YHTEINEN URAKKA HISTORIA METSÄTYÖMIESTEN KARU ARKI VAIKUTTAJA Hiilijalanjäljestä vauhtia puurakentamiseen 5 VINKKIÄ PERIKUNNALLE Koeajossa Logbullet 8 × 8 SIJOITUSTUOTTO HEIKKENI SAHAMIES VIIHTYY METSÄSSÄ KIVISTEN MAIDEN UUDISTAMINEN ›› Kämäräisten palstalle istutettiin uusi kuusikko M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 TE EM A : U U SI M ET SÄ 23. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2020 • 11,50 € METSALEHTI.FI 8 20 € 23. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2020 • 11,50 € METSALEHTI.FI 7623_.indd 1 16.4.2020 15.50
JÄSENEDUT KESKIMÄÄRIN 6,4 EUROA/M 3 Tee puukauppa kanssamme ja hyödy jäseneduista. Viime vuonna maksoimme jäsenetuja omistajajäsenille yli 90 miljoonaa euroa eli keskimäärin 6,4 euroa jokaista omistajajäseneltä vastaanotettua puukuutiometriä kohti. Hae oma metsäasiantuntijasi www.metsaforest.com ja pyydä tarjous puukaupasta. 7624_.indd 2 16.4.2020 15.33
28 69 S. 57 S. S. Tämän numeron kannen kuvasi Sami Karppinen. 18 S. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kuusentaimien laatu paranee 6 METSÄNOMISTAJA : Tervaksentuoksuinen sahamies 12 LÄMMIN TALVI SUOSI KAARNAKUORIAISIA 14 METSÄTYYPPI : Miten Rauman saha vaikuttaa? 15 KANTOHINTOJEN ARMOILLA 16 LUKIJAN KUVA : Tällaista kuormausta TEEMA 18 KÄMÄRÄISTEN YHTEINEN ISTUTUSURAKKA 28 VAIKUTTAJA : ”Puulla on paljon annettavaa” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : Kivisten maiden uudistaminen 40 KUUSEN 80 VUOTTA : Lisää kuutioita 42 TUTKIMUS : Männylle tulossa huippusato 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Tuohi kestää 44 KYSY POIS : Selviääkö nirhaistu puu? 47 PIKATESTI : Kevyet kengät raivaukseen 48 PERINTÖMETSÄ : Viisi verovinkkiä perikunnille TALOUS 51 RAHAPUU : Vienti sakkaa 52 PUUMARKKINAT : Näin teet kaupat korona-aikana 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Syöttö kilpailijalle 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Taimikkovaltaisuus karsi kiinnostusta 56 METSÄTILAMARKKINAT : Ylikysynnästä ylitarjontaan 57 KOEAJO : Kahden kuution ajokone 61 KOLUMNI : Metsätöiden arvonnousu LUONNOSTA 62 LUHTA : Kevätaamun rummuttajat 69 LAJINSA VIIMEISET 74 TUOTE & TEKIJÄ : Ei liimaa, ei ruuveja 76 ENNEN & NYT : Turvesuo muuttui metsäksi 78 MIKSI HAVUMETSÄ EI KUKI? 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 TYÖSSÄ METSÄSSÄ : Tuulinen tehtävä SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN SE PP O SA M U LI Petri Heino edistää puun käyttöä Kirjauutuus kertoo metsätyömiesten arjesta 1960-luvulla Pieni metsäkone omatoimiselle Uutta istuttamassa Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 7625_.indd 3 17.4.2020 15.54
HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”LIIKELAHJOJA tekevän Kolo Designin patenttiratkaisut osoittavat, että kaikkea ei ole vielä keksitty vaneristakaan. Kun kekseliäisyys korvaa ruuvit ja liiman, käyttöesineiden kokoaminen on lastenleikkiä.” TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”KIRJANPAINAJISTA juttua tehdessäni kävi selväksi, että ilmaston lämmetessä varttuneiden kuusikoiden tarkkailusta on tullut jokakeväinen rutiini. Paniikkiin ei ole aihetta, mutta tarkkana pitää olla.” TUOMAS NIKULIN AD ”LEHDEN taittopuuhat onnistuvat sujuvasti etänäkin. Käytössä on ollut pelkkä läppäri, koska en halua yksiöni ainoalle pöydälle isoa näyttöä. Kehnon ergonomian vastapainoksi voi tempaista kehonpainotreenin sopivassa välissä.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA VUOSIKYMMENIÄ sitten metsänjalostuksen pioneereilla oli vahva visio siitä, että puuta tarvitaan vielä seuraavallakin vuosituhannella. Entistä parempien metsien eteen tehtiin työtä ja siihen kului rahaa. Silloin ei kuitenkaan vielä osattu aavistaa, että puiden lisäkasvua tarvittaisiin 2020-luvulla myös hiilensidonnan takia. Jalostettujen taimien käyttöä pidetään nyt yhtenä tehokkaimmista keinoista lisätä metsien kasvua ja samalla hidastaa ilmaston muuttumista. Sinnikkään työn tuloksena tänä keväänä istutettavista taimista valtaosa on kasvatettu jalostetusta siemenestä. Koivulla ja männyllä jalostus on edennyt kaikkein pisimmälle. Niiden taimista yli 90 prosenttia on saanut alkunsa jalostetuista siemenistä. Kuusella tilanne ei ole ollut yhtä hyvä, mikä on tietysti harmi, koska puu on taimikaupassa ylivoimaisesti suosituin. Ruokaviraston Kuusentaimien laatu paranee keräämän tiedon mukaan siemenviljelyssiementä riitti viime keväänä Etelä-Suomessa vain 37 prosenttiin taimitarhakylvöistä. Nyt siemenpula hellittää. Kuusen siemenviljelyksiltä saatiin viime vuonna erinomainen sato, minkä ansiosta taimitarhat voivat siirtyä käyttämään lähes pelkästään jalostettua siementä. Tulevaisuutta varmistavat tuotantovaiheeseen siirtyvät uudet viljelykset. Jalostustyö jatkuu, mutta jo nyt istutettavilla taimikoilla on hyvät lähtökohdat tuottaa enemmän ja laadukkaampaa puuta kuin ennen. Kevään istutuskauteen virittää toimittaja Sami Karppisen sivulta 18 alkava reportaasi viimevuotiselta työmaalta. Jutusta käy ilmi, että työllä voi olla vuosikymmenten päässä olevan päämäärän lisäksi myös lyhyemmän aikavälin tavoitteita kuten uusi puhelin. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Metsämuseo Lustokin on koronaviruksen takia suljettu. Sivulta 69 alkavassa jutussa toimittaja Liina Kjellberg raottaa ovea uuteen Miehen työ -näyttelyyn. » PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini 7626_.indd 4 17.4.2020 16.01
NURMIJÄRVEN Lepsämässä metsämaisema oli lumettoman pääsiäisen jälkeen 14.4. talvinen. Yöllä oli alkanut räntäsade ja aamusella se muuttui lumisateeksi. Reissulla törmäsin muutamaan metsän asukkiin. KUVA: KIMMO MÄKIRANTA » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsälehti Makasiini 5 7626_.indd 5 17.4.2020 16.01
TERVAKSENTUOKSUINEN SAHAMIES Matti Kylävainio omistaa metsää tuottaakseen puuta, mutta myös nauttiakseen luonnonrauhasta. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 7627_.indd 6 17.4.2020 14.36
A IKA monesti kuulee, miten silmäätekevät kehuvat metsien tärkeyttä rentoutumispaikkana. Melkein yhtä usein kertomus tuntuu jotenkin ontolta tai päälle liimatulta. Mutta kun Matti Kylävainio kertoo samaa, ei epäilykselle jää sijaa. Metsä on hänelle tärkeä vastapaino kiireiselle ja kuormittavalle arkityölle. ”Vietän varmasti 80 prosenttia vapaa-ajastani metsässä”, Kylävainio kertoo. Oma oivallus vei metsään Miehen metsäsuhde alkaa nopeasti avautua, kun pysähdymme metsäautotien varteen laavulle. Vieressä on keskelle metsää raivattu ja kaivettu yli hehtaarin kosteikkoalue vesilintuja ja riistaa varten. Maasturin takaluukusta kirmaa ulos kaksi raisua saksanseisojaa, Jedi ja Viski. Teemme haastattelua laavulla ja tuKEITELE » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 7627_.indd 8 17.4.2020 14.36
”Hienointa on, kun voi kiireisen työviikon jälkeen samoilla metsissä näkemättä merkkejä ihmisten toimista.” listelemme maaliskuun lopun lumimyrskyksi yltyneessä myräkässä. Kosteikko sijaitsee Kylävainion metsätilalla Keiteleellä. ”Tänne on jo kotiutunut heinäsorsia, taveja ja lupaavasti myös harvinaisia lapasorsia. Toivottavasti nekin alkavat pesiä täällä.” Monesti eräharrastukset periytyvät isältä pojalle, mutta Matti Kylävainiolle eränkäynti oli oma oivallus. Kun hän palasi opiskeluiden jälkeen takaisin Keiteleelle, piti löytää sopiva harrastus. Syrjäisessä savolaiskirkonkylässä metsästys oli ilmeinen vaihtoehto. ”Hienointa on, kun voi kiireisen työviikon jälkeen samoilla metsissä näkemättä merkkejä ihmisten toimista. Metsänhoito ei minua häiritse.” Kylävainio on kuvannut metsäsuhdettaan vaikuttavalla tavalla Keiteleen kunnan 140-vuotisjuhliin laaditussa teoksessa, Sata kuvaa Sata tarinaa Keiteleeltä. Tarinassa siirrytään raskaalta kauppamatkalta Kairon hälystä kotoisiin metsiin ja syksyisen varhaisaamun kuulauteen. Kansainvälisyys kodin perua Moni osaa yhdistää nimen Kylävainio Suomen suurimpiin sahayhtiöihin lukeutuvaan Keitele Groupiin. Nykyisin Matti omistaa Mikko-veljensä kanssa 80 prosenttia yhtiöstä. Isä-Ilkka, Keiteleen sahateollisuuden perustaja, toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. Matti Kylävainio kertoo saaneensa rautaisannoksen saha-alaa jo lapsena. Se tosin ei tarkoittanut pelkkää tuk kien kääntelyä, vaan myös pienestä alkaen opittua kansainvälistymistä. ”Lapsuudenkodissani vieraili asiakkaita eri maista ja totuin jo koululaisena seurustelemaan heidän kanssaan englanniksi ja saksaksi.” Ehkäpä juuri tästä syystä Matti ei hakeutunutkaan isänsä lailla saha-alan koulutukseen vaan suuntasi Turkuun kauppakorkeakoulun kansainvälisen kaupan linjalle. Vaihto-opiskelu Saksassa ja kesät Englannissa vahvistivat keiteleläispojan orientoitumista maailmalle. Nykyisin hän vastaa Keitele Groupin sahateollisuudesta. Kauppakorkeakoulusta saamiaan oppeja hän pääsi tosissaan soveltamaan, kun Keitele Group kasvoi viime vuosikymmenellä voimakkaasti Alajärveltä hankitun sahan ja Kemijärvelle rakennetun uuden sahan myötä. MATTI KYLÄVAINIO IKÄ 46 vuotta KOULUTUS Kauppatieteen maisteri AMMATTI Johtaja, Sahaliiketoiminta Keitele Groupissa PERHE Lapset Kasper ja Kira aikaisemmasta avioliitosta. Nykyinen elämänkumppani Nina Ahola, jolla Einari-poika. HARRASTUKSET Metsästys, mannermaiset kanakoirat, metsänhoito, lenkkeily, kuntosali Saksanseisojat Jedi ja Viski ovat Matti Kylävainion vakioseuralaiset metsäreissuilla. Laavu nokipannukahveineen tarjoaa vastapainoa Matti Kylävainion arkikiireisiin. Metsälehti Makasiini 9 7627_.indd 9 17.4.2020 14.37
”Tarkalla tukkien katkonnalla rungoista saadaan arvokkain tukkiosa tarkoin talteen.” ”Siinä vaiheessa piti aidosti miettiä, miten bisnes skaalataan ja millaisella strategialla yritys kansainvälistyy.” Paljon on muuttunut siitä, kun isä-Ilkka käynnisti Keiteleen Teollisuussahan 1981. ”Ensimmäisenä vuotena tuotanto oli vajaat 10 000 kuutiota. Nyt konsernimme sahat tuottavat saman verran parissa päivässä. Vuosituotanto on yli miljoona kuutiometriä sahatavaraa.” Kansainvälistymisessä Keitele on ollut sahayritysten kärkipäätä ja avannut kauppasuhteita niin Japaniin kuin Kiinaankin, josta on tullut Suomen tärkein sahavaran ostaja. Keitele Groupin sahojen tuotanto yhtiön alusta laskien ylitti viime kuussa kymmenen miljoonaa kuutiometriä. Se on lähes samaa luokkaa kuin Suomen kaikkien sahojen vuosituotanto. Metsää Lapista sekä Savosta Ensimmäisen metsäpalstansa Matti Kylävainio hankki reilut kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen hän on ostanut sopivia, tarjolle tulleita palstoja sekä Pohjois-Savosta että Lapista ja Koillismaalta. Tarkoista hehtaarimääristä hän ei halua puhua, mutta toteaa, että metsiä on karttunut omistukseen ”satoja hehtaareita”. Metsät ovat Kylävainiolle taloudellinen sijoitus, mutta eivät pelkästään sitä. ”Vanha viisas metsämies neuvoi, että ’osta Matti vain kivennäismaiden metsiä’. Täytyy tunnustaa, että olen hankkinut myös suopalstoja.” Ja kun mies innostuu kuvaamaan upeaa rinnesuotaan Kuusamossa, on helppo ymmärtää, miksi suometsienkin omistamisessa voi olla ideaa. Pikavoittoja ei odoteta Pelkkää erätunnelmaa varten Kylävainio ei metsiään ole ostanut, vaan hän hakee niiltä myös tuottoja. Ei kuitenkaan pikavoittoja. ”Tilat, joilla on runsaasti päätehakMatti Kylävainio ei innostu jatkuvasta kasvatuksesta, mutta kannustaa muitakin metsänomistajia yläharvennuksiin, joista saadaan reilusti tukkia jo ennen päätehakkuuta. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 7627_.indd 10 17.4.2020 14.37
MATTI KYLÄVAINION VINKIT METSÄLEHDEN LUKIJOILLE >> 1. Tee kaikki hoitotyöt ja hakkuut oikeaan aikaan >> 2. Harkitse yläharvennusta, saat enemmän harvennustuloja >> 3. Käytä metsän uudistamisessa aina kasvupaikalle parhaiten sopivaa puulajia >> 4. Ohjeista metsurit huolella, niin toiveesi metsänhoidosta toteutuvat >> 5. Hyödynnä kemerat tarkoin. kuumetsiä, ovat käyneet niin kalliiksi, etten ole kiinnostunut niistä. Nuoret, kasvuisat metsät saattavat olla yhä kannattavia hankintoja, kunhan hyväksyy, että tuotto tulee vuosikymmenien aikajänteellä hyvän hoidon tuloksena.” Hänen mielestään pohjoisessakin on otollisia ostokohteita. Siellä metsien arvostustaso ei ole yhtä korkea kuin etelässä. Toisaalta hoidetut, huolella perustetut nuoret metsät kasvavat Lapissakin hyvin. Metsänhoidon linjauksissaan Kylävainio on melko konservatiivinen. ”Tärkeintä on, että kaikki metsänhoitotoimet tehdään ajallaan varsinkin taimikoissa.” Jatkuvaan kasvatukseen hän ei koe vetoa. Sahurin ja metsänomistajat etujen yhdistämiseksi hän ehdottaa metsänomistajille yläharvennuksia. Se tarkoittaa, että varttuneen kasvatusmetsän harvennuksessa poistetaan tukkipuita ja kasvatettavaksi jätetään hieman pienempiä puita. ”Tukkisatoa saadaan etupainotteisesti ja sopivilla kasvupaikoilla jäävän puuston kasvu paranee terhakkaasti.” Hyvä katkonta sahan valtti Pari päivää ennen tapaamistamme isä-Ilkka vetosi kotimaakuntansa ykköslehti Savon Sanomissa kuntiin ja seurakuntiin, jotta ne laittaisivat puuta reippaasti myyntiin. Näin teollisuuden puuhuolto voitaisiin poikkeuksellisessa tilanteessa turvata. Tässä kohtaa on pakko kysyä metsänomistaja Matti Kylävainioilta, tarjoaako sahanomistaja Matti Kylävainio sellaista kantohintaa tukista, että leimikkoa kehtaisi myyntiin laittaa. Vastaus on odotetusti kyllä, mutta se tulee pidemmän kaavan mukaan. ”Myyn säännöllisesti puuta. Se tasaa riskejä ja tuottaa tasaista kassavirtaa.” Hän muistuttaa, että puun myyjän ei kannata katsoa pelkästään kantohintaa. ”Tarkalla tukkien katkonnalla rungoista saadaan arvokkain tukkiosa tarkoin talteen eikä arvopuuta mene turhaan sellutehtaan raaka-aineeksi.” Kylävainion mukaan Keiteleen sahoilla on tilauksia kesälomiin asti, joten tukkiautoja pitää sahan portille riittää jonoksi asti päivittäin. Tulevaisuus pitäisi päättää Matti Kylävainio ostaa uutta metsää ja tähtäin on vuosikymmenien päässä. Sahanomistajana hän on linjaamassa Keitele Groupin isoja ja rohkeita investointeja, nekään eivät kovin lyhyen tähtäimen investointeja ole. Uskoa tulevaisuuteen siis riittää? ”Maailmassa käytetään puutuotteita entistä enemmän. Joko me tuotamme niitä Suomessa tai sitten ne tulevat esimerkiksi Venäjältä. Suomessa tulisi päättää, haluammeko käyttää metsiämme vastuullisesti ja tehokkaasti.” Esimerkiksi Ruotsissa metsiä käytetään Kylävainion mukaan selvästi reippaammin kuin Suomessa. Hän muistuttaa, että täällä pystyttäisiin lisäämään metsien kasvua ja puustoon sitoutuneen hiilen määrää ja samalla hakkuita. ”Vähintään vuosikymmeniksi ilmakehästä sidottua hiilidioksidia sitovien puutuotteiden arvo pitäisi tunnustaa nykyistä paremmin.”? l Arvontapalkintona joko neuvonta maastossa tai upeita luonnontuotteita. Lisää lahopuuta, autat luonnon ekosysteemiä. Käytä metsää, varjele luontoa. Miten olet ottanut luonnon huomioon metsässäsi? Kirjaudu palveluumme, vastaa kyselyyn ja voita. www.metsään.fi Kampanja-aika 20.4.–31.10.2020, metsakeskus.fi/arvontasaannot. 7627_.indd 11 17.4.2020 14.37
Lämmin talvi suosi kaarnakuoriaisia Kirjanpainajat voivat iskeä kuusikoihin tänä keväänä totuttua aiemmin. TIIA PUUKILA ITÄ-UUDELLAMAALLA kirjanpainajat ehtivät viime kesänä tuottaa paikoin toisen sukupolven. Tavallisesti toukka-asteelle jääneet kuoriaiset menehtyvät kaarnan alle pakkasten tultua. Lämmin talvi oli kuitenkin kirjanpainajille suosiollinen. “Toukat eivät ole näin leutona talvena kuolleet kaarnan alle ja ne jatkavat syöntiään sään lämmetessä”, arvioi tutkija Tiina Ylioja Luonnonvarakeskuksesta. Aikuiset kirjanpainajat talvehtivat karikkeessa lumen suojassa. Kuluneena talvena maa oli monin paikoin lumeton, mutta myös kovat pakkaset ja routa jäivät tulematta. Näin ollen kuoriaiset saivat talvehtia rauhassa ja metsissä heräilee lämpimien ilmojen saavuttua paikoin tavanomaista enemmän kirjanpainajia. Lumeton ja roudaton maaperä lämpenee nopeasti, joten kirjanpainajien parveilu ja iskeytyminen kuusikoihin voi tapahtua tänä keväänä edellisvuosia aikaisemmin. Erityisen tarkkana tulee olla Itä-Uudellamaalla sekä eteläisessä Kymenlaaksossa, joissa kirjanpainajien määrä ylitti epidemiarajan viime kesänä. l Tarkkaile kuusikoita toukokuun sekä heinäkuun puolivälistä alkaen, eteläisimmässä Suomessa jo aikaisemmin. Erityisen alttiita kirjanpainajille ovat talvella hakatun kuvion viereiset reunametsät, joihin aurinko porottaa suoraan etelästä. Kirjanpainajien parveilu alkaa ilmojen lämmettyä ja sen onnistuminen riippuu kevään säistä. Jos on kylmää ja sateista, tuhoriski alenee. Kuivina lämpiminä kesinä kirjanpainajat parveilevat toisen kerran heinäkuun puolivälin tienoilla. 18–20 º C Kahvinporomainen puru kuusen rungolla tai tyvellä kertoo kirjanpainajien iskeytyneen puuhun. Kirjanpainajien valloittamat kuuset tulisi poistaa metsästä metsätuholain mukaisesti 6–8 viikossa, jotta tuhojen leviäminen saadaan estettyä. » AJASSA 12 Metsälehti Makasiini 7628_.indd 12 17.4.2020 14.40
VA LT TE RI SK YT TÄ PIHKAPUOLUSTUS KOETUKSELLA Kuuset ovat joutuneet kuluttamaan energiavarastojaan leudon talven aikana tavanomaista enemmän hengittämiseen. Näin ollen puiden kyky vastata kirjanpainajien hyökkäykseen tuottamalla uutta pihkaa voi olla nyt heikompi kuin kylmän talven jälkeen, arvioi tutkijatohtori Kaisa Rissanen Montrealin yliopistosta Kanadasta. Yksittäiset lämpimät talvet eivät kuitenkaan horjuta puolustusta, sillä kuuset varastoivat rungoissaan ja neulasissaan suuria määriä pihkaa edellisiltä vuosilta. Tilanne voi olla toinen, mikäli leudot talvet yleistyvät. ”IPCC:n ilmastoskenaarioiden valossa kasvukausi näyttäisi EteläSuomessa lämpenevän ja pitenevän lähivuosikymmeninä niin paljon, että kirjanpainaja pystyy tuottamaan kaksi sukupolvea lähes joka vuosi.” Metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta * IPCC eli hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli analysoi tutkimustuloksia kansainvälisen ja kansallisen päätöksenteon tueksi. 4 000 –5 000 iskemää on tukkipuun mitat saavuttaneelle kuuselle liikaa. Kirjanpainajat syövät kuoren alla olevan nilakerroksen kauttaaltaan ympäri, jolloin nestevirtaukset estyvät ja puu kuolee. Tukkipuu kuivuu muutamassa viikossa, ja sen kuori irtoaa. Tällöin puut voi jättää metsään lahopuuksi. Arviot kirjanpainajatuhojen taloudellisista menetyksistä vaihtelevat vuosittain nollasta muutamaan miljoonaan euroon. Metsälehti Makasiini 13 7628_.indd 13 17.4.2020 14.40
1 Miten koronatilanne näkyy metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa? Terveydestä huolehditaan valtiovallan ohjeistusta nou dattamalla paljon etätyö tä tehden. Metsänomista jien kontaktointia on lisätty toiminnan ylläpitämiseksi. Pitkän ajan vaikutuk sia voi vain ennustaa ja realistina pelätäkin. 2 Lauhduttiko leuto talvi energiapuun kysyntää Lounais-Suomessa? Energiapuu tuo vakautta, koska sitä tehdään pidem mällä syklillä kuin muuta puukauppaa. Kaupat teh dään pääsääntöisesti seu raavaksi lämmityskaudeksi. Alueen suuret laitokset käyttivät lähes suunnitellun määrän energiapuuta tal ven leutoudesta huolimat ta. Uudistushakkuiden vähe nemisen takia panostamme erityisesti nuorten metsien harvennuksista saatavan energiapuun hankintaan. 3 Miten Metsä Fibren uusi Rauman suursaha tulee vaikuttamaan? Uusi investointi on hy väksi alueen taloudelle ja metsänomistajille. Män tytukkia riittää ja sen käy tön lisäystä on odoteltu. Todelliset vaikutuk set puukauppaan nähdään myöhemmin. Jää nähtäväk si, jatkavatko yhtiön kaikki vanhat sahat ja miten pal jon tukkia tuodaan ulkoa. 4 Millaisia lounaissuomalaiset metsänomistajat ovat? Ylivoimaisesti suurin osa metsänomistajista asuu toi mintaalueellamme. Ti lakoot ovat suhteellisen pieniä, ja vain harvoilla met sätalous on pääelinkeino. Metsiä hoidetaan ak tiivisesti luonnonhoidon tarpeet ja ympäristöar vot huomioiden. Maisemal liset tekijät ovat monelle tärkeitä hakkuu ja hoito töistä päätettäessä.? l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA JUHA SINISALO MITEN RAUMAN UUSI SAHA TULEE VAIKUTTAMAAN? HANNU JUSTEN KUKA: Metsänhoitoyhdistys Lounametsän uusi johtaja MITÄ: Johtaa yhtä Suomen suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä MILLOIN: Aloitti uudessa toimessaan helmikuun alussa Hannu Justen on Metsänhoitoyhdistys Lounametsän uusi johtaja. » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 7629_.indd 14 17.4.2020 15.40
