• M et sä st äj ä 1 l 2018 Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi kokoukseen! Vihtavuori Metsästäjä 2018 210x2267 Reload N565 conv2.indd 1 29.12.2017 15:30:32 2017 11 000 tehtävää 23 000 vapaaehtoista 43 000 työtuntia
• 2 l Metsästäjä 1 l 2018 Metsästäjä -lehti Nro 1/2018 67. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 16.3.2018. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2018/Met18_01 Kansikuva: Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi
• 77 Tässä numerossa 1 l 2018 5 Pääkirjoitus: Tulevaisuuden riistanhoitoyhdistys 6 Riistanhoitoyhdistysten kehittäminen turvaa vapaaehtoistyön 8 Kolme vuotta yhteistä taivalta Savonlinnassa 10 Ministeriön palsta: Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisellä resurssit koulutuksiin ja kouluyhteistyöhön 12 SRVA tuottaa nyt myös tietoa 16 EU valmistelee rajoituksia lyijyn käyttöön 18 Pienpetojen kyttäämisen taktiikka 22 Minkki ja näätä – talvisaalista hetitappavilla raudoilla 24 Katselukiikarit metsästyksessä 27 Puheenjohtajan palsta: Haastavia kelejä ja tuoreita tutkimustuloksia 28 Villisika – seurat yhteistyössä kannanseurantaan ja metsästykseen 30 RIISTAN VUOKSI –kilpailulle jatkoaika! 32 Juliste: Riistanhoitoyhdistys tekee arvokasta työtä 34 Sertifiointi turvaa riistan elinympäristöjä 36 Genetiikkaa susiseurantaan 38 MetsäpeuraLIFE-hanke etenee vauhdilla 40 Hirven ikärakenneseuranta 42 Hirvieläinsaaliin arvo osa 2 Riistan elämysarvon muuttaminen tuloksi 44 Metsästyksen terveysja hyvinvointivaikutukset 46 Seniorijahti Metsästyskin voi olla yleisölaji 48 Metsästysseuran myymät jahdit ja verotus 50 Metsästysseuratutkimus 2017, osa 3: Metsästyksen säätely metsästysseuroissa 52 Riista taiteessa: Von Wrightien suurnäyttely Ateneumissa 54 RHY-vuosikokoukset 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Susi 77 Eräilmoitukset 78 Áigeguovdilis ságat sámegillii 6 Riistanhoitoyhdistysten kehittäminen turvaa vapaaehtoistyön 16 EU valmistelee rajoituksia lyijyn käyttöön Metsästäjä 1 l 2018 l 3 28 Villisika – seurat yhteistyössä kannanseurantaan ja metsästykseen 38 MetsäpeuraLIFE-hanke etenee vauhdilla
• VALIO-VILKKUVALO KAUPAN PÄÄLLE! Valio-koiranruokasäkin tilaajalle 129 90 129 90 LAADUKAS! 95,95,PAKKASIIN! 26 90 26 90 ALK. / 15 KG VALIO-PENTUPAKETTI KASVATTAJILLE! Kun tilaat 3 x 15 kg säkkiä saat 15 KG KAUPAN PÄÄLLE! TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–18, la 10–15 JÄMPTI ERISTETTY KOIRANKOPPI Huippusuosittu, lämpöeristetty koppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. KOIRANKOPIN LÄMMITIN Teho 200W, suojattu rakenne – pinta lämpenee max. 45°C asti. Lämpötilaa voi säätää portaattomasti. 81 80 81 80 Yht. 60 kg € € 699,699,3 ERI VÄRIÄ! JÄMPTI LÄMMITETTÄVÄ JUOMAKUPPI Pitää koiran juomaveden sulana. Ruostumatonta terästä. Tilavuus 2,8 l. 1 etutuote/tilaus. Arvo 9,90€ Valio-vilkkuvalo takaa lemmikin näkyvyyden pimeällä! Kirkas vilkkuvalo näkyy kauas ja valon voi säätää jatkuvaksi tai vilkkumaan hitaasti tai nopeasti. Saatavana on neljä väriä: punainen, sininen, vihreä ja oranssi. PIENI ERÄ NOPEILLE! heti varastosta Kaupan päälle lämpömittari asennettuna! sis. rahdin PEHMUSTI KUIVIKE Materiaalina kuusipuukuitu. Pitää kopin kuivana ja raikkaana. Kotimainen. Ta rj ou ks et vo im as sa 4. 2. 20 18 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. RUTI-REX KUIVIKE Luonnollinen mäntykuitupehmuste koirankoppiin. Kotimainen. OSTA 2 – MAKSA VAIN 44,90€ VOITA KOTIMAINEN SUOMI-KOIRATARHA! » Katso lisää ja osallistu arvontaan koiravaruste.fi Suome? mestari? Valitse Valio Puppy, Valio Puriste Puppy tai Valio Puppy Large Breed -pentupaketti. Erikseen ostettuna 177,20€ 45 kg 3 x 15 kg 15 kg 5 x 3 kg + Ilmainen toimitus! 24 90 24 90 24 90 24 90 ILMAINEN TOIMITUS JA ROKKAKANAMAKKARA KAUPAN PÄÄLLE! Vähintään kahden Rokka-koiranruokasäkin tilaajalle Etutuotteen arvo 2,90€ € € 29 50 29 50 ALK. / 15 KG
• R iistanhoitomaksun korotus toi mukanaan uuden, joskin aiemmilta vuosilta tutun painopisteen työhömme. Riistanhoitoyhdistysten tulevaisuus huolettaa niin kentällä kuin maaja metsätalousministeriössä. Riistanhoitoyhdistykset ovat vuosikymmeniä muodostaneet selkärangan monien riistaan ja metsästykseen liittyvien asioiden hoidossa. Nyt on alettu kysyä, onko aika ajamassa ohi tästä riistatalouden kulmakivestä. Kyllä ja ei – riistanhoitoyhdistyksissä hoidetaan vapaaehtoispohjalta metsästyksen ja yhteiskunnan kannalta välttämättömiä ja usein viranomaisluonteisia tehtäviä. Monet pienetkin yhdistykset pystyvät yhä tähän. Kiitos kuuluu aktiivisille ja omaa työtään säästämättömille toiminnanohjaajille, hallituksille ja muille aktiivisille vapaaehtoisille. On kuitenkin perusteltua kysyä, pystymmekö jatkamaan tällä rakenteella tulevat vuosikymmenet? Sukupolvenvaihdos näyttää vielä nyt suurimmaksi osaksi onnistuvan, mutta samalla meidän olisi pystyttävä ennustamaan onnistuuko se seuraavalla kierroksella 10 15 vuoden kuluttua. Jos tästä ei ole varmuutta, silloin olisi yhdessä keksittävä miten varmistamme toiminnan pitkässä juoksussa eteenpäin. Vapaaehtoistyön säilyttäminen tulee olemaan jatkossakin elintärkeää. Mutta jos vapaaehtoisia ei enää joka kulmalle riitä korvaamaan harmaantuvia aktiiveja, asiaa täytyy miettiä uusista näkökulmista. Tämä on tehtävä nyt, kun organisaatiomme vielä on toimiva ja voimissaan. Työmme painopistettä on siis muutettava riistanhoitoyhdistysten hoitaman työn tulevaisuuden varmistavaan suuntaan. Millaisia tulevaisuudessa tarvittavat ratkaisut sitten ovat? Riippuu varmasti siitä missä päin maata olemme ja millainen vapaaehtoistyön perinne ja metsästäjäkunta alueella on. Vaihtoehtoja pitää nyt miettiä porukalla. Ministeriö kohdentaa rahoitusta riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisten yhdistymisten vauhdittamiseksi. Yhdistyminen on yksi hyvä tie ja sitä kannattaa harkita siellä missä isommasta kokonaisuudesta koetaan saatavan hyötyä ja turvaa tulevaisuuteen. Samalla on kuitenkin pystyttävä säilyttämään riittävä paikallistuntemus ja ennen kaikkea paikalliset vapaaehtoiset. Tässäpä meille riittää pähkinää purtavaksi. On tärkeää nostaa asia keskusteluun ja miettiä, miten toiminta voidaan taata tulevina vuosikymmeninä. Täältä kirjoituspöydän takaa emme varmasti osaa hahmotella kaikkia eteen tulevia ongelmia ja mahdollisia hyviä ratkaisuja. Se on tehtävä paikallisesti ja meidän tehtävämme riistakeskuksessa on sitten tukea hyväksi osoittautuvia toimintamalleja parhaamme mukaan. Tärkeintä on, että metsästäjät ottavat itse tulevaisuutensa miettimisen ja riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämisen tehtäväkseen. Tulevaisuuden riistanhoitoyhdistys JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 1 l 2018 l 5
• 6 l Metsästäjä 1 l 2018 MIRJA RANTALA Riistanhoitoyhdistysten kehittäminen turvaa vapaaehtoistyön Valtakunnallinen riistaneuvosto pitää riistanhoitoyhdistysten elinvoimaisuuden turvaamista tärkeänä. Ne ovat vapaaehtoiskentän ydin, jota ilman riista-alan yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä on mahdotonta hoitaa. V iime vuoden elokuussa toimikautensa aloittanut valtakunnallinen riistaneuvosto kokoontui toisen kerran marraskuussa Helsingissä. Asialistan tärkeimpänä aiheena oli riistanhoitoyhdistyskentän tukeminen ja kehittäminen. Riistaneuvoston jäsenet olivat hyvin yksimielisiä riista-alan tulevista haasteista. Metsästäjien määrä on laskussa. Uusia nuoria harrastajia on saatava mukaan, jos alalle tärkeä vapaaehtoistyö halutaan turvata myös tulevina vuosina. Riistaneuvoston jäsenet korostivat, että nyt on aika ryhtyä toimeen. Avainasemassa ovat riistanhoitoyhdistykset, jotka tarvitsevat muun riistahallinnon tukea. Yhdistyminen toi taloudellista vakautta Pohjanmaalla yhdistyskentän muutos on jo alkanut Nurmon ja Seinäjoen riistanhoitoyhdistysten yhdistymisellä Lakeuden riistanhoitoyhdistykseksi. Kokouksessa asiantuntijapuheenvuoron pitäneen Lakeuden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Rinta-Nikkolan mukaan yhdistymisellä poistettiin päällekkäisiä hallinnollisia tehtäviä ja turvattiin yhdistyksen taloustilanne. Jäsenten näköLakeuden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Rinta-Nikkola.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 7 kulmasta yhdistyminen ei ole muuttanut juuri mitään. Suurin muutos näkyy hallintoja toiminnanohjauskuluissa, joihin on tullut huomattavaa säästöä. –Saatiin yhdet paperit vähemmäksi. Talous on hyvällä mallilla. Tämä mahdollistaa metsästäjien paremman tukemisen. Jäsenille yhdistyminen ei juuri näy, sillä lähipalvelut on yhdistymisen jälkeen onnistuttu säilyttämään. Muun muassa ampumakokeet järjestetään kuten ennenkin, Rinta-Nikkola summasi. Uudistus tarjoaa mahdollisuuksia Riistaneuvostossa Rannikko-Pohjanmaata edustavan Mathias Lindströmin mielestä riistanhoitoyhdistysten yhdistymisissä on paljon mahdollisuuksia. Hänen mielestään nykyistä suuremmat yhdistykset voivat olla enemmän läsnä kentällä, kun vapaaehtoisten aikaa pakollisiin viranomaistehtäviin kuluu vähemmän. –Ei saa jäädä vanhaan kiinni. Meidän vapaaehtoistoimintamme on ainutlaatuista. Sen jatkuvuudesta on pidettävä huolta, Lindström korosti. Lindström uskoo vahvojen riistanhoitoyhdistysten mahdollistavan paljon uutta. Nykyistä suurempien yhdistysten myötä osatai kokopäiväiset toiminnanohjaajat tuovat lisää riistahallinnon resursseja kentälle. –Tässä on mahdollisuus lisätä riista-alan yhteiskunnallista merkittävyyttä ja näkyvyyttä. Tehdään tiettäväksi, että metsästäjät tekevät tärkeää työtä. Esimerkiksi hanketoiminnan kautta voidaan saada resursseja, aktiivisuutta ja näkyvyyttä paikalliseen toimintaan, Lindström visioi. Nuoret pitävät toiminnan elävänä Moni riistaneuvoston jäsen kantoi huolta vapaaehtoistoiminnan säilymisestä. Suomen luonnonsuojeluliiton edustaja Vesa Luhta näki riistanhoitoyhdistysten yhdistymisen mahdollisuutena säilyttää toiminta vireänä myös tulevaisuudessa. Luhdan mukaan toiminta saadaan eläväksi, kun mukana on nuoria, käteviä ihmisiä. –Huonosti toimivaa riistanhoitoyhdistystä ei kaipaa kukaan, hän kiteytti. Luhta kertoi Suomen luonnonsuojeluliiton paikallistoiminnassa olevan samoja haasteita kuin riistanhoitoyhdistyksissä. Etenkin syrjäisillä alueilla on vaikea löytää toimintaan uusia nuoria. –Tämä koskettaa kaikkea yhdistystoimintaa, hän arvioi. Vapaaehtoiseen yhdistymiseen tukea Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen oli huolissaan paitsi nuorten määrästä myös metsästäjien ja metsästyksen asemasta yhteiskunnassa. –Meitä on noin kolmesataatuhatta. Se on paljon, mutta koko yhteiskunnassa olemme aika pieni joukko. Mitä vahvempi ja isompi olet, sen vaikuttavampi olet, hän linjasi. Kokouksen kirjauksen mukaan valtakunnallinen riistaneuvosto pitää tärkeänä, että riistanhoitoyhdistysten halukkuutta yhdistyä selvitetään ja mahdollisia yhdistymishankkeita tuetaan koko yhdistymisprosessiin ajan. AN N E TU RU N EN Valtakunnallinen riistaneuvosto l Strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu sen valmisteluun. l Neuvostossa on edustaja kultakin Suomen riistakeskuksen toiminta-alueelta ja riista-alalle tärkeistä sidosryhmistä. l Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajana toimii Juhani Kukkonen. Riistanhoitoyhdistysten tekemä nuorisotyö on tärkeää. Sillä turvataan metsästyksen jatkuvuus tulevina vuosikymmeninä. Helsingin riistanhoitoyhdistys osallistui keväällä 2017 pääkaupunkiseudun seitsemäsluokkalaisille järjestettyyn erätaitokilpailuun.
• 8 l Metsästäjä 1 l 2018 PETRI VARTIAINEN , Suomen riistakeskus Kolme vuotta yhteistä taivalta Savonlinnassa ”Mikä yhdistyminen?”, tulee kysymys savonlinnalaisen hirviseurueen taukotulilla, kun utelen miten yhdistyminen on vaikuttanut metsästäjien arkeen. Näinhän muutosten tulisi mennä, hirvipassissa istujan silmiin hallinnollisten kuvioiden muuttumisen ei tarvitse näkyä. S avonlinnan ja Punkaharjun riistanhoitoyhdistysten yhteiselle tielle ensimmäiset askeleet otettiin jo vuonna 2003. Silloiset toiminnanohjaajat pohtivat, olisivatko useamman yhdistyksen asiat hoidettavissa yhden toiminnanohjaajan voimin. Tähän aika ei ollut vielä kypsä, mutta ajatus yhteistoiminnan kehittämisestä iti ja alkoi yhteistyö metsästäjätutkintoon valmentavan koulutuksen järjestämisessä. Riistanhoitoyhdistysten rajat tarkastettiin ja vahvistettiin vuoden 2011 riistahallintolain myötä, jolloin riistanhoitoyhdistyksen alue määriteltiin yhden tai useamman kunnan mukaiseksi. Kuntarajoista sai poiketa erityisestä syystä. Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen kutsumana kaupungin ja siihen rajautuvien kuntien yhdistykset kokoontuivat pohtimaan mahdollisuuksia suuremman yhdistyksen muodostamisesta. Kuten aiemminkin kiinnostusta oli suuremman alueen toiminnanohjauksesta yhden toiminnanohjaajan voimin. –Neuvotteluissa nousi esiin kysymys muun muassa omien ampumaratojen kohtalosta – pelättiin vain isompien ratojen säilyvän. Myös hirvilupiin vaikuttamisen mahdollisuuden pieneneminen oli pelon aiheena, muistelee Savonlinnan pitkäaikainen toiminnanohjaaja Esa Hinkkanen. Yhdeksästä neuvottelussa mukana olAmpumakokeet ja harjoittelumahdollisuudet ovat tärkeäksi koettuja riistanhoitoyhdistyksen tarjoamia paikallistason palveluita. leesta riistanhoitoyhdistyksestä yhteinen sävel löytyi Savonlinnan ja Punkaharjun välille. Erillinen yhdistymiskokous 29.10.2013 vahvisti uuden yhdistyksen synnyn 2014 alkaen. Ampumaradat säilyivät –Tavoitteena oli alusta alkaen säilyttää uuden yhdistyksen alueella toimivat radat. Tavoite vastaa mielestämme riistanhoitoyhdistyksen tehtävää ampumakokeiden järjestämisestä ja harjoitusmahdollisuuksien tarjoamisesta jäsenistölleen, summaa Hinkkanen. Ampumaratojen osalta esimerkiksi ympäristölupaprosessi on tänä päivänä haasteellinen ja joskus ylivoimaisen kallis tehtävä pienelle riistanhoitoyhdistykselle. Kunnan ympäristö
• Metsästäjä 1 l 2018 l 9 viranomaiselle yksi riistanhoitoyhdistys neuvottelupöydässä lienee viittä yhdistystä mieluisampi vaihtoehto. Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen alueella on kaksi isompaa ampumarataa ja kaksi pienempää seurojen hallinnoimaa rataa. Tutkintokoulutus yhdessä paikassa Tutkintokoulutukset ovat jatkuneet entiseen tapaan. Savonlinnan alueella järjestetään vuosittain yksi kurssi. Tutkintotilaisuuksia on 8 – 11 kappaletta tarpeen mukaan. Suurin osa tilaisuuksista on Savonlinnassa, Punkaharjulla järjestetään yksi tilaisuus läheisyysperiaatteen mukaisesti. Hallituspaikat ja tärkeä hirvi Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa on kahdeksan jäsentä. Yhdistymisneuvotteluissa sovittiin, että entisen Punkaharjun riistanhoitoyhdistyksen alueelta ensi vaiheessa hallitukseen tulee kolme jäsentä. Tästä on pidetty kiinni. Vuosikokoukset järjestetään vuorovuosin kummankin alueella. Yhdistymisneuvottelujen aikaan riistanhoitoyhdistysten hallitus antoi lausunnon hirviluvista. –Lausunnonantajan rooli koettiin vahvana ja yhdistymisen myötä pelättiin menetettävän vaikutusmahdollisuus. Tämä saattoi vaikuttaa, etteivät kaikki alussa neuvotteluissa mukana olleet lähteneet yhdistymispolulle, muistelee Hinkkanen. –Ehkä tulevia neuvotteluita helpottaa Yhdistymisprojektin Savonlinnassa vetänyt Hinkkanen neuvoo yhteiselle polulle lähteviä: –Miettikää kaikki mahdolliset ja mahdottomat asiat huolella etukäteen, sopikaa yhdessä miten asiat hoidetaan ja näin myös toimikaa. Tulevia aikoja ajatellen yhdistymiset varmasti kannattavat. Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hanke Vuonna 2018: Selvitetään riistanhoitoyhdistysten yhdistymishalukkuutta Tuetaan yhdistyksiä yhdistymisneuvotteluissa Tuetaan yhdistyksiä yhdistymisprosesseissa se, että hirviasiassa riistanhoitoyhdistyksen lausunto jäi kokonaan pois ja vaikuttaminen tapahtuu verotussuunnittelun kautta. Vaikka suunnittelussa käytetäänkin tutkimuksen tuottamaa tietoa, riistanhoitoyhdistyksellä on edelleen tärkeä rooli paikallisen asiantuntemuksen esiintuojana esimerkiksi tiestöstä tai hirvien talvialueista johtuvien painotusten suhteen. Kannattiko? –Savonlinnan riistanhoitoyhdistys olisi selvinnyt ilman yhdistymistäkin, mutta mitään huonoa yhdistyminen ei tuonut, paukauttaa Hinkkanen. Punkaharjun haasteet toiminnanohjauksen suhteen ja samaan kaupunkiin kuuluminen olivat suurimmat pontimet yhteiseen tiehen. Hankaluudet löytää uusia toiminnanohjaajia ja riistahallintolain mukainen yksi yhteinen kunta yhdessä ampumarata-asioiden kanssa lienevät syynä yhdistymistavoitteeseen asiaa tällä hetkellä pohtivilla riistanhoitoyhdistyksilläkin. Savonlinnan rhy 2016 Jäsenmäärä 1514 Pinta-ala 129 000 ha, lisäksi vettä noin 80 000 ha Metsästysseuroja 19 ja -seurueita 36 Ampumakoetilaisuuksia 12, joissa 256 koesuoritusta Yksi metsästäjätutkintokoulutus, jossa 19 osallistujaa Tutkintotilaisuuksia 11, joissa 99 koesuoritusta SRVA tapahtumia 24 kpl, joista kolme suurpetotilannetta ”Vuosien mittainen keskusteluiden ja neuvotteluiden polku johti Savonlinnassa toimivaan lopputulokseen. Nyt liikkeelle lähteville riistanhoitoyhdistyksille on apuna meillä kokeiltu toimintamalli.”, myhäilee Esa Hinkkanen.
• O lemme tottuneet iloitsemaan, että Suomessa on yli 300 000 metsästäjää. Viimeisen parin vuoden aikana metsästäjien määrä on kääntynyt laskuun. Ennusteen mukaan pudotaan alle 250 000:teen jo vuoteen 2040 mennessä. Metsästäjien väheneminen vie kaupungistumisen kanssa metsästäjät ja riistahallinnon uuteen tilanteeseen. Yhdessä vuodessa sitä tuskin omassa lähipiirissä huomaakaan, mutta kansakunnan tasolla rivien harveneminen etenee vääjäämättä. Nykymenolla edessä on hitaan näivettymisen tie. Metsästys kuitenkin kiinnostaa nuoria ja entistä enemmän naisia. Riistakonsernin tavoitteena on, että edistämme mahdollisuuksia ihmisten luontosuhteen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Metsästys on ihmisen luontosuhteen ytimessä. Kaikista ei tarvitse tulla metsästäjiä, mutta kaikille nuorille olisi saatava tietoa positiivinen kokemus, mitä on eettinen ja vastuullinen metsästys ja riistanhoito. Se luo hyvinvointia. Vuonna 2016 oman ilmoituksensa mukaan peräti 196 riistanhoitoyhdistystä (66 %) ei järjestänyt lainkaan tilaisuuksia kouluille ja oppilaitoksille. Riistanhoitoyhdistysten kehittämistä on selvitetty huolellisesti Suomen riistakeskuksen hankkeessa vuosina 2015 ja 2016. Alueellisten riistaneuvostojen puheenjohtajat osallistuivat perusteelliseen riistanhoitoyhdistysten vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien analyysiin. Riistanhoitoyhdistyksien vapaaehtoisten yhdistymisten avulla hallintoa voidaan keventää niin, että vapaaehtoistyö suunnataan hallinnollisen taakan pyörityksen sijaan ydintehtäviin, kuten koulutuksiin ja kouluyhteistyöhön. Riistanhoitoyhdistysten rahoitusta uudistettaessa kävimme paljon keskustelua. Kutsuimme riistanhoitoyhdistykset työpajoihin. Omilla työpajatauluillani kävin keskustelua 154 riistanhoitoyhdistyksen edustajan kanssa. Minulle tuli näistä keskusteluista hyvä mieli: tapasin paljon innostuneita ihmisiä, jotka haluavat edistää riista-asioita! Osalle riistanhoitoyhdistyksistä on kuitenkin ollut jo vaikea löytää toiminnanohjaajaa. Saimme paljon ajatuksia myös sähköisestä kyselystä. Riistanhoitoyhdistyksien itsensä taholta esitettiin jopa jyrkkäsanaisiakin vaatimuksia uudistuksiksi, esimerkiksi näinkin: ”Nykyisenkaltaisten riistanhoitoyhdistysten aika on ohi. Mikäli nykyisenkaltaisia yhdistyksiä aiotaan vastaisuudessa ylläpitää, ainoa vaihtoehto on maksaa toiminnanohjaajille palkkaa tehdyn työn mukaisesti järkevillä työajoilla. Riistanhoitoyhdistysten määrän täytyy myös radikaalisti vähentyä. Riistanhoitoyhdistysten hallituksissa istuu voimakas muutosvastarinta, jonka ajatusmaailma on menneiltä ajoilta. Ainut vaihtoehto järkevöittää riistahallintoa on tehdä iso remontti ylhäältä käsin.” Monet esitykset olivat vapaaehtoisessa ja kannustavassa hengessä rakentavia: ”Toivoisin myös kannustinta yhdistysten liittämiseen.” Haluamme nyt kuunnella tätä riistanhoitoyhdistysten omaa ääntä ja Suomen riistakeskus alkaa tukea ja kannustaa riistanhoitoyhdistyksiä vapaaehtoiseen yhdistymiseen. Tämä edellyttää kuitenkin uusien toimintamallien kehittämistä, jolla paikallinen asiantuntemus ja tiedonkulku suuren RHY:n sisällä hallitustyöskentelyssä ja muissa julkisissa hallintotehtävissä turvataan. Yhdistynyt riistanhoitoyhdistys voisi edelleen toimia vanhojen yhdistysten mukaisina osa-alueina, joilla toiminnanohjaajat voisivat jatkaa alueen vapaaehtoistyön ohjaajina kuitenkin paperityöt ja hallinnolliset tehtävät tehtäisiin vain kertaalleen suuremmalla alueella. Sama malli ei kuitenkaan välttämättä toimi kaikkialla, joten nyt on sallittava myös kehittää erilaisia malleja palveluiden varmistamiseksi. Parasta vapaaehtoisessa yhdistymisessä on, että sillä tavalla riistanhoitoyhdistykset voivat löytää itse oikean toimintamallin muuttuneisiin olosuhteisiin. Helmikuussa riistanhoitoyhdistysten vuosikokouksissa on aika keskustella, minkälaisia palveluita oma riistanhoitoyhdistys järjestää. Kannustankin jokaista riistanhoitoyhdistyksen jäsentä osallistumaan oman yhdistyksen kokoukseen ja ottamaan selvää, miten riistanhoitoyhdistyksessäsi järjestetään esimerkiksi koulutukset ja kouluyhteistyö? Se on mitä suurimmassa määrin eettisen ja vastuullisen metsästäjän velvollisuus. Olisiko naapuriyhdistysten kanssa tehtävässä yhteistyössä ja vapaaehtoisessa yhdistymisessä mahdollisuus keventää hallinnollista taakkaa? Näin myös tulevat sukupolvet saisivat mahdollisuuden pitää yllä luontosuhdettaan metsästyksen ja riistanhoidon kautta! Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisellä resurssit koulutuksiin ja kouluyhteistyöhön Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN ylitarkastaja maaja metsätalousministeriö Metsästäjä 1 l 2018 l 10 SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi Sakon suunnitteleman komposiittitukin Soft Touch -otepinnat takaavat tukevan otteen huonommillakin keleillä. Näyttävä uritettu piippu tulee 15x1 -vaimenninkierteellä. Sako Wild Boar -kivääri on vaativan metsästäjän työkalu niin ajokuin kyttäysjahteihin. Varsin kompaktin koonsa puolesta se on suunniteltu monipuoliseksi aseeksi joka palvelee metsästäjiä ikään, kokoon tai maastoon katsomatta. 1990 € SUOSITUSHINTA
• SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi Sakon suunnitteleman komposiittitukin Soft Touch -otepinnat takaavat tukevan otteen huonommillakin keleillä. Näyttävä uritettu piippu tulee 15x1 -vaimenninkierteellä. Sako Wild Boar -kivääri on vaativan metsästäjän työkalu niin ajokuin kyttäysjahteihin. Varsin kompaktin koonsa puolesta se on suunniteltu monipuoliseksi aseeksi joka palvelee metsästäjiä ikään, kokoon tai maastoon katsomatta. 1990 € SUOSITUSHINTA
• 12 l Metsästäjä 1 l 2018 REIMA LAAJA , Suomen riistakeskus SRVA tuottaa nyt myös TIETOA Suurriistavirka-aputoiminnassa (SRVA) vuosi 2017 oli tapahtumarikas. Vuoden alussa otettiin koko maan laajuisesti käyttöön Oma riista SRVA -kirjaukset, sekä vuoden kuluessa SRVAhälytyspuhelinjärjestelmä. Työn tuloksena SRVA-toimijat ovat keränneet tietopankin, jolla on paljon käyttöä elävässä elämässä. V aikka kattavuus ei olekaan vielä aivan täydellinen, se on tällä hetkellä saatavilla oleva valtakunnan paras aineisto. SRVA-tilanteiden lukumäärän lisäksi olemme saaneet tarkkaa tietoa muun muassa hirvieläinonnettomuuksien tapahtumapaikoista, käytetystä talkootyöajasta ja kuolleiden eläinten lajista, määrästä sekä sukupuolesta. Käytössämme on nyt muun muassa ensimmäistä kertaa liikenneonnettomuustilasto, jossa on eroteltuna metsäkauriit, kuusi-, metsäja valkohäntäpeurat. Aikaisemmissa valtakunnan tilastoissa nämä lajit ovat olleet yhdistettynä pienten hirvieläinten luokkaan. Hirvieläinkantojen suuruuden seurannassa onnettomuuksien määrä on yksi tärkeistä seurattavista asioista. Hyvin suoraviivaisesti yksinkertaistettuna kasvava kolarimäärä tarkoittaa kannan kasvua ja pienenevä määrä kannan vähenemistä. Kolaripaikkojen paikkatietoa voidaan nyt käyttää liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tienpitäjä voi kohdistaa riskialueille tehostettuja toimia onnettomuuksien vähentämiseksi. Metsästäjät voivat kohdentaa metsästystään näille ongelma-alueille ja navigaattorivalmistajat luoda ohjelmia joissa autoilijaa varotetaan hirvieläinkolareiden vaara-alueista. Tilastot tarkentuvat – määrät kasvavat, mikä on totuus lukujen takana? Viranomaisten tekemä hirvieläinonnettomuuksien määrän seuranta ei ole viime vuosien aikana ollut kovin luotettavalla tasolla. Tämä on tullut esiin varsinkin pienten hirvieläinten osalta. Poliisi kun ei pääsääntöisesti ole enää käynyt pienten hirvieläinten kolaripaikoilla, joten se ei ole myöskään tilastoinut kaikkia niitä omiin järjestelmiinsä. Nyt SRVA-kirjaukset ovat olleet kattavampia ja luvut osoittavat kolarimäärien kasvua. Kuinka paljon kasvukehityksessä on tilastoharhaa ja kuinka paljon todellista kannan kasvua, sen osoittaa tulevaisuus ja käytössä olevat muut kannan seurannan menetelmät.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 13 SRVA Suurriistavirka-apu toiminta (SRVA) on riistanhoitoyhdistyksille riistahallintolaissa määritelty lakisääteinen tehtävä. SRVA on vapaaehtoistoiminnan organisointia ja toiminnallista riistaeläimiin liittyvää asiantuntijapalvelua. Suomen riistakeskus kiittää kaikkia mukana olleita! Hälytyspuhelin välittää tiedon poliisilta SRVA-yhteyshenkilölle Marraskuu on perinteisesti vuoden vilkkain hirvieläinkolarikuukausi. Tilastoja kasvattaa aamuja iltahämärän ajoittuminen samaan aikaan työmatkaliikenteen kanssa. Varsinkin valkohäntäpeuran esiintymisalueen riistanhoitoyhdistyksille voi marraskuisen päivän aikana tulla useita soittoja. Viime marraskuun aikana SRVA-puheluita tuli järjestelmän kautta yhteensä 1765 kappaletta, 217 eri riistanhoitoyhdistykselle. Keskimääräinen vastausaika puheluun oli noin 30 sekuntia.
