• TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Suomalaiselle koivukuitupuulle riittää kysyntää myös muissa Itämeren maissa. Sivut 8–11 KUITU UI MERELLE KESKIVIIKKONA 13. HUHTIKUUTA 2022 ? NRO 7 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Johannes Tervo 9286_.indd 1 9286_.indd 1 6.4.2022 19.40 6.4.2022 19.40
• AJANKOHTAINEN / UUTISET 13.4.2022 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsä Group ei enää osta kaikkia lehtipuita ›› 4 Puukaupassa menee nyt kovaa ›› 12 METSÄSTÄ Mitä jättää raivaamatta? ›› 18–19 Älä turhaan maksa rötisköstä ›› 23 Vanhan ajan raamisaha puree edelleen ›› 26–27 PILKKEITÄ Metsäsäätiö sai uuden toiminnanjohtajan ›› 34 Setripuu, jonka tuntee nenässään ›› 35 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 90. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 31 415 (LT/21) Lukijoita 166 000 (KMT/21) Painopaikka Punamusta, Joensuu TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Suomalaiselle koivukuitupuulle riittää kysyntää myös muissa Itämeren maissa. Sivut 8–11 KUITU UI MERELLE KESKIVIIKKONA 13. HUHTIKUUTA 2022 ? NRO 7 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Johannes Tervo Rekkalasti koivukuitua odottaa lastausta Karhusaaren satamassa. Kuva: Johannes Tervo TIIA PUUKILA, TEKSTI SAMI KARPPINEN, KUVA JALOSTETUSTA kuusen siemenestä povataan taas pulaa muutaman vuoden päästä. Myös männyllä etenkin pisimmälle jalostettu jalostettu siemen kävi lähellä laarin pohjaa kahden peräkkäisen huonon siemenvuoden seurauksena vuosina 2018 ja 2019. Näin ei pitäisi tapahtua. Maaja metsätalousministeriön hallinnoiman siemenviljelysten perustamisohjelman tavoite on taata jalostetun siemenen riittävyys taimitarhakylvöihin sekä osin metsäkylvöihin. Nyt käynnissä on uuden sukupolven siemenviljelysten perustamisohjelman valmistelu, jossa ennakoidaan tulevaa siementarvetta ja paikataan tilannetta. ”Metsälaki velvoittaa metsänuudistamiseen, joten on valtion tehtävä varmistaa, että kullekin alueelle soveltuvaa siementä on riittävästi tarjolla. Tässä ei olla täysin onnistuttu jalostetun siemenen osalta, mutta tavoite on, että jalostettu siemen riittää”, summaa neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski maaja metsätalousministeriöstä. Tällä kertaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen tuomat riskit, kuten kirjanpainajatuhot, otetaan ensi kertaa huomioon tulevaisuuden siementarpeessa. Maan ääripäät kriittisimmät Syy siemenpulaan löytyy vuosikymmenten takaa. 1980-luvulla mänty oli valtalaji, kuusibuumista ei ollut tietoakaan eikä kuusen siemenviljelyksiä perustettu. Viimeiset parikymmentä vuotta tilannetta on paikattu, mutta keski-ikäiset, runsastuottoiset siemenviljelykset puuttuvat. Myös siemenviljelysten tuottoarviot ovat olleet turhan toiveikkaita. Etenkin kuusella siementuholaiset kurittavat siemenviljelyksiä ja vievät pahimSIEMENPULA TOISTUU, VAIKKA EI PITÄISI Jalostetun siemenen tulisi riittää kaikkiin taimitarhakylvöihin, mutta silti laarin pohja pilkottaa aika ajoin. Syyt löytyvät historiasta, virhearvioista ja biologiasta. 9287_.indd 2 9287_.indd 2 6.4.2022 19.40 6.4.2022 19.40
• UUTISET 13.4.2022 Metsälehti.fi 3 SIEMENPULA TOISTUU, VAIKKA EI PITÄISI ”Valtion tehtävä on varmistaa, että siementä on riittävästi tarjolla.” massa tapauksessa lähes koko sadon, kuten viime vuonna kuusentuomiruosteen seurauksena kävi. ”Siemenestä on ollut pulaa. Eteläisimmässä Suomessa kuusi ja pohjoisimmassa Suomessa mänty ovat kriittisimmät”, arvioi työryhmässä mukana oleva erikoistutkija Katri Himanen Luonnonvarakeskuksesta. Viidennes pois pelistä Suomessa siemenviljelysten perustamisohjelman toteutuksesta vastaavat Siemen Forelia sekä Tapion siemenkeskus. Tosin viimeiset lähes kymmenen vuotta siemenviljelysten perustaminen on ollut Siemen Forelian harteilla. Valtio tukee uusien siemenviljelysten perustamista vuosittain 440 000 eurolla. Siementä tuottavia viljelyksiä on runsaat 1 800 hehtaaria. Siementä ei tosin saada koko tuotantoalalta joka vuosi, sillä siemenviljelykset vaativat leikkaamista ja harventamista pysyäkseen tuottokunnossa. Kun latvukset leikataan, menetetään pikkukävyt, kukkasilmut ja samalla kahden seuraavan vuoden sato. ”Toimenpiteet pitäisi uusia viiden, kuuden vuoden välein. Käytännössä se tarkoittaa, että noin 20 prosenttia viljelypinta-alasta on tuottamattomassa tilassa koko ajan. Tätä ei edellisessä siemenohjelmassa riittävästi huomioitu”, arvioi Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen. Siementuottajat eivät ole mukana laatimassa uutta perustamisohjelmaa, mutta heitä kuullaan. Nyt Pulkkinen on esittänyt asiasta huolensa. ”Meillä on ollut hyvin vaikea tehdä päätöksiä hoitoleikkauksista, koska tuottokyky ei välttämättä riitä, jos leikkaamme”, Pulkkinen jatkaa. Hätäapua Ruotsista Tällä hetkellä kuusen jalostettu siemen on ainoa, jonka varastot ovat huvenneet. Männyn jalostettua siementä on hyvin varastossa, kiitos viime vuoden huippusadon. Rauduskoivua istutetaan hirvieläinvaaran vuoksi nirkoisesti, ja sen siemenvarasto kattaa muutaman vuoden tarpeen. Silti kovin suurta särkymävaraa ei ole. Jo varastointikustannukset estävät merkittävän ylimääräisen siemenvaraston ylläpidon. ”Jos normaalisti metsää istutetaan ja kylvetään yhteensä noin 100 000 hehtaaria vuodessa, se voidaan muutamaksi vuodeksi tuplata. Sellaiseen siemenvarastot riittävät, mutta ei tuplaamiselle ole olemassa taimituotantokaPOHJOISESSA kasvun ennakoidaan lisääntyvän ja koivua pidetään yhtenä ilmastonmuutoksen voittajista. Tästä huolimatta rauduskoivun jalostetun siemenen pohjoisin käyttöalue ei ole kovin pohjoisessa. Ilman jalostettua siementä jäävät esimerkiksi Suomenselän alue ja Kainuu. Tällä hetkellä Siemen Forelian siemenviljelys Patamalla Saarijärvellä on rauduskoivun pohjoisin siemenviljelys. Sen käyttöalue on keskinen Suomi. Kiinnostusta esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalle sopivista alkuperistä on, mutta jalosteita ei. ”Jalostusmateriaalia ja jälkeläiskokeita, joilla testataan jalostusmateriaalin hyvyys suhteessa paikalliseen alkuperään, on kerätty pohjoisesta suhteellisen vähän. On hyvin kyseenalaista perustaa siemenviljelys materiaalilla, jonka jalostushyötyä ei tunneta”, toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen Siemen Foreliasta summaa. Tässä näkyy muutama vuosi sitten tehty metsänjalostuksen määrärahojen merkittävä leikkaus. Koivun jalostuksessa keskityttiin etelään ja KeskiSuomeen. TIIA PUUKILA SUOMENSELKÄ VAILLA JALOSTETTUA KOIVUA pasiteettiakaan ja vaikeata voisi olla löytää tekijät muokkaukseen ja istutukseen”, arvioi metsäpäällikkö Hannu Niemelä Tapion siemenkeskuksesta. Uudistamatta metsät eivät suurenkaan tuhon jäljiltä jää, sillä jalostamatonta metsikkösiementä kyllä riittää. Se vain ei ole yhtä kasvuisaa kuin jalostettu. Siemenpulan iskiessä on myös turvauduttu Ruotsiin. Suurimmillaan ruotsalaisella siemenellä on katettu 20–30 prosenttia kuusen siementarpeesta. Parasta siementään länsinaapuri ei tosin mielellään Suomeen myy eikä ainakaan halvalla. Lisäksi naapuriapu edellyttää vastavuoroisuutta. ”Se on viisautta käydä pientä kauppaa koko ajan. Me nimittäin jossain vaiheessa tulemme tarvitsemaan ruotsalaista siementä ihan varmasti”, Pulkkinen Siemen Foreliasta perustelee. Kuusen siemenpulaa selittävät tuholaiset sekä keski-ikäisten runsastuottoisten siemenviljelysten puute. Siemen Forelian siemenviljelyksellä Korpilahdella näytti vielä kovin talviselta huhtikuun alussa. Rauduskoivun jalostetun siemenen käyttöalue 9287_.indd 3 9287_.indd 3 6.4.2022 19.40 6.4.2022 19.40
• AJASSA 13.4.2022 4 Metsälehti.fi LYHYET SAMI KARPPINEN METSÄ Groupin parin viikon takainen ilmoitus jättää lepät, raidat, pihlajat ja isot haavat ostamatta ihmetyttää monia metsänomistajia ja metsäammattilaisia. Yhtiön uuden käytännön mukaan se ostaa jatkossa Suomesta vain koivua, kuusta, mäntyä sekä alle 40-senttisiä haapoja. Esimerkiksi harmaalepän poistaminen voi usein olla metsänhoidollisesti tarpeellinen toimenpide nuoren metsän hyvän kasvun ja tuoton varmistamiseksi. Metsä Groupin kehitysjohtaja Juho Rantala ei kuitenkaan näe, että uusi käytäntö aiheuttaisi metsänomistajille merkittäviä taloudellisia tappioita. ”Toki yksittäistapauksissa leppää voi olla paljon, mutta valtakunnallisesti talousmetsissä näitä korjuun ulkopuolelle jääviä lehtipuita on keskimäärin alle yksi kuutio hehtaarilla.” ”Haluamme näyttää esimerkkiä ja ohjata myös metsänomistajia, että monimuotoisuuden kannalta arvokkaat lehtipuut jäisivät metsään.” Rantalan mukaan monimuotoisuuden eteen tehdään töitä yhdessä, koska metsänomistaja päättää viime kädessä metsäomaisuutensa käytöstä. Käytäntö koskee yhtiön kanssa tämän vuoden kesäkuun alusta alkaen solmittuja puukauppoja. Aiemmin tehtyihin sopimuksiin uusi malli ei vaikuta. ”Päätös on ehdoton” Rantalan mukaan Metsä Groupin linjaus lehtipuiden säästämisestä on talousmetsissä ehdoton riippumatta siitä, kuinka paljon kyseisiä puita kohteella on. ”Jos puiden kaataminen on metsänhoidollisesti tarpeellista esimerkiksi taimikonhoidossa, hakkuun ennakkoraivauksessa tai uudistusalan muokkauksen takia, voidaan puut kaataa maahan lahoamaan, mutta me emme osta kyseisiä puulajeja.” Ainoan poikkeuksen muodostavat kohteet, joissa hakkuun tarkoituksena on maankäyttömuodon muutos, eli metsä hakataan esimerkiksi pellon, tien, rakennusten tai sähkölinjojen takia. ”Näillä kohteilla päätös kaikkien puiden poistamisesta on tehty jo ennen puukauppaa. Linjaus ei myöskään koske osuuskunnan omistajajäsenten metsiin aikoinaan perustettuja hybridihaavikoita tai vierasperäisiä puulajeja.” ”Metsän ei tarvitse olla kliininen” Aiemmin Metsä Group on ostanut muun muassa leppää energiakäyttöön. ”Mielestämme kyseisiä lehtipuulajeja ei ole tarpeen polttaa teollisessa energiantuotannossa, vaan näemme niillä suuremman arvon metsien puulajikirjon rikastuttajina.” Rantalan mukaan metsäammattilaiset ja metsänomistajat on opetettu siihen, että hyvin hoidettu metsä näyttää kliiniseltä. ”Tästä ajattelutavasta on mahdollista joustaa metsätalouden tuoton siitä kärsimättä. Yleisesti uskotaan, että monimuotoisuus parantaa metsien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.” Metsä Groupin ostolinjaus hämmentää metsänomistajia Yhtiö perustelee päätöstä jättää lepät, raidat, pihlajat ja isot haavat ostamatta monimuotoisuuden lisäämisellä. Esimerkiksi leppä ei kesäkuusta alkaen mahdu Metsä Groupin ostoslistalle. Metsänhoidollisten tarpeiden takia yhtiö voi kaataa lepät maahan lahoamaan, mutta energiapuuksi sitä ei enää korjata. SA M I KA RP PI N EN ”Näitä lehtipuulajeja ei ole tarpeen polttaa teollisessa energiantuotannossa.” LUVASSA ENTISTÄ AJANTASAISEMPAA METSÄVARATIETOA Metsäkeskuksen metsävaratietoa päivitetään nyt myös hakkuukoneilta saatavalla tiedolla. Maaliskuussa käynnistyneessä pilottihankkeessa koneet välittävät Metsäkeskuksen tietojärjestelmiin tietoa hakkuiden rajauksesta, hakkuutavasta ja -ajankohdasta. Tiedot parantavat merkittävästi metsävaratiedon laatua ja ajantasaisuutta. ”Hakkuukoneilta välitetään vain tietoja, joihin on metsänomistajan suostumus”, kertoo palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta. SOTA LYKKÄÄ EU:N METSÄALOITTEITA Ukrainan sota vaikuttaa myös EU:n metsäaloitteisiin. Parhaillaan työn alla ovat muun muassa metsästrategia, biodiversiteettistrategia, uusiutuvan energian direktiivi, ennallistamislainsäädäntö ja taksonomia. nnallistamislainsäädännön osalta on komissiosta jo tullut viestiä, että asian eteneminen viivästyy. ”Tuntuu, että monissa asioissa tullaan ottamaan aikalisää”, metsäja bioenergiayksikön päällikkö Erno Järvinen maaja metsätalousministeriöstä kertoo. ENNÄTYSMÄÄRÄ ILMOITTI VERKOSSA Aiempaa useampi metsänomistaja on tehnyt veroilmoituksen Verohallinnon Omavero-palvelussa. Lähes 77 prosenttia viime vuonna metsää myyneistä yksityishenkilöistä antoi metsätalouden veroilmoituksensa sähköisesti tammi-helmikuun aikana. Vuotta aiemmin ilmoituksen teki sähköisesti 68 prosenttia. METSÄKATO KURIIN UUDELLA MAKSULLA Metsäkatoa hillitseville ohjauskeinoille olisi tarvetta, Luonnonvarakeskuksen selvityksessä todetaan. Yksi keino voisi olla maankäyttömuutosmaksu, jonka maanomistaja joutuisi maksamaan, jos hänen metsämaataan raivataan muuhun käyttöön. Ilmastohaitan suuruinen maksu vähentäisi metsänhävityksen kannattavuutta, mutta mahdollistaisi metsämaan siirtymisen muuhun käyttöön, jos sen hyödyt ovat ilmastohaittaa suuremmat. 9288_.indd 4 9288_.indd 4 6.4.2022 19.42 6.4.2022 19.42
• AJASSA 13.4.2022 Metsälehti.fi 5 SAMI KARPPINEN HALLITUKSEN on määrä antaa eduskunnalle syksyllä esitys uudesta rakentamislaista. Sen sijaan laajan lakipaketin maankäyttöä koskeva osa ei etene tällä hallituskaudella, vaan uudistus palautuu valmisteluun. ”Lain kokonaisuudistus sai lausuntokierroksella paljon ristiriitaista palautetta. Oli viisas ratkaisu pilkkoa lakipaketti kahteen osaan ja jatkaa valmistelua”, kommentoi lakimies Leena Kristeri MTK:sta. Moni lausuneista tahoista ilmaisi huolensa siitä, että ehdotettujen toimien kokonaisvaikutukset eivät ole riittävän hyvin selvillä, eikä lakiuudistukselle asetettuja tavoitteita ole saavutettu. Lain valmistelun jatkoaikataulusta ei ole tarkkaa tietoa. Metsänomistajien näkökulmasta maankäyttöja rakennuslain uudistuksessa keskeisenä asiana esillä on ollut niin kutsutun metsänkorvauspykälän lisääminen lakiin. Sen avulla on Kristerin mukaan haluttu selkeyttää toimintatapoja tilanteissa, joissa kaavoitus vaikuttaisi metsätalouteen. ”Metsänkorvauspykälä antaisi viestin kaavoittajille ja päättäjille siitä, että korvauskynnys laukeaa, mikäli metsätaloutta rajoitetaan kaavoituksella. Ylipäätään kaavoituksella ei pitäisi ohjata metsänkäsittelyä”, Kristeri huomauttaa. Valmistelussa oli myös esitys siitä, että maanomistajaa on kuultava suoraan, mikäli kaavasta olisi aiheutumassa rajoitteita metsien käytölle. ”Tämä olisi oikeusturvan kannalta tärkeää, sillä yleistiedoksiannot eivät välttämättä tavoita kaikkia maanomistajia ja kaavoihin jää tästä syystä myös virheitä”, Kristeri toteaa. Maankäyttöja rakennuslaki vetää henkeä JUSSI COLLIN SUOMEN metsäkeskus tarkasti viime vuonna taimikonhoitotöitä ja nuorten metsien harvennuksia liki 10 000 hehtaarilla, joille oli haettu kemeratukea. Pääosin työt oli tarkastuskohteilla hoidettu hyvin, mutta viidenneksellä hakuehdot eivät täyttyneet. Taimikonhoidossa työn jälki oli parempaa, ja 90 prosenttia hakemuksista hyväksyttiin. Yleisin pulma taimikoissa oli liika tiheys. Kemeratukea ei voida myöntää, jos taimikko jää liian tiheäksi työn jälkeen. Sen sijaan nuoren metsän harvennuksilla pulmia oli enemmän, eikä neljännes hakemuksista täyttänyt hakuehtoja. Tarkastuksissa löytyi myös yli 350 hehtaaria työmaita, joille haettiin tukea, vaikka työtä ei ollut lainkaan tehty. Kemerakohteista reputti viidennes UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva www.kesla.com MYYNTI, HUOLTO, VARAOSAT: www.agcosuomi.fi Keslalla yrittäjä on kuningas. Siksi olemmekin panostaneet kuormaintemme voimakkuuteen, kestävyyteen ja huollettavuuteen. Tutustu nyt uuteen KESLA 326T -kuormaimeen ja vaikutu! 9288_.indd 5 9288_.indd 5 6.4.2022 19.42 6.4.2022 19.42
