›› Metsälehti perustettiin 1933 metsänomistajia opastamaan 28. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2023 • 12,50 € WWW.METSALEHTI.FI M ET SÄ LE H TI M A KA SII N I 3/2 02 3 TE EM A : M ET SÄ LE H TI 90 VU O TT A VUOTTA HYÖTYTIETOA 10005_.indd 1 10005_.indd 1 23.4.2023 11.46 23.4.2023 11.46
Kyllä Metsä pitää huolen omistaan. Metsä Groupin Metsäverkko-mobiili on uudistunut. Metsäsuunnitelmaosio on täysin uusi ja puukauppakin onnistuu nyt kokonaan älypuhelimella. Tee puukauppa Metsäverkko-mobiilissa Jatkossa mobiilissa on yhtä laajat palvelut kuin Metsäverkon tietokoneversiossa. Lataa Metsäverkko-mobiili puhelimesi sovelluskaupasta. Sovellus löytyy nimellä Metsäverkko. 10006_.indd 2 10006_.indd 2 23.4.2023 11.48 23.4.2023 11.48
82 S. S. 90 S. Tämän numeron kannen kuvasi Mikko Riikilä. AJASSA 4 PÄÄKIRJOITUS : Kasvun rajat 6 METSÄNOMISTAJA : Mäntymaiden mestarit 12 KORJUU EDULLISINTA AVOHAKKUULLA 14 METSÄTYYPPI : Romuttiko metsälaki hiilinielut? 15 SELLUN ALAMÄKI JATKUU SYKSYYN 16 LUKIJAN KUVA : Liian leveät urat TEEMA 18 UUDISTAMINEN : Lehtikuusta vai jotakin muuta? 28 VAIKUTTAJA : ”Tämä on rakettitiedettä” OMA METSÄ 36 METSÄNHOITO : 12 kysymystä viljelykuluissa säästämisestä 40 NÄILLÄ PÄRJÄÄT : Mallia taaperoista 42 TUTKIMUS : Hybridihaavalle sittenkin käyttöä 43 METSÄLÄISEN ALLAKKA : Kuka on rajanaapurisi? 44 KYSY POIS : Onko hieskoivu unohdettu? 47 PIKATESTI : Monen toimen riistakamera 48 PERINTÖMETSÄ : Omistusmuodot vertailussa TALOUS 51 RAHAPUU : Fiksua taimikonhoitoa 52 PUUMARKKINAT : Tukkitakuulle tarvetta 54 KUUKAUDEN PUUKAUPPA : Palvelupaketti ratkaisi 55 KUUKAUDEN TILAKAUPPA : Hyvästä kohteesta hyvä hinta 56 TILAMARKKINAT : Heikkeneekö rahastojen voima? 57 KOKEILU : Halkomakoneessa riittää voimaa METSÄLEHTI 90 VUOTTA 62 KASVUN TEKIJÄT 72 TAVOITTEENA ENTISTÄ ÄRHÄKÄMPI LEHTI 76 PUUN HINTA ON IKUISUUSKYSYMYS LUONTO 82 LUHTA : Lintusuo hiljenee 89 KOLUMNI : Joko paras kasvu meni 90 TUOTE & TEKIJÄ : Imago uusiksi 94 PILKKEET : Vahingossa syntynyt lähde 98 KÄÄNTEENTEKEVÄ : Vesakkosotien kaiku soi yhä JO RM A LU HT A JO H A N N A KO KK O LA M AT IA S H O N KA M A A » SISÄLLYS Metsälehti Makasiini 3 10007_.indd 3 10007_.indd 3 21.4.2023 13.56 21.4.2023 13.56
» PÄÄKIRJOITUS 4 Metsälehti Makasiini SAMI KARPPINEN TOIMITTAJA ”Suomen metsistä on Metsälehden historian aikana korjattu puuta yli 5 miljardia kuutiota. Silti metsissämme on puuta nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Se on satojentuhansien metsänomistajien maassa aika kova saavutus.” PIRJO HAVIA YRITTÄJÄ ”Onhan se metsän omistaminen hieno juttu! Tai ainakin sen tulisi olla. Joskus se tökkii. Perintömetsäjutussa yritin puristaa taulukkoon metsänomistajalle tärkeitä asioita ja verrata, miten ne käyttäytyvät eri omistusmuodoissa.” MIKKO RIIKILÄ TOIMITTAJA ”Tämänkertainen metsänomistajahaastattelu osoitti, että mäntyäkin voi kasvattaa kuin jalopuita Keski-Euroopassa. Kolmen sukupolven työ palkitaan nyt laadukkaan järeinä honkina, joista maksetaan hyvin.” Miten kasvun ihme näkyy sinun metsissäsi? Osallistu juhlakilpailuumme. Ohjeet löydät sivulta 92 TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA METSÄLEHDEN 90-vuotisjuhlanumeron teemaksi valitsimme kasvun. Lehden historiasta kertovasta artikkelista käy ilmi, kuinka kasvusta haaveiltiin ensimmäiset vuosikymmenet, sitten sitä hämmästeltiin ja nyt kauhistellaan kasvuvauhdin hidastumista. Metsien kasvu on ollut nopeaa, mutta näin pohjoisessa se on väistämättä hidasta. Nykyisten puuvarojen karttumiseen on mennyt pitkä aika, eikä toivottua kasvun lisäystä ole mahdollista saada aikaan nopeasti. Metsille asetetut tavoitteet ovat kiertoajan kuluessa ehtineet vaihtua moneen kertaan. Vielä niinkin äskettäin kuin kymmenen vuotta sitten 2013, hyvät uutiset metsien inventoinnin tuloksista aiheuttivat vaatimattomia otsikoita. Metsävarat olivat kasvaneet, mutta niiden kasvattaminen tuntui turhalta, kun puun tarve oli hiipumassa. Vasta seuraavana vuonna päätös Äänekosken tehtaasta käynnisti uuden investointiaallon. Metsälehden haastattelema erikoistutkija, Kari T. Korhonen osasi jo 2013 kertoa, että kasvussa ollaan saavuttamassa lakipiste. Siihen ei liittynyt dramatiikkaa, sillä sodan jälkeen uudistetut metsät olivat ohittamassa nopeimman kasvuvaiheen. Eniten tutkija kertoi yllättyneensä edellisen inventoinnin tuloksista. Niissä metsien kasvu oli noussut 100 miljoonan kuutiometrin tuntumaan odottamattoman aikaisin. Vielä 90-luvulla raja oli tuntunut mahdottomalta saavuttaa. Merkillepantavinta kymmenen vuoden takaisessa lehtihaastattelussa on huoli liian voimakkaista harvennuksista. Jatkuessaan ne tulisivat näkymään sekä puustopääomassa että metsien kasvussa. Nyt tiedetään, että näin on käynyt. Lisäksi kuituja energiapuun kysyntä on kasvanut ja sen seurauksena harvennushakkuiden pinta-ala on lisääntynyt huomattavasti. Tulevien kasvujen varmistamiseksi harvennusten korjuujälki on saatava paranemaan. ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Kasvun rajat 10008_.indd 4 10008_.indd 4 21.4.2023 14.05 21.4.2023 14.05
» METSÄ NYT Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. Metsälehti Makasiini 5 AUTTIKÖNKÄÄN vanha metsä Rovaniemen liepeillä kylpee auringonvalossa huhtikuun 18. päivä – kevät on jo pitkällä. Etelärinteet ovat paikoitellen sulaneet, ja aluskasvillisuus saa jo nauttia auringonvalosta. Pohjoisen varjopuolen rinteillä on vielä hankikanto pitkälle yli puolenpäivän. KUVA: MARKO OIKARINEN 10008_.indd 5 10008_.indd 5 21.4.2023 14.05 21.4.2023 14.05
MÄNTYMAIDEN MESTARIT Kangaspeskan suvulla on jo sata vuotta sitten kehitetty resepti, jolla mänty kasvaa arvopuuksi. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT PETTERI KIVIMÄKI RUOVESI » METSÄNOMISTAJA 6 Metsälehti Makasiini 10009_.indd 6 10009_.indd 6 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07
”Kun hirsimies kysyy pituudeltaan 12-metrisiä ja latvaltaan 40-senttisiä hirsiä, on myyjän neuvotteluasema vahva.” T T ALON katolla kieppuvassa tuuliviirissä seisoo vuosiluku 1584. Siitä alkaen Kangaspeskojen suku on asustanut samoilla sijoilla Ruovedellä. Tai ehkä vieläkin pidempään, mutta kirjalliset dokumentit yltävän tuohon vuoteen. Vanhin nykypäiviin säilynyt dokumentti on tiluskartta 1700-luvulta. Hauras pahvikäärö, jota tilaa tällä hetkellä isännöivät veljekset Esko ja Kari Kangaspeska varovasti avaavat. Paljon vankempana näyttönä suvun pitkistä juurista seisoo pihapiirissä menneiden aikojen hirsirakennuksia, vanhimmat ajalta ennen savupiippuja. Hirsillä on iso rooli edelleen – mutta palataan siihen tuonnempana. Pienimuotoinen karjatalous loppui jo ennen EU-aikaa. Metsät eivät keskimäärin ole paraskasvuisimpia lehtomaisia kuusimaita, vaan pohjoishämäläisellä vakaudella suoraa vähäoksaista petäjää työntäviä harjumaita. Ja mikä parasta, kun kuntan kaapii pois mäntykankaalta, pinnan alta paljastuu soraa. ”Aiemmin jalostimme soraa betoniksi, mutta tiukentuvien direktiivien vuoksi pienen betoniaseman toiminta kävi kannattamattomaksi. Nyt myymme soraa lähinnä Ruovedelle ja lähikuntiin. Sora on pääelinkeinomme ja työllistää meidät kesäisin. Talvisin on aikaa metsätöille”, kertoo Kari Kangaspeska. Tilan omistus on yhtymällä, johon veljesten lisäksi kuuluu heidän setänsä Hannu Kangaspeska. Metsänhoidon eturintamassa Kangaspeskojen tila on suomalaisen metsänhoidon pioneereja yksityismetsissä. Vuoden 1950 metsänmarssi tai hieman sitä ennen laadittu harsintajulkilausuma eivät täällä olleet käännekohtia vaan lähinnä välietappeja. Metsänhoidon malli löytyi jo 1920-luvulla, kun maat siirtyivät Eskon ja Karin isoisälle. ”Pappa” vaihtoi harsintahakkuista avohakkuisiin ja metsänviljelyyn, ilmeisesti lähiseudun kartanoiden mallin innoittamana. Vuonna 1950 hän oli Ruoveden metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtajana mukana järjestämässä valtakunnallista metsämarssia. Ei siis ihme, että tilaa esitellyt juttu päätyi Metsälehden ”Ansiomerkkitiloja” -vinjetin alle vuonna 1952. Veljesten isä, viime vuonna edesmennyt Erkki Kangaspeska oli tunnettu vaikuttaja yksityismetsätaloudessa. Hän toimi muun muassa Pirkanmaan metsäkeskuksen puheenjohtajana. Esko ja Kari eivät ole isiensä lailla näkyneet luottamustehtävissä. ”Tämä on ollut meidän valintamme. Luottamustehtäviin käytetty aika olisi perhe-elämältä pois.” Vanhin kartta Kangaspeskojen tilasta on peräisin 1700-luvulta. Ostajat tietävät kysyä meiltä, kun tarvitsevat järeitä mäntyjä. Silloin puun hintakin kohoaa, Esko Kangaspeska kertoo. 1970-luvulla käsin piirrettyyn metsäkarttaan kirjattiin eri metsiköiden hoitotoimet, Esko (vas.) ja Kari Kangaspeska esittelevät. » METSÄNOMISTAJA 8 Metsälehti Makasiini 10009_.indd 8 10009_.indd 8 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07
RESEPTI LAATUMÄNTYJEN KASVATUKSEEN 1. VALITSE hiekkainen kangasmaa. 2. ANNA männikön syntyä luontaisesti vaikkapa uudistamiskaistaleelle. 3. ANNA taimikon kasvaa taajana – unohda kemeraohjeet. 4. HARVENNA varovasti. 5. ANNA kasvaa sata vuotta. 6. ETSI ostaja, joka arvostaa järeitä laatupuita. Kangaspeskojen elanto tulee harjumaisemista. Kangasmetsät kasvavat arvokkaita mäntyjä ja kuntan alla piilee soraa. Metsälehti Makasiini 9 10009_.indd 9 10009_.indd 9 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07
Tuote, jota muilla ei ole Kangaspeskojen metsätalouden kärkituote ovat järeät ja laadukkaat männyt, joiden perään design-hirsitalouden rakentajat ovat oppineet soittelemaan. Kangaspeskoilla on myydä sellaisia hirsiä, joita muilla ei ole. ”Kun hirsimies kysyy pituudeltaan 12-metrisiä ja latvaltaan 40-senttisiä hirsiä, on myyjän neuvotteluasema vahva”, sanoo Esko Kangaspeska. Ja tällaisia puita mäntykankailla on kasvanut kolmen sukupolven työn tuloksena. ”Emme me kaikkia mäntyjä noin suuriksi kasvata, mutta ei niitä alle satavuotiaina kaadeta. Puita myydään asiakkaan tarpeen mukaan tilaustyönä, jolloin katetta puulle saadaan nostettua.” Myös puunkorjuussa on päädytty omintakeiseen ratkaisuun. Eskon talvi kuluu järeiden mäntyhirsien kaateluun. Ensiharvennukset ja energiapuuhakkuut myydään pystykorjuuseen. Ratkaisuun on monta pätevää syytä. Ensinnäkin hirsien hinta on sitä luokkaa, että moottorisahahakkuu on mielekästä. Toisaalta osa puista on niin suuria, ettei niitä saisi nurin hakkuukoneella. ”Eivätkä kaikki hirsirakentajat edes kelpuuttaisi puita, joiden pinnan moton vetorulla on rikkonut.” Sitä, paljonko metsäomistaja järeimmistä hirsiaihioistaan saa, ei kerrota. Mutta millään satasen kantohinnoilla ei kunnon hirsitukkeja kannata kuitenkaan kysellä. Esko Kangaspeska kiittelee Erkki-isänsä kaukonäköisyyttä, joka nyt helpottaa järeiden mäntyjen korjuuta. ”Hän tapasi jättää isoja mäntyjä metsäteiden varsille, josta niitä on nyt helppo korjata. Kaadan hirsimännyt talvella moottorisahalla kaatokiilojen avulla tien suuntaan, joten isotkin rungot saa pois niin, etteivät taimikot juuri vaurioidu.” Metsäteitä tilan mäntykankaille on tehty runsain mitoin: soraa on omasta takaa eikä harjumailla tarvita kummoista pohjustustakaan. Puukaupoissa ympärivuotinen kantavuus on vastaansanomaton myyntivaltti. ”Harvennusleimikoidenkin ostajat Järeät tukit kaadetaan pääosin itse, harvennukset sen sijaan myydään pystykaupalla, usein energiapuuksi. Esko Kangaspeskan isä tapasi säästää isoja mäntyjä metsäteiden varsille. Siitä ne on nyt helppo korjata, kun hirsimiehet tarvitsevat todella järeää puuta. » METSÄNOMISTAJA 10 Metsälehti Makasiini 10009_.indd 10 10009_.indd 10 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07
soittelevat meille, kun koneet pitäisi saada työllistettyä kelirikkoaikaan.” Laatumänty varttuu hitaasti Harjumaiden metsänhoito on perusteiltaan helppoa. Metsä uudistuu, kunhan kunttaa kevyesti muokataan. Siihen Kangaspeskoilla on kaivinkoneet omasta takaa. ”Isän aikana meillä ei juuri aukkoja tehty. Suosimme edelleen kaistalehakkuita, jossa metsän reunaa väljennetään niin, että taimikko on valmiina, kun puusto myöhemmin poistetaan”, Kari Kangaspeska kertoo. Jatkuvan kasvatuksen kanssa Kangaspeskojen männikönhoitoreseptillä ei ole mitään tekemistä. ”Ei mäntykankaita voi kasvattaa jatkuvapeitteisinä pelkästään isoimpia puita poimien. Kuten huomaat, tukkimänniköiden varjoon syntyy vain kuusia. Niille meidän kankaamme ovat liian karuja kasvupaikkoja”, Esko Kangaspeska selvittää. Veljesten männiköiden kasvatusresepti ei myöskään sovi kemeraohjeiden tai valtakunnallisten metsänhoitosuositusten pykäliin. Laatupuu kasvaa hitaasti ja taajassa. ”Luontaisesti syntynyt mäntytaimikko on yleensä taaja, runkoluku on helposti kymmeniä tuhansia hehtaarilla. Harvennamme taimikon kertaalleen raivaussahalla, mutta puita jätetään reilusti tavallista enemmän ja männikkö saa varttua, kunnes varjostus tappaa alaoksat tyvitukin mitalta. Silloin puut ovat noin kymmenmetrisiä.” Kangaspeskojen mäntyresepti tarjoaa myös säästövinkin taimikonhoitokuluihin. Riukumetsään ei enää mennä raivaussahalla, vaan harventajaksi otetaan giljotiinikouralla varustettu hakkuukone ja puut korjataan energiaksi. ”Raivaussahatyö maksaisi varmasti 600 euroa hehtaarilla, mutta energiapuusta saa jopa hieman tuloja”, Kari Kangaspeska sanoo. Männikkö kasvatetaan koko kiertoajan kohtalaisen taajana ja aikaa kuluu noin sata vuotta. Näin veljesten isoisän käynnistämä ”laatumäntytehdas” tuottaa nyt satoa. Tämä on myös tehokasta hiilensidontaa. Metsä kasvaa runsaspuustoisena pitkän kiertoajan, ja iso osa puusta käytetään vuosisadat kestäviin hirsirakennuksiin. Maakuntakaava ärsyttää Veljesten isää Erkki Kangaspeskaa haastateltiin Metsälehdessä vuonna 2000. Tuolloin hän kertoi lannoittavansa jopa satavuotiaita puustoja tuottaakseen järeää arvopuuta. Ne ovat arvattavasti juuri niitä, mistä Esko nyt kaatelee monen kuution puita hirvitalojen tekijöille. Tilalla olisi edelleen runsaasti metsiä, joissa lannoitus olisi houkutteleva keino lisätä ja jatkaa mäntyjen arvokasvua. ”Mieli tekisi lannoittaa, mutta kun ei voi”, Esko Kangaspeska toteaa. Syynä ei ole lannoitteiden kalleus, vaan maakuntakaava, jossa Kangaspeskojen maat luokiteltiin pohjavesialueiksi. Niillä metsänlannoittaminen on kattavasti kielletty. ”Ne todettiin Tampereen mahdollisiksi raakaveden lähteiksi. Ajatus tuntuu vähän utopistiselta, kun matkaa on yli sata kilometriä”, Kari Kangasniemi sanoo. Maakuntakaava mutkistaa myös soravarojen hyödyntämistä. Maa-aineksen ottolupien saaminen käy koko ajan hankalammaksi. ”Ruoveden kunnan kanssa asiointi sujuu mutkattomasti, mutta ely-keskus vetoaa nykyisin mitä ihmeellisimpiin asioihin”, Kari Kangaspeska sanoo. Hän pelkää, että samanlainen pikkutarkka säätely ulottuu tulevaisuudessa myös metsiin, jolloin niidenkin hyödyntäminen hankaloituu. Esko ja Kari ovat 17. sukupolvi Kangaspeskoja, jotka ovat maitaan hoitaneet. Tulevaisuus on toistaiseksi epävarmaa, koska veljesten lapset ovat muuttaneet rintamaille ja työskentelevät akateemisissa ammateissa. Metsiä kuitenkin hoidetaan aina myös seuraavaa sukupolvea varten. ”Käymme nuoremman polven kanssa paljon metsäretkillä oppimassa ja keskustelemassa metsänhoidon haasteista. Mielestäni metsänhoito ei ole niin mustavalkoista, kuin esimerkiksi julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää. Tätä haluan tähdentää myös jälkipolville”, Esko Kangaspeska sanoo.? l KARI KANGASPESKA IKÄ 62 vuotta KOULUTUS: kauppaopisto ja maamieskoulu TYÖSKENTELEE soranjalostusyrittäjänä VAIMO ja kaksi aikuista tytärtä HARRASTUS tennistä ESKO KANGASPESKA IKÄ 60 vuotta KOULUTUS : yrittäjäopisto, maamieskoulu ja metsäkoulu TYÖSKENTELEE soranjalostusyrittäjänä VAIMO ja kaksi aikuista tytärtä HARRASTAA kalastusta Harjumaan männiköt uudistuvat luontaisesti esimerkiksi kaistalehakkuiden avulla. Metsälehti Makasiini 11 10009_.indd 11 10009_.indd 11 21.4.2023 16.07 21.4.2023 16.07
Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävässä poimintahakkuussa puunkorjuu maksaa suunnilleen saman kuin alaharvennuksella, Luken tutkimuksesta selviää. KU VA : JU H A O LL IL A MIKKO RIIKILÄ LAPISSA on tutkittu jatkuvan kasvatuksen hakkuiden korjuukustannuksia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksissa vertailtiin poimintahakkuun, alaharvennuksen ja avohakkuun korjuuta. Tutkimus tehtiin kuivahkon kankaan männiköissä. Alaharvennuksessa poistettiin pienimpiä puita, poimintahakkuussa korjattiin valtapuusto ja avohakkuussa kaikki ainespuu. Avohakkuulla korjuu oli edullisinta. Poimintaja alaharvennuksella korjuu maksoi saman verran. ”Poimintahakkuilla hakkuuta hidastaa jäävän puuston varominen, mutta hakattavien puiden isompi koko ja suurempi hakkuukertymä lisäävät tuottavuutta”, tutkija Juha Laitila Lukesta kertoo. Tutkimuksessa pyrittiin myös ennustamaan poimintahakattujen männiköiden tulevaa kehitystä. ”Metsän tulevaan kehitykseen liittyy paljon epävarmuutta. Jos kasvamaan jätettyjen, valtapuita pienempien mäntyjen kasvu ei elvy toivotusti ja taimikon syntyminen viivästyy, seuraavaa hakkuukertaa joudutaan odottamaan ennakoitua kauemmin. Se alentaa metsänkasvatuksen kannattavuutta”, Luken tutkija Jaakko Repola sanoo. Luontaisen uudistamisen varmistamiseksi poimintahakkuu tehdään voimakkaana. Se alentaa puuston tulevaa kasvua, mikä tarkoittaa hiilinielun supistumista. AVOHAKKUULLA EDULLISINTA 35 30 25 20 15 10 5 Korjuukustannus avohakkuulla Korjuukustannus poimintahakkuulla Korjuukustannus harvennushakkuulla Korjuukustannus, €/m 3 Rungon käyttöosan keskitilavuus koealalla, m 3 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3 Kustannuksissa on eroa Lähde: Luke 12 Metsälehti Makasiini » AJASSA 10010_.indd 12 10010_.indd 12 21.4.2023 16.11 21.4.2023 16.11
”Ennusteiden mukaan poimintahakkuu alentaa männikön vuosikasvua 1–1,5 kuutiota hehtaarilla alaharvennukseen verrattuna. Se tarkoittaa 20–25 prosentin alenemaa.” Tutkija Jaakko Repola, Luke 5–7 €/m 3 Korjuun hintaetu avohakkuulla verrattuna harvennustai poimintahakkuuseen Metsälehti Makasiini 13 10010_.indd 13 10010_.indd 13 21.4.2023 16.11 21.4.2023 16.11
1 Metsälaki ei enää määrittele uudistamiskypsyyttä. Oliko tämä virhe, tutkimuspäällikkö Kari T. Korhonen? Lakimuutos ei näytä vaikuttaneen metsien uudistamiseen. Keskimääräinen uudistamisjäreys on laskenut 2000-luvulla, mutta muutos tapahtui jo ennen vuotta 2014. Romuttiko vuoden 2014 metsälaki metsien hiilinielut sallimalla rajoittamattomat päätehakkuut ja entistä voimakkaammat harvennukset? Metsiä ei loputtomiin voi pitää hiilinieluna. Väistämättä tulee jaksoja, jolloin joko hakkuutai luonnonpoistuma on kasvua suurempi eli metsä on CO2-lähde. Talousmetsämme ovat sellaisessa vaiheessa, että niissä on voinut puuntuotannollisesti kestävästi lisätä hakkuita samaan aikaan, kun kasvu on taittunut. Voitaisiinko metsien hiilinieluja lisätä kiertoaikoja pidentämällä? Kyllä. Jari Hynysen tutkijaryhmän mukaan kiertoaikojen pidentäminen 10–15 vuotta nykyisistä suosituksista lisäisi merkittävästi hiilinielua pariksi vuosikymmeneksi. Se ei kuitenkaan olisi järkevää tuhoalttiissa kohteissa, esimerkiksi kuusikoissa eteläisessä Suomessa juurikäävän riskialueilla. Kuinka paljon puun saatavuus vähenisi? Pitäisikö sellutehtaita ja sahoja sulkea? Hakkuiden tulisi muuttua entistä harvennuspainotteisemmiksi, jolloin kokonaiskertymä ei välttämättä laskisi lainkaan. Korjuukustannukset tosin nousisivat. Taimikoiden hoitaminen on edelleen tärkeää, jotta harvennukset voidaan tehdä oikeaan aikaan ja kannattavasti. l TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA MINNA RAITAVUO ROMUTTIKO METSÄLAKI HIILINIELUT? Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta oli arvioimassa nykyisen eli vuoden 2014 metsälain ilmastovaikutuksia. KARI T. KORHONEN KUKA: Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö MITÄ: Vastaa valtakunnan metsien inventoinneista MIKSI: Luonnonvarakeskus arvioi metsälain ilmastovaikutuksia maaja metsätalousministeriön pyynnöstä, Korhonen osallistui työhön 2 3 4 » METSÄTYYPPI 14 Metsälehti Makasiini 10011_.indd 14 10011_.indd 14 21.4.2023 14.18 21.4.2023 14.18
PITKÄKUITU eli havusellun hinnat kääntyivät viime vuoden lopulla laskuun kaikilla isoilla markkinoilla Euroopassa, Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa. Laskun odotetaan jatkuvan ainakin syyskaudelle. Taustalla on paperin kulutuksen supistuminen ja se, että koronarajoitteet leikkaavat Kiinan talouskasvua ennakoitua pitempään, minkä vuoksi sellua kertyy logistiikkaketjun varastoihin. Hintataso on silti edelleen kohtuullisen hyvä. Laskukaan ei ole sen dramaattisempi kuin että nimellishinnoissa on palattu vuoden takaiseen tilanteeseen. Kolmen lajin pitkäkuitua Havusellua on kolme päätyyppiä, joita kaikkia voidaan tuottaa valkaistuna tai valkaisemattomana. Yleisin on pohjoinen pitkäkuitu, johon Suomenkin tuotanto kuuluu. Eteläisellä pallonpuoliskolla radiatamännystä valmistettu sellu ei ominaisuuksiltaan yllä aivan pohjoisen pitkäkuidun tasolle. Yhdysvaltojen etelävaltioissa etelänkeltamännystä tuotettu ja etelänpitkäkuiduksi kutsuttu sellu on karkeahkoa, mutta sopii tuotteisiin, joissa tarvitaan imukykyä. Kypsä markkina Pitkäkuituista markkinasellua tuotetaan globaalisti vuosittain vajaa 30 tonnia. Siitä 25 miljoonaa tonnia on valkaistua, eli noin 20 uuden Kemin-tehtaan tuotannon verran. Markkinasellulla tarkoitetaan sellua, joka myydään toiselle yhtiölle tai yhtiön sisällä valtakunnanrajan yli. Pitkäkuitusellun markkinat ovat kypsät, kulutus kasvaa noin prosentin vuodessa. Uuden ison tehtaan käynnistyminen tarkoittaa, että likipitäen sama määrä tuotantoa vähenee jossain päin maailmaa. Yhteen sellutonniin tarvitaan kuusi kuutiota kuitupuuta. Puukustannus on sellunvalmistuksen suurin kustannuserä yli 50 prosentin osuudella.? SELLUN ALAMÄKI JATKUU SYKSYYN Laskusta huolimatta hintataso on yhä kohtuullisen hyvä. 600 900 1200 1500 Heittelee kuin sellun hinta Valkaistun havusellun hintakehitys Euroopassa, dollaria/tonni 18.4.2023 2022 2023 2019 2020 2021 Lähde: Fastmarkets FOEX Koronarajoitteet pudottivat sellun kuten muidenkin teollisuushyödykkeiden hintoja, mutta hinnat palautuivat nopeasti talouteen pumpatun elvytysrahan myötä. Nykyinen hinnanlasku etenkin paperinkulutuksen supistumisen ja Kiinan koronarajoitusten pitkittymisen seurausta. MIKKO HÄYRYNEN » AJASSA Metsälehti Makasiini 15 10012_.indd 15 10012_.indd 15 21.4.2023 14.24 21.4.2023 14.24
LIIAN LEVEÄT URAT? Metsälehti.fin kuvapalstalla huomio kiinnittyi ensiharvennuksen ajouriin. Nimimerkki Sulli lähetti kuvan ensiharvennuskohteeltaan. Kritiikki alkoi heti. 30 HYVÄ UUTINEN LUKIJAN KUVA Kyllähän metsä on tuon näköistä harvennuksen jälkeen, vaikka mitä on tehty sitä ennen. Lähinnä huomattavat ajourat pistävät silmään.” Jees H-valta ”Täällä mäkisessä Keski-Suomessa vaihtoehdot urien sijoittelulle ovat vähissä. Kerralla kunnon ura, ja sitä käytetään koko kasvukierron ajan.” Suorittava porras ”Minusta tuossa on vähän liian leveät ajourat. Uskon, että koneet olisivat mahtuneet vähän pienemmästäkin urasta.” Metsuri-motokuski ”Kantavilla mailla on sama, missä kakkosharvennuksen jälkeen kulkevat ajourat, kunhan ne ovat muuten oikeilla kohdilla noin 20 metrin päässä toisistaan.” Puuki ”Olen joskus nähnyt motokuskeja, jotka hakkaavat varmuuden vuoksi erittäin leveät ajourat, ilmeisesti pelkäävät kolhittuja puita?” Apli ”Onhan se tietysti mukava ajaa, kun on reilu metri puolellansa vapaata tilaa. Kyllä näistä pitää olla huolissaan.” Pihkatappi ”Ensiharvennuksesta alkaen ajouraverkosto on tehtävä maastonmuotojen määräämänä, esteet ja kosteat paikat huomioiden.” Mehtäukko LUONNONHOIDOSSA TÖITÄ TARJOLLA METSÄALAN ympäristötukihakemukset ovat nelinkertaistuneet viidessä vuodessa. Vuonna 2022 alan toimijoiden tekemien hakemusten perusteella solmittiin yli 200 ympäristötukisopimusta, joiden yhteispinta-ala oli lähes tuhat hehtaaria, kerrotaan Suomen metsäkeskuksen katsauksessa. Töitä on tulevaisuudessa yhä enemmän tarjolla, sillä pelkästään Metsäkeskus on avannut hankehakuun vuosittain useita kymmeniä luonnonhoitohankkeita eri puolilla Suomea. Metsäkeskuksen lisäksi muun muassa Metsähallituksen Luontopalvelut ja ely-keskukset hakevat tekijöitä hankkeilleen. M IK KO H ÄY RY N EN Juurikääpätuhot lisääntyivät vuonna 2022 noin 30 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Lähde: Luonnonvarakeskus, Metsätuhot vuonna 2022 » AJASSA 16 Metsälehti Makasiini 10013_.indd 16 10013_.indd 16 21.4.2023 14.27 21.4.2023 14.27
