• METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 8. TOUKOKUUTA 2014 • Nro 9 • WWW.METSALEHTI.FI 20-vuotias metsämuseo avaa koko joukon juhlanäyttelyjä. Sivut 16–17 Ajankohtaista: Metsä Group avasi sellupelin ›› sivut 10–11 Puukauppa: Vaaka mittaa tarkasti ›› sivu 12 Metsänhoito: Kevät on koivun aika ›› sivut 14–15 Kokeiltua: Kepin avulla taimet löytyvät ›› sivu 20 K u v a t T im o K il p e lä in e n ja L u st o n a rk is to Lusto juhlii kiireen keskellä
• 2 METSÄLEHTI 9 • 2014 NÄKÖKULMA LUKIJAKUVA SITAATTI TÄSSÄ NUMEROSSA Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315 49 804 AD: Anna Back p. 09 315 49 808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315 49 809 Asiakaspalvelu: p. 09 315 49 840 Postiosoite: Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki Julkaisija: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.? www.metsalehti.? AJANKOHTAISTA ELIISA KALLIONIEMI päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.? PÄÄKIRJOITUS 8.5.2014 U utinen investointiaikeista Äänekoskelle on otettu innostuneesti vastaan. Viimeistään nyt muutkin kuin metsissä ahkeroivat uskovat, että puunjalostus jatkuu Suomessa. Metsä Group ilmoitti valmistelevansa biotuotetehtaan rakentamista, mutta nopeasti puhe kääntyi uutiseksi uudesta sellutehtaasta. Siitä onkin kyse, ainakin aluksi. Investointi lasketaan havusellun hyvän kysynnän varaan. Pitkäkuituista sellua tarvitaan lujittamaan kartonkia ja pehmopaperia, joiden molempien menekki kasvaa. Ne ovat myös Metsä Groupin oman strategian ydintä. Tehtaan piirustuksissa varaudutaan kuitenkin jo tulevaan. Sellutehdas on tehokas laitos prosessoimaan biomassaa erilaisten tuotteiden raaka-aineeksi. Metsä Fibre todennäköisesti keskittyy selluun, mutta tilaa on yhteistyökumppaneille, jotka voivat jalostaa ennen tähteiksi ja sivutuotteiksi kutsutuista ainesosista jotain uutta. Maailmalla biotalous on jo hyvässä vauhdissa, kun myös isot kemian alan yritykset etsivät vaihtoehtoja fossiilisille raaka-aineille ja ravintokasveille. Biotalous tarkoittaa meillä pääasiassa puun jalostamista, mutta biomassaa on paljon muutakin. Niin suunnitteilla olevalle tehtaalle kuin koko Suomelle on tärkeää, että puu säilyttää kilpailukykynsä biomassojen joukossa. Tähän liittyen Euroopan unioni on viime aikoina yllättänyt useita kertoja. Puheet pakollisista metsäsuunnitelmista tai puun hiilineutraalisuuden kyseenalaistaminen ovat herättäneet hämmennystä. Tämä johtuu siitä, että Suomi on EU:n jäsenmaiden joukossa pieni ja poikkeuksellisen riippuvainen metsien talouskäytöstä. Erilaisten hyvien aikomusten aiheuttamat sivuvaikutukset voivat Brysselistä katsoen näyttää pieniltä yksityiskohdilta, mutta metsien hyödyntämiselle niistä voi koitua isoja ongelmia. Siksi on tärkeää, että myös uuteen Euroopan parlamenttiin valitaan edustajia, jotka haluavat tehdä työtä puun käytön puolesta – heitä on joka puolueessa. Kohta on hyvä tilaisuus vaikuttaa. Ennakkoäänestys alkaa 14. toukokuuta. Tehdasinvestointi kannustaa äänestämään Metsä Groupin sellutehdashanke Äänekoskelle käänsi metsäalan ja koko Suomen ilmapiiriin synkistelystä toivoksi ja osoitti, että pääomalla on väriä. Tehtaan suurin omistaja on Metsäliitto Osuuskunta, eli suomalaiset metsänomistajat ja sinivalkoinen raha. Joskus ennen sellutehdas keskelle Suomea olisi koettu vanhakantaisena hankkeena, mutta jälkinokialaisena aikana perusteollisuus tekee uuden tulemisen. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat yrittäneet kansainvälistyä vaihtelevalla menestyksellä. Asiantuntijatkaan eivät pysty osoittamaan, että metsäteollisuus välttämättä olisi globaalia bisnestä. Tehtaat Suomessa, Etelä-Amerikassa ja Kiinassa voivat kukin olla kannattavia, mutta ei ole vahvaa näyttöä, että ne kannattaisivat yhdessä paremmin. MIKKO HÄYRYNEN Pääomalla on väriä Jos metsätalouden liiketoiminta muutettaisiin liikelaitoksesta osakeyhtiöksi, tarkoittaisi se Metsähallituksen yhteiskunnalle tuottaman kokonaishyödyn muuntumista yksinomaan siksi hyödyksi, jonka osakeyhtiö tehtävänsä mukaisesti omistajilleen tuottaa. Kysymyksessä on silloin vain taloudellinen voitto ja osingonjako. Ei mikään muu.” Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola Metsien rooli kasvussa EU:ssa EU:n metsäpolitiikkaa voidaan muuttaa määrätietoisella mielipidevaikuttamisella, toteaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen eurovaalien alla. Sivut 4–5 Utön tutkimusasema lisää ilmastotietoa Sivu 6 Ylitiheiden pusikoiden kunnostuksella kiire Sivu 7 Teollisuus, yliopisto ja lukiot yhteistyössä Sivu 8 Kevään merkki: visantaimet loppu Sivu 9 Metsäliitto jäi mutta metsä ei Parkanolainen Jukka Koivunen lähti vuorotteluvapaalle hoitamaan metsää – ja jäi sille tielle. Sivut 18-19 Miten pohjoisen suometsille käy? Sivut 22–23 Vesi pärskyy, kun telkkä on soitimella Sivu 24 Metsäorganisaatiot pöllytetty uusiksi Hämäläiset metsätalousministerit ovat pistäneet tuulemaan, MTK:n Mikko Tiirola kirjoittaa. Sivu 25 Uutuuskirja kuvittaa ötökät Sivu 26 Mahan täydeltä makeaa Kanadasta Sivu 30 METSÄSTÄ PILKKEITÄ Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti. ? /Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.? . Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. Kevään merkkejä ”Muurahaiset viettivät herkkuhetkeä juomalla koivun mahlaa.” Ammatti Raivooja
• AJANKOHTAISTA METSÄLEHTI 9 • 2014 3 TIIA PUUKILA O mavalvonnasta toivotaan turhien hallintokulujen selättäjää ja metsänhoitotöiden laadun petraajaa. Metsäkeskus testaa tämän vuoden aikana omavalvonnan toimivuutta kemerahakemuksissa yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Omavalvonnassa metsuri ja konekuski mittaavat säännöllisesti työnsä jälkeä ja kirjaavat tulokset ylös. Tavoitteena on kokeilla omavalvontatiedon käyttökelpoisuutta taimikonhoitoja nuoren metsänharvennuskohteiden rahoitushakemuksissa. Mikäli omavalvonta osoittautuu riittävän luotettavaksi ja toimivaksi, saattaa siitä tulla kemeratuen edellytys. ”Jatkossa rahoitushakemusten yhteyteen vaaditaan mahdollisesti omavalvontatieto. Sen avulla saataisiin päivitettyä metsävaratietoa, mutta ennen kaikkea kohotettua työn laatua”, kertoo hankkeen vetäjä Jukka Matilainen Suomen metsäkeskuksesta. Omavalvontatulos kertoo, kuinka paljon puuta on kaadettu nurin ja mihin tiheyteen puusto on raivattu. Nämä tiedot voidaan päivittää suoraan metsäsuunnitelmaan tai metsään.? -metsävaratietopalveluun. Omavalvonnan ideana on lisäksi, että työntekijä saa välittömän palautteen työnsä jäljestä ja pystyy muuttamaan tarvittaessa sitä haluttuun suuntaan. Siten metsänhoitotöiden laatu kohentuu. Tuki oikeaan taskuun Maaja metsätalousministeriön rahoittama hanke tähtää myös puhtaaseen säästöön. Omavalvontatieto saattaa jatkossa osoittaa, onko kohde on kemerakelpoinen ja tehty työnjälki kelvollista. Tämä keventäisi metsäkeskuksen tarkastusurakkaa. ”Rahoituksen valvonnassa säästöä kertyisi arviolta noin kolme henkilötyövuotta. Sen verran tarkastukset vähenisivät vuosittain”, Matilainen sanoo. Samalla rahoitusta saataisiin kohdistettua nykyistä paremmin kemerakelpoisille kohteille. Viime vuosina Metsäkeskuksen otannalla tarkastamista kohteista toistakymmentä prosenttia ei ole täyttänyt kemeraehtoja, ja rahaa on valunut rahoituskelvottomillekin työmaille. Kemeraa on esimerkiksi haettu liian järeäpuustoisille kohteille tai puusto on jäänyt turhan tiheäksi. Omatoimisille opeteltavaa Omavalvonnan toimivuutta kemerahakemuksissa kokeillaan tämän vuoden aikana kolmessa suurimmassa puunostoyhtiössä, yhdessä metsäpalveluyrityksessä sekä neljässä metsänhoitoyhdistyksessä. Yksi testaajista on metsänhoitoyhdistys Loimaan seutu. ”Olemme tehneet omavalvontaa metsänviljelyssä yli kymmenen vuotta. Hankkeen myötä se on otettu käyttöön myös taimikonhoitoja nuoren metsän harvennuskohteilla, joissa omavalvonta on aikaisemmin ollut vähäisempää”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Neero. Mikäli omavalvonta tulee taimikonhoitoon ja nuoren metsän harvennuksiin, se tietää opeteltavaa myös omatoimisille metsänomistajille. ”Jos omavalvonta on yhtä yksinkertainen toteuttaa kuin tässä pilottihankkeessa, se onnistunee metsänomistajiltakin”, Neero vakuuttaa. Omavalvonta tullut jäädäkseen Kemeran lisäksi omavalvonta on mukana uusissa hyvän metsänhoidon suosituksissa, eikä laadun hallintaa ole unohdettu PEFC-serti? ointijärjestelmän päivityksessäkään. Isot metsä? rmat ovat valvoneet metsänhoitotöiden laatua jo pidemmän aikaa. Myös metsänhoitoyhdistyksissä on aktivoiduttu. ”Näyttää siltä, että omavalvonta on tulossa kattavasti metsänhoidon töihin. Etenkin uudet isot yhdistykset ovat aktiivisia. Pieniin yhdistyksiin omavalvonta tulee, mutta hitaammin”, arvioi omavalvontahankkeen projektipäällikkö Kyösti Sipilä metsäkeskuksesta. Sipilän luotsaamassa hankkeessa on kehitetty omavalvontaohjeita niille, joilla ei entuudestaan sellaisia ole ollut. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistys Savotta on hankkeen myötä ottanut omavalvonnan käyttöönsä hyvin kokemuksin. ”Omavalvontatieto on ollut hyvä dokumentti metsänomistajalle. Olemme pystyneet näyttämään asiakkaalle, miten työ on tehty”, kertoo yhdistyksen kenttäpäällikkö Jukka Haataja. Eri työlajien omavalvontaohjeet löytyvät verkosta osoitteesta www.metsakeskus.? /omavalvontaohjeet-ja-lomakkeet. Kemeratyön laatu joutumassa syyniin Mikäli jatkossa halajaa kemeratukia, rahoitushakemuksen matkaan saatetaan vaatia omavalvontatiedot. ”Omavalvontatieto on ollut hyvä dokumentti metsänomistajalle.” Jatkossa jokaiselta kemerakelpoiselta taimikolta saatetaan vaatia dokumentti työn jäljestä eli omavalvontatieto. S a m i K a rp p in e n
• 4 METSÄLEHTI 9 • 2014 LYHYESTI Uusi hakevoimalaitos Naantaliin Turun Seudun Energiatuotanto rakentaa uuden voimalaitoksen Naantaliin. Laitoksessa voidaan käyttää polttoaineena muun muassa puuta, turvetta ja kivihiiltä. ”Tavoitteenamme on hyödyntää mahdollisimman paljon kotimaisia polttoaineita”, TSE:n toimitusjohtaja Tapani Bastman kertoo. Pääosin aiotaan käyttää paikallista metsähaketta. Aluksi haketta kuluu 0,7 miljoonaa kuutiota, myöhemmin 1,2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Ympäristöjärjestöt: Kemeraa jatkuvalle kasvatukselle Ympäristöjärjestöt ovat tyytymättömiä kemeralakiesitykseen. Järjestöt pitävät ongelmallisena sitä, että esityksessä on tukia, joita myönnetään ympäristön kannalta haitallisille toimenpiteille. Järjestöt esittävätkin, että ympäristölle haitalliset tuet poistetaan kemerasta. Sen sijaan tulisi tukea monimuotoisuutta parantavia toimia, esimerkiksi ennallistamista ja jatkuvan kasvatuksen siirtymävaiheen toimenpiteitä. Kirjanpainajat lähtivät liikkeelle Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus ovat aloittaneet kirjanpainajien parveilun seurannan. Toissa viikon lopulla havaittiin jo ensimmäisten kirjanpainajien lähteneen liikkeelle aurinkoisilla ja lämpimillä paikoilla Etelä-Suomessa. Kirjanpainajat alkavat parveilla, kun ilman lämpötila nousee noin 18 asteeseen ja maan noin 10 asteeseen. Mikäli säät viilenevät ennusteiden mukaisesti, parveilu saattaa siirtyä ennakoitua myöhemmäksi. Karvinen jättää Stora Enson Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen jättää tehtävänsä. Hän on johtanut yhtiötä seitsemän vuotta. Karvinen jatkaa toimitusjohtajana siihen asti, kunnes seuraaja löytyy. Stora Enson liikevoitto kasvoi alkuvuonna 130 miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin tulos oli tappiolla 35 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihto puolestaan laski neljä prosenttia 2,57 miljardiin euroon. UPM: Elpymisen merkkejä Metsäyhtiö UPM paransi alkuvuonna tulostaan. Liikevoitto ilman kertaeriä nousi 196 miljoonaan euroon ja liikevaihto liki 2,5 miljardiin euroon. Hyvää tulosta selittävät muun muassa kustannussäästöt ja tehokkuuden parantaminen. Yhtiö on saavuttanut liki 80 prosenttia tavoittelemistaan 200 miljoonan euron vuotuisista säästöistä. ”Monilla liiketoiminta-alueilla oli myös havaittavissa merkkejä markkinoiden elpymisestä”, toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvioi. Puuliitto: Aikalisä metsähallituslain valmisteluun Metsähallituksen metsätalouden liiketoimintaa ei pidä yhtiöittää, Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola arvioi vappupuheessaan. Hän muistutti, että Metsähallitus toimii nykyiselläänkin, valtion liikelaitoksena, varsin tehokkaasti. ”Mistä ihmeestä jokin osakeyhtiö voisi vielä muhkeamman tuoton repiä? Vastaus on ilmiselvä. Juuri siitä rahasummasta, jonka Metsähallitus on voinut voittoaan vähentäen käyttää sille asetettujen yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamiseen. ” Lepola vetosi maaja metsätalousministeri Jari Koskiseen, jotta hankkeessa otettaisiin aikalisä. LIINA KJELLBERG, teksti MARKKU OJALA, kuva M iten saada Euroopan päätöksentekijät ymmärtämään, että metsien käyttö ei ole uhka vaan mahdollisuus? Tätä pohtii eurovaalien alla MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. ”Metsiin pitäisi tulevassa päätöksenteossa saada enemmän elinkeinonäkökulmaa. Tällä hetkellä EU:n päätöksenteko on metsätalouden näkökulmasta enemmänkin rajoittavaa kuin mahdollistavaa”, hän sanoo. Miten asiaan saadaan muutos? Hakkaraisen mukaan määrätietoisella mielipiteisiin vaikuttamisella. ”Se ei tapahdu itsestään vaan vaatii toimenpiteitä koko metsäsektorilta. Asioihin pitää vaikuttaa etukäteen, ei sen jälkeen, kun niistä on tuhat sivua valmista paperia.” Nyt on metsänomistajien mahdollisuus vaikuttaa. Euroopan parlamenttiin valitaan toukokuussa uudet jäsenet. Suomessa vaalit pidetään sunnuntaina 25. toukokuuta. Hakkarainen kehottaa metsänomistajia miettimään eurovaaliehdokkaita ja heidän teemojaan myös metsäsektorin näkökulmasta. ”Suomi on pieni kansakunta ja EU:ssa päätöksenteko menee väkiluvun mukaan, mutta metsäasioissa suomalaisilla on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa. Vaikka Suomi on kansakuntana pieni, se on metsäasioissa jättiläinen.” Metsästrategia heti pöydällä Uusia meppejä odottaa europarlamentissa täyslaidallinen metsäasioita. Ensimmäisenä pöydällä on EU:n metsästrategia. Siinä määritellään periaatteet, joilla muun muassa vahvistetaan kestävää metsätaloutta, parannetaan metsäalan kilpailukykyä ja varmistetaan metsien suojelu. Lisäksi kehitteillä ovat yhteiset kestävän metsätalouden kriteerit. ”Aina hoetaan, ettei EU:lla ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Ei olekaan, eikä pidä ollakaan. Sen sijaan unionissa on politiikkoja, jotka vaikuttavat suoraan metsään. On ilmasto-, ympäristö-, energia-, maatalousja teollisuuspolitiikkaa. Metsästrategian idea on toimia sateenvarjona niiden yläpuolella ja lisätä niiden välistä yhteistyötä, jotta metsäasioita ei lähestyttäisi yhdestä näkökulmasta kerrallaan vaan kokonaisuutena”, Hakkarainen kertoo. Hänen mielestään metsästrategia on parempi vaihtoehto kuin yhteinen metsäpolitiikka, sillä eri jäsenmaiden suhde metsiin on erilainen. ”Jos meillä olisi tiukat yhteiset pelisäännöt, kenen ehdoilla ne tehtäisiin? Suomelta voisi loppua muskelit, kun tullaan EU:n päätöksentekojärjestelmään.” Kädenvääntöä päästöistä EU:n ilmastoja energiapolitiikassa suuria kysymyksiä on, voidaanko puulla korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä. ”Metsien vuotuinen kasvu on EU:ssa puolitoistakertainen metsien vuotuiseen käyttöön verrattuna. Siellä on huikeita mahdollisuukMetsätalous esiin EU:ssa Metsäasioihin pitäisi EU:n päätöksenteossa saada enemmän elinkeinonäkökulmaa, sanoo MTK:n Juha Hakkarainen. ”Vaikka Suomi on kansakuntana pieni, se on metsäasioissa jättiläinen.”
