KEIHÄS VAIHTUI RAIVURIIN ROTSTOP 30 vuotta juurikäävän torjuntaa UUSI METSÄ ISTUTUSTA ETELÄSSÄ JA LAPISSA 15 kysymystä sahan huollosta Nissan Qashqai onnistunut katumaasturi INFLAATIO SYÖ HINNANKOROTUKSET NÄIN SELVITÄT KASVUPAIKKATYYPIN KANTOKÄSITTELYYN MUUTOKSIA ›› Antti Ruuskanen keskittyy nyt metsiin ja koneyrittämiseen 29. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2022 • 12.00 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 2 TE EM A : U U SI M ET SÄ 9304_.indd 1 9304_.indd 1 26.4.2022 15.01 26.4.2022 15.01
Tilaa taimikonhoito 15.6.2022 mennessä ja saat alennusta 25 €/ha! Hyvin toteutetulla taimikonhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy nopeasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, jonka puusto sitoo kasvaessaan lisääntyvät määrät hiiltä. Taimikonhoitoon sijoittaminen kannattaa: yhden euron panostus tuottaa keskimäärin kolme euroa. Kun tilaat matriisihinnoitellun varhaisperkauksen tai taimikonharvennuksen Metsä Groupilta 15.6.2022 mennessä, saat siitä alennusta 25 euroa per hehtaari. Tarjous koskee vain Metsä Groupin omistajajäsenten uusia tilauksia, jotka toteutetaan vuoden 2022 aikana. Pyydä tarjous paikalliselta metsäasiantuntijaltamme! Yhteystiedot löydät osoitteessa www.metsaforest.com/otayhteytta. 9305_.indd 2 9305_.indd 2 26.4.2022 15.06 26.4.2022 15.06
18 18 S. S. Tämän numeron kannen kuvasi Eemeli Kiukkonen 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Tarkalla katkonnalla kärkeen 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Euron alle miljoonan 56 TILAMARKKINAT : Hiljainen vai julkinen kauppa? 57 KOEAJO : Nissan Qashqai on aika hyvä kaikessa LUONNOSTA 61 KOLUMNI : Metsät osana huoltovarmuutta 62 ROTSTOP JO 30 VUOTTA 67 ENNEN & NYT : Yli 60 vuoden urakka 68 LUHTA : Kevätkonsertin visertäjät 74 TUOTE & TEKIJÄ : Toisenlainen masto AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Puupulasta 60 vuotta 6 METSÄNOMISTAJA : Antti Ruuskanen keskittyy metsiin 12 VILJELYMÄÄRÄT ROMAHTANEET LAPISSA 14 METSÄTYYPPI : Kantokäsittelyn lyhentämisen riskit? 15 KEPPIMITAN KUOLEMA 16 LUKIJAN KUVA : Mitä tehdä haavoille? TEEMA 18 TUULESSA JA TIHKUSSA 28 VAIKUTTAJAT : Juha Siitonen ja Petri Keto-Tokoi OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 15 kysymystä raivaussahan keväthuollosta 40 KASVUPAIKAT : Lehdoista liikkeelle 42 TUTKIMUS : Männyillä uusi uhka 43 ALLAKKA : Metsäläinenkin varautuu 44 KYSY POIS : Monilatvainen mänty 47 PIKATESTI : Kestokartta retkelle 48 PERINTÖMETSÄ : Metsäyhtymä toimii tai ei TALOUS 51 RAHAPUU : Maapohja tuoton kannalta 52 PUUMARKKINAT : Inflaatiopeikko uhkaa 76 LUKIJALTA : Karhunpalvelus monimuotoisuudelle 78 PILKKEET : Uimarista tulee lentäjä 80 MAKASIINIRISTIKKO 82 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Karvalakki vaihtui kypärään 74 S. SA M I KA RP PI N EN TE O LL IS U U SV IIK KO -L EH D EN A RK IS TO /E LK A Seurasimme viime keväänä istutusta Sodankylässä ja Sauvossa. Puiset tietoliikennemastot haastavat teräksiset. Metsälehti Makasiini 3 » SISÄLLYS 9306_.indd 3 9306_.indd 3 22.4.2022 17.22 22.4.2022 17.22
4 Metsälehti Makasiini » PÄÄKIRJOITUS TIIA PUUKILA TOIMITTAJA ”Uudistamisjuttua kirjoittaessani mietin, moniko metsänomistaja on samassa tilanteessa kuin Dravantti. Kuuselle ei voi juurikäävän vuoksi uudistaa, hirvet syövät männyt ja koivut, mutta jotain on istutettava.” HEIKKI HAMUNEN TOIMITTAJA ”On tuttu hokema, että puusta voi valmistaa kaikkea sitä mitä öljystäkin. Mutta käsi pystyyn, jos jollekin on tullut mieleen, että puusta voi tehdä myös tolkun tietoliikennemastoja.” VALTTERI SKYTTÄ TOIMITTAJA ”Kevät paljastaa, että kuolema on liikkunut puiden joukossa paksuista lumihangista välittämättä. Vaan siitäkös metsän elämä iloitsee. Vuoden tiedekirja kertoo, että lahopuusta riippuvaisia lajeja on 5 000.” TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA VIIME aikoina on taas ollut puhetta metsien riittävyydestä, kun hakkuut ovat paikoitellen ylittäneet Luonnonvarakeskuksen laskeman suurimman kestävän hakkuumäärän. Huoli on turha, sillä puuta on pitkän aikaa kertynyt varastoon. Toista oli 60 vuotta sitten, kun säästöjä ei ollut ja hakkuut olivat kovassa kasvussa. Uhkaavaa puupulaa ratkottiin komiteoissa, joiden mietinnöt valmistuivat 1962. Luonnonvarakeskuksen tutkijat kiinnostuivat viime vuonna selvittämään, miten noihin aikoihin laaditut hahmotelmat metsien kehittymisestä ovat toteutuneet. Lopputulos osoittaa, että tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Eturivin asiantuntijoiden 1960-luvulla laatimista skenaarioista ei mikään ole toteutunut. Tämä ei johdu heidän taidoistaan vaan siitä, että metsien kehitykseen vaikuttavia asioita on niin paljon. Kaikesta huolimatta lopputulos on erinomainen. Puuta on riittänyt. Sen lisäksi metsiin on kehittynyt hiilinielu, joka on vuosikymmenten ajan sitonut suuren osan Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä. Tätä professorit eivät osanneet edes kuvitella. On onni, että myöskään hahmotelmat turbo-tehometsätaloudesta eivät toteutuneet. 1960-luvun asiantuntijat laskivat, että mittavat avohakkuut olisivat väistämättömiä. Niiden seurauksena tuolloin kasvaneista metsistä olisi nyt jäljellä vain rippeitä. Todellisuudessa nykymetsien pinta-alasta noin puolet koostuu metsistä, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1964. Vuosikymmenten kuluessa metsien uudistamisesta on opittu paljon. Kävimme viime keväänä keräämässä istuttajilta hyviä vinkkejä Sodankylässä ja Sauvossa. Juttu alkaa sivulta 18. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Puupulasta 60 vuotta Viime vuoden lopulla ilmestynyt tutkimus Mera-aikakauden skenaariolaskelman tarina löytyy Metsätieteen aikakauskirjasta. Osoitteesta metsatieteenaikakauskirja.fi löytyy myös paljon muutakin kiintoisaa tutkimustietoa. ? 9307_.indd 4 9307_.indd 4 22.4.2022 15.34 22.4.2022 15.34
Metsälehti Makasiini 5 » METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. AINAVIHANTA kuusi hohti vihreyttä Sarvikallion metsässä Tuusulassa toisena pääsiäispäivänä 18.4.2022. Aurinkoiset rinteet olivat sulia, mutta kuusten siimeksessä maa oli luminen ja jäinen. Lintujen kiihkeä viserrys täytti metsän. KUVA: Soile Kallio 9307_.indd 5 9307_.indd 5 22.4.2022 15.34 22.4.2022 15.34
TAVOITTEELLISTA TEKEMISTÄ Tavoitteet ja haaveet ovat huippu-urheilijan työkaluja, joiden avulla pyritään parempaan. Samoilla eväillä Antti Ruuskanen rakentaa metsänomistustaan ja yritystään. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT EEMELI KIUKKONEN Metsälehti Makasiini 7 9308_.indd 7 9308_.indd 7 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49
V V IIME vuonna keihäänheiton lopettanut Antti Ruuskanen on meille julkisuudesta tuttu. Kasvokkain mies on yhtä valloittavan velmu yläsavolainen kuin Urheiluruudun haastatteluissa, mutta samalla paljastuu harkitseva metsäyrittäjä ja metsäsijoittaja. Kolmen arvokisamitalinsa lisäksi Ruuskanen muistetaan siitä, kuinka hän sai keihäänheiton olympiahopeamitalin hiihdon MM-kisoissa Lahdessa. Tuolloin Lontoossa saatu pronssi päivittyi hopeiseksi kakkoseksi tulleen käryttyä myöhemmin dopingtestissä. Moni muistaa myös puolileikillisen keihäänheiton Pielaveden ennätyksen jahtaamisen – sen Ruuskanen saavutti vasta olympiamitalin ja Euroopan mestaruuden jälkeen. Harvempi tietää, että Ruuskanen aloitti metsäsijoittamisen jo urheilu-uran aikana. Äskettäin hän ryhtyi myös metsäyrittäjäksi yhdessä entisen kilpakumppaninsa Tero Pitkämäen kanssa. Ensimmäiset metsät 2014 Pielavedellä maitotilalla varttuneelle Ruuskaselle metsä oli luonteva uravalinta urheilu-uran jälkeen. ”Metsissä on touhuttu pienestä pitäen. Raivaussaha ja pottiputki tulivat jo nuoruudessa tutuiksi, kuten myös puun ajo maataloustraktorilla. Metsästys ja kalastus ovat lempiharrastuksiani. Marjojakin koetetaan ehtiä poimimaan aina syksyisin”, Ruuskanen kertoo. Ensimmäisen metsäpalstansa mies hankki 2014. Alkua voisi sanoa varovaiseksi: ensimmäinen ostotila Pielaveden pohjoiskolkalla oli pinta-alaltaan kokonaista neljä hehtaaria. Nyttemmin omaisuus on karttunut. Metsää on ”kolminumeroinen määrä hehtaareita”, mikä on savolaisittain verrattain täsmällinen lukuarvo. ”Osin olen hankkinut metsät itse, osin yhtyminä muiden kanssa. Haaveena on, että jonain päivänä metsäomaisuus karttuu nelinumeroisiin lukemiin”, mies määrittelee. Hän selittää, että entiselle huippu-urheilijalle tavoitteet ja myös haaveet ovat työkaluja, jotka ohjaavat pyrkimään entistä parempaan. ”Välillä, kun ei suju, keljuttaa ihan mahdottomasti. Mutta kun tavoitteiden eteen tekee töitä ja niitä välillä myös saavuttaa, tuntuu mahdottoman palkitsevalta. Haaveitakin pitää olla – urheilu-urallani se oli 90 metrin keihäskaari.” Ruuskasen metsähaaveeseen on matkaa. Myös kohoavat metsämaan hinnat ”Pahin virhe on, ettei tehdä mitään.” PIELAVESI 8 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9308_.indd 8 9308_.indd 8 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49
hankaloivat metsämaan hankintaa. ”Sopivia ostokohteita löytyy silloin tällöin, mutta lottovoittoja ei metsiä ostamalla voi nykyisin saavuttaa.” Keihäs vaihtui raivaussahaan Urheilu-uran lopettaminen ei näytä aiheuttaneen Ruuskaselle joutilaisuutta, joka on koitunut monen entisen urheilijan kohtaloksi. Pikemminkin mies tuntuu olevan kovasti kiireinen. ”Viitenä, kuutena päivänä viikossa olen käynyt raivuulla, kun urheilu-ura loppui.” Alkavalle kesäkaudella odottaa 40 000 taimen istutusurakka. ”Kantohinnat olivat viime vuonna hyviä, joten puuta tuli myytyä kohtalaisia määriä.” Kaikkia taimia hän ei lupaa ehtiä istuttamaan itse. Osa istutuksista on tarkoitus siirtää syksyyn. Ruuskanen luottaa perinteiseen ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon. ”Pyrimme aina muokkaamaan ja istuttamaan aukot rivakasti hakkuun jälkeen. Samoin taimikot pitää hoitaa viipymättä, silloin työ sujuu vähimmällä vaivalla ja taimikot kehittyvät häiriöittä.” Tuhkalannoituksiakin Ruuskasen metsissä varmasti tehdään, mutta palataan siihen tuonnempana. ”Pahin virhe on, ettei tehdä mitään. Siinä menetetään tuotot, eikä sellainen metsä myöskään ole ilo silmälle. Ja kyllä hoidettu, hyväkasvuinen metsä sitoo myös tehokkaammin hiiltä.” Ruuskanen on seurannut tarkkaan viimeaikaista metsäkeskustelua, jossa metsätaloudelle ehdotetaan rankkoja rajoituksia. Pielaveden mies uskoo kuitenkin tulevaan. ”Haasteita tulee ja moni asia metsissä muuttuu. Luotan silti, että puuta tarvitaan ja metsien arvo kasvaa. Enhän tähän muuten olisi lähtenyt. Esimerkiksi Venäjän tämänhetkinen toiminta lisää varmasti kotimaisen puun tarvetta.” ANTTI RUUSKANEN ASUU Pielavedellä IKÄ 38 vuotta LOPETTI urheilu-uransa viime vuonna HOPEAMITALI LONTOON olympialaisista 2012 EUROOPAN mestaruus 2014 EM -pronssi 2016 ENNÄTYS 88,98 m (2015) KOULUTUS: automaatioasentaja, liikuntaneuvoja, personal trainer METSÄYRITTÄJÄ yhdessä Tero Pitkämäen kanssa vuodesta 2022 alkaen PERHE: avopuoliso ja yksi lapsi HARRASTUKSET: metsänhoito, metsästys, kalastus ja muu luonnossa liikkuminen Antti Ruuskanen harjoittelee nykyisin hakkuukoneen käsittelyä. Metsälehti Makasiini 9 9308_.indd 9 9308_.indd 9 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49
Metsien ja ihmisten hyvinvointia Huippu-urheilu-uransa aikana Ruuskanen ehti opiskella kolme ammattia. Ensin ammattikoulussa automaatioasentajaksi, sittemmin liikuntaneuvojaksi ja personal traineriksi eli nykytermein tutummin PT:ksi. Kaksi viimeksi mainittua ammattia tuottavat ihmisille hyvinvointia, ja siitä Ruuskanen puhuu mielellään. Hän käy myös luennoimassa yrityksissä jaksamisesta ja hyvinvoinnista. ”Satsaus omaan hyvinvointiin kannattaa aina.” Hän kertoo katselleensa muun muassa metsäkoneen kuljettajia – monesti varoittavana esimerkkinä. ”Moni heistä koettaa minimoida oman liikkumisensa, mikä on huolestuttavaa. He työskentelevät pitkiä päiviä, ja varsinkin ajokoneiden kuljettajat ovat melkoisessa röykytyksessä. Rasitus on sitä kovempi, mitä huonommassa kunnossa on.” Motokuskiksi Julius Yegon keinoin Ruuskasen yhdessä Pitkämäen kanssa perustama yritys – Pitkämäki & Ruuskanen Forest Oy – aloitti toimintansa puunkorjuussa tämän vuoden alussa. Ruuskanen on yrityksen toimitusjohtaja, päätoimisena keihäänheittovalmentajana työskentelevä Pitkämäki hallituksen puheenjohtaja. Ruuskasen mukaan huippu-urheilu on oiva koulu yrittäjyyteen – kovat tavoitteet, haasteet, onnistumiset ja takapakit ovat arkea kummassakin. Molemmissa menestykseen tarvitaan osaavien ja asiaan sitoutuneiden avustajien verkosto. Sellaista uudet metsäyrittäjät parhaillaan rakentavat. ”Aktiiviuran aikana totuimme kovaan kilpailuun. Päätimme jatkaa samalla linjalla, joten päädyimme metsäkoneyrittäjiksi. Talven aikana olemme korjanneet ”Jos kerran keihäänheiton voi oppia YouTube-videoita katsellen, niin miksei myös motolla ajamista.” RUUSKASEN METSÄVINKIT 1. TEE itse mahdollisimman paljon, jos suinkin pystyt. 2. JOS et ehdi tai pysty hoitamaan metsiäsi, pyydä ammattilaisia apuun. Pahinta on, jos metsä jää hoitamatta. 3. JALKAUDU maastoon toteamaan, mitä metsällesi kuuluu. 4. METSÄNHOITOA varten tarvitset pottiputken, raivaussahan ja hyvät eväät. Isompia koneita tavallinen metsänomistaja ei tarvitse. 10 Metsälehti Makasiini » METSÄNOMISTAJA 9308_.indd 10 9308_.indd 10 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49
Keitele Forestin leimikoita. Jatkossa on tarkoitus tehdä myös hankintahakkuita metsänomistajien lukuun.” Puunkorjuussa avainhenkilö on Antti Ruuskasen veli Olli-Pekka Ruuskanen, jolla on pitkä kokemus hakkuukoneen ajamisesta. Yritys hankki viisi vuotta vanhan hakkuukoneen ja kymmenkunta vuotta ajetun ajokoneen. Entuudestaan Ruuskasella oli vanha Ponssen hakkuukone, jolla hän on harjoitellut omissa metsissään. Uuden koneen puikoissa hän on ollut kiireapuna. ”Olen minä tuhansia motteja hakannut. Tuottavuudessa en pärjää velipojalle, mutta hyvästä työjäljestä koetan pitää kiinni.” Ruuskanen kertoo tukeutuneensa hakkuukoneen käsittelyn opettelussa samaan metodiin kuin hänen kilpakumppaninsa, Rio de Janeiron olympialaisissa hopealle yltänyt Kenian Julius Yego. ”Jos kerran keihäänheiton voi oppia YouTube-videoita katsellen, niin miksei myös motolla ajamista. Esimerkiksi Janne Seppäsen videoita olen katsonut paljon.” PT-palveluita myös metsänomistajille? Toiseksi tukijalakseen Ruuskasen ja Pitkämäen yritys kaavailee tuhkalannoituksia. Ajatus on koostaa hankkeita ja levittää tuhkaa helikopterilla. ”Ei me Teron kanssa ruveta helikopterilla lentämään. Teron velipojalla on yritys, joka pystyy toteuttamaan hankkeita.” Ruuskasella on visio metsäpalveluiden laajentamisesta metsänomistajien neuvontaan, kunhan firma on saatu käyntiin. Hän uskoo, että uudenlaisella neuvonnalla olisi kysyntää, kun metsänomistajakunta kaupungistuu nopeasti. ”Nythän kohta kaikilla on oma kuntovalmentaja, personal trainer. Voisi ajatella, että moni kaupunkilaismetsänomistaja arvostaisi samanlaista henkilökohtaista opastajaa myös metsäasioidensa hoitoon.” Nuorina miehinä Pitkämäki ja Ruuskanen tuulettivat äijämäisyyteensä tukehtumassa ollutta keihäänheiton lajikulttuuria. Ehkä he tekevät nyt saman metsäyrittäjyydelle. ANTTI RUUSKASEN lisäksi moni muukin huippu-urheilija on suuntautunut metsäalalle. Keihäänheiton Suomen ennätysmies Aki Parviainen on metsäpalveluyrittäjä. Lajin maailmanmestari, metsätalousteknikko Kimmo Kinnunen työskenteli vuosia Metsä Groupin puunhankinnassa. Maastohiihtäjä Perttu Hyvärinen opiskelee metsätieteitä Joensuussa, kuten myös kolmiloikan Suomen ennätyksen haltija Simo Lipsanen. Ampumahiihtäjä Tero Seppälä valmistui äskettäin metsätalousinsinööriksi. Joukkuekaveri Olli Hiidensalon on innokas metsätöiden tekijä. Lumilautailun maailmanmestari Roope Tonteri on aktiivinen metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä. Rallin moninkertainen maailmanmestari Tommi Mäkinen on sivutoiminen metsäkoneyrittäjä. Vuoden 1985 hiihdon maailmanmestari Kari Härkönen on metsänhoitaja ja työskentelee varttuneena tutkijana Luonnonvarakeskuksella. Vuoden 1980 olympialaisten mitalisti, kestävyysjuoksija Kaarlo Maaninka työskenteli metsäteknikkona metsänparannustehtävissä Aikanaan lähes 21 metriä kuulaa työntänyt Tepa Reinikainen on Mhy Metsäpohjanmaan toiminnanjohtaja.? l URHEILEVIA METSÄIHMISIÄ Pitkämäen ja Ruuskasen koneyritys on korjannut puuta Keitele Forestin lukuun, mutta jatkossa korjuupalveluita on tarkoitus tarjota myös metsänomistajille. Metsälehti Makasiini 11 9308_.indd 11 9308_.indd 11 22.4.2022 15.49 22.4.2022 15.49
TAIMIA istutetaan Lapissa vuosi vuodelta vähemmän. Yksi syy viljelymäärien romahdukseen on vajaatuottoisten metsien uudistamiseen tarkoitetun kemeratuen loppuminen vuonna 2015. Perinteinen metsänkäsittely aukkoineen, maanmuokkauksineen ja istutuksineen ei välttämättä kannata, jos uudistamiskustannukset nousevat paikoin yli puunmyyntitulojen. Tämä näkyy metsien käsittelyn muutoksena Lapissa. “Metsät eivät välttämättä jää kokonaan hakkaamatta, mutta niissä käytetään poimintahakkuuta tai luontaista uudistamista, vaikka se ei sille kohteelle aivan sovelias olisikaan”, arvioi Metsänhoitoyhdistys Sallan toiminnanjohtaja Juha Hänninen. “Mitä meidän hiilinieluille ja metsien kasvukunnolle käy viljelymäärien romahtamisen seurauksena. Ainakin metsien jalostushyöty jää pois”, pohtii kenttäpäällikkö Annakaisa Heikkonen MTK:sta. Viljelymääriä painaa alas myös valtion linjaus lisätä peitteellistä metsien käsittelyä maillaan. Viime vuonna Lapissa Metsähallituksen uudistamisluonteisista hakkuista 45 prosenttia toteutettiin pienaukkohakkuin, poimintahakkuin sekä väljennysja suojuspuuhakkuin. “Metsien käsittely on kehittynyt ja metsien puusto ja ikäluokkarakenne on muuttunut Lapissa. Yhä enemmän hakkuukertymästä tulee kasvatushakkuista. Uudistamishakkuiden pinta-ala on tipahtanut noin puoleen vuodesta 2016”, kertoo suunnittelupäällikkö Lauri Karvonen Metsähallituksesta. Juttua varten on haastateltu myös Metsäkeskuksen metsäneuvojaa Vesa Tolosta ja Metsänhoitoyhdistys Lapin johtajaa Veijo Ekonojaa. l VILJELYMÄÄRÄT ROMAHTANEET LAPISSA Kemeratuen loppu ja jatkuvan kasvatuksen lisääntyminen näkyvät pohjoisen metsissä. TEKSTI TIIA PUUKILA 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9309_.indd 12 9309_.indd 12 22.4.2022 17.30 22.4.2022 17.30
”Viime vuonna myytiin vähiten metsikkösiementä 13 vuoteen. Voi olla, että Kemijärven tehtaan poissaolo näkyy osassa Lappia.” Metsähallituksen erikoissuunnittelija Ilkka Vaara 3 000 6 000 9 000 12 000 15 000 Poimintahakkuun suosio kasvanut Liki kolmanneksen pudotus Avohakkuu Siemenpuuhakkuu Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Lähde: Metsäkeskus, metsänkäyttöilmoitukset Ha 2000 4000 6000 8000 10000 Kylvömäärät Istutusmäärät 2016 2020 Ha Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Metsänhoitoja metsänparannustyöt Lapissa metsää hakataan entistä enemmän, mutta avohakkuiden osuus kaikkista hakkuista on laskenut ja jatkuva peitteinen metsänkäsittely lisääntynyt. Siemenpuuhakkuita tehdään vähemmän, mutta yksityismetsissä kiinnostus luontaiseenuudistamiseen on ollut kasvussa. Metsän viljelymäärät ovat laskeneet Lapissa jo useamman vuoden perätysten. vuoden 2016 istutusmäärä on vaihtanut paikkaa vuoden 2020 kylvönäärän kanssa. Tälle pylväikölle oli myös oma otsikko, selite ja lähde Siemenpuuhakkuista 54,2 % oli suunnittella yksityismaille viime vuonna. Lapin metsistä yksityisomistuksessa on vajaa 20 %. Metsälehti Makasiini 13 9309_.indd 13 9309_.indd 13 22.4.2022 17.30 22.4.2022 17.30