Puukaupat valmiiksi ennen kesää Kevättalvi on hyvää aikaa sopia tulevan kesän puukaupat ja metsänhoitotyöt. Me Stora Ensossa autamme, palvelemme ja teemme työt metsässä juuri niin kuin on sovittu. Varaa henkilökohtainen tapaaminen oman Stora Enson metsäasiantuntijasi kanssa tai hoida asiat näppärästi eMetsä-verkkotapaamisena, saat henkilökohtaista neuvontaa myös eMetsässä. Metsäasioiden kanssa et ole yksin Onnittelut 90-vuotiaalle Metsälehdelle! Stora Enso Asiakaspalvelu 02046 1478 (ark 8–16) storaensometsa.fi Nyt Tähtitilillä puukaupparahalle 4,00 % korko Sovi eMetsä-verkkotapaaminen osoitteessa storaensometsa.fi/emetsa 10014_.indd 17 10014_.indd 17 20.4.2023 14.16 20.4.2023 14.16
Lehtikuusta vai JOTAIN MUUTA? Viime vuosina on tullut selväksi, että ilmastonmuutoksesta kärsivää kuusta istutetaan jo enemmän kuin tarpeeksi. Männyn ja koivun lisäksi on tarjolla muita vaihtoehtoja. TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ KUVAT MATIAS HONKAMAA JA SEPPO SAMULI 18 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10083_.indd 18 10083_.indd 18 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
Timo Manunen on istuttanut metsiinsä lehtikuusia. Niin viime vuosien istutukset kuin 2000-luvun taitteessa tehty ensimmäinen lehtikuusikokeilu ovat onnistuneet hyvin Pohjois-Savon Tervossa. Metsälehti Makasiini 19 10083_.indd 19 10083_.indd 19 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
H H I E K K AT I E k aar t aa kohti maalaistalon pihaa. Puiden välistä, peltojen takaa pilkottaa punaisia piharakennuksia. Samankaltaisia näkymiä Etelä-Savossa riittää, mutta tämä pihaan vievä väylä on kuitenkin poikkeuksellinen. Hiekkatien vieressä, pellon reunassa kasvaa erityinen puu. Muu keväinen maisema vihertää, mutta kookas puu näyttää yhä harmaalta. Puulla on paksu, uurteinen runko ja leveä latvus. Kun pysähtyy katsomaan tarkemmin, huomaa, että puun oksien kärjet ovat pullistuneet. Lehdet ovat puhkeamassa. Iäkäs puu on sekin heräämässä kesään. Mikä pärjää muuttuvissa oloissa? Olemme tulleet ihastelemaan komeaa puuta syystä. Ilmasto muuttuu. Nyt viimeistään on aika pohtia, pitäisikö Suomen talousmetsien puulajivalikoimaa monipuolistaa muutoksen vuoksi. Monipuolisempaa puustoa on syytä harkita kotimaiseen kuuseen kohdistuvien riskien vuoksi. Kuusi on 2000-luvun suursuosikki, selvästi istutetuin puulaji, mutta juuri kuusen ennustetaan kärsivän eniten ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista kuivuuskausista, hyönteistuhoista ja muista seurauksista. Mäntyharjulaisen pellon reunassa kasvava puu voi olla yksi vaihtoehdoista: puulaji, joka pärjää lämpenevissä ja muuttuvissa oloissa kuusta paremmin. Onhan kyseinen jalo puulaji kasvanut Suomessa jo tuhansia vuosia. Toki viimeisimpinä vuosisatoina puulaji on käynyt harvinaisemmaksi. Sitä ovat kurittaneet niin kylmyyskaudet kuin ihmisen kirves. Antaa komean puun heräillä vielä hetki kevätauringossa ja matkataan pari sataa kilometriä pohjoisemmaksi. Pohjois-Savon Tervossa kasvaa toista puulajia, joka on jo pitkään ollut suosituin vaihtoehto talousmetsien pääpuulajeille: kuuselle, männylle ja rauduskoivulle. Idea ukilta Metsänomistaja Timo Manunen on innostunut viime vuosina istuttamaan metsiinsä Tervoon lisää lehtikuusia. Puulaji erottuu kevään ja alkukesän metsämaisemasta kirkkaan vihreänä. Lehtikuusi on jo pitkään ollut neljänneksi suosituin metsänistutuspuu. Suosio on tosin huomattavasti pienempi kuin pääpuulajien: Vuonna 2021 metsänistutuksiin toimitetuista puuntaimista 99,8 Vaikka lähimmät luontaiset lehtikuusikot löytyvät itärajan takaa, puulajin kasvusta on Suomessakin jo vuosisatainen kokemus. M AT IA S H O N KA M A A Rehevillä metsämailla kasvillisuus haittaa puuntaimien alkutaivalta. Vinhasti pituutta venyvä lehtikuusi peittoaa heinät nopeasti. M AT IA S H O N KA M A A 20 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10083_.indd 20 10083_.indd 20 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
Timo Manusen vuosituhannen vaihteessa istuttamat lehtikuuset ovat kasvaneet todella hyvää vauhtia. Lehtikuuset ovat karsiutuneet tiheässä hyvin alaoksistaan. M AT IA S H O N KA M A A lehtikuusi 177 726 tervaleppä 26 504 visakoivu 25 054 haapa 14 836 tammi 10 575 douglaskuusi 9 325 hybridihaapa 6 545 harmaaleppä 6 001 kontortamänty 5 990 hieskoivu 3 880 mustakuusi 3 464 serbiankuusi 2 530 metsälehmus 1 287 vuorijalava 984 kynäjalava 756 saarni 580 pyökki 300 visahaapa 115 Lähde Ruokavirasto, Luke Istutukseen toimitetut kotimaiset taimet 2021, kpl Kuusi 102,4 milj Mänty 43,9 mil. Rauduskoivu 5,4 milj. Muut 0,3 milj. YHTEENSÄ 152 mil. VARMISTA HYVÄKSYTTÄVYYS Laki ja sertifikaatit sallivat vaihtoehtoisen puulajien kokeilun pienillä pinta-aloilla. Jos metsänomistaja harkitsee esimerkiksi hehtaarien douglaskuusi-istutuksia, kannattaa selvittää ulkomaalaisen puulajin käytön hyväksyttävyys. Metsälehti Makasiini 21 10083_.indd 21 10083_.indd 21 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
prosenttia oli kuusia, mäntyjä tai rauduskoivuja. Lehtikuusen ja muiden vaihtoehtojen osuus oli siis 0,2 prosenttia. Manunen sai idean lehtikuusten istuttamiseen aikoinaan ukiltaan, joka oli nähnyt Karjalan Kannaksella kasvavan, kuuluisan ja mahtavan Raivolan lehtikuusikon. Ensimmäisen kerran Manunen kokeili puulajia 2000-luvun taitteessa. ”Vuonna 1999 istutettiin koivuja ja taimet loppuivat kesken. En muista, mistä löysin lehtikuusen taimia silloin, mutta niitä istutettiin 0,3 hehtaarin alalle”, Manunen kertoo. Lehtikuusten kasvu on ollut huimaa: osa hieman päälle 20-vuotiaista rungoista lähentelee paksuudeltaan jo tukkikokoa. Manunen onkin jatkanut puulajin taimien istuttamista. ”Vuoden 2019 istutus onnistui hyvin. Se on antanut lisää uskoa lehtikuuseen.” Seitsemän vaihtoehtoa Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi keväällä 2022 laajan katsauksen Suomessa kasvatuskelpoisista puulajeista. Selvitys nimesi seitsemän puulajia, jotka voivat olla taloudellisessa mielessä vaihtoehto kuuselle, männylle ja rauduskoivulle. Nuo puulajit ovat lehtikuusi, tervaleppä, hieskoivu, tammi, douglaskuusi, hybridihaapa ja kontortamänty. Yksikään näistä ei kuitenkaan tarjoa ihmeratkaisua metsien kasvatukseen. Vaihtoehtoisten puulajien suurimpina pulmina ovat korkeat uudistamiskustannukset, hirvieläintuhot ja kasvupaikkavaatimukset. Jos uudistamiskulut ovat yli 2 000 euroa hehtaaria kohden, puulajin kasvattaminen kannattaa talousmielessä heikosti. Raportin mukaan ainoastaan lehtikuusi ja kontortamänty ovat nykykustannuksiltaan kilpailukykyisiä vaihtoehtoja laajamittaiseen metsätalouskäyttöön. Muiden puulajien kannattavuuden parantaminen vaatii muun muassa taimituotannon kehittämistä. Kuusen suosion yksi päätekijöistä on se, että puulaji kelpaa taimena huonosti hirvieläimille. Vaihtoehtoisista puulajeista ei ole hirvituho-ongelman poistajiksi, sillä niistä useimmat kärsivät taimina syöntituhoista. Manunen on istuttanut lehtikuusia myös vanhoille laidunahoille. Merkkikepit auttavat löytämään taimet heinän seasta. M AT IA S H O N KA M A A ”Vuoden 2019 istutus onnistui hyvin. Se on antanut lisää uskoa lehtikuuseen.” 22 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10083_.indd 22 10083_.indd 22 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
LEHTIKUUSI (siperianeli arkangelinlehtikuusi) SUOMESSA eniten viljelty ulkomainen puulaji. Luokitellaan laissa ja PEFC-sertifikaatissa kotimaiseksi puulajiksi. SUOSION takana pitkä kokemus kasvatuksesta: metsätalouspuuna nyky-Suomen alueella 1840-luvulta lähtien. KASVANUT Suomessa ennen jääkautta, lähimmät luontaiset kasvupaikat nyt Äänisjärven rannoilla 200 kilometriä Suomesta itään. VALOA vaativa laji, kasvatettava harvassa. Kasvaa Venäjällä tyypillisesti sekametsinä. MENESTYY parhaiten ravinteikkailla, tuoreilla kasvupaikoilla rinnemaastossa. Soveltuu myös peltojen metsitykseen. EI SOVI: savisille tai veden vaivaamille maille. SUOSITELTU istutustiheys: 1 300 tainta hehtaarilla, laikkutai kääntömättäisiin. Syväistutus. SOPII vaihtoehdoksi koko Suomeen, tosin Lapissa on koettu epäonnistumisia viljelyissä. PUUAINE lahonkestävää, lehtikuusisahatavara sopii hyvin ulkorakenteisiin. KESTÄÄ tuulta, ei kärsi lumituhoista. MYYRÄT , jänikset ja hirvieläimet voivat syödä, ei kuitenkaan ole suosikki. ALTIS juurikäävälle. PYSTYY tuottamaan järeitä runkoja nopeammin kuin kotimaiset puulajit. Runsaasti sydänpuuta sisältävän sahatavaran tuotanto vaatii 90–110 vuoden kasvatuksen. KONTORTAMÄNTY ETENKIN nuorena nopeakasvuinen, Pohjois-Amerikasta peräisin oleva puulaji. TUOTTAA puukuutioita kolmanneksen kotimaista mäntyä enemmän. LAADUKKAAN tukkipuun kasvatus ei niin varmaa kuin puumassan tuotanto. VOI käyttää koko Suomessa. Tähän mennessä eniten viljelty Itäja Keski-Suomessa. SOPII karuille maille kuusen ja männyn välimaastoon. Ei vedenvaivaamille maille, reheville maille tai turvemaille. ISTUTUS mättäisiin männyn istutussuosituksia mukaillen. Ruotsissa viime aikoina laadukkaampia kontortamänniköitä siemeniä kylvämällä. KASVATUS mäntyä tiheämmässä oksalaadun parantamiseksi ja kuolleisuuden paikkaamiseksi. MYYRÄT , mäntypistiäiset ja juurikääpä aiheuttavat tuhoa. Myös hirvet. KAARNAKUORIAISET iskevät myös kontortaan. SUURI latvus ja juuret pinnassa, joten altis tuulija lumituhoille. EI turvemaille tai hienojakoisille maille, missä juuristo ei ankkuroi riittävästi maahan. Ei tykkylumialueille. Lisää vaihtoehtoisista puulajeista Luken tutkimusraportissa: Puulajivalikoiman monipuolistaminen metsänviljelyssä (2022). KILPAILUKYKYISET PUULAJIVAIHTOEHDOT Savon vanhoilla kaskialueilla maaperässä voi olla puutetta boorista, joten puiden kasvukuntoa tulee seurata. M AT IA S H O N KA M A A Myös puulajivaihtoehtojen kasvupaikkavaatimukset rajaavat niiden käyttöä ja merkitystä kuusen korvaajina. Ainoastaan kontortamänty sopii karuille maille, jonne nyt istutetaan suurilla riskillä kuusia mäntyjen sijaan. Arboretumit pioneereina Timo Manunen sai ajatuksen lehtikuusen kokeiluun ukiltaan, mutta miten vaihtoehtoiset puulajit yleensä löytävät tiensä metsiin? Arboretumien rakentajat ovat erikoispuupioneereja, sanoo erikoispuuntaimia kasvattavan Taimityllilän Jari Mäntynen. ”Niistä samoista (arboretumien) puulajeista on nyt tullut sellaisia, joita kysytään suurempina määrinä metsään.” Taimityllilä saa alkumateriaalia erikoispuiden kasvatukseen esimerkiksi Kouvolassa sijaitsevasta Mustilan arboretumista, joka on Suomen vanhimpia puulajipuistoja. Mustila lienee pääsyy esimerkiksi siihen, että douglaskuusi on yhä mukana vaihtoehtoisten puulajien Metsälehti Makasiini 23 10083_.indd 23 10083_.indd 23 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
listalla. Metsäntutkimuskokeissa douglaskuusien kasvatus on epäonnistunut monin tavoin, mutta Mustilassa kasvaa 40-metrisiä douglaskuusijättejä. Metsänomistaja löytää harvinaisempien metsäpuiden taimia parhaiten kysymällä niitä suoraan taimitarhoilta. Manunen on hakenut lehtikuusentaimia Metsätoimisto Tuomiaholta Pohjois-Savon ja -Karjalan rajalta. Taimityllilän Mäntysen mukaan harvinaisempien puulajien kysyntä heilahtelee voimakkaasti. ”Se menee vähän lehtikirjoitusten mukaan. Mitä lehdessä on kirjoitettu esimerkiksi erilaisen puuaineksen käytöstä.” ”Puun kysyntä tulee kasvamaan” Mäntynen arvostelee suomalaista metsien kasvatusta suurien massoja suosimisesta ja poikkeavien puulajien karsastamisesta. ”Metsäyhtiöt väistävät aika mielellään tämän niin sanotun erikoismateriaalin, kuten jalot lehtipuut.” Hänen mielestään metsiin tarvittaisiin puunostajia, jotka osaisivat jakaa leimikon sisällä olevan puutavaran sille parhaaseen käyttötarkoitukseen. Markkinanäkymät ovat vaihtoehtoisten puulajien suuri kysymys. Kun harvinaisempia puulajeja on metsissä vähän, Taimityllilä on taimien alkukasvattaja, jolta isot taimistot ostavat kasvien ja puiden aihioita. Jari Mäntysen kainalossa kyynelkoivu. SE PP O SA M U LI SE PP O SA M U LI Taimitarhalla kasvatetaan hyvälaatuisiksi todettujen puuyksilöiden jälkeläisiä tai klooneja. 24 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10083_.indd 24 10083_.indd 24 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
teollisuudella ei ole kiinnostusta niiden jalostamiseen. Ja kun kysyntä on epävarmaa, metsänomistajat eivät uskalla vaihtoehtoja kokeilla. Puulajien arvostuksessa on tapahtunut suuria muutoksia menneisyydessä, miksei siis myös tulevaisuudessa. Timo Manunen uskoo lehtikuusen markkinoihin. ”Siinä vaiheessa, kun nämä nyt istutetut lehtikuuset ovat raamissa, kaikki puu kelpaa. Puun kysyntä tulee kasvamaan. Lisäksi pitää saada monimuotoisuutta metsiin.” Lehtikuusitukin kuutiohinta ei yllä tavallisen kuusitukin tasolle. Manunen ennakoi kuitenkin, että vuosituhannen taitteessa istutetulta 0,3 hehtaarin alalta lehtikuuset voi myydä sahatukeiksi jo 40–45-vuotiaina. Luken raportissakin mainitaan, että lehtikuusi kasvaa järeäksi rungoksi nopeammin kuin kotimaiset puulajit. Vaikka tukille löytyy aina käyttöä, lehtikuusen pulmana on pieniläpimittaisen harvennuspuun kysyntä. Manusen mukaan lehtikuusi on hyvä polttopuu. Ja puuenergialle, jos jollekin, on ollut viime aikoina tarvetta. Mikä pellon laidassa kasvaa? Tässä vaiheessa on syytä palata alussa mainitun eteläsavolaisen pellon reunaan. Siellä kasvavalla komealla puulla on ihan nimikin: Saara. Puu on nimetty läheisen talon tyttären mukaan. Nimen puulle on antanut Taimityllilän Jari Mäntynen. Saara on metsälehmus, niinipuu. Ruokavirasto on hyväksynyt Saaran kantapuuksi, jota voi käyttää metsänviljelyaineiston tuottamiseen. Taimityllilän taimitarhalla Saarasta tehdään mikrolisäyksellä kopioita eli klooneja. Näitä metsälehmuksen kloonitaimia myydään eteenpäin istutettaviksi. Kloonattavaksi valitaan puuyksilöitä, joilla on hyvät viljelyominaisuudet. ”Saara on järeä, iso puu. Sen oksat ovat karsiutuneet hyvin eli sahauskelpoista tukkipuuta löytyy.” Metsänomistajien on mahdollista istuttaa Saaraa. Toistaiseksi metsälehmusten taimia päätyy metsämaahan vähäisissä määrin. Lehmuksen tuotSE PP O SA M U LI Taimityllilän laboratoriossa tehdään mikrolisäyksellä kopioita eli klooneja Saara-metsälehmuksesta. Tarkat kasvupaikkavaatimukset rajaavat vaihtoehtoisten puulajien käyttöä ja merkitystä kuusen korvaajana. Lehtikuusi, tammi ja muut menestyvät vain parhaimmilla maapohjilla. Hieskoivun kannattavuus taas tulee parhaiten esiin erityiskohteilla, kuten turvemailla. SE PP O SA M U LI "Metsäyhtiöt väistävät mielellään tämän ns. erikoismateriaalin, kuten jalot lehtipuut." Metsälehti Makasiini 25 10083_.indd 25 10083_.indd 25 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
Mäntyharjussa kasvava puu on metsälehmus Saara. Metsälehmusten yleisimpiä kasvupaikkoja ovat kosteat runsasmultaiset lehdot, useimmiten kallioiden alla. to-odotuksia talouspuuna on vaikea arvioida, mutta monimuotoisuuden näkökulmasta puulaji on hieno lisä metsiin. Se tunnetaan mehiläiskasvina, jonka kukinnot houkuttelevat hyönteisiä. Lehmus ei juuri kelpaa hirvieläimille tai jyrsijöille sisäkuorensa sisältämän niinin vuoksi. Köysien ja verkkojen tekoon käytetty niini oli myös syy, miksi metsälehmuksia kaadettiin ja siirrettiin metsästä kasvamaan pihapiiriin tarveainepuiksi. Saarakin on todennäköisesti siirretty joskus metsän keskeltä lähemmäs taloa. Historia lehmuksen puolella Tutkimuksen mukaan metsälehmus oli 6 000–7 000 vuotta sitten lämpökaudella yleisin jalo lehtipuu Suomessa. Nykyisinkin sitä kasvaa Vaasa–Iisalmi-linjan tasalla, jaloista lehtipuista pohjoisimpana. Viileät ilmastojaksot ja kuusen leviäminen ovat syöneet lehmuksen elintilaa. Metsälehmus on kuitenkin sitkeä. Se sietää varjoa ja vesoo voimakkaasti, joten puulaji on onnistunut säilymään, vaikka varsinaisia lehmusmetsiä on enää vähän. Pitkään lämpöisinä jatkuvina kesinä on huomattu, että metsälehmuksen siemenet ehtivät nykyisin kypsymään. Puulajin säilyminen ja leviäminen eivät olisi enää vesojen varassa. Kun tulevaisuudessa pärjääviä puulajeja arvuutellaan, historia on ainakin lehmuksen puolella. Artikkelia varten on haastateltu myös Luonnonvarakeskuksesta eläköitynyttä tutkijaa Seppo Ruotsalaista. Yleisyydestään huolimatta visakoivu rajattiin paljon hoitotoimia vaativana erikoispuulajina pois metsän keskelle istutettavien puulajivaihtoehtojen joukosta.? l Turvonneet oksien kärjet kertovat, että iäkäs lehmus on puhkeamassa lehteen. SE PP O SA M U LI 26 Metsälehti Makasiini TEEMA » UUDISTAMINEN 10083_.indd 26 10083_.indd 26 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
PUUSTON sopeutumista ilmastonmuutokseen ei ratkaista tuomalla suomalaismetsiin roppakaupalla ulkomaisia puulajeja. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vaikuttavin tapa monipuolistaa talousmetsien puustoa on korvata kuusta tutuilla vaihtoehdoilla eli männyllä ja rauduskoivuilla. Niiden istutusja kylvömäärät ovat pudonneet 1990-luvulta. Toinen keino on suosia luontaisesti hakkuuaukoille syntyviä puuntaimia istutuskuusten joukossa. Raivauksissa ei pidä kaataa kaikkia haapoja, pihlajia tai raitoja. Lisäksi puuston luontaista sopeutumista muuttuviin oloihin voidaan nopeuttaa avustetulla leviämisellä eli alkuperäsiirroilla. Silloin eteläisempiin oloihin sopeutunutta puulajin alkuperää istutetaan tarkoituksella aiempaa pohjoisemmaksi. Taimituotanto vaatii kehitystä Lukessa ja Metsäkeskuksessa on käynnissä tutkimushanke (Puuva), jonka tavoitteena on monipuolistaa metsien puulajivalikoimaa. ”Kuusi ei ole autuaaksi tekevä puulaji, mutta yltiöpäiset kokeilut tai kuusen hylkääminen eivät ole vakaalla pohjalla olevia ratkaisuja”, sanoo Luken erikoistutkija Katri Himanen. Eri puulajien kasvatus taimitarhoilla vaatii kehitystyötä. Harvinaisempien puulajien taimia kasvatetaan nyt samoilla käytännöillä kuin miljoonia kuusen, männyn ja rauduskoivun taimia. Esimerkiksi siementen kylvöajankohdat tai lannoitusmäärät voivat vaihdella puulajien välillä. Etenkin tammen ja douglaskuusen terhoja siementuotantoon tarvittaisiin selvä lisäys, mikäli näitä puulajeja halutaan metsiin enemmän istuttaa. Täsmämetsänhoito järkevää mutta kalliimpaa Puulajivalikoiman monipuolistamiskeinona tutkitaan täsmämetsänhoitoa: sitä, miten hakkuuaukon eri osiin saadaan sopivaa vaihtelua puulajien suhteen. ”Jos alue viljellään pääasiassa kuusella, kuinka tunnistetaan kuviolla kohdat, johon sopii esimerkiksi tervaleppä?” Himanen kysyy. Entistä pienipiirteisempi metsänuudistaminen on vaihtoehtoisten puulajien kohdalla perusteltua. Harvinaisemmista puulajeista saa usein tuloa vasta tukkipuina. Niitä ei ole järkevää istuttaa 1 800 taimea hehtaarille, jos osa joudutaan kaatamaan pieninä runkoina jo harvennushakkuuvaiheessa. ”Laajamittaisten tammi-istutuksien tai tervalepikköjen perustaminen on taloudellinen riski. Pieni kuviointi hajauttaa riskiä, vaikka pienipiirteisyydessä on myös taloudelliset varjopuolensa.” Sekapuustona kasvatus on herkkä laji: esimerkiksi tammi-kuusisekapuustoissa tammia on jäänyt kuusten jalkoihin. Ruotsissa on todettu, että vaihtoehtoiset puulajit tulevat herkemmin hirvien kaluamiksi, jos ne ovat sekapuuna muiden puulajien joukossa. Jos harvinaisempaa puulajia on laajempi istutus, taimikko kestää paremmin syöntituhoja. ILMAISIA VAIHTOEHTOJA SE PP O SA M U LI Metsälehti Makasiini 27 10083_.indd 27 10083_.indd 27 23.4.2023 12.03 23.4.2023 12.03
”TÄMÄ ON RAKETTITIEDETTÄ” Kaikki lähtee suometsän toiminnan ymmärtämisestä, ei menetelmien rajaamisesta. Näin uskoo suometsätieteen tuore professori Annamari Laurén. TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Metsälehti Makasiini 29 10123_.indd 29 10123_.indd 29 20.4.2023 14.39 20.4.2023 14.39
A A VOHAKKUUTA ei sovi unohtaa ojitetuilla turvemailla. Tätä mieltä on suometsätieteen professori Annamari Laurén. Tällä hetkellä ojitettuihin suometsiin eli turvemailla kasvaviin talousmetsiin kohdistuu valtavasti osin ristiriitaiseltakin vaikuttavia tavoitteita. Turvemaiden tulisi sitoa ja varastoida hiiltä, tuottaa tuloja ja samalla ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Laurénilla on selvä visio, miten turvemaita tulevaisuudessa hoidetaan siten, että eri tavoitteet otetaan huomioon. Kaiken ytimessä on suometsien toiminnan syvällinen ymmärtäminen. Ratkaisuihin on turha loikata ennen kuin sisäistetään, miten ja mihin kaikkeen eri toimet turvemailla vaikuttavat. Suometsissä käytettävien menetelmien säätelyn ja rajoittamisen professori näkee tehottomana tapana taklata turvemaiden problematiikkaa. ”Emme saa luovuttaa työkalupakistamme sellaisia työkaluja pois, jotka voivat olla tärkeitä tulevaisuudessa. Yksi näistä on avohakkuu ja uudistaminen jalostetulla taimimateriaalilla. Tämä voi olla tulevaisuudessa tärkeä kysymys”, Laurén sanoo. Parhaat opit tropiikista Laurén aloitti professorina Helsingin yliopistolla viime marraskuussa. Yliopiston maatalousja metsätieteellisen tiedekunta sijaitsee Viikissä, ja siellä yhdellä käytävällä komeilee rivi muotokuvia. Sulo Emil Multamäki, Leo Olavi Heikurainen, Juhani Päivänen. Päiväsen muotokuvan kehykset vievät huomion. Ne ovat peräisin nelisen tuhatta vuotta vanhasta suosta nostetusta puusta. Laurén halusi esitellä muotokuvat näyttääkseen suometsätieteen pitkät perinteet. Kaikki muotokuviin ikuistetut ovat entisiä suometsätieteen professoreja. Suometsätieteen professuuri perustettiin yliopistolle vuonna 1938. Laurén on kuudes alan professori tiedekunnassa ja päättänyt omistaa koko loppuelämänsä ojitettujen turvemaiden kysymykselle. Hän on myös yksi harvoista transihmisistä professorina Suomessa. ”Onhan se jonkinlainen lasikattokysymys. Olen transnaisena hakenut tämän paikan, mikä on minusta aika makeeta.” Ennen Helsingin yliopistolle siirtymistään Laurén on työskennellyt metsäekosysteemimallinnuksen professorina Itä-Suomen yliopistolla, tutkijana Metsäntutkimuslaitoksessa ja Luonnonvarakeskuksessa sekä pariin otteeseen eri yritysten ulkomaan komennuksilla Indonesiassa. ”Tropiikkiympäristö on metsäntutkijalle aivan mahtava, koska siellä kaikki tapahtuu nopeasti: kiertoaika on viisi vuotta viljelystä hakkuuseen. Se tuo näkyväksi sellaisia asioita, mitä meillä on täällä hankala hahmottaa.” Professori on aina ollut kiinnostunut fysiikasta ja maassa tapahtuvista fysikaalisista ilmiöistä, kuten kaasunvaihdosta sekä lämpöja vesitaloudesta. Plantaaseilla työskennellessään Laurén oppi ravinnetalouden ja vesitalouden väliset yhteydet ja epäsuorat kytkennät. Juuri nämä ovat avainasemassa suometsätaloudessa. ”Olen tehnyt tärkeimmät tieteelliset oivallukseni kapitalistin töissä.” Annamari Laurén näyttää Helsingin yliopiston rehtorin allekirjoittamaa asiakirjaa, jossa kerrotaan yliopiston palkanneen hänet suometsätieteen professoriksi. ”Olen tehnyt tärkeimmät tieteelliset oivallukseni kapitalistin töissä.” 30 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10123_.indd 30 10123_.indd 30 20.4.2023 14.39 20.4.2023 14.39
