• UUTISET Kemerahaku luistaa taas ›› 2–3 Metsäyhtiöiltä nousutuloksia ›› 3 Kasvuennusteiden päivitys suosii Pohjois-Suomea ›› 7 Sähköinen puukauppa käynnistyy kipinöiden ›› 9–11 PUUKAUPPA: Suomalaisen lahopuun voi myydä hyvään hintaan tukkina Saksaan. ›› 12–13 Ju ha -P ek ka H on ka ne n Sa m i Ka rp pi ne n Istuttaminen sujuu vauhdilla, kun tietää konstit. Hätäilyn jäljet näkyvät kuitenkin vuosikymmenten ajan. Sivut 14–15 Kiire ei kannata HENKILÖ Huippuyliopiston metsäprofessori Pasi Puttonen johtaa Helsingin yliopiston metsätieteiden laitosta, yhtä maailman parhaista. ›› 6–7 METSÄSTÄ Uudistusalojen siipiveikot ›› 16–17 Jo neljäs polvi metsätaitokisassa ›› 18–19 Moottorisaha syntyy virkaten ›› 20 Kuusi väärässä paikassa, mitä tehdä? ›› 23 PILKKEITÄ Lehtokurppa ei ole tusinatavaraa ›› 24 Näin syntyi kohuttu Huovisen pamfletti ›› 26 Serbiankuusi katosi ja löytyi ›› 30 METSÄALAN AJANKOHTAISLEHTI • TORSTAINA 11. TOUKOKUUTA 2017 • NRO 9 • PERUSTETTU 1933 • WWW.METSÄLEHTI.FI
• LYHYET UUTISET 11.5.2017 / AJASSA 2 VALTTERI SKYTTÄ, teksti PETTERI KIVIMÄKI, kuva N uorten metsien ja taimikoiden kemeratukihaku avautui huhtikuun lopussa rytinällä, mutta uudesta hakusulusta ei Suomen metsäkeskuksen mukaan ole alkuryntäyksestä huolimatta pelkoa. Tukirahaa ja myöntämisvaltuutta eli mahdollisuutta hyväksyä taimikonhoidon tukihakemuksia on runsaasti, kertoo Metsäkeskuksen hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen . "Mikään hätä ei ole hakea tukea, jos ei ole juuri taimikonhoitotyötä aloittamassa." Nuorten metsien hoitoon tarkoitetun tuen hakusulku päättyi 20. päivä huhtikuuta, ja hakemuksia saapui Metsäkeskukseen läpi yön. Alkusysäyksen tuhannet hakemukset ovat vaihtuneet 400–500 tukihakemukseen päivässä. Niskasen mukaan tukea tulisi hakea vasta sitten, kun menee taimikonhoitotöihin. "Hakemus sisään, kun raivaussahan terä alkaa olla teroitettu." Pienpuutukea runsaasti Kemeratukea on haettu aktiivisesti etenkin Pohjois-Suomessa. Tukihakemukset ovat olleet pääosin sähköisiä, ja niitä ovat tehtailleet erityisesti metsänhoitoyhdistykset. "Kaikkien etu olisi se, että tukia haetaan todellisen työtarpeen mukaisesti. Ei ahnehdita katteettomia määriä tukitöitä, joita ei pystytä tekemään", sanoo Posion metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Höyhtyä . Vuoden ajan kestänyt hakusulku näyttää tuntuneen etenkin nuorten metsien kunnostuksiin liittyvässä pienpuun keruussa. Pääasiassa energiakäyttöön päätyvän pienpuun osuus tuoreissa tukihakemuksissa on ollut suuri etenkin Lapissa, Päijät-Hämeessä ja Pohjanmaalla. "Energiapuukohteet ovat odottaneet vuoden, joten se näkyi tukihaun avauduttua. Tulemme tekemään tänä vuonna ennätysmäärän nuoren metsän ja taimikoiden hoiUusi hakusulku ei ole uhkana Taimikonhoidon tukia tulisi silti hakea Metsäkeskuksen mukaan vasta sitten, kun saha on jo kädessä. "Pienpuun keruu on ilmeisen tärkeä tukimuoto Lapissa." Metsäkeskus varoittaa kirjanpainajariskistä Metsäkeskus kehottaa metsänomistajia kiinnittämään huomiota kirjanpainajatuhoihin metsissään. Metsäkeskus on selvittänyt paikkatietoaineistosta riskikohteet ja ilmoittaa näistä metsänomistajille kirjeellä. Viime vuonna kirjanpainajakuoriaiset kärsivät viileästä ja sateisesta kesästä. Todennäköisesti kannan koko on pienentynyt ja parveilu on tänä keväänä edellisvuosia vähäisempää. Hirvituhokorvauksiin muutoksia Hallitus on muuttanut riistavahinkoasetusta. Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen arviointia yksinkertaistetaan, puulajikohtaisia vaurioluokkia yhdistetään ja korvausten laskemisessa käyttöön otetaan uusimmat aputaulukot. Muutosten ansiosta vahingonkorvaukset voivat nousta kolmanneksella. Asetus tulee voimaan toukokuun 15. päivä. Hämälä Metsä Groupin pääjohtajaksi Metsä Fibren nykyinen toimitusjohtaja Ilkka Hämälä (kuvassa) siirtyy Metsäliitto Osuuskunnan toimitusjohtajaksi ensi vuoden alusta alkaen ja Metsä Groupin pääjohtajaksi ensi vuoden huhtikuussa. Pääjohtajana vuodesta 2006 toiminut Kari Jordan vastaa konsernin tuloksesta vuoden 2017 loppuun saakka ja jää eläkkeelle 1. huhtikuuta 2018. Rakentamisen piristyminen vauhditti sahausta Metsäteollisuuden tuotanto oli vahvassa kasvussa alkuvuonna. Rakentaminen piristyi päämarkkina-alueilla, mikä näkyi etenkin mekaanisessa metsäteollisuudessa: sahaus nousi tammi-maaliskuussa 15 prosenttia ja vanerin tuotanto 17 prosenttia, Metsäteollisuus ry kertoo. Kartongin tuotannossa nousua oli kuusiprosenttia, sellussa vajaat kolme prosenttia. Paperin lasku jatkui: tuotanto väheni viisi prosenttia. Metsäliiton korot lähes ennallaan Metsäliitto Osuuskunta pitää perusosuuksille maksettavat korot lähes ennallaan. Jäsenen sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille maksetaan korkoa kuusi prosenttia kuten viime vuonnakin ja A-lisäosuuspääomalle 5,5 prosenttia kuten viime vuonna. Sen sijaan B-lisäosuuspääoman korko laski puoli prosenttiyksikköä 2,5 prosenttiin. Kaikkiaan korkoja maksetaan jäsenille 51,5 miljoonaa euroa.
• Päätoimittaja: Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802 Toimitussihteeri: Eero Sala p. 09 315?49?804 Ulkoasu: Anna Back p. 09 315?49?808 Toimituksen sihteeri: Päivi Laipio p. 09 315?49?809 Asiakaspalvelu: p. 09 315?49?840 Postiosoite: Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsalehti.fi www.metsalehti.fi 3 AJASSA / 11.5.2017 Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board 2017 2016 2017 2016 2017 2016 2017 2016 Liikevaihto milj. € 2497 2445 2482 2 446 1 216 1156 445 436 Liiketulos, milj. € 215 248 305 281 128 109 45 33 Liiketulos, % 9,4 10,1 12,3 11,5 10,5 9,5 10,1 7,6 Tulos ennen veroja, milj. € 164 155 299 263 130 88 40 28 Velkaantumisaste, % 46 58 10 23 44 35 47 42 SULKU AUKI ? ? Taimikonhoidon kemeratukihakemuksien ruuhkan vuoksi maaja metsätalousministeriö asetti vuosi sitten hakusulun. ? ? Suurin syy ruuhkaan oli vuonna 2015 käyttöönotettu ennakkohaku. ? ? Hakusulut on nyt purettu ja tukia voi taas hakea. ? ? Tukea saavan taimikonhoitotyön toteutusaikaa kiristettiin vuoden mittaiseksi. ? ? Jos vuoden määräaika menee umpeen, tukea voi hakea uudelleen. Sähköisten kemeratukihakemusten suosio on nopeuttanut hakemuksia käsittelevän Sirpa Pentikäisen työtä. Tukihaun avautuminen sitoo silti jälleen runsaasti työvoimaa Metsäkeskuksessa. don kemeratukihehtaareja", kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen . Pienpuuta kerätään usein taimikonhoitovaiheen jo ohittaneista nuorista metsistä, jolloin tuki on käytännössä osa ensiharvennusta. "Pienpuun keruu on ilmeisen tärkeä tukimuoto Lapissa", Metsäkeskuksen Niskanen kertoo. Pienpuutuen suosiosta huolimatta yli kaksi kolmasosaa nuorten metsien tukihehtaareista on varsinaista taimikonhoitoa. Niskanen muistuttaa myös, että toteutusta odottaa noin 30 miljoonan euron arvosta aikaisemmin hyväksyttyjä nuoren metsän ja taimikoiden hoidon hankkeita. Viime vuonna tukeen oikeutettuja työmaita myös vanheni tekemättöminä noin kolmen miljoonaan euron arvosta. Hakemus Metsään.fi:n kautta Tukihaun avautuminen sitoo jälleen runsaasti työvoimaa Metsäkeskuksessa. Viime syksynä käyttöön saadun sähköisen hakemisen runsas suosio nopeuttaa kuitenkin hakemusten käsittelyä ja päätöksentekoa. "Onhan tämä tavattoman iso helpotus, että tiedot tulevat valmiina sähköisessä hakemusmuodossa. Paperisesta hakemuksesta tiedot joudutaan kirjaamaan käsin koneelle", kertoo Metsäkeskuksen hankeneuvoja Sirpa Pentikäinen . Hakemusten käsittelyä nopeuttaa etenkin se, että mahdollisen kemeratukikohteen karttaja kuviotiedot tuleva sähköisesti. "Jos metsänomistaja tekee itse kemeratukihakemuksen, se kannattaa ehdottomasti tehdä Metsään.fi-palvelun kautta. Tukihakemuksen täyttäminen onnistuu siellä vaatimattomammillakin tietokonetaidoilla", Pentikäinen suosittelee. Fakta MIKKO HÄYRYNEN ISOJEN metsäyhtiöiden ensimmäinen vuosineljännes meni mukavasti tai jopa hyvin. Metsä Group -nimeä käyttävä Metsäliitto Osuuskunta onnistui parhaiten sikäli, että sen liikevaihto kasvoi eniten ja myös prosenteissa mitattu tulos. Taustalla oli etenkin hyvin sujunut sellunteko ja että tytäryhtiö Metsä Boardin kartonginvalmistus alkoi kulkea myös Husumin uusitulla tehtaalla Ruotsissa. Stora Enso ja UPM ovat liikevaihdoltaan samankokoisia yhtiöitä. Kummallakaan ei mennyt huonosti, mutta UPM:llä selvästi paremmin. UPM onnistui kaikilla liiketoiminta-alueillaan, etenkin sellupuolella ja Aasian-markkinoilla. UPM on huomattavan vähävelkainen yhtiö. Mielenkiintoista onkin, mitä yhtiö rahoillaan tekee. Kotimaan sellutehdaspelissä on tukkoista, mutta toista sellutehdasta Uruguayhin selvitetään ilmeisen tosissaan. Stora Enson kaikki kustannukset huomioon ottava tulos parani, mutta vain varsinaista liiketoimintaa mittaava liiketulos laski. Liiketuloksen 13 prosentin supistuminen on huomattava, mutta kuitenkin odotuksia lievempi. Yhtiön mukaan liiketuloksen pieneneminen johtui etenkin lehtipuusellun ja paperin halvemmista hinnoista ja uusien tai uusittujen tehtaiden käynnistyskustannuksista. Metsäyhtiöiden myönteisestä menosta kertoo sekin, että ilmassa on enemmän investointihankkeita kuin supistuksia. Stora Enso sulkee piakkoin paperikoneen Ruotsissa, mutta mikään yhtiö ei ole tiedottanut uusista supistuksista. Normaaliluonteinen kustannusjahti kylläkin jatkuu. Tuloskierroksen suurin uutinen olikin, että Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan jää ensi vuonna eläkkeelle. Seuraaja Ilkka Hämälä tulee yhtiön sisältä, selluyhtiö Metsä Fibren toimitusjohtajan paikalta. Metsäyhtiöillä ollut lupaava alkuvuosi EERO SALA PUUN kysyntä kasvaa ja metsäteollisuuden uudet investoinnit lisäävät metsien käyttöä. Puuntarpeen tyydyttäminen kestävästi edellyttää kuitenkin aktiivisia toimenpiteitä sekä metsien kasvun lisäämiseksi että metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, toteaa artikkelissaan projektipäällikkö Jouko Lehtoviita Tapio Oy:stä. Tapion johtama Metsäpolitiikkafoorumi on tuottanut selvityksen Kestävää kasvua metsistä – tasapainoisesti tulevaisuuteen. Sen teossa käytiin läpi noin 200 tutkimusta, selvitystä ja julkaisua metsien kasvun lisäämisen mahdollisuuksista sekä puuntuotannon vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. Tuloksena oli, että puuntuotannon lisääminen tukee metsäluonnon monimuotoisuutta silloin, kun hakkuita voidaan suunnata luontoarvojen kannalta vähemmän tärkeille alueille. ”Tässä onnistuminen edellyttää uusienkin talousmetsän luonnonhoidon menettelytapojen laajamittaista käyttöönottoa koko metsätaloudessa”, Lehtoviita kirjoittaa. Metsien kasvun lisäämiseksi selvitys nostaa kolme tuttua keinoa: metsänjalostuksen, uudistamisja hoitoketjun oikea-aikaisuuden ja tehokkaan toteuttamisen sekä metsänlannoituksen. Monimuotoisuutta puolestaan turvaa lahopuun määrän lisääminen, ja metsätalouden vaikutus hiilitaseeseen on otettava huomioon. Metsälehteä julkaiseva Metsäkustannus Oy on osa Tapio-konsernia. Lisähakkuiden ei tarvitse uhata monimuotoisuutta Noususuhdanteen lukuja ensimmäisellä neljänneksellä
• 11.5.2017 / AJASSA 4 METSÄLEHTI.FI PÄÄKIRJOITUS NÄKÖKULMA AJANKOHTAINEN ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuva V iivoittimen pituinen terhakka kuusentaimi, kuparinen muistolaatta ja varta vasten tempausta varten kirjoitettu kirja. Siinä on Tulevaisuuden kuusi -paketti, jota 4H-yhdistykset myyvät eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudulla Suomen 100-vuotisjuhlakuusta pakkaa ja jakelee viisi Espoon, Helsingin ja Vantaan 4H-yhdistyksiin kuuluvaa reipasta yrittäjänuorta. Ensimmäisessä tilausvaiheessa kuusipaketteja on koko maassa varattu 1700 kappaletta, joista reilut 30 kappaletta on Elina Kollanuksen , Venla Alatalon , Nea Kupiaisen , Riku Silanderin ja Juho Ruuskan vastuulla. Kuuset ovat juuri tulleet paikallisilta metsänhoitoyhdistyksiltä ja nuoret yrittäjät päässeet tositoimiin. Juhlakuuset jakoon 4H-nuoret hoitavat Suomi juhlavuoden kuusien jakelun pääkaupunkiseudulla. Venla Alatalo (alhaalla vasemmalla), Elina Kollanus, Riku Silander ja Juho Ruuska lähettävät kaukaisimman juhlakuusipaketin Malesiaan. ELIISA KALLIONIEMI Päätoimittaja eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi SUOMESTA MYYTIIN viime vuonna sahatavaraa ulkomaille enemmän kuin koskaan ennen eli 8,7 miljoonaa kuutiometriä. Poikkeuksellista oli myös, että entistä suurempi osuus tuotannosta meni vientiin. Kotimaahan sahatavarasta jäi enää runsas neljännes. Samaan aikaan, kun sahatavaran vienti on kuluvalla vuosikymmenellä kasvanut, puun käyttö kotimaassa on hiljalleen vähentynyt. Viime vuonna se oli vain 3,2 miljoonaa kuutiometriä. ASUNTORAKENTAMISEN VILKASTUMINEN on yllättävän vähän näkynyt puun kulutuksessa. Kaupunkeihin nousi vihdoin myös puukerrostaloja, mutta ne eivät riittäneet kasvattamaan sahatavaran kotimaan kysyntää. Vaikka kaikki kerrostalot tehtäisiin puusta, rakennustarpeiksi riittäisi yhden sahan vuosituotanto. Kulutus lisääntyy vasta, kun omakotitalojen rakentaminen pääsee vauhtiin ja julkisissa rakennuksissa aletaan käyttää enemmän puuta. AVAINASEMASSA OVAT kuntapäättäjät. Monet heistä arvostavat puuta ympäristöystävällisenä ja terveellisenä rakennusmateriaalina, mutta positiivinen asenne harvoin johtaa päätökseen kaavoittaa puutaloalueita tai rakentaa puinen koulu. Varsinkin valmistelevat virkamiehet turvautuvat usein perinteisiin materiaaleihin. Puutuoteteollisuuden etujärjestö toteutti alkuvuodesta 12 maakunnan seminaarikiertueen, johon osallistui kuntapäättäjiä, virkamiehiä ja rakennusammattilaisia. Vahva viesti kiertueelta oli, että tiedon puute jarruttaa puurakentamista. Moni seminaariin osallistunut yllättyi myös kuullessaan, kuinka vähän omassa maakunnassa rakennetaan puusta. Siitä on selvästikin puhuttu paljon enemmän julkisuudessa kuin rakennustyömailla. Hyvä uutinen on, että alan teollisten valmistajien puute ei enää rajoita rakentamista. Kun clt-levyt ennen tuotiin ulkomailta, nyt ristiinliimattua puuta ja viilupuuta saa myös Suomesta. Koossa on paljon edellytyksiä sille, että ympäristöystävällinen puurakentaminen muuttuu vihdoin sanoista teoiksi. Toivottavasti läpimurto tapahtuu jo tänä vuonna. Paljon puhetta, vähän kuutioita SAIN HILJATTAIN TIETÄÄ olevani – kuolinpesän osakkaana – metsänomistaja. Hämmästyttävää oli se, että metsän aiempi omistaja oli minulle täysin tuntematon. Ei ihme, sillä tilaa omistamassa oli useampi kuolinpesä. Vielä hämmästyttävämpää oli, että metsätila oli maannut kuolinpesien hoteissa vuosikymmeniä. Nyt asia nousi esiin, kun yksi osakas tarjoutui ostamaan tilan. Jäisiköhän mikään muu peritty omaisuus 60 vuodeksi kuolinpesien hautomaksi vai löytyisikö sille nopeammin järkevää käyttöä? Asiaa sivusta seuranneena voin todeta, että kaupanteko pesien kanssa on hidasta ja työlästä. Pakko onkin ihmetellä kuolinpesän suosiota metsänomistusmuotona. Vuonna 2013 niitä oli vajaat 45 000 kappaletta. Vaikka määrä on saatu hienoiseen laskuun, siinä on yhä muutama liikaa. JUSSI COLLIN Pesä ei ole ratkaisu "Tämän talven lannoitusurakka ohi. Linko tekee tasaista jälkeä." Tupe Tuhkaa metsään Lukijakuva Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/ Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@ metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa.