• 13.4.2022 6 Metsälehti.fi AJASSA / HAASTATTELU MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JA KUVAT SITKEYS palkitaan, voi Saara Koskisen tapauksessa sanoa. Hän opiskeli Evon metsäopiston ensimmäisellä monimuotoisuuteen erikoistuneella kurssilla ja valmistui metsätalousinsinööriksi vuonna 1984. Nyt heti tämän vuoden alussa hänet nimitettiin Metsänhoitoyhdistys Savotan luonnonhoidon erityisasiantuntijaksi. Luontopainotteista metsäkoulutusta ei 1980-luvun puolivälissä erityisesti arvostettu. ”Aika matalaa profiilia pidin alkuun. Nuori nainen ja metsäluonnon osaaminen eivät olleet valttia. Silloin piti näyttää, että pärjää vähintään yhtä hyvin kuin miehetkin, pienen kirouslitanian säestämänä”, Koskinen myhäilee. Työt Koskinen aloitti metsäsuunnittelijana Pielaveden metsänhoitoyhdistyksessä. 1990-luvun alussa toimi muuttui metsäasiantuntijaksi, ja nyt vuoden alusta luonnonhoidon erityisasiantuntijaksi. Metsätuloja myös hakkuita välttäville ”Nostin ajatuksen itse esille meidän palaverissa ja ehdotin, että josko 20 prosenttia työajastani kohdennettaisiin luontopuoleen. Johtaja oli hetken hiljaa ja vastasi, että ei kun koko työaikasi. Eikä ratkaisua kukaan ole yhdistyksen luottamusjohdossakaan kyseenalaistanut”, Koskinen kertoo. Hän muistuttaa, että luontoja ympäristöasiat nostettiin esille yhdistyksen strategiatyössä viime vuonna, joten ehdotus upposi valmiiksi pehmitettyyn maaperään. Muista yhdistyksistä on kyselty varovasti, miten luonnonhoidon tuntija tienaa palkkansa. ”Esimerkiksi ympäristötukien hakemisessa riittää työtä, joka voi tuottaa tuloja sellaisillekin metsänomistajille, jotka eivät halua hakata metsiään. Se laajentaa UUDEN AJAN AIRUT Saara Koskinen on metsänhoitoyhdistyskentän ensimmäinen päätoiminen luonnonhoidon erityisasiantuntija. Kiirettä on piisannut. ”Nuori nainen ja metsäluonnon osaaminen eivät olleet valttia.” metsänhoitoyhdistyksen palveluiden tarjontaa ja vahvistaa asemiamme.” Koskisen tavoitteena on tuotteistaa metsäluontoon liittyvät uudet ekosysteemipalvelut, muun muassa suojelun ja hiilensidonnan uusiksi tulonlähteiksi metsänomistajille. Kolme kuukautta konttorilla Koskisen alkuvuosi on kulunut konttorilla, mikä on koetellut innokasta ulkoilmaihmistä. ”Aikaa on mennyt uuden opiskelussa ja muun muassa henkilöstömme sopivan luonnonhoitokoulutuksen hahmottelussa. Kunhan lumet sulavat ja luonto vehreytyy, lähden kiertämään ympäristötukikohteita maastoon, siltä osin kalenteri on lupaavasti täyttymässä.” Koskinen uskoo, että iso osa metsänomistajista suhtautuu 9289_.indd 6 9289_.indd 6 6.4.2022 19.43 6.4.2022 19.43
• 13.4.2022 Metsälehti.fi 7 AJASSA LAURI HETEMÄKI KIRJOITTAJA ON HELSINGIN YLIOPISTON TYÖELÄMÄPROFESSORI. ILMASTOTOIMET OVAT KOKONAISUUS KUN PUHUTAAN ja päätetään metsistä ja ilmastonmuutoksesta, ei ole helppoa pitää kokonaisuutta mielessä. Kiire ilmastonmuutoksen hillinnässä johtaa kuitenkin helposti suoraviivaisiin ja helposti ymmärrettäviin keinoihin – kuten, että suojellaan X prosenttia metsistä tai lisätään puiden istutusta X miljoonalla. Epäilemättä näitäkin keinoja tarvitaan, mutta ne eivät auta ottamaan kaikkea irti siitä, mitä metsäala voi tehdä ilmastomuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Huonosti suunniteltuina ja irrallaan metsäalan kokonaisuudesta ne voivat jopa vähentää metsäalan sopeutumiskykyä ilmastomuutoksen vaikutuksiin. Ne voivat myös suunnata toimia pois ilmastomuutoksen juurisyystä – fossiilisten raaka-aineiden käytöstä. TEHOKKAIN TAPA KÄYTTÄÄ metsäalaa ja metsiä ilmastomuutoksen hillintään on hyödyntää metsien hiilinieluja, valmistaa metsätuotteita korvaamaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä sekä varastoida hiiltä puutuotteisiin. Kaikkia näitä tarvitaan, ja ne voivat myös tukea toisiaan. Toisaalta kun näitä toimia jalkautetaan, ei ole olemassa yhtä EU-tason sabluunaa, joka sopisi kaikkiin jäsenmaihin sellaisenaan. Toimet tulee räätälöidä paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. EU:n metsäpinta-ala vastaa noin neljää prosenttia koko maailman metsäpinta-alasta. Tästä suhteellisen pienestä osuudesta huolimatta on tärkeää ”oman tontin hoitamisen” ja esimerkin takia pyrkiä lisäämään metsien hiilinieluja. Mutta EU:n metsäala voi globaalitasolla vaikuttaa ilmastomuutoksen hillintään vielä enemmän tuottamalla entistä resurssitehokkaammin nykyisiä metsätuotteita ja kehittämällä uusia tuotteita korvaamaan fossiiliperäisiä tuotteita. Tähän antaa hyvän lähtökohdan EU:n erittäin merkittävä rooli maailman metsäteollisuustuotteiden tuottajana. Vuonna 2020 EU:n metsäteollisuustuotteiden viennin arvo vastasi 42:ta prosenttia koko maailman metsätuotteiden vientiarvosta. Vaikka osa tästä osuudesta on seurausta EU:n sisäisestä kaupasta, voi EU:lla kuitenkin olla globaalisti käänteentekevä vaikutus entistä ympäristöystävällisimpien biotuotteiden valmistuksessa. JATKOSSA ON SYYTÄ panostaa erityisesti siihen, miten uusien biotuotteiden, ilmastomuutoksen hillinnän, siihen sopeutumisen sekä monimuotoisuuden välillä vallitsevia synergioita voidaan lisätä ja keskinäisiä haittavaikutuksia vähentää. Tähän tarvitaan myös EU:n panostusta, joka nyt uupuu. Esimerkiksi EU:n vihreän siirtymän ohjelman ja taksonomian näkökulma asiaan on liian kapea-alainen ja puutteellinen, jotta se tuottaisi tehokkaita ehdotuksia ja toimia tähän tarkoitukseen. Kokonaiskuva metsäalalla tarkoittaa sen eri osien välistä vuorovaikutusta ja toimivuutta, ei sen eri osien osa-optimointia ja niiden summaa. Siksi myös tavoitteiden tulisi liittyä koko metsäalan tavoitteisiin, ei vain jonkin sen osan. Valitettavasti tällainen kokonaiskuva metsäalasta on nyt osittain hukassa EU:ssa. On vain jatkettava toimia metsäalan kokonaiskuvan edistämiseksi ja sen ymmärtämiseksi EU:n päätöksenteossa. KUKA? KOLUMNI SAARA KOSKINEN Luonnonhoidon erityisasiantuntija, Metsänhoitoyhdistys Savotta Asemapaikka Pielavesi Ikä 62 vuotta Metsätalousinsinööri, Evon metsäopisto 1984 Aviomies ja kaksi aikuista tytärtä Keiteleen kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja maakuntavaltuutettu Harrastaa marjastusta, sienestystä ja muuta luonnossa liikkumista ja teatteria myönteisesti talousmetsien luonnonhoitoon. ”Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan 40 prosenttia metsänomistajista suhtautuu luontoasioihin epäluuloisesti ja yhtä suuri moni myötämielisesti. Loput 20 prosenttia asettaa luontoarvot selkeästi etusijalle metsissään. Suunnilleen näin se varmasti menee meilläkin.” Metsä Group ilmoitti äskettäin, että se jättää kaikki lepät, suuret haavat ja muut sivulehtipuut hakkaamatta. Ihan näin pitkälle Koskinen ei olisi valmis menemään. ”Metsänomistajien voisi olla vaikea ymmärtää, että aiemmin myyntituloja tuottaneet puut jätettäisiin metsiin.” Ei nopeaa siirtymää jatkuvaan kasvatukseen Koskinen ei myöskään usko jatkuvan kasvatuksen nopeaan yleistymiseen toimialueellaan. ”Täkäläisiä metsiä on vuosikymmenet kasvatettu jaksollisina, joten puusto on pääosin yhdessä latvuskerroksessa ja alikasvokset raivattu. Tällaisessa metsässä jatkuvaan kasvatukseen ei olisi helppo siirtyä.” Hän huomauttaa, etteivät kaikki puunhankkijatkaan ole innostuneita jatkuvan kasvatuksen leimikoista. ”Taannoin tein jatkuvan kasvatuksen leimikon, mutta siihen ei saatu yhtään ostotarjousta. Kyselin jälkeenpäin eräältä ostajalta syytä. Tämä totesi, että heidän urakoitsijansa ovat kieltäytyneet menemästä tällaisille kohteille.” Korjuukulut nousevat ja samalla puunmyyntitulot saattavat jäädä totuttua laihemmaksi. ”Kyseinen kohde jäi lopulta kokonaan hakkaamatta”, Koskinen muistelee. Uusi projekti metsäluonnon monimuotoisuuden parissa toi lisävirtaa Saara Koskisen työuralle. 9289_.indd 7 9289_.indd 7 6.4.2022 19.43 6.4.2022 19.43
• 13.4.2022 8 Metsälehti.fi AJASSA MIKKO RIIKILÄ, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT S uomalaiset metsäjohtajat ovat mieluusti muistuttaneet, että Itämeren allas on yhtenäinen puunhankinta-alue. Heille se tarkoittaa lähinnä mahdollisuutta ostaa kuitupuuta, jotta kotimaisen puun hinnat on kyetty pitämään kurissa. Samaan ideaan näyttää hädän hetkellä takertuneen myös Metsäteollisuus ry, kun itäinen koivukuitupuuvirta katkesi. ”Tuonnin loppuminen tarkoittaa sitä, että metsäyhtiöt kääntävät katseensa kotimaan markkinoihin (…) mutta samalla katsotaan myös Ruotsiin ja Itämeren alueelle laajemmin”, lausui johtaja Maarit Lindström STT:lle pari viikkoa sitten. Siinäpä katselevat – kotimaasta ei koivua irtoa juuri nykyistä enempää. Kovin optimistiselta kuulostaa myös ajatus löytää koivua Itämeren rantametsistä. Ruotsin koivuvarojen perään haikailu vaikuttaa lähinnä hämmentävältä. ”Ruotsissa ei ole tarjolla ylimääräistä lehtikuitupuuta. Tuomme osan Baltiasta ja aiemmin toimme sitä myös Venäjältä”, sanoo metsäjohtaja Linda Eriksson Ruotsin metsäteollisuuden etujärjestöstä. Pulaa kaikesta puupohjaisesta Sitä metsäpäällikkömme eivät ehkä osanneet ajaSUOMALAISTA KOIVUKUITUA SEILAA VASTARANNOILLE Suomen satamissa lastataan tällä hetkellä koivukuitupuuta laivoihin, jotka suuntaavat Ruotsiin, Puolaan ja muuallekin Itämeren alueelle. 9290_.indd 8 9290_.indd 8 6.4.2022 19.45 6.4.2022 19.45
• 13.4.2022 Metsälehti.fi 9 AJASSA SUOMALAISTA KOIVUKUITUA SEILAA VASTARANNOILLE tella, että Itämeren altaan alueella voidaan myös myydä suomalaista puuta. Juuri nyt ostajia riittää, kun sotaisaksi käyneen Venäjän ja sen alusmaan Valko-Venäjän EU-alueelle myymä puu ja sahatavara jäivät uuden rautaesiripun taakse. Suomi ei ole ainoa maa, jolle itäpuun virran kuihtuminen tietää hankaluuksia. Siksi erityisesti koivukuitupuuvirta saattaa kääntyä Suomesta etelään. Länsirannikon satamien kautta raakapuuta vievän ja tuovan Fornello Oy:n toimitusjohtaja Juhani Koskiranta kiteyttää markkinoille Venäjän hyökkäyksen myötä kärjistyneen tilanteen. ”Maailmalla on nyt pula kaikesta puupohjaisesta raaka-aineesta.” Viestit kertovat vahvoista ostohaluista. Parhaimmillaan Itämeren altaan alueella koivukuitupuueristä tarjotaan hintoja, jotka lähentelevät tukkipuun hintoja. Selluyhtiöiden ahdinkoa pahentaa sekin, että koivuja kärkkyvät myös puuvarastoihinsa täydennystä haalivat Itä-Suomen energiayhtiöt, joilta kiellettiin halvan itähakkeen autuus. Korkean lämpöarvonsa vuoksi koivusta kestäisi maksaa energialaitoksilla sen mitä kuitupuustakin maksetaan. Myös Euroopan laajuiseen energiapulan ratkaisuksi on jo kyselty suomalaista puuta, muun muassa havukuitua. Puola haalii koivua Suomalaista koivukuitupuuta viedään nyt Puolan lisäksi Ruotsiin. Koskiranta arvioi, että pula puusta jatkuu niin kauan, kun Venäjään kohdistuvat pakotteet ovat voimassa. Puhutaan siis todennäköisesti vähintään useista vuosista. Eteläisen Metsäreviirin puukauppayhtiö Nyvedillä on vuosikymmenten kokemus raakapuun viennistä, vaikka toimitusjohtaja Jarmo Reiman muistuttaakin, että suurin osa yhtiön kauppaamasta puusta toimitetaan kotimaisille jalostajille. ”Vientikauppaa tehdään sen verran, että markkinat pysyvät virkeinä.” Nyt ulkomaisia puun kysyjiä riittää. Vanhat ostajat haluavat varmistaa sopimustensa jatkon, ja uusia kyselyitä tulee yllättävistäkin suunnista, jopa Euroopan ulkopuolelta. ”Kysyntää on sekä tukkiettä kuitupuulle”, Reiman ennustaa. Nyved ei tällä hetkellä toimita puuta Ruotsiin, vaan ostajat löytyvät ”Itämeren eteläpuolelta”, kuten Reiman muotoilee. Virossa vastustetaan hakkuiden lisäämistä MTK:n metsäasiantuntija Pauli Rintala ennustaa, että myös suomalainen havutukki saattaa löytää tiensä Baltian sahojen teriin. Sekä Viro että Latvia ovat viime vuosina tuoneet runsaasti sahatavaraa jatkojalostettavaksi Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Nyt vaje pitää korvata tavalla tai toisella, jotta baltit pystyvät täyttämään toimitussopimuksensa asiakkailleen EU:n ja Britannian alueella. Viron metsänomistajien ykkösedunvalvoja, Erametsaliitin toiminnanjohtaja Jaanus Aun ei pidäkään Rintalan profetiaa ollenkaan mahdottomana. ”Viroon on vuosittain tuotu noin miljoonan kuution verran sahatavaraa. Nyt tätä erää ei tule, joten virolaissahojen pitäisi lisätä sahausta. Se lisää Suomeen tuodun koivukuitupuun lähteet, vuosi 2021 1000 m 3 Ruotsi 45 Latvia 51 Liettua 4 Viro 320 Venäjä 4381 YHTEENSÄ 5171 Lähde: Luke Tuodun koivukuitupuun hinta Suomen rajalla, joulukuu 2021 e/m 3 Ruotsi 46 Latvi a 51 Liettua Viro 5 1 Venäjä 39 Lähde: Luke Vuotuiset hakkuut Itämeren rantavaltioissa Milj. m 3 /v Viro 10 Latvia 12 Liettua 7 Puola 40 Tanska 3,6 Ruotsi 93 Suomi 75 Vuotuiset hakkuut Itämeren rantavaltioissa Milj. m 3 /v Viro 10 Latvia 12 Liettua 7 Puola 40 Tanska 3,6 Ruotsi 93 Suomi 75 Suomi 75 Suomen hakkuumäärä ilmoitettu kuoripäällisinä kuutiometreinä, muiden maiden kuorettomina. Lähde: Eri maiden metsäorganisaatiot Suomen hakkuumäärä ilmoitettu kuoripäällisinä kuutiometreinä, muiden maiden kuorettomina. Lähde: Eri maiden metsäorganisaatiot VIRO LATVIA LIETTUA PUOLA SUOMI V E N Ä JÄ Erityisesti Ruotsi ja myös Suomi tuovat puuta Virosta ja Latviasta. Kummankaan maan metsävarat eivät riitä Venäjän tuontipuun korvaamiseen. RUOTSI Lä hd e: ka rtt ak es ku s Karhusaaren satamasta Kristiinankaupungissa lähtee suomalaista koivukuitupuuta myös ulkomaanvientiin. 9290_.indd 9 9290_.indd 9 6.4.2022 19.45 6.4.2022 19.45
• 13.4.2022 10 Metsälehti.fi AJASSA Tapio Haavisto toi lastin koivupuuta Karhusaaren satamaan laivausta odottamaan. tukin tarvetta. Tähän mennessä Viroon on tuotu tukkieriä sekä Ruotsista että Puolasta.” Aunin mukaan Viron metsävarat riittäisivät hakkuiden lisäämiseen nykyiseltä 10 miljoonan kuution tasolta, mutta käytännössä se ei taida onnistua. ”Virossa yleinen mielipide ja media vastustavat hakkuiden lisäämistä ja erityisesti avohakkuita jyrkästi.” Lisäksi hidasteena on huhtikuun alusta kesäkuun loppuun jatkuva lintujen pesimäkauden hakkuukielto valtion metsissä. Ympäristöviranomaiset voivat rajoittaa Aunin mukaan myös yksityismetsien hakkuita. Kuitupuulle Virossa ei ole kysyntää, joten sen kysynnän määrittävät ulkomaiset ostajat Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsi on suurin ostaja, mutta suomalaisyhtiöilläkin on edustajansa Virossa. Lisäksi Tornator omistaa metsää Virossa. Halpaa puuta Baltiasta ei ole tarjolla lähiaikoina. ”Puun hinta kohosi jo ennen sotaa ja nousu on jatkunut. Tällä hetkellä koivukuitupuu maksaa virolaiseen satamaan tuotuna 70 euroa kuutiolta”, Aun kertoo. Korjuupalvelujen metsäneuvoja Jessica Grankulla tarkastelee laivausta odottavaa koivupuuta Karhusaaren satamassa. MUUALLA MAAILMASSA MITATAAN KUORETTA SUOMALAINEN tapa määrittää puutavaran tilavuus kuoripäällisenä on poikkeuksellinen. Sekä Baltiassa että Ruotsissa, kuten muuallakin, puun tilavuus määritellään kuoren alta. Tästä syystä esimerkiksi balttien tässä jutussa ilmoittamat puun hinnat eivät ole yhteismitallisia Suomen hintojen kanssa. Kun kuorta ei lasketa mukaan, kiintokuutioon tarvitaan enemmän puita, joten kuorettomalle kuutiometrille ilmoitetut hinnat ovat korkeampia kuin Suomessa ilmoitettava hinta kuoripäälliselle kuutiometrille. Koivukuitupuulla kuoren osuus puun kuoripäällisestä kiintotilavuudesta on Etelä-Suomessa keskimäärin 13 prosenttia. Näin esimerkiksi Latviasta raportoitu koivukuitupuun sadan euron kuutiohinta olisi suomalaisittain laskien 87 euroa. Havutukeilla kuoren osuus on 10–12 prosenttia, joten Latvian 120 euron kuutiohinta vastaisi meikäläisittäin 105:ttä euroa. ”Maailmalla on nyt pula kaikesta puupohjaisesta raaka-aineesta.” 9290_.indd 10 9290_.indd 10 6.4.2022 19.45 6.4.2022 19.45