Suometsätiede on rakettitiedettä Laurénin kiinnostus turvemaihin kumpuaa fysiikasta ja matemaattisesta mallinnuksesta. Juuri näitä tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää suometsien toimintaa ja sitä kautta ratkaista suometsiin liittyviä kysymyksiä. Laurén kutsuu tätä rakettitieteeksi. Professori avaa työhuoneensa tietokoneen näytöt ja havainnollistaa, mitä hän tarkoittaa sillä, että suometsätiede on rakettitiedettä. Ruuduilta avautuu Laurénin kehittämän suosimulaattorin avulla laskettu esimerkki. Susi-nimen saanut suosimulaattori mallintaa suometsien ydintä. Sillä voidaan laskea, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat esimerkiksi puuston kasvuun, vesistövaikutuksiin tai hiilitaseeseen. Oman vaikeutensa laskentaan tuo se, että suometsät ovat vesitalouden kautta kaikki linkittyneet ympäristöönYliopistolla on ollut tapana teetättää muotokuva eläköityneistä professoreista. Aikanaan Annamari Laurenin muotokuva saattaa komeilla entisten suometsätieteen professorien Sulo Emil Multamäen (vas.) ja Leo Olavi Heikuraisen kuvien rinnalla. Tiedekunnan käytävällä sijaitsee lasikaappeja, joihin on ikuistettu soihin liittyvää esineistöä ja näytteitä. Kuvassa rahkasammalia. Metsälehti Makasiini 31 10123_.indd 31 10123_.indd 31 20.4.2023 14.39 20.4.2023 14.39
sä. Toimenpiteillä on siten pitkälle heijastuvia vaikutuksia. ”Silloin, kun meillä on tällaisia hankalia takaisin kytkentöjä, niitä ei voi nyrkkisäännöillä ratkaista. Siinä pitää tehdä hyvää teoretisointia, hyviä mittauksia, kokeellisia tutkimuksia ja erittäin hyviä matemaattisia malleja, joilla kaikki kudotaan yhteen.” Vaikka matemaattinen malli ei kerro koko totuutta, se tarjoaa hyödyllistä tietoa ja terävöittää ajattelua. Ilman mekanismien ja prosessien syvällistä ymmärrystä on vaikea tehdä hyvää metsänhoitoa. Laurén visioi, että tulevaisuudessa suometsien käsittelyä ja hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan nykyistä laajemmille eri kasvupaikkatyypeistä koostuvilla alueille. Simuloinnin ja laskennan rooli metsäsuunnittelussa korostuvat, kun hoitotoimet pitää osata valita, kohdistaa ja ajoittaa oikein ja samalla hallita monia eri tavoitteita samanaikaisesti. Se vaatii, että osaamisessa tullaan tälle vuosituhannelle. ”Kivennäismaiden ja turvemaiden hoito eivät ole erillisiä asioita. Tulevaisuus on nimenomaan se, että meidän pitää pystyä hallitsemaan isompia kokonaisuuksia monista eri tavoitteista katsottuna. Tämä on sitä tulevaisuutta ja se on rakettitiedettä.” Suunnittelua laajoilla alueilla Suomessa on ojitettuja turvemaita kaikkiaan viisi miljoonaa hehtaaria. Metsävaroista neljäsosa on turvemailla, ja pystypuuston arvo suometsissä on tällä hetkellä noin kaksikymmentä miljardia euroa. Samaan aikaan turpeeseen on sitoutunut noin 70 prosenttia Suomen hiilivarannoista. Ei siis ihme, että turvemaille riittää kysyntää niin hiilensidonnassa kuin metsätaloudessakin. Lisäksi pitäisi vielä huomioida monimuotoisuus ja vesistövaikutukset. Miten nämä tavoitteet ovat yhteensovitettavissa? Laurénilla on visio. Hän viittaa jälleen nykyistä laajempien alueiANNAMARI LAURÉN SUOMETSÄTIETEEN professori Helsingin yliopistossa SYNTYNYT vuonna 1968 Oulussa ASUU Joensuussa ja Viikissä PERHEESEEN kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta HARRASTAA judoa, huilunsoittoa ja retkeilyä TEKEE tutkimusta myös omalla ajallaan, sillä ”professori, joka ei itse tee tutkimusta on kuin ihminen, joka ei vaihda sukkia: vaivaannuttava ympäristölleen”. Tiedekunnan vitriinikaapissa esitellään soista, turpeesta ja kosteikoista kirjoittavaa Suo-lehteä ja sen toimittajia historian varrelta nykypäivään. 32 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10123_.indd 32 10123_.indd 32 20.4.2023 14.40 20.4.2023 14.40
den suunnitteluun. Kaikkia tavoitteita ei tarvitse saavuttaa yhtä aikaa kaikkialla, vaan osa alueista voidaan valjastaa hiilensidontaan, osa puuntuotantoon ja osa monimuotoisuudelle. Laurén ottaa esimerkiksi ne turvemaat, jotka ojituksesta huolimatta säilyivät kitumaina. Tällaisia virheojituksia on tehty noin miljoonalla hehtaarilla. Nämä voitaisiin ennallistaa tai palauttaa pikkuhiljaa luonnontilaan. ”Niiden funktio voisi olla hiilensidonnallinen, joka tulee sieltä suosysteemin kautta”, Laurén pohtii. Vedenpinnan noustessa turpeen hajoaminen hidastuu ja lopulta karikkeesta alkaa kertyä uutta hiiltä varastoivaa turvetta. Toisaalta Suomesta löytyy myös noin puoli miljoonaa hehtaaria ruohoisia ja reheviä korpia. Näissä monimuotoisuus on aivan toista luokkaa kuin kuivilla puolukkaturvekankailla. Tällaiset alueet sopisivat monimuotoisuuden turvapaikoiksi. ”Sitten meillä on kolmisen miljoonaa hehtaaria näitä mustikkaturve-, puolukkaturve-, varputurvekankaita, jotka ovat oikein kelpo metsämaita, joita voitaisiin käyttää puuntuotantoon”, Laurén sanoo. Näillä kohteilla puutuotantoa voitaisiin myös tehostaa tuhkalannoituksilla. Ojien merkitys ja ojituksen määrät sen sijaan tulevat vähenemään. Vuonna 2014 kunnostusojituksia tehtiin noin 70 000 hehtaaria. Viime vuonna enää 10 000 hehtaaria. ”Ojat ovat olleet yksi työväline, mutta jos meillä systeemi muuttuu, ojien merkitys vähenee. Me emme saa olla rakastuneita ojiin. Suometsätalous on puuntuotantoa turvemailla. Se ei ole sama asian kuin ojat.” Aikaperspektiivi unohtuu Yksi asia kuumana käyvässä ilmastokeskustelussa, johon suometsätkin on vedetty mukaan, unohtuu. Laurénin mukaan se on aikaperspektiivi. Jos tuijotetaan esimerkiksi vain tämän hetken päästöjä ja vuotta 2035, jolloin Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali, se ei johda hyvään metsänhoitoon. Metsänhoidon suunnitteluun tarvitaan ainakin sadan vuoden aikajänne. Mitä tapahtuu vuoden 2035 jälkeen, professori kysyy. ”Me emme saa olla rakastuneita ojiin.” Annamari Laurén osti itselleen tahtipuikon, joka muistuttaa hänestä Harry Pottereista tuttua taikasauvaa. Sillä pystyy kätevästi näyttämään luentoesityksestä tärkeitä kohtia. Metsälehti Makasiini 33 10123_.indd 33 10123_.indd 33 20.4.2023 14.40 20.4.2023 14.40
”Jos me esimerkiksi pidättäydymme kaikista hakkuista, vanha kansa sanoisi, että se olisi tällainen pakkasella housuun kusemis -efekti. Se lämmittää vähän aikaa, mutta sitten alkaa palella. Puuston hiilensitomiskyky nimittäin väistämättä pienenee puuston ikääntyessä.” Ennallistamisenkin vaikutus alkaa näkyä vasta vuosikymmenten kuluessa, Laurén muistuttaa. Kyse on myös ihmisistä. Mikäli metsätalous kiellettäisiin turvemailla, turvemaiden omistajien omaisuuden arvo nollautuisi yhdessä yössä. Kyseessä olisi taloudellinen katastrofi. Laurén näkee, että turvamaihin kohdistuvien kysymysten äärellä ollaan metsätieteen ytimessä. Jälleen professori näyttää koneeltaan, mitä tarkoittaa. Ruudulle avautuu metsätiedettä kuvaava kolmio, jonka sakaroissa lukee ekologia, talous, ihminen. Jos katsomme, mitä tahansa näistä yksin, se ei johda hyvään lopputulokseen, Laurén toteaa. Turvemaat tulevaisuuden syömähammas? Annamari Laurén korjaa asentoaan työtuolissaan ja ottaa esille vielä yhden julkisuudessa vähemmän puhutun turvemaihin liittyvän seikan. Tiedeyhteisö on yksimielinen siitä, että lämpötila nousee. Sen sijaan ilmastomallit eriävät ennustaessaan tulevia sademääriä, ja turvemailla kysymys on ensisijaisesti juuri vedestä. Tällä hetkellä metsätalouden tuottoisin syömähammas ovat Etelä-Suomen kuusikot. Niiden kasvu heikkenee lämpötilojen noustessa ja kesien kuivuessa. Turvemailla vesivarasto on huomattavasti kivennäismaita suurempi. Lämpötilan noustessa orgaanisen aineen hajotus lisääntyy, vedenpinta laskee ja ravinnetase ja kasvuolot paranevat turvamailla. ”Käykö niin, että tulevaisuuden parhaiten kasvavat metsät ovatkin näitä mustikkaturvekankaita ja puolukkaturvekankaita. Käykö niin, että tulevaisuuden syömähammas metsätuotannossa olisikin turvemailla. Se on ihan mahdollista”, Laurén muistuttaa. Tässä syystä hätäiset päätökset ja vain nykyhetkeen tuijottaminen voivat kostautua.? l METSÄUREA+ by ForestVital Metsäurea+ käyttämällä teet ympäristöteon ? Metsien kasvatuslannoitukset ovat nopeimpia ja tehokkaimpia maankäyttösektorin hiilensidonnan lisääjiä METSÄUREA+ sisältää 46 % typpeä. Rae on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää typen haihtumista jopa 80 %. Typpeen sijoittamasi rahat tuottavat suurimman mahdollisen hyödyn ja samalla ympäristö kiittää. Korkea typpipitoisuus takaa merkittäviä hehtaarikohtaisia säästöjä tuotteen levityksessä ja kuljetuksissa. 20 m 3 /ha Kasvun lisäys jopa ForestVital.com Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja tilaa Metsäurea+ vauhdittamaan metsäsi kasvua! Olemme Suomen johtava metsänlannoituksiin erikoistunut palveluntarjoaja. Professori Annamari Laurén on päättänyt omistaa loppuelämänsä ja uransa ojitettujen turvemaiden kysymykselle. 34 Metsälehti Makasiini » VAIKUTTAJA 10123_.indd 34 10123_.indd 34 20.4.2023 14.40 20.4.2023 14.40
OMA METSÄ TUTKIMUS S. 42 : Hybridihaavalle sittenkin käyttöä ›› ALLAKKA S. 43 : Tunnetko rajanaapurisi? ›› KYSY POIS S. 44 : Onko hieskoivu unohdettu? ›› PIKATESTI S. 47 : Monen toimen riistakamera ›› PERINTÖMETSÄ S. 48 : Omistusmuodot vertailussa Tähän osioon on koottu asiaa metsänhoidosta. ›› NÄILLÄ PÄRJÄÄT Turvahousut ja kypärä SIVU 40 METSÄNHOITO Miten viljelyssä voi säästää s. 36 KU VA : JA N N E SK IN N A RL A Metsälehti Makasiini 35 10124_.indd 35 10124_.indd 35 20.4.2023 14.46 20.4.2023 14.46
Mikko Häyrynen Mitä karummalle maapohjalle mennään, sitä enemmän on mahdollisuuksia edullisempiin uudistamismenetelmiin. Esimerkiksi siemenpuut ja äestys on edullinen yhdistelmä. M IK KO H ÄY RY N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 36 Metsälehti Makasiini 10125_.indd 36 10125_.indd 36 20.4.2023 15.00 20.4.2023 15.00
12 kysymystä Paljonko metsänviljely maksaa enimmillään? Metsänviljely istututtamalla maksaa runsaan tonnin (1 400 euroa) hehtaarille alvittomana. Hinta jakautuu jokseenkin tasan muokkaukselle, taimille ja työlle. Ymmärrettävästi kustannuksista tinkiminen houkuttaa etenkin isommilla aloilla. Kannattaako viljelykuluissa säästää? Lähtökohtaisesti säästäminen on lyhytnäköistä. Mitä rehevämmällä metsätyypillä toimitaan, sitä tärkeämpää on saada uusi puusukupolvi kasvamaan nopeasti ja tehokkaasti. Jos alue ehtii heinittyä ja puskittua, niin taimikon saaminen on vaikeampaa ja työläämpää. Heinittyminen lisää myös myyrätuhojen riskiä. Onko viljelykuluissa säästämiseen ylipäätään mahdollisuuksia? Viljelykuluissa säästämisestä Metsänviljely maksaa, mutta säästäminen voi maksaa vielä enemmän. MIKKO HÄYRYNEN M IK KO RI IK IL Ä Mitä karummille metsätyypeille siirrytään, sitä enemmän on vaihtoehtoisia uudistamismenetelmiä, joissa pystytään ajattelemaan myös uudistamiskuluja ja hyödyntämään lähipuuston siemennystä. Pitääkö maa aina muokata? Metsämaan pinnan rikkominen varmistaa uudistamisen onnistumisen. Mikäli uudistettava alue on soistunut tai esimerkiksi rehevä korpi, on vesitalouden kunnostaminen uudistamisen yhteydessä paras ja usein ainut ajankohta laittaa asia kuntoon. Ojitusmätästys vähentää myös hallariskiä. Kylmä ilma painuu aina alas ja kun taimien vuosikasvu on arimmillaan, niin muokkauksella voidaan saavuttaa kriittisellä hetkellä tarvittava lämpötilaero. Voiko muokkausmenetelmän valinnassa säästää? Mikäli kuviolla ei tarvita vesitalouden kunnostusta, on äestys halvempi vaihtoehto kuin mätästys. Hintaero on noin 150 euroa hehtaarilla. Kuusen istutusaloilla äestyksestä on kuitenkin luovuttu tukkimiehentäin vuoksi. Jos kuviolla on myös ojitusmätästyksen tarvetta, ei yleensä ole järkevää käyttää kahta eri muokkauskonetta. Taloudellinen hyöty hukkuu siirtokuluihin. Kannattaako käyttää halvempia taimia? Mitä rehevämmällä maalla toimitaan, sitä järkevämpää on käyttää isoja taimia, jotka ovat myös arvokkaampia. Jos uudistaminen tapahtuu heti päätehakkuuta seuraavana keväänä, onnistuu metsänviljely halvemmilla yksivuotiailla taimilla. Metsänomistajan pitää kuitenkin huolehtia, että syksyllä taimia ei taitu heinien alle. Tyvimutka johtuu usein siitä, että taimi on parina ensimmäiPienempiä ja halvempia taimia voi käyttää, jos istutus on heti päätehakkuuta seuraavana keväänä ja metsänomistajalla on valmius heinäystöihin. 1. 2. 3. 4. 5. 6. M IK KO H ÄY RY N EN Metsälehti Makasiini 37 10125_.indd 37 10125_.indd 37 20.4.2023 15.00 20.4.2023 15.00
senä vuotenaan kamppaillut heinäkasvuston kanssa. Voiko istutustiheydestä tinkiä? Suositeltu istutustiheys on 1 800 tainta hehtaarille, mutta päätehakkuussa korjataan noin 600 runkoa. Istutusmäärissä voi tinkiä, etenkin jos on tiedossa hyvä siemenvuosi, jolloin lähipuustosta tulee luonnonsiementä. Tingittävää ei kuitenkaan ole muutamaa sataa taimea enempää. Viljelytaimia tarvitaan päätehakkuun runkolukua enemmän, koska viljelytaimienkin laatu vaihtelee ja kiertoajan kuluessa tulee luonnontuhoja. Hirvet järsivät paitsi mäntyjä, myös kuusia. Lisäksi kasvatustiheydellä säädellään puuston laatua ja runkomuodon kehitystä. Voiko istuttamisen vaihtaa kylvöön? Männyllä äestys ja konekylvö on varma ja edullinen uudistamismenetelmä, pois lukien routivat, hienojakoiset maalajit. Mikäli taimia tulee epätasaisesti, niin täydentävä istutus pottiputkella on helppoa pari vuotta vanhaankin äestysjälkeen. Routivilla kohteilla istuttaminenkaan ei ole sataprosenttisen varma menetelmä, sillä rouste nostaa paakkutaimen kokonaan pois maasta. Onko varhaisperkaus välttämätön kustannus? Varhaisperkaus eli raivaus on tärkeä hoitotoimi, sillä lehtipuuvesakolle ei pidä antaa pitkää etumatkaa. Kasvukauden ulkopuolella tehdyn raivauksen ongelmana on tuoreen kannon täydessä latingissa oleva juuristo, joka vauhdittaa vesakon hurjaan kasvuun. Varhaisperkauksen määrään voi hieman vaikuttaa, jos tekee ennakkoraivauksen muutamaa vuotta ennen hakkuuta. Silloin raivattu vesakko kuolee juuriaan myöten. Raivaustarvetta vähentää myös se, että muokkauksessa vältetään tarpeetonta 7. 8. 9. Istutusmäärissä voi tinkiä, jos tiedossa on hyvä siemenvuosi. Varhaisperkaus on työkustannus, jota on vaikea välttää. Jonkin verran työmäärään pystyy vaikuttamaan sillä, ettei vesakolle luoda kasvupaikkoja maanpinnan tarpeettomalla rikkomisella. SA M I KA RP PI N EN OMA METSÄ » METSÄNHOITO 38 Metsälehti Makasiini 10125_.indd 38 10125_.indd 38 20.4.2023 15.00 20.4.2023 15.00
maanpinnan rikkomista. Raivausveitsellä voi poistaa lehtipuita, jotka ovat kiinni istutustaimissa. Tällä konstilla varsinaista varhaisperkausta siirretään korkeintaan pari vuotta. Saako alikasvoksesta ilmaisen taimikon? Alikasvoksen hyödyntäminen on järkevää, kun tunnetaan metsikkökuvion historia. Esimerkiksi istutuskoivikon alle syntyneestä luontaisesta kuusentaimikosta saa seuraavan puusukupolven melko kivuttomasti. Oleellista, että alikasvos on hyväkasvuista eikä kovin vanhaa. Sen sijaan järeän päätehakkuukuusikon varjossa syntyneen alikasvoskuusikon hyödyntäminen on tuhoon tuomittu yritys. Korjatun puuston poisvienti alikasvosta vaurioittamatta on lähes mahdotonta. Taimet, jotka eivät vaurioidu, jäävät oksakasojen alle tai kuivuvat seuraavana kesänä, koska eivät ole tottuneet voimakkaaseen auringonvaloon. Entä luontaisen siemennyksen mahdollisuudet? Luontainen uudistaminen onnistuu hyvin männyllä ja koivulla. Vaihtoehtoiset menetelmät ovat siemenpuiden jättäminen ja reunametsän siemennys. Männyllä luontainen uudistaminen kannattaa ajoittaa hyvään siemenvuoteen, jolloin voi olla varma, että siemenainesta tulee riittävästi. Oleellista on, että kuvio on muokattu jo syksyllä, ennen talven tuloa. Kevätmuokkauksessa ollaan pahasti myöhässä, koska enimmät siemenet ovat jo varisseet. Muokkaus, siemenpuumenetelmässä yleensä äestys, on tässäkin avainasemassa. Mikäli muokkausta ei tehdä, todennäköisesti ajourien kohdat ovat taimettuneet ja muualla taimia on huomattavasti vähemmän. Siemenpuiksi jätetään aina kuvion parhaat männyt, jolloin niistä saatava myyntitulo siirtyy tulevaisuuteen. Kivennäismailla siemenpuut pysyvät yleensä pystyssä, mutta rämeillä tuuli kaataa niitä herkästi. Nykyisillä tukinhinnoilla jo muutaman siemenpuun kaatuminen johtaa siihen, että saavutettu kustannussäästö menetetään. Runsaasti siementävällä rauduskoivulla jo yksikin siemenpuu takaa, että luontainen uudistuminen toimii isolla alalla. Haittapuolena on runsas vesakko ja myös hirvituhot. Voiko aukon reunat jättää reunametsäsiemennyksen varaan? Reunametsän siemennys toimii samaan tapaan kuten siemenpuutkin. Männyn siemenen itävyys tapahtuu kuitenkin suhteellisen korkeassa lämpötilassa (20 °C), ja reunametsän ilmansuunnalla on paljon merkitystä. Mikäli pitkä ja täystiheä reunametsä on etelän puolella, varjostus pitää maanpinnan lämpötilan alhaisena, mikä vaikeuttaa taimettumista. Yleensä kasvatusmetsän pohjoispuolella oleva männyntaimikko on vaatimaton verrattuna aukon keskiosaan ja ylipäätään kohtiin, jotka ovat saaneet kunnolla auringonvaloa. Artikkelia varten on haastateltu Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäasiantuntija Antti Kortteista. ? l 10. 11.. 12. Uniforest Suomessa: Oy STALLGÅRDEN ASTRA Ab Puh. + 358 45 149 5494 | E uniforest@stallgarden.? | www.uniforest.com Juontokoura SCORPION PREMIUM 10125_.indd 39 10125_.indd 39 20.4.2023 15.00 20.4.2023 15.00
KUINKA hellyttävä näky onkaan, kun pienten ihmisten letka etenee ohjaajiensa saattelemana jalkakäytävällä. Jokaisella taaperolla on huomioliivi, ja koko katras tulee nähdyksi. Tästä kannattaa ottaa metsäpukeutumiseen mallia. Metsässä pitää tulla nähdyksi, kun lähistöllä on koneita tai ihmisiä töissä. Se, että sinä näet koneen, ei takaa, että kuljettaja näkee sinut. Perinteinen ruskean vihreä ”jahtipuku” on metsätyömaalla hengenvaarallinen. Erinomainen havainnollistus tästä löytyy Youtubesta haulla ”huomioliivi tekee sinusta näkyvän UPM metsä” (tai osoitteesta www.youtube.com/watch?v=4oerR4iJYOw). Siispä huomioliivi tai muuta kirkkaanväristä päälle, jos mielit katsomaan metsätöitä. Kannattaa muistaa myös muut puunostajien ohjeet työmaalle menijöille. Esimerkiksi ilmoita koneen kuljettajalle tulostasi. Turvaa tarpeen mukaan Metsä on liikkumisympäristönä haastava varsinkin tottumattomalle. Jos vain liikut metsässä, tarvitset tukevat ja suojaavat jalkineet. Satunnaiskulkijalle vanhan ajan kumisaapas voi riittää. Se pitää jalat kuivina ja suojaa käärmeen puremilta – jotka sinällään ovat äärimmäisen epätodennäköisiä. Jos tarvot maastossa pidempiä taipaleita, kannattaa valita tukevapohjaiset ja nilkkaa tukevat vaelluskengät. Ne sopivat myös raivaussahatöihin. Moottorisahaukseen niistä ei kuitenkaan ole, koska niissä ei ole viiltosuojausta. Polttopuun teossa ja moottorisahatöissä on käytettävä viiltosuojattuja jalkineita. Pihapiirin satunnaiseen sahailuun ja klapihommiin voi katsella edullisimpia, mitä kaupasta tai netistä löytyy – niitä saa alle sadalla eurolla. Ammattimaiseen käyttöön ja mukavuutta arvostaville metsänomistajille on tarjolla vaelluskenkien mallilla tehtyjä viiltosuojattuja kenkiä. Niiden hinnat alkavat 150 eurosta. Kotimaisista valmistajista Sievi tekee metsurin työkenkiä. Turvakenkiä ei pidä ostaa sovittamatta. Viiltosuojien ja jalkaterän suojien vuoksi kenkä ei mukaudu jalan muotojen mukaan kuten tavalliset vaelluskengät. Kannattaa myös varmistaa, että kenkä on viiltosuojattu. Esimerkiksi rakentajille myydään turvakenkiä, joista viiltosuojaukset puuttuvat. MALLIA TAAPEROISTA ”Tule nähdyksi” on arkinen mutta tärkeä turvallisuusohje metsässä. Sahaajan pitää myös muistaa viiltosuojaus. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ OSA 3 TURVAHOUSUT JA KYPÄRÄ OMA METSÄ » NÄILLÄ PÄRJÄÄT NÄILLÄ PÄRJÄÄT – METSÄNOMISTAJAN KAHDEKSAN TÄRKEINTÄ -SARJA JATKUU KOKO VUODEN 1. Taskulaskin ja Metsäkoulu – tiedä mitä teet, laske mikä kannattaa 2. Vaelluskengät ja sadetakki – kunnon kamppeet metsässä liikkumiseen 3. Turvahousut ja kypärä – turvakamppeet metsätöihin 4. Metsäkartta puhelimeen – Millaista tietoa tarvitset, kuka tarjoaa 5. Raivaussahalla pärjäät – Mitä työkaluja tarvitset, raivaussaha, moottorisaha pottiputki 6. Vapaa-aikaa, tilaa kalenteriin – paljonko aikaa pitää varata, että ehtii hoitaa metsiä 7. Kuka neuvoisi – kenelle soittaisin – Metsäpalvelut 8. Paljonko metsästä voi saada rahaa – 13. kuukausipalkka KU VA : SH U TT ER ST O CK IM AG ES 40 Metsälehti Makasiini 10126_.indd 40 10126_.indd 40 20.4.2023 15.12 20.4.2023 15.12
OLOSUHTEIDEN MUKAAN METSÄSSÄ liikkujalle, kuten esimerkiksi istutustöihin varustautuvalle, on tärkeintä olosuhteiden mukainen suoja. Kesällä on syytä suojautua auringonpaahteelta, oksilta ja itikoilta. Talvikelissä lämmön ja viimalta suojaamisen lisäksi kaulan ja niskan alueen sekä pään suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota. KU VA : SH U TT ER ST O CK IM AG ES Turvahousut jalkaan Turvakenkien lisäksi tarvitaan vähimmillään myös viiltosuojatut housut. Edullisimmat viiltosuojatut turvahousut maksavat alle satasen ja ne antavat riittävän suojan. Ne eivät välttämättä ole mukavia, mutta riittävät pihapiirin moottorisahatöihin. Säännöllisesti metsätöitä tekeville on tarjolla joustavasta materiaalista valmistettuja viiltosuojahousuja. Ne ovat kalliita mutta monien mielestä käyttömukavuutensa ansiosta hintansa väärtejä. Useimmat viiltosuojahousut antavat suojaa 20 sekuntimetrin nopeudella iskevältä ketjulta. Käytännössä se riittää. Monet turvahousut on mitoitettu suhteellisen solakoille käyttäjille. Haalarimallin housut istuvat tuhdille sahurille paremmin. Raivaussahatöissä ei tarvita viiltosuojattuja housuja tai jalkineita, tärkeintä on säältä ja risuilta suojaava asu sekä tukevat jalkineet. Työpuseroa hankkiessa kannattaa varmistaa, etteivät kaikki taskut jää raivausvaljaiden alle, jotta ainakin puhelimelle jää vapaa tasku. Moottorikoneita käytettäessä tarvitset kuulonsuojat – tämä koskee myös akkukäyttöisiä moottorija raivaussahoja. Satunnaiskäyttöön riittäviä kuulonsuojia saa halpakaupoista jo muutamalla eurolla. Kypäräpaketti kasvoja kuulonsuojineen on usein paras konetöihin. Viime vuosina metsäyhtiöt ovat alkaneet vaatia työntekijöiltään ja yrittäjiltään myös suojalasien käyttöä metsässä.? l Metsälehti Makasiini 41 10126_.indd 41 10126_.indd 41 20.4.2023 15.12 20.4.2023 15.12
METSÄNOMISTAJAT ovat valmiita auttamaan metson elinympäristöjen hoidossa, kunhan se tapahtuu vapaaehtoisesti. Pia Ikosen väitöstutkimuksessa selvitettiin edellytyksiä hoitaa metson ja muun riistan elinympäristöjä talousmetsissä. Väitöksen mukaan riistapainotteinen metsänhoito on kasvattanut suosiotaan metsänomistajien keskuudessa. METSÄNOMISTAJAT VALMIIT TUKEMAAN METSOA SI M O N BA IL EY KAIKKIEN metsätuhojen aiheuttamat kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin sata miljoonaa euroa vuodessa eli viisi prosenttia metsänomistajien kantorahatuloista, selvisi Luonnonvarakeskuksen ja Metsätehon tutkimuksessa. Taloudellisesti merkittävimmät tuhot aiheuttavat kuusenjuurikääpä, hirvieläimet, tuuli ja kirjanpainaja. METSÄTUHOISTA KALLIS LASKU SOVELTAVA kemia voi tarjota vastauksen nyt melko vähäiseen hybridihaavan hyödyntämiseen. Oulun yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin erilaisia hybridihaavan kuoresta saatavia kemiallisia yhdisteitä. Hybridihaavan arvostus Suomessa voisi kasvaa, jos sen biomassalle löydetään uusia käyttökohteita, arvioi aiheesta tohtoriksi väitellyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Pasi Korkalo. Eurooppalaisesta ja amerikkalaisesta haapapuusta risteytetty hybridihaapa rantautui Suomeen 1950-luvulla. Tuolloin siitä kaavailtiin tulitikkujen raaka-ainetta, mutta niiden valmistus Suomessa hiipui 1970-luvulla. Nopean kasvuvauhtinsa ansiosta puulajista kiinnostuttiin uudelleen 1990-luvulla. Selluteollisuuden innostus kuitenkin laantui ennen kuin tuolloin istutetut puut olivat hakkuukypsiä. Nyt hybridihaapa nähdään Suomessa lähinnä monimuotoisuutta lisäävänä puulajina. Hybridihaavan kuoren kemiallinen koostumus kuitenkin mahdollistaa sen monipuolisen hyödyntämisen. Korkalon väitöstutkimuksen tavoitteena oli tuottaa samasta kuorimassasta useita erilaisia aineita ilman, että mitään menee hukkaan. Tutkimuksessa saatiin aikaan varsin monenlaisia tuoteaihioita. Ensin kuoren uutteista tuotettiin hiilivaahtoa, jolla voidaan korvata fossiiliperäisiä vaahtokemikaaleja esimerkiksi lämmönsietokykyä vaativissa eristeissä. Kuoren uuteaineiden erotuksen jälkeen kuorimassa paahdettiin hapettomissa olosuhteissa, jolloin kuorijäännöksestä syntyi tislettä. Tisle todettiin toimivaksi kemikaaliksi tiettyjen rikkakasvien ja sienitautien torjunnassa. Jäljelle jäi vielä biomassa, jota voitaisiin hyödyntää edelleen esimerkiksi biohiilen raaka-aineena tai energiantuotannossa.? l AINO ÄSSÄMÄKI Hybridihaavalle sittenkin käyttöä Hybridihaavan kuoresta uutettu kemikaali voisi toimia esimerkiksi sienitautien torjunta-aineena. Hybridihaavasta saatiin väitöstutkimuksessa aikaan useita tuoteaihioita. M IK KO RI IK IL Ä OMA METSÄ » TUTKITTUA 42 Metsälehti Makasiini 10127_.indd 42 10127_.indd 42 20.4.2023 15.16 20.4.2023 15.16
