M et sä st äj ä Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi kokoukseen! ERÄOPETUS KIINNOSTAA KOULUJA 1 l 2016 Ilveksen talviravintoa selvitetty
2 l Metsästäjä 1 l 2016 Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna riistapäällikkö Jyri Rauhala , puh. 029 431 2201 riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström , puh. 029 431 2203 riistasuunnittelija Marko Muuttola , puh. 029 431 2117 Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, 51900 Juva riistapäällikkö Petri Vartiainen , puh. 029 431 2211 vs. riistasuunnittelija Ohto Salo , puh. 029 431 2305 hallintosihteeri Tuula Varjus , puh. 029 431 2213 Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina riistapäällikkö Erkki Kiukas , puh. 029 431 2221 riistasuunnittelija Jouni Tolvanen , puh. 029 431 2222 hallintosihteeri Airi Karvinen , puh. 029 431 2223 Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi riistapäällikkö Jukka Keränen , puh. 029 431 2231 vs. riistasuunnittelija Janne Miettinen , puh. 029 431 2264 hallintosihteeri Ritva Juntunen , puh. 029 431 2233 Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä vs. riistapäällikkö Olli Kursula , puh. 029 431 2242 vs. riistasuunnittelija Teemu Lamberg , puh. 029 431 2212 hallintosihteeri Seija Kiiveri , puh. 029 431 2243 Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi riistapäällikkö Sami Tossavainen , puh. 029 431 2304 riistasuunnittelija Urpo Kainulainen , puh. 029 431 2252 Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. riistapäällikkö Keijo Kapiainen , puh. 029 431 2261 riistasuunnittelija Harri Hepo-oja , puh 029 431 2262 hallintosihteeri Ritva Oksanen , puh. 029 431 2263 Pohjanmaa: Vapaudentie 32–34 B 22, 60100 Seinäjoki riistapäällikkö Mikael Luoma , puh. 029 431 2271 riistasuunnittelija Juha Heikkilä , puh. 029 431 2272 hallintosihteeri Sirpa Hakala , puh. 029 431 2273 Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala riistapäällikkö Jani Körhämö , puh. 029 431 2281 riistasuunnittelija Otto Hölli , puh. 029 431 2284 hallintosihteeri Leena Särkijärvi , puh. 029 431 2283 Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15 A, 80100 Joensuu riistapäällikkö Juha Kuittinen , puh. 029 431 2291 riistasuunnittelija Reijo Kotilainen , puh. 029 431 2292 Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio riistapäällikkö Jouni Tanskanen , puh. 029 431 2301 hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303 Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti riistapäällikkö Stefan Pellas , puh. 029 431 2311 hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog , puh. 029 431 2313 Satakunta: Porintie 9 B 6, 29250 Nakkila riistapäällikkö Antti Impola , puh. 029 431 2321 riistasuunnittelija Reima Laaja , puh. 029 431 2322 hallintosihteeri Tuija Korhonen , puh. 029 431 2323 Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki riistapäällikkö Visa Eronen , puh. 029 431 2331 riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332 hallintosihteeri Carola Lönnfors , puh. 029 431 2333 Varsinais-Suomi: Kuralankatu 2, 20540 Turku vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson , puh. 029 431 2342 vs. riistasuunnittelija Heli Paavola , puh. 029 431 2343 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: puh. 050 347 2400 ALUETOIMISTOT ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 faksi 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_01 Kansikuva : Hannu Huttu Metsästäjä -lehti Nro 1/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 18.3.2016. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Henna Väyrynen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen
Metsästäjä 1 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 1 l 2016 4 Luo Oma riista -tunnus 5 Pääkirjoitus: Metsästäjäkuva muuttuu 6 Metsästäjät ovat tärkeä osa tuloksellista luonnonsuojelua 9 Puheenjohtajan palsta: Riistanhoitoyhdistysten vuosikokousaika lähestyy 12 Vähällä vaivalla riistalle elinympäristöjä 14 Vakain askelin kohti riistametsänhoitoa 16 Reijo Orava eläkkeelle: Vihdoin aikaa omalle metsästysharrastukselle 18 Hyvinvointia sorkkaeläimistä 20 Koulutetut metsästäjät mieltävät riistan lähiruoaksi 24 Miten eräkauppa voi? 28 Naismetsästäjät peurajahdissa Sastamalassa 30 Koulut ottivat eräopetuksen omakseen 32 Juliste: Kettu 34 Poronhoitoalueen ilvesten talviravintotottumukset selvitetty 36 Ilvessaaliin iän ja sukupuolen määritys vaatii tarkkuutta 38 Suomen aktiivisuus pelasti metsähanhen metsästyksen 40 Hirvitiedot näppäimen takana 42 Metsästäjätutkinto uudistuu: Saaliista on moneksi 44 Pienpetopyynti on tärkeää merialueiden kansallispuistoissa 47 Lajiesittely: Valkohäntäpeura 48 Kuusipeura 125 vuotta Suomessa: Leviäminen Suomessa 50 Valkohäntäpeuran tuliainen Suomen hirvieläimille 51 Erämedia digitalisoituu 52 Valmiutta vaikeidenkin asioiden käsittelyyn 54 Kutsu riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen 58 Uutismakasiini 60 Riistanhoidon vuosikello 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Vahdinvaihto s. 16 Sorkkaeläimistä hyötyä maanomistajille, s. 18 H en na V äy ry n rn Eräliikk eet: Nyt halutaan laatua, s. 24 Riistametsänhoidosta valtavirtaa? s. 14 M ik ae l W ik st rö m Ja ri Ko st et
4 l Metsästäjä 1 l 2016 Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Sähköinen metsästyskortti Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa ”luo Oma riista -tunnus” ja anna sähköpostiosoitteesi 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen 1 Riistanhoitomaksu maksettu? Sähköinen metsästyskortti päivittyy Oma riista -palveluun. Lataa ilmainen mobiilisovellus Googlen, Applen tai Microsoftin sovelluskaupasta. Nyt sinulla on metsästyskortti älypuhelimessasi Yhtä pätevä kuin paperinen! Voit myös tulostaa Oma riista -palvelusta todistuksen riistanhoitomaksun maksamisesta ja sertifikaatin ulkomaan metsästysreissua varten. 1 5 2 3 4 Kirjaat myös helposti riistahavainnot ja saaliit sekä teet saalisilmoitukset Oma riista -palvelussa! 6 LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI C M Y CM MY CY CMY K omariista_paivitys.pdf 1 21/08/15 23:34
Metsästäjä 1 l 2016 l 5 Yhteiskunta muuttuu ja väestö keskittyy kaupunkialueille samalla kun maaseudulla väki harvenee ja ikääntyy. Suomalaisen metsästäjän stereotyyppi on ollut riistanhoitaja-metsästäjä, joka on varsinaisen metsästyksen ohessa pyörittänyt metsästysseurojen toimintaa, tehnyt riistanhoitotyötä ja riistalaskentoja. Hän on aktiivisuudellaan rakentanut harrastusmahdollisuuden metsästysseurassa toimiville ja sosiaalista hyvinvointia alueensa kyläyhteisössä. Suurten ikäluokkien vanhetessa nuo toiminnan peruskivet vähenevät huolestuttavasti ukkoutuvissa metsästysseuroissa. Kuka kohta vetää hirvet metsästä? Kuka korvaa hupenevan talkoojoukon? Seurojen nuorisotyö tuottaa toki tulosta mutta vain seuran lähipiirissä – kaupungistuneet serkut jäävät sen ulottumattomiin. Valtaosassa seuroja aktiivitoimijoiden ikäpoistuma on suurempaa kuin nuorten mukaan tulo. Metsästys kiinnostaa kuitenkin myös urbanisoituvaa suomalaista. Jos lähipiiri ei ole ohjaamassa erälle lapsesta, innostus saattaa syntyä vasta aikuisiällä. Työ ja perhe sitovat nykypäivän suomalaista, mutta jo asuinpaikastakin johtuen täyspainoinen osallistuminen metsästysseuratoimintaan on lähes mahdotonta. Perinteisen suomalaisen metsästäjätyypin rinnalle voidaankin sanoa syntyneen uusi urbaanin metsästäjän stereotyyppi. Uudelle metsästäjätyypille on luonteenomaista, että hän haluaisi lyhytkestoisempia ja vaihtelevia metsästysmahdollisuuksia vapaamuotoisessa kaveriporukassa. Erätaitojen puutteet tunnustetaan ja kokeneempien neuvoja etsitään netistä ja ampumataitoa hankitaan nöyrin mielin ampumaradalta. Kurssittajaksi ja oppaaksi eräpolulle hyväksytään mieluusti kokeneempi harrastaja. Uusi metsästäjätyyppi panostaa myös taloudellisesti harrastukseensa. Jahtivarusteiden ohella hän on valmis maksamaan metsästykseen osallistumisesta tai korvaamaan kustannuksia metsästysseurojen toimijoille niiltä osin kuin ei itse pysty talkoisiin osallistumaan. Hän myös ostaa pidemmälle rakennettuja palveluita ja jahtipaketteja. Uusi metsästäjätyyppi synnyttää eräpalveluiden kysyntää. Yritysasiakkaille kohdistettua metsästyspalveluiden tarjontaa on Suomeen jo viime vuosien aikana syntynyt, mutta yksityishenkilöille suunnattu tarjonta on toistaiseksi pitkälti Metsähallituksen tarjoamien lupapalveluiden varassa. Uusia toimintamalleja pohditaan jo monilla jahtitulilla. Metsästysseurat pyörittävät suomalaista riistataloutta, mutta maaseutuyhteisöön sovitettu talkoovetoinen toimintakulttuuri ei helposti muunnu palveluiden tarjoajaksi. Rahan tulo mukaan toimintaan nostaa lisäksi heti kysymyksen metsästyksen tuottaman hyödyn oikeudenmukaisesta jaosta maanomistajien ja metsästysseuran toimijoiden kesken. Kuka siis vastaa eräpalveluiden kasvavaan kysyntään? Samalla on ilmassa myös muita odotuksia: Maaseudun erähenkiset yrittäjät etsivät mahdollisuuksia metsästykseen ja eräpalveluihin liittyvästä liiketoiminnasta. Riistatalouden maanomistukselle tuottama lisäarvo kiinnostaa sekä maalla että kaupungissa asuvaa maanomistajaa. Muutosodotuksia aiheuttaa myös innostus villiruokaan. Kuluttajia kiinnostaa saada riistaa ruokapöytään, mutta nykyisillä toimintamalleilla vain pieni murto-osa päätyy metsästäjätalouksien ulkopuolelle. Riista luo hyvinvointia. Se voisi tuottaa sitä enemmänkin, jos se jakautuisi laajemmin aktiivimetsästäjien piirien ulkopuolelle, kuten kaupungistuneille metsästyksestä kiinnostuneille, kuluttajille ja maanomistajille. Suomalaisen metsästyksen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden kannalta on kohtalonkysymys, että metsästyksestä kiinnostunut urbanisoituva suomalainen ei syrjäydy eräpolulta. Metsästäjäkuva muuttuu Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
6 l Metsästäjä 1 l 2016 Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskus Metsästäjät ovat tärkeä osa tuloksellista luonnonsuojelua trategiassa korostetaan erityisesti maanomistajien osallistamista ja hyvää yhteistyötä heidän kanssaan, missä metsästäjillä on pitkät perinteet. Metsästyksen ja luonnonsuojelun tavoitteet on Suomessa usein nähty vastakkaisiksi, ja pääsääntöisesti metsästys on kielletty kokonaan luonnonsuojelualueilla. Muualla maailmassa tällainen ajattelu on historiaa, ja luonnonsuojelualueita hoidetaan yhteistyössä metsästäjien kanssa. Tuloksekkaan luonnonsuojelun kannalta yhteistyö on välttämätöntä, sillä esimerkiksi vesilintuja on vaikea suojella, jos lintuvesi kuhisee supikoiria ja minkkejä. Tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä Arkiluonnon hoitaminen maaja metsätalouden toimenpiteiden osana on ratkaisevassa asemassa luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä. Luonnonsuojelualueiden verkosto on aina sirpaleinen ja palvelee usein erikoislajiston hoidon tavoitteita. Maaja metsätalouden pinta-alat taas ovat laajoja, joten niiden yhteydessä toteutetulla riistanhoidolla ja elinympäristöjen ennallistamisella on tärkeä rooli lajien laajakirjoisessa hoidossa ja koko Suomen monimuotoisuuden lisäämisessä. Lisäksi monet riistalajit ovat niin sanottuja avainlajeja. Jos metsokanta on vahva, kertoo se koko metsäluonnon hyvinvoinnista. Vahva peltopyykanta kertoo taas maatalousympäristöjen rikkaudesta. Riistalajien hyvällä hoidolla voidaan tukea koko lajikirjoa. Metsästävissä maanomistajissa suuri potentiaali Kestävä metsästys perustuu aina riistaeläinkantojen hyvinvointiin, ja sitä on pyrittävä turvaamaan tehokkaasti pitkällä aikavälillä. Monien riistalajien kannat ovat heikentyneet ihmisen aiheuttaman elinympäristöjen pirstoutumisen ja laadun heikkenemisen takia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset taas ovat kaikkien alueiden ongelma maailmanlaajuisesti. Ihmistoiminnan laajasti muuttamassa maisemassa ekosysteemipalvelujen sekä lajien ja elinympäristöjen turvaaminen ei onnistu ainoastaan perinteisen luonnonsuojelun keinoin. Parempaan luonnontilaan pääsemisessä avainasemassa on maisematasolla toteutettu järkevä, vaikuttava ja tapauskohtainen luonnonhoitoja suojelu. Siinä voidaan erottaa kolme elementtiä: maaja metsätalouden osana harjoitettava luonnonhoito, aktiivinen riistanhoito ja ennallistaminen sekä perinteinen luonnonsuojelualueiden hoito. Suomen riistakeskus tuo uudella strategiallaan oman panostuksensa luonnonsuojeluun ja toivoo sen nostavan riistaväen tekemän luonnonhoidon arvostusta. Riistahallinto ja metsästäjät haluavat tuoda esiin omat vaihtoehtonsa arkiluonnon ja luonnonsuojelualueiden tilan parantamiseksi. S Suomen riistakeskus valmisteli syksyn aikana luonnonsuojeluja luonnonhoitostrategiansa, jonka tavoitteena on parantaa riistatalouden asemaa luonnonsuojelualueiden hoidossa ja nostaa esiin työtä, jota metsästäjät ja maanomistajat tekevät luonnon hyväksi. Kosteikkojen hoito, riistaystävällinen metsänhoito ja maatalouden toimenpiteiden ohessa tehty peltoluonnonhoito ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä osia eettistä elinkeinoketjua.
Metsästäjä 1 l 2016 l 7 Ju ha Si ek ki n en VISIO LUONNONHOITO lll Suomen riistakeskus pyrkii hoitosuunnitelmatyöllä ja niihin liittyvillä kehityshankkeilla parantamaan riistalajien elinympäristöjen tilaa maaja metsätalouskäytössä olevilla alueilla. Tämä tapahtuu aina yhteistyössä maa-, metsäja ympäristöalan toimijoiden ja paikallisten ihmisten kanssa. Paikallinen metsästysseura kunnosti talkootyöllä umpeenkasvaneen Pyhäjärven Vähä-Komun alueen noin 20 hehtaarin laajuiseksi, ihanteelliseksi vesilintujen elinympäristöksi. Myös vaateliaat ja rauhoitetut lajit, kuten mustakurkku-uikku, pesivät nyt alueella. VISIO LUONNONSUOJELU lll Suomen riistakeskus ei vastusta suojelua, vaan haluaa tarjota oman vaihtoehtonsa suojelualueiden luonnon hoitoon. Metsästystä tarvitaan myös suojelualueilla, ja niiden hoidosta saadaan paljon tehokkaampaa sitouttamalla paikalliset toimintaan. Tämä säästää myös valtion varoja ja lieventää suojeluun liittyvää konfliktia. Monien suojelualueiden luonto kärsii kategorisista metsästyskielloista ja vaihtoehtojen puutteesta.
8 l Metsästäjä 1 l 2016 ”Riistanhoitotyöllä on vaikutusta myös muun luonnon monimuotoisuudelle”, kiteytti maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen puheenvuorossaan Ympäristöakatemian Metsästys ja kestävä riistakantojen hoito -seminaarissa. Tilaisuus oli jatkoa maastoseminaarille, joka järjestettiin 3.–4.9.2015. lll Maapallolla on käynnissä laaja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. Maailmanlaajuisen luonnon monimuotoisuutta koskevan strategian tavoite on, että vähintään 15 prosenttia heikentyneistä ekosysteemeistä tulisi ennallistaa vuoteen 2020 mennessä. Vaikka tavoite on tärkeä, kehotti seminaarissa puhunut professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta kaikkia tunnustamaan tosiasiat: — Tavoite ei tule onnistumaan. Kotiaho kuitenkin painotti, että luovuttaa ei saa. Aiemmin tänä vuonna julkaistussa ELITE-työryhmän raportissa Kotiaho ryhmineen esittää ratkaisuiksi maankäytön ja hakkuiden parempaa suunnittelua sekä kompensointimenetelmää (Habitat Bank of Finland), jonka kautta yritykset voisivat maksaa kompensaatiota tekemistään monimuotoisuusvahingoista. Näitä varoja voisi käyttää muualla elinympäristöjen ennallistamiseen. Pehmeämpi metsänhoito kunniaan Sekä Luonnonja riistanhoitosäätiön edustaja Fredrik von Limburg Stirum että ministeri Tiilikainen toivat esille metsänhoidon vaikutuksen luonnon monimuotoisuudelle. Tästä esimerkkeinä molemmat nostivat Tapion Riistametsänhoitooppaan ja Suomen riistakeskuksen Kipinä riistametsänhoitoon -kampanjan (KIRI). Seminaarissa tuotiin selkeästi esille myös toive riistataloudesta kiinteänä osana biotaloutta ja talouden piristäjänä. — Suomi suurena riistamaana on harhaanjohtavaa sanahelinää. Riistakantojen paremmalla hoidolla voidaan saada potentiaaliset ulkomaiset metsästäjät ja heidän mukanaan tuomat eurot Suomeen, von Limburg Stirum kaavaili. Yhteiset tavoitteet Seminaarin osanottajista huokui selkeä tahto tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Paneelikeskustelussa Panu Hiidenmies (Suomen Metsästäjäliitto), Risto Sulkava (Suomen luonnonsuojeluliitto) ja Jarkko Nurmi (Suomen riistakeskus) korostivat, että heidän kaikkien yhteisenä tavoitteenaan on elinympäristöjen tilan parantaminen. — Usein yhteistyö järjestöjemme välillä on parempaa ja monipuolisempaa kuin mediassa annetaan ymmärtää, totesi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Maatalousja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Teksti ja kuva: Annamari Alanne Ympäristöakatemiassa keskusteltiin luonnon monimuotoisuudesta Metsästävät maanomistajat omistavat lähes 50 % Suomen yksityismetsien pintaalasta. Jos tämä joukko saadaan sitoutettua ja osallistettua entistä tehokkaammin elinympäristöjen hoitoon osana maaja metsätaloutta, näkyvät vaikutukset laajasti Suomen luonnossa. Yhteistyö tuottaa tulosta ja hälventää konflikteja Vanhakantainen suojeluideologia on todettu toimimattomaksi, sillä monimuotoisuus vähenee edelleen ja luonnonsuojelualueiden tila on todettu erilaisissa selvityksissä kehnoksi. Tarvitaan siis uusia, tuloksekkaita keinoja, joilla vahvistetaan metsästyksen ja riistatalouden asemaa luonnonsuojelun osa-alueena. Metsästykseen suhtaudutaan osittain vielä mustavalkoisesti, ja riistatalouden keinojen hyödyntäminen luonnonsuojelualueilla on byrokratian takia vaikeaa. Ympäristöviranomaisten suhtautuminen metsästykseen osana alueiden käytännön suojelutyötä on muuttunut suvaitsevammaksi ja luonnonsuojelualueiden käyttöja hoitosuunnitelmissa on viime aikoina haettu yhteistyömahdollisuuksia. Rahoituksen kohdentaminen on kuitenkin aivan alkutekijöissä, vaikka esimerkiksi minkin ja supikoiran pyytäminen luonnonsuojelualueilla parantaa kohteiden luontoarvoja merkittävästi. Käytännön esimerkit osoittavatkin, että suojelualueiden arvokkaiden erityispiirteiden vaalimisessa tarvitaan metsästäjien ja paikallisten apua. Vapaaehtoisen suojelun edistäminen ja entistä moniarvoisempi ja tapauskohtaisempi suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelu sitouttaisi paikallisia osallistumaan niiden hoitoon. Samalla voitaisiin lieventää metsästyksen ja luonnonsuojelun välisiä konflikteja ja parantaa luonnonsuojelupolitiikan sosioekonomista kestävyyttä. Käytännön tieto auttaa osallistamisessa Osana strategiaa Suomen riistakeskus on tuottanut metsästysoikeuden haltijoille tietopaketin, jonka tavoitteena on osallistaa heitä luonnonsuojelualueiden käytön ja hoidon kuulemistilaisuuksissa, joita tulevina vuosina järjestetään ympäri maan. Materiaalia jaetaan alueiden metsästysoikeuden haltijoille sitä mukaa, kun kuulemistilaisuudet käynnistyvät. Tietopaketissa kerrotaan käytännön esimerkein yhteistyövaihtoehdoista, ja niiden hyödyistä luonnonsuojelualueiden hoidossa. Luonnonhoitoja luonnonsuojelustrategia pyrkii osoittamaan, etteivät metsästäjät vastusta luonnonsuojelua, vaan haluavat olla osa entistä käytännönläheisempää toimintaa ja tarjota oman vaihtoehtonsa tulevaisuuden luonnon puolesta.
