• VALMISTA TULI METSÄNOMISTAJA Omistaminen muuttui yrittämiseksi VMI Yhteinen ylpeyden aihe 13 kysymystä kulotuksesta Pikatestissä paikantimet ›› Jouni Kalevan työpäivään mahtui istutusta ja kylvöä PIKKUINEN JIMNY ON AITO MAASTURI KATKONTA­ TIEDOISTA KIISTAA 25. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2019 • 10 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 01 9 TE EM A : U U SI M ET SÄ
• Kun taimikonhoidon teettää ajoissa, lasku on pienempi ja taimikko pysyy ripeässä arvokasvussa. Jokainen viivytelty vuosi lisää työn kustannuksia noin 10–15 % ja siirtää uudistushakkuuta. Voit käyttää metsänhoitotöiden maksamiseen puukaupasta ja metsänhoitotöistä kertyneitä bonuksia. Yksityismetsänomistajana voit myös saada taimikon hoitoon valtiolta Kemera-tukea. Me haemme tuen puolestasi suoraan sinulle. Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi tai pyydä tarjous taimikonhoitotöistä www.metsaforest.com. Oikeaan aikaan tehty taimikonhoito palkitsee
• Metsälehti Makasiini 3 28 Tämän numeron kannen kuvasi Antti J. Leinonen. 36 S. S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Mitä metsiltä halutaan? 6 METSÄNOMISTAJA : Haaveesta totta 12 78 MILJOONAA MOTTIA – KESTÄVÄ HAKKUUTASO? 14 METSÄTYYPPI : Mitä Dendrologian seura tekee? 15 METSÄ JAKAUTUU MONILLE 16 LUKIJAKUVA : Hoidettu ja hoitamaton TEEMA 18 METSURIN KUUSI TEHOKASTA TUNTIA 28 VMI : Sata vuotta inventointia OMA METSÄ 36 13 KYSYMYSTÄ KULOTUKSESTA 40 ERIKOISPUUT : Kontorta on vaihtoehto männylle 42 TUTKIMUS : Tietokone laski tuulituhoriskit 43 ALLAKKA : Lisäansioita, lisäansioita! 44 KYSY POIS : Mitä tekisin alikasvokselle? 48 PERINTÖMETSÄ : Näin myyt yhteismetsäosuuden TALOUS 51 RAHAPUU : Se seuraava sukupolvi 52 PUUKAUPPA : MTK vaatii katkontatietoja 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Lumituhopuut kaupaksi hankintana 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Tarjouksia satamalla 56 TILAKAUPAT : Pohjanmaa tilakaupan kärjessä 57 KOEAJOSSA : Pikkuinen Jimny on oikea maasturi 61 KOLUMNI : Meinaavatko hakkuita rajoittaa? 62 PIKATESTI : Paikannin auttaa jäljille LUONNOSTA 68 LUHTA : Aapasuon rakastavaiset 74 TUOTE & TEKIJÄ : Tuoreesti tuohesta 78 VUOKKO : Kuusi nousee jaloilleen 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Rajavartija kohtaa vaaroja 40 S. ERIKOISPUUT: Kontorta on vaihto ehto männylle VMI: SATA VUOTTA INVENTOINTIA S. 74 TUOTE & TEKIJÄ: Tuoreesti tuohesta 13 kysymystä kulotuksesta JO H A N N A KO KK O N EN TI IA PU U KI LA HAR RI MÄE NPÄ Ä SISÄLLYS » 3/2019
• » PÄÄKIRJOITUS TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA 4 Metsälehti Makasiini MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”VMI-jutun jälkeen jäin miettimään, että niin paljon kuin metsistä tiedetäänkin, niin aina pitäisi tietää enemmän. Metsäinventoinnin voisi helposti laajentaa luontoinventoinniksi, jos biologisten tunnusten mittaamiseen olisi resurssit.” HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”Perinteet kunniaan, mutta mieltä ilahduttaa, kun uuttakin keksitään. Uudella tavalla tehdyt design-tuohityöt ovat aivan superia jo tuttujen puupohjaisten tekstiilien rinnalle.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”Kiersimme pääsiäisen alla metsäyrittäjä Timo Hannosen kanssa nastolalaisessa yhteismetsässä. On aina hienoa huomata, miten innokkaasti metsänomistajat suhtautuvat metsiensä hoitoon.” Mitä metsiltä halutaan? SAMAAN AIKAAN , kun poliitikot toipuvat ilmastovaaleista, metsänomistajat valmistautuvat kevään viljelykauteen. Kabineteissa mietitään, miten lupaukset hiilineutraalista Suomesta muotoillaan hallitusohjelman tavoitteiksi. Uudistusaloille istutetaan yli 160 miljoonaa tainta, jotka varastoivat elämänsä aikana valtavan määrän hiiltä. Kevään töihin tarvitaan paitsi pottiputkia ja työväkeä – ennen kaikkea tulevaisuudenuskoa. Tämä nousi vahvasti esille pari viikkoa sitten Ruotsin metsäpäivässä. Tukholmaan kokoontuneet metsäammattilaiset ja metsänomistajat pitivät isona ongelmana luottamuspulaa poliitikkoja kohtaan. Tuoreessa muistissa on edellisen hallituksen aikaan koettu uhka metsien suojelusta ilman omistajille maksettavaa reilua korvausta. Metsäväki tietää, miten puun kasvua voidaan lisätä ja hiilinielua kasvattaa. Metsänomistajilta on kuitenkin turha odottaa investointeja metsiin, jos he eivät voi luottaa siihen, että omistajan oikeutta päättää kunnioitetaan. Poliitikoilta toivotaan selvää viestiä, mitä metsiltä halutaan. Tähän toiveeseen on helppo yhtyä myös Suomessa. Metsäpäivillä esiintyneet poliitikot puolustautuvat sysäämällä vastuuta Brysseliin, missä niin ikään linjataan metsien käyttöä. Sinne niin ruotsalaisille kuin suomalaisillekin tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa Euroopan parlamentin vaalissa. Metsäpäivillä löytyi vielä tehokkaampi keino: Ruotsin ja Suomen kannattaa tehdä EU:ssa entistä tiiviimpää yhteistyötä metsäasioissa. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Ilman valtakunnan metsien inventointia metsäpolitiikkaa olisi mahdotonta suunnitella. Yli 30 vuotta inventointien parissa työskennellyt Kari T. Korhonen kertoo sivulta 28 alkavassa haastattelussa yllättäviä mittaustietoja.
• » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsälehti Makasiini 5 MAANANTAINA 15.4. kevään merkit olivat vielä vähäisiä Helsingissä Mustavuoren lehdossa. Linnunlaulun ohella lähestyvästä kesästä kertoi lähinnä valo, joka vielä iltakahdeksalta kultasi puiden latvat. Tällä luonnonsuojelualueella kulkiessa poluilta sopii poiketa seuraavaksi vasta heinäkuun puolivälissä, sillä pesimärauha alkoi huhtikuun alusta. KUVA LASSE LECKLIN
• » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini HAAVEESTA TOTTA Timo Hannonen on kartuttanut metsäomaisuuttaan suunnitelmallisesti lähes parinkymmenen vuoden ajan. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI » METSÄNOMISTAJA
• Metsälehti Makasiini 7 TIMO HANNONEN IKÄ : 42 KOULUTUS : metsuri ja metsätalousinsinööri AMMATTI : Metsänhoito­ yhdistys Päijät­Hämeen metsäasiantuntija, kiinteistön välittäjä PERHE : vaimo ja kolme lasta HARRASTUKSET : partio, retkeily, hiihto, musiikki, lukeminen
• » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini K ÄÄNNE tapahtui suunnilleen 50 hehtaarin kohdalla. Timo Hannonen ei kokenut enää olevansa metsänomistaja – hänestä oli tullut metsäyrittäjä. Elettiin vuotta 2009. Omien metsien hoidosta oli muutaman vuoden kokemus, ja metsäpalstojen ostaminen oli muuttunut suunnitelmallisemmaksi. Palstoja ei tullut enää ostettua vain siksi, että se oli hauskaa, vaan tarjolle tulevat kohteet joutuivat tiukkaan seulaan. Metsäpalstojen ostaminen oli vienyt sen verran rahaa, että nyt oli saatava tulojakin. ”Metsänomistaja-nimityksestä tulee mieleen pankin Roope Ankka -säästölipas, passiivinen kirstun päällä istuja. Metsäyrittäjä kuvaa paremmin aktiivista ja suunnitelmallista metsäalan toimijaa”, Hannonen sanoo. Metsänomistaja Hannosesta tuli vuonna 2002. Hän oli haaveillut jo pitkään metsäpalstan ostamisesta, mutta sillä kertaa haussa oli tontti, jolle rakentaa talo. Hannonen oli juuri saanut vakituisen HOLLOLA Timo Hannonen on tyytyväinen yhteismetsän hoitoon.
• Metsälehti Makasiini 9 työpaikan nykyisen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäneuvojana. Yhdistyksen toimipiste sijaitsi Nastolassa, ja naapurikunnasta Hollolasta löytyi reilun viiden hehtaarin suuruinen metsätila, jolle sai myös rakentaa. ”En laske metsäyrittäjyyteni alkavan tästä, sillä metsät tulivat kaupassa oheistuotteena. Metsäalan ihmisenä olin kuitenkin innoissani siitä, että olin vihdoin päässyt metsänomistajaksi.” Metsiin matkaa Hannonen kiinnostui metsäalasta yläkouluikäisenä. Alun perin hän haaveili maanviljelijän ammatista mutta totesi pian, ettei isovanhempien Nastolassa sijaitseva pieni maatila riittäisi elinkeinoksi. Tuttavan innoittamana hän suuntasi Evon metsäopistoon ja opiskeli ensin metsuriksi, sitten metsätalousinsinööriksi. Alkusysäys kohti metsäyrittäjyyttä ajoittuu vuoteen 2006. Hannonen osti silloin tulevan vaimonsa Annen kanssa 20 hehtaarin suuruisen metsäpalstan Ylämaalta Etelä-Karjalasta. Tila kiinnosti, sillä se sijaitsee lähellä Hannosen äidin suvun metsiä. ”Metsäpalsta oli edullinen, joten päätimme tehdä tarjouksen. Markkinat olivat erilaiset kuin nykyään, joten tarjosimme hieman pyyntihintaa alhaisemman hinnan. Tarjous hylättiin, mutta kun hieman korotimme sitä, se hyväksyttiin”, Hannonen kertoo. Seuraavana vuonna metsäomaisuus karttui 13 hehtaarilla, kun Hannosen äidin ja enon muodostaman kuolinpesän omistamalla metsäpalstalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Vuonna 2009 samalta seudulta tuli myyntiin vajaan kymmenen hehtaarin suuruinen metsäpalsta. Se vaihtoi omistajaa pyyntihinnalla. Uusia palstoja on sen jälkeen ostettu mahdollisuuksien mukaan. Nyt Hannonen omistaa vaimonsa kanssa reilut 130 hehtaaria metsää. Palstat sijaitsevat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Matkaa metsiin on Hollolasta 70–300 kilometriä, mutta Päijät-Hämeestä Hannonen ei halua työnsä takia metsää ostaa. Vaikka vuodessa tulee tuhansia ajokilometrejä, on välimatkassa Hannosen mukaan hyvätkin puolensa. Kuolinpesältä ostetulla tilalla on kämppä, jossa voi yöpyä, joten metsätöihin voi mennä pidemmäksi aikaa. ”Metsänhoitotöihin pystyy näin keskittymään täysillä. Kotona on aina sata ja yksi muuta asiaa hoidettavana.” Siitä Hannonen pitää kuitenkin kiinni, että metsät sijaitsevat samalla suunnalla. Kaikkiin ilmansuuntiin metsäomaisuutta ei kannata hajauttaa. Tekemistä riittää Hannonen korostaa, että metsäyrittäjyys on hänen ja Anne-vaimon yhteinen puuha. Samalla, kun metsäomaisuutta on kartutettu, pariskunta on mennyt naimisiin, rakentanut talon, käynyt ansiotöissä ja saanut kolme lasta. Hoitotyöt metsissä on hakkuita lukuun ottamatta kuitenkin tehty aina itse. ”Ihmisellä on yleensä aikaa siihen, mihin haluaa. Emme me tekisi tätä, ellemme pitäisi siitä”, Hannonen toteaa. Tänä vuonna edessä on noin 5 000 taimen istutus ja kymmenisen hehtaaria taimikonhoitoa. Jos aikaa jää, löytyy metsistä myös ennakkoraivattavaa. ”Aloitamme urakan pääsiäisen jälkeisenä viikonloppuna ja jatkamme sitä pitkin kesää. Tarvittaessa teemme loppurutistuksen ”Ihmisellä on yleensä aikaa siihen, mihin haluaa.” Yhteis­ metsässä tehtiin pari vuotta sitten harven­ nus.
• » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini syksyllä. Istutuksiin täytyy varata pari viikonloppua, taimikonraivaukseen pari viikkoa.” Eniten Hannonen nauttii istuttamisesta ja raivaussahatöistä. Harvennuksia hän tekisi mielellään, mutta se ei kannata taloudellisesti. ”Jos joutilasta aikaa olisi enemmän, tekisin hakkuita itse, mutta nyt vapaa-ajasta on enemmän pulaa. Vaikka minulla on metsurin koulutus, en ole niin tehokas, että harvennusten teko olisi taloudellisesti mielekästä.” Sitä, että metsänomistaja voi parantaa metsätaloutensa kannattavuutta tekemällä metsänhoitotöitä itse, Hannonen ei allekirjoita. Hänen mielestään metsänhoitotöille menetetty vapaa-aika on saman hintaista kuin metsänhoitotöiden teettäminen. ”Metsänhoitotöiden tekeminen itse helpottaa toki kassan hallintaa, mutta kyllä omaa tekemistään pitää arvostaa.” Talous edellä Metsänhoitotöissä Hannonen pyrkii suurpiirteisyyteen. Metsiä hoidetaan niin, että ne tuottavat mahdollisimman hyvin puuta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että yksittäisiä tuulenkaatoja ei lähdetä hakemaan pois metsästä, vaan työpanos käytetään tuottavammin esimerkiksi taimikonhoitoon. ”Kaiken pitää johtaa taloudelliseen tulokseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö metsissä huomioitaisi luontoarvoja, jos siellä sellaisia on. Yleensä emme osta palstoja, joilla luontoarvoja on paljon, mutta löytyy metsistämme esimerkiksi avokalliota, suopoteroita ja jokien ja purojen varsia.” Ikävin puoli metsäyrittäjyydessä on Hannosen mielestä puukauppojen solmiminen. ”Olen aina saanut puut myytyä, mutta helppoa se ei ole. Vaikka yritän rakentaa mahdollisimman hyviä leimikoita, jostain syystä ne eivät tahdo aina kelvata kaikille ostajille. Kertaakaan puunostajat eivät ole ottaneet minuun oma-aloitteisesti yhteyttä.” Hannonen pyrkii pitämään jatkuvan valmiuden puukauppaan. Leimikoita on suunnitteilla koko ajan, ja ennakkoraivaukset tehdään hyvissä ajoin ennen hakkuita. Näin kasvatettavat puut ehtivät hyödyntää ennakkoraivauksessa kaadetusta risukosta vapautuvat ravinteet ja järeytyvät vielä ennen hakkuuta. Tilakaupan säännöt Metsäomaisuuden kartuttamisen perusta on Hannosen mukaan hyvä pankkisuhde. Omat metsäpalstansa hän on rahoittanut pitkälti lainarahalla. Metsien ostoa miettiessään Hannonen pitää kiinni tietyistä säännöistä. Sijainnin lisäksi tärkeää on, että metsäpalstalla ei ole merkittävästi kehityskelvottomia taimikoita. Kasvupaikan taas tulee vastata ravinteisuudeltaan vähintään tuoretta kangasta. ”Tällä hetkellä pääpaino on kasvatusmetsissä. Arvokasvu on niissä paras.” Uudistuskypsää metsää Hannonen ei mielellään osta. Niihin liittyy hänen mukaansa suurimmat riskit, sillä metsän todellinen puumäärä voi poiketa merkittävästi arvioidusta. Lisäksi puunhinta voi muuttua huomattavasti ostohetken jälkeen. ”Jos ostaa uudistuskypsän metsän, joutuu maksamaan täyden hinnan puustosta, mutta saa lopulta vastineeksi pienen taimikon, joka vaatii valtavasti työtä.” Työmäärän ja metsänhoitokulujen takia myöskään nuoret taimikot eivät ole ”Tällä hetkellä pääpaino on kasvatusmetsissä. Arvokasvu on niissä paras.” Yhteis­ metsään on jätetty koivuja säästö­ puiksi.
• Metsälehti Makasiini 11 Hannosen ostolistan kärjessä. Kiinnostavia taimikot alkavat olla sitten, kun ne ovat kasvaneet kolmen neljän metrin mittaisiksi. ”Silloin kiertoajasta on jo kulunut 15 vuotta ja riskejä ja kuluja on huomattavasti vähemmän. Tällaiset taimikot eivät ole suhteessa juurikaan nuoria taimikoita kalliimpia.” Tärkeää on myös, että puut saadaan hakkuissa kuljetettua pois palstalta. Metsäteiden rakentaminen ei Hannosen mukaan ole ongelma, mutta kalliot ja jyrkänteet saattavat olla. Tuloja yhteismetsästä ”Tällainen metsä sopii tehometsätalouden miehelle”, Hannonen sanoo katsellessaan pari vuotta sitten harvennetun männikön puita. Ajourat erottuvat huhtikuisen lumipeitteen alta, ja paljaissa kohdissa näkyy siellä täällä kaadettujen mäntyjen latvuksia. Noin 70-vuotiaaseen männikköön on suunnitteilla vielä yksi lannoitus ennen kuin puusto reilun kymmenen vuoden päästä kaadetaan. Männikkö sijaitsee Nastolassa Alhaisen-Kivilän yhteismetsässä. Hannosesta tuli yhteismetsän osakas vuonna 2015. Hän ja Anne-vaimo ostivat osuudet Hannosen isältä, joka oli perinyt ne äidiltään. Myöhemmin Hannoselle tarjottiin lisäosuuksia, joten nyt pariskunta omistaa osuuksia 30 hehtaarin edestä. ”Yhteismetsä sopii meidän kuvioon hyvin. Se ei vaadi omaa työpanosta, mutta sieltä saa tuloja melko säännöllisesti. Niillä voi sitten lyhennellä lainoja.” Viime vuonna metsät tarjosivat Hannoselle mahdollisuuden ryhtyä kirjailijaksi. Omakohtainen Metsäyrittäjänä-kirja ilmestyi tänä keväänä. ”Kuulen työssäni jatkuvasti, ettei metsäpalstalla voi tehdä sukupolvenvaihdosta, kun seuraava sukupolvi luo uraa ja elää lapsiperhearkea. Kyllä voi. Siitä halusin kirjoittaa.” Muutama viikko sitten Hannonen kävi Helsingissä ja poikkesi matkallaan kirjakaupassa. Siellä se oli hyllyssä, oma kirja. ”Se oli hieno tunne.” Metsäyrittäjänä-kirjan julkaissut Metsäkustannus kuuluu samaan konserniin Metsälehden kanssa.? l 3 VINKKIÄ 1. OSTA harkiten itsellesi sopivia tiloja ja opettele arvioi­ maan puustoa ja puumäärää. 2. MOOTTORIja raivaussahaa suurem­ pia työvälineitä ei kannata ostaa. 3. ÄLÄ näpertele. Kuviokoon pitää kas­ vaa, ei pienentyä. Relaskooppi kulkee met­ säyrittäjän matkassa.
• » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini JOS metsien hakkuissa halutaan ottaa luonto ja eläimet huomioon nykyistä laajemmin, hakkuumäärää ei ole juurikaan mahdollista kasvattaa lähivuosina. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (Syke) yhteinen tutkimus arvioi, että tehostetulla luonnonhoidolla Suomen metsien vuosittainen kestävä hakkuutaso on 78 miljoonaa kuutiota vuoteen 2024 asti. Viime vuonna tukkia, kuitua, polttopuuta ja muuta energiapuuta kaadettiin Luken ennakkotilastojen perusteella metsistä 75–76 miljoonaa kuutiota. Tutkimuslaskelmassa luonto otettiin huomioon tehokkaammin muun muassa jättämällä kuusi prosenttia metsämaasta hakkuiden ulkopuolelle, suosimalla sekapuustoa ja kasvattamalla säästöpuiden järeyttä. Jos esimerkiksi säästöpuuvaatimuksia ei kiristetä ja hakkuita jatketaan nykyisillä luonnonhoidon käytännöillä, puuntuotannollisesti kestävä hakkuutaso on 86 miljoonaa kuutiota vuosittain. Hakkuutasoarviot ovat skenaarioita. Metsäteollisuus ry:n rahoittamassa hankkeessa tutkittiin myös monimuotoisuuspiirteiden kehitystä.? l 78 miljoonaa mottia – kestävä hakkuutaso? Luke ja Syke selvittivät, miten monimuotoisuuden lisääminen vaikuttaisi metsätalouteen. + Yhteistutkimuksen mukaan hakkuissa metsään jätettävät säästöpuut, lehtipuusekoitus ja suojelupintaalan lisääminen ovat toimivia keinoja lisätä metsäluonnon monimuotoisuutta. Erityistä iloa luonnolle on ollut siitä, että monimuotoisuuden superpuiden eli isokokoisten haapojen määrä on moninkertaistunut Etelä-Suomen metsissä 1980-luvulta lähtien. – Vanhojen metsien määrä on valahtanut Etelä-Suomessa 1980-luvun tasolle. Pohjois-Suomessa vanhat metsät vähenivät 1980-luvulta 2010-luvulle. Nyt väheneminen on pohjoisessa pysähtynyt. VALTTERI SKYTTÄ
• Metsälehti Makasiini 13 SAMMALET JA JÄKÄLÄT Mitä metsänomistaja voi tehdä puulla elävien uhanalaisten sammalien, jäkälien ja muiden epifyyttien hyväksi? » Keskeisten elinympäristöjen eli lehtojen sekä vanhojen korpija kangasmetsien suojelu » Suojavyöhykkeitä näiden metsien ympärille » Säästöpuita lisää ja keskitetysti ryhmiin » Jalopuita ja lehtipuita lisää metsiin taimikoista tukkipuustoihin » Vinoja ja vikaisia puita metsiin LE EN A PA RT A N EN G ra af ie n lä ht ee t: Lu ke Va lta ku nn an m et sie n in ve nt oi nn it (V M I) 1000 ha Vanhojen metsien määrä on vähentynyt tällä vuosituhannella ?Pohjois-Suomi, +160 vuotta? ? ?Etelä-Suomi, +120 vuotta 1500 1200 900 600 300 1980 1990 1999 2006 2011 2015 Etelän vanhoja metsiä ei ole suojeltu Suurin osa Etelä-Suomen vanhoista, yli 120-vuotiaista metsistä on talousmetsiä. Pohjoisessa tilanne on toinen. 1000 ha Vanhat metsät, Pohjois-Suomi ?talousmetsä ?suojelualue Vanhat metsät, Etelä-Suomi ?talousmetsä ?suojelualue 2015 2015 800 600 400 200 1980 2015 Ø 0-9 cm 0,3 0,2 m 3 /ha Ø 10-19 cm 0,4 0,6 m 3 /ha Ø 20-29 cm 0,4 0,7 m 3 /ha Ø 30+ cm 0,2 1,3 m 3 /ha Järeän haavan määrä kasvanut Etelä-Suomen talousmetsissä on enemmän haapakuutioita kuin 1980-luvulla. Haapa on merkittävä puulaji muun muassa monien sammalten ja jäkälien säilymiselle.
• » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini Mikä on Dendrologian seuran tarkoitus? Seura edistää kotimaisten sekä Suomeen sopivien ulkomaalaisten puuvartisten kasvien tuntemusta. Puiden lisäksi puuvartisia kasveja on esimerkiksi pensaissa ja varvuissa. Edistämme erilaisten puulajien ja -kasvien kasvatuskokeiluja. Osalla seuran jäsenistä on oma arboretum eli puulajipuisto. Miksi lajitietoa tarvitaan? Puita ja muita kasveja käytetään Suomessa istutuksissa monipuolisesti. Puuvartisten kasvien laaja-alainen tuntemus on tärkeä asia ilmaston muuttuessa. Millaista alkuperää Suomen luontaisten puulajien tulee olla, että ne pärjäävät muuttuvassa ilmastossa? Millaisia tauteja ja uhkia muutos tuo ja miten niitä torjutaan? Miten levitätte tietoa puuvartisista lajeista? Järjestämme puistokävelyitä ja retkiä kotija ulkomailla, esitelmätilaisuuksia ja kursseja. Julkaisemme tietoa eri lajien menestymisestä Suomessa muun muassa seuran lehdessä Sorbifoliassa. Vuosittain valittava vuoden puusuku on tällä kertaa hevoskastanjat (kuvassa Helsingin Töölössä). Hevoskastanjoita on viime vuosina vaivannut bakteeritauti, minkä vuoksi puita on jouduttu kaatamaan runsaasti. Millaisia kysymyksiä 50 vuotta täyttävän seuran taipaleelle on mahtunut? Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen ovat tärkeitä teemoja 50-vuotisjuhlaseminaarissamme syksyllä. Kun seura perustettiin, metsäalaa kiinnosti, voitaisiinko täällä käyttää ulkomaalaisia puulajeja, jotka menestyisivät kotimaisia paremmin. Silloin kokeilujen tulos oli, että ulkomaalaiset puut eivät pystyneet peittoamaan Suomen luontaisia puulajeja.? l TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVA SEPPO SAMULI PUOLI VUOSISATAA PUUVARTISTEN PUOLESTA Puuvartisten kasvien tuntemus on tärkeää ilmaston muuttuessa, sanoo 50 vuotta täyttävän Dendrologian seuran puheenjohtaja Aulikki Kauppila. AULIKKI KAUPPILA KUKA : Dendrologian (puulajitiede) seuran puheenjohtaja MITÄ : Liittyi puuvartisten kasvien tuntemusta ja kokeilua edistävään seuraan jo metsäylioppilaana. MIKSI : Kotoiset puulajit ovat toistaiseksi pitäneet hyvin pintansa, mutta kasvuolosuhteet muuttuvat. 1 2 3 4
• » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 YKSITYISHENKILÖT omistivat Suomessa vuonna 2016 kaikkiaan lähes 400 000 metsätilakokonaisuutta, selviää Luonnonvarakeskuksen Metsämaan omistus 2016 -julkaisusta. Vähintään kahden hehtaarin suuruisia näistä oli reilut 344 000. Vuonna 2013, kun vastaavat tiedot viimeksi julkaistiin, yksityishenkilöt omistivat kaikkiaan noin 347 000 vähintään kahden hehtaarin suuruista metsätilakokonaisuutta. Yksityishenkilöihin luetaan yksin tai puolison kanssa metsää omistavat, verotusyhtymät ja kuolinpesät. Yksityishenkilöiden omistamien metsien keskikoko on pysynyt viime vuodet ennallaan. Se oli noin 30 hehtaaria sekä vuonna 2016 että 2013, kun mukaan lasketaan vähintään kahden hehtaarin suuruiset metsätilakokonaisuudet. Vähintään kaksi hehtaaria metsää omistavia yksityishenkilöitä oli vuonna 2016 reilut 620 000 ja vuonna 2013 reilut 630 000. Metsärahastojen vähintään puoliksi omistama metsäala kymmenkertaistui vuosien 2013 ja 2016 välillä. Vuonna 2013 metsärahastot omistivat reilut 26 000 hehtaaria metsää, vuonna 2016 reilut 260 000 hehtaaria metsää. Metsätilakokonaisuuksia metsärahastoilla oli vuonna 2013 kuusi ja vuonna 2016 19. LIINA KJELLBERG Metsä jakautuu monelle » AJASSA Yksityis­ henkilöt yksin tai puolison kanssa 44% Verotus­ yhtymät 10% Kuolin­ pesät 6% Osake­ yhtiöt 8% Yhteis­ metsät 2% Muut 1% Valtio, kunnat ja seura­ kunnat 29% VALTAOSA METSISTÄ YKSITYISOMISTUKSESSA Metsämaan jakautuminen omistusmuodoittain vuonna 2016 Lähde: Luke METSIEN KOOT MALTILLISIA Yksityishenkilöiden yksin tai puolison kanssa omista­ mien erikokoisten metsä tilojen osuudet vuonna 2016 Alle 1 ha 5% 1–1,9 ha 7% 2–4,9 ha 17% 5–9,9 ha 16% 10–19,9 ha 18% 20–49,9 ha 22% 50–99,9 ha 10% Yli 100 ha 5% Lähde: Luke
• » HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA UUTINEN 16 Metsälehti Makasiini ”JA näitä riittää! Tuolla hoitamattomalla on tiettyyn asti aikaa pelata, mutta sitten luonto on tehnyt valinnat.” MEHTÄUKKO ”OTTAISIN vasemmanpuoleisen vaikka olisi samalla hinnalla myytävänä. Tuosta sentään saa metsän, oikeanpuoleista on turha riesoiksi ottaa.” JEES H-VALTA ”OIKEANPUOLEINENHAN on vasta äskettäin hoidettu. Ei mitään eroa vasempaan, kunhan sekin saadaan raivattua.” GLA ”VAIKEA sanoa tuosta hoidetusta, onko runkoluku oikea, mutta tuohan pitäisi olla suunta myös vasemman puolen metsälle – ja pian äkkiä.” JÄTKÄ ”OIKEANPUOLEINEN tila olisi sopiva sijoittajametsänomistajalle, ei ole huolta kiireellisistä metsänhoitotöistä ja raha on turvallisesti korkoa kasvamassa.” METSÄ-MASA ”RAIVAUSSAHALLA saisi paremman lopputuloksen mutta kalliimmalla hinnalla.” PUUKI ”TUSKIN uuden Mersun ostoon tulee lähtö tuon näköisillä risukoilla.” SITOLKKA Hoidettu ja hoitamaton Kovin ovat naapuripalstat erinäköisiä. HIRVIELÄINTEN aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä keväänä noin kahdella miljoonalla eurolla, Suomen metsäkeskus tiedottaa. Summa on 600 000 euroa viimevuotista suurempi. Eniten korvauksia maksetaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Korvausten määrä kasvaa eniten Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. HIRVIVAHINGOISTA LISÄÄ KORVAUKSIA 0,1 Kymmenen viime vuoden aikana metsää on raivattu muuhun käyttöön vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa eli noin 0,1 prosenttia metsäalasta. Lähde: Luonnonvarakeskus Taimikko on perustettu samaan aikaan ja tila jaettu myöhemmin, kertoo nimimerkki Moto79.
• Suorin tie metsäasiantuntijallesi Kesä, kärpäset ja metsän askareet Harvennushakkuut ja taimikonhoito ovat tärkeä osa vastuullista metsä omaisuuden hoitoa. Metsä kasvaa ja tuottaa kun siitä huolehditaan, luontoa ja ilmastoa unohtamatta. Metsänomistajan kesän kauppalista • Kesäkorjuukelpoiset harvennuspuukaupat • Taimikonhoitotyöt • Metsänviljely Kuinka voimme olla avuksi? Elämässä mukana – Stora Enso Metsäpalvelunumero 02046 1478 (ark. klo 8–16)
• TEEMA » XXXXX 18 Metsälehti Makasiini KUUSI TEHOKASTA TUNTIA Jouni Kalevan keväiseen työpäivään kuului sekä istutusta että kylvöä, mutta vain muutama lyhyt tauko. Kuljimme metsurin matkassa koko päivän. TEKSTI MARIANNE MINKKINEN KUVAT ANTTI J. LEINONEN TEEMA » UUSI METSÄ
• Metsälehti Makasiini 19 KUUSI TEHOKASTA TUNTIA Metsurin työ on itsenäistä, ja siihen sopii tietynlainen erakkoluonne. ”Ajattelen istuttaessa ihan muita asioita”, Kaleva kertoo.
• TEEMA » XXXXX 20 Metsälehti Makasiini Kello 8:00 PÄIVÄ aloitetaan aamukahvilla Metsähoitoyhdistys Oulun seudun Haukiputaan toimistolla. Metsäasiantuntija Mikko Harju ojentaa metsuri Jouni Kalevalle tulostetun kartan, johon on merkitty tämän päivän työkohteet: yksi taimenistutusala ja kaksi kylvökohdetta. Mukaan lähtee pussillinen ruskeita männynsiemeniä ja peräkärryssä odottavat 1 200 männyntainta. Kaleva kertoo aloittavansa työpäivän yleensä kuuden jälkeen aamulla, riippuen keleistä ja sen päivän urakoista. Takaisinpäin pääsee silloin lähtemään yleensä puolen päivän aikaan sen mukaan, miten urakat saa valmiiksi. ”Kuutta tuntia enempää ei oikein jaksa tehdä, kun itsekseen työskennellessä ei tule pidettyä paljoa taukoja.” Kun tätä juttua tehtiin toukokuun lopulla vuosi sitten, oli sen verran viileä päivä, ettei työmaalle tarvinnut lähteä vielä kukonlaulun aikaan. Kalevalla on pitkä kokemus metsurin töistä. Hän työskenteli 36 vuotta Metsähallitukselle, kunnes siirtyi viime keväänä täysipäiväisesti omaan yritykseensä Jovi.TM:ään. Vuonna 2013 perustetun yrityksen kautta hoituvat muun muassa taimikonraivaus ja istutukset metsänhoitoyhdistykselle, pihapuiden kaadot kaupungille ja linjojen varsien raivaus sähköyhtiöille. Tälle päivälle on varattuna ainoastaan metsänhoitoyhdistyksen tilaamia töitä. Auton ovi paukahtaa kiinni, ja Kaleva lähtee ajamaan työmaalle. Kello 9:00 Saavumme istutusalalle. Parkkeeraamme autot hiekkatien laitaan ja alamme pukea varusteita päälle. Taivas näyttää puolipilviseltä ja lämpötilamittarin lukema on noin 14 astetta. ”Nyt on täydellinen keli, kun ei ole vielä juurikaan sääskiä eikä ole liian kuuma.” Kaleva käyttää perinteisen punaisen taimivakan sijasta valjailla lantiolle kiinnitettävää metallista kehikkoa, joka on suunniteltu yhteensopivaksi mustien, muovisten taimilaatikoiden kanssa. Se Ensiksi puetaan taimien kantovaljaat. ”Nyt on täydellinen keli, kun ei ole vielä juurikaan sääskiä eikä ole liian kuuma.” TEEMA » UUSI METSÄ
• Metsälehti Makasiini 21 Taimet imevät vettä juuripaakkunsa kautta, joten ne on järkevin kastella altapäin.
• TEEMA » XXXXX 22 Metsälehti Makasiini on huomattavasti laakeampi kuin perinteinen punainen taimivakka, mutta yllättävän tukeva kolmen hihnansa ansiosta. Kaleva kastaa reikäpohjaisen taimilaatikon ojassa ennen kuin hän nostaa sen suoraan vakkansa kehikkoon. ”Taimet imevät vettä juuripaakkunsa kautta, joten on järkevintä kastella ne altapäin.” Tällä kertaa istutusalalle on lyhyt matka, sillä 0,4 hehtaarin kokoinen aukko yltää melkein tien varteen. 1 200 taimea saa Kalevan mukaan helposti istutettua maahan yhden päivän aikana. ”Jos saa päivän aikana istutettua yli 2 000 tainta, se on jo kova päivä.” Kalevan mukaan yksi tärkeimmistä asioista taimenistutuksessa on huolehtia riittävästä istutussyvyydestä. Taimet sijoitetaan mättään keskelle, ja ympärillä olevaa maata tiivistetään parilla polkaisulla. Nyt istutusalalla eteen tulee mätäs, joka on korkea ja höttöinen. Alkukesä on ollut lähes sateeton ja lämmin, mikä on kuivattanut mättäitä entisestään. Näyttää siltä, että jos taimen istuttaisi ohjeiden mukaan mättään keskelle, se jäisi kirjaimellisesti tyhjän päälle. ”Tässä tapauksessa on parempi istuttaa taimi mättään reunaan”, Kaleva sanoo. Kello 10:52 Vuorossa on evästauko. Kalevan rasiassa on meetvurstilla päällystettyjä leipiä sekä omena ja appelsiini. Kaikkia eväitä ei syödä kerralla, vaan osa säästetään myöhemmäksi. Litran juomapullo näyttää erehdyttävästi Jaffalta, mutta onkin vettä, johon on sekoitettu kaksi vitamiiniporetablettia. Autossa on mukana toinenkin juomapullo, sillä päivän aikana juotavaa voi kulua yli 3,5 litraa. Repun sivutaskussa on varmuuden vuoksi myös suklaata. ”Näissä hommissa ei voi liikaa miettiä ruoan terveellisyyttä, vaan tärkeintä on saada energiaa tasaisesti. Jos raivatessa loppuu energia, on pakko saada jostakin sokeria”, Kaleva sanoo. Hän vertaa metsurin töitä maratonin juoksemiseen: kummassakin on osattava kuunnella omaa kehoaan ja syötävä tarpeeksi. Hän tietää mistä puhuu, sillä on itse juossut maratonin. ”Minä söin juostessa vähän väliä suolakurkkuja. Juoma ei saa hölskyä mahassa, tai tulee huonous.” Kello 11:05 Lähdemme laittamaan loput taimet maahan. Kun katsoo tarkkaan, monilla mätKalevan metsäura alkoi jo ennen armeijan käymistä, kun hän työskenteli Vapolla. Sen jälkeen hän työskenteli Metsähallituksen metsurina 36 vuotta, kunnes siirtyi työskentelemään täysipäiväisesti omaan yritykseensä Jovi. TM:ään. ”Näissä hommissa ei voi liikaa miettiä ruoan terveellisyyttä.” TEEMA » UUSI METSÄ
• Metsälehti Makasiini 23 täillä erottaa pienen pieniä, luontaisesti kasvaneita männyn alkuja. ”Kyllä meidän täytyy istuttaa sellaisillekin mättäille paakkutaimi, koska muuten meillä jäisi kaikki taimet käsiin.” Työn ohessa Kaleva kertoo, että työtavat ovat lähes samat kuin takavuosina. ”Istutustyö sinänsä ei ole muuttunut, eikä metsänhoito. Eivätkä pottiputket ole muuttuneet yhtään. Minulla on vieläkin käytössä samat istutusvälineet kuin takavuosina.” Sen sijaan maanmuokkaus tehdään eri tavalla. ”1980-luvun alussa taimet istutettiin mätästetyn maan sijasta kynnökselle. Siihen oli paljon nopeampi istuttaa kuin mätästetylle alueelle, jossa on vaikeaa liikkua. Mätästys vaikeuttaa myös raivaamista, kun pitää varoa, ettei lyö terää mihinkään.” Yllättävän pian mättäät loppuvat kesken. Kolme muovilaatikollista on istutettu, mutta peräkärryssä olisi vielä kaksi laatikkoa. Kaleva soittaa Harjulle ja he päättävät, että loput taimet viedään työpäivän lopussa takaisin toimistolle. Kello 11:42 Seuraava operaatio on kylvöalalle tarvittavien välineiden valmistaminen. KaKävelymatka istutusalalle ei ole pitkä.
• TEEMA » XXXXX 24 Metsälehti Makasiini VINKIT TAIMENISTUTUKSEEN 1. Taimien juuripaakkujen tulee olla istuttaessa sen verran märkiä, että niistä tihkuu vettä kevyesti puristettaessa. Kaleva varmistaa märkyyden näppärästi kastamalla muovista, reikäpohjaista taimilaatikkoa ojassa. 2. Istuta taimet mättään keskelle. Näin laikkumättään pinnalla oleva kivennäismaakerros muodostaa taimelle suojavallin tukkimiehentäitä vastaan. 3. Kalevan mukaan yksi tärkeimmistä asioista on huolehtia riittävästä istutussyvyydestä. Laikkumättäässä taimen juurien tulisi yltää tuplahumuskerrokseen, josta vapautuu hyvin ravinteita. Suositusten mukaan kuusentaimen juuripaakun päälle tulee jäädä laikkumättäissä vähintään viisi senttiä maata. Pienikokoiset männyntaimet saattaa joutua istuttamaan hieman pinnempaan, sillä vähintään puolet taimen vihreästä varresta tulee jäädä maanpinnan yläpuolelle. 4. Istutuksen jälkeen ympärillä olevaa maata tiivistetään parilla polkaisulla. Taimet pyritään saamaan mahdollisimman suoraan. TEEMA » UUSI METSÄ OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Anssi Aalto: anssi.aalto@tapio.fi / 050 434 4802 tai Samuel Heinonen: samuel.heinonen@tapio.fi / 050 501 3463 METSÄJÄRJESTELMÄ AMMATTILAISELLE www.tapio.fi/forestkit Katso esittelyvideo! Lisäosista voit valita juuri sinun tarpeisiisi soveltuvat: • FORESTKIT GO maastotyöhön • FORESTKIT VALUE tila-arvioiden laadintaan • FORESTKIT WORKS metsätöiden ohjaukseen • FORESTKIT CONTRACT paikkatietoihin sidottujen sopimusten hallintaan • IPTIM laskentaohjelmisto metsien käsittelyn optimointiin • TAPIO METSÄNHOITOKORTISTO ajantasainen metsätietopalvelu METSÄAMMATTILAINEN Hanki markkinoiden monipuolisin verkko sovellus ammattimaiseen metsävarojen hallintaan ja metsä palve luiden tuottamiseen. Kauttamme on saatavilla myös Panasonic -laitteet vaativaan maastotyöhön. Maastotiedon keruu ja päivitys Koealatoiminto Kuviorajojen muokkaus, Monipuoliset taustakartta-aineistot Mahdollisuus Offline-työskentelyyn
• Metsälehti Makasiini 25 leva hakee autosta kaksi tyhjää puolen litran muovipulloa. Hän tekee raivaussahan viilalla kummankin korkkiin reiät. Sitten kaadetaan pussista männynsiemeniä pulloihin. Otamme siemenpullot matkaan ja lähdemme suunnistamaan kartan osoittamalle kylvöalalle. Matkaa sinne ei ole kuin parisataa metriä. Reitti kulkee suoalueen poikki. Se selittää, minkä takia kylvö pitää tehdä tässä kohteessa käsin: painava kylvökone olisi hukkunut suohon matkalla. Kevyemmän mätästyskoneen suo on kuitenkin näköjään kantanut. Pääsemme kylvöalalle ja alamme ravistella pulloja mättäiden päällä. Jokainen pullon heilautus kuulostaa marakassilta. ”Tässä pitää osata vain sambaa”, Kaleva sanoo ja nauraa. Näyttää siltä kuin pulloista ei tulisi mitään pihalle, mutta jokaisella heilautuksella lentää noin neljä siementä maahan. ”Tämä on sellaista näkymätöntä hommaa. Yleensä käyn kylvöalan läpi kahteen kertaan, jotta siemeniä tulee varmasti tarpeeksi.” Männyn kylvö sopii sellaisille alueille, joilla heinittyminen ei ole ongelma. Runsaasti heinää kasvavilla mäntymailla taimet kannattaa istuttaa pottiputkella mättäille, jotta ne eivät tukehdu muun aluskasvillisuuden sekaan. Kaleva ehtii istuttaa päivässä helposti 1200 tainta. Parhaimpina päivinä lukema on noussut yli 2000:een. ”Tämä on sellaista näkymätöntä hommaa.”
• TEEMA » XXXXX 26 Metsälehti Makasiini ”Kotona pitäisi myös venytellä.” Aukon keskellä on oltava huolellisin, koska reunoille tulee taimia myös luontaisesti. Kello 12:15 On välipalan aika. Kaleva syö pari hedelmää ja ottaa juotavaa. Sen jälkeen lähdemme ajamaan toiselle kylvöalalle, jonne saavumme puoli yhden jälkeen. Kohde on hyvin samankaltainen kuin aiempikin. Kyy luikertelee meitä piiloon risukasan alle. ”Antaa sen olla siellä rauhassa, ei se ole minulle mitään tehnyt”, Kaleva sanoo. Käärmeiden sijaan harmia työmailla ovat aiheuttaneet ampiaiset. Pistoja tulee melkein joka kesä. ”Kerran raivatessa kuljin vahingossa suoraan pesälle ja raivaussaha juuttui pusikkoon kiinni. Siinä tuli kiire saada saha irti.” Saamme kylvön valmiiksi ja puoli kahden aikoihin lähdemme ajamaan takaisin toimistolle. Kello 14:10 Juomme toimistolla iltapäiväkahvit. Kuuden tunnin työpäivä on täynnä. Työ on ollut fyysistä ja luulisi, ettei tämän jälkeen tarvitsisi enää lähteä kuntosalille. ”Ei se salikaan olisi pahitteeksi, sillä näissä hommissa tulee kuormitusta vähän yksipuolisesti. Kotona pitäisi myös venytellä.” Huomiselle ei ole luvassa taimenistutusta, vaan raivausta. Siitä Kaleva pitääkin kaikista eniten.? l ”Tässä pitää osata vain sambaa”, Kaleva naurahtaa männyn kylvössä. TEEMA » UUSI METSÄ
• Metsälehti Makasiini 27 KUUSI 67,9 % MÄNTY 28,9 % MUUT 0,2 % RAUDUSKOIVU 3 % KUUSI on suomalaisen metsänistuttajan ylivoimainen suosikkipuulaji. Kaksi kolmasosaa istutuksiin päätyvistä taimista on kuusia. Syyt ovat selvät. Mätästys ja istutus on erittäin toimiva uudistusketju kuuselle, ja kuusi ei kärsi hirvituhoista, kuten vaihtoehtoiset pääpuulajit mänty ja koivu. Metsänuudistajan on kuitenkin syytä miettiä, kannattaako hakkuuaukon jokaiseen mättääseen iskeä pieni näre. ”Mitä isompia alueita on istutettu vain yhdelle puulajille, sitä herkempiä metsät ovat tuhoille”, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Saija Huuskonen. Uudistettavilla aukoilla on vyöhykkeitä, joiden maaperä sopii vielä kuuselle, mutta mänty menestyy yhtä lailla, jos ei paremmin. Hakkuuaukon karuin kulmaus voi myös olla pelkästään männylle sopivaa. ”Aion tehdä omassa metsässäni tänä keväänä niin, että rinteessä olevan uudistusalan karumpaan yläreunaan istutetaan mäntyä ja rehevämpään alaosaan kuusta”, Huuskonen kertoo. Jos mäntyä istuttaa kuusitaimikon jatkeeksi tai toisinpäin, tulee muistaa viilata hieman maanmuokkausta ja istuttaa mäntyjä kuusta tiheämpään. ”Aika pitkälle pääsee jo sillä, että tekee kuuselle mättäitä ja männylle matalia laikkuja ja vähän tiheämpään. Tämä onnistuu niin kaivinkoneella kuin jatkuvatoimisella mätästäjällä”, kertoo tutkija Pekka Helenius Lukesta. Miten syntyy sekataimikko? Metsäkuvion eri osiin voi istuttaa eri puulajeja, mutta voiko kuusta ja mäntyä istuttaa sekaisin vierekkäin? Tai voiko kuusta istuttaa ja mäntyä kylvää? Aukottomia vastauksia ei ole, joten tasarakenteisina kasvavien sekametsien synnyttämisestä on viritteillä uutta tutkimusta. ”Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten sekametsiä kasvatetaan hallitusti taimista lähtien ja sekapuustoisuutta ylläpidetään koko kiertoajan”, Lukessa sekametsäprojektia vetävä Huuskonen kertoo. Havupuusekametsästä voi olla hyötyä tulevaisuudessa, jos kasvuolojen muutoksesta kärsivien kuusten seassa on kuivuutta paremmin sietäviä mäntyjä. Mäntyjen sekaan istutettavat kuuset voivat puolestaan pienentää riskiä, että mäntyjä syövä hirvi haukkaa puuston tuotoksesta aimo osan. Koivun sekaistutus hankalaa Kuusi-mäntysekapuustoa ei kannata yrittää erittäin reheville maille, joilla mänty kasvaa laadukkaan tukin näkökulmasta liian nopeasti. Vastaavasti sekataimikko ei sovi karuille maapohjille, joilla kuusi kituu ja vain mänty kukoistaa. Havupuiden sekaistutus kuulostaa järkevältä. Mutta entä ne alueet, joille pitäisi esimerkiksi juurikääpätuhojen vuoksi istuttaa kuusentaimien sekaan tai sijasta koivua? Koivu kasvaa taimena havupuita nopeammin, joten sekaistutus on hankalaa. Saija Huuskosen mukaan lisää tietoa tarvitaan myös lehti-havupuusekataimikoista: miten niitä saadaan aikaiseksi ja kasvatetaan hallitusti koko metsän kiertoajan?? l Sekä kuusta että mäntyä Kun kasvupaikkatyyppi vaihtelee hakkuuaukolla, ei kaikkialle kannata istuttaa kuusta. VALTTERI SKYTTÄ KUUSI ON SUOSIKKI Vuonna 2018 istutuksiin toimitetut kotimaiset taimet Lähde: Luke
• 28 Metsälehti Makasiini Sata vuotta inventointia Valtakunnan metsien inventointi tarjoaa tietoa, jonka perusteella metsiä uskalletaan käsitellä. Tänä kesänä alkaa jo 13. inventointikierros. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVA JOHANNA KOKKOLA KUVITUS TIINA AALTONEN VMI1 1918 56,28 VMI3 1949 55,20 VMI4 1959 50,76 KASVU 1918–1934 VMI2 1934 56,04/49,80 VMI5 1964 57,20 » VMI
• Metsälehti Makasiini 29 110 100 90 80 70 60 50 40 30 Sata vuotta inventointia VMI7 1977 68,40 KASVU 1934–2012 POISTUMA 1923–2017 VMI8 1987 77,70 VMI9 1996 86,83 VMI10 2003 99,50 VMI12 2012 106,96 VMI6 1970 57,40 VMI11 2008 105,47 Puuston kasvu ja poistuma 1918–2017, milj. m 3 VMI1:ssä ja VMI2:n korkeammassa luvussa ovat mukana Neuvostoliitolle luovutetut alueet. VMI-vuosiluvut ovat mitattujen kasvujaksojen keskivuosia.