PUUNTUOTANNON sijoitustuotto tuli viime vuonna ryminällä alas: vuoden 2018 reilusta 13 prosentista -0,9 prosenttiin, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotuloksista. Pudotuksen taustalla on puun kantohintojen lasku. Se laski tuottoa 5,5 prosenttiyksikköä, kertoo Luken tutkija Esa Uotila. Puuntuotannon sijoitustuotto arvioidaan kantohintojen, puunmyyntitulojen, puuntuotannon kokonaiskustannusten, puuston nettokasvun arvon ja valtion maksamien tukien perusteella. Puunmyyntitulot nostivat puunKantohintojen armoilla Puun kantohintojen lasku veti puuntuotannon sijoitustuoton viime vuonna miinukselle. tuotannon sijoitustuottoa viime vuonna 3,8 prosenttiyksikköä, valtion tuet 0,1 prosenttiyksikköä ja puuston nettokasvun arvo 1,4 prosenttiyksikköä. Kantohintojen lisäksi tuottoa laskivat puuntuotannon kokonaiskustannukset, 0,6 prosenttiyksikköä. Plussan puolella puuntuotannon sijoitustuotto pysyi kaikkiaan seitsemässä maakunnassa. Uotilan mukaan taustalla ovat maakunnittaiset erot puustoissa. ”Kuitupuun hinnat pysyivät viime vuonna suunnilleen ennallaan, kun taas tukkipuun hinnat laskivat. Kantohintojen lasku Puuntuotannon sijoitustuotto kantohintojen kanssa ja ilman niitä vuosina 1990–2019. Tuotto ilman kantohintojen muutosta Sijoitustuotto kaikkiaan (real.) -20 -15 -10 -5 5 10 15 20 25 30 Kantohinnoilla suuri vaikutus -19 -17 -15 -13 -11 -09 -07 -05 -03 -01 -97 -95 -93 -91 1999 % , Uusimaa VarsinaisSuomi , Satakunta , Kanta-Häme , Pirkanmaa , Päijät-Häme , Kymenlaakso , Etelä-Karjala , Etelä-Savo , PohjoisSavo , PohjoisKarjala , KeskiSuomi -3,93% EteläPohjanmaa , Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa , Pohjois-Pohjanmaa , Kainuu , , Lappi » AJASSA vaikutti eniten niihin maakuntiin, joissa on paljon tukkipuustoa.” Pidemmän tähtäimen tarkastelussa puuntuotannon sijoitustuotosta kannattaa Uotilan mukaan jättää kantohinnat pois. ”Kantohinnat heittelevät tuottoa vuosittain rajusti. Metsän kiertoajan kuluessa yhdellä vuodella ei ole merkitystä.” Jos kantohinnat jätetään pois tarkastelusta, oli puuntuotannon sijoitustuotto viime vuonna 4,6 prosenttia eli saman verran kuin vuonna 2018. LIINA KJELLBERG , yks. Puunmyyntitulot kasvattivat tuottoa. – , yks. Puuntuotannon kustannukset pienensivät tuottoa. , yks. Valtion tuki kasvatti tuottoa. , yks. Puuston nettokasvun arvo lisäsi tuottoa eli kasvaneen puuston arvo ylitti hakatun puuston arvon. , yks. Puun kantohintojen lasku pienensi tuottoa. , Sijoitustuotto Osiensa summa Eri osatekijöiden vaikutus puuntuotannon sijoitustuottoon vuonna 2019. Kainuussa paras tuotto Puuntuotannon sijoitustuotto eri maakunnissa vuonna 2019. Lähde: Luke Metsälehti Makasiini 15 7866_.indd 15 17.4.2020 15.38
LAITON kuormahan se siinä. Kakkosja kolmosnipussa pankot ovat taipuneet yläpäästä, joten lain sallima ajoneuvon maksimileveys todennäköisesti ylittyy.” KIPI ”EI TUOSSA yli metrin peränylitystä juurikaan ole, taaimmainen pankko on ainakin metrin perävaunun taaimmaista osaa sisempänä, eivätkä pisimmätkään tukit ole yli kahta metriä pankosta.” JÄTKÄPÄTKÄ ”SAISIVAT OLLA vielä enemmänkin yli, niin oppisivat puskurissa roikkujat ja samoilla jarruilla ajavat.” KIIPIÄ ”EI OLISI mukava istua Onnibussin yläkerrassa, jos tuollainen kuorma matkaisi edellä.” KALLE62 ”EIKÖ TUOSSA pitäisi jo laittaa punainen merkkilippu perään liehumaan, tukithan ovat yli metrin takareunan yli.” AIMO JORTIKKA ”KOMEA KUORMA, ei ihan joka metsätiellä pääsisi nyt keväällä tuhoamatta tienpohjaa.” HIIHTONIILO Tällaista kuormausta Menikö ihan lain mukaan, pohdittiin verkkokeskustelussa. HAKIJA MÄÄRISSÄ HUIMAA KASVUA 13 Taimitarhoilla kylvettiin viime vuonna 1 131 kiloa kuusen, 351 kiloa männyn ja 13 kiloa rauduskoivun siementä. Lähde: Ruokavirasto HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Nimimerkki Kalle62 lähetti otoksen tukkikuormasta Metsälehden lukijakuviin. KIINNOSTUS metsätieteiden yliopisto-opintoihin on lisääntynyt huomattavasti, kertovat sekä Helsingin että Itä-Suomen yliopistojen kasvaneet hakijamäärät. Helsingin yliopistoon haki tänä keväänä metsätieteitä opiskelemaan lähes 600 henkilöä, mikä on 66 prosenttia enemmän kuin viime keväänä. Kasvu oli suurempaa kuin millään muulla yliopiston alalla. Aloituspaikkoja metsätieteiden kandiohjelmaan on 57. Kiinnostus lisääntyi suhteellisesti vielä enemmän Itä-Suomen yliopistossa. Siellä hakijoita oli 328, mikä on 80 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Aloituspaikkoja on 35. VE SA M O IL A N EN / LE H TI KU VA » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 7631_.indd 16 17.4.2020 15.41
www.facebook.com/uittokalusto www.instagram.com/uittokalusto www.youtube.com/uittokalusto SAVONLINNA | Taitajantie 2 | 015 555 0402 | shop@uittokalusto.fi TAMPERE | Ahlmanintie 72 | 03 222 5585 | tampere@uittokalusto.? Suomen suurin metsäalan verkkokauppa 79 ,90 Uittokalusto Kynävara 6 ,90 PP Termo LS Saumaeristenauha alk. 89 ,00 Hirsiporanterät 610 mm (32 / 38 mm) alk. Vuolu-Veikko on puuntyöstölaikalla varustettu käyttövalmis kone joka on tarkoitettu irtonaisten tukkien ja hirsiaihioiden kuorintaan ja muotoiluun sekä parrujen ja lautojen ja hirsiaihioiden piilutukseen. Laite soveltuu myös aitatolppien teroitukseen. 629 ,00 Vuolu-Veikko Puuntyöstökone Piilu-Pekka On erittäin tehokas käyttövalmiskone joka on tarkoitettu valmiiden hirsiseinien piilutukseen. Koneella voidaan piiluttaa sekä vanhoja että uusia seinäpintoja. Portaattomalla kierrosnopeuden säädöllä saadaan piilutuslaikalle optimaalinen työstönopeus. 495 ,00 Piilu-Pekka Piilutuskone Varausten ja salvoksien piirtoon Log Wizard on tehokas ketjuvetoinen kuorimalaite STIHL, Husqvarna ja Jonsered -moottorisahoihin. Ketjuna käytetään Stihlin hampaatonta erikoisketjua, joka on huomattavasti turvallisempi kuin perinteinen teräketju. 329 ,00 Log Wizard Kuorimalaite Saatavilla leveydet: 60,80,100,120,150 mm 2-leikkeinen, te onpinnoite Nyt ilmaiset toimitukset! Yli 50€ tilauksiin. Ei koske jakopaketteja eikä Posti Rahti toimituksia Meiltä myös piilutusja puuntyöstölaika t erikseen! 7632_.indd 17 17.4.2020 15.42
TEEMA » UUSI METSÄ 18 Metsälehti Makasiini 7633_.indd 18 16.4.2020 16.09
IPHONEA TIENAAMASSA Istutusurakka toi viime kesän alussa kolme sukupolvea Kämäräisiä jämsäläiseen metsämaisemaan. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Metsälehti Makasiini 19 7633_.indd 19 16.4.2020 16.09
S YY siihen, miksi seitsemäntoistavuotiaan haukiputaalaisen Josefiina Körkön istutusputki tärähtelee jämsäläiseen kivennäismaahan kesäloman ensimmäisenä päivänä, löytyy reilun kahden vuoden takaa. ”Olimme porukalla Kanarialla lomailemassa, kun kuulin, että Jossu oli saanut isältään uuden Iphone-älypuhelimen poimittuaan vain kolme varttia mustaherukoita”, kertaa Josefiinan pappa Pentti Kämäräinen, 77. Metsäpalstan omistaja, Josefiinan mummo, Paula Kämäräinen, 71, oli tuolloin suunnitellut antavansa reilun kahden hehtaarin avohakkuualan istutustyöt Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toteutettavaksi. Pappa päätti muuttaa suunnitelmia. ”Ajatuksenani oli, että istutusurakka opettaa nuorelle rahan arvostusta. Rahaa ei tule automaattisesti seinästä potkaisemalla”, Kämäräinen sanoo. Kuusentaimia istuttaessa työn arvo on periaatteessa helppo laskea. Työsuhteiselle metsurille työstä maksettaisiin noin kymmenen senttiä per taimi. Kahdeksansadan euron arvoiseen puhelimeen ”Ajatuksenani oli, että istutusurakka opettaa nuorelle rahan arvostusta.” saisi huhkia verot huomioiden karkeasti kymmenentuhannen taimen verran. ”Aika paljolta kyllä kuulostaa, vaikka ei tämä vielä niin raskaalta tunnu”, Josefiina Körkkö tuumaa aamun ensimmäisiä taimia istuttaessaan. Mummon ja papan urakkaan varatuilla 3 400 taimella ei vielä omppupuhelimien makuun pääsisi. Bussilippu Haukiputaalta Jämsään tulee joka tapauksessa kuitattua varmuudella päivän mittaan, sillä Onnibussin kyydissä matka taittui yhdentoista euron hintaan. Avohakkuu ainoa järkevä vaihtoehto Paula Kämäräinen on omistanut Jämsän Turkinkylällä sijaitsevan metsäpalstan parinkymmenen vuoden ajan. Alun perin tila on ollut Kämäräisen mukaan Karjalan evakkojen metsäpalstoja. ”Tila tuli äitini omistukseen isäni kuoltua vuonna 1964. Minä puolestani sain tilan äidiltä lahjakirjalla. Olemme siitä asti huolehtineet puukaupoista ja hoitotöistä.” Kämäräisen äiti elää edelleen ja asuu Jämsässä. Istutettava uudistusala sijaitsee korkean mäen rinteellä. Sieltä näkyy Jämsän hyppyri mäen torni, jonka juurella sijaitsee Kämäräisen kotitalo. ”Paula harrasti nuorena pujottelua ja pystyi samalla vauhdilla laskemaan hyppyrimäen alastulorinteestä kotiportaille saakka”, Pentti Kämäräinen paljastaa. Kun kääntää katsetta oikealle, häämöttää puiden takaa metsäyhtiö UPM:n Kaipolan paperitehdas korkeine piippuineen. Siellä on jalostunut vientituotteiksi myös osa Kämäräisten metsässä elokuussa 2018 kaadetuista puista. Puukaupat tehtiin metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun kanssa. Se korjasi puut ja toimitti puutavaralajit eri tuotantolaitoksille. Myös hakkuutähteet korjattiin talteen ja haketettiin. Syy, miksi Josefiina Körkkö on Jämsässä istuttamassa kuusen taimia, löytyy lukiolaisen kädestä. TEEMA » UUSI METSÄ 20 Metsälehti Makasiini 7633_.indd 20 16.4.2020 16.09
Paula Kämäräinen on suunnistusharrastuksen ansiosta tottunut maastossa liikkuja. Viime kesänä 71-vuotias Kämäräinen osallistui jälleen Venlojen viestiin. Metsälehti Makasiini 21 7633_.indd 21 16.4.2020 16.09
Kun tekee rauhalliseen tahtiin, niin eivät paikat pahemmin kipeydy. Paula Kämäräinen varmistaa, että taimet ovat istutettaessa varmasti märkiä. ”Vaatimuksemme puukauppaan liittyen oli, että puut korjattaisiin vasta lintujen pesimäkauden jälkeen”, kertovat Kämäräiset. Koko ikänsä luonnossa suunnistussaappaat jalassa liikkunut pariskunta pitää näkymää avohakatulla alueella lohduttomana, mutta vanhaksi varttuneelle kuusikolle ei ollut juuri muuta tehtävissä. Jatkuva kasvatus oli houkutteleva vaihtoehto, mutta täällä sille ei ollut edellytyksiä. Puut olivat tasaikäisiä harmaakaarnaisia kuusia. ”Päätehakkuu oli järkevä valinta, koska vanhat puut olisivat alkaneet todennäköisesti pian lahoamaan”, Kämäräiset pohtivat. Mukavaa modernein välinein Istuttajan näkökulmasta kuvio on ihanteellinen. Koska hakkuutähteet on kerätty ja lähes kivetön maa laikkumätästetty mallikkaasti kaivinkoneella, kelpaa istutusputki iskeä mättääseen ilman pelkoa rannevammoista. ”Aloitimme urakan lauantaina, jolloin myös poikamme Sami oli mukana. Kun tekee rauhalliseen tahtiin, niin ei tässä pahemmin paikat kipeydy. Tämä on hyvää kuntoilua”, Paula Kämäräinen sanoo. Hän oli lähdössä muutaman viikon kuluttua Venlojen viestiin. ”Kun pitää taimien välissä pienen katselujakson ennen seuraavaa mätästä, niin helposti tämä etenee nykyvälinein. Tämä on leppoisa tapa tehdä hommia”, Pentti Kämäräinen vahvistaa. Hänellä on kokemusta myös erilaisista metsänuudistamismenetelmistä kotipitäjästään 1960-luvulta. ”Kuusamossa hakattiin tuohon aikaan paljon vanhoja metsiä aukoiksi. UuTEEMA » UUSI METSÄ 22 Metsälehti Makasiini 7633_.indd 22 16.4.2020 16.09
VIIME TALVI oli suuressa osassa eteläistä ja keskistä Suomea poikkeuksellisen vähäluminen. Hiljattain istutetuille metsäpuiden taimille tämä tarkoittaa tavanomaista suurempaa riskiä pakkasen ja kevätahavan aiheuttamille vaurioille. ”Kova pakkanen voi vaurioittaa taimia helpommin, kun niillä ei ole ollut suojaavaa lumipeitettä päällä. Myös riski ahavan aiheuttamalle kuivumiselle on merkittävä, jos taimet alkavat keväällä haihduttaa, mutta maa on vielä jäässä”, kuvailee Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Heiskanen. Heiskasen mukaan mahdolliset vauriot ovat havaittavissa vasta kasvukauden alkaessa. ”Paleltuneet tai kuivuneet taimet muuttuvat ruskeiksi, ja tilanne taimikossa voi näyttää tosi pahalta.” Metsänomistajan ei kuitenkaan kannata heti kasvukauden alkumetreillä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä täydennysistutuksesta. Surkeankin näköinen taimi voi vielä lähteä kasvuun. ”Kuusella silmut säilyvät yleensä elävinä, ja ne toipuvat tilanteesta usein hyvin. Versovauriot kuitenkin heikentävät taimien elinvoimaisuutta ja pituuskasvua.” Metsänomistajien kannattaa tänä keväänä käydä tarkistamassa nuorien taimikoidensa tilanne. Hienojakoisilla mailla myös roustevaurioiden riskin voi olettaa olevan tavanomaista suurempi nollan kahta puolta sahanneiden talvilämpötilojen vuoksi. SAMI KARPPINEN Lumeton talvi lisää taimivaurioiden riskiä Roustevaurio tarkoittaa, että taimi juuripaakkuineen on pullahtanut hienojakoisesta maasta routimisen vuoksi ylös. Rouste voi vaurioittaa myös kylväen syntyneitä taimikoita. ER KK I O KS A N EN / M ET LA Pakkanen, ahava ja rouste voivat vikuuttaa pieniä taimia. si metsä istutettiin avojuurisilla männyntaimilla, joille piti ensin tehdä kuokalla laikku parikymmensenttiseen kunttaan. Siitä urakasta minä sain jo toisena päivänä tarpeeksi.” Samassa Josefiina huikkaa taimien jo loppuneen vakasta. ”Mitä, ethän vain laittanut niitä nippuina maahan, kun olit noin nopea”, kysyy pappa velmuillen. Kuittaus tulee nuorelta naiselta empimättä ja iloisen naurun säestämänä. ”Minä keskityn työhön enkä puhumiseen niin kuin jotkut toiset.” Pian isovanhemmatkin ovat saaneet vakkansa tyhjiksi. Ennen seuraavan taimilaatikon aukaisua ja työn jatkamista on kuitenkin evästauon paikka. Vissyvesi, leipä ja energiapatukka tekevät kauppansa. ”Pitää muistaa kastella taimet ennen kuin lähdetään jatkamaan”, huomauttaa Paula Kämäräinen kastelukannu kädessään. Omistuksen mukana seuraa vastuu Kämäräiset ovat tyypillisiä nykypäivän metsänomistajia. He asuvat etäällä metsästään Siuntiossa, mutta metsänhoitotyöt hoituvat tarvittaessa mökiltä. Se sijaitsee Arvajalla, vajaan kolmenkymmenen kilometrin päässä palstasta. Eläkeläisinä heillä on mahdollisuus rytmittää tarvittavat metsänhoitotyöt vuoden kierron mukaan. ”Viitisen vuotta sitten istutimme toiselle palstallemme kuusen taimet rehevään maaperään. Ensimmäiset kesät kuluivat heinää polkien, jotta puut pääsivät kasvuun. Saa nähdä, onko tässä edessä sama urakka”, Pentti Kämäräinen pohtii. Vaikka metsätalous ei ole pariskunnalle elinkeino, ovat he halunneet pitää metsästä hyvää huolta. Pentti Kämäräinen huolehtii, ettei työrupeamat veny liian pitkiksi. Josefiina Körkkö poistaa juomatauolla kiviä saappaasta. Metsälehti Makasiini 23 7633_.indd 23 16.4.2020 16.09
”Samaa olen painottanut lapsillemme. Jos he ottavat metsät omistukseensa, mukana seuraa myös vastuu hoitotöistä”, Paula Kämäräinen sanoo. Hän on kysynyt suoraan perheen kahdelta lapselta, haluavatko he ottaa metsän omistukseensa vai pitäisikö niistä luopua kokonaan. Suoraan kysymykseen Kämäräinen ei ole saanut vielä suoraa vastausta. ”Joka tapauksessa toivon, että joku jälkipolvesta innostuisi metsänhoidosta ja näkisi tämän ennemmin mukavana harrastuksena kuin pakkotyönä. Onhan ihan eri asia omistaa metsää, kuin laittaa rahaa vaikkapa osakkeisiin.” Metsästä saatavaa 3–5 prosentin tuottoa Pentti Kämäräinen pitää nykypäivänä kilpailukykyisenä osakemarkkinoihinkin verrattuna. 1 Varastoi taimet varjoisaan paikkaan. >> Taimet varastoidaan usein talven yli pakastettuina, joten taimet voivat olla vielä jäässä, kun ne toimitetaan metsänomistajalle. >> Varastoi taimet varjoisaan paikkaan sulamaan. Avaa pahvilaatikoiden tuuletusluukut. >> Varaa työtä varten riittävä määrä istutusputkia ja taimivakkoja. Niitä voi lainata metsäalan toimijoilta tai ostaa alan liikkeistä ja verkkokaupoista. 2 Varaa urakkaan riittävästi aikaa. >> Hehtaarin istutusurakkaan kannattaa varata aikaa ainakin 2–3 päivää. >> Työn etenemiseen vaikuttaa istutusalueen etäisyys tiestä sekä maasto. Kivikkoisella ja vaikeakulkuisella uudistusalalla työ etenee hitaammin. >> Myös taimien kuljetukseen palstalle pitää varata aikaa. >> Ammattilainen istuttaa toista tuhatta tainta päivässä. Satunnaiselle istuttajalle 500 tainta päivässä on kelpo suoritus. 3 Huolehdi taimien kastelusta. >> Kun taimet ovat sulaneet, niitä ei saa päästää kuivumaan. >> Kastele taimia päivittäin, mikäli et heti istuta kaikkia taimia kerralla. >> Tarkista, että taimet ovat laadukkaita. Ole yhteydessä taimien toimittajaan, mikäli merkittävä osa taimista on esimerkiksi liian pieniä. Seitsemän vinkkiä istutusurakkaan Istuttaminen ei ole tähtitiedettä, mutta satunnaisen istuttajan kannattaa kerrata työohjeet ennen urakkaan ryhtymistä. On myös hyvä varmistaa, että talkoolaisetkin tietävät mitä tekevät. Taimia ei saa varastoida suoraan auringonpaisteeseen. Istutusalalta pilkistelee vuonna 1952 käynnistynyt UPM:n Kaipolan paperitehdas. Kämäräiset toivovat, että kun alueelta seuraavan kerran kaadetaan puita, olisi suomalaisen puun jalostusaste nykyistä korkeampi. TEEMA » UUSI METSÄ 24 Metsälehti Makasiini 7633_.indd 24 16.4.2020 16.09
”Metsä myös antaa nukkua yöt hyvin. Siitä ei tule samanlaista stressiä kuin osakemarkkinoiden seuraamisesta.” Toiset kehut samalle päivälle Kuusi oli Kämäräisten mukaan selvä valinta uudeksi puusukupolveksi. Rehevä moreenimaarinne olisi kasvupaikkana ihanteellinen myös rauduskoivulle, mutta nelijalkaiset ja pitkäturpaiset elikot helpottavat metsänomistajan valintoja tälläkin palstalla. ”Hirvien takia ei muita puulajeja kuin kuusta harkittu. Tuossa yläpuoleisella kuviolla männikössä oli aikoinaan männyntaimet syöty hirvien toimesta paikoitellen kokonaan”, Pentti Kämäräinen muistelee vuonna 1979 uudistetun metsän vaiheita. Kuusentaimia kelpaa istuttaa, sillä tai”Onhan ihan eri asia omistaa metsää, kuin laittaa rahaa vaikkapa osakkeisiin.” Taimilaatikoiden tuuletusluukut pitää avata heti kun taimet on toimitettu metsänomistajalle. Ennen istutusta taimen juuripaakun on oltava niin märkä, että siitä tippuu puristettaessa reilusti vettä. Kaivinkoneenkuljettaja on tehnyt istutuspaikat valmiiksi. Taimi istutetaan aina mättään keskelle korkeimmalle kohdalle. Maa tiivistetään jalalla istutuskuopan molemmin puolin. 4 Istuta vain märkiä taimia. >> Kastele taimien juuripaakut läpimäriksi ennen istutusta. >> Paakku on riittävän märkä, kun siitä valuu puristettaessa reilusti vettä. >> Käytä suojakäsineitä, kun käsittelet taimia. Taimet on käsitelty tukkimiehentäitä vastaan torjunta-aineella, joka saattaa ärsyttää ihoa. 5 Istuta taimi oikeaan paikkaan ja riittävän syvälle. >> Istutusalue on usein muokattu kaivinkoneella mätästämällä. >> Taimen oikea paikka on aina mättään korkeimmalla kohdalla, ei koskaan kuopan pohjalla. >> Taimi pitää istuttaa niin syvään, että juuripaakun yläreunan päälle tulee noin 5 senttiä maata. >> Tiivistä taimikuoppa jalalla. Taimi on maassa tiiviisti, kun se ei nouse maasta helposti latvasta vetämällä. 6 Varmista sopiva istutustiheys. >> Etene järjestelmällisesti ja seuraa istutustiheyttä työn edetessä. >> Mikäli maanmuokkaus on tehty ohjeiden mukaisesti, istutuspaikkoja pitäisi löytyä luontaisesti oikea määrä. >> Neljän metrin kepillä voi varmistaa oikean istutustiheyden. Jos tavoitteena on 1 800 tainta hehtaarille, pitää neljän metrin säteiselle ympyräkoealalle olla keskimäärin 9 tainta (9 × 200 = 1 800). 7 Seuraa taimien kasvua. >> Ensimmäisen kesän ja syksyn aikana kannattaa seurata, kuinka taimet ovat lähteneet kasvuun. >> Istutusta seuraavana keväänä ennen pintakasvillisuuden heräämistä kasvuun on hyvä aika tarkistaa mahdollinen täydennysistutustarve, jos taimia on jostain syystä kuollut merkittävä määrä. ? l SAMI KARPPINEN met ovat ainakin päällisin puolin harvinaisen laadukkaita ja tasakokoisia kesän 2018 lämpimien säiden ansiosta. Tavallisesti taimilaatikon pohjalta löytyy erinäinen määrä enemmän tai vähemmän surkean näköisiä yksilöitä, mutta nyt ne loistavat poissaolollaan. Rauhallisella tahdilla taimilaatikot ja -vakat tyhjenevät kolmen koplalta varmasti. ”Sinähän olet saanut tämän laidan hyvälle mallille”, kehaisee pappa lapsenlapsensa etenemistä seuratessaan. ”Kuulitko mummo, pappa kehui minua jo toisen kerran tänä päivänä”, huikkaa Josefiina Körkkö alan keskellä etenevälle Paulalle. ”Toisen kerran? Se on kyllä jo loistavasti”, mummo toteaa. Vaikka keskinäinen kehuminen KämäMetsälehti Makasiini 25 7633_.indd 25 16.4.2020 16.09