Metsästäjä 1 l 2016 l 9 Asko Keski-Nisula varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajan palsta Työjärjestyksen mukaan riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset on pidettävä helmikuussa. Suomessa on lähes kolmesataa riistanhoitoyhdistystä, joiden jäsenmäärä vaihtelee suuresti. Riistakeskuksen perustamisvaiheessa nousi keskusteluissa esille yhdistysten kehittäminen muun muassa mahdollisten yhdistymisten kautta. Silloin hieman aralta kuulostanut ja lievää vastustusta herättänyt asia ei jäänyt siihen. Muutamat riistanhoitoyhdistykset ovat liittyneet omaaloitteisesti yhteen. Syy yhdistymiseen on yleensä ollut vaikeus saada uusi toiminnanohjaaja tai omien voimavarojen puute yhdistyksille velvoitettujen lakisääteisten tehtävien hoitamisessa. Yhdistymisprosessin läpikäyneiltä palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista rohkaisten muitakin yhdistymisiä harkitsevia aloittamaan keskustelut. Usealla riistanhoitoyhdistyksellä on ollut huoli tulevaisuudesta. Miten pystytään vapaaehtoispohjalta huolehtimaan, että yhteiskunnan kannalta tärkeä toiminta voidaan turvata? Uskon, että tulevissa vuosikokouksissa uusista yhteenliittymistä tullaan käymään keskusteluja. Suomen riistakeskuksen hallitus esittää tulevassa toimintasuunnitelmassaan on toimenpiteitä, joilla riistakeskus tulee kehittämään ja tukemaan riistanhoitoyhdistyksiä. Eräs tällainen toimenpide on riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämishanke, jossa selvitetään, miten yhdistysten yhteistoimintamahdollisuuksia voitaisiin lisätä. Hankkeessa selvitetään, kuinka riistanhoitoyhdistysten yhdistymisen esteitä vähennetään ja sen kannustimia lisätään. Myös kokopäivätoimisen toiminnanohjauksen mahdollisuuksia selvitetään kehittämällä samalla toiminnanohjaajan työtä. Riistanhoitoyhdistysten evaluointi tullaan suorittamaan aikaisempien suunnitelmien mukaisesti. Evaluointihanketta suunnitellaan yhteistyössä maaja metsätalousministeriön kanssa. Toiminnan evaluoinnin pohjalta tapahtuvan kehittämisen tavoitteena on hallinnollisen taakan ja byrokratian keventäminen ja jatkossa vapaaehtoistoimijoiden resurssien keskittäminen tärkeimpiin ydintehtäviin. Kirjoittaessani tätä palstaa hirvenmetsästys on jo loppusuoralla. Paineet hirvenmetsästyksen aloitus-ajankohdan muuttamiseksi kasvavat. Etelä-Suomesta Oulu–Kainuu -akselille moni metsästäjä haluaisi näyttää vihreätä valoa sille, että aloitusajankohtaa myöhennettäisiin lokakuun puoliväliin hirven kiimarauhan turvaamiseksi. Hirvikoirien kouluttaminen on myös herättänyt kysymyksiä. Tulisiko sekin kieltää kiima-aikana? Mielestäni ei, koska valvonnan kannalta se menisi todella vaikeaksi samaan aikaan olevan karhun metsästyksen kanssa. Karhun sijasta koira voi metsällä ottaakin hirvihaukun. Hyvä mehtäkaveri -hanke sai viime vuonna paljon positiivista julkisuutta. Toimintaa esiteltiin valtakunnallisilla Riistapäivillä ja Erämessuilla Oulussa. Monet ovat olleet kiinnostuneita tämänmuotoisesta toiminnasta. Koulutuksessa mukana olleille metsästäjille hanke on antanut valmiuksia auttaa esimerkiksi mielenterveydellisistä syistä vaikeuksiin joutuneita kavereita. Hyviä mehtäkavereita on koulutettu Kainuussa vuodesta 2012 lähtien. Toiminta sopii erittäin hyvin metsästäjille. Suosittelen riistanhoitoyhdistyksiä eri puolella Suomea ottamaan Hyvä mehtäkaveri -toiminnan tiimoilta yhteyttä oman alueensa sosiaalialan ammattilaisiin. Kainuusta annamme mielellämme apua asiasta kiinnostuneille. Emmehän jätä kaveria! Suomen riistakeskukselle nimitettiin joulukuun alussa uusi johtaja, MMT Jari Varjo. Varjo aloittaa tehtävät 1.2.2016. Onnittelut Jari Varjolle nimityksen johdosta. Hyvää alkanutta uutta vuotta 2016! Riistanhoitoyhdistysten vuosikokousaika lähestyy
BlindTECH INVISIBLE ™ camopuku BlindTech Invisible TM camo SLIM -mitoitus Harmaa/oranssi BlindTech Invisible TM BlindTECH SNOW ™ lumicamopuku BlindTech Snow Colours: 1. Bright white 11-0601 TPX Bright white 2. Dark white 11-4601 TPX Bit of Blue 3. Grey 18-4005 TPX Steel Grey 4. Dark Brown 19-0814 TPX Slate Black Please note! The pattern below is NOT in scale. This is only for illustrating the printing colours BlindTech Snow TM camo SLIM -mitoitus Katso tarkemmat tiedot huippuominaisuuksista verkkokaupasta! Katso tarkemmat tiedot huippuominaisuuksista verkkokaupasta! TESTIVOITTAJA! NYT LISÄETU! Burrel kameran ostajalle kaupan päälle muistikortti, paristot ja asennus 0€! (arvo yht. 39,90€) BURREL S10 HD Huomaamaton ja erittäin tehokas liiketunnistin. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. 159 90 TARJOUS! ALK. TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 299,255,-15% EXTRA ALENNUS ASELAKI MUUTTUI! RASKAAT SUOMI-ASEKAAPIT NETTOHINTAAN! SUOMI R8 asekaappi Mitat: K 1250 x L 500 x S 300 mm Paino tyhjänä n. 90 kg Katso tarkemmat tiedot ja koko asekaappimallisto verkkokaupasta! SUOMI R8 MAXI 499 € SUOMI R16 629 € SUOMI R20 899 € Tarjoushinta 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU OSTA NYT – MAKSA HUHTIKUUSSA! KORKO 0% TILAUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 HURJA TALVIKAMPANJA: -15% EXTRA -ALENNUS YLI 100€ OSTOKSESTA! * PIENI ERÄ HUIPPULAADUKKAITA ALASKA UNTUVATAKKEJA! ALASKA MOUNT HUNTER PRO untuvatakit Korkealaatuiset untuvatakit metsälle tai vapaa-aikaan. Vettähylkivä ja kestävä Ripstop-kangas. Blind Max HD TM Snow camo Musta/vihreä Musta/sininen Täyte: 90 % untuva, 10 % höyhen Täyte: 90 % untuva, 10 % höyhen Alaska LIGHT untuvatakit Kevyet Light-untuvat aktiiviseen ympärivuotiseen käyttöön. Huippuominaisuudet ja istuva mitoitus. Koot: XXS-4XL *Koskee kaikkia vaatteita ja jalkineita poislukien Outlet-tuotteet ja erikoistarjoukset. Alennus lasketaan automaattisesti verkkokaupan ostoskorissa tai puhelimessa tilausta tehdessäsi. Tarjous voimassa 15.2.2016 asti. KATSO KOKO VALIKOIMA JA TARJOUKSET ALASKA POLAR TALVIHUPPARIT JA GLACIER TALVITAKIT Istuvat ja miellyttävän lämpimät talvihupparit ja -takit vapaa-aikaan. Lämmin teddyvuori! 100% merinovilla! FISHPOINT PILKKITUTKA JÄTTISUOSIO! 50kpl ERÄ vain 79 90 (99,90) KATSO HINTAA! 40kpl ERÄ vain 429,ALASKA LITE NEOPREENISAAPPAAT Laadukas ja lämmin lämpösaapas 8mm neopreenivarrella talvikäyttöön. Pitävä urakuviointi ja hyvä istuvuus. KAMIK ICEBREAKER LÄMPÖSAAPPAAT Erinomaisen lämmin rakenne -40°C asti! Varustettu 8mm irroitettavalla huopavuorella. BAFFIN CONTROL MAX TALVIKENGÄT Huippulämmin ja kevyt talvikenkä ääriolosuhteisiin. Pakkasenkesto -70°C. TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 249,212,-15% EXTRA ALENNUS TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 129,90 111,-15% EXTRA ALENNUS TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 149,90 128,-15% EXTRA ALENNUS Aito untuva 79 90 TALVITARJOU S! (89,90) 79 90 TALVITARJOU S! (89,90) 204,TALVIKAMPA NJA! (239,-) ALASKA THERMODRY 220G lämpökerrasto Huipputekninen lämpökerrasto viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja jaoustava THERMODRY -materiaali. Koot: XXS-XXL ALASKA 100% MERINOVILLA 200G aluskerrasto Lämmin aito merinovilla 200G aluskerrasto kylmiin olosuhteisiin. Erinomainen valinta metsästykseen, harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Koot: XS-XXL TALVITARJOUS! 69 90 Normaalihinta 79,90 ALK. TALVITARJOUS! 39 90 Normaalihinta 49,90 VAIN TALVITARJOUS! 79 90 Normaalihinta 89,90 VAIN
BlindTECH INVISIBLE ™ camopuku BlindTech Invisible TM camo SLIM -mitoitus Harmaa/oranssi BlindTech Invisible TM BlindTECH SNOW ™ lumicamopuku BlindTech Snow Colours: 1. Bright white 11-0601 TPX Bright white 2. Dark white 11-4601 TPX Bit of Blue 3. Grey 18-4005 TPX Steel Grey 4. Dark Brown 19-0814 TPX Slate Black Please note! The pattern below is NOT in scale. This is only for illustrating the printing colours BlindTech Snow TM camo SLIM -mitoitus Katso tarkemmat tiedot huippuominaisuuksista verkkokaupasta! Katso tarkemmat tiedot huippuominaisuuksista verkkokaupasta! TESTIVOITTAJA! NYT LISÄETU! Burrel kameran ostajalle kaupan päälle muistikortti, paristot ja asennus 0€! (arvo yht. 39,90€) BURREL S10 HD Huomaamaton ja erittäin tehokas liiketunnistin. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. 159 90 TARJOUS! ALK. TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 299,255,-15% EXTRA ALENNUS ASELAKI MUUTTUI! RASKAAT SUOMI-ASEKAAPIT NETTOHINTAAN! SUOMI R8 asekaappi Mitat: K 1250 x L 500 x S 300 mm Paino tyhjänä n. 90 kg Katso tarkemmat tiedot ja koko asekaappimallisto verkkokaupasta! SUOMI R8 MAXI 499 € SUOMI R16 629 € SUOMI R20 899 € Tarjoushinta 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU OSTA NYT – MAKSA HUHTIKUUSSA! KORKO 0% TILAUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 HURJA TALVIKAMPANJA: -15% EXTRA -ALENNUS YLI 100€ OSTOKSESTA! * PIENI ERÄ HUIPPULAADUKKAITA ALASKA UNTUVATAKKEJA! ALASKA MOUNT HUNTER PRO untuvatakit Korkealaatuiset untuvatakit metsälle tai vapaa-aikaan. Vettähylkivä ja kestävä Ripstop-kangas. Blind Max HD TM Snow camo Musta/vihreä Musta/sininen Täyte: 90 % untuva, 10 % höyhen Täyte: 90 % untuva, 10 % höyhen Alaska LIGHT untuvatakit Kevyet Light-untuvat aktiiviseen ympärivuotiseen käyttöön. Huippuominaisuudet ja istuva mitoitus. Koot: XXS-4XL *Koskee kaikkia vaatteita ja jalkineita poislukien Outlet-tuotteet ja erikoistarjoukset. Alennus lasketaan automaattisesti verkkokaupan ostoskorissa tai puhelimessa tilausta tehdessäsi. Tarjous voimassa 15.2.2016 asti. KATSO KOKO VALIKOIMA JA TARJOUKSET ALASKA POLAR TALVIHUPPARIT JA GLACIER TALVITAKIT Istuvat ja miellyttävän lämpimät talvihupparit ja -takit vapaa-aikaan. Lämmin teddyvuori! 100% merinovilla! FISHPOINT PILKKITUTKA JÄTTISUOSIO! 50kpl ERÄ vain 79 90 (99,90) KATSO HINTAA! 40kpl ERÄ vain 429,ALASKA LITE NEOPREENISAAPPAAT Laadukas ja lämmin lämpösaapas 8mm neopreenivarrella talvikäyttöön. Pitävä urakuviointi ja hyvä istuvuus. KAMIK ICEBREAKER LÄMPÖSAAPPAAT Erinomaisen lämmin rakenne -40°C asti! Varustettu 8mm irroitettavalla huopavuorella. BAFFIN CONTROL MAX TALVIKENGÄT Huippulämmin ja kevyt talvikenkä ääriolosuhteisiin. Pakkasenkesto -70°C. TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 249,212,-15% EXTRA ALENNUS TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 129,90 111,-15% EXTRA ALENNUS TALVIKAMPANJA! Hinta ilman talvikampanjaa 149,90 128,-15% EXTRA ALENNUS Aito untuva 79 90 TALVITARJOU S! (89,90) 79 90 TALVITARJOU S! (89,90) 204,TALVIKAMPA NJA! (239,-) ALASKA THERMODRY 220G lämpökerrasto Huipputekninen lämpökerrasto viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja jaoustava THERMODRY -materiaali. Koot: XXS-XXL ALASKA 100% MERINOVILLA 200G aluskerrasto Lämmin aito merinovilla 200G aluskerrasto kylmiin olosuhteisiin. Erinomainen valinta metsästykseen, harrastuksiin ja vapaa-aikaan. Koot: XS-XXL TALVITARJOUS! 69 90 Normaalihinta 79,90 ALK. TALVITARJOUS! 39 90 Normaalihinta 49,90 VAIN TALVITARJOUS! 79 90 Normaalihinta 89,90 VAIN
12 l Metsästäjä 1 l 2016 Mirja Rantala , Suomen riistakeskus Vähällä vaivalla riistalle elinympäristöjä Pirkanmaalla kotitilansa metsiä hoitava Jaakko Toijala on huomioinut riistaa metsänhoidossa jo lähes 15 vuoden ajan. Idean ja opit riistaystävälliseen metsätalouteen hän sai metsäalan opinnoissaan vuosituhannen vaihteessa. uloksia syntyy sittenkin vähällä vaivalla ja rahalla. Tuloista ei tarvitse tinkiä, Jaakko Toijala toteaa. Toijala liikkuu metsässä paitsi omatoimisena metsänomistajana myös työkseen Metsänhoitoyhdistys PohjoisPirkan metsäasiantuntijana. Lisäksi metsään vetää metsästysharrastus. Riistan hän huomioi omissa metsissään muun muassa ennakkoraivauksissa ja taimikonhoidossa. – Kanalintujen metsästäjänä se tapahtuu kuin luonnostaan. Palkintona saan hyvän mielen ja vuosi vuodelta paremmat saaliit, tai ainakin toivon niin, tamperelainen metsämies myhäilee. Metsästäjä säästää leppäpuskia Toijalan mielestä metsänhoidon perimmäinen tavoite on taloudellinen kannattavuus, joka voidaan saavuttaa myös monimuotoisuutta ja riistalajien hyvinvointia edistämällä. – Satunnaisen leppäpuskan käsittelemättä jättäminen ei juuri aiheuta kustannuksia tai tulonmenetyksiä, hän toteaa. Muille riistasta kiinnostuneille metsänomistajille Toijala antaa pari vinkkiä; jättäkää raivaussahatöissä riittävästi lehtipuita ja kysykää tarvittaessa neuvoa metsäammattilaisilta. – Taimikonhoidossa voi nauhoittaa etukäteen muutaman jätettävän puskan. Pienellä etukäteissuunnittelulla tiheiköiden jättäminen ei hidasta raivaustyötä lainkaan, hän sanoo. Riistaa suosiva metsänhoito perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen eikä siihen liity sopimuksia tai velvoitteita. Riistametsänhoidossa pienelläkin osaamisella pääsee alkuun, ja halutessaan vinkkejä voi hakea Suomen riistakeskuksen sivuilta osoitteesta riistametsa.fi. lll Suomen riistakeskus on kehittänyt ja testannut käytännössä riistametsänhoitoa esimerkiksi Askel riistametsään -hankkeessa. Hankkeen aikana on kannustettu metsänomistajia katsomaan metsänhoitoa ja omistusta uudesta näkövinkkelistä. Useimmiten maanomistajaa motivoi metsänhoitotöihin lupaus tulevista hakkuutuloista, mutta ajatuksella tehdyllä metsänhoidolla voidaan vaikuttaa paitsi metsän puuntuotokseen myös riistalajien, kuten kanalintujen, elinympäristöihin. – Riistan voi ottaa huomioon tavanomaisissa metsätaloustoimissa, joita sitten maustetaan riistaa suosivilla vivahteilla. Usein pienet teot riittävät ja kyse on lähinnä ajattelutavan muuttamisesta, sanoo projektipäällikkö Janne Miettinen Suomen riistakeskuksesta. Riistan menestymisen näkökulmasta avaintekijöitä ovat metsän sekapuustoisuus, peitteisyys ja vaihettumisvyöhykkeiden hellä käsittely. Myös varpuja pensaskerroksen säästäminen takaa kanalintujen metsästäjille entistä parempia saaliita. Oikein hoidettuna riistaa suosivalla metsänhoidolla omistajalle koituu selkeää säästöä ja vältytään turhalta työltä. Yksi hyvä keino parantaa riistan elinmahdollisuuksia on järkeistää ennakkoraivausta. Miettinen painottaa, että raivauksen järkeistämisellä metsänomistaja säästyy turhalta työltä ja samalla linnuille tarjoutuu suojaa. – Riistametsässä raivataan vain siellä, missä on todellista tarvetta. Toisinaan tunnollinen metsänomistaja tekee ennakkoraivauksen turhan tarkkaan peläten tyytymätöntä metsäkonekuskia, Janne Miettinen sanoo. T Jaakko Toijala arvioi alueen pyykantojen vahvistuneen viime vuosina. Hän uskoo riistaystävällisen metsänhoidon omalta osaltaan tukeneen kanalintujen menestystä. Uutta ajattelua metsänhoitoon Tuloista ei tarvitse tinkiä Jaakko Toijala Ja ri R au ha m ak i
Metsästäjä 1 l 2016 l 13 Löydä kipinä riistametsänhoitoon! www.riistametsa.fi
14 l Metsästäjä 1 l 2016 Janne Miettinen , Suomen riistakeskus Vakain askelin kohti riistametsänhoitoa Askel riistametsään -hankkeessa saavutettiin ensimmäinen etappi matkalla kohti riistaa suosivan metsänhoidon yleistä ja laajamittaista käyttöä. Hankkeessa toteutettiin 20 mallikohdetta, jotka olivat pinta-alaltaan yhteensä noin 100 hehtaaria. Lisäksi tehtiin riistametsänhoidon työohjeet, koulutettiin toimijoita niiden käyttöön, toteutettiin paikkatietoanalyysejä ja tiedotettiin laajasti aiheesta. uosien 2014–2015 aikana toteutetusta hyvin edenneestä hankkeesta kuuluvat suuret kiitokset mallikohteiden toteutukseen osallistuneille metsänomistajille ja samoin metsäalan toimijoille, joista useat osallistuivat mallikohteiden toteutuksen lisäksi työohjeiden laatimiseen. Askel riistametsään -hankkeen aikana huomattiin, parantaa rutkasti: EU-komission rahoituspäätöstä odottavassa Taiga Grouse -hankkeessa eli Riistametsä Life -hankkeessa tavoitellaan jo useamman sadan kohteen ja ainakin 3 500 hehtaarin toteutusmäärää. Osaksi arkipäivän metsänhoitoa Tavoitteena on, että jo seuraavan vuosikymmenen aikana riistametsänhoito saadaan kirittyä miljoonaluokan suosioon. Tämä vaatii sen, että hankkeiden mallikohteiden rinnalla riistametsänhoito pääsee osaksi arkipäivän metsänhoitoa. Metsämaata Suomessa on kaikkiaan hieman yli 20 miljoonaa hehtaaria. Tästä metsästäjät perheineen omistavat noin 6 miljoonaa ja valtio yli 5 miljoonaa hehtaaria. Taimikonhoidon ja harvennushakkuiden Metsään säästetyt riistatiheiköt antavat suojaa riistalle. Kuva Limingan mallikohteelta. M ir ja R an ta la Riistametsä tuottaa ekologisten hyötyjen ohella taloudellista hyvää. että metsäalalta löytyy aitoa halua kehittää metsätaloutta riistaystävällisempään suuntaan. Askel riistametsään -hankkeen kohdemäärä on Suomen yli 100 000 metsästävän maanomistajan maiden määrään suhteutettuna pieni, mutta liikkeelle on päästy hyvin, ja suunta on oikea. Tulevaisuudessa vauhtia on aikomus V M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN
Metsästäjä 1 l 2016 l 15 vuotuinen pinta-ala on noin 750 000 hehtaaria. Jos kaikista taimikonhoidoista ja harvennushakkuista neljäsosalla otetaan riista huomioon kymmenen vuoden ajan, niin aiempaa laadukkaampaa elinympäristöä syntyy kaikkiaan lähes 2 miljoonaa hehtaaria. Pinta-ala, ja sen sisältämän riistallisen hyvinvoinnin potentiaali on valtava. Mikä parasta, riistametsä tuottaa ekologisten hyötyjen ohella myös taloudellista hyvää siinä missä tavallinen talousmetsäkin. Suunta on oikea Huomioida kannattaa myös PEFCja FSC-metsäsertifikaattien positiiviset riistavaikutukset sekä se, että valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen ohella monet muutkin suuret metsänomistajat ottavat riistan koko ajan paremmin huomioon toiminnassaan. Kun lasketaan yhteen tulevaisuuden riistametsänhoidon, muun talousmetsien luonnonhoidon ja suojelualueiden vaikutus, tulee kokonaisvaikutus riistaan ja moniin muihin metsälajeihin olemaan hieno. Toivotaan, että hyvien asioiden ketju johtaa myös vapaisiin metsästysaikoihin ja runsaisiin eräharrastusmahdollisuuksiin. Sekä suojelualueita että talousmetsien luonnonhoitoa tarvitaan. Monille eliölajeille suojelualueverkosto on kriittisen tärkeä, mutta riistan kannalta suurin potentiaali on arkisissa talousmetsissä, ja niissä toteutettavissa pienissä mutta hyvin tärkeissä kehitysaskelissa. Suomen riistakeskus ja Askel riistametsään -hankkeessa mukana olleet työntekijät kiittävät mallikohteiden toteuttamisessa mukana olleita ja hanketta tukeneita tahoja. Metsäalan toimijoista erityiskiitos Metsä Groupille, Päijänteen Metsänhoitoyhdistykselle, Lakeuden Metsänhoitoyhdistykselle, Biowatille, Tornatorille, Metsä-Multialle ja Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton säätiölle. Nykylainsäädäntö tukena lll Riistan elinympäristöjen huomioon ottaminen oli kestävän metsätalouden rahoituslain mukaan toimittaessa likimain mahdotonta, mutta nykyisin se onnistuu hyvin kiitos hyvän lakiuudistuksen. Nykylainsäädäntö on riistallisesta näkövinkkelistä ohjausvaikutukseltaan neutraali tai hieman positiivinen: riistatiheikköjä saa olla jopa 10 prosenttia taimikon varhaishoidon tai nuoren metsän hoitokohteen kokonaisalasta. Tavoitteeksi kannattaa kuitenkin ottaa, että tulevaisuudessa riistan kannalta hyvistä ratkaisuista jopa palkittaisiin. Riistametsänhoito tuottaa metsälle lisäarvoa. Miltei aina se on kustannuksetonta, eikä se juuri koskaan rajoita puuntuotannon tai muun metsän käyttömuodon mahdollisuuksia. Kansantaloudellisesti katsoen olisi erittäin fiksua ja resurssitehokasta kehittää kestävän metsätalouden rahoituslakia siten, että metsänomistajalle myönnettäisiin tukea haluttujen metsän rakennepiirteiden tuottamisesta ja todentamisesta. Keskeistä olisi, että lainsäädännön rajoitteiden sijaan käytettäisiin METSOohjelman tapaan kannustimia. Riistametsälle tärkeitä rakennepiirteitä voisivat olla riistatiheiköt, sekametsäisyys ja tilan runsas metsäpeitteisyys. Muita luonnonhoidollisesti tärkeitä rakennepiirteitä voisivat olla ainakin lahopuut, palaneet puut, järeät puut ja tietyt puulajit, kuten haapa ja pihlaja. Nämä olisivat hyviä tapoja käyttää Suomen niukkoja luonnonvaroja mahdollisimman järkevästi. Luomalla kannustimia metsänomistajille riistametsänhoito ja muu talousmetsien luonnonhoito ottaisivat ison harppauksen – ihan sinne miljoonaluokkaan. Askel riistametsään -hankkeessa mallikohteita toteutettiin pääosin Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa (punaiset tähdet). Riistametsä Life -hankkeen läpimenosta riippuen Suomen riistakeskus voi päästä tänä vuonna toteuttamaan hankekumppaneidensa kanssa lukuisia uusia kohteita ympäri maan. Kysyntää ainakin riittää: sen varmisti viime syksyn nettikysely, jossa halukkaat saivat ehdottaa metsäpalstaa mallikohteeksi. Näistä koostettiin läpi Suomen kulkeva kohdepankki (vihreät merkit). Kartassa näkyvät vain ne tarjotut kohteet, joista saatiin tarkat sijaintitiedot. Riistametsä tuottaa ekologisten hyötyjen ohella taloudellista hyvää.
16 l Metsästäjä 1 l 2016 Annamari Alanne ”Vihdoin aikaa omalle metsästysharrastukselle” Suomen riistakeskuksen johtajan, Reijo Oravan, tunnelmat ovat ristiriitaiset: Oravalla tuli lokakuussa 30 vuotta täyteen riistahallinnon palveluksessa, ja tammikuun lopussa hän jää eläkkeelle. Pitkän uran suuri ylpeyden aihe on metsästysharrastuksen imagon muuttuminen yhä hyväksytymmäksi harrastukseksi yhteiskunnassa. Metsästyksen 15-vuotiaana aloittanut Orava odottaa, että eläkkeellä on taas aikaa omille riistaharrastuksille. eijo Orava kertoi aloittaessaan Suomen riistakeskuksen johtajana runsaat neljä vuotta sitten (Metsästäjä 6/2011) vievänsä Suomen riistakeskusta kohti asiakaslähtöistä palveluorganisaatiota. Hän kokee, että asiassa on oltu oikealla tiellä. — Tärkein asiakas, eli perusmetsästäjä, on ollut meillä kehittämisen keskiössä. Koen, että palveluitamme on kehitetty, ja varsinkin niiden laatu on viime vuosien aikana parantunut. Vuonna 1986 Orava käynnisti Metsästäjäin keskusjärjestön tiedotuspäällikkönä ensimmäisen metsästystä koskevan mielipidetutkimuksen, joka on toistettu nyt neljänä vuosikymmenenä peräkkäin. Ensimmäiset tulokset eivät olleet metsästäjäkunnan kannalta mairittelevia, ja Orava kertoo korostaneensa jo tuolloin metsästäjien omaa vastuuta sekä avoimen tiedotuksen merkitystä metsästyksen imagon luomisessa. Visio on koettu toimivaksi, sillä viimeksi vuonna 2013 toteutetun tutkimuksen eräs tärkeimmistä havainnoista on, että metsästyksen hyväksyttävyys yhteiskunnassa on lisääntynyt. Reijo Orava pitää tutkimussarjan käynnistämistä Eläköityvän Eräneuvoksen suuri ilonaihe on, että metsästyksen hyväksyttävyys yhteiskunnassa on parantunut. H en na V äy ry n en R
Metsästäjä 1 l 2016 l 17 M ar it ta O ra va ja asenteiden muuttumista yhtenä suurimmista saavutuksistaan. — Tulokset kertovat, että riistaväki tekee asioita oikein. On kuitenkin tärkeää muistaa, että tällainen yhteiskunnallinen muutos ei ole vain alan organisaatioiden ansiota, vaan koko harrastajakunnan toiminnan kehittymistä. Jokainen metsästäjä on harrastuksensa mainostaja. ”Tulevaisuus on haasteellinen mutta valoisa” Suomen riistakeskuksen toiminnan tulevaisuus on Reijo Oravan silmissä haasteellinen mutta valoisa. Perinteiset tehtävät, kuten julkiset hallintotehtävät, kestävän riistatalouden tehtävät, lupahallinto ja palvelut ovat varmasti tulevaisuudessakin tärkeitä. Suurin haaste on konkretisoida riistaja erätalouden mahdollisuudet ja hyvinvointivaikutukset yhteiskunnassa. — Suomessa on hieno eläimistö, luonnonrauhaa ja erämaita, jotka tarjoavat sekä elämyksiä että villiruokaa. Niiden hyödyntäminen elinkeinona ja biotalouden osana vaatii vielä paljon työtä. On myös vihdoin aika keskustella siitä, miten riistatalouden hyöty jaetaan oikeudenmukaisesti maanomistajan ja metsästäjän kesken, Orava painottaa. Orava kehuu riistahallinnon ainutlaatuisuutta omatoimisena hallinnonalana, joka rahoittaa toimintansa itse. — Suurin osa riistahallinnossa tehtävästä työstä on vapaaehtoisja talkootyötä. Tällainen inhimillinen resurssi on nykyisessä valtion taloudellisessa tilanteessa tärkeä, eikä se ole helposti korvattavissa. Kaupungistuva väestö tarvitsee eräpalveluita Metsästys nykyisessä muodossaan kokee haasteita väestön yhä edelleen kaupungistuessa ja yhteiskunnan muuttuessa. Reijo Orava uskoo, että erätalous kokonaisuudessaan tarvitsee säilyäkseen yhä enemmän kaupunkilaisia harrastajia. Hän toivoo, että metsästysseuratoiminta, ja sen eri muodot kehittyvät, sillä nykymenolla aktiiviset seuratoimijat vanhenevat ja vähenevät kiihtyvällä vauhdilla. — Metsästys harrastuksena on edelleen vetovoimainen ja mielenkiintoinen. Kaupungistuva väestö ja harrastus pitää vain tulevaisuudessa saattaa yhteen paremmin. Hiljalleen on syntymässä metsästäjäryhmä, jonka jäsenet ovat yhä enemmän metsästyspalveluiden kuluttajia. Siksi vaaditaan myös erätalouspalveluiden kehittymistä ja ammattimaistumista, Orava visioi. Aktiiviset eläkepäivät tulossa Suomen riistakeskuksen käynnistämisvuodet ovat olleet Oravalle hektistä aikaa, eikä aikaa omalle metsästysharrastukselle ole Reijo Orava Agronomi (1977) Riistahallinnon palveluksessa viimeiset 30 vuotta Metsästäjäin keskusjärjestön tiedotuspäällikkö (1985–1988) Uudenmaan riistapäällikkö (1988–2010) Suomen riistakeskuksen perustamisprojektin päällikkö (2010–2011) Suomen riistakeskuksen johtaja (2011–2016) Tasavallan presidentti myönsi Reijo Oravalle Eräneuvoksen arvon vuonna 2015 Mäyräkoira Kamu lähdössä isäntänsä kanssa peuranajoon. Kateellinen saksanseisoja Lili joutuu jäämään tällä kertaa kotimieheksi. ollut niin paljon kuin hän itse olisi toivonut. Eläkkeellä hänen tarkoituksenaan on lähteä seuratason toimiin entistä aktiivisemmin. Tarkoituksena on myös edistää riistataloudesta saatavaa hyvinvointia uusissa foorumeissa. Reijo Oravalle metsästys ei ole metsästystä ilman koiria. Kotona onkin kaksi metsästyskoiraa, joiden kanssa metsällä vietetään tulevaisuudessa paljon aikaa. Tilauksessa on myös uusi mäyräkoiran pentu, jonka koulutuksen pitäisi alkaa jo ensi syksynä. Vapaa-ajan ongelmia lievittää niin ikään neljä lastenlasta, joista vanhin on tällä hetkellä kahdeksan vuotta. Reijo Oravalla onkin selkeä visio myös eläkepäivilleen: — Minulla on unelma, että enemmistö lastenlapsistani on eräihmisiä rippikouluiässä.
