TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Tuhansien metsähehtaarien pakkolunastukset perustuvat 70-luvun lakiin – ja korvaustasoon. Sivut 8–11 SÄHKÖN VIEMÄÄ PERJANTAINA 12. TOUKOKUUTA 2023 ? NRO 9 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 10103_.indd 1 10103_.indd 1 6.5.2023 16.50 6.5.2023 16.50
AJANKOHTAINEN / UUTISET 12.5.2023 2 Metsälehti.fi UUTISET Metsäteollisuus siirtyi Lehtomäen aikakauteen ›› 6–7 Kirjanpainaja tuottaa kiirettä kesän korjuisiin ›› 12–13 METSÄSTÄ Nykyojat ovat matalampia ›› 18–19 Digikarttaan ei pidä aina uskoa ›› 22 Kokeilussa Echon uutuusraivuri ›› 24 PILKKEITÄ Eräkuvauksen harmaalla alueella ›› 28–29 Lapset päiväksi metsäretkelle ›› 34 TÄSSÄ NUMEROSSA Metsälehti 91. vuosikerta, perustettu 1933 Julkaisija Tapio Palvelut Oy Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0355-0893 (painettu) ISSN 2737-1123 (verkkojulkaisu) Levikki 30 565 (LT/21) Lukijoita 164 000 (KMT/22) Painopaikka Sanoma Manu, Tampere TORSTAINA 7. LOKAKUUTA 2021 ? NRO 18 Tuhansien metsähehtaarien pakkolunastukset perustuvat 70-luvun lakiin – ja korvaustasoon. Sivut 8–11 SÄHKÖN VIEMÄÄ PERJANTAINA 12. TOUKOKUUTA 2023 ? NRO 9 ? PERUSTETTU VUONNA 1933 Sami Puukangas katselee metsätilalleen tulevan voimalinjan paikkaa. (Kuva: Esko Keski-Vähälä) MIKKO RIIKILÄ VIIME vuosina vuoden parhaat kantohinnat on nähty loppukeväällä. Sen jälkeen hintakäyrät ovat kääntyneet laskuun, joka on oiennut vasta loppuvuodesta. Tämän on arveltu johtuvan metsäyhtiöiden alkuvuonna tekemilleen puukaupoille luvatuista hintatakuista. Hintatakuu tarkoittaa, että kaupassa sovittuja kantohintoja verrataan kesän ja alkusyksyn toteutuneisiin hintoihin. Ostaja maksaa lisähintaa, jos vertailujakson hinnat kohoavat takuun piirissä olevassa kaupassa sovittuja kantohintoja korkeammiksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kantohintakäyrät antavat tukea epäilykselle. Metsä Group sen sijaan kiistää epäilyt. ”Tuota en allekirjoita. Puun hinta määräytyy suhdannetilanteen ja puumarkkinatilanteen mukaan joka päivä”, kuittaa Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen. Mutta kuinka käy tänä vuonna, lopahtaako puukaupan kevätkiima taas suvivirteen, kuten monena vuonna on käynyt? Jumppasta tulkiten näin voi päätellä, vaikka hän ei ota suoraan kantaa puuntarpeeseen tai hintakehitykseen. ”Saimme talvella hyvin sujuneen korjuun ansiosta puun varastot tavoitellulle tasolle. Lisäksi sellutehtaamme eivät toisen vuosineljänneksen aikana käy täydellä kapasiteetilla.” Toisaalta Jumppanenkin vakuuttaa, että kesällä tehtäville harvennuksille on vahvasti kysyntää. Myös hankintapuu kelpaa Metsä Groupille. Kemissä 2019–2022 Kuitupuun hintakehitys pystykaupoissa Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2019 2020 2021 2022 2023 €/m 3 Lä hd e: Lu ke / / / › Viime vuosina varsinkin kuitupuusta on maksettu parhaat hinnat touko-kesäkuun vaihteessa. › Puukauppoja tehdään keväällä paljon, koska osa metsäyhtiöistä tarjoaa ennen kesää tehdyille kaupoille hintatakuun. › Ostaja sitoutuu maksamaan hintatakuukaupoille lisähintaa, jos hinnat kohoavat kesän ja syksyn aikana alkuvuonna sovittua hintaa korkeammiksi. › Hintatilasto näyttää neljän edellisen viikon keskihinnan. 15 20 25 30 / LOPAHTAAKO PUUKAUPAN KEVÄTKIIMA TÄNÄKIN VUONNA SUVIVIRTEEN? Kantohinnat rikkovat ennätyksiä ja puukauppa käy. Kokonaan toinen asia on, jatkuuko tilanne tälläkään kertaa juhannukseen asti. 10104_.indd 2 10104_.indd 2 6.5.2023 16.55 6.5.2023 16.55
UUTISET 12.5.2023 Metsälehti.fi 3 syksyllä käynnistyvän biotuotetehtaan puunhankinnan aloitus osaltaan varmistaa puukaupan vauhtia kesällä. Leimikoita urakalla Metsänhoitoyhdistysten mukaan metsänomistajat teettävät leimikoita innokkaammin kuin vuosiin. Tällä hetkellä suosittuja ovat erityisesti harvennusleimikot, koska sekä kuituettä energiapuun kysyntä on vahvaa ja hintatarjoukset hyviä. Kauppa alkoi vauhdittua vasta vapun tienoilla. Myyjät ovat pitkälle kevääseen olleet odottavalla kannalla, vaikka kuitupuun reaalihinnat ovat 2000-luvun korkeimmalla tasolla ja tukkileimikoistakin maksetaan messevästi. Metsänhoitoyhdistys Päijänteen toiminnanjohtaja Petri Takalo odottaa, että moni kärkkyy edelleen parasta myyntihetkeä. ”Monellakaan ei ole pakottavaa tarvetta myydä puuta, koska takana on monta hyvää puukauppavuotta. Kauppoja tehdään, kun hinta koetaan tyydyttäväksi.” Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman ei usko, että kuitupuun hintoja voitaisiin alentaa ilman, että kauppa pysähtyy. Energiapuun hyvä kysyntä varmistaa kuitupuun hintatasoa. ”Kuituja energiapuun yhteenlaskettu kysyntä ylittää tarjonnan, joten hintoja olisi vaikea laskea ilman että kauppa pysähtyisi. Pikemminkin energiaja kuitupuu ovat kirittäneet toisiaan. Kun kuitupuun hintaa nostetaan, myös energiapuun hinta nousee”, Sahlman sanoo. Hänen mukaansa energiapuun viime vuonna kiihtynyt kysyntä on tärkein syy sille, että kuitupuun hinnat ovat nousseet nykyiselle tasolle. Tukkeja selluun Hyvillä kohteilla kuitupuun kantohinnat ovat kivunneet 30 euroon, koivulla paikoin jopa tätäkin korkeammaksi. Tukkikaupassa näkymät ovat sumeat, ja osa sahoista on hiljaa. Silti tukista maksetaan huippuhintoja. Eteläja Länsi-Suomessa on viime viikkoina tarjottu yli 85 euron kantohintaa kuusitukille. Sisä-Suomessakin parhaat hinnat ovat yli 80 euron. Mänty tulee hieman perässä. Takalon mukaan pääosa tukkileimikoista menee tällä hetkellä isoille metsäyhtiöille. ”Puuntarve on ollut niin kovaa, että korjuu ohjataan päätehakkuille, joista saadaan nopeimmin puuta liikkeelle.” Hänen tietojensa mukaan kevään päätehakkuilta on paikoin ajettu sekä tukit että kuidut samaan kasaan ja viety sellun raaka-aineeksi. ”Tukeista on toki maksettu oikea hinta, mutta myyjän kannattaa olla tarkkana, että tukit tehdään kauppasopimuksen mukaisin mitoin eikä kuitupuun saantoa yritetä maksimoida”, Takalo huomauttaa. 2019–2022 Kuitupuun hintakehitys pystykaupoissa Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 2019 2020 2021 2022 2023 €/m 3 Lä hd e: Lu ke / / / › Viime vuosina varsinkin kuitupuusta on maksettu parhaat hinnat touko-kesäkuun vaihteessa. › Puukauppoja tehdään keväällä paljon, koska osa metsäyhtiöistä tarjoaa ennen kesää tehdyille kaupoille hintatakuun. › Ostaja sitoutuu maksamaan hintatakuukaupoille lisähintaa, jos hinnat kohoavat kesän ja syksyn aikana alkuvuonna sovittua hintaa korkeammiksi. › Hintatilasto näyttää neljän edellisen viikon keskihinnan. 15 20 25 30 / LOPAHTAAKO PUUKAUPAN KEVÄTKIIMA TÄNÄKIN VUONNA SUVIVIRTEEN? ”Kauppoja tehdään, kun hinta koetaan tyydyttäväksi.” MIKKO HÄYRYNEN KOTIMAAN puun kysyntä kasvaa ja hinnat sekä hakkuumäärät nousevat, vaikka metsäteollisuuden kustannukset kasvavat ja viennin arvo laskee, kuvaa Pellervon taloustutkimus PTT metsäalan näkymiä tänä vuonna. Puutuoteteollisuuden tilanne on hankala, koska rakentaminen vähenee globaalisti korkojen noustessa ja kuluttajien ostovoiman hiipuessa. Sahatavaran kysyntä heikkenee kaikilla keskeisillä markkina-alueilla eli Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. ”Kysynnän voimakkaan laskun ja kustannusten nousun takia sahat joutunevat turvautumaan syksyllä lomautuksiin”, metsäekonomisti Matti Valonen arvioi. Uusien sahojen käyntiasteet ovat jäämässä suunniteltua alhaisemmiksi. Kuitupuun hinnat vahvassa nousussa PTT:n mukaan voimakkaampia sopeutumistoimia eli kapasiteetin sulkemisia on tulossa paperiteollisuudessa. Korona-aikana kysyntää oli sulkemisten vuoksi tarjontaa enemmän, mutta nyt on palattu ylitarjonnan aikaan. Myös maailman sellunkysyntä on ainakin hetkellisesti laskemassa. Teollisuus kuitenkin tarvitsee puuta ja Venäjän-tuonti on korvattava. Pystykauppojen määrä kasvaa viime vuodesta selvästi, ja se näkyy erityisesti kuitupuun kauppamäärien kasvuna. Ensi vuonna yksityismetsien pystykauppamäärä nousee edelleen muutamia prosentteja ja painottuu kuitupuuhun. Kuitupuun ja tukin hintasuhde kaventuu pitkästä aikaa. Kuitupuun nimellinen keskihinta nousee tänä vuonna hieman yli neljänneksellä, tukkipuun noin kuusi prosenttia ja reaalihinta pysyy lähellä viime vuoden hintaa. Koivutukin hinta nousee havutukkia voimakkaammin. Jonkin verran kotimaan puumarkkinoiden painettaa vähentää tuonnin elpyminen erityisesti ruotsalaisen havukuitupuun vetämänä, kun Kemin biotuotetehdas käynnistyy ensi syksynä. PTT: KUITUPUUN HINTAAN NELJÄNNES LISÄÄ 10104_.indd 3 10104_.indd 3 6.5.2023 16.55 6.5.2023 16.55
AJASSA 12.5.2023 4 Metsälehti.fi MIKKO HÄYRYNEN ELY-KESKUSTEN yksityistieavustus nousi vuoden alussa ja korotettu tuki on määräaikaisesti voimassa vuoden 2025 loppuun. Siltojen osalta tuki on 85 prosenttia, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. ”Nyt kannattaa olla aktiivinen jos silta pitää uusia tai perusparantaa, sillä suunnittelukin vie aikansa”, yksityistieasiantuntija Risto Herrala korostaa. Kahden suunnan tukea Metsätien perusparannukseen tai yksinomaan sillan kunnostukseen voi hakea joko ely-keskuksen tukea tai kemeratukea, mutta vain toista. Perinteisesti jako on mennyt niin, että ely-keskuksen yksityisMetsäteiden silloille korotettu korjaustuki Yksityisteiden siltojen korjausvelkaa on kasautunut huomattavasti. Sonkakivalon yksityistien silta Rovaniemellä ennen... TI M O PI ST O TI M O PI ST O ... ja jälkeen remontin. Tie palvelee myös metsäteiden kuljetuksia, ja uusi silta tehtiin ely-keskuksen tuella. tieavustus on tarkoitettu teille, joilla on asutusta, ja kemeratuki on metsäteitä varten. ”Yksityistieavustuksen edellytyksenä on, että tiellä on tiekunta, joka tekee hakemuksen. Sillan korjaustai uusimistarpeen tulee olla silta-ammattilaisen toteama ja suunnittelema.” Tukimuotojen merkittävä ero on, että ely-keskuksen tuki lasketaan arvonlisäverollisista kustannuksista ja maksetaan tiekunnalle, kemeratuki taas arvonlisäverottomista kustannuksista ja myönnetään tien metsänomistajaosakkaille. Kemeraa ei myönnetä tiekunnan yhteisöjäsenille, kuten Metsähallitukselle, sijoitusyhtiöille, kunnille tai seurakunnille, mutta yhteisöjäsenet ovat tiekunnan kautta ely-keskuksen tuen piirissä. ”Vaikka vakituisen asutuksen tiet ovat ely-tuessa etusijalla, kannattaa myös metsäteiden tiekuntien tiedustella avustuksia etenkin siltoihin, mutta myös kantavuuden ja kuivatuksen parantamiseen”, Herrala vinkkaa. ”Myös suuret siltarummut kuuluvat tuen piiriin, mutta tukiprosentti voi olla pienempi kuin sillassa.” Yksityistieavustuksen tukiprosentti metsätien tavanomaiseen perusparannukseen on 70. Avustukset ovat harkinnanvaraisia eli tukeen vaikuttaa paljonko hakemuksia tulee ja miten rahat riittävät. Huomattava korjausvelka Yksityisteillä on noin 13 000 siltaa, joista noin 4 500 on metsäteillä. ”Noin viidenneksellä yksityisteiden silloista on huomattavia korjaustai uusimistarpeita”, erityisasiantuntija Timo Pisto Metsäkeskuksesta arvioi. Parhaillaan on menossa Tiesit -hanke, jossa yksityistieverkon ja sen siltojen kunto kartoitetaan. Kokonaiskuva koko maan tilanteesta on selvillä ensi vuoden loppuun mennessä. JUSSI COLLIN KEMERATUKIA on maksettu alkuvuonna 8,2 miljoonaa euroa, Suomen metsäkeskuksen tilastoista selviää. Se on runsas miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna tammi-huhtikuussa. Eniten tukea on maksettu Pohjois-Pohjanmaalla, 1,4 miljoonaa euroa. Eniten käyttö lisääntyi Etelä-Pohjanmaalla, peräti 50 prosenttia. Vahvaa kasvua oli myös Keski-Pohjanmaalla (44 prosenttia), Etelä-Karjalassa (38 prosenttia) ja Keski-Suomessa (37 prosenttia). Kemeramaksut kasvoivat useimmissa maakunnissa, mutta vain Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla käyttö väheni vuodentakaisesta. Kuluvalle vuodelle kemeratukea on varattu yhteensä lähes 48 miljoonaa euroa. Viime vuonna tukea käytettiin vajaat 37 miljoonaa euroa. Tukea maksetaan muun muassa nuoren metsän hoitoon, taimikon varhaishoitoon ja suometsänhoitoon. Kemeran käyttö kasvanut Taimituotanto kasvussa Kotimaiset taimitarhat toimittivat viime vuonna metsänviljelyyn yli 174 miljoonaa tainta, Ruokaviraston tilastoista selviää. Määrä kasvoi edellisvuodesta runsaalla 20 miljoonalla taimella. Taimimäärästä lähes kaksi kolmannesta oli kuusta (114 miljoonaa tainta). Männyn osuus oli vajaa kolmannes (52 miljoonaa tainta) ja rauduskoivun neljä prosenttia (runsaat seitsemän miljoonaa tainta). Metsäkonekoulutuksella haasteita Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä Redussa on huomattu, että metsäalan suosio on kasvussa. Metsäkonekoulutuksen yhtä oppilaspaikkaa kohti on 1,44 ensisijaista hakijaa, kertoi toimialapäällikkö Kyösti Paloniemi Lapin metsätalouspäivillä. Ongelma on, että joka kolmas valmistuneista työllistyy metsäalan ulkopuolelle. ”Muutaman vuoden jälkeen enää 50–53 prosenttia työskentelee metsäkonealalla”, Paloniemi kertoi Finsilva puksuttaa huipputuloksia Metsänomistusyhtiö Finsilvan viime vuoden liikevaihto nousi 1,5 miljoonalla eurolla 27,3 miljoonaan. Liiketulos kasvoi 1,8 miljoonalla 21,4 miljoonaan euroon ja viimeisen rivin nettotulos 1,7 miljoonalla 14,6 miljoonaan euroon. Toimitusjohtaja Juha Hakkaraisen mukaan puun hyvä kysyntä ja hinta vauhdittivat metsätalouden hyvään tulokseen. Droonilla kirjanpainajaa tunnistamaan Jyväskylän yliopiston ja Paikkatietokeskuksen yhteishankkeessa on kehitetty droonipohjainen menetelmä puiden kunnon analysointiin. Erityisesti paneuduttiin kuusia vaivaavan kirjanpainajan tunnistamiseen. Kehitetyt menetelmät mahdollistavat puiden kunnon edullisen mittauksen ja kirjanpainajien sekä muiden taudinaiheuttajien aiheuttamien häiriöiden havaitsemisen. LYHYET 10105_.indd 4 10105_.indd 4 6.5.2023 16.58 6.5.2023 16.58
AJASSA 12.5.2023 MIKKO RIIKILÄ VALAJANAAVAN yhteismetsä Ranualla päätti panna myyntiin yhtenäisen Tainivaaran palstan, jossa kasvullista metsämaata on noin 2 200 hehtaaria. Puuta on tuoreen metsäarvion mukaan noin 200 000 kuutiometriä. Talouskäytössä olevien metsien keskimääräinen puusto on noin 80 kuutiometriä hehtaarilla. Tainivaara sijaitsee pääosin Simon kunnan alueella. ”Valajanaavan yhteismetsä perustettiin asutustilojen lisämaaksi 1960-luvun puolivälissä, ja silloin alueella oli vanhoja metsiä. Ne on nyt hakattu ja tilalle on kohonnut kasvuisia nuoria metsiä”, kertoo Valajanaavan yhteismetsän varapuheenjohtaja Tuomo Marttila. Hänen mukaansa yhteismetsä on vajaan 20 suvun omistama. Osa osuuksista on tosin kuolinpesien hallussa. Marttilan mukaan suuri osa osakkaita on kohtalaisen varttuneita, ja he haluaisivat päästä nauttimaan yhteismetsäosuuksiensa arvosta kauppaamalla Tainivaaran, joka on yli puolet yhteismetsän koko pinta-alasta. Talousmetsien ohella Tainivaaran tilaan kuuluu noin 800 hehtaaria suojeltuja metsiä sekä noin kolmensadan hehtaarin loppuun käytetty turvekenttä, jota on kaavailtu aurinkovoimalan tontiksi. Alueella on suunnitelmia myös tuulivoimapuistosta. Jättimetsäpalsta myynnissä Pohjois-Suomessa Yhteismetsä myy 4 000 hehtaarin metsäpalstaa Kemin tulevan sellutehtaan puunhankinnan ydinalueella. Ranua ”Olemme myös rakentaneet alueelle 50 hehtaarin kosteikon, joka suodattaa turvekentältä valuvia vesiä”, Marttila selvittää. Hintaodotuksiaan yhteismetsän edustajat eivät vielä halua paljastaa. Jonkinlaista osviittaa tasosta saa, kun hinnoittelee talouskäytössä olevan puuvarannon, 200 000 kuutiota, Etelä-Lapin metsäkaupoissa toteutuvalla noin 30 euron kuutiohinnalla. Juurikäävän tartuntariski alkaa keväällä lämpötilan noustessa yli 0°C:een ja jatkuu aina pakkasten tuloon saakka. Rotstop on ilmastoystävällisin ja ainoa biologinen vaihtoehto kantokäsittelyyn. rotstop.fi uittokalusto.fi METSÄNOMISTAJA, VALITSE YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KANTOKÄSITTELYAINE PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ! METSÄUREA+ by ForestVital Metsäurea+ käyttämällä teet ympäristöteon ? Metsien kasvatuslannoitukset ovat nopeimpia ja tehokkaimpia maankäyttösektorin hiilensidonnan lisääjiä METSÄUREA+ sisältää 46 % typpeä. Rae on käsitelty ureaasi-inhibiittorilla, joka vähentää typen haihtumista jopa 80 %. Typpeen sijoittamasi rahat tuottavat suurimman mahdollisen hyödyn ja samalla ympäristö kiittää. Korkea typpipitoisuus takaa merkittäviä hehtaarikohtaisia säästöjä tuotteen levityksessä ja kuljetuksissa. 20 m 3 /ha Kasvun lisäys jopa ForestVital.com Ota yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi ja tilaa Metsäurea+ vauhdittamaan metsäsi kasvua! Olemme Suomen johtava metsänlannoituksiin erikoistunut palveluntarjoaja. 10105_.indd 5 10105_.indd 5 6.5.2023 16.58 6.5.2023 16.58