1 2 3 4 Maaja metsätalousministeriössä valmistellaan asetusmuutosta, joka mahdollistaa kantokäsittelykauden lyhentämisen, mikäli kantokäsittelyaine uhkaa loppua. Mitä tämä merkitsee Suomen metsille? Se tarkoittaisi sitä, että hakkuita tehdään ilman kantokäsittelyä juurikäävän itiöinnin aikana. Tällöin itiötartunnat jonkin verran lisääntyisivät, mikä edesauttaisi juurikääpälahon leviämistä. Urean voi korvata harmaaorvakka-pohjaisella kantokäsittelyaineella, mutta senkin saatavuus on rajallista. Mikä vaikuttaa juurikääpäriskiin? Juurikääpä alkaa tuottaa itiöitä, kun lämpötila on noussut pysyvästi nollan yläpuolelle. Sään lämmetessä itiömäärät vähitellen kasvavat ja tartuntariski suurenee. Toinen merkittävä tekijä on, kuinka paljon ympäröivällä alueella on juurikääpää. Kannattaako hakkuita lykätä, jos kantokäsittelyainetta ei ole saatavissa? Terveet metsiköt Etelä-Suomen pahoilla juurikääpäalueilla ovat sellaisia, joiden hakkuiden siirtoa kannattaa harkita. Etenkin jos juurikääpätartunta tulee ensiharvennuksessa, laho ehtii levitä pitkälle päähakkuuseen mennessä. Myös jatkuvan kasvatuksen kohteilla kannattaa olla tarkkana. Mitä tapahtuu, jos juurikääpä leviää metsään? Kun juurikääpä pääsee leviämään tuoreesta kaatopinnasta kantoon ja juuristoon ja sitä kautta vieruspuihin, se on pitkäaikainen riesa eikä sitä saa metsiköstä pois kuin puulajia vaihtamalla. Pahimmillaan se lahottaa arvokkaimman tyvitukin. TIIA PUUKILA Lehden mennessä painoon tuorein tieto on, että kantokäsittelykauden lyhentämistä koskeva asetusmuutos ei ole tulossa voimaan vielä toukokuun ensimmäisellä viikolla. Torjunta-aineiden saatavuus on parantunut maaliskuusta, mutta ministeriö on valmis ottamaan asetuksen käyttöön tarvittaessa nopealla aikataululla.? l ONKO KANTOKÄSITTELYKAUDEN LYHENTÄMINEN RISKI? Ukrainan sota on hankaloittanut juurikäävän torjunnassa käytetyn urean saantia. Kantokäsittelyn poisjättämisestä voi seurata pulmia, erikoistutkija Tuula Piri sanoo. SE PP O SA M U LI TUULA PIRI KUKA: Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija MITÄ: Työskennellyt koko työuransa juurikäävän, Suomen metsien merkittävimmän tuhonaiheuttajan, parissa. MIKSI: Laki velvoittaa kantokäsittelyyn toukokuun alusta marraskuun loppuun, kun hakkuuvuorokauden alin lämpötila on nollan yläpuolella. Nyt määräaikaisella asetusmuutoksella saatetaan nostaa lämpötilarajaa, mikä lyhentää käsittelykautta, sekä poistaa kantokäsittelyvelvoite turvemailta. 14 Metsälehti Makasiini » METSÄTYYPPI 9310_.indd 14 9310_.indd 14 22.4.2022 17.32 22.4.2022 17.32
PUUNOSTAJA, metsänomistaja ja puinen mittakeppi pinon kimpussa olivat vielä vuosituhannen vaihteessa tyypillinen näky keväisellä varastopaikalla. Vuonna 2000 joka toinen hankintapuukuutio mitattiin tienvarressa. Tänä päivänä puiden mittaaminen tienvarressa on loppunut lähes kokonaan. Metsätehon tilastojen mukaan vuonna 2020 vain kuusi prosenttia hankintapuista mitattiin tienvarressa. ”Kyllä keppimittaus on kuolevaa kansanperinnettä. Nykyisin uusille metsäasiantuntijoille ei taideta antaa mittakeppiä ollenkaan”, vahvistaa kokenut metsäasiantuntija Petri Manninen Metsä Groupin Viitasaaren hankintapiiriltä. Kuormainvaaka nousussa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tienvarsimittauksen korvaajaksi oli nousemassa tehdasmittaus. Enimmillään hankintapuista mitattiin tehdasmitalla peräti 80 prosenttia vuonna 2006. Vuonna 2009 tilastoihin ilmestyi uusi menetelmä, kuormainvaakamittaus. Se on syönyt nopeasti niin tehdasmittauksen kuin tienvarsimittauksenkin osuutta. Vuonna 2020 jo 40 prosenttia hankintapuista mitattiin kuormainvaa´alla. ”Kuormainvaakamittauksessa puutavara-auton kourassa oleva vaaka punnitsee kuitupuut samalla kun ne lastataan auton kyytiin. Kilot muutetaan kuutioiksi virallisten tuoretiheystaulukoiden muuntokertoimien avulla”, Manninen kertoo. Puun tuoretiheys vaihtelee vuodenajan ja sijainnin mukaan. Esimerkiksi Etelä-Suomessa kuutio mäntykuitupuuta painaa tammikuussa 955 kiloa, mutta toukokuussa vain 872 kiloa. Kuormainvaakamittaus tarjoaa hankintakuitupuun mittaukseen monia etuja. Pinomittaukseen verrattuna menetelmä on kustannustehokas ja tarkka. Samaan kuormaan voidaan lastata useiden mittauserien puita ilman, että niitä on tarpeen erotella kuormassa. ”Metsänomistajan suuntaan myös maksuliikenne nopeutuu, koska puumäärä on selvillä heti, kun kuorma on tehty.”? SAMI KARPPINEN KEPPIMITAN KUOLEMA 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2009 2011 2013 2015 2017 2019 Muu Kuormainvaaka Tehdas Tienvarsi Hakkuukone Luovutusmittausmenetelmien osuudet yksityismetsien hankintakaupoissa vuosina 2009–2020 Menetelmän osuus, % Avohakkuu Siemenpuuhakkuu Poimintahakkuu Pienaukkohakkuu Luovutusmittausmenetelmien osuudet markkinahakkuissa (pystyja hankintakaupat) 2020 Hakkuukonemittaus Tienvarsimittaus Tehdasmittaus Kuormainvaakamittaus 79,3% 0,7% 15,3% 4,7% Lähde: Luke Lähde: Metsäteho Oy Lorem ipsum Markkinahakkuut vuonna 2020 58,3 miljoonaa m 3 Kuormainvaakamittaus on syrjäyttänyt nopeasti hankintapuiden tienvarsimittauksen. Metsälehti Makasiini 15 » AJASSA 9311_.indd 15 9311_.indd 15 22.4.2022 17.33 22.4.2022 17.33
Pohjois-Satakunnan palstalle tuli haavikon alle kohtalaisen hyvä mäntytaimikko, kiitos mätästyksen. Mutta mitä tehdä haavoille, pohtii nimimerkki Jees H-valta. 16 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Ovatko haavat hybridiä vai suomalaista? Jos männikkö on hyvä, kattava ja maaperä sopiva, raivaisin haavat pois ja jättäisin vain säästöpuita.” Gla ”Tuossa pitäisi piakkoin päättää, kumpaa jaksoa halutaan ensisijaisesti kasvattaa. Haapa saattaa aiheuttaa männyntaimiin männynversoruoste-epidemian.” A. Jalkanen ”Jätä muutama haaparyhmä säästöpuuksi, jotka kaulaat muutaman vuoden päästä. Muut haavat laitat nurin nyt heti. Syntyvät vesat raivaat sitten taimikonhoidon yhteydessä.” Visakallio ”Tutkipa, voisitko pelastaa mäntyjen tai kuusien latvoja pystykarsimalla hybridihaapoja.” Kuitupuunkasvattaja ”Tuohon varhaisperkaus, kaikki roskapuu pois, pelastaisi männyt. Tukieurot taskuun.” Arto ”Jos olisi minun palstani ja noin hyvä männyntaimikko, raivaisin pienemmän risukon pois ja pukittaisin kylmästi haavat kuivumaan pystyyn.” Metsänmies ”Hyvin ovat vielä männyt säilyneet, ovatkohan hirvet siellä eri rotua kuin täällä?” Metsäkupsa MITÄ TEHDÄ HAAVOILLE? Mesälehti.fi-keskustelijat pohtivat mäntytaimikon päällä kasvavien haapojen kohtaloa. Viime vuonna kotimaiset taimitarhat toimittivat metsänviljelyyn 152,1 miljoonaa tainta, mikä on pienin määrä kymmeneen vuoteen. Tuotanto laski yli 16 miljoonalla taimella edelliseen vuoteen verrattuna. METSÄMATKOJEN KILOMETRIVÄHENNYS NOUSEE HALLITUS esittää eduskunnalle työmatkakulujen vähennysoikeuden kasvattamista. Osana esitystä henkilöautolla tehtävien työmatkojen kilometrikohtaista vähennystä korotetaan 30 senttiin. Syynä on polttoaineiden jyrkästi kohonnut hinta. Jos eduskunta lain hyväksyy, se tulee voimaan heinäkuun alussa ja olisi määräaikaisena voimassa vuoden loppuun. ”Esityksen mukaan tuota 30 senttiä sovellettaisiin koko vuoden 2022 verotuksessa myös metsätalouden matkoihin, vaikka esityksessä ei sitä suoraan kuvatakaan”, vahvistaa ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta. M IK KO RI IK IL Ä 16 Metsälehti Makasiini » AJASSA 9312_.indd 16 9312_.indd 16 22.4.2022 16.01 22.4.2022 16.01
Stora Enso on ollut suomalaisten elämässä mukana jo 150 vuotta. Tänä aikana metsätiloilla on ollut keskimäärin kuusi omistajaa ja kaksi metsän kiertokulkua. Hyvän metsänhoidon kunniaksi tarjoamme kevään kauppoihin tuntuvia etuja. Kevään 3+1 nautittavaa etua Ale ennakkoraivaus 30 % Voita elämysloma luontoon Arvomme asiakkaidemme kesken 3 kpl elämyspaketteja maisemasviittiin Rantasalmen Järvisydämeen (arvo 1200 €). Osallistut arvontaan tekemällä Stora Enson kanssa puukaupan tai metsänhoitosopimuksen kampanja-aikana 1.3.–31.5.2022. Lue lisää www.storaensometsa.fi/150 Kesäkelpoiselle harvennuspuulle kausilisä niin tukeille kuin kuitupuulle. Jo keskimääräisessä puukaupassa edun arvo yli 1000 euroa. Puukaupan yhteydessä sovittu ennakkoraivaus -30 % alennuksella. Tähtitilillä kiinteä korkotuotto puukaupalle 2,00 % ilman kuluja. Puukaupalla tai metsänhoitosopimuksella osallistut Järvisydän-elämysloman arvontaan. Kysy lisää. Edut voimassa 31.5.2022. Suomalaista metsäosaamista jo 150 vuotta. Stora Enso Asiakaspalvelu p. 02046 1478 (ark. 8–16) Hoida metsää ja nauti luonnosta kaikin aistein 9313_.indd 17 9313_.indd 17 20.4.2022 21.21 20.4.2022 21.21
Kun taimet alkavat olla etelässä jo maassa, pohjoisessa istutuskausi on vasta aluillaan. Viime keväänä seurasimme urakointia Sauvossa ja Sodankylässä. TEKSTI TIIA PUUKILA, SAMI KARPPINEN KUVAT SEPPO SAMULI, SAMI KARPPINEN Savinen maa on muuttunut liejuksi rankkasateiden jäljiltä ja tarttuu Tuomo Dravantin pottiputkeen. 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUSI METSÄ 9314_.indd 18 9314_.indd 18 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31
Veikko Toivola opiskelee opettajaksi. Oman alan kesätöitä ei sattuneesta syystä ole saatavilla, joten Toivola urakoi taimien istutuksessa Metsähallituksen leivissä Sodankylässä. Metsälehti Makasiini 19 9314_.indd 19 9314_.indd 19 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31
V V ESI seisoo pelloilla ja laikkumättäät ovat vetisiä edellispäivän rankkasateen jäljiltä. Tuuli puhaltaa kylmästi mereltä ja toukokuun lopun lämpötila kohoaa hädin tuskin kymmeneen asteeseen. Tavallisesti Karunan kylällä Lounais-Suomessa on kesän kynnyksellä jopa helle. Nyt metsänomistaja Tuomo Dravantti aloittaa kevään 2021 istutusurakan pipo vedettynä syvälle päähän. Toimittajankin sormia palelee ja viima pureutuu ikävästi takin kauluksesta. Koleasta toukokuun lopusta huolimatta kevät on jo pitkällä. Maa puskee heinää ja koivua. ”Olisi tarvinnut hiukan aikaisemmin keretä istuttamaan. Olin Sauvon puolella kylvöhommissa yhdellä maatilalla. Siksi istutus viivästyi”, Dravantti kertoo kantaessaan taimilaatikkoa. Sateet jarruttivat peltotöitä ja päivät venyivät herkästi yli kymmentuntisiksi. Välillä Dravantti ehti pelätä, ehtiikö hän ollenkaan istuttamaan. Nyt useamman viikon kylvöurakka on saatu päätökseen ja metsänomistaja päässyt metsätöihin. Viikot traktorin kopissa tuntuvat edelleen selässä. Siihen istuttaminen on hyvää lääkettä. Sen verran väsymys vielä painaa, että Dravantti on päättänyt aloittaa alle hehtaarin istutusurakkansa yhdellä laatikollisella taimia. Loput kymmenen laatikkoa jäivät odottamaan tilalle piharakennuksen varjoon. Toukokuun lopulla suurin osa alueen 450 000:sta metsänhoitoyhdistyksen toimittamasta taimesta on jo laitettu maahan. Vajaa kolmannes istuttaa itse Dravantin Sauvossa sijaitsevat metsät lukeutuvat Metsänhoitoyhdistys Lounametsän Turku-tiimin alueeseen. Yhdistyksen metsäasiantuntija Tapani Holmijoki on tullut pistäytymään työmaalla. Holmijoki on opastanut Dravanttia jo hänen ensimmäisillä istutuksillaan 2000-luvun alussa. Tuolloin Dravantti oli vasta ostanut tilan metsineen ja peltoineen isoäidiltään. Istutuksia ei metsätilalla ole säännöllisesti. Edellisestä on kulunut aikaa muutama vuosi. Holmijoki iskee muutaman taimen malliksi maahan ja antaa sitten istutusputken Dravantille. Pottiputki uppoaa kevyesti sateen pehmittämään mättääseen. Metsänomistaja aloittaa istutustyömaalla yksin. Myöhemmin avuksi on tulossa metsäja peltotöistä innostunut Dravantin syksyllä kuusi vuotta täyttävä Lenni-poika. Myös Reijo-vaari on luvannut tarvittaessa tulla iskemään taimia maahan. Sen sijaan Dravantin avopuolisolta Annalta jää tänä keväänä istutustyöt väliin. Hän odottaa perheen kuopusta syntyväksi muutaman kuukauden kuluttua. Omatoimisuus vähentynyt Lounametsän alueella istutukset jatkuvat tavallisesti juhannukselle, joskus jopa juhannuksen yli. ”Tänä vuonna istutukset ovat sujuneet aika sutjakkaan. Meillä on ollut mukavasti saatavissa istutusporukkaa, paikallisia yrittäjämetsureita, jotka ovat vuosikaudet tehneet tätä työtä”, Holmijoki kertoo. Metsäasiantuntija Tapani Holmijoki (oik.) auttaa Tuomo Dravanttia purkamaan taimilaatikot peräkärrystä. Dravantti ottaa istutusalalle mukaan vain sen verran taimia kuin kerralla ehtii istuttamaan. 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUSI METSÄ 9314_.indd 20 9314_.indd 20 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31
Taimet tulevat yleensä pakastetaimina. Niiden tulee sulaa ennen istutusta. Nämä taimet on otettu kaksi viikkoa aikaisemmin sulamaan ja ne ovat valmiita istutukseen. Lounais-Suomen rannikolla kuuselle sopivat rehevät maat on suurelta osin raivattu pelloiksi. Vesi seisoo istutusalan viereisellä pellolla edellispäivän rankkasateen jälkeen. Toukokuun lopulla suurin osa alueen 450 000:sta metsänhoitoyhdistyksen toimittamasta taimesta on jo laitettu maahan. Istuttamatta on lähinnä kohteita, joissa hakkuutähteiden ajo on viivästynyt ja sen vuoksi maanmuokkaus siirtynyt istutuskeväälle. Yhdistyksen alueella vajaa kolmannes metsänomistajista istuttaa itse metsänsä. Viime vuosina omatoimisten istuttajien määrä on kuitenkin laskenut. Paikkakunnalla moni metsänomistaja on maanviljelijä, heillä peltotyöt vievät aikaa metsätöiltä kuten Dravantillakin. Kahden viikon urakka Kun kesäkuun alkupuolella Lounais-Suomessa lopetellaan istutuskautta, Pohjois-Suomessa vasta viritellään pottiputkia. Metsänviljelykauden alkuun vaikuttaa talven lumikuorma. Esimerkiksi kaksi vuotta takaperin Sodankylässä ajettiin vielä moottorikelkoilla kesäkuun puolivälissä. Lapissa Metsähallituksen maille saapuvat kesätyöntekijät ovat kuitenkin varma merkki metsänviljelykauden alkamisesta. ”Meille tulee kesäkuun alussa töihin paikallisia nuoria, jotka pääosin vastaavat istutusurakasta. Tämä on ollut käytäntönä jo ainakin viisitoista vuotta”, kertoo Metsähallituksen tiimiesimies Samuli Ollila. Viime kesän istutusurakkaan pestattiin yhteensä 35 nuorta. Kysymys ei ole mistään kevyestä työelämään tutustumisesta ”tienaa tonni” -tyylillä, vaan kesätyöntekijät istuttavat Lapissa kolme neljäsosaa kaikista Metsähallituksen taiSAUVO Metsälehti Makasiini 21 9314_.indd 21 9314_.indd 21 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31
”Yleensä ehdin istuttamaan noin viisitoista laatikkoa päivässä.” mista. Myös istutusvauhti on omaa luokkaansa. ”Työ on organisoitu siten, että kahden viikon aikana kaikki taimet tulevat istutettua. Metsähallituksen omat metsurit valvovat työtä. Yrittäjät toimittavat taimilaatikot palstoille ja keräävät ne pois. Nuoret saavat keskittyä istutukseen.” Tavoitteena on, että nuoret lyövät Keski-Lapin alueella maahan 1,2 miljoonaa tainta. Aikaisemmin määrät olivat huomattavasti suurempia. ”Taimimäärät ovat pudonneet vuosikymmenen takaisesta todella paljon. Parhaana vuonna taimia oli 7,6 miljoonaa ja istuttajia yli kaksisataa”, Ollila kertoo. Muutos on valtava. Ennen yksin Sodankylässä istutettiin sama määrä taimia mitä nyt koko Lapissa. Syy pudotukseen löytyy helposti. Metsähallituksen maihin kohdistuu monenlaista suojelupainetta. Lapissa valtion maiden tuottavan metsämaan pinta-alasta on metsätalouden ulkopuolella jo lähes puolet, eikä paine ole helpottamassa. ”Tietokoneen näytölle nousee monenlaista karttatasoa, joiden vaatimukset on toiminnassa huomioitava. Myös peitteisen metsänkasvatuksen rooli on kasvanut nopeasti.” Metsähallituksen tiimiesimies Samuli Ollila. Metsähallituksen metsänhoitoesimies Ilkka Jaakola. Lähes 4 000 tainta päivässä Jos Lounais-rannikolla istutettiin toukokuun lopulla koleassa säässä, ei sää Sodankylässä ole kesäkuun puolivälissä sen parempi. Vettä vihmoo jatkuvalla syötöllä ja lämpötila on painunut alle kymmeneen asteeseen. Edellisviikon helteistä ei ole enää henkäystäkään aistittavissa. Hyppäämme Ollilan ja metsänhoitoesimies Ilkka Jaakolan kanssa autoon, ja lähdemme tutustumaan nuorten istutusurakkaan. Työmaalla käy nopeasti selväksi, että metsään on tultu oikeasti urakoimaan. Sadeasuihin verhoutuneet Tuukka Willman, Joona Helttunen, Veikko Toivola ja Tiina Jänkälä käyvät vuoroin nostamassa uuden taimilaatikon valjaisiin kiinnitettyyn telineeseen, hörppäävät juomaa ja jatkavat kierrostaan aukolla. Metsuri Teuvo Kaaretkoski ohjaa työtä. ”Nyt taitaa lähteä seitsemäs laatikko tälle päivälle. Yleensä ehdin istuttamaan noin viisitoista laatikkoa päivässä”, ennättää lakimieheksi opiskeleva Helttunen toteamaan. Suoritus olisi ihan kohtalainen, vaikka kyseessä olisivat pahviset taimilaatikot, joihin mahtuu 90 tainta. Metsähallituksen taimet tulevat Pohjan Taimen Ketolan taimitarhalta Kemijärveltä muovilaatikoissa, joihin mahtuu 250 tainta. Viidentoista laatikon päivävauhti tarkoittaa, että usean kesärupeaman kokemuksella Helttunen laittaa päivässä maahan jopa 3 750 taimea. ”Kovia suorituksia nämä ovat. Moni tienaa parissa viikossa saman verran, miDravantin männyn uudistusala nousee osin rinteeseen. Rinnemaa on tyypillistä Lounais-Suomen rannikolla. 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUSI METSÄ 9314_.indd 22 9314_.indd 22 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31
Kokenut metsuri Teuvo Kaaretkoski ohjaa istuttajien työtä tarpeen mukaan. Tiina Jänkälä vaihtaa kuulumiset Kaaretkosken kanssa uutta taimilaatikkoa hakiessaan. SODANKYLÄ Metsälehti Makasiini 23 9314_.indd 23 9314_.indd 23 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31
tä jostain muusta kesätyöstä saa kahdessa kuukaudessa”, Jaakola sanoo. Metsuri Kaaretkosken mukaan nuoret tietävät mihin ovat tulossa, eikä raha tule helpolla. Silti työ houkuttaa, tälläkin kertaa hakijoita oli jopa kolme kertaa enemmän kuin paikkoja oli tarjolla. ”Oikean istutuspaikan valintaan ja suunnitelmalliseen etenemiseen täytyy yleensä ensikertalaisia opastaa. Nuoret ovat olleet poikkeuksetta ahkeria ja aktiivisia. Heidän kanssaan on ollut mukavaa tehdä töitä. En muista, että kukaan olisi lyönyt hanskoja tiskiin kesken urakan näinä vuosina ilman terveydellistä syytä”, Kaaretkoski kertoo. Valinnanvaraa männystä tammeen Sekä nuoret Sodankylässä että maanomistaja Tuomo Dravantti Sauvossa ahkeroivat maahan vuoden ikäisiä, noin kymmensenttisiä männyntaimia. Metsähallituksen Keski-Lapin taimista 90 prosenttia on mäntyä ja loput kuusta. Myös Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen rannikkoalueiden käytetyin puulaji on mänty, sillä parhaat kuuselle soveltuvat rehevämmät maapohjat on suurelta osin raivattu pelloiksi. Sen sijaan yhdistyksen keskija pohjoisosissa istutetaan kuusta enemmän kuin mäntyä. Lounais-Suomessa puulajivalikoima on monipuolisempi kuin pohjoisessa. Sauvon ja Turun seudun alue ovat tammen luontaista esiintymisaluetta. Lisäksi rannikon veden vaivaamilla alueilla istutetaan jonkin verran leppää. Mahdollisia puulajeja ovat myös visakoivu ja lehSodankylän moreenimaahan istutetaan yksivuotiaita Kemijärven taimitarhalla kasvaneita mäntyjä. Tuukka Willman ei pidä pitkiä taukoja työpäivän aikana, vaan taimia isketään maahan urakkatahtiin jäätävästä sateesta huolimatta. ”Täällä ei ollut routaa viime talvena. Sen takia mättäät ovat vähän löysiä.” 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUSI METSÄ 9314_.indd 24 9314_.indd 24 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31
VIIMEISEN viiden vuoden aikana Sodankylän kirkonkylän eteläpuolisessa osassa Lappia on siirrytty käyttämään jalostetusta siemenmateriaalista kasvatettuja männyn taimia. Tätä ennen Metsähallituskin käytti pääasiassa uudistusaloilta kerättyä metsikkösiementä. ”Keski-Lappiin on saatavilla sekä ensimmäisen että 1,5-sukupolven siemenviljelyssiemenestä kasvatettuja taimia. Jalostuksen vaikutuksesta puiden kasvuun on vielä varhaista sanoa mitään, koska niitä on viljelty vasta kolmisen vuotta”, kertoo Pohjan Taimen Ketolan taimitarhan johtaja Rainer Vihriälä. Eteläisessä Suomessa jalostettua siementä männyntainten kasvatukseen on ollut hyvin tarjolla. Sen käyttö on parantanut puun kasvua ja laatua. Jalostettu siemen tuotetaan siemenviljelyksillä, joihin on valittu luonnosta laadukkaimpia puita eli pluspuita. Pluspuiden perimä on monistettu varttamalla. 1,5-sukupolven siemenviljelyksiin on valittu ensimmäisen sukupolven siemenviljelyksien parhaimpia puita. 1,5-sukupolven siemenviljelyksien siemen tuottaa jopa 25 prosenttia paremman tilavuuskasvun kuin metsikkösiemen. Sodankylän pohjoispuolelle taimet kasvatetaan käytännössä metsikkösiemenistä, joista on krooninen pula. ”Käpynäytteet otetaan joka vuosi, mutta hyviä siemenvuosia on noin kymmenen vuoden välein”, Metsähallituksen tiimiesimies Samuli Ollila sanoo. Runsaskaan siemensato ei välttämättä auta, jos siementen itävyys on taimitarhakäyttöön liian heikko. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun syksy on vetinen.? l JALOSTETTUA SIEMENTÄ POHJOISEEN Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Metsänhoitoja metsänparannustyöt 2016 2017 2018 2019 2020 Maanmuokkausmäärät työlajeittain Varsinais-Suomessa ja Lapissa vuonna 2020 Varsinais-Suomi Lappi Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus Laikutus Äestys Mätästys Muu maanmuokkaus Laikutus 1000 € 1000 ha Etelässä mätästetään, pohjoisessa äestetään 1000 2000 3000 4000 5000 Muu maanmuokkaus Mätästys Äestys Ha Puulajien istutusalat 2020 Lähde: Luke Varsinais-Suomen maakunta 2080 ha 732 ha Koivu 63 ha Koivu 101 ha Muut puulajit 7 ha Mänty Kuusi Kuusi Lapin maakunta 2636 ha 1827 ha Mänty Etelässä mätästetään, pohjoisessa äestetään v tikuusi. Erikoispuiden käyttö on ottanut takapakkia viime vuosina, sillä taimitarhat ovat keskittyneet viljelemään lähinnä mäntyä, kuusta ja koivua. Erikoisempia taimia saa, jos ne tilaa hyvissä ajoin. Dravantti on uudistanut yhden alan lehtikuusella. Kuusta metsänomistaja sen sijaan istuttaa korkeintaan omaan kuusiaitaan. Rannikolla ongelmana on juurikääpä, joka lahottaa kuusia. ”Minä olen hakkauttanut melkein kaikki kuusikot pois. Ne on pitänyt hakata ennen kuin ne ovat ihan lahoja. Ei niitä tännepäin viitsi istuttaa”, Dravantti kertoo. Metsänomistajan tämänvuotinen istutusala on rinteessä, jonka alaosa on rehevää mustikkatyypin maata. Mikäli juurikääpä ei olisi riesana, siihen olisi voinut istuttaa kuusta ja kuivempaan puolukkatyypin rinteeseen mäntyä. Nyt uudistusalalla turvaudutaan yksin mäntyyn. Roudattomuus näkyy Dravantti asettaa pottiputken keskelle mätästä, sujauttaa taimen putkeen ja polkaisee. Tapani Holmijoki neuvoo istuttamaan taimet syvälle, etteivät sateet paljasta paakkua ja altista sitä kuivuudelle. Taimesta jää näkyviin pieni tupsu. Yleensä muokkausjälki ehtii painua talven aikana, mutta nyt mättäät ovat vielä pehmeitä. ”Täällä ei ollut routaa viime talvena. Sen takia mättäät ovat vähän löysiä”, Holmijoki toteaa. Dravantin istutusala on laikkumätästetty kaivinkoneella syksyllä 2020. Laikkumätästys, jossa maa kaapaistaan kuopasta ja tehdään mätäs kuopan viereen, sopii hyvin kohtuullisen rehevälle uudistusalalle. Mättäät tulevat korkeammiksi kuin kääntömätästyksessä, jossa maa käännetään samaan monttuun, josta se on kaivettu. Laikkumättäissä taimet pärjäävät paremmin heinää vastaan. Kaatosateen jäljiltä näkyy myös laikkumättään toinen etu. Kuopissa seisoo vesi, mutta korkeamman laikkumättään päällä taimi ei huku. Kaivinkoneella tehtävän laikkuja kääntömätästyksen lisäksi Lounametsän metsänhoitoyhdistyksen alueella muokataan maita metsä-äkeellä ja paikoin käytetään jatkuvatoimista Bräcken laikkuMetsälehti Makasiini 25 9314_.indd 25 9314_.indd 25 21.4.2022 13.31 21.4.2022 13.31