18 l Metsästäjä 1 l 2016 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström, Suomen riistakeskus Hyvinvointia sorkkaeläimistä – Suomen ja Ruotsin käytäntöjen vertailua Yksi suurista Suomen ja Ruotsin välisistä eroista on, että Ruotsissa maanomistajat näkevät sorkkaeläimet tärkeänä voimavarana: mitä enemmän riistaa maa tuottaa, sitä enemmän tuloja maanomistajat riistasta saavat. Suomessa keskitytään usein mahdollisiin vahinkoihin, vaikka metsästysoikeus kuuluu maanomistajille sekä Suomessa että Ruotsissa. uotsin suurin sorkkaeläintuotto (kaadetut eläimet tuhannella hehtaarilla) saadaan Skånessa, missä on monin paikoin yli sata kaadettua sorkkaeläintä tuhannella hehtaarilla. Skånen maat ovat kuitenkin hedelmällisempiä kuin Suomessa, joten eteläisimmän Ruotsin tilannetta ei voida suoraan verrata Suomeen. Eteläisimmän Suomen kasvillisuusvyöhyke on hemiboreaalinen, joten Suomen ja Ruotsin hemiboreaalisia, eteläboreaalisia ja keskiboreaalisia vyöhykkeitä voidaan verrata keskenään. Tässä artikkelissa esitellään sorkkaeläinten metsästystulokset v. 2013–2014 Suomen ja Ruotsin erojen havainnollistamiseksi. Suomen ennätys kilo lihaa hehtaarilta Varsinais-Suomen Loimaan seudun riistanhoitoyhdistys sai Suomen kaikista riistanhoitoyhdistyksistä suurimman sorkkaeläinsaaliin: runsaat tuhat kiloa lihaa eli lähes 30 kaadettua eläintä tuhannella hehtaarilla. Valkohäntäpeura oli tärkein saaliseläin. Sen osuus kaikista kaadetuista eläimistä oli noin 96 % ja kokonaislihamäärästä lähes 90 %. Hirvi oli toiseksi tärkein saaliseläin muodostaen vajaat 4 % kaadetuista eläimistä ja noin 10 % lihasta. Metsäkaurissaaliin osuus jäi erittäin pieneksi. Keskimääräisellä tukkuhinnalla, 7 euroa kilolta, laskettuna lihan arvo hehtaaria kohti on noin seitsemän euroa. Uudellamaalla sijaitseva Tenhola oli lihamäärällä mitattuna toiseksi tuottoisin: hieman alle tuhat kiloa tuhannella hehtaarilla. Tenholassa valkohäntäpeuran osuus lihasta oli 55 % ja hirven osuus noin 45 %. Kaikista kaadetuista eläimistä (noin 20 eläintä 1000 hehtaarilla) valkohäntäpeura muodosti 81 % ja hirvi 19 %. Suomen riistanhoitoyhdistystasoa vastaava organisaatio on Ruotsissa nimeltään jaktvårdskrets. Södermanlandin Öster-Malma Jaktvårdskrets sijaitsee hemiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, ja sen sorkkaeläintuotto oli vyöhykkeen suurin. Alueella kaadettiin lähes 80 sorkkaeläintä tuhannella hehtaarilla, mikä tuotti noin 2200 kiloa lihaa. Kuusipeuran osuus oli tärkein, 68 % kaadetuista eläimistä ja lähes 55 % lihamäärästä. Kaadetuista eläimistä villisian osuus oli 16 %, metsäkauriin 7 %, saksanhirven 5 % ja hirven noin 4 %. Ruotsi on myös aluetasolla kaukana edellä Södermanlandissa oli maakuntatai riistakeskusaluetasollakin mitattuna Ruotsin korkeimmat luvut. Maakunnassa kaadettiin keskimäärin 43 sorkkaeläintä tuhannella hehtaarilla, mikä tuotti 1400 kiloa lihaa. Suomessa korkeimmat luvut ovat Varsinais-Suomesta, jossa kaadettiin keskimäärin kymmenen sorkkaeläintä tuhannella hehtaarilla, mikä vastaa noin 400 kiloa lihaa. Lukuja vertailtaessa on mielenkiintoista huomata, että Suomen korkein taso on samaa luokkaa Ruotsin Jämtlandin karun vuoristoseudun kanssa, kun taas Ruotsin matalin taso on samaa luokkaa Kaakkois-Suomen hedelmällisten mustikkaja lehtotyyppien metsien kanssa. Koko Keskija Pohjois-Ruotsissa kaadettiin keskimäärin viisi sorkkaeläintä tuhannella hehtaarilla, mikä tuotti lähes 400 kiloa lihaa. Tällaisella riistatiheydellä Suomessa voitaisiin kaataa 150 000 sorkkaeläintä vuodessa. R
Metsästäjä 1 l 2016 l 19 Riistan taloudellinen merkitys Ruotsissa maanomistajan mailta saadulla riistalla on suuri merkitys maanomistajan tuloihin. Tämä näkyy muun muassa siinä, että metsäpalstojen myyntihinnat näyttävät olevan voimakkaammin yhteydessä lihantuottoon kuin puuntuottoon. Mitä enemmän alueella on riistaa, sitä enemmän palstat Ruotsissa maksavat. Ruotsissa metsästäjät maksavat usein suhteellisen korkeaa metsästysvuokraa, jonka suuruus on riippuvainen alueen metsästysmahdollisuuksista. Mitä enemmän metsästyskelpoisia riistalajeja alueella on ja mitä enemmän riistaa voidaan kaataa, sitä korkeampi hehtaarivuokra on. Keski-Ruotsin vuokrat ovat usein noin 70 kruunua hehtaarilta mutta paikoittain ne voivat olla jopa yli 250 kruunua. Metsästys tuottaa monesti suuren määrän lihaa, joten metsästäjät voivat rahoittaa metsästysvuokrasta koituvat kustannukset myymällä osan lihasta. Tämän ansiosta monissa tavallisissakin ruokakaupoissa myydään Ruotsissa riistaa. Maa tuottaa siis niin suuren määrän lihaa, että metsästäjät saavat sitä yli oman tarpeensa, jolloin suuri osa lihasta päätyy markkinoille ei-metsästäjienkin nautittavaksi. Ruotsin suurista sorkkaeläinkannoista aiheutuu tietenkin haasteita liikenteelle sekä maaja metsätaloudelle. Ruotsissa on paljon Suomea enemmän riista-aitoja suhteessa tieverkon pituuteen, ja metsätaloudessa on panostettu ravintoa tuottaviin toimenpiteisiin, jotta saatavilla olevan ravinnon ja sen syöjien välinen tasapaino säilyisi sopivalla tasolla. Suomessa pulaa sorkkaeläinten lihasta Suomessa sorkkaeläinten lihaa riittää periaatteessa vain metsästäjille ja heidän lähipiirilleen. Vain pari prosenttia lihasta päätyy markkinoille. Sen sijaan Suomeen tuodaan suuria määriä hirvieläinten lihaa muun muassa Ruotsista, Virosta ja Uudesta-Seelannista. Suomella olisi biologisesta näkökulmasta hyvät mahdolRuotsissa metsäpalstojen hinnat ovat voimakkaasti yhteydessä maan sorkkaeläintuottoon. (Lähde: viltdata.se, algdata. se, Skogsstatistisk årsbok 2014) Ruotsissa metsästysalueiden vuokra riippuu pitkälti siitä, paljonko sorkkaeläimiä metsästäjät voivat kaataa. (Lähde: viltdata.se, algdata.se, Lönnqvist 2011) Kasvillisuusvyöhykkeissä näkyy ilmaston ja maaperän yhteisvaikutus alueen tuottavuuteen. Sorkkaeläinten perusedellytykset ovat samankaltaiset suuressa osassa Suomea ja Ruotsia. (Lähde: Moen 1998) Ruotsissa on tiheämmät ja tästä syystä suurituottoisemmat sorkkaeläinkannat. (Lähde: Riistaweb, viltdata.se, algdata.se) lisuudet tuottaa huomattavasti enemmän riistanlihaa. Voisimme siis tuonnin sijasta viedä lihaa maastamme. Suomessa kaadettiin metsästyskaudella 2013–2014 yhteensä noin 63 000 sorkkaeläintä, mikä oli tuhannella hehtaarilla keskimäärin kaksi sorkkaeläintä, eli noin 180 kiloa lihaa. Jalostamattoman lihan arvo oli tukkukaupassa 35–40 miljoonaa euroa. Maanomistajat voisivat vuosittain saada useita miljoonia euroja metsästysvuokratuloina, jos Suomen sorkkaeläinkantoja nostettaisiin lähemmäs Ruotsin tasoa. Samalla metsästäjät saisivat lisää metsästysmahdollisuuksia ja ei-metsästäjät saisivat korkealaatuista riistanlihaa. Myös yrittäjyyden mahdollisuudet, esimerkiksi lihankäsittelyssä ja metsästysmatkailussa, kohentuisivat maaseudulla.
20 l Metsästäjä 1 l 2016 Teksti ja kuvat: Kirsi-Marja Kasteenpohja Lähiruokaa metsästä – koulutetut metsästäjät mieltävät riistan lähiruoaksi uurin osa metsästäjien terveysja hygieniakurssin suorittaneista eli koulutetuista metsästäjistä on sitä mieltä (kaikista vastaajista 82 prosenttia), että Suomessa metsästetty riista on lähiruokaa. Vaikka riistaa ei luokitella varsinaiseksi lähiruoaksi, riista täyttää useita lähiruoan kriteereitä: sitä on mahdollista metsästää Suomen mittakaavassa lähellä, sen kuljetusmatkat ovat lyhyet, sille on kysyntää ja se on sesonkiruokaa. Koulutettujen metsästäjien käsityksiä riistasta lähiruokana ei ole tutkittu aikaisemmin, eikä heidän ajatuksiaan riistanlihan saatavuudesta yleisessä kulutuksessa ole selvitetty. Vastauksia sähköisellä kyselylomakkeella tehtyyn tutkimukseen tuli 266, joten vastausprosentiksi saatiin 39. Kaikista vastaajista naisia oli 22, eli 8 prosenttia. Voidaan katsoa, että koulutetut metsästäjät edustavat suomalaista metsästäjää monipuolisesti. Lähiruokaa arvostetaan Viime vuosina tehdyissä valtakunnallisissa selvityksissä riistaa ei mainita varsinaiseksi lähiruoaksi. Kuitenkin riistanlihaa voidaan pitää lähellä tuotettuna, oman alueen raaka-aineena sekä kuluttajien toiveita vastaavana ruokana. Lyhyet toimitusreitit vat esiin myös lyhyet hankintaja toimitusketjut sekä mahdollisimman lyhyet säilytysajat. Koulutettujen metsästäjien käsitykset lähiruoasta olivat odotettuja ja ne vastasivat lähiruoan yleisiä käsityksiä. Lähiruokaan suhtaudutaan myönteisesti ja sitä arvostetaan. Lähiruoka mielletään laadukkaaksi, tuoreeksi, puhtaaksi ja turvalliseksi ruoaksi, jolla on myös työllistävä vaikutus. Koulutetut metsästäjät olivat tutkimuksen mukaan aktiivisia lähiruoan käyttäjiä, jotka haluavat tietää ruoan alkuperän. Riistanliha kulutetaan kotitalouksissa Suurin osa riistanlihasta kulutetaan metsästäjien talouksissa tai heidän lähipiirissään. Hirvieläinten lihaa käytti liki jokainen vastanneista. Kolme neljästä valmisti ruokaa linnuista ja yli puolet jäniseläimistä. Kyselyn mukaan koulutetut metsästäjät käyttävät monipuolisesti riistaa ja valmistavat S vahvistavat riistan elintarviketurvallisuutta. Lähiruoan määrittely on ollut kirjavaa: ensimmäisen kerran lähiruoasta on puhuttu 1990-luvulla, mutta varsinaisen määrittelyn teki vasta Lähiruokatyöryhmä vuonna 2000. Kasteenpohjan tekemässä tutkimuksessa lähiruoka käsitVuonna 2015 ilmestyneen Kirsi-Marja Kasteenpohjan Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tekemän opinnäytetyön mukaan suurin osa koulutetuista metsästäjistä mieltää riistan lähiruoaksi. Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten riistaa voitaisiin koulutettujen metsästäjien mielestä saada paremmin myyntiin. teenä ymmärrettiin pääosin hyvin samalla tavalla. Termit lähellä tuotettu, omassa maakunnassa tuotettu, kotimainen ruoka, Suomessa kasvanut, alle 100 kilometrin päässä kasvanut tai kotona kasvatettu löytyivät liki jokaisesta vastauksesta. Riista, riistanliha tai itse metsästetty liha mainittiin 89 vastauksessa. Vastauksista nousiPihapiirin lähiruokaa.
Metsästäjä 1 l 2016 l 21 edellä mainittujen lisäksi ruokaa majavasta, hylkeestä, karhusta sekä villisiasta. Koulutettu metsästäjämies vastaa pääsääntöisesti itse riistanlihan valmistuksesta omassa taloudessaan. Koulutetuilta metsästäjiltä tiedusteltiin myös, kuinka paljon ja mitä riistanlihaa he olisivat valmiita korvausta vastaan toimittamaan ei-metsästäville talouksille. Liki 40 prosenttia ei ollut valmis myymään lainkaan metsästämäänsä riistaa. Pienten riistamäärien myynnissä taloudellinen hyöty katsottiin niin pieneksi, että riistanlihaa ei kannata myydä. 65 vastaajaa ilmoitti, että voisi luovuttaa korvausta vastaan vähäisesti, eli noin alle 50 kg yleiseen kulutukseen. Vastaajista 21 oli valmis myymään noin 200 kg lihaa. 22 vastaajaa voisi luovuttaa yhdessä seurueensa kanssa myyntiin noin 300–2000 kg lihaa. Riistanlihaa markkinoille? Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten Suomessa voitaisiin helpottaa riistanlihan saatavuutta yleiseen käyttöön. Useat vastaajat ehdottivat myynnin selkeyttämistä ja parempia logistisia mahdollisuuksia riistanlihan kululle kauppoihin. Toiveissa oli lisäksi kunnon korvauksen saaminen myytävästä riistasta. Riistanlihalle toivottaisiin alueellisia keräyspisteitä ja riistatukkuja, joiden kautta myynti helpottuisi. Ilman riittävää volyymia riista ei kulje tarpeeksi kustannustehokkaasti. Riistanliha haluttaisiin rinnastaa verotuksellisesti sieniin ja marjoihin, eli verovapaaksi tuloksi. Byrokratian vähentämistä, lahtivajojen tilavaatimusten helpottamista sekä lihan käsittelyyn liittyvien säännösten helpottamista toivottiin joka kolmannessa vastauksessa. Vastuun siirtämistä enemmän kuluttajalle ehdotettiin kahdeksassa vastauksessa. Riistakannan muutoksia, riistan tarhausta sekä suurpetojen kannan alentamista oleellisesti ehdotettiin yhteensä joka kuudennessa vastauksessa. Liki 10 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että metsästäjien asenteiden muutoksella sekä tiedon lisäämisellä riistanlihaa saataisiin enemmän yleiseen kulutukseen. Viisi koulutettua metsästäjää ehdotti metsästysseuroihin liittymisen helpottamista. lll Vaikka muutaman koulutetun metsästäjän mielestä riistanlihan saatavuutta yleiseen kulutukseen ei välttämättä tarvitsisi lisätä, on oletettavaa, että se lisäisi metsästyksen yhteiskunnallista arvostusta ja hyväksyntää. Metsästäjät miellettäisiin yhteisen luonnonvaramme, riistan, hoitajiksi sekä alkutuottajiksi. Arvokkaan riistanlihan laatua ja turvallisuutta edistävät lisäksi metsästäjien tietoisuus metsästyshygieniasta ja riistanlihan mahdollisista riskeistä. Koulutuksella ja arvostuksen lisäämisellä on suuri merkitys. Näyttäisi siltä, että nuorempi metsästäjäpolvi saattaisi olla tulevina vuosina luovuttamassa riistaa korvausta vastaan yleiseen kulutukseen edellisiä sukupolvia herkemmin. Pontta metsästyksen arvostuksen kasvulle Koulutetut metsästäjät käyttävät monipuolisesti riistaa. Vastuulliset kuluttajat osaavat vaatia lähiruokaa. Trendi on kasvava ja kuluttajien tietämys lisääntynyt avoimen tiedotuksen sekä julkisen keskustelun myötä. Koulutettujen metsästäjien käsityksiä lähiruoasta (n = 266) 251 50 100 150 200 250 300 Vain itsekasvatetut vihannekset, juurekset ym. Naapurilta tms. saatu riistanliha Esimerkiksi Virossa itse ammuttu riistanliha Suomessa metsästetty riista Läheltä kotia ostettu ruoka Omalla paikkakunnalla kasvatetut vihannekset, juurekset ym. Koulutettujen metsästäjien lukumäärä Va ih to eh to ja lä hi ru oa st a 20% 66 11% 82% 25% 94% 54 175 30 219 66%
IISALMI • JOENSUU • JYVÄSKYLÄ • KAJAANI • KOKKOLA • KOUVOLA • KUOPIO • LAPPEENRANTA • OULU • PORI • PORVOO • RAAHE • ROVANIEMI • SEINÄJOKI • TAMPERE • TORNIO • VANTAA • YLIVIESKA JAHTIJAKT VALLE TOPPATAKKI JA -HOUSUT Lämpimät, topatut takki ja housut hirvipassiin, kettujahtiin tai peurankyttäykseen. Suunniteltu yhteistyössä suomalaisten aktiivimetsästäjien kanssa. Tyylikäs, lämmin ja äänetön takki vaativaan makuun! 179 90 (norm.takki 169,00, housut 129,90) TAKKI JA HOUSUT YHTEISHINTA AN TYYLIKÄS, KEVYT JA ÄÄNETÖN MATERIAALI 100% VEDEN JA TULENPITÄVÄ IRROTETTAVA EVA-TOPPAUS TAKANA JA POLVISSA VUORESSA LÄMPÖÄ HEIJASTAVA ERIKOISMATERIAALI KESTÄVÄT YKK VETOKETJUT VAHVAT LUMILUKOT LAHKEENSUISSA HUIPPULÄMMIN JA KESTÄVÄ Erinomainen takki! Kevyt ja varmasti pakkasillakin lämmin. Paljon toimivia yksityiskohtia. Suosittelen metsästäjille ja luonnossa talvella liikkuville!” Kari Tiainen 24.10.2015 ” SUUNNITELTU SUOMEEN! 16 90 (24,90) BRUNO-LAKKI TAI NEWISKÄSINEET Lumikengät metsästäjälle tai ulkoilijalle. polypropeenimuovia. Testattu -20 C asteessa. Pituus 64 cm, max leveys 22 cm, paino 1 kg, kantavuus 45-95 kg. Metallinen kantapääkorotus mäkiosuuksille ja siteen lukitus. PLASTIC SNOW SHOES 24” Laadukkaat testivoittajalumikengät (Retki-lehti 1/2012). Joustava kansi, iskunvaimennus ja metallinen kantapääkorotus nousuja laskuosuuksia varten. Kantavuus max. 140 kg. TSL 227 ESCAPE LUMIKENGÄT SNOW CAMO ASUSTEET NEOPREENISAAPPAAT 89 90 (129,90) NEOPREENISAAPAS Superlämpimät ja hengittävät neopreenisaappaat suomalaisiin olosuhteisiin. Hengittävä AirMesh-kerros. Irrotettava foam-pohjallinen. 69 90 (89,90) 169 90 (229,90)
www.eratukku.fi MYYNTI JA ASIAKASPALVELU P. 020 747 7000* (MA-PE 10-16) *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min SINUSTAKO SUOMEN MESTARI? SM-karsinnat käydään Erätukun myymälöissä helmikuun 2016 aikana ja SM-finaali ammutaan Riihimäen Erämessuilla lauantaina 11.6.2016. SM-kilpailu suoritetaan Simwayhuntin ampumasimulaattorilla. Kilpailumuotona on villisian riistamaaliammunta. Lisäksi palkitaan karsintojen parhaat JahtiJakt 501 -etäisyysmittarilla (arvo 99,90€). Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 3kpl 100€ lahjakorttia Erätukkuun. Karsintojen voittajille SM-FINAALI LAUANTAINA 11.6. Riihimäen Erämessuilla. Karsinnoissa ilmainen makkara tai kahvitarjoilu sekä kovia tuotetarjouksia! Lisätietoa kilpailusta ja säännöistä www.eratukku.fi/simulaattoriammunta ja facebookista tapahtumanimellä simulaattoriammunnan SM-kilpailut 2016! SUPIKOIRALOUKKU MINKKILOUKKU 39 90 79 90 149 90 TALLENTAVA RIISTAKAMER A U.C.M TRAIL CAMERA U.C.M Riistakameralla kuvaat jopa 12 Mpx kuvaresoluutiolla, helppokäyttöiset painikkeet, videokuvan äänen valinta päällä/poissa,toimintaetäisyys 20m, säädettävä liiketunnistimen herkkyys, värikuvat päivällä ja mustavalkokuvat yöllä. Kamera voidaan ohjelmoida toimimaan päivittäin ennalta asetettuna aikana. Kuvassa näkyy päivämäärä, kellonaika, lämpötila ja kuun vaihe. Jokaisen kuvan avulla voit tunnistaa, missä ja milloin kamera on kuvan ottanut. TV OUT asetusten avulla voit tarkastella kuvia /videoita television kautta. SIM UL AA tto riammunnan 2016 SM-KILP AILUT SM KARSINNAT ERÄTUKUN MYYMÄLÖISSÄ (ammunta tapahtuu osallistujien saapumisjärjestyk sessä) Rovaniemi pe 5.2. 15-19 Oulu su 7.2. 12-16 Jyväskylä ti 9.2. 15-19 Kuopio to 11.2. 15-19 Joensuu la 13.2. 12-16 Kouvola ma 15.2. 15-19 Vantaa ke 17.2. 15-19 Tampere (Turtola) pe 19.2. 15-19 SM-FINAALI Erämessut/Riihim äki la 11.6. Browning AB3 -kivääripaketti (arvo 990€) SM-KULT A SM-hopea: Garmin Alpha + T5 -koiran tutkapanta (arvo 608€) SM-pronssi: Otso 5 Pro asekaappi (arvo 249€) HUIPPULUOKAN PALKINNOT ERÄTUKKU JÄRJESTÄÄ YHDESSÄ SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON KANSSA SUOMEN ENSIMMÄISET SIMULAATTORIAMMUNNAN SM-KILPAILUT. 199 00 (269,00) LÄHETTÄVÄ/ ETÄOHJATTAV A RIISTAKAMER A
24 l Metsästäjä 1 l 2016 Henna Väyrynen ja Annamari Alanne Miten eräkauppa voi? Erätukku Oy lll 2000-luvun alussa perustetulla Erätukku Oy:lla on tällä hetkellä 18 myymälää Suomessa, yksi Ruotsissa ja verkkokauppa osoitteessa eratukku.fi. Yritys myy ulkoilu-, retkeily-, metsästysja kalastustuotteita. Toimitusjohtaja Markku Lampela vastasi kysymyksiin. Metsästys ja siihen liittyvä kaupallinen toiminta on selkeässä kasvussa. Erätarvikekauppa kukoistaa ja erätarvikeliikkeitä ja -ketjuja on nykyisin Suomessa lukuisia, ja yhä useamman myynti tapahtuu myös verkossa. Kysyimme joukolta liikkeitä, mitkä ovat heidän myydyimpiä tuotteitaan ja onko alalla tapahtunut muutoksia vuosien varrella. Seitsemän erätarvikeliikettä vastasi kysymyksiimme ja jokaiselle esitettiin samat kysymykset. Erätarvikeliikkeille esitetyt kysymykset: 1. Mikä on myydyin tuotteenne/tuoteryhmänne? 2. Ovatko asiakkaiden kulutustottumukset ja rahankäyttö muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana? 3. Mikä on käsityksenne nettikaupan osuuden kehityksestä erätarvikkeiden myynnissä? 4. Vaikuttavatko alan lainsäädäntömuutokset erätarvikekauppaan? Jos vaikuttavat, niin miten? 1. Metsästystuotteista suurimmat tuoteryhmät ovat metsästystekstiilit ja jalkineet. 2. Käsityksemme mukaan asiakkaat ovat tulleet viime vuosina harkitsevimmiksi ja ostopäätös tehdään huolellisemmin kuin aiemmin. 3. Erätarvikkeissa nettikaupan osuus kehittyy nopeammin kuin muu käyttötavarakauppa. 4. Kaikella säädännällä on vaikutus kaupankäyntiin. Aselupien saannin vaikeus on vaikuttanut jo vuosia asekauppaan, asekaappien kiristyvät vaatimukset ja hirvijahtivarusteiden turvavärimääritykset pakottivat osan metsästäjistä ostoksille ja siten vaikuttivat positiivisesti eräkaupan määrään. Patruunamyyntilupaprosessi on todella hidas ja monimutkainen. Metsästysajoilla ja riistakiintiöillä on myös oma vaikutuksensa.
Metsästäjä 1 l 2016 l 25 Retkitukku lll Retkitukku on verkkokauppa, joka on perustettu vuonna 2011. Se on erikoistunut retkeilyyn, metsästyksen sekä koira-alan varustekauppaan ja tuotteisiin. Retkitukun verkkosivut ovat osoitteessa retkitukku.fi. Retkitukulla on myös noutomyymälä Oulussa. Kari Impiö, Retkitukun toimitusjohtaja, vastasi kysymyksiin. 1. Myydyimpiä tuotteitamme ovat metsästysasut, jalkineet sekä metsästykseen liittyvä elektroniikka. 2. Harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon liittyviä palveluita ja tuotteita pidetään tärkeinä myös huonomman taloudellisen tilanteen aikana. Vapaa-ajan varusteiden, etenkin asujen ja kenkien, hankintaan käytetty rahamäärä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana, vaikkakin kilpailu asiakkaista on koventunut muiden alojen, mm. viihdeelektroniikan kanssa. Metsästysja luontoharrastusten arvostus on kasvanut ja siihen liittyvien tuotteiden saanti XXL lll XXL Sports & Outdoor on urheilu-, ulkoilu-, retkeilyja erätuotteisiin erikoistunut ketju, jolla on tavarataloja Norjassa 24 ja Ruotsissa 20 kappaletta. Suomessa tavarataloja on tällä hetkellä kahdeksan. XXL:n verkkokauppa on osoitteessa xxl.fi. Myyntipäällikkö Tommi Kivelä XXL:stä vastasi kysymyksiin. 1. Myydyin tuoteryhmämme on metsästysvaatteet ja kengät. 2. Olemme toimineet alalla alle kaksi vuotta, mutta tämän ajan perusteella voimme todeta, että kuluttajien tietoisuus tuotteiden sekä materiaalien laadusta ja kestävyydestä on lisääntynyt ja kuluttaja on valmis käyttämään enemmän rahaa tuotteisiin. 3. Nettikaupan osuus on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosien aikana ja tulee myös kasvamaan jatkossa. 4. Me olemme ottaneet huomioon muutokset omassa toiminnassamme niin henkilöstön kuin tilojenkin osalta jo uusien tavaratalojen suunnitteluja rakennusvaiheessa ja toimimme aina ajantasaisten lakien ja säädösten mukaisesti. Mielestämme muutosten vaikutukset ovat vähäisiä toimintaamme. Varuste.net lll Varuste.net on vuonna 2004 perustettu yritys, jolla on myymälä Helsingin Konalassa sekä verkkokauppa osoitteessa varuste.net. Yritys on erikoistunut ulkoiluharrastusvälineiden myyntiin. Metsästysasiantuntija ja erämyyjä Kalle Hedberg yrityksestä vastasi kysymyksiin. 1. Myydyimmistä tuoteryhmistä mainittavimmat määrällisesti ovat ilman muuta patruunat. Aseista haulikot ovat myydyimpiä. 2. Kulutustottumuksista viimeisen kymmenen vuoden aikana on huomattavissa trendi, että asiakkaat arvostavat enenevässä määrin laatutuotteita. Mieluummin laatu ja tuotteen erityisominaisuudet edellä kuin hinta. 3. Erätarvikkeiden verkkomyynnissä on toki patruunoiden ynnä muiden myynnissä rajoituksia postituksen ja toimituksen suhteen, mutta oheistarvikkeita ja erätekstiilejä myydään verkkokaupasta hyvin. Verkko-ostamisen yleistyminen näkyy näin myös erätarvikkeiden myynnissä verkkokaupan kautta. 4. Alan lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta erätarvikkeiden kauppaan. Asiakkaiden ja erämyyjiemme hyvä tietoisuus muutoksista vähentää väärinkäsityksiä ja ohjaa oikeanlaisten tuotteiden valintaan.
