M et sä st äj ä 1 l 2019 Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi kokoukseen! AMPUMAKOKEET NYT OMA RIISTA -PALVELUSSA
2 l Metsästäjä 1 l 2019 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_01 Kansikuva: Hannu Huttu Metsästäjä -lehti Nro 1/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.3.2019. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
77 Tässä numerossa 1 l 2019 5 Pääkirjoitus: Talven selän taitteessa 6 Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen – Etelä-Soisalo kiri ensimmäisenä maaliin 8 Suomalainen kosteikkojen hoito maailmankartalle 10 Hirvieläinten näivetystauti – virtsahoukuttimissa voi piillä tautivaara 11 Puheenjohtajalta: Merkittävä tunnustus maamme riistatalouden toimijoille 12 Ampumakokeet Oma riista -palveluun 16 Riistan vuoksi -kilpailun 3. sija: Metsähanhimiehet 20 Riistan vuoksi -kilpailun kunniamainintoja 22 Metsästäjäksi koulutunneilla 25 Kokemuksia uudesta Metsästäjätutkinnosta 26 Naiset jahtiin – Metsästyksen hyödyntämätön voimavara 28 Ministeriön palsta: Nousukausi jatkuu – mutta jakaantuuko hyvinvointi tasaisesti? 29 ASF on voitettavissa 30 Villisikojen tutkiminen afrikkalaisen sikaruton varalta on tärkeää 32 Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupahakuun muutoksia 34 Metsästäjän varusteet: Vaatetus kyttäyspyynnissä 36 Amerikassa kanalintusaaliskin on suurta 40 Asesäilytys: tärkeä osa aseturvallisuutta 43 MMM tiedottaa: Sutta koskevat poikkeuslupapäätökset pohjautuvat aina tapauskohtaiseen harkintaan 44 Metsästysaseen ylläpito, osa 1: Pulttilukon huoltopurku 46 Kehittyvä riistatalous, osa 6: Metsästysseuran hallituksen vastuu 48 Metsästysseuran verotuskohtelu, osa 1: Jahtien ja lihan myynti 50 Kotasavuliha hivelee makuhermoja 52 Reseptit àla Akseli Herlevi 54 Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Metsäjänis 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 16 Riistan vuoksi -kilpailun 3. sija: Metsähanhimiehet JU HA SI EK KI N EN Metsästäjä 1 l 2019 l 3 8 Suomalainen kosteikkojen hoito maailmankartalle 12 Ampumakokeet Oma riista -palveluun 34 Metsästäjän varusteet: Vaatetus kyttäyspyynnissä 26 Naiset jahtiin -Metsästyksen hyödyntämätön voimavara TU OM O TU RU NE N AR TO M ÄÄ TT Ä AR TO M ÄÄ TT Ä
H in na t ja ka m pa nj at vo im as sa 31 .1 .2 01 9 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. KOIRAN LÄMPÖALUSTA Erittäin kestävä makuualusta koiralle. Eristää lämpöä eikä kerää kosteutta. Koko n. 66 cm x 102 cm. EXTRA ENERGY 20 KG Energiapitoinen täysravinto erittäin aktiivisille koirille. 32 % proteiinia, 21 % rasvaa. Vähintään 38 % lihaa. 19 90 LÄMMIN! KOIRANKOPIN LÄMMITIN Teho 200 W, suojattu rakenne – pinta lämpenee max. 45°C asti. 129,alk. USEITA MALLEJA! 699,SUOSITTU! JÄMPTI LÄMMITETTÄVÄ JUOMAKUPPI Varmistaa juomaveden sulanapysymisen pakkasella. JÄMPTI ERISTETTY KOIRANKOPPI Huippusuosittu, lämpöeristetty koppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Kolme eri väriä. PROFI-LINE RACE JA HIGH ENERGY TÄYSRAVINNOT AKTIIVISILLE KOIRILLE! 95,SUOSITTU! Etutuotteen arvo 3,99 Vähintään kahden säkin tilauksiin Royal Canin -energialisä 50 g kaupan päälle! Min. 30 kg koiranruokatilauksiin ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! 119,119,2 X 15 KG SPORTING LIFE ENDURANCE 4800, TRAIL 4300 TAI AGILITY 4100 42,42,ALK. / 20 KG 39 90 39 90 MYÖS EDULLISET SÄÄSTÖPAKKAUKSET Huippusuosittu koiranruokasarja AKTIIVISILLE KOIRILLE! -PENTUPAKETTI KASVATTAJILLE! 60 kg kahden säkin hinnalla! 34 90 34 90 ALK. / 20 KG 81 90 81 90 PROTEIINIA 23 % RASVAA 10 % PROTEIINIA 32 % RASVAA 24 % PROTEIINIA 35 % RASVAA 25 % Valitse Valio Puppy, Valio Puriste Puppy tai Valio Puppy Large Breed -pentupaketti. Suome? mestari? 3 x 15 kg 45 kg 5 x 3 kg 15 kg + yht. 60 kg Vähintään kahden Valiokoiranruokasäkin (min. 30 kg) tilaajalle vilkkuvalo ja ilmainen kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 9,90 MAXI, VOIMA JA EXTRAVOIMA ENERGIARUOAT NYT HUIPPUHINTAAN! 32 90 32 90 ALK. / 15 KG ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–19, la 10–16
M etsästysvuoden kääntyessä kevätpuolelle meitä askarruttavat monet asiat. Peurakanta on kasvanut niin paljon, että lukumäärässä ylletään hirven tasolle, vaikka esiintymisalue on huomattavasti pienempi. Meillä onkin peuranmetsästyksen viimeiset viikot käsillä ja toivottavasti ainakin ajoittain parantunut lumitilanne helpottaa jahdin viemistä loppuun niin, että kannanhallinnan tavoitteet saavutetaan. Tarvitaan kaikkien peuranmetsästäjien panosta, jotta kanta saadaan hallintaan ja tiheimmillä alueilla sitä pystytään leikkaamaan. Vuosi sitten mietin pääkirjoituksessa, millainen on tulevaisuuden riistanhoitoyhdistys. Vuoden 2018 aikana on tapahtunut yksi yhdistyminen ja useissa yhdistyksissä, joissa yhdistyminen näyttäisi tuovan turvaa tulevaisuuteen, käydään neuvotteluja ja valmistellaan esityksiä vuosikokouksiin. Tätä kirjoittaessani maaja metsätalousministeriö antoi riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksia koskevat tarkemmat jakoperusteet asetuksellaan. Riistakeskus tulee antamaan tarkemmat ohjeet asetuksen täytäntöönpanosta. On tärkeää, että metsästäjät ottavat tulevaisuuden omiin käsiinsä ja osallistuvat vuosikokouksiin, joissa riistanhoitoyhdistykset toiminnastaan päättävät. Me hallinnossa yritämme tukea työtä neuvoin ja ohjein, mutta päätökset on tehtävä paikallisesti. Vain siellä tiedetään, mikä on kullekin kulmakunnalle paras ratkaisu. Mukavana uutisena viime marraskuulta tuli tieto suomalaisten metsästäjien, maanomistajien ja riistaväen käytännön yhteistyölle myönnetystä Markhor-palkinnosta, mistä enemmän tuonnempana tässä lehdessä. Samanlaista työtä tehdään nykyään monella rintamalla, esimerkiksi riistan elinympäristöjen huomioon ottamiseksi metsänhoidossa, mistä toivomme erityisesti metsäkanalintujen hyötyvän. Tällaista työtä on syytä jatkaa ja yhteistyön pohjalle on hyvä rakentaa – riistan ja tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksien vuoksi. Talven selän taitteessa JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 1 l 2019 l 5 H in na t ja ka m pa nj at vo im as sa 31 .1 .2 01 9 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. KOIRAN LÄMPÖALUSTA Erittäin kestävä makuualusta koiralle. Eristää lämpöä eikä kerää kosteutta. Koko n. 66 cm x 102 cm. EXTRA ENERGY 20 KG Energiapitoinen täysravinto erittäin aktiivisille koirille. 32 % proteiinia, 21 % rasvaa. Vähintään 38 % lihaa. 19 90 LÄMMIN! KOIRANKOPIN LÄMMITIN Teho 200 W, suojattu rakenne – pinta lämpenee max. 45°C asti. 129,alk. USEITA MALLEJA! 699,SUOSITTU! JÄMPTI LÄMMITETTÄVÄ JUOMAKUPPI Varmistaa juomaveden sulanapysymisen pakkasella. JÄMPTI ERISTETTY KOIRANKOPPI Huippusuosittu, lämpöeristetty koppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Kolme eri väriä. PROFI-LINE RACE JA HIGH ENERGY TÄYSRAVINNOT AKTIIVISILLE KOIRILLE! 95,SUOSITTU! Etutuotteen arvo 3,99 Vähintään kahden säkin tilauksiin Royal Canin -energialisä 50 g kaupan päälle! Min. 30 kg koiranruokatilauksiin ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! 119,119,2 X 15 KG SPORTING LIFE ENDURANCE 4800, TRAIL 4300 TAI AGILITY 4100 42,42,ALK. / 20 KG 39 90 39 90 MYÖS EDULLISET SÄÄSTÖPAKKAUKSET Huippusuosittu koiranruokasarja AKTIIVISILLE KOIRILLE! -PENTUPAKETTI KASVATTAJILLE! 60 kg kahden säkin hinnalla! 34 90 34 90 ALK. / 20 KG 81 90 81 90 PROTEIINIA 23 % RASVAA 10 % PROTEIINIA 32 % RASVAA 24 % PROTEIINIA 35 % RASVAA 25 % Valitse Valio Puppy, Valio Puriste Puppy tai Valio Puppy Large Breed -pentupaketti. Suome? mestari? 3 x 15 kg 45 kg 5 x 3 kg 15 kg + yht. 60 kg Vähintään kahden Valiokoiranruokasäkin (min. 30 kg) tilaajalle vilkkuvalo ja ilmainen kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 9,90 MAXI, VOIMA JA EXTRAVOIMA ENERGIARUOAT NYT HUIPPUHINTAAN! 32 90 32 90 ALK. / 15 KG ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–19, la 10–16
6 l Metsästäjä 1 l 2019 PETRI VARTIAINEN , Suomen riistakeskus Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen Etelä-Soisalo kiri ensimmäisenä maaliin Etelä-Soisalon riistanhoitoyhdistys aloitti toimintansa kuluvan vuoden alusta. Kangaslammin ja Heinäveden riistanhoitoyhdistykset tekivät yhteisen esityksen yhdistymisestä ylimääräisissä kokouksissa ennen vuoden vaihdetta. Suomen riistakeskuksen Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen VVY -hankkeen ensimmäinen näkyvä tulos syntyi hyvässä hengessä ja toimii mallinna seuraaville. ”Nuorten mukaantulo on edellytys toiminnan jatkumiselle”, muistuttaa Joonas Eronen. H einäveden ja Kangaslammin yhdistymisajatus ei ollut uusi. Ensimmäisen kerran asiaa pohdittiin noin kymmen vuotta sitten ja uudestaan riistanhoitoyhdistysten rajojen vahvistamisen yhteydessä 2013. Asia ei tuolloin edennyt. –Silloin oltiin vielä nuoria ja jaksettiin talkoilla, myhäilee kahdeksankymppinen Kangaslammin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Niilo Pulkkinen. Viime helmikuun vuosikokouksissa asia sai tuulta purjeisiinsa kolmannen kerran. –Ajan saatossa syntynyt yhteistyö kuten karhuyhteislupa, yhteiset metsästäjätutkinnot ja -koulutukset olivat vahvana taustana yhdistymisprosessin käynnistymiselle, toteaa Heinäveden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mika Lukkarinen. Pohjatyö pienryhmässä Yhteisen polun edellytyksiä mietittiin ensin pienemmän työryhmän voimin. Yhdistysten puheenjohtajat ja toiminnanohjaajat istuivat VVYhankkeen projektipäällikön johtamana saman pöydän ääreen toukokuussa. Tuolloin käytiin yksityiskohtaisesti läpi riistanhoitoyhdistysten nykytilanne ja mahdolliset yhdistymisen haasteet. Ei ollut yllätys, että ampumaratojen toiminnan säilyminen koettiin tärkeänä ja jopa edellytyksenä yhdistymiselle. Toimintatapojen osalta eroavaisuutta oli hirvieläinten SRVA-tilanteiden hoidossa, mutta jo ensimmäisessä neuvottelussa nähtiin käytäntöjen olevan sovitettavissa yhtenäiseksi. Alustavasti pohdittiin jäsenistölle tärkeästä alueiden edustuksellisuuden turvaamisesta siirtymäkauden jälkeisessä hallinnossa. Hallitukset valmistelevat Seuraava askel yhdistymisen polulla otettiin syyskuussa, kun Kangaslammin ja Heinäveden riistanhoitoyhdistysten hallitukset kokoontuivat hankkeen kutsumana. Hallitusten jäsenille esiteltiin edellä mainitun työryhmän muotoilema yhdistymissopimusluonnos. Yhdistymissopimuksessa sovittiin lainsäädännön puitteissa toimintatavat kaikissa syntyvän riistanhoitoyhdistyksen hoitamissa asioissa. Lähtökohtana Kangaslammen ja Heinäveden neuvotteluissa oli, että metsästäjille tärkeät yhdistyksen palvelut kuten ampumakokeet ja koulutukset jatkuvat entisellään. –Yhdistymisen ei tarvitse tai oikeastaan saa näkyä alueen metsästäjien arjessa, summaa Mika Lukkarinen. Molempien riistanhoitoyhdistysten hallitukset käsittelivät sopimusluonnoksen kokouksissaan lokakuussa. Pienin viilauksin luonnos saatiin valmiiksi ja uuden yhdistyksen toimintatavat selviksi. Oleellinen osa yhdistymispolkua oli kertoa neuvotteluiden etenemisestä yhdistysten jäsenille. Yhdistymissopimusluonnos jaettiin seurojen kautta yhdistysten jäsenistön tarkasteltaviksi ja pohdittavaksi. Saatu palaute oli vähäistä ja yhdistymistä vastustavia argumentteja ei ilmaantunut. Ratkaisu yhdistymisestä päätettiin viedä riistanhoitoyhdistysten ylimääräisten kokousten päätettäväksi. Hallitukset kutsuivat kokoukset koolle marraskuun lopussa. Kokoukset olivat samanaikaisesti
Metsästäjä 1 l 2019 l 7 molemmissa yhdistyksissä, jotta päätökset olivat aidosti toisen ratkaisusta riippumattomia. –Toimintatapa oli hyvä ja neuvottelut päämäärätietoisia. Lisäksi VVY-hankkeelta saatiin joka vaiheessa tarvittava tuki, kehaisee Heinäveden toiminnanohjaaja Joonas Eronen. Riistanhoitoyhdistyksen kokous päättää Ylintä päätäntävaltaa riistanhoitoyhdistyksessä käyttävät vuosikokoukset tai ylimääräiset vuosikokoukset. Kokouksissa jäsenistölle esiteltiin yhdistymissopimusluonnos ja käytiin asiasta keskustelu. Yhdistymisen huolellinen valmistelu ja avoin viestintä teki päätöksen teon helpoksi. Molemmissa kokouksissa päätös yhdistymisen esittämisestä oli yksimielinen. Esitys lähti samoin tein Suomen riistakeskukselle ja julkisten hallintotehtävien päällikkö teki asiassa ratkaisun – Etelä-Soissalon riistanhoitoyhdistys syntyi. Katseet tulevaan –Ampumatoiminnan herättelyä, seuratoiminnan tukemista, puhtia kouluyhteistyöhön ja metsästyksen sarallakin muutakin kuin hirveen keskittymistä, toteaa Joonas Etelä-Soisalon tulevaisuudesta kysyttäessä. Toiminnan virkistymisen edellytys on, että myös nuoremmat tulevat mukaan riistanhoitoyhdistyksen toimintaan niin luottamuspuolella kuin talkoiden tekijöinä, Joonas jatkaa samaan hengenvetoon. Pitkän uran riistahallinnon eri luottamusportaissa tehneen Kangaslammen puheenjohtajan Martti Erosen usko onnistumiseen on vahva. –Alussa on tärkeää päivittää ja luoda talkoiden taustalla olevat verkostot metsästysseurojen suuntaan. Uudet toimintatavat löytyvät varmasti ja paikalliset metsästäjien palvelut tulevat nyt turvatuksi, summaa Martti Etelä-Soisalon riistanhoitoyhdistyksen syntymisen. ”Aika oli nyt kypsä yhteisen polun löytymiselle”, toteaa Niilo Pulkkinen. ”Ennakkoluulottomuus, avoimuus ja luottamus olivat vahvoina mukana käydyissä neuvotteluissa ”, kehuu Mika Lukkarinen. VVY-hankkeen aikana: Kaksi tunnustelevaa neuvottelua ilman jatkoa Kuusi yhdistymisprosessia käynnissä (17 rhy:tä) Yksi yhdistyminen Syntyi toimintatapa tuleville yhdistymisprosesseille ja malli yhdistymissopimukseksi Tulevaisuudessa riistakeskuksen tuki yhdistyksille toimihenkilön VVY-roolin kautta Etelä-Soisalon riistanhoitoyhdistys (vuoden 2018 tietojen perusteella) Jäsenmäärä 1 070 Maapinta-ala 132 790 ha Metsästysseuroja ja -seurueita 51 Ampumakoetilaisuuksia 23, joissa 242 koesuoritusta Metsästäjätutkintoja seitsemän, joissa 16 koesuoritusta Yksi tutkintokoulutus, jossa kuusi osanottajaa SRVA -tapahtumia 14, joista yksi suurpeto Etelä-Soisalon riistanhoitoyhdistys syntyi kolmen maakunnan kulmaukseen.