10 VINKKIÄ ISTUTUKSEEN 1. SUURIN osa taimista on pakastetaimia. Taimen pitää olla sula, kun se istutetaan. 2. HYVÄLAATUISEN taimen juuripaakku on ehjä eikä juuristo ole kasvanut paakusta yli. 3. TAIMI pitää istuttaa ennen kuin se herää lepotilasta. Latvan uusi kasvu katkeaa helposti. 4. HELTEISESSÄ säässä taimet lähtevät kasvuun jopa viikossa. Kylmällä ilmalla lepotilasta herääminen vie pidempään. 5. HUOLEHDI , etteivät taimet ehdi kuivua ennen istutusta. Istutettavan taimen pitää olla märkä. Sopivan kosteasta juuripaakusta tippuu vettä puristettaessa. 6. TARKISTA pottiputken tukijalasta istutussyvyys. 7. ISTUTA muokkausjälkeen. Taimi kannattaa istuttaa mahdollisimman syvälle mättääseen. Riittää, että taimesta jää pieni vihreä tupsu näkyviin. 8. ISTUTA taimi mättään keskelle. Mättäitä on hehtaarilla 1 500 – 2 000, joten yksi taimi per mätäs riittää. 9. TIIVISTÄ maa taimen ympäriltä, mutta varo, ettei jalka osu taimeen. Taimesta lähtee herkästi kuori. 10. VOIT tarkistaa, onko maa hyvin tiivistetty tukistamalla tainta varovasti. Jos taimi nousee ylös, maata ei ole tiivistetty riittävästi. Istutteva taimi on riittävän märkä, kun taimipaakusta valuu puristettaessa vettä. Terhakan taimen paakku on ehjä eikä juuristo ole kasvanut paakusta yli. Kun paakun asettaa pottiputken tukijalkaa vasten, näkee, kuinka syvään paakku tulee maahan. Nyt paakun yläpuolelle jää runsaat kolme senttiä maata, mikä on hyvä istutussyvyys pehmeisiin mättäsiiin. Maa taimen ympäriltä tiivistetään jalalla polkemalla. Samalla on varottava, ettei jalka osu taimeen ja vahingoita sen kuorta. mätästäjää. Pohjoisessa Bräcken mätästyskoneen käyttö on suositumpaa, sillä metsämaat soveltuvat siellä jatkuvatoimiselle laikkumätästäjälle hyvin. Valtaosa Metsähallituksen Lapin istutusalueista muokataan Bräckellä. Maanmuokkaus tehdään kaivurilla ainoastaan sellaisilla kohteilla, jotka ovat talviteiden takana ja maa on muokattava jo talvisaikaan. ”Maa muokataan jo edellisenä kesänä, jotta mättäät ehtivät painumaan yhden talven yli. Se parantaa taimien kasvuun lähtöä”, kertoo Metsähallituksen Ilkka Jaakola. Mättäiden kivennäismaa on etelän metsämaille epätyypillistä karkeanpuoleista moreenia, josta voisi periaatteessa rakentaa vaikka metsäautotietä. Siihen kelpaa istuttaa. Vuosikymmenten ero kasvussa Mikäli pohjoisen uudistusalalla kaikki menee hyvin, kesätyöntekijöiden istuttamat taimikko kaipaa raivuuta noin kymmenen vuoden kuluttua. Välttämättä toista taimikonhoitokertaa ei edes tarvita. ”Ensiharvennus päästään monilla kohteilla tekemään 30–40 vuoden iässä. Silloin puuta kertyy noin 40 kuutiota hehtaarille”, tiimiesimies Ollila arvioi. Lounais-Suomessa puusto varttuu rivakammin, joten Tuomo Dravantin istuttama männyntaimikko kaipaa harvennusta jo huomattavasti aikaisemmin. ”Puu kasvaa täällä pituutta keskimäärin seitsemänkymmentä senttiä vuodessa. Se on neljätoistametristä kaksikymmentävuotiaana ja silloin ollaan ensiharvennusvaiheessa”, metsäasiantuntija Holmijoki laskeskelee. Kun keväällä 2021 istutetut taimet ovat päätehakkuuiässä, voivat kasvuolosuhteet olla vallan toiset kautta Suomen. Ilmastoskenaarioiden mukaan 80 vuoden päästä Rovaniemen korkeudella vallitsee nykyisen Puolan kaltainen ilmasto. Lämpösumman noustessa ja sadannan lisääntyessä Pohjois-Suomi kuuluu voittajiin, metsän kasvu paranee. Sen sijaan etelässä kuivuus voi koetella etenkin kuusta. Tässä mielessä Dravantin istuttamat männyntaimet ovat siis hyvä valinta – siis jos selviävät hirvien syönniltä täysikokoisiksi asti. ? 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUSI METSÄ 9314_.indd 26 9314_.indd 26 21.4.2022 13.32 21.4.2022 13.32
Taimea hellästi tukistamalla voi testata, onko maa hyvin tiivistetty. Jos taimi nousee ylös, tiivistämisessä on parantamisen varaa. Vesi seisoo kuopissa, joista laikkumätäs on kaapaistu. Taimien onneksi laikkumätäs on hieman korkeammalla maan pinnasta. Taimi kannattaa istuttaa mieluummin syvälle kuin liian pintaan. Latvan kasvupiste pitää jäädä maanpinnan yläpuolelle, mutta varsi saa osin upota maan alle. Taimi kannattaa istuttaa muokkausjälkeen. Jos taimi olisi istutettu laikkumättää sijaan kuoppaa, hukkuisi se veteen seuraavien sateiden tullen. Metsälehti Makasiini 27 9314_.indd 27 9314_.indd 27 21.4.2022 13.32 21.4.2022 13.32
Juha Siitonen ja Petri Keto-Tokoi kokosivat Suomen puilla elävän monituhatpäisen lajiston yhteen teokseen. Se valittiin vuoden tiedekirjaksi. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT SEPPO SAMULI, LAURA VESA kt Metsälehti Makasiini 29 9315_.indd 29 9315_.indd 29 21.4.2022 13.05 21.4.2022 13.05
M M ITÄ yhteistä on lahoneulajäkälällä, taulakäävällä ja töyhtötiaisella? Ne ovat kaikki muutaman metrin korkuisina pystyssä törröttävien koivupökkelöiden asukkaita. Lahoneulajäkälä elää pökkelön pinnalla, tuohen päällä. Taulakääpä lahottaa rungon sisässä koivun puuainesta. Käävän pehmentämään koivupökkelöön pystyy pieni töyhtötiainen kaivertamaan pesäkolonsa. Ennen tieto kaikista näistä saman koivupuun asukkaista oli hajallaan jäkäläkokoelmissa, kääpäkirjoissa ja lintuatlaksissa. Nyt Suomessa luontaisesti esiintyvillä 25 puulajilla elävät seuralaislajit on koottu yhteen. Viime vuoden lopulla ilmestynyt Puiden asukkaat -teos sai vastikään Vuoden tiedekirja -palkinnon. ”Tiettyihin lajiryhmiin keskittyviä kirjoja on, mutta kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkia lajiryhmiä puilla elää ja mitä ne siellä tekevät, sellaista ei ollut”, kertoo toinen kirjan kirjoittajista, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Juha Siitonen. Puista kirjan runko Puiden asukkaat -kirja kokoaa kunkin puulajin ympärille kietoutuvan elämänpiirin yhteen. Tietoa on runsaasti, sillä Suomen eri puulajeilla on noin 12 000 seuralaislajia. Seuralaislaji on suoraan riippuvainen puusta eli se käyttää puuta ravintonaan, kasvualustanaan, asuinpaikkanaan tai elää muuten tiiviistä yhteiseloa puun kanssa. Tällaisia puiden asukaslajeja on niin sienissä, hyönteisissä, linnuissa kuin esimerkiksi sammalissa. Se, että puut toimivat lajistoteoksen runkona, ei ole sattumaa. Kääpien, kuoriaisten ja muiden lajien tarkasteleminen niiden elinympäristönä toimivan puulajin kautta on osoittautunut hyväksi tavaksi jäsentää metsän elämää, kertoo kirjan toinen kirjoittaja Petri Keto-Tokoi. Hän opettaa metsäekologiaa Tampereen ammattikorkeakoulussa. ”Moni ei osaa tunnistaa tietyllä puulajilla eläviä lajeja, mutta itse elinympäristöt eli erilaiset puulajit ovat melko helposti tunnistettavissa luonnossa, elävinä tai kuolleina”, Keto-Tokoi sanoo. Lajit vaihtuvat Puiden elinkaaressa on muutamia merkittäviä ajankohtia, jolloin niillä elävä lajisto muuttuu perusteellisesti. Muutosvaiheita ovat taimikon vaihtuminen nuoreksi sulkeutuneeksi puustoksi, ”aikuisen” puun hidas muutos vanhaksi puuksi ja puun kuolema. ”On koko joukko lajeja, jotka ovat erikoistuneet puun tiettyyn elämänvaiheeseen. Taimilla on omaa lajistoaan. Sitten koittaa pitkä, nuorten ja keski-ikäisten puiden vaihe, jolloin lajistossa ei tapahdu suuria muutoksia”, Siitonen kertoo. Moni puun seuralaislaji ilmestyy vasta siinä vaiheessa, kun puu rupeaa vanhenemaan ja raihnastumaan. ”Puun kuollessa lajisto muuttuu lähes kokonaan, mutta ei suinkaan vähene. Kuolleilla puilla on rikas ja monipuolinen ”Puun kuollessa lajisto muuttuu lähes kokonaan, mutta ei suinkaan vähene.” Keski-ikäisen puun runko ei ole samankaltainen asuinympäristö lajeille kuin vanhan ja raihnaisen puun kuori. Männyllä, kuusella, koivuilla ja haavalla on kullakin pari tuhatta seuralaislajia. » VAIKUTTAJAT 30 Metsälehti Makasiini 9315_.indd 30 9315_.indd 30 21.4.2022 13.06 21.4.2022 13.06
25 PUULAJIA, 12 000 ASUKASTA YK:N määritelmän mukaan puu on yli viisimetriseksi kasvava puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksirunkoinen kasvutapa. SUOMESSA esiintyy luontaisesti 25 tämän määritelmän täyttävää puulajia: mänty, kuusi, kataja, marjakuusi, koivut (useampi laji), lepät (useampi laji), pähkinäpensas, haapa, puumaiset pajut (useampi laji), pihlajat (useampi laji), tuomi, metsäomenapuu, tammi, jalavat (useampi laji), vaahtera, lehmus ja saarni. RUNSASLUKUISIMPIEN puulajien männyn, kuusen ja koivujen tilavuudet mitataan sadoissa miljoonissa kuutiometreissä. HARVINAISIMMAT puulajit mitataan ennemmin puuyksilöissä: metsäomenapuuta ja marjakuusta on kumpaakin korkeintaan joitain satoja puumaisia runkoja. SUOMEN eri puulajeilla on noin 12 000 seuralaislajia. Yleisimmillä puulajeilla – männyllä, kuusella, koivuilla ja haavalla – on kullakin useampi tuhat seuralaislajia. NOIN puolet puilla elävistä lajeista on riippuvaisia vanhoista elävistä puunrungoista tai kuolleesta puuaineksesta. Lähde: Puiden asukkaat Juha Siitonen ihmettelee, miksi valtava raita on kaadettu taajama-alueella. Pihoilla, puistoissa ja kaupunkimetsissä voi kasvaa luonnon kannalta hyvinkin arvokkaita puuyksilöitä. Metsälehti Makasiini 31 9315_.indd 31 9315_.indd 31 21.4.2022 13.06 21.4.2022 13.06
lajisto. Puun toinen elämä kuolleena voi olla yhtä pitkä kuin elinkaari elävänä”, Siitonen sanoo. Tutuin esimerkki metsänkulkijoille lienee kelomänty, joka säilyy ensin kuolleena pystyssä vuosisadan, jopa toisenkin, kunnes rojahtaa maahan lahoamaan. Kelorungon lahoamiseen maassa voi kulua 100–300 vuotta. Puuvanhuksista pulaa Puiden seuralaislajien näkökulmasta talousmetsien ongelmana on se, että taimikoita ja keski-ikäistä puustoa löytyy mielin määrin, mutta vanhoja eläviä puita ja kuollutta puuta on vähän verrattuna luonnonmetsiin. Puiden ja niiden asukkaiden yhteiselo on kuitenkin kehittynyt miljoonien vuosien aikana juuri luonnonmetsäolosuhteissa. Vanhoja järeitä puita on Etelä-Suomen talousmetsissä 0,5 puuta hehtaaria kohden, kun luonnonmetsissä niitä olisi 20– 60 kappaletta hehtaarilla. Kuollutta puuta talousmetsissä on keskimäärin kuusi kuutiota, luonnonmetsissä 60–120 kuutiota hehtaarilla. Kaikkiaan vanhojen yli 140-vuotiaiden metsien määrä on Suomessa 1,4–14 prosentin välillä, kun luonnonmetsissä 150–300-vuotiaat metsät olisivat vallitseva ikäluokka. Luonnontilaisen kaltaisista metsistä löytyy monta piirrettä ja lajeille tärkeää elinympäristöä, joita talousmetsissä ei juuri ole. Siksi jäljellä olevat luonnontilaisen kaltaiset metsät tulisi kartoittaa ja suojella. ”Luonnontilaiset metsät ovat nykyisen monimuotoisuuskriisin aikaperspektiivissä uusiutumattomia. Niiden määrä on vähentynyt koko ajan, ja kestää kauan JUHA SIITONEN 61 vuotta TUTKIJA Luonnonvarakeskuksessa ASUU Vantaalla VAIMO ja kaksi lasta HARRASTUKSET: kovakuoriaisten keräily, lintujen tarkkailu, luonnossa liikkuminen ”Talousmetsien luonnonhoidossa tehdään oikeita asioita. Niitä täytyy vain tehdä enemmän ja paremmin.” » VAIKUTTAJAT 32 Metsälehti Makasiini 9315_.indd 32 9315_.indd 32 21.4.2022 13.06 21.4.2022 13.06
”Voi tulla ajanjaksoja, jolloin pienessä suojelumetsässä ei ole tietylle lajille soveltuvia isäntäpuita saatavissa. Laji voi hävitä, vaikka metsä on turvattu,” Siitonen sanoo. Suojelualueiden lisäksi puiden asukkaat tarvitsevat ennallistamisja luonnonhoitotoimia – etenkin suojelualueita ympäröivissä talousmetsissä. Luonnonhoito tarkoittaa säästöpuita ja muita toimia, joilla luonnon monimuotoisuutta turvataan metsien käsittelyssä. ”Luonnonhoitotoimenpiteitä pitäisi tehdä paljon voimakkaampina lähellä jäljellä olevia uhanalaisten lajien populaatioita. Mitä lähempänä näitä lähdepopulaatioita synnytetään lisää elinympäristöjä, sitä todennäköisempää on, että ne myös asutetaan”, Keto-Tokoi sanoo. Esimerkiksi kulotusten ja runsaiden säästöpuualueiden keskittäminen suojelumetsien läheisyyteen turvaisi elinympäristöjen jatkuvuutta harvinaisille metsälajeille. Kirjailijoiden mukaan luonnonhoitotoimien nykytaso ei riitä parantamaan uhanalaisten metsälajien tilannetta. ”Talousmetsien luonnonhoidossa tehdään oikeita asioita. Niitä täytyy vain tehdä enemmän ja paremmin”, Keto-Tokoi tiivistää. Toisaalta kirjassa perustellaan, mitä hyötyä hakkuissa jätettävistä säästöpuista ja muista luonnonhoitotoimista on. ”Kirjasta on helppo ammentaa esimerkkejä, mitkä lajit hyötyvät mistäkin luonnonhoidon toimenpiteestä.” Esimerkiksi alussa mainitun töyhtötiaisen pesintä on riippuvainen 10–20 senttiä paksuista lahopökkelöistä, joten metsäkoneen jo harvennushakkuussa tekopökkelöiksi katkomat kapeahkot koivunrungot voivat lahotessaan kelvata pikkulinnulle pesäpuuksi. Mitä päätyy energiakasoihin? Suomeen ennustetaan ensi vuodeksi ennätyshakkuita. Metsäja energiateollisuus etsivät kiivaasti korvaavaa puuta Venäjältä aiemmin tuodun tilalle. Miten ennätyshakkuumäärät sopivat yhteen puiden asukkaiden elinolojen kanssa? Metsäala on korostanut harventamattomien nuorten metsien potentiaaPETRI KETO-TOKOI 60 vuotta METSÄEKOLOGIAN lehtori Tampereen ammattikorkeakoulussa ASUU Pirkkalassa AVOPUOLISO ja kaksi aikuista lasta HARRASTUKSET: retkeily, polkujuoksu, hiihto, luontovalokuvaus, laulaja Ghostriders-rockbändissä saada luonnontilaisia metsiä takaisin. Siksi niiden lisäsuojelu on kiireellistä”, Keto-Tokoi sanoo. Nykytoimet eivät riitä Kirveiltä ja metsäkoneilta rauhassa olleiden metsien suojelu ei kuitenkaan yksin riitä, sillä monien uhanalaisten metsälajien esiintyminen on rajoittunut enää pienille alueille. Puun kuoren vauriot tarjoavat sienille ja mikrobeille reitin rungon sisälle. Metsälehti Makasiini 33 9315_.indd 33 9315_.indd 33 21.4.2022 13.06 21.4.2022 13.06
lia tuontipuun korvaamisessa, ja samaa mieltä ovat Keto-Tokoi ja Siitonen. Nuorten metsien harvennuksia voidaan tehdä niin, ettei hakkuista ole erityistä haittaa luonnon monimuotoisuudella. ”Se edellyttää sitä, että hakkuissa pidetään huolta puulajien monipuolisuudesta. Lepät, raidat, pihlajat eivät päädy kaikki energiapuukasaan. Niitä pitää jäädä pystyyn metsään”, Keto-Tokoi sanoo. Siitosen mukaan luonnonhoitotoimien parantaminen ei vaaranna hakkuita, jos säästötoimet kohdistetaan oikealla tavalla jo kuolleeseen puuhun ja luonnon kannalta arvokkaisiin lehtipuihin, kuten haapoihin ja raitoihin. ”Niitä voidaan säästää metsään ilman, että siitä koituu vakavia taloudellisia tai metsänhoidollisia seurauksia.” Ei unohdeta puistojen puita Petri Keto-Tokoi ja Juha Siitonen tutustuivat jo 40 vuotta sitten metsäopintojen yhteydessä. Molemmat ovat työskennelleet pitkään talousmetsien luonnonhoitoon liittyvien asioiden parissa. Kumpikin on tehnyt metsäluontoa ja metsän lajeja käsitteleviä kirjoja tahoillaan jo aiemmin. Puiden asukkaat on ensimmäinen yhteinen teos. Se vaati viisi vuotta leipätöiden ohessa tehtyä kirjoitusja valokuvaustyötä. Kirjoittajat toivovat, että puiden monituhatpäisestä seuralaisjoukosta kertova kirja vaikuttaa asennemuutokseen ja että tulevaisuudessa säästetään luontoon enemmän erilaisia puita. Luonnon näkökulmasta metsässä ei ole turhia roskapuulajeja, eivätkä rumat, vanhat kuolleet puut ole vaarallisia. ”Nähtäisiin puut metsältä”, Siitonen sanoo. Tämä koskee talousmetsien ohella pihojen, puistojen ja kaupunkimetsien puustoa, sillä myös näillä alueilla elää monelle lajille tärkeitä puita, kuten vanhoja jaloja lehtipuita. ”Olen uskonut aina tiedolla vaikuttamiseen. Se muuttaa ihmisten ajattelua, kun tehdään näkyväksi, mitä metsäluonnon monimuotoisuus tarkoittaa”, Keto-Tokoi sanoo.? l Mäntyyn on jättänyt jälkensä ainakin okakaarnakuoriainen. » VAIKUTTAJAT 2-4 JUNE 2022 www.elmiawood.com Vieraile metsäalan suurtapahtumassa – Elmia Wood 2022 Maailman johtavat metsäalan messut, Elmia Wood, järjestetään 2.–4. kesäkuuta Ruotsissa. Elmia Wood rakentuu Jönköpingin lähimetsiin, ja messut houkuttelevat kävijöitä ja näytteilleasettajia suuresta osasta Eurooppaa. Vuonna 2022 painopisteenä on tulevaisuuden innovatiivinen ja kestävä metsänhoito. Elmia Wood on tapaamispaikka metsänomistajille, yrittäjille, metsävirkamiehille ja muille metsästä kiinnostuneille. Messuilla pääset tutustumaan tuoteuutuuksiin ja innovaatioihin, luomaan suhteita ja edistämään liiketoimintaa. Uutta messuilla on muun muassa Wood Square -tapaamispaikka, jossa mielenkiintoiset vieraat jakavat osaamistaan keskusteluissa ja väittelyissä ja jossa annetaan opastusta Wood Knowledge LOOP -osiossa. Tervetuloa Elmia Wood -messuille. Varmista paikkasi ja osta pääsylippu jo nyt! 9315_.indd 34 9315_.indd 34 21.4.2022 13.06 21.4.2022 13.06
OMA METSÄ KASVUPAIKAT S.40: Lehdoista liikkeelle ›› ALLAKKA S.43: Metsäläinenkin varautuu ›› KYSY POIS S.44: Onnistuuko havusekametsä? ›› PIKATESTI S.47: Kestokartta retkelle ›› PERINTÖMETSÄ S.48: Metsäyhtymä toimii tai ei Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› TUTKIMUS Männyillä uusi uhka SIVU 42 METSÄNHOITO Raivuri kesäkuntoon s. 36 SA M I KA RP PI N EN Metsälehti Makasiini 35 9317_.indd 35 9317_.indd 35 21.4.2022 13.09 21.4.2022 13.09
Vaihda sytytystulppa aina ennen sahauskauden alkua. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 9318_.indd 36 9318_.indd 36 21.4.2022 13.44 21.4.2022 13.44
15 kysymystä Mitä työkaluja tarvitaan? Sahan ruuveihin sopivat avaimet (ruotsalaisvalmisteisilla sahoilla kuusiokoloavaimet, Stihlillä torx-avaimet) tulpanavain, terämutterin avaamiseen tarkoitettu pitkävartinen avain, paineilmapuhallin tai vanha hammasharja sekä ompelukoneöljyä tai muuta ohutta öljyä tai esimerkiksi CRCtai WD40-suihketta. Mistä aloitetaan? Ensin kannattaa lukea sahan käyttöohje. Jos käyttöohjetta ei ole, sellainen löytyy netistä. Mikä ainakin kannattaa muistaa? Jos sahaa on käytetty pakkasilla, moottori lienee asennettu talviasentoon. Se on muistettava kääntää kesäasentoon. Uusimmissa Husqvarnan raivaussahoissa kesä/talvi-valitsin on sahan pohjalevyssä. Stihleissä moottorikopan päällä. Pitääkö käynnistinlaite voidella? Aluksi voi irrottaa käynnistinlaitteen ja moottoripäällisen. Käynnistinnarun kunto on syytä varmistaa. Kulunut naru vaihdetaan. RAIVAUSSAHAN KEVÄTHUOLLOSTA Metsälehti Makasiinin pienkoneasiantuntija Leo Saastamoinen kertoo, miten raivaussaha laitetaan kesäkuntoon. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN 1 2 3 4 Sahan tavalliset työkalut riittävät keväthuollon tekemiseen. Jos paineilmaa ei ole, sahan puhdistuksessa voi käyttää vanhaa hammasharjaa. Metsälehti Makasiini 37 9318_.indd 37 9318_.indd 37 21.4.2022 13.44 21.4.2022 13.44