• 5 AJASSA / 11.5.2017 "Rajaatteko suoraan firmal­ le myydessänne itse lei­ mikon vai annatteko osta­ jalle avoimen valtakirjan valita leimikon rajat?" TAMPERELAINEN "Nauhoitan itse, metsäyhtiöis­ sä ei näissä asioissa ajatella metsänomistajan etua. Pääte­ hakkuuseen vain tukkipuus­ toa; kuvion laidassa karumpi alue siirtyy viereiseen kuvioon tai omaksi kuviokseen ja jää avohakkuun ulkopuolelle." PIHKATAPPI "Aina nauhoitan leimikon itse huolellisesti. Siinä on sit­ ten motomiesten selkeä pääs­ tellä menemään ilman sen kummempia soitteluita." MAKAROV "Useimmiten nauhoitan pääte­ hakkuuleimikot itse, niin saan mieleiseni rajaukset ja huomi­ oitua noita tärkeitä yksityis­ kohtia kuten luontokohteet ja maiseman. Nauhoitan usein myös mieluisat jättöpuut kuten muutaman hyvän teeren istu­ makoivun ja komean petäjän." HATELO "Hatelon malli on myös hyvä. Harvennuksissa nauhoituksil­ la ei ole niin väliä, jos kuvion rajalla selkeästi metsän koko vaihtuu. Sen verran me mo­ tomiehetkin vielä osaamme, ettemme taimikoihin mene harventamaan, joten niiden rajauksia on turha tehdä." METSURI MOTOKUSKI "Leimikon rajaus on ollut oma­ na työnä jo pitemmän ai­ kaa. En epäile, etteikö mo­ tonkuljettaja saisi kuvioita kohdalleen. Lähinnä siihen on vaikuttanut maisema­ ja luon­ nonsuojelun näkökohdat." METSÄ-MASA "Firman kenttämies nauhoittaa rajat, ajourat ja varastopaikat, vaikka ne ovatkin olleet jo vuo­ sikymmenet samoilla holleilla." JÄTKÄ JAAKKO TEMMES Kirjoittaja on helsinkiläinen metsänomistaja ja metsäsijoittaja. KOLUMNI Kylvätkö käsin? Uusi kysymys: Oletko tehnyt testamentin? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. 67% Kyllä OLEN MYYNYT SIELUNI Googlelle. Iso G tietää kalenterini merkinnät, mieltymykseni, mielipiteeni, sijaintini, ystäväni ja luonteeni. Se pystyy myymään muille luotettavia lausuntoja sekä luottokelpoisuudestani että äänestyskäyttäytymisestäni. En myynyt sieluani kerralla, vaan vähitellen. Minulle on tarjottu tietojani vastaan maksuttomia palveluita, jotka toimivat kätevästi verkon yli eri laitteilla. Tiedot siirtyvät palvelusta toiseen saumattomasti. Tietojeni pohjalta iso G osaa kohdistaa minulle tehokkaita täsmämainoksia. Me metsänomistajat olemme vastaavasti myyneet metsätaloutemme sielun jollekin metsäalan palveluntuottajalle tai puun ostajalle. Metsäsuunnitelmamme tiedot pyörivät veloituksetta – mutta eivät toki ilman kustannuksia – jonkun palvelimella. Se tekee asioinnin kyseisen tahon kanssa meille helpoksi. Ison G:n tapaan tässäkin metsäsuunnitelmatietojen haltija voi tarjota meille erilaisia kohdennettuja palveluja ja hinnoitella ne sopivasti, koska tuntee tilanteemme hyvin. Selvää on, että asiointi muiden tahojen kanssa on vastaavasti meille vaivalloista ja vaatii paljon viitseliäisyyttä. METSÄSUUNNITELMATIETO ON keskeistä tietoa metsätalouden kannalta. Siinä näkyvät puumäärät, hoitotarpeet, hakkuumahdollisuudet ja ennakoidut rahavirrat. Sellaista tietoa talousoppineet kutsuvat toiminnan strategiseksi tiedoksi, eikä sitä kannata kevein perustein luovuttaa ulkopuoliselle. Onko sinun diilisi hyvä? Kuinka paljon olisit valmis maksamaan siitä, että metsäsuunnitelman ylläpitäjä ei hyödyntäisi tietojasi? Saisit itse päättää tietojen jakamisen laajuuden ja sen kenelle tietoa annat. Kaikki yhteistyötahosi olisivat samalla viivalla ja ylläpitokin toimisi hajautetummin. Kyllä – ajatus kuulostaa epärealistiselta haaveilulta. Mutta se on ihan mahdollinen ja sitä kohti mennään. Merkittävä edistysaskel on ollut metsävaratietojen standardien nopea kehittyminen. Nyt tiedon siirto ja jako on helpottunut. Tilan kuviotiedot, yksittäisen kuvion tiedot, leimikkotiedot – kaikki voivat siirtyä helposti siirtotiedostona. Määrittelet leimikon, siirrät sen sähköiselle puukauppapaikalle ja hakkuun jälkeen saat leimikon uudet tiedot siirtotiedostona. Ei järin vaikeaa, kunhan joku osoittaa tietä. Metsään.fi-palvelu oli hyvä avaus riippumattoman metsäsuunnitelmapalvelun suuntaan. Sen imussa syntyi muita hyviä palveluja, jotka hyödyntävät metsää.fi-palvelun suunnitelmatietoja. Uusin avaus on sähköinen puukauppapaikka kuutio.fi. Nämä kaikki ovat tuoneet hyviä palasia kokonaisuuteen, jossa metsäsuunnitelmat, puukauppa ja metsävaratietojen ylläpito toimisivat jouheasti yhteen. ENNEN KUIN MYYT sielusi, ymmärrä sen arvo, seuraa vaihtoehtoja ja punnitse hyötyjäsi eri vaihtoehdoissa. Ilmaista metsäsuunnitelman ylläpitoa ei ole. Kenelle myyt sielusi? TULEVAISUUDEN KUUSI ? ? Kampanja kutsuu kaikki suomalaiset istuttamaan juhlapuita 100-vuotiaalle Suomelle. ? ? Ulkomailla juhlakuusia istuttavat suurlähetystöt, koulut ja Suomen ystävyysseurat. ? ? Kuusia voi hankkia 4H-yhdistyksiltä tai -nuorilta ympäri maata. ? ? Seuraavat tilausjaksot ovat toukokuun ja heinäkuun loppupuolella. ? ? Kuusipaketin hinta on 100 euroa, ja se sisältää kuusentaimen, kuparilaatan ja Tulevaisuuden kuusi -kirjan. ? ? Lisätietoa: www.4h.fi/ tulevaisuudenkuusi. Osalle nuorista puuntaimien kanssa työskentely on tuttua: Silander on puutarhuri, Ruuska kasvattaa ja myy joulukuusia ja Alatalo on työssään päässyt taimenistutuksen makuun. Sen sijaan Kollanukselle puuntaimet ovat uusi kokemus. "En ole koskaan istuttanut puuta. Lähdin tähän projektiin mukaan, koska se on uutta, avartavaa ja yleissivistävää." Virallinen istutuspäivä 12.5. Tulevaisuuden kuusi on osa jatkumoa, joka alkoi vuonna 1917 istutetulla Itsenäisyyden kuusella ja vuoden 1967 Kotikuusilla. ENO-verkkokoulun tuki ry:n ideoiman ja Suomen 4H-liiton koordinoiman Suomi 100 -projektin tavoitteena on myydä vähintään 5 000 kuusta. "Suurin osa asiakkaista on yksityisiä, jotka ostavat tulevaisuuden kuusia joko merkkipäivälahjoiksi tai sen vuoksi, että he ovat aikanaan istuttaneet Kotikuusen. Myös yhdistykset ja koulut ovat lähteneet kampanjaan hyvin mukaan", kertoo kehityspäällikkö Juha Ruuska Suomen 4H-liitosta. Ensimmäisiä tulevaisuuden kuusia istutettiin jo kansallisena veteraanipäivänä. Varsinainen kampanjan avaus, suuri istutuspäivä on 12. toukokuuta, jolloin myös kansanedustajat osallistuvat muistokuusien istutukseen. Entä miten on nuorten yrittäjien laita? "Voi olla, että istutamme itsekin tulevaisuuden kuusen", Alatalo, Ruuska ja Silander arvelevat. Fakta Verkkokeskustelu Gallup
• tus tulee valtiolta ja yliopiston budjetista, mutta käytännössä kaikki tutkimusrahoitus haalitaan yliopiston ulkopuolelta niin kotikuin ulkomailta. "Olemme onnistuneet ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa, ja sen suuri osuus on yksi merkki tutkimuksen menestymisestä." Puttosen mukaan on kuitenkin aika selvää, että Helsingin metsätieteiden yläpuolelle listauksessa sijoittuneissa yliopistoissa rahahanojen virta on vakaampaa. "Vähenevällä rahoituksella voi olla vaikutuksia tutkimusmääriimme tulevaisuudessa." Alkuvaiheen metsänhoito kiinnostaa Puttosen mukaan metsätieteiden tutkimusaiheita ja -alueita tulee menestyksestä huolimatta tarkastella kriittisesti. Mitkä sitten voisivat olla tulevaisuuden tutkimusaiheita? "Monipuolisuus ja tieteiden välillä toimiminen tulee säilymään tärkeänä. " Helsingin metsätieteiden näkökulmasta paletista puuttuu metsäteknologian resursseja. Täyttämättä jäänyt metsäteknologian professuurin paikka on konkreettinen esimerkki rahoitusmuutosten seurauksista. "Metsäteollisuuden uusiin investointeihin liittyy keskeisesti puun kustannustehokas korjuu ja kuljetus. Tärkeän tutkimusalueen professorin paikka jäi täyttämättä", Puttonen sanoo. Puttonen ei itse ehdi laitoksen johtotoimilta ja opetukselta omaan tutkimustyöhön, mutta hän seuraa etenkin metsänuudistamiskysymyksiä. "Alkuvaiheen metsänhoidossa on suurimmat ongelmat, sillä meillä on paljon taimikonhoitorästejä. Niiden purkaminen joillakin menetelmillä kiinnostaa itseäni." Pitkiä työpäiviä metsätietei11.5.2017 / AJASSA 6 VALTTERI SKYTTÄ, teksti PEKKA SIPOLA, kuvat H elsingin yliopisto sijoittui tuoreessa kansainvälisessä listauksessa maailman neljänneksi parhaimmaksi metsäalan tutkimusyliopistoksi. Vaikka edelle ehtivät metsäyliopistot Ruotsista, Yhdysvalloista ja Kanadasta, sijoitus on Helsingin yliopiston paras ja huomion arvoinen myös koko Suomen mittakaavassa. "Tiesimme olevamme noin 10 parhaan, ehkä jopa viiden parhaan joukossa, mutta asiasta ei ollut virallista todistetta. Sijoitus tietysti kertoo sen, että olemme tehneet runsaasti korkealaatuista tutkimustyötä", sanoo metsätieteiden laitoksen johtaja Pasi Puttonen . Helsingin yliopiston metsätieteet tuottaa vuosittain keskimäärin 250 tieteellistä artikkelia. Korkeatasoisen metsätutkimuksen yksi tae on ollut monitieteisyys. Metsään liittyviä muita tieteenalaoja löytyy helposti pari–kolmekymmentä. "Meidän laitoksellamme toimii muun muassa kaksi Suomen Akatemian huippuyksikköä. Laserkeilaus ja ilmakehätutkimus ovat esimerkkejä korkeatasoisesta ja monitieteisestä metsätieteellisestä tutkimuksesta." Rahoitus jatkuva päänvaiva Tämän hallituskauden aikana otsikoihin ovat jatkuvasti nousseet tutkimukseen ja koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Myös Helsingin metsätieteiden perusrahoitus on ollut viime vuosina laskussa. Puttosen mukaan korkealaatuisen tutkimuksen jatkuvuus edellyttää, että yliopistolla on varaa henkilöstöön ja muihin perusresursseihin. PerusrahoiMetsätieteille sulka hattuun Yhteistyö muiden tieteenalojen kanssa on nostanut Helsingin yliopiston metsätieteet maailman kärkisijoille. "Alkuvaiheen metsänhoidossa on suurimmat ongelmat. Niiden purkaminen kiinnostaa." Luonnonvarakeskuksen Vantaan metsäntutkijat ovat muuttaneet Helsingin Viikkiin yliopiston yhteyteen. "Samoissa tiloissa oleminen helpottaa keskustelua ja yhteistyötä metsäntutkijoiden välillä." Käytännön tasolla yliopiston huippututkimusta edustaa myös Pirkanmaalla sijaitseva Hyytiälän metsäasema. HAASTATTELU
• 7 AJASSA / 11.5.2017 MIKKO RIIKILÄ M etsien kasvua ennustetaan silloisessa Metsäntutkimuslaitoksessa eli nykyisessä Luonnonvarakeskuksessa (Luke) kehitetyllä Mela-ohjelmalla, jonka lähtötiedot on kerätty kestokoealoilta. Mela mallittaa metsän kasvua puukohtaisesti, joten metsänhoidon sekä metsien rakenteen ja iän vaikutukset tulevat huomioon. Esimerkiksi typpilaskeuman tai metsänjalostuksen tuottamaa lisäkasvua ei voida ennustaa ilman mallin päivitystä eli kalibrointia. Luonnonvarakeskus on omissa laskelmissaan käyttänyt uusimpien valtakunnan metsien inventointien tuloksin päivitettyä Mela-ohjelmistoa jo pitkään. ”Valtakunnallisiin kasvuja hakkuulaskelmiin ei siis ole tulossa muutoksia” Luken tutkija Olli Salminen sanoo. 20–30 prosentin lisäys kasvuun Muut Melan käyttäjät – kuten metsäyhtiöt ja Metsähallitus – ovat käyttäneet vanhaa versiota, jota päivitetty 1980ja 1990-lukujen vaihteen inventointituloksilla. Nykyisin ne aliarvioivat metsien kasvua. Päivitettyä Mela-ohjelmaa on alettu jakaa asiakkaille tänä vuonna. ”Malli lisää puuston kasvua ojitetuilla turvemailla sekä Pohjois-Suomen nuorissa kangasmaiden männiköissä ja lehtipuustoissa”, Salminen selvittää. Eri tahoilla on tehty ensimmäisiä vertailulaskelmia uudella ja vanhalla Melalla. Keskisessä Suomessa metsäalueen vuosikasvuksi saatiin vanhalla Melalla 50 000 kuutiota. Päivitetyllä versiolla tulos oli 65 000 kuutiota, siis 30 prosenttia enemmän. Saman tasoinen kasvuhyppäys huomattiin Kuusamon yhteismetsässä, kun metsien kasvut laskettiin metsästä mitatuin tiedoin tarkennettuna. Uusimmatkaan kasvumalKasvuennusteet rukattiin ylöspäin Metsien tulevaa kasvua ennustavien mallien päivitys voi tuottaa iloisen yllätyksen Välija Pohjois-Suomessa. käaikaista kasvutrendiä mukaillen”, metsäsuunnittelupäällikkö Janne Uutera kertoo. Eniten Mela-kalibroinnin pitäisi luvata Metsähallitukselle. Valtion metsät sijaitsevat siellä, minne uusi Mela lupaa suurimmat kasvunlisäykset. ”Tämä on meille tuttua ja sitä on puitu Luken kanssa vuosia. Kalibroitua Melaa aletaan käyttää tänä vuonna tehtävässä Pohjanmaan luonnonvarasuunnitelmassa”, kertoo suunnittelupäällikkö Seppo Lehtonen . Hän ennakoi erityisesti pohjoisten viljelymänniköiden kasvujen kohoavan kalibroidulla mallilla laskien. ”Kovin dramaattisiin muutoksiin en kokonaisuudessa usko.” Metsänhoitoyhdistysten Silva-suunnittelujärjestelmässä kasvu on ennustettu Tapion ja Silvadatan vanhalla ohjelmalla. Yhdistykset ovat parhaillaan ottamassa käyttöönsä uusia tietojärjestelmiä. Osana sitä myös kasvumallit modernisoidaan. Kasvu kohonnut roimasti Edeltävän viiden kasvukauden keskimääräinen vuotuinen kasvu metsämaalla koko maassa 1 2 3 4 5 6 m³/ha/vuosi VMI 5 (1964 1970) VMI 6 (1971 1976) VMI 7 (1977 1984) VMI 8 (1986 1994) VMI 9 (1996 2003) VMI 10 (2004 2008) VMI 11 (2009 –2013) Lähde: Luonnonvarakeskus lit eivät tunnista 2000-luvulla perustettujen taimikoiden nopeaa alkukehitystä. ”Mela saattaa siis yhä aliarvioida metsien kasvua”, pohtii Luken tutkimusprofessori Jari Hynynen . Vaihteleva käytäntö Metsäkeskus, metsäyhtiöt ja Metsähallitus käyttävät Melaa kasvujen ja hakkuumahdollisuuksien laskemiseen, metsänhoitoyhdistykset vielä harkitsevat. Toimijat ovat harkintansa mukaan kalibroineet kasvumallejaaan. Esimerkiksi UPM on täsmännyt omiaan VMI-tulosten mukaisiksi. ”Korotimme kasvuarvioita pitPASI PUTTONEN ? ? 62-vuotias metsänhoitotieteen professori ? ? Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen johtaja ? ? Lempimetsäntutkimusaiheet: metsänuudistaminen ja taimikonhoito ? ? Harrastukset: liikunta, puutarhanhoito, lasten kuljettaminen jalkapalloharjoituksiin ja peleihin den laitoksen johtajana tekevälle Puttoselle kevät on tapahtumien täyteistä aikaa. Poikien kuljettaminen jalkapalloharrastukseen eli futisvanhemmus on nykyisin lähes ympärivuotista, mutta aktivoituu entisestään kesän lähestyessä. Parhaillaan alkaa myös puutarhanhoitokausi. "Nyt näkee, miten aiemmat kasvit selvisivät vähälumisesta talvesta. Piikki on vielä auki, paljonko ostan uusia kasveja." Kuka? siemenjakone.com SIEMEN JA KONE Tammiston kauppatie 26, Vantaa Ristipellontie 21, Helsinki Vantaa Ark. 8-17 La 9-13 50,1 cm 2,8 kW 4,9 kg 709 € 550 XP 3 Myös verkkokaupastamme! (tuotteita rajoitettu erä) Konala Ark. 9-17 La 9-14 543 XP 43,1 cm 2,2 kW 4,5 kg 3 555 € (Sh. 959 €) (Sh. 659 €) Lustontie 1 58450 PUNKAHARJU www.lusto.fi lusto@lusto.fi 015 345 100 Kansallista identiteettiä rakentamassa – Suomalainen metsäsuhde UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmassa 28.4.2017–7.1.2018 Ilona Rista – Puutaiteen uudistaja 28.4.2017–7.1.2018 Sanna Vatanen – Virkatut moottorisahat 28.4.–1.10.2017 Laaja perusnäyttely koko vuoden! Tervetuloa! Pekka Halonen: Syksyisiä haapoja 1920.