8 l Metsästäjä 1 l 2019 Suomalainen kosteikkojen hoito maailmankartalle Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hanke sai kansainvälisen riistansuojeluneuvoston CIC:n MARKHOR-palkinnon. Se myönnetään kahden vuoden välein luonnonhoidossa ja suojelussa ansioituneelle henkilölle, organisaatiolle tai projektille. Palkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa Eurooppaan. P alkitun tulee yhdistää luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, paikallisten ihmisten hyvinvointi ja kestävän metsästyksen periaatteet osaksi luonnonhoitoa. Kotiseutukosteikko oli maanomistajien, metsästäjien, metsästysseurojen ja Suomen riistakeskuksen yhteinen ponnistus, jonka avulla kunnostettiin tai perustettiin 48 mallikosteikkoa ympäri maata. Yhteispinta-alaa kohteilla on noin 340 hehtaaria. Hanke lisäsi tietoa vesilintujen ja kosteikkojen merkityksestä ja käytännönläheiset mallisuunnitelmat auttoivat maanomistajia omien kohteiden suunnittelussa myös hankkeen päätyttyä. Neuvonnalla ja suunnitteluavulla on toteutettu kunnostuksia runsaasti hankkeen jälkeenkin, sillä metsästäjien ja maanomistajien innokas työ jatkuu yhä. JU HA SI EK KI N EN
Metsästäjä 1 l 2019 l 9 –Kosteikkojen kunnostaminen, perustaminen ja hoito on elinympäristöjen hoitoa parhaimmillaan. Metsästysseurojen ja maanomistajien pitkät perinteet riistanhoitoon ja talkootyöhön loivat pohjan tälle hankkeelle, Suomen riistakeksuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi kertoo. –Metsästäjien rooli luonnonhoitajina tuli näkyväksi ja se innosti maaseudun ihmisiä kosteikkojen hoitoon. Niitä on perustettu maaja metsätalouden tukijärjestelmien ja talkootyön voimin ennätysmäärä viime vuosina. Kosteikkojen kunnostaminen uudella asiakaslähtöisellä tavalla johti myös eri hallinnonalojen yhteistyöhön tiivistymiseen, sillä parhaillaan on valmisteilla maaja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen jatkohanke vesilintujen ja kosteikkojen hyväksi. Vesilintujen tulevaisuus riippuu elinympäristöjen laadusta ja määrästä, sekä metsästyksen kestävyydestä. Kaikkiin näihin voivat maanomistajat ja metsästäjät alueillaan suoraan vaikuttaa. Kosteikkojen perustaminen, kunnostaminen ja hoito sekä tehokas pienpetojen ja varislintujen pyynti yhdistettynä maltilliseen metsästykseen luo edellytykset vesilintukantojen kasvulle. –Toivottavasti tämä tunnustus entisestään vahvistaa motivaatiota vesilintujen elinympäristöistä huolehtimiseen. Se voi auttaa avaamaan lisää kansainvälisiä rahoituskanavia. Vesilintujen hyvä poikastuotto on Euroopan metsästäjien yhteinen etu, Suomen riistakeksuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen kertoo. Vuosina 2010–2015 toiminutta hanketta rahoittivat EU LIFE+, Suomen riistakeskus ja maaja metsätalousministeriö. Lisää tietoa hankkeesta www.kosteikko.fi International Council for Game and Wildlife Conservation CIC Markhor Award for Outstanding Conservation Performance George Aman President of the CIC George Aman Return of Rural Wetlands LIFE+ Coordinated by Finnish Wildlife Agency Co-fi nanced by Ministry of Agriculture and Forestry and EU LIFE+
Virtsahoukuttimissa voi piillä tautivaara V irtsahoukutushajusteiden käytöstä hirvieläinten metsästyksessä on ollut keskustelua metsästysalan lehdissä viime aikoina. Hajusteiden myynnissä ja ostossa on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä niiden myyntiä EU:n alueella on rajoitettu hirvieläinten näivetystaudin leviämisvaaran vuoksi. Pohjois-Amerikassa 1960-luvulta alkaen todettu ja myös Norjasta vuonna 2016 löydetty hirvieläinten näivetystauti, CWD, on huolta herättävä ja Suomeen päätyessään vakavia vaikutuksia aiheuttava prionitauti. Kaikki Suomessa esiintyvät hirvieläimet ovat alttiita CWDtaudille kuusipeuraa lukuun ottamatta. Prionit ovat erittäin kestäviä, ne säilyvät tartuntakykyisinä esimerkiksi maaperässä vuosia. Tauti leviää erityisesti eläinten siirroissa. Prioneita on kuitenkin pystytty eristämään myös eritteistä, kuten virtsasta, eikä taudin leviämistä virtsan välityksellä voida poissulkea. CWD:n estämiseksi on tehty komission suojapäätös (2016/1918), jossa säädellään hirvieläinten siirron lisäksi myös virtsahoukutushajusteiden tuontia ja valmistusta. Suojapäätöksen nojalla kielletään virtsahoukutushajusteiden tuonti EU:n alueelle Norjasta ja kolmansista maista sekä kielletään virtsahoukutushajusteiden valmistus Suomen ja Ruotsin pohjoisosista peräisin olevien hirvieläinten virtsasta. Kielto koskee sekä keinotekoisia että aitoa virtsaa sisältäviä valmisteita. Kyseisiä esimerkiksi Pohjois-Amerikassa valmistettuja tuotteita on ollut myynnissä Suomessa. Sekä myyjiä että ostajia pyydetään olemaan tarkkoina ja ilmoittamaan mahdollisista laittomasti maahan tuoduista virtsahoukutinhajusteista kyseisen kunnan kunnaneläinlääkärille. 10 l Metsästäjä 1 l 2019 CWD Hirvieläinten näivetystauti
K ansainvälinen riistansuojeluneuvosto CIC myönsi marraskuussa Markhor Award –palkinnon maassamme vuosina 2010 – 2015 toteutetulle Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeelle. Hanke toteutettiin maanomistajien, metsästäjien, paikallisten yhdistysten ja Suomen riistakeskuksen yhteistyönä. Palkinto myönnetään kahden vuoden välein luonnonhoidossa ja suojelussa ansioituneelle henkilölle, organisaatiolle tai projektille. Palkinto jaettiin Egyptissä pidetyssä maailman biodiversiteettikokouksessa. Huomionarvoista on, että palkinto myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa eurooppalaiselle toimijalle tai projektille. Hankkeen kautta toteutettiin yhteensä lähes 50 kosteikkoa pinta-alaltaan noin 340 ha. EUhankkeen kustannusarvio oli hieman alle 2 miljoonaa euroa sisältäen hankkeiden suunnittelun, toteutuksen, hallinnon ja muut kulut. Hankkeen innoittamana on lisäksi toteutettu lukuisa määrä muita kosteikkoja, joiden rahoitus on hoitunut jotain muuta kautta. Hankkeen saama suosio osoittaa sen, että eri toimijoiden yhteistyönä on mahdollista aikaansaada todella merkittäviä tuloksia, kun on mahdollista tarjota ammattitaitoisia suunnittelijoita ja vetäjiä hankkeiden kokoamiseksi. Maanomistajien motivaatio hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen oli ratkaisevassa asemassa hankkeen onnistumisen kannalta. Kosteikkojen keskeisenä tavoitteena on parantaa vesilintujen poikastuottoa tarjoamalla suojaa ja ravintoa poikueiden menestymiseksi. Kosteikoilla on myös suuri merkitys vesiensuojelussa. Kosteikkojen oikealla suunnittelulla voidaan metsästystä myös suunnata sellaisille alueille, joilla siitä ei ole merkittävää haittaa asutukselle tai muulle toiminnalle. Varsinkin Etelä-Suomessa järvien rannoilla on niin paljon kesämökkejä, että vesilintujen metsästys on vaikeaa tiheän asutuksen johdosta. Kosteikoilla on myös se etu metsästystä ajatellen, ettei haavakoita juurikaan jää löytämättä, kun käytetään asiansa osaavia noutavia koiria apuna. Järvien rannoilla on usein niin paljon kasvustoa, että haavakoiden löytäminen on huomattavasti haasteellisempaa. Intoa kosteikkojen rakentamiseen on edelleen todella paljon. Niinpä MMM:n, YM:n, Suomen riistakeskuksen sekä muiden keskeisten sidosryhmien yhteistyönä on suunnitteilla uusi, entistä laajempi hanke vesilintujen elinolojen parantamiseksi. Hankkeessa yhtenä keskeisenä elementtinä on myös suojelukosteikkoverkoston luominen, koska niillä on kiistatta monenlaisia myönteisiä vaikutuksia vesilintujen menestymiseen. Keskeisenä tavoitteena on lisäksi taantuvien vesilintulajien kehitystrendin pysäyttäminen. Kosteikkojen kohdalla on kuitenkin syytä muistaa myös se, että metsästysverotus on pidettävä kestävällä tasolla syksyn jahdeissa. On tullut varsin paljon palautetta sen tiimoilta, että runsaalla ruokinnalla houkutellaan pienehköille kosteikoille vesilintuja, joita sitten verotetaan varsin voimallisesti. Tällainen toiminta kääntyy helposti itseään vastaan ja on vesilintujen kannanhoidon kannalta ongelmallista. Vesilinnut kokoontuvat iltaisin suurelta alueelta tällaisen ruokinnan piiriin ja lähivesialueilla ei juurikaan ole havaittavissa entisenlaista iltalentoa. Eikä siellä silloin ole tietenkään metsästäjiäkään. Toki tällaisen ruokinnan piiriin kokoontuu pääasiassa meidän runsaslukuisimpia vesilintulajejamme kuten sinisorsia ja taveja, joihin myös pääosa verotuksesta kohdistuu. On kuitenkin selvää, että kaikki metsästys kehittyy ja muuttuu niin teknologian kehittymisen, riistalajimuutosten kuin yhteiskunnallisen muutoksenkin paineissa. Jokainen voi kuitenkin itse mielessään miettiä, onko kyseinen kehityssuunta toivottavaa? Ja erityisesti sitä, onko se riistakantojen hoidon kannalta kestävää? Merkittävä tunnustus maamme riistatalouden toimijoille TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta Metsästäjä 1 l 2019 l 11
12 l Metsästäjä 1 l 2019 AMPUMAKOKEET OMA RIISTA -PALVELUUN V uonna 2018 ampumakokeen sähköistä vastaanottoa testattiin ja kehitettiin saadun palautteen perusteella 16 riistanhoitoyhdistyksen avustamana. Tavoitteena oli helpottaa ja nopeuttaa ampumakokeen vastaanottajien ja toiminnanohjaajien työtä sekä tuottaa ampumakoetilastot riistanhoitoyhdistyksille ja ampumakoetodistukset metsästäjille nykyistä vaivattomammin. Pilotista saatu palaute oli rakentavaa ja testaajat innoissaan mistä suuret kiitokset osallistujille. Vuoden 2019 alusta nämä toiminnot laajenivat valtakunnallisiksi. Jatkossa jokaisen riistanhoitoyhdistyksen ampumakoetilaisuudet hoidetaan ja ampumakoetodistukset tallennetaan sähköisesti. Sujuvan ampumakoetilaisuuden läpivieminen edellyttää Tämän vuoden alusta alkaen ampumakoesuoritukset tulevat näkymään Oma riista -palvelussa. Sähköinen ampumakokeen suoritusmerkintä Oma riistassa on yhtä pätevä kuin edelleen jaettava pahvinen ampumakoetodistus. sähköisen vastaanoton hallintaa vähintään kahdelta, mieluiten kolmelta, vastaanottajalta. Tämän turvaamiseksi vastaanottajille tehdään seikkaperäiset ohjeet, avataan testiympäristö verkkopalveluun sekä järjestetään koulutusta kevään mittaan. Kokemusten mukaan ampumakokeiden vastaanottaminen sujuu varmimmin mobiilisovelluksella vastaanottajan omalla tutulla älypuhelimella tai tabletilla. Kadonneet ampumakoetodistukset historiaan Tänä vuonna suoritetun kokeen ampumakoetodistus siirtyy välittömästi maksamisen jälkeen Oma riistan verkkopalveluun sekä mobiilisovellukseen Omat tiedot -näkymään metsästyskortin seuraksi. Verkkopalvelusta metsästäjä voi tulostaa metsästyskortin mikä sisältää myös voimassaolevat ampumakokeet. Oma riistasta hyväksytyt suoritusmerkinnät siirtyvät lakisääteiseen Metsästäjärekisteriin. Hyväksytystä ampumakoesuorituksesta
Metsästäjä 1 l 2019 l 13 kirjoitetaan edelleen myös pahvinen ampumakoetodistus. Sähköisen merkinnän vuoksi metsästäjän ei enää tarvitse maksaa kadonneen pahvisen todistuksen jäljennöksestä riistanhoitoyhdistykselle. Ampumakoetietoja voidaan lisäksi hyödyntää myös muissa palveluissa. Esimerkiksi tulevaisuudessa metsästysseurat tai -seurueet voivat hyödyntää sähköisiä ampumakoetietoja Metsähallituksen aluelupahaussa. Asiakaspalvelu p. 029 431 2001 asiakaspalvelu@ riista.fi Verkkosivut www.riista.fi Sähköinen asiointi oma.riista.fi Kirjaamo Sompiontie 1, 00730 Helsinki kirjaamo@riista.f i Lupahallinto Sompiontie 1, 00730 Helsinki lupahallinto.kirja amo@riista.fi Y-tunnus 0201724-4 Verkkolaskut 003702017244 laskut@riista.fi Metsästäjän nimi: Pentti Mujunen Jakeluosoite: Mujunenkatu 33720 Mujunenkaupunki Kotipaikka: 203 Maksupäivä: 02.06.2018 Metsästäjänumero : 88888888 Syntymäaika: 11.11.1911 Riistanhoitoyhdist ys ja nro: Nokian seudun riistanhoitoyhdistys (368) TODISTUS RIISTANHOITO MAKSUN SUORITTAMISE STA METSÄSTYSKOR TTI 01.08.2018 ? 31.07.2019 TEHTÄVÄT RIISTANHOITOY HDISTYKSESSÄ: Ampumakokeen vastaanottaja Nokian seudun riistanhoitoyhdisty s (368) 1.8.2018 ? 31.7.2023 AMPUMAKOKEE T: Metsäkauris Nokian seudun riistanhoitoyhdisty s (368) Voimassa 6.11.2018 ? 6.11.2021 Hirvi / Peura Nokian seudun riistanhoitoyhdisty s (368) Voimassa 5.4.2018 ? 5.4.2021 Karhu Tampereen riistanhoitoyhdisty s (376) Voimassa 19.9.2017 ? 19.9.2020 Jousi Tampereen riistanhoitoyhdisty s (376) Voimassa 19.9.2017 ? 19.9.2020 HUOM! Tässä kuitissa mainittu metsästäjä on vastuuvakuutettu maksupäivästä lukien kuitin voimassaolon loppuun. Vakuutus kattaa ampuma-aseella toiselle aiheutetut vahingot ei kuitenkaan esinevahinkoja. Vakuutukseen liittyvä metsästäjän yksityistapaturmav akuutus kattaa aseen laukeamisesta tai räjähtämisestä metsästäjälle itselleen aiheutuneet vahingot. Vakuutus on näiltä osin voimassa myös Pohjoismaissa ja EU-maissa. Vahingoittunutta eläintä poliisin toimeksiannosta Suomessa jäljittävä riistanhoitomaksu n maksanut metsästäjä kuuluu vakuutuksen piiriin samoin kuin hänen jäljitystehtävää suorittava koiransa. Vahingon tapahduttua ottakaa viipymättä yhteys LähiTapiolaan, puh. 010 19 5105 Jos haluatte vaihtaa riistanhoitoyhdisty stä, on siitä ilmoitettava metsästäjärekisteri in sähköpostilla, faksilla tai postitse. Kaikissa metsästyskorttiin ja Metsästäjä-lehden postitukseen liittyvissä asioissa Teitä palvelee: Metsästäjärekister i PL 22 00331 Helsinki puh 029 431 2002 (arkisin 8-18) e-mail: metsastajarekisteri @innofactor.com TULOSTETTU OMA RIISTA -PALVELUSTA 18.12.2018 1 / 1 Ampumakokeessa tarvittavat asiakirjat Ampumakoetilaisuuteen ilmoittaudutaan esittämällä voimassa oleva tai maksettu tulevan kauden metsästyskortti. Tämä hoituu kätevästi Oma riista -mobiilisovelluksella. Tilaisuuteen voi ilmoittautua myös nykyaikaisella virallisella henkilötodistuksella tai ajokortilla, jossa on viivakoodi. Metsästyskortti kannattaa maksaa hyvissä ajoin ennen koetilaisuutta, koska maksutieto siirtyy Oma riistaan noin viikon viiveellä. Lisäksi ampujan on ennen ampumakokeen suorittamista esitettävä ammunnanvalvojalle ampumakokeessa käytettävään aseeseen voimassa oleva oma hallussapitotai rinnakkaislupansa sekä pyydettäessä osoitettava henkilöllisyytensä.