Varmaa on, että istutusurakasta jää Kämäräisten sukuun pitkä yhteinen muistijälki. Se voi lopulta olla se ratkaiseva lenkki, joka luo pysyvän tunnesiteen mummon ja papan metsään. Vuonna 2072 Josefiina Körkkö on saman ikäinen kuin Paula-mummo istutusurakan aikana. Kuuset ovat todennäköisesti varttuneet vankaksi tukkimetsäksi, jos kehitys metsissä jatkuu nykyisen kaltaisena. Sitä, millaisia tuotteita puusta tuolloin valmistetaan ja kuinka metsiä on mahdollista käsitellä, voi vain arvailla. ”Minulla on joka tapauksessa aika vahva usko siihen, että suomalainen metsä voi kasvaa vielä ainutlaatuiseen asemaan. Kun puusta kehitetään uusia yhä pidemmälle jalostettuja tuotteita eikä viedä pelkästään bulkkituotteita, avautuu markkinoilla varmasti uusia mahdollisuuksia”, Pentti Kämäräinen pohtii.? l ”Ei tämä silti ehkä ihan lempipuuhaani ole, mutta kyllähän tämä mennee.” räisille ei jatkuvaa ole, on pariskunnan yhteinen matka sujunut kunnioitettavan hyvin. ”Elokuussa vietämme kultahääpäivää. Olemme rakentaneet omakotitalotkin kolmella eri vuosikymmenellä, ja olemme silti vielä yhdessä. Ei se aivan huonosti ole”, toteaa Pentti. Ei ihan lempipuuhaa Puolen päivän aikaan on makkara tulien vuoro. Kevät on ollut lämmin ja kuiva, joten tulen kanssa on oltava tarkkana. Pentti sytyttää pienet tulet metsäautotien reunaan soralle ja huhuilee naisväkeä lounastauolle. Kolmikon yhteistyö on sujunut sukupolvien välisestä ikäerosta huolimatta kuin kaveruksilla konsanaan. ”Ei tämä silti ehkä ihan lempipuuhaani ole, mutta kyllähän tämä mennee”, Josefiina tuumaa makkaran kypsyessä tulilla. Paula Kämäräinen, Josefiina Körkkö ja Pentti Kämäräinen muodostavat hyväntuulisen istutusporukan. Körkkö ei usko istuttamisesta muodostuvan hänen lempiharrastusta, mutta pysyvä positiivinen muistijälki isovanhempien kanssa vietetyistä kesäpäivistä varmasti jää. TEEMA » UUSI METSÄ 26 Metsälehti Makasiini 7633_.indd 26 16.4.2020 16.09
PIEKSÄMÄELLÄ toimivalla Partaharjun puutarhalla metsäpuiden kylvöt aloitetaan jo kevättalvella. ”Kuusien kylvöt aloitetaan maaliskuun loppupuolella, ja ne jatkuvat kesään saakka”, kertoo puutarhan johtaja Hanna Suhonen. Osa kuusista kylvetään suorakylvönä kennoon, jossa kuusi saa kasvaa syksyyn asti. Osa kylvetään pikkukennoihin, joista ne myöhemmin koulimalla siirretään lopullisiin kasvatuskennoihinsa. Kuusensiemenien itämisaika on yleen sä noin 10–21 päivää. ”Taimien jatkokasvatuksen ja -käsittelyn kannalta on hyvä, jos siemenerä itää mahdollisimman samanaikaisesti.” Kesäkuun alussa kuusen taimi siirretään kasvihuoneesta ulkokentälle. Tässä vaiheessa se on noin 4–7 sentin pituinen. Ulkokentällä taimia kastellaan ja lannoitetaan tarpeen mukaan. ”Viime kesä oli kuiva, ja vettä tarvittiin paljon. Toisaalta taimia voidaan joutua Siemenestä taimivakkaan Yksivuotiaan kuusentaimen hyväksi on ehditty tehdä monta työvaihetta ennen kuin se on metsänomistajan taimivakassa. Partaharjun puutarhan taimikentällä isoja taimimääriä voidaan liikutella tehokkaasti. Johtaja Hanna Suhonen esittelee kuusentaimia. sadettamaan myös hallan torjumiseksi. Näin tehtiin viime vuonnakin pariin otteeseen.” Heinäkuussa taimi siirretään ulkokentältä sisätiloihin päivänpituuskäsittelyä varten. Käsittelyssä taimea pidetään yli kaksitoista tuntia vuorokaudesta pimeässä verhojen takana, jolloin puu aloittaa valmistautumisen talveen. Noin kahden viikon käsittelyjakson jälkeen taimi siirretään takaisin ulkokentälle. Taimierä on tässä vaiheessa saavuttanut tavoitellun 18–20 sentin keskipituuden. ”Syksyllä tutkimme taimen solunestenäytteiden perusteella sitä, missä vaiheessa taimi voidaan siirtää pakkasvarastoon.” Yleensä tämä vaihe osuu lokakuun lopulle. Silloin taimi vielä kastellaan perusteellisesti, lannoitetaan ja käsitellään tukkimiehentäin torjunta-aineella. Sitten se on valmis pakattavaksi pahvilaatikkoon, jossa se siirretään pakkasvarastoon – miinus neljään asteeseen – talvehtimaan lepotilassa. ”Keväällä taimi toimitetaan asiakkaan taimiterminaaliin sovittuna ajankohtana. Taimilaatikot otetaan pakkasvarastosta pois yleensä kuljetusta edeltävänä päivänä”, Suhonen sanoo. Taimitoimituksissa on näillä hetkillä käynnistymässä sesonki. Partaharjulta lähtee tänä keväänä metsiin yhteensä yli 30 miljoonaa metsäpuun tainta.? l SAMI KARPPINEN TAIMITARHALLA TAPAHTUU tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kylvö Taimet siirretään sisätiloista ulos Takaisin sisään päivänpituuskäsittelyyn Takaisin ulkokentälle Kastelu, lannoitus, tuholaiskäsittely ja siirto pakkasvarastoon Seuraavan vuoden toukokuu: Ulos pakkasvarastosta, toimitus metsän omistajalle, sulatus ja istutus. Metsälehti Makasiini 27 7633_.indd 27 16.4.2020 16.09
”Puulla on paljon annettavaa” Puurakentamisen puolesta on puhuttu vuosia, mutta metsien maassa rakennetaan yhä pääosin betonista, tiilestä ja teräksestä. Hiilijalanjäljen mukaantulo voi muuttaa tilanteen, Petri Heino arvioi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29 7634_.indd 29 16.4.2020 15.06
M ONIKO maamm e ko l m e n suuren metsäyhtiön pääkonttoreista on rakennettu puusta? Niinpä, ei toistaiseksi yhtäkään. Tulevaisuudessa tilanteen pitäisi olla toisin, sillä Stora Enso ilmoitti viime vuoden lopussa rakentavansa uudet, puiset toimitilat Helsingin Katajanokalle. Metsäjättien tilanne kuvaa koko Suomen suhtautumista puurakentamiseen: puu on ollut pitkään jopa metsäalan itsensä hyljeksimä materiaali suurissa rakennuksissa. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, mutta hitaasti. ”Selvitysten mukaan asenne puuta kohtaan on edelleen suuri ongelma. Puurakentamisen ylimääräisiä kustannuksia pelätään yhä”, sanoo Petri Heino . Heino on puurakentamisohjelman päällikkö ympäristöministeriössä. Kyseiselle ministeriölle kuuluu Suomessa rakentamisen ohjaaminen. Heinon tehtävänä on muun muassa huolehtia, että puu huomioidaan, kun rakentamisen säädöksiä uudistetaan. Säädösten lisäksi työtä on riittänyt asenteiden muokkaamisessa. Sen lisäksi, että puurakentamisen kustannukset epäilyttävät, puurakennusten pelätään yhä olevan alttiita tulipaloille. Paloturvallisuus on tosin hyvän aikaa ollut puurakennuksissakin toista luokkaa kuin 1800-luvun Turun palon aikaan. Suomalaiset ovat toki aina rakentaneet puusta. Puisten pientalojen ja mökkien ulkopuolelle on jäänyt kuitenkin mittava joukko rakennuksia, joissa on uskottu lähes järkähtämättä tiilen, teräksen ja betonin voimaan. ”Monessa maakunnassa suurimpia teollisia työnantajia ovat olleet puutai paperialan yritykset. Silti maahan on tehty betonikouluja toisensa perään. Minkä takia? Puurakentamisessa paikallinen edunvalvonta ei ole toiminut lainkaan”, Heino sanoo. ”Vielä tällä hetkellä rakentamisessa ei ajatella materiaaleja niiden ympäristö vaikutusten kannalta.” ”Miksi Suomessa ei voitaisi tehdä samoin?” Metsänhoitajaksi kouluttautunut Heino on tehnyt pitkän uran puurakentamisen edistäjänä jo ennen ympäristöministeriöön siirtymistä. Metsätuotteiden markkinointi valikoitui työuran suunnaksi opiskeluaikoina. Työskentelyn puurakentamisen parissa Heino aloitti toden teolla 1990-luvun lopulla Puuinfossa. Puuinfo on metsäja puutuotealan etujärjestöjen omistama yhtiö, joka pyrkii lisäämään puutuotteiden kysyntää rakentamisessa ja sisustamisessa. ”Silloin käynnissä oli aikakausi, jolloin nostettiin yleiseen keskusteluun se, mitä puusta tehdään esimerkiksi Norjassa, Pohjois-Amerikassa ja Sveitsissä, ja miksi Suomessa ei voitaisi tehdä samoin. Opin, että puusta voidaan tehdä moderneja rakennuksia ja sisustuksia, jotka ovat hyviä käyttäjille.” Puurakentamista Heino on pyrkinyt edistämään niin kaupallisista lähtökohdista kuin esimerkiksi koulutuksen tasolla Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. ”Vitsinä olen sanonut, että työni on kävellä ministeriön käytäviä ja muistuttaa läsnäolollani puusta. Esimerkiksi palosäädöksen kirjoittaja muistaa minut nähdessään ottaa puun huomioon.” Kerrostalojen luvattu maa Puun käyttö rakentamisessa on Heinon mukaan vähentynyt Suomessa 2000-luvun alusta. Pääsyynä on se, että puu on hallitseva materiaali pientaloissa ja pientalojen osuus uudisrakentamisessa kääntyi laskuun runsas kymmenen vuotta sitten. PETRI HEINO >> 54 vuotta >> Puurakentamisohjelman päällikkö ympäristöministeriössä vuodesta 2016 >> Koulutukseltaan metsänhoitaja/maaja metsätaloustieteiden maisteri >> Asuu Helsingissä, kotoisin Riihimäeltä >> Perheeseen kuuluu avovaimo ja aikuinen poika >> Harrastaa puutarhanhoitoa ja pyöräilyä » VAIKUTTAJA 30 Metsälehti Makasiini 7634_.indd 30 16.4.2020 15.06
Samalla kerrostalojen osuus uusista asunnoista on jatkanut nousuaan. Puun näkökulmasta ongelma on, että kerrostalojen rakennusmateriaalina puu yleistyy hitaasti. ”Asuntojen määrissä laskettuna puukerrostaloja on tehty koko ajan enemmän, mutta puukerrostalojen markkinaosuus kaikista kerrostaloista ei ole noussut, koska betonisten kerrostalojen rakentaminen on kasvanut vielä nopeammin”, Heino kertoo. Puutuoteteollisuuden tilastot kertovat, että viime vuonna aloitettujen kerrostaloprojektien tilavuudesta puukerrostaloja oli vain kolme prosenttia. Puuinfon mukaan Suomeen on tähän kevääseen mennessä rakennettu 90 yli kaksikerroksista puista asuinkerrostaloa. Korkein puukerrostalo on Joensuuhun rakennettu 14-kerroksinen opiskelija-asuntola. Puusta voidaan siis hyvin rakentaa kerrostaloja nykymenetelmillä, mutta Heino kyseenalaistaisi myös kerrostalojen ylivallan asuinrakentamisen ykkösvaihtoehtona ylipäänsä. ”Näkemys on ollut, että mitä tiiviimpää ja korkeampaa, sen ekologisempaa.” Heino puhuu matalan ja tiiviin rakentamisen puolesta. Pientalo-, rivitaloja pienkerrostaloalueet ovat paikkoja, joissa suomalaiset haluaisivat tutkimusten mukaan asua, hän sanoo. Matalat talot on perinteisesti tehty puusta. ”Oma sisäänkäynti, omaa maata. Se on arvostettua. Kaavoituksessa on kuitenkin menty toiseen ääripäähän ja kaavoitettu pistemäisiä, korkeita kerrostaloalueita maalaispaikkakunnillekin. Tässä on menty varmasti aika paljon rakennusliikkeiden tehokkuuden ehdoilla.” Oodi puulle vai teräkselle? Petri Heino kertoo puurakentamisen näkymistä Helsingin uuden keskuskirjaston Oodin edustalla. Koronaviruksen vuoksi suljettu kirjasto on yksi viime vuosien merkittävimmissä puurakentamisen näyteikkunoista. Vaikka Oodissa on komea puinen julHeino arvioi, että puun nopea lisääntyminen rakennuskäytössä vaatii päättäjien määräyksiä ja tiukkoja hiilijalanjälkivaatimuksia. Metsälehti Makasiini 31 7634_.indd 31 16.4.2020 15.06
”Olen sanonut, että puu rakentamisesta ei pidä enää järjestää seminaareja vaan rakennus työpajoja.” kisivu, rakennuksen kantava runko on terästä. Heinon mukaan Oodin runkokin olisi voitu valmistaa puusta. Liimapuuta, LVL:ää (ristiinliimattuja viiluja) tai puuta sekä betonia yhdistänyt runkorakenne olisi voinut tulla jopa nykyistä edullisemmaksi. ”Rakennesuunnittelijat on opetettu teräksen käyttöön”, Heino sanoo. Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan yhä lisää esimerkkejä rakennuksista, joissa rakenteet ja runko ovat puuta. ”Puun rakenteellinen käyttö on sellainen, missä on osaamispuutteita. Osaaminen syntyy hankkeista ja rakennuskokeiluista. Rakentamista oppii rakentamalla. Olen sanonut, että puurakentamisesta ei pidä enää järjestää seminaareja vaan rakennustyöpajoja.” Hiilijalanjälki voi olla puun etu Kerrostalojen ohella rakentamisen suuria kysymyksiä ovat ilmastopäästöt. Esimerkiksi Oodista ei ole tehty hiilijalanjälkilaskelmaa. Terästä on rakenteissa niin paljon, että Oodin hiilijalanjälki on todennäköisesti suuri. ”Vielä tällä hetkellä rakentamisessa ei ajatella materiaaleja niiden ympäristövaikutusten kannalta”, Heino sanoo. Ympäristöministeriön verkkosivuilla kerrotaan, että rakennusten hiilijalanjälkeä tavoitellaan osaksi rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä. Määräykset osoittaisivat kattorajan sille, kuinka paljon rakennus saa aiheuttaa päästöjä. Heinon mukaan puun ja muiden rakennusmateriaalien ilmastopäästöistä on jo tehty kattavia vertailulaskelmia. Päästöt ovat rakennuskohtaisia, mutta puurakennus voi olla koko elinkaarensa aikana 10 –70 prosenttia vastaavaa betonirakennusta vähäpäästöisempi. Betoniteollisuuden vasta-argumentti on ollut, että rakennuksen käytön aikainen energiankulutus on tärkeämpää kuin rakentamisen aikainen. Ja puutaloissa energiaa tunnetusti kuluu asunnon lämmittämiseen. Rakennusten energiatehokkuus on kuitenkin parantunut koko ajan. Hirsitalostakin pystytään tekemään erittäin tiivis, Heino sanoo. ”On myös selvityksiä, joiden mukaan rakentamisen aikaan syntyneet päästöt ovat 90 prosenttia rakennuksen koko elinkaaren tuottamista päästöistä.” Heinon mukaan on onneksi nähtävissä, että isot rakennusyhtiöt ovat alkaneet miettiä hiilijalanjälkeä ja rakentamisen ilmastoasioita. ”Uskon, että esimerkiksi puukerrostalorakentamisessa tulee jatkumaan hidas evoluutio: aina rakennetaan vähän enemmän.” Kattavampi puurakentamisen revoluutio eli puun nopea lisääntyminen rakennuskäytössä vaatii päättäjien määräyk siä ja tiukkoja hiilijalanjälkivaatimuksia. Mittatarkka materiaali Aiemmin julkisessa keskustelussa on esitetty, että puu ei sovi kivikaupunkiin. Monin tavoin kehuttu ja kiitetty Oodi on Samalla, kun puurakentaminen on monipuolistunut, vaatimukset puurakenteita kohtaan lisääntyvät. Oodin puisen julkisivun piti olla palosuojattu, UV-suojattu ja graffitisuojattu, mutta sen piti myös olla puunvärinen ja näyttää puulta. » VAIKUTTAJA 32 Metsälehti Makasiini 7634_.indd 32 16.4.2020 15.06
osoittanut väitteen vääräksi. Puurakennuksen esivalmistus on Heinon mukaan materiaalitehokasta. Puusta voidaan tehdä Oodin kaltaisia näyttäviä rakennuksia helposti ja riskittömästi, koska puuelementit työstetään pitkälle valmiiksi sisätiloissa tehtaassa. Nykyaikaiset suunnitteluohjelmistot ovat tehneet puurakentamisesta entistä helpompaa ja tarkempaa. Isoja puuelementtejä pystytään työstämään millintarkasti koneilla. ”Puu on mittatarkka materiaali. Siinä puulla on vielä paljon annettavaa rakentamiselle”, Heino muistuttaa. Ei vain erikoistapauksiin Parhaimman jalansijan puurakentaminen on ottanut Heinon mukaan päiväkotien ja koulujen rakentamisessa. ”Siinä on tapahtunut merkittävä muutos viimeisen viiden vuoden aikana. Puuratkaisuista on tullut siellä luonnollinen ja normaali vaihtoehto.” Yksi suunta on ollut hirsisten koulujen ja päiväkotien yleistyminen. Myös CLT:stä eli ristiinliimatuista laudoista tehdyt puuelementit ovat rymistelleet markkinoille. ”Näitä puuratkaisuja on opittu käyttämään ja kustannustasossa päästään samaan betonirakentamisen kanssa.” Heinon mukaan myös puurakentamisohjelman onnistumisen merkki on, kun päättäjät ja rakentajat ottavat puun mukaan itsestään selvänä vaihtoehtona miettiessään rakennusten kaavoitusta, arkkitehtuuria, kustannuksia, käyttömukavuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Puuta ei käytetä vain erikoistapauksissa. Heinon mukaan ilmastokeskustelun myötä on myös selvää, että nykymuotoinen betonin käyttö tuskin voi rakentamisessa jatkua. ”Suomalainen betonielementtirakentaminen ei ole kehittynyt paljoa sitten 1970-luvun. Kun hiilijalanjälkijärjestelmä tulee, betonirakentajien on pakko repiä järjestelmänsä auki.” Silloin puu on viimeistään entistä vahvempi vaihtoehto rakennuksessa kuin rakennuksessa.? l Ilmastotavoitteet ulottuvat pian myös rakentamiseen, ja silloin puu on vahvoilla, Petri Heino uskoo. Puurakentaminen vaatii toisenlaista osaamista kuin ennen, mutta teknologiasta tilanne ei ole kiinni, sillä erilaisista puurakennuksista on kattavasti esimerkkejä viime vuosilta. PUURUNGON OSUUS ALOITETUISSA ASUNNOISSA VUONNA 2019 Vapaa-ajanasunnot 99 % Omakotitalot 89 % Kerrostalot 4 % Lähde: Puutuoteteollisuus, Forecon Metsälehti Makasiini 33 7634_.indd 33 16.4.2020 15.06
TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-17, LA SULJETTU SUORAAN MAAHANTUOJALTA MIKSI MAKSAISIT LIIKAA? www.kone-glans.fi Aurinkokeräimet ovat ns. tyhjiöputkikeräimiä, jotka ovat hyötysuhteeltaan kaikkein parhaimpia. Auringon säteily saadaan otettua talteen laajalta alueelta säteilykulmasta riippumatta. Pakettiin kuuluu yhteensä 36 kpl u-pipe tyhjiöputkia. Pinta-ala lähes 4 m²! Lisäksi pakettiin kuuluu 300L hybridivaraaja, kahdella kierukalla Kiertovesipumppu Säädinyksikkö Paisuntasäiliö Mitat (P, L, K): 250x190x195 cm, n. 4,8 m² Kokonaiskorkeus 1950 mm, seinäkorkeus 1240 mm Tuuletusluukku, rännit, ja sokkeli vakiona! Tukeva rakenne! KASVIHUONE HECHT GREENHOUSE 4,8 M² 295 € Pöllinpituus maks. 52 cm Puristusvoima 7 T Suositeltava puun halkaisija 5-30 cm Paino 50 kg Moottori 2,2 kW/230 V Takuu yksi (1) vuosi ja varaosahuolto meillä HALKAISUKONE GLANSPOWER LS7T-52 Kaupan päälle tukeva jalusta! 239 € GLANSPOWER AURINKOKERÄINPAKETTI Säästä tuntuvasti energiakuluissa! Hyödynnä aurinkoenergiaa 1995 € Mitat (P, L, K): 500x299x232 cm, n. 15 m² Runko vahvaa sinkittyä terästä Iso kaksiosainen ovi Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi Väri tumman harmaa AUTOTALLI SUNYARD 15 M² 680 € norm. 345 € Mitat (L, P, K): 235,7x194,6x208,7 cm, n. 4,6 m² Katto ja seinät lujaa pro?loitua 0,25 mm galvanisoitua teräspeltiä. Runko 0,6 mm vahvaa sinkittyä terästä Iso oviaukko 105 cm 15 vuoden puhkiruostumattomuustakuu! PIHAVARASTO SUNYARD HW0608 Upealla puujäljitelmäkuviolla! 345 € Grillin molemmin puolin kätevät työtasot! PIHAGRILLI SAROM MARTINIQUE Tulipesä 670mmx400mm Kromattu grilliritilä säädettävissä neljään korkeuteen Mitat (K, L, S): 2305x1250640 mm Sopii lämmitettäväksi puilla! 399 € GLANSPOWER MTD 175M42B AJOLEIKKURI Järeä 17,5 HV / 500 cm³ Briggs & Stratton Intek OHV huippumoottori Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri Heavy duty-runko Vaihteet 7+1 Sähköstartti Takarenkaat 20", eturenkaat 15" Valot Tehokas jenkkitraktori! 1990 € Moottori 51,7 cm³ / 3,4 HV Vakioterälaite 41 cm/16" Puolipuristin takaa kevyen käynnistyksen Paino 5,4 kg Takuu kaksi (2) vuotta MOOTTORISAHA OLEO MAC GS520 Kaupan päälle 3 kpl teräketjuja! 399 € Briggs & Stratton Series 950 moottori 7 HV/208CC Suuri pyörintänopeus Työleveys 80 cm Yläasentoon kääntyvä nokkapyörä PUUTARHAJYRSIN EURO 5 EVO B&S Uudella tehokkaalla B&S moottorilla 459 € PUUTARHAJYRSIN EUROSYSTEMS RTT2 Tehokas peräjyrsin Hondan moottorilla! Moottori Honda GP 160 (163 cm³) Vaihteet: 1 eteenpäin ja 1 taakse Ilmakumipyörät 13x5,00-6 Jyrsimen leveys 50 cm 899 € VERKKOKAUPASTAMME KAIKKI TUOTTEEN HELPOSTI JA NOPEASTI KOTIIN TOIMITETTUNA! 7635_.indd 34 16.4.2020 15.09
OMA METSÄ TUTKIMUS S. 42: Männylle luvassa huippusato ›› ALLAKKA S. 43: Tuohi kestää ›› KYSY POIS S. 44: Selviääkö nirhaistu puu? ›› PIKATESTI S. 47: Kevyet kengät raivaukseen ›› METSÄPERINTÖ S.48: Viisi verovinkkiä perikunnalle Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› KUUSEN 80 VUOTTA Kovan kasvun vuosikymmen S. 40 METSÄNHOITO 15 kysymystä kivisten maiden uudistamisesta 36 S. H ET A VÄ LI M Ä KI Metsälehti Makasiini 35 7636_.indd 35 16.4.2020 15.11
15 kysymystä Kivisten maiden uudistamisesta Kivikkoisilla mailla istutuksen ja kylvön onnistuminen on taitavasta maanmuokkaajasta ja viitseliäästä istuttajasta kiinni. Vuonna 2010 kaivurilla laikutettu ja käsin jalostetulla siemenellä kylvetty männikkö on lähtenyt hyvin kasvuun. SA M I KA RP PI N EN TEKSTI TIIA PUUKILA OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 7637_.indd 36 16.4.2020 15.13