• 11.5.2017 / AJASSA 8 ELIISA KALLIONIEMI K uusisahatavaran hyvä menekki on siivittänyt sahaviennin ennätyslukemiin, mutta männyn tilanne on vaikea. Kiina on lyhyessä ajassa noussut tärkeimmäksi kuusisahatavaran markkinaksi. Viime vuonna vienti sinne kasvoi 67 prosenttia ja ylitti miljoonan kuutiometrin rajan. Kaikkiaan Suomesta vietiin sahatavaraa lähes yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Maailman sahatavaramarkkinoihin perehtynyt konsultti Russell Taylor ennusti pari viikkoa sitten Sahateollisuuden sidosryhmäpäivässä, että vienti Kiinaan kasvaa edelleen. Erityisen hyvältä näyttää laadukkaan sahatavaran kysyntä. ”Kiinalaiset tarvitsevat havusahatavaraa ja he ovat valmiita maksamaan siitä”, vakuutti Taylor. Myös Suomen valtio osallistuu vientiponnisteluihin Wood from Finland -kasvuohjelman kautta. ”Viime aikoina on panostettu erityisesti mäntysahatavaran markkinointiin. Kiinalaisille on kerrottu uusista tavoista käyttää mäntyä esimerkiksi sisäja ulkoverhoiluihin”, kertoi työja elinkeinoministeri Jari Lindström . Ohjelman puitteissa on etsitty uusia markkinoita myös mm. Vietnamista, Iranista ja Keski-Afrikasta. Öljyn hinta jarruttaa Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Kopra pitää mäntysahatavaran tilannetta vaikeana. Viime vuosina mäntyä on viety Suomesta paljon Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään, missä öljyn hinnanlaskun takia ostokyky on nyt huono. Tänä vuonna kolmen ensimmäisen kuukauden aikana sahatavaran vienti Suomesta kasvoi 10 prosenttia. Kuusisahatavaran vientihinta pysyi ennallaan, mutta männyn hinta laski seitsemän prosenttia. Sahateollisuus ry on itsenäisen sahateollisuuden etujärjestö. Sahavienti ennätyksiin, männyllä vaikeaa Kiinasta haetaan markkinaa myös mäntysahatavaralle. Kauas viedään Lähde: Tulli Sahatavaraviennin kärkimaat 2016 300 600 900 1200 1500 Egypti Japani Kiina 1 000 m3 kuusi mänty höylätty liimapuu Lue lisää puukaupasta: www.metsälehti.fi Kaikki taimikoiden suojauksesta. OY AGRAME AB www.agrame.fi YRJÖ TENKANEN OY JO YLI 30 VUODEN AJAN LAADUKKAAT BMF METSÄYHDISTELMÄT Pauli Tenkanen 044-5211420 email. yrjotenkanen@yrjotenkanen.fi • Kantavuus alkaa 1,5 tonnista päättyen 16 tonniin. • Kuormainten ulottuvuus alkaa 3,25 metristä ja päättyy 9,05 metriin. KOLMEN VUODEN TAKUU RUNGOLLE JA PUOMISTOLLE !
• 9 AJASSA / 11.5.2017 ANNE HELENIUS, teksti ELSE KYHÄLÄ, kuvat K aikille avoin sähköinen puukauppapaikka Kuutio on avautumassa metsänomistajien käyttöön. Merkittävimpien puunmyyjien ja -ostajien yhteisponnistuksessa on toukokuun alusta lähtien tehty jo muun muassa metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppaa. Kuutiota hallinnoivan Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä lupaa, että yksityiset metsänomistajat pääsevät toukokuun puolessa välissä käyttämään uutta verkkopalvelua. "Kuutiossa on mukana jo nyt noin 90 prosenttia kotimaisesta ostovolyymista. Metsänomistaja löytää siis käytännössä kaikki puunostajat ja palveluntarjoajat yhdestä paikasta." Mäkelän mukaan vastaavanlaajuista ja kaikille avointa metsäalan verkkopalvelua ei ole vielä missään. "Tämä on metsänomistajille maksuton ja helpoin tapa löytää puunostajat ja -välittäjät, kilpailuttaa heidät ja myydä puut." Lisää tekijöitä uuteen palveluun Kuution kehitystyössä on hyödynnetty metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n kehittämän Puumarkkinat.fi-palvelun kokemuksia. Palvelun kautta välitettiin pelkästään metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppoja. Nyt Puumarkkinat.fi:n palvelut on siirretty Kuutioon, mukaan on tullut lisää alan merkittäviä toimijoita ja palvelu on avautumassa myös metsänomistajille. Kuution tärkein piirre Mäkelän mukaan on saada puukaupat kilpailun piiriin. Kaupankäynnin joustavuus ja läpinäkyvyys parantaa markkinan toimintaa, metsänomistaja saa puulleen oikean hinnan ja puukauppaa käydään enemmän. Tästä hyötyy myös vauhdilla kasvava kotimainen metsäteollisuus. Tarkkaa määrällistä tavoitetta Kuution käytölle Mäkelä ei halua asettaa. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Kuutio sähköistää puukauppaa Verkkopalvelu Kuutio haluaa tehdä metsänomistajasta todellisen päättäjän. Alkuunlähtöä on leimannut köydenveto metsänhoitoyhdistysten kanssa.
• 11.5.2017 / AJASSA 10 Kuutio toimii kännykälläkin. Aku Mäkelän mukaan uuden palvelun etuna on käytön helppous ja yksinkertaisuus. "Vuosikymmenen loppuun mennessä Kuution kautta tehdään merkittävä osa puukaupoista. Luonnollisesti tavoitteena on, että Kuutiossa tehdään enemmän kauppaa kuin nykyisessä Puumarkkinat.fi-sovelluksessa." Peruslogiikka ei muutu Kuution avautumisesta huolimatta puukauppa ei ole muuttumassa kovinkaan paljon entisestään. Puuta ei voi edelleenkään kaupata sähköisesti samaan tapaan kuin esimerkiksi tavanomaisissa verkkokaupoissa ostetaan ja myydään tavaraa. Kuutio helpottaa lähinnä metsänomistajien tarjouspyyntöjen tekemistä ja yhteydenpitoa puunostajiin ja muihin palveluntarjoajiin. Metsänomistaja voi yhdellä napin painalluksella lähettää tarjoustai yhteydenottopyyntönsä kymmenille alueella toimiville palveluntarjoajille. Kaupankäynti sovitaan kuitenkin entiseen tapaan, ei Kuution sähköisessä järjestelmässä, joten puukaupan peruslogiikka ei muutu. Edelleen kuviossa on siis puukauppasopimuksen tekeminen, hakkuunjälkeinen loppumittaus, puunmyyntitulojen tilitys ja tarvittaessa metsässä käynti. "Juridisesti Kuutio ja Suomen Puukauppa Oy eivät ole kaupan osapuolia, eli itse kauppa tehdään Kuution ulkopuolella. Kuutio on myyjän ja ostajien kohtaamispaikka", Mäkelä kuvaa uuden verkkopalvelun luonnetta. Palvelut napin takana Sinänsä Kuution käyttäminen on tehty metsänomistajille mahdollisimman yksinkertaiseksi. Palvelu toimii kaikilla päätelaitteilla, tietokoneen lisäksi myös tabletilla ja kännykällä. Aluksi metsänomistaja kirjautuu palveluun vahvalla tunnistautumisella, esimerkiksi pankkitunnuksilla. Tämän jälkeen metsänomistaja voi luoda itselleen käyttäjätunnuksen ja salasanan, jolloin pankkitunnistautumista ei jatkossa enää tarvita. Käyttäjä voi myös yhdellä napinpainalluksella tuoda omat metsävaratietonsa Kuutioon, "Kuutio on myyjän ja ostajien kohtaamispaikka." jonka jälkeen palvelussa näkyy Metsään.fi-palvelustakin tuttu ajantasainen metsävaratieto omista metsäomistuksista. Kuution markkinoille tuoma lisäarvo on se, että metsänomistaja voi samalla kertaa lähettää yhteydenottotai tarjouspyynnön vaikkapa kaikille alueen palveluntarjoajille. Kuution myötä perinteinen sähköpostija puhelinrumba jää historiaan. Vastaavasti palveluntarjoajat lähettävät tarjouksensa takaisin Kuutioon, jossa metsänomistaja pääsee tarkastelemaan niitä. Onko kallista? Suomen Puukauppa Oy:n hallinnoiman Kuution peruskäyttö on metsänomistajille maksutonta, eli yhteydenottoja tarjouspyynnöt voi lähettää kustannuksetta. Sen sijaan muille käyttäjille Kuution palvelut maksavat, tosin Mäkelän mukaan palvelun käyttö on niillekin erittäin edullista. "Puhutaan promilletasosta puukuutiota kohti. Hinnat on määritelty yksimielisesti Suomen Puukauppa Oy:n hallituksessa, jossa kaikki osapuolet ovat edustettuna." Ennen Kuution avautumista eräät metsänhoitoyhdistykset Nyt löydät helposti omat kiinnostuksesi kohteet metsalehti.fi-sivuilta. Jaoimme verkkopalvelumme teemoihin niin, että voit seurata halutessasi vain sinua kiinnostavaa aihealuetta. Jokaisen teeman alle on kerätty koko sivustolta juuri tuota aihetta käsittelevä sisältö. Metsalehti.fi Metsänhoito Metsänomistus Puukauppa Tekniikka Harrastukset Luonto UUSI POLKU OMAAN METSÄÄN.
• 11 AJASSA / 11.5.2017 ovat ilmaisseet kritiikkiä Kuution hinnoittelusta. Kärkenä on ollut se, että Kuution käyttö tulisi metsänhoitoyhdistyksille liian kalliiksi. Mäkelän mukaan Kuutio tulee tehostamaan metsänhoitoyhdistysten työtä. Hinnoittelua päätettäessä on kuunneltu potentiaalisia asiakkaita. "Kuutio helpottaa uusasiakashankintaa, mahdollistaa lisäpalvelut ja nopeuttaa tarjouskäsittelyä metsänhoitoyhdistyksen käyttämään entiseen järjestelmään verrattuna." Onko Mäkelä huolissaan siitä, että osa metsänhoitoyhdistyksistä on uhannut jäädä Kuutiosta pois? "Olen luottavainen, että valtaosa yhdistyksistä tulee mukaan." NÄIN KUUTIO TOIMII Ensimmäisellä kerralla käytetään vahvaa tunnistautumista, esim. pankkitunnuksia. Voit halutessasi tuoda omat metsävaratietosi palveluun yhdella napinpainalluksella. Luo käyttäjätunnus ja salasana, joilla pääset kirjautumaan jatkossa. UUSI YHTEYDENOTTOPYYNTÖ UUSI TARJOUSPYYNTÖ Valikosta voit valita, mitä yhteydenottopyyntö koskee: esim. puukaupassa avustaminen, metsänhoito tai metsäkäynti. Voit liittää metsävaratiedot yhteydenottopyynnön mukaan. Valitse pystykauppa (jatkossa voi valita myös hankintakaupan). Kirjoita lisätiedot lomakkeelle, jos haluat tarkentaa yhteydenottopyyntöäsi. Valitse, mitä tilaa kauppa koskee. Valitse kartalta kuviot, joita tarjouspyyntö koskee. Päätöksenteon tueksi on tarjolla Metsään. i-toimenpidesuositukset, mutta metsänomistaja itse päättää, mitä haluaa tehdä. Taustatietona päätöksenteon tueksi on Metsään. i-hakkuukertymät sekä Luonnonvarakeskuksen hintatilastoon perustuva arvio puukauppatuloista. Valitse, kenelle tarjouspyyntö lähetetään: kaikille vai valituille alueen palveluntarjoajille. Valitse kenelle yhteydenottopyyntö lähetetään: kaikille vai valituille alueen palveluntarjoajillle. Lähetä yhteydenottopyyntö. Lähetä tarjouspyyntö. Tarjoukset tulevat Kuutioon ja metsänomistaja voi vertailla niitä ja tehdä päätökset. VALITSE SUOMEN PUUKAUPPA OY:N taipaleen alku ainakin julkisuuden hallinnassa on epäonnistunut. Metsänhoitoyhdistykset suututettiin jo hyvissä ajoin. Ne kokivat puukauppatarjousten välittämisestä perittävän viiden sentin kuutiomaksun niin korkeaksi, että pääosa yhdistyksistä ilmoitti jäävänsä pois järjestelmästä. Mahtoiko MTK epäonnistua jäsentensä, siis metsänhoitoyhdistysten edunvalvonnassa? Sen edustajat näet istuvat Suomen Puukauppa Oy:n hallituksesta. Tämä tosin voi olla väärä tulkinta, koska Puukauppayhtiön viestintä on lievästi sanoen sekavaa. Vapun jälkeen yhtiö kertaalleen kiisti, että viiden sentin hintaa olisi edes ehdotettu – kummallista, ettei ”oikea” tieto kiirinyt MTK:n edustajien välityksellä yhdistyksiin. Tosin viikon lopulla kyllä kerrottiin, että välityskorvausta alennetaan viidestä kolmeen senttiin. Ikävästi tuntuu, että Puukauppayhtiössä totuuden henki on ollut yhtä hukassa kuin kiekkoleijonat Pariisin keväässä. MIKKO RIIKILÄ Ihme säätämistä! VALTTERI SKYTTÄ ? Monissa metsänhoitoyhdistyksissä Kuution käyttöönottoa on pohdittu hyvin epäselvissä tunnelmissa. Yhdistykset kertovat saaneensa takkuisasti tietoa niin palvelun kustannuksista, toimintaehdoista kuin käyttöönottoaikataulusta. "Kuution käyttöönotto vaatii meillä vielä muutamia viikkoja. Mukaan ollaan tulossa, kunhan saadaan palikat järjestykseen. On hallituksen päätöksiä, toimihenkilöiden koulutuksia ja kiireisin viljelyaika", kertoo Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Markku Vaario . Metsälehden saamien tietojen mukaan osa yhdistyksistä harkitsee yhä jopa jättäytymistä kokonaan pois palvelusta. "Kuutioon voi lähteä mukaan heti tai myöhemmin. Jokainen yhdistys tekee päätöksensä itse", Vaario kertoo. Vaarion mukaan tilanteessa mietityttää myös, kuinka kattavasti metsäteollisuus ja etenkin pienemmät puunostajat lähtevät palveluun mukaan. "Kiirettä ei ole pidetty, koska ei ole ihan varmaa, ovatko myös pienostajat ehtineet reagoida palvelun käyttöönottoon. Homma ei käynnisty nappia painamalla." Yksi yhdistysten huolenaihe on, että jos metsänomistaja kilpailuttaa puunostotarjoukset Kuution kautta, yhdistysten kattava tietämys paikallisista puukaupoista jää hyödyntämättä. Yhdistysten viesti on pitkään ollut, että puiden katkonta on olennaisin tekijä puukaupassa ja kattavimmat katkontatiedot ovat yhdistyksillä. "Teimme päätöksen, että pyydämme yhdistyksen välittämiin leimikoihin puunostotarjoukset tällä hetkellä sähköposteilla. Kuution hinnoittelua ja toimivuutta selvitetään kesälomiin mennessä", kertoo mhy Pirkanmaan toiminnanjohtaja Matti Sojakka . Sojakan mukaan sähköistä puukauppajärjestelmä tarvitaan, mutta Kuutiota tulee vielä kehittää. "Puukauppojen teko ei pysähdy. Ostotarjoukset saadaan joka tapauksessa selville." Kuutio epäilyttää yhdistyksiä KOMMENTTI
• 11.5.2017 / AJASSA 12 0,5 1 1,5 2 Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Miljoonaa m 2015 2016 2017 Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 PUUKAUPPA TUORE PUUKAUPPA KAUPPAMÄÄRÄT MIKKO RIKILÄ, teksti ja kuva O lkiluodon satamassa laivausta odottaa iso pino järeitä mutta lahoja kuusipöllejä, jotka meillä menisivät energiapuuksi. Fornello Oy:n Juhani Koskiranta kuitenkin paljastaa, että saksalaissahureille ne ovat kakkosluokan tukkeja, joista maksetaan kelpo hinta. ”Tienvarsihinta on pikkutukkia parempi”, hän sanoo. Tänä vuonna Olkiluodosta on lähtenyt kolme laivalastillista, yhteensä 12 000 kuutiota, kakkostukkeja Saksaan. Puut ovat pääosin metsänhoitoyhdistysten korjaamia. Jatkossa laivoja lähtee yksi kuukaudessa. Yrittäjänä Koskiranta on vienyt puuta pari vuotta. Aiemmin mies toimi Pihlavan sahan hankintapäällikkönä ja osakkaana. Rajat eivät silloinkaan rajoittaneet puukauppaa. ”Jopa nelisenkymmentä prosenttia Pihlavassa sahatuista tukeista tuotiin Ruotsista, missä tukki oli halvempaa. Suomessa taas kuitupuun hinta oli alempi, joten puueriä liikkui molempiin suuntiin.” Hänen mukaansa kansainvälinen puukauppa vaatii kokemusta ja hyviä verkostoja. ”Puutavaran mittaustavat ovat vaihtelevia. Kaupat tehdään ostajan mitoin, joten viejän on hallittava erot. Suomalainen mittaus kuorellisina kuutioina ja kantohintojen tilastointi vaikeuttavat vertailua. Tienvarsihinta olisi yksinkertainen ja yleinen hintapiste, mutta meillä puukauppojen hinnoittelumekanismista johtuen mahdoton luotettavasti seurattava.” Metsäsertifiointijärjestelmien hallinta on raakapuun viennissä kiertämätön paikka. Ilman alkuperäketjun todentamista puuta on turha tarjota maailmalle. ”Järjestelmän ylläpito auditointeineen teettää työtä ja maksaa, joten esimerkiksi yksittäisen metsänhoitoyhdistyksen ei olisi mielekästä ryhtyä sellaiseen.” Koskirannalla on yhteistyösopimuksia lukuisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. ”Pystymme tarjoamaan vientikanavia puun myyjätahoille.” Mäntysumaa voisi purkaa maailmalle Koskiranta on vienyt puuta lähinnä Itämeren rantavaltioihin, mutta asiakkaita tähyillään muualtakin. Kiinnostaville Kiinan markkinoille pääsy on moninaisten sääntöjen vuoksi vaivalloista. Lisähaasteena tällä hetkellä on laivarahtien kallistuminen. Koskiranta ennustaa, että raakapuun vienti kasvaa. ”Äänekoski ei yksinään pura mäntykuitupuun ylitarjontaa. Satojen tuhansien kuutioidenkaan vienti”Viennissä on kasvuvaraa” Suomalainen lahoraakki voi Itämeren vastarannalla olla kysyttyä sahapuuta. Suomessa näitä lahoja pöllejä ei tukiksi kelpuutettaisi. Siksi Juhani Koskiranta myy ne Saksaan. MIKKO RIIKILÄ LUKEN puunhintatilastot loiventavat kantohintojen kehitystä. Osin tämä johtuu tilastointitavasta. Lisäksi ostajat maksavat osan kauppahintaa enemmän tai vähemmän keinotekoisina lisinä. Tilastoon kirjataan peruspuutavaravalajien hinta. Kevätmarkkinoiden halutuilla kelirikkoleimikoilla esimerkiksi kuusitukin hinta on eteläisessä Suomessa usein muutamaa senttiä vaille 60 euroa. Tilaston ulottumattomiin jää, että samaisella leimikolla myyjälle tarjotaan korkeampi hinta sorvityvistä, jotka myös ovat kuusitukkeja. Takavuosina metsäyhtiöt tekivät samaa mäntyleimikoissa lupaamalla lisähintaa ennalta sovitulle määrälle laatutyviä. Tilastoinnin ulottumattomissa on myös hakkuutähteistä maksettava hinta ja tietysti perinteiset murskekuormat, taimet ja maanmuokkaukset. Lisillä peitellään kohoavia kantohintoja KOHDE: Kesällä korjattava päätehakkuuleimikko Etelä-Karjalassa OSTAJA: puunhankintayritys KAUPAN KOKO: 850 kuutiota MUUTA: leimikko rajautuu maantiehen Kuusitukki yli 60 euron Puutavaralaji määrä, m3 hinta e/m3 Yhteensä, € mät 20 57,2 1144 kut 600 61 36600 kot 10 38 380 mäk 10 16 160 kuk 160 19,8 3168 kok 50 18,7 935 yhteensä 850 42387