26 l Metsästäjä 1 l 2016 HHSport lll HHSport on Halpa-Halliketjuun kuuluva metsästysja kalastustarvikkeiden sekä luonnossaliikkujan erikoisliike, jonka myymälöitä on kuudella paikkakunnalla Suomessa ja lisäksi verkkokauppa osoitteessa hhsport.fi. HHSportin ketjupäällikkö Matti Löytynoja vastasi kysymyksiin. 1. Eniten myyntiä tuovat aseet, optiikka ja patruunat. Lisäksi olemme olleet aina vahvoja metsästystekstiileissä ja -jalkineissa. 2. Asiakkaiden kulutustottumukset ovat muuttuneet. Nykyään asiakkaat raaskivat ostaa kalliimpia, mutta laadukkaampia tuotteita. Samoin käytetään enemmän rahaa oheistuotteisiin, kuten pilleihin ja yleensäkin metsästystarvikkeisiin. Kun ostetaan, niin satsataan laatuun. 3. Verkkokaupan merkitys on suuri ja kasvanee koko ajan lisää. Verkkokaupassa menee hyvin kaupaksi erikoisempikin tavara, koska markkina-alueena on koko Suomi. 4. Riippuu lainsäädöksistä. Asekaappikauppa käy nyt hyvin, kun laki on muuttumassa. Katsotaan rauhassa, mitä muita lainsäädöksiä on tulossa. Eräkontti lll Oy Eräkontti Ab on Suomen Metsästäjäliiton ja sen jäsenpiirien omistama yhtiö, joka myy erilaisia metsästystarvikkeita sekä jäsenpalvelutuotteita. Eräkontilla on liike Riihimäellä sekä verkkokauppa osoitteessa erakontti.fi. Myymäläpäällikkö VeliPekka Seppänen Eräkontista vastasi kysymyksiin. 1. Myydyimmät tuotteet ovat riistanhoitoon liittyvät tuotteet kuten pyyntivälineet, riistapeltosiemenet ja riistakamerat. 2. Kulutustottumukset ovat muuttuneet niin, että ostetaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Osalle ei ole hinnalla niin suurta merkitystä, kunhan tuote on heti saatavissa. Nykyisin ei jakseta odottaa toimitusta. Verkkokauppatilaukset olisi mieluusti toimitettava jo ”eilen”. Hankintoja mietitään keskimäärin enemmän kuin aiemmin, koska menossa on taloudellisesti vaikeat ajat. 3. Nettikauppa kehittyy kovaa vauhtia ja vie markkinaosuutta kivijalkamyymälöiltä. Hintojen vertaaminen netissä on todella helppoa. Nettikauppa lisää kilpailua, mutta heikentää helposti kannattavuutta. Markkinat ovat vaarassa keskittyä muutamiin volyymihinnoitteluun erikoistuneisiin kauppoihin, jolloin kauppaverkosto saattaa kaventua ja esimerkiksi patruunoita joutuu hakemaan pidemmän matkan päästä, koska niiden myynti verkkokaupassa ei viranomaisten mukaan ole lupa-asiat huomioiden aukotonta tai suotavaa. 4. Esimerkiksi aselain tiukentuminen on lisännyt asekaappien kysyntää. Mikäli valkohäntäpeura saadaan jousilailliseksi riistaeläimeksi, lisää se taatusti jousitarvikkeiden kauppaa. EU-tukiasiat vaikuttavat vaihtelevasti myös riistapeltosiementen myyntiin. Hyvin tuettuja seoksia myös myydään hyvin. on helpottunut nettikauppojen kasvun myötä. Kauppa on muuttunut kivijalasta nettikaupan suuntaan. Ostamisen helppous ja valikoimien laajuus nettikaupassa lisäävät ostavien asiakkaiden määrää. Keskihintaisissa eräja metsästysasuissa materiaalien teknisyyden lisääntyminen asujen istuvuuden lisäksi edesauttaa tuotteisiin kohdistuvaa kiinnostusta sekä helpottaa ostopäätösten tekoa. 3. Nettikauppa kasvaa koko ajan voimakkaasti. Ostamisen helppous, tuotteiden vaivaton vertailu, kohtuulliset hinnat sekä laajat mallistot kasvattavat kiinnostusta nettikauppaan. 4. Alan lainsäädäntömuutokset eivät vaikuta erätarvikkeisiin niinkään, lähinnä aseja asekaappitarjontaan. Metsästysasetuksen muutos selkeytti hirvimiehen pukeutumissääntöä. Oranssin värin tulee kattaa 2/3 vaatteen näkyvästä pinnasta. Muutos luonnollisesti vaikuttaa asumyyntiin Myös aselain muutos vaikuttaa aseiden myyntiin ja etenkin niiden säilyttämiseen. Asekaappien vaatimustaso kasvaa.
Ase ja erä lll Ase ja erä -yrityksellä on liike Turussa sekä verkkokauppa osoitteessa asejaera.fi. Yritys myy muun muassa metsästys-, ase-, ja koiratarvikkeita sekä retkeilyn ja vapaa-ajan tuotteita ja vaatteita. Yrittäjä Matias Dahlberg vastasi kysymyksiin. 1. Myydyin tuoteryhmämme on patruunat, mutta viime vuosina olemme laajentaneet valikoimaa kompensoidaksemme asepuolen menetyksiä. 2. Asiakkaiden kulutustottumukset ja rahankäyttö ovat muuttuneet: aseita ei enää osteta heräteostoksena. Nykyisin ostetaan kaikki viimetingassa. 3. Nettikaupan osuus kasvaa, mutta kokonaisuudessaan se muodostaa vain noin 20 prosenttia myynnistä, koska suurin osa haluaa koskea tuotteeseen ennen ostosta. Kuluttajat haluavat myös saada tuotteen heti mukaansa, kun ostopäätös on syntynyt. 4. Aseiden myynti on laskenut ja erityisesti kysyntä käytetyille aseille on laskenut merkittävästi. Samalla tehokkaiden ilma-aseiden myynti on kasvanut, ja käsiaseiden myynti on melkein loppunut. Myös urheiluammuntaan ja reserviläistoimintaan soveltuvien aseiden myynti on laskussa, koska koetaan, että lupaprosessi on kansalaisten kyykyttämistä. Moni kokee, että aseenomistaja luokitellaan kakkostason kansalaiseksi. Vaihtelu paikkakuntien välillä on lisääntynyt. TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 VERKKOKAUPAN MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Tilaa enemmän maksa vähemmän! Katso määräalennukset verkkokaupasta. ENERGY 15 KG • Jahtija ylläpitokaudelle • 24% proteiineja • 10% rasvaa 35 90 TARJOUS! PUPPY PRESSED 15 KG • Pennuille • 28% proteiineja • 15% rasvaa 41 90 TARJOUS! MAINTENANCE 15 KG • Ylläpitokaudelle • 21% proteiineja • 8% rasvaa • Kaikille roduille 26 90 TARJOUS! SUPER 15 KG • Jahtija ylläpitokaudelle • 25% proteiineja • 15% rasvaa 31 90 TARJOUS! PUPPY 15 KG • Pennuille • 30% proteiineja • 19% rasvaa 40 90 TARJOUS! PUPPY LARGE BREED 15 KG • Suurien rotujen pennuille • 28% proteiineja • 16% rasvaa 40 90 TARJOUS! PIENEMMÄLLÄ RUOKAMÄÄRÄLLÄ PAREMPI TEHO ERINOMAISET RAVINTOPITOISUUDET IMEYTYY NOPEAMMIN • VALMISTETTU EKOLOGISESTI Valio huippu-uutuus! Suome? mestari? SUOSITUT VALIO-KOIRANRUOAT SUORAAN KOTIOVELLE 0€ PURISTERUOKA VAATIVAAN KÄYTTÖÖN! JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Huippusuosittu lämpöeristetty koirankoppi ympärivuotiseen asumiseen! Tuplaseinämät, 50 mm styreenieristys. Irrotettava koppiosa. KOIRANKOPIN LÄMMITIN Turvallinen ja suosittu! Teho 200W. LÄMMITETTÄVÄ JUOMAKUPPI Teräksinen laatutuote. Sisäänrakennettu termostaatti. Tilavuus 2,8 L. 679,TARJOUS! 129,TARJOUS! 99,TARJOUS!
28 l Metsästäjä 1 l 2016 Naismetsästäjät peurajahdissa Sastamalassa Teksti ja kuvat: Kaisa Huttunen Kolmisenkymmentä metsästäjää kokoontui Sastamalaan peurajahtiin. Lopen-Perän Metsästysseuran ja Etelä-Tyrvään Erämiesten toista vuotta perättäin järjestämään Leidit Tyrväällä -tapahtumaan osallistui sekä aloittelevia että kokeneita naismetsästäjiä ympäri Suomea. Naisten oppaina toimi Lopen-Perän ja Etelä-Tyrvään metsästysseurojen kokeneita peuranmetsästäjiä.
Metsästäjä 1 l 2016 l 29 aattomalle kaupunkilaisnaiselle metsästysharrastuksessa alkuun pääseminen ei aina ole helppoa. Keravalainen Sirpa Auvinen kiinnostui metsästyksestä koiraharrastuksen myötä ja suoritti metsästäjätutkinnon. Hän kertoo, että ensimmäiset kerrat ampumaradalla oli kuin olisi miesten vessaan kävellyt. — Tuli sellaisia katseita ja kommentteja, etten selvästikään ollut tervetullut, Auvinen kertaa. Auvinen ei kuitenkaan lannistunut, vaan jatkoi ampumaharjoitteluaan. Viime syksynä hän kävi cockerspanielinsa kanssa lintumetsällä valtion mailla ja osallistui nyt peurajahtiin ensimmäistä kertaa. Hänen mielestään naisille suunnattuja jahteja tarvitaan, sillä siellä kaikki voivat keskittyä olennaiseen eli metsästämiseen. Uusia tuttavuuksia ja monipuolista jahtia Karstulassa asuva Marjatta Pyhälammi ja Hangossa asuva Laura Numminen osallistuivat Leidit Tyrväällä -jahtiin toista kertaa. Pyhälammi on metsästänyt 11 ja Numminen 6 vuotta. Nykyisin Pyhälammea kiinnostaa erityisesti pienpetometsästys, jotta omalle pohjanpystykorvalle löytyisi syksyisin lintuja. Akkainjahtimetsästysseuran jäsenenä hän on osallistunut useisiin naisjahteihin. Niissä kiinnostaa myös uusien metsästyskavereiden löytäminen. — Uusien tuttavien mukana voi myöhemmin päästä jahtaamaan riistaa, jota ei omalla paikkakunnalla ole, Pyhälammi toteaa. Miesvaltaisissa porukoissa metsästävän Nummisen mielestä sukupuolesta voi olla myös etua metsästysharrastuksessa. — Ampumaradoilla olen saanut hyviä neuvoja. Kun käyttäytyy jahdeissa asiallisesti, niin voi saada miehiä helpomminkin kutsuja metsästysreissuihin. Kannattaa myös ihan reilusti kysyä jahtimahdollisuuksista, Numminen opastaa. Onnistunut tapahtuma Osallistujat pitivät Leidit Tyrväällä -tapahtumaa onnistuneena. Rento ilmapiiri sekä selkeät ohjeistukset keräsivät kehuja. — Järjestelyt toimivat hyvin ja oppaat osasivat neuvoa ampumasektorit sekä sen, mistä ajot lähtevät. Tämä toi varmuutta ampumiseen, kolme vasaa jahdissa ampunut Numminen kehui. Auviselle hienointa oli päästä mukaan haavakon jäljitysja lopetustilanteeseen. Hän iloitsi myös siitä, että mukaan pääsee vasta-alkajia. — Jos jahteihin otetaan vain kokeneita metsästäjiä, me kokemattomat emme pääsisi koskaan harrastuksessa eteenpäin. Se on vähän sama kuin, että työkokemusta on mahdotonta saada ilman töitä. Pyhälammen haaveena oli sarvipääpeuran ampuminen. Vaikkei se tällä kertaa onnistunut, hän oli tyytyväinen jahtiin. Peuroja näkyi paljon, eikä passissa tarvinnut pitkästyä. — Tulen tänne uudestaan ainakin niin kauan kunnes saan sen trofeen seinälle, naurahtaa Pyhälammi. Kehittyminen tärkeää Nykyään naisille on tarjolla jonkin verran kaupallisia jahtimatkoja. Joitakin markkinoidaan lämmitetyillä kyttäyskopeilla tai naistenvaatteilla ja kosmetiikalla. Leidit Tyrväällä -osallistujat eivät sellaista kaipaa. Heille riittää, että ruoka on lämmintä, ja sitä on riittävästi. — Esimerkiksi eläinten houkuttelukurssien yhteydessä voidaan kyllä myydä niitä pillejä, mutta alusvaatteiden tai huulipunien myyntiä jahtimatkoilla en ymmärrä. Mitä siellä metsällä tekee vaaleanpunaisella huulipunalla, naureskelee Pyhälammi. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, etteivät kaipaa erityiskohtelua. — Kävelyvauhtia ei tarvitse hidastaa sen vuoksi, että matkassa on nainen, eikä oppaiden tarvitse jäädä selän taakse passiin vahtimaan, Auvinen ja Pyhälammi tokaisevat. Erityiskohtelun katsotaan estävän metsästäjänä kehittymisen. — Jos joku on niskan takana neuvomassa, paineet kasvavat ja tulee epäonnistumisia. Jokaisen on kuitenkin tehtävä päätökset metsästystilanteessa itse. Ensimmäiset kerrat sitä saattaa vaan tarkkailla, kun peurat juoksevat ohi, mutta kun kokemus ja itseluottamus kasvavat, tulee myös onnistumisia, Numminen toteaa. Naiset toivovat lisää erilaisia metsästykseen liittyviä kursseja ja ovat myös valmiita maksamaan niistä. Auvista kiinnostaa esimerkiksi riistanhoitoon ja -käsittelyyn liittyvät kurssit ja Pyhälammea pillitysja loukuntekokurssit. Kurssien lisäksi metsästämään oppii kuuntelemalla ja tarkkailemalla kokeneempia. Ampumaharjoittelu tuo itsevarmuutta. Numminen kannustaa aloittelevia metsästäjiä rohkeasti kursseille, radoille ja jahteihin. Hän opastaa olemaan pelkäämättä epäonnistumisia ja toivoo, ettei omia suorituksia verrattaisi liian hanakasti kokeneempien suorituksiin vaan osattaisiin nauttia omasta kehityksestä. Osallistujat pitävät metsästystä hienona harrastuksena. Vaarana vain on, että se saattaa viedä mennessään. M Peurajahdissa oli käytössä useampia mäyräkoiria. Koiranohjaajien mukana kulkenut Sirpa Auvinen (vas.) oppi tunnistamaan erilaisten mäyräkoirien herättelyja ajoääniä.
30 l Metsästäjä 1 l 2016 Teksti ja kuvat: Aku Ahlholm , Metsähallitus Eräpassi on jo osa normaalia opetusta monilla kouluilla. Seuraavaksi eräkummihanke vahvistaa vapaaehtoisten verkostoa. iehenalun kädet ovat muurahaisten peitossa. Luokan tytöt kiljahtelevat, mutta poikia naurattaa. Yksi lapsista paistaa nuotiolla särkeä tikunnokassa. Luonto tulee tutuksi, vasta kun se tuntuu sormenpäissä. Käynnissä on koulupäivä Nurmeksen Peurajärvellä Iso-Hirvaan eräkämpän pihalla. Paikalla on 20 Porokylän alakoulun oppilasta opettajineen. Näky on yhä tutumpi: Alakoululaiset viettävät koulupäiväänsä luonnossa kalastaen ja eräelämään tutustuen. Oppaina on Metsähallituksen henkilöstöä ja vapaaehtoisia, niin sanottua eräkummeja. Eräopetusta jo alaluokilla Metsähallituksen vetämä eräkummihanke jatkuu vuonna 2016. Tähän mennessä on valmistunut Eräpassi-opetuskokonaisuus, jonka avulla eräopetuksen voi aloittaa peruskoulun eri luokka-asteilla tai lukiossa osana tavallista kouluopetusta. Hankkeen tarkoitus on jalkauttaa opetus kouluihin ja ohjata luontoja eräasioista kiinnostuneet lapset ja nuoret harrastamaan. Eräsuunnittelija Madeleine Nyman sanoo, että eräalan ammattilaiset ovat hiljalleen oivaltaneet, ettei kenenkään tarvitse seurata sivusta, kun lapset ja nuoret vieraantuvat luonnosta. Metsähallituksen vetämässä hankkeessa lapset ja nuoret tutustuvat perusasioihin: eräkulttuuriin ja sen historiaan, luontoon, jokamiehenoikeuksiin, kalastukseen, metsästykseen ja muihin eräharrastuksiin. Jos lapsi haluaa tietää lisää metsästyksestä, hänelle ja hänen vanhemmilleen kerrotaan vaikkapa Metsästäjäliiton Metso-leireistä, joissa asiaan saa ammattimaista perehdytystä. Leireillä voi jopa suorittaa metsästystutkinnon. Kalastuksesta kiinnostuneita voidaan ohjata edelleen esimerkiksi Suomen Vapaaajankalastajien tapahtumiin ja leireille. Vapaaehtoiset tukevat opetusta Eräkummihankkeessa etsitään tällä hetkellä lisää vapaaehtoisia: eräneuvojia ja eräkummeja. Eräneuvojia on tulevaisuudessa muutamia eri puolella Suomea. He ovat läheisessä yhteistyössä hanketyöntekijöiden kanssa ja opastavat eräkummeja käytännössä kentällä. Vapaaehtoisia tarvitaan muun muassa kouKoulut ottivat eräopetuksen omakseen M Kala kypsyi, mutta taisi jäädä syömättä.
Metsästäjä 1 l 2016 l 31 lujen eräpassiopetusta tukemaan. Opettajat pystyvät opettamaan eräpassiopetuksen kouluissa pitkälti itsenäisesti, sillä valmis materiaali on saatavilla Erapassi.fi-osoitteessa. Moni opettaja haluaa kuitenkin tukea luonnossa tapahtuvan opetuksen läpiviemiseen. – Kaikki materiaali tukee suoraan opetussuunnitelmaa, eli ajatus on auttaa opettajia näiden aiheiden opettamisessa tuottamalla materiaalia ja opettamalla lapsia, jos opettaja ei tse halua sitä tehdä tai kaipaa asiantuntevaa tukea, Madeleine Nyman sanoo. Kouluopetuksen lisäksi vapaaehtoisia tarvitaan esimerkiksi eräkerhojen tai ulkoilupäivien järjestelyissä. Ulkoilupäivän järjestäminen ei vaadi erityistä: usein rekvisiitaksi riittävät mato-onget ja makkaratulet. Peurajärvellä on panostettu vähän enemmän. Eräsuunnittelijat Kalervo Timonen ja Mikko Malin ovat edellisiltana vieneet verkot lll Osalle suomalaislapsista metsästys ja kalastus tulevat tutuiksi, kun perheessä tai lähipiirissä on joku joka harrastaa eräilyä. Yhä harvemmalla kuitenkaan on ketään. Eräkummihankkeen tarkoitus on tuoda niillekin lapsille perinteet tutuiksi. Eräpassia opiskellaan jo monissa alaluokilla eri puolilla Suomea. Lisäksi monissa kouluissa on valinnaisaineena yläluokilla eräopetusta. Eräkummihankkeen kunnianhimoinen tavoite on jalkauttaa eräopetus eri puolille Suomea niin, että lähes kaikilla suomalaislapsilla olisi kohtuullinen mahdollisuus tutustua metsästykseen, kalastukseen ja luonnossa liikkumiseen sekä sen jälkeen kiinnostuessaan edetä pidemmälle harrastuksissa muun muassa järjestöjen palveluiden avulla. Eräharrastus kaikkien saapuville Eräkummihanke lll Metsähallituksen vetämä hanke, jossa koulutetaan eräneuvojia ja eräkummeja. Vapaaehtoiset tukevat kouluja eräopetuksessa ja voivat osallistua eräleirien järjestämiseen. Metsästyksestä tai kalastuksesta innostuneet lapset ohjataan edelleen järjestöjen leireille tai tapahtumiin. Lue lisää: www.erakummit.fi Eräpassi lll Peruskoulun ja lukion oppilaille suunniteltu opintokokonaisuus, joka soveltuu osaksi tavallista kouluopetusta. Opettajat saavat kaiken tarvitsemansa materiaalin Erapassi.fitai Eraluvat.fi-osoitteista. Lue lisää: www.erapassi.fi Luonto tulee tutuksi, kun se tuntuu sormenpäissä. vesille lähelle rantaa, jotta lapset pystyvät seuraamaan verkon kokemista näköetäisyydeltä. Myös Nurmeksen metsätiimin tiimiesimies Markku Naasko sekä suunnittelija Kari Sormunen ovat paikalla. Päivä luonnossa on arvokas Koululaisten vierailut erämaahan kiinnostavat aina vähintään paikallismediaa. Porokylän koululaisten päivää Peurajärvellä seuraa tiiviisti Ylä-Karjala -lehden toimittaja. Toimittaja haastattelee lapsia, opettajia ja Metsähallituksen väkeä. Kahden päivän kuluttua paikallislehdessä on näyttävä juttu otsikolla Luonnon salat tutuksi. Kuvassa yksi oppilaista ihailee ongenkoukussa tempoilevaa matoa ja kertoo pitävänsä madoista, koska ne ovat söpöjä. Lasten tunteet otetaan huomioon. Jos joku pitää madoista, hänen ei tarvitse pujottaa niitä koukkuun. Ennen kuin Mikko Malin näyttää, kuinka kaloja avataan, osa lapsista haluaa mennä sivummalle. Päivä luonnossa on silti arvokas. Lasten opettajan mukaan sillä on ihan eri vaikutus lasten oppimiseen, kun he pääsevät kokemaan itse, koskemaan saalista ja katsomaan sen käsittelyä. Peurajärven eräpäivän aikana lapset saivat sekä nähdä että kokea kalastusta ja kalojen käsittelyä, paistaa makkaraa ja pumpata juomavettä vanhasta kaivosta. Se oli samalla alaluokan eräpassikokonaisuuden yksi osio. Metsähallituksen Mikko Malin näyttää Nurmeksen Porokylän oppilaille, kuinka onkivapa viritetään. Oppilaat suorittavat Eräpassia osana kouluopetusta. Itse pumpattu vesi maistuu paremmalta.
Kettu Vulpes vulpes
Pa si Ka n n is to , Va st av ao
34 l Metsästäjä 1 l 2016 Teksti ja kuvaajat: Ville Viitanen Poronhoitoalueen ilvesten talviravintotottumukset selvitetty Vuonna 2014 valmistunut opinnäytetyö paljastaa, että ilveksen pääasiallinen talviravinto poronhoitoalueella koostuu metsäjäniksistä, poroista ja metsäkanalinnuista. Uroksen ja naaraan ravinnossa on selviä eroja. etsätalousinsinööriopiskelija Ville Viitanen Hämeen ammattikorkeakoulusta selvitti ilveksen talviravinnonkäyttöä poronhoitoalueella opinnäytetyössään. Ohjaajana toimi Luonnonvarakeskuksen (Luke) ilvestutkija Katja Holmala. Opinnäytetyössä selvitettiin, millaista talviravintoa ilves syö poronhoitoalueella, ja miten uroksen ja naaraan ravinnonkäyttö eroavat toisistaan. Aineistona oli poronhoitoalueelta näytteeksi saadut ilvekset vuosilta 2008–2014, eli yhteensä 172 ilvesnäytettä. Suurin osa ilveksistä oli metsästämällä saatuja, mutta mukana oli myös kolme auton alle jäänyttä yksilöä. Metsästetyistä ilveksistä kannanhoidollisia oli 99 kpl ja vahinkoperusteisia 70 kpl. Pääasiassa ilvekset oli kaadettu jouluja helmikuun välisenä aikana. Aineistoon haluttiin saada tuoretta tietoa ja riittävän kattava määrä näytteitä. Tutkimuksessa ei vertailtu paliskuntien poromääriä tai riistalajien kannanvaihtelua. Urokset syövät poroja, naaraat metsäjäniksiä Tutkimuksen perusteella ilveksen pääasiallinen talviravinto poronhoitoalueella koostuu metsäjäniksistä. Jäniksen jälkeen yleisimmät lajit ovat poro ja metsäkanalinnut. Näytteistä löytyi myös muita lajeja, kuten kettua ja metsäkaurista, mutta näiden osuus ravinnosta oli vähäinen. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että uroksen ja naaraan välisessä ravinnonkäytössä on selviä eroja. Uros hyödyntää enemmän poroa kuin naaras: Uroksen ravinnosta melkein puolet oli poroa kun taas naaraalla osuus oli vain viidesosa. Vastaavasti naaras hyödynsi metsäjänistä yli puolitoista kertaa enemmän kuin uros. Tutkimuksessa analysoitiin mahaja suolinäytteitä Ilvesnäytteet olivat keskittyneet Itä-Lapissa Sallan alueelle, poronhoitoalueen eteläosassa Hyrynsalmelle sekä Lounais-Lapissa Tervolaan. Sallasta kaadetut ilvekset olivat käyttäneet M H an nu H ut tu
Metsästäjä 1 l 2016 l 35 Poronhoitoalueen ilvesten talviravintotottumukset selvitetty eniten poroa ravinnokseen suhteessa muihin paikkakuntiin. Ilvesnäytteet analysoitiin Taivalkoskella Luonnonvarakeskuksen suurpetolaboratoriossa. Taivalkoskelle saapuvista ilveksistä otetaan lukuisia näytteitä, joiden avulla selvitetään esimerkiksi kannan rakennetta. Tutkimuksessa käytettiin ilvesten mahaja suolinäytteitä. Tutkimusaineistoon kuului jo analysoituja sekä täysin uusia näytteitä. Mahaja suolinäytteistä selvitettiin ilvesten sen hetkinen ravinto erittelemällä karvat, sulat, hampaat ja muut mahdolliset osat, joista saalislajin analysointi voidaan varmuudella tehdä. Mukana oli muutamia tyhjiä näytteitä, joissa ei ollut sillä hetkellä ravintoa. Mahanja suolensisältö analysoitiin mikroskoopin ja vertaismateriaalin avulla. Tutkimuksessa saatujen tulosten ja hypoteesien varmistaminen tapahtui mm. khiin neliötestillä ja MannWhitney U-testillä. Tilastolliset testit vahvistivat tutkimustulokset. Poikkeuslupien käyttö onnistunutta Vahinkoperusteisia lupia myönnetään, mikäli suurpeto aiheuttaa esimerkiksi suurta taloudellista haittaa. Vahinkoperusteisten lupien käyttö oli aineiston mukaan kohdistettu pääasiassa aikuisiin yksilöihin (86 %), joista uroksia oli 39 kpl ja naaraita 31 kpl. Koska vahinkoperusteisten ilvesten mahaja suolinäytteissä oli hieman enemmän poroa kuin kannanhoidollisissa lupailvesten näytteissä, voidaan sanoa, että vahinkoperusteisten lupien käyttö oli näin ollen onnistunut. Tulosten perusteella voidaan jatkossa parantaa ilveslupien käyttöä ja hoitosuunnittelua. Oikeanlainen metsästys ja kannanhoito takaavat terveen ja vahvan ilveskannan. Opinnäytetyö on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/ URN:NBN:fi:amk-2014120718834 Metsäjänis on ilveksen pääasiallista ravintoa. Aikuisilla naarailla metsäjänis on erittäin merkittävä ravinnon lähde. Aikuisen uroksen ravinnosta lähes puolet on poroa.