PARHAAT VARUSTEET TALVEEN RETKITUKUSTA! NYT LISÄKSI ILMAINEN TOIMITUS 0€* ARX-20 ICE THERMO HAALARI Huippusuosittu topattu ja vedenpitävä 1-osainen haalari talvikäyttöön. Mukavan pehmeä fleecesisävuori. Korkea, lämmin kaulus. SEWARD TOPPAHOUSUT Toppahousut talviulkoiluun ja -aktiviteetteihin. Erinomaisesti istuvat housut, joissa korotettu selkäosa. S12 HD+SMS TEHOPAKETTI AKULLA • S12 HD+SMS II • Lyijyhyytelöakku 6 V 10 Ah • akkujohto • 16 GB:n muistikortti • 12 kpl AA-paristoja • asennuspalvelu HAGHUS FINLAND 9x30” LUMIKENGÄT Runko erittäin kevyttä ja vahvaa 6061-T6 alumiinia. Kansi pakkasen kestävää HDPE-MAX/PE -materiaalia. Siteet HPDE, PU kiristinremmit, Gear Rathet® -solkijärjestelmä. Käyttäjän paino: 50-120 kg. OAC KAR 147 UC+EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää lumikenkien ja suksien parhaat ominaisuudet. Sisältää yleismallin siteet, jotka soveltuvat yleisimmille kengille. TSL 227 CAMO XL LUMIKENGÄT Testivoittaja-lumikengät erinomaisella hintalaatusuhteella. Kantavuus jopa 80-140kg lumen rakenteesta riippuen. PELTONEN METSÄ METSÄSUKSET Suositut metsäsukset umpihankihiihtoon. Puuydin ja kestävä lasikuituvahvistettu cap-rakenne. Pituudet 210-270 cm. FIMBULVETR RANGRX 28” LUMIKENGÄT Norjassa suunniteltu ja valmistetut ammattitason lumikengät. Sopii kenkäkokoihin 36-48. Pakkaskestävyys -40°C. MINIFLAME KAASULÄMMITIN Nopea lämmitys, puhdas ja hajuton palaminen, ei asennuksia ja helppo siirtää. Todella suosittu lämmitin kyttäyskoppeihin tai pilkkitelttaan! VIPER 100M DIGIYÖTÄHTÄIN Näe pimeässä kotkan lailla yökiikarin avulla. Käyttöaika jopa 25 h. HC30 OTSALAMPPU Huikea 1000 lumenin valoteho ja 162 metrin kantama. Paino vain 40 g. PRO+ KAIKULUOTAIN Runsaasti tehokkaita ominaisuuksia sekä parhaimman heittoalueen ja skannaussyvyyden. UUTUUS! 98,UUTUUS! 139,SUPERIOR LUMICAMOPUKU Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. DAWSON FLEECETAKKI RETKITUKKU-HINTA 79,90. CLASSIC WINTER REPPUJAKKARA MOSSY OAK NORDICFLEX LÄMPÖPOHJALLISET ASPEN LADATTAVA LÄMPÖLIIVI ONTARIO LÄMPÖHANSKAT KIRUNA LÄMPÖHANSKAT SEWARD TAKKI Alaskan laadukas Seward -toppatakki tarkoin mietityillä yksityiskohdilla. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Kolme väriä. UUTUUS! 199 90 TAKKI+HOUSUT 149 90 TAKKI 99 90 HOUSUT 89 90 WAVE KELLUNTAHAALARI 1-osainen, erittäin kevyt vain alle 2kg painava kelluntahaalari. EPE kelluntamateriaali. Vedenpitävä pintakangas ja lämmin sisävuori. CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin ja monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu toppahaalari. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä RainStop®-kalvo. TAKKI+HOUSUT 299,UUTUUS! 69,NYT VAIN 64 90 TESTIVOITTAJA! 169,ALK. 199,ALK. 139 90 UUTUUS! 269,UUTUUS! 439,TARJOUS! 49 90 NYT VAIN 69 90 SUOSITTU! 79 90 NYT VAIN 69 90 KATSO HINTAA! 79,59,89 90 149,125,159,KÄYTTÖVALMIINA! 224,UUTUUS! 249,ALK. 499,KATSO HINTAA! 49 90 TERMO++ LÄMPÖSAAPAS -60°C Lämmönpitävyyttä jopa -60° pakkasilla. LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevyet, istuvat ja käyttömukavat neopreenisaappaat. ARCTIC 2.0 LÄMPÖSAAPPAAT Kevyt ja vedenpitävä lämpösaapas pilkkireissuille ja ulkoiluun. LÄMPÖSAAPPAAT Ikoniset lämpösaappaat kevlar-vahvikkeilla. Kevyt rakenne ja lämmin karvavuori. VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Raskaat Suomi Rja RS -asekaapit ovat uusimman asetuksen mukaisia yli viiden aseen säilytykseen. MYÖS TOPATTUNA (TUNDRA) 299,MEILTÄ MYÖS SITEET JA SAUVAT! PILKKIJÄN VALINTA! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-19, La 10-16 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia). Hinnat voimassa vähintään 31.1.2019 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää.
PARHAAT VARUSTEET TALVEEN RETKITUKUSTA! NYT LISÄKSI ILMAINEN TOIMITUS 0€* ARX-20 ICE THERMO HAALARI Huippusuosittu topattu ja vedenpitävä 1-osainen haalari talvikäyttöön. Mukavan pehmeä fleecesisävuori. Korkea, lämmin kaulus. SEWARD TOPPAHOUSUT Toppahousut talviulkoiluun ja -aktiviteetteihin. Erinomaisesti istuvat housut, joissa korotettu selkäosa. S12 HD+SMS TEHOPAKETTI AKULLA • S12 HD+SMS II • Lyijyhyytelöakku 6 V 10 Ah • akkujohto • 16 GB:n muistikortti • 12 kpl AA-paristoja • asennuspalvelu HAGHUS FINLAND 9x30” LUMIKENGÄT Runko erittäin kevyttä ja vahvaa 6061-T6 alumiinia. Kansi pakkasen kestävää HDPE-MAX/PE -materiaalia. Siteet HPDE, PU kiristinremmit, Gear Rathet® -solkijärjestelmä. Käyttäjän paino: 50-120 kg. OAC KAR 147 UC+EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää lumikenkien ja suksien parhaat ominaisuudet. Sisältää yleismallin siteet, jotka soveltuvat yleisimmille kengille. TSL 227 CAMO XL LUMIKENGÄT Testivoittaja-lumikengät erinomaisella hintalaatusuhteella. Kantavuus jopa 80-140kg lumen rakenteesta riippuen. PELTONEN METSÄ METSÄSUKSET Suositut metsäsukset umpihankihiihtoon. Puuydin ja kestävä lasikuituvahvistettu cap-rakenne. Pituudet 210-270 cm. FIMBULVETR RANGRX 28” LUMIKENGÄT Norjassa suunniteltu ja valmistetut ammattitason lumikengät. Sopii kenkäkokoihin 36-48. Pakkaskestävyys -40°C. MINIFLAME KAASULÄMMITIN Nopea lämmitys, puhdas ja hajuton palaminen, ei asennuksia ja helppo siirtää. Todella suosittu lämmitin kyttäyskoppeihin tai pilkkitelttaan! VIPER 100M DIGIYÖTÄHTÄIN Näe pimeässä kotkan lailla yökiikarin avulla. Käyttöaika jopa 25 h. HC30 OTSALAMPPU Huikea 1000 lumenin valoteho ja 162 metrin kantama. Paino vain 40 g. PRO+ KAIKULUOTAIN Runsaasti tehokkaita ominaisuuksia sekä parhaimman heittoalueen ja skannaussyvyyden. UUTUUS! 98,UUTUUS! 139,SUPERIOR LUMICAMOPUKU Talviseen maastoon suunniteltu digitaalinen lumicamokuvio maastouttaa erittäin tehokkaasti. Uskomaton keveys ja erinomainen istuvuus. DAWSON FLEECETAKKI RETKITUKKU-HINTA 79,90. CLASSIC WINTER REPPUJAKKARA MOSSY OAK NORDICFLEX LÄMPÖPOHJALLISET ASPEN LADATTAVA LÄMPÖLIIVI ONTARIO LÄMPÖHANSKAT KIRUNA LÄMPÖHANSKAT SEWARD TAKKI Alaskan laadukas Seward -toppatakki tarkoin mietityillä yksityiskohdilla. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Kolme väriä. UUTUUS! 199 90 TAKKI+HOUSUT 149 90 TAKKI 99 90 HOUSUT 89 90 WAVE KELLUNTAHAALARI 1-osainen, erittäin kevyt vain alle 2kg painava kelluntahaalari. EPE kelluntamateriaali. Vedenpitävä pintakangas ja lämmin sisävuori. CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin ja monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu toppahaalari. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä RainStop®-kalvo. TAKKI+HOUSUT 299,UUTUUS! 69,NYT VAIN 64 90 TESTIVOITTAJA! 169,ALK. 199,ALK. 139 90 UUTUUS! 269,UUTUUS! 439,TARJOUS! 49 90 NYT VAIN 69 90 SUOSITTU! 79 90 NYT VAIN 69 90 KATSO HINTAA! 79,59,89 90 149,125,159,KÄYTTÖVALMIINA! 224,UUTUUS! 249,ALK. 499,KATSO HINTAA! 49 90 TERMO++ LÄMPÖSAAPAS -60°C Lämmönpitävyyttä jopa -60° pakkasilla. LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevyet, istuvat ja käyttömukavat neopreenisaappaat. ARCTIC 2.0 LÄMPÖSAAPPAAT Kevyt ja vedenpitävä lämpösaapas pilkkireissuille ja ulkoiluun. LÄMPÖSAAPPAAT Ikoniset lämpösaappaat kevlar-vahvikkeilla. Kevyt rakenne ja lämmin karvavuori. VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Raskaat Suomi Rja RS -asekaapit ovat uusimman asetuksen mukaisia yli viiden aseen säilytykseen. MYÖS TOPATTUNA (TUNDRA) 299,MEILTÄ MYÖS SITEET JA SAUVAT! PILKKIJÄN VALINTA! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-19, La 10-16 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia). Hinnat voimassa vähintään 31.1.2019 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää.
16 l Metsästäjä 1 l 2019 Riistan vuoksi -kilpailun kolmas sija METSÄHANHIMIEHET
Metsästäjä 1 l 2019 l 17 Satoja tunteja soilla, 10 000 kilometriä autossa, rengastuslupien hankinta, hanhien löytyminen, kiinni juokseminen, rengastus! Riistatiedon tuottaminen metsähanhen kannanhoidon tueksi vaatii hikeä, kärsivällisyyttä ja kovaa kuntoa. Metsähanhimiehissä on virtaa.
18 l Metsästäjä 1 l 2019 ANTTI PIIRONEN , MIKKO ALHAINEN Kuvat: TUOMO TURUNEN Metsähanhimiesten tarina K uusi vuotta sitten joukko innokkaita metsähanhen pyytäjiä kokoontui muiden sidosryhmien kanssa Seinäjoelle metsähanhiseminaariin. Metsähanhen metsästystä oli aikaisempina vuosina merkittävästi rajoitettu ja tulevaisuudessa siinsi täysrauhoitus. Siipi oli metsämiehillä maassa. Seminaaria kuunnellessaan henkeen ja vereen hanhia pyytänyt Marko Palomaa alkoi pohtimaan asiaa tarkemmin -Pelkällä valittamisella homma ei etene. Mitä voisin tehdä, että metsähanhi saataisiin tulevaisuudessa takaisin metsästettäväksi? Lisää tietoa metsähanhen pesimäalueista, pesimämenestyksestä, muuttoreiteistä ja selviytyvyydestä tarvittaisiin. Toiminnan miehenä Marko päätti ottaa tarkemmin selvää metsähanhista ja laittoi ideaa eteenpäin. Alkuvaiheessa mukaan lähtivät Tuomas Annala ja Leo Vuorinen sekä muita innokkaita. Etelä-Pohjanmaan soiden rimmikoista hanhia etsivien kaverusten innostus levisi ja alkunsa sai uusi ryhmä – Metsähanhimiehet. Metsähanhimiehiin lähti mukaan porukkaa Pohjanmaalta, Oulun seudulta ja Pohjois-Karjalasta. Alueilta kerättiin havaintoja hanhipoikueista ja sulkimispaikoista. Maastotyöt ja tiedot hanhien olinpaikoista olivat tärkeässä roolissa 2015 kun metsähanhen helikopterikartoitusta kehitettiin sekä arvioitiin hanhien havaittavuutta ilmasta. Muuttoreitin tason kannanhoidossa keskeistä on tietää, missä hanhet pesivät, levähtävät ja talvehtivat. Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa pesivien hanhien muuttoreiteistä ei ollut olemassa varmaa tietoa. Palomaa soitteli pitkän linjan hanhiasiantuntijoille Einari Väyryselle, Antti Paasivaaralle ja Arto Marjakankaalle asiasta. Marko Palomaa hankki rengastusluvat voidakseen tehdä enemmän metsähanhikannan hyväksi Ehkäpä rakkaudesta metsähanheen ois sopiva sanonta, Marko toteaa. Niko Keronen ja kaularengastettu metsähanhi. Otso Huttunen vapauttaa kaularengastetun metsähanhen.
