M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 8 26. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Tietukiin korotuksia etelässä • Kuutio jakaa mielipiteitä • Metsä ja opiskelijan tuet VAIKUTTAJA HELI VIIRI TUNTEE TUHOLAISET KÄSIN TEHTY NÄIN TEET TUOHIVIRSUT DACIA DUSTER MAASTURI KOHTUUHINTAAN UUDISTAMISESTA 28 KYSYMYSTÄ Sonja Danielsson kokeili koneistutusta ISTUTUS TIE METSÄNOMISTAJAKSI VERKOTU JA HANKI TIETOA Uusi metsä alulle TE EM A : U U SI M ET SÄ 5627_.indd 1 18.4.2018 16.17
KUITUPUULLE BONUKSET TUPLANA Metsä Group on suomalaisten metsänomistajien oma yhtiö. Investointiemme ansiosta suomalaisen puun vuotuinen kysyntä kasvaa lähes kuudella miljoonalla kuutiometrillä. Tee nyt puukauppa kanssamme. Omistajajäsenenä saat kuitupuusta bonukset tuplana. Kun teet puukaupan 1.3.–31.5.2018, voit saada bonusta jopa 2,8 euroa jokaista myymääsi kuitupuukuutiometriä kohti. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. *Kampanja voimassa takautuvasti sopimusasiakkaille hintatakuukauden 2018 ajan. 5628_.indd 2 18.4.2018 16.43
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. METSÄ NYT Hourunkoskella vesi virtasi vahvasti huhtikuun 18. päivän aamuna. Koski on suosittu vierailukohde Sastamalan Karkussa aina keväisin. Kuvausaamun sakea sumu löysi tiensä myös metsään ja siivilöi valoa kauniisti. KUVA: MIKKO JOONA 5690_.indd 3 20.4.2018 11.27
SISÄLLYS METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 3 26.4.2018 Ajassa 5 PÄÄKIRJOITUS: Istutuskone tulee vielä 6 METSÄNOMISTAJA: Visan kasvatus on puunhoitoa 12 UUTISET: Tietukia korotetaan etelässä 13 METSÄTYYPPI: Muuttuuko jatkuva kasvatus? 14 Metsässä kuvaamista ei voi rajoittaa 16 MARKKINAT: Kuutio.fin ensimmäinen vuosi 17 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Tukin talteenotto ratkaisi 18 Tilamarkkinoilla hiljainen alkuvuosi 19 VERKOSTA: Hankintakaupan minimimäärät? Teema Uusi metsä 20 Sujuu se istutus koneellakin 30 RAHAPUU: Puukauppa muuttuu Oma metsä 32 METSÄNHOITO: 28 kysymystä uudistamisesta 36 TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Verkotu ja hanki tietoa 38 TUTKITTUA: Uusi konsti ensiharvennuksille 41 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Pistäydy leimikolla 42 PERINTÖMETSÄ: Metsä ja opiskelijan tuet 44 KYSY POIS: Miksi saha ei käy? 46 KOEAJOSSA: Kohtuuhintainen Dacia Duster 49 Metsänomistajatestin tuloksia 50 VAIKUTTAJA: Heli Viiri tuntee tuholaiset 57 KOLUMNI: Helppoheikit myyntihommissa s. 20 Koneistutuksessa taimien kasvuunlähtö on varmempaa, Pentti Pietilä kertoo metsänomistaja Sonja Danielssonille. s. 50 Metsätuholaisten uhka pitäisi ottaa vakavasti, Heli Viiri sanoo. JO H A N N A KO KK O LA SE PP O SA M U LI 4 MAKASIINI 3 • 2018 4 MAKASIINI 3 • 2018 5693_.indd 4 20.4.2018 12.00
HARVA TIETÄÄ, miltä tuntuu istuttaa kuokalla paljasjuurisia taimia muokkaamattomaan maahan. Lehtijuttu vuosikymmenten takaa palauttaa mieleen, miten työ vaati vahvaa selkää ja kärsivällisyyttä. Pitkän päivän jälkeen tulos oli silti vaatimaton verrattuna siihen, mihin nykyajan istuttaja yltää pottiputkella. Maanmuokkaus, pottitaimet ja pottiputki aiheuttivat uudistusaloilla valtavan tuottavuushyppäyksen. Jo vuosikymmeniä sen jatkoksi on odotettu seuraavaa harppausta eli istutuskoneiden läpimurtoa, mutta turhaan. Siihen verrattuna kuinka nopeasti hakkuukoneet valloittivat leimikot, metsänhoidon koneellistaminen on edennyt hitaasti. Varsinainen istutuksen mekaniikka on jo pitkään osattu hyvin, ja kone yltää jopa parempaan työnjälkeen kuin ihminen. Ongelmana on, että kone on hidas, eikä sen vuoksi pärjää kustannuskilpailussa metsurille. Viime vuosina koneistutuksen suosio on pienen kasvupyrähdyksen jälkeen taantunut. Koneet eivät yleisty ennen kuin yrittäjät uskovat, että niihin kannattaa investoida. Ratkaisua haetaan jatkuvatoimisesta istutuskoneesta, joka muokkaisi maan ja istuttaisi taimet oikeaan kohtaan ilman pysähdyksiä. Apu voi löytyä muilta aloilta. Muun muassa robottitekniikka etenee laajalla rintamalla, mikä toivottavasti vauhdittaa myös metsänhoitoon sopivien koneiden kehittelyä. Toimittaja Liina Kjellberg kävi viime keväänä katsomassa koneistutusta. Hän selvitti myös, miten pitkälle jatkuvatoimisen istutuskoneen kehittelyssä on päästy. Juttu alkaa sivulta 20. METSÄLEHDEN verkkosivuilla keskustelu käy vilkkaana, mutta erityisen paljon nimimerkeillä on ollut sanottavaa metsänomistajalle sopivista autoista. Niinpä mekin toimituksessa kiinnostuimme aiheesta. Perustimme autopalstan. Toimittaja Mikko Riikilä esittelee ensimmäisen automerkin aukeamalla 46–47. Viime numerossa julkistettu metsänomistajatesti tuotti kiinnostavan tuloksen. Sivulta 49 selviää, mihin ryhmään valtaosa lukijoista kuuluu. ISTUTUSKONE TULEE VIELÄ Pääkirjoitus ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 8 26. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2018 • 10 € • WWW.METSALEHTI.FI Tietukiin korotuksia etelässä • Kuutio jakaa mielipiteitä • Metsä ja opiskelijan tuet VAIKUTTAJA HELI VIIRI TUNTEE TUHOLAISET KÄSIN TEHTY NÄIN TEET TUOHIVIRSUT DACIA DUSTER MAASTURI KOHTUUHINTAAN UUDISTAMISESTA 28 KYSYMYSTÄ Sonja Danielsson kokeili koneistutusta ISTUTUS TIE METSÄNOMISTAJAKSI VERKOTU JA HANKI TIETOA Uusi metsä alulle TE EM A : U U SI M ET SÄ 5627_.indd 1 18.4.2018 16.17 Tämän numeron kannen kuvasi Seppo Samuli Luonnosta 58 LUHTA: Tanssihetki aarteen päällä 62 TAPION PÖYTÄ: Kakku ilman uunia 64 KÄSIN TEHTY: Näin teet tuohivirsut 68 LUKIJALTA: Lämmittävätkö vanhat leppäklapit? 70 MAKASIINIRISTIKKO 72 PILKKEET: Hakkuuaukon auringonpalvojat 74 TUOTE & TEKIJÄ: Ei ruuveja, ei nauloja SE PP O SA M U LI JO RM A LU H TA s. 58 Kurkikanta on kääntynyt kasvuun. 5 MAKASIINI 3 • 2018 5693_.indd 5 20.4.2018 12.00
METSÄNOMISTAJA TÄMÄ ON PUUNHOITOA Timo Rajajärvelle visakoivut ovat mieluisia ja huolella vaalittuja yksilöitä, joten hirvituhot raivostuttavat syystäkin. TEKSTI ANNE HELENIUS?KUVAT SEPPO SAMULI Ensimmäisen visakkonsa Timo Rajajärvi istutti 22 vuotta sitten. Kituliaiksi jääneiden kloonivisojen ja visautumattomien yksilöiden poiston jälkeen jäljellä on enää upeimmat kaunottaret. 6 MAKASIINI 3 • 2018 6 MAKASIINI 3 • 2018 5683_.indd 6 20.4.2018 11.29
7 MAKASIINI 3 • 2018 5683_.indd 7 20.4.2018 11.29
T älle jutulle on kaksi mahdollista aloitusta. Otetaan mukavampi ensin. Sellainen, jossa telkkäpariskunta ui Karijärven huhtikuisessa sulassa Kouvolan Jaalassa. Jossain kauempana tärisyttää palokärki, ja lapinpöllönkin on nähty liitelevän lähistöllä myyriä etsimässä. Äskettäin Tiibetistä vaellusmatkalta palannut Timo Rajajärvi on aloittanut työntäyteisen päivänsä joulukuusien leikkaamisella. Tai sitten on tämä: Näky on lohduton. Puolitoistahehtaarinen, seitsenvuotias visakoivikko on tuhoutunut täysin. Ympäriinsä näkyy vajaan kahden metrin korkeudesta katkaistuja visanrunkoja. Osa on vielä pystyssä, mutta nekin emähirvi on taittanut piloille. Siellä täällä makaa maahan sorkilla sotkettua keltaista hirvinauhaa. Pari vuosikymmentä visakoivuja kasvattanut metsäomistaja ja metsäpalveluyrittäjä Timo Rajajärvi kutsuu sielunvihollista etunimeltä. Hän kävelee kameran kanssa tuhoalueella ja napsii todisteita katastrofista. Vuosien kova työ perkaamisineen ja visojen leikkaamisineen on ollut turhaa. Palkkana uurastuksesta on ehkä muutaman sadan euron hirvituhokorvaus. Vaimolta jyrkkä ”ei” Se erä meni siis hirville 1–0, mutta muutoin visakoivuista innostunut Rajajärvi on voiton puolella. Jäljelle jäi sentään 18 hehtaaria kunnollista visakoivikkoa, joista nuorimmat ovat kolmevuotiaita ja vanhimmat yli kaksikymppisiä. Nyt Jaana-vaimo on kuitenkin kieltänyt uusien visojen istuttamisen. ”Minä muka kuolen siihen työmäärään, jonka visojen hoito aiheuttaa”, Rajajärvi murjaisee. Jospa vaimon vaikuttimena onkin mustasukkaisuus? Hänen aviomiehensä nimittäin tunnustaa jopa hieman rakastavansa visojaan. ”Siemenperäiset visat ovat yksilöitä. Monesti mietin, että millaiseksi tämä tai tuo visa muuttuu kasvukauden jälkeen. Ne ovat tosi hienoja”, Rajajärvi kuvailee. Vaan toki kaikki visankasvatusta kokeilleet tietävät, että Jaana-vaimon huolessa on perää. Uuden visakon perustaminen on loputon työmaa, joka helposti imee kaiken liikenevän vapaa-ajan. Visankasvatus kun on puun-, ei metsänhoitoa. Ratkaisevat 10 vuotta Rajajärven neuvot kauniin ja laadukkaan visakon kasvattamiseksi ovat yksinkertaiset. Leikata pitää siekailematta, ja siemensyntyisistä visakoista on poistettava visautumattomat yksilöt kymmenennen ikävuoden paikkeilla. Visautumattomien poistaminen on Rajajärven mukaan aivan yhtä tärkeää kuin oksien leikkaaminen. Visautumattomat koivut nimittäin kasvavat huimaa vauhtia ja varjostavat hidaskasvuisemmat arvopuut piloille. Jaala Tuhon dokumentointia. Timo Rajajärven pulmana on nyt ratkaista, mitä pilatulle visakolle kannattaisi tehdä. 8 MAKASIINI 3 • 2018 5683_.indd 8 20.4.2018 11.29
”Siemenperäiset visat ovat yksilöitä. Monesti mietin, että millaiseksi tämä tai tuo visa muuttuu kasvukauden jälkeen.” ”Kymmenen vuotta on muutenkin rajapyykki, sillä sinä aikana visakoivun oksia pitää karsia koko ajan. Isoja oksia pitää karsia noin neljään metriin saakka”, Rajajärvi opastaa. Siemenperäisten visojen kasvattaminen on aina myös eräänlaista arpapeliä: kaikki yksilöt eivät visaannu, toiset voivat visaantua liikaa ja kasvaa pensasmaisiksi, tai sitten taimesta kasvaakin loimukoivu, josta puuttuu visakukkakuvio. Toki loimukoivukin on arvokas erikoispuu, jolle löytyy omat käyttökohteensa puusepänteollisuudessa. Tästä syystä Rajajärvi haluaa istuttaa normaalia tiheämpiä visakoita, yli 2 000 tainta hehtaarille. ”Kun kelvottomat yksilöt on poistettu, niin minulle vieläkin jää valinnanvaraa niin, että saan ne parhaat rungot.” Onpa tiheydestä toinenkin hyöty: ”Jos visat ovat liian harvassa, heinittyminen ja pusikoituminen lisääntyvät, ja visakon hoitaminen on vaikeampaa.” Kuningattaret kumoon Visa-idean Timo Rajajärvi sai metsätalousinsinööriksi opiskellessaan. Ei niin, että koulussa olisi visasta mitään erityistä opetettu, mutta nuori opiskelijaporukka innostui pohdiskelemaan kaikenlaista erikoispuutuotantoa. Mukana oli myös taloudellinen kannustin: maksetaanhan laadukkaasta sorvivisasta antelias kilohinta. Niinpä tuore insinööri istutti 1990-luvun puolivälissä ensimmäisen, parihehtaarisen visaviljelmänsä. Sinne hän laittoi enimmäkseen siemenperäistä visaa, mutta myös neljänneksen senaikaista uutuutta, Hartolan visakuningatar -nimistä kloonia. Majesteettisenniminen klooni osoittautui kuitenkin kehnoksi, sillä sen visakukkakuviota pilasivat mustat, kuoren jäänteistä peräisin olevat pilkut. Tällainen ominaisuus estää ohuen viilutuksen. Asia selvisi vasta pari vuotta sen jälkeen, kun Rajajärvi ja moni muu visankasvattaja oli kuningattarensa istuttanut. Kaiken harmin lisäksi tämän kloonin visat hidastivat jo nuorena kasvuaan ja jäivät ohuiksi ruikuloiksi. Niinpä kloonikokeiluun kyllästynyt Rajajärvi kaatoi ne muutama vuosi sitten. Kaadetuista kuningattarista 3 000 kiloa päätyi puukontekijän materiaaliksi. Niistä saaduilla rahoilla Rajajärvi sai maksettua Wood Meiser -vannesahan, jolla hän juurikin surautti klooneista lankkua. Mutta onneksi suurin osa Rajajärven vanhimmasta visakosta kasvaa kauniina ja suorissa riveissä. ”Siinä on minun eläkepottini”, Rajajärvi vitsailee, ehkä puolitosissaan. Sekametsä miellyttää Visakoivujen lisäksi Timo Rajajärvi kasvattaa myös joulukuusia. Tällä hetkellä Rajajärven Kuusifarmilla kasvaa 70 000 joulupuuta, joista 20 000 on leikkausiässä. Juuri nyt joulukuusten leikkaus ja lannoitus työllistävät kovasti, ja heti perään alkaa uusien istutus ja heinäntorjunta. Kaikkia puita Rajajärvi ei ole istuttanut talousmielessä. Kotitalon takana metsänlaidassa on pienimuotoinen arboretum, jossa kasvaa Rajajärven opiskeluaikoina istuttamia havupuita pariakymmentä eri sorttia. On eri lajeja tuijia, hemlokkeja, pihtoja, kuusia ja mäntyjä sekä joitakin kymmeniä alppiruusuja. Rajajärvi suosii muutenkin monimuotoisuutta. Mieluiten hän kasvattaisi reilun parinsadan hehtaarin metsissään sekapuustoa – koivuja, kuusta, mäntyä ja kosteilla paikoilla tervaleppää. Mutta ne hirvet: ensin katoaa koivu, ja sen loputtua männyt. Vaan ei puhuta tässä kohtaa enää hirvistä, jätetään se suosiolla jutun loppuun. Sekametsien, visakoiden ja joulukuusien hoitamisen lisäksi Rajajärven aika menee oman metsäpalveluyrityksen pyörittämisessä. Firman hän perusti heti metsäopistosta valmistuttuaan. Hartolan visakuningattaressa on selkeä visakukkakuvio, mutta seassa on harmillisesti myös kuoren jäänteitä, mustia pilkkuja. Visaa leikataan oksien, ei puun rungon suuntaisesti. Aluksi leikkaaminen onnistuu tavallisilla oksasaksilla, mutta myöhemmin tarvitaan järeämpää kalustoa. Rikollisten käyntikortti. Jopa kymmenen laumoissa liikkuvat hirvet tekevät taimikoissa pahaa jälkeä. 9 MAKASIINI 3 • 2018 5683_.indd 9 20.4.2018 11.29
Rajajärvi pokkasi insinöörin paperit huonoimpaan mahdolliseen aikaan, kesken pahimmat laman. Oli perustettava yritys, jolla siihen aikaan oli vieläpä mullistava toimintaidea: se toimi tismalleen samalla konseptilla kuin metsänhoitoyhdistykset. Rajajärven yritys siis tarjosi palveluita yksityisille metsänomistajille. Aluksi tuoreella yrittäjällä oli vaikeaa, sillä alan käytännöt olivat muodostuneet pyhän kolmiyhteyden eli metsänhoitoyhdistysten, puunostajien ja Metsäkeskuksen kesken. Muilla ei ollut triangelin keskelle asiaa. Metsänomistajat ottivat kuitenkin Rajajärven hyvin vastaan, olihan hän jaalalainen alkuasukas ja siten tuttu mies monelle. ”Paikalliselle metsänhoitoyhdistykselle sen sijaan oli kova pala, että heidän tonttiaan tultiin sorkkimaan.” Nyt Rajajärvellä on sopivasti asiak kaita, uusia hän ei ajanpuutteen takia haikaile. ”Hoidan vakioasiakkaani ja se riittää. Jos metsäalaa opiskeleva poikani lähtisi mukaan, niin sitten on eri juttu. Kyllä tätä yritystä pystyisi laajentamaan.” Velanmaksu koittaa syksyllä Lopuksi vielä hirvistä. Niitä on Rajajärven mielestä ihan liikaa. Tavoitetiheys alueella on kolmen hirven luokkaa tuhannella hehtaarilla. Talvinen jälkien laskenta kuitenkin osoitti, että hirviseuran alueella tiheys olikin 16 hirveä 1 500 hehtaarilla. ”Ne liikkuvat täällä jopa 10 hirven laumoissa.” Tämä näkyy pilatussa visakoivikossa, jossa vähän päästä meinaa astua kookkaisiin papanakasoihin. Visakoivuja uhkaaville myyrille, hallalle tai hyönteisille ei metsänomistaja oikein voi mitään, mutta hirvituhoihin löytyy Rajajärven mukaan syyllinen. Yleensä sellainen istuu kirjoituspöydän takana. ”On käsittämätöntä, että yksityisten ihmisten omaisuutta saa tuolla tavalla tuhota laiduntamalla valtion karjaa. Tähän on joku syypää. Joku, joka on perustellut, että hirviä on tällä hetkellä sopiva määrä. Se harmittaa”, sanoo paikallisen riistanhoitoyhdistyksen jäsen Rajajärvi. Hän on jopa kokeillut kaikenlaisia hirvenkarkottimia, tuloksetta. Keltainen hirvinauha on vitsi, eikä vanhassa metallisessa tynnyrissä yötä päivää möykännyt radiokaan onnistunut sarvekkaita karkottamaan. Ei, vaikka taajuus oli viritetty Rajajärven inhokkikanavalle. Edes sähköpaimenella terästetty aita ei ole estellyt hirviä. ”Kun ne laumana tulevat, niin ne menevät läpi vaikka mistä.” Mutta yksi on varma. Kun uusi hirvestyskausi alkaa syksyllä, Rajajärvi on saalistettavia vastassa kivääri tanassa. Hän uhoaa, ettei mieti, näkyykö tähtäimessä minkälainen lehmä tai kuinka monta piikkiä on ukkohirven sarvissa. Hän ampuu, ja mielellään. ”Ovat ne minulle niin paljon velkaa.” Timo Rajajärvi kertoo, että muoviset suojatötteröt auttavat paitsi myyriä vastaan, ne myös helpottavat istutettujen visojen löytämistä myöhemmin. ”Kun ne laumana tulevat, niin ne menevät läpi vaikka mistä.” Metsänomistajien tarpeet ovat erilaisia, myös puukauppatulojen osalta. Toinen haluaa puukaupparahat käyttöönsä nopeasti, toinen arvostaa hyvää tuottoa. Stora Enson uudella Puukaupparahoituksella saat puukauppatulot käyttöösi jopa 5 päivässä. Tai vaihtoehtoisesti voit jättää rahat tutulle Tähtitilille ® kiinteällä 3 % korolla tuottoa kasvamaan. Päätöksen voit tehdä helposti ja vaivatta samalla kun sovit täydenpalvelun puukaupasta metsäasiantuntijasi kanssa. Hän kertoo sinulle lisää vaihtoehdoista. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä? 3,0 % Tähtitilin korko tarjous 30.6.2018 asti uusille sopimuksille 10 MAKASIINI 3 • 2018 5683_.indd 10 20.4.2018 11.30
Metsänomistajien tarpeet ovat erilaisia, myös puukauppatulojen osalta. Toinen haluaa puukaupparahat käyttöönsä nopeasti, toinen arvostaa hyvää tuottoa. Stora Enson uudella Puukaupparahoituksella saat puukauppatulot käyttöösi jopa 5 päivässä. Tai vaihtoehtoisesti voit jättää rahat tutulle Tähtitilille ® kiinteällä 3 % korolla tuottoa kasvamaan. Päätöksen voit tehdä helposti ja vaivatta samalla kun sovit täydenpalvelun puukaupasta metsäasiantuntijasi kanssa. Hän kertoo sinulle lisää vaihtoehdoista. Elämässä mukana – Stora Enso www.storaensometsa.fi Millaiset puukaupat sinä haluat tehdä? 3,0 % Tähtitilin korko tarjous 30.6.2018 asti uusille sopimuksille 5683_.indd 11 20.4.2018 11.30
AJASSA TEKSTI JA KUVA MIKKO RIIKILÄ ENNÄTYKSELLINEN hakkuutahti ei ole saanut metsänomistajia huolehtimaan metsäautoteistään. Kansallisen metsäohjelman mukaan metsäteitä pitäisi perusparantaa 1 930 kilometriä vuodessa, uusia teitä tarvittaisiin lähes 200 kilometriä. Viime vuonna kunnostettiin reilu tuhat kilometriä teitä ja uusia rakennettiin vajaat sata kilometriä. Kunnostuksia vauhdittaakseen hallitus ehdottaa metsäteiden perusparantamiseen ja rakentamiseen tarkoitettujen tukien korottamista Eteläja Väli-Suomessa. Eteläja Väli-Suomen tuet myös yhdenmukaistetaan. Teiden perusparannuksissa tuki on 50 prosenttia kokonaiskustannuksista, pohjoisessa tuki pysyy 60 prosentissa. Tienteko kallistumassa? Asiaa säätävä valtioneuvoston asetus on juuri palannut lausuntokierrokselta, ja sitä viimeistellään maaja metsätalousministeriössä. Aikaisimmillaan korotettuja tukia voisi olla tarjolla jo kesällä. ”Asetuksen voimaantulo voi viivästyä, jos saatujen lausuntojen perusteella joudutaan tekemään paljon muutoksia”, ennakoi metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen ministeriöstä. Hän arvioi, että metsäautoteiden rakentaminen ja perusparantaminen ei muutu tukien korotuksista huolimatta juuri nykyistä edullisemmaksi. Metsäteollisuuden tutkimusorganisaatio Metsäteho valmistelee uusia normeja metsäautoteiden rakenteille. Niiden ennakoidaan nostavan kustannuksia kymmenkunta prosenttia. Metsätehon tutkija Markus Strandström pitää väitettä yksinkertaistuksena. ”Teiden pintamateriaali pyritään mitoittamaan todellisen tarpeen mukaan. Pehmeillä pohjilla tarvitaan enemmän kantavaa materiaalia, mutta kantavilla mailla pintamateriaalia voidaan jopa vähentää.” Tien pintamateriaalina käytettävä murske lohkaisee 60 prosenttia metsäautotien kokonaiskustannuksista. Tukien korottaminen ei niele lisää budjettivaroja. Viime vuosina käyttöön varatuista rahoista osa on jäänyt käyttämättä, joten lisätuet voidaan kattaa käyttämättä jäänein varoin. Pulaa hankkeiden kokoonjuoksijoista Metsäyhtiöiden huoli metsäteistä on ymmärrettävä. Iso osa Tietukia korotetaan etelässä Korotettujen kemeratukien toivotaan innostavan metsänomistajia rakentamaan entistä parempia – ja usein kalliimpia metsäautoteitä. Yhä raskaammiksi käyvät puukuljetukset haastavat metsätiet, jotka on rakennettu nykyistä kevyemmälle autokalustolle. 12 MAKASIINI 3 • 2018 12 MAKASIINI 3 • 2018 5652_.indd 12 20.4.2018 11.31
Metsätyyppi teistä on mitoitettu nykyistä kevyemmille puutavara-autoille. Uudet puuautot ovat hankaluuksissa, ellei teitä korjata. Monien metsänomistajien on vaikea innostua melko kalliista hankkeista, kun vanhaakin tietä pääsee maasturilla taimikonhoitoon ja marjametsään. Korkeasuhdanteessa puu tekee kauppansa kehnommankin tien varresta. Usein metsäyhtiö vielä kunnostaa puukuljetuksissa särkemänsä tiet. Suomen metsäkeskuksen johtava metsätieasiantuntija Mika Nousiainen ei silti pidä metsänomistajia metsäteiden kunnostusten pahimpana jarruna. ”Tiehankkeiden käynnistäminen, siis metsänomistajien mukaan saaminen, vie jopa vuosia. Sellaiseen ei nykyisillä, liiketoimintaa tekevillä metsäpalveluorganisaatioilla ole rahkeita.” Hänen mukaansa esimerkiksi Pohjois-Karjalassa on vain kolme ammattilaista, joilla on valmiudet ”juosta kokoon” isoja metsäautotieverkostojen perusparannushankkeita. ”Takavuosina samaa työtä teki jopa parikymmentä metsäammattilaista.” Metsätien perusparannus (1 Uudet metsätiet (2 E-S K-S P-S E-S K-S P-S Nyk. tuki, % (kok.kust.) 35 45 60 20 35 50 Ehdotettu tuki, % 50 50 60 30 40 50 Tukea/km, nyt 5?250 6?750 9?000 4?000 7?000 10?000 Tukea/km, ehdotus 7?500 7?500 9?000 6?000 8?000 10?000 Lisää tukea/km 2?250 750 2?000 1?000 M-om. maksaa nyt, e/km 9?750 8?250 6?000 16?000 13?000 10?000 Lisätuen jälkeen e/km 7?500 7?500 6?000 14?000 12?000 10?000 1) Keskimääräinen kustannus 15000 e/km? 2) Keskimääräinen kustannus 20 000 e/km. Tuet koskevat yhteishankkeita. Etelän teille lisää tukea Etelä(sininen) ja Väli-Suomen (harmaa) tuet metsäteiden peruskorjaukseen yhdenmukaistetaan. Uusien teiden tuki on edelleen porrastettu. ”Pohjoisen tukia olisi voitu nostaa” MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää uudistusta hyvänä. Se mukailee metsänomistajajärjestön aloitetta. ”Metsätalouden infrastruktuuria ei pidä päästää rappeutumaan samaan aikaan, kun puun käyttö on lisääntymässä. On hyvä, että järjestelmää korjattiin vain tukiprosentteja nostamalla. Isot muutokset aiheuttavat herkästi sekaannusta.” Tiirola ihmettelee, että Pohjois-Suomen tukitasot jätettiin ennalleen. ”Tukia olisi pitänyt korottaa, jotta pohjoisen metsätalouden huonompaa kannattavuutta olisi kyetty tasaamaan.” Tulevaa, 2020-luvun kannustejärjestelmää varten Tiirola ehdottaa, että teiden suunnitteluun varattaisiin erillinen tuki. ”Sirpaloituneessa metsänomistusrakenteessa tiehankkeiden koostaminen vaatii paljon työtä. Nykyisellään se ei houkuta metsäorganisaatioita, ja hankkeet saattavat jäädä toteuttamatta. Tästä syystä moni organisaatio on vähentynyt tiepuolen väkeään.” 1 Miksi jatkuvan kasvatuksen suositukset uudistetaan? Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus eli niin sanottu jatkuva kasvatus otettiin mukaan metsänhoidon suosituksiin loppuvuodesta 2013. Silloin menetelmää ei tunnettu kovinkaan hyvin. Tutkimustietoa ja käytännön kokemusta on viidessä vuodessa kertynyt sen verran, että suositukset on tarpeen päivittää. 2 Onko tavoitteena erottaa tasaikäisrakenteinen ja eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus selkeämmin toisistaan? Ei, päinvastoin. Menetelmien raja ei todellisuudessa ole jyrkkä. Metsänhoidossa ei kannata lähteä siitä, että pysyvänä tavoitteena on joko tasaikäinen tai eri-ikäisrakenteinen metsä. Menetelmistä kannattaa valita kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten sopiva. 3 Saadaanko jatkuvan kasvatuksen termistöön selkeyttä? Se on tavoitteena. On tärkeää, että metsänomistajat ja metsäammattilaiset ymmärtävät termit samalla tavalla. Esimerkiksi yläharvennus voi tähdätä joko tulevaan metsänuudistamiseen tai jatkuvaan kasvatukseen. 4 Huomioidaanko turvemaat uudistuksessa? Kyllä. Näyttää siltä, että jatkuva kasvatus sopii monille turvemaille hyvin. Kunnostusojitusten tarve vähenee, kun metsä säilyy peitteisenä. Tutkimustietoa aiheesta on tosin vielä vähän. 5 Milloin uudet jatkuvan kasvatuksen suositukset julkaistaan? Näillä näkymin ensi vuoden alkupuolella. Dramaattisia muutoksia niihin tuskin tulee. Muuttuuko jatkuva kasvatus? Jatkuvan kasvatuksen suositukset uudistetaan ensi vuodeksi, kertoo Tapio Oy:n asiantuntija Arto Koistinen. TEKSTI LIINA KJELLBERG Kuka: Tapio Oy:n puuntuotannon asiantuntija Arto Koistinen. Mitä: Vastaa projektista, jossa päivitetään jatkuvaa kasvatusta koskevat metsänhoidon suositukset. Miksi: Tutkimustieto ja käytännön kokemukset jatkuvasta kasvatuksesta ovat karttuneet. TA PI O 13 MAKASIINI 3 • 2018 13 MAKASIINI 3 • 2018 5652_.indd 13 20.4.2018 11.31