AJASSA / HAASTATTELU 12.5.2023 6 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA IHAN helppoa metsäasioiden haltuun ottaminen ei ole, myöntää Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. Takana on pikakurssi molekyylikemiaa. ”Kun vierailin tehtailla, huomasin, että aloin jossain vaiheessa pudota kärryiltä. Kemian perusteiden avulla pääsee takaisin kyytiin. Kun kyse on puukuidusta, molekyylikemia liittyy kaikkeen sellun keitosta lähtien.” Lehtomäki on toiminut Metsäteollisuuden toimitusjohtajana viime syyskuusta lähtien. Sitä ennen hän työskenteli Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerinä ja sitä ennen valtioneuvoston kanslian valtiosihteerinä. Keskustan kansanedustajana Lehtomäki toimi sekä ympäristöministerinä että ulkomaankauppaja kehitysministerinä. ”Olen katsonut metsäasioita jostain vinkkelistä koko sen ajan, jonka olen työskennellyt yhteiskunnallisissa tehtävissä. Toimialan sisäpuolella en ole kuitenkaan koskaan ennen ollut”, hän kertoo. Juuri metsäalan sisälle pääseminen innosti Lehtomäen hakemaan Metsäteollisuuden toimitusjohtajan paikkaa – kuten myös se, että metsäala on Suomessa iso ja keskeinen toimiala. Aktiivisuutta EU-politiikkaan Uudelle hallitukselle Lehtomäellä on kolme toivetta: kotimaisen puuraaka-aineen saatavuuden turvaaminen, teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen ja aktiivinen EU-politiikka. Näistä Metsäteollisuus ry:ssä on viime aikoina puhuttanut varsinkin EU-politiikka, ja etujärjestö avasikin helmikuussa Brysseliin oman toimistonsa. EU:n metsäasioista julkisuuteen ovat nousseet niin biodiversiteettistrategia ja ennallistamisasetus, ilmastotavoitteet kuin metsäkatoasetuskin. Lehtomäen mielestä suurin haaste eivät kuitenkaan ole yksittäiset asiakokonaisuudet, vaan se, ettei ole laskettu, mikä niiden kokonaisvaikutus on Suomen metsien käytön kannalta. Metsäteollisuus ry valmistautuu nyt tuleviin europarlamenttivaaleihin ja pyrkii vaikuttamaan tulevan komission työohjelmaan. Tavoitteena on UUSI VINKKELI METSÄASIOIHIN Metsäala on tuttu Paula Lehtomäelle, mutta Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan työ vei hänet myös molekyylikemian kurssille. ”Metsien kasvua on mahdollista nostaa vielä jonkin verran nykyisestä.” 10106_.indd 6 10106_.indd 6 6.5.2023 17.06 6.5.2023 17.06
12.5.2023 Metsälehti.fi 7 AJASSA KOLUMNI KUKA KUKA Lauri Saaristo KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE JOHTAVANA ASIANTUNTIJANA TAPIO OY:SSÄ. UUSI VINKKELI METSÄASIOIHIN PAULA LEHTOMÄKI METSÄTEOLLISUUS ry:n toimitusjohtaja 50 vuotta KOTOISIN Kuhmosta, asuu Helsingissä POHJOISMAIDEN ministerineuvoston pääsihteeri 2019–2022, valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri 2015–2019, ympäristöministeri 2007–2011, ulkomaankauppaja kehitysministeri 2003–2007, keskustan kansanedustaja 1999–2015 KAUPPATIETEIDEN maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti PERHEESSÄ mies ja kolme lasta HARRASTAA kuntoliikuntaa ja laulamista EU:n metsäkeskusteluun pitäisi saada myös biotalouden näkökulmaa, linjaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki. saada EU:n metsäkeskusteluun myös biotalouden näkökulmaa. ”Metsäkeskustelu on painottunut lähes pelkästään monimuotoisuuteen ja ilmastonäkökulmaan. Ne ovat tärkeitä, mutta mukaan pitää saada myös biotalouden näkökulmaa. Puu on uusiutuva raaka-aine ja keskeinen keino vahvistaa EU:n omavaraisuutta ja vauhdittaa vihreää siirtymää.” Sellulla tärkeä rooli Suomalaisen metsäteollisuuden tukevaisuuteen Lehtomäki suhtautuu luottavaisesti. ”Suhdanteet vaihtelevat, mutta olennaista on, että pitkällä aikavälillä globaalien markkinoiden arvioidaan kasvavan kaikissa tuoteryhmissä graafisia papereita lukuun ottamatta.” Metsäteollisuuden seuraavaa tähtituotetta Lehtomäki ei lähde arvailemaan. Olennaisempaa on hänen mielestään luoda uusille tuotteille kysyntää, sillä uuden tuotteen tuominen markkinoille edellyttää yleensä jonkin jo olemassa olevan tuotteen syrjäyttämistä. Keskusteluun metsäteollisuustuotteiden jalostusarvon nostamisesta Lehtomäki suhtautuu maltilla. Hänen mielestään on syytä muistaa, että esimerkiksi sellun tuotanto on perusta monelle korkeamman jalostusasteen tuotteelle. ”Monet uudet innovaatiot kumpuavat sellun valmistuksen sivuvirroista, joten ei voi ajatella, että siitä luovuttaisiin.” Metsäalaa on syytetty myös liiallisista hakkuista, mutta Lehtomäen mielestä tilanne on tasapainossa, kunhan Luonnonvarakeskuksen määrittämä suurin kestävä hakkuumäärä ei ylity. ”Uskon, että metsien kasvua on mahdollista nostaa vielä jonkin verran nykyisestä, kunhan metsänhoitotyöt tehdään oikein ja oikeaan aikaan”, hän linjaa. Entä millainen Lehtomäen oma metsäsuhde on? ”Asun metsän reunassa. Käyn metsässä säännöllisesti lenkillä, ja marjojen poiminta kuuluu kesäisiin harrastuksiini. Metsää en omista, mutta tiedostan kyllä, että tähän hommaan kuuluu varmaan se, että oma metsä täytyy jossain vaiheessa hankkia.” UUTISET LÄMPÖENNÄTYSTEN rikkoutumisesta eri puolilla maailmaa ovat niin arkipäiväisiä, etteivät ne herätä kummoisia tunteita. Tänä vuonna on jo saavutettu korkein koskaan mitattu huhtikuinen lämpötila Euroopassa. Sen sijaan lämpenemisen todetut seuraukset saavat pysähtymään, varsinkin kun on kyse vedestä. Tällä hetkellä kuivuudesta kärsitään suuressa osassa Espanjaa. Viime vuonna luimme jokien kuivumisesta tai vesirajoituksista useissa Euroopan maissa. Valtiot joutuvat pohtimaan, kuinka niukkuutta jaetaan kotitalouksien, maatalouden, teollisuuden ja energialaitosten välillä, jos vesipula uhkaa. Elämme nyt 2020-luvun alkua, ja olemme vielä melko kaukana sellaisista kuivuuskausista, joita Eurooppa tulee kuluvalla vuosisadalla kohtaamaan, vaikka fossiilisia päästöjä saataisiinkin vähennettyä kunnianhimoisimpien skenaarioiden mukaan. EU-kansalaiset ja päättäjät tulevat miettimään suhtautumistaan vesivaroihin tilanteessa, jossa vuoristojäätiköiden sulaminen hankaloittaa makean veden saantia ja Välimeren pohjoispuolisilla alueilla kuivuudesta johtuva aavikoituminen etenee. SUOMEEN ILMASTOMALLIT EIVÄT ennusta kroonista vesipulaa vaan päinvastoin sateisuus todennäköisesti kasvaa. Olisi ihme, jos oman mielenkiintomme lisäksi vesivaroihimme – pohjaja pintavesien tilaan – ei kohdentuisi kasvavaa kansainvälistä mielenkiintoa. Se vaikuttaisi varmasti myös metsätalouteen, kuten tänä päivänä vaikuttaa tarve ylläpitää ja lisätä hiilinieluja ja -varastoja sekä monimuotoisuutta. Esimerkiksi metsänuudistamisella on monia hyvin tunnettuja vaikutuksia vesielinympäristöjen ekologiaan ja veden laatuun. Siksi metsäsertifioinnit rajaavat rantojen hakkuita suojavyöhykkeillä. Vaatimuksia on viime aikoina kiristetty. Näiden uusienkin vähimmäisvaatimusten riittävyyttä monessa kohdassa haastaa muuttuva ilmasto, jossa talviaikaiset rankkasateet ja lämpötilan nousu voimistavat vesistöjen rehevöitymistä. KUVITELLAAN, ETTÄ TÄNÄÄN PEFC-sertifioinnissa mukana oleva maanomistaja tekee puron, joen tai järven rannalla olevalla uudistusalueella kymmenen metrin etäisyydelle vesirajasta investoinnin maanmuokkaukseen ja istutukseen sekä myöhemmin taimikonhoitoihin. Investointi on taloudellisesti perusteltu, jos luottaa siihen, että sertifioinnin tai lainsäädännön kautta tulevat käytön rajoitukset vesien varsilla ovat nyt lopullisia ja niiden toistaiseksi jatkunut tiukkeneva kehitys pysähtyi tämän vuosisadan alkuun. Pienempää hukkainvestoinnin riskiä talouteensa hakeva voi pyytää ammattilaiselta apua nykyistä minimivaatimusta leveämmän, poimintahakkuin käsiteltävän suojavyöhykkeen määrittämiseen. PEITTEISYYTTÄ YLLÄPITÄVÄ metsänkäsittelytapa vesien rannoilla tuottaa muitakin hyötyjä kuin edellä todettu taloudellisen riskin hallinta. Suomessa on satojatuhansia kilometrejä puustoista rantaviivaa. Rantametsillä on iso monimuotoisuuspotentiaali niin vesikuin metsäluonnon kannalta. Kun mietimme, missä erityisesti Suomen luonnon tilaa kannattaisi parantaa, yksi suunnitelma on jo valmiina. Se on luontoon vedellä piirretty. VEDELLÄ PIIRRETTY 10106_.indd 7 10106_.indd 7 6.5.2023 17.06 6.5.2023 17.06
AJASSA 12.5.2023 8 Metsälehti.fi TIIA PUUKILA, TEKSTI ESKO KESKI-VÄHÄLÄ, KUVAT T uulija aurinkovoimaloita nousee kiivaaseen tahtiin, kun uusiutumattomia energialähteitä korvataan uusiutuvilla. Metsänomistajille vihreään sähköön siirtyminen tarkoittaa lisää metsämaita halkovia voimalinjoja. Yhä useamman maanomistajan postilaatikkoon kolahtaa lunastuskirje, kun maiden käyttöoikeuksia lunastetaan tulevien sähkövoimalinjojen alta. Näin kävi myös metsänomistaja Sami Puukankaalle. Puukangas on osakkaana metsäyhtymässä. Keski-Pohjanmaalla Ullavassa sijaitseviin yhtymän metsiin vedetään pahimmassa tapauksessa kolme voimalinjaa. Näistä kahta puuhaa tuulivoimayhtiö WPD ja yhtä valtio-omisteinen kantaverkkoyhtiö Fingrid. Alle uhkaa jäädä taimikoiden ohella hyväkasvuista metsää, jota on tuhkalannoitettu ja kunnostusojitettu. Toteutumassa on ainakin yksi tuulivoimayhtiön 400 kilovoltin voimalinja. ”Tällä hetkellä näyttää, että voimalinjan alle menee viisi hehtaaria. Kymmenen hehtaaria menee, jos kaikki kolme linjaa tulee”, Puukangas arvioi. Metsätilanaapurilla voimaVOIMALINJA VEI MAAT Vihreällä sähköllä taotaan bisnestä ja samalla tuhansia hehtaareita yksityistä metsämaata pakkolunastetaan voimalinjojen alta. Tämän sallii 1970-luvulta peräisin oleva lunastuslaki, jonka korvaukset eivät ole tätä päivää. linjojen alle uhkaa mennä vielä enemmän maata, jopa kaksikymmentä hehtaaria. Puukangasta tilanne harmittaa. Maaomistajille on järjestetty kuulemistilaisuuksia, mutta omat vaikutusmahdollisuudet tuntuvat vähäisiltä. ”Sähköhän on kaiken edellä ja kyllä nämä tullaan rakentamaan.” Kolmen miljardin investointi Vastaavat tilanteet kuin Puukankaalla koskettavat jatkossa yhä useampaa maanomistajaa. Merkittävä osa uusiutuvasta energiasta tuotetaan länsirannikolla – Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla – mutta kasvava tarve sähkölle on Etelä-Suomessa. 10107_.indd 8 10107_.indd 8 6.5.2023 17.13 6.5.2023 17.13
AJASSA 12.5.2023 Metsälehti.fi 9 ”Lunastuskorvauksen tulee huomioida lunastajan saama hyöty.” Sami Puukangas näyttää metsätilallaan, mihin tuulivoimayhtiön 400 kilovoltin voimalinja on tulossa. Kaikkiaan linjan alle menee 62 metriä leveä ja 800 metriä pitkä sarka. Pahimmallaan metsänomistajan yhtymän maiden läpi tulee kulkemaan kolme voimalinjaa. Fingridillä on tällä hetkellä kantaverkkoa noin 15 000 kilometriä. Jatkossa tämä ei riitä. Jotta sähkö saadaan välitettyä tuulija aurinkovoimaloista käyttäjille, on kantaverkkoa vahvistettava. ”Meillä on tämän vihreän siirtymän vuoksi todella iso investointiohjelma meneillään ja suunnitteilla”, kertoo ympäristöja maankäyttöyksikön päällikkö Mika Penttilä Fingridiltä. Tavoitteena on rakentaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 110 kilovoltin voimajohtoja noin kaksituhatta kilometriä ja 400 kilovoltin voimajohtoja 3 200 kilometriä. Maankäyttöja rakennuslain mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuitenkin ohjaavat sijoittamaan uudet voimajohdot mahdollisuuksien mukaan nykyisten voimajohtojen rinnalle tai paikalle. ”Valtaosa uusista 110 kilovoltin voimajohdoista rakennetaan samoihin pylväisiin uusien 400 kilovoltin voimajohtojen kanssa, joten uutta voimajohtorakennetta tulee maanomistajien näkökulmasta noin 3500 kilometriä”, Penttilä selventää. Hintaa kantaverkon vahvistamiselle tulee yli kolme miljardia euroa ja maata voimalinjojen alle menee kaikkiaan noin 10 000 hehtaaria. Nykyisen kantaverkon johtopinta-ala on arviolta 60 000 hehtaaria, josta metsämaan osuus on noin 50 000 hehtaaria. Tästä voi päätellä, että kantaverkon investoinneista merkittävä osa tulee jatkossakin kohdistumaan metsiin. Sata metriä leveä aukko Puukankaan yhtymä sijaitse alueella, jonne Fingrid rakentaa kahta vierekkäistä 400 kilowoltin voimalinjaa. Niiden leveys tulee olemaan liki sata metriä. Voimalinja rakennetaan Kalajoelta Jylkän sähköasemalta Alajärvelle ja sieltä Keski-Suomen kautta aina Hausjärvelle asti. Linjan paikasta ei toistaiseksi ole päätöstä. Vaihtoehtoja on kaksi. Toisessa vaihtoehdossa linjat kulkevat Puukankaan yhtymän maiden halki. Paikalliselle metsänhoitoyhdistys Keskipohjalle tilanne, jossa on kaksi linjavaihtoehtoa, on hankala. Lunastukset koskevat metsänhoitoyhdistyksen alueella tuhansia hehtaareita, maanomistajilta tulee runsaasti yhteydenottoja, mutta puolta on mahdotonta valita. ”Jos puolustamme toista maanomistajaa, me toiselle ikään kuin pyllistämme. Emme ole olleet hirveän hanakoita lausumaan tällaiseen, missä linjavaihtoehto on olemassa,” toteaa metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki. 10107_.indd 9 10107_.indd 9 6.5.2023 17.13 6.5.2023 17.13
AJASSA 12.5.2023 10 Metsälehti.fi MITÄ KORVATAAN? KAIKKI hankkeen aiheuttamat taloudelliset menetykset korvataan lunastustoimituksessa Metsämaalla korvaus kostuu summa-arvosta, johon luetaan maapohja, taimikot, odotusarvot tulevasta tuotosta sekä puusto. Hukkaan menneet metsänparannustyöt korvataan vahingonkorvauksena. Metsänomistajan edunvalvontakulut korvataan. Puut myydään joko hankintakauppana yhteismyynnissä ennen lunastustoimitusta tai puuston arvo ja korvaus määrätään lunastustoimituksessa pystykauppahinnoin. Lunastuskorvauksista lähtökohtaisesti 80 prosenttia on verotonta tuloa. Metsänomistajan kannattaa miettiä, onko parempi myydä puut yhteismyynnissä vai arvottaa lunastustoimituksessa. Lunastuskorvauksessa on pienempi veroprosentti, mutta yhteismyynnissä puusta saa rahat heti. Lähde: Fingridin vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala Saatu hyöty huomioon korvauksissa Metsänomistajia lunastuksissa närästää paitsi oman maan käyttöoikeuden rajoittaminen voimalinja-alueella myös siitä maksettava korvaus. Voimajohdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon mahdollistava johtoalueen käyttöoikeus hankitaan lunastamalla. Koko prosessi korvauksineen nojaa lunastuslakiin, jota pidetään auttamatta vanhentuneena. Laki on 1970-luvun lopulta eikä korvauskäytäntöihin ole tämän jälkeen tehty muutoksia. Lunastuskorvauksen määrittää maanmittausinsinööristä ja kahdesta uskotusta miehestä koostuva lunastustoimikunta. Lunastuslain mukaan omaisuus korvataan kohteen käyvän arvon mukaisesti eikä maanomistajan taloudellinen asema saa muuttua. Kysymys on, riittääkö tämä korvaus enää nykypäivänä. Puukankaan mukaan ei. Puukangas vetää metsäänsä punaista kuitunauhaa havainnollistaakseen voimalinjan tieltä raivattavan johtoaukean leveyttä. ”Lunastuslakiin pitäisi saada muutoksia. Se ei ole enää nykyaikaa eikä se ole korvaustasoltaan oikeudenmukainen”, Puukangas alleviivaa. Aikoinaan lunastuslailla turvattiin sähkön saanti maan joka kolkkaan ja tupaan. Nykyään kaikilla on sähköä ja sähkön tuotannosta ja siirrosta on tullut bisnestä. Korvauksissa tämä ei näy. ”Nykyisen lunastuslain perusajatus on, että lunastuskorvauksen tulee vastata sitä omaisuutta, jonka luovuttava menettää – ei sitä, jonka lunastaja saa. Lain ydintä pitäisi muuttaa siten, että lunastuskorvauksen tulee huomioida lunastajan saama hyöty”, arvioi maankäytön asiantuntija Juho Ikonen Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:lta. Viime hallituskaudella puuhattiin lunastuslain päivitystä, mutta se jäi lopulta yritykseksi. Tulevan hallituksen osalta Ikonen on toiveikas. Puolueet, joiAlijäämää Etelä-Suomessa Järvilinja Jokilinja Rannikkolinja Auroraline Tuonti ja tuotanto ylijäämäistä Pohjois-Suomessa Metsälinja Keski-Suomen poikkileikkaus Siirtokapasiteetin kriittinen leikkaus pohjoiseteläsuunnassa Suunnittelussa tai rakenteilla Valmis siirtoyhteys Lähde: Fngrid Oyj Vihreään sähköön siirtyminen edellyttää valtakunnallisen kantaverkon vahvistamista. Uutta kantaverkkoa rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 3 500 kilometriä. 10107_.indd 10 10107_.indd 10 6.5.2023 17.13 6.5.2023 17.13