SATTUIPA KAVERILLENI HARMILLINEN pikkuvahinko. Kaadellessaan polttopuita nuoresta kasvatusmetsiköstä hän työn tuoksinassa nappasi muutaman puun naapurin puolelta. Rajalinja oli kyllä auki ja kepitetty, mutta ajatus sillä kohtaa harhaili muissa maailmoissa. Fiksuna kaverina hän teki niin kuin piti eli soitti naapuritilan omistajalle, tunnusti, pahoitteli ja kysyi korvauksen määrää. Korvausta ei pyydetty, mutta kaverini hiljensi omantuntonsa soimauksen maksamalla parikymppiä. Näitä rajavahinkoja sattuu usein, suurempiakin. Luulenpa, että enimmät jäävät vallan huomaamatta, koska rajalinjat ovat paljolti umpeutuneet ja merkitsemättä. Niitäkin taitaa olla joukossamme, jotka ohittavat tekemänsä virheen olankohautuksella. Kuitenkin yhdellä puhelinsoitolla moni vahinko hoituisi kuntoon. Pitkä harmi ja jopa naapurisovun särö voi tulla siitä, että omistaja jälkikäteen huomaa naapurin käyneen väärällä puolella rajaa, eikä ole vaivautunut edes ottamaan yhteyttä. JOSKUS TUO YHTEYDENOTTO on helpompaa ja toisinaan vaikeampaa. Kaverini joutui selvittelemään naapuritilan omistajaa. Maanmittauslaitokselta toki saa, kiinteistötunnuksen ilmoittamalla, naapurin tiedot rahaa vastaan. Lupaavat kyllä 10 ilmaistakin omistajatietoa vuodessa puhelimitse. Eli valmistaudu pitkään jonotukseen, jos aiot rahatta selvitä. Mutta. Tiedot saa, jos ne on tallennettu rekisteriin. Kaverini tapauksessa kävi niin, että omistaja oli poistunut tuon ylhäisiin muutama vuosi sitten ja tila jäänyt perikunnan haltuun – eivätkä uudet omistajat olleet rekisterissä. Mikä neuvoksi? Vanha maalaisväestön paikallistuntemus pelasti tilanteen. Menehtyneen omistajan sukua tunnettiin, sieltä kysymällä selvisi perikunnan osakkaat ja yhteystiedot. Paikalliset metsäammattilaiset tuntevat paljon tilusten omistajia, samoin metsästysseuran jäsenet. Myös toinen rajanaapurisi voi tietää alueen muista omistajista. MUUTOINKIN OLISI MUKAVA tutustua rajanaapureihin ennakkoon, eikä vasta vahingon jälkeen. Esiin saattaa putkahtaa yhteisiä intressejä – tieasioita, ojituksia, lannoituksia tai yhtä aikaa tehtäviä puukauppoja. Ja kyllä sen rajalinjankin pitäisi olla auki. Vanhan lain mukaan raja piti yhteisesti tarkistaa kolmen vuoden välein, nytkin sen avattuna pitämisestä on asetukseen 872/1999 kirjattu. Rajanavauksessa olisi oiva tilaisuus tutustua naapuriin, paistaa vaikka makkarat nuotiolla ja ryypätä kahvit päälle. Jos suora yhteydenotto naapurustoon ujostuttaa tai on hankalaa, täällä maaseudulla on monia oivallisia keinoja siihen. Metsästysseurat järjestävät toisinaan peijaisia maanvuokraajilleen, samoin monensorttisia kyläjuhlia on joka puolella. Paikallinen lähikauppa ja kylän kesäkioski tai kesätori ovat tutustumisien keitaita. Täällä maalla on tapana tervehtiä ja jopa jutella kassajonossa tuntemattomienkin kanssa ja pian ollaan tuttuja. VAHINKO VOI KÄYDÄ kenelle vaan, myös toisin päin. Naapuri kaataakin sinun puusi. Ja on se sellainen metkunperä, että näin onkin varmaan tapahtunut. Eikä ketku ole edes ilmoittanut! Lumet ovat poistuneet tai laskeneet, lehtiä ei ole vielä puissa. Näkyvyys on hyvä ja kävelykeli mitä mainioin. Kipinkapin siis kiertämään ja kohentamaan rajalinjat! Ja sitten kiukkuinen puhelu naapurille…? l Kuka on rajanaapuri? SELVITÄ RAJANAAPURISI » Maanmittauslaitokselta » kyläläisten kautta » henkilökohtaisesti kesätapahtumissa JARMO SIROLA Kirjoittaja on metsätalousyrittäjä. OMA METSÄ » METSÄLÄISEN ALLAKKA Metsälehti Makasiini 43 10128_.indd 43 10128_.indd 43 20.4.2023 15.22 20.4.2023 15.22
METSÄVEROTUS HANNU JAUHIAINEN Metsänomistaja ja veroasiantuntija METSÄNHOITO KARI MIELIKÄINEN Maatalousja metsätieteiden tohtori, emeritusprofessori KONEET LEO SAASTAMOINEN Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi. Pienkoneiden asiantuntija METSÄVEROTUS VÄINÖ SIKANEN Metsätalousinsinööri, sukupolvenvaihdosten asiantuntija LUONTO SEPPO VUOKKO Filosofian maisteri, toimittaja ja tietokirjailija KYSY POIS! Metsälehti Makasiinin asian tuntijat ovat käytössäsi. LÄHETÄ KYSYMYKSESI: makasiini@metsalehti.fi tai postitse Metsälehti Makasiini, Maistraatin portti 4 A, 00240 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valo kuvan tai piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset. KUMMAN SÄÄSTÄISIN? Metsäisen mökkitonttini vesakkoryteikössä kasvaa kaksi vaahteranalkua (merkitty punaisin nauhoin). Missä vaiheessa toinen pitäisi kaataa, että toiselle jäisi mahdollisimman hyvät kasvun mahdollisuudet? Entä millaisin perustein kasvamaan jätettävä taimi kannattaa valita? » VASTAUS riippuu siitä, missä tarkoituksessa puuta kasvattaa. Jos tavoitteena on rikastaa metsäluontoa, voi jättää molemmat rungot kasvamaan. Jos taas haluaa myöhemmin korjata vaahteran tarvepuuksi, työtä on hiukan enemmän. Silloin jätetään suorempi runko kasvamaan. Työtä teettää sen suojaaminen myyriltä, jäniksiltä ja hirvieläimiltä, joille nuoren vaahteran kuori maistuu. Puu ei välttämättä kuole eläinten syöntiin, mutta laatu voi romahtaa: tulee lahovikaa, mutkia ja monihaaraisuutta. Suojausta tarvitaan monen vuoden ajan. Vanhemmankin vaahteran kuorta eläimet voivat vahingoittaa ja avata siten tien lahottajille. Silloin asialla on käpytikka, joka maaliskuulla hakkaa vaahteran kuoreen reikiä valuttaakseen puusta mahlaa. Mahlavuoto houkuttelee paikalle hyönteisiä, mutta myös lintuja, ennen muuta tiaisia. Pyrstötiainen on varsinainen mahlajuoppo, joka vierailee mahlalähteellä tuon tuosta, aluksi parvina, mutta pesinnän alettua yksittäin tai pareittain. SEPPO VUOKKO ONKO HIESKOIVU UNOHDETTU? Onko hieskoivun jalostus mahdotonta vai miksi vain rauduskoivua jalostetaan? Luulisi hieskoivustakin pystyvän jalostamaan suorempirunkoista ja nopeampikasvuista versiota. Mieluummin tökkisi maahan jalostettua hieskoivua kuin raudusta, niin taimet eivät katoaisi hirvien suihin. » HIESKOIVUN vanha suomalainen nimi ”suokko” viittaa puuKasvatattetavaa vaahteraa valittaessa on hyvä pohtia, mitä tavoitellaan. OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 44 Metsälehti Makasiini 10129_.indd 44 10129_.indd 44 20.4.2023 15.28 20.4.2023 15.28
›› lajin viihtymiseen vedenvaivaamilla kasvupaikoilla. Kivennäismailla hieskoivu kasvaa noin viidenneksen raudusta hitaammin, minkä vuoksi se hyväksytään metsälain mukaan kasvatettavaksi pääpuulajiksi ainoastaan soille ja savimaille. Herkän uudistumisensa vuoksi sitä käytetään kuitenkin täydentämään havupuutaimikoita ja suojaamaan niitä hallalta. Koivun jalostus aloitettiin maassamme 1940-luvun lopulla valitsemalla pluspuita ja -metsiköitä risteytyksen ja taimituotannon pohjaksi. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin molempien koivulajien kasvua ja laatua oli parannettu huomattavasti. Tutkimusrahoituksen puute ja taimien heikko kysyntä lopettivat kuitenkin hieskoivun jalostuksen ja taimituotannon. Hirven mieluisinta talvimuonaa ovat pihlaja, haapa ja paju. Kataja ja rauduskoivu maistuvat selvästi huonommin – mänty ja hieskoivu vielä huonommin. Leppään hirvi ei yleensä koske. Jokatalviset männiköiden hirvituhot eivät johtune niinkään havupuiden hyvästä mausta kuin siitä, että tukevista männyistä maha täyttyy nopeammin. Lehtipuusekoitus ei auta asiaa, koska se vain houkuttelee hirvet tiheään taimikkoon, jossa ne voivat syödä rauhassa myös männyt. Eri puulajien ja -rotujen maistuvuutta jäniksille ja hirville tutkittiin syöttökokein vuosituhannen alussa. Matti Rousin väitöstutkimuksen mukaan jalostetuista rauduskoivuista löytyi joitakin alkuperiä, jotka eivät maistuneet jäniksille, mutta kuuluivat tuotokseltaan parhaiden joukkoon. Myös hieskoivuista voisi jalostamalla löytyä hirvituhoille vähemmän alttiita alkuperiä. Jalostuksen ja taimituotannon loppuminen eivät anna tällä hetkellä mahdollisuutta toteuttaa kysyjän toivetta. Hirvituhojen torjunnan parhaat keinot ovat männyntaimikoiden perkaus, koivun viljely lähelle asumuksia tai liikennettä, karkotekemikaalit ja hirvikivääri. KARI MIELIKÄINEN KUINKA PITKÄÄN TRIMMERI JAKSAA? En ymmärrä sähköstä juurikaan, siispä kysymys: trimmerissä on akku merkinnöillä 18 V ja 1,5 Ah. Kuinka pitkään sillä voi työskennellä, ennen kuin akku tyhjenee? » AKKUKÄYTTÖISIÄ laitteita on runsaasti. Niiden käytölle rakennetussa ympäristössä on monia hyviä perusteluja: ne ovat hiljaisia, niistä ei tule pakokaasuja Alku usein hankalaa – myös puuntaimella! Älä jätä puuntaimia oman onnensa nojaan, ensimmäiset vuodet ratkaisevat. • Alkuvuosina poista taimia tukahduttava heinäkasvillisuus. • Tee tai teetä taimikonhoito, jossa puun kasvua haittaava vesakko raivataan. • Vältä taimikon turhaa siistimistä, anna myös sekametsälle mahdollisuus. Metsään.fi-palvelussa on metsäsi tiedot, töille tekijöitä ja mahdollisuus hakea kemera-tukea taimikonhoitoon. metsakeskus.fi Metsään.fi Suunnittele, asioi, löydä työlle tekijä. Metsälehti Makasiini 45 10129_.indd 45 10129_.indd 45 20.4.2023 15.28 20.4.2023 15.28
ja ne käyttävät puhtaampaa energiaa kuin polttomoottorikäyttöiset koneet. Kysyjän ongelmaan ei ole yksiselitteistä vastausta, koska laitteen käyttöolosuhteet ja käyttäjät ovat erilaisia. Vastauksessani joudun käyttämään oletusarvoa muun muassa koneen tehon kohdalla. Kysyjällä on akkutrimmeri, jonka akussa on merkinnät 18 V (jännite) ja 1,5 Ah (kapasiteetti). Akun teho lasketaan seuraavasti: 18 V x 1,5 A = 27 W (0,027 kW). Moottorin tehoa ei kysymyksessä ole mainittu, mutta akun tehon perusteella päättelen sen olevan 0,2 kilowattia. Sähkölaitteiden käyttämät tehot ovat 30–80 prosenttia, riippuen koneen kuormituksesta. Laskennassa käytän puolta trimmerin tehosta eli 0,1 kilowattia. Laskennallinen akun teoreettinen kapasiteetti on 0,027 kW : 0,1 kW/h = 0,27 h, joka on noin 16 minuuttia (0,27 x 60 = noin 16 minuuttia). Laskennan perusteena on normaalikuntoinen toimiva akku. Akkukäyttöisten koneiden akun kapasiteetti/toiminta-aika on useimmiten vain arvio. Akun kapasiteettiin vaikuttaa muun muassa koneen kuormitus sekä akun kunto, lämpötila ja ikä. Varmin tulos saavutetaan pitkäkestoisella testauksella, uusilla akuilla, tasaisella kuormituksella ja tasalämpöisissä olosuhteissa. Akut kannattaa ladata heti käytön jälkeen ja seisokin aikana parin kuukauden välein. LEO SAASTAMOINEN MITEN EPÄKOHTA KORJATAAN? Olen osakkaana metsäyhtymässä, jossa on 11 osakasta erisuuruisin osuuksin. Yhtymä on ollut olemassa jo 1980-luvulta, mutta viime vuonna tuli henkilömuutoksia kaupalla, jossa kaksi osakasta sai kauppahinnasta metsävähennyspohjaa. Metsävähennyspohja tulee tiettävästi yhtymän kaikkien osakkaiden hyväksi eli niidenkin, jotka eivät ole kauppahintaa maksaneet. Vähennysoikeus hyödyttää kaikkia osakkaita eivätkä osuuden ostajat voi yksin käyttää vähennysoikeutta. Kirjallisuudessa sanotaan, että ”tämä epäsuhta voidaan tarvittaessa korvata osakkaiden kesken”. Miten se voisi tapahtua? » METSÄVÄHENNYS on y-tunnuskohtainen, mistä syntyy mainitsemanne epäoikeudenmukaisuus. Koska kysymyksessä on laki, niin mitkään keskinäiset sopimukset eivät muuta verottajan verotuskäytäntöä. En ole tavannut kirjallisuudessa ohjetta, miten tämä epäkohta voidaan hoitaa osakkaiden kesken. Mielestäni ainut laillinen keino olisi käyttää verovapaita, alle 5 000 euron lahjoituksia joka kolmas vuosi vääristyneen hyödyn tasaamiseen. Tämä vaatii kaikkien yhtymän osakkaiden vapaaehtoisen suostumuksen. Verovapaista lahjoituksista ei tarvitse tehdä ilmoitusta verottajalle. VÄINÖ SIKANEN RAKENNUKSEN METSÄKÄYTÖN VÄHENNYS? Olen rakentanut metsätilalleni 90 neliömetrin talousrakennuksen, josta noin 25 neliömetrin huone on tarkoitettu metsätalouskäyttöön huoltotilaksi ja sahojen, varusteiden sekä metsätalouskäytössä olevan mönkijän säilytystilaksi. Muu osa rakennuksesta on pääosin yksityiskäytössä. Voiko metsätalouskäytön osuutta rakennusja vuosikuluista vähentää metsäverotuksessa? » KUN rakennuksen metsäkäyttö jää alle puoleen, sitä ei voida liittää metsätalouden rakennukseksi ja tehdä poistoja. Rakennuksen metsäkäytössä olevan tilan kulujen osuus kokonaiskuluista voidaan kuitenkin vähentää vuosimenoina. Vuosittain lasketaan metsäkäytössä olevan tilan osuus rakennuksen vuosikuluista ja laskennallisesta poistosta ja kirjataan vuosimenoksi. l HANNU JAUHIAINEN OMA METSÄ » LUKIJOIDEN KYSYMYKSET 46 Metsälehti Makasiini 10129_.indd 46 10129_.indd 46 20.4.2023 15.28 20.4.2023 15.28
TÄLLÄ kertaa pikatestimme kääntyi kestotestiksi, sillä kokeilimme riistakameroiden perusmalleihin lukeutuvaa Burrel S12 HD SMS Pro 4G -kameraa marraskuusta huhtikuulle. Toimiakseen lähettävä riistakamera vaatii puhelinliittymän. Kokeilussa ollut kamerapaketti oli varustettu etälaitteille räätälöidyllä Elisan liittymällä, jota Elisa ja Burrel myyvät kimpassa. Liittymän hinta oli 4,99–7,99 euroa. Burrelin käyttöönotto sujuu helposti sovelluksen (Burrel+) tai verkkosivun kautta. Kun laitteen on rekisteröinyt, onnistuu asetusten ja lähetysominaisuuksien säätäminen kätevästi. Samat valinnat voi tehdä myös suoraan kamerasta, mutta kameran valikot eivät ole yhtä selkeät kuin sovelluksessa. Kamera ottaa kuvia tunnistaessaan liikettä 25 metrin säteellä. Yöaikaan kuvaus tapahtuu näkymättömän mustasalaman avulla. Burrelin kuvakulma ei ole erityisen laaja, joten kameran suuntauksessa pitää olla huolellinen. Eläimiä valokuvattaessa kannattaa käyttöön ottaa sarjakuvausasetus, jolloin otuksesta saa todennäköisemmin hyvän kuvan. Turhia kuvia kamera ei juuri ottanut. Teknisesti kuvien laatu ei ole huippua, mutta eläinlajien tai rekisterinumeron tunnistamiseen laatu riittää hyvin. Burrel toimii kahdellatoista AA-paristolla tai ulkoisella akulla. Kokeilussa kamera kytkettiin 6 voltin ja 10 ampeeritunnin akkuun, jonka varaus ei pudonnut viisiportaisella asteikolla talvitestin aikana pykälääkään. Metsästysja valvontakäytön ohella riistakameroita hankitaan yhä enemmän luontobongaukseen, Elisalta kerrotaan. Eläinten tunnistaminen kuvista ja niiden jättämien jälkien tutkiminen perheen alakoululaisten kanssa olikin testin hauskinta ja hyödyllisintä antia. l MONEN TOIMEN RIISTAKAMERA Riistakamera on kohtuuhintainen vaihtoehto kakkoskodin tai vaikka metsätyökoneiden valvontaan. SAMI KARPPINEN TEKSTI JA KUVAT PLUSSAT JA MIINUKSET + Varmatoimisuus talvikelissä + Ulkoisen akun kesto + Selkeä sovellus hallintaan Kuvan tekninen laatu BURREL S12 HD SMS PRO 4G Datayhteys 2G, 3G ja 4G, vaatii sim-kortin Kuvien ja videoiden lähetys Resoluutio: 12Mp, video 1080p, 30 ruutua/s Muisti: SD-kortti, max. 32GB Virtalähde: 12xAA tai 6V ulkoinen Hinta 12 kk Burrel+-lisenssin kanssa, ilman akkua, noin 249 euroa Talven aikana kuviin tallentui muun muassa kettu, jänis, pyy sekä paljon muuta. 1. Riistakameroita käytetään usein pihapiirien valvontaan, johon ne tarjoavat kohtuuhintaisen vaihtoehdon. 2. Kymmenen ampeeritunnin ja 6 voltin akku tarjosi helposti virtaa koko talveksi. 1. 2. OMA METSÄ » PIKATESTI Metsälehti Makasiini 47 10130_.indd 47 10130_.indd 47 20.4.2023 15.38 20.4.2023 15.38
JOSKUS voi tulla tarve järjestää metsänomistus uusiksi, esimerkiksi metsän sukupolvenvaihdoksessa tai kuolinpesää purettaessa. Eri omistusmuotojen tarkastelun helpottamiseksi olen taulukoinut oheen yleisimmät metsänomistusmuodot ja vertaillut niiden yleisimpiä ominaisuuksia omistajan kannalta eri näkökulmista. Eri omistusvaihtoehdot löydät ensimmäiseltä riviltä sarakeotsikkoina yleisyysjärjestyksessä. Olen jättänyt yhtiömuotoisen omistuksen tarkastelun ulkopuolelle. Sitä kannattaa tutkailla, jos metsä voisi olla kiinteä osa muuta, laajempaa liiketoimintaa, esimerkiksi yhtiön muun tuotannon raaka-ainelähteenä tai hiilinieluna. Taulukon riveiltä löydät kunkin omistusmuodon ominaisuudet. Kunkin rivin alkuun, ensimmäiseen sarakkeeseen, olen kirjoittanut sen ominaisuuden, jota asianomaisella rivillä vertaillaan. Taulukko ei suinkaan ole tyhjentävä, mutta toivottavasti se avaa näkymiä omien suunnitelmien kannalta varteenotettaviin metsänomistuksen vaihtoehtoihin. l MIKÄ SOPII SINULLE? Metsää voi omistaa monin eri tavoin. Omistusmuotojen eri piirteitä vertailemalla voit arvioida, mikä sopii tarpeisiisi parhaiten. TEKSTI PIRJO HAVIA 1. Yksin tai puolison kanssa (luonnollinen henkilö) 2. Metsäyhtymä (verotusyhtymä) 3. Kuolinpesä (perikunta) 4. Yhteismetsä (yhteismetsän osakaskunta) Metsänomistus henkilökohtaisesti ja juridisesti tarkasteltuna Lainhuuto itsellä ja mahdollisesti myös puolisolla. Lainhuuto jokaisella osakkaalla omaan murto-osaan. Lainhuuto perinnönjättäjällä tai selvennyslainhuuto yhteisesti kuolinpesän osakkailla. Lainhuuto osakkaalla omaan osakaskiinteistöön, johon omassa omistuksessa olevat yhteismetsäosuudet kuuluvat. Metsien hallinto Metsä on kiinteistö, jota hallinnoi omistaja. Metsä on kiinteistö, jota yhtymän osakkaat hallinnoivat yhdessä. Metsä on kiinteistö, jota kuolinpesän osakkaat hallinnoivat yhdessä tai jota leski hallinnoi hallintaoikeudella. Yhteismetsää hallinnoivat osakaskunta sekä hoitokunta tai toimitsija. Päätösvalta Lainhuudon mukaisella omistajalla tai omistajilla. Lainhuudon mukaisilla omistajilla. Päätösten oltava yksimielisiä. Perukirjan sekä mahdollisten osituskirjan ja testamentin mukaisilla osakkailla tai selvennyslainhuudon mukaisilla osakkailla. Päätösten oltava yksimielisiä. Hallintaoikeustilanteessa hallintaoikeuden haltijalla Jakaantuu yhteismetsälain ja osakaskunnan ohjesäännön mukaan osakaskunnan kokoukselle sekä hoitokunnalle tai toimitsijalle. Kokouspäätökset enemmistöperiaatteella. Hallinnon sujuvuus Päätöksenteko itsenäistä ja siten sujuvaa. Omistajan osaaminen ja palvelujen käyttö vaikuttavat ratkaisuihin. Puolisoiden yhteisomistuksessa valtakirja sujuvoittaa hallintoa. Päätösten yksimielisyysvaatimus voi vaikeuttaa hallintoa. Sujuvuutta helpottavat osakkaiden välinen sopuisuus, valtuutukset, yhteishallintosopimus. Päätösten yksimielisyysvaatimus voi vaikeuttaa hallintoa. Sujuvuutta helpottavat osakkaiden välinen sopuisuus, valtuutukset, yhteishallintosopimus. Ohjesäännön ja yhteismetsälain mukaisia hallinnollisia vaatimuksia. Osaava hoitokunta tai toimitsija edesauttaa sujuvuutta. 48 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10025_.indd 48 10025_.indd 48 20.4.2023 15.42 20.4.2023 15.42
1. Yksin tai puolison kanssa (luonnollinen henkilö) 2. Metsäyhtymä (verotusyhtymä) 3. Kuolinpesä (perikunta) 4. Yhteismetsä (yhteismetsän osakaskunta) Ristiriitatilanteissa Jos puolisoiden yhteisomistuksessa, keskustellen yhteisen päätöksen hakeminen. Murto-osaisen omistuksen purkaminen, osuuden myyminen, oman osuuden erottamisen tai halkomisen hakeminen Maanmittauslaitokselta. Perinnönjako kokonaan tai osittain, kuolinpesän hakeminen pesänselvittäjän hallintaan, pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudesta. Enemmistöpäätökset äänestyksissä. Osakkaan tiedonsaantioikeus ja moiteoikeus yhteismetsälain mukaisina. Puukauppapäätökset Omistaja päättää. Osakkaat yhdessä yksimielisesti päättävät, jos ei ole valtuutettu toisin. Osakkaat yhdessä yksimielisesti päättävät, jos ei ole valtuutettu toisin. Hallintaoikeustilanteessa hallintaoikeuden haltija päättää metsän tuoton rajoissa. Hoitokunta tai toimitsija päättävät puukaupan markkinatilanteen sekä osakaskunnan hyväksymien metsäsuunnitelman, toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaan. Hoitoja hankintapäätökset Omistaja päättää. Osakkaat yhdessä yksimielisesti päättävät, jos ei ole valtuutettu toisin. Osakkaat yhdessä yksimielisesti päättävät, jos ei ole valtuutettu toisin. Hallintaoikeustilanteessa hallintaoikeuden haltija päättää velvoitteidensa rajoissa. Hoitokunta tai toimitsija päättävät osakaskunnan hyväksymien metsäsuunnitelman, toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaan. Kirjanpito Tuloverolain edellyttämä muistiinpanovelvollisuus, ei kahdenkertaista kirjanpitoa. Tuloverolain edellyttämä muistiinpanovelvollisuus, ei kahdenkertaista kirjanpitoa. Tuloverolain edellyttämä muistiinpanovelvollisuus, ei kahdenkertaista kirjanpitoa. Kirjanpitolain mukainen kirjanpitovelvollisuus. Mahdollisesti myös tilintarkastus tai toiminnantarkastus. SH U TT ER ST O CK IM AG ES Metsälehti Makasiini 49 10025_.indd 49 10025_.indd 49 20.4.2023 15.42 20.4.2023 15.42
1. Yksin tai puolison kanssa (luonnollinen henkilö) 2. Metsäyhtymä (verotusyhtymä) 3. Kuolinpesä (perikunta) 4. Yhteismetsä (yhteismetsän osakaskunta) Tuloverotus, metsätulo kaikille pääomatuloa. Muilla kuin yhteismetsällä mahdollisuus verottomaan hankintatyötuloon. Tuloverolain luonnollista henkilöä koskevien säännösten mukaan. Verotettavan tulon veroaste 30 % tai 34 %. Puolisoilla verotettava tulo jakaantuu omistusosuuksien suhteessa. Tuloverolain luonnollista henkilöä koskevien säännösten mukaan. Yksi, yhteinen metsätalouden veroilmoitus. Verohallinto jakaa verotettavan tulon/ tappion osakkaiden henkilökohtaiseen verotukseen murto-osaisen omistuksen mukaan. Tuloverolain luonnollista henkilöä ja kuolinpesää koskevien säännösten mukaan. Yksi, yhteinen metsätalouden veroilmoitus. Verotettavan tulon veroaste 30 % tai 34 %. Hallintaoikeustilanteessa hallintaoikeuden haltija on verovelvollinen, ei kuolinpesä. Verotettava tulo kirjanpitoon perustuva tilikauden tulos tulolähteittäin. Verotus tuloverolain yhteisetuutta koskevien säännösten mukaan, veroaste 26,5 %. Ansiotuloa ei voi muodostua. Verovähennysoikeudet Ns. luonnolliset vähennykset ja poisto-oikeudet. Metsävähennys Metsälahjavähennys Yrittäjävähennys Ns. luonnolliset vähennykset ja poisto-oikeudet. Metsävähennys Osakkaalla henk.koht. metsälahjavähennys. Yrittäjävähennys osakkailla henkilökohtaisesti. Ns. luonnolliset vähennykset ja poistooikeudet. Metsävähennys Yrittäjävähennys Ns. luonnolliset vähennykset ja poisto-oikeudet. Metsävähennys Ei yrittäjävähennystä Metsästysoikeudet Omistajalla Omistajalla Omistajalla Yhteismetsän osakaskunnalla. Hoitokunta/toimitsija hallinnoi. Oman omistuksen myynti Omin päätöksin koko tila, määräala tai määräosa. Osakkaan omin päätöksin oma murto-osa tai osa siitä. Yhtymän osakkaiden yhteisin päätöksin koko tila tai määräala. Osakkaan omin päätöksin kuolinpesäosuus. Kuolinpesän osakkaiden yhteisin päätöksin koko tila tai määräala. Hallintaoikeustilanteissa on suositeltavaa purkaa ensin hallintaoikeus. Yhteismetsän osakkaan omin päätöksin oma osakastila tai sen murto-osa tai määräala. Yhteismetsäosuuksien tai osan niistä myynti tilasta erotettuna, jolloin osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus. Osakaskunnan määräenemmistöpäätöksin yhteismetsään kuuluvan alueen, tilan tai määräalan myynti. Sukupolvenvaihdos Lahjoitus, kauppa, lahjanluontoinen kauppa. Tuloverolain (TVL) 48 §:n mukainen luovutusvoiton verovapaus. Saajalle mahdollinen metsälahjavähennys ja metsävähennys. Osakkaan oman murto-osan lahjoitus, kauppa, lahjanluontoinen kauppa. TVL 48 §:n mukainen luovutusvoiton verovapaus. Saajalle mahdollinen metsälahjavähennys ja metsävähennys. Kuolinpesäosuuden lahjoitus, kauppa, lahjanluontoinen kauppa. On irtaimen luovuttamista, joten ei luovutusvoiton verovapautta. Saajalle ei metsälahjavähennystä eikä metsävähennystä. Osakastilan tai yhteismetsäosuuden lahjoitus, kauppa, lahjanluontoinen kauppa. TVL 48 §:n mukainen luovutusvoiton verovapaus. Osuuksista ei metsälahjavähennystä eikä metsävähennystä. 50 Metsälehti Makasiini OMA METSÄ » PERINTÖMETSÄ 10025_.indd 50 10025_.indd 50 20.4.2023 15.42 20.4.2023 15.42