Metsästäjä 1 l 2019 l 19 He alkoivat yllyttämään, että hankkisin rengastusluvan, Palomaa muistelee. Kesällä 2016 rengastuslupa oli takataskussa. Pohjanmaan nevoilla Mauri Korpi opasti metsähanhimiehet hanhien rengastukseen ja ensimmäinen rengas saatiin metsähanhen jalkaan. Työ sai uuden merkityksen ja innostus kasvoi. Seuraavina kesinä rengastettujen lintujen määrä kasvoi ja kesällä 2018 merkittiin jo yli 20 lintua. Rengastukset ovat hyvällä alulla, ja näiden kokemusten myötä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Metsähanhimiehet ovat myös keränneet merkittävän määrän DNAnäytteitä Johanna Hongan metsähanhitutkimukseen. Kaularenkailla tietoa hanhista Metsähanhimiehet ovat ottaneet rengastettavat hanhet kiinni lentokyvyttöminä sulkasadon aikaan. Kaikille kiinnisaaduille hanhille laitetaan nilkkarengas, jonka lisäksi kaikki aikuiset ja riittävän suuret poikaset merkitään kaularenkailla. Rengastaminen tuottaa kannanhoidossa tarvittavaa perustietoa lintujen liikkeistä ja selviytyvyydestä. Varsinkin hanhilla käytettävät kaularenkaat tuovat hyvän mahdollisuuden seurata lintuja, koska kaularenkaan voi lukea satojen metrien päästä kiikareilla tai kaukoputkella. Rengastaminen on periaatteessa kaikkien motivoituneiden ulottuvilla ja se olisi yksi tapa innokkaille vesilinnustajille oppia lisää linnuista ja tuottaa samalla tietoa kannanhoidon tueksi. Metsähanhimiehet ovat näyttäneet tästä hienoa esimerkkiä! Kiitokset kaikille metsähanhimiehille ja apua tarjonneille Suuri joukko vapaaehtoisia on ollut mukana toiminnassa ja kaikille kuuluu yhteisesti kiitos ja kunnia Riistan Vuoksi -kilpailussa menestymiselle. Toimintaa on ollut erityisesti seuraavilla alueilla ja soilla ovat ansiokkaasti rymynneet muun muassa: Pohjanmaalla: Juha Salovaara, Mikael Salovaara, Mauri Korpi, Vesa Palomaa, Toni Hippula, Tuomas Annala, Leo Vuorinen, Ari Koivisto, Kimmo Romar, Tomi Romar, Topi ja Tino Puronhaara, Marko Pitkäjärvi, Jorma Öster, Otso Huttunen, Seppo Mäntymaa, Janne Keino, Vesa-Matti Virtanen, Juuso Alanko ja Heli Palomaa. Oulun seudulla: Juha Lieto ja Aleksi Pitkänen Pohjois-Karjalassa: Tuomo Turunen, Niko Keronen, Niko Ronkainen, Ville Ihanus, Pasi Heino, Asko Kettunen, Seppo Niemi ja Petri Haaranen Metsähanhimiehet kiittävät kaikkia heitä tukeneita, neuvoneita ja kannustaneita henkilöitä ja tahoja: Mauri Korpi, Einari Väyrynen, Matti Tolvanen, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus ja VAPO Metsähanhimiesten Pohjois-Karjalassa kaularenkaalla merkkaamien metsähanhien löytöhavainnot. Vihreä täplä osoittaa löytöpaikan ja viivan toinen pää rengastuspaikan. Suomen riistakeskuksen kanssa tehdyn yhteistyön avulla metsähanhimiehet ovat merkanneet metsähanhia kaularenkaiden lisäksi myös GPS-lähettimillä. GPS-lähettimet ovat tehokas tapa tuottaa tietoa, mutta laitteet ovat valitettavan kalliita. R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
20 l Metsästäjä 1 l 2019 Riistan vuoksi kilpailun kunniamainintoja: Hyvät riistakannat luovat hyvinvointia maaseudulle Riistan vuoksi -kilpailun kunniamainintojen saajien Mikko Hallan ja Risto Juntusen takana on runsaasti hyviä tekoja riistan kannalta. Mitä toimia viljatilalla ja karjatilalla tehdään riistan vuoksi ja mikä merkitys riistalla on? H allalle ja Juntuselle riistanhoito vaikuttaa olevan elämäntapa. Riistapellot, riistametsänhoito ja kosteikot vilahtevat toimenpiteiden valikoimissa. Palkittujen mielestä maaseudun hyvinvoinnissa riistalla on tärkeä rooli. Viljatilalle riista on leivän jatke Pornaisissa jo vuonna 1995 luomuun siirtynyt Mikko Halla on innokas kanakoiramies. Viljelyn ohella tilalla harjoitetaan kaupallista fasaaninmetsästystä ja vuosien saatossa riistatalouden merkitys tilan taloudessa on kasvanut merkittäväksi. –Tilalla on runsaasti riistapeltoja, luonnonhoitopeltoja sekä luonnonlaitumia ja -niittyjä. Tilalle on perustettu myös kolme kosteikkoa, Halla tiivistää. Parhaat lohkot viljelyyn ja huonommat riistan ja muun luonnon hyväksi. Näin tila saa parhaan mahdollisen taloudellisen hyödyn toimista ja myös muu luonto kiittää. Käytännössä jyrkimmistä jokivarsipelloista on tehty luonnonhoitopeltoja ja luonnonlaitumia. –Luomuviljely on riistan kannalta ylivoimainen, Halla valaisee. Pellot ovat vuoroviljelyssä monenlaisella kasvilla, nurmipeltojen määrä on runsas eikä torjunta-aineita käytetä. Talvella pellot tarjoavat ruokaa ja suojaa, kun ne muokataan vasta keväällä. Monella pellolla on kerääjäkasvina puinnin jälkeen apila-heinäseos, joka tarjoaa sorkkaeläimille ja rusakoille runsaasti talviaikaista ruokaa. Suoja elintärkeää Hallan mielestä suoja on riistalle elintärkeää eikä pienpetopyynnin tärkeyttäkään voi liikaa korostaa. Suojapaikkoja luodaan riistapelloilla, peltoalueiden saarekkeisiin ja reunametsiin, ojanvarsiin, kosteikkojen laidoille ja myös metsän sisään. –Peltoalueiden ojanvarsien pajukkojen ja puskien raivauksessa ja niitossa on hyvä jättää ne 20-30 sentin kantoon ja jättää risut kantojen päälle. Näin ojien varsille saa luotua suojaa luovia käytäviä, Halla kertoo. Metsänhoidossa Halla suosii sekametsää, säästää suojapaikoiksi riistatiheikköjä sekä jättää kosteita kohtia käsittelemättä. Suojaa tehdään myös kaatamalla kuusia noin metrin mittaiseen kantoon jättämällä puu vielä kantoon osittain kiinni. –Pitkässä kannossa puu ei maadu niin nopeasti ja usein kanto jää elämään eli tuuheutuu vielä kaatokohdan alapuolelta, Halla kertoo. –Harvennushakkuussa moto karsii hakkuutähteet vain tarvittaessa ajouralle, muutoin ne kasataan ajouran reunoille riistalle suojaa antamaan. Samoin pienempiä kaadettavia kuusia on hyvä jättää karsimatta ajouran ulkopuolelle suojaa antamaan. Pellon reunoilla kuusia on hyvä latvoa 1-1,5 metrin korkeudelta. Latvottuja käsitellään uudelleen 5 10 vuoden välein. Karjatilan riistanhoitoa Kiuruvedellä lihakarjatilaa pitävä Risto Juntunen huomioi riistaa samaan tapaan, monipuolisesti maaja metsätalouden toimissa. Riistapellot kuuluvat valikoimaan ja järven rantavyöhykkeelle on perustettu suojavyöhykkeitä vaikeasti viljeltäville tulvaherkille pelloille. –Peltojen reunoille on istutettu suojakuusia riistaa varten. Kuusi ja kuusiaidat ovat parasta suojaa riistalle, Juntunen kertoo. Pienimuotoiset fasaani-istutuksetkin ovat onnistuneet. Viime kesänä ainakin Mikko Hallan mielestä suoja on riistalle elintärkeää. Riistanhoidon elementit Hallan malliin: suoja, ruoka ja vesi. Suoja rakentuu sekametsän, pensaikon, kuusen ja riistapellon avulla.
Metsästäjä 1 l 2019 l 21 neljällä kanalla oli luontainen poikue alueella. Muutama vuosi sitten Juntusen maille perustettiin reilun parin hehtaarin suuruinen kosteikko. –Vesilintujen määrä lisääntyi kosteikon ansiosta, Juntunen kertoo kokemuksistaan. Ennen kosteikkoa viereisen järven vesilintukanta hiipui lähes tyystin. Toki ruokinnallakin on ollut oma vaikutuksensa. Suojavyöhykkeen ansiosta myös joutsenet ja hanhet viihtyvät alueella. Maisemallisesti kosteikko on tärkeä elementti maatalousmaisemassa ja samalla pelloilta tuleva vesi puhdistuu kosteikolla ennen järveen päätymistä. Mikä parasta, kosteikon teko on saanut myös muut innostumaan kosteikkojen tekoon, sillä lähialueille on syntynyt ainakin viisi kosteikkoa lähivuosien aikana. Metsänhoitotöissä Juntunen huomioi riistan varhaisperkauksessa ja taimikonhoidossa jättämällä riistatiheikköjä ja suosimalla sekapuustoisuutta. Harvennusmetsien ennakkoraivauksessa ja reunavyöhykkeissä jätetään myös suojaa riistalle. –Muutamien kymmenien aarien riistatiheikköjen jätöllä ei ole mitään vaikutusta metsän tuottoon. Pienillä jutuilla saa paljon aikaiseksi riistametsien hoidossa, Juntunen kertoo. Mistä motivaatio riistanhoitoon? –Kun riista on rikasta, sitä tuntee itsensäkin rikkaaksi, Juntunen avartaa riistanhoitoon liittyviä motivaation lähteitään. On mukava seurata, mitä eläimiä näissä maisemissa liikkuu. –Jos katsotaan taaksepäin niin 30 vuotta sitten täällä ei ollut oikeastaan mitään, Juntunen tokaisee. Kyllä se on rikkautta, että meillä on täällä maaseudulla yhtä jos toista eläintä nykyään. Myös suurpetoja. Esimerkiksi ahma kiertää puolentoista viikon välein kotijärveä. Supikoirat taisivat sen ansiosta vähetä niin ettei enää kannata loukkuja viritellä. Hallan innostus riistanhoitoon lähti kanakoiraharrastuksesta. –Kanakoiraharrastuksen alkuvuosina tuli käsitys, että riistan kannalta ei ole oikea tapa tehdä kaikkia toimenpiteitä maaja metsätaloudessa oppikirjojen mukaan. Suurin muutos tapahtui omassa ajattelutavassa. EU:n myötä tuli maataloustukiin elementit tehdä toimenpiteitä riistan kannalta paremmin, Halla kertoo. –Tein ensin itselle harrastusmahdollisuuksia ja nykyään riistanhoito on osa leivänjatketta. Vaikuttaa siltä että riista koetaan tärkeänä maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Risto Juntusen perustama kosteikko toimii riistanhoidon lisäksi peltojen valumavesien puhdistajana ja parantaa maisemaa. Kuva kevään tulva-ajalta. Risto Juntusen mielestä riista elävöittää ja luo hyvinvointia maaseudulle. Halla kylvää riistapeltoon härkäpapua kauraja heinäseoksella. Laidoilla kuusi tärkeä suojapuu. JU HA SI EK KI N EN
22 l Metsästäjä 1 l 2019 Kalle Ylätalo ja Jarkko Lehtonen palaavat reippaina ja iloisina tarkastettuaan haulikon osumakuvion. Kuhmoisten riistanhoitoyhdistys ja Kuhmoisten yhtenäiskoulu järjestivät metsästäjäkurssin osana toisen asteen opiskelijoiden opiskelua. Kurssi järjesteltiin Jämsän Seudun toisen asteen oppilaitosten yhteisenä seutuviikkona jossa Gradian, Jämsän lukion, kristillisen opiston ja Kuhmoisten lukion opiskelijat saivat valita kursseja oman oppilaitoksensa ulkopuolelta. Metsästäjäksi koulutunneilla KARI LAATIKAINEN , Kuhmoisten riistanhoitoyhdistys
Metsästäjä 1 l 2019 l 23 K uhmoisten riistanhoitoyhdistyksen ja Kuhmoisten lukion kurssille tulikin opiskelijoita kaikista oppilaitoksista. Metsästäjäkurssi kesti koko viikon, yhteensä 28 järjestettyä oppituntia. Oppilasmäärä jouduttiin rajaamaan 15 henkilöön ja kurssi tulikin heti ilmoittautumisajan alkamisen jälkeen täyteen. Innokkaita tulijoita olisi ollut enemmänkin. Oppilaat saivat kurssista suoritusmerkinnän ja opintopisteitä ja halutessaan arvosanan, vaikka eivät olisikaan suorittaneet kurssin päätteeksi ollutta metsästäjätutkintoa. Normaalisti metsästäjäkurssi on järjestetty 3-4 iltana, mutta nyt ohjelmaa piti laajentaa koko viikoksi. Kurssivaatimusten mukaisesti opetuksen tuli tapahtua arkipäivinä yhdeksän ja kolmen välisenä aikana ja sen tuli sisältää 28 oppituntia. Kurssin järjestäminen olikin todellinen haaste pienelle riistanhoitoyhdistykselle sen keston ja ajankohdan takia. Ajankohta syksyllä lomaaikojen ulkopuolella ei helpottanut asiaa. Kouluttajien ja ohjaajien saaminen vaati muutaman ylimääräisen kyselyja suosittelukierroksen. Onneksi työantajien suostumuksella tarvittava henkilöstö saatiin kasaan. Ja onneksi myös riistakeskus avusti kouluttajakysymyksessä kun yhdeksi teoriapuolen opettajaksi saatiin Marko Mikkola riistakeskuksesta, ilman sitä kurssi ei olisi toteutunut. Vuorotellen teoriaa ja aktiviteetteja Metsästäjäkurssi koostui perinteisestä teoriaosasta, jota rytmitettiin ja täydennettiin erilaisilla tekemiseen liittyvillä aktiviteeteilla oppilaiden mielenkiinnon säilyttämiseksi. Kuhmoisten yhtenäiskoulun opinto-ohjaaja Jari Räsäsen mielestä erilaisilla tekemisillä rytmitetty kurssi oli se juttu, joka teki kurssista erityisen ja erosi seutuviikon muusta opiskelijoille tarkoitetusta kurssitarjonnasta. Jari Räsänen toivoikin, että myös jatkossa voisimme järjestää samanlaisia kursseja ja että voisimme muutenkin tiivistää yhteistyötä. Kurssiin kuului ampumaratapäivä ja siihen yhdistetty riistapolku tehtävineen. Ampumaradalle siirryttiin jalkaisin riistapolkua pitkin, jonka varrelle kuhmoislaiset metsästäjät olivat tehneet havainnollisia rasteja ja kinkkisiä kysymyksiä. Ampumaradan turvallisissa olosuhteissa tutustuttiin erilaisiin aseisiin ja kokeiltiin eri ammuntamuotoja ohjatusti kokeneiden metsästäjien ja kouluttajien kanssa. Muina teoriapäivinä hyödynnettiin koulun kellarissa olevaa jousiampumarataa ilHaulikolla ampuminen kannattaa aloittaa paikallaan oleviin savikiekkoihin. Onnistunut osuma kannustaa siirtymään haastavampaan ampumaharjoitteluun ja lopulta koulutettavalta onnistuu myös lentävän savikiekon tiputtaminen. Jämsän seudun seutuviikon aikana toteutettu yhteistyö oppilaitosten kanssa on hyvä esimerkki riistanhoitoyhdistysten ja koulujen yhteistyöstä. 28 tunnin mittainen metsästäjätutkintokoulutus on osallistujia ajatellen erinomainen tilanne, sillä opetus voidaan järjestää laajana ja perusteellisena. Tämä näkyy myös kurssilaisten tutkintosuorituksissa keskimääräistä parempana läpäisyprosenttina. Riistanhoitoyhdistysten nuorisoja kouluyhteistyö on tärkeä osa asiallisen riistatiedon jakamista kansalaisille ja metsästäjäksi aikoville. Metsästäjätutkintokoulutus on selkeä kokonaisuus, jonka osalta on mahdollista tehdä yhteistyötä, mutta yhteistyö voi sisältää myös jotain aivan muuta esimerkiksi yhden riistaeläinekologian oppitunnin tai luennon. Tai vaikkapa jotain riistallista ohjelmaa iltapäiväkerhotoimintaan liittyen.