• 30 Metsälehti Makasiini S ILLÄ on juhlava nimi, Valtakunnan metsien inventointi, lyhenteenä VMI. Siinä voi kuulla isänmaallisuuden kumua, ja sama tuntu tulee metsäntutkimuksen koealoilla, joiden merkkipaalut ovat sinivalkoisia. Ajatus karkaa VMI:n syntyajan 1920-luvun alun tunnelmiin, mutta VMI:n nykyinen koordinaattori Kari T. Korhonen muistuttaa, että maailmalla vastaavat metsävarojen inventoinnit tunnetaan samanhenkisellä nimellä National Forest Inventory. Metsäalalla VMI vaikuttaa lähes kaikkeen ja se on yhteisen ylpeyden aihe. Eikä aiheetta, sillä millään muulla maalla ei ole esittää yhtä pitkää aikasarjaa metsätiedoista, vaikka Ruotsi ja Norja pääsevätkin lähelle. Sittemmin pohjoismaanaapurit ovat kirineet rinnalle. Korhonen sanoo pikkuisen kadehtivansakin Ruotsia, jossa tietoja kerätään jo kattavammin ja isommin resurssein. Enemmän, laajemmin VMI on ennen kaikkea metsävarojen ja puuston kasvun inventointi, mutta metsistä halutaan tietää aina enemmän ja erilaisia asioita. ”Laajeneminen alkoi 1980-luvulla, jolloin pelättiin ilmansaasteita ja tuhoja. 1990-luvulla tuli monimuotoisuus kuten lahopuustonmittaus. 2000-luku toi ilmastonmuutokseen liittyvät asiat kuten maankäytön muutokset ja metsien hiilivarastot”, Korhonen toteaa. Hän ennakoi, että seuraavaksi nähdään tarpeelliseksi koota tietoja, jotka liittyvät metsien mahdollisuuksiin tuottaa muitakin hyötyjä kuin puuta. Metsälain muutoksen jälkeen erilaiset metsänkäsittelytavat ovat alkaneet yleistyä ja tasaikäisen metsänkasvatuksen malli on ohittanut huippunsa. Jos voisi, niin Korhonen Suomessa on 6 500 koealaryvästä ottaisi inventointiryhmiin mukaan biologin, jotta metsäluonnosta saataisiin monipuolisemmin mitattua tietoa. ”Olisi mielenkiintoista tarkastella muutosta biologin silmin. Mutta biologisempi inventointi kilpistyy rahaan.” Salaiset koealat Ensimmäiset VMI:t tehtiin kampaamalla koko Suomi linjoittain läpi. Nyt inventoidaan viiden vuoden kierrolla koealojen ryppäitä, joista viidesosa on pysyviä, loput vaihtuvia. Ryppäitä on kaikkiaan kuutisen tuhatta, jokaisessa kymmenkunta koealaa, ja jokaisesta koealasta mitataan toista sataa tunnusta. Mittaustulosten määräksi tulee yli kuusi miljoonaa. Pysyvät koealat on merkitty maastoon, mutta Korhonen ei suostu kertomaan miten. Näin siksi, jotta tietoisuus koealasta ei vaikuttaisi metsän käsittelyyn. Metsänomistajat eivät siis tiedä, sattuuko oma palsta osumaan koealaan. Inventointi on säädetty asetuksella Luonnonvarakeskuksen tehtäväksi ja Korhosen kanssa pohditaan, että kai erinäisten tietojen mittaaminen on jokamiehenoikeuskin. Kun tulokset yllättävät Joka vuosi 22 työparia tekee maastossa puolen vuoden mittaisen työrupeaman. VMI:n hintalappu on 1,8 miljoonaa euroa vuodessa. Sillä rahalla yhteiskunta saa tietoa, jolla korvataan luuloa. ”Jos faktoja ei olisi, niin silloin päätöksenteossa uskottaisiin niitä, jotka huutavat kovimpaa.” Ja on yksinkertaisesti niin, että VMI-tietojen pohjalta metsiä uskalletaan käsitellä. Ilman VMI:tä ei olisi samaa investointirohkeutta eikä nykyistä määrää teollisuutta. Silti VMI-tuloksia voi olla vaikea sulattaa, jos ne ovat ristiriidassa » VMI
• Metsälehti Makasiini 31 Koealojen välimatka 300 m Koealaryväs MITÄ TIETOA KOE ALALTA KERÄTÄÄN? 1. Päätyyppi: kangas, korpi, räme tai avosuo 2. Kasvupaikkaluokka 3. Orgaanisen kerroksen paksuus 4. Puulajisuhteet 5. Kehitysluokka 6. Puuston ikä 7. Viimeisen 10 vuoden aikana tehdyt hakkuut 8. Metsänhoidollinen toimenpidetarve 9. Tuhot, aiheuttaja ja vakavuus 10. Puumittaukset yhdeksän metrin säteeltä, joista johdetaan puuston määrä ja kasvu. Lisäksi yli 90 muuta. Välimatka seuraavaan koealaryppääseen n. 5 km pinttyneen ennakkoasenteen kanssa. ”Maailmanlopun ennustajia riittää aina. Aika monelle on ollut yllätys, että Etelä-Suomessa vanhat metsät eivät ole sadassa vuodessa vähentyneet, vaan lisääntyneet.” Korhonen koki itse suurimman yllätyksen, kun kokonaiskasvu suorastaan hyppäsi 87 miljoonasta kuutiometristä 97:ään vuoden 2007 laskennassa, kun ensimmäistä kertaa saatiin samanaikaiset mittaustiedot koko maasta. Senjälkeiset yllätykset ovat tuntuneet pienemmiltä. Metsänhoitosuositusten muutosten vaikutuksista paras esimerkki on, kuinka nopeasti jättöpuuryhmät lisäsivät avohakkuualoille jäävän puuston määrää. Lähtötilanne oli pari kuutiota ja nyt ollaan lähellä kymmentä kuutiota hehtaarilla. Uusia yllätyksiä voidaan odottaa jatkuvasta kasvatuksesta. Se on tosin lähtenyt liikkeelle verkkaisesti eivätkä vaikutukset vielä näy VMI:ssä. VMI:n pohjalta tehdään tulevaisuusskenaarioita: jos hakataan näin, niin metsävarat kehittyvät noin. Niihin liittyvän polemiikin Korhonen ymmärtää, sillä yksittäinen skenaario saatetaan mieltää Luken suositukseksi. Ennusteissa on myös aina mukana epävarmuustekijä. Tutkija pysyköön lestissään Tutkimuksen ja politiikan rajan ylityksiä tapahtuu molemmilta puolilta. Poliitikot toivovat Luonnonvarakeskukselta vastauksia metsien käytön vaikeisiin kysymyksiin, kuten että mitä VMI sanoo hakkuumääristä ja hiilensidonnasta. Osalla tutkijoista on halua päästä päättämään ja saada omaan arvomaailmaan sopivia päätöksiä. ”Tutkijalta kuitenkin helposti unohtuu kokonaisuus. Oikea päätökKoe ala
• 32 Metsälehti Makasiini senteko on sitä, että otetaan eri näkökannat huomioon.” Kari Korhonen varoo itse sotkeentumasta politiikkaan, sillä politiikan tulee jatkaa siitä, mihin tutkimus loppuu. ”Mielestäni tutkijan ei pidä ryhtyä vaatimaan tietynlaista metsien käsittelyä. Tutkimuksen tehtävä on tuottaa arvioita erilaisten päätösten seuraamuksista.” Menneinä aikoina puuntuotannon edistäminen oli metsäntutkimuksen ja inventoinninkin keskeisin tehtävä, ja sitä yhteiskunta tutkimukselta odotti. Edistämisen vuosikymmeninä katsottiin erityisesti, että mihin tehokkaammalla metsänhoidolla päästäisiin. Silloin luotiin pohja nykyisille metsävaroille, mutta toimet saivat metsäalan itsensä karsastaman nimen – tehometsätalous. Kasvulla on rajat Vaikka pari vuosikymmentä sitten tuskin olisi uskottu, että kokonaiskasvu kolkuttelee 110 miljoonaa kuutiometriä, niin Korhosen mukaan kasvun kasvu ei voi jatkua samalla tavalla. Käyttämätöntä potentiaalia ei yksinkertaisesti ole. ”Vajaapuustoisia metsiä ei juuri enää ole ja kasvupotentiaali on käytössä, vaikka metsiä ei edes erikoisen hyvin hoidettaisi.” Yli 110 miljoonan kuutiometrin kuitenkin mennään. Suurimmat tekijät metsien tihentymisen jälkeen kasvussa ovat lannoitus, jalostus ja ilmastonmuutos. Lämpeneminen avittaa kasvua ja ilmastonmuutoksen nimessä suunnitellaan peltoheittojen ja muiden vielä jäljellä olevien joutomaiden metsittämisiä. Niiden vaikutus on kuitenkin pieni. ”Vaikka metsitetään kerralla sata tuhatta hehtaaria, niin se alkaa näkyä vasta parinkymmenen vuoden kuluttua ja silloinkin puhutaan suuruusluokkana prosentin kasvun lisäyksestä.” Nuorten metsien hoitotarpeet eivät vaikuta kokonaiskasvuun, mutta kylläkin siihen, että kuinka nopeasti saadaan arvokasta tukkipuuta. ”Niin kauan kuin metsämaat ovat täyspuustoisia, biomassaa kertyy”, Korhonen kertoo. Metsien hoidon tila kiinnostaa ministeriötä ja VMI on vaikuttanut siihen, miten metsätalouden tuet suunnataan. Ja myös siihen, mitä metsissä on tarpeen suojella. Päättymätön kierto Kun yksi VMI päättyy, niin seuraava alkaa. Tulevana kesänä alkava saa numeron 13. Pohdimme, miksi enää numeroida inventointeja, sillä ne rullaavat jatkuvasti. Perinteen lisäksi sille löytyy yksi järkiperuste. ”Inventoinnit tehdään viiden vuoden kierrolla ja viidesosa inventoinnin koealoista on pysyviä. Inventoinnin numero vaihtuu, kun pysyvät koealat on käyty läpi.” Inventointituloksia julkistetaan vuosittain, mutta ne ovat viiden edeltävän vuoden keskiarvoja. ”VMI:n viimeksi ilmoittama metsien kokonaiskasvu 107 miljoonaa kuutiometriä kuvaa tämän vuosikymmenen alkupuoliskon tilannetta. Todellinen kasvu on suurempi.” Inventointeja on tähän päivään mennessä tehty 12 ja Korhonen on järjestyksessä kuudes vastuullinen. VMI-vastaavien nimet ovat jääneet metsäntutkimuksen historiaan – Ilvessalo, Tiihonen, Kuusela, Kilkki, Tomppo. Korhosesta huokuu asialleen vihkiytyneen tutkijan antaumus eikä hän ole tehnyt itsestään tutkijasankaria. Hän korostaa, että VMI:n takana on pitkään samana pysynyt tutkijatiimi. ”Jotka tähän lähtevät, niin tuntuvat pysyvän.” » VMI
• Metsälehti Makasiini 33 NÄMÄ TULOKSET YLLÄTTIVÄT KARI KORHOSEN 1. Kokonaiskasvun hyppäys kymmenellä miljoonalla kuutiometrillä vuoden 2007 laskennassa. 2. Uusien metsänhoitokäytäntöjen johdosta avohakkuualoillakin jää lähes kymmenen kuutiometriä puuta. 3. Kuollut puu vähentynyt Pohjois-Suomessa tällä vuosituhannella, myös suojelualueilla. 4. Vanhin otantaan osunut puu on 522-vuotias. Kari Korhonen on antanut VMI:lle työuran­ sa, eikä kadu. Hän aloitti VMI:n parissa opiskelujensa loppuvaiheissa vuonna 1986 ja päävastuullisena hän on ollut viimeiset 15 vuotta. Välillä meni pari vuotta yliopistolla inventointia opettamassa ja toiset pari vuotta kehitysmaiden metsiä inventoimassa. Lyhyt Kiinan­keikkakin löytyy 1990­luvun alusta. ”Mantsurian kukkuloilla tehtiin inven­ tointia, että riittääkö kasvu sellutehtaalle. Inventointi näytti, että kasvua oli oletettua enemmän, mutta tehdasta ei tullut.” VMI on vienyt kokonaisvaltaisesti. Työpäivät ovat pitkiä, mutta metsään ehtii harvoin. Työ on toimistotyötä ja asiantunti­ jatyötä erilaisilla kansainvälisillä foorumeilla. Eurooppalainen yhteistyö on tiivistä, koska paljolti ilmastopolitiikan vuoksi Euroopan tasolla pyritään tuottamaan yhteismitallista, vertailtavaa metsätietoa. Suurpiirteinen ei pärjäisi. Tilastotyö vaatii numerokiinnostusta, kärsivällisyyttä ja pikkutarkan luonteen, eli hyvän matikkapään. Korhoselle matematiikka on aina ollut helppoa ja mukavaa, vaikkakaan hän ei pidä itseään sellaisena, jota kutsuttaisiin matematiikkane­ roksi. Korhonen on Joensuun yliopiston toisen vuosikurssin metsänhoitaja ja tohtori, joita niistä alkupään vuosikerroista sukeutui useita. Silloinen valintamenettely painotti ylioppi­ lastodistusta pääsykoetta enemmän ja sisään valikoitui hyviä oppilaita, nuorisokielellä hikkejä tai pinkoja. Tiedekunnan perustamista pitkospuiden taakse Joensuuhun pidettiin enemmän alue­ kuin tiedepolitiikkana, ja tiedekunnassa oli henkeä, että nyt näytetään niille. Oma fysiikka on pidettävä kunnossa. Korhonen on joukkueurheilumies. Hän on pe­ lannut jalkapalloa samalla porukalla vuodesta 1985. Talvella pelataan sählyä ja squashia. Korhonen työskentelee kotimaakunnas­ saan ja pystyy hoitamaan kotitilansa metsiä Kontiolahdella. ”Tein juuri metsäveroilmoituksen. Hankintatyön arvon osalta verkkolomake oli vaikeaselkoinen.”? l KAIKKI VMI:LLE
• TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO | PUH. 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV300 T3B Sähköinen 2/4-vedon kytkin Portaaton CVT-vaihteisto, hidas-nopea + pakki Vääntävä 300 CC OHV nestejäähdytteinen moottori, 18 HV/6500 RPM Maavara 183 mm 24 kk takuu Suomen edullisin neliveto-traktorimönkijä TRAKTORIMÖNKIJÄ LINHAI ATV500 T3 Yksisylinterinen nelitahtimoottori 493 cm Nestejäähdytys CVT-automaattivaihteisto Sähköisesti kytkettävä neliveto Kytkettävä etutasauspyörästön lukko 24 kk takuu Sisältää vinssin ja alumiinivanteet 4990 € YLEISPERÄKÄRRY MÖNKIJÄÄN T034 Lavan mitat 1500x957x660 mm Kokonaismitat 2695x957x935 mm Isot ja järeät 22x11-8" pyörät Kantavuus 360 kg Lava kuumasinkitty 399 € PIHAVARASTO SUNYARD HW0608 Mitat (L,P,K): 235,7x194,6x208,7 cm, n. 4,6 m Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanisoitua teräspeltiä. Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko 105 cm 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! Ohjaustehostimella 5590 € 3990 € 345 € KASVIHUONE SUNOR NB3 Mitat (P,L,K): 250x190x207 cm eli n. 4,8 m Kokonaiskorkeus 195 cm, seinäkorkeus 124 cm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli VAKIONA! Tuuletusluukun automaattiavaaja kaupanpäälle! 295 € 399 € Kaupan päälle biotulppa! 345 € RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 TBQ Voimakas Briggs & Stratton Series 550 E OHV moottori! Leikkuuleveys 46 cm Korkeuden säätö yhdellä vivulla! 28-75 mm 70 L kerääjäsäiliö ja tehokas keräys Bioterä Kahden vuoden takuu METSÄKÄRRY OMALLA HYDRAULIIKALLA Ulottuvuus 3,73 m Maks. kuorma 3000 kg Nostokyky 300 kg Kouran avautuma 700 mm Pituus 4430 mm, leveys 1180 mm Oma 6,5 HV OHV moottori Telipyörästö ja tukkipangot siirrettävissä 5490 € RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 TBQ Maks. oksan koko 100 mm Vauhtipyörässä 4 kpl leikkuuteriä Syöttöaukon suuaukon koko 50x50 cm Ulosheittotorvi säädettävissä 360º Ulosheittotorven korkeus 152 cm Suositeltu traktorin teho min. 18-30 HV 1290 € Tehokas traktorihaketin isolla syöttöaukolla! Saatavana myös hydraulisella syötöllä hintaan 2290 € MOOTTORISAHA OLEO MAC GS520 Moottori 51,7 cm , 3,4 HV / 2,5 kW Vakioterälaite 41 cm / 16" Puolipuristin takaa kevyen käynnistyksen Öljypumppu automaattinen ja säädettävä Paino 5,4 kg Kahden vuoden takuu 239 € RUOHONLEIKKURI OLEO MAC G48 PK Moottori Emak K600A 140 CC OHV Leikkuuleveys 46 cm Kuulalaakeroidut pyörät Korkeudensäätö joka pyörässä, säätöväli 28 75 mm Bioleikkaava tai sivulle heittävä Upea italialainen design! Kahden vuoden takuu SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? WWW.KONE-GLANS.FI
• Metsälehti Makasiini 35 OMA METSÄ ›› METSÄNHOITO S. 36 : 13 kysymystä kulotuksesta ›› TUTKIMUS S. 42 : Supertietokone laski tuulituhoriskit ›› ALLAKKA S. 43 : Lisäansioita, lisäansioita! ›› PERINTÖMETSÄ s . 48 : Näin myyt yhteismetsäosuuden Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› KYSY POIS Mitä tehdä alikasvokselle? SIVU 44 ERIKOISPUUT Tuottoisa kontortamänty s. 40 M IK KO H ÄY RY N EN
• OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 13 kysymystä KULOTUKSESTA Kulotus parantaa metsän kasvua, terveyttä ja monimuotoisuutta. Hintalappu ja oikukkaat säät kuitenkin jarruttavat tulen käyttöä. TEKSTI JA KUVAT TIIA PUUKILA Tuulen alapuolella tulee aina vartioida kipinöitä. Kuusesta tehty hosa on toimiva väline karanneiden palon alkujen sammutukseen.