Lyhyesti AJASSA MIKKO RIIKILÄ UPM ON RYHTYNYT suitsimaan metsäkoneyrittäjiensä ja heidän palkollistensa oikeutta kuvata hakkuutyömailla. Tätä on perusteltu metsätietolailla, lisäksi on vedottu Julkisen sanan neuvoston laatimien Journalistin ohjeiden 29 ja 30 pykäliin. Oikeasti metsässä kuvaamista ei voi kieltää kuin poikkeustapauksissa. Yliopistolehtori Riku Neuvonen Tampereen yliopistosta vakuuttaa, että metsänomistaja tai kuka tahansa voi kuvata metsässä – sekä omassa että vieraassa – vapaasti. ”Ainoan poikkeuksen muodostaa tilanne, että kuvassa olisi jonkun koti tai pihapiiri, jolloin puhutaan kotirauhan suojasta.” Yksityismetsäkin on julkinen paikka Ihmisten kuvaamiseen tarvitaan lupa, jos tarkoitus on kuvata ja varsinkin levittää kuvaa tietystä ihmisestä. Jos kuvataan Metsässä kuvaamista ei voi rajoittaa Luontoa, metsätyötä ja työtä tekeviä saa kuvata jokseenkin vapaasti. Metsä on julkinen paikka, jossa voi kuvata vapaasti. Journalistin ohjeet 29. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta. 30. Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita. Grundströmin mukaan UPM voi pyrkiä sopimaan yrittäjiensä kanssa, kuinka yksityisten metsänomistajien kanssa toimitaan. ”Journalistin ohjeisiin ei tällaisissa metsäyhtiön ohjeistuksissa voi viitata eikä journalistien tarvitse tällaisia metsäyhtiön yrittäjilleen antamia ohjeita huomioida.” ”Inspiraatio meni” UPM:n kuvausohjeiden mukaan kuvaamiseen pitää olla metsänomistajan lupa, mieluimmin kirjallisena. ”Taustalla on tapaus, jossa metsänomistaja tunnisti metsänsä videoblogista ja pahastui kuljettajan kommenteista, jossa metsä todettiin hoitamattomaksi ja arveltiin, ettei omistajalla ollut rahantarvetta. Tällaisen haluamme välttää, kunnioitamme ja kuuntelemme metsänomistajien tahtoa”, toteaa yhtiön puunhankinnan sidosryhmäjohtaja Sami Oksa. UPM:n ohjeiden mukaan kuvista tai videoista ei saa käydä ilmi leimikon arvo, puumäärä tai -laatu, saati luottamukselliseksi katsottavaa tietoa. Myöskään metsän sijaintia, kuten tien, kylän tai lähistön järven nimeä, ei saa paljastaa. Kuvissa tai videoil la näkyviltä ihmisiltä on erikseen kysyttävä yhtiön mukaanlupa materiaalin julkaisuun. Oksa kiistää epäilyn, että metsäyhtiö tulkitsisi saavansa pystykaupassa hakkuuoikeuden lisäksi kuvausoikeuden leimikolle. Yhtiön uusi ohjeistus on lopettanut esimerkiksi työtään videoineen hakkuukoneen kuljettaja Janne Seppänen kuvaukset. Miehen maanmainiot videot ovat saavuttaneet mittavaa suosiota YouTubessa. ”Inspiraatio meni. Kuvaaminen on tauolla. Lupien kysyminen metsänomistajalta tuntuu työläältä”, Seppänen toteaa. metsää ja kuvaan sattuu ihmisiä, niin lupaa ei tarvita, elleivät ihmiset ole tekemässä jotain sellaista, joka muuten kuuluu yksityiselämään. ”Sama pätee hakkuutyöhön. Vapaasti saa kuvata, jos ei jotain muuta erikoista ilmene”, Neuvonen kertoo. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström on samoilla linjoilla. ”Metsä on julkinen paikka, eikä Journalistin ohjeiden kohtia 29 ja 30 voi tulkita siten, että ne kieltäisivät valokuvaamisen metsässä tai metsästä otetun kuvan julkaisemisen.” SH U TT ER ST O CK Suomi ja Ruotsi perustavat yhteisen viisivuotisen metsäbiotalouden tutkimusohjelman. Ohjelman arvo on 150 miljoonaa euroa, josta puolet tulee yksityiseltä sektorilta. Ohjelman julkistivat metsäministerit SvenErik Bucht ja Jari Leppä viime viikolla Espoossa. ”Unionissa on paljon maita, jotka eivät ymmärrä pohjoismaista metsätaloutta. Tämän hoitaminen vaatii meiltä viestintää ja perusteltua tietoa sen tueksi”, Bucht sanoi. Naapureille tutkimusohjelma EU-parlamentti on lopullisesti hyväksynyt asetuksen, jonka tavoitteena on kasvattaa metsien hiilinieluja ja leikata kasvihuonepäästöjä. Samalla vahvistui Suomen siihen aiemmin neuvottelema lisäjousto. EU-maiden tulee taata, että metsiin sitoutuu hiilidioksidia niistä ilmakehään vapautuvia hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä. Vuoden 2030 jälkeen sitoutuvan hiilidioksidin määrän tulee ylittää metsistä vapautuvat päästöt. EU hyväksyi hiilinieluasetuksen Norppaliven suosio on innostanut ympäristöjärjestö WWF:n aloittamaan uusia livelähetyksiä luonnosta. Ensimmäiset ”Luontolivessä” nähtävät lajit ovat liito-orava ja metsäpeura. Tavoitteena on, että osoitteessa luontolive. wwf.fi on toiminnassa vähintään yksi kamera ympäri vuoden. Metson kevään soidinmenoja voi seurata Keski-Suomen Metsoparlamentin riistakameroiden avulla. Eläimistä uusia verkkolähetyksiä 14 MAKASIINI 3 • 2018 14 MAKASIINI 3 • 2018 5655_.indd 14 20.4.2018 11.34
10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000 80000 90000 100000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Metsänviljelyn pinta-ala kasvaa taas Eniten istutetaan kuusta Kylvö Pinta-ala, ha Istutus Kuusi 62,9 % (52 364 ha) Mänty 32,5 % (27 040 ha) Koivu 4,4 % (3 670 ha) Muut 0,3 % (220 ha) Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s, lu vu t vu od elt a 20 16 Sanottua Luonnonvarakeskuksen ennakko tiedon mukaan metsäteollisuus käytti viime vuonna puuta 69,9 miljoonaa kuutiometriä. 69,9 ELIISA KALLIONIEMI TAIMIA istutetaan ja siemeniä kylvetään muutaman hiljaisen vuoden jälkeen taas reilusti yli 100 000 hehtaarille. Tätä menoa metsänviljelyn pinta-ala nousee jo pian taantumaa edeltävälle tasolle. Viljelyalasta kylvön osuus on vajaa neljännes, lopuille aukoista istutetaan taimia. Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan metsän viljelyyn käytetään vuosittain yli 50 miljoonaa euroa. Viljelyala kasvaa Liikenneja viestintäministeriö on valmistellut luonnoksen liikenteen puurakentamisohjelmasta, jolla halutaan muun muassa lisätä puusiltojen osuutta valtion rakennuttamista silloista. Tällä hetkellä valtion teillä on yhteensä 637 puusiltaa, joista runsas 400 on tarkoitettu ajoneuvoliikenteelle. Suomessa rakennetaan vuosittain noin 100– 120 maantiesiltaa. Siltojen käyttöiäksi määritellään materiaalista riippumatta 100 vuotta. M A RT TI LI N N A Lisää puuta maanteille Ruotsalainen Timo Kloft on istuttamisen uusi ennätysmies. Hän istutti viime kesänä Pohjois-Ruotsin Lyckselessä 24 tunnin aikana 17 681 tainta. Yhden taimen istuttamiseen pottiputkella kului siis keskimäärin 4,9 sekuntia. Kaikki tapahtui Guinnessin ennätystenkirjan virallisen valvojan nähden. Aukko oli tavallista metsämaata ja mätästetty. Edellinen Guinessin ennätys – 15 170 tainta – oli kanadalaisen Ken Chaplinin nimissä. Ennätysistuttaja löytyi Ruotsista ”Markkinat käyvät kuumina. Hyviä vuosia on ollut vuodesta 2013 lähtien, mutta tämä ykköskvartaali oli historiallisen kova.” Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela, Kauppalehti 18.4. ”Puumateriaali ja 3D-tulostus tulevaisuuden Sampo: joka kodin varustus kuin mikroaaltouuni tänään, suoltaa lääkkeet, mutterit, astiat, tekoelimet ja vielä mitä.” Professori Jyrki Kangas Twitterissä 16.4. ”Järeä puu tarjoaa aina enemmän vaihtoehtoja. Välttäkää virheitä ja toimikaa oppikirjan mukaan, niin hyvä tulee – muuttuvassa ilmastossakin.” Tutkimusprofessori Antti Asikainen, Metsään-lehti 1/2018. PO N SS E 15 MAKASIINI 3 • 2018 15 MAKASIINI 3 • 2018 5655_.indd 15 20.4.2018 11.34
Raakapuun kantohinnat viikolla 15 Etelä-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,95 ?? 63,21 ?? 42,23 ?? 16,80 ?? 19,37 ?? 16,65 ?? Uudistushakkuu 61,49 ?? 64,09 ?? 43,55 ?? 17,77 ?? 20,17 ?? 18,07 ?? Harvennushakkuu 52,69 ?? 53,13 ?? 37,54 ?? 16,73 ?? 17,00 ?? 16,01 ?? Ensiharvennus 13,27 ?? 12,86 ?? Koko maa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,13 ?? 61,81 ?? 43,85 ?? 16,67 ?? 18,69 ?? 16,19 ?? Uudistushakkuu 60,18 ?? 62,99 ?? 45,61 ?? 18,47 ?? 19,72 ?? 17,89 ?? Harvennushakkuu 50,60 ?? 52,03 ?? 38,65 ?? 15,99 ?? 17,05 ?? 15,42 ?? Ensiharvennus 12,46 ?? 12,06 ?? 12,09 ?? ???? nousussa? ??? laskussa * ei vertailutietoa Kymi-Savo Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,67 ?? 62,81 ?? 47,33 ?? 17,92 ?? 18,84 ?? 16,82 ?? Uudistushakkuu 62,68 ?? 64,22 ?? 49,54 ?? 19,28 ?? 20,26 ?? 18,49 ?? Harvennushakkuu 53,97 ?? 52,65 ?? 40,93 ?? 17,74 ?? 17,27 ?? 16,59 ?? Ensiharvennus 13,09 ?? 12,40 ?? 12,39 ?? Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 58,36 * 60,79 * 34,52 * 17,21 * 17,04 * Uudistushakkuu 59,77 * 61,43 * 34,89 * 18,88 * 18,21 * Harvennushakkuu 48,92 * 49,60 * 15,79 * 15,60 ?? Ensiharvennus AJASSA Puumarkkinat MIKKO HÄYRYNEN KOHTA VUODEN ikään ehtinyt puukaupan sähköinen markkinapaikka Kuutio.fi on toimitusjohtaja Aku Mäkelän mukaan lähtenyt lupaavasti käyntiin. ”Kuution kautta on tänä vuonna tehty tarjouspyyntöjä kahdesta miljoonasta kuutiometristä. Vaikka jokainen tarjouspyyntö ei johda kauppaan, niin määrä on kuitenkin noin viidesosa yksityismetsien puukaupoista.” Mäkelä sanoo, että puunostovolyymista on mukana yli 95 prosenttia ja metsänhoitoyhdistyksistä kaksi kolmasosaa. ”Tavoitteena on saada loputkin ostajat ja yhdistykset mukaan. Toimijoilla on mahdollisuus parantaa Kuutiossa valmiina olevien rajapintojen hyödyntämistä omissa tietojärjestelmissään.” Yksittäisiä kauppoja Isojoen sahan toimitusjohtaja Esa Hakamäki sanoo, että he Kuution ensimmäinen vuosi Sähköisen puukauppapaikan suunta oikea, mutta läpilyöntiä pidetään vaikeana. metsänhoitoyhdistyksistä mukana on alle puolet. ”Tällä hetkellä meillä ei ole teknisiä valmiuksia liittyä, eikä Kuutio ole edennyt sitä vauhtia kuin odotettiin.” Innostus hiipumassa Kuution tulevaisuus on paljolti yhdistyksistä ja niiden valtakirjakaupoista kiinni. Yhdistyskentältä välittyy viesti, että vaikka kehityssuunta sinänsä on oikea ja joillakin alueilla Kuutio toimii hyvin, niin kaikkialla se ei ole tuonut 1 000 000 2 000 000 3 000 000 4 000 000 5 000 000 6 000 000 Harmaa pylväs kuvaa teollisuuspuun kuukausiostoja, sininen pylväs Kuutiossa tehtyjä tarjouspyyntöjä. Kaikki tarjouspyynnöt eivät johda puukauppaan. Sähköisen puukaupan osuus vielä pieni Lähde: Kuutio.?, Luke Toukokuu 2017 Kesäkuu 2017 Heinäkuu 2017 Elokuu 2017 Syyskuu 2017 Lokakuu 2017 Marraskuu 2017 Joulukuu 2017 Tammikuu 2017 Helmikuu 2017 Kuutiometriä ovat tehneet Kuution kautta yksittäisiä kauppoja. ”Kokemukset ovat vielä vähäiset. Toki Kuutio osaltaan lisää tarjontaa ja tuo mukana olevien yhdistysten valtakirjakaupat tarjolle.” Hakamäen mukaan metsänomistajat valtaosin kilpailuttavat itse paikalliset ostajat ja tekevät myyntipäätökset mieltymystensä mukaisesti. Suurin poissaoleva ostaja on Keitele Group. Metsäpäällikkö Kari Wuolijoki sanoo suurimmaksi syyksi sen, että alueen 16 MAKASIINI 3 • 2018 16 MAKASIINI 3 • 2018 5688_.indd 16 20.4.2018 11.35
Keski-Suomi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,60 ?? 62,42 ?? 42,53 ?? 16,69 ?? 18,86 ?? 16,63 ?? Uudistushakkuu 61,91 ?? 63,69 ?? 44,31 ?? 18,11 ?? 19,52 ?? 18,03 ?? Harvennushakkuu 52,01 ?? 54,50 ?? 37,62 ?? 16,46 ?? 18,25 ?? 15,94 ?? Ensiharvennus 13,07 * 11,61 * 12,74 * Savo-Karjala Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,87 ?? 59,90 ?? 43,19 ?? 16,49 ?? 17,86 ?? 15,54 ?? Uudistushakkuu 59,25 ?? 61,25 ?? 45,30 ?? 18,80 ?? 19,32 ?? 17,93 ?? Harvennushakkuu 47,50 ?? 48,64 ?? 37,94 ?? 15,68 ?? 16,20 ?? 15,03 ?? Ensiharvennus 12,43 ?? 11,75 ?? Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 52,78 ?? 52,72 ?? 15,62 ?? 16,61 ?? 14,98 ?? Uudistushakkuu 54,86 ?? 54,20 ?? 18,17 ?? 16,72 ?? Harvennushakkuu 46,09 ?? 45,29 ?? 13,92 ?? 13,52 * 13,30 ?? Ensiharvennus Lappi Tukkipuu Kuitupuu mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 49,67 * 48,85 * 15,53 * Uudistushakkuu 51,53 * 49,81 * 18,28 * Harvennushakkuu 46,49 * 14,18 * Ensiharvennus Lisää hintatietoja osoitteesta www.metsalehti.fi Kuukauden puukauppa Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m 2018 2017 1–2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 0,4 0,8 1,2 1,6 2,0 PUUKAUPPATILASTOSSA esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VALTTERI SKYTTÄ PIRKANMAALLA kaadettiin lopputalvesta tuoreella kankaalla kasvanut kuusikko. Uudistushakkuualan koko oli 3,8 hehtaaria. Kuusikon puusto oli tavallista järeämpää, vaikka kyseessä olikin pohjoishämäläisen rehevän maan metsikkö. Kaadettujen runkojen keskimääräinen koko oli 810 litraa eli 0,8 kuutiota. Hehtaaria kohden puuta kertyi noin 370 kuutiota. Leimikolta eli hakatulta alueelta kertyneissä kuusenrungoissa lahoa oli noin kuusi prosenttia, mikä on tyypillinen lukema alueen metsissä. Kuusikon kohdalla päädyttiin talvihakkuuseen, sillä korTukin talteenotto ratkaisi UUDISTUSHAKKUU PIRKANMAALLA puutavaralaji määrä m 3 hinta €/m 3 yhteensä euroa Kuusitukki 1041,05 61 63 504 Kuusipikkutukki 38,04 25 951 Kuusikuitu 129,9 21 2 727 Kuusilaho 77,5 12 930 Mäntytukki 37,9 58 2 198 Mäntykuitu 19,2 18 345 Koivutukki 17,35 45 781 Koivukuitu 32,3 17 549 Energiaranka 12 8 Yhteensä 1 401 71 993 juu edellytti viljellyn pellon ylitystä. Se onnistui maan ollessa jäätyneenä. Leimikosta tulleet ostotarjoukset olivat lähellä toisiaan. Tukin talteenotto ratkaisi lopulta ostajan. Ostajaksi valikoitui metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu. Leimikon pääpuutavaralajin eli kuusitukin kantohinta oli 61 euroa kuutiolta. Kuusikuidun kuutiohinta ylitti 20 euroa. Puista katkottiin jonkin verran myös kuusipikkutukkia. puukauppaan lisäarvoa. Tässä vaiheessa Kuutio koetaan enemmän ilmoitustauluna kuin markkinapaikkana ja alku-uteliaisuuden jälkeen innostus on hiipunut. Koska kaikki ostajat eivät ole Kuutiossa mukana, niin yhdistykset tavoittavat ostajat parhaiten omilla sähköpostilistoillaan ja tarjouspyyntöjen laittaminen Kuutioon on lisätyö. Yhdistysten piirissä on myös tuntumaa, että vaikka isot ostajat periaatteessa ovat palvelussa mukana, niin koko ostohenkilöstö ei kuitenkaan. Tarjouspyyntöjä, joihin ei ole tullut yhtään tarjousta, on ollut liian monta. Puutteena koetaan lisäksi, että Kuution kautta ei voi kilpailuttaa leimikkokeskittymiä ja että järjestelmä on hyvä vain toiseen suuntaan eli tarjouspyynnön lähettämisessä. Toinen suunta eli tarjouksen vastaanotto ja integrointi omiin järjestelmiin vaatii vielä parantamista. Tarjouspyyntöjä, joihin ei ole tullut yhtään tarjousta, on ollut liian monta. 17 MAKASIINI 3 • 2018 17 MAKASIINI 3 • 2018 5688_.indd 17 20.4.2018 11.35
Markkinat METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MAALISKUUSSA 2018 AJASSA MIKKO HÄYRYNEN KULUVAN VUODEN ensimmäisellä neljänneksellä uusia metsätiloja tuli myyntiin 312 kohdetta ja kauppoja tehtiin 219 kappaletta. Tarjonta on samaa tasoa kuin vuosi sitten, mutta kauppojen määrä selvästi pienempi. ”Tarjonta on ollut poikkeuksellisen runsasta Eteläja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaan maakunnassa”, tilakauppojen seurantaa ylläpitävä Han nu Liljeroos kommentoi. Kaupanteon hiljaisuutta selittää, että UPM käytännössä keskeytti myyntinsä. Kainuun kohteista on tehty tänä vuonna vain kolme kauppaa. Hiljaiselon jälkeen UPM on palaamassa markkinoille. Myyntisivuille on ilmestynyt muutama iso, tilaryhmistä koostuva sijoittajakohde. Rahastot ja erilaiset sijoittajat ostivat metsätiloja noin 6,5 miljoonalla eurolla. Niiden osuus alkuvuoden kauppasummasta on liki kolmasosa. Eniten ovat sijoittaneet OP Metsänomistaja -rahasto ja Tornator. Vapolla tilakauppa tökkii Koska kauppojen määrä on monessa maakunnassa vielä pieni, niin keskiluvuista ei voi tehdä isoja johtopäätöksiä. ”Pirkanmaa on viimevuotiseen tapaan tilaston kärjessä ja hintakerroin on 0,99. Toisin sanoen Pirkanmaalla metsä maksoi keskimäärin tila-arvion summa-arvon verran.” Summa-arvo on maapohjan, taimikoiden ja puuston arvot yhteensä ilman tukkualennnusta eli kokonaisarvon korjausta. Pohjois-Savon hintakerroin on alhaisin eli 0,75. ”Osaltaan tähän on syynä maakunnassa tehdyt Vapon kaupat. Turvemaavaltaiset kohteet eivät ole kovin houkuttelevia. Useita Vapon kohteita on edelleen huutokauppakohteina.” Vapon tiloja on kaupan muuallakin. Pohjois-Karjalassa 50 hehtaarin kohteen lähtöhinta oli 138 000 euroa, mutta pyyntöä on pudotettu 109 000 euroon. Yksittäisenä havaintona Liljeroos ottaa esille, että Pohjois-Karjalassa myydään yhtä kohdetta pelkästään Metsään. fi-tiedoilla. Käytäntö ei saa Liljeroosin tukea, hän kaipaa myös maastoarviointia. Lapin myyntikohteet ovat moninaisia. ”Esimerkiksi 102 hehtaarin suuruisen tilan hintapyyntö on vain 25 000 euroa. Tilalla on metsämaata 31 hehtaaria ja niillä puustoa 44 kuutiota hehtaarilla.” Kiinteistörekisterissä pinta-alavirheitä Pohjois-Pohjanmaalla myytiin hiljattain pikkutila, jonka pinta-alaksi myyjä ilmoitti 4,7 hehtaaria ja jota myös karttamittaus tuki. Kauppakirjaan pinta-alaksi merkittiin kuitenkin kiinteistörekisterin mukainen 5,88 hehtaaria eli 25 prosenttia suurempi ala. Vaikka Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kiinteistörekisteri on luonteeltaan virallinen, niin Liljeroosin mukaan pinta-alavirheet ovat yleisiä. ”Kantatiloja ei ole aikoinaan mitattu kovin tarkasti. Kun tiloja on vuosikymmenten aikana pirstottu, on lohkotilojen pinta-alat vähennetty kantatilasta eikä kantatilan alaa ole samalla tarkastettu.” Tilamarkkinoilla hiljainen alkuvuosi UPM laittoi myynti luukun kiinni, mutta on nyt palaamassa markkinoille. Maakunta kaupan kpl myyty kpl myyty ha taimikot % hakkuu kypsät % puusto m 3 /ha tukki% e/ha e/m 3 hinta kerroin Varsinais-Suomi 10 5 74 Satakunta 5 4 87 Häme-Uusimaa 9 8 131 Etelä-Karjala 11 7 151 Kymenlaakso 11 7 161 Pirkanmaa 15 12 335 19 18 132 39 4?892 37 0,99 Etelä-Savo 28 18 473 28 11 120 34 4?686 39 0,95 Eja K-Pohjanmaa 60 30 729 30 10 83 23 2?480 30 0,93 Keski-Suomi 22 27 857 32 11 99 32 3?676 37 0,87 Pohjois-Savo 23 15 476 28 7 104 24 3?247 31 0,75 Pohjois-Karjala 25 20 562 27 10 112 34 3?122 28 Kainuu 16 13 755 26 9 75 22 1?550 21 Pohjois-Pohjanmaa 48 39 1?484 24 10 89 19 2?005 22 0,88 Lappi 29 14 1?004 14 11 70 15 1?144 16 Koko maa 312 219 7?279 lisäys 3 kk 106 60 1?694 Pirkanmaalla on korkein hintakerroin Pohjanmaan maakunnissa paljon tarjontaa Kainuussa vain kolme UPMkauppaa Hintakerroin alhainen Vapon myyntien seurauksena ”Turvemaavaltaiset kohteet eivät ole kovin houkuttelevia.” www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! 18 MAKASIINI 3 • 2018 5681_.indd 18 20.4.2018 11.36
Keskustelua VERKOSSA ”Kuinka pieniä puueriä yhtiöt yleensä ostavat tienvarresta? Olisi noin 15 siemenpuuta, kuutio per kappale.” JPJULKU ”Sopimusasiakkaalle kolme kuutiota minimi. Ison kaupan jälkeen seuraavana vuonna ei minimiä tukille, vaikka ei ole sopimusasiakkaasta kyse. Kaikki käy.” OLA PALLONIVEL ”Täällä on pikkusaha ostanut tuollaisenkin erän tukkeja, kun vein ihan maantien varteen asti. Latvat jäävät sitten itselle. Joskus oli kuitupuulla isoillakin 10 mottia minimierä, mutta nykyisin kai 30 mottia.” KORPITUVAN TANELI ”Sopivalta hollilta saattaa kelvata pienempikin tukkikasa. Rekkakuorma lienee aika sopiva kaupan tekoon, jos se on autotien varrella. Pienemmät kuitukasat kannattaa tehdä polttopuuksi.” HARRASTELIJA ”Yhtä hyvin kelpaa pienet erät Itä-Suomessakin, hankintaja käteiskaupalla. Ostajalta tämä on suhdetoimintaa, jota myös myyjän kannattaa arvostaa.” METSÄ-MASA ”Siemenpuut ovat sen verran hyviä (yleensä), että pienempi sahaaja varmasti kiinnostuu niistä, jos ei hinta kuutiota kohti nouse liikaa. Ostaja voisi haluta osallistua puiden katkontaankin.” JÄTKÄ ”Versowood osti vastaavan erän naapuri-isännältä, kunhan rahtasi ne tienvarteen. Kannattaa kysyä ennen kuin kaataa, niin osaa katkoa oikeisiin mittoihin.” METSURI-MOTOKUSKI ”Parhaiten selviää kysymällä ostajilta ja neuvottelemalla. Toki menekkiä edistää, jos puut saa pikitien varteen ja niitä on useampi.” RIIPPUMATON AJATTELIJA ”Viimeksi möin tienteon yhteydessä noin 15 kuutiota hyvälaatuista mäntytukkia paikalliselle sahalle. Hyvin kelpasi. Latvapöllit tein polttopuuksi.” ISOTEE ”Pankinjohtaja vei sahalle yhden koivukuidun suksitelineissä. Olivat ottaneet vastaan ja maksaneet muutaman kymmenpennisen.” PIKKUTUKKI Hankintakaupan minimierä? Miten pienen kasan yhtiö hakee, verkossa pohdittiin. Gallup Uusi kysymys: Oletko istuttanut kuokalla? 20 40 60 80 100 Kyllä 12% En 88 % Aiotko kokeilla koneistutusta? www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy • Puh. 0206 39 6120 PL 6 (Kalevankatu 8) • 40101 Jyväskylä KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! VALIOSIEMENTÄ MYÖS METSÄKYLVÖÖN – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! 5681_.indd 19 19.4.2018 16.13
TEEMA SUJUU SE KONEELLAKIN Istutuskone on metsissämme edelleen harvinainen näky. Sellaisena se pysyykin, ellei tekniikan kehityksessä oteta reipasta loikkaa. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 20 MAKASIINI 3 • 2018 20 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 20 19.4.2018 17.13
