PIENESTÄ SE ALKAA VAIKUTTAJA Siemenissä riittää tutkittavaa METSÄNHOITO 9 KYSYMYSTÄ MÄNNYN KYLVÖSTÄ Koeajossa Suzuki Across SUKUTILA POIKI RADIOSARJAN MONTAKO LANKKUA TUKISTA SAA? NÄIN KEKSITTIIN POTTIPUTKI ›› Katri Pelto-Arvon vastuulla on 700 000 taimen toimitukset 22. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2021 • 11,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 1 TE EM A : TA IM EN TIE 8373_.indd 1 21.4.2021 11.34
Taimikonhoidolla varmistat metsäsi elinvoimaisuuden Taimikonhoidolla varmistat, että metsäsi pysyy elinvoimaisena ja kasvaa hyvin. Taimikonhoidon ansiosta puut saavat riittävästi kasvutilaa, järeytyvät nopeasti ja saavuttavat tukkipuun mitat aiemmin kuin hoitamattomissa metsissä. Oikea-aikaisesti ja laadukkaasti tehty taimikonhoito lisää metsän tuottoa jopa lähes 50 prosenttia. Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Tilaa taimikonhoito 31.5.2021 mennessä ja saat alennusta 25 €/ha! Kun tilaat varhaisperkauksen tai taimikonharvennuksen Metsä Groupilta 31.5.2021 mennessä, saat siitä alennusta 25 euroa per hehtaari. Tarjous koskee vain uusia tilauksia ja vuoden 2021 aikana toteutettavia töitä. Hae lähin metsäasiantuntijasi metsaforest.com/otayhteytta ja pyydä tarjous! 8374_.indd 2 21.4.2021 11.35
Tämän numeron kannen kuvasi Esko Keski-Vähälä. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kuoriainen käynnisti muutoksen 6 METSÄNOMISTAJA : Isien metsä 12 ENEMMÄN JA ISOMPIA PUITA 14 METSÄTYYPPI : Missä marjoja poimittiin eniten? 15 PUUKAUPAN PAIKKA 16 LUKIJAN KUVA : Sadonkorjuun aika TEEMA 18 TARHALTA MÄTTÄÄLLE 28 VAIKUTTAJA : Markku Nygren tuntee metsäpuiden siemenet OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 9 kysymystä männyn kylvöstä 40 SAHA KÄYNTIIN : Purukalusto kuntoon 42 TUTKIMUS : Puu kasvaa Saharassakin 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Metsässä talon turva 44 KYSY POIS : Mitä tehdä koivikolle? 47 PIKATESTI : Korvanapit ammattilaiselle 48 PERINTÖMETSÄ : Sähköiset valtuudet kuntoon TALOUS 51 RAHAPUU : Aihetta ylpeyteen 52 PUUMARKKINAT : Hintatakuu palkitsee kanta-asiakkaita 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Katkontatilasto ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Odotusarvot nostivat hintaa 56 METSÄTILAMARKKINAT : Tarjonta hupeni alkuvuonna 57 KOEAJO : Suzuki Across – tehoa, tilaa ja toimintoja LUONNOSTA 61 KOLUMNI : Paljon on jo tehty 62 LUHTA : Metson eväät 68 TUKKI LANKUIKSI : Kannattaako sahuuttaa? 72 TUOTE & TEKIJÄ : Haaveista totta S. 6 S. 40 Sahaajan työkalut S. 28 Tutkijaura siementen parissa VALTTE RI SKYTTÄ SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI Sari Möttönen teki metsästä radiosarjan 74 ENNEN & NYT : Peltoheitto kuusikoksi 75 LUKIJALTA : Miten kuningatar päätyi leimikolle 78 PILKKEET : Hiekassa vaanii kuolema 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Pottiputki Seppo Samuli Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 8375_.indd 3 16.4.2021 15.18
4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA SAKSASSA metsänomistajat joutuivat tänäkin keväänä tekemään vaikeita päätöksiä siitä, mitä taimia istuttaa tuhoutuneiden kuusikoiden tilalle. Metsätalouden tärkeimmän puulajin maine on saanut kovan kolauksen. ”Kuusella ei ole tulevaisuutta”, otsikoi Baijerin valtalehti. Kolmen viime vuoden aikana kuusikot ovat kärsineet pahoin kuivuudesta, myrskyistä ja kirjanpainajista. Saneeraushakkuiden jäljiltä metsitettävää pinta-alaa on kertynyt 277 000 hehtaaria, mikä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin Suomessa istutetaan ja kylvetään vuodessa. Yhtä laajaa tuhoa ei Euroopan metsäisimmässä maassa ole koettu ainakaan 80 vuoteen. Osalle aukoista istutetaan edelleen kuusentaimia, mutta huoli ilmaston muuttumisesta on saanut metsänomistajat etsimään vaihtoehtoja. Sekametsät kiinnostavat, samoin pihta, tammi sekä vieraspuulajit kuten douglaskuusi. Myös naapurimaassa Ruotsissa kuusen viljely on vähentynyt. Viime vuonna mäntyä istutettiin jo enemmän kuin kuusen taimia. Kolmanneksi yleisin on kontortamänty. Sen suosio on viime vuosikymmenellä vähentynyt, mutta edelleen sitä istutetaan enemmän kuin meillä koivuntaimia. Suomessa laajoilta metsätuhoilta on säästytty, mutta myös täällä kirjanpainajat ovat aiheuttaneet vahinkoa, ja kuuset ovat kärsineet hellekausista. Kuusettumisesta puhutaan, mutta toistaiseksi kuusi on säilyttänyt uudistusaloilla ylivoimaisen ykkösasemansa. Koivuvaltaisista metsistä neljä viidestä uudistetaan kuuselle. Jopa karujen maiden männiköistä viidennes muutetaan hakkuun jälkeen kuusentaimikoiksi. Jos metsänsä menettäneeltä saksalaisomistajalta pyydettäisiin neuvoa puulajivalinnassa, vastaus olisi varma. Kuusi on hyvä, mutta pelkästään sen varaan tulevaisuutta ei kannata laskea. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kuoriainen käynnisti muutoksen Puulajeista kertoo myös Metsälehden uusi blogisarja. Kannattaa käydä lukemassa osoitteessa metsalehti.fi/blogit. MIKKO HÄYRYNEN TOIMITTAJA ”TAIMI-TEEMAN tein jo vuosi sitten odottamaan tämän kevään julkaisua. Yksityiskohdilla ladattu juttu oli raskaahko tehdä, mutta ehkä oma kokemus taimitarhalta, taimivalinnoista, istutuksista ja istutusten tilaamisesta toi asiaan syvyyttä.” RISTO PÖNTINEN TOIMITTAJA ”OSITTAINKIN sähköllä liikkuvat autot ovat kalliita, kuten nyt koeajettu Suzuki, vaikka hinnassa on vain vähän autoveroa. Autoilussa verotetaan etenkin käyttöä, joten nuorilla raha riittää vain vanhoihin menopeleihin. Lapsiperheet kuljettavat valtakunnan kalleinta omaisuutta maan huonoimmilla autoilla.” LIINA KJELLBERG TOIMITTAJA ”TÄLLAISTA se metsänomistaminen joskus on. PTT:n ennusteesta huomaan, että olen innostunut tekemään puukaupat juuri puunhintojen nousun kynnyksellä. No, metsän ehdoillahan tässä mennään.” 8376_.indd 4 16.4.2021 15.14
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. TEERET aloittavat jo maaliskuulla kokoontumisen vuodesta toiseen samana pysyvälle soidinpaikalle. Aamuvarhaisella 12. huhtikuuta miteltiin voimia Kuusamossa. KUVA JARMO MANNINEN 8376_.indd 5 16.4.2021 15.14
ISIEN METSÄ Kulttuuritoimittaja Sari Möttönen hätkähti ajatusta tulevasta metsäperinnöstä. Syntyi radiosarja, jossa pohditaan metsänomistajuutta ja eri tapoja omistaa metsää. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Sari Möttönen piirsi poikansa kanssa kuvan suvun metsästä. Leveälatvaisin kuusi kuvastaa Möttösen isää ja hänen valtaisaa metsätietämystään. ›› Metsälehti Makasiini 7 8377_.indd 7 16.4.2021 15.43
ÄMÄ on Perintö – eli helsinkiläisen metsistä täysin tietämättömän kulttuuritoimittajan yritys päättää, ruvetako metsänomistajaksi isiensä maille Kainuuseen vai ei.” Näin pohtii tulevaa metsänomistajuuttaan Ylen toimittaja Sari Möttönen tuoreessa radio-ohjelmassaan Perintö – isien metsät tytärten käsissä. Hänelle, kuten suurelle osalle suomalaisista, on tulossa metsää perintönä. Toistaiseksi suvun metsiä Jaalangassa Kaihlasten kylällä hoitaa Möttösen innokas 80-vuotias isä, eläköitynyt metsänhoitaja. Ruuhkavuosia elävä toimittaja ei ollut aikaisemmin miettinyt metsiä sen kummemmin. Isä huolehtii, ei koske minua, Möttönen tunnustaa ajatelleensa. Toimittajan äidin muutama vuosi takaperin esittämät sanat kuitenkin pysäyttivät. Äiti oli kertonut isän miettineen, mitä Möttönen ja tämän veli ajattelisivat metsästä ja sen omistamisesta. ”Ensireaktio oli varmaan, että voi ei! Nyt minun pitäisi perehtyä tällaiseen asiaan ja olla tästä jotain mieltä”, Möttönen muistelee. Haluaisiko hän omistaa metsää ja mitä se edes tarkoittaa, toimittaja kysyi it”Ensireaktio oli varmaan, että voi ei!” seltään. Radiosarja aiheesta muotoutui, kun Möttönen ymmärsi, että hänen tilanteensa edustaa jotain, mitä yhteiskunnassa tällä hetkellä tapahtuu. Metsätilojen omistus siirtyy vähitellen kaupunkilaisille, ja yhä useammin metsän perii keskiluokkainen koulutettu nainen. Juuri sellainen kuin Möttönen. Ensimmäistä kertaa metsään Helsingissä sataa rännän sekaista vettä ja huhtikuinen sää muistuttaa enemmän syyskuuta. Tuuli tuivertaa niin, että pipo meinaa nousta ilmaan. Möttönen astuu ulos työpaikkansa Yleisradion Luovan talon ovista ja ottaa maskin pois kasvoiltaan. Mukanaan hänellä on vihreälle pahville puuvärein piirretty kuva kuusikosta. Koska emme suuren välimatkan vuoksi päässeet tutustumaan perintömetsään, olin pyytänyt nähdä metsästä valokuvan. Kuvaa ei löytynyt, mutta toimittaja piirsi poikansa kanssa suvun metsän. ”Neljä erikokoista kuusta ilmentävät neljää sukupolvea”, Möttönen kertoo. Piirustuksen sorjimmat kuuset kuvaavat toimittajaa itseään ja hänen poikaansa. Jykevimmät puut edustavat Möttösen isää ja tämän vanhempia. Isovanhemmat raivasivat sotien jälkeen asuintilan keskelle Jaalangan korpea ja hankkivat metsästä elantonsa. Siellä myös Möttösen isä on nuoresta pitäen kasvanut metsätöihin. Möttöselle suvun metsä on jäänyt etäisemmäksi. ”Jalkauduin metsään ensimmäisen kerran sarjan aikaan. Voi olla, että joskus lapsena olen siellä ollut, mutta tämä oli ihan eka kerta, kun tietoisesti menin sinne katsomaan, minkälaista siellä on.” Isän tarina Möttönen on tehnyt Yleisradiolla toimittajan töitä runsaat kaksikymmentä vuotta. Aikaisemmin hän on keskittynyt pääasiassa kulttuuriin ja taiteeseen, nyt hän pureutui radiosarjassaan ensimmäistä kertaa suomalaisiin metsiin. Samalla toimittajalle paljastui, että hänen käsityksensä kotimaan metsistä oli ollut fiktiivinen. ”Jostain syystä minun yleissivistykseeni ei kuulunut se, että suomalainen metsä on pääasiassa talousmetsää. Se Pasila harmaine rakennuksineen on Möttöselle arkipäiväinen näkymä. 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8377_.indd 8 16.4.2021 15.43
SARI MÖTTÖNEN YLEN toimittaja ja ohjaaja VALMISTUNUT filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2003. SYNTYJÄÄN oululainen, asuu Helsingissä PERHEESEEN kuuluu mies ja poika HARRASTAA filmivalokuvausta ja viljelypalstan viljelyä Suurin osa yleläisistä on nyt etätöissä, mutta Möttönen työstää toimistolla Luovia Suhteita -televisiosarjaa, jonka leikkaus ei kotona onnistuisi. HELSINKI JAALANKA ›› Metsälehti Makasiini 9 8377_.indd 9 16.4.2021 15.43
”Se oli mahtava näky. Sali oli ainakin puolillaan kaltaisiani kaupunkilaisia naisia, nuorempia ja vanhempia.” MÖTTÖSEN VINKIT METSÄPERILLISELLE 1 Eipä hätää, kaikki järjestyy! Ota aikaa ajatella. Ei ole kiire. 2 Selvitä, pohdi ja uskalla kysyä myös ne tyhmät kysymykset. 3 Ole oma itsesi. Vaikka tulisit metsänomistajaksi, sinun ei tarvitse muuttua. 4 Lue Metsä meidän jälkeemme -kirja. liittyy varmaan siihen, että se metsä, missä minä kaupunkilaisena olen viettänyt aikaa, on ollut esimerkiksi Nuuksio tai Sipoonkorpi”, Möttönen pohtii. Sarjaa tehdessä kävi selväksi, että merkittävää osaa Suomen metsistä kasvatetaan raaka-aineeksi metsäteollisuudelle. Myös suvun metsä on nimenomaan talousmetsä. Möttönen pohti etukäteen, minkälainen tuleva perintömetsä olisi. Hän arveli puiden olevan lyhyempiä, koska metsä sijaitsi pohjoisempana. Mielessään hän toivoi, että siellä kuitenkin kasvaisi isoja puita auratun aukean sijaan. Kun Möttönen lopulta matkusti poikansa kanssa isänsä luo ja kolme sukupolvea jalkautuivat yhtä aikaa suvun metsään, kokemus oli hieno. Isä esitteli pääasiassa soistuneessa korvessa ja rämeessä kasvavaa metsää, mutta Möttönen ei osannut tuijottaa puita ja niiden mahdollista taloudellista arvoa. ”Ymmärsin, että se paikka ei ole metsä vain siinä mielessä, että siinä olisi kyse vain niistä puista, joita siellä kasvaa, vaan se paikka on isäni tarina.” Metsäretkellä isä kertoi muistojaan, missä hän oli koiransa kanssa yöpynyt, missä lehmät laidunsivat ja missä ansa oli. Möttösen poika puolestaan laski hyttysiä. Äänessä olivat kolme sukupolvea, ja neljännen edesmenneen sukupolvenkin Möttönen aisti vahvasti metsässä. ”Siitä jäi todella kiitollinen tunne. Se metsä on antanut paljon ja ollut tosi tärkeä.” Muutakin kuin talousmetsä Toimittajan työssä Sari Möttönen nauttii siitä, että hän saa tavata ihmisiä, joita ei muuten kohtaisi, ja nähdä asioita, joihin ei muuten tutustuisi. Tällä kertaa häntä hieman jännittää. Radiosarja metsäperinnöstä on johtanut kollegan, Metsälehden toimittajan tapaamiseen. Möttönen esittelee meille työhuoneensa Yleisradion tiloissa. Ruskean sohvan kulmasta löytyy vielä radiosarjaa varten hankittua arkistoimatonta kirjallisuutta, kuten kirja Metsä meidän jälkeemme, sekä keltainen villasukkapari. Tässä huoneessa taustamusiikin soidessa Möttönen on työstänyt sarjaansa metsäperinnöstä. Siihen materiaalia ja haastateltavia on haettu lukuisista tapaamisista, puheluista sekä kursseilta. Möttönen esimerkiksi osallistui Metsäkeskuksen uusille metsänomistajille tarkoitetulle starttikurssille. ”Se oli mahtava näky, kun astuin kurssille. Sali oli ainakin puolillaan kaltaisiani kaupunkilaisia naisia, nuorempia ja vanhempia, jotka olivat ihan samassa tilanteessa”, Möttönen kertoo. Kurssilla hän tutustui näihin naisiin. He päästivät hänet metsiinsä ja jakoivat ajatuksiaan metsänomistamisesta. Kävi ilmi, että Möttösen tapaan moni kaipasi tietoa – mitä metsällä pitää tehdä, vai pitääkö – ja haki valtavasta metsätiedon määrästä itselleen sopivaa tapaa omistaa metsää. ”Senkaltainen olo tulee, että metsän omistaminen tarkoittaa, että harjoitePasilan linkkitorni näkyy, kun astuu Ylen Mediatalon ovista ja kääntää katseen oikealle. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 8377_.indd 10 16.4.2021 15.43
taan metsätaloutta. Luontevasti ajatellaan, että ne asiat kuuluvat yhteen”, Möttönen pohtii. Toimittaja kuitenkin näkee metsillä metsätalouden ohella myös muun muassa historiallisen, ekologisen ja esteettisen merkityksen. ”Se tekee minulle tästä metsäasiasta vaikean, koska yritän katsoa sitä ja olen tietoinen kaikista eri näkökulmista, jotka tavallaan lyövät toisiaan poskille.” Kaipaus järkevään keskusteluun ”On se nyt suht perseestä, että mun pitäis tietää, mitä minä mun metsilläni teen, jos asiantuntijatkin ovat erimielisiä tai jopa ihan pihalla siitä, mitä pitäisi tehdä.” Näillä sanoilla Möttönen tuskastelee radiosarjassaan päätöksen tekemisen vaikeutta. Tehokkaaseen metsänkasvatukseen löytyy tutkittua tietoa, opastavia tahoja ja valtion tukea, mutta muunlaiseen metsän käyttöön sitä on rajatummin tarjolla. Kuitenkin 2000-luvulla metsä voi merkitä metsänomistajalle muutakin kuin raaka-aineresurssia. Kärjistyneessä metsäkeskustelussa väännetään kättä talouden, ilmastonmuutoksen, lajikadon ja hiilinielujen välillä. ”Asioista tulee helposti sellaisia, että tämä on oikein ja tämä on väärin, tämä on hyvä, tämä on huono. Moni haastattelemistani naisista sanoi kaipaavansa järkevää keskustelua.” Kun tietotulva uhkasi hukuttaa, Möttönen sai uskoa kurssilla tapaamiltaan naisilta. He olivat Möttösen kaltaisia koulutettuja naisia, jotka eivät aikaisemmin tienneet metsistä mitään. Nyt he kuitenkin olivat metsissään ja tekivät päätöksiä. ”Ajatus, että selviääkö tästä. Ja sitten näkee, että selviää.” Metsälle ansaittu lepo Pohtiessaan metsänomistajuutta ja etsiessään itselleen sopivaa tapaa omistaa metsää Möttöselle kävi selväksi, että hänestä ei olisi perinteisen metsätalouden harjoittajaksi. Helppoa päätöksen teko ei ollut. Toimittaja jopa soitti päätöksentekoa tutkivalle psykologille ja halusi ymmärtää, miten tällaisesta merkittävästä asiasta on mahdollista päättää. Lopulliseen päätökseen vaikutti moni asia, kuten elämäntilanne. ”Oman elämän pyörittäminen ei tarvitse sitä, että metsästä tulisi tuloja. En ihan tiedä, miksi minä harjoittaisin tehokasta metsätaloutta”, Möttönen pohtii. Varma päätöksestään hän ei ole, mutta tällä hetkellä Möttönen haluaa auttaa metsää palautumaan lähemmäksi luonnontilaista metsää. Antaa puulle sen toisen elämän, joka talousmetsien puilla jää elämättä: kuoleman jälkeisen elämän.? l ”Meidän metsä on antanut edellisille sukupolville paitsi kodin myös toimeentulon. Ja sen ansiosta minä olen nyt elämässäni tässä tilanteessa, että en sitä enää tarvitse. Minä voin antaa sen levätä.” Sari Möttösen radiosarja Perintö – isien metsät tytärten käsissä on kuunneltavissa Yle Areenassa. Radiosarjaa tehdessä Möttösen mielikuva suomalaisista metsistä muuttui. Metsälehti Makasiini 11 8377_.indd 11 16.4.2021 15.43
HYVIN on jäänyt 60-luvulta mieleen tukin leimaus. Kuitupuuhun lyötiin yksi leima, tukkipuuhun kaksi leimaa ja kirveen hamara puolella ruunu päähän. Ei niitä metsiä enää ole ja kunnon tukkimetsät ovat harvassa. Näin muisteli pari viikkoa sitten Metsälehden keskustelupalstalla nimimerkki Jovain. Myytti on suosittu ja sitkeästi elävä, mutta kaukana todesta. Valtakunnan metsien inventointien (VMI) satavuotinen taival on tuottanut tietoa, joka kitkee kasvutilan monilta metsäuskomuksilta. 1960-luvulle asti metsät olivat nykyisiin verrattuna harveikkoja. Puuvaranto alkoi kasvaa 1960-luvulta alkaen, samaan aikaan kun avohakkuut, metsänviljely ja soiden ojittaminen yleistyivät. Niihin aikoihin myös metsien kasvu kääntyi nousevalle käyrälle. Nykyisin puut ovat isompia kuin ennen. Rinnan tasalta yli 30-senttisiä puita on yli kaksinkertainen määrä 1960-luvun metsiin verrattuna. Monesti kerrattu metsäherrojen koivuviha ja lehtipuiden vainoaminen on jäänyt tuloksiltaan laihaksi. Lehtipuuvaltaisia metsiä on enemmän kuin 1980-luvulla. Samaan aikaan järeiden, yli 30-senttisten lehtipuiden määrä on kolminkertaistunut. Huonosti vihattu, jos saa sanoa. ENEMMÄN JA ISOMPIA PUITA Mielikuvat vanhan ajan runsaspuustoisista metsistä ovat harhaanjohtavia. Puuvaranto alkoi kasvaa vasta 1960-luvulla . TEKSTI MIKKO RIIKILÄ 54,5 milj.m 3 vuotuinen kasvu VMI1 107,8 milj.m 3 vuotuinen kasvu VMI12/13 Lähde: Luonnonvarakeskus 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8378_.indd 12 16.4.2021 14.52
ENEMMÄN JA ISOMPIA PUITA TEKSTI MIKKO RIIKILÄ ) 1969 ENEMMÄN PUUTA Puuston tilavuus metsäja kitumaalla VMI12/13 (2015–2019) 500 1000 1500 2000 2500 Koko puusto (milj.m3) VMI1 (1921–1924) 1385 2482 ENEMMÄN ISOJA PUITA Läpimitaltaan yli 30-senttisen puiden määrä metsämaalla VMI12/13 (2015–2019) 100 200 300 400 500 Milj.m3 VMI5 (1964–1970) 216 485 LISÄÄ LEHTIPUITA Lehtipuuvaltaisten metsien pinta-ala metsämaalla VMI12/13 (2015–2019) 500 1000 1500 2000 2500 1000 ha VMI8 (1986–1994) 1639 2023 VANHOJA VÄHEMMÄN Vanhojen metsien pinta-ala metsämaalla VMI12/13 (2015–2019) 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 1000 ha VMI3 /1951–1953) 3515 1969 Lä hd e: Lu ke KIMMO RAMPANEN/VASTAVALO Metsälehti Makasiini 13 8378_.indd 13 16.4.2021 14.52
1 2 3 4 Minkälainen vuosi 2020 oli luonnonsienten ja marjojen poiminnassa? Viime vuonna luonnonmarjaja sienisato oli hyvä. Kauppaan tulleiden sienten ja marjojen määrä nousi yli neljänneksen ja poimintatulot miltei viidenneksen vuodesta 2019. Ruokavirasto seuraa luonnonsienten ja marjojen kauppaantulomääriä ja poimintatuloja vuosittain Kantar TNS Agri Oy:lta tilaamallaan kyselytutkimuksella. Kuinka paljon marjoja ja sieniä kerättiin? Luonnonmarjoja ja -sieniä poimittiin viime vuonna runsaat 13 miljoonaa kiloa ja poimintatuloja kertyi yli 20 miljoonaa euroa. Eniten marjoista poimittiin puolukkaa ja sienistä herkkutattia. Vaikuttiko korona sienten ja marjojen poimintaan? Kyllä ainakin siinä mielessä, että ulkomaalaisia marjanpoimijoita oli huomattavasti vähemmän ja kotimaisten marjanpoimijoiden määrä metsissä kaksinkertaistui. Viime vuonna marjoista runsaat 80 prosenttia oli ulkomaalaisten poimimia, kun toissa vuonna osuus oli päälle 90 prosenttia. Sienistä suurimman osan keräävät kotimaiset poimijat. Missä marjoja ja sieniä poimittiin eniten? Vuodesta toiseen aktiivisimmat poimijat löytyvät Itä-Suomesta. Tietysti taustalla on hyvä sato, mutta siellä on myös keruuperinnettä. Eniten Itä-Suomessa poimittiin mustikkaa ja herkkutatteja.? l TEKSTI TIIA PUUKILA KUVA JOHANNES TERVO MISSÄ MARJOJA POIMITTIIN ENITEN? Viime vuonna Suomessa poimittiin luonnonmarjoja ja -sieniä 13 miljoonaa kiloa, kertoo ylitarkastaja Lea Anttalainen Ruokavirastosta. LEA ANTTALAINEN KUKA: Ruokaviraston ylitarkastaja MITÄ: Vastaa kansallisten peltoja puutarhatukien toimeenpanosta MIKSI: Ruokavirasto myöntää elintarvikeyrityksille varastointitukea, jolla varmistetaan luonnonmarjojen ja -sienten saatavuus myös huonompina satokausina. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 8379_.indd 14 16.4.2021 14.37