• 13.4.2022 AJASSA ITÄTUONNIN kuihtumisesta seuraa armotta puupula. Ja kuten ennenkin, metsäteollisuus vaatii puuntarjontaa tukevien temppujen käyttöön ottamista. Sama tapahtui 2007, ja silloinkin syynä oli itäpuun saannin kangertelu. Silloin ratkaisua haettiin puunmyyjille tarjotuista määräaikaisista verohelpotuksista. Nyt sama nuotti näyttää muistuneen metsäpäälliköiden mieliin. Ainakaan metsänomistajien ei samaan halpaan kannata enää toista kertaa mennä. Kaikki hallinnolliset temput puuntarjonnan varmistamiseksi ovat todellisuudessa peiteltyjä keinoja kuitupuun hintakehityksen jarruttamiseksi veronmaksajien kustannuksella. Puu lähtee metsistä liikkeelle, kunhan hinta on kohdallaan. Jättivoittoja hieroneilla selluyhtiöillä riittää maksukykyä kuitupuusta, eivätkä tukin hiukan kohonneet kantohinnatkaan taida kipurajalla olla sahatavaran tämänhetkisiin hintoihin suhteutettuna. MIKKO RIIKILÄ NYT EI TARVITA TUKIAISIA TAI VEROHELPOTUKSIA Latviassa sahataan norjalaisia kuusitukkeja Lisää kuitupuuta ei ole luvassa Latviankaan metsistä. Latvian metsäteollisuusyritysten liiton toimitusjohtaja Kristaps Klauss kertoo vielä Viroakin hurjemmista hintanoteerauksista viime viikkojen aikana, mikä kertoo kovenevasta kysynnästä. ”Koivukuitupuulla puhutaan 80 euron kuutiokohtaisista satamahinnoista ja hinnat näyttävät olevan edelleen nousemassa. Valtion metsien huutokaupoissa tietyistä koivueristä on tarjottu jopa sata euroa kuutiolle.” Latviassa kuten Virossakaan ei ole omia sellutehtaita, joten huomattava osa kuitupuusta viedään, molempien suurin kuitupuun ostaja on Ruotsi. Vuosittainen vientimäärä on kaksi miljoonaa kuutiota, siitä kaksi kolmasosaa on koivua. Klaussin mukaan myös energiapuun satamahinta on viime aikoina noussut 50–60 euron tienoille, mikä määrittää myös havukuitupuun hinnan alarajan. Latviassa ei kyetä lisäämään hakkuita merkittävästi. Puuta riittäisi, mutta tiukka metsälainsäädäntö määrittää hakkuukypsyyden rajat. Lisäksi valtion metsien viisivuotissuunnitelmat rajoittavat hakkuiden nopeaa lisäystä. ”Tällä hetkellä Latvian metsistä hakataan 12 miljoonaa kuutiometriä, joka on 60 prosenttia kasvusta. Käytännössä hakkuita voitaisiin lisätä vain 300400 000 kuutiometriä vuodessa”, Klauss kertoo. Myös Latviassa on akuutti sahatavarapula, kun Valko-Venäjän ja Venäjän noin miljoonan kuutiometrin tuonti on loppunut. Vajetta koetetaan osittain omaa sahausta lisäämällä. Se taas on nostanut tukin hintoja melkoisesti. Nyt havutukin kuutiohinta sahalla on Klaussin mukaan 120–140 euroa kuutiolta. Vuosi sitten vastaava hinta oli 80-90 euroa. ”Sahojen maksukyky on hyvä, koska sahatavaran hinta on korkealla. Lisäksi sahauksen sivutuotteista maksetaan erinomaista hintaa, mikä johtuu muun muassa energiapuun kallistumisesta.” Viime aikoina Latvian sahat ovat tuoneet tukkia muun muassa Norjasta, jossa sekä kuusiettä mäntytukin hinnat ovat viime viikkoina nousseet yli 70 euron, joka on kaikkien aikojen ennätystaso. Se ei ole hillinnyt latvialaisten ostohaluja. KOMMENTTI LAADUKKAAT JAPANILAISET ECHO-TUOTTEET NYT HANKKIJALTA! VERKKOKAUPPA JA MYYMÄLÄSALDOT: hankkija.fi MOOTTORISAHA ECHO CS-501SX 649,NORM. 715,00 Erinomainen leikkuuteho ja huippuvääntö. Magnesiumrunko ja säädettävä öljypumppu. MONITOIMIRAIVURI ECHO SRM-420TES 799,NORM. 870,00 Kevytraivaussaha ammattikäyttöön ja vaativalle kuluttajalle. Rajoitettu saatavuus, valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. Tarjous voimassa 30.4.2022 saakka. YUKON KYPÄRÄSETTI 3-OSAINEN, OREGON 45 90 Teräsverkkovisiiri. Mukavat kuulonsuojaimet, SNR-arvo: 23 dB. MOOTTORISAHA ECHO CS-310ES 239,ES-kevytkäynnistys. Ketjun kiristys kyljessä. KAIKKI SISUISTUTUSPUTKET -15% Kampanja voimassa 1.-30.4.2022. TAKUU JOPA VIISI VUOTTA! 9290_.indd 11 9290_.indd 11 6.4.2022 19.45 6.4.2022 19.45
• PUUKAUPPA & TALOUS 13.4.2022 12 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN ”SAHAUKSEN näkymät kesään asti ovat hyvät, mutta syksystä ei osaa sanoa muuta kuin että markkinoilla tapahtuu uusjako.” Näin tiivistää Sahateollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Tommi Sneck. Kotimaassa rakennellaan koronatunnelmissa kotiin ja mökkiin liittyviä asioita vielä ensi kesä. Pitemmälle ennustaminen on nyt erityisen vaikeaa, mutta Sneck näkee jo laman aineksia. ”Inflaatio on tämmöinen ja monet rakennusmateriaalit ovat tulleet Venäjältä. Epävarmuudessa taloprojektien aloittamista mietitään pitempään, mikä hyydyttää rakentamista.” Sneckin mukaan parhaillaan on käynnissä markkinoiden uusjako. On markkinoita, jotka eivät PUUKAUPPA ETENEE KIIHDYTYSKAISTALLA Puumarkkinoiden valtatie on auki kesään asti, mutta syksyllä kuituja tukkikauppa voi olla tienhaarassa. ”Mahdollisesti tulee kahden kerroksen markkinat.” Koivukuidulla on nyt kysyntää, kun Venäjän-puulle haetaan korvaajaa kotimaasta. Eri asia on, miten se näkyy hinnassa. Sami Karppinen kuutiometriä havuhaketta, on tuotu Venäjältä. ”Sitä määrää haetaan nyt ensi sijassa kotimaasta, mutta ei samassa suhteessa, sillä tehtaiden puulajisuhteita voidaan säätää”, metsäjohtaja Janne Partanen sanoo. ”Muutos on iso, sillä se tapahtui yhdessä yössä.” Keinona on ennen kaikkea metsänomistajien aktiivisempi kontaktointi. Katse on kaikenlaisissa harvennuksissa, mutta tilanne vaikuttaa myös päätehakkuiden kysyntään. Partanen ei kommentoi hintakehitystä, mutta uskoo puuta ja puunmyyntihaluja löytyvän. Stora Ensolla kysyntä kasvaa etenkin Itä-Suomessa, missä on suurin osa tehtaista. ”Alkuvaiheen suurin haaste VENÄJÄN-puun korvaajia etsitään kissojen ja koirien kanssa. Käytössä ovat kaikki ajateltavissa olevat keinot ja myös keino, jota ei sanota ääneen – hinnannousu etenkin kuitupuulla. Syksy voi olla kuitupuun supersyksy, mutta silti on hyvin epävarmaa, saadaanko puukauppaan lisävauhtia ja uudet logistiset kuviot riittävän nopeasti. Siksi keinovalikoimassa on myös keino, josta ollaan ihan hiljaa ja jota ei ole jouduttu käyttämään kymmeniin vuosiin. Jos puuta ei riitä kaikille tehtaille, niin silloin pitää päättää, mitkä tehtaat käyvät, mitkä seisovat. MIKKO HÄYRYNEN SUPERSYKSY TAI SEISOVAT TEHTAAT hyväksy venäläistä sahatavaraa, ja on markkinoita, jotka eivät sertifikaatteja kaipaa ja pyrkivät hyötymään tilanteesta. ”Mahdollisesti tulee kahden kerroksen markkinat, joilla on eri hintataso. Moni saha joutuu miettimään, kannattaako Kiinaan myydä jos siellä joutuu kilpailemaan venäläisen sahatavaran kanssa, joka ei juuri muualle kelpaa.” Kuiduttavan teollisuuden puupulaa Sneck pitää ilmeisenä. ”Kantorahasummalla on nyt mahdollisuus kasvaa enemmän kuitukuin tukkipuun kautta.” Kuitupuuta haetaan kotimaasta Stora Enson kotimaan puunkäytöstä runsas kymmenen prosenttia, kaksi miljoonaa kuutiometriä koivukuitua ja puoli miljoonaa on logistiikka, sillä tuontipuu tuli junavaunuilla tehtaan pihalle.” Hapan sivumaku Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki maistaa koivukuidun kovassa kysynnässä happaman sivumaun, sillä maakunnassa on vuosien ajan hakattu alle hakkuusuunnitteen määrien. ”Nyt kun tuonti on päättynyt, niin ollaan kovasti huolissaan mistä korvaavat puut saadaan ja vaaditaan metsänomistajia suurinpiirtein talkoisiin. Kuitenkaan koivukuidun tilastohinnassa ei ole tapahtunut minkäänlaista heilahdusta, mikä markkinataloudessa on hämmentävä tilanne.” Välimäki tiivistääkin, että puuta on ja rahalla sitä voi ostaa. KOMMENTTI 9291_.indd 12 9291_.indd 12 6.4.2022 19.47 6.4.2022 19.47
• AJASSA 13.4.2022 MIKKO HÄYRYNEN METSISSÄ on edessä kiireiset ajat, kun Venäjän puuntuontia korvataan kotimaisella puulla, Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa. PTT uskoo hakkuumäärien kasvavan tänä vuonna kolmella prosentilla ja ensi vuonna saman verran. Yhdessä lisääntyneen energiapuuhakkuun kanssa puunkorjuu nousee todennäköisesti yli suurimman ylläpidettävän hakkuukertymän, 80,5 miljoonaa kuutiometriä. ”Tänä vuonna tilannetta helpottaa se, että massateollisuuden puunkäyttö supistuu kymmenyksellä tuotantokapasiteetin leikkausten ja UPM:n työtaistelun takia. Puutuoteteollisuus sen sijaan lisää hieman tuotantoaan ja puunkäyttöään”, tutkimusjohtaja Paula Horne arvioi. Tukkija kuitupuun hinnat eri suuntiin Tukin keskihinta nousee tänä vuonna hieman, mutta jää selvästi PTT:n ennustaman viiden prosentin inflaation alle. Ensi vuonna hinnat laskevat, kun sahatavarahinnat putoavat selvästi nykyisistä huippulukemista. Kuitupuun keskihinnat nousevat tänä vuonna noin kolme prosenttia ja kehitys jatkuu ensi vuonna lähes samansuuruisena. Kantorahasumma kasvaa noin kolme prosenttia hakkuiden lisääntymisen myötä ja ylittää viime vuoden 2,4 miljardia euroa. Sota myllerta?a? markkinat Metsäteollisuuden viennin arvo nousi viime vuonna reiluun PTT: Hakkuut nousevat enna?tystasolle Ylihakkuun raja on ylittymässä Venäjän-puun korvaamisen seurauksena. SUUNTA KOILLISEEN Vuosimuutos, % 2022 2023 Metsäteollisuuden puunkäyttö -5 7 Markkinahakkuut 3 3 Yksityismetsien puukaupat -3 4 Puun nimellishinta, pystykaupat Tukki 1 -3 Kuitu 2 3 Yksityismetsien kantorahasumma 3 -2 Lähde: PTT:n puumarkkinaennuste 13 miljardiin euroon, mikä hipoi vuoden 2018 huippua. Tänä vuonna viennin arvo vähenee noin viisi prosenttia. Kehitykseen liittyy sodan vuoksi suurta epävarmuutta ja tilanne vaihtelee tuotteittain. Paperin ja sellun viennin arvo laskee, mutta kartongin, sahatavaran ja vanerin nousee. Selluteollisuudelle Kiina on Venäjääkin isompi kysymysmerkki. ”Kiina on tärkein sellun vientimaa ja siellä yhä jatkuva koronapandemia tuo kitkaa teollisuuteen ja sellun kysyntään. Epäselvää on myös se, pystyykö Venäjä valtaamaan lisää osuutta Kiinan sellumarkkinoista”, metsäekonomisti Marjo Maidell toteaa. JUSSI COLLIN PUUTUOTTEIDEN vienti nousi viime vuonna 42 prosenttia edellisvuodesta, Luonnonvarakeskus kertoo. Metsäteollisuustuotteiden vientiarvo oli ennakkotietojen mukaan runsas 13 miljardia euroa. Nousua edellisvuodesta kertyi reaa lisesti 16 prosenttia. Puutuoteteollisuuden vienti kohosi 42 prosenttia 3,9 miljardiin euroon, massaja paperiteollisuuden kahdeksan prosenttia 9,3 miljardiin euroon. Kartonki ohitti paperin tärkeimpänä vientituotteena ja kattoi metsäteollisuuden viennin arvosta neljäsosan. Paperin osuus jäi 22 prosenttiin, sahatavaran ja massan kummankin 20 prosenttiin. Kartonki paperin ohi viennissa? METSÄNOMISTAJA, VALITSE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KANTOKÄSITTELYAINE PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! rotstop.fi uittokalusto.fi 9291_.indd 13 9291_.indd 13 6.4.2022 19.47 6.4.2022 19.47
• 13.4.2022 14 Metsälehti.fi PUUKAUPPA JA TALOUS s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,09 ? 67,09 ? 41,86 ? 17,71 ? 20,74 ? 17,57 ? 25,66 ? 29,74 ? Uudistushakkuu 65,60 ? 68,26 ? 43,67 ? 19,10 ? 22,15 ? 19,19 ? 27,91 ? 30,58 s Harvennushakkuu 56,32 s 57,90 s 37,81 s 17,34 ? 18,08 ? 17,29 ? 24,60 s 24,56 ? Ensiharvennus .. .. .. 14,13 ? .. 13,07 s .. .. Hankintahinnat 64,62 s 65,49 s 47,91 s 32,63 ? 32,90 s 32,20 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 63,27 s 66,32 s 42,03 s 18,12 ? 19,96 ? 17,41 s 26,34 s 27,30 s Uudistushakkuu 65,71 s 67,64 s 43,67 s 20,39 ? 21,39 ? 19,20 ? 30,92 ? 29,29 s Harvennushakkuu 56,17 s 57,03 ? 37,84 ? 17,47 ? 17,06 s 16,87 ? 24,64 s 24,79 s Ensiharvennus .. .. .. 14,20 s .. 12,74 s .. .. Hankintahinnat 63,27 ? 64,26 ? .. 32,55 ? .. .. .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 59,63 s 60,88 ? .. 18,55 s 19,25 ? 17,48 s 27,11 s 27,63 s Uudistushakkuu 62,68 s 63,23 ? .. 21,55 s 20,79 ? 19,44 s 30,71 s 29,78 s Harvennushakkuu 53,03 s 52,83 s .. 17,31 s 17,61 s 16,10 s 24,28 s 24,51 s Ensiharvennus .. .. .. 13,95 s .. 13,33 s .. .. Hankintahinnat 60,73 s 61,02 ? .. .. .. .. .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,32 s 54,98 ? .. 17,04 ? 16,73 s 14,21 ? 24,42 s .. Uudistushakkuu 59,96 s 57,49 ? .. 19,85 s 18,67 s 17,83 s .. .. Harvennushakkuu 48,21 ? 45,72 ? .. 15,24 s .. 12,57 ? 22,40 s .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat .. .. .. 30,67 s .. 30,65 ? .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,35 ? 53,72 ? .. 16,77 ? 18,18 s 15,68 s 23,03 ? .. Uudistushakkuu 58,55 s 56,16 s .. 20,74 s 21,06 s 18,04 s 26,75 s .. Harvennushakkuu 49,30 s 49,93 s .. 15,27 ? 15,62 s 14,11 s 20,98 s .. Ensiharvennus 40,06 s .. .. 12,49 s .. 10,80 s 19,73 s .. Hankintahinnat 60,72 s .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 61,93 s 63,18 s 38,29 s 17,75 s .. 17,32 s 25,33 s .. Uudistushakkuu 63,97 s 64,63 s 39,25 s 19,50 s .. 18,96 s 28,30 s .. Harvennushakkuu 51,45 s 51,73 s 33,03 s 16,71 s .. 16,07 s 22,80 s .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 61,83 s 58,44 s .. 31,35 s .. 31,64 ? .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 62,20 s 65,84 s 46,11 s 17,90 ? 20,11 s 17,41 s 25,52 s 27,86 s Uudistushakkuu 64,63 s 67,31 s 48,19 s 20,06 s 21,62 s 19,39 s 28,92 s 29,81 s Harvennushakkuu 54,31 s 55,61 s 40,04 ? 17,05 s 17,82 s 16,54 s 23,45 s 24,13 s Ensiharvennus 40,15 ? 40,93 s .. 13,64 ? 13,89 s 13,18 ? 22,20 s .. Hankintahinnat 62,45 s 63,38 s 48,73 ? 32,02 ? 32,72 s 32,28 ? 31,02 ? 37,94 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 10-13 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 60,48 ? 63,39 s 44,93 s 17,84 ? 18,74 ? 17,24 s 25,18 ? 26,96 s Uudistushakkuu 63,38 s 65,06 ? 47,39 s 19,95 ? 20,32 s 19,53 ? 28,80 s 29,64 ? Harvennushakkuu 52,74 ? 53,80 s 38,33 s 17,05 ? 17,61 ? 16,55 s 23,54 ? 24,15 s Ensiharvennus .. .. .. 13,15 ? .. 13,30 ? .. .. Hankintahinnat 59,71 ? 60,86 s 49,81 s 32,59 s .. 32,71 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 65,13 s 67,59 s 51,15 ? 18,74 ? 21,34 s 18,65 s 26,60 s 30,86 s Uudistushakkuu 66,76 s 68,99 s 52,90 ? 20,56 ? 22,62 s 20,23 s 29,14 s 32,25 s Harvennushakkuu 57,57 s 56,35 s 44,79 ? 18,54 s 19,05 s 18,06 ? 25,24 s .. Ensiharvennus .. .. .. 14,11 s 15,12 s 14,04 ? .. .. Hankintahinnat 63,77 ? 64,16 s 50,62 ? 32,98 s 33,35 ? 33,23 ? .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR W JA LA Metsäteollisuus ry:n hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi TUORE PUUKAUPPA OSTOT JA HINNAT Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 2020 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 2022 Nimelliskantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu Lähde: Luke €/m 3 2002 2006 2010 2014 2018 2022 10 20 30 40 50 60 70 80 Leimikko: Hehtaarin laajuinen kuvio, jossa varttuneen kuusikon päällä kasvaa järeitä kuusija koivuylispuita. Suurimmat yksittäiset kuuset yli kahden kuution kokoisia. Sijainti: Keski-Suomi Ostaja: Integraatti Hakkuukertymä: 120 kuutiometriä. Muuta: Myyjä on kokenut hankintahakkaaja, joka hakkasi puut moottorisahatyönä ja ajoi puut tien varteen omalla maataloustraktorilla. Metsurityöllä metsänomistaja halusi varmistaa hyvän korjuujäljen kasvamaan jäävässä metsässä. Kuviolta kertyneet koivut metsänomistaja otti omaan käyttöön sahaja polttopuuksi. Ylispuiden poisto Puutavaralaji määrä m 3 hankintahinta €/m 3 myyntitulo € Kuusisorvitukki 10 67 670 Kuusitukki 70 68 4 760 Kuusikuitu 20 32,50 650 Yhteensä 100 6 080 Ylispuut hankintakaupalla 9291_.indd 14 9291_.indd 14 6.4.2022 19.47 6.4.2022 19.47