eräkärryllinen kuusentaimia odottaa istutusta metsätien varressa Kangasalla Pirkanmaalla. Kesäkuun alun aurinko paahtaa kuumana, mutta taimet ovat läheisestä metsästä lankeavien varjojen suojissa. Ollaan Wääksyn kartanon mailla. Taustalla aukeavalla uudistusalalla näkyy hiljan tehtyjä mättäitä, joista vastaistutetut kuusentaimet pilkistävät. Mäen takaa kantautuu metsäkoneen hurina. Uudistusalalla on käynnissä koneellinen istutus. Metsäkoneyrittäjä Pentti Pieti lä katselee istutusjälkeä arvioiden. Hän tarttuu kiinni muutamaan taimeen ja varmistaa, että ne ovat tiiviisti maassa ja että juuripaakun päällä on riittävästi maata. Työn alla on kevään toinen uudistusala, joten istutuskoneen säädöissä saattaa vielä olla hiomista. ”Viime vuonna istutuksen laadussa ja nopeudessa oli hieman ongelmia. Tältä vuodelta ei ole vielä paljon kokemusta, mutta ainakin edellisellä istutusalalla jälki näytti hyvältä”, Pietilä sanoo. Kun tätä juttua vuosi sitten tehtiin, oli koneistutuskausi juuri alkanut – kylmän kevään takia pari viikkoa myöhässä. Kuusikosta kuusikoksi ”Ovat nämä taimet kyllä söpöjä. Niin pieniä”, sanoo istutustyön etenemistä katsomaan tullut Wääksyn kartanon emäntä Sonja Danielsson. Uudistusalalla tehty puukauppa on Danielssonin ensimmäinen. Kartano metsineen siirtyi hänen nimiinsä muutama vuosi sitten. Metsää kartanoon kuuluu noin 300 hehtaaria. Puukaupat Danielsson teki metsäyhtiö UPM:n kanssa. Ehdotus hakkuualan uudistamisesta koneellisesti tuli metsäyhtiöltä, ja Danielsson tarttui siihen saman tien. Puulajiksi valikoitui kuusi. ”Täällä kasvoi aiemmin kuusta, ja UPM:ltä sanottiin, että sitä tänne kannattaa istuttaa nytkin”, Danielsson kertoo. Koneellista istutusta kartanon mailla on tehty aiemminkin. Pietilän UPM:lle urakoiva metsäkoneyritys PJP Metsäexpertit Oy istutti kartanon metsiä koneellisesti myös vuonna 2006. UPM:n metsänhoitopäällikkö Jy ri Schildt kertoo yhtiön tehneen koneellista istutusta sekä omissa metsissään että yksityismetsissä 1990-luvun alusta lähtien. Parhaimpina vuosina koneistutusmäärät ovat lähennelleet paria tuhatta hehtaaria, tällä hetkellä yhtiö istuttaa koneellisesti 600–700 hehtaaria vuodessa. ”Jatkossa koneistutuksen osuutta on tarkoitus lisätä. Sitä oli helpompi tehdä silloin, kun yhtiöllä oli enemmän omia metsiä. Ne sijaitsivat sopivilla alueilla ja uudistusalat olivat isommat”, Schildt sanoo. Tällä hetkellä koneellisen istutuksen määrät jakautuvat hänen muKuusentaimet odottavat istutusta uudistusalan vieressä. 22 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 22 19.4.2018 17.13
kaansa melko tasaisesti yhtiön omien metsien ja yksityismetsien kesken. Harvojen käsissä Koneellinen istutus on Suomessa harvojen käsissä. PJP Metsäexpertit teki koneellista istutusta vuosina 2006–2008, mutta luopui siitä sen jälkeen useammaksi vuodeksi. ”Koneistutusta tehtiin kaivinkoneella, johon oli liitetty istutuspää. Se ei ollut kovin kannattavaa, joten istutuskone myytiin”, Pietilä kertoo. Kevään 2016 alla koneellinen istutus alkoi kuitenkin jälleen kiinnostaa. Kevätja kesäkauden työtilanne näytti heikolta, ja Pietilä mietti, miten työllistäisi kuljettajansa. Hän muisti kuulleensa istutuskoneesta, jossa istutuspää oli asennettu hakkuukoneeseen. ”Päätin selvittää, miten laite toimii, mutta se olikin myynnissä. Käytetty kone ei maksanut paljon, joten ajattelin, että kokeillaan.” Pietilän hankkima istutuskone on Suomessa tiettävästi ainoa laatuaan. Yleensä istutuspäät kiinnitetään kaivinkoneisiin. Pietilän mielestä istutuspään yhdistäminen metsäkoneeseen on kuitenkin ainoa hyvä vaihtoehto. ”Metsäkone liikkuu metsässä kaivinkonetta paremmin. Lisäksi kaivinkonetta on vaikea työllistää talvella, kun taas metsäkonetta voi käyttää hakkuilla sesonkikoneena.” Uuteen metsäkoneeseen istutuspäätä ei Pietilän mukaan kuitenkaan kannata asentaa. Koneellinen istutus ei ole niin kannattavaa, että sillä saisi katettua uuden metsäkoneen hankinnasta aiheutuvat kustannukset. Vuonna 2016 PJP Metsäexpertit istutti koneellisesti noin 70 hehtaaria, viime keväänä istutettavana oli 45 hehtaaria. Aikaa 45 hehtaarin istuttamiseen kuluu Pietilän mukaan parisen kuukautta, taimia noin 80 000 kappaletta. ”Vuosina 2006–2008 koneellinen istutus työllisti toukokuusta syyskuuhun ja istutettavaa oli tuplas”Jatkossa kone istutuksen osuutta on tarkoitus lisätä.” Juha Mäkipää kantaa kuusentaimia kohti metsäkoneen istutuspäätä. Sonja Danielsson ja Pentti Pietilä katsovat, että istutuskoneen istuttama taimi on tiiviisti maassa. 23 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 23 19.4.2018 17.13
ti enemmän. Nyt tavoitteena ei ollut mahdollisimman suuri istutusmäärä, vaan kokemusten kartuttaminen”, Pietilä sanoo. Kivisyys haittana Istutuskoneen suunnalta kuuluu metallinen kirskahdus, kun istutuspään maanmuokkausosa osuu kiveen. Koneellisessa istutuksessa maanmuokkaus ja istutus hoituvat yhdellä kertaa. Istutuspään alaosassa oleva muokkauslevy tekee maahan mättään, jonka jälkeen istutuspäässä oleva pottiputkimainen laite työntää mättääseen taimen. Lopuksi istutuspäässä olevat tiivistimet tiivistävät mullan taimen ympärille. PJP Metsäexperttien istutuspäätä on jatkokehitelty niin, että istutusputkeen valuu istutuksen yhteydessä vettä. Tämä takaa, ettei taimi jää kiinni putkeen. Tällä hetkellä markkinoilla on kahdenlaisia istutuspäitä. Toiset istuttavat yhden taimen kerrallaan, toiset kaksi. PJP Metsäexperttien istutuskoneessa Ecolog-merkkiseen hakkuukoneeseen on asennettu M-Planterin istutuspää, joka istuttaa yhden taimen kerrallaan. Koneellinen istutus sopii normaalija vähäkivisille maille. Pietilän mukaan Pirkanmaalla ollaan usein äärirajoilla. ”Arviolta vain kolmannes tai korkeintaan puolet Pirkanmaan uudistusaloista on sellaisia, joille koneistutus sopii. Istutuskohtaa ei koneellisessa istutuksessa pysty valitsemaan yhtä tarkasti kuin miestyönä teh täessä. Jos maaperä on kovin kivinen, ei taimia saa istutettua riittävän syvälle ja tiiviisti maahan”, hän sanoo. UPM:n Schildtin mukaan uudistusalalla ei myöskään saa olla ongelmia vesitalouden kanssa, sillä istutuspäässä oleva maanmuokkausosa on suunniteltu mättäiden tekoon. ”Jos uudistusalalle pitää kaivaa ojia, joudutaan käyttämään kaivinkonetta. Kahden koneen siirtäminen samalle uudistusalalle vie kannattavuuden”, hän sanoo. Koneellinen istutus asettaa ehtonsa myös uudistusalan koolle. Uudistusalan tulisi Schildtin mukaan olla vähintään puolentoista hehtaarin suuruinen, jotta koneellinen istutus olisi kannattavaa. Metsurin vauhdilla Istutuskoneenkuljettaja Juha Mäki pää nostelee taimia metsäkoneen istutuspään syöttökasettiin. Istutuspäähän mahtuu kerrallaan 160 tainta, suunnilleen saman verran kuin taimilaatikkoon. ”Syöttökasetin täyttö kestää kuudesta seitsemään minuuttia. Se on aika paljon. Täyttöä on koetettu automatisoida, mutta vielä ei ole löydetty sopivaa keinoa”, Pentti Pietilä kertoo. Mäkipää on toista kesää istutuskoneen puikoissa. Töitä tehdään kahdessa vuorossa: päivävuoro kestää aamukuudesta kello kahteen iltapäivällä, iltavuoro kello kahdesta iltapäivällä iltakymmeneen. Mäkipään mukaan tunnissa istuttaa maaston kivisyydestä riippuen 160–180 tainta. ”Vauhti on suunnilleen sama kuin ammattimetsurilla, mutta me teemme myös maanmuokkauksen. Koneellisessa istutuksessa taimet saadaan suoraan tuoreeseen mättääseen, jolloin niiden kasvuunlähtö on varmempaa”, Pietilä sanoo. Koneellisen istutuksen etuja on hänen mukaansa myös istutusjäljen tasaisuus. Sopivalla kohteella ja taitavan kuskin käsissä koneellinen istutus tekee Pietilän mukaan hyvinkin laadukasta jälkeä. Koneellisesti istutetaan lähinnä kuusentaimia, mutta Jyri Schildtin mukaan myös koivunja männyntaimien istutus onnistuu. Se, että taimet istutetaan tuoreeseen mättääseen, mahdollistaa istutuksen jatkumisen läpi kesän. Koneellisen istutuksen puolesta puhuu Schildtin mielestä myös se, että koko viljelyketju on saman yrittäjän vastuulla. Sama yrittäjä huolehtii sekä istutuksesta että taimien varasPentti Pietilän mielestä koneistutuksen etuja on istutusjäljen tasaisuus. Koneellisessa istutuksessa maanmuokkaus ja istutus tehdään yhdellä kertaa. Istutuspään alaosassa oleva muokkauslevy tekee maahan mättään, jonka jälkeen istutuspäässä oleva pottiputkimainen laite työntää mättääseen taimen. 24 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 24 19.4.2018 17.13
”Syöttökasetin täyttö kestää kuudesta seitsemään minuuttia. Se on aika paljon.” Juha Mäkipää asettelee taimia metsäkoneen istutuspään syöttökasettiin. 25 MAKASIINI 3 • 2018 5647_.indd 25 19.4.2018 17.13
TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 KASVIHUONE SUNOR NB3 Mitat (P, L, K): 250x190x207 cm, n. 4,8 m Kokonaiskorkeus 195 cm, seinäkorkeus 124 cm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 150 15 HV / 420 CC moottori Syöttöaukon koko 50 x 35 cm, korkeus 110 cm Maksimi haketuskyky 100 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm TRAKTORIHAKETIN BX42S Maksimi oksan koko 100 mm Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä Syöttöaukon suuaukon koko 50 x 50 cm Ulosheittotorvi säädettävissä 360 astetta Ulosheittotorven korkeus 152 cm Suositeltu traktorin teho väh. 18-30 HV GLANSPOWER LAZER 12,5HV AJOLEIKKURI Järeä Briggs & Stratton 12,5 HV OHV AVS huippumoottori 97 cm kaksiteräleikkuri, apupyörät leikkurin edessä Leikkuualustan pesuliitäntä 6 vaihdetta + pakki Sähköstartti Renkaat taka 18x8.50", etu 15x6” Kaupan päälle kippaava peräkärry! Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T 52 Pöllinpituus max. 52 cm Puristusvoima 7 T Moottori 2,2 kW / 230 V 1. vuoden takuu Kaupan päälle tukeva alusta! 219 € 1490 € Vaativaan käyttöön suunniteltu! 1590 € Tehokas traktorihaketin isolla syöttöaukolla! 1290 € Tuuletusluukun automaattiavaaja kaupan päälle! 295 € MTD GOLD 19 HV AJOLEIKKURI Järeä 19 HV B&S AVS-Intek moottori! Leveä 107 cm kaksiteräleikkuri Leikkuualustan tukipyörät Hydrostaattinen automaattivaihteisto Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valurautainen etuakseli Valot, mukiteline ym. Kaupan päälle kippaava peräkärry! Hydrostaattinen automaattivaihteisto TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € SAMMALENPOISTAJA EUROSYSTEMS SC42 Teräsrunko, työleveys 42 cm Moottori Briggs & Stratton Series 450 Patentoitu, luotettava voimansiirtojärjestelmä 20 cm pyörät kuulalaakerein Terän korkeudensäätövipu Keräyspussi Nyt sammalesta eroon helposti! 399 € Saatavana myös hydraulisella syötöllä hintaan 2290 € PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Briggs & Stratton Series 950 moottori 7 HV / 208 CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Erinomainen muokkausjälki Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC430T Moottori kaksitahtinen 44 cm / 2,5 HV Vähäpäästöinen moottori Vahvistettu 28 mm runkoputki hyvällä tärinänvaimennuksella Pikasäädettävät aisat. Mukavuusvaljaat vakiona Paino 8,5 kg Kaupan päälle vesakkoterä ja siimaleikkuri! 399 € Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € 2190 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI 5647_.indd 26 19.4.2018 17.13
toinnista, kastelusta ja kuljetuksesta istutusalalle. Lisäksi on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Koneelliseen istutukseen voitaisiin esimerkiksi yhdistää boorilannoitus, ja istutettujen taimien sijaintitiedot voitaisiin tallentaa tietojärjestelmiin digitaalisten paikkatietosovellusten avulla. ”Se tekisi istutuksen laadun seurannasta helpompaa. Olisi helppo tarkistaa, että taimet on istutettu tasaisesti. Jalostettujen taimien tarkka sijaintitieto voisi helpottaa niiden löytymistä tulevissa harvennuksissa”, Schildt sanoo. Kannattavuus haaste Haasteitakin koneistutuksessa riittää. Suurin niistä on kannattavuus. Koneistutus ei saisi maksaa enempää kuin miestyönä tehty istutus. ”Istutuksiin riittää Suomessa työvoimaa, joten koneellinen maanmuokkaus ja miestyönä tehty istutus on kilpailukykyinen vaihtoehto. Se, että työmaat ovat pieniä ja sijaitsevat kaukana toisistaan, ei helpota tilannetta”, Pentti Pietilä sanoo. Myös toimintaympäristön muutokset vaikuttavat. Keväällä 2018 puunkorjuussa on niin kova vauhti, että kaikki PJP Metsäexperttien koneet tarvitaan korjuuseen. Niinpä istutuspää sai jäädä varikolle. Koneistutuksesta luopumisen taustalla on Pietilän mukaan myös se, ettei se ole taloudellisesti riittävän kannattavaa. Laadun saaminen kohdalleen hidastaa istutustyötä liikaa. Vielä 1990-luvulla metsänhoitotöiden ajateltiin koneellistuvan nopeasti. Työvoiman pelättiin loppuvan metsistä ja lamavuodet loivat tarpeen tehostaa työntekoa kaikilla aloilla. Tällä hetkellä koneellisesti tehdään kuitenkin vain jokunen prosentti istutuksista. Syy siihen, että koneellinen metsänistutus ei lähtenyt odotettuun lentoon, on UPM:n Schildtin mukaan istutuskoneissa. ”Istutuskone ei ole juurikaan muuttunut vuosien varrella. Erilaisia versioita ja malleja on kyllä tullut, mutta se, että kerralla voidaan istuttaa parhaimmillaan vain kaksi tainta, ehkäisee tuottavuuden parantumista.” Toinen ongelma on istutuskauden lyhyys. Istutuskausi kestää toukokuusta syyskuuhun, mutta koneelle pitäisi olla töitä loppuvuodeksikin. Pelkästään istutukseen soveltuvaa metsäkonetta ei kannata kehittää. Schildtin mukaan istutuskoneiden kehittyminen vaatisi suurten metsäkonevalmistajien kiinnostusta. Tällä hetkellä kehitystyö on pitkälti pienten metsäkonevalmistajien käsissä. ”Suuret metsäkonevalmistajat pystyisivät panostamaan kehitystyöhön enemmän, mutta niiden näkökulmasta puunkorjuussa on suuremmat markkinat. Istutuskoneet ovat jo pitkään olleet käytössä peltoviljelyssä ja plantaasimetsissä, mutta pohjoismaisiin olosuhteisiin tarvitaan kehittyneempiä laitteita”, Schildt sanoo. Teknologian kehityttävä Metsänomistajat ovat Pietilän mukaan olleet tyytyväisiä koneelliseen ”Suuret metsäkonevalmistajat pystyisivät panostamaan kehitystyöhön enemmän, mutta niiden näkökulmasta puunkorjuussa on suuremmat markkinat.” Jyri Schildtin mukaan kone istutus sopii niin kuuselle, männylle kuin koivulle. LA U RA VE SA 27 MAKASIINI 3 • 2018 TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 KASVIHUONE SUNOR NB3 Mitat (P, L, K): 250x190x207 cm, n. 4,8 m Kokonaiskorkeus 195 cm, seinäkorkeus 124 cm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! POLTTOMOOTTORIHAKETIN GREENSTAR GBD 150 15 HV / 420 CC moottori Syöttöaukon koko 50 x 35 cm, korkeus 110 cm Maksimi haketuskyky 100 mm Ulostulotorven korkeus 125-145 cm TRAKTORIHAKETIN BX42S Maksimi oksan koko 100 mm Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä Syöttöaukon suuaukon koko 50 x 50 cm Ulosheittotorvi säädettävissä 360 astetta Ulosheittotorven korkeus 152 cm Suositeltu traktorin teho väh. 18-30 HV GLANSPOWER LAZER 12,5HV AJOLEIKKURI Järeä Briggs & Stratton 12,5 HV OHV AVS huippumoottori 97 cm kaksiteräleikkuri, apupyörät leikkurin edessä Leikkuualustan pesuliitäntä 6 vaihdetta + pakki Sähköstartti Renkaat taka 18x8.50", etu 15x6” Kaupan päälle kippaava peräkärry! Valmistaja Husqvarna Outdoor Products! HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T 52 Pöllinpituus max. 52 cm Puristusvoima 7 T Moottori 2,2 kW / 230 V 1. vuoden takuu Kaupan päälle tukeva alusta! 219 € 1490 € Vaativaan käyttöön suunniteltu! 1590 € Tehokas traktorihaketin isolla syöttöaukolla! 1290 € Tuuletusluukun automaattiavaaja kaupan päälle! 295 € MTD GOLD 19 HV AJOLEIKKURI Järeä 19 HV B&S AVS-Intek moottori! Leveä 107 cm kaksiteräleikkuri Leikkuualustan tukipyörät Hydrostaattinen automaattivaihteisto Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valurautainen etuakseli Valot, mukiteline ym. Kaupan päälle kippaava peräkärry! Hydrostaattinen automaattivaihteisto TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Sisältää vinssin ja alumiinivanteet Moottori yksisylinterinen nelitahti 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € SAMMALENPOISTAJA EUROSYSTEMS SC42 Teräsrunko, työleveys 42 cm Moottori Briggs & Stratton Series 450 Patentoitu, luotettava voimansiirtojärjestelmä 20 cm pyörät kuulalaakerein Terän korkeudensäätövipu Keräyspussi Nyt sammalesta eroon helposti! 399 € Saatavana myös hydraulisella syötöllä hintaan 2290 € PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Briggs & Stratton Series 950 moottori 7 HV / 208 CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Erinomainen muokkausjälki Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä RAIVAUSSAHA OLEO MAC BC430T Moottori kaksitahtinen 44 cm / 2,5 HV Vähäpäästöinen moottori Vahvistettu 28 mm runkoputki hyvällä tärinänvaimennuksella Pikasäädettävät aisat. Mukavuusvaljaat vakiona Paino 8,5 kg Kaupan päälle vesakkoterä ja siimaleikkuri! 399 € Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € 2190 € SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI 5647_.indd 27 19.4.2018 17.14
LISÄÄ TEHOKKUUTTA. Sitä tarvitaan, jos koneellisen istutuksen halutaan lyövän itsensä läpi, sanoo Metsätehon tutkija Mar kus Strandström . ”Osa yrittäjistä pystyy kilpailemaan perinteisen istutusketjun kanssa, mutta keskimäärin koneistutuksen tuottavuus ei ole riittävällä tasolla. Jos koneistutus olisi kustannuksiltaan selvästi kilpailukykyinen menetelmä, se löisi läpi saman tien”, hän sanoo. Perinteisellä istutusketjulla Strandström tarkoittaa koneellisen maanmuokkauksen ja miestyönä tehtävän istutuksen yhdistelmää. Näin istutetaan vuosittain noin 80 000 hehtaaria. Koneistutusmäärät ovat Strandströmin mukaan jääneet parhaimmillaankin alle 3 000 hehtaariin vuodessa. ”Viime vuosina koneellisen istutuksen määrissä on tultu alaspäin. Kun istutuksen koneellistamisaste parhaimmillaan oli kolmesta neljään prosenttia, oli se vuonna 2016 yhdestä kahteen prosenttia.” Kehitys hidasta Strandström vetää Metsätehossa projektia, jonka tarkoitus on tehostaa puuntuotantoa. Yhtenä tavoitteena on jatkuvatoimisen istutuskoneen kehittäminen ja nykyisten istutuskoneiden tuottavuuden parantaminen. ”Nykyisillä kaivinkonepohjaisilla istutuskoneilla pystytään istuttamaan keskimäärin 150 tainta tunnissa. Jatkuvatoimisuus voisi nostaa määrän 400–500 taimeen tai jopa 600– 700 taimeen tunnissa”, Strandström arvioi. Toistaiseksi koneellisen istutuksen kehitysaskeleet ovat olleet vaatimattomia, mutta tutkija on toiveikas. ”Istutuskoneita suunnitellaan nyt usealla taholla. En usko, että jatkuvatoimista istutuskonetta nähdään metsässä vielä vuoden parin sisällä, mutta kolmen tai viiden vuoden sisällä ehkä nähdään.” Nykyiset istutuskoneet tekevät Strandströmin mukaan laadukasta jälkeä, mutta niiden tehokkuutta ei pystytä juuri parantamaan. Lisätehoja voidaan hakea lähinnä automatisoimalla taimien syöttölaitteita. Taimien laitto istutuskoneen syöttölaitteeseen vie tällä hetkellä 10–15 prosenttia työajasta. Parempi tapa tehostaa koneellisen istutuksen kilpailukykyä olisi se, että koneistutusyrittäjät tarjoaisivat kokonaispalvelua, joka sisältäisi tarvittaessa myös miestyönä tehtävää istutusta. ”Se olisi urakanantajan näkökulmasta kätevää. Nykyisin voi käydä niin, että työ pitää organisoida uudestaan perinteiselle istutusketjulle, jos kohde ei yrittäjän mielestä sovellukaan koneelliseen istutukseen. Tämä vaikuttaa koneistutuksen kysyntään.” Kustannukset kuriin Tällä hetkellä koneistutuksessa pärjäävät Strandströmin mukaan ne yrittäjät, joiden koneet istuttavat tunnissa vähintään 190 tainta ja vuodessa vähintään sata hehtaaria. Monella koneistutusta tekevällä hehtaarimäärä jää kuitenkin selvästi alle sataan hehtaariin vuodessa. Metsänistutuksen koneellistaminen on Strandströmin mukaan välttämätöntä, sillä metsänhoidon kustannukset nousevat koko ajan. Tavoitteena tulisi olla, että istutuksista useampi kymmenen prosenttia tehdään tulevaisuudessa koneellisesti. Pelkkään metsänistutukseen koneita ei kuitenkaan kannata kehittää. Istutuskoneet tulisi tehdä niin, että niitä voitaisiin istutuskauden ulkopuolella hyödyntää muissa töissä, esimerkiksi puutavaran ajossa, Strandström pohtii. Jäljelle jää kuitenkin yksi koneista riippumaton haaste eli uudistusalojen koko. Jatkuvatoimisellakaan istutuskoneella ei kannata istuttaa yksittäisiä pieniä uudistusaloja. Lisätehoille tarvetta 500 1000 1500 2000 2500 Suosio laskussa Koneellisen istutuksen pinta-alat vuosina 1997-2016. Tilastossa ovat mukana suurimpien metsäteollisuusorganisaatioiden koneistutukset. Lä hd e: M et sä te ho 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Koneistutusala, ha istutukseen. Hän ei kuitenkaan usko, että koneellinen istutus syrjäyttäisi miestyönä tehtävää istutusta. Schildt sen sijaan ennakoi, että koneellinen istutus lähtee nousuun. Hänen mukaansa se vaatii kuitenkin merkittävää teknologista loikkaa. Sellainen voisi olla jatkuvatoimisen istutuskoneen kehittäminen. Käytännössä jatkuvatoimisuus tarkoittaisi sitä, että kone ei pysähdy ensin tekemään mätästä ja sitten istuttamaan tainta, vaan etenee uudistusalalla koko ajan samalla mätästäen ja istuttaen. ”Siinä vaiheessa koneellisen istutuksen tuottavuus hyppää niin, että siitä tulee valtamenetelmä”, Schildt sanoo. Kangasalla aurinko porottaa edelleen kuumasti, vaikka ollaan jo iltapäivän puolella. Istutuskoneenkuljettaja Mäkipää kauhoo peräkärryssä odottaville taimille vettä metsätien varressa olevasta ojasta. Ne jäävät iltavuorolaisen istutettaviksi. Päivävuoro on päättynyt. Katso video istutuskoneen työskentelystä osoitteessa www.metsalehti.fi. Taimet pääsevät koneistutuksessa tuoreeseen mättääseen. 28 MAKASIINI 3 • 2018 Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta. Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi . HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 5647_.indd 28 19.4.2018 17.14
Rouva Vilande rin HUIKE A HYBRID I 700 m³ Kuutio on käänteentekevä puun kauppapaikka verkossa. Siellä sinua odottavat todelliset myyjän markkinat, sillä palvelussa puunostajat kilpailevat kuutiosi hinnasta. Muuta puusi rahaksi – kuutio.fi . HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA PUUNOSTAJAT KILPAILEVAT KUUTIOISTASI SILLÄ ON NYT KYSYNTÄÄ 20180118_SP_Kuutio_Metsalehtimakasiini_taka_230x277_toPrint.indd 1 18.1.2018 14.08 5647_.indd 29 19.4.2018 17.14
JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC kuvan voimakkaana ja hintojen nousevan, en pidä puukauppojen lykkäämistä järkevänä. Harvennushakkuun lykkääminen pienentää tukkiosuutta tulevissa hakkuissa ja sahojen liian heikko kannattavuus estää tukin hinnan merkittävän nousun, mikäli sahatavaran maailmanmarkkinahinta ei olennaisesti nouse. man muuttuvat. Toinen muutos, jonka pitäisi samalla tapahtua, on pikkutukin ohjautuminen sahauksen sijaan sellukattilaan etelässä. Pohjoisessa pikkutukin osuus hakkuista kasvaa ja siellä pikkutukki ohjautuu sahaukseen. Sellaisilla sahoilla, joilla ns. pikkutukkilinjalle voidaan ohjata hieman läpimitaltaan isompaakin tukkia, selvitään muutoksesta helpoiten. Mikäli se ei onnistu, pikkutukkilinjalle tulee seisokkeja. Pikkutukin siirtäminen selluntuotantoon lisää puun saantia sellutehtaalle myös toista kautta. Kun pikkutukkilinjalle ohjataan hieman isompaa puuta, ”normaalin” sahalinjan tuottavuus nousee. Sen seurauksena tuotanto käytännössä kasvaa ja sahoilta sellutehtaalle menevän pintahakkeen määrä kasvaa. Lisääntyvään tukin tarpeeseen tarvitaan lisää päätehakkuleimikoita, joista tulee myös kuitupuuta. K uitupuuta käyttävä metsäteollisuus yrittää luonnollisesti pitää tärkeimmän raaka-aineensa hinnan ”kurissa”. Pikkutukin käyttö sellunkeittoon ei kuitenkaan ratkaise asiaa, vaan kuitupuun kysyntä pysyy vahvana ja sen hinta nousee nopeammin kuin tukin. Vastaavaa tilannetta ei ole tapahtunut minun metsätalousyrittäjyyteni aikana. Ainoa, mikä voi muuttaa tilanteen, on se, että sahayritykset lisäävät sahaustaan voimakkaasti. Silloin tukin kysyntä lisääntyy ja kuitua tulee sen ohessa markkinoille runsaasti. Vaikka oletan puun kysynnän jatP uukaupan kysyntäja tarjontatilanne on muuttunut nopeammin kuin oletin. Suomessa on hakattu viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana selvästi enemmän kuitupuuta kuin tukkia. Sitä aiemmin kuitupuuta ja tukkia hakattiin suunnilleen yhtä paljon. Osittain aiemmat, nykyistä isommat tukkiosuudet johtuivat pinta-alaverotuksen loppuvaiheen päätehakkuuleimikoiden isosta osuudesta. On myös puhuttu paljon harvennusrästeistä. Osittain kuitupuun kasvanut osuus onkin johtunut niissä tehdyistä harvennushakkuista. Niiltä tulee paljon kuitupuuta hehtaaria kohden, mutta vain vähän tukkia. Nykyisin kuitenkin harvennetaan aiempaa enemmän hyvin hoidettuja metsiä, joista tulee entistä enemmän tukkia ja pikkutukkia. Samalla myös päätehakkuista saadaan puuta yhä enemmän hehtaaria kohden ja myös niissä tukkiosuus kasvaa. M iksi näin monimutkainen selitys? Suomessa kotimaisen kuitupuun kysyntä on kasvanut voimakkaasti sellutehtaiden uudistamisten ja laajentamisten seurauksena. Kysynnän kasvu on kohdistunut Eteläja Keski-Suomessa erityisesti mäntykuituun, josta aiemmin oli ylitarjontaa. Pohjois-Suomessa kysyntä ei ole kasvanut merkittävästi, mutta kuitupuun tarjonta kasvaa siellä nopeasti. Teoreettisesti tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että kuitupuun hinta nousee etelässä ja kuitupuu liikkuu enemmän pohjoisesta etelään. Eli sellutehtaiden hankinta-alueet hiePuukauppa muuttuu Kuitupuun kysyntä pysyy vahvana ja sen hinta nousee nopeammin kuin tukin. RAHAPUU 30 MAKASIINI 3 • 2018 5686_.indd 30 19.4.2018 16.14
KOEAJOSSA Dacia Duster pärjää metsäteillä Sivu 46 OMA METSÄ RI ST O PÖ N TI N EN METSÄNHOITO 28 kysymystä metsänhoidosta Sivu 32 TIE METSÄNOMISTAJAKSI Verkotu ja hanki tietoa Sivu 36 TUTKIMUS Uusi konsti ensiharvennuksille Sivu 38 ALLAKKA Pistäydy työmaalla Sivu 41 PERINTÖMETSÄ Metsä ja opiskelijan tuet Sivu 42 KYSY POIS Miksi saha ei käy? Sivu 44 5687_.indd 31 19.4.2018 16.15
1 Mikä on metsänuudista misen tavoite? Metsänuudistamisen tavoite on varmistaa, että kaadetun puuston paikalle syntyy mahdollisimman nopeasti hyväkasvuinen taimikko. 2 Mihin nykyiset met sänuudistamisen käy tännöt perustuvat? Vuosikymmenten kuluessa karttuneisiin käytännön kokemuksiin ja tutkimustietoon. 3 Miksi maa muokataan ennen istutusta ja kylvöä? Maanmuokkaus takaa, että uusi puusukupolvi lähtee nopeasti kasvuun. Se vähentää pintakasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua vedestä ja ravinteista ja suojaa taimia tukkimiehentäiltä. Muokattu maa on myös lämpimämpi ja sisältää enemmän ravinteita ja happea kuin muokkaamaton maa. 4 Voidaanko maanmuok kauksesta joissain olosuhteissa luopua? Pääsääntöisesti maa tulee muokata aina, kun on kyse metsänviljelystä eli istutuksesta tai kylvöstä. Joissain erityistapauksissa muokkaus voidaan jättää tekemättä. Tällaisia ovat pellonmetsitykset ja hyvin rehevät kasvupaikat, joilla pintakasvillisuus pidetään kurissa heinäämällä. Silloin tulee käyttää mahdollisimman kookkaita taimia. Luontaisen uudistamisen yhteydessä maanmuokkaus voidaan karuilla kasvupaikoilla jättää tekemättä. Edellytyksenä on, että uudistusalalla on jo valmista taimiaineista. 5 Millaiselle kasvupaikal le eri puulajit sopivat? Mänty viihtyy karummilla mailla eli kuivilla ja kuivahkoilla kankailla. Rehevämmät kasvupaikat eli tuoreet kankaat, lehtomaiset kankaat ja lehdot sopivat taas kuuselle ja lehtipuille. Tuoreista kankaista karuimmat voi uudistaa myös männylle. 6 Voiko jossain tilantees sa olla järkevää uudis taa kasvupaikka sille sopimattomalla puulajilla? Yleensä ei. Männystä tulee kuusen ja koivun kasvupaikoilla oksainen, ja kuusi ja koivu kasvavat huonosti männyn kasvupaikoilla. Jos hirvituhojen riski on suuri, voi männyn poikkeustapauksissa korvata kuusella. Silloin on kuitenkin varauduttava kasvutappioihin. 7 Pitääkö metsänuudis tajan pitäytyä yhdessä puulajissa? Nykyään ei pyritä enää yhden puulajin metsiin, vaan muitakin puulajeja kuin pääpuulajia saa olla jonkin verran. Myös ravinteisuuden vaihtelu uudistusalalla on hyvä huomioida. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi kuusen istuMetsänuudistaminen etenee yleensä tiettyjen periaatteiden mukaan. Poikkeuksiakin on, mutta vähän. LIINA KJELLBERG METSÄNHOITO KYSYMYSTÄ 28 METSÄN UUDISTAMISESTA 32 MAKASIINI 3 • 2018 32 MAKASIINI 3 • 2018 5680_.indd 32 19.4.2018 16.24
aika on lokakuun puolivälistä marraskuun loppuun. 13 Millaiselle kasvupai kalle istutus sopii? Kuivahkoille kankaille ja sitä rehevämmille kasvupaikoille. 14 Mille puulajeille istutus sopii? Istutus sopii kaikille puulajeille. 15 Milloin on paras aika istuttaa? Riippuu puulajista. Periaatteessa taimia voidaan istuttaa roudasta routaan. Mäntyä kannattaa kuitenkin istuttaa vain keväällä, sillä sen kesäja syysistutus on riskialtista. Kuusta ja koivua voidaan istuttaa koko kasvukauden ajan, kunhan taimet sopivat istutusajankohtaan ja niitä käsitellään ajankohtaan sopivalla tavalla. Kasvun kannalta paras tulos saadaan, jos taimet istutetaan kesällä eli juhannuksen ja elokuun loppupuolen välisenä aikana. Taimet juurtuvat silloin nopeasti. Sillä, istutetaanko taimet keväällä vai syksyllä, ei ole kasvun kannalta juurikaan merkitystä. 16 Pitäisikö kuusen ja koivun istutukset ajoittaa kokonaan kesään? Kaikki istutuskaudet kannattaa Istutettavan taimen juuripaakun tulee olla niin kostea, että siitä tippuu kevyesti puristettaessa vettä. Kylvö sopii lähinnä männylle. tusalalla on karumpia kohtia, istutetaan niihin kuusen sijaan mäntyä. 8 Kannattaako metsän viljelyssä käyttää jalos tettua siementä? Kyllä. Jalostetun siemenen käyttö lisää puuston kasvua puulajista riippuen 10–30 prosenttia ja parantaa puuston laatua. Aina jalostettua siementä ei ole tarjolla. Kaikkiin Pohjois-Suomen metsänviljelyihin jalostettua siementä ei löydy, ja kuusella on hyviä siemenvuosia niin satunnaisesti, että jalostettua siementä ei joka vuosi saada. 9 Onko tilanteita, joissa kannattaa käyttää jalostamatonta metsik kösiementä? Jos hirvituhojen riski on suuri, voi männyn kylvöissä harkita metsikkösiemenen käyttöä. 10 Millaiselle kasvu paikalle kylvö sopii? Kuiville ja kuivahkoille kankaille sekä turvemaista varputurvekankaille ja osalle puolukkaturvekankaista. Kylvettävän alueen maalajin on hyvä olla lajittunut eli sellainen, joka koostuu pitkälti samankokoisista maahiukkasista. Lajittumattomat eli keskenään erikokoisia maahiukkasia sisältävät maalajit routivat herkästi ja niillä kasvaa enemmän pintakasvillisuutta. 11 Mille puulajeille kylvö sopii? Kylvö sopii lähinnä männylle. Kuusen ja koivun kasvupaikoilla pintakasvillisuuden kilpailu on liian kova. 12 Milloin on paras aika kylvölle? Toukokuun puoliväli on kylvön kannalta parasta aikaa, mutta kylvöjä voidaan jatkaa juhannukseen asti. Sen jälkeen maa muuttuu liian kuivaksi. Pohjois-Suomessa voidaan tehdä myös syyskylvöjä. Niiden 19 Miten tiheään eri puulajit istute taan? Istutustiheys riippuu kasvupaikasta. Mäntyä istutetaan tuoreelle ja kuivahkolle kankaalle 2 000–2 500 kappaletta hehtaarille. Kuusella sopiva istutustiheys on lehdoissa ja lehtomaisilla kankailla 2 000–2 200 ja tuoreella kankaalla 1 800–2 000 kappaletta hehtaarille. Rauduskoivua istutetaan niin lehtoihin, lehtomaisille kankaille kuin tuoreille kankaille 1 600–1 800 kappaletta hehtaarille. 20 Onko tilanteita, joissa riittäisi väljempi istutus tiheys? Kuusella ja rauduskoivulla riittäisi pienempi istutustiheys, jos olisi varmaa, ettei taimia tuhoudu. Käytännössä kuitenkin viidestä kymmeneen prosenttia istutustaimista kuolee. Taimikosta tulee herkästi liian harva, jos taimia jostain syystä kuoleekin enemmän. Männyn istutustiheyttä ei kannata väljentää, koska sillä on paljon taimituholaisia ja männyn laatukasvatus vaatii riittävän tiheyden. Jalostetun siemenen käyttö lisää puuston kasvua puulajista riippuen 10–30 prosenttia. SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN ER KK I O KS A N EN / LU KE SA M I KA RP PI N EN hyödyntää. Istutusta ei ole kuitenkaan pakko ajoittaa perinteisesti kevääseen. 17 Miten suuri merki tys taimihuollolla on? Se on kaiken a ja o. Tärkeintä on, että taimia ei päästä missään vaiheessa kuivumaan. Erityisen tärkeää taimihuolto on kesäistutuksissa. Silloin taimia pitää kastella lähes päivittäin. 18 Voiko keväältä yli jääneitä taimia istuttaa kesällä tai syksyllä? Ei. Ne ovat kasvaneet juuripaakkuun nähden liian suuriksi. 33 MAKASIINI 3 • 2018 33 MAKASIINI 3 • 2018 5680_.indd 33 19.4.2018 16.25
21 Voiko kaadettavan puuston alle kasva nutta kuusialikas vosta hyödyntää? Voi, jos alikasvosta on riittävästi ja puut ovat elinvoimaisia. Uusimman latvakasvaimen tulisi olla vähintään viidestä kymmeneen senttimetrin mittainen. Jos alueen aikoo uudistaa kokonaan alikasvoskuusilla, tulisi niitä olla hehtaarilla vähintään pari tuhatta kappaletta. Jos alikasvoskuusia on riittävästi vain osassa aluetta, voi loput alueesta muokata ja istuttaa. Jos alueella on juurikääpää, kuusialikasvosta ei voi hyödyntää. 22 Mitä luontainen uudistaminen tarkoittaa? Luontaisessa uudistamisessa uusi puusukupolvi syntyy uudistusalalle hakkuun yhteydessä jätettyjen puiden siemenistä ja alalle aiemmin syntyneestä alikasvoksesta. 23 Millaiselle kasvu paikalle luontainen uudistaminen sopii? Kaikista karuimmille männyn kasvupaikoille. Kuusen osalta luontaista uudistamista voi harkita hallanaroilla mustikkaja ruohoturvekankailla. Siementämään jätetty suojuspuusto suojaa siellä taimia hallavaurioilta. Pohjois-Suomessa kuusikoita voi joissain tapauksissa uudistaa luontaisesti tekemällä kaistalehakkuita. 24 Mille puulajeille luontainen uudis taminen sopii? Luontainen uudistaminen sopii pääasiassa männylle, poikkeustapauksissa kuuselle. 25 Mitä jatkuva kas vatus tarkoittaa? Eri-ikäisrakenteisessa metsänkasvatuksessa eli jatkuvassa kasvatuksessa metsä pysyy koko ajan peitteisenä. Metsää uudistetaan ja kasvatetaan samanaikaisesti ja siellä kasvaa eri-ikäisiä ja -kokoisia puita. 26 Millaiselle kasvu paikalle jatkuva kasvatus sopii? Jatkuva kasvatus sopii kaikille kasvupaikoille mutta varsinkin turvemaille. 27 Mille puulajeille jatkuva kasvatus sopii? Parhaiten kuuselle, sillä se kestää varjostusta. Männylle sopii niin sanottu ylispuukasvatus, jossa uudistusalalle jätetään siementai suojuspuusto, jota harvennetaan vähitellen. 28 Mikä metsänuu distamisessa on tärkeintä? Oikeat menetelmät ja materiaalit sekä nopeus. Tärkeää on muistaa myös taimikon varhaishoito. Jos siihen ei panosteta, tulee kasvupaikalle sama lehtipuupöpelikkö, joka sinne olisi tullut ilman uudistamistoimenpiteitäkin. Artikkelia varten on haastateltu Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijaa Jaana Luorasta, johtavaa tutkijaa Timo Saksaa ja erikoistutkijaa Sauli Valkosta, Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeen johtajaa Jari YliTalosta sekä Metsä Groupin metsänhoitopäällikköä Teppo Oijalaa. Lisäksi on hyödynnetty Metsäkustannuksen julkaisemaa kirjaa Metsänuudistaminen. Luontaisessa uudistamisessa uusi puusukupolvi syntyy uudistusalalle jätettyjen puiden siemenistä ja alalle aiemmin syntyneestä alikasvoksesta. 1s-uittokalusto-makasiini-final.pdf 1 13.4.2018 8.44 OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 tai Mikko Lumperoinen: mikko.lumperoinen@tapio.fi / 050 358 6020 HELPPOKÄYTTÖISET TYÖKALUT METSÄAMMATTILAISELLE www.tapio.fi/forestkit Katso uusi esittelyvideo! Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT paikkatietoihin sidottujen sopimusten hallintaan • IPTIM laskentaohjelmisto metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen palvelu metsätiedon hakuun • KANTOON mobiilisovellus metsänomistajille METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkko sovellus ammattimaiseen metsävarojen hallintaan ja metsä palve luiden tuottamiseen. Maastosovellus kuviotietojen keruuseen ja päivitykseen Mahdollisuus kuviorajojen muokkaukseen Monipuoliset taustakarttaaineistot suunnittelun tukena Mahdollisuus offline-työskentelyyn UUTTA! Maastokaudelle 2018 täysin uusi ForestKIT Go kaikille mobiililaitteille. Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön. ER KK I O KS A N EN / LU KE 5680_.indd 34 19.4.2018 16.25
MIKKO HÄYRYNEN M etsänomistajien verkostoon kuuluvat ainakin naapurit, puunostajat, metsänhoitoyhdistys, metsäpalveluyrittäjät, metsästysseura, mahdollisesti tiekunta. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla tekemisissä, mutta kaikista on oltava tietoinen. Uusi metsänomistaja saa helposti uusia kavereita oli kyse sitten hoitotöistä tai puukaupasta. Mieleen saattaa hiipiä epäilys tarkoitusperistä, ja parhaan toimijan löytäminen voi tuntua hankalalta. Ei huolta, metsäalalla meno ei ole erityisen villiä eivätkä toimijoiden väliset erot yleensä suuria. Naapurit Uuden metsänomistajan pitää tulla naapureiden kanssa jotenkuten toimeen. Omistajavaihdos on voinut herättää heissä tunteita, nostanut vaikka jälkijättöisesti ostohaluja. Uutta omistajaa katsotaan, että kohtapa tapansa näyttää. Naapureille esittäytyminen helpottaa kanssakäymistä, jos on tarpeen avata umpeenkasvaneita rajoja tai jos on vakiintuneita, mutta epävirallisia ajoreittejä naapurien palstojen läpi. Omistajanvaihdoksen yhteydessä voi törmätä siihen, että vanhat käytännöt eivät siirry automaattisesti. Käytäntöjen uudistaminen on viisasta ja jopa ovelaa tehdä tutustumistilanteessa, jossa halutaan olla kohteliaita puolin ja toisin. Naapureilta saa hyödyllistä pikkutietoa ja apuakin. Jos on tarve kunnostaa tietä, niin on hyvä tuntea joku, jolla on kaivuri, ja joku, jolta voi tilata kuorman mursketta. Naapuritilojen omistajatiedot ja omistajien osoitteet saa Maanmittauslaitoksesta soittamalla tai käymällä palvelupisteessä. Metsänhoitoyhdistykset Alueelliset metsänhoitoyhdistykset (mhy) ovat metsänomistajien järjestöjä. Niiltä saa hyviä neuvoja sekä metsänhoitoon että puukauppaan, niiltä voi myös tilata hoitotöitä tai teettää puukaupan. Yhdistykset ovat MTK:n jäseniä ja sitä kautta metsänomistajien edunvalvonnan kenttäorganisaatio. Metsänhoitoyhdistysten asema on vahva, historiallisista syistä. Jotkut saattavat vierastaa yhdistysten MTK-kytköstä, mutta silloin tunne menee järjen edelle. Metsänhoitoyhdistys on metsänomistajan hyvä kaveri. Metsäkerhot Etämetsänomistajien Liitto koostuu alueellisista metsänomistajien yhdistyksistä, joita on kutsuttu metsäkerhoiksikin. Ne tarjoavat vertaisryhmän ja paljon hyödyllistä tietoa, johon tilaltaan kaukana asuvan olisi muuten vaikea päästä kiinni. Suomen metsäkeskus Uuden metsänomistajan ensimmäinen kosketus Suomen metsäkeskukseen on tai tulisi olla Metsään.fi-palvelu. Palvelusta löytyy oman metsätilan tiedot ja paljon muuta. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Metsään.fin ylläpidon ohella Metsäkeskus valvoo metsälakeja ja esimerkiksi jakaa valtion metsänhoidon tukia eli kemerarahoitusta. Metsäpalveluyrittäjät Metsäpalveluyrittäjät ovat yleensä pieniä ja alueellisia toimijoita. Niiden palvelutarjooma vaihtelee. Koska henkilöyritykset ovat omistajansa oloisia, niistä on vaikea sanoa mitään yleiskattavaa. Metsäpalveluyrityksillä on kasvollinen omistajayrittäjä ja palVerkotu ja hanki tietoa Metsänomistaja kuuluu yhteisöön, jonka muodostavat alan ammattilaiset ja toimijat sekä naapurit. Kaikkiin kannattaa tutustua. TIE METSÄN OMISTAJAKSI OSA 3: VERKOTTU MINEN JA KOULUTTAU TUMINEN Juttusarja metsänomistajaksi tulemisesta jatkuu koko vuoden Makasiini 4: Lait, suositukset ja hyvä tapa Makasiini 5: Välineet, varusteet, itsensä huoltaminen Makasiini 6: Hoitotyöt Makasiini 7: Ostopalvelut Makasiini 8: Puukauppa velupaketissa on ainakin perusmetsänhoitotyöt. Puunostajat Isoja yhtiöitä ja puunostajia ovat UPM, Stora Enso ja Metsä Group (Metsäliitto Osuuskunta), joista ensin mainittu on vetäytynyt Pohjois-Suomesta. Yksityiset sahat ovat monilukuinen ja kokonaisuutena iso puunostajaryhmä. Ne kannattaa pitää mielessä etenkin, jos on tarjota päätehakkuuleimikoita. Harvennushakkuista sahat eivät aina innostu, vaikka juuri harvennuksilla sahojen tarkka tukin talteenotto tulee parhaiten esille. Harvestia on Itä-Suomessa merkittävä puunhankintayhtiö. Sen omistaa Powerflute, jolla on Kuopiossa kartonkitehdas. Metsästysseura Metsästys on maanomistukseen sidottu oikeus. Metsästysoikeuden vuokraamiseen ja metsästysseuraan ylipäätään kannattaa lähtökohtaisesti suhtautua ymmärryksellä, vaikkei itse olisikaan metsästäjä. Metsästys ei ole uhka millekään eläinlajille ja hirvikannan pitäminen kurissa on metsänomistajan etu. 36 MAKASIINI 3 • 2018 5649_.indd 36 19.4.2018 16.36
Metsästysoikeuden vuokraus ei täysin kuvaa asian luonnetta, sillä yleensä kyse on vastikkeettomasta luovutuksesta. Hanki metsäsuunnitelma Metsätaloudessa operoidaan metsäkuvioilla ja kun tilaa metsänhoitotöitä tai myy puuta, niin pitää tietää mistä kuviosta puhutaan. Metsäsuunnitelma on metsätalouden peruskäsitteitä, mutta on makuasia, milloin kuviotieto muuttuu varsinaiseksi metsäsuunnitelmaksi. Luontevin ero on, että metsäsuunnitelmassa on suunniteltu tulevia toimenpiteitä ja siinä on kuunneltu maanomistajan toiveita ja tehty maastokäynti. Metsäsuunnitelmassa on kuvioittaiset puustotiedot ja toimenpidesuositukset ja paljon muuta. Vaikka tila olisi pieni tai kuvioita vain vähän, niin metsäsuunnitelma on silloinkin muistitiedon tuki. Metsäsuunnitelmien tarjoajia on nykyään monia ja tarjonta on riisunut metsäsuunnitelmaan aiemmin liittynyttä juhlavuutta. Suunnitelmasta on tullut arkinen asia. Monelle metsäalan toimijalle suunnitelma on keino sitouttaa metsänomistajia kanta-asiakkaiksi, mikä saattaa näkyä hinnoittelussa. Mitä enemmän maksaa, sitä räätälöidymmän suunnitelman saa. Metsäsuunnitelma on nykyään lähtökohtaisesti sähköinen ja suunta on kohti mobiiliversiota. Kouluttaudu Metsänomistajille on tarjolla runsaasti kurssitusta ja tapahtumaa. Aluksi voi olla vaikeaa, kun ei tiedä mistä aloittaa. Kun istuu illan koneen äärellä, selaa Metsälehden keskustelupalstaa ja katselee YouTubesta metsänhoitovideoita, niin oppii jo paljon. Omatoimisen verkkokouluttautumisen miinuspuoli on, että on vaikea erottaa oleellista epäoleellisesta. Siksi perinteisillä koulutustapahtumilla, joita etenkin Metsäkeskus ja metsänhoitoyhdistykset tarjoavat, on arvonsa. Metsäsuunnitelmien kehityssuunta on kohti mobiiliversioita, joissa kuviotiedot on yhdistetty kartta selaimeen. SH U TT ER ST O CK / M ET SÄ LE H TI KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio. 5649_.indd 37 19.4.2018 16.36
Suora käytäväharvennus Viuhkamainen käytäväharvennus Valikoiva harvennus A jo ur a A jo ur a Käytävä A jo ur a Poistettava puu Jäävä puu Uusi tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan tuoreen puun poltto lämpölaitoksessa on merkittävästi kannattavampaa kuin kuivatun. Tuorehakkeen polttaminen kaukolämpölaitoksessa oli keskimäärin 30 prosenttia energiatehokkaampaa kuin tienvarsikasoissa kuivatetun hakkeen. Tuorehakkeen hankintakustannukset metsästä lämpölaitokselle ovat 3–8 euroa kuutiolta alhaisemmat kuin perinteisesti kuivatetulla hakkeella. Myös homeiden tuottamat terveyshaitat ja metsätuholaisten aiheuttamat ympäristöhaitat vähenevät merkittävästi. Lahoavat puukasat eivät myöskään tuota metaania ilmakehään. Tutkimus on Vaasan yliopiston, Helsingin yliopiston sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteishanke. LIINA KJELLBERG ENSIHARVENNUSRÄSTIEN taltuttamiseen haetaan nyt apua käytäväharvennuksesta. Alustavien tulosten perusteella työmenetelmä on nuorissa metsissä selvästi nopeampi kuin perinteisesti käytetty valikoiva harvennus, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Yrjö Nuutinen. Perinteisessä valikoivassa harvennuksessa metsästä poistetaan tasaisesti pienimpiä ja laadultaan huonoimpia puita. Metsäkoneenkuljettaja valitsee poistettavat puut yksi kerrallaan. Käytäväharvennuksessa metsään tehdään tasaisin välimatkoin yhdestä kahteen metrin leveitä käytäviä, joilta poistetaan kaikki puut. Käytävien välisiin alueisiin ei kosketa. ”Puunkorjuu ei ole ensiharvennusvaiheen metsissä kustannustehokasta, sillä sekä runkojen koko että hehtaarikohtainen kertymä ovat pienet. Käytäväharvennuksessa metsästä poistetaan kaiken kokoisia puita, mikä nostaa poistettavien puiden keskikokoa”, Nuutinen sanoo. Menetelmän nopeus perustuu siihen, ettei metsään jääviä puita jouduta varomaan samalla tavalla kuin valikoivassa harvennuksessa. Lisää kokemuksia Käytäväharvennus on Nuutisen mukaan käytössä ainakin Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa, ja menetelmää on tutkittu myös Ruotsissa. Luke kehittää nyt yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja UPM Metsän kanssa täkäläisiin olosuhteisiin sopivaa mallia. Käytäväharvennusta kokeiltiin viime vuonna Suonenjoella Pohjois-Savossa, ja tänä vuonna sitä on tarkoitus kokeilla Konnevedellä Keski-Suomessa. Molemmat koeleimikot sijaitsevat UPM:n mailla. Käytäväharvennus on Nuutisen mukaan puhtaasti nuorten metsien menetelmä. Jatkossa tarkoitus on selvittää, miten sen käyttö vaikuttaa puuston kasvuun. ”Aiemmat tutkimukset antavat viitteitä siitä, ettei käytäväharvennuksen aiheuttama kasvutappio ole suuri. Kasvuhävikin riski on kuitenkin olemassa. Voi tosin olla, että sen vaikutukset voidaan kumota alentuneilla korjuukustannuksilla.” Käytäväharvennuksen mahdollisuuksia selvittävä hanke jatkuu vuoden loppuun. Sitä rahoittavat Suomen Metsäsäätiö ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. Uusi konsti ensiharvennuksille TUTKITTUA Käytäväharvennuksessa metsään tehdään käytäviä, joilta poistetaan kaikki puut. Tuoreen puun poltto kannattaa Uumajan yliopistossa Ruotsissa on kehitetty menetelmä, jonka avulla voidaan nykyistä tarkemmin selvittää puiden ilmakehästä sitoman hiidioksidin määrä. Menetelmän uskotaan tuottavan luotettavampia ennustuksia ilmaston kehittymisestä, kertoo Skogen-verkkolehti. Menetelmä perustuu puun vuosirenkaiden magneettikuvaukseen. Sen avulla voidaan määrittää sekä puun jo sitoma hiilidioksidin määrä että se, kuinka paljon puu tulee sitä sitomaan tulevaisuudessa. ”Tällä voi olla vaikutusta niin ympäristöpolitiikkaan kuin metsien käyttöön”, professori Jürgen Schleucher toteaa. Puiden hiilen sidonta selville W IK IM ED IA CO M M O N S Valikoivassa harvennuksessa puita poistetaan tasaisesti. Käytäväharvennuksessa puut poistetaan metsään tehtäviltä käytäviltä. 38 MAKASIINI 3 • 2018 5679_.indd 38 19.4.2018 16.34
5660_.indd 39 19.4.2018 16.38