1 Mitä maan kivisyydellä tarkoitetaan? Kivisyys kertoo, mikä on kivien ja lohkareiden osuus puiden juuristokerroksen tilavuudesta. 2 Miten metsämaan kivisyys määritetään? Pintamaan kivisyys voidaan määritellä esimerkiksi teräsrassin avulla. Senttimetrin paksuinen rassi koitetaan painaa kolmenkymmenen sentin syvyyteen maahan. Se, kuinka syvälle rassi keskimäärin kohteella uppoaa, kertoo maan kivisyyden. Kivisyys vaihtelee paljon jopa yhden kuvion sisällä. Niinpä mittaus tehdään useammasta kohtaa ja tuloksista lasketaan keskiarvo. Metsämaat jaetaan kivisyydeltään kolmeen luokkaan: vähäkivinen, kivinen ja erittäin kivinen. 3 Missä päin Suomea on kivisiä maita? Kivisiä paikkoja on ympäri Suomen kaikilla kasvupaikoilla. Runsaasti kivisiä metsämaita löytyy maannousemarannikolta sekä vesistöjen läheisyydestä. Esimerkiksi Pohjanmaalla sekä Päijänteen läheisyydessä on paljon kivisiä maita. Paikallisilla metsänhoitoyhdistyksillä ja muilla metsäalan toimijoilla on käsitys oman toimialueensa kivisyydestä. 4 Miten kivisen maan tunnistaa? Pintakiviset paikat, joissa kiviä näkyy paljon maan pinnalla, on helppo tunnistaa. Karuilla metsämailla on monesti paljon kiviä pinnassa, mutta pintakivisyyttä löytyy myös viljavilta kasvupaikoilta. Monesti kivisyys paljastuu vasta, kun maata muokataan ja kunttaa revitään. Jotain kivisyydestä voi päätellä jalan alla epätasaiselta tuntuvasta maastosta. Myös metsäkoneen ajourasta voi nähdä, paljonko kiviä on ja kuinka niukasti kivennäismaata kivien seasta löytyy. 5 Miten kivisyys vaikuttaa uudistamiseen? Kivisyys hankaloittaa merkittävästi uudistamista, jos kivien osuus maan pintakerroksesta on yli kuusikymmentä prosenttia. Tällöin teräsrassi uppoaa maahan keskimäärin alle 12 senttimetriä ja maa luokitellaan erittäin kiviseksi. Vähäisempikin kivisyys voi tehdä hallaa uudistamiselle. Etenkin maanmuokkauksen jälki kärsii kivisyydestä. Mättäiden tekeminen ei välttämättä onnistu, sillä maata ei yksinkertaisesti riitä mättäiksi asti. Samalla taimille sopivia istutuspaikkoja saattaa syntyä niukalti ja epätasaisesti. Istutustyötä vaikeuttavat jo pienemmätkin kivet. Sopivaa istutuskohtaa joudutaan hakemaan eikä uudistusalalle välttämättä saada taimia tasaisesti eikä suunniteltua määrää. 6 Kannattaako hakkuutähteet kerätä kiviseltä uudistusalalta? Rehevien maiden kuusikoista hakkuutähteiden keruu voi olla perusteltua. Kaivinkoneen kuljettajan on helpompi hahmottaa sopivat muokkauskohdat, kun hakkuutähteet eivät haittaa näkyvyyttä. Myös metsuri kiittää, kun istutuspaikkoja ei tarvitse etsiä risujen seasta. Karujen maiden hakkuutähteet jätetään maatumaan ravinteiksi. 7 Mikä maanmuokkausmenetelmä kiviselle kohteelle valitaan? Kuuselle istutettavat rehevät maat ensisijaisesti laikkumätästetään myös kivisillä mailla, mikäli se vain on mahdollista. Muokkaaja voi tarvittaessa paljastaa kivennäismaalaikkuja eli laikuttaa sellaiset kohdat, joihin mättäitä ei kivisyyden vuoksi saada tehtyä. Jos pintamaassa on vain ohut kivikerros, voidaan kokeilla naveromätästystä. Siinä kivikerroksen alta otetaan maata ja tehdään siitä mättäitä. Äärimmäisenä maanmuokkauskeinona kivisellä maalla on siirtomätäsistutus, jossa mättään materiaali tuodaan muualta. Mikäli istutusala paljastuu mätästykselle liian kiviseksi eikä siirtomättäiden tekoon haluta tai kannata ryhtyä, maa voidaan laikuttaa kauttaaltaan tai äestää. Äestyksessä kivennäismaa paljastetaan karikkeen alta siten, että muokkausjäljet muodostavat pitkiä leveitä vakoja. Myös kylvön yhteydessä maa laikutetaan tai äestetään. SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 37 7637_.indd 37 16.4.2020 15.14
8 Kannattaako kivinen maa laikuttaa vai äestää? Kaivinkoneella tehtävä laikutus soveltuu monesti kivisille maille paremmin kuin äestys. Laikutuksessa pystytään ohjaamaan, mihin laikku tehdään. Äestyksessä ajetaan äkeellä kivien yli, kiviä pyörähtää maan pinnalle ja maata avataan tarpeettoman paljon. Äestyksen jäljiltä maa on monesti huomattavasti epätasaisempi kuin laikutuksen jälkeen. Äestystä puoltaa hinta. Se on noin 150 euroa hehtaarilta edullisempaa kuin laikutus. 9 Voiko kivisyys estää maanmuokkauksen? Kaikkein kivisimmillä mailla maanmuokkaus konetyönä ei onnistu. Lisäksi leimikoiden sisällä saattaa olla pienialaisia hyvinkin kivisiä kohteita, joita ei kannata muokata. 10 Miten ala uudistetaan, jos muokkaus ei onnistu? Viljavat kiviset kohteet kannattaa istuttaa kuuselle kuokan avulla. Kuokalla kivennäismaata saa paljastettua riittävästi taimille. Karuilla kivisillä kohteilla on mahdollista laikuttaa aluetta käsin ja kylvää männylle tai uudistaa luontaisesti siemenpuiden avulla. Jos vain osa kuviosta on kivinen, voi kiviseen paikkaan jättää siemenpuuryhmiä. Muun kuvion voi muokata ja istuttaa suunnitelman mukaisesti. Käsin kylväen siemenet saadaan paikkoihin, joissa niillä on parhaat mahdollisuudet lähteä kasvuun. SA M I KA RP PI N EN METSÄMAIDEN KIVISYYSLUOKAT KIVISYYSLUOKKA RASSIN KESKIPAINUMA, CM KIVIEN OSUUS MAAKERROKSEN TILAVUUDESTA, %* Vähäkivinen > 21 < 30 Kivinen 12–21 30–60 Erittäin kivinen < 12 > 60 *Kivien tilavuusprosentti Lähde: Viro (1952) OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 7637_.indd 38 16.4.2020 15.14
11 Kannattaako kivinen maa kylvää vai istuttaa? Kivisillä mailla noudatetaan hyvän metsänhoidon suosituksia mahdollisuuksien mukaan. Tuoreet kangaspohjat pääasiassa istutetaan kuuselle. Karummille kivisille maille kylvetään mäntyä tai ala uudistetaan luontaisesti. Männyn istuttaminen kivisillä mailla ei ole paras vaihtoehto. Kivisillä mailla on hankala saada männikköä istuttaen riittävän tiheäksi ja laatu kärsii. 12 Miten kiviselle maalle saadaan syntymään tasainen taimikko? Lähtökohtana onnistuneelle uudistamiselle on onnistunut maanmuokkaus. Kun muokkausjälkiä on riittävästi, taimet on helpompi saada tasaisesti. Urakkaan kannattaa palkata osaava kuljettaja, jolla on kokemusta kivisistä maista. Uudistustyöt tulee tehdä ajoissa, ettei heinä hankaloita jo valmiiksi vaativaa istutusurakkaa. Kivisyyden vuoksi taimia kuluu monesti suunniteltua vähemmän. Istutusalalle lähtiessä kannattaa ottaa myös siemeniä mukaan. Siemenillä käsin kylväen täydennetään aukkopaikkoja, joihin ei taimia saada istutettua. Jos taimikko uhkaa jäädä aukkoiseksi, voi taimia istuttaa paikoin tiheämmin, noin 1–1,5 metrin välein. Tärkeintä on istutuspaikka, ei taimien säännönmukainen etäisyys toisistaan. 13 Miten taimille löytää sopivat istutuspaikat? Kivisillä mailla istutuspaikkaa voi joutua hakemaan pitkään, sillä monesti pottiputki kolahtaa kiveen. Mikäli ala on mätästetty, taimet istutetaan ensisijaisesti mättäisiin. Jos mättäitä ei löydy, taimi isketään paljastettuun kivennäismaalaikkuun. Mikäli maanmuokkaus ei ole onnistunut riittävän hyvin eikä istutuspaikkoja ole tarpeeksi, voidaan osa taimista istuttaa esimerkiksi vanhojen kantojen viereen. Yleensä kantojen ympärillä on paksu humuskerros, jonne taimen saa istutettua riittävän syvään. Samalla kuitenkin menetetään maanmuokkauksen tarjoama suoja muun muassa taimilla herkuttelevia tukkimiehentäitä vastaan. 14 Kuinka syvälle taimet tulisi saada istutettua? Taimet tulee istuttaa siten, että koko potti uppoaa maahan. Potin päällä on hyvä olla maata kolme neljä senttiä. Taimet istutetaan mieluummin syvemmälle kuin liian pintaan. Jos potti jää näkyviin, paikka ei ole taimelle sopiva. 15 Minkälainen metsä kivikkoiselle maalle kasvaa? Erittäin kiviseksi luokitellussa maassa kivien osuus on niin suuri, että se saattaa aiheuttaa ongelmia puun juuriston kehitykseen. Monet erittäin kiviset kohteet ovat myös karuja ja maapeite ohutta. Rehevillä kivisillä maapohjilla metsien kasvu sen sijaan on hyvää, kun taimet pääsevät alkuun.? l Juttua varten on haastateltu johtavaa tutkijaa Timo Saksaa Luonnonvarakeskuksesta, metsäasiantuntija Marko Leppälää Metsänhoitoyhdistys PäijätHämeestä sekä metsäasiantuntija Ilkka Kurunlahtea Metsänhoitoyhdistys Keskipohjasta. KOTIMAINEN JALOSTETTU SIEMEN ON HYVÄN METSÄN PERUSTA! – KASVUA, LAATUA JA MONIMUOTOISUUTTA! www.siemenforelia.fi Siemen Forelia Oy Puh. 0206 39 6120 Kauppakatu 32, 40101 Jyväskylä 7637_.indd 39 16.4.2020 15.14
OSA 3 KOVAN KASVUN VUOSI KYMMEN 12 m 10 m 11 m 9 m 8 m 7 m 6 m 5 m 4 m 3 m 2 m 1 m HOIDETTU kaksikymmentävuotias viljelykuusikko on aktiivisen metsänomistajan kannalta hieman tylsä. Lähes vuosikymmeneen ei nimittäin ole juuri tarvetta hoitotoimille, vaan ohjelmassa on ensiharvennusvaiheen odottelua. Sitä odotellessa on mukava seurata kuusten vauhdikasta varttumista. Kun kuusen kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä on kasvun osalta puhuttu senteistä ja metreistä, on nyt luontevinta puhua litroista ja kuutiometreistä. Valtapuun aseman saavuttanut kuusi kasvaa kesäpäivinä kohisten. Kaksikymppinen kuusemme oli 25-litrainen, mutta kymmenen vuotta myöhemmin sen tilavuus on jo sata litraa. Myös metsikkötasolla kuutioita kertyy vauhdilla. Vuosikymmenessä kuusikon kuutiot kolminkertaistuvat yli sataan kuutiometriin hehtaarilla. Kuutioiden karttuminen ei tässä vaiheessa tuo metsänomistajalle suoraan rahallista tuloa, mutta kuutiot nostavat metsätilan arvoa. Kun puustoa on metsässä yli sata kuutiota hehtaarilla, voi sen arvoksi laskea reilut 1 500 euroa, jos kuitupuun hinta on 15 euLisää kuutioita Kolmekymmentävuotias kuusi on tilavuudeltaan jo satalitrainen. Sen rahallinen arvo on silti yhä vaatimaton. TEKSTI SAMI KARPPINEN KUVITUS JUHA ELORANTA 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » KUUSEN 80 VUOTTA 7638_.indd 40 16.4.2020 15.16
KUUSEN KASVUA ESITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Makasiini 1: Ensimmäiset vuodet | Makasiini 2: Taimikon harvennus Makasiini 3: Kovan kasvun vuosikymmen | Makasiini 4: Ensiharvennus Makasiini 5: Hiilensidonta | Makasiini 6: Väljennyshakkuu Makasiini 7: Kiihtyvän arvokasvun vaihe | Makasiini 8: Uudistaminen m 5 10 15 20 25 30 30VUOTIAS KUUSI >> Pituus 12,5 metriä. >> Läpimitta rinnankorkeudelta 14 senttiä. >> Puun käyttöosan tilavuus noin 100 litraa. >> Puu on sitonut hiilidioksidia noin 100 kiloa. Määrä vastaa keskimääräisen henkilöauton (178 g/km) 562 kilometrin matkalla syntyviä päästöjä. >> Puustoon on investoitu yhteensä lähes kaksituhatta euroa. Jos puu kaadettaisiin, karsittaisiin ja runko punnittaisiin tuoreena, painaisi se tasan saman verran kuin omistajansakin, 86 kilogrammaa. Kolmannella vuosikymmenellä kuusten alaoksat alkavat kuolla latvuskerroksen varjostuksen lisääntyessä. SA M I KA RP PI N EN roa kuutiolta. Kolmen vuosikymmenen työn tuloksena puuston arvo on saavuttamassa metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoihin käytetyn summan. Relaskooppi käyttöön Kuusen kasvutila alkaa leveyssuunnassa käydä vähiin. Metsä sulkeutuu, ja kuusten alimmat oksat alkavat kuivettua. Metsänomistajan silmään vaikuttaa siltä, että puut tarvitsevat pian lisää kasvutilaa. Siksi tilanne on puiden kolmikymppisten lähestyessä mielenkiintoista tarkistaa myös relaskoopilla. Kuusikon pohjapinta-alaksi paljastuu mittauksen jälkeen 19 neliömetriä hehtaarilla. Ensiharvennusta suositellaan, kun pohjapinta-ala on noin 25 neliömetriä, joten optimaalista ensiharvennusajankohtaa on vartoiltava vielä muutama vuosi. Metsänomistaja päättää kuitenkin tehdä kuviolle ennakkoraivauksen. Sulkeutuneessa metsässä ei ole vaaraa, että poistetut lehtipuut ennättäisivät enää vesoa ja siten haitata tulevaa koneellista puunkorjuuta. Koska taimikonhoito on tehty ajallaan, ei raivattavaa ole paljoa. Kukinta käynnistyy Kolmikymmenvuotiaana kuuseen ilmestyvät ensimmäiset kävyt. Mitä parempi kukintavuosi on, sitä useammat ja pienemmät kuuset kukintaan osallistuvat. Ensimmäisenä käynnistyy emikukinta, siitepölytuotanto alkaa vasta muutamia vuosia myöhemmin. Kuvion valtapuihin lukeutuvan kuusemme pituus on jo yli 12 metriä ja läpimitta rinnankorkeudelta 14 senttiä. Tukkikokoon puu ei vielä yllä. Siksi sen rahallinen arvo on edelleen maltilliset puolitoista euroa. Jos puu kaadettaisiin, karsittaisiin ja runko punnittaisiin tuoreena, painaisi se tasan saman verran kuin omistajansakin, 86 kilogrammaa. Kuusikon kasvun ja ensiharvennusajankohdan määrittämiseen on käytetty Luonnonvarakeskuksen Motti-ohjelmaa. Käytännössä ensiharvennus päästään tekemään vastaavilla kohteilla usein jo alle 30 vuoden iässä.? l Metsälehti Makasiini 41 7638_.indd 41 16.4.2020 15.17
MÄNNYN LUONTAISEN uudistamisen edellytykset ovat ensi vuonna poikkeuksellisen hyvät. Keväällä 2021 variseva siemensato on näillä näkymin toiseksi paras 40 vuoteen, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) siemensatoennusteista. ”Männyn siemensato on ensi keväänä runsas koko maassa. Kainuussa ja Pohjois-Suomessa siementen kypsyminen vaatii kuitenkin lämpimän kesän”, sanoo Luken tutkija Tatu Hokkanen. Tänä keväänä variseva männyn siemensato on Eteläja Keski-Suomessa heikohko, Pohjois-Suomessa huono. Myös keväällä 2022 variseva siemensato on koko maassa korkeintaan keskinkertainen. Männyn luontaista uudistamista suunnittelevan kannattaakin Hokkasen mukaan tehdä siemenpuuhakkuu ja maanmuokkaus viimeistään ensi syksynä. Kuusen siemensato on tänä vuonna runsas Etelä-Suomessa, mutta heikko muualla Suomessa. Ensi vuonna kuusen siemensato on huono koko maassa. Koivu taas kukkii tänä keväänä tavanomaista heikommin, joten myös loppukesän siemensato jää heikoksi. Hokkanen on tutkinut metsäpuiden siemensatoja 1980-luvun puolivälistä lähtien. Hänen mukaansa ainakaan vielä ei näy merkkejä siitä, että ilmastonmuutos kasvattaisi siemensatoja. Esimerkiksi raudusja hieskoivujen norkkomäärät ovat päinvastoin pienentyneet. ”Se, että ilmasto lämpenee vuositasolla, ei välttämättä kasvata siemensatoja. Tärkeämpää on, millaiset sääolot ovat silloin, kun kukka-aiheet muodostuvat. Parin kolmen viikon mittainen kylmä jakso alkukesällä voi heikentää siemensatoa merkittävästi.”? l LIINA KJELLBERG Männylle tulossa huippusato Kainuussa ja Pohjois-Suomessa siementen kypsyminen vaatii vielä lämpimän kesän. Männyissä tänä keväänä näkyvät vihreät pikkukävyt kehittyvät kesän aikana isoiksi kävyiksi ja varistavat siemenensä ensi vuoden keväällä. LU KE /E RK KI O KS A N EN HIILEN hinnoittelu kannustaa metsänomistajia sitomaan hiiltä metsiin nykyistä enemmän, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Tommi Ekholm arvioi. Metsäpalojen tai myrskytuhojen riskit pienentävät tutkimuksen mukaan metsien taloudellista hiilensidontakapasiteettia vain vähän. ”Tulokset ovat vasta-argumentti väitteelle, että metsien kiertoaikoja ja hiilivarastoja ei kannata kasvattaa metsäpaloriskien takia”, Ekholm sanoo. Tutkimus on julkaistu Forest Policy and Economics -lehdessä. METSÄTUHOT EIVÄT ESTÄ HIILENSIDONTAA VTT ON kehittänyt selluloosasta ja rasvahapoista materiaalin, jota voidaan käyttää muovin tapaan esimerkiksi elintarvikepakkauksissa. Thermocell-materiaali soveltuu moneen sellaiseen tarkoitukseen, joihin nyt käytetään fossiilipohjaisia muoveja. Lämmöllä muovattavaa selluloosaa voidaan käsitellä samoilla prosesseilla kuin muovia ja jalostaa pakkauskalvoiksi sekä kappaletavaroiksi. SELLUSTA KORVAAJA PAKKAUS MUOVILLE OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 7639_.indd 42 16.4.2020 15.18
ENTÄPÄ SITTEN ULKONA. Ammoisina aikoina olimme lampureita. Totta maar teimme myös rosvopaistikuopan ja herkuttelimme sen äärellä. Juolahtipa mieleen tehdä pieni katos siihen vierelle. Tietysti puurunko ja lautakatto. Kun sattui siihen saumaan kevätsirkkelöinti ja oli koivutukkia teloilla, tuli jälleen loistava idiootti-idea. Koska monien tukkien kapeneminen oli vähäistä, kertyi pintakasaan melko tasapaksuja koivunpintoja. Niitä heiteltiin kasan toiseen reunaan, josta ne kiikutettiin sahauksen päätyttyä katostyömaalle ja naulattiin pystyyn seinään, tuohipuoli ulospäin. Tästä muistaakseni on nyt aikaa 22 vuotta. Katoksen lautakatto on kerran uusittu, mutta seinät ovat vielä hyvät ja tuohipäälliset. Maalintippaa ei ole tarvittu, ja katos on yhä melkein uuden veroinen. Katoksessa on toki noin 40 sentin räystäät, jotka suojaavat tuohiseinää melko hyvin. JOS PIHASTASI, PELLONREUNASTASI tai hankintahakkuultasi kertyy vähäinen määrä koivutukkia, etkä malta hakata kaikkea polttopuiksi, tee niistä läpisahattua lautaa ja talleta vielä pinnat. Tukkivannesahalla saa tehtyä varsinaista läpisahattua, molemmilta sivuilta kuoripäällistä lautaa, mutta kyllä kenttäsirkkelilläkin homma onnistuu. Sisäverhouksessa aluslaudoitukseen voi käyttää särmällistä lautaa ja valita pintaan kauneimmat tuohelliset. Läpisahatulle koivulaudalle on muutakin käyttöä, esimerkiksi tarjoilualustoina tai polttokynällä tehtyjen taulujen materiaalina. Kaiverruksiinkin koivulautaa käytetään, se tottelee talttaa hyvin, vaikka on kovaa. Aikanaan, kun laudat tulevat tiensä päähän, niiden hävittäminen on halpaa, ekologista ja helppoa. Poikki vaan ja suoraan pesään, eikä jää kuin kourallinen tuhkaa ja lämmin uuni.? TIEDÄMME, ETTÄ TUOHI on kestävää ja pysyvää. Taskussa, ainakaan omassani, se ei juurikaan pysy. Mutta vanhoissa rakennuksissa, kivijalan ja alimmaisen hirren välissä saattaa olla pitkälti toistasataa vuotta vanhaa tuohta. Metsästäkin joskus löytyy tyhjä tuohitötterö, jonka sisältä koivu on jo lahonnut tyhjiin, mutta tuohi se olla köllöttää. Tuohieli malkakatossakin tuohi kestää muutaman kymmenen vuotta niin, että malat pitää välillä uusia. Vaan mitenkä on seinässä pysymisen laita? Omassa pirtissämme on tuohipäällistä koivua kolmessa paikassa. Läpisahatut tuohilaudat kulkivat vielä ison höylän läpi ennen asennusta, eikä siinä reissussa tuohelle käynyt kuinkaan. Työhuoneen seinään naulattiin laudat vaakatasoon, joten pölyhuiskun sivelyä on harvakseltaan kohdistunut lautoihin. Eteisen sisäverhous tehtiin pystyyn naulatuista laudoista. Korkealla katossa olevien loisteputkien eteen vinottain naulattiin lautoja sillä tarkoituksella, että valo kääntyisi epäsuoraksi. Niihin kairasin lisäksi isoja toukanreikiä mukamas taiteeksi. Lampuista säteilee tuohiin lämpöä, etäisyyttä on kymmenkunta senttiä. Mitään näistä laudoista ei ole koskaan käsitelty millään aineella. Nyt ovat olleet paikoillaan yli 25 vuotta, ja tuohi se vaan pysyy. Ei montaakaan tuohenmurua ole näinä vuosina pudonnut. Itse laudassa on saattanut tapahtua lievää kellastumista, mutta tuohen värimuutoksia en ole havainnut. Yhä niitä tykätään katsella, emme aio tehdä korjauksia tai maalauksia. Tuohi kestää TUOHILAUTA » kestää aikaa » on kaunista JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 7640_.indd 43 16.4.2020 15.20
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MIKÄ ON NIRHAISTUN PUUN ENNUSTE? Raivauksessa terä lipsahti säästettävään puuhun ja teki kuoreen muutaman sentin mittaisen haavan. Mikä on tuollaisessa tapauksessa ennuste kuusen, männyn ja koivun osalta? Vaikuttaako vuodenaika riskiin? » PUIDEN vammoihin pätee sama kuin ihmisenkin saamiin haavoihin: mitä pienempi ja siistimpi haava on, sitä paremmin ja nopeammin se paranee. Kuvassa olevan tapaiset sahan nirhamat parantuvat useimmiten ongelmitta. Pahimpia ovat sydänpuuhun asti yltävät repeämät, joita syntyy latvan katketessa tai ison oksan tai haaran revetessä. Ne johtavat lähes aina lahovaurioon. Puu selviää kuvassa olevan tapaisesta sahannirhaisusta todennäköisesti ongelmitta. IL KK A PU RO Talvella puut ovat lepotilassa eivätkä niiden puolustusmekanismit toimi. Sienten itiöitä ja bakteereita on ilmassa talvellakin. Puu herää kevääseen hitaasti, ja usein juuri talvella syntyneet vauriot ovat kohtalokkaita. Jos haavan reunat ehtivät perusteellisesti kuivua ennen puun elintoimintojen virkoamista, on hyökkääjillä hyvin aikaa tunkeutua runkoon. Kesällä, kun puun elintoiminnat ovat vilkkaimmillaan, torjunta onnistuu paremmin. Kaikilla puilla on omat keinonsa korjata runkoon tulleita vaurioita. Ensin ne erittävät haavapintaan aineita, joiden on tarkoitus estää ilman pääsy solukoihin, suojata haavapintaa kuivumiselta ja torjua haavaan pyrkiviä bakteereja, sienten itiöitä ja hyönteisiä. Havupuilla runsas pihkavuoto eristää haavapinnan pienissä haavoissa hetkessä ja isommissa vauriopaikoissa muutamassa tunnissa. Mänty selviää isosta kuorivauriosta yleensä hyvin, jos haaOMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 7641_.indd 44 16.4.2020 16.12