• 5 METSÄLEHTI 9 • 2014 KAARLO OUNI KO LU M N I Kirjoittaja on metsänhoitaja ja metsätalousyrittäjä. M etsäliiton ilmoituksen uuden biotuotantolaitoksen rakentamisesta kuulin raivaussahan kahvoja puristaessani taimikon varhaishoitoa aloitellessani. Uutinen nosti virneen suupieliin. Vain vähän aikaisemmin oli lehdissä keskusteltu mahdollisuudesta rakentaa uutta metsään liittyvää teollisuutta Suomeen. Voi sitä pessimismin määrää; puu ei liiku, kuluttajat ovat liian kaukana, rikkidirektiivi estää investoinnit, lupamenettelyt ovat liian kankeita. Vain tutkijat olivat optimistisia; puuta riittää jalostettavaksi ja suojeltavaksi. Harvoin saa yksittäinen investointiuutinen näin paljon positiivista palautetta. Yhtiön johto on ansaitusti voideltu hunajalla ja mirhamilla, hyvä niin. Hyviä uutisia jatkoi muutamaa päivää myöhemmin Stora Enso ilmoittamalla puunkäytön lisäyksestä Varkaudessa. Heräsin tässä yönä muutamana painajaiseen; elettiin vuotta 2016. Tehtaan tontille ei ollut vielä kaivettu edes kuoppaa. Heti investointipäätöksen julkistamisen jälkeen ympäristöministeriö oli lähettänyt useita lentokonelastillisia virkamiehiä Brysseliin vastustamaan hanketta. Puun käyttö ei ole Suomessa kestävällä pohjalla, puun keitto biotuotteiksi ei ole hiilineutraalia, pienhiukkaset tappavat koko pohjoisen Keski-Suomen asujaimiston, Helsingin juomavesi ja Päijänne ovat vaarassa. Kotimaassa jatkuivat kansalaisten mielenosoitusmarssit tehdasta vastaan. Oli perustettu kansalaisliike laatimaan valituksia ympäristöluvista, kaavoituksista ja tiestön perusparannusohjelmista. Valitukset olivat tukkineet hallinto ja vesioikeudet. Kansainväliset sijoittajat olivat vetäytyneet rahoitusvastuistaan. Metsänhoitoyhdistykset vastustivat Metsäliiton kasvavaa puunhankintaa ja vaativat itselleen lisää toimitussopimuksia. Herättyäni ja kylmän hien kuivuttua tajusin, ettei tuo Suomessa ole mahdollista. Vuodesta 2008 saakka kansaa on totutettu vain huonoihin uutisiin ja pessimismiin. Mitään hyvää ei ole nähty maailmassa ja varsinkin tavallinen kansa on saanut kokea palveluidensa heikentyneen voimakkaammin kuin kansantalous on heikentynyt. Suuria päätöksiä on tehty, mutta vain pakon edessä ja ehdottomasti liian myöhään. Toivottavasti nyt ja lähitulevaisuudessa ymmärretään positiivisuuden merkitys kansakunnan menestyksen avaimena. Olisi aika lopettaa hillitön itseruoskinta ja ymmärtää, että vain luonnonvaroja järkevästi hyödyntämällä ja viisaalla työnteolla kansantalous saadaan kasvuun. Äänekosken biojalostuslaitos on toivottavasti uuden aikakauden alku. Metsissä on puuta; hakkuut kohdistuvat investointihankkeen vaikutuksesta sellaisiin metsiin, joilla ei pitäisi olla suojeluarvoja. Hyvinvointivaikutukset kohdistuvat sellaisille alueille, joilla uskoa tulevaisuuteen on kaikkein eniten menetetty. Pystyn vain onnittelemaan Metsäliittoa ja sen hallintoa rohkeudesta. Samalla onnentoivotusten sirpaleita menee myös muulle puun lisäkäyttöä suunnittelevalle teollisuudelle. Toivon, että hautaatte puheet metsien kiinteistöveroista ja erityisesti toivon, että ympäristöministeriö onnistuu jouhevasti toteuttamaan lupauksensa nopeutetusta lupamenettelystä. Kommentoi kolumnia osoitteessa metsalehti.? . Painajainen hyvien uutisten jälkeen Juha Hakkarainen › MTK:n metsäjohtaja › Työskennellyt aiemmin MTK:n metsäekonomistina ja tutkimuspäällikkönä sekä Eläkekassa Verson johtajana › Metsätalousinsinööri sekä maatalousja metsätieteiden lisensiaatti › 52-vuotias kotoisin Kaavilta, Pohjois-Savosta › Perhe: avovaimo ja kaksi lasta › Vapaa-aika kuluu kesäisin saaressa Saimaalla, muulloin hiihtäen, pyöräillen ja kuntosalilla sia: energiantuotantoa, perinteistä metsäteollisuutta, erilaisia ekosysteemipalveluja”, Hakkarainen luettelee. Puun käytön lisäämistä hiertää kuitenkin puun hiilineutraalisuudesta virinnyt keskustelu. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on määritellyt puun hiilineutraaliksi, mutta määritelmää on viime aikoina alettu kyseenalaistaa. Hakkarainen pitää keskustelua omituisena. ”Kaikki on kiinni mittakaavasta ja ajanjaksosta. Jos tarkastellaan yhtä puuta, on biologinen fakta, että sen käyttö vapauttaa hiiltä. Mutta jos tarkastellaan koko Suomea, on metsien kasvu kaksinkertainen verrattuna niiden käyttöön. Silloin metsät eivät enää olekaan hiilen lähde vaan nielu.” Metsien rooli kasvussa Metsäasiat ovat nousseet EU:ssa esille vasta viime vuosina. Kulunut vaalikausi on Hakkaraisen mukaan ollut metsäasioissa ylivoimaisesti vilkkain koko sinä aikana, kun Suomi on kuulunut EU:hun. Hän ennakoi metsäasioiden merkityksen jatkossa vain kasvavan. Suomessa EU koetaan herkästi uhkaksi, mutta Hakkaraisen mielestä EU on ollut hyväksi metsäsektorille. ”Suomen kaltainen pieni maa, jossa vientiteollisuudella on suuri merkitys, ei pärjää yksin. Paikkamme on EU:ssa, mutta niin, että vaikutamme aktiivisesti siihen, mihin suuntaan EU menee.” Suomen euroehdokkailta Hakkarainen toivoo yhteistä näkemystä siitä, että metsät ja niiden käyttö on mahdollisuus niin Suomelle kuin koko Euroopallekin. ”Suomen edustajilla on ollut hyvin erilaisia näkökulmia metsäasioista. On huolestuttavaa, jos edustaja ei näe, millaisia mahdollisuuksia metsä tuo uusiutuvana luonnonvarana. Jos emme hyödynnä uudiutuvia luonnonvarojamme, minkä varaan täällä sitten rakennetaan?” Eurovaalit sunnuntaina 25.5. Ennakkoäänestys 14.–20.5. MTK:n vaalisivut löytyvät osoitteesta www.mtk.? /ajankohtaista/ teemat/eurovaalit2014 MTK:n Juha Hakkarainen ei kaipaa EU:hun yhteistä metsäpolitiikkaa. ”Jos meillä olisi tiukat yhteiset pelisäännöt, kenen ehdoilla ne tehtäisiin?” hän kysyy.
• 6 METSÄLEHTI 9 • 2014 tä pois lähtiessä. Metsä siis sitoo hiilidioksidia. Hiilidioksidia vapautuu paljon luontaisesti, mutta entistä suurempi osa päästöistä on ihmisen toiminnan seurausta. Fossiiliset polttoaineet ja metsien hävittäminen ovat suurimpia päästölähteitä. Helsingin yliopiston meteorologian professori ja ICOS:n varajohtaja Timo Vesala kertoo, että meret ja metsät ovat tähän saakka pystyneet sitomaan ison osan ihmistoiminnan vuoksi vapautuneesta hiilidioksidista. ”Siitä, jatkuuko tilanne samana myös tulevaisuudessa, ei ole varmuutta”, Vesala sanoo. Utön saarelle tutkimusasema Utön saarelle on valmistumassa uusi merentutkimusasema, jota Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Lauri Laakso kuvailee ehkä maailman hienoimmaksi. Merentutkimusasemalle tulee käyttöön kattava joukko laitteita, joista osa on kokonaan uudentyyppisiä. Monet niistä on ensimmäistä kertaa Suomessa pysyvästi mereen asennettuja. Tietoja saadaan esimerkiksi meren hiilidioksidipitoisuudesta. ”Meri voi olla ajoittain hiilen nielu ja ajoittain taas päästölähde. Hiilidioksidin lisäksi tietoja saadaan mm. rikkipitoisuudesta, jolloin voidaan jopa seurata läheisellä laivareitillä ajavien laivojen rikkipäästöjä”, Laakso kertoo. Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Timo Tamminen puolestaan luonnehtii Utön asemaa suomalaisen merentutkimuksen monitieteelliseksi lippulaivaksi, joka kokoaa samalle paikalle keskeisten tutkimusasemien ja yliopistojen huippuosaamista. Mereen sijoitettujen mittalaitteiden lisäksi Utössä on paljon ilmakehän ominaisuuksia mittaavia laitteita. Ehdolla europarlamenttiin 2014 Hanna Kosonen Vapaus. Vauraus. Vastuu. Maksaja: Keskustan Moinsalmi-Pellossalon Paikallisyhdistys ry Hanna on valoisa ja ennakkoluuloton ihminen, joka heittäytyy uusien asioiden pariin huippu-urheilijan asenteella: Kyllä minä pärjään! On sitten kysymys metsätalouden tai -teollisuuden elinehdoista taikka puun ja kulttuurin yhtymäkohdista. Hannalla on näkemystä, osaamista ja kypsää viisautta. Voin suositella. Pekka Kivelä, lehdistöneuvos, ex-esimies, työkaveri Metsä Groupissa, Kaustinen 200 www.hannakosonen.fi ” ” HANNU JAUHIAINEN U udet ja entistä tarkemmat mittausasemat mahdollistavat kasvihuonekaasujen liikkeiden aikaisempaa paremman seurannan. Mittausten perustana on eurooppalainen kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmä ICOS, joka tuo tärkeää lisätietoa kasvihuonekaasuista. Seurantajärjestelmä on parhaillaan rakenteilla, ja sen avulla saadaan tietoa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja on ilmassa, mistä niitä vapautuu ja mihin niitä sitoutuu. Järjestelmässä on mukana 12 maata ja mittauspisteitä on noin sata. Suomi on keskeisesti mukana ICOS-organisaatiossa, sillä sen päämaja on Helsingissä Kumpulan tiedekampuksella Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteydessä. Järjestelmään kuuluvia mittausasemia on Suomessa Utössä, Pallaksella, Sodankylässä, Puijolla sekä Evolla. Uuden seurantajärjestelmän avulla pyritään saamaan entistä tarkempaa tietoa ilmakehän ja ekosysteemien toiminnasta. Tarkoitus on myös parantaa ymmärrystä kasvihuonekaasujen kierrosta, nielujen ja lähteiden alueellisista ja ajallisista vaihteluista ja näin lisätä ilmastomallien luotettavuutta. Ihmisen toiminnan seurauksena syntyvistä kasvihuonekaasuista eniten ilmastoa lämmittävät hiilidioksidi, metaani ja ilokaasu. Entistä tarkempien mittaustulosten avulla on mahdollista seurata myös sitä, kuinka valtiollisesti sovitut kasvihuonekaasujen päästövähennykset toteutuvat. Hiilidoksidi kiertää ympäriinsä Ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila Ilmatieteen laitokselta kertoo, että nykyarvioita hiilidioksidin liikkeistä voidaan tarkentaa uuden seurantajärjestelmän avulla. Nykyisin arviolta puolet hiilidioksidipäästöistä jää ilmakehään. Tämän seurauksena ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa jatkuvasti. Loppuosasta hiilidioksidipäästöjä puolet sitoutuu meriin ja puolet metsiin. Mittausten avulla voidaan esimerkiksi todeta, että metsän yllä kiertävän ilman hiilidioksidipitoisuus on kesäaikaan metsään tullessa suurempi kuin sielIlmastotieto tarkentuu Ilmaston lämpenemiseen vaikuttavien kasvihuonekaasujen liikkeistä ja synnystä saadaan aikaisempaa parempaa tietoa. ”Meri voi olla ajoittain hiilen nielu ja ajoittain taas päästölähde.” Lounais-Suomen ulkosaaristossa sijaitsevalle Utön saarelle on valmistumassa yksi maailman hienoimmista ilmakehän ja meren ominaisuuksia mittaavista tutkimusasemista. MIKKO RIIKILÄ Metsäyhtiöiden puukauppakartellin aiheuttamista vahingoista korvauksia hakevien metsänomistajien muodostama Savotta-ryhmä valittaa Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Käräjäoikeus katsoi metsänomistajien kanteen vanhentuneeksi. Näin metsänomistajien vaatimuksia kartellin aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ei käsitellä oikeudessa, jos käräjäoikeuden ratkaisu jää voimaan. Käräjäoikeus teki ratkaisunsa 13 kanteessa, jotka oli valittu Savotta-ryhmän jättämistä noin 650 kanteen joukosta. Kaikki 13 kantajaa ovat nyt valittaneet päätöksestä. Valtaosa Savotta-ryhmän jäsenistä on päättänyt osallistua 13 kanteen osalta tehtyjen valitusten jatkokäsittelystä koituvien kulujen maksamiseen. Vastaajien – Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n – oikeudenkäyntikulut ovat jo tähän mennessä kohonneet lähes kolmeen miljoonaan euroon. Metsänomistajapuolen kuluja ei julkisteta, mutta vahvistamattoman tiedon mukaan nekin lasketaan miljoonissa euroissa. Metsänomistajien valituksen käsittelyn ennakoidaan kestävän hovioikeudessa vähintään puoli vuotta. Hovioikeuden ratkaisusta voidaan vielä valittaa korkeimpaan oikeuteen, joka viimeistään antaa lainvoimaisen ratkaisun kartellikanteen vanhenemisesta. Metsähallituksen tai julkisyhteisöjen metsäyhtiöille osoittamien vahingonkorvauskanteiden käsittelyä ei Helsingin käräjäoikeudessa aloiteta ennen kuin Savotta-ryhmän vanhenemisasiasta on saatu lainvoimainen ratkaisu. Kartellijuttu hoviin L a u ri L a a k so /I lm a ti e te e n la it o s
• 7 METSÄLEHTI 9 • 2014 Uusi boorilannoituksen täsmä-ässä on täällä Onko kuusipuiden pituuskasvu tyrehtynyt ja latvat haaroittuneet? Metsäsi saattaa kärsiä boorinpuutoksesta, joka paranee ainoastaan lannoittamalla. YaraVita Bortrac 150 on uusi nestemäinen boorilannoite, jonka avulla vältyt kasvuja laatutappioilta sekä tuhansien eurojen menetykseltä hehtaaria kohti. YaraVita Bortracilla korjaat boorinpuutoksen tarkasti, nopeasti ja edullisesti. YaraVita Bortrac on myynnissä kaikissa maatalouskaupoissa. Lue lisää: metsänlannoitus.? Boorinpuutoksesta kärsivä metsä Toimi näin: Käytä 15–20 litraa YaraVita Bortracia ja 30–60 litraa vettä hehtaarille. Levitä YaraVita Bortracin ja veden seos reppuruiskulla tai vastaavalla tasaisesti kuviolle. Tu tu stu nyt verk os sa m ets änlannoitu s. fi Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatuja hiilijalanjälkitakuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. www.yara.fi www.metsänlannoitus.fi aV Vit it itta a a a ra ra a aa a a a a tttä ä ä ä LIINA KJELLBERG Ylitiheiden nuorten metsiköiden kunnostuksella alkaa olla kiire, jos siihen mielii saada energiapuun korjuutukea. Ensi vuoden puolivälin jälkeen tukea ei ehkä enää tipu. ”Kaikki rääseiköt kuntoon lähivuoden aikana”, patistaa metsänomistajia MTK:n metsäasiantuntija Lea Jylhä. Kiireen taustalla on kemeralain uudistus. Lain uudistamista pohtinut työryhmä esittää, että energiapuun korjuuta ei enää tueta kemeravaroin. Alun perin tarkoituksena oli korvata energiapuun korjuutuki pienpuun energiatuella eli petulla, mutta Jylhän mukaan on epävarmaa, saako petu koskaan Euroopan komission hyväksyntää. Lisäksi petu tulisi komission mukaan myöntää sähköja lämpölaitoksille, ei metsänomistajille. Nykyinen kemeralaki on voimassa vuoden 2015 kesäkuun loppuun. Jos energiapuun korjuutukea haluaa vielä saada, pitää hakkuut Jylhän mukaan pistää suunnitteille nyt, sillä tukea ei voi hakea ennen kuin leimikko on korjattu. Hirvituhojen korvaukset uhattuina Kemeralain uudistamisen taustalla ovat Euroopan komissiossa työn alla olevat maaja metsätaloutta koskevat säännöt valtion tukiin. Ne määräävät, mitä toimenpiteitä metsissä voidaan tukea. MTK:n asiantuntijan Janne Näräkän mukaan valtiontuen suuntaviivat ovat komissiossa vasta valmistelussa, joten niiden sisällöstä ei voi sanoa mitään varmaa. Hänen mukaansa on kuitenkin todennäköistä, että suuntaviivat eivät tule sallimaan tukea energiapuun korjuulle. Tilanne on Näräkän mukaan ristiriitainen, sillä aiemmin hyväksytyn EU:n maaseutuasetuksen mukaan jonkinlainen tuki voisi olla mahdollista. ”Silloin bioenergiatuet oliPusikot kiireellä kuntoon Ylitiheät nuoret metsiköt joutunee pian kunnostamaan ilman energiapuun korjuutukea. Rääseiköt on syytä panna kuntoon seuraavan vuoden aikana, MTK:sta patistetaan. sivat mahdollisia EU:n kautta rahoitettavissa maaseudun kehittämisohjelmissa mutta eivät kansallisissa tukijärjestelmissä”, hän sanoo. EU:n valtiontukien suuntaviivoihin liittyy Näräkän mukaan muitakin ongelmia. Komissio haluaisi esimerkiksi luopua tukien jälkirahoitteisuudesta, jolloin tuen saamisen ehtona olisi aina ennakkosuunnitelma. Ainakin alun perin komissio oli myös sitä mieltä, että työn osuutta ei voisi tukea, mikä toisi haasteensa metsäalalle. Lisäksi komissio on esittänyt, että eläintuhokorvauksia voisi maksaa vain suojeltujen lajien aiheuttamille tuhoille. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomen nykyinen hirvituhojen korvausjärjestelmä ei olisi mahdollinen. Valtiontuen suuntaviivat viimeistellään Brysselissä tulevien viikkojen aikana ja niiden on määrä astua voimaan heinäkuussa 2014. M ik k o R iik ilä