• Metsälehti Makasiini 37 Minkälainen kohde sopii kulotukseen? Kohteen koko vaihtelee muutaman aarin säästöpuuryhmästä useamman hehtaarin kulotusalaan. Kohteen tulee sijaita kivennäismaalla. Turvemaita ei kuloteta, sillä niissä tuli kytee pitkään ja voi levitä. Kulotukselle paras maalaji on Suomessa yleisin moreeni, jossa on sekaisin maalajitteita savesta isoihin kivenlohkareisiin. Hyviä kulotuskohteita ovat mustikkaa kasvavat tuoreet kankaat ja puolukkapeitteiset kuivahkot kankaat. Lehdot eivät nopean ravinnekiertonsa ja karut kankaat ohuen kunttakerroksensa takia sovellu kulotukseen. Metsämaata ei tule kulottaa metsälakikohteissa eikä sähkölinjojen tai asutusten lähistöllä. Kulotusalan reunametsä ei saisi olla herkästi syttyvä vanha kuusikko. Lähellä oleva vesistö helpottaa sammutustöitä, tien läheisyys kaluston ja sammutusveden kuljetusta alalle. Ihanteellinen kohde on peltojen ja pelto-ojien ympäröimä metsätai säästöpuuryhmäsaareke, jonka ympäristöä ei tarvitse erikseen rajata ja suojata. Keneltä saan apua kulotukseen? Pelastuslaki edellyttää, että kulotuksessa on aina oltava mukana metsäammattilainen, jolla on aikaisempaa käytännön kokemusta kulotuksesta ja joka suunnittelee ja valvoo toimintaa. Kulotuksesta kiinnostuneen kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen tai metsäyhtiön asiantuntijaan. Myös Metsäkeskus tekee kulotuksia luonnonhoitohankkeina. Luonnonhoitohankkeina toteutettavat kulotukset ovat metsänomistajille maksuttomia, mutta hankkeita on vähän. Metsänomistajan kannattaa kysellä tuttavia talkoisiin, sillä muutaman hehtaarin kulotus työllistää helposti noin kymmenen henkeä. Säästöpuuryhmän kulotuksessa selvitään kevyemmällä miehityksellä. Mitä kulotus on? Kulotus jaetaan metsänhoidolliseen ja luonnonhoidolliseen kulotukseen. Metsänhoidollinen kulotus on hakkuutähteiden ja kuntan polttamista. Säästöpuuryhmien poltto puolestaan lukeutuu luonnonhoidolliseen kulotukseen. Mitä hyötyä kulotuksesta on? Metsänhoidollisessa kulotuksessa maan lämpöja ravinneolot parantuvat huomattavasti ja happamuus vähenee. Kulotuksen jälkeen syntyvä puusto on tervettä, hyväkasvuista ja kilpailukykyistä. Kulotus myös vähentää taimikkovaiheen raivaussahatyötä eikä heinäystä tarvita. Luonnonhoidollisessa kulotuksessa tarkoituksena on lisätä boreaaliselle havumetsävyöhykkeelle luontaisesti kuuluvia metsäpaloja hallitusti. Kulotettu säästöpuuryhmä tarjoaa elinympäristön monille palaneesta puusta ja tulesta riippuvaisille uhanalaisille lajeille. Myös metsäsertifiointi vaatii kulotuksia. Tästä syystä esimerkiksi metsäyhtiöt ja Metsähallitus tekevät kulotuksia omilla maillaan. 1 2 3 4 Sammutusvettä johdetaan vedenottopaikoilta pumpuin ja letkuin kulotusalalle. »
• OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini Milloin on paras aika kulottaa? Syksyllä tai talvella hakattu ala kannattaa kulottaa heti seuraavana keväänä. Silloin hakkuutähteet eivät ole ehtineet painua ja tiivistyä. Yleensä kulotus ajoittuu paikkakunnasta riippuen huhtikuun loppuun tai touko-kesäkuulle. Tällöin maasta on talven jäljiltä haihtunut enin kosteus. Säästöpuuryhmien kulotus onnistuu vielä syksyllä ja jopa talvella. Maan ollessa lumen peitossa riski tulen karkaamiseen kulotusalalta on olematon. Varsinaisen kulotuspäivän tulisi olla vähätuulinen ja sateeton. Kulotuksen jälkeiset sateet puolestaan helpottavat ja lyhentävät jälkivartiointia. Miten ala valmistellaan kulotukseen? Kulotuksen suunnittelu alkaa jo hakkuista. Hakkuutähteet jätetään metsään ja hakataan keskemmälle kulotettavaa alaa, ei reunalle. Mikäli tarkoituksena on polttaa säästöpuuryhmä, hakkuutähteitä kerrytetään myös säästöpuuryhmän alueelle. Hakkuiden jälkeen alalle tehdään palokujat ja vesikuopat. Palokuja on kulotuskohteen ympärille kaivettava noin kahdesta kolmeen metriin leveä kaistale, josta kivennäismaa on paljastettu. Sen tehtävä on estää tulen leviäminen kulotusalan ulkopuolelle. Jos alue rajautuu esimerkiksi tiehen, ojaan tai vesistöön, ei palokujaa tarvitse kaivaa. Palokujien kaivuun yhteydessä alalle tehdään vesikuoppia. Ne sijoitetaan palokujalle tai ojien yhteyteen tasaisesti kulotusalueelle. Kuoppien tehtävänä on taata, että sammutusvettä on riittävästi saatavilla. Tavoitteena on, että vesikuopat täyttyisivät lumen sulamisvedellä. Mikäli tämä ei onnistu, tuodaan alalle vettä tankkiautolla tai traktorilla. Myös ojia voidaan padota ja hyödyntää läheisiä vesistöjä. Ennen kulotusta kierretään tai suojataan kanalintujen pesät. Muurahaispesät kytevät pitkään, joten ne suojataan, kierretään tai puretaan. Minkälaisia välineitä tarvitaan? Sammutukseen vaaditaan riittävästi letkuja ja vesipumppuja. Myös sangot, kastelukannut, reppuruiskut ja saavit ovat hyviä sammutusvälineitä. Paikan päällä voi nuoresta kuusesta karsia vesurilla sammutuksen avuksi niin sanotun hosan. Letkut ja pumppujen toimivuus on testattava ja polttoaineen riittävyys pumppuille varmistettava ennen tositoimia. Kaasutoho on toimiva sytytysväline ja radiopuhelimet sekä kännykät hyviä talkooporukan väliseen yhteydenpitoon. Omiksi varusteiksi kannattaa valita suojaavat vaatteet, jotka eivät syty herkästi. Myös ensiapulaukku on hyvä olla mukana. Miten kulotus toteutetaan? Kulotus sytytetään tuulen alapuolelta. Tuulen suuntaa voidaan arvioida laittamalla kulotusalalle keppien päähän nauhoja. Yleisin tapa tehdä metsänhoidollinen kulotus on niin sanottu hevosenkenkätekniikka. Siinä lähdetään kiertämään kulotusalue tuulen alapuolelta ja vastakkaisella puolella tulet kohtaavat. Luonnonhoidollisiin kulotuksiin sopii palokujaton menetelmä. Siinä maa kastellaan huolellisesti säästöpuuryhmän ympäriltä, mutta palokujia ei kaiveta. Palokujaa ja sen ulkopuolista aluetta kastellaan koko ajan ja vartioidaan, ettei tuli pääse karkaamaan. Kulotusalan ympäristöä tarkkaillaan, sillä kipinät voivat singota jopa sadan metrin päähän. Kulotusalueen sisällä sammutustyöt aloitetaan viimeistään kulotusta seuraavana aamuna. Kuinka pitkään jälkivartiointi kestää? Kulotusalaa vartioidaan, kunnes alueelta ei nouse enää savua. Tarkas8 9 6 7 5
• Metsälehti Makasiini 39 tuskäyntejä jatketaan aina kulotusta seuraavaan kunnon sateeseen asti. Miten kulotettu ala uudistetaan? Kuntta ei pala täysin, joten maa tulee muokata. Äestys yhdistettynä männyn kylvöön on hyvä, edullinen ja tehokas tapa uudistaa kulotusala. Rehevämmillä kohteilla voidaan harkita myös rauduskoivua. Kuusi ei menesty kulotusalalla yhtä hyvin kuin mänty ja koivu, mutta reheville hirvituhoriskialueille kuusen istutus voi olla ainoa vaihtoehto. Pitääkö kulotuksesta ilmoittaa? Kulotuksesta on ilmoitettava pelastuslaitokselle. Kulotusilmoituksen pystyy tekemään paikallisen pelastuslaitoksen verkkosivuilla. Tavallisesti ilmoitus tehdään noin viikosta kahteen etukäteen. Jos kulotusala sijaitsee kunnan rajalla, kannattaa ilmoitus tehdä myös naapurikunnan pelastuslaitokselle, sillä savu näkyy kauas. Tarvitaanko vakuutusta? Kulotusalalla on oltava vakuutus. Jos metsä on jo vakuutettu, kannattaa olla yhteydessä vakuutusyhtiöön ja varmistaa, mitä vakuutus korvaa. Myös talkoolaiset kannattaa vakuuttaa. Paljonko kulotus maksaa? Kulotuksen hinta on riippuvainen kohteesta sekä metsänomistajan ja talkootyöläisten työpanoksesta. Metsänhoidollisen kulotuksen hinta on noin 1 500–2 000 euroa hehtaarilta. Yksittäisen säästöpuuryhmän poltto on huomattavasti edullisempaa. Uuden puusukupolven hyvä kasvu yleensä kuittaa pitkällä aikavälillä metsänhoidollisen kulotuksen kustannukset, mutta ei aina. Kulotuksen hinta osaltaan selittää, miksi se on hyödyistään huolimatta vähäistä.? l 10 11 12 13 Juttua varten on haastateltu metsäalan opettaja Jyrki Ilvestä Koulutuskeskus Sedusta Tuomarniemestä sekä käytetty lähteenä Suomen metsäkeskuksen julkaisemaa Kulotusopasta. Kulotusalaa vartioidaan niin kauan kuin savua nousee. Kytevät lieskat sammutetaan. Huomaatko eron? Oikea taimivalinta voi nostaa metsäsi arvoa 24% Olemme jalostaneet taimia jo puolen vuosisadan ajan, minkä ansiosta voimme tarjota jopa 24% paremman kasvun. Ota yhteyttä, niin saat parhaat mahdolliset taimet ja suurimman kasvupotentiaalin juuri sinun metsääsi. Saat sekä varmuutta että vaurautta. Lue lisää www.skogsplantor.se/fi Myynti Suomessa, puh. 0500 569 566 Nyt jo toisen jalostusvaiheen kuusen siemeniä saatavana Suomessa!
• OMA METSÄ » PUULAJIT 40 Metsälehti Makasiini SOPISIKOHAN tähän kuusi vai mänty? Jos tämä kysymys mietityttää, voi paikka olla omiaan kontortamännylle. Sille paras kasvupaikka osuu juuri kuusen ja männyn kasvupaikkojen välimaastoon. Rehevä kuiva kangas tai karuhko tuore kangas ovat omiaan kontortalle. Muuallakin se menestyy, sillä tutkimusten mukaan kontorta ei ole turhan ronkeli kasvupaikan suhteen. Se kasvaa hyvin sekä etelässä että pohjoisessa aina metsänrajalle asti, kunhan siemenen alkuperä on oikea. Laadukkaimmat kontortamänniköt löytyvät Pohjois-Suomesta. Ei pellolle Kontorta kasvaa luontaisesti Pohjois-Amerikan Kalliovuorilla, Suomeen se tuotiin reilut sata vuotta sitten. Se on kotimaista mäntyä nopeakasvuisempi ja tuottaa noin kolmanneksen enemmän puuta. Kiertoaika on jopa Kalliovuorten kasvatti Pohjoisamerikkalainen kontortamänty on kotimaista sukulaistaan tuottoisampi ja kasvaa vikkelästi jopa sahapuuksi, mutta sen markkinat ovat epävarmat. TEKSTI JA KUVITUS TIIA PUUKILA OSA 3 KONTORTA­ MÄNTY viidenneksen lyhyempi kuin meikäläisellä männyllä. Yhtenä syynä parempaan kasvuun pidetään kontortamännyn runsaampaa yhteyttävää neulasmassaa. Runsaan neulasmassan ja suuremman latvuksen takia kontorta ei ole turvemaiden ja hienojakoisten maiden puu. Se on altis lumija tuulituhoille ja tarvitsee kasvupaikan, jossa ankkuroida juuret tukevasti maahan. Pellonmetsitykseen kontortaa ei kannata harkita, sillä se maistuu mäntyä paremmin myyrille. Sen sijaan hirvituhoille riskialttiit alat eivät ole täysin poissuljettuja. ”Ruotsissa hirvituhoriskialueilla suorastaan suositellaan kontortamännyn viljelyä. Sille tulee vähemmän oksansyöntiä kuin männylle”, kertoo kontortamäntyihin erikoistunut ja niitä omissa metsissään kasvattava tutkija Seppo Ruotsalainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Hän kuitenkin muistuttaa, että kontorta ei muodosta männyn tavoin paksua kaarnaa, joten hirvet saattavat kaluta sen mehevää kuorta. Kontorta toipuu yllättävän hyvin tuhoista, jopa myyrätuhoista, ja on kohtalaisen kestävä männynversoruosteelle. ”Tästä syystä sitä voi suositella haapavesakon vaivaamalle alueelle.” Metsäkylvöllä taimikko Alun alkaen kontortamännystä kaavailtiin tuottoisaa ja nopeakasvuista sellupuuta. Mäntyä runsaamman oksikkuutensa takia sen ei ajateltu soveltuvan sahapuuksi. Nykyisin viljelyksiin on saatavissa jalostettua siementä ja laatu on parantunut. Ruotsissa laadukkaimmat kontortamänniköt on kasvatettu tukeiksi asti. ”Yhtenä uutena uudistustapana on ollut kontortan metsäkylvö. Syyskylvökin onnistuu sillä hyvin”, Ruotsalainen kertoo. Kylväen uudistetun metsän lähtötiheys on suurempi, oksat karsiutuvat tehokkaammin ja puista kasvaa siten parempilaatuisia. Metsikkösiementä laadukkaampaa siemenviljelyssiementä saa tilattua esimerkiksi Ruotsista. Kontortamänty on erikoispuulaji, jonka kasvatukseen ei ole valmiita ohjenuoria. Kokeilulle jää sijaa ja männyn suosituksia soveltamalla pääsee pitkälle. Kontortamännyllä on neulasmassaa enemmän ja neulaset pidemmät ja paksummat kuin kotimaisella männyllä.
• Metsälehti Makasiini 41 ERIKOISPUITA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Makasiini 1: Tervaleppä / Makasiini 2: Siperianlehtikuusi / Makasiini 3: Kontortamänty / Makasiini 4: Visakoivu / Makasiini 5: Tammi / Makasiini 6: Vaahtera / Makasiini 7: Douglaskuusi / Makasiini 8: Serbiankuusi Harvennusten lukumäärän sanelee puun käyttötarkoitus. Sellupuuksi viljeltävässä kontortamännikössä yksi harvennus riittää. Omat viljelmänsä Ruotsalainen on istuttanut soveltaen männyn suositustiheyksiä. Tutkija on testannut metsäpalstallaan myös lehtikuusen ja kontortan sekoitusta. Lehtikuuset hän on istuttanut vuotta aikaisemmin, jotta ne valopuina saavat riittävästi etumatkaa. Kolarin tutkimusasemalla työskennellessään Ruotsalainen kiinnostui männyn ja kontortan sekoituksesta siten, että noin kolmannes alasta omistetaan kontortalle. Kontortamännyt korjattaisiin ensiharvennuksessa talteen. ”Se parantaisi pikkuisen männyn oksanlaatua ja ensiharvennuksen tuottavuutta.” Sertifikaatti uupuu Suomessa kontortamäntyä ostetaan ja käytetään sellupuuna. Sen vuosittaiset istutusmäärät tosin ovat vaatimattomat. Viime vuonna Luken tilastojen mukaan kontortaa istutettiin alle kaksituhatta tainta. Kasvatusta jarruttaa paitsi osittain tarjonnan vähyydestä johtuva markkinoiden epävarmuus myös sertifiointikäytännöt. Ulkomaisena puulajina kontortamänty ei kuulu sertifioituihin puulajeihin. Sitä voi kuitenkin huoletta kasvattaa ja käyttää esimerkiksi sellun valmistuksessa sertifioidun puun seassa. Puhtaasti kontortakuidusta valmistettu sellukaan ei ole sertifioinnin puolesta este, sillä esimerkiksi Ruotsissa kontorta tulee sertifioiduista metsistä.? l TYÖKALU HIILEN­ SIDONTAAN Kontorta on joustava, sopeutuva ja kestävä laji, joka sopii hyvin muuttuviin olosuhteisiin. Tulevaisuudessa se voisi olla yksi puulaji lisää kuusen valtakunnaksi muuttuneessa Suomessa. Lajin nopeakasvuisuus mahdollistaa suuremman tuoton pienemmällä metsäalalla. ”Jos puhutaan hiilen sidonnasta ja hiilivaraston tuottamisesta, kontorta on aika mainio työkalu siinä pakissa. Silloin voi olla, että isompi osa metsistä voitaisiin jättää koskemattomiksi eikä kuitenkaan hävitä puuntuotoksessa”, Seppo Ruotsalainen pohtii. Kontortamäntyä puoltaa myös niin sanotut serotiiniset kävyt, jotka aukeavat vasta puun kuoltua tai metsäpalon yhteydessä. Sen ei siis pitäisi levitä holtittomasti luontoomme. Ruotsissa tosin on todettu, että etenkin karuilla mailla se onnistuu uudistumaan luontaisesti männyn tavoin. Kontortamännyn runko on ohutkuorinen ja harmaa ja muistuttaa kuusen runkoa. Kontortamännyn voi istuttaa, mutta nykyään myös kylvö onnistuu.
• OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini ILMASTONMUUTOS lisää tuulituhojen riskiä, mutta ei kuitenkaan tuulten, vaan maan pehmeyden vuoksi. ”Myrskyjen yleistymistä on vaikea mallintaa, mutta routajaksojen lyheneminen on varmaa”, Luonnonvarakeskuksen MyrskyPuu-tutkimusta vetävä apulaisprofessori Aleksi Lehtonen kiteyttää. Tuulituhon suurimmat riskitekijät ovat arkijärjellä ymmärrettäviä, kuten puuston pituus ja erityisesti kuusivaltaisuus, avoimet metsänreunat ja vastikään tehty harvennus. Astetta tieteellisempiä ovat topografiasta johdettu tuulikerroin, lämpösumma sekä maan laatu ja paksuus. Kun metsävaratietoihin yhdistetään maaperätiedot, metsänkäyttöilmoitukset ja tuulen maksiminopeus kymmenen vuoden jaksolta, niin tuulituhoalttius on kartalla. Kuulostaa helpolta, mutta laskentaan on tarvittu Otaniemen supertietokone. Riski on suurin Vaasa–Kajaani-linjan eteläpuolella ja erityisesti Etelä-Saimaan alue korostuu. Yksittäisenä alueena esimerkiksi Kuopion Puijolla tekijät ovat kohdallaan – pitkää kuusikkoa korkealla paikalla ja rehevällä pohjalla. Riskikartta kertoo alttiudesta, mutta ei ole tuhojen ennustaja eikä tuulituho välttämättä tarkoita täystuhoa. Lehtonen muistuttaa tuulituhojen satunnaisuudesta, etenkin syöksyvirtauksia on hyvin vaikea mallintaa. ”Seuraavaksi kartoitetaan lumituhoriskit. Tuhohyönteisten leviämisen mallintaminen onkin astetta haastavampaa.” Tuulituhoriskikartta löytyy verkosta helpoiten googlettamalla.? MIKKO HÄYRYNEN Ei ne tuulet, vaan maan pehmeys. Supertietokone laski tuulituhoalttiudet Kartan värit kuvaavat todennäköisyyttä, että tuulituhoja tulee viiden vuoden jaksolla. Mitä syvempää ruskeaa, sitä enemmän alttiutta. YRITTÄJÄT PITÄVÄT METSÄÄ OMANAAN Monet luontomatkailuyrittäjät kokevat käyttämänsä metsäalueet osittain omakseen, ilmenee Helsingin yliopistossa väitelleen Anne Matilaisen väitöstutkimuksesta. ”Yhä enenevässä määrin myös muut kuin metsien lailliset omistajat kokevat, että heillä on oikeus vaikuttaa metsien käyttöön. He myös saattavat asettaa erilaisia, joskus jopa ristiriitaisia, vaatimuksia niiden käytölle”, Matilainen pohtii. METSÄN­ JALOS TUKSEN TUTKI JALLE PAL KINTO Suomen Metsätieteellinen Seura on palkinnut MMT Mikko Tikkisen erinomaisesta metsätieteen väitöskirjatyöstä. Tikkisen joulukuussa hyväksytyssä väitöstyössä selvitettiin mahdollisuuksia yhdistää kuusen alkiomonistus osaksi nykyisiä metsänjalostusmenetelmiä ja kehittää alkiomonistuksesta taimituotannossa hyödynnettävää menetelmää.
• Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA riittävän korkean ja tukevan, eikä siinä ole teräviä kulmia eikä siitä irtoa tikkuja. Hyötypuutarhan pitäjä rakentaa pikkutukeista matalan kehikon, jonka täyttää mullalla. Hirsikehikon päätyihin voi liittää pystyhirret, joiden varaan asetetun kurkihirren päälle on helppo heittää kateharso tai muovi. Hevosaitauksiin halutaan paksuhkoja tolppia, kesäkanojen tarhoihin kelpaa ohuempikin. Vadelmarivistön tukemiseen sopii tavallinen reilu viisisenttinen aitatolppa. Julkisten tienpiennarten, puistojen ja golfkenttien istutusten suojaamiseen käytetään monenmittaisia puita. Sulkapalloverkon päätyihin ja moneen kenttäpeliin halutaan pyöreitä tukipuita. Saunanlauteiden tuiksi ja kaiteiksikin on metsänmuotoisia puita tarvittu. KYSYNTÄÄ on, mutta se ja tarjonta eivät tahdo kohdata. Kovin vähän on niitä, jotka jaksavat ryhtyä pöllinkuorintaan ja -kauppaan. Työ on raskasta ja tienesti satunnaista. Nykyään pitäisi tienata rutkasti rahaa, nyt heti ja vaatimattomalla työpanoksella. Likainen hikityö ei ole trendikästä. Vaikka elämänriemuahan siitä oikeasti tulee ja täytettä sinne rahapussiin. Mistä sen ostajan löytää? Etsimiseen saa käytettyä paljon aikaa ja varoja. Toinen tie, hidas mutta halpa, on se, että annat asiakkaan löytää sinut. Tee ensin itsellesi vaikka lato pikkutukeista ja sen perään monenlaista rakennelmaa omaksi iloksesi ja omaan tarpeeseen. Jos mahdollista, kaikki näkyvälle paikalle, jotta ohikulkijakin huomaa. Jos kaikki onnistuu, saattaa pisneksen pää aueta. Ja jos ei aukea, saitpahan elämänkokemusta ja oppia, eivätkä tappiot olleet kummoisetkaan. l VALTAKUNTA on pysyvästi pullollaan mitä erilaisempia hankkeita, projekteja, seminaareja ja webinaareja, joiden voimin yritetään saada lisäpotkua maalaiseläjän elämään ja täytettä rahamassiin. Pyrkimys on suurenmoinen ja aate oivallinen. Itsekin olen ollut mukana, niin hankkeen vetäjänä kuin osallistujana. Kyllä housunpersustassakin on kuluneisuutta istumisesta. Mutta, mutta. Orastavan vanhuuden lähestyessä on kyynisyyskin lisääntynyt. Voi kuinka monta työtuntia on kansakunnalta kulunut ideoidessa ja visioidessa. Ilman muuta joka homma pitää miettiä ja suunnitella etukäteen, mutta kyllä senkin päivän on joskus koitettava, jolloin ryhdytään tuumasta toimeen. Hankehenkilöt tietysti saavat nyhdettyä EU:lta sinne itse maksamiamme jäsenmaksuja takaisin, joka on pelkästään hyvä asia. Hankkeeseen osallistuja vaan tahtoo hyytyä viimeistään sitten, kun hanke päättyy ja palkattu vetäjä siirtyy seuraavaan projektiin. Missä vika? Peilissähän se. Meistä jokaisen oma osaaminen, olosuhteet ja resurssit ovat tuiki erilaiset. Yleispätevää neuvoa mihinkään loistavaan pisnekseen ei ole, joten itse pitää omalta kohdalta puntaroida omat markkinat. JUURI nyt on oivallinen aika tutkia ainakin muutamien metsällisten tuotteiden vetovoimaa. Kevät on parhaimmillaan, väki rientää mökeilleen nikkaroimaan ja puutarhoihinsa pöyhimään. Monenlaista pölliä, rankaa ja riukua tarvittaisiin, jos vain tietäisi, mistä niitä saisi. Ihan tavallinen kuorittu pyöreä puu on yllättävän kysytty tuote. Joku tarvitsee ohuita ja pitkiä haapatukkeja kivikkoiseen rantaansa veneen ohjureiksi ja alustaksi. Vanhanaikaisen portin tekijä kaipaa kuusipöllejä pystypuiksi ja tukitolpiksi. Lapset kaipaavat keinua, johon voisi ripustaa kiipeilyköydenkin – pyöreästä puusta pystyy tekemään Lisäansioita, lisäansioita! KUORI KEVÄÄLLÄ » pikkuhirsiä » tolppia JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. KU VA TU U LI KK I SI RO LA
• 44 Metsälehti Makasiini METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 a, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET MITÄ TEHDÄ ALIKASVOKSELLE? Kuusialikasvoksen hyödyntäminen usein mietityttää. Jos alikasvoksena on 300–400 lähes 10 metristä kuusta, niin mitä kannattaisi tehdä? Jos tuollaiseen tekee täydennysistutuksen, niin kuinka paljon ylispuut haittaavat taimien kasvua? » JOS kuuset ovat metsässä tasaisesti ja ylispuut pystytään korjaamaan niitä vaurioittamatta, alikasvoksen jatkokasvatus ilman täydennystä voisi olla paras vaihtoehto. Tuotostappiota syntyy täystiheään kuusikkoon verrattuna arviolta 20 prosenttia, jota kompensoi seuraavan tukkitilin huomattava aikaistuminen. Myrsky saattaa tosin romuttaa haaveet tuottavasta metsästä, koska pelivaraa Kymmenmetrisen kuusikon täydennysistutus ei välttämättä onnistu. Ali kasvos kuvan julkaisi Metsälehden verkkosivuilla nimimerkki jpjulku. on vähän. Jos kasvupaikka on rehevä, kuusten kasvureaktio voi olla räjähdysmäinen, elleivät puut ole kärsineet voimakkaasta varjostuksesta. Varjoneulasten vaihtuminen valoneulasiin hidastaa kasvu reaktiota muutaman vuoden ajan. Kymmenmetrisen, tasaisen kuusikon täydennysistutus on epävarmaa bisnestä. Runsas valon ja kasvutilan lisääntyminen vahvistaa heinittymistä ja hieman myöhemmin kuusen latvusten leventymistä, mikä vaikeuttaa muokkaamattomaan maahan istutettavien tai luontaisesti syntyvien täydennystaimien elinoloja. Parinkymmenen vuoden kuluttua järeän ja oksikkaan päällyspuuston hakkuu taimikkoa tuhoamatta on vaikeaa. Ongelma olisi pienempi, jos poistettava puulaji olisi silloin muu kuin kuusi. Nyt vapautettavan kuusikon tiheys on vain hieman korkeampi kuin siementävän puuston määrä kuusen luontaisessa uudistamisessa. Kolmen vuosikymmenen takaiset kokemukset puhtaiden kuusikoiden uudistamisesta suojuspuuhakkuilla olivat taimettumisen ja taimien kehityksen osalta niin heikkoja, että menetelmästä on luovuttu lähes kokonaan. Kuusi ei vain tahdo uudistua kuusen alle. Tilanne on uudistamisen kannalta toinen, jos koivun alla kasvava kuusikko on tilajärjestykseltään ryhmittäinen. Tällöin ylispuukoivujen poistamisesta syntyvien pienaukkojen uudistaminen istuttamalla tai luontaisesti voi onnistua paremmin.