NOUSUA niin hakkuumääriin kuin puunhintoihinkin. Sitä ennakoi seuraavalle kahdelle vuodelle Pellervon taloustutkimus PTT hiljan julkistamassaan metsäalan ennusteessa. “Kun hakkuut ja hinnat nousevat, nousevat myös yksityismetsien bruttokantorahatulot. Niissä aletaan ensi vuonna tavoitella jo vuoden 2018 huippulukemia”, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne. Koronapandemia ja alkuvuoden työtaistelut laskivat metsäteollisuuden puunkäyttöä viime vuonna reilut seitsemän prosenttia. Tälle vuodelle PTT ennakoi puunkäyttöön neljän prosentin nousua ja ensi vuodellekin kahden prosentin nousua. Nousun taustalla ovat sekä talouden elpyminen että metsäteollisuuden uudet investoinnit. Hakkuumäärien PTT arvioi kasvavan tänä vuonna viisi prosenttia, ensi vuonna neljä prosenttia. Tämä tarkoittaa Hornen mukaan paluuta koronapandemiaa edeltäneisiin lukemiin. Pystykauppamääriin PTT ennakoi tälle vuodelle reilun 11 prosentin nousua, ensi vuodelle viiden prosentin nousua. Varsinkin tukkipuulla on nyt kysyntää, ja tukkipuun keskihintojen ennakoidaan tänä vuonna nousevan pystykaupoissa kuusi prosenttia viime vuodesta. Kuitupuun keskihintojen PTT ennakoi nousevan tänä vuonna vajaat neljä prosenttia viimevuotisista. Hinnannousu jatkunee samalla tasolla myös ensi vuonna. “Kuitupuun tarve kasvaa Kemin biotuotetehtaan ansiosta varsinkin ensi vuonna”, Horne sanoo. Myös hankintahakkuiden ennakoidaan piristyvän. “Hankintahakkuiden määrä sukelsi viime vuonna noin 25 prosenttia. Tänä vuonna palataan suunnilleen koronaa edeltäneelle tasolle”, Horne kertoo. Puun tuonnin PTT ennakoi lisääntyvän tänä vuonna pari prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että tuontipuu kattaa edelleen noin kuudesosan metsäteollisuuden raakapuun käytöstä. Suomeen tuodaan puuta varsinkin Venäjältä, erityisesti koivukuitua ja haketta. l LIINA KJELLBERG Puukaupan paikka 40,0 47,5 55,0 62,5 70,0 €/m 3 HINNAT NOUSUSSA Tukki nimelliset keskikantohinnat vuodesta 2013. Vuoden 2021 ja 2022 hinnat ovat ennusteita. Lähde: PTT ja Luke Kuusitukki Mäntytukki Koivutukki Viro Suomi Ruotsi 2013 2022 2013 2020 2019 2015 2017 2018 30 60 90 120 100 150 Kuusitukin hintakehitys Euroopassa vuodesta 2013. Pystyakselilla olevat luvut ovat indeksiarvoja. Käyrät kertovat, kuinka monta prosenttia kuusitukin hinta on eri maissa noussut tai laskenut perusvuoteen 2013 verrattuna. KUUSITUKILLA KAHDENLAISTA KEHITYSTÄ Lähde: PTT, Luke, Skogsstyrelsen, Riigimetsa Majandamise Keskus, Statistisches Bundesamt, ?eský statistický ú?ad, Statistik Austria Indeksi Saksa Itävalta Tsekki Sekä tukkiettä kuitupuun hinnat ovat nyt nousussa, arvioi PTT. » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 8380_.indd 15 16.4.2021 14.34
Nimimerkki Pahkatar kuvasi kaadetut koivunsa muidenkin ihailtaviksi. 50% HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA PELTOISTUTUKSET sitten nurin. Kuusikin kasvaisi hyvin. Hyvät on maapohjat.” KURKI ”LAATUKIN kohdallaan, joten rauduksen kasvatus on kannattanut hyvin tuossa pohjassa. Onnittelut tulevasta puutilistä!” JEES H-VALTA ”POLTTOPUUAINESTA kaikki tyynni.” URBOZ ”TUONNE on mukava uudet koivut istuttaa.” RUKOPIIKKI ”PAHKATAR on saanut arvokkaan koivikon lyhyellä kiertoajalla. Hämmästyttävän hyvä runkomuoto, suoraa, oksatonta ja vähän on kaksihaaraisia päälaverissa. Täällä Ylä-Karjalassa / Etelä-Kainuussa hyvässäkin peltokoivikossa on puolet rungoista kaksihaaraisia ja mutkaisia.” METSÄ-MASA ”MITÄ parempi maapohja, sitä tärkeänpää on riittävä harventaminen. Joka harvennuksessa puolet pois!” VISAKALLIO ”HYVÄ koivikko ollut.” ARTO Sadonkorjuun aika Verkkoväki jakoi kiitosta onnistuneelle koivusavotalle. Euroopan metsissä puumäärä on kasvanut vuoden 1990 jälkeen 50 prosenttia. Lähde: CEPF UUSIUTUVA ENERGIA NOUSI YKKÖSEKSI Uusiutuvien energialähteiden käyttö pieneni prosentin viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Hyvä uutinen on kuitenkin, että niiden osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvoi 40 prosenttiin. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun uusiutuvan energian kulutus oli suurempaa kuin fossiilisten polttoaineiden ja turpeen yhteensä. Puupolttoaineiden käyttö laski kuusi prosenttia. Niillä katettiin 28 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta, ja ne olivat Suomen käytetyin energianlähde. SA M I KA RP PI N EN 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 8381_.indd 16 16.4.2021 14.28
Taimen matka siemenestä istutuspaikalleen on ennakoimista, huolta, puutarhateknologiaa, kiirettä, kesäduunia, aikaisia herätyksiä, kausityövoimaa, hyttysiä, sadetta, hellettä. Ja antoisaa. TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ TARHALTA MÄTTÄÄLLE 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 8383_.indd 18 15.4.2021 13.54
Denys Kyselov ja Sergii Zaremba istuttavat Kannuksen Märsylän kylällä. Kuva otettu viime keväänä. ›› Metsälehti Makasiini 19 8383_.indd 19 15.4.2021 13.54
AIMIA ei koskaan pysty tuottamaan oikeaa määrää, joka vuosi taimista on joko pula tai niitä on liikaa”, Pohjan Taimen Kannuksen taimitarhan johtaja Veli-Matti Vihanta kertoo. Taimien menekki on vahvasti kytköksissä päätehakkuiden määrään, ja sitä mittaria tarhalla seurataan tarkasti. Päätehakkuualojen muutokset tuntuvat taimien kysynnässä muutaman vuoden viipeellä. Istutuskausien 2021 ja 2022 taimien siemenet on pitänyt tilata syksyllä 2019. Tämä juttu on tehty vuosi sitten, joten kuvissa näkyvien taimien siemenet on tilattu jo vuonna 2017 tai 2018. Siemenja turvekulut ovat taimitarhan suurin kustannus työvoiman jälkeen, ja siksi taimiyhtiöt eivät halua tuottaa taimia kaiken varalta yläkanttiin. Vihanta sanoo, että taimien tunkiolle ajo itkettää enemmän kuin se, että ne loppuisivat kesken. Tarhat pyrkivät pitkiin toimitussopimuksiin välittäjäportaan kanssa. Tarvittavan taimimäärän arvioinnin vaikeus ei mihinkään katoa, mutta se jakautuu useammalle kantajalle. Pahvilaatikossa pakkaseen Kannuksen taimitarhalla on kaarihallin muotoisia muovihuoneita, muutamia aaltopeltihalleja, taimia muoviritilöissä kentällä kastelulaitteineen, konttorirakennus ja traktoreita. Tarhalta lähtee vuosittain yhdeksästä kymmeneen miljoonaa tainta: yksivuotiaita männyntaimia ja yksitai kaksivuotiaita kuusentaimia. Yksivuotiaiden osuus on vähän yli puolet. Yksivuotias taimi tarkoittaa, että tarhalla helmi-huhtikuussa kylvetty ja muovihuoneessa kasvanut taimi on valmis jo saman vuoden syysistutuksiin elokuun lopulla tai seuraavan kevään istutuksiin. Lämmitetty muovihuone pidentää tarhan Taimitarha voi sijaita missä vain, mutta siementen alkuperän pitää sopia istutusalueelle. kasvukautta alkupäästä, mutta ei loppupäästä. Huhtikuussa muovihuoneisiin laitetut, kylvetyt kennot itävät ja taimet siirretään ulos karaisukentälle kesäkuun aikana. Osa taimista pakataan marraskuun aikana pakkasvarastoon, josta ne ovat valmiina seuraavan kevään istutuksiin. Pakkasvarastoidun taimen tunnistaa siitä, että ne ovat pahvilaatikossa. Kun kasvihuonetilaa vapautuu, vuorossa Taimet karaistaan ulkokentällä. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 8383_.indd 20 15.4.2021 13.54
on toinen sato. Se kasvaa loppukesän, talvehtii ulkona kentällä ja kasvaa vielä toisen kevään. Näitä taimia kutsutaan kaksivuotiaiksi. ”Tarhan kannalta kaksivuotias taimi on herkempi, koska talven aikana voi tulla tuhoja. Myyrät, ahava…”, Vihanta luettelee. Toisaalta metsänviljelyn kannalta kaksivuotiaalla on etunsa. Se pärjää paremmin heinittyvillä mailla ja eikä ole niin hallanarka, koska neulasvuosikertoja on kaksi. Alkuperä, kasvuetu ja hallariski Taimitarha voi sijaita missä vain, mutta siementen alkuperän pitää sopia istutusalueelle. Alkuperä on taiteilua kasvuedun ja hallariskin välillä. Mitä kauempaa etelästä alkuperä on, sitä aikaisemmin taimi aloittaa kasvunsa, mutta samalla hallatuhon riski kasvaa. Työnjohtaja Hannakaisa Seppälä ja taimitarhanhjohtaja Veli-Matti Vihanta. ›› Metsälehti Makasiini 21 8383_.indd 21 15.4.2021 13.55
Kuusella alkuperää siirretään pari sataa kilometriä etelämpää, männyllä sata kilometriä. Alkuperä kertoo, mistä siemen on ”kotoisin”. Tosin jalostettujen puiden siemenviljelmä sijaitsee yleensä kotipaikkaa etelämpänä. Näin siksi, jotta siemenviljelmän puut saadaan kukkimaan eri aikaan kuin ympäröivän alueen ”maatiaispuut”. Tämä vähentää haitallista taustapölytystä. Kannuksen tarhalla tuotetaan lähes 20:tä alkuperää, mikä tarkoittaa aluetta Etelä-Suomesta hiukan Oulun pohjoispuolelle. Tilaustyönä taimia on tuotettu myös Norjaan. Hyvän taimen juuristo on runsas ja alaspäin suuntautunut. Kasvuvalmius näkyy juurten valkoisina kärkinä. Kohokasvatuksen ansiosta juuret eivät kasva liian pitkiksi. Kohokasvatus tarkoittaa, että taimilaatikot eivät ole maassa kiinni, vaan alla on ilmatilaa, joka pysäyttää juurten pituuskasvun. Siemenistä 15–20 prosenttia ei tuota myyntikelpoista taimea – joko siemen ei idä, taimi lajitellaan huonolaatuiseksi tai tulee erilaisia tuhoja, kuten ahavaa tai myyränsyöntiä. Yleisin on kuitenkin ”syy tuntematon”. Poistuvaa ja uutta Varsinaisista avomaalla avojuurisina kasvavista taimista on luovuttu jo hyvän aikaa sitten. Niiden istuttaminen oli työlästä ja hidasta, 500 kappaletta päivässä oli reipas suoritus. Myös paakkutaimien koulinta eli sirkkataimien siirtäminen isompaan turvekennoon muovihuoneja avomaakasvatuksen välissä on vähentynyt. Aikoinaan sillä maksimoitiin muovihuoneen hyöty. Pois ovat jääneet myös paperikennotaimet. Uutta tulee tilalle. Veli-Matti Vihanta ja Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan taimilogistiikasta vastaava Katri Pelto-Arvo pohtivat, että monimuotoisuustavoitteet vaikuttavat myös taimituotantoon. Erilaiset sekaistutukset ja lehtipuusekoitukset tulevat vielä. ”Jatkuvan kasvatuksen täydennystaimia ei ole kysytty, mutta opintomatkalla Norjassa nähtiin pienaukkojen istutustaimia. Kyllä olivat isoja”, Pelto-Arvo kertoo. Vuosikerroissa on eroa Sääolojen vuoksi taimet ovat joinakin vuosina pitempiä, toisina lyhyempiä. Siksi tarhat eivät ilmoita taimityyppien keskipituuksia. Männyntaimet ovat aina peräisin jalostetusta siemenestä. Kuusella jalostettua siemenviljelyssiementä joskus saa, joinakin vuosina ei. Hyvä siemensato saadaan keskimäärin pari kertaa vuosikymmenessä, mutta ennustamattoman epätasaisesti. Siemeniä voi käyttää muutamia vuosia, joskin niiden itävyys heikkenee. Joinakin vuosina suurin osa kuusen taimitarhakylvöistä on metsikkökeräyssiementä. Vaikka se on peräisin hyvälaatuisista puista, se ei kuitenkaan ole jalostetun veroista. ”Taimissa eroa ei huomaa. Peukalosääntönä pidetään, että kiertoajan aikana jalostettu aines antaa puolitoista rekkakuormaa tukkia hehtaarilta”, Pelto-Arvo sanoo. Periaatteessa metsänomistaja voisi ajoittaa uudistuksensa vuosiin, jolloin saa hyvää taimivuosikertaa. Se olisi kuitenkin vaikeaa, eivätkä Vihanta ja Pelto-Arvo ole sellaisesta kuulleet. Kukkateollisuuden tekniikalla Taimituotannon teknologia on sovellettu puutarhatuotannosta ja automaatiota tulee koko ajan lisää. Kannuksen tarhalla on kausiväkeä enää vajaat 40, kun joskus on ollut puolitoistasataa. Pakkasvarastosta otettuja männyntaimia välivarastossa metsänhoitoyhdistyksen autokatoksessa. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 8383_.indd 22 15.4.2021 13.55
”Jokainen taimi on jonkun näppien kautta mennyt ennen kuin on asiakkaalla.” Hyvän taimen juuristo. MÄNNYNTAIMEN TIE SIEMENESTÄ ISTUTUKSEEN SYKSY 2018 Taimitarha tilaa siemenet HUHTIKUU 2019 Taimitarhakylvö kennoihin TOUKOKUUHEINÄKUU 2019 Kasvatus muovihuoneessa HEINÄKUU 2019 Taimet siirretään ulos karaisukentälle MARRASKUU 2019 Taimet pakataan pahvilaatikoihin ja siirretään talveksi pakkasvarastoon TOUKO-KESÄKUU 2020 Toimitus asiakkaille TOUKO-KESÄKUU 2020 Istutus Kannuksen tarhan taimivalikoima – yksivuotias männyntaimi, yksivuotias kuusentaimi, 1,5-vuotias kuusentaimi ja kaksivuotias kuusentaimi. ›› Metsälehti Makasiini 23 8383_.indd 23 15.4.2021 13.55
”Silti jokainen taimi on jonkun näppien kautta mennyt ennen kuin on asiakkaalla”, Vihanta toteaa. Hän uskoo, että tulevaisuudessa siintää täysautomatisoitu tuotantolinja. Lajittelukone on uusinta kehitystä. Se on hollantilainen ja kehitetty kukkateollisuuden tarpeisiin. Kone laskee laatikoihin oikean määrän taimia ja poimii kuivalatvaiset eli vääränväriset sekä vääränmittaiset taimet poistoon. Ainoa, mihin kone ei pysty, on paakun kestävyyden arviointi. Lajittelukone tekee väsymättä tasaista työtään kahden ihmisen vauhtia, mutta ihan sataprosenttinen se ei ole. Yksikin viallinen taimi voi antaa vaikutelman, että koko laatikko on huonolaatuista. Asiakaspalaute on sen mukaista. Siksi tarvitaan ihmissilmää ja nopeita käsiä. Sellaisia, kuten Lauriina Koskelalla ja Lotta Kokkosella, jotka ovat heitelleet huomattavan kasan taimia sekundalaatikkoon. ”Ihan mukava kesäduuni”, Koskela sanoo. Abiturientti tuli tarhalle ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Työt alkoivat huhtikuussa ja kestävät kunnes loppuvat. Työ tuntuu työltä, etenkin kun aiempaa kokemusta fyysisestä työstä ei ollut. Aamuvuoro alkaa kello kuusi ja kestää puoli kolmeen, iltavuoro jatkaa yhteentoista saakka. ”Lukuhommat maistuvat tämän jälkeen.” Palkkakin on ihan hyvä, kun asuu kotona. Niinpä jotain jää säästöön opiskeluja varten. Niin kiire, ettei myymään ehtisi Taimitoimitukset alkavat yleensä huhtikuun lopulla ja tarhan vilkkain aika kestää juhannukseen saakka. Pieniä taimieriä suoraan tarhalta suostutaan myymään, mutta peräkärryrallia ja istutusohjeiden kysyjiä kiireisenä aikana ei toivota. Siksi taimet toimitetaan väliportaan, kuten metsänhoitoyhdistysten, metsäpalveluyrittäjien tai puunostajien, kautta. Kevätistutuskausi päättyy heinäkuun helteisiin ja kuivuuteen. Heinä-elokuussa tarhalla pidetään huolta ulkona karaisukentällä olevista taimista, jotka tarvitsevat lannoitusta, torjunta-ainekäsittelyä ja kitkentää. Ennen elokuun puolivälissä alkavia syysistutuksia voisi periaatteessa istuttaa kesäkoivua tai kesäkuusta, mutta kesäistuttaminen on aikalailla alkutekijöissään eikä syysistutustenkaan osuus ole suuri. Syystaimien toimitusaika kestää syyskuun lopulle. Jos taimia jää yli, ei tarhalla järjestetä alennusmyyntiä. Yksivuotiaasta kuusentaimesta voi yrittää kasvattaa kaksivuotiaan, mutta riskinä on, että taimi kasvaa liian pitkäksi suhteessa paakun kokoon. Taimitarhan vuosi päättyy, kun pakkasvarasto täytetään loka-marraskuulla. Sen jälkeen tarhalla vetäydytään viettämään talven hiljaiseloa, huolletaan paikkoja ja pidetään niitä lomia, joita kesällä ei ehditty. Uusi kausi koittaa helmikuussa, jolloin alkaa siementen kylvö kennoihin. Vähän jännittää Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan toimis72 % 25 % männyntaimi (42,3 miljoonaa) muut puulajit Vuonna 2020 kotimaiset taimitarhat toimittivat metsänviljelyyn yli 168,3 miljoonaa tainta. KUU SI JYRÄÄ 3 % rauduskoivu (5,4 miljoonaa) 0,2 % (0,3 miljoonaa) Kuusentaimien osuus (120,3 miljoonaa) 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 8383_.indd 24 15.4.2021 13.55
”Männyntaimia saa yleensä joka vuosi, mutta joskus kuusentaimet ovat niukkuusartikkeli. ” tossa on pakkastaimia sulamassa. Katri Pelto-Arvo puhuu niiden väristä kuin lemmikkikoiran turkin sävystä. ”Vähän jännittää tämä kiireaika, että saa taimet metsiin, laskut asiakkaille ja palkat metsureille”, hän sanoo. ”Taimet pitää saada lyhyessä ajassa metsään ja maahan, joten onhan se hirmuinen ponnistus yhdistykselle.” Kiirettä kestää vapulta juhannukseen. Pelto-Arvon vastuulla ja valvonnassa on 700 000 taimen toimitukset, joko metsänomistajien tai metsureiden istuttamana. Kesätyöntekijät Lotta Kokkonen ja Lauriina Koskela. ”Vastuu tuntuu istutuskauden syksyyn saakka. Senkin jälkeen toivoo, että varhaishoitoa ei unohdeta.” Välivarastointi solmukohta Taimia tulee tiettyinä päivinä ja viikkoina välivarastoihin tiettyihin paikkoihin. ”Välivarasto voi olla vaikka metsuriyrittäjän pihalla. Oleellista, että siellä on vastuuhenkilö, joka huolehtii kastelusta.” Metsänomistajat hakevat tilaamansa taimet välivarastoista. Isoimmille aukoille taimet toimitetaan suoraan. Yhdistyksen ›› Metsälehti Makasiini 25 8383_.indd 25 15.4.2021 13.55
metsureille taimet viedään aukoille, tai he hakevat taimet toimistolta. ”Viimeiseen asti pyritään välttämään tynkäpäiviä sen vuoksi, ettei ole taimia. Joskus juoksutetaan pieniäkin eriä.” Yhdistys toivoo, että taimitilaukset tehdään mahdollisimman aikaisin, samassa yhteydessä kuin muokkauksesta sovitaan. Siksi Pelto-Arvo ei halua kertoa, kuinka viime tippaan tilauksen voi jättää. ”Jos tilauksen jättää viljelykevään huhti-toukokuulle, niin voi olla, että taimia ei löydy koko maasta.” Keskipohjan yhdistys tilaa taimia tarhalta muutaman prosentin enemmän kuin yhdistykselle on tehty tilauksia ja myy niitä niin kauan kuin taimia tarhalta saa. Lisätaimia tilatun määrän päälle saa, jos niitä on. Jos taimia jää käyttämättä, niin täysinäisiä laatikoita eli ritilöitä voidaan ottaa takaisin, mutta ei vajaita. Päälle vai reunalle? ”Asiakaspalautetta tulee aina, välillä hyvää ja välillä huonoa, mutta huonon saa nopeammin”, Katri Pelto-Arvo kertoo. Tyypillisen palautteen takana on tietämättömän huoli. Suoraan tarhan pakkasvarastosta tulleet pienet männyntaimet, jotka eivät vielä ole aloittaneet kasvuaan, ovat punaruskeita ja niitä luullaan paleltuneiksi. Joskus pikkupaakkutaimien pienuus yllättää. Toisinaan kasvuunlähdön kanssa on ongelmia ja syytä voidaan käydä katsomassa paikan päällä. Istutusvirheitä voi olla ja erilaista käsitystä istutuspaikasta. Pitääkö esimerkiksi taimen olla mättään päällä vai reunalla? ”Mutta taimien käsittelyn kanssa suurin moka on, jos taimet pääsevät kuivahtamaan välivarastolla ja ne istutetaan kuivina.” Sen seurauksena taimia kuivuu istutusmättäisiin. Se on se tukkimiehentäi Istutetuista taimista 90 prosenttia tulisi olla hengissä kuukauden kuluttua istutuksesta. Jos mennään sen alle, niin jotain on vialla taimissa, istutuksessa tai logistiikassa niiden välillä. Pelto-Arvon kokemuksen mukaan maastossa yleisin syy on tukkimiehentäi, joka syö kuorta torjunta-ainekäsittelystä huolimatta. Säädökset ovat koventuneet ja aineet laimentuneet, harva saa torjunta-aineesta enää allergiaoireita. Sergii Zaremba tekee työtä, jonka tarkoitus on saada perhe Ukrainasta Suomeen. Ongelmat ovat kuitenkin harvinaisia. Jos niiden todetaan johtuvan taimista, niin yhdistys hoitaa täydennysistutuksen. Joka säässä Istutustyöhön liittyy myönteisiä mielikuvia. Kasvukausi on alussa, istutusurakka yhdistää perhettä ja taimet ovat vertauskuva sukupolvien kierrolle. Parhaimmillaan istuttaminen on aika mukavaa sopivalla säällä ennen hyttyskautta, jos urakka on kohtuullinen. Metsänhoitoyhdistys Keskipohjan alueella ostopalveluna tilattujen istutusten osuus on kuitenkin jo puolet ja hienoisessa kasvussa. 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » TAIMEN TIE 8383_.indd 26 15.4.2021 13.55
Jos ei sada eikä ole hirveän kuuma, niin työt kyllä maistuvat. Metsurien on oltava aukoilla joka säässä. Kuten ukrainalaisten Sergii Zaremban ja Denys Kyselovin, jotka laittavat taimia maahan Kannuksen Märsylän kylällä. Tavallinen päivä on kahdeksan tuntia ja tuhat tainta. Mäenrinteen istutuspaikka on lähellä mielenkiintoista, sillä mäen lakiosa on jätetty hakkaamattomaksi pilarimänniköksi muinaismuistojen vuoksi. Paikka on ollut ilmeisen pyhä, sillä laelta löytyy kivikauden hautaröykkiöitä ja pöytäkivi. Zaremba tekee työtä, jolla on suuri tarkoitus – saada perhe Suomeen. Ukrainan Zhytomyrissa on vaimo ja lapsi ja toinen lapsi tulossa. Työ maistuu myös siksi, että Ukrainassa kuukausipalkat lähtevät kahden sadan euron tienoilta. Ukrainassa maitoja lihateknologiaa opiskellut Zaremba on ollut Suomessa kymmenen vuotta, tavallisesti turkistarhalla, ja oppinut kielen hyvin. Kyselov puolestaan on opiskellut Suomessa maatalouden perustutkinnon ja työskennellyt lomittajana. Koronan vuoksi töitä oli vähemmän, mutta metsänhoitoyhdistys tarjosi istutuksia ja raivauksia. Miehet toteavat yhdessä, että jos ei sada eikä ole hirveän kuuma, niin työt kyllä maistuvat. Toki ne tehdään säästä huolimatta. Zaremba kertoo käyvänsä Ukrainassa joka kolmas tai neljäs kuukausi. Kerran vuodessa on pitempi lomareissu, jolloin pidetään säästövapaat. Tavallisesti Ukrainasta lähdetään töihin Puolaan ja Saksaan. Zaremba päätyi Suomeen vähän sattumalta, tuttavan kautta. ”Suomessa kaikki on hyvää, paitsi pimein talvi.”? l Mhy Keskipohjan Katri Pelto-Arvo. KILPAILUTUS HANKALAA VILJELLEN uudistamisessa taimet ovat suunnilleen yksi kolmasosa kustannuksista. Kaksi muuta erää ovat muokkaus ja työ. KILPAILUTUS voi käydä metsänomistajan mielessä, mutta käytännössä se on hankalaa. Tarhat ovat kaukana toisistaan ja kuljetuskustannuksia tulisi. Taimi maksaa lajista riippuen suunnilleen 20–40 senttiä, osti sen tarhalta suoraan tai välittäjäportaan kautta. METSÄNOMISTAJALLA on mahdollisuus hintojen vertaamiseen lähinnä silloin, kun puukauppa on tehty ison ostajan kanssa, joka pystyy tarjoamaan taimet ja istutustyön lisäpalveluna. Uudistuspalvelu tukee puukauppaa ja se on voitu hinnoitella houkuttelevaksi. www.kesla.com Suomalainen metsä yhdistää vaikeinakin aikoina. Suomalainen metsä yhdistää vaikeinakin aikoina. Kiitos Kiitos Metsälehti Makasiini 27 8383_.indd 27 15.4.2021 13.55