• 8 METSÄLEHTI 9 • 2014 MARTTI LINNA E telä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa lukioiden ja metsäteollisuuden yhteistyöllä on pitkät perinteet. Metsäteollisuuden murroksen, ja monien tuotantolaitosten alasajon jälkeen käytännön yhteistyön järjestämisessä on kuitenkin ollut vaikeuksia. Moni nykyinen lukiolainen tulee jatkossakin työllistymään metsään liittyvässä ammatissa – mutta työtehtävät eivät välttämättä ole samanlaisia kuin ennen. Rehtori Juha Malinen johtaa pienessä Anjalankosken lukiossa 80-päistä opiskelijakatrasta. Vain kivenheiton päässä sijaitsee UPM:n Myllykosken paperitehdas. Sen koneita puretaan parhaillaan pois jonkin uuden tieltä. ”Opintosuunnitelmissa on täällä ollut pitkään yhteistyössä toteutettuja kursseja. Opiskelijaryhmien pääsy tehtaille on kuitenkin ollut viime aikoina jäissä. Siellä päässä on ollut muuta mietittävää. Silti yritykset ovat yhä hyvin sitoutuneita yhteistyöhön.” Vuonna 2007 Kaakkois-Suomen lukioiden, metsäteollisuusklusterin yritysten ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyö rustattiin uuteen uskoon, kun ensimmäiset lukiolaiset valittiin opiskelemaan Metelieli metsäteollisuuslinjalle. Yritykset ovat tarjonneet linjalle päässeille työharjoitteluja kesätyöpaikkoja sekä tutustumisretkiä. Teknillinen yliopisto on tarjonnut opiskelijoille opintojaksoja. Metelissä on mukana kymmenen lukiota. Sen koordinoijana toimiva lehtori Petri Luukkanen Joutsenon lukiosta kertoo, että ensi lukuvuodesta alkaen uudistetulle linjalle voivat hakea mukana olevien lukioiden toisen vuoden opiskelijat, eli tämän lukuvuoden ykkösluokkalaiset. Kaikista lukioista ei välttämättä linjalle päästä, sillä valittujen kokonaismäärä tulee olemaan noin 10–15 opiskelijaa. Metsä ei häviä mihinkään Meteli-linjalaiset suorittavat opintonsa normaalisti omassa kotilukiossaan. Heidän opintoihinsa kuuluu pitkä matematiikka, fysiikkaa, kemiaa sekä biologiaa. Opiskeluun sisältyy yritysvierailuja, ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (eli LUT) tarjoaa opiskelijoille viisi kurssia. Niistä neljä suoritetaan kesällä 2015. ”Pyrimme antamaan opiskelijoille positiivisen ja kattavan kokonaiskuvan alan tarjoamista uravaihtoehdoista”, Petri Luukkanen kertoo.” ”Metelin suorittaneet voivat hakea opiskelemaan LUT:iin erillisessä haussa.” Metsäteollisuuslinjan järjestämisessä ovat mukana kaikki Suomen merkittävimmät, ja Kaakkois-Suomessa toimivat alan teollisuusyritykset. Kiinnostuksen ymmärtää: alalla tarvitaan jatkossakin suomalaisia osaajia, ja Suomeen keskittyy yhä enemmän alan tutkimusta ja tuotekehitystä. Tutkimuksen myötä näyttää siltä, että puulle löydetään lisää erilaisia käyttömahdollisuuksia. Tälläkin hetkellä – kaikista vaikeuksista huolimatta – metsäklusteri työllistää Suomessa suoraan noin 200 000 ihmistä. Opiskelu kannattaa Toisaalta ala pystyy tarjoamaan monia sellaisia asioita, joista lukiolaiset – tulevaisuuden asiantuntijat – voivat olla kiinnostuneita. Sellaisia ovat esimerkiksi tekniikka, bioja nanotekniikka, tietotekniikka, luonnontieteet, kielet ja kansainvälisyys, talous, luonto ja ympäristö sekä markkinointi ja viestintä. Moniosaajille uskotaan riittävän kysyntää. Myös rehtori Juha Malinen on vakuuttunut alan hyvästä tulevaisuudesta. ”Metsäteollisuudessa on menossa valtava kehitystyö. Se tulee nousemaan jaloilleen, mutta erilaisena kuin aikaisemmin. Suurin haaste nykynuorille on mielestäni se, kuinka he oppivat elämään tässä epävarmuuden maailmassa. Se näkyy siinäkin, että havaittavissa on näköalattomuutta.” ”Uskon, että koulutus on nuorille edelleen paras ja kannattavin investointi omaan tulevaisuuteensa.” Oikotietä yliopistoon Kaakkois-Suomen lukioiden metsäteollisuuslinjalla suoritetaan myös yliopiston kursseja. ”Koulutus on nuorille edelleen kannattavin investointi omaan tulevaisuuteensa.” Meteli-linjalaiset pääsevät tutustumaan myös metsäalan tutkimukseen ja työhön. Monelle heistä tuleva opiskelupaikka voi olla Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Rehtori Juha Malinen uskoo, että moni tämän vuoden Anjalankosken lukion ykkösluokkalaisista pärjää hyvin haussa Meteli-lukioon. Uusimuotoisen Meteli-linjan ensimmäinen haku tapahtuu marras-joulukuussa 2014. Opiskelijavalinta tapahtuu tammi-helmikuussa ensi vuonna. Metelissä ovat mukana Kaakkois-Suomessa toimivat metsäklusteriyritykset UPM-Kymmene, Stora Enso, Metsä Group, Kemira Chemicals, Nordkalk sekä Andritz. P e tr i L u u k k a n e n M a rt ti L in n a
• 9 METSÄLEHTI 9 • 2014 Kaikki taimikoiden suojauksesta. OY AGRAME AB www.agrame.fi www.lusto.? lusto@ lusto.? 015 345 100 Lustontie 1 Punkaharju A v o i n n a y m p ä r i v u o d e n V a l t a k u n n a l l i n e n e r i k o i s m u s e o m e t s ä k u l t t u u r i n K u n S u o m i p u t o s p u u s t a – v a i p u t o s i k o ? • Y h t ä j u h l a a • S u s i , s a h a , j a G P S • V u o s i r e n k a i t a • B i o e n e r g i a a j a i n n o v a a t i o i t a • V a n h a s a v o t t a • S u o m a l a i s t e n m e t s ä t • K o n e a i k a • M e t s ä n p a r a n t a j i e n v u o s i s a t a • L a s t e n L u s t o • V ä r i v a l o k u v i a e n n e n v ä r i f i l m i ä LIINA KJELLBERG Visakoivun taimet loppuvat tänäkin keväänä kesken. Taimien kysyntä on ollut tarjontaa suurempi jo vuosia, mutta metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäneuvojan Risto Koiravuoren mukaan tilanne on tänä vuonna poikkeuksellisen huono. ”Tilasimme noin 10 000 tainta mutta saamme siitä noin kolmasosan. Taimien saatavuus ei ole koskaan ollut näin huono”, hän sanoo. Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen metsäneuvoja Harri Visantaimista pula Visakoivun istutusta ensi vuodeksi suunnittelevan kannattaa tilata taimet nyt. ELIISA KALLIONIEMI Metsäkeskusten ja Metsäntutkimuslaitoksen viime talvena järjestämät tilaisuudet erirakenteisen metsän kasvatuksesta eli jatkuvasta kasvatuksesta saavuttivat suuren suosion. Metsäammattilaisista koostuneiden yleisöjen keskuudessa tehty kysely vahvistaa, että aihe kiinnostaa. 90 prosenttia vastanneista sanoo ottavansa mielellään vastaan tietoa menetelmästä. Vanhempi tutkija Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitokselta yllättyi, kuinka neutraalisti ammattilaiset suhtautuvat metsien erirakenteiskasvatukseen. ”Tulokset osoittavat avointa mieltä ja halua oppia.” Ammattilaiset epäileviä Tähänastiset tutkimustulokset tai käytännön kokemukset eivät vielä vakuuta ammattilaisia. Vasta noin joka viides on valmis suosittelemaan asiakkaalleen metsän kasvatusta erirakenteisena. Metsätalouden taloudellisen tuottavuuden paranemiseen menetelmän myötä uskoo vain muutama prosentti vastanneista. Vajaa 40 prosenttia arvioi, että jatkuva kasvatus parantaa metsätalouden ekologista kestävyyttä. Kun mietitään, sopiiko jatkuva kasvatus tiettyyn metsään, tärkein arviointiperuste ovat vastaajien mukaan metsänhoidolliset tekijät (33 prosenttia). Toiseksi eniten vaikuttavat asiak kaan käsitykset (23) ja kolmanneksi eniten omat käsitykset (20). Kyselyyn osallistui noin 800 metsäammattilaista eri puolilta Suomea. Kysely: Jatkuva kasvatus kiinnostaa Metsäammattilaiset haluavat oppia jatkuvaa kasvatusta, mutta epäilevät tuloksia. Stora Enso aikoo muuttaa Varkauden tehtaan hienopaperikoneen tuottamaan ensikuituun pohjautuvaa aaltopahvin raaka-ainetta. Muutostyöt on tarkoitus tehdä ensi vuonna. Muutos lisää havukuitupuun käyttöä 1,1 miljoonaa kuutiota. Yhtiön mukaan puut hankitaan kotimaasta. Toisaalta muutoksen takia tehtaalla jää käyttämättä 800 000 kuutiota koivukuitua – nämä puut kuitenkin ohjataan Stora Enson muille tehtaille, joilla ne korvaavat tuontikoivua. Puunhankinnan työllisyysvaikutusten yhtiö arvioi olevan kokonaisuudessaan noin 200 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutukset painottuvat puunkorjuuseen ja kuljetukseen. Stora Enso investoi Varkauteen yhteensä 110 miljoonaa euroa. ”Varkaus on erinomainen tehdas muuntamisen toteuttamiseksi, koska siellä on integroitu sellutehdas, voimalaitos ja sopiva paperikone. Lisäksi tehtaan sijainti on hyvä raaka-aineen saatavuuden kannalta”, perusteli Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen. Muunnostyö tehdään pääasiassa syksyllä 2015 ja uusi kone käynnistyy saman vuoden lopulla. Nykyisen 280 000 tonnia vuodessa tuottavan hienopaperikoneen tuotannon on suunniteltu loppuvan elokuussa 2015. Havukuidulle menekkiä idässäkin Huhtikuu oli tavanomaista lämpimämpi. Keskilämpötila oli Ilmatieteenlaitoksen mukaan suuressa osassa maata keskimäärin 1–2 astetta korkeampi, mutta Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosassa ja Itä-Lapissa nousu jäi alle asteen. Lämpimintä oli kuukauden loppupuolella 21. ja 22. päivänä, jolloin lämpötila kohosi maan eteläja keskiosassa paikoin 20 asteeseen. Korkein lämpötila, 20,4 astetta, mitattiin 21. päivänä Kemiönsaaressa. Terminen kevät oli alkanut jo hyvissä ajoin huhtikuun alkuun mennessä maan eteläja keskiosissa, koko maassa se alkoi kuun loppuun mennessä Käsivarren Lappia lukuun ottamatta. Terminen kasvukausi käynnistyi kuun jälkimmäisellä puoliskolla Eteläja Keski-Suomessa, monin paikoin yli viikkoa aiemmin kuin viime vuonna. Terminen kasvukausi alkaa, kun lumi on sulanut aukeilta paikoilta ja vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli 5 asteen. Sadetta tuli huhtikuussa keskimääräistä vähemmän. Kasvukausi alkoi huhtikuun lopulla Mäkelä on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa visakoivun taimia saadaan vuosittain tilausmäärin nähden liian vähän. Ongelman taustalla ovat osin taimien tuotantoon liittyvät syyt. Noin puolet istutettavista taimista on siemenistä kasvatettuja siementaimia, joista 60–70 prosenttia visautuu ja noin puolet mikrolisättyjä kloonitaimia, joista kaikki ovat visoja. Varsinkin kloonitaimien tuotanto on haastavaa. ”Emopuut eivät aina suostu laboratoriossa yhteistyöhön. Varsinkin puuainekseltaan huippuluokkaa olevien kysytyimpien visojen tuotanto on haastavaa. Koko talven saa painaa ja silti saa aikaiseksi vain 1 000– 2 000 tainta”, sanoo Jari Mäntynen taimitarha Taimityllilästä. Osin ongelman taustalla ovat metsänomistajat itse. Taimet pitäisi tilata hyvissä ajoin, mutta Mäkelän mukaan tilauksia tulee vielä keskellä talvea, kun tulevan kevään taimet on jo kasvatettu. Koiravuoren mukaan ensi vuoden keväänä istutettavat taimet kannattaisi tilata nyt. Visakoivun taimet ovat niin kalliita, etteivät metsänhoitoyhdistykset tilaa niitä siltä varalta, että kysyntä onkin ennakoitua suurempi. ”Visakoivun istutus on oikullinen muoti-ilmiö. Jonakin vuonna visakoivua halutaan istuttaa, jonakin vuonna ei. Nyt kun taimista on pulaa, taimitarhat innostuvat lisäämään tuotantoa, mutta kun mennään vuosi pari eteenpäin, taimilla ei olekaan ostajaa”, Risto Koiravuori sanoo.
• 10 METSÄLEHTI 9 • 2014 MIKKO HÄYRYNEN M etsäliiton metsäjohtaja Juha Mäntylä korostaa, että toteutuessaan Äänekosken jättitehdas kääntää kotimaan havukuitupuun liikesuunnan. ”Olemme kuljettaneet Keski-Suomesta havukuitupuuta konsernin muille sellutehtaille Joutsenoon, Kemiin ja Raumalle. Uusi tehdas kääntäisi puuvirran toiseen suuntaan, havukuitu alkaisi kulkea Keski-Suomeen.” Muiden sellutehtaiden olisi hankittava puuta muualta, mikä vaikuttaisi havukuitupuun menekkiin koko maassa ja myös Itämeren alueella. Lapin kuitupuun käyttö kasvaisi Kemissä, Lounais-Suomen Raumalla ja Joutsenon tehdas tarvitsee tuontipuuta. Mäntylän mukaan puun tuonti ei saa vähentyä. Puusta ei tule pullonkaulaa Nykyisin Äänekoski käyttää 2,4 miljoonaa kuutiometriä puuta, valtaosin koivua. Uusi tehdas lähes kolminkertaistaisi puunkäytön noin 6,5 miljoonaan kuutiometriin, josta valtaosa havupuuta. Koko maan tasolla havukuitupuun käyttö kasvaisi kymmenellä prosentilla. Neljän miljoonan kuutiometrin lisäys havukuitupuun käytössä kasvattaa kantorahapottia varovaisella 15 euron kuutiohinnalla laskien 60 miljoonalla eurolla. Mäntylä uskoo, että puun riittävyydestä ei tule tehtaan pullonkaulaa. Metsäinventointien mukaan havukuitupuun hakkuita voidaan lisätä noin seitsemällä ja koivukuitupuun neljällä miljoonalla kuutiometrillä vaikka heti. ”Ja ensi vuosikymmenellä hakkuumahdollisuudet kasvavat entisestään.” Sijaintinsa vuoksi Äänekoski tukeutuu kotimaiseen puuhun. Tuontipuu on otollisempaa käyttää rajan lähellä Joutsenossa tai meren rannalla Raumalla ja Kemissä. Äänekosken puuhuolto on tarkoitus hoitaa kumipyörillä suunnilleen kahdensadan kilometrin päästä, muuten rautateitse. Vesikuljetuksia ei ole suunniteltu. ”Suurin kysynnän kasvu sijoittuu alueelle Äänekoskelta koilliseen, mistä on pitkä matka muille käyttöpaikoille”, Mäntylä näkee. Ensiharvennuksiin vauhtia ”Tehtaan raaka-ainehuolto on realistisella pohjalla”, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen johtaja Timo Leskinen uskoo. ”Sijainti on hyvä, sillä hakkuita voidaan lisätä joka puolella.” Keski-Suomessa ja kaikissa naapurimaakunnissa on hakkaamatonta havupuureserviä. Suurimmat hakkuumahdollisuudet ovat Pohjanmaan ja Savon suunnilla. ”Ensiharvennusten kannalta lisäkäyttö tulee todella kipeään tarpeeseen”, Leskinen sanoo. ”Kaikissa maakunnissa on tilanne, että välttämättömiä hoitohakkuita ei ole pystytty tekemään.” Leskinen pohtii, että kuitupuun parantuvan menekin vuoksi energiapuussa katse kääntyy runkopuusta hakkuutähteisiin, latvusmassaan ja kantoihin. Sahojen sivutuotteille menekkiä Äänekosken investointi parantaa sahauksen sivutuotteena tulevan hakkeen menekkiä. Suomen sahojen toimitusjohtajan Kai Merivuoren mukaan sahoille ei ole kertynyt myymättömiä hakevuoria, mutta jos sahausmäärä kasvaisi niin vaikeuksia tulisi. Sahoille sivutuotteiden hinta ei ole sivuseikka, sillä tukkikuutiosta tulee 30 prosenttia haketta, kymmenen prosenttia purua ja kymmenen prosenttia kuorta. Puru ja kuori menevät pääosin polttoon, mutta pintapuun hake on pitkäkuituista ja erinomaista sellun raaka-ainetta. Äänekoski kääntää puuvirrat Metsä Groupin suunnitelma jätti-investoinnista Äänekosken sellutehtaaseen palautti uskon suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Toteutuessaan tehtaan vaikutus tuntuu koko Itämeren alueella.
• 11 METSÄLEHTI 9 • 2014 Tästä on kysymys › Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre valmistelee biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. › Toteutuessaan noin 1,1 miljardia euroa maksava tehdas olisi metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. › Lopullinen rakentamispäätös pyritään tekemään alkuvuonna 2015. Tällöin tehdas voisi olla käytössä jo vuonna 2017. › Tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia pääasiassa havusellua vientiin. › Puunkäyttö on noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä. › Ympäristölupaprosessit käynnistyvät välittömästi ja nopeutetulla aikataululla. › Metsä Fibre on osa Metsä Groupia, ja sen omistavat konsernin emoyritys Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board Oyj (24,9 %) ja japanilainen Itochu Corporation (24,9 %). ”Kyse on myös pelinavauksesta, joka pakottaa muut toimijat miettimään omia siirtojaan.” KOMMENTTI Positiivinen rakennemuutos Investointipäätös tekee Äänekoskesta äkillisen, mutta positiivisen rakennemuutoksen alueen. Kaupunki on saanut tuntea myös metsäteollisuuden rakennemuutoksen kielteisen puolen. Hienopaperin tuotanto lopetettiin vuonna 2011 ja noin 160 työntekijää menetti työpaikkansa. Metsäliitto ja Vapo harkitsivat muutama vuosi sitten biodieseltehdasta Äänekoskelle tai Kemiin, ja päätyivät Kemiin. Tehdashanke ei koskaan toteutunut. MIKKO HÄYRYNEN Odotettu yllätys Äänekoski Puunkäyttö 6 500 000 kuutiota havukuitupuuta 130 000 rekkakuormaa Hinta 1,1 miljardia € K a is a S ir e n Rekkakuorma joka 4. minuutti/ 24 h/365 päivää MIKKO HÄYRYNEN Metsä Fibre, entiseltä nimeltään Metsä-Botnia, on tehnyt yhden ison investoinnin joka vuosikymmen. Äänekoski on yhtiön neljästä sellutehtaasta vanhin, joten oli luontevaa ottaa se uusintavuoroon. Huhupuheissa myös Kaskista pidettiin mahdollisena sijaintipaikkana satamansa vuoksi, mutta Äänekoski tarkoittaa vahvaa sitoutumista kotimaiseen puuhun. Pöyryn metsäasiantuntija Petri Jokisen mukaan sellutehdasuutista osattiin odottaa muutaman vuoden sisällä, mutta aiesuunnitelman julkistaminen yllättää aina. Kyse on myös pelinavauksesta, joka pakottaa muut toimijat miettimään omia siirtojaan. ”Kun uskottava taho julkistaa suunnitelmansa, niin muut joutuvat lykkäämään omiaan.” Jokinen uskoo, että Äänekosken jättitehdas ei jää lajissaan viimeiseksi. ”Suomessa on sellutehtaita 300–400 tuhannen tonnin kokoluokassa. Jos markkinat vetävät, niin niiden uusiminen miljoonan tonnin luokkaan houkuttaa.” Biotuotteet vieläkin odotusta Jokinen suhteuttaa, että Äänekosken jätti-investoinnin rinnalla tulee muistaa minkä verran sellukapasiteettia on suljettu. Uuden Äänekosken on määrä tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia, mutta kapasiteettia poistuu tai on poistunut saman verran – vanha Äänekoski puoli miljoonaa, suljetut Kaskinen 0,4, Kemijärvi runsaat 0,2, Valkeakoski 0,2 miljoonaa tonnia. ”Kokonaiskapasiteetti palautuu sulkemisia edeltäneelle tasolle, mutta neljän paikan sijasta on yksi iso.” Metsä Group kutsuu Äänekosken hanketta biotuotetehtaaksi, mutta ei tarkemmin yksilöi mitä biotuotteet olisivat. Biotuotteiden kehittämiseen on pantu panoksia, mutta mäntyöljyn, tärpätin ja niiden jalosteiden lisäksi kaupallisia tuotteita ei vain ole tullut. ”Jos uusista biotuotteista tiedettäisiin enemmän, niin niistä myös puhuttaisiin enemmän.”