Kädensijan alapuolelta kulunutta narua voi lyhentää sen verran, että kuluman saa katkaistua pois. Tällainen kuluminen kertoo löysästä käynnistinnarusta. Pyöräytä narua pari kierrosta käynnistimen narukelalle. Käynnistinlaitteen tartuntakäpälät voidellaan ohuella öljyllä tai CRCtai WD40-suihkeilla. Käynnistinlaite ja moottorin sisäosat, erityisesti sylinterin jäähdytysrivat puhdistetaan paineilmalla. Kaasutin on syytä suojata, etteivät roskat kulkeudu moottorin ilmanottoon. Moottorin puhdistamiseen voi käyttää myös hammasharjaa. Moottorin päällistä takaisin asetettaessa on syytä varmistaa, etteivät sähköjohdot jää puristukseen ja vaurioidu. Mitä kaasuttimelle pitää tehdä? Kaasuttimeen johtavan bensiiniletkun kunto on syytä tutkia. Murtumat aiheuttavat ilmavuotoa, josta koituu häiriöitä moottorin käynnille. Vuodon varma oire on bensaletkun kosteus. Kaasuttimen vivuston liikkuvat osat öljytään. Mistä tietää pitääkö sytytystulppa vaihtaa? Tulpan kärkiosan elektrodien pyöristyminen on merkki kulumisesta. Sytytystulppa on niin halpa, että sen voi vaihtaa joka kevät. Suunnilleen puolet sahojen käynnistymisongelmista korjautuu tulppaa vaihtamalla. Varmista, että uusi tulppa on sahan moottoriin sopivaa tyyppiä. Tulpan väri kertoo, kuinka moottori toimii. Hyvin käyvän moottorin sytytystulpan kärki on vaalean ruskea. Tumman Pitääkö bensasuodinkin vaihtaa? Bensasuotimen tehtävänä on estää tankkiin kulkeutuneiden roskahitujen kulkeutuminen kaasuttimeen. Suodin on bensatankkiin tulevan letkun päässä oleva osa. Suotimen saa useimmissa sahamalleissa nostettua tankista rautalankakoukulla. Suodin irtoaa letkusta vetämällä, ja sen saa kiinni ilman työkaluja työntämällä. Kun hankit uutta, varmista, että se on sahamalliin sopiva, jotta suodin liittyy letkuun tiiviisti. Väri kertoo suotimen puhtauden. Likainen on tummunut, ja se pitää vaihtaa. Vanhan suosituksen mukaan suodin tulisi vaihtaa, kun sahassa on käytetty 200 Paperista ilmansuodinta on vaikea puhdistaa, joten likaantunut suodin vaihdetaan uuteen. Varmista, että kulmavaihteessa on riittävästi vaseliinia, älä täytä vaihdetta ääriään myöten. Käytä tarkoitukseen sopivaa erikoisvaseliinia. 5 6 7 8 Irrota käynnistinlaite ja puhdista se paineilmalla tai vanhalla hammasharjalla. öljyinen kärki kertoo liian rikkaalla seoksella käyvästä sahasta. Syynä on usein puhdistamatta jäänyt ilmansuodin. Entä ilmansuodin? Uusimmissa raivaussahoissa on paperiset ilmansuotimet, jotka on vaihdettava, kun ne ovat pahoin likaantuneet. Uuden suotimen voi vaihtaa keväthuollon yhteydessä. Vanhempien raivaussahojen muoviverkkosuotimet puhdistetaan kerran viikossa, kun sahaa käytetään aktiivisesti. Muovisuotimet voi pestä tiskiaineella. Joku kertoo laittaneensa suotimen samaan pyykinpesukoneeseen metsätyökamppeiden kanssa, silläkin tapaa tulee puhdasta. OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 9318_.indd 38 9318_.indd 38 21.4.2022 13.44 21.4.2022 13.44
Katso video osoitteessa Metsälehti.fi litraa bensaa. Likaantumista voi epäillä, jos tuntuu, ettei saha pysy säädöissään tai käy muuten huonosti. Mitä äänenvaimentajalle tehdään? Nykyaikaisten kaksitahtiöljyjen aikana äänenvaimentajan karstoittuminen on harvinaista. Siitä huolimatta pakoaukko kannattaa tutkia vaikka pienellä meisselillä tökkien. Jos aukko on puhdas, myös äänenvaimennin on puhdas. Pakoaukon reunoilta irtoava nokinen töhnä on karstoittumisen oire. Silloin äänenvaimennin on irrotettava, avattava ja karsta poltettava pois puhalluslampulla. Karstoittumista voi ehkäistä käyttämällä pienkonebensaa. Paina kaasu aina pohjaan puuta sahattaessa, puolikaasulla ei pidä sahata. Täydellä kaasulla keskipakokytkin kuluu vähiten. Kaasua pitää käyttää vaihtelevasti. Sahattaessa kaasu painetaan pohjaan ja vapautetaan nopeasti takaisin tyhjäkäynnille. Pakoaukon päällä mahdollisesti olevat kipinäverkot on järkevintä poistaa – sama koskee moottorisahoja, verkon poistaminen parantaa sahan tehoa. Jos verkon haluaa pitää, se pitää puhdistaa keväthuollossa. Mistä tietää, että turvalaitteet ovat kunnossa? Kaasuliipaisimen varmistinpainike on oikeanpuoleisen kahvan selkäpuolella. Se estää sahan kaasuttaminen vahingossa. Kaasuliipaisin ei saa liikkua, ellei samaan aikaan paineta myös turvaliipaisinta. Jos turvaliipaisin ei toimi, korjauta vika. Pitääkö kaasuvaijeri voidella? Kaasukahvaa ei kannata avata ja purkaa, koska sen kokoaminen on oikeasti konstikasta. Vaijerin kaasuttimen puoleisesta päästä voi koettaa valuttaa esimerkiksi ompelukoneöljyä vaijerin sisälle, mutta se on kärsivällisyyttä vaativaa ja aikaa vievää. Eräissä Husqvarnan malleissa kaasuvaijerissa on voitelunippa, jolloin vaijerin voitelu on helppoa. Täytyykö nykyisten sahojen kulmavaihde voidella? Stihlin nykyisissä malleissa kulmavaihde on kestovoideltu, joten sitä ei tarvitse voidella. Muissa sahamerkeissä kulmavaihteisiin pitää aika ajoin lisätä vaseliinia. Lisävoitelun tarpeen voi todeta avaamalla vaihteen sivussa olevan täyttöaukon. Poista ensin täyttöaukon suulle pakkautunut vaseliini ja katso sisälle vaihteeseen. Käytä taskulamppua. Voidetta on riittävästi, jos sitä näyttää nousevan aukosta näkyvälle hammasrattaan päälle, kun terää pyöritetään. Lisää vaseliinia, jos hammasrattaat jäävät paljaaksi. Älä täytä kulmavaihdetta kokonaan. Käytä vain kulmavaiheiden voiteluun tarkoitettua erikoisvaseliinia. Sitä saat moottorisahakaupasta. Entä terälaite? Katso, että terä on ehjä. Kilauta sitä vaikka tulpan avaimella, heleä ääni kertoo ehjästä terästä. Säröisen äänen antava rikkinäinen terä on vaihdettava välittömästi. Hanki varalle uusi terän lukitusmutteri. Mutteri pitää vaihtaa, kun se alkaa sahattaessa toistuvasti löystyä. Katso, että sektorisuoja on ehjä. Vieläkö jotain unohtui? Varmista, että sahan kaikki ruuvit ja mutterit ovat kireällä. Olisiko saha kannattanut huoltaa jo syksyllä sahauskauden loppuessa? Periaatteessa tässä esitetyt asiat olisi voinut tehdä jo syksyllä. Se, mikä ainakin kannattaa tehdä syksyllä, on tyhjentää bensatankki. Jos sahassa on käytetty huoltoasemalta ostettua niin sanottua mittaribensaa, kaada tankkiin desi pari pienkonebensaa ja käynnistää saha hetkeksi. Tämä helpottaa sahan käynnistämistä talven jälkeen. Syksyllä saha kannattaisi myös puhdistaa ja terä öljytä. Talvikauden raivaussaha on paras säilyttää vaaka-asennossa lattialla tai seinään nojaten moottoriosa ylöspäin.? l 9 10 12 13 14 15 11 Leo Saastamoisella on pitkä kokemus pienkoneiden huolloista ja pienkoneasentajien kouluttamisesta. Hän on muun muassa vetänyt Toivakan metsäkoulun pienkonemekaanikkokoulutusta. Metsälehti Makasiini 39 9318_.indd 39 9318_.indd 39 21.4.2022 13.44 21.4.2022 13.44
ONKO lehtokasveja riittävästi? Siitä kysymyksestä kannattaa lähteä liikkeelle, jos aikoo selvittää, mille kasvupaikkatyypille on saapunut, neuvovat Luken tutkijat Juha-Pekka Hotanen ja Tiina Tonteri. Lehtojen kasveja ovat koko Suomessa muun muassa sudenmarja, mesiangervo ja lehväsammalet, Etelä-Suomessa jalot lehtipuut, pähkinäpensas sekä sinija valkovuokot ja Pohjois-Suomessa punakonnanmarja, tesmayrtti ja karhunputki. Jos ympärillä näkyy runsaasti niitä, on kasvupaikkatyyppi lehto. Jos ei, on seuraavan kysymyksen vuoro: onko paikalla riittävästi lehtomaisen kankaan kasveja? Kysymysten avulla käydään läpi niin monta kuudesta kasvupaikkatyypistä, että tärppää. Lehtomaisen kankaan jälkeen vuorossa ovat tuore kangas, kuivahko kangas, kuiva kangas ja lopulta karukkokangas. Kuivalle kankaalle tultaessa heinät ja ruohot ovat vaihtuneet varpuihin. Kanervaa ja variksenmarjaa on runsaasti, sammalet ja jäkälät kilpailevat pohjakerroksen valta-asemasta. Karukkokankaalla jäkälät peittävät maan lähes kokonaan. Kuusi ja rauduskoivu ovat vaihtuneet mäntyyn. Käytännössä määrittäminen ei ole aina näin suoraviivaista. Esimerkiksi lehtolajisto ei välttämättä tee kasvupaikasta lehtoa, ellei kasveja ole riittävän paljon. ”Tietyn kasvupaikkatyypin lajeja voi kasvaa harvakseltaan myös karummilla kasvupaikoilla. Määrityksen luotettavuutta lisää, jos löytää kohtalaisen runsaasti useita tietyn kasvupaikkatyypin lajeja”, kertoo Hotanen. Ääripäät harvinaisia Kasvupaikkatyyppien ääripäiden avulla voi tarkastella, millaiset kasvumahdollisuudet puustollamme parhaimmillaan ja heikoimmillaan on. Lehdoissa puuston vuotuinen keskikasvu vaihtelee etelän 12 kuutiosta hehtaarilla pohjoisen kuuteen kuutioon hehtaarilla. Kuivilla kankailla puuston vuotuinen keskikasvu on etelässä kolme ja pohjoisessa 1,5 kuutiota hehtaarilla. Erot näkyvät myös puiden pituuksissa. Lehdoissa kuusten keskimääräinen valtapituus on 100 vuoden iässä 32 metriä. Kuivilla kankailla mäntyjen keskimääräinen valtapituus 100 vuoden iässä on etelässä 18 metriä ja pohjoisessa 12 metriä. Metsämaasta kasvupaikkatyyppien ääripäät kattavat murto-osan. Lehtojen määrä on suurin etelässä, kuivien kankaiden ja karukkokankaiden pohjoisessa. Huomio lehtoihin Metsiemme uhanalaisista lajeista 45 prosenttia elää lehdoissa. Lehtojen ominaispiirteitä pyritäänkin ylläpitämään niin metsälain kuin Metsoja Helmi-ohjelmien avulla. Keinovalikoimaan kuuluvat suojelu ja luonnonhoito. ”Periaatteessa kaikkien lehtojen suojeluarvo kannattaa tutkia. Käytännössä suuri osa lehdoista on kuitenkin metsätalouskäytössä, jolloin niillä ei välttämättä ole erityisiä suojeluarvoja”, sanoo Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen. Metsänomistajien tulisi Ruutiaisen mielestä lehdoissa huolehtia siitä, että metsänhoidon ohessa otetaan huomioon myös luonnon monimuotoisuus. Valtaosa lehdoista on sellaisia, joissa taloudellinen tuotto ja luontoarvojen huomioiminen on mahdollista yhdistää. Yleensä talousmetsälehdot uudisteLEHDOISTA LIIKKEELLE Kasvupaikkatyyppi selviää rehevimmästä kasvupaikasta karuimpaan etenevän kysymyssarjan avulla. LIINA KJELLBERG Eteläsuomalaisessa runsasravinteisessa lehdossa kasvaa muun muassa tammia ja pähkinäpensaita. H A N N U N O U SI A IN EN 40 Metsälehti Makasiini OSA 3 KARUIMMAT KANKAAT JA LEHDOT OMA METSÄ » KASVUPAIKAT 9319_.indd 40 9319_.indd 40 21.4.2022 12.59 21.4.2022 12.59
KUSTANNUKSET ALAS KARUIMMISTA kasvupaikoista karukkokankaat jätetään usein metsätalouden ulkopuolelle. Kuivillakaan kankailla metsänhoitoon ei kannata panostaa kovin paljon, sillä odotettavissa olevat tulot eivät välttämättä riitä kattamaan kustannuksia. Luken erikoistutkija Jari Miina suosittelee kuiville kankaille kevyttä maanmuokkausta ja joko kylvöä tai luontaista uudistamista. ”Jos uudistusala äestetään, suosittelen kylvämään sen samalla. Kylvön kustannukset eivät silloin ole niin suuret, etteikö sitä voisi tehdä uudistamistuloksen varmistamiseksi”, hän sanoo. Lehtipuuvesakosta kuivilla kankailla tuskin on haittaa. Sinivuokko ja metsäliekosammal ovat lehtojen kasveja. Kuivan kankaan lajeja ovat muun muassa puolukka, kanerva, variksenmarja, poronjäkälät ja isohirvenjäkälä. Karukkokankaalla jäkäläpeite on lähes yhtenäinen. Varpuja voi olla vähän, mutta sammalia on hyvin niukasti. JU H A -P EK KA H O TA N EN JU H A -P EK KA H O TA N EN taan istuttamalla. Maanmuokakausta ei suositella, mutta jos se tehdään, tulee se tehdä niin, että ravinteikasta pintamultaa ei käännetä kivennäismaan alle. Lehtoihin istutettavaksi sopivat kuusi, rauduskoivu ja jalot lehtipuut. ”Jos metsä uudistetaan kuusella, olisi hyvä istuttaa normaalia harvempaan ja hyödyntää luonnontaimia.” Lehtometsien harvennuksissa tärkeintä on jättää metsään mahdollisimman paljon eri puulajeja, vaihdella harvennusvoimakkuutta ja pitää yllä puuston kerroksellisuutta. Uudistamisen yhteydessä metsiin tulee jättää runsaasti erilaisia säästöpuita. Jatkuvasta kasvatuksesta kiinnostuneen kannattaa suosia lehdoissa pienaukkohakkuita, neuvoo Luken erikoistutkija Sauli Valkonen. Tärkeintä on, että aukot eivät ole liian suuria. ”Aukon läpimitan pitää rehevillä mailla olla alle 40 metriä. Jos aukko on liian iso, on tuloksena hirveä pöheikkö.” H A N N U N O U SI A IN EN H A N N U N O U SI A IN EN H A N N U N O U SI A IN EN KASVUPAIKKOJA KÄSITTELEVÄ JUTTUSARJA KESTÄÄ KOKO VUODEN. 1. Kangas vai suo? 2. Kasvupaikkaja metsätyypit 3. Karukkokankaat, kuivat kankaat ja lehdot 4. Kuivahkot kankaat 5. Tuoreet kankaat 6. Lehtomaiset kankaat 7. Suotyypit 8. Turvekankaat 8,5 % Lehtojen osuus metsämaasta on suurin Ahvenanmaalla, 8,5 prosenttia. Manner-Suomessa osuus on suurin Päijät-Hämeessä, 6,8 prosenttia. Lähde: Luke Sudenmarja on lehtokuusikoiden laji. Metsälehti Makasiini 41 9319_.indd 41 9319_.indd 41 21.4.2022 12.59 21.4.2022 12.59
SUOMESTA löydettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa havuparikas-sienen kurittamia etelänversosurmaan sairastuneita mäntyjä. Ensimmäiset varmistetut tautitapaukset ovat Uudeltamaalta, Uudestakaupungista sekä Turun saaristosta. Nyt Luonnonvarakeskus (Luke) kerää kansalaisten avulla näytteitä etelänversosurmasta. Tarkoituksena on tutkia, mistä ja minne tauti on Suomessa levinnyt ja miten uuden taudinaiheuttajan kanssa tulisi toimia. ”Veikkaan, että rannikkoa pitkin se Suomessa saattaisi levitä hyvin”, kertoo tutkija Eeva Terhonen Lukesta. Taudin tunnistaa äkillisesti kasvukauden aikana harsuuntuvista ja ruskettuvista latvuksista. Juurikääpä saattaa aiheuttaa männylle samankaltaisia oireita, mutta etelänversosurmaan kuolevat puut eivät kuihdu ryhmittäin vaan yksittäin ympäri metsää. Stressi altistaa taudille, ja sitä ilmenee etenkin vedenpuutteesta kärsivissä männiköissä. Lisäksi tauti etenee selvästi vuosikasvaimessa uusimmasta vanhimpaan. Suomessa tuhoalat ovat olleet toistaiseksi pieniä. Etelänversosurma on tappanut paikoin männyntaimia, mutta täyskokoisia puita se ei yksinään ole surmannut. Saksassa tauti on ongelma myös kookkaille puille, sillä siellä mäntyjä on istutettu stressaaviin oloihin luontaisen levinneisyysalueensa ulkopuolelle. ”Suomessa tämä ei vielä ole suuri uhka. Nyt kun se on tänne tullut, sitä pitää valvoa ja kouluttaa ihmisiä, ettei se yhtäkkiä ryöpsähdä huomaamatta”, Terhonen summaa. TIIA PUUKILA Mikäli epäilet etelänversosurmaa omassa metsässäsi, ota yhteyttä Lukeen. Saat sieltä tarkemmat ohjeet näytteenottoon ja näytteen ilmaiseen postitukseen.? l MÄNNYILLÄ UUSI UHKA Etelänversosurma kuivattaa versoja ja tappaa taimia. EE VA -L IIS A TE RH O N EN /L U KE EE VA -L IIS A TE RH O N EN /L U KE Etelänversosurmaa aiheuttava havuparikas-sieni esiintyy normaalisti oireettomana männyn vuosikasvaimissa, mutta se muuttuu puulle tappavaksi ulkoisten stressitekijöiden, kuten sään, vaikutuksesta. TÄMÄN vuoden Marcus Wallenberg -palkinto on myönnetty Ilkka Kilpeläiselle ja Herbert Sixtalle. He ovat kehittäneet uudenlaisia liuottimia, joilla puubiomassasta tuotetaan korkealaatuisia tekstiilikuituja. ”Tämä innovaatio mahdollistaa uudentyyppisiin tuotteisiin pohjautuvia liiketoimintamahdollisuuksia metsäteollisuudelle”, sanoo palkintolautakunnan puheenjohtaja Johanna Buchert. MARCUS WALLENBERG -PALKINTO SUOMEEN PALJONKO valoa puu tarvitsee kasvaakseen suomalaisessa metsässä? Tämän selvittämiseen Luonnonvarakeskuksen tutkijat toivovat apua kaikilta metsässä liikkuvilta. Tutkimukseen tarvitaan valokuvia metsistä ympäri Suomea. Tietoa valon vaikutuksesta metsien kasvuun tarvitaan varsinkin jatkuvan kasvatuksen tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistuja tarvitsee Android-puhelimen, mittanauhan ja kaksi ilmaiseksi ladattavaa sovellusta. VALOTUTKIMUS KAIPAA METSÄKUVIA SI M O N E BI A N CH I / LU KE 42 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » TUTKITTUA 9320_.indd 42 9320_.indd 42 21.4.2022 12.53 21.4.2022 12.53
NYT ON MAAILMANJÄRJESTYS sen verran mullin mallin, että meikäläinen haalii, rustaa ja varastoi monenmoista mahdollisen kriisin varalle. Olen aina ollut varautujatyyppi, mutta tänä keväänä laitan omat ennätykseni uusiksi. Energian hinta on jo pompannut, mutta sitä on tällä hetkellä vielä hyvin saatavilla. Entäpä ensi talvena? Kukaan ei voi tietää. Niinpä liiterit täytetään ääriään myöten ja monenmoiset häkit ja säkit vielä lisäksi. Eipä pääse vilu yllättämään. Kun on noita tulisijoja, saamme varmasti lämmintä soppaakin. Jos sähkö katkeaa, moni savuhormittomassa osakehuoneistossa asuva on talvipakkasella lirissä muutamassa tunnissa. Jos vaatekomeron nurkassa olisi edes kassillinen klapeja, saisi ulkona paistella tikun nokassa makkaraa. Nälkää kestää kauan, janoa jonkun päivää, mutta vilu hyydyttää tunneissa. ITSELLÄNI ON metsissä useampia taukopaikkoja – mökki, laavuja ja pieniä koppeja. Pidänpä huolen, että kaikissa niissä on jemmassa kuivia klapeja ja kirveskin. Vanhoja risoja vaatteita en ole pitkään aikaan laittanut kierrätykseen, vaan olen kerännyt niitä noille taukopaikoilleni tiiviisti suljettuun muovilaatikkoon. Täysi vaatekerta, vaikka risainenkin, on kullan arvoinen, jos on pulahtanut syksyviileällä suonsilmäkkeeseen. Hiukan lisää varustelemalla taukopaikasta saa jonkinlaisen piilopirtin, jos sattuisi olemaan tarvetta. Normaali kotivara on toki koko ajan kunnossa, mutta nyt voi olla uusia murheita. Kun sähkö katkeaa, pakastimiin säilötyt metsän antimet ovat vaarassa. Suolaa ja sokeria kun on reilut annokset jemmassa, hätätilassa niillä saa ruoat pelastettua. Pikkukatkoksista selvitään aggregaatilla, jos bensaa on saatavilla. Ehkä kesämökinkin ruokakaappia tulee täydenneltyä reippaammin. PULLOISTAHAN meinasi pulma putkahtaa ja tölkeistä. Nuukina ihmisinä olemme kiikutelleet melkein kaikki lasiastiat kauppaan tai kierrätykseen niiden tyhjennyttyä. Nytpäs tulee kiire latkia useampia puteleita tyhjäksi ennen marjojen satokautta, jotta voisi saada mehut talteen. Samoin kaikki komeronnurkat siivotaan, jos vaikka löytyisi lasipurkkeja. Laiskuus on vaivannut, kun iso osa marjoista ja sienistä on säilötty pakastimiin. Seuraava sienisato suolataan tai kuivataan. Ollaan jännän äärellä, tuleeko ensi syksynä sähköä kylmälaitteille pistorasioista. Lasipulloilla näyttäisi lisäksi vielä nykyäänkin olevan käyttöä Molotovin koktaileiksi. Onneksi olen kalastuksen ja metsästyksen harrastaja. Katiskoita olen juuri tehnyt lisää, loukkujakin on ja muuta jahtitarviketta. Toiveissa olisi, että maan ja veden viljaa osuisi minunkin saaliikseni, kauppojen valikoima saattaa supistua. Savustuspönttö on kunnostuslistalla, suolattu ja savustettu särvin säilyy hyvin. NYT VIELÄ , kun kaikki on melkein normaalia, voisi lueskella ilokseen vaikka Marttaliiton vanhan kirjasen n:o 22 vuodelta 1946, jossa on iso määrä pula-ajan ruokaohjeita. Eikä varmaan olisi pahitteeksi tutustua italialaisiin räkättirastasresepteihin ja muinaiseen muurahaisenmunien keräysoppaaseen. Toivon hartaasti, että varautumisemme osoittautuisi tarpeettomaksi. Joskaan mitään tappioitakaan ei siitä juuri koidu.? l Metsäläinenkin varautuu VALMISTAUDU KRIISIIIN » Varaudu energiakatkoksiin » Kerää tietoa ja tarvikkeita JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. Metsälehti Makasiini 43 OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA 9321_.indd 43 9321_.indd 43 21.4.2022 12.44 21.4.2022 12.44
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. MONILATVAINEN MÄNTY Miten kuvan männystä on tullut tällainen monihaarainen puu? » MÄNNYN – ja yleensäkin puiden – runkomuotoon vaikuttavat perimä ja kasvupaikka, siis maaperän ravinteisuus, vesitase ja valon tulosuunta sekä muiden puiden aiheuttama varjostus. Tässä naapurimännyt ovat kasvaneet normaaliin tapaan suorarunkoisiksi puiksi. Se viittaa siihen, että tällä yksilöllä on perinnöllinen taipumus runsaaseen haaromiseen. Haarominen on niin säännöllistä, että se ei voi johtua ulkoisten tekijöiden (linnut, hyönteiset, sienet) aiheuttamista latvakasvaimien kuolemista, jotka olisivat johtaneet uuden latvan syntyyn. Männyn moniin muotoihin kuuluu myös luutamänty, jolla on lukuisia likimain pystyjä haaroja. Niitä tunnetaan muutamia eri puolilta Suomea. Kuvan puulla on runsaasti myös sivullepäin harottavia tukevia oksia, jotka eivät ole tyypillisiä luutamännyille. Ne voivat olla seurausta valoisasta kasvupaikasta: tiheämmässä metsässä toisten puiden seurassa tästäkin olisi voinut kehittyä tyypillinen luutamänty. SEPPO VUOKKO ONNISTUISIKO HAVUSEKAMETSÄ? Ajattelin kokeilla kuusi-mänty-sekaistutusta Keski-Suomessa. Alue on laikutettu, läheisestä koivikosta tulee OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 9322_.indd 44 9322_.indd 44 21.4.2022 12.46 21.4.2022 12.46
›› lisäksi täydennystä. Hirviriski on pieni, mutta ei täysin poissuljettu. Mahtaako onnistua? » SUOMALAISET ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita koivusta havumetsien sekapuuna. Syynä tähän on, paitsi koivun hillitön uudistuminen avoaloille, myös sen arvo poltto-, kuituja vaneripuuna. Lehtipuukarikkeiden tiedetään myös parantavan maata ja havupuiden terveyttä. Ruotsissa koivun heikko laatu ja vaneriteollisuuden puute ovat suunnanneet katseet havusekametsiin, jotka ovat 1960-luvulla aloitettujen tutkimusten mukaan viljavuudeltaan keskinkertaisilla kasvupaikoilla yhden puulajin metsiä tuottoisampia. Erityisesti kuuset ovat kasvaneet mäntyjen seassa paremmin kuin puhtaassa kuusikossa. Hyvän kasvun syiksi arvellaan sekametsän valoa, lämpöä ja vähenevää juuristokilpailua. Myös meillä kuusen ja männyn kasvatus sekaisin on nykytilanteessa varteenotettava vaihtoehto. Muokattuun maahan istutettavat rotukuuset eivät juro vaan kasvavat alusta lähtien samaa tahtia mäntyjen kanssa vähentäen varjostuksellaan männyn oksikkuutta. Sekametsän mahdollisia lisäbonuksia ovat hirvija hyönteistuhojen väheneminen, maaperän viljavuuden pienvaihtelun hyväksikäyttö sekä makuasiana myös maisema. Tasatahtia kehittyvän havusekametsän hoito on helpompaa kuin kamppailu hieman ”äksyluonteisen” koivusekoituksen kanssa. Laadukkaan koivun kasvatus kuusikossa vaatii joskus pienipiirteistä kikkailua, jotta puulajien kasvun ja laatukehityksen tasapaino säilyy. Havupuusekametsän harvennukset on syytä tehdä laatupainotteisina mäntyjen yläharvennuksina. Parhaita mäntyjä ja koivuja kannattaa kasvattaa järeiksi tukkipuiksi kuusten päätehakkuuseen saakka, mäntyjä jopa pidempäänkin. KARI MIELIKÄINEN Nimimerkki JusuK kummasteli männyn haaroittuvaa kasvua. www.kesla.com UUSI KESLA 326T-KUORMAIN Vahva ja ulottuva Metsälehti Makasiini 45 9322_.indd 45 9322_.indd 45 21.4.2022 12.46 21.4.2022 12.46
