava aula, makuuhuone, vaatehuone, molemmissa kerroksissa omat wc:t. Avaralla pihalla on entinen navettarakennus, josta voit muokata työtai harrastetiloja, soveltuu myös hevostalliksi tai pieneläimille, nykyisellään toimii varastotilana. Hp. 98.000 € SAARI, Savonlinna, Punkaharju 2.780 ha. Ainutlaatuinen tilaisuus hankkia ikioma saari Punkaharjulta, keskeltä upeaa Puruvettä! Yösaari-nimisen saaren lounaan puolella on Harvanselkä ja koillisessa Mustanselkä. Harvanselän kalliorannalla sijaitsevat saaren rakennukset, kesämökki ja hirsiaitta. Vesimatka mantereelta n. 4 km. 65.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 MAATILA, Viro, Rapla 490 ha. Harvinainen tilaisuus hankkia kerralla suuri maatalouskokonaisuus Virosta, n. 50 km Tallinnasta! Myynnissä peltoa Raplan kunnassa 490 ha. Hyvät mahdollisuudet myös vuokrata lisää peltoalueita. Hinta sisältää myös tilan päärakennuksen, muita maatalousrakennuksia sekä kolme kuivurija viljavarastorakennusta (joissa kolme Antti -kuivuria 36, 36 + 40 m 3 , yksi Stela läpivirtauskuivuri ja 32 m 3 :n Mepu -kuivuri). Lisäksi kolme John Deere -traktoria ja paljon pienempiä maatalouskoneita ja -laitteita. Hp. 3,6 milj. €. METSÄTILA, Mäntsälä, Sulkava 37,06 ha. Kokonaispuusto n. 6100 m 3 . Yli puolet pinta-alasta uudistettavissa/ harvennettavissa. Rajoittuu hyvään metsäautotiehen n. 800 m matkalta. Alue on raivaamaton, joten osaan siitä voisi soveltua yläharvennus/jatkuvan kasvatuksen menetelmä. Etäisyyksiä: Kärkölä n. 22 km, Riihimäki n. 38 km, Mäntsälä n. 25 km, Lahti n. 45 km, Helsinki n. 85 km. Hp. 250.000 €/tarjous viim. 18.4.2019. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 LOMA-ASUNTO, Savonlinna Massiivihirsinen, tyylikäs ja vanhanajan moderni, kerrosalaltaan 179 m 2 huvilakokonaisuus luonnonkauniilla paikalla lähellä Savonlinnan palveluja. Kohde sijaitsee tien päässä metsässä ja naapureita ei ole häiritsevän lähellä. Huvilan hirret siirretty puretusta hirsitalosta ja päärakennus rakennettu vuonna 1970. Rakennuksen kaikki massiiviset peruskorjaukset tehty v. 2012, joten peruskorjaustarvetta ei tiedossa. Kohde myydään noin hehtaarin määräalalla. Tasaisella ja suojaisella rantatontilla on peräti noin 300 metriä Ristijärven rantaviivaa. Rannalla on laituri ja tontilla on grilli/kesäkeittiö sekä talousrakennus. Mh. 159.000 €. VAPAA-AJAN TONTTI, Puumala Puumalan Hurissalossa, Saimaan Lietveden vesistöön kuuluva noin 8000 m 2 rantatontti. Rakennuspaikalla järeä mäntypuusto, kovapohjainen rinnetontti soveltuu hyvin rakentamiseen. Kovapohjainen ranta. Rakennusoikeus 200 k-m 2 . Tieyhteys aivan vieressä. Kohde myydään määräalana. Loistava mahdollisuus esimerkiksi veneilijälle hankkia tukikohta Suomen kolmanneksi suurimmasta sisävesisaaresta. Mh. 55.000 €. METSÄPALSTA, Ruokolahti 12,4 ha. Todella puustoinen määräala Ruokolahden Salosaaressa Saimaan äärellä. Palstalla hyvä tieverkosto ja rehevät kangasmaiden kasvupohjat. Ei taimikoita vaan pelkästään kasvatusmetsiä ja uudistuskypsiä metsiä.. Puuston määrä noin 2.600 m 3 eli keskimäärin 210 m 3 /ha. Tukkipuun osuus on lähes 50 %. Välittömät hakkuumahdollisuudet ovat pinta-alaan nähden suuret, noin 35 % kokonaispuustosta. Myynnissä on myös Saimaan rantaan rajautuva kantatila, joka sisältää APrantarakennuspaikan, eräkämpän ja maata noin 2,2 ha. Metsäpalstan mh. 