KU VA KI M M O BR A N D T/ CO M PI C JYRKI KETOLA Kirjoittaja on metsänomistaja ja metsäsijoittaja. Metsälehti Makasiini 51 RAHAPUU KOLUMNI KESKUSTELU ensiharvennusten harvennustiheydestä jatkuu. Liian voimakkaat ensiharvennushakkuut ovat oman kokemukseni mukaan harvinaisia, ensiharvennus pitää tehdä runkoluvun perusteella. Ensiharvennuksen jälkeen puita jää 900–1 100 runkoa hehtaarille. Toisessa harvennuksessa ja päätehakkuussa tavoitteena on saatavan hyvälaatuisen tukin määrän maksimointi. Metsänomistajalle tili tulee tulevaisuudessakin tukin myynnistä. Hyvälaatuinen tukki kelpaa kaikkeen käyttöön, mutta peruslaatuinen kuitupuu menee aina sanan varsinaisessa merkityksessä kuidutettavaksi tai mahdollisesti polttoon. OLEN LUONTEELTANI laiska, siksi uudistamisketjut ovat nopeita. Tavoitteena on, että talvellakin hakatulla päätehakkuukohteella uudet taimet ovat kasvamassa jo kesäkuussa. Säästän nopean uudistamisen avulla tulevissa taimikonhoidoissa. Taimia istutetaan noin 2 000 hehtaarille, jolloin tulee valinnanvaraa tuleviin harvennushakkuisiin. Hakkuissa jää kasvamaan vain laatupuita. Luontainen uudistaminen on erityisesti karuilla routimattomilla mailla hyvä menetelmä. Hyvä, nopeasti tehty äestys, niin käytännössä kuviolle tulee varmasti tiheä ja hyvälaatuinen männyntaimikko. Taimikon perkaus kannattaa tehdä ajoissa. Silloin perkauksen kulut ovat pienet. Liian moni metsänomistaja myöhästyy perkauksen tilauksessa. Jos (vesasyntyiset) lehtipuut ehtivät vähänkin isoimmiksi, perkauskulu kaksintai kolminkertaistuu. Kun uudistamisketju taimikonperkauksineen on tehty ripeästi ja hyvin, ei kalliille taimikonharvennukselle ole yleensä tarvetta. Vesasyntyiset lehtipuutkaan eivät uhkaa havupuiden latvakasvaimia. Tilanne on usein myönteinen. Lehtipuut varjostavat havupuiden runkoja, jolloin niiden tulevaisuuden tyvitukeista tulee pienioksaisia. Männyllä tyvitukin pintaosa voi olla jopa oksaton. Jos taimikkovaihe on tehty hyvin, seuraavana on vuorossa ensiharvennus, eikä silloin yleensä tarvita (kallista) ennakkoraivausta. Jos taimikon harvennusta ei ole tehty, vaihtoehtona on perinteinen ensiharvennus motolla tai ns. giljotiinikouralla (puut puristetaan poikki) tehtävä harvennus. Jälkimmäisessä on etuna isompi saanto, kun kaikki puut korjataan yhteen kasaan ja minimiläpimittaa ei ole. Kuitupuun ja energiapuun hinnat tienvarressa ovat hyvin lähellä toisiaan. Siirryn hiljalleen kohti giljotiinikouralla tehtäviä hakkuita ja vähennän taimikonharvennuksia. JULKISISSA KESKUSTELUISSA on haluttu pienempiä korjuukoneita ensiharvennuksille. Yleensä ei ymmärretä sitä, että se tarkoittaa lisää ajouria. Pienen moton ulottavuus on pienen moton ongelma. Eli se pystyy korjaamaan puita vain läheltä ajouraa. Toki motolla voidaan tehdä ns. pistouria, mutta se ei tule olemaan yleinen toimintatapa. Kun toimitaan nykyisellä tavalla, tehdään ensiharvennuksessa ajourat, joita käytetään myös toisessa harvennuksessa. Silloin puita kaadetaan ajourien vierestä todella vähän. Puut ovat kasvattaneet latvukset koko ajouran päälle. Mikäli toisessa harvennuksessa tehdään kokonaan uudet ajourat tai levennetään vanhoja, kasvutappio on merkittävä. Kaikissa hoitovaiheissa pitää ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus. Käytännössä kaikki pihlajat, raidat ja kuusikoissa haavat jätetään kasvamaan. Valtapuustoa lyhyemmät koivut myös. Rehevillä mailla siemensyntyiset hyvälaatuiset rauduskoivut jäävät kaikki kasvamaan. Kun taimikonuudistaminen ja taimikonhoito tehdään fiksusti, siitä kiittää ensiharvennuksessa metsänomistajan rahapussi ja hiilensidonta. l Fiksua taimikonhoitoa Siirryn hiljalleen kohti giljotiinikouralla tehtäviä hakkuita ja vähennän taimikonharvennuksia. 10131_.indd 51 10131_.indd 51 21.4.2023 14.28 21.4.2023 14.28
Raakapuun kantohinnat KOKO MAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,50 ? 75,58 ? 56,05 ? 25,23 ? 27,05 ? 25,61 ? Uudistushakkuu 74,76 ? 76,80 ? 58,51 ? 27,16 ? 28,41 ? 27,71 ? Harvennushakkuu 65,39 ? 66,37 ? 48,46 ? 24,69 ? 25,59 ? 24,95 ? Ensiharvennus 48,43 ? 46,91 ? 35,41 ? 19,52 ? 19,48 ? 19,20 ? ETELÄSUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,85 ? 77,05 ? 54,21 ? 24,64 ? 27,56 ? 26,04 ? Uudistushakkuu 76,41 ? 77,72 ? 56,19 ? 26,36 ? 28,71 ? 28,22 ? Harvennushakkuu 68,11 ? 69,33 ? 47,51 ? 24,34 ? 25,69 ? 25,44 ? Ensiharvennus 18,00 ? 19,09 ? KESKISUOMI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 74,89 ? 77,73 ? 52,08 ? 25,80 ? 28,08 ? 27,01 ? Uudistushakkuu 77,20 ? 78,74 ? 54,29 ? 26,86 ? 28,83 ? 28,72 ? Harvennushakkuu 68,47 ? 68,91 ? 45,41 ? 25,82 ? 26,24 ? 26,41 ? Ensiharvennus 20,59 ? 20,43 ? VIIKKO 15 ”KAIKENLAISILLA leimikoilla on nyt hyvä kysyntä”, Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman sanoo. Samalla hän painottaa, että ostajien hinnoittelussa ja katkonnassa on erityisen isoja eroja. ”Vaarana on, että vaikka metsänomistaja on tekevinään hyvän kaupan, niin lopputulos ei tyydytä.” Integraatit tarvitsevat nyt enemmän kuitua kuin tukkia, mikä voi johtaa kuitupuuta suosivaan katkontaan. Taipumus ei ole Sahlmanin mukaan tuntematon sahayhtiöillekään, joiden markkinatilanteet vaihtelevat. ”Vanhoihin meriitteihin, että joku yhtiö katkoo paremmin ja joku toinen huonommin, ei nykymarkkinassa voi kategorisesti luottaa.” Runkohinta tai tukkitakuu Sahlman esittää päätehakkuille kaksi tai oikeastaan kolme vaihtoehtoa: joko runkohinnalla tai sitten kauppakirjaan tukkitakuuprosentti. Runkohinnoittelu perustuu arvioituun tukkiprosenttiin ja yleistyy hiljalleen. Sahlmanin tiedossa ei ole tapauksia, että runkohinnoittelu olisi tuottanut pettymyksiä. ”Parhaat runkohinnat ovat reilusti yli 70 euroa ja havutukin korkeimmat hinnat vain kymmenisen euroa enemmän. Jo siltä pohjaa voi sanoa, että runkohinta on aika hyvä.” Tukkitakuun käyttö ei ole erityisen TUKKITAKUULLE TARVETTA Kuitupuun kova kysyntä saattaa vaikuttaa katkontaan, metsänhoitoyhdistyksestä varoitetaan. Jos katkonta huolettaa, runkohinta tai tukkitakuu voivat auttaa. MIKKO HÄYRYNEN TALOUS » PUUMARKKINAT 52 Metsälehti Makasiini 10132_.indd 52 10132_.indd 52 21.4.2023 14.33 21.4.2023 14.33
SAVOKARJALA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 72,41 ? 74,16 ? 58,24 ? 26,68 ? 26,44 ? 26,64 ? Uudistushakkuu 75,34 ? 75,81 ? 61,50 ? 28,04 ? 27,87 ? 28,27 ? Harvennushakkuu 66,07 ? 64,61 ? 49,02 ? 26,53 ? 25,93 ? 26,64 ? Ensiharvennus 38,79 ? 40,31 ? 20,58 ? 18,29 ? 19,92 KYMISAVO TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 75,34 ? 75,95 ? 59,54 ? 26,04 ? 27,10 ? 27,15 ? Uudistushakkuu 77,02 ? 76,98 ? 62,00 ? 27,53 ? 28,55 ? 29,16 ? Harvennushakkuu 69,22 ? 69,12 ? 51,71 ? 26,65 ? 26,36 ? 27,11 ? Ensiharvennus 20,32 ? 20,26 ? 20,61 ? ? NOUSUSSA ? LASKUSSA ? ei vertailutietoa ETELÄPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 71,31 ? 72,21 ? 43,77 ? 24,51 ? 24,45 ? Uudistushakkuu 73,25 ? 73,29 ? 44,66 ? 26,53 ? 26,36 ? Harvennushakkuu 60,29 ? 60,00 ? 23,11 ? 22,70 ? Ensiharvennus KAINUUKOILLISMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 66,67 ? 67,55 ? 23,56 ? 23,64 ? 21,18 ? Uudistushakkuu 69,38 ? 70,09 ? 26,60 ? 24,91 ? Harvennushakkuu 61,37 ? 59,30 ? 22,81 ? 22,30 ? 20,67 ? Ensiharvennus 17,17 ? 14,20 ? POHJOISPOHJANMAA TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 70,18 ? 70,92 ? 26,75 ? 27,63 ? 25,15 ? Uudistushakkuu 73,18 ? 73,66 ? 29,24 ? 30,26 ? 26,92 ? Harvennushakkuu 62,48 ? 61,38 ? 25,34 ? 25,57 ? 23,87 ? Ensiharvennus LAPPI TUKKIPUU KUITUPUU mänty kuusi koivu mänty kuusi koivu Kaikki yhteensä 64,18 ? 59,46 ? 22,80 ? 21,35 ? 19,47 ? Uudistushakkuu 66,74 ? 61,77 ? 26,34 ? 23,19 ? 22,36 ? Harvennushakkuu 56,43 ? 56,03 ? 20,80 ? 18,64 ? Ensiharvennus 18,84 ? Lisää hintatietoja www.metsalehti.fi SA M I KA RP PIN EN harvinaista, mutta vähäntunnettua, ja Sahlmanin mukaan juuri nyt sille on tarvetta. Tukkitakuussa puukauppasopimukseen kirjataan, että vähintään tietylle prosentille hakatusta puumäärästä maksetaan tukin hinta. Parhailla leimikoilla tukkia tulee yli 90 prosenttia. Kolmas vaihtoehto on puutavaralajikaupan katkonnan tiukka valvonta. Se edellyttää myyjältä perehtymistä ja mittalistojen lukutaitoa. ”Katkonnan laadun selvittäminen pinoja katselemalla on vaikeaa.” Yhdistykselle katkonnan valvonta on arkipäivää. Se perustuu katkontatietojen ja leimikon ennakoidun tukkikertymän vertailuun. Ouluun ostetaan jo Junnikkalan Oulun-sahaa koekäynnistellään vuoden lopulla. Uuden sahan myötä yhtiön tukinkäyttö kaksinkertaistuu 700 000 kuutioon. Ostohenkilöstön määrää on lisätty ja ostot ovat jo alkaneet uudella, laajennetulla hankinta-alueella Oulujärven pohjoispuolella, Koillismaalla ja Meri-Lapissa. Tukkikilpailussa Junnikkala kohtaa etenkin Pölkyn, Kuhmo Oy:n ja Tervolan sahayritykset. Metsäjohtaja Jussi Joensuu on tyytyväinen, että sahurien odottama tukin ja kuitupuun hinnaneron kaventuminen on viimein totta. Tosin vain kuitupuun hinnan merkittävänä nousuna, sillä myös tukin hinta on noussut hienoisesti. ”Kuitupuun poikkeuksellinen kysyntä heijastuu tukkiin, sahatavaramarkkinasta tukin hinnannousu ei juonnu.” Joensuun mukaan viimeinen puoli vuotta on sahattu tappiolla. Nyt sahatavaramarkkinoilla on kevättä rinnassa ja pieni hintahyppy näyttää tulevan. ”Jos tukinhinta pysyy nykyisellään, se palauttaa sahauksen kannattavuuden niukasti plussalle.”? l ”Parhaat runkohinnat ovat reilusti yli 70 euroa ja havutukin korkeimmat hinnat vain kymmenisen euroa enemmän.” Metsälehti Makasiini 53 10132_.indd 53 10132_.indd 53 21.4.2023 14.33 21.4.2023 14.33
KUUKAUDEN PUUKAUPPA Puukauppatilastossa esitetään Metsäteol lisuus ry:n jäsenyritysten yksityismetsistä ostaman teollisuuspuun ostomääräja hintatietoja. Tiedot kerätään viikoittain. Viikkohinta lasketaan kohdeviikon ja sitä edeltävän kolmen viikon hintojen keskiarvona. Tässä esitellään vain pystykauppahintoja. Niistä eritellään uudistushakkuut, harvennushakkuut ja ensiharvennukset. Ostetuista puumääristä julkaistaan vain ostomäärien summa. Aineiston kerää ja laskee Metsäteollisuus ry, mutta Luonnonvarakeskus julkaisee sen. VIIKKO-OSTOJEN MÄÄRÄ Milj.m 3 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. 2023 2022 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 500000 1000000 1500000 2000000 .. 0,5 1,0 1,5 2,0 Viikko P OH JOIS -S AVO S S A tehtiin huhtikuussa kauppa 1,5 hehtaarin päätehakkuusta. Tuoreen kankaan leimikko on erityisen järeää ja hyvälaatuista kuusi-mänty-sekametsää, seassa muutamia koivuja. Tukkisaannon ennakoidaan nousevan yli 80 prosenttiin. Näin järeässä leimikossa pikkutukin kertymä jää vähäiseksi, joten sitä ei edes kirjattu sopimukseen. Metsänhoitoyhdistys hoiti leimikon suunnittelun ja kilpailuttamisen. Yhdistys hoitaa myös korjuun valvonnan. Tarjouksia tuli seitsemän. Leimikko myytiin isolle metsäyhtiölle. Tarjous ei ollut korkein, mutta myyjä arvosti puukauppaan liittyvää palvelupakettia. Korjuu on kesän aikana. Metsäkuljetusmatka on lyhyt, sillä palstalle on tie. Palstalla ei ole erityisiä luontoarvoja, mutta sertifikaatin edellyttämien jättöpuiden lisäksi pystyyn jätetään joitakin iäkkäitä aihkimäntyjä. Metsänhoitoyhdistys piti kauppaa hyvänä. Havutukin maaginen 80 euron raja jäi vielä ylittämättä, mutta haamurajan odotetaan rikkoutuvan tämän vuoden aikana. l MIKKO HÄYRYNEN Palvelupaketti ratkaisi PÄÄTEHAKKUU POHJOIS-SAVOSSA PUUTAVARALAJI M 3 €/M 3 YHTEENSÄ, € Mäntytukki 141 79,8 11 251,8 Kuusitukki 247 79,8 19 710,6 Kuusi, sorvitukki 105 79,8 8 379 Koivu, vaneritukki 8 59 472 Mäntykuitu 37 29,8 1 102,6 Kuusikuitu 53 29,8 1 579,4 Lahokuusi 1 17 17 Koivukuitu 19 29,8 566,2 Yhteensä 611 43 078,6 Kuutiomäärät ovat arvioita, leimikko korjataan kesällä.? Järeän sekametsän päätehakkuusta saatiin seitsemän tarjousta. TALOUS » PUUMARKKINAT 54 Metsälehti Makasiini 10132_.indd 54 10132_.indd 54 21.4.2023 14.33 21.4.2023 14.33
KUUKAUDEN TILAKAUPPA Palvelupaketti ratkaisi KANTA-HÄMEESSÄ myytiin hiljattain 16 hehtaarin metsätila seutukunnan takamailla. Kyseessä oli perusmetsätila, jolla ei ollut erityisiä metsätalouden ulkopuolisia arvoja. Harjusoraa periaatteessa olisi, mutta sillä tuskin on hintavaikutusta, koska alueella on jo soranottoalueita. Sen sijaan sijainti pohjavesialueella voi asettaa rajoitteita. Tilan halki johtaa paikallistie. Maasto on vaihtelevan mäkistä harjuineen ja suppineen. Maapohjat ovat valtaosin kuivahkoja kankaita. Tuoretta kangasta on nelisen hehtaaria ja ojitettua rämettä kolmen hehtaarin kuvio. Kuvioiden keskikoko on reilu hehtaari. Pääpuulaji on mänty, mutta kuusija koivuvaltaisia kuvioitakin on. Kohteesta oli laadittu maastokäyntiin perustuva tila-arvio, jonka Hannu Liljeroos totesi omalla arviointikäynnillään luotettavaksi. Puumääräksi oli arvioitu noin 2 100 kuutiota ainespuuta eli 131 kuutiota hehtaarilla. Esitteen mukaan tukkipuun osuus on 39 prosenttia. ”Tila on kaikin puolin hyvin hoidettu, ja kasvatusmetsissä on runsaasti arvokasvua. Viidellä kuviolla hehtaariarvo oli yli 10 000 euroa”, Liljeroos kertoo. Tilan summa-arvo oli noin 85 000 euroa ja hintapyyntö 78 000 euroa. Kohteesta tehtiin kaksitoista tarjousta, joista paras oli 112 000 euroa. Hehtaarihinnaksi tulee 7 000 euroa, kuutiohinnaksi 51 euroa ja hintakertoimeksi 1,32. Ostaja on tilan rajanaapuri. ”Kanta-Hämeessä ja tilan sijaintikunnassa on ollut tiloja tarjolla niukasti, mikä nostaa hintatasoa.” Liljeroosin seurannassa on viime vuodelta vain 11 Kanta-Hämeen kauppaa, hintakerroin keskimäärin 1,19. Vuotta aiemmin kauppojen määrä oli 20 ja hintakerroin 1,32. l MIKKO HÄYRYNEN Hyvästä kohteesta hyvä hinta TILAKAUPPA KANTAHÄMEESSÄ PINTA-ALA 16 hehtaaria, josta taimikoita 3, nuorta kasvatusmetsää 7, varttunutta kasvatusmetsää 5 ja uudistuskypsää yksi hehtaari PUUSTO 2 100 kuutiota, keskimäärin 131 kuutiota hehtaarilla MYYNTIHINTA 112 000 euroa, 7 000 euroa hehtaari, 51 euroa kuutio Perusmetsätilan kauppahinta ylitti pyynnön lähes puolella. H A N N U LI LJ ER O O S Tilan mäntyvaltainen puusto oli pääosin hyvän arvokasvun vaiheessa. Metsälehti Makasiini 55 TALOUS » TILAKAUPPA 10132_.indd 55 10132_.indd 55 21.4.2023 14.33 21.4.2023 14.33
Maakunta Kaupan, kpl Myyty, kpl Myyty, ha Taimikot, % Hakkuukypsät, % Puusto, m3/ha Tukki, % €/ha €/m3 kerroin* Varsinais-Suomi 21 13 349 21 19 133 40 8058 61 1,19 Satakunta 30 25 652 29 14 113 38 5692 50 1,11 Häme-Uusimaa 31 30 654 24 20 125 41 7038 56 1,14 Etelä-Karjala 34 34 810 26 15 116 35 5963 52 1,05 Kymenlaakso 23 20 451 32 8 100 34 5653 56 1,13 Pirkanmaa 66 60 1891 21 15 131 34 6439 49 1,13 Etelä-Savo 67 56 1848 26 11 120 37 6192 52 1,06 Eja K-Pohjanmaa 95 92 2350 20 13 110 30 4256 39 1,04 Keski-Suomi 79 79 3144 19 7 116 38 6058 52 1,04 Pohjois-Savo 71 74 2456 25 11 114 33 5641 49 1,05 Pohjois-Karjala 103 106 2993 22 11 122 34 5992 49 1,09 Kainuu 91 66 2927 14 9 102 25 3252 32 1,02 Pohjois-Pohjanmaa 143 127 4513 27 10 85 22 2781 33 1,04 Lappi 86 77 3994 21 13 76 17 2042 27 1,13 Koko maa 940 859 29032 106 30 4234 40 METSÄTILAKAUPAT 1.8.2022 31.3.2023 *Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta. Keski-Suomessa kauppahintojen summa suurin Tämän vuoden tilakauppojen määrä on 260, viime elokuusta lähtien 859. Kaupan keskikoko on ollut 34 hehtaaria metsämaata. Pohjois-Karjalassa kauppahintojen summa toiseksi suurin 1 3 3 1 2 2 1 2 3 MAALISKUUN Metsälehti Makasiinissa kerrottiin suursijoittajien ostojen hiljentymisestä. Nyt kehitys näkyy myös Hannu Liljeroosin tilakauppaseurannassa. Instituutiot ovat silti yhä vahvoja ostajia. Vaikka niiden osuus tammi-maaliskuun tilakauppojen kauppasummasta on supistunut viime vuodesta, ne ovat kuitenkin ostaneet puolet myydystä metsämaan alasta ja maksaneet puolet kauppasummasta. ”Suursijoittajien alkuvuoden 20 miljoonan euron kauppasumma on kuusi miljoonaa edellisvuotta pienempi. Onkohan se merkki siitä, että metsärahastoihin tehdyt sijoitukset olisivat laskeneet?” Liljeroos pohtii. Alkuvuoden kaupoissa on käytetty ostorahaa liki 40 miljoonaa euroa ja metsämaahehtaarin koko maan keskihinta on 4 700 euroa. Kaupat painottuvat aikaisempaa enemmän Etelä-Suomeen, minkä vuoksi päätelmiä yleisen hintatason noususta on vaikea tehdä. Metsämaa ollut hyvä sijoitus Metsärahastojen ostot lisääntyivät merkittävästi vuonna 2014, jolloin UPM myi maitaan Kainuusta. Ostot yksityismailta alkoivat myöhemmin. Liljeroosin tilastot osoittavat, että puumäärän ja tukkiosuuden muutoksella oikaistu metsämaahehtaarin hinta on kohonnut sen jälkeen noin 60 prosenttia. Kuutiohinnan nousu on ollut lähes samansuuruinen. ”Elinkustannusindeksi on noussut tarkastelujakson aikana noin 18 prosenttia. Metsämaa on siihen verrattuna kasvattanut reaalista arvoaan hyvin.”? l MIKKO HÄYRYNEN Heikkeneekö rahastojen voima? Metsätilojen ostoon on käytetty alkuvuonna lähes 40 miljoonaa euroa. 56 Metsälehti Makasiini TALOUS » TILAKAUPPA 10132_.indd 56 10132_.indd 56 21.4.2023 14.33 21.4.2023 14.33
FINMAN 610 halkomakone on juuriltaan kiinalais-amerikkalainen. Moottori on 15 hevosvoiman jenkkimylly, Briggs & Stratton. Koneen runko ja hydrauliikka ovat Kiinasta, jossa kone myös kootaan. Tämäntyyppiset koneet ovat suosittuja Amerikan markkinoilla. Rakenteeltaan ja toimintaperiaatteeltaan kone on omintakeinen. Halkomaterä on kiinni hydraulisylinterissä, ja halottava pölkky asetetaan koneen päätytasoa vasten. Epätavallinen ratkaisu johtuu siitä, että halkaisusylinteri voidaan kääntää pystyasentoon. Tällöin halkaistava pölkky asetetaan sylinterin alle ja terä työntyy puuhun ylhäältä. Sylinterin massiiviVoimaa riittää Finman 610 halkomakoneesta ei voima lopu järeimmänkään tyvipöllin kanssa. Tavalliseen klapintekoon kone on hidas. Finman 610 on parhaimmillaan järeiden pölkkyjen halkomisessa, kun halkomasylinteri on käännetty pystyasentoon. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN Katso video www. metsalehti.fi FINMAN 610 HALKAISUKONE Sylinterin työntövoima: 37 t* Halottavan puun suurin pituus: 61 cm Hydraulipumpun teho: 83 l/min Hydrauliöljysäiliön tilavuus: 50 l Pyörät: 16 x 6,5-8 Paino: 335/360 kg Bensiinimoottori: Briggs & Stratton 15 hv Hinta: 2 890 € (sis alv) Maahantuoja: Modularbox Oy *)valmistajan ilmoitus, katso juttu Metsälehti Makasiini 57 TALOUS » KOKEILU 10132_.indd 57 10132_.indd 57 21.4.2023 14.34 21.4.2023 14.34
ammattimaisille pihapuun kaatajille, jotka joutuvat pilkkomaan isoja puita klapeiksi. Hidas klapien tekoon Tavallisessa klapien halkomisessa Finman on hidas. Palautuvan sylinterin voi periaatteessa pysäyttää puoleen väliin, jolloin liikerata lyhenee ja aikaa säästyy. Käytännössä tämä ei onnistu, koska pölkky takertuu usein terään ja irtoaa vasta, kun sylinteri palautuu alkuasemaansa ja pölkky rutistuu halkaisimen runkoa vasten. Lisävaikeutta vaakahalontaan tuo se, että taso, jolle pölkyt asetetaan, on turhan kapea. Tästä syystä pyöreitä pölkkyjä on välillä vaikea saada asettumaan halkaisuterän eteen. Isoista pölkyistä lohkottujen kappaleiden kanssa ei ole samaa ongelmaa. Vaakakäytössä koneen viereen kannattaa virittää apupöytä, jolle edelleen pienemmiksi halottavat palat voi latoa odottamaan vuoroaan. Kaksoisvipu ei tominut kunnolla Halkaisuterä liikkuu suojattomana, joten tapaturman vaara on olemassa. Käyttäjältä vaaditaankin tarkkaavaisuutta. Sylinteriä käytetään kaksoisvivulla. Sylinteri liikkuu vain, kun vipuihin tartutaan molemmin käsin. Tällöin käyttäjä ei voi pidellä pölkkyä, kun halkaisuterä lähestyy, mikä vähentää tapaturman vaaraa. Tosin kaksoisvipu ei aina toiminut kuten piti, vaan konetta pystyi käyttämään myös yhdellä kädellä. Käyttöohjeen mukaan konetta saa käyttää vain yksi henkilö kerrallaan. Tämä saattaa klapitalkoissa unohtua. sen työntövoiman, 37 tonnia, ansiosta järeimmätkin pölkyt halkeavat hitaasti mutta varmasti 15 hevosvoiman moottorilla. Järeän puun halkomiseen Työntövoima kuulosti niin uskomattomalta, että käännyimme Metsälehden kolumnistinakin tunnetun pienmetsäkonevalmistajan ja diplomi-insinööri Pekka Syväsen puoleen. Hän pitää ilmoitettuja tehoja uskottavina ja mahdollisina. Tosin työntövoima lienee ilmoitettu amerikkalaisina lyhyttonneina. Meikäläisin yksiköin se pelkistyy 33 tonniin – mikä on edelleen musertava teho klapikoneelle. Vastuksen koventuessa sylinterin liike hidastuu ja työntövoima kasvaa. Järeiden pölkkyjen käsittely pystyasennossa olevalla halkomaterällä on kevyempää kuin vaakahalonnassa, koska raskaita pölkkyjä ei tarvitse nostaa halottaviksi. Riittää, kun vierittää pölkyn terän alle. Ylhäältä työntyvä sylinteri halkaisee pölkyn ja puolikkaat jäävät sijoilleen. Parhaiten koneen ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa järeitä pölkkyjä halkaistaessa. Näin kone voisi sopia Halkomasylinteriä käytetään kaksoisvivulla, joten koneen käyttö edellyttää kahden käden otetta. Vivusto ei toiminut kunnolla, vaan sylinteriä voi käyttää myös yhdellä kädellä. Tämä lisää tapaturmien vaaraa. Helposti syttyvää, mutta ei kovin kaunista klapia syntyy, kun tylppä halkomaterä katkoo tyvipöllin sisusoksat. Finmanilla voi halkoa pölkkyjä myös vaakatasossa. 58 Metsälehti Makasiini TALOUS » KOKEILU 10132_.indd 58 10132_.indd 58 21.4.2023 14.34 21.4.2023 14.34
Halkomasylinterin työntövoima on moninkertainen esimerkiksi kotimaisiin ammattikoneisiin verrattuna. SATUNNAISIA TARKASTUKSIA ÄSKETTÄIN EU:n alueella tutkittiin 131 myynnissä olevaa klapikonetta. Yli puolet koneista ei täyttänyt turvallisuusvaatimuksia. 15 konetta meni myyntikieltoon ja 18 määrättiin poistettavaksi markkinoilta, 68 konemallille annettiin korjauskehotus. Finman ei kuulu tähän joukkoon. Klapikoneiden turvallisuusnormit on määritelty EU:n standardilla. Se päivitettiin puolenkymmentä vuotta sitten. Koneiden turvallisuutta tarkastetaan satunnaisesti. Kuluttajille myytävien laitteiden turvallisuutta valvoo Suomessa Tukes, ammattikäytössä olevien koneiden vaatimustenmukaisuutta valvoo aluehallintovirasto. CE-merkintä ei takaa oikeastaan mitään. Se on vain valmistajan antama lupaus, että kone on vaatimusten mukainen. Finmanin vaatimustenmukaisuus on maahantuojan mukaan todettu valmistajan toimesta Kiinassa. Hiukan ihmettelimme myös koneen kupeeseen kiinnitettyjä hydrauliletkuja. Käyttäjällä ei ole minkäänlaista suojaa, jos letku rikkoutuu. Hankala siirtää Finmanin runko on vankkaa terästä. Työkunnossa kone painaakin 350 kiloa. Kone on varustettu pienin pyörin, joten sitä voidaan siirtää esimerkiksi mönkijällä. Tieliikenteeseen sitä ei voi kuitenkaan rekisteröidä. Uudelle työmaalle mentäessä halkaisukone on vietävä esimerkiksi auton perävaunulla. Haasteeksi muodostuu se, ettei konetta saa kahdenkaan ihmisen voimin työnnettyä kallistetun kärryn lavalle. Metsälehden kokeiltavana ollut kone nostettiin peräkärryyn hydraulikuormaimella. Koneen nostamiseen tarkoitettua lenkkiä koneen rungossa ei ole.? l ~ ~ Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! Metsälehti Makasiini 59 10132_.indd 59 10132_.indd 59 21.4.2023 14.34 21.4.2023 14.34
FINMAN 610 halkomakoneen turvavarustus on niukempi kuin suomalaisvalmistajien myymissä vastaavissa koneissa. Kummastelimme tilannetta konetta kokeiltaessa. Maallikkokin huomaa eron, kun verrokkina on esimerkiksi Pikon uusi halkomakone. Toinen juttu toki on, että runsaat turvavarusteet saattavat vaikeuttaa koneen käyttöä. Arvoitus selvisi, kun soitimme Tukesin asiantuntijalle. Hän kertoi, etteivät viranomaiset etukäteen tarkasta myyntiin tulevien koneiden vaatimustenmukaisuutta, vaan vastuu on valmistajalla. Samalla selvisi, että yli puolet EU-alueella myytävistä klapikoneista ei ole nykyisten turvallisuusvaatimusten mukaisia. Jokainen tietysti vastaa omasta turvallisuudestaan. Voimme valita turvallisen tai vähemmän turvallisen halkomakoneen ja noudattaa tarvittavaa tarkkaavaisuutta ja varovaisuutta puita halottaessa. Silti ei voi välttyä ajatukselta, että maassa, jossa on julkisin varoin varaa palkata kompostitarkastajia ja pyöriäistarkkailijoita, olisi ehkä rahkeita valvoa myös vaaraa aiheuttavien koneiden turvavarustusta nykyistä paremmin. MIKKO RIIKILÄ KOMMENTTI PANOKSIA VALVONTAAN Pikon uusi halkomakonemalli on huolella suojattu. SA M I KA RP PI N EN Lisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. Siemenkeskus, puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI TALOUS » KOKEILU 10132_.indd 60 10132_.indd 60 21.4.2023 14.34 21.4.2023 14.34