›› va ei yllä itse puuainekseen. Heti tämän ensiavun jälkeen puu alkaa kasvattaa haavasolukkoa, joka sulkee haavapinnan ja synnyttää lopulta sen pinnalle uuden kuoren. Lehtipuiden kyky torjua vaurioita vaihtelee lajeittain. Jaloilla lehtipuilla – tammella, jalavilla, saarnella, vaahteralla ja lehmuksella – torjunta on tehokas, koivulla taas heikko. Ero ei ehkä ole olennainen itse torjuntamekanismissa vaan kyvyssä sietää runkoon tunkeutuneiden vieraiden tuhotöitä. Jalot lehtipuut voivat elää terveen oloisina jopa satoja vuosia, vaikka lahottajat koloavat rungon ontoksi. Elävää solukkoa on vain pintaosassa. Niin kauan kuin lahottaja pysyttelee sydänpuussa, puun elintoiminnat eivät siitä kärsi. SEPPO VUOKKO MIKSI SAHA PUUTUU? Miksi vähän käytetty Husqvarna 445 -saha puutuu eikä ota kierroksia? Vika alkoi, kun vaihdoin kaasarin kalvot. Tässä yhteydessä tuli nykyinen vika: kun saha lämpenee, yläkierrokset pätkivät ja sahaa kääntämällä käynti muuttuu. » KIERROKSIEN ”puutuminen” sahaa kallisteltaessa viittaa ilmavuotoon. Vuodon voivat aiheuttaa muun muassa seuraavat syyt: sylinterin kiinnityspultit ovat löysällä, kampiakselin tiivisteet (stefat) vuotavat tai kaasuttimen imukaula vuotaa. Suhteellisen vähän käytetyssä koneessa kampiakselin tiivisteet tuskin vuotavat. Sylinterin pulttien kireys on helppo tarkistaa. Imukaulan vaihtaminen on työläämpi tehtävä, mutta tässä tapauksessa kannattaa tehdä tai teettää. Sahan ”pätkiminen” yläkierroksilla voi johtua myös ilmavuodosta, eli kone käy liian laihalla seoksella. ”Pätkimisen” syy on usein sytytystulpassa. Vaikka sytytystulppa antaisi kipinän testattaessa, se ei välttämättä toimi paineessa ja kaikissa lämpötiloissa moitteettomasti. Ratkaisuna voi olla uusi sytytystulppa. On myös mahdollista, että sytytyslaitteiden kaapelit eivät ole pitimissään ja hankaavat esimerkiksi vauhtipyörään ja aiheuttavat näin sytytyskatkoksia. Kaasuttimen purkamiseen kannattaa suhtautua kriittisesti. Kaasuttimen purkamisesta ja puhdistamisesta on hyötyä, jos esimerkiksi kone on ollut käyttämättömänä useamman vuoden ja kalvot ovat tarttuneet kiinni tai jos polttoaineputken suodatin on irronnut, jolloin tankista on imaistu roskat kaasuttimeen. Koneessa ilmeneviä käyntihäiriöitä kannattaa lähteä etsimään kohteista, joiden toiminta on tuttua. Valitettavan usein tulee korjattavaksi koneita, joiden vianetsintä on aloitettu purkamalla kaasutin. LEO SAASTAMOINEN TULOUTETAANKO METSÄ VÄHENNYKSET? Ostimme metsätilan ja perustimme siitä yhteismetsän. Jokaisella on samansuuruinen osuus yhteismetsästä ja osuudet on www.kesla.com JUHLAVUODEN ERIKOISMALLI Keslan 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi upea PATU-punainen, loistavasti varusteltu KESLA 203T + 104 -paketti NYT ERIKOISHINTAAN 22 060 € Since 1960 60 YEARS # Y OU RLIFETIME M A T C H ETUSI 2240 € Hinta sis. alv 24 %. Tarkempi sisältö myyjältäsi. Hinta voimassa 1.1.-30.4.2020 välillä tehtyihin uusiin tilauksiin. Myynti: AGCOSUOMI.FI Metsälehti Makasiini 45 7641_.indd 45 16.4.2020 16.12
Kuusen keltaisuus ja lyhyet neulaset johtuvat typen puutteesta. KARI PULL I liitetty kunkin omistamaan haamutilaan. Tuloutetaanko luovutus voittoveroon yhteis metsän käyttämät metsävähennykset, jos osakas myy oman haamu kiinteistön yhteis metsäosuuksineen tai pelkkiä yhteis metsän osuuksia? » YHTEISMETSÄN käyttämiä metsävähennyksiä ei lisätä luovutusvoittoon, vaan maksetaan normaali luovutusvoittovero. Useimmin vastaavissa tapauksissa syntyy tappiota. Tämä on verottajan tulkinta tällä hetkellä. VÄINÖ SIKANEN AUTTAISIKO LANNOITUS? 10-vuotiaassa taimikossa istutus kuuset ovat vaaleanvihreitä, mutta luontaisesti syntyneet männyt ovat terveen värisiä. Kasvu on hyvä. Kuuset on ilmeisesti istutettu liian karulle maa pohjalle. Voisiko lannoituksella kasvattaa kuuset kuitu puiksi. Mikä olisi lannoite? » KUVAN haljun kellertävä kuusi kasvaa ilmiselvästi männyn maalla, jonka aluskasvillisuudessa esiintyy puolukkaa, karhunsammalta ja paikoitellen myös rahkasammalta. Nuoren puun hyvä pituuskasvu ei ole tae metsikön suotuisasta jatkokehityksestä. Kuusen keltaisuus ja lyhyet neulaset johtuvat typen puutteesta. Myös toissa kesän kuivuus on voinut vaikuttaa liian karulla paikalla kasvavan puun ravinteiden saantiin ja neulasten väriin. Vaikka karhunsammal viittaa myös mahdolliseen kalin niukkuuteen, peittää typen puute sen merkit alleen. Fosforin ja boorin puutetta esiintyy yleensä vain turvemailla tai Itä-Suomen rehevissä kangasmaiden kuusikoissa. Nelimetrisiksi ehtineet kuuset kannattaa kasvattaa ainakin kuitupuiksi. Tukkipuuta tavoiteltaessa metsikkö kaipaa lannoitusta. Neulasista tehtävä ravinneanalyysi antaisi parhaan pohjan oikean ”ravinnecocktailin” löytämiseksi. Kysyjä on oikeilla jäljillä siinä, että kivennäismailla ja joskus myös ohutturpeisilla soilla puiden tärkein kasvuravinne on typpi. Vaikka kalin puutetta tavataan yleensä vain turvemailla, voisi käytettävä lannoite sisältää juuristojen vedensaannin varmistamiseksi myös kalia. Typen runsaus tai lisääminen pahentaa mahdollista boorin puutetta, joten hippunen booriakin voisi olla hyödyksi. Kivennäismailla fosfori parantaa kasvua vain viljavissa kuusikoissa, joten sen lisääminen ei ole tässä tapauksessa perusteltua. Valmiista kaupallisista lannoitteista karun kasvupaikan kuusikon sopivin ”lääke” on Metsäsalpietari, jonka normiannoksessa on 150 kiloa typpeä, 5 kiloa kalia ja yksi kilo booria hehtaarilla. Typpeä ja fosforia sisältävä NP-lannos sopii paremmin hieman viljavammille kasvupaikoille. KARI MIELIKÄINEN MITEN TYÖN ARVO LASKETAAN? Tarkoitus olisi aloittaa hankintahakkuu oman yrityksen kalustolla omassa metsässä. Miten työn arvo lasketaan ja voiko työn osuuden vähentää metsätalouden menona? Voiko koneen kustannukset vähentää metsätalouden verotuksessa? » OMASSA metsässä tehty puunkorjuu on tavallisesti hankintatyötä riippumatta siitä, miten työ tehdään. Oman työn arvo lasketaan normaalisti sen mukaan, mitä ulkopuoliselle olisi vastaavasta työstä pitänyt maksaa tai sitten käytetään Verohallinnon ohjetaksoja. Yrityksen omistuksessa olevien koneiden käytön kustannukset vähennetään metsätaloudessa ”toisesta tulonlähteestä siirrettävänä menona”. Elinkeinotoimintaan tehdään vastaava menokorjaus. Jos kyseessä on osakeyhtiömuotoinen yritys, se voi laskuttaa tehdystä työstä samaan tapaan kuin ulkopuolisen metsässäkin tehtävästä työstä. Toiminimiyrittäjä ei kuitenkaan voi laskuttaa omassa metsässä tehtävästä työstä. HANNU JAUHIAINEN 46 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 7641_.indd 46 16.4.2020 16.12
LAVORO on ainakin meikäläiselle entuudestaan tuntematon kenkävalmistaja, vaikka yritys on valmistanut Portugalissa turvaja työkenkiä jo 30 vuotta. Valmistusmaan lisäksi kenkiin liittyy toinen kiintoisa piirre. Niitä tuo maahan Taavetissa toimiva Mense Oy, joka tunnetaan metsäkoneiden hakkuulaitteiden vetorullista ja vesakonraivauslaitteista. Kenkiä myydään yhtiön verkkokaupassa. Moottorisahatöihin tarkoitettuja viiltosuojattuja kenkämalleja Lavorolla on tarjolla kolmet erilaiset. Lisäksi yhtiö valmistaa nahkaisia, pitkävartisia Lavoro Thor S3 -raivaussaappaita. Pikatestiin saimme Lavoro Elite S3 -mallin viiltosuojatut metsurin nahkaturvakengät. Ensimmäinen myönteinen havainto oli keveys. Numeron 43 kenkä painoi 1,08 kiloa. Esimerkiksi oma saksalaisvalmisteinen nahkaturvakenkäni painaa 200 grammaa enemmän. Kepeytensä ansiosta Lavoro Elitet sopivat hyvin raivaussahatöihin ja istutuksille. Kengän erikoisuus on pohjaosan sisällä oleva korkkikerros, joka eristää lämpöä ja mahdollistaa jalan mukautumisen kenkään. Viiltosuojauksen lisäksi kengän kärkiosassa on teräsvahvike, joten varpaat pysyvät suojattuina, vaikka pölli tipahtaisi jalalle. Kenkä on yhtä pitkävartinen kuin muut vastaavat nahkaturvakengät. Muhkea varsiosa tukee nilkkaa tehokkaasti. Ehkäpä tähän on osattu Portugalin vuoristoisissa maastoissa kiinnittää erityistä huomiota. Hyvää on myös korkealle kengän sivuille kohoava randi, joka parantaa kenkien kestävyyttä. Nauhat osoittautuivat liukkaiksi ja ohuiksi. Onneksi nauhojen sidoksen voi kätkeä kaksiosaisen iltin sisälle, joten ne eivät aukea herkästi. Mielessä kävi, että nauhat voisi vaihtaa paksumpiin ja paremmin kiinni pysyviin. Kengän lesti on kapea ja matala. Leveään ja korkeaan jalkaan Lavoro ei sovi. Kenkiä kannattaa ennen ostamista sovittaa. Vaikka Mense myy kenkiä netissä, Taavetissa voi kuulemma piipahtaa sovittamassa jalkineita. Nettiostokset voi toki palauttaa, jos uusi kenkä ei jalkaan sovi. Elite S3:n verollinen hinta on kohtuullinen 249 euroa. ? l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN ASIANTUNTIJA RISTO MYKKÄNEN Iloinen yllättäjä etelästä LAVORO ELITE S3 -NAHKATURVA KENKÄ >> Viiltosuojaus: lk 2 (suojaa max 20 m/s teräketjulta) >> Välipohjassa terässuoja >> Turvakärki terästä >> Pohjan lämmön eristys 300 asteeseen asti >> Kantapäässä iskun vaimennus >> Pohja: polyuretaanieriste, korkki ja kumi >> Ulkopinta: ruskea crazy horse nahka >> Vuori: Symphatex >> Verollinen hinta: 249 euroa, sis. alv PLUSSAT JA MIINUKSET + Viiltosuojauksesta huolimatta kevyt + Tukeva nilkkaosa + Lämpöä eristävä pohja Liukkaat nauhat Kapea lesti Portugalissa osataan tehdä metsurin kenkiä, eikä lainkaan huonoja. Lavoro Elite on laadukkaan tuntuinen ja kevyt turvakenkä moottori ja raivaussaha töihin. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 7642_.indd 47 16.4.2020 15.25
1 Päätä, miten suhtaudut perintöön TESTAMENTIN saajalla on oikeus päättää, ottaako hän testamentin vastaan vai ei. Myös ilman testamenttia saadusta perinnöstä voi kieltäytyä. Päätös kieltäytymisestä voi johtaa merkittävään säästöön perintöveroissa, etenkin jos saanto jakautuu useammalle perinnöstä kieltäytyneen perilliselle. Koska perintöverotus toteutetaan progressiivisesti, maksaa I veroluokkaan kuuluva lähiomainen perintöveroa esimerkiksi 320 000 euron arvoisesta saannosta 40 900 euroa. Jos sama perintö jakaantuu neljälle saajalle, maksavat saajat kukin perintöveroa 6 100 euroa, yhteensä 24 400 euroa. Jos perillinen luopuu saannostaan, säästetään tällöin suvussa joka tapauksessa yhden sukupolven perintövero. Puolisoiden väliset hallintaoikeustestamentit ovat melko yleisiä. Mielestäni valitettavan yleisiä silloin, kun ne koskevat metsäomaisuutta. Hallintaoikeustestamentti pienentää toki metsästä perillisille maksettavaksi tulevaa perintöveroa. Mutta jos leski on heikkokuntoinen, voi hallintaoikeustestamentti hyydyttää metsätaloudellisen toiminnan. Ainakin se vie perillisiltä päätösvallan metsätalouden harjoittamisessa. Jos testamentin saaja päättää, ettei ota testamenttia vastaan, on testamentista luopuminen tehtävä kirjallisesti. Asia joko kirjataan perukirjaan tai luopumisilmoitus lähetetään Verohallinnolle ennen perintöverotuspäätöksen valmistumista. 2 Valtuuttakaa yksi hoitamaan veroasioita Veroasioita – myös kuolinpesän – hoidetaan yhä kattavammin sähköisesti Verohallinnon OmaVero-palvelussa. Yksikään osakas ei kuitenkaan voi yksin hoitaa kuolinpesän veroasioita ilman asiaankuuluvaa valtuutusta. Jos erillistä valtuutusta ei ole, tulee Verohallinnon kirjeposti perukirjaan merkitylle asioiden hoitajalle. Perukirjamerkintä ei kuitenkaan vielä anna oikeutta sähköiseen asiointiin. Veroasiointi helpottuu, jos osakkaat antavat yhdelle valtakirjan, jossa yksilöidään, mitä asioita valtuutettu saa hoitaa. Valtuutettu voi olla myös kuolinpesän ulkopuolelta. Tärkeimpiä valtuutusta edellyttäviä asioita ovat kuolinpesän yhteystietojen ja pankkitilin ja niihin liitty vien muutosten ilmoittaminen, veroilmoituksen antaminen ja OmaVero-palvelun käyttäminen Katso-tunnuksin. Verohallinnon verkkosivuilta löytyy valmis lomake valtuuttamista varten (Verohallinto > Yhteystiedot ja asiointi > Lomakkeet > Valtakirja jakamattoman kuolinpesän veroasioiden hoitamista varten). Jotta kuolinpesän asioita voi OmaVerossa hoitaa, tarvitsee asioiden hoitoon valtuutettu Katso-tunnisteen. Kuolinpesällä pitää olla myös Y-tunnus Katso-tunnistetta varten. Verohallinto antaa Katso-tunnisteen, kun Y-tunnus ja kaikkien osakkaiden allekirjoittama valtuutus on kunnossa. Valtuutusta varten on edellä mainitun valtakirjan ohella olemassa myös MUISTA NÄMÄ KUOLIN PESÄN VEROTUKSESSA Perikunta eli kuolinpesän osakkaat vastaavat yhdessä metsäveroista. Seuraavat viisi neuvoa auttavat perintötilanteessa eteenpäin ja voivat säästää verojen maksussa. TEKSTI PIRJO HAVIA PIIRROS VEERA KOMULAINEN 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7643_.indd 48 16.4.2020 15.27
yritys.tunnistus.fi-palvelusta saatava valtakirjapohja. Valtakirja Katso-tunnisteen saamiseksi voi myös olla vapaamuotoinen. Jos se kirjoitetaan itse, on muistettava kirjata ainakin kuolinpesän Y-tunnus ja nimi, valtuutettavan henkilön nimi ja henkilötunnus sekä osakkaiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset. Lisäksi kirjataan valtakirjan tarkoitus: Katso-tunnisteen perustaminen yhtymälle tai kuolinpesälle. Allekirjoitettu valtakirja lähetetään osoitteeseen Asiointiyksikkö, Katso-tukipalvelu, PL 1094, 70111 Kuopio. Valtakirjan mukana täytyy lähettää kopio perukirjasta. Verohallinnon sivuilta löytyy ohjeet, miten valtuutettu voi tämän jälkeen perustaa itselleen Katso-tunnisteen (Katso-ohjeet yhtymille ja kuolinpesille). Opastusta saa myös Katso-tukipalvelusta (katso@vero.fi tai puhelimitse 029 497 040). 3 Tehkää muistiinpanot ja säilyttäkää asiakirjat Metsänomistajan – siis myös metsää omistavan kuolinpesän – on pidettävä kirjaa metsätalouden rahaliikenteestä. Yksinkertaiset muistiinpanot aikajärjestyksessä riittävät. Muistiinpanomerkintöjä ovat: tositenumero juoksevasti, tapahtuman päivämäärä, tulon tai menon laatu, saatu tai maksettu summa ilman arvonlisäveroa, arvonlisäveron määrä. Veroilmoituksen täyttämistä helpottaa, jos tulot ja menot on kirjattu eri sarakkeisiin ja menot vielä eritelty veroilmoituksessa olevan jaottelun mukaisesti. Menoissa siis kannattaa eritellä maksetut palkat ja palkkiot matkakuluineen, osakkaiden matkakulut ja muut vuosimenot. Monelta metsätalouden palvelujen tarjoajalta ja puuMetsälehti Makasiini 49 7643_.indd 49 16.4.2020 15.27
KOMMENTTI METSÄVÄHENNYKSEN PURAISUSTA MAALISKUUN Metsälehti Makasiinin ”Käytetty metsävähennys voi puraista” -jutussa todettiin, että luovutusvoittoa laskettaessa lisätään käytetty metsävähennys. Verotushyöty käytetystä metsävähennyksestä on 30 prosenttia × metsävähennys. Silloin luovutusvoittoon pitäisi lisätä vain verotushyöty eli 30 prosenttia × metsävähennys, Metsälehden lukija kommentoi. VASTAUS Verolainsäädännön logiikka tässä lisäyksessä on sellainen, että maksetaan takaisin se hyöty, joka metsävähennyksen käytössä on saatu. Jos on käytetty vähennystä 10 000 euroa, niin sen verohyöty on ollut 30 prosenttia eli 3 000 euroa, kuten viestissäsi sanoit. Kun luovutusvoittoon lisätään tuo käytetty 10 000 euroa ja luovutusvoittoa verotetaan myös 30 prosentilla, niin ”ylimääräistä” veroa tulee sitten maksettavaksi samainen 3 000 euroa. PIRJO HAVIA Mitä isompi metsäomaisuus on kyseessä, sitä suurempi taloudellinen merkitys on metsäverotukseen liittyvien erien selvittämisellä. nostajalta löytyy valmiita sovelluksia veromuistiinpanoille tai muistiinpanovihkoja. On tärkeää säilyttää kaikki maksutositteet ja numeroida ne aikajärjestyksessä muistiinpanojen mukaisesti. Näiden asioiden hoitaminen vaatii hieman työtä ympäri vuoden, siksi kuolinpesässä olisi syytä sopia veroasioihin valtuutetulle maksettavasta kohtuullisesta palkkiosta. Tärkeä säilytettävä asiakirja on perukirja ja siihen mahdollisesti liittyvä metsästä laadittu tila-arvio. Perintö on saanto, jossa peritylle metsälle muodostuu niin sanottu hankintameno. Hankintameno tarkoittaa saannon arvoa hankintakuluineen. Sillä on suuri merkitys luovutusvoiton verossa, jos perittyä metsää aiotaan myydä eteenpäin. Perukirjalla myös osoitetaan omistusja hallintaoikeus metsään, perintösaannolle kun ei tarvitse hakea lainhuutoa. 4 Pitäkää matkapäiväkirjaa Kaikki kuolinpesän osakkaiden metsätalouteen liittyvät matkakulut voidaan vähentää metsäverotuksessa. Kilometrikorvaus on 0,25 euroa kilometriltä. Matkakulujen pitää perustua ajopäiväkirjaan, jossa selvitetään myös matkan tarkoitus. Kun matkustetaan muualle kuin omaan metsään myös päivärahavähennys tai matkalasku päivärahoineen on mahdollinen. Kannattaa siis tutustua lähemmin Verohallinnon ohjeisiin metsänomistajan matkakuluista. 5 Selvittäkää kuolin vuoden metsä verotuksen tilanne Kuolinpesän verotus toteutetaan kuolinvuodelta ikään kuin henkilö olisi elänyt vuoden loppuun asti. Esimerkiksi jos edesmennyt on metsäverotuksessaan tehnyt menovarauksen, jäljellä oleva varaus tuloutetaan kuolinvuonna verotettavaksi tuloksi. Jos taas edesmenneelle on vahvistettu metsätalouden tappio, voi tappion vähentää vain kuolinvuoden metsätalouden tuloksesta, ei enää seuraavina vuosina. Menovaraus ja vahvistettu tappio ovat verovelvolliskohtaisia eriä, jotka kannattaa ottaa huomioon metsätalouden toiminnassa kuolinvuonna, jos suinkin mahdollista. On ymmärrettävää, että nämä asiat eivät tunnu merkityksellisiltä silloin, kun eletään surun keskellä ja ponnistellaan perunkirjoituksen kanssa. Haluttaessa näiden asioiden hoitoon voikin valtuuttaa ulkopuolisen toimijan. Metsäverotuksessa selvitettäviä asioita ovat lisäksi mahdolliset poistot, mahdollinen metsävähennysoikeus sekä mahdollinen metsälahjavähennysoikeus. Mitä isompi metsäomaisuus on kyseessä, sitä suurempi taloudellinen merkitys on metsäverotukseen liittyvien erien selvittämisellä. ? l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 7643_.indd 50 16.4.2020 15.27
JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. takia lehtien lukeminen netissä kasvaa nopeasti, samalla myös mainonta siirtyy nettiin. Muutos on pysyvä. Kartongeissa tilanne vaihtelee lajeittain. Taivekartongin, josta tehdään hienoja pakkauksia, kysyntä laskee hetkeksi, mutta palaa normaaliksi kohtuullisen nopeasti. Aaltopahvin kysyntä kasvaa vähän nettikaupan yleistyessä. Muutos jää pysyväksi, kun opimme ostamaan yhä enemmän tuotteita netistä. Nestepakkauskartonkien kysyntä pysyy ennallaan. Pehmopaperien kysyntä kasvaa pysyvästi. Muutos ei ole iso, mutta kuitenkin myönteinen. Paperisista nenäliinoista tulee oikeasti kertakäyttöisiä ja kankaista tehdyt nenäliinat häviävät. Samalla häviävät ravintoloiden bakteereja ja viruksia levittävät käsienkuivaimet. Oletettavasti myös tiskirättejä korvataan paperilla, tiskirätit ovat inhottavia bakteeripesiä. Ihmiset haluavat turvata omaa ja läheistensä terveyttä. Selluloosa on paperien ja kartonkien välituote. Sen kysyntä on metsäomistajalle tärkeä. Ei pelkästään kuitupuuna, vaan myös siksi, että noin 35 prosenttia tukista päätyy sahauksen jälkeen sivutuotteena kemiallisen metsäteollisuuden käyttöön. Selluloosan kysyntä ehti jo parantua ennen koronakriisiä, mutta nyt sekin todennäköisesti notkahtaa hetkeksi. Suomessa valmistetaan myös liukosellua, josta tehdään viskoosia ja viskoosista vaatteita. Viskoosin suurin tuottaja on Kiina, tilapäisesti liukosellun kysyntä on varmaankin vähentynyt. EN OLE puumarkkinatieteilijä, mutta työni takia joudun pohtimaan metsäteollisuuden markkinoita. Edelliset ovat omia arvioitani ja eri sektoreiden asiantuntijat ovat niissä fiksumpia. Olen siis saattanut päätellä jotain väärin. Metsänomistajana odotan tukin hinnan laskevan ja uuden hintatason säilyvän harmittavan pitkään. Kuitupuun hinta kestää paremmin, kysyntä kohdistuu nyt kuitupuuhun.? METSÄNOMISTAJIEN TULOISTA pääosa tulee tukin myynnistä. Käytännössä siis sahatavaran tuotannosta. Miten koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen taantuma vaikuttaa suomalaisen metsäteollisuuden vientiin ja hintoihin? MEILLE SAHATAVARAN määrällisesti tärkein vientikohde on Egypti, jonka vientituloista pääosa tulee turismista ja öljystä. Molemmilla menee huonosti. Toisena on Kiina: siellä teollisuustuotanto hidastui hetkeksi voimakkaasti, nyt tilanne ilmeisesti paranee. Japanissa tilanne on pysynyt kohtuullisena. Britanniassa rakentaminen on ilmeisesti lähes pysähtynyt. Saudi-Arabiassa öljyn hinnan voimakas lasku vähentää rakentamista. Saksassa ja Ranskassa rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti. Näin siis tärkeimmissä sahatavaran vientimaissamme. Monissa Keski-Euroopan maissa myös sahatavaran tuotanto on pudonnut voimakkaasti, mutta todennäköisesti sahatavaran tuotanto elpyy siellä nopeammin kuin rakentaminen. Tilannetta pahentaa vielä hyönteistuhopuu, jota tulee markkinoille varmasti. Venäjän rupla on heikentynyt euroon verrattuna voimakkaasti, Ruotsin kruunu on myös heikentynyt, mutta vähemmän. Molemmat maat ovat keskeisiä kilpailijoitamme sahatavaran vientimarkkinoilla. Nyt heillä on kilpailuetu valuutan heikennyttyä. Vanerin osalta tilanne on aika lailla sama kuin sahatavaralla. Painopaperien osalta näen tilanteen synkkänä. Useimmissa maissa ihmiset ostavat lehdet kioskeista ja kaupoista. Suomalainen tapa, jossa Posti kuljettaa lehdet kotiin, on maailmalla harvinaisuus. Ymmärrettävästi kioskeista ja kaupoista ostetaan nyt lehtiä vähemmän. Koronan Vienti sakkaa Painopaperien osalta näen tilanteen synkkänä. RAHAPUU KOLUMNI Metsälehti Makasiini 51 7644_.indd 51 17.4.2020 14.53
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 54,77 ? 58,51 ? 42,95 ? 17,54 ? 19,64 ? 16,82 Uudistushakkuu ? 56,56 ? 59,27 ? 44,46 ? 19,62 ? 21,31 ? 18,79 Harvennushakkuu ? 48,74 ? 51,06 ? 38,05 ? 16,85 ? 17,14 ? 16,11 Ensiharvennus ? 38,85 ? 40,93 ? 31,30 ? 13,17 ? 12,93 ? 12,71 ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 55,85 ? 59,78 ? 42,15 ? 17,52 ? 19,82 ? 16,82 Uudistushakkuu ? 57,31 ? 60,37 ? 43,42 ? 18,69 ? 21,26 ? 18,86 Harvennushakkuu ? 51,53 ? 54,12 ? 38,16 ? 17,34 ? 17,57 ? 16,40 Ensiharvennus ? 43,24 ? 12,97 ? 13,38 ? 12,89 KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 56,73 ? 59,80 ? 42,74 ? 17,80 ? 19,88 ? 17,27 Uudistushakkuu ? 58,06 ? 60,39 ? 44,07 ? 19,76 ? 20,97 ? 18,86 Harvennushakkuu ? 49,85 ? 51,82 ? 36,99 ? 17,20 ? 16,93 ? 16,71 Ensiharvennus ? 41,09 ? 40,77 ? 13,22 ? 12,52 ? 12,96 VIIKKO 15 PUUKAUPPOJEN yhteydessä ei nyt juoda kahveja pirtinpöydän ääressä, mutta metsäala on viestinyt, että työt metsissä jatkuvat koronaviruksesta huolimatta. Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen johtajan Jari Yli-Talosen mukaan hakkuita suunnitteleva metsänomistaja ja metsäammattilainen voivat yhä tavata metsässä, mutta paikalle mennään omin autoin. ”Tilakäynnillä pidetään vähintään viiden metrin etäisyys”, Yli-Talonen sanoo. Tapaamismahdollisuus siis on, mutta päävälineinä puukaupan teossa ovat puhelin ja sähköiset kanavat. Tilannetietoa valokuvilla Stora Enson ostoja asiakkuusjohtaja Sami Honkasen mukaan yhtiön asiantuntijat ja puunostajat tapaavat metsänomistajia tällä hetkellä kasvokkain vain erikoistapauksissa. Esimerkiksi metsätuhoa voidaan käydä katsomassa paikan päällä metsässä, mutta turvaväli pitäen. Muutoin asiointi hoidetaan puhelimitse ja sähköisten välineiden kautta. Puukauppatarjouksen saa sähköpostiin, ja sopimuksen voi solmia sähköisellä allekirjoituksella. ”Edelleen hyödynnetään myös perinteistä postia, jos on rajoitteita käyttää sähköisiä välineitä”, Honkanen kertoo. Hänen mukaansa metsänomistaja saa yhä normaalin tapaan ilmoituksen hakkuutöiden aloituksesta. ”Työmaakäyntejä tulee välttää. Metsäkonekuskeihin voi olla yhteydessä puNäin teet kaupat korona-aikana Puukauppasopimuksia allekirjoitetaan nyt sähköisesti, mutta puunostajan kanssa pääsee tarvittaessa myös metsäkäynnille. TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ Metsänomistajien ei tarvitse olla huolissaan myöskään pian alkavan istutuskauden toimintatavoista: taimilaatikoiden noudossa ei lähikontaktia tarvita. TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 7645_.indd 52 17.4.2020 15.04
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 51,78 ? 55,46 ? 42,02 ? 16,86 ? 17,34 ? 16,05 Uudistushakkuu ? 54,07 ? 56,65 ? 44,52 ? 19,27 ? 19,35 ? 18,35 Harvennushakkuu ? 46,41 ? 46,92 ? 37,56 ? 16,33 ? 16,27 ? 15,80 Ensiharvennus ? 12,33 ? 11,30 ? 12,22 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 56,29 ? 58,81 ? 44,70 ? 18,29 ? 20,74 ? 17,37 Uudistushakkuu ? 57,75 ? 59,55 ? 46,18 ? 20,71 ? 23,31 ? 19,51 Harvennushakkuu ? 50,79 ? 51,84 ? 39,09 ? 17,98 ? 17,86 ? 17,03 Ensiharvennus ? 13,53 ? 13,37 ? 13,12 ? NOUSUSSA ? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 54,08 ? 56,14 ? 17,67 ? 17,59 Uudistushakkuu ? 55,57 ? 56,77 ? 19,28 ? 18,90 Harvennushakkuu ? 46,64 ? 46,08 ? 16,52 ? 15,69 Ensiharvennus ? 13,52 ? 12,08 KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 48,23 ? 49,01 ? 16,50 ? 18,02 ? 14,86 Uudistushakkuu ? 51,05 ? 49,97 ? 19,59 ? 20,72 ? 16,68 Harvennushakkuu ? 44,01 ? 43,66 ? 15,50 ? 14,83 ? 13,69 Ensiharvennus ? 41,15 ? 37,96 ? 13,73 ? 13,18 ? 12,02 POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 52,86 ? 54,30 ? 18,40 ? 19,34 ? 17,20 Uudistushakkuu ? 54,56 ? 55,57 ? 20,35 ? 20,53 ? 18,73 Harvennushakkuu ? 45,83 ? 45,09 ? 16,74 ? 16,90 ? 15,73 Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä ? 45,10 ? 46,45 ? 16,07 ? 15,15 Uudistushakkuu ? 48,33 ? 48,67 ? 19,94 ? 18,41 Harvennushakkuu ? 42,14 ? 41,77 ? 14,66 ? 13,18 Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Tilakäynnillä pidetään vähintään viiden metrin etäisyys.” helimitse.” Jos metsänomistaja haluaa tilannetietoa hakkuiden tai metsätöiden etenemisestä, metsäammattilaisilta voi pyytää valokuvia paikan päältä. ”Palautetta ei ole tullut siitä, etteivät asiat hoituisi.” Istutuskauden järjestelyitä jo mietitty Koronaviruksen aiheuttamien taloudellisten vaikutusten vuoksi vielä on epävarmaa, miten hakkuuja puunostomäärät kehittyvät alkukesästä. ”Tilanne on harvinaisen epäselvä. Toisaalta nyt ei ole varmaa tietoa, että jotain negatiivista tapahtuisi. Tällä tietoa kesällä tullaan tekemään korjuita ja käymään puukauppaa jotakuinkin normaaliin tapaan”, sanoo Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen. Partasen mukaan Stora Ensoa kiinnostavat kesän puukaupoissa edelleen erityisesti kesäkorjuukelpoiset harvennushakkuukohteet. Hän suosittelee lämpimästi myös metsänhoitotöitä. ”Olen itsekin käynyt etätyöpäivän jälkeen sahaamassa taimikossa tankillisen tai kaksi”, Partanen kertoo. Päijät-Hämeen Yli-Talosen mukaan metsänomistajien ei tarvitse olla huolissaan myöskään pian alkavan istutuskauden toimintatavoista. ”Metsänomistajat voivat hakea taimia välivarastoistamme tai sitten taimet toimitetaan maastoon. Siinäkään ei isoja kokoontumisia tai fyysistä kontaktia tarvita.” Yli-Talosen mukaan yhdistys on kannustanut metsänomistajia aktiivisesti puukaupoille. Häme-Uusimaan alue on ollut viime aikoina lisääntyneiden puukauppamäärien kärkialueita. ”Haluamme pitää työllisyyden mahdollisimman korkealla metsäalalla ja saada rahaa liikkeelle paikalliseen aluetalouteen. Metsäala nostaa joka tapauksessa suosta tätä taloutta.”? l Metsälehti Makasiini 53 7645_.indd 53 17.4.2020 15.04
KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 2020 2019 SATAKUNNASSA oli hiljattain draaman makua, kun aktiivinen ostaja sai puukaupan liikkeelle, mutta ei kuitenkaan kauppaa itselleen. Leimikon myynti sai alkunsa, kun ison integraatin ostomies otti metsänomistajaan yhteyttä ja ehdotti puukauppaa. Leimikko oli kesäkorjuukelpoinen, kuusivaltainen päätehakkuu tien varresta, kooltaan 3,7 hehtaaria. Metsänomistaja kysyi metsänhoitoyhdistyksestä hintatasosta ja yleisestä markkinatilanteesta. Kysynnän kerrottiin olevan hyvä juuri kesäkorjuukelpoisille päätehakkuille ja että ostajien tarjouksissa on merkittäviä eroja. Metsänomistajan kanssa sovittiin, että tehdään valtakirja, jolla metsänomistaja valtuuttaa yhdistyksen kilpailuttamaan leimikon. Kysyntä oli hyvä ja tarjouksia tuli neljältä ostajalta. Ostajaksi valikoitui sahayhtiö. Tukin hinta ei ollut Syöttö kilpailijalle tarjouksista korkein, mutta valintaan vaikuttivat hyväksi todettu katkonta, hyvä mittavalikoima ja se, että kuusitukki otetaan 15 sentin latvaläpimittaan. Myös kuitupuun ja hakkuutähteiden hyvä hinta vaikutti. Puukaupan arvo nousi alkuperäisestä tarjouksesta noin 6 800 euroa eli 12 prosenttia. Kohde on tarkoitus raivata osittain pelloksi. Raivattavalta alueelta nostetaan kannot, jotka menevät nostokustannuksia vastaan lämpövoimalalle. Leimikko korjataan todennäköisesti kevään tai alkukesän aikana.? l MIKKO HÄYRYNEN KESÄKORJUUKELPOINEN UUDISTUSHAKKUU ETELÄ-SATAKUNNASSA PUUTAVARALAJI m³ €/m³ YHTEENSÄ € Mäntytukki 67 57,00 3 819,00 Mäntykuitu 25 26,00 650,00 Kuusitukki 802 59,90 48 039,80 Kuusikuitu 275 28,50 7 837,50 Koivutukki 19 54,00 1 026,00 Koivukuitu 62 22,00 1 364,00 Havulahokuitu 20 16,00 320,00 YHTEENSÄ (arvio) 1 270 49,65 (keskim.) 63 056,00 Hakkuutähteet on hinnoiteltu kuusiainespuun kertymän perusteella 3,20 euroa per kuutio. Ainespuukertymän arvio 1 100 m3, jolloin energiapuun arvoksi tulee 3 500 euroa. Hakkuutähteiden kertymä on yleensä 20–30 prosenttia ainespuukertymästä. TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 7645_.indd 54 17.4.2020 15.04
KUUKAUDEN TILAKAUPPA POHJOIS-PIRKANMAALLA myytiin maaliskuussa 74 hehtaarin yhtenäistä metsätilaa. Sijainti on hyvä, sillä tila rajoittuu hyvään paikallistiehen eikä valtatiellekään ole pitkä matka. Tilan sisällä tiestöä on niukasti ja sitä pitäisi rakentaa lisää. Maasto on tasaista ja helppokulkuista. Eri-ikäisiä taimikoita on 44 hehtaaria. Niiden osuus on harvinaisen suuri. Lisäksi kuusi hehtaaria on aukeata. Loput on turvemaan varttuneita kasvatusmetsiä ja uudistuskypsää puustoa. Maapohjista liki puolet on kuivaa tai kuivahkoa kangasta vastaavaa turvemaata. Kivennäismaat ovat kuivahkoa ja tuoretta kangasta. Tilan arvioinut Hannu Liljeroos totesi, että maapohjat olivat herkästi taimettuvia ja sen ansiosta suuri osa taimikoista oli luontaisesti syntyneitä. ”Taimikoiden laatu vaihteli eri kuvioilla. Osa oli hyviä ja täystiheitä, mutta osalla taimia ei ollut riittävästi. Paikoin oli välitöntä raivaustarvetta ja hirvien aiheuttamaa vioitusta”, Liljeroos kertoo. Myyntiesitteen mukaan ainespuuta on 3 000 kuutiota eli keskimäärin vain 41 kuutiota hehtaarilla. Tukkipuun osuus on 24 prosenttia. Puusto on pääasiassa mäntyä, loput koivua sekä kuusta. Tilan summa-arvo oli 149 000 euroa, josta puuston osuus 87 000 euroa, taimikoiden 43 000 euroa ja maapohjan 19 000 euroa. Välittäjän lähtöhinta oli 111 900 euroa. Taimikkovaltaiset kohteet eivät ole halutuimpia, ja tarjousten määrä jäi neljään. Kauppaa ei ole allekirjoitettu, mutta siitä on kuitenkin alustavasti sovittu. Ostaja on yksityinen henkilö ja kauppahinta päälle 150 000 euroa.? l MIKKO HÄYRYNEN Taimikkovaltaisuus karsi kiinnostusta TILAKAUPPA POHJOISPIRKANMAALLA PINTA-ALA 74 ha KEHITYSLUOKAT taimikoita 44 ha, aukeaa 6 ha, varttunutta 18 ha, uudistuskypsää 6 ha PUUSTO 3 000 m3, josta tukkia 720 m3 MYYNTIHINTA runsaat 150 000 euroa Taimikkovaltaisten tilojen hintataso on usein lähellä summa-arvomenetelmän summa-arvoa, ilman korjauskerrointa, eli niiden hinnanmääritys ei poikkea puustoisemmista tiloista. H A N N U LI LJ ER O O S Jos taimikoita on yli puolet alasta, niin Pirkanmaallakin ottajia on vähemmän. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 7645_.indd 55 17.4.2020 15.04
Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % e/ha e/m3 hintakerroin Varsinais-Suomi 5 4 95 Satakunta 12 10 235 32 26 111 44 4857 44 0,96 Häme-Uusimaa 13 15 628 35 13 95 36 4865 51 1,11 Etelä-Karjala 12 10 232 16 19 141 37 5721 41 Kymenlaakso 11 10 249 21 9 112 31 4360 39 Pirkanmaa 34 20 545 27 15 124 36 5434 44 1,06 Etelä-Savo 25 18 567 34 10 98 33 4424 45 0,93 Eja K-Pohjanmaa 43 26 656 30 11 82 22 2594 32 0,89 Keski-Suomi 26 34 979 27 10 109 32 4099 38 0,86 Pohjois-Savo 24 24 735 25 11 119 31 4489 38 0,94 Pohjois-Karjala 12 16 491 36 9 98 32 3938 40 0,90 Kainuu 18 13 530 20 11 97 22 2379 24 Pohjois-Pohjanmaa 62 41 1768 21 10 83 19 2147 26 0,96 Lappi 36 25 1736 24 8 66 15 1376 21 0,96 Koko maa 333 266 9446 lisäys maaliskuu 131 99 3404 METSÄTILAKAUPAT TAMMI–MAALISKUUSSA 2020 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Pohjois-Karjalassa tarjonta poikkeuksellisen vähäistä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa hintataso noususuunnassa. Satakunnassa paljon hakkuukypsiä puustoja. Pirkanmaalla tilakauppa alkanut pirteästi. Etelä-Karjalan kohteet runsaspuustoisia. 1 2 3 3 4 5 1 2 3 4 5 TAMMI-MAALISKUUSSA Hannu Liljeroosin seurantaan tuli 333 uutta, myyntiin tarjottua metsätilaa. Se on viime vuoden tasoa. Suurin kohde on Rovaniemellä, 437 hehtaaria ja lähtöhinta 580 000 euroa. Kauppoja on solmittu yhteensä 266. Monet kohteista tulivat myyntiin jo viime vuoden puolella. ”Keski-Suomessa kysyntä ja tarjonta ovat parhaiten tasapainossa. Etelä-Suomessa on jatkuva ylikysyntä, kun taas Pohjois-Suomessa heikkoja kohteita voi jäädä jopa myymättä”, Liljeroos toteaa. Kun UPM lopetti maidensa myynnin, niin monet metsärahastot ja muut suursijoittajat jatkoivat yksityismaiden ostajina. Ne ovat ostaneet vapailta markkinoilta tänä vuonna noin joka kolmannen kohteen. Eniten ovat ostaneet OP-metsärahasto, Silvestica Green Forest Finland -yhtiö ja UB-rahastot. Metsähallitus oli maaliskuussa aktiivinen ja osti Pirkanmaalta kolme kohdetta. Hiljattain edesmenneen Pentti Linkolan perustama Luonnonperintösäätiö osti kaksi kohdetta ja maksoi niistä yhteensä 422 000 euroa. Suuria, yli 200 000 euron kauppoja on alkuvuoden aikana solmittu yhteensä 36. Liljeroos uskoo, että kilpailusta huolimatta ostaja voi onnistua, sillä kohteiden hinnoittelu vaihtelee. ”Hinnoistelussa käytetään Metsään.fi:n kaukokartoitusaineistoa surutta, vaikka aineistoa tuottava Metsäkeskus on asiasta varoittanut”, Liljeroos ihmettelee. Metsään.fi:n kuviotietojen puumäärät ovat suuntaa-antavia. Ne perustuvat kaukokartoitukseen, eikä laatutekijöistä kuten hirvivahingoista ole tietoa. Tilakaupan hinta-arvion pitää perustua maastokäyntiin.? l MIKKO HÄYRYNEN Ylikysynnästä ylitarjontaan Etelässä metsätilat viedään käsistä, pohjoisessa ne voivat jäädä käsiin. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 7645_.indd 56 17.4.2020 15.04
KUKAPA tästä ei olisi haaveillut: helppokäyttöinen ja pienikokoinen ajokone, jolla voi nätisti kuljettaa hakkaamansa kuituja polttopuut tien varteen ilman leveitä ajouria. Metsälehden kolumnisti Pekka Syväsen kehittämä Logbullet-pienajokone pyrkii vastamaan juuri tähän tarpeeseen. Koeajoimme Logbulletin ja pyrimme selvittämään, kuinka kone onnistuu tehtävässään. Hauskaa, mutta alkuun hidasta Logbullet on kahdeksanpyöräinen pieni ajokone, joka on 1,55 metriä leveä ja viisi metriä pitkä. Voiman koneeseen tuottaa Kubotan 25 hevosvoiman dieselmoottori. Ilman lisävarusteita kone painaa 1 600 kiloa, joten sitä pystyy kuljettamaan esimerkiksi henkilöauton perään kytketyllä autonkuljetustrailerilla. Kuormatilaan mahtuu noin kaksi kiintokuutiota 3–4 metrin mittaisia pölkkyjä. Allekirjoittaneelle Logbulletin puikkoihin istuminen oli ensimmäinen kerta koskaan minkäänlaisen metsäkoneen tai kuormaimen käyttäjänä. Valmistajan mukaan tämä ei ole ongelma, sillä koneen suunnittelun lähtökohtaKahden kuution ajokone LOGBULLET 8 × 8 MOOTTORI Kubota V1505 diesel TEHO 25 hv Portaattomasti säädettävä hydrostaattinen voimansiirto OMAMASSA 1 600 kg HYÖTYKUORMA MAASTOSSA noin 1 300 kg LEVEYS 1,55 m PITUUS 5,0 m KORKEUS 2,16 m NOSTURI Farma 3.8 HINTA 28 000 € (+?alv) VALMISTAJA Porttivuori Oy Logbullet on helppokäyttöinen pienajokone aktiiviselle metsänomistajalle. Farman kuormain nostaa 3,8 metrin etäisyydeltä 475 kiloa. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA. Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 7645_.indd 57 17.4.2020 15.04
Logbullettia ohjataan kahvasta. Liikkeet ovat jouhevia. Kuormatessa ja purkaessa kone on tuettava tukijaloin, muutoin riski kuormatilan kaatumiselle kasvaa. Kubotan dieselkone tuottaa ajokoneeseen noin 25 hevosvoimaa. na on ollut helppokäyttöisyys. Tämän lupauksen Logbullet onnistuu lunastamaan. Koneen sielunelämästä pääsee perille nopeasti. Kone liikkuu eteenja taaksepäin istuimeen kiinnitettyä kahvaa kääntämällä portaattomasti säätyvän hydrostaattisen voimansiirron avulla. Samalla kahvalla hoituu myös runko-ohjatun koneen kääntäminen sivuille. Kuljettajan penkki on helposti käännettävissä ja se lukittuu eteen, taakse sekä sivuttaisasentoon. Näin koneella voidaan helposti ajaa sekä eteenettä taaksepäin, eikä olan yli vilkuilua tarvitse harrastaa. Logbulletissa on Farma 3.8 -nosturi. Nimensä mukaisesti se ulottuu 3,8 metrin etäisyydelle, josta se jaksaa nostaa noin 400 kilon hyötykuorman. Kokeilimme Logbullettia hybridihaavikon harvennusleimikolla, jossa nosturilla nousivat kyytiin vaivatta myös tukkikokoiset 3–4 metrin tyvipölkyt. Nosturin käyttö onnistuu ensikertalaiseltakin, mutta liikkeet on tehtävä korostetun varovaisesti, jottei yllätyksiä pääse syntymään. Homma oli toimittajasta hillittömän hienoa, mutta ulkopuolisin silmin epäilemättä piinallisen hidasta. Valmistajan mukaan ensimmäinen kokemus Logbulletista on sen ostaneilta usein samansuuntainen: Ensimmäisen parinkymmenen tunnin ajan tuntuu, että puut lastaisi kyytiin nopeammin käsin. Tämän jälkeen työ jouhevoituu nopeasti. Esimerkiksi maataloustraktoriin verrattuna Logbulletin iso etu on, että koneesta on helppo tarvittaessa nousta pois. Ohjaamossa ei myöskään ole mitään ylimääräistä. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 7645_.indd 58 17.4.2020 15.04
Kuormaimen käyttövivusto vaatii ensikertalaiselta totuttelua, mutta jo muutaman kuorman jälkeen työ nopeutuu merkittävästi. Koneesta huomaa, että suunnittelija on itsekin tehnyt metsätöitä. Ajourat suunniteltava huolella Kokeilimme Logbulletia tammikuussa Mikkelissä. Lumi ei menoa haitannut, sillä sitä oli maassa vain väriksi. Maasto oli tasaista vanhaa viljelysmaata, joten koneen todellisiin maasto-ominaisuuksiin ei koeajon perusteella voi juuri ottaa kantaa. Valmistajan mukaan kone etenee maastossa selvästi metsäkärryllä varustettua mönkijää paremmin, mikä on helppo uskoa. Kaikilla kahdeksalla pyörällä vetävä Logbullet etenee tasaisesti, eikä esimerkiksi ylämäkeen suunnattaessa tarvitse lisätä vauhtia. Liukkauden vuoksi koneen kahdessa pyörässä oli koeajohetkellä ketjut. Logbulletin maavara on noin 40 senttiä, joten aivan maata myöten ei kantoja tarvitse sahata. Pyörät ovat verrattain pienet, joten kovin louhikkoiseen maastoon ei koneella voi suunnata. Toisaalta kapealla koneella on mahdollista kiertää esimerkiksi uralle osuvat kivet ilman, että metsään tarvitsee parturoida viisimetristä ajouraa. Joka tapauksessa ajourien suunnitteluun on syytä panostaa. Kapea kone ja pienet renkaat asettavat haasteita koneen pystyssä pysymiselle. Kuormaa tehdessä ja purkaessa hydrauliset tukijalat ovat tarpeen. Niistä huolimatta käyttäjän on syytä olla tietoinen siitä, että kärry on mahdollista kaataa etenkin tyhjänä. Logbulletin ohjaamo ja kärry pääsevät kallistumaan vapaasti toisistaan riippumatta, joten kärryn kaatuessa ohjaamo pysyy pystyssä. Kuinkas kannattavuus? Logbulletin arvonlisäveroton hinta on noin 28 000 euroa. Selvää on, että yksityiskohtaisia kannattavuuslaskelmia ei nykyisillä kuitupuun hinnoilla kannata vaimolle esitellä tai kone jää ostamatta. Selvää myös on, Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . T A P I O . F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T Metsälehti Makasiini 59 7645_.indd 59 17.4.2020 15.04