AJASSA 12.5.2023 Metsälehti.fi 11 voimalaa ja suunnitteilla vajaa 350 tuulivoimalahanketta, joista kaikki eivät tosin toteudu. Tuulija aurinkovoimahankkeessa voimalaitoksia ei voida rakentaa ilman maanomistajan suostumusta. Tuulivoimasta saatava vuosittainen vuokratuotto on merkittävä esimerkiksi metsätaloudesta saatavaan tuloon verrattuna. Sen sijaan tuulivoimapuistosta voidaan vetää liitäntäjohto kantaverkkoon lunastuslain nojalla. Tämä on omiaan eriarvoistamaan maanomistajia. Ikonen MTK:lta kuitenkin muistuttaa, ettei lainsäädäntö estä sopimasta maanomistajien kanssa voimalinjarakentamisesta sekä siihen liittyvistä korvauksista. Osa tuulija aurinkovoimayhtiöistä onkin lähtenyt markkinalähtöisesti sopimaan korkeammasta kertakorvauksesta tai vuosikorvauksesta voimalinjojen lunastusten yhteydessä. Valtio-omisteinen Fingrid puolestaan katsoo, että lunastuslain nojalla toteutettu käyttöoikeuden lunastus korvauksineen kohtelee kaikkia maanomistajia yhdenvertaisesti. ”On usein kysytty, miksi me emme maksa jotain muuta, mutta näemme toimintamme yhteiskunnan vuoksi tehtävänä, ja rahat tulevat loppujen lopuksi sähkön käyttäjiltä. Jos lakia halutaan lähteä muuttamaan, ei meillä mitään sitä vastaan ole”, Penttilä Fingridiltä selventää. Jos ei miellytä, vaikuta Yksi tapa edetä maankäyttöoikeuden lunastuksissa on tarjota maanomistajalle ennakkohaltuunottosopimusta. Lunastuslupa on valituskelpoinen päätös. Ennakkohaltuunottosopimuksessa maanomistajalle tarjotaan usein lunastustoimikunnan määrittelemää lunastuskorvausta maltillisesti korotettuna. Mikäli maanomistaja hyväksyy ja allekirjoittaa sopimuksen, hän hyväksyy esitetyn linjasuunnitelman. ”Mikäli suunnitelma ei miellytä, älä allekirjoita vaan lähde vaikuttamaan yhdessä kunnan ja muiden maanomistajien kanssa”, Ikonen ohjeistaa. Metsänomistaja ei voi vaikuttaa voimalinjan tarpeellisuuteen, mutta voi sen sijaan vaikuttaa linjan paikkaan, yhteisrakentamiseen ja korvauksiin. Metsänomistaja Puukankaan metsäyhtymää tuulivoimayhtiö lähestyi ennakkohaltuunottosopimuksella ja tarjosi puolet lunastusmenettelyä parempaa korvausta maapohjasta. Sopimus ei tyydyttänyt. Puukangas laati metsänhoitoyhdistyksen Etelämäen ja MTK:n avustuksella lausunnon. ”Tuulivoimayhtiö käärii voittoja sopimuksesta. Jos se ei pysty samanlaista maata hommaamaan tilalle, paras vaihtoehto olisi, että voimalinja kuuluisi myös tuulenkeräysalueeseen. Saisin vuokra-ansiota siitä”, Puukangas summaa. MONI vierekkäinenkin tuulivoimapuisto rakentaa sähkön siirtoa varten oman liityntäjohdon kantaverkkoon. Yhteisrakentamista suositaan mahdollisuuksien mukaan, mutta usein aikatauluongelmat torppaavat yhteistyön. Tuulivoimahankkeissa johtoinvestointi tehdään puistoinvestoinnin yhteydessä. Ennen rakennuslupaa siirtolinjoihin ei uskalleta investoida, ja lupa-asiat harvoin ratkeavat eri tuulivoimahankkeissa yhtä aikaa. Tällä hetkellä sähkömarkkinalaki ei salli sähkönsiirrosta vastaavien verkkoyhtiöiden rakentaa liitäntäjohtoa, vaikka se palvelisi useampaa sähköntuottajaa. Verkkoyhtiöt pystyisivät paremmin ennakoimaan, minne liityntäjohtoja kaivataan. ”Yritämme parhaillaan vaikuttaa siihen, että lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että tällaista tuotannon keräilyjohtoa voisi rakentaa myös verkkoyhtiö. Tämä helpottaisi yhteisrakentamista”, arvioi Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen. TUULIVOIMAYHDISTYS: SÄHKÖMARKKINALAKIA PÄIVITETTÄVÄ Sami Puukangas on ollut tyytyväinen, että metsänhoitoyhdistykseltä ja MTK:lta on saanut apua pakkolunastusten kanssa. Alijäämää Etelä-Suomessa Järvilinja Jokilinja Rannikkolinja Auroraline Tuonti ja tuotanto ylijäämäistä Pohjois-Suomessa Metsälinja Keski-Suomen poikkileikkaus Siirtokapasiteetin kriittinen leikkaus pohjoiseteläsuunnassa Suunnittelussa tai rakenteilla Valmis siirtoyhteys Lähde: Fngrid Oyj Vihreään sähköön siirtyminen edellyttää valtakunnallisen kantaverkon vahvistamista. Uutta kantaverkkoa rakennetaan seuraavan kymmenen vuoden aikana yhteensä noin 3 500 kilometriä. REUNAVYÖHYKE REUNAVYÖHYKE JOHTOAUKEA JOHTOALUE 10 m 10 m 20 m 20 m Johtoaukean leveys vaihtelee johdon rakenteista ja jännitteestä riippuen yleensä 26-42 metrin välillä. Johtoalueen muodostavat johtoaukea sekä johtoaukean molemmilla puolilla sijaitsevat reunavyöhykkeet. Koska johtoalueen ja rakennusrajoitusalueen leveydet vaihtelevat johtokohtaisesti, on niiden mitat varmistettava erikseen johdon omistajalta. Puiden kasvukorkeus on reunavyöhykkeillä rajoitettu, jotta puu mahdollisesti kaatuessaan ei ulotu johtoon. Reunavyöhykkeen leveys on yleensä 10 metriä. Lä hd e: Fi ng rid O yj den kanssa kokoomus on lähtenyt hallitusta muodostamaan, olivat MTK:n tammikuisessa vaalipaneelissa lunastuslain päivittämisen kannalla. ”Siinä mielessä on olemassa myötämielisyys. Nyt sitten katsotaan, löytyykö se tahtotila hallitusohjelmaan asti”, Ikonen pohtii. Laki ei estä sopimasta Tuulivoimaloita oli viime vuoden lopussa vajaa 1 400. Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan rakenteilla on runsaat 500 tuuli10107_.indd 11 10107_.indd 11 6.5.2023 17.14 6.5.2023 17.14
PUUKAUPPA & TALOUS 12.5.2023 12 Metsälehti.fi LIINA KJELLBERG ”ENSI KESÄNÄ tulee varmasti sellainen tilanne, että kaikkia kirjanpainajan valtaamia kuusikoita ei ehditä korjata ajoissa. Kuusitukkeja ei haluta laittaa sellukattilaan, ja tukkien käsittelykapasiteetti on rajallinen”, sanoo UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri. Toistaiseksi kirjanpainajan valtaamia kuusikoita ei ole tullut tarjolle niin paljon, ettei niitä olisi saatu korjattua ajoissa, kerrotaan metsäyhtiöistä. Viiri kuitenkin ennakoi, että tilanne on muuttumassa. Kirjanpainajan aiheuttamat tuhot ovat viime vuosina olleet lisääntymään päin koko eteläisen Suomen alueella. Sekä Metsä Groupista, Stora Ensosta että UPM:ltä vakuutetaan, että kirjanpainajien valtaamat kuusikot pyritään asettamaan puunkorjuussa etusijalle. ”Takuita siitä ei voi antaa, että kirjanpainajan valtaamat kuuset saadaan korjattua ajoissa, mutta siihen pyritään. Aina kohteelle ei pääse, ja jos kuusitukille ei ole käyttöä, raja tulee jossain vastaan”, sanoo Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Jani Riissanen. Samoilla linjoilla on Stora Enson ostojohtaja Sami-Petteri Honkanen. ”Kaikki riippuu siitä, miten laaja tuhoalue on ja millainen puunhankinnan kokonaistilanne on. Pyrkimys on kuitenkin, että kirjanpainajakohteet menevät kaiken muun edelle.” Myös UPM:llä puunkorjuun aikataulua muokataan tällä hetkellä sitä mukaa kun tuholeimikoita ilmenee, mutta Viirin mukaan se ei jatkossa enää riitä. Lyhyt aika toimia Kirjanpainaja on järeiden kuusikoiden pahin tuhohyönteinen. Se aloittaa parveilunsa touko-kesäkuussa, kun lämpötila kohoaa 20 asteen yläpuolelle. Kirjanpainaja lisääntyy muun muassa heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa ja tuoreessa kuorellisessa puutavarassa. Runsaana esiintyessään se voi iskeytyä myös elinvoimaisiin kuusiin. Aika kirjanpainajatuhon leviämisen ehkäisemiseksi on lyhyt, sillä uusi kirjanpainajasukupolvi poistuu kuusten kaarnan alta heinä-elokuussa. ”Korjuuohjelmiin ei pitäisi kesä-heinäkuussa ottaa ollenkaan tavallisia kuusikoita, vain tuholeimikoita”, Viiri linjaa. Viime vuonna kuusikot säästyivät hänen mukaansa laajoilKIRJANPAINAJA SÄÄTELEE ENSI KESÄN KORJUITA Tähän asti metsäyhtiöt ovat ehtineet korjata niille tarjotut tuhokuusikot ajoissa, mutta tilanne uhkaa nyt muuttua. ”Korjuuohjelmiin ei pitäisi kesäheinäkuussa ottaa tavallisia kuusikoita.” Kirjanpainajat iskeytyvät usein hakkuuaukkojen reunoilla kasvaviin kuusiin. TI IA PU U KI LA 10108_.indd 12 10108_.indd 12 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36
AJASSA 12.5.2023 Metsälehti.fi 13 s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 75,66 s 78,58 s 55,23 s 24,95 s 28,23 s 26,67 s 27,94 s 32,41 ? Uudistushakkuu 77,48 s 79,50 s 57,90 s 26,45 ? 29,37 s 28,86 s .. .. Harvennushakkuu 69,41 s 70,62 s 48,37 s 24,79 s 26,48 s 26,31 s 26,27 s 29,44 ? Ensiharvennus .. 50,22 s 37,00 s 18,76 s 20,50 s 19,86 s .. .. Hankintahinnat 77,39 s 78,49 s 60,10 s 44,26 s 45,39 s 44,87 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,32 s 78,84 s 54,23 s 26,40 s 28,58 s 27,37 s 32,69 s 33,95 s Uudistushakkuu 78,50 s 79,57 s 56,80 s 27,84 s 29,39 s 29,31 ? 35,99 s 34,85 ? Harvennushakkuu 70,18 s 70,38 s 45,75 s 26,29 s 26,66 ? 26,74 s 31,72 s 32,23 s Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 73,47 s 74,42 s 59,54 s 45,84 s 45,21 ? 46,57 s .. .. KE SK I-S UO M I ET EL Ä-S UO M I s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 70,70 s 71,99 s .. 26,65 ? .. 25,59 s 33,13 s 34,63 s Uudistushakkuu 73,51 s 74,10 s .. 29,51 s .. 27,87 s 35,84 s 36,89 s Harvennushakkuu 62,99 s 62,27 s .. 25,32 s .. 23,64 s 31,18 s 30,71 s Ensiharvennus .. .. .. 20,60 s .. 19,25 s .. .. Hankintahinnat .. .. .. 45,16 s .. 45,33 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 67,89 s 68,87 s .. 25,03 s 25,80 s 23,64 s 29,63 s 30,46 s Uudistushakkuu 70,65 s 70,75 s .. 27,71 s 27,89 s 26,71 s 32,50 ? 32,64 Harvennushakkuu 62,08 s 61,08 s .. 24,02 s 23,95 s 22,54 s 28,05 s 27,41 ? Ensiharvennus .. .. .. 19,73 s .. 18,29 s .. .. Hankintahinnat 66,20 s .. .. 44,87 s .. 44,35 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 64,14 s 62,56 s .. 23,30 s 22,33 s 20,78 s 29,88 s .. Uudistushakkuu 67,18 s 64,64 s .. 26,55 s 23,50 s 23,82 s 32,53 s .. Harvennushakkuu 57,36 s 58,34 s .. 21,79 s 20,41 s 19,17 s 27,45 s .. Ensiharvennus .. .. .. 18,64 s .. 16,44 s .. .. Hankintahinnat .. .. .. .. .. .. .. .. LA PP I PO HJ OIS -P OH JA NM AA KA IN UU -K OIL LIS M AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 72,39 s 73,73 s .. 25,47 s .. 25,66 s 31,42 s 32,50 s Uudistushakkuu 74,21 s 74,50 s .. 27,28 s .. 27,35 s 33,82 s 33,31 ? Harvennushakkuu 62,08 s .. .. 24,05 s .. 23,48 ? 29,16 s .. Ensiharvennus .. .. .. .. .. .. .. .. Hankintahinnat 69,34 s .. .. 44,7 1 ? .. 44,64 ? .. .. ET EL Ä-P OH JA NM AA s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,52 s 76,96 s 56,67 s 25,58 ? 27,98 s 26,28 s 31,95 s 33,47 s Uudistushakkuu 75,77 s 78,01 s 59,12 s 27,57 s 29,13 s 28,30 s 34,29 s 34,63 s Harvennushakkuu 66,16 s 67,75 s 49,43 s 24,93 ? 26,51 s 25,65 s 30,54 s 31,30 s Ensiharvennus 48,24 s 46,93 s 37,84 s 19,59 s 20,53 s 19,92 s .. 24,84 s Hankintahinnat 73,33 s 74,44 s 64,07 s 45,79 s 47,36 s 46,55 s 53,09 s 53,43 s KO KO M AA RAAKAPUUN HINTATILASTOT viikkojen 14-17 keskiarvo s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 73,93 s 76,23 s 56,85 ? 26,97 ? 27,58 s 27,32 s 34,96 s 35,02 s Uudistushakkuu 77,03 s 77,56 s 59,88 s 28,46 s 28,74 s 28,93 s 36,27 s 36,15 s Harvennushakkuu 66,94 s 66,43 s 50,17 s 26,89 ? 27,14 s 27,60 s 34,63 s 33,93 s Ensiharvennus 41,74 s .. .. 20,48 s 21,25 s 20,63 s .. .. Hankintahinnat 73,94 s 73,34 s 66,36 s 47,61 s 48,16 s 47,83 s .. .. s nousussa ? laskussa TUKKIPUU KUITUPUU PIKKUTUKKI MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI KOIVU MÄNTY KUUSI Kantohinnat 76,23 s 77,36 s 60,77 s 25,79 ? 28,23 s 27,49 s 34,59 s 35,07 s Uudistushakkuu 77,41 s 78,16 s 62,83 ? 27,27 ? 29,43 s 29,33 s 35,83 ? 36,32 s Harvennushakkuu 69,32 ? 69,75 s 52,88 s 26,06 ? 27,04 s 27,64 s .. 33,00 s Ensiharvennus 48,98 s 46,63 s .. 19,31 ? 19,59 s 19,82 ? .. .. Hankintahinnat 75,11 s 74,82 s 65,52 s 47,53 s 48,39 s 48,64 s .. .. KY M I-S AV O SA VO -K AR JA LA ›› METSÄTEOLLISUUS RY:N hintatilasto kattaa noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta puusta. Tilastossa on eritelty leimikkotyypit, ja mukana on myös tukkija kuitupuun väliin sijoittuva pikkutukki. Ostajien vähäisyyden vuoksi hintatiedoissa voi olla puutteita. Viikko-ostojen määrä koko Suomessa Milj.m Viikko 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 .. .. .. 2021 2023 2022 .. .. .. .. 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 Nimelliskantohintojen kehitys Lähde: Luke €/m 3 2003 2011 2015 2019 2023 2007 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitupuu Kuusikuitupuu Koivukuitupuu 10 20 30 40 50 60 70 80 Etelä-Suomi KymiSavo SavoKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa KainuuKoillismaa PohjoisPohjanmaa Lappi 1 305 889 m 3 Puukauppamäärä vko 17 ta kirjanpainajatuhoilta tavallista viileämmän kevään ansiosta. ”Kesä jatkui kuitenkin lämpimänä pitkään ja pohjaveden pinta oli monin paikoin todella matalalla, joten tuholeimikoita alkoi ilmaantua syksyllä huomattavasti aiempaa enemmän. On odotettavissa, että tuhot jatkuvat ensi kesänäkin.” Jos kirjanpainajan aiheuttamat tuhot lisääntyvät nykyisestä, on marssijärjestys kaikissa metsäyhtiöissä sama: tuhokohteet korjataan ensin sopimusasiakkaiden metsistä, vasta sitten muiden. Varautuminen puhuttaa Suomessa laadittiin virallinen valmiussuunnitelma myrskytuhojen varalta sen jälkeen, kun Gudrun-myrsky vuonna 2005 kaatoi laajoja metsäalueita Ruotsissa. Kirjanpainajatuhojen varalta vastaavaa valmiussuunnitelmaa ei ole, mutta maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sanna Paanukoski kertoo, että nyt pohditaan, pitäisikö sellainen laatia. ”Olisi hyvä sopia yhteiset pelisäännöt ja vahvistaa tuhoihin varautumista. Ilmasto on toistaiseksi täällä pohjoisessa pelastanut meidät laajoilta tuhoilta, mutta riskit kasvavat koko ajan, kun ilmasto lämpenee”, hän sanoo. Virallinen valmiussuunnitelma saa kannatusta myös metsäyhtiöistä. Niistä kaikki ovat mukana erilaisissa kehityshankkeissa, joissa kehitetään kaukokartoitukseen ja drooneihin perustuvaa teknologiaa kirjanpainajatuhojen havaitsemiseksi. ”Tavoitteena on, että kirjanpainajatuhot voitaisiin tunnistaa jo ennen kuin ihmissilmä niitä huomaa”, Riissanen kertoo. 10108_.indd 13 10108_.indd 13 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36
12.5.2023 Kaakkois-Suomessa tehtiin huhtikuun lopulla kaupat 13 hehtaarin suuruisesta leimikosta. Leimikkoon kuuluu kymmenen hehtaaria harvennushakkuuta ja kolme hehtaaria uudistushakkuuta. Harvennettava puusto on kuusivaltaista, uudistettava puusto mäntyvaltaista. Molemmat kohteet ovat kesäkorjuukelpoisia. Puukauppa tehtiin metsänhoitoyhdistyksen valtakirjakauppana. Leimikko kilpailutettiin kaikkien alueen ostajien kesken. Tarjouksia tuli kaikkiaan viisi, ja vertailulaskelman perusteella korkeimman ja matalimman tarjouksen ero oli 23 prosenttia. Kolme muuta tarjousta asettuivat tasaisesti näiden väliin. Metsänomistaja päätti solmia kaupat korkeimman tarjouksen tehneen yksityisen sahan kanssa. Leimikko: Kesäkorjuukelpoinen leimikko, josta kymmenen hehtaaria harvennushakkuuta ja kolme hehtaaria uudistushakkuuta. Sijainti: Kaakkois-Suomi Ostaja: yksityinen saha Hakkuukertymä: 970 m 3 (arvio) Harvennusta ja uudistusta kesäkorjuuseen Harvennushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 90 74 6 660 Mäntykuitu 85 30 2 550 Mäntyparru 31 30 930 Kuusitukki 161 76 12 236 Kuusikuitu 86 30 2 580 Kuusipikkutukki 11 35 385 Kuusiparru 13 30 390 Koivukuitu 2 25 50 Laho 20 16 320 Ylilaho 5 16 80 Yhteensä 504 26 181 Uudistushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 212 79,50 16 854 Mäntypylväs 10 90 900 Mäntykuitu 91 35 3 185 Mäntyparru 32 35 1 120 Kuusitukki 80 79,50 6 360 Kuusikuitu 18 35 630 Kuusipikkutukki 5 40 200 Kuusiparru 5 35 175 Laho 10 25 250 Ylilaho 5 25 125 Yhteensä 468 29 799 TUORE PUUKAUPPA Metsäkauppa.fi Päivitä metsätietosi TAPIO Maastotaulukot Metsätiedon digitaalinen käsikirja, joka kulkee mukanasi. Selkeät taulukot ja laskurit ja havainnolliset kuvat tukevat metsäosaamistasi. Toimii myös offline-tilassa. Hinta 19,90 €/vuosi. LUE LISÄÄ: AJANKOHTAISIA METSÄALAN KIRJOJA Suositushinta 29 € Suositushinta 34 € Metsänhoidon suositukset Yksi haluaa lisätä luonnon monimuotoisuutta, toinen saada mahdollisimman paljon hakkuutuloja. Uutuuskirja auttaa löytämään omiin tavoitteisiin sopivan tavan käsitellä metsää. Kuvitetussa, runsaasti taulukoita sisältävässä oppaassa esitetään metsänhoidon suositusten keskeisin sisältö. Lisäksi metsänomistajat kertovat omista ratkaisuistaan ja kokemuksistaan. Suositushinta 36 € Suositushinta 34 € Suositushinta 32 € Suositushinta 43 € Suositushinta 34 € UUTUUS! 10108_.indd 14 10108_.indd 14 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36
Harvennushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 90 74 6 660 Mäntykuitu 85 30 2 550 Mäntyparru 31 30 930 Kuusitukki 161 76 12 236 Kuusikuitu 86 30 2 580 Kuusipikkutukki 11 35 385 Kuusiparru 13 30 390 Koivukuitu 2 25 50 Laho 20 16 320 Ylilaho 5 16 80 Yhteensä 504 26 181 Uudistushakkuu Puutavaralaji määrä, m 3 kantohinta, €/m 3 yhteensä, € Mäntytukki 212 79,50 16 854 Mäntypylväs 10 90 900 Mäntykuitu 91 35 3 185 Mäntyparru 32 35 1 120 Kuusitukki 80 79,50 6 360 Kuusikuitu 18 35 630 Kuusipikkutukki 5 40 200 Kuusiparru 5 35 175 Laho 10 25 250 Ylilaho 5 25 125 Yhteensä 468 29 799 MIKKO HÄYRYNEN SUHDANNEKÄÄNNE on täällä, voi todeta yksikantaan isojen metsäyhtiöiden ensimmäisestä vuosineljänneksestä. Kiinassa sellun hinta on rysähtänyt, paperien korona-aikana tapahtunut hinnannousu oli väliaikaista, kartonki ja koko pakkausmarkkina heikkenevät ja kun rakentaminen on alamaissa, niin silloin on myös puutuoteteollisuus. Samaan aikaan kustannustaso on korkealla ja etenkin kuitupuukustannus yhä nousussa. Luvassa on kustannusten hallintaa, tuotannon supistuksia ja paperipuolella myös koneiden sulkemisia. Suhdannekäänne ehti vaikuttaa eri yhtiöiden osavuosituloksiin eri tavoin, ja erilaisia olivat myös johtajien kommentit. UPM:n liikevaihto ja tulos nousivat, mutta paljolti siksi, että edellisvuoden vertailukvartaalia painoi kiista paikallisesta sopimisesta ja Paperiliiton lakko. Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan tulos oli paras ensimmäinen kvartaali yli 20 vuoteen. Stora Enson ja Metsä Groupin kannattavuus putosi jokseenkin samaan tulosprosenttiin. Stora Enson toimitusjohtaja Annica Bresky kuvasi tulosta suureksi pettymykseksi, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä omaansa erinomaiseksi markkinoiden heikkenemisestä huolimatta. Lähitulevaisuudessa metsäteollisuudella on luvassa kuoppaista kyytiä. Stora Enso ja Metsä Groupin kartonkiyhtiö Metsä Board antoivat tulosvaroitukset jo ennen tulosjulkistusta. Tulosrysähdyksestä huolimatta Metsä Board teki tulosprosentilla mitaten vertailun parhaan tuloksen. Pitemmälle katsottuna metsäteollisuuden puolesta puhuvat asiat eivät ole kadonneet minnekään ja toimintaa kannattaa jatkaa, mitä monet menossa ja tulossa olevat investoinnit osoittavatkin. Tulokset: Luvassa kuoppaista kyytiä Nousua ja laskua Metsäyhtiöiden ensimmäisen vuosineljänneksen tunnuslukuja. Suluissa edellisvuosi. Stora Enso UPM Metsä Group Metsä Board Liikevaihto, milj. € 2 721 (2 798) 2 787 (2 507) 1 634 (1 594) 542 (582) Liiketulos, milj. € 258 (394) 318 (183) 276 (341) 88 (141) Liiketulos, % 9 (14) 11 (7) 8 (21) 16 (24) Nettotulos, milj. € 185 (287) 183 (139) 213 (259) 88 (139) Omavaraisuus, % 57 (57) 64 (61) 58 (60) 62 (60) Henkilöstö 21 144 (22 211) 16 985 (16 843) 9 513 (9 409) 2 280 (2 235) 12.5.2023 PUUKAUPPA JA TALOUS JUSSI COLLIN METSÄLIITTO Osuuskunnan omistajajäsenille kertyi viime vuodelta ennätyksellinen voitonjakopotti, 101 miljoonaa euroa. Se on runsaat 20 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Jäsenen sijoittamille sääntömääräisille perusosuuksille maksetaan viime vuoden tuloksen perusteella korkoa seitsemän prosenttia, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuodelta 2021 maksettiin. Metsä1-lisäosuuksille maksetaan korkoa 6,5 prosenttia. A-lisäosuuksille korkoa maksetaan neljä prosenttia, mikä prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisvuonna, ja B-lisäosuuksille korkoa maksetaan prosentti edellisvuoden tapaan. Lisäksi edustajisto päätti, että ylijäämänpalautuksena jaetaan 0,30 euroa per jäseneltä vastaanotettu teollisen ainespuun kuutiometri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana. Metsäliitto Osuuskunnalta ennätyksellinen voitonjako Maan kattavin markkinapaikka. Meillä metsätilakauppa käy! ~ ~ 10108_.indd 15 10108_.indd 15 6.5.2023 17.36 6.5.2023 17.36
12.5.2023 16 Metsälehti.fi SUOMALAINEN METSÄNOMISTAJA tuntuu osaavan kaiken muun paitsi puukaupat. Raakapuun reaalihintojen kehitys on nimittäin ollut Suomessa laskeva ja parhaimmillaankin polkenut paikoillaan koko tämän vuosituhannen ajan – viime tammikuuhun saakka. Silloin raakapuun hintojen nousu voitti selvästi inflaation ensi kertaa yli 20 vuoteen. Tähdet tuntuvat olevan metsäomaisuudelle viimein suotuisassa asennossa. PTT:kin ennustaa kuitupuun nimellishinnan kirivän tänä vuonna neljänneksen. Inflaatiolla vähennettynä nousu on alle viidennes, eikä se korvaa yli kahden vuosikymmenen nollakasvua. Toimittajamme ovat tosin myös tämän lehden jutussa (sivut 2–3) hiukan pessimistisempiä kuin PTT. KUN MARKKINAT TOIMIVAT , hinnat ohjaavat resurssien käyttöä optimaalisella tavalla. En ole aivan varma, että näin tapahtuu raakapuun markkinoilla. Kauppalehti uutisoi äskettäin, että 40 000 rekallista eli kaksi miljoonaa kuutiometriä tukkipuuta on ”kadonnut”. Tukin markkinahakkuut olivat viime vuonna yhteensä 29,6 miljoonaa kuutiota, mutta sahoille siitä päätyi 26 miljoonaa kuutiota. Kuten Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat viereisessä yliökirjoituksessa toteavat, ei ole varmaa, että aivan koko kadonnut tukkimäärä olisi kelvannut puutuoteteollisuudelle. Vahva epäilys kuitenkin on, että erotus meni sekä sellutehtaiden kattiloihin että energialaitosten polttoaineeksi. JOS TUKKIA KANNATTAA polttaa tai käyttää kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineena pari miljoonaa kuutiota, hinta on liian halpa. Ruotsalaisen puunmarkkinapaikka Treebulan mukaan Itävallassa maksetaan havutukista 67 prosenttia parempi hinta kuin Suomessa. Vienti Itävaltaan maksaa, mutta Baltiassakin havutukin hinta on 25 prosenttia parempi kuin Suomessa. Ruotsissa tosin hinnat ovat vielä alempana kuin Suomessa. Raaka-aine on tietenkin viisainta jalostaa kotimaassa. Siitä huolimatta ihmetyttää, etteivät metsänomistajat hyödynnä puun hinnaneroa, joka markkinoiden välillä on. Metsälehden päätoimittajan tehtävässä olen tuore, mutta taloustoimittamisesta minulla on kokemusta liki 30 vuotta. Ehkä opin vielä ymmärtämään myös raakapuun markkinoita. Lukijoiden kuvat osoitteessa metsalehti.fi/Metsalehti/ Lukijoiden-kuvat. Voit myös lähettää kuvasi sähköpostilla osoitteeseen lukijoilta@metsalehti.fi. Julkaistuista kuvista maksamme 50 euroa. SE PP O SA M U LI YLÄKERTA PÄÄKIRJOITUS LUKIJAKUVA AJASSA / MIELIPIDE PETRI KOSKINEN PÄÄTOIMITTAJA petri.koskinen@metsalehti.fi VUOSI 2022 OLI puumarkkinoilla muutoksen aikaa. Ukrainan sota sulki itärajan ja venäläisen raakapuun virta Suomen tyrehtyi. Kotimaan puumarkkinoiden koventunut kilpailu näkyy puukaupassa nousevina hintoina sekä kuitupuun ja energiapuun hintojen lähentymisenä. Tukkipuu kuitenkin on edelleen kymmeniä euroja kuituja energiapuuta arvokkaampaa. Metsäteollisuudelle venäjäntuonnin päättyminen on tarkoittanut joko korvaavan puuraaka-aineen hankkimista pääosin kotimaan metsistä tai tuotantomäärien sopeuttamista niukempaan raaka-aineen tarjontaan. Idän koivukuitupuu oli kotimaan selluteollisuudelle tärkeä raaka-aine, jota ei niin vain korvata maamme havupuuvaltaisista metsistä. Energiasektorilla tilanne on ollut ehkäpä vieläkin haastavampi, sillä energiantuotannosta ei juuri pysty tinkimään. Puun ohella muidenkin polttoaineiden tuonti Venäjältä päättyi, eikä vihreästäkään siirtymästä ole ollut pelastajaksi akuutissa polttoainepulassa, kuten italialaisten jätteidenkin polttamisesta voidaan päätellä. Pinonpäätarkastelijoiden mukaan selluja energiateollisuuteen päätyy aiempaa enemmän järeää puutavaraa. Kun tilastot osoittavat tukkipuun hakkuiden ylittäneen niiden käytön merkittävästi, on tehty päätelmiä tukkipuun ohjautumisesta myös joko massateollisuuteen tai energiantuotantoon. MINNE TUKIT KATOSIVAT? Viimevuotista tukkia näyttäisi jääneen jalostamatta lähes kolme miljoonaa kuutiota, Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat kirjoittavat. Tukkipuuta tuotettiin viime vuonna selvästi enemmän kuin käytettiin. Syitä tilastomysteeriin voi olla useita. SA M I KA RP PI N EN ”Wanhassa vara parempi.” TOPINTAM HINTAANSA ARVOKKAAMPAA 10109_.indd 16 10109_.indd 16 7.5.2023 12.06 7.5.2023 12.06
12.5.2023 Metsälehti.fi 17 SUOMEN Ilmastopaneeli on korostanut hiilinielujen lisäämistä keinona ilmastonmuutoksen rajoittamiseen. Tämä on ympäristöjärjestöille ja isolle medialle peruste vaatia metsänhakkuiden rajoittamista. Ilmastopaneelin puheenjohtajaa Markku Ollikaista kuunnellessa ei ole voinut välttyä epäilykseltä, että hänen ensisijainen tavoitteensa onkin metsien käytön ja muun alkutuotannon kepittäminen ilmastonmuutoksen siivellä. Ilmaston lämpenemisen perimmäinen syy on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu, ei pohjoismainen kestävä metsätalous. Tästä Ilmastopaneelin puheenjohtajan pitäisi paasata – ja jättää metsänhakkuut vähemmälle. Kohta saamme uuden hallituksen, jonka tehtäviin kuuluu Ilmastopaneelin nimittäminen. Lehtitietojen mukaan hallitusneuvottelijat ovat kuulleet asiantuntijanaan Maailman ilmatieteenjärjestön puheenjohtajaa Petteri Taalasta, joka tunnetaan järkimiehenä ilmastoasioissa – ei Ollikaista. Toivottavasti tämä enteilee myös Ollikaisen pestin päättymistä Ilmastopaneelin puheenjohtajana. METSÄTEOLLISUUDEN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA kotimaisen tukkipuun määrä on markkinahakkuiden ja piensahojen omatarvehakkuiden summa, josta vähennetään tukkipuun vienti. Vuonna 2022 käytettävissä oleva kotimaisen tukkipuun määrä oli ennakkotietojen perusteella yli 29 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden puunkäyttötilaston mukaan kotimaisen tukkipuun käyttö oli samana vuonna 26,5 miljoonaa kuutiometriä, josta 0,4 miljoonaa kuutiota kului massateollisuudessa. Lukujen perusteella kotimaan metsistä hakattua tukkia näyttäisi jääneen jalostamatta vajaa kolme miljoonaa kuutiota. Samalla periaatteella laskien kotimaisen kuitupuun käyttö ylittyi vajaalla kahdella miljoonalla kuutiolla. Kun tarkastellaan kahta edellistä vuotta, kotimaisia tukkeja jäi käyttämättä kumpanakin vuonna yli miljoona kuutiometriä enemmän kuin viimeisenä kymmenenä vuotena keskimäärin. Tämä vahvistaa epäilyjä, että markkinat ovat ohjanneet tukkia muuhun kuin puutuoteteollisuuteen. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAN KOTIMAISEN tukkipuun määrän ja toteutuneen käytön välinen vuosittainen ero ei kuitenkaan välttämättä johdu vain niukkuudesta puumarkkinoilla. Puuvarastojen muutokset aiheuttavat yksittäisinä vuosina merkittävää heiluntaa puun käytön ja käytettävissä olleen puumäärän välille. Kesäaikana pilaantumisriski pakottaa jalostamaan tukit nopeasti hakkuun jälkeen, kun talvikuukausina viive korjuun ja käyttöhetken välillä yleensä pitenee. Tukkipuussa ei myöskään ole kyse pelkästä järeydestä vaan myös laadusta. Hakkuutilastoissa puu luokitellaan korjuussa ilmoitetun puutavaralajin perusteella. Kaatohetken jälkeen puutavaralaji saattaa vaihtua, jos puu osoittautuukin jalostuskelvottomaksi suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Hyvin pieniä tukkieriä saattaa olla myös kannattamatonta kuljettaa erikseen sahalle. Tukkipuusta saattaa tulla kuitupuuta esimerkiksi sinistymisen vuoksi, virheellisen katkonnan seurauksena tai vasta myöhemmin havaittujen erilaisten runkovikojen takia. Sahojen puutavaralajittelussa on tavanomaista, että mittaja laatuvaatimusrajat alittavien tukkien osuus voi yltää kolmeenkin prosenttiin. Osa näistä tukeista ohjautuu kuitupuuna massateollisuuden raaka-aineeksi. MUTTA ONKO LÄHES kolme miljoonaa kuutiometriä tukkeja lopulta kadonnut jonnekin? Ja olisiko ne mittojen tai laadun puolesta pystytty jalostamaan sahatai vaneriteollisuudessa? Kadonneiden tukkien mysteeriin tuskin on vain yhtä ja oikeaa vastausta. AJANKOHTAINEN / UUTISET WWW.METSALEHTI,FI TOIMITTAJALTA METSÄGALLUP SE PP O SA M U LI MIKKO RIIKILÄ Uusi kysymys: Istutatko taimet itse? Osallistu kyselyyn osoitteessa www.metsalehti. i Vaikuttaako korjuukalusto puunmyyntipäätökseesi? Kyllä 18% En 82% 20 40 60 80 100 Kyllä 57% Ei 43% neet alueelle 50 hehtaarin Ollikaiselle kenkää? KARI T. KORHONEN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, LUKE TUOMAS NIINISTÖ YLIAKTUAARI, LUKE ”Mitä ohjelmistoja, sovelluksia tai appeja käytätte omien metsien hoitoon? Kun en halua antaa omia metsätietojani metsäyhtiöille, niin en käytä niiden ratkaisuja. Woodis oli hyvä, mutta meni nurin viime kesänä.” KTmike ”Saattaisin käyttää mhy:n ohjelmistoa, jos jotain käyttäisin. Edelleen kuitenkin pelittää myös päässä ja paperilla oleva voimassaoleva metsäsuunnitelma täydennettynä metsäveromuistiinpanoilla.” A.Jalkanen ”Metsaan.fi on riittänyt. Katsotaan, mitä Metsäkeskus saa aikaiseksi, kun metsaan.fitä ollaan uusimassa. En ota käyttöön kenenkään kaupallisen toimijan asiointiohjelmia, jotka edellyttävät metsätietojen antamista.” Isaskar keturi ”MG:n metsäverkko. Ovat itseäni viisaammat ohjelmistogurut miettineet toiminnot. Toimii metsään.fi-pohjalta. Maksuton ja toimii metsätalousohjelmistona kokonaisvaltaisesti.” Mehtäukko ”Mhy:n Metsäselain oli mainio, valitettavasti tuki näyttää loppuneen. Saman tahon OmaMetsä on toivottoman kankea, varsinkin maastossa. Sopinee kirjoituspöytätyöskentelyyn jotenkin.” Mikko.a.rinne ”Exel. Jos muuta tarvitsee, niin melko urpo saa olla.” Urbo ”Mulla on ladattuna kaikki tilat Metsään.fi-palvelusta exceliin. Olen jonkun sarakkeen lisännyt ja tuo on metadatana. Olen laatinut muutaman näkymän tuohon metadataan ja melko monipuolisen raporttisivun monivalintoineen sql-hauilla tuosta metadatasta. Raportteja kaipasin tulevista raivuista ja istutuksista, kemeratöiden yhdistelystä ja hakkuiden puukauppatuloista, nyt nuo saa vaivattomasti tiloittain tai koko helahoidosta.” Pihkatappi ”Foresta käytössä. Lisäksi UPM:n järjestelmä sekä Metsään.fi. Foresta alkaa olla aika hinnakas. Siinä on kuitenkin ominaisuuksia, joita ei ilmaisissa systeemeissä ole. Pystyy tekemään omat ja vieraiden metsäsuunnitelmat ym.” Mti-98 ”Itse käytän SE:n eMetsä-sovellusta. Suunnitelmatiedot pysyvät ajan tasalla, kasvu päivittyy vuosittain, paikannus toimii, voi käyttää maastossa. Suunnitelmatietoihin voi liittää kuvia, tehdä muistiinpanoja. Verokirjanpito on tosi hyvä, veroilmoitukset voi lähettää sovelluksesta suoraan verottajalle. Mitä haittaa siitä on, jos metsän tiedot ovat metsäyhtiöllä? Saahan se ne muutenkin, metsävaratieto on julkista tietoa.” Mehtäeläin Verkkokeskustelu: Mitä ohjelmistoja käytät? 10109_.indd 17 10109_.indd 17 7.5.2023 12.06 7.5.2023 12.06