• COATS PARKATAKKI Pitkänmallinen lämmin parkatakki suojaa talven tuiskuilta. Vedenpitävä kangas tekee ryhdikkäästä takista erinomaisen jokasään vaatteen. Takissa teipatut saumat, kahteen suuntaan aukeava päävetoketju sekä runsaasti tyylikkäitä yksityiskohtia ja säätömahdollisuuksia. Taskujen sisäosat miellyttävää, nukkapintaista materiaalia. Koot: XS–2XL CHEVAK TOPPAHAALARI Mahtavan lämmin ja komea haalari talven kovimpiin keleihin ja aktiiviseen elämänmenoon. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo, teipatut saumat, pitkät ventilaatiot, neulosrannekkeet ja bootlock-lahkeensuut. Runsas taskutus: muun muassa puhelintasku touch screen -kalvolla ja varustetasku. Vyötärökiristys ja irrotettavat henkselit parantavat istuvuutta ja käytettävyyttä. Koot: 2XS–4XL. BLINDTECH SNOW LUMICAMOPUKU BlindTech Invisible™ -lumicamokuviolla varustettu puku pienriistan metsästykseen. Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Koot: 2XS-4XL SEWARD TOPPAHOUSUT Hyvin istuvat toppahousut vedenja tuulenpitävällä Rain-Stop -kalvolla. Hyvä taskutus, roisketiiviit vetoketjut ja mukavasti säätömahdollisuuksia. Tyylin viimeistelevät muotoillut polvet ja tarkoin sijoitellut heijastinosiot. Housuihin on mahdollista ostaa lisäksi Alaska-henkselit. Koot: 2XS–4XL. SEWARD TOPPATAKKI Tyylikäs toppatakki makeilla yksityiskohdilla. Sekä pintakangas että vuorikangas joustavaa ja pehmeää materiaalia. Rain-Stop -kalvo tekee takista vedenja tuulenpitävän. Roisketiiviit vetoketjut ja lycrarannekkeet. Ventilaatiot kyljissä ja hyvät säätömahdollisuudet. Koot: 2XS–4XL. KAIKKI TALVEN KOVIMMAT TARJOUKSET RETKITUKKU.FI SLIM FIT MERINO 200G ALUSKERRASTO Hengittävää, kosteutta siirtävää ja nopeasti kuivuvaa 100% merinovillaa. Istuva leikkaus. Mallit miehille ja naisille. UNUK MERINOVILLANEULE Erittäin miellyttävästä merinovillasta neulottu Alaska Unuk on erittäin laadukas ja ehdottomasti lämmin neule. Se istuu hyvin ylle ja laskeutuu mukavasti. Puolikorkea kaulus ja 1/4-pitkä vetoketju. Tummanharmaa ja metsänvihreä. Koot: XXS-4XL. SUOSITTU! 99 90 SAIMME LISÄERÄN! 89 90 TAKKI+HOUSUT 149 90 Erikseen ostettuna 189,80 SÄÄSTÄ 39,90! KATSO HINTAA! 74 95 Retkitukku-hinta 149,90 JÄTTIMENESTYS! 199 90 TUNDRA HIRVIMIEHEN TOPPAPUKU Tässä puvussa ei passissa palella! Yksityiskohdiltaan runsas Alaska Tundra hirvimiehen toppapuku on täydellinen valinta kylmiin hirvijahdin päiviin. Rain-Stop -erikoiskalvo tekee puvusta täysin vedenja tuulenpitävän. Topattu, pitkänmallinen takki ja korkeaselkäiset housut lämmittävät mukavasti. Koot: 2XS-4XL. -KUITUTÄYTE EXTRALÄMMIN JÄTTISUOSIO! 79 90 100% MERINOA! 59 90 LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevytvartinen neopreenisaapas ympärivuotiseen käyttöön. Vedenpitävä varren yläosaan asti. Hyvä istuvuus sekä kaikilla alustoilla pitävä urakuviointi. SUOSITTU! 89 90 LÄMMIN! 69 90 UUSI MALLI! 139 90 NAISTEN MALLI! 139 90 RIISTAJA VALVONTAKAMERAT Tallentavat ja lähettävät. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. BELLMAN & FLINT LUOLATUTKAT Huippusuosittu! Bellman & Flint on täysin digitaalinen vedenja iskunkestävä luolatutka. P10 POWERBANK VARAVIRTALÄHDE Tarjoaa lisävirtaa puhelimeen, tablettiin tai vaikka tutkapantaan siellä, missä verkkovirtaa ei ole saatavilla. RETKITUKKU-HINTA 49,90 Tarjoukset voimassa vähintään 12.2.2018 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. ALK. 569,ALK. 159 90 TARJOUS! 24 90 -50% -50% TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TAKKI+HOUSUT! 299 00 Erikseen ostettuina 379,80 SÄÄSTÄ 80,80! TAKKI+HOUSUT! 299 00 ARCTIC OUTPOST TALL LÄMPÖSAAPPAAT Suojaavat tehokkaasti kylmältä, jopa -40°C asti ja pitävät jalat kuivina ja lämpiminä kylminä talvikuukausina. Sisällä lämmittävä fleecevuori. ARCTIC SPORT II TALL NAISTEN LÄMPÖSAAPPAAT Pitävät jalat kuivina ja lämpiminä jopa -40°C asteen lämpötiloissa. TERMO++ LÄMPÖSAAPAS -60°C Erittäin kylmiin olosuhteisiin. Näissä saappaissa jalkasi pysyvät lämpiminä jopa -60°C pakkasilla. Asekaapin ostajalle asekaappivalo kaupan päälle! Arvo 19,90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA!
• COATS PARKATAKKI Pitkänmallinen lämmin parkatakki suojaa talven tuiskuilta. Vedenpitävä kangas tekee ryhdikkäästä takista erinomaisen jokasään vaatteen. Takissa teipatut saumat, kahteen suuntaan aukeava päävetoketju sekä runsaasti tyylikkäitä yksityiskohtia ja säätömahdollisuuksia. Taskujen sisäosat miellyttävää, nukkapintaista materiaalia. Koot: XS–2XL CHEVAK TOPPAHAALARI Mahtavan lämmin ja komea haalari talven kovimpiin keleihin ja aktiiviseen elämänmenoon. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo, teipatut saumat, pitkät ventilaatiot, neulosrannekkeet ja bootlock-lahkeensuut. Runsas taskutus: muun muassa puhelintasku touch screen -kalvolla ja varustetasku. Vyötärökiristys ja irrotettavat henkselit parantavat istuvuutta ja käytettävyyttä. Koot: 2XS–4XL. BLINDTECH SNOW LUMICAMOPUKU BlindTech Invisible™ -lumicamokuviolla varustettu puku pienriistan metsästykseen. Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Koot: 2XS-4XL SEWARD TOPPAHOUSUT Hyvin istuvat toppahousut vedenja tuulenpitävällä Rain-Stop -kalvolla. Hyvä taskutus, roisketiiviit vetoketjut ja mukavasti säätömahdollisuuksia. Tyylin viimeistelevät muotoillut polvet ja tarkoin sijoitellut heijastinosiot. Housuihin on mahdollista ostaa lisäksi Alaska-henkselit. Koot: 2XS–4XL. SEWARD TOPPATAKKI Tyylikäs toppatakki makeilla yksityiskohdilla. Sekä pintakangas että vuorikangas joustavaa ja pehmeää materiaalia. Rain-Stop -kalvo tekee takista vedenja tuulenpitävän. Roisketiiviit vetoketjut ja lycrarannekkeet. Ventilaatiot kyljissä ja hyvät säätömahdollisuudet. Koot: 2XS–4XL. KAIKKI TALVEN KOVIMMAT TARJOUKSET RETKITUKKU.FI SLIM FIT MERINO 200G ALUSKERRASTO Hengittävää, kosteutta siirtävää ja nopeasti kuivuvaa 100% merinovillaa. Istuva leikkaus. Mallit miehille ja naisille. UNUK MERINOVILLANEULE Erittäin miellyttävästä merinovillasta neulottu Alaska Unuk on erittäin laadukas ja ehdottomasti lämmin neule. Se istuu hyvin ylle ja laskeutuu mukavasti. Puolikorkea kaulus ja 1/4-pitkä vetoketju. Tummanharmaa ja metsänvihreä. Koot: XXS-4XL. SUOSITTU! 99 90 SAIMME LISÄERÄN! 89 90 TAKKI+HOUSUT 149 90 Erikseen ostettuna 189,80 SÄÄSTÄ 39,90! KATSO HINTAA! 74 95 Retkitukku-hinta 149,90 JÄTTIMENESTYS! 199 90 TUNDRA HIRVIMIEHEN TOPPAPUKU Tässä puvussa ei passissa palella! Yksityiskohdiltaan runsas Alaska Tundra hirvimiehen toppapuku on täydellinen valinta kylmiin hirvijahdin päiviin. Rain-Stop -erikoiskalvo tekee puvusta täysin vedenja tuulenpitävän. Topattu, pitkänmallinen takki ja korkeaselkäiset housut lämmittävät mukavasti. Koot: 2XS-4XL. -KUITUTÄYTE EXTRALÄMMIN JÄTTISUOSIO! 79 90 100% MERINOA! 59 90 LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevytvartinen neopreenisaapas ympärivuotiseen käyttöön. Vedenpitävä varren yläosaan asti. Hyvä istuvuus sekä kaikilla alustoilla pitävä urakuviointi. SUOSITTU! 89 90 LÄMMIN! 69 90 UUSI MALLI! 139 90 NAISTEN MALLI! 139 90 RIISTAJA VALVONTAKAMERAT Tallentavat ja lähettävät. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. BELLMAN & FLINT LUOLATUTKAT Huippusuosittu! Bellman & Flint on täysin digitaalinen vedenja iskunkestävä luolatutka. P10 POWERBANK VARAVIRTALÄHDE Tarjoaa lisävirtaa puhelimeen, tablettiin tai vaikka tutkapantaan siellä, missä verkkovirtaa ei ole saatavilla. RETKITUKKU-HINTA 49,90 Tarjoukset voimassa vähintään 12.2.2018 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. ALK. 569,ALK. 159 90 TARJOUS! 24 90 -50% -50% TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TAKKI+HOUSUT! 299 00 Erikseen ostettuina 379,80 SÄÄSTÄ 80,80! TAKKI+HOUSUT! 299 00 ARCTIC OUTPOST TALL LÄMPÖSAAPPAAT Suojaavat tehokkaasti kylmältä, jopa -40°C asti ja pitävät jalat kuivina ja lämpiminä kylminä talvikuukausina. Sisällä lämmittävä fleecevuori. ARCTIC SPORT II TALL NAISTEN LÄMPÖSAAPPAAT Pitävät jalat kuivina ja lämpiminä jopa -40°C asteen lämpötiloissa. TERMO++ LÄMPÖSAAPAS -60°C Erittäin kylmiin olosuhteisiin. Näissä saappaissa jalkasi pysyvät lämpiminä jopa -60°C pakkasilla. Asekaapin ostajalle asekaappivalo kaupan päälle! Arvo 19,90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA!
• 16 l Metsästäjä 1 l 2018 KAI TIKKUNEN , tiedottaja, Suomen Metsästäjäliitto ry EU valmistelee rajoituksia LYIJYN KÄYTTÖÖN Lyijyhaulien käyttöä halutaan rajoittaa lisää, tällä kertaa EU:n kautta. Kieltoja ajetaan vahvalla rintamalla ympäristöja terveyshaittoihin nojautuen. E uroopan komissio antoi Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) tehtäväksi selvittää lyijyn haitallisuutta vesilinnuille ja etsiä mahdollisten haittojen ehkäisyyn ratkaisuja. ECHA on laatinut asiasta laajan selvityksen, jossa se esittää ratkaisuksi lyijyhaulien käytön ja hallussapidon kieltämistä Ramsar-sopimuksen mukaisilla kosteikoilla, joihin luetaan myös turvealueet. Kielto koskisi myös ampumaratoja, jotka sijaitsevat kosteikolla tai joista haulit voivat päätyä kosteikolle. Suomen tilanne haastava Rajoitukset eivät aiheuttaisi Keski-Euroopassa ylitsepääsemättömiä ongelmia, sillä siellä kosteikot on melko helppo erottaa muun riistan metsästykseen käytettävistä alueista. Lisäksi teräksen käyttö on yleisesti hyväksyttyä. Suomessa tilanne on toinen, sillä meillä on kuusinumeroinen määrä järviä, lampia, jokia ja soita. Esityksen kosteikkomääritelmä sisältää myös turvepohjaiset metsät sekä epäselvän termin ”väliaikaiset kosteikot”, eli esimerkiksi tulvivat pellot. Nämä johtaisivat hallussapitokiellon kanssa siihen, ettei metsäja peltoriistaakaan voisi jatkossa ampua kovin monessa paikassa lyijyhauleilla. Tanskan tavoin teräkseen siirtyminen olisi tällöin loogisin vaihtoehto. ECHA:n selvityksessä terästä pidetään parhaana vaihtoehtona sen haitattomuuden, toimivuuden, saatavuuden ja hinnan vuoksi. Suomessa metsäteollisuus suhtautuu kuitenkin karsaasti teräkseen ja kovaan volframiin. Sinkki, tina ja kupari eivät taas ECHA:n mukaan kelpaisi myrkyllisyytensä vuoksi, joten likimain ainoaksi vaihtoehdoksi jäisi monin paikoin vismutti. Materiaalin harvinaisuuden vuoksi vismuttia saadaan lähinnä muiden metallien rikastamisen sivutuotteena. Tuotantomääriä ei pystytä juurikaan lisäämään, joten hinta pysyy korkeana, eikä patruunoiden saatavuus tule ikinä olemaan samaa luokkaa kuin lyijyllä tai teräksellä. Lyijyllä vähän ystäviä Rajoitustarvetta perustellaan tieteellisiin tutkimuksiin nojaten sillä, että lyijy on ympäristömyrkky ja erityisesti haitallista lapsille sekä vesilinnuille ja niitä syöville pedoille. On arvioitu, että satoja tuhansia vesilintuja kuolee Euroopassa vuosittain lyijyhaulien syömisestä aiheutuvaan myrkytykseen. Lyijyä pidetään varsin merkittävänä syynä monien vesilintukantojen taantumiseen ja sitä kautta metsästysrajoituksiin. Lisäksi on nostettu esiin ympäristön ja juomaveden pilaantumisriski. Kun toiseen vaakakuppiin asetetaan lasten terveys ja ympäristö, niin toiseen ei löydy niin painavaa puolustusta lyijylle, että EU sen hyväksyisi. Etenkin, kun lyijyä puoltavia tutkimuksia ei juuri ole ja ECHA on ilmoittanut, että se huomioi raportissaan vain tutkittua tietoa. Tieteellisten faktojen valossa lyijyn käyttöä kosteikoilla on vaikea puolustaa ilman imagohaittoja metsästysharrastukselle. Lyijyn käyttöä vesilinnustuksessa ja bensiinissä on jo aiemmin rajoitettu ympäristöja terveyssyistä. Uusia rajoituksia kaavaillaan ammusten lisäksi myös muihin käyttötarkoituksiin. Kieltoja ajaa myös osa metsästäjistä; esimerkiksi yksi Euroopan kovimmista linnustusmaista, Tanska, kielsi lyijyn kaikissa ammuksissa jo vuosia sitten. Kielto aiheutti aluksi kovaa vastustusta, mutta sittemmin metsästäjät ovat ottaneet teräksen omakseen, ja tänä päivänä maassa suhtaudutaan lyijyyn hyvin negatiivisesti. Tanska on metsästyskulttuuriltaan ja luonnoltaan hyvin erilainen kuin Suomi, mutta maata käytetään silti esimerkkinä siitä, että rajoi
• Metsästäjä 1 l 2018 l 17 tukset saa helposti toimimaan muuallakin Euroopassa. Prosessi etenee kuin juna Mikäli esitys menee läpi esitetyssä aikataulussa, rajoitukset ovat todennäköisesti voimassa 2020/2021. Jos lyijy kielletään nykyisen esityksen mukaisesti, ja jos metsäteollisuus ei luovu kovien haulien rajoituksista, luvassa on mittavia ongelmia esimerkiksi kanalinnustukseen Metsähallituksen mailla. Metsästäjäliitto on prosessin aikana tuonut voimakkaasti esiin ongelmakohtia ja pyrkinyt saamaan kiellot rajatuksi oikeille kosteikoille. Metsästysharrastuksen tulevaisuuden vuoksi metsästäjien on osoitettava, että kannamme huolta ympäristöstä. Siitä huolimatta ei pidä luoda kieltoja, joilla ei ole haettua ympäristövaikutusta. ECHA:n työ on niin laajan rintaman tukemaa ja vahvasti taustoitettua, että rajoituksilta on mahdoton välttyä kokonaan. Kysymys on lähinnä siitä, missä muodossa ja millä aikataululla ne tulevat. Vallitsevassa tilanteessa on joka tapauksessa erittäin tärkeää poistaa esteet ainoan varteenotettavan materiaalin, eli teräksen käytöltä ja kehittää lisää korvaavia materiaaleja haulikkometsästyksen jatkumiseksi. EU on nimittäin tehnyt hyvin selväksi, että lyijystä halutaan vaihe vaiheelta eroon. Samalla kun lyijynkieltokampanja etenee hauleissa, ECHA kerää myös materiaalia liittyen lyijyyn muissa ammuksissa, mikä voi aikanaan tuoda rajoituksia myös luotipuolelle. KA I TI KK UN EN ER E GR EN FO RS TE RO KU IT UN EN Jos ECHA:n esitys menee läpi, lyijyhauleja ei jatkossa ammuta myöskään ampumaradoilla, jotka sijaitsevat kosteikolla. Kaavailtu lyijykielto koskisi nykymuodossaan kaikenlaista haulikkometsästystä myös turvepohjaisessa maastossa.
• 18 l Metsästäjä 1 l 2018 ARTO MÄÄTTÄ ? Kuvat: ARTO MÄÄTTÄ ja VILLE MAUNUNIEMI Pienpetojen kyttäyspyynti Tuuripelistä taktiikkalajiksi Pienpetojen haaskakyttäys on näennäisesti yksinkertaista puuhaa, jossa peruselementtejä ovat haaska ja kyttäyspyytäjä. Pyynnin kehittäminen tehokkaaksi vaatii kuitenkin taktisesti oikeita menettelytapoja. T arkka ampumasuoritus on tekniikkalaji, jota jokainen voi tahollaan hioa paremmaksi harjoittelun ja kokemuksen myötä. Harmittavan usein ampumapaikkojen syntyminen jää kuitenkin puolitiehen haaskapyynnin puutteellisen suunnittelun vuoksi. Tällöin edes huippuluokan ampumataito ei tuo parannusta pyynnin tehokkuuteen. Paikan valinta Usein haaskakyttäystä harjoitetaan aukeilla paikoilla, joissa ampumasektori on avoin ja esteetön. Tämä ei toisaalta takaa sitä, että haaskasta tulee vetävä, vaan paikan pitäisi olla muutenkin haaskapyyntiä tukeva. Yksi parhaista tavoista lisätä haaskapyynnin tehokkuutta on etsiä avoin maastonkohta, jossa pienpedoilla on luontainen kulkualue. Tällaisia ovat esimerkiksi vesistöjen läheiset aukeat, joissa peitteiset alueet ovat lähellä toisiaan ja joiden väliin jää pelto tai suo. Tällaisessa ylityskohdassa on luontaista liikettä eikä haaskan vetovoima ole ainoa tae esimerkiksi ketun näkemiselle. Haaskan ja kyttäyspaikan sijoittaminen Perusvirhe on se, ettei kiväärin suomia mahdollisuuksia hyödynnetä täysimääräisesti ja haaska sijoitetaan haulikkohollille. Tällöin pyynnin tehokkuus laskee, sillä haaska vetää pienpetoja liian lähelle ampujaa ja ampujan sektori laajenee hallitsemattomaksi tai metsästäjä on jo lähtökohtaisesti kohderiistan lähialueella. Lähialue tarkoittaa aluetta, jonka sisäpuolella tapahtuvat ilmiöt kohderiista tulkitsee aina hälytyksenä eikä jää tarkastamaan häiriön aiheuttajan edesottamuksia ennen pakoreaktiota. Sijoitettaessa haaska/haaskat esimerkiksi noin 100 metrin etäisyydelle, on toimintasektori huomattavasti kapeampi ja potentiaalinen ampuma-alue on suurempi. Toisin sanoen ampuja voi pienemmällä ampumakulman muutoksella hallita laajemman alueen haaskan lähimaastossa ilman kohderiistan välitöntä reaktiota mahdolliseen häiriöön. Vähemmän liikettä, vähemmän melua, enemmän aikaa ja virheiden merkitys pienenee. Kyttäyspaikan sijoittaminen on osa kyttäysalueen kokonaissuunnittelua. On ensiarvoisen tärkeää säilyttää kopin sijoittamisessa realismi tehokkaan ampumasektorin osalta. Pellon tai aukean paikan kulma on tällainen paikka, jossa peitteiset maastonkohdat luontevasti rajoittavat sektoria ja aseen liike pysyy aisoissa. Pyynnin tehokkuutta lisää huomattavasti jos pääsy kyttäyspaikalle on mahdollisimman lyhyt ja vaivaton, jolloin maastoon ei jätetä turhia hajujälkiä. Jos lisäksi kyttäyspaikan takana on ihmisten luonnollinen elinalue, ei kyttäyspaikka herätä epäilyksiä kohderiistassa. Ne ovat ”tottuneet” hajuihin ja ääniin. Oikein sijoitetussa kyttäyspaikassa metsästäjä saakin paljon anteeksi vain siitä johtuen, ettei ihmisen läsnäoloon kiinnitetä huomiota samoin kuin umpimetsässä.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 19 Haaskan hajautus Usein haaska käsitetään täsmähaaskana, jossa on yksi syötti. Tällainen haaska ei ole yhtä tehokas pienpetojen pyynnissä kuin muutaman aarin kokoinen alue, jossa on useita eri haaskoja. Haaskan levittäminen isommalle alueelle lisää hajuvaikutusta ympäristöön ja tarjoaa evästä useille erityyppisille haaskakävijöille. Erityisesti kettu on patologisen epäluuloinen ilmiselvien haaskojen osalta ja se saattaa tarkistaa hyvinkin tarkasti päähaaskat ennen uskaltautumistaan sellaisen läheisyyteen. Tällaisia yksilöitä varten toimivat huomattavasti paremmin niin sanotut haaskakentät, joissa roipetta löytyy useiden kymmenien metrien laajuudelta. Kun lisäksi osa haaskasta on kaivuuhommien takana ja osa haaskalintujen eväänä, muodostuu alue, joka vetää puoleensa epäluuloisimpiakin kulkijoita. Ketun kohdalla on erityisen tärkeä muistaa, että ne ammutaan useimmiten haaskan lähimaastoon niiden käydessä tarkistamassa tilannetta. Supikoirakin on jalostunut epäluuloisemmaksi kuin vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Lisääntyneestä epäluuloisuudestaan huolimatta se on kuitenkin huomattavasti suoraviivaisempi haaskakävijä kuin kettu. Supin pyynnissä niin sanottu täsmähaaska on toimiva, kun taas tällaisilta haaskoilta saadut ketut ovat todellakin sattumariistaa. Kyttäyskoppi on ampumatuki Tehokkaassa pienpetojen kyttäyspyynnissä vaatimus ampumatarkkuudelle on suuri kohteen pienen koon vuoksi. Jotta aseen tarkkuuspotentiaali pääsee oikeuksiinsa, on ampujan rooli pyrittävä minimoimaan. Kyttäyskoppi pitää siis käsittää pyyntivälineenä, joka mahdollistaa ensisijaisesti kunnollisen ampumatuen aseelle koko ampumasektorilla. On korostettava sitä seikkaa, että kunnollinen ampumatuki tarkoittaa kaksipisteistä tukea, jossa aseella on mahdollisuus ampua aseen ominaistarkkuuden tasolla. Uskokaa huviksenne, vielä tällöinkin ampuja voi tehdä rutkasti virheitä ampumasuorituksen epäonnistumisen eteen. Tässä ilmakuvassa näkyy perusesimerkki kyttäyspaikasta, josta löytyvät kaikki menestyksellisen kyttäyspyynnin elementit. Kulkureitti on lyhyt, eikä siirtyminen autolta kyttäyspaikalle jätä maastoon hajuja tai aiheuta häiriötä. Koppi on ihmisten elinalueen puolella, joka antaa enemmän liikkumavaraa äänten ja hajujen osalta. Haaska-alue on riittävän etäällä kyttääjästä, joten pyydettävä riista pysyy ampumasektorin puolella ja etäisyydestä johtuen pieni ampumakulma riittää kattamaan laajan alueen. Lisäksi kyseessä on eläinten normaalistikin käyttämä ylityspaikka, joten haaska ei ole ainoa vetovoimatekijä. Onnistunut kyttäyspyynti on todella palkitsevaa ja ampumisen haastavuudesta johtuen lajissa on oma viehätyksensä, vaikka kyse onkin passiivisesta pyyntimuodosta. Pienpetojen ampuminen pimeässä ja pitkille etäisyyksille kehittää lisäksi ampumataitoa ja asettaa vaatimuksia kalustolle. Näistä opeista on selvä hyöty myös muissa jahtimuodoissa.