MIKSI SAHA SAMMUU? Stihl MS 201 C-M M-Tronic on toiminut tähän asti moitteetta, mutta nyt sammuilee jatkuvasti. Eli saha käy, mutta kun alat kaataa tai karsia täydellä kaasulla, saha sammuu hetken kuluttua. Saha käynnistyy heti seuraavalla käyntiinvedolla. Ilmanputsari on puhdistettu, tulppa vaihdettu, bensa vaihdettu tuoreempaan, mutta käyntihäiriöt jatkuvat. » SAHAAN on jo tehty toimenpiteet, jotka on syytä tehdä ennen kuin konetta puretaan pidemmälle. Seuraavassa tarkastelen kahta mahdollista toimintahäiriön aiheuttajaa. Ensimmäisenä tarkastelen helpoiten havaittavaa vikaa. Karsittaessa ja katkottaessa sahaa kannatellaan/painetaan tärinänvaimennuselementtejä vasten, silloin rungon ja kahvojen väli muuttuu. Kyseisessä sahassa ei ole kovin monta virtajohdinta, mutta ne ovat näkyvissä koneen rungon ja kahvaosan välistä ilman suojasukkaa. Johtimiin voi tarttua risu, joka voi vaurioittaa johdinta tai muuttaa liittimen asemaa. Päällystämätön johdin voi koskettaa runkoon. Seurauksena on hallitsematon sähkövuoto kysyjän esittämin seurauksin. Vaurio voi myös aiheuttaa sen, ettei saha käynnisty tai ei sammu pysäyttimestä. Toinen mahdollisuus on ilmatai polttonestevuoto esimerkiksi kaasuttimen kurkussa/polttonesteputkessa. Jos koneessa on pieni vuoto, jota ei ole havaittu, yrittää M-Tronic korjata vuodosta aiheutuvaa häiriötä. Korjaaminen saattaa onnistua matalilla kierrosnopeuksilla, mutta ei enää tehokäynnillä. Kone käy joutokäyntiä, mutta sammuu tehokäynnillä. Vaikka konetta käytettäisiin testiohjelmassa, ohjelma ei välttämättä tunnista kaikkia vianaiheuttajia. LEO SAASTAMOINEN SEURAAKO VEROTTAJA HAKKUUMÄÄRIÄ? Minulla on elinikäinen hallintaoikeus metsiin, jotka tyttäremme omistaa, eli minulla on oikeus hakata metsiä vain tuoton verran vuosittain. Verohallinnon tuottoluku kuluvalle vuodelle on meillä 120,72 euroa. Metsää on 94 hehtaaria, joten hakkuuoikeudeksi tulee 11 347,68 euroa vuodessa. Meillä hakkuut ovat menneet selvästi tuon rajan yli. Onko kokemuksia verottajan puuttumisesta tällaiseen asiaan? » EN ole koskaan kuullut, että verottaja olisi seurannut hakkuumääriä. Kun verotus vaihtui myyntiveroon, hakattiin monessa tapauksessa selvästi yli hakkuuoikeuden. Käsittääkseni valvonta on jäänyt omistajalle. Tuoton laskentaan en ole löytänyt selviä ohjeita. Kehittelin kaksikymmentä vuotta sitten oman tulkintani. Olette aivan oikeilla jäljillä laskiessanne metsän tuottoa. Verottajan tuottoluvut ovat kuitenkin keskimääräisiä tuottoarvoja. Käytännössä vaihtelut tiloittain ovat suuret. Ainut varma laskentatapa on mielestäni seuraava: Hallintaoikeuden omistaja saa myydä kasvun ja arvokasvun verran puustoa. Hallintaoikeuden pidätysajan puusto hinnoitellaan sen hetken puunhinnoilla. Tilan nykyisen puuston arvo lasketaan pidätysajan puunhinnoilla. Jos puuston arvo on sama tai suurempi kuin luovutushetken arvo oli, niin ette ole hakannut yli hakkuuoikeuden. Hallintaoikeuden tuottoa voi hakata jälkikäteen, mutta ei etukäteen. VÄINÖ SIKANEN » MITEN KORVAUS VEROTETAAN? Rajanaapurin metsätilalle on tulossa hakkuu ja puunostaja kysyi lupaa ajaa puut palstani läpi. Sovimme siitä sadan euron korvauksen. Onko tämä tulo metsätalouden tuloa vai tuleeko se ilmoittaa maatalouden verotukseen kuuluvana vuokratulona? » TÄMÄN tyyppinen korvaus on metsätalouden pääomatuloa ja ilmoitetaan metsätalouden veroilmoituksessa Muut pääomatulot -kohdassa. Näihin korvauksiin ei yleensä liity arvonlisäveroa. HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 9322_.indd 46 9322_.indd 46 21.4.2022 12.46 21.4.2022 12.46
TULI, vesi ja kartta. Siinä kolme asiaa, joiden tutkailuun luonnossa liikkuja tuskin koskaan kyllästyy. Karttakeskuksen viime syksynä avatusta Omakartta-verkkokaupasta pystyy tilaamaan kesän retkille juuri omiin mielimaisemiin ja tarpeisiin sopivan kartan. Omakartan käyttöliittymä on selkeä, joten kartan suunnittelu ja tilaaminen onnistuvat ensikertalaiselta helposti. Verkkopalvelu on suunniteltu nimenomaan tulostetun kartan luontiin ja tilaamiseen, ei karttojen yksityiskohtaiseen tutkimiseen. Maastokarttoja on saatavilla koko Suomen alueelta mittakaavoissa 1:20 000 ja 1:50 000. Jos valitsee mittakaavaksi 1:20 000, voi karttaan valita mukaan myös kiinteistörajat. Lisäksi valittavana on perinteinen GT-tiekartta mittakaavassa 1:200 000. Rypistymätön ja vedenkestävä Tulostetulle maastokartalle on nykyään tarvetta useimmiten pidemmillä retkillä, joilla älylaitteiden akun kestoon tai kuuluvuuteen ei ole luottamista. Koviin olosuhteisiin maastokartan voi tilata joko säänkestävälle muoville tai keinokuitukankaalle painettuna. Kokeilimme keinokuitukankaista karttaa, joka on helppo rutistaa huolettomasti taskuun ilman, että karttaan jää käyttöä haittaavia taitoksia. Testimielessä uitimme karttaa hyvän tovin tulvivassa ojassa. Kastelun jälkeen kartta rytättiin pariksi päiväksi reppuun. Repusta kaivettaessa kartta oli edelleen kuin uusi, eikä siihen jäänyt näkyviä taitoskohtia. Kokeilu osoitti myös, että kartan voi huoletta antaa maastossa pienten lasten hypisteltäväksi. Maastoon sopivien karttojen lisäksi Omakartasta voi tilata seinälleen valmiiksi kehystetyn karttataulun suurimmillaan 2,5 metriä leveänä ja 1,58 metriä korkeana. Selvä miinus Omakartan kartoille tulee siitä, että useista isoista vesistöistä ei ole saatavilla toistaiseksi syvyyskäyriä. Keinokuitukankainen kartta, jonka koko on 70 x 100 senttiä, maksaa 49,90 euroa ilman toimituskuluja. Palvelu löytyy osoitteesta Karttakauppa.fi. Metsälehti on osa Tapio-konsernia, johon myös Karttakeskus kuuluu.? l KESTOKARTTA RETKELLE OMAKARTAN KARTAT hinnat alkaen 16,90 € vedenkestävät materiaalit koot alkaen 32 x 45 cm kartat 1:20 000, 1:50 000 tai 1:200 000 -mittakaavalla PLUSSAT JA MIINUKSET + helppokäyttöinen verkkokauppa + keinokuituisen kartan painojälki + keinokuitukartassa aidosti säänkestävä ja rypistymätön materiaali syvyyskäyrät suurilta järviltä puuttuvat Säänkestävä ja rypistymätön kartta tarjoaa käyttöliittymän, joka ei kaadu missään olosuhteissa. Keinokuitukankaisen kartan käytettävyys maastossa on ylivertainen. Sen tohtii levitellä huoletta vaikka hangelle. TEKSTI JA KUVAT SAMI KARPPINEN Omakartassa mittakaavan 1:20 000 karttaan voi valita mukaan myös kiinteistörajat. Metsälehti Makasiini 47 OMA METSÄ » PIKATESTI 9323_.indd 47 9323_.indd 47 21.4.2022 12.38 21.4.2022 12.38
KUN kiinteistöä omistaa murto-osin kaksi tai useampi omistaja, puhutaan yhtymästä. Jos tällä kiinteistöllä harjoitetaan metsätaloutta, eli kyseessä on metsätilan murto-osainen yhteisomistus, puhutaan metsäyhtymästä. Murto-osan omistajat voivat olla luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä tai yhteisöjä. Verotuksellinen yhteenliittymä Yhtymä on kiinteistöoikeudellinen yhteisomistussuhde. Se ei ole oikeushenkilö toisin kuin esimerkiksi yhteismetsän osakaskunta. Kuolinpesäkin on säädetty niin, että se toimii lähes samoin kuin oikeushenkilö. Niinpä yhtymä ei esimerkiksi voi ostaa nimiinsä metsätaloudessa käytettävää raivaussahaa, vaan ostajana on oltava osakkaat yhdessä tai joku osakkaista. Kaluston ja koneiden omistus tulee ostajille henkilökohtaisena omistuksena, ei yhtymän omistuksena. Verovähennys ja poisto voidaan kuitenkin tehdä yhtymän veroilmoituksessa. Yhtymä saa yhden, yhteisen Y-tunnuksen, koska metsätaloutta ja mahdollisesti myös maataloutta (maatalousyhtymä) harjoitetaan yhdessä. Siksi yhtymän veroilmoitus annetaan yhdessä, yhtenä ilmoituksena ja alv-velvollisuus koskee koko yhtymää. Jos veroja jää maksamatta, ne peritään jokaiselta osakkaalta erikseen hänen omistusosuutensa mukaan. Yhtymän voisi myös määritellä niin, että se on kiinteistöä omistavien osakkaiden muodostama toiminnallinen laskentayksikkö. Verohallinto jakaa verovuodelta ilmoitetun tuloksen osakkaille henkilökohtaisesti verotettavaksi. Tämä jako tehdään osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Kuolinpesän jatke Käsittääkseni metsäyhtymät syntyvät käytännössä yleisimmin perinnönjaossa, kun kuolinpesään kuuluva metsä jaetaan murto-osaiseen omistukseen. Näin vältetään metsän pirstoutuminen erillisiksi tiloiksi. Yhtymän muodostuminen voidaan kuolinpesän perinnönjaossa välttää, jos omaisuuseriä voidaan kohdentaa erikseen eri osakkaille: esimerkiksi asunto yhdelle ja metsä toiselle. Se ei ole aina mahdollista. Joskus kaikki perilliset haluavat jatTOIMII TAI EI TOIMI Metsäyhtymien osakkaat omistavat Suomessa joka kuudennen metsätilan. Osa toimii hyvin, osassa yhteisomistus kaihertaa. Metsän saaminen jaossa yhdelle aktiiviselle omistajalle torppaa monet tulevat riidan mahdollisuudet. TEKSTI PIRJO HAVIA kaa metsänomistajina. Useimmiten lienee syynä se, ettei sopuisasti löydetä muuta ratkaisua kuin kiinteistön perintöosuuksien muuttaminen murto-osiksi. Yksimielisyyttä vaaditaan On syytä muistaa, että jos yhteisomistus on tökkinyt kuolinpesässä, se ei muutu yhtään paremmaksi yhtymässä. Yhtymässä jatkuu sama yksimielisten päätösten vaatimus. Se perustuu yhteisomistuslakiin. Laki eräistä yhteisomistussuhteista (180/1959), 4.1 §: Oikeustoimeen tai toimenpiteeseen, joka koskee esinettä kokonaisuudessaan, älköön ryhdyttäkö, elleivät kaikki yhteisomistajat siihen suostu tai oikeus tässä laissa jäljempänä mainittaessa tapauk48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9324_.indd 48 9324_.indd 48 21.4.2022 12.42 21.4.2022 12.42
TOIMII TAI EI TOIMI OSAKKAIDEN TYYTYVÄISYYTTÄ METSÄYHTYMÄSSÄ TUKEVAT: OSAKKAIDEN kesken on hyvä ja avoin keskusteluyhteys. -OSAKKAITA ei ole ”liian” paljon. -KAIKKI osakkaat ovat luonnollisia henkilöitä, eivät kuolinpesiä. -YHTEISISTÄ tavoitteista ja toimintatavoista on sovittu. -ON laadittu kirjallinen yhteishallintosopimus. -TILIASIAT ja tilinkäyttöoikeudet on hoidettu sovitusti. -YHDELLE tai useammalle on annettu valtakirjat toimia sovituissa asioissa, esimerkiksi puukauppasopimusten allekirjoittajana. -VALTAKIRJALLA toimivat raportoivat sovitusti toisille osakkaille. -METSÄTIETO, esimerkiksi Metsään.fi ja/tai metsäsuunnitelma, on kaikkien osakkaiden saatavissa. TEKSTI PIRJO HAVIA SH U TT ER ST O CK IM AG ES ›› Metsälehti Makasiini 49 9324_.indd 49 9324_.indd 49 21.4.2022 12.42 21.4.2022 12.42
sissa anna siihen lupaa. Milloin toimenpide on tarpeen esineen säilyttämistä, turvaamista tai sen tavanmukaista käyttämistä varten eikä siedä viivytystä, älköön kuitenkaan yhteisomistajan vastustus tai poissaolo estäkö toista yhteisomistajaa siihen ryhtymästä. Käytännössä siis yhteistä metsää koskeviin toimenpiteisiin tarvitaan – joitakin poikkeustilanteita lukuun ottamatta – kaikkien osakkaiden suostumus. Kyseisen lain kolmas pykälä antaa osakkaalle mahdollisuuden käyttää metsää omin päätöksin tavalla, joka ei loukkaa muiden osakkaiden oikeuksia. Tällaista käyttöä voi olla esimerkiksi joulukuusen hakeminen, saunavastan teko sekä metsästys ja kalastus. Polttopuiden hakemisesta on mielestäni jo syytä neuvotella, jollei osakkaiden kesken ole siitä aiemmin mitään sovittu. Jos arvomaailma osakkailla on kovin erilainen metsästystä ja kalastusta koskien, on niistäkin syytä sopia. Kauaskantoisesti kuolinpesän jakamiseen Kuolinpesä voi myydä pesään kuuluvan metsän, jollei kellään ole erityistä kiinnostusta jatkaa metsänomistajana. Rahojen jakaminen on helpompaa kuin metsän jakaminen. Jos metsä halutaan säilyttää perillispiirissä, kannattaa kuolinpesän jako suunnitella niin, että tavoitellaan kauaskantoisia ratkaisuja. Kuka on halukkain omistamaan metsän pitkällä tähtäimellä ja kenties myös tarvittaessa maksamaan toisille saadakseen metsän itselleen? Tällaista aktiivisuutta kannattaa kunnioittaa. Metsän saaminen jaossa yhdelle aktiiviselle omistajalle torppaa monet tulevat riidan mahdollisuudet. Toinen hyvä vaihtoehto on, että metsä jaetaan mahdollisuuksien mukaan halukkaiden jatkajien yksinomistukseen. Näissä tilanteissa on tärkeää sopia yhdessä omaisuuserien käyvistä arvoista ja mahdollisista välirahoista. Ulkopuolisen asiantuntijan apu voi tuollaisessa vaiheessa olla palkitsevaa. Metsäyhtymän tukipilarit Vaikka olen varoitellut yhteisomistuksessa helposti syntyvistä riidoista, on myös paljon hyvin toimivia metsäyhtymiä. Niiden osakkaat ovat tyytyväisiä ratkaisuihin, onpa yhtymä syntynyt kuolinpesän jaossa, murto-osaisen lahjoituksen tuloksena, yhteisenä hankintana tai muulla tavoin. Osakkaiden tyytyväisyyttä metsäyhtymässä auttaa, jos muun muassa osakkaiden kesken keskusteluyhteys toimii, osakkaina ei ole kuolinpesiä ja yhteisistä toimintatavoista on sovittu. Osuuden myyminen Yhteisomistuksessa ja sen mukana tulleessa yksimielisyysvaatimuksessa on kuitenkin haasteita. Yksittäisen osakkaan ei ole helppo päästä eroon yhtymäomistuksestaan. Voi toki sanoa, että ainahan sen voi myydä. Mutta jos osakaskunnassa ei kellään ole halua tai mahdollisuutta ostaa, niin ei sitä ole senkään vertaa ulkopuolisella henkilöllä, metsäyhtymä kun useimmiten koostuu sukulaisista. Sinänsä omistaja kyllä saa omin päätöksin luovuttaa murto-osan kiinteistöstä eteenpäin kenelle tahansa. Jos kauppaan murto-osasta päästään, on kauppakirja laadittava määrämuotoisena. Jos kauppaa ei tehdä sähköisesti kiinteistövaihdannan palvelussa, tarvitaan kaupanvahvistaja. Kiinteistön murto-osa on kiinteää omaisuutta, jota koskevat maakaaren määräykset. Yhtymäosuuden kaupasta syntyy metsävähennysoikeutta, jota voi hyödyntää yhtymän metsäverotuksessa. Jos osuuden myyjän omistusaikana on käytetty metsävähennystä ja sitä on aikanaan muodostunut myytävästä osuudesta, tuloutetaan käytetty metsävähennys myyjän luovutusvoittoon tai luovutustappioon. Tähän kannattaa tutustua tarkemmin Verohallinnon syventävissä ohjeissa (Metsävähennys, luku 7.1.4). On myös hyvä huomata, että yhtymäosuuden kauppaa koskee tuloverolain pykälän 48 mukainen lähiomaisten luovutusvoiton verovapausmahdollisuus. Yhtymän voi jakaa Osakkaat voivat jakaa yhtymään kuuluvat alueet murto-osiensa mukaisissa suhteissa yhteisellä sopimuksella, jonka kaupanvahvistaja vahvistaa. Tarvitaan vain alueiden arvonmääritys ja sopu uusien rajojen paikoista. Veroasioiden kanssa on oltava tarkka. Jaosta ilman rahakorvauksia ei pääsäännön mukaan tule veroseuraamuksia. Mutta jos yhtymään kuuluu useampi rekisteritila, jotka osoitetaan jakamattomina osakkaille, katsotaan syntyvän kiinteistöjen murto-osien vaihtoja, joista seuraa varainsiirtovero ja mahdollinen luovutusvoiton verotus. Lähiomaisten kesken vaihto voi olla luovutusvoiton verosta vapaa. Vaihdosta syntyy myös metsävähennysoikeus. Tällainen jako kannattaa suunnitella huolellisesti ja mahdollisesti asiantuntijan kanssa. Lisävalaistusta löytyy Verohallinnon syventävästä ohjeesta (Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa, luku 5.3). Seuraavassa Makasiinissa tarkastelen riitaisen metsäyhtymän toimintaja purkamismahdollisuuksia. ? l 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 9324_.indd 50 9324_.indd 50 21.4.2022 12.42 21.4.2022 12.42
KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C TUNNUSTAN OLEVANI hieman hassu, kun olen kiinnostunut maaperästä metsän tuoton kannalta. Metsämaan rehevyys on kuitenkin metsänomistajan tulojen kannalta keskeinen tekijä, vaikka itse rehevyyteen voimme vaikuttaa vähän. Mutta voimme parantaa puuston kasvua ja metsän uudistumista oppimalla maaperästä. Maalajit voidaan karkeasti jakaa kivennäismaihin ja eloperäisiin maalajeihin eli yleensä turvemaihin. Puiden kasvun kannalta kivennäismailla on aina riittävästi kaikkia muita ravinteita paitsi typpeä. Kaliumia, fosforia, sinkkiä ym. on aina riittävästi. Siksi typpilannoitus lisää tuoreiden ja kuivahkojen metsätyyppien nuorten ja varttuneiden metsien kasvua merkittävästi. Juuri tällä hetkellä typpilannoitteet ovat todella kalliita ja lannoittamista kannattaa siirtää muutamalla vuodella. VANHOILLA KIVENNÄISMAIDEN kaskialueilla boorin puute on usein ongelma. Toistuvat kaskeamiset muuttivat maaperän boorin herkästi liukenevaan vesiliukoiseen muotoon. Siksi erityisesti Savossa ja Karjalassa on paljon boorinpuutteen vaivaamia metsiä. Vaikean boorinpuutteen huomaa kuusikoissa pituuskasvun heikkenemisenä, pahimmillaan latvakasvujen kuolemisena. Vastaavasti koivut muuttuvat ”luutamaisiksi”, metsä ei kasva tukkia. Booriongelmasta voi kysyä omalta metsäasiantuntijalta, nestemäinen lannoitus on halpaa. Boorin levitys on yksi mielitöistäni. Metsämaiden happamuus nousee aika ajoittain keskusteluun. Eivät metsät happamoidu, mitään muutosta ei tapahdu, sillä metsämaan ns. puskurointikyky on vahva. Jos levitämme kalkkia metsään, puiden kasvu heikkenee. Puut kun ovat sopeutuneet kasvamaan happamassa maassa. Happamoitumiseen on yksi poikkeus. Pohjanmaan rannikolla, jopa sata kilometriä meren rannasta, on hienojakeisia ns. alunamaita, joita ei pidä vahingossakaan ojittaa. Ojitus happamoittaa maata rajusti, ja siitä vapautuu vesistöihin alumiinia, rikkiä, kadmiumia ja kuparia. Kaloille ja muille vesieläimille se on tuhoisaa. Maassa ei ole koskaan puiden kasvun kannalta liikaa vettä, mutta vesi syrjäyttää maasta hapen. Puun juuret tarvitsevat ravinteiden ottamiseen happea, sillä ne muuttavat latvuksesta tulleita sokereita energiaksi. Samasta syystä pellot on ojitettu, ja samalla tavalla kasvaa vaikka vehnä. Turvemailla on monesti erilaisia ravinnepuutteita. Karuilla soilla kasvun rajoitteena olevalle typen puutteelle ei kannata tehdä mitään. Hakataan puut pois, ja hiljalleen kohde muuttuu takaisin suoksi. Rehevämmillä paksuturpeisilla soilla (turvetta yli 50 senttiä) kasvua rajoittaa yleensä kaliumin, fosforin ja boorin puute. Se hoituu edullisesti kuntoon tuhkalannoituksella harvennushakkuun yhteydessä. Kun metsätraktori on vielä palstalla, voi tuhkaa levittävä kone jo hyödyntää jäisiä ajouria. PÄÄOSA METSÄMAASTAMME on erikokoisten jakeiden muodostamaa eli moreeneja. Karkeasti voi sanoa, että mitä enemmän moreenissa on hienoja jakeita, savea ja hiesua, sitä rehevämmästä maapohjasta on kyse. Lajittuneiden maalajien tunnistaminen on aika helppoa. Hiekan näkee, hiedan tuntee, hiesun maistaa, saven haistaa. Jos maassa on paljon hienoa hietaa, hiesua tai savea, se on rousteinen. Silloin kapillaari-ilmiö nostaa vettä maasta ylöspäin. Kevään tai syksyn kauniina pakkasaamuina näemme maasta kohoavia jääpuikkoja. Harmittavasti jääpuikkojen mukana nousevat ja kuolevat myös pienet havupuun taimet. Siksi kylvö ei onnistu hienojakoisilla mailla. Saman syyn takia pottiputken jalanpainike pitää olla syvimmässä mahdollisessa asennossa. En ole koskaan nähnyt liian syvälle istutettuja paakkutaimia, mutta usein liian korkealle istutettuja, rousteen tuhoamia. Pidän metsämaasta, änkyräisistä, madoista ja sienistä. Olen siis hieman hassu.? l Maapohja tuoton kannalta Juuri tällä hetkellä typpilannoitteet ovat todella kalliita ja lannoittamista kannattaa siirtää muutamalla vuodella. JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI 9325_.indd 51 9325_.indd 51 22.4.2022 16.03 22.4.2022 16.03