24 l Metsästäjä 1 l 2019 Jämsän seudun seutuviikko S eutuviikolla voivat Jämsän ja Kuhmoisten alueen toisen asteen oppilaitosten opiskelijat valita kurssin mistä tahansa toisesta alueen oppilaitoksesta miltä tahansa alalta. Oppilaitoksia ovat Jämsän lukio, Jämsän kristillinen opisto, Kuhmoisten lukio, Gradia Jämsä ja Jämsän työväenopisto. Oppilaitokset järjestävät monipuolisesti kursseja edustamiltaan toimialoilta yhteistyökumppaniensa kanssa. Suoritettavat kurssit tunnustetaan osaksi opintoja oppilaan omassa oppilaitoksessa. Seutuviikko järjestetään syksyisin. Kurssilla ehdittiin harjoitella erilaisten aseiden käsittelyä ja niillä ampumista erilaisiin tauluihin. Jouni Joutsimatka opettaa metsästysjousen turvallista ja oikeaoppista käyttöä. makivääriammunnan ja jousiammunnan puitteissa. Molempiin ohjaajiksi saatiin paikallisia innokkaita lajin harrastajia ja asiantuntijoita. Kurssiviikon päätteeksi järjestettiin tietysti myös tutkintotilaisuus, jossa noin puolet kurssilaisista suoritti ja myös sai läpi tutkinnon. Jämsässä Gradiassa metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva Kalle Ylätalo piti kurssia tosi kivana. Hän sai seutuviikon kurssipaikan läheltä Padasjoella sijaitsevaa kotiaan ja onnistui toteuttamaan pitkäaikaisen haaveensa, eli hankkimaan metsästyskortin. – Kurssilla parasta oli erilainen ampuminen ja tekeminen ja siellä pääsi kokeilemaan erilaisia aseita. Myös jousiammuntaa oli kiva kokeilla. Kalle oli tyytyväinen saamaansa metsästyskorttiin ja metsien monikäytön kiitettävään arvosanaansa. Kaverit olivat aikaisemmin kertoneet, että tutkinto on vaikea. Mutta eihän se ollut, kun kurssilla käytiin kaikki asiat läpi. Yhteistyöllä on jo perinteitä Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen ja Kuhmoisten yhtenäiskoulun yhteistyö on jatkunut jo pitkään erilaisten kokousjärjestelyiden puitteissa. Kuhmoisten kunnan sivistystoimenjohtaja Pertti Terhon mielestä vastavuoroinen yhteistyö kokousjärjestelyissä sopii hyvin, koska koululta löytyvät hyvät tilat ja samalla kokousjärjestelyt toimivat osana opintosuunnitelmaa, josta lukio-opiskelijat ovat saaneet kurssisuorituksia. Osana opiskelujaan lukiolaiset ovat järjestäneet kahviotarjoilun riistanhoitoyhdistyksen ja Kuhmoisten yhteismetsästys ry:n kokouksiin ja koulutuksiin, ja riistanhoitoyhdistys on vastavuoroisesti kerryttänyt lukiolaisten opintomatkakassaa. Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Hauskanen kertoo, että koululla järjestettävä metsästäjäkurssi ideoitiin alkuaan koulun vanhempainneuvoston kanssa. Aluksi kurssi ajateltiin järjestää kuhmoislaisille nuorille, mutta tämä seutuviikkomahdollisuus nousi esiin juuri vanhempainneuvoston kautta. Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksessä on tehty nuorisotyötä myös lasten eräkerhon puitteissa yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa. Eräkerho on tosin nyt tauolla vetäjäpuutteen takia, mutta sitä pyritään jatkamaan heti sopivan ja innokkaan vetäjän löydyttyä.
Metsästäjä 1 l 2019 l 25 PAULA LAUKKANEN , Helsingin riistanhoitoyhdistys Kokemuksia uudesta Metsästäjätutkinnosta Metsästäjätutkinnon ja Metsästäjän oppaan uudistuksesta on nyt vierähtänyt kaksi vuotta. M etsästäjätutkinto on vaikeustasoltaan saman tyyppinen kuin vanha tutkinto, mutta sen läpäisyprosentit ovat ainakin Helsingissä hieman kasvaneet. Toki aina joku reputtaa, varsinkin jos tulee ”takki auki” vain kokeilemaan hommaa. Helsingin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Nuutinen on kouluttanut uusia metsästäjiä vuodesta 1993 asti. Hän on tyytyväinen uudistettuun koulutusmateriaaliin: ”Uudessa Metsästäjän oppaassa asiat on esitetty konkreettisin esimerkein ja tärkeät asiat hyvin esillä. Kirja on sopivan kokoinen, niin että oppilaat jaksavat sen lukea. Riistahallinnon esittelyosuus on aiempaa selkeämpi eikä myöskään tule mielikuvaa, että tarvitsee opetella lakipykäliä ja rikoksia ja rangaistuksia ulkoa. Asiat esitetään havainnollisesti tarinoiden ja kuvien myötä. Eläintunnistusmateriaali on osittain aika haastava, pienestä kuvasta on aika vaikea tajuta eläimen kokoa, esimerkiksi piisami ja majava ovat vaikea lajipari. Toisaalta metsästäjälle on tärkeää tunnistaa eläimet vaikeissakin olosuhteissa.” Vastikään kurssin käynyt Kari Rantanen toteaa: ”Hyvät ovat fiilikset kurssin jälkeen. Tietenkin senkin vuoksi, että sattui nyt menemään läpi heti ekalla kerralla, mutta joka tapauksessa erityisesti siksi, että kokonaisuus (kirja + kurssi + koe) oli niin mielenkiintoinen ja innostava!! Metsästäjän Opas on nykyisellään oivallinen tietolähde ja referenssi metsästäjäksi opiskelevalle. Kaikki osa-alueet ovat yhdessä hyvässä paketissa, tekstit ovat selkeitä ja valtaosin jopa mielenkiintoista luettavaa. Runsas kuvitus sekä keventää lukemista, että tuo tuulahduksia todellisen näköisistä metsästykseen liittyvistä tilanteista. Vaikeimmin, tai ainakin hitaimmin, omaksuttavaan lajitunnistukseen oikeat ja hyvät kuvat ovat tietenkin välttämättömyys. Kurssi vasta hyvä olikin! Kunnollisessa 12 tunnin paketissa pystyttiin käymään läpi kaikki osa-alueet ilman kiireen ja hätäilyn tuntua. Luennoitsijoista huokui pitkä kokemus, joka antoi mahdollisuudet elävöittää lukemattomia asioita todellisilla tapahtumilla ja taustatiedoilla. Sellainen saa monet asiat myös jäämään kuulijoiden muistiin vallan eri tavalla, kuin pelkkä kirjasta lukeminen! Ja nimenomaan tällaisen kuulemisen ja lukemisen yhdistelmä on kerta kaikkiaan paras tapa oppia suuri määrä uutta tietoa kuitenkin aika lyhyellä aikajänteellä. Aivan huippu juttu!” Nyt on hyvä aika vuodesta käydä metsästäjäkurssi ja läpäistä tutkinto! kevään aikana ehtii saada aseluvat kuntoon, kesän aikana opetella ampumaan ja elokuussa onkin jo aika lähteä jahtiin. Tutkintoon valmistautuminen Metsästäjätutkintoon voi valmistautua lukemalla Metsästäjän oppaan. Vapaaehtoinen metsästäjäkurssi on kuitenkin suureksi avuksi aloittavan metsästäjän polulla. Kurssilla on mahdollista keskustella ja kouluttajan esimerkit omalta metsästäjän uraltaan avaavat uusia näkymiä harrastukseen ja auttavat painamaan mieleen tärkeät asiat. Heille jotka vierastavat perinteistä kirjaa, on nykyään Riistainfo.fi:ssä Metsästäjänoppaan verkkokurssi, jonka lisenssi on käytettävissä vuoden ajan. Kurssi pitää sisällään myös videoita ja harjoitustehtäviä. Voit siis katsoa esimerkiksi heinäsorsan lajivideon ja kuunnella sen ääniä samalla kun luet lajiesittelyä. Erilaiset pyyntimenetelmätkin avautuvat paremmin, kun niistä voi sekä lukea että katsoa videon – haluamassaan järjestyksessä. Lisätietoa metsästäjätutkinnosta ja siihen valmentavista kursseista: www.riistainfo.fi/uusi-metsastaja
26 l Metsästäjä 1 l 2019 ARTO MÄÄTTÄ Naiset jahtiin Metsästyksen tulevaisuutta ei voida enää nykyään rakentaa maaseudun miesväen varaan. Maaseutu tyhjenee ja potentiaalinen harrastajakunta siirtyy yhä kauemmas metsästysmailta. Mukaan on saatava tuoretta väkeä turvaamaan seuratoiminnan tulevaisuus ja metsästyksen velvoitteet. S uurin piilevä potentiaali uusissa harrastajissa ja metsästysseuratoiminnan aktiiveissa piilee lähempänä kuin moni osaa edes ajatella. Valtaosassa metsästäviä perheitä vain miespuolinen väki metsästää. Nuorten muuttaessa hiljalleen kasvukeskuksiin koulutuksen ja töiden perässä, jäävät jäljelle kuitenkin paikkakuntien naiset. Aloituskynnystä matalammaksi Metsästysharrastuksen aloittaminen on luonnollista, jos metsästys kuuluu perheen arkeen tai jos metsästys kuuluu oleellisesti kotiseudun harrastuksiin. Nykyaikana tilanne on kääntynyt epäedulliseksi uusien jäsenten hankintaan, sillä metsästys ei enää periydy ”isältä pojalle” väestön asuessa enenevässä määrin taajamissa. Metsästysseurojen jalkautuminen nuorten ja naisten keskuuteen jää ainoaksi luonnolliseksi keinoksi herättää metsästyskipinä. Metsästävillä naisilla on edessään kaksi haastetta. Naisia ei ole nähty perinteisessä mielessä metsästysharrastuksen jatkajina, joten heitä ei ohjata metsästyksen pariin samalla tavalla kuin perheiden poikia. Toisekseen naiset kokevat helposti olevansa yksin miesten maailmassa astuessaan metsästysseuratoimintaan. Useilla naisilla kipinä metsästykseen syntyy metsästävän puolison myötä, mutta tällöinkin ongelmana saattaa olla metsästysseurojen vanhakantainen asenneilmapiiri. Naisille suunnatut metsästysja ampumatapahtumat ovat osoittautuneet erittäin suosituiksi metsästyksestä kiinnostuneiden naisten keskuudessa. Usein yhteen kerääntyy naisia, joiden lähtökohdat ovat yhteneviä ja usein myös heidän taustoissa on samankaltaisuuksia. Tämä saa aikaan yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ilmapiiri tapahtumissa onkin rento ja innostava. Yhteistyössä riistanhoitoyhdistysten kanssa Metsästysleirien ja ampumatapahtumien järjestäminen ei ole vaikeaa. Se kuitenkin vaatii panostuksia seuran aktiivisilta jäseniltä ja yhteistyötä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Nimenomaan riistanhoitoMetsästyksen hyödyntämätön voimavara Kivääriammunta kiinnostaa, sillä suuri osa metsästävistä naisista ohjautuu jo alusta pitäen hirvijahtiin. Haulikkoammunnan aloittaminen vaatii opetusta ja kärsivällisyyttä. Leireillä ja ampumatapahtumissa on mahdollista ohjata ampujia yksilöllisesti.
Metsästäjä 1 l 2019 l 27 yhdistykset ovat voimavara, joiden osuutta ei voida korostaa liikaa. Yhdistysten toiminnan yhtenä tarkoituksena on tukea tällaisia tapahtumia ja järjestää koulutuksia, joten metsästysseurojen suunnalta tulleisiin yhteistyökuvioihin riistanhoitoyhdistyksissä suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti. Riistanhoitoyhdistyksiltä on saatavissa apua niin opetusmateriaalin kuin rahallisenkin avun muodossa. Tulevaisuudessa osa yhdistysten rahoituksesta perustuu nimenomaan niiden tarjoamaan koulutukseen, joten intressi tällaisten tapahtumien järjestämiseen on myös riistanhoitoyhdistysten tuloista kiinnostuneilla tahoilla. Käytännössä havaittua Naisille suunnattujen metsästystapahtumien järjestämisessä sorrutaan helposti yliyrittämiseen. Jahdit sujuvat keskimäärin parhaiten silloin kun metsästys järjestetään siten kuin se järjestettäisiin muutenkin. Tämä on helppoa ja luontevaa järjestäjille ja toiminnasta huokuu sujuvuus. Ampumaopetuksessa vastuu kannattaa siirtää niille, jotka ovat kouluttaneet ammuntaa aiemmin ja ovat tottuneet opastamaan aloittavia ampujia. Nykyään tällaiseen toimintaan löytyy apua myös kaupalliselta puolelta, joten tapahtumien järjestämisessä voidaan hyödyntää myös ammattilaisia. Tällaisesta esimerkkinä ovat kiväärikoulu ja haulikkokoulu, jotka jalkautuvat tapahtumiin opettamaan ammuntaa. Hyvä ja kannustava alkukosketus toimii virikkeenä jatkaa ampumaharrastusta. Liian vaikea ja hankala alku taas lannistaa ja vie intoa siirtyä harrastuksen pariin. Leirien ja ampumatapahtumien perusteella on myös saatu vahvistusta sille, että erilliset naisille suunnatut harjoitusillat madaltavat kynnystä opittujen asioiden harjoitteluun ja taitojen ylläpitämiseen. Tällöin naiset pysyvät harrastuksen parissa. Ampumaopetuksen kannalta on myös edullista, jos harjoitteluun osallistuu useita saman lähtötason omaavia ampujia. Tällöin ongelmakohtiin voidaan puuttua yhteisesti ja tehokkaasti. Eräkoppelot R ovaniemellä on järjestetty kahtena vuonna naisille suunnattu metsästysleiri, Eräkoppelot, jossa metsästyksen lisäksi kiinnitetään huomiota kiväärija haulikkoammuntaan. Näiden lisäksi Rovaniemen riistanhoitoyhdistys on järjestänyt leirin päätteeksi metsästäjätutkintotilaisuuden ja ampumakokeen paikan päällä. Useat leiriläiset ovat ilmaisseet tapahtuman olleen erittäin hyödyllinen ja valaiseva niin jahtien kuin opetuksenkin osalta. Metsästäjäkursseihin verrattuna leirin sisällöstä on mahdollista tehdä yksilöllisempi ja leirillä on mahdollista paneutua leiriläisten mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Mahdollisuus osallistua jahteihin ilman ennakkoluuloja on ilahduttanut leiriläisiä ja tuottipa tämänvuotinen hirvijahti yhdelle leiriläisistä onnistumisen hirvenkaadon muodossa. Järjestäville seuroille leirien ja ammuntatilaisuuksien järjestäminen on piristysruiske, jolla kaavoihin kangistuneet seurat saavat uudenlaista intoa toimintaansa. Leirin saama positiivinen palaute on innostanut järjestäviä seuroja jatkamaan toimintaa tulevaisuudessakin. Niin Sierijärven metsästysseura ry kuin Oikaraisen eräja kalamiehet ry tulevat jatkossakin järjestämään tapahtuman ja toiveissa on saada aikaan Eräkoppeloista jokasyksyinen metsästysja ampumatapahtuma. Mainitut seurat eivät suinkaan ole yksin Rovaniemen seudulla naisille järjestettävissä tapahtumissa. Myös Narkaus-Kämän erä ry järjesti ampumatapahtuman naisille, joka keräsi ammunnasta kiinnostuneita Ranuantien suunnalta. Toivon mukaan muutkin seurat ympäri maan lisäävät naisille suunnatut tapahtumat seuraavan vuoden kalenteriinsa. Eräkoppelot 2 leirin osallistujat yhteiskuvassa Onnistunut hirvijahti on leirin huipennus. Tässä hirvenvedossa miehet näyttivät vain suuntaa ja leiriläiset hoitivat hirven kaadolta omin voimin. Nuotiokulttuuriin tutustuminen jahtitauolla on elämys.