• 12 METSÄLEHTI 9 • 2014 HANNU JAUHIAINEN teksti ja kuva P uutavara-auton nosturissa oleva kuormainvaaka on yleistynyt hankintapuiden mittauksessa. Vaaka on nopea ja luotettava tapa mitata etenkin pieniä puueriä. Rovaniemeläinen puutavara-autonkuljettaja Tapio Jääskö selvittää järjestelmän toimintaa. ”Kuormainvaaka mittaa puunipun painoa koko ajan siitä lähtien, kun se otetaan puupinosta ja käännetään kuorman päälle.” Kunkin kourallisen paino on siten monien mittausten eräänlainen keskiarvo. Punnitus tapahtuu normaalin kuormauksen yhteydessä, eikä kuormainta siten tarvitse erikseen pysäyttää. Jääskö on tullut hakemaan noin 40 kuutiometrin hankintapuu erää nelostien varresta Rovaniemen pohjoispuolelta. Erässä on sekä havuettä koivukuitua. Kun Jääskö on saanut puut kyytiin, kuormaushytin näyttöruudulta näkyy kunkin nipun yhteispaino sekä puuerän kokonaispaino. Kuorman valmistuttua Jääskö ottaa puutavaralajien painot ylös ja kirjaa ne auton ohjaamossa sijaitsevalle tietokoneelle. Punnitustulos heti ostajalle Jääskön antamat tiedot menevät heti kyseisen kaupan tehneen ostoesimiehen nähtäväksi. Järjestelmä muuttaa tonnit kuutiometreiksi Metsäntutkimuslaitoksen laskemien taulukoiden avulla. Tuoretiheystaulukossa on jokaiselle puutavaralajille omat luvut sekä alueittain että kuukausittain. Tuoreen puun lisäksi löytyvät painoluvut puolikuivalle puulle. Näitä lukuja käytetään, jos puut ovat kesäaikaan seisoneet myyjän ilmoituksen jälkeen yli 30 päivää tienvarressa. Kuutiometri tuoretta kuitupuuta painaa yleensä 850–950 kiloa. Puolikuivan kuitupuun kuutiometripaino on keskimäärin 50 kiloa pienempi. Tarkistuksia viikoittain Jääskön mukaan vaaka tarkistetaan viikoittain siirtelemällä koepunnusta Rovaniemen terminaalissa. Kemissä voidaan tarkistuspunnita koko kuorma autovaa’alla. Mittaus on tarkin silloin, kun puut ovat siistissä pinossa ja ne on hyvin karsittu. Pinon tulee olla myös hyvin pohjustettu. Punnitustulokseen voi tulla epätarkkuutta, jos puut on pinottu huonosti tai niihin on jäänyt oksia. Myös lumi ja jää vähentävät tarkkuutta. Myyjälle näistä ei ole haittaa, koska ne yleensä vain lisäävät painoa. ”Jos puut ovat poikkeuksellisen jäisiä ja lumisia, siitä ilmoitetaan puiden ostajalle”, Jääskö kertoo. Myös huonolaatuisista tai paljon alamittaista puuta sisältävistä puueristä tehdään ilmoitus. Puutavara-auton kuljettaja ei määritä laatua, vaan poikkeaminen jää ostajan tarkistettavaksi terminaalissa. Tämän suhteen eri puolilla Suomea voi olla erilaisia käytäntöjä. Jääskön mukaan suurempia ongelmia puissa ei yleensä ole. Kerran hän muistaa vaakamittauksen aikana käyneen niin, että ostaja määräsi puut vietäväksi takaisin sinne, mistä ne oli haettukin. Puuerä oli jo monta vuotta vanhaa. Kuormainvaaka mittaa hankintahakkuun puut Puutavara-auton kuormainvaaka on nopea ja luotettava mittausväline. ”Mittaus on tarkin silloin, kun puut ovat siistissä pinossa ja ne on hyvin karsittu.” Puutavara-autonkuljettaja Tapio Jääskö kuormasi viime viikolla Rovaniemellä hankintapuuerän, jonka mittaus tapahtui auton kuormainvaa’alla. Kuitupuuta kertyi noin 37 tonnia, mikä tekee hieman yli 40 kuutiometriä. PUUKAUPPA
• 13 METSÄLEHTI 9 • 2014 KYMI-SAVO ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 57,24 ? 56,45 ? 43,24 ? 15,83 ? 17,48 ? 15,62 ? 21,62 ? Uudistushakkuu 58,55 ? 57,19 ? 44,64 ? 17,36 ? 18,58 ? 17,38 ? Harvennushakkuu 51,21 ? 48,81 ? 38,59 ? 15,12 ? 15,28 ? 15,01 ? Ensiharvennus 46,63 ? 46,79 ? 14,20 ? 14,48 ? 13,71 ? Hankintahinnat 56,61 ? 55,59 ? 47,31 ? 29,28 ? 29,60 ? 31,09 ? Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15-18 keskiarvo ETELÄ-SUOMI ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,70 ? 57,33 ? 40,33 ? 15,76 ? 18,11 ? 15,69 ? 23,56 ? 24,56 ? Uudistushakkuu 58,00 ? 58,01 ? 42,36 ? 16,94 ? 19,06 ? 16,91 ? 24,68 ? 24,93 ? Harvennushakkuu 51,35 ? 49,53 ? 32,80 ? 14,89 ? 15,60 ? 14,41 ? Ensiharvennus 47,78 ? 46,15 ? 14,47 ? 14,80 ? 14,03 ? Hankintahinnat 60,07 ? 57,69 ? 45,08 ? 28,90 ? 31,19 ? 29,33 ? ETELÄ-POHJANMAA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,51 ? 56,10 ? 17,26 ? 18,53 ? 16,77 ? 24,98 ? 26,68 ? Uudistushakkuu 57,61 ? 56,59 ? 18,54 ? 18,69 ? 17,97 ? 26,68 ? 27,14 ? Harvennushakkuu 14,37 ? 14,09 Ensiharvennus 47,44 ? 15,61 ? 14,88 ? 21,57 ? Hankintahinnat 54,29 ? 53,49 ? 29,24 ? 29,27 ? 35,61 ? KESKI-SUOMI ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,29 ? 56,95 ? 40,62 ? 16,13 ? 17,92 ? 15,91 ? 22,36 ? 24,68 ? Uudistushakkuu 58,75 ? 57,84 ? 42,39 ? 17,53 ? 19,19 ? 17,94 ? 25,59 ? Harvennushakkuu 49,09 ? 49,38 ? 14,64 ? 15,34 ? 14,22 ? Ensiharvennus 49,42 ? 47,90 ? 15,98 ? 15,86 ? 14,41 ? 22,47 ? Hankintahinnat 57,48 ? 56,87 ? 45,57 ? 29,45 ? 29,35 ? 30,16 ? KAINUU-POHJANMAA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 52,65 ? 52,55 ? 16,12 ? 17,18 ? 15,76 ? 21,85 ? 23,39 ? Uudistushakkuu 54,46 ? 53,88 ? 18,53 ? 18,20 ? 17,84 ? 24,44 ? 25,24 ? Harvennushakkuu 46,21 ? 45,79 ? 14,05 ? 14,46 ? 12,92 ? 19,82 ? Ensiharvennus 44,97 ? 13,21 ? 12,79 ? 19,75 ? Hankintahinnat 56,05 ? 56,73 ? 28,97 ? 28,87 ? 29,91 ? 33,89 ? SAVO-KARJALA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 56,20 ? 55,87 ? 42,28 ? 15,70 ? 16,75 ? 15,83 ? 22,67 ? 24,12 ? Uudistushakkuu 57,66 ? 56,74 ? 43,63 ? 17,61 ? 17,73 ? 17,66 ? 24,49 ? Harvennushakkuu 48,73 ? 47,24 ? 14,79 ? 14,70 ? 14,81 ? Ensiharvennus 46,20 ? 46,11 ? 14,18 ? 13,67 ? Hankintahinnat 56,99 ? 55,56 ? 45,66 ? 29,11 ? 28,46 ? 31,94 ? LAPPI ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 46,23 ? 46,99 ? 15,85 ? 15,30 ? 15,62 ? 23,16 ? Uudistushakkuu 47,21 ? 48,20 ? 17,34 ? 17,34 ? 25,52 ? Harvennushakkuu 42,09 ? 12,61 ? Ensiharvennus 13,94 ? Hankintahinnat 54,23 ? 28,69 ? 30,03 ? KOKO MAA ? nousussa ? laskussa Tukkipuu Kuitupuu Pikkutukki MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 55,75 ? 56,53 ? 41,72 ? 16,05 ? 17,69 ? 15,85 ? 22,75 ? 24,35 ? Uudistushakkuu 57,30 ? 57,32 ? 43,30 ? 17,77 ? 18,70 ? 17,60 ? 25,08 ? 25,48 ? Harvennushakkuu 49,09 ? 48,67 ? 36,67 ? 14,61 ? 15,19 ? 14,40 ? 20,07 ? 20,08 ? Ensiharvennus 47,37 ? 46,62 ? 34,18 ? 14,68 ? 14,87 ? 13,84 ? 20,99 ? 20,84 Hankintahinnat 57,11 ? 56,30 ? 45,93 ? 29,14 ? 29,94 ? 30,60 ? 34,78 ? EteläSuomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi Metsäkeskus Määrä m 3 Koko maa 428 208 Etelärannikko 8 705 Pohjanmaa 10 924 Lounais-Suomi 17 915 Häme-Uusimaa 58 725 Kaakkois-Suomi 34 321 Pirkanmaa 29 188 Etelä-Savo 68 618 Etelä-Pohjanmaa 11 652 Keski-Suomi 51 657 Pohjois-Savo 35 406 Pohjois-Karjala 42 583 Kainuu 22 727 Pohjois-Pohjanmaa 22 389 Lappi 13 395 Ostomäärät viikolla 18 metsäkeskuksittain Metsäntutkimuslaitoksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 83 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Itsenäisten sahojen ja eräiden pienten ostajien kaupat eivät ole mukana. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Kantohintojen kehitys Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Euroa m3 viikot 1–18, 2014 2013 2012 Viikko-ostojen määrä Miljoonaa m3 1-2 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 vko 0,3 0,6 0,9 1,2 1,5 10 20 30 40 50 60 LIINA KJELLBERG Alkuvuoden puukauppa on käynyt vilkkaasti. Metsäntutkimuslaitoksen hintatilastojen mukaan puuta oli huhtikuun loppuun mennessä ostettu reilut 20 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. ”Kotimaisen puun käyttö on miltei ennätyksellistä ja markkinahakkuut ovat ennätystasolla vaikeista korjuuolosuhteista huolimatta. Sellun ja sahatavaran markkinat vetävät hyvin”, sanoo MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen. Puun hintataso on pysynyt pitkään paikoillaan, mutta se ei Järvisen mukaan vaikuta puukaupan vauhtiin. ”Talouden näkymät ovat niin sumuiset, että puun myyjillä ja ostajilla tuskin on hintaodotuksia. Molemmat osapuolet ovat aktiivisesti mukana puukaupassa”, hän sanoo. Pieniläpimittaisen puun kohdalla tehtaiden kapasiteetti alkaa Järvisen mukaan kuitenkin tulla vastaan. Sellutehtaat käyvät täysillä ja sahoilla on ongelmia hakkeen toimituksessa. Metsäteollisuuden viime viikkojen investointiuutiset Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaasta UPM:n Kymin sellutehtaaseen ovatkin Järvisen mukaan tervetulleita. Kaikkiaan Järvinen arvioi, että puukaupassa päästään tänä vuonna suunnilleen samalle tasolle kuin viime vuonna. Hakkuut ennätystasolla
• METSÄSTÄ METSÄLEHTI 9 • 2014 14 METSÄNHOITO Istutus käy kuokallakin LIINA KJELLBERG, teksti SEPPO SAMULI, kuvat T oukokuu on koivun istutuksen aikaa. Kun maaperän routa on sulanut, on aika suunnata kohti uudistusalaa. ”Jos on haalimassa porukkaa istutustalkoisiin, kannattaa urakka ajoittaa esimerkiksi toukokuun puoliväliin. Taimien juuret eivät ala kasvaa ennen maaperän lämpenemistä, joten kannattaa odottaa, että routa ehtii reilusti sulaa”, sanoo metsänhoitoyhdistys Uusimaan metsäsuunnittelija Jarmo Sulopuisto. Koivun istutuksessa käytetään nykyään valtaosin paakkutaimia. Niitä voi periaatteessa istuttaa koko sulan maan ajan, mutta pakkasvarastoidut taimet on hyvä saada maahan juhannukseen mennessä, jotta ne ehtivät kasvaa ja juurtua kunnolla kasvukauden aikana. Rehevälle paikalle Koivu sopii tuoreille kankaille ja sitä rehevämmille kasvupaikoille. Vedenvaivaamassa tai kovin tiiviissä maaperässä koivu ei viihdy, ja pahimmille hirvituhoalueille sitä ei kannata istuttaa. Koivuntaimet kannattaa istuttaa muokattuun maahan. Maanmuokkaus pitää pintakasvillisuuden kurissa mutta helpottaa myös istutustyötä. ”Istuttaja näkee muokatulla uudistusalalla heti, mihin taimi kannattaa istuttaa. Taimen saa suoraan kivennäismaahan, missä sillä on parhaat olosuhteet kasvaa”, Sulopuisto kertoo. Taimisäkit varjoon Istutuksen onnistumiseen vaikuttaa paljolti se, miten taimia säilytetään ennen istutusta. ”Taimet ovat eläviä eliöitä. Niistä pitää huolehtia kuin pikkulapsista. Niitä ei saa jättää paahtumaan auKevät kutsuu koivunistuttajaa Maanmuokkaus, hellä huolenpito ja hyvä istutusjälki tekevät koivikon. Koivuntaimien istutus sujuu kuokalla mutta se vaatii enemmän kumartelua kuin pottipukella istuttaminen, sanoo Jarmo Sulopuisto metsänhoitoyhdistys Uusimaasta. Paras säilytyspaikka taimille on varjoisa tai puolivarjoisa paikka vaikkapa lähimetsän reunassa. Säilytä taimet varjossa
• 15 METSÄLEHTI 9 • 2014 VINKIT KOIVUNISTUTUKSEEN Istuta muokattuun maahan. Tarkista, että juuripaakku on märkä. Istuta riittävän syvälle, juuripaakun päälle saa tulla viisikin senttiä maata. Tarkista, että taimi on suorassa ja tiiviisti maassa. niin kyllä sieltä yleensä kosteutta löytyy”, Sulopuisto sanoo. Taimiväli joustaa Koivuntaimia ohjeistetaan istuttamaan hehtaarille 1 600 kappaletta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taimet istutetaan 2,5 metrin päähän toisistaan. Tärkeintä on kuitenkin hyvä istutuspaikka. ”Oikeaa istutuskohtaa ei katsota mitan kanssa vaan silmällä. Joskus taimia voi laittaa tiheämpään, joskus harvempaan. Istutuspaikan tulee olla sellainen, että taimi pysyy siinä hengissä”, Sulopuisto sanoo. Istutustarkkuuttaan voi arvioida neljän metrin mittaisen kepin avulla. Kun pyörähtää kepin kanssa ympyrän, jossa keppi on ympyrän säde, ja kertoo ympyrän sisälle jääneiden taimien määrän 200:lla, saa taimien hehtaarikohtaisen lukumäärän. Muutaman ympyrän jälkeen voi arvioida, onko taimia tullut istutettua keskimäärin oikea määrä. ”Jos ympyrässä on kahdeksan tainta, vastaa se 1 600:aa tainta hehtaarilla. Jos tulokseksi saa jatkuvasti kuusi tainta, on taimia liian vähän. Jos taas taimia tulee jatkuvasti 13, on niitä ankarasti liikaa”, Sulopuisto sanoo. Vuosien urakka Istuttajan urakka ei pääty, kun taimet on saatu maahan. Parina istutuksen jälkeisenä keväänä kannattaa Sulopuiston mukaan käydä katsomassa, onko routa nostanut taimia ylös maasta. ”Roudan nostamat taimet ehtii keväällä vielä pelastaa. Takaisin maahan vaan. Jos silmut eivät ole auenneet, ei taimille ole käynyt mitään.” Mitä rehevämpi kasvupaikka on, sitä aiemmin tarvitaan myös heinäntorjuntaa. Täydennysistutus taas tulee ajankohtaiseksi, jos kasvatuskelpoisten taimien määrä putoaa alle 1 200 kappaleeseen hehtaarilla. ”Taimista pitää huolehtia kuin pikkulapsista.” LIINA KJELLBERG Valtaosa koivuntaimista istutetaan keväällä, mutta istutuksen voi jättää myös kesälle. Kesäistutuksen aika alkaa juhannukselta ja jatkuu heinäkuun loppuun. ”Koivun kesäistutuksesta on saatu hyviä tuloksia. Taimet juurtuvat hyvin lämpimässä maassa ja ohittavat keväällä istutetut taimet pituuskasvussa parissa vuodessa”, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Timo Saksa. Kevätistutuksessa istutetaan pääosin talven pakkasvarastossa viettäneitä taimia, mutta kesäistutuksessa istutetaan saman vuoden keväänä kasvatettuja taimia. Ne ovat pienempiä kuin pakkasvarastoidut taimet, joten ne on helpompi istuttaa, mutta vaativat Saksan mukaan huolellisempaa istuttajaa. ”Erityisesti kesällä istutettavia taimia ei saa päästää kuivumaan. Niissä on jo lehdet, joten ne haihduttavat koko ajan.” Sitä, kumpi on parempi aika istuttaa, kevät vai kesä, ei Saksan mukaan voi yksiselitteisesti sanoa. Kyse on enemmänkin siitä, kumpi aika sopii paremmin istuttajan aikatauluun ja millaisia taimia minäkin vuonna on tarjolla. Kesäistutuskin käy Jos taimien juuripaakut tuntuvat kuivilta, kannattaa säkkeihin kaataa vettä. rinkoon ja niillä pitää olla riittävästi vettä”, Sulopuisto sanoo. Paras säilytyspaikka taimille on varjoisa tai puolivarjoisa paikka. Koivuntaimet tuodaan uudistusalalle yleensä muovisäkeissä. Säkit on Sulopuiston mukaan syytä kääriä tai leikata auki niin, että versot saavat valoa eivätkä homehdu. Jos juuripaakut tuntuvat kuivilta, kannattaa säkkeihin kaataa vettä. Säkkien pohjaan voi tehdä muutaman viillon, joista ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Sulopuiston mukaan taimet pärjäävät säkissä viikonkin, kunhan säkki on auki. Taimet suoraan Koivuntaimet voi istuttaa pottiputkella tai istutuskuokalla. Lisäksi mukaan kannattaa varata taimivakka, jossa taimet saa kannettua istutusalalle. Ennen istutuksen aloittamista tulee tarkistaa, että taimien juuripaakut ovat riittävän kosteita. Juuripaakusta pitää kevyesti puristettaessa tippua vettä. Jos paakut eivät ole tarpeeksi kosteita, kannattaa taimisäkkiin kaataa muutama litra vettä ja odottaa pari tuntia. Pakkasvarastoituja taimia ei saa istuttaa jäisinä. Istutuksessa tärkeintä on Sulopuiston mukaan istuttaa taimet suoraan ja tarpeeksi syvälle. ”Juuripaakun päälle saa tulla viisikin senttiä maata. Silloin routa ei nosta taimia ylös.” Kun taimi on lyöty maahan, tiivistetään taimen ympärillä oleva maa kengän kärjellä. Pakkasvarastoidut taimet on hyvä saada maahan ennen lehtien puhkeamista, sillä lehteen puhjettuaan ne ovat herkkiä kuivuudelle. Aina se ei onnistu. ”Jos lehdet ehtivät puhjeta, tulee juuripaakut kastella litimäriksi. Kun taimet vielä iskee syvälle maahan, Pidä taimet kosteina Istuta taimi suoraan Valitse sopiva pottiputki Tiivistä istutuskohta Pottiputki valitaan paakun koon mukaan. Yleensä koivunistutukseen sopii 55 tai 63 millin levyinen putki. Taimet tulee istuttaa suoraan ja syvään. Juuripaakun päälle saa tulla viisikin senttiä maata. Istutetun taimen ympärillä oleva maa painellaan lopuksi tiiviiksi saappaan kärjellä. Säilytä taimet varjossa.
• 16 METSÄLEHTI 9 • 2014 VALTTERI SKYTTÄ, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuvat S uomen metsämuseo Lustolla humisevat muutkin kuin Punkaharjun männiköt. 20-vuotisjuhlänäyttelyn kokoaminen on loppusuoralla. Kuhina on kova, sillä ovet avautuvat yleisölle huomenna perjantaina. Näyttelyiden pystytyksen lisäksi lustolaisten urakkana ovat tänä vuonna metsäalan uusista innovaatioista kerättävät tuotenäytteet. Näyttelypäällikkö Pekka Lehonkosken mukaan metsäalalla on viime vuosina kehitelty uusia biopolttoaineita sekä muita massa-, paperija puutuotteita kovaa tahtia. Lusto yrittää saada viime vuosien merkittävimmät uutuudet esille ja samalla talteen museon kokoelmiin. ”Näissä tuotteissa on nyt pioneerivaihe menossa. Entisten kaltaisia volyymituotteita on tosin vaikea keksiä”, Lehonkoski sanoo. Lehonkoski tietää, mistä puhuu. Hän on tallentanut suomalaisen metsän historiaa Lustoon alusta alkaen. Lustolla menee hyvin, sillä vuosien saatossa koottu perusnäyttely on kattava. Tuotenäytteiden keräämisen lisäksi museon isoin työ on tällä hetkellä kokoelmien digitointi. 350 000 valokuvan ja muiden tietojen muuttaminen digitaaliseen muotoon on lähes loputon urakka. Metsään liittyviä museoesineitä tulee myös jatkuvasti lisää. Lehonkosken mukaan esimerkiksi pokasahakauden metsätyövälineet oli nopeasti käyty läpi. Montaa sataa erilaista moottorisahamallia on huomattavasti vaikeampi tallentaa jälkipolville. Tasaista aikaa metsänomistajille Lusto syntyi 20 vuotta sitten koneiden aikakaudelle. Juuri 1990-luvun alussa metsätyökoneet sahasivat ensimmäistä kertaa enemmän puuta kuin metsureiden sahat. Luston historian aikana suurin muutos onkin ollut metsätyön tehostuminen, joka on ulottunut puunkaadosta tehtaiden tekniikkaan ja metsäyhtiöiden organisaatiorakenteisiin asti. ”Työn tuottavuus koko ketjusmetsähistoriaa Metsämuseo Lustolla on kiireinen juhlavuosi. Näyttelyiden lisäksi se pyrkii tallentamaan ainakin osan uusista metsäalan tuotteista. 20 vuotta ‹ Luston ensimmäinen erikoisnäyttely vuonna 1994 esitteli taiteilija Eva Ryynäsen puutaidetta. ‹ Museokoneita on konservoitu ja kunnostettu yhteistyössä Savonlinnalaisen Veteraanimoottoripyöräklubi Pinnankiristäjien kanssa vuodesta 2002 alkaen. › Tasavallan presidentti Tarja Halonen vierailee Lustossa. 111119 9 9 9 9 9 9 99 9 9 9 94 94 9 94 94 1995 1119 9 9 9 9 9 996 96 96 96 9 9 9 9 9 11119 9 9 99 9 9 9 9 9 9 9 9 97 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 7 111119 9 9 9 9 9 9 998 98 98 98 8 8 98 98 8 98 111111199 99 99 99 9 99 99 9 9 99 9 9 9 9 99 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 20 20 00 00 20 200 0111 20 20 200 02 2 20 20 2 20 2 03 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 20 20 20 Me Met Mett M Mettt e säm säm säm säm m m m m m säm äm säm m m m muse use se s u u u u o o o L Lus Lus L Luss L to o o o a a a a ava ava va a a a a a a a a taa ta taa taan n n yle yle le le yle y eisö isö isö ö ö isö ö ölllle e e e e e l e 1. 1 6. 6 Pu Pu Pun Pun Pu u Pun P P Pu u u Pun P Pu u u Pu u kah k k ka ka ka ah h h h h h kah k k kah k h kah k arj arrj r un n un van v v va va an an van v v n v v v v ha ha han an n n n n n han ha an ha a as a ass ase ema eman n rem rem em em rem em e ont ont ont ont ont nttttti ti ti ti ti val val val val al v mis miss miss mis m ttuu tuu tttuu uu tuu uu tu . Ma M M M Ma M Ma a a at Mat at a a Ma a a M kai ai a luluu toi to to o o o o o o o o o o o to oimit mit mit mittaj taj taj t ien ien ien en Ki Kil K Ki K Kiiill K ta ta nimeää Lu Lu Lu u Lus Lu Lu ton vuode de o en n n n n n par pa pa pa pa pa a a haaksi sii ko k ko o o o ot kot o ima ma m ise i eksi ksi ksi ksi si si kssi si mat mat mat mat mat mat mat atkai kai a kai ka kai ka a ai ai ka a lllu lulllu lu kohteeksi. Lus Lus Lusto to o alk a k lk k a a aa a a a aa a a a a a a aa aa a a a hoi ho hoi hoi h hoi hoi hoi ho hoi hoi hoitaa ta ta taa taa taa a taa taa aa ta ta Pu P Pu Pu Pu u Pu Pu unk n n n n n n n nk nka nka nk n a n n n har har har har har har har ha h har a a ha ha a ha jun jun jun jun jun jjun Va V Va Va Va Va Va Va Va Va Va Va Vanha nha nha nha nha nha nha n nha nha nha nha nha nha n a nh ll ll ll ll lla lla l lla -a a a as as ase ase ase a a a ase s mal malla a luonnonsuojelualueen ja Metlan tutkimuspuiston opastusta a a.. Pun Pun n n n n n n n nk kah kah kah kah k kah ka ah harj arj arj arjj arj arj arj arj a arj rjjjun un un un u un n un un un un un un un u kun kun n kun kun kun kun kun u kun un kun k k n n na nan n ku kultt lttuur uu itoimen org organi anisoi soima a Kino Lus usto aloittaa toimintansa Lus uston to aud audito itorio rio io ossa ssa s . Luston ravintolan yht yhteyt yt eyteen een een n val va misstuu tuu u uu uu u si si 30– 30 40 40 hen en h gen gen kokouskabinetti. Luston tallennusalue laaj a ene enee suu su su suurii rii riin m n m m n mets ets ets etsääääkon koneis eisiin ii iin. Hannoveriin maailm mannäy näy äy ytte tte te ttelyy lyy lyyn n n rakennettu Hiljaisuuden huo uone ne pys pystyt tyt y etä etä et än än än Suo Suo om men me etsä äsää sä äätiön tuella Lus Lustoo t n. Las Las Las Las a as Las as Las Las L L L L L L L Lassten ten ten te te ten te en en n t Pu P Pu Pu Pu Pu Pu Puu u u u val valm m m mis mis is mis mis m m m m m tuu tuu tuu tuu t Lus us us us us uss u ton on ton ton ton nä nä nä nä näytt ytt ytt ytttely ely ely ely--tti til til ttilaan aan aan n aan.. Lus Lus L L Lus L to ton ton o o laa laa laa la la l jjjen jen j nus nus nus nus uss us usstyö työ yö työ työ työ työ y työ työttttttt t kä käy kä äy äy kä k nnist sty sty sty t vät vätt vät... Tas Tas Tasss Tas Ta ava a a a lla a a an n n n pre pre pre resi sid si sid sid sid si entti Tar Tar Tar a ja ja ja a H Hal H H H H H H H one ne e e e e e e e e e e en n n n n n n n n n n iiie vie i vie vie erai rai raii rai rai rai a raile le lee e e ee e e e lee lee ee lee le Lus Lusto tossa. sa. Lus Lus u u L ton ton ton ton n o kok kok kok kok kok k kokoel oel el oel oe oel o avataa verkos os os os ossss os Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan Kan a Ka a a a tap museo kannas Lus Lu Lu to saa a a a a a a aa a a a a a a er er er e e e iko iko ko o ko ko koisis iss is is is mai ainin n n na an an an an n an n n n Eur E oop oo o an an an n n Vuo u Vuo Vu V V V den den den den en den en den n m mu mu mu m m mu mu m seo seo seo seo seo o o o o 96 96 96 96 96 6 96 -ki -ki ki k ki k ki ki ki kilpa lpa lpa lpa lpa pa pa lpa a lpa a lpa a lp iiil ilu ilu iilu l il il ilu lussa ssa. L L L L L L Lusto saa uuden katuosoitteen: Lu Lusto tontiie 1 e 1.