METSÄSTÄ / METSÄNHOITO 12.5.2023 18 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ TAKAVUOSINA tavoitteena oli kunnostaa turvemaiden metsien ojikoita jopa satatuhatta hehtaaria. Lähellekään tätä ei ikinä ole päästy, ja jälkiviisaasti voi todeta, että hyvä niin. Kunnostusojitus kuormittaa vesistöjä ja lisää turpeesta ilmaan vapautuvan hiilidioksidin määrä. Monesti ojien perkaaminen olisi myös turhaa, koska puusto haihduttaa vettä tehokkaasti ja pitää pohjaveden riittävän alhaalla. ”Vanhoilla, huonokuntoisillakin ojilla on merkitystä turvemaan vesitalouden hallinnassa. Niiden tuella puuston haihdutus usein riittää”, sanoo erikoistutkija Markku Saarinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke). Syvät ojat voivat jopa haitata puita Tärkeintä on, että pohjavesi on loppukesästä 30–40 senttimetrin syvyydellä. Alkukesästä vesi voi nousta tätä korkeammalle. ”Kasvukauden alussa puu kasvaa pituutta edellisenä vuonna tuotettujen hiilihydraattien voimin. Loppukesästä puu kartuttaa kasvuvoimaansa seuraavaa vuotta varten. Se ei onnistu, jos pohjavesi on liian korkealla ja juurten toiminta estyy”, Saarinen kertoo. Hänen mukaansa yksi tavallista sateisempikaan kesä ei heikennä korpikuusikon elinvoimaa, vaikka pohjavesi kohoaisikin turvarajaa korkeammalle. ”Ongelmia tulee vasta, jos sateisia kesiä sattuisi useita peräkkäin.” Todennäköisempänä kuitenkin pidetään, että kesät käyvät entistä vähäsateisemmiksi. Syvälle kuivatettujen turvemaiden puustot saattavat tulevaisuudessa kärsiä kuivuudesta. ”Tällöin ojien tukkiminen voisi auttaa puita”, Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää sanoo. Korpikuusikoissa vähiten ojitustarvetta Varmimmin kunnostusojituksia voidaan vähentää eteläisen SuoPUOLI METRIÄ RIITTÄÄ Kunnostusojia tarvitaan paljon harvemmin kuin on uskottu. Vähät ojat voidaan myös kaivaa nykyisiä matalammiksi. ”Turvemaiden hehtaaripuustoja ei pitäisi kasvattaa yli 200–250 kuution.” Syvyydeltään noin puolimetriset ojat pitävät pohjaveden riittävän syvällä puustoisilla ojitusalueilla. JA N I A N TT IL A men viljavilla turvemailla, joiden kasvuisat puustot haihduttavat tehokkaasti. Tämä on sikälikin onnekasta, että juuri samaisilla soilla kunnostusojitukset aiheuttaisivat suurimman vesistökuormituksen, koska niiden pitkälle hajonneesta turpeesta irtoaa ojien kaivamisen jälkeen runsain mitoin kiintoainetta veteen. Parhaiten pohjaveden tasoa voidaan hallita puustolla, kun metsää kasvatetaan jatkuvapeitteisenä. Samalla lähellä maan pintaa oleva pohjaveden taso myös luo edellytyksiä jatkuvapeitteiseen metsän kasvatukseen, koska kosteutta riittää ja se edistää taimettumista. ”Myöskään kuusen juurikääpä ei pahemmin ole levinnyt turvemaille, mikä osaltaan parantaa jatkuvapeitteisen kasvatuksen Mitä syvemmiksi ojat kaivetaan, sitä syvemmälle turve kuivuu, mikä kiihdyttää turpeen hajoamista ja siitä aiheutuvia hiidioksidipäästöjä. SA M I KA RP PI N EN 10110_.indd 18 10110_.indd 18 7.5.2023 12.09 7.5.2023 12.09
METSÄSTÄ 12.5.2023 Metsälehti.fi 19 edellytyksiä”, Mäkipää sanoo. Mäkipään mukaan poimintahakkuu voitaisiin toistaa noin 15 vuoden välein. Kasvamaan jätetään sekä vallittujen latvuskerrosten puita että joukko valtapuita tuottamaan siementä. Mäntyvaltaisilla soilla taimettuminen edellyttää 30–40 metrin levyisiä, paljaaksi hakattavia kaistaleita ja pienaukkoja. Tällöin puhutaan ryhmittäin erirakenteisesta puustosta. Uudistamiskaistaleilla voidaan tarvita ojia. Tuhkalannoituksilla voidaan lisätä puuston kasvua ja haihdutuskykyä erityisesti paksuturpeisilla mailla, jotka kärsivät hivenravinteiden esimerkiksi kalin puutoksesta. Jopa 60 kuutiota hehtaarilla riittää Etelä-Suomessa kuusija koivuvaltaiset puustot ovat tehokkaimpia haihduttajia. Puuston haihdutusta voidaan tehostaa suosimalla harvennuksilla lehtipuita. ”Mäntyvaltaiset metsät haihduttavat vähemmän”, selvittää johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta. Pohjois-Suomessa haihduttavaa puustoa on oltava enemmän kuin etelässä. Luken johtava tutkija Mika Nieminen huomauttaa, ettei turvemaan puuvarantoa pidä kasvattaa myöskään liian runsaaksi, koska tällöin voimakas haihdutus painaa pohjaveden niin syvälle, että turpeesta vapautuvan hiilidioksidin määrä kasvaa. ”Mielestäni turvemaiden hehtaaripuustoja ei pitäisi kasvattaa yli 200–250 kuution”, Nieminen neuvoo. Kaikkia ojia ei aina tarvitse perata Saarisen mukaan kunnostusojitus on usein tarpeen, kun turvemaalle valuu ulkopuolelta vettä. ”Esimerkiksi ylärinteeltä virtaava vesi on pysäytettävä niskaojalla”, hän kertoo. Kuivatusojia ei enää jatkossa suositella kaivettavaksi metrin syvyisiksi, vaan 50–70 senttiä riittää. Se vähentää vesistöjen kiintoainekuormitusta merkittävästi. Mika Niemisen mukaan vanhan ojaverkoston kuivatusteho voi riittää myös avohakkuun jälkeen, kunhan pintavedet johdetaan pois mätästyksen yhteydessä tehtävällä navero-ojituksella. Naverot ovat matalia, 20–30 senttiä syviä ojia. Keskimääräistä vähäravinteisemmilla, yleensä mäntyvaltaisilla turvemailla kunnostusojitukset ovat tarpeen todennäköisemmin kuin etelän kuusija koivuvaltaisissa aikanaan ojitetuissa korpimetsissä. ”Esimerkiksi laskuojien avaaminen voi riittää, kaikkia vanhoja ojia ei tarvitse perata”, Saarinen sanoo. KUNNOSTUSOJITUKSEEN 1. RUNSASPUUSTOISILLA ojitusalueilla ei yleensä tarvita kunnostusojitusta. 2.JATKUVAPEITTEINEN metsänkasvatus vähentää ojitustarvetta. Parhaat edellytykset siihen on kuusivaltaisilla soilla EteläSuomessa. 3. VAIN tarvittavat ojat avataan, esimerkiksi laskuja niskaojat. 4. RIITTÄVÄ ojien syvyys on 50–70 senttiä. 5. VANHA, edes joten kuten toimiva ojaverkosto riittää usein pitämään puustoisen suon vesitalouden kunnossa. 6. ÄLÄ kunnostusojita varmuuden vuoksi. Vähäinenkin puusto riittää Puusto, jonka haihdutusteho pitää pohjaveden riittävän alhaalla vanhastaan ojitetuilla turvemailla, m 3 /ha kuusija koivuvaltaiset mäntyvaltaiset Etelä-Suomi 60 80 Pohjois-Suomi 80 100 Lähde: Luke 2023 Tähän asti suo-ojat on kaivettu noin metrin syvyisiksi. Ne lisäävät vesistökuormitusta ja vaikeuttavat ihmisten ja koneiden liikkumista. PUUSTO kasvaisi hieman paremmin, jos turvekerros kuivatettaisiin syvemmälle kuin 30– 40 senttiin, mutta turpeesta vapautuisi tällöin runsaasti hiilidioksidia. Pohjaveden nostaminen maanpinnan tasolle lopettaisi metsien kasvun lisäksi hiilidioksidipäästöt. Silti tämä ei olisi ilmastollekaan suotuisa ratkaisu. Hapettomasta turpeesta ilmaan vapautuvan metaanin määrä lisääntyisi. Metaani on monin verroin hiilidioksidia tehokkaampi kasvihuonekaasu. Tästä syystä ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutukset ovat ristiriitaisia. Kun veden pintaa on nostettu maltillisesti, metaania ei vapaudu. Turpeen hapellisessa pintakerroksessa elävät mikrobit käyttävät syvemmällä märässä turpeessa syntyvän metaanin. POHJAVEDEN TASO SÄÄTÄÄ PÄÄSTÖT Vanhastaan suometsät on pyritty kunnostusojittamaan kattavasti. Usein se ei ole tarpeen, vaan puuston haihdutus riittää. SA M I KA RP PI N EN SA M I KA RP PI N EN VINKIT 10110_.indd 19 10110_.indd 19 7.5.2023 12.09 7.5.2023 12.09
METSÄSTÄ / METSÄNOMISTAJA 12.5.2023 20 Metsälehti.fi AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI PETTERI KIVIMÄKI, KUVAT TOUKOKUUN toisena päivänä vettä sataa Jyväskylän eteläpuolella Oravasaaressa, mutta Marko Valkosen hiehoja se ei haittaa. Ne tulevat pihatosta aidan viereen katselemaan vieraita. Niin mukava kuin karvakorvia olisikin rapsutella, astutaan kuitenkin laitumelta metsän puolelle. Tai ihan ensin halliin, jonne Valkonen on kaavaillut uutta polttopuukuivuria. Omasta metsästä on 25 vuotta tehty klapeja myyntiin. Viime vuonna myytävä loppui jo syyskuussa. ”95-vuotias naapurin rouva moitti minua, että myyn liian halvalla”, Valkonen sanoo hymynkare suupielessä. Heittomotista ilman kuljetusta Valkonen veloitti 68 euroa. Kovimmat hinnat Jyväskylän seudulla hipoivat tuolloin satasta. Hinta on toki yksi tekijä, mutta toinen on tilan sijainti alle puolen tunnin matkan päässä Jyväskylästä. Kolmas sukupolvi Uuteen kuivuriin mahtuu ainakin 350 kuutiota puita kuivumaan. ”Polttopuu on hyvä tuote. Se säilyy.” Tilan päätuote käyskentelee laitumella. Toukokuun alussa pihatossa asuu 72 limousin-rotuun kuuluvaa nautaa, joista nuorin on kahden päivän ikäinen vasikka. Emot hoitavat itse vasikoita kuudesta kahdeksaan kuukautta. Sonnivasikat päätyvät teuraaksi ja hiehoista tulee uusia emolehmiä. Vaikka viljelyksessä on sata hehtaaria peltoa, metsän merkitys tulonlähteenä on kaiken aikaa kasvanut. 56-vuotias Valkonen aloitti tilanpidon nuorena opiskelijana vuonna 1992. Agronomiopinnot Helsingin yliopistossa saivat jäädä, kun talon edellinen isäntä, Valkosen isä, joutui polvivaivojen vuoksi siirtymään eläkkeelle. Nykyinen isäntä on paikan kolKOLMANNES TULOISTA METSÄSTÄ Marko Valkonen on kylänsä toiseksi viimeinen karjatilallinen. Metsä on koko ajan tärkeämpi tulonlähde. Marko Valkosen tilalla Jyväskylän Oravasaaressa tuotetaan luomunaudanlihaa. Myös metsä tuo merkittävästi tuloja. Jyväskylä Marko Valkosen mielestä metsän pitää olla ”välkeä” eli siellä on oltava valoa. Siksi kuusikon ensiharvennuksessa on karsittu myös alimpia oksia. 10111_.indd 20 10111_.indd 20 7.5.2023 12.11 7.5.2023 12.11
12.5.2023 Metsälehti.fi 21 METSÄSTÄ Matti Kärkkäinen KIRJOITTAJA ON PROFESSORI JA PUUNTUOTTAJA. KOKENEEN TIEISÄNNÖIJÄN MUKAAN vain harvan tiekunnan kokouksessa menee keskustelutta läpi tuloja menoarvion ehdotus, että kesäaikana metsätiellä estetään pölyhaitat. Useimmiten vedotaan säästöjen tarpeeseen, kun kaikki on kallistumassa kuten murskeen hinta ja lanauksen kustannukset. Voidaan ehdottaa, että pölyntorjuntaa käytetään vain asutuksen kohdalla. Toinen yleinen perustelu on, ettei pölyä sitovaa tiesuolaa pitäisi käyttää ympäristösyistä. Saattaa olla, että paremmin menisi läpi ehdotus, että tiekunnassa pyritään estämään arvokkaan hienoaineksen menettäminen lähimetsiin pölynä. Hienoaines tarvitaan tien kulutuskerrokseen siksi, että se liimaa erikokoiset kiviainekset yhteen tasaiseksi pinnaksi. Tasainen pinta voidaan muotoilla kunnollisella painolanauksella sian selän muotoiseksi, jolloin sateella vesi virtaa tien poikki reunaojiin. Näin tierunko pysyy kuivana. Tavallisin ja halvin menetelmä hienoaineksen pitämiseksi tien kulutuskerroksessa on levittää tielle kuivana aikana tiesuolaa, joka imee ilmasta vesihöyryä ja pitää hienoaineksen kosteana ja pölyämättömänä. Tiesuola on tavallisesti kalsiumkloridia. Autoilijoiden harmiksi se aiheuttaa peltien korroosiota. Ruostesuojauksen on siis oltava kunnossa. Vuosikymmenien kokemukset tiesuolasta ovat hyviä sekä pölynsidonnan että tien kunnon kannalta. Kokeneen tieisännän näppituntuma on, että tiesuolan käyttö on vähentänyt uuden murskeen tarvetta niin paljon, että suolan käyttö on kannattavaa jo pelkästään tien käytettävyyden kannalta. Pölynsidontahyöty saadaan sivutuotteena ilmaiseksi. JOS YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET PELOTTAVAT, halvan tiesuolan lisäksi on muita, mutta kalliimpia vaihtoehtoja. Kyseessä ovat biohajoavat aineet, jotka joko imevät ilmasta kosteutta tiesuolan tavoin tai muodostavat hienoaineksesta suurempia flokkeja esimerkiksi kasvirasvojen avulla. Metsätiekokemukset ovat vielä vähäisiä. Ei ole kuitenkaan mitään ihmeainetta, joka pitäisi metsätien kunnossa, jos tietä käytetään tulevien rallikuskien harjoitusratana. Hienoaineksen lisäksi lähimetsiin lennätetään etenkin mutkissa myös karkeampi kiviaines. Maltillinen ajonopeus säästäisi tiekunnan varoja enemmän kuin mikään panostus pölyntorjuntaan maksaa. Olisiko mitään lääkettä, jota voitaisiin tarjota käyttäjien uhoamisen hallintaan? METSÄTEIDEN PÖLYNSIDONTA EI OLE YLELLISYYTTÄ PALSTALLA ”Metsätaloudessa voi olla kaksi eri näkökulmaa rinnan.” Sertifiointi onnistui suojelun ansiosta Sinänsä Valkonen ei sääntelyä pelkää. Kaikki tilan lihatuotteet ovat luomua, missä on omat sääntönsä. ”Se oli nappivalinta, kun oppi, miten siinä peltoja viljellään.” Metsät on FSC-sertifioitu. FSC oli mahdollinen, koska vuonna 2018 noin yhdeksän hehtaaria tilasta suojeltiin pysyvästi Metso-ohjelman kautta. Sertifiointiratkaisun taustalla ei ole sen kummempaa ideologiaa. Puunostaja ehdotti FSC-sertifiointiin liittymistä ja tarjosi euron lisää hintaa kuutiolta. FSC-sertifiointi edellyttää, että vähintään viisi prosenttia tilasta on pysyvästi suojelltu. Olemassa olevan suojelualueen ansiosta ratkaisu oli helppo. ”Metsätaloudessa voi olla kaksi eri näkökulmaa rinnan”, Valkonen sanoo. Hyvä osoitus siitä saadaan heti: metsätien toisella puolella on luonnontilainen sekametsä lahopuineen ja toisella puolella siististi harvennettu kuusikko. Sekametsä saa olla omissa oloissaan. Siellä asuu paljon lintuja, joita voi tarkkailla keittiön ikkunasta. Merkityksellinen metsä Yksi asia on kuitenkin täysin käsittämätön. ”Miten tämä voi olla päästölähde? Tämä on tyvestä latvaan vihreä”, Valkonen sanoo ja viittoo noin kymmenvuotiaaseen taimikkoon. Mutta sitten niihin harvennuksiin. Valkonen on tehnyt koko joukon metsänhoitotöitä istutuksista harvennuksiin itse. ”Minä olen sellainen muinaisjäänne”, hän sanoo ja nauraa päälle. Metsätyöt eivät oikein edes tunnu työltä, mutta päivät eivät pääse venymään pitkiksi. Karja vaatii huomiota aamuin illoin. Kyllä metsään silti konekin päästetään, mutta ei ketä tahansa. Iso männikkökuvio on harvennettu viimeisen päälle siististi. Asialla oli alueella hyvästä työnjäljestään tunnettu korjuuyritys. ”Minä sanoin konekuskeille, että olen sitten täällä koko ajan heilumassa. Mutta ei se heitä haitannut.” Moni paikka metsässä on Valkoselle merkityksellinen. Tuolla luisteltiin lapsena. Tuo on ylioppilasvuonna istutettu. Tuossa oli maja. ”Metsässä pitää käydä ja katsoa. Siinä oppii huomaamaan ne puut, jotka siinä haluaa kasvaa. Metsä pitää tuntea.” mas sukupolvi. Hänen isoäitinsä sai Heinälän tilan myötäjäisinä vuonna 1928. ”Vielä 1950-luvulla tällä kylällä oli 54 kotieläintilaa. Nyt jäljellä on kaksi”, sanoo Valkonen. Voi olla, että kohta niitä ei ole yhtään. ”Kyllä sitä omanikäisten kollegojen kanssa aina mietitään, miten näistä pääsisi hallitusti eroon.” Metsäkatoasetus hämmentää Yksi syy on jatkuvasti lisääntyvä sääntely, viimeisimpänä virkamiehiäkin hämmentänyt EU:n metsäkatoasetus. Asetuksen tarkoituksena oli estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden päätyminen EU:n markkinoille. Nyt on kuitenkin epäselvää, estääkö se voimaan tullessaan lihakarjatilojen uudet navetat ja laitumet myös Suomessa, jos niiden tieltä pitäisi raivata metsää. Maaja metsätalousministeriö on kehottanut tilallisia viivästyttämään navettahankkeita, kunnes asiaan saadaan selvyys. ”Koko ajan tulee lisää rajoituksia. Tänä vuonna on pää ollut sekaisin kuin Haminan kaupunki”, Valkonen sanoo. Häneen metsäkatoasetus ei juuri vaikuta. Uusia laitumia tai navetoita ei nyt ole suunnitteilla. Nykyisessä pihatossa on väljää, koska eläimiä saisi siellä olla sata. ”Nuorien viljelijöiden puolesta se kyllä harmittaa.” Heinälän tilan puukaupoista omistaja Marko Valkonen pitää lehtikuitupuun itsellään. Se pilkotaan klapeiksi tulevaa syksyä varten. 10111_.indd 21 10111_.indd 21 7.5.2023 12.11 7.5.2023 12.11
METSÄSTÄ 12.5.2023 22 Metsälehti.fi SAMI KARPPINEN, TEKSTI JA KUVAT TUOREEN PUUN polttaminen ei ole Suomessa uusi innovaatio. Ainakin Kauhavalla on toiminut jo vuosia 10 megawatin tehoinen tuoretta puuta polttava lämpövoimalaitos. Sen sijaan maatilakokoluokan laitteistoja tuoreen puun polttamiseen ei ole juuri ollut, ennen kuin lapualainen Veljekset Ala-Talkkari Oy valmisti Katteluksen broileritilalle teholtaan 500 kilowatin lämpökeskuksen. Laitteisto on ollut käytössä viime talven. ”Haimme ratkaisulla joustavuutta lämmittämiseen, jota on myös laitteiston toimivan automatiikan ansiosta saatu”, kertoo Katteluksen broilerin yrittäjä Oskari Vuorenmaa. Perinteisesti lämpökeskuksissa pyritään käyttämään mahdollisimman kuivaa haketta, jolloin puun kosteus on poltettaessa noin 15–20 prosenttia. Tuorehakkeen kosteus on noin 35–40 prosenttia. ”Tuore puu on eri asia kuin märkä puu, jonka kosteus voi olla yli 50 prosenttia. Märkää puuta ei tälläkään laitteistolla polteta”, korostaa Tuorehakekonsepti maatilamittakaavassa -hanketta vetänyt erityisasiantuntija, dosentti Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Varastoihin sitoutuu vähemmän rahaa Katteluksen broileritilalla palaa vuosittain noin 1 000 hakekuutiota, joka tarkoittaa 400–500 kiintokuution pinoa puuta. ”Puu tulee pääasiassa omista harvennusmetsistä urakoitsijan korjaamana. Varastointia ja logistiikkaa helpottaa nyt paljon, kun puun pystyy polttamaan tuoreena. Ainakin vältytään siltä, että pitäisi olla kahden vuoden puut valmiina haketukseen”, Vuorenmaa sanoo. Tilan käyttämä puu on pääasiassa kuitupuukokoista ja sitä pienempää, mutta myös pienet tukkierät voi olla järkevintä polttaa omalla tilalla. Tuorehakkeen etuna on, että energiapuuvarastoihin ei sitoudu rahaa niin paljoa rahaa kuin kuivahakeketjussa. Energiapuun pitkäaikaisessa varastoinnissa aiheutuu yleensä myös merkittäviä kuiva-ainetappioita, jotka vaikuttavat poltettavan puun lämpöarvoon. ”Tuorehakeketjun on arvioitu olevan käytettyä kiintokuutiota kohden 3–8 euroa edullisempi kuin kuivahakeketju”, sanoo Lauhanen. Etelä-Pohjanmaan maatiloilla palaa Suomen metsäkeskuksen TUOREHAKKEELLA SÄÄSTÖÄ PUUKULUIHIN Katteluksen broileritila Lapualla lämpiää uuden lämpökeskuksen ansiosta tuoreella puulla. ”Varastointia ja logistiikkaa helpottaa nyt paljon, kun puun pystyy polttamaan tuoreena.” Tuhkasta näkee, että puu on palanut hyvin. Oskari Vuorenmaa (oik.) on siirtynyt polttamaan myös tuoreesta puusta tehtyä haketta. Markkinointipäällikkö Hannu Ala-Talkkarin mukaan maatilakokoluokan tuorehakekattilat tulevat jatkossa olemaan Veljekset Ala-Talkkari Oy:n tuotevalikoimassa. 10112_.indd 22 10112_.indd 22 7.5.2023 12.15 7.5.2023 12.15