» VAIKUTTAJA ”SE ON OIKEASTAAN IHME” Metsäpuiden siementen hyvä laatu hämmästyttää Markku Nygreniä. TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT SEPPO SAMULI 28 Metsälehti Makasiini 8384_.indd 28 15.4.2021 15.59
”SE ON OIKEASTAAN IHME” MARKKU NYGREN ELÄKKEELLÄ oleva Luken (aiemmin Metla) erikoistutkija MAATALOUS ja metsätieteiden tohtori, Helsingin yliopiston dosentti PEREHTYNYT metsäpuiden kukintaan ja siemenekologiaan USEITA julkaisuja, joista uusin, Metsäpuiden uudistumisbiologia, ilmestyi viime vuonna TYÖSKENNELLYT myös muun muassa Helsingin yliopistossa HARRASTAA kansanmusiikkia, lukemista ja kirvestöitä Metsälehti Makasiini 29 ›› 8384_.indd 29 15.4.2021 15.59
» VAIKUTTAJA I T EN jokin niin kuivan ja elottoman näköinen voi olla niin tiiviissä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa? Muun muassa tämä kysymys on kiehtonut Markku Nygreniä hänen pitkällä urallaan metsäpuiden siementutkimuksen parissa. ”Näennäisesti elottoman, kuivan siemenen sisällä on elävä, lepotilassa oleva alkio. Se, miten alkio reagoi ympäristön olosuhteisiin ja lepotila purkautuu, on kiinnostavaa”, hän sanoo. Joskus siemen ei suotuisista olosuhteista huolimatta suostukaan itämään, vaan horrostaa. Tällainen siemenen dormanssiksi kutsuttu ilmiö on tuttu taimitarhoilla. ”Tämä on yksi siementutkimuksen avainkysymyksistä, joka kaipaa lisäselvitystä.” Käpykeräyksistä liikkeelle Uransa aikana Nygren on tutkinut paitsi siementen itävyyttä myös niiden laatua ja varastointia sekä myöhemmin metsäpuiden kukintaa. Hän jäi hiljan eläkkeelle Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan tehtävistä. Siemenistä Nygren kiinnostui opiskellessaan metsänhoitajaksi Helsingin yliopistossa. Metsikön varhaiskehitystä tutkivaan ryhmään tarvittiin henkilö, joka oli innostunut tekemään työtä siementutkimuksen ja kukinnan parissa. Ensikosketuksensa metsäpuiden siemensatoihin Nygren sai kuitenkin jo lapsuudessaan. Hän osallistui 1960-luvulla niin sanotun osuuskauppasiemenen keräyksiin. Männyn siemenestä oli tuolloin kova pula, ja osuuskaupat ottivat vastaan pystypuista ja hakkuualoilta kerättyjä käpyjä. ”Olin pyrkimässä oppikouluun. Minulla oli sellainen harhakäsitys, että pääsykokeesta selviää vain lukemalla etukäteen oppikouluun pyrkivän oppaan. Oppaan ostoon tarvittiin rahaa, ja sitä saatiin käpyjä keräämällä.” Pystypuista käpyjä noukkiessaan Nygren törmäsi ensimmäistä kertaa käpysikermään eli oksaan, jossa oli samassa rykelmässä kolmattakymmentä käpyä. ”Se oli hauska löytö, sillä se lisäsi päivän käpysaalista huomattavasti. Terminä käpysikermä tuli tutuksi myöhemmin.” Laboratoriosta käytäntöön Metsäpuiden siementutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet: kukintaa ja siemensatoja on tutkittu lähes sadan vuoden ajan. Metsäpuiden siemensatojen seurannan aloitti professori Olli Heikinheimo 1920-luvulla, ja professori Risto Sarvas jatkoi hänen työtään. Parhaimmillaan siemensatokoealoja oli kolmellakymmenellä eri paikkakunnalla Suomessa ja männyn koealoja myös Ruotsissa, Norjassa ja silloisessa Itä-Saksassa. ”Kun aloittelin tutkijanuraani, Suomessa ei ollut varsinaista metsäpuiden siemenlaboratoriota. Siementutkimusta tehtiin pääasiassa metsänjalostukseen liittyen.” Asia korjattiin vuonna 2006. Silloinen Metsäntutkimuslaitos (Metla) perusti siemenlaboratorion Suonenjoen tutkimusasemalle Pohjois-Savoon. Tutkimusaseman silloinen johtaja Heikki Smolander pestasi perustamistyöhön Nygrenin. ”Ruotsissa ja Kanadassa metsäpuiden siemenlaboratorioita ajettiin alas mo”Hessu halusi kulkea vastavirtaan ja perustaa perinteisen siemenlaboratorion, jossa keskitytään itämistutkimuksiin”. 30 Metsälehti Makasiini 8384_.indd 30 15.4.2021 15.59
lekyylibiologian laboratorioiden tieltä. Hessu halusi kulkea vastavirtaan ja perustaa perinteisen siemenlaboratorion, jossa keskitytään itämistutkimuksiin”, Nygren kertoo. Siemenlaboratoriossa tehdylle työlle oli tilausta. ”Taimitarhoilla kaivattiin tietoa siementen itävyydestä ja siementen keruupuolella käpyjen käsittelystä.” Nygren pitää tärkeänä sitä, että laboratorio on yhä toiminnassa. Nyt siitä vastaa Metsälehden kolumnistinakin toimiva Luken erikoistutkija Katri Himanen. Laatuvaatimukset nousseet Yksi käännekohta siementutkimuksessa koettiin Nygrenin mukaan jo 1960-luvulla. Silloin alettiin laajemmin perustaa metsäpuiden siemenviljelyksiä. ”Siemeniin pääsee viljelyksillä käsiksi eri tavalla kuin tavallisissa metsiköissä. Lisäksi kaikki viljelyksillä kasvavat vartteet on yksilöity, joten myös siementen perimästä saadaan tarvittaessa paljon tietoa”, Nygren sanoo. Siemenviljelysten perustaminen ja taimitarhatekniikan kehittyminen ovat nostaneet siementen laatuvaatimuksia. Tarhakylvöissä siemenen itävyysprosentin tulee nykyisin olla lähemmäs sata, eikä metsäkylvöissä jäädä siitä kauas. ”Kansainvälisissä kokouksissa ihmetellään korkeita itävyyslukujamme, koska monilla muilla puulajeilla joudutaan tyytymään 40–60 prosentin itävyyksiin”, Nygren kertoo. Siemenen laadun paranemisen taustalla on menetelmien kehittyminen niin siementen keruussa, puhdistamisessa kuin säilytyksessä. Laadun kehittäminen on myös antanut siementutkimukselle uusia kysymyksiä selvitettäväksi. ”Oikeastaan on ihme, että siementen laatu on nykyisin näin hyvä. Siemenviljelykseltä idätykseen ja taimitarhoille tai maastoon ulottuva siementen tuotantoketju sisältää toistakymmentä vaihetta, joiden aikana itävyys voi heikentyä”, Nygren sanoo. Yksi riskialtis vaihe ketjussa on kerättyjen käpyjen säilytys. Tuoreet kävyt homehtuvat helposti, jos niitä säilytetään pitkään maastossa. Paras tapa on koota kävyt ilmaviin säkkeihin, kuormalavoille irti maanpinnasta ja suojaan sateelta. Kaikilla pääpuulajeillamme on sieKäpysadon arvioinnissa hyvä kiikari on välttämätön apuväline. Markku Nygren katsoo, miten paljon käpyjä mäntysiemenpuista löytyy. Metsälehti Makasiini 31 ›› 8384_.indd 31 15.4.2021 15.59
» VAIKUTTAJA menhuollon kannalta tärkeä perusominaisuus: kuivissa ja viileissä olosuhteissa, ilmatiiviisiin astioihin suljettuina siemenet säilyttävät itävyytensä useita vuosia. ”Idätimme aikoinaan siemenlaboratoriossa männynsiemeniä, joita oli varastoitu 30 vuotta ilmatiiviisti -16 asteessa. Ne itivät 80–90-prosenttisesti”, Nygren kertoo. Jos Suomen pääpuulajit joskus tulevaisuudessa vaihtuvat tammeen ja pyökkiin, on tilanne eri. Niiden siemenet eivät siedä kuivumista. Sateiset talvet riski Sitä, miten ilmastonmuutos näkyy metsäpuiden siemenissä ja siemensadoissa, Markku Nygren arvioi varovasti. ”Tutkimusdataa aiheesta on vielä niukasti. Kasvukauden keskilämpötilan kohoaminen voi parantaa männyn siementen tuleentumista Pohjois-Suomessa, missä lämpömäärästä on yleensä niukkuutta.” Toisaalta ilmaston lämpenemiseen näyttää liittyvän talven sateisuuden lisääntyminen. Puussa talvehtivien männyn ja kuusen siementen talvenkestävyys perustuu käpyjen ja siementen kuivuuteen. Riskinä on, että sateisten, leutojen sääjaksojen jälkeen osuvat pakkaset tuhoavat siemenet. Näin kävi kevättalvella Lapissa, missä osa Metsähallituksen männyn keräyksistä jouduttiin perumaan. Syynä oli se, että männyn siementen itävyys oli heikentynyt talven pakkasissa. Yksi kysymys on, miten kevään aikaistuminen ja syksyn piteneminen vaikuttavat metsäkylvöihin. Tällä hetkellä kylvöt suositellaan tekemään pääosin keväällä, sillä silloin siemenet voivat hyödyntää kevätkosteuden ja ensimmäisestä kasvukaudesta tulee pitkä. Käytännössä ainakin koneellisen kylvön aikataulun sanelee se, miten kylvötyömaille kuljetaan kevään kelirikon aikaan. Monesti kevätkosteus on jo haihtunut, kun työkohteille päästään. Kevätkylvöissä riskinä on myös poutajakso, joka yleensä ajoittuu kesäkuun alkupuolelle. Tämä saattaa näivettää juuri orastuneet sirkkataimet. Männyn syyskylvöjen onnistuminen edellyttää puolestaan kuivaa ja viileää syksyä. Silloin kylvösiemenet säilyvät hyväkuntoisina maassa, lepäävät talven yli ja itävät varhain keväällä. Märkinä syksyinä kostuneet siemenet jäätyvät ja kuolevat. ”Se, pitävätkö nämä yleistykset kutinsa myös ilmaston muuttuessa, on metsäkylvöjen onnistumisen kannalta iso kysymys.” Huomio siemenpuihin Metsäalalla Nygren saa kiitosta tutkimustiedon viemisestä käytäntöön. Se on tarkoittanut yhteydenpitoa siemenja taimituottajiin sekä erilaisten opaskirjojen kirjoittamista. Uudistumiseen liittyen Nygreniä askarruttaa myös jatkuvaa kasvatusta koskeva keskustelu, johon hän kaipaa uudenlaista lähestymistapaa. Menetelmä nähdään hänen mukaansa lähinnä kasvatushakkuuna, vaikka lähtöoletuksena on metsikössä jatkuvasti käynnissä oleva uudistuminen. ”Metsälaissakin puhutaan siemennyskykyisistä puista vain tasaikäisyyteen perustuvien siemenja suojuspuuhakkuiden yhteydessä. Siemenpuukäsite piMännynkävyn kehitys kestää kaksi vuotta. Emikukinnosta muodostuu ensimmäisenä vuonna pikkukäpy, joka varttuu täysikasvuiseksi toisen vuoden kesällä. Siemenensä käpy varistaa kolmannen vuoden touko-kesäkuussa. 32 Metsälehti Makasiini 8384_.indd 32 15.4.2021 15.59
täisi laajentaa myös jatkuvan kasvatuksen puolelle.” Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa metsästä poistetaan yleensä järeimpiä runkoja. Niiden joukossa on Nygrenin mukaan juuri niitä yksilöitä, jotka tuottavat eniten siemeniä. ”Tosin tämäkään ei ole suoraviivaista. Esimerkiksi yksittäinen järeä kuusi voi tiheässä metsässä kasvaessaan tuottaa vähemmän siemeniä kuin saman kokoluokan puu väljemmässä metsikössä.” Toistaiseksi on myös selvittämättä, miten pian jatkuvan kasvatuksen hakkuissa jäävä puusto järeytyy runsaasti siementä tuottavaksi. ”Puiden välillä on suurta vaihtelua kukinnassa ja siementuotannossa. Osalla puista on luontainen taipumus tuottaa runsaasti käpyjä. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että esimerkiksi kuusikoissa 20 prosenttia puista tuottaa 80 prosenttia siemensadosta.” Ideaalitilanteessa luontaisessa uudistamisessa metsään jätetään parhaiten siementä tuottavat puuyksilöt ja hakkuut ajoitetaan hyvien siemenvuosien mukaan. Käytännössä se on hankalaa. ”Hakkuukoneen kuljettaja ei luonnollisesti ehdi tutkailemaan puiden käpymääriä hytistään. Kuusella luontaista uudistamista vaikeuttaa se, että hyviä siemensatoja on harvoin, 6–8 vuoden välein.” Siemenille tarvetta Silloin tällöin keskusteluun nousee siemenviljelysten tulevaisuus. Tarvitaanko metsäpuiden siemeniä vielä tulevaisuudessa vai korvataanko siemenistä kasvatetut taimet kasvullisesti lisätyillä? ”Suomessa käytetään joka vuosi noin 10 000 kiloa metsäpuiden siementä, josta 90 prosenttia kuluu männyn metsäkylvöissä. Tämä tarkoittaa metsään vietynä noin kahta miljardia männyn siementä”, Nygren sanoo. Kasvullisesti lisättyjen taimien selvin käyttömahdollisuus on taimitarhoilla. Siellä tuotantomäärät ovat noin 150 miljoonaa tainta vuodessa. ”Arvelen, että kasvullisesti tuotettujen taimien osuus metsätaloudessa voisi tulevaisuudessa olla muutaman prosentin luokkaa, joten perinteisiä siemeniä tarvitaan vastaisuudessakin”, Nygren sanoo.? l ”Siemenpuukäsite pitäisi laajentaa myös jatkuvan kasvatuksen puolelle.” Markku Nygren on tyytyväinen, että Suonenjoen siemenlaboratorio on yhä toiminnassa. Metsälehti Makasiini 33 8384_.indd 33 15.4.2021 15.59
Hyvin hoidettujen metsien ystäville TAPIO Metsänhoitokortisto on tietolähteesi hyvään metsänhoitoon. Yli 100 tietokorttia ja opastusvideot auttavat eri aiheiden opiskelussa ja ajantasaisten faktojen tarkistamisessa. Kun tiedät, miten asiat tehdään oikein ja laadukkaasti, teet viisaita päätöksiä metsien käsittelyssä. Metsä kiittää ja kasvaa hyvin. “Helppokäyttöinen ja kattava.” “Perusteellinen ja hyvin ylläpidetty.” Tutustu ja tilaa: Tapio. /metsanhoitokortisto METSÄNHOITOKORTISTO Talousmetsien luonnonhoito Metsänparannus Vesiensuojelu Metsätalouden suunnittelu Metsän kasvatus Metsien muut käyttömuodot Lakisääteiset vaatimukset Metsän uudistaminen Tuhot Energiapuu Puukauppa ja puunkorjuu Kokeile myös TAPIO Maastotaulukon mobiiliversio! Applikaatiolla tai sivustolla Tapio. /kauppa/tuote/ maastotaulukot-apps/ 8385_.indd 34 14.4.2021 13.52
OMA METSÄ SAHA KÄYNTIIN S. 40 : Terän viilaus ›› TUTKIMUS S. 42 : Puu kasvaa Saharassakin ›› ALLAKKA S. 43 : Metsässä talon turva ›› PIKATESTI S. 47 : Korvanapit ammattilaiselle ›› PERINTÖMETSÄ S. 48 : Valtuudet kuntoon Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› KYSY POIS Mitä tehdä koivikolle? SIVU 44 METSÄNHOITO Mäntyä kylvämään s. 36 M IK KO RI IK IL Ä Metsälehti Makasiini 35 8386_.indd 35 15.4.2021 15.31
9 kysymystä Männyn kylvöstä Kylvön onnistumiseen vaikuttavat ratkaisevasti kohdevalinta ja ajoitus. Koneellinen kylvö on valtamenetelmä, mutta uuden metsän voi perustaa käsinkin. Käsinkylvö voidaan tehdä muokattuun maahan kepillä vedettyyn viivaan, johon ripotellaan siemenet yksittäin. Näin menetellen siementen itävyys on yleensä erittäin hyvä. SA M I KA RP PI N EN TEKSTI SAMI KARPPINEN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 8387_.indd 36 15.4.2021 14.28
Millaisille kohteille männyn kylvö sopii? Suomessa kylvetään mäntyä vuosittain noin 20 000–25 000 hehtaarin alalle. Menetelmän suosio on säilynyt jo vuosikymmeniä varsin vakaana. Karkeasti puolet männyn viljelyaloista uudistetaan kylväen ja toinen puoli istuttaen. Männyn kylvö soveltuu viljavuudeltaan kuivahkoille kankaille ja sitä karummille kasvupaikoille, joilla on karkea lajittunut maalaji. Kohteen soveltuvuutta kylvöön voi arvioida myös puuston perusteella. Jos puusto on yli 25-metristä ja sitä on enemmän kuin 250 kuutiota hehtaarille, on kohde todennäköisesti liian viljava kylvöön. Karuhkoja turvemaitakin voidaan uudistaa kylväen. Mäntyä kylvetään edelleen liian usein viljaville kohteille, jolloin epäonnistumisen riski kasvaa huomattavasti. Riskin aiheuttavat etenkin rouste ja pintakasvillisuuden kilpailu. Kuusi ja rauduskoivu vaativat menestyäkseen mäntyä selvästi viljavamman kasvupaikan. Siksi niiden uudistaminen kylvämällä on vaikeaa ja epävarmaa, joten sitä tehdään käytännössä vähän. Miten maa pitää muokata kylvöä varten? Maa muokataan yleensä äestämällä tai kaivinkoneella laikuttaen. Konekylvössä käytetään myös jatkuvatoimista laikkuria. Oleellista on, että muokkauksessa paljastetaan kivennäismaan pintaa mahdollisimman kevyesti. Siementen itämiselle on eduksi, jos kivennäismaan pintaan jää hieman humusta ja pienipiirteistä korkeusvaihtelua. Silloin konekylvetyt siemenet peittyvät helpommin sateen tai kivennäismaan pinnan kuivumisen aiheuttaman eroosion seurauksena. Mitä syvemmälle kivennäismaahan muokkausjälki ylettyy, sitä heikommaksi siementen mahdollisuudet itämiseen ja kasvuun muuttuvat. Metsänomistaja voi sopivalla kohteella muokata maan itse kylvöä varten esimerkiksi traktoriin kiinnitetyn kantokoukun avulla. Millaista siementä männyn kylvössä käytetään? Eteläja Keski-Suomessa kylvössä käytetään lähes aina jalostettua siementä, jota saadaan männyn siemenviljelyksiltä kerätyistä kävyistä. Pohjois-Suomessa kylvössä käytettävästä siemenestä valtaosa on niin kutsuttua metsikkösiementä. Sitä kerätään metsistä uudistushakkuiden yhteydessä. Männynsiementä voi tilata esimerkiksi metsäpalveluita tarjoavilta yrityksiltä tai suoraan siementuottajilta. Jalostettu männyn siemen maksaa siementuottajien valikoimissa noin 700– 800 euroa kilolta. Kannattaako kylvää käsin vai koneellisesti? Metsäyhtiöt ja Metsähallitus tekevät kylvön lähes aina koneellisesti. Oikein valitussa kohteessa ja oikeaan aikaan tehtynä konekylvö tuottaa kohtalaisen varmasti kasvatuskelpoisen ja laadukkaan taimikon, jossa kasvaa 5 000–10 000 taimea. Konekylvön etuna on tehokkuuden ohella se, että kylvöalusta on aina tuore ja kostea, mikä parantaa itämistä. Omatoimiset metsänomistajat kylvävät edelleen paljon käsin. Käsinkylvö perinteisenä vakoruutukylvönä, jossa siemenet kylvetään yksittäin laikkuun tehtyyn matalaan vakoon, on työläs menetelmä. Nopeampaa on ripotella laikkuun 10–20 siementä ja peittää ne kevyesti jalalla tai esimerkiksi rautaharavalla. Käsinkylvössä kylvöpisteiden valinta ja varsinainen kylvö voidaan tehdä huolellisemmin kuin koneellisessa kylvössä, mikä mahdollistaa hieman pienemmän siemenmäärän käytön. Viime vuosina on yleistynyt niin kutsuttu sekaviljely. Siinä esimerkiksi kuusen istutuksen yhteydessä kylvetään samalla sopiviin kohtiin männyn siementä. Milloin on paras aika kylvöön? Eteläja Keski-Suomessa optimaalinen ajankohta on toukokuun puoliväli. Tällöin maaperässä on sopivasti kosteutta talven jäljiltä, mutta maa on myös lämmennyt riittävästi itämisen kannalta. Kun kylvö tehdään keväällä riittävän varhain, siemenet itävät yleensä nopeasti. Siten ne eivät ehdi olla pitkään alttiina siemensyöjille, kuSA M I KA RP PI N EN 1 2 3 4 5 Käsin kylväessä 10-20 siementä per kylvökohta on sopiva määrä. ›› Metsälehti Makasiini 37 8387_.indd 37 15.4.2021 14.28
ten linnuille ja jyrsijöille. Riittävän aikaisin itävistä siemenistä ehtii myös varttua paremmin seuraavan talven olosuhteita kestävä sirkkataimi. Kylvö tulisi tehdä viimeistään juhannukseen mennessä. Pohjoisessa Suomessa mäntyä voidaan joissain tapauksissa kylvää myös juuri ennen talven tuloa, lokakuun puolivälistä eteenpäin. Näin siemenet ovat keväällä valmiita itämään juuri oikeaan aikaan. Syyskylvöön liittyy kuitenkin iso epäonnistumisen riski. Paljonko siementä tarvitaan? Männynsiementä käytetään konekylvössä noin 300 grammaa hehtaaria kohden. Se tarkoittaa 50 000–60 000 siementä, joista noin kymmenen prosenttia itää. Konekylvön hehtaarikustannus on 600–700 euroa. Siitä liki puolet muodostuu siemenistä. Mistä tietää, onko kylvö onnistunut? Onnistumista voi käydä tutkimassa kylvöä seuraavana syksynä. Tarkastus on syytä tehdä ”nenä kiinni kylvölaikun pinnassa”, sillä pieniä ja syksyllä rusehtavaksi värjääntyneitä sirkkataimia on vaikea erottaa maasta. Jos ensimmäisenä syksynä ei löydy merkkejä taimista, on asiaa syytä tutkia tarkemmin. Toisaalta hyvinkin itäneet taimet voivat tuhoutua ensimmäisenä talvena rousteen takia, jos kohdevalinta on ollut väärä. Jos olosuhteet eivät ole siementen itämiselle otolliset ensimmäisenä kesänä, voi jälki-itämistä tapahtua jonkin verran vielä toisena kesänä kylvön jälkeen. Alueelle voi syntyä taimia myös luontaisesti. Varsinaisesti kylvön onnistumisen voi todeta aikaisintaan toisena syksynä kylvön jälkeen. Tällöin laikuista pitäisi löytyä runsaasti noin kymmenen sentin mittaan kasvaneita pieniä mäntyjä. Pituuskasvuun taimet ponnistavat kunnolla kolmantena kasvukesänä. Voiko kylvöllä saavuttaa hyötyjä istutukseen tai luontaiseen uudistamiseen verrattuna? Kylvön suosiota selittää etenkin sen edullisuus. Männyn koneellisen kylvön kustannus hehtaarille on noin 600–700 euroa. Männyntaimien istutus on lähes kaksi kertaa kalliimpaa. Kylvöllä saadaan aikaan tiheä taimikko, jossa kasvaa 5 000–10 000 taimea. Tiheys parantaa usein puiden laatua. Tiheä taimikko kestää paremmin myös esimerkiksi hirvieläinten syöntiä. Luontainen uudistaminen vaatii onnistuakseen pitkäjänteistä suunnittelua,. Uudistamiseen varautuminen tulisi aloittaa väljennyshakkuulla jo vuosia Koneellisessa kylvössä maanmuokkaus ja kylvö tehdään samalla kertaa. Kone annostelee siemenet lautasäkeen yläpuolella näkyvästä putkesta. SA M I KA RP PI N EN Kymmenvuotiasta käsin kylvettyä männikköä erittäin kivisellä maaperällä. Kylvötuppaiden harvennus on pian ajankohtaista. M IK KO RI IK IL Ä 6 7 8 9 ennen siemenpuuhakkuuta. Luontaisen uudistamisen onnistuminen riippuu paljon myös siemensadoista. Sen sijaan kylvössä jalostetun siemenmateriaalin käyttö tuottaa todennäköisesti paremmin kasvavan ja laadukkaamman metsän. Kehittyvätkö kylvömenetelmät vielä nykyistä paremmiksi? Kylvömenetelmiä pyritään kehittämään jatkuvasti. Tällä hetkellä tutkimusja kehitystyön kesOMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 8387_.indd 38 15.4.2021 14.28