• 20 l Metsästäjä 1 l 2018 Tehokas ja tuloksellinen pyynti vaatii kopin, jossa aseen liike ei ole liian rajallinen ja jossa kohdealueen tähystäminen on esteetöntä. Käytännössä tämä tarkoittaa kohtuullisen leveää ampuma-aukkoa ja tämän lisäksi vähintään ikkunaa kohdealueelle, josta alueen kiikarointi katselukiikareilla onnistuu. Tällainen ampuma-aukko ei täysin poissulje lämmitettävää koppia, mutta käytännössä lämmitettävien koppien ampuma-aukot ovat ahtaampia. Ampumapöydällä ja laajalla ampuma-aukolla varustetuissa kopeissa on aina enemmän tai vähemmän runsas lämpöhävikki, joten näissä kopeissa kovien pakkasten lukemia saadaan entrattua lämmittimillä lähinnä siedettävälle tasolle muutaman tunnin kyttäysistuntoja ajatellen. Toisaalta sopivasti eristetty ja tuulensuojattu koppi tarjoaa kohtuulliset olosuhteet kovillakin pakkasilla, joten lämmitystä ei aina tarvita. Lisälämpö kannattaakin ensisijaisesti järjestää vaatetuksella ja esimerkiksi lämmitetyillä vaatteilla tai lämpöpakkauksilla. Nyrkkisääntönä ampumakopille kannattaa pitää sitä, että se on ensisijaisesti ampumatuki aseelle, jonka ympärille koppi rakennetaan suojaksi. Kyse ei siis ole ensisijaisesti rakenteesta, jonka sisältä kytätään. Kyttäyskoppi pitää suunnitella lähtökohtaisesti toisin kuin rakennus. Pienpetojen kyttäyspyynti on optiikkasidonnainen metsästysmuoto. Hyvä katselukiikari on ehdoton edellytys tehokkuudelle, sillä käytännössä metsästäjä pyytää vain silloin kun hän katselee etumaastoa. Pimeässä eläin jää usein havaitsematta paljaalla silmällä ja tilanne menee ohi. Kiväärin tähtäimen kautta tähystäminen ei ole suotavaa, mutta ei myöskään helppoa tai käytännöllistä. Optiikan laatu on kaikkien onneksi parantunut valtavin harppauksin, joten enää pienpetojen kyttäyspyynti pitkille ampumaetäisyyksille ei vaadi kaikkein kalleimman tason tähtäimiä. Vaikka pienpeto olisikin saatu eräksi, on otus tästä huolimatta jäljitettävä jos osuma ei pudota sitä paikoilleen. Pimeään aikaan hyvä valaisin on ensiarvoisen tärkeä varuste verijälkien löytämiseen. Usein pakojäljen löytäminen ei ole helppoa, sillä tarkka etäisyysarvio erityisesti avoimilla paikoilla on vaikeaa.
• Kalusto Niin ikävää kuin tästä asiasta onkin mainita, on suomalaisilla metsästäjillä todella puutteellinen kulttuuri katselukiikareiden käytössä. Pienpetojen haaskakyttäyksessä katselukiikarit ovat kuitenkin oleelliset, koska niiden myötä pyynti helpottuu ja tehostuu. Aseen tähtäimellä tähystäminen on epäeettistä, vaarallista, äänekästä ja tehotonta, joten katselukiikarit ovat ainoa oikea vaihtoehto maaston tarkasteluun. Keskitasoisenkin katselukiikarin tarjoama kuva maastosta on huomattavasti helpommin hahmotettavissa kuin tähtäinkiikarin läpi nähty maisema, olipa kyseessä miten laadukas tähtäinoptiikka hyvänsä. Perusperiaate on se, että aseeseen tulisi koskea vasta sitten kun kohde on nähty, tunnistettu ja paikannettu. Tämän jälkeen voidaan siirtyä aseeseen ja ampua kohde sopivassa tilanteessa. Kyttäyspyynti on kaiken kaikkiaan äärimmäisen optiikkasidonnainen laji. Lumimaan aikana laadukkaalla tähtäinoptiikalla ei tule käytännössä koskaan tilannetta, jossa toimintakyky lakkaisi täysin; kyttäyspyynti onnistuu 24 tuntia vuorokaudessa, ainoastaan potentiaalinen toimintaetäisyys vaihtelee valaistusolosuhteiden mukaan. Onneksi nykyään vaativaankin kyttäyspyyntiin pääsee käsiksi edullisemmalla optiikalla kuin vaikkapa vain kymmenisen vuotta sitten. Tähän syypäänä on alan yleinen kehitys ja hintatasojen muutos. Ainoa ampumakalustolta vaadittava ominaisuus on tarkkuus, mutta toivottavia ominaisuuksia on sitäkin enemmän. Eräs hyvin merkittävä tekijä on luodin oikea toiminta, mutta periaatteessa tämäkin on hienosäätöä jos tarkastellaan vain lopputulosta. Huomion tulisikin kiinnittyä turvallisuuteen (matala kimmokeriski ja lyhyt takavaara-alue), sopivaan kohdevaikutukseen ja helppoon ammuttavuuteen. Tällöin puhutaan kaliipereista, jotka ovat suoralentoisia, pienirekyylisiä ja kohdevaikutukseltaan tehokkaita. Katse kannattaa siis suunnata 5,7 – 6 mm kaliipereihin jos ase tulee pääsääntöisesti vain pienpetojen kyttäyspyyntiin. Paras ase kyttäyspyyntiin on raskas kivääri, jossa on laakea lentorata ja pieni rekyyli. Sopiva ampumatilanne Jotta pienpetometsästys on tehokasta, ampumatilanteet pitää käyttää hyväksi. Käytännössä siis ohikulkijoita päästetään menemään mahdollisimman vähän. Menetettyjä tilanteita tulee sitä enemmän mitä useammin kohteet ovat ampumasektorin ulkopuolella. Tämä korostuu erityisesti silloin kun kohderiista saapuu haaskalle liian läheltä metsästäjää. Syy tähän on useimmiten haaskan sijoittamisessa liian lähelle kyttäyspaikkaa. Liian etäältä menevät kohteet ovat usein niitä, jotka eivät ole kiinnostuneita haaskasta juuri silloin, mutta tarkistavat kuitenkin tilanteen osana päivittäistä rutiiniaan. Näitä kohteita voidaan ohjata ampumasektoriin erityisesti talviaikaan laatimalla kulkuväyliä, joita pitkin kohteet kipittelevät sektorin ohitse asialliselta etäisyydeltä. Tarkasteltaessa esimerkiksi kettujen kulkureittejä, voidaan perustellusti sanoa niiden suosivan helppoja reittejä, joissa kulkeminen on niille kevyttä. Tämän vuoksi esimerkiksi moottorikelkan jälki ohjaa kettujen kulkemista tehokkaasti. Silloin kun haaska on sijoitettu oikein ja kohderiista saadaan ohjattua ampujasta nähden oikealle etäisyydelle ja oikeaan sektoriin, korostuu niin sanottu 75 prosentin sääntö. Tällöin ammutuista laukauksista noin ¾ tulisi osua kohteeseen toivotulla tavalla. Ampumatilanteiden keskimääräinen haastavuus on riittävän suuri, mutta ei kelvoton. ”Laaki ja vainaa” – periaate on kaunis, mutta tarkoittaa käytännössä menetettyjä ampumatilanteita ja alitehoista suorittamista. Jos taas osumatarkkuus putoaa 50 prosentin tasolle, on kyse yltiöpositiivisesta suhtautumisesta omaan ampumataitoon. JAHTI&VAHTI MAKUPALAT NYT KAUPOISSA! Herkulliset jahtivahti.fi Uudet lihaisat, viljattomat ja kotimaiset makupalat täydentävät Jahti&Vahti-sarjaa. Valittavissa neljä eri vaihtoehtoa: kalkkuna, nauta, sika ja naudanmaha. Löydä koirasi suosikki! UUTUUS! KAUPAN PÄÄLLE Jahti&Vahti -makupalapussi Jahti&Vahti-koiranruokasäkin ostajalle! (10 tai 15 kg) Energia | Extra Energia | Kana ja Riisi | Junior | Kevyt | Lammas ja Riisi | Pentu | Liha-ateria Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Tarjous voimassa 28.2.2018 saakka
• 22 l Metsästäjä 1 l 2018 MARKO MUUTTOLA , Suomen riistakeskus Minkki ja näätä Talvisaalista hetitappavilla raudoilla Talven pyyntikauteen sopii hyvin metsästys hetitappavilla raudoilla. Joulukuusta alkaen turkis on parhaimmillaan hyödynnettäväksi ja pakkasilla tarkastuskierrosten väliä voi venyttää viikkoon ilman saaliin pilaantumista. R autapyynnin pääsaalis kertyy näädästä ja minkistä, majavaa ja piisamia pyydetään myös jonkin verran. Metsästysasetus sallii myös oravanpyynnin hetitappavilla raudoilla, mutta se lienee lähinnä ongelmayksilöiden pyyntiä asutuksen tuntumassa. Vuoden 2012 metsästysasetuksen muutoksen myötä hetitappavien rautojen käyttö kiellettiin ketun ja supikoiran kohdalta. Raudat suojakoteloon Käytettäessä hetitappavia rautoja maalla, on ne aina sijoitettava suojalaatikkoon tai putkeen. Poikkeuksen tekevät majavalle, piisamille ja minkille käytettävät raudat, jotka voidaan sijoittaa myös veden alle ilman koteloa. Suojalaatikon tarkoituksena on ensisijaisesti estää muiden kuin pyydettävän eläimen joutuminen rautoihin, mutta se myös suojaa rautoja sääolosuhteilta ja pitää ne toimintakuntoisena. Kotelo suojaa rautoihin mennyttä saaliseläintäkin, joka näkyvillä olleessaan tulisi nopeasti tuhotuksi muiden eläinten toimesta. Hetitappaviksi raudoiksi soveltuvat niin sanotuista Conibear-tyyppisistä raudoista ainoastaan kaksisankaiset mallit joissa iskutehokin on riittävä. Huolellinen rautojen puhdistus ja kunnostus ennen pyyntiin asentamista on tärkeä toimenpide, jotta raudat toimivat oikein. Tehokkaita niin sanottuja ruotsalaismalleja löytyy alan liikkeistä valmiina pakettina, rautoineen koteloineen. Tärkeintä suojakotelossa on estää sivullisten pääsy rautoihin, mikä onnistuu kulkuaukon kaventamisella 60-70 mm:iin. Tämän kokoluokan reiästä ei rauhoitettu saukkokaan mahdu tunkeutumaan suojalaatikkoon. Lukittava kansi estää myös sivullisten ihmisten ja jossain määrin suurpetojenkin pääsyä rautoihin. Itse raudatkin kannattaa kiinnittää suojakoteloon esimerkiksi ohuella vaijerilla. Aktiivisella ennakkosyötityksellä hyviin tuloksiin Ennen varsinaista pyyntikautta aloitettu loukun ja pyyntipaikan hajustaminen syötittämällä opettaa eläimiä hakemaan helpJA RI N IS KA N EN Näätä 1.11. 31.3. Minkki 1.8. 31.7. (Naarasta, jolla on pentue ei saa tappaa 1.5.–31.7.) Hilleri 1.8. 31.7. (Naarasta, jolla on pentue ei saa tappaa 1.5.–31.7.) Kärppä 1.11. 31.3. Orava 1.12. 31.1. Majava 20.8. 30.4. Piisami 1.10. 19.5 Metsästysajat metsästysasetuksen 10§:n mukaisille riistaeläimille:
• Metsästäjä 1 l 2018 l 23 poa ravintoa laatikolta. Samalla pyyntilaite hajustuu eri eläinyksilöiden tuoksuista, mikä parantaa pyyntitehoa erityisesti minkillä. Syötiksi kelpaa lähes mikä tahansa ihmisten elintarvikkeista lemmikkien ruokaan ja kalasekä riistaperkeisiin. Elo-syyskuulla aloitetaan syötitys riistaperkeillä, joita voi tarvittaessa pakastaakin sopiviin annospaloihin talvikaudelle. Syöttipaloja asetetaan sekä suojakoteloon että sen lähiympäristöön. Pikkuhiljaa syöttien hävitessä parempiin suihin, siirrytään syötittämään pelkästään suojalaatikkoa. Ajan myötä pienpedot tottuvat hakemaan ravintoa sieltä. Raudat viritetään pyyntiin vasta varsinaisen pyyntikauden alkaessa. Minkin rautakotelot sijoitetaan ja naamioidaan maahan vesirajan tuntumaan. Lajityypillisesti minkki ennemmin kiertää esteen kuin kiipeä sen yli. Tätä voidaan hyödyntää asentamalla sopivia johteita oletetun kulkureitin varrelle, jolloin minkki paremmin löytää loukulle. Hyviä pyyntipaikkoja ovat vesistön varressa olevat rakenteet, laiturinaluset, siltarummut ja venekatokset. Näissä minkin paljastavat usein ruokailun merkit tai ulosteet. Maaston muodoista minkkiä kiinnostavat vesistöön pistävä niemi ja saaret, jotka ovat myös hyviä pyyntipaikkoja. Jääpeitteen aikaan parhaita pyynMetsästysasetus 10 § (11.4.2013/270) Rautojen käyttäminen Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Raudat on huollettava säännöllisesti. Raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille. Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä. Rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan, kanadanmajavan, minkin ja piisamin metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä. Näädälle pyyntiraudat asetetaan irti maasta noin 1 metrin korkeuteen. Tässä Gävleborg-rautakotelolle on asennettu myös kiipeilyjohteet. Valmiina pakettina myytävät Gävleborg-merkkiset raudat suojakoteloineen on tehokas pyydys. Laatikon takaosassa on syötille oma lokeronsa ja saranoitu kansi suojaa raudat hyvin. Itse suojakotelo saisi olla pitempi, jotta se suojaisi myös saaliksi päätyneen pienpedon paremmin muilta eläimiltä. tipaikkoja ovat virtaavan veden varret. Lisäksi talvella kannattaa hyödyntää mahdollisen vedenpinnan laskun aikaansaama ilmatila rantakivien tuntumassa. Kiven viereen tehdystä reiästä jään alle sujautettu suojakotelo pyytää ilmatilasta toiseen liikkuvia minkkejä ja havuilla peitetty tarkastusreikä pitää pyyntilaitteen kunnossa. Näädän elinpiiristä ja kulkupaikoista parhaat vinkit saa lumipeitteen aikaan. Näädän parihyppelyjäljet kannattaa merkitä karttaan muistiin ja näiden tuntumaan sijoittaa pyyntilaitteet. Löydetyn kulkupaikan rautakoteloa ei kannata herkästi siirtää, sillä ensimmäisen saaliin mentyä vipuun on odotettavissa usein muitakin. Tällaiset paikat pyytävät näätiä vuodesta toiseen. Näädälle tarkoitetut raudat sijoitetaan irti maasta, noin 1-1,5 metrin korkeuteen. Tarvittaessa voi näädälle asentaa johdepuun kiivettäväksi, mutta ketteränä kiipeilijänä näätä pääsee syötille muutenkin. Rautalaatikon sijoittamisella irti maasta ehkäistään jyrsijöiden aiheuttamaa syöttihävikkiä, samoin kuin niiden aiheuttamia vaurioita saalisnäädälle, sillä sekin kelpaa jyrsijöille hyvin. Syöttilaatikon pohjalle voi levittää kariketta tai sammalia näädän epäluulon häivyttämiseksi. Samoin hennot kuusen havut häivyttävät rautojen piirteitä. Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Perhon toimipaikka, Haanentie 26, 69950 Perho Riistapainotteiseksi luonto-ohjaajaksi Perhossa Lisätietoja: www.kpedu.fi/perho hakijapalvelut@kpedu.fi 040 808 5010 Henkilökohtaistamme opintopolkusi Monimuotokoulutusta, joka soveltuu mainiosti myös työn ohella suoritettavaksi luonnosta ja eränkäynnistä kiinnostuneille, luontoyrittäjyyttä suunnitteleville. Oppilaitoksella on käytettävissä oma riistankäsittelylaitos sekä laaja työssäoppimispaikkojen luontoyrittäjäverkosto kotimaassa ja ulkomailla. Lukion Luontolinja Hakemal la Perhon lukion Luontolin jalle mahdollis tat itsellesi yhdistelm ätutkinno n suorittam isen, joka avaa erinomai set mahdollis uudet sinulle yliopistoopintoihi n luonto-ja ympärist öalalle. Lisätietoj a: Marika Riihimäki marika.ri ihimaki@ perho.co m 040 352 3360
• 24 l Metsästäjä 1 l 2018 ARTO MÄÄTTÄ K atselukiikarit ovat ehdottomasti omimmalla alueellaan kyttäysmetsästyksessä, jossa metsästäjän tulee heikossa valaistuksessa poimia kohteet maastosta ja arvioida niiden ominaisuudet ennen riistalaukausta. Katselukiikareita käyttäen tämä on tehokasta, nopeaa ja huomattavasti tarkempaa kuin kiväärin tähtäysoptiikalla, turvallisuudesta puhumattakaan. Myös perinteisessä haukkuvalla lintukoiralla taKatselukiikarit ovat nykyään pääasiassa kompakteja kattoprismakiikareita. Hyvä lähtökohta yleiskiikarin kooksi on 8x42. Katselukiikarit metsästyksessä Suomalaisten metsästäjien keskuudessa katselukiikareiden käyttöön ei ole harjauduttu samassa mittakaavassa kuin Manner-Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Tämä on valitettava epäkohta, sillä katselukiikarit lisäävät turvallisuutta ja helpottavat montaa eri metsästysmuotoa. Metsästäjän välineet
• Metsästäjä 1 l 2018 l 25 Nykyaikaisissa katselukiikareissa on lähes poikkeuksetta säädettävä silmäetäisyys. Silmälasien käyttäjät voivat jättää okulaarikupit alas, mutta ilman laseja katseltaessa kuppeja täytyy vääntää auki sopivalle etäisyydelle. pahtuvassa linnustuksessa katselukiikareilla on mahdollista poimia kohde puusta huomattavasti tehokkaammin kuin kiväärin tähtäimellä tähystämällä. Turvallisuudesta puhutaan paljon, mutta vain aniharvoin metsästäjiä muistutetaan katselukiikareiden käytöstä tässä yhteydessä. Hyvin suuri osa metsästäjistä tähystää pyynnin yhteydessä maastoa ja kohdetta aseen tähtäimen kautta ja tämä tapa rikkoo yksiselitteisesti aseturvallisuuden yhtä peruspilaria: asetta ei saa koskaan suunnata kohteeseen jota ei olla ampumassa. Maaston tähystys ja kohteen poimiminen maastosta on katseluoptiikan aluetta ja tähtäinkiikaria tulisi käyttää vasta sitten kun kohde on valittu ammuttavaksi. Perusongelma katseluoptiikan markkinoinnissa metsästäjille johtuu lähinnä siitä, että kokemuksen puutAkkuporakone + KAIRA DD F45 8K AIR A 39 9,DD F48 1K AIR A 49 9,Akkuporakone + KAIRA Rap ala n UR Ma kita EDT 155 mm Akkuporakone + KAIRA Rap ala n UR Ma kita EDT 155 mm DD F45 8K AIR A KA IRA 39 9,39 9,39 9,DD F48 1 DD F48 1K AIR A KA IRA KA IRA 49 9,49 9,49 9,49 9,Uutta: konekäyttöön kehitetyt EZ CUT teräpalat. Akkuporakoneeseen adapterilla kiinnitettävä jääkaira on monen pilkkijän toivelistalla. Kun reikiä yhdellä akulla syntyy n. 30-50 kpl 40-60 senttiseen jäähän, pystyy karannutta kalaparvea etsimään varsin pitkään. Jälleenmyyjät: www.makita. Yllätä kaverisi pilkkireissulla! Kairaat yhdellä akulla jopa 50 kpl reikiä 40 senttiseen jäähän! Mukana myös Rapalan naskalit. Kaksi versiota: VOIMAKAS DDF458RMJ 58/91 Nm, akut 2x 4,0Ah TOSI VOIMAKAS DDF481RTJ 60/115 Nm, akut 2x 5,0Ah Porakoneen mukana toimitettavat akut toimivat virtalähteenä jo yli 160 Makitan akkukoneelle. Kun omistat akut ja laturin, voit ostaa pelkkiä runkoversioita edullisemmin. 39 9,39 9,Akkuporakoneeseen adapterilla kiinnitettävä jääkaira on
• 26 l Metsästäjä 1 l 2018 Kiikareiden käyttömukavuutta voi lisätä merkittävästi yksinkertaisella kantovaljaalla, jolla paino saadaan pois niskalta. Joustaviin remmeihin kiinnitetty kiikari pysyy paikoillaan liikuttaessa ja se saadaan vaivatta katseluasentoon tarvittaessa. teellisuudesta johtuen katselukiikareiden suomaa merkittävää tehokkuuslisää ei kyetä hahmottamaan. Aseella tähystäminen on turvallisuuspuutteiden lisäksi todella kömpelöä ja hidasta. Tähtäysoptiikalla ei myöskään ole takataskussaan kahden silmän tuottaman informaatiomäärän etua kuten katselukiikareilla. Siinä missä kiväärillä ja tähtäysoptiikalla siis voidaan aina toisinaan katsella aluetta, on katselukiikareilla mahdollista hakea kohteita periaatteessa koko ajan. Käyttötarkoitukseen sopivia katselukiikareita löytyy metsästykseen pilvin pimein, sillä usein katseluoptiikka pesee tähtäinoptiikan mennen tullen muun muassa pimeäominaisuuksissa johtuen laajemmasta näkökentästä ja kahden silmän tuottamasta suuremmasta informaatiomäärästä aivoille. Varsinkin aloitustason katseluoptiikkaa saa kohtuullisen edulliseen hintaan. Katselukiikareiden suurennuskerroin kannattaa valita käyttötarkoitukseen sopivana. Linnustajille sopivin suurennuskerroin on usein suurempi kuin suurriistametsästäjille: 10-12 kertainen suurennus toimii parhaiten kun kohdetta pitää etsiä puun oksien seasta. Kyttäyspyynnissä, jossa kyynärpäät ovat tuettavissa ampumapöytään, voidaan menestyksellä käyttää 8-10 kertaista suurennusta katselukokemuksen muuttumatta raskaaksi. Jos kiikareita joudutaan kannattelemaan ilman tukea, on paras suurennuskerroin 7-8 kertainen. Tällöin kuva pysyy rauhallisena. Katselukiikareiden etulinssin kokoon kiinnitetään huomiota joskus hieman liikaakin. Linnustuskäytössä 32-36 millimetriä riittää varsin hyvin tyypillisiin tilanteisiin, jossa puhutaan kuitenkin aina päivänvalosta. Pienpetojen kyttäyspyynnissä taas 36-42 millimetrin objektiivihalkaisija tuottaa riittävästi valoa kohteen tunnistamiseksi vaikeissakin olosuhteissa. Isompi optiikka pääsee oikeuksiinsa oikeastaan vasta siinä vaiheessa kun metsästettävän kohteen ominaisuudet täytyy saada selville tarkkaan ennen riistalaukausta. Esimerkiksi valkohäntäpeuran sarvien ominaisuudet saa selvitettyä parhaiten laadukkaalla ja valovoimaisella optiikalla jossa on 50-56 millimetrin objektiivihalkaisija. Katselukiikarit kannattaa aina mitoittaa käyttötarkoitukseen sopivaksi. Liian suuret ja painavat kiikarit tuppaavat jäämään pois matkasta erityisesti liikkuvassa jahdissa. Katselukiikareiden käyttömukavuutta voi myös lisätä merkittävästi panostamalla hieman niiden kantojärjestelmiin joilla kiikarit saadaan pysymään aisoissaan eikä niskaan kohdistu rasitusta kiikareiden painosta.