36 l Metsästäjä 1 l 2016 Teksti ja kuvat: Katja Holmala , Luonnonvarakeskus Ilvessaaliin iän ja sukupuolen määritys vaatii tarkkuutta Ilvesmetsästyksen raportoinnin yhteydessä tulee usein esille kysymykset, onko ammuttu yksilö aikuinen vai pentu, ja mikä sukupuoli on kyseessä. Tunnistaminen voi olla hankalaa varsinkin, jos on kyse ensimmäisestä saaliista ja vertailukohtaa ei vielä ole. Jonkin verran voidaan kuitenkin päätellä esimerkiksi saaliiksi saadun ilveksen koosta. Parhaiten sukupuoli selviää tunnustelemalla. aikka ilvekselle on lajina tyypillistä, että urokset ovat naaraita selvästi kookkaampia, ei pelkästään ulkoisista mittasuhteista ole mahdollista tehdä varmaa määritystä sukupuolesta. Pienikokoinen ilves ei aina ole naaras tai pentu, sillä myös pienikokoisia aikuisia uroksia tavataan. Yksilöllisen vaihtelun lisäksi ilveksen ikä, sukupuoli ja jopa maantieteellinen alue vaikuttavat kokoon. Välillä myös sukupuolen määritys menee saalista maastossa tarkasteltaessa pieleen, sillä se on tunnetusti hankalampaa kissaeläinten kuin koiraeläinten kohdalla. Maantieteellinen alue vaikuttaa ilveksen kokoon ennen muuta saalislajiston kautta. Suomessakin on osoitettu, että niin sanotuilla kaurisalueen ilveksillä ja eritoten uroksilla, on ruumiissaan enemmän varastorasvaa kuin muun Suomen ilveksissä. Painosta osviittaa iästä ja sukupuolesta Saaliiksi saatujen ilvesten keskimääräinen paino on voimakkaasti sukupuolija ikäsidonnainen. Painoa voidaan käyttää karkeasti jakamaan yksilöitä eri ikäluokkiin, mutta painossa yksilöiden välillä on niin suurta vaihtelua, että siitä tehty ikämääritys on vain suuntaaantavaa. Yleistäen voidaan sanoa, että metsästyskauden aikana ennen vuoden vaihdetta ammutut kymmenkiloiset tai sitä kevyemmät ilvekset ovat edellisen kevään pentuja, eli alle vuoden ikäisiä. Vuodenvaihteen ja helmikuun lopun välisenä aikana ammutuista yksilöistä noin 11 kg tai sen alle painavat ilvekset ovat myös tyypillisesti edellisen vuoden pentuja. Pennun painon kehitykseen vaikuttaa perintötekijöiden ja ravintotilanteen lisäksi selvästi myös sukupuoli; urospennut ovat samassakin pentueessa jo tässä vaiheessa kilosta kahteen painavampia kuin naaraspennut. Naarasilveksillä yksivuotiaiden ja sitä vanhempien erottaminen toisistaan on erittäin vaikeaa pelkän painon perusteella, sillä kyseisten ikäluokkien välillä ei selkeää eroa painokehityksessä ole havaittavissa. Sen sijaan urosten kohdalla yksilöt saavuttavat vuositV Pentujen painonkehitys on myös hitaampaa usean pennun pentueessa verrattuna yksöispentuun. Alueellista ja yksilöiden välistä vaihtelua esiintyy kuitenkin paljon.
Metsästäjä 1 l 2016 l 37 taisen painolisäyksen aina yli neljän vuoden ikäluokkiin asti. Ero saman ikäluokan uroksiin vaihtelee keskimääräisesti pentujen noin kilosta reiluun 5,5 kiloon neljä -vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäluokassa. Sukupuoli varmistetaan tunnustelemalla Täysi varmuus ilveksen sukupuolesta maasto-olosuhteissa voidaan saada vain tarkastelemalla ulkoisia sukuelimiä lähietäisyydeltä. Pikaisella vilkaisulla ilvesnaaraan ja nuoren uroksen ulkoiset sukuelimet näyttävät samanlaisilta. Naaraalla peräaukon ja ulkoisten sukuelinten välinen etäisyys on hieman lyhyempi kuin uroksilla, mutta luotettavin tapa on varmistaa tunnustelemalla, löytyykö kyseiseltä ilvesyksilöltä kivespussi ja kivekset. Pääasiassa vain kiima-aikaan aikuisen uroksen kivekset ovat suurentuneet niin paljon, että ne voidaan erottaa silmämääräisessä tarkastelussa. Nuorilla ilvesuroksilla eikä usein myöskään aikuisella uroksella kiimaajan ulkopuolella kiveksiä välttämättä erota tiheän karvoituksen joukosta. Kivespussit sijaitsevat välittömästi ilveksen peräaukon alapuolella. Kissaeläimillä ei ole sukuelinten ulkopuolelle näkyvää penistä vaan urosilveksellä penis sijaitsee ruumiinontelon sisällä ja kivesten alapuolella. Nuorien ilvesurosten kivekset ovat pienen irrallisen ”herneen” kokoiset isompien ”tyhjänoloisten” kivespussien sisällä. Sukukypsyyttä lähestyvillä uroksilla kivekset ovat ”luumunkiven” kokoluokkaa tätä suurempien kivespussien sisällä. Sukupuolen määritys on syytä tehdä ennen eläimen nylkemistä, sillä nyljettäessä kivekset jäävät helposti nyljetyn nahan mukaan. Tämä voi johtaa virhetulkintaan naaraasta. Metsästysnäytteitä lähetettäessä toivotaan tutkimuksen puolesta, että vähintään toinen kiveksistä tai molemmat lähetettäisiin uroksen mukana, sillä kiveksen lisäkiveksestä näytteitä ottamalla seurataan urosilvesten sukukypsyyden saavuttamisvaihetta, siittiötuotantoa ja sen muutoksia. Saaliiksi saadusta kannanhoidollisella poikkeusluvalla pyydetystä ilveksestä vain naaraat pyydetään toimittamaan näytteeksi Luonnonvarakeskukselle Taivalkoskelle. Vahinkoperusteisella poikkeusluvalla pyydetyt ilvekset kuuluvat kokonaisuudessaan valtiolle, ja ne tulee toimittaa nylkemättöminä Luonnonvarakeskukselle. Hammasnäytteestä täsmällinen ikä lll Tarkka iänmääritys voidaan ilveksen kohdalla tehdä vain hammasleikkeestä ”vuosirenkaita” laskemalla. Alle vuodenikäisen pennun ikä on kuitenkin mahdollista määrittää tarkastelemalla sen alakulmahammasta. Tällöin keitetystä kallosta voidaan irrottaa alakulmahammas ja tarkastella hammasjuurta. Ilveksen pentujen kulmahampaiden hammasjuuri kasvaa umpeen noin 11 kuukauden iässä. Joten metsästyskaudella ammuttu yksilö, jonka kulmahampaan juuri on avonainen, on aina edellisen kevään pentu. Kaaviossa on ilvesten keskipaino (+hajonta) eri ikäluokissa sukupuolittain koko maan metsästysaineiston ikämääritetyistä ilveksistä vuosilta 1997–2012. Näytteiden kokonaismäärä on yhteensä 989 ilvestä, joista 601 on uroksia. Aikuisen urosilveksen kivekset voidaan erottaa tuuheankin karvoituksen joukosta silmämääräisellä tarkastelulla kiimakaudella. Sukupuolen määritys on syytä tehdä ennen eläimen nylkemistä. Naarasilveksen ulkoiset sukuelimet näkyvät päällepäin vain vähän, ja naaraiden ja nuorten urosten erottaminen silmämääräisesti toisistaan on käytännössä mahdotonta. 1 2 3 4 Ikäluokat Ke sk ip ai no (k g) 25 20 15 10 5 Naaras Uros
38 l Metsästäjä 1 l 2016 Arto Marjakangas ja Mikko Alhainen , Suomen riistakeskus Suomen aktiivisuus pelasti metsähanhen metsästyksen Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelua koskevan sopimuksen eli AEWA:n 6. osapuolikokous järjestettiin sopimuksen 20-vuotisjuhlan merkeissä. Kokouksen tekemät päätökset vaikuttavat myös Suomessa esiintyvien vesilintujen metsästykseen. Taigametsähanhen hoitosuunnitelma hyväksyttiin, joten metsähanhen metsästys voi jatkua tulevaisuudessa. EWA:n osapuolikokous pidettiin marraskuussa 2015 Saksan Bonnissa, liki 250 osanottajan voimin. Osapuolikokous on AEWA:n päättävä elin. Osapuolikokoukselle esitettiin hyväksyttäväksi seitsemän kansainvälistä hoitosuunnitelmaa, muun muassa suunnitelmat taigametsähanhelle ja allille. Taigametsähanhen hoitosuunnitelma saatiin maaliin Taigametsähanhen hoitosuunnitelman hyväksyminen oli Suomelle erityisen tärkeää, koska metsähanhi on Suomessa hyvin arvostettu riistavesilintu, ja Suomen riistakeskus johti kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelua. Suunnitelman hyväksyminen ei sujunut ongelmitta, sillä yksi taigametsähanhen talvehtimisalueen valtio esitti vähintään viiden vuoden täydellistä metsästyskieltoa metsähanhelle ja suuria muutoksia suunnitelmaan. Tämä olisi tarkoittanut hoitosuunnitelman lykkääntymistä kolmella vuodella. Muodollinen lisäys suunnitelman tekstiin takasi kuitenkin sen, että hoitosuunnitelmaa päästään nyt toteuttamaan kansainvälisen työryhmän ohjauksessa. Hanhien kannanhoidon kannalta uutta olisi mahdollisuus valmistella Euroopan hanhikantojen hoidon ja kestävän metsästyksen toimintaohjelmaa. Ensi vaiheessa mukaan otettaisiin taigametsähanhi ja lyhytnokkahanhi, joille on tehty kansainväliset hoitosuunnitelmat, sekä valkoposkihanhi ja merihanhi, joille laaditaan kannanhoitosuunnitelmat. Kolme viimeksi mainittua lajia ovat runsaslukuisia ja aiheuttavat ongelmia Euroopassa. Uudet ohjeet kestävään metsästykseen Osapuolikokous hyväksyi päivitetyt ohjeet muuttavien vesilintujen metsästykseen. Ohjeissa muun muassa kannustetaan soveltamaan sopeutuvaa metsästyksen säätelyä, josta näyttää olevan tulossa normaali käytäntö AEWA:ssa. Metsästysverotus siis sovitetaan tiukasti metsästettävän lintukannan tilaan. Tätä sovelletaan myös taigametsähanhen kannanhoidossa. Maankäytön ja ympäristön muutokset heikentävät monien muuttavien vesilintujen elinoloja. Niinpä monien vesilintukantojen metsästyskestävyys ei ole enää menneiden vuosikymmenien tasolla. Kannanmuutoksiin nopeasti reagoiva ja rajat ylittävä metsästyksen säätely on paras keino varmistaa metsästyksen kestävyys koko muuttotiellä. A
Metsästäjä 1 l 2016 l 39 nt er na ti o na l In st it ut e fo r Su st ai na bl e D ev el o pm en t Allikanta tiukan suojelun piiriin Vesilintupopulaatiot luokitellaan AEWA-sopimuksen puitteissa muun muassa niiden uhanalaisuuden ja pitkäaikaisen kannankehityksen perusteella, ja osapuolikokous voi tarvittaessa muuttaa luokituksia tuoreen tiedon pohjalta. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) luokittelee allin kannan nopean vähenemisen takia maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi, mikä AEWA:n kriteerien mukaan merkitsee luokituksen tiukennusta siten, että allin metsästys ei ole enää mahdollista. Koska Itämerellä talvehtiva allikanta on vähenemisestä huolimatta edelleen runsas, ja siihen kohdistuva metsästyspaine kokonaisuudessaan vähäinen, Suomi olisi halunnut säilyttää allin edelleen metsästettävänä sopeutuvan metsästyksen säätelyn periaatteella. Tämä olisi kuitenkin vaatinut luokituskriteereihin muutoksen, joka jää vuoden 2018 osapuolikokouksen päätettäväksi. Myös tukkakoskelon luokitusta tiukennettiin, eikä sitä saisi metsästää. Luokituksen muutokset ovat osapuolia sitovia, mutta osapuoli voi halutessaan jättää varauman olla noudattamatta sitä. EU ilmoitti jättävänsä varauman muun muassa allia ja tukkakoskeloa koskeviin luokituksen muutoksiin, koska ne ovat ristiriidassa lintudirektiivin kanssa eikä direktiivin nopea muuttaminen vastaamaan uutta AEWA-luokitusta ole mahdollista. Myös jäsenvaltiot voivat jättää kansallisen varauman, mutta EU odottaa jäsenvaltioidensa ottavan voimassa olevat AEWA-luokitukset huomioon metsästysjärjestelyissään. Haahkan ja punasotkan suojelu tiukentumassa Haahka muuttui viime vuonna IUCN:n punaisella listalla elinvoimaisesta maailmanlaajuisesti silmälläpidettäväksi ja punasotka vaarantuneeksi. Muutokset eivät ehtineet osapuolikokouksen työlistalle, mutta ne tulevat eteen seuraavassa kokouksessa vuonna 2018. Se tarkoittaa, että haahkan metsästys jatkuisi vain kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa sopeutuvan metsästyksen säätelyn periaatteella, eikä punasotkaa saisi metsästää lainkaan. Tulevaa ennakoiden Suomi esittikin, että haahkalle laadittaisiin seuraavan osapuolikokouksen hyväksyttäväksi hoitosuunnitelma, joka voisi olla osa Itämeren ja Pohjanmeren merisorsille valmisteltavaa usean lajin hoitosuunnitelmaa. Tätä aletaan nyt ajaa eteenpäin AEWA:n teknisessä komiteassa, jolle asian valmistelu kuuluu. AEWA-sopimuksen puitteissa heinätavin luokitusta tarkistettiin alaspäin, koska uusien arvioiden mukaan heinätavin kanta on pikemminkin voimakkaasti vaihteleva kuin vähenevä. AEWA l The Agreement on the Conservation of African-Eurasian Migratory Waterbirds AEWA l Osapuolina on yhteensä 74 Euroopan, Lounais-Aasian ja Afrikan valtiota sekä Euroopan unioni (EU). l AEWA tarkastelee vesilintujen kannanhoitoa ja suojelua populaatiokohtaisesti. l Avainsana on muuttotie (flyway), joka kattaa koko vuodenkierron sisältäen populaation pesimisja talvehtimisalueet ja muuttoreitit levähdysalueineen. l Sopimuksen piiriin kuuluu 555 populaatiota 255 vesilintulajista. l Osapuolikokouksen Suomen valtuuskuntaan kuuluivat Sami Niemi (MMM), Matti Osara (YM) ja Mikko Alhainen (Suomen riistakeskus). Arto Marjakangas edusti AEWA:n teknisen komitean jäsenenä Kansainvälistä riistansuojeluneuvostoa (CIC). Arto Marjakangas esitteli taigametsähanhen hoitosuunnitelman AEWA:n osapuolikokoukselle Bonnissa. M at ti Su o pa jä rv i, Va st av al o
40 l Metsästäjä 1 l 2016 Ari Kontiainen ja Henna Väyrynen , Suomen riistakeskus Hirvitiedot näppäimen takana Näädänmaan eränkävijöiden metsästyksenjohtaja Jouni Könönen ja Saapaskosken Erän Asko Keski-Nisula olivat mukana syksyllä hirvitietopilotissa testaamassa hirvitiedon sähköistä keruuta. Molemmat kiittelivät tietokoneella ja mobiilissa toimivaa palvelua, joka tulee helpottamaan metsästyksenjohtajan ja yhteisluvan vetäjän työtä. eppävirran ja Varkauden riistanhoitoyhdistyksen alueen 33 seuraa Näädänmaan eränkävijät mukaan lukien päättivät yksimielisesti osallistua pilottiin. Seuran metsästyksenjohtaja Jouni Könönen kehuu pilotin järjestelyjä ja siinä testattuja Oma riista -palvelun ominaisuuksia. – Soraääniä pilottiin lähtemisestä ei tullut. Samalla saimme mahdollisuuden vaikuttaa järjestelmän kehitykseen, kertoo Könönen. Ensimmäiseksi metsästyksenjohtaja kutsui seuran jäseniä palveluun sekä merkitsi metsästysalueita kartalle. – Karttaominaisuus oli todella hyvä ja odotan, että tulevaisuudessa olisi hirvialueiden lisäksi mahdollisuus merkitä esimerkiksi seuran pienriistan metsästysalueita. Mahdollisuus tulostaa merkityt kartat palvelusta olisi mainio. Näädänmaan eränkävijät pystyivät pilotin aikana tarkastelemaan Oma riista -palvelusta seuran maa-alueita, jotka on vuokrattu hirvenmetsästykseen sekä kirjattuja kaatoja ja hirvenmetsästyksen aikana tehtyjä havaintoja. Jäsenet testasivat myös kaatojen ja havaintojen kirjaamista. Lisäksi palvelu auttaa yhteisluvan vetäjää. – Sähköisellä hirvijärjestelmällä kokonaisuus aukeaa yhteisluvan vetäjälle helpommin. Hänen ei tarvitse enää soitella yhteisluvan osakkaille, koska heidän tekemänsä merkinnät päivittyvät automaattisesti Oma riista -palveluun, Könönen toteaa. Jouni Könönen odottaa jo palvelun käyttöönottoa. Oma riista -palvelun hirvijärjestelmän avulla paperityöt helpottuisivat ja merkintöjä olisi kätevämpi korjata. –Palvelua käyttääkseen ei tarvitse olla tietokonenero, vaan tärkeintä on positiivinen asenne. Ensimmäinen kerta, kun käytin pilotin ominaisuuksia teetätti töitä, mutta sen jälkeen palvelua oli helppo käyttää, palvelusta innostunut Könönen kehuu. Testausta itärajalla Hirvitietopilottiin osallistui myös metsästysseuroja pohjoisemmasta Kainuun alueelta. Vuokin yhteislupaan kuuluva Saapaskosken Erä oli mukana pilotissa yhdessä kolmen muun yhteislupaan kuuluvan seuran kanssa. Seura metsästää Suomussalmen kunnan kaakkoiskulmalla Yli-Vuokissa aivan valtakunnan rajan vieressä. Seuran metsästyksenjohtaja, Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja Suomen riistakeskuksen hallituksen varapuheenjohtaja Asko Keski-Nisula kertoo, että hirvitietopilottiin kaivattiin metsästysseuroja vapaan metsästysoikeuden eli 8. pykälän alu– Erityisesti pidin mahdollisuudesta tallentaa hirvikaato puhelimella jo kaatopaikalla. Kaikki koordinaatit ja kaadon tarkka paikka tulivat kätevästi talteen ja illalla tarvitsi vain hyväksyä kaato, toteaa Könönen (vasemmalla). L eelta, ja niin tehtiin päätös mukaan lähtemisestä. Jokaista tuotannosta tullutta vaihetta testattiin muutamia päiviä. – Palautteiden perusteella tuli hyvin nopeassa tahdissa tuotannosta parannusehdotuksia kyseiseen kohtaan. Metsästyksenjohtaja huolehti pilotissa, että jokaisesta metsästyspäivästä kirjataan tiedot ylös. Keski-Nisulan mielestä hirvitiedon sähköinen keruu helpottaisi seuran toimihenkilöitä erityisesti maanvuokriin liittyvissä asioissa. – Jäsenet näkisivät palvelusta suoraan seuralle vuokratut maa-alueet, niissä tapahtuneet ajantasaiset muutokset ja seuran alueella saadut saalismäärät eri riistalajeilla. Hirviverotuksen suunnittelun tukena Asko Keski-Nisulan mukaan yhteisluvan vetäjälle, sekä yhteislupaan kuuluville seuroille ja seurueille hirvitietojärjestelmä mahdollistaisi reaaliaikaisen tiedon hirvikannan rakenteesta helpottamaan kannan säätelyä. Näin metsästyskin olisi kestävällä pohjalla.
Metsästäjä 1 l 2016 l 41 – Yhteisluvan vetäjä pystyy palvelussa jatkuvasti seuraamaan metsästyksen edistymistä. Se helpottaa yhteisluvan vetäjää, jos on pankkilupia jaettavana. Kainuussa metsästävä Keski-Nisula näkee, että sähköisestä järjestelmästä olisi hyötyä myös vapaan metsästysoikeuden alueille. –Järjestelmää toivottaisiin kehitettävän siten, että se paljastaisi vapaan metsästysoikeuden alueella alueluvan hakuvaiheessa väärillä perusteilla aluelupaa hakeneet. Könösen tavoin Keski-Nisula liputtaa hirvitietojärjestelmän puolesta. –Oma riista -palvelun sähköinen hirvitietojärjestelmä tulisi saada käyttöön mahdollisimman pian koko Suomessa ja samalla tulisi luopua paperisista versioista. Sähköiseen versioon siirtyminen auttaisi saamaan järjestelmästä irti koko sen hyödyn vapauttaen huomattavasti työpanosta, jota nykyinen hirvitietojen keruujärjestelmä vaatii. – Uskon, että jokaisesta hirviporukasta löytyy tänä päivänä osaavia ja asiasta kiinnostuneita, joilla on valmiuksia palvelun käyttöön, toteaa Keski-Nisula. Yhteisluvan vetäjälle aikaa olennaiseen lll Oma riista -palvelun hirvitietojärjestelmä tulee helpottamaan yksittäisen seuran lisäksi useamman seuran yhteisluvan metsästystilanteen seurantaa. Monen yhteisluvan vetäjän sunnuntai-ilta kuluu puhelimen ääressä keräten tietoja ja tiedottaen lupaosakkaita tilanteesta. Palvelulla pyritään tuomaan tähän helpotusta. Hirviluvat siirtyvät automaattisesti palveluun, johon luvansaaja voi dokumentoida yhdessä sovitun verotussuunnittelun: montako aikuista urosta ja naarasta sekä montako vasaa kukin osakas syksyn aikana tavoittelee. ”Pankkiin” tallennettu lupamäärä näkyy kaikille. Lupaosakkaiden palveluun merkitsemät saaliit näkyvät koko yhteisluvalle, jolloin jokainen samalla luvalla metsästävä pysyy ajan tasalla tilanteesta ja näkee, miten tehty verotussuunnitelma on toteutumassa. Tiedon kertyminen palveluun vapauttaa luvansaajan ja metsästyksenjohtajien aikaa varsinaiseen tehtäväänsä eli verotuksen suunnitteluun, seurantaan ja ohjaukseen. Täyden hyödyn yhteislupa saa, kun kaikki lupaosakkaat ottavat palvelun käyttöönsä. Jokaisesta seurasta löytyy varmasti helppokäyttöisen palvelun oppiva metsästyksenjohtaja tai tarvittaessa häntä avustava henkilö. Pilotissa lupaosakkaat ovat taulukkonäkymän lisäksi voineet tarkastella samalla luvalla saatuja saaliita kartalta. Sähköisellä hirvijärjestelmällä kokonaisuus aukeaa yhteisluvan vetäjälle helpommin. Jouni Könönen Pi rk ko Ke sk i-N is ul a
42 l Metsästäjä 1 l 2016 Marko Mikkola , Suomen riistakeskus H an nu H ut tu Metsästäjätutkinto uudistuu Saaliista on moneksi Metsästäjälle on kunnia-asia, että saaliiksi saatu riistaeläin hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Huolellisesti käsitelty riistanliha on puhdasta villiruokaa, jonka tarjoaminen kotiväelle, vieraille tai myyntiin luo hyvinvointia myös niille, jotka eivät itse harrasta metsästystä. udistuvan metsästäjätutkinnon saaliin käsittely -osiossa perehdytetään aloittava harrastaja erilaisiin tapoihin hyödyntää saatu saalis. Ensimmäiset saaliit ovat usein lintuja tai pieniä nisäkkäitä, kuten jäniksiä. Ne käsitellään, säilötään ja valmistetaan yleensä omassa taloudessa, eikä mukana aina ole kokeneempaa metsästäjää neuvomassa. Metsästäjätutkintokoulutuksessa pääpaino on erityisesti pienten saaliseläinten käsittelyssä. Hyödyllisiin taitoihin kuuluvat eläimen suolistaminen, nylkeminen tai kyniminen sekä lihojen ja turkisten käsittely ja säilytys. Pyydä apua ja harjoittele Saaliin käsittelyn oppii ajan kuluessa ja itse tekemällä, eikä kukaan ole lihamestari ensimmäisen saaliseläimen kaadettuaan. Tutkintokoulutukseen osallistumalla, lukemalla uutta Metsästäjän käsikirjaa ja katsomalla opetusvideoita on mahdollista saada käsitys asioista, jotka on hyvä muistaa saaliin käsittelyn eri vaiheissa. Uusi oppikirja ja sähköiset materiaalit toimivat hyvänä tietolähteenä, jos asioita haluaa myöhemmin kerrata. Suurriistan osalta tärkeintä on tietää, miten tulee toimia heti ampumisen jälkeen. Maastossa saaliseläin kannattaa pistää, mikäli osuma ei ole ollut puhdas keuhkolaukaus. Eläimen suolistus on niin ikään tärkeä taito. Usein hirvet, peurat ja muut suurikokoiset saaliseläimet jatkokäsitellään metsästysseurojen lahtivajoilla. Viimeistään tässä vaiheessa paikalla on yleensä kokeneempia metsästäjiä neuvomassa, kuinka toimia. Suurriistasaaliin jatkokäsittelyllä ei ole kiire, joten asioita ehtii tarvittaessa kerrata ennen saaliin nylkemistä etenkin, jos saaliin käsittelee itse ensimmäistä kertaa ilman kokeneemman apua. Saaliin käsittelyn kriittiset vaiheet Lihan pilaantuminen alkaa nopeasti, jos saaliin lihaksiin tai vatsaja rintaonteloon on jäänyt verta tai saaliseläimen suolisto on rikkoutunut osumasta eikä eläintä suolisteta riittävän nopeasti. Nyljetty, syötäväksi kelpaava saaliseläin kannattaa aina puhdistaa verestä mahdollisimman tarkasti ennen kuin ruho jätetään odottamaan jatkokäsittelyä. Saalista käsiteltäessä on suositeltavaa käyttää kertakäyttökäsineitä ja puhdasta puukkoa. Lihaa on hyvä mureuttaa riiputtamalla 0-5 asteen lämpötilassa. Jos riiputtamistilaa ei ole suojattu kärpäsiltä ja muilta hyönteisiltä, kannattaa käyttää harsopussia saaliin ympärillä. Riiputtamisaika vaihtelee riiputettavan ruhon koon ja lämpötilan mukaan: mitä korkeampi riiputuslämpötila ja mitä pienempi ruho on, sitä lyhyempi aika riittää lihan mureutumiseen. Lintujen ja jänisten käsittely Kaikkien saaliiksi saatujen lintujen käsittely alkaa suolistamisella. Koska linnut ovat suhteellisen pienikokoisia, on suolistaminenkin yleensä nopeaa ja helppoa. Ensimmäisen saalislinnun kohdalla täytyy kuitenkin palauttaa mieleen metsästäjätutkintoon valmistauduttaessa opeteltuja tai opetettuja asioita. Ensimmäisen kerran jälkeen suolistaminen käy jo vanhasta muistista. Seuraava vaihe riippuu metsästäjän mieltymyksistä sekä jonkin verran myös linnusta. Kokosukeltajasorsat yleensä nyljetään, mutta puolisukeltajat ja kanalinnut kannattaa kyniä. Metsäjänis ja rusakko ovat usein aloittavan harrastajan ensimmäisiä saaliita. Niiden käsittely alkaa virtsarakon tyhjäksi painamisella ennen suolistamista. Metsäjänis ja rusakko nyljetään tuppeen. U Saaliiksi saatuja eläimiä tulee käsitellä kunnioittaen ja arvostaen.