• 17 METSÄLEHTI 9 • 2014 20-vuotias Lusto › Sijaitsee Punkaharjulla › Lustossa vierailee 30 000–35 000 kävijää vuosittain. › Kokoelmissa 350 000 valokuvaa, 13 000 esinettä, 15 000 julkaisua kirjastossa ja 2000 ? lmitai videotallennetta. › Museon pysyvässä päänäyttelyssä voi samoilla läpi Suomen metsähistorian tervanpoltosta metsäkonejättien kaudelle asti. Juhlavuoden näyttelyt › Luston juhlavuoden erikoisnäyttelyt avataan perjantaina 9.5. › Museon oman historian lisäksi erikoisnäyttelyt esittelevät metsäalan ja suomalaisten metsäsuhteen muutoksia viimeisen 20 vuoden ajalta. › Museokävijät pääsevät myös uutuutena tutkimaan puupohjaisia energiamuotoja ja metsäsektorin innovaatioita. › Lustossa on tänä vuonna esillä metsäaiheista taidetta Suomen Taiteilijaseuran 150-vuotisjuhlanäyttelyssä. sa kannolta tehtaalle on noussut 60–70-kertaiseksi 1950-luvulta lähtien” Lehonkoski kertoo. Toinen suuri muutos on ollut Euroopan unioni, johon Suomi liittyi, kun Lusto oli yksivuotias. Lehonkosken mukaan EU ulottuu nykyään läpi koko metsäsektorin. Muun muassa EU:n tuomalla kilpailulainsäädännöllä on ollut erityinen vaikutus alaan. Toimintatapoja on täytynyt EU:n aikakaudella muuttaa. ”Nykyiset kartellijupakat ovat loppurippeitä vanhasta maan tavasta hoitaa puukauppaa” Lehonkoski sanoo. Metsämuseo Luston historian kaksi vuosikymmentä ovat olleet tasaista aikaa metsänomistajille. Raakapuun kulutus nousi 1990-luvun puolivälistä 2007 alkaneisiin vaikeuksiin asti ja puukauppa kävi. Suojelu kuuluu asiaan Muuten metsäalalla on 20 vuoden aikana sahattu edestakaisin. Päivän puheenaiheet ja niistä kerrottu totuus vaihtelevat. Tämän huomaa Lehonkosken mukaan vaikka vanhoja Metsälehtiä selailemalla. ”Metsälehden arkistoja tutkiessa olen huomannut, että mitä yhtenä vuotena on neuvottu, niin parin vuoden päästä asia onkin ollut toisin.” Virallinen suhtautuminen metsään on muuttunut sitten Luston alkuaikojen. Vielä 1990-luvun alussa metsiensuojelun esittely Metsämuseossa ei olisi ollut itsestäänselvyys. ”Nyt se on metsäpohattojenkin mielestä hyvä asia. Metsiensuojelu ei enää herätä vastustusta, vaan se kuuluu asiaan”, Lehonkoski sanoo. Lehonkosken mukaan ihmisiä kiinnostavat metsätalouden ohella entistä enemmän myös metsän muut, vielä perimmäisemmät arvot. Luston näyttelyissä voi tutusta muuhunkin kuin koneisiin ja soiden ojitukseen. Yksi museon suosituimmista osastoista on yli kymmenen vuoden ajan ollut Hiljaisuuden huone, jossa kävijät katsovat Seitsemisen kansallispuistossa otetulle valokuvalle heijastuvaa esitystä. Seinälle piirtyy suolampimaisema, jossa joutsenet nousevat erämaalammelta, tikka koputtaa puuta ja kuikka sukeltaa. Punkaharju ‹ Luston uudessa ravintolasalissa on 150 asiakaspaikkaa. › Iso-Samperin hallin avaus. Pekka Nousiainen ja Aarne Reunala. › Luston auditorion elokuvalaitteiden digitalisoinnin myötä Lustossa voidaan esittää nyt myös 3D-elokuvia. E e ro K n a a p i 004 04 04 04 04 04 20 20 20 20 20 20 005 05 05 05 05 05 05 05 5 20 20 20 20 20 20 20 20 2006 06 06 06 06 06 6 06 06 20 20 20 20 2 07 7 7 20 20 20 20 20 20 20 20 20 2 2 2 2 2 08 08 08 08 08 8 08 08 08 8 8 8 20 20 20 009 09 09 09 2 2 2 2 2 2 20 010 10 10 10 10 1 2 2 2 2 2 2 2 2 20 011 11 11 11 11 11 111111 11 2 2 2 2 2 2 2 2 20 012 12 12 12 2 2 2 2 2 2 2 2 12 2 20 20 20 20 20 2 2 2 2 2 14 14 14 14 4 14 4 4 4 1 2 2 2 2 2 2 2 20 013 13 13 13 13 1 n n mu mu useo seo eo eo seo o eo--mat mat m mat m ma n ssa sa a sa sa sa sa sa sa sa s p puuotietossa. Laa Laa Laajen en e ennuk nuk k nuk nuk k nuk nuk nuk uk k n sen ykk ykk ykk ykk ykk ykk ykk kk k yk k k k k ö ö ö ö ö ösv ö aiheessa otetaan käy käyttö ttöön ön mm mm. uus uusi r i avintola. Uu U Uud Uud Uud u Uud Uud Uu U Uu Uud det et e e e kok kok k kok ok k oe oe oel oel oe oe e e mamatil tilat at at atttt at at ote ote ote ote ot ot o o ot taa taa taa aa a a an n n n n n n n n käy käyttö ttö ö ö ö ö ö ö ö öön ön ön ön ön ön ö ön ön ön ön ö sii siirtä rtä t mäl mäl m lä niiiiiiih h hin hin h hin h hin in hin n i suu ures resineisttö ö ö ö ö ö ö väliaikaisista varastotiloista. Alo Alo Alo o Aloite te t itetaa taa taa ta n n n n laa laa ajen jen jen en e nuk nuk nuk nuk nu sen sen en sen sen kak kak kakkos kos kos os k vai va vai va hee hee hee heen n n n rak rak ak r ent ent en ami ami ami m nen nen nen n. Ava Ava Ava Ava Ava a Ava Avataa taa taa ta taa taa a a an u n u n u n u n u uusi usi si usss ,, läh läh läh läh läh läh h hes es es es e es e 100 100 00 100 00 nel nel nel ne ne ne iön iön iön iön n ö ö ä nä nä näytt ytt ytt ytt ttely ely ely ely ly ly el -til tila I a I a I a a Isoso sos Sam Sam Sam Samper per per per p p in in in in n hal hal hal hal h lli li li lll ja ja ja jj Kon Kon K Koneai eai eai a ka k ka ka a -nä -nä -nä nä näytt ytt ytt ytt tt ely ely ely ely e . Laa La jen en nn n nu n nuk uk uk k k n n sen sen sen sen en n kol kol oll kolmosss m m s m m v va vai va vai v he hee ee ee een n pih pih pih ih p aty aty aty ty at ö ö öt öt ö ö ja a a mon mon mon mo monito to ito o oim iimiii m til til il ila a a a rak rak a a a rakenn enn n ne eta a a e e an. an. a .. Lus L Lus usss Lus us L Lu to to to to to t sii sii sii sii sii si si rty ty rty rty rty t rtyy y y y ope ope ope p ope p tus tu us uss tusj j jjjja a a a a a kul kul kulttu ttu ttuur ur uri r u in min min i ist ist is er eri eriön ön ön ala alaisu isu suute ute teen. en. en Kir Ki Kir ir ir Kirr K jas jas jas jas jas as asto to to to to to to to v val va v v v mis mis mistuu tuu tuu tuu. Lus Lus Lus us u u u u tton to ton ton ton on on on on o kok kok ok o kok ok kokoel oel oel oe oe oe oelmat mat mat mat mat ma ma ma ma m ava ava ava ava avataa taa taa taa a ttt n n n n n Su Suo Suo Suo Suo o u m men men me men en e ark ark k rk k rk kist ist ist st sttt ist st st istoj oje oje oje oje o o oje je o n, n, n, n, n, n, kir k kir k kirjas jas as as jastoj toj toj toj t en en en en n en n n ja ja ja jj mus mus musseoi eoi eoi eoi eoiden den den de yht yht ht yht yh eis eis eissess ess ess essä ä ä ä hak ha ha ha hakupa upa pa pa p lve lve lve e lvelus lus lu luss l sa. sa. sa. a a Kin Kin Kin Kin Kin Kino o L o L o L o L o L o Lust ust ust ust ustt u o o o o o o alk alk alk k alk alkaa aa aa aa a aa aa aa a a esi esi e esittä ttä ttä ttä ttä ää ä ä ä ä ä ä ä ä 3D3 3D--3D--elo elo elo o okuv kuv kuv kuv u u u k k ia ia. a a ia ii Lus Lus Lus Lus Lus Lus Lus Lus L L L Lussto to to to o täy täy täy täy y tä ttä ttä t ttä t ä ä ä ä ä ä 20 20 20 2 2 vuo vuo vuo uo u uott tta tta ta ta a a 11. 1. 1. kes ke kes kes es k äku äku äku k äkuuta uta uta u u u . Lus Lus Lus Lus Luss L ton ton ton o o o ton on t n n t n as as as as as a iak ia iak iak ak a a asasasas as as asss pal pal pa p pa pa v vel vel vel el vel vel vel v v u o u o u o u o u o u o u o u o u o o u tta tta tta tta tta ttta tttta tta aa a a a a ho hoi ho h ho ttaa taa aa aa aa a a aa tta kse kse kse kse se se se kse kseen en n n e Pun Pun Pun P Pun un Pun Pu ka ka kah kah ah h ka ka a arj arj arjj rjun un un un alu alu alu alu a a a a a a een e een een ee een ma m ma ma m m m m tka tka tka a k tkailu iiiilu lu l i ---neu n ne n n n ne eu n von von von von vo on von von n n von von n n o na n n n nan nan nan n nan n na n n ... Lus Lus Lus Lus Lu L Lu u u ton ton o ton ton o ton ton ton o lab lab lab lab labora ora o o o ora o ora o ora r tor to ttor tor torio io o o io o ote ote te te ote ote o o ot taa taa tta ta tta n n n n n käy käy äy käyttö tttö ttö t ön. ön. ön. ön.
• 18 METSÄLEHTI 9 • 2014 METSÄNOMISTAJA TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat K oivikkoon kantautuu joutsenten taukoamaton huuto. Parkanolaisen metsänomistajan Jukka Koivusen jokakeväiset vieraat ovat saapuneet. Satakunta lintua levähtää isännän tiluksia rajaavan Majajärven poukamassa. Ne pitävät metsätyöläiselle seuraa muutaman viikon kunnes jatkavat matkaansa pohjoiseen. 57-vuotias metsänomistaja harppoo säestyksen saattelemana rungolta toiselle. Hän mittaa katseellaan 50-vuotiasta koivikkoa. ”Saan koivuista enemmän tukkia, kun seuraan niiden kasvua. Tämä on noin neljäsataalitrainen runko. Se saa kasvaa vielä”, Koivunen arvioi. Vasta kun rungosta syntyy kaksi tukkia, on kaadon aika. Aurattuun maahan istutettu koivikko uudistetaan vaiheittain kuuselle eli vyöryttämällä, kuten Koivunen kasvatustapaa kutsuu. Hän istuttaa vähitellen kuusentaimia koivujen alle. Tällä tavalla taimikko levittäytyy joka vuosi noin kymmenen viisitoista metriä kohti rantaa. Koivikko suojaa taimikkoa heinittymiseltä ja hallalta. Kasvaessaan eri-ikäinen kuusikko puolestaan pidättää puhuria järven selältä tasaikäistä tehokkaammin. Raivaten aika kuluu Majajärvellä Parkanossa sijaitseva tila koivikkoineen on yksi Koivusen kolmestakymmenestä metsäpalstasta. Ensimmäisen metsätilansa hän osti äidiltään 1980-luvun alussa. Jo lapsena isän kanssa touhutessa herännyt kiinnostus metsien hoitoon vei miehen mennessään. Koivunen hankki vähitellen velkarahalla lisää metsää ja sijoitti kaiken ylimääräisen uusiin tiloihin. Viikonloput ja lomat vierähtivät raivaussahan kahvoissa. Silti tekemättömiä metsätöitä alkoi kasautua. Lopulta vuoden 2006 lokakuussa Koivunen jäi silloiselta työpaikaltaan, Metsäliitolta, vuodeksi vuorotteluvapaalle hoitaakseen metsänsä kuntoon. Sillä tiellä hän on edelleen. Koivunen totesi viihtyvänsä paremmin metsässä raivaten kuin tietokoneen äärellä istuen. Hän vaihtoi kolmekymmentävuotisen uransa metsäyhtiöiden palveluksessa yrittäjyyteen. Nykyään metsä on hänen työnantajansa. Metsä työnantajana Parkanolainen metsänomistaja jätti palkkatyönsä seitsemän vuotta sitten. Nykyään elanto tulee metsästä. ”Yrittäjän vuosiansio kertyy pienistä eristä”, Koivunen tietää. Tien varressa haketusta odottaa kahdenkymmenen raivuupäivän aikaansaannos, parin tuhannen euron energiarankapino.
• 19 METSÄLEHTI 9 • 2014 METSÄTAITOKISAT KESÄ 2014 Ke 14.5. klo 10 SEINÄJOKI Jääurheilukeskus, Alaseinäjoenkatu 9A, 60320 Seinäjoki. Ilm. E2, raimo.jaakkola@seamk.? puh. 040 680 7020. EPMU (Korvaa aikaisemman Tuomarniemen kisan). Ti 27.5. klo 10. TEERIJÄRVI Teerijärven urheilumaja, Sepäntie 87, 68700 Teerijärvi. Ilm. markus.stenborg@svf.? puh. 0400 947 995. ÖSI, PM. Pe 6.6. klo 11 YLIKIIMINKI Opastus Ylikiiminki, Puolangan tien risteys. Ilm. E3 vaino. hinkula@dnainternet.net puh. 0400 280 984. PPMU, PM. Ke 11.6. klo 14 VETELI Urheilutalo/uimahalli, opastus VT 13. Ilm. E3. juha.lambacka@ metsakeskus.? puh. 050 314 0396. KPMU. Sarjat yleinen ja taito. Huom! Kisa on uuden ranking kilpailun ensimmäinen kesäkilpailu. Pe 13.6. LAMU puulaakikisa. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Ti 8.7. klo 11 SUOMUSSALMI Opastus ilm. yhteydessä. Ilm. E3. tmvaisanen@gmail.com puh. 0400 295 464. KAIME, PSM, PM. Sarjat yleinen ja taito. Ke 13.8. PIELAVESI klo 11 Liikuntahalli. Ilm. E3 aimo.latti@ luukku.com. puh. 045 854 8527, vain taitosarja. KUMU, PM. Ke 13.8. klo 13 LAITILA Opastus kantatie 43, Leimäen tienhaara. Ilm. E2, kari.laiho@ mhy.? puh. 044 072 2070. LÄME. Pe 15.8. klo 10 KURIKKA Paavalin hiihtomaja. Opastus Kurikka–Jurva tieltä nro 689 n. 3 km Jurvan suuntaan. Ilm. E3, markku.tuisku@netikka.? puh. 0400 164 560. EPMU, PM. Ti 19.8. klo 11 ÄÄNEKOSKI Liikuntapuisto. Ilm. E3, pirjo. rissanen@metsakeskus.? puh. 0400 188 216. JYMY. www. jymykeskisuomi.net/. Pe 22.8. klo 10 JOUTSA Opastus 4 -tieltä. Ilm. E3 ulla.tommola@gmail.com puh. 040 5816 940. VASTUU. Pe–la 29.-30.8. LAMU, SM-metsätaito. Erillinen kutsu piireille. PIMU järjestää kisansa elokuussa Tammelassa, vastuuhenkilö Paavo Vesterinen. Kilpailukalenteria päivitetään tarpeen mukaan. Kalenteri löytyy myös Suomen Metsäurheiluliiton sivuilta osoitteesta www.helsinki. ? /hyytiala/smul. ”Metsässä asioiden ei tarvitse tapahtua päivän päälle. Hoidettu metsä jaksaa odottaa.” ”Mielessäni paloi pitkään ajatus miettiä uudelleen mitä haluan tehdä, kun 50 vuotta tulee mittariin. Minusta tuli metsätalousyrittäjä. Päivääkään en ole katunut.” Metsä jaksaa odottaa Työuran aikana syntyneet metsänhoitorästit ovat saaneet viimeisten vuosien aikana kyytiä. Koivunen raivaa kahdeksankymmentä päivää vuodessa, istuttaa keväisin ja talvisin vuorossa ovat hankintahakkuut. Hangen peittäessä maan yrittäjän tulo tulee oksattomien männiköiden ja koivikoiden harvennuksesta. ”Vuodesta 2006 olen elänyt metsästä ja käynyt siellä lähes joka päivä. Se on työ, mutta samalla myös harrastus. Sitä on melkein kipeä, jos ei pääse metsään”, Koivunen sanoo. Vuosien varrella kotipuolessakin on lakattu ihmettelemästä isännän päivittäisiä metsäretkiä. Työnjako on selvä. Metsätyöt ovat Koivusen heiniä. Vaimo puolestaan huolehtii kirjanpidosta ja pitää isännän eväsleivissä. Niiden voimalla huudatetaan päivittäin useampi tankillinen. Vajaatuottoiset kohteet ovat aina listalla ensimmäisinä. Hieskoivu väistää havupuiden tieltä, eikä taimikoihin saa jäädä aukkoja. Koivunen seuraa taimien kasvua kolmen vuoden ajan istutuksesta ja täydentää aukkokohtia tarvittaessa. ”Tänäkin keväänä tilasin kahdeksantuhatta kuusentainta, vaikkei varsinaisia uudistusaloja olekaan. Taimet menevät täydennysistutuksiin sekä Majajärven koivikon alle.” Myös raivaussahaa käytetään taimikoissa useampaan otteeseen. Lopulliseen kasvatustiheyteen ne raivataan vasta kolmannella, aikaisintaan toisella kerralla. Koivusen neljänkymmenen vuoden aikana karttunut kokemus metsänhoidosta on osoittanut, että tasakokoinen männikkö tuottaa parhaiten. Männyntaimikoissa kyytiä saavat paitsi hieskoivut myös etukasvuiset männyntaimet. Vaikka puuston kasvu tuo jatkuvasti lisää tekemättömiä töitä, tahti on toinen kuin monessa palkkatyössä. ”Metsässä asioiden ei tarvitse tapahtua päivän päälle. Hoidettu metsä jaksaa kyllä odottaa.” Erikoisen ja ruman keräilijä Runsaan kolmenkymmenen vuoden aikana Koivunen on rakennuttanut tiloilleen yhteensä kymmenisen kilometriä metsäteitä. Kattavan tiestön ansioista jokainen kuvio on helppo hoitaa ja puu kulkee vuodenajasta riippumatta. Metsäteiden varsia komistavat tervaskannot, kantikkaat kivet sekä kiehkuraiset puut. Ne kertovat Koivusen toisesta harrastuksesta. ”Ihailen ja pyrin säästämään erikoisuuksia. Minulla on sellainen ohje, että kaikki ruma ja erikoinen kannattaa jättää kaatamatta. Ne saa jälkeenpäinkin katkaistua, jos haluaa.” Ajomiehillä on välillä riittänyt ihmettelemistä, kun metsänomistaja on pyytänyt lastaamaan kyytiin useamman sadan kilon painoisia kiviä tai kantoja. Osa löydöistä jää ohikulkijoiden iloksi, mutta mieluisimmat päätyvät Koivusen mökille Lavialle. Sinne ovat matkalla myös tien varteen sinisellä kuitunauhalla merkityt katajantaimet. Tervaskantojenkin varalle on suunnitelma. ”Minulla on tarkoitus tehdä tervahauta ja keittää itse tervaa. Jonkinmoisen kasan tervaksia olen jo saanut kerättyä.” ”Tämä saa vielä kasvaa.” Koivunen sahaa koivutukit muutama runko kerrallaan ja istuttaa vyöryttäen kuusta alle. Parkano Metsätyöläinen panee merkille luonnon ihmeet kevään ensimmäisestä rupikonnasta kauniiseen tervaskantoon.