METSÄTYÖT METSÄSTYS PUUTARHA KONEYRITTÄJÄT METSÄTEOLLISUUS Tukkivannesahat nyt kampanjahintaan! KATSO MUUT KAMPANJAHINNAT: WWW.UITTOKALUSTO.FI www.uittokalusto.? Norwood LM30 isoja ominaisuuksia pienellä rahalla Hinta nyt: 6790,00 Tukin halkaisija: 76 cm Tukin pituus: 5,0 m Alustan pituus: 6,0 m Laudan leveys max: 64 cm Moottorivaihtoehdot: 13,5 hv Briggs&Stratton 14 hv Kohler 8,0 kW Norwood sähkömoottori Tekniset tiedot LM30 LUMBERMATE LM30 Max.tukin halkaisija 76 cm Saatavilla sähkötai polttomoottorilla Kysy rahoitusvaihtoehtoja! Sahalaitoksen ostajalle Kaikki lisävarusteet -15% HETI toimitukseen! Kuvan traileri lisävaruste LUMBERMATE LM30 Kohler 14 hp moottori (ovh. 7290,00) Myös FRONTIER tukkivannesahat tarjoushintaan! 015 555 0402 ‡ shop@uittokalusto.? Kampanjat voimassa 31.5.2023 asti UUTUUS: Norwood hirsihöylä LX 26 Lisää kasvua, tuloja ja hiilensidontaa sekä parempi kestävyys metsätuhoja vastaan Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuormallisen enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Tapion siemenkeskus palvelee, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle. Siemenkeskus, puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio.fi Metsiemme parhaat puut Tapion siemenviljelyksiltä VOIT TILATA SIEMENIÄ MYÖS TAPION VERKKOKAUPASTA: METSÄKAUPPA.FI 10132_.indd 61 10132_.indd 61 21.4.2023 14.34 21.4.2023 14.34
KASVUN TEKIJÄT Soiden ojitus, metsien uudistaminen viljelemällä ja määrätietoinen metsäpolitiikka mahdollistivat Suomen metsien kasvun tuplaamisen. Kasvun rakennuspalikoita tarkasteltiin myös Metsälehden sivuilla. TEKSTI SAMI KARPPINEN TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 62 Metsälehti Makasiini 10138_.indd 62 10138_.indd 62 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43
1960-luvun alussa yhä useammalle metsänomistajalle tuli tutuksi taimien istuttaminen. Kuvassa istutetaan mäntyjä Iljanvaarassa Ilomantsissa. M ET SÄ M U SE O LU ST O / PE N TT I VÄ Ä N Ä N EN , IL O M A N TS IIN M U SE O SÄ ÄT IÖ Metsälehti Makasiini 63 10138_.indd 63 10138_.indd 63 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43
K un ensimmäinen Metsälehti ilmestyi vuonna 1933, kasvoivat metsät nykyisen Suomen alueella vuosittain noin 46 miljoonaa kuutiometriä. Kaikkiaan puustoa oli metsissämme tuolloin 1,37 miljardia kuutiometriä. Puuston kasvun lisäämisen mahdollisuudet oli jo tunnistettu. Siemenet metsänparannustyöhön ja yksityismetsätalouden kehittämiseen oli kylvetty 1930-luvulla, kun metsänhoitoyhdistyksiä ja metsänhoitolautakuntia perustettiin metsänhoitoa edistämään. Samasta syystä perustettiin myös Metsälehti vuonna 1933. Katseet oli kohdistettu soille, joiden kuivatusta metsänkasvatusta varten edisti vuonna 1929 voimaan tullut metsäparannuslaki. Valtio alkoi myöntää kuivatustöihin edullista lainaa ja ”suoranaista raha-avustusta”. Metsäojituksella oli 1930-luvun pulavuosina myös tärkeä työllistävä vaikutus, syntyihän uutta ojaa pääasiassa lapiotyönä. Sotien aikana 1939–45 työt hidastuivat, mutta sotien jälkeen ojitusta edistettiin tarmokkaasti. ”… on erittäin tärkeätä toisaalta saada vallattua uutta metsänkasvulle kelpoista maata. Siihen on ainoa mahdollisuus laajoissa soissamme, siis ojittaen kuivaamalla niitä metsämaiksi”, linjasi metsänhoitaja A. Suominen Metsälehdessä vuonna 1948. Ojitusten tarpeellisuutta myös arvosteltiin, mutta sotakorvausten rasittamassa maassa työhön tartuttiin ennakkoluulottomasti. Kymmenestä miljoonasta suohehtaarista metsäojituskelpoisia arvioitiin olevan noin puolet. Puuston kasvun arvioitiin ojitusten seurauksena lisääntyvän vähintään kymmenellä miljoonalla kuutiolla vuosittain. Kasvun tuplaaminen tavoitteeksi Sotien jälkeen metsien käyttö kiihtyi. Uusia peltoja raivattiin, ja rakennussekä polttopuuta tarvittiin paljon. Samaan aikaan metsäteollisuus kehittyi nopeasti. Pieniläpimittaisen puun kysyntä loi sekä edellytykset että tarpeen muuttaa vallitsevia metsänhoitoja hakkuutapoja. Metsähallitus ja metsäyhtiöt näyttivät suunnan, jota yksityiset metsänomistajat pian seurasivat kasvavan metsäammattikunnan opein. ”…puutteellinen tiheys on Suomen metsien suurimpia heikkouksia. Metsien puuston tiheyttä voidaan parantaa järkevällä metsänhoidolla. Nuorten ja keski-ikäisten metsien puusto tihenee itsestään varttuessaan vanhemmaksi ja kookkaammaksi ellei sitä jatkuvasti poimien epäsäännöllisesti harvennella, kuten liian yleisesti on tapana. Käsittelemällä tällaisia kehityskykyisiä metsiä vain säännöllisin harvennushakkauksin ja keskittämällä voimakkaat, nopeasti uudistukseen johtavat hakkuut erityisesti tiheydeltään heikkoihin metsiin voidaan tiheyttä piankin korjata.” Näin tiivisti Suomen metsien tilan metsäarvioinnin professori Yrjö Ilvessa”...on erittäin tärkeätä toisaalta saada vallattua uutta metsänkasvulle kelpoista maata. Siihen on ainoa mahdollisuus laajoissa soissamme, siis ojittaen kuivaamalla niitä metsämaiksi” Metsähallituksen Lestin hoitoalueella kaivettiin metsäojaa vuonna 1927. LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 64 Metsälehti Makasiini 10138_.indd 64 10138_.indd 64 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43
lo kirjassaan Nyky-Suomen metsät vuonna 1948. Samana vuonna julkaistiin maan johtavien metsäasiantuntijoiden kirjoittama harsintajulkilausuma, joka toimii tunnetuimpana yksittäisenä sysäyksenä siirtymässä kohti viljelymetsätaloutta. Ilvessalo esitti myös hämmästyttävän tarkaksi osoittautuneen näkemyksen metsien kasvun lisäämisen mahdollisuuksista. ”…koko maan metsien vuotuinen puun tuotto olisi luonnon normaalia vastaavassa tilassa täysi tiheinä mutta hoitamattomina ainakin n. 50 % nykyistä suurempi. Järkevällä metsänhoidolla ja ojittamalla veden vaivaamat suot arvioidaan voitavan saavuttaa nykymäärään likimain toinen 50 %:n lisäys. Tämä merkitsisi nykyisen puun tuoton kaksinkertaistumista.” ”…puutteellinen tiheys on Suomen metsien suurimpia heikkouksia. Metsien puuston tiheyttä voidaan parantaa järkevällä metsänhoidolla.” Niin kutsutut harsintahakkuut olivat Suomessa tyypillisiä aina 1940-luvun lopulle saakka. Kuvassa lohkoharsittua metsää vuodelta 1929. LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O Puusta ja metsästä saatavan työn ja toimeentulon merkitys korostui sotien jälkeen. Piirros Metsälehdessä vuonna 1948. Vuoden 1950 Metsämarssi-kampanjassa, jolla pyrittiin edistämään metsänhoidon kehitystä, tavoite julistettiin näkyvästi. Maamme metsien kasvu pyritään kaksinkertaistamaan. Metsänviljelyllä täystiheitä metsiä Vuonna 1953 valmistui neljäs valtakunnan metsien inventointi. Se osoitti, että metsien kasvu lisääntyi: vuosittainen kasvu oli jo yli 55 miljoonaa kuutiometriä. Suunta oli oikea, mutta puuta virtasi 1950ja 60-lukujen taitteessa metsästä tehtaille kuitenkin enemmän kuin metsät kasvoivat. Metsälehti Makasiini 65 10138_.indd 65 10138_.indd 65 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43
”Liikahakkuu on tosiasia. Keskeisimmäksi ja tärkeimmäksi metsänhoidolliseksi tehtäväksi muodostuu metsänviljely kaikessa monipuolisuudessaan”, totesi tuore Metsätutkimuslaitoksen ylijohtaja Erkki K. Kalela Metsälehdessä vuonna 1963. Viljelyyn siirtymisen arvioitiin nopeuttavan metsän alkuvaiheen kehitystä ja lyhentävän metsän kiertoaikaa. Harvennukset tehtäisiin aina metsikön parhaiden puiden hyväksi, toisin kuin niin kutsutuissa harsintahakkuissa oli aiemmin usein toimittu. Kalela kirjoitti myös ”metsikön rodullisen laadun” parantamisesta viitaten metsäpuiden jalostustoiminnan kehittämiseen. ”Näyttää siis tulevaisuutta ajatellen, että metsänhoitomme tulee yleispiirteiltään nykyistä kaavamaisemmaksi: metsänviljely – pari suhteellisen voimakasta harvennusta – paljaaksihakkuu – metsänviljely.” Metsänviljelyn yleistyessä 1950ja 60-lukujen taitteessa oli uudistusalan kulotus ennen istutusta tai kylvöä vielä hyvin tavallista. Kulotusmäärät vaihtelivat vuosittain paljon olosuhteista riippuen, mutta parhaina vuosina kulotettiin lähes 35 000 hehtaarin ala. ”Näyttää siis tulevaisuutta ajatellen, että metsänhoitomme tulee yleispiirteiltään nykyistä kaavamaisemmaksi: metsänviljely – pari suhteellisen voimakasta harvennusta – paljaaksihakkuu – metsänviljely.” Metsänviljelyn lisäämisessä ei aikailtu. Kun vuonna 1960 metsänviljelyä tehtiin reilun 65 000 hehtaarin alalla, tuplaantui määrä vuonna 1964 jo 131 000 hehtaariin. Kiihtyvän kasvun vuosikymmenet 1970-luvulla uusien metsien kasvua haluttiin tehostaa. ”Hyvien tuloksien toteaminen ei riitä, vaan viljelymenetelmiä on kehitettävä, metsänjalostuksen lupaavia tuloksia käytettävä hyväksi ja metsänhoidon taMetsänviljelymäärät nousivat kertarysäyksellä uudelle tasolle 1960-luvun alussa. Uutinen Metsälehdessä tammikuussa 1963. KE M IY H TI Ö N A RK IS TO TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 66 Metsälehti Makasiini 10138_.indd 66 10138_.indd 66 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43
FRANS Iso-Anttila ja hänen vuosikymmeniä isännöimänsä Paloniemen tila Äänekoskella ovat osa suomalaisen metsänhoidon historiaa ja menestystarinaa. Tarina alkoi 1930-luvulla – suunnilleen samaan aikaan kun Metsälehti perustettiin. Rankkojen määrämittahakkuiden jälkeen Iso-Anttila havahtui raiskioiksi muuttuneiden metsien tilaan ja päätti muuttaa suuntaa. Hän innostui edistysmetsätaloudeksi kutsuttuun hyvään tai tehokkaaseen metsänhoitoon. Ensimmäiset omalla taimitarhalla tuotetut kuusentaimet istutettiin jo 1930-luvulla. Sittemmin mallitilaksi nimetyn talon metsiä on viritetty kasvukuntoon ojittaen, lannoittaen ja uutterasti pystykarsien. Frans Iso-Anttila ja hänen metsänsä tulivat tutuiksi sadoille metsänomistajille ja ammattilaisille, joka kesäretkillään kävivät tutustumassa metsään perustettuihin näytealoihin, joilla havainnollistettiin päättäväisen metsänhoidon tuloksia. Nyt tilaa isännöi Fransin tyttärenpoika, Tommi Lunttila. Näytealojen verkosto on kadonnut, mutta metsänhoidosta ei ole tingitty, vaikka monen kiireen kuljettama Lunttila ei ihan kokopäiväisesti ehdi metsiään hoitaa. Eikä hänen tarvitsekaan. ”Papan” elämäntyö on tuottanut pysyvän tuloksen. Puuntuotantokoneisto toimii pätkimättä: metsiä hoidetaan, hakataan ja niiden tilalle perustetaan uusia, entistä hyväkasvuisempia nuoria metsiä – vuosittain Lunttilan metsissä riittää hakattavaksi vajaat 800 kuutiometriä puuta. Lunttila kertoo miettineensä keinoja metsien kasvun edelleen parantamiseksi, mutta niitä ei ole helppo keksiä. Esimerkiksi lannoitukset ovat tauolla, koska lannoitteiden hinnat ovat kohonneet kipurajan yläpuolelle. ”Joku neuvoi minua luopumaan avohakkuista, mutta ei sekään tuntuisi järkevältä.” Mutta onko tehokas puuntuottaminen ollut kannattavaa? Tätä epäileville Frans Iso-Anttilalla oli aikanaan vastaansanomaton vastaus: ”Volvolla on ajettu ja konjakkia juotu…” Sitä joutaisi nykyajan metsäekonomistienkin pohdiskella. MIKKO RIIKILÄ Frans Iso-Anttilan tyttärenpoika Tommi Lunttila (oik.) ja vävy Markku Louekari ovat jatkaneet tilan viljellen perustettujen metsien hoitoa Iso-Anttilan viitoittamalla tiellä. MALLITILA ETSII UUTTA SUUNTAA KE M IY H TI Ö N A RK IS TO Metsälehti Makasiini 67 10138_.indd 67 10138_.indd 67 21.4.2023 14.43 21.4.2023 14.43
tettiin taimikonhoitoihin. Viljellen perustetut metsät kaipasivat raivaussahaa ja vesuria. Metsänhoitoa ja hakkuita ohjasi yhä useammin tilakohtainen metsäsuunnitelma. Kasvun rajat eivät olleet vielä tulleet vastaan, sillä tulokset paranivat vauhdilla. Vuonna 1976 valmistuneessa inventoinnissa metsien kokonaiskasvu oli 57,4 miljoonaa kuutiota, mutta vuonna 1984 se hyppäsi jo 68,4 miljoonaan kuutioon. ”Puusta ei pulaa” 1990-luvun alussa metsien kasvu ylsi jo 83 miljoonaan kuutioon. Tavoite kasvun tuplaamisesta lähestyi lupaavasti. Kokonaispuuston määrä oli jo lähes 2 miljardia kuutiota. Ilmeni kuitenkin uudenlainen ongelma. Puun kysyntä oli laman seurauksena vähäistä. Metsälehdessä arvioitiin vuonna 1993, että jos kasvukauden sää on huono, voi kasvu jäädä kymmenen miljoonaa kuutiota alhaisemmaksi. ”Puusta ei silti tule pulaa. Hakkuut jäävät alle 50 miljoonan kuution. Ainakin määrällisesti metsien käyttö on siis jopa tuskallisen kestävällä pohjalla.” 1990-luvulla esille nousi entistä voimakkaammin myös luonnon monimuotoisuus. Metsäluonnon moninaisuus ja metsänhoidon ympäristövaikutukset linjattiin keskeisiksi asioiksi, kun Tapio aloitti metsänhoidon suositusten tarkennustyön. Metsien kasvu, puuvarat ja hakkuut tuplattu 2000-luvun koittaessa tavoite metsien kasvun tuplaamisesta saavutettiin. Vuonna 2008 valmistunut inventointi osoitti, että metsät kasvoivat Suomessa vuosittain 99,5 miljoonaa kuutiometriä. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2018 saavutettiin historiallinen rajapyykki. Metsät kasvoivat lähes 108 miljoonaa kuutiota vuodessa. Viimeisimmän, vuonna 2021 valmistuneen, valtakunnan metsien 13. inventoinnin mukaan kasvussa on tapahtunut merkittävä käänne. Kasvu kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa inventointien Sekä metsien kasvu että puuvaranto on onnistuttu tuplaamaan. Samalla myös teollisuuden puun käyttö on tuplaantunut vuoden 1933 37 miljoonasta kuutiosta 75 miljoonan kuution tasoon. soa vielä kohennettava”, totesi professori Kullervo Kuusela Metsälehdessä. Metsänviljelyn ohella ojitusta vauhditettiin edelleen. Viidennen valtakunnan metsien inventoinnin valmistuessa vuonna 1970 oli ojitettu jo yli kolme miljoonaa hehtaaria soita. Töitä edisti Maailmanpankilta saatu 82 miljoonan markan ”MERA-laina”. Se oli uusi tapa rahoittaa metsänparannustöitä. Metsälehti omisti vuoden 1973 ensimmäisen numeron etusivun lainauutiselle. Summasta, joka vastaa nykyrahassa yli sataa miljoonaa euroa, oli noin kolmannes jyvitetty metsänlannoitukseen. Myös metsäteitä rakennettiin kiivaasti MERA-ohjelmien aikana. 1980-luvulla metsänomistajia kannusMera-rahoilla vauhditettiin lannoituksia. Leike vuodelta 1973. Kasvu kiihtyi, mutta metsämaisema yksipuolistui. Monimuotoisuus nousi keskusteluun 1990-luvulla. LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 68 Metsälehti Makasiini 10138_.indd 68 10138_.indd 68 21.4.2023 14.44 21.4.2023 14.44
METSÄLEHDEN otsikot 1960-luvulta kuvaavat ajan henkeä. ”Töysässä laitettu alulle koko pitäjän metsien kuivatushanke”, uutisoitiin tammikuussa 1963. Edellisessä lehdessä kerrottiin Mynämäen pitäjässä valmiiksi saadusta metsänparannustyöstä, jossa ojitettiin yli 500 hehtaarin ala puuttomasta Ruissaarensuosta. Samalla kylvettiin männylle lähes 300 hehtaarin ala ja tehtiin 11,5 kilometrin pituinen metsäautotie. Suon pääviemäriksi kaivettiin 9 kilometrin pituinen oja, josta poistettiin maa-ainesta 44 000 kuutiota. Ruissaarensuolta omisti tilan myös mynämäkeläisen Matti Karhusen äiti, joka osallistui ojitushankkeeseen. Nykyisin Matti Karhunen omistaa tilan itse. ”Tilasta ojitettiin ja kylvettiin männylle kolmenkymmenen hehtaarin alue. Kylvötaimet lähtivät hyvin kasvuun, mutta 1970-luvulla alueen suuri hirvikanta tuhosi taimikot pahasti”, Karhunen muistelee. Ensiharvennusvaiheessa ei metsästä juuri puuta kertynyt. ”Keräsin moottorisahalla lähinnä polttopuurankaa, etukasvuisia hirviltä säästyneitä mäntyjä piti poistaa.” Sittemmin metsän kasvu on päässyt vauhtiin. Kahdenkymmenen hehtaarin ala on harvennettu jo kahteen kertaan. Alue on lannoitettu kerran ja kunnostusojitettu kahdesti. ”Viime talvena tehtiin oikein raaka yläharvennus, jossa poistettiin isoimpia mäntyjä alueilta, jonne on syntynyt kuusialikasvos.” Puuta suo kasvaa nyt monin paikoin erinomaisesti, mutta kuuden vuosikymmenen kasvatus on vaatinut myös paljon työtä ja rahaa. ”Taloudellisesti urakassa ei ehkä ole ollut järkeä, varsinkin kun hirvet tuhosivat taimikot. Toisaalta avosuona alueelle ei olisi ollut paljon käyttöä. Nykyisin valtio on suojellut lähes kaikki avosuoalueet.” SAMI KARPPINEN RUISSAARENSUON JÄTTIURAKKA Metsälehti uutisoi Ruissaaren avosuon ojituksesta ja kylvöstä 1963. Metsänomistaja Matti Karhunen ja avosuolle kasvanut metsä ovat saman ikäisiä. Metsälehti Makasiini 69 10138_.indd 69 10138_.indd 69 21.4.2023 14.44 21.4.2023 14.44
TÄNÄ päivänä viljelymetsätalouden opit ja metsäpuiden jalostuksen saavutukset yhdistyvät parhaimmillaan puiden huimaksi kasvuksi. Tästä esimerkkinä rauduskoivikko Kauvatsalta. ”Tämä rauduskoivikko on istutettu juhannusaattona vuonna 2000. Koivuja istutettiin muistaakseni 1 600 kappaletta hehtaarille ja ne olivat vielä tuolloin avojuuritaimia”, kertoo Kauvatsalla asuva metsänomistaja Jorma Javanainen. Alueelta hakattiin vanha kuusikko, jossa oli jo lahovikaa. Tämän vuoksi oli syytä miettiä puulajin vaihtoa. Asutuksen liepeillä sijaitsevan kuvion uskalsi istuttaa koivulle, koska hirvet eivät alueella liiku. Kaksikymmentäkolme vuotta myöhemmin rauduskoivut ovat varttuneet tukkimittoihin. Puustoa kuviolla on yli 200 kuutiota hehtaarilla, joten puut ovat istutuksesta lähtien kasvaneet keskimäärin 10 kuutiota joka vuosi. ”Alkuvaiheessa taimet piti heinätä pariin otteeseen. Myös raivaussahan kanssa olen kuvion käynyt läpi ja puut on pystykarsittu. Puuta olen korjannut jo harventamalla muutaman metsäkärrykuorman poltinpuuksi.” SAMI KARPPINEN HURJAA KASVUA 2000-LUVUN KOIVIKOSSA Jorma Javanaisen juhannuksena 2000 istuttama rauduskoivikko on tuottanut puuta keskimäärin 10 kuutiota joka vuosi. SA M I KA RP PI N EN TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 70 Metsälehti Makasiini 10138_.indd 70 10138_.indd 70 21.4.2023 14.44 21.4.2023 14.44
Kommentti ISÄNNYYS VAIHTUU METSÄ JÄÄ SUOMEN metsien kasvu on luotu suunnitelmallisesti ja päättäväisellä työllä. Metsätalouden toimenpiteiden lisäksi kasvua ovat kiihdyttäneet ympäristötekijät. Kangasmailla niiden osuuden metsien kasvun lisääntymisestä on arvioitu olevan yli kolmannes. Yksityismetsätalouden organisaatiot, metsäteollisuus ja alan koulutus ovat kaikki tehneet osansa. On tarvittu kannustimia ja toisinaan keppiäkin, jotta kehitys on saatu ohjattua yhteiskunnan haluamaan suuntaan. Ja kyllä, matkan varrella on tehty myös virheitä. Hintaa niistä maksavat etenkin metsäluonnon monimuotoisuus ja vesistöt. Mutta tavoitteet, jotka metsien kasvun lisäämiseksi maassamme sotien jälkeisistä lähtökohdista asetettiin, ovat toteutuneet yllättävän tarkasti. Yksityisten metsänomistajien osuutta kasvun ihmeen saavuttamisessa ei voi korostaa liikaa. Motivaatio metsänhoitoon miljoonille metsähehtaareille on ammennettu kirkkaana mielessä se seikka, että kasvu mahdollistaa lapsille paremman tulevaisuuden. Nykyisillä metsänomistajilla on jo usein varaa valita, mitä metsiltään haluavat. ”Päinvastoin kuin taannoinen metsänomistaja ei nykyinen voi metsänsä epätarkoituksenmukaisessa käsittelyssä vedota enempää metsänhoidollisten käsitteiden epämääräisyyteen kuin pieniläpimittaisen puun menekkipulaankaan. Olivatpa metsään kohdistuneet hakkuut metsänhoidollisia tai hävitysluonteisia, molemmissa tapauksissa metsä kertoo vastatulevillekin sukupolville isännästään: hänen edesottamuksistaan ja mahdollisista laiminlyönneistäänkin”, kirjoitti Voitto Viitala Metsälehdessä jo vuonna 1963. Kirjoitus oli otsikoitu: Isännyys vaihtuu – metsä jää. SAMI KARPPINEN historiassa. Nyt kasvu on 103 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston ikääntyessä kasvun taittuminen on ollut odotettavissa, mutta syitä on haettu myös harvennushakkuista ja metsien uudistamisesta aiempaa nuorempina. Metsien kokonaispuuston määrä kasvaa kuitenkin edelleen joka vuosi. Metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan ja kokonaispuusto on nyt jo yli 2,5 miljardia kuutiometriä. Sekä metsien kasvu että puuvaranto on onnistuttu tuplaamaan. Samalla myös teollisuuden puun käyttö on tuplaanSuomen metsien vuosittainen kasvu, milj. m 3 /v 40 60 80 100 120 VMI / VMI . VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI VMI Lähde: Luonnonvarakeskus tunut vuoden 1933 noin 37 miljoonasta kuutiosta 75 miljoonan kuution tasoon. Yhdeksässäkymmenessä vuodessa Suomen metsissä on kasvanut yhteensä 6,5 miljardia kuutiometriä puuta. Hakkuut ja luonnonpoistuma ovat samaan aikaan olleet noin 5,3 miljardia kuutiota. Kun ensimmäisen Metsälehden ilmestymisestä on kulunut 90 vuotta, yksi keskisuomalaisen viljelymetsikön kiertoaika, on Suomen metsien kasvussa edessä uusi vaihe. On aika tehdä kauaskantoisia linjauksia metsien tulevaisuudesta, tämän päivän lähtökohdista. l Metsämarssi -kampanjalla vuonna 1950 luotiin uskoa metsän mahdollisuuksiin. Metsälehti Makasiini 71 10138_.indd 71 10138_.indd 71 21.4.2023 14.44 21.4.2023 14.44
TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA TEKSTI AINO ÄSSÄMÄKI KUVAT SEPPO SAMULI JOITAKIN viikkoja sitten Talouselämän toimittaja Petri Koskisen puhelin soi. Toisessa päässä oli headhunter, joka kertoi, että Metsälehti etsii uutta päätoimittajaa. Nykyinen päätoimittaja Eliisa Kallioniemi oli jäämässä pian eläkkeelle. ”Sanoin heti, että olen kiinnostunut”, Koskinen kertoo. ”Kun tutustuin Metsälehteen tarkemmin, tajusin, että sisällöt ovat korkealuokkaisia ja lehti on hyvin toimitettu. Metsälehti on perinteikäs julkaisu, jolla on laaja lukijakunta.” Eduksi Koskinen katsoo myös sen, että Metsälehti on sitoutunut riippumattomaan journalismiin eikä ole minkään tahon äänitorvi. Suomessa on satojatuhansia ihmisiä, joiden omaisuudesta merkittävä osuus on metsää. Se on yksityisomaisuutta, mutta myös hiilinielu, elinympäristö huomattavalle määrälle lajeja ja virkistyksen lähde heillekin, jotka eivät omista metsää. ”Metsänomistajien oikeus riippumattomaan tietoon on kokonaisuuden kannalta tärkeää.” Koskisen mielestä osa muista medioista näyttää metsäasioissa valinneen puolensa. Otekaan niissä ei ole erityisesti vuoropuheluun pyrkivä. Näkökulma säilyy Vaikuttavana Koskinen pitää myös sitä, miten Metsälehden toimittajat ovat jatkuvasti siellä, missä puu kaatuu – tapaamassa metsänomistajia ja metsässä työskenteleviä ihmisiä. ”Olen tottunut taloustoimittajana katsomaan asioita kylminä numeroina. Kuitenkin metsänomistajat katsovat asioita sukupolvien yli. Siitä seuraa näkökulman monipuolistuminen verrattuna pelkkään tuottoprosenttien tuijottamiseen.” Lehden hyvistä ominaisuuksista huolimatta Koskinen koki myös, että hänellä voisi olla Metsälehdelle jotain uutta annettavaa. ”Haluan lisätä lehden tunnettuutta ja hiukan terävöittää näkökulmia.” Koskinen käyttää tässä yhteydessä myös sanaa ärhäkkä: hänen mielestään Metsälehti voisi ajoittain olla nykyistä ärhäkämpi. Nyt Koskinen on jo aloittanut MetsäTAVOITTEENA ENTISTÄ ÄRHÄKÄMPI LEHTI Metsälehden uusi päätoimittaja Petri Koskinen on kolunnut Wall Streetin, Piilaakson ja maailman meret, mutta häneltä luontuu myös kotoiset harvennushakkuut. ”Haluan lisätä lehden tunnettuutta ja hiukan terävöittää näkökulmia.” Katso video www.metsalehti.fi 72 Metsälehti Makasiini 10141_.indd 72 10141_.indd 72 21.4.2023 14.50 21.4.2023 14.50