• Metsälehti Makasiini 45 Menetelmä muistuttaisi tässä tapauksessa jatkuvan kasvatuksen pienaukkohakkuuta. Kasvatuksen lopullinen taloustulos riippuu perinteisiä menetelmiä enemmän sattumasta (myrsky, uudistuminen, puunkorjuu) ja metsänomistajan aktiivisuudesta. Tulevat harvennushakkuut ja kypsien puiden poisto tulisivat jatkumaan tässä tapauksessa ryhmittäisinä. KARI MIELIKÄINEN SÄHKÖLINJOISTA VEROVÄHENNYSTÄ? Sähkölinjojen alle jää metsämaata. Voinko vähentää metsän laskennallisen tappion verotuksessa? » SÄHKÖLINJOJEN alle jäävistä alueista maksetaan rakentamisvaiheessa pieni korvaus, joka on luovutusvoittoverotuksessa verotettavaa tuloa. Hankintameno-olettama on silloin 80 prosenttia eli verotettavaksi jää viidesosa korvauksesta. Vuositasolla alle tuhannen euron luovutukset ovat verovapaita. Mitään laskennallisia vähennyksiä mahdollisesti saamatta jääneestä tulosta tai metsän arvosta ei voi verotuksessa tehdä. HANNU JAUHIAINEN MIKSI HIRVI SYÖ SEKÄ HAKKUUTÄHTEITÄ ETTÄ PUUNRUNKOJA? Hirvet kävivät hakkuun aikana leimikolla runkoja kaluamassa, vaikka oli latvuksia ja oksiakin syötäväksi. Onko niin, että ne tulevat hakkuutähteitä syömään ja vaihteluksi kokeilevat hampaitaan puun kupeisiin? » HIRVELLÄ on talvisessa ruokapöydässä vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja. Kaikissa talvehtivissa kasvin osissa on eläimiä vastaan tuotettuja haitta-aineita, joista osa on suurempina määrinä suorastaan tappavan myrkyllisiä – esimerkiksi tuomen amygdaliini, jotka vatsassa hajoaa sokereiksi ja syaanivetyhapoksi. Puut suojaavat tarkimmin ne osat, jotka ovat maan pinnalla liikkuvien kasvinsyöjänisäkkäiden tavoitettavissa – siis nuoret yksilöt ja rungon tyviosan. Varttuneiden puiden latvuksissa suojaus on paljon heikompi, mikä selittää hirvien ja jänisten mieltymyksen hakkuuaukkoihin. Yhden haitta-aineen liiallista kertymistä elimistöön eläimet välttelevät sillä, että maistelevat eri kasvilajeja ja myös kasvien eri osia. Pihkaisten männyn oksien sekaan hamutaan katajaa ja erilaisten lehtipuiden vesoja. Kuoren alla oleva jälsisolukko on ravinteista, ja kaadettujen puiden latvuksissa sen suojana ei enää ole paksua kaarnaa eikä kitkeriä haitta-aineita kuten rungon tyvellä. Siksi eläimet – ehkä lähinnä myyrät – voivat kuoria puita jopa kuitupuupinoista ja rankakasoista! Rungon kaluaminen on siis useimmiten normaalia ravinnon hankintaa. Kasvavista puista hirvet ja kauriit kaluavat erityisesti raitaa ja pihlajaa. Se osaltaan selittää, miksi runkomaisia raitoja ja pihlajia on metsissä niin vähän, vaikka uudistusalat ovat täynnä kummankin vesoja. Tärkeä osuus kasvien haitta-aineiden käsittelyssä on pötsin eliöstöllä. Hirvi siirtyy syksyllä vähitellen ruohoravinnosta ›› Edut voimassa 31.5.2019 saakka. Etujen määrä on rajattu. TARJOU KSE PYYTÄ NEELLE TUKKISAKSET 500 € www.kesla.com MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Toimi nyt ja kysy tarjous! Kotimaiset KESLA-traktorin metsävarusteet ovat loistava työkalu niin metsätöihin kuin muihinkin tilan töihin. Kun pyydät nyt tarjouksen KESLA-metsäperävaunusta ja/tai -kuormaimesta, saat lahjaksi tukkisakset sekä 500 € etusetelin, jonka voit hyödyntää tilauksen yhteydessä valikoituihin lisävarusteisiin. Lisätiedot myyjältäsi! VARUS TE SETELI!
• 46 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET oksaravintoon ja samalla tavoin varoen keväällä päinvastoin niin, ettei äkillinen ruokavalion muutos sotke pötsin eliöstöä. Siksi kuoren ja vesojen syönti jatkuu keväällä vielä silloinkin, kun ruoho jo vihertää. SEPPO VUOKKO KUOLINPESÄ PUUKAUPOILLA Äitimme kuoli pari vuotta sitten. Hän omisti puolet metsätilasta ja isämme toisen puolen. Isällämme on useita tiloja, jotka hän omistaa yksin. Perunkirjassa lukee, että isämme käytti oikeutta olla antamatta omaisuuttaan pesään. Teimme kuolinpesän nimissä äitimme ja isämme yhteisesti omistamalta tilalta puukaupan ja hakeuduimme samalla kuolinpesänä alvverovelvolliseksi. Menikö kaikki oikein? » EI mennyt. Vainajan ja lesken omistamasta metsätilasta on äitinne kuoleman jälkeen muodostunut verotusyhtymä, jolla pitää olla oma y-tunnus. Yhtymän osakkaana ovat isänne ja äitinne kuolinpesä. Jos vainajalla on omia metsätiloja, niissä kaupat tehdään kuolinpesän y-tunnuksella. Kuolinpesässä ovat osakkaana vain vainajan perilliset. Leski ei kuulu kuolinpesään, vaan hänellä on oma y-tunnus omistamilleen metsätiloille. VÄINÖ SIKANEN EIKÖ PURU HAITTAA SAHAN JÄÄHDYTYSTÄ? Olen ihmetellyt vaakasylinteristen sahojen jäähdytystä. Kuinka ihmeessä se toimii, kun pitkän käytön jälkeen ahdas kotelo on täynnä pölyä ja purua, mutta silti saha vaan käydä rökeltää? » VAAKASYLINTERISISSÄ moottorisahoissa on aivan samalla periaatteella toimiva jäähdytys kuin muissakin sahoissa. Sahan käydessä vauhtipyörässä olevat tuulettajan siivet puhaltavat ilmaa sylinterin jäähdytysripojen lävitse konetta jäähdyttäen. Kysyjällä on ollut tuuria, kun saha on vielä ehjä. Tuuri on varmaan johtunut osittain siitä, ettei pitkän käytön aikana sahaa ole käytetty täysillä kierroksilla pitkiä jaksoja. Moottori jäähtyy heti muutamalla asteella, kun kierroksia pudotetaan. Kysyjän sahassa on ollut jäähdytyskanavissa purua ns. painepuolella. Todennäköisesti jäähdytysilmavirtausta on ollut ja osittaista jäähdytystä on tapahtunut. Imupuolen ilmanottoaukot ovat käynnistinkopassa. Jos ne ovat tukossa, jäähdytys ei toimi. Jos sahan tai minkä tahansa polttomoottorikoneen jäähdytysjärjestelmä ei toimi, se aiheuttaa koneen ylikuumenemisen. Tästä taas seuraa, että voitelukalvo sylinterin seinässä ohenee ja lopulta pettää. Epätäydellisestä voitelukalvosta johtuen metallipintojen (sylinteri-mäntä) välissä kitka ja samalla lämpö lisään tyvät. Tämän seurauksena mäntä, joka on alumiiniseosta, käy osittain pintaosaltaan sulassa tilassa, jolloin tapahtuu ns. kiinnileikkautuminen. Jos kiinnileikkautuminen on ollut massiivinen, sylinterin seinämä naarmuuntuu. Myös koneen sytytysyksikkö voi vaurioitua, jos se ei saa riittävää jäähdytystä. Vaikka saha käydä ”rökeltää”, tuuriin ei kannata luottaa, vaan huoltaa ja puhdistaa saha säännöllisesti ja aina tarvittaessa. LEO SAASTAMOINEN OLEMME MUKANA PRO FOREST MESSUILLA HAAPAVEDELLÄ 3.-4.5.2019! Tule tutustumaan Kranman Bison pienmetsäkoneet Kranman hydrauliset mönkijän metsävaunut Tervetuloa osastolle B16 Tiilitehtaankatu 45 | VAASA | Simon: +358505306560 Matti: +358505059326
• OMA METSÄ » PIKATESTI
• OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 48 Metsälehti Makasiini YHTEISMETSÄN osakkaalla on oikeus halutessaan myydä osuuksiaan vapaasti. Myyntitapahtuma on verrattavissa kiinteistön kauppaan, sitä koskee määrämuotoja kaupanvahvistusvaatimukset. Yhteismetsäosuuksia tulee yleensä markkinoille vähän, mutta kiinnostus niiden hankintaan on kasvanut. Ne ovat usein haluttaja kauppakohteita, ja niiden kaupassa taitaa vallita enemmän myyjän kuin ostajan markkinat. Näin on ainakin isojen, tuhansia hehtaareja käsittävien yhteismetsien osuuksien kohdalla. Toisaalta suvun tai perheenjäsenten keskenään omistamiin yhteismetsiin ei NÄIN MYYT YHTEISMETSÄOSUUDEN Jos olet kauppaamassa yhteismetsäosuuttasi, tarkista ensin, mitä ohjesääntö sanoo osuuksien myynnistä. PIRJO HAVIA OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ Tutustu yhteismetsärekisteriin Suomen metsäkeskus ylläpitää valtakunnallista yhteismetsärekisteriä, josta voi saada nähtäväksi voimassaolevan ohjesäännön ja yhteismetsän asioita hoitavien hoitokunnan jäsenten tai toimitsijan yhteystiedot. Huhtikuun alusta yhteismetsä­ rekisteri on muuttunut sähköiseksi. Tiedot löytyvät Metsäkeskuksen verkkosivuilta osoitteesta www.metsakeskus.fi/ yhteismetsarekisteri hevillä ulkopuolisia haluta eikä niihin ole ostajienkaan keskuudessa suurta kiinnostusta. Näissä osuuksien luovutukset pyritään hoitamaan perhepiirissä. Omat osuudet kiinteistörekisteriotteelta Yhteismetsäosuudet ovat edelleen huonommin tunnettua omaisuutta kuin varsinainen metsämaan omistus, vaikka yhteismetsää omistavien määrä on kasvanut. Erityisesti metsän omistusjärjestelyjen jälkeen on joskus epäselvää, kenelle yhteismetsäosuudet kuuluvat. Omat yhteismetsäosuudet kuuluvat aina johonkin tilaan, jolla on kiinteistötunnus. Tila on useimmiten metsätila, mutta se voi olla myös tontti, peltotila tai jopa haamutila. Oman omistuksesi voit luotettavimmin tarkistaa Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmästä tulostetulta tilan kiinteistörekisteriotteelta. Haamutila tarkoittaa tilaa, joka on olemassa vain erilaisten yhteisalueosuuksien omistamista varten. Haamutilaa ei ole lainkaan kartalla, koska siihen ei kuulu omaa aluetta maastossa. Mutta se löytyy muiden tilojen tapaan kiinteistötietojärjestelmästä kiinteistötunnuksella. Mitä ohjesääntö sanoo kaupasta? Yhteismetsän hoitokunnan tai toimitsijan tehtävä on pitää kirjaa osakaskiinteistöistä ja niihin kuuluvista osuusluvuista. Niinpä voit tarkistaa omat
• Metsälehti Makasiini 49 kiinteistöja osuuslukutietosi myös yhteismetsästä. Jos kiinteistöillä on äskettäin ollut omistusjärjestelyjä, tiedot eivät välttämättä ole ajan tasalla. Hoitokunnalta kannattaa pyytää yhteismetsän ajantasainen ohjesääntö. Se löytyy usein myös yhteismetsän verkkosivuilta. Ohjesäännössä voi olla yhteismetsäosuuksien kauppaa koskevia määräyksiä. Palaan näihin tuonnempana tässä artikkelissa. Miten osuusluku kirjataan? Osuusluku ilmaistaan virallisesti kuusi desimaalia sisältävänä lukuna ja suhteessa yhteismetsän kokonaisosuuslukuun, kuten esimerkissä (s.50): 200,000000 / 10782,000000. Tämä kirjaus tarkoittaa, että kyseisen yhteismetsän kaikkien osuuslukujen summa on 10 782 ja tähän osakastilaan kuuluu niistä 200 osuutta. Nykyisin osuudet ilmaistaan useimmiten kokonaislukuina, mutta aiemmin yleisin käytäntö oli käyttää perustamisvaiheessa kaikkien osuuksien summana lukua 1. Näissä yhteismetsissä osuusluvut ilmaistaan desimaaleina, esimerkiksi 0,020 000 / 1,078 200. Yhteismetsäosuuksien kaupasta laadittavaan kauppakirjaan kannattaa kirjata myytävän osuuden osuusluku sillä tavoin, kuin se on kiinteistötietojärjestelmään kirjattu. Näin vältytään sekaannuksilta. Osuudet voi myydä kiinteistöstä irrallaan Jos olet myymässä koko metsätilaa, määräalaa tai määräosaa tilasta, voit myydä yhteismetsäosuutesi metsän mukana. Määräosakaupassa, jossa myydään murto-osa tilasta, ostaja saa vastaavan murto-osaisen oikeuden myös yhteismetsäosuuksiin. Tämä on syytä tiedostaa, kun kauppaa hinnoitellaan. Jos sen sijaan myyt tilasta määräalan eli tietyn, rajatun alueen, yhteismetsäVE ER A KO M U LA IN EN »
• OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ osuudet siirtyvät ostajalle vain, jos niistä on erikseen sovittu kauppakirjassa. Jos asiaa ei ole mainittu kauppakirjassa, jäävät osuudet kokonaan myyjälle. Voit myydä yhteismetsäosuudet myös irrallaan, osakastilasta irrotettuna. Jätät silloin itsellesi metsät ja luovut vain yhteismetsäosuuksista. Tällöin ne lohkotaan kaupan jälkeen tilasta ostajalle. Tai toisin päin, voit myydä metsät ja jättää yhteismetsäosuudet itsellesi. Yhteismetsällä voi olla etuosto-oikeus Jos myyt yhteismetsäosuutesi ilman osakastilaa, voi yhteismetsän osakaskunta käyttää kauppaan etuosto-oikeutta, jos se on yhteismetsän ohjesäännöllä mahdollistettu. Tämä kannattaa tarkistaa. Useimmiten yhteismetsä on varannut itselleen etuosto-oikeuden. Se tarkoittaa, että yhteismetsän osakaskuntaa edustava hoitokunta tai toimitsija päättää kaupan solmimisen jälkeen, tuleeko yhteismetsän osakaskunta kaupassa sovitun ostajan sijaan. Etuosto-oikeutta voi käyttää vain silloin, kun yhteismetsäosuudet irrotetaan kaupassa osakaskiinteistöstä. Myös haamutila on osakaskiinteistö, joten etuosto-oikeus ei koske haamutilan kauppaa. Etuosto-oikeus ei myöskään koske tilanteita, joissa ostajana on saman yhteismetsän toinen osakas, kyseisen osakastilan toinen yhteisomistaja, myyjän lähiomainen tai muuten myyjälle erityisen läheinen henkilö. Älä pilko liikaa Yhteismetsän ohjesäännössä saattaa olla myös pienimmän osuuden luovutusrajoitus. Tällaisessa määräyksessä säädetään minimiosuusluvusta, joka voidaan osakaskiinteistöstä luovuttaa. Ajatellaanpa, että yhteismetsän osakaskunnan säätämä pienin luovutettava osuusluku on 100. Jos sinulla on 200 osuutta ja myyt niistä 50 tarkistamatta mahdollista luovutusrajoitusta, kauppa katsotaan mitättömäksi. Ostaja ei saa omistusoikeutta osuuksiin. Tällainen kauppa on mahdollinen vain siten, Sivu 1 (1) KIINTEISTÖREKISTERIOTE 13.11.2018 Rekisteriyksikkö 320-415-XX-XX Esimerkki Perustiedot Kiinteistötunnus: Nimi: Rekisteriyksikkölaji: Kunta: Arkistoviite: 320-415-xx-xx Esimerkki Tila Kemijärvi (320) MMLm/xxxxx/xx/2016 Rekisteröintipvm: 25.11.2016 Palstojen lukumäärä: Muodostumistiedot Kiinteistötoimitus tai viranomaispäätös: Loh kominen Rekisteröintipvm: 25.11.2016 Rekisteriyksiköt ja määräalat, joista tämä rekisteriyksikkö on muodostunut: Rekisteriyksiköstä: 320-415-xx-xx Esimerkki Muodostumishetken pinta-ala yhteensä (ha): Erottamattomat määräalat ja erillisinä luovutetut yhteisalueosuudet Kaavat ja rakennuskiellot Rasitteet, käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin 1) Yhteismetsä 320-874-4-1 Lapin yhteismetsä (useassa kunnassa) Rekisteröintipvm: 8.7.2011 Osuuden suuruus: 200,000000 / 10782,000000 2) Yhteinen vesialue 698-876-2-0 Muurolan-Jaatilan jakokunta Rekisteröintipvm: 1.1.2006 Osuuden suuruus: 0,002969 / 6,874900 3) Yhteinen maa-alue 698-878-2-0 Muurolan-Jaatilan jakokunta Rekisteröintipvm: 1.1.2006 Osuuden suuruus: 0,002968 / 6,874900 Kiinteistötoimitukset ja viranomaispäätökset Muita tietoja 1) Kiinteistöllä ei ole yksityisiä tiluksia Rekisteröintipvm: 25.11.2016 Tulostettu kiinteistötietojärjestelmästä 13.11.2017. Kiinteistörekisterin tiedoissa voi olla puutteita ja epätarkkuuksia. Rekisteritiedoista katso tarkemmin www.maanmittauslaitos.fi/rekisteritiedot. Haamutilan kiinteistörekisteriotteella ei näy pinta-alatietoja ja palstojen lukumäärä on nolla. Usein otteen lopussa, kohdassa ”Muita tietoja” myös lukee ”Kiinteistöllä ei ole yksityisiä tiluksia.” Tilaan kuuluvat yhteismetsäosuudet ilmaistaan kiinteistörekisteriotteella kohdassa ”Osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin”. että ostajana on yhteismetsän osakaskunta tai toinen osakas. Toiset osakkaat ovat usein kiinnostuneita ostamaan lisää osuuksia. Kuitenkin, jos tällaisessa tilanteessa osakastilassasi ei ole enempää osuuksia kuin tuo 50, saat myydä ne yhtenä kokonaisuutena kenelle tahansa luovutusrajoituksesta huolimatta – mahdollista etuosto-oikeutta unohtamatta. Kesäkuun Metsälehti Makasiinissa paneudutaan yhteismetsäosuuden arvon määrittämiseen ja elokuun Makasiinissa ostamiseen.? l
• RAHAPUU KOLUMNI KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU » KOLUMNI tut) omat metsävaatteet, omat nimikoidut kypärät ja turvasaappaat. Nuorimmalla ja vähiten kokeneella on aina parhaimmat työkalut, esimerkiksi kevein ja uusin raivaussaha. Minulle jää se vanhin. Jos se harmittaa, voin ostaa uuden, jonka jälkeen uusin taas päätyy nuorimmalle ja minulle vanhin. Päätöstä uuden sahan ostamisesta nuori ei olisi voinut tehdä. Poikkeus toki vahvistaa säännön. Asumme Helsingin keskustassa, mutta siitä huolimatta lapsemme saivat rippilahjaksi oman raivaussahan. Nuorin tytär ei malttanut odottaa rippi-ikää, vaan vaati 13-vuotiaana oman sahan – jos isä ei osta, isoisä ostaa. Jouduin ostamaan tyttärelle oman sahan. METSÄNHOITOA, PUUKAUPPAA ja työkalujen huoltoa opetellaan vähitellen, ei tuputtamalla. Yritämme olla mahdollisimman tasa-arvoisia. Perheemme nuoret naiset tekevät esimerkiksi sahan päivittäiset huollot, terä viilataan ja haritetaan, ilmanpuhdistaja pestään, tarkistetaan kulmavaihteen vaseliinin määrä. Ruoka ja juoma ovat metsätyössä äärimmäisen tärkeitä. Nuorten kanssa metsään lähdettäessä laitetaan kylmälaukkuun erilaisia herkkuja: pienittyjä vihanneksia ja hedelmiä, marjoja, jäädykkeitä, leikkeitä ym. Tauot ovat riittävän pitkiä ja taukopaikalla on pöytä ja retkituolit, mikäli se on mitenkään mahdollista. Kun nyt on ollut pientä taukoa kaikkien yhteisistä metsätöistä, vietämme istutusviikonvaihdetta alkukesästä lapsien ja heidän puolisoiden kanssa. Toki on istutettavaa, mutta käydään myös yhdessä katsomassa, mitä vuosikerran 2006 tai 2009 kuusille kuuluu. Onhan sitä tietoa siirrettävä ja siirrettävänä. Eikä leppoisaa seurustelua yhdessä voita mikään. Ei liene yllätys, että kaikki lapsemme ovat kertoneet, että haluavat jatkaa metsätalousyrittäjinä. Se seuraava sukupolvi. l USEIMMAT METSÄNOMISTAJAT TOIVOVAT , että seuraava sukupolvi jatkaisi perheen metsätaloutta. Yleensä se tarkoittaa omia lapsia tai lastenlapsia, mutta toki vaikkapa sisarustenlapsia. Miten nuoret saa kiinnostumaan metsätaloudesta, metsähoitotöistä ja luonnosta? Teini-ikäisen innostaminen metsäasioihin on jo vaikeaa, metsäja luontosuhde syntyy lähes aina aiemmin. Jos kiinnostus on tullut, voi se teini-iässä ja nuorena aikuisena hiipua. Silloin on paljon muitakin kiinnostuksen kohteita ja hyvä niin. MYÖNTEINEN METSÄJA LUONTOSUHDE alkaa kehittyä jo pienenä. Katsellaan ja tutustutaan luontoon: linnut, marjat, kalat, perhoset, muurahaiset, vaikka mitä kaikkea jännää. Lapsi on mukana, kun vanhemmat vaikkapa istuttavat uutta metsää. Metsätyöstä tulee tuttua, mutta pitää muistaa huolehtia, että lapsi viihtyy metsässä. Hieman isompana voi vaikkapa istuttaa yhdessä taimia, pienelle lyhytvartinen kennokuokka ja itsellekin kennokuokka. Tavoitteena ei ole maksimoida istutusmäärää vaan oppia. Samalla katsellaan myös perhosia ja lintuja. Teini-ikäisenä tehdään töitä jo yhdessä, mutta muistetaan pitää työmäärät kohtuullisina. Jos metsä alkaa muistuttaa orjatyöleiriä, saa nuoren varmasti vieroitettua pysyvästi pois. Miten se vältetään? Aamulla ei tarvitse herätä luonnottoman aikaisin, aamiainen on hyvä ja se syödään rauhassa. Kun nuori vielä nukkuu, voit huoltaa vaikkapa raivaussahat, viedä tuhkat takasta ja kantaa vedet sekä polttopuut saunalle. Älä hätäile, kevätpäivä on riittävän pitkä. MAASTOVAATTEET ja hieman isompana myös työvaatteet, työvarusteet ja työkalut pitää olla huippuluokkaa. Meillä on kaikilla nimikoidut (brodeeraSe seuraava sukupolvi Metsälehti Makasiini 51
• TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ?? 57,37 ?? 59.95 ?? 43,56 ??? 17,78 ??? 19,32 ??? 17,00 Uudistushakkuu ? ? 59,65 ? ?? 61,47 ? ?? 46,39 ?? 19,96 ?? 21,25 ??? 18,99 Harvennushakkuu ? ?? 52,42 ? ?? 53,86 ? ?? 38,72 ?? 17,36 ?? 17,76 ?? 16,59 Ensiharvennus ?? 41,89 ?? 42,43 ? ?? 13,45 ?? 13,51 ? ? 13,00 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? 60,37 ?? 61,70 ? 48,40 ?? 19,06 ?? 20,53 ?? 17,33 Uudistushakkuu ?? 62,06 ?? 63,25 ?? 51,44 ?? 21,65 ?? 23,59 ?? 19,76 Harvennushakkuu ?? 55,91 ?? 55,95 ?? 41,93 ?? 19,00 ?? 18,73 ?? 17,53 Ensiharvennus ?? 45,46 * 47,13 ?? 13,90 ??? 14,56 ?? 13,49 VIIKKO 15 MTK vaatii katkontatietoja Kiista puutavaran mittaustietojen julkisuudesta on kuumentunut mäntytukin kysynnän heikentyessä. MIKKO RIIKILÄ MTK:N metsälinjan kenttäpäällikkö Pauli Rintala kertoo, että viime syksystä alkaen heikentynyt mäntytukin kysyntä ja samalla vahvana jatkunut mäntykuitupuun imu sellutehtaille ovat lisänneet riitoja tukkirunkojen katkonnasta. ”Kiistat koskevat sitä, onko runkojen tukkiosaa katkottu kuitupuuksi”, Rintala toteaa. Metsänhoitoyhdistykset ja puunostajat vääntävät siitä, mitä mittaustietoja ostajan pitää hakkuusta antaa puun myyjälle ja tämän edustajalle. Ytimessä on kysymys niin sanottujen tukkilistojen, toiselta nimeltään pitkien motolistojen, saamisesta. Tukkilistassa on ristiintaulukoituna jokainen puutavarapölkky pituuden ja läpimitan mukaan. Sen perusteella on helppo päätellä, kuinka tarkkaan leimikon rungot on katkottu tukkija kuitupuuksi. ”Näkemyksemme mukaan myyjälle on annettava sellainen tieto, jonka perusteella voidaan todeta, onko mittaus tehty oikein.” Luonnonvarakeskuksen virallinen mittaaja Tapio Wall on samaa mieltä. Hänen mielestään tukkilistojen julkisuutta ei silti voida perustella puutavaran mittauslailla. ”Lain mukaan myyjän pitää saada tieto puutavaralajeittaisista kuutiomääristä ja runkojen määristä runkolajeittain – siis montako tukkija kuiturunkoa leimikolta on kaadettu.” SAAKO MYYJÄ TUKKILISTAT? SAHAT Keitele: Tukkilistoja ei anneta, mutta niitä voidaan esitellä myyjälle ja hänen edustajalleen Koskitukki: Tukkilistat annetaan Versowood: Tukkilistat annetaan Westas Oy: Tukkilistat annetaan METSÄYHTIÖT Metsä-Group: Tukkilista annetaan myyjälle, jos hän sitä pyytää. Ei anneta metsänhoitoyhdistyksille. Stora Enso: Myyjälle raportti runkojen määrästä ja puutavarakertymistä. Pyydettäessä myös tukkilista. Ei anneta metsänhoitoyhdistyksille. UPM: Myyjälle tieto mittaustuloksesta ja taulukot hakkuussa katkottujen pölkkyjen pituusja läpimittajakaumasta, mutta ei ristiintaulukoituna. METSÄNHOITOYHDISTYKSET Lounametsä, Pirkanmaa ja Päijänne: Tukkilista annetaan metsänomistajalle pyydettäessä. Raakapuun kantohinnat ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA * ei vertailutietoa
• Metsälehti Makasiini 53 ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? ? 58,28 ? ? 60,93 ? ? ? 41,82 ? ? 17,70 ?? 19,96 ??? 17,19 Uudistushakkuu ? ? ? 59,91 ? ? ? 62,10 ? ? ? 43,66 ? ? 18,69 ?? 21,28 ??? 18,56 Harvennushakkuu ? ? ? 54,43 ? ? ? 55,21 ? ? ? 36,57 ? ? ? 17,71 ?? 18,11 ? ? ? 17,02 Ensiharvennus ? ? ? 12,37 ? * ? 11,93 ? * ? 12,34 ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? 58,06 ? ? ? 58,62 ? ? ? 35,54 ?? 17,78 ??? 17,32 Uudistushakkuu ? ? ? 59,85 ? ? ? 59,65 ? * ? 35,92 ? ? 16,97 ? * ? 18,75 Harvennushakkuu ? ? ? 50,58 ? ? ? 50,36 ??? 16,57 ??? 16,05 Ensiharvennus ? * ? 13,40 ? * 13,00 KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? ? ? 58,45 ? ? 60,06 ? ? 40,43 ?? 17,75 ?? 18,98 ??? 17,22 Uudistushakkuu ? ? ? 61,22 ? ? ? 61,81 ? ? ? 43,31 ?? 18,89 ?? 20,44 ? ? ? 18,57 Harvennushakkuu ??? 54,01 ? ? ? 54,85 ??? 37,50 ??? 17,87 ?? 17,37 ??? 17,31 Ensiharvennus ??? 13,63 ??? 13,80 ??? 13,43 SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??? 54,17 ??? 58,53 ??? 43,01 ?? 16,87 ?? 17,87 ??? 16,53 Uudistushakkuu ??? 58,03 ??? 60,45 ??? 46,45 ?? 19,52 ?? 20,83 ??? 19,18 Harvennushakkuu ??? 49,96 ??? 50,72 ??? 38,56 ??? 16,80 ?? 17,26 ??? 16,16 Ensiharvennus ??? 13,08 ? * ? 12,80 ? * ? 12,67 KAINUUPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??? 55,59 ??? 56,41 ? * ? 38,49 ?? 17,94 ?? 18,91 ??? 16,98 Uudistushakkuu ??? 58,10 ??? 57,86 ? * ? 38,59 ?? 20,83 ?? 21,08 ??? 19,25 Harvennushakkuu ??? 49,56 ??? 49,16 ??? 16,68 ?? 16,43 ??? 15,74 Ensiharvennus ??? 13,72 ??? 12,79 LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ??? 51,68 ??? 48,87 ?? 17,81 ??? 16,30 Uudistushakkuu ??? 53,12 ??? 49,89 ?? 19,93 ??? 18,10 Harvennushakkuu Ensiharvennus Lain rajamailla Useimmat ostajat antavat puunmyyjälle suosiolla ristiintaulukoidun tukkilistan, kun sitä pyydetään. Metsänhoitoyhdistyksille isot yhtiöt eivät tukkilistoja anna, vaikka yhdistys olisi puukauppavaltakirjan perusteella avustamassa metsänomistajaa kaupanteossa. Yhtiöt pitävät yhdistyksiä kilpailijoinaan. Katkonnan paljastavia tukkilistoja pidetään liikesalaisuutena. Niitä ei muille jaeta. Olennainen kysymys on, miltä osin runkojen katkonta kuuluu mittauslain piiriin. Tähän ei ole yhtä vastausta. MTK:n Rintala korostaa, että runkojen jakaminen arvoltaan erilaisiin ositteisiin kuuluu mittauslain piiriin. Tästä Tapio Wall on samaa mieltä. Kiista ei tällä kuitenkaan ratkea. Erimielisyyksissä on usein kyse siitä, onko rungot katkottu kauppasopimuksen mukaisesti. Onko esimerkiksi tehty riittävästi vähimmäismittojen mukaisia tukkeja tukkisaannon maksimoimiseksi. Tällöin on kyse sopimusriidasta, johon mittauslakia ei voi soveltaa. Rintala ehdottaa, että ostajat hinnoittelisivat leimikot yhden runkohinnan mukaan. Tällöin ostaja voisi katkoa rungot sen hetken tarvetta vastaavasti. Yhteys ostajaan Wall paljastaa, että kiistoja on viime aikoina tullut virallisen mittaajan tietoon tavallista enemmän. Viralliseen mittaukseen asti niitä silti viedään vain muutamia vuosittain. Hänen mukaansa ongelmallisimpia ovat leimikot, joiden puissa on tukkiosaa puolentoista tukin verran, siis noin seitsemän metriä. Tällöin tukin mittaista puuta joudutaan väkisin tekemään myös kuitupuuksi. ”Mittauslaki ei edellytä, että runkojen tukin mitat ja laadun täyttävä osa pitäisi tehdä kokonaan tukiksi. Riittää, että runkojen tukkiosa katkotaan tukiksi käytössä olevien mittojen mukaan.” Hän neuvoo, että jos hakkuussa noudatettava katkonta epäilyttää, kannattaa pyytää ulkopuolinen asiantuntija avuksi. SA M I KA RP PI NE N
• TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA varteen, joten ne saadaan kuljetettua jalostukseen pahimmankin kelirikon aikaan. Kehnon kylätien varteen varastoiduista puista ei sahafirma olisi kauppoja tähän aikaan keväästä tehnyt. Reilun sadan hehtaarin tilalta kerättiin lumen murtopuita toista tuhatta kuutiota. Määrä on iso, mutta hehtaarilLumituhopuut kaupaksi hankintana ta puuta kertyi onnettoman vähän, joten korjuu on kallista. Lisää vahinkoa metsänomistajalle tulee siitä, että tukit on katkottava hyvissä ajoin ennen murtumakohtaa. Näin hakkuun tukkiprosentti jää tavallista pienemmäksi. MIKKO RIIKILÄ TÄNÄ talvena lumituhot runtelivat pahimmin keskisen Suomen korkeilla mailla kasvavia metsiä. Vahingoksi asti puita murtui yli 180 metrin korkeudella meren pinnasta. Puun ostajille kohteet ovat olleet hankalia, koska korjuukalustoa ei tahdo riittää irrotettavaksi lumituhoalueille, joista puuta tulee hehtaaria kohti vähän, usein vain 10–15 kuutiota hehtaarilla. Se tarkoittaa hidasta ja kallista korjuuta. Sisä-Suomessa suurehko metsänomistaja ratkaisi ongelman tekemällä lumen murtamista puista hankintakaupan suuren sahayhtiön kanssa. Myyjän onneksi metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu ehti hätiin ja puut saatiin korjattua talvikelissä. Kaupan ratkaisi se, että puutavara voitiin varastoida pikitien Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 10 20 30 40 50 2018 2019 viikko LUMITUHOALUEEN KORJUU (Puumäärät perustuvat ennakkoarvioon) PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ TIENVARSIHINTA MYYNTITULO KORJUUKULU, €/m 3 NETTOTULO KANTOHINTA, €/m 3 Kuusitukki 500 63 31?500 12 25?500 51 Mäntytukki 250 63 15?750 12 12?750 51 Kuusikuitu 300 33 9?900 12 6?300 21 Mäntykuitu 100 33 3?300 12 2?100 21 Yhteensä 1?150 60?450 13?800 46?650 40,6
• Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA KANTA-HÄMEESSÄ myytiin alkuvuonna noin 14 hehtaarin metsätila. Tila sijaitsee yhdessä palstassa hyvien tieyhteyksien varrella. Erikoista oli, että tilan rajoilla on 21 kulmaa. Tilalla ei ollut välittömiä hoitotai hakkuutarpeita. Puolet pinta-alasta on noin viisimetristä, hyväkasvuista kuusitaimikkoa. Loppuosa on kuusivaltaista nuorta kasvatusmetsää ja peltoon viljeltyä varttunutta koivikkoa. Maapohjat ovat lehtomaista kangasta ja puustot hyvälaatuisia. Myyntiesitteen mukaan puuta on yhteensä 765 kuutiometriä eli keskimäärin 59 kuutiota hehtaarilla. Tukkipuun osuus on 11 prosenttia. Puuston arvoksi odotusarvoineen oli saatu noin 22 000 euroa, maapohjan sekä taimikoiden arvot huomioon ottavaksi summa-arvoksi noin 43 500 euroa. Sijainti ja koko lisäsivät kysyntää Metsätilan lähtöhinta oli markkinoiden yleiseen hintatasoon verrattuna varsin varovainen 37 000 euroa. Kohde myytiin välittäjän kautta ja se herätti runsaasti kiinnostusta. Tilan pienehkö koko ja hyvä sijainti Hämeenlinnan eteläpuolella toivat lisäkysyntää pääkaupunkiseudulta. Tilasta tehtiin kaikkiaan kahdeksantoista tarjousta, mikä on noin kaksinkertainen määrä normaaliin tasoon verrattuna. Hinta nousikin huomattavasti, korkein tarjous ja samalla kauppahinta oli 53 610 euroa. Parhaat tarjoukset olivat hyvin lähellä toisiaan. Omistaja luopui tilastaan, koska jatkajaa ei ollut omasta perheestä löytynyt. Ostaja puolestaan saattoi olla tyytyväinen voitettuaan reilun ja tiukan tarjouskilpailun.? MIKKO HÄYRYNEN HANNU LILJEROOS Tarjouksia satamalla TILAKAUPPA KANTA-HÄMEESSÄ Pinta-ala: 14 ha Taimikot: 7 ha Kasvatusmetsiä: 7 ha Puusto: 765 m 3 Myyntihinta: 53 610 € Pääkaupunkiseudun vaikutus tuntui metsätilan hinnassa ja tarjousten määrässä. Puolet tilasta oli hyvälaatuista kuusentaimikkoa. H A N N U LI LJ ER O O S
• 56 Metsälehti Makasiini Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 hintakerroin* Varsinais-Suomi 8 8 315 Satakunta 12 7 188 Häme-Uusimaa 4 7 186 Etelä-Karjala 6 8 228 Kymenlaakso 8 7 154 Pirkanmaa 15 12 323 31 18 116 39 4808 42 0,95 Etelä-Savo 23 16 449 40 3 101 38 4009 40 0,85 Eja K-Pohjanmaa 44 38 868 24 16 102 26 3036 30 0,89 Keski-Suomi 18 32 1236 24 12 123 33 4474 36 0,90 Pohjois-Savo 23 20 571 22 15 129 39 4863 38 0,93 Pohjois-Karjala 26 31 995 22 10 125 32 4142 33 0,91 Kainuu 27 17 1099 25 10 94 21 2272 24 0,99 Pohjois-Pohjanmaa 58 56 1818 24 12 85 17 1933 23 0,86 Lappi 25 20 1106 33 11 58 19 1150 20 0,87 Koko maa 297 279 9536 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MAALISKUUSSA 2019 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Tunnusluvut on laskettu niistä maakunnista, joissa kauppoja on kertynyt vähintään kymmenen. Aineiston pienen määrän takia luvut ovat monissa maakunnissa vasta alustavia. Kainuussa on korkea hintakerroin. Metsärahastot ovat ostaneet suuria kohteita hyvällä hinnalla. Pohjois-Pohjanmaalla kauppoja on tehty eniten. Kehitysluokkien ja puuston tunnusluvut ovat melkein samoja kuin viime vuoden tilastossa. 1 2 1 2 TALOUS » TILAKAUPPA METSÄTILAKAUPPOJA on solmittu vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä 279. Se on selvästi vuodentakaista enemmän, mutta toissavuoden tasoa, Hannu Liljeroosin seuranta osoittaa. ”Tilakaupan ammattilaisten piirissä on tuntuma, että metsänomistukseen liittyvät tunnesiteet ovat heikkenemässä”, Liljeroos kertoo. Metsämaan keskihinta on nyt 3 346 euroa, kun se vuosi sitten oli 3 069 euroa. Yhdeksän prosentin nousu on isohko ja perustunee rahastojen ja muiden instituutiosijoittajien aktivoitumiseen. ”Instituutio-ostajat ovat käyttäneet tänä vuonna ostorahaa yhteensä noin 14,2 miljoonaa euroa. Niiden osuus alkuvuoden kaikkien kauppojen yhteissummasta on jo noin puolet.” Suurimpia yksityistilojen hankkijoita ovat olleet Tornator, OP-metsärahasto ja UB Metsä. Alkuvuonna tehtiin kaksi metsätilakauppaa miljoonan euron tietämillä. MTK:n säätiö osti Salosta 114 hehtaarin tilan hiukan yli miljoonan euron hinnalla. Tornator osti Kuhmossa 315 hehtaaria liki 950 000 eurolla. Myyntimäärissä Pohjanmaan maakunnat ovat kärjessä, kolmosena tulee Keski-Suomi. Monet kohteista ovat tulleet myyntiin jo viime vuoden puolella. Uusia metsätiloja on tullut tarjolle 297, mikä on viime vuoden tasoa. Runsain tarjonta on aikaisempaan tapaan Pohjanmaan maakunnissa. Niukinta tarjonta on Häme-Uusimaalla, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa.? MIKKO HÄYRYNEN Pohjanmaa tilakaupan kärjessä Puolet alkuvuoden tilakaupoista on maksettu instituutiosijoittajien rahalla. Metsätilakaupat tammi-maaliskuussa 2019 Maakunta kaupan myyty myyty taimikot hakkuupuusto hintakpl kpl ha % kypsät % m3/ha tukki-% e/ha e/m3 kerroin* Varsinais-Suomi Satakunta 12 Häme-Uusimaa 4 7 186 Etelä-Karjala 6 8 228 Kymenlaakso 8 7 154 Pirkanmaa 15 12 323 31 18 116 39 4808 42 0,95 Etelä-Savo 23 16 449 40 3 101 38 4009 40 0,85 Eja K-Pohjanmaa 44 38 868 24 16 102 26 3036 30 0,89 Keski-Suomi 18 32 1236 24 12 123 33 4474 36 0,90 Pohjois-Savo 23 20 571 22 15 129 39 4863 38 0,93 Pohjois-Karjala 26 31 995 22 10 125 32 4142 33 0,91 Kainuu 27 17 1099 25 10 94 21 2272 24 0,99 Pohjois-Pohjanmaa 58 56 1818 24 12 85 17 1933 23 0,86 Lappi 25 20 1106 33 11 58 19 1150 20 0,87 Koko maa 297 279 9536 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Pohjois-Pohjanmaalla kauppoja on tehty eniten. Kehitysluokkien ja puuston tunnusluvut ovat melkein samoja kuin viime vuoden tilastossa. Kainuussa korkea hintakerroin. Metsärahastot ovat ostaneet useita suuria kohteita hyvällä hinnalla.
• Metsälehti Makasiini 57 SUZUKI JIMNY Moottori: 4-sylinterinen bensiinikäyttöinen Iskutilavuus: 1?462 cm 3 Suurin teho: 75 kW Huippunopeus: 145 km/h Vaihteisto: 5-vaihteinen käsivaihteisto, mekaanisesti kytkettävä neliveto ja alennusvaihde Polttoaineen kulutus: Ilmoitettu 7,9 litraa/100 km, koeajon (1?089 km) aikana 7,4 litraa/100 km Auton pituus: 3,48 m Leveys: 1,645 m Akseliväli: 2,25 m Maavara: 21 cm Pyörät: 195/80 R15 Auton paino: 1 135 kg Hinta: 25?000–31?400 € Koeajoauton hinta: 28?836 € Takuu: 3 vuotta/ 100?000 km Valmistaja: Suzuki Motor Corporation, Japani Maahantuoja: Suzuki Motor Finland Oy TALOUS » KOEAJOSSA SUZUKI Jimnyn sotajeepeistä lainattu kulmikas ulkomuoto, pystyt lasit ja nappisilmämäiset ajovalot luovat vaikutelman oikeasta maastoautosta. Eikä ulkonäkö petä. Jimny on aito maastoauto. Siinä on erillinen runko, aito keskusjakovaihteella vetävä neliveto ja mekaanisesti valittava hidas vetoalue sekä jäykkä etuakseli. Auton lyhyys (3,5 metriä) ja kapeus (1,6 m) auttavat kiertämään esteitä. Kiinteä neliveto varsinkin hitaammalla välityksellä vie Jimnyä röykkyiselläkin traktoriuralla. Pystyistä ikkunoista näkee auton nurkat hyvin, joIHAN OIKEA MAASTURI Pieni ja söpö Suzuki Jimny sopisi kylämetsurille tai lähimetsänomistajalle. Pikkuinen japanilaismaasturi nauttii kevätauringosta pilkkijäillä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ JA RISTO PÖNTINEN KUVAT RISTO PÖNTINEN »
• 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA ten maastoajo on hallittua. 21 sentin maavara on auton kokoon nähden iso. Työläs tuulisella moottoritiellä Pienen koon ja hyvän näkyvyyden ansiosta Suzuki Jimnyn peruuttaminen taskuparkkiin on helppoa. Ja jos tilaa riittää, parkkiruutuun voi koukata jalkakäytävän reunan yli – rotvallin reunat eivät pikkumaasturia pysäytä. Pitävällä pinnalla kannattaa ajaa takavedolla, jäykkä neliveto vastustaa käännöksiä asfaltilla. Hidastintöyssyt on syytä ylittää kohtuunopeudella, koska jeepinpentu niiaa etutassuilleen töyssyltä poistuessa. Se oli ainoa paikka, jossa Jimnyn jouset painuivat kunnolla pohjaan. Ajokaistat kävivät ahtaiksi pikatiellä, kun kova ja puuskainen tuuli kampesi korkeaa, lyhyttä ja samalla kevyttä Jimnyä. Asfaltin kulumaurille auto ei ollut herkkä. Pikkuteillä auto oli hauska ajaa. Tiiviissä kevätlumessa Jimny tosin pysähtyi paljon Jos Jimnystä mielii metsäautoa, kattoteline tai perä kärry on välttämätön. ennen kuin maavara olisi loppunut. Kevyt auto ei saanut pitoa työntyäkseen vastaanjäkittävään keväthankeen. Kuutosvaihde ei olisi turha Sylinteritilavuudeltaan vajaa puolitoistalitraisen moottorin suurin teho saadaan, kun käyntinopeus on 6 000 kierrosta minuutissa. Reippaissa kiihdytyksissä Jimny ärjäiseekin äänekkäästi. Autoon lastatun raivaussahan teräosa valtaa oikeanpuoleisen etuistuimen. Auton hallintalaitteet ovat hyvin ulottuvilla, mittaristo on perinteisen selkeä. Pikatienopeuksissa moottorin ääni kohoaa häiritseväksi. Viitosvaihteella kone kiertää yli 3 000 kierrosta minuutissa jo alle sadan kilometrin tuntinopeudessa. Kuutosvaihde ei olisi ollut lainkaan turha lisä autoon. Kokoonsa nähden Jimnylle ilmoitetaan aika suuri yhdistetty kulutus: 7,8 litraa 100 kilometrillä. Yllättäen 1 089 kilometrin koeajon keskikulutus oli pienempi: 7,4 litraa
• Metsälehti Makasiini 59 Maastoautona Jimny päihittää katumaasturit. Ajovalon pesulaite on oiva apu usein kuraisessa maastoautoilussa. Metsuriyrittäjän nelihenkiselle istutusporukalle Jimny olisi huono valinta. Parhaiten Jimny sopisi lähimetsänomistajalle tai kylämetsurille. Satojen kilometrien päässä sijaitsevilla ulkopalstoilla vierailu olisi aika takkuista. Jimny maksaa alk aen 25 000 euroa. Samalla rahalla saisi paljon järkevämpiä autoja, mutta moni näyttää haluavan Jimnyn. Nyt tilatun Jimnyn kanssa pääsisi huristelemaan keväällä 2020.? l Takapenkille vain lastenlipulla Suzuki Jimnystä julkaistut kuvat eivät paljasta auton pienuutta. Takaluukusta sisään työnnetty raivaussaha mahtuu toki kyytiin, kunhan runkoputken sovittaa vinosti etupenkkien välistä. Silloin teräsuojus hipoo hanskalokeron luukkua. Jos Jimnystä mielii metsäautoa, kattoteline tai peräkärry on välttämätön. Muuten tulee ahdasta. Etupenkille mahtuu rotevampikin raivaaja, takapenkeille lähinnä lastenlipulla matkustavat. Vaikka auton etutilat ovat kohtuulliset, on etupenkkien istuinosa isolle epämukavan lyhyt. Pitkällä matkalla tuntee istuvansa liikaa kannikoiden varassa. 100 kilometrillä. Tuli ilmeisesti ajettua siirtotaipaleilla alle nopeusrajoituksien. Koeajoauto oli varustettu moninaisilla elektronisilla toiminnoilla. Hyödyllisimmästä päästä niistä on auton kameran viimeksi kuvaama nopeus rajoitusmerkki, joka näkyy mittaritaululla. www.usewood.fi, puh 040-1830366 Metsänomistajan pienkoneet Okra-messuilla 3-6. 7. 2019 Oripäässä Kombikone kiinnostaa. Katso video Andersin kombikoneesta nettisivultamme.