Metsästäjä 1 l 2016 l 43 Käsittele saalista kunnioittavasti l Älä anna koiran repiä saalista. l Saaliseläin puhdistetaan verestä, ja sitä kuljetetaan arvokkaasti. l Pienemmät saaliseläimet voi kääriä sanomalehteen ennen reppuun laittamista. l Metsäkanalinnun nokkaan voi laittaa havun. l Jäniksen ja linnun vatsaonteloon kannattaa laittaa havutuppo. l Hirvieläinten vetämiseen maastosta on suositeltavaa käyttää vetolevyä. l Saaliiksi saadut linnut ja nisäkkäät tulee säilyttää siisteinä kuivassa tilassa. Juha-Pekka Tuomisto , Rengon toiminnanohjaaja lll Uuden metsästäjätutkinnon valmentava koulutus ja vuorovaikutteiset oppimistilanteet tulevat tarjoamaan tuleville uusille metsästäjille oivan tilaisuuden oppia vastuullisuutta saaliiksi saadun riistaeläimen hyödyntämisessä heti metsästysuran alkutaipaleella. Uuden oppimateriaalin turvin myös kouluttaja pystyy monipuolisemmin tutustuttamaan kurssilaiset riistan suolistamiseen, nylkemiseen, paloitteluun ja turkisnahkojen käsittelyyn. Kokeneemmatkin metsästäjät voivat kerrata taitoja opetusvideoiden ja muun opetusmateriaalin avulla, jotka ovat netissä kaikkien käytettävissä. Vastuullisuuden ja eettisyyden korostaminen saaliin käsittelyssä on ensiarvoisen tärkeää. Näin saadaan saaliista määrällisesti ja laadullisesti enemmän, mutta myös taloudellinen arvo nousee. Monipuolinen ja laadukas saaliinkäsittely tarjoaa puhdasta villiruokaa, turkiksia, täytettyjä eläimiä ja trofeita. Riistasta saa myös turkiksia Turkisriistaa metsästetään turkisten takia sekä riistanhoidollisista syistä. Turkiseläinsaaliin käsittely vaatii enemmän aikaa ja vaivaa kuin ravinnoksi pyydystettävien saaliseläinten. Marraskuun alusta alkaen saatu saalis voidaan hyödyntää turkiksina. Aikaisemmin syksyllä saadusta saaliista voi tehdä päätrofeen tai saaliseläimen rasvaa voi kerätä talveksi pikkulintujen syötäväksi. Uuden metsästäjätutkinnon oppija koulutusmateriaaleissa käydään läpi turkissaaliin tuppeen ja levälleen nylkemistä, nahkojen jatkokäsittelyä sekä suureen suosioon viime aikoina noussutta suolanahka -menetelmää, jonka avulla supikoiran ja ketun nahat on mahdollista hyödyntää nopeammin ja helpommin kuin perinteisellä taanaamismenetelmällä. Täytetyt eläimet ja trofeet Eläinten täyttäminen ja erilaiset trofeet ovat niin ikään tapoja hyödyntää saatu saalis. Täyttäminen on ammattitaitoa ja kokemusta vaativaa ammattilaisten työtä. Aloittavan metsästäjän on hyvä tietää, miten saaliseläintä tulee käsitellä, ettei se mene pilalle ennen täyttäjälle toimittamista. Saalis puhdistetaan verestä, ja toimitetaan täyttäjälle mahdollisimman pian. Saaliseläintä ei yleensä suolisteta eikä nyljetä. Tarkempia ohjeita ja lisätietoa saa ottamalla yhteyttä täyttäjään. Sarvija päätrofeita roikkuu monien metsästysmajojen tai kotien seinillä. Myös nisäkkäiden kallot voi keittää ja puhdistaa, jonka jälkeen ne käsitellään ja valkaistaan vetyperoksidiliuoksella. Saaliin käsittelyä voi opetella uuteen metsästäjätutkintoon valmentavalla kurssilla tai itsenäisesti lukemalla loppuvuodesta 2016 ilmestyvää tutkintoon valmentavaa oppikirjaa sekä katsomalla Suomen riistakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliitto ry:n tuottamia opetusvideoita. Lihan lisäksi saaliseläimestä voi usein hyödyntää nahkat ja turkikset. H an nu H ut tu Katso video lintusaaliin käsittelyn eri vaiheista. Jänissaaliin käsittely. Aloittavan suurriista -metsästäjän on hyvä tietää miten saalis käsitellään maastossa. Katso Suomen Metsästäjäliiton video hirven suolistuksesta. Katso Suomen Metsästäjäliiton video ketun nylkemisestä. Katso Suomen Metsästäjäliiton video turkissaaliin tuppeen nylkemisestä ja suolanahka -menetelmästä.
44 l Metsästäjä 1 l 2016 Teksti ja kuvat: Tommy Arffman Pienpetopyynti on tärkeää merialueiden kansallispuistoissa Pienpedot uhkaavat merialueiden kansallispuistojen monimuotoisuutta. Pienpetojen pyynti on arvokasta luonnonhoitotyötä, johon tarvitaan resursseja ja ammattimaisia metsästäjiä. Suomen merialueilla on viisi kansallispuistoa, joiden luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittava. erialueiden kansallispuistojen tarkoituksena on säilyttää saaristoluonto mahdollisimman monimuotoisena, suojella kulttuuriperintöä, tukea tutkimusta ja turvata ammattikalastus Selkämerellä. Luonnon monimuotoisuus palvelee luontoa itseänsä, mutta tarjoaa myös ihmisille mahdollisuuden virkistäytymiseen. Luontoarvojen varjeleminen on vastuunkantoa tulevaisuuden sukupolville, jotta myös heillä on mahdollisuus nauttia monimuotoisesta luonnosta. Suuret pienpetokannat uhka monimuotoisuudelle Saaristossa lintujen pesintäaikaan esiintyvät kettu sekä vieraslajit minkki ja supikoira aiheuttavat merkittävää tuhoa merellisissä kansallispuistoissa hävittämällä pesiä sekä syömällä poikasia ja hautovia emolintuja. Lajit ovat erityisen haitallisia maassa pesivälle linnustolle, joka on paikoittain hävinnyt saaristosta. Pienpedoista kärsivät myös sammakot, myyrät ja käärmeet. Pienpedot heikentävät merkittävästi alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Suomi on sopinut kansallisissa suojelutavoitteissaan, että se pyrkii pysäyttämään monimuotoisuuden heikkenemistä. Luonnosta ei löydy vastavoimaa, joka poistaisi sinne saapuneet vieraspedot tai ihmisen aikaansaamia ravintoresursseja hyödyntävät ketut. Sen takia ihmisen on huolehdittava pienpetojen metsästyksestä. M Ylisuuriksi paisuneet pienpetokannat vaivaavat merellisiä kansallispuistoja. Kuva Öröstä, Saaristomeren kansallispuistosta.
Metsästäjä 1 l 2016 l 45 Kaukana ulkomerellä on joitakin paikkoja, jonne pienpedot eivät vielä ole levittäytyneet. Esimerkkejä on kuitenkin jo pienpetojen valtaamista ulkomeren saarista, joissa ne ovat lisääntyneet ja selviytyneet ympäri vuoden. Merelliset kansallispuistot Suomeen on perustettu viisi kansallispuistoa merialueille, joiden tavoitteena on suojella alkuperäistä luontoa. Näiden lisäksi on monia muita suojelualueita meren rannikolla. 1. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto, 656 ha, perustettu 1982. Puistoon ei kuulu vesialueita. 2. Tammisaaren saariston kansallispuisto, 5488 ha (maata 829 ha ja vesialueita 4659 ha), perustettu 1989. 3. Perämeren kansallispuisto, 14 894 ha (maata 128 ha ja vesialueita 14 602 ha), perustettu 1991. 4 . Saaristomeren kansallispuisto, 51 169 ha (maata 3431 ha ja vesialueita 47 738 ha), perustettu 1983. 5. Selkämeren kansallispuisto, 91 578 ha (maata 1590 ha ja vesialueita 89 957 ha), perustettu 2011. Yhteistä näille suojelualueille on, että ne sijaitsevat merialueilla ja että niillä on luontoarvoja heikentäviä pienpetokantoja. Kussakin puistossa esiintyy ainakin minkkiä, supikoiraa ja kettua. Pienpetopyynnin niukat resurssit Metsähallitus, joka hallinnoi suomalaisia kansallispuistoja, käyttää taloudellisia resursseja petopoistoihin niukasti suhteessa alueiden laajuuteen ja työn haastavuuteen. Työhön suunnatut resurssit ovat 0–5000 euroa vuosittain ja viime tietojen mukaan resurssit ovat vähenemässä. Muihin luonnonhoitotoimenpiteisiin, kuten perinnemaisemien ennallistamiseen ja vieraslajikasvien poistoon käytettävät resurssit ovat moninkertaisia. Ne ovat usein hankepohjaisia projekteja, kun taas petopoistoihin hankerahoitusta ei ole saatu. Petopyynti lepää täysin vapaaehtoistyön harteilla, ja käytännössä sitä tekevät metsästäjät. Tämän vuoksi se ei ole myöskään kovin tehokasta. Pienpetopoistojen tehokkuutta on vaikea valvoa. Kun korvauksia ei anneta, tuloksia on vaikea vaatia. Jos petopoistojen vastineeksi annetaan muun riistan pyyntioikeuksia, voidaan painokkaammin edellyttää tuloksia. Metsähallituksella ei ole työntehon arvioimiseksi käytössään toimivaa järjestelmää, joten metsästäjien raportointi on ainoa lähde pyynnistä. Monipuolinen pesivä linnusto on yksi indikaattori työn tulosten arvioimiseen. Toinen mahdollinen raportointikanava voisi olla Oma riista -järjestelmä, jonne raportoidut saaliit voisivat toimia perusteena korvauksille. lll Jos ihmisiltä tai erityisesti saaristossa asuvilta ja liikkuvilta kysytään, on varmaa, että he haluavat nähdä saaristossa monipuolista luontoa ja linnustoa. Tämä velvoittaa alueita hallinnoivaa tahoa eli Metsähallitusta hoitamaan alueita. Kansallispuistot ovat kansallisomaisuutta, joihin on uhrattu paljon veronmaksajien rahoja. Petopoistot on laskettava osaksi luonnonsuojelualueiden luonnonhoitotöitä. Alueiden laajuus ja hoitotyön haasteet, kuten saavutettavuus ja ammattitaitoisten metsästäjien mukaan saaminen koirineen vaatii resursseja, joiden tulisi olla moninkertaisia nykyhetkeen nähden. Aiemmat petoprojektit ovat osoittaneet poistojen toimivan ja olevan tehtävissä. Parhaillaan keskustellaan merialueiden suojelualueverkoston laajentamisesta ja jopa uusien kansallispuistojen muodostamisesta. Ennen kuin tällaiseen suunnataan panoksia, tulisi huolehtia siitä, että jo olemassa oleville suojelualueille osoitetaan riittävästi luonnonhoidon resursseja. Kettu sekä vieraslajit minkki ja supikoira aiheuttavat tuhoa merellisissä kansallispuistoissa. Luonnonhoitoa tarvitaan Saariston kettukantojen kasvamiseen ovat johtaneet esimerkiksi ihmisen tarjoama lisäravinto ja pienriistan metsästyskulttuurin näivettyminen.
46 l Metsästäjä 1 l 2016 lll Kansallispuistoja hallinnoi Suomessa Metsähallitus, jonka luontopalvelut ovat vastuussa suojelualueiden hoidosta. Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Mikael Nordström on tehnyt muun muassa tutkimuksen Saaristomeren alueen minkkipopulaation vaikutuksista pesivään linnustoon. Nordström kertoi, millaisia toimenpiteitä Metsähallitus on tehnyt kansallispuistojen pienpetojen suhteen: Miten pienpetojen poisto on toteutettu ja minkä kokoisella alueella? Itäinen Suomenlahti : Määräaikaisia poikkeuslupia on myönnetty vuosien varrella. Mitään pysyvää ja kattavaa pienpetopyyntiä ei ole onnistuttu järjestämään yrityksistä huolimatta. Tammisaaren saaristo : Pyyntiä 4400 hehtaarin kokoisella alueella, joka kattaa koko alueen Älgön sisäsaaristoa ja Jussarön pääsaarta lukuun ottamatta. Poikkeuslupa on myönnetty yhdelle henkilölle. Saaristomeri : Poikkeuslupa on myönnetty kolmelle yksityishenkilölle ja yhdelle seuralle. Lisäksi pienpetojen pyynti saattaa kuulua metsästysvuokrasopimuksiin. Tehopyyntialue kattaa kansallispuiston eteläreunan suurin piirtein linjalla Utö–Örö. Pyynti kattaa myös yksityisiä alueita, joihin on saatu lupa maanomistajilta. Yhteensä pienpetojen pyyntiä on noin 15 prosenttia kansallispuiston yhteistoiminta-alueen pinta-alasta. Selkämeri : Alueelle on myönnetty yhteensä 10 poikkeuslupaa minkin, supikoiran ja ketun pyytämiseen kansallispuiston alueella. Luvat sisältävät usein myös valkohäntäpeuran metsästyksen sekä hirvenajon. Luvansaajina yksityishenkilöitä, yhdistys ja seuroja. Alueet kattavat pitkälti kansallispuiston tärkeimmät lintujen pesimäalueet. Pienpetojen pyyntiluvat kattavat karkeasti reilut puolet Selkämeren kansallispuiston maapinta-alasta. Pyynti kattaa myös yksityisiä alueita, joihin on luvat maanomistajilta. Pyynnin vaikutuksista ei ole tietoa. Perämeri : Pienpetojen pyyntiä ei ole tällä hetkellä. Tällä hetkellä Saaristomerellä on pienpetotyhjiö Vänö– Trunsö–Jurmo–Utön ulkosaaristovyöhykkeellä. Saako puistoissa metsästää niiden järjestyssääntöjen puitteissa? Itäinen Suomenlahti : Vesilintujen metsästys lukuun ottamatta hanhia ja pilkkasiipeä on sallittu osalla kansallispuiston saarten rannoista rannikkokylien ja saarten vakinaisille asukkaille. Saariin ei myönnetä metsästyslupia. Tammisaaren saaristo : Paikalliset asukkaat voivat anoa vesilintujen metsästyslupia ajalle 10.9.–30.11. eräille kansallispuiston eteläosissa sijaitseville luodoille. Saaristomeri : Paikallisten asukkaiden, jotka asuvat kansallispuiston yhteistoiminta-alueella, on mahdollista saada metsästyslupia. Selkämeri : Ei vielä järjestyssääntöä, mutta kansallispuistosta annettu laki sallii metsästyksen seuraavasti: alueella on neljä vesilintujen lupametsästysaluetta sekä harmaahylkeen metsästys sallittu koko kansallispuiston alueella. Perämeri : Metsästys on kielletty. Metsähallitus vastuussa puistoista Keväinen petopoisto tulisi tehdä ennen lintujen pesintää. Ajavan koiran käyttö vaatii poikkeuslupaa Suomen riistakeskukselta, jonka useimmiten voi saada ainakin maaliskuun ajaksi.
Hirveä selvästi pienempi ja sirompi hirvieläin. S ä k ä k o r k e u s 90–110 cm, Pukin paino jopa 130 kg, naaras 40–80 kg. Tunnusomaista pitkähkö alta valkea häntä, jonka eläin nostaa häirittynä varoitussignaaliksi. Karvan väri kesällä punertavanruskea, syksyllä vaaleanharmaa, mahapuoli vaalea. Vasa tanakka, neliömäinen. Pukilla sisäänpäin kaarevat sarvet, usein nk. tulppaanisarvet. Esiintyy meillä verraten yleisenä Hämeessä, Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellama al la . Mu ual la harvakseltaan esiintyviä kantoja. Elää viljelysalueiden tuntumassa reheväkasvuisissa metsissä. Talvella usein kuusikoissa, missä lunta on vähemmän. Kiima-aika marraskuussa. Synnyttää toukokuussa 1–2 vasaa, joskus jopa kolme. Valkohäntäpeura on Pohjoisamerikkalainen hirvieläinlaji, joka on tuotu Suomeen 1930-luvulla. Vuotuinen saalis nykyisin noin 23 000 yksilöä. Huippusaalis 25 400 (2010). Talviruokinta etenkin runsaslumisina talvina tarpeen. Valkohäntäpeura Odocoileus virginianus Vitsvanshjort White-tailed deer Suomen sorkkaeläimiä Metsäkauris Kuusipeura Valkohäntäpeura Metsäpeura Hirvi Villisika Sorkan jälki (talvi) (kesä) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Vuosittaiset saalismäärät Lähde: Luke & riistakolmiot.? Ravinto Vuodenajasta riippuen ruohovartiset kasvit, oraat, puiden ja pensaiden versot ja varvut. Talvella mm. mustikka ja kataja tärkeitä. Valkea hännän alapuoli Täplikäs turkki Mustikan varvut Oraat TIheys TIheys (loppusyksy) Vasa Tuhatta Lumijälkiindeksi 2015 00 98 96 02 04 06 08 10 12 14 5 10 15 20 25 30 7– 12 cm <130 kg kg <11 cm <180 cm Kesällä Käynti Laukka Talvella Etujalka 40–80 kg kg <10 cm <150 cm Sisäänpäin kaarevat sarvet Vaalea kaula Juoksussa nostaa hännän pystyyn Kesällä karva on punertavanruskea Harmaanruskea karva Mahapuoli vaalea Käy mielellään talviruokinnalla 45 cm Molemmat sarvipuoliskot haarautuneet, mutta sisäleveys alle korvien. Kannattaa säästää. Pitkähkö häntä >2,0 1,0–2,0 0,5–1,0 0,3–0,5 Jäljet/10km/ vrk C M Y CM MY CY CMY K valkohanta_sivu.pdf 1 07/01/16 00:32 Metsästäjä 1 l 2016 l 47
48 l Metsästäjä 1 l 2016 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström , Suomen riistakeskus KUUSIPEURA 125 vuotta Suomessa Osa 2: Leviäminen Suomessa Suomessa heräsi kiinnostus kuusipeuraa kohtaan Korkeasaaren eläintarhan markkinoitua jalostuspeuroja Metsästys ja Kalastus -lehdessä vuonna 1933. Monet maanomistajat ovat sittemmin kasvattaneet peuroja aitauksissa saadakseen vakiinnutettua metsästyskelpoisia kantoja mailleen. Nykyään Suomessa on noin 500 luonnonvaraista kuusipeuraa. ämäläinen Saaren kartano Tammelassa kiinnostui ensimmäisten joukossa kuusipeuroista ja kartanon maille ostettiin Korkeasaaresta kaksi urosta ja kaksi naarasta vuonna 1935. Eläimet menestyivät hyvin, ja ensimmäinen vasa syntyi vuonna 1936 ja toinen sitä seuraavana vuonna. Lisäksi kuusipeuroja hankittiin näinä alkuvuosina Hämeeseen Parkun tilalle Kankaisiin, Kymenlaaksoon Karhulan kartanolle, PohjoisKarjalaan Kolille Lieksaan sekä Uudellemaalle Hättön saarelle Inkooseen ja Niemenkylän kartanolle Vihtiin. Sota-aika ja sen jälkeiset vuodet olivat haasteellisia, ja pienten mutta kasvavien kuusipeurakantojen hoidosta luovuttiin monilla alueilla; vain Hättön saaren suojissa asusteleva peurakanta selvisi. Vanhin kanta jo 80-vuotias Useita saaria Inkoossa omistanut Ragnar Kreuger osti ensimmäiset kuusipeurat Hättön saarelle Korkeasaaresta vuonna 1936. Aivan ensimmäisenä hän hankki uroksen ja naaraan, jotka sijoitettiin saareen rakennettuun aitaukseen. Ensimmäinen vasa syntyi vuonna 1937, ja Kreuger siirsi aitaukseen samana vuonna vielä yhden uroksen ja kolme naarasta Ruotsista. Ensimmäiset kuusipeurat vapautettiin syksyllä 1938, ja pienimuotoinen metsästys aloitettiin 1940-luvun alussa talvikannan tiheyden ollessa yli 200 eläintä tuhannella hehtaarilla. Talvikannan tiheys on säilynyt saarella 1950-luvulta lähtien noin 300 eläimessä tuhannella hehtaarilla. Kuusipeurat levisivät myös ympäröiviin saariin ja muodostivat perustan kannalle, joka asustaa nykyisin Tammisaari–Snappertuna–Inkoo-alueella. Tämä 80-vuotias kanta on siis Suomen vanhin luonnonvarainen kuusipeurakanta. Kantaa vahvistettiin vuosina 1983–1986 siirtämällä Tammisaaren Strömsöön 14 uutH
Metsästäjä 1 l 2016 l 49 ta peuraa. Lisävahvistusta saatiin vielä vuonna 2003, kun noin 40 eläintä laskettiin vapaiksi 100 hehtaarin aitauksesta inkoolaisella Ängön saarella. Tämä alun perin 15 eläimen kanta tuotiin Ruotsista 1970-luvun alussa. Tammisaari–Snappertuna–Inkoo-alueen kuusipeurakanta oli suurimmillaan vuonna 2008, jolloin talvikannaksi arvioitiin noin 350 eläintä. Tällä hetkellä kanta on arviolta 200 eläintä. Hyvinkään seudun kanta 1950-luvulta Uudenmaan Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjän kartanollekin hankittiin kuusipeuroja. Kartanon maille rakennettiin vuonna 1953 pieni aitaus, joka laajennettiin myöhemmin 450 hehtaarin suuruiseksi. Suuri osa eläimistä pääsi pakenemaan lumivahinkojen takia, ja kaikki eläimet laskettiin vapaiksi talven 1958–1959 jälkeen. Kuusipeurat tuotiin Kytäjälle Ruotsista ja Tanskasta, ja kanta kasvoi noin 50 eläimeen 1960-luvun puoliväliin mennessä. 1970-luvun puolivälissä kannan koko oli peräti 300 eläintä, mutta nykyisin Hyvinkää–Loppi-alueella arvioidaan olevan noin 80 kuusipeuraa. Kytäjälle on viime vuosina hankittu uusia jalostuspeuroja kannan vahvistamiseksi. Myös Hausjärvellä, moottoritien itäpuolella, on pieni kuusipeurakanta, joka on lähtöisin Erkylän kartanon maille aitaukseen vuosina 1987–1991 sijoitetusta kymmenen peuran kannasta. Kanta kasvoi hyvin ja oli parhaimmillaan sadan eläimen suuruinen. Sitä on sittemmin verotettu niin, että jäljellä on enää kourallinen eläimiä. Turunmaan kuusipeurakanta supistuu Ensimmäinen kuusipeurapari tuotiin Mjoön saarelle Turunmaan ulkosaaristoon 1970-luvun alussa. Saareen siirrettiin vielä kaksi peuraa Ruotsista vuonna 1977, ja metsästys päästiin aloittamaan pian. Ensimmäiset eläimet siirtyivät naapurisaareen Nötöön vasta Mjoön kannan kasvettua noin 300 eläimeen tuhannella hehtaarilla, vaikka naapurisaareen on matkaa vain 60–80 metriä. Alueella oli noin 50 eläintä 2000-luvun alussa, mutta nykyisin kannasta on jäljellä vain kourallinen. Nauvon Högsarin kartanoon hankittiin seitsemän jalostuspeuraa 1980-luvun puolivälissä. Kanta kasvoi hyvin ja levisi vähitellen myös pohjoiseen. Vuosituhannen alussa alueen talvikanta oli noin 150 eläintä. Högsarin kannan tiheys oli tuolloin noin sata kuusipeuraa tuhannella hehtaarilla. Talvikanta on sen jälkeen supistunut muutamaan kymmeneen eläimeen. Porin seudun kanta kasvaa Satakuntalainen Pooskerin kartano hankki kuusipeuroja 1970-luvulla. Kartanon maille siirrettiin Ruotsista yhteensä 14 kuusipeuraa vuosina 1975 ja 1977. Muutamia eläimiä pääsi kuitenkin karkuteille 1980-luvun alussa hirvien puhkottua aukkoja aitaukseen. Aitaus korjattiin ja laajennettiin noin sadan hehtaarin suuruiseksi vuonna 2002, jolloin aitauksen sisäpuolelle jäi noin 30 eläintä ja ulkopuolelle noin 50. Osa aitauksen ulkopuolisista eläimistä jäi Pooskeriin, mutta osa siirtyi pitkiä matkoja sisämaan suuntaan. Pooskerin aitaus purettiin muutama vuosi sitten, ja alueen luonnonvarainen kuusipeurakanta on kasvanut jonkin verran sen jälkeen. Nykyisin kanta kostuu noin sadasta eläimestä. Tulevaisuus Kuusipeuroja on aidattu myös viime vuosina ja sitten vapautettu uusien metsästyskelpoisten kantojen vakiinnuttamiseksi. Uudellamaalla Lohjalla ja Kirkkonummella on kaksi tällaista kantaa. Molempien talvikantaan kuuluu noin 50 kuusipeuraa. Metsästys aloitettiin Kirkkonummella vuonna 2013 ja Lohjalla vuonna 2014. Myös Etelä-Savon Rantasalmelle on rakennettu uusi aitaus kuusipeurojen kasvattamiseksi. Tavoitteena on muutaman vuoden päästä vapauttaa luontoon yli 50 eläintä ja aloittaa metsästys. Tähän mennessä Suomen luontoon on istutettu lähes 200 kuusipeuraa. On oletettavissa, että maamme eri alueille muodostuu uusia kantoja myös tulevaisuudessa. Joillain alueilla (esimerkiksi Lounais-Uudellamaalla) on mahdollista, että osin vielä erilliset Kirkkonummen ja Lohjan kuusipeurakannat voivat kasvaa yhteen Tammisaari–Snappertuna–Inkoo-alueen kannan kanssa. Suomen kuusipeurakantojen tulevaisuus Kuusipeuran istutustyö Suomessa 1935–2015. Punaisten pisteiden kohdalla on nykyäänkin elinvoimaisia kantoja. Metsästäjät saavat kuusipeuroista suuria trofeita, jos urosten annetaan kasvaa aikuisiksi. Tämän uroksen teuraspaino oli 71 kg, ja sen kultamitalisarvien paino oli 3,89 kg ja kokonaispistemäärä 180,9 pistettä.
50 l Metsästäjä 1 l 2016 Sauli Laaksonen ja Antti Oksanen Valkohäntäpeuran tuliainen Suomen hirvieläimille uomeen levinnyt loinen on hyönteisvälitteisten Filarioidea-sukkulamatoloisten heimoon kuuluva imusuonistomato (Rumenfilaria andersoni). Filarioidea-heimon loiset ovat maailman laajuisesti suurin ihmisten ja eläinten terveyteen vaikuttava loisryhmä. Loinen esiintyy nykyään kaikissa hirvieläinlajeissamme ja on levinnyt myös poroihin YläLappia myöten. Sitä esiintyy myös muun muassa Minnesotan valkohäntäpeuroissa. Loisen välittäjähyönteistä ei tunneta. Vaikutukset vielä tuntemattomia Loisen vaikutuksia hirvieläinten terveyteen ei vielä tunneta. On selvää, että niitä todennäköisesti on, sillä silmin nähtäviä muutoksia esiintyy loisen esiintymispaikoissa imusuonten ympärillä. Imusuonistomadon lopullinen vaikutus hirvieläimiimme jää nähtäväksi. Hankalaksi loisen tekee esimerkiksi poroilla se, että tavanomaiset loislääkkeet eivät tehoa siihen. Loisen odotetaan leviävän Suomesta naapurimaihimme ja edelleen laajemmalle. Leviämistä voidaan hidastaa suhtautumalla pidättyväisesti hirvieläinten siirtoihin Euroopassa ja maanosien välillä. Aivomatoa ei Suomessa Pelättyä valkohäntäpeuran aivomatoa (Parelaphostrongylus tenuis) ei ole todettu Suomessa vuosikymmenien tarkkailun aikana. Mato on valkohäntäpeuran loinen ja on sille suhteellisen vaaraton. Loinen asuu peuran aivokalvoilla aiheuttamatta varsinaiselle isäntäeläimelle yleensä haittaa. Jos loisen tuottama toukka joutuu muun kuin varsinaisen isäntäeläimensä syömäksi, voivat seuraukset olla vakavia. Peuran aivomato aiheuttaa vakavia oireita esimerkiksi porolle ja hirvelle. Valkohäntäpeuran aivomato auttaa isäntäeläintään kilpailussa laiduntilasta olemalla haitallinen muille hirvieläimille. Tauti koituu usein hirven kohtaloksi ja on arveltu, että loinen olisi osasyyllinen hirvikannan taantumaan laajoilla alueilla Yhdysvalloissa. S Suomessa havaittiin Eviran tutkimuksissa vuonna 2004 useiden hirvieläinlajien verenkierrossa runsaslukuinen tunnistamaton toukka. Vuonna 2006 löydettiin porosta aikuinen loismato, millaisia ei oltu havaittu Euroopassa. Amerikkalaisissa jatkotutkimuksissa selvisi, että maahamme levinneen loisen alkuperä on Pohjois-Amerikasta tuoduissa valkohäntäpeuroissa. Vaikutukset hirvieläimiin ovat vielä tuntemattomia. riippuu pitkälti siitä, miten hyvin koordinointi naapureiden kanssa onnistuu. Vaikka kuusipeurat ovat hyvin paikkauskollisia ja viihtyvät enimmäkseen istutusalueellaan, yksittäiset tilat tai metsästysseurat eivät voi yksinään hoitaa peurakantoja. Tähän työhön vaaditaan kaikkien niiden metsästysoikeuden haltijoiden yhteistyötä ja koordinointia, joiden alueella eläimet liikkuvat. Kuusipeurakantaa voidaan suhteellisen helposti hoitaa metsästyksen avulla, jos koordinointityö vain onnistuu. Keväisin peurat erottuvat erittäin hyvin pelloilla, mikä helpottaa laskentaa. Kannan kasvua on suhteellisen helppo ennakoida, sillä aikuiset naaraat synnyttävät käytännössä vain yhden vasan vuodessa. Jos esityöt on tehty hyvin, kannan kehitys aiheuttaa harvoin mitään suuria yllätyksiä. Asianosaisten tulee sopia tavoitteista ja verotuksen jakamisesta, sillä kuusipeurakantaa saatetaan helposti yliverottaa. 200 175 150 125 100 75 50 25 19 8 19 8 2 19 8 4 19 8 6 19 8 8 19 9 19 9 2 19 94 19 9 6 19 9 8 2 2 2 2 04 2 6 2 8 2 01 2 01 2 2 01 4 Tähän mennessä suurin vuosisaalis Suomessa on ollut 199 kuusipeuraa. Viime metsästyskaudella saaliiksi päätyi vain 50 eläintä. Aikuinen, jopa 20 senttiä pitkä imusuonistomato elää hirvieläimen imusuonistossa tuottaen kymmeniä tuhansia toukkia isäntäeläimen verenkiertoon.