• Suosittu monikäyttöinen siirrettävä sahalaitos hinnat OS23 alk. 3990,00 FRONTIER OS23 Max. tukin halkaisija 59 cm Suomen suurin metsäalan verkkokauppa! KATSO MUUT SAHALAITOKSET: WWW.UITTOKALUSTO.FI Meiltä myös Norwood tukkivannesahat OS23 / OS27 FRONTIER OS27 Max. tukin halkaisija 69 cm POLTTOTAI SÄHKÖMOOTTORILLA Laaja valikoima vannesahanteriä UUTUUS: Kovametalliterät tukkivannesahoihin SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.? Hinnat sis. 24% alv. Tilaa verkkokaupasta >> www.uittokalusto.fi www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto HUOM! Tilaa nyt, toimitukset alk. 2.5.2022! Kysy rahoitusvaihtoehtoja! 9291_.indd 15 9291_.indd 15 6.4.2022 19.47 6.4.2022 19.47
• 13.4.2022 16 Metsälehti.fi Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE METSÄN JATKUVA KASVATUS yleistyy – käytännössä ja politiikassa. Metsänomistajatutkimuksen mukaan jo yli puolet yksityismetsänomistajista käyttää jatkuvaa kasvatusta kaikissa (13 prosenttia) tai osassa (43 prosenttia) metsistään. Perusteluna on useimmiten ”en halua avohakkuuta”. Puukaupan osapuolten ei tarvitse kuitenkaan huolestua: jatkuva kasvatus JATKUVA KASVATUS – PELÄSTYS VAI PELASTUS? Jatkuvan kasvatuksen lisäämisellä voidaan ottaa pitkiä askelia uhkien torjumiseksi, kasvatusmenelmää 30 vuotta tutkinut Sauli Valkonen kirjoittaa. Jatkuva kasvatus täydentää, ei syrjäytä nykyisiä metsänkasvatuksen valtamenetelmiä. ”Energiapuun ajoa Iissä metsäkoneella vuodelta 1967.” REIJO JUNTUNEN ITÄMEREN alue on jo pitkään ollut Euroopan vilkkain puukaupan keskittymä. Meren ympärillä kasvaa 140 miljoonaa hehtaaria talousmetsää. Siitä lähes puolet sijaitsee Luoteis-Venäjällä, mistä on ollut peräisin myös valtaosa puuntuonnista. Nyt puuvirta idästä on tyrehtynyt, todennäköisesti pitkäksi aikaa. Puuta Venäjältä ostaneet yritykset etsivät kuumeisesti korvaavia lähteitä. Katseet suuntautuvat Suomeen ja Baltiaan, missä hakkuureserviä on kaikkein eniten. Pellervon taloustutkimus (PTT) arvioi viime viikolla, että suomalaisyritykset tarvitsevat tänä vuonna kotimaista puuta 2–3 miljoonaa lisäkuutiometriä korvaamaan Venäjän tuontia. Kun puunkäyttö kasvaa investointien myötä muutenkin, ensi vuodeksi tutkijat ennustavat ennätyksellistä savottaa. Uutta kysyntää tulee Pohjois-Suomea myöten etenkin kuitupuulle. PUUNTARPEEN lisäys nostaa kantohintoja, mutta PTT arvioi, että nousu tuskin yltää inflaation tasolle. Todennäköistä on, että tänä vuonna puun reaa lihinta laskee. Puunmyyjät ovatkin odottavalla kannalla. Viime aikoina tehdyt metsänomistajatutkimukset osoittavat, että metsästä saatavat tulot ovat edelleen metsänomistajien tavoitelistan kärjessä. Sen sijaan yleisemmät päämäärät kuten metsäteollisuuden puunsaanti sijoittui Helsingin yliopiston keväällä 2020 tekemässä kyselyssä tavoitteiden häntäpäähän. TUTKIMUKSET metsänomistajien arvostuksista osoittavat, että puu lähtee liikkeelle kaikkein parhaiten kunnon hinnankorotuksella. Puunostajien ahdinkoon tai talkoohenkeen vetoaminen toimivat huonosti. Samaisesta Helsingin yliopiston tekemästä kyselystä löytyy puunostajille toinenkin vinkki. Vielä puukauppatuloja tärkeämmäksi tavoitteeksi vastaajat nostivat hyväkasvuisen terveen metsän. Tätä harvennuspuun ostajien kannattaa hyödyntää markkinoinnissaan. ELIISA KALLIONIEMI PÄÄTOIMITTAJA eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi JK. Tiistai on metsälehti.fi-sivustolla viikon vilkkain päivä. Silloin ilmestyy Luonnonvarakeskuksen julkaisema puunhintatilasto. Sillä on puutteensa, mutta Itämeren alueella se on kaikkein kattavin. INFLAATIO SYÖ HINNANKOROTUKSET SA U LI VA LK O N EN 9303_.indd 16 9303_.indd 16 6.4.2022 19.49 6.4.2022 19.49
• 13.4.2022 Metsälehti.fi 17 AJANKOHTAINEN / UUTISET TOIMITTAJALTA WWW.METSALEHTI,FI TI M O TO IV A N EN METSÄPILA ei syrjäytä nykyisiä valtamenetelmiä vaan täydentää niitä. Jatkuvaa kasvatusta tehdään käytännössä aina puukaupan kautta, ja siinä on vähintään kaksi osapuolta. Puuta saadaan lähivuosikymmeninä tehtaille samaan tahtiin hakkuutavasta riippumatta. Korjuukustannukset ovat jatkuvassa kasvatuksessa korkeammat, mutta eivät radikaalisti. Menetelmiä vertailtaessa pitää muistaa, että tasaikäisenä kasvatettavan metsän kiertoaikaan kuuluvista kolmesta hakkuusta kaksi on harvennuksia ja yksi päätehakkuu. Puiden järeydessä ja hakkuukertymissä ei olekaan mitään järisyttävää eroa, mutta taimien ja pienten puiden varominen ja suurempi suunnittelutarve toki lisäävät kustannuksia etenkin poimintahakkuussa. METSIEN JA METSÄNHOIDON luonnonläheisyyden lisääminen jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siirtymällä on vahvasti esillä metsäpolitiikassa juuri nyt, varsinkin EU:ssa valmisteltavaan biodiversiteettistrategiaan liittyen. Olisiko jatkuva kasvatus tosiaan luonnonläheisempää? Ei aina ja kaikkialla, mutta tällä hetkellä sen lisääminen kyllä kehittäisi metsiämme luonnonläheisempään suuntaan. Avohakkuut, istutukset, raivaukset ja alaharvennukset ovat tehneet metsiköistä yhä yksipuolisempia, ja metsien luontotyypit ovat köyhtyneet. Se vanha myytti, jonka mukaan avohakkuu ja sitä seuraava kasvatusmalli se vasta luonnonmukaista metsänhoitoa onkin, joutaa jo historian roskakoriin. Luonnonmetsiä meillä ei enää ole tutkittavaksi asti, mutta 2000-luvun tutkimukset ovat yksiselitteisesti osoittaneet, että metsät ovat luonnontilassa hyvin pienipiirteisesti ja monipuolisesti vaihtelevia – koska metsäpalot ja myrskytuhotkin ovat. Vallitsevia ovat maapalot, jotka etenevät hitaasti vaihtelevia reittejä, kiertävät kosteammat paikat, sammuvat ja syttyvät uudelleen. Hyvin voimakkaat, täystuhoon johtavat laajat latvapalot ovat paljon harvinaisempia kuin ennen luultiin. Niitäkin on, mutta silloinkin osa puustosta jää henkiin, ja kuollut puu jää metsään lahoamaan. Luonnonläheisessä metsänhoidossa avohakkuilla on paikkansa, mutta mikä on paras avohakkuun ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen suhde? Jatkuvan kasvatuksen lisääminen olisi siinä mielessä hyvin perusteltua nykytilanteessa. TÄMÄ ALKAA JO NÄKYÄ metsissä. Moni on joutunut kuumien ja kuivien kesien seurauksena kohtaamaan metsässään kirjanpainajan; ympärivuotinen puunkorjuu on levittänyt juurikääpää kaikkialle; etelästä on jo saapunut uusia tuholaisia. Vain monipuoliset sekametsät, joissa on erilaisia puita, kasveja ja eliöitä, ovat kestäviä nyt ja tulevaisuudessa. Kullekin tuholaiselle on sellaisessa ekosysteemissä vain pieni määrä suotuisia elinpaikkoja, ja vain osa puista joutuu tuhon kohteeksi. Jatkuvan kasvatuksen ja sekametsien lisäämisellä voidaan ottaa pitkiä askelia uhkien torjumiseksi – ja sillä alkaa olla kiire. SAULI VALKONEN KIRJOITTAJA ON LUONNONVARAKESKUKSEN ERIKOISTUTKIJA. VENÄJÄN hyökkäys Ukrainaan näkyy myös metsäalalla. Muun muassa energiahakkeen, koivukuitupuun sekä juurikäävän torjuntaan käytettävän urean tuonti Venäjältä Suomeen on loppunut. Korvaajia etsitään jo. Venäläinen energiahake voidaan korvata kotimaisella ja koivukuitupuunkin osalta omavaraisuutta on mahdollista nostaa. Juurikäävän torjunnassa voidaan urean sijaan käyttää biologista harmaaorvakkavalmistetta. Korvaavat tuotteet eivät välttämättä ole käytettävissä saman tien ja niiden käyttöönoton sivuvaikutuksiakin on syytä pohtia. Nopeasti muuttuneessa maailmassa on kuitenkin lohdullista tiedostaa, että vaihtoehtoja löytyy. Kun vanhat polut käyvät kulkukelvottomiksi, on aika avata uusia. Toivotaan, että ne ovat kestäviä niin ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti kuin geopoliittisestikin. LIINA KJELLBERG Uusille poluille ”Ajattelin kahden nuoren ukrainalaisen äidin työllistämistä oman metsätilan istutustöissä. Eiköhän tuo voisi onnistua, kun hyvin perehdyttää ja käy neuvomassa työn edetessä. Mutta laittaako ummikko 600 tainta 8 tunnissa? Tuntipalkalla?” Hämis ”Heti aluksi ei onnistune 600/pv vauhdilla. Liian kova tahti.” Puuki ”Voisi ensimmäisinä päivinä maksaa palkan per taimi. Aloittelijalle ehkä parempi kuin tuntipalkka.” A.Jalkanen ”8 tuntia on ainakin aluksi liikaa sisätyöhön tottuneille. Sopiva olisi 6 tuntia. Meillä on yhteismetsän omin voimin istutettu paljon, mutta 6 tuntia kaupunkilaisnaisille on yleensä maksimi.” Timppa ”Ajatus on hyvä. Ja olen sitä mieltä, että tuntipalkalla ilman muuta. Homman oppii kyllä päivässä tai parissa. Jos on kunnolliset työkalut, ei suuria kantamisia, niin 600 tainta päivässä onnistuu.” Metsänmies ”Eikös pakolaisilta ole työnteko jyrkästi kielletty ennen kuin mahdollinen oleskelulupa on myönnetty joskus 6–12 kuukauden kuluttua maahantulosta.” Panu ”Pimeitä hommia ei pidä teettää. Esimerkiksi työtapaturmavakuutukset yms. pitää olla kunnossa.” Jätkä ”Olen Jätkän kanssa samaa mieltä, että vakuutukset ja työnantajavelvoitteet pitää hoitaa. Käytännössä se ei ulkomaalaisten kanssa olekaan aina niin yksinkertaista, jos maahantulobyrokratiaa ei ole viranomaisten taholta vielä hoidettu.” Visakallio ”Oisko tässä mhy-kentälle koppia, että opetus esim. yhdessä metsänomistajien kanssa ja ukrainalaisille töitä. Siihen pieni valtion lisätuki niin jopas. Töitähän metsissä riittää…” Apli Verkkokeskustelu: Ukrainalaisia mukaan metsätöihin 9303_.indd 17 9303_.indd 17 6.4.2022 19.49 6.4.2022 19.49
• METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 13.4.2022 18 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ TAIMIKONHOIDOSSA raivaussahalla ei kannata mennä joka paikkaan. Esimerkiksi kosteaan painanteeseen syntyneen pienen pajupöheikön raivaamatta jättäminen hyödyttää luontoa, ja samalla raivaaja välttyy pajukon hikiseltä perkaustyöltä ja raivauskustannuksilta. Usein on myös niin, ettei pajukon keskellä ole muutenkaan säilynyt hengissä yhtään talouspuuksi kasvatettavaa havupuuta. Raivaamatta jätettävien taimikonosien tunnistamiseksi raivattavaan alueeseen kannattaa tutustua jo etukäteen maastossa kierrellen. Helpoiten taimikosta erottaa sinne jätetyt säästöpuuryhmät. Niiden alustoja ei ole raivattu hakkuuta edeltäneessä ennakkoraivauksessa, ja säästöpuuryhmät jätetään rauhaan myös taimikonhoidossa. Säästöpuuryhmän alusta toimii raivaamattomana suojaeli luontotiheikkönä. Metsäalalla puhutaan suojatiheiköistä usein riistatiheikköinä, mutta ne hyödyttävät monia muitakin eläimiä kuin riistaa. Säästöpuuryhmää voi olla järkevää laajentaa jättämällä sen viereen myös erillinen raivaamaton suojatiheikkö. ”Jossain vaiheessa säästöpuuryhmän puut kuolevat ja tiheiköstä kasvaa uusi säästöpuuryhmä. Tulevaisuudessa paikalla on kookkaita eläviä säästöpuita ja runsaasti lahopuustoa,” sanoo luonnonKAIKKEA EI OLE SYYTÄ RAIVATA Ennen raivaussahan käynnistämistä kannattaa olla selvillä, mitä osia taimikosta jätetään raivaamatta. Näin säästyy luontoa, työtä ja kustannuksia. ”Nopeakasvuinen, tiheä lehtipuusto sitoo ja pidättää ravinteita.” Taimikkoa raivatessa kannattaa käsitellä kerrallaan 2–4 metriä leveää kaistaa. Puut kaadetaan kohti jo raivattua taimikon osaa. SA M I KA RP PI N EN Raivauksessa taimikosta ei poisteta mitään puulajia kokonaan, ei edes pajua. Pajun keväiset kukinnot ovat tärkeitä pölyttäjähyönteisille. VA LT AT ER I SK YT TÄ 9293_.indd 18 9293_.indd 18 6.4.2022 19.50 6.4.2022 19.50
• METSÄSTÄ 13.4.2022 Metsälehti.fi 19 RAIVAUSTYÖN ALOITTAMISEEN 1. Aloita raivaus palstan perältä. Näin et joudu rämpimään takaisin autolle ja bensakannulle kaadettujen puiden muodostaman sekamelskan läpi. 2. Kaada puut kohti sitä taimikon osaa, jonka olet jo raivannut. 3. Huomioi tuulen suunta. Työskentele niin, että kaatuvat puut painuvat tuulen mukaisesti kohti raivattua taimikkoaluetta. 4. Käsittele kerrallaan 2–4 metriä levää kaistaa, tiheimmissä taimikoissa vielä tätäkin kapeampaa. 