• 20 METSÄLEHTI 9 • 2014 TIIA PUUKILA, teksti ja kuvat S iekkelin saha valmistaa kotimaisesta puusta taimienmerkkauskeppejä. Sinipäisten pyörökeppien ideana on helpottaa taimien etsimistä. Heinääminen ja varhaisperkaus sujuvat näppärästi, kun taimen viereen isketty keppi osoittaa oikean paikan. Testasimme keppejä tuoreen kankaan kuusentaimikossa. Kolme vuotta sitten istutettuja taimia on etsitty alalta useampaan otteeseen, heinäämiseen on vierähtänyt tunti poikineen eikä varhaishoidolle näy loppua. Taimien merkkaus säästää aikaa ja varmistaa, että jokaisen taimen ympärys tulee perattua. Parhaan hyödyn merkkauskepeistä saa, kun ne isketään maahan samaan aikaan tainten kanssa. Nuijan kopautus ja valmis Valmistaja pakkaa keppien matkaan sadan gramman painoisen puunuijan, jolla merkit saa nuijittua paikoilleen. Taimien tulevaa paikannusta helpottaa, jos jokainen keppi isketään samalle puolelle tainta. Testikohteella nuija joutui todelliseen koitokseen. Keppien pystyttäminen tiiviiseen savipitoiseen maahan sujui verkkaisesti, sillä merkkauskeppien molemmat päät ovat tylppiä. Pehmeään mättääseen tylppä pääkin uppoaa helposti, mutta tiiviimmässä maaperässä teroitettu kärki olisi toiminut paremmin. Myös keppien ja nuijan kuljettaminen kädessä uudistusalalla käy pidemmän päälle raskaaksi. Puiset Yksinkertainen toimii Taimienmerkkauskepit helpottavat varhaishoitoa rehevillä uudistusaloilla. Taimienmerkkauskepit Hyvää Helpottavat heinäystä/ varhaisperkuuta Paketissa mukana puunuija Sininen väri erottuu Ekologinen Parannettavaa Tylppä kärki Kuljetus uudistusalalla Uutuu s Uutuu s Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus www.metsakustannus.? metsakirjakauppa.? Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.? tai asiakaspalvelustamme puh. 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.? Hannu Hautala Metsän poika Hannu Hautala on luonnonsuojelija, kirjailija ja maamme luonto valokuvauksen todellinen grand old man. Metsän poika valaisee Hannu Hautalan pitkää uraa vuodesta 1966, jolloin hän otti ensimmäisen merkittävän valokuvansa. Hautala on valinnut kirjaan yhden valokuvan jokaiselta valokuvausvuodeltaan ja varustanut ne kuvaustilanteesta kertovilla teksteillä. Kirja on paitsi luontokuvakirja myös elämäkerta ja katsaus suomalaisen luontovalokuvauksen historiaan. Hinta 32 € tus merkkauskeppeihin kannattaa. Viitseliäs pystyy askartelemaan kepit myös itse, mutta siihen kuluu luultavasti vähintään yhtä paljon aikaa kuin merkkaamattomien taimien etsimiseen maastosta. Lopullisen tuomion kepeille sanelee aika. Kun sade tummentaa keppejä ja heinä kasvaa, merkkauskepit joutuvat todelliseen koetukseen. Parhaimmillaan kepit voivat jopa suojata taimia lakoontuvalta heinältä, jos heinänkorret tukeutuvat taimen sijasta kepin varaan. Tämä taimi löytyy syksylläkin. Näppylähanskoilla merkkauskepeistä saa tukevan otteen. Keppien mukana tuleva nuija on oiva apu pystytyksessä. kepit ovat paitsi painavia myös liukkaita. Jos varustukseen kuuluu vielä pottiputki ja täyteen lastattu taimivakka, ranteesta loppuu pian ruis. Toimiva kantoväline olisi ainakin suuralan merkkaajan aarre. Valmistaja kertoi ideoineensa kantoavuksi nuoliviinin tyyppistä selkäreppua, johon mahtuisi yhtä paljon keppejä kuin taimivakkaan taimia. Sininen pistää silmään Merkkauskeppien siniseksi maalattu pää erottuu hyvin maastosta, sillä vastaavaa väriä ei löydy luonnosta edes ruska-aikaan. Raakapuusta höylätyt, halkaisijaltaan kymmenen millimetrin vahvuiset kepit ovat myös ekologinen valinta. Koska maalikin on vesiliukoista, kepit voi huoletta jättää taimikkoon maatumaan. Taimikepit maksavat kymmenen senttiä kappaleelta ilman arvolisäveroa. Verollinen hinta nousee hehtaarilla yli kahteensataan euroon, joten ihan jokaiseen taimikkoon keppejä ei tule laittaneeksi. Jos tiedossa kuitenkin on herkästi heinittyvä uudistusala ja heinäämistä on edessä useita kertoja, panosKOKEILTUA
• Klikkaa ja tilaa: www.metsalehti.? Tai soita: 09 315 49 840 Kestotilaus kannattaa M E T S Ä L E H D E N JA T K U V A T IL AUS K A N NA T T A A ! Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on aina edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. Metsälehden kestotilaajana hyödyt monista tarjouksista ja eduista ympäri vuoden. Kestotilaajana • voit lukea vapaasti Metsälehden ja Makasiinin Näköislehtiä ja -arkistoa netissä. • voit lukea Metsälehti Mobiilia älypuhelimeltasi tai tabletiltasi edulliseen kestotilaajan hintaan. • osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. • voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. • Kestotilaajan Kaupan tarjoukset ovat voimassa vain kestotilaajille. • voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. • voit käyttää maksutta Metsänhoitokortistoa netissä. • saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. • tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. • kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. • tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen.
• 22 METSÄLEHTI 9 • 2014 ARI KOMULAINEN teksti ja kuvat P uolivuosisata sitten yläsavolainen viiden ja puolen hehtaarin kuvio oli lähes aavaa ja puutonta suota. Vain kuvion keskellä, kahden aarin kokoisella kivennäismaakohoumalla, kasvoi mäntyvaltaista puustoa. Suo ojitettiin vuonna 1966 useamman tilan yhteishankkeena osana MERA-ohjelmaa – vain yksi tilanaapureista jättäytyi ojituksista pois. Työ tehtiin vedettävällä oja-auralla, jota valtavan iso – ainakin pikkupojan silmissä – ”Pillari” eli Caterpillar-telaketjutraktori kiskoi perässään. Ojittaminen oli yhdistelmälle helppoa. Joitain juurakoita nousi ojapalteeseen, mutta muutoin ojat saatiin vetää puhtaaseen turpeeseen. Tulevina vuosina ojanreunan tasainen aurauspalte olikin oiva polunpohja kävellä. Kolme vuotta myöhemmin osa kuviosta istutettiin paljasjuurisilla männyntaimilla. Tuolloin alueelle oli vain polkuja ja talviteiden pohjia, joita pitkin taimet vedettiin kevään viimeisillä lumilla hevosella paikalle ja valeistutukseen ojan pohjalle. Istuttamaan päästiin, kun routa oli sulanut. Turpeeseen oli helppo rouhaista kuokalla sopivan suuri kuoppa, jolloin juuria voitiin levittää riittävästi. Tämä varmisti onnistuneen lopputuloksen. Koko kuviota ei tarvinnut istuttaa, koska luonnontainta oli nousemassa reunamille riittävästi. Näin metsä oli saatu kasvun alkuun. Melkein turvekentäksi 1970-luvun lopulla Vapo osti ja vuokrasi pääosan suota turvetuotantoon. Esimerkkikuviokin oli vähällä päätyä turvekentäksi, mutta mittausten mukaan turvetta oli liian vähän, joten kuvio rajattiin tuotantoalueen ulkopuolelle. Erään suokuvion tarina 60-luvulla ojitetulle soiselle savolaiskuviolle on kasvanut hyvälaatuinen metsä. Mutta ei ilman työtä. Samoihin aikoihin käynnistettiin alueella metsäautotiestön rakentaminen. Tämä paransi työskentelyolosuhteita huomattavasti verrattuna entiseen polkuja talvitieverkostoon. 1980-luvun puolenvälin jälkeen auraojitusta täydennettiin kaivattamalla traktorikaivurilla lisäojia entisten auraojasarkojen puoliväleihin. Kaivuriojat olivat myös syvyydeltään toista luokkaa verrattuna auraojiin. Vireä männyntaimisto peitti koko kuvion, mutta jo nyt oli nähtävissä, että laadullisesti istutusmännikkö ei ollut luontaisen taimikon veroinen. Luontaisesti syntyneessä taimikossa tehtiin taimikonhoito. Istutustaimikko oli sen verran harvaa, ettei se tarvinnut toimenpiteitä. Harvennus hankintana Metsikkö sai nyt kasvaa rauhassa parikymmentä vuotta. Sen jälkeen huomattiin, että kuviolla piti tehdä ensiharvennus. Samaa suositteli metsäsuunnitelma. Työhön tartuttiin syksyllä 2007. Kokonsa puolesta viiden hehtaarin ensiharvennus oli soKuvion ojitus kunnostettiin kesällä 2008. Kuvasta voi päätellä, ettei turvekerroksen paksuus ole kuin metrin luokkaa. Tämä pelasti kuvion joutumasta 80-luvun alussa puuntuotannosta osaksi turvetuotantoa.
• 23 METSÄLEHTI 9 • 2014 piva pala syksyiselle harvennussavotalle. Alue oli myös kemeran lupaehtojen mukainen työkohde, minkä vuoksi ensiharvennus kannatti sahata hankintana. Suomaasto saneli osaltaan sen, että joulukuun alkuun mennessä sahatun hankintasavotan puut pystyttiin ajamaan tienvarteen vasta tammi-helmikuun vaihteessa. Ensiharvennukselta kertyi yhteensä 186 kiintoa mäntykuitua ja muutama tukki kuvion keskellä olevalta kumpareelta. Harvennuksen yhteydessä todettiin MERA-ojien alkaneen soistua uhkaavasti umpeen. Sama oli käymässä täydennysojitukselle. Savotan yhteydessä avattiin kunnostusojituksen vaatimat ojalinjat. Seuraavan kesän ojien kaivuu ja puhdistus varmisti, että vesitalous kuviolla pysyy parikymmentä vuotta kunnossa. Lannoitus ja pystykarsinta Osana suurempaa lannoitussuunnitelmaa kuvio tuhkalannoitettiin helikopterilevityksenä elokuun alussa 2013. Kuluvan vuoden keväälUUTINE N VUONN A 1959 EERO SALA Yksi Metsälehden vakiokirjoittajista 1950-luvulla oli nimimerkki Piilu, jonka taakse kätkeytyi metsänhoitaja-taiteilija Aarno Liuksiala. Monet Piilun pakinoista ovat yllättävän ajankohtaisia edelleen – tai taas. Marraskuussa 1959 Piilu oli vieraillut Äänekoskella, minne rakennettiin upouutta sulfaattitehdasta. Valmista oli tarkoitus tulla parin vuoden kuluttua. ”Tehtaan valmistuttua lähentelee Metsäliiton Selluloosa Oy:n tehtaiden puuntarve noin puoltatoista miljoonaa mottia vuodessa. Pienelle mäntypuulle ja koivulle avautuu Keski-Suomessa tällöin entistä parempi ja suurempi menekki.” Samanlaista toiveikkuutta löytyy tämän lehden sivuilta 10–11. Jotkut pakinat on ajan hammas muuttanut suorastaan karmiviksi. Saman vuoden kesällä Piilu kuvaili, kuinka ”ihmeellisen DDT-myrkyn” avulla käytiin voittoisaa ilmasotaa mäntymittarin toukkia vastaan. ”Myrkky ei liene vaarallista ihmisille, linnuille eikä mehiläisillekään. Joten sopinee vaikkapa myrkkyjauhojen peittämiä marjoja suuhunsa popsia, kuka vain uskaltaa”, Piilu totesi. Piilu murehti myös, kuinka Suomeen ei ollut paljosta puheesta huolimatta saatu perustettua metsämuseota. Piilun mielestä se olisi sopinut parhaiten ”jonkun suuremman kaupunkimme alueelle, mieluummin pääkaupunkiin. Tällöin tulisi ensi sijassa mieleen Seurasaaren ulkoilumuseoalue”. ”Tarvittaisiin nyt joku, joka ottaisi metsämuseon sydämenasiakseen. Jonkinlainen metsämuseotoimikunta olisi varmaan tarpeen. Meillähän on metsämiessäätiöitä ja muita rahastoja, joista saataisiin perustamiskustannuksiin tukimarkkoja”, Piilu kirjoitti. 35 vuotta siihen meni, mutta lopulta Piilun museotoive toteutui, kuten sivuilta 16– 17 voi lukea. Sarjassa kerrataan Metsälehden uutisia viiden vuoden välein. Uusi tehdas Äänekoskelle Paljon on tehty › 10 000–8 500 vuotta sitten, soistuminen alkaa jääkauden jälkeen › 1966 suon ojitus › 1969 osalle kuviota istutus männylle › 1979 metsäautoteiden rakennus › 1982 muun osan suosta raivaa Vapo turvesuoksi › 1987 täydennysojitus › 1989 osalle kuviota taimikon hoito › 2007 ensiharvennus › 2008 kunnostusojitus › 2013 tuhkalannoitus › 2014 pystykarsinta Vuosina 1965–1976 toteutettiin MERA-ohjelmassa jopa maailman mittakaavassa laajoja soidenojituksia. Niiden peruina on napapiirin eteläpuolella kymmeniä tuhansia hehtaareja suopohjaisia metsäkuvioita, joilla humisee joko istutettu tai luontaisesti syntynyt metsä, puulajeina mäntyä ja hieskoivua. Viime aikoina on kannettu huolta näiden suopohjaisten metsien tulevaisuudesta. Ilman hoitoja kunnostustoimenpiteitä ojituksiin ja muuhun metsänhoitoon suunnattu työpanos ja valtion toimintaan osoittamat varat – MERA-ohjelmaa toteutettiin 70-luvulla jopa Maailmanpankilta otetulla lainalla – haihtuvat ilmaan. Toisin toimien suometsistä on odotettavissa hyvää puuntuottoa. Onkin arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä suometsien osuus kestävästä hakkuumäärästä nousee yli 20 prosenttiin johtuen kivennäismaiden hakkuumäärien tilapäisestä vähenemisestä. Hukataanko mahdollisuus? lä kuvion puut pystykarsittiin. Puuston laatu on kuviolla suurimmaksi osaksi erittäin hyvä. Istutusmetsikön puut ovat paksuoksaisempia ja monessa on runkomutkia, vaikka huonoimmat puut on poistettu ensiharvennuksessa. Yleinen vaiva suokuvioiden puustoissa on tyvilenkous. Noin 10–15 vuoden päässä siintää kakkosharvennus. Sen jälkeen seuraava metsänomistajasukupolvi voi miettiä, mitä kuviolle tämän puusukupolven aikana lopullisesti tehdään. Meille kuvio on tarjonnut mielenkiintoista tekemistä ja vankan uskon siihen, ettei työ ole mennyt hukkaan. Suokuvio Anssi (vas.) ja veljenpoika Joona Komulainen ovat saamassa kuvion pystykarsinnan valmiiksi pääsiäisenä 2014.
• 24 METSÄLEHTI 9 • 2014 LUONNOSTA JOUKO KUOSMANEN teksti ja kuvat T elkkä on keväisten virtojen varhainen tulokas. Telkkien meno ryöstäytyy välillä hurjaksi mittelöksi, jossa ei armoa kysytä eikä anneta. Koiraat suorittavat rajuja vedenalaisia torpedosukelluksia kilpakosijaa kohti. Vastapuoli tajuaa vaaran ja koettaa parhaansa mukaan ennakoida tulevan. Samassa se tapahtuu. Aivan viereltä ampaisee telkkä pinnalle kuin salamanopea ohjus. Toista merkkiä ei enää tarvita. Edessä on silmitön yhteenotto. Linnut takovat toisiaan siivillään, nokkaiskuja sataa ja ilmeetkin ovat vihaisia. Vesi pärskyy valtoimenaan soidinkiihkon villissä pyörityksessä. Ääritunteita ei säästellä eikä armopaloja jaeta. Kaikki on yhtä ja samaa hullunmyllyä, missä ei näytä olevan mitään mieltä. Erehdys! Telkät tietävät rajansa ja osaavat poistua näyttämöltä ennen kuin kaikki arvokkuus on menetetty. Niiaillen ja niskojaan nakellen ne ikään kuin koettavat pyytää anteeksi kopeata käytöstään – kunnes ovat taas hetken päästä vastaavanlaisessa yhteenotossa toisen tunkeilijan kanssa. Täytyy ihmetellä lintujen vahvaa kiihkoa ja kestävyyttä. Eikö jo ala räpyläjalka uupua, eikö horju usko omiin kykyihin. Eläpäs! Jo taitaa virran kiihko laantua. Naaras kyykistyy jään reunalle. Koiras torailee vielä hetken rajanaapurinsa kanssa ja ui sitten kumppaninsa luo arvokkaana. Se kiertää pienenevää rinkiä kuin korskea sotaratsu taistelutannerta rauhan teon jälkeen. Vasta sitten se asettautuu kumppanin vierelle lepäämään. Mutta eihän siitä lepohetkestä telkän tuntien kovin pitkäaikaista siestaa tule. Vartoillaan hetki, niin eikös vain virralla ala jälleen kuulua tuttu siipienläiske. Keinouuttu kotina Tahti tasaantuu viimein ja koittaa telkän pesinnän aika. Sitä edeltää yhteinen lemmenhetki, jossa koiraan paino miltei upottaa naaraan veden alle. Siitä alkaen perhevastuu siirtyy kokonaan naaraalle, vaikkakin koiraalla on tapana vierailla satunnaisesti pesäpaikan lähettyvillä. Naaras saavuttaa sukukypsyyden parivuotiaana. Lintu voi munia yhden pesintäkauden kuluessa noin kymmenen vaaleanvihreää munaa, joita se hautoo noin kuukauden ajan. Lajilla on tapana suorittaa myös ns. loispesintää, jossa naapuri käy munimassa viereiseen uuttuun omat munansa. Tällaisissa tapauksissa pesän munamäärä voi kohota niin suureksi, ettei emon sisältämä lämpö riitä varmistamaan poikasten syntymää. Munan kehitys eläväksi poikaseksi vaatii näet noin 37 asteen sisälämpötilan. Pelkästään tämän syyn takia telkänpönttöjä ei saisi ripustaa tuulisille rannoille. Naaras ei pysyttele koko ajan pöntön sisällä, vaan se käy välillä myös ruokailemassa. Emo omilla teillään Telkänpoikaset kuoriutuvat munista peräjälkeen heti kesän alussa, ja niiden hieno untuva sietää veden kosketuksen saman tien. Silti emon on suoritettava tietynlainen houkutteluriitti ennen kuin rohkein poikanen uskaltaa näyttää muille esimerkkiä ja muksahtaa siipiään räpiköiden alas tantereelle. Piipittäviä poikaslauttoja hätistelevät niin minkit, varislinnut, lokit kuin ihminenkin veneretkillään. Huolenpito ei ole telkkäemolla lintumaailman äidillisintä. Sillä on tapana jättää poikaset tuntikausiksi omiin hoteisiinsa johonkin lahtipohjukkaan ja lentää vinkuvin siivin toiseen lahteen ruokailemaan. Telkänpoikaset kasvavat ja itsenäistyvät kesän edetessä ja ne hajaantuvat kukin omille reviirilleen. Myöhäissyksyllä loka-marraskuussa ne siirtyvät vähin erin pois syntymäsijoiltaan ja lentävät Tanskan ja Ruotsin rannikoille talvehtimaan. Telkkä miehittää kotivirrat Vesi pärskyy ja iskuja sataa, kun telkät käyvät soitimelle. ”Ääritunteita ei säästellä eikä armopaloja jaeta.” Telkkänaaraan lepohetki jää usein hyvin lyhyeksi, sillä valpas koiras pitää sitä koko ajan silmäteränään. Koirastelkkien kahnaus kevätvirroilla on alati käynnissä. Kummastuttaa, mistä niille riittää tähän voimaa. Alkukesällä telkänpoikaslautta pysyttelee vielä tiukasti yhdessä, vaikka emoa ei näkyisikään.