• 400 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 24 kW/32 HV • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona • Saatavana lyhyt ja 2 hlö rekisteröity pitkä malli • 495 cc. 4-tahti, 1 sylinteri, vesijäähdytteinen • 3 venttiiliä / syl. SOHC, EFI • Teho 29 kW/40 HV • Neliveto elektronisella tasauspyörän lukolla • Hidas L-vaihteistoalue; maksimaalinen vetokyky • Hydrauliset levyjarrut edessä ja takana • Kaasuiskunvaimentimet • Vinssi, vetokuula ja alumiinivanteet vakiona Ajat sitten maantiellä tai maastossa, hiekkateillä tai kallioilla – CFMOTO on rakennettu kestämään ja viemään sinut aina määränpäähäsi. Kaikki CFMOTO -laitteet on varustettu modernilla vesijäähdytteisellä 4-tahti moottorilla. Kun etsit laitetta vapaa-aajan vauhtiin tai luotettavaa ja monipuolista työkonetta on CFMOTO paras valinta – ja vielä 3-vuoden takuulla. Katso lähin jälleenmyyjäsi: IRS EFI EPS IRS EFI EPS • Puskulevy • kahvanlämmittimet • tuulilasi KYSY TARJOUS TALVIPAKETISTA LÄHIMMÄLTÄ JÄLLEENMYYJÄLTÄSI 5659_.indd 40 19.4.2018 16.40
JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. TU U LI KK I SI RO LA käteen. Jos vahinkoa on tullut, siitä voi ottaa opiksi. Omassa kohdassaan on kiitoskin paikallaan. Seuraava leimikko myydään tuonnempana. Tämänvuotisen leimikon hakkuun onnistuminen vaikuttaa suuresti: Jos kaikki meni hyvin, myyn samalle taholle ja toivon samaa motokuskia. Jos meni huonosti, harkitsen kaksikin kertaa. Harvennuksella mottihinta ei aina ratkaise. Letkuja rikkoutuu, niveliä rasvataan ja pikku remonttia koneisiin tulee väistämättä. Mihin päätyi trasselitukko, vaseliinipatruuna ja pilalle mennyt laippa? Heitettiinkö olan yli metsään vai kerättiinkö mukaan auton lavalle ja sieltä asiallisesti kierrätykseen. Entäs isompi öljyvuoto, annettiinko valua maahan vai otettiinko moton laatikosta öljyntorjuntamatto maaston suojaksi? Päätyikö tupakka-aski, karkkipaperi ja mehupullo maastoon vai hytin roskapussiin? Pieniä asioita, mutta minulle ne kertovat vastuullisuudesta ja huolellisuudesta. Kaikkein tärkein on jäävä puusto. Mikä jäi runkoluvuksi tai pohjapinta-alaksi? Nykyinen metsälaki näyttää sallivan röyhkeät ja lyhytnäköiset ryöstöhakkuut, sikamaisen harvaksikin saa hakata. Vaikka metsä menee vajaatuottoiseksi, ahne omistaja saa juuri nyt hiukan enemmän rahaa, tulevaisuudesta viis. Mikäli motokuski sattuu tällaisen jälkeen tulemaan hakkuulle meikäläisen leimikkoon, kysytään ammattitaitoa ja luonnetta. Itse edellytän, että jäävä puusto on harvennusmallin ylärajalla, eli mieluummin hiukan tiheä kuin hiukan harva. Onpahan lumija myrskytuhovaraa. Minua ei haittaa, vaikka sadan vuoden aikana tehtäisiin yksi ylimääräinen harvennus. K aukaisesta nuoruudesta muistan, että tiesin silloin lähes kaiken lähes kaikesta. Nyt en tiedä paljon mitään mistään. Taitaa vika olla voimassa joskus myös nykyisillä sukupolvilla. Jos motokuski on kovin aloittelija, kannattaa antaa ohjeita etukäteen, käydä työn aikana paikalla ja vielä jälkiM otokuski on paljon vartijana etenkin harvennushakkuulla. Viime kädessä on hänen ratkaisunsa, mikä puu otetaan ja mikä jätetään. Samoin se, paljonko jätetään. Jos hakkuulta kertyy tukkia, kuski päättää rajatapauksessa senkin, onko kourassa oleva pölli tukki vai kuitu. Moton tietokone kyllä ymmärtää puun pituuden ja paksuuden ja antaa ehdotuksen, mutta ihminen ratkaisee mutkan, lengon, koron ja poikaoksan vaikutuksen. Isännän jalka pellolla vastaa kymmentä renkiä. Metsäkonetyö on aika yksinäistä ja pieniä päätöksiä pitää tehdä jatkuvasti. Metsänomistajan vierailu ilahduttaa ja saattaa tuoda apua erilaisiin valinnan vaikeuksiin – mistä tehdään ajoura, mitä puulajia suositaan, mihin tiheyteen jäävä puusto jätetään. Ehkä siihen kuitu vai tukki -valintaankin on tasapainottava vaikutus, kyllähän firman ja tehtaan taholta on jatkuva paine tehdä vain hyvää tukkia. K un hakkuu on valmis ja lumet vähentyneet – eli juuri nyt – kannattaa tehdä kierros työmaalla. Tien varressa olevaa pinoa voi silmäillä, miten katkonta sujui. Huomattava on, että pöllin päästä ei vikoja huomaa, pitäisi tarkastella sitä koko matkalta. Ajouria kävellessä näkee niiden välimatkan, painuttiinko tai kolhittiinko, onko kasattu havuja ajouran pehmeille paikoille ja juurien suojaksi muuallekin. Kävikö moto leimikon kaukaisimmassa kolkassa, hakiko hankalan puun ja hakkasi ikävän kulman kiven takaa? Vai rynnikö vain vauhdilla eteenpäin ja yritti maksimoida päivän mottisaaliin. Pistäydy työmaalla METSÄLÄISEN ALLAKKA Tutki harvennus hakkuulla mitä jäi jäljelle? tuliko vahinkoja? 41 MAKASIINI 3 • 2018 5644_.indd 41 19.4.2018 16.41
V eronalaiset vuositulot vaikuttavat opiskelijan oikeuteen nostaa opintorahaa. Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta tukikuukaudelta opiskelija on opintorahaa vuoden aikana nostanut. Alle 18-vuotiaalla myös vanhempien tulot voivat vaikuttaa tuen määrään. Opintorahan suuruus on tänä vuonna itsenäisesti asuvalla, 18 vuotta täyttäneellä opiskelijalla 250,28 euroa kuukaudessa. Esimerkki: Liisa on 20-vuotias ja opiskelee päätoimisesti yliopistossa. Hänen isänsä kuoli kolme vuotta sitten ja siitä lähtien hän on ollut osakkaana metsää omistavassa kuolinpesässä. Liisa tekee opintojen ohella tarjoilijan töitä. Koska hänen palkkatulonsa näillä näkymin jää vuonna 2018 alle 10 650 euron vuosirajan, hän katsoo voivansa nostaa opintorahaa tänä vuonna 10 kuukaudelta ilman takaisinmaksun riskiä. Omistusmuoto vaikuttaa Esimerkin Liisan tilanne voi muuttua, jos kuolinpesän metsässä tehdään murto-osainen jako yhtymäksi tai jos kuolinpesä jaetaan niin, että Liisa saa kokonaan oman metsätilan. Metsän omistusmuoto nimittäin vaikuttaa siihen, miten metsätulot otetaan huomioon, kun tarkastellaan opiskelijan oikeutta opintorahaan. Kela ottaa opintorahan maksamisessa huomioon opiskelijan henkilökohtaiset, tuloverolain mukaan verotettavat ansioja pääomatulot. Tällaisia tuloja ovat esimerkiksi palkkatulot, veronalaiset metsätalouden tulot, osinkotulot, vuokratulot. Tuloja ei itse ilmoiteta Kelalle, vaan Kela saa ne suoraan Verohallinnolta. Perintönä tai lahjana saatua varallisuutta ei oteta opintorahassa huomioon, koska sitä ei veroteta tuloverolain mukaan. Myöskään verovapaaksi säädettyjä tuloja, kuten yhteismetsän jakamaa ylijäämää, ei oteta huomioon. Eikä kuolinpesän saamaa ja osakkailleen jakamaa tuloa huomioida, koska kuolinpesä on erillinen verovelvollinen, joten tulo ei tällöin ole osakkaalla henkilökohtaisesti verotettavaa. Sen sijaan huomioon otetaan henkilökohtaisesta omaisuudesta saatava veronalainen tuotto. Jos opiskelija on saanut metsän omistusoikeuden, mutta hallintaoikeus on pidätetty luovuttajalle tai jollekin kolmannelle, ei metsätulo vaikuta opintorahaan. Tällaisessa tilanteessahan omistajalla ei edes ole oikeutta hankkia itselleen puunmyyntituloa ko. metsästä. Omistajan kannalta tällainen tilanne ei ole pitkään jatkuessaan kuitenkaan miellyttävä, joten hallintaoikeus kannattaa mieluummin pidättää määräaikaisena kuin elin ikäisenä. Metsätalouden pääomatulo vaikuttaa Kelan yleisessä ohjeistuksessa puhutaan tuloverolain mukaisista veronalaisista ansioja pääomatuloista. Metsätalouden tulojen osalta tämä tarkoittaa sitä verotettavaa tuloa, joka jää metsävähennyksen, poistojen ja luonnollisten vähennysten jälkeen verovuoden verotettavaksi tulokseksi. Esimerkki: Liisan isän kuolinpesässä tehdään osittainen jako niin, että Liisasta tulee metsäyhtymän osakas 1/2-osuudella. Yhtymä saa puukauppatuloa loppuvuodesta 25 000 euroa. Verovuoden metsätalouden vähennysten jälkeen yhtymän verotettavaksi metsätuloksi jää 20 000 euroa, josta Liisan osuus on 10 000 euroa. Verohallinto ilmoittaa vuonna 2019 Kelalle Liisan veronalaiset palkkatulot 9 500 euroa ja metsätulot 10 000 euroa vuodelta 2018. Koska Liisa ei osannut ennakoida asiaa, tulee hänelle vaatimus palauttaa opistorahaa kaikkiaan 7 kuukaudelta. Vuositulot 19 500 euroa oikeuttavat Liisan nostamaan opintorahaa vain 3 kuukaudelta. METSÄ, OPINTORAHA JA ASUMISTUKI Metsänomistus vaikuttaa opiskelijan etuuksiin. Etenkin omistusmuodolla on merkitystä. PERINTÖMETSÄ PIRJO HAVIA Metsän ammattilainen välittää. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 42 MAKASIINI 3 • 2018 5645_.indd 42 19.4.2018 16.45
Opintorahan nosto-oikeutta voi ennakoida Kelan vuositulolaskurissa: www.kela.fi/ asioi-verkossa_omat-tulot_vuosituloraja Asumistuessa huomioon vuotuinen tuotto Vuokralla asuvat opiskelijat ovat kuuluneet yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen, he saavat yleistä asumistukea samoin ehdoin kuin muutkin. Asumistukea myönnettäessä ei siis huomioida opiskeluun liittyviä seikkoja, vaan tukea myönnetään ruokakunnittain tulojen mukaan. Kuten edellä kuvattiin, opintorahassa otetaan huomioon todelliset, veronalaiset tulot. Asumistuessa sen sijaan otetaan huomioon metsätulot laskennallisena keskimääräisenä tuottona. Tällöin ei huomioida hakijan omistamastaan metsästä saamaa todellista tuottoa tai hänen saamiaan puunmyyntituloja eikä myöskään vähennyksiä, joita verottaja huomioi. Metsän laskennallinen tuotto otetaan huomioon sille henkilölle, jonka hallinnassa metsä on. Verohallinnon tietojen perusteella Verohallinto määrittää vuosittain metsän keskimääräisen vuotuisen tuoton kunnittain, euroa per metsämaan hehtaari. Verohallinto myös ylläpitää entiseen metsätalousmaan veroluokitukseen pohjautuvaa tietoa siitä, kuinka monta hehtaaria tilalla on metsämaata. Näiden tietojen perusteella Kela laskee asumistukipäätökseen metsän keskimääräisen tuoton euroina. Tätä tuottolukua ei ole mahdollista hakemuksesta muuttaa, vaikka metsän todellinen tuotto poikkeaisi paljonkin tästä luvusta. Asumistukihakemuksessa tulee ilmoittaa kaikki metsä, jonka hakija tai ruokakunnan muut jäsenet omistavat. METSÄTULOJEN VAIKUTUS OPINTORAHAAN Metsänomistus yksin tai yhtymän osakkaana Kuolinpesän osakas Yhteismetsän osakas Metsän saanto perintönä tai lahjana Metsätulot otetaan huomioon opiskelijan vuosituloina Verohallinnon ilmoituksen mukaan. Kuolinpesän tuloja ei oteta huomioon opiskelijan vuosituloina. Yhteismetsän tuloja ja yhteismetsän jakamaa ylijäämää ei oteta huomioon opiskelijan vuosituloina. Perintötai lahjaveron alaista saantoa ei oteta huomioon vuositulona. METSÄTULOJEN VAIKUTUS ASUMISTUKEEN Metsänomistus yksin tai yhtymän osakkaana Kuolinpesän osakas Yhteismetsän osakas Metsän saanto perintönä tai lahjana Metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto otetaan huomioon, yhtymästä omistusosuuden mukaan. Kuolinpesän hallussa olevan metsän tuottoa ei oteta huomioon. Ohjeistusta ei ole olemassa. Perintötai lahjaveron alaista saantoa ei oteta huomioon vuositulona. Mutta huomioon otetaan ko. henkilökohtaisen varallisuuden tuotto. Esimerkki: Jos Liisa menettäisi työnsä baarissa alkuvuodesta 2018, hän voisi hakea asumistukea kyetäkseen maksamaan vuokransa. Isän jälkeen jaetusta kuolinpesästä Liisalle ja hänen sisarelleen tulleen metsän pinta-ala on kaikkiaan 140 hehtaaria. Verohallinnon tietojen mukaan tilalla on metsämaata 95 hehtaaria ja joutomaata 45 hehtaaria. Tila sijaitsee Pudasjärvellä, jossa Verohallinnon vahvistama metsän vuotuinen tuotto vuodelle 2017 on 19,64 euroa hehtaarilta. Niinpä asumistukea määrättäessä otetaan huomioon Liisan saama opintoraha ja metsän tuotto. Metsän osalta keskimääräistä vuosituottoa tulee huomioitavaksi 1 865,80 euroa (95 ha × 19,64 € / ha) vuodessa. Liisan kuukausitulona metsästä otetaan huomioon siis 155,48 euroa. Asumistuen määrää voi ennakoida Kelan laskurilla: www.kela.fi/laskurit Yhteismetsistä ei vielä ohjeita Kelassa ei ole vielä tullut vastaan yhtään tilannetta, jossa yhteismetsän tuloa olisi tarvinnut selvittää asumistukipäätöksen yhteydessä. Oletan, että yhteismetsäomistus on myös asumistukitarkastelussa rinnastettavissa kuolinpesäomistukseen, koska verovelvollinen on osakaskunta, ei yksittäinen osakas. Osakkaan saama ylijäämä on verovapaata tuloa, joten se ei näy Verohallinnon tiedoissa. Sen sijaan sellainen verovapaakin ylijäämä, jota osakas saa yhteismetsästä säännöllisesti vuosittain, saattaa jatkossa tulla huomioon otettavaksi. Kelassa yhteismetsää koskeva ohjeistus yleisessä asumistuessa mietitään sitten, kun tällainen hakemus tulee. Metsän ammattilainen välittää. Metsät, pellot, tontit, mökit ja talot eri puolilta Suomea! 5645_.indd 43 19.4.2018 16.45
Sahan käyttäjä ei välttämättä huomaa leikkautumista sahatessaan. Seuraavan tankkauksen yhteydessä saha ei vain lähde käyntiin. Kone voi käynnistyä jäähdyttyään, mutta joutokäynti on usein tiessään. Samanlaisia käyntihäiriöitä ilmenee myös ns. väljäksi kuluneissa 2-tahtikoneissa. LEO SAASTAMOINEN Saako koivun mahlasta siirappia? Onko koivun mahlassa yhtä paljon sokeria kuin vaahteran mahlassa? Voisiko siitä tehdä siirappia? Koivun mahlassa on sokeria noin yksi sadasosa. Amerikkalaisen sokerivaahteran mahla on selvästi väkevämpää. Mahlan juoksutuskauden alussa sokeripitoisuus voi lähennellä jopa viittä prosenttia, joskin tavallisesti vaahterankin mahla on huomattavasti laimeampaa, 2–4-prosenttista. Kotoisen metsävaahteran mahlan sokeripitoisuus on selvästi suurempi kuin koivun, mutta pienempi kuin sokerivaahteran, ehkä 1,5–2 prosenttia. Sen tietävät linnutkin. Joka kevät, yleensä jo maaliskuun alkupuolella, mutta tänä talvena vasta maaliskuun viimeisinä päivinä, käpytikka lentää vaahteraan ja hakkaa kuoreen reikiä. Tikan ohella mahlavuotoa käyvät säännöllisesti nauttimassa sinija pyrstötiaiset. Kun kevät lämpenee, mahlavuoto houkuttelee rungolle hyönteisiä, jolloin linnut saavat energian lisäksi proteiinejakin. Ainakin vaahteralla mahlan nousu alkaa siis varsin talvisissa oloissa, kun päivälämpötilat nousevat plussan puolelle mutta yöllä on pakkasta. Jos odottaa lämpimiä säitä ja maan sulamista, saa tyytyä laihaan ja niukkaan mahlaan. Kun mahlasta tekee siirappia, suurin osa nesteestä on haihdutettava. Oikeaoppisessa ja sellaisenaan säilyvässä vaahterasiirapissa on sokeria 660 grammaa kilossa eli 66 painoprosenttia. Jotta samaan väkevyyteen päästään koivun mahlasta, pitää yhtä siirappikiloa kohti haihduttaa vesi yli viidestäkymmenestä mahlalitrasta. Vaahterasta saa siirappia siis hiukan vähemmällä vaivalla kuin koivusta. SiiLUKIJOIDEN KYSYMYKSET Metsäverotus Hannu Jauhiainen Metsänomistaja ja veroasiantuntija. Metsäverotus Väinö Sikanen Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija Luonto Seppo Vuokko Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija. Koneet Leo Saastamoinen Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija. Metsänhoito Kari Mielikäinen Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori. KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi. Lähetä kysymyksesi osoitteella makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4a , 0020 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. Männän kyljessä näkyvä tumma pystysuora viiva kielii kiinnileikkautumisesta. rapiksi keittäminen vaatii kuitenkin huolellisuutta. Keitos kuohahtaa helposti ylitse tai varsinkin keittämisen loppuvaiheessa palaa pohjaan. Tarkempia ohjeita löytyy netistä hakusanoilla vaahterasiirappi ja koivun mahlasiirappi. Sokerivaahtera menestyy meillä ainakin maan eteläisimmissä osissa. Liekö kukaan istuttanut sokerivaahteraa siirapin tuotantoa ajatellen? Malttia siinä tarvitaan, sillä mahlasadon korjuuseen pääsee aikaisintaan parinkymmenen vuoden kuluttua. Amerikan puolella mahlan keruu aloitetaan yleensä vasta 30–40-vuotiaista puista. Yhdestä puusta saa muutaman keväisen viikon aikana 20–50 litraa mahlaa, mikä on vajaat kymmenen prosenttia puun mahlan kokonaistuotannosta. Puulle jää siis vielä evästä kasvua varten. SEPPO VUOKKO Kannttaako kuusi-mäntysekametsä? Onko hyvä idea istuttaa sekaisin mäntyä ja kuusta? Neuvoja sanoi, että kumpikin puulaji sopii kasvupaikalle yhtä hyvin. Missä vika? Raivaussahani Stihl FS 480 käynnistyy huonosti eikä käy tyhjäkäyntiä. Käynnistyksen jälkeen saha saattaa käydä kymmenen minuuttia, kunhan sitä ei päästä tyhjäkäynnille. Sen jälkeen moottori pysähtyy eikä käynnisty kuin ehkä vartin odottelun jälkeen. Silloinkaan saha ei käy tyhjänä ollenkaan. Käytän pienkonebensaa, olen vaihtanut uuden tulpan ja bensasuotimen. Missä mahtaa olla vika? Kysyjän Stihl FS 480 -sahan käyntihäiriötä lähtisin ratkomaan sylinteripuolen viasta. Tässä vaiheessa, kun sytytystulppa ja polttonestesuodatin on vaihdettu, tarkastetaan mahdollinen koneen kiinnileikkautuminen. Tämä toimenpide on helposti tehtävissä irrottamalla pakoputki ja katsomalla pakoaukosta, miltä mäntä näyttää. Jos männässä on kiinnileikkautumisen jälkiä tai mahdollisesti karstan aiheuttamia naarmuja, korjausvaihtoehtona on männän ja mahdollisesti sylinterinkin uusinta. Kiinnileikkautumisen mahdollisuuteen ei herkästi uskota, mutta esimerkiksi siimaleikkuria käytettäessä se tulee aika huomaamatta. Siimaleikkurin siimojen lyhetessä sahan kuormitus pienenee, minkä seurauksena kierrokset pyrkivät nousemaan ylikierroksille. Sylinterin ja männän välinen voitelukalvo pettää, jolloin metallipinnat hankaavat toisiaan vasten. Kitkan vaikutuksesta lämpö lisääntyy ja alumiiniseosmäntä käy pintaosaltaan sulassa tilassa. Vähäisessäkin kiinnileikkautumisessa männänrengas tarttuu kiinni uraansa, minkä seurauksena koneen puristuspaine pienenee. kevään suurin talousja sijoitusalan tapahtuma! TAMPERE-TALOSSA TIISTAINA 8.5.2018 klo 12.00–20.00 vapaa pääsy * Tule Kuulemaan! TIINA HELENIUS pääekonomisti, Handelsbanken JUKKA OKSAHARJU Osakesrategi ja sijoituskirjailija, Nordnet MIKAEL RAUTANEN Toimitusjohtaja,analyytikko Inderes Rekisteröidy ennakkoon www.lyyti.fi/reg/Sijoitusmessut_2018 miltä näyttää sijoittajan vuosi 2018? sijoitusmessuilla mukana Jari Kinnunen Talousja rahoitusjohtaja Elisa Oyj Ohjelma nähtävissä kokonaisuudessaan www.sijoitusmessut.fi Henry Blade Toimitusjohtaja Prasos Oy / Bittiraha.fi Tero Luoma Sijoitusjohtaja Taaleri Oyj * Va pa a pä äs y ed el ly tt ää re ki st er öi ty m ist ä M IK KO RI IK IL Ä 44 MAKASIINI 3 • 2018 5646_.indd 44 19.4.2018 16.48
Ajattelin, että mäntyihin tulisi hirvituhoja vähemmän, kun ne kasvaisivat kuusten seassa. Havupuutaimikoihin suositellaan yleensä lievää lehtipuusekoitusta ekologisista, maisemallisista ja puuntuotannollisista syistä. Sekametsiä perustetaan kuitenkin harvoin istuttamalla. Koivun istutus yhtä aikaa männyn ja kuusen kanssa johtaa yleensä vaikeuksiin. Etukasvuisista koivuista tulee oksikkaita ja ne joudutaan poistamaan ennen aikojaan halpana kuitutai polttopuuna. Sekapuusto on helpompi hankkia taimikonhoidon yhteydessä jättämällä sopivankokoisia luonnontaimia aukkopaikkoihin. Ruotsissa koivua on pidetty ei-toivottuna roskapuuna aivan viime aikoihin saakka. Sekametsiä 1960-luvulla tutkinut tohtori Bengt Jonsson suositteli kuusen ja männyn kasvatusta sekametsinä molemmille puulajeille sopivilla kasvupaikoilla. Hänen mukaansa juuristoiltaan ja valovaatimuksiltaan erilaisten havupuiden muodostama sekametsä tuottaa hieman enemmän puuta kuin samat puulajit erikseen. Suomessa jotkut metsänomistajat ovat kokeilleet kuusen istutusta täydennettynä männyn kylvöllä. Kylvötaimien menestymistä myös kuuselle sopivilla mailla vaikeuttaa heinittyminen. Sekapuuston suosiminen eläintuhojen torjumiseksi on kaksipiippuinen juttu. Useamman puulajin kasvatus sekaisin on toki jonkin sortin ”tapaturmavakuutus” valikoivia tuholaisia vastaan. Hirvi ei yleensä syö kuusta eikä jänis mäntyä. Runsaan lehtipuuston säästäminen taimikonhoitoa viivyttämällä ei kuitenkaan ole yleensä viisasta. Koivu, pihlaja ja haapa houkuttelevat sarvipäät suojaisaan taimikkoon, jossa ne syövät myös mäntyjä. Jos taimikko sattuu hirvien kulkureitille, eivät kuusetkaan pysty piilottamaan mäntyjä hirviltä. Oman istutuskuusikkoni läpi vaeltavat hirvet ovat löytäneet ja syöneet taimikon vähälukuiset koivut ja männyt varsin tarkkaan. Metsäkauriit ovat puolestaan teloneet reviiriä merkatessaan koivuja ja napsineet siinä sivussa kuusen meheviä kerkkiä suuhunsa. Villisikoja ei ole vielä onneksi näkynyt. KARI MIELIKÄINEN Voiko metsävähennystä hakea jälkikäteen? Teimme sukupolvenvaihdoksen kaupalla vuonna 2015 ja suuren puukaupan seuraavana vuonna. Puukaupan kauppahinta maksettiin samana vuonna. Emme ymmärtäneet tehdä metsävähennystä, vaan maksoimme metsätulosta täyden veron. Voimmeko pyytää verottajaa huomioimaan metsävähennyksen ja palauttamaan liikaa maksamamme verot? Voitte vaatia metsävähennystä vielä jälkikäteen. Metsänomistajalla on oikeus saada metsävähennys takautuvasti riippumatta siitä, minkä vuoksi vaatimusta ei ole esitetty normaalin verotuksen yhteydessä. Teidän tapauksessa oikaisua on haettava verotuksen päättymisen jälkeen viiden vuoden aikana. Viime vuodesta lähtien oikaisuvaatimus on esitettävä kolmen vuoden kuluessa verotuksen päättymisestä. Tämä ei siis kuitenkaan koske vanhempia veropäätöksiä. VÄINÖ SIKANEN kevään suurin talousja sijoitusalan tapahtuma! TAMPERE-TALOSSA TIISTAINA 8.5.2018 klo 12.00–20.00 vapaa pääsy * Tule Kuulemaan! TIINA HELENIUS pääekonomisti, Handelsbanken JUKKA OKSAHARJU Osakesrategi ja sijoituskirjailija, Nordnet MIKAEL RAUTANEN Toimitusjohtaja,analyytikko Inderes Rekisteröidy ennakkoon www.lyyti.fi/reg/Sijoitusmessut_2018 miltä näyttää sijoittajan vuosi 2018? sijoitusmessuilla mukana Jari Kinnunen Talousja rahoitusjohtaja Elisa Oyj Ohjelma nähtävissä kokonaisuudessaan www.sijoitusmessut.fi Henry Blade Toimitusjohtaja Prasos Oy / Bittiraha.fi Tero Luoma Sijoitusjohtaja Taaleri Oyj * Va pa a pä äs y ed el ly tt ää re ki st er öi ty m ist ä 5646_.indd 45 19.4.2018 16.48
KOEAJOSSA TEKSTI RISTO PÖNTINEN JA MIKKO RIIKILÄ KUVAT RISTO PÖNTINEN A loitamme autojen kokeilun Metsälehti Makasiineissa. Ai miksikö – jokainen metsänomistaja ja ammattilainen tarvitsee auton – metsään ei pääse länsimetrolla. Kokeilemme metsänomistajalle sopivia kulkupelejä. Tarkastelemme auton maastokelpoisuutta, tavaratilaa ja myös ajomukavuutta, metsään kun on usein pitkä matka. Sarjan aloittaa romanialais-ranskalainen Dacia Duster, josta alkuvuodesta tuli uusi malli. Dusterin valtti on hinta: koeajamamme nelivetoinen, tasokkaimmalla Prestige-varustelulla ja 92 kilowatin bensiinimoottorilla Duster maksaa 21 399 euroa. Paljon metsäautoa kohtuuhintaan Dacia Duster on oiva valinta, jos mielii vankkaa metsäautoa eikä haikaile statuksen perään. 80 kilowatin dieselmoottorilla auto maksaa tuhat euroa enemmän. Taakse kolme raivuria Lähtökohdiltaan Dacia Duster on katumaasturi. Kuljettaja voi valita etuvedon, automaattisesti mukautuvan nelivedon tai vaikeassa maastossa lukitun nelivedon. Automaattisella nelivedolla auto toimii pikitiellä etuvetoisena. Etupyörien sutiessa automatiikka jakaa enimmillään puolet vetovoimasta takapyörille. Lukitulla nelivedolla veto on puoliksi edessä ja takana. Kun saimme auton juuttumaan pohjastaan lumeen, edessä ja takana vain vapaana ollut pyörä pyöri. Maastokelpoisuus riittää metsäihmisten tarpeisiin. Maavara on luokkansa parhaita. Metsätielle kertynyt 1 2 3 46 MAKASIINI 3 • 2018 5648_.indd 46 19.4.2018 16.51