5. Jos taimikko sijaitsee mäessä, etene poikittain rinteen suuntaisesti, älä pystysuoraan yläja alamäkeen. METSÄNHOITOTÖIHIN maksettavat valtion kemeratuet sisältävät ison porkkanan niille metsänomistajille, jotka osaavat jättää osan taimikosta raivaamatta. Raivaamatta jätetyt suojaeli riistatiheiköt eivät pienennä taimikonhoitotyöhön maksettavaa kemeratukea, kunhan niiden yhteenlaskettu pinta-ala on alle 10 prosenttia taimikon koko alasta. Suojatiheikköjä jättämällä raivaaja säästää luontoa, omaa työtään ja raivauskustannuksia, mutta saa yhä valtion tukirahaa koko taimikkoalan hoitoon. ”Tuen saa täydelle pinta-alalle, mutta silti osan voi jättää raivaamatta. Raivaaja palkitaan siitä, että hän on hyvä luonnonhoitaja”, Metsäkeskuksen Riitta Raatikainen sanoo. Hehtaarin suuruiselle taimikkoalalle raivaamattomia kohtia voi siis jättää useita, yhteensä vajaan 0,1 hehtaarin eli 10 aarin verran. Neliön muotoisena yksi aari on sivuiltaan 10 kertaa 10 metriä. Taimikonhoidossa jätettyjen raivaamattomien tiheiköiden tulee toki säästyä käsittelyltä myös tulevissa harvennushakkuissa. Alusta asti luonnon haltuun jätetty suojatiheikkö turvaa osaltaan sitä, että metsään muodostuu jatkossa eliöstön kovasti kaipaamaa lahopuuta. VALTTERI SKYTTÄ LUONTOA HUOMIOIVA RAIVAAJA PALKITAAN hoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta. Kosteat painanteet ja jyrkänteiden alustat Kun säästöpuuryhmät ovat selvillä, taimikonraivaajan kannattaa pohtia, mihin muualle taimikkoon on fiksua jättää raivaamattomia suojatiheiköitä. Tiheiköt toimivat eläinlajien kulkuyhteyksinä ja suojasekä ravintopaikkoina. ”Keskitä suojatiheiköt luontaisiin paikkoihin: ojien varsille, säästöpuuryhmien yhteyteen tai metsäkuvioiden reunoille”, Raatikainen sanoo. Suojatiheikön koko voi vaihdella muutamasta puusta noin kymmenen metriä suuntaansa olevaan alueeseen. Oiva paikka tiheikölle on kostea painanne, jossa on tiheästi lehtipuustoa ja lehtipuiden jalkoihin jääneitä luontaisia kuusentaimia. Tällaisia kohtia löytyy usein esimerkiksi kalliojyrkänteiden alta. Eläinten tarvitseman suojan kannalta pienet kuuset ovat tärkeitä, joten tältä osin tiheiköihin säästetään arvokasta havupuustoa. Ojanvarresta käytävä Vesistöjen rannoille jätetään puunkorjuussa useiden metrien levyiset, hakkaamattomat suojavyöhykkeet, eikä niille pidä mennä myöskään raivaamaan. Rannoille jätetyt lehtipuutiheiköt eivät hyödytä vain luontoa, vaan ehkäisevät valumia. ”Nopeakasvuinen, tiheä lehtipuusto sitoo ja pidättää ravinteita”, Raatikainen sanoo. Erinomainen suojatiheikköpaikka on ojanvarsi, johon jää usein jo hakkuussa pystyyn pienempää lehtipuuta ja alikasvoskuusta. ”Raivaamattomasta ojanvarresta muodostuu hieno, pitkä ekologinen käytävä taimikon halki metsästä toiseen.” Huomio reunavyöhykkeille Rantojen ohella raivaajan kannattaa huomioida taimikon reuna-alueet, jossa metsä vaihtuu pelloksi tai suoksi. Peltojen reunavyöhykkeet ovat tärkeitä pölyttäjille, ja soiden reuna-alueiden hyönteislajisto tarjoaa ruokaa linnunpoikueille. Reunavyöhykkeillä suositaan pensaita, marjoja tuottavia puita ja lehtipuita. Raivaamattomien saarekkeiden lisäksi raivatessa on tärkeää muistaa tarkkailla yksittäisten puulajien välistä kirjoa. Mitään puulajia ei raivata pois kokonaan. ”Tärkeää on, että taimikonhoidon jälkeen paikalle jää pystyyn yhtä monta puulajia kuin taimikossa alun perin oli. Puulajien lisäksi pensaat, kuten yksittäiset pajupuskat, ovat tärkeitä esimerkiksi pölyttäjähyönteisille”, Raatikainen kertoo. Jos taimikko on tasaista eikä selkeitä suojatiheiköiden paikkoja ole, Raatikainen neuvoo säästämään raivaamattomia alueita taimikon reunoille. Jos viereisen metsäkuvion raivaamattomat tiheiköt keskitetään myös samalle reuna-alueelle, metsään syntyy suurempi luontoa hyödyttävä kokonaisuus. Jutussa lähteinä Raivaamaan-kirja ja Metsäkeskuksen luonnonhoitotoimien neuvontatyökalut ARBORETUMIN PERUSTAJALLE Aloita pienestä arboretumista. Suosi menestymisvyöhykkeen puulajeja. Tarkista puulajien kasvupaikkavaatimukset. Istuta huolella ja tue suuremmat taimet. Suojaa taimet tuhonaiheuttajilta. Kastele ja lannoita tarpeen mukaan. VINKIT SÄÄSTÄ RAIVAUKSELTA Reunavyöhykkeet Kun metsä vaihtuu suoksi tai pelloksi. Myös suojatiheikköjä. Säästöpuuryhmien alustat Paikkoja suojatiheiköille ja eri puulajeille Suojatiheiköt + eri puulajit Tiheiköille sopivia paikkoja kosteat painanteet, kallion juuret. Rantojen suojavyöhykkeet Säästöpuualueita. Suositaan lehtipuustoa. Mitään puulajia ei poisteta taimikosta kokonaan. Ojanpartaan lehtipuupöheiköt Pajukon seassa ei arvokasta puustoa. Säästöä työssä ja kustannuksissa Mihin en mene raivaussahan kanssa? Taustalla näkyvät haavat ovat varma merkki hakkuussa jätetystä säästöpuuryhmästä, jonka alustaa ei raivata taimikonhoidossakaan. VA LT TE RI SK YT TÄ 9293_.indd 19 9293_.indd 19 6.4.2022 19.50 6.4.2022 19.50
• METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 13.4.2022 20 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVAT ”TÄMÄ oli aikoinaan ihan loputon suo”, muistelee metsänomistaja Juha Jaakkola. Hän tarkoittaa metsäautotien varressa kasvavaa istutuskuusikkoa. Vielä parikymmentä vuotta sitten paikalla laidunsi kesällä joukko hiehoja – kuten oli laiduntanut jo satakunta vuotta. ”Vanhempani luopuivat elukoista vuonna 2001. Kuuset on istutettu vuonna 2002 tai 2003”, Jaakkola kertoo. Loputtomalla suolla hän viittaa rehevän kasvupaikan heinäystarpeeseen. Heinän kasvu oli niin kovaa, että kuusentaimikko piti alkuvuosina käydä heinäämässä kolme kertaa kesässä. Silloin teini-ikäisen Jaakkolan ei siis tarvinnut etsiä kesätöitä. Kädet rakoilla hän pohti, että ainoa hyvä puoli tilanteessa oli se, että toisin kuin hiehot kuusentaimet eivät karanneet. ”Hiehoja sai hakea milloin mistäkin. Kerran ne olivat hautausmaalla syömässä kukkia.” Nyt kuusikko lähentelee ensiharvennusikää. Ensiharvennuksen aika on Jaakkolan mukaan viiden kuuden vuoden kuluttua, kun kuuset täyttävät kuitupuun mitat. Puukauppaa tasaiseen tahtiin Hattulassa Kanta-Hämeessä sijaitsevat metsät ovat kulkeneet Jaakkolan suvussa 1800-luvulta. Juha Jaakkolalle ne siirtyivät vuonna 2011 sukutilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Valtaosa tilan maista on metsää, peltoa on joitain kymmeniä hehtaareja. ”Muutaman vuoden haistelin, kannattaako maanviljely. Päädyin siihen, että ei kannata ja laitoin pellot vuokralle”, Jaakkola kertoo. Metsää tilaan kuuluu sen verran, että puukauppaa tulee tehtyä parin kolmen vuoden välein. Tavoitteena on ylläpitää metsissä sellainen ikärakenne, että sekä hoidettavaa että hakattavaa on tasaisin väliajoin. Istutukset, heinäntorjunnan ja varhaisperkaukset Jaakkola tekee pääosin itse, mutta varsinaisen taimikonhoidon ja nuoren metsän hoidot hän teettää metsänhoitoyhdistyksellä. ”Haluaisin tehdä itse enem”RAKKAUDESTA LAJIIN” Metsän omistamisen on oltava taloudellisesti kannattavaa, mutta siitä pitää myös nauttia, sanoo Juha Jaakkola. Juha Jaakkolan mailla on sähköpylväistä rakennettu metsästystorni. män, mutta aikaa on rajallisesti, kun käy päivätöissä.” Jaakkola työskentelee maahantuontiyrityksen varastopäällikkönä. Metsänhoitotyöt hän kertoo oppineensa tekemällä. LapTaivalkoski HATTULA Juha Jaakkolan mielestä metsänomistamisessa parasta on nähdä, miten metsä muuttuu kiertoaikojen kuluessa. 9294_.indd 20 9294_.indd 20 6.4.2022 19.51 6.4.2022 19.51
• 13.4.2022 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. MONISSA MAISSA SÄÄNNÖLLISESTI riehuvat metsäpalot eivät johdu pelkästään kesien kuivuudesta. Epäselvä maanomistus voi olla tärkeämpi syy. Esimerkiksi Kreikassa valtaosa metsäpaloista on ihmisen tahallaan sytyttämiä. Palavat metsät ovat valtion metsiä, joihin muilla voi olla erilaisia käyttöoikeuksia. Kreikan valtio katsoo omistavansa paljon metsiä sillä historiallisella perusteella, että maata vielä 1800-luvun alussa hallinneessa Turkin sulttaanikunnassa metsät kuuluivat keskushallinnolle. Toisaalta kreikkalaisilla kylillä on ikimuistoinen oikeus pitää ainakin lampaita ja vuohia metsälaitumilla. Eturistiriidan ainekset ovat valmiit. Laiduntamisen kannalta on sopivaa, että puita on vain siellä täällä, sen verran mitä paimenet tarvitsevat polttopuuta nuotioonsa. Liian tiheä metsä vähentää ruohon tuotantoa ja laiduntamismahdollisuuksia. Jos valtio istuttaa väittämänsä omistusoikeuden nojalla jonkin metsikön, sopivan tuulen ja kuivuuden vallitessa ”sattuu” syntymään metsäpalo, jonka ansiosta lampaat ja vuohet saavat entistä enemmän ruohoa. MYÖS SUOMESSA TUHOTTIIN metsiä. Yksi syy jakaa kylätai pitäjäkohtaisesti yhteisesti käytetyt metsät maatiloille oli se, että yhteinen nautinta johti metsien holtittomaan käyttöön. Jokainen käytti hyväkseen yhteistä omistusta niin paljon kuin pystyi. Vuosien 1749 ja 1757 isojakoasetusten päätavoite oli Heikki Ylikankaan tulkinnan mukaan halu saada lisää veronmaksajia, mutta sivutuotteena syntynyt selkeä metsien tilakohtainen omistus osoitti pian etunsa. Yhteistä käytettiin surutta, mutta omaa haluttiin jättää myös perinnöksi. Metsätaloudessa perinnönjättömotiivi on lähellä kestävän käytön periaatetta. Perinnönsaajilta ei haluta riistää samanlaista mahdollisuutta hyötyä metsistä taloudellisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kuin itsellä on ollut. Maiden vertailussa keskeinen tekijä on yksityisomistuksen varmuus. Suomessa on maatiloja, joiden ensimmäiset annekirjat ovat 1500-luvulta. Silloin kun yksityisomistus on vakaata eikä riipu vallanpitäjien mielivallasta, kestävän käytön periaate syntyy kuin luonnostaan. On syytä huolestua, jos Euroopan unioni, kaavoittaja tai paikallinen ely-keskus alkaa toimia niin, että ihmisten käsitys omistusoikeuden laajuudesta ja pysyvyydestä murenee. Erilaisissa suojelutoimissa vapaaehtoisuus on viisain ratkaisu. METSIEN YKSITYISOMISTUS LISÄÄ NIIDEN VARJELUA PALSTALLA PALSTALLA ”Haluaisin tehdä itse enemmän, mutta aikaa on rajallisesti.” JUHA JAAKKOLAN VINKIT 1. Uskalla kysyä ja kyseenalaistaa. 2. Tiedosta omat voimavarasi. Töiden tekemättä jääminen voi tulla kalliimmaksi kuin se, että ne teettää oikeaan aikaan. 3. Metsänomistaminen on pitkäjänteistä työtä. Koeta ennakoida tulevaa ja nauti metsän tuotosta. noilla sellainen ei ole enää mahdollista.” Jaakkola arvioi, että puusto lähentelee 60 vuoden ikää. Metsäautotien toisella puolella peltojen takana siintää suunnilleen saman ikäinen kuusikko. Se on Jaakkolan mukaan seurannassa, sillä sieltä löytyi kirjanpainajan pystyyn tappamia puita. ”Metsän kiertoaika on pitkä, 70–80 vuotta. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, mutta metsänomistajan kannattaa yrittää ennakoida tulevaa. Esimerkiksi kirjanpainajan aiheuttamat tuhot eivät ole ainakaan vähenemään päin. Ainoa ratkaisu siihen on istuttaa koivua”, hän pohtii. Vastakkainasettelua vastaan Parasta metsänomistamisessa on Jaakkolan mielestä nähdä, miten metsä muuttuu kiertoaikojen kuluessa. Sillä paikalla, jolla joskus kasvoi täydessä tukkimitassa oleva järeä metsä, saattaa nyt kasvaa ensiharvennusikää lähestyvä nuori metsä. Kantohintojen alhaista tasoa ja metsäalan vastakkainasettelua Jaakkola sen sijaan ihmettelee. ”Kantohintojen kehitys on ollut viime vuosikymmeninä varsin maltillista. Menekkiä olisi, mutta hinnoissa se ei näy.” Metsäalan vastakkainasettelu näkyy hänen mukaansa varsinkin metsänkäsittelytapoja koskevassa keskustelussa. Jaakkolan omat metsät ovat tasaikäisrakenteisia, eikä hän ole vielä muodostanut mielipidettä jatkuvasta kasvatuksesta. Kovin mustavalkoista ajattelumallia hän kuitenkin välttää. ”Eri paikoille sopivat erilaiset kasvatustavat. Asioiden ei aina tarvitse olla joko tai.” suudenkodin läheisyydessä sijaitsevissa metsissä tuli käytyä usein isän kanssa, ja isä ja poika myös keskustelivat paljon metsäasioista. Keväälle luvassa istutusta Metsätaloutta Jaakkola kertoo harjoittavansa ”rakkaudesta lajiin”. Metsän omistamisen on hänen mielestään oltava taloudellisesti kannattavaa, mutta siitä pitää myös nauttia. ”Jos ajattelee vain taloudellista puolta, ei metsä välttämättä ole se, mihin kannattaa sijoittaa. Metsästä saa paljon muutakin kuin taloudellista tuottoa: rentoutumista, vapautta, polttopuita ja marjoja. Puusaunan voi lämmittää hyvillä mielin, kun oma metsä sitoo enemmän hiilidioksidia kuin puun poltosta syntyy.” Jaakkola kuuluu paikalliseen hirviporukkaan ja metsästää omilla maillaan myös pienriistaa. Saalista ei tarvitse aina saada, sillä samalla voi tarkkailla, mitä metsälle kuuluu. Mukaan niin metsälle kuin metsänhoitotöihinkin on päässyt myös Jaakkolan nelivuotias poika. ”Viime keväänä teimme yhdessä ensimmäiset istutukset.” Istutuksia on luvassa myös tälle keväälle. Jaakkola hakkautti juurikäävän vaivaaman kuusikon vuosi sitten talvella, ja suunnitelmissa on istuttaa tilalle koivua. Lannoittaen lisää kuutioita Jaakkola poikkeaa metsäautotieltä mäntyä ja koivua kasvavalle kuviolle. Kuviolla on muutama vuosi sitten tehty kolmas harvennus. ”Tällä kuviolla näkee lannoituksen hyödyn, kuutioita on tullut. Kuvio on lannoitettu kolmeen kertaan. Nykyisillä lannoitehinMäntyvaltainen metsikkö on sekä lannoitettu että harvennettu kolmeen kertaan. 9294_.indd 21 9294_.indd 21 6.4.2022 19.51 6.4.2022 19.51
• METSÄSTÄ 13.4.2022 22 Metsälehti.fi VALTTERI SKYTTÄ, TEKSTI JUHA OLLILA, KUVA ERI hakkuutyylejä ja metsänkasvatustapoja vertailtaessa pitää tietää, miten hakkuutavat toimivat käytännössä. Rovaniemellä on tehty tutkimushakkuita, joista kerätyillä tiedoilla pyritään vertaamaan poimintahakkuiden (jatkuva kasvatus) ja alaharvennusten sekä avohakkuiden (jaksollinen/tasaikäiskasvatus) korjuukustannuksia. Aiheesta on niukalti käytännön tutkimustietoa, ja tulokset ovat kysyttyjä, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jaakko Repola. ”Korjuukustannus määrittyy pitkälti runkojen koon ja hakkuukertymän mukaan”, Repola sanoo. Kustannuksiin vaikuttavat myös hakkuutyön ja metsäkuljetuksen tuottavuudet. Poimintahakkuussa metsästä kaadetaan suuria tukkipuita sekä harvennetaan pienempää puustoa. Rovaniemeläisen vaaran rinteessä sijaitseva, talvella hakattu koehakkuumännikkö sopi rakenteeltaan hyvin poimintahakkuuseen ja jatkuvaan kasvatukseen: puusto oli jo valmiiksi eri-ikäisrakenteista, erikokoista ja aukkoista. Tutkimushankkeessa on Luken lisäksi mukana Lapin koulutuskeskus Redu. Korjuukustannusvertailun tulokset valmistuvat ensi vuonna. Kaadon hallinta oleellista Poimintahakkuussa pitää onnistua kaatamaan isoimpia puita niin, ettei kasvatettavaksi jäävä puusto vaurioidu. Samaa jätettävien puiden varomista metsäkonekuskit ovat tottuneet tekemään harvennushakkuissa, mutta poimintahakkuissa kaadettavat puut ovat suurempia. ”Varottavaa on paljon, kun isoimpia puita kaadetaan. Hakkuukoneen pitää olla niin iso, että se pystyy käsittelemään kaadettavan puun käytännössä siihen paikkaan, missä se on kasvanut”, sanoo Rovaniemen koehakkuiden puunkaadosta vastannut Tapani Tuisku. Tuisku toimii Lapin koulutuskeskus Redussa metsäkoneenkuljettajien kouluttajana. Kuskin ammattitaidolla on vaikutusta poimintahakkuun korjuukustannuksiin ja sitä myöten menetelmän kannattavuuteen. Puiden poiminnan on edettävä suoraviivaisesti, metsäkoneen turhat peruuttelut syövät aikaa ja polttoainetta. ”Jos jäävässä puustossa on paljon 5–10 metriä pitkää puuta, ja Lapin olosuhteissa niiden päältä kaadetaan 15–20-metrinen puu, ei isompaa puuta voi mihin sattuu kaadella.” Hän uskoo, että poimintahakkuu onnistuu kokeneelta metsäkonekuskilta tuottavasti, kunhan vain metsäkohde on sopiva jatkuvaan kasvatukseen. Kannattavinta jatkuva kasvatus on aloittaa jo valmiiksi erirakenteisessa metsässä, eli suurten puiden alla on pienempää puustoa ja taimia. Lapissa riskinä lumituhot Poimintahakattavan metsän jatkokehityksen kannalta tärkeä asia on Luken Repolan mukaan se, että pystyyn jäävät, alempien latvuskerrosten puut säilyvät hakkuussa kasvukuntoisina. Lisäksi metsään pitää saada syntymään luontaisesti uusia taimia, joten poimintahakkuussa tulee aina myös säästää suurimpia puita siemenpuiksi. ”Poimintahakkuun jatkokysymys tulee olemaan, miten hyvin alue taimettuu ja miten nuoret puut kehittyvät. Puustopääoma joudutaan uudistumisen aikaansaamiseksi pitämään kohtuullisen alhaisena.” Kysymys on, miten tällaista poimintahakkuumetsikön rakennetta pystytään ylläpitämään. ”Pienemmät puut ovat kasvaneet varjossa ja ovat hentoisia. Kestävätkö ne lumikuormaa, jos ensi talvi on luminen”, Repola pohtii. Mitä maksaa jatkuvan kasvatuksen korjuu? Kasvuja tuotostiedot eivät yksin riitä metsänkasvatustapojen vertailuun. Tutkimusta tarvitaan myös korjuukustannuksista. HAKKUUTAPOJEN KUSTANNUKSET Rovaniemellä tutkitaan, millaiset ovat poimintahakkuun korjuukustannukset verrattuna tasaikäisen metsikön hakkuutapoihin (alaharvennus, avohakkuu) sekä hakkuutyön tuottavuutta ja korjuujälkeä. Poimintahakkuu on metsän jatkuvapeitteisen eli jatkuvan kasvatuksen hakkuutapa. Korjuukustannuksissa oleellista ovat kaadettujen runkojen koko, hakkuukertymä ja hakkuutyön sekä metsäkuljetuksen tuottavuudet. Kevättalven päivä on sopiva aika poimintahakkuulle. Tutkimushakkuulla Luken Juha Laitila, Redun Raija Palokangas ja Tapani Tuisku sekä Luken Jaakko Repola. 9295_.indd 22 9295_.indd 22 6.4.2022 19.53 6.4.2022 19.53