• PILKKEITÄ METSÄLEHTI 9 • 2014 25 Suomen metsien kasvun ihme on paljolti metsäojitusten ansiota. Ihmeellistä on sekin, että suuri osa ojista on kaivettu lapiotyönä. Metsäaurat alkoivat yleistyä soilla 1950-luvulla ja traktorikaivurit vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Lapiot kuitenkin heiluivat vielä pitkään, kuten tässä kuvassa, joka on otettu Tammelan Liesjärvellä kesällä 1966. Tyypillisesti ojat kaivettiin reilun metrin levyisiksi ja noin metrin syvyisiksi. Työparilta syntyi valmista ojaa muutama metri päivässä. Suopursu SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva METSÄN KÄTKÖISSÄ Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. LUKIJALTA LUKIJALTA METSÄPILA Kuorellisia maanilviäisiä sanotaan kotiloiksi ja kuorettomia etanoiksi. Suomessa elää noin 90 maanilviäislajia, joista etanoita 20. Etanat ovat metsässä liikkujille tuttuja, sillä niitä näkee syksyisin runsaasti muun muassa sienissä. Sen sijaan harva on nähnyt kotiloita metsissä. Kyllä niitäkin siellä elää ja osa lajeista on yleisiä koko maassa. Suomalaiset metsäkotilot ovat kuitenkin valtaosin niin pieniä, vain millin parin mittaisia, ettei niitä näe ellei vasiten etsi. Kotilot tarvitsevat kuorensa rakentamiseen kalkkia. Nimenomaan kalkin niukkuus metsämaassa aiheuttaa sen, että suuret kotilot ovat harvinaisia ja rajoittuneet paikoille, joissa kalkkia on tavanomaista enemmän, kuten merenrannoille ja reheviin lehtoihin. Pähkinäpensas, lehmus ja haapa ovat kotiloiden suosikkipuita, sillä niiden karike sisältää enemmän kalkkia kuin muiden puiden. Kehnoin kalsiumin lähde on havupuiden neulaskarike. Jos siis haluaa nähdä metsän kotiloita, kannattaa hakeutua kostealla säällä suurten haapojen tyvelle. Hyvällä onnella saattaa maan eteläpuoliskolla rungolla nähdä parin sentin mittaisia sikarimaisia sulkukotiloita, jotka raastavat kuorelta leviä ravinnokseen. Kun sää kuivuu, kätkeytyvät kotilot jälleen lehtikarikkeeseen. Kotiloita metsässä Sileäsulkukotilo on harvinainen lounainen laji, jonka voi nähdä sadesäällä kiipeilemässä haavan rungolla. Metsälainsäädäntöä on uudistettu reippaasti ja metsäalan organisaatioita on pöllyytetty uuteen asentoon kahden hallituskauden aikana. Hämäläiset metsätalousministerit – Sirkka-Liisa Anttila ja Jari Koskinen – ovat pistäneet tuulemaan. Uudistamistarpeita ovat puskeneet eteenpäin sekä EU:n kilpailulainsäädäntö että metsäteollisuuden ja metsänomistajakunnan rakenteen muutokset. Lainsäädäntömuutosten todelliset vaikutukset näkyvät vasta vuosikymmenten päästä. Alku näyttää lupaavalta. Metsäsektori tuntuu pärjäävän muuta yhteiskuntaa paremmin alavireisessä taloudessa, ja puukaupan sujuvuutta kehutaan kilvan. Metsänhoitoyhdistyksille lakimuutos tarkoittaa sitä, että 28 miljoonaa euroa lakisääteisiä metsänhoitomaksuja muuttuu ensi vuonna epävarmaksi saatavaksi. Metsänomistajat päättävät tuvissaan ja kammareissaan sen, tuoko jäsenyys lisäarvoa. Mhy-kenttä on käärinyt hihojaan – miten muutoksesta selvitään? Uusia strategioita on mietitty vuosia. Tänä keväänä on mhy-valtuustoissa tehty päätöksiä – lähes kaikki haluavat olla rakentamassa yhtenäistä Metsänomistajat-edunvalvontaketjua. Mikään muu metsäpalveluja tuottava toimija ei pysty tarjoa maan edunvalvontapalveluja puun juurelta Brysseliin asti. Kevään kiinteistöverokeskustelu avasi jälleen kerran monen silmiä näkemään, miksi metsänhoitoyhdistyksillä ja MTK:lla on erityistä lisäarvoa kaikkien metsänomistajien kannalta. Metsäkeskuksen valtakunnallista toimintaa on rakennettu jo kolmatta vuotta. Metsäkeskuksesta kehitetään metsäalan yleistä ja puolueetonta edistäjää samalla kun metsäpoliisin leimasta halutaan eroon. Metsään.? -palvelusta on muodostumassa toiminnan ydin. Suunta on oikea. Olisiko palvelun vaikuttavuus paremmin taattu, mikäli sähköinen palvelu pysyttäisiin tarjoamaan kaikille metsänomistajille maksutta? Metsänomistaja sitten valitsee, kenelle toimijalle tietonsa luovuttaa. Metsäkeskusuudistuksen lopullisen onnistumisen kannalta tärkeää on se, miten liiketoimintayksikön – Otson – yhtiöittäminen onnistutaan toteuttamaan. Metsäkeskuksen pitää pystyä olemaan korostetun puolueeton toimija uudessa roolissaan. Otson ja metsäkeskuksen napanuoran on katkettava mahdollisimman nopeasti. Symbioottisen suhteen jatkaminen vaarantaisi koko metsäkeskusuudistuksen onnistumisen. Valtiollista toimijaa metsäpalvelumarkkinoilla ei tarvita. Kuinka paljon valtion varoja yhtiön mukaan ollaan valmiita paketoimaan? Yhtiöittämisen loppuun vienti onkin ministeri Koskiselle diplomityön paikka. Otson johdon kannattaa suunnata katseensa oman yhtiönsä kehittämiseen ja jättää metsänomistajien omistamien metsänhoitoyhdistysten kadehtiminen pois. Yhdistysten vahvuuteen kilpailijoiden silmissä vaikuttaa varmasti se, että yhdistysten ei tarvitse maksaa tuloksestaan osinkoja tai osuuskorkoja omistajilleen. Mhy-palvelut voidaan siksikin hinnoitella metsänomistajille edullisiksi. Ainoa tae menestymiseen metsäpalvelumarkkinoilla on laadukas palvelu ja hintakilpailukyky sekä metsänomistajien luottamus. Kilpailua metsänomistajien sieluista ja seteleistä tulee lähivuosina taatusti olemaan – sen hämäläisministerit ovat saaneet aikaan. MIKKO TIIROLA Kirjoittaja on MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja. Hämäläisministerit pistivät tuulemaan ”Valtiollista toimijaa metsäpalvelumarkkinoilla ei tarvita.” Lapio heilui T im o T o iv a n e n
• 26 METSÄLEHTI 9 • 2014 Elina Kynsijärvi & Benjam Pöntinen: Loruja ötököistä. Maahenki 2014. 71 sivua. Hinta 23 euroa. Kirjassa kerrotaan sanoin ja kuvin muutamien Suomessa tavattavien luonnonvaraisten hyönteisten ja matelijoiden elinpiireistä ja -tavoista. Kunkin otuksen riimitelty kuvaus on otsikoitu kertovasti: otsikko virittää pienen, vielä lukutaidottoman lapsen kuuntelemaan tarinaa ja tutkimaan kuvaa yhdestä eläimestä kerrallaan. Tarkasteltavasta eläinjoukosta M e t s ä n e u v o s Heikki Antero Karimaa kuoli 92-vuotiaana 5. huhtikuuta Sastamalassa. Hän oli syntynyt 3. kesäkuuta 1921 Siurossa. Ylioppilaaksi Karimaa tuli Tyrvään Yhteiskoulusta 1941 ja valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta 1948. Metsäneuvoksen arvon hän sai 1967. Mittavan elämäntyönsä Karimaa teki Metsähallituksessa. Työura eteni aktiiviselta ja tehtäviinsä perehtyneeltä Karimaalta ylimpään johtoon. Hänet nimitettiin 1967 valtion metsätalouden suunnitteluosaston päälliköksi, tehtävänä pitkän tähtäimen suunnittelu Metsähallituksen metsissä. Tätä virkaa hän hoiti ansiokkaasti eläkkeelle siirtymiseensä vuonna 1983 asti. Karimaan aikana Metsähallituksen maihin kohdistui kasvava erisuuntaisten odotusten paine. Maankäytön ohjauksen puuttuessa oli luotava maankäyttöpoliittinen linja. Karimaa korosti, että vanha maareservikäsite elää voimakkaana ja hämärtää tavoitetilaa. Karimaata työllistivät luonnonsuojelun maankäytölliset tarpeet ja laajenevan metsäteollisuuden kasvava puuntarve. Lapissa oli puusta pulaa. Hänen mukaansa hakkuusuunnitteet olivat lyhyehkössä ajassa vajoamassa vakavaan aallonpohjaan 1968. Karimaan saama arvostus niin omassa ammattikunnassa kuin sen ulkopuolella oli merkittävä. Hänen asiantuntemustaan tarvittiin monissa alan neuvottelukunnissa, toimikunnissa ja työryhmissä. Ansiokkaasta työurastaan hänelle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan komentajamerkki, valtion virka-ansiomerkki ja Metsähallituksen kultainen ansiomerkki. Karimaa oli metsäluonnon ystävä. Alaisiaan kohtaan hän oli humaani, sydämellinen ja esimerkillinen tiimityön kehittäjä. Metsästäjänä hän oli oivaltanut saumattoman yhteistyön voiman. Hirvenmetsästyksessä eräkumppanit arvostivat hänen rehtiyttään, rauhallisuuttaan ja hyvää ampumataitoa. Hän oli tarinankertoja. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen Karimaa paneutui omiin harrastuksiin: puutöihin ja öljyvärimaalaukseen, unohtamatta metsästystä. Vaikeinakin aikoina kristillinen vakaumus antoi hänelle rohkeutta, turvallisuutta ja lohtua. ANTTI KARIMAA, EERO HEINO, PENTTI ROIKO-JOKELA Kirjoittajista Karimaa on Heikki Karimaan poika, Heino ja Roiko-Jokela puolestaan kollegoja ja ystäviä Metsähallituksen ajoilta. Ötökät loruina ja kuvina KIRJAT Metsäneuvos Heikki Karimaa Benjam Pöntisen valokuvien avulla lapsen mielenkiinto suuntautuu luontevasti esiteltyjen lajien tunnistamiseen. Kuvassa viitasammakko. KUOLLEET käytetään arkikielistä nimitystä ”ötökät”, jolla yleensä tarkoitetaan hyönteisiä tai muita tosi pieniä eläimiä. Kirjan ötökät ovat kuitenkin osin vallan merkittävän kokoisia, kuten kyy ja rantakäärme. Johtuneeko käytettävissä olleista kuvista tai todellisesta halusta monipuolistaa loruin ja kuvin kuvailtavien joukkoa? Kriitikkokollegani Toivo (3,5 vuotta) ei oikein halunnut kutsua kyytä ötökäksi. Sisälukupiirissämme tästä virisikin pohdiskeleva keskustelu. Benjam Pöntisen valokuvat ovat kaikki erinomaisia. Niiden avulla lapsen oppimishalu ja -kyky suuntautuu luontevasti esiteltyjen la jien tunnistamiseen. Parin lukukerran jälkeen lukutaidoton tunnistaa varmasti lanttuja nokkosperhosen sekä kirjasta että myöhemmin kesällä myös luonnosta. Molempia lukupiiriläisiä sykähdytti eniten sammakoiden suvunjatkamisprosessi: Kun sammakko jatkaa sammakon sukua, on siinä paljon sammakonkutua. Munia vieri vieressä, limaisessa liemessä. Huhtikuisella lukuviikolla sammakko-ojamme oli tosin vielä jäässä ja asukkaat talvihorroksessa. Mutta ojalle palataan varmasti… Elina Kynsijärvi on hauskasti kyennyt sisällyttämään loruihinsa oleellista eläinekologista tietoa: esimerkiksi leppäkertun suojautumiskeinotkin tulevat tutuiksi. Työpari, runoilija ja valokuvaaja, ovat täydentäneet aiempaa kirjasarjaansa – Loruja linnuista, Loruja nisäkkäistä ja Liituri – varsin katseluja lukukelpoisella kirjalla. JUHANI PÄIVÄNEN suometsätieteen emeritusprofessori TOIVO PÄIVÄNEN edellisen pojanpoika Langalle kiivennyt hämähäkki täyttää ötökän määritelmän.
• Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.? tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840, s-posti: tilaukset@metsakustannus.?. Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys. Olemme Facebookissa: www.facebook.com/metsakustannus metsakirjakauppa.? Projektipäällikkö Ossi Kokkonen ja Jyrki Koulumies Metsäteollisuus on 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla mullistunut ja ollut olennainen osa suomalaisen talouselämän menestystarinaa. Projektipäällikkö kertoo tästä muutoksesta yhden miehen elämäntarinan kautta. Ossi Kokkosen elämä ja pitkä ja monivaiheinen ura on kuin Suomen 1900-luvun historian läpileikkaus. Hinta 32 € Valtakunnan metsien inventoinnit – Suomen metsiä mittaamassa Reija Haapanen Suomessa toteutettiin vuosina 1921–1924 yksi maailman ensimmäisistä systemaattiseen otantaan perustuvista valtakunnan metsien inventoinneista (VMI). Tuloksena oli luotettava, numeraalisesti ilmaistu kuva Suomen metsävaroista. Kirja esittelee toteutetut inventoinnit ja kuvaa VMI-instituution kehittymistä. Hinta 38 € Metsäalan säädökset Matti Kiviniemi (toim.) Julkaisun tavoitteena on auttaa lukijaa löytämään helposti tärkeimmät metsätalouden lait, asetukset ja muut normit ajantasaisina. Vaikka suurimman osan säädöksistä saa ajantasaisina verkosta, kokemus on osoittanut, että painetulle julkaisullekin on tarvetta. Verkkoa kannattaa käyttää tämän julkaisun ohessa. Teoksen ensimmäiseen lukuun on koottu tärkeimpiä lainopillisen tiedon hakuohjeita. Hinta 42 € Uutuus Uutuus Kevään kirjauutuuksia Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Uutuus Hyvän metsänhoidon suositukset – Metsänhoito esittelee kattavasti metsänkasvatuksen menetelmät, joita Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio suosittelee käytettäviksi talousmetsissä. Suositukset ovat uuden metsälain mukaisia. Kirjassa kerrotaan metsien hoidon yleisistä periaatteista, käytännön metsänhoitotoimenpiteistä sekä talousmetsien luonnonja ympäristönhoidosta. Hinta 48 € Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito
• 28 METSÄLEHTI 9 • 2014 PALVELUKSEEN HALUTAAN INNOFOR FINLAND OY ___________________________________________________________________________ Haemme eteläisen Pohjois-Pohjanmaan alueelle Johtavaa metsäpalveluneuvojaa Monipuolisiin myyntija asiakaspalvelutehtäviin Vastuullasi on kokonaisvaltainen palveluiden myynti ja asiakassuhteiden luominen. Vastaat laadullisesta ja taloudellisesta tuloksesta sekä kasvatat liiketoimintaa kannattavasti. Käytössäsi on uudenaikaiset välineet työntekoon ja päivittäiseen yhteydenpitoon. Tehtävän hoitaminen edellyttää vähintään viiden vuoden kokemusta toimihenkilötehtävistä metsätalouden alalta. Puukaupan, suunnittelutöiden ja muun metsänhoidon organisoiminen on päätehtäväsi myynnin ohella. Toiminta painottuu tällä hetkellä Haapaveden, Haapajärven, Kärsämäen, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Siikalatvan ja Pyhännän alueelle. Tarjoamme mielenkiintoisen työja tehtäväkentän näköalapaikalta metsätalouden murrokseen. Hakemukset ja CV:t palkkatoivomuksineen 23.5. mennessä osoitteeseen toimisto@innofor.fi. Haastattelemme henkilöitä jo hakuaikana. Työt alkavat sopimuksen mukaan. Lisätietoja tehtävästä antaa Erno Lehto 040 512 4469 tai erno.lehto@innofor.fi Jokainen haaste sisältää uuden mahdollisuuden – oletko se sinä? Metsäasiantuntija Pohjois-Suomen hankinta-alueelle Haemme Metsäasiantuntijaa vakituiseen työsuhteeseen Vaalaan. Keskeisiä työtehtäviä ovat: oston suunnittelu ja puukaupan markkinointi metsäneuvonta puukaupan teko ja metsäpalvelujen myynti leimikoiden ja metsäpalvelujen suunnittelu puukauppapalvelujen markkinointi myyjärekisterin ja asiakkuusohjelman hallinta jälkimarkkinointi, mittaustodistusten teko ja jälkitarkastus Metsäasiantuntija toimii ostotiimissä ja raportoi ao. ostotiimin ostopäällikölle. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta ja riittävää työkokemusta. Hae tehtävään 16.5. mennessä osoitteessa: www.storaenso.com/careers Lisätietoja tehtävästä antaa: Aluejohtaja Antti Partanen puh. 0400 671 284 Stora Enso Metsä vastaa konsernin Suomen selluja paperitehtaiden sekä sahojen puuhuollosta. Stora Enson Suomen asiakastehtaiden vuotuinen puunkäyttö on 20 milj. m 3 . Puunhankinnan tavoitteena on taata kustannus-tehokkaat puutoimitukset tehtaille ympäristötietoisesti kestäviä menetelmiä käyttäen. Stora Enso Metsän palveluksessa on 630 henkilöä ja 400 koneja autoyrittäjää alihankkijoina. Stora Enso on paperi-, biomateriaali-, puutuoteja pakkausteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä – rethinker. Kyseenalais tamme toimintaamme ja ajatteluamme ja haemme jatkuvasti uutta tarjotaksemme asiakkaillemme innovatiivisia, uusiutuviin materiaaleihin perustuvia ratkaisuja. Stora Enson palveluksessa on maailmanlaajuisesti noin 28 000 ihmistä, ja sen liikevaihto vuonna 2012 oli 10,8 miljardia euroa. Stora Enson osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä (STEAV, STERV) ja Tukholmassa (STE A, STE R). Lisäksi Stora Enson ADR-todistuksilla (SEOAY) käydään Yhdys valloissa kauppaa OTC-listalla International OTCQX:ssa. Metsä Group nappasi informaatioylivoiman. EU-vaalien alla poliittinen eliitti ryhtyi kaivamaan arkistoistaan ponsiaan, joihin nyt tehdyt päätökset tukeutuvat. Nousipa Kirrin ja Äänekosken moottoritiehankekin jalakselle. Metsä Group kattaa Äänekoskelle suunnittelemastaan 1,1 miljardin hankkeesta noin 40 prosenttia omalla pääomalla. Taloussanomien uutisessa Kari Jordan mainitsee keskeiseksi rahoituselementiksi ”vissinsorttiset tuet”. Ottaen huomioon hankkeen taloudellisten ja poliittisten visioiden suuruuden, abstraktilta tuntuvaan rahoitusinstrumenttiin ”vissinsorttinen tuki” toivoisin tarkennusta. ”Se on meidän ja ministeriön välistä keskustelua, Jordan kuittasi kysymykset tuista ja niiden osuudesta koko hankkeen rahoituksessa.” (Taloussanomat 23.4.) Toukokuun alussa tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun UPM ilmiantoi itsensä sekä Metsäliiton (nyk. Metsä Group) sekä Stora Enson kartellista. Metsäntutkimuslaitoksen asiantuntijan mukaan kartelli aiheutti metsänomistajille jopa 2,5 miljardin euron puunmyyntitulojen menetyksen. Kolmikko pölli siis metsänomistajilta kahden ja puolen sellutehdashankkeen arvosta puuta. Vissinsorttista riihikuivaa rahaa. Kukaan nyt isänmaallisuutta hehkuttavista ei ole kommentoinut vääryyttä sanallakaan. Helsingin käräjäoikeudessa käydään parhaillaan oikeustaistelua yksityisten metsänomistajien, Metsähallituksen sekä kymmenien kuntien ja kaupunkien voimin. Mukana ovat mm. Jyväskylä sekä Äänekoski. Metsä Groupin ilouutisen sivussa A-studio käsitteli puukartellioikeusprosessia. Oikeustieteen asiantuntija totesi prosessissa loukatun perustuslakia. Pari viikkoa sitten perustuslakivaliokunta salli Suvivirren laulamisen kevätjuhlissa. Nyt toivon yhtä jämerää päättäväisyyttä perustuslakivaliokuntaan ratkaisuissa, joilla maksimoidaan rohkeus hakea perustuslain mukaisesti oikeutta. Turun Sanomat uutisoi 26.3. puukartellin kiusallisista seurauksista: ”Tapahtumaketjulla saattaa kuitenkin olla yhä kauaskantoisia seurauksia esim biodieselalan kehitykselle Suomessa. EU tukee alaa, mutta sen säännöissä vaaditaan hakijalta nuhteettomuutta. Vireillä ei saa olla esimerkiksi keskeneräisiä oikeudenkäyntejä jäsenmaita vastaan. Kartellin osapuolista UPM rakentaa paraikaa biedieseltehdasta Lappeenrantaan. Siihen ei poikkeuksellisesti haettu julkista tukea. Metsäliitto puolestaan on suunnitellut vielä suurempaa biodieseltehdasta Kemin ajokseen. Se pääsi jo EU:n tulevaisuudessa tuettavien hankkeiden listalle ja varmisti jopa 90 miljoonan euron tuet. Hanke kuitenkin haudattiin toistaiseksi.” Metsähallituksen oikeusprosessi ”oikeudenkäynti jäsenmaata kohtaan” on saatava välittömästi käsittelyyn. Se ei saa olla esteenä kehitykselle. Toivotan rohkeutta vuorineuvos Jordanille sekä kumppaneille myös kartellisavottaan. Rohkeutta ministereille – ympäristölupiin vauhtia – samoin oikeusprosesseihin. Euroopan unionin tuet eivät saa sumautua keskeneräisen oikeusprosessin takia. Kemi ei saa toistua Äänekoskella. Suuri savotta -kanneryhmän puolesta REIJO LAHTONEN Muurame Kartellijuttu ei saa pysäyttää metsäalan uutta nousua LUKIJALTA Oletko käynyt metsämuseo Lustossa? Osallistu gallupiin osoitteessa www.metsalehti.? 20 40 60 80 100 Ei 36% Kyllä 64% GALLUP Uusi kysymys: Omistatko raivaussahan? V a st a a ji a 13 6 ”Kolmikko pölli metsänomistajilta kahden ja puolen sellutehdashankkeen arvosta puuta.” Luonnossa työskenteleville on laadittu opas suurpetojen kohtaamisen varalta. Yleensä suurpedot karttavat ihmisiä, eikä esimerkiksi ahman, ilveksen ja suden tiedetä hyökänneen Suomessa ihmisen kimppuun tällä tai viime vuosisadalla. Todennäköisimmin vaaratilanteen aiheuttaa karhu, johon oppaassa on pääasiassa keskitytty. Jos karhu hyökkää, kannattaa heittäytyä maahan mahalleen ja maata liikkumatta kädet niskan ja pään suojana. Oppaassa kehotetaan luonnossa liikkujia pitämään ääntä puhelemalla, sillä suurpedot väistävät ihmistä. Toimintaohje on vastaus luonnossa työtään tekevien ja heidän työnantajiensa toiveeseen. ”Yleensä eläimet eivät esimerkiksi pelkää koneen ääntä. Siksi koneella maastossa työskentelevä voi havaita suurpetoja muita liikkujia useammin. Näihin kohtaamisiin on kaivattu neuvoja”, toteaa Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola. Mitä jos karhu tulee metsätyössä vastaan?