METSÄSTÄ 12.5.2023 Metsälehti.fi 23 Juha Viirimäen mukaan noin 300 000 kuutiota puuta vuosittain ja määrä on ollut kasvussa. Uusia laitteistoratkaisuja Tuoreen puun palamisen hallinta edellyttää laitteistolta erityisiä ratkaisuja. Veljekset Ala-Talkkarille nyt kehitetty tuorehakelaitos on lajissaan ensimmäinen. ”Kehitystyötä on tehty paljon. Tulipesän palamisolosuhde on saatava kuntoon ja ohjausautomatiikkaan on panostettava. Myös vesikiertojärjestelmää on kehitetty”, kuvailee yhtiön toimitusjohtaja Antti Ala-Talkkari. Kattilan tulipesässä on keraaminen rakenne ja ilmanohjaus on uudenlainen. Ilmaa ohjataan paloprosessiiin kolmessa vaiheessa ja palotilan yläosassa lämpötila nousee noin 950 asteeseen. ”Laitteistolla pystytään polttamaan tuoretta haketta hyvällä, noin 90 prosentin, hyötysuhteella.” Maatilakokoluokan kattilassa ei voida Ala-Talkkarin mukaan hyödyntää hakkeen mukana palavan veden kondensoimista ja lämmön talteenottoa kuten isommissa voimalaitoksissa, vaan vesi haihtuu savukaasujen mukana ilmaan. Polttoprosessin hallinta on siksi tärkeää. Palamislämpötilan pitää olla riittävän korkea, mutta toisaalta liian korkea lämpötila voi synnyttää kattilaa syövyttäviä yhdisteitä. ”Malli on tulossa meillä kaupalliseen tuotantoon. Lisäksi vanhoja laitteistoja voidaan muuntaa toimimaan tuorehakkeella”, Ala-Talkkari sanoo. Tuorehakkeella toimivan 500 kilowatin lämpökeskuksen kustannusarvio on noin 350 000 euroa. Hiilidioksidi talteen tulevaisuudessa? Vuodesta 1955 alkaen toimineella Ala-Talkkarilla uskotaan, että puun ja muun bioenergian polttamiseen tarkoitetuille laitteistoille on kysyntää myös tulevaisuudessa. Viime aikojen tapahtumat maailmalla ovat nostaneet kotimaisen energian merkitystä entisestään. ”Suomessa metsänhoidon taso on hyvä ja harvennusmetsistä syntyy väistämättä polttokelpoista puuta. Olisi tyhmää jättää tämä puu metsään lahoamaan”, Antti Ala-Talkkari sanoo. Huima kehitysaskel lämpökeskuksille olisi, jos niiden ilmaan päästämä hiilidioksidi saataisiin talteen. Tätäkin mahdollisuutta on hankkeessa selvitetty. Hiilidioksidin sitominen ei kuulosta enää täysin utopistiselta. Helsingin yliopistossa on kokeiltu ottaa hiilidioksidi talteen palokaasuista erilaisilla virtaustekniikoilla. ”Sopivissa olosuhteissa parhaimmillaan jo noin 15 prosenttia palokaasujen sisältämästä hiilidioksidista voidaan sitoa mineraaleihin. Tätä materiaalia voitaisiin käyttää esimerkiksi maanparannukseen”, visioi Helsingin yliopiston dosentti Raimo Timonen. Tuorehakkeen polttaminen vaatii paljon ohjausautomatiikalta. Veljekset Ala-Talkkarin toimittama lämpökeskus on kompakti paketti. Hintaa laitoksella on noin 350 000 euroa. MIKKO HÄYRYNEN METSÄLEHTEÄ lähestyi tuohtuneen tuntuinen lukija, joka kertoi, että yksi perikunnan metsätilan nurkkapyykeistä on Maanmittauslaitoksen digitaalisella kartalla kolmisenkymmentä metriä väärässä paikassa. Kun rajalinja on pitkä, palstan pinta-ala on kartalla puolisen hehtaaria todellista pienempi. Perikunnan osakkaat asuvat kaukana tilasta eivätkä tunne rajoja kuin kartalta. Täyspuustoisella kuviolla virhe olisi voinut johtaa vähäistä suurempaan hakkuutulojen menetykseen, mutta onneksi naapuritilan omistajalla oli pyykin sijainnista oikea tieto. Lukijaa kummastutti myös, että vielä 1980-luvun peruskartassa pyykin sijainti oli oikein. Ei yksittäistapaus ”Kyseessä ei ole yksittäistapaus, vastaavia tulee vastaan toistuvasti”, palvelupäällikkö Panu Karhu Maanmittauslaitoksesta toteaa. ”Olemme juuri aloittaneet tiedotuskampanjan asiasta.” Suomessa on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä. Niistä noin kolme miljoonaa on epätarkkoja, eli pyykin sijaintia ei ole mitattu kartalle tarkasti nykyajan välineillä. Siksi karttaan merkitty sijainti voi olla oikein tai voi olla olematta. Epätarkoista rajapyykeistä useat ovat sellaisia, joilla viimeisin mittaus on tehty yli sata vuotta sitten. ”Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja”, Karhu painottaa. Jos kartan rajoissa huomaa karkean virheen, palautetta voi antaa verkossa Maanmittauslaitoksen Karttapaikan kautta. Maastokäynti kannattaa Jos rajoja ei ole selvitetty maastossa ja leimikko nauhoitetaan puukaupassa varovaisuusperiaatteella, virhe karttaohjelmassa voi johtaa hakkaamattomaan ei-kenenkään-suikaleeseen. Jos naapuripalstan nauhoittaja on yhtä varovainen, vyöhyke tuplaantuu. ”Digiaineistoon ei pidä sokeasti uskoa, ja juridinen vastuu on monimutkainen kysymys. Maanmittauslaitoksen aineistojen yhteydessä on vastuulauseke, että todellinen raja selviää maastossa ja toimitusasiakirjoista.” Jos raja on maastossakin epäselvä tai sen paikasta on erimielisyyttä, Karhu kehottaa hakemaan Maanmittauslaitokselta virallisen rajankäynnin. Onnellinen loppu Maastossa pyykit ovat lähtökohtaisesti oikeissa paikoissa, sillä pyykin siirtäminen on hyvin harvinaista. Oma lukunsa ovat ojankaivutöissä kadonneet pyykit. Joskus tahattomia riitoja aiheutuu ns. siirtopyykeistä, joita käytetään silloin, kun pyykkiä ei voi asettaa rajalle. Syynä voi olla esimerkiksi, että raja on tiellä. Tällöin toimitusasiakirjoihin on kirjattu, missä suunnassa ja kuinka kaukana raja on siirtopyykistä. Tällä tarinalla on onnellinen loppu. Lukija lähestyi Maanmittauslaitosta ja sai lupauksen, että kesän aikana pyykki mitataan ja kartta korjataan. Moni rajapyykki on kartalla väärin Digiaineistoon ei pidä sokeasti uskoa, muistuttaa Maanmittauslaitos. Lukijan metsätila on alhaalta keskeltä lähtevä kapea tila. Pyykin mukainen raja on aukean ja metsän rajalla, mutta digitoidussa kartassa raja on noin 30 metriä oikealla. Jos leimikko rajattaisiin digikartan mukaisesti, rajalle jäisi puolen hehtaarin hakkaamaton suikale. 10112_.indd 23 10112_.indd 23 7.5.2023 12.15 7.5.2023 12.15
METSÄSTÄ 12.5.2023 24 Metsälehti.fi MIKKO RIIKILÄ ECHON uutta metsäraivuria on lupailtu vuosia. Joku taisi viipyilevän aikataulun vuoksi verrata sitä Olkiluodon kolmosreaktoriin. Ainakin molemmat saatiin käyttöön suunnilleen samaan aikaan tänä keväänä. Husqvarnan ja Stihlin hallitsemilla raivaussahamarkkinoilla olisi ainakin ostajan näkökulmasta tilausta uudelle vaihtoehdolle. Lähdimme selvittämään, olisiko Echosta valtamerkkien haastajaksi. Voi sanoa, että kyllä ja ei. Echon CLS 520 on käyttökelpoinen raivaussaha, mutta jää kilpailijoistaan. Oivallinen moottori Aloitetaan hyvästä. Echon moottori on erinomainen. Sylinteritilavuus on 50,2 kuutiosenttimetriä, ja tehoa luvataan 2,2 kilowattia. Lisäksi kierrosherkkyys on hyvä, eli terä pyörähtää työkierroksille turhia odottelematta. Tältä osin Echo on eittämättä ammattilaissarjaa. Vanhan liiton sahureita varmasti ilahduttaa sekin, että sahassa on perinteinen kaasutin, jota voi säätää erikoisavaimella – tosin moottori oli terhakka tehdassäädöilläkin. Tärinä on tehokkaasti vaimennettu, joten käsiin ei tunnu värinää. Samalla saha on rakenteeltaan jämäkkä eikä notku, kun sitä heiluttelee sivuttain kahvoista. Runkoputki on jykevä. Näistä plussaa. Ohjauskahvojen oteväli on kapea, 53,5 senttimetriä, mikä on kolmisen senttiä vähemmän kuin Husqvarnan 545 Autotunessa. Kahvojen kapeus helpottaa sahan hallintaa eikä kuormita käsivarsia ja hartioita. Tästäkin pari plussaa. Painoa liikaa Vanhastaan Echon metsäraivaussahat olivat kestäviä, mutta painoivat enemmän kuin eurooppalaiskilpailijansa. Uutukaisen kestävyydestä ei vielä ole havaintoja, mutta CLS 520 painaa paljon. Kun Echo on työkunnossa ja tankattuna, puntari asettuu 11,6 kiloon. Saman teholuokan Husqvarna 545 Autotune painaa 9,4 kiloa, kuten myös Stihl FS 460. Runkoputki on lyhyem pi kuin Echon ruohoraivureissa, mutta toisaalta se on kymmenen senttiä pidempi kuin verrokkina olleessa Huskin metsäraivurissa. Pitkä runkoputki kankeuttaa sahan käsittelyä tiheikössä. Echolla toki pärjäsi tiukassakin vesakossa, mutta ei pitkä runkoputki kilpailuetu ole – olisi kannattanut ottaa mallia kilpailijoista. Echon valjaat jakavat sahan painon harteille ja lantiolle ja ovat sinänsä mukavat, mutta valjaiden säädöt katoavat nopeasti luistavien solkien vuoksi. Tästä miinus. Vain pienellä terällä Japanilaiseen tapaan moottorikoppa on avonainen, mutta talvikäyttöön on luvassa suojatumpi malli. Lämpökahvallista versiota ei ole luvassa. Saha myydään läpimitaltaan 200 millimetrin terälle sopivalla sektorisuojalla. Isolle 225 millimetrin terälle sopivaa sektorisuojaa ei ole tarjolla. Moni haluaisi tällaista, eikä Echon pirteällä moottorilla olisi vähäistäkään ongelmaa sen pyörittämisessä. Pieni kauneusvirhe on palautumatonta mallia oleva kaasukahvan virrankatkaisin Maahantuojan ilmoittama arvonverollinen suositushinta on 970 euroa. Nettikaupoissa hintapyynnöt vaihtelivat melkoisesti– kannattaa vertailla. UUTUUSRAIVURI JÄI VÄHÄN PIIPPUUN Echon uusi raivaussaha on hyvä, mutta se voisi olla paljon parempikin. ECHO CLS 520ES sylinteritilavuus 50,2 cm 3 teho 2,2 kW suurin suositeltu kierrosluku 11 800/min kulmavaihteen välityssuhde 1,4 polttoainetankin tilavuus 0,69 litraa paino työkunnossa, tankattuna 11,6 kg suositushinta 970 euroa (sis. alv) valmistusmaa Japani maahantuoja Stokker Oy PLUSSAT JA MIINUKSET + erinomainen moottori + hyvä tärinänvaimennus – paino – valjaat – runkoputken pituus Echo CLS 520 yrittää murtaa Husqvarnan ja Stihlin valta-asemaa raivaussahamarkkinoilla. JU H A SI N IS A LO Kaasutin ja ilmansuodatin on koteloitu avoimesti. Talvikäyttöön on luvassa umpinaisempi koppa, joka suojaa lumelta. M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä M IK KO RI IK IL Ä Echon (vasemmalla) runkoputki on kymmenen senttiä pidempi kuin vieressä olevan Husqvarna 545 Autotunen. Etusormikaasu toimii vähällä puristusvoimalla eikä rasita. Virrankatkaisin on palautumatonta mallia. KOKEILTUA FAKTA 10113_.indd 24 10113_.indd 24 7.5.2023 12.25 7.5.2023 12.25
METSÄSTÄ Puhelin: 020 722 91 30 Pieleslehdontie 2, 41310 LEPPÄVESI Kellfri.fi info@kellfri.fi hinnat ovat voimassa 31.5.2023 asti katso kaikki tuotteet osoitteessa kellfri . fi hinnat sis. alv. 24 % Palvelemme asiakkaitamme kautta maan. Tutustu jälleenmyyjiimme osoitteessa kellfri.fi tarjoamme kattavan valikoiman metsävaunuja , joissa vaunut on jaettu kantavuuden perusteella : 2 , 7 , 8 , ja 9 tonnia . 35-VKMATVF atv etuleikkuri 2 226€ 26-LW06 k aivuri 25-50 hv : n traktoriin 4 352€ 13-KW340 Yhdistelmäpuukone, sähkÖkäYttÖinen 3 757€ 21-SV20.1200 2 tonnin metsävaunu, paketti 9 10 478€ 28-RBH2 harava ratsastuskentän tasaamiseen 1 825€ 21-TK15F enerGiapuukoura 150 1 873€ 13-WC17H2 haketin 170 4 700€ 21-SV500B s ahalaitos , bensiinikäYttÖinen 3 404€ verkkokauppa kellfri.fi KIPPIJA METSÄVAUNU ATV PRO, TOWER2+ 2 120€ 2 232€ 1 972€ 4 948€ 3 584€ 11 036€ 2 344€ 4 582€ 3 956€ 1 922€ 6 TONNIN METSÄVAUNU, PAKETTI 2 12 634€ 13 299€ 3vaihe , 400 v 21-tv07pro2 10113_.indd 25 10113_.indd 25 7.5.2023 12.25 7.5.2023 12.25
12.5.2023 26 Metsälehti.fi METSÄSTÄ ARI KOMULAINEN, TEKSTI JA KUVAT V anha kansanviisaus toteaa, että hirsirakennus jatkaa painumistaan, kunnes on lopulta maata vasten. Näin oli käymässä omalle navettarakennukselleni, joka oli rakennettu vuonna 1947 talvisodan perääntymisvaiheessa poltetun tilalle. Lähempi tarkastelu osoitti, että laho oli edennyt ainakin alimpien hirsien osalta todella pitkälle, ja seinät pysyivät kuosissaan vain völläreiden tukemina, vaikka hirsityö oli alun perin kaikilta osin ollut ensiluokkaista. Metsänomistaja on siinä onnellisessa asemassa, että tarvittavan sahatavaran saa omasta metsästä. Pienellä oman työn ja rahan panostuksella saa laadukasta sahatavaraa kenttäsirkkelin avustuksella riittävästi, jos metsäkuviossa humisee muutakin kuin taimikkoa – näinhän maalla on toimittu iät ajat. Laskeskelin, että navetan korjausprojektiin upposi sahatavaraa reilut viisituhatta juoksumetriä, josta osa lankkutavaraa, joka kaupasta ostettaessa oli kesällä 2022 erityisen arvokasta. Navetan korjauksen ensimmäisenä työnä oli huhtikuussa kattoristikoiden valmistus. Sen jälkeen tyhjennysja purkutyöt kestivät kaikkineen lähes kuukauden. Runsaasti nauloja sisältäneet lankut ja etenkin aikoinaan pärekattolautoina toimineet kattopohjalaudat – joissa törrötti tuhansia ruostuneita nauloja – jouduttiin polttamaan. Tantereella roihusi kaksi kokkoa läpi juhannuspyhien. Kaivutöiden jälkeen perustuksien tekoon Vanhaan aikaan ei tunnettu perustuksien ympärillä salaojituksia ja jos niitä tehtiin, käytössä olivat tiiliputket. Routaantumista navettarakennuksen ympärillä edisti se, että piha-alueen maasto vietti rakennukseen päin ja tämä ohjasi sulamisja sadevedet rakennuksen alle. Tästä päästiin eroon kuorimalla kaivinkoneella pintamaat pois ja asentamalla salaojat ja maan ja kivien tilalle vettä hyvin läpäisevä murskekerros, jota upposi kaivantoihin toistasataa kuutiota. Muutaman päivän perustusten valujen ja muurausten kuivamisen jälkeen päästiin runkotöihin. Runkorakenteen valmistuttua nostettiin paikoilleen kattoristikot. Siihen tarvittiin jo kuorma-auton nosturin apuja, koska ristikot olivat sen verran painavia, ettei miesvoimin niitä olisi saanut kovinkaan helposti hilattua paikoilleen. Kattopohja ja valu Kun kattoristikot olivat paikoillaan, voitiin asentaa aluskate paikoilleen ja naulata kattopohjalaudat. Noiksi laudoiksi kävi myös 75-vuotias navetta rakennettiin aikoinaan taidolla, mutta ajan hammas on armoton. Lähtötilanne navettaosan uudistamiseen toukokuun lopulla 2022. Navetan jatkona on kaksi vuotta aiemmin peruskorjaamani autotalli. Korjausrakennusvirheiden vuoksi seiniin oli kertynyt vuosikymmenten saatossa runsaasti lahoa puutavaraa, jota Aada Komulainen purkaa. Hirsimestareiden työnjälki 75 vuoden takaa oli oivallista kaikilta osin. Nurkkatyyppinä oli lyhyteli lukkonurkka. Myös varaukset olivat tiiviit. Navetan eteiseen oli aikoinaan tehty ns. säästöbetonilattia. Vieri viereen ladottujen pulterikivien väliin oli valettu betonia. Koivuntuohi on oivallinen eriste katkaisemaan kapillaari-ilmiön nostaman kosteuden imeytyminen perustuksista hirsirakenteisiin. Rakentamisessa – oli se korjaustai uudisrakentamista – on työvaiheita, jossa vanhan hyvän ajan talkoot ovat poikaa. Lattioiden valu on yksi sellainen työ. hieman vajaakanttinenkin lautatavara. Kattopohjan valmistuttua voitiin suorittaa lattioiden valu. Aiemmin osalla rakennusta oli pelkkä maalattia, jossa keväisin lilluivat ylärinteestä valuneet lumien sulamisvedet. Betonimyllynä toimi traktorikäyttöinen mylly, jossa kerralla valmistui massaa 700 litraa. Talkooporukan voimin lattiat oli vajaassa päivässä saatu valettua 10114_.indd 26 10114_.indd 26 7.5.2023 12.27 7.5.2023 12.27