• M ennyt syksy oli säiden suhteen varsin poikkeuksellinen ja se aiheutti myös metsästäjille yllättäviä haasteita. Länsija Etelä-Suomessa vettä satoi harvinaisen paljon ja Itäsekä Pohjois-Suomessa liikkuminen auraamattomilla metsäautoteillä kävi lähes mahdottomaksi jo joulukuun alkupuolella. Lisäksi Lapissa pakkanen paukkui joulukuussa varsin korkeissa lukemissa tuoden vielä lisähaasteita hirvijahtiin osallistujille. Sademääriltään mennyt syksy oli monilla mittausasemilla selvästi sateisempi verrattuna pitkän ajan keskiarvoihin. Peura-alueilla pimeys ja pitkään jatkunut lumettomuus vaikeutti ja hidasti jahtia, vaikka jahti päästiin aloittamaan asetusmuutoksesta johtuen jo aikaisempia vuosia aiemmin. Hirvijahtiin taas suurimmassa osassa maatamme päästiin lokakuun puolivälin paikkeilla. Lumitilanteesta johtuen tehokas pyyntiaika jäi paikoin noin kuukautta aikaisempia vuosia lyhyemmäksi. Lumitilanteen vuoksi myös koirien käyttö vaikeutui monin paikoin. Ongelmallisen susitilanteen lisäksi useita hirvikoiria menehtyi hirven polkemina lumihankeen. Sääolosuhteet vaikuttivat eittämättä lupien käyttöasteeseen, joka ei tosin vielä tätä kirjoitettaessa ollut tiedossa. Lisäksi varsin monilta alueilta kantautui tietoa, että vasoja oli selvästi aikaisempaa vähemmän. Oma riista -havaintoaineiston perusteella etenkin kaksoisvasallisten naaraiden havaintomäärä oli selvästi pienempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Johtuiko kakkosvasallisten naaraiden määrän vähentyminen hirvikannan rakenteen vääristymästä vai onko naaraiden ikärakenteessa tapahtunut muutos? Suurpetojen piikkiin ei muutosta voitane kokonaan laittaa, koska ilmiötä esiintyi niilläkin alueilla, joilla suurpetoja ei juurikaan esiinny. Tosin havaintoaineistosta on nähtävissä selvästi, että vasojen puutetta esiintyi erityisesti niillä alueilla Itä-Suomessa, joilta ammuttiin eniten karhuja syksyn kannanhoidollisessa jahdissa. Toivottavasti maanomistajapuolelta ei syyllistetä metsästäjiä lupien alhaisesta käyttöasteesta, koska olosuhteet olivat paikoin todella haasteelliset. Yritystä metsästäjiltä ei taatusti puuttunut. Sen osoittaa selkeästi se, että hirvijahtipäiviä oli kirjautunut Oma riista -palveluun jonkin verran enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Olemme saaneet aivan tuoreeltaan lukea kahdesta eri tutkimuksesta tuloksia, jotka vahvistavat metsästäjien omia havaintoja. Sakari Mykrä päätyi väitöskirjassaan toteamukseen, että ratkaisun avaimet ovat paikallisten ihmisten hallussa ihmiselle haitalliseksi koettujen lajien kantojen hallinnassa ja suojelussa. Hän totesi, että ”lähellä suojeltavia lajeja asuvilla on enemmän sanansijaa, ja se pitää muiden hyväksyä”. Lisäksi todettiin, että jotta rinnakkaiselo esimerkiksi susien kanssa onnistuisi sosiaalisesti kestävästi, on paikallisille siirrettävä riittävästi päätäntävaltaa sekä kannustimia. Metsästäjät ovat käsitykseni mukaan hyvin kattavasti olleet jo pitkään samaa mieltä, mutta on toki hyvä, että asia on nyt todettu myös tieteellisessä tarkastelussa. Toisessa tutkimuksessa Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksen jatko-opiskelija Heidi Krüger päätyy tulokseen, että ”supikoiralla näyttäisi olevan aiemmin arvioitua merkittävämpi vaikutus maassa pesiviin lintuihin kohdistuvassa pesäpredaatiossa. Kyseessä on pesätuholainen, joka pitäisi saada hävitettyä Suomesta kokonaan”. Tutkimus tehtiin Länsi-Uudellamaalla keinopesien avulla, joissa oli aitoja fasaaninmunia. Tutkimuksessa käytettiin apuna riistakameroita. Erityisen mielenkiintoinen oli myös havainto, että muutaman kerran myös metsäkauris tallentui kameraan tallomassa pesää tai syömässä munia pesästä. Tämä oli ainakin allekirjoittaneelle aivan uutta tietoa. Metsästäjiä on hämmentänyt muuan aikaisempi tutkimustulos, jossa todettiin, että supikoira olisi riistan kannalta varsin harmiton vieraslaji. Näin ei todellakaan näytä olevan, vaan supikoirakannan vähentämiseksi on lainsäätäjän tehtävä kaikki mahdollinen, kun supikoira luokitellaan Euroopan unionin alueella haitalliseksi vieraslajiksi siirtymäajan jälkeen keväällä 2019. Haastavia kelejä ja tuoreita tutkimustuloksia TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta Metsästäjä 1 l 2018 l 27
• 28 l Metsästäjä 1 l 2018 OHTO SALO , Suomen riistakeskus ? Kuvat: ASMO RAIMONAHO Villisian kannanhoidolle on asetettu yksiselitteiset tavoitteet. Kanta on pyrittävä puolittamaan villisian esiintymisen ydinalueilla ja pyrittävä ehkäisemään villisian levittäytyminen muualle maahan niin kauan kuin ASF:n uhka on todellinen. S ähköisen hirvitietokortin ohessa kerättyjen villisikahavaintojen perusteella Suomessa oli loppuvuodesta 2016 yli 3000 villisikaa. Arvioon liittyy epäilemättä epätarkkuuksia, mutta yhtä mieltä voidaan olla siitä, että villisikakanta Suomessa on kasvanut suhteellisen nopeasti viimeisten vuosien aikana huolimatta kasvaneista saalismääristä ja todella suuresta pyynti-innosta. Tulevat kanta-arviot ovat ensimmäistä kertaa vertailukelpoisia viime vuonna kerättyihin hirviseuruekohtaisiin tietoihin. Saaliin ilmoitusvelvollisuus sekä seuruekohtainen arvio villisikakannan koosta antavat jatkossa tarkemman kuvan Suomen villisikakannan kehityksestä. Luonnonvarakeskus kehittää parhaillaan systemaattista kannanarviointimenetelmää näiden kerättyjen tietojen pohjalta. Villisian kannanhallinta edellyttää avointa yhteistyötä riittävän laajalla alueella. Tämä on perusedellytys riippumatta kannanhallinnalle asetetuista tavoitteista. Villisikakantaa on seurattava aluetasolla vuoden ympäri. Nykyaikaiset menetelmät, kuten lähettävät riistakamerat antavat tähän hyvän työkalun. Perinteisiä menetelmiä, esimerkiksi lumijälkitai muita erillislaskentoja, ei pidä unohtaa, jos sellaisia pystytään alueella järjestämään. Kannanseuranta kuitenkin menettää merkityksensä ja tehonsa, jos sitä ei tehdä avoimesti metsästysseurojen kesken yhteistyössä. Yhteinen kannanseuranta poikii myös seurueiden kesken toteutettavia yhteisjahteja. Yhteistyössä toteutettava metsästys on villisian kannanhallinnassa avainasemassa. Kanta kestää metsästyksen Seurat yhteistyössä villisian metsästykseen Kasvavan villisikakannan puolittaminen ei nykymetsästysresurssein liene mahdollista vakituisen villisikakannan alueella Kaakkois-Suomessa ja Itä-Uudellamaalla, vaikka siihen tahtotila löytyisikin. Sen sijaan alueilla, joissa villisikaa vielä tavataan suhteellisen harvakseltaan, voidaan kannan kokoon metsästyksellä vaikuttaa. Aktiivinen pyynti ja suuret saalismäärät herättävät monenlaisia tunteita, mutta tosiasia on, että villisikaa voidaan metsästää suuriakin määriä – eikä tarvitse huolta kantaa siitä, että villisika Suomesta häviäisi. Metsästys on toki toteutettava eettisesti, mutta suomalainen metsästäjä asian ymmärtää sanomattakin.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 29 Keskeiset pykälät Villisika on pyyntilupavapaa, mutta muutoin ML 5§:n mukainen riistaeläin, joka edellyttää metsästysoikeuden alueelle sekä metsästyskortin. Metsästysaika ympäri vuoden pl. naaras, jolla on porsaita on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Pyyntivälineinä voidaan käyttää elävänä pyytävää aitausta, metsästysjousta, haulikon täyteistä tai kivääriä. Kiväärillä metsästettäessä villisika edellyttää ampumakokeen suorittamista (hirvija peurakoe, tai karhukoe) Samoin jousella villisikaa metsästävän on suoritettava jousiampumakoe. Villisian koirametsästys suositellaan lopetettavaksi helmikuun loppuun mennessä, vaikka laki ei sitä yksiselitteisesti kielläkään. Aktiivisen koirametsästyssesongin ulkopuolella on syytä seurata villisikakannan kehittymistä alueella. Kesäkaudella myös kyttäysmetsästys huokutteluruokinnalta on mahdollista. Myös kyttäyspyynnin yhteydessä on muistettava avoin tiedon kulku seurojen kesken. Älypuhelimien viestipalvelut toimivat tiedon välittäjänä mainiosti ja viesteihin liitettävät kuvat pitävät viestiketjut mielenkiintoisina. Kyttäysmetsästys ei ainakaan harvemman villisikakannan alueella liene se pyyntimuoto, jolla yksin villisikakantaa hallitaan, mutta se on mielenkiintoinen pyyntimuoto toteutettavaksi kannanseurannan yhteydessä. Lisäksi vahtimalla toteutettava metsästys antaa mahdollisuuden valikoida saaliiksi sopivia yksilöitä. Metsästysmuodosta riippumatta villisian metsästys ja kannanhallinta on tehokasta ja mukavaa toimintaa silloin, kun se toteutetaan hyvässä yhteisymmärryksessä naapuriseurojen kanssa. Villisikaa seuruejahtina – porukkapyyntiä parhaimmillaan Hirvijahdin yhteydessä tai sen jälkeen toteutettu villisian seuruejahti on mielenkiintoista pyyntiä. Usein lumikeli on edellytys villisikalauman löytymiselle, mutta hirvijahdin yhteydessä sikapyynnin makuun on saatettu päästä jo sulan maan aikana. Villisika käyttää usein eri kulkureittejä kuin muiden sorkkaeläinten yhteydessä on totuttu – tai sitten ne käyttävät juuri niitä samoja reittejä. Villisian liikehdintä koirametsästyksen yhteydessä on ennalta arvaamatonta ja se tekee villisian metsästyksestä paitsi haastavaa, myös mielenkiintoista. Villisialle toimivia koiria ei Suomessa vielä joka kylässä ole, mutta kokemukset koiran käyttämisestä ovat viime vuosina lisääntyneet ja arvatenkin tulevat lisääntymään entisestään. Koiran rodulla ei ole merkitystä niin kuin usein on asian laita – tärkeintä on, että koira on villisiasta kiinnostunut. Koiran ja villisian välinen ”henkilökemia” ratkaisevat sen, jääkö sika seisontahaukkuun vai lähteekö sika tai sikalauma karkuun kuten useimmiten käynee. Tällöin ratkaisevassa asemassa ovat etukäteen asetettujen passiketjujen sijainnit. Motissa olevaan sikalaumaan saadaan usein yksi kontakti, jossa passiin asettautuneelle avautuu ampumatilaisuus, josta toisinaan saalista tulee useamman villisian verran. Seuruemetsästys edellyttää villisian suuren liikehdinnän takia riittävän laajaa yhtenäistä metsästysaluetta, jotta pyynti voidaan toteuttaa tehokkaasti. Esimerkiksi kettujahdeista tuttu yhteishenki olisi hyvä saada tarttumaan myös villisian pyyntiin. Näin on monin paikoin jo tapahtunutkin. Metsästysseurojen on syytä sopia yhteiset pelisäännöt villisian metsästykselle siten, että pyynti ja kannanseuranta voidaan toteuttaa tehokkaasti ja avoimesti hallintorajat unohtaen. Hallintorajoilla tarkoitetaan paitsi metsästysseurojen, mutta myös riistanhoitoyhdistysten ja jopa riistakeskusalueiden rajoja. Villisika ei tällaisia aluerajoja tunne eikä kunnioita. Kaikki halukkaat pääsevät jahtiin ja pyydettävää tulee riittämään aktiivisesta metsästyksestä ja suuriltakin kuulostavista saalismääristä huolimatta. Ilmoittaudu villisian yhteisjahtiin 23.-25.2.2018! Katso lisää sivulta 58 Yhteistyötä myös kannanseurantaan ja kyttäysmetsästykseen
• 30 l Metsästäjä 1 l 2018 Kilpailun ilmoittautumisaikaa pidennettiin! Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestetyn Riistan vuoksi –kilpailun ilmoittautumisaikaa on pidennetty metsästysseurojen pyynnöstä kahdella kuukaudella. Monilla seuroilla riistanhoitokortin palautus tapahtuu vasta tammi-helmikuulla ja siksi ilmoittautua voi 15.3.2018 asti. Yhteistyössä mukana: 1. 3000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja 2. 2000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja 3. 1000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja Arvokkaat palkinnot: Seurasarjan kilpailussa palkitaan 3 parasta. Palkittuja esitellään Metsästäjä-lehdessä. Seurakohtaisen sarjan palkintoja ovat kunniakirjat ja lahjakortit *Retkitukkuun: ILMOITTAUDU 15.3.2018 mennessä osoitteessa RIISTANVUOKSI.FI R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta * Ei koske Garmin tuotteita Henkilökohtaiseen ja seurasarjaan ilmoittautuneiden kesken arvotaan lisäksi kuusi kappaletta 500 € arvoisia lahjakortteja *Retkitukkuun. Suomen suosituin riistakamera ARVONTAAN voi osallistua myös yksittäinen metsästäjä omalla riistanhoitoteollaan – yksikin riistanhoitoteko riittää. Kilpailussa haetaan ensisijaisesti riistan elinympäristöjen hyväksi vuoden 2017 aikana toteutettua työtä. Lisätietoa kilpailusta www.riistanvuoksi.fi
• www.franchi.com UUSI HORISONTTI KUTSUU – FRANCHI HORIZON Laadukas pulttilukkoinen Horizon-kiväärimme on syntynyt halusta kehittää kevyt ja aidosti uuden sukupolven modernia suunnittelua edustava ase. Alle kolmen kilon paino takaa optimoidun kannettavuuden kaikissa maastoissa ja Franchin maineikas nimi on lupaus luotettavuudesta. Saatavilla kaliiperissa .308 WIN. Jälleenmyyjä: Sako Oy | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi
• Riistanhoitoyhdistykset tekevät arvokasta työtä Suurriistavirka-apu (SRVA) on kenties näkyvin riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoistyön muoto. SRVA-tehtävä käynnistyy poliisilta saadulla määräyksellä, joka välitetään riistanhoitoyhdistyksen SRVA-yhteyshenkilölle hälytyspuhelinjärjestelmän kautta. Riistanhoitoyhdistys välittää sopimallaan tavalla tehtävän edelleen kentän toimijoilleen. Vuonna 2017 hoidettiin lähes 11 000 suurriistavirka-aputehtävää 23 000 vapaaehtoisen voimin. Tehtyjä työtunteja kertyi huimat 43 000. VI LL E HO KK AN EN
• 34 l Metsästäjä 1 l 2018 MIRJA RANTALA Sertifiointi turvaa riistan elinympäristöjä Lammin Jahkolan kylässä metsää hoidetaan ajatuksella ja tarkasti suunnitellen. Metsänomistaja Juhana Koskue arvostaa hakkuutulojen ohessa metsästä saatavaa riistaa. Hän suunnittelee kaikki metsänhoidolliset toimenpiteet juuri tästä lähtökohdasta. Riistametsänhoitoa toteutetaan tilalla FSC-sertifioinnin kautta. L umi on peittänyt maanmuokkauksen jäljet Jahkolan kylän metsässä. On marraskuinen aamu. Seison metsänomistaja Juhana Koskuen ja UPM:n metsäasiantuntija Timo Lassilan kanssa avohakkuun reunassa. Arvioimme yhdessä uudistamisen jälkeä. Alikasvoskuuset on jätetty uudistamisen yhteydessä raivaamatta. Harvakseltaan aukolla seisovien kuusten lisäksi näkymää monipuolistavat säästöpuuryhmät. Sertifioinnin kriteerien laatija pitäisi näkemästään. – Panostan paljon säästöpuuryhmien sijoitteluun. Niillä voi vaikuttaa maisemaan, Lassila tuumii. Maltti raivatessa suosii riistaa Pelkän maiseman vuoksi alikasvosta ja säästöpuita ei ole jätetty. Ne luovat taimikkoon vaihtelevuutta ja tarjoavat pientä suojaa sitä tarvitseville. Taustalla on halu turvata riistan elinympäristöjä. FSC-sertifiointi tarjoaa siihen tukea. – Vaihtelu tulee vielä paremmin esiin taimikon kasvaessa. Jos uudistusala olisi kauttaaltaan raivattu, syntyisi tähän täysin tasaikäinen puusto, Lassila tarkentaa. Jatkamme kierrosta. Vastaan tulee toinen avohakkuu. Se on raivattu viimeistä risua myöten. Pystyssä ei ole yksittäisen puuryhmän lisäksi puskaakaan. UPM:n metsäasiantuntijan Timo Lassila ja metsänomistaja Juhana Koskue ovat tyytyväisiä työnjälkeen uudistusalalla.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 35 – Hyvä, ettei minun metsäni näytä tältä. Ja eihän se näytä, koska metsäni ovat minun ja minä päätän, maaomistaja Juhana Koskue nauraa. Metsänhoito on omistajan tavoitteiden mukaista Juhana Koskuesta kuulee, että hän on maanomistaja, joka tietää, mitä haluaa. Äänessä onkin metsästystä harrastava metsätalousinsinööri. Metsänhoidossaan hän yhdistää riistanhoidon, monimuotoisuuden turvaamisen ja taloudellisen kannattavuuden. – Nämä kaikki tavoitteet ovat yhdistettävissä, Koskue vakuuttaa. Koskue on liittynyt FSC-sertifiointiin. Siirtymä kävi mutkattomasti, sillä tilaa oli pääosin hoidettu kriteerien mukaan jo ennen sertifiointia. Pientä viilausta siirtymässä vaativat muun muassa suojeluja erikoishakkuukohteiden määrittely. Paperityöt Koskue antoi UPM:n asiantuntijoiden hoidettavaksi. Päätöksen tekeminen vaati oman aikansa, mutta se syntyi. Lopulta metsänomistajalta vaadittiin vain nimi paperiin. – Tämä on nykyaikaa. En halua olla kehityksen jarruttaja, mutta en minä mikään vakaumuksellinen puolestapuhujakaan ole, Koskue sanoo. Koskuen metsissä säästetään lehtipuustoa, annetaan ojanvarsien kasvaa lehtipuuvaltaisina ja säästetään alikasvosta. Kaikki tämä tarjoaa riistalle ruokaa ja suojaa. Lehtipuiden joukossa on leppiä pyille, haapoja metsoille ja koivuja teerille. Sertifioinnin vaatimukset ja riistaa suosivan metsänhoidon ohjeet kulkevat siis käsi kädessä. Metsä saa näyttää metsältä Kierroksemme jatkuu. Pysähdymme varttuneessa kuusikossa, joka rajautuu suohon. Suo on suojeltu, mikä lasketaan sertifioinnin edellyttämiin suojeltuihin hehtaareihin kuuluvaksi. Suon reunaan on jätetty käsittelemätön suojakaista. – Kaista tarjoaa elinympäristöä metsäkanalinnuille, Koskue painottaa. Seisomme kuulemma parhaillaan peuranpolulla. Peurakanta on alueella vahva. Koskue kertoo olevansa hirvenmetsästäjä. Sarvipäitä saisi hänen mielestään olla alueella enemmänkin. – Ne auttavat minua taimikoiden harventamisessa, kaikki sahatyöt tilallaan itse tekevä Koskue toteaa. Katson hoitamatta jätettyä kaistaa suon laidassa. Jonkun silmissä se voi näyttää epäsiistiltä. – Jos se on epäsiisti niin kääntyy näin päin, Lassila vitsailee ja kääntää suolle selkänsä. Miehet toteavat yhteen ääneen metsäisyyden kuuluvan metsään. Liiallinen siistiminen on paitsi turhaa työtä myös haitallista riistalle ja muille metsän eläjille. Miehet ovat yksimielisiä myös FSC:n hintalapusta. Metsätalouden kannattavuuteen sertifiointi ei vaikuta. Puun hintaa se nostaa. He vakuuttavat, että jokaiselta tilalta kyllä löytyy sopivia kohteita suojeluun ja erikoiskohteiksi. Kyse on usein lopulta ammattitaitoisesta suunnittelusta. Keskustelu siirtyy säästöpuuryhmien hintaan. Metsässä halpakin voi olla arvokasta. – Usein taloudellisesti vähäarvoisin puu on se riistalle arvokkain, kiteyttää Lassila. Metsonsoidin ja muita erikoiskohteita Jahkolassa riittää metsää. Siirrymme osin jo lahovikaiseen männikköön. Sitä Koskue uudistaa vaiheittain. Hän haluaa antaa rauhaa kosiopuuhissa oleville kukoille: alueella on metsonsoidin. Soidinalueella on tärkeää säilyttää riittävä metsäpeitteisyys. Tilalla on muitakin riistallisia erikoiskohteita. Isäntä on kaivattanut sorsille lammikoita, on riistapeltoa ja ruokintapaikkoja kauriille. Suunnitteilla on myös vajaatuottoisen suon ennallistaminen. Koskuen tilalla riistan suosiminen käy ammattimaisen isännän toimesta luonnostaan. Sertifiointi tukee, mutta isäntä tekee päätökset. Päivä kääntyy puoleen. Metsäkierros päättyy ja suuntaamme lounaalle Lammin keskustaan. Autossa juttelemme tilakoon merkityksestä sertifiointiin. Koskue myöntää erikoiskohteiden voivan olla aivan pienille tiloille haaste, mutta hyvällä suunnittelulla se on ylitettävissä. Lounaspöydässä sertifiointi hetkeksi unohtuu. Keskustelu siirtyy ajankohtaisiin. Hirvijahdissa on oltu ja saalistakin tullut. Viikonloppuna on taas uuden yrityksen aika. On selvästi marraskuu. Harvialan tilan metsät on FSC-sertifioitu UPM:n Harvialan tila Janakkalassa on FSC-sertifioitu. Tilalla on metsämaata yhteensä 6 000 hehtaaria ja aluetta hoidetaan talousmetsänhoidon periaattein. Tavoitteena on tuottaa puuta. Harvialan metsien hoidossa sertifiointi näkyy muun muassa vesistöjen ja soiden reunaan jätettävien suojakaistojen leveydessä, säästöpuiden määrissä, kosteiden painanteiden kiertämisenä ja sekapuuston kasvattamisessa. Kaikki ovat riistalle tärkeitä elementtejä. UPM:n metsäasiantuntija Mikko Pirilän mukaan riistametsänhoidon periaatteet toteutuvat tilalla hyvin sertifiointikriteerien kautta. Hän uskoo FSC-sertifioinnin olevan hyvä vaihtoehto juuri metsästäville maanomistajille, jotka haluavat panostaa maillaan puuntuotannon ohessa riistaan. Harvialassa suon ja kankaan väliset vaihettumisvyöhykkeet ja rantametsät rajataan metsänhoidon ulkopuolelle.
• 36 l Metsästäjä 1 l 2018 SE PP O RO N KA IN EN © Genetiikkaa susiseurantaan ILPO KOJOLA , SAMULI HEIKKINEN ja KATJA HOLMALA , Luonnonvarakeskus Susikantojen runsausseuranta Euroopassa pohjautuu vuosi vuodelta yhä tiiviimmin geneettisiin menetelmiin. V altakunnallisesti kattava DNAseuranta on käytäntönä Norjassa, Ruotsissa, Ranskassa ja Saksassa – ja luonnollisesti Itävallassa, Sveitsissä ja Tanskassa, joissa on tällä hetkellä vain yksi perhelauma. Suomessa geneettiset analyysit tulivat merkittäväksi osaksi susikannan koon määrittelyä viime talvena, kun läntisen Suomen vapaaehtoiskeruun alue laajeni ja Itä-Suomessa käynnistettiin pilottihanke, jossa näytteiden keruusta vastasivat palkatut henkilöt. Mallia Ruotsista Ruotsin ja Norjan yhteisestä susikannasta kerättiin viime talvena noin 2 500 näytettä, joista metsästäjät keräsivät 300 ja muut vapaaehtoiset 100. Skandinaavisen susikannan reviireillä liikkuu ensilumilta lähtien noin 100 palkattua maastoihmistä, jotka seuraavat sudenjälkiä ja keräävät ulosteja virtsanäytteitä analyyseihin systemaattisen suunnitelman mukaan. Suomessa vastaavaa, jokaisen tunnetun reviirin käsittävää ammattimaista aineistonkeruuta ei ole ollut, mutta viime talvena saatiin jo erittäin merkittävä rinnakkaisaineisto DNA-analyyseista. Analysoitavaksi kertyi 970 näytettä, joista vapaaehtoiset keräsivät 233 ja palkattu maastohenkilöstö Itä-Suomen pilottihankkeessa 737. DNA varmimmin talteen ulostenäytteistä Luke teetti DNA-analyysit Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa. Yksilöntunnistus perustui 17 niin kutsuttuun mikrosatelliittilokukseen, mikä on riittävä määrä susiyksilöiden erottamiseen. Metsästysvuoden 2016/2017 näytteistä 57 % oli sellaisia, joista DNA–analyysi onnistui. Ulostenäytteistä onnistumisprosentti oli 72 %. Onnistumisprosentti oli samaa suuruusluokkaa kuin Ruotsin susikannan geneettisessä seurannassa. Virtsanäytteiden kanssa on ongelmana mm. se, että susien on reviirimerkkauksessaan usein tapana lirauttaa samaan paikkaan kuin lajikumppani kun taas näytteiden pitäisi edustaa yhtä susiyksilöä. Virtsanäytteen biokemiallises
• Metsästäjä 1 l 2018 l 37 ta koostumuksesta voidaan arvioida myös suden lisääntymisbiologista tilaa, minkä takia niiden keruuta on pidetty Ruotsissa tärkeänä. Yhtään koiran ja suden risteymää ei analyyseissä tullut esiin. DNA-analyysien ja havaintojen vastaavuus Talven 2016/2017 näytteenkeruun piirissä oli 22 reviiriä, joka oli 56 % erillisistä reviireistä havaintoaineistosta arvioituna. Vapaaehtoisten keräämiä näytteitä saatiin yhdeltätoista eri reviiriltä. Näytemateriaalista yksilöityi geneettisessä analyysissä 99 sutta, joista oli maaliskuun alussa elossa 86 yksilöä. Muilla reviireillä arvioitiin metsästyskauden jälkeen elelleen 57 58 sutta. Tähän arvioon päädyttiin käymällä läpi laumoja ja kaksikkoja koskevat TASSUUN kirjatut havainnot digitaalisten karttanäkymien äärellä ja havaintopäivämäärien perusteella. Ne reviirit, joilta ei ollut DNA-näytemateriaalia, olivat etupäässä kahdestaan liikkuvien susien hallitsemia. Kokonaisarvio, 150 180 sutta, ottaa huomioon yksinään kuljeskelevien susien osuuden, joka vaihtelee eri susikannoissa yleensä 10 ja 20 %:n välillä. Havaintoaineistosta piirtyvät esiin laumojen ja todennäköisten parien hallitsemat reviirit. Niiltä reviireiltä, joilta kerättiin näytteitä DNA-analyyseihin, oli myös keskimääräistä kattavampi havaintoaineisto. Näillä reviireillä havaintojen ja DNAanalyysien vastaavuus oli varsin hyvä, niin, että suuremmat laumat tulivat esiin sekä havaintoaineistossa että DNA-analyyseissä. Myös havainnot ovat välttämättömiä Geneettinen yksilöntunnistus olisi saatava vakiintumaan olennaiseksi osaksi Suomen susikannan seurantaa, sillä havaintoaineistoon kytkeytyy aina tulkinnanvaraisuutta. Ongelma korostuu siellä, missä susireviirit rajautuvat toisiinsa ilman merkittäviä välialueita. Ratkaisuna on DNA-materiaali, joka on kerätty lähellä reviireiden rajoja niin, että rajojen sijainti hahmottuu. Havainnot eivät yksilöi susia, mutta ovat välttämätön tausta-aineisto ohjaamaan näytteiden keruuta sinne, missä susia liikkuu. Petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen vahvuus on myös niiden ajantasaisuus, mikä palvelee hallintoa mahdollisia ongelmatapauksia ajatellen. DNA-analyysit vaativat useamman viikon mittaisen työn laboratoriossa. Menetelmiä syystilanteen arvioimiseksi Syksyn ja talven aikana kerätty geneettinen näytemateriaali ja kirjatut havainnot ovat paras luotettavan kevättalven kanta-arviSusilaumat ja kahdestaan elävät sudet maaliskuun alussa 2017. Punaisen viivan lounaispuolella DNA-näytemateriaalin keräsivät vapaaehtoiset, koillispuolella tehtävään palkatut henkilöt. Kartassa näkyvät myös reviirit (7), joissa oli vähintään yksi GPS–pannalla varustettu susi. Tähdellä on merkitty reviiri, josta oli vain yksi geneettinen määritys. IL PO KO JO LA TASSUUN tulee osio susinaaraan kiimatiputtelun kirjaamiseksi. on lähtöaineisto, mutta seuraavaan syystalveen mennessä susikannassa on tapahtunut muutoksia. Susikantaan on syntynyt keväällä uusi vuosiluokka ja siinä on uusia, oman reviirin vallanneita pareja. Vuodesta 2018 alkaen syystalven susikanta ja sen rakenne pyritään arvioimaan matemaattisella ennustemallilla, jonka lähtökohtana on edellistä kevättalvea koskeva kanta-arvio ja tutkimustieto mm. susikannan lisääntyvyydestä. Kesällä syntyvää pentuemäärää koskevan ennusteen tueksi TASSUUN lisätään erillinen osio susinaaraan kiimatiputtelusta, joka suurella todennäköisyydellä merkitsee pentueen syntymistä. Kiitokset Kiitämme lämpimästi näytteitä keränneitä vapaaehtoisia ja Luken palkkaamia maastohenkilöitä hienosta työstä susikannan seurannan kehittämisessä.
• 38 l Metsästäjä 1 l 2018 MILLA NIEMI ja SAKARI MYKRÄ , Metsähallitus MetsäpeuraLIFE-hanke etenee vauhdilla Reilu vuosi sitten käynnistyi metsäpeuran suojeluja kannanhoitohanke MetsäpeuraLIFE. Marraskuussa työ otti konkreettisen harppauksen eteenpäin, kun kesällä rakennettuihin totutustarhoihin tuotiin metsäpeuroja. Tavoitteena on palauttaa laji sen entisille asuinsijoille Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. M etsäpeurakannan kehitys on ollut viime vuosikymmenen aikana huolestuttava. Kainuun osakanta on taantunut, ja 1980-luvun alkuvuosien palautusistutuksesta alkunsa saaneen Suomenselän osakannan kasvu on hidastunut huomattavasti. Nyt metsäpeuralle rakennetaan parempaa tulevaisuutta. Paluu entisille asuinsijoille Seitsemän vuoden mittaisen hankkeen näkyvin osa on lajin palautusistutus Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin. Metsäpeura on kuulunut noiden seutujen lajistoon vielä alle kaksi vuosisataa sitten. Palautuskohteiden valinnassa yksi tärkeimmistä tekijöistä oli metsäpeuroille sopiva elinympäristö. Lauhanvuoren tuntumasta löytyvät tällä hetkellä maan parhaat talvilaitumet. Seitsemisen ympäristö puolestaan on enemmän kesälaidunaluetta, mutta sopivia jäkälikkökankaita löytyy sieltäkin. Tuleville palautuskohteille on rakennettu totutustarhat, joihin tuotiin ensimmäiset asukkaat marraskuussa 2017. Luontoon vaM IL LA N IE M I Kuhmosta pyydystetty villi vaadin vapautetaan Seitsemisen totutustarhaan. Villejä metsäpeuroja tarvitaan monipuolistamaan tulevien vasojen perimää.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 39 pautetaan totutustarhoissa tulevina vuosina syntyviä yksilöitä. Mikäli kaikki etenee suunnitellusti, ensimmäiset vapautukset tehdään vuonna 2019. Tavoitteena on, että palautusistutuspaikkojen ympäristössä eläisi hankkeen loputtua muutaman kymmenen yksilön kokoinen, kasvava metsäpeurakanta. On todennäköistä, että vapautetut eläimet jäävät aluksi asustelemaan totutustarhojen tuntumaan. Varmaa se ei kuitenkaan ole suunnasta ja vauhdista päättävät metsäpeurat. Toiveissa joka tapauksessa on, että palautusalueiden eläimet ja niiden jälkeläiset laajentaisivat vakiintuneen metsäpeurakannan levinneisyyttä nykyisestä. Seitsemisen totutustarhassa on tällä hetkellä kuusi eläintä: neljä eläintarhoissa syntynyttä vaadinta, yksi Kuhmosta pyydystetty villi hirvas sekä niin ikään Kuhmosta tuotu vaadin. Lauhanvuoressa on viisi eläintarhassa syntynyttä vaadinta, yhden vaatimen viimekeväinen vasa sekä Kuhmosta pyydystetty villi hirvas. Tulevina vuosina totutustarhoihin tuodaan lisää eläintarhoissa syntyneitä vaatimia. Myös villien metsäpeurojen pyynti on mahdollista. Työ ei saa mennä hukkaan Metsäpeurojen palautusistutuksesta ei voi puhua puhumatta suurpedoista. Huoli Seitsemisen ja Lauhanvuoren istukkaiden päätymisestä petoeläinten ruokalistalle ei ole aiheeton. Kainuusta tiedetään, että suden saaliiksi joutuminen on merkittävin metsäpeuravaadinten kuolinsyy, ja susien määrällä ja metsäpeuran vasatuotolla on vahva negatiivinen yhteys. Karhu puolestaan verottaa erityisesti pieniä vasoja, ja sopivissa olosuhteissa metsäpeurapaisti kelpaa myös ilvekselle ja ahmalle. Totutustarhausvaiheen metsäpeurat ovat varsin hyvässä turvassa. Tilanne luonnollisesti muuttuu vapautuksen jälkeen. Petotyhjiötä palautusistutusalueille ei kyetä luomaan, mutta suurpetokantojen päivitetyt hoitosuunnitelmat tulevat mahdollistamaan tehokkaan kannansäätelyn metsäpeuran palautuksen kohdealueilla. Totutustarhat paikallisessa arjessa Totutustarhoilla ei ole suoraa vaikutusta lähialueiden käyttöön. Esimerkiksi metsästystä voidaan jatkaa tarhojen ympäristössä entisellä tavalla. Totutustarhoihin saa myös käydä tutustumassa; metsäpeurat pääsevät halutessaan suojaan uteliailta katseilta aitausten sisäosiin. Tarhoille johtavat huoltotiet on puomitettu, joten vierailijoiden kannattaa varautua pieneen jalkapatikkaan. Myöskään tulevat metsäpeurojen vapautukset eivät aiheuta käyttörajoituksia totutustarhojen lähiympäristössä. Luontoon vapautettavien yksilöiden on tultava toimeen ihmistoiminnan leimaamassa maisemassa. Mittava ponnistus MetsäpeuraLIFE on Suomen riista-alan toistaiseksi suurin EU-rahoitteinen projekti. Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoimaan hankkeeseen osallistuu yhteensä kymmenen kotimaista kumppania. Kokonaisuudessaan yli viiden miljoonan euron budjetista 60 prosenttia katetaan Euroopan unionin rahoituksella. Kotimaisesta rahoituksesta vastaavat maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä hankekumppanit. Suomen Metsästäjäliitto tukee hanketta. Palautusistutukset lohkaisevat budjetista noin miljoona euroa. Valtaosa hankkeen rahoituksesta ohjautuu siis muihin toimenpiteisiin, joita ovat esimerkiksi elinympäristöjen kunnostukset sekä kannanseurantamenetelmien kehittäminen entistä paremmiksi. Lisätietoja metsäpeurasta ja MetsäpeuraLIFE-hankkeesta http://www.suomenpeura.fi/fi /metsapeuralife.html Facebook: Metsäpeura Forest Reindeer Tilaa metsäpeurauutiskirje: http://eraluvat.mailpv.net/ Totutustarhojen 2,5 metriä korkeat aidat on kierretty kolminkertaisella sähköpaimenella. Keltaisen hirvinauhan tarkoitus on estää muun muassa metsäkanalintujen törmäyksiä aitaverkkoon.