Luontaiseen uudistamiseen verrattuna kylvön etu on, että käyttöön saadaan jalostettua siementä, joka todennäköisesti takaa puille paremman kasvun ja laadun. SA M I KA RP PI N EN Varsinaisesti kylvön onnistumisen voi todeta aikaisintaan toisena syksynä kylvön jälkeen. keinen tavoite on siementen itävyyden parantaminen koneellisessa kylvössä. Tätä varten on kehitetty kaivinkoneeseen niin kutsuttua metsäkylvökauhaa. Kauhaan on asennettu kylvölaite ja seula, jonka avulla siemenet voidaan peittää hallitusti. Tutkimuksissa siementen kylvö ja hallittu peittäminen metsäkylvökauhalla on parantanut itämistä yli 70 prosenttia. Näin siementä olisi mahdollista käyttää jopa kolmannes nykyistä vähemmän, mikä toisi merkittävän kustannussäästön. Juttua varten on haastateltu metsänuudistamiseen, metsäkylvöön ja siementuotantoon erikoistunutta tutkijaa Pekka Heleniusta Luonnonvarakeskuksesta. ? l Metsälehti Makasiini 39 8387_.indd 39 15.4.2021 14.28
KUN uusi moottorisaha on saatu onnistuneesti käymään ja katkomaan ensimmäiset puunsa, sahaajalla on pian edessään temppuilu moottorisahassa kenties eniten päänvaivaa tuottavan osan kanssa. Nimittäin teräketjun. Sinänsä sahan ostaja voi olettaa, että uuden moottorisahan terällä kaataa puita ilman suurempia toimenpiteitä. Fiksu ostaa kuitenkin kaupasta mukaansa varateräketjun. Ei suuria hintaeroja Kuten tavaramarkkinat yleensä, teräketjutkin jakaantuvat niin sanottuihin laatumalleihin ja halpamerkkeihin. Oregon on tunnettu ja pitkäaikainen sahan teräketjujen ja terälaitteiden valmistaja. Lisäksi sahoja valmistavat Stihl ja Husqvarna tekevät omia teräketjujaan. Metsälehden viimeaikaisissa testeissä kokeiltuja ja Suomen oloissa toimiviksi todettuja teräketjumalleja ovat esimerkiksi Oregon Speedcut, Husqvarna X-Cut ja Stihl RM Pro. Stihlin ja Husqvarnan teräketjut löytyvät pääasiassa pienkoneliikkeiden hyllyja nettivalikoimista, Oregonia myydään myös tavallisissa rautakaupoissa ja sekatavarataloissa. Laadukkaiden perusteräketjujen hinnat pyörivät vajaan 15 euron ja reilun 20 euron tuntumassa. Jokainen sahuri voi laskeskella omien sahausmääriensä perusteella, kannattaako yhden laadukkaamman teräketjun sijaan ostaa Kaukoidässä valmistettuja halpateräketjuja. Niiden hinnat jäävät parhaimmillaan alle Purukalusto kuntoon Sahaaja ei voi välttyä teräketjun viilaukselta. Taidon oppii vain viilaamalla. Moottorisahan teräketju on sopivan kireä, kun vetohampaiden kärjet kohoavat ketjua nostaessa näkyviin (vasemmalla). Oikealla ketju on löystynyt jo liikaa ja vaatii kiristystä. TEKSTI JA KUVAT VALTTERI SKYTTÄ OSA 3 TERÄT JA TERÄKETJUT 40 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » SAHA KÄYNTIIN 8388_.indd 40 15.4.2021 15.34
Vinkki: Laippa vaikuttaa teräketjun kulumiseen. Jos sahaat paljon, käännä moottorisahan laippa viikoittain. Puhdista myös laipan tyvi säännöllisesti, että teräketjuöljy pääsee kulkemaan voitelureiästä. Vinkki: Jäiseen puuhun ketju ei saa olla yhtä ottava kuin sulaan puuhun. Kesällä puita voi siis sahata terävämmällä ketjulla kuin talvella. SAHOJA JA NIIDEN HUOLTOA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. Sahan hankinta? Akkusahat? Terät ja teräketjut? Tyypillisimmät viat? Kuluvat osat ja huolto? Bensa ja teräketjuöljy? Lisävarusteet? Talvija kesäasetukset ONKO moottoritai raivaussahassasi jokin vika, josta haluaisit kysyä? Lähetä vikakysymyksesi osoitteeseen makasiini@ metsalehti.fi. Moottorija raivaussahojen tyypillisimpiä vikoja käsitellään sahasarjan neljännessä osassa kesäkuun Metsälehti Makasiinissa. kymmenen euron. Halpaketju voi olla satunnaiskäyttöön kelvollinen, mutta halvalla saa harvoin kestävää. Ongelmina ovat halpaketjun venyminen tai ketjulenkkien jäykistyminen, jolloin tuloksena voi olla 15 minuuttia sahausta ja ketju roskiin. Teräketjumalleja voi yleisesti vaihdella sopiviin laippoihin eri sahamerkkien välillä, mutta Stihlin sahojen ja terälaitteiden osalta tulee aina tarkistaa asiantuntijalta, mikä sopii mihinkin. Viilauksen oppiminen vaatii toistoja Uudenkin moottorisahan käyttäjä törmää jo pian sahan ensimmäisiin huoltotoimenpiteisiin: teräketjun viilaukseen ja kiristykseen. Sahanterän leikkuuhampaita on hyvä rouhaista pyöröviilalla jokaisen tankkauksen yhteydessä. Teräketju puree puuhun parhaiten silloin, kun ketjun leikkuueli kouruhampaat on viilattu muistuttamaan loivaa c-kirjainta. Liian syväksi c-muodoksi viilattu leikkuuhammas takertuu ja tökkii. Leikkuuhampaat tulee myös viilata vinoiksi 30 asteen kulmassa. Homma kuulostaa hankalalta, ja sitä se myös aluksi on. Viilaamaan oppii valitettavasti vain käytännön harjoittelulla. Neuvoja löytyy kokeneemmilta sahaajilta tai vaikka netin videoista. Moottorisahan teräketjun viilaamiseen on myös erilaisia viilanohjaimia eli aputyökaluja. Niiden käyttö helpottaa huomattavasti viilauksen opettelua. Sahan teräketjussa on leikkaavan hampaan lisäksi myös säätöeli puruhampaita. Säätöhampaiden on oltava vajaan millin verran alempana kuin leikkuuhampaiden. Uuden teräketjun säätöhampaisiin on harvoin tarvetta puuttua, mutta säätöhampaiden korkeus on hyvä tarkistaa esimerkiksi kiveen sahaamisen jälkeen. Säätöhampaiden alentamiseen tarvitaan lattaviila ja alennuskaavio-niminen aputyökalu. Säännöllistä kiristystä Sahan teräketju venyy etenkin uutena, joten teräketjua täytyy kiristää säännöllisesti. Se tehdään löysäämällä laipan kiinnitysmutterit sahan sivusta ja kiristämällä ketjun kiristysruuvia. Kiristysruuvi löytyy eri sahamalleissa hieman eri paikasta, esimerkiksi kiinnitysmuttereiden välistä tai terälaipan tyvestä. Teräketju on sopivan kireä, kun vetohampaiden kärjet kohoavat ketjua nostaessa näkyviin. Teräketjun käyttöikä riippuu sahausmäärästä ja siitä, vioittuuko ketju esimerkiksi kiviosumasta. Jos terä säilyy ehjänä, ketjulla voi sahata jotakuinkin niin kauan, kun leikkuuhampaassa riittää viilattavaa leikkauspintaa. Erikoistilanteita varten on hyvä tietää vielä se, että kaupoissa on tarjolla myös niin sanottuja kovakarkaistuja teräketjuja. Ne ovat normaaliketjuja kalliimpia. Metsätöissä kovakarkaistut ketjut sopivat esimerkiksi myrskytuhotilanteisiin, jossa sahaaja joutuu katkomaan hiekkaista puuta. Normaali teräketju tylsyy kyseisessä hommassa heti, mutta kovapalateräketju ei, vaikka se puree puuta lähtökohtaisesti hieman hitaammin. Jutun lähteinä Sahaamaan-kirja (Metsäkustannus 2018) ja Metsälehden saha-asiantuntija, metsätyönopettaja Risto Mykkänen.? l Sopivasti viilattu leikkuuhammas muistuttaa erittäin loivaa c-kirjainta. Moottorisahan laippaan on yleensä painettu, millainen teräketju siihen sopii. Lukemat näkyvät kuluneessakin laipassa. Teräketjun ostopakkauksen voi säästää, sillä myös siitä saa tarvittavat tiedot seuraavan ketjun ostoon. Metsälehti Makasiini 41 8388_.indd 41 15.4.2021 15.34
MAAILMANKAIKKEUDEN ensimmäinen puinen satelliitti tehdään melko varmasti suomalaisesta vanerista. UPM Plywood on mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on lähettää puinen satelliitti maapalloa kiertävälle radalle vuoden loppuun mennessä. Satelliitilla kerätään tietoa vanerin käyttäytymisestä ja kestävyydestä avaruuden äärimmäisissä lämpötiloissa, tyhjiössä ja säteilyssä. SUOMALAISVANERIA AVARUUTEEN W IS A W O O D SA T HELSINGIN yliopistossa on valmistettu nanoselluloosaa ja havupuun pihkaa yhdistävä biopolymeeri, joka vaikuttaa lupaavalta sairaalabakteeri MRSA:n ja muiden antibiooteille vastustuskyvyn kehittäneiden bakteerien torjuntaan. ”Tämä materiaali räjäyttää bakteerit jo koskettaessaan niitä”, väitöstutkija Ghada Hassan kertoo. NANOSELLU JA PIHKA RÄJÄYTTÄVÄT BAKTEERIT 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA MUUTAMA vuosi sitten St1:n johtaja Mika Anttonen esitti idean hiilensidontametsien perustamiseksi Saharaan. Istutettavien puiden kasvuun ja elossaoloon vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi Marokkoon perustettiin koeviljelmä. Suunnitteilla oli myös suurempi metsityskokeilu, jonka toteuttamisen korona kuitenkin esti. Hankkeessa ovat St1:n lisäksi olleet mukana Luonnonvarakeskus (Luke) ja Marokon maatalousyliopisto. Luken asiantuntijan Jyri Maunukselan mukaan puut ovat kasvaneet hyvin, mutta ilman keinokastelua edes paikalliset puulajit eivät menestyisi. Pohjavesi on sadan metrin syvyydessä, joten sekään ei auta. ”Alueen sademäärä on alle puolet meikäläisestä, ja haihdunta on voimakasta.” Edellytykset puiden istuttamiseen olisivat paremmat esimerkiksi sisämaan miljoonakaupunki Marrakechin lähistöllä, jolloin jätevesiä voitaisiin puhdistaa taimien kasteluvedeksi. Vaihtoehtoisesti metsiä voitaisiin istuttaa rannikolle, jolloin kasteluvesi voitaisiin aurinkoenergiaa käyttäen puhdistaa merivedestä. Marokon kaltaisissa kuivissa maissa puita kannattaa istuttaa lähinnä ruokakasvien suojaksi. Laajoille hiildensidontametsille on paremmat edellytykset esimerkiksi Saharan eteläreunalla. Kolmivuotinen hanke päättyy tänä vuonna. Luke pyrkii jatkamaan hanketta, haussa on muun muassa ratkaisut kuivien alueiden hiilensidontaan. St1 ei kerro jatkosuunnitelmistaan Marokossa. Yhtiö on kartoittanut hiilensidontametsien perustamista myös muualle.? l MIKKO RIIKILÄ Puu kasvaa Saharassakin Öljy-yhtiö St1:n ja Luken metsityskoe osoitti, että metsitys onnistuu vain kastelun avulla. Työntekijöitä St1:n ja Luken koeviljelmällä Marokossa. Luke pyrkii jatkamaan hanketta ja hakee nyt kumppaneita. H A N N U IL VE SN IE M I 8389_.indd 42 15.4.2021 16.15
KORONA JYLLÄÄ JO toista vuotta, eikä loppua näy. Kyberhyökkääjät ja trollit hääräilevät ahkerasti, milloin mikäkin ohjelma kaatuu. Muutamankin valtiojohtajan ajatuksenkulku ja vallanhimo hämmästyttävät. Tulivuoria poksahtelee ja maanjäristyksiä ennustetaan. Vielä kun konttilaiva päätyy poikittain Suezin kanavaan, maailman haavoittuvuus konkretisoituu. Taidanpa katsella metsästä piilopirtin paikkaa... KAIKKEA TURHAA ja tarpeetonta riisutaan, taidetaan palata ajassa taaksepäin. Niin trendikäs kansainvälistyminen kuin kaupunkien loistokas kehittäminen metropoleiksi taitavat olla nyt jäähyllä. Kallis ydinkeskustan kaksio ei ole enää niin kaksinen, jos siellä on kökötetty vuosi karanteenissa ja yritetty tappaa aikaa kaikin keinoin. Maaseutu ja metsä ovat palaamassa arvoonsa. Kotoilevat ihmiset ovat tykänneet nikkaroida ja remontoida, ja puutahan siihen on tarvittu. Mökeille pakoon päässeet lämmittävät takkojaan ja saunojaan ahkerasti, myös asuintalojen pesät ovat olleet käytössä. Pihoihin rustataan jos jonkinlaista kasvilavaa ja rakennelmaa. Pahvilaatikkoa ja paperikassia liikkuu vinhaan tahtiin, kun netistä tilataan tavaraa ja kaupasta ruokaa. Vessapaperia suorastaan hamstrataan. Paperilehtiäkin halutaan yhä lukea. Vielä kun julkinen taho ja isot yritykset koko ajan lisäävät puun käyttöä energiantuotannossa, tarvitaan puuta runsaasti. KYLLÄ NYT KELPAA olla metsänomistaja. Kaikenlaisia metsän antimia saa kaupaksi. Omilla palstoilla on riittämiin järkevää tekemistä, ei tarvitse tylsistyä betonibunkkerissa. Ja kevätkin vielä! Linnut palaavat, kukat ja vihreys pukkaavat esiin. Metsä on aarreaitta niin sielulle, ruumiille kuin rahapussillekin. Mitähän sinun metsällesi kuuluu? OLEN LUKENUT VUOSIKYMMENIÄ muutaman metsäyhtiön julkaisuja. Ihan mielenkiintoisia juttuja, erityisesti puukaupan teon ajankohdasta. Kutakuinkin joka vuosi joka numerossa kerrotaan, että juuri nyt on hyvä aika tehdä puukauppaa. Siksi taidan rohkaista taas omankin mieleni ja jälleen, jokakeväiseen tapaani, patistan teitä, molemmat lukijani, suuntaamaan metsäkierrokselle. Nyt on hyvä kulkea. Ei itikoita, ei ruohoja, ei lehtiä puissa, vain kevään soittoa. Turvaväli on helppo pitää, eikä ole maskipakkoa. Vesuri mukaan. Kulje alueen keskusta: onko tuulikaatoja, onko hoidon tai myynnin tarvetta, onko mitään erityistä omaksi iloksi tai jopa kauppatavaraksi? Sitten kierros ympäri rajoja pitkin. Onko raja auki, kivipyykit esillä? ENTÄS NE NAAPURIN toimet? Iso aukko naapurissa voi lisätä tuulituhojen riskiä. Naapurin hakkuun aikana on saatettu kaataa erehdyksessä sinun puusi tai naapurin puu on kaataa mätkäisty sinun puolellesi ja aiheutettu vahinkoa. Valitettavan usein moto on sylkenyt valmiita pöllejä rajalinjan yli, joskus on tullut kolhuja. Ajokone on voinut koukata rajan väärältä puolelta. Puukasan varastoinnissa ilmenee hutiluutta tai välinpitämättömyyttä. Tilan raja saattaa unohtua, jos kasa on helpompi perustaa naapurin puolelle. Sitten on vielä ikuinen murhe – ajotien kunto. Onko tie suunnilleen yhtä hyvässä kunnossa puiden ajon jälkeen? Melko usein tarvittaisiin vähintään lanaus tai jopa sorakuorma. Tietysti puut pitää metsästä ja varastolta pois saada, mutta jos vaurioita tulee, ne pitää korjata.? l Metsässä talon turva MENE KEVÄISEEN METSÄÄSI » nauttimaan » tarkastamaan » suunnittelemaan JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 8390_.indd 43 15.4.2021 15.38
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MIKÄ RAIDALLA ON? Raidan rungolla on jotain ruskeaa, kenties jokin kääpä. Mikä? Puut ovat vielä hengissä, mutta osin jo lahoja. » KUVASSA on kuhmukääpä, joka on Etelä-Suomessa yleinen raidassa ja mustuvapajussa. Se voi kasvaa muillakin lehtipuilla, ei kuitenkaan koivulla. Kuhmukääpä ei koskaan kasvata ulkonevaa lakkia. Pinnanmyötäinen eli resupinaattinen itiöemä on monivuotinen ja kova, lopulta melko laaja pullistuma puun kyljessä. Elävä keskiosa on kanelinruskea, kuolleet reunaosat vaaleita. Lopulta se tappaa asuttamansa rungot. Erityisen usein kuhmukääpä näyttää olevan mustuvapajun raihnastumisen syynä, raidalla elää muitakin kääpiä. Kääpä valmistaa elintilaa pajuissa eläville hyönteisille, joista monet ovat kuhmukääpää harvinaisempia. Tikkakin, joka vieraillee lahoavilla pajuilla, voi aivan hyvin olla pikkutai valkoselkätikka. Haittaa kuhmukäävästä ei ole, mutta osaltaan se lisää metsäluonnon monimuotoisuutta. Kuhmukääpä on helppo tunnistaa isäntäpuistaan ja kasvutavastaan. Pinnanmyötäisiä kääpiä on lukuisia, monet niistä ovat vaikeita tai suorastaan mahdottomia tunnistaa pelkästä ulkonäöstään. SEPPO VUOKKO MITÄ TEHDÄ KOIVIKOLLE? Kuvassa on aikanaan energiapuukohteeksi kaavailtu kuvio. Se jäi tekemättä. Mitä alueelle kannattaisi nyt tehdä? » JOTTA kysymykseen voisi antaa kunnon vastauksen, olisi hyvä tietää kasvupaikan viljavuus, puuston pituus ja järeys, koivulaji (raudus/hies) sekä runkoluku ja latvusten kunto. Metsässä näyttää kuvan mukaan olevan yllin kyllin tavaraa, joten useampiakin hoitotapoja löytyy. Jos koivu on raudusta, yksinkertaisinta olisi tehdä ensiharvennus, jossa kasvamaan jätetään alkutiheydestä riippuen 700–1 000 koivua ja varmistukseksi sekä koivun laadun takaajaksi kaikki kuuset. Jos puut ovat pahasti riukuuntuneita, tekisin harvennuksen kahdessa vaiheessa muutaman vuoden välein. Jälkimmäisessä hakkuussa poistaisin ensimmäisen käsittelyn jälkeen eri syistä pelinsä menettäneet koivut ja harventaisin myös kuusiryhmiä. Kaksivaiheisen harvennuksen voisin korvata kaatamalla aluksi kaikki käyttöpuuta pienemmät lehtipuut maahan ja siirtämällä ensiharvennuksen jonkun vuoden päähän. Silloin puut olisivat hieman tukevoituneet kestämään seuraavan hakkuun jälkeen lisääntyvää tuulen ja lumen voimaa. Jos metsä on puulajisuhteiltaan ja kasvukunnoltaan epätasainen, tekisin harvennukPuun pinnalla näkyvä kuhmukääpä on yleinen raidoilla ja mustuvapajuissa. 44 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 8391_.indd 44 15.4.2021 15.49
›› sen puulajista ja puiden tilajärjestyksestä välittämättä pelkästään hyväkasvuisimpien koivujen ja kuusten hyväksi. Metsästä tulisi näin menetellen monimuotoinen sekametsä, joka tasaa ajan oloon aukkoisuutta ja puuston kokoeroja itsestään. Kymmenen vuoden päästä metsästä voisi hakata jo hieman tukkia ja tarkistaa, josko alikasvoskuusista olisi mahdollista perustaa seuraava puusukupolvi yhtä aikaa koivikon lihottamisen kanssa. Jos puusto on pääosin hieskoivua ja kasvupaikka veden vaivaama, harvennus parantaa metsän ulkonäköä, mutta ei kasvua. Alemman jakson kuusten kehitystä hieskoivujen harvennus toki nopeuttaa. Harvennuksen lykkääminen riukuunnuttaa rauduskoivikon nopeasti ja romahduttaa toiveet järeän tukin tuottamisesta. KARI MIELIKÄINEN MIKÄ SAHAA VAIVAA? Vanhahko Stihl 023 oikuttelee. Saha toimii normaalisti, mutta kun sen laskee maahan, tyhjäkäynti alkaa voipua ja saha sammuu jonkin ajan kuluttua. Sen jälkeen saha saattaa olla ranttu käynnistettävä. Mikä sahaa voisi vaivata? » JOSKUS vian paikallistaminen on hankalaa. Vianetsintä hankalissa tapauksissa on aloitettava poissulkemismenetelmällä eli mietitään, mistä vika voisi johtua. Tämän jälkeen tarkastetaan epäilty vianaiheuttaja. Jos vikaa ei löydy, jatketaan kunnes kaikki mahdolliset vianaiheuttajat on poissuljettu, esimerkiksi ilmavuodot, polttonesteputket, suodatin, tiivisteet, polttonesteen laatu jne. Kone on kaikkein herkimmillään joutokäynnillä. Polttonesteen ja ilman määrä on pieni ja kierrokset alhaiset. Vähäinenkin ilman tai polttonesteen poikkeavuus aiheuttaa toimintahäiriön. Kysyjän saha pysähtyy joutokäynnillä hiipumalla. Jos kone alkaisi kiihtyä ennen pysähtymistä, syynä olisi joko ilmavuoto tai polttonesteen saannin pienentyminen. Oletan, että kysyjän saha saa joutokäynnillä liikaa polttonestettä ilmaan nähden. Tätä ei välttämättä huomaa sahaustilanteessa. Lopuksi kone sammuu siihen, että tulppa kastuu ja kipinä häviää. Tämän voi tarkistaa irrottamalla tulpan sammuttamisen jälkeen ja tarkistamalla, onko tulppa märkä. Kone käynnistyy huonosti, koska kampikammiossa on höyrystymätöntä polttonestettä, joka taas kastelee tulpan. Häiriön korjaaminen vaatii vähintään kaasuttimen ultraäänipesun. Pesullakaan ei välttämättä saa ilmakanavia auki, joten kaasuttimen vaihto voi tulla kysymykseen, jos kaikki muut mahdollisuudet häiriölle on poissuljettu. Kysyjän konetta on käytetty jo huollossa. Siellä ehdotettiin, että koneessa kannattaisi käyttää 98-oktaanista bensiiniä. Sitäkin voi testata. Aikoinaan, kun markkinoille tuli pienkonebensiini, varsinkaan kaikki vanhemmat koneet eivät pyörineet uudella bensiinillä. Nyt en enää ole havainnut kyseistä ilmiötä. LEO SAASTAMOINEN MIKSEI SAHA KÄYNNISTY? Minulla on Husqvarna 560 XP -moottorisaha vuodelta 2011. Kun sahaa on kuormitettu raskaasti esimerkiksi pätkimällä suuria puita klapeiksi, ei sahaa saa tankkauksen jälkeen käyntiin ennen kuin se on jäähtynyt täydellisesti. Näin ei kuitenkaan tapahdu joka kerta. » KYSYMYKSESTÄ ilmenee, ettei saha temppuile aina samalla tavalla samankaltaisissa tilanteissa. Tämä tekee asiasta haasteellisen vian etsinnän kannalta. Oletan, etTiheikköön on tarjolla useita hoitotapoja. Kuvan otti nimimerkki Suorittava porras. Metsälehti Makasiini 45 8391_.indd 45 15.4.2021 15.49
tä koneeseen on ajettu uusin ohjelmaversio. Minulle on tullut muutama samantyyppinen ongelma eteen. Vikaa ei ole löytynyt sahasta. Koekäytin sahoja ja ne toimivat hyvin. Asiakkaat tulivat muutaman päivän perästä takaisin sahan kanssa, kun se ei vieläkään aina käynnistynyt. Annoin asiakkaiden näyttää, miten he käynnistävät sahan – ja siitä vika usein löytyi. Kysyjän saha on kohtalaisen suuri ja tehokas, ja sen käynnistäminen vaatii voimakkaan ja nopean vedon käynnistinkahvasta. Nykyisin elektronisella sytytysjärjestelmällä varustetut sahat vaativat suuren pyörimisnopeuden kipinän saamiseksi, vähintään 5 r/s. Jos sahan pyörimisnopeus on liian pieni käynnistyshetkellä, sytytystulppa kastuu ja käynnistyminen vaikeutuu entisestään. Käynnistämisen helpottamiseksi on sahoihin laitettu usein paineenalennusventtiili (puolipuristusventtiili). Moniin sahoihin sellaisen voi laittaa jälkiasennuksena. LEO SAASTAMOINEN TALOKAUPPA SUUNNITELMISSA Olen myymässä omakotitaloani lapselleni. Miten arvo määritellään? Entä kuinka pitkä maksuaika voi olla? » TALON arvon määrittelyssä voidaan käyttää pohjana kiinteistöverotuksessa määriteltyä jälleenhankintahintaa tai kiinteistövälittäjän arviota. Jälleenhankintahintaa voidaan alentaa tai korottaa 40 prosenttia ottaen huomioon kiinteistön kunto ja sijainti. Jos kauppahinta on yli 75 prosenttia käyvästä arvosta, ei synny verotettavaa lahjaa. Maksuaikataulu voi olla joustava. Koroton maksuaika voi olla jopa 15 vuotta, jos ikänne on noin 70 vuotta. Maksuaikataulun voi merkitä kauppakirjaan tai voidaan laatia velkakirja. Korotonta lainaa ei tarvitse ilmoittaa vuosittain verottajalle. Ensiasunnon ostaja voi hakea vapautuksen varainsiirtoverosta. Teille koko kauppahinta on luovutusvoittoverovapaata. Riittää, että olette omistanut puolet talosta sinä aikana, kun kahden vuoden asuminen on täyttynyt. Lainhuudon osalta riittää, että pyydätte kaupantekotilaisuudessa kaupanvahvistajaa laittamaan lainhuutohakemuksen vireille. VÄINÖ SIKANEN l OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 8391_.indd 46 15.4.2021 15.49