• ILMOITUS ILMOITUS
• LUONNOSSA » KOLUMNI KU VA KU VA A JA Metsälehti Makasiini 61 TÄMÄN hetken metsien kasvun ihme on metsänomistajien ansiota. Yli sukupolvien metsät on jätetty seuraavalle sukupolvelle samassa kasvukunnossa – entistä paremmin hiiltäkin sitoneena. Jos ilmasto halutaan pelastaa, olisi pakkolunastettujakin metsiä pakko hakata ja hoitaa suunnilleen nykykäytännön mukaisesti. Ehkäpä hakkuurajoituksia ehdottaneilla puolueilla on vielä muistissa sotien jälkeinen korttijärjestelmä. Koodataanko jossain jo digitaalista hakkuukorttia. Vai mennäänkö perinteisellä excel-taulukolla. Kun Metsäkeskuksessa taulukko on täynnä ja metsänkäyttöilmoitus tulee, ei hakkuuta enää saa aloittaa. ”Valitettavasti naapurisi Pekka ehti ottamaan viimeisen hakkuukiintiön, ehkä ensi vuonna sitten uudestaan”, toteaa hakkuukiintiötarkastaja. Kiintiön seurauksena metsät jäävät hoitamatta, kasvu hidastuu ja hiilensidonta heikkenee. Puumarkkinoiden ongelmien takia sahat joutuvat rajoittamaan tuotantoa, uusia tehdasinvestointeja ei tehdä ja Suomen talous sakkaa pahemman kerran. TÄTÄ kirjoitettaessa ei ole tietoa, kuinka nopeasti hallitusohjelma valmistuu. Tässä pari neuvoa puolueille: • Aktiivinen metsien käyttö on parasta ilmasto politiikkaa • Hyvässä kunnossa oleva valtion talous mahdollistaa ilmastopanostukset • Yli 600 000 metsänomistajaa eivät ole ilmasto ongelma vaan ratkaisu • Poliittisella puumarkkinasekaantumisella voi olla katastrofaaliset vaikutukset. SÄÄNNÖSTELY oli ymmärrettävää ja tarpeellista pula-aikana. Metsissämme ei ole pulaa puusta eikä kasvusta, toivottavasti politiikoilla ei ole pulaa maalaisjärjestä. ? SATA vuotta sitten elettiin pula-aikaa ja elintarvikkeiden saatavuutta säännösteltiin esimerkiksi leipäkorteilla. Varttuneemmilla sukupolvilla on vielä muistissa 40-luvun säännöstelykortit. Leipäkortista leikattiin kaupasta ruutuja ostosten mukaan, muut kortit toimivat vastaavalla tavalla. Kortit olivat käytössä kymmenisen vuotta. Säännöstely tuli aikanaan todelliseen tarpeeseen. Nyt yhteiskunnassa on jälleen hätä ja pula. Hätä on syystäkin suuri, koska ilmaston lämpeneminen on ylittämässä kriittisiä rajoja. Pulaa on hyvistä ja nopeista keinoista muutoksen hillitsemiseksi, aika tiimalasissa on rajallinen. Lieneekö keinopulassa syy metsänomistajan ja ilmaston näkökulmasta hulluihin ajatuksiin? Vaalien alla muutamat puolueet puhuivat hakkuiden rajoittamisesta. Asiassa on monta ongelmallista ulottuvuutta. YHTEISKUNNAN kannalta suurin ongelma on, että kotimaisen kestävän metsätalouden rajoittaminen luultavasti kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. Metsien kasvukyky heikkenisi ja hakkuut siirtyisivät maihin, joissa hiilipäästöistä ei välitetä. Toivottavasti hulluttelua esittäneillä puolueilla on kyse tietämättömyydestä eikä tilaisuuden hyödyntämisestä kyseenalaisten tarkoitusten ajamiseen. Metsänomistajan ja puumarkkinoiden näkökulmasta mielenkiintoista on, miten eri puolueet rajoittaisivat perhemetsänomistajien hakkuita. Valtion metsien hakkuiden osuus Suomessa on jo nyt kohtuullisen pieni, sieltä ei ratkaisua löydy. Viime vuosina eduskunnassa on usein vedottu perustuslakiin. Päättäjien kannattaakin perehtyä siihen. Perustuslaissa todetaan, että jokaisen omaisuus on turvattu. Poikkeuksen muodostaa käytännössä vain pakkolunastus. Tuskinpa mikään hallitus lähtee pakkolunastamaan metsiä hakkuiden rajoittamiseksi. Meinaavatko hakkuita rajoittaa? MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja
• 62 Metsälehti Makasiini PAIKANTIMIEN perustehtävä on määrittää käyttäjänsä sijainti ja lähettää siitä tietoa valittuun matkapuhelimeen, jonka kartalle paikantimen käyttäjän kulkureitti piirtyy. Paikantimet määrittävät sijaintiaan satelliittipaikannuksen avulla ja toimivat matkapuhelinverkossa. Paikkatieto siirtyy internetissä, joten viestiliikenne on käytännössä maksutonta. Paikantimella voi myös hälyttää apua tai soittaa ennalta määriteltyihin puhelimiin. Hälytys tulee näkyviin viestinä puhelimella ja äänimerkkinä. Hälytys lähtee paikantimen keskellä olevaa painiketta painaen. Jokaisella on puhelin mukanaan metsässä, mutta emme keksineet sovellusta, jolla puhelin toimisi paikantimen tavoin tilanteessa, jossa käyttäjä ei vahingon sattuessa ehkä kykene käyttämään puhelintaan. Yksinään metsässä työskenteleville paikantimet saisivatkin olla pakollisia. Sellainen voisi helpottaa myös nopsajalkaisten muistisairaiden omaishoitajien taakkaa. Kadonneen jäljillä Kaikilla on metsässä puhelin mukana, mutta paikanninta se ei korvaa. Kokeilimme Karttaselaimen ja Minifinderin laitteita. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN PIKATESTI » PAIKANNIN Paikanninten käyttöönotto haastoi keski-ikäisen toimittajan digiosaamisen.
• Metsälehti Makasiini 63 TEKNISET TIEDOT Karttaselain P20 ja Minifinder Pico MITAT: 60x41x16 mm PAINO: 35 g VÄRIT: musta, sininen, vihreä, pinkki PAIKANNUS: Maastokartat/ilmakuvat (Karttaselain) Googlen kartta/satelliittikuvat (Minifinder) HINTA: 149 € + Pluspalvelu 40 €/vuosi (Karttaselain) 140 € + Go-palvelu alkaen 8,9 €/kk (Minifinder) PLUSSAT JA MIINUKSET KARTTASELAIN + Tarkat maastokartat + Alhainen käyttömaksu – Toimintojen ohjaus tekstiviesteillä – Toimii vain Suomessa MINIFINDER + Helposti käytettävä sovellus + Toimii kaikkialla Euroopassa – Ei maastokarttapohjaa – Korkea kuukausimaksu Google vs. maastokartat Kokeilimme Karttaselaimen P20-paikanninta ja ruotsalaista Minifinder Picoa. Teknisesti ne ovat samanlaisia, mutta niitä tukevat sovellukset poikkeavat toisistaan. Minifinderin paikanninta ei voi liittää Karttaselaimen sovellukseen eikä toisinpäin. Minifinderin sovellus toimii Googlen karttapohjalla ja satelliittikuvalla. Karttaselain taas tukeutuu ”oikeisiin” maastokarttoihin tai ilmakuviin. Tästä pisteet Karttaselaimelle. Peliä hieman tasoittaa se, että Minifinder toimii kaikkialla Euroopassa, Karttaselaimen sovellus vain Suomessa. Sovelluksissa eroja Paikantimien käyttö on helppoa, mutta käyttöönotto osoittautui konstikkaaksi. Karttaselaimen paikantimen mukana tulee suomenkielinen käyttöohje, Mini» Paikannin on vesitiivis ja mahtuu pieneenkin taskuun. Metsään.fi on Suomen metsäkeskuksen sähköinen asiointipalvelu. Palvelussa on helppo hoitaa metsäasioita sekä pitää yhteyttä Metsäkeskukseen ja metsäalan palveluntarjoajiin. Palvelun käyttö on maksutonta. Mikä Metsään.fi? Hoitaen hyvä tulee Kuka hoitaa metsääsi, teetkö itse työt vai teetätkö? Kirjaudu palveluumme ja vastaa kyselyyn. Arvomme kyselyyn vastanneiden kesken raivaussahan. www.metsään.fi Jonsered FC2245 -raivaussaha (ovh. 879 €) Kampanja-aika 15.4.–31.10.2019, metsakeskus.fi/arvontasaannot.
• 64 Metsälehti Makasiini finderin manuaali on selkeä, mutta valittavat kielet ruotsi tai englanti. Netistä löytyvä Minifinderin suomenkielinen käyttöohje paljastui vanhentuneeksi. Minifinderia varten puhelimeen on ladattava Minifinder Go -sovellus, jonka saa joko App Storesta tai Play-kaupasta. Sovellus on maksuton. Karttaselaimen P20:n käyttäjä tarvitsee puhelimeensa Karttaselain-sovelluksen maksullisen Plus-tilauksen. Selain tarjoaa paikannusmahdollisuuden lisäksi tarkat maastoja merikartat sekä ilmakuvat ja kiinteistörajat koko Suomesta. Karttaselaimen P20-paikantimen sijaintia voi seurata vain yhdestä puhelinliittymästä. Hälytyksiä se voi lähettää kolmeen eri numeroon. Minifinderiä voi seurata useasta puhelimesta, myös sille voi määrittää useita hälytysnumeroita. Minifinderin Go-sovelluksella on helppo määritellä haluamansa toiminnot paikantimeen. Karttaselaimen laitetta on ohjeistettava puhelimesta lähetettävin tekstiviestikomennoin. Tästä pisteet Minifinderille. Säädä paikannuksen väli Karttaselaimen P20-paikannin maksaa 150 euroa ja Plus-palvelun käyttö lisäksi 40 euroa vuodessa. Paikantimen mukana on Telian prepaid-liittymä, jossa on saldoa viisi euroa. Valmistajan mukaan päivittäisellä käytöllä paikannin kuluttaa saldoa noin euron kuukaudessa. Minifinderin paikannin maksaa 140 euroa. Minifinder Go -palvelusta menee lisäksi kuukausimaksu, joka kahdeksi vuodeksi tilattaessa on 8,90 euroa kuukaudessa, puolen vuoden sopimuksella 14,90 euroa kuukaudessa. Saldoa ei tarvitse erikseen ladata. Minifinder käyttää virolaista matkapuhelinliittymää. Tarkimmillaan paikannus päivittyy kymmenen sekunnin välein, mutta väliä kannattaa harventaa akun säästämiseksi. Myyjien mukaan akku kestää kertalatauksella neljä päivää, kun paikkatieto päivittyy minuutin välein ja vehjettä käytetään neljä tuntia päivässä. Kokeilun perusteella lupaus tuntuu uskottavalta.? Yksinään metsässä työsken televille paikantimet saisivatkin olla pakol lisia. PIKATESTI » PAIKANNIN Karttaselaimen paikannin toimii maastokartoilla tai ilmakuvalla. Minifinder (vihreä) Googlen kartoilla tai satelliittikuvilla Uskomaton supertarjous! Sysmäläntie 1, 40530 Jyväskylä Myynti: Huolto: Aukioloajat: ark 9-17, la 10-14 0400 981914 040 3515354 Nyt vain Säästä 1370€! sh hinta 10 360€ sis. alv 24% 8990,Polaris Sportsman 570 4x4 traktori kotimaisella Ultratec tukkikärryllä! 2-rekisteröity!
• TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.? www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 56 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.? Hinnat sis. 24% alv. Toimituskulut alk. 5,90€ 9 ,90 Nordforest klapisäkki 1,0m³ Osta 60 kpl tai yli hintaan 7,90 / kpl Osta 60 kpl tai yli hintaan 9,90 / kpl 11 ,90 Nordforest klapisäkki 1,5m³ Osta 60 kpl tai yli hintaan 9,90 / kpl Nordforest klapisäkki 1,0m³ 11 ,90 Erikoisvahva Suomen suurin metsäalan verkkokauppa 1550 ,00 Timco 22T 61 cm pikahalkomakone Polttomoottori
• Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto
• Metsälehti Makasiini 67 9.9.–12.9.2019 Arctic River Lodge Hotell Jokkmokk Storforsen Hotell PAJALA TORNIO OULU LUULAJA Metsälehden seuraava lukijamatka suuntautuu PohjoisRuotsiin, missä pääsemme ruskamaisemissa perehtymään naapurimaan metsien hoitoon. Ohjelmassa on muun muassa tutustuminen Pohjois-Ruotsin suurimpaan metsäpaloalueeseen. Ilmoittautumiset ja lisätietoa: Matkan järjestää Kon-Tiki Tours, www.kontiki.fi, puhelin 09 466 300, sähköposti: ilmoittautumiset@kontiki.fi MATKAOHJELMA Maanantai 9.9. Lähtö Oulusta puoliltapäivin kohti pohjoista. Matkan varrella lounastauko. Perillä Pajalassa yhteinen illallinen. Tiistai 10.9. Ruotsalainen metsäasiantuntija liittyy seuraamme. Hänen johdollaan tutustumme erilaisiin metsäkohteisiin ja perehdymme metsien hoidon periaatteisiin. Illaksi saavumme saamelaiskunta Jokimutkaan eli Jokkmokkiin ja nautimme yhteisen illallisen. Keskiviikko 11.9. Metsäretki jatkuu vähän eteläisemmissä maisemissa. Iltapäivän kohokohta on Storforsen, Euroopan suurin valjastamaton koski Piitimenjoessa. Majoitumme kosken rantamaisemissa sijaitsevaan hotelliin, missä nautimme yhteisen päivällisen. Torstai 12.9. Aamupäivällä pääsemme näkemään, miten Pohjois-Ruotsin suurin metsäpaloalue on toipunut. Sen jälkeen vierailemme tehtaalla, missä jalostetaan myös Suomesta tuotua puuta. Retki päättyy illansuussa Ouluun. Matka maksaa 850 euroa, kun ryhmän koko on vähintään 20 henkeä. Majoitus on 2–3 hengen huoneissa. Hintaan sisältyy: kuljetus Oulusta, kolmen yön majoitus, vierailut sekä kolme illallista ja kaksi lounasta. Lähde ruskamatkalle naapurin Lappiin! TULE MUKAAN LUKIJAMATKALLE!
• 68 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » LUHTA Aapasuon rakastavaiset Suuntaan keväretkelle Hetesuolle kurkia ja metsähanhia kuvaamaan. Niitä odotellessa kohtaan rakastuneen saukkoparin. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA
• Metsälehti Makasiini 69 Saukkopari moiskauttaa suudelmia, kyhnii ja rapsuttaa toisiaan ja kuiskailee vikiseviä lemmenlurituksia. Koskaan en ole tavannut yhtä umpirakastunutta pariskuntaa.
• 70 Metsälehti Makasiini
• Metsälehti Makasiini 71 H I N A A N p e r ä s s ä n i pulkkaa, joka on lastattu viikon eväillä ja monenlaisilla valokuvaajan ja retkeilijän varusteilla. Raskas kuorma liukuu miltei jarruttamatta perässäni. Sukset rahisevat pitkiä potkuja. Parin viikon räntäja vesisateiden jälkeen tuuli käy pohjoisesta ja hangen pinta kohmettuu. Auringon laskiessa sujuttelen kaikkine kamppeineni maantieltä suoaavalle. Puolen yön korvilla pitäisi tulla tunnin kestävä pimeys, mutta pohjoistaivaalle nousee päällekkäisiä vihertäviä valovöitä. Suoaavalla jäätynyt hanki ja uuden lumen samettipinta muodostavat kuvioita, jotka kiiltävät revontulten valossa. Paljon hankalammaksi yöhiihto muuttuu puustoisen rämeen ojikossa. Sen takana aukeaa uusi aava. Viime vuosituhannella vietin tulvivalla Hetesuolla unohtumattoman kevään. Sen jälkeen tulvavesissä ja sulavilla lumilla seikkailu alkoi tuntua liian vaivalloiselta. Nyt kulku käy joutuin ja pari tuntia auringonnousun jälkeen lojun pystyttämäni louekankaan suojassa. Leiripaikka piiloutuu suolle työntyvään niemeen. Hetesuon erikoisuus on puuttoman suon keskellä luikertava jokilatva. Keskikesällä se on vähävetinen puro, mutta huhtikuussa viikon päivät Oulutai Iijoen levyinen vesiväylä. Kurjet ja metsähanhet ilmestyvät tulvavirran varrelle paljon aiemmin kuin muualle sisämaahan. Kaksi kalastajaa Herään kirpeän aurinkoiseen iltapäivään. Tiedän heti, etten ole unen aikana kuullut hanhien, kurkien tai joutsenten ääniä. Vaikka joen avovesi kimmeltää suon keskellä, lumipinta näyttää kovin talviselta. Katselen ja kiikaroin suoaukeaa ja ymmärrän tulleeni liian aikaisin. Ehkä huomenna tai ylihuomenna on jo lintukevät. Kesken pohdintojeni lumiselle aukealle ilmestyy kaksi tummaa pitkulaista loikkijaa. Kiikarit suurentavat ne kiiltäväturkkisiksi saukoiksi. Jokirannassa ne liukuvat veteen, sukeltavat, pulahtavat taas pintaan ja nousevat rannalle. Näen niiden syövän ahvenia. Eivät saukot huvikseen juokse monikilometrisen suoaukean poikki. Ne ovat ilmiselvästi vaeltaneet tänne joltain talven yli sulana pysyneeltä koskelta. Itse keksin saman tien, kuinka voisin lähestyä niitä saadakseni muutaman valokuvan. Lastaan ahkiooni pari makuualustaa, kameran ja itseni. Röhnötän vatsallani ja työntelen kulkupeliä toisella jalalla vähä vähältä kohti jokisulaa. Vauhtini on hiukan yli sata metriä tunnissa. Joen luikerruksen lisäksi sulavettä päilyy myös muutamassa lähteensilmässä. Niistä Hetesuo on saanut nimensäkin. Saukot loikkivat vuoroin lähteille, vuoroin jokivarteen. Ne pyrkivät ulostamaan ainakin pikkuisen saukonkakan jokaisen lähteen partaalle ja jokirannan jääniemiin. Päättelen niiden asettuvan paikalle ja hajumerkkaavan uutta reviiriä. Kaksi tuntia myöhemmin olen saukkoparin lähinaapuri. Itse asiassa ne sukeltavat lumenja jäänalaisen reitin ja pulahtavat esiin lähimpään lähteensilmään. Ne tuijottavat minua venyttäen kaulaansa äärimmilleen ja viimein loikkivat hangessa kymmenen metrin etäisyyteen. Kuulen niiden vikisevää kesKevään viimeisenä pakkasyönä hanki jähmettyy liukkaaksi ja kantavaksi ja kimaltaa pohjoistaivaan revontulten valossa. Saukkouros käy kalastamassa ahvenen ja luovuttaa sen saman tien puolisolle. Muutamassa tunnissa ne syövät ihmisen näkökulmasta ylenpalttisen kala-aterian. Päättelen niiden matkanneen paljon huonommilta kalavesiltä.
• 72 Metsälehti Makasiini kustelua. Oletettavasti ne pohtivat ison hyljemäisen otuksen vaarallisuutta tai harmittomuutta. Minussa on ilmiselviä ihmisen piirteitä ja ihmismäistä hajua. Mutta ihminen on korkea pölkky ja minä puolestani hidasliikkeinen vaakasuora jättimato. Ehkä minut voi unohtaa. Erilaista läheisyyttä Juuri nyt saukkoparin elämässä on kaksi tärkeää asiaa. Ne kalastavat pikkuahvenia ja popsivat niitä ihmisen näkökulmasta määrättömästi. Arvelen niiden nähneen nälkää talvipaikassaan. Erikoisempaa on niiden tapa luovuttaa jokainen saaliskala toisilleen. Olen tottunut näkemään saukon omissa oloissaan viihtyvänä erakkona. Tämä pariskunta puolestaan kiehnää kylki kyljessä, moiskauttaa suukkoja, nuolee ja pureskelee hellästi toisiaan. Välillä toinen kiemurtelee selällään tassut ilmassa ja toinen syleilee tai kyhnyttää. Parittelu puolestaan on lyhyt ja ulkoisesti niin mitätön, ettei hienotunteisen valokuvaajan kannata tehdä siitä numeroa. Saukkopari näyttää viestivän, että heidän rakkaudessaan koskettelu ja läheisyys on tärkeämpää kuin seksi. En muista milloinkaan nähneeni yhtä rakastunutta pariskuntaa – en ihmisiä enkä eläimiä. Illan lähestyessä saukot siirtyvät vähä vähältä kauemmaksi. Itse palailen vaakasuorana käärmeenä leiriini. Taivas pilvistyy, sataa räntää ja vettä. Kaksi seuraavaa päivää vesisade jatkuu tauotta ja suo sulaa pilkukkaaksi lumen, veden ja mustien mättäiden sokkeloksi. Viihdyn laavukankaan suojassa, keittelen ruokaa ja juotavaa ja luen mukaan tullutta kirjaa. Suolta kuuluu nyt kurjenhuutoja ja hanhien pajatusta. Yöpimeässä pystytän kuivalle suomättäälle valokuvausteltan ja jään odottamaan aamua. Tämänkertainen rakastunut naapurini on kurkipari. Ne eivät pussaa eivätkä rapsuta, vaan osoittavat tunteitaan vertauskuvallisin liikkein ja elein tai kevyin tanssiaskelin. Saukko pulahtaa isoksi virraksi paisuneen joen rantajäälle vasta iltapäivällä. Se on kaivanut pohjamudasta sammakon. Kun saukko alkaa ruokailla, kurkipari marssii aivan sen viereen. Kurjet katselevat outoa nelijalkaista paheksuvan näköisesti, kääntelevät päätä, kurahtelevat toisilleen. Epäilen niiden moittivan röyhkeää riistatuholaista, joka hävyttömästi popsii sammakkoa heidän ikiomalla kurkirimmellään. Minä en puhu mitään, näppään muutaman kuvan ja päätän pysyä puolueettomana.? l Hangella juokseva saukkopari tuo mieleen kaksi hirmuliskojen pienoismallia.
• Metsälehti Makasiini 73 Kurjet osoittavat kevättunteitaan symbolisin elein ja liikkein ja siroin tanssiaskelin. Kurkipari katselee paheksuvasti kurahdellen saukkoa, joka pyydystää sammakon heidän ikiomalla kotisuollaan.