• 40 l Metsästäjä 1 l 2018 MISKA KOPPONEN Hirven ikärakenneseuranta Matkon Metsästysseura Savonrannalta määritti vuosina 2003-2016 lähes jokaisen aikuisen saalishirven iän. Tämän 110 hirven pitkäaikaisen aineiston avulla saatiin arvokasta tietoa hirvikannan ikärakenteesta. I kärakenneseuranta alkoi vuonna 2003, kun artikkelin kirjoittaja keräsi seuransa hirvenmetsästäjien avustuksella aineistoa opinnäytetyöhönsä. Opinnäytetyöllä selvitettiin saaliin vasaosuuden vaikutusta hirven ikärakenteeseen ja vasatuottoon Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten alueilla. Vuosina 2003 ja 2004 kerätyssä iänmääritysaineistossa oli 244 hirveä. Matkon Metsästysseura otti näinä vuosina näytteet 13 hirvestä. Vuonna 2003 Suomen hirvikanta oli lähes suurimmillaan. Kantaa haluttiin pienentää huomattavasti, joten seuralla oli luvat 34 hirven kaatamiseen. Syksyllä 2016 kaatui 11 hirveä. Paikallinen hirvikanta oli selvässä kasvuvaiheessa. Näin rajuilla kannanvaihteluilla on oma vaikutuksensa hirven ikärakenteeseen. Urokset huomattavasti naaraita nuorempia Naarashirvien keski-ikä koko seurantajaksolta oli 6,13 vuotta ja urosten 4,27 vuotta (taulukko 1). Tulos oli linjassa hirvitutkimuksen tekemien valtakunnallisten ikärakennetutkimusten kanssa. Suomen hirvikannan pitkäaikainen ongelma on ollut urosten alhainen ikä. Iänmääritysaineisto jaettiin kahteen 7 vuoden jaksoon ( 2003-2009 ja 2010-2016), koska tarkoituksena oli etsiä pitkän aikavälin muutoksia hirvien keski-iässä. Ensimmäisellä jaksolla naaraiden (32 kpl) keskiikä oli 6,25 vuotta ja jälkimmäisellä jaksolla (38 kpl) 6,03 vuotta, joten naaraiden ikärakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Naaraiden vuosittaisessa keski-iässä oli enemmän vaihtelua: alhaisin oli vuonna 2005, kun viiden naaraan keski-ikä oli 4,70 vuotta ja korkein 2006, kun neljän naaraan keski-ikä oli 8,25 vuotta. Uroshirvien keski-iässä sen sijaan havaittiin selvä muutos. Vuosina 2003-2009 urosten keski-ikä oli 5,35 vuotta, mutta jälkimmäisellä jaksolla se oli enää 3,20 vuotta (taulukko 1). Kummankin jakson näytemäärä oli 20 urosta, eli vuosittain 2-4 kpl. Otos on ehkä liian pieni, jotta urosten ikärakenteen muutoksista voitaisiin tehdä luotettavia johtopäätöksiä, toki saaliin ikärakenne selvisi. Elävän hirvikannan ikärakenteen selvittäminen vaatii riittävän suuren aineiston vähintään kolmelta peräkkäiseltä vuodelta. Naaraiden osalta nämä vaatimukset luultavasti täyttyivät, sillä niistä saatiin 30 näytettä enemmän kuin uroksista. Yli kaksi vuotta alhaisempi urosten keski-ikä jälkimmäiseltä seurantajaksolta voi kuitenkin olla merkki alueen uroskannan nuortumisesta. Mistä tämä mahdollinen ikärakenteen muutos voi johtua? Tärkeimpiä tekijöitä on metsästyksen jälkeisen talvikannan suhteellinen vasaosuus. Vasojen suhteellinen osuus talvikannassa on voinut suurentua, kun metsästyspaine on pysynyt maltillisena ja hirvikanta on kääntynyt kasvuun jälkimmäisellä seurantajaksolla. Tämän seurauksena aikuistuvat urosikäluokat olivat ehkä suhteellisesti katsottuna suuria. Vanhimmat hirvet 15,5-vuotiaita Ikäjakaumien avulla voidaan tehdä päätelmiä hirven ikärakenteen vakaudesta. Ikärakenne on normaali, kun nuoret ikäluoSyksyllä 2011 naapuriseuran koiranohjaajan kanssa yhteistyönä kaadettu 9-piikkinen uroshirvi oli 5,5-vuotias.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 41 kat ovat enemmistönä. Yleisin ikäluokka on tällöin 1,5-vuotiaat ja tätä vanhempien hirvien osuuden tulisi pienentyä asteittain. Nuoret ikäluokat voivat olla erityisesti hirvikannan pienentämisvaiheessa aliedustettuina aineistossa. Ikärakenne on silloin epävakaassa tilassa. Vinoutunut ikärakenne voi korjaantua, kun tulevien vuosien hirvisaaliin vasaosuutta pienennetään. Matkon Metsästysseuran naarashirvien ikäjakauma vuosilta 2003-2016 oli hieman vaikeaselkoinen tulkittavaksi (kuva 1). 1,5-vuotiaat olivat 21,4 prosentin osuudellaan yleisin ikäluokka (15 naarasta), mutta toiseksi yleisin ikäluokka oli yllättäen 4,5-vuotiaat (15,7 %, 11 naarasta). Ikäjakaumassa oli vain 4 naarasta 2,5-vuotiaiden ikäluokasta. Johtopäätöksenä oli, että naarashirvien ikärakenne oli ehkä jossain määrin vinoutunut. Vinoutuma oli voimakkaampi seurantajakson alussa, sillä vuosien 2003 ja 2004 aineistossa ei ollut yhtään 1,5ja 2,5-vuotiasta naarasta. Tähän oli luultavasti syynä Savonrannan kaikkien aikojen suurin hirven kokonaiskaatomäärä vuodelta 2002 ja korkeana pysynyt saaliin vasaosuus. Iänmääritys Artikkelin kirjoittaja suoritti saalishirvien iänmäärityksen hammassementtikerroksiin perustuvaa menetelmää käyttäen. Hirven ensimmäisen etuhampaan (I1) juuresta sahatuista poikittaisleikkeistä erottuvat mikroskoopilla tai luupilla juuren ympärille muodostuneet hammassementtikerrokset. Ikä saadaan selville laskemalla hammassementistä vuosirenkaiden lukumäärä. Metsästäjä-lehdessä 6/2008 oli aikoinaan tarkka kuvaus menetelmästä. IKÄ 1,5 2,5 3,5 4,5 5,5 6,5 7,5 8,5 9,5 10,5 11,5 12,5 13,5 14,5 15,5 12 10 8 6 4 2 5 6 6 4 Urokset, ikäjakauma v. 2003 2006 1,5 2,5 3,5 4,5 5,5 6,5 7,5 8,5 9,5 10,5 11,5 12,5 13,5 14,5 15,5 20 15 10 5 15 5 11 6 3 5 4 3 1 Naaraat, ikäjakauma v. 2003 2006 1 4 2 7 Kuva 1. Naaraiden (70 kpl) ikäjakauma 2003-2016, keski-ikä 6,13 vuotta. Kuva 2. Urosten (40 kpl) ikäjakauma 2003-2016, keski-ikä 4,27 vuotta. Naarashirvi on parhaassa vasatuottoiässään 5-8-vuotiaana. Seuran alueella elää laaja kirjo eri-ikäisiä naarashirviä, josta aineiston 14 ikäluokkaa ovat hyvä todiste. Parhaassa vasatuottoiässä olevia naaraita näyttäisi myös olevan riittävästi. Aineiston 3 vanhinta naarasta olivat 15,5-vuotiaita. Kahdella niistä oli vielä vasa. Kolmas naaras oli erittäin huonokuntoinen. Uroshirvien ikärakenne on normaalissa tilassa (kuva 2): 1,5-vuotiaiden urosten osuus oli peräti 27,5 % (11 urosta) ja vanhempien urosten osuudet pienentyivät lähes asteittain. Urosten ikäjakaumassa oli 10 ikäluokkaa eli selvästi vähemmän kuin naarailla. Mistä näin merkittävä ero johtuu? Naaraiden vasasuoja on varmasti tärkein tekijä, joka auttaa naarashirven yli 10 vuoden iän. Mainittakoon, että Matkon Metsästysseura kaatoi vuosina 2003-2016 seitsemän valtasonnia. Näistä suurisarvisimmat olivat 15-piikkisiä ja iältään 6,5 ja 7,5 vuotta. Keski-iät v.2003-2016 (suluissa kpl-määrä) vuosi naaraat urokset 2003 8,10 (5) 6,00 (2) 2004 7,17 (3) 3,50 (3) 2005 4,70 (5) 8,50 (3) 2006 8,25 (4) 7,50 (3) 2007 5,00 (6) 3,50 (3) 2008 5,17 (3) 5,17 (3) 2009 6,00 (6) 3,50 (3) 2003-2009 6,25 (32) 5,35 (20) 2010 5,50 (6) 1,50 (2) 2011 6,00 (8) 3,50 (2) 2012 5,00 (4) 2,25 (4) 2013 7,50 (5) 5,00 (2) 2014 6,10 (5) 2,83 (3) 2015 6,50 (6) 3,25 (4) 2016 5,25 (4) 4,50 (3) 2010-2016 6,03 (38) 3,20 (20) 2003-2016 6,13 (70) 4,27 (40) Taulukko 1. Naaraiden ja urosten keski-iät vuosittain 2003-2016 (ikä vuosina). 11 1 2 3 1 1 K P L 3 K P L IKÄ
• 42 l Metsästäjä 1 l 2018 Hirvieläinsaaliin arvo 2016 Osa 2: Riistan elämysarvon muuttaminen tuloksi, käytännön näkökulmia TOMMI HÄYRYNEN , Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö ? Kuvat: ANU RAULO , Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö Riistan laajempi taloudellinen hyödyntäminen on noussut keskusteluun niin maanomistajien, metsästysseurojen kuin palveluntuottajien eli riista-alan yrittäjien ja sellaisiksi aikovien keskuudessa. T aloudellisen hyödyntämisen motiivit liittyvät maanomistajien näkökulmasta riistavahinkojen kompensointiin sekä pyrkimyksiin löytää uusia tuottokanavia metsäpääomalle metsien monikäytön kautta. Metsästysseurat puolestaan haluavat varmistaa nykyaikaisen metsästysinfran sekä laadukkaan riistanhoidon jatkumisen metsästysalueilla, joka edellyttää metsästysseuroilta myös taloudellisia resursseja. Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpito vaatii ”uusien kivien kääntämistä” tulolähteiden löytämiseksi. Riistasta toivotaan saatavan tuloja jo olemassa olevan yritystoiminnan tukijalaksi sekä uuden yritystoiminnan käynnistäjäksi. Nämä ovat tekijöitä, joita yrittäjät, metsästysseurat, maanomistajat ja julkiset tahot ovat tuoneet esille Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihankkeessa. Kyseistä hanketta toteuttavat yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö sekä Suomen riistakeskus Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisrahaston rahoittamana. Kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksien arviointi Edellisessä Metsästäjä-lehden numerossa (6/2017) kerrottiin hirvieläinten taloudellisesta arvosta Suomessa. Hirvieläinten kokonaisarvoksi määriteltiin 166 miljoonaa euroa vuoden 2016 metsästyskauden osalta. Arvo jakautui liha-arvoon (66 miljoonaa euroa) ja elämysarvoon (100 miljoonaa euroa). Kuinka riistan elämysarvoa kyetään muuttamaan tuloksi? Onko oma metsästysalueemme sellainen, josta tuota arvoa voidaan ylipäätään tulouttaa? Nämä ovat usein toistuvia kysymyksiä, jotka ovat toiminnan aloittamisen peruslähtökohtia. Riistan elämysarvon osittainen muuttaminen tuloksi on mahdollista kaupallisten metsästystapahtuminen kautta, jolloin asiakkaat maksavat metsästyselämyksestä. Riistatalouden liiketoimintamallien aktivointihankkeessa on luotu mallinnos, jolla kyetään arvioimaan kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksia käytännössä. Eli osapuolet pystyvät eri kriteerien avulla tarkastelemaan sopiiko alue ylipäätään kaupalliseen metsästykseen tai jos sopii, niin kuinka hyvin. Mallinnoksella on tarkoitus myös nostaa esiin tekijöitä, jotka vaativat korjausliikkeitä, jos kaupallista metsästystä aiotaan tulevaisuudessa toteuttaa. On huomioitava, että metsästysalueistamme ainoastaan osa täyttää laadukkaan kaupallisen metsästyksen kriteerit, vaikka soveltuvat harrastemetsästykseen kelvollisesti. Mallinnoksen luomisessa on kuunneltu niin metsästyspalveluista kiinnostuneita asiakkaita, maanomistajia, metsästäjiä kuin palveluntuottajiakin. Toteuttamismahdollisuuksien kriteereitä Mallinnoksessa arvioidaan kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksia seitsemän eri
• Metsästäjä 1 l 2018 l 43 osa-alueen kautta. Jokainen osa-alue arvioidaan erikseen käyttämällä kolmeportaista arviointiasteikkoa (toteutuu täysin, vaatii kehittämistä, ei toteudu). Osa-alueet ovat: 1. Metsästysalue Arvioinnin kohteena ovat alueen koko, sijainti, alueen saavutettavuus sekä muoto. Metsästysalueen tulee mahdollistaa kokonsa puolesta riittävän lupamäärän saaminen. Lisäksi käytännön metsästys on pystyttävä järjestämään sujuvasti. Sijainniltaan alueen on oltava helposti saavutettavissa kulkuyhteyksien ja siirtymisten näkökulmista. Yhteislupa-alueen käyttö myös kaupallisten metsästystapahtumien aikana luo paremmat edellytykset kokonaisuuden toteuttamiseksi. Alueen muodon arvioinnissa otetaan kantaa puolestaan metsästysalueen muodon (kapea, leveä) lisäksi maa-alueiden yhtenäisyyteen, joita on lupa käyttää metsästystapahtumissa. Todetut asiat vahvistetaan tarkoituksenmukaisia dokumentteja hyväksikäyttäen alueeseen tutustumisen lisäksi. 2. Alueen riistakanta Riistakannan arvioinnissa keskitytään alueen lajiston lisäksi todentamaan metsästettävän lajin määrää sekä laatua. Tiheyden lisäksi kantaa arvioidaan niin ikäjakauman, naaras-urosjakauman kuin kestävän ja eettisen metsästyksen periaatteiden näkökulmista. Erityishuomio keskitetään normaalin ”metsästysseurametsästyksen” ja kaupallisen metsästyksen yhteensovittamiseen riistakannan hyvinvoinnin näkökulmasta. Arvioinnin kohteena on myös alueella toteutettava riistanhoito, joka luo osin perustan kannan verotukselle pitkällä tähtäimellä. Mainitut asiat todennetaan tarkoitukseen soveltuvien dokumenttien avulla. Näihin kuuluvat riistanhoitosuunnitelma ja sen toteuttaminen, riistalaskennat, riistan seuranta, verotussuunnitelma ja kaatotilastot. 3. Maasto Maaston osalta arvioinnin kohteena ovat alueen metsäkuviot, metsätyyppi, maatalousmaan tyyppi sekä alueen korkeuserot. Erityisenä painopisteenä on riistan elinympäristön monimuotoisuuden arviointi, jossa tarkastellaan riistan ruokailualueita kesäja talviravinnon osalta, suojaja makuupaikkojen määrää ja laatua sekä metsästyksen teknisiä toteuttamismahdollisuuksia passipaikkojen ja mahdollisten korkeuserojen näkökulmista. 4. Metsästysinfra Tässä osiossa arvioidaan alueen tiestöä, passipaikkoja, riistankäsittelytiloja sekä ruhojen siirtoon liittyviä seikkoja. Tiestöä ja passipaikkoja arvioidaan alueella liikkumisen ja turvallisuuden näkökulmista. Riistankäsittelytilojen käytettävyyttä, laatua ja saavutettavuutta arvioidaan niin ikään suhteessa metsästettävään riistalajiin. Osiossa huomioidaan myös liikkumista rajoittavat tekijät metsästyksen sujuvuuden ja nopeiden siirtymisten osalta. 5. Oheispalveluinfra Oheispalvelujen arvioinnin kohteena ovat majoitusja ruokapalvelut, kuljetuksiin liittyvät palvelut sekä muut mahdolliset palvelut jotka tuovat lisäarvoa asiakkaille. Tällaisia voivat olla mm. metsäkirkko, trofeenäyttely, metsästysmuseo, riistaruokia valmistava toimija, ampumarata ja niin edelleen. Oheispalveluja arvioidaan aina suhteessa asiakasryhmään, koska erityyppisillä asiakkailla on erilaiset odotukset esimerkiksi palvelujen laadun osalta. 6. Yhteistyö Koska metsästystapahtumien onnistunut toteuttaminen edellyttää yhteistä tahtotilaa niin maanomistajien, metsästysseuran kuin palveluntuottajienkin puolelta, on ensisijaisen tärkeää, että tämä yhteisymmärrys on todettu. Tämä ei tarkoita jokaiseen sivuääneen reagoimista, vaan yhteisen näkymän luomista, jossa kaikki ymmärtävät samalla tavalla mitä ollaan tekemässä ja millä ehdoilla. Arvioinnin kohteena ovat mm. päätöksenteon yhtenäisyys, yhteislupa-alueen käyttö sekä valmius pitkäaikaiseen yhteistyöhön kaikkien osapuolien ollessa tyytyväisiä toimenpiteisiin. Useasti metsästysalueella joudutaan tekemään investointeja esimerkiksi riistakannan hoitotoimenpiteisiin tai metsästysinfraan. On selvää, ettei investointien tekeminen kertaluonteisesti ja lyhyellä aikavälillä ole perusteltua monessakaan tapauksessa. 7. Asiakaskokemus Asiakaskokemuksen osiossa arvioidaan edellä mainittuja osa-alueita asiakkaan näkökulmasta. Alueen osalta arvioidaan mm. yleisilmettä, luonnonmukaisuutta sekä sitä kuinka hyvin alue vastaa asiakkaan ennakko-odotuksiin. Riistakannan osalta arvioidaan metsästystilanteiden syntymistä ja kokonaismielikuvaa, joka asiakkaalle syntyy riistan kohtaamisesta. Myös oheispalveluinfran ja itse palvelun laadun merkitys korostuu tässä osiossa. Mallinnoksen avulla pystytään siis arvioimaan kaupallisen metsästyksen toteuttamismahdollisuuksia alueellisesti. Demoversion käytettävyyttä testataan parhaillaan eri tyyppisten metsästysalueiden ristiinarvioinnissa, näin pystytään varmistamaan mallinnoksen luotettavuutta riippumatta arvioinnin tekijästä. Demoversio tullaan julkaisemaan vuoden 2018 alkupuolella jäsentämään kaupallisen metsästyksen edellytyksiä ja madaltamaan toiminnan aloittamisen kynnystä.
• 44 l Metsästäjä 1 l 2018 KATI HEINONEN , toiminnanohjaaja, Lammin riistanhoitoyhdistys Metsästyksen terveysja hyvinvointivaikutukset Metsästys on eräs suomalaisten perinteisistä harrastuksista. Vuonna 2015 metsästyskortin lunasti 306 277 henkilöä eli noin 6 prosenttia suomalaisista. Metsästyksen koettuja hyvinvointivaikutuksia on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Nyt esittelemme Jyväskylän yliopistossa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa opinnäytetyönä toteutetun kyselytutkimuksen tuloksia metsästystä harrastavien terveydestä ja metsästyksen koetuista hyvinvointivaikutuksista. T utkimusaineisto kerättiin internet-kyselylomakkeella, joka toimitettiin kesäkuussa 2017 kaikkiin Suomen riistanhoitoyhdistyksiin jäsenille jaettavaksi. Kyselyyn vastasi 1817 henkilöä, joista miehiä oli 89 prosenttia ja naisia 11 prosenttia. Tutkimukseen vastanneiden ikäjakauma oli 12–83-vuotta. Kolme neljäsosaa vastanneista käytti metsästykseen aikaa yli 10 päivää vuodessa (8 tunnin päivinä mitattuna). Metsästykseen käytetty keskimääräinen aika oli 29 päivää. Puolet vastaajista ilmoitti metsästävänsä seurassa tai seurueessa. Metsästäjien koettu terveys Vastanneista terveydentilansa koki hyväksi 49 prosenttia, melko hyväksi 35 prosenttia, kohtalaiseksi 15 prosenttia ja melko huonoksi 1 prosentti. Naiset kokivat terveytensä paremmaksi kuin miehet. Koettu terveys heikkeni iän mukana. Vastaajista reilu kolmannes ilmoitti sairastavansa jotakin lääkärin toteamaa sairautta. Yleisin lääkärin toteama sairaus oli kohonnut verenpaine tai verenpainetauti (68 %). Kohonnut veren kolesteroli oli 46 %:lla, tyypin 2 diabetes 19 %:lla ja sepelvaltimotauti 11 %:lla vastaajista. Miehillä esiintyi lääkärin toteamia sairauksia enemmän kuin naisilla. Puolet tutkimukseen vastanneista oli ylipainoisia (painoindeksi 25 tai yli) ja 23 % lihavia (painoindeksi 30 tai yli). Metsästyksen koetut hyvinvointivaikutukset Kokemuksia metsästyksen hyvinvointivaikutuksista kartoitettiin kysymyksellä, jossa vastaajat saattoivat rastittaa useampia vaihtoehtoja. Metsästysharrastuksen positiivisista vaikutuksista tärkeimmäksi nousivat: kohentaa mielialaa (88 %), lisää tyytyväisyyttä elämään (81 %) ja tarjoaa sosiaalisia suhteita (77 %). Tulosten jakautuminen on esitetty kuviossa 1. Kysymyksessä oli myös avoin vastausvaihtoehto. Avoimista vastauksista tärkeimmiksi nousivat: fyysinen kunto, mielen hyvinvointi ja sosiaalisuus. Naiset ja nuoret kokivat metsästyksen eniten mielialaa kohentavana. Miehet puolestaan kokivat metsästyksen lisäävän eniten tyytyväisyyttä elämään. Suurin osa vastaajista metsästi seurassa/seurueessa tai kaverin kanssa, mikä kuvastaa metsästysharrastuksen tarjoamia sosiaalisia suhteita. Johtopäätökset Koetulla terveydellä on todettu olevan vahva yhteys tuleviin terveysongelmiin ja kuolemanvaaraan. Terveys 2011 -tutkimuksessa koettua terveyttä arvioitaessa on saatu vastaavanlaisia tuloksia kuin tässä tutkimuksessa. Metsästysharrastusta vähentävistä tekijöistä yleisimmiksi nousivat vähentynyt vapaa-aika sekä petotilanne. Naiset kokivat sekä vapaa-ajan vähentymisen että petotilanteen vaikuttavan yleisemmin metsästysharrastusta vähentävänä kuin miehet. Vastausten jakautuminen on esitetty kuviossa 2. Kuvio 1. Metsästäjien kokemat metsästysharrastuksen positiiviset vaikutukset (n=1809). Osa 1.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 45 Kuvio 2. Metsästysharrastusta vähentävät tekijät (n=1809). Verenpainetta ja verenpainetautia esiintyi tässä tutkimuksessa enemmän kuin suomalaisilla Terveys 2011 -tutkimuksessa. Sepelvaltimotaudin esiintymisen yleisyydessä ei ollut eroa ja tyypin 2 diabetesta sekä kohonnutta veren LDLkolesterolia esiintyi tässä tutkimuksessa vähemmän verrattaessa Terveys 2011 -tutkimukseen ja Alueelliseen terveysja hyvinvointitutkimukseen (2016). Lihavuuden on todettu olevan yksi merkittävimmistä kansanterveydellisistä ja -taloudellisista ongelmista (Terveys 2011 –tutkimus). Tässä tutkimuksessa oli vähemmän ylipainoisia. Metsästystä harrastavissa naisissa näyttäisi olevan huomattavasti enemmän normaalipainoisia kuin naisissa Terveys 2011 –tutkimuksen mukaan. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus on todettu liian vähäiseksi terveyden näkökulmasta. Metsästysharrastuksella koettiin olevan merkittävä vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen, mikä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Metsästys on paitsi mieluisa harrastus, sillä näyttäisi olevan myös hyvin suotuisia vaikutuksia harrastajansa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sitä kautta jopa kansantaloudellista merkitystä. Lähteet Kaikkonen, R., Murto, J., Pentala, O., Koskela, T., Virtala, E., Härkänen, T., Koskenniemi, T., Ahonen, J., Vartiainen, E. & Koskinen, S. 2016. Alueellisen terveysja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010-2015. https://www.thl.fi/ath Koskinen, S., Lundqvist, A. & Ristiluoma, N. (toim.) 2012. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen raportti 68/2012. tampere: Suomen Yliopistopaino Oy.
• 46 l Metsästäjä 1 l 2018 TERO KUITUNEN Seniorijahti Metsästyskin voi olla yleisölaji Mäyräkoiran haukku lähestyy peltoaukeaa, jonka kulmassa seison passissa. Sitten peurat ilmestyvät ja naapuripassissa oleva metsästäjä kaataa niistä toisen. Muutoin tyypillinen tilanne, paitsi että sen näki ryhmä metsästysseuran kutsumia seniorivieraita. M etsästäjien aamu alkoi perin tutusti käskynjaon merkeissä. Kun kutsuvieraat saapuivat kodalle, heille kerrottiin kahvin ja kevyen aamupalan ohessa se, mitä päivän aikana tulisi tapahtumaan. Vieraat myös varustettiin tarvittavilla huomiovaatteilla. Ampujat siirtyivät passeihin ja koiranohjaajat hakeutuivat lähtöpaikkoihinsa. Samanaikaisesti seniorit kuljetettiin ”katsomoihinsa”. Kun koirat päästettiin irti, oli itse jahtitapahtuma varsin tavanomainen. Ainoastaan sen kesto oli rajoitettu niin, ettei vieraille tulisi liian kylmä. Jahdin jälkeen kokoonnuttiin paraatiin ja peurakeitolle. Seniorit olivat kokemukseen silminnähden tyytyväisiä ja kertoivat viihtyneensä, vaikka katsomossa oli alkanut loppua kohden tulla hieman kylmä. Onneksi paraatin yhteydessä tarjottu ryyppy ja kuuma keitto saivat taas veret liikkeelle. Vieraat saivat nauttia tapahtumasta katsomoissa, joiden sijainnit oli valittu helpon saavutettavuuden sekä metsästyksellisen potentiaalin perusteella.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 47 Opinnäytetyöstä se lähti Viivi Skogberg kertoo seniorijahdin synnystä: Lähdimme parini Jenni Greijulan kanssa toteuttamaan opinnäytetyöprosessiamme syksyllä 2016. Halusimme opinnäytetyönämme järjestää ikääntyneille miehille jotain luontoon sidottua, erähenkistä toimintaa ja päädyimme hirvijahtiin sen ajankohtaisuuden ja oman metsästysharrastukseni vuoksi. Ajattelimme hirvenmetsästyksen olevan myös hyvin miehinen sekä yhteisöllinen metsästysmuoto. Olin idean synnyttyä yhteydessä omaan metsästysseuraani Etelä-Lopen Eränkävijöihin ja esittelin ideani heille. He näyttivät vihreää valoa ja lupautuivat yhteistyöhön. Sitten saimme vinkkiä Lopen päiväkeskus Pihlajassa perjantaisin kokoontuvasta miesryhmästä. Lähestyimme Pihlajan työntekijöitä vielä samana päivänä ja he innostuivat tapahtumasta kovasti. Kokonaisuudessaan kaikki tapahtui hyvin nopeasti. Idean syntymisestä itse tapahtuman järjestämiseen meni aikaa noin kuukausi. Hirvijahdin suunnittelu toteutettiin yhdessä päiväkeskuksen työntekijöiden kanssa. Tärkeintä oli ottaa huomioon senioreiden yksilöllinen toimintakyky sekä tapahtuman yleinen turvallisuus. Osalla senioreista oli liikkumisen tueksi jokin apuväline, kuten kävelykeppi, rollaattori tai pyörätuoli. Hirvipäällikkö suunnitteli jahtialueen siten, että passipaikoille oli helppo pääsy sekä senioreilla, sekä tarvittaessa hälytysajoneuvoilla. Itse jahtitapahtuma toteutettiin niin, että passimiehen kaveriksi lähti yksi seniori, sekä tarvittaessa päiväkeskuksen työntekijä. Lisäksi kullekin seniorille vietiin passipaikalle selkänojallinen tuoli. Opinnäytetyöhömme ja seniorijahtiin osallistui yhdeksän miestä Lopen vanhusten päivätoiminnan asiakkaista. Osalta heistä löytyi metsästysharrastuneisuutta, mutta harrastustoiminnan jatkaminen ei ole ollut enää mahdollista erilaisista toimintakykyä rajoittavista tekijöistä johtuen. Seniorijahdista jäi erittäin positiiviset kokemukset kaikille yhteistyökumppaneille ja Lopella yhteistyötä päiväkeskus Pihlajan ja Etelä-Lopen Eränkävijöiden välillä aiotaan jatkaa tulevaisuudessakin. On ollut puhetta siitä, että seura toteuttaisi seniorijahdin joka toinen vuosi, vuorotellen koululaisten hirvijahdin kanssa. On myös pohdittu erilaisia vaihtoehtoja toiminnan jatkon mahdollistamiselle, kuten että jahdista saataisiin kiertävä tapahtuma Lopelle. Aihe on herättänyt paljon keskustelua ja mielenkiintoa muissakin seuroissa. Olikin aivan mahtavaa, että Kormu-Launosen Metsäveikot ry mahdollisti seniorijahtipäivän vuonna 2017. Toivon, että metsästysseurat kautta maan kiinnostuisivat aiheesta ja lähtisivät rohkeasti mukaan tuottamaan hyvinvointia ikääntyneille. Se ei vaadi suuria, mutta antaa kaikille osallistujille paljon. Minuun voi olla yhteydessä aiheen tiimoilta, autan mielelläni tapahtumien ideoinneissa ja suunnittelussa. viivi.skogberg@gmail.com Opinnäytetyö löytyy osoitteesta: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705178624 Vuoden 2017 seniorijahdin Lopella järjesti Kormu-Launosen metsäveikot Toni Ikävalko toimi tapahtuman metsästyksenjohtajana. Seuramme otti seniorijahdin järjestämisen hyvin vastaan. Ajatuksella, että kaikki vanhenevat, joten itsekin arvostaisimme tällaista seniori-ikäisenä. Lisämotiivina järjestämiselle oli jatkuvuuden saaminen hienolle tapahtumalle. Peurajahdin järjestäminen sujui seurassamme rutiinilla. Ainoastaan senioreiden liikuntarajoitteisuus täytyi ottaa tarkasti huomioon jahtialueen valinnassa. Käytännössä niin, että seniorit pääsevät liikkumaan autoihin hyvin. Normaalien järjestelyiden lisäksi pohdittiin etukäteen mahdollinen sairaankuljetuksen tarve. Muutoin riittää, että oman seuran väkeä saadaan tarpeeksi paikalle. Puitteet seurallamme ovat lähes täydelliset. Kaiken kaikkiaan päivästä jäi järjestävälle osapuolelle hyvin positiiviset tunnelmat. Vuoden 2017 Lopen seniorijahti järjestettiin peurajahtina.