YHÄ useampi metsässä työskentelevä käyttää langattomia bluetooth-nappikuulokkeita paitsi puheluihin, myös musiikin tai äänikirjojen kuunteluun puhelimesta. Langattomat Isotunes Free -nappikuulosuojaimet on suunniteltu ammattikäyttöön. Annoimme ne kokeiltavaksi Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Ossi Hannulalle. ”Langattomat kuulokkeet ovat kätevät esimerkiksi tila-arvioita tehdessä, jolloin puheluihin voi vastailla ilman, että työtä tarvitsee keskeyttää”, Hannula kertoo. Puheluihin vastaaminen ja niiden lopettaminen onnistuu korvanappien painikkeista. Niistä voi säätää myös äänenvoimakkuutta. Isotunesin kuulokkeet vaimentavat myös melua. Ne eivät kuitenkaan ole paras valinta, jos hankinnassa on ensisijaisesti kuulosuojaimet. Yhteys muodostuu luotettavasti Kuulokkeet saavat Hannulalta hyvän arvosanan. ”Kuuluvuus on käyttämiini JBL:n langattomiin kuulokkeisiin verrattuna parempi. Myös mikrofoni tuntuu toimivan hyvin, eivätkä keskustelukumppanit ole valittaneet kuuluvuudesta.” Melukompensoitu mikrofoni eristää taustamelua. Niinpä puhelinkeskustelu onnistui kohtuudella klapikoneen hyristessä vieressä. Erityismaininta tulee käytettävyydestä. ”Puhelimen ja kuulokkeiden välille muodostuu yhteys nopeasti ja varmasti heti, kun ne ottaa pois latauskotelosta.” Kuulokkeiden mukana tulee mukana pieni latausasema, joka toimii myös suojakotelona. Siitä ne voi ladata maastossa ilman virtalähdettä täyteen kahdesti. Hannulan mukaan parinkymmenen asteen pakkasessa kuulokkeissa riitti virtaa jatkuvassa käytössä kuudeksi tunniksi.” ”Pohdituttamaan jää lähinnä se, pysyvätkö nappikuulokkeet varmasti korvissa maastossa. Noin 119 euron arvoisia kuulokkeita ei tee mieli hukata”, Hannula kertoo. Isotunes Freetä myy Suomessa esimerkiksi Uittokalusto. l TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Korvanapit ammattilaiselle ISOTUNES FREE EN352 Bluetooth 5.0 taustamelun vaimennus puheluille Käyttöaika noin 7 tuntia Latausaika noin 1,5 tuntia IP45-luokitus Hinta 119 euroa PLUSSAT JA MIINUKSET + Helppokäyttöisyys + Kuuluvuus + Pitkä käyttöaika yhdellä latauksella Voi kadota maastoon, jos putoaa korvasta. Isotunesin nappikuulokkeiden avulla hoituvat sekä puhelut että kuulon suojaaminen. Isotunes Free -nappikuulosuojaimet soveltuvat hyvin maastossa töitä tekeville henkilöille, jotka puhuvat paljon puhelimessa. Ossi Hannula kuauntelee maastossa usein myös radiota. Suojakotelo toimii myös latausasemana. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 8392_.indd 47 15.4.2021 15.51
OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 48 Metsälehti Makasiini KANSALAISET – metsänomistajat mukaan lukien – joutuvat yhä useammin turvautumaan asioinnissaan sähköisten palvelujen käyttöön. Niistä palveluista, joita julkiset toimijat metsätalouden harjoittajille tarjoavat, yleisimmin käytettyjä lienevät Metsään.fija OmaVero-palvelut. Näiden käyttö pankkitunnusten avulla on yleensä sujuvaa yksin metsänsä omistavalle, mutta yhteisomistustilanteissa tarvitaan sähköisen asioinnin valtuutuksia. Valtuutuksia tarvitaan myös, jos joku muu hoitaa asiointia metsänomistajan puolesta. Tähän asti valtuuttamiseen on käytetty Katso-palvelua. Sen elinkaari päättyy kuitenkin elokuun lopussa, ja palvelun korvaa Suomi.fi-tunniste. Tarkista ensin tietosi Voit helposti tarkistaa, mitä rekisteritietoja sinusta henkilönä löytyy Suomi.fi-palvelusta. Kun kirjaudut pankkitunnuksin palveluun, pääset katsomaan muun muassa henkilöja kiinteistötietosi. Sinun kannattaa tarkastaa ja tarvittaessa päivittää kiinteistötietosi, ennen kuin ryhdyt valtuuttamaan toisia metsäasioittesi hoitoon. Valtuuttaminen yksin omistavana Sähköiset asiointivaltuudet annetaan Suomi.fi-palvelussa. Kun kirjaudut palveluun ja valitset kohdan valtuudet, pääset sieltä metsänomistajana antamaan haluamallesi henkilölle tai organisaatiolle valtuuden valitsemaasi toimintaan. Yleisimmin metsäasioissa tämä valtuus annetaan veroilmoittamiseen tai veroasiointiin ja palkkoihin liittyvään ilmoittamiseen. Tuleva sovittujen asioiden hoitaja eli valtuutettava voi helpottaa valtuuttamista kirjautumalla itse Suomi.fi-palvelun valtuudet-osioon ja lähettämällä siellä metsänomistajalle pyynnön valtuutuksesta. Tällaisen pyynnön voi lähettää myös Y-tunnukselliselle kuolinpesälle, yhtymälle ja yhteismetsälle. Tällöin valtuutettavan on huolellisesti valittava, mihin toimenpiteisiin hän valtuuksia pyytää. Valtuuksissa valinnan varaa Valtuutuksen sisältöön kannattaa perehtyä tarkoin, sillä Suomi. fi-palvelussa on valittavana peräti 339 erilaista valtuutta. Mieti siis jo ennen palveluun kirjautumista, mitä asioita valtuutetun pitää pystyä hoitamaan ja mihin tietoihin hänelle halutaan avata pääsy. Esimerkiksi veroilmoittaminen antaa oikeuden vain veroilmoituksen tekemiseen IlSÄHKÖISET VALTUUDET KUNTOON Katso-tunnisteen käytölle on annettu lisäaikaa elokuun loppuun. Suomi.fi-valtuudet on kuitenkin hyvä ottaa jo käyttöön. TEKSTI PIRJO HAVIA 8393_.indd 48 15.4.2021 15.55
Metsälehti Makasiini 49 ›› SH U TT ER ST O CK IM AG ES moitin.fi-palvelussa, kun taas veroasiointi antaa valtuudet sekä ilmoittamiseen että valtuuksien antajan verotietojen tarkasteluun OmaVero-palvelussa. Kuolinpesän valtuudet Suomi.fi-palvelu on nopea ja helppokin yhteisöille, jotka on rekisteröity kaupparekisteriin. Metsää omistavat kuolinpesät eivät kuitenkaan kuulu tähän ryhmään, vaan niiden valtuutusasiat hoituvat mutkikkaammin. Tällöin käytetään virkailijavaltuuttamispalvelua. Hakemus valtuutuksista lähetetään liitteineen sähköisesti tai postitse valtuuttamispalveluun tai toimitetaan lähimpään palvelupaikkaan. Näitä ovat muun muassa verotoimistot ja Digija väestötietoviraston asiakaspalvelupisteet. Suomi.fi-palvelusta löytyy ohjeet, miten kuolinpesän valtuutuksia koskeva hakemus laaditaan ja mitä liitteitä tarvitaan. Hakemuksessa täytyy olla jokaisen osakkaan allekirjoitus. Hakemus tulostetaan Suomi. fi-palvelusta tai haetaan palvelupaikasta. Sähköisesti lähetettävän hakemuksen liitteeksi on laitettava allekirjoitettu hakemuksen tuloste. Alaikäisen kuolinpesän osakkaan puolesta hakemuksen allekirjoittavat hänen huoltajansa. Allekirjoitetun hakemustulosteen lisäksi kuolinpesän on liitettävä mukaan myös kopiot perukirjan osakasluettelosta sekä hakijan voimassa olevasta, virallisesta henkilöllisyystodistuksesta (passi tai poliisin myöntämä henkilökortti). Hakemus täytyy allekirjoittaa käsin tai sähköisesti. Sähköisestä allekirjoituksesta voi hakea lisätietoa Digija väestötietoviraston verkkosivuilta (varmenteet ja kortit, sähköinen allekirjoitus). Päätöstä kuolinpesän valtuutukseen voi odottaa 3–4 viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä. Suosittelen, että kuolinpesä hakee ensin tarvittavat valtuudet yhdelle osakkaalle niin, että hänelle haetaan asioinnin lisäksi myös oikeutta valtuuttamiseen. Silloin, tilanteen niin vaatiessa, hän pystyy jatkossa antamaan suoraan Suomi.fi-palvelussa asiointivaltuuden kolmannelle, yhdessä sovitulle taholle. Myös yhtymille ja yhteismetsille Virkailijavaltuutus on tarpeen myös yhtymissä ja yhteismetsissä. Yhtymän osakkaan kannattaa tutustua Suomi.fi-valtuuksien ohjeisiin, jotka löytyvät seuraavalta polulta: Etusivu > Ohjeet ja tuki > Tietoa valtuuksista > Yrityksen tai yhteisön puolesta 8393_.indd 49 15.4.2021 15.55
OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 50 Metsälehti Makasiini KUOLINPESÄN VALTUUTUKSIEN HAKEMINEN HAKEMUKSESSA on oltava kaikkien kuolinpesän osakkaiden allekirjoitus, joko käsin tai sähköisesti. HAKEMUKSEN liitteeksi tarvitaan kopio perukirjan osakasluettelosta ja kopio valtuutta hakevan henkilöllisyystodistuksesta. HAKEMUS lähetetään sähköisesti tai postitse valtuuttamispalveluun tai toimitetaan lähimpään palvelupaikkaan (verotoimistot ja Digija väestötietoviraston asiakaspalvelupisteet). JOS hakemus toimitetaan sähköisesti, liitteeksi on laitettava allekirjoitettu hakemuksen tuloste TARKEMPIA ohjeita löytyy Suomi.fi-palvelusta asiointi. Sama koskee yhteismetsän hallinnossa toimivia henkilöitä. Viranomaispalveluihin kirjautuneen henkilön asiointioikeudet tarkistetaan automaattisesti Suomi.fi-valtuuksien avulla kaupparekisteristä, yritysja yhteisötietojärjestelmästä tai yhdistysrekisteristä ja valtuusrekisteristä. Yhtymien ja yhteismetsien osakkailla ei ole Suomi.fi-palvelun tunnistamaa asemavaltuutta minkään muun rekisterin kautta kuin erikseen valtuuttamalla. Suomen metsäkeskuksen ylläpitämällä yhteismetsärekisterillä ei ole sellaista sähköistä rajapintaa Suomi.fi-palveluun, joka välittäisi tiedon nimenkirjoitusoikeuden haltijoista. Tämä oikeus osoitetaan tilaamalla Metsäkeskuksesta hakemuksen liitteeksi oman yhteismetsän rekisteriote. Samoin kuin kuolinpesien myös yhtymän osakkaiden ja yhteismetsien hallinnon kannattaa päättää keskuudessaan, kenelle valtuuksia myönnetään, millaisia sähköisen asioinnin valtuuksia halutaan antaa ja annetaanko asioinnin ohella myös valtuuttamisoikeuksia. Virkailijavaltuuttamispalvelun avulla voi antaa • valtuutusoikeuden, jolloin valtuuden saanut henkilö voi Suomi. fi-valtuuksissa hallinnoida yrityksen tai yhteisön omia valtuuksia • edustajan valtuutusoikeuden, jolloin valtuuden saanut henkilö voi Suomi.fi-valtuuksissa hallinnoida yrityksen tai yhteisön saamia valtuuksia • asiointivaltuuden, jos Suomi. fi-valtuuksien käyttäminen ei ole mahdollista esimerkiksi osaamisen tai edustajien tunnistusvälineiden puuttumisen vuoksi. Oikeus valtuuttamiseen Erityisesti yhteismetsissä on tärkeää huomata, että jos olet saanut itsellesi oikeuden asioida yhteismetsän puolesta, se ei vielä anna sinulle oikeutta valtuuttaa vaikkapa kirjanpitäjää antamaan sähköisesti yhteismetsän palkka-, arvonlisäveroja tuloveroilmoitukset. Kun jollekin hoitokunnan jäsenistä, toimitsijalle tai toiminnanjohtajalle annetaan valtuutusoikeus, helpottuu ulkoistettavien hallintopalvelujen hankkiminen. Valtuuden pyytäminen Jos toimit palvelujen tarjoajana ja tarvitset asiointiasi varten metsänomistajan valtuutuksen, sinun on ensin valittava, pyydätkö valtuutta yksityishenkilönä vai yrityksenä/yhteisönä. Voit pyytää valtuutta yrityksen tai yhteisön puolesta vain, jos sinulla itselläsi on oikeus edustaa kyseistä organisaatiota yksin tai olet itse saanut yritykseltäsi/yhteisöltäsi valtuutusoikeuden. Metsänomistajalle ja kuolinpesän, yhtymän ja yhteismetsän edustajalle valtuuttaminen on nopeampaa, jos asiointipalvelun tarjoaja on laittanut jo ennalta valtuuspyynnön. Silloin myös varmistetaan, ettei valtuutuksessa tahattomasti mene ristiin yrityksen tai henkilön valtuuttaminen. ? l KYSY LISÄÄ SUOMI.FI -valtuusasioissa on tarjolla myös puhelinneuvontaa: Kansalaisneuvonta auttaa kansalaisia Suomi.fi-palvelujen käytössä. Puhelin 0295 000 Organisaatioiden asiakaspalvelu auttaa yrityksiä ja yhteisöjä Suomi.fi-palvelujen käytössä. Puhelin 0295 53 5115 8393_.indd 50 15.4.2021 15.55
KU VA SE PP O SA M U LI JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. METSÄNUUDISTAMISEN laatu on parantunut huikeasti viimeisen 20 vuoden aikana, puhumattakaan 1980-luvun alusta. Siitä on seurannut metsänomistajille isoja kulusäästöjä, puuston kasvu on lisääntynyt merkittävästi ja laatu parantunut. Mitä tehdään nykyisin fiksummin? KAIKKI alkaa uudistushakkuun jälkeen kivennäismaan paljastamisesta kuntan alta. Sitä harmittavasti kutsutaan maanmuokkaukseksi, mutta tavoitteena ei saa olla maanmuokkaus, vaan tehdään työ kohde huomioon ottaen mahdollisimman maisemaja ympäristöystävällisesti. Aikanaan työ tehtiin etelässä metsä-äkeellä, jolloin puun taimet piti käytännössä istuttaa normaalia maanpintaa syvemmälle eli vaon pohjalle. Se on kylmä ja hienojakoisimmilla mailla myös märkä istutuspaikka. Taimen kasvua ei hidasta niinkään kylmä ilma vaan kylmä maa, jonka takia juuret kasvavat hitaasti ja ravinteita on hyvään kasvuun liian vähän. Taimien kasvun kannalta maassa ei ole koskaan liikaa vettä, mutta vesi syrjäyttää maasta hapen. Juuret tarvitsevat kasvaakseen ja taimen ravinteiden saantiin happea. Jos sitä on liian vähän, taimet käytännössä ”hukkuvat” tai ainakin kituvat. Nykyisin pääosa istutuskohteista mätästetään. Kun teemme näin, taimelle tulee lämmin mätäs, missä juuret kasvavat hapekkaissa olosuhteissa nopeasti. Tähän ei tarvita edes lämpömittaria. Riittää kun laittaa käden kauniina loppukevään päivänä istutusmättääseen ja sen jälkeen muokkaamattomaan maahan – lämpöero on huikea. Käytännössä kaikki taimet ovat nykyisin paakkutaimia, ja yhä harvemmin näkee tienvarsilla kuivuvia taimilaatikoita. 1980-luvulla ns. paljasjuuritaimien säkit olivat tienvarressa monesti pitkään ”kuivumassa”. Vaikka taimi jäi yleensä henkiin, se oli vaurioitunut ja kasvu hidasta. Kun nykyisin katsoo tuoretta paakkutainta, siinä on aina paljon kauniita valkoisia juurenkärkiä, jotka lähtevät istutuksen jälkeen innolla kasvamaan ympäröivään mättääseen. Vielä 1980-luvulla Keski-Suomeen istutettavista männyistä karkeasti puolet oli sellaisia, jossa äiti oli Lapista ja isä etelästä. Se toinen puoli oli taimia, joiden isä ja äiti olivat Lapista. Ihmisille molemmat vaihtoehdot olisivat lisääntymiseen sopivia, mutta puiden kasvua liian pitkä siirto pohjoisesta etelään haittaa. Kylvössä haitta oli pieni, koska taimia tuli yleensä paljon. Nykyisin pääosa taimiviljelyksistä tehdään hyvällä siemenalkuperällä, mutta metsänomistajan kannattaa varmistaa alkuperä laatikon kyljestä ja laittaa tunnus nettiin. Voi toki kysyä omalta metsäasiantuntijaltakin. Laadukas siemen tuottaa noin 10– 20 prosenttia paremman kasvun/laadun. MIKSI metsänuudistaminen hyvin toteutettuna on niin merkittävää? Vielä 20 vuotta sitten ruiskutimme perheen voimin glyfosaatilla käytännössä kaikki vähänkin rehevämmät taimikot, heinät ja vadelmat olivat iso ongelma. Taimia olisi muuten kuollut liikaa. Nyt muutamana viimeisenä vuotena ruiskutuksista on voinut lähes luopua. Hyvän uudistamisen jälkeen säästymme yhdeltä taimikonperkaukselta ja taimikon harvennuskin on huomattavasti helpompaa. Työn ja kulujen säästö on iso. Toinen iso asia on puuston kasvun lisääntyminen. Uskallan jo nyt sanoa, että kasvu lisääntyy seuraavan 10 vuoden aikana noin 10 prosenttia. Metsien arvo kasvaa ja metsien hiilensidonta säilyy hyvällä tasolla. Metsänomistajina ja metsäasiantuntijoina voimme olla ylpeitä osaamisestamme.? l Aihetta ylpeyteen Taimen kasvua ei hidasta niinkään kylmä ilma vaan kylmä maa. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 8394_.indd 51 16.4.2021 14.27
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,78 ? 63,75 ? 45,05 ? 18,41 ? 20,46 17,77 ? Uudistushakkuu 61,71 ? 64,87 ? 46,89 ? 20,70 ? 22,37 ? 19,49 ? Harvennushakkuu 52,12 ? 53,98 ? 38,86 ? 17,11 ? 17,37 ? 16,88 Ensiharvennus 37,36 ? 37,09 ? 12,99 ? 13,85 ? 13,36 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,50 ? 64,66 ? 41,71 ? 17,43 ? 20,59 ? 17,11 ? Uudistushakkuu 62,46 ? 65,90 ? 43,41 ? 20,34 ? 22,91 ? 19,11 ? Harvennushakkuu 53,75 ? 54,69 ? 37,72 ? 16,55 ? 16,54 ? 16,51 ? Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,12 ? 64,24 ? 42,09 ? 19,31 ? 21,96 ? 18,01 ? Uudistushakkuu 63,20 ? 65,14 ? 43,70 ? 22,68 ? 24,12 ? 19,64 ? Harvennushakkuu 53,85 ? 55,60 ? 37,63 ? 18,03 ? 17,31 ? 17,32 ? Ensiharvennus VIIKKO 14 KORONAELVYTYS kiihdyttää maailmantaloutta. Puumarkkinoilla kysymys on, siirtyykö talouden kiihdytys myös puiden kantohintoihin loppuvuodesta. Saman vuoden sisällä tapahtuvat hintahyppäykset ovat merkittäviä metsäyhtiöiden tarjoamien hinnantarkistusetujen eli hintatakuun näkökulmasta. Ehdoissa on hieman eroa kolmen suuren metsäjätin välillä, mutta perusidea on sama: metsänomistaja solmii metsäyhtiön kanssa puukaupan joulu–toukokuun aikana. Jos puiden hinnat nousevat syys–lokakuuhun mennessä, metsänomistajalle maksetaan seuraavassa vuodenvaihteessa lisätiliä hinnannousun mukaisesti. Hintakorotuksilla on myös ylärajat: lisätiliä voi saada esimerkiksi korkeintaan 10 prosenttia alkuperäisten puunhintojen päälle. Vertailukohtana samankaltaiset hakkuut Edun saamiseen on muutama ehto. Metsä Groupilla metsänomistajan on oltava sopimusasiakas. ”Sopimusasiakkaaksi pääseminen edellyttää metsänomistajalta sitä, että hän teettää vuosittain metsissään hoitotöitä tai hakkuita Metsä Groupilla”, kertoo Metsä Groupin puukauppapalveluista vastaava johtaja Juha Jumppanen. Hinnantarkistuksen vertailukohtana eivät ole mitkä tahansa puukaupat, vaan esimerkiksi Metsä Groupilla yhtiön ostamat samankaltaiset hakkuukohteet saman kunnan alueella. Hintatakuulla palkitaan kanta-asiakkaita Hinnantarkistusedulla metsänomistaja voi saada lisätiliä, jos puunhinnat nousevat syksyyn mennessä. ”Nykyisin tehdään tiettyihin puukauppatilanteisiin sopivia hinnantarkistuskampanjoita.” TEKSTI JA KUVA VALTTERI SKYTTÄ TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 8395_.indd 52 16.4.2021 14.24
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,63 ? 62,43 ? 45,96 ? 18,17 ? 18,91 ? 17,61 ? Uudistushakkuu 61,70 ? 63,69 ? 48,54 ? 20,36 ? 20,72 ? 19,30 ? Harvennushakkuu 52,00 ? 51,81 ? 39,52 ? 17,22 ? 17,34 ? 17,30 ? Ensiharvennus 40,72 ? 13,19 ? 14,26 ? 13,67 ? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,32 ? 65,54 ? 47,89 ? 19,87 ? 21,59 ? 18,86 ? Uudistushakkuu 63,55 ? 66,56 ? 49,20 ? 21,79 ? 23,02 ? 20,04 ? Harvennushakkuu 55,39 ? 56,49 ? 40,27 ? 19,13 ? 19,43 ? 18,43 ? Ensiharvennus 15,01 ? 16,87 ? 15,09 ? ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 59,84 ? 61,40 ? 18,17 ? Uudistushakkuu 61,63 ? 62,16 ? 19,72 ? Harvennushakkuu .. Ensiharvennus .. KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 55,40 ? 56,60 ? 17,67 ? 18,86 ? 15,92 ? Uudistushakkuu 57,99 ? 58,24 ? 21,28 ? 21,40 ? 18,79 ? Harvennushakkuu 48,31 ? 45,80 ? 16,12 ? 15,06 ? 14,48 ? Ensiharvennus POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,00 ? 60,87 ? 20,06 ? 20,96 ? 18,92 ?? Uudistushakkuu 61,82 ? 62,03 ? 22,09 ? 22,22 ? 20,26 ? Harvennushakkuu 51,22 ? 51,19 ? 17,80 ? 18,10 ? 16,20 ? Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 50,66 ? 49,99 ? 16,89 ? 13,26 ? Uudistushakkuu 52,28 ? 51,75 ? 18,33 ? 15,23 ? Harvennushakkuu 46,15 ? 14,80 ? Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi Hintatakuuta on usein mahdollista saada vielä toukokuussa solmitusta puukaupasta. Hintatakuita myös kampanjoista Metsäyhtiöt pyrkivät varmistamaan hintatakuulla tehtaiden tasaisen puunsaannin alkuvuodesta. Metsänomistajan kannalta hyöty on siinä, ettei alkuvuodesta solmitun puukaupan hintoja tarvitse jossitella syksyllä. UPM myöntää hintatakuun kumppanuusasiakkaille. ”Puukaupat voi tehdä huoletta ilman puun hintakehityksen pohtimista. Varhain puukaupoiksi sovitut metsän hakkuutarpeet saadaan soviteltua hakkuuohjelmiin sujuvasti”, kertoo UPM:n puumarkkinapäällikkö Panu Kärkkäinen. Stora Ensolla hintatakuu koskee vain avainasiakkaita, jotka tekevät yhtiön kanssa säännöllisesti puukauppoja suurella volyymilla. Heitä on noin 150. ”Säännönmukaisen, jatkuvan hinnantarkistuksen merkitys on pienentynyt aiemmasta. Sen sijaan nykyisin tehdään tiettyihin puukauppatilanteisiin sopivia hinnantarkistuskampanjoita”, kertoo Stora Enson ostoja asiakkuusjohtaja Sami Honkanen. Metsäyhtiöt voivat räätälöidä keväisen hintatakuukampanjan esimerkiksi pelkästään kesäkorjuukelpoisille harvennushakkuukohteille. Myös menekille takuu Metsä Groupin Jumppasen mukaan hintatakuun lisäksi puun menekkitakuu on osoittautunut tärkeäksi aktiivisille metsänomistajille, etenkin poikkeusolosuhteissa. ”Jos sattuu vaikka myrskytuho, sopimusasiakkaalla on varmuus siitä, että hänen puunsa ovat korjuulistan kärjessä. Esimerkiksi vuoden 2010 Asta-myrskyn yhteydessä saimme Itä-Suomesta sopimusasiakkailta hyvää palautetta puunkorjuusta.”? l Metsälehti Makasiini 53 8395_.indd 53 16.4.2021 14.24
KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA TUULITUHOJEN pelko sai metsänomistajan laittamaan Satakunnassa sijaitsevan noin 60-vuotiaan kuusikkonsa myyntiin. Kuusikon ympärillä on tehty viime vuosina paljon hakkuita, mikä on lisännyt tuulituhojen todennäköisyyttä. Noin kolmen hehtaarin suuruinen kuusikko kasvaa lehtomaisella kankaalla. Metsänhoitotoimet on tehty ajallaan, ja puusto on kasvanut hyvin. Puuta on hehtaarilla yli 300 kuutiota, kun alueelle tavanomainen puumäärä on 200–250 kuutiota hehtaarilla. Metsänomistaja sai leimikostaan kolme tarjousta. Kilpailutuksen teki paikallinen metsänhoitoyhdistys. Ostajista se, joka oli valmis maksamaan tukkipuusta eniten, tarjosi kuusitukista 71 ja mäntytukista 66,50 euroa kuutiolta. Sekä kuusiettä havukuitupuun hinnat jäivät tarjouksessa hieman alle 20 euron kuutiolta. Tarjouskilpailun voitti kuitenkin suurehko saha. Se tarjosi tukeista vähemmän – kuusitukista 68,50 ja mäntytukista 65 euroa kuutiolta. Kuusija mäntykuidusta se oli sen sijaan valmis maksamaan yli 20 euroa kuutiometriltä. Metsänomistaja teki päätöksensä metsänhoitoyhdistyksen katkontatilaston perusteella. Sen perusteella näyttää, että tarjouskilpailun voittanut saha saa leimikosta eniten tukkia. Kun eri tarjousten kokonaisarvojen laskennassa huomioitiin myös kuitupuun hinta, tuli tulokseksi, että tukista korkeinta hintaa tarjonneen ostajan tarjous oli lopulta alhaisin. Ero hyväksyttyyn tarjoukseen oli noin 2 000 euroa. Leimikko on kesäkorjuukelpoinen, ja se hakataan näillä näkymin tulevana kesänä. LIINA KJELLBERG KATKONTATILASTO RATKAISI KAUPAN PÄÄTEHAKKUU SATAKUNNASSA PUUTAVARALAJI MÄÄRÄ, M 3 KANTOHINTA, €/M 3 YHTEENSÄ, € Kuusitukki 310 68,50 21 235 Kuusikuitu 256 24,00 6 144 Mäntytukki 150 65,00 9 750 Mäntykuitu 143 23,00 3 289 Koivutukki 6 40,00 240 Koivukuitu 27 23,00 621 Haapakuitu 1 15,00 15 Kuusilahokuitu 1 15,00 15 Yhteensä 894 41 309 Hakkuutähteistä maksetaan 4,50 €/m 3 Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko-ostot 2020 Viikko-ostot 2021 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 8395_.indd 54 16.4.2021 14.24
KUUKAUDEN TILAKAUPPA YHDENTOISTA hehtaarin metsätila vaihtoi omistajaa Pohjois-Karjalassa helmikuun lopulla. Kiinteistö herätti kiinnostusta, se sijaitsee lähellä kirkonkylää hyvien tieyhteyksien äärellä. Kuusivaltaisen tilan pinta-alasta yli puolet on nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, joissa merkittäviä hakkuutuloja ei vielä ole tiedossa. Rehevien pohjien taimikoissa on raivaustarvetta ja aukkopaikkoja on paikoin aihetta täydentää. Tuoreen metsäarvion mukaan kangasmaapohjaisella tilalla on ainespuuta 1 100 kuutiometriä eli keskimäärin liki sata kuutiota hehtaarilla. Yhdeksän tarjousta Summa-arvomenetelmä antoi tilan puuston arvoksi 45 000 euroa, josta odotusarvolisän osuus oli liki 9 000 euroa. Korkeaa odotusarvoa selittää nuorten ja varttuneiden metsiköiden merkittävä osuus. Odotusarvo määritetään kuviokohtaisesti. Siihen vaikuttavat puulajin ja iän lisäksi kasvupaikka sekä hakkuumahdollisuudet. Arvokkaasta tilasta tehtiin yhdeksän tarjousta, joista noin puolet tuli lähialueelta. Korkeimman tarjouksen tehnyt ostaja löytyi Etelä-Suomesta. Tila myytiin paikkakunnalla jo ennestään metsää omistavalle ostajalle 59 800 euron kauppahintaan. ”Myyty metsätila oli melko tyypillinen kohde kokonsa ja kiinnostavuutensa suhteen. Hyvin laaditun metsäarvion ansiosta kyselyjä tuli vähemmän kuin tarjouksia”, kaupasta vastannut kiinteistönvälittäjä toteaa.? l JUSSI SALOMÄKI Odotusarvot nostivat hintaa TILAKAUPPA POHJOISKARJALASSA PINTA-ALA 11 ha KEHITYSLUOKAT Taimikoita 4 hehtaaria. Nuoria, varttuneita ja uudistuskypsiä metsiköitä reilu kaksi hehtaaria kutakin. PUUSTO 1 098 m 3 , josta tukkia 481 m 3. MYYNTIHINTA 59 800 euroa, 5 400 euroa/ha, 55 euroa/ m 3. Kuusivaltaisesta pikkutilasta maksettiin liki 60 000 euroa. Hyvässä kasvuvaiheessa olevien puustojen tulevia hakkuutuloja diskontataan metsätilojen hintoihin. M IK KO H ÄY RY N EN Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 8395_.indd 55 16.4.2021 14.25
1 2 3 4 1 1 2 3 Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 28 21 614 21 14 128 35 6518 49 1,19 Satakunta 37 33 824 27 24 131 45 6079 48 1,03 Häme-Uusimaa 56 50 1158 29 13 115 38 6127 53 1,20 Etelä-Karjala 35 32 649 26 15 127 37 5451 43 1,02 Kymenlaakso 31 25 675 24 14 127 39 5680 45 1,04 Pirkanmaa 105 86 2307 24 15 124 38 5551 45 1,09 Etelä-Savo 97 85 2116 24 14 128 38 5683 44 1,02 Eja K-Pohjanmaa 179 161 4073 28 13 90 27 3164 35 1,00 Keski-Suomi 118 114 3364 26 12 110 34 4675 43 0,95 Pohjois-Savo 123 102 3070 24 9 108 31 4291 40 0,97 Pohjois-Karjala 133 112 3588 28 10 107 29 4130 38 0,97 Kainuu 85 74 4230 21 8 89 23 2553 29 1,05 Pohjois-Pohjanmaa 265 227 9490 23 11 85 19 2395 28 1,05 Lappi 134 107 6482 22 13 70 15 1520 22 1,04 Koko maa 1426 1229 42640 lisäys maaliskuu 87 92 3167 METSÄTILAKAUPAT 01.04.2020 31.03.2021 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Satakunnassa on suhteellisesti eniten uudistuskypsiä puustoja. Kuudessa maakunnassa on tehty vuoden aikana yli sata kauppaa. Neljän maakunnan hintatasot ovat liki toisiaan. 1 2 3 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA TAMMI-MAALISKUUSSA metsätiloja on tullut myyntiin viime vuotta vähemmän. Solmittujen kauppojen määrä on kuitenkin pysynyt vuodentakaisella tasolla. Metsärahastot ja muut institutionaaliset sijoittajat ovat ostaneet vapailta markkinoilta noin joka kolmannen kohteen ja käyttäneet ostorahaa noin 20 miljoonaa euroa. Hintakertoimet nousseet Hannu Liljeroosin vuodesta 2014 alkaneen seurannan aikana hintakertoimet eli kauppahinnan ja metsätilan ominaisuuksista lasketun summa-arvon suhteet ovat nousseet kaikissa maakunnissa. Nousu on ollut voimakkainta Lapissa ja ylipäätään Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomen korkean hinnan maakunnissa nousu on ollut lievää, mutta lähtötasokin korkeampi. Yksittäisten kauppojen tuomasta satunnaisvaihtelusta huolimatta hintakertoimien muutos kuvastaa hyvin metsätilojen hintatason nousua, sillä puuston määrä on pysynyt keskimäärin liki samana. Myöskään kantohinnoissa ei ole merkittävää eroa vuosien 2014 ja 2020 välillä.? l MIKKO HÄYRYNEN Tarjonta hupeni alkuvuonna Maakunta 1,09 1,04 0,96 1,02 1,09 1,15 1,12 0,86 0,87 0,9 0,89 0,89 0,94 0,98 0,76 0,78 0,75 0,73 0,85 0,90 1,01 Häme-Uusimaa Pohjanmaa Lappi 0,6 0,8 1,0 1,2 Piirakka: Lähde: Ruokavirasto SUURIMMAT KUUKAUSITTAISET HAKKUUMÄÄRÄT 2010-LUVULLA LAPISSA KASVU VAHVINTA 3/2017 3/2019 3/2018 1/2019 10/2018 , Mm 3 , Mm 3 , Mm 3 , Mm 3 , Mm 3 72 % 25 % männyntaimi (42,3 miljoonaa) muut puulajit Vuonna 2020 kotimaiset taimitarhat toimittivat metsänviljelyyn yli 168,3 miljoonaan tainta. KUU SI JYRÄÄ 3 % rauduskoivu (5,4 miljoonaa) 0,2 % (0,3 miljoonaa) Kuusentaimien osuus (120,3 miljoonaa) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Metsätilakaupan hintakertoimet 2014–2021 Hintakerroin* Tilakaupan hintakertoimet kertovat nousutrendistä. 8395_.indd 56 16.4.2021 14.25
KUN istuu Suzuki Acrossin pukille, käy niin kuin uuden auton kohdalla nykyään aina: on paljon opettelemista. Monet perusasiat ovat kaikille autoille yhteisiä, mutta lisäja aputoiminnot vaativat paneutumista. Henkilöauto ei ole enää vain kulkuja kuljetusväline vaan myös viihdekeskus. Kuljettajan penkki on hyvä ja tarpeeksi iso. Istuimen ja ratin säädöt riittävät erikokoisille kuskeille. Auto herää henkiin kojelaudan napista kun samalla painaa jarrupoljinta, kunhan avain on mukana. Sähkökäytössäkin on Acrossissa pontta pytyssä, tai siis käämissä, ihan riittävästi. Etuja takasähkömoottorien tehot ovat 134 ja 40 kilowattia eli yhteensä 174 kW/236 hevosvoimaa. Auton 2,5-litrainen bensiinimoottori tuottaa 136 kW/185 hv. Kun ajetaan kaikkien moottorien tehoilla, on maksimitehoa käytössä 225 kW/305 hv. Luontevaa ja helppoa matkaa Across lähtee herkästi ja äänettömästi liikkeelle. Ajopolkimen liike on luonteva, auto pyrkii eteenpäin tarmolla ja mukavasti, ei hyökkäillen. Liukkaalla auton järjestelmät pitävät kulun vakaana ja tuntuman turvallisena. Tästä poikkeuksena on jäisellä asfaltilla täydellä teholla tapahtuva kiihdytys. Kun kaikki pyörät käyttävät vetämiseen kaiken pidon, jää sivusuuntaan vähän pitoa, jolloin auton sivusuunTEHOA, TILAA JA TOIMINTOJA SUZUKI 2,5 PLUG-IN HYBRID 4WD GLX CVT Teho: 2 sähkömoottoria, 134 kW edessä ja 40 kW takana Bensiinimoottori: 2,5 l, 136 kW Käytettävä kokonaisteho: 225 kW Akku: 18,1 kWh Latausaika: 8 tuntia (8 A sukorasiasta) Oma massa: 2 015 kg Kokonaismassa: 2 510 kg Pituus: 4 635 mm Leveys: ilman peilejä 1 855 mm Korkeus: 1 690 mm Akseliväli: 2 690 mm Kääntöymp. halkaisija: 5,7 m Maavara: 190 mm Perävaunumassat: jarruton/jarrullinen 750/1500 kg Huippunopeus: 180 km/h Kiihtyvyys: 0–100 km/h 6,0 s Toimintamatka: sähköllä (WLTP) 75 km Polttoaineen kulutus: (WLTP) 1,0 l/100 km CO2-päästöt: 22 g/km Koeajoauton kokonaishinta: 58 111 € Suzukin Across-kaupunkimaasturissa on ladattava litium-ajoakku, kaksi sähkömoottoria ja 2,5-litrainen bensamoottori. Lisäksi mukana on älyä, viisautta ja härpäkkeitä hengästyttävän paljon. Valkoinen Suzuki Across tasaisella pilvipoudalla kinosten keskellä sai tähän kuvaan kaverikseen naapurin Valmetin, että olisi jotain väriä. Molemmat nelipyörät ovat aikansa tyylikkäitä edustajia. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 8395_.indd 57 16.4.2021 14.25
tainen liike säikäyttää kuljettajan. Teho riittää tällaiseen nelipyöräsuditteluun suurissa nopeuksissa, vaikka kaikki pyörät vetävät ja auton omapaino on yli kaksi tonnia. Kun tehoa on paljon, korostuu kuljettajan vastuu ajamisesta. Muuten Suzuki Across on helppo ajettava erilaisilla tienpinnoilla ja tilanteissa. Kaupunkiajossa auttaa se, että maasturimaisesti istuu vaaksan verran rahvaan yläpuolella. Silloin on helppoa havaita, mitä ympärillä tapahtuu. Huonolla tiellä ja kahluusyvässä lumessa pärjää sen, mitä kaupunkimaasturilta sopii vaatia. Menemistä parantaa, kun kytkee päälle maastoajomoodin. Maantiellä mennään suoraan. Jousitus tuntuu sopusuhtaiselta ja tanakalta, näin tehokkaassa autossa löysä jousitus olisi kiusallinen. Oivallista on myös, ettei auto tuputa käyttöön kaistavahtiavustinta joka kerran, kun lähdetään ajamaan. Auton toimintoja hallitaan hyvään vanhaan tapaan pylpyröillä ja painikkeilla, eikä niin paljoa kosketusnäytöltä. Automatiikalla varustetut led-ajovalot ovat hyvät, kerrankin myös pitkät valot näyttävät jotain. Lähivalot valaisevat kirkkaasti ja leveältä. Tämänkaltaisille valoille ominaisesti lähivalon yläraja on veitsenterävä. Kaikki mahtuvat Across on reilut 4,6 metriä pitkä, siis normaalia kokoa. Kuitenkin takamatkustajien tilat ovat keskimääräistä väljemmät. Sisätilojen korkeus antaa pituussunnassa tilaa kabiiniin, koska edessä istutaan ryhdikkäästi eivätkä takamukset ole lattian tasolla, joten pystymmässä olevat sääret vievät vähemmän pituustilaa. Jalkatilaa on takana hyvin, isonkin kuskin taakse mahtuu istumaan. Kardaanitunnelin paikalla takajalkatilassa on matala kyhmy. Taakse mahtuu kolme henkilöä. Tavaratilaa valmistaja ilmoittaa olevan takaselkänojat pystyssä 490 litraa ja istuimet taitettuina 1 168 litraa. Raivaussaha mahtuu kyytiin jopa pituussuuntaisesti. Tavaratilan pohjan alla on kevytvarapyörä, siitä plussa. Jos korvessa kovalla pakkasella rengas tyhjenee, ei renkaantäyttömuussilla pärjää. Ekoja sporttipisteitä Suzuki Acrossin käyttö sähköllä ja bensiinillä tekee oikeastaan mahdottomaksi arvioida käytön kustannuksia käyttövoiman osalta. Auton käyttömoodit ovat valittavissa vaihdekepin juuren nappuloilla. Loogisin moodi on sähköajoa suosiva tila, jolloin bensiininkäyttö minimoituu. Auto käytKuljettajan olot ovat Suzuki Acrossin parasta antia. Kaikkea tarvittavaa voi säätää. Penkki on lisäksi perushyvän tuntuinen eikä ala vaivata pitkälläkään matkalla. Keskikonsolistakin huomaa, ettei nappeja säästellä ja hyvä niin: kun konsolin, kojelaudan ja ratin namiskat on hallussa, voi monia säätöjä tehdä käsikopelolla ja katse tiessä. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 8395_.indd 58 16.4.2021 14.25
tää sähköajotilassa akun melko loppuun ennen kuin automaattisesti käynnistää polttomoottorin. Kokeilimme täydellä ajoakulla ajamista kahdeksankympin nopeudella. Tulos oli noin 65 kilometriä. Ajoimme viikon ajan siten, että lähdimme joka aamu liikkeelle akku täyteen ladattuna. Koeajokilometreistä noin puolet koostui kahdesta 240 kilometrin siirtoajosta, loppu oli paikallista pyörimistä lähes täysin sähköllä. Jos siis kävisin Acrossilla kerran viikossa 240 kilometrin päässä ja loput olisi sama määrä sähköllä ajoa, kuluttaisi tämä hybridi noin 4 litraa bensaa sadalla. Jos Helsinkiin olisi matkaa puolta harvemmin, olisi bensankulutus vain noin 2 litraa 100 kilometrillä. Parhaiten auto sopii sille, joka voi kotona tai töissä ladata sen päivittäin ja ajomatka on alle 80 kilometriä päivässä, eikä pitkän matkan ajamista ole usein. Näin ajaisi oikeastaan täyssähköautolla ilman toimintamatka-ahdistusta. Suzuki Across tarjoaa hyvän kyydin. Sitä jää miettimään, tarvitseeko pieneen kulutukseen tähtäävä auto urheiluauton suorituskykyä, mutta se on ostajan asia. Ehkä tällä autolla voi saada naapurien silmissä sekä ekopisteitä että sporttipisteitä.? l Acrossin ruuma on tilava. Tilan pohjalla tavaratilan peittosermi ja latauskaapeli. Sisään mahtuisi tarvittaessa yllättävän iso kappale. Mittariston vasen viisari tiedottaa auton energiankäytön tilasta, oikeanpuoleiset siitä, miten paljon on bensaa tankissa ja varausta ajoakussa. Keskelle voi valita värikkään kaavakuvan energiavirroista auton liikkuessa. Jalostetuilla siemenillä LISÄÄ KASVUA • PAREMPAA LAATUA • ENEMMÄN TULOJA Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle Pyydä tarjous: siemenkeskus@tapio.fi tai p. 0294 32 6000 Kylvä hyvää! T U T U S T U : W W W . T A P I O . F I / M E T S A P U I D E N S I E M E N E T Metsälehti Makasiini 59 8395_.indd 59 16.4.2021 14.25
METSÄNOMISTAJA VOI MAILLAAN valita lähes mitä tahansa maksimaalisten hakkuiden ja totaalisen suojelun välillä. Esimerkiksi puolisoni ja minä teimme äskettäin väliaikaisen suojelusopimuksen tilallamme. Mikäli tavoitteemme olisivat puhtaasti taloudelliset, olisimme myyneet metsikön reilun 200 kuution puuston. Koska meillä on muitakin tavoitteita, olimme valmiit tyytymään vähempään, eli vaihdoimme osan mahdollisista tuloistamme ekologisiin arvoihin. Koko tilan tasolla suojelun ja luonnonhoidon aiheuttama tulonmenetys suhteutettuna mahdollisiin hakkuutuloihin kuvaa ekologisen kestävyyden painoarvoa päätöksenteossamme. Sama pätee myös koko valtakunnan mittakaavassa. Suomen metsämaan pinta-alasta 8,2 prosenttia on eri tavoin suojeltu (kitumaa mukaan luettuna 12,6 prosenttia). Noin 5 prosentille metsämaan pinta-alasta on lisäksi esimerkiksi kuntien tai Metsähallituksen omalla päätöksellä asetettu rajoituksia totaalisesta hakkuukiellosta avohakkuukieltoon. VAIKKA SUOJELUALUEET ON PERUSTETTU pitkän ajan kuluessa, niiden suojelu edelleen tarkoittaa mahdollisten hakkuutulojen menetystä. Silloinkin, kun suojelualue perustetaan Metsähallituksen maille, eikä alueen perustamisessa tarvita rahaa, suojelun kustannus on mahdollisten hakkuutulojen menetys. Tuoreen tutkimuksen mukaan (https:// doi.org/10.3390/f11090931) metsien suojelu ja metsänkäytön rajoitukset vähentävät mahdollisia ainesja energiapuukertymiä seuraavan kymmenen vuoden aikana reilut 15 prosenttia, mikä vastaa noin 680 miljoonan euron bruttokantorahatuloja vuosittain. Kun huomioidaan maakuntakaavojen lisärajoitukset, summa kasvaa 17 prosenttiin ja 775 miljoonaan euroon. Tämän verran siis kaikki suomalaiset metsänomistajat (ja kaikki kansalaiset valtion metsien omistajina) yhteisesti panostavat ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen vuosittain verrattuna tilanteeseen, jossa metsiltä tavoiteltaisiin maksimaalista taloudellista tuottoa. Vertailukohdaksi mainittakoon, että vuonna 2019 toteutuneet bruttokantorahatulot Suomessa olivat kaikkiaan 2,3 miljardia euroa. LASKELMA ON TEOREETTINEN siinä mielessä, että maksimaalinen taloudellinen tuotto ei ole koskaan ollut kaikkien metsänomistajien, puhumattakaan kaikkien kansalaisten tavoite. Laskelma ei myöskään kuvaa ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden saamaa painoarvoa täysimääräisesti; siitä puuttuvat esimerkiksi ne yksittäisten metsänomistajien hakkuiden rajoituspäätökset, jotka eivät ole laskelmaa tehdessä olleet tiedossa. Lisäksi laskelmasta puuttuvat arvonlisän menetykset, joka hakkaamatta jäävistä puista olisi metsäteollisuudessa saatavissa. Laskelma kuitenkin tekee näkyväksi päätökset, joilla metsien käytön ekologista ja sosiaalista kestävyyttä on vuosien saatossa pyritty parantamaan. Se havainnollistaa muille kuin taloudellisille tavoitteille, kuten monimuotoisuusja virkistyshyödyille, annettua painoarvoa suhteessa taloudellisiin arvoihin. Paljon on jo tehty, ja paljon voidaan vielä tehdä.? l Paljon on jo tehty Mikäli tavoitteemme olisivat puhtaasti taloudelliset, olisimme myyneet metsikön reilun 200 kuution puuston. LUONNOSSA » KOLUMNI ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. 60 Metsälehti Makasiini 8412_.indd 60 16.4.2021 14.12
Luotettavasti SUOMALAISELTA PERHEYRITYKSELTÄ! JOENSUUNKATU 10, 24100 SALO 040 300 1050 MYYMÄLÄ AVOINNA MA-TO 09-17, PE 09-18, LA 09-14 TILAA HELPOSTI NETISTÄ WWW.KONE-GLANS.FI 990 € 2290 € 695 € 1490 € MTD 20A42B ajoleikkuri + peräkärry kaupan päälle! Made in USA! • 20 hv Briggs&Stratton TWIN moottori! • Isompi 107 cm kaksiteräleikkuri • Automaattinen vaihteisto, nopeuden säätely kätevästi polkimella! • Sähköstartti Hakettaa 50 mm oksat! • Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä • 7 HV/ 208cc moottori • Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella • Hätäkatkaisin Kantojyrsin Greenstar GBS-150 ant ant Ka Ka a 2 D A4 A42B ajoleikkur A k M MTD 20A42B ajoleikkuri 11 yr eenstar G i tojyrsin Greenstar GBS 150 ant KKa l kk k l kk i G GBS jj i G GBS 150 K Järeät kovapalaterät! • 15 hv nelitahtimoottori • Teräkiekossa 9 terää, halkaisija 300mm ja paksuus 90mm • Terän ulottuvuus maan alle 225 mm • Terän ulottuvuus maan pinnalla 515 mm nop nopeuden sää •••••••• S hhk • Sähköstartti Polttomoottorihaketin Greenstar GBD-70 • T •• Terän Hakettaa 100 mm oksat! • Itsesyöttävä rumpurakenne kahdella järeällä terällä • 15 HV/ 420cc moottori • Syöttöaukon koko 50 x 35 cm, korkeus 110 cm • Poistotorvi säädettävällä heitonpituudella Polttomoottorihaketin Greenstar GBD-150 499 € Puutarhajyrsin RTT2 Honda 899 € 399 € Kevyt ja ketterä! • B&S series 450 125cc OHV moottori, • työleveys 36 cm • lisävarusteena ilmastointi ja sammaleenpoistoterät • paino 25 kg Puutarhajyrsin LA ZAPPA BIO-ruohonleikkuri Greenstar M510I-1 Tuuletusluukku, rännit ja sokkeli VAKIONA! • mitat 2500 mm (P) x 1900 (L) x 1950 mm (K) • levyt kestävää 4 mm polycarbonaattia KIONA! x x (K (K) m 349 € Kasvihuone Sunor 4,8 m² + automaattiavaaja kaupan päälle! 680 € Autotalli Sunyard SNCG-C2 CG C CG-C2 SNCG-C2 79 € 15 VUODEN PUHKIRUOSTUMATTOMUUSTAKUU! • 500 (P) X 299 (L) X 232 (K) cm = 15 m2 • Runko vahvaa sinkittyä terästä • Iso kaksiosainen ovi • Lisäksi sivussa pienempi käyntiovi • Riittävä korkeus! • Hyvä ilmanvaihto l nle M51 M51 O-ruohon h BIO-ruohon reenstar Greenstar M Ulospuhaltava ja allesilppuava! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Leikkuuleveys 51 cm • Leikkuukorkeuden pikasäätö, 5korkeusasentoa • Vahva teräsrunko 179 € NETISTÄ WW T W KONE-GLAN 249 € 399 € A HE TILAA LPOSTI N NETISTÄ W T Ruohonleikkuri Greenstar S511VHY-T ITSEVETÄVÄ JA KERÄÄVÄ! • Tehokas 146cc OHV-4-tahtimoottori • Työleveys 51 cm • 4 in 1 leikkuuominaisuudet! • Vahva teräsrunko S FI ONE GLAN €€ Y-T Y T Y-T i ottorii Ruohonleikkuri Greenstar S531VHY-W Sähköstartti, itsevetävä ja keräävä! • Moottori T8 173 cm3 OHV 4-tahti • Vetävät takapyörät, valittavissa 4 nopeutta • Leikkuuleveys 53 cm • Huippuominaisuudet! Loistava esimerkiksi mökille! Irrigatian säähän mukautuvan ÄLYKKÄÄN kastelujärjestelmän säädinyksikkö käyttää aurinkoenergiaa ja huomioi siten säätilan ja muuttaa kastelumäärää olosuhteiden ja kauden mukaan Automaattinen kastelujärjestelmä Erittäin helppo käsitellä ja loistava työjälki! • Moottori Honda GP 160 (163 cm3) • Vaihteet: 1 eteenpäin ja 1 taakse • Jyrsimen käynnistys ja erillinen pakkivipu ohjaustangossa • Jyrsimen työleveys 50 cm • Tehokas B&S 7 hv moottori • Suuri pyörintänopeus • Yksi vaihde eteen ja yksi vaihde taakse • Vahvat terät • Työleveys 80 cm • Erinomainen muokkausjälki Puutarhajyrsin Euro 5 EVO B&S 8398_.indd 61 14.4.2021 14.14