Metsästäjä 1 l 2016 l 51 Klaus Ekman Erämedia digitalisoituu Mediamaailman murros on rantautunut myös eränkäyntiin. Maamme perinteikkäät eräalan julkaisut ovat lanseeraamassa digitaalisia versioita, joilla pyritään saavuttamaan uusia lukijoita,mutta myös lisäämään lehtien sisällön hyödyntämismahdollisuuksia. etsästäjä-lehti on ollut jo vuodesta 2006 näköislehtenä verkossa, mutta myös oikea verkkolehti on suunnitteilla. Uusimpana digiin siirtyi Jahti-lehti, jonka Digi-Jahti alkoi ilmestyä syksyllä. Kysyimme Digi-Jahdin toimitussihteeri Sara Seppälältä, miten Digi-Jahtiin päädyttiin ja miten se on otettu vastaan? Miksi digijulkaisu, Sara Seppälä? Metsästäjäliiton jäsenmäärä kasvaa, ja Jahtilehti on tosi tärkeä viestintäkanava ja jäsenetu. Maailma muuttuu ja meidänkin on pysyttävä kehityksessä mukana. Varsinkin nuoret kaipaavat yhä enemmän digitaalisia palveluja. Panostamme muutenkin enenevässä määrin nuorisotoimintaan, joten tämä tukee myös sitä. Lisäksi digiversio tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia viestintään ja lukijoiden aktivointiin. Mitä hyötyä digistä on? Julkaisuja tulee tiheämmin, joten voimme uutisoida asioita entistä ajankohtaisemmin. Printtilehtien kanssa on ollut pulaa sivutilasta, joten sitäkin tulee lisää — siis enemmän sisältöä lukijoille ja jäsenille. Digiversio tarjoaa myös mahdollisuuksia esimerkiksi videoiden julkaisun suhteen. Digijulkaisu on helposti luettavissa myös mobiililaitteella, se on aina mukana, myös metsällä. Tätä voidaan hyödyntää sisältöjä mietittäessä. Miten ruotsinkielinen versio on otettu vastaan? Ruotsinkielistä sisältöä Jahtiin on toivottu pitkään, joten nyt vastataan siihen huutoon. Ruotsinkielinen jäsenistö on ottanut ruotsinkielisen version tyytyväisenä vastaan. Digilehden aloitussivulla voi valita haluaako lukea digilehden suomeksi vai ruotsiksi, ja sisältö on ainakin toistaiseksi sama. Printtilehti pysyy pääosin suomenkielisenä kustannussyistä. Poistuuko printti? Printti ei poistu vaan ilmestyy jatkossakin viisi kertaa vuodessa, neljä aikakauslehteä ja yksi tabloidinumero. Sitä kehitetään jatkossakin samalla lailla kuin ennenkin. Tarkoitus ei ole myöskään supistaa printtilehtien sivumääriä. Digilehti on siis lisäetu liiton jäsenille. Tänä vuonna ilmestyy seitsemän Digi-Jahtia, eli aina niinä kuukausina, kun printtilehti ei ilmesty. Miten Digi-Jahtia kehitetään? Koska nyt ollaan vielä digimaailmassa alkutaipaleella, palautetta otetaan ilomielin vastaan. Digijulkaisu tarjoaa meille uusia ulottuvuuksia sisällöntuotantoon. Tarkoitus on julkaista muun muassa lukijoiden videoita metsästysja riistatilanteista, monella kun on nykyään videokamerat jahdissa mukana esimerkiksi aseeseen tai koiraan kiinnitettynä. Miten lukijaksi pääsee? Lehteä voi lukea osoitteessa www.digijahti.fi. Vaikka Digi-Jahtikin on jäsenlehti, on se kuitenkin kaikille avoin vielä vuoden 2016 ajan. Sen jälkeen vaaditaan kirjautuminen, eli lehti on vain Metsästäjäliiton jäsenten luettavissa. Kannattaa siis liittyä liiton jäseneksi, joko seurana tai henkilöjäsenenä. Tutustu lehteen vaikka mobiilissa oheisella QR-koodilla. Näin saat tiedon Digi-Jahdin ilmestymisestä: Metsästäjäliiton jäsenille tiedotetaan aina sähköpostitse, kun uusi Digi-Jahdin numero ilmestyy. Metsästysseurojen kannattaa päivittää jäsentensä sähköpostiosoitteet Metsästäjäliiton jäsenrekisteriin, jotta jäsenet saavat tiedon digilehden ilmestymisestä. Myös yksittäinen jäsen voi muokata tietojaan ja lisätä sähköpostiosoitteensa jäsenrekisterin kautta. Käyttäjätunnuksena on jäsenen koko nimi (esimerkiksi Matti Meikäläinen). Salasana muodostetaan kirjoittamalla liiton jäsenkortin etupuolelta löytyvä jäsennumero ja oma postinumero peräkkäin ilman välilyöntiä. Salasana kannattaa vaihtaa ensimmäisen kirjautumiskerran yhteydessä. Mikäli salasana ei toimi, ota yhteyttä suomen@metsastajaliitto.fi tai 010 841 0050. M
52 l Metsästäjä 1 l 2016 Valtakunnallisen riistaneuvoston Hannu S. Laine: Valmiutta vaikeidenkin asioiden käsittelyyn on olemassa Valtakunnallinen riistaneuvosto (VRN) perustettiin riistahallintolain säätämisen yhteydessä ja nyt neuvosto on aloittanut toisen toimikautensa. Puheenjohtajana toimiva Hannu S. Laine pitää toimintavalmiutta hyvänä, mutta toivoo, että neuvostoa käytettäisiin tehokkaammin strategisten kysymysten käsittelyyn. Riistahallintolaki on ollut voimassa pian 5 vuotta ja saman ajan on toiminut myös valtakunnallinen riistaneuvosto. Miten ensimmäinen riistaneuvostokausi mielestäsi meni, ja mitä eväitä se antoi seuraavaan kauteen? VRN kokoontuu vain kolme kertaa vuodessa. Näin ollen pari ensimmäistä vuotta meni osin uuden toimintatavan harjoitteluun, joskin sisältökysymyksiinkin on paneuduttu alusta alkaen. Olemme siinä tilanteessa, että toimintaprosessit ovat kunnossa, ja VRN on valmis käsittelemään vaikeitakin riistahallinnon kysymyksiä. Sisältökysymyksissä on vielä paljon parantamisen varaa. Hallituksen esityksessä riistahallintolaiksi todetaan, että VRN on riistapolitiikan strategiaa suunnitteleva toimielin. Sitä se ei ole vielä kaikin osin ollut. Saamieni tietojen mukaan valtakunnallista metsäneuvostoa maaja metsätalousministeriö on hyödyntänyt paljon tehokkaammin kuin VRN:a. Hyvä esimerkki VRN:n oikein ymmärretystä roolista on ollut hirvikannan hoitosuunnitelman työstäminen. Suunnitteluprosessin aikana jokaisessa VRN:n kokouksessa käsiteltiin hoitosuunnitelmaa ja linjattiin keskeisiä periaatteita suunnitelmaan. Minusta suunnitelmasta tuli erinomainen. Se muuttaa radikaalisti kannanhoidon toimintamallia parempaan suuntaan. Päätöksenteko on viety kokonaan alueille ja riistanhoitoyhdistysten pitää tehdä kiinteää yhteistyötä hirvitalousalueiden puitteissa yhteisen kannan hoitamisessa ja verottamisessa. Kritiikkiä on tullut, mutta se johtuu mielestäni vain siitä, että uutta mallia ei oikein vielä osata käyttää. Monet sidosryhmät ovat kyselyissä kiittäneet riistakeskuksen asiantuntijuutta. Minkälaisena koet valtakunnallisen riistaneuvoston asiantuntijuuden? Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet ovat heidät valinneiden organisaatioiden ykkösketjun henkilöitä. Asiantuntijuuden puutteesta ei neuvostoa varmasti voi syyttää. Kun jäsenten taustat ovat erilaisia, on asiasta kuin asiasta laaja-alaista tietoa. Olen pannut merkille, että läsnäoloprosentti neuvoston kokouksissa on ollut hyvin korkea, mikä kertoo asiaan sitoutuneisuudesta. Onko VRN:llä valtaa ja, jos on, minkälaista? Valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelee suurelta osin asioita, joita säädetään laeissa ja asetuksissa, joten neuvostolla on hyvin vähän varsinaista päätösvaltaa. Olen todennut, että neuvoston valta on asiantuntijavaltaa. Joidenkin asioiden kohdalla minulla on ollut tunne, että päättäjät ovat todella ottaneet huomioon VRN:n linjauksia. Toki, joskus on turhautuminenkin ollut lähellä. Minusta tärkeintä ei ole se, kuka valtaa käyttää, vaan se, että päätöksiä tehdään asiantuntemuksella. Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtäviin kuuluu laajakantoisten strategisten kysymysten käsittely, kuten hoitosuunnitelmat hirvestä ja metsähanhesta suteen ja paljon siitä väliltä. Onko näin laajojen kysymysten käsittely oikea lähestymistapa vai pitäisikö käsittelyssä olla enemmän konkreettisia asioita? VRN:ssä käsitellään koko maata koskevia laajoja linjauksia, joista tärkeimpiä ovat hoitosuunnitelmat, niiden toimeenpano ja lainsäädännölliset asiat. Alueneuvostoissa paneudutaan enemmän kunkin alueen konkreettisiin erityiskysymyksiin. Tähän kysymykseen liittyy mielestäni VRN:n elämän ja kuoleman kysymys tulevaisuudessa: kun valmistelussa hyödynnetään VRN:n osaamisen laajuus alueittain ja sidosryhmittäin ovat edellytykset hyville suunnitelmille, ja niiden järkevälle toteutukselle paljon menneitä aikoja paremmat. Onko VRN:ssa löydetty konsensusta esimerkiksi susikeskusteluun tai luonnonsuojelualueiden metsästyskäytäntöihin? Lähdemme siitä, että pyrimme tekemään sellaisia suosituksia ja esityksiä, joista saadaan aikaan konsensus. VRN:n jäsenkunta on kuitenkin taustaltaan niin monipuolista, että konsensukseen ei aina päästä. Susikannan hoitamisesta ja luonnonsuojelualueilla metsästämisestä päätökset on tehty siten, että enemmistön kanta on kirjattu neuvoston kannanotoksi ja vähemmistö on kirjoittanut kannanottoon eriävän mielipiteen. Miten sudenhoitosuunnitelmaa, ja sen pohjalta käynnistettyä kannanhoidollista sudenmetsästystä on käsitelty VRN:ssä? Susikannan hoitosuunnitelman päivittäminen on nähty hyvänä asiana. Isona ongelmana VRN:ssa on nähty susien kanta-arvion luotettavuus. Tämän vuoden alussa käynnistetty DNA-menetelmään perustuva kannan arviointimenetelmä otettiin tyytyväisinä vastaan. VRN:n kokouksissa käytetyissä puheenvuoroissa on painotettu kannan sosiaalisen kestävyyden huomioon ottamista suunnittelussa ja toteutuksessa. SusireKlaus Ekman
Metsästäjä 1 l 2016 l 53 viireillä asuvien ihmisten mielipiteet ja toiveet on otettava huomioon mahdollisimman hyvin. Kannanhoidollisen metsästyksen käynnistäminen kahden vuoden kokeiluna on saanut positiivisen vastaanoton, joskin lupamääriä on pidetty liian alhaisina. Hyvin paljon on närästänyt se, että kaikista viime talvelle myönnetyistä kannanhoidollisista luvista valitettiin ja vielä enemmän se, että kaksi hallinto-oikeutta asetti luvat täytäntöönpanokieltoon. Onko riistaneuvostoilla tulevaisuutta? Kysymyksen voisi kääntää toisin päin. Miten riistapolitiikkaa valtakunnallisesti ja aluetasolla hoidettaisiin, jos ei olisi riistaneuvostoja? Olisiko vaihtoehtona AVI ja/tai ELY? Vaihtoehdot kaiketi ovat itsenäinen riistapolitiikka tai riistapolitiikka osana yleistä valtionhallintoa. Metsästyksen näkökulmasta mielestäni itsenäinen riistahallinto ja siihen oleellisesti kuuluvat riistaneuvostot mahdollistaa järkevän riistapolitiikan. Riistaneuvostojen, siis myös VRN:n toiminta tullaan arvioimaan kuluvan vuoden aikana. Minkälaisia kehitysideoita itse näkisit riistaneuvostojen toiminnassa? VRN:n toiminnassa näen kahdenlaisia parannuskohteita. Maaja metsätalousministeriön tulee oppia käyttämään VRN:n osaamista paljon nykyistä laajemmin hoitosuunnitelmien ja lainsäädännön muutosten valmistelussa. VRN pystyy tuomaan valmisteluun maan kaikkia osia kattavat näkökulmat samoin kuin monien sidosryhmien näkemykset. Toinen kehittämisalue on hoitosuunnitelmien toteutus. Olisi nähdäkseni syytä miettiä jokin järjestelmällinen menettely, jolla VRN voisi kohtuullisen kevyellä työpanoksella seurata hoitosuunnitelmien toteutumista. Alueneuvostojen tärkein toiminnan parantamiskohde on laajempi paneutuminen oman alueen erityiskysymysten käsittelyyn. Tämä voi tarkoittaa suosituksia riistakantojen hoitamiseen ja verottamiseen nimenomaan oman alueen tilanteiden pohjalta. Lähivuosina alueneuvostojen konkreettisin haaste on saada hirvikannan hoitosuunnitelma uusine suunnitteluja ohjausmenetelmineen toimimaan käytännössä. Kaipaan alueneuvostoille lisäksi suurempaa roolia suurpetoasioissa. Vuosittain alueneuvostoilta kysytään näkemystä muun muassa alueellisesta poikkeuslupatarpeesta. Neuvostojen esityksiä ei kuitenkaan päätöksentekoprosessissa juurikaan oteta huomioon. Valtakunnallinen riistaneuvosto on strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu sen valmisteluun. Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävistä säädetään riistahallintolaissa ja -asetuksessa. Valtakunnallisen riistaneuvoston nimittää maaja metsätalousministeriö riistanhoitoyhdistysten aluekokousten ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta, ja sen toimikausi on kolme vuotta.
54 l Metsästäjä 1 l 2016 Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat. Kokouksissa valitaan riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajat, hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle sekä toiminta-alueiden maanomistajajärjestöjä edustavat hallituksen jäsenet. Minä ____________________ ________________________________________ valtuutan _________________________ _______________________________ edustamaan itseäni _______________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ______ / ______ 2016 _________________________________________________ Aika _________________ Allekirjoitus _________________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: _______________________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotuskortista tai metsästyskortista maksutositteineen) etunimi sukunimi etunimi sukunimi paikka Rhy-numero Metsästäjänumero Syntymäaika etsästysja riista-asioiden hoitoon osallistuminen alkaa osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan ja sen vuosikokoukseen. Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toimintaalueella hän pääasiassa metsästää tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenyys on merkitty metsästyskorttiin ja kestää metsästysvuoden kerrallaan eikä sitä voi vaihtaa kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet on merkitty metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella, mutta hän ei voi osallistua riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen. Kokoukseen osallistuvien on jäsenyyden osoittamiseksi otettava mukaan voimassaoleva metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortti, pankin maksuleimalla varustettu tilillepanokortti tai tilillepanokortti ja kuitti riistanhoitomaksun maksamisesta. Helpoin tapa jäsenyyden osoittamiseen on Oma riistassa oleva mobiili metsästyskortti. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puheja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Oma riista -palvelusta tulostettu metsästyskortti tai mobiilista otettu näyttökuva käy myös. Toisinaan on ollut epäselvyyttä siitä, voivatko metsästysseurat valtuuttaa jäseniään edustamaan seuraa riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Säännösten mukaan jäsen ei voi edustaa metsästysseuraa, vaan jokainen edustaa vain itseään ja voi edustaa enintään viittä poissaolevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä saamiensa kirjallisten valtuutusten perusteella. KUTSU M Valtakirja riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokouksiin!
Metsästäjä 1 l 2016 l 57 2.2.2016 19:00 Lapinlahden rhy Lapinlahden lukio, Kivistöntie 2 73100 LAPINLAHTI 24.2.2016 19:00 Leppävirran-Varkauden rhy Leppävirta Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, Leppävirta 4.2.2016 19:00 Maaningan rhy Maaninkajärvenkoulu, auditorio, Maaningantie 49, 71750 Maaninka 17.2.2016 18:00 Nilsiän rhy Kinahmi-Konttimäen nuorisoseuran talo, Sänkimäentie 252, 73350 Haluna 4.2.2016 18:00 Pielaveden rhy Tilausravintola Juhlaranta, Säviän vanhatie 173, Säviä 16.2.2016 18:00 Rautalammin rhy Rautalammin Osuuspankin kerhohuone, Kuopiontie 30, Rautalampi 10.2.2016 18:00 Rautavaaran rhy kunnan valtuustosali, Koulutie 1, 73900 Rautavaara 9.2.2016 19:00 Riistaveden rhy Riistaveden OP:n kerhohuone, Keskustie 20, 7116 Riistavesi 17.2.2016 19:00 Siilinjärven rhy Ahmon koulu, auditorio, 71800 Siilinjärvi 10.2.2016 18:00 Sonkajärven rhy Op kokoustilat, Rutakontie 36, 74300 Sonkajärvi 16.2.2016 19:00 Suonenjoen rhy Pitäjän Tupa, Asemakatu 12, 77600 Suonenjoki 11.2.2016 18:00 Tervon rhy Virastotalon kokoushuone, Tervontie 4, 72210 Tervo 3.2.2016 18:00 Tuusniemen rhy Tuusniemen Osuuspankin kokoushuone, Keskitie 26, 71200 Tuusniemi 10.2.2016 19:00 Varpaisjärven rhy Varpaisjärven peruskoulun auditorio 24.2.2016 18:00 Vehmersalmen rhy Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone, Vehmersalmentie 34, 71310 Vehmersalmi 11.2.2016 19:00 Vesannon rhy Kirjaston kokoustilat, Keskustie 13, Vesanto 10.2.2016 19:00 Vieremän rhy Vieremän Rientola, Petterintie 23, 74200 Vieremä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Iisalmen, Karttulan, Kuopion, Leppävirran-Varkauden, Nilsiän, Rautavaaran, Sonkajärven, Suonenjoen, Tuusniemen ja Varpaisjärven riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. RannikkoPohjanmaa 16.2.2016 19:00 Kokkolan seudun rhy Såka Byagård, Gamla Skrabbvägen 12, 67100 Karleby 23.2.2016 19:00 Lapväärtin seudun rhy Brandstationen i Lappfjärd, Södra Lappfjärdsvägen 71, 64300 Lappfjärd 24.2.2016 19:00 Maalahden seudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5, 66100 Malax 23.2.2016 19:00 Närpiön seudun rhy Yrkesakademin i Österbotten, Ängskullvägen 1, 64230 Närpes 17.2.2016 18:30 Pietarsaaren seudun rhy Sursik skola, Sursikvägen 43, 68910 Bennäs 17.2.2016 19:00 Uudenkaarlepyyn seudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang, Jutasvägen 34, 66900 Nykarleby 10.2.2016 19:00 Vaasan seudun rhy Tölby hembygdsförening, Nissustået 6, 65460 Tölby 15.2.2016 19:00 Vöyrin seudun rhy Kärklax uf Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Närpiön seudun ja Vaasan seudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Satakunta 16.2.2016 18:00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston koulun auditorio, Koulukatu 4, 32700 Huittinen 19.2.2016 18:00 Euran seudun rhy Kylätalo Kirjala, Kirjakuja 4, 27500 Kauttua 29.2.2016 18:00 Harjavallan rhy Kahvila Huovin-Helmi, Huovinkatu 2, 29200 Harjavalta 24.2.2016 18:00 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy Ravintola Kulta Casino, Haverintie 16, 39310 Ylöjärvi 10.2.2016 18:00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Eräharju, Ulvaantie 135, 39530 Ikaalinen 23.2.2016 18:00 Kihniön rhy Kihniönkylän Erä-Veikkojen maja, Palolahdentie 100-28, 39820 Kihniö 4.2.2016 18:00 Kokemäen-Kauvatsan rhy Kokemäen seuratalo, Seuratalonrinne 7, 32800 Kokemäki 10.2.2016 18:00 Lavian seudun rhy Hirvelä, Leppälammintie 192, 38510 Sastamala 17.2.2016 18:00 Lounais-Satakunnan rhy Järjestötalo, Siikapolku 1, 26100 Rauma 8.2.2016 18:00 Merikarvian rhy Lankosken Kahvila-Ravintola Köffi, Vaasantie 83, 29790 Tuorila 22.2.2016 18:00 Mouhijärven piirin rhy VuoriHotelli, Ellivuorentie 131, 38130 Sastamala 9.2.2016 18:00 Noormarkun seudun rhy Noormarkun Klubi, Laviantie 14, 29600 Noormarkku 25.2.2016 18:00 Parkanon-Karvian rhy Parkano keskustankuolu 18.2.2016 19:00 Pohjois-Satakunnan rhy Niinisalon varuskuntakerho, Kotikaari 17, 38840 Niinisalo 15.2.2016 18:00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, 28100 Pori 11.2.2016 18:00 Punkalaitumen rhy Punkalaitumen Osuuspankin kokoustila, Urjalantie 10, 31900 Punkalaidun 3.2.2016 18:00 Sastamalan rhy Vammalan ammattikoulun auditorio, Ratakatu 36, 38210 Sastamala 2.2.2016 18:00 Siikaisten rhy Siikaisten kunnan virastotalon valtuustosali Kankaanpääntie 1 B, 29810 Siikainen 18.2.2016 18:00 Säkylän-Köyliön rhy Säkylän varuskuntakerho, Huovinrinne, 27910 Säkylä 4.2.2016 18:00 Ulvilan piirin rhy Kokkikaksikko, Peltotie 39 B, 28400 Ulvila Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Pohjois-Satakunnan riistanhoitoyhdistyksessä puolitoista tuntia ja Porin riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. Uusimaa 10.2.2016 18:00 Askolan-Pukkilan rhy Ruokapaikka Kohiseva, Keskustie 19, 07560 Pukkila 15.2.2016 18:00 Espoo-Kauniaisten rhy Hotelli Kuninkaantie, Lakelankatu 1, 02770 Espoo 25.2.2016 19:00 Hankoniemen rhy Centralskolan, Halmstadsgatan 2, 10900 Hangö 25.2.2016 18:00 Helsingin rhy Helsingin riistanhoitoyhdistys, Sompiontie 1, 00730 Helsinki 11.2.2016 18:00 Hyvinkään rhy Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241, Hyvinkää 29.2.2016 18:00 Inkoo-Snappertunan rhy Fagerviks Uf-lokal / Fagervikin nuorisoseuratalo, Bruksgatan, 10250 FAGERVIK 2.2.2016 19:00 Karjaan rhy Lärkkulla, Lärkullantie 22, Karis 3.2.2016 19:00 Karjalohjan rhy Kylpylähotelli Päiväkumpu, Keskustie 121, 09120 Karjalohja 23.2.2016 18:00 Keski-Uusimaan rhy Tuusulan kunnantalon valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula 29.2.2016 18:00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen VPK, Överbyvägen 174 02400 Kyrkslätt 24.2.2016 18:00 Lapinjärven rhy Kapellby skola, Lapinjärventie 45, 07800 Lapinjärvi 16.2.2016 18:00 Liljendalin rhy Liljendalgården, Sävträsk 22.2.2016 18:00 Lohjan rhy ABC Lohja, Hossanmäentie 1, 08350 Lohja 3.2.2016 18:00 Loviisan rhy Kuninkaantien ABC, Pernå, Gammelbyvägen 77, 07740 Gammelby 15.2.2016 18:30 Myrskylä-Artjärven rhy Vuorenmäen koulu, Salmelantie 222, 16200 Artjärvi 17.2.2016 18:00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus Hirvihaara, Hirvihaarantie 725, 04680 Hirvihaara 8.2.2016 18:30 Nummi-Pusulan rhy Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Sentraalitie 5, 03850 Pusula 18.2.2016 18:00 Nurmijärven rhy Nurmijärven kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi 17.2.2016 18:00 Orimattilan rhy Megakahvila/Megamyynti Areena, Kankaantie 13, pohjoinen sisäänkäynti 2.2.2016 18:00 Pohjan rhy Fiskars Forum 17.2.2016 19:00 Pornaisten rhy Mika Waltarin koulu, Anttilantie 9, Laukkoski 9.2.2016 18:00 Porvoon rhy Ravintola Iris, Porvoo 18.2.2016 18:00 Ruotsinpyhtään rhy Ruotsinkylän Maamiesseurantalo, Elimäentie 1520, 07990 Ruotsinkylä 8.2.2016 18:00 Sammatin rhy Sammatin koulu, Lohilammentie 7, 09220 Sammatti 11.2.2016 18:00 Sipoon rhy Immersby branddepå, Immersbyvägen 578, Sibbo 22.2.2016 18:00 Siuntion rhy Gårdskulla Café, Sjundeå 25.2.2016 18:00 Tammisaaren rhy Lunchcafe Seniora, Prästängsgatan 14, Ekenäs 4.2.2016 18:00 Tenholan rhy Malmåsa, Prästkulla 4.2.2016 18:00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, 01510 Vantaa 10.2.2016 18:00 Vihdin ja Karkkilan rhy Karkkilan seurakuntatalo, Huhdintie 9, Karkkila Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Mäntsälän riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. Varsinais-Suomi 2.2.2016 18:00 Alastaron rhy Alastaron metsästysseuran maja, 32440 Alastaro 1.2.2016 19:00 Kalannin seudun rhy Kalannin Erämiesten maja, Jahtipolku 53, 23600 Kalanti 15.2.2016 18:00 Kemiönsaaren rhy Bjärkas Golf, Västanfjärdsvägen 655, 25840 Västanfjärd 18.2.2016 18:00 Kiskon piirin rhy Suomusjärven Palokunnan talo, Meijeritie 6, 25410 Suomusjärvi 4.2.2016 19:00 Laitilan seudun rhy Ihode-Vermuntilan maja, 27320 Ihode 4.2.2016 18:00 Loimaan seudun rhy Suomen Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa 9.2.2016 18:00 Marttilan seudun rhy Kosken Eränkävijöiden erämaja, Ruonantie 176, 31500 Koski Tl 9.2.2016 19:00 Maskun seudun rhy Mattilan vanha navetta, Liukolantie 124, 21290 RUSKO 15.2.2016 18:30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen OP, kerhohuone, Virastotoe 2, 23100 Mynämäki 16.2.2016 19:00 Paimionlahden rhy Paimion Metsästysseuran maja, Saustilantie 153, 21530 Paimio 11.2.2016 18:00 Paraisten rhy Kalatalousja ympäristöinstituutti, Fiskeriskolvägen 72, 21610 Kirjala 17.2.2016 18:30 Perniön seudun rhy Lounaismaan Op Perniön konttori, Salontie 4, 25500 Perniö 8.2.2016 18:00 Pöytyän seudun rhy Haukkavuoren Hiihtomaja, 21880 Pöytyä 10.2.2016 18:00 RymättylänMerimaskun rhy Kahvila Tuulisolmu, Viluntie 1, Rymättylä 11.2.2016 17:30 Salon seudun rhy Turun ammattikorkkeakoulu, Salon toimipiste, Ylhäistentie 2, 24130 Salo 8.2.2016 18:00 Someron rhy Someron toritupa, Joensuuntie 10, 31400 Somero 17.2.2016 19:00 Turun seudun rhy Auran Keidas, Puistotie 1, 21380 Aura 16.2.2016 18:30 Turunmaan saariston rhy Korpo Kommunalgård, Korpovägen 124, 21710 Korpo 2.2.2016 18:00 Vakka-Suomen rhy Lounasrannikon Osuuspankki, Kivimaantie 20, 23360 Kustavi Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Paraisten riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua.