95.000 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa www.metsalehti.fi/metsamaa LÄNSI-RAJA Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja palvelee toimialueensa metsänomistajia Pellon, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. Palveluvalikoimastamme löytyy kaikki metsänomistajan tarvitsemat palvelut. Haemme Pelloon METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu metsäkiinteistöjen välitys, arvioinnit, metsäsuunnittelu sekä metsänomistajien neuvonta, koulutus ja tiedotus. Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja, markkinointija palveluhenkisyyttä sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. LKVtutkinto ja kokemus kiinteistöjen välityksestä katsotaan eduksi. Palkkaus YT/METO työehtosopimuksen mukainen. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 30.4.2019 mennessä sähköpostitse veijo.ekonoja@mhy.fi Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Veijo Ekonoja p. 040 5088491 Metsänomistajat MHY Länsi-Raja 2 x 100_92mm 20.3.2019 10.44 Sivu 1 Rovaniemen metsänhoitoyhdistys toimii Rovaniemen kaupungin alueella. Yhdistys on Rovaniemen alueen yksi merkittävimmistä metsätalouden toimijoista. Yksityismetsien hakkuusuunnite on 420 000 m³. Kaikista alueen puunmyyntisuunnitelmista yli 70 % on yhdistyksen tekemiä. Puukaupoista lähes 40 % on yhdistyksen tekemiä valtakirjakauppoja. Rovaniemen mhy tarjoaa yli 2000 jäsenelleen laadukkaita ja monipuolisia palveluita. Haemme nyt vakituiseen työsuhteeseen METSÄTOIMIHENKILÖÄ Rovaniemen Yläkemijoen alueelle. Toimipaikkana Rovaniemen toimisto. Pääasiallisia työtehtäviä ovat yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjoilla, tila-arviot, metsäsuunnittelu sekä metsänhoitopalveluiden markkinointi ja sopimusten tekeminen. Valittavalta henkilöltä edellytämme vähintään metsätalousinsinöörin koulutusta. Arvostamme ammatillisia taitoja puukaupassa sekä kustannustehokkaassa metsänhoidossa. Menestyminen työtehtävässä vaatii myyntihenkisyyttä ja yksityismetsätalouden tuntemusta. Lisäksi arvostamme asiakaspalvelutaitoa sekä kykyä oma-aloitteeseen ja tulokselliseen toimintaan. Palkkaus YT/Meto TES:n mukaisesti. Työ tulee vastaanottaa 1.5.2019 alkaen tai sopimuksen mukaan. Hakemukset liitteineen 15.4.2019 klo 12.00 mennessä sähköpostitse teemu.orajarvi@mhy.fi. Tiedustelut puheenjohtaja Pekka Lehto puh. 0400 393 899 tai toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi puh. 0400 287 193. Rovaniemen metsänhoitoyhdistys ry Hallituskatu 22 • 96100 ROVANIEMI • www.mhy.fi/rovaniemi
29 PILKKEITÄ / 11.4.2019 METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back Veera Honkala Tuomas Nikulin Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p. 040 126 1181 Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 045 877 4740 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 040 723 1613 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsalehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 87. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 31 950 (LT/18) Lukijoita 148 000 (KMT/18) Painopaikka Punamusta, Joensuu PALVELUKSEEN HALUTAAN MIKKO RIIKILÄ T oistuvat lannoitukset voivat lähes kaksinkertaistaa nuorten kuusikoiden kasvun, selviää ruotsalaisen Fiberskog-hankkeen koesarjasta. Fiberskog-hankkeessa etsitään keinoja metsien kasvun lisäämiseksi. Hankkeen puitteissa järjestetty 20-vuotinen koesarja osoittaa, että toistuvat lannoitukset nostivat kuusikoiden hehtaarikasvun 30 kuutiometriin vuodessa. Hakkuukypsiksi lannoitetut puustot varttuivat 30–40 vuodessa. Ruotsin maatalouskorkeakoulun SLU:n professori Urban Nilsson kertoo, että lannoitusten ansioista kuuset saatiin kasvamaan likimain samaan tahtiin Pohjoisja Etelä-Ruotsissa. Pohjoisimmat lannoituskokeet tehtiin Jämtlannissa suunnilleen Keski-Suomen korkeudella ja eteläisimmät Etelä-Ruotsin Smålannissa. Linné-yliopiston professorin Johan Berghin mukaan kuusten kasvunlisäys oli suhteellisesti suurinta pohjoisessa. Koealat perustettiin kuusenistutusaloille, joille oli istutettu vain 1 500 runkoa hehtaarille. Näin siksi, että puusto haluttiin kasvattaa harventamatta päätehakkuuseen asti. Lannoitukset aloitettiin, kun kuusentaimet olivat parimetrisiä. Koealoille levitettiin typpilannoitetta yhdestä kolmeen vuoden välein. Typpeä levitettiin joka kerta 150 kiloa hehtaarille, saman verran kuin meikäläisissä kasvatuslannoituksissa. Tonneittain lannoitetta Vuosittain ja joka toinen vuosi toistettujen lannoitusten tulos oli samaa tasoa. Joka kolmas vuosi tehty lannoitus antoi hieman heikomman mutta silti runsaan kasvunlisäyksen. Ensiharvennusvaiheesta alkaen lannoitukset tehtiin viiden vuoden välein. Kaikkiaan puusto lannoitettiin kiertoajan kuluessa viidestä kuuteen kertaa. Yhteensä lannoitetta levitettiin hehtaarille noin tonnin verran. Kuluja moisesta kuurista kertyy noin 2 000 euroa hehtaarille. ”Tällainen kasvatusmenetelmä on kannattava. Lannoitussijoitukselle saadaan viidestä kuuteen prosentin sisäinen korko. Edellytyksenä on, että puusto kehittyy häiriöittä eikä esimerkiksi kärsi merkittävistä myrskytuhoista”, Nilsson summaa. Nilssonin mukaan tehokasvatetun kuusen tiheys alenee ja lujuus heikkenee 10–15 prosenttia. Hän lupaa silti, että tällainen puu kelpaa tukiksi. ”Meillä ei tosin ole paljonkaan kokemusta teholannoitettujen kuusten sahaamisesta, mutta niitä voi verrata Etelä-Ruotsin viljavimpien kasvupaikkojen kuusiin. Niistä tehdyt tukit kelpaavat ongelmitta sahaukseen.” Teholannoitus tuottaa enemmän lisäkasvua lannoitteeksi käytettyä typpikiloa kohti kuin tavallinen kertalannoitus, mikä hillitsee ravinnevalumia. Lannoitus tuplasi kasvun Tiuhaan lannoitetut kuusikot varttuivat Ruotsissa tukkipuun mittoihin 30–40 vuodessa. Tiuhaan tehdyt lannoitukset kaksinkertaistivat kuusten kasvun Ruotsissa tehdyssä, noin 20 vuotta jatkuneessa kokeessa. M etsälehden seuraava lukijamatka suuntautuu 9.9.–12.9.2019 Pohjois-Ruotsiin, missä pääsemme ruskamaisemissa tutustumaan naapurimaan metsien hoitoon. Ohjelmassa on muun muassa tutustuminen Ruotsin suurimpaan metsäpaloalueeseen. Retkimaisemien kohokohta on Euroopan suurin valjastamaton koski Storforsen Piitimenjoessa. Matka maksaa: 850 euroa, kun ryhmän koko on vähintään 20 henkeä. Majoitus on 2-3 hengen huoneissa. Hintaan sisältyy: Kuljetus Oulusta alkaen, kolmen yön majoitus, vierailut sekä kolme illallista ja kaksi lounasta. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Matkan järjestää Kon-Tiki Tours, www.kontiki.fi, puhelin 09-466 300, sähköposti: ilmoittautumiset@kontiki.fi 4 Lue tarkemmin seuraavasta Metsälehti Makasiinista. Pohjois-Ruotsiin Pohjois-Ruotsiin Ruskamatkalle 9.9.