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 62,58 ?? 66,46 ?? 45,22 ? 18,05 ?? 20,22 ?? 17,72 ?? Uudistushakkuu 65,09 ?? 67,92 ?? 47,45 ? 20,24 ?? 21,74 ? 19,61 ?? Harvennushakkuu 54,98 ?? 56,10 ?? 39,51 ? 17,27 ?? 18,07 ?? 16,96 ?? Ensiharvennus 41,10 ? ? 41,88 ? 13,99 ?? 14,15 ?? 13,37 ?? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,22 ?? 67,65 ?? 42,91 ?? 18,09 ?? 20,87 ?? 17,91 ?? Uudistushakkuu 66,45 ?? 68,90 ?? 44,45 ?? 19,87 ?? 22,07 ? 19,35 ?? Harvennushakkuu 57,07 ?? 58,41 ?? 39,30 ?? 17,45 ?? 18,71 ?? 17,67 ?? Ensiharvennus KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 63,76 ?? 67,07 ?? 42,43 ?? 18,20 ?? 20,79 ?? 17,77 ?? Uudistushakkuu 66,30 ?? 68,29 ?? 44,39 ?? 20,60 ?? 22,34 ?? 19,45 ?? Harvennushakkuu 57,18 ?? 57,39 ?? 37,84 ? 17,74 ?? 17,38 ?? 17,61 ?? Ensiharvennus VIIKKO 15 PUUKAUPPAVUODESTA saattaa tulla vilkas, kun Venäjän-puuta korvataan kotimaasta. Etenkin koivukuitua haetaan ja sen saamiseksi pitää ostaa kaikenlaisia harvennuksia. Erityisen kova kysyntä on kesäharvennuksilla. Puunostajat karttavat kaikin mahdollisin keinoin näkyvää hintojen nostoa, ja erilaisten lisien kehittämisessä on käytetty mielikuvitusta. Stora Enso maksaa kesäkuun loppuun mennessä tehdyille kesäharvennuskaupoille kahden euron lisähinnan kuutiolle, Metsä Group kannustaa jäseniään ennakkoraivauksen alennuksella. Koivutukki pieni ja vaikea laji Metsä Group on tuonut Venäjältä puuta noin miljoona kuutiota vuodessa. ”Venäläisen puun korvaaminen ei ole merkityksetön, mutta ei kuitenkaan mahdoton asia, ja siihen on suunnitelmat”, puunhankinnasta vastaava johtaja Juha Jumppanen sanoo. Hän suhteuttaa, että kun Kemin tehdas käynnistyy syksyllä 2023 ja käy täysillä vuotta myöhemmin, niin puun käytön lisäys on 4,5 miljoonaa kuutiota. Ensisijaisesti korvaava puu halutaan kotimaasta, mutta myös koko Itämeren aluetta katsotaan. Kesäharvennusten lisäksi koivutukkivaltaiset päätehakkuutkin ovat haluttuja, sillä Metsä Groupilla on kotimaassa kolme koivutukkia käyttävää laitosta. ”Koivutukin korvaaminen on haastavinta. Määrä ei ole iso, mutta koiINFLAATIOPEIKKO UHKAA Kuitupuun hinta on nousussa, mutta inflaation ennustetaan nousevan vielä enemmän. Reaalihinnat voivatkin laskea. Koivuleimikot ovat nyt haluttuja. SA M I KA RP PI NE N MIKKO HÄYRYNEN 52 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9326_.indd 52 9326_.indd 52 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 61,15 ?? 64,32 ?? 45,35 ?? 18,24 ?? 18,91 ?? 17,69 ?? Uudistushakkuu 63,84 ?? 65,98 ?? 48,14 ?? 20,38 ?? 20,68 ?? 19,86 ?? Harvennushakkuu 53,94 ?? 54,13 ?? 38,80 ?? 17,50 ?? 17,71 ? 17,03 ?? Ensiharvennus 13,42 ?? 13,27 ?? KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 65,12 ? 68,48 ?? 48,37 ? 18,53 ? 20,91 ? 18,37 Uudistushakkuu 67,11 ?? 69,74 ?? 50,55 ? 20,38 ? 22,24 ? 20,20 ?? Harvennushakkuu 57,40 ?? 57,81 ?? 41,94 ? 18,39 ?? 18,73 ?? 17,78 ?? Ensiharvennus 14,19 ?? 15,07 ? 13,79 ? ?? NOUSUSSA ?? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 56,88 ? 56,61 ?? 16,90 ?? 18,22 ? 15,93 ?? Uudistushakkuu 59,75 ? 59,01 ?? 19,81 ?? 20,32 ? 18,70 ?? Harvennushakkuu 49,33 ?? 47,78 ?? 15,36 ?? 14,28 ? 13,25 ?? Ensiharvennus 14,54 ? POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 60,07 ?? 60,29 ?? 18,73 ?? 20,40 ?? 17,55 ? Uudistushakkuu 63,21 ?? 62,71 ?? 21,36 ?? Harvennushakkuu 54,57 ?? 53,96 ?? 17,89 ?? 18,91 ?? 16,46 ?? Ensiharvennus 14,34 ?? 13,59 ? LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi ”Koivutukin korvaaminen on haastavinta.” vu kasvaa sekapuuna eikä hyvälaatuista ole kuin Suomessa ja Venäjällä.” Hyvä paha inflaatio Kuitupuun nimellishinta on junnannut kolmisen vuotta jokseenkin muuttumattomana. Jos metsänomistajalla on ollut vara istua pankin päällä, niin hänellä ei ole ollut hätää. Harvennuksen siirtäminen muutamalla vuodella ei vielä tärvele metsää, mutta on lihottanut hakkuukertymää. Pellervon taloustutkimus ennustaa kuitupuulle 2–3 prosentin hinnannousua sekä kuluvalle että ensi vuodelle. Erilaiset kannustimet ovat hintalisä nousun päälle, joka ei näy tilastohinnoissa. Hinnan virkoaminen olisi kaivattu hyvä uutinen muuten, mutta Suomen Pankki ennustaa tälle vuodelle 4–5 prosentin inflaatiota. Jos ennusteet pitävät kutinsa, niin ostovoimalla mitattuna puu itse asiassa halpenee. Tukkipuun nimellisiin kantohintoihin Pellervon taloustutkimus ennustaa tälle vuodelle prosentin nousua ja ensi vuodelle kolmen prosentin laskua. Niinpä tukin inflaatiokorjatut reaalihinnat laskevat selvästi. Inflaation vaikutukset ovat pitkälti toisaalta ja toisaalta -jossittelua. Inflaatiossa on hyvää, että se laittaa vauhtia touhuun, sillä raha kannattaa laittaa kiertoon eikä pitää suolattuna tilillä. Jarruttava tekijä inflaatio on silloin, jos puunmyyjä ei tiedä, mitä rahoilla tekisi. Pystyleimikko kasvaa kuutioita, joten tuottoa kertyy enemmän kuin nollakorkoisella pankkitilillä.? l Metsälehti Makasiini 53 9326_.indd 53 9326_.indd 53 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48
KUUKAUDEN PUUKAUPPA KUUKAUDEN PUUKAUPPA RUOTSINKIELISELLÄ Pohjanmaalla kilpailutettiin metsänhoitoyhdistyksen palveluna neljän hehtaarin ja noin kuudensadan kuutiometrin päätehakkuu pääsiäisen alla. Korjuu onnistuu kesän kuivana aikana. Myyjänä oli oppilaitos. Se oli kilpailuttanut leimikon jo vuosi sitten, mutta jäänyt odottamaan sopivaa ajankohtaa. Odottaminen kannatti, sillä tarjousten taso oli viime vuotta korkeampi. Ostajat selvästi haluavat puuta. Tarjouksia tuli kolme kappaletta. Kauppa tehtiin piensahan kanssa. Se ei tarjonnut aivan korkeinta tukinhintaa, mutta metsänhoitoyhdistyksen kokoaman katkontahistorian perusteella sahan tukkikertymä on korkein. Rannikon läheisyydessä männyt ovat lyhyitä ja runkomuoto voimakkaasti kapeneva ja ostajien tukin talteenotto vaihtelee jopa 10–15 prosenttia. Tarkka talteenotto on mahdollista, jos kaikki lyhyet pituudet – 3,1, 3,4, 3,7 ja 4 metriä – ovat käytössä.? l MIKKO HÄYRYNEN Tarkalla katkonnalla kärkeen PÄÄTEHAKKUU POHJANMAAN RANNIKOLLA PUUTAVARALAJI KANTOHINTA, €/M3 KERTYMÄ, M3 MYYNTITULO, € Mäntytukki 66,14* 285 18 849,90 Kuusitukki 65,90 44 2 899,60 Mäntypikkutukki 30,00 31 930,00 Kuusipikkutukki 30,00 13 390,00 Mäntykuitu 21,00 132 2 772,00 Havukuitu 21,00 34 714,00 Koivukuitu 21,00 76 1 596,00 Haapakuitu 10,00 12 120,00 Laho kuusikuitu 10,00 3 30,00 Yhteensä 630 28 301,50 *mäntytukin keskihinta; mukana oli pieni määrä erikoistukkia, mikä selittää sentintarkan hinnan? Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ 10 20 30 40 50 Viikko Milj. m 3 Viikko-ostot 2022 Viikko-ostot 2021 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 54 Metsälehti Makasiini TALOUS » PUUMARKKINAT 9326_.indd 54 9326_.indd 54 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48
KUUKAUDEN TILAKAUPPA Tarkalla katkonnalla kärkeen KYMENLAAKSOSSA myytiin maaliskuussa 160 hehtaarin tila, jossa on metsämaata 151 hehtaaria. Yksityinen omistaja myi tilansa lehti-ilmoituksen avulla ilman välittäjää. Tila-arvion mukaan puustoa on noin 14 000 kuutiometriä eli 93 kuutiota metsämaan hehtaarilla. Tukkipuun osuus on noin 29 prosenttia. ”Puumäärät vaikuttivat tarkastuskäyntini perusteella luotettavilta. Mäntyä on 59, koivua 23 ja kuusta 18 prosenttia”, tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos toteaa. Kuvioita on reilu sata, joukossa muutama yli viiden hehtaarin kuvio. Maapohjat ovat valtaosin kuivahkoja tai tuoreita kivennäismaita. Turvemaita on parikymmentä hehtaaria. Maasto on mäkistä, mutta metsänhoidon ja puunkorjuun kannalta kelvollista ja kulkukelpoista. Liljeroos luettelee tilan hyviä puolia – runsaasti kasvatusmetsiä ja arvokasvua, hyvä tieverkosto, isot kuviot ja myös metsänhoidollinen tila muutamin varauksin. Mäntyjen laatu on hyvä tai tyydyttävä. Huonojakin puolia on: vähän välittömiä hakkuumahdollisuuksia, paljon huonolaatuista koivua sekapuuna kuivahkoilla kankailla ja paikoin myös vajaapuustoisuutta. ”Useilla kuvioilla ensiharvennetun puuston pohjapinta-ala on vain noin 12 neliömetriä ja puumäärä alle sata kuutiota hehtaarilla.” Liljeroos kritisoi myös hinnoittelua. Kuivahkoilla kankailla paikoin runsaina kasvaville koivuille oli laskettu täydet odotusarvolisät männyn kertoimilla. Arvion laatija oli saanut käyväksi arvoksi 549 000 euroa ja summa-arvoksi ilman kokonaisarvon korjausta 695 000 euroa. Tarjouksia tuli useita, joista paras oli 999 999 euroa. ”Tilasta maksettiin huippuhinta. Kymenlaakson keskimääräisellä hintakertoimella (1,13) hinta olisi jäänyt noin 785 000 euroon.” Ostaja on uusimaalainen yksityinen yritys, joka on perustettu jo 1800-luvulla.? l MIKKO HÄYRYNEN Euron alle miljoonan TILAKAUPPA KYMENLAAKSOSSA PINTA-ALA 160 hehtaaria, josta 151 metsämaata KEHITYSLUOKAT aukeat 4, siemenpuualueet 7, taimikot 33, nuoret kasvatusmetsät 41, varttuneet kasvatusmetsät 53, uudistuskypsät puustot 9 ja vajaatuottoiset alueet 4 hehtaaria PUUSTO 14 000 kuutiota, josta tukkipuuta 29 prosenttia MYYNTIHINTA 999 999 euroa, 6 623 euroa metsämaan hehtaarilta, 71,4 euroa kuutiolta Iso metsätila myytiin huippuhinnalla, mutta hinnoittelu kummastutti. Kymenlaakson tilalla oli monia hyviä puolia, mutta myös muutamia miinuksia, kuten huonolaatuista koivua kuivan kankaan sekapuustona. H A N N U LI LJ ER O O S Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 9326_.indd 55 9326_.indd 55 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48
Maakunta kaupan, kpl myyty, kpl myyty, ha taimikot, % hakkuukypsät, % puusto, m3/ha tukki, % €/ha €/m3 kerroin ? Varsinais-Suomi 25 18 277 19 31 146 43 7209 49 1,13 Satakunta 19 14 341 32 24 107 44 5884 55 1,19 Häme-Uusimaa 31 32 716 27 19 127 42 7492 59 1,22 Etelä-Karjala 34 32 639 36 16 106 37 5257 49 1,04 Kymenlaakso 40 31 860 24 11 118 39 6173 52 1,13 Pirkanmaa 82 79 2354 21 14 124 39 6705 54 1,25 Etelä-Savo 55 53 1359 29 16 123 43 6809 55 1,05 Eja K-Pohjanmaa 139 127 2995 23 12 100 26 3629 36 1,07 Keski-Suomi 89 73 2276 24 14 115 36 5542 48 1,06 Pohjois-Savo 90 78 3218 22 12 117 34 5769 49 1,05 Pohjois-Karjala 106 94 2744 22 15 124 33 5212 42 1,03 Kainuu 86 79 3413 20 10 94 25 2993 32 1,02 Pohjois-Pohjanmaa 159 128 4592 20 10 87 20 2537 29 1,04 Lappi 105 85 4711 23 11 73 18 1828 25 1,05 Koko maa 1060 923 30495 103 30 4260 42 Lisäys maaliskuu 48 49 1534 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2021 31.3.2022 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Koko maan keskihinta vuonna 2016 oli 2566 €/ ha Korkeimmat hinnat ovat Häme-Uusimaalla Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi 32 prosenttia kaupoista ja 42 prosenttia myydystä alasta Keski-Suomen ja Pohjois-Savon tunnusluvut ovat lähellä toisiaan 2 4 3 1 1 2 3 4 ”MONI metsänomistaja ei halua kohteitaan julkiseen myyntiin. Myyntiprosessi on monesti henkisesti raskas eikä siitä haluta julkista.” Näin kirjoitti eräs palautteen antaja. Tilastotietoa ei-julkisten ja julkisesti myyntiin tarjottujen metsätilojen suhteesta ei ole, mutta eri lähteistä pystyy jotakin päättelemään, tilakaupan asiantuntija Hannu Liljeroos kertoo. Esimerkiksi Tornatorin vuosikertomuksen mukaan yhtiö osti viime vuonna 11 000 hehtaaria, mutta Liljeroosin julkisesti myyntiin tarjottujen tilojen seurannassa Tornator on ollut ostajana vain kymmenesosassa siitä, 1 100 hehtaarilla. ”Tornator voi tunnettuutensa vuoksi olla poikkeus, mutta joka tapauksessa hiljaisten kauppojen osuuden täytyy olla huomattava”, Liljeroos sanoo. Hiljaisessa kaupassa tila ei ole julkisesti missään myynnissä. Myyjä ottaa mahdolliseen ostajaan suoraan yhteyttä. Tällaisessa kaupassa ei ole varmuutta siitä, yltääkö kauppahinta markkinahinnan tasolle, mutta toisaalta välittäjän palkkio säästyy. Etenkin pienillä tiloilla välityspalkkio voi olla huomattava suhteessa kauppahintaan ja jopa suurempi kuin välittäjän tuoma hintahyöty. Hiljainen kauppa koetaan henkisesti helpompana. Ostajan voi valita ja kauppa tapahtuu nopeasti. ”Kun työskentelin Metsähallituksella tiloja tarjottiin sillä perusteella, että ne oli aikoinaan erotettu valtion maista eikä haluttu riitauttaa naapureita.” Luminen talvi on ylipäätään hiljentänyt metsätilakauppaa eikä tunnusluvuissa ole mainittavia muutoksia. Kevään edetessä tilatarjonta kasvaa.? l MIKKO HÄYRYNEN Hiljainen vai julkinen kauppa? Metsätiloja myydään paljon hiljaisesti. Siihen on syynsä. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 9326_.indd 56 9326_.indd 56 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48
KUN viime vuonna myyntiin tulleeseen uuteen Nissan Qashqaihin istuu, huomaa, että autoon sisään kulkeminen ei juuri helpommin voisi sujua. Nyt hemmotellaan. Kun auton herättää start/stop-nappulasta, istuin yllättäen siirtyy eteenpäin: automatiikka oli vienyt penkin taka-asentoon, kun edellinen kuljettaja oli tarttunut ovenkahvaan. Tällä tavalla auto on huomaavainen kuljettajalle. Turhia moodeja Vaikka olen ajanut Nissaneilla varsin vähän, on heti lähdöstä läsnä helppo tunnelma. Automaattivaihteita hallitaan keskikonsolista oikean kämmenen alle jäävällä tatilla normaaliin tyyliin. Tosin parkkiasento ei ole etummaisena tatin eteen-taakse-liikeradassa, vaan parkkia varten on tatissa P-nappi. Istuin on riittävän iso ja napakka. Voisi istumapenkki olla jopa aavistuksen pehmeämpi. Koeajoautossa oli verhoiluna nappanahkaa ja työn jälki sisustuksessa ensiluokkaista. Ei voi kuin ihmetellä, miten kovaksi kilpailu on autonvalmistuksessa kiristynyt. Tämän kirjoittaja aloitti autoilun 70-luvun Ladalla, jolloin riitti oikein paljonkin vähemmän. Liikkeelle lähdetään kaasupoljinta painamalla, auto vastaa kaasuun luontevasti. Kokonaispainoltaan yli kaksitonninen auto kiihtyy 116 kilowatin bensiiniturbon voimin kohtuullisen rivakasti. Alkukiihdytys on mieto, mutta vauhtiin päästyä tuntuu voimaa löytyvän enemmän. Tämä johtunee portaattoman automaattilaaAika hyvä kaikessa NISSAN QASHQAI MHEV 158 XTRONIC 4 WD Moottori: Bensiiniturbo 1,33 l, 116 kW/158 hv Vaihteet: Portaaton automaatti, neliveto Kokonaismassa: 2 040 kg Pituus: 4 425 mm Leveys: 1 835 mm (peilit normaalisti: 2 084 mm) Korkeus: 1 625 mm Renkaat: 235/50 R19 Perävaunumassa: 750 kg, 1 800 kg (jarrullinen) Kiihtyvyys: 0-100 km/h 9,9 s Huippunopeus: 198 km/h Polttoaineen kulutus: WLTP 7 l/100 km Koeajoauton kokonaishinta: 45 150 € Hinnat alkaen: 28 400 € 4-vetoiset hinnat alkaen: 38 910 € Takuu: 3v/100 000 km Joskus aivan uppo-oudon ihmisen kohdatessaan voi kokea selvää tuttuuden tai helppouden tunnetta. Uusi Nissan Qashqai on samalla tapaa tutunoloinen. Nissan Qashqai ja keväinen pino. Qashqailla oli helppoa ajella huonossakin kelissä. TEKSTI JA KUVAT RISTO PÖNTINEN Hiljainen vai julkinen kauppa? Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOEAJOSSA 9326_.indd 57 9326_.indd 57 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48
tikon ominaisuuksista. Vaihdetatin takapuolella on keskikonsolissa pyörylä, josta voi valita erilaisia moodeja tai ajotiloja. Huomasin, että ainakin talvikeleissä keskimmäinen tie-moodi sopi joka paikkaan. Sporttilipulla merkitty moodi oli liukkaalla liian äkkinäinen, ja lumisekä eko-moodeilla auto kulki kuin täi tervassa. Tuollainen moodipylpyrä on mielestäni turha. Auto vastasi hyvin kaasuun ja sen menohaluja voi pedaalia painamalla säädellä luontevasti ilman sen kummempia moodeja. Ehkä vuoristoajomoodi on tarpeen moottorijarrutusta tehostamaan, etteivät jarrulevyt mene punaisiksi jyrkässä ja pitkässä alamäessä. Jokapaikan höylä Qashqain ajamisen kuvaileminen on sikäli vaikeaa, että moitittavaa ei juuri löydy. Ei kaupunkiajossa, ei maantiellä, ei huonossa kelissä eikä kehnoilla teillä. Ohjaus on kevyt mutta tunnokas ja keskittää luontevasti. Auto tuntuu ketterältä, kääntöympyrän halkaisija on vain 11,1 metriä. Näkyvyys sivuille ja eteen on oivallinen ja peilit riittävän isot. Taskuparkissa auttaa kirkas takakameran kuva, kunhan kameran linssi ei ole kuran peitossa. Jos jotain toivoisi, voisi rengasmelu olla vaimeampi. Alla oli hyvin maantiellä käyttäytyvät ja hangessakin pitävät nokialaiset kitkarenkaat. Kun pylpyröitä ja nappeja oppii käyttämään, täyttää mielen kiitollisuus siitä, ettei usein käytettäviä toimintoja hallita kosketusnäytöltä. Öiseen maisemaan kirkkautta tuovat led-ajovalot. Niitä voi käyttää täysautomaattisina, jolloin valoihin ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota. Suuntaviiksen päästä voi kuitenkin halutessaan valita valojen hallintaan normaalin pitkät-lyhyet. Mittaristo opastelee ja neuvoo kuljettajaa, mutta suomenkielinen ilmaisu potee välistä substantiivipöhöä, asiat sanotaan virastokielellä. Tuulilasiin on valittavissa head up -näyttö, jossa tärkeintä on digitaalinen nopeus ja auton tienvarresta viimeksi näkemä nopeusrajoitus. Jos auto huomaa, että nopeusrajoitus ylitetään, vilkkuu rajoitusmerkin kuva jonkin aikaa, muttei jää loputtomasti nalkuttamaan. Tilat hyvässä käytössä Kuten edellä tuli todistettua, on etupenkeillä hyvät oltavat. Takanakin tilaa on kohtuullisesti, mutta takapenkille mentäessä tahtovat jo numeron 46 kengät vaatia ohjailua ovesta kulkiessa. Kengänkärjet kyllä mahtuvat etupenkkien alle. Takapenkin istuinosa voisi olla pitempi ja istuin korkeampi, sillä pääntila ei ole niukka. Lapsille tai muusta syystä pienikokoisille takapenkki lienee oikein hyvä. Tavaratila on selKolmannen sukupolven Qashqaissa on hallintalaitteet ja nappulat kohdallaan. Oleellisia ja useasti käytettäviä asioita hallitaan pylpyröistä ja nappuloista, joten katseen voi pitää tiessä, kun nappulat on oppinut. Etutilat tuntuivat riittävän suurilta isollekin kuskille. Autoon tulo ja siitä lähtö on helppoa. Hitaassa nopeudessa voi katsella keskinäytöstä etukameran näkymää, jolloin näkee ihan keulan eteen. Peruutusvaihteella syttyy näyttöön kirkas takakameran kuva. Näytön oikeassa reunassa on ympäri autoa olevien kameroiden kuvista tietokoneen laskema virtuaalinen lintuperspektiivikuva. Nissanin erikoisuus on korkiton tankki. Tankkauspistoolin kärsä avaa tankkausaukon läpän ja tankkaus voi alkaa. Tankatessa tankkauspistoolin lauetessa tankki on aivan täynnä. Jos yhtään yrittää lisää, tulee bensaa jo ulos. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOEAJOSSA 9326_.indd 58 9326_.indd 58 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48
keä ja monikäyttöinen. Kun varsinaisen tavaratilan välipohja on ylimmässä asennossa, muodostuu kynnyksetön tasainen pohja etuistuimiin asti. Tavaratilan leveys on 110 senttiä ja korkeus 70 senttiä. Kun jakajapohja on poissa, on tavaratilan korkeus reilun kymmenen senttiä korkeampi. Jos etumatkustajat hieman tinkivät tilastaan, mahtuu tavaratilan pohjalle noin 170 sentin levy. Niinpä metsäänsä hoitamaan lähtevä etämetsänomistaja saa raivaussahansa matkaan sitä sen kummemmin purkamatta. Hybridillä mennään Nissan Qashqai on hybridi: autossa otetaan talteen nopeuden hidastamisessa energiaa, jota sitten käytetään auton käyttöjärjestelmän ajatuksen mukaan eteenpäin menoon. Tällainen hybridi on parhaimmillaan paljon hidastuksia ja kiihdytyksiä sisältävässä kaupunkiliikenteessä. Kaikki auton tarvitsema energia tulee 55 litran tankkiin täytetystä bensiinistä. Hybridijärjestelmää käytetään vain kulutuksen madaltamiseen, autoa ei voi ladata johdolla ”seinästä”. Valmistaja kertoo keskikulutukseksi 7 litraa sataselle. 1 000 kilometrin talvisessa koeajossa kului 76 litraa bensaa. On helppo uskoa, että kesäkelissä pääsee sata kilometriä seitsemällä litralla. Qashqaita saa 1,33-litraisella bensaturbolla joko 140tai 158-heppaisena. Tehokkaammassa versiossa on valittavissa neliveto. Sitä voi tämän koeajokokemuksen ja muunkin kokemuksen mukaan suositella, jos raha suinkin riittää. ? l Leveä ja selvänuottinen tavaratila. Takaistuimet kaatamalla saadaan pohja ilman kynnyksiä ulkoa etuselkänojiin asti. Varsinaisen tavaratilan välilevyt poistamalla saa 12 senttiä lisää korkeutta. Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ Metsälehti Makasiini 59 9326_.indd 59 9326_.indd 59 22.4.2022 17.48 22.4.2022 17.48