Moottorivaihtoehdot: 85 ja 92 kW bensiinimoottori 81 kW dieselmoottori Moottorin sylinteritilavuus: Bensiinimoottori 1 197–1 598 cm3 Dieselmoottori 1 461 cm3 Vaihteisto 6-portainen käsivalintainen (nelivetomallit) CO2-päästöt: Bensiinimoottorit 138–149 g/km Dieselmoottorit 115–123 g/km Kulutus: Bensiinimoottorit 6,2–6,6 l/100km Dieselmoottorit 4,4–4,7 li/100 km Huippunopeus 169–179 km/h Auton paino 1 254–1 395 kg Kokonaispaino 1 712–1 867 kg Vetokyky 1 400–1 500 kg Tavaratila 445 dm3, takapenkit kaadettuna 1 478 dm3 Peräkontin leveys 98 (pohja) Peräkontin korkeus 70 senttiä Maavara 21 senttiä Hinta 15 399 euroa–21 399 euroa 15 sentin lumikerros ei menoa haitannut. Takapenkit kaadettuina tavaratilan pituus on noin 160 senttiä. Sinne mahtuu kolme raivaussahaa ja tarvittavat romppeet. Sahojen lisäksi takapenkille mahtuu matkustaja, koska penkit kallistuvat kahdessa osassa. Tanakka mutta äänekäs 92 kilowatin bensiinimoottorilla Duster liikkuu vaivattomasti. Kaasupolkimen välitys on nopea, mikä aiheutti aluksi tahattomia äkkilähtöjä. Prestige-mallissa on 17 tuuman kevytmetallivanteet. Asfaltilla uusi malli on vanhaa hiljaisempi, mutta nastojen ääni kuuluu yhä. Mukavinta meno olisi nastattomilla talvirenkailla. Halvemman Comfort-version 16-tuumaisilla renkailla olisi mukavampi ajaa, koska korkeampi rengas on hiljaisempi ja pehmeämpi. Auton painopiste on korkealla. Maantiellä napakan jousituksen tuoma vakaus on valttia, ja Dusterin jousitus suosii maantieajoa. Huonoilla teillä kova jousitus on hiukan jumputtava. Maastossa löysä jousitus olisi taas etu. Mukava ajaa Ohjaus on kevyt ja täsmällinen. Kaupungissa Dusterilla kurvailee ilokseen. Maastoajossa ja pysäköidessä näkyvyys on rajallinen, etualalla on laaja katve. Koeajetun auton lisävarusteena (420 euroa) olleet joka suunDACIA DUSTER taan kuvaavat kamerat auttoivat ahtaissa paikoissa. Ajovalot ovat perinteiset halogeenit. Lähivalojen keila on leveä. Kaukovalot ovat kohtuulliset, mutta kaukovalotehoa on helppo lisätä. Istuimien säätövara riittää isollekin ihmiselle. Etupenkit ovat mukavat ja jämäkät, mikä on parannus vanhan mallin heppoisiin istumiin. Takaistuimet ovat topakat ja jalkatilaa riittää. Vaikka auto ei ole kovin pitkä, antaa henkilöautoa korkeampi sisätila lisää tilaa pituussuunnassa. Neljä aikuista matkustaa Dusterilla mukavasti. Ratissa on sekä pituusettä korkeussäätö. Duster on saatavilla neljällä eri tason varustelulla. Hintapykälät perusvarustelusta ylöspäin ovat sen verran pienet, että kannattaa panostaa matkustusmukavuuteen. Prestige-varustelussa on muun muassa navigaattori, bluetooth-suoratoistomahdollisuus, peruutustutka ja peruutuskamera. 1. Dacia Dusterin maastokelpoisuus riittää metsäihmisten tarpeisiin. Maavara on katumaasturisarjan parhaita. 2. Selkeän kojelaudan keskellä on seitsemän tuuman kuvaruutu. Auton elektroniikka osoittautui helppokäyttöiseksi. 3. Istuimien säädöt riittävät isollekin köriläälle. Etupenkit ovat mukavat ja jämäkät. 4. Tilaa riittää kolmenkin raivurin kuljettamiseen. Takaselkänojat kallistuvat eteen kahdessa osassa. Selkänojat kallistettuna tavaratilan pituus on noin 160 senttiä. 4 Kranman T1750 4WD Tehokas hydraulimetsävaunu mönkijälle! Valosarja kaupan päälle! +tk sis. alv 24% (OVH 15.490 €+ tk) NYT! 13.990 € www.kranman.fi Tiilitehtaankatu 45, 65100 Vaasa Ark. 8.00 17.00, La. 8.00 13.00 Puh: +358 (0)6 3577 859 simon.nygard@konenygard.fi 47 MAKASIINI 3 • 2018 5648_.indd 47 19.4.2018 16.51
5685_.indd 48 19.4.2018 16.53
METSÄNOMISTAJATESTI VALTTERI SKYTTÄ M etsälehden verkkosivuilla julkaistiin viime Makasiinin (2/2018) yhteydessä metsänomistajatesti. Leikkimieliseen testiin vastaamalla selvisi, onko vastaaja metsänhoidon harrastaja, perinteinen metsätilanomistaja-maanviljelijä, metsäsijoittaja, metsässä virkistyjä vai metsäluonnon ystävä. Vastauksia tuli hieman päälle 1 400. Puolet vastanneista oli testin perusteella metsänhoidon harrastajia. Oman käden jäljen näkeminen heti metsätyön tekemisen jälkeen on ainakin testaajien joukossa yhä yksi arvostetuimmista metsänomistamiseen liittyvistä asioista. Tekemättä jäävät työt huolestuttavat Tulokseksi testi antoi sen metsänomistamisen piirteen, joka korostui vastauksissa eniten. Metsänhoidon harrastaminen ei siis sulje pois sitä, että vastaaja arvostaa samalla esimerkiksi metsän virkistyskäyttöä. Testiin vastanneiden aktiivisuutta ja kiinnostusta metsää kohtaan kuvastaa se, että kaksi kolmasosaa oli valmis ostamaan lisää metsää heti tai sitten, kun sopiva palsta tulee tarjolle riittävän lähellä nykyisiä metsäomistuksia. Yli puolessa vastauksista suurimmaksi huolenaiheeksi valittiin tekemättä jäävät metsänhoitotyöt. Toiseksi yleisin huolenaihe metsien suhteen oli ilmastonmuutos ja sen myötä kasvavat riskit, kuten myrskyt ja hyönteistuhot. Hyvän metsänhoidon ja puukauppatilin korostamisen lisäksi vastauksissa näkyi metsäluonnon arvostaminen. Vaikka tuulen kaataman puun hakeminen metsästä polttopuuksi oli suosituin vaihtoehto, kolmasosassa vastauksista tuulenkaato säästettiin metsään luonnolle arvokkaaksi lahopuuksi. Testin tekijät olivat iloisia metsäteollisuuden nousukaudesta ja puun hyvästä kysynnästä. Samalla vastaajia kuitenkin mietitytti puun laahaava hintakehitys sekä lisääntyneiden hakkuiden vaikutus vanhojen metsien määrään. Tuoretta tutkimustietoa luvassa Metsälehden testissä esiin noussut metsänomistajien omatoimisuus on aihe, josta tarvitaan tuoretta tutkimustietoa, kertoo tutkija Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta. Karppinen on mukana koordinoimassa uutta laajaa metsänomistajatutkimusta, jonka toteutusta ja rahoitusta suunnitellaan parhaillaan. ”Tutkimuksessa on tarkoitus päivittää tietoa metsänomistajakunnan rakennemuutoksesta. Yksi mahdollinen uusi näkökulma on tutkia tarkemmin metsien ekosysteemipalvelujen merkitystä metsänomistajille.” Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan metsien tuottaman puun, marjojen ja muiden hyödykkeiden lisäksi metsien roolia esimerkiksi hiilen sidonnassa tai ihmisten henkisessä hyvinvoinnissa. Testi löytyy osoitteesta: www. metsalehti.fi/metsanomistajatesti Oman käden jälki ilahduttaa Metsälehden metsänomistajatestin perusteella metsänhoitotöiden tekeminen on yhä suosittua. Kaksi kolmasosaa oli valmis ostamaan lisää metsää. Testiprofiilit Metsänhoidon harrastaja Taimien istutus, raivaus sekä muut omatoimiset metsätyöt ovat parasta metsänomistamisessa. Perinteinen metsäntilanomistaja-maanviljelijä Maanviljelijä tai muu yrittäjä, joka asuu yhä metsänsä kyljessä. Metsätöitä omin voimin ja tiedoin. Metsäsijoittaja Metsä tuottaa rahaa. Puukaupat ja metsänhoitotyöt pyörivät, mutta käytännön työtä tekee harvoin itse. Metsässä virkistyjä Omassa metsässä kesämökin yhteydessä on kiva rentoutua. Polttopuusavottaa, marjastusta ja retkeilyä. Luonnon ystävä Hakkuissa ja metsänhoitotöissä huomioidaan ennen kaikkea luonto ja maisema. Osa metsästä jätetään kokonaan rauhaan. Millainen metsänomistaja olet? 49 % 25 % 11 % 8 % 7 % Lähde: Metsälehden metsänomistajatesti 2018 (1407 vastausta) 49 MAKASIINI 3 • 2018 5684_.indd 49 19.4.2018 16.58
MITEN KÄY KUUSIKOILLE? Tutkija Heli Viiri odotti 20 vuotta, että kuusia tuhoavat kirjanpainajat nousivat otsikoihin. Nyt tuholaisten uhka pitäisi ottaa vakavasti. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT JOHANNA KOKKOLA VAIKUTTAJA S ateiset ja viileät kesät ovat olleet monen metsänomistajan mieleen, sillä kylmyys on hillinnyt vitsauksiksi asti yltäneiden kirjanpainajakuoriaisten määriä. Vielä ei kannata kuitenkaan huokaista helpotuksesta, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Heli Viiri. ”Vaikka kanta on laskenut monella paikkakunnalla Etelä-Suomessa, kirjanpainajien määrä on yhä epidemiarajan tuntumassa. Heti jos tulee tuulenkaatoja, kanta ampaisee epidemiarajalle, ja silloin kirjanpainajat voivat iskeytyä myös terveisiin kuusiin ja tappaa niitä.” Viiri tietää, mistä puhuu. Kirjanpainajakuoriaiset ovat olleet tutkijan työpöydällä 1990-luvun pro gradu -tutkielmasta ja väitöskirjasta lähtien. ”Kun tilanne paheni tämän vuosikymmenen alussa, kävin puhumassa kirjanpainajista pääkaupunkiseudun metsänomistajille. Kuulijoita oli tupa täynnä. Olin odottanut 20 vuotta, että joku kiinnostuu kirjanpainajista”, Viiri kertoo. Kiinnostukselle oli syynsä, sillä kirjanpainajien mukana tulevan sinistäjäsienen värittämä kuusitukki ei kelpaa kuin polttopuuksi. Se havahduttaa viimeistään metsänomistajat. Ilmastonmuutos ja toinen sukupolvi Kirjanpainajista ei kannata puhua ainoastaan viime vuosien kokemusten vaan myös tulevaisuuden vuoksi. Luonnonvarakeskuksen Joensuun toimipisteessä työs50 MAKASIINI 3 • 2018 5656_.indd 50 18.4.2018 17.15
Metsien hyönteistuhoihin tulee pystyä reagoimaan nopeasti. Se vaatii hyönteiskantojen seurantaa, tiedotusta ja ripeää tuhopuun korjuuta, Heli Viiri sanoo. 51 MAKASIINI 3 • 2018 5656_.indd 51 18.4.2018 17.15
kentelevä Viiri esittelee metsäntutkijoiden yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa tekemää tutkimusta, jonka tulokset julkaistaan tänä vuonna. Kirjanpainajariskin säilymisen takana on muutos, ilmastonmuutos. ”Kun katsoo ilmastonmuutosennusteita, kirjanpainajaepidemiat eivät ole ohi. Kyse on vain ajan kulusta.” Tutkimuksessa on pyritty selvittämään, miten Suomen metsien olosuhteet muuttuvat erilaisilla ilmastonmuutosmalleilla. Jos lämpeneminen jatkuu keskimääräistä kiivaampana, kirjanpainajien toinen sukupolvi on Etelä-Suomessa arkipäivää jo 2040-luvulla. Toinen sukupolvi tarkoittaa sitä, että lämpimän kesän aikana syntyneet kirjanpainajat ehtivät itse vielä lisääntymään samana kesänä. ”Alue on sama, jolle istutetaan eniten kuusta. Mitä nyt istutetuille kuusikoille tapahtuu tulevaisuudessa?” Tulijoita riittää Idean kirjanpainajien tutkimisesta Viiri sai aikoinaan professori Kim von Weissenbergiltä. Professori istutti opiskelijoihin ajatuksen ilmastonmuutoksen metsien terveydelle tuomista seurauksista. ”Ajattelin, että tämä on ajankohtaista sitten joskus, kun ilmastonmuutos tulee. Mutta nyt ne ongelmat ovat jo tuossa minun työpöydälläni ja vastapäätä istuvat kokeneet metsäntutkijat eläköityvät pian. Jotain pitää ruveta tekemään”, Viiri sanoo. Sen lisäksi, että muutos vaikuttaa nykyisiin tuhonaiheuttajiin, tulossa on uusia tulokastauteja ja vieraslajeja. Viiri luettelee joukon seurannassa olevia tuhohyönteisiä: tähtikudospistiäinen, pulskamailapistiäinen, aasianrunkojäärä ja saarnenjalosoukko. Lisäksi esiin tulee sukkulamato mäntyankeroinen ja kaksi uskonnollissävytteistä perhoslajia: havuja lehtinunna. ”Havununna aiheuttaa totaalista tuhoa. Kuusien lisäksi se syö mäntyä, haapaa ja kenttäkerroksestakin esimerkiksi mustikkaa.” Havununnan kohdalla tulee selväksi se, että ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitaessa ei kannata tuijottaa vain lämpe”Metsäteollisuus on 100 vuotta oppinut siihen, että Metsäntutkimuslaitos hoitaa kaiken.” Jos kirjanpainajia on niin runsaasti, että epidemiaraja ylittyy, kuoriaiset voivat tappaa terveitäkin kuusia. Viime kesänä epidemiaraja ylittyi yhä itärajan tuntumassa Kaakkois-Suomessa. 52 MAKASIINI 3 • 2018 5656_.indd 52 18.4.2018 17.15
Heli Viiri ? ? syntynyt 1969 Mellakoskella Lapissa ? ? asuu Joensuussa ? ? työskentelee Luonnon vara keskuksessa erikoistutkijana ja ryhmäpäällikkönä ? ? tutkijaura alkoi kirjanpainaja kuoriaisten ja sinistäjäsienten parissa. ? ? nykyisin tutkimusaiheisiin kuuluu kirjanpainajien ja hyönteistuhojen lisäksi muun muassa metsien terveys ja ilmastonmuutos. ? ? maatalous ja metsätieteiden tohtori, dosentti, EMBA johtamistutkinto ? ? toimi reilun vuoden Lapin alueellisen metsäkeskuksen johtaja, viimeinen laatuaan. ? ? perheeseen kuuluu 14vuotias poika ja norjalainen metsäkissa, tytär muutti tänä talvena omilleen ? ? harrastaa politiikkaa, kunto salia ja sukututkimusta. Salibandyvanhempi. Kirjanpainajat ovat jo lähteneet kuivaneista kuusista, joiden kuori irtoaa. Kuuset kannattaa jättää metsään lahopuuksi. nemisen keskiarvolukemaa. Kun kesien lämpeneminen hyödyttää kirjanpainajaa, niin havununnan lisääntymisen kannalta oleellisempaa on kovien, yli 29 asteen pakkastalvien väheneminen. Tutkimusrahaa teollisuudelta? Oman tutkimustyönsä lisäksi Viiri johtaa Luken Metsien terveys ja biodiversiteetti -tutkimusryhmää. Hänellä on 30 alaista. Työajasta puolet kuluu esimiestehtävissä, kolmasosa tutkimusrahoituksen haussa ja loppusiivu eli vajaa neljännes jää aikaa tutkimukselle. ”Oma tutkimustyö tehdään iltaisin ja viikonloppuisin.” Metsäntutkimuksen tämän vuosikymmenen tarinaan kuuluu Metsäntutkimuslaitoksen liittäminen osaksi Luonnonvarakeskusta vuonna 2015. Olennainen osa muutosta on kamppailu tutkimusrahoituksen puolesta. Viirin mukaan kovaa tulosta takova metsäteollisuus pitää saada nykyistä kattavammin mukaan metsäntutkimuksen rahoitukseen. ”Metsäteollisuus on 100 vuotta oppinut siihen, että Metsäntutkimuslaitos hoitaa kaiken. Teollisuutta varten metsiin viime kädessä kasvatetaan lisää kuutioita tutkimuksen opeilla. Muutosvauhti, jolla uusia ongelmia tulee, on niin nopea, ettei voi vain olettaa, että yhteiskunta vastaa kaikkeen.” Metsätuhoista tulisi saada aikaan nykyistä kattavampi kustannusselvitys. Nyt kattavin tutkimusaineisto kertyy valtion metsien inventoinneista (VMI). Ne tehdään kuitenkin tiettyyn aikaan vuodesta, jolloin kaikki tuhot eivät ole tunnistettavissa. ”Tutkimuksen rahapulan vuoksi pöydällä on idea joukkorahoituskampanjasta. Metsänomistajat voisivat olla kiinnostuneita rahoittamaan esimerkiksi hirvituhojen kattavaa arviointia”, Viiri sanoo. Hänen mukaansa myös kirjanpainaseuranta on ollut ongelmissa. Kantaa on seurattu Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen yhteisillä pyydyksillä, mutta Metsäkeskukselta ei Viirin mukaan herunutkaan enää tänä vuonna työvoimaa pyydysten kokemiseen. Nyt osaa pyydyksistä seurataan vapaa-ajalla. ”Olen myös pyytänyt metsänhoitoyhdistyksistä virka-apua kirjanpainajakannan seurantaan”, Viiri kertoo. Viime vuosien kirjanpainajaepidemia-alueista esimerkiksi Kaakkois-Suomessa Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys on jo ilmoittautunut seurantatalkoisiin. Lappia ja politiikkaa Uusien tulokaslajien vuoksi iso osa hyönteistutkijan huomiosta kiinnittyy Etelä-Suomen metsiin. Mellakoskella Ylitorniolla syntynyt Viiri tuntee kuitenkin myös Lapin metsät. Hän ehti muutama vuosi sitten tehdä myös lyhyen työpestin Lapin alueellisen metsäkeskuksen viimeisenä johtajana. ”Työnteko Metsäkeskuksessa kotimaakunnan puolesta oli mielekästä.” Kotimaakunnassa Viirin iskostui aikoiVA LT TE RI SK YT TÄ 53 MAKASIINI 3 • 2018 5656_.indd 53 18.4.2018 17.15
naan myös halu vaikuttaa: tutkijan ykkösharrastus on politiikka keskustan riveissä. Hän on ollut niin kunnalliskuin eduskuntavaaliehdokkaana. ”Olen maailmanparantajaluonne. Ei kai sitä muuten voi selittää järjellisellä syyllä, että istuu iltamyöhään puolueen kokouksissa.” Tällä hetkellä Viirin luottamustoimiin kuuluu lautakuntapaikka Joensuussa. Hän ei näe ongelmaa objektiivisen tutkimuksen ja politiikkaan osallistumisen yhdistämisessä. ”Tutkimustyö on tutkimustyötä. Arvolataukset eivät saa siihen vaikuttaa. Koejärjestelyt tehdään parhaalla mahdollisella tavalla. Joskus tulokset ovat ihan päinvastaisia kuin on tutkimuksen alussa ajatellut.” Seurantaa talkootyönä Mitä sitten tulee tehdä, kun kansainvälinen kauppa, EU:n tuoma tavaran ja ihmisten vapaa liikkuvuus sekä ilmastonmuutos tuovat uusia riskejä Suomen metsien terveydelle? Metsäalalla on jo monesti tuotu esiin huoli siitä, että metsien puulajirakennetta tulisi monipuolistaa. Tämä kannattaisi Viirin mukaan ottaa viimeistään nyt todesta. Metsäntutkimus on siirtynyt Joensuussa Luonnonvarakeskuksen uusiin toimitiloihin. Viirillä oli aiemmin 25 hylly metriä tutkimuskirjallisuutta. Nyt tilaa on yksi hylly. Mistä rahat pyydyksiin? Ilmastonmuutos lisää metsätuhojen riskiä. Samaan aikaan tutkijat, metsäammattilaiset ja harrastajat virittelevät tuholaishyönteisten seurantapyydyksiä – omiin metsiinsä ja omalla vapaa-ajallaan. Kunnia siitä, tutkimustyö vaatii intohimoa, mutta onko Suomen metsillä varaa siihen, että vastuu tuhoriskien selvittämisestä on yksittäisten ihmisten sitkeyden ja aktiivisuuden varassa? Metsäntutkimus vaatii katsetta pitkälle tulevaisuuteen. Kaukonäköisyyttä kaivataan myös tutkimuksen rahoitukselta. VALTTERI SKYTTÄ Kommentti ”Mänty ja kuusi kattavat Suomessa yli 90 prosenttia metsäalasta. Se lisää suurtuhojen riskiä.” Metsätuholain toimivuutta arvioidaan parhaillaan. Viirin mukaan tuore kaadettu tai kaatunut puu pitäisi eteläisimmässä Suomessa hakea pois jo ennen nykyisen lain takarajoja eli heinäkuun alkupäiviä. Kirjanpainajakannan uusien räjähdysten välttämiseksi perinteinen metsähygienia eli tuoreen kuolleen puun pois vienti metsästä on tärkeää, vaikka se ei käykään samaan pirtaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaan lahopuun lisäämisen kanssa. ”Tämän takia tarvitaan esimerkiksi kirjanpainajaseurantaa, sillä sen avulla saamme selville metsäalueet, joilla kanta on korkea ja tuhoriski suuri. Luonnon monimuotoisuutta turvaavat toimet, kuten lahopuun lisääminen, kannattaa kohdentaa niille alueilla, joilla se ei lisää metsätuhoriskiä.” ”Tutkimustyö on tutkimustyötä. Arvolataukset eivät saa siihen vaikuttaa.” JO HA NN A KO KKO LA Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 54 MAKASIINI 3 • 2018 5656_.indd 54 18.4.2018 17.15
JO HA NN A KO KKO LA Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 5656_.indd 55 18.4.2018 17.15
5658_.indd 56 18.4.2018 17.18
kotitalouksien sähköverotasoon. Tätä logiikkaa käytetään toki valikoidusti. Esimerkiksi yhteisöveroa ei ajateltu yritystukena, vaikka se on alempi kuin osalle yrityksistä käytettävä pääomaverokanta. Vuoden päästä keväällä nähdään, löytyykö poliittisista päättäjistämme vastuullisia torimyyjiä vai johtavatko helppoheikit keskustelua. Toivottavasti myös äänestäjät erottavat tuotteensa tuntevan asiantuntijan ja tiskiltään mitä sattuu myyvän viihdyttäjän. Kyllä helppoheikinkin myymä makea on hyvää, mutta kotona voi hätäisesti tehty ostos harmittaa. vaalien lähestyessä. Toivon, että ennen tuota keskustelua oikeasti pohdittaisiin, mikä on yritystuki. Nyt saman termin alle on koottu ties mitä energiatuesta lääkärihelikoptereihin. M etsäomistajien kannattaa olla yritystukikeskustelussa hereillä. Tukityöryhmän papereista löytyy niin metsävähennystä kuin metsätalouden menovarausta. Onneksi menovarauksen luonne on helposti kuvattavissa puukaupan ja uudistamisen esimerkkien kautta, metsävähennystä taas kannattaa tarkastella laajentamis-, ei leikkaamisnäkökulmasta. Populismia harrasti myös Heikki Hiilamo. Tämä sosiaalipolitiikan professori käsitteli Ylen kolumnissaan metsälahjavähennystä esimerkkinä siitä, miten päättäjät tekevät hänen mielestään heikkoja päätöksiä jonkin yksittäisen edunsaajan hyväksi. Hiilamon mukaan metsälahjavähennys keventää suurituloisten verotuloja ja hallitus käytti vähennyksen säätäessään valtaansa pienen, jo etuoikeutetun ryhmän suosimiseen. Mainitsematta jäi, että kyseessä on metsätalousyrittäjien sukupolvenvaihdoksia edistävä järjestelmä. Hyödyn saamiseksi metsätalousyrittäjän on oltava aktiivinen, turvattava metsäteollisuuden puuhuoltoa ja samalla tuotava hurjasti verotuottoja. Hiilamo ei myöskään huomannut, että metsätaloudessa pääomaverotus on yrittäjyyden verotusta. Verotuksen taso on siis jopa 34 prosenttia. Y ritystukikeskustelussa verotueksi usein lasketaan ero lähimpään verrokkiin. Esimerkiksi teollisuuden tukena pidetään teollisuuden sähköveron eroa S howhenkisen torikauppiaan äänekästä myyntiä keväisellä torilla: ”Halvalla karkkia ja suklaata, on pusseja, on patukoita – kaikkia makuja, kirpeää ja makeaa. Eikä siinä vielä kaikki, laitetaanko samaan pussiin vielä kaupan päälle muutama tikkari ja hyvälle asiakkaalle muutama karkkipussi kyytipojaksi.” Kevään julkisessa keskustelussa vaikutti, että nämä torien supliikkimyyjät valtasivat poliittisen keskustelun. Hämmentävästi yritystukihuutokauppaa käytiin tunnettujen poliitikkojen ja muiden asiantuntijoiden johdolla: ”Täällä on löysiä tukia, tehottomia euroja, niistä voidaan leikata. Laitetaan samaan pakettiin vielä maaseudun rahoitus, energiatuet ja kaupan päälle eläinlääkäriautot. Halvalla lähtee, mutta antaa mennä.” Keskustelun sävy oli surullisen ja koomisen välimaastossa. Yritystukiin kaikilla oli mielipide. Usein mielipide toisti julkisuudessa kuultua toista mielipidettä. Harva vaivautui perehtymään yritystukien vaikuttavuuteen ja taustoihin. K aikkien yritystukikriitikoiden toivoisi ensin perehtyvän vaikkapa yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn. Kaikki maat edistävät oman teollisuutensa kilpailukykyä. Jos Suomi ei näin tee, niin esimerkiksi Ruotsi ottaa mielellään vastaan Suomesta siirtyvän metsäteollisuuden tuotannon. Asiasta kiinnostunut voi lisätä tietoaan myös työja elinkeinoministeriön verkkosivuilla. Siellä on esitelty kaikki yritystukityöryhmän materiaalit sekä jokainen työryhmän käsittelemä, tueksi laskettu yksityiskohta. Yritystukikeskustelu ryöpsähtää varmuudella käyntiin eduskuntaHelppoheikit myyntihommissa Metsäomistajien kannattaa olla yritystuki keskustelussa hereillä. KI M M O BR A N D T / CO M .P IC MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. KOLUMNI 57 MAKASIINI 3 • 2018 57 MAKASIINI 3 • 2018 5678_.indd 57 19.4.2018 9.07
LUHTA TANSSIHETKI AA RTEEN PÄÄLLÄ Huhtikuinen kurkiparvi viihtyy Viianki aavalla maan rikkaimman malmi esiintymän päällä. Toisin kuin menneinä vuosi kymmeninä povattiin, kurkikanta on kasvussa. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 58 MAKASIINI 3 • 2018 5643_.indd 58 18.4.2018 17.22
TANSSIHETKI AA RTEEN PÄÄLLÄ Loputon höyhenten sukiminen ja pikkuötököiden jahtaaminen katkeaa nokkimajärjestyksen selvittämiseen. 59 MAKASIINI 3 • 2018 5643_.indd 59 18.4.2018 17.22