–12.9.2019 Metsälehden retki Su ne Li nd er / Fi be rs ko g LOUNAMETSÄ Metsänhoitoyhdistys Lounametsä toimii Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 21 kunnan alueella. Palvelemme monipuolisesti toimialueemme 10 000 metsänomistajaa. Haemme vakituiseen työsuhteeseen Metsäasiantuntijaa sijoituspaikkana Mynämäen toimisto ja ensisijaisena toimialueena Kustavi, Taivassalo, Uusikaupunki. Työtehtäviisi kuuluvat muun muassa yhteydenpito metsänomistajiin, puunmyyntisuunnitelmien laadinta, puun myynti valtakirjalla, metsänhoitopalveluiden markkinointi ja sopimusten tekeminen sekä metsänomistajien neuvonta, koulutus ja tiedotus. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä metsänhoitoyhdistyksessä kilpailukykyisin työsuhde-eduin. Palkkaus YT-METO TES / palkkatoive. Työ alkaa sopimuksen mukaan. Odotamme Sinulta: Metsäalan koulutusta Ammatillisia taitoja puukaupassa ja metsänhoidossa Yksityismetsätalouden tuntemusta Hyviä vuorovaikutustaitoja Markkinointija palveluhenkisyyttä Kykyä itsenäiseen, aloitteelliseen ja tulokselliseen työhön Määrätietoista asennetta ja kykyä kantaa vastuuta muuttuvissa olosuhteissa Ongelmanratkaisukykyä Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan perjantaihin 19.4.2019 klo 16.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen lasse.lahtinen@mhy.fi Lisätietoja antaa johtaja Lasse Lahtinen 040 170 6822 ja metsäasiantuntija / tiiminvetäjä Teemu Katunpää 0500 780 569. Metsänomistajat MHY Lounametsä 2 x 150mm_92mm 4.4.2019 13.18 Sivu 1
30 11.4.2019 / PILKKEITÄ MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET 80 VUOTTA 18.4. ESKO KUUSELA, metsänhoitaja, Rovaniemi (ei vastaanottoa) 70 VUOTTA 20.4. PERTTI LATTU, metsänhoitaja, Kemi (ei vastaanottoa) 26.4. KAUKO PARVIAINEN, metsäneuvos, Imatra (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. NUORTEVA KANSALAISTEN KRIISITIETOISUUS ilmastoasioista on noussut tappiinsa, minkä seurauksena ilmastoahdistus on saavuttanut ennennäkemättömät mittasuhteet. Lehtien yleisönosastot sosiaalisesta mediasta puhumattakaan täyttyvät ilmastopuheesta, jolloin kansalainen joko soimaa itseään tai valitettavan usein lähimmäisiään. Monet tuntevat syyllisyyttä lomalennoistaan, lihansyönnistään, autoilustaan tai jopa liian kauan kestävästä suihkussa olemisestaan. Avomielisesti nämä ”ilmastosyntipukit” kertovat pahoista töistään ja saavat niistä ikävää palautetta siitä huolimatta, että monet kompensoivat esimerkiksi lentomatkustamistaan ostamalla kaikki vaatteet kirppikseltä tai käyttämällä julkisia liikennenvälineitä, luopumalla punaisen lihan syönnistä ja niin edelleen. ILMASTOAHDISTUS EI rajoitu pelkästään itseruoskintaan, vaan aikamoinen joukko kansalaisia on sitä mieltä, ettei kukaan tee mitään – ja se kukaan, jonka pitäisi tehdä jotakin, ei yleensä löydy peiliin katsomalla, vaan jostain ihan muualta. Radion Horisontti-ohjelma käsitteli jokin aika sitten kirkon suhdetta ilmastonmuutokseen. Haastateltavana oli ilmastoaktivisteja, joilta kysyttiin, mitä he itse tekevät ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mielenosoituksiin osallistuminen ja asian esillä pitäminen muilla keinoin tuntui olevan se tapa, joilla haastateltavat kokivat kantavansa kortensa kekoon. HALLITUSTENVÄLINEN ILMASTOPANEELI on antanut ihmiskunnalle tästä vuodesta laskien 11 vuotta aikaa tehdä