METSON EVÄÄT KEVÄÄSEEN Metso ja koppelo elävät Suomessa puoli vuotta yksitoikkoisella neulasdieetillä. Juuri ennen rasittavaa kevätsoidinta ne löytävät herkkuja, joissa on vitamiineja ja antioksidantteja. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA LUONNOSSA » LUHTA 62 Metsälehti Makasiini 8399_.indd 62 16.4.2021 14.10
Männyn neulaset ovat puoli vuotta metsokukon ainoa ateria. Ruokalista monipuolistuu samaan aikaan kun kevätsoidin alkaa. Metsälehti Makasiini 63 8399_.indd 63 16.4.2021 14.10
Määrällisesti neulasia on talvisessa Suomessa ylivertaisesti enemmän kuin mitään syötäväksi kuviteltavaa. OS keräät muutaman kourallisen männyn neulasia ja päätät syödä ne, pääset jyvälle metson talvielämän ehdoista. Neulaset maistuvat karvailta ja kitkeriltä ja hetken päästä vatsassa kipristelee. Entä jos männyntaimi osaisi pohtia elämän tarkoitusta. Aivan varmasti se haluaisi kasvaa isoksi puuksi eikä joutua eläinten syömäksi. Niinpä useimmat puut ja kasvit keräävät herkkiin ja elintärkeisiin osiinsa kitkeriä ja myrkyllisiä haitta-aineita. Metsot kuitenkin popsivat neulastupsuja ainoana talviajan ravintonaan. Pihkojen, fenolien ja muun kitkerän ohella havut sisältävät myös energiaa ja hyöMetsonsoidin on kiivaimmillaan aamuöisin. Koppeloviikolla ei edes kevään viimeinen lumisade estä soidinta. dyllisiä kivennäisiä. Määrällisesti neulasia on talvisessa Suomessa ylivertaisesti enemmän kuin mitään syötäväksi kuviteltavaa, mutta laatu on keskimäärin huono. Metso ratkaisee tämän ongelman kahdella tavalla. Sillä on valtavan pitkä umpisuoli, jonka mikrobit neutraloivat karvasaineita ja pilkkovat selluloosaa. Yhtä tärkeää on myös valinta. Hyvissäkin metsometsissä on paljon mäntyjä, joista ei koskaan nokkaista neulastupsuakaan. Joku toinen puu on syöty liki viimeiseen neulaseen. Neulasjahdissa Nyt pitää paljastaa, etten ymmärtäisi tuon taivaallista havulinnun umpisuolen pikkupöpöistä tai neulasten haitta-aineista ilman tärkeää tietolähdettäni. Edesmennyt metsoprofessori Harto Lindén ei ainoastaan tutkinut metsoa joka kantilta, vaan myös kirjoitti ja luennoi niistä sangen yleistajuisesti. LUONNOSSA » LUHTA 64 Metsälehti Makasiini 8399_.indd 64 16.4.2021 14.10
Selvittääkseen miksi toinen mänty maistuu mutta toinen ei, Linden lähti haulikon kanssa Meltauksen riistantutkimusaseman lähimetsään. Saaliiksi ei posautettu metsoja vaan neulasia. Hän ampui korkeista latvuksista hyvän otannan sekä metsojen nokkimia että niiden hyljeksimiä havutupsuja. Kemiallinen analyysi osoitti, että metsolle maistuneissa neulasissa oli keskimäärin vähemmän karvasmyrkkyjä ja enemmän energiaa kuin niissä, jotka jätettiin syömättä. Kuin kaksi lajia Suomen metsokanta on tällä hetkellä puolet tai kolmasosa 1960-luvun tasosta ja neljäsosa sotia edeltäneen ajan metsomääristä. Tällä vuosituhannella metso ei kuitenkaan ole vähentynyt, ja esimerkiksi 2019 syksyllä Pohjois-Suomessa oli enemmän metsoja kuin vuosikymmeniin. Metsot ovat pärjänneet iät kaiket luonnonmetsissä, mutta Tornio–Kajaani-linjasta etelään sellaisia on vain muutama prosentti metsäalasta. Uutena ilmiönä myös nuorissa, mäntyvaltaisissa talousmetsissä voi elää elinvoimainen metsokanta. Sekään ei haittaa, että monen metsänomistajan metsäkuviot muodostavat metsäalueista sekalaisia tilkkutäkkejä. Metso on ainoa eläinlaji, jolla uros ja naaras ovat niin erilaisia, että metsorouvalla on oma nimi, koppelo. Koon ja ulkonäön lisäksi myös elintavat poikkeavat siinä määrin, että metso ja koppelo elävät kuin kaksi eri lajia. Vain talviravinto, nämä neulaset, yhdistävät sukupuolia. Koska koppelot pesivät ja huolehtivat jälkikasvusta, niille mieluisa ympäristö voi muodostua tärkeäksi koko lajille. Ukkometso pitää isoista puista ja kantavista vaakasuorista oksista. Koppelot viihtyvät talvella yllättävän nuorissa ja mielellään tiheissä taimikoissa. Niille on tärkeää sekä näkösuoja että oksiston tuoma suoja kotkan ja kanahaukan uhalta. Molemmat sukupuolet ja myös poikueet tarvitsevat varsinaisen puuston alle katajia, kuusentaimia ja muita suojakasveja. Vain kerran vuodessa Metso ja koppelo kohtaavat vain kerran vuodessa, ja eteläisessä Suomessa se hetki on juuri nyt. Oulun ja Kainuun korsessä kukkoilussa ja nujakoinnissa, kuka on porukan kovin jätkä ja kunkku. Korvaa ei lotkauteta nykyajan puheille sukupuolten tasa-arvosta. Kun koppelot tulevat, ne suunnistavat yleensä erehtymättä soidinta hallitsevan kukon tontille. Isoilla soitimilla syntyy erikoinen ilmiö. Muut soidinmetsot unohtavat oman alueensa ja ryntäävät soitimen hallitsijan ja koppelolauman hännystelijöiksi. Huhtikuun aikana keskinäinen nujakointi ja kukkoilu valikoi soidinpaikan valtiaan. keudella metsonsoitimen koppeloviikko ajoittuu vapun seutuville, pohjoisen suurissa metsokairoissa Savukoskella tai Kittilässä kutakuinkin äitienpäivään. Jokaisen soidinpaikan metsokukot elävät pääsääntöisesti paikkalintuina muutaman kilometrin säteellä soitimen ympäristössä. Kullakin havulinnulla on ikioma parin hehtaarin soidinreviiri ja sen taustalla paljon isompi päiväalue. Huhtikuun aamuöinä ratkotaan keskinäiKeväällä metsolle ja koppelolle maistuvat syysmyrskyn sortamien mäntyjen neulaset. LUONNOSSA » LUHTA 66 Metsälehti Makasiini 8399_.indd 66 16.4.2021 14.10
Soidinpaikan ala voi olla pari neliökilometriä, mutta nyt kaksikymmentä metsoa ja lähes yhtä iso koppeloparvi kerääntyvät ryhmäsoitimeksi tuskin puolen hehtaarin alueelle. Oman tonttinsa hylännyt metso on samanaikaisesti kiihkon vallassa ja epävarma. Tästä seuraa piirileikiltä näyttävä juoksentelu, jossa mustia pyrstöjä vilahtelee joka puolella puiden takana. Ei ole helppoa soitimen valtiaallakaan. Koppeloviikko päättyy paritteluihin. Lyhyen lemmenhetken jälkeen koppelo ei palaa soidinpaikalle. Nokkaan takertuneet koppelon niskahöyhenet kertovat aamuvarhaisen lemmenhetkistä. Se paimentaa koppeloparvea ja joutuu vuorollaan näyttämään jokaiselle muulle kukolle, kuka täällä määrää. Metson suvun onneksi juuri samaan aikaan puolen vuoden yksitoikkoinen ruokavalio monipuolistuu. Pälvissä paljastuu tärkeitä antioksidantteja kuten mustikanvarpuja kukkasilmuineen. Koppelon mieluisinta herkkua ovat jo lumien sulaessa puhkeavat tupasvillan kukat, mustapäät.? l Metsälehti Makasiini 67 8399_.indd 67 16.4.2021 14.10
KUN talven metsäsavotat on paketoitu, kuitupinot myyty yhtiölle ja klapiurakka lopuillaan, lojuu tien varressa vielä parikymmentä tukkimitat täyttävää puuta. Jokunen tuulenkaato, pari pihapuuta ja muutama vanha komea siemenpuu. Pitäisikö ne pätkiä ja työntää hydraulihalkojan kitaan? Toisaalta keväällä mielessä itää monenlaisia rakennusprojekteja. Piharakennuksiin, laitureihin ja kattoremontteihin KANNATTAAKO SAHUUTTAA? Veimme kaksi erikokoista mäntytukkia sirkkelisahurin käsittelyyn ja selvitimme, millaista sahatavaraa tukkien sisästä kuoriutuu. Isompi tukeistamme, 4,9 metriä pitkä ja latvaläpimitaltaan 21-senttinen mänty valmiina sahattavaksi. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN tarvittaisiin monenmoista puutavaraa. Mitäpä jos veisin tukit sirkkelisahurille? Juuri omaan tarpeeseen Sirkkelisahausta ja puutavaran höyläystä Kokkolan Ullavassa harjoittava Janne Jylhä kannustaa ajatukseen. ”Varsinkin silloin, jos itsellä on jo mielessä jokin tietty käyttökohde sahatavaralle, on sirkkelisahaus järkevää. Voit sahuuttaa juuri omaan tarpeeseen sopivaa tavaraa.” 68 Metsälehti Makasiini TUKKI LANKUIKSI 8400_.indd 68 16.4.2021 14.06
TUNTUVA HYÖTY ”AMMATTITAITOINEN sahuri sahaa päivässä 20–30 kuutiota tukkeja, joista tulee noin 55 prosenttia sahatavaraa”, Suomen Sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Ripatti sanoo. Eli jos asiakas sahuuttaa 20 kuutiota hyvälaatuisia tukkeja, saa hän 11 kuutiota sahatavaraa. Sahauksen hinta on noin 70 euroa tunnilta. Kahdeksan tunnin sahausurakka maksaisi asiakkaalle 560 euroa. Jos lasketaan sahaukseen, puiden ja sahatavaran kuljetukseen sekä taapelointiin metsänomistajan omaa työtä 20 tuntia ja tälle hintaa 40 euroa tunti, tulee kustannusta lisää 800 euroa. Sahatavaran arvoksi tulee nykyhinnoilla laadusta riippuen noin 3 000 euroa. Kun sahatavaran arvosta vähennetään kulut, sahatavaraerän arvoksi jää noin 1 600 euroa. Hankintakaupalla tukit myyden metsänomistaja olisi saanut tuloa 700 euroa, joten sahauksen taloudelliseksi hyödyksi jää noin 900 euroa. Näin pienemmällekin tukkierälle voi saada sitä paljon hehkutettua arvonlisää. Usein voidaan hyödyntää myös sellaisia rungonosia, jotka eivät olisi yhtiön myyntipinoon kelvanneet. ”Moneen käyttökohteeseen riittää esimerkiksi alle kolmen metrin mittainen sahatavara hyvin. Hieman lenkotyvisestä männystä katkaistaan usein pystykorjuussa järeä kuitupölkky tyvestä, mutta siitä voisi saada erinomaista oksatonta sahatavaraa omaan käyttöön”, Jylhä kertoo. Kaksi erilaista tukkia teriin Jos ei ole ollut sirkkelisahan vastaanottopäässä keräämässä tuoreita lankkuja ja lautoja, voi olla vaikea hahmottaa, millaista sahatavaraa tukeista voi saada. Selvittääksemme asiaa nostimme Jylhän sahapöydälle kaksi erilaista mäntytukkia. Toinen tukeista oli oksaton tyvitukki. Sen pituus oli 4,9 metriä ja läpimitta latvasta 21 senttiä. Toinen tukki oli harvennusmetsäsKun tukki on sahattu kolmelta sivulta suoraksi ”pelkaksi”, päästään siitä sahaamaan halutun kokoista lankkua. Janne Jylhä on kulkenut sahurina vastavirtaan. Kun moni sirkkelisahuri on lopettanut toimintansa alan säännösten lisääntyessä, on Jylhä hankkinut sahaja höyläkaluston ja suorittanut lujuuslajittelukurssin. Sirkkelillä saa sahattua yhtä mittatarkkaa sahatavaraa kuin isommillakin sahoilla, jos laite on kunnossa ja sahuri osaa hommansa. Metsälehti Makasiini 69 8400_.indd 69 16.4.2021 14.06
tä tehty 3,7 metrin mittainen mäntytukki, jonka latvaläpimitta oli vain 13 senttiä, eli niin kutsuttu pikkutukki. Tyvitukista kolme kuusituumaista lankkua Ensimmäisenä syötämme sahaan järeämmän tyvitukin. Janne Jylhä arvioi, että tukista saadaan paras jalostusarvo sahaamalla siitä kuusi tuumaa, eli 150 millimetriä, leveitä lankkuja. Ensin tukki sahataan kuuden tuuman levyiseksi ”pelkaksi”. Siitä päästään sahaamaan 50 milliä paksuja ja 150 milliä leveitä lankkuja. Niitä irtoaa pelkasta kolme kappaletta, tosin aavistuksen vajaasärmäisinä. Lisäksi tukista saadaan kaksi neljä tuumaa leveätä lautaa. Nekin olivat vajaasärmäisiä. Entä paljonko lisäarvoa tuli tuotettua? Ruutupaperi esiin ja ynniköimään. Tukin tilavuus oli 220 litraa, eli 0,22 kiintokuutiometriä. Hankintakaupalla myytynä tukista olisi kuudenkymmenen euron hinnalla saanut tuloa 13,2 euroa. Nyt meillä on edessämme 14,7 metriä kuusituumaista vajaasärmäistä lankkua, jolle löydämme verkosta viitteellisen hinnan 3,2 euroa per metri. Eli lankkujen hinnaksi muodostuisi rautakaupasta haettuna 47,04 euroa. Päälle tulee 9,8 metriä lautaa, joille päättelemme hinnaksi yhteensä noin 5 euroa. Kokonaisuudessaan tukista saadun sahatavaran arvo on täten noin 52 euroa! Tässähän suorastaan rikastuu! ”Tietysti pitää huomioida tukkien kuljetus sahalle, sahaustyö, sahatavaran kuljetus takaisin ja taapelointi kuivausta varten”, toppuuttelee Jylhä. Pikkutukista kaksi kakkosnelosta Entäpä pikkutukki, joka ainakin hankintahakkaajalta olisi päätynyt kuitupuupinoon. Mitä siitä syntyy? ”Jos pikkutukki on suora, kuten tämä on, niin kyllä tästä kaksi kakkosnelosta, eli 100 milliä leveää ja 50 milliä paksua lankkua saadaan irti”, Jylhä arvelee. Ja on oikeassa, sillä juuri nuo kakkosneloset pikkutukista sahauksen jälkeen kuoriutuvat, vajaasärmäisinä tosin. Mutta päästiinkö tienesteille? Kuitupuupinossa 75 litran eli 0,075 kiintokuution kokoisesta pölkystä olisi saanut tuloa 30 euron kuutiohinnalla 2,25 euroa. Nyt tukista irtosi 7,4 metriä kakkosnelosta, jonka arvioimme maksavan rautakaupassa noin 1,5 euroa per metri. Pölkystä saatiin siten sahatavaraa yli yhdentoista euron arvosta. Sahaus viisinkertaisti pikkutukin arvon. Lisäksi tukkien sahauksessa syntyi ”pintoja”, eli tukin pinnasta irti sahattuja pintaosia, joista ei pysty sahaamaan sahatavaraa. Purua kertyi arviolta sata litraa. ”Pinnat voi hyödyntää polttopuuna tai hakkeena. Ne asiakas saa halutessaan mukaansa. Sahanpuru sen sijaan jää perinteisesti sahurille. Sillekin on markkinat esimerkiksi eläinten kuivikkeena. Sata prosenttia puusta tulee hyödynnettyä.” Pikkutukista saatiin kaksi kappaletta ”kakkosnelosia”. Arvo sahatavaralle noin yksitoista euroa. Pinnoista saa polttopuuta tai haketta. Lähipuu-merkille saa sirkkelisahauksessa aitoa katetta. Katso video Metsälehden Youtubekanavalta. Purukin on sahurille rahanarvoista tavaraa. Se menee muun muassa hevosten kuivikkeeksi. 70 Metsälehti Makasiini TUKKI LANKUIKSI KUN ON AIKA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa myydä puuta verkossa joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Se on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. 8400_.indd 70 16.4.2021 14.07
Riittääkö laatu? Sirkkelisahoilla sahattua sahatavaraa kuulee toisinaan pidettävän mittojen suhteen epätarkkana. Mutta kuten metsähommissa muutenkin, jälki on yleensä tekijänsä mukaista. ”Jos ei mittatarkkuus ole kohdillaan, niin silloin on jossain vika. Yhtä lailla tarkasti sirkkelillä saa sahattua kuin isommillakin sahoilla. Kuivuessaan puu tietysti käyttäytyy vaihtelevasti, mutta halutessaan tavaran voi mitallistaa höyläämällä”, Jylhä sanoo. Metsänomistaja voi käyttää oman metsän puita myös lujuuslajiteltua sahatavaraa edellyttäviin kohteisiin. Tämä kuitenkin edellyttää, että sahurilla on oikeudet lujuuslajitella sahatavara, kuten esimerkiksi Jylhällä suorittamansa tutkinnon ansiosta on. ? l Isomman tukin sahauksen tulos. Kolme komeaa kuuden tuuman lankkua ja muutama vajaasärmäinen lauta. Sahatavaran arvo noin 52 euroa. Metsälehti Makasiini 71 KUN ON AIKA MYYDÄ PUUTA Kuutio on metsänomistajalle helpoin tapa myydä puuta verkossa joko ammattilaisen, kuten metsänhoitoyhdistyksen avulla tai omatoimisesti. Se on kuin asunnonvälityspalvelu, mutta puulle. 8400_.indd 71 16.4.2021 14.07
MARKKU Tervosella oli haave, että jonakin päivänä hän tekee tukkeja englantilaisiin arvoaseisiin. ”15 vuotta siinä meni, että sain ensimmäisen tilauksen”, Tervonen kertoo. Kaikki juontuu puuseppägeeneihin. Tervonen on suksiseppäsukua ja suvussa on tehty itse reet ja kiikkustuolitkin. ”Joskus 70-luvulla rupesin veistelemään omaan kivääriin rata-ammunnan tukkeja, että josko osumatarkkuus paranisi. Ja saattoi vähän parantua.” Talotehtaalla työkaveri harrasti ampumahiihtoa ja pyysi tekemään hänellekin tukin, jotta osuu. SielHAAVEESTA TOTTA Arvoaseen tukit tehdään pähkinäpuusta, puuseppä Markku Tervonen kertoo. ”Pähkinäpuussakin on hyvää, huonoa ja hyvin huonoa.” tä sana levisi ampumahiihtäjien keskuuteen ja tilauksia alkoi tulla. Sen jälkeen toiminta laajeni hirvenhiihtoon ja ylipäätään rata-ammuntaan. Oman toiminimen Tervonen perusti 1983. Seuraavana vuonna hän saattoi jäädä pois aiemmasta päätyöstään. ”Usko oli kova, mutta siitä huolimatta se oli hyppy tuntemattomaan. Satsasin markkinointiin ja kiersin erämessuja.” Ei asiakkaiden nimiä Rata-aseiden perien valmistus valmensi Tervosta varsinaiseen tavoitteiseen, arvoaseisiin. Purdey, Holland & Holland, Käsityössä on tärkeää, että kädet tekevät sen mitä silmä tahtoo. Aina se ei onnistu ensiyrittämällä kokeneellakaan, Markku Tervonen sanoo. Ukkivainajan suustaladattava luodikko 1800-luvun lopulta, johon hän teki tukin itse. » TUOTE & TEKIJÄ 72 Metsälehti Makasiini TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT JUHA KAUPPINEN 8401_.indd 72 16.4.2021 14.03
Boss & Co, hän luettelee englantilaisia asemerkkejä. Arvoaseet voivat olla yli sata vuotta vanhoja ja kymmenien tuhansien eurojen arvoisia. Tervosta tarvitaan, kun tukki pitää uusia uuden omistajan mittoihin tai jos perä on rikkoutunut. Uuden tukin pitää olla kuin alkuperäinen. ”Kun aseen nostaa poskelle, niin silmän pitää olla keskellä tähtäinkiskoa, jotta ase ampuu sinne minne silmä katsoo.” Tervosella on mitoitusase, jonka tukkia pystyy säätämään, ja asiakkaasta otetaan mitat kuin räätälillä ikään. Pituus, korkeus, sivuvääryys, alavääryys, hän luettelee. Asiakkaistaan Tervonen ei kerro enempää kuin sen, että Suomessakin on aristokratiaan taipuvaisia, lähinnä vanhojen teollisuussukujen piirissä. Tai sitten todellisia asianharrastajia, joille ei ole väliä, mitä harrastus maksaa. Pähkinäpuu parasta Jos kivääri alkaa ampua ohi, niin syynä voi olla tukin kosteuseläminen, vääntyily. Parhaat tukit tehdään pähkinäpuusta (Juglans-suvun lajit), sillä niiden puuaine kerran kuivuttuaan vääntyilee vähiten. ”Se on tasasyistä ja helppoa työstää, kestävää ja kaunista. Mutta pähkinäpuussakin on hyvää, huonoa ja hyvin huonoa.” Pähkinäpuulajeja ja alalajeja on monia, ja puuaineen väri vaihtelee. Eurooppalaista ketunhännän oranssinruskeaa pidetään kauneimpana, mutta sitä on vaikea saada. Amerikkalainen taas vivahtaa violettiin. Ja sitten on se pintapuu eli läski. Amerikkalaisessa se on vaaleaa ja menee öljyttynä harmaanrumaksi. Euroopan rajoilta Pähkinäpuun markkinat ovat turkkilaisten hallussa. Turkkilaisten toimittama pähkinäpuu tulee Mustanmeren ja Kaspianmeren tienoilta ja on vähän tummempaa. ”Olen käynyt pari reissua Turkissa ostamassa pähkinäpuuta paikallisilta sahureilta ja Saksassa messuilta turkkilaisilta välittäjiltä.” Aihiolankkujen hinnat lähtevät sadan euron tienoilta, kalleimmillaan Tervonen on maksanut yhdestä lankusta kaksi ja puoli tuhatta euroa. Aihiolankkuja menee kuutiometriin 75 kappaletta, joten periaatteessa kuutiohinnaksi tulisi 187 500 euroa. Kalleimmat tukkiaihiot tulevat pähkinäpuun juuresta. Tukin voi tehdä myös loimukoivusta tai visakoivusta, mutta juuri muita puulajeja Tervonen ei suostu käyttämään. Tammi on sälöilevä ja hankala työstettävä. Pyökki taas kosteuselää, mutta jotkut sitä aseissa silti käyttävät. Vastustamaton kutsu Tervonen on vaimonsa kanssa vastikään toteuttanut pitkäaikaisen haaveensa ja muuttanut Kestilästä Ivalon Nellimiin, missä voi elää todellisten luontoihmisten unelmaa. Vaikka mies eläkeiässä jo on, hän aikoo jatkaa tukkien tekoa niin kauan kuin pystyy. ”Jo kyseltiin, ettenkö tekisi poronvaljaisiin länkiä, kun niitä ei saa mistään. Piti hillitä itseä, että minkä vuoksi Lappiin tultiinkaan.” Parit länget on kuitenkin mallina, jos sopivaa luonnonväärää koivua löytyy.? l Lähes satavuotias haulikkopari, jonka tukit on mitoitettu uudelle omistajalle. Haulikon perä karhennetaan, jotta ase ei luista olkapäältä. Metsälehti Makasiini 73 8401_.indd 73 16.4.2021 14.03
PELTOJA paketoitiin ahkerasti 1960ja 1970-lukujen taitteessa, niin myös kolmen hehtaarin rantapelto Haapajärven Kuonalla. Se oli kesantona vuoteen 2001, jolloin tehtiin ojitusmätästys ja istutettiin avojuuriset kuusentaimet. ”Vaihtoehtona oli istuttaa koivua, mutta runsaan jäniskannan vuoksi valinta kääntyi kuuseen”, Paavo J. Laajalahti kertoo. Taimet lähtivät hyvin kasvuun eikä hallakaan vaivannut. Maapohja on rehevää, joten kaikentukahduttavan horsman ja angervon torjuntaa riitti usealle kesälle. Nyt kuusten alla vallitsee kellari-ilmasto ja kasvustona on vain sammalta. Kuusenlatvat huitelevat korkeutta jo kymmenessä metrissä, puuta on hehtaarilla noin 130 mottia. Puustossa on boorinpuutoksesta kertovia kasvuhäiriötä, minkä vuoksi Laajalahti levitti viime kesänä nestemäisen boorilannoitteen. Ensiharvennus koittaa lähivuosina. Laajalahtea polttelee tehdä työ itse moottorisahatyönä, vaikka kuusikossa se on hidasta. Pihapiirin tuntuman hakkuujäljen saisi kuitenkin haluamakseen, ja korjuu olisi siistimpää kuin metsäkoneiden jäljiltä. Pelto oli kymmeniä vuosia hiilen lähde, mutta on nyt mitä parhain hiilinielu. Tulevaisuus on kuitenkin huteralla pohjalla, sillä ely-keskuksen suunnitelmissa on nostaa Kuonanjärven säännöstelyn ylärajaa 20 senttimetrillä. Silloin kuusikon alavimmat alueet kärsisivät märkyydestä ja todennäköisesti muuttuisivat taas päästölähteeksi.? l TEKSTI MIKKO HÄYRYNEN KUVAT PAAVO LAAJALAHTI Peltoheitto kuusikoksi Hiilinielu perustettiin ennen kuin asiasta osattiin puhuakaan. Puusto on liki kymmenmetristä ja ensiharvennus koittaa lähivuosina. ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@metsalehti. fi. Liitä mukaan yhteystietosi. 2020 2001 Kesantopelto ojitusmätästettiin ja istutettiin avojuurisilla kuusentaimilla. Kuvissa mukana elämänkumppani Aila Koistinen. LUONNOSSA » ENNEN & NYT 74 Metsälehti Makasiini 8403_.indd 74 16.4.2021 13.59