• 13 AJASSA / 11.5.2017 kaupat eivät maan puutaseita heilauttaisi, mutta työt metsissä lisääntyisivät. Vienti ei ole pois kotimaan tehtailta, vaan tuo lisäkysyntää puulle.” Koskiranta kertoo, että myös mäntykuitupuulle etsitään vientikohteita. ”Tällä hetkellä Ruotsiin ei viedä paljonkaan kuitupuuta, mutta mahdotonta vientikanavien löytäminen ei ole. Ruotsin rannikolle ollaan rakentamassa lisää jalostuskapasiteettia miljoonien kuutioiden edestä.” Lännessä Ruotsi on lähellä Myös ajoittain hyljeksitylle koivukuitupuulle saattaa naapurista löytyä jalostajia, joille Länsi-Suomen puu on lähellä. ”Länsirannikolta katsoen Ruotsin puolella on useita logistisesti vähintään yhtä edullisessa paikassa olevia tehtaita kuin kotimaassakin.” Koskirannan mukaan Itämeren alueella puukauppaa käydään rajojen yli runsaasti. Rajut hintaheilahdukset ovat yleisiä jopa kuitupuulla. Suomen osuus on myyjänä vähäinen. Koskiranta ennustaa, että mäntytukin ylitarjonta Suomessa pahenee ja avaa mahdollisuuksia vientiin. ”Suomen hinnoin tukki on kallista, mutta vientiin kelpaa huonompi tukki kuin kotimaan sahoille. Laadun alentaminen toisi lisää tukkia ja hintaa olisi vara alentaa." "Toisaalta tuontipuusta saatetaan muuallakin kuin Suomessa maksaa parempaa hintaa kuin oman maan puusta.” s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KOIVU Kantohinnat s 54,94 s 57,38 s 42,62 s 16,2 ? 17,59 ? 15,44 ? 23,61 ? 25,4 Uudistushakkuu s 56,5 s 58,22 s 44,1 ? 17,96 ? 18,77 ? 17,36 ? 25,67 ? 26,21 Harvennushakkuu s 47,91 ? 48,4 ? 36,07 s 15,43 ? 15,34 s 14,29 s 21,22 ? 21,91 Ensiharvennus s 40,86 s 40,72 s 12,16 ? 11,38 ? 11,39 ? 17,56 Hankintahinnat s 56,42 s 56,11 s 46,71 s 27,65 s 29,38 s 27,93 ? 33,71 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,45 s 58,47 s 42,56 s 16,19 s 18,2 ? 15,79 s 22,84 s 24,33 Uudistushakkuu s 57,85 s 59,2 s 43,64 ? 17,15 s 19,17 ? 17,27 s 25,01 s 24,77 Harvennushakkuu s 48,83 ? 49,81 ? 36,44 s 16,09 s 15,77 ? 14,89 s 21,46 s 22,55 Ensiharvennus s 12,34 s 11,72 Hankintahinnat s 58,12 s 57,79 s 45,37 s 28,89 s 31,58 s 28,12 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,94 s 58,47 s 40,88 ? 16,24 s 18,43 s 15,87 s 23,12 Uudistushakkuu s 57,87 s 59,2 s 42,45 s 17,95 s 19,24 s 18,07 s 25,73 Harvennushakkuu s 48,48 s 49,28 s 34,56 ? 16,17 s 15,9 s 15,06 Ensiharvennus s 12,43 s 11,86 Hankintahinnat s 55,85 ? 55,47 s 43,94 ? 27,53 ? 28,90 ? 27,35 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 53,34 s 55,44 s 40,74 s 15,95 ? 16,4 ? 14,8 ? 21,58 Uudistushakkuu ? 55,04 s 56,36 s 42,86 s 17,87 ? 17,81 ? 17,02 s 23,29 Harvennushakkuu s 45,98 ? 46,26 ? 35,29 ? 15,13 ? 14,85 ? 14,21 Ensiharvennus s 11,6 s 10,61 s 11,18 Hankintahinnat s 56,63 ? 55,53 s 49,91 ? 27,98 ? 28,28 ? 28,42 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 55,15 s 56,02 s 34,78 s 16,91 s 16,54 s 24,79 Uudistushakkuu s 56,35 s 56,6 s 34,76 s 18,84 s 18,16 s 27,15 Harvennushakkuu s 46,58 s 46,72 s 15,04 s 14,62 s 20,55 Ensiharvennus Hankintahinnat s 27,26 s 26,81 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat ? 51,08 ? 51,13 ? 16,14 s 17,7 ? 15,77 ? 23,68 s 26,51 Uudistushakkuu ? 52,59 ? 51,81 ? 18,53 ? 17,26 Harvennushakkuu ? 46,95 ? 45,52 ? 14,32 ? 13,94 s 13,09 s 21,33 s 22,22 Ensiharvennus Hankintahinnat ? 53,66 s 26,46 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Hankintahinnat s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat s 56,78 ? 58,03 s 44,85 s 16,2 ? 17,27 s 14,99 ? 22,27 ? 24,98 Uudistushakkuu s 58,2 s 59,02 s 46,11 s 17,75 ? 18,64 s 17,03 ? 23,32 ? 25,92 Harvennushakkuu s 49,59 ? 48,97 ? 37,7 s 15,88 s 15,35 s 14,04 ? 21,58 s 22,38 Ensiharvennus s 41,71 ? 12,16 s 11,76 ? 11,16 Hankintahinnat s 57,75 s 57,19 s 46,67 ? 28,78 ? 29,30 ? 28,71 Raakapuun hintatilastot, viikkojen 15–18 keskiarvo LAPPI : puukaupan väjäisyyden vuoksi Lapin luvut puuttuvat KAINUU-POHJANMAA ETELÄ-POHJANMAA KYMI-SAVO SAVO-KARJALA KESKI-SUOMI ETELÄ-SUOMI KOKO MAA Luonnonvarakeskuksen hintatilaston tiedot tulevat Metsäteollisuus ry:ltä ja kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostojen vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa. Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuPohjanmaa Lappi ”Viennissä on kasvuvaraa” ”Äänekoski ei yksinään pura mäntykuitupuun ylitarjontaa."
• 14 11.5.2017 / METSÄSTÄ METSÄNHOITO MIKKO RIIKILÄ, teksti SAMI KARPPINEN, kuvat M aanmuokkaus ratkaisee pitkälti sen, kuinka istutus sujuu ja taimet menestyvät. Valitettavasti muokkauksen laatu vaihtelee melkoisesti. Yleisiä virheitä ovat huonot mättäät ja/tai vähäinen istutuspaikkojen määrä. Joskus maata rikotaan turhan laajalti. Kunnollisesti muokatulla istutusalalla kaikki taimet voi istuttaa mättäille. Jos kunnon mättäitä ei ole, taimi on istutettava kivennäismaahan ympäristöstään koholla oleviin kohtiin. Samalla työ hidastuu eikä ole enää hauskaa. Valita huonosta työstä palvelun tarjoajalle. Selvitä tulevaa varten, toimiiko seudulla taitavaksi tunnettuja muokkaajia. Lämmin maa hellii juuria Lämmin maa on otollinen taimien juurtumiseen. Istutuksille ei siis tarvitse kiirehtiä heti roudan sulamisen jälkeen. Tuo työmaan laidalle muutaman päivän tarve taimia. Tarkasta, että taimet ovat terveitä. Älä istuta viallisia vaan ota yhteyttä taimien toimittajaan. Varastoi taimet varjoon. Varmista, että taimet ovat kosteita. Paakusta on tihkuttava vettä, kun sitä puristaa kevyesti. Ei haittaa, vaikka taimet uittaisi läpimäriksi ennen istutusta – tätä ei tosin kannata tehdä ennen kuin työmaan laidalla. Märät taimilaatikot ovat kamalia kantaa. Avaa pakastetaimien laatikot, kun taimet ovat sulaneet. Laatikoiden kädensijat on puhkottava auki jo ennen taimien sulamista. Istuta tarpeeksi syvälle Istuta taimet mättäiden laelle niin syvälle, että paakun päälle tulee viitisen senttiä maata. Verson alimmat neulaset saavat peittyä maahan, kunhan puolet taimesta on näkyvissä. Säädä pottiputken jalustinrauta niin, että putken kärki työntyy riittävän syvälle. Peitä tiiviisti taimi maahan. Helpoimmin se käy, kun poljet maata molemmin jaloin. Tavallisesti taimet istutetaan 2–2,5 metrin välein. Periaatteessa istutustiheyden pitäisi olla oikea, kun istutat taimen joka mättääseen. Istutustiheys on hyvä varmistaa mittaamalla muutamia säteeltään neljämetrisiä koealoja. Istuttaminen muokkaamattomaan maahan on lähtökohtaisesti huono idea. Ainakaan tiiviillä hienojakoisilla mailla sitä ei kannata kokeilla. Lehtomaisen muhevilla multamailla ja ilmavilla hietamailla tulos voi olla parempi. Joskus on pakko istuttaa muokkaamattomaan maahan, esimerkiksi kun koneellinen muokkaus on unohtunut osalta istutusalaa. Istuta taimet vähän ympäristöään korkeampiin kohtiin, mutta aina kivennäismaahan. Tämä pätee myös äestetyillä ja laikutetuilla istutusaloilla. Parhaaseen tulokseen päästään, kun istutuskohtiin tehdään laikut, joilta kunttakerros kaavitaan 30–40 senttiä sivuiltaan olevalta alueelta. Käytä laikuttamiseen kourukuokkaa. Istuta taimet pottiputkella. Muokkaamattomaan maahan tainta ei pysty istuttamaan yhtä syvälle kuin mättääseen. Taimipaakun päälle on saatava pari kolme senttiä kivennäismaata, ja taimi on tiivistettävä huolellisesti. Anna koneen kylvää! Konekylvö on edullisin ja parhaan tuloksen tuottava menetelmä. Siemenet sattuvat aina tuoreeseen kivennäismaahan. Käsinkylvölle on vaikea keksiä järjellistä perustetta, mutta jos välttämättä haluaa ripotella männyn siemenet itse maahan, liikkeellä pitää olla ennen kuin kylvöalusta kuivuu. Se tarkoittaa alle viikkoa muokkauksen jälkeen. Paras kylvöjakso eteläisessä Suomessa ovat toukokuun kaksi jälkimmäistä ja kesäkuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Tarvittaessa kylvökautta voi jatkaa juhannukseen. Syksyllä ei pidä kylvää. Parhaiten siemenet itävät, kun kylvökohtaan tehdään noin puoli senttiä syviä vakoja vaikkapa puukepillä. Vaot kanTaimet taiten kasvuun Älä hosu. Metsänviljelyn jäljet näkyvät vuosikymmeniä. Seuraava istutuspaikka kannattaa katsoa valmiiksi heti kun edellinen taimi on maassa. Se nopeuttaa työskentelyä, tietää yrittäjämetsuri Esa Isoranta.
• 15 METSÄSTÄ / 11.5.2017 "Käsinkylvölle on vaikea keksiä järjellistä perustetta." 1. Varastoi taimet varjoon 2. Istuta lämpimään maahan 3. Varmista, että taimet ovat virheettömiä 4. Istuta riittävän syvään 5. Istuta mättään keskelle 6. Tarkkaile istutustiheyttä neljän metrin ympyräkonealoilta Männyn siemenet ripotellaan matalaan vakoon ja peitellään noin puolella sentillä maata. nattaa suunnata äesvaon poikki. Näin osa vaosta on korkeammalla ja osa alavammalla kohdalla, ja siemenillä on suotuisia itämiskohtia riippumatta siitä, onko kesä kuiva vai sateinen. Vakoon ripotellaan 10–20 siementä, jotka peitetään puolen sentin maakerroksella. Tällaisia kylvöpisteitä tavoitellaan hehtaarille 4 000–5 000. Tähän päästää, kun 2,5 metrin välein oleviin äesvakoihin tehdään kylvöpisteet metrin välein. Vaihtoehtoisesti voit ripotella jokaiselle vakometrille tasaisesti noin 20 siementä ja polkea niitä peittoon saappaan kärjellä. Käsinkylvöä varten tarvitset noin neljänneskilon siemeniä. Konekylvössä menekki on hieman suurempi. Siemeniä voit tilata esimerkiksi metsäyhtiöiltä ja metsänhoitoyhdistyksiltä sekä metsäpuiden siemeniä tuottavilta Siemen Forelialta ja Tapion siemenkeskukselta. Siemeniä voi kuljettaa esimerkiksi pullossa, jonka korkkiin on tehty reikä. Satunnaiskäytössä vanha käsilaukkukin kelpaa siementen kuljettamiseen. ? Etene järjestelmällisesti. Seuraa jo istutettujen taimien sijaintia. Näin työmaa tulee kattavasti istutetuksi. Työ joutuu, kun teet kerralla valmista. Katso seuraava istutuspaikka valmiiksi samalla, kun olet nostamassa pottiputkea edellisen taimen kohdalta maasta. Pudota taimi valmiiksi pottiputkeen, kun siirryt seuraavalle istutuspaikalle. Tuo täysi taimilaatikko mukanasi, kun käyt täyttämässä taimivakan – säästät turhaa edestakaisin kävelyä. Muokkaamattomaan maahan istuttaminen on järkevin tehdä kahdessa vaiheessa. Ensin kaavitaan kourukuokalla valmiiksi iso määrä laikkuja, sitten laikkuihin istutetaan pottiputkella. Työ sopii hyvin kahdelle ihmiselle: toinen tekee laikkuja ja toinen seuraa pottiputkella perässä. Näin nopeutat istutustyötä Muokkaamattomaan maahan voit tehdä tarvittaessa laikun potkimalla sammalet saappaalla. Jos laikkuja on tehtävä runsaammin, kannattaa käyttää kourukuokkaa. Istutuskuoppa on tiivistettävä huolella. Muuten taimi on vaarassa kuivua. Taimi on istutettava niin syvälle, että paakun pinta viisi senttiä maan pinnan alle. Tämän jälkeen istutuskuoppa peitellään ja tiivistetään, kuten yllä olevassa kuvassa. Istuttajan vinkit Yhteen kylvöpisteenseen ripotellaan 10–20 siementä. Vaihtoehtoisesti voit karistella siemeniä tasaisesti äesvakoon noin 20 metrille ja peittää ne saappaalla.
• 16 11.5.2017 / METSÄSTÄ MIKKO HÄYRYNEN, teksti ANNA BACK, kuvitus U udistamistyöt ja lintujen pesintäaika alkavat hankalasti samaan aikaan, mutta uudistamiskausi kestää pitempään, juhannukseen saakka. ”Jos uudistamista voi painottaa kauden lopulle, niin moni pesä säästyy”, Hannu Lehtoranta neuvoo. Hän on Pohjois-Karjalan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja ja Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon asiantuntija. Aukkojen pesimälinnut eivät ole erityisen herkkiä pesänhylkääjiä. Vaikka muokkauskone säikäyttää emon pakosalle, niin hautomisvietti tuo sen takaisin varsin pian. Kauanko munat kestävät ilman hautojaa riippuu säästä ja haudonnan asteesta. Kylmällä sadesäällä munat saattavat kylmettyä jo ensimmäisen tunnin aikana. Haudonnan loppuvaiheessa muna on herkempi kuin alkuvaiheessa, jolloin munan massa suojaa pientä alkiota jäähtymiseltä. Pienet, vastakuoriutuneet poikaset ovat erityisen herkkiä kylmettymiselle. Pikkulintujen pesiä vaikea löytää Aivan uusilla uudistusaloilla pesiviä pikkulintuja on vain muutamia, lähinnä metsäkirvinen ja kivitasku. Metsäkirvisen pesä on avoimesti näkyvissä, kivitaskun taas jossakin juurakkojen tai myllättyjen kivien kolossa, mutta pesien etsiminen on vaikeaa ellei toivotonta. Kivitasku on löytänyt hakkuuaukoista uusia pesimäympäristöjä, mutta menettänyt niitä toisaalla, kun pellonreunojen kivirauniot ovat saaneet kasvipeitettä. Hakkuuaukot ovatkin nykyään kivitaskun tyypillinen elinympäristö. Peukaloinen tykkää liikkua hakkuukoneen jättämissä risukasoissa, mutta pesä on yleensä metsän puolella. Etenkin tuulenkaatojen juurakot aukon laidalla ovat peukaloisen mieleen. Muut maassa pesivät varpuslinnut – kuten pajulintu ja punakylkirastas – tulevat sitten kun aukko alkaa ottaa vesakkoa. Pensaikkojen lajeja onkin sitten aika liuta. Kalalokki uustulokas Monilukuisesta kahlaajalinnustosta ja muusta märkien paikkojen lajistosta uudistusaloilla pesii vain kaksi: valkoviklo ja kalalokki. Valkoviklo on harvapuustoisten, kuivien jäkäläkankaiden pesimälaji, mutta kelpuuttaa myös aukot. Pesää on vaikea löytää, joten senkään suojaamiseksi ei ole paljon tehtävissä. Kalalokki on peltojen ja hakkuuaukkojen uustulokas. Lehtoranta kummasteleekin, että miten poikasten pakoonuimisstrategia toimii kuivalla maalla. Sorsalinnut eivät ole niin turhantarkkoja pesäpaikan suhteen. Sinisorsan, tavin tai haapanan pesän voi löytää uudistusalalta, mutta ei pelkästään. Aukon kosteasta päästä saattaa onnenkantamoisella löytää myös metsähanhen pesimässä. Metsäviklo tykkää aukkojen vetisistä painanteista ja saattaa tuoda sinne poikueensa, mutta pesä on puussa vanhassa rastaantai oravanpesässä. Vaikka aukko on pesimäympäristönä jotenkin samanlainen kuin suo, pelto tai merenrantaniitty, niin kurki, kuovi, pikkutylli tai meriharakka eivät ole uudistusalojen lajeja. Ehkä joskus ovat. Kanalintujen pesät helppo löytää Kanalinnut mielletään aukkojen pesimälajeiksi, teeri etenkin mutta myös koppelo. Pyy saattaa pesiä aivan aukkojen reunoilla. Uudistusalalla on samanaikaisesti kaksi sesonkia – toinen metsänomistajalla, toinen linnuilla. KIVITASKU Oenanthe oenanthe n Koko maassa saaristosta tunturiseuduille. Sopeutunut monenlaisiin kuiviin avoympäristöihin. n Noin 290 000 paria, kanta on ollut laskussa. mahdollisesti maatalouden muutoksien vuoksi. VALKOVIKLO Tringa nebularia n Suomessa pohjoinen laji, jonka painopiste Vaasa–Lappeenranta -linjan pohjoispuolella. Lounais-Suomessa pesivänä harvinainen. n Pesimäkanta 50 000–70 000 paria. Munia neljä, hautomisaika 22-–26 vrk, myös koiras hautoo. SINISUOHAUKKA Circus cyaneus n Yleisin maan keskija pohjoisosissa, missä tyypillisintä pesimäympäristöä ovat suoalueet, rannikon niityt ja hakkuuaukot. n Pesimäkanta alle 2 000 paria. Munii toukokuussa 1–7 munaa, haudonta 29–31 vrk, vain naaras hautoo. Poikaset lentokykyisiä 30–35 vrk:ssa. SUOPÖLLÖ Asio flammeus n Vakituisen pesimäalueen eteläraja suunnilleen Jyväskylän korkeudella. Etelä-Suomessa pesii lähinnä vain erittäin hyvinä myyrävuosina. Pesivä kanta 3 000–10 000 paria, myyrätilanteen mukaan. n Muninta toukokuussa, munia tavallisimmin 4–7, hyvänä jyrsijävuonna voi olla 10 tai jopa enemmän. Naaras hautoo noin neljä viikkoa.