ettei Logbullet pyri kilpailemaan keltaisten tai vihreiden isojen koneiden kanssa millään mittarilla. Mutta, mutta. Jos haluaa itse ajaa hakkaamansa puut metsästä, ei halua metsäänsä isoja ajouria ja oikeasti tekee vuosittain paljon hakkuutyötä harvennusmetsissä, on Logbullet verraton peli sille sopivissa maastoissa. Parhaimmillaan kone innostaa entistä aktiivisempaan metsänhoitoon, lisäksi kyydissä metsään kulkevat niin raivaussaha kuin taimilaatikotkin. Kuten valmistaja Syvänen toteaa, ei uuden katumaasturin, moottoripyörän tai veneen ostajakaan yleensä pohdi hankintansa taloudellista kannattavuutta. Logbullettia puoltaa puunajoon suunnitellut ominaisuudet ja maallikon silmin konstailematon tekniikka. Koneesta huomaa, että suunnittelija on itsekin tehnyt metsätöitä. Mönkijän kaltaista viihdekäyttöä Logbulletille ei löydy, eikä siitä ole traktorin tavoin maatilan monikäyttökoneeksi. Pelkästään metsään suunnitellun koneen poistot voisi kuitenkin kuvitella menevän metsäverotuksessa mukisematta läpi.? l Logbulleteja on myyty noin 40 kappaletta. Valmistuksesta on kasvanut yrittäjä Pekka Syväsen leipäpuu. Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti (uutiskirjettä varten) Hevosurheilu Tunnus 5003409 00003 Vastauslähetys KIRJE Vastaanottaja maksaa postimaksun # Puh. 020 760 5300 Sähköposti: tilaukset@hevosurheilu.fi www.hevosurheilu.fi hevosurheilukauppa.fi Kyllä kiitos! Tilaan: M ET SÄ 2/ 20 Leikkaa tästä ja postita kuponki. Postimaksu on maksettu puolestasi. Jalostuskuvasto 2020 on nyt ilmestynyt! TILAA OMASI hevosurheilukauppa.fi Kuvasto tulvillaan ehtaa suomalaista hevoshistoriaa, hurmaavia tarinoita ihmisistä ja hevosista. Kertomuksia ansiokkaan kasvatusja jalostustyön takaa, mukana muun muassa koko kansan sydämiin juossut Mascate Match ja karjalaisen kuninkaan Tähen Toivomuksen eteenpäin vievät sukujuuret. Muhkeat 148 sivua! TI LA A VE RK OS SA Hevosurheilun jalostuskuvasto 12 € + toimituskulut 4,90 € Minulle saa lähettää sähköpostiin Hevosurheilun ilmaisen uutiskirjeen TALOUS » KOEAJOSSA 7645_.indd 60 17.4.2020 15.04
Ehkä olisi myös syytä tarkastella yleisiä asenteita. Kerrommeko, kuinka tärkeitä työt ovat yhteiskunnalle? Pystyvätkö työnantajat luottamaan siihen, että esimerkiksi opiskelijat hoitavat hommat? Ovatko suomalaiset luottamuksen arvoisia ja sitoutuvat sovittuun työhön? Moni metsänomistaja pystyy ja haluaa tehdä itse omat metsänhoitotyönsä. Tänä keväänä kannattaakin ottaa raivaussaha tai taimivakka omaan käteen ja suunnata metsään. Työn jälki näkyy heti ja metsä kiittää. KAUSITYÖVOIMAN SAAMISEKSI on noussut monia palveluita. MTK, ProAgria ja Suomen kylät avasivat uudelleen www.töitäsuomesta.fi-palvelun. Lisäksi kolmikon yhdessä perustama Töitä Suomesta Oy antaa konkreettista apua koronakriisissä. Hidas päätöksentekokyky Suomen hallituksessa on vaikeuttanut työvoimatilannetta. Tätä kirjoittaessa on kulunut kuukausi siitä, kun esimerkiksi MTK esitti keinoja, joilla kotimaisen työvoiman saatavuutta voidaan nopeasti parantaa. Toivottavasti lehden ilmestyttyä olisi esimerkiksi opiskelijoille säädetty määräaikainen palkkatuki. Päällä oleva kriisi on selvästi nostanut maaseudun kausitöiden arvostusta. Toivottavasti tämä arvonnousu näkyy tulevina vuosina ja entistä useampi hakeutuu alalle joko kausitöihin tai pysyvästi. Hieno merkki on, että hakijamäärät metsätieteiden opiskeluun kasvoivat tänä keväänä. Koronakriisistä nousu vaatii uutta asennetta myös suhtautumisessa metsäsektorin investointeihin. Suomen on hankala nousta talouskriisistä ja samalla uudistaa elinkeinoja ilmastoystävälliseksi, jos edes maailman ympäristöystävällisimpiä tehtaita ei päästä rakentamaan. Karmea koronatilanne antaa Suomelle mahdollisuuden myös rakentaa uutta. Ei tyritä tätä mahdollisuutta. KORONAEPIDEMIAN PUHKEAMIEN toi maaseudun elinkeinoille yllättävän kriisin, työvoimapulan. Julkisuudessa on puhuttu etenkin maatalouden ulkomaisesta kausityövoimasta, vuosittain 16 000 ulkomaista työntekijää tarvitaan maaseudullamme. Aivan yhtä suuria uutisia ei ole noussut metsätalouden kausityövoimasta. On syytä huomata, että myös metsässä pottiputki ja raivaussaha ovat usein ulkomaisissa käsissä. Metsänhoitotöiden viivästymisellä ei ole huoltovarmuuden kannalta yhtä kriittistä merkitystä kuin maataloudella. Elinkeinovaikutukset ovat kuitenkin mittavia. Metsänistutuksen kiireinen kausi on lähestymässä. Taimitarhoilla kauteen on varauduttu normaalisti ja taimia on pian istutusvalmiina suunnattomat määrät. Yksittäisille taimitarhoille kausityövoiman saatavuus on valtava kysymys – jos taimia ei saada käyttöön, ovat talousvaikutukset rajuja. Metsänomistajalle istutuksen viivästyminen aiheuttaa sekä menetyksiä tuotossa että vaikeuksia onnistuneessa uudistamisessa. Jokainen viivästyneen taimikonhoidon kokenut tietää myös, miltä voi näyttää metsässä, joka muodostuu pian läpitunkemattomaksi. KAUSITYÖVOIMATILANNE on tullut monelle yllätyksenä. Paljon on herännyt kysymyksiä siitä, miksi suomalaiset eivät hoida kausitöitä. Metsäalan ammattilaiset ovat järjestään todenneet: ”silloin kuin minä olin nuori niin…” Tilanteeseen ei ole yhtä yksittäistä syytä. Työt vaativat useimmiten hyvää kuntoa ja voivat sijaita kaukana. Ulkomaiset työntekijät ovat usein tehokkaita ja työhön harjaantuneita. Metsätöiden arvonnousu Tänä keväänä kannattaa ottaa raivaus saha tai taimi vakka omaan käteen ja suunnata metsään. MARKO MÄKI-HAKOLA Kirjoittaja on MTK:n elinkeinojohtaja. LUONNOSSA » KOLUMNI Metsälehti Makasiini 61 7648_.indd 61 17.4.2020 15.06
Kevätaamun rummuttajat Puoli vuosisataa sitten tikat vähentyivät, mutta myöhemmin melkein jokainen laji on uudelleen elpynyt. Sekä nousun että laskun taustalla on metsätalous. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 62 Metsälehti Makasiini LUONNOSSA » LUHTA 7846_.indd 62 17.4.2020 15.09
1980-luvulla valkoselkätikat vähentyivät sukupuuton rajalle. Myöhemmin monenlaiset suojelutoimet ja Venäjän Karjalasta tulleet vaellukset kasvattivat kantaa. Metsälehti Makasiini 63 7846_.indd 63 17.4.2020 15.09
A STUN ulos lähes tarkasti auringonnousun hetkellä. Huhtikuu on puolivälissä. Jos asuisin Etelä-Suomessa, korviin tulvisi peippojen ja muiden kesälintujen viserrys. Niiden sijaan kuulen terävän pärrytyksen katulampun pylväästä. Käpytikka on keksinyt metallisen lampunkuvun voimistavan rummutustaan. Kävelen meren suuntaan tervaja harmaaleppien, raitojen, tuomien ja hieskoivujen sekaiseen rantametsään. Kun pysähdyn kuuntelemaan, erotan ties kuinka monta rumpalia. Täällä ne pärryttävät kuivuneita runkoja ja oksia. Lepikkoisen rämeen laidassa touhuaa tikoista pienin, varpusen kokoinen pikkutikka. Vaikka pikkutikan nokka näyttää hennolta, rumpalina se ei häviä isommilleen. Hetken päästä kuuluu myös nenäsointuista kiikitystä, joka lähtee ihan oikeasti pikkutikan kurkusta. Punapäisellä urostikalla on kaksi syytä pitää meteliä itsestään. Hyvään pesimäpiiriin pitäisi houkutella oman lajin tikkaneiti. Toisaalta kilpailevat urokset tarvitsevat selvän merkin, että tämä paikka on varattu. Pari vuotta aikaisemmin samaa leppäkorpea asutti valkoselkätikka. Rummutusten välissä pariskunta ajeli toisiaan ja kapusi spiraalikiertein vauhdilla ylös runkoja. Kuvittelin uroksen tavoittelevan neitoaan, mutta kiikari paljasti yksipuolisen akkavallan ohjaavan tätä tikkaparia. Naarastikan päälaki on musta, tikkaherralla helakan punainen. Hiljaisempi nakuttelu kuuluu lehtimetsän ja kuusikorven rajalta. Siellä puuhailee pohjantikka. Lintu vaikuttaa samanaikaisesti rauhalliselta ja loputtoman ahkeralta. Se repii leppäpökkelön kuorta, hakkaa komeita lastuja ja toisinaan kuuntelee päätä kallistellen toukkien liikkeitä. Nakuttajaa kiikaroidessa syntyy mielikuiva, että työläästi löytyvä ruoka ei välttämättä anna sen hankkimisen kuluttamaa energiaa. Pärryttämisen ohella pikkutikalla on myös oikea kevätlaulu, nenäsointuinen kiikitys. Suomen luonnossa vihreä tikka on aina harmaapäätikka. Hyvään pesimäpiiriin pitäisi houkutella oman lajin tikkaneiti. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 7846_.indd 64 17.4.2020 15.09
Pohjantikka on rauhallinen mutta työteliäs toukkien etsijä. Se kuorii halukkaasti pystyyn kuolleita lehtipuita. Metsälehti Makasiini 65 7846_.indd 65 17.4.2020 15.09
Parhaiten on pärjännyt käpytikka, joka nakuttelee talvieineenä havupuiden käpyjä. Tunti auringonnousun jälkeen rummutukset vähenevät ja loppuvat. Talija kuusitiaisen ja puukiipijän kevätlaulut hallitsevat äänimaisemaa. Tikka ei saa jysäriä Kotinurkillani ja koko Suomessa pesii kuusi varsinaista tikkalajia. Ne kaikki ovat ympärivuotisia paikkalintuja, kiipeilevät takakenossa pyrstöönsä nojaten puiden rungoilla ja naputtelevat joka kesä rungon uumeniin uuden pesäkolon. Myös rummutus, tuo sekunnin tai parin mittainen pärinä, yhdistää kaikkia tikkoja. Tikkojen aivojen ympärillä on joustavat pehmusteet. Niinpä pään Kylien laidoilla käpytikat syövät lintulautojen herkkuja ja rummuttavat katulamppujen kupuja. Syrjäperiltä löytää myös luomuelämää viettäviä käpytikkoja. hakkaaminen ei aiheuta migreeniä eikä muutakaan päänsärkyä. Myös käenpiika on sukujuuriltaan tikka, mutta vieraantunut tikkojen tavoista. Se on muuttolintu, se ei kiipeile rungoilla eikä naputtele edes lahopuuta. Viimeisen sadan vuoden ajan käenpiiat ovat vähentyneet runsaslukuisesta uhanalaisekLUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 7846_.indd 66 17.4.2020 15.09
Akseli Gallen-Kallelan maalauksissa palokärki symboloi erämaata. Tällä vuosituhannella iso musta tikka viihtyy myös puistoissa ja hautuumailla, kunhan niissä kasvaa isoja puita. Talttanokalla isketty pilkka puun kyljessä on reviirin merkki vieraille palokärjille. Puukiipijä kapuaa rungoilla kuin oikea tikka. Ohut nokka kaivelee hyönteisiä ja hämähäkkejä kapeistakin kaarnanraoista. si. Suomessa hakamaiden katoaminen ja talvireissuilla Afrikassa Saharan laajeneminen vievät siltä elintilaa. Puukiipijän lajihistoria on käenpiialle vastakkainen. Lähimmät sukulaiset ovat tiaisia, mutta puukiipijä on omaksunut tikkojen tavan hyppiä pyrstöön nojaten rungoilla. Puukiipijän nokka on terävä, käyrä ja hento. Sillä kaivellaan kaarnan rakoihin ja koloihin piiloutuneita hyönteisiä ja hämähäkkejä. Alamäestä uuteen nousuun Monet tikat pystyvät hakkaamaan pesäonkalonsa terveeseenkin runkoon. Lahopuu on kuitenkin elintärkeää lihavien toukkien, kovakuoriaisten ja muiden herkkupalojen saamiseksi. Sata vuotta sitten asutun maaseudun lähimetsät olivat karjan laitumia. 1960-luvulta asti Suomen metsäpinta-ala on määrätietoisesti ohjattu kasvattamaan raaka-ainetta sahoille ja paperitehtaille. Tikoille muutokset merkitsivät kannan romahdusta. Kuitenkin tällä vuosituhannella jokainen laji on runsastunut tai vähintäänkin pitänyt pintansa. Parhaiten on pärjännyt käpytikka, joka nakuttelee talvieineenä havupuiden käpyjä. Nokkelina lintuina käpytikat keksivät hyödyntää talija sinitiaisten perässä myös linturuokintojen rasvaa. Käpytikkoja on nyt enemmän kuin koskaan. Hiilenmusta palokärki oli suomalaisen kuvataiteen kultakaudella erämaametsien symboli. Nykyään ne viihtyvät kaupunkien puistoissa, hautuumailla ja omakotitalojen pihapuissa. Palokärjen kimakka lentoääni rikkoo Helsingissäkin liikenteen taustamelua. Satunnaisesti lintulaudoilla ja ruokintapaikoilla vieraileva vihreä tikka ei ole vihertikka vaan harmaapäätikka. Harmaapäätikan runsastumista edisti talvien leudontuminen. Tärkein syy tikkojen pärjäämiseen on kuitenkin sama metsätalous, joka aikanaan romahdutti niiden määrän. Yhdeksänkymmenluvulta asti uudistusaloille alettiin jättää säästöpuita ja lahopökkelöt varjeltiin. Kaikki luonnon monimuotoisuutta suojelevat toimet hyödyttävät ensimmäisenä juuri tikkoja.? l Metsälehti Makasiini 67 7846_.indd 67 17.4.2020 15.09
7650_.indd 68 17.4.2020 15.14
Lajinsa viimeiset Metsätyö oli 1960ja 1970-lukujen taitteessa raskasta ja huonosti palkattua. Metsätyömiehet olivat kuitenkin ylpeitä ammatistaan, tuore kirja kertoo. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT KIRJAN KUVITUSTA Metsätyömiehistä noin joka neljäs käytti kuulosuojaimia, kypärää selvästi harvempi. Metsälehti Makasiini 69 » HISTORIA 7650_.indd 69 17.4.2020 15.15
T UNNETTEKO itsenne terveeksi? Tämä kysymys esitettiin lähes 300 metsätyömiehelle vuonna 1969. Silloinen Metsäntutkimuslaitos (Metla) oli käynnistänyt tutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten metsätyöntekijöiden elintasoa ja elinolosuhteita. Haastatelluista metsätyömiehistä yli puolet vastasi kysymykseen kieltävästi. Sydänja verisuonitaudit sekä hengityselinten sairaudet olivat yleisiä, työ ergonomisesti haastavaa ja työtapaturmat yleisiä. ”Äkkiseltään ajattelisi, että metsätyö oli reipasta työtä, jota tekivät terveet ja hyväkuntoiset miehet. Lääkärintutkimusten mukaan asia ei kuitenkaan ollut näin”, sanoo Metsämuseo Luston amanuenssi Marko Rikala. Rikala on viettänyt viime kuukaudet perehtymällä 1960ja 1970-lukujen taitteessa työskennelleiden metsätyömiesten elinoloihin. Lusto julkaisi aiheesta hiljan valokuvateoksen. Rikalan toimittama Miehen työ -teos pohjautuu pitkälti Metlan tutkimushankMetsätyömailla syödyt eväät olivat melko yksipuolisia. keeseen ja erityisesti sen yhteydessä otettuihin valokuviin. ”Suomalaisen yhteiskunnan häpeä” Metlan käynnistämän tutkimushankkeen taustalla oli huoli metsätyömiesten heikosta palkkatasosta. Metsätyömiesten ansiotaso oli jäänyt jo 1950-luvulla jälkeen muiden alojen palkkakehityksestä. ”Tällainen kehitys metsätyöntekijöiden ansioissa taloudellisen korkeasuhdanteen aikana on suomalaisen yhteiskunnan häpeä”, linjasi presidentti Urho Kekkonen radiopuheessaan vuonna 1962. Metla halusi saada tutkimushankkeensa tulokset mahdollisimman laajan joukon tietoon, joten se päätti julkaista niistä tieteellisten artikkeleiden lisäksi myös kansantajuisemman teoksen. Sitä varten tarvittiin valokuvia. Metsätyömiesten arkea kuvaamaan lähetettiin kaksi harrastajavalokuvaajaa, vastavalmistuneet diplomi-insinööri Erkki Heikinheimo ja metsänhoitaja Aarne Reunala. Tuloksena oli 1 300 mustavalkokuvaa metsätyömiehistä työmaillaan ja kotioloissaan. Metlan vuonna 1972 julkaisemaan Suomalainen metsätyömies 70 Metsälehti Makasiini » HISTORIA 7650_.indd 70 17.4.2020 15.15
Eniten metsätyömiehet olivat kuitenkin huolissaan terveydentilastaan. Syystäkin. Metsätyö oli raskasta ja työmaat usein kaukana. Presidentti Urho Kekkonen vieraili kainuulaisella metsätyömaalla vuonna 1956. Erkki Heikinheimo teki 1970-luvun alussa kolme talvista kuvausmatkaa Eteläja Keski-Suomen metsätyömaille. -kirjaan niistä pääsi kuitenkin vain parikymmentä. Luonnonvarakeskus, johon Metla vuonna 2015 liitettiin, lahjoitti Heikinheimon ja Reunalan ottamat kuvat muutama vuosi sitten Lustolle. Kuvien ottamisesta on pian 50 vuotta, joten niiden julkaiseminen uudelleen tuntui perustellulta. ”Tämä on hyvä hetki luoda silmäys metsätyön ja koko Suomen rakennemuutokseen 1960ja 1970-lukujen taitteessa. Nykyisten sukupolvien on vaikea hahmottaa, millaista elämä 50 vuotta sitten oli, vaikka siitä on loppujen lopuksi melko lyhyt aika”, Rikala sanoo. Makkaraa, kahvia ja jäistä leipää Miehen työ -kirjaan valikoidut noin sata valokuvaa antavat karun kuvan metsätyömiesten arjesta. Sitä se Rikalan mukaan usein olikin. Asuttiin ahtaasti, työmaat olivat kaukana, ruoka oli yksipuolista eikä turvavarusteita ollut. ”Metsätöihin lähdettiin omissa sarkavaatteissa, verkkareissa tai farkuissa. Evääksi otettiin yleensä makkaraa, leipää ja kahvia. Talvella leipä saattoi jäätyä ennen lounastaukoa”, Rikala kertoo. Metlan tutkimushankkeeseen haastatelluista metsätyömiehistä 70 prosenttia kertoi joutuneensa joskus työtapaturmaan. Valtaosa tapaturmista liittyi moottorisahan käyttöön, mutta myös kaatuvan puun alle jääminen oli yleistä. Metsätyömaita tapaturma-alttiimpia olivat tuohon aikaan vain rakennustyömaat. Eniten metsätyömiehet olivat kuitenkin huolissaan terveydentilastaan. Syystäkin. Tutkimushankkeen mukaan keski-ikäisistä metsätyöntekijöistä yli 40 prosentilla oli sydänsairauden oireita, eläkeikää lähestyvistä yli 60 prosentilla. Kolesteroliarvot ylittivät riskirajan lähes 70 prosentilla, ja hengityseliMetsälehti Makasiini 71 7650_.indd 71 17.4.2020 15.15
”Metsätyö pelasti pienviljelijöiden toimeentulon.” mistön oireet olivat yleisiä. Taustalla oli runsas tupakointi. Noin 70 prosenttia metsätyömiehistä tupakoi lähes tauotta. ”Kirjasta tuskin löytyy sellaista kuvaa, jossa jollain ei olisi tupakka suussa tai kädessä.” Raskas työ vaikutti myös suorituskykyyn. Selkäoireet olivat yleisiä, ja metsätyömiesten suorituskyky alkoi laskea keskimäärin 50 ikävuoden jälkeen. Metsätyön vapaus kiehtoi Metsätyömiesten elinolojen karuus ei Rikalan mukaan ole kuitenkaan koko totuus. Moni metsätyömies tiedosti alhaisen elintasonsa, mutta oli silti ylpeä tekemästään työstä ja ammattitaidostaan. ”Haastateltujen metsätyömiesten vastauksissa on aistittavissa – toki myös olosuhteiden pakosta – vähään tyytymisen ilmapiiri. Pärjättiin, vaikka olot olivat huonot ja rahaa vähän.” Moni myös nautti luonnonrauhasta ja työn vapaudesta. ”Metsätyömiehet tekivät valokuvien ottoaikaan vielä urakkatyötä. Rokulipäiviä saattoi pitää ja valita itse työaikansa. Työ oli vapaata verrattuna esimerkiksi teollisuustyöntekijöihin, jotka tekivät töitä tehtaan pillin mukaan”, Rikala sanoo. Pientilalliset työvoimareservinä Metsätöitä tekivät 1970-luvulle asti pääasiassa maaseudun pientilalliset. Metsätyöt painottuivat talveen, kesät kuluivat tilan töissä tai työttömänä. ”Metsätyö pelasti pienviljelijöiden toimeentulon. Monen peltopläntti oli niin pieni, ettei sillä pystynyt elämään”, Rikala sanoo. Metsätyöt olivat pitkään miesten töitä. Opit saatiin omalta isältä tai seuraamalla savotalla muiden työskentelyä. Metsätyöntekijöiden ammatillinen Metsätyömiehistä 60 prosentilla oli kodissaan sähköt, puolella televisio, kolmanneksella juokseva vesi ja viemäröinti ja yhdellä kymmenestä lankapuhelin ja sisävessa. Aarne Reunala (oik.) juo kahvia metsätyömiehen kotona. 72 Metsälehti Makasiini » HISTORIA 7650_.indd 72 17.4.2020 15.15
KATSO NÄYTTELY VERKOSTA Miehen työ -projektiin kuuluvat kirjan lisäksi Metsämuseo Luston museoja verkkonäyttelyt, seminaari sekä Ylen tuottama radiodokumentti. Museonäyttelyn avajaisia oli tarkoitus viettää huhtikuussa, mutta Lusto on koronaviruksen takia toistaiseksi kiinni. Näyttely avautuu, kun museo jälleen avataan. Näyttelyn verkkoversio löytyy jo Luston verkkosivuilta osoitteesta lusto.fi/ miehentyo. Marko Rikala on toimittanut Miehen työ -valokuvateoksen. koulutus käynnistyi Suomessa vuonna 1963. Metsäteollisuudelle maaseudun pienviljelijät olivat hyvä työvoimareservi. Kiihtyvään tahtiin etenevä kaupungistuminen ja muuttoliike Ruotsiin muuttivat kuitenkin tilannetta. Metsäteollisuus ei voinut enää luottaa siihen, että maaseudulta löytyisi riittävästi työvoimaa, joten 1970-luvulla metsätyöntekijöitä alettiin vakinaistaa. ”Ammattikoulutus ja työtekijöiden vakinaistaminen lisäsivät metsätyön arvostusta. Aiemmin ajateltiin, että metsätyöhön pystyy kuka tahansa, kun se ei vaadi edes koulutusta.” Koneellistuminen vei monen työt Rikala kutsuu Miehen työ -kirjassa esittäytyvää metsätyömiesten sukupolvea lajinsa viimeiseksi. He edustavat viimeistä sukupolvea, joka lähti metsätöihin kansakoulupohjalta ja joiden töitä koneellistuminen ei vielä mullistanut. Moottorisahojen, metsätraktorien ja puutavara-autojen yleistyminen oli jo vähentänyt työvoiman tarvetta, mutta laajemmin koneellistuminen kosketti vasta seuraavaa sukupolvea. ”Isompia metsäkoneita alkoi tulla muutama vuosi kuvien ottamisen jälkeen. Merkittävämmin työvoiman tarve väheni kuitenkin vasta 1980ja varsinkin 1990-luvulla”, Rikala kertoo. 1980ja 1990-lukujen taite toi metsiin myös tietotekniikan. 1970-luvun alussa metsissä saattoi talvisin työskennellä vielä noin satatuhatta miestä, nykyisin puunkorjuu ja metsänhoito työllistävät metsissä alle kymmenentuhatta henkilöä. Uudet vuosikymmenet toivat myös uudet nimikkeet. Enää ei puhuta metsätyömiehistä vaan metsureista. Miehen työ -kirjassa päädyttiin kuitenkin ajanmukaisesti käyttämään metsätyömies-nimikettä. Nimike oli Rikalan mukaan myös sen ajan metsätyömiesten mieleen. ”He kokivat olevansa työmiehiä ja tekevänsä miehen työtä.” l Miehen työ -kirjan on kustantanut Metsäkustannus. Metsälehti kuuluu sen kanssa samaan Tapio-konserniin.? TI M O KI LP EL Ä IN EN Metsälehti Makasiini 73 7650_.indd 73 17.4.2020 15.15