• 29 METSÄLEHTI 9 • 2014 Metsäkustannus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B 00100 HELSINKI Puhelin 09 315 49 800 Faksi 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @metsalehti.? TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802, 040 516 4000 AD Anna Back p. 09 315 49 808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 806 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805, 0400 973 457 Pohjois-Suomen aluetoimittaja Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8, 97510 Vikajärvi 09 315 49 870, 0400 150 910 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315 49 809, 040 752 9626 VERKKOJULKAISU METSÄUUTISET www.metsalehti.? verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.? ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315 49 840 Katja Raninen p. 09 315 49 842 Ansa Seppälä p. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 844, 050 572 2165 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49 873, 050 389 0590 Markkinointipäällikkö Kimmo Hakola p. 09 315 49 841, 0400 913 822 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki p. 09 315 49 849, 040 723 1613 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847, 050 331 4137 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315 49 848, 040 569 2200 ilmoitukset@metsalehti.? Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 82. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 34 403 (LT/12) Lukijoita 141 000 (KMT/12–13) Painopaikka Hämeen Paino Oy PALVELUKSEEN HALUTAAN MYYDÄÄN SIIKALAKEUS Vuoden 2013 metsänhoitoyhdistys Siikalakeus hakee 20 toimihenkilön joukkoonsa vahvistuksia. Toimimme seitsemän kunnan alueella. Liikevaihtomme on noin 5 milj. euroa ja metsänomistajajäseniä 4800 ja hakkuusuunnitteemme 607000 m3. Metsäsuunnittelija, kiinteistönvälittäjä, LKV Toimipaikka Raahen toimisto. Toimi käsittää koko mhy alueella metsäkiinteistökaupan hoitamisen lisäksi tila-arvioiden ja metsäsuunnitelmien laadintaa. Edellytämme metsäalan koulutusta. Arvostamme markkinointihenkisyyttä, tuloshakuista toimintaa ja erityisesti LKV pätevyyttä. Edellytämme kykyä toimia tiimin osana. Alueasiantuntija Toimipaikka Limingan toimisto. Metsänomistajien palvelujen markkinointiin, neuvontaan ja toteutukseen. Edellytämme metsäalan koulutusta. Arvostamme markkinointihenkisyyttä, tuloshakuista toimintaa sekä edellytämme kykyä toimia tiimin osana. Hakemukset 21.5.2014 mennessä sähköpostilla kari.salo@mhy.fi. Toimet täytetään 1.8.2014 lukien tai sopimuksen mukaan. Palkkaus yt-meto sopimuksen mukaan. Tiedustelut toimiin: Tiimiesimies Samuli Kallio p. 0400-282336 tai toiminnanjohtaja Kari Salo p. 040-7360681. Metsäteho Oy hakee ERIKOISTUTKIJAA Päätehtäväsi on puunhankinnan logistiikan tutkimusja kehityshankkeiden valmistelu ja toteutus tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja tutkimuskumppaneiden kanssa. Tehtäviin kuuluvat myös tutkimusalaasi liittyvä neuvonta ja tiedotus. Odotamme sinulta hyvää logistiikan ja mielellään myös metsäalan tuntemusta sekä tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Luonteeltasi olet oma-aloitteinen ja sinulla on vahva halu kehittyä työssäsi. Tehtävässä tarjoutuu oiva mahdollisuus perehtyä koko puunhankinnan ja -tuottamisen T&K-kenttään osana kokenutta asiantuntijajoukkoamme. Lisätietoja tehtävästä antaa toimitusjohtaja Heikki Pajuoja, puh. 040 528 4359 Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen 23.5.2014 mennessä joko sähköpostitse heikki.pajuoja@metsateho.fi tai postitse Metsäteho Oy, Vernissakatu 4, 01300 Vantaa. www.metsateho.fi Metsäteho on metsäteollisuusyritysten, Metsähallituksen ja metsäalan järjestöjen omistama osakeyhtiö, jonka juuret ulottuvat vuoteen 1945. Edistämme suomalaisen metsäsektorin toimintaedellytyksiä tarjoamalla teollisuuden puuhuoltoa tukevia tutkimusja kehityspalveluja. Tuotamme käytännönläheistä tutkimustietoa. METSÄPALSTA, Rantasalmi, Torasalo 30,2 ha. Sijainti Savonlinna-Varkaus -tien varrella. Kiinteistö rajoittuu tien nro 464 länsipuolella Vaajalahteen ja itäpuolella Korvolinlahteen. Rantasalmelle n. 7 km, Varkauteen n. 35 km. Puusto n. 3500 m 3 , rantaviivaa n. 450 m, ei rantarakennusoikeutta. 125.000 €. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 15,1 ha. Rantametsäkiinteistö, puusto n. 700 m 3 , Pitkäjärven rantaviivaa n. 50 m, rakentamiseen haettava poikkeamislupa. 53.000 €. METSÄPALSTA, Kitee, Purujärvi 33,53 ha. Sijainti Kesälahden Purujärvellä, Ruokkeenniemessä. Puusto n. 2300 m 3 , nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää, taimikoita. Hyvät tieyhteydet. 93.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500. METSÄTILA/VAPAA-AJAN KOHDE, Ranua 36 ha. Kohde remonttitaitoiselle Ranuanjoen jokitörmällä. Kohteessa remontoitava hirsinen asuinrakennus esim. kesäasunnoksi, lisäksi purkukuntoisia talousrakennuksia. Taimikoita 25 %, nuorta kasvatusmetsää 30 %, varttunutta kasvatusmetsää 30 % ja uudistuskypsää metsää 15 %. 73.000 €. METSÄTILA, Salla, Hautajärvi 40 ha. 2 palstassa Kallunginahossa ja ylimmäisen Ahmalammen rannalla. Metsät pääasiassa nuoria kasvatusmetsiä, puuston kok. määrä n. 1.650 m 3 . Taimikonhoitotöitä lähivuosina n. 6 ha, ensiharvennustöitä 2015-2018 n.11 ha. Lammen rannalle poikkeamisluvalla lomarakennuspaikka. 48.000 €. METSÄTILA/LOMAKOHDE, Ranua 25 ha. Simojoen rannalta kauniilta paikalta. Nuorta ja varttunutta kasvatusmetsää 3,5 ha ja uudistuskypsää metsää 12,2 ha. Tarkemmat puustotiedot www.laprim.?. Entisen maatilan rakennukset: asuinrakennus, sauna-talousrakennus, navetta (varastona), liiteri, traktoritalli. Hyvät kalavedet, metsästysja marjastusmaastot. 109.000 €. Kohteita myy: LKV Mikko Sarajärvi, puh. 0400 391 054 METSÄPALSTA, Siikalatva, Vorna 101,47 ha. Reilunkok. 2 palstassa oleva metsätila. Nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä, kokonaispuusto n. 9000 m 3 . Pohjoisemmalla palstalla uusi metsäautotie ja kunnostusojitus. 165 000€/tarjous METSÄPALSTA, Rovaniemi 22,3 ha. Määräala, jolla hyvä saavutettavuus: metsäautotie palstan läpi ja valtion tieltä etäisyys rajalle vain 100 m. Rajoittuu Kaitajärveen ja puroon. Kokonaispuusto 580 m 3 , osa heti hakattavissa. Mahdollisuus tehdä tarjous myös koko tilasta (72,76 ha). Palsta 19.000 €. METSÄPALSTA, Ilomantsi, Kuuksenvaara 137,7 ha. Hyvin hoidettu määräala 18 km Ilomantsista. Kattava metsäautotieverkosto, kivennäismaiden osuus 70 %. Harvennetut ja hyvälaatuiset männiköt erinomaisia lannoituskohteita. Kok. puusto n. 1440 m 3 . Rajoittuu kauniiseen Petkeljärven kansallispuistoon, jonka palvelut lähellä. UPM Bonvesta -metsätila. 338.000 €. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, puh. 040 510 8085 METSÄTILA, Kuhmo, Lauvus 81,7 ha. Helposti saavutettavissa oleva määräala, rajoittuu valtatiehen no. 75. Kok.puusto n. 6585 m 3 . Pa:sta 35 % varttunutta kasvatusmetsää, 37 % nuorta kasvatusmetsää. Valtaosa varttuneista kasvatusmetsistä siirtymässä pian uudistettavaksi. Tuottava sijoitusmetsä! UPM Bonvesta metsätila. 159.200 € METSÄTILA, Savonlinna, Hannolanpelto 25 ha. Noin 10 km Savonlinnan keskustasta. Kokonaispuusto on noin 3700 m 3 , keskimäärin 152 m 3 /ha. Heti hakattavissa 1620 m 3 , uudistushakkuita 8,5 ha alalla. Rehevät maapohjat, paljon lehtomaisia kankaita. Ei kunnollista tieyhteyttä. Myyntituloa heti. 135.000 € METSÄTILA, Rantasalmi, Joutsenmäki 34,5 ha. Kuusikkovaltainen tila melko hyvin tieyhteyksin. Rajautuu Kortejärvi ja Rakkinen-nimisiin pieniin järviin, joihin ei ole rantarak.oikeutta. Kok.puusto n. 5200 m 3 , heti hakattavissa n. 3000 m 3 . Uudistushakkuita on noin 11 ha, kasvatushakkuita 3,5 ha. Puukauppatuloja heti, hyvä sijoituskohde! 169.000 € Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma/Asuntoja Metsätori Oy Lkv ILMOITA METSÄLEHDESSÄ ILMOITUSMYYNTI Jarmo Rautapuro p. 050 331 4137 jarmo.rautapuro@metsalehti.?
• 30 METSÄLEHTI 9 • 2014 sutetaan muoviletkuverkostoilla tai metallikouruilla keräysastioihin ja ylimääräinen vesi haihdutetaan energiatehokkailla metallipannuilla kuumentaen. Yhden vaahterasiirappilitran tuottamiseen tarvitaan kahdesta viiteen ämpäriä mahlaa. Tämän verran tai enemmän pystyy yksi kohtuukokoinen vaahtera tuottamaan keväisenä keruuaikana. Vaahterasiirapin myyntiin tarkoitettu tuotanto ja laatu on Kanadan laissa tarkoin säädelty. Siirapin sokeripitoisuus on oltava 66–67 prosenttia, ja sen laatu luokitellaan värin, maun ja tiheyden perusteella. Toisin kuin puhdas valkoinen sokeri, vaahterasiirappi sisältää melkoisesti kivennäisaineita, fenoleja ja jopa vesiliukoisia vitamiineja. Vermontin yliopiston tutkijat Yhdysvalloissa keksivät sattumalta muutama vuosi sitten tavan tuottaa vaahterasiirappia huomattavasti tehokkaammin kuin perinteisiä metodeja käyttäen. Iäkkäiden puiden runkoihin porattujen reikien sijaan he imevät mahlaa nuorista vaahteran katkaistuista rungonosista alipainepumpuilla. Imumenetelmällä mahlantuotanto voi jopa kymmenkertaistua. Vaikka Vermontin osavaltion siirappisato on vielä vähäistä Kanadaan verrattuna, kanadalaiset ovat huolestuneet naapurivaltionsa kasvavasta tuotannosta. Kanadalaisia vaahterasiirappiin erikoistuneita tiedemiehiä onkin patisteltu tehostamaan tahmeaa toimintaansa. MERKKIPÄIVÄT NIMITYKSET LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos. RA KA S PÄ I VÄ K I R JA 75 VUOTTA 21.5. Raili Fills, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen eläkkeellä oleva siivooja, Seinäjoki 60 VUOTTA 16.5. Heikki Alikirri, Metsänhoitoyhdistys Lounametsän valtuuston jäsen, Turku 50 VUOTTA 17.5. Jussi J. Pekkinen, Råmossan tila, isäntä, Porvoo Ilola Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista. Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Pohjoinen Rautatiek. 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.? kyseiset toimet ovat tasoittaneet tietä alan uudistumiselle. Metsäteollisuuden virheinvestoinnit ulkomailla vuosituhannen vaihteessa heikensivät investointimahdollisuuksia pitkäksi aikaa, ja vasta nyt alkaa ? rmoilla olla niin paljon pelimerkkejä, että myös jättikokoisiin investointeihin on varaa. Äänekosken investointisuunnitelmat antavat lentävän lähdön myös biotaloudelle, jota koskeva kansallinen strategia julkistetaan lähipäivinä. Hanke lisää kotimaisten puuvarojen käyttöä merkittävästi, mikä on tärkeää, sillä vaihtoehtona saattaisi olla raakapuun laajamittainen vienti biomassoja jalostavalle teollisuudelle Keski-Eurooppaan. Biojalostamon ympärille on tarkoitus rakentaa biotalouden yrityksistä muodostuva ”ekosysteemi”, jossa raaka-aine ja sen eri jakeet löytävät käyttäjänsä periaatteella ”toisen jäte on toisen raaka-aine”. Teoreettisella tasolla tällaisista teollisista symbioseista on puhuttu jo kauan, mutta vasta nyt voidaan nähdä, kuinka ne toimivat todellisuudessa. Kaikki tiet johtavat nyt Äänekoskelle, joka vie Suomea kohti uutta. Kyytiin olisi moni halukas hyppäämään! saan! Ja mikä parasta eri tahot ympäristöministeriötä myöten haluavat olla mukana saattamassa hanketta onnelliseen päätökseen. Neljäkymmentä vuotta kestäneen metsällisen urani aikana metsäteollisuuden äkillistä loppua on ennustettu 10–15 vuoden välein. Aloittaessani yliopistolliset metsäopinnot vuonna 1973 Helsingin yliopistossa silloinen metsänarviomistieteen apulaisprofessori Pekka Kilkki avautui meille forsteille kertomalla, kuinka joitakin vuosia aiemmin metsätaloutta ja metsäteollisuutta oli pidetty auringonlaskun alana ja kuinka kaikki olivat hämmästyneet, kun pyörät alkoivat taas pyöriä. Samat madonluvut luettiin 1980-luvulla, kun metsäteollisuus oli tienhaarassa, ja juuri kun kaiken piti lopullisesti loppua, alkoi metsäsektorin uusi nousu. Sitten menikin pitkän aikaa melko hyvin, vaikka Suomi kärvisteli laman kourissa, kunnes näkymät alkoivat huonontua 2000-luvun alkuvuosien jälkeen. Äänekosken ison uutisen kommentaattoreista aika moni on painottanut metsäteollisuuden viime vuosien suuria vaikeuksia, tehtaiden alasajoa ja väen vähentämistä. Aika vähälle on jäänyt pohdinta siitä, miten Äänekoski here I come”, lauloi Juice Leskinenkin aikoinaan tai ainakin jotakin sinne päin. Metsä Groupin Äänekosken sellutehdas eli selvemmin sanottuna biojalostamo on ollut viime aikoina esillä kaikissa mahdollisissa uutisvälineissä eikä suotta. Vuorineuvos Kari Jordanin ulostulo Äänekosken investointisuunnitelmasta heti pääsiäispyhien jälkeen oli vertaansa vailla oleva uutispommi, joka välittömästi vaikutti koko valtakunnan henkiseen tilaan. Kaikki olIvat vilpittömästi iloisÄänekoski here I come LAATUMAA Tuomas Hallenberg on valittu Metsähallituksen kiinteistöliiketoimintaa harjoittavan Laatumaan johtajaksi. Hallenberg siirtyy Metsähallitukseen UPM:stä, missä hän on vastannut tämän vuoden Pohjois-Euroopan ainesja energiapuun toimituskaupoista ja sitä ennen toiminut muun muassa hankintajohtajana UPM Pohjois-Euroopan puunhankinnassa. Hallenberg aloittaa Metsähallituksessa 1. kesäkuuta ja Laatumaan johtajana 1. elokuuta, jolloin nykyinen johtaja Aimo Oikarinen jää eläkkeelle. HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuvat Vappuun mennessä on Pohjois-Amerikan kuuluisimman metsäisen makeutusaineen helmikuussa alkanut sadonkorjuuaika tältä vuodelta pääosin ohi. Viimeisiä keruuletkuja irrotetaan puista, ja nestemäinen lopputuote on aloittanut matkansa ympäri maailmaa makeannälkäisille kuluttajille. Tynnyrillinen tahmeaa puusta vuodatettua ja jatkojalostettua sokerituotetta maksoi viime vuoden maailmanmarkkinoilla lähes parikymmentä kertaa enemmän kuin raakaöljytynnyri. Yli kaksi kolmasosaa maailman vaahterasiirapista ja -sokerista – reilusti yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa – tuotetaan Quebecin provinssissa Kanadassa. Määrän kuljettamiseen kerralla tarvittaisiin tuhatkunta suurehkoa säiliöautoa. Kanadan noin kymmenestä luontaisesta vaahteralajista parhaimman sadon antaa sokerivaahtera ( Acer saccharum), tosin muitakin vaahteralajeja käytetään. Valtaosa tuotannosta viedään Yhdysvaltoihin ja Japaniin. Vaahterasiirappia voi tehdä myös Suomessa kasvavan metsävaahteran mahlasta. Sen sokeripitoisuus on Kanadan-serkkuaan pienempi, mutta joidenkin havaintojen mukaan puun mahlantuotanto voi vastaavasti olla hieman sokerivaahteraa suurempi. Tieteentekijät tuotannon tehostajiksi Alun perin Pohjois-Amerikan intiaaneilta opittu taito valmistaa vaahterasiirappia on vuosisatojen saatossa kokenut keruuteknisiä ja tuotannollisia muutoksia. Puiden kuorta ei enää veistetä tomahawkilla eikä mahlaa keitellä nuotiolla. Nykyään puihin poratuista rei’istä mahla juokKanadalaista siirappia ”Puiden kuorta ei enää veistetä tomahawkilla.” Yli kaksi kolmasosaa maailman vaahterasiirapista on Kanadan vaahterametsien satoa.
• 31 METSÄLEHTI 9 • 2014 Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Tunnus 5011305, Info: 00001 00003 Vastauslähetys Tilaan Metsälehden 2014 alkaen (sisältää Metsälehti Makasiinin) kestotilauksena hintaan 117 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 65 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 129 euroa / 12 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 6 kk Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa) kestotilauksena hintaan 65 euroa / 12 kk kestotilauksena hintaan 35 euroa / 6 kk määräaikaistilauksena hintaan 72 euroa / 12 kk Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %. Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman peruutusta. Mahdollinen liikamaksu pidentää vastaavasti tilausjaksoa. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä Metsälehden asiakaspalveluun tällä kupongilla tai puh. 09 315 49 840. Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun Osoitteen muutos: Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Asiakasnumeroni lehden osoitelipukkeesta: Päiväys Allekirjoitus Puhelin Metsäkustannus maksaa postimaksun Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka / 2014 / 2014 / ENSI NUMEROSSA Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero ? Raivaussaha tutuksi ? Toimittajan raivausvinkit ? Milloin kannattaa istuttaa? ? Epäreilu metsävähennys ? Uutta tietoa metsämaan hinnoista Metsälehti Makasiini ilmestyy 22. toukokuuta. Tämän metsäristikon vastausten tulee olla perillä 22.5. osoitteessa Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. Palkinnot metsäristikosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Marita Leppäniemi, Kaustinen, Eero Siivola, Lautiosaari ja Juhani Turkia, Rovaniemi. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. Ristikko löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Sen voit ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen! METSÄRISTIKKO 9 Metsäristikko 6, oikea ratkaisu
• www.metsalehti.?/media Meille Metsälehti on ollut ja on tärkä media, mitä sitä kiertelemään. Sillä on lukijat, jotka arvostavat laatua, ja siksi Metsälehti sopii täydellisesti sahojemme pro?iliin. Määräpaikalla on menty, ja niin mennään jatkossakin. Kun haluat iskeä täsmällisesti, myydä metsänomistajille ja metsäammattilaisille, jotka arvostavat laatua, soita Jarmolle Metsälehteen, 09 315 49 847. Saat erinomaista palvelua ja tehokkaan median käyttöösi. Tuomas Kuivamäki tuotespesialisti, moottorisahat, Husqvarna Meillä on aina takasivu, koska etusivua ei saa. ” Hyödynnä Metsälehden lyömättömät huomioarvot, keskimäärin 75 %. Katso hintaa! Katso hintaa! Näyttävästi koko sivu alle 4 000 eurolla! Toimi heti.