• 17 METSÄSTÄ / 11.5.2017 ”Jos uudistamista voi painottaa kauden lopulle, moni pesä säästyy." Kanalintujen pesät on helpohko löytää, vaikka pakoetäisyys ei olekaan pitkä. Jos aukolta naarasteeri räpsähtää lentoon, niin todennäköisesti siellä on pesä. Kone saa tulla kymmenenkin metrin päähän ennen kuin pakoreaktio laukeaa. Hautomisvietti on voimakas varsinkin kanalinnuilla. ”Kun muokkauskone on mennyt ohi, niin naaras palaa pesälle aika pian.” Petolinnut arempia Petolinnuista sinisuohaukka ja suopöllö pesivät aukoilla, yleensä oksakasojen lähellä. Molempien pakoetäisyys haudonnassa ja pienten poikasten aikana on lyhyt, vain muutamia metrejä, ja rengastajat saavat tiedon pesästä useimmiten juuri istuttajilta ja taimikoiden hoitajilta. Petolinnut eivät palaa pesälle yhtä helposti kuin kanalinnut, jos häiriötekijä pysyy alueella. Lehtoranta neuvoo, että alueelta kannattaa poistua joksikin aikaa, jotta emo rohkenee palata. ”Jos pesän tietää, niin istutustyöt sen lähellä olisi hyvä jättää urakan loppuun.” Hiirihaukka, mehiläishaukka ja kanahaukka pesivät puissa. Pesäpuut pyritään säästämään leimikoiden rajauksissa, jolloin ne jäävät kuitenkin uudistusalan lähelle. ”Tilanne on vähän vaikea, sillä niiden emot karkottuvat helpommin kuin sinisuohaukkaemot.” Lehtoranta suosittelee, että näiden kohteiden istutustyöt siirretään mahdollisimman pitkälle, jotta poikaset ehtivät varttua, jolloin ne kestävät emon poissaoloa. ”Maalajin salliessa istutustyö on turvallisinta jättää syyskesälle.” Teerenmuna luonnollisessa koossa. ? Teerten ja koppeloiden pesät on helpohko löytää ja helppo varjella. Kokemukset kanakoirien käytöstä pesien etsinnässä ovat hyviä. Valtimolainen Eeva Lipponen on kanakoiriensa avulla merkinnyt vuosittain kymmeniä kanalintujen pesiä. Lipposella on yhdeksän setteriä, ja kanakoirilla on myötäsyntyinen ominaisuus etsiä juuri kanalintujen pesiä, tosin joskus muidenkin lintujen pesät käyvät. Yhtään munaa koirat eivät ole syöneet. Muokkausalueella liikutaan vastatuuleen vasemmalle-oikealle. Kun koira saa vainun, se pysähtyy seisomaan ja tuijottamaan hajun lähdettä. Pesät nauhoitetaan noin viiden metrin suojavyöhykkeellä. ”Pesien merkitseminen on parhaimpia riistanhoitotoimia mitä kanalinnuille voi tehdä.” Kanakoira etsii pesät KALALOKKI Larus canus n Laajimmalle levinnyt lokkilintu. Pesii sekä yhdyskunnissa että yksittäispareina. Pesimäkanta noin 80 000 paria. n Munia yleensä kolme, joskus kaksi. Muninta alkaa Etelä-Suomessa äitienpäivän aikoihin. Haudonta kestää 23–28 vrk, molemmat emot hautovat. Poikaset oppivat lentämään viiden viikon iässä. TEERI Tetrao tetrix n Koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Noin 700 000 paria, viimeisen 20 vuoden ajan kanta on ollut vakaa, jopa pienoisessa kasvussa. n Munia 7–10, naaras hautoo 25–27 vrk. Poikaset ovat pesäpakoisia ja liikkuvat kohta kuoriuduttuaan. Osaavat lentää jo viikon ikäisinä. METSÄKIRVINEN Anthus trivialis n Koko maassa Tunturi-Lappia lukuun ottamatta. Runsaslukuisimpia pesimälintujamme, kanta noin kaksi miljoonaa paria. n Munii 3-6 tummapilkkuista, pohjaväriltään suuresti vaihtelevaa munaa, hautomisaika 12-14 vrk. Kummatkin emot ruokkivat poikasia, jotka lähtevät pesästä lentokyvyttöminä noin 10 vrk ikäisinä. Emot ruokkivat poikasia Gordoninsetteri on yksi kanakoiraksi sopiva rotu. PEUKALOINEN Troglodytes troglodytes n Eteläinen laji, OulunKainuun korkeuden pohjoispuolella yksittäisiä pesintöjä. n Kanta 50 000–120 000 pesivää paria, vaihtelee paljon eri vuosien välillä.
• 18 11.5.2017 / METSÄSTÄ METSÄNOMISTAJA JUHA-PEKKA HONKANEN Teksti ja kuvat K aapillinen mitaleita ja pokaaleita kimaltelee Kullervo ja Eila Kanniaisen ruokailuhuoneen kulmalla. Siikajoen Revonlahdella sijaitsevan talon isännän kiertämistä metsätaitokilpailuista ei ole tarvinnut tulla tyhjin käsin kotiin. ”Metsätaitokilpailuissa menestymisessä on 20 prosenttia forttuunaa, hyvää tuuria. Ja niin sitä aina joskus sukeltaa niin syvälle, ettei itsekään usko, mutta seuraavalla kerralla voi voittaa. Siinä se taika piileekin”, Kullervo Kanniainen sanoo. Metsätaitokilpailuissa kierretään tehtäväkortin opastamana muutaman kilometrin pituista rataa metsäaiheiselta rastilta toiselle. Kysymykset kattavat metsänhoidon koko kattauksen: istutuksista myyntiin, taimista harvennukseen ja päätehakkuisiin. Kysymyksiä on myös metsän monimuotoisuudesta. Vuosikymmeniä vanha kilpailumuoto on vielä voimissaan. Miesten sarjassa SM-menestystä tavoitteli viime vuonna 300 osanottajaa. ”Jos yleisurheilussa on muutama ennakkosuosikki, tästä joukosta kulta voi tulla jollekin ehkä 50:n joukosta. Toki siellä on aina muutama ennakkosuosikki, mutta lopputulos vasta osoittaa järjestyksen.” Kanniselle metsä on aina ollut erityisen tärkeä paikka. Revonlahdella kotitilalla maatalous ja metsäelinkeino ovat aina kulkeneet käsi kädessä, ja vuonna 1950 syntynyt Kanniainen pääsi töihin kiinni jo pienenä poikana. ”Seurasimme poikasina leimausurakan etenemistä. Metsäteknikko oli vanha sotajermu ja komensi minut ja kaverini heti meidät nähtyään paikalle, antoi kortin käteen ja patisti metsään. Siinä oli hyvä komento”, Kan niainen naurahtaa. Myös kiinnostus metsätaitokilpailuihin näyttää kiertävän suvussa verenperintönä. Kullervon isä kiersi metsätaitokilpailuissa 1950–1960-lukujen mittaan ja kotiin tuli myös maakuntatason voittoja. Kanniaisilla on kolme poikaa ja tyttö, joista jokainen on käynyt metsätaitokilpailuissa ainakin kertaalleen. Pojista nuorin, Matti , on metsätalousinsinööri. Palstalle vaikka konttaamalla Metsätaitokilpailut opettavat katsomaan omaakin metsää. Kisaamassa käy jo neljäs sukupolvi Kanniaisia. Tehtäväkortti on samanlainen jokaisessa metsätaitokilpailussa. Kullervo Kanniainen kannustaa kaikki metsänomistajia opettelemaan relaskoopin käytön. Siikajoki
• 19 METSÄSTÄ / 11.5.2017 ”Vaikka lapset ovat päätyneet eri aloille töihin, metsä on jokaiselle tärkeä. Kyllä ne sinne osaavat mennä ilman patistamista”, Eila Kanniainen sanoo. Neljäs sukupolvi kisoja kiertämässä Metsätaitokilpailuja on kierret"Metsänhoidolla niitä velkoja sitten maksettiin.” Kauppaa on tehty pääasiassa perikuntien kanssa. ”Perikuntien metsät ovat usein sellaisia, ettei niissä ole kirvestä käytetty. Meillä periaate on ollut se, että metsään ei mennä ryöstämään. Kun kaupat saadaan, tilataan ojitus, hoitosuunnitelma ja laitetaan tiestöt kuntoon. Peruskuivatusten jälkeen laitetaan metsä uudistetaan ja hoidetaan. Kanniaiset ovat tehneet istutukset kahdestaan 30 000 taimen vuositahtia. Nyt palstoilla on riittämiin töitä perheen neljälle raivaussahalle. Yksi niistä Veli-Matin palkinto metsätaitokilpailuista. ”Varhaisperkkuut ovat kaikkein tärkein työvaihe. Kun vesakko ei päästä tukahduttamaan 2–5-vuotiaan metsän kasvua, se kyllä pärjää hyvin pitkälle omillaan.” Talousmetsän lisäksi palstat ovat Kanniaisille ennen kaikkea hyvän mielen ja hyvinvoinnin paikkoja. Pääsiäisen jälkeen Pudasjärvellä sijaitsevalle palstalle piti päästä harvennustöity jo tovi neljännen sukupolven kanssa. Susanne -tyttären poika Veli-Matti , 17, on kulkenut Kullervon mukana 12-vuotiaasti asti. Viime kesänä hän ylsi nuorten SM-kisoissa toiselle sijalle. Metsätaitokilpailuissa tärkein ja ainoa työkalu on relaskooppi, jonka avulla mitataan puuston pohjapinta-ala. Sitä tarvitaan metsätaitokortin ratkaisevassa kohdassa, jossa pitää laskea puuston kokonaistilavuus. Tieto on monelle metsänomistajalle ammattilaisten takana, mutta näin ei Kanniaisten mielestä tarvitsisi olla. Kullervo kannustaa, että jokaisen kannattaa ainakin jonkin verran perehtyä siihen miten omaa metsää pitää ja saa hoitaa. Metsätaitokilpailut ja -kortti tarjoavat tähän oivallisen keinon. ”Minulle se on sama asia kuin suunnistustaito. Menee sitä omaan tai vieraan metsään, niin kyllä sieltä katsoo mitä täällä pitäisi tehdä. Jotenkin sen vain hahmottaa.” Metsä tarjosi myös ensimmäisen työpaikan. Vaikka Kullervolla ei ollut metsäteknikon koulutusta, hän työskenteli paikallisen metsänhoitoyhdistyksen etumiehenä, ”kymppinä.” Työtä riitti, sillä metsät olivat laajalti ojittamattomia eikä vanha merenpohja ollut muutenkaan ollut otollisimpia kasvumaita. ”Metsässä suomalaisten turva” Vuonna 1982 Kullervo ja Eila ottivat sukutilan hoitaakseen. Eilan johdossa lypsykarja jalostettiin huippuunsa. Kullervo teki metsätöitä talvet. Kanniaiset pohtivat, että vaikka tila oli pääosin maitotila ja pelloilla kasvatettiin myös viljaa, myös metsänhoidolla oli tärkeä merkitys. ”Siellä metsässä suomalaisten turva on aina ollut. Tilaan piti investoida ja metsänhoidolla niitä velkoja sitten maksettiin”, Kullervo sanoo. Tilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen pariskunta ei jättäytynyt laakereille lepäämään, vaan pääsi todella paneutumaan mieliharrastukseensa. Sen jälkeen he ovat ostaneet useita metsätiloja. hin, vaikka lunta oli edelleen lähes metri. Kullervo Kanniainen kertoo hymyssä suin, että viimeiset 15 metriä palstalle piti kontata, kun jalat eivät enää yltäneet lujalle alustaneet. ”Kyllä meitä itseäkin nauratti, että kova on kuusikymppisillä metsään menemisen tarve." Menestyksestä huolimatta Kanniaisen suurin kannustus kilpailuihin tulee heikommin sujuneista kisamatkoista. Kanniainen vinkkaa, että metsätaitokilpailuiden kokemukset hyödyttävät jokaista metsänomistajaa. KASVAA TUOTTAVA METSÄ Kylvä hyvää! Tapion siemenkeskus palvelee sinua kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön ja taimitarhalle Tapio Silva Oy Siemenkeskus / puh. 0294 32 6000 siemenkeskus@tapio. HYVISTÄ SIEMENISTÄ Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa kiertoaikana rekkakuorman enemmän puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5–20 vuotta nuorempana. Voit tilata siemeniä suoraan Tapion kaupasta: www.tapio. Tutustu nettisivuihimme: www.tapio.
• 20 11.5.2017 / METSÄSTÄ MIKKO RIIKILÄ, teksti TIMO KILPELÄINEN, kuvat J ämälangoillaan maineeseen matkannut tekstiilitaiteilija Sanna Vatanen on viime aikoina saanut toistuvasti vastata yhteen kysymykseen: Mikä saa menestyvän taiteilijan virkkaamaan enemmän tai vähemmän näköisiä malleja vanhoista moottorisahoista? Vatasella on vastaus valmiina: ”Mieheni peri metsätilan Simpeleellä. Asumme ja työskentelemme osan vuodesta siellä, joten moottorisahat ovat metsänhoidon kautta tulleet tutuksi." "Puoliso on muutenkin innostunut sahoista ja muistatkin vanhoista esineistä. Hän on usein ehdotellut, että minun pitäisi virkata moottorisaha”, Vatanen perustelee. Lopullisen herätteen Vatanen sai pari vuotta sitten Lustossa, kun hänellä oli näyttely lumiukoista – virkattuja nekin, totta kai. Silloin hän tutustui vanhan ajan sahamalleihin ja sai oheislukemiseksi moottorisahojen historiasta kertoneen teoksen. ”Lopullisesti innostuin, kun luin lehtiartikkelin, jossa esiteltiin vanhojen moottorisahojen lempinimiä.” Sulhaspoika, Tihli, Jakkara-Jobu ja Turbo-Jonssi veivät Vatasen mennessään. ”Käsityö muuttuu taiteeksi, kun teoksiin liittyi tarina. Ihastuin myös vanhojen sahamallien muotoiluun.” Punainen lanka kului Turbo-Jonssiin Sanna Vatanen arvioi, että yhden sahan valmistamiseen kuluu noin viikko. ”Runko on finnfoamia, solumuovia. Valokuvaajamieheni on itse oppinut puuseppä. Hän muotoili rungot. Ulkokuoret olen virkannut.” Sahoja virkatessaan Vatanen käytti keinokuitulankoja. Esimerkiksi terälaipat on virkattu käsityöläisten suosikkimateriaaliksi nousseesta muurarinlangasta. ”Jämälangasta"-käsityökirjansa hengen mukaisesti Vatanen käyttää ensisijaisesti ylijäämälankoja, joita ompelukorista löytyy. ”Punaiset lankani loppuivat, kun virkkasin Turbo-Jonssia. Sen jälkeen piti värittää sahoja taiteilijan vapaudella uudelleen.” Miehet innoissaan ”Näyttely on tehty kunnioituksesta kauniita, vanhoja moottorisahoja kohtaan”, Vatanen korostaa. Hän kertoo epäröineensä sahurien suhtautumista – mitä vanhat sahamiehet tuumivat, kun tekstiilitaiteilija sohaisee virkkuukoukkunsa moottorisahojen maailmaan. ”Pelko oli turha. Tupa täynnä puolivalmiita sahoja oli kuin miesten lelukauppa. Sain koko ajan neuvoja, miten saha pitäisi tehdä, mitä siihen vielä pitäisi lisätä. Välillä piti muistuttaa, että nämä tehdään lapsia, ei aikuisia miehiä varten." Vatasen mukaan moottorisahojen virkkaaminen on ollut hauskimpia, mutta samalla vaikempia hänen hankkeistaan. ”Jokaisessa sahassa on ollut erilaisia haasteita, jotka on pitänyt ratkaista.” Hän toivoo, että virkatut sahat saisivat ihmiset muistelemaan ja jakamaan muistojaan moottorisahoista. ”Olisi hauska, jos tämä näyttely innostaisi ihmisiä keräämään vanhoja muistoja.” Virkatut ja viehkeät sahat Sanna Vatanen sohaisi virkkuukoukullaan moottorisahojen miehistä maailmaa. Syntyi yllättävä ja söpö näyttely metsämuseo Lustoon. KULTAISEN KAUDEN MESTARIEN TÖITÄ ? ? Virkatut moottorisahat -näyttely on esillä Lustossa lokakuun alkuun. ? ? Vatanen tulee metsäkulttuuripäiville pitämään virkkauskoulua 16.–18.6. ? ? Lustossa on kesäkaudella kaksi muuta erikoisnäyttelyä. Toisessa esitellään taiteilija Ilona Ristan puureliefeja. ? ? Toinen koostuu UPMKymmenen kulttuurisäätiön kokoelmien Akseli GallenKallelan ja Eero Järnefeltin metsää ja metsäteollisuutta kuvaavista teoksista. Sahoja virkatessaan Sanna Vatanen käytti keinokuitulankoja. Niiden terälaipat hän virkkasi muurarinnarusta. Fakta