58 l Metsästäjä 1 l 2016 Uutismakasiini Henkilöstöuutiset l Teemu Lamberg on siirtynyt Keski-Suomeen vs riistasuunnittelijaksi 31.8.2017 asti. Mirja Rantala työskentelee Riistametsänhoito -hankkeessa 31.12.2016 asti. Janne Miettinen on valittu määräaikaiseksi riistasuunnittelijaksi Kainuuseen 31.12.2016 asti. Ohto Salo on siirtynyt Etelä-Savoon vs riistasuunnittelijaksi. Matti Kervinen on valittu riistasuunnittelijaksi Pohjois-Savoon. Lamberg Rantala Miettinen Salo Jari Varjo Suomen riistakeskuksen johtajaksi lll Suomen hallitus nimitti 3.12.2015 Suomen riistakeskuksen johtajaksi maaja metsätaloustieteen tohtorin Jari Varjon 1.2.2016 alkaen. Tehtävän nykyinen haltija Reijo Orava jää eläkkeelle tammikuussa. Jari Varjo on Luonnonvarakeskuksen tutkimusja asiakkuusjohtaja ja johtoryhmän jäsen. Tätä ennen Varjo on toiminut muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen Etelä-Suomen aluejohtajana, Vantaan toimintayksikön ja tutkimuskeskuksen johtajana sekä Metsäntutkimuslaitoksen kansainvälisen toiminnan johtajana. Lisäksi hän on työskennellyt Euroopan Unionin ja YK:n tehtävissä. Suomen riistakeskuksen johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää laitoksen operatiivista toimintaa, vastata toiminnan tuloksellisuudesta sekä huolehtia hallituksen käsittelemien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Uusi toiminnanohjaaja Kainuu lll Kajaanin rhy: Matti Kulju, Rekitie 2 A, 87250 Kajaani, kajaani@rhy.riista.fi, 040-5743719. Toimisto avoinna ma klo 16–18. Asiakasnumero lupapäätöksissä lll Suomen riistakeskus yhtenäistää käytäntöjään luvanhakijoiden ja seurueiden yksilöimiseksi palveluissaan. Seitsemännumeroinen asiakasnumero näkyy lupapäätöksissä luvanhakijan ja lupaosakkaiden nimen edessä. Asiakasnumeroa hyödynnetään myös sähköisissä palveluissa. Tämä muutos ei edellytä toimenpiteitä asiakkailta. Lumijälkilaskennat ovat käynnistyneet lll Riistaja peltokolmiolaskennat ovat käynnistyneet. Riistakolmioiden talvilaskentaaika on Eteläja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2016 ja Pohjois-Suomessa 15.1.– 15.3.2016. Peltokolmioiden laskentakausi on 1.1. – 28.2.2016. Nyt myös peltokolmioiden laskentatulokset voi tallentaa suoraan riistakolmiot.fi -palveluun. Riistakolmiot.fi -palvelusta löytyvät laskentatiedot 27 vuoden ajalta, oma kolmiokohtainen raportti ja paljon muuta. Palveluun kirjaudutaan Oma riista -tunnuksilla. Turkikset hyötykäyttöön! lll Luonnonturkisyhdistys ry pyrkii edelleen löytämään metsästäjäjäsentensä turkissaaliille ja esimerkiksi liikenteessä kuolleille turkiseläimille jatkokäyttöä eettisen pyynnin ja kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Näin tulisi hyödynnettyä myös pienpetopyyntikilpailun saaliit. Yhdistys järjestää suoramyyntiä metsästäjiltä kuluttajille ja jatkojalostajille sekä huutokauppoja erämessujen yhteydessä. Voit toimittaa saaliisi myyntiin perinteisesti taanattuna ja kuivattuna tai vaikka suolattuna. Kysyntää on ketulla, näädällä, supikoiralla, minkillä, jäniksellä ja rusakolla. Turkisten käsittelystä saat tietoa yhdistyksen kotisivuilta: www.luonnonturkisry.fi. Sinulle sopivimmasta toimintatavasta voit myös tiedustella sihteeriltä, p. 050 578 0651, s-posti rhuurinainen@suomi24.fi. M ar cu s W ik m an Supikoiran jäljet Kervinen
Metsästäjä 1 l 2016 l 59 Riistahavainnot talteen myös mobiilissa lll Riistaeläinhavaintojen kirjaus sekä hirvisaaliita koskevat lisätiedot metsästyksen yhteydessä tehtyihin hirvihavaintoihin ovat nyt käytössä Oma riista -mobiilisovelluksessa Androidlaitteille. Havaintojen kirjaamisessa tuetaan useita erilaisia havaintotyyppejä, kuten esimerkiksi näkö-, jälki-, uloste-, riistakameraja äänihavaintoja, eläinlajista riippuen. Myös vaikkapa koirien tekemät riistatyöt voi nyt kirjata Oma riista -palveluun. Mobiilisovelluksen avulla Oma riista -palvelun käyttäjä voi tallettaa omat riistakuvat ja -havainnot talteen ja hyödyttää samalla riistantutkimusta. Sovelluksen voi ladata käyttöönsä Androidsovelluskaupasta. Sovellukset Windows Phonelle ja iOS:lle ovat työn alla ja tulevat käyttöön myöhemmin. Oma riista -mobiilisovelluksella tehdyt suurpetohavainnot eivät vielä tässä vaiheessa siirry Luken suurpetohavaintopalvelu Tassuun. Petoyhdyshenkilöjen tulee käyttää suurpetohavaintojen kirjaamiseen edelleen Tassu-järjestelmää. Yhdistetyn toiminnanohjauksen hyötyjä tutkittiin lll Etelä-Hämeen alueella suoritettiin avainhanke, jossa Hausjärvi-Riihimäen, Janakkalan ja Lopen riistanhoitoyhdistykset yhdistivät toiminnanohjauksensa. Kari Sankala toimi kaikkien kolmen itsenäisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana. Hankkeen aikana selvitettiin, mitä hyötyjä saadaan riistanhoitoyhdistysten yhdistetystä toiminnanohjauksesta. Hankkeen tuloksena syntyi raportti riistanhoitoyhdistysten yhteistyöstä ja mahdollisuuksista rationalisoida toiminnanohjaajan tehtäviä. Avainhankkeen aikana seurattiin ja dokumentoitiin ensimmäistä kertaa myös toiminnanohjaukseen käytettävää kokonaistyöaikaa, ja sen kohdentumista eri tehtäviin. Suomen riistakeskuksen hallitus myönsi hankkeelle 5 000 euron avustuksen. Suomen riistakeskus kiittää Kari Sankalaa ja riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajia sekä hallituksia erinomaisesta työstä. Susien DNA-tietoja julkaistaan Riistahavainnot.fi-palvelussa lll Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee avoimessa karttapohjaisessa verkkopalvelussa susien DNA-analyyseista saatuja yksilöintitietoja. Uudistetussa Riistahavainnot.fi-palvelussa esitetään alueelta tunnistetut susiyksilöt ja näytteen perusteella selvinnyt sukupuoli ja laji (susi, koira tai koirasusi). Susien DNA analysoidaan ulostenäytteistä, joita kerätään vuosittain erikseen sovituilla alueilla. Lisäksi DNA määritetään metsästetyistä, poliisin luvilla ammutuista, kuolleena löydetyistä sekä pannoitetuista susista. Aluksi palvelussa on julkaistuna Lounais-Suomessa vuosina 2013–2015 kerättyjen ulostenäytteiden tulokset. Jatkossa julkaistaan hankkeessa saatuja tuloksia niiden valmistuessa, ensimmäiset tammikuun 2016 aikana. Ki m m o Pö ri Erätulet Turussa 7.2. lll Varsinais-Suomen Erätulet järjestetään sunnuntaina 7.2. Turun Ruissalossa. Tapahtuma on kaikille avoin ja erityisesti lapsiperheille suunnattu. Ohjelmassa on riistaja luontopolku, koiravaljakolla ajoa, jousiammuntaa, makkaranpaistoa, nokipannukahvia ja mukavaa erähenkistä yhdessäoloa. Järjestäjinä ovat Turun seudun, Maskun ja Paimionlahden rhy:t yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton ja metsästysja luontojärjestöjen kanssa. Tervetuloa! Aika : sunnuntai 7.2.2016 klo 12–17 Paikka : Ruissalon kansanpuisto, Turku
Riistaja peltokolmiolaskennat ovat taas ajankohtaisia. Muista kantaa oma kortesi kekoon! 2 km 2 km 2 km K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Talviruokinnassa eletään kovimman kulutuksen aikaa. Muista käydä lisäämässä ravintoa ruokintapaikoille riittävän usein. Pienpetopyydykset on tarkastettava päivittäin ja huolehdittava, ettei lumi ja jää jumita tai vaurioita laukaisumekanismeja. C M Y CM MY CY CMY K riistakalenteri6_fin.pdf 1 07/01/16 21:56 60 l Metsästäjä 1 l 2016
Metsästäjä 1 l 2016 l 61 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia . Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien . Vuonna 2016 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Metsästäjä nro 2/2016 ilmestyy 18.3.2016. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 11.2.2016. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkkopalvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. MYYDÄÄN: Bretagnenbassetit metälle, näyttöön ja seuraksi kasvattaa pienet kennelit. Meccala p. 040 8674517 ja Tikotassun p. 044 3322033. Rehuhernettä suursäkkeihin pakattuina. Mikko Tikkala Asikkala 050-5614134. Katso Elorannan VERKKOKAUPPATARJOUKSET www.eloranta.fi, puh: 050-3418688 Kotimaiset Erätapio PURKINSULKIJAT. Puh. 040 5858133 www.eratapio.fi Jalkanarut, raudat, loukut pienpedoille ja majavalle. taisto.hietala@pp.inet.fi, www.kesavaylan.net 0400 181 498 Tikka T3 pakettitarjoukset alk.1099€ Sako A7.308/30-06 paketti alk.1590€ Beretta,Guerini,Zeiss,Blaser,Leica. Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7 Ylöjärvi Puh: 033484004 www.asetarvike.fi Kanuloukun laukaisulaitteita ja loukkuja, riistakameranjalusta / akkukotelo ym. Puh:050-5662691 tai www.ph-riista.fi Aseet Optiikka Varaosat – Tarvikkeet Laatuvalikoima käytettyjä ja myös uusia Erikoisliike www.euroase.fi 050-465 4695 ASEET RANTASELTA HUMPPILASTA ! www.aseliikerantanen.fi www.sissos.fi Uudistimme verkkokaupan ja lisäsimme outletiin kymmeniä inventaariopoistoja. www.sissos.fi WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh. 0400 835511 Maastoajoneuvot: AMFIBIO.FI p. 0400835511 Mökki Kittilässä puh. 050-4919900/Kauko KIIKARIN PIKAJALKA UUTUUS! MAAILMAN NOPEIN JA PARAS! Myös jälleenmyyjille. WWW.forpgun.com Puh. 0408095990 KETUNJALKANARUT. Puh. 0445230554 VUOKRALLE TARJOTAAN: Pyhäjoella eräh. majoitusta, haaskakuvausta. www.erapalvelut.net 0440281792 Hyvin varusteltu mökki suomussalmen piispajärvellä. Hyvät metsästys,kalastus,vaellus mahdollisuudet. p.0400 283 283 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Taxidermy Art Markku Natri Lapua 0400-363345 markku@markkunatri.fi Konsultoimme Afrikan jahteja ! MARKKU HAAPANIEMI 0500360962 TEUVA m.a.haapaniemi@gmail.com Erityisesti kalat. Studio Antti Saraja Oy, puh. 0400 712149 Pasi Ahopelto 0400567078 Lehonpaja.net Kun haluat nopeaa palvelua ja laadukasta täyttöä kohtuu hinnoin. Esa Kemppainen Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. 0505630169. Katso tarkemmin trofeet.fi Preparoin linnut, nisäkkäät ja teen trofeet. Kuopio Pertti Siipola 0400-177588 JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET: www.dreeveri.fi Pentuvälitys 040 5470448 Haluatko hyvän hirvikoiran? Tutustu Suomen Harmaahirvikoirajärjestön rotuihin ja toimintaan www.shhj.info. Liity jäseneksi netissä, 050-5727010 tai marja.ilvonen@elisanet.fi. Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön, ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400-176 934.Jäsenasiat 0500-562 679. www.metsastysnoutajat.com TYÖSUORITUKSIA: OPTIFOCUS SUOMEN KIIKARIHUOLTO KIIKARITÄHTÄINTEN HUOLLOT JA KORJAUKSET Hirsimetsäntie 21,PL 12,15101 LAHTI 0400-150356,www.optifocus.fi Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy. Takamaantie 10 25390 KIIKALA 02 7287503 050 4625938 Ompelen hatut,liivit,rukkaset ym.turkistuotteet. www.turkisjanahka-asu.com. Puh.040-5090691 Aseiden korjaukset ja huollot ! Ylöjärven asetarvike Puh:040 7188170 TURKISMUOKKAUSTA FinSkin Oy,Jääkäritie 5,50150 MIKKELI p.010-3873090,www.taljatukku.fi METSÄSTYSTÄ: Namibia, vain 1h Windhoekista. www.onjona. com tai tiedustele p. 040 5068277 Korpimaan WWW.FASAANITILA.NET Häiriötön metsästys-/koirankoulutusmaasto,loistava alue myös pennuille 045-3496096 Forssa Karhunmetsästystä Suomussalmella. www. erapalvelu.net p.0503258966 OSTETAAN: Kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen Tyyppäläntie 4 A 2 40250 Jyväskylä 0400271291 Ketun, supin ym nahkoja myös sarvia R Pentinmäki 0505546852 KOIRIA: Eestinajok. pentuja synt.3.12.-15. Emä K&Mva. Uusittu yhdistelmä. Edell. pentueesta K&Mva ja Mva.P:050-3099 493 Suomenpystykorvan pentuja, 0505988158. Labradorinnoutajapentuja synt.20.10. Menestyneet vanhemmat. Puh. 0407789305 Gordoninsetterin pentuja huippusukuisista vanhemmista 0505996469 Pohjois-Karjala MUUT: Huoneistomajoitusta Möhkön Rajakartanossa. Lisätietoja www.rajakartano.com Mera information på www.axxell.fi/jagarens-halsoutbildning JÄGARENS HÄLSOOCH HYGIENUTBILDNING 19 20.3 Finlands Jägarförbund och Axxell ordnar en hälsooch hygienutbildning för jägare på svenska i Axxell Brusaby i Kimito. I kursen ingår föreläsningar samt demonstration i första granskning, hygienisk slakt och styckning. För medlem i Finlands Jägarförbund kostar kursen 100 €, för övriga 150 €. Anmäl dig till kursen senast den 29 februari per e-post till svante.wistbacka@axxell.fi. Mera information ger Svante Wistbacka, tfn 044-739 7277. Jäsenpalvelutuotteita metsästäjille Pyyntilaitevalikoima 2015: Kanu-loukku 201x120x60cm 219,00 € Gävleborg minkkiloukku 64,90 € Jalmarin laatikkorauta 59,90 € Jalmarin keinulautaloukku 44,90 € Yleisloukku supikoiralle 79,90 € Minkkiloukku, verkkoa 34,90 € Jahtiraudat 120mm pyöreä 59,90 € (5 kpl ltk) Duke 120/2 raudat 12,00 € Conibear 120/2 18,90 € Conibear 120/2 ruostumaton 26,90 € Duke 160/2 näädälle 19,90 € Duke 330 majavalle 39,90 € Repo jalkanaru 29,90 € Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410 www.erakontti.fi
62 l Metsästäjä 1 l 2016 Áigeguovdilis ságat sámegillii Jagis 2014 válbmanan oahppo?ájánasas boahtá ovdán dat, ahte boazodoalloguovllus albasa váldobiebmun dálveáigge leat njoammil, boazu ja eanalottit. Varrása ja nji??elasa biepmus leat ?ielga erohusat. lll Meahccedoalloinšenevrastudeanta Ville Viitanen Häme ámmátallaskuvllas ?ielggadii oahppo?ájánasastis albasa dálvebiepmu boazodoalloguovllus. Oahppo?ájánasas guorahallojuvvui dat, makkár biepmu albbas geavaha dálvit boazodoalloguovllus, ja mo varris ja nji??elas albasiid biepmut leat sierraláganat. Dutkanmateriálan ledje boazodoalloguovllus ?ájánassan ožžojuvvon albasat jagiid 2008-2014 áigodagas, nappo albbas?ájánasat ledje oktiibuot 172. Eanaš oasi albasiin ledje bivdojuvvon, muhto mielde ledje maiddái golbma biila vuollái báhcán ealli. Meahcástuvvon albasiin 99 ledje dakkárat, mat ledje goddojuvvon náli dikšuma dihte ja 70 fas dakkára, maid ledje goddán daid dagahan vahágiid dihte. Eatnašat ledje goddojuvvon juovlaja guovvamánus. Varrásat borret bohccuid ja nji??elasat njoammiliid Dutkamuša mielde albasa váldobiebmun boazodoalloguovllus dálvit leat njoammilat. Njoammila ma??á dábálamosat šlájat leat bohccot ja eanalottit. ?ájánasain gávdne maiddái eará šlájaid, dego riebaniid ja ruigguid, muhto daid oassi biepmus lei uhcci. Bohtosiid vuo?ul sáhttá dadjat, ahte varrása ja nji??elasa biepmogeavaheamis leat ?ielga erohusat. Varrásat geavahit biebmun eanet bohccuid go nji??elasat: Varrása biepmus masá bealli lei bohccos, go fas nji??elasa biepmus vi?át oassi lei bohccos. Dan sadjái nji??elas geavahii njoammiliid badjel beannot geardde eanet go varris. Albbas?ájánasat bohte eanaš Nuorta-Lappis Salla guovllus, boazodoalloguovllu máttaoasis Hyrynsalmis ja Máttaoarje-Lappis Tervolas. Sallas goddojuvvon albasat ledje geavahan eanemusat biebmun bohcco, go daid veardidii eará guovlluid albasiidda. Albbas?ájánasat analyserejuvvojedje Taivalkoski Luondduriggodatguovddáža stuorra boraspire laboratorias. Dutkamušas dutke albasiid ?oavjeja ?oalle?ájánasaid. Sierralobiid geavaheapmi lihkosmuvvan Jus stuorra boraspire dagaha stuorra ekonomalaš vahágiid, de dalle sáhttet mie?ihit vahágiid dihte sierra bivdolobiid. Sierra bivdolobiid ledje dutkanmateriála mielde ?ujuhan ráves elliide (86%). Varrásat ledje 39 ja nji??elasat 31. Vahágiid vuo?ul bivdojuvvon albasiid ?oavjeja ?oalle?ájánasain gávdnui vehá eanet boazu, go daid albasiin, mat ledje bivdojuvvon náli dikšuma. Dán vuo?ul sáhttá dadjat, ahte mie?ihuvvon sierralobiid geavaheapmi lea ná lihkosmuvvan. Bohtosiid vuo?ul sáhttá boahtte áiggis buoridit albbaslobiid ?ujuheami ja dikšunplánema. Oahppo?ájánasa sáhttá lohkat neahtta?ujuhusas: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120718834 VILLE VIITANEN Boazodoalloguovllu albasiid dálvebiebmovierut leat ?ielggaduvvon M at ti Su o pa jä rv i, Va st av al o Afrihká ja Eurásia bárpmo?áhcelottiid suodjaleami guoski soahpamuša nappo AEWA oassebeliid 6. ?oahkkin ordnejuvvui soahpamuša 20-jagiávvudoaluid dihte. ?oahkkima dahkan mearrádusat váikkuhit maiddái Suomas ássi ?áhcelottiid meahcásteapmái. ?uonjá, Anser fabalis fabalis, (sg. Taigametsähanhi) dikšunplána dohkkehuvvui, nuba ?uotnjága meahcásteapmi sáhttá joatkašuvvat maiddái boahtteáiggis. ARTO MARJAKANGAS ja MIKKO ALHAINEN , Suoma fuo??oguovddáš Suoma aktiivvalašvuohta gájui ?uotnjátbivddu IN TE RN AT IO N A L IN ST IT U TE FO R SU ST A IN A BL E D EV EL O PM EN T Arto Marjakangas buvttii ovdan ?uotnjágiid dikšunplána AEWA oassebeliid ?oahkkimis Bonn-gávpogis. lll ?uonjá dikšunplána dohkkeheapmi lea dehálaš, dasgo ?uonjá lea Suomas árvvus adnojuvvon fuo??o?áhceloddi, ja Suoma fuo??oguovddáš jo?ihii dikšunplána válmmaštallama. Plána dohkkeheapmi ii ovdánan váttisvuo?aid haga, dasgo okta ?uonjá bárpmuriikkain evttohii unnimustá vi?a jagi dievaslaš bivdogildosa ?uotnjágii ja dikšunplána ma?ideami golmma jagiin. Formála lasáhus plánii dáhkidii goittotge dan, ahte dikšunplána besset ollašuhttigoahtit riikkaidgaskasaš bargojoavkku geah?u vuolde. ?uotnjágiid náli dikšuma dáfus o??a ášši lea vejolašvuohta válmmaštallat Eurohpá ?uonjánáli divššu ja bistevaš meahcásteami doaibmaprográmma. Vuosttas muttus váldojuvvošii vuhtii ?uonjá, Anser fabalis fabalis ja oanehisnjunne?uonjá, maidda leat dahkkojuvvon riikkaidgaskasaš dikšunplánat ja vilgesnier ?uonjá ja ránes?uonjá, maidda dahkkojuvvojit náliid dikšunplánat. Oassebeliid ?oahkkin dohkkehii maiddái o?asmahttojuvvon rávvagiid bárpmu?áhcelottiid meahcásteapmái. Rávvagiin earet eará movttiidahttet heivehit meahcásteapmi muddema vuogáiduvvama vuo?ul.
Metsästäjä 1 l 2016 l 63 Meahcásteaddjit leat dehálaš oassi beaktilis luonddugáhttema lll Suoma fuo??oguovddáš válmmaštalai ?av??a áigge luonddugáhttenja luonddudikšunstrategiijas. Strategiija ulbmilin lea buoridit fuo??odoalu sajádaga luonddugáhttenguovlluid divššus ja ?almmustahttit dan barggu, man meahcásteaddjit ja eanaoamasteaddjit barget luonddu buorrin. Suomas leat dávjá jurddašan ahte, meahcásteami ja luonddugáhttema ulbmilat leat vuostálágaid, ja dábála??at meahcásteapmi lea gildojuvvon luonddugáhttenguovlluin. Eará sajiin dákkár jurddašeapmi gullá vássán áigái, ja luonddugáhttenguovlluid dikšotge ovttasrá?iid meahcásteddjiiguin. Ovttasbargu lea vealtameahttun, dasgo ovdamearkka dihte ?áhcelottiid leat váttis suodjalit, jus lodde?áziid lahkosis leat ollu neahtebeatnagat ja mi?kkat. Luonddu dikšun eanaja vuovdedoalu oassin lea dehálaš oasis dalle, go lasihit luonddu má?ggabealatvuo?a. Eanaja meahccedoalu viidodagat leat stuorrát, nuba daid oktavuo?as ollašuhttojuvvon fuo??odivššuin ja eallinbirrasiid ovddešláganin ordnemis lea dehálaš rolla. Bistevaš meahcásteapmi vuo??uduvvá fuo??onáliid buresbirgejupmái, ja dan galgá dorvvastit beaktilit guhkes áigái. Má?gga fuo??u nálli leat hedjonan dan dihte go olmmoš goaridan daid eallinbirrasiid. Buoret luonddudillái beassamis dehálaš lea duovdagiid dásis ollašuhttojuvvon váikkuheaddji ja sierra báikkiide ?ujuhuvvo iežaslágan luonddudikšunja gáhtten. Das sáhttá earuhit golbma elemeantta: luonddudikšun eanaja vuovdedoalu oassin, aktiivvalaš fuo??odikšun ja ovddešláganin ordnen ja árbevirolaš luonddugáhttenguovlluid dikšun. Suoma fuo??oguovddáš bargá o??a strategiijain iežas oasi luonddugáhttemis ja sávvá dainna vugiin, ahte fuo??oveaga bargu luonddudikšumis adnojuvvošii eanet árvvus. Eanaoamasteaddjit, geat meahcástit, oamastit measta beali Suoma priváhtaeatnamiin. Jus sin ožžot ?atnasit ja oassálastit beaktilabbot eallinbirrasiid dikšumii oassin eanaja vuovdedoalu, de váikkuhusat gal oidnojit Suoma luonddus. Oassin dán strategiija Suoma fuo??oguovddáš lea buvttadan meahcástanvuoigatvuo?a hálddašeddjiide diehtopakeahta, man ulbmil lea oažžut sin oassálastit luonddugáhttenguovlluid geavaheami ja divššu guoski gullandilálašvuo?aide, maid ordnejit boahttevaš jagiid áigge. JARKKO NURMI Boazodoalloguovllu albasii JU H A SI EK KI N EN
H U I P P U M E R K K I M M E Lapua ® ja Vihtavuori osta yhdessä edullisemmin! Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Ostaessasi • 1000 kpl Lapua®-luoteja tai Lapua®-hylsyjä ja • 2 kg Vihtavuori Premium -jälleenlatausruutia, tarjoamme edullisemman ruutikilon puoleen hintaan! *) *) Suositusvähittäishinnasta. Tarjous on voimassa 31.3.2016 saakka. -50 % Nordis Oy Lapua ja Vihtavuori Metsästäjä nro1 2016_210x297mm.indd 1 10.12.2015 14:33:58