JOENSUULAINEN käsityönopettaja Olli Lyytikäinen sai syksyllä 2013 ajatuksia kutkuttavan haasteen. LVI-alan yrittäjä Jani Niemeläinen pyysi liikkeeseensä tulleen Lyytikäisen suunnittelemaan linnunpöntön, joka sopisi liikelahjaksi. Vaatimuksena oli, että pöntön tuli olla koottavissa ilman nauloja ja ruuveja. Keskustelu kaupantiskillä poiki uudenlaisen linnunpöntön, ja pari vuotta myöhemmin kaksikko perusti liikelahjoja koivuja tammivanerista valmistavan Kolo Design -yrityksen. ”Perinteistä pönttöä ei liikelahjaksi voinut antaa. Jani oli oikeassa, näille on selkeästi kysyntää”, Lyytikäinen sanoo. Erikoisliitokset pitävät Kolo Designin tuotteiden perustana on koivusta tehty ohutviiluvaneri. Ohuimmillaan 1–2 millin paksuisesta vanerista voi valmistaa paitsi näyttäviä myös kestäviä, ekologisia ja – yrityksen ideologiaan sopien – helposti koottavia tuotteita. ”Vanerin etu on lujuus. Tuotteelle saadaan luja raEI LIIMAA, EI RUUVEJA Käsityönopettaja sai kaupan tiskillä tehtävän, josta syntyi ekologisia liikelahjoja valmistava yritys. Linnunpöntöstä alkanut Kolo Designin tarina on laajentumassa vanerista tehtyihin kodin säilytysjärjestelmiin, Olli Lyytikäinen kertoo. Nekin pohjautuvat patentoituihin liitoksiin. Yksi ohuista vanerilevyistä koottavien tuotteiden etu on, että ne sopivat litteisiin pakkauksiin. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE JA TEKIJÄ 7653_.indd 74 17.4.2020 15.21
Ohutviiluvaneri taipuu käsilaukuksikin. Kuvan testituote päätyi käyttöön Lyytikäisen lähipiiriin, pääministerin isännöimään Suomen lasten itsenäisyyspäivän juhlaan. Patentoidut ja hyödyllisyysmallisuojatut ratkaisut syntyvät 0,2–0,3 millimetrin leikkuujälkeä tekevällä laserleikkurilla. Leikkuri työstää parin sadan tuotteen palaset yhden työvuoron aikana. Kolo Designin tunnettuuden lisääntyessä yrityskohtaisten paketointija säilytystuotteiden kysyntä on kasvanut. kenne pienelläkin materiaalimäärällä. Samoin logistiikka on mahdollista luoda kevyeksi ja pieneksi.” Yrityksen tuotteiden takana ovat myös kekseliäät liitokset. Kolo Designin yksittäisillä tuotteilla tai liitostekniikoilla on viisi eri patenttia tai hyödyllisuusmallisuojattua ratkaisua. Niiden ansiosta tuotteet kootaan palapelimäisesti ilman liimaa ja ruuveja. ”Ikeankin tuotteisiin näitä on verrattu, mutta ero on iso. Huonekaluissa on ruuvipusseja ja miljoona osaa, eikä kokoaminen aina ole miellyttävä kokemus. Meillä ei ole ruuvipusseja ja kokoaminen on mukavaa. Lasten kesken syntyy yleensä kilpailu siitä, kuka tuotteen saa koota.” Itse tekemällä tulee paras Olli Lyytikäinen oli jo lapsena tuotekehittäjä. Hän tienasi taskurahoja myymällä itse tekemiään tuotteita sekä paranteli polkupyöräänsä rälläkällä ja hitsaamalla. Hurjimpiin tuotekehitysprojekteihin kuului laskuvarjo, jonka kanssa poika hyppäsi talon katolta. ”En osaa etsiä jo valmiita malleja. Kun minulla Kuluttajat voivat löytää yrityksen tuotteita yksittäisistä myymälöistä, esimerkiksi luontokeskuksista. ”Kuluttajapuolella meillä on kattava verkosto rakentamatta. Emme voimakkaasti haekaan kivijalkaliikkeitä vaan keskitymme verkkokauppaan.” Linnunpönttöjen lisäksi joensuulaisyrityksen valikoimassa on noin 15 muuta itse valmistettua tuotetta maustekoreista erilaisiin rasioihin ja laatikoihin, tarjoiluastioihin, lintujen ruokintalaitteeseen ja muihin käyttöesineisiin. Mukana on myös tuotteita, joissa toisen yrityksen tuote, esimerkiksi ekologisia eräastioita valmistavan Kupilkan aterimet, pakataan Kolo Designin vaneriseen rasiaan. Vaneriset säilytysja kuljetusratkaisut ovat viime aikoina herättäneet kiinnostusta myös yrityksissä, jotka etsivät Kolo Designin kautta räätälöityjä ratkaisuja omille tuotteilleen. ”Kysyntä on selvästi lisääntynyt. Alkuvuodesta olemme tehneet esimerkiksi kylmälaitevalmistaja Festivolle vihanneslaatikkoratkaisun ja kierrätystavaroiden lajittelulaatikon eräälle hotelliketjulle.”? l TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ ”Meillä ei ole ruuvipusseja ja kokoaminen on mukavaa.” on edessäni ongelma, lähden hakemaan ratkaisua aika lailla puhtaalta pöydältä, oman kokemukseni ohjaamana”, Pohjois-Karjalan Keksijät ry:n jäsenistöön kuuluva mies sanoo. Yrityksessä Lyytikäinen keskittyy tuotekehitykseen, myyjäksi hänestä ei kuulemma ole. ”En voisi kuvitellakaan, että lähtisin introverttina näitä tuotteita myymään. Janilla on taas hirveä into myydä. Olemme toisillemme välttämättömiä. Kumpikaan ei tätä yritystä yksinään pyörittäisi.” Vanerisia ratkaisuja yrityksiin Kolo Design on toistaiseksi keskittynyt liikelahjoihin. Metsälehti Makasiini 75 7653_.indd 75 17.4.2020 15.21
KUN Kullervo Karjalainen aloitti Tornatorilta ostamansa, noin 200 hehtaarin Palonevan metsityksen vuonna 2005, maisema oli kuin kuun pimeältä puolelta: Turve oli nostettu lähes loppuun. Monin paikoin maa oli järkyttävän kivistä. Pelkkä ruskea autius jatkui kilometri kilometrin jälkeen. Ennen istutuksen aloittamista suon vesitalous oli saatettava kuntoon. Myös maan viljavuus piti selvittää. Tieverkosto sen sijaan oli turvetuotannon jäljiltä kunnossa. Palonevalle ja lähistöllä sijaitsevalle Särkelänsuolle istutettiin 700 000 tainta. Pääosan istutustyöstä tekivät turvapaikan hakijoina Suomeen tulleet vietnamilaiset. ”He tekivät työnsä erittäin hyvin”, muistelee Karjalainen. Hyvin tehty istutus on Karjalaisen mukaan tärkeää turvesuolla, jossa maan pinta on tasainen eikä pintakasvillisuutta ole. Pian istutuksen jälkeen sattuva rankkasade voi viedä taimet mennessään. Näin kävi Palonevalla parin hehtaarin alueella, kun pian istutuksen jälkeen sattui 50 millin sadekuuro. Istutusta tehtiin neljänä keväänä. Puulajeiksi valikoituivat mänty, rauduskoivu ja visakoivu. Ne maistuvat hirville, mikä huoletti isäntää. Hirvet löysivätkin paikalle ja tekivät tuhojaan, mutta valtaosa taimista kasvaa nyt hyvin. Karjalainen on tyytyväinen mittavan metsityshankkeen tuloksiin. Puuston kehitys näyttää silmämääräisesti arvioiden hyvältä, vuosikasvu vastaa hyvinkin kuivahkon kankaan kasvua. Suometsillä yleisiä, ravinteiden epätasapainosta johtuvia kasvuhäiriöitä ei näy.? l TEKSTI JA KUVAT MARTTI PATOKOSKI Turvesuo muuttui metsäksi Turvapaikanhakijat istuttivat suolle 700 000 tainta. Taimia istutettiin neljänä keväänä, viimeiset 2009. Syksyllä 2019 puuston kehitys näytti hyvältä. 2019 2009 ONKO SINULLA valokuva pareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki tai makasiini@ metsalehti.fi. Liitä mukaan yhteystietosi. LUONNOSSA » ENNEN & NYT 76 Metsälehti Makasiini 7654_.indd 76 17.4.2020 15.24
HUOMASIN Metsälehdessä 12.3. uutisen puun pienpolton päästöistä. Uutisoitu tilanne on todellinen, siitä olen samaa mieltä. Arvioni mukaan Suomessa käytössä olevista 2,2 miljoonasta tulisijasta vain noin 10 % pystyy palamaan puhtaasti oikein käytettynä. Minua havahdutti tässä jutussa se, että kuvassa oleva tulisija on yksi harvoista puhtaasti palavista. NunnaUunin Kultaisen Tulen takka palkittiin vuosi sitten Climate Leadership Coalitionin, Bioenergian, Sitran, Suomen ympäristökeskuksen ja Nuohousalan Keskusliiton järjestämässä Mustahiili-kampanjan innovaatiokilpailun kategoriassa Tulisijojen valmistus ja pienpoltto. Kuvitukseksi valittu takka kuuluu tähän puhtaasta palamisesta palkittuun tuotteistoon. Suomen tiedotusvälineissä käsitellään tulisijoja yleensä pahoina laitteina terveyden ja ilmaston kannalta, vaikka tarjolla on uusiutuvaa polttoainetta puhtaasti polttavia ratkaisuja. Mielestäni yksi suurimmista syistä pienpolton päästöjen vähentymättömyyteen on ympäristöministeriön toiminta. Suomeen ei ole asetettu raja-arvoja, jotka olisivat poistaneet markkinoilta pahimmat laitteet. Lisäksi ympäristöministeriö sallii vastuualueeseensa kuuluvat paikalla muuratut takat. Näiltä ei vaadita suoritustasoilmoitusta, jossa esitetään tulisijan testatut ominaisuudet. Tällainen toiminta ei tue tulisijakannan uudistumista puhtaasti palaviin. JOHANNES UUSITALO TOIMITUSJOHTAJA, NUNNAUUNI OY PÄÄSTÖISTÄ JA TULISIJOISTA PALVELUKSEEN HALUTAAN PALAUTE Metsä Group hakee terminaaliin LASTAUSYRITTÄJÄÄ Yrittäjän tehtävänä on puutavaran lastaus asemapinoista junanvaunuihin ja muut erikseen sovittavat tehtävät. Tarjoukset 10.5.2020 mennessä alla olevaan sähköpostiosoitteeseen. Lisätiedot ja tarjouskriteerit: resurssipäällikkö Juha Korhonen, juha.t.korhonen@metsagroup.com puh. +358 500 398 218. Akaaseen Toijalaan valmistuu uusi kuormausterminaali helmikuussa 2021. Terminaalissa lastataan junia kuljetettavaksi pääosin eteläisen Suomen puuta jalostaville laitoksille. Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se vastaa Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsänja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 103 000 metsänomistajaa. Metsä Group on biotalouden edelläkävijä. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Vuoden 2019 liikevaihto oli 5,5 miljardia euroa ja henkilöstöä noin 9 300. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Äitienpäivä 10.5. Anna äidille lahjaksi kirjaelämys! Kirjojen ja oppaiden tilaukset Verkkokaupasta: www.metsakirjakauppa.fi Asiakaspalvelustamme: puh. 09 315 49 840 Sähköpostitse: tilaukset@metsakustannus.fi Tarjoukset ovat voimassa 15.5.2020 saakka. Viimeistään 3.5.2020 tehdyt tilaukset toimitamme kotimaahan ennen äitienpäivää. Hintoihin lisätään postituskulu 5,00 € / toimitus sekä laskulla maksettaessa laskutuslisä 8,00 €. 20 € 20 € 15 € 20 € 15 € 20 € 20 € 15 € 25 € 20 € 10 € 10 € 10 € 10 € 10 € 7655_.indd 77 17.4.2020 15.25
ARVONTA! LOUNAISEN SUOMEN lehdot peittyvät keväällä valkoisen, sinisen ja keltaisen kirjavaan kukkamattoon. Kuusikoissakin kukkii valkoja sinivuokko, tosin harvemmassa kuin lehtimetsissä. Erityisen upea tämä kevätaspekti on Ahvenanmaan vanhoilla lehdesniityillä, joilta on korjattu karjalle rehuksi sekä heinää että oksakerppuja. Kevätaspekti, ryöpsähtävän runsas keväinen kukinta, on luonteenomainen Keskija Länsi-Euroopan lehtimetsävyöhykkeelle, mutta pohjoisen havumetsissä ei vastaavaa ilmiötä ole. Selitys on yksinkertainen: kasvit kukkivat ja kukoistavat silloin, kun ne saavat valoa ja lämpöä. Keväällä puut ovat pitkään lehdettömiä ja metsämaa lämpiää. Metsänpohja elää, kukissa surraa hyönteisiä. Kun lehtikatto sulkeutuu, hyönteiset katoavat, monet kevätkasvit kypsyttävät siemenensä ja lakastuvat. Edellä olevan perusteella on jo selvää, miksei pohjoisen havumetsissä ole vastaavaa keväistä kukkien aikaa. Puiden varjostus pitää maan viileänä ja lumi säilyy pitkään. Havumetsässä varsinainen kevät jää lyhyeksi, eikä se tarjoa samanlaisia edellytyksiä kukintaan kuin lehtimetsät. Pohjoisen talvi-ilmastossa lehtipuuvaltaiset laikut ovat useimmiten lyhytikäisiä sukkessiovaiheita, jotka eivät ole tarjonneet kevätkukintaan erikoistumiseen samanlaisia mahdollisuuksia kuin etelän lehtimetsät. Kevätkukkijoita kyllä on, mutta ne luottavat pölytyksessään tuuleen ja kukat ovat vaatimattomia kuten kevätpiipolla. Kevätkasvien siemenet valmistuvat keskikesällä, jolloin linnut ruokkivat poikasiaan hyönteisillä eivätkä ole kiinnostuneita kasviravinnosta. Niinpä kevätkasvien on värvättävä siementensä levittäjiksi muita eläimiä. Hyvin monien kevätkasvien, myös kevätpiipon, siemeniä kuljettavat muurahaiset, joiden houkuttelemiseksi siemenessä on rasvapitoinen lisäke. SEPPO VUOKKO Miksi havumetsä ei kuki? JO RM A PE IP O N EN » PILKKEET Havumetsän varhaisimpia kukkijoita on kevätpiippo, mutta sen kukat eivät erityisemmin kiinnosta hyönteisiä. MIKÄ OLI mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti. fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 10. toukokuuta mennessä vastanneiden kesken arvomme neljä Marko Rikalan toimittamaa Miehen työ -kirjaa. Kirjan on julkaissut Metsämuseo Lusto ja sen on kustantanut Metsäkustannus. Aiheesta lisää sivulta 69 alkavassa Lajinsa viimeiset -jutussa. Viime numeron suosituin juttu oli katkonnasta kertonut artikkeli ”Tilinteon hetki”. Arvonnassa Lapuan Kankureiden pyyhepaketin voitti Anne Koivistoinen Joensuusta. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! Mistä pidit? 78 Metsälehti Makasiini 7864_.indd 78 17.4.2020 15.27
Ensi numerossa KUUSEN 80 VUOTTA Ensi harvennus VINKIT KESÄN KONE KAUPOILLE METSÄLEHTI MAKASIINI 4/20 ILMESTYY 4.6. Seuraava Metsälehti ilmestyy 7.5. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back Tuomas Nikulin, p. 050 512 9224 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, p. 029 432 6113 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 88. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 683 (lt/19) PunaMusta 2020 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit TA RM O KY LL Ö N EN 7657_.indd 79 17.4.2020 15.28
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 7658_.indd 80 17.4.2020 15.30
Leikkaa irti MAKASIINRISTIKKO 3 K E B A B D S S Y D Ä V A A R A A P I A G F R Ö K T A N G O R F P A L W X O J N E W T O N H N O J B S I O U X I N U I T M E L I A N S I O O K A N E N A B L U F F I T K T W I L M A R I U A T U H I N A D M A H O N K I S I L M Ä A A R P O J A E N J Y E Y R T T I U O R A H I N A D I X O N T R A T K O J A Ö Ä Ä I N E U V O I G K Y Y K K Y N Ä S I Ä L B O N G A T A L Y Ä N W A T I T R Y S T Ä V Ä T E L E G I A A T W I S T E Ä Ö I E L Y M F A E Ä Ä R E T Ö N H Ö Y R Y T M W A G E R I Y I U Ö O H I D A S W M Ö R S K Ä M O U R U T A I K A I H O Ä N U N N O S A K E N A U T I O T S W I N G I T T L O G O T Y X Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 7.5.2020 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 3”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT Makasiinikryptosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Sirpa Mäkelä, Töysä, Raija Rajamäki, Ikkeläjärvi ja Hanna-Maija Tuttavainen, Vaskio. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 70 VUOTTA 5.5. Mikko Savolainen, metsätalousinsinööri, Salo (perhepiirissä) 60 VUOTTA 1.5. Juha Niskanen, Suomen metsäkeskus, projektipäällikkö, metsätalousinsinööri, Hämeenlinna Merkkipäivät-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@ metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. MERKKIPÄIVÄT MAKASIINIKRYPTO 2, OIKEA RATKAISU 7658_.indd 81 17.4.2020 15.30
TUULIVOIMAPUISTON paikan valintaan vaikuttavat paitsi tuulisuus, myös sähköverkon sijainti ja kapasiteetti. Paikallisten ihmisten mielipiteiden lisäksi otetaan huomioon luontoja maisema-asiat sekä kaavoitus. Myös puolustusvoimilta ja lentoliikenteeltä pyydetään lausunnot. Ennen rakentamispäätöstä alueen tuulisuutta mitataan kahden vuoden ajan. Keskituulennopeus pitää olla vähintään seitsemän metriä sekunnissa, jotta rakentaminen on kannattavaa. Toisin kuin ajatellaan, talvella on tuulisempaa kuin kesällä. Uudet tuulivoimalat ovat suuria. Tänne Pihtiputaan Ilosjoelle tulee seitsemän tuulivoimalaa, joiden lakikorkeus on 213 metriä ja konehuoneet ovat linja-auton kokoluokkaa. Luonnollisesti ne vaikuttavat maisemaan. Voimalat näkyvät kaukaa, mutta kun ollaan lähempänä voimalaa metsässä, ne katoavat usein näkyvistä. Olen lähtöisin Posiolta ja liikun vapaa-ajallakin luonnossa metsätöiden ja metsästyksen parissa, joten minulle maastotyöt sopivat erinomaisesti. Viikoittain olen keskimäärin kaksi päivää maastotöissä. Toimenkuvaani kuuluu muun muassa työmaiden aikataulujen sekä laadun valvonta. Työssä pääsee toisinaan nousemaan myös TUULINEN TEHTÄVÄ Abo Wind Oy:n rakennuspäällikkö Arto Pyhtinen rakentaa tuulivoimapuistoja. Tuulivoimapuiston rakennusvaihe alkaa puuston poistolla sähköaseman ja tuulivoimaloiden alueelta. Pihtiputaan Ilosjoella sähköaseman paikka hakattiin viime syksynä. Arto Pyhtisen mukaan puiston on määrä olla täydessä tuotannossa ensi vuoden loppuun mennessä. TEKSTI JA KUVA SAMI KARPPINEN tuulivoimalan konehuoneen katolle 140 metriin. Jos maanomistaja hyväksyy tuulivoimalan rakentamisen, teemme 30-vuotisen vuokrasopimuksen. Korvaus on hyvä suhteessa metsätalouden tuottoon. Lisäksi tiestö rakennetaan kestämään raskaita kuljetuksia ja tiet pidetään auki ympäri vuoden. Tuulivoimalat rakennetaan nykyään omarahoitteisesti. Yhtiömme omistus on ulkomainen, mutta kunnille voimaloista tulee kiinteistöveroa. Tänne rakennettavien seitsemän voimalan tuottamalla sähköllä lämpiäisi noin 5 400 omakotitaloa.”? l KATSO VIDEO METSÄLEHDEN YOUTUBESTA. 82 Metsälehti Makasiini » TYÖSSÄ METSÄSSÄ 7659_.indd 82 17.4.2020 15.32
Puukauppa ja puunkorjuu Tuhot Energiapuu Metsän uudistaminen Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän kasvatus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsänparannus Talousmetsien luonnonhoito Muita aiheita TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelystä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. METSÄNHOITOKORTISTO Hyvin hoidettujen metsien ystäville ”Helppokäyttöinen ja kattava.” ”Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: www.tapio.fi/metsanhoitokortisto 7660_.indd 83 16.4.2020 15.36
www.kesla.com Suomalainen pärjää aina. MYYNTI JA HUOLTO: AGCOSUOMI.FI Pidetään yhdessä Suomi toimintakykyisenä ja tuetaan suomalaisia yrityksiä. Tukea kotimaisen kaluston hankintaan saat kätevästi vaikka kotisohvalta käsin. Sinua palvelevat kaikki AGCO Suomen pisteet ympäri maan KESLA-metsävarusteiden hankintakuin huoltoasioissa. Ota puhelin käteen ja pirauta lähimmälle ammattilaiselle! ESPOO Antti Janhonen puh. 0400 108 869 | HUITTINEN Mikko Harakka puh. 0400 235 174 | HÄMEENLINNA Hannu Vaskela puh. 0400 414 867 | IISALMI Markus Tenhunen puh. 0406 108 549 | IKAALINEN Tuomo Korvala puh. 0401 985 219 | JOENSUU Jukka Lemmetyinen puh. 0400 153 656 | JYVÄSKYLÄ Aki Pellinen puh. 0400 344 045, Markku Järvinen puh. 040 579 0951, Pekka Oja puh. 0400 541 236 | KAJAANI Esa Sutinen puh. 040 352 2228 | KOKKOLA Johan Hagqvistin puh. 0401 827 969, Juha Voutila puh. 0400 541 545 | KOUVOLA Jyrki Akkanen puh. 0400 649 678, Esa Hauhia puh. 0406 748 411 | KUOPIO Mika Ahonen puh. 040 575 9739 | KUUSAMO Lasse Pätsi puh. 0400 343 785 | LAHTI Mika Kivelä puh. 0400 340 290 | LAPPEENRANTA Jarkko Hirvi puh. 040 575 9738 | LOIMAA Jukka Uusitalo puh. 040 745 7734 | MIKKELI Janne Jakobsson puh. 040 778 1959 | OULU Timo Hekkala puh. 0407 592 223, Topi Väänänen puh.040 759 7204 | PORI Jukka Jaakkola puh. 040 584 4787 | PORVOO Kenneth Lingqvist 0500 844 995 | ROVANIEMI Kimmo Kinnunen puh. 040 648 3633 | SAARIJÄRVI Pekka Oja puh. 0400 541 236 | SALO Mauri Kuisma puh. 040 486 3675 | SAVONLINNA Seppo Kuutti puh. 040 847 9303 | SEINÄJOKI Jarmo Tynilä puh. 040 777 7975, Jussi Laitamäki puh. 0401 676 930, Tuomo Mattila puh. 0400 866 697 | TAMPERE Antti Marttila 0405 735 132 | TURKU Marko Alava puh. 040 573 5133, Stefan Jansson tel. 040 823 3969 | UUSIKAUPUNKI Stefan Jansson tel. 040 823 3969 | VAASA David Koping puh. 040 595 9029 | VARKAUS Marko Puumalainen puh. 040 670 7929 | VIRRAT Jukka Tarsia puh. 040 824 4952 | YLIVIESKA Kari Sorola puh. 040 635 0257, Samuli Jauhiainen puh. 040 660 8151 | TEHTAAN OMA ASIANTUNTIJA Jyrki Sahinjoki puh. 040 1786 635. 7661_.indd 84 16.4.2020 15.38