• C M Y CM MY CY CMY K 2s-metsalehti-2.pdf 2 8.5.2017 8.08
• 22 11.5.2017 / METSÄSTÄ Parhaimmat kesäherkut 7 ,90 euroa Saatavana vain Lehtipisteistä! Nyt kesän parhaat mökkija retkiherkut yksissä kansissa! Sami Garam näyttää, kuinka kasvimaan ja lähimetsän antimet muuttuvat herkullisiksi ja juhlaviksi aterioiksi MIKKO RIIKILÄ, teksti ja kuvat RISTO MYKKÄNEN, asiantuntija M etsurin ei enää tarvitse sonnustautua teräskär­ kiseen, kankeaan turvasaap­ paaseen, jossa jalka talvella paleli ja kesällä hikosi. Suuri harppaus tapahtui, kun vaelluskenkien valmis­ tajat valjastivat osaamisensa metsurien iloksi. Nyt turva­ kenkäkaupoissa on mistä vali­ ta. Kuvetta joutuu kaivamaan, mutta rahalle saa vastinetta. Uusinta uutta tarjoavat saksalaiset Meindl ja Haix, jotka molemmat tunnetaan laadukkaiden vaellusken­ kien valmistajina. Kokeilim­ me kevään viimeisillä lumilla Meindlin Airstream Rock­ ja Haix Protector Ultra ­viilto­ suojakenkiä. Molempien pintamateriaa­ li on Gore Tex ­kalvolla kuor­ rutettua nahkaa, joten vesi pysyy loitolla. Haixien var­ ren pituudeksi ilmoitetaan 20 ja Meindlien 20,5 sent­ tiä. Jalkatuntuman mukaan Haixin varsi olisi yltänyt kor­ keammalle. Meindlin varren suu on tehty elastiseksi, joten lumen ja sahanpurun ei pitäisi kul­ keutua kengän sisälle. Toi­ nen hienous on kenkien si­ säpuolen vaahtomuovikerros (Memory Foam System), jon­ Pidot paranevat Meindlin turvajalkineiden pohjaan upotetut metallihidut tarjoavat kilpailijaansa Haixia paremman pidon. Haixien pohja on perinteisempi. Meindlin kenkien pohjiin upotetut metallihidut tuovat lisäpitoa. Testimme turvakenkäkaksikko, oikeassa jalassa Haix ja vasemmassa Meindl, tarjoaa mukavuutta maksuhalukkaille. ka muotoutuu muutaman käyt­ tökerran aikana käyttäjän jalan muotoihin. Kenkä sopi testaajan jalkaan ongelmitta. Arvoitukseksi jää, olisiko näin käynyt ilman Me­ mory Foam systemiä. Meindlin vaellus­ ja turvaken­ gät tunnetaan kapeahkosta les­ tistään, joka ei kaikkien jalkaan sovi. Haixin Ultran lesti on le­ veämpi kuin Meindlin, ja oman jalkatuntumani mukaan myös leveämpi kuin Haixin edellis­ ten turvakenkämallien. Uusi ratkaisu luiston estoon Muutama vuosi sitten Meindl esitteli turvakengät, joissa ken­ gän kantapään takana olevas­ ta hanikasta vääntäen kengän pohjasta sai nastat kohoamaan. Ratkaisusta on luovuttu tuoteoi­ keuskiistojen vuoksi. Valmistaja ei jäänyt neuvot­ tomaksi. Kengän kumipohjaan on lisätty metallihituja, jotka toivat pitoa keväisellä iljanteel­ lakin miltei nastojen veroises­ ti. Ero Haixien pitoon oli selvä. Nastakenkiin verrattuna rat­ kaisu on sisäsiisti. Metallihitu­ pohja ei raavi lattiaa pilalle. Molemmissa kengissä on ko­ rotetut, kulutukselta suojaavat kumirandit. Meindlin kengissä ne kiertävät koko kengän ympä­ ri. Haixeissa vain kärki ja kanta­ pää on vahvistettu. Molemmat on mitoitettu suo­ jaamaan 24 sekuntimetrin no­ peudella liikuvan teräketjun osumalta. Turvakärki suojaa jal­ kateriä esimerkiksi putoavien pöllien iskuilta. Meindl­pari painaa 2 160 grammaa (koko 43) ja Haixit 2 350 grammaa. Perinteiset tur­ vasaappaat painavat jopa kilon tätä enemmän. Meidlin vaellus­ kengät ovat puoli kiloa turvaken­ kiä kevyemmät. Keveytensä ja tukevuuten­ sa ansiosta molemmat sopivat hakkuupalstojen lisäksi myös raivaustyömaille ja toimivat ko­ vitetun kärkensä ansiosta hyvin myös klapien teossa. Meidl Air Stream Rockit mak­ savat 299 ja Haixit 279 euroa. Kenkiä tuo maahan Uittoka­ lusto Oy. KOKEILTUA
• 100 vuoden varrelta Tuokiokuvia itsenäisen kansan historiasta Metsälehden sivuilla. 23 METSÄSTÄ / 11.5.2017 Kuusi väärällä paikalla EERO SALA 1970-LUVULLA Suomi kävi idänkauppaa turvallisella bilateraarisella pohjalla: idäntuonnin ja -viennin kokonaisarvojen tuli olla tasapainossa. Käytännössä se tarkoitti, että Suomi vei Neuvostoliittoon kaikkea mahdollista saappaista jäänmurtajiin ja toi raakaöljyä. Laman iskiessä varma vientikohde pehmensi mukavasti suhdannevaihtelun vaikutuksia. Kolikon kääntöpuoli oli, että jos vientiä Neuvostoliittoon haluttiin kasvattaa, piti löytää öljyn lisäksi muutakin tuotavaa. Se ei aina ollut helppoa. Vuonna 1977 Suomi kipristeli taas laman kynsissä. Kun samaan aikaan kansa oli vielä opetettu säästämään energiaa, pelkkä neuvostoöljy ei riittänyt korvaamaan suomalaistuotteiden vientiä. Venäläinen puu oli sekin ollut yksi tuontiartikkeli, ja 1970-luvulla suomalaiset metsäyhtiöt olivat kaikessa hiljaisuudessa alkaneet käyttää sitä yhä enemmän. Tilanne oli poliittisesti arka, sillä toisaalta puuntuonti tasoitti clearing-tiliä, mutta toisaalta se närästi vaikutusvaltaista MTK:ta. Huhtikuussa 1977 Metsälehti julkaisi artikkelin otsikolla "Tunteet kuumina tuontipuusta ". Siinä MTK syytti metsäteollisuutta tuontipuun käytön lisäämisestä ja väitti, että itäpuusta maksettiin parempaa hintaa kuin kotimaisesta. Metsäyhtiöt torjuivat väitteen jyrkästi. Kuulostaako tutulta? "Olisimmeko niin tyhmiä kauppamiehiä, että olisimme tuoneet Neuvostoliitosta kalliimpaa puuta yli 20 vuotta" , Metsäteollisuuden keskusliiton toimitusjohtaja Lauri Kirves ihmetteli. Kirveen mukaan neuvostokauppa ei ollut yksioikoista. Esimerkiksi kävi eräs Moskovan luona sijainnut sovhoosi, joka hakkasi metsää ja kauppasi puun Suomeen. Vastikkeeksi sovhoosi sai suomalaisia elektroniikkatuotteita. Laske siinä sitten puulle kuutiohinta. Kaikki liittyi kaikkeen, eivätkä metsänomistajien kommentit olleet aina aivan YYA-hengen mukaisia. "Valtimon metsänhoitoyhdistyksen syyskokouksessa väitettiin Kostamus-hanketta maksettavan pohjoiskarjalaisen pienviljelijän kustannuksella, kun rajan takaa tulevat puut estävät kaupat maakunnassa" , Metsälehti kertoi. Puukauppaa YYA-hengessä "Kostamus-hanke maksettiin pohjoiskarjalaisen pienviljelijän kustannuksella." VALTTERI SKYTTÄ, teksti ja kuva E teläsuomalaiselle hakkuuaukolle istutettiin kuusentaimia alkukesästä 2010. Seitsemän vuotta myöhemmin osa istutetuista kuusista yltää kahden metrin korkeuteen, mutta aukkoon kuuluvassa rinteessä taimet ovat vasta metrin mittaisia. Samaan aikaan istutettujen kuusten pituusero johtuu mitä todennäköisimmin siitä, että rinteessä kasvavat kuuset ovat puulajille huonosti sopivalla kasvupaikalla, sanoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa . ”Etenkään, jos taimille ei ole aiheutunut ilmiselvää tuhoa, kuusten erilaista kasvua selittää kasvupaikkojen ero.” Kuusi tarvitsee hyvään kasvuun mäntyä enemmän vettä ja ravinteita. Puolukkaa ja kanervaa kasvavassa rinteessä kuusentaimien kasvua rajoittavat todennäköisesti maan huonompi viljavuus ja karkea maalaji, joka vähentää veden saatavuutta. Tavoitteena sekametsä Mitä liian karuun paikkaan istutetulle kuusikolle kannattaa tehdä? Kituliaasti kasvavien istutuskuusten sekaan on syntynyt luontaisesti männyntaimia, jotka ovat saavuttaneet kuuset pituuskasvussa. Varhaisperkauksessa tulee poistaa lehtipuut, mutta kuusten sekaan kannattaa säästää mäntyä niin paljon kuin pystyy, arvioi Luken erikoistutkija Saija Huuskonen . ”Taimikon harvennusvaiheessa voisi tehdä työtä männyn hyväksi eli säästää mäntyjä kasvamaan. Tämä tuntuu tietysti tyhmältä, kun rahaa on jo laitettu kuusentaimiin." Huuskosen mukaan tilanteessa kannattaa muistaa ennakoida tulevaa: kuivahkolla kankaalla kuuset eivät yleisesti saavuta kasvussa mäntyjen pituuksia ja läpimittoja. Valintaa istutuskuusten ja mäntyjen välillä voi viivyttää taimikon harvennukseen asti, jos puut eivät kasva aivan vierekkäin. Riittävä välimatka on Timo Saksan mukaan noin metri. "Jotkut kuusiyksilöt kasvavat todennäköisesti ihan kohtuullisestikin, joten pelkkään männikköön ei välttämättä kannata pyrkiä. Antaa kuusten kasvaa 3–4 metriin, ja harventaa taimikon siinä vaiheessa", Saksa sanoo. Säästettävien männyntaimien tulee joka tapauksessa olla hento-okMitä tehdä, kun kuusentaimi on istutettu liian karuun maahan ja vieressä kasvaa terhakka luontainen männyntaimi? Seitsemänvuotiaan istutuskuusen kasvu on sujunut heikosti kuivassa rinteessä. Koska paikalle on syntynyt luontaisesti männyntaimia, rinteeseen kannattaa tulevaisuudessa tavoitella kuusi-mäntysekametsää. KUUSEN VALTAKAUSI ? ? Kuusen osuus metsänviljelyalasta eli maanmuokkauksista ja kylvöistä tai istutuksista on hieman yli puolet. ? ? Kuusitaimikoiden osuuden kasvu on ollut huomattava. Kuusenistutuksen suosion myötä kuusta on voinut päätyä puulajille huonosti sopiville kasvupaikoille. ? ? Karussa metsämaassa kasvava kuusi häviää männylle niin läpimitan kasvussa kuin pituudessa. Fakta saisia ja muutenkin laadukkaita. Esimerkkitilanteessa järkevin tavoite on, että ensiharvennuksen jälkeen rinteessä kasvaa kuusi-mäntysekametsä. ”Jos mänty on osin huonolaatuista, lopulliset päätökset istutuskuusten ja mäntyjen välillä kannattaa tehdä vasta ensiharvennuksessa," Saksa kertoo. Paras ratkaisu tilanteeseen olisi ollut mäntyjen istutus kuivaan rinteeseen kuusten sijaan jo alun perin. METSÄNHOITO
• 24 11.5.2017 / PILKKEITÄ LUONNOSTA BENJAM PÖNTINEN, teksti ja kuvat A urinko painuu metsän taakse, sen viime säteet valaisevat koivun oksalla laulavan punarinnan. Juuri silloin kuuluu jostain yllättävästi sammakon kurnutus. Se kuuluu aluksi kauempaa, lähestyy nopeasti ja on kohta aivan kohdalla. Silmäys taivaalle, ja siinä se on: lentävä sammakko! Näin voisi luulla, ellei olisi koskaan kuullut lehtokurpasta. Kurppakoiras jatkaa lentoaan, ja päästelee kurnutuksen välillä piiskahtavia vihellyksiä. Samaa vetävää lentoaan se jatkaa samalla reitillä illasta toiseen. Pitkillä partiointilennoillaan lehtokurppa pyrkii valloittamaan mahdollisimman monta naarasta. Sillä ei ole varsinaista reviiriä, sillä on vain valloituksia. Samalla alueella saattaa olla monta koirasta samalla asialla. Soidinmenojen jälkeen naaras vetäytyy pesimispuuhiinsa ja jälkeläisten hoitoon. Haudontaurakka kestää kolmisen viikkoa ja poikasten kaitsenta puolentoista kuukautta. Samaan aikaan koiras jatkaa lentoaan etsien vielä vapaana olevia naaraita. Haku päällä jatkuu pitkälle kesään, osa naaraista kun saattaa pesiä kahdesti saman kesän aikana. Viihtyy rehevissä sekametsissä Nimensä mukaan lehtokurppa on mieltynyt reheväpohjaisiin metsiin, erityisesti lehtipuuvaltaisiin sekametsiin. Suomessa on mittaamaton määrä pienimuotoisia lehtipuumetsiköitä peltojen laitamilla ja vesistöjen varsilla. Niillä on suuri merkitys monien pienten ja suurempienkin elollisten elämässä. Komeat haavat ylispuina luovat aivan oman tunnelmansa pienialaiseenkin metsikköön, alempana suojaisat leppätiheiköt ja pensasmaiset kuuset, pohjalla kielojen, vuokkojen ja saniaisten valtakunta. Arvokkuutta alueelle lisäävät sen asukkaat. Käpytikan ja harmaapäätikan kaivertamiin koloihin liito-oravat ja useat lepakkolajit saattavat perustaa pesänsä, monista kololinnuista puhumattakaan. Kaikkien kurppien nokka on suora ja pitkä. Metsän pohjalta lehtokurppa löytää helposti maatuvien lehtien ja karikkeen alta lieroja, etanoita ja maassa möyriviä hyönteisiä. Kahlaajien tapaan lehtokurpan pesä on vaatimaton kuoppa maassa pensaan tai pienen kuusen suojassa, ja kuten muutkin kahlaajat, se munii neljä ruskeankirjavaa munaa. Hautovalla kurpalla on rautaiset hermot. Se nousee pesältä vasta kun kulkija on kävelemässä päin pesää. Lehtokurppa luottaa täysin suojaväritykseensä, eikä turhaan. Se on täysin liikkumatta, mutta näkee kaikki ympäristön tapahtumat. Sen silmät sijaitsevat lähellä päälakea, näkökenttä kattaa täydet 360 astetta, hieman ylikin. Pesälöydöt ovatkin suurimmaksi osaksi onnenkantamoisia. Suomessa ei metsästetä Lehtokurppa on pyyn kokoinen lintu. Keski-Euroopassa se on suosittu metsästyskohde. Suomessa ei niinkään, ehkä sen vähäisen lihapitoisuuden vuoksi. Mutta ehkä myös siksi, että räjähtävään, lähes pystysuoraan nousuun ponnistava lintu ei ole helposti tähtäimeen saavutettavissa. Kurpan löytämiseksi tarvitaan luonnollisesti myös seisova koira. Kurppien heimossa suurin kooltaan on lehtokurppa. Harvinaisin on heinäkurppa, joka kymmenien vuosien tauon jälkeen yrittää jälleen pesimistä Suomessa. Tunnetuin on taivaanvuohi, ja mystisin jänkäkurppa. Kaikki ovat mestareita maastoutumaan ympäristöönsä suojavärityksensä ansiosta. Lintujen pohjoista eksotiikkaa parhaimmillaan. Metsän kummajainen Lehtokurpan ulkonäkö on erikoinen, eikä äänikään ole tusinatavaraa. "Lehtokurpalla ei ole varsinaista reviiriä, sillä on vain valloituksia." Soidinlentojen aikainen ääntely paljastaa lehtokurpan parhaiten. Muuna aikana sitä runsaslukuisuudestaan huolimatta pääsee havainnoimaan vain harvoin. Lehtokurpan munat kätkeytyvät hyvin maassa olevaan pesään.