ANTTI HEIKKISEN Metsälehti Makasiinissa 2/2021 ollut kolumni kuningatar Elisabeth II:n metsävierailusta Tehdaspuun työmaalla Toivakassa toukokuussa 1976 vaatii tarkennuksen. Britannian hovin ja Suomen suurlähetystön edustajat kävivät tarkastamassa kaikki vierailujärjestelyt. Kun esitimme, että metsäkäyntiä varten raivattaisiin polut metsään, kuten oli tapana usein muun muassa Kymi-yhtiön hallituksen retkeilyillä, he kielsivät sen jyrkästi. He halusivat, että kuljettaisiin ”luonnonmetsässä”. Niin tehtiin. Ohjelman mukaan kuningattaren olisi pitänyt vaihtaa autossa maastoon sopivammat kengät, mutta tämä tapahtui vasta lounaspöydässä. Tuskin hän kuitenkaan sai sukkiaan rikki metsäkävelyn aikana. Se oli virhe, että hattupäiselle kuningattarelle tarjottiin kypärä käteen. Kuningattaren kuviteltu kenkutuskäyrä saattoi johtua enemmän jostain muusta kuin metsässä kompuroimisesta. Retki kenttälounaineen onnistui hyvin. Vieraille näytettiin suomalaista puunhankintaa hakkuusta nippu-uittoon. Erityisesti Pika 75 -hakkuukone teki vieraihin vaikutuksen. Se, miten osa suomalaisista toimittajista ja kuvaajista käyttäytyi metsäretken aikana, on eri tarina. Sitä tuskin näytetään Pyykön dokumentissa. ESKO PAKKANEN MITEN KUNINGATAR PÄÄTYI SAVOTALLE KIRJOITUKSESSANNE Pyytivaaralta maailmalle (Metsälehti Makasiini 2/2021) kerrottiin, että Kupilka-eräastioita tekevässä Plasthillissä seurataan ”tarkkana, milloin muovia aletaan tehdä puuöljystä”. Tosiasiassa sitä on tehty jo kauan. Runsas kymmenen vuotta sitten aloitetussa Metsä puhuu -hankkeessa yhtenä jakotavarana oli kuulakärkikynä, jonka runko oli tehty puumuovista. Muovi oli valmistettu eukalyptuspuusta tehdystä öljystä. Nyt puuöljyä saa jo Suomestakin. Esimerkiksi Arlan maitopurkit päällystetään UPM:n puupohjaisesta öljystä saadulla muovilla ja sama alkuperä on Mysoda-hiilihapotuslaitteen rungon valmistuksessa käytetyllä muovilla. Lisätietoja löytyy esimerkiksi forest.fi-sivun Metsäbiotalouden Tulevaisuuskuvastosta. HANNES MÄNTYRANTA SUOMEN METSÄYHDISTYS PUUMUOVIA SAA KYLLÄ LUKIJALTA KORONAEPIDEMIAN vuoksi jo pariinkin kertaan siirretyt Metsämme-messut pidetään ensi lokakuussa Tampereella. Messut järjestetään osana Kone-Agria-tapahtumaa. Aikaisemmin Metsämme-messujen tapahtumapaikka on ollut Jyväskylä. Kone-Agria on joka toinen vuosi järjestettävä maatalouden ja maaseudun ammattilaisten, maatalouskoneiden, tarvikkeiden ja palvelujen erikoisnäyttely. ”Metsämme-messut löytyy tulevaisuudessa metsänhoidon teemakokonaisuudesta”, kertoo L eo Potkonen Messukeskuksesta. METSÄMME-MESSUT LOKAKUUSSA Lisätiedot: Asko Taskila, myyntipäällikkö +358 40 511 2157, asko.taskila@senaatti.fi senaattimyy.fi Laukaa, metsäja peltoalueita Senaatti-kiinteistöt myy Laukaassa kaksi erillistä metsäja peltoaluetta. Toinen myytävistä kohteista on pinta-alaltaan n. 205 hehtaarin maaja metsätalousalue. Alueen ranta-alueella sijaitsee lisäksi yksi rakentamaton loma-asumiseen tarkoitettua rakennuspaikka. Toinen myytävä kohde käsittää n. 104,45 hehtaarin määräalan Kuusisaaresta. Maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta, mutta alueella on käynnissä yleiskaavan päivitys. Kuusisaareen on alustavasti mitoitettu rantarakentamista, joka tarkentuu ranta-asemakaavoituksen myötä. Lisäksi myytävästä määräalasta on n. 21 hehtaaria EU tukikelpoista peltoa. Tarkemmat tiedot ja kohteiden huutokauppa osoitteessa www.huutokaupat.com, kohdenumerot: 2539903 ja 2544653 Metsälehti Makasiini 75 » PILKKEET LUKIJALTA 8413_.indd 75 16.4.2021 15.29
OIKAISU PALVELUKSEEN HALUTAAN MAALISKUUN Metsälehti Makasiinissa (2021) kerrottiin uudesta metsitystukilaista. Jutussa todettiin, että metsityslaki ei tue hieskoivun viljelyä. Suomen metsäkeskus tarkentaa, että periaatteessa tuki hieskoivun istutukselle tai kylvölle voidaan myöntää. Käytännössä asia on kuitenkin hankala. Viljelymateriaalin on oltava alkuperältään kasvupaikalle soveltuvaa, ja siitä on oltava alkuperätiedot. Kylvöön on käytettävä siemenviljelyssiementä aina, jos se on mahdollista. Hieskoivun taimituotanto on hiipunut eikä siemenviljelyksiä ole enää ollut 2000-luvun alun jälkeen. Uuden siemenviljelyksen perustamisessa menee viitisen vuotta. Taimituotanto on kuitenkin helppo aloittaa uudestaan, jos kysyntää syntyy, ja taimia voitaisiin tuottaa jo vuoden 2022 istutuksiin. Tarvittavat siemenet voidaan kerätä siemenviljelyssiemenellä perustetuista metsistä. Jutussa kerrotut viljelytiheydet (kuusi 1 800, mänty 2 000 hehtaarilla) pätevät turvetuotantoalueilla sekä kasvatustiheytenä myös peltoheitoilla. Peltoheittojen viljelytiheyden tulee olla suurempi eli kuusella 2 000 ja männyllä 2 400 tainta hehtaarille. HIESKOIVULLEKIN METSITYSTUKEA SATAKUNTA Metsänhoitoyhdistys Satakunta palvelee jäseniään Porin, Eurajoen, Merikarvian, Ulvilan, Harjavallan, Kokemäen, Säkylän, Huittisten ja Sastamalan kuntien alueella. Palveluksessa on 16 toimihenkilöä. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄVARA-ASIANTUNTIJAA laatimaan tila-arvioita ja metsäsuunnitelmia koko toimialueellamme. Edellytämme omatoimisuutta, aktiivista työotetta, tavoitteellisuutta sekä hyviä vuorovaikutustaitoja. Saatat olla etsimämme henkilö, jos metsänkasvatuksen sekä -arvioinnin periaatteet ovat sinulle tuttuja ja osaat hyödyntää metsätietojärjestelmiä. Arvostamme aiempaa kokemusta vastaavista tehtävistä. Tarjoamme vakituisen työsuhteen aktiivisesti toimintaansa kehittävässä metsänhoitoyhdistyksessä, YT/Meto TES:n mukaisen palkan ja nykyaikaiset työvälineet. Lähetä hakemuksesi 5.5.2021 mennessä osoitteeseen vesa.yli-hongisto@mhy.fi. Sähköpostin aihekenttään ”Hakemus metsävara-asiantuntijaksi” Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Vesa Yli-Hongisto, vesa.yli-hongisto@mhy.fi, 0500 832 681. metsänhoitoyhdistys MHY Satakunta 2x130 mm_ML 14.4.2021 10.55 Sivu 1 Iisalmen Sahat Oy on v. 1922 perustettu, yksityinen sahalaitos. Liikevaihtomme on n. 50 milj. euroa ja henkilöstövahvuutemme 52. Tuotantolaitoksemme sijaitsee Iisalmen Peltosalmella. Hankimme puuta puutavuosittain n. 750 000 m3 pääsääntöisesti Pohjois-Savon alueelta. Haemme palvelukseemme, ALUE-ESIMIESTÄ PUUN OSTOON Toimenkuva muodostuu puunhankinnan eri tehtävistä painottuen ostotoimintaan. Tarjoamme sinulle positiivisen työilmapiirin lisäksi monipuolisen, haasteellisen, sekä vastuullisen ja itsenäisen työnkuvan. Toimialueena ovat Nilsiän, Siilinjärven, Juuka, Juankoski, Kaavi, Riistavesi ja Tuusniemen alueet. Tehtävään valittavalta odotamme: – metsätalousteknikon tai -insinöörin koulutusta – muutaman vuoden työkokemusta vastaavassa tehtävässä – hyviä ihmissuhdetaitoja ja positiivista asennetta – käytännönläheistä ja tuloshakuista työotetta – kykyä itsenäiseen työskentelyyn Lisätietoja antaa metsäpäällikkö Kauko Mustonen p. 044-7474446. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 30.4.2021 mennessä osoitteeseen Kauko Mustonen, Iisalmen Sahat Oy, PL 136, 74101 Iisalmi tai sähköpostilla osoitteeseen kauko.mustonen@ipowood.fi. IPO Wood2 x 120 mm Makasiini_92mm 7.4.2021 11.02 Sivu 1 » PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini 8404_.indd 76 16.4.2021 13.55
LUKIJALTA PALVELUKSEEN HALUTAAN Metsälehti Makasiini 77 n e d i e t t o u t o i b n e i s u u , n u u v s a k n a a d i o t s e v n i ä ll i e M . a a t n u u s n e d u o l a t o i b ä ä t t y ä n p u o r G ä s t e M a a o j r a t e m m i n r e s n o k n e n il ä v n i a s n a K . n e e t u u s i a v e l u t n a a m o t t il ii s s o f a j n e e s i m ä t t i h e k . e ll i s i a li t t a m m a u p p i u h n e j o l a i r e a i s k u u s il l o d h a m a r u a i s il o u p i n o m A T I O J I T N U T N A I S A Ä S T E M n ii v ä t h e t n ii s il o u p i n o m n a n n i k n a h n u u P e ll i n e s ä j n a n n u k s u u s O o t t ii l ä s t e M , n e s k y t i r y o m e n i p u o r G ä s t e M a a t s a v t u l e v l a p ä s t e m a j a t n i k n a h n u u p n i p u o r G ä s t e M a k t o j , a a j a t s i m o n ä s t e m 1 n i o n u u l u u k n a a t n u k s u u s O o t t ii l ä s t e M . ä t s e s i m ä t t i h e k n e d ii n a j a t s i u l e v l a p a t s i v a t t o j r a t t a v a t t i v r a t i k k i a k e m m e ll i n e s ä j a j a t s i m o e m m a o j r a T . ä t s i s t e m s i y t i s k y n e m o u S t e l o u p n i o n ä s n e e t h y t a v a t s i m o . n e e s i m a t t a v s a k n o v r a n e d u u s i a m o ä s t e m a j n e e s i m a t t i o j r a h n e d u o l a t ä s t e m n ä v ä t s e k t u l e v l a p n o d i o h n ä s t e m n a s o a t l a v , ä t s i s t e m a t s i u t e d i o h i t s ä v ä t s e k n e e u l a n e r e m ä t I n u u p n ä m ä t t y ä k n i p u o r G ä s t e M n e k i a k e m m i k n a H a u r u p a j a t r o u k , a t u u p a i g r e n e n ä r ä ä m n ä v ä t t i k r e m s ö y m e m m a t i m i o T . a t s e m o u S e m m ä t li n e s ä j a j a t s i m o . n e e s k u t s o l a j o k t a j m o c . t s e r o f a s t e m . w w w . ä ö li k n e h 4 8 n i o n e m m ä t s il l ö y t a j , a o r u e a i d r a jl i m 8 , 1 il o e m m o t h i a v e k ii l 2 2 a n n o u V ä s s ä s t e M n e d u u s i a v e l u t i s il o o r n u n i S a j a t s a p u a k u u p , a t s e s k u m e k o k s a k a i s a n a a m a a t s a v a t i o ji t n u t n a i s a ä s t e m e ll i r ii p a t n i k n a h e ll a m m a e s u t y n e m m e a H . ä t s i n n y y m n e d i u l e v l a p ä s t e m . a l e m m a T a j o l a s s a v i a T -i k n u p u a k i s u U a n i e u l a i m i o t , a a ji t n u t n a i s a ä s t e m a t h a k e ll i r ii p a t n i k n a h n u r u T • .i k o j a k n o H a i v r a K a j a l a m a t s a S a n i e u l a i m i o t , a a ji t n u t n a i s a ä s t e m a t h a k e ll i r ii p a t n i k n a h n a m u a R • .i t h a l a a M -i r a a s a t s u M a n e e u l a i m i o t , a a ji t n u t n a i s a ä s t e m ä t h y e ll i r ii p a t n i k n a h n a s a a V • n ii t n i ö l ä t ä ä r s u u s il l o d h a m a s s i e u l a i m i o t n e d i o j , e ll a a m n a j h o P ä l e t E a t i o ji t n u t n a i s a ä s t e m a i p m a e s u e m m e a h i s k ä s i L • . n a a k u m n a ji k a h n e e s i m u t s i n n o ä s s ä v ä t h e t t e s k y t y ll e d e t a a h r a P a j n e e s i ä n e s t i ä y k y k ä k e s a j o t i a t s u t u k i a v o r o u v ä i v y h , a t s u t u l u o k a a v u t l e v o s n ä ä v ä t h e t a t li o ji k a h e m m ä t y ll e d E i p m e i A . ä t t y y s i k n e h u l e v l a p a j -i t n i o n i k k r a m a t s i v ii t k a a j a t s i m a a s o n a l a a a k k n a v e m m a t s o v r A . n ö h ö y t n e e s il l e s k o l u t .i s k u d e n a a t o s t a k ä t s i v ä t h e t a t s i v a a t s a v s u m e k o k 1 2 2 . 5 . 9 a n n i o v a t a v o t u a h ä m ä N . ä s s ä s t e m a r U / m o c . p u o r g a s t e m a s s e e t t i o s o i s e s k u m e k a h ä t ä j a j t o d e i t o s t a K ! n u u k a h ä t s y t s e n e M . a k k a a s s b o j / m o c . p u o r g a s t e m » PILKKEET » PILKKEET Metsäautotie suureen metsään vie, kadonneet on kuuset, koivut, missä männyt lie? Näen valtavan hakkuuaukean, muuttunut on tuttu metsä, tuskin tunnistan. Katson alaspäin, männyntaimet näin, uskomaton kasvunvoima siinä silmissäin. Väistän pieniä korvasieniä, niillähän on edessä niin lyhyt elämä. Perin isältäni Kangasniemeltä pienen metsätilan ja ilmeisesti siihen liittyen sain Metsälehti Makasiinin. En kovin paljoa ymmärrä metsäasioista, mutta ehkä tuon lehdenkin myötä niihin tutustun. Kiitokseksi lähetän lehteen metsäaiheisen runoni, minkä saa vaikka Metsälehdessä julkaista. TIINA TULLA METSÄAUTOTIE 8404_.indd 77 16.4.2021 13.55
» PILKKEET 78 Metsälehti Makasiini MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Linkki kyselyyn löytyy myös etusivun oikean laidan Nyt – ajankohtaista -osiosta. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 15.5. mennessä vastanneiden kesken arvomme kaksi kirjakassia. Metsä kasvaa käskemättä -kangaskassi sisältää Kåre Pihlströmin ja Anneli Viherä-Aarnion Suomalaisten puut -kirjan sekä kansallispuistoja esittelevän korttipakan. Viime numeron suosituin artikkeli oli tapaturmien ehkäisyä käsitellyt juttukokonaisuus ”Vaaran paikat”. Palkinnoksi arvotun halkaisukirveen voitti Tuija Vanha-aho Pyhäjärveltä. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT? ARVONTA! HYÖNTEISILLÄ aikuinen ja toukka ovat usein varsin erinäköisiä. Siron muurahaiskorentoaikuisen ja petona hiekassa saalista vaanivan toukan välillä ei paljon yhtäläisyyksiä kuitenkaan ole. Toukka rakentaa ansan maan pintaa kulkeville hyönteisille. Se tunkeutuu perä edellä hiekkaan ja heittelee hiekkaa ympärilleen niin, että syntyy suppilomainen pyyntikuoppa. Kun hyönteinen osuu kuopan reunalle, se luisuu pohjalle. Usein muurahaisleijona onnistuu jo tässä vaiheessa tarttumaan tukkisaksia muistuttaville leuoillaan saaliiseen. Jos otus yrittää karkuun, heittelee muurahaisleijona sen päälle hiekkaa ja niin pakenija sortuu takaisin kuopan pohjalle. Kun saalistaja itse pysyy koko ajan hiekan sisällä, ei muurahainen pysty käyttämään leukojaan tai viholainen pistintään puolustuksekseen. Kun saalis on pedon pihdeissä, se ruiskuttaa siihen myrkkyä, joka liuottaa sisäelimet. Sitten se imee ruumiin nesteet ravinnokseen ja lopulta heittää tyhjiin imetyn hyönteisen pois. Meillä on kaksi hyvin toistensa näköistä lajia: pikkuja aitomuurahaiskorento. Pikkuleijona on rajoittunut rannikkoseutujen laajoille hietikkoja dyynialueille, isompi serkku elää sisämaassakin aina Lapin porteille saakka. Aikuinen liikkuu yöllä, joten helpommin huomaa lajin läsnäolon toukkien pyydyksistä. Yksittäisiä pyyntikuoppia on hyvinkin pienillä hiekkalaikuilla polkujen ja metsäteiden varsilla ja jopa juurineen kaatuneen puun paljastamalla maalla. Mutta miten naaras paikantaa sopivat munintapaikat? Kun elinympäristöksi kelpaavat varsin vaatimattomat hietikot, airomuurahaiskorento on varmaan yleisempi kuin kuvitellaan. l SEPPO VUOKKO Hiekassa vaanii kuolema Kärsäkäs on sortunut muurahaisleijonan ansaan ja on jo tukevasti pedon otteessa, mutta pelastaako kova kuori koppiaisen? JO RM A PE IP O N EN 8406_.indd 78 16.4.2021 15.31
Metsälehti Makasiini 79 Ensi numerossa MUOKATUSSA MAASSA MUHEVA KASVU METSÄLEHTI MAKASIINI 4/2021 ILMESTYY 3.6. Seuraava Metsälehti ilmestyy 6.5. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back p. 040 162 3991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Heta Välimäki, opintovapaalla Jenny Rantanen, p. 029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 89. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakausmedian jäsenlehti 0355-0893 Makasiinin levikki: 33 312 (lt/20) PunaMusta 2021 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka Paperit KU VA : SA M I KA RP PI N EN 8407_.indd 79 16.4.2021 13.49
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 8408_.indd 80 16.4.2021 15.35
MERKKIPÄIVÄT Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 2, OIKEA RATKAISU A I K M L T I S K I J U K K A Y K Y Ä O S E M I A E Z E L D A B H V U Z K E N T A U R I O Ä M T J C F D M K H T U R I S M I P G N Ö R P I K A V E N E I Ä K S T E L I T A N I A M U H O S V E D O S T E E T K Z U A A S E T O N I E Ä R S Y K E I N G E R R L M Ä T Ä S U O S E K U U L I J A I U M B R I A T A N G O K V L U K K O A S O F E K O L A O M A R C O S L E F F A T Y A S E T T I U O T I E Ö G E O L O G I C T H Y Ö R I N T Ä E S K Y R T N O S T E R I T U O M I A A M T T A B U A H A N O P P I I N M A N D E L A I Ö A L B A R A A H A V A T I E S A L T V I K Ä Ö K O C H E A N A A T A N A K Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 6.5.2021 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 3”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiinikryptosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Marja-Liisa Uusi-Kouvo, Alastaro ja Voitto Valtonen, Mietoinen. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. MAKASIINIRISTIKKO 3 85 VUOTTA 28.4. ESKO PUURULA , metsätalousinsinööri, Jämsä (perhepiirissä) Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/ Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Merkkipäivätietoja kerätään myös Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta. 8408_.indd 81 16.4.2021 15.35
KAIKKI alkoi lautasliinan kulmaan piirretystä yksinkertaisesta piirroksesta Rovaniemen lentoasemalla. Kesäkuussa 1970 Lännen tehtaiden tuotekehittäjä Altti Keskilohko oli palaamassa kotiin vierailultaan keksijä Tapio Saarenkedon luota. Saarenketo oli kehittämässä suo-ojia kaivavaan Kopo-jyrsimeen perässä kulkevaa istutuskonetta, joka istuttaisi taimet ojapenkkoihin. Lännen Tehtaat oli mukana kehittämässä koneeseen taimien syöttölaitetta. Lentoasemalla Saarenketo pohti, voisiko istutus onnistua käsityövälineellä ja piirsi servettiin kepin, jonka kummassakin päässä oli pihdit. Ajatus oli, että taimi laitetaan käsin pihteihin, käännetään keppi ja painetaan se taimen kanssa maahan. Keskilohko lupasi tehdä istutuskepistä prototyypin. ”Siinä yhteydessä tuli mieleeni, että miksei taimea voisi pudottaa putkea pitkin vivulla avattavien leukojen väliin”, Keskilohko kertoo. Istutuskeppi unohtui ja pottiputkea alettiin kehittää tuotteeksi. Saarenketo testityhmineen testasi putkea ja Lännen tehtaat paranteli sitä. Hyvin toimineen yhteistyön ansiosta pottiputki saatiin markkinoille jo saman vuoden syksynä. Suurin osa ensimmäisestä myyntierästä meni Ruotsiin, jossa keksintöön oltiin enemmän kuin tyytyväisiä. ”Ruotsalaisia metsänhoitajia oli täällä Lännellä vierailulla. Yksi kaveri käytti puheenvuoron ja sanoi, että pottiputki on parasta, mitä on Koskenkorvan jälkeen Suomesta tullut”, Keskilohko muistelee. Pottiputki mullisti istutustyön. Taimet sai istuttaa seisaaltaan. Samalla istutusnopeus moninkertaistui eikä istuttaminen enää ollut fyysisesti niin raskasta kuin kuokalla. Paakkutaimien yleistyminen vauhditti pottiputken suosiota. Pottiputki-istutus nousi muutamassa vuodessa istutuksen valtamenetelmäksi, mitä se on edelleen. ? l ”PARASTA SITTEN KOSKENKORVAN” Pottiputki nopeutti istuttamista, paransi ergonomiaa ja kevensi istutustyötä. Veitsiluoto Oy:n metsätyönjohtaja Juha Mäcklin istuttaa männyntaimia yhtiön mailla Keminmaalla vuonna 1989. M ET SÄ TE O LL IS U U S RY :N KO KO EL M A , LU ST O TIIA PUUKILA 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 8409_.indd 82 16.4.2021 13.41
Kotimaiset lahjatuotteet yrityksille ja yksityisille! Kotimaiset lahjatuotteet yrityksille ja yksityisille! Puiset käyntikortit Yritys: kysy tarjou s! Kysy lisää ja tutustu myös uusiin upeisiin tuotteisiimme! Tilaa parhaat lahjat ? Kotimainen ? Ekologinen ? Designtuote ? Postitettava ? Käyttötuote ? Kaiverrus Verkkokauppa: www.kolodesign.fi Yritys: Kysy tarjous, 050 540 3211 /jani.niemelainen@kolodesign.fi 8410_.indd 2 21.4.2021 23.24
Puukauppa, hakkuut, metsänistutus, taimikonhoito, verotus, luonnonhoito, sertifiointi... Kuulostaako työläältä? Stora Ensolla on pitkä historia, olemme hoitaneet metsiä Suomessa pian 150 vuotta. Nykyisin meillä on yli 200 metsäasiantuntijaa ympäri Suomea teitä metsänomistajia varten. Meidän kanssamme et ole yksin metsäasioiden kanssa. Ota hyvä lähtö uuteen kasvukauteen oman metsä asiantuntijasi avustuksella: Lähtölaukaus uuteen kasvukauteen Sinun tavoitteesi metsäomaisuuden hoitoon Metsäasiantuntijan kartoitus tilan hakkuu ja hoitotarpeista Toimenpideehdotukset ja käytännön suunnitelmat Näiden kolmen askeleen jälkeen on jo helpompi tehdä päätökset. Varsinaiset työt metsässä hoituvat tuhansien metsäammattilaistemme tekemänä niin hakkuiden kuin metsänhoidon osalta – juuri niin kuin yhdessä on sovittu. Hoidamme myös metsäsertifiointiasiat ja saat metsäverotukseen hyvät työkalut neuvojen kera. Tunnetko oman metsäasiantuntijasi? Aloita tutustuminen: storaensometsa.fi/huomenta Asiakaspalvelu p. 02046 1478 (ark klo 8–16) Elämässä mukana Stora Enso 3 2 1 8411_.indd 84 21.4.2021 23.26