I stun aivan tavallisessa retkiteltassa, joka muuttuu onnellisen sattuman seurauksena valokuvaajan kuvauspiiloksi. Teltta nököttää huhtikuisen aapasuon kaarrolla. Yön aikana sen edustalle ilmestyy kolmekymmentä kurkea. Ruuvaan kameran jalustalle ja avaan oviaukon vetoketjua sen verran, että saan linssini siitä ulos. Pesimättömien kurkien parvet viihtyvät soilla, jotka ovat poikkeuksellisen reheviä. Kesällä ravinteisuus näkyy syvänvihreinä ruohovartisina rimpikasveina ja koivua kasvavina jännekaartoina. Nyt rimpiä peittää sulava lumi ja jää, jonka halkeamista pursuaa ruosteista, melkeinpä punaista mutaa. Aapasuon karuus ja rehevyys vaihtelee sen alla olevan kallioperän mukaan. Tällä suolla vaateliaille suokasveille mieluisat mineraalit saivat myös malminetsijät kiinnostumaan. Kävi ilmi, että täsmälleen telttani ja kurkiparven alta löytyy valtakunnan rikkain kuparija nikkeliesiintymä. Lumien mentyäkään kulkijan saapas tai kurjen varpaat eivät suorastaan tallaa malmeja, sillä aarre makaa puolen kilometrin syvyydessä. Suunnitelmissa kaivos ja tunneli Viiankiaapa Sodankylässä on yksi Euroopan isoimmista aapasoista. Se on kuulunut 1960-luvulta asti kaikkiin kotimaisiin ja kansainvälisiin soidensuojeluohjelmiin. Malmivaltauksen tehnyt Anglo American – tai Viiankiaapaa varten perustettu tytäryhtiö Sakatti Mining – tarvitseekin kaivoksen perustamiseen myös Euroopan Unionin hyväksynnän. Sodankylässä paikallisten metsästäjien, luonnonystävien, poromiesten ja matkailuyrittäjien Viiankiaapa-liike vastustaa moninkertaisesti suojellun aapasuon turmelua. Toinen osa sodankyläläisistä halajaa uuden kaivoksen työpaikkoja. Sakatti Mining on julkistanut suunnitelman kaivostunnelista, joka tunkeutuisi malmioon vinosti Natura-alueen ulkopuolelta. Ympäristöhallinto ei ole suoralta kädeltä tyrmännyt hanketta. Uhatusta tuli menestyjä Minun ajatukseni palaavat syvyyksistä takaisin maanpinnalle. Kurjet huutavat keväthuutoa, roikottavat siipiään ja jatkavat loputonta höyhenpuvun sukimista. Neljäkymmentä vuotta sitten juuri kurki oli luonnon hädän ja uhanalaisuuden symboli. Lumen ja jään keskelle kasvaa sulavesiä, joista pursuaa raudan ja muiden mineraalien värjäämää mutaa. Viiankiaapa on Euroopan suurimpia suoaukeita. Tanssi alkaa nopein kumarruksin ja kurisevin äänin. Hetkeä myöhemmin kurkipari hyppii vastatusten siivet levällään. 60 MAKASIINI 3 • 2018 5643_.indd 60 18.4.2018 17.22
Elinolot vaikuttivat heikentyvän sekä suomalaisilla pesimäsoilla että pitkillä muuttomatkoilla. Toisin kävi. Kurjet oppivat, ettei ihminen ole kevätaikaan kovin vaarallinen. Ne valloittivat uusia pesimäpaikkoja huvilajärvien ruovikoista, meren rannalta ja saaristosta. Suurilla pohjoisen aapasoilla pesi vuosi vuodelta tiheämpi kurkijoukko. Samaan aikaan soiden varpuslintujen ja kahlaajien kannat riutuivat. Monilajisen linturyhmän taantumiseen on tavallisesti monta syytä. Mutta minun ja monen muunkin suolintujen tarkkailijan piti vastentahtoisesti myöntää, että runsastuneet kurjet vaikeuttivat pikkusiivekkäiden lisääntymistä. Tarkkasilmäisinä ja joutuisina kävelijöinä kurkipari ehtii tutkia moneen kertaan pesimäsuon jokaisen neliömetrin. Pienten suolintujen munat tai vastakuoriutuneet poikaset päätyvät kaikkiruokaisen kurjen kupuun. Rohkeammat pesijät, haukat ja töyhtöhyypät, karkottavat kurjen pesänsä luota tulisin ja kurjen kannalta sietämättöminä toistuvin syöksyin. Viiankiaavan kaltaisella suojättiläisellä säilyi edelleen häkellyttävän runsaslajinen linnusto. Jäinen ja luminen suorimpi ei tarjoa linnunmunia eikä muutakaan kesäajan syömistä. Kurkien nokat kuitenkin naputtavat jään ja sulaveden rajassa kuin ompelukoneen neula. Vaikka en näe ateriaa, arvaan sen: parin millin mittaisia hyppyhäntäisiä, hyppiäisiä, suorastaan kiehuu lumella. Sivummalla samaa herkkua napsivat myös muuttomatkaltaan palanneet keltavästäräkit. Ne ovat esimerkki taantuneesta suolinnusta, jonka yksi harmitus on kurjen runsastuminen. Ruostetta selkähöyheniin Kaksi kurkea astelee parvesta erilleen. Näen heti, että ne ovat aikuisia, pesimäikäisiä kurkia ja muu parvi nuorisoa. Niiden selkähöyhenet ovat vaaleanharmaan sijaan epätasaisen kuparinruskeita. Ruskeaselkäisyys syntyy, kun ruosteista suovettä huiskitaan nokalla sulkien päälle. Viikon päästä lumet ovat sulaneet ja suoaukealla pesällään hautova kurki haluaa naamioitua ympäristöön. Kurjet kulkevat telttani ohi niin läheltä, että hetken katselen niitä todella silmästä silmään. Niiden nokat sojottavat yläviistoon, ne kurisevat ja kumartelevat toisilleen. Se on tanssiinkutsu kurkien kielellä. Hetkeä myöhemmin ne hyppivät vastatusten, levittelevät siipiään, kääntävät selkänsä ja kohoavat välillä tuulenpuuskissa ilmaan. Sivummalla muu parvi lopettaa sukimisen ja päästelee hyväksyviä kurinoita. Tanssijat näyttävät onnellisilta ja huolettomilta, mutta tämä voi olla myös katsojan väärää tulkintaa. Mietin ihmisen ja linnun maailmoja. Kurjelle mineraalit suon alla merkitsevät ravintokasveja ja hyödyllisen ruosteista selänvärjäysvettä. Elämä on joka tapauksessa tässä ja nyt. Ihminen pohtii ja kuvittelee tulevaisuutta. Vaihtelevalla yksimielisyydellä tehdään valintoja lintusoiden, hillojen, porolaitumien, saasteettoman ympäristön tai toisaalta metallien ja niiden tuoman touhun ja rahan välillä. Pieni keltavästäräkki kulkee pyrstö keikkuen ja rinta rottingilla jahtaamassa lumirimmen hyppyhäntäisiä. Kurkiaurat saapuvat Lapin perille etelätuulella huhtikuun aurinkoisina päivinä. Pienen hetken katson kurkea silmästä silmään. Tanssijat näyttävät onnellisilta ja huolettomilta, mutta tämä voi olla myös katsojan väärää tulkintaa. 61 MAKASIINI 3 • 2018 5643_.indd 61 18.4.2018 17.22
TAPION PÖYTÄ Kakku ILMAN UUNIA TEKSTI JA KUVAUSJÄRJESTELYT MARJA HARTOLA KUVAT MARIA GRÖNROOS Äitienpäivää voi juhlistaa vaihteeksi maukkaalla raakakakulla. Orvokeilla koristeltu vaaleanpunainen vadelmaraakakakku on näyttävä kevään leivonnainen. VADELMAINEN RAAKAKAKKU Pohja 3 dl pekaanipähkinöitä 15 kpl pehmeitä taateleita ripaus merisuolaa Täyte 1 6 dl cashewpähkinöitä (liota vähintään 3 tuntia tai yön yli) 2 pienen sitruunan mehu 2 tl vaniljaa 1 dl kookosöljyä 1/2 dl hunajaa Täyte 2 3 dl vadelmia 2 tl psylliumia 1/2 dl hunajaa Hienonna pohjan ainekset tehosekoittimella. Laita leivinpaperi vuokaan ja taputtele taikina vuoan pohjalle. Käytä apuna kauraleseitä tai -jauhoa, jos taikina tarttuu käsiin. Hienonna ja sekoita kaikki muut täytteen ainekset paitsi vadelmat. Makeutus maun mukaan. Lusikoi noin 2/3 täytteestä pohjan päälle. Hienonna vadelmat ja sekoita psyllium lopun täytteen kanssa ja makeuta. Kaada vaaleanpunainen seos vuokaan. Koristele kakku orvokeilla ja kookoslastuilla. Kakku on valmis tarjottavaksi. Jos tarjoat sen myöhemmin, laita kakku pakastimeen. Jäisenä tarjottaessa se on kuin jäätelökakku, mutta ota kakku ajoissa esille, jotta se pehmenee hieman. 62 MAKASIINI 3 • 2018 5654_.indd 62 18.4.2018 17.24
R aakakakut valmistetaan ilman kypsentämistä, jolloin niiden ravintoaineet ja hivenaineet säilyvät ja raaka-aineiden omat maut ja värit tulevat hyvin esiin. Raaka-aineina voi käyttää kotimaisia metsämarjoja (vadelmaa, mustikkaa, lakkaa, karpaloa, puolukkaa), tuoreita ja kuivattuja hedelmiä (luumua, taatelia, viikunaa, aprikoosia), kookosta, mehua, hunajaa, pähkinöitä (cashew-, hassel-, pekaanipähkinää) ja siemeniä (auringonkukan-, pinjansiemeniä). Raakaleivonnaiset sopivat myös moniin erityisruokavalioihin, sillä niissä ei yleensä käytetä gluteenipitoisia jauhoja, sokeria, maitotuotteita tai kananmunia. Yleensä raakakakuissa on 2–3 kerrosta. Alimpana on pohja, joka tehdään pähkinöistä ja kuivatuista hedelmistä. Pohjaan kannattaa laittaa ripaus suolaa, joka tasaa makeutta. Seuraavaksi tulee täyte, jossa on pähkinää, sitruunan mehua hapokkuutta tuomaan, kookosöljyä ja hunajaa. Tähän kerrokseen voi laittaa myös marjoja. Seoksesta voi myös ottaa osan talteen ja yhdistää se marjojen kanssa kolmanneksi kerrokseksi. Erivärisiä ja -makuisia kakkuja saa vaihtelemalla aineksia, marjoja, hedelmiä ja pähkinöitä. Pähkinäallergisten kannattaa olla varovaisia raaka-aineiden valinnassa. Koristele orvokeilla Raakakakkujen koristeiksi sopivat syötävät villikukat, esimerkiksi orvokit. Suomessa Kuvassa keltainen mangolakkaraakakakku. Kakkuja kuvattaessa orvokit eivät vielä kukkineet luonnossa, joten ne on ostettu kaupasta. Kaupoistakin saa syötäviä kukkia. MANGO-LAKKAKAKKU Pohja 1 dl pekaanipähkinää 1 dl mantelia 1/2 dl kookoslastuja 2 dl kuivattuja aprikooseja ripaus suolaa Täyte 1 3 dl cashewpähkinöitä (liota vähintään 3 tuntia) 1/2 dl kookoskermaa 1/2 dl kookosöljyä 1 pienen sitruunan mehu 1/2 hunajaa 1 tl vaniljaa Täyte 2 1 mango (tuore tai pakastettu) 2 dl lakkaa 1/2–1 dl hunajaa 1 rkl psylliumia Murskaa pähkinät pieneksi ja muusaa kookoslastujen ja aprikoosien kanssa tasaiseksi massaksi. Laita vuoan pohjalle leivinpaperi. Painele massa vuoan pohjalle. Laita täytteen ainekset tehosekoittimeen ja murskaa sileäksi. Maistele, että seoksessa on sopiva makeusaste. Jos haluat tehdä kakkuun vain kaksi kerrosta, voit laittaa mangotkin tehosekoittimeen jo tässä vaiheessa. Jos taas haluat kolme kerrosta, kaada noin 2/3 täytteestä pohjan päälle, sekoita mango, lakka ja psyllium lopun täytteen kanssa ja kaada vuokaan. Jos kakku on tarpeeksi hyytynyt ja sen voi tarjota heti, koristele se orvokeilla ja kookoslastuilla. Jos kakku on löysähkö, vie se pakkaseen ja tarjoa myöhemmin. kasvaa 17 luonnonvaraista orvokkilajia sekä niiden lukuisia risteymiä. Keto-orvokki (Viola tricolor) maistuu miedosti vaniljalta. Sitä on käytetty rohdoksena muun muassa yskään, se sisältää desinfioivia aineksia ja salisyylihappoa. Toinen yleinen orvokki on metsäorvokki (Vio la riviniana). Jotkut orvokit aloittavat kukinnan jo huhtikuussa ja jatkavat lokakuuhun saakka, joten niistä saa kakun koristeita pitkin kesää. KATKONNASSA ON EROJA. KUN HALUAT MAKSIMOIDA metsäsi tuoton, tee puukaupat Westaksen kanssa. Luottamuksellinen yhteistyön lisäksi voit olla varma, että metsäsi korjataan aina tukinsaannon ehdoilla. Alueesi metsäasiantuntijan löydät osoitteesta: westas.fi 63 MAKASIINI 3 • 2018 5654_.indd 63 18.4.2018 17.24
KÄSIN TEHTY TEKSTI JA KUVAT MARKUS TUORMAA T uohivirsu on oiva jalkine sekä metsään että kotipihalle. Metsä retkelle paras virsu on vanhan ajan työjalkine eli ansavirsu. Ansavirsut sidotaan nyöreil lä eli pauloilla jalkoihin, joten ne pysyvät ja lassa monenlaisessa maastossa. Upottavan pehmeitä soitakaan ei välttämättä tarvit se kiertää. Nykyisin tehdään useimmiten niin sa nottuja vinokuteisia virsuja, joissa tuohipu nos kulkee virsun pohjaan nähden vinot tain ja peittää jalkapöydän virsun etuosas sa. Muodoltaan tällaiset virsut muistuttavat tohvelia, eikä niitä sidota jalkaan. Ansavirsut sen sijaan kudotaan suoraku teisina ja tuohi muodostaa punoksen reu nalla silmukoita, joihin sidontanyöri pujo tetaan. Tuohitöiden iso muutos Ansavirsujen teon taitavia ihmisiä ei ny kySuomessa liene montaakaan, mutta on nekseni löysin yhden. Timo Rantakaulio op pi tuohitöiden tekoa Savitaipaleella jo lap sena. Rantakaulio lupautuu tekemään ansavir sut, kunhan ensin haen metsästä kunnon tuohta. Pitäisi olla sellaista vanhanaikais ta – useamman sylen pituisia tuohinauhoja, parin kolmen sormen levyisiä, koivunrun koa ruuvimaisesti kiertäen otettua. Rantakaulio on pohtinut virsujen tekoa osana tuohikulttuurin muutosta Suomessa. Virsujen käyttö väheni aikoinaan, kun teol lisesti valmistettuja kenkiä ja kumisaap paita alkoi tulla markkinoille. Tuohityötai to säilyi harrastuksena ja matkamuistojen teossa, mutta kävi läpi syvän muutoksen. Muutos näkyy jo tuohen kiskonnassa. Nykyään otetaan pääasiassa levytuohta, josta leikataan tuohinauhoja. Näin tehden nauhoista tulee lyhyitä pätkiä, joista ei saa tehtyä kävelyä kestäviä virsuja. Rantakau liolle itselleen on kuitenkin tärkeää pitää yllä käytännön tarpeisiin vastaavaa tuohi työtaitoa. Tämän vuoksi saamani ohje ha kea metsästä ”ennenvanhaista tuohta” oli tärkeä. Tuohityön muutos näkyy myös virsumal leissa. Kun ennen virsuilta vaadittiin käy tännöllisyyttä, nopeatekoisuutta ja kestä vyyttä, uusiksi tavoitteiksi muodostuivat koristeellisuus sekä taitava työn jälki. Entisaikaan yleinen, nyöreillä jalkaan si dottava ansavirsu unohtui kokonaan. Ulko näöltään siistimpi vinokuteinen virsu säi lyi, mutta sitäkin alettiin tehdä uusien vaa timusten mukaan. Rantakauliolle virsut ovat lapsuudes ta lähtien olleet ensi sijassa käyttöesineitä. Hänen mukaansa yksi virsujen etu on, et ANSAVIRSUT JALKAAN JA METSÄÄN Virsujen teosta ei ole kunnon oppaita olemassa. Onnekseni löysin osaavan tekijän. Virsut jalassa metsän pohjan ominaisuudet kuten pehmeys tai kovuus tuntuvat jalkapohjissa. Pehmeässä sammaleisessa metsässä kävely on erityisen nautinnollista. 64 MAKASIINI 3 • 2018 5631_.indd 64 18.4.2018 17.28
tä ne kuivuvat nopeasti. Virsuja on mukava käyttää vaikka saunassa, jossa on kylmä lat tia, tai pihajalkineina. ”Eihän tuollaista voi kuvailla” Tuohitöiden tekoa Rantakaulio oppi isänsä tädiltä, Tyyne Rantakauliolta. Isotäti ker toi, miten ansavirsuja käytettiin 1920luvul la, muttei pystynyt niiden tekemistä opetta maan. Niinpä Rantakaulio opetteli taidon myöhemmin itse. Savitaipaleen kotiseutumuseosta löytyi ansavirsun mallikappale. Virsua kiersi nyö rin sijasta vitsaspanta, mistä Rantakaulio päätteli sen museoon talletetuksi mallikap paleeksi eikä varsinaiseksi valmiiksi virsuk si. Tuota mallikappaletta tutkimalla virsun kudontatapa selvisi. Rantakaulio aloittaa työt ja tekee ansa virsun ensin vitsaslenkin ympärille. Vitsak sen hän irrottaa lopuksi ja pujottaa sen tilal le paulan eli nyörin. Sivusta katsellen työtä on vaikea seura ta. Rantakaulion sylissä näyttää olevan epä määräinen kasa tuohisilmukoita. Hän pu jottelee tuohta vitsasrenkaan ympäri ja kes kelle muodostuvan punoksen lomaan. Ai van yhtäkkiä, kuin ihmeen kaupalla, ken gän muoto hahmottuu. Kun tietää mihin pyrkii, ansavirsu syntyy sukkelasti. Tuumin, että ei ole ihme, ettei tällaista taitoa ole kunnolla saatu muistiin merkit tyä kansantieteen teoksiin tai edes keruu arkistoihin. Eihän tuollaista voi puhumal la tai kirjoittamalla kuvailla. Yksi virsu valmistuu kokonaan, mutta toisen virsun Rantakaulio jättää kesken ja ojentaa sen minulle. Nyt pitäisi osata itse jatkaa. Ei auta kuin yrittää seurata valmiis ta virsusta tuohisiisnan kulkua. Miten yksi ainut pitkä tuohisiisna voikaan taipua ken gän muotoon? Vähitellen siisnan mutkat selviävät ja toinenkin virsu valmistuu. Kun periaate on selvä, ymmärtää jokaisen tuohisilmu kan merkityksen. Ne on myös osattava jät tää juuri sopivan löysiksi, jotta viimeinen kin tuohikierros virsun ympäri ja lopulta it se paulat mahtuvat silmukoihin. Toista kuin kumisaappailla kulkeminen Virsu kudotaan samalla tavalla sekä vasem paan että oikeaan jalkaan. Lämpimässä ve dessä hautominen ennen jalkaan panemis ta ja lopulta käyttö muokkaavat virsun pa remmin jalkaan sopivaksi. Rantakaulio muistuttaa, että virsusta on kudottava tarpeeksi väljä, jotta sen kärki ei paina isovarpaan tyveen vaivaisenluuta. Hän näyttää vielä, miten jalkarätti kääri tään ja paulat sidotaan. Sitten on aika men nä metsään. Maaston ominaisuudet tuntuvat jalka pohjissa voimakkaasti. Retkeily on aivan toisenlaista kuin kumisaappaissa. Musti kanvarvut rapsahtelevat tuohta vasten, kar hunsammal on ihanan pehmeää ja kaatu neen puun pyöreys tuntuu mukavalta jalan pohjan kaarta vasten. Suolla virsut uppoavat hiukan ja jalkani kastuvat. Mutta ei se mitään. Pian vesi jo roiskuu pisaroina tuohipunosten väleistä. Samalla muistan Rantakaulion EteläKar jalan murteella lausumat sanat virsujen ve denkestävyydestä: ”vesj tuloo, vesj mänöö”. Paulavirsun teko voi vaikuttaa sivusta seuraten mutkikkaalta. Kun sisäistää virsun rakenteen, työ onnistuu ja jokainen tuohisilmukka saa merkityksensä. Tässä kuvassa Timo Rantakauliolla on meneillään virsun kärjen muotoilu. Halkaistut oksanpätkät eli koirasimet pitävät virsun aloitusvaiheessa tuohisiisnoja paikallaan. Timo Rantakaulio parsii paulavirsun pohjaa. Kun virsu on saanut muotonsa, pohjaan pujotetaan vielä toinen tuohikerros eli se ”parsitaan”. Näin virsu kestää käyttöä pitempään. Pitkä tuohinauha eli siisna irrotetaan runkoa kiertäen. Aloituksessa puukolla tehdään tuohi kerroksen läpi viillot tuohinauhan päähän ja reunoihin. Seuraavat kierrokset onnistuvat, kun tuohinauhaa työntää irti ludalla eli kovasta kuusenoksasta vuollulla talttamaisella välineellä. Runkoa kiertäen voi irrottaa useita metrejä pitkän tuohinauhan. Parasta aikaa tuohen kiskontaan on tuohikuuksi nimetty aika, eli noin kaksi viikkoa juhannuksen molemmin puolin. Tuohta voi kiskoa sekä pystypuusta että juuri kaadetusta puusta. 65 MAKASIINI 3 • 2018 5631_.indd 65 18.4.2018 17.28
1. 3. 6. 9. 2. 4. 7. 10. 5. 8. 11. PITKITTÄISTUOHI KÄRKI KANTA POIKITTAISTUOHI POIKITTAISTUOHI POIKITTAISTUOHI POIKITTAISTUOHI YMPÄRYSTUOHI YMPÄRYSTUOHI YMPÄRYSTUOHI JALKAAN SIDOTTAVIA virsuja on pääosin kahta lajia: nopeasti tekaistuja löttöjä, jotka suojaavat lähinnä jalkapohjan, ja huolellisemmin kudottuja ansavirsuja, jotka kiertyvät hiukan jalan ympärille. Sekä löttö että ansavirsu on helpointa tehdä esimerkiksi ohuesta vesasta kierretyn vitsaslenkin sisälle. Ennen jalkineen käyttöönottoa vitsas pätkitään ja vedetään pois ja tilalle pujotetaan paula eli punottu nyöri. Lötön ja ansavirsun työvaiheet ovat aluksi samat. Ansavirsuun kuitenkin kierretään ympärystuohi, jota lötössä ei ole. Näin ansavirsuun tulee yhteensä viisi pitkittäistuohta, löttöön vain kolme. Ansavirsu parsitaan pohjasta kaksinkertaiseksi mutta löttö jätetään yksinkertaiseksi. 66 MAKASIINI 3 • 2018 5631_.indd 66 18.4.2018 17.29
1. KANNASTA lähdetään liikkeelle. Kärki venytetään yli vitsaslenkin, jotta punosta muodostuu myös varpaiden päälle. Myös kantaa venytetään, mutta ei yhtä paljon. Kengännumeroa 45 vastaavaan virsuun tarvitaan reilu 8 metriä noin 3 senttiä leveää siisnaa. Piirrokseen nuolella merkitty aloitustaite kannattaa sijoittaa niin, että siisnasta noin 3,5 metriä tulee taitteen oikealle puolelle ja reilu 4,5 metriä vasemmalle puolelle. Jos näin pitkää tuohisiisnaa ei ole käytettävissä, voi siisnaa myös jatkaa virsua kudottaessa, mutta tällöin virsusta ei tule yhtä vahva. Työssä kannattaa käyttää apuna koirasimia eli puoliksi halkaistuja oksanpätkiä. Koirasimella vierekkäiset tuohisiisnat saa pysymään paikallaan. 2. TOISELLA pitkittäistuohella mennään kärkilenkin läpi ja tuohi käännetään takaisin kantaan. Näin vitsaslenkin sisälle muodostuu kolme pitkittäistuohta. 3. KESKIMMÄISELLÄ pitkittäistuohella kierretään itsensä ali ja vasemmanpuoleisen pitkittäistuohen yli. Tämän jälkeen se kierretään vitsasrenkaan yli lenkiksi. 4. SAMALLA tuohella jatketaan kutomalla sitä vitsaslenkin keskellä olevien pitkittäistuohten läpi. 5. VITSASLENKKI kierretään tuohella, jolloin muodostuu reunasilmukka, ja taas palataan kutomalla tuohta takaisinpäin. Näin jatketaan koko virsun pituudelta. Koska sama tuohi käännetään reunalla ympäri, vaihtuu tuohen pinta. Virsun pinta muodostuu kirjavaksi, eli siinä tuohen puuta vasten ollut ihopinta ja vaalea ulkopinta vuorottelevat. 6. JOS POHJAN kutomisen jälkeen tuohisiisnat päätellään, saadaan yksinkertainen jalkine, löttö. Vitsaslenkki poistetaan ja sen tilalle pujotetaan paula. Jos taas halutaan tehdä varsinainen virsu, tuohen päitä ei päätellä vaan kutomista jatketaan vielä. 7. VIRSUA tehtäessä kantaan jäävää pitkittäistuohen vapaana olevaa osaa kudotaan koko kierros vitsaslenkin ja valmiin kudoksen välissä takaisin lähtöpisteeseensä. Reunan tuohisilmukoita täytyy hiukan levitellä, jotta tuohen saa pujoteltua väleihinsä. Tällöin virsulle muodostuu ympärystuohi. Poikittaistuohen viimeinen silmukka painuu ympärystuohen alle. Samalla poikittaistuohi painuu virsun alle, minkä vuoksi se on tässä piirretty toiselle puolelle kuin edellisessä kuvassa. 8. YMPÄRYSTUOHEN kutomisen jälkeen virsun muoto hahmottuu. Molemmat tuohisiisnojen päät ovat jälleen virsun kannassa. 9. VIRSU käännetään ympäri ja aletaan parsia sen pohjaa eli pujotella tuohta kaksinkertaiseksi. Ympärystuohella kierretään toinen kierros parsimalla sitä itsensä päälle. Sen jälkeen sillä parsitaan ympärystuohen sisäpuolella olevat pitkittäistuohet ja lopuksi keskimmäinen pitkittäistuohi. Lopuksi tuohi päätellään. 10. TOISELLA tuohenpäällä parsitaan poikittaiset kulut. Samalla virsun reunaan muodostuvat toiset reunasilmukat. Ne on hyvä painaa mahdollisimman littanoiksi, jotta ne eivät kävellessä tartu risuihin ja repeydy. Lopuksi tuohi päätellään työntämällä sen pää johonkin sopivaan koloon. 11. VITSASLENKKI poistetaan reunasilmukoista katkaisemalla se puukolla muutamasta kohdasta. Sen tilalle silmukoihin pujotetaan paula eli nyöri. Pujottaminen aloitetaan virsun kannasta ja sitä jatketaan kiertäen koko virsu ympäri. Kannassa paulan päät kohtaavat, joten parin tuohisilmukan läpi paula kulkee kaksinkertaisena. Lue lisää: hdl.handle.net/ 10138/233783 www.kesla.com TUTUSTU KAMPANJAETUIHIN LÄHIMMÄLLÄ VALTRAJÄLLEENMYYJÄLLÄSI! SUOMALAISEN METSÄTEKNOLOGIAN MONIOSAAJA • Kotimainen, kestävä, luotettava tehokas. • 35 000 metsäperävaunua. • 50 000 kuormainta. • Markkinoiden laajin valikoima. • Koko maan kattava myyntija huoltoverkosto. Myynti ja huolto: agcosuomi.fi 67 MAKASIINI 3 • 2018 5631_.indd 67 18.4.2018 17.29