12.5.2023 Metsälehti.fi 27 METSÄSTÄ ja hierrettyä kuivumiskuntoon. Koska aluskate toimi jo pätevänä kattona, pääsin eristämään seinärakennetta tuulensuojalevyillä ja eristeillä. Sen valmistuttua aloin naulata ulkoverhouspaneelia seinään. Ulkovuoren jälkeen kiinnitettiin kattorakenteen otsalaudat ja räystäiden kotelolaudoitukset. Sitten oli aika nousta katolle ja kiinnittää kattopellit. Oman hankaluutensa tuotti viimeisten peltien kiinnitys, joka piti tehdä niin sanotuilta kanaportailta, koska kattorakenteen harjakulma oli sen verran jyrkkä, ettei tossu oikein pitänyt liukkaalla pellillä. Viimeistelyt ulkona ja sisätyöt Viimeisenä työnä ulkona oli nurkkaja peitelautojen asennus. Sen jälkeen pääsimme purkamaan navettaa kiertäneet rakennustelineet ja asentamaan ikkunat. Kun ikkunoita oli yhteensä yhdeksän, vierähti siinäkin lähes viikko. Päädyn ylimmäisen ikkunan, joka valaisee käyttöullakkoa, muistin asentaa paikalleen ennen telineen purkua. Sisätöinä olivat lämmön pitävä väliseinä, seinien ja kattojen ”Navetan peruskorjaus tuli puolessa vuodessa viittä vaille valmiiksi.” Purkutyö on edennyt etuseinän laudoituksen poistolla. Aiemmin kattorakenteen tuentaan käytettiin vankkoja puupalkkeja. Kattorakenteen purku etenee. Kattolautoja irrottamassa Jyri Komulainen. Runkorakenteen valmistuttua päästiin nostamaan kattotuolit runkorakenteen päälle merkityille paikoilleen. Esko Kettunen ohjaa kattotuolia oikeaan kohtaan. Remontti etenee ja rakennus alkaa hahmottua runkorakenteiden päälle. Työvaiheena ulkovuoripaneelien naulaus runkoon. Lumisateiden alkaessa joulukuussa 2022 oli navettaremontti sisämaalauksia vaille valmis. vaneerien kiinnitys, yläpohjan puhallusvillan puhaltaminen ja ammattimiehen tekemät sähkötyöt. Myös ikkunoiden eristys ja smyygien ja vuorilautojen asennukset sisäseiniin veivät työaikaa. Lisäksi kengitin vanhan tallin hirsikehikon ja ajoin hirret puhtaaksi vuosikymmenten patinoista sähköhöylällä ja rälläkän lamellilaikalla hirsien varaussaumoista. Viimeisenä työnä kasasin ulko-ovet ja kiinnitin ulkoseiniin niiden liukukiskot suojuksineen. Tämä tapahtui kreivin aikaan, koska lumisateet alkoivat lähes välittömästi, kun sain ovenreiät ovilla tukkoon. Tulevaan kesään jäivät vielä sisältä maalaukset, joita ei kannattanut ilmojen kylmetessä enää tehdä. Näin navetan peruskorjaus tuli puolessa vuodessa tehtyä viittä vaille valmiiksi. Ainakaan lahoa ei uusituista rakenteista pitäisi enää tulevinakaan vuosina löytyä. Lisäksi rakentamiseen käytetty sahatavara sitoo runsaasti hiiltä koko tulevan elinkaarensa ajan! Sisäseinien verhoilumateriaaliksi tuli vaneri. Juho Komulainen kiinnittämässä vanerilevyä levyhissin avustuksella kattorakenteeseen. 10114_.indd 27 10114_.indd 27 7.5.2023 12.27 7.5.2023 12.27
PILKKEET 12.5.2023 28 Metsälehti.fi RIISTA JERE MALINEN, TEKSTI JA KUVAT VAPPUVIIKOLLA Helsingin Sanomat kertoi digitaalisesta suunnittelijasta Roope Rainistosta, joka oli irtisanoutunut töistä ja alkanut tehdä tekoälyllä tuhansien dollarien arvoisia valokuvia. Alussa kuvat olivat aitoja otoksia mutta tekoälyn virheellisesti vääristämiä. Myöhemmin Rainisto antoi tekoälylle vapaammat kädet luoda valokuvataidetta. Luontovalokuvauksessa on yhtä lailla aina puhuttanut kuvien aitous. Mikä on sallittua maastossa, entäpä kuvankäsittelyohjelmalla? Ei erävalokuvauskaan ole erillinen linnakkeensa. Valaiskoon eräs elävä esimerkki työvuosien takaa erävalokuvauksen kulisseja. Kimurantti kuvatilaus Hilleri on hupenemassa Suomen luonnosta. Suomessa levinneisyytensä äärirajoilla elävä otus ei ole koskaan esiintynyt meillä runsaana, vaikka omin avuin maahamme on vaeltanutkin. Hillereitä esiintyy nykyisin enää Itä-Suomessa. Kun metsästystä ja eränkäynLAVASTETTU KUOLEMA Tarina hilleristä liikkuu erävalokuvauksen harmaalla alueella. Saalishilleri saatiin lainaksi eläintentäyttäjä Sami Karppiselta. Metsästysmannekiiniksi suostui Pekka Pöyry. tiä valokuvataan ammattimaisesti, ajaudutaan silloin tällöin harmaalle alueelle. Saalis ei aina ole juuri pyydetty, vaan pakasteessa oikeaa hetkeä odottanutta tarpeistoa. Samaten saaliin sulat on suittu ja pyyhitty verestä tai karvat kammattu ojennukseen. Kuvissa esiintyvät ihmisetkään eivät välttämättä ole saalista saaneet. Valot, varjot ja tausta ratkaisevat kuvaushetken. Salamavaloilla on turha räiskiä kaadon ympärillä irvistelevää miesjoukkoa. Ne kuvat kuuluvat kotialbumeihin. Niinpä en kokenut tekeväni suurta vääryyttä, kun Jahtimailla, Riistanisäkkäät -kirjaa (Weilin+Göös, 2005) toimittanut Veli-Matti Väänänen tilasi hillerisaaliskuvan. Lupasin sen hänelle toimittaa, kunhan saisin kuoleman lavastetuksi. Aikaakin oli ruhtinaalliset puoli vuotta. Pelastava puhelu Hillerisaaliskuvaa ei noin vain taiota, kun hillereitäkään ei taiota. Toki olisin voinut etsiä hillerin käsiini joltakin turkistarhalta, mutta halusin kameran etsimeen luonnonvaraisen eläimen. Laitoin tilauksen vetämään itärajalla asuville tutuille metsästäjille. Aikaa kului syksy ja talvi, eikä hilleriä kuulunut. Kirjan taittoaikataulu oli umpeutumassa. Väänänen soitti maaliskuisena maanantaina ja kyseli hillerikuvaa. Pahoittelin saamattomuuttani. Takarajaksi sovittiin seuraava sunnuntai. Sen jälkeen kirjaan ei tulisi kuvaa hillerisaaliista. Nyt koeteltiin ammattiylpeyttä. Kaivoin esille Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton puhelinnumeron. Ennen kuin ennätin soittaa, minulle soitettiin. Juvalaiselle eläintentäyttäjä Sami Karppiselle oli tullut hilleri täytettäväksi. Sain otuksen käsiini lauantaina sillä ehdolla, että käsittelen sitä huolella. Se palautuisi asiakkaalle täytettynä, ei tuhottuna, lupasin. Hilleri saunakaverina Otus oli tönkköjäässä, ja kuvausaikaa oli jäljellä vuorokausi. Laitoin pihasaunan lämpenemään ja otin löylyt hillerin kanssa. Hidas sulatus on näissäkin hommissa laadun tae. Muu perhe kylpi yllätyksekseni sisäsaunassa. Sunnuntaiaamuna taivuttelin sulaneen mutta kuolinjäykän saunakaverini kuvauskuntoon. Kampasin karvat ja puhdistin suurimmat roiskeet. Kun esiintyjä oli ”Takarajaksi sovittiin seuraava sunnuntai.” 10115_.indd 28 10115_.indd 28 7.5.2023 13.45 7.5.2023 13.45
PILKKEET 12.5.2023 Metsälehti.fi 29 KAMALA LUONTO SEPPO VUOKKO, teksti / JORMA PEIPONEN, kuva TEKIJÄT OVAT PITKÄN LINJAN LUONTOAMMATTILAISIA. METSÄN KÄTKÖISSÄ ehostettu, asettelin sen varovasti hetitappaviin rautoihin. Asennon kopioin saaliiksi saamiltani minkeiltä. Taas puhelinsoitto ja ketunjälkiä etsimässä olleet naapurit Vesa Auvinen ja Pekka Pöyry uhrautuivat taiteen nimissä roikottamaan ”saamamiehinä” hilleriä raudoissa. Kummallakin oli ehtona, että heidän nimeä ei saa kirjassa julkaista, koska he eivät ole saalista pyytäneet. Sen lupasin. Kuvavaihtoehtoja otetaan aina useita. Lopuksi raudoitettu hilleri laitettiin rautojen suojalaatikkoon. Väänänen tuli iltapäivällä. Hänellä oli valittavanaan iso joukko erilaisia hillerisaaliskuvia – kaikki lavastettuja, niin saalis kuin pyytäjätkin. Yksi kuvista päätyi kirjaan, ja hillerikin palautui oikealle pyytäjälle komeasti täytettynä. Perinteinen keino kiertää saaliin puutetta on ottaa kuva vaikkapa nahkoista ja metsästysrekvisiitasta. Jahtimailla-kirjan kuvituksesta on mahdotonta päätellä hillerinmetsästyskuvan aitoutta. Toisaalta, onko kyseessä huijaus vai vain erävalokuvauksessa sallittu lavastus? Kuvatekstissä ei puhuta kuvan metsästäjän saaneen saalista. HIILENSIDONTA on päivän sana. Ilmastokeskustelussa puhutaan miljoonista hiilitonneista, joita pitäisi sitoa ja varastoida. Se siirtää asian tavallisen pulliaisen käsityskyvyn ulkopuolelle. Mutta hiilensidonta, hiilenkierto ja varastointi ovat arkipäivää, elämämme kannalta keskeisiä tapahtumia. Ymmärrettäväksi asia tulee, kun muistaa, että luonnossa hiilen sidonta on sama asia kuin yhteyttäminen eli fotosynteesi, tarkastelukulma vain on erilainen. Yhteyttämisessä vihreät kasvit sitovat auringon energiaa kemialliseksi energiaksi valmistamalla vedestä ja hiilidioksidista sokereita. Samalla vapautuu ilmakehään happea. Sokereista kasvi valmistaa rasvoja, aminohappoja ja muita yhdisteitä. Eläimet saavat energiansa polttamalla soluissaan kasveista saamiaan yhdisteitä. Silloin hiili taas yhtyy happeen ja palaa ilmakehään hiilidioksidina. Hiili siis kiertää elollisessa luonnossa ja kiertoa ylläpitävät aurinko ja kasvit. Vaikka fotosynteesi on elämän keskeinen tapahtuma, sitä ei näe. Lähimmäksi itse ilmiötä pääsee, kun katselee aurinkoisena kesäpäivänä matalassa vedessä kasvavia sammalia: lehdille syntyy jatkuvasti pieniä kaasukuplia, jotka lopulta irtautuvat kasvista ja nousevat pintaan: se on happea, yhteyttämisen toista päätuotetta. Kasvien kuivapainosta – esimerkiksi liiterin polttopuista, ladon heinistä tai ruokakaapin jauhoista – on hiiltä melkein puolet, 45 prosenttia. Hiilen sidonta ja varastointi ovat siis maanviljelijälle ja metsänomistajalle arkipäivää ja tulojen lähde. HIILEN SITOJA TYÖSSÄÄN Rahkasammalkasvustossa yhteyttäminen miltei näkyy: pienet kuplat ovat yhteyttämisessä vapautunutta happea, jota sammakon kelpaa hengittää. 10115_.indd 29 10115_.indd 29 7.5.2023 13.45 7.5.2023 13.45
PILKKEET Miltä näyttää maailman paras metsänomistamisen taito? Polku omaan metsään Metsästä on meille luotu menestys. Metsästä meille löytyvät vastaukset tuottavasti uusiutuvaan huomiseen. Tarvitaan vain tekemällä kertynyttä osaamista ja parhaiten tutkittua, riippumatonta tietoa. Käytännönläheistä ja kauaskantoista. Maailman parasta metsänomistamisen taitoa. Se on jokaisen metsänomistajan käden ulottuvilla, nyt helpommin ja yksilöllisemmin kuin koskaan. metsalehti.fi P O L K U O M A A N M E T S Ä Ä N 10116_.indd 30 10116_.indd 30 7.5.2023 12.49 7.5.2023 12.49
PILKKEET 12.5.2023 Metsälehti.fi 31 JUSSI COLLIN POHJOISKARJALAISELLE Lumimuutos-osuuskunnalle on myönnetty merkittävä kansainvälinen ympäristöpalkinto työstä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Yhdysvaltalaisen Goldman-palkinnon arvo on 200 000 dollaria eli noin 185 000 euroa. Summa luovutetaan osuuskunnalle. Lumimuutoksen on perustanut kalastaja, dosentti Tero Mustonen vaimonsa Kaisu Mustosen kanssa. Palkinto myönnettiin nyt ensi kertaa Suomeen. Mustosen lisäksi palkittiin viisi muuta ympäriarövaikuttajaa Sambiasta, Indonesiasta, Turkista, Brasiliasta ja Yhdysvalloista. Goldman-palkinto on kunnianosoitus ”tavallisille ihmisille, jotka tekevät epätavallisia tekoja planeetan suojelemiseksi.” Palkitsemista perusteltiin muun muassa Tero Mustosen luomalla ennallistamismallilla, jota voidaan soveltaa kaikkialla maailmassa. Pohjois-Karjalaan merkittävä ympäristöpalkinto Tero Mustosen perustama Lumimuutos-osuuskunta toteuttaa laajaa ennallistamisohjelmaa eri puolilla Suomea. Kansainvälistä imastoraporttiakin kirjoittamassa ollut Tero Mustonen työskentelee myös kalastajana. M IK A H O N KA LI N N A VARAA OMA ILMOITUSTILASI! Metsälehden 22. kesäkuuta ilmestyvällä numerolla 12/2023 on 40 000 kappaleen metsänomistajille suunnattu osoitteellinen lisäjakelu. AINEISTOPÄIVÄ 9. KESÄKUUTA Lukijamäärä 164 000 (KMT-22) • Ota yhteyttä mediamyyntiin p. 029 432 6117 • tuomo.vuorinen@metsalehti.fi Tervaloi den metsätil alla Kuhmoi sissa kokeilla an rohkeas ti eri tapoja saada metsäst ä euroja. Sivut 22–23 YRITYS TÄ PITÄÄ OLLA TORSTA INA 2. JOULUK UUTA 2021 ? NRO 22 ? PERUST ETTU VUONN A 1933 V I I S A U T TA M E T S Ä S TÄ Tunnelma metsässä sähköistyy . Kestotilaaj an eDUT paranevat. Liitimme tilaukseeN uuden Metsälehti Digin ja saat käyttöösi kaikki nämä (etu 142,80 €): • verkkole hti • näköisle hti • maksulli set verkon sisällöt • lehtiark isto Rekisteröid y ja ota palvelu käyttöön osoitteessa metsalehti. fi/rekister oidy (Rekister öintiin tarvitset asiakasnumeros i lehden osoiteken tästä). 8980_.indd 3 26.11.2021 15.03 TORSTA INA 7. LOKAKU UTA 2021 ? NRO 18 Metsänh oitotukie n pitkässä historias sa alkaa uusi vaihe, kun kemera vaihtuu ensi vuonna metkaan . Sivut 8–11 HYVÄST IT KEMER ALLE PERJAN TAINA 3. MAALIS KUUTA 2023 ? NRO 4 ? PERUST ETTU VUONN A 1933 TORSTA INA 7. LOKAKU UTA 2021 ? NRO 18 Tammel assa Kanta-H ämeessä paljastu ivat poikkeu ksellisen laajat hirvituh ot. Sivut 2–3 HIRVEN SYÖMÄ Ä PERJAN TAINA 25. MARRA SKUUTA 2022 ? NRO 21 ? PERUST ETTU VUONN A 1933 Seppo Samuli Seppo Samuli 9755_.indd 1 9755_.indd 1 21.11.2022 13.55 21.11.2022 13.55 TORSTA INA 7. LOKAKU UTA 2021 ? NRO 18 Useita suomala issahoja on viime vuosina siirtyny t itävaltal aiseen omistuk seen. Mistä se kertoo? Sivut 8–11 ALPPIM AA SAHAOSTOKS ILLA PERJAN TAINA 14. HUHTIK UUTA 2023 ? NRO 7 ? PERUST ETTU VUONN A 1933 Kimmo Rauatmaa Juhannuksen METSÄLEHDELLÄ lisäjakelu Mustosen johdolla osuuskunta toteuttaa Elpyvä maisema -ennallistamisohjelmaa, jonka piirissä on 52 000 hehtaarin vaikutusala soita, vesistöjä, metsiä ja kosteikkoja. Ohjelman suurin kokonaisuus on Koitajoen ennallistamisprosessi, jossa vuoteen 2025 mennessä on tarkoitus muun muassa ennallistaa tuhat hehtaaria soita, tukea kyläkulttuuria Ilomantsissa ja uudistaa vaelluskalojen elinympäristöjä. Tero Mustonen oli myös viimeisimmän Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin yksi pääkirjoittaja. EN VOI olla kommentoimatta Metsälehden 7/2023 artikkelia ”Onko kyseessä jatkuva vai jatkettu kasvatus”. Tällainen jatkuva kasvatus on hyväksytty Tapion metsänhoitosuosituksissa. Koska Suomessa kuitenkin on vallalla tasaikäisrakenne metsissä, niin tällaisten kohteiden löytyminen on aika haastavaa. Artikkelissa on ihan oikeaoppisesti sanottu, että kuusi ei hyödy yläharvennuksista. Vanha kuusikko on tasaikärakenteinen, eli näissä metsissä ei harvennus enää auta, vaan ainoa keino uudistaa metsä on tehdä avohakkuu ja uudistaa metsä uusilla, jalostetuilla taimilla. Tämä jalostetusta taimimateriaalista perustettu taimikko kasvaa nopeammin ja tehokkaammin kuin esimerkiksi alikasvuskuusikko. Mänty on valopuu. Vastaavasti kuusi on varjopuu ja nuoruusvaiheessa tarvitsee suojapuita varttuakseen jatkuvassa kasvatuksessa tai normaalissa luontaisessa uudistamisessa. Myös koivu on valopuu, eikä menesty varjostuksen alla. Koska mänty on valopuu, nuoret puut eivät vanhojen puiden varjossa jaksa kasvaa valon puuttuessa Olen samaa mieltä pienhakkuista, joissa vanhan männikön reunaan/keskelle tehdään 0,30,5 hehtaarin pienaukko, ja toivotaan, että aukkoon tulisi uutta taimiainesta vanhoista männyistä. Jos otetaan männiköstä vain huonokuntoisia (onko niitä) sekä valtapuita ja jätetään kasvamaan varjossa eläviä puita, niin mikä on tilanne 50 vuoden kuluttua? Ymmärrän, että monet metsänomistajat ovat innoissaan Metsälehden jutussa esitellystä menetelmästä. Toisille metsänomistajalle metsä on kuitenkin ihan oikea tulon lähde. MARJA TOLONEN METSÄASIANTUNTIJA HAUSJÄRVI Ajatuksia männikön yläharvennuksista LUKIJALTA OIKAISU METSÄLEHDESSÄ 7/2023 julkaistussa Metsätilan koko näkyy puukaupoilla -artikkelissa todettiin virheellisesti, että yksityismetsistä noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä on ollut puukaupallisen tarkastelun kohteena viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Todellisuudessa kyse on noin kymmenestä miljoonasta hehtaarista. Väärä mittayksikkö 10116_.indd 31 10116_.indd 31 7.5.2023 12.49 7.5.2023 12.49