• METSÄSTÄ 13.4.2022 Metsälehti.fi 23 MIKKO RIIKILÄ JÄTEMAKSUN määrittää kunta, esimerkiksi Jyväskylässä sen tekee kaupungin jätelautakunta. Maksu peritään kaikista kunnan rakennusrekisterissä olevista asuinja vapaa-ajan rakennuksista. Rakennusrekisteriä ylläpitää kunnan rakennusvalvonta. Jyväskylän kaupungin jätehuoltosuunnittelijan Sirpa Kovasen mukaan rakennuksen purkaminen – jolloin rakennus poistuu rakennusrekisteristä – on varmin tapa vapautua asuinkelvottoman rauniotalon jätemaksusta. Tarjolla on vaivattomampikin keino. ”Käyttökelvottomien rakennusten jätemaksu voidaan poistaa perustellusta hakemuksesta. Perusteeksi riittää kuntoraportti tai kuva, josta tilanne käy ilmi, esimerkiksi katon romahtaminen.” Jyväskylän seudulla tavallisen asuintalon jätemaksu perusmaksuineen on noin 200 euroa vuodessa, jos myös biojätteet kerätään. Jätemaksun perusteet ja siitä mahdollisuudet siitä vapautumiseen vaihtelevat kunnittain. Esimerkiksi Mikkeli pitää Jyväskylää tiukemmin kiinni autiotalojen jätemaksuista. Kokonaan maksuista voi vapautua vain rakennukset purkamalla. Kiinteistöverosta pääsee eroon Verohallinnon ylitarkastajan Kari Pilhjertan mukaan myös kiinteistövero peritään rakennusrekisteriin merkityiltä asuinja vapaa-ajan asunnoilta. Vero lasketaan erikseen tonttimaalle ja rakennuksille. Varmin tapa vapautua verosta on rakennuksen purkaminen, jolloin se poistuu rakennusrekisteristä. Metsätilan omistajavaihdoksissa tehtävässä kauppatai muussa luovutuskirjassa kannattaa mainita tilalla olevan rakennuksen purkukuntoisuus ja arvottomuus. Tälläkin perusteella verosta voi hakea vapautusta. Kiinteistöverosta voi myös hakea vapautusta kiinteistönvälittäjän lausunnon tai rakennuksen huonokuntoisuuden osoittavan valokuvan perusteella. ”Tontista voidaan tällöinkin periä kiinteistövero, mutta haja-asutusalueella metsän keskellä tonttikin on usein arvoton”, Pilhjerta huomauttaa. Purkamisesta ilmoitettava Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnan toimistoinsinööri Marja Fagerlundin mukaan kaava-alueiden ulkopuolella rakennusten purkamiseen riittää yleensä ilmoitus rakennusvalvontaan. Varsinaista lupaa ei tarvita. ”Ilmoitus on tehtävä 30 vuorokautta ennen purkutöiden aloittamista.” Jyväskylä veloittaa purkamisilmoituksesta ja sen perusteella tehtävästä rakennuksen poistamisesta rakennusrekisteristä noin sata euroa. ”Purkuilmoitus kannattaa tehdä, koska sillä tapaa rakennus poistuu rakennusrekisteristä ja kiinteistövero poistetaan.” Ilman ennakkoilmoitusta purettua rakennusta voi olla vaikea saada pois rakennusrekisteristä. Turhia kuluja talonraunioista Moni maksaa jätemaksun ja kiinteistöveron kuvan kaltaisista rauniotaloista. Maksuista voi kuitenkin päästä eroon. Purku on varmin tapa välttää autiotalon turhat maksut, mutta muitakin keinoja on. LA U RI SI KA N EN 9295_.indd 23 9295_.indd 23 6.4.2022 19.53 6.4.2022 19.53
• METSÄSTÄ 13.4.2022 MIKKO RIIKILÄ, TEKST JA KUVAT KOKEILIMME kolmia Husqvarnan työkäsineitä. Ne kaikki ovat käyttötarkoitukseensa sopivia ja hyviä, mutta eivät tarjoa ylivertaisia ominaisuuksia. Hinnaltaan ne ovat asialliset. Merkkituotelisää ei tarvitse maksaa. Tasokkaimmat kokeilluista olivat Technical Light -käsineet. Niiden kämmenpuoli on vuohenahkaa, ja ranteen neopreeniset suut suljetaan napakasti tarranauhalla. Omintakeinen lisäominaisuus on peukalon rystypuolta peittävä froteekangas, jolla voi pyyhkiä hikeä kasvoilta. Technical Lightit ovat omiaan raivaussahatöisKlapisavotan tuoksuisia käsineitä Husqvarnan työkäsineet palvelevat moitteitta polttopuiden teossa. Pakkaskeleillä ne eivät ole parhaimmillaan. Technical Light -käsineet sopivat esimerkiksi raivaussahatöihin. TECHNICAL LIGHT Metsätöihin suunnitellut suojakäsineet Ei viiltosuojausta Kämmenosa vuohennahkaa Ranneosa sulkeutuu tarralla Älypuhelimen käyttö etusormen rystypuolella Koot 7–12 Hinta alkaen 27,90 euroa KOKEILTUA sä neulasten pistoilta suojaavan kämmenpuolen nahkan ja ranteen napakan tarrakiinnityksen ansiosta. Ne estävät roskien pääsyn käsineen sisälle. Ekstrahienoutena on etusormen rystypuolen kosketusnäytön käsittelyyn sopiva materiaali. Kovin vaativaan nettisurffailuun etusormen rystypuoLisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. Siemenkeskus, puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI 9296_.indd 24 9296_.indd 24 6.4.2022 19.55 6.4.2022 19.55
• METSÄSTÄ 13.4.2022 Talvimallin Functional-käsineet ovat omimmillaan kevään klapitalkoissa. Ohuen notkeilla Technical Grip -käsineillä voisi istuttaa taimia. Ne ovat hyvät myös köysien käsittelyssä. FUNCTIONAL TALVIMALLI Viileän sään työkäsine Ei viiltosuojausta Lateksipinnoitettu kämmenosa Neulottu ranneke Saatavilla koot 8–12 Hinta alkaen 7,90 euroa TECHNICAL GRIP Esimerkiksi istutustyöhön sopivan ohuet suojakäsineet Ei viiltosuojausta Kämmenosassa nitriilipinnoite Neulottu, tiivis ranneosa Kosketusnäyttöjen käsittely sormiosilla Koot 7–12 Hinta alkaen 7,90 euroa lella ei tosin pysty, mutta puhelimeen vastaaminen ehkä onnistuisi. Hinta, 27,90 euroa, on linjassa muiden vastaavien hanskojen kanssa. Lumi kastelee Functional Winter Grip -käsineet on tarkoitettu kylmälle ja märälle kelille. Kämmenpuoli on vettä pitävää lateksia, rystypuoli ja ranneosa on lämmittävää neuletta. Käsine istuu napakasti, ja neulottu ranneosa pitää lumen loitolla. Winter Gripit ovat parhaimmillaan klapilanssilla, kun kevätaurinko hellii pilkkojia. Pakkaskelillä en niitä esimerkiksi raivaussahatöihin ottaisi. Rystypuolen neulepinnalle varissut lumi sulaa ja kastelee käsineen sisustan. Kastuttuaan kämmenen lateksipinnoite tuntuu epämiellyttävän kylmältä. Tämän totesimme, kun taannoin kokeilimme samanlaisia, mutta eri merkillä myytyjä käsineitä. Functional Gripit ovat ohuen näppärät työkäsineet. Kämmenosa on nitriiliä, joten ne sopivat myös kumiallergiasta kärsiville. Nitriili kestää myös kemikaaleja, joten käsineet ovat hyvät istutustöissäkin, joihin ne muutenkin notkeutensa puolesta sopivat. Samasta syystä myös puissa kiipeilevä ja köysiä käsittelevä arboristi mieltyi Functional Gripeihin. Älypuhelimen käsittely onnistuu hanskojen sormen kärjillä. Sormikkaiden notkeuden ansiosta tämä sujuu paremmin kuin Technical Lighteillä. KUKAPA ei olisi manaillut vanhoja metsätyökäsineitä, joiden nahkapinnat ovat kovettuneet koppuroiksi. Tämän välttämiseksi on kaksi keinoa: Käsineiden nahkaosat kannattaa ennen käyttöönottamista rasvata. Esimerkiksi Husqvarna tarjoaa ratkaisuksi nahkasaappaiden voitelemiseen sopivaa voidetta. Hevosmiesten tietotoimiston mukaan valjasrasva sopii nahkakäsineiden voitelemiseen erinomaisesti – tässä tapauksessa tietolähdettä voinee pitää luotettavana. Lisäksi nahkakäsineet on kuivattava enintään huonelämmössä – missä voi sulaa, siellä nahka palaa, tiesi vanha kansa. Kannattaa siis hankkia muutamat vaihtokäsineet, jotta kastuneet ehtivät kuivatella huoneenlämmössä. Tällöin niiden nahka ei kovetu. RASVAA KÄMMENPUOLEN NAHKAPINNOILLE Lahjoita metsä tutuksi tuleville sukupolville. Lisätietoa: www.mmsaatio.fi Metsä lähellä sydäntäsi 9296_.indd 25 9296_.indd 25 6.4.2022 19.55 6.4.2022 19.55
• 13.4.2022 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ JARI HAKALA, TEKSTI JOHANNES TERVO, KUVAT SS IELLÄ se ryskää, ison hallin laidasta laitaan täyttävä sahauslinjasto. Automaattikuljetin vie 17 sentin paksuista männyn välipölkkyä kuin pässiä narusta, ja sahuri Petro Vahertimo pitää huolen lopusta – siitä, että tukista syntyy tällä kertaa erikoistilauksena 34 kertaa 127 -millistä lankkua. Keskeltä pölliä tehdään puolestaan tuumaista lautaa. Iltapäivän koittaessa Vahertimo ja työpari Jyri Latva-Korpela käyvät ammattimiesten ottein sahalinjan terien kimppuun. 12-tuntista työpäivää tekevän Vahertimon naamalle kihoavista hikikarpaloista voi päätellä, ettei terien vaihto ole kevyimmästä päästä töitä. Akkukäyttöisellä vääntimellä irtoavat teriä kiinni pitävät pultit ja vaihto uusiin käy nopsaan. Terien väliin asetellaan puiset asettimet, joita kutsutaan tällipaloiksi. Tarkkoihin mittoihin tehdyt palat – jotka määrittävät, kuinka leveää lankkua tai lautaa milloinkin ajetaan – jätetään terien väliin myös sahauksen ajaksi. Niiden tehtävänä on pitää kulloistenkin mittojen mukaisesti terät erillään toisistaan koko sahauksen ajan. Vaihtoterien myötä on sitten ajovuorossa 50 kertaa 125 millin lankkua. Kurikan Jalasjärvellä Etelä-Pohjanmaalla toimivalla Luopajärven Sahalla tukkipuu ei päädy tavalliseen tapaan sirkkelin tai edes vannesahan hampaisiin. Laudaksi ja lankuksi halkaisusta pitävät huolen kolmen metallisen kehikon, raamin, varassa ylös alas vinhaa vauhtia liikkuvat terät. Raamit sijaitsevat sahauslinjalla reilun parin metrin päässä toisistaan. Kaikkinensa teriä on asetteesta riippuen kahdesta kymmeneen terää per raami. Mitä järeämpää tukki on, sitä enemmän tarvitaan teriä. Raamisahaksi kutsutusta sahasta käytetään myös nimityksiä kehätai kehyssaha. Raamisahoja löytyy muualtakin Luopajärven Sahan käytössä oleva raamisahalinjasto on yksi harvoista enää toiminnassa olevista ja Suomen sahateollisuudessa ennen niin yleisistä vastaavista. Luopajärven lisäksi vastavaanlaista sahaustekniikkaa käytetään enää parilla kourallisella teollisesti toimivia vientisahoja Suomessa. Muut isommat raamisahalinjastot löytyvät Akonkosken Sahalta Töysästä, Toivakassa toimivalta Anaikawoodin Sahalta sekä Noormarkun Sahalta Satakunnasta. Siellä on käytössä järein koskaan tehty raamisaha, jolla on kehäleveyttä 26 tuumaa. Se on valmistunut Ruotsissa CHE Johansonin toimesta. Raamisahat olivat erittäin yleisiä Suomen sahoilla aina 1800-luvulta niinkin pitkälle kuin 1980-luvulle. Vuodesta 1903 toimineella, ja nykyisellä omistuspohjalla vuodesta 1986 jatkaneella Luopajärven Sahalla raamisahalinjasto otettiin käyttöön heti viime vuosisadan alussa. RAAMISAHA VIE MENNEISYYTEEN Luopajärven Sahalla Kurikan Jalasjärvellä pölliä sahataan yhä perinteiseen malliin. Kulkusillalta otetusta kuvasta selviää koko raamisahalinjan rakenne. Vasemmalta löytyy pelkkaraami ja keskeltä sekä oikealta lankun ja laudan teosta huolehtivat hajottaraamit. Petro Vahertimo on laskeutunut sahurin työmaalta eli valvomo-ohjaamosta sahalinjalle terien vaihtotyöhön. Taivalkoski JALASJÄRVI 9297_.indd 26 9297_.indd 26 6.4.2022 19.57 6.4.2022 19.57
• 13.4.2022 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ RAAMISAHA VIE MENNEISYYTEEN RAAMISAHA Luopajärven Sahalla on käytössä kolmen raamin raamisahalinjasto. Pelkkaraami kotkalaisen Karhulan konepajan valmistama malli 700, jossa betoniperustus. Sen nettopaino 12 500 kiloa ja kierrosluku 340 kierrosta minuutissa. Pelkkaraami on varustettu 160 ja hajottajaraamit 70 kilowatin sähkömoottorilla. Kun pelkkaraamin terät käyvät alakuolokohdassaan, se vastaa massaltaan 25 000:ta kiloa. Luopajärven Saha ostaa vuodessa havupuuta noin 52 000 kuutiometriä. Siitä tukkipuuta on reilut 44 000 mottia. Valmista tavaraa syntyy vuodessa 21 000 kuutiometriä, josta jalosteita on kaikkiaan 6 000–7 000 kuutiota. ”Ensin oli puuraami, jota pyöritti höyrykone. 1930-luvulla se uusittiin rautarunkoiseksi ja samalla pystytettiin myös toinen raami. Tällöin myös voimakone vaihdettiin isompaan”, Luopajärven Sahan metsäpäällikkö Juha Anttila kertoo. Anttila on yksi sahan omistajista yhdessä veljiensä kanssa. Heistä toimitusjohtajan virkaa hoitaa Harri Anttila. Kolmas veljeksistä on nimeltään Mikko. Nykyisin käytössä oleva kolmen raamin sahauslinjasto otettiin käyttöön vuonna 2003. Juha Anttila näkee montakin hyvää syytä siihen, että Luopajärvellä suositaan edelleenkin niin perinteistä sahaus tekniikkaa kuin mitä raamisaha edustaa. ”Investointi siihen oli kohtuuhintainen ja sen mittatarkkuus on hyvä. Meiltä löytyi myös osaaminen raamisahan huoltoon ja käyttöön. Myös terähuoltoon löytyi vastaavaa tietotaitoa, ja se tehdään edelleen itse.” Raamisahalla tukista hyvä saanto Luopajärvellä käytössä olevan raamisahalinjaston pelkkaraamina toimii Kotkan Karhulan konepajan mallinumero 700. Se on valmistettu 1970-luvun alussa. Luopajärvelle se hankittiin lopetetulta UPM:n Parkanon Sahalta. Hajotusraameina toimivat kaksi muuta ovat puolestaan omia peruja jo 1960-luvun alkupuolelta. Niiden kyljistä löytyy merkintä Aura 500, joka viittaa niiden valmistajaan luultavasti jossain päin Varsinais-Suomea. Suomessa teollisesti toimivien vientisahojen lisäksi raamisahaa käytetään edelleen myös joillakin pienemmillä sahoilla. Juha Anttilan mukaan raamisaha on Suomea selvästi yleisemmin käytössä vielä Keski-Euroopassa, jossa toimivilta sahoilta niitä löytyy runsaasti. Anttila pitää raamisahan hyvinä puolina sen kestävyyttä ja edullisia huoltokustannuksia. Myös sahauksen hyötysuhde on hyvä. ”Sahatavaraa saadaan pyöreästä puusta mahdollisimman paljon, jolloin taas haketta ja purua tulee vähän.” Yhden sahatavarakuution tuottamiseen tarvitaan raamisahalla noin 2,15 kuutiometriä tukkia, kun vastaava saanto sirkkelillä liikkuu 2,50 kuutiossa. Luopajärven Sahan metsäpäällikkö Juha Anttila esittelee ylisuuria kuusitukkeja, jotka ovat liian paksuja Kurikan Jalasjärvellä sahattaviksi. Ne viedään Noormarkun Sahalle, josta löytyy järein valmistettu raamisaha, jolla nämäkin tukit saadaan sahatavaraksi. Tälläri Kari Rannanmäki esittelee Luopajärven Sahan tällipaloja. Tarkkoihin mittoihin tehdyt palat huolehtivat siitä, että terät pysyvät sahauksen aikana oikean mitan päässä toisistaan. Palat jätetään paikalleen terien yläja alapäihin koko sahauksen ajaksi. Niihin on jätetty myös kuivumisvara. Terien vaihtohetkellä myös terien pystysuuntainen suoruus tarkistetaan. Vaihtamassa ja mittailemassa tälläri Jyri Latva-Korpela. Raamisahan huonoja puolia taas voisi Anttilan mukaan hakea sen hitaudesta verrattuna modernimpiin sahalinjoihin sekä runsaasta sähkönkulutuksesta per tuotettu sahatavarakuutio. Tämä johtuu siitä, että sahausliike ei ole pyörivä. ”Myös varaosien saanti on huonoa. Olemme purkaneet vanhoja sahoja ja ostettu niistä sitten käytettyjä osia. Uusia ei saa enää mistään.” FAKTA 9297_.indd 27 9297_.indd 27 6.4.2022 19.57 6.4.2022 19.57