28 l Metsästäjä 1 l 2019 T änä metsästysvuonna monen riistakannan osalta on saatu iloita nousukaudesta. Metsäkanalintukannat vahvistuivat selvästi monen alavireisen vuoden jälkeen. Hirven pyyntilupien määrä nousi edelleen hieman viime vuoteen nähden, vajaaseen 55 000 lupaan. Valkohäntäpeuralla kannan kasvun taittamiseksi lupia myönnettiin lähes neljännes enemmän kuin viime vuonna, yli 44 000. Luonnonvarakeskuksen arvion mukainen jäävä kanta viime vuonna metsästyksen jälkeen oli 93 100–103 800 peuraa. Karhunmetsästyskaudella saatiin saaliiksi koko maassa ennätykselliset 335 karhua. Metsästyssäädöksiä on monin osin muutettu viimeisen vuoden aikana. Muun muassa metsäkanalintujen ja valkohäntäpeuran metsästysaikoja on pidennetty. Vahvistuneet kannat tarjoavat runsaasti metsästysmahdollisuuksia, riistatalouden tuottamaa hyvinvointia. Toisaalta yhteiskunnan erilaisten tavoitteiden yhteensovittaminen on jatkuvaa kompromissien tekemistä. Metsästäjille annettu yhteiskunnallinen tehtävä hirvieläinkantojen säätelyssä myös muiden tahojen tavoitteet huomioiden on eräs kannanhoitosuunnitelmien kulmakivistä. Esimerkiksi villisikakannan pitäminen harvana on tärkeä keino estää afrikkalaisen sikaruton leviäminen maahamme. Tänne tullessaan tauti aiheuttaisi suuret menetykset maatalouselinkeinolle. Jos tauti leviäisi villisikakantaan luonnossa, tautia olisi todennäköisesti hyvin vaikea saada luontoon jäävistä raadoista häviämään. Valitettavasti pohjoinen ilmastomme muodostaa jääkaappipakastimen kaltaiset hyvät olosuhteet viruksen säilymiselle. Vaikka villisika olisi monien metsästäjien mielestä mielenkiintoinen lisä riistalajistoon, ei kantaa tässä tilanteessa tule ruokkimalla kasvattaa, vaan kanta täytyy pitää mahdollisimman harvana. Monien lajien nousukaudesta huolimatta riistapolitiikkaan vaikuttaa jatkuvasti kehittyvä kansainvälinen lainsäädäntö ja muuttuva luonto. Kuluneen syksyn aikana keskusteluun on noussut myös EU:n komission luonnos tiukennukseksi luontodirektiivin tulkintaohjeeseen, joka sellaisenaan uhkaisi lopettaa nykymuotoisen karhunja ilveksenmetsästyksen. Maaja metsätalousministeriön näkemyksen mukaan tämä romuttaisi nykyisen, hyvin toimivan kantojen hoidon ja suojelun mallimme. Niinpä ministeriö pyrkii kaikin mahdollisin keinoin vaikuttamaan, jottei näin kävisi. Uusien metsästäjien kouluttamiseksi tehdään paljon työtä riistanhoitoyhdistyksissä. Metsästäjäkunnan jatkuvuutta ja uudistumista halutaan tukea ja kannustaa alentamalla riistanhoitomaksua alle 18-vuotiailta tulevalla kaudella. On syytä iloita siitä, että joka vuosi harrastajien joukkoon liittyy tuhansia uusia ihmisiä. Kuitenkin metsästysseurakyselystä on päätelty, että noin 20 % metsästäjistä ei kuulu metsästysseuraan. Prosenttiosuus voi tuntua pieneltä, mutta henkilömääräksi muutettuna tämä vastaisi 60 000 metsästäjää. Tämä on valtava joukko ihmisiä. Metsästysseuroihin pääsyn vaikeutta on Etelä-Suomessa pohdittu vuosikymmeniä. Sen perusteella voisi olettaa, että seuroihin kuulumattomat metsästäjät keskittyisivät nimenomaan Etelä-Suomen kaupunkeihin. Tämän kaltaisilla yhteiskunnan ja myös metsästäjäkunnan rakennemuutoksilla, kuten muuttoliikkeellä, tulee todennäköisesti olemaan merkittäviä vaikutuksia metsästyskulttuuriin tulevina vuosikymmeninä. Toivottavasti kaupungeista tulevat uudet metsästäjät eivät syrjäytyisi riistatalouden nousukaudesta ja kasvavasta hyvinvoinnista. Nousukausi jatkuu – mutta jakaantuuko hyvinvointi tasaisesti? Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö
Metsästäjä 1 l 2019 l 29 ASF on voitettavissa 1. ASF:n torjunnassa metsästäjät ovat vain yksi toimija monien joukossa. Talkoissa ovat mukana kaikki sikatalouden parissa toimivat, Ruokavirasto, Tulli, ETT ry ja niin edelleen. 2. ASF on ollut Euroopassa aikaisemminkin. Se saapui Angolasta Portugaliin vuonna 1957 ja levisi tuolloin Espanjaan, Ranskaan, Italiaan, Belgiaan ja Alankomaihin. Tauti saatiin kuitenkin kukistettua. Esimerkiksi Belgiassa ASF:ää on edellisen kerran tavattu vuonna 1985, joten taudin kitkeminen ei ollut nopea prosessi. Ennakkotorjunta kannattaa! 3. ASF:ää on nyt 43 maassa. Myös esimerkiksi Kiinassa, jossa on valtava määrä kotitaloussikaloita ja sen voimakas leviäminen on hyvin todennäköistä. Sikäläisten viranomaisten mukaan leviämisen taustalla on useimmiten ruokajätteen syöttäminen sioille. 4. Euroopan ongelmana ovat nyt aikaisempaa huomattavasti tiheämmät villisikakannat: tauti leviää tehokkaasti villisikojen keskuudessa. Tästä syystä esimerkiksi Suomen itärajan takana olevalla ASF-alueella on asetettu villisikakannalle tiheystavoitteeksi alle 0,5 villisikaa tuhannella hehtaarilla. 5. Eviran (nyk. Ruokavirasto) mukaan ASF-virusta on jo tullut Suomeen. Se ei kuitenkaan ole tartuttanut sikoja. Mitä harvempi kanta on, sitä pienempi todennäköisyys on sille, että villisika joutuu tekemisiin näiden mahdollisten tautilähteiden kanssa. 6. Jos ASF-tartunta todetaan suomalaisessa siassa tai villisiassa, sen taloudelliset seuraukset ovat todella merkittävät, koska pahimmillaan sianlihan vienti pysähtyy kokonaan. Tartunnan esiintymiskeskuksen ympärillä rajoitusvyöhykkeellä kielletään alkuvaiheessa kaikkien eläinten metsästys. 7. Rokotetta ei ole tulossa – ei ainakaan nopeasti. Seminaari afrikkalaisesta sikarutosta (ASF) järjestettiin 23.11.2018. Seminaarin taustalla olivat Suomen sikayrittäjät ry sekä maaja metsätalousministeriö. Seminaarin käsitteli afrikkalaisen sikaruton torjuntaa laajasti, mutta metsästäjien rooli nousi esiin useissa esityksissä. Seuraavassa ovat pääasiat, jotka jokaisen metsästäjän on hyvä tietää. TE RO KU IT UN EN ASF:n levinneisyysalue Euroopassa.
30 l Metsästäjä 1 l 2019 MARIANNE KAILA , erikoistutkija, TAINA LAINE , LEENA OIVANEN , Ruokavirasto Villisikojen tutkiminen afrikkalaisen sikaruton varalta on tärkeää Afrikkalainen sikarutto on jatkanut leviämistään Euroopassa. Virusta on todettu Suomen lähialueella Pietarin ympäristössä sekä villisioissa että kotisioissa kesällä 2018, ja tautia esiintyy myös muun muassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. A frikkalaisen sikaruton vastustuksessa on tärkeää taudin nopea havaitseminen, jolloin leviämistä voidaan ehkäistä tehokkaasti. Jos metsästetystä tai kuolleena löydetystä villisiasta todetaan afrikkalainen sikarutto, taudin toteamispaikan ympärille perustetaan rajoitusvyöhyke. Rajoitukset koskevat vyöhykkeellä sijaitsevia sikaloita ja siellä tapahtuvaa metsästystä. Lähetä näytteet metsästetyistä villisioista Ota villisiasta näytteeksi munuainen, perna ja verta. Lisäksi naarailta otetaan näytteeksi 5 10 cm pala kohdunsarvea. Näytteenottovälineitä voi tilata osoitteesta tilaukset@ ruokavirasto.fi. Näytteet voi ottaa myös tavallisiin pieniin muovipusseihin (esim. Minigrip). Jos verinäyteputkea ei ole käytettävissä, otetaan pelkät elinnäytteet. Pakkaa elimet (munainen, perna) omaan pussiinsa ja verinäyte sekä mahdollinen kohtu omiinsa. Käytä aina kahta muovipussia päällekkäin. Kääri näytepussit esimerkiksi sanomalehteen ja muovipussiin ja pakkaa ne sitten lähetyslaatikkoon tai -pussiin. Liitä mukaan huolellisesti täytetty lähete sekä palkkiolomake. Myös vapaamuotoinen lähete käy, kunhan muistat ilmoittaa yhteystietosi, villisian pyyntipaikan sekä metsästysseuran tiedot. Kerro lähetteellä myös, jos siassa on havaittu sairauden oireita. Jos lähetät useamman eläimen näytteitä samalla kertaa, merkitse näytepussit ja vastaava lähete samalla numerolla. Lähetä näytteet Matkahuollon mukana pyyntiä seuraavana arkipäivänä osoitteella Ruokavirasto, Virologia, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki. Näytteet lähetetään normaalina rahtina. Ruokavirasto maksaa lähetyskulut. Yhden metsästetyn villisian näytteistä maksetaan 40€ palkkio. Naarasvillisioista maksetaan lisäpalkkiota 60€, jos kohtunäyte on mukana lähetyksessä. Palkkion saamiseksi pitää Ruokavirastoon toimittaa lähetteen lisäksi palkkiolaskulomake. Suomen Sikayrittäjät ry maksaa metsästysseuroille toiminta-avustusta 90€/metsästetty villisika. Avustuksen saamiseksi metsästysseurojen tulee lähettää villisiasta näytteet Ruokavirastoon ja ilmoittaa lisäksi yhteysja tilitietonsa Suomen Sikayrittäjät ry:lle ari.berg@ sikayrittajat.fi -sähköpostiosoitteeseen. Ilmoita kuolleena löytyvistä villisoista Kuolleista, sairaista ja kolarivillisioista tulee ilmoittaa viipymättä alueen kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille. Hän antaa ohjeet tarvittavista jatkotoimenpiteistä ja näytteenotosta. Näytteenoton jälkeen raato haudataan tai hävitetään virkaeläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Kustannusten korvaamiseen voidaan käyttää valtion eläinlääkintähuoltomäärärahaa. Käytännön järjestelyissä
Metsästäjä 1 l 2019 l 31 tarvitaan usein metsästysseurojen ja metsästäjien yhteistyötä ja apua. Kuolleena löydetyistä tai oireilevista villisioista ilmoittamisesta maksetaan palkkiona 100€/villisika. Palkkiolaskulomake täytetään ja lähetetään Ruokavirastoon. Näytteiden määrä on kasvanut vuosittain Vuonna 2017 tutkittiin näytteet 527 villisiasta ja vuonna 2018 lokakuuhun mennessä jo 559 eläimestä. Ruokavirasto kiittää kaikkia näytteitä lähettäneitä metsästäjiä ja metsästysseuroja. Lisätietoja näytteiden lähettämisestä sekä läheteja palkkiolomakkeet: www.ruokavirasto.fi (?Laboratoriopalvelut ? Eläintautitutkimukset ? Näytteenotto-ohjeet ? Villisika) Afrikkalainen sikarutto on virustauti, joka tarttuu vain sikaeläimiin. Se ei tartu ihmisiin. Sioille ja villisioille tartunta on vaarallinen ja aiheuttaa verenvuotokuumetta ja korkeaa kuolleisuutta. Ihmiset voivat levittää tautia esimerkiksi saastuneiden metsästysvaatteiden tai kulkuneuvojen välityksellä. Taudin leviäminen Suomeen tulisi kalliiksi sikataloudelle ja kansantaloudelle erityisesti sianlihan viennin pysähtymisen takia. Riistaeläimistä toivotaan näytteitä Ruokavirastoon: Eläinlaji Tutkittava tauti Näytetyyppi Korvaus/palkkio Hirvieläimet, pl. porot, seurantaohjelmaa tullaan laajentamaan v. 2019 alusta. Itsestään kuolleet, sairaana lopetetut, kolarieläimet ja pedon tappamat tutkitaan koko maasta CWD kokonainen pää 50 € Villisiat kuolleena löydetyt ASF Ilmoitus kunnaneläinlääkärille 100 € Villisiat metsästetyt ASF munuainen, perna, veri 40 € uros, 100 € naaras, lisäksi Suomen Sikayrittäjät ry:n avustus 90 € Kettu, supikoira Rabies, myyräekinokokki koko ruho 10 € rabiessyöttirokotusalueen näytteistä Munuaiset sijaitsevat ruhon keskiosassa vatsaontelon selkäpuolella, molemmin puolin selkärankaa. Toinen munuainen (punainen nuoli) riittää näytteeksi. Perna (vihreä nuoli) on pitkänomainen, melko litteä, väriltään tummanpunainen elin, joka on kiinnittynyt mahalaukun pintaan ruhon vasemmalla puolella. Mahalaukku ja perna. Afrikkalaiseen sikaruttoon sairastuneessa villisiassa voidaan havaita suolistamisen yhteydessä normaalista poikkeavaa verekkyyttä sisäelimissä ja suolistossa. Kuvassa normaalin väriset elimet. Jos siasta saa verinäytteen, näyte otetaan ensisijaisesti sydämestä, mutta verinäytteen voi ottaa myös rintaontelosta, jos siellä on tuoretta verta näytettä otettaessa. Verinäytteeseen ei oteta hyytymiä, muita kudospaloja tai roskia. Kohtu (oikea kohdunsarvi merkitty punaisella nuolella) on kooltaan vaihteleva Y:n muotoinen elin, jonka runko-osa on peräsuolen ja virtsarakon (keltainen nuoli) välissä. Naaraan koko, ikä sekä mahdolliset tiineydet vaikuttavat kohdun kokoon.
VISA ERONEN , Suomen riistakeskus Rauhoittamattomien lintujen poikkeus lupahakuun muutoksia Osa rauhoittamattomista linnuista aiheuttaa säännöllisesti vahinkoja esimerkiksi marjanviljelyja eläintuotantotiloilla sekä riistanhoitokohteilla. Koska kaikkia vahinkotilanteita ei ole pystytty ratkaisemaan ilman rauhoitusaikaisia poikkeuslupia, joudutaan Suomen riistakeskuksessa vuosittain tekemään merkittävä määrä poikkeuslupapäätöksiä. Poikkeusja pyyntilupien hakuja päätösjärjestelmiä on nyt kehitetty vastaamaan entistä paremmin nykypäivän vaatimuksia. M etsästysvuoden 2018-2019 alusta alkaen myös naakka on ollut rauhoittamaton lintu ja sille tullaan säätämään valtioneuvoston asetuksella rauhoitusaika. Rauhoitusaikaa koskevia poikkeuslupapäätöksiä voidaan tehdä vasta rauhoitusajan säätämisen jälkeen. Naakan aiheuttamista vahingoista kärsivien kannattaa siis seurata säännösvalmistelun tilannetta ja hakea tarvittaessa poikkeuslupaa, kun rauhoitusaika on säädetty. Riistalintujen pesintämenestyksen parantamiseksi haettujen poikkeuslupien (riistanhoidolliset poikkeusluvat) hakijoiden kannattaa huomioida viime vuosina kehittynyt oikeuskäytäntö. Korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien ratkaisut Suomen riistakeskuksen päätöksistä tehtyihin valituksiin ovat muovanneet oikeuskäytäntöä. Ratkaisut ovat entisestään korostaneet poikkeuslupa-asiassa saatujen selvitysten laatua ja kattavuutta. Oikeuskäytäntö on tarkentunut myös hygieniaperusteella haettavien poikkeusten osalta. Jos poikkeusta rauhoituksesta haetaan ihmisille tai tuotantoeläimille aiheutuvien hygieniatai terveyshaittojen vuoksi, on hakemukseen liitettävä kunnan terveysviranomaisen tai kunnaneläinlääkärin lausunto. Vuodesta toiseen toistuvien ja ennakoitavissa olevien vahinkotilanteiden osalta poikkeusta tulisi hakea hyvissä ajoin. Poikkeuslupienkin osalta lähtökohtana on se, Riistanhoidollisen poikkeusluvan hakemuksessa on yksilöitävä muun muassa: mitä lajeja pyynnillä suojellaan? mikä on suojeltavien lajien kannan tila ja kehityssuunta? Esimerkiksi haitat kyseisille lajeille, parimäärät ja laskentatulokset. onko alueella erityinen linnustoarvo, jos niin millä perusteella? jos hakemuksen tapaukseen liittyy riistalintujen istutustoimintaa, toiminnan volyymi sekä aiemmin aiheutuneet todennetut vahingot? muut vahinkojen estämiseksi tehdyt toimenpiteet? Esimerkiksi pienpetopyynti ja sen teho. 32 l Metsästäjä 1 l 2019
Rauhoittamattomien lintujen poikkeus lupahakuun muutoksia Luvat haetaan Oma riista -palvelussa Rauhoittamattomien ja riistalintujen poikkeuslupahaku avautui Oma riista -palvelussa 2.1.2019 alkaen. Poikkeuslupaa haetaan yksityishenkilön Luvat-näkymässä. Oma riista -palvelussa haetaan perinteiset riistaja rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat. Myös toistaiseksi voimassa olevaan ilmoitusmenettelyyn hakeutuminen tapahtuu samassa järjestelmässä. että poikkeuslupapäätökset tulisi tehdä niin hyvissä ajoin, että niitä koskeva valitusaika 30 vuorokautta, sekä tiedoksi saattamiseen kuluvaksi katsottava aika seitsemän vuorokautta, ehtii kulua ennen kuin poikkeuslupa-aika alkaa. jahtivahti.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Herkullinen Jahti&Vahti Liha-ateria Suosittu, erittäin lihaisa Jahti&Vahti -koiranruoka on korkealaatuinen täysravintosarja. Jahti&Vahti -ravinnosta koirasi saa turvallisesti ja oikeassa suhteessa tarvitsemansa ravintoaineet, vitamiinit sekä kivennäisja hivenaineet. Ostaessasi Jahti&Vahti-koiranruokasäkin (10 tai 15 kg), SAAT 1 KG:N LIHA -ATERIAN KAUPAN PÄÄLLE. kg Kampanja voimassa 28.2. saakka KAUPAN PÄÄLLE Energia | Extra Energia | Kana ja Riisi | Junior | Kevyt | Lammas ja Riisi | Pentu | Liha-ateria
34 l Metsästäjä 1 l 2019 ARTO MÄÄTTÄ Vaatetus kyttäyspyynnissä Pakkanen on talven kyttäyspyytäjille tuttu kaveri. Pukeutumisen rooli on tärkeä kylmässä, mutta myös silloin kun halutaan kytätä pidempi ajanjakso leudommissa keleissä. N ykyaikaisessa pukeutumisessa suositaan kerrospukeutumista, mutta kyttäysmetsästäjälle se ei ole kaikkein kätevin pukeutumistapa, jos sitä ei sovelleta pyyntitapahtuman kulun mukaan. Vaatetuksen jatkuva säätäminen on hidasta, työlästä ja ennen pitkää epämiellyttävää. Tämän vuoksi kyttäyspyynnissä yksinkertaisemmat vaatetusratkaisut ovat usein toimivampia. Toimintatapojen muutos Tyypillisesti kyttäyspyynnin kulku alkaa pukeutumisesta. Tämän jälkeen pyytäjä siirtyy autolla lähelle metsästysmaastoa, jonka jälkeen hän kävelee loppumatkan kyttäyspaikalle. Tällainen tapahtumakulku luo kaikki edellytykset sille, että kylmä yllättää nopeasti ja kyttäyksestä tulee lyhyt ja epämiellyttävä. Syynä tälle on liian aikainen pukeutuminen ja vaatteiden kostuminen siirtymän aikana. Purettaessa kyttäysjahti eri osiin, voidaan huomata nimenomaan se, että siirtyminen kyttäyspaikalle tulisi suorittaa välttäen hiostumista. Tähän helpoin konsti on suorittaa matka kotoa kyttäyspaikalle kevyissä ja viileissä vaaatteissa ja pukea päälle kyttäysvarusteet ennen siirtymistä kyttäyspaikalle. Tällöin hiostumista ja alusvaatteiden tai sukkien kostumista ei pääse tapahtumaan, koska ruumiinlämpö lämmittää vaatteita vain kohtuullisesti siirtymän aikana. Vaatteiden muutos Yksi toimivimmista tavoista pukeutua kyttäyspyyntiin on käyttää alusasun päällä kevyttä metsästysasua ja tehdä siirtymät tämä asu päällä. Tällöin vaatetus riittää ajomatMetsästäjän varusteet Aina kyttäyspyynnissä ei ole kyse armottomista pakkasista. Haasteeksi voi tulla myös kytiksellä vietetty aika. Vaatetus ei tällöin kuitenkaan poikkea mitenkään kovien pakkasten vaatetuksesta. Väljä haalari perusvaatetuksen päällä, kaulan ja pään huolellinen suojaaminen sekä lämpimät jalkineet ovat tae mukavaan pyyntiin.