lehden toimituksessa ja ottaa vastuun lehden sisällöstä toukokuun alussa. Metsälehti tulee edelleen katsomaan asioita metsätalouden ja metsänomistajien näkökulmasta. Vaikuttavina asioina Koskinen pitää esimerkiksi sääntelyä, puukaupan kehitystä, ilmaston muuttumista ja metsätuhoja sekä kaikenlaista teknologian ja metsänhoidon menetelmien kehittymistä. Myös ohjeita käytännön metsänhoitoon tullaan Metsälehden sisällöissä edelleen vaalimaan. ”Meidän on osattava kirjoittaa maallikoille, mutta kuitenkin niin, että se kiinnostaa ammattilaisia.” Tällainen lähestymistapa on Koskiselle tuttu. Talousjournalismin puolella esimerkiksi osakesijoittamista käsittelevien uutisten on oltava sellaisia, että kuka tahansa ymmärtää ne, mutta niiden on tarjottava jotain myös ammatikseen sijoittaville. TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA PETRI KOSKINEN METSÄLEHDEN vastaava päätoimittaja 1. toukokuuta 2023 alkaen 59 -vuotias AIEMMIN toimittajana ja toimituspäällikkönä Talouselämän, Kauppalehden ja Arvopaperin rahatoimituksessa ja toimittajana muun muassa Helsingin Sanomissa KOULUTUKSELTAAN perämies ja valtiotieteen ylioppilas ASUU Helsingissä PERHEESEEN kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta HARRASTUKSET aikido, avovesiuinti, perhokalastus ja työmatkapyöräily Joskus uutispolte ottaa vallan Metsäala on ollut Petri Koskisen kiinnostuksen kohteena jo pitkään. ”Skuuppasin Kaipolan paperitehtaan sulkemisen”, hän kertoo. Lehdistön slangissa skuuppi on uutinen, jota muilla ei vielä ole. Sellainen on aina toimituksille voitto, koska muut mediat joutuvat kertomaan omissa uutisissaan, kuka tiedon julkaisi ensin. Koskinen ei kuitenkaan saanut Kaipola-skuupista pelkkiä kehuja. Monet pitivät häntä pahanilmanlintuna, koska paperitehtaan omistanut UPM ei ollut vielä tuolloin kertonut aikeistaan. Uutinen perustui kuitenkin vankkaan taustatyöhön. Koskinen soitti toistakymmentä puhelua eri asiantuntijoille. ”Oli selvää, että sanomalehtipaperissa oli pandemian jäljiltä ylikapasiteettia. Kaipola ei ole meren rannalla eikä se ollut oikein kunnolla integraatti. Näistä päättelin, että se on varmasti ensimmäisenä sulkemassa.” Koskisella oli vahva tunne, että paperitehtaiden tilanne on selvitettävä ja tiedot julkaistava. Tuo uutispolte ottaa usein vallan. ”Se ei helpota ennen kuin juttu on julkaistu. Se on sellainen pakkomielle, että tämä juttu on tehtävä.” Tallinna, Helsinki, New York Kolmen viime vuoden aikana Koskinen ehti tehdä paljon juttuja metsäteollisuudesta. Sitä ennen hän toimi Kauppalehden, Talouselämän ja Arvopaperin yhteisen rahatoimituksen toimituspäällikkönä, joten esimieskokemustakin on ehtinyt karttua. 2010-luvun alussa kolme vuotta vierähti New Yorkissa Kauppalehden kirjeenvaihtajana. Siellä Koskinen raportoi Wall Streetin ja myös Piilaakson tapahtumista ja ilmiöistä, joilla oli merkitystä Suomen näkökulmasta. Suuri maailma on vetänyt Koskista puoleensa ennenkin. Hänellä on perämiehen tutkinto, jonka suorittamisen jälkeen puoli vuotta kului merillä. Myös ensimmäinen päätoimittajan pesti oli meren takana Tallinnassa Baltic 74 Metsälehti Makasiini 10141_.indd 74 10141_.indd 74 21.4.2023 14.50 21.4.2023 14.50
Guide -lehden peräsimessä. Toimittajan työn Koskinen on kuitenkin aloittanut syvällä maakuntien Suomessa. Hän työskenteli 1980-luvun lopussa Satakunnan Kansan Kankaanpään toimituksessa. ”Halusin pienestä asti toimittajaksi ja lähetin tuolloin hakemuksen kaikkiin Suomessa ilmestyviin sanomalehtiin”, Koskinen kuvaa uransa alkua. Moottorisaha pysyy kädessä Ensivaikutelma uudesta päätoimittajasta voi olla kaupunkilainen pukumies, mutta moottorisaha ei ole Koskisella vieras. Polttopuut sekä kotiin että mökille syntyvät omin käsin. Aiemmin Koskinen ”Meidän on osattava kirjoittaa maallikoille, mutta kuitenkin niin, että se kiinnostaa ammattilaisia.” Metsäteollisuus on Petri Koskiselle aiemman työn kautta tuttua, mutta metsätalouden kentän toiminnassa on vielä perehdyttävää. on tehnyt myös hankintahakkuita perheen mailla. Talonpoikaiset juuret ulottuvat Etelä-Pohjanmaalle. Syntyjään hän on Seinäjoelta, mutta viettänyt nuoruutensa Pohjois-Pohjanmaalla Pattijoella. Mökki taas sijaitsee suvun mailla Isojoella. Koskinen ei itse omista metsää, mutta hänen aikuiset lapsensa ovat sitä perineet. Metsää Koskinen arvostaa erityisesti virkistyksen kautta. Patikointi Lapissa ja muilla matkoilla on vaimon kanssa jaettu harrastus. Vaellusta säännöllisempi luontoharrastus on avovesiuinti. Tästä puhuessaan Koskinen innostuu. Vakituinen harjoituspaikka on Kaitalampi Espoossa. ”Se on pitkä, syvä ja puhdas järvi. Maisemat ovat kuin Kolilla, kun katsoo sammakkoperspektiivistä.”? l Metsälehti Makasiini 75 10141_.indd 75 10141_.indd 75 21.4.2023 14.50 21.4.2023 14.50
SUOMESSA tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa, mikä on noin 400 kauppaa jokaisena työpäivänä. Niistä kertyi viime vuonna teollisuudelle 42 miljoonaa kuutiometriä raaka-ainetta ja metsänomistajille tuloa 2,48 miljardia euroa. Nimellisesti kantorahapotti oli kaikkien aikojen korkein. Sillä kuittaisi valtionvelan korot tältä vuodelta tai maksaisi puolet puolustusvoimien tilaamista hävittäjistä. PUUN HINTA ON IKUISUUSKYSYMYS Metsälehden 90-vuotisen historian aikana eniten esillä olleita aiheita on puukauppa. Aina yhtä kiinnostava kysymys on, nouseeko puun hinta, kirjoittaa lehden eläköityvä päätoimittaja Eliisa Kallioniemi. ELIISA KALLIONIEMI Kun rahan arvon heikkenemisen ottaa huomioon, ennätys hupenee. Puunmyynneistä kertyi metsänomistajille rahaa 11 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tästä onkin riittänyt puhetta, sillä puuta jalostavat yritykset tekivät viime vuonna erinomaista tulosta. Ne saivat komeat voitot varsinkin sellusta, mutta se näkyi kuitupuun hinnassa vain vähän. KUN ALOITIN TYÖT Metsälehdessä 1984, elettiin vielä hintasuositussopimusten aikaa. Kevät oli erityinen, sillä ensimmäistä kertaa neuvotteluissa puun hinta sidottiin metsätuotteiden vientihintoihin. Monimutkaisen laskutoimituksen tuloksena esimerkiksi havutukin hinnaksi sovittiin 44,8 prosenttia sahatavaran vientihinnasta. Kuten niin usein kävi, jo muutaman kuukauden kulutTEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 76 Metsälehti Makasiini 10134_.indd 76 10134_.indd 76 21.4.2023 14.53 21.4.2023 14.53
PUUN HINTA ON IKUISUUSKYSYMYS Vuodesta toiseen olen ihmetellyt, miten hyvin puukauppa sujuu – kaikista meitä toimittajia innoittaneista kriiseistä huolimatta. tua puukauppa karkasi vaivalla rakennetusta raamista. Puulla oli hyvä kysyntä ja yksityismetsien kaupoissa rikottiin hakkuukaudella 1984–85 historiallinen 40 miljoonan kuutiometrin raja eli puuta ostettiin melkein saman verran kuin viime vuonna. Sitä voi pitää melkoisena saavutuksena aikana ennen tietotekniikkaa ja tehokasta korjuukalustoa. VUODESTA TOISEEN olen ihmetellyt, miten hyvin puukauppa sujuu – kaikista meitä toimittajia innoittaneista kriiseistä huolimatta. Milloin teollisuus on valittanut puupulaa, milloin metsänomistajat eivät ole saaneet leimikoitaan kaupaksi. Välillä valtio on puuttunut peliin. Silti yritykset uskaltavat rakentaa tehtaita sen varaan, että yksityiset metsänomistajat vuodesta toiseen tulevat markkinoille. Kemissä käynnistyvä biotuotetehdas keittää puuta 180 rekkakuormaa ja yhdeksän junalastillista päivässä. Entä jos puukauppaan tulisi häiriö? Jos metsänomistajat päättäisivätkin myydä puun sijasta hiilinielua? Metsänomistajakunta on muuttunut vuosikymmenten kuluessa, mutta se ei ole vaikuttanut puun myynteihin siten kuin on pelätty. Kaupunkeihin ja taajamiin muuttaneet omistajat myyvät puuta siinä missä maalla asuvatkin. Luonnonvarakeskuksen tekemässä metsänomistajakyselyssä näkyy kuitenkin 2000-luvulla selvä muutos. Entistä harvempi metsänomistaja myy puuta, mutta kauppojen koko on kasvanut. Koska jälkimmäinen muutos on isompi, yksityismetsin hakkuumäärä on vuosituhannen vaihteen jälkeen selvästi kasvanut. MUUTAMA NUMERO sitten Metsälehdessä oli juttu siitä, minkälainen on hyvä puunostaja. Samasta aiheesta kirjoitin itsekin vuonna 1984. Myös vastaus on pysynyt samana. Puukauppa on ennen kaikkea luottamuskauppaa. Hinta on tärkeä, mutta puut saa ostaja, johon voi luottaa. Joku kilpailuttaa kaikki kauppansa. Tuttu metsänomistaja kertoi myyvänsä aina paikalliselle sahalle. Sen ostomies pitää sanansa ja korjuujälki on hyvä. Hinnan metsänomistaja uskoi olevan kilpailukykyinen. Puukauppa-aiheisia otsikoita vuoden 1984 Metsälehdistä. Metsälehti Makasiini 77 10134_.indd 77 10134_.indd 77 21.4.2023 14.53 21.4.2023 14.53
Näyttää siltä, että puukaupassa vain harvoin sekä ostajat että myyjät ovat tyytyväisiä. Viime aikoina luottamusta ovat koetelleet uutiset liian rajuista harvennuksista. Yritykset ovat kyseenalaistaneet Metsäkeskuksen tekemien tarkastusten tuloksia, mutta huono jälki erottuu myös valtakunnan metsien inventoinnissa. Tulevien kauppojen varmistamiseksi korjuujäljen on parannuttava. Toinen luottamukseen pitkän varjon jättänyt tapahtuma oli viime vuosikymmenen kartellijupakka. Ketään ei tuomittu maksamaan korvauksia, koska ei voitu osoittaa, että hintojen sopimisesta olisi ollut taloudellista hyötyä. Se kuitenkin oli hintayhteistyön tarkoitus. ITSEKIN PÄÄSIN kirjoittamaan kartellista jo heti ensimmäisenä kesänäni lehdessä. Haastattelemani metsänomistajat puhuivat ”savujaosta”, mutta puunostajien yhteistyötä kehittäneen Teollisuuden puuyhdistyksen puheenjohtaja korjasi nimen ”ostojärjestelyksi”. Kustannuksia säästyi, kun myyjät oli valmiiksi jaettu. Jos metsänomistaja pyysi tarjouksen väärältä ostajalta, se oli aina huonompi. joonaan kuutiometriin, joka hankittiin valtaosin yksityismetsistä. Seuraava kymmenluku meni rikki vasta siis vasta 50 vuotta myöhemmin. Hyville neuvoille puukaupasta ja metsien kasvattamisesta oli kysyntää. Tuolla tiellä Metsälehti on edelleen. Hintataulukot ja puukauppaa käsittelevät jutut ovat suosittuja niin verkossa kuin paperille painetussa lehdessä. Puukaupan konkarien neuvot aloittelijoille ovat arvokkaita. Pari vuotta sitten tekemässämme kyselyssä Metsälehden lukijat arvioivat saavansa lehdestä hyötyä peräti 3 500 euron arvosta. Tieto tulee tarpeeseen. Puukaupassa kohtaa kourallinen hyvin asioista perillä olevia ostajia ja satoja tuhansia metsänomistajia, joilla on paljon vähemmän tietoa markkinoista. Vanhassa maailmassa, kun hintasuosituksista vielä neuvoteltiin, myyjien ja ostajien edustajat kokoontuvat saman pöydän ääreen keskustelemaan viennin näkymistä. Mikä olisi nykyaikainen tapa lisätä avoimuutta ja luottamusta? Myös metsänomistajapuolella järjesteltiin yhteismyyntejä. Tavoitteena oli parempi hinta, kun myytävää olisi kerralla enemmän. Usein nämä suunnitelmat ”ostettiin rikki”. Kun puulla oli hyvä kysyntä, joku sai aina vielä paremman tarjouksen. Näyttää siltä, että puukaupassa vain harvoin sekä ostajat että myyjät ovat tyytyväisiä. Melkein aina puu on joko liian halpaa tai kallista. Kymmenen vuotta sitten kirjoitettiin, että suomalainen puu on niin ylihinnoiteltu, että tänne ei enää kannata investoida. Nyt kaikki on toisin. Juuri äsken itävaltalaissaha ilmoitti tulleensa Suomeen juuri puun hinnan takia. Vuosikymmenten kuluessa kallis puu on tehokkaasti motivoinut parantamaan tuottavuutta korjuussa, kuljetuksissa ja tuotannossa. Esimerkiksi hakkuiden koneellistuminen tapahtui 1980-luvulla nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. METSÄLEHDELLE puukaupan käänteet ovat tarjonneet paljon jutunaiheita, mutta mitä lehdellä on ollut tarjota? Metsälehti perustettiin 1933 välittämään tietoa metsänomistajille. Tuolloin puun kysyntä oli kovassa kasvussa. Suomi oli vasta pääsemässä pulavuosista, mutta suhdanteiden käänne näkyi silloinkin ensimmäisenä sellutehtailla ja sahoilla. Jalostuslaitoksia rakennettiin lisää. Muutamassa vuodessa puunosto kasvoi 30 milTEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 78 Metsälehti Makasiini 10134_.indd 78 10134_.indd 78 21.4.2023 14.53 21.4.2023 14.53
K U VA : K IM M O R A M PA N EN Metsälehti Makasiini 79 10134_.indd 79 10134_.indd 79 21.4.2023 14.53 21.4.2023 14.53
Ruotsissa yritykset tiedottavat metsänomistajille suhdannekäänteistä julkisilla hintalistoilla. Kun havusellun hinta nousee tai laskee, tarkistetaan mäntykuidun tehdashintaa. Näin metsänomistajat saavat tiedon muutoksesta markkinoilla. Meillä tieto toteutuneiden kauppojen hinnoista on kattavampaa kuin Ruotsissa. Ostajat raportoivat maksamansa hinnat tilastoon, jota voi tutkia esimerkiksi Metsälehden verkkosivuilla. Suhdannekäänteet pitää kuitenkin itse huomata. ENTÄ SITTEN vastaus alun kysymykseen, nouEliisa Kallioniemi on työskennellyt Metsälehdessä vuodesta 1984, yhteensä 39 vuotta. Lehden noiden vuosien vuosikerrat täyttivät pöydän. SE PP O SA M U LI seeko puun hinta? Näillä näkymin kyllä. Puun tarve kasvaa ja tarjonta todennäköisesti supistuu luonnon ja hiilivarastojen suojelemisen vuoksi. Aiemmin teollisuus olisi voinut lisätä puun tuontia. Nyt Venäjän raaka-ainereservit pysyvät uuden rautaesiripun takana vielä pitkään. Muualla Itämeren alueella ylimääräistä puuta on vain vähän. Plantaasimetsätkään tuskin riittävät täyttämään vajetta. Toisaalta puun kallistuminen johtaa raaka-aineen entistä tehokkaampaan käyttöön. Siirtymää kohti korkea-arvoisempia tuotteita tapahtuu koko ajan. Ennustaminen on kuitenkin entistä vaikeampaa. Korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, että ”mustat joutsenet” eli yllättävät käänteet ovat mahdollisia. Esimerkiksi ilmastonmuutos voi muuttaa ennusteita. Vaikka moni asia on muuttunut, metsänomistaja pärjää pitkälle vanhoilla viisauksilla. Suomen rikkaus on kolme moniin tarkoituksiin sopivaa pääpuulajia, joille voi ennustaa kysyntää myös tulevaisuudessa. Metsiä hyvin hoitamalla välttää riskejä ja varmistaa tulevia puukauppatuloja.? l TEEMA » METSÄLEHTI 90 VUOTTA 80 Metsälehti Makasiini 10134_.indd 80 10134_.indd 80 21.4.2023 14.53 21.4.2023 14.53
Vähentää juurikäävän etenemistä* Todellinen sankaritaimi. Lisää kasvua TAIMISANKARI Kun syntyy kuusentaimi, jossa juurikääpä leviää merkittävästi tavallista hitaammin, on helppo nähdä mitä se tarkoittaa terveelle tyvitukille – eli metsän tulevalle tuotolle ja hyvinvoinnille. Kyseessä on todellinen sankaritaimi. Saat sen omaan metsääsi osoitteista tapio.fi ja finforelia.fi *Ei vaikutusta infektoitumiseen PaLAR3B 10142_.indd 81 10142_.indd 81 21.4.2023 13.46 21.4.2023 13.46
LUHTA » LINTUSUO HILJENEE Melkein kaikkien suolintujen kannat hupenevat. Ongelmaan ei löydy yhtä syypäätä tai ratkaisua. TEKSTI JA KUVAT JORMA LUHTA 82 Metsälehti Makasiini 10102_.indd 82 10102_.indd 82 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57
LINTUSUO HILJENEE Hilla kukkii ja kapustarinta vahtii mättäällään aukeaa rahkanevaa. Muiden Eurooppaan muuttavien kahlaajien tavoin kapustarintojen määrä on hiipunut vain kohtalaisesti. Metsälehti Makasiini 83 10102_.indd 83 10102_.indd 83 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57
M UISTAN vieläkin, kuinka tasan viisikymmentä vuotta sitten aamuyön pimeässä hiivin kuusikon sisältä ison suoaukean laitaan. Viimeiset lumilaikut hohtivat fosforinvaaleina maan ja puiden mustuudesta. Metsän ja aukean rajalla saappaat loiskivat tulvavettä ja nenä aisti jotain epämääräisen tympeää tuoksua. Aukealla valo riitti liikkumiseen, mutta kaukaisen puronlatvan elämä jäi kuulon varaan. Sadat tai tuhannet viitasammakot pulputtivat vesirimmissä, telkän siivet vinkuivat, tavi vihelsi, haapana piukkui, riekot päkättivät ja noituivat lähellä ja kaukana. Koillistaivaalle laajeni oranssi kajastus ja teerien kuherrus käynnistyi kaikkien äänien taustaksi. Valon kasvaessa kuoroon yhtyi töyhtöhyyppien siipien rupsutusta ja kimeitä naukaisuja, kuovien kuikutusta, hanhiparven rupattelua ja viimein kurjen kirkaisu. Saapastelin lähemmäksi rimmikköä ja kuulin vähäisemmät äänet, kapustarinnan viheltämässä mättäällään, niittykirviset ja keltavästäräkit suojänteen kitumännyissä. Korkealla taivaalla liversivät kiurut. Jos nyt menen samalle tai mille tahansa suolle, aamuvarhaisen äänimaailma saa tyrmistymään. On pelottavan hiljaista, ja ne äänet, joita kuulen, ovat vaihtuneet toisiksi. Lajikato on todellisuutta Soiden linnusto Suomessa on yksiselitteisesti romahtanut. Lajikato on käsitteenä kaikille tuttu, mutta ahkeralle luonnossa retkeilijälle kaikkea muuta kuin fraasi tai sananhelinää. Köyhtymiseen ei kuitenkaan löydy yksittäistä syytä tai syyllistä eikä korjaamiseen yhtä ja helppoa viisasten kiveä. Siksi kannattaa kartoittaa vähän yksityiskohtaisemmin noita muutoksia. 1970-luvulla Suomessa tehtiin paljon sekä paikallisia että valtakunnallisia suolintulaskentoja. Myöhempinä vuosikymmeninä kirjatieto soiden linnuista ja kulkijan maastohavainnot poikkesivat sitä enemmän, mitä pitemmälle aika kului. Tällä vuosituhannella lintu-inventoijat ovat taas kahlanneet rimmiköissä ja siipiniekkojen alamäki on täsmentynyt. Vähentyneiden lajien suhde suohon voi olla täysin erilainen. Riekko elää ympärivuotisesti suolla, suojautuu ja kätkeytyy suokasvien sekaan. Suo myös kasvattaa sen kesäja talviravinnon. Harmaalokki puolestaan on muuttolintu, jolle suorimmikkö on yksi monista pesäpaikoista. Ruokansa se hakee muualta, joten sillä ei ole sijaa suon ekologiassa. Harmaalokkien yhdyskunnat riutuivat parantuneen jätehuollon seurauksena eikä vähentymistä tarvitse sen kummemmin murehtia. Riekon katoaminen merkitsee koko eloyhteisön köyhtymistä. Riekkoa piinaa ilmastonmuutos. Jokainen uusi vuosikymmen tuo edellistä useammin lumettomia syystalvia. Valkoisen talvipuvun saaneet riekot osuvat LUHTA » Kaunis rimpisoiden vesilintu uivelo kuuluu menestyjien joukkoon. 84 Metsälehti Makasiini 10102_.indd 84 10102_.indd 84 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57
Suokukkoja pesii Suomen soilla ehkä kolme prosenttia 1980-luvun kannasta. Tärkein syy rajuun alamäkeen on kuolleisuus muuttomatkalla. Suokukot vaeltavat talveksi Saharan yli Afrikan keskiosiin. Metsälehti Makasiini 85 10102_.indd 85 10102_.indd 85 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57
LUHTA » liian helposti haukkojen ja muiden petojen silmiin. Nopeimmin ja jyrkimmin on romahtanut suokukon pesimäkanta. Niitä on nyt kolmisen prosenttia 80-luvun määrästä. Itse asiassa kaikki pienet suokahlaajat – viklot, sirrit ja kurmitsat – näyttä ¨vät vuodesta toiseen hupenevan. Ne, jotka suokukkojen tavoin muuttavat Afrikkaan, ovat syöksykierteessä. Euroopassa talvehtivat selviytyvät hieman paremmin. EU:n alueella ei ole onnistuttu säilyttämään sellaista kosteikkojen verkostoa, joka turvaisi kahlaajien muuttoreitit ja talvehtimisen. Afrikassa on kysymys jo mantereen kokoisesta luontokatastrofista. Riekkosoita ennallistetaan Entä metsäojituksen ja turvetuotannon vaikutus? Vesirimpisten soiden runsaslintuisuus perustuu alkuja keskikesän hyönteispaljouteen. Tänne kannattaa tulla pesimään likimain maapallon toiselta puolelta. Sääskiä, surviaisia ja muita öttiäisiä vilisee eniten pohjoisessa ja sen vuoksi myös suolintujen määrä kasvaa etelästä pohjoiseen. Soidensuojelualueetkin painottuvat pohjoiseen ja vastaavasti metsäojitukset ja turvesuot etelään. Eniten luonnonsoita, myös märkiä ja aukeita lintusoita, on turmeltu Pohjanmaalla Suupohjasta Oulun seudulle. Täystuhoa tavallisempaa on kuitenkin rimpisuon vähittäinen kuivuminen aukealle työntyvien laitaojien vuoksi. Etelä-Suomen riekot viihtyivät puustoisilla rämeillä ja pienten suoaukeitten mosaiikissa. 60ja 70-lukujen metsäojitus vei elintilan juuri eteläisiltä riekoilta. Metsähallituksen toteuttamat soiden entisöinnit ovat usein nimetty riekon mukaan. Onpa käynyt vielä niinkin, että vähät riekot suosivat ennallistettuja ojikoita mieluummin kuin säilyneitä luonnonsoita. Edestakainen möyriminen Muuttohaukka hävisi sukupuuton rajalle, mutta se palasi pohjoisen suurille aapasoille, kun DDT:n kaltaiset myrkyt kiellettiin. Miljoonien hyönteisten toukat ja kotelot viihtyvät suorimpien tulvavedessä, jossa ne eivät joudu kalojen suihin. Ilman hyönteisiä ei olisi myöskään suolintujen paljoutta. 86 Metsälehti Makasiini 10102_.indd 86 10102_.indd 86 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57
Mustaviklot matkaavat Lapin aapasoille kaukaa Itä-Afrikasta. Talvialueiden kuivuminen ja levähdyspaikkojen vähentyminen myös Euroopassa uhkaa lajin tulevaisuutta. synnyttää väistämättä pajun ja hieskoivun vesakoita silmuineen talviravinnoksi. Menestyjät Vähenevätkö kaikki suolinnut? Meneekö kaikki väistämättä huonommaksi? Puoli vuosisataa sitten muuttohaukka keikkui Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa sukupuuton rajalla. Pesiviä pareja oli vain muutama ja niidenkin pesinnät epäonnistuivat. DDT:n ja vastaavien myrkkyjen käyttökielto käänsi muuttohaukkojen määrän nousuun, ja nyt parimäärä on noin kolmesataa. Vain Suomessa muuttohaukat pesivät vesirimpisillä korkeajänteisillä soilla. Muuttohaukka karkottaa suovarikset, pyytää tehokkaasti kahlaajia ja sorsalintuja ja vaikuttaa monin tavoin koko suolinnustoon. Todellisia menestyjiä ovat silti kurki ja joutsen. Runsastuminen alkoi kauan sitten ja tälläkin vuosituhannella pesimäkannat ovat moninkertaistuneet.? l Suorimpien keskellä pesii pikkukahlaajia, joiden olemassaolosta vain harvat tietävät. Jänkäsirriäisen levinneisyyden eteläraja on siirtynyt Keski-Pohjanmaalta Kemin seutuville. Metsälehti Makasiini 87 10102_.indd 87 10102_.indd 87 21.4.2023 14.57 21.4.2023 14.57
Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10135_.indd 88 10135_.indd 88 20.4.2023 16.49 20.4.2023 16.49
VALTAKUNNAN METSIEN 12. inventoinnin (2014–2018) tulosten mukaan Suomen metsien kasvu oli reilu 106 miljoonaa kuutiota, mutta tuoreimpien tulosten mukaan kasvu on vähentynyt reiluun 103 miljoonaan kuutioon. Hiilinielujen kannalta tämä on tietenkin huono uutinen. Metsien kasvun lisäämistä on pohdittu laajasti julkisessa keskustelussa. Kasvun lisäämiseen on periaatteessa kolme eri mahdollisuutta: lisätään kunkin puuston ikäluokan keskimääräistä kasvua esimerkiksi lannoittamalla tai jalostamalla, lisätään metsäpinta-alaa peltojen ja joutomaiden metsityksillä tai muokataan ikäluokkajakaumaa kasvulle otollisemmaksi. SUOMEN METSIEN HYVÄ kasvu on viimeiset vuosikymmenet perustunut siihen, että suuri osa metsäpinta-alasta on ollut nuorta metsää. Kasvussa tapahtuneen käänteen pääsyynä onkin VMI:n mittausten perusteella metsien vanheneminen. Teoriassa maksimaalinen kasvu saataisiin, jos aivan kaikki metsät olisivat parhaassa kasvuiässä eli noin 20–40-vuotiaita. Silloin puuston kasvu olisi noin 145 miljoonaa kuutiota, mutta tällainen kasvu olisi varsin lyhytaikainen ilo. Jos kaikki metsät olisivat yli 150-vuotiaita, kasvu olisi noin 47 miljoonaa kuutiota. Jos hakkuut nyt kokonaan lopetettaisiin, metsien kasvu lisääntyisi noin 114 miljoonaan kuutioon, mutta vaikutus olisi lyhytaikainen. Parissakymmenessä vuodessa kasvu kääntyisi laskuun. Hakkuiden rajoittaminen toki lisäisi lähivuosikymmeninä metsien nettohiilinielua eli kasvun ja poistuman eroa. Kasvun vähentyessä ja luonnonpoistuman lisääntyessä metsien nettohiilinielu pidemmän päälle kuitenkin lähenisi nollaa. JOS ETSITÄÄN MAHDOLLISIMMAN hyvää kasvua, jota voidaan ylläpitää pitkään, tarvitaan kohtuullisen tasainen ikäluokkajakauma. Jos oletettaisiin, että puutuotannossa oleva metsäpinta-ala jaettaisiin tasan ikäluokkiin 0–80 vuoden välillä ja suojeluala puolestaan tasan ikäluokkiin 81–160 vuoden välillä, kasvu olisi kaikkiaan noin 105 miljoonaa kuutiota ja puuntuotannon maalla 98 miljoonaa kuutiota. Nykyinen 103 miljoonan kasvu voi siten itse asiassa olla varsin lähellä pitkän ajanjakson maksimaalista kasvua. Toisaalta tuon tasaisen ikäluokkajakauman ylläpitäminen edellyttäisi, että myös vuosittaisen poistuman tulisi olla likimain tuo 98 miljoonaa kuutiota. Siinäkin tapauksessa puuston nettohiilinielu olisi siis pitkällä aikavälillä likimain nolla. Kasvua ei siis voida pitkäksi aikaa nykyisestä tasosta juuri kasvattaa ilman pinta-alan lisäystä, lannoitusta tai merkittävää jalostushyötyä. Pidemmän päälle myöskään nettohiilinielua ei voida pelastaa, hakataanpa paljon tai vähän. Hakkuiden rajoittaminen voi siis olla korkeintaan lyhytaikaista hätäapua ilmaston muutoksen torjuntaan. Hiilinieluihin keskittymisen asemesta vihreä siirtymä teknisten hiilinielujen ja vähäpäästöisen tekniikan kehittämiseen panostamalla olisi tulevina vuosina ensiarvoisen tärkeää. ? l Joko paras kasvu meni? Hakkuiden rajoittaminen voi siis olla korkeintaan lyhytaikaista hätäapua ilmaston muutoksen torjuntaan. ANNIKA KANGAS Kirjoittaja on tutkimusprofessori Luonnonvarakeskuksessa ja metsänomistaja. Metsälehti Makasiini 89 LUONNOSSA » KOLUMNI 10139_.indd 89 10139_.indd 89 21.4.2023 14.58 21.4.2023 14.58