• 25 PILKKEITÄ / 11.5.2017 SEPPO VUOKKO, teksti JORMA PEIPONEN, kuva Tekijät ovat pitkän linjan luontoammattilaisia. LUKIJALTA LUKIJAKYSYMYS MEILLE OPETETAAN , että tuulipölytteisen kasvin siitepölyn kuljettaa tuuli kukasta toiseen ja hyönteispölytteisen jokin hyönteinen. Totuus ei ole aina niin yksioikoinen. Siitä sain juhannuksena 2016 selvän osoituksen. Olin pitänyt nokkosta yksiselitteisesti tuulipölytteisenä kasvina, mutta aivan työhuoneeni porraspielen nokkoskasvustossa touhusi siitepölyn keruussa satakunta mantukimalaista ja muutama oranssiturkkinen kartanokimalainen. KIERSIN SAMAN TIEN pihan muutkin nokkoskasvustot – samanlaista touhua! Kimalaisten vierailut nokkosissa jatkuivat parin viikon ajan. Ihmettelin suuresti sitä, etten aikaisemmin ole vastaavaa huomannut. Ehkä kyseessä oli poikkeuksellinen tilanne, ja selityskin tuli mieleen. Kimalaiset keräävät pesiinsä toukkien ravinnoksi sekä kukkien siitepölyä että mettä. Mesi on miltei pelkkää energiaa, erilaisia sokereita, mutta siitepölystä toukat saavat myös valkuaista. Keväästä asti oli ollut tavattoman paljon kirvoja. JOS KIMALAISET KERÄÄVÄT kirvojen erittämää mesikastetta toukkien ravinnoksi, ne joutuvat hakemaan siitepölyn erikseen. Silloin tuulipölytteiset kasvit ovat erinomainen ravinnonlähde: ne ovat sopeutuneet tuulen epäluotettavuuteen siitepölyn kuljettajina ja tuottavat siksi tuhansia kertoja enemmän siitepölyä yhtä emikukkaa kohden kuin hyönteispölytteiset kasvit. Siitä riittää ravintoa kimalaistoukillekin. Selityksen hyväksyi myös pitkään kimalaisia tutkinut Ilkka Teräs. Hän kertoi myös, että nimenomaan mantukimalainen on tunnettu monipuolisena siitepölyn kerääjänä – mutta nokkosissa hänkään ei ollut kimalaisia nähnyt. Kimalaiset nokkosen pölyttäjinä Mantukimalaiset voivat kerätä siitepölyä toukkiensa ravinnoksi myös tuulipölytteisistä kasveista kuten nokkosesta. METSÄN KÄTKÖISSÄ Puillakin voi leikitellä . Joskus 1990-luvulla laitoin rantasaunallani muutaman pajun solmuun kokeillakseni kasvatko ne solmussa – ja kasvoivathan ne. Pajuja oli tuolloin useampi, muta rakensin rantaan uudet rakennukset, ja tämä yksi paju sai kasvaa rauhassa. Muut piti poistaa rakennusten tieltä. Moni sitä ihmetteli, että miten tuo on mahdollista. Vitsailin, että luonto on joskus oikukas. No, tiesiväthän toiset, että sormeni olivat tuossa pelissä. Aikansa paju sai kasvaa, kunnes kerran huomasin, että se oli jo riittävän iso tehdäkseni siitä vaikka oveen kahvan. Kaikkea kannattaa kokeilla ja olla kilpasilla luonnon kanssa. HANNU VAUHKONEN Naarajärvi Kilpasilla luonnon kanssa Jokin aika sitten luokiteltiin metsänomistajia eri ryhmiin. Eräs ryhmä nimettiin "hiljaisiksi metsänomistajiksi". Medioissa tätä ryhmää syyllistettiin siitä, että he ovat passiivisia metsän myynneissä. Pidän tätä syyllistävää kuvausta metsänomistajan omaa itsenäisyyttä ja päätösvaltaa loukkaavana. Jokainen saa ja voi päättää metsän myynneistä ihan itse. Jos puukauppoja halutaan vilkastuttaa, pitää poistaa vahvana jarrutekijänä oleva korkea puun myyntivero. Nyt puukaupoista saatavasta hinnasta menee noin kolmannes myyntiverona, ja tämä merkitsee monille korkeampaa verotusta kuin muista tuloista. Lisäksi tukkipuut ovat kasvaneet pääosan kasvustaan jo kertaalleen verottuna pinta-alaverokaudella. Näin samaan vero-objektiin kohdistuu kaksinkertaista verotusta. Päätehakkuissa tulevat vielä uudistamiskulut, joten kauppahinnasta saattaa jäädä vain ehkä vain metsänomistajalle. Ei ole ihme, jos nykyhinnoilla on myyntihaluissa jarruja. Mielestäni metsän verotus on aivan väärässä ryhmässä, kun se menee pääomaveroprosenttien mukaan. Metsätaloudessa kvartaali merkitsee neljännesvuosisataa. Pörsseissä ja muissa sijoituksissa kvartaaliksi ei tahdo oikein riittää edes neljännesvuosikaan. Olisiko perusteltua saada metsäverotus yritysveroprosenteilla verotettavaksi? Silloin se huojentuisi jo kolmanneksella. Vai olisiko nykyinen verotus yksinkertaisesti puolitettava, kuten tapahtui kymmenisen vuotta sitten? Valitettavasti tuo hyvä Matti Vanhasen hallituksen aikainen ratkaisu jäi väliaikaiseksi. Sillä kuitenkin kiistatta turvattiin se, että yhtään sahaa tai tehdasta ei tarvinnut sulkea kotimaisen puupulan vuoksi maassa vallinneen taantumankaan aikana. Kohtuullinen vero toi puuta myyntiin. Lisääntyneet puukaupat, parantunut työllisyys ja sen seurannaisvaikutukset toivat veronsaajille jopa enemmän verotuloja kuin korkea verotus olisi tuonut kokonaiskansantalouteen. Olisiko nyt otettava tuo kymmenen vuotta sitten kansantaloutta kasvattanut puun myynnin verotuksen puolittanut veromalli käyttöön? LAURI OINONEN Keuruu Korkea myyntivero estää puukauppoja Omistan 10 hehtaarin metsäkiinteistön ja sillä sijaitsevat kaksi vuokrattuna olevaa kiinteistöä. Jos luovutan osittaisella hallinnansiirtosopimuksella 90 prosenttia koko kiinteistön hallintaoikeudesta tyttärelleni korvauk setta ja toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella, aiheutuuko siirrosta osapuolille joitain veroja? Entä verotetaanko vuokratulot ja metsätulot yhtymälle? Siirtyvätkö poistamattomat hankintamenot ja varaukset yhtymälle? Vaikuttaako siirto mahdollisiin metsän tukiin? Verottajan tulkinta on, että metsän hallintaoikeutta ei voi luovuttaa ilman, että omistusoikeuskin samalla luovutetaan. Kävin asiasta kirjeenvaihtoa verottajan kanssa kaksi vuotta sitten. Verottajan mukaan hallintaoikeuden luovutusta ei verotuksessa voida tehdä puu ja sen hedelmät -periaatteesta johtuen. Periaatteesta on oikeuskirjallisuudessa (Andersson–Linnakangas: Tuloverotus ) todettu, että ”verovelvollinen ei voi pidättää itselleen omaisuutta, mutta lahjoittaa sen tulevaa tuottoa. Jos hallintaoikeus luovutetaan ilman omistusoikeuden luovutusta, tulo verotetaan edelleen omistajalta ja tuoton luovuttaminen on rahan luovuttamista". Tätä tulkintaa ei minun maalaisjärkeni kuitenkaan ymmärrä. Kuitenkin verottaja verottaa hallintaoikeudenomistajaa tuotosta, oli luovutustapa ollut mikä tahansa. Olisiko sillä merkitystä, vaikka se tapahtuisi erillisluovutuksena? Hallintaja omistusoikeuden luovutukset voivat olla samanaikaisesti eri henkilöille. Hallintaoikeuden saanut ei joudu maksamaan mitään veroja. Verotusyhtymää verotetaan kuten teitä aikaisemmin ja yhtymä saa kaikki tuet. Tulot ja tappiot verottaja jakaa yhtymässä hallintaosuuksien mukaan. Jos tämän jälkeen harkitsette hallintaoikeuden erillistä luovutusta, niin hakekaa ennakkopäätös. Toivottavasti joku valittaa verottajan tulkinnasta, että saataisiin KHO:n päätös asiasta. VÄINÖ SIKANEN Hallinnansiirto tyttärelle
• 26 11.5.2017 / PILKKEITÄ V eikko Huovisen pamfletti ”Tapion tarhat. Metsäpoliittista tarkastelua ” ilmestyi syksyllä 1969 ja käynnisti vilkkaan keskustelun lehdistössä. Kirja on ainoa pamfletti Huovisen tuotannossa, ja heti sen ilmestyttyä hänen epäiltiin toimineen haamukirjoittajana. Veikko Huovinen -seuran seminaarissa heinäkuussa 2009 Huovinen kertoi tämän kirjoittajista Pekka Niemelälle, että hänellä oli käytössään taustavoimia, joita hän ei paljastanut. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran hallussa olevasta Veikko Huovisen arkistosta löytyi uutta tietoa kirjan syntyvaiheista ja taustavoimista, mutta ei mitään viitettä siitä, että teksti olisi jonkun muun kirjoittamaa. Yllättäväksi taustahahmoksi paljastui Tuomas Anhava – runoilija, kriitikko ja kirjallisuuden taustavaikuttaja. Ensimmäinen pamflettia koskeva dokumentti on Anhavan 20.5.1968 kirje, jossa hän tunnustelee Huovisen halukkuutta ”hikoilemaan itsestään 100–150 sivun ydinkirjasen kaikenlaisesta suomalaisen metsän pahoinpitelystä”. Hänen velipuolensa, metsähallituksen opetusosaston metsäneuvos Osmo Varsta, oli arvioinut että ”jos riippumaton ammattimies kirjoittaisi alan valitettavista ilmiöistä konkreettista Yhden pamfletin tarina Veikko Huovisen ”Tapion tarhat” käynnisti aikanaan vilkkaan keskustelun. Kerromme kahdessa osassa, miten se syntyi. Veikko Huovisen tuotantoon kuuluu vain yksi, mutta sitäkin enemmän huomiota herättänyt pamfletti. tekstiä tuon verran, se mies tekisi hyötyä tuhannen metsänhoitajan edestä”. Anhava toteaa myös, ”että olit paikallisesta näkökulmasta silmin nähdyn pohjalta surrut saman suunnan asioita, jopa puhunut että sinulla on tunne kuin olisi velvollisuus niistä kirjoittaa, kun kerran kirjoitat työksesi”. Kirje osoittaa, että metsätalouden epäkohtiin kyllästyneillä Varstalla ja kumppaneilla oli tarve löytää kirjoittaja, jolla oli kyky ja uskallus kirjoittaa aroista asioista. Huovisella oli jo valmiina henkinen valmius tähän. Arkistossa ei ole Huovisen vastausta Anhavan kirjeeseen. Joulukuussa Huoviselle saapuneet kirjeet paljastavat, että mukana oli myös Uudenmaan Hämeen metsälautakunnan koulutusmetsänhoitaja Lauri V. Lamminpää. Näissä Varstan ja Lamminpään kirjeissä viitataan muistioihin ja toivotaan tapaamista Huovisen ja Anhavan kanssa alkuvuodesta 1969. Varsta näyttää taustoittaneen Metsähallituksen ja metsälakien uudistamista. Päiväämättömissä ja allekirjoittamattomissa käsinkirjoitetuissa liuskoissa, jotka tulkitsemme muistiinpanoiksi tapaamisesta, on kirjattu asiantuntijoita ja kirjallisia lähteitä, joita kirjassa lainataan runsaasti. Anhava hoiti joukkueessa kustannusvirkailijan työtä. Varstaa ja Lamminpäätä yhdistää pettymys metsäorganisaatioiden toimintamoraaliin. Varsta oli tehnyt virkatyönä valtiovarainministeriön edellyttämän Tapion jälkitarkastuksen, jossa ilmeni sopimatonta valtionapujen käyttöä. Hän koki, että tarkastuksessa esiin nostetut virheet painettiin villaisella. Varsta oli pettynyt siihen, ettei saanut metsähallituksessa tavoittelemaansa virkaa. Anhavan kirjettä lainaten ”vastoin hallituksen vasemmistolaisen enemmistön toivomusta itse presidentin päätöksellä hänestä tuli MHn (metsähallituksen) opetusosaston päällikkö, eikä yksityispuolen, jolla hänen ideansa olisivat olleet kepulle epämukavia." Lamminpää taustoitti yksityismetsätalouden organisaatioiden rahoituksen ja toimintamoraalin ongelmia. Kirjassa kuvatut pankkihuoruus ja metsälautakuntien johtajien nimityskuviot sekä muut yksityismetsätalouden ongelmat ovat tulleet häneltä. Kesäkuun alussa sekä Varsta että Lamminpää ovat lukeneet valmiin käsikirjoituksen. Varsta esittää 5. kesäkuuta kirjeessään kokoontumista hänen luonaan maalla ja kommentoi käsikirjoitusta: ”Luin käsikirjoituksesi. Hyvältä vaikuttaa. Ihmeesti olet saanut muutamassa kuukaudessa aikaan sekä koottua asiaa että kaunokirjallista tekstiä. Laiskalla virkamiehellä menisi vuosia pelkkien asioiden kokoamisessa ja järjestämisessä.” Lamminpää kirjoittaa 8. kesäkuuta: ”Onnittelen! Ja nauraa hykerrän itsekseni, ääneenkin. Olen lukenut kertaalleen käsikirjoituksesi ja olen taas saanut tuta, että totta jumalauta Sinä olet kirjailija! Ajatuksesi etenee johdonmukaisesti, kieli soljuu vuolaasti. Ja Suomen puuhuusholli saa minkä ansaitseekin. Olet oikeassa, että tämän laatuista metsäopusta ei ole Suomessa vielä ulosannettu.” Lamminpää kantaa kirjeissään huolta, ettei tapahtumia saa esittää niin, että niissä mukana olleet henkilöt joutuvat vaikeuksiin. Hän jättää 10 liuskaa korjaus ehdotuksia valmiiseen käsikirjoitukseen. Laajin niistä koskee erään metIr m el i Ju ng W SO Y "Olen taas saanut tuta, että totta jumalauta Sinä olet kirjailija! " Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta löytyi käsikirjoituksen kansilehti, jossa on joukko Huovisen nimiehdotuksia ja Tuomas Anhavan käsin kirjoittamana toteutunut nimi. sälautakunnan päämetsänhoitajan ”virkaan ryyppäämistä”. Otavan Matti Käki lähettää Huoviselle 4. elokuuta valmistuneen ”Tapion tarhojen” palstakorrehtuurin luetun version ja toivoo palauttamaan sen mahdollisimman pian. Samalla hän informoi kansikuvan etsimisestä: ”Metsäneuvos Varsta palasi kesälomiltaan vasta 1.8., joten kansikuva-asia on vielä hieman auki, mutta hän on luvannut ahkeroida sen kimpussa.” Sarjan toisessa osassa kerrotaan kohukirjan vastaanotosta ja mitä siinä esiin nostetuille metsäalan tabuille on tapahtunut kuluneiden vuosikymmenten aikana. HEIKKI SMOLANDER PEKKA NIEMELÄ Kirjoittajista Smolander on dosentti ja Niemelä professori emeritus. Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele05 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Toukokuun kuukauden kirja Suokasvio Henry Väre, Jukka Laine Kirja esittelee kattavasti Suomen soiden kasviston. Lähes 400 kasvivalokuvan ja tarkkojen tuntomerkkien avulla lukija voi perehtyä lähes 300 suokasviimme, joita esiintyy saaristosta tuntureille. Lajeista esitellään myös kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Hinta 15€ (norm. 42€) Etu voimassa 31.5.2017 saakka Suometsien hoito Kirja on käytännönläheinen ja havainnollisesti kuvitettu tiivis opas suometsätalouteen. Se tarjoaa metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille tarpeellista tietoa suometsien hoidosta, puunkorjuusta ja suometsän hoitohankkeiden toteutuksesta. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€.
• Tilaukset verkkokaupastamme www.metsakirjakauppa.fi Syötä kuponkikenttään koodi Mele05 tai asiakaspalvelustamme, puh . 09 315 49 840 s-posti: tilaukset@metsakustannus.fi Ei toimituskuluja Toukokuun kuukauden kirja Suokasvio Henry Väre, Jukka Laine Kirja esittelee kattavasti Suomen soiden kasviston. Lähes 400 kasvivalokuvan ja tarkkojen tuntomerkkien avulla lukija voi perehtyä lähes 300 suokasviimme, joita esiintyy saaristosta tuntureille. Lajeista esitellään myös kukkimisaika, elinympäristöt ja levinneisyys Suomessa. Lajien suomenkieliset ja tieteelliset nimet sekä sukujen nimet ovat kätevinä hakemistoina, ja kunkin kasvin kohdalla on mainittu myös sen ruotsinkielinen nimi. Hinta 15€ (norm. 42€) Etu voimassa 31.5.2017 saakka Suometsien hoito Kirja on käytännönläheinen ja havainnollisesti kuvitettu tiivis opas suometsätalouteen. Se tarjoaa metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille tarpeellista tietoa suometsien hoidosta, puunkorjuusta ja suometsän hoitohankkeiden toteutuksesta. Hinta 38€ Tilattaessa yhdessä kuukauden kirjan kanssa ei toimituskuluja, muuten 5€.
• 28 Ostin kevättalvella metsätilan. Palstalla on nuoren taimikon hirvituho, joka oletettavasti on muodostunut osittain aikaisemman, osittain nykyisen omistajan aikana. Kenellä tässä tapauksessa on oikeus hirvituhokorvaukseen, vai onko kenelläkään? Harmittava kaupanpäällinen Hirvieläimen aiheuttamana metsävahinkona voidaan riistavahinkolain mukaan korvata metsälle ja metsänviljelyaineistolle aiheutunut vahinko. Vahinko on arvioitava viimeistään kolmen vuoden kuluessa sen syntymisestä. Tätä vanhempia vahinkoja ei voida korvata. Vahingot voidaan korvata vain siltä osin kuin ne ovat aiheutuneet laissa tarkoitetuille korvauksen saajille, joita ovat mm. yksityiset maanomistajat sekä heidän muodostamansa yhtymät ja kuolinpesät. Vahingonkärsijä, jolle korvausta voidaan myöntää, on siis se, jolle vahinko on aiheutunut. Omistajanvaihdostilanteissa ei aina ole itsestään selvää, keneen vahinko tosiasiallisesti on kohdistunut. Käytännössä vahinkoilmoituksen tekee ja korvausta hakee maanomistaja, joka on vahingon havainnut. Tiedossani ei ole tapauksia, joissa korvausta ei olisi myönnetty tai sitä olisi rajattu kiinteistön omistajan vaihtumisen perusteella. Periaatteessa voisi olla mahdollista, että edellinen ja nykyinen omistaja hakisivat korvausta siinä suhteessa kuin vahingon arvioidaan heille aiheutuneen – käytännössä näin ei kuitenkaan ole menetelty. JANNE UITAMO Metsälainsäädännön johtaja asiantuntija Suomen metsäkeskus MYYDÄÄN 11.5.2017 / PILKKEITÄ Kenellä on oikeus hirvituhokorvaukseen? Hirvet aiheuttavat vahinkoja myös kuusentaimille. M ik ko H äy ry ne n LUKIJAKYSYMYS Polku omaan metsään Met säki rja metsälehti.fi Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa KAKSI MÄÄRÄALAA, Kitee, Kesälahti 0,33 ha:n kokoiset määräalat Pyhäjärven kaakkoisrannalla Lentteenniemessä. Rakennuspaikat loma-asunnoille, molemmissa rak.oikeus 105 k-m 2 . Maasto loivasti rantaan viettävää, puusto rehevää lehti/havupuustoa, varttunutta kasvatusmetsää. Molemmille määräaloille omaa rantaviivaa n. 50 m, ranta hiekkapohjainen. Tie perille, sähköliittymä määräalojen rajalla. Hp. 59.000 €/määräala. MAATILA, Savonlinna, Tynkkylänmäki, Maaja metsätila n. 10 km:n päässä kaupungin keskustasta. V. 1994 valmistuneessa peltojen ympäröimässä puutalossa tilaa perheelle ja harrastuksille, tai yrittäjälle kodiksi ja työtiloiksi. Alakerrassa: oh, mh, tilava k, eteisaula, s, ph, khh, tekniset tilat sekä hyvät tilat vaatehuoltoon, erill. sisäänkäynti kuraeteisen kautta. Yläkerrassa: 2 h, oleskeluaula ja parv. Pihapiirissä navettarak, konehalli, aitta, autotalli. Metsämaata n. 19 ha, peltoa n. 11,5 ha. Venevalk. oikeus. Talouskeskuksen ja siihen liitettävän määräalan erilliskaupasta on mahdollisuus neuvotella. Näytöt yksityisnäyttöinä sopimuksen mukaan, lisätietoja: Veijo Laukkanen, veijo.laukkanen@metsat.fi, puh. 0504646500. METSÄPALSTA, Savonlinna, Savonranta As.rak.paikka ja 2 rantarak.paikkaa n. 7 km:n päässä kylätaajamasta. 2 kiinteistöä, suurempi 12 ha pääosin metsämaata, kiinteistöllä vanha hirsirunkoinen, lautavuor. asuinrakennus, piharak. sekä varasto. Talossa tupak., kamari, yläkerrassa 2 h, valosähkö aurinkopaneelilla. As.rak.paikan kokonaisrakennusoikeus on 250 k-m 2 . Toinen kiinteistö on 7,56 ha, Vuokalanjärven rantaa n. 350 m, rantarak.paikkoja 2 kpl. Voidaan myydä erikseen, tarjouksia otetaan vastaan. Yhteishinta 160.000 €. Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, Hämeenlinna, Hauho 4,258 ha. Hauholla Alvettulan/Hyömäen kylässä metsätila, johon hyvä metsäautotie (Hirssuontie) perille. Puustoa n. 517 m 3 . Hp. 17.500 € / tarjous viim. 21.5.2017 mennessä. METSÄTILA, Kiuruvesi 24,12 ha. Kasvatusmetsistä koostuva metsätila. Puustoa n. 2.148 m 3 . Erinomainen saavutettavuus, tila rajoittuu n. 450 m matkalta Kiuruvesi-Pyhäntä tiehen ja tilaa palvelee myös hyväkuntoinen metsäautotie. Tilalla sijaitsee Tihilänseudun Jahtimiehet ry:n kota. Hp. 63.000 € / tarjous. METSÄTILA, Tervo 40,38 ha. Äskettäin peruskunnostettu metsäautotie kulkee tilan läpi. Tasaiset ja kasvavat maat. Puustoa n. 3.585 m 3 . Hoidon taso hyvä. Hp.126.000 €. Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 METSÄTILA, Pöytyä 37 ha. Yhdessä kappaleessa n.37 ha metsää jossa on kaikkia kehitysluokkia, metsätie läpi tilan. Arviot ja kartat Auranmaan OPKK / Niemi 0400 780860. Kohde: 589986. Myydään tarjousten perusteella. Tarjoukset 16.6. mennessä. Kohdetta myy: Auranmaan OPKK, Perttu Niemi, puh. 0400 780 860 METSÄPALSTA, Savonlinna 55,31 ha. Kytösaari-niminen saarimetsätila Savonlinnan eteläosassa Piojärven ja Lohikosken välimaastossa Honkanen-nimisen sisäjärven keskellä. Pääpalstan lisäksi kolme pientä itsenäistä saarta. Puuston kokonaismäärä n. 4.650 m 3 , josta tukkipuuta on n. 20 %. Pohjoisosassa välittömiä harvennushakkuutarpeita. Kiinteistöön kuuluu Kiviapajan osayleiskaavaan merkityt 7 RA-lomarakennuspaikkaa. Mh. 285.000 € LOMA-/METSÄKIINTEISTÖ, Enonkoski Idyllinen vapaa-ajankiinteistö Enonkosken Ihamaniemessä Saimaan Joutenveden ääressä. Tilan kokonaispinta-ala on 8,5 ha, josta metsätalousmaata on noin 6,9 ha. Asuinrakennuksen uusi puoli sähköistetty. Huolitellut rakennukset. Omaa rantaviivaa lähes 300 m. Rantasauna, autokatos, varastoja. Puuston määrä on 02/2017 laaditun metsäarvion mukaan noin 940 m 3 , josta tukkipuuta on noin 45%. Kasvupaikat viljavia kivennäismaita. Mh. 195.000 €. METSÄPALSTA, Sotkamo Myynnissä Timolan kiinteistöstä n. 27,7 ha:n suuruinen määräala Sotkamossa. Pinta-alasta metsämaata on n. 64 % eli n. 17,5 hehtaaria. Kohteen metsikkökuviot ovat varttuneita tai uudistuskypsiä metsiä, joissa keskipuusto on n. 168 m³/ha. Palstan kokonaispuusto on n. 3 100 m³. Palstalle ei ole tieyhteyttä. Timolan Ulkopalsta on mainio metsäsijoitus, josta saat puunmyyntituottoja jo varsin pian. UPM Bonvesta -metsäpalsta. Mh. 75.700 €. Kohteita myy: LKV Seppo Kairikko, puh. 044 766 6877, Kiinteistömaailma / Asuntoja Metsätori Oy Lkv
• METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Puhelin 09 315?49?800 s-posti: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi / www.metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallioniemi p. 09 315?49?802, 040 516 4000 UIkoasu Anna Back p. 09 315?49?808 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 09 315?49?803 Eero Sala p. 09 315?49?804 Toimittajat Liina Kjellberg p. 09 315?49?807 Tiia Puukila (perhevapaalla) Valtteri Skyttä p. 0400 818 078 Anne Helenius (ma) p. 050 30 99 717 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 09 315?49?805, 0400 973 457 Keski-Suomen aluetoimittaja Mikko Riikilä PL 39, 40101 Jyväskylä p. 09 315?49?845, 0400 894 080 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 09 315?49?809, 040 752 9626 ASIAKASPALVELU klo 9.00–15.00 Tilaukset ja osoitteenmuutokset 09 315?49?840 asiakaspalvelu@metsakustannus.fi Palvelupäällikkö Mari Lindström p. 09 315 49 844 Asiakaspalvelusihteeri Jaana Gran p. 09 315 49 842 MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Pasi Somari p. 09 315 49873, 050 389 0590 Yhteyspäällikkö Sanna Nyman p. 09 315?49?848, 040 569 2200 Verkkotuottaja Tiina Rintanen p. 040 506 1162 LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Heta Välimäki (perhevapaalla) Myyntipäällikkö Pasi Myllymaa p. 050 5114 525 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 050 436 9700 ilmoitukset@metsälehti.fi METSÄTALOUDELLINEN AMMATTILEHTI 85. vuosikerta, perustettu 1933 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Levikki 30 378 (LT/15) Lukijoita 154?000 (KMT/15) Painopaikka Punamusta, Joensuu 29 PALVELUKSEEN HALUTAAN Otsikolla "Paljon puhetta, vähän tietoa" Hannu Jauhiainen kirjoitti Metsälehdessä 8/2017 metsän jatkuvasta kasvatuksesta. Otsikko vastasi hyvin kolumnin sisältöä. Metsänhoitokokeita on tutkijaryhmämme toimesta perustettu jo 1980-luvulta lähtien runsaasti. Tietoa saadaan myös valtakunnallisia inventointiaineistoja analysoimalla. Tuoreinta tietoa löytyy kymmenien tieteellisten julkaisujemme lisäksi oppikirjoista Alikasvoksesta ylispuuksi ja Metsän jatkuva kasvatus sekä työelämäkertakirjasta Suomalainen metsäsota. Oppikirjoissa on kasvuja kannattavuuslaskelmia tasaja eri-ikäiskasvatuksesta. Ne on tehty aineistolla, joka perustuu 50 000 puun mitattuun kasvuun. Aineistojen perusteella on laadittu "Jokametsän mallit", jotka simuloivat kullekin metsikölle kannattavuustunnuksineen parhaan käsittelyn puustosta riippumatta. Malleista metsänomistaja voi valita haluamansa. Päätös tehdään erikseen jokaiselle hakkuukerralle, joten ei tarvita ikuisuuteen kahlitsevaa suunnittelua. Jatkuvan kasvatuksen yläharvennusta on käytetty osalla koealoja jo neljä kertaa. Jatkuvalla kasvatuksella on saavutettu selvästi parempi tuotos ja kannattavuus verrattuna vastaaviin alaharvennuksen koealoihin. Uudistuminen on ollut sekä jatkuvan kasvatuksen että luontaisen uudistamisen koealoilla erinomaista. Kaikissa tapauksissa avohakkuulla aiheutetaan ympäPaljon tutkittua tietoa LUKIJOILTA ristöongelmia. Se merkitsee muun muassa ilmastonmuutoksen voimistamista. Tiedetään, että monimuotoiset, monien lajien erirakenteiset ekosysteemit ovat kaikkein kestävimpiä sekä luontaisia että ihmisen aiheuttamia tuhotekijöitä vastaan. Ne ovat myös tuottavimpia ja taloudellisesti edullisimpia sekä palvelevat parhaiten samanaikaisesti erilaisia ihmisen käyttötarpeita. Metsän arvo säilyy sekä taloudellisesti että elinympäristönä ja monikäytön kohteena. Kaikkia puustoja voidaan hoitaa erilaisilla jatkuvan kasvatuksen hakkuilla. Jatkuvaa kasvatusta voidaan tehdä hyvin monella hakkuutavalla. Niitä ovat esimerkiksi puittain tai puuryhmittäin isojen puiden poiminta(harsinta)hakkuu eli yläharvennus ja ylispuuhakkuu. Luontaisesti ilmaiseksi syntynyttä alikasvosta ei raivata. Kaikki hakkuut tehdään yläharvennusperiaatteella eli hakataan vain ns. arvokasvukynnyksen saavuttaneita isoimpia ”rahapuita” ja pienien puiden annetaan vuorollaan kehittyä hakkuukypsiksi. Jatkuva kasvatus voidaan aloittaa milloin tahansa missä tahansa metsikössä, myös taimikosta. Mitään siirtymäaikoja ei tarvita. OLAVI LAIHO ERKKI LÄHDE PILKKEITÄ / 11.5.2017 Lukijamatka 16.9.–24.9.2017 MATKAN HINTA: Kestotilaajan etuhinta jaetussa kahden hengen huoneessa: 3 980 € / hlö (ilman kestotilaajaetua 4 055 €)Yhden hengen huoneen lisämaksu: 820 € / hlö Trio Travelsin palvelumaksu: 15 € / hlö Matkan hinta on laskettu 23.1.2017 voimassa olevan valuuttakurssin mukaan. Kurssitarkistus tehdään kuluttajaviranomaisen ohjeen mukaan 6 viikkoa ennen matkan alkua. ILMOITTAUTUMISET JA TIEDUSTELUT Vastuulliselle matkanjärjestäjälle 16.6.2017 mennessä tai niin kauan kuin paikkoja riittää. Kon-Tiki Tours / Trio Travels Ltd Oy Puh. 045 124 2005 TAI info@kontiki.? www.triotravels.? Kestotilaajan etu 75 € Syksyllä Yhdysvaltojen länsirannikolle! Näemme lännen suurkaupungin, jylhiä vuoristomaisemia ja jykeviä metsiä, Tyynen valtameren rannikon ja Columbia-joen. Tapaamme metsäammattilaisia ja amerikansuomalaisia. Matkaisäntänä ja asiantuntijana Mikko Häyrynen Metsälehdestä Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi on alueensa suurin toimija yksityismetsätaloudessa. Palvelemme 11 500 metsänomistajaa kahdentoista kunnan alueella. Toimihenkilöitä palveluksessamme on 50 ja liikevaihtomme on noin 14 milj. euroa. Haemme vakituiseen työsuhteeseen METSÄASIANTUNTIJAA toimimaan Viitasaaren kunnan alueelle. Edellytämme soveltuvaa metsäalan koulutusta arvostamme sitoutumista, myyntija asiakaspalvelutaitoja sekä kokemusta puukaupasta. Palkkaus YT/ Meto tes:n mukaan. Hakemukset liitteineen 19.5.2017 mennessä osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi, Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi. Sähköpostitse osoitteeseen: ilpo.pentinpuro@mhy.fi. Hakemuksia ei palauteta. Tiedotamme työnhaun tuloksista osoitteessa: www.mhy.fi/keski-suomi. Tiedusteluihin vastaa tj. Ilpo Pentinpuro p. 040 554 3857. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi päätoimisto: Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi www.mhy.fi/keski-suomi ? www.facebook.com/mhykeskisuomi Metsänomistajat KESKI-SUOMI Lisätietoja: www.jao.fi/tyopaikat tai www.kuntarekry.fi Haemme päätoimista Jämsän ammattiopisto on nuorten ja aikuisten monialainen ammatillinen oppilaitos, joka kehittää seutua tiiviissä yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Jämsän ammattiopisto on osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää. ja o. fi koneellisen puunkorjuun tuntiopettajaa LOUNAIS-HÄME Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme toimii Forssan kaupungin sekä Tammelan ja Urjalan kuntien alueella. Vakinaisia toimihenkilöitä on palveluksessamme 7. Haemme Tammelaan METSÄASIANTUNTIJAA Työtehtäviisi kuuluu puukauppa-, metsänhoitoja asiantuntijapalveluiden markkinointi, suunnittelu ja toteutus sekä metsänomistajien neuvonta ja koulutus. Arvostamme työtehtävään soveltuvaa koulutusta sekä kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Palkkaus YT/Meto työehtosopimuksen mukaan. Hakemukset ansioluetteloineen pyydämme toimittamaan 26.5.2017 mennessä sähköpostilla osoitteeseen kari.kannisto@mhy.fi. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Kari Kannisto puh. 040 7070 459 metsänhoitoyhdistys MHY Lounais-Häme 2x100_92mm 4.5.2017 10.23 Sivu 1
• 30 11.5.2017 / PILKKEITÄ TAPIO OY MMM MIKKO NIEMI on aloittanut metsäbiotalouden digiasiantuntijan tehtävässä. Hänen vahvinta osaamistaan ovat metsäsuunnittelu, metsävaratiedon käsittely sekä paikkatietoanalyysit. SUOMEN METSÄKESKUS TIMO PISTO on valittu Suomen metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen metsäbiotalouskoordinaattoriksi 15.5.2017 alkaen. Piston toimipaikka on Kajaani ja toimialueena ovat Kainuu, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. KATRIINA LIUSJÄRVI on aloittanut Suomen metsäkeskuksen viestintäpäällikkönä. Liusjärven toimipaikkana on Lahti. LUVIAN SAHA OY Metsätalousinsinööri JUHO HONKELA , 40, on nimitetty Luvian Saha Oy:n metsäpäälliköksi. Honkela siirtyy uuteen tehtäväänsä UPM Metsän palveluksesta. JPS TEKNIK AB MARKO SORMUNEN on nimitetty Area Manageriksi. Sormunen vastaa markkinoinnista, myynnistä sekä jälkimarkkinoinnista mukaan lukien huolto sekä takuut koko Suomen alueella. NIMITYKSIÄ RAKAS PÄIVÄKIRJA LIISA SAARENMAA Kirjoittaja on metsäneuvos NUORTEVA HEIKKI NUORTEVA, teksti ja kuva V uoristossa lähellä ensimmäisen maailmansodan syntysijoja – Sarajevosta itään – sinnittelee sisukas havupuulaji. Ennen viimeistä jääkautta se hallitsi suvereenisti muun muassa silloista Keski-Eurooppaa. Jääkauden jälkeen puu hävisi ihmisten ilmoilta pitkäksi aikaa, kunnes se viimein löydettiin Serbian vuoristosta. Euroopassa on kaksi kotoperäiseksi luokiteltua varsinaista kuusilajia: serbiankuusi (Picea omorika ) ja suomalaisten kotikuusena tuntema metsäkuusi (P. abies ). Molemmat lajit ovat korkeilla alueilla kasvaessaan latvukseltaan kapeita ja niiden runko sekä neulaset ovat keskenään samaa kokoluokkaa. Serbiankuusen kävyt ovat sen sijaan usein pienempiä kuin metsäkuusella, ja serbiankuusen neulasten toinen puoli on hopeanhohtoinen kahden ilmarakorivinsä takia. Serbiankuusta kasvaa luontaisesti enää muutamalla pirstaloituneella alueella Serbiassa ja Bosnia Herzegovinassa. Puut viihtyvät tyypillisesti vuorten pohjoisrinteillä 800–1 500 metrin korkeudessa. Fossiililöytöjen perusteella serbiankuusta tai sen lähisukulaista on ennen viimeistä jääkautta kasvanut laajoilla alueilla. Nykyolosuhteissa puu ei jostakin syystä ole selvinnyt enää kilpailussa muita lajeja vastaan. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN onkin luokitellut serbiankuusen ”vaarantuneeksi lajiksi”. Serbiankuusi saavuttaa parhaimmillaan yli 50 metrin pituuden. Suomessakin puu voi kasvaa tukkipuun mittoihin, ja sitä viljellään myös joulukuuseksi. Serbiankuusta on istutettu menestyksekkäästi ympäri pohjoista havupuuvyöhykettä Euroopasta Pohjois-Amerikkaan. Kaupunkija teollisuusalueilla sitä pidetään metsäkuusta kestävämpänä muun muassa ilman epäpuhtauksia vastaan. Kotiseudullaan Balkanin alueen vuoristossa se joutuu sietämään myös kuumia ja kuivia kesiä. Toivelistan päätös Samana vuonna, jolloin maailman ensimmäinen jääkiekon halliottelu pelattiin Kanadan Montrealissa 1875, samoili lääkäri-kasvitieteilijä Josif Pan?i? tapansa mukaan Serbian metsissä. Tara-vuoren vaikeakulkuisessa maastossa hän löysi yllättäen kuusia, joita ei äkkipäätään tunnistanut. Innoissaan hän kuvaili lajin tieteelle uudeksi havupuulajiksi. "Kannustavat” tiedemieskollegat suhtautuivat kuvaukseen aluksi epäillen – ”kuinka valistuneessa Euroopassa olisi voinut piileskellä vielä ennestään tuntematon puulaji?” Myöhemmin asia kuitenkin varmistui, ja löytäjä sai havainnolleen tiedemaailman hyväksynnän ja kunnioituksen. Pan?i? kohosi sittemmin Serbian kuninkaallisen akatemian johtajaksi ja serbiankuusen löytämistä pidetään hänen tiedemiesuransa merkkipaaluna. Elokuvassa ”Bucket List” Jack Nicholsonin esittämä miljonääri päätyy toivelistansa mukaisesti lopulta ”majesteettiseen paikkaan” Himalajan huipulle. Myös oikeassa elämässä serbiankuusen löytäjän viimeinen toive toteutettiin 63 vuotta kuolemansa jälkeen – Pan?i? päätyi haudatuksi lempivuorensa Kopaonikin korkeimmalle huipulle Serbiaan. Yli kahden kilometrin korkeuteen rakennetun mausoleumin arkku valmistettiin serbiankuusesta. Sisukkaat serbiankuuset HYVIN KAUAN AIKAA SITTEN – tarkemmin sanottuna 1980-luvulla – työskentelin koulutusmetsänhoitajana Lapin piirimetsälautakunnassa. Sattuipa niin, että Lappia koskevat valtakunnan metsien 7. inventoinnin tulokset valmistuivat, ja sen kunniaksi piirimetsälautakunta järjesti isänmaallisen kansanjuhlan Rovaniemellä. Pääpuhujana oli professori Kullervo Kuusela, jonka johdolla inventoinnit tuohon maailman aikaan tehtiin. Koulutusmetsänhoitajalle lankesi tehtäväksi kirjoittaa puhe tilaisuuden isännälle eli piirimetsälautakunnan puheenjohtajalle. Puheen teko oli vaikeaa, sillä vaikka metsien kasvu oli yltynyt kovaan nousuun, lisää hakattavaa ei suinkaan ollut luvassa vielä vuosikymmeniin, mikä johtui suuresta nuorten metsien osuudesta. Lapin metsiä oli määrätietoisesti uudistettu sotien jälkeen, ja sama meno jatkuin kiihkeänä vielä 1980-luvullakin, kun Lapin lain nojalla uudistettiin kymmeniä tuhansia hehtaareita vajaatuottoisia metsiä. Maanomistajalle Lapin laki oli tarjous, josta ei kannattanut kieltäytyä: taimet tai siemenet ja viljelytyö maksettiin sataprosenttisesti valtion kassasta. Piirimetsälautakunnan virkailijat etsivät vajaatuottoiset kohteet, eikä maanomistajan tarvinnut muuta kuin tehdä puukauppa. MOINEN MENO HUOLESTUTTI kuitenkin sekä metsäteollisuutta että piirimetsälautakuntaa, koska Lapin lain piikki ei olisi ikuisesti auki. Superhienolle erikoistarjoukselle tulisi vääjäämättä loppu – ja mistäs teollisuus sitten saisi puunsa, kun maanomistajien puunmyyntihalutkin tyssäisivät. Piirimetsälautakunta pelkäsi sellaistakin, että puupulan takia teollisuus keräisi kamppeensa ja muuttaisi muualle. Pelko ei ollut täysin perusteeton, sillä suuria sahoja ole jo lakkautettu ja muitakin oli jo lakkautusuhan alla. Pelättiin myös, että kun teollisuus kerran lähtee, se ei enää ikinä tule takaisin. Se olisi ollut vertaansa vailla oleva onnettomuus, koska muutaman vuosikymmenen perästä metsistä olisi riittänyt hakattavaa vaikka millä mitalla. NUORI JA HÖLMÖ koulutusmetsänhoitaja – yllytettynä – kirjoitti piirimetsälautakunnan puheenjohtajalle puheen, jossa viitattiin Raamatun kertomukseen faraon unesta ja seitsemästä lihavasta ja seitsemästä laihasta vuodesta, vaikka Lapin metsien osalta laihat vuodet tulisivat ensin ja lihavat vasta myöhemmin. Puheenjohtaja käski pyyhkiä vertauksen pois puheestaan, ja niin teinkin. Muiden kanssa mansikkakakkua mutustellessani surin kuitenkin edessä olevia loputtoman pitkiä vuosikymmeniä, joiden jälkeen vasta puupula helpottaisi. Se aika on nyt, ja vaikka Lapin metsiä voidaan hakata kestävästi kolme kertaa enemmän kuin nuoruudessani, pelko puupulasta elää. Lapin laki Serbiankuusen neulasten toinen puoli on hopeanhohtoinen kahden ilmarakorivin takia. Merkkipäivä-palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Sähköposti: paivi.laipio@metsalehti.fi. Nimitysuutisia voi lähettää osoitteella tiedotteet@metsalehti.fi.
• 31 PILKKEITÄ / 11.5.2017 Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero ENSI NUMEROSSA SEURAAVA METSÄLEHTI MAKASIINI ILMESTYY 26. TOUKOKUUTA. Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: Kestotilaus jatkuu automaattisesti tilausjaksoittain ilman peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä ennen uuden tilauskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun, asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai p.09 315 49 840. METSÄKUSTANNUS OY Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Näköislehden ja lehtiarkiston lukuoikeus Lehtiluukku.fi -palvelussa (arvo 57,50 €/v) ? Maksullinen artikkelisisältö kokonaisuudessaan Metsalehti.fi -verkkopalvelussa (arvo 7,90 €/kk) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa Metsäkustannus maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (Makasiinin osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 181,30 €/v Palvelukortti Jo rm a Lu ht a TÄMÄN METSÄRISTIKON vastausten tulee olla perillä 11.5.2017 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT METSÄRISTIKOSTA 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Reijo Hallikainen, Kuopio, Riitta Kemppainen, Hyrynsalmi ja Mauri Kuusinen, Tampere. Onnittelumme heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO LÖYTYY myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. METSÄRISTIKKO 9 METSÄRISTIKKO 6, OIKEA RATKAISU – Uudet metsäammattilaiset – Luontaisen uudistamisen haasteet – Näin tehdään testamentti – Jätä taimikkoon lehtipuitakin – Testissä taimivakka – Keskiyön auringon jäljillä
• C M Y CM MY CY CMY K 1s-metsalehti_final.pdf 1 5.5.2017 12.13