• PILKKEET 13.4.2022 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT TÄYTETTY huuhkaja on vaikuttava näky. Jalat kuin miehen kourat, kynnet sirppimäiset ja neulanterävät, nokka jykevä kuin viinakaupan ovenripa. Päässä palavat silmät, täytetyllä tosin lasittuneesti. Ei ihme että bubo herättää variksissa närää. Huuhkajan kynsiin ei ole säädyllistä päätyä. Keväinen varisjahti oli taannoin suosittua riistanhoitoa. Moni metsästäjä komusi kevätaamuna piilokojuun kuuntelemaan heräävän luonnon ääniä ja harventamaan siinä sivussa muutaman harmaatakin. Varisten kevätpyynti on nykyään kuitenkin kielletty ilman riistakeskuksen lupaa. Suomessa kahdeksan rauhoittamatonta lintua Metsästyslaissa varis, harakka, naakka, korppi (poronhoitoalueella), harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas luetaan rauhoittamattomiksi linnuiksi. Ne eivät ole riistalintuja, joten niiden pyynti ei ole lakitermein metsästystä. Rauhoittamattomista linnuista tuli vuonna 2001 EU-lainsäädännön myötä pesimäaikana rauhoitettuja. Niiden tappaminen on kiellettyä pesimäaikana maalis-toukokuulta heinäkuun loppuun asti. Rauhoituksella on pyritty takaamaan koko lisääntymiskauden kattava suoja myös rauhoittamattomille linnuille. Erityisissä tapauksissa voi riistakeskus myöntää poikkeus luvan lintujen tappamiseen rauhoitusaikana. Perusteita poikkeuslupapyynnille on useita, ja ne puntaroidaan aina tapauskohtaisesti. Esimerkkeinä lintujen VARISJAHTI EI OLE METSÄSTYSTÄ Varis ei ole riistalintu. Metsästyslaissa se luetaan rauhoittamattomaksi linnuksi. Nykyään variksia ammutaan lähinnä maatalousvahinkojen estämiseksi ja luonnonhoitokohteiden lajiston turvaamiseksi. Varispillillä puhalletaan varisten hätähuutoa. Houkutushuuhkaja on variksille kuin punainen vaate härille. 9298_.indd 28 9298_.indd 28 6.4.2022 20.02 6.4.2022 20.02
• PILKKEET 13.4.2022 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ lentoliikenteelle aiheuttamat turvallisuusriskit, julkisten paikkojen hygieniahaitat, eläintaudit, maataloudelle aiheutuvat vahingot, elinkeinotoiminnan kuten esimerkiksi marjanviljelyn turvaaminen ja riistanhoidolliset perusteet. Huuhkaja perimmäinen ärsyke Keväinen varisjahti perustuu houkutteluun. Petolinnun siluetti, useimmiten huuhkajan, saa variksen veren kiehumaan. Huuhkaja on perimmäinen ärsyke. Entisaikoina variksenpyytäjät käyttivät houkuttimena täytettyä huuhkajaa. Nykyisillä muovikaaveillakin pärjää vallan mainiosti, kunhan muistaa liimata kuvatukselle korvatöyhdöt linnun sulista. Maan mainio konsti on viedä huuhkajakuvan läheisyyteen myös muutama täytetty varis tai variksen muovikuva, kuin lisäkimmokkeeksi ja rohkeuden valajaksi lentäville harmaatakeille. Ammutun variksen voi laittaa myös kuin saaliiksi huuhkajan “kynsiin”, jolloin kraakkujat intoutuvat entisestään. Varisten, niin täytettyjen kuin elävienkin, on oltava huuhkajaa korkeammalla, sillä huuhkajan alapuolelle linnut eivät henkensä uhalla helposti laskeudu. Varisjahti oli kevään kohokohta Parhaat hetket varisjahdille ovat valkenevan aamun ensitunnit. Aikoinaan vielä 1980-luvulla saakka varisjahteja pidettiinkin metsästäjien keskuudessa kevään kohokohtina: termoskahvi tuoksui, luonto heräili, aurinko lämmitti ja linnut lauloivat. Oikeastaan muuta kevätmetsästystä ei tuolloin ollutkaan. Majavat olivat monin paikoin harvinaisuuksia ja metsäkauriita ei ollut Suomessa vielä lainkaan. Kevätmerilinnustus taas oli saaristolaisten erikoisuus. Niinpä varisjahti oli jokakeväinen vakioaihe metsästyslehdissä. Se oli riistanhoitoa siinä missä haapojen kaataminen jäniksille tai teerien kauraruokinta talvella. Nykyään niiden kohtalona on olla häilyvä muisto menneiltä ajoilta. SUOMESSA kaikille kasveille ja eläimille yritetään luoda omakieliset nimet. Nykyisin uusista nimistä vastaavat eliöryhmäkohtaiset komiteat, jotka pyrkivät siihen, että nimi kuvaisi jotenkin lajin ulkonäköä, ekologiaa tai elämäntapoja. Vanhat nimet on kuitenkin yleensä säilytetty. Suomenkielinen nimi sylkikuoriaiset on ilmeisen vanha, enkä löytänyt sille selitystä. Englanniksi ne ovat soldier beetles , sotilaskuoriaisia, mikä tietysti viittaa 1800-luvulla brittiarmeijassa käytettyihin korean punaisenkirjaviin asuihin. Saksan Weichkäfer taas perustuu sylkikuoriaisten poikkeavan pehmeään ulkokuoreen, ja ruotsin flugbaggar lajien erinomaiseen lentokykyyn. Norjan ja tanskan blødvingar on johdettu monien lajien punaisista siivistä. Jo tämä nimien valikoima kertoo, miksi lajeille tarvitaan tieteelliset nimet, jotka yksiselitteisesti kertovat kaikille, mistä eläimestä tai kasvista on kysymys. Sylkikuoriaisia on meillä kolmisenkymmentä lajia. Ne ovat sekä toukkana että aikuisena petoja, jotka saalistavat erityisesti etanoita ja kotiloita, mutta myös hyönteisten munia ja hitaasti liikkuvia hyönteisiä kuten kirvoja ja toukkia. Purressaan ne ruiskuttavat saaliiseen myrkkyä ja aineita, jotka liuottavat saaliin elimet nestemäiseen muotoon. Ne ruokailevat siis samaan tapaan kuin hämähäkit. Toukat piilottelevat tavallisesti karikkeessa tai maaperässä, mutta joskus niitä näkee hangellakin. MIKSI SYLKIKUORIAINEN ON SYLKIKUORIAINEN? Enemmän huomiota saavat osakseen kirkasväriset ja kookkaat aikuiset, jotka saalistavat muita hyönteisiä näkyvästi kukissa. Punaisen ja mustankirjavat lajit luottavat siihen, että väri riittää varoittamaan saalistajia otuksen pahasta mausta ja myrkyllisyydestä. Sylkikuoriaiset eivät häpeile, vaan hoitavat lisääntymispuuhansa avoimesti kaikkien nähden. “Parhaat hetket varisjahdille ovat aamun ensi tunnit.” 9298_.indd 29 9298_.indd 29 6.4.2022 20.03 6.4.2022 20.03
• PILKKEET Ota yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.? /metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ -kierrätyslannoitteet Uudet Uudet -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Ya Ya Y raSuna ™ -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Y Uudet Uudet Uudet YaraSuna ™ ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna ™ BOREA ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna ™ HORUS Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.? /leipaleveammaksi. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita. 9299_.indd 30 9299_.indd 30 6.4.2022 20.05 6.4.2022 20.05
• PILKKEET 13.4.2022 Metsälehti.fi 31 PALVELUKSEEN HALUTAAN PEKKA SYVÄNEN väitti kolumnissaan (Metsälehti 6/2022), että edellisen ostokartellin tunnustaneet eivät saaneet oikeudessa tuomiota, eikä heidän tarvinnut korvata saamaansa hyötyä kartellin uhreille. Vastoin väitettä sekä Enso että Metsäliitto tuomittiin markkinaoikeudessa tuntuviin seuraamusmaksuihin laittomasta hintatietojen vaihtamisesta, mutta näyttöä hinnoista sopimisesta tai markkinoiden jakamisesta ei löytynyt. UPM säästyi ilmiantajana seuraamusmaksuilta. Väitin Metsätieteen aikakauskirjassa (1/2011), että puunmyyjät hyötyivät hintatietojen vaihdosta ja kärsijöinä olivat yksityiset sahat. Yhtiöt tekivät tuloksensa sellulla ja paperilla, mutta metsänomistajan tuloista 70 prosenttia tuli tukista. Kolmen suuren intressi oli pitää kuidun hinta alhaalla. Kun tehtaat tarvitsivat lisää kuitua, yhtiöt nostivat tukin eikä kuidun hintaa. Tätä näkemystä tuki sittemmin puunostajien henkilötodistelu käräjäoikeudessa. Talouselämä-lehden mukaan yksityisten sahojen tilinpäätökset olivat kartellijaksolla plussalla vain parina vuonna. Niiden talous ei olisi kestänyt vaatimuksissa esitettyjä korkeampia kantohintoja. MTK ilmoitti, että kartellijaksolla maksettu hinta on ollut hyvin kilpailukykyinen sekä tuontipuun hintaan että lähialueiden hintakehitykseen verrattuna (HS 27.4.2011). Korvausvaatimukset eivät menestyneet käräjäoikeudessa. Korkein oikeus ei ottanut käsittelyyn Metsähallituksen valitusta hovioikeuden päätöksestä, joten alempien oikeusasteiden päätökset jäivät voimaan. Oikeuksien pöytäkirjat osoittavat tuomareiden tehneen huolellista työtä. Heidän tulkintansa oli, että markkinaoikeuden tuomiosta ei seuraa automaattisesti oikeutta vahingonkorvauksiin. Kantajat eivät pystyneet osoittamaan, että ovat kärsineet taloudellista vahinkoa. Kun vahinkoa ei ole tapahtunut, on sen osoittaminen vaikeaa hyvillekin tutkijoille. Hävinneille osapuolille tuli maksettavaksi 45 miljoonan euron oikeudenkäyntikulut, omat ja yhtiöiden. Asianajat ja asiantuntijat osasivat laskutuksen. Yksityisten metsänomistajan kulut olivat noin 10 miljoonaa euroa Enson ja UPM:n annettua anteeksi omat kulunsa, koska asiaa ei viety hovioikeuteen (MT 28.5.2018). HEIKKI SMOLANDER KIRJOITTAJA ON ELÄKKEELLÄ OLEVA METSÄHOIDON ERIKOISTUTKIJA. Ostokartellin vahingoista ei löytynyt näyttöä NUMERO 9 Ilmestyy 13. toukokuuta / Aineistopäivä 29.4. lukijoita 221 000 (KMT/2021) TORS TAINA 7. LOKA KUUT A 2021 ? NRO 18 Pistim me kevye n keskis arjan moott orisah at koetu kselle talvis issa olosuh teissa . Sivut 22–23 KYLM ÄÄ KYYT IÄ PERJA NTAIN A 18. HELM IKUU TA 2021 ? NRO 3 ? PERU STETT U VUON NA 1933 9151_.i ndd 1 9151_.i ndd 1 11.2.20 22 17.36 11.2.20 22 17.36 osoitteellinen lisäjakelu 20 000 kappaletta metsänomistajille TORST AINA 7. LOKAK UUTA 2021 ? NRO 18 PERJAN TAINA 4. MAALI SKUUT A 2022 ? NRO 4 ? PERUS TETTU VUONN A 1933 Nykyin en koneka lusto sopii huonos ti ensihar vennuk sille. Sivut 8–11 LIIKAA LEVEY TTÄ Ota yhteyttä mediamyyntiin: p.029 432 6117 tuomo.vuorinen@metsalehti.fi LUKIJALTA Metsälehti verkossa metsalehti.fi Ota yhteyttä meihin tai lähimpään metsäammattilaiseesi Juho Räsänen 050 535 3251 juho.rasanen@yara.com Henry Mantsinen 044 797 5015 henry.mantsinen@yara.com Lisätietoa metsänlannoituksesta: yara.? /metsa Uudet -kierrätyslannoitteet nyt saatavilla YaraSuna ™ -kierrätyslannoitteet Uudet Uudet -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Ya Ya Y raSuna ™ -kierrätyslannoitteet -kierrätyslannoitteet Y Uudet Uudet Uudet YaraSuna ™ ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna ™ BOREA ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. ja ovat tuhkapohjaisia kierrätyslannoitteita metsänlannoitukseen. YaraSuna ™ HORUS Tilaa Leipä leveämmäksi -lehti ja metsäaiheinen uutiskirje Yaran nettisivuilta! Leipä leveämmäksi on Yara Suomen lehti maaja metsätalouden ammattilaisille. Lehteä on julkaistu aina vuodesta 1952 lähtien. Seuraava Leipä leveämmäksi -lehti on metsä-erikoisnumero, jossa pureudutaan monipuolisesti metsänlannoitukseen ja sen hyötyihin metsänomistajalle. Ryhdy lehden tilaajaksi nettisivuillamme: yara.? /leipaleveammaksi. Tilaa samalla lomakkeella myös ajankohtainen Yaran metsäuutiskirje. Lehti on ilmainen ja ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. YaraSuna on uusi kierrätyslannoitteiden tuoteperhe, joka sisältää sekä metsäettä peltolannoitteita. , n u u v s a k n a a d i o t s e v n i ä ll i e M . a a t n u u s n e d u o l a t o i b ä ä t t y ä n p u o r G ä s t e M . n e e t u u s i a v e l u t n a a m o t t il ii s s o f a j n e e s i m ä t t i h e k n e d i e t t o u t o i b n e i s u u i r e a i s k u u s il l o d h a m a r u a i s il o u p i n o m a a o j r a t e m m i n r e s n o k n e n il ä v n i a s n a K . e ll i s i a li t t a m m a u p p i u h n e j o l a n a l a ä s t e M a i s i a li t t a m m a e ll i e r ii p a t n i k n a h e ll i e s U a j a t s i u l e v l a p a t s i v a t t o j r a t e ll ij a t s i m o n ä s t e m a a t s a v t u l e v l a p ä s t e m a j a t n i k n a h n u u p n i p u o r G ä s t e M a t s i u t e d i o h i t s ä v ä t s e k n u u p n ä m ä t t y ä k n i p u o r G ä s t e M n e k i a k e m m i k n a H . ä t s e s i m ä t t i h e k n e d ii n a t l o u h t ä v ä t i p e h a j a s s a a m o k o k ii m i o t o k k u o j a v a a s o e m m e t s i a li t t a m m a ä s t e m n e j o t a S . ä t s i s t e m . n ä ä t s i s t e m n ä d i e h a j e m m ä t s i n e s ä j a j a t s i m o : ä t s ä m m i e k r ä t n i e k k i a k e ll i e m a ll i o j , a i s i a li t t a m m a a t i e n u t s o n n i o k k u o j t u n u t u a s t i h n e e t h y a j s i v ii t n o ö s i e t h y ö y t n i p u o r G ä s t e M a t s i n n i o v n i v y h e m m ö t s ö li k n e h e m m i d h e l o u H . ä s s ö y t a s s a v u j r o t a t s o t u u m n o t s a m li il o o r n i a v a n o . ä t s ö y t ä t s y d h e t n i v y h e m m e s t i k l a p a j ä s s ä s t e M n e d u u s i a v e l u t i s il o o r n u n i S a t i e s u e m m e a H a t i o ji t n u t n a i s a ä s t e m , a t s a p u a k u u p n a a m a a t s a v a e m o u S e ll il o u p i r e t ä d i p a n a ji t n u t n a i s a ä s t e M . a t s e s k u m e k o k s a k a i s a ä t s ä v y h ä k e s ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a t i u k k a h a j ä t i ö t o t i o h n ä s t e m e ll i e h t e l e t t i n n u u s a j n ii j a t s i m o n ä s t e m ä t t y e t h y i t s e s i v ii t k a a s s i k i a k a ij a t s i m o n ä s t e m t o v u e N . n e d i o i m o u h s u u s il l a v r u t ö y t a j s u u s i o t o u m i n o m n o n n o u l ä s t e m . ä i s k ö t ä ä p ä d h e t ä y k y k n a a t i v r a t i s ä s s ö y T . a s s i o i s a ä s s i v y t t ii l n o o t i o h n e d u u s i a m o ä s t e m : t a k i a p o t s i m i o t a j t e e u l a i m i o T i r ii p a t n i k n a h n i m e K ) o t s i m i o t n a u n a R ( i s n ä l , a u n a R ) o t s i m i o t n i m e K i a t n iI ( n e n i o j h o p ,i I ) o t s i m i o t n o i s o P ( o i s o P ) o t s i m i o t n o m a s u u K ( i s n ä l , o m a s u u K -i k s o k l a v i a T i r ii p a t n i k n a h n u l u O ) o t s i m i o t n ä i v l ä K i a t n e s k u n n a K ( a v a ll U ä i v l ä K s u n n a K ) o t s i m i o t n e v r ä j a p a a H ( i v r ä j ä h y P ) o t s i m i o t n u l u O ( u l u O s a d u p i k u a H -i I -i l Y i r ii p a t n i k n a h n e r a a s a t ii V ) o t s i m i o t n e d e v a l e i P ( e l e t i e K ) o t s i m i o t n e v r ä ji r a a S ( a l u t s r a K -i v r ä ji r a a S i r ii p a t n i k n a h n u r u T ) o t s i m i o t n a a m i o L ( a l e m m a T n e e s i m u t s i n n o ä s s ä v ä t h e t t e s k y t y ll e d e t a a h r a P a u l a h , a j o t i a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k n a l a ä s t e m a a v u t l e v o s a t l u n i s e m m a t o d O . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s t i ä y k y k ä k e s n ii t n i o t k a t n o k n e e s i v ii t k a n e ij a t s i m o n ä s t e m e ll u n i s n o ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v i s e s k u m e k o k i p m e i a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A .i s k u d e a s s e e t t i o s o 2 2 2 . 5 . 1 n ä ä t s i e m ii v i s e s k u m e k a h ä t ä j a j t o d e i t o s t a K t a k i a p o y t m o c . p u o r g a s t e m 9299_.indd 31 9299_.indd 31 6.4.2022 20.05 6.4.2022 20.05