PILKKEET 12.5.2023 32 Metsälehti.fi MYYDÄÄN MATKAILU KILPAILU METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Petri Koskinen p. 050 438 2865 UIkoasu Anna Back p. 040 1623991 Toimitussihteerit Jussi Collin p. 029 432 6108 Eero Sala p. 029 432 6112 Toimittajat Liina Kjellberg p. 029 432 6110 Tiia Puukila p. 029 432 6116 Valtteri Skyttä (perhevapaalla) Aino Ässämäki (ma.) p. 050 410 4239 Taloustoimittaja Mikko Häyrynen p. 029 432 6109 Keski-Suomen aluetoimittajat Mikko Riikilä p. 029 432 6111 Sami Karppinen p. 029 432 6114 Toimituksen sihteeri Päivi Laipio p. 029 432 6105 ASIAKASPALVELU klo 9–15 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 09 315?49?840 asiakaspalvelu@ metsalehti.fi Asiakaspalvelusihteerit Mira Viinikanoja p. 09 315 49 844 Sari Enderle p. 09 315 49 800 MARKKINOINTI Verkkokoordinaattori Jenny Rantanen p. 029 432 6029 Levikkipäällikkö Pasi Myllymaa p. 029 432 6118 MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Tuomo Vuorinen p. 029 432 6117 ilmoitukset@ metsalehti.fi Metsätaloudellinen ammattilehti 91. vuosikerta. perustettu 1933 www.metsalehti.fi/metsamaa MAATILA, Parikkala, Viitalahdentie 108 7,1 ha. Määräala, josta n. 5,4 ha peltoa. Talouskeskus rak. 1970-luvulla: n. 100 m 2 :n tiilivuorattu okt, jossa 4h+k+saunaos., ja n. 210 m 2 :n kokoinen navettarakennus sis. myös traktorihallin ja varasto/autokatoksen. Pihan laidalla Viitalahteen laskeva puro. Matkaa Kirjavalan kylälle ja 6-tielle n. 6 km, Parikkalaan n. 22 km. Hp. 58.000 €. MAAJA METSÄTILA, Parikkala, Tarnala 13.018 ha. Hyvin hoidettu talouskeskus: v. 1947 rakennettu 1,5-kerroksinen ok-talo, 2-kerroksinen aittarakennus, sauna ja iso navettarakennus, jossa mm. runsaasti varastotilaa. Päärakennuksessa mh, tupa, keittiö, kh, yläkerrassa iso oleskelutila ja 2 h + avovintit. Lämmitys sähköllä ja 5 tulisijalla. Metsämaata n. 8,7 ha, pääosin varttunutta kasvatusmetsää, puuston määrä n. 1500 m 3 (tila-arvio 8/2021), peltoa n. 3,8 ha. Hp. 108.000 € OMAKOTITALO, Punkaharju, Sormusniementie 29 Okt 188 k-m 2 , tontti 5330 m 2 . V. 2003 valm. okt vehreällä puutarhatontilla, avara maisema Puruveden suuntaan. Talossa oh+k+3mh+khh+kph+s, lasitettu terassi, varasto, tekn.tila. Pihapiirissä kesäkeittiö ja navetta sekä aittarakennus, jonka yhteydessä autotalli ja -katos sekä varastoja ja kellari. Ei e-tod. Mahd. ostaa peltoa ja metsää lisämaaksi. Hp. 220.000 € Kohteita myy: Punkaharjun Metsäpalvelu Oy LKV, Veijo Laukkanen, puh. 050 464 6500 METSÄTILA, HÄMEENLINNA, Lammi 32 ha. Erinomaiset maapohjat ja puustoa metsäarvion mukaan peräti n. 6407m 3 . Kehitysluokkaa 04 lähes 16 ha. Vanhat pellot pääosin metsitetty, osa kaipaa metsitystä. Tilalla olevat vanhat rakennukset purkukuntoisia. Ostaja vastaa purkuja siivouskustannuksista. Sähköliittymä on. Hp. 315.000 € / tarjous viim. 15.5.2023 Kohteita myy: PJT Forest Oy LKV, Teemu Saarinen, puh. 040 510 8085 Metsämaa -palvelu etsii ja yhdistää! www.metsalehti.fi/metsamaa Suomen Metsäurheiluliitto ry. – metsätaitokisat kesä 2023 Kilpailukalenteri löytyy Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuilta osoitteesta smul.fi kohdasta metsätaitokisat. Kalenteria päivitetään kisakauden edetessä. Tervetuloa kisailemaan! JUSSI COLLIN METSÄTALOUSYHTIÖ Finsilvan mailla kartoitetaan metsäkanalintujen pesiä loppukevään aikana. Tarkoitus on merkitä pesät, jotta niitä osataan varoa maanmuokkauksessa. Samalla pesät suojataan pienpedoilta. ”Tavoitteena on auttaa metsäkanalintuja onnistumaan pesinnässä, jotta kannat kasvavat. Kyse on aktiivisesta luonnonhoidosta, jonka avulla Finsilva turvaa ja lisää metsien monimuotoisuutta”, yhtiön maankäyttöasiantuntija Petri Manninen sanoo. Pesät etsitään koulutettujen lintukoirien avulla. Aluksi seisova lintukoira paikallistaa pesän hakkuuaukean ryteiköistä. Pesä merkitään kepillä, jonka päässä roikkuu huomionarua, jotta metsäkoneen kuljettaja osaa varoa pesäpaikkaa. Merkitsemisen jälkeen pesä ympäröidään 20–25 metrin etäisyydeltä saippualla ja värikkäällä paperinauhalla. ”Maahan vuoltu saippua peittää lintujen hajun ja sen on aiemmin todettu toimivan pesien suojaamisessa pienpedoilta. Paperinauha luo visuaalista pelotetta”, Manninen kertoo. Merkintöjä tehdään Keski-Suomessa Saarijärvellä, Uuraisilla, Äänekoskella ja Viitasaarella suunnilleen toukokuun puolivälistä kesäkuun puoliväliin saakka. Kohteet sijaitsevat Finsilvan omistamilla metsäaloilla, jotka on arvioitu metsäkanalintujen pesinnän kannalta potentiaalisiksi ja joilla tehdään kevään ja kesän mittaan maanmuokkaustöitä. Saippuaa suojaamaan metsäkanalintujen pesiä Tavoitteena on auttaa pesinnän onnistumisessa, Finsilvasta kerrotaan. Finsilvan merkinnöillä turvataan myös riekon pesiä. W IK IM ED IA CO M M O N S SAHALAN KARTANO METSÄRETKIKOHTEEKSI Rautalammilla puun tuotannon ja moninaiskäytön tehotilana tunnetussa 1010 metsähehtaarin Sahalan Kartanossa metsien tuotto on kaksinkertaistettu nykyisen isännän aikana. Tilalla isäntä tarjoutuu selostamaan kävijöille, miten puun tuotantoa voi paljon tehostaa tavanomaisesta ja olemaan kiinnostava metsäretkikohde sekä metsänomistajaettä metsäammattilaisryhmille. Meillä on useita poikkeavia asioita esiteltävänä, kuten A) ajouramätästyksen nopeakasvuisia uudistuskohteita jo 30 vuoden ajalta B) nopeakasvuiset koivuntaimikot, jotka ensiharvennetaan jo 10–11 vuodessa C) 600 rungon/ha ensiharvennusta D) 200 r/ha järeitä loppukasvatuseli ns. superharvennuskuvioita E) 400 r/ha tukkikasvatuskuvioita, mihin tiheyteen päästään jopa 20 v iässä F) Itse kehitetyn RAKSU:n eli kevyet vesakonraivaussakset, joissa kantokäsittelylaite G) Tuhkalannoitusta 40 vuoden ajalta ja sen jäljiltä hyvin kasvavat turvemaat H) 1-telainen kevyt metsäojakaivuri ja sen ojanperkaustyöjälkeä I) 8 t kaivuri hakkuukoneena mittaavalla kaatopäällä ja jatkopuomilla J) Uusi metsävarusteinen Valtra -traktori metsäperäkärreineen K) Molemmat metsäkoneet on varustettu selkäystävällisellä, vaivoja estävällä ja tuottavuutta lisäävällä keinuvalla ja keskiraollisella satulaistuimella L) Mittava valikoima kantoleikkeitä todistamassa toteutetun metsänhoidon toimivuutta Peruspakettiin kuuluu metsäretki Sahalan Kartanon isännän, agr. Veli-Jussi Jalkasen, ohjaamana ja osanottajien kysymyksiin vastaaminen. Metsäretki kestää 2–3 h, ja metsäteillä liikutaan joko henkilöautoilla tai bussilla. Maksimiryhmäkoko on 50 hlö. Hinta: 500 €/ryhmä + alv. Lisämaksusta esittelemme osallistujille Sahalan Kartanon tilaa, historiaa ja monialayritystoimintaa. Esittelykierros talouskeskuksessa kestää n. 1 h. Hinta: metsäretken yhteydessä 50 €/ryhmä + alv. Retkeläisten on myös mahdollisuus nauttia terveyslounas Sahalan Kartanon ravintolassa, ja sen yhteydessä kuulla Veli-Jussi Jalkasen tietoisku ennaltaehkäisevästä terveydestä ja saada käteensä työikäisen terveysohjeen monisteena. Hinta: terveyslounas ja tietoisku tiivistysmonisteineen 15 €. Järjestämme halutessanne lisäksi ohjatun terveyssaunan Suomen parhaassa pellettilämmitteisessä savusaunassa. Hinta: 150 €/ryhmä + alv. Tiedustelut ja tilaukset: Konttoripäällikkö Tiina, tiina@sahalankartano.fi, 040 8385599 Suositukset: Pitkäaikaisen yhteistyön ansiosta voin todeta Sahalan kartanon Rautalammilla olevan mielenkiintoinen metsäretkikohde. Sahalassa harjoitetaan innovatiivista, aktiivista sekä kokeilevaa puuntuotantoa ja tuloksia seurataan tarkasti. Juho Tikkanen, UPM Olen saanut seurata Sahalan tilan metsien käsittelyä 1980 luvun alusta alkaen. Sahalan metsissä harjoitetaan mielenkiintoista, kokeilevaa ja uusia ideoita kaihtamatonta puun kasvatusta. Vierailijat voivat saada hyviä esimerkkejä, uusia ideoita ja kannustusta puun tuotannon innovatiiviseen tehostamiseen. Ilkka Koppanen, MHY Pohjois-Savo Sahalan kartano 2 x 120 2023_85 25.4.2023 11.41 Sivu 1 10117_.indd 32 10117_.indd 32 7.5.2023 12.52 7.5.2023 12.52
PILKKEET 12.5.2023 Metsälehti.fi 33 METSÄRISTIKKO 9 METSÄKRYPTO 6, OIKEA RATKAISU Nimi Lähiosoite Postinumeroja paikka IBAN-tilinumero Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot Lehden saajan osoite Sukunimi Etunimi Syntymävuosi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Päiväys Allekirjoitus Sähköposti Puhelinnumero Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Osoitteenmuutos / alkaen Lahjatilaus Irtisanon tilauksen Asiakasnumero: ? Metsälehti Digin sisältö kokonaisuudessaan: verkkolehti, näköislehti, Metsälehti.fi -verkkopalvelun maksullinen sisältö sekä lehtiarkisto (arvo 11,90 €/kk) ? Vuosittain julkaistava Metsäverokirja kotiin postitettuna (arvo 29 €) ? Tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa METSÄLEHTI maksaa postimaksun TUTUSTU LEHDEN TILAUSMAHDOLLISUUKSIIN osoitteessa www.metsalehti.fi/tilaa-lehti KYSY eri tilausmahdollisuuksista asiakaspalvelusta asiakaspalvelu@metsalehti.fi tai 09 315 498 40 (osoitekentässä) Kestotilaajan edut: ETUSI kestotilaajana ovat arvoltaan 171,80 €/v Pa lv el uk or tt i METSÄLEHTI Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki Tunnus 5011305 Info: 00003 00003 Vastauslähetys Kestotilaus on voimassa toistaiseksi, kunnes se irtisanotaan. Tilauksen voi irtisanoa koska tahansa ennen uuden tilauskauden alkua olemalla yhteydessä Metsälehden asiakaspalveluun asiakaspalvelu@metsalehti. tai p. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15). PARANNAMME Metsälehden maksutapamahdollisuuksia ja luomme asiakkaille helpompia, nopeampia ja turvallisempia maksutapoja. Vuoden 2023 alusta paperilaskuihin tulee 2,90 € laskutuslisä. Laskutuslisän voi välttää ottamalla käyttöön ympäristöystävällisen e-laskun (ilmoittamalla asiasta omaan pankkiin) tai sähköpostilaskun (yhteys Metsälehden asiakaspalveluun puh. 09 315 49 840 tai asiakaspalvelu@ metsalehti.fi). TÄMÄN metsäristikon vastausten tulee olla perillä 26.5.2023 osoitteessa Metsälehti, Maistraatinportti 4 A 3 krs, 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Metsäristikko 9”. OIKEIN ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa. PALKINNOT metsäkryptosta 6 on arvottu seuraaville kolmelle: Marjut Hartonen, Vääksy, Timo Koivuniemi, Kyynärö ja Kalevi Lahti. ONNITTELUMME heille ja kiitokset kaikille mukana olleille. RISTIKKO löytyy myös osoitteesta www.sanaristikot.net. Voit ratkoa sen päätteellä ja lähettää sähköisesti heti saatuasi ruudut täyteen. 10117_.indd 33 10117_.indd 33 7.5.2023 12.52 7.5.2023 12.52
12.5.2023 34 Metsälehti.fi PILKKEET AJANKOHTAINEN MIKÄ? AINO ÄSSÄMÄKI, TEKSTI SEPPO SAMULI, KUVA MUISTATKO vielä, kuinka opit tuntemaan kasveja? Kuulutko ehkä siihen sukupolveen, jota ei juurikaan opetettu koulussa tuntemaan lajeja? Yliopistonlehtori Arja Kaasinen kuuluu. Liki satavuotinen tapa vaatia oppilaita keräämään kasvio päättyi käytännössä peruskoulu-uudistukseen 1970-luvulla. Kasvio palasi opetussuunnitelmiin vasta vuonna 2004. Tosin nykyisin Kaasisenkin lajintuntemus on hänen omien sanojensa mukaan kohtuullinen. Kaasinen on tutkinut väitoskirjaansa varten sitä, kuinka hyvin suomalaiset tuntevat kasvilajeja. Vuonna 2009 valmistunut tutkimus osoitti, että eivät kovin hyvin. Paljon puhuttu oppimistulosten eriytyminen näkyy myös lajintuntemuksessa. ”On oikeastaan aika hassua, että monet nuoret ja lapset tunnistavat norsut, kirahvit ja leijonat, mutta eivät voikukkaa”, Kaasinen sanoo. Männyn vai kuusen käpy? Yliopistossa Kaasinen opettaa tulevia opettajia, jotka ovat mitä todennäköisimmin suorittaneet peruskoulun ja lukion oppimäärän keskimääräistä paremmin arvosanoin. Edes heistä kaikki eivät erota kuusta ja mäntyä toisistaan. Monelle aikuiselle tuollainen tietämättömyys on myös häpeän aihe. Silloin apuun voi tulla puhelin. ”Uudet sovellukset ovat mahtavia, koska niiden avulla voi nopeasti tunnistaa kasvin tai linnunlaulun. Häpeän kokemus vähenee”, Kaasinen sanoo. Sovelluksenkin käyttö kuitenkin edellyttää poistumista luokkahuoneesta. Se juuri on Kaasisen ideoiman lasten metsäretkipäivän tavoite. ”Lähtökohta on saada lapset ja nuoret metsään liikkumaan ja kehittämään luontosuhdetta.” Metsässä liikkuminen opettaa muutakin kuin lajintuntemusta. Esimerkiksi tasapaino kehittyy, kun liikutaan epätasaisella alustalla. Useiden tutkimusten mukaan metsässä liikkuminen rauhoittaa ja toisaalta tarjoaa fyysistä rasitusta. ”Evoluution näkökulmasta katsottuna olemme tosi vähän aikaa istuneet sisätiloissa. Tarvitsemme luonnonympäristöä pysyäksemme terveinä”, Kaasinen sanoo. Eväät ovat tärkeät Hän toivoo, että kaikkien uusien koulujen ja päiväkotien lähelle säästettäisiin pieni pala lähimetsää, jonne lapset voisivat mennä retkelle vaikka vain yhden oppitunnin aikana. Kaasinen itse suuntaa lasten metsäretkipäivänä Kallion koulun neljäsluokkalaisten sekä Helsingin yliopiston opettajaopiskelijoiden kanssa Helsingin Keskuspuistoon. ”Eväät ovat mukana, ne ovat supertärkeät.” Metsäretki opettaa lapsille monia taitoja Suomen lasten metsäretkipäivää vietetään perjantaina 12. toukokuuta. SUOMEN LASTEN METSÄRETKIPÄIVÄ Lasten metsäretkipäivä järjestettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2016. Metsäretkipäivän tarkoitus on kannustaa kaikkia aikuisia viemään lapsia retkelle sekä jakamaan metsässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Tapahtumaa organisoi Helsingin yliopiston kasvatustieteiden osaston biologian didaktiikan tutkimusryhmä ja se on osa opettajankoulutusta. Lasten metsäretkipäivän ideoinutta Arja Kaasista ei vesisade haittaa. Mukaan retkellä lähtivät toukokuun alun kalseassa säässä Aino Kaasinen (vas.) ja Verna Piironen. 10118_.indd 34 10118_.indd 34 7.5.2023 12.54 7.5.2023 12.54
12.5.2023 PILKKEET NUORTEVA SITAATTI Seuraava Metsälehti ilmestyy 26.5.2023 ENERGIAPUUN KORJUU UUDISTUU METSÄLEHTI 90 VUOTTA Sarjassa seurataan Metsälehden ensimmäistä vuosikertaa vuonna 1933. HEIKKI NUORTEVA, TEKSTI JA KUVA PEKINGIN Kielletyn kaupungin liepeillä kasvaa historiastaan kuuluisa pagodipuu. Sen oksistoon päätti Ming-dynastian viimeinen keisari Chongzhen hirttäytyä vuonna 1644, kun talonpoikien kapinallisjoukot rynnistivät kaupunkiin vallankumous mielessään. Dynastia kaatui eikä itse pagodipuukaan aivan kirjaimellisesti säilynyt alkuperäisessä kuosissaan. Nykyinen turistikohteeksi muodostunut noin 150-vuotias puu on kasvatettu alkuperäisestä puusta otetusta pistokkaasta. Japaninpagodipuu (Styphnolobium japonicum ) kuuluu hernekasvien heimoon. Siinä missä heimon useat muut palkokasvilajit pystyvät sitomaan juuristossaan ilmakehän typpeä kasvunsa tueksi, ei japaninpagodipuu siihen kykene. Puu voi silti saavuttaa varsin vantterat mitat ja venyä suotuisissa olosuhteissa 25–30 metrin pituiseksi. Nimestään huolimatta ei japaninpagodipuu ole luontaisesti kotoisin Japanista vaan Kiinan lauhkeista keskija eteläosista. Puu satuttiin aikoinaan kuvaamaan tieteelle perustuen Japanissa viljeltyyn yksilöön. Kestävyyttä ja monikäyttöä Japanissa ja Kiinassa japaninpagodipuu on suosittu koristeja bonsaipuu erityisesti buddhalaisissa temppelipuutarhoissa. Pagodi viittaa alueiden tornimaisiin rakennuksiin. Puu kestää kohtuullisesti vielä Keski-Euroopan ilmastoa, mutta viihtyy parhaiten huomattavasti lämpimämmillä alueilla. Eteläisen Euroopan ja itäisen Aasian lisäksi puuta viljellään koristeja puistopuuna Ukrainasta Intian ja Egyptin läpi aina Etelä-Afrikkaan saakka. Pohjois-Amerikassa japaninpagodipuuta kasvaa muun muassa New Yorkin ja Washington DC:n puistoissa. Puun ruskeahkoa puuainesta pidetään kestävänä ja sitä on käytetty eritoten huonekalujen valmistuksessa ja erilaisiin rakennustöihin. Puun eri osia on uutoksina ja jauheena käytetty hoitokeinona Kiinan perinnelääketieteessä. Japaninpagodipuu on toisinaan luokiteltu 50 päälääkeyrtin joukkoon. Lehtiä ja kukkia käytetään teessä, ja niiden väitetään laskevan verenpainetta ja alentavan tulehduksia. Toisaalta kukkia lukuun ottamatta puun vaaksanpituiset lehdet ja alle kymmensenttiset palot siemenineen ovat myrkyllisiä. Eräillä alueilla niitä on käytetty paikoin huumaaviin tarkoituksiin – osin kohtalokkain seurauksin. Palkoja ja siemeniä uuttamalla on tuotettu myös keltaista väriainetta silkkija batiikkivärjäyksiin. Lontoon Kew Gardenin kasvitieteellisessä puutarhassa japaninpagodipuu vuodelta 1760 on yksi alueen vanhimpia puita. Puun päärunko on vääntynyt lähes vaakatasoon, ja sitä on tuettu tiilirakentein ja tukiraudoilla. Puistoa pystyy halutessaan ihailemaan myös lintuperspektiivistä kiipeämällä 253 askelta Great Pagoda -torniin. PAGODIPUU IDÄN TEMPPELIPUUTARHOISTA Lontoon Kew Gardenin japaninpagodipuun päärunko on vääntynyt lähes vaakatasoon. TOUKOKUUSSA 1933 puun tuonti Venäjältä uhkasi keskeytyä, Metsälehti kertoi. Syynä oli Kotkasta lähtenyt puutavaralähetys, joka oli Englannissa takavarikoitu. Tämä taas johtui siitä, että laatikoihin oli käytetty Venäjältä ostettua sahatavaraa ja Suomen ulkomaankaupalle tärkeä Britannia kävi parhaillaan kauppasotaa Venäjää vastaan. "Jos englantilaiset ovat kauppasodassaan johdonmukaisia, eivät ne voine olla kieltämättä niiden sahatavaroiden tuontia, jotka ovat valmistetut itärajalla olevissa sahoissa. Tuloksena tästä on, että raakatavaran tuonti Venäjältä käy ainakin toistaiseksi mahdottomaksi" , Metsälehti kirjoitti. Varsinkin Karjalan metsänomistajille tämä olisi saattanut olla jopa hyvä uutinen kysynnän kasvaessa. Toisaalta joidenkin sahojen voisi olla pakko supistaa tai jopa kokonaan keskeyttää tuotantonsa, Metsälehti pohti. Itäpuun tuonti uhkasi tyrehtyä ”METSÄNOMISTAJAT OVAT NYT TODELLA HUOLISSAAN. @mtkry rauhoittelee metsänomistajia, aavistushakkuisiin ei pidä lähteä. Se ei ole kenenkään etu. Ei luonnon, ei talouden, ei metsäomistajan.” MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola Twitterissä 4.5.2023. 10118_.indd 35 10118_.indd 35 7.5.2023 12.54 7.5.2023 12.54
pienkoneiden laatuun voit luottaa Uusi ECHO CLS-520ES raivaussaha on saapunut Suomeen Erittäin kestävä raivaussaha on suunniteltu ammattikäyttöön Uudet tehokkaat sahamallit CS-4010 ja CS-4920 löydät nyt ECHO-kauppialta Maahantuoja Stokker Oy www.echo.? Kaikki Echo-jälleenmyyjät löydät osoitteesta www.echo.?/jalleenmyynti 10119_.indd 36 10119_.indd 36 7.5.2023 12.56 7.5.2023 12.56