• 74 Metsälehti Makasiini » PILKKEET SYYSKUUSSA 2018 joensuulainen Anni Koskeli-Ratamaa sai miehensä kanssa juhlakutsun, jossa pukeutumiskoodiksi oli annettu ”jotain puusta”. Koskeli-Ratamaa päätti tehdä miehensä juhla-asun somisteeksi tuohisen rusetin. Alussa useampikin aihio päätyi sytykkeeksi, mutta kokeilujen kautta miehen kaulaan valmistui rusetti, johon pariskunta oli tyytyväinen. Tekijöiden lisäksi rusetin huomasivat myös muut juhlavieraat, jotka kyselivät, mistä sellaisia voi ostaa. ”Päätin heittäytyä, ja perustin toiminimen siltä seisomalta”, Koskeli-Ratamaa kertoo. Rusetteja muksuillekin Jo marraskuussa Koskeli-Ratamaa toimitti ensimmäiset tuohirusetit myyntiin Joensuun keskustaan. Tuotteet menivät kaupaksi sitä mukaa kun yrittäjä sai niitä tehtyä. Tekemisen tahtia hieman hillitsee se, että tuohitöiden ohella Koskeli-Ratamaa työskentelee Joensuun kaupungilla palveluneuvojana. Valikoima laajentui, kun tuohirusettien lisäksi häneltä tiedusteltiin muita tuohisia luomuksia. ”Ennen joulua sain myyntiin ensimmäisen erän korvakoruja. Nyt erilaisia tuotteita on kahdeksan”, Koskeli-Ratamaa sanoo ja esittelee yrityksensä, Tuohi Designin, viidestä eri korvakorusta ja kolmesta rusetista koostuvaa mallistoa. Malleja on lapsille, naisille ja miehille. Hän on etsinyt vastaavia tuotteita netistä ympäri maailmaa ilman osumia. Yrittäjä haluaakin luoda jotain sellaista, mitä muut eivät ole vielä tehneet. ”Tuohi on Suomessa perinteinen, mutta jo vähän unohdettu materiaali, jonka haluan tuoda juhlapukeutumiseen paljon esillä olleen puun rinnalle.” Tuohella on oma tahto Käsityökärpänen iski Koskeli-Ratamaahan jo lapsena. Käsityön opettajan ammatista haaveillut tyttö oli tuttu näky kansalaisopiston käsityökursseilla. Aikuisena hän ei ole kursseja käynyt, mutta omin käsin tekeminen pitää edelleen otteessaan. ”Menen usein tarve edellä. Jos en löydä kaupasta mieluisaa huonekalua tai muuta sisustusjuttua, niin mietin, miten sellaisen voisi tehdä itse. Kotoa löytyy aika paljon itse tehtyjä sisustuselementtejä.” Tuohityön tekniikkaa Koskeli-Ratamaa on oppinut kokeilemalla. ”Lainasin tuohitöistä kertovan kirjan, mutta siinä keskityttiin punottaviin tuohitöihin. Kirjasta luin ensimmäisiä kappaleita. Muuten kaikki on opeteltu itse yrityksen ja erehdyksen kautta.” Opettelua riittää edelleen, sillä kaikki tuohi ei ole samanlaista. Joidenkin puiden tuohi esimerkiksi repeää herkemmin kuin toisten. ”Vaikeinta on se, että jokaisen puun tuohi on erilaista ja käyttäytyy eri tavalla. Ominaisuudet riippuvat niin monesta TUOREESTI TUOHESTA Anni Koskeli-Ratamaa haaveilee tuohiasusteiden viemisestä Japaniin. Anni Koskeli-Ratamaa sanoo, että tuohiasusteet eivät tarvitse värjäystä tai luonnolle haitallisia pinnoitteita. Ne voi käytöstä poistamisen jälkeen kompostoida tai käyttää sytykkeinä. Tuohiasusteita voi tilata myös tilaustyönä. Kuvassa yksittäiskappaleena toteutettu, asiakkaan toiveiden mukaan suunniteltu hiuskoriste. TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ
• Metsälehti Makasiini 75 Tuohen värisävyt ja kuvioinnit takaavat yksilöllisen asusteen. Toista samanlaista ei tule vastaan, Anni Koskeli-Ratamaa lupaa. eri seikasta kuten koivun kasvupaikasta sekä tuohen keruun ajankohdasta ja jopa säästä. Koskaan ei voi olla ihan satavarma lopputuloksesta.” Japani houkuttaa Koskeli-Ratamaa hankkii tuohiasusteiden raaka-aineen 50 x 50 -senttisinä levyinä joensuulaiselta Jespuu Oy:ltä. Hän valikoi mieluisimmat levyt yksitellen toimittajan varastosta. ”Valitsen levyistä muotin avulla sellaiset kohdat, joissa on jotain ideaa. Rusetteihin saatan jättää esimerkiksi oksankohdan tarkoituksella tuomaan pienen kuvion tuohen pintaan.” Tuohiasusteet eivät tarvitse värjäystä tai luonnolle haitallisia pinnoitteita. Leikkaamisen ja muotoilun lisäksi Koskeli-Ratamaa käsittelee tuohen pinnan vain kevyesti kasviöljyllä. Lisäksi prosessiin tarvitaan kuumaa vettä, jolla tuohi pehmennetään muokkauskuntoon. Vaikka yrittäjä korostaa tuohituotteiden kotimaisuutta ja ekologisuutta, hän uskoo myös tuohipinnan ulkonäön vetoavan asiakkaisiin. ”Tuohi on huikean kaunis ja eläväpintainen. Siitä löytyy loputon määrä erilaisia sävyjä ja kuviointeja, ja monet ovat kommentoineet asusteiden muistuttavan nahkaa tai jopa silkkiä.” Puoli vuotta kestäneen yrittäjyyden jälkeen Koskeli-Ratamaan ajatukset vievät jo kaukomaille. Suomalaisesta tuohesta valmistettujen tuotteiden vienti ulkomaille houkuttaa. ”Etenkin Japanissa ollaan kiinnostuneita paitsi suomalaisesta muotoilusta myös tuohitöistä ylipäätänsä.”? l Metsälehden toimitus kasvaa Sami Karppinen (oikealla) aloittaa Metsälehden Jyväskylä aluetoimituksessa. Helsingin toimituksessa työskentelevät Jussi Collin, Eliisa Kallioniemi ja Eero Sala. SE PP O SA M U LI METSÄLEHDEN uutena toimittajana aloittaa 2. toukokuuta metsätalousinsinööri Sami Karppinen, 39. Hän on toiminut vuodesta 2011 alkaen viestintäalan yrittäjänä, ja on tuttu myös Metsälehden palstoilta kirjoittajana, kuvaajana sekä videoiden tekijänä. Toimittajan ja kuvaajan töiden ohella hänellä on kokemusta myös puunhankinnasta ja monipuolisesti käytännön metsänhoidosta. Sami Karppinen vahvistaa Jyväskylän aluetoimitusta, missä työskentelee myös toimittaja Mikko Riikilä. Toimituksessa on tehty muitakin muutoksia. Eliisa Kallioniemi vastaa päätoimittajan työn ohella nyt myös Metsälehden liiketoiminnasta. Metsälehden toimitussihteeri Eero Sala on päätoimittajan varamies. Metsälehti Makasiinin toimitussihteeri Jussi Collin vastaa myös lehden digitaalisten kanavien sisällöntuotannon organisoinnista ja kehittämisestä. Metsälehden Helsingin toimituksessa työskentelevät lisäksi AD Anna Back, taloustoimittaja Mikko Häyrynen, toimittajat Liina Kjellberg, Tiia Puukila ja Valtteri Skyttä sekä toimituksen sihteeri Päivi Laipio.
• » PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini PALVELUKSEEN HALUTAAN » PILKKEET a ij a a s o n a l a ä s t e M n a n n i k n a h n u u p . n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m f o t s o m e h t e k a M ä s t e M ä s t e M a a t s a v e S . a s s e m o u S a s s a i g r e n e ä s t e m a j a s s a p u a k u u p a j a t h o j a n i k k r a m n o t s e r o F ä s t e M e ll i n e s ä j a j a t s i m o n a n n u k s u u s O o t ti il ä s t e M ö it h y o m e a a o jr a t a j a t s a n n i k n a h n u u p n i p u o r G u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t ti il ä s t e M .t u l e v l a p n o d i o h n o n n o u l a j n ä s t e m ä k e s n a p u a k u u p t a v a t t a k . ä t s i s t e m s i y ti s k y n e m o u S t e l o u p n i o n ä s n e e t h y t a v a t s i m o a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m 3 1 n i o n . ä ö li k n e h 4 8 n i o n ä ä t s il l ö y t e s a j , a o r u e a i d r a jl i m , 2 il o 8 1 2 a n n o u v o t h i a v e k ii l n it s e r o F ä s t e M ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m a j a p p u a k u u p n a a m a a t s a v a ti o ji t n u t n a i s a ä s t e m t y n e m m e a H : e ll i e u l a i m i o t e ll i v a a r u e s a j h o L a n a k k i a p o t s i m i o t a j it t a m m a S a j h o l a jr a K a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h n a j h o L i v r ä j a l A a n a k k i a p o t s i m i o t a j il e p m i V -i v r ä j a l A a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h n e o j ä n i e S a a m i o L a n a k k i a p o t s i m i o t a j u t u e s n a a m i o L a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h n u r u T a n a k k i a p o t s i m i o t a j il o u p ä ti n ä j ä ti p n e r a a s a ti i V a n e e u l a i m i o t e ll ir ii p a t n i k n a h n e r a a s a ti i V ir a a s a ti i V : t e s k y t y ll e d E ä y k y k ä k e s a j o ti a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u tl e v o s n ä ä v ä t h e t a tl i o ji k a h e m m ä t y ll e d E a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t a j n e e s i ä n e s ti .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k i p m e i A . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m .i s k u d e n a a t o s t a k o ti a t n e n il l a jr i k a j n e n il l u u s ä v y h n e l e i k n i s t o u r ä s s ä v ä t h e t n ir ii p a t n i k n a h n a j h o L : a s s e e t t i o s o t a j a u k a h a j t o d e i t ä s il o s t a K m o c . p u o r g a s t e m ä s t e M , d r a o B ä s t e M , e u s s i T ä s t e M t a v o t e e u l a a t n i m i o t e k ii l n e S . ä ji v ä k ä ll e d e n e d u o l a t o i b n o p u o r G ä s t e M n i o n ä ö t s ö li k n e h a j a o r u e a i d r a jl i m 7 , 5 il o o t h i a v e k ii l 8 1 2 n e d o u V . t s e r o F ä s t e M ä k e s d o o W ä s t e M , e r b i F . a s s a a m 3 n i o n a a t n i m i o t n o a ll i n r e s n o K . 3 9
• Metsälehti Makasiini 77 PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehden Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen opastavat raivaussahan terien teroitukseen Metsämme-messuilla Jyväskylässä 27.–28. huhtikuuta. Tule Metsälehden osastolle katsomaan ja kyselemään vinkkejä raivaussahan kevätkunnostukseen. Voit myös tuoda tullessasi tylsyneen terän. Samalla voit tutustua uusiin metsäja luontoaiheisiin kirjoihin sekä karttoihin. Messujen ohjelmalavan tietoiskuissa kerrotaan muun muassa metsätuhoista, uudesta yksityistielaista, jatkuvasta kasvatuksesta sekä puukaupasta. Molempina päivinä puolilta päivin tarjolla on paneelikeskustelu. Lauantaina aiheena on ”Oletko ihmetellyt kuka metsissämme oikein päättää?” ja sunnuntaina ”Mitä uutta tuottoa metsä voi antaa?” Metsämme-messuja koulutustapahtuma pidetään Jyväskylän Paviljongissa, missä samaan aikaan vietetään Retkelle 2019 -tapahtumia sekä Wemmi-kevätmarkkinoita. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy. RAIVAUSSAHA KUNTOON MESSUILLA Mikko Riikilä ja Risto Mykkänen opastavat raivaussahan kunnostuksen saloihin. METSÄTALOUSINSINÖÖRIN tehtävään Kaupunkiympäristön palvelualueelle Maaomaisuuden hallintapalveluihin. Katso lisää osoitteesta: www.kuopio.fi/rekry Kuopion kaupunki hakee osaajaa Suomen Metsäsäätiö hakee metsäalan näköalapaikalle. Tavoiieenasi on edistää metsätalouden ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä rahoiiamalla alan viessntää, tutkimusta, kehityshankkeita ja nuorisotyötä. Lue lisää osoiieesta metsasaaso.?. Hakuaika pääiyy 9.5.2019. Lisääetoa: Liisa Mäkijärvi, toimitusjohtaja, Suomen Metsäsääsö, p. 040 7501801 Suomen Metsäsäääö on metsänomistajien, metsäteollisuuden, sahateollisuuden, Metsähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavien ryhmien viesännän rahoiiaja. Säääön tavoite on metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, puun ja puupohjaisten tuoieiden käytön lisääminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen rahoiiaminen. Suomen Metsäsäääö on näkyvä ja yhteinen metsäelinkeinon hyväksyiävyyden edistäjä. TOIMITUSJOHTAJAA
• JORMA PEIPONEN ARVONTA! MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www. metsalehti.fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös Metsalehti.fi-etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 15. toukokuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi kotimaassa käsin tehtyä Lieko-leikkuulautaa. Yhden palkinnon arvo on noin 69 euroa. »Viime numeron suosituin juttu oli artikkeli ”Tehdäänkö aukko vai jotain muuta?” Palkinnoksi arvoimme kaksi raivausveistä. Voittajat ovat Patrik Björknäs ja Juho Sorri. Onnittelut voittajille, ja kiitos kaikille vastaajille palautteesta!?l Mistä pidit? Päätypuinen leikkuulauta on valmistettu Petäjävedellä. KUUSEN taimet ovat metsässä usein selvänä rivinä vanhan, jo murusiksi lahonneen rungon päällä. Se, että kuusen taimet näyttävät usein selviytyvän paremmin lahoavan rungon päällä kuin humuksessa, ei johdu siitä, että lahopuussa olisi enemmän ravinteita. Siemeniä itää paljon enemmän humuspinnoilla, mutta siellä pienet eläimet, sienet ja bakteerit tappavat suurimman osan taimista. Kuusi nousee jaloilleen Lahoava runko on ympäristöään korkeammalla. Siellä itävä pikkutaimi on päässyt pakoon sekä tukahduttavaa sammalikkoa että varjostavaa varvikkoa. Lahopuu säilyttää hyvin kosteutensa, joten taimen vesitalouskin on kunnossa. Lahopuussa on kyllä vähemmän ravinteita kuin metsän humuskerroksessa, mutta myös vähemmän vihamielisiä otuksia, jotka käyttäisivät siemenen tai pikkutaimen ravintonaan. Lahopuun sienirihmat ovat erikoistuneet lahottamaan puuta, mutta osa niistä on samalla mykoritsa sieniä, jotka turvaavat pikkutaimen energian saannin. Puun menestys tästä eteenpäin riippuu ympäröivästä metsästä. Jos ympärillä on täystiheä kuusikko, valoa on niukasti ja taimien pituuskasvu on verkkaista, sentti pari vuodessa. Kuolo korjaa osansa. Mutta jos onni on myötäinen, taimi varttuu lahopuun ja sienen turvin ja kasvattaa lahopuun pintaa pitkin maahan yltävät juuret. Ajan mittaan ne voimistuvat. Kun taimelle ravinnon antanut kanto tai runko on täysin maatunut, seisoo puu paksujen juuriensa varassa. Rungon alla voi olla niin iso onkalo, että se riittää suojapaikaksi supikoiralle ja joskus isommallekin eläimelle. Näin selitys löytyy kulkijaa kummastuttaville, omilla jaloillaan maan pintaa ylempänä seisoville puillekin! SEPPO VUOKKO Lahopuu on siemenille turvallinen itämisympäristö, joka nostaa taimet sammalikon ja varvikon yläpuolelle. » PILKKEET
• Metsälehti Makasiini 79 Ensi numerossa ERIKOISPUUT Vinkit visakoivun kasvatukseen METSÄNOMISTAJASTA YRITTÄJÄKSI METSÄLEHTI MAKASIINI 4/2019 ILMESTYY 6.6. Seuraava Metsälehti ilmestyy 9.5. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 040 516 4000 Ulkoasu Taitto Anna Back p. 040 1623 991 Tiina Aaltonen Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila p.040 126 1181 Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805, 0400 973457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä p. 09 315 49845, 0400 894080 pl 39, 40101 Jyväskylä Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809, 040 752 9626 Verkkojulkaisu Metsäuutiset www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi MARKKINOINTI Markkinointi johtaja Yhteyspäällikkö Pasi Somari, p. 09 315?49?873, 050 389 0590 Sanna Nyman p. 09 315 49 848, 040 596 2200 Verkkotuottaja Levikkipäällikkö Heta Välimäki, p. 040 723 1613 Pasi Myllymaa, p. 050 5114 525 MYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 p. 09 315?49?840 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran, p. 09 315?49?842 Palvelupäällikkö Mari Lindström, p. 045 877 4740 Metsätaloudellinen ammatti lehti, Tapion julkaisu 87. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 296 (lt/18) Painopaikka Paperit PunaMusta 2019 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 90 g/m 2 M A RG A RE TH A LI N D H O LM
• 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 3 NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI
• Metsälehti Makasiini 81 NIMITYKSET Leikkaa irti Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti MAKASIINIKRYPTO 2, OIKEA RATKAISU MAKASIINIRISTIKKO 3 SOMERON YHTEISMETSÄ MMM Olli Ylhäisi on nimitetty Someron yhteismetsän toiminnanjohtajaksi 1.4.2019 alkaen. METSÄNHOITOYHDISTYS POHJOIS-SAVO Metsätalousinsinööri Asko Toivola on palkattu Mhy Pohjois-Savoon metsäasiantuntijaksi hoitamaan jäsenja asiakashankintaa. Toivolan toimipaikkana on Kuopion toimisto, mutta hän palvelee metsänomistajia koko yhdistyksen alueella. METSÄNHOITOYHDISTYS KAAKKO Metsätalousinsinööri Ilkka Koivu aloittaa metsäasiantuntijana Mhy Kaakon Luumäen toimistolla huhtikuussa. METSÄNHOITOYHDISTYS KESKI-SAVO Metsätalousinsinööri Mikael Koivunen on aloittanut huhtikuussa metsäasiantuntijana Mhy Keski-Savossa Heinävedellä. TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 9.5.2019 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 3”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT Makasiinikryptosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Pentti Kurki, Rautajärvi, Raili Kyröläinen, Joutsa ja Jorma Marjamäki, Tampere. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen.
• 82 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ ”MOOTTORIKELKALLA, mönkijällä, hiihtäen, koiran kanssa jalan ja veneellä. Rajavartijan työssä saa liikkua luonnossa monella tapaa. Vastuullamme on Lieksan alueella Pohjois-Karjalassa itärajaa noin 100 kilometrin matkalta. Työhön kuuluu partiointia rajavyöhykkeellä ja lähialueella. Lisäksi teemme rajaja tullitarkastuksia Lieksan Inarin tilapäisen rajanylityspaikan kautta kulkeville puukuljetuksille. Venäjältä tuodaan tältä kohdin Suomeen haketta ja raakapuuta, kuten koivua. Kulkuneuvojen lisäksi rajavartijan työssä vaihtelevat työajat ja maisemat. Työssä kohtaa paljon vaaroja, eli Pohjois-Karjalan mäkinen maasto tulee tutuksi partioreissuilla. Vaarojen lisäksi luonto on täällä muutenkin kaunista. Suomaisema on yksi suosikeistani. Kotiseutuuni Kuopioon verrattuna itärajan metsäluonto on koskemattomampaa ja erämaamaisempaa. Olen ollut rajavartijana puolentoista vuoden ajan. Rajavartijaksi pääsyn edellytyksenä on, että asepalvelus on suoritettu. Pääsykokeeseen kuuluu muun muassa uintitesti ja Cooperin juoksutesti. Rajalla partioidessa tulee käveltyä päivässä helposti toistakymmentä kilometriä. Hain työhön, koska luonnossa liikkumisen lisäksi olen kiinnostunut työskentelemään koiran kanssa. Opettelen parhaillaan koiranohjaajaksi. Talvella jälkiä voi havaita lumessa eri tavalla, kesällä koiran nenä on erinomainen apu rajan vartioinnissa. Jälkitunnistuksen osaaminen on tärkeä osa tätä työtä. “TÄÄLLÄ RIITTÄÄ VAAROJA” Nuoremman rajavartijan Sofia Lakan työmaana on 100 kilometriä itärajan mäkistä metsämaastoa. Rajavartijat liikkuvat useamman hengen partioissa. Huhtikuussa Sofia Lakka ja Jukka Kärkkäinen tarkastivat itärajan koskemattomuutta moottorikelkoin. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT ARI KOMULAINEN Kun luonnossa kulkee paljon, näkee silloin tällöin metsän eläimiä. Yhden karhuhavainnon olen jo tehnyt, ja nyt huhtikuussa näimme kelkkapartiossa ahman. Jos ihminen liikkuu rajaseudulla, kyseessä on useimmiten metsästäjä. Rajavartijan työssä pääsee välillä myös metsätöihin. Sahaamme ja raivaamme puita kulkureiteiltä etenkin keväisin.”? l Sofia Lakka vartioi Lieksassa rajaa, jonka linjaus on peräisin Stolbovan rauhasta vuodelta 1617. Suomen ja Venäjän välisellä itärajalla on mittaa yhteensä yli 1 300 kilometriä.
• empowering people. RASKAISIIN TÖIHIN, KEVYET RATKAISUT. — KAMPANJA LISÄAKKU 50 % — NYT LISÄAKKU PUOLEEN HINTAAN! Lisäakun avulla tuplaat käyttöaikasi! Kun akku loppuu, laita se lataukseen ja jatka työskentelyä valmiiksi ladatulla lisäakulla. Tauotonta työskentelyä! Ostaessasi STIHL COMPACT (AK akut) tai STIHL PRO (AP akut) akkukäyttöisen laitteen, akun ja laturin saat toisen akun puoleen hintaan! Säästä valitsemastasi akusta riippuen 39 159 €. TUOTENRO 6338 200 0052 SUOSITUSHINTA 759€ Kampanja 669€ akkuruohonleikkuri RMA 443 PC akulla ja laturilla Kevyt ja ketterä akkukäyttöinen ruohonleikkuri isoille nurmikoille. Säädettävä mono-työntöaisa ergonomiseen työskentelyyn. Sisältää AP 200 akun ja AL 101 laturin. TUOTENRO 4522 011 5718 SUOSITUSHINTA 269€ Kampanja 239€ AKkuruohotrimmeri fsa 56 akulla ja laturilla Kevyt akkukäyttöinen ruohotrimmeri suurella leikkuuteholla. Säädettävä varsipituus napin painalluksella ja työkaluttomalla kahvan säädöllä. Pehmeä kahva kytkinvivulla ja taimisuoja. Sisältää AK 10 akun ja AL 101 laturin. Kampanja 369€ akkusaha msa 140 c-b akulla ja laturilla Kevyt akkumoottorisaha hyvällä suorituskyvyllä tontin hoitoon ja yksinkertaisiin sahaustöihin. Helppo käynnistää, hiljainen ja kätevä käyttää! Sisältää AK30 akun ja AL 101 laturin. TUOTENRO 1254 011 5858 SUOSITUSHINTA 389€ LÖYDÄ JÄLLEENMYYJÄSI STIHL.FI — STIHL Kevään Merkit -kampanja voimassa valtuutetuilla jälleenmyyjillä 30.6. 2019 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tutustu tarjouksiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa stihl.fi.
• empowering people. RASKAISIIN TÖIHIN, KEVYET RATKAISUT. — KAMPANJA LISÄAKKU 50 % — NYT LISÄAKKU PUOLEEN HINTAAN! Lisäakun avulla tuplaat käyttöaikasi! Kun akku loppuu, laita se lataukseen ja jatka työskentelyä valmiiksi ladatulla lisäakulla. Tauotonta työskentelyä! Ostaessasi STIHL COMPACT (AK akut) tai STIHL PRO (AP akut) akkukäyttöisen laitteen, akun ja laturin saat toisen akun puoleen hintaan! Säästä valitsemastasi akusta riippuen 39 159 €. TUOTENRO 6338 200 0052 SUOSITUSHINTA 759€ Kampanja 669€ akkuruohonleikkuri RMA 443 PC akulla ja laturilla Kevyt ja ketterä akkukäyttöinen ruohonleikkuri isoille nurmikoille. Säädettävä mono-työntöaisa ergonomiseen työskentelyyn. Sisältää AP 200 akun ja AL 101 laturin. TUOTENRO 4522 011 5718 SUOSITUSHINTA 269€ Kampanja 239€ AKkuruohotrimmeri fsa 56 akulla ja laturilla Kevyt akkukäyttöinen ruohotrimmeri suurella leikkuuteholla. Säädettävä varsipituus napin painalluksella ja työkaluttomalla kahvan säädöllä. Pehmeä kahva kytkinvivulla ja taimisuoja. Sisältää AK 10 akun ja AL 101 laturin. Kampanja 369€ akkusaha msa 140 c-b akulla ja laturilla Kevyt akkumoottorisaha hyvällä suorituskyvyllä tontin hoitoon ja yksinkertaisiin sahaustöihin. Helppo käynnistää, hiljainen ja kätevä käyttää! Sisältää AK30 akun ja AL 101 laturin. TUOTENRO 1254 011 5858 SUOSITUSHINTA 389€ LÖYDÄ JÄLLEENMYYJÄSI STIHL.FI — STIHL Kevään Merkit -kampanja voimassa valtuutetuilla jälleenmyyjillä 30.6. 2019 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Tutustu tarjouksiin ja löydä lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa stihl.fi.