• PILKKEET METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä p. 029 432 6115 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 a6114 Kauppak. 19 B, 40100 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Palvelupäällikkö Mari Pousi p. 09 315 49 845 Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 MARKKINOINTI Verkkotuottaja Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 90. vuosikerta. perustettu 1933 13.4.2022 32 Metsälehti.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN MIKKO HÄYRYNEN METSÄN monimuotoisuudelle on kehitetty luontoindeksi, jonka avulla luontoarvoja voi mitata ja arvottaa. Indeksin ovat laatineet Digitapio Oy:n asiantuntijat. ”Luontohyötyjä, ilmastohyötyjä ja taloudellisia hyötyjä tulee voida verrata, jotta niiden vaihtosuhteet saadaan esille”, tuotejohtaja Mikko Lumperoinen toteaa. Luontoindeksi kuvaa monimuotoisuutta puuston rakenteen kautta. Indeksin arvoon vaikuttavia muuttujia ovat puuston tilavuus, lehtipuun osuus, puulajien lukumäärä, puuston ikä ja kokovaihtelu sekä lahopuun määrä. ”Johtoajatus on, että monimuotoinen ja monilajinen puusto ilmentää välillisesti metsäluonnon monimuotoisuutta.” Metsäsuunnittelun mukana Indeksin muuttujien vaihteluväli on nollasta yhteen ja kokonaisindeksi muodostuu niiden keskiarvosta. Luontoindeksi lasketaan metsävaratietojen pohjalta metsäsuunnittelun yhteydessä jokaiselle kuviolle. Indeksin odotettu muutos esitetään viiden vuoden porrastuksella nykyhetkestä viidenkymmenen vuoden päähän. ”Erilaisia metsänhoidon menetelmiä simuloimalla saadaan erilaisia indeksiarvoja. Kun metsänhoidossa lisätään luontoarvojen painotusta, nähdään vaikutukset kassavirtaan ja hiilitaseeseen.” Lumperoinen uskoo, että jatkossa luontoindeksiä voi hyödyntää esimerkiksi luontoarvokaupassa. Metsäkuvion luontoarvon voi määrittää vertaamalla luontoindeksin muutoksen vaikutusta hakkuuarvon muutokseen. ”Luontoindeksi on myös valinnan työkalu, jos metsäkuvioita halutaan jättää talouskäytön ulkopuolelle esimerkiksi sertifioinnin vuoksi.” Luontoindeksi on tarkoitettu luontoarvojen karkeaan arviointiin, eikä se korvaa maastokartoituksia. Digitapio ja Metsälehti ovat osa Tapio-konsernia. Luontoindeksi helpottaa monimuotoisuuden arvonmääritystä www.metsalehti.fi/metsamaa METSÄTILA, Kesälahti, Villala 11,91 ha. Puustoa noin 900 m 3 , kasvupaikat pääosin karuja, ojitettujen kituja joutomaiden osuus n. 3,9 ha, puuttomia uudistusaloja 0,69 ha. Palstalla mahdollisuus suoluonnon ennallistamiseen. Hintanäkemys 23.000 €. TARJOUKSET 24.4.2022 klo 16 mennessä, veijo.laukkanen@metsat.fi, puh. 050 4646500. METSÄTILA, Kesälahti, Purujärvi 16,8 ha. Määräala, puustoa noin 1800 m 3 , pääosin nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää rehevillä mustikkatyypin kasvupohjilla (10,9 ha). Määräalaan kuuluu oma pieni lampi noin 1 ha. Palsta sijaitsee Pitkäjärventien varrella, n. 2 km valtatie 6:lta. Hintanäkemys 61.000 €. TARJOUKSET 24.4.2022 klo 16 mennessä, veijo.laukkanen@metsat.fi, puh. 050 4646500. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Mikkolanniemi 19,838 ha. Metsää noin 7,82 ha ja tukikelpoisia peltoja noin 10,17 ha. Metsämaan kasvupohjat rehevät, puustoa noin 1400 m 3 . Tilalla v. 1969 valmistunut, peruskorjattava omakotitalo kerrosalaltaan 120 m 2 , sekä navettarakennus. Talouskeskus vuokrattu toukokuun, pellot kasvukauden 2022 loppuun saakka. Hp. 110 000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Loviisa, Keipsalo 6,066 ha. Kaksi merenrantakiinteistöä. Pinta-alasta 0,36 ha vesialuetta. 1 rantakavan muk. rakennuspaikka. Kokonaispuusto n. 975 m 3 . Hp. 38.000 €/tarjous. RANTATONTTI, Hämeenlinna, Tuulos 8000 m 2 . Rantatontti (määräala) Tuuloksen Sorsamojärvellä Rantaviivaa n. 50 m. Kaunis rantaan loivasti laskeva tontti. Rakennusoikeus 120 m 2 ja sähköt vieressä. Etäisyys Helsingistä n. 125 km, Hämeenlinnasta n. 25 km, Lahdesta n. 50 km ja Tampereelta n. 85 km. Hp. 30.000 €. METSIEN KYSYNTÄ on jatkunut vahvana. Etsimme metsällesi parhaan ostajan, ota yhteyttä! Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 ASUINRAKENNUS/METSÄPALSTA, Savonlinna, Punkaharju 4,6 ha. V. 2012 jälkeen peruskorj. rintamamiestyyppinen talo Punkaharjun Hiukkajoella. Tilaa on isommallekin perheelle. Polttopuuta ja pientä harrastemetsää omasta takaa. Entisessä navetassa autotalli, liiteri ja varastotilaa runsaasti. Talon irtaimisto sisältyy kauppahintaan. Vapautuu nopeasti. Hp. 115.000 €. VAPAA-AJAN ASUNTO, Enonkoski, Simanala Saarijärven rannalla Enonkosken Kotkuinniemessä siistikuntoinen loma-asuntojen kokonaisuus. 3500 m 2 nurmikkotontti, rannan ilmansuunta etelään ja länteen. Mökit rakennettu vuosina 1978 ja 2013. Mökkiin tulee kylmä ja lämmin vesi. Nukkuma-aitta n. 12 m 2 . Ulkovarastossa venevaja, puuliiteri, työkaluvarasto sekä Biolan-wc. Mökeissä sähkölämmitys, saunaja päämökissä takat. Hp. 139.000 € SAARIMETSÄTILA, Parikkala Runsaspuustoinen saarimetsätila Simpelejärvellä Parikkalassa. Myydään määräalana, metsämaan pa noin 37 ha. Kuusivaltainen kokonaispuusto noin 7000 m 3 , tukkia on noin 47 %. Kasvupaikat reheviä, puustoisimmilla kuvioilla puuta yli 450 m 3 /ha! Välitöntä harvennushakkuuta kaipaavaa varttunutta kasvatusmetsää lähes 40% pinta-alasta sekä T2-kehitysluokan taimikkoja. Kohteeseen sisältyy 4 RA-rantarakennuspaikkaa, rak.oikeutta 150 m 2 / rakennuspaikka. Hp. 380.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Oletko kokonaisuuksia hallitseva persoona, jolla on taito olla läsnä? Nautit metsien monista mahdollisuuksista ja haluat päästä tekemään merkityksellistä työtä metsänomistajan hyväksi? Tervetuloa työpaikkaan, jossa sinua odottavat Valkealan mukavat metsänomistajat ja hauskat työkaverit. Lue lisää osoitteessa Mhy.fi/Kymenlaakso/Metsaasiantuntijaksi Haemme metsäasiantuntijaa! Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Vanhamaantie 22, 47200 Elimäki • 040 809 3828 Mhy.fi/Kymenlaakso Mhy.fi Metsässä hyvä 9300_.indd 32 9300_.indd 32 6.4.2022 20.08 6.4.2022 20.08
• PILKKEET 13.4.2022 Metsälehti.fi 33 METSÄKRYPTO 7 METSÄRISTIKKO 4, OIKEA RATKAISU Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 0000300003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero TÄMÄN metsäkrypton vastausten tulee olla perillä 29.4.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäkrypto 7”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäristikosta 4 on arvottu seuraaville kolmelle: Toivo Jussila, Valkeala, Antero Karjalainen, Rovaniemi ja Leena Tuomisto, Lohja. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www. sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄKRYPTO 7 9300_.indd 33 9300_.indd 33 6.4.2022 20.08 6.4.2022 20.08
• PILKKEET 13.4.2022 34 Metsälehti.fi AJANKOHTAINEN FAKTA TIIA PUUKILA, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA ”TÄMÄ on paluu ja uuden alku samassa paketissa.” Näin kuvailee tuntojaan Suomen Metsäsäätiön tuore toimitusjohtaja Martta Fredrikson. Hän siirtyi Metsäteollisuus ry:ltä viiden vuoden työrupeaman jälkeen takaisin metsäsäätiöön, tällä kertaa säätiön johtoon. Syy paluulle on selvä. ”Se, että pääsee puhumaan suomalaisen metsien käytön ja puun puolesta. Se on ehdottomasti se juttu”, Fredrikson hehkuttaa. Metsäsäätiö on rahoittaja, jonka tehtävänä on edistää ja pitää metsäelinkeinon puolia. Se jakaa avustuksia ja tukee metsäalan yhteistä viestintää ja tutkimusta. Näin se on tehnyt vuodesta 1995, jolloin säätiö perustettiin. Myös silloin suomalaista metsäelinkeinoa kritisoitiin voimallisesti ja tarvittiin äänitorvea puhumaan metsien käytön puolesta. Miljoonia metsäalan hyväksi Perustamisestaan lähtien Metsäsäätiö on rahoittanut yli 2 100 hanketta runsaalla 40 miljoonalla eurolla. Se toimii esimerkiksi yläkoululaisille järjestettävän Metsävisan, päättäjillä metsätietoa tarjoavan metsäakate mian sekä monissa kanavissa pyörivän Metsien Suomi -viestintäkampanjan rahoittajana. Se on myös ollut mukana lisäämässä tutkimustietoa metsäteknologiasta sekä puurakentamisesta rahoittamiensa yliopistoprofessuurien kautta. Yksi uusi rahoitushanke, josta uusi toimitusjohtaja on innoissaan, on nuorille suunnattu Taskumetsä-mobiilipeli. ”Siinä on tarkoitus saada lapset ja nuoret metsään liikkumaan kännykän kanssa. Siitä on tulossa testiversio tämän vuoden aikana. Se on hauska uudenlainen avaus”, Fredrikson kertoo. Kolmasosa sanoo kyllä Metsäsäätiö toimii pääosin puukaupan yhteydessä kerättävien lahjoitusten varassa. Metsänomistaja päättää, maksaako hän puukaupan loppusummasta pienen lahjoituksen metsäsäätiölle. Metsäsäätiömaksuun osallistuvien osuus noussut viime aikoina. Tällä hetkellä noin kolmasosassa puukaupoista metsäomistaja laittaa raksin ruutuun ja tekee metsäsäätiölle lahjoituksen. Viime vuonna säätiö sai lahjoituksia liki 1,9 miljoonaa euroa ja myönsi apurahoja 1,6 miljoonaa euroa. Fredrikson aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä puukaupan osapuolten kanssa ja lisätä säätiön näkyvyyttä, jotta niin metsäammattilaiset kuin metsänomistajat tuntisivat säätiön entistä paremmin. ”Teemme töitä sen eteen, että täällä olisi metsätaloudella ja -teollisuudella edellytykset toimia nyt ja jatkossa”, Fredrikson kuvailee työsarkaansa. Kotimaisen puun ja metsien käytön taustavoima Suomen Metsäsäätiö sai maaliskuussa uuden keulahahmon. Martta Fredrikson aloitti Suomen metsäsäätiön uutena toimtusjohtajana maaliskuun puolivälissä ja aikoo tehdä töitä säätiön näkyvyyden eteen. METSÄSÄÄTIÖMAKSULLA TUETAAN METSÄALAA ? Metsäsäätiömaksu eli menekinedistämismaksu on vapaaehtoinen. ? Maksusta sovitaan puukaupan yhteydessä ja se on verovähennyskelpoinen. ? Pystykaupoissa maksu on 0,2 prosenttia ja hankintakaupoissa 0,1 prosenttia puukaupan loppusummasta. ? Jos metsänomistaja maksaa metsäsäätiömaksun, puunostaja sitoutuu tilittämään vastaavan summan metsäsäätiölle. ? Maksulla tuetaan hankkeita, jotka edistävät metsäelinkeinoa. 9301_.indd 34 9301_.indd 34 6.4.2022 20.10 6.4.2022 20.10
• PILKKEET 13.4.2022 Metsälehti.fi 35 NUORTEVA METSÄLEHTI 70 VUOTTA SITTEN Sarjassa kerrotaan, mitä tähän samaan aikaan tapahtui joskus ennen. Metsälehti Makasiini ilmestyy 29. huhtikuuta. Istuttamassa Sauvossa ja Sodankylässä ENSI NUMEROSSA Uusi kysymys: Onko metsätilallesi tiedossa jatkaja? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Nostaako Venäjän hyökkäys Ukrainaan puun hintaa? Ei 22% Kyllä 78% GALLUP SITAATTI HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVAT POHJOIS-AMERIKAN länsirannikolla elää erityisen voimakastuoksuinen havupuulaji. Puu kuuluu samaan sypressikasvien tuoksuvaan heimoon kuin katajat ja tuijat. Kalifornian muinaiset alkuperäisasukkaat rakentelivat puun tuoksuvista kuoriliuskoista suojamajoja syksyiseen maissinkeruuaikaan. Osa alueella työskentelevistä nykymetsureista taas kokee saavansa puun eteerisistä höyryistä paikoin päänsärkyä. Kun puu joutuu metsäpalon kärventämäksi, sen tuoksu voi houkutella paikalle aina jurakauden ajoilta säilynyttä hyönteislajia, joka on kirjaimellisesti heimonsa ”viimeinen mohikaani”. Sen toukat kehittyvät vain palon tappamassa rungossa. Heimonsa kaikki muut hirmuliskojen seassa eläneet lajit ovat kuolleet sukupuuttoon jo yli sata miljoonaa vuotta sitten. Oregonintuoksusetri (Calocedrus decurrens ) kasvaa luontaisesti Oregonista Kalifornian kautta Meksikoon saakka. Puu on hyvin kuivuudenja lahonkestävä ja voi sinnitellä miltei kolmen kilometrin korkeudella Sierra Nevadan vuoristomaisemissa. Hidaskasvuinen puu voi saavuttaa useamman sadan tai jopa lähes tuhannen vuoden iän. Puu on myös suosittu koristepuu ja sen paksu kuori suojaa sitä tehokkaasti metsäpaloilta. Puu voi parhaimmillaan saavuttaa yli 60 metrin korkeuden ja kolmen metrin rungonpaksuuden. Pehmeä ja hyväntuoksuinen puuaines on taannoin ollut oivaa valmistusmateriaalia muun muassa lyijykyniin. Setrintuoksujen lumoissa Suomessa havupuiden hakkuut lämpiminä kesäpäivinä houkuttelevat pihkanhajullaan paikalle puupistiäisiä munimaan vastakaadettuihin runkoihin. Oregonintuoksusetrillä elää vastaavan näköinen sahapistiäislaji Syntexis libocedrii, jota voidaan syystä pitää elävänä hyönteisfossiilina. Laji muistuttaa ulkomuodoltaan ja lisääntymistavoiltaan puupistiäisiä, mutta Oregonintuoksusetri voi parhaimmillaan saavuttaa yli 60 metrin korkeuden. on oman erillisen heimonsa ja sukunsa ainoa jäljellä oleva laji. Pistiäinen saapuu hajun houkuttelemana paikalle heti metsäpalon jälkeen ja munii vahingoittuneeseen puuhun samaan tapaan kuin puupistiäiset. Se, miksi hyönteinen kelpuuttaa toukkiensa kasvualustaksi pääsääntöisesti vain palon korventaman tuoksusetrin rungon, on mysteeri tutkijoille. Myös tuoksusetrin monet lähisukulaiset tuoksuvat. Taannoin vierailin puolisoni 1920-luvulla Suomesta Kanadaan muuttaneen sukulaisen jälkeläisten luona. He olivat rakentaneet Thunder Bayn joenrantaan Ontarion provinssiin ”suomalaisen” saunan, jossa lauteet oli nikkaroitu paikallisesta setripuusta. Tarkka laji jäi minulle epäselväksi, mutta saunan tuoksu oli miellyttävä kokemus. Löylyäkin riitti, vaikka Kanadan palovakuutusmääräysten mukaisesti saunan kiuasta lämmitettiinkin rakennuksen ulkopuolelle rakennetun tulipesän kautta. Nimensä mukaisesti oregonintuoksusetri tuoksuu jopa niin voimakkaasti, että se saattaa aiheuttaa päänsärkyä. HUHTIKUUN 16.–20. vuonna 1952 vietettiin kansallista metsäviikkoa. Metsäja puutalousjärjestöt kokoontuivat pitämään neuvotteluja vuosikokouksiaan, joita Metsälehden mukaan oli luvassa 70. Elettiin niin sanotun Korean-suhdanteen aikaa, ja kantohinnat olivat parin edellisen vuoden aikana nousseet huimaa vauhtia. ”Tällä hetkellä vallitsee maailman markkinoilla jonkinlainen epätietoituus vastaisesta kehityksestä. Tämä epävarmuus on myös vaikuttanut puun hinnankehitykseen. Onko lasku vain hetkellistä vai jatkuuko se eteenkin päin, sen näyttää tulevaisuus” , Metsälehti pohjusti metsäviikkoa. Jatkuuko noususuhdanne? ”IPCC-RAPORTTI alleviivaa, että ilmastokriisin ratkaisemisessa alkaa olla kohtalon hetket käsillä. Ilmastokriisin kannalta fossiilisista polttoaineista luopuminen on kaiken a ja o.” Ympäristöministeri Emma Kari Twitterissä 5.4. 9301_.indd 35 9301_.indd 35 6.4.2022 20.10 6.4.2022 20.10
• KEVÄTKAMPAN JA CFMOTO.FI EUROOPAN SUOSITUIN MÖNKIJÄMERKKI CFORCE 625 lyhyt malli SÄÄSTÄ NYT 800 EUROA! 8 690 € (Normaalihinta 9 490€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle CFORCE 625 pitkä malli SÄÄSTÄ NYT 800 EUROA! 8 990 € (Normaalihinta 9 790€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle 625 MALLIEN OMINAISUUDET: • Neliveto • 60 km/h • 580 cc moottori • Elektroninen tasauspyörästön lukko • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona • Runsas vakiovarustelu ja monipuolinen valikoima lisävarusteita Kampanjahinta voimassa 30.4.2022 saakka. 450L EPS MALLIN OMINAISUUDET: • Neliveto • 40/60 km/h • 400 cc moottori • Elektroninen tasauspyörästön lukko • Vinssi, vetokuula ja peräkärryn pistoke vakiona • Runsas vakiovarustelu ja monipuolinen valikoima lisävarusteita Kampanjahinta voimassa 30.4.2022 saakka. CFORCE 450L EFI EPS SÄÄSTÄ NYT 400 EUROA! 6 990 € (Normaalihinta 7 390€) EFI EPS T3B • rekisteröitävissä 2 hlölle Meiltä saat myös markkinoiden parhaan takuun: vuotta ilman kilometritai tuntirajaa! 9302_.indd 36 9302_.indd 36 6.4.2022 20.11 6.4.2022 20.11