Metsästäjä 1 l 2019 l 35 kalle ja mahdollisesti myös siirtymiseen autolta kyttäyspaikalle. Vasta paikan päällä vaatetusta lisätään pakkashousuilla ja takilla tai kokohaalarilla. Jalkineet kannattaa vaihtaa kevyistä jalkineista vasta viimeisenä toimenpiteenä. Matkailutyössä moottorikelkkaoppaiden vanha konsti on pukea kuivat ja kylmät kengät viimeisenä vaatekappaleena, jolloin jalat pysyvät kuivina. Kylmässä nimenomaan kosteus on pahin vihollinen ja kengistä kosteus ei pääse koskaan poistumaan tehokkaasti. Pakkasvaatteiden pukeminen auton takakontin tuntumassa tai kyttäyspaikalla voi tuntua epämiellyttävältä, mutta riittävän väljien vaatteiden pukeminen perusvaatetuksen päälle on vaivatonta. Erityisesti kokohaalaria käytettäessä toimenpide on nopea ja helppo. Lyhyttä kävelymatkaa varten haalarin voi toki pukea päälle jo ajoissa, mutta tällöin vetoketjut kannattaa pitää auki niin pitkän aikaa, kun vaatteet tuntuvat lämpimiltä. Tällä tavoin vältytään hikoamiselta. Vetoketjun voi sulkea silloin kun sille kokee tarvetta. Huomioitavaa kyttäysvaatetuksesta Kyttäysvaatetuksen päällimmäisen kerroksen ominaisuudet ovat ratkaisevan tärkeitä mukavuudelle ja lämmöneristykselle. Vaatteet eivät missään tapauksessa saa kiristää istuttaessa ja niiden tulee olla ilmavia niissäkin asennoissa, joissa niitä käytetään. Tämän vuoksi vannoutuneiden kyttäyspyytäjien vaatetusta voidaan kuvata sanalla väljä. Housuissa tai haalareissa tärkeintä on niiden eristeiden määrä takapuolessa, polvissa, olkapäissä ja kyynärpäissä. Näissä kohdissa yksitai kaksiosaisen päällysvaatteen kangas on lähimpänä ihoa ja näistä kohdista kylmä hiipii käyttäjän iholle. Kyttäyshousuissa eristetystä ja jäykemmästä takamuksesta tai polvista ei todellakaan ole haittaa. Esimerkiksi polvien eristyksen jäykkyys usein nostaa päällimmäistä kerrosta kauemmas iholta, joten eristävää ilmakerrosta on reilummin. Jalkineissa pohjan eristävyydellä on korostunut merkitys. Mitä nopeammin kylmä johtuu kengän pohjasta jalkapohjaan, sen nopeammin jalat alkavat kylmettyä. Istuttaessa jalkojen verenkierto on heikompi ja kehon lämmönsäätelyssä raajojen verenkierto supistuu joka tapauksessa. Keho pitää ensisijaisesti huolen siitä, että ruumiin ydinlämpö säilyy. Tämän vuoksi palelu alkaa jaloista ja käsistä. Kylmän tunne voimistuu, jos jalkineiden pohja ei eristä. Päähine Ihmisen pää ja kaula ovat kuin avoin ovi lämpöhukalle. Tämän vuoksi päähineen pitää olla lämmin ja sen pitää suojata pää mahdollisimman laajalta alueelta. Karvalakki on hyvä valinta. Kauluri estää lämpövuotoja ja tekee kyttäämisestä miellyttävämpää. Hyväksi koettu konsti on pukea alkuvaiheessa kaulaa suojaava lämmin kypärämyssy ja lisätä karvalakki päähän siinä vaiheessa, kun päätä alkaa palella. Tällöin pää ei hiostu. Kuiva on pakkasessa yhtä kuin lämmin ja miellyttävä. Riistalaukauksen jälkeen Raskas ja pakattu pukeutuminen on hiostumisen lisäksi ongelma siinä vaiheessa, kun kyttääjä on ampunut onnistuneen riistalaukauksen. Saaliin hakeminen maastosta tai osuman saaneen eläimen etsintä on helpompaa riisuttaessa paksu kyttäyskerros pois. Tällöin jahdin liikkumista vaativa osuus on kevyempi, miellyttävämpi ja tehokkaampi suorittaa. Ruumiinlämpö nousee täydessä kyttäysvarustuksessa liikuttaessa ja olo on hyvin nopeasti tukalan kuuma. Kengät ovat jalkojen mukavuuden kannalta ensisijaisen tärkeät. Hyvä pohjallinen ja helppo kuivatus ovat synonyymeja hyvälle kyttäysjalkineelle. Vedettäessä kengät jalkaan niiden ollessa kylmät, voidaan välttää jalkojen hiostuminen ja kylmettyminen. Päällimmäisen kerroksen riisuminen helpottaa saaliin noutamista maastosta. Lumihangessa tarpominen täydessä varustuksessa on raskasta. Muistilista pukeudu kevyesti liikkuessasi ja siirtymien aikana pue kyttäysvaatetus päälle vasta kun sille on tarvetta, vaatteiden ollessa viileitä suosi kahden vaatetuskerran käyttöä (perusvaatetus ja pakkasvaatetus) suojaa pää ja kaula huolellisesti vältä hikoamista ilma on paras eriste, suosi väljää vaatetusta
36 l Metsästäjä 1 l 2019 MIKKO TOIVOLA Amerikassa kanalintusaaliskin on suurta Kun laji häviää luonnosta, onnistuu sen uudelleenistutus vain harvoissa tapauksissa. Vielä harvinaisempaa on onnistua luomaan uudelleenistutuksen kautta riistalaji, joka kerää yli satatuhatpäisen harrastajajoukon vuosittain. Amerikan pohjoisessa osavaltiossa Wisconsinissa tällainenkin ihme on koettu. Kerran jo alueen luonnosta hävinneen villikalkkunan uudelleenistutusta voidaan hyvällä syyllä kutsua paikalliseksi riistanhoidon menestystarinaksi. S uuret ihmisen aiheuttamat elinympäristömuutokset ja hallitsematon metsästys hävittivät villikalkkunan Wisconsinista 1800-luvun loppupuolella. Tämän jälkeen tehtiin useita epäonnistuneita istutusyrityksiä tarhakasvatetuilla linnuilla. Vielä vuonna 1942 oletettiin elinympäristömuutosten olleen niin suuria, ettei villikalkkunan palautus tulisi koskaan tuottamaan toivottua tulosta. Vähitellen tutkijat alkoivat kuitenkin ymmärtämään, että istukkaiden tulisi olla todellisia villejä lintuja. Myös ymmärrys villikalkkunoiden elinympäristövaatimuksista oli lisääntynyt. Vuonna 1976 tehtiin vaihtokauppa lähinaapurissa sijaitsevan Missourin osavaltion kanssa. Missouri sai Wisconsinista kaipaamiaan röyhelöpyitä ja Wisconsin sai 29 kappaletta villikalkkunoita. Tästä alkoi osavaltion sisäisten uudelleenistutusten sarja, joka yhdessä muiden lintujen selviytymistä tukevien toimien avulla synnytti elinvoimaisen kalkkunakannan koko osavaltion. Metsästystä keväällä ja syksyllä Vain 17 vuotta ensimmäisestä palautusistutuksesta oli aika kypsä kalkkunajahdin alulle. Tutkimusten mukaan uroksiin kohdistuva kevätjahti ei juurikaan vaikuta populaation kasvuun ja siksi ensimmäiset jahdit toteutettiin uroskalkkunoiden kevätmetsästyksenä vuonna 1983 osavaltion lounaisessa osassa. Vuosi 2006 oli ensimmäinen, jolloin uroskalkkunaa voitiin metsästää keväällä koko osavaltiossa. Jo aikaisemmin, vuonna 1989, oli avattu molempiin sukupuoliin kohdistuva syksyn metsästyskausi. Vähitellen kalkkunakannan kasvaessa ovat metsästysmahdollisuudet Villikalkkunoita on arvioitu olevan Wisconsinissa nykyisin noin 300 000 yksilöä. Teiden varsilla näkyi usein eri ikäisten lintujen ryhmiä. Villikalkkunoille on Wisconsinin osavaltiossa laadittu oma kannanhoitosuunnitelma. Lisää tietoa lajin metsästyksestä ja kannanhoidosta löytyy nettisivuilta: https://dnr.wi.gov/topic/hunt/turkey.html
Metsästäjä 1 l 2019 l 37 yhä laajentuneet ja nykyisin sekä kevät, että syksyn metsästyskausi on voimassa koko osavaltiossa. Tarkkaan suunniteltua kannanhoitoa Villikalkkunoiden metsästys perustuu tarkkaan suunnitteluun, jota tekevät Wisconsinin luonnonvaroista vastaavan viraston (WDNR) työntekijät. Pääosassa on radiolähettimin seuratuista kalkkunoista saatu tieto siitä, että linnut menestyvät parhaiten alueella, jossa metsän osuus elinympäristöstä on 30-70 prosenttia. Pääosin tämän tiedon pohjalle on villikalkkunoille rajattu kannanhoitoalueet, joiden sisällä metsästystä seurataan ja säädellään sekä metsästyskausien pituudella, että käytössä olevien lupien määrillä. Siihen, miten paljon kullekin kannanhoitoalueelle myönnetään lupia, vaikuttaa ensisijaisesti arvioitu yksilötiheys. Syksyn jahdissa viranomaiset tarkkailevat myös sitä, kuinka paljon naaraita ammutaan. Aikuisia naaraita ei haluta ammuttavan yli 10 prosenttia arvioidusta naaraiden määrästä. Mikäli tämä taso ylittyisi, olisi sillä todennäköisesti haitallinen vaikutus villikalkkunakannan tuottoon. Koska kevätkauden uroksiin kohdistuva jahti on huomattavasti suositumpaa, DOUGLAS BAYFIELD ASHLAND IRON BURNETT VILAS WASHBURN SAWYER PRICE ONEIDA FOREST FLORENCE BARRON POLK RUSK TAYLOR CHIPPEWA DUNN ST. CROIX PIERCE PEPIN EAU CLAIRE CLARK LINCOLN MARATHON LANGLADE MARINETTE OCONTO MENOMINEE SHAWANO DOOR K EW A U N EE BROWN OUTAGAMIE WAUPACA WOOD PORTAGE M A N IT O W O C W IN N EB A G O C A LU M ET WAUSHARA JACKSON JUNEAU ADAMS MARQUETTE GREEN LAKE FOND DU LAC SHEBOYGAN MONROE SAUK COLUMBIA DODGE O ZA U K EE M ILW A U K EE WAUKESHA JEFFERSON DANE KENOSHA RACINE WALWORTH ROCK GREEN LAFAYETTE IOWA GRANT RICHLAND CRAWFORD VERNON LA CROSSE BUFFALO TR EM PE A LE A U 6 7 4 1 3 5 2 Fort McCoy Ch ip pe wa R. T 101 22 22 52 86 47 29 47 44 23 73 89 151 94 90 92 104 54 54 45 10 8 13 13 27 21 H HH VV 12 60 18 14 94 8 70 2 29 73 Wisconsin River W isc on sin R ive r 53 77 51 M issis sippi River Wisconsin River Kannanhoitoalueita on osavaltiossa kaikkiaan seitsemän. Vuosittain metsästetyistä noin 40 000 villikalkkunasta yli 90 prosenttia saadaan saaliiksi neljällä eteläisimmällä kannanhoitoalueella. Villikalkkunoiden suosima elinympäristö koostuu parhaimmillaan maisemasta, jossa on metsiä 30–70 prosenttia.