kannattaa klapikoneen hankinta vasta, jos pilkottavaa on paljon ja säännöllisesti. Jollekin voi kuitenkin olla tärkeää, että klapikone löytyy omasta takaa, jolloin sen saa käyttöön milloin vain. Ostamisen sijaan voi harkita klapikoneen vuokraamista tai ostamista yhdessä tuttavien kanssa. Osa yrittäjistä vuokraa klapikoneitaan, samoin jotkut pienviljelijäyhdistykset. Yleistäen voi sanoa, että omakotitalon lämmittämiseen tarvittavat klapit pystyy vielä pilkkomaan vuokrakoneella. 6 Mihin vuodenaikaan sellaiset puut, joista aikoo tehdä klapeja, kannattaa kaataa? Kevättalvella, sillä puu on silloin kuivimmillaan. Kevättalvella kaadetusta koivusta tehdyn klapin voi polttaa nuotiossa vaikka saman tien, havupuut taas ovat talvellakin liian märkiä poltettaviksi. Märimmillään puut ovat keväällä aloittaessaan kasvuaan. Nesteet virtaavat silloin rungoissa. Koivulla voi käyttää myös niin sanottua rasiinkaatoa, jossa puut kaadetaan, kun ne ovat täydessä lehdessä. Kevään kosteus on silloin kadonnut puista. Rasiinkaadon aika on yleensä juhannuksen tienoilla. 7 Miten nopeasti kaadetut puut pitää pilkkoa klapeiksi? Kuusen ja männyn pilkkomisella ei ole kova kiire. Kuusija mäntyrungot säilyvät hyvin pinoissa, kunhan pinot on tehty niin, että ne ovat irti maasta ja varastopaikka on tuulisella ja aurinkoisella paikalla. Koivulla tilanne on toinen. Se pitää pilkkoa klapeiksi nopeasti. Koivun kuori ei hengitä, joten puu alkaa herkästi lahota. Klapinteossa koivuklapit kannattaakin aina halkaista. Jos koivurunkoja aikoo säilyttää pinoissa, pitää niiden kuori rikkoa huolellisesti. 8 Mihin vuodenaikaan klapit kannattaa pilkkoa? Paras pilkkomisaika alkaa maaliskuussa ja jatkuu koko kevään. Klapit kuivuvat silloin hyvin, sillä ilma on keväisin kuiva. 9 Miksi klapien pitää kuivua? Mitä kuivempaa puu on, sitä suurempi sen lämpöarvo on. Lisäksi kuivan puun polttamisesta aiheutuu pienemmät päästöt kuin märän puun polttamisesta. 10 Miten kauan klapien pitää antaa kuivua ennen käyttöä? Keväällä pilkotut klapit ovat yleensä riittävän kuivia seuraavan kesän jälkeen, kunhan ne ovat saaneet kuivua hyvällä paikalla. Kuusiklapit kuivuvat nopeimmin, mänty ja koivu hieman hitaammin. 11 Millaisessa paikassa klapit kuivuvat parhaiten? Parhaiten klapit kuivuvat ulkona aurinkoisella ja tuulisella paikalla. Varjoisassa paikassa kuivuminen on hitaampaa. Klapien tulee olla irti maasta, ettei maasta nouseva kosteus kastele niitä. Klapit voi pinota aluspuiden päälle tai käyttää apuna esimerkiksi puulavoja. Klapit voi kuivattaa pinossa, kasassa tai verkkosäkissä. Tärkeintä on, että ilma pääsee kulkemaan klapien väleissä. 12 Pitääkö klapit suojata? Klapien päälle kannattaa heinäkuun puoliväliin mennessä laittaa sadesuoja. Sen jälkeen vettä sataa yleensä enemmän kuin sitä haihtuu, joten kuivuneet klapit kostuvat herkästi uudelleen. Parasta on, jos klapit saa siirrettyä puuvajaan. Jos puuvajaa ei ole, voi klapipinon suojata esimerkiksi pressulla tai kattopellillä. Peite 1 Mikä on klapi? Klapi on 25–50 sentin mittainen halkaistu polttopuu. Yleensä klapit pilkotaan joko 25:n, 33:n tai 50:n sentin mittaisiksi. Lyhyempiä klapeja käytetään saunojen ja takkojen lämmitykseen, pidempiä leivinuuneissa ja lämmityskattiloissa. Klapista käytetään usein myös nimitystä pilke. 2 Mikä puulaji on paras klapipuu? Eniten klapeja tehdään koivusta. Koivu on puulajeistamme painavin, joten sen lämpöarvo on paras. Lisäksi koivuklapit roskaavat vähiten, sillä kuori on koivuissa tiukasti kiinni. Koivun lisäksi kaikki muutkin puulajimme kelpaavat kuitenkin klapeiksi. Nykyään suositellaankin, että tulisijoja lämmitettäisiin silloin tällöin sekapuulla, jossa koivun seassa on kuusta ja mäntyä. Koivun tuohessa on melko paljon tervaa, joten se nokeaa tulisijoja. Kuusiklapien poltto sen sijaan puhdistaa tulisijoja. 3 Millaisia työvälineitä klapien tekijä tarvitsee? Moottorisahalla ja kirveellä pääsee pitkälle. Moottorisahalla hoituu puiden kaato ja katkonta, kirveellä pilkkominen klapeiksi. Puiden katkonnassa moottorisahan voi halutessaan korvata käsisahalla. Katkonta onnistuu parhaiten, jos apuna on sahapukki. Klapien pilkontaan tarvitaan avuksi muutaman kymmenen senttimetrin korkuinen pölli. Markkinoilta löytyy lisäksi erilaisia klapikoneita. Sellaista kannattaa harkita, jos pilkottavaa on paljon. 4 Millainen kirves on paras klapien teossa? Klapien tekoon kannattaa hankkia pilkkomiseen suunniteltu kirves. Ne toimivat parhaiten eivätkä jää kiinni sitkeäänkään puuhun. 5 Missä vaiheessa kannattaa harkita klapikoneen ostoa? Riippuu keneltä kysyy. Jos ajattelee puhtaasti taloudellisesti, KLAPIEN TEOSTA Maaliskuu on polttopuiden teon aikaa. Ilmankosteus on nyt alhainen, joten puut kuivuvat hyvin. LIINA KJELLBERG METSÄNHOITO TU U LA ST RÖ M BE RG Klapit tulee kuivattaa niin, etteivät ne ole kosketuksissa maahan. Apuna voi käyttää esimerkiksi puulavoja. Koivurunkojen kuori pitää rikkoa huolellisesti, jos puista ei heti tee klapeja. Koivun kuori on niin tiivis, että puu alkaa muuten lahota. VE LIPE KK A KA U PP IN EN laitetaan vain pinon päälle, pinon sivuja ei saa peittää. 13 Millainen on hyvä puuvaja? Hyvä puuvaja on ilmava. Vajan seinien ja lattian on oltava sellaiset, että ilma pääsee kiertämään. 14 Voiko tuoreet klapit viedä suoraan sisätiloihin? Ei, klapit kuivuvat vain sellaisessa tilassa, jossa ilma pääsee kiertämään. Esimerkiksi autotallissa tai varastossa tuoreet klapit homehtuvat herkästi. 15 Miten monta vuotta klapit säilyvät? Jos klapit on kuivatettu kunnolla ja varastoitu hyvin, pysyvät ne polttokelpoisina vuosia. Osa puun lämpöarvosta koostuu haihtuvista kaasuista. Jos klapeja säilytetään vuosikymmeniä, osa palavista kaasuista haihtuu, jolloin klapien lämpöarvo on hieman pienempi. Tavallisen puulla lämmittäjän kannalta sillä tuskin kuitenkaan on merkitystä. 16 Säädelläänkö klapien säilytystä jotenkin? Pelastuslain mukaan helposti syttyvää materiaalia ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, rakennuksen alla tai rakennuksen välittömässä läheisyydessä niin, että siitä aiheutuu tulipalon syttymisen tai leviämisen vaaraa. Käytännössä klapipino voi siis olla talon seinustalle, jos kyseessä on esimerkiksi kivirakennus, jossa on palomuuri. Puutalon puisten räystäiden alle klapipinoa ei sen sijaan yleensä tule laittaa. Apua lain tulkitsemiseen saa paikalliselta pelastuslaitokselta. Puuliiterien suojaetäisyy33 MAKASIINI 2 • 2018 33 MAKASIINI 2 • 2018 32 MAKASIINI 2 • 2018 32 MAKASIINI 2 • 2018 OIKAISU LUKIJAKYSYMYS Metsälehden lukija huomasi, että Metsälehti Makasiinin 2/2018 artikkelissa ”19 kysymystä klapien teosta” oli virhe. Artikkelissa kerrotaan, että koivu olisi puulajeistamme painavin. Matti Kärkkäisen kirjoittamasta Puun rakenne ja ominaisuudet -kirjasta löytyy lista eri puulajien tiheyksistä (kg/m 3 ). Sen mukaan koivua tiheämpiä ja siten painavampia ovat muun muassa pihlaja, vaahtera ja tammi. LIINA KJELLBERG Koivu ei olekaan painavin Metsälehti Makasiinissa (2/2018) oli asiaa klapeista. Olisin halunnut esittää vielä pari kysymystä. Miten on vanhan leppäpuun kanssa? Ollut liiterissä jo yli kymmenen vuotta. Saunan ja muuripadan lämmitys, miten nokeaa ja lämmittää? Entä omenapuu, joka on ollut vasta talven yli kaadettuna? JUKKA SUOMALAINEN Kymmenen vuotta vanha leppäpuu on lämpöarvoltaan vielä aivan hyvää polttopuuksi, sanoo Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Veli-Pekka Kauppinen. Se on kuitenkin huomioitava, että leppä on kevyt puu. Se palaa nopeasti, joten sitä joutuu lisäämään pesään usein. Mitä painavampi puulaji on, sitä suurempi sen lämpöarvo on. Siinä, missä koivuklapeja tarvitaan sylillinen, leppäklapeja tarvitaan puolitoista tai enemmän. Nokeamiseen taas vaikuttaa lähinnä se, miten hyvällä liekillä puu palaa. Liekki on hyvä, kun piippu vetää hyvin. Talven yli kaadettuna ollut omenapuu ei Kauppisen mukaan todennäköisesti ole vielä kuivaa, vaikka se olisi tehty klapeiksi. Omenapuun puuaines on tiukkasyistä, joten se kuivuu hitaasti. Omenapuusta tehdyt klapit kannattaa pilkkoa melko pieniksi. Lämmittävätkö vanhat leppäklapit? Matkaohjelmissa on sekä ammatillista asiaa ja vierailukohteita että virkistystä ja vapaa aikaa. Mukavassa matkaseurassa viihdyt varmasti – tule mukaan yksin, kaksin tai jopa pienellä porukalla. Tutustu tarjontaamme ja kysy lisää puh. 09 466 300. www.kontiki.fi Matkan hintaan sisältyy kaikki oleellinen (lennot, majoitus, kuljetukset, suomenkieliset opastukset ja aterioita ruokajuomineen). Pidätämme oikeudet mahdollisiin muutoksiin. Vastuullinen matkanjärjestäjä on kotimainen Oy Kon-Tiki Tours Ltd / Trio Travels. Käytämme räätälöidyillä ryhmämatkoilla reittilentoja, jolloin matkan varaukset tulee tehdä viimeistään 2-3 kk ennen matkan ajankohtaa. Tervetuloa Kon-Tiki Toursin maaja metsätalousalan matkoille! MATKAOHJELMAT, TIEDUSTELUT JA VARAUKSET verkkokaupassa www.kontiki.fi, ilmoittautumiset@kontiki.fi tai puh. 09 466 300 ilman palvelumaksua. 20.–28.8. Vietnam, Hanoi, Tam Giang Lagoon ja Hue Lähde tutustumaan Aasiaan kanssamme. Eksoottisten luontokohteiden ja kaupunkien ohella kuulemme metsänhoidosta ja metsätaloudesta sekä vierailemme oppilaitoksissa. Aikaa jää myös rentoutumiseen ja nähtävyyksien katseluun. Yhteistyössä MHY Savotta, lennot Kuopiosta. 17.–21.9. Saksa, Schwartzwald Schwarzwald on metsäinen vuorijono Lounais-Saksassa, Baden-Württembergin osavaltiossa. Tutustumme alueen metsien monikäyttöön ja hallinnointiin. Ohjelmassa on myös iloista iltaohjelmaa ja vapaa aikaa. Yhteistyössä Eteläisen Suomen MHY:t. 18.–22.9. Puola, Tatra-vuoristo, Zakopane ja Krakova Tutustumme yksityismetsien hoitoon ja hallintoon. Majoitumme talviurheilukaupunki Zakopanessa ja Krakovassa. Matkanjohtajana on Jukka Soisalon-Soininen. Yhteistyössä Pohjoisen Suomen MHY:t. Lennot alkaen Rovaniemeltä, Oulusta tai Kokkolasta 30.9.–6.10. Andalusia, Espanja Matkan aikana näemme Andalusian luontoa, metsäja maataloutta sekä nautimme paikalliskulttuurista, espanjalaisesta ruuasta ja juomasta. Ohjelmassa myös vapaa-aikaa. Asiantuntijaoppaana on metsänhoitaja Jouko Lehtoviita. Yhteistyössä MHY Pirkanmaa, Keski-Pohja, Etelä-Karjala ja Pohjois-Pirkka. Mahdollisuus jatkaa lomaa omatoimisesti. 2.–6.11. Metsäja luontomatka Islantiin Islanti on unohtumaton kokemus. Tutustumme Islannin metsähallituksen ja maaperäsuojelulaitoksen toimintaan. Käymme Maatalousmuseossa, luonnonmetsässä, valtion omistamalla ja yksityisellä metsätilalla. Ohjelmassa myös satujen saaren nähtävyyksiä. 5682_.indd 68 20.4.2018 11.37
PILKKEET MYYDÄÄN LUKIJALTA KOULUTUSTA METSÄLEHDEN tarttuminen vanhenevan metsäomistajakunnan taloudellisiin ratkaisuihin ja viimeisten elinvuosien taloudelliseen turvaan on hyvin tärkeää. Metsäsektorilla tehdään monenlaista neuvontaa ja ikääntyneiden osalta pelkkä perinnönjaon suunnittelu ei välttämättä riitä. Pirjo Havian artikkelissaan (Metsä vaikuttaa seniorin maksuihin, Metsälehti Makasiini 2/2018) mainitseman palvelumaksujen määräytymisen osalta ”metsän laskennallisen tuoton” tulisi olla mahdollisimman pieni palvelumaksun määrittelyssä. Se on tietysti järjetöntä puuntuotannollisesti ja perillisten tarpeet huomioiden. Kuten Havia hienovaraisesti mainitsi, metsä tulisi luovuttaa pois, mikäli ei halua maksaa metsätulosta palvelumaksujen määräytyessä. Luovutus tulisi tehdä niin hyvissä ajoin, ettei mikään osapuoli voi riitauttaa saantoa esimerkiksi muistisairauden vuoksi. Palveluasumiseen siirtyvän tai sinne vihdoin pääsevän tulisi huomioida ainakin kaksi seikkaa. Vanhan asunnon kulut voidaan vähentää kolme kuukautta muuttajan kuluina tuloista. Tämän jälkeen hoitovastiketta tai muuta aiemman asunnon kulua ei voi enää vähentää. Eli ikäihminen joutuu tässä tapauksessa maksamaan kahden asunnon kulut. Tässäkin tapauksessa asunto Pelkkä perinnönjaon suunnittelu ei riitä olisi hyvä myydä tai siirtää perillisille. Palveluasumisen osalta vuokra ei ole uusissa yksiköissä asukkaan tuloihin sidottu, vaan vuokra maksetaan kokonaismääräisenä vuokranantajalle. Vuonna 2015 huoneen ja pesutilan vuokra uudessa palvelutalossa oli 450 euroa. Vuokran lisäksi asukkaalle tulee tuloihin sidotut palvelumaksut (hoiva, ruokailu, siivous) ja lääkekulut sekä muut mahdolliset kulut kuten taksitai ambulanssikulut. Yksityinen palveluasuminen ilman kunnallista palvelutuotantoa maksaa noin 4?000 euroa kuukaudessa. Ei siis ihme, että iäkkäät pariskunnat joutuvat muuttamaan erilleen toisen saadessa palvelutalopaikan. Tässä tilanteessa saattaisi olla hyvä, että olisi varoja sukanvarressa, jolloin yksityisen kotija hoitopalvelun käyttäminen omassa kodissa olisi mahdollista. PÄIVI HIPPELÄINEN Iitti METSURI – METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Metsäalan perustutkinto Opinnoissa keskitytään metsänhoitoja puunkorjuupalveluiden tuottamiseen. Valinnaisia aineita ovat mm. energiapuun korjuu ja varastointi, metsien monikäyttö sekä erikoispuiden kaato ja hoito. Kokopäiväinen opiskelu: kevään haku päättyy 30.4. Kevään ns. jatkuva haku soveltuu hakijoille, joilla on työelämässä hankittua osaamista tai aikaisemmin suoritettu tutkinto. Monimuotokoulutus: hakuaika 1.6 – 16.8. Opinnot koostuvat muutaman päivän mittaisista lähijaksoista sekä itseopiskelusta. Lähijaksot on jaettu tasaisesti lukuvuodelle. Lähiopetusta on noin kerran kuukaudessa. Kumpikin koulutus alkaa syksyllä 2018. Kouluviikolla tai lähiopetusjaksolla oppilaitoksessa asuminen ja ruokailu opiskelijalle maksutonta. Ei lukausimaksua. EVO MONENLAISTA MAATA MYYNNISSÄ Lisätiedot ja kaikki kohteet ostamaata.fi Nyt myynnissä metsäalueita: Ii 148 ja 37,05 ha, Ilomantsi 26,92 ha, Joutsa 31,5 ja 11,9 ha, Jämsä 33,2 ha, Kankaanpää 7,72 ha, Kauhava 34,18 ha, Kiuruvesi 10,3 ha, Kotka 12,1 ha, Kouvola 15,7 ha, Kuopio 62,67 ha, Mikkeli 26,18 ja 8,3 ja 1,9 ha, Muhos 16,9 ha, Parkano 22,3 ha, Pieksämäki 74,91 ha, Rautavaara 53,15 ha, Tohmajärvi 26,31 ha, Utajärvi 12,39 ha, Ähtäri 86,1 ha. 69 MAKASIINI 3 • 2018 5682_.indd 69 20.4.2018 11.37
Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka IBAN-tilinumero BIC-koodi MAKASIINI RISTIKKO Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 70 MAKASIINI 3 • 2018 5689_.indd 70 20.4.2018 11.39
60 VUOTTA 5.5. Eliisa Kallioniemi, Metsälehden päätoimittaja, Helsinki (matkoilla) 6.5. Pentti Jokikokko, Suomen metsäkeskuksen metsäneuvoja, Oulu (juhlii perhepiirissä) 50 VUOTTA 27.4. Vesa Orjasniemi, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen asiakkuusja metsäpäällikkö (matkoilla) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. Tämän Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 11.5.2018 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 3”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. MAKASIINIRISTIKKO 3 MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET Palkinnot Makasiinikryptosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Markku Heino, Vantaa, Irja Käsnänen, Järvenpää ja Pirjo Lehto, Turku. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti Mhy Länsi-Raja Metsätalousinsinööri Mirka Hatanpää on valittu Metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajan metsäasiantuntijaksi Muonioon. Hän aloittaa tehtävässään toukokuussa. Hatanpää siirtyy Muonioon Mänty-Saimaan metsänhoitoyhdistyksestä. Mhy Pyhä-Kala Metsätalousinsinööri Jari Järvenpää on nimitetty Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueelle metsätienrakennuksen ja kunnostusojituksen asiantuntijaksi sekä Tieja Ojatiimin tiimiesimieheksi. Järvenpäälle kuuluvat lisäksi myös luonnonhoitohankkeiden suunnittelun ja toteutuksen tehtävät. Metsätalousinsinööri Tuomas Suvanto on nimitetty Nivalan pohjoispuolisen alueen metsäasiantuntijaksi. Suvanto on toiminut jo Nivalan toimistolla, mutta hoitanut metsätieja kunnostusojitusasioita. Makasiinikrypto 2, oikea ratkaisu 5689_.indd 71 20.4.2018 11.39
PILKKEET TEKSTI SEPPO VUOKKO KUVA JORMA PEIPONEN HAKKUUN JÄLKEEN uudistusala on muutamia vuosia niittymäinen. Kun puiden varjostus on poissa, ruohot runsastutuvat. Suven kääntyessä hiljalleen kohti syksyä maitohorsman, kanervan ja kultapiiskun kukinta tarjoaa yltäkylläisen mesilähteen. Usein runsaimpia perhosia ovat pienet sinisiivet. Ketoja kangassinisiipi ovat ihmissilmin niin toistensa näköisiä, ettei kukilla hääräävistä perhosista osaa sanoa, kumpia ne ovat. Varma lajinmääritys edellyttäisi perhosen pyydystämistä haaviin ja etusäären tarkastelua, onko siinä oka (kangassinisiipi) vai ei (ketosinisiipi). Perhoset kuitenkin itse tunnistavat erehtymättä lajitoverinsa, vaikka kukilla pyörii kymmenien yksilöiden sekaparvi. Ehkä ne käyttävät myös hajua tunnistukseen, mutta pelkkä ulkonäkökin riittää. Perhoset ovat määrittäneet oikein tietokoneilla tehdyt tuoksuttomat paperimallitkin. Vasta jos yhdistetään kahdesta eri lajia esittävästä kuvasta yksi kuva, perhoset hämmentyvät. Kangassinisiipi on yleensä lajeista runsaampi. Kesät 2016 ja 2017 ovat olleet kummallekin huonoja, eikä sinisten siipien välkettä kultapiiskuissa ole paljon nähty. Kaikki muutkin sinisiivet ovat olleet vähissä. Niille sateiset ja viileät kesät ovat myrkkyä. Lajit kuuluvat metsäympäristön runsaimpiin päiväperhosiin, ketosinisiipi Utsjokea myöten, kangassinisiipi Lapin eteläosiin asti. Maan eteläpuoliskolla kangassinisiipi on näköiskumppaniaan runsaampi. Ravintokasvit eivät aiheuta ongelmia: kangassinisiivelle kelpaa kanervakin, ketosinisiipi suosii niittynätkelmää ja hiirenvirnaa, mutta erämaaseuduilla, missä ihmisen vaikutus on heikompi, tärkein ravintokasvi lienee juolukka. Viileä ja sateinen kesä romahdutti kummankin lajin kannan murto-osaan loistovuosista. Jos milloin oli hyvä lentosää, kukille ei ehtinyt, vaan perhoset lentelivät yksittäin, koiraat parittelukumppania ja naaraat munimispaikkaa etsien. Hakkuuaukon auringonpalvojat Kuvassa on naarasketosinisiipi – tai sitten kangassinisiipi. Ihmisen silmin lajit ovat samannäköisiä, mutta perhoset tunnistavat silti lajikumppaninsa. DENDROLOGIAN SEURA on valinnut vuoden 2018 puuvartiseksi suvuksi ruusut. Niitä tunnetaan puutarhoista lukemattomia lajeja, mutta meillä kasvaa myös kuusi luonnonvaraista ruusua. Niistä yleisin on metsäruusu (Rosa majalis). Kasvupaikan mukaan sen ulkomuoto voi vaihdella varpumaisesta kasvustosta kaksimetriseksi pensaaksi. Ruusujen vuosi Suomessa metsäruusun kasvaa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa. MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Voit vastata kyselyyn myös osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös Metsälehden verkkosivuston etusivun oikean laidan Nyt ajankohtaista Metsäkustannuksesta -osiosta. Kaikkien 11. toukokuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme Fleimion kotimaisen Woodhopper-kärryn, joka sopii muun muassa klapien kuljettamiseen. Palkinnon arvo on noin 138 euroa. Viime numeron suosituin juttu oli ”19 kysymystä klapien teosta”. Palkinnoksi arvotun Bondenlivingin Mää-istuinalustan voitti Kari Kalpio Imatralta. Mistä pidit? Puukärryllä voi kevyesti kuljettaa klapeja ja muuta tavaraa. SH U TT ER ST O CK 72 MAKASIINI 3 • 2018 5653_.indd 72 20.4.2018 11.40
TIE METSÄNOMISTAJAKSI: Lait, suositukset ja hyvä tapa Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 4/18 ILMESTYY 7.6. SEURAAVA METSÄLEHTI ILMESTYY 11.5. Luonnonläheinen metsänhoito Löytyykö tehometsätaloudelle vaihtoehtoja? TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Anna Back p. 09 315?49?808 Tuomas Nikulin Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä 0400 818 078 Anne Helenius 050 309 9717 (ma) Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845 0400 894080 pl 39 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315?49?873 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 Verkkotuottaja Heta Välimäki p. 040 723 1613 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 (ilmoitukset@metsalehti.fi) ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Puhelin 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49844 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 86. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 03550893 Makasiinin levikki: 31 715 (lt/17) Painopaikka PunaMusta 2018 Paperit Gprint 170 g Novapress Silk 80 g Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 PE RT TI H A RS TE LA 5692_.indd 73 20.4.2018 11.41
TEKSTI ANNE HELENIUS KUVAT ELSE KYHÄLÄ ”MINULLA OLI jo pikkupoikana isot visiot. Kun puutyötunnilla piti veistää laiva, minä suunnittelin ruotsinlaivan. Kotona olleet tylsä höylä ja teroittamattomat puukot eivät kuitenkaan suuremmin innostaneet puutöihin. Niinpä puusta tekeminen oli pitkään tauolla. Harrastus alkoi uudestaan appiukon autotallissa, jossa oli paljon erilaisia koneita ja puutavaraa. Silloin inspiraatio pääsi valloilleen ja pääsin toteuttamaan suuria visioitani. Olen opetellut itse tekemään puutöitä, ja apunani ovat olleet hyvä kolmiulotteinen hahmotuskyky sekä peloton kokeilumieli. Harrastus toimi hyvänä vastapainona sähkötekniikan opiskelulle Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jossa tein väitöskirjankin. Perustin Luomus Woodworks -puusepänyritykseni puolisentoista vuotta sitten sen jälkeen, kun paloin loppuun palkkatöissä tuotekehitysjohtajana teknologiayrityksessä. Tiina-vaimoni kannusti aloittamaan yrityksen, ja nyt minulla on verstas koneineen kodin yhteydessä autotallissa. Teen puusta lähes mitä vain, isoja ja pieniä tuotteita: huonekaluja, puuotteita kiipeilykeskusten seiniin, linnunpönttöjä, valaisimia ja keittiövälineitä. Valmistamani yksilölliset Luomus-tuotteet ovat naulattomia ja ruuvittomia. Kun katsoo huonekaluja museoissa, niin kaikkein vanhimmat ovat naulattomia. Minusta muotoliitoksilla saa huonekaluista esteettisesti kauniita ja kestäviä käytössä. Jokainen Luomus valmistuu puusta, jonka alkuperä on tiedossa. Olen esimerkiksi valmistanut kahvimittalusikoita Lappeenrannan kaupungin kaatamista lehmuksista. Hankkimani ulkomainen puu on FSC-sertifioitua. Kun puun alkuperä on tiedossa, se luo myös tarinaa tuotteelle. Käytän töissäni kaikkia puulajeja, mutta mieluisin huonekalupuu on saarni. Siinä on niin vahva ja arvokkaan näköinen syykuvio. Huonekaluja teen vain tilaustöinä, ja suunnittelen ne yhdessä asiakkaan kanssa. Työni lähtökohtana on ratkaista käytännön ongelma esteettisesti. Esimerkiksi lehmuksesta tehtyihin kahvilusikoihin suunnittelin pitkän varren ja kulmikkaan lusikkapesän, jotta viimeisetkin kahvinpurut on helppo kaivella purkin pohjalta. Haluan viedä yritykseni kansainvälisille markkinoille. Osa Luomus-tuotteistani menee jo nyt vientiin.” EI RUUVEJA, EI NAULOJA Lappeenrantalainen Ville Naumanen on itseoppinut puusta luoja. TUOTE JA TEKIJÄ Tuote on valmis vasta kun sillä on paketti. Luomustöihin tulee aina mukaan myös Ville Naumasen allekirjoittama saate. Ville Naumanen esittelee proto tyyppiä sisustusvalosta. Sileään lehmus lankkuun on kaiverrettu kuvio, ja kun takana oleva led-valo napsautetaan päälle, lehmuksen upea syykuvio nousee esiin. 74 MAKASIINI 3 • 2018 74 MAKASIINI 3 • 2018 5691_.indd 74 20.4.2018 11.42
Toukokuun kuukauden kirja Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi MELE518 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Polkujuoksukirja Kuntoilun vahvimpiin trendeihin kuuluu nyt polku juoksu. Se yhdistää tehokkaimman ja yksinkertaisimman kestävyyskunnon harjoittelutavan ainutlaatuisiin luontoelämyksiin. Ja lajiin sopivia reittejä Suomessa riittää! Polkujuoksussa tarvitaan erilaista tekniikkaa ja varusteita kuin sileällä tienpinnalla juoksemisessa. Polkujuoksukirja kattaa lajin suomalaiset ulottuvuudet maaston erikoispiirteistä sääoloihin ja kaupunkien lähipoluista erämaisiin reitteihin ja juoksutapahtumiin. Hinta 30€ (norm. 38€) Etu voimassa 31.5.2018 saakka Laiturikirja Kirja opastaa havainnollisesti sanoin ja kuvin, kuinka suunnitellaan ja rakennetaan toimiva, vankkarakenteinen ja helppohoitoinen laituri. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€. 5651_.indd 75 18.4.2018 16.40
Luokkansa kevyin. Tutustu uuteen STIHL MS 462 moottorisahaan valtuutetulla jälleenmyyjällä. STIHL MS 462 C-M VW on kaikkien aikojen kevyin moottorisaha 70 cm 3 iskutilavuusluokassa. Ketteräkäyttöisessä mallissa on erinomainen kiihtyvyys ja käyttömukavuuden varmistaa sähköinen kaasuttimenja kahvanlämmitin. Taloudellinen 2-MIX moottori yhdistettynä uuteen M-Tronic moottorinohjausjärjestelmään takaavat huipputehon olosuhteista riippumatta. Iskutilavuus 72,2 cm 3 , paino 6,1 kg, teho 4,4 kW / 6,0 hv, teho-painosuhde 0,72 kW/kg. Saatavana vain valtuutetuilta STIHL jälleenmyyjiltä toukokuussa 2018. Tutustu sahan teknisiin tietoihin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi: stihl.? Suositushinta 1399€ Suositushinta 1399€ stihl.? 5650_.indd 76 18.4.2018 16.34