• 48 l Metsästäjä 1 l 2018 PANU HIIDENMIES Artikkeli on osa Metsästäjä-lehden juttusarjaa ”Kehittyvä riistatalous”, jossa käsitellään metsästysseurojen mahdollisuuksia sekä erilaisia toimintamuotoja toteuttaa seuratoimintaa jatkossa osana riistatalouden ydintoimintoja. Kirjoittaja OTK, VT Panu Hiidenmies on metsästysseuratoiminnan asiantuntija. Kehittyvä riistatalous, osa 3 Metsästysseuran myymät jahdit ja verotus Monissa metsästysseuroissa on osaamista jahdin järjestämisestä ulkopuolisille. Varsinaisen jahtitapahtuman järjestelyiden lisäksi tarvitaan myös muuta osaamista. Metsästysseura kun on yleishyödyllinen yhteisö ja siksi verotuksellisesti erityisasemassa. Toiminnan muuttuessa on syytä kirkastaa periaatteita, jotka mahdollistavat edullisen verokohtelun. L ähtökohtaisesti kaikki tavanomaisella tavalla toimivat metsästysseurat ovat luonteeltaan yleishyödyllisiä. Yleishyödyllisyyden edellytykset kannattaa hahmottaa tarkasti, sillä statuksen muuttuessa muuttuu moni asia. Tuloverolain 22 §:n mukaan yhteisö on yleishyödyllinen, jos • se toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä • sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin • se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. Kaikkien tuloverolain 22 §:ssä lueteltujen edellytysten tulee täyttyä yhtäaikaisesti, jotta metsästysseuraa voidaan pitää yleishyödyllisenä. Sekä sääntöjen että toiminnan on täytettävä yleishyödyllisyyden edellytykset. Metsästysseuraa ei siis lähtökohtaisesti ole sen yleishyödyllisen statuksensa vuoksi tarkoitettu liiketoiminnan harjoittamiseen. Yleishyödyllisyysratkaisu on verovuosikohtainen ja koskee sitä verovuotta, jonka verotuksen toimittamisesta kulloinkin on kyse. Ratkaisu yleishyödyllisyydestä tehdään aina kokonaisarvioinnin perusteella: Mitä merkittävämpää, säännöllisenpää ja laajempaa vastikkeellisen toiminnan järjestäminen on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä metsästysseuraa voitaisiin pitää muuna kuin yleishyödyllisenä. Tällöin toiminta olisi veronalaista. Yleishyödyllisyyden voi menettää Verottajan oikeuskäytännössä on ainakin kahdessa tapauksessa todettu sääntöjensä perusteella yleishyödyllinen yhteisö (KHO 1980 T 6049 säätiö ja KHO 1976 T 34 yh
• Metsästäjä 1 l 2018 l 49 distys) tosiasiallisen toimintansa perusteella muuksi kuin yleishyödylliseksi. Tapaukset ovat vanhoja, mutta osoittavat verottajan suhtautumisen yleishyödyllisen verottoman toiminnan ja liiketuloa synnyttävän verotettavan toiminnan rajoista. Tapauksissa yhteisöjen tosiasiallinen toiminta oli taloudellista, vastikkeellisten palveluiden tarjontaa. Metsästysseurue ei ole yleishyödyllinen Kannattaa huomata, ettei rekisteröimätön yhdistys ole yhteisö, eikä se siksi voi olla verotuksessa tuloverolain 22 §:n mukainen yleishyödyllinen yhteisö. Rekisteröimätöntä yhdistystä pidetään verotuksessa yhtymänä, jonka tulo verotetaan sen osakkailla (TVL 15–16 §). Jos yhdistyksen tarkoituksena on kuitenkin rekisteröityä ja rekisteröinti on laitettu vireille ennen verovuoden päättymistä, voidaan tällaista rekisteröimätöntä yhdistystä pitää verotuksessa tuloverolain 3 ja 22 §:n tarkoittamana yhteisönä. Yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi Arvioitaessa toimiiko yhteisö yleiseksi hyväksi, on kysyttävä, mitä intressejä metsästysseura edistää? Yhteisö ei voi olla yleishyödyllinen, jos sen toiminnan tarkoituksena on esimerkiksi varojen hankkiminen. Tässä lähestytään kysymystä siitä voiko ja kannattako metsästysseuran ryhtyä järjestämään itse ja missä laajuudessa kaupallista toimintaa, jota vastikkeellinen jahtien tarjoaminen ulkopuolisille on. Kysymys on kiinnostava lähinnä verokynnyksen laukeamisen näkökulmasta. Toiminnan ollessa laajaa, voi metsästysseura tietysti varta vasten hakeutuakin verovelvolliseksi. Suurimmalla osalla metsästysseuroista kaupallinen toiminta on kuitenkin suhteellisen pientä ja toiminta on selkeästi tarkoitus pitää luonteeltaan yleishyödyllisenä. Näin on yleisesti ajateltu myös seurojen säännöissä ja verottajan tulkintakäytännöissä. Yleinen hyödyllisyys voidaan yleensä perusteella riistakantojen hoidolla, SRVAtoiminnalla ja muilla vastaavilla toiminnoilla. Mikäli metsästysseura toiminnallaan kerää varoja, on ne pyrittävä suuntaamaan seuratoimintaan, joka on yleishyödyllistä. Metsästysseura ei voi keskittyä varojen keräämiseen ja niiden tulouttamisen jäsenistölleen. Tämä on yleisesti ollutkin tiedossa. Toiminnan tavoitteena ei voi myöskään olla kulujen minimoiminen tietylle henkilöpiirille. Verottaja ei ole tähän saakka kiinnittänyt huomiota kulujen minimoimiseen ja monissa metsästysseuroissa vallitsevaan kulttuuriin, jossa toiminnan henkilöpiiri on pieni ja suljettu. Kulujen minimoimisen arviointi voisi tulla kyseeseen, mikäli metsästysseura kaupallisella toiminnallaan rahoittaisi merkittävät edellytykset jäsenistönsä tavanomaista huomattavasti korkeatasoisemmalle jahdille. Jatkossa nämä tekijät saattavat vaikuttaa tilanteeseen arvioitaessa metsästysseurayhdistyksen yleishyödyllisyyttä ja sitä kautta verotuksellista asemaa. Kaupallisen metsästyksen vaikutus yleishyödyllisyyteen Elinkeinotoiminnan harjoittamisen vaikutusta yhteisön yleishyödyllisyyteen arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja kokonaisharkintaan perustuen. Vaikka metsästysseuran järjestämä vastikkeellinen jahti olisi laajentunut toiminnan merkittäväksi osaksi, voidaan seuraa kuitenkin eräissä tapauksissa pitää yhä yleishyödyllisenä. Riittävä yleishyödyllinen toiminta on tällaisissa tilanteissa yleensä vakiintunutta yhteisön järjestämää toimintaa, joka toteutetaan muita kuin elinkeinotoiminnan piirissä olevia asiakkaita varten. Yleishyödyllinen toiminta sisältää esimerkiksi kilpailuja harrastustoimintaa, edunvalvontaa, tiedottamista, kouluttamista sekä vertaistukija tutkimustoimintaa. Tämä tuleekin varmasti arvioitavaksi tulevaisuudessa kaupallisten jahtien ja tapahtumien yleistyessä. Toiminnan kohdistuminen rajoittamattomaan henkilöpiiriin Yleishyödyllisen yhteisön toiminnan on kohdistuttava rajoittamattomaan henkilöpiiriin. Yhteisön jäsenyyden sekä tosiasiallisen yleishyödyllisen toiminnan tulee olla lähtökohtaisesti kaikille avointa. Yleishyödyllisyyteen ei riitä, että yhteisön harjoittama elinkeinotoiminta kohdistuu rajoittamattomaan henkilöpiiriin. Pieni jäsenmäärä ei estä yhteisöä olemasta yleishyödyllinen, jos toiminta on tosiasiallisesti ulospäin suuntautuvaa ja yhteisö on avoin kaikille tai ainakin suurelle joukolle. Jäseneksi pääsyn edellytykset eivät voi olla liian tiukasti rajaavia vaan yhteisöllä täytyy olla pyrkimys pitää toimintaa avoimena ja hankkia uusia jäseniä. Osalla metsästysseuroista toiminta kohdistuu hyvin rajattuun henkilöpiiriin. Olisikin mielenkiintoista tarkastella seuran ulkopuolisille suunnattujen jahtitapahtumien vaikutusta yleishyödyllisen säilyttämiseen. Tällöinhän toiminta on avoimempaa, vaikka tulijoita ei jäseneksi otettaisikaan. Heille ainoastaan myydään vieraslupa tai jahtitapahtuma. Näin ollen seuroissa käynnissä oleva kehitys myös tukee ajatusta yleishyödyllisen ja verotuksellisesti edullisen mallin toteuttamisesta.
• 50 l Metsästäjä 1 l 2018 JANI PELLIKKA , Luonnonvarakeskus ja MARKO SVENSBERG , Suomen riistakeskus Metsästyksen säätely metsästysseuroissa Metsästysseuratutkimus 2017: Osa 3 Yli 80 prosenttia riistanhoitomaksun suorittaneista on metsästysseurojen ja -seurueiden sääntöjen piirissä. Millaisia nämä metsästyksen sallivat tai sitä rajaavat säännöt ovat? T ässä artikkelissa tarkastellaan tuoreen kyselytutkimuksen pohjalta 410 seuran ja seurueen metsästyksen sääntelyä vuonna 2016 ja verrataan sitä vuosikymmenen takaiseen. Noin ¾ seuroista ja seurueista asetti vuonna 2016 pyynnille jonkinlaisia metsästysrajoituksia. Sallivimpia ollaan maan pohjoisosissa: Lapissa rajoituksia asetti 31 % vastanneista, Kainuussa 54 % ja Oulussa 65 %. Yleisintä rajoitusten asettaminen oli Pohjois-Hämeessä (95 %) ja Varsinais-Suomessa (93 %). Suosituinta on ohjata enimmäissaalismääriä lajikohtaisilla kiintiöillä (kaavio). Kiintiöitä ja rauhoituksia asetti vuonna 2016 vastaajista 69 prosenttia. Henkilökohtaisten kiintiöiden rinnalla pienellä osalla porukoista oli käytössä myös ”kelluvia” tai arvonnalla jäsenille jaettuja seuratai seuruekohtaisia enimmäissaaliskiintiöitä. Kiintiöitä ei aina riitä jaettavaksi kaikille jäsenille, ja on etsittävä reilu tapa jakaa sitä metsästyksen kestävyydestä tinkimättä. Joissakin porukoissa kiintiö oli monilajinen ja koski useamman lajin yli määriteltyä saalismäärää (esim. kappaletta teertä tai metsoa per jäsen). Joissakin porukoista taas kiintiö määriteltiin lajikohtaisten saalispisteiden enimmäissummana. Liki yhtä yleistä oli epäsuora ohjaaminen pyynnin aluerajoituksin tai -rauhoituksin (67 % vastanneista). Kyselyssä ei tiedusteltu näiden omaehtoisesti rauhoitettujen alueiden laajuuksista, perusteluista tai aluerauhoituksiin yhdistyvistä muista rajoituksista (esim. pyyntitapa tai aika). Vastauksista kuitenkin ilmenee, että rajoituksena ne kohdistuivat usein samojen pienriistalajien pyyntiin kuin saaliskiintiötkin. Kaikki muut sääntelytavat olivat selvästi harvinaisempia. Esimerkiksi saaliin rakenteeseen puututaan sääntelyllä noin 40 % porukoista. Useimmin kyse on metson ja teeren sukupuoleen liittyvistä rajoituksista. Vielä harvinaisempaa on, että seurat tai seurueet ”lisärajoittavat” pyyntikauden pituutta esimerkiksi lopusta tai alusta. Jotkut porukat määrittelivät viikonpäiviä, jolloin pyynti tai pyynti tietyillä tavoilla oli sallittua. Kaiken kaikkiaan noin 20 % kyselyyn vastanneista porukoista asetti ajallisia rajoituksia pienriistan pyyntiin. Lajilistan kärki on tässäkin tuttu – metsäkanalinnut ja metsäkauris. Saaliskiintiöinti on vakiintunutta. Peräti 89 prosenttia vuonna 2005 saaliskiintiöitä tai lajirauhoituksia asettaneista kyselyseuroista asetti niitä myös vuonna 2016. Metsäkanalinnustuksen kestävyyden turvaaminen näyttää olevan seurojen erityisenä intressinä. Metsäkauriin pyyntiluvanvaraisuudesta luopuminen 2005 on tehnyt siitä enenevästi paikallisilla kiintiöillä ja rauhoitusalueilla säännellyn lajin esiintymisalueillaan.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 51 Lajilla on väliä Kaaviossa mainittujen lajien lisäksi saaliskiintiöityjä tai kokonaan rauhoitettuja lajeja pienessä osassa seuroja olivat fasaani, kanadanhanhi ja kanadanmajava, vuoden 2005 kyselyssä mainittiin yksittäisissä vastauksissa myös orava. Toisaalta monet lajit puuttuvat kokoKaavio Osuus (%) metsästysseuroista ja -seurueista, jotka asettivat vuonna 2016 metsästysrajoituksia eri ei-luvanvaraisten riistaeläinten pyyntiin alueillaan. ”Ei lainkaan”-vastaus tarkoittaa, että kyseisen kaltaisia rajoituksia ei ole asetettu yhdellekään lajille. Kuviot perustuvat 411 seuran tai seurueen vastauksiin. naan paikallisen sääntelyn piiristä. Pienpetojen metsästystä ei katsota tarpeelliseksi rajoittaa, vaan siihen pikemminkin kannustetaan. Kansainvälinen riistalajistomme – vesilinnut – ovat hyvin harvoin sääntelyn kohteena. Osassa seuroja metsäjäniksen pyyntiä rajoitetaan, mutta rusakkoa ei. Huoli metsäjäniskannan kestävyydestä näyttää olevan kentältä nouseva, sillä hallinnossa lajien välille ei ole tehty eroa ja molempia on saanut metsästää pitkän metsästysajan puitteissa melko vapaasti. Paikallisen sääntelyn periaatteita Kyselyssä metsästyksen sallimista perusteltiin satunnaisella metsästyksellä, paikallisesti vahvoilla riistakannoilla, pienellä jäsenmäärällä, metsästäjien maalaisjärkeen luottamisella, (liian) pienen alueen sääntelyn merkityksettömyydellä ja luottamuksella valtionhallinnon harjoittaman sääntelyn riittävyyteen. Rajoitusten asettamista puolestaan perusteltiin vähäisillä riistahavainnoilla tai kolmiolaskentojen osoittamilla heikoilla riistakannoilla. Osa vastaajista perusteli rajoituksia riistakannan kasvattamispyrkimyksillä (metsäkauris), valtionhallinnon (ml. Rhy:n) suosituksilla, suurella metsästyspaineella, istutustoiminnalla (fasaani) ja tarpeella huomioida petojen aiheuttamaa kuolevuutta kohdelajissa. Kaiken kaikkiaan seuroissa on kehittynyt moninaisia keinoja keskeisinä pidettyjen riistakantojen kestävyyden turvaamiseksi. Monenlaisia keinoja on keksitty myös pyyntimahdollisuuksien jakamiseen jäsenten välillä. Sääntelyn vaikuttavuutta on moninaiset riistan hyvinvointiin vaikuttavat tekijät huomioiden vaikea mitata. Pyrkimyksellä tähän on kuitenkin merkitystä. Kantojen tilaan ja kehitykseen pohjaava toiminnan ohjaus ilmaisee jo itsessään vastuullisuutta.
• 52 l Metsästäjä 1 l 2018 HENNA VÄYRYNEN Von Wrightien suurnäyttely Ateneumissa Riista taiteessa Suomen 100-vuotisjuhlavuosi huipentui Ateneumissa Veljekset von Wright -näyttelyyn, joka on nähtävillä helmikuun 25. päivä asti. Esillä on runsaasti teoksia luontoja lintuaiheistaan tunnetuilta taiteilijaveljeksiltä. Ajankohtaisuutta näyttelyyn tuovat nykytaiteilija Sanna Kanniston ja Jussi Heikkilän teokset. V eljekset Magnus (1805–1868), Wilhelm (1810–1887) ja Ferdinand (1822–1906) von Wright tunnetaan erityisesti lintuaiheisista maalauksista ja grafiikasta. He tekivät myös muun muassa maisemamaalauksia luonnosta ja kaupungeista, kansankuvauksia sekä asetelmamaalauksia. Von Wrightin veljeksillä onkin kokonaisuudessaan laaja tuotanto; Ateneumin näyttelyyn valittiin yhteensä 329 teosta. Mukana näyttelyssä on litografioita esimerkiksi merenelävistä ja linnuista, maalauksia aina maaseudun ja metsäluonnon kuvaamisesta kaupunkikuvauksiin kuin muutama Magnus von Wrightin täyttämä lintu. Maalauksissa ja grafiikoissa on lintulajeista niin riistalintuja, pöllöjä kuin kotkiakin. Näyttelyn pääkuraattori amanuenssi Anne-Maria Pennonen kertoo näyttelyn kokoamisen olleen 2,5 vuotta kestänyt iso projekti. – Näyttely on järjestetty temaattisesti ja tavoitteena on tuoda veljekset esille erillisinä taiteilijoina, Pennonen kertoo. Taiteilijoita ja tieteellisiä kuvittajia Veljekset syntyivät 1800-luvun alkupuolella Kuopiossa sijaitsevaan Haminalahteen. Aatelissyntyiset von Wrightit kulkivat isänsä mukana luontoja metsästysretkillä, mikä osaltaan innoitti luonnon kuvaukseen. Veljeksiä itseään on myös kuvailtu taitaviksi metsästäjiksi: lintusaaliitaan he käyttivät malleina kuvituksilleen ja tutkimuksilleen. Anne-Maria Pennonen korostaa, että veljesten taideja kuvitustyötä voi tarkastella niin 1800-luvun taiteen, tieteen kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Ruotsiin muuttanut Wilhelm tuli tunnetuksi Ruotsin kuninkaalliselle tiedeakatemialle tekemistään luonnontieteellisistä kuvituksista. Magnuksesta tuli merkittävä maisemamaalaari, joka teki lisäksi kaupunkikuvia, karttoja ja lintutieteellisiä kuvituksia. – Veljeksistä nuorin, Ferdinand, taas oli yksi varhaisimmista suomalaisista taiteilijoista, joka elätti itsensä taiteellaan, AnneMaria Pennonen toteaa. Lintujen tarkkailun ja kuvaamisen myötä veljeksille kehittyi laaja-alainen tietämys linnuista; Magnus von Wrightiä pidetään myös Suomen ensimmäisenä ornitologina. Anne-Maria Pennosen mukaan heidän lintutieteelliset kuvituksensa ovatkin edelleen huippulaatuisia. Veljekset vaikuttivat aikana, jolloin valokuvaus ei ollut vielä kehittynyt, ja piirtäminen sekä maalaaminen olivat ainoa tapa dokumentoida luontoa. Tieteellisyyteen pyrkivä havainnointi näkyy myös maalauksissa. – Maalaukset ovat todella tarkkoja ja maiWilhelm von Wright: Riippuvia sorsia (1851). KA N SA LL IS GA LL ER IA /A TE N EU M IN TA ID EM US EO . KU VA : KA N SA LL IS GA LL ER IA /H AN N U AA LT ON EN .
• Metsästäjä 1 l 2018 l 53 semissa olevista pienistä yksityiskohdista kuten lentävistä linnuista voi tunnistaa lajin, Pennonen kuvailee. Näyttelyssä on myös itseoikeutetusti esillä Suomen kopioiduin teos, Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot (1886). – Minulta on kysytty usein, miksi Taistelevat metsot on niin suosittu. Luulen, että suosio johtuu osittain siitä, että teos on isokokoinen, luontoa on kuvattu vahvasti ja se on helposti lähestyttävä. Se oli jo omana aikanaan suosittu ja teos levisi myös painokuvina, Pennonen kertoo. Käsitetaidetta linnuista Käsitetaiteilijana tunnettu Jussi Heikkilä on mukana Veljekset von Wright -näyttelyssä kahdella teoksella. Toinen teoksista on vaikuttava installaatio, jossa katosta riippuu kauniisti 15 000 lintujen rengasta. Seinälle on kiinnitetty eri maista tulleita renkaiden lähetyskuoria. Toinen teos on muuttolintujen lähtöä kuvaava näyttöruutu, jota taiteilija päivittää toistuvasti. – Teoksia varten teen yleensä pitkäkestoisen taustoituksen, jonka aikana tulee usein esille mielenkiintoisia asioita esimerkiksi tutkittavasta linnusta. Lähtökohtana on teoksen sisältö, joka määrittelee materiaalin ja tekniikan, Heikkilä kuvailee. Jussi Heikkilä tunnetaan lintuaiheiden lisäksi merten saastumista ja ekosysteemien tilaa käsittelevistä monitulkintaisista teoksistaan. Von Wrightin veljeksiin hän kertoo tutustuneensa jo varhain. – Olen ihastellut ja hämmästellyt heidän töitään. Myös heidän päiväkirjoihinsa on tullut perehdyttyä, taiteilija mainitsee. Heikkilä kokeekin, että sijoittuu von Wrightien tapaan lintuja kuvaavien taiteilijoiden joukkoon. Hän samaistuu haluun kuvata lintu lajinomaisesti. Monipuolinen lintuharrastus kulkee käsi kädessä taiteen tekemisen kanssa. – Lintuharrastus tarkoittaa minulle lintujen tarkkailun lisäksi niihin perehtymistä kirjallisuuden kautta ja sen kysymistä, miten ihminen on eri aikoina suhtautunut niihin. Heikkilä korostaa, että ei ole yhtä oikeaa tapaa harrastaa lintuja. – Lintuja harrastaakseen ei tarvitse tunnistaa kaikkien nimiä, voi vain nauttia niiden kauneudesta. Metsästys on myös yksi tapa, Heikkilä kuvailee ja korostaa yhteistyön merkitystä lintuharrastajien ja metsästäjien välillä kestävien lintukantojen hyväksi tehtävässä työssä. Kuvausstudio luontoon Von Wrightien teosten lomassa on myös nykytaiteilija ja -valokuvaaja Sanna Kanniston valokuvia, joissa katsojan huomion kiinnittävät tarkkaavaisesti katsovat linnut. Teoksissa on kuvattuna valkoista taustaa vasten asetelmallisesti muun muassa tilhi sekä ritariperhosia. Niiden lisäksi Kannistolta on esillä maisemallisia valokuvia. Kanniston teokset keskustelevatkin mielenkiintoisesti von Wrightien teosten kanssa. Pieniä eläimiä Kannisto kuvaa ulkona luonnossa kannettavan kuvausstudion avulla. Kuvattavat linnut ovat yleensä rengastusta varten pyydettyjä. – En kuvaa eläimiä luonnossa perinteisten luontokuvaajien tapaan. Minulle on tärkeää päästä lähelle. Yleensä kuvattava lintu on studiossani noin 15–20 minuuttia, jonka jälkeen vapautan sen. Kuvaan vain vahvoja ja hyvinvoivia lintuja, Kannisto toteaa. Kannisto kertoo olevansa kiinnostunut ihmisen ja luonnon sekä luonnon ja kulttuurin suhteesta. Hän kuvaakin eläimiä usein tieteellisen työn yhteydessä kuten esimerkiksi kuvausprojektinsa aikana Etelä-Amerikan sademetsien tutkimusasemilla. Viime aikoina hän on kuvannut paljon Hangon lintuasemalla. Kuvissa linnuilla saa olla rengas jalassa. – Renkaiden näkyminen kuvissa viittaa ihmisen merkkiin linnuissa ja on samalla viite tutkimukseen sekä kuvaustilanteeseen. Kuvissani on läsnä dokumentaarisuutta mutta toisaalta outoutta ja unenomaisuutta, taiteilija kuvailee. Veljekset von Wright -näyttely on nähtävillä Ateneumissa Helsingissä 25. helmikuuta saakka, jonka jälkeen se siirtyy Kuopioon ja myöhemmin Vaasaan. Jutun lähteenä on käytetty myös teosta Veljekset von Wright (2017), toim. Erkki Anttonen ja Anne-Maria Pennonen. KA N SA LL IS GA LL ER IA /A TE N EU M IN TA ID EM US EO . KU VA : KA N SA LL IS GA LL ER IA /H AN N U AA LT ON EN . Sanna Kannisto: Bombycilla garrulus (Tilhi) (2017). TA IT EI LI JA N OM IS TU KS ES SA . KU VA : SA N N A KA N N IS TO . TA IT EI LI JA N OM IS TU KS ES SA . KU VA : KA N SA LL IS GA LL ER IA / HA N N U AA LT ON EN . Jussi Heikkilä: Havaintoja – löytöjä (2017). Jussi Heikkilä: Havaintoja – löytöjä (2017), yksityiskohta.
• 54 l Metsästäjä 1 l 2018 Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat. Kokouksissa valitaan riistanhoitoyhdistysten hallitusten puheenjohtajat ja jäsenet erovuoroisten tilalle. Minä ____________________ _______________________________________ valtuutan _________________________ ______________________________ edustamaan itseäni _______________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ______ / ______ 2018 _________________________________________________ Aika _________________ Allekirjoitus _________________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: _______________________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotuskortista tai metsästyskortista maksutositteineen) etunimi sukunimi etunimi sukunimi paikka Rhy-numero Metsästäjänumero Syntymäaika M etsästysja riista-asioiden hoitoon osallistuminen alkaa osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan ja sen vuosikokoukseen. Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenyys on merkitty metsästyskorttiin ja kestää metsästysvuoden kerrallaan eikä sitä voi vaihtaa kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet on merkitty metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella, mutta hän ei voi osallistua riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen. Kokoukseen osallistuvien on jäsenyyden osoittamiseksi otettava mukaan voimassaoleva metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortti, pankin maksuleimalla varustettu tilillepanokortti tai tilillepanokortti ja kuitti riistanhoitomaksun maksamisesta. Helpoin tapa jäsenyyden osoittamiseen on Oma riistassa oleva mobiili metsästyskortti. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puheja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Oma riista -palvelusta tulostettu metsästyskortti tai mobiilista otettu näyttökuva käy myös. Toisinaan on ollut epäselvyyttä siitä, voivatko metsästysseurat valtuuttaa jäseniään edustamaan seuraa riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Säännösten mukaan jäsen ei voi edustaa metsästysseuraa, vaan jokainen edustaa vain itseään ja voi edustaa enintään viittä poissaolevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä saamiensa kirjallisten valtuutusten perusteella. KUTSU Valtakirja riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokouksiin!