parannuksen tai ilmasto lämpenee siinä mitassa, ettei mitään enää ole tehtävissä. Maailmanloppu on siis aika lähellä, eikä ihme, että ihmisiä pelottaa. Äärimmäinen seuraus ilmastopelosta on se, etteivät nuoret ihmiset uskalla hankkia lapsia. Silloin tulevaisuuden täytyy näyttää mustalta seinältä. Väite, ettei kukaan tee mitään, on onneksi väärä. Hallitukset ovat tehneet jo parikymmentä vuotta määrätietoista ilmastopolitiikka, jonka toimeenpanosta on sovittu kansaivälisillä ilmastosopimuksilla. Niistä tuorein on Pariisin ilmastosopimus vuodelta 2015. MIKSEI MITÄÄN sitten tapahdu? Tapahtuu kyllä, mutta siitä ei ole ehkä osattu kertoa riittävän selvin sanoin. Löysin YLE:n sivustolta mielenkiintoisen kyselylomakkeen, jolla pystyy testaamaan, kuinka hyvin omat käsitykset vastaavat faktoja. Valitsin kysymyspatteristosta kaksi asiaa, joista ensimmäinen koski päästövähennyksiä ja toinen metsien hakkuita. Kysymykseen, kuinka paljon kasvihuonekaasupäästöt Suomessa ovat vähentyneet 2010-luvulla, vastasin 43 prosenttia. Oikea vastaus on, että ne ovat vähentyneet 27 prosenttia. Virhearvioini johtui osittain siitä, että luin kysymyksen huolimattomasti ja käytin vertailuvuonna ilmastopolitiikassa yleensä käytettyä vuotta 1990. Kysymykseen, kuinka paljon metsävarat ovat vähentyneet tai kasvaneet 2000-luvulla, vastasin, että ne ovat kasvaneet 200 miljoonalla kuutiometrillä. Taas meni väärin. Suomen metsävarat ovat kasvaneet vuosien 2000 ja 2013 välillä 453 miljoonalla kuutiometrillä siitä huolimatta, että metsien hakkuut ovat samaan aikaan lisääntyneet. Faktojen valossa tulevaisuus näyttääkin aika valoisalta! Ilmastoahdistusta TAPIO PALVELUT OY Metsänhoitaja JUHA RUUSKA aloittaa Tapio Palvelut Oy:n metsäaiheisten kirjojen tuotepäällikkönä. Hänen vastuulleen kuuluvat myös erilaiset digitaaliset tuotteet. Ruuska siirtyy tehtävään 4H-liiton kehityspäällikön tehtävistä. SUOMEN METSÄYHDISTYS Suomen metsäyhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu metsänhoitaja KIRSI JOENSUU . Hän siirtyy tehtävään massiivipuutaloista tunnetun Trä Kronorin toimitusjohtajan paikalta. St1 Nordic Oy:n hallituksen puheenjohtajalle MIKA ANTTOSELLE on myönnetty Kemian Seurojen palkinto. Anttonen sai palkinnon ansioistaan muun muassa kotimaisen energiaja biojalostamotekniikan edistäjänä. Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon metsäasiantuntijalle OSMO HYYTIÄISELLE on myönnetty Metsämiesten Säätiön Työyhteisön hyvä tyyppi -stipendi. PALKINNOT HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat VAIKEAPÄÄSYISISSÄ Etelä-Meksikon sademetsissä lähellä Guatemalan rajaa kasvaa elävänä fossiilina pidetty trooppinen siemenpuulaji. Se löydettiin ja kuvattiin tieteelle vasta 1800-luvun lopulla, mutta se on puulajina yksi maailman vanhimmista. Yleisilmeeltään se muistuttaa jättimäistä palmua, jolla on saniaismaiset mutta piikkikärkiset lehdet. Puu ei kuitenkaan ole varsinainen palmu, vaan kuuluu siemeniä tuottaviin käpypalmuihin. Käpypalmuja pidetään yleensä pieninä ja vähintäänkin hidaskasvuisina. Kaupasta muinoin ostamani kämmenen kokoinen käpypalmu pysyi vuodesta toiseen tismalleen samanmittaisena, kasvattaen tuona aikana ehkä yhden uuden lehden – jos sitäkään – ennen kuin lopulta kuivui kasaan. Meksikossa majaileva jättikäpypalmu Dioon spinosum sen sijaan kasvaa kohtuullisen