PILKKEET » TUOTE & TEKIJÄ TEKSTI LIINA KJELLBERG KUVAT JOHANNA KOKKOLA VANHAN puurakennuksen uumenista kuuluu kanteleen sointi. Meneillään on loimuvaahteraisen, sivuiltaan violetiksi petsatun konserttikanteleen viritys. Rääkkylään Pohjois-Karjalaan 1800-luvun lopulla rakennetussa pappilassa on viime vuodet valmistettu Koistinen Kanteleen kanteleita. Loimuvaahteraiseen kanteleeseen on juuri vaihdettu kielet. ”Kanteleen omistaja halusi soittimeen uudenlaista sointia, joten teimme pienen muutoksen kielisilmukoihin”, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Hannu Koistinen. Koistinen on luotsannut Koistisen Kanteletta 1990-luvun alusta lähtien. Kanteleen rakentamisen hän oppi isältään Otto Koistiselta. Reilun 30 vuoden aikana kantele on kokenut yrityksen verstaalla melkoisen muodonmuutoksen. Soittimen rakenne on muuttunut ja ääni voimistunut, soittimen sisälle voidaan nykyisin asentaa mikrofoneja ja yksinsoitettavien kanteleiden rinnalle on tullut useamman henkilön soitettavia yhteiskanteleita. ”Otin vuonna 1989 tavoitteeksi modernisoida suomalaisen konserttikanteleen ja uudistaa sen imagon niin, että suomalaiset voivat olla ylpeitä kansallissoittimestaan.” Puulajeista liikkeelle Koistinen Kantele valmistaa niin pienempiä viisija 11-kielisiä kanteleita, kookkaampia konserttikanteleiIMAGO UUSIKSI Hannu Koistinen on modernisoinut perinteisen kansallissoittimemme. Kanteleen kannen hiontaa. ”Yhteiskantele sopisi hyvin työpaikoille jalkapallopelin rinnalle luomaan yhteishenkeä”, sanoo neljän soitettavaan Quartet8-yhteiskanteleeseen nojaava Hannu Koistinen. 90 Metsälehti Makasiini 10140_.indd 90 10140_.indd 90 21.4.2023 15.06 21.4.2023 15.06
ta kuin yhteiskanteleitakin. Kanteleen rakentaminen alkaa puumateriaalin valinnalla. Soittimissa käytetyt puulajiyhdistelmät päätetään sen mukaan, millaista sointia asiakas soittimeltaan haluaa. ”Suosituimmassa yhdistelmässä kanteleen sivut ovat vaahteraa ja pohja kuusta. Sillä saa neutraalin yleissoittimen, jossa äänet erottuvat selkeästi toisistaan. Esimerkiksi leppä tuo soittimeen perinteisempää sointia.” Koistinen Kanteleen soittimet rakennetaan tällä hetkellä pääosin ulkomaisesta puutavarasta, muun muassa sveitsiläisestä alppikuusesta, keskieurooppalaisesta vaahterasta ja yhdysvaltalaisesta pähkinäpuusta. Kotimaista mäntyä, kuusta ja leppää käytetään jonkin verran, ja tavoitteena on tulevaisuudessa lisätä kotimaisen puun osuutta. ”Kotimainen vanha honka oli pitkään perusmateriaalimme, mutta sellaista puuta ei ole enää juurikaan saatavilla”, Hannu Koistinen sanoo. Kokonaan uusi materiaali on yhteiskanteleiden rungoissa käytettävä kotimainen koivuvaneri. Kanteleiden rakentamiseen kuuluu sekä perinteisempää että modernimpaa puusepäntyötä. Monet kanteleen osat valmistetaan nykyisin CNC:n eli tietokoneohjatun jyrsimen avulla. Osien muodot ohjelmoidaan tietokoneelle, joka välittää ne edelleen jyrsinkoneelle. Markkinat kotimaassa Yrityksen myydyin tuote on viisikielinen kantele. Niitä on myyty vuodessa parhaimmillaan yli tuhat kappaletta. Konserttikanteleita menee vuosittain kaupaksi muutama kymmenen kappaletta, mutta ne tuovat suurimman osan liikevaihdosta. Viisikielinen kantele maksaa noin 250 euroa, konserttikantele 8 000–16 000 euroa. Viime vuosina yhteiskanteleiden suosio on ollut kasvussa, ja Koistinen ennakoi, että ne voivat mennä ensi vuonna liikevaihdossa konserttikanteleiden ohi. Yhteiskanteleen hinta vaihtelee noin tuhannen ja kymmenen tuhannen euron välillä. Kalleimmat maksavat jopa 80 000 euroa. ”Työyhteisöjen psykologisesta turvallisuudesta puhutaan nykyään paljon. Yhteiskantele sopisi hyvin työpaikoille jalkapallopelin rinnalle luomaan yhteishenkeä. Soittaessa kukaan ei voita, vaan kaikki tulevat yhdessä maaliin.” Kanteleiden markkinat ovat pääosin kotimaassa, mutta jonkin verran niitä myydään myös ulkomaille, varsinkin Japaniin. Kanteleen tulevaisuuteen Koistinen suhtautuu toiveikkaasti. ”Kanteleella soitetaan nykyisin kaikenlaista musiikkia, ja uusia kanteleensoittajia koulutetaan koko ajan lisää. Suomalaisten epäilevä suhtautuminen kansallissoittimeensa on aivan turhaa. Se on täysin modernisoitu, uniikki ja kansainvälisestikin kiinnostava soitin.”? l Koistinen Kanteleen valmistama, neljän soitettava Soivan Sampo -yhteiskantele löytyy Helsingistä Metropolia Ammattikorkeakoulun tiloista. Sitä voi käydä soittamassa kuka tahansa. Hyllyllä on pinossa kanteleiden sisärakenteiden osia. Katso video www. metsälehti.fi Kantelepuuseppä Timo Schmidt käsittelee konserttikanteleen osia. Metsälehti Makasiini 91 SE PP O SA M U LI 10140_.indd 91 10140_.indd 91 21.4.2023 15.07 21.4.2023 15.07
ENSIHARVENNUSTEN laadussa on valvovan viranomaisen eli Metsäkeskuksen mukaan runsaasti toivomisen varaa. On arveltu, että liiallisen harvuuden aiheuttama kasvun alenema saattaa jopa myötävaikuttaa siihen, voidaanko metsiä enää pitää hiilinieluna. Tämä taas uhkaa käydä hyvin kalliiksi kansantaloudelle. Metsäkeskuksen tarkastusten mukaan ensiharvennukset kynitään niin, että säällisesti hoidettua metsää ei löydy oikein mistään. Puuta korjaava teollisuus on puolustusasemissa. Se näyttää yrittävän vaieta kuoliaaksi omenapuutarhan ohjeilla tehdyt ensiharvennukset ja varsinkin niiden kasvua alentavan vaikutuksen. Toivon olevani väärässä, mutta pelkään, että ensiharvennuksia ei voi nykyoloissa tehdä oikein ja laadukkaasti. Se johtuu seuraavista syistä: 1. Hakkuukertymän ja myös hakkuukoneen tuotoksen on oltava riittävän suuri. Tähän päästään, kun ajourat ovat tiheässä ja riittävän leveät. 2. Usein metsä on tiheä ja alikasvosta liikaa johtuen puutteellisesta taimikonhoidosta ja osittain myös raivauksen tekemättä jättämisestä. 3. Käytettävä konekalusto on aivan liian suurta ja kallista. Laadukkaan harvennuksen tekeminen vie liikaa aikaa, jos onnistuu ylipäätänsäkään, ja on siis nykytaksoilla ja -kalustolla kannattamatonta. Juupas-eipäs-väittelyn sijaan toivoisin tässäkin asiassa jotakin rakentavaa. En usko olevani yksin toiveineni. Yleisesti on tiedossa, että parantamisen varaa on aina ja monessa asiassa, mutta varsinkin ensiharvennuksissa. Lopettakaamme siis hedelmätön kinastelu. Tehdään asiat paremmin. Jos yksi konsti ei auta, kokeillaan jotakin muuta. Onneksi täällä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä metsä on maantieteellinen ilmiö. Sitä ei huonolla hoidolla voi täysin hävittää. Isotkin töppäykset korjaantuvat nopeasti. Samoin kuin korinttolaiskirjeiden mukainen rakkaus, metsäkin on pitkämielinen ja lempeä, ei se katkeroidu eikä lue kärsimäänsä pahaa, kaikki se peittää, kaikki se kärsii, eikä sekään koskaan häviä. HANNU NUMMELIN ELÄKELÄINEN MIKSI NUORET METSÄT HAKATAAN LIIAN HARVAKSI? MITEN kasvun ihme näkyy sinun metsässäsi? Onko siellä paikkoja, joista olet erityisen ylpeä. Lähetä meille valokuva ja lyhyt teksti, jossa kerrot, miten olet saanut puut hyvään kasvuun. Toimitus valitsee kuvista ja kirjoituksista parhaat julkaistavaksi lehdessä. Niiden joukosta arvotaan kilpailun voittaja, joka saa palkinnoksi reppujakkaran. Fauna Vråken Evo -reppujakkara on kevyt kuljettaa mukana, sillä se painaa vain 1,7 kiloa. Palkinnon arvo on 169 euroa. Kaikki muut, joiden kirjoitus ja kuva päätyvät lehteen, palkitaan uunituoreella kirjalla Metsät ja ilmastonmuutos. Sen ovat kirjoittaneet metsätuhotutkija Markus Melin ja toimittajat Pi Mäkilä sekä Aino Ässämäki. Lähetä kilpailuvastauksesi toukokuun loppuun mennessä sähköpostilla osoitteeseen palaute@metsalehti.fi tai perinteisellä postilla osoitteeseen Kilpailu, Metsälehti, Maistraatinportti 4A, 00240 Helsinki. LUKIJAKILPAILU TÄSTÄ METSÄSTÄ OLEN YLPEÄ! 92 Metsälehti Makasiini » PILKKEET LUKIJALTA 10143_.indd 92 10143_.indd 92 21.4.2023 15.13 21.4.2023 15.13
NÄIN LUOT TUNNUKSET Metsälehti Digiin 1 Jos olet Metsälehden kestotilaaja, pääset lukemaan Metsälehti Digiä luomalla itsellesi tunnukset osoitteessa metsalehti.fi/rekisteroidy. 2 Täytä pyydetyt tiedot ja valitse itsellesi käyttäjänimi sekä salasana. Tarvitset myös asiakasnumerosi, joka löytyy paperilehden osoitekentästä tai laskusta. 3 Lähetämme sinulle sähköpostilla tunnuksen vahvistuspyynnön. Huomaa, että se voi mennä roskapostiisi. 4 Kun tunnusten luominen on valmis, kirjaudu Metsälehden verkkosivuille osoitteessa metsalehti.fi sähköpostiosoitteellasi ja salasanallasi. Jos et ole kestotilaaja, Metsälehti Digiä pääsee lukemaan kätevästi kuukausimaksulla 11,90 euroa. Mikäli palveluun rekisteröitymisessä on pulmia tai muita ongelmia ilmenee, Metsälehden asiakaspalvelu auttaa (puh. 09 315 49 840). Näin luet Metsälehti Digiä 1 Metsälehti Digi löytyy Metsälehden verkkosivuilta lehden logon alla olevalta navigaatioriviltä, kohdasta Lehti. Sitä klikkaamalla pääset sivulle, josta voit siirtyä joko uusimpaan lehteen, verkkolehden arkistoon, näköislehtiin ja maksullisiin sisältöihin. 2 Kun klikkaat Lue verkkolehti -painiketta, pääset uusimman lehden sisällysluetteloon. Sisällysluetteloa on jaoteltu lehdestä tuttuihin osastoihin. 3 Minkä tahansa jutun otsikkoa klikkaamalla pääset lukemaan kyseistä juttua, jos olet kirjautunut palveluun ja sinulla on aktiivinen lukuoikeus. Juttu avautuu uuteen näkymään. Täällä pääset siirtymään edelleen lehden muihin juttuihin helposti otsikon vieressä olevia nuolia klikkaamalla 4 Jos haluat siirtyä takaisin sisällysluetteloon tai katsoa muita numeroita, klikkaa oikeassa yläreunassa olevaa ”hampurilaista”. ? MENNEENÄ talvena yhä useampana päivänä pakkasen puremalle taivaalle piirtyi savukiehkuroita tupien piipuista. Puuliiterin pinot ovatkin huvenneet vauhdilla. Metsänomistaja Johanna Teräväinen muistuttaa blogissaan, että polttopuut pitää valita tulipesän ja käyttötarkoituksen mukaan. Hänen yhdeksän tulipesän huushollissaan on huomattu, että jokainen tulipesä on omanlaisensa. Lue lisää osoitteessa www.metsalehti.fi/blogit/polttopuut KURKISTUS POLTTOPUIDEN OLEMUKSEEN HUSQVARNALTA on tulossa markkinoille ensimmäinen keskipakokytkimellä varustettu akkusaha, 542 iXP. Kytkimen ansiosta saha toimii kuten bensiinimoottorisahat. Valmistajan mukaan kytkin parantaa sahan kiihtyvyyttä ja leikkuutehoa. Lisäksi kytkimen luisto kovimmissa rasitustilanteissa keventää sahan ylikuormitusta ja mahdollistaa laitteen voimakkaamman kuormittamisen. Uuden sahan luvataan olevan Husqvarnan nykyistä tehokkainta akkusahamallia 540 iXP jonkin verran tehokkaampi. Lue lisää osoitteesta: www. metsalehti.fi/uutiset/542ixp KESKIPAKOKYTKIN AKKUSAHAAN Metsälehti Makasiini 93 10143_.indd 93 10143_.indd 93 21.4.2023 15.13 21.4.2023 15.13
METSÄ AUTOTIEHEN kaivettiin oja hiekkaiseen rinteeseen. Pohjavesi oli niin lähellä pintaa, että ojan pohjalle puhkesi lähde. Siihen asennettiin kaivonrengas, ja nyt siitä saa kuka tahansa hakea hyvälaatuista lähdevettä. Ojan penkoistakin tihkui hiukan vettä ja pian tihkuiseen kohtaan syntyi sammalpeite. Tulokkaita ei tullut seurattua alusta asti, mutta nyt siinä on muutaman kymmenen metrin matkalla selvä lähdelajisto. Runsaimpana on purolähdesammal ja purosuikerosammal. Muutama vuosi sitten siinä kasvoi pieni laikku kampasammaltakin. Se on lähdesammalta vaateliaampi lettosoiden laji. Nyt näyttää siltä, että ojalähdesammal olisi jo tukahduttanut kokonaan kampasammallaikun. Tämä havainto sai minut pohtimaan, minkälaiset mahdollisuudet soiden ja lähteiden ennallistamisessa on palauttaa jo hävinneet lajit. Runsaasti itiöitä tuottavat sammalet kuten purolähdesammal pystyvät palaamaan paikalle, jos vain olot ovat suotuisat. Jo kukkakasveilla tilanne on paljon vaikeampi. Jos lähteen ojitus on hävittänyt vaikkapa lettovillan tai lettorikon, ne tuskin palautuvat omin voimin. Entä lähteiden eläimet? Kylmävetiset lähteet ovat monen eläimenkin elinpaikkoja. Lauri Paasivirta on löytänyt lähteistä 360 erilaista surviaissääskeä. Lähteissä elää myös muita hyönteisiä ja äyriäisiä. Lähdeallikoissa elävät puroja okakatka ovat jääneet lähteen vangiksi kenties jo jääkauden loppuvaiheessa. Kuutiokilometrien laajuinen elintila rajoittuikin nyt muutamiin kuutiometreihin, mutta siinä pieni katkajoukko selvisi halki vuosituhanten, kunnes tuli kaivinkone ja kuivatti lähteen. Jos oja tukitaan, vesi kyllä täyttää vanhan lähdelammen, mutta katkoilla ei taida olla keinoja palata sinne. SEPPO VUOKKO Vahingossa syntynyt lähde » PILKKEET JO RM A PE IP O N EN MISTÄ PIDIT? 94 Metsälehti Makasiini Lähdesammalen sukusolut syntyvät varren latvassa olevissa kuppimaisissa pesäkkeistöissä. Hedelmöityneestä munasolusta kasvaa itiöpesäke. MIKÄ oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Voit vastata kyselyyn verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi/ lukijakysely. Myös postikortilla tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan. Osoite on Metsälehti Makasiini, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kaikkien 15.5. mennessä vastanneiden kesken arvomme kolme pakettia kesän saunailtoja varten. Palkinto sisältää Kolo Design -saunamittarin ja pienen pellavapyyhkeen. Viime numeron suosituin artikkeli oli metsäkoneiden kehitystä esitellyt juttu ”Tulevaisuuden savotalla”. Palkinnoksi arvotun kirveen voitti Risto Huikku Petäjävedeltä. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille vastaajille! MISTÄ PIDIT? ARVONTA! 10038_.indd 94 10038_.indd 94 21.4.2023 15.15 21.4.2023 15.15
Ensi numerossa TAIMEN JÄLJILLÄ METSÄLEHTI MAKASIINI 4/23 ILMESTYY 9.6. Seuraava Metsälehti ilmestyy 12.5. SA M I KA RP PI N EN Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Eliisa Kallioniemi (vastaava) p. 029 432 6100 Petri Koskinen p. 050 438 2865 Anna Back Jussi Collin, p. 029 432 6108 Eero Sala, p. 029 432 6112 Liina Kjellberg, p. 029 432 6110 Tiia Puukila, p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä, p. 029 432 6115 (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma) p. 050 410 4239 Mikko Häyrynen, p. 029 432 6109 Mikko Riikilä, p. 029 432 6111 Sami Karppinen, p. 029 432 6114 Päivi Laipio, p. 029 432 6105 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Jenny Rantanen, p.029 432 6029 Pasi Myllymaa, p. 029 432 6118 Tuomo Vuorinen, p. 029 432 6117 ilmoitukset@metsalehti.fi p. 09 315 49 840 asiakaspalvelu@metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja, p. 09 315 49 844 Sari Enderle, p. 09 315 49 800 Metsätaloudellinen ammatti lehti Tapion julkaisu 91. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 2489-4044 (painettu) 2737-1131 (verkkojulkaisu) Makasiinin levikki: 31 718 (lt/22) PunaMusta 2023 Lumi Silk 200 g/m 2 Galerie Fine Bulk 80 g/m 2 UPM PR Personal 100 g/m 2 TOIMITUS Päätoimittaja Ulkoasu Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Keski-Suomen aluetoimittajat Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Levikkipäällikkö MYYNTI Myyntipäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 9.00–15.00 ISSN Painopaikka Kansipaperi Sisäsivut Oma metsä-osuus Metsälehti Makasiini 95 10039_.indd 95 10039_.indd 95 21.4.2023 15.17 21.4.2023 15.17
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMI LÄHIOSOITE POSTINUMERO POSTITOIMIPAIKKA IBAN-TILINUMERO BIC-KOODI 96 Metsälehti Makasiini » MAKASIINIKRYPTO 10040_.indd 96 10040_.indd 96 21.4.2023 15.19 21.4.2023 15.19
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. Tapio Palvelut Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk). ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29€). ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa. Metsälehti maksaa postimaksun (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti Kysy eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 Palvelukortti 171,80 €/V NIMITYKSET Leikkaa irti MAKASIINIRISTIKKO 2, OIKEA RATKAISU PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin on tullut 2,90 € laskutuslisä. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@metsalehti.fi). Metsäsäätiö METSÄ GROUPIN puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaava toimialajohtaja J uha Jumppanen on valittu Suomen Metsäsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi. Jumppanen on ollut Metsäsäätiön hallituksessa vuodesta 2020. Vuodesta 2016 puheenjohtajana toiminut Sauli Brander UPM:ltä jatkaa hallituksessa jäsenenä. Metsäsäätiön hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola. NIMITYKSIÄ TÄMÄN Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 12.5.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT Makasiiniristikosta 2 on arvottu seuraaville kolmelle: Pirkko Hakkila, Espoo, Veli-Matti Häjänen, Hyllykallio ja Kaija Tiainen, Uukuniemi. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. MAKASIINIKRYPTO 3 10040_.indd 97 10040_.indd 97 21.4.2023 15.19 21.4.2023 15.19
JUICE Leskisen kappaleessa Ilomantsi helikopteri tuo kuolemaa ja ”metsähallinnon puupäät myrkyttävät vesakon niin kuin nuorison”. Teksti viittaa Ilomantsin Hattuvaarassa lentämällä tehtyihin vesakkomyrkytyksiin ja niiden vastaisiin mielenilmauksiin. Siellä tilanne kärjistyi lopulta niin, että muutamien kerrotaan saaneen torjunta-ainetta niskaansa. Kappale osallistui vuoden 1981 Eurooviisujen esikarsintaan. Youtubessa sitä on katsottu puolisen miljoonaa kertaa. Biologi ja metsänhoitaja Olavi Lyly aloitteli 1980-luvulla Metsäntutkimuslaitoksella tutkimusta vesakkomyrkkyjen vaikutuksesta metsäekosysteemiin. Yleensä myrkyttämällä onnistuttiin hävittämään lehtipuut ja kenttäkerroksen kasvit, mutta silti aineiden pitkäaikaisesta vaikutuksesta havupuiden kasvuun ei tiedetty juuri mitään. Lyly laati lausunnon maaja metsätalousministeriölle, jossa esitettiin, että myrkytyksistä pitäisi pidättäytyä, kunnes niiden hyödyt olisi tutkimuksella todistettu. Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Olavi Huikari allekirjoitti lausunnon, mutta joutui metsäalan painostuksen vuoksi vetämään sen takaisin. Lausunto annettiin kuitenkin pian uudelleen entistä painokkaampana. Lylyn tutkimus hyllytettiin. Se julkaistiin sittemmin Ruotsissa. Hattuvaaran tapahtumien seurauksena yleinen mielipide oli jo kääntynyt vesakkomyrkytyksiä vastaan. Kunnat saivat 1980-luvun puolivälissä mahdollisuuden kieltää lentolevitykset, ja hiljalleen toiminta loppui kokonaan. Nykyisessä kasvinsuojelulaissa lentolevitys on tyystin kielletty. Tästä voidaan poiketa maaja metsätalousministeriön luvalla. Viimeksi lentämällä on torjuttu ruskomäntypistiäistä Varsinais-Suomessa vuonna 2008. Torjunta-aine oli biologinen pistiäisiin tarttuva virus. Siis jotain aivan muuta kuin 1980-luvun Vesakkotuho special. ? l AINO ÄSSÄMÄKI VESAKKOSOTIEN KAIKU SOI YHÄ Taimikonhoitorästien hoitoon oli 1980-luvulla tarjolla varsin raju menetelmä. Vesakkomyrkytysten puolustajat perustelivat toimintaa erityisesti kustannustehokkuudella. Kuvassa torjunta-ainetta levitetään taimikkoon Metsähallituksen maalla Parkanossa vuonna 1975. M ET SÄ H A LL IT U KS EN KO KO EL M A , LU ST O SU O M EN M ET SÄ M U SE O 98 Metsälehti Makasiini » KÄÄNTEENTEKEVÄ 10041_.indd 98 10041_.indd 98 21.4.2023 15.32 21.4.2023 15.32
Rahoituksella alk. 99?/kk. SAUVAOHJATTAVA RUOHONLEIKKURI! Finman Z132 5990 ? Vahva 22 Hv B&S moottori Made in USA. Hydro Geard Hydraulimoottorit Made in USA, Carlisle hihnat Made in USA, 3-terää, sivulle heittävä, 7-leikkuukorkeutta, Polttoainetankit 34 L. Paino 370 kg. (6990?) Rahoituksella alk. 100?/kk. Sopii myös kesantojen ja tienreunojen leikkuuseen. Vasaraterät: Todella hieno leikkausjälki nurmikolle. LEIKKAUSNOPEUS JOPA 15000 m2/h. KATSO LEIKKURIN ESITTELYVIDEO www.rally.fi MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN MÖNKIJÄN NIITTY NIITTY NIITTY PUUHAKKURI 100 Työteho 7500-19600 m2/h VAHVISTETTU RUNKO JA LEIKKUUPÖYTÄ. B&S 420 cc 15 hv moottori, sähköstartti RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! RUOHONLEIKKURIT! Leikku ulevey s 132 cm Rahoituksella alk. 125?/kk. B&S 6,5 Hv moottori. Suurin oksan halkaisija 60 mm, paino 80 kg. OKSASILPPURI Finman 65 790 ? Rahoituksella alk. 99?/kk. 500x1050 37T HALKAISUKONE B&S 15 Hv moottori 2890 ? Finman 120 Finman 150 2890 ? 2790 ? Sylinteri 89 mm, ISO 22GP pumppu 2 asentoa, pysty tai vaaka. UUTUUS jatkettava aisa! 1690 ? (890?) HALKAISUKONE 3390 ? 37T Hydraulinostolla 1020/ OKSASILPPURI B&S 420cc 15 hv moottori, sähköstartti. 420x340x1400 mm Syöttöaukko 2590 ? Suurin oksan halkaisija 100 mm, Cromiterät, Paino 225 kg. (2290?) PIENNARMURSKAIN 220 Leikkausleveys 2200 mm, 70-100 Hv, PTO 540r/min, Paino 850 kg Rahoituksella alk. 125?/kk. 3990 ? (4290?) Rahoituksella alk. 99?/kk. KAIKILLA Finman TYÖKONEILLA 5 VUODEN RUNKOTAKUU! MOOTTORILLA 2 VUOTTA! Paino 360 kg, 16" renkaat Rahoituksella alk. 99?/kk. Paino 225 kg Max. puun halkaisija 100 mm. 540-1000r/min TRAKTORIN TYÖKONEET: 5 vuoden runkotakuu. Kotimainen tuotemerkki NYT B&S 15 Hv moottori Hydraulinostolla Rahoituksella alk. 125?/kk. 35-60 Hv, 4 Cr terää, 550 EFI LED ? +tk 6990 Rahoituksella alk.149?/kk. UUTUUS! Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät, autot ym. OHJAUSTEHOSTIMELLA ? +tk 7990 Rahoituksella alk.159?/kk. MODULARBOX OY ON TUONUT TAIWANISTA SUOMEEN JO 10000 TGB MÖNKIJÄÄ! Tasauspyörästö takana, 1x4 veto 4-veto + 100% lukko edessä. Pikasäädettävät iskuvaimentimet. MAXXIS 26" Renkaat + 14 Design vanteet. Markkinoiden hienoin 1000cc traktori työhön ja vapaa aikaan! OHJAUSTEHOSTIMELLA Ovh. 15990? +tk Rahoituksella alk. 265?/kk. 83 Hv. Vetokyky yli 1200 kg. UUTUUS! 1000 V-TWIN LTX PRO ABS 80 km/h Kaikki 2 henkilöä. KATSO KOKO VALIKOIMA www.rally.fi 550 MAX EPS PITKÄRUNKOINEN Rahoituksella alk.159?/kk. ? +tk 8990 13990 ? +tk Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. Vertaa: Hinta/laatusuhde, vetokyky, maavara, renkaat, ajettavuus ym. TGB 3000lbs sähkövinssi sekä perävaunupistoke! Isoin kauppakassi jolla saa ajaa ilman ajokorttia! (ennen 1985 syntyneet!) UUTUUS! Täysautomaatti, pakki NYT KÄÄNTYVÄLLÄ KUSKIN ISTUIMELLA! 9990 ? +tk Takuu 2 v. Max.nopeus: 45 km/h Rekisteröity: 2 hengelle Kantavuus: 190 kg Paino: 320 kg Värit: Metalli punainen ja sininen TILAA ESITE! SÄHKÖMOPO Rahoituksella alk. 179?/kk. Lisävarusteena nastarenkaat alumiinivanteilla. Otamme vaihdossa autoja. ISO SÄHKÖMOPOJEN MERCEDES! Rahoituksella alk. 169?/kk. Max. ajomatka jopa 95 km latauksella. KAKSI VERSIOTA! 2 Max. ajomatka jopa 150 km latauksella! Pikalataus 2,5 h 16A sulake Lataus 10A sulake (normaali pistorasia) Autoissakin käytetyt HUIPPULithium LiFePO 100 Ah AKUT, teho 6,4 Kw, 64 V Tehokas 3Kw moottori 7990 ? +tk LYIJY-GEELIAKUILLA 1 MODULARBOX OY MODULARBOX OY MODULARBOX OY Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R M Ö N K I JÄ C E N T E R Avoinna: Ark.10-17, La 10-13 Tilaukset ja tiedustelut puh. tai s-postilla: myynti@rally.fi 09 595 510 040 553 2428 tai netistä www.rally.fi sivuilta Meillä takuu, varaosat ja huolto pelaa varmasti! Suomessa yli 150 huoltopistettä. TILAA HETI OMASI! NOPEAT TOIMITUKSET RAHDILLA KOTIIN ASTI! 10042_.indd 99 10042_.indd 99 23.4.2023 11.50 23.4.2023 11.50
Tervetuloa tutustumaan osastolle D6-D10 Tervetuloa tutustumaan osastolle D6-D10 Logosol vannesahalaitos ja ketjusahalatios työnäyttely Logosol vannesahalaitos ja ketjusahalatios työnäyttely Kranman hydrauliset mönkijän metsäkärryt ja pienmetsäkoneet Kranman hydrauliset mönkijän metsäkärryt ja pienmetsäkoneet Järnhästen ”rautahevonen” mallit esillä Järnhästen ”rautahevonen” mallit esillä Kvartsikatu 2 C, VAASA Kvartsikatu 2 C, VAASA 06-3577 850 06-3577 850 www.konenygard.fi www.konenygard.fi 10043_.indd 100 10043_.indd 100 23.4.2023 12.08 23.4.2023 12.08