• Metsästäjä 1 l 2018 l 55 Etelä-Häme 2018.02.21 18.00 Asikkalan rhy Asikkalan kunnan valtuustosali, Rusthollintie 2, Vääksy 2018.02.23 18.30 Forssan-Tammelan rhy Lounaismaan Op Forssan konttori, Sibeliuksenkatu 3, Forssa 2018.02.20 18.00 Hattulan-Kalvolan rhy Parolannummen sotilaskoti 2, Vaakunasali, Parolannummentie 236, Parolannummi 2018.02.3 18.30 Hauhon-Tuuloksen rhy Oma Säästöpankin Hauhon kerhohuone, Hauhontie 19 2018.02.15 18.00 Hausjärven-Riihimäen rhy Riihimäen varuskunnan upseerikerho Viestikatu, Rak 40, Riihimäki 2018.02.22 18.00 Hämeenlinnan rhy Museo Militaria, Pohjola-sali, Hämeenlinna 2018.02.13 18.00 Janakkalan rhy Lounaskellari Emmi, Turenki 2018.02.15 18.30 Jokiläänin rhy Jokioisten kunnan valtuustosali, Jokioinen 2018.02.23 18.30 Lahden seudun rhy Hollolan hirvi, Aikkalantie 37, Hollola 2018.02.19 18.30 Lammin rhy Lammin Säästöpankin kerhohuone, Mommilantie 2, Lammi 2018.02.20 18.30 Lopen rhy Lopen ampumaurheilukeskus, Nummenrannantie 769, Loppi 2018.02.28 18.00 Padasjoen rhy Kullasvuoren koulu, Koulukuja 1, Padasjoki 2018.02.27 18.30 Rengon rhy Tulinummi, Renko 2018.02.14 18.30 Urjalan rhy Urjalan Erän maja, Mieliöntie 118 Urjala Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Forssan ja Lahden Seudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Etelä-Savo 2018.02.14 19.00 Anttolan rhy Ollinmäen viinitila, Anttola 2018.02.28 18.00 Enonkosken rhy Kievari Enonhovi, Enonkoski 2018.02.15 18.30 Hartolan rhy Gasthaus Koskenniemi 2018.02.08 18.00 Haukivuori-Virtasalmi rhy Haukivuoren Riistamiesten maja, Taulumäentie 494, Mikkeli 2018.02.06 18.00 Heinolan seudun rhy Hotelli Kumpeli, Muonamiehenkatu 3, Heinola 2018.02.01 18.00 Heinäveden rhy Yläasteen koulukeskus, Heinävesi 2018.02.20 18.00 Joroisten rhy RANTATUPA, Tahkorannantie 32, Tahkoranta 2018.02.08 19.00 Juvan rhy Juvan yläaste, Juvantie 20, Juva 2018.02.20 19.00. Jäppilän rhy Jäppilä-talo 2018.02.01 18.00 Kangaslammin rhy Kangaslammin seurakuntasali, Kangaslampi 2018.02.27 18.00 Kangasniemen rhy Ravintola Gastro pub 13 ( ent. Hymykuoppa), Keskustie 2, Kangasniemi 2018.02.07 19.00 Kerimäen rhy Kerimäen osuuspankin kerhotila 2 kerros, Hälväntie 2 2018.02.14 18.00 Mikkelin rhy Otavan Erämiesten seurapirtti, Syväsmäentie 82, Hirvensalmi 2018.02.21 18.00 Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy Tyllilä-Hovi, Tylliläntie 52, Mäntyharju 2018.02.06 19.00 Pertunmaan rhy Valtuustosali, Pertuntie, Pertunmaa 2018.02.27 18.00 Pieksämäen rhy Kanttilasali, Naarajärvi, Vilhulantie 5, Pieksämäki 2018.02.22 19.00 Puumalan rhy Puumalan kunnantalon valtuustosali, Keskustie 14, Puumala 2018.02.13 19.00 Rantasalmen rhy Osuuspankin kokoustilat, Kylätie 28, Rantasalmi 2018.02.21 19.00 Ristiinan rhy Metsälinna, Kitereentie, Ristiina 2018.02.28 19.00 Savonlinnan rhy Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna 2018.02.07 17.30 Savonrannan rhy Lousnaskahvila Sara, Kolmatähkäntie 3, Savonranta 2018.02.22 18.00 Sulkavan rhy Muikkukukko, Alanteentie 40, Sulkava 2018.02.15 18.00 Sysmän rhy Ravintola Uoti, Sysmä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Heinäveden, Kangaslammin, Kangasniemen, Kerimäen, Pieksänmäen, Savonlinnan, Sulkavan ja Sysmän riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Kaakkois-Suomi 2018.02.07 18.00 Anjalan rhy Korven koulu, Korventie 703, Kouvola 2018.02.22 18.00 Elimäen rhy Länsi-Kymen Osuuspankin kerhohuone, Vanhamaantie 9, Elimäki 2018.02.14 18.00 Etelä-Saimaan rhy Jängyn Erämiesten maja, Nyrhiläntie 57, Lappeenranta 2018.02.06 18.00 Iitin rhy Iitin kunnantalo, Rautatienkatu 20, Kausala 2018.02.08 18.00 Jaalan-Kuusankosken rhy Luonto ja Eräkeskus, Voikkaantie 2, Voikkaa, Kouvola 2018.02.08 18.00 Joutsenon rhy Kahvila Joutsen, Keskuskatu 7, Joutseno 2018.02.05 18.00 Kymin-Karhulan rhy Laajakosken kylätupa, Pekanojantie, Laajakoski 2018.02.13 18.00 Lemin-Taipalsaaren rhy Vanha pappila Lemi, Toukkalantie 5, Lemi 2018.02.15 18.00 Luumäen rhy Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7, Taavetti 2018.02.13 18.00 Miehikkälän rhy Ravintola Susihukkanen, Muurikkalantie 1, Miehikkälä 2018.02.09 18.00 Parikkalan rhy Kirjavalan Erämiehet ry.n maja, Koivuvaarantie 55, Kirjavala 2018.02.22 18.00 Pyhtään rhy Huutjärven koulu, Huutjärventie 56, Huutjärvi 2018.02.12 18.00 Rautjärven rhy Rautjärven kunnan virastotalo, Simpele, Simpeleentie 2018.02.20 18.00 Ruokolahden-Imatran rhy Jaakkiman seurakuntaopisto, Opistontie 21, Ruokolahti 2018.02.19 18.00 Savitaipaleen-Suomenniemen rhy Ravintola Sahrami Torikatu 5-7, Savitaipale 2018.02.21 18.00 Sippolan rhy Ravintola Viljamaa, Alaportintie 226, Liikkala 2018.02.20 18.00 Valkealan-Kouvolan rhy Voikkaan Luontoja Eräkeskus, Voikkaantie 2, Voikkaa 2018.02.12 18.00 Vehkalahden-Haminan rhy TOK.n Talo Kannusjärvi, Lahdenmäentie, Hamina, Kannusjärven kylä 2018.02.15 18.00 Virolahden rhy Pitäjäntupa, Kirkontie 480, Virolahti 2018.02.21 18.00 Ylämaan rhy Tervajoen Metsästäjien maja, Rummuntie 174, Ylämaa Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi RuokolahdenImatran ja Vehkalahden-Haminan riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Kajaanissa tarkastus aliotetaan 2 tuntia ennen kokouksen alkua. Kainuu 2018.02.22 18.00 Hyrynsalmen-Ristijärven rhy Ristijärvi, Keskuskoulu, Aholantie 28 2018.02.20 18.00 Kajaanin rhy Kajaanin lukion auditorio, Vuorikatu 2, Kajaani 2018.02.19 18.00 Kuhmon rhy Kuhmotalo, Koulukatu 1, Kuhmo 2018.02.12 18.00 Paltamon rhy Paltamon Paltalinna 2018.02.15 18.00 Puolangan rhy Puolankajärven koulukeskus, auditorio 2018.02.13 18.00 Sotkamon rhy Vuokatin urheiluopisto, Opistontie 4, Vuokatti 2018.02.14 18.00 Suomussalmen rhy Suomussalmen nuorisoseurantalo 2018.02.21 18.00 Vuolijoen rhy Vuolijoen kunnantalo, valtuustosali, Tynnyrikankaantie 3, Vuolijoki Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Kajaanin rhy.ssä 2 tuntia ennen kokouksen alkua. Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksissä tarkastus aliotetaan puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Keski-Suomi 2018.02.06 18.00 Ala-Keiteleen rhy Kaupungintalon kahvila, Hallintokatu 4, Äänekoski 2018.02.08 19.00 Hankasalmen rhy Yläaste, Kirkkotie 3 B-C, Hankasalmi 2018.02.14 18.00 Itä-Päijänteen rhy Seurakuntakoti, Jousitie 42, Joutsa 2018.02.13 18.00 Jyväskylän seudun rhy Vesalan kurssikeskus, Vesalantie 136, Vesanka 2018.02.13 18.00 Jämsän seudun rhy Ammattikoulu, auditorio, Koulutie 11, Jämsänkoski 2018.02.07 19.00 Kannonkosken-Kivijärven rhy Piispala, Kannonkoski 2018.02.08 18.00 Karstulan-Kyyjärven rhy Eräkartano, Nurmijoentie 296, Kyyjärvi 2018.02.07 18.00 Keuruun rhy Veikkola, Jukojärvi, Veikkolantie 20, Keuruu 2018.02.07 18.00 Kinnulan rhy Kinnula, Seurakuntakoti 2018.02.08 18.00 Konneveden rhy Ravintola Mierontie 2018.02.13 19.00 Korpilahden rhy Eräriihelä, Riihelänpisto, Korpilahti 2018.02.20 19.00 Laukaan rhy Vihtavuoren kappeli, Laukaa, Haavistontie 3, Laukaa 2018.02.15 18.00 Multian rhy OP.n kerhohuone, Keskustie 29 A, Multia 2018.02.07 19.00 Petäjäveden rhy Lemettilän Kahvilanavetta, Petäjävesi 2018.02.21 18.00 Pihtiputaan rhy Urheilutalo Jukola, Kirkkotie 2, Pihtipudas 2018.02.15 19.00 Pylkönmäen rhy Evästupa, Keskustie 28, Pylkönmäki 2018.02.08 19.00 Saarijärven rhy Pyssylän ampumaradan maja, Ampumaradantie 48, Saarijärvi 2018.02.20 18.00 Suolahden-Sumiaisten rhy Kuntala, Sumiaisraitti 19, Sumiainen 2018.02.14 19.00 Toivakan rhy Toivakkatalo, Iltaruskontie 2, Toivakka 2018.02.06 18.00 Uuraisten rhy Teivaalan Tupa, Teivaalantie 135, Kyynämöinen 2018.02.21 18.00 Viitasaaren rhy Kaupungintalo valtuustosali, Keskitie 10, Viitasaari Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Ala-Keiteleen, Korpilahden, Saarijärven ja Viitasaaren rhy.ssä tuntia ennen kokouksen alkua. Lappi 2018.02.20 18.00 Enontekiön rhy Luontokeskus Skierri, Peuratie 15, Enontekiö 2018.02.25 12.00 Inarin rhy Törmäsen Keidas, Rovaniementie 671 a, Ivalo 2018.02.08 18.00 Kemijärven rhy Kemijärven kulttuurikeskus, Hietaniemenkatu 5, Kemijärvi 2018.02.21 18.00 Keminmaan rhy Keminmaan Kunnantoimisto valtuustosali, Kunnantie 3, Keminmaa 2018.02.23 18.00 Kittilän rhy Kittilän kunnanvirasto 2018.02.23 19.00 Kolarin rhy Kolarin kunnanvirasto (valtuustosali) 2018.02.23 18.00 Muonion rhy Ammattiopisto Lappian tiloissa. 2018.02.16 18.00 Pelkosenniemen rhy Seurakuntasali, Kirkkotie 10, Pelkosenniemi 2018.02.16 18.00 Pellon rhy Pellon kunnantoimisto, valtuustosali, Kunnantie 4, Pello 2018.02.15 18.00 Posion rhy Posion kunnan valtuustosali, Kirkkotie 1, Posio
• 56 l Metsästäjä 1 l 2018 2018.02.19 18.00 Ranuan rhy Ranua Kunnan valtuustosali, Aapiskuja 6 B, Ranua 2018.02.26 18.00 Rovaniemen rhy Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo, Erästäjänpolku 1, Rovaniemi 2018.02.12 18.00 Sallan rhy Sallan kunnanviraston valtuustosali, Postipolku 3, Salla 2018.02.27 17.00 Savukosken rhy Luontokeskus, Samperintie 32, 98000 Savukoski 2018.02.27 18.00 Simon rhy Simon yläasteen ruokala 2018.02.26 18.00 Sodankylän rhy Sompionkoulun Paarmansali, Kaarrostie 10-12, 99600 Sodankylä 2018.02.22 18.00 Tervolan rhy Tervolatalo, Museotie 13, Tervola 2018.02.15 18.00 Tornion rhy Alatornion metsästysseuran maja, Laivakangas. 2018.02.24 12.00 Utsjoen rhy Karigasniemen kylätalo, Saivu 2018.02.20 18.00 Ylitornion rhy Lomakeskus Karemajat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Inarin, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Posion, Rovaniemen, Sallan, Sodankylän ja Ylitornion riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Oulu 2018.02.12 19.00 Haapajärven-Reisjärven rhy Siiponkosken kylä-ja jokikeskus, Siiponkoskentie 220, Haapajärvi 2018.02.15 19.00 Haapaveden rhy Haapaveden Opisto, Vanhatie 45, Haapavesi 2018.02.05 19.00 Hailuodon rhy Hailuodon ampumaradanmaja, Kottaintie 87, Hailuoto 2018.02.05 18.00 Haukiputaan rhy Kellon Koulukeskus. Kylätie 6, Kello 2018.02.26 18.00 Iin seudun rhy Yli-Olhavan Maanmiesseuran talo, Oijärventie 1091, Ii 2018.02.22 19.00 Kalajoen-Alavieskan rhy Alavieskan metsästysmaja, Alavieska 2018.02.26 19.00 Kempeleen-Oulunsalon rhy Paukun maja, Oulunsalo 2018.02.07 19.00 Kiimingin-Ylikiimingin rhy Kiimingin yläaste, Jaarantie 4, Kiiminki 2018.02.15 18.00 Kuusamon rhy Kuusamon lukion auditorio, Oulangantie 1, Kuusamo 2018.02.20 19.00 Kärsämäen rhy Kärsämäen liikenneasema Neste, Haapajärventie 1, Kärsämäki 2018.02.06 18.30 Limingan seudun rhy Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6, Liminka 2018.02.13 18.00 Muhoksen rhy Muhoksen ampumarata, Lummelammentie, Muhos 2018.02.07 19.00 Nivalan rhy Nivalan Eränkävijät ry.n toimitalo, Pyssymäentie 76, Nivala 2018.02.08 19.00 Oulaisten rhy Honkamaja, Hietalantie 91, Oulainen 2018.02.19 19.00 Oulun rhy Sanginsuun koulu, Sanginsuuntie 56, Oulu 2018.02.27 19.00 Piippolan seudun rhy Piippolan virastotalo, Keskustie 9, Piippola 2018.02.21 18.00 Pudasjärven rhy Kansalaisopisto, Lukiontie 4, Pudasjärvi 2018.02.14 19.00 Pyhäjärven rhy Hiisitupa, Jyväskyläntie, Pyhäsalmi 2018.02.22 18.30 Raahen seudun rhy Raahen Ammattioppilaitoksen auditorio, Tervahovinkatu 2, Raahe 2018.02.14 19.00 Sievin rhy Sievin kunnan valtuustosali, Haikolantie 16, Sievi 2018.02.19 18.00 Siikajokilaakson rhy Siikajoen kunnanvirasto, Siikasavontie 1 A, Ruukki 2018.02.06 18.00 Taivalkosken rhy OSAO Taivalkosken yksikkö (metsäoppilaitos), Jokijärventie 2 2018.02.12 19.00 Tyrnävän rh Ampumaradan maja Riistala, Muhostie 88, Tyrnävä 2018.02.20 18.00 Utajärven rhy Utajärven Yläasteen auditorio, Utajärvi 2018.02.21 18.00 Vaalan rhy Kurikkavaaran Hiihtomaja, Laajantie, Vaala 2018.02.13 19.00 Ylivieskan rhy Teikontupa, Rahkalantie 542, Ylivieska Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Haukiputaan, Kempeleen-Oulunsalon, Kiimingin-Ylikiimingin, Limingan seudun, Nivalan, Oulaisten, Oulun ja Sikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjanmaa 2018.02.20 18.00 Alajärven rhy Alajärven kaupungintalo, Alvar Aallontie 1, Alajärvi 2018.02.26 19.00 Alavuden-Töysän rhy Alavuden kaupungintalo, valtuustosali, Alavus 2018.02.19 18.00 Evijärven-Kortesjärven rhy POP Kortesjärvi, Kortesjärvi 2018.02.27 19.00 Halsuan rhy Halsuan kunnantalo,valtuustosali, Kauppisentie 5, Halsua 2018.02.06 19.00 Himangan rhy Koski-Hovi, Uunilanrantatie, Himanka 2018.02.12 18.00 Härmän rhy Haarusmaja, Haaruskankaan tie 199, Härmä 2018.02.14 19.00 Ilmajoen rhy Kunnantalo, valtuustosali, Ilmajoki 2018.02.07 19.00 Isojoen-Karijoen rhy Karijoen ampumaradan maja, Luovankyläntie 202, Karijoki 2018.02.22 19.00 Jalasjärven rhy Riistan maja, Mantila, Jalasjärvi 2018.02.23 18.00 Jurvan rhy Suupohjan osuuspankki, kokoustila, Kauppatie 3, Jurva 2018.02.06 18.00 Kannuksen rhy Kaupungin valtuustosali, Kannus 2018.02.07 18.00 Kauhajoen rhy Erähovi, Kauhajoki 2018.02.12 19.00 Kauhavan rhy Sotilaskoti, Sotakouluntie, Kauhava 2018.02.01 18.00 Kaustisen rhy Kaustisen evankelinen opisto, Kaustinen 2018.02.08 19.00 Kuortaneen rhy Kuortaneen kunnantalo, Kuortane 2018.02.22 18.00 Kurikan rhy POP Kurikka, kokoushuone 2018.02.15 19.00 Kyrönmaan rhy Toukolan Ns,Tervajoki, Tervajoki 2018.02.13 19.00 Kälviän-Ullavan rhy Kälviän aluetoimisto, Kälviäntie 24, Kälviä 2018.02.15 18.00 Laihian rhy Jakkulan ampumarata huoltorakennus, Allisentie 165, Jakkula 2018.02.05 19.00 Lakeuden rhy Nurmotalo, Nurmo sali 2018.02.19 18.00 Lappajärven-Vimpelin rhy Virastotalo, Lappajärvi, Kärnäntie 11, Lappajärvi 2018.02.20 19.00 Lapuan rhy Yläkoulu, Lapua 2018.02.08 18.00 Lehtimäen-Soinin rhy Kokoustila, OP Soini, Alajärventie 2, Soini 2018.02.21 19.00 Lestijärven rhy Lestin koulu, Lestintie 40 2018.02.13 18.00 Lohtajan rhy Lohtajan Ms .n maja, Houraati 2018.02.27 18.00 Perhon rhy Kunnantalo, Keskustie 2, Perho 2018.02.05 18.00 Peräseinäjoen rhy Näätämaja, Näätämajantie, Peräseinäjoki 2018.02.28 18.00 Teuvan rhy Osuuspankin kerhohuone, Porvarintie 16, Teuva 2018.02.21 18.00 Toholammin rhy Toholammin kunnanvirasto, Toholampi 2018.02.01 19.00 Vetelin rhy Pulkkisen Nuorisoseurantalo, Haukilahdentie 144, Veteli 2018.02.14 18.00 Ylistaron rhy Ylistarotalo auditorio 2018.02.26 18.00 Ähtärin rhy Tuomarniemi, Tuomarniementie 55, Ähtäri Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Kauhavan riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjois-Häme 2018.02.12 17.30 Jalannin rhy Varmiolan kahvila (Nina´s Cafe Place), Valtatie 5, Akaa 2018.02.27 18.30 Kangasalan rhy Kangasalan lukio, Finnentie 42, Kangasala 2018.02.15 18.30 Kuhmalahden-Sahalahden rhy VPK.n talo, Taidetie 2, Kuhmalahti 2018.02.20 18.00 Kuhmoisten rhy Koulukeskus, Länkipohjantie 64, Kuhmoinen 2018.02.19 17.30 Kurun rhy Kurun Seuratalo 2018.02.14 17.30 Lempäälän seudun rhy Lempäälän Manttaalitalo, Manttaalintie 1, Lempäälä 2018.02.15 17.30 Längelmäveden rhy Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124, Korkeakoski 2018.02.13 18.30 Mäntän seudun rhy Mäntän Seudun Koulutuskeskus, Koskelasali, Koskelankatu 2, Mänttä 2018.02.19 18.30 Nokian seudun rhy Kolmenkulman ABC, kokoustilat Kontio, Kuoma ja Hai, Rounionkatu 140, Nokia 2018.02.27 17.30 Pälkäneen ja Luopioisten rhy Pytingin valtuustosali, Museotie 1, Luopioinen 2018.02.22 17.30 Ruoveden rhy Ruoveden Osuuspankki, kokoustilat 2018.02.12 18.30 SääksmäenValkeakosken rhy Juhansali, Suutarinlahti 21, Tarttila 2018.02.14 18.30 Tampereen rhy ABC Lahdesjärvi, Kokoustila Amuri, Automiehenkatu 39, Tampere 2018.02.22 18.30 Teiskon rhy Kanta-Teiskon Nuorisoseuran tupa, Kuusjärventie 5, Kämmenniemi 2018.02.13 17.30 Virtain rhy Nuorisokeskus Marttinen Vanha Pappila, Herrasentie 16, Virrat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Lempäälän seudun ja SääksmäenValkeakosken riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjois-Karjala 2018.02.27 18.00 Enon rhy Palvelutalo Kotiranta, Välskärintie 9, Eno 2018.02.26 18.00 Ilomantsin rhy Parppeinpirtti, Parppeintie 4, Ilomantsi 2018.02.22 18.00 Joensuun seudun rhy Hotelli Julie, Valimontie 3, Lehmo 2018.02.12 18.00 Juuan rhy Juuan kunnantalon valtuustosali, Poikolantie 1, Juuka 2018.02.20 18.00 Kesälahden rhy Pivanka, Kesälahdentie 1, Kesälahti 2018.02.20 18.00 Kiteen rhy Kiteen kaupungintalo, Kiteentie 25, Kitee 2018.02.21 18.00 Lieksan rhy Kultuurikeskus, Pielisentie 9, Lieksa 2018.02.28 18.00 Liperin rhy Liperin koulu, Opintie 1, Liperi 2018.02.01 18.00 Nurmeksen rhy Hyvärilän matkailukeskuksen auditorio, Lomatie 12, Nurmes 2018.02.13 18.00 Outokummun rhy Kaupungintalon valtuustosali, Hovilankatu 2, Outokumpu 2018.02.19 18.00 Polvijärven rhy Koulukeskus, B-talo, Auditorio, Polvijärventie 14, Polvijärvi 2018.02.07 18.00 Rääkkylän rhy Rääkkylän kunnantalo valtuustosali, Kinnulantie 1, Rääkkylä 2018.02.06 18.00 Tohmajärvi-Värtsilän rhy Ravintola Kotipirtti, Talluksentie 26, Tohmajärvi 2018.02.05 18.00 Tuupovaaran rhy Erälä, Öllöläntie 197, Öllölä 2018.02.14 18.00 Valtimon rhy Kuntalaisten Talon Valtuustosali Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua Pohjois-Savo 2018.02.13 18.00 Iisalmen rhy Metsäpirtti, Kainuuntie 6 A, Iisalmi 2018.02.08 18.00 Juankosken rhy Pohjois-Savon Osuuspankin kerhohuone, Juankoski, Juankoskentie 18, Juankoski 2018.02.05 18.00 Kaavin rhy Juha Kuittisen Juhlahuoneisto, Rantatie 6 2018.02.21 18.00 Karttulan rhy Karttulan ex. valtuustosali, Kissakuusentie 6, Karttula 2018.02.15 18.00 Keiteleen rhy Nilakan yhtenäiskoulu, suvanto, Koulutie 4, Keitele
• Metsästäjä 1 l 2018 l 57 2018.02.22 19.00 Uudenkaarlepyyn seudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang, Jutasvägen 34, Nykarleby 2018.02.14 19.00 Vaasan seudun rhy UF Havsbandet, Sommarösundvägen 335, Södra Vallgrund 2018.02.15 19.00 Vöyrin seudun rhy Bertby Ut, Bertby-Lålax. 771 Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Lappväärtin, Maalahden ja Pietarsaarens seudun riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Satakunta 2018.02.13 18.00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston auditorio, Opintie 4, Huittinen 2018.02.07 18.00 Euran seudun rhy Kylätalo Kirjala, Kirjakuja 4, Kauttua 2018.02.15 18.00 Harjavallan rhy Ravintola Hakuninmäki, Pyydyskatu 1, Harjavalta 2018.02.14 18.00 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy Ravintola Kultacasino, Haverintie 16, Viljakkala 2018.02.12 18.00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Kylätalo Toimela, Pukarantie 505, Ikaalinen 2018.02.20 18.00 Kihniön rhy Erämaja, Palolahdentie 100-28, Kihniö 2018.02.08 18.00 Kokemäen-Kauvatsan rhy Kokemäen seuratalo, Seuratalonrinne 7, Kokemäki 2018.02.28 18.00 Lavian seudun rhy Lavian Metsästysseuran maja, Susikoskentie 140, Lavia 2018.02.27 18.00 Lounais-Satakunnan rhy Järjestötalo, Siikapolku 1, Rauma 2018.02.06 18.00 Merikarvian rhy Merikarvian kunnantalo, Kauppatie 40, Merikarvia 2018.02.21 18.00 Mouhijärven piirin rhy Hotel Ellivuori, Ellivuorentie 131, Sastamala 2018.02.27 18.00 Noormarkun seudun rhy Lassilan Maamiesseurantalo, Heiängintie 1, Lassila 2018.02.22 18.00 Parkanon-Karvian rhy Keskustan koulu, Koulukatu 14, Parkano 2018.02.26 19.00 Pohjois-Satakunnan rhy Kekkerikeittiö, Toimenkatu 2, Kankaanpää 2018.02.26 18.00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, Pori 2018.02.05 18.30 Punkalaitumen rhy Koulutintti Oy, Lauttakyläntie 21, Punkalaidun 2018.02.14 18.00 Sastamalan rhy Vammalan ammattikoulun auditorio, Ratakatu 36, Sastamala 2018.02.08 18.00 Siikaisten rhy Siikaisten kunnan virastotalon valtuustosali, Kankaanpääntie 1 B, Siikainen 2018.02.15 18.00 Säkylän-Köyliön rhy Tupalan hovi, Jussilantie 1, Säkylä 2018.02.13 18.00 Ulvilan piirin rhy Kokkikaksikko, Peltotie 39 B, Ulvila Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Uusimaa 2018.02.07 18.00 Askolan-Pukkilan rhy Ruokapaikka Kohiseva, Keskustie 19, Pukkila 2018.02.12 18.00 Espoo-Kauniaisten rhy Spektri Business Park, Metsänneidonkuja 4, Pilotti talo, Espoo 2018.02.22 18.00 Hankoniemen rhy Centralskolan, Halmstadsgatan 2, Hangö 2018.02.28 18.00 Helsingin rhy Sompiontie 1, Helsinki 2018.02.08 18.00 Hyvinkään rhy Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241, Hyvinkää 2018.02.26 18.00 Inkoo-Snappertunan rhy Fagerviks Uf-lokal / Fagervikin nuorisoseuratalo, Bruksgatan, Fagervik 2018.02.06 18.00 Karjaan rhy Lärkkulla, Lärkullantie 22, Karjaa 2018.02.06 19.00 Karjalohjan rhy Kylpylähotelli Päiväkumpu, Keskustie 121, Karjalohja 2018.02.20 18.00 Keski-Uusimaan rhy Tuusulan kunnantalon valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula 2018.02.26 18.00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen palvelukeskus, Rajakuja 3, Kirkkonummi 2018.02.27 18.00 Lapinjärven rhy Lukon hiihtomaja, Parantolantie 76, Lapinjärvi 2018.02.13 18.00 Liljendalin rhy Liljendalgården, Sävträsk 2018.02.19 18.00 Lohjan rhy ABC Lohja, Hossanmäentie 1, Lohja 2018.02.13 18.00 Loviisan rhy Byahemmet, Byahemintie 16, Loviisa, Vanhakylä 2018.02.12 18.30 Myrskylä-Artjärven rhy Myrskylän Paloasema, Paloasemantie 3, Myrskylä 2018.02.15 19.00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus, Hirvihaara, Hirvihaarantie 725, Hirvihaara 2018.02.05 18.30 Nummi-Pusulan rhy Oinolan koulukeskus, Tiedonpolku 4, Rakennus 9, Nummi 2018.02.15 18.00 Nurmijärven rhy Nurmijärven kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, Nurmijärvi 2018.02.21 18.00 Orimattilan rhy Wanha Amis, D rakennus, Koulutie 19, Orimattila 2018.02.06 19.00 Pohjan rhy Hotel Tegel, Fiskarsvägen 335, Fiskars 2018.02.14 18.00 Pornaisten rhy Mika Waltarin koulu, Anttilantie 9, Laukkoski 2018.02.13 18.00 Porvoon rhy Ravintola Iris, Porvoo 2018.02.15 18.00 Ruotsinpyhtään rhy Ruotsinkylän Maamiesseurantalo, Elimäentie 1520, Ruotsinkylä 2018.02.05 18.30 Sammatin rhy Sammatin koulu, Lohilammentie 5, Sammatti 2018.02.08 18.00 Sipoon rhy Byagården, Martisvägen 66, Hindsby 2018.02.19 18.00 Siuntion rhy Gårdskulla Café, Sjundeå 2018.02.22 19.00 Tammisaaren rhy Lunchrestaurang Piazza, Stationsvägen 6 III våningen, Ekenäs 2018.02.01 18.00 Tenholan rhy Hembygdens Väl, Bromarv 2018.02.21 18.00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, Vantaa 2018.02.07 18.00 Vihdin ja Karkkilan rhy Karkkilan seurakuntatalo, Huhdintie 9, Karkkila Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Lohjan ja Mäntsälän riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Varsinais-Suomi 2018.02.15 17.30 Alastaron rhy Virttaan metsästysseuran maja 2018.02.15 19.00 Kalannin seudun rhy Kalannin Erämiesten maja, Jahtipolku 53, Kalanti 2018.02.06 18.30 Kemiönsaaren rhy Westankärr gård, Mjösundsvägen 726, Kimito 2018.02.13 18.00 Kiskon piirin rhy Kahvila-ravintola Helarinne, Kirkkotie 15 b, Kiikala 2018.02.27 19.00 Laitilan seudun rhy Suontaka, Laitila 2018.02.12 18.00 Loimaan seudun rhy Suomen Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, Loimaa 2018.02.26 18.00 Marttilan seudun rhy Tarvasjoen Osuuspankin kokoushuone, Hämeen Härkätie 638 B, Tarvasjoki 2018.02.13 18.30 Maskun seudun rhy Raision Kaupungintalon valtuustosali, Nallinkatu 2, Raisio 2018.02.06 18.30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen OP, kerhohuone, Virastotoe 2, Mynämäki 2018.02.12 19.00 Paimionlahden rhy Paimion Metsästysseuran maja, Saustilantie 153, Paimio 2018.02.05 18.00 Paraisten rhy Kalatalousja ympäristöinstituutti, Fiskeriskolvägen 72, Kirjala 2018.02.07 18.30 Perniön seudun rhy Lounaismaan Op Perniön konttori, Salontie 4, Perniö 2018.02.14 18.00 Pöytyän seudun rhy Haukkavuoren Hiihtomaja, Pöytyä 2018.02.05 18.00 Rymättylän-Merimaskun rhy Leirikeskus Viherlahti, Merimaskuntie 530, Merimasku 2018.02.28 18.00 Salon seudun rhy Salon lukio, Kaherinkatu 2, Salo 2018.02.14 18.00 Someron rhy Someron toritupa, Joensuuntie 10, Somero 2018.02.07 18.00 Turunmaan saariston rhy Korpo Kommunalgården, Korpovägen 124, Korpo 2018.02.26 19.00 Turun seudun rhy Auran Kettulinna, Kettukalliontie 625, Pitkäniitty, Aura 2018.02.08 18.00 Vakka-Suomen rhy Kelokallion maja, Tirkkalantie 170, Lokalahti (Uusikaupunki) Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Alastaron riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. 