rivakasti, ja sen kävyt painavat enemmän kuin lähes millään tunnetulla nykyisellä tai koskaan eläneellä kasvilajilla. Puulla ei ole suomenkielistä nimeä, mutta se voisi olla vaikkapa meksikonjättikävykki. Käpyvuosina – joita on perin harvoin – naaraspuolinen puu kasvattaa latvaansa halkaisijaltaan jopa puolimetrisen kävyn. Jos se hedelmöittyy lähellä kasvavan koiraspuolisen puun siitepölyn avulla, käpyyn voi kehittyä jopa 700 siementä. Kävyn putoamista ei parane odotella lähes parikymmenmetriseksi kasvavan puun alla, sillä suurimmat kävyt painavat viitisentoista kiloa. Sademetsien syövereissä Keväällä 1986 Meksikossa järjestettiin jalkapallon MM-kilpailut, jotka voitti Argentiina. Samana keväänä voitti myös Argentiinassa osittain kuvattu Robert de Niron tähdittämä elokuva Linnake (The Mission) Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu -palkinnon parhaana elokuvana. Musiikista vastasi Ennio Morricone , yli 500 elokuvan säveltäjämestari. Traaginen tarina kertoi espanjalaisten ja Vatikaanin jesuiittojen Etelä-Amerikan viidakkoon raivaamasta lähetysasemasta. Elokuvan koskemattomat sademetsät, sydäntäsärkevä tarina ja musiikki tekivät minuun lähtemättömän syvän vaikutuksen. Hiljattain Meksikon presidentti toivoi entisiltä siirtomaaisänniltään Espanjalta ja Rooman paavilta virallista anteeksipyyntöä 500 vuoden takaisista ryöstöretkistään. Riita-asia koski pääasiassa ihmisten ja maaomaisuuden luvatonta käyttöönottoa ja hävittämistä. Tiedossa ei ole, kuinka monta sademetsien puulajia valloitusretket, uudisasutus ja viidakon raivaukset kaiken kaikkiaan verottivat. Syvimpiin sademetsien syövereihin eurooppalaiset eivät kuitenkaan uskaltaneet tunkeutua, ja osa metsistä ja sen muutamista käpypalmulajeista ovat säilyneet lähes koskemattomina tähän päivään saakka. Palmusunnuntain lähestyessä Meksikon jättikäpypalmun lehtiä käytetään pienimuotoisesti alueen katolisissa seremonioissa alttarikoristeina. Meksikon elävä jättifossiilipuu Suurimmat jättikäpypalmun kävyt painavat viitisentoista kiloa. Jättikäpypalmu muistuttaa yleisilmeeltään jättimäistä palmua, jolla on saniaismaiset mutta piikkikärkiset lehdet.
Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero 31 PILKKEITÄ / 11.4.2019 ENSI NUMEROSSA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 25. HUHTIKUUTA. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Pa lv el uk or tt i • Ammattilaisen mukana istuttamassa • Näin myyt yhteismetsäosuuden • Paikannin taskuun ja metsään An tt i J. Le in on en • Mitä hyötyä on kulotuksesta? • VMI vaikuttaa kaikkeen • Tuohesta syntyi rusetti ja bisnes METSÄKRYPTO 7 TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 25.4.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 7”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Markku Haleni, Karkkila; Ahti Jantunen, Pieksämäki ja Matti Rautio, Imatra. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Metsäristikko 4, oikea ratkaisu
Harvennuksella metsä kasvuun, saat 70 prosenttia rahoista heti! Metsä Groupin omistajajäsenenä saat kesäharvennuksiin veloituksetta 70 % ennakkorahoituksen, kun teet puukaupat 30.4.2019 mennessä. Tilaa samalla lannoitus, niin puut järeytyvät nopeammin ja hiili sitoutuu tehokkaammin. Hae metsäasiantuntijan yhteystiedot osoitteessa www.metsaforest.com ja tee puukauppa kanssamme.