UKRAINAN SOTA ON muistuttanut meitä kaikkia huoltovarmuuden tärkeydestä. Kriisissä pitäisi pystyä turvaamaan kansalle ruokaa sekä energiaa lämmitykseen ja liikkumiseen. Rauhan aikana niitä on saatavissa maailmalta, mutta sodan aikana energiakin on ase. Suomessa huoltovarmuuden perustana ovat aina olleet pellot, metsät ja suot, joten niiden kestävä käyttö on nähtävä osana huoltovarmuutta. VMI12:N MUKAAN Suomen soista noin kolme prosenttia on tällä hetkellä turvepeltoina. Ilmastokestävyys edellyttäisi, että niistä luovuttaisiin merkittävien hiilipäästöjen vuoksi tai ainakin ettei niitä raivattaisi lisää. Huoltovarmuuden kannalta olisi silti järkevää, että ne säilytettäisiin viljelykelpoisina. Vastaavasti noin yksi prosentti Suomen soista on turvetuotannossa. Ilmastokestävyyden vuoksi turvetuotanto on nopeasti – ehkä liiankin – ajettu alas ja turpeennostokoneiden romutus aloitettu. Turvetta on korvattu metsähakkeella. Myös tuontihake – etenkin venäläinen – on ongelmallista, joten huoltovarmuuden kasvattaminen tarkoittaa lisää hakkuita Suomessa. Vuonna 2021 käytettiin energiaksi noin 10 miljoonaa kuutiota metsähaketta. Huoltovarmuuden nimissä energiapuun käyttöä kotimaassa on tuosta mahdollista lisätä reippaastikin tarvittaessa. Kuvaavaa on, että suurimmillaan raakapuun käyttö energiaksi on ollut sotavuonna 1944, jolloin energiaksi käytettiin jopa 25 miljoonaa kuutiota. Ilmastokestävyyden näkökulmasta olisi tietysti parempi käyttää tämäkin puu pitkäikäisiin tuotteisiin. Monimuotoisuuden kannalta taas viisainta olisi kohdentaa energiahakkuut nuoriin, hoitamattomiin metsiin. Niitä Suomessa riittää: nuorista kasvatusmetsistä kaikkiaan vain noin 20 prosenttia on metsänhoidollisesti hyvässä kunnossa. HUOLTOVARMUUDEN näkökulmasta myös hakkeen pitkäaikainen varastointi tuottaa ongelmia. Moni vannoo nyt vihreän siirtymän nimiin ja kannattaa tuulija aurinkovoiman voimakasta lisäämistä. Vaikka niiden lisääminen nostaa energiaomavaraisuutta, huoltovarmuutta se ei turvaa: energiaa tarvitaan myös silloin, kun ei tuule eikä paista. Siksi tuulienergian osuuden lisääminen paradoksaalisesti lisää tarvetta varmuusvarastoida turvetta (tai kivihiiltä) entisestään. Toisaalta turpeen nosto pelkäksi varmuusvarastoksi ei ole taloudellisesti kannattavaa. Vaikka tuulivoima on monen mielestä ympäristöystävällisin tapa tuottaa energiaa, monimuotoisuuden kannalta ongelman tuottaa sen vaatima valtava pinta-ala: yhden suuren ydinvoimareaktorin tuottaman energian korvaamiseen vaaditaan helposti tuhatkertaisesti reaktorin vaatima pinta-ala. Suomessa se tarkoittaa lisää metsäkatoa tuulivoimaloiden, niiden vaatimien teiden sekä johtoalueiden vuoksi. Tällä hetkellä vuosittainen metsäkatoala on noin 10 000 hehtaaria. Ilmastokestävyys, monimuotoisuus ja huoltovarmuus ovat siis monin tavoin ristiriitaisia tavoitteita. Kaasun ja öljyn käytön vähentäminen on kuitenkin kaikin puolin järkevää. Paras keino sen korvaamiseen on ydinvoima, puuta ja turvetta unohtamatta. ? l Metsät osana huoltovarmuutta Kuvaavaa on, että suurimmillaan raakapuun käyttö energiaksi on ollut sotavuonna 1944, jolloin energiaksi käytettiin jopa 25 miljoonaa kuutiota. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Metsälehti Makasiini 61 LUONNOSSA » KOLUMNI 9329_.indd 61 9329_.indd 61 22.4.2022 16.10 22.4.2022 16.10
SINIVIHREÄT kannot ovat monelle tuttu näky kesäisellä hakkuualalla. Nykyisin kantojen pintaan on todennäköisesti levitetty ureaa, mutta urean sijaan on voitu myös käyttää harmaaorvakka-sienen itiöitä sisältävää liuosta. Molemmat kantokäsittelyaineet ehkäisevät havupuiden pahimman tuhosienen juurikäävän leviämistä. Sinivihreiksi aineet on värjätty, jotta nähdään, miten hyvin niiden levitys on onnistunut. Juuret Isossa-Britanniassa Harmaaorvakan itiöitä sisältävä kantokäsittelyaine, Rotstop, on kehitetty Suomessa, mutta sen juuret ovat Isossa-Britanniassa. Juurikääpä teki 1900-luvun puolivälissä tuhojaan Englannin mäntyviljelmillä, ja Cambridgen yliopiston tutkija John Rishbeth etsi keinoja tuhojen ehkäisemiseksi. Rishbeth huomasi, että juurikääpä leviää metsissä varsinkin kantojen tuoreiden kaatopintojen kautta. Hän yritti estää tämän levittämällä kantojen pintoihin erilaisia kemikaaleja. Pian Rishbeth kuitenkin havaitsi, että juurikäävän kanssa samasta elintilasta kilpailee myös muita lahottajasieniä. Yksi tehokkaimmista oli männyllä yleinen harmaaorvakka. 1960-luvulla Rishbeth ja sikäläinen metsäviranomainen Forestry Commission toivat markkinoille ensimmäisen juurikäävän torjuntaan tarkoitetun harmaaorvakkavalmisteen: TEHOKAS TORJUJA Juurikääpää on torjuttu Suomessa harmaaorvakkasientä sisältävän Rotstopin avulla vuodesta 1992. Valmisteen torjuntaprosentti on hyvä mutta markkinaosuus tällä hetkellä pieni. Hakkuukone ruiskuttaa Rotstopia puiden kantojen leikkauspinnoille Joutsenossa Etelä-Karjalassa vuonna 1993. Ruiskulaite on Ponssen valmistama, ketjusahan terälaippa Sandvikin. TI M O KU M PU LA IN EN , M ET SÄ H AL LI TU KS EN KE H IT TÄ M IS JA O ST O N KO KO EL M A, LU ST O LIINA KJELLBERG Juurikääpää vastaan käsitellyn kannon tunnistaa sinivihreästä väristä. KA RI KO RH O N EN TALOUS » ROTSTOP 30V 62 Metsälehti Makasiini 9330_.indd 62 9330_.indd 62 22.4.2022 16.24 22.4.2022 16.24
TUTKIMUKSESTA TUOTTEEKSI ”Tavoitteena oli, että gramma Rotstop-valmistetta sisältäisi kymmenen miljoonaa harmaaorvakan itiötä.” TI M O KU M PU LA IN EN , M ET SÄ H AL LI TU KS EN KE H IT TÄ M IS JA O ST O N KO KO EL M A, LU ST O veteen sekoitettavan, sienen itiöitä sisältävän tablettimaisen valmisteen. Uuteen nousuun Suomessa Rishbethin tutkimuksista kiinnostui 1960-luvulla Helsingin yliopiston tutkija Tauno Kallio. Isossa-Britanniassa harmaaorvakkaa oli käytetty vain männiköissä, mutta Kallio huomasi, että jos käsittelyaineen itiöpitoisuus nostettiin tarpeeksi korkeaksi, toimi se kuusikoissakin. Kallion aloitteesta Kemira toi 1970-luvun lopussa markkinoille harmaaorvakkaa sisältävän kantokäsittelyaineen, Maannousemaneston. Valmiste oli kuitenkin melko vaikea käyttää ja poistui pian markkinoilta. Harmaaorvakka unohtui joksikin aikaa, kunnes silloisen Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Katriina Lipponen ja Kari Korhonen nostivat sen esiin 1980-luvulla. Samoihin aikoihin juurikäävän olemassaoloon havahduttiin myös käytännön metsätaloudessa. 1990-luvulle tultaessa sienestä kiinnostui jälleen myös Kemira. Yhtiön prosessitutkija Pekka Seiskari kehitti harmaaorvakan itiöistä jauhemaisen valmisteen, joka sekoitettiin veteen ja 1960-LUKU: Tutkija John Rishbeth ja Forestry Commission tuovat Isossa-Britanniassa markkinoille ensimmäisen juurikäävän torjuntaan tarkoitetun harmaaorvakkavalmisteen. Suomessa Helsingin yliopiston tutkija Tauno Kallio alkaa tutkia harmaaorvakan mahdollisuuksia juurikäävän torjunnassa. 1970-LUKU: Kemira tuo markkinoille harmaaorvakkaa sisältävän kantokäsittelyaineen, Maannousemaneston. Se poistuu kuitenkin pian markkinoilta. 1980-LUKU: Metsäntutkimuslaitoksen tutkijat Katriina Lipponen ja Kari Korhonen nostavat harmaaorvakan uudelleen esiin. Juurikäävän olemassaoloon havahdutaan myös käytännön metsätaloudessa. Kesähakkuiden yleistyminen on hyödyttänyt sientä. 1980JA 1990-LUKUJEN VAIHDE: Metsäntutkimuslaitos, Kemira, Enso-Gutzeit, Ponsse ja Metsäteho tutkivat harmaaorvakan käyttöä juurikäävän torjunnassa. 1992: Harmaaorvakan itiöitä sisältävä Rotstop tulee markkinoille. 1996-2016: Juurikäävän torjuntaan saa kemeratukea. 2016: Juurikäävän torjunta tulee riskialueilla pakolliseksi. 2020-LUKU: Rotstopin markkinaosuus on noin 10 %, urean noin 90 %. 19 60 19 80 20 20 20 19 70 19 90 20 10 30000 60000 90000 120000 150000 Lähde: SVT: Luonnonvarakeskus, Metsänhoitoja metsänparannustyöt Lähde: Luke Juurikäävän torjunta kantokäsittelyin 2001-2019 Varsinais-Suomi Lappi Laikutus Juurikäävän torjunnassa kasvua 1000 2000 3000 4000 5000 Muu maanmuokkaus Mätästys Äestys Lorem ipsum Lorem ipsum Ha 2001 2005 2010 2015 2019 Metsälehti Makasiini 63 9330_.indd 63 9330_.indd 63 22.4.2022 16.24 22.4.2022 16.24
levitettiin kantojen pinnoille. Seiskari teki valmistetta useammasta harmaaorvakkakannasta, ja Korhonen ja Lipponen testasivat niiden toimivuutta. ”Meillä oli sellainen työnjako, että Kari hoiti laboratoriotutkimukset ja minä kenttäkokeiden järjestelyt ja yhteydet käytännön toimijoihin”, Lipponen muistelee. Parhaaksi harmaaorvakkakannaksi osoittautui kuusesta vuonna 1987 eristetty kanta. Siitä tehty jauhemainen valmiste tuli markkinoille vuonna 1992 nimellä Rotstop. Harmaaorvakan itiömäärä oli valmisteessa niin korkea, että se toimi myös kuusen kannoissa. ”Tavoitteena oli, että gramma Rotstop-valmistetta sisältäisi kymmenen miljoonaa harmaaorvakan itiötä”, Korhonen sanoo. Kemerasta vauhtia Metsäyhtiöistä Rotstopin koekäytön aloitti ensimmäisenä silloinen Enso Gutzeit, metsäkonevalmistajista Ponsse. Metsäkoneiden hakkuupäihin oli alettu kehittää levityslaitteita, jotka ruiskuttivat kantokäsittelyainetta kannon pintaan puun kaadon yhteydessä. Levityslaitteiden käsittelyjälkeen ei kuitenkaan oltu tyytyväisiä, joten Metsäteho ryhtyi kehittämään välineistöä ruotsalaisen terälevyvalmistaja Sandvikin kanssa. ”Tulosta tuli hitaasti. Se, että uudet ideat saatiin koemalleihin ja testeihin, kesti vähintään puoli vuotta”, muistelee Metsätehossa tutkijana työskennellyt Markku Mäkelä. Metsätehon mukaantulo sai muutkin metsäyhtiöt ja metsäkonevalmistajat kiinnostumaan juurikäävän torjunnasta. Intoa lisäsi se, että juurikäävän torjuntaan oli vuosina 1996–2016 mahdollista saada kemeratukea. Tuki poistui vuonna 2016, kun juurikäävän torjunta muuttui pakolliseksi. Urea suositumpi Nykyisin Rotstopia valmistaa Kemirasta irtautunut ja sittemmin kanadalaiseen Lallemand-konserniin sulautunut Verdera. Verderan mikrobiologi Marina Brandtberg muistelee, että Rotstop nousi aikoinaan vähitellen ureaa suositummaksi kantokäsittelyaineeksi, silHarmaaorvakka-sienen itiöitä sisältävä Rotstop tuli markkinoille vuonna 1992. VE RD ER A/ LA LL EM AN D FI N LA N D O Y Nykyisin Rotstopia myydään nestemäisenä. VERD ERA/L ALLEM AND FINLA ND OY TALOUS » ROTSTOP 30V Rotstopia myytiin jauheena vielä Kemira GrowHow’n aikoina. VE RD ER A/ LA LL EM AN D FI N LA N D O Y 64 Metsälehti Makasiini 9330_.indd 64 9330_.indd 64 22.4.2022 16.24 22.4.2022 16.24
lä urea aiheutti korroosiota hakkuukoneiden laitteistoihin. Tilanne muuttui, kun urealiuokseen alettiin lisätä korroosionestoainetta. Nykyisin urean markkinaosuus on noin 90 prosenttia. ”Urea on koettu helpommaksi, sillä biologisen valmisteen biologinen luonne pitää aina huomioida. Liuoksen on oltava tuoretta ja se pitää säilyttää kylmässä”, Brandtberg sanoo. Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on toinen. Siellä metsäsertifiointi estää urean käytön, ja käytössä on Verderan paikallisesta harmaaorvakkakannasta valmistama Rotstop. Ureasta luopuminen voi olla edessä Suomessakin. Urean tuonti Venäjältä on loppunut Ukrainan sodan takia, ja EU:n tavoitteena on vähentää kemiallisten torjunta-aineiden – joksi urea lasketaan – käyttöä. Nykyisin Rotstopia myydään nestemäisenä. Gramma tuotetta sisältää keskimäärin viisi miljoonaa harmaaorvakan itiötä. Ruotsin ja Suomen lisäksi Rotstop on käytössä muissakin Pohjoismaissa, Baltian maissa, Puolassa ja Ranskassa sekä Pohjois-Amerikassa, jossa Ruotsin tapaan on käytössä paikallinen sienikanta. Juurikäävän torjujina Rotstop ja urea ovat suunnilleen yhtä tehokkaita. Oikein käytettynä molemmat vähentävät juurikäävän itiötartuntaa keskimäärin yli 90 prosenttia.? l Harmaaorvakkaa noin kaksivuotiaassa kuusen kannossa. KA RI KO RH O N EN VERD ERA/L ALLEM AND FINLA ND OY Kantokäsittelyaineen levitykseen käytettävät reiät ovat Ponssen hakkuukoneen laipassa rivissä logon yläpuolella. Po ns se ROTSTOPIN tehoaineena on yhä vuonna 1987 luonnosta eristetty harmaaorvakkakanta, mutta tehokkaampiakin kantoja olisi mahdollista kehittää, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jarkko Hantula. Hantula osallistui aikoinaan tutkimukseen, jossa harmaaorvakkakanta jalostettiin torjumaan juurikääpää nykyistä luonnonkantaa tehokkaammin. Verdera ei kuitenkaan lähtenyt vaihtamaan kantaa, sillä nykyinenkin toimii hyvin ja vaihtamiseen liittyvä EU-byrokratia olisi ollut mittava. Hantulan mukaan on kuitenkin hyvä tietää, että sienikantaa voidaan jalostaa tehokkaammaksi, jos esimerkiksi ilmastonmuutos saa juurikäävän leviämään entistä ärhäkämmin. Myös metsäkoneiden levityslaitteiden kehitystyö jatkuu. Ponssen koneisiin edellinen merkittävämpi muutos tehtiin vuonna 2018, kertoo yhtiön tuotepäällikkö Janne Loponen. Hydrauliikkaohjattu mäntäpumppu korvattiin hydrauliikkamoottorilla, minkä ansiosta juurikäävän torjunta-aineen levitys onnistuu entistä tarkemmin. KEHITYSTYÖ JATKUU Metsälehti Makasiini 65 9330_.indd 65 9330_.indd 65 22.4.2022 16.24 22.4.2022 16.24
Tunnelma metsässä sähköistyy. Kestotilaajan eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €) : • verkkolehti • näköislehti • maksulliset verkon sisällöt • lehtiarkisto Rekisteröidy ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy (Rekisteröintiin tarvitset asiakasnumerosi lehden osoitekentästä). V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ 9343_.indd 66 9343_.indd 66 22.4.2022 13.17 22.4.2022 13.17
RUNSAAT kuusikymmentä vuotta sitten maisema Terrisuolla Sysmässä oli vallan toinen kuin viime kuussa. Nyt toiseen kertaan harvennetun männikön paikalla oli yksittäisiä puita kasvava joutomaaksi luokiteltu rahkasuo. Tilanne muuttui, kun Metsälehdellekin aikoinaan kolumneja kirjoittanut Jouko Juurikkala peri metsän isältään 1960-luvun alussa. ”Minulla oli raivaajahenkeä, joten ojitimme suon vuonna 1961”, Juurikkala kertoo. Lisäksi suolta otettiin neulasja maanäytteet viljavuuspalvelun tutkittaviksi. Paikalla todettiin ravinnehäiriöitä, jotka pantiin terveyslannoituksella ojennukseen. Aivan kaikki eivät Juurikkalan toimia tuolloin ymmärtäneet. ”Minua pidettiin hassuna. Kerrottiin, että täällä on yksi sekopäinen metsämies, joka lannoittaa soitakin.” Myös suolle tehtyä aukkoa ihmeteltiin. Juurikkala nimittäin hakkasi ja raivaisi suolta loputkin puut pois. Epäilijät eivät uskoneet, että paikalle kasvaisi metsä. Toisin kävi. 12 hehtaarin suoalueen reunapuut siemensivät, ja parantunut vesija ravinnetalous siivitti metsän kasvuun. Jotakin kehityksestä kertoo, että suon päätehakkuussa metsästä saatiin puuta 180 pinokuutiota, mutta ensimmäisestä harvennuksesta 2000-luvun alussa kertyi puuta jo 550 kiintokuutiota. Ei hätähousuille Lannoitusten ja ojitusten ohella huolehdittiin korjuun suunnittelusta. Vielä 1960-luvulla suolta haettiin puut hevosella, mutta muutamassa vuosikymmenessä metsäkoneet yleistyivät ja paine metsämaaperälle kasvoi. Välttääkseen korjuuvaurioita Juurikkala rakensi 1980-luvulla metsään valmiiksi pääkorjuu-uran ja ojarummut. Samalla ojia täydennettiin ja terveyslannoitus uusittiin. Korjuu-ura palveli myös nyt maalikuisessa harvennuksessa. Sen jäljiltä metsään jäi komea männikkö lihomaan ja päätehakkuuta odottamaan. ”Tällaisesta suomännystä tulee laadukasta rakennustarviketta, mutta tämä ei ole hätäisen hommaa. Tulos tulee vasta kymmenien vuosien kuluttua. Kuvapari kertoo, mitä tarkoittaa työ vähän yli 60 vuoden ajalla”, Juurikkala muistuttaa.? l Yli 60 vuoden urakka Tinkimättömän metsähoidon ansiosta joutomaasta kasvoi harvennusmetsä. Jouko Juurikkala (vas.) ja hänen vaimonsa Elli Juurikkala (toinen oikealta) tapasivat Terrisuolla hiihtolenkillä naapurit vuonna 1962. Tuolloin suo oli jo ojitettu, mutta Juurikkala ei vielä ollut kaatanut puustoa suolta pois. JO U KO JU U RI KK A LA N VA LO KU VA KO KO EL M A TEKSTI TIIA PUUKILA ONKO SINULLA VALOKUVA PAREJA METSÄKOHTEISTA, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan, ja niistä maksetaan palkkio. Kuvat voi lähettää osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki tai makasiini@ metsalehti.fi. Liitä mukaan yhteystietosi. 2022 1962 Tämän vuoden maaliskuussa Terrisuolle tehtiin toinen harvennus ja paikalle jäi kasvamaan komea tuleva tukkimetsä. LUONNOSSA » ENNEN & NYT Metsälehti Makasiini 67 9344_.indd 67 9344_.indd 67 22.4.2022 16.31 22.4.2022 16.31
KEVÄTKONSERTIN VISERTÄJÄT Auringon noustessa metsässä raikaa sirkutus, viserrys ja liverrys, jossa eri äänet sekoittuvat toisiinsa. Sekakuoron solistit tunnistaa helpoimmin, kun opettelee ensin tavallisimmat laulajat. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA » LUHTA 68 Metsälehti Makasiini 9331_.indd 68 9331_.indd 68 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20
Kun aurinko nousee ja säteet punaavat metsän komeroita, varpuspöllö viheltää. Nokkahuilumainen aamulaulu ei tuo mieleen pöllöä vaan punatulkun. Jorma Luhta Metsälehti Makasiini 69 9331_.indd 69 9331_.indd 69 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20
K K AUAN sitten, vähän toisella kymmenellä, lainasin isäni kiikareita ja hiivin metsään. Oli sunnuntainen aamuyö heti vapun jälkeen, tyyni korkeapaine, aurinko teki nousuaan. Mikä vihellysten, helistelyjen ja säksätyksien paljous. Olin päättänyt opetella lintujen lauluäänet. Kuuntelisin visertäjää ja katsoisin kiikareilla, mikä se on. Eipä siitä mitään tullut. Oli vaikea erotella lauluja ja vielä vaikeampi saada solistia näkyviin hyvässä valossa. Jos ujo livertäjä ei paennut, se laittoi ainakin suun suppuun huomatessaan keskenkasvuisen ihmisen töllistelyn. Seuraavana keväänä opin kohtuullisesti tunnistamaan metsälintujen lurituksia. Toukokuisessa sekakuorossa voi kokenutkin joutua ymmälleen, mutta aloitin aamuvarhaiset metsäretket heti aprillipäivän seudussa. Kun varsinaiset muuttolinnut vielä puuttuivat, oli tavalliset tiaiset ja siihen aikaan ylen runsas keltasirkku helppo tunnistaa. Huhtikuun mittaan kottaraiset, peipposet, punarinnat ja rastaat palasivat laji kerrallaan. 1960-luvun alussa muuttolinnut saapuivat keskimäärin puolitoista tai kaksi viikkoa myöhemmin kuin nyt, sen verran ovat kevätsäät lämmenneet. Ennen kännykkää ja äänitteitä En tiedä, kuinka paljon oppimistani edisti kirjastosta löytämäni Jussi Sepän teos Lintujen äänet. Seppä jäljensi kaikkien tavallisten lintulajien laulun sanallisesti tavu tavulta – mutta myös nuotein. Kirjanen ilmestyi jo 1922. Nyt sata vuotta julkaisun jälkeen uskallan esitellä kirjan kautta aikain taiteellisesti kunnianhimoisimmaksi luonto-oppaaksi. Seppä kuvaili vaikkapa laulurastaan laulun niin runollisesti ja haltioituneena, että todellisen rastaan laulaessa koin hienoisen pettymyksen. Oletan jokaisen lukijan oivaltaneen, miten paljon äänien opettelu on muuttunut. Tällä vuosituhannella naapurissani asui linnuista kiinnostunut koulupoika. Jos hän kuuli oudon linnunäänen, muutama sekunti myöhemmin älykännykkä tirskui tai liversi netistä googlattuja lajiehdokkaita. Muistelin mielessäni Jussi Sepän tulkintaa peipon laulusta: -Tsittsit-tsit-tsit-tset-tset-tset... jne! 1960-luvun alussa muuttolinnut saapuivat keskimäärin puolitoista tai kaksi viikkoa myöhemmin kuin nyt, sen verran ovat kevätsäät lämmenneet. » LUHTA Kun peukaloinen vetäisee terävän ja kuuluvan viserryksensä, koko kymmengrammainen linnunruumis vapisee 70 Metsälehti Makasiini 9331_.indd 70 9331_.indd 70 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20
Sirittäjä laulaa kahta aivan erilaista säettä. Toinen on terävä sirinä, toinen erehdyttävästi hömötiaista muistuttava haikea vihellys. Hömötiainen on talvehtii Suomessa ja pesii varhain. Kevätlaulun kuulee yleensä huhtikuussa. Likimain samaa vihellystä laulava sirittäjä saapuu Suomeen vasta myöhään toukokuun lopussa. Peipon terhakka säe on eteläisen Suomen yleisin linnunlaulu. Keskivertometsässä peipot visertävät noin sadan metrin välein. Metsälehti Makasiini 71 9331_.indd 71 9331_.indd 71 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20
Niinpä keväisen laulukuoron solistien tunnistaminen on ilmiselvästi helpottunut. Myös kuuntelijoiden ja opettelijoiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Viikonvaihteessa aamuvarhaisella pääkaupunkiseudun metsissä – Nuuksiossa, Keskuspuistossa, Sipoonkorvessa – liikkuu ruuhkaksi asti kiikarikaulaisia retkeilijöitä. Pohjoisempana he hajaantuvat hiukan laajemmalle. Hyvän mielen kävelyllä Maailmassa esitellään vaikka minkälaisia tutkimuksia luonnonäänien ja metsässä kävelyn myönteisistä vaikutuksista sielun ja ruumiin terveyteen. Saman asian havaitsee tutkimattakin vain lähtemällä aamuvarhaiseen metsään. Sotien ja kulkutautien ahdistama mieli rauhoittuu ja on valmiimpi sietämään tulevien päivien kolauksia. Tietenkin lintuja riittää meteliksi asti missä hyvänsä naurulokkiruovikossa tai hanhipellolla, mutta metsässä niiden monilajisuus on eri luokkaa. Aivan sattumalta metsäluontoa ei määritellä monimuotoiseksi. Metsän aamukuorosta voi nauttia joko kuuntelemalla äänien kokonaisuutta tai sitten erittelemällä kuka minkäkin viserryksen ja huudahduksen päästää. Oikeastaan samalla tavoin jakautuu kuulijoiden kokemus sinfoniaorkesterista tai rockbändistä. Eri lajien tunnistaminen vie sisälle luontoon. Vuosien varrella kasvaa myös ymmärrys vähenevistä ja runsastuvista linnuista. Äänekkäät ja runsaslukuiset laulajat kannattaa opetella ensin. Sen jälkeen voi syventyä harhauttajiin, joiden luritukset muistuttavat toisiaan. Peippo ja pajulintu yli muiden Vapun seutuvilla Etelä-Suomen metsissä visertää yksi laji ylitse muiden, peippo. Peipot laulavat noin sadan metrin välein ja kokonaiskanta hipoo kymmentä milKuusitiheiköissä helisee punarinnan laulu. Se on satakielen sukua. Punarinnat tulevat varhain huhtikuussa, jolloin sulava lumi peittää metsänpohjia pohjoisessa. Kuulasta huiluaan lurittava mustarastas on nykyään yleisin rastaslaji sekä metsässä että kaupungissa. Keltasirkun sitsitys kuuluu parhaiten huhtikuussa ennen muuttolintujen vyöryä. Aivan sattumalta metsäluontoa ei määritellä monimuotoiseksi. » LUHTA 72 Metsälehti Makasiini 9331_.indd 72 9331_.indd 72 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20