2018.02.13 18.00 Kiuruveden rhy Puistonkulma, Asematie 16, Kiuruvesi 2018.02.20 18.00 Kuopion rhy Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, Kuopio 2018.02.20 18.00 Lapinlahden rhy Lapinlahti-sali, Kivistöntie 2, Lapinlahti 2018.02.15 18.00 Leppävirran-Varkauden rhy Leppävirta Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, Leppävirta 2018.02.01 18.00 Maaningan rhy Maaninkajärven koulu, auditorio, Maaninka 2018.02.27 18.00 Nilsiän rhy Siikajärven nuorisoseurantalo, Karintie 103, Kuopio 2018.02.01 18.00 Pielaveden rhy Tilausravintola Juhlaranta, Säviän vanhatie 173, Säviä 2018.02.14 18.00 Rautalammin rhy Rautalammin Osuuspankin kerhohuone, Kuopiontie 30, Rautalampi 2018.02.07 18.00 Rautavaaran rhy valtuustosali, kunnanvirasto, Koulutie 1, Rautavaara 2018.02.08 18.00 Riistaveden rhy Riistaveden OP.n kerhohuone, Keskustie 20, Riistavesi 2018.02.27 18.00 Siilinjärven rhy Toimintakeskus Kirsu, entinen Kumpusen koulu, Kumpusentie 304, Siilinjärvi 2018.02.22 18.00 Sonkajärven rhy Kangaslammin hiihtokeskus, Sonkakoskentie 205, Sonkajärvi 2018.02.14 18.00 Suonenjoen rhy Pitäjän Tupa, Asemakatu 12, Suonenjoki 2018.02.28 18.00 Tervon rhy Virastotalon kokoushuone. Tervontie 4, Tervo 2018.02.12 18.00 Tuusniemen rhy Tuusniemen Osuuspankin kokoushuone, Keskitie 26, Tuusniemi 2018.02.07 18.00 Varpaisjärven rhy Varpaisjärven peruskoulun auditorio 2018.02.21 18.00 Vehmersalmen rhy Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone, Vehmersalmentie 34, Vehmersalmi 2018.02.28 18.00 Vesannon rhy Ruusuke, Strandmanintie 2, Vesanto 2018.02.22 18.00 Vieremän rhy Huvitorppa, Torpantie 8, Vieremä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Iisalmen, Kiuruveden, Kuopion, Lapinlahden, LeppävirranVarkauden, Rautavaaran, Sonkajärven, Tuusniemen, Varpaisjärven ja Vieremän riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Rannikko-Pohjanmaa 2018.02.21 19.00 Kokkolan seudun rhy Ådalin koulu (Kruunupyyn yläaste), Kronoby 2018.02.20 18.00 Lapväärtin seudun rhy Brandstationen i Lappfjärd, Södra Lappfjärdsvägen 71, Lappfjärd 2018.02.13 18.00 Maalahden seudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5, Malax 2018.02.19 19.00 Närpiön seudun rhy Yrkesakademin i Österbotten, Ängskullvägen 1, Närpes 2018.02.21 18.30 Pietarsaaren seudun rhy Sursik skola, Sursikvägen 43, Bennäs
• 58 l Metsästäjä 1 l 2018 Uutismakasiini Suomen riistakeskuksessa ilmoitetaan haettavaksi RIISTAPÄÄLLIKÖN TOIMI Toimialueeseen kuuluu riistakeskuksen Oulun alue, jossa toimii 26 riistanhoitoyhdistystä. ? Riistapäällikkö vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii Oulun alueellisen riistaneuvoston esittelijänä. Oulun toimialueen tehtävien lisäksi riistapäällikön tehtäviin kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin. Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Muhoksella. Toimen hoitaminen edellyttää • ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta, tai muuta soveltuvaa tutkintoa yhdistettynä käytännössä osoitettuun riistapäällikön tehtävien hallintaan • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta, eduksi lasketaan Oulun alueen riistatalouden sekä yhteistyökumppaneiden tuntemus • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa • englannin kielen taitoa • neuvottelutaitoa ja yhteistyöja vuorovaikutuskykyä • käytännössä osoitettua johtamistaitoa • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja mahdollisesti myös ulkomailla • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan sopimuksen mukaan. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 16.2.2018 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Riistapäällikkö, Oulu. Lisätietoja antavat: Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi puhelin 029 431 21 04 ja johtaja Jari Varjo, jari.varjo@riista.fi puhelin 029 431 21 12 Osallistukaa yhteiseen villisikajahtiin 23.-25.2.2018! ? Runsastunut villisikakanta on tuonut moniin osiin Suomea uusia, mielenkiintoisia metsästysmahdollisuuksia. Villisika on monipuolinen ja haastava riistaeläin, jota voidaan metsästää kyttäämällä, ajoketjussa tai koirilla. Siitä saa myös monenlaista herkullista riistaruokaa. Maaja metsätalousministeriö koordinoi yhteistyössä Metsästäjäliiton ja muiden alan toimijoiden kanssa valtakunnallisen villisikaviikonlopun 23.–25.2.2018. Tarkoituksena on metsästää villisikaa samana viikonloppuna ympäri Suomen. Lisäksi tarjoamme lisää tietoa villisiasta ja sen metsästyksestä, näytteiden otosta ja riistaruoasta. Tiedonlevitys on tärkeää, sillä monin paikoin villisika on uusi tulokas. Villisikakannan hallinta on tällä hetkellä erityisen tärkeää afrikkalaisen sikaruton uhan vuoksi. ? Afrikkalaisen sikaruton leviäminen lähialueillemme tuo mukanaan merkittävän riskin taudin leviämisestä Suomeen. Tämä olisi kohtalokas isku maamme sikataloudelle ja sen vientinäkymille etenkin Aasian suuntaan. ? Taudin saapuminen Suomeen toisi mukanaan rajoitteita ja velvoitteita myös metsästäjille. ? Riskin pienentämiseksi kansallinen villisikatyöryhmä esitti kannan puolittamista jo 2015. Mikäli alueellanne esiintyy villisikoja, lähtekää mukaan viettämään mukava yhteisöllinen jahtiviikonloppu!
• Metsästäjä 1 l 2018 l 59 Lakisääteisen saalisilmoituksen jättämistä on helpotettu Oma riista -verkkopalvelussa ? Jatkossa metsäkauriin, villisian, hillerin, metsähanhen tai kiintiön perusteella metsästettävien eläinten riistalokin saaliskirjauksesta muodostuu verkkopalvelussa automaattisesti lakisääteinen saalisilmoitus. Sama toiminnallisuus toteutetaan myös Oma riista -mobiilisovellukseen, mutta se valmistuu vasta keväällä 2018. Toisin sanoen mobiilisovelluksella kirjatut metsäkauriit, villisiat, hillerit ja metsähanhet sekä kiintiön perusteella pyydetyt karhut tai hylkeet on toistaiseksi täydennettävä verkkopalvelussa viralliseksi saalisilmoitukseksi. Lisätietoja ja ohjeita saa riista.fi –sivuilta sekä Oma riista –neuvonnasta: oma@riista.fi Korjaus ? Edellisen numeron artikkelin ”Metsäjäniksen ja rusakon risteymiä myös Suomessa” (s. 18-19) kartan värit olivat lipsahtaneet väärin päin. Pahoittelumme virheestä. Jossain vaiheessa karttaa työstäessä rusakon ja metsäjäniksen värit olivat vaihtaneet paikkaansa. Tässä korjattu kartta. & Liity yli 30 000 lukijan joukkoon! jahdissakalassa.fi P ää se t si nn e, m is sä ha lu ai si t ol la . Ilmainen erälehtesi verkossa. Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen 20.5. mennessä! Tee e-laskusopimus oman pankkisi kanssa ja saat metsästysvuoden 2018–2019 riistanhoitomaksun e-laskuna verkkopankkiisi. Maksa se eräpäivään mennessä, niin saat muovitetun metsästyskortin Metsästäjä-lehden nelosnumeron lisäkannessa. Toimi näin: 1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. 2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. 3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. Pankkikortin kokoinen metsästyskortti on muovitettu, joten se säilyy pidempään ja kestää paremmin vettä ja muita ulkoilmaelämän rasituksia. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. Riistakolmioita laskettiin yli tuhat kappaletta ? Heikoista kanalintuvuosista huolimatta riistakolmioita laskettiin viime kesänä 1002 kappaletta. Laskentatuloksista noin 90 prosenttia palautettiin riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Lumijälkilaskennat ovat käynnissä Lumijälkiä lasketaan peltokolmioilla 1.1.28.2.2018. Riistakolmioilla lumijälkiä lasketaan Eteläja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2018 ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3.2018. Laskenta kannattaa suorittaa heti keliolosuhteiden salliessa. Viime vuosina suotuisia olosuhteita on ollut varsin vähän. Myös talvilaskennan tulokset ovat tärkeitä. Talvilaskentojen tuloksia ei käytetä metsästyksen säätelyssä niin suoraviivaisesti kuin kesälaskentojen tuloksia, mutta ne antavat kuitenkin äärimmäisen tärkeää tietoa monien lajien pitkäaikaisista kannanmuutoksista. Kiitokset kaikille riistalaskijoille kuluneesta vuodesta!
• Suden pohjaväri on harmaankeltainen. Mustaa peitinkarvaa esiintyy etuselässä, hartioissa ja hännän kärjessä. Vatsapuoli on vaaleampi. Väritys vaihtelee ja erityisesti kesäturkki on punertavampi tai ruosteenruskeaan vivahtava. Suden korvat ovat pystyt ja muutenkin susi muistuttaa pystykorvaista koiraa. Esiintyy Länsi-, Lounaisja Itä-Suomessa sekä osin myös poronhoitoalueen itäosissa. Kierteleviä susia voi esiintyä koko maassa. Kiima-aika helmi–maaliskuussa. Kantoaika 60–63 vuorokautta. Pentuja tavallisesti 4–6. Kaivaa pesäluolan hiekkatörmään tai vastaavaan paikkaan. Luontainen saalistusyksikkö on lauma, mutta yksinäinenkin susi pystyy kaatamaan hirven. Ei peitä haaskaansa kuten karhu. Susi on erittäin kestävä ja nopea liikkuja. Suden kuulo ja hajuaisti ovat erittäin tarkat. Tämän vuoksi suden pääsee näkemään vain hyvällä onnella, koska susi pyrkii karttamaan ihmistä. Suden pyynti vaatii kokemusta ja taitoa. Pyynti tapahtuu Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla. Muutoin susi on aina rauhoitettu. (talvi) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Susi Canis lupus Gray wolf/Varg Suomen Suurpedot ja hylkeet suuruusjärjestyksessä Ilves Ahma Karhu Susi Norppa Harmaahylje (kesä) 20–75 kg kg Pohjaväri on harmaankeltainen Jätökset Ravinto Saaliseläinten saatavillaolo vaikuttaa ravinnon koostumukseen suuresti. Myyrät, sopulit, jänikset, linnut, peurat, poro, hirvi ja haaskat. Pystyt korvat Silmät ovat vinot Vaalea vatsapuoli Suden häntä riippuu usein suorana Pentu Susi on etevä saalistaja Mustaa peitinkarvaa Susisaalis Vuosittaiset saalismäärät 2017 Susihavainnot Lähde: Luke Kpl Kpl 1–5 6–10 11–20 21– Etukäpälä 10 –1 1 cm Myyrät Hirvet Kallo Jänikset 35 –5 cm 100–140 cm 2,5–3 m <1 m Käynti Loikka Yksilöä Poronhoitoalue Muu suomi 11 14 13 15 17 12 16 10 20 30 40 50 60 C M Y CM MY CY CMY K susi_sivu.pdf 1 05/01/2018 21.12 60 l Metsästäjä 1 l 2018
• Metsästäjä 1 l 2018 l 61 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko. fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2017 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 2/2018 ilmestyy 16.3.2018 Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 26.2.2018. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset OSTETAAN: Turkis nahkoja myös sarvia R Pentinmäki Jäpintie 344c 60800 Ilmajoki 050 554 6852 Kaikkia turkisnahkoja jatkuvasti. O. Mauranen Toppalantie 136 41900 Petäjävesi. 040 027 1291 METSÄSTYSTÄ: Taiga Eräpalvelut tulevia jahteja Venäjälle 2018 Susijahti 20-24.2 ja 25.2-1.3.-18 Karhun kevätjahti 19-24.4.ja 25-30.4.-18. Lintujen soidinjahti 6-10.5 ja11-15.5.-18. Lisätiedot Unto Myllyvirta 040 019 9470 www.taigaeräpalvelut.fi Hauholla,Fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd.Kysy myös muita palveluita.Ulla Kokkala 050 588 9593, www.ellilänfasaanitila.net Karhun ja kanalintujen metsästystä Suomussalmella.www.erapalvelu.net p 050 325 8966 Seuraton,koira tai ei,kiinnostusta hir&kar erälle lappiin.ketunhirvi@gmail.com Erämatkoja Kanadaan jo 30 vuotta Karhu hirvi susi Yhdistetty karhujahti ja lohisafari 16 pv alk: 3400,00 (ei sisällä lentoja) www.paulpalmu.fi MYYDÄÄN: Sako 458 win.mag,punapistetähtäin, vaimennin,latausholkit,hylsyjä. 040 724 1259 Etelä-Savo Miroku 30” 12/70 Hinta 450 puh 041 447 9516 Loviisa ERÄKONTIN PYYNTILAITEVALIKOIMA 2018 KANU-loukku 201x120x60cm 219,00 € Jalmarin laatikkorauta 59,90 € Jalmarin keinulautaloukku 44,90 € Yleisloukku suopikoiralle 79,90 € Minkkiloukku, verkkoa 35,90 € Fenn MK6 –hetitappavat raudat 16,90 € Duke 120/2 raudat 12,90 € Conibear 120/2 16,90 € Conibear 120/2/ruostumaton 26,90 € Conibear 160/2 36,90 € Duke 160/2, näädälle 19,90 € Duke 330, majavalle 39,90 € Repo-jalkanaru 29,90 € Kani/minkkiloukku, kasattava 17,90 € KANU-loukun laukaisulaite, PH-riista 32,50 € KANU-loukun laukaisulaite, Granlunds 20,00 € Rautojen virityspihdit (120, 220, 330) 14,90 € Finntrapbox suojakotelo raudoille 39,00 € J Granlunds mäyräloukku 139,00 € Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi Pysy ajantasalla – seuraa Suomen riistakeskusta somessa! facebook.com/riistakeskus twitter.com/riistakeskus Myydään pienpetopyydysyrityksen irtaimisto. Pohjahinta 3000 e. Kirj. tarj. viim. 15.2.2018: airi.hietala@gmail.com Irtaimistoluettelo www.kesavaylan.net FASAANEJA ISTUTETTAVAKSI LUONTOON. Kevät/Kesä poikasia 2018 VARATTAVIS. MYÖS RONSSIKALKUNANPOIKASIA.UTAJÄRVI p. 050 522 5178 EDULLISET verkkokauppatarjoukset: www. asetarvike.fi. Nikko Stirling Diamond valopisteellä 1-4x24mm 229€, 1,5-6x44mm 249€, 3-9x42mm 259€. Guerini Figura 12/76 5-sup. 1950€. Kotim. Kiv. Lynx alk. 2400€. Sako, Tikka, Beretta, Blaser, Sauer,Zeiss. YLÖJÄRVEN ASETARVIKE . 050 3791040 SENIORI harventaa. Valmet 512S 3:lla p-parilla, sääd. p-tuki. Haulip. 12/76 ejekt Rihlakkop. 12-3”/7,62x53R, luotip. 9,3x 74R+varust. Laukku, panoksia. Lis. Fabarm haulipumppu, Sako P94S, 22LR+runs. muuta. KysY Nisseltä 040 5749534. Laadukkaita sarvitrofeetaustalevyjä hirvi 15e peura 12e Kauris 10e 050 561 6493 KOIRIA: Jeppe(kirjoissa) Suomenpysuros, muotovalio kaipaa vastaavaa narttua pentueen tekoon.vast. vesa1.jaaskelainen@hotmail.com Suomenpystykorvan pentuja, 050 598 8158. Isomunsterin pentuja synt.23.12.17 koe ja näyttelypal.vanhemmista. 040 580 0298 Käyttölinjan Englanninspringerspanielin urospentu puhtaista käyttölinjoista.0400 287 465 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Pertti Siipola, 040 0177 588 Kuopio. Preparoin linnut ja teen trofeet. Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045 330 3 417 TYÖSUORITUKSIA: HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 SATAKUNNAN ASE Kaikki aseja tukkisepäntyöt. www.asesepat.fi 044 2416 987 Hei metsästäjät.Teemme hatut, rukkaset, liivit, ym. turkistyöt pyydystämistänne nahoista puh. 050 500 4233
• 62 l Metsästäjä 1 l 2018 Áigeguovdilis ságat sámegillii Golmma jagi oktasaš mátki Savonlinnas Fuo??odikšunservviid ráját dárkkistuvvojedje ja nannejuvvojedje jagi 2011 fuo??ohálddahuslága mielde, go fuo??odikšunservviid guovlu meroštallojuvvui ovtta dahje moatti gieldda mielde. Gielddarájáin sáhtii spiehkkasit earenoamáš siva dihtii. ? Go geavaha ruvddiid, mat goddet seammás, galgá daid bidjat suodjekássii dahje bohcci sisa. Suodjekássa ulbmil lea vuosttažettiin eastit eará ealliid gártama ruvddiide go daid maid lea bivdimin ja suodjekássa maiddái suddje dálkediliin ja sihkkarastá daid doaibmama. Kássa suddje maiddái ruvddiide mannan sálašealli, mii oidnosis johtilit billašuvašii eará ealliid dihtii. Aktiivvalaš ovdasevttiiguin geasuhemiin buorre bohtosiidda Ovdal aitosaš bivdobaji álggahuvvon rihtá ja bivdobáikki hája lebben sevttiiguin oahpaha ealli ohcat álkes biepmu kássa luhtte. Seammás bivdobierggas oažžu hája eará ealliin, mii buorida bivdinbeaktilvuo?a eandalii mi?kka bokte. Seaktin dohkke mii beare olbmo eallindárbašiin ruovttuealliid biepmui ja guoleja fuo??u?oliide. Borge-?ak?amánus álggahuvvo sevttiid gilvin fuo??u?oliiguin, maid sáhttá dárbbašettiin jiek?udit dálvebadjái. Seaktebihtát biddjojuvvojit suodjekássii ja dan birrasii. Gulul sirdašuvvat bidjat sevttiid dušše suodjekássii. Áiggi mielde smávvaspiret hárjánit viežžat biepmu doppe. Ruovddit geldojuvvojit bivdui easkka aitosaš bivdobaji álggedettiin. Neahti eallinbirrasis ja johtinbáikkiin oažžu buoremus geažidemiid muohttaga áigge. Neahti bárranjuikunluottaid gánneha merket muitui ja daid lahkasii bidjat bivdinbiergasiid. Gávdnojuvvon johtinsaji ruovdekássa ii gánnet álkit sirdit, go vuosttas sállaša oa??odettiin lea vuorddehahtti, ahte earátge mannet dohko. Dákkár báikkit bivdet neahti jagis jahkái. Neahtái oaivvilduvvon ruovddit stellejuvvojit luovus eatnamis, sulaid 1-1,5 mehtera allodahkii. Dárbbašettiin sáhttá neahtái stellet sivlámuora gakcuma várás, muhto lášmes gavccodeaddjin neahti beassá seavtti lusa mu?uige. Ruovdekássa sajuštemiin eatnamis luovus sáhttá eastadit ciebaniid dagahan seaktedáhpaga, seammá go daid dagahan vahágiid sálašneahtái, go dat maiddái dohkke bures ciebaniidda. Seaktekássa bodnái sáhttá lebbet muorraja oaksestuhkaid dahje sámmáliid neahti balahahkesvuo?a jávkadeapmin. Seammá maiddái smávva guosa goahccit jávkadit ruvddiid hámi. MARKO MUUTTOLA, Suoma fuo??oguovddáš Dálvesálaš ruvddiiguin, mat goddet seammás ? Savonlinna fuo??odikšunsearvvi goh??uma vuo?ul gávpoga ja dan ránnjágielddaid searvvit ?oahkkanedje smiehttat vejolašvuo?aid stuorát searvvi vuo??udeamis. – Rá??ádallamiin badjánii jearaldat earret eará iežas báh?inšiljuid galgamušas – balle dušše stuorát báh?inšiljuid seailuma. Maiddái ealgalobiid váikkuheami vejolašvuo?aid unnun leai balu sivvan, muittaša Savonlinna guhkesáigásaš doaibmabagadalli Esa Hinkkanen. Ovcci rá??ádallamis mielde lean fuo??odikšunsearvvis oktasaš linnjá gávdnui Savonlinna ja Punkaharju gaskkas. Sierra ovttastuvvan?oahkkin 29.10.2013 nannii o??a searvvi šaddama 2014 rájes. Báh?inšiljut ja dutkosat – Mihttomearrin lea álggu rájes seailluhit o??a searvvi guovllus doaibman báh?inšiljuid. Mihttomearri dávista min mielas fuo??odikšunsearvvi doaimma báh?iniskosiid ordnemis ja hárjehallanvejolašvuo?aid fállamis lahtuide, gávnnaha Hinkkanen. Báh?inšiljuid bokte ovdamearkan biraslohpeproseassa buktá otná beaivve hástalusaid ja lea muhtumin badjelmeare divrras doaibma smávva fuo??odikšunsearvái. Savonlinna guovllus ordnejuvvo jahkása??at okta meahcásteaddjidutkkuskursa. Dutkkusdilálašvuo?at leat 8 11, main Punkaharjus ordnejuvvo ovtta dilálašvuohta lagašvuo?aprinsihpa mielde. Stivrrabáikkit ja dehálaš ealga Savonlinna fuo??odikšunsearvvi stivrras leat gávcci lahtu. Ovttastuvvanrá??ádallamiin sohpe, ahte ovddeš Punkaharju fuo??odikšunsearvvi guovllus vuosttas muttus stivrii bohtet PETRI VARTIAINEN, Suoma fuo??oguovddáš Gárvves pakeahttan vuvdojuvvon Gävleborg-mearkasaš ruovddit oktan suodjekássain leat beaktilat bivddus. Kássa ma??eoasis lea seaktái iežas skoahppu ja lohkki, mas leat gižaldagat, suddje bures ruvddiid. Ieš suodjekássa sáhtašii leat guhkit, vai dat suddješii maiddái sálašin gártan smávvaspire buorebut eará ealliid ovddas. Meahcástanáiggit : Neahti 1.11. 31.3. Mi?ka 1.8. 31.7. (Nji??álasa, mas leat ?ivggat, ii oa??o goddit 1.5.–31.7.) Ruvddiid geavaheapmi Meahcástanásahus 10 § (11.4.2013/270). n Ruvddiid oažžu geavahit eatnamis hillera, buoidaga, mi?kka, neahti ja oarri bivdui ja ráfáidahtekeahtes nji??ehasaid bivdimii. Ruvddiid ?a?amihttu oažžu leat eanemustá 20 sentte.
• Metsästäjä 1 l 2018 l 63 NOLLATOLERANSSI SALAMETSÄSTYKSEEN Salametsästäjä ampuu sinunkin kiintiösi. golbma lahtu. Dán vuogi leat doalahan. Jahke?oahkkimat ordnejuvvojit vuorrojagiid goappáge guovllus. Ovttastuvvanrá??ádallamiid áigge fuo??odikšunservviid stivrra attii cealkámuša ealgalobiin. – Jáhkkimis boahttevaš ovttastuvvanrá??ádallamiid dahká álkibun dat, ahte ealgaáššis fuo??odikšunservviid cealkámuš bázii oalát eret ja váikkuheapmi dáhpáhuvvá vearuhusplánema bokte. Gánnehiigo? – Savonlinna fuo??odikšunsearvi liv??e ceavzán almmá ovttastuvvamage, muhto maidige fuoni ovttastuvvan ii bukten, láhttesta Hinkkanen. Punkaharju hástalusat doaibmabagadallama dáfus ja seammá gávpogii gullan ledje stuorámus sivat oktasaš luddii. Váttisvuo?at gávdnat o??a doaibmabagadalliid ja fuo??ohálddahuslága mielde okta oktasaš gielda ovttas bah?inšiljuiguin ležžet sivvan ovttastuvvanulbmilii daid fuo??odikšunservviin, mat guorahallet ášši dál. Ovttastuvvanprošeavtta Savonlinnas jo?ihan Hinkkanen rávve oktasaš bálgái vuolgiid: – Smihttet buot vejolaš ja veadjemeahttunge áššiid fuolala??at ovddalgihtii, sohppet ovttas mo áššit dikšojuvvojit ja maiddái doaibmet ná. Boahttevaš áiggiid dáfus ovttastuvvamat sihkkarit gánnehit Fápmu eaktodáhtolaš ovttastuvvamii -fidnu Jagi 2018: ?ielggadit fuo??odikšunservviid ovttastuvvanhálu Doarjut servviid ovttastuvvanrá??ádallamiin Doarjut servviid ovttastuvvanproseassain
• Vihtavuori Metsästäjä 2018 210x2267 Reload N565 conv2.indd 1 29.12.2017 15:30:32