Jos aamukonserttiin lähtee varhain ennen auringonnousua, laulajat ovat toisia kuin päivemmällä. Rastaat noudattavat tiukkaa työmoraalia, jossa laulun aika on hämärissä ja valon tullen metsästetään pikkuötököitä perheen elättämiseksi. Eteläisessä Suomessa jopa Oulun korkeudelle yleisin rastaslaji on nykyään mustarastas. Sille kelpaa sekä kerrostalon pihakuusi että erämaapuron naavakorpi. Kulorastaan huilu kuulostaa melkein samalta, mutta mielimetsä on vastakkainen. Se viihtyy kallioisissa ja valoisissa männiköissä. Varhaisaamun viheltäjä ei aina ole tavallinen laululintu. Varpuspöllö toistaa parin sekunnin välein kirkkaan vihellyksen, sellaisen nokkahuilun ylädeen. Jos solistia ei näe, ääni tuo mieleen pöllön sijaan punatulkun. Joskus pieni laulaja kuulostaa pieneltä ja iso isolta, mutta ei aina. Euroopan pienin lintulaji hippiäinen vetäisee lyhyen säkeensä niin korkealta ja niin hiljaa, että moni ikäihminen ei kuule mitään, vaikka tiitittäjä olisi aivan vieressä. Toinen kääpiölintu, peukaloinen, ei säästele desibelejä. Niukasti kymmengrammainen ruumis tärisee ja vapisee, ja iskevän terävä säe kiirii ihmiskorvaankin muutaman sata metriä.? l Pajulintu yltää Suomen toiseksi runsaimmaksi ja Pohjois-Suomessa runsaimmaksi pesimälinnuksi. Laulusäe muistuttaa peippoa, mutta on haikeampi. joonaa paria. Myöhemmin toukokuun lopussa saapuva pajulintu yltää liki samaan määrään ja on pohjoisessa runsain laji. Peippo ja pajulintu laulavat melkein samaa säettä, mutta peippo on ihmiskorvaan terhakka ja pirteä, pajulintu surumielinen. Ulkonäöltään ne ovat täysin erilaisia: peippo tanakka ja värikäs, pajulintu kellanvihreä maastoutuja. Kuusitiheiköissä ja kuusivaltaisissa metsissä runsaimpana laulaa punarinta. Punarinta saapuu heti aprillipäivän jälkeen, eikä helmeilevästä laulusta voi erehtyä. Laulaja on satakielen sukua ja liverryksen voi kuvitella pikku jalokiviksi, jotka ovat muuttuneet ääniksi. Metsälehti Makasiini 73 9331_.indd 73 9331_.indd 73 22.4.2022 17.20 22.4.2022 17.20
POHJOIS-KARJALAN Liperissä päämajaansa pitävän Ecotelligent Oy:n toimitusjohtaja Gyöngyi Mátray on omistanut viime vuotensa sille, että suomalaisesta puusta valmistetut tietoliikennemastot saisivat jalansijaa tietoliikennemastojen markkinoilla Keski-Euroopassa. Unkarilaislähtöinen Mátray on reissannut neuvotteluissa ympäri Eurooppaa ja päässyt vakuuttamaan asiakkaita siitä, että tietoliikennemastoja voi tehdä puurakenteisinakin. Alan pioneeri on törmännyt ennakkoluuloihin. Sana betonia ja terästä korvaavasta vaihtoehdosta kuitenkin leviää, esimerkiksi viime kesänä Pohjois-Italiaan, Milanon lähelle pystytetyn maston avulla. ”Olemme parhaillaan aloittamassa yhteistyötä Euroopan kahden suurimman mastopalveluiden tarjoajan kanssa”, Mátray kertoo. Liimapuu kestää kuormaa Jäykästä LVLja liimapuusta valmistetut 30ja 40-metriset Ecopol-mastot eivät Mátrayn mukaan jää teknisissä ominaisuuksissa kilpailijoidensa jalkoihin. Puurakenne on kilpailukykyinen erityisesti tiheästi asutuilla seuduilla, kun mastoon tulee asentaa huomattavia määriä tukiasemalaitteita. Suurimmat edut tulevat esiin kuitenkin puumateriaalin luonnollisuudessa ja hiilensidonnassa. ”Teleoperaattorit ja tietoliikenneinfran rakentajat ovat valmiita konkretisoimaan ilmastostrategiaansa TOISENLAINEN MASTO Suomalaisesta puusta tehdyt tietoliikennemastot haastavat teräksen ja betonin. ”Keski-Euroopassa puinen rakenne koetaan usein terästä ja betonia miellyttävämpänä.” Puurakenteiset mastot houkuttavat erityisesti niitä operaattoreita, jotka ovat kirjanneet vähähiilisyyden toimintansa periaatteeksi, Gyöngyi Mátray sanoo. TEKSTI HEIKKI HAMUNEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ, INWIT Maston pystytys vie muutaman päivän. 74 Metsälehti Makasiini » TUOTE & TEKIJÄ 9334_.indd 74 9334_.indd 74 22.4.2022 16.47 22.4.2022 16.47
ja kiinnostuneita vähähiilisistä vaihtoehdoista. Keski-Euroopassa vähähiilisyys ei ole meiltä päin tuleva uutinen tai argumentti vaan asiakkaiden oma vaatimus.” Yhtiön markkinarako on ennen kaikkea siellä, missä terästai betonimastot eivät enää saa rakennuslupia. ”On alueita, missä tietoliikenneyhteydet kyllä tarvitaan mutta missä mastojen tulisi sopeutua hyvin ympäristöönsä. Etenkin Keski-Euroopassa puinen rakenne koetaan usein terästä ja betonia miellyttävämpänä.” Esimerkiksi viime kesänä Milanon maisemiin pystytetylle mastolle Mátray lupaa käyttöikää 30 vuotta. ”Kun masto on elinkaarensa päässä, sen materiaalin voi kierrättää uusiksi puutuotteiksi ja näin turvata hiilivaraston mahdollisimman pitkään.” Unkarista Suomeen Mastojen idea syntyi alun pitäen Unkarissa. Teräsmastoja valmistanut unkarilainen Szigma-X-yhtiö teki aluevaltauksen ja aloitti myös puurakenteisten mastojen valmistamisen. Vuonna 2017 yhtiön teknologia, tuotekehitys ja valmistus siirtyivät Suomeen perustetulle Ecotelligent Oy:lle. Mátray perustelee muuttoa muun muassa mielikuvalla Suomesta puualan osaajana. ”Kestävä metsätalous, osaaminen puurakentamisessa ja tietoliikennesektorin nopea kehitys ovat Suomen vahvuuksia. Meille tuo lisäuskottavuutta se, että yhtiömme tuotekehitystä viedään eteenpäin nimenomaan suomalaisten asiantuntijoiden avulla.” Yhtiön Ecopol-mastot ovat keskeltä onttoja. Näin kaapelit, kytkentäkotelot ja muut laitteet voidaan sijoittaa maston sisään suojaan säältä ja ilkivallalta. Mastojen etuna on myös yksinkertainen kulItalian ensimmäinen puurakenteinen tietoliikennemasto pystytettiin viime kesänä autostrada A51:n viereen lähelle Milanoa. jetus ja kokoaminen. ”Tilaamme mastojen osat alihankkijoiltamme valmiiksi leikattuina, kymmenen metrin moduuleina. Moduulit kuljetetaan normaaleilla rekoilla pystytyspaikalle, missä osat nostetaan pala kerrallaan betonipohjan päälle. Maston kokoaminen vie pystytysporukalta 1–2 päivää”, sanoo. 5G-uudistuksen myötä Euroopassa pystytetään lähivuosina kymmeniätuhansia uusia tietoliikennemastoja. 5G-tekniikka edellyttää jo sinällään tiheämpää mastoverkostoa, mutta uusia mastoja tarvitaan myös siksi, että kaikki vanhat mastot eivät vastaa nykyvaatimuksia. Toimitusjohtaja kuitenkin tietää, että puurakenteiset mastot eivät tule olemaan valtavirtaa mastomarkkinoilla. ”Meidän tavoitteenamme on yhden promillen markkinaosuus.”? l Metsälehti Makasiini 75 9334_.indd 75 9334_.indd 75 22.4.2022 16.47 22.4.2022 16.47
PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄ GROUPIN päätös lakata ostamasta muuta kuin mäntyä, kuusta, koivua ja pienempää haapaa on kielteinen metsäluonnon kannalta. Tämä monimuotoisuuden edistämisen nimissä tehty kumarrus ja viherpesu-päätös on samalla välinpitämätön pyllistely metsänomistajien suuntaan. Toki lyhyellä aikavälillä voidaan saada aikaan hieman lisää lahopuuta, mutta pidemmällä aikavälillä tukahdutetaan metsänomistajien kiinnostus antaa metsissään sijaa muille kuin pääpuulajeille männylle, kuuselle ja koivulle. Tämähän olisi metsäteollisuuden mieleen, mutta en halua uskoa, että päätös on tehty näin laskelmoiden vaan päätös perustuu harkinnan puutteeseen ja viherpesun tarpeeseen. Lahopuun lisääminen on toki tärkeää monimuotoisuuden kannalta, mutta yhtä lailla pitäisi pyrkiä lisäämään elävien puiden puulajikirjoa. Sitä ei tehdä päätöksillä, joilla niiden taloudellinen arvo nollataan. Paras tae puulajikirjon monipuolistamiseksi olisi toimiva erikoispuukauppa. Mikäli hyvälaatuisille haavoille, lepille, raidoille, jaloille lehtipuille ym. on ostajia ja toimivat markkinapaikat, niille annetaan myös enemmän sijaa metsänhoidossa. Näiden puulajien täydellinen ”rauhoittaminen” tuo vain lyhytaikaista hyötyä metsäluonnolle. Mikäli näiden puulajien pieniläpimittaiselle puulle ei ole ostajia, harvennukset jäävät tekemättä eikä kehity laadukkaampia, järeitä ja arvokkaita erikoispuita. Toivottavasti muut metsäyhtiöt eivät seuraa Metsä Groupin esimerkkiä. Todella turmiollista monimuotoisuuden kannalta olisi, jos Metsä Groupin kaltainen päätös siirtyisi normiksi metsäsertifiointiin. KÅRE PIHLSTRÖM KARHUNPALVELUS MONIMUOTOISUUDELLE KOKO Eurooppa on sekaisin Ukrainan sodan takia. Ukraina ja Valko-Venäjä ovat Euroopan vilja-aittoja, ja niiden ruokatuotanto vaikuttaa koko Euroopan ruokamarkkinoihin. Miten tämä sota näkyy Suomen maaja metsätalouden tuotannossa, jää nähtäväksi. Olemme riippuvaisia Venäjältä tuotavasta energiasta: öljystä, maakaasusta sekä metsähakkeesta. Metsähakkeen tuonti Venäjältä on noin viidennes Suomen käyttämästä. Suurin osa tästä metsähakkeesta käytetään Itä-Suomen lämpölaitosten tarpeisiin. Mistä nämä lämpölaitokset saavat korvaavaa polttoainetta? Tämä on se suuri kysymys. Turpeen asema on nyt muuttunut, sitä tarvitaan. Turve on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. Me kaikki tarvitsemme esimerkiksi soraa ja mursketta. Näitä louhitaan keskitetysti määrätyillä alueilla. Myös turvetta nostetaan vain määrätyillä alueilla. Kaikkia Suomen soita ei valjasteta turpeen nostoon. Nämä alueet ovat luvanvaraisia. Jos turvetta joudutaan tuomaan ulkomailta, niin hinta sekä alkuperä ovat aivan toisia. Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoden 2023 loppuun. Vuoden 2024 alussa tulee voimaan uusi laki, joka on nimeltään Metka (Metsätalouden kannustejärjestelmä). Nyt on tullut signaaleja, että Metkaan sisällytettäisiin jonkin muotoinen tuki nuorten metsien hoidolle. Toivottavasti valtio ymmärtää tämän tuen tärkeyden Suomen metsäenergiasaatavuudelle. Kukaan ei tee palkatonta työtä yhteiskunnan hyväksi, ei edes metsänomistaja. Ne, jotka sitovat hiiltä, ovat maaviljelijät ja metsänomistajat, joiden tuotteita me kuluttajat ostamme. Jotta maaja metsätalous olisi kannattavaa, täytyy tuottajan saaman korvauksen nousta. Tästä syystä meidän täytyy ymmärtää, että ruoka, energia yms. kallistuvat. MARJA TOLONEN HAUSJÄRVI SOTA NÄKYY MONELLA TAVALLA MEILLÄKIN Työtehtäviin kuuluvat puukauppaan, metsänhoitoon ja asiantuntijapalveluihin liittyvien palveluiden markkinointi ja myynti sekä metsänomistajien neuvonta dynaamisessa ja mukavassa tiimissä. Lue lisää osoitteessa Mhy.fi/pohjois-karjala/uutiset ja laita hakemus meille 15.5.2022 mennessä! Haemme metsäasiantuntijaa Nurmekseen Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala Kuurnankatu 3 B, 80100 JOENSUU • pohjois-karjala@mhy.fi puh. 040 706 9166 Metsässä hyvä Mhy.fi/pohjois-karjala » PILKKEET 76 Metsälehti Makasiini 9335_.indd 76 9335_.indd 76 22.4.2022 16.55 22.4.2022 16.55
PALVELUKSEEN HALUTAAN LUKIJALTA LUKIJALTA Joka taajamassa voisi olla puu, useampi puu, jopa useita puuyksilöitä eri puulajeista ja metsikkö, jonka kasvua voisi seurata vaikkapa netistä tai puun vierestä taulusta. Vuosittain puun tai metsikön kasvu, koko ja pituus päivitettäisiin. Se olisi opettavaa. LUKIJA SIIKALATVALTA PUUTIETOA TAAJAMIIN Lapset lähtevät Vaarin mökille maalle, ekologisen saaneet on esimerkin. Tuntuu vihreä siirtymä onnekkaalle ja tunnelma autossa on mitä herkin. Vaarin mökki on keskellä omaa metsää ja perilla ollaankin pian. Matkan teko on ekoa, savua et nää, käy Audin moottori pierulla sian. Pappa lämmittää klapeilla mökkiään, muu vaihtoehto on mahdoton. Kun sekin EU:ssa kielletään, hän jakaa torakan kohtalon. Myös vaalii hän arjessa ekopuolta, kahlaa huussille hangessa vaivoin. Ei koskaan tyhjennä posliiniin suolta ”Näin kantaa korteni kekohon voin.” Ovessa ”Kijasma” isolla lukee, joka käynnillä syntyy jotakin uutta. Siellä istunut nykytaidetta tukee, suoli oottavi uutta jo tilaisuutta. Monet lentävät lomalle etelään, on Vaarille yhtälö mahdoton: ”Miksi rahansa tuhlata lämpimään, kun jo kesällä liiiankin kuumaa on?” Kone ilmaan saastetta kyllä työntää, ihan liian halpaa on matkustaa. Ihmiset itse ei saata myöntää: Turhamaisuus tyhmiä tekemään saa. ”Kaipa uusista koneista moottorit puuttuu, kuin lintu, se siipiään räpyttää?” Jos vihreää tekniikkaa pohtimaan juuttuu, on aika alkaa taas ”Kijasmaan” kömpimään. EMERITUSMETSURI EKOVAARI Pölkky Oy | polkky.com Pölkky Oy on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. Sahat ja jatkojalostuslaitoksemme sijaitsevat Kuusamossa, Taivalkoskella, Kajaanissa ja Oulussa. Liikevaihtomme on noin 200 miljoonaa euroa vuodessa ja työllistämme 420 alan ammattilaista. vastaamaan autoja junakuljetusten suunnittelusta, toimitusten seurannasta ja pyöreän puun sekä sivutuotteiden aikatauluttamisesta. Tartu haasteeseen ja kasvata vahvat juuret pohjoiseen! Lisätietoa tehtävästä ja hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme polkky.?/yritys/ura Haemme Kuusamoon OPERAATIOASIANTUNTIJAA » PILKKEET » PILKKEET Metsälehti Makasiini 77 9335_.indd 77 9335_.indd 77 22.4.2022 16.55 22.4.2022 16.55
HYÖNTEISTEN elämään kuuluu useita nahanluonteja. Kova kitiinipanssari ei veny, vaan eläimen kasvaessa sen on valmistettava uusi, entistä isompi puku edellisen, ahtaaksi käyneen kuoren sisälle. Vaihdossa vanha nahka repeää selästä, ja hyönteinen ponnistelee ulos vanhasta kuorestaan. Uusi puku on pehmeä ja ryppyinen. Näin toukalle jää kuorensa sisäpuolelle varaa kasvattaa elimiään suuremmiksi. Vedessä toukkana elävän hyönteisen viimeinen nahanluonti on kuin syntymä: elinympäristö ja hengitystapa muuttuvat. Juuri kuoriutunut hyönteinen on läpikuultava ja kalvas. Tässä vaiheessa hyönteinen on aivan avuton – on vain odotettava, että uusi puku kovettuu pysyvään kuosiinsa ennen kuin pääsee liikkeelle. Juuri kuoriutunut koskikorento pitää siipiään pystyssä, mutta kun iho on kovettunut, se laskee siipensä pitkin selkää. Näin ne eivät haittaa, kun se hakee suojaa ahtaista koloista tai karikkeen joukosta. Meillä koskikorentolajeja on 36, maailmalla noin 4 000. Useimmat lajit elävät virtaavissa ja runsashappisissa vesissä. Toukat ovat petoja, jotka saalistavat muita selkärangattomia. Keväällä kuoriutuvien lajien toukat kasvavat kiivaimmin talvella, jolloin kylmän hyydyttämät pikkueliöt ovat helppoa saalista. Korrien toukat puolestaan maistuvat siioille, taimenille ja nieriöille – niitäkään ei vesien viileys haittaa. Etelä-Suomen puroissa ja joissa koskikorennot ovat melko niukkoja, mutta pohjoisessa sekä lajiettä yksilömäärät ovat suurempia. SEPPO VUOKKO Uimarista tulee lentäjä Toukan selkänahka repeää ja aikuistuva koskikorento ryömii esiin. » PILKKEET ARVONTA! Tässä nuori korento näyttää jo aikuiselta, mutta vielä on odoteltava hetki ihon ja siipien kovettumista. JO RM A PE IP O N EN MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn Metsälehden verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/lukijakysely. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 15.5. mennessä vastanneiden kesken arvomme Fiskarsin kahden käden vesurin. Palkinnon arvo on noin 70 euroa. Viime numeron suosituin artikkeli oli ”19 kysymystä energiapuusta”. Arvonnassa palkinnon voitti tällä kertaa Esa Parkkinen Mikkelistä. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT? 78 Metsälehti Makasiini 9337_.indd 78 9337_.indd 78 22.4.2022 16.57 22.4.2022 16.57
Metsälehti Makasiini 79 Ensi numerossa METSÄLEHTI MAKASIINI 4/22 ILMESTYY 10.6. Seuraava Metsälehti ilmestyy 13.5. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 AKKUSAHALLA METSÄÄN Eliisa Kallioniemi p. 029 432 6100 Anna Back p. 040 1623991 Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Kauppak. 19 b, 40100 Jyväskylä Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p. 050 435 9362 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Jaana Gran, p. 09 315 49 842 Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Mari Pousi, p. 09 315 49 845 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 90. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 32 890 (lt/21) PunaMusta 2022 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkotuottaja Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 Palvelupäällikkö ISSN Painopaikka SA M I K A RP PI N EN 9338_.indd 79 9338_.indd 79 22.4.2022 17.23 22.4.2022 17.23
NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V 80 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIRISTIKKO 9339_.indd 80 9339_.indd 80 22.4.2022 17.25 22.4.2022 17.25
NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIKRYPTO 2, OIKEA RATKAISU MAKASIINIRISTIKKO 3 P A T U G J Ö L E C K S M I B I Ä N B M O R V H D Y F P I S T E E T T Ä T P A K A T U T P U U T A R H S A V O L L U M I J O K I S A A B L A O O N K I A I A J A S T I N O O D I T N A T A T J A I G A B R I E L F P B O H E E M I T O R D A L F R E D O A N L G L A M O U R A L R A J U I L M A O U L S A T I I R I U T A L A N C I A N V A S E T T E L U T R H M U S T A F A D N Y S Ä V I R I K E A L T U D O R I Y M L B I I S O N I I E L J A S P O P E D A T R V E S A Y I Ö Y O S A D U T A Ä L Y T Ö N L Y Ö N N I T I Ä K K I Ä N L L R N O S C A R A T Ö N I J Ä Y L Ä R A J A K Y H T I Ö Ä Y Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V TÄMÄN Makasiiniristikon vastausten tulee olla perillä 13.5.2022 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiiniristikko 3”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot Makasiinikryptosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Leena Leppämäki, Vaskivesi, Erkki Mustonen, Hattuvaara ja Soile Venäläinen, Kujala. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot. net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. Makasiinikrypto 2, OIKEA RATKAISU Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden hallitus on valinnut yhdistyksen uudeksi johtajaksi Marko Koskelan. Hän astuu toimeen, kun yhdistyksen nykyinen johtaja Kari Salo jää eläkkeelle syksyllä 2022. Koskela toimii tällä hetkellä Metsänhoitoyhdistys Kainuun johtajana. Aiemmin hän on työskennellyt Mhy Siikalakeudessa metsätoimihenkilönä. PEFC-Suomi PEFC-Suomen hallitus on valinnut metsänhoitaja Tatu Liimataisen yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi. Hän aloittaa yhdistyksen palveluksessa 2. toukokuuta ja ottaa toiminnanjohtajan tehtävät hoitaakseen kesäkuun alussa. Liimatainen siirtyy uuteen tehtäväänsä Brysselissä toimivasta konsulttiyritys Fourtoldinista, missä hän on ollut EU-yhteiskuntasuhteiden johtaja. Liimatainen seuraa tehtävässä metsänhoitaja Auvo Kaivolaa. Metsälehti Makasiini 81 9339_.indd 81 9339_.indd 81 22.4.2022 17.25 22.4.2022 17.25
METSÄTÖISTÄ 1950ja 60-luvuilla otetuissa valokuvissa moottorisahoja pitelevät miehet, joilla on hampaissa tupakka, yllä kulunut villakangastakki ja päässä karvalakki. Näkymä muuttui radikaalisti 1970-luvulla. Metsurit alkoivat pukeutua turvavarusteisiin. Yksi merkittävä käännekohta oli, kun metsurien työehtosopimukseen kirjattiin vuonna 1976, että työnantaja osallistuu metsätöissä tarvittavien turvavarusteiden hankintakuluihin. Työnantajille syntyi velvoite osallistua varusteiden hankintaan ja metsureille velvoite käyttää niitä. Tosin puunkaatajat alkoivat jo muutenkin ymmärtää, ettei pelkkä karvalakki riitä. ”Metsurit pitivät itse tärkeänä sitä, että kaikki turvavarusteet olivat päällä. Metsätyö oli vaarallista työtä”, kertoo metsäalan työturvallisuuskysymysten parissa sosiaalija terveysministeriössä pitkään työskennellyt Hannu Tapola. Tärkeimpiä moottorisahatöiden turvavarusteita olivat 1970-luvulla ja ovat yhä turvasaappaat tai -kengät, viiltosuojahousut ja kypäräpaketti eli kypärä, kuulosuojaimet ja silmiä suojaava visiiri. Metsureille värikäs takki on myös näkyvyyden kannalta tärkeä. Kärkisuojatut turvasaappaat ja viiltosuojahousut ovat yleistyttyään estäneet monen vakavan viiltohaavan syntymisen. Puita katkoessa tai oksia karsiessa saha lipsahtaa välillä väistämättä kohti metsurin alaraajoja. Yleisin kuolemantapauksia yhä aiheuttava sahaustapaturma on puun kaatuminen päälle. Siltä eivät turvavarusteetkaan valitettavasti suojaa. Lähteenä käytetty Moottorisaha sata vuotta Suomessa -kirjaa? l KARVALAKKI VAIHTUI KYPÄRÄÄN Puunkaatajien ylle alkoi 1970-luvulla ilmestyä turvavarusteita. Tässä sarjassa esitellään metsäalaa mullistaneita keksintöjä. Metsuri Jorma Martikainen puunkaadossa Ruokolahdella vuonna 1977. Kypärä, kasvosuoja ja kuulosuojaimet löytyvät, samoin metsurin varustevyö. Jaloissa on todennäköisesti turvasaappaat ja viiltosuojahousut. KA U N O LA IN E/ TE O LL IS U U SV IIK KO -L EH D EN A RK IS TO /E LK A VALTTERI SKYTTÄ 82 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 9340_.indd 82 9340_.indd 82 22.4.2022 17.28 22.4.2022 17.28
V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Jaa vanhan konkarin viisaus eteenpäin tulevalle metsänomistajalle. Metsälehti Makasiini 8 numeroa 39 90 norm. 74 € Untuvikon on turha aloittaa umpimetsästä. Lukemalla hän saa tarvittavat perustiedot ja -taidot viisaaseen ja vastuulliseen metsänomistamiseen. Laita tieto liikkeelle ja tilaa Metsälehti Makasiini lahjaksi tulevalle metsänomistajalle. tilaametsa.fi/konkari 9341_.indd 83 9341_.indd 83 26.4.2022 15.10 26.4.2022 15.10