38 l Metsästäjä 1 l 2019 huomioidaan tällöin myös metsästäjille tehdyistä kyselyistä saatu tieto siitä, missä metsästäjät olivat kokeneet alueella olevan liikaa muita metsästäjiä. Kalkkunat vastaavat kutsuun! Wisconsinissa runsaimmat kalkkunamäärät löytyvät osavaltion keskija lounaisosista. Alueelle suuntautuneen syyskuisen metsästysmatkan yhteydessä kirjoittajalla ja Metsästäjä-lehdessä 6/2018 Wisconsinin mustakarhujahdista kertoneella Tommy Arfmanilla oli mahdollisuus tutustua syksyiseen villikalkkunan pyyntiin. Oppaana toimi WDNR:n erikoissuunnittelija Kevin Wallenfangin. Jahtialueemme sijaitsi Middletonin kaupungin läheisyydessä metsästysalueella 1. Jahtiin päästäksemme hankimme Kevinin opastuksella kalkkunanpyyntiin oikeuttavat luvat nettipalvelusta. Tätä ennen olimme jo hankkineet osavaltion yleisen pienriistan metsästysluvan, joka oli edellytys kalkkunaluvan saamiselle. Hintaa luville kertyi reilut 50 euroa. Palvelu oli helppo käyttää ja ulkomaalaiselle kalkkunajahtiin osallistuminen oli varsin edullista. Odotukset saaliin suhteen eivät kuitenkaan olleet kovinkaan korkealla, koska matkaa oli jäljellä vain reilu vuorokausi. Kevinin mukaan syksyisessä jahdissa kalkkunat eivät myöskään ole innokkaita reagoimaan kutsuääniin joita käytetään niiden houkuttelemiseksi. Ensimmäisenä aamuna ryhmityimme kahteen eri kyttäyskoppiin lehtimetsän ja peltojen keskellä sijaitsevalla varsin suurien korkeusvaihteluiden värittämällä alueella. Kopit olivat korkealla maasta ja Kevin kertoi kalkkunoiden olevan erittäin herkkiä pakenemaan, jos ne havaitsevat liikettä. Aseina olleet haulikot tuli asettaa ampumavalmiiksi mielellään ennen kuin saalis tulisi näköpiiriin. Oppaamme Kevin Wallenfang ja reilun kilon painoinen villikalkkunan filee. Kevin aloitti kutsumisen suuhun laitettavalla kitaran plektraa muistuttavalla apuvälineellä. Yllätys oli Kevinillekin suuri, kun muutamien kutsujen jälkeen lähistöltä vastattiin kahden eri kalkkunan voimin. Haulikon piippu asetettiin ulos kopin naamioverkkojen välistä. Tämä olikin tarpeen, sillä vain hetken kuluttua urospuolinen kalkkuna asteli varovasti kopin edessä avautuvalle aukiolle. Yhtä varovasti se hivuttautui vähitellen lähemmäs ja kun lintu pääsi noin 30 metrin etäisyydelle sai se kuolettavan haulisuihkun kaulaansa. Vastaava toistui seuraavana aamuna Tommyn ollessa samassa kyttäyskopissa Kevinin kanssa. Tiedostimme olleemme varsin onnekkaita, sillä tilastojen mukaan syksyinen kalkkunalupa tulee käytetyksi vain noin 10 prosentin tehokkuudella. Perheaterian kokoiset fileet Kalkkunat käsiteltiin Kevinin kotona ja viimeistään tässä yhteydessä paljastui linnun massiivinen koko. Painoa molemmilla ampumillamme nuorilla uroksilla oli noin 8 kiloa. Fileet olivat suomalaiseen heinäsorsaan tottuneelle metsästäjälle valtavan kokoiset ja reilun kilon painoisesta fileestä riittää varmasti syötävää vähän suuremmallekin perheelle. Yhdessä linnussa lihaa oli siis useita kiloja ja testimaistelun perusteella myös sisäelimet olivat maukkaan makuisia. Valitettavasti emme voineet tuoda lihaa mukanamme Suomeen, koska EU:n lainsäädäntö sen kieltää. Kokemus sekä metsästyksestä, että linnun mausta oli kuitenkin sen verran kiehtova, että ehkä joskus vielä kokeilemme samaa keväiseen aikaan. Tällöin jahti on oppaamme mukaan vieläkin mielenkiintoisempaa suurten uroskalkkunoiden soidinhuutojen kaikuessa läpi tammimetsien. Kyttäyskopin tulee olla hyvin naamioitu sillä linnut havaitsevat liikkeen helposti.
Metsähallituksen hirvialueen haku kannattaa aloittaa ajoissa, sillä lakimuutos uudistaa alueiden hakua vuodelle 2019: • Metsästysalueen on oltava yhtenäinen. • Olemme poistaneet alle 1000 hehtaarin alueet Metsähallituksen hirvialueista. • Pohjoisessa hakija voi vielä yhdistää alle 1000 hehtaarin alueen mukaan yksityisalueen kautta. Eräluvat.fi HIRVIALUEIDEN HAKU MUUTTUI! Lue hakuohjeet osoitteesta Eräluvat.fi ja jätä aluehakemuksesi 31.1.2019 kello 16 mennessä. Pilkkijän voimakas apuri akkuporakone + KAIRA Keskity kalastamiseen ja anna Makitan kairata! Tämä ei ole lelu sillä yhdellä akulla syntyy jopa 70 kpl reikiä 40 senttiseen jäähän! Mukana myös Rapalan naskalit. Kaksi versiota: VOIMAKAS DDF458RMJ 58/91 Nm, akut 2x4,0Ah, latausaika 36 min. TOSI VOIMAKAS DDF481RTJ 60/115 Nm, akut 2x5,0Ah, latausaika 45 min. 155 mm Rap ala UR 110 mm Mo ra Nov a J ä lle e n m yy jä t: w w w .m a k it a . DD F45 8+K AIR A 39 9,DD F48 1+K AIR A 49 9,J ä lle e n m yy jä t: w w w .m a k it a . Pilkkijän voimakas apuri akkuporakone + KAIRA Keskity kalastamiseen ja anna Makitan kairata! Tämä ei ole lelu sillä yhdellä akulla syntyy jopa 70 kpl reikiä 40 senttiseen jäähän! Mukana myös Rapalan naskalit. 58/91 Nm, akut 2x4,0Ah, latausaika 36 min. 60/115 Nm, latausaika 45 min. 155 mm Rap ala UR 110 mm Mo ra Nov a J ä lle e n m yy jä t: w w w .m a k it a . Pilkkijän voimakas apuri akkuporakone + KAIRA Keskity kalastamiseen ja anna Makitan kairata! Tämä ei ole lelu sillä yhdellä akulla syntyy jopa 70 kpl reikiä 40 senttiseen jäähän! Mukana myös Rapalan naskalit. 155 mm Rap ala UR tai 110 mm Mo ra Nov a J ä lle e n m yy jä t: w w w .m a k it a . DD F45 8+K AIR A DD F45 8+K AIR A 39 9,39 9,39 9,DD F48 1+ DD F48 1+K AIR A KA IRA KA IRA 49 9,49 9,49 9,49 9,49 9,Valittavana kaksi eri kairaa: 155 mm Rapala UR tai 110mm Mora Nova.
40 l Metsästäjä 1 l 2019 Asesäilytyksen vaatimukset perustuvat tällä hetkellä aseiden määrään ja asetyyppeihin: erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yli viisi ampuma-asetta tulee säilyttää sisäministeriön asetuksen (956/2017) mukaisessa turvakaapissa. Menossa on viiden vuoden siirtymäsäännös (1.12.2020 saakka) niiden osalta, joilla asemäärä tai tyyppi ylittyi lain voimaan tullessa 1.12.2015. O len tehnyt Pro Gradu -tutkielman ampuma-aseiden säilytysturvallisuudesta. Tarkoitus oli selvittää, miten aseluvanhaltijat aseitaan säilyttävät. Tutkimuksen empiirinen osa koostui 1) kyselytutkimuksesta (517 vastausta), 2) rikosilmoituksista ajalta 20122017 (218 kpl) ja 3) haastatteluista (6 kpl). Mielenkiinto aiheeseen juontaa juurensa siitä, että työskentelen poliisin lupavalvonnassa. Kyselytutkimus Tutkimuksen empiirinen osuus alkoi heinä-elokuussa 2017 jakamalla kyselylomakkeita ampumakilpailussa Salossa. Samaan aikaan kysely toteutettiin LounaisSuomen poliisilaitoksen asetarkastuspisteissä. Nimetön kysely tuotti vastauksia yhteensä 517 kappaletta, joista suuri osa, 370 kappaletta, asetarkastuspisteistä. Kyselyn kohderyhmä muodostui käsitykseni mukaan aktiivisista aseluvanhaltijoista, jotka olivat joko juuri hankkineet uuden ampuma-aseen tai kilpailevat SM-tasolla urheiluammunnassa. Kyselyn päähuomio oli aseiden määrässä, säilytystavassa ja erityisesti siinä, onko kyseisellä henkilöllä standarditasoinen turvakaappi, sekä oliko hän mahdollisesti aikeissa hankkia kyseisen kaapin lain siirtymäaikana. Kyselytutkimuksen lopputulos oli erittäin positiivinen, 73 prosenttia vastanneista ilmoitti säilyttävänsä aseensa standarditasoisessa turvakaapissa tai poliisin tarkastamassa tilassa. Lisäksi 40 vastannutta kertoi aikovansa hankkia uuden turvakaapin lain siirtymäaikana. Asesäilytys Tärkeä osa aseturvallisuutta JARMO SALO , Lounais-Suomen poliisilaitos AR TO M ÄÄ TT Ä
Metsästäjä 1 l 2019 l 41 Kyselylomakkeen lopussa oli vapaa kenttä, jonne pyydettiin kirjaamaan mahdollisia epäkohtia tai parannusehdotuksia. Olen listannut tähän muutamia vastauksia: aselupiin liittyy liikaa byrokratiaa, luvanhakijoiden samanlaista kohtelua koko maassa kaivattiin uudistukset vaikeuttavat toimintaa, mutta eivät lisää turvallisuutta standardihyväksytty kaappi ei tuo autuutta ruudin ja nallien säilytysmäärät ovat liian alhaiset lisää opastusta turvakaapeista ja aseiden säilyttämisestä liipaisinlukot tulisi kieltää kokonaan nykyistä lainsäädäntöä pidettiin hyvänä (15 vastausta) kaikki aseet ensimmäisestä aseesta lähtien turvakaappiin (15 vastausta) yli viisi asetta, tarkastetut hälytyslaitteet säilytystilojen tarkastukset palotarkastusten yhteyteen hyvä piilo on parempi kuin kassakaappi, eipä rosvo tiedä mistä etsiä. Rikosilmoitukset anastetuista ampuma-aseista Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen poliisilaitosten alueella tehtiin 1.1.2012 – 1.1.2017 välisenä aikana yhteensä 208 rikosilmoitusta ja anastettujen aseiden yhteismäärä oli 625. Koko Suomen alueella anastetuksi ilmoitettiin kyseisellä ajanjaksolla 2 127 ampuma-asetta. Tutkimusalueella asuu lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Jolta on kadonnut tai anastettu hänen hallussa pitämänsä ampuma-ase tai aseen osa, on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä poliisille (AL 111 §). Ilmoitustietojen perusteella suurin osa aseista anastettiin silloin, kun asunnot olivat tyhjillään. Tällaisissa tapauksissa pelkkä rakenteellinen murtosuojaus ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvittaisiin toimiva hälytysjärjestelmä. Vain yhdessä tapauksessa huoneistossa oli hälytyslaitteet, jotka ilmeisesti eivät olleet päällä. Rikosilmoituksissa aseita oli melko yleisesti säilytetty asekaapissa, mutta kaapin materiaalista, painosta, saati standardista ei ollut mainintaa. Yhdessäkään ilmoituksessa ei ollut mainintaa siitä, että aseet olisivat olleet säilytettynä tietyn standardin mukaisessa turvakaapissa. Melko yleistä oli, että koko asekaappi oli anastettu aseineen, Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella peräti 33 % tapauksista. Lupa-asioiden parissa työskentelevien päällystöhenkilöiden haastattelu Haastattelun aiheet koskivat säilytysturvallisuuden parantamista, alle 5 aseen säilyttämistä, säilytysturvallisuuden valvontaa ja yksityishenkilöiden asemäärän rajoittamista. Haastateltavat olisivat sitä mieltä, että alle viiden aseen säilyttäminen jättää liikaa toteuttamismahdollisuuksia ja kyseinen lainkohta on hieman epäselvä. Erityisesti ongelmalliseksi nähtiin ampumaselain 105 § (huolellisuusvelvollisuus) suhde lain 106 §:ään (aseiden säilyttäminen). Yksi haastateltavista esitti, että meillä on liikaa 1-2 aseen omistaja ja siitä syystä turvakaappivaatimus ensimmäisestä aseesta lähtien olisi kohtuuton. Yksityishenkilöiden asemääriin ei haastateltavien mukaan ole tarvetta tehdä muutoksia, nykyinen laki yhdessä hallinto-oikeuksien linjausten kanssa antavat riittävästi toimivaltuuksia puuttua aseiden määriin tarpeen vaatiessa. Aseturvallisuuden kehittämisideoita tuli esiin useampia. Aktiivista tiedottamista lain vaatimustasosta tulisi kehittää. Säännöt vaatisivat valvontaa esimerkiksi pistokoeluonteisin tarkastuksin. Aseiden säilytyspaikat tulisi määrittää tarkemmin. Hälyttimien asentaminen parantaisi säilytysturvallisuuden lisäksi koko kodin turvallisuutta (paloja murtoturvallisuus). Viranomaisten pitäisi pystyä vaihtamaan tietoja sujuvammin tilanteissa, joissa henkilö ei enää sairauden tai ikääntymisen vuoksi pysty asumaan kotona. Poliisi voisi käynnistää ennaltaehkäisevän selvityksen siitä, missä aseet ovat. Yhteenveto Valvontavastuulla tarkoitetaan vastuuta sellaisista vaaran lähteistä, joiden muille Rikosilmoitukset nostivat esiin paljon epäkohtia. 30 % anastetuista aseista oli säilytetty siten, etteivät ne ole ollenkaan lukkojen takana. Kerrostalon häkkivaraston osuus aseiden säilytyspaikkana oli erityisen suuri LounaisSuomen alueella, 10 prosenttia tapauksista. Asekaappeihin oli murtauduttu vain 21 % tapauksissa. Avaimilla kaappeihin oli päästy peräti 59 % tapauksissa. Luku kertoo siitä, miten heikosti avainturvallisuudesta oli huolehdittu. Osassa ilmoituksia oli mainittu, että kaapin avain oli säilytetty lukossa tai asekaapin päällä.
42 l Metsästäjä 1 l 2019 aiheuttamat vaarat on mahdollista estää. Tällaisia vaaran lähteitä voivat olla esimerkiksi vaaralliset laitteet, kotieläimet ja rakennukset. Samoin aseen omistajalla on erityinen valvontavastuu estää, ettei ase joudu asiattomien käsiin. Mikäli luvanhaltijalta ei edellytettäisi edellä mainittujen esineiden valvontaa, ampumaaseiden ja räjähteiden luovutusrajoitukset menettäisivät merkityksensä. Aseluvan myöntäminen on aseen omistajan kanssa tehtävä sopimus, jossa yhtenä osana on luvanhaltijan sitoutuminen huolehtimaan aseiden säilytysturvallisuudesta. Vastuu kestää aina aseen ostamisesta myyntiin, luovuttamiseen tai luvanhaltijan kuolemaan asti, jolloin vastuu siirtyy kuolinpesälle. Tekemäni kyselytutkimuksen mukaan aktiivisten urheiluammuntaa tai metsästystä harrastavien henkilöiden asesäilytys on vähintään hyvällä tasolla. Rikosilmoitukset puolestaan antavat aihetta miettiä sitä, miten aseisiin liittyvät varkaudet saataisiin vähenemään. Ampumaurheilu tai metsästys voivat olla lähes koko elämän kestävä harrastus, mutta aseista pitää myös pystyä luopumaan ajoissa, etteivät ne joutuisi asiattomien haltuun. Säilytysturvallisuutta voidaan parantaa useilla eri tavoilla, mutta tärkein on aseluvanhaltijan oma asenne ja halu huolehtia aseidensa säilytyksen asianmukaisuudesta. Lähteet Pro Gradu -tutkimus: Asesäilytysosana aseturvallisuutta, Jarmo Salo, Itä-Suomen yliopisto Rikosoikeudellinen huolimattomuus, Ari Matti Nuutila Poliisilaitosten alueella jakauma oli pääosin samanlainen, mutta Lounais-Suomen poliisilaitoksen alueella aseiden säilyttäminen mökillä oli huomattavasti yleisempää. TE RO KU IT UN EN
V almisteluryhmässä nähtiin, että poikkeusluvat ovat osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jota tulee kehittää kokonaisuutena. Ehdottoman tärkeää valmisteluryhmän mielestä on, että poikkeusluvanhakijoita ei jätetä tilanteensa kanssa yksin. On olennaista, että luvanhakijoilla olisi selkeä ja realistinen käsitys siitä, millä perustein poikkeuslupa voidaan myöntää. Suomen Metsästäjäliitto onkin käynnistämässä neuvontapalvelun luvanhakijoille ja Suomen riistakeskus tarjoaa neuvontaa hallintolain mukaisesti. Hallinnon tulisi myös aktiivisemmin tukea luvanhakijoita muita tyydyttäviä ratkaisuja kuten vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevassa selvityksessä ja ratkaisujen käyttöönotossa. Susien vahinkoperusteiset poikkeusluvat ovat nimensä mukaisesti poikkeuksia suden suojeluun. Susi on EU:n luontodirektiivin perusteella Suomessa tiukasti suojeltu laji, jonka suojelusta voidaan poiketa vain direktiivissä ja kansallisessa lainsäädännössä määritellyin ehdoin. Lupaharkintaa rajaa lisäksi oikeuskäytäntö. Suomen riistakeskus vastaa poikkeuslupien myönnöstä ja käsittelystä. Pelkästään susien esiintyminen alueella ei ole peruste poikkeusluvalle. Kyseessä on aina viimeisenä pidettävä keino tilanteeseen, jossa susi esimerkiksi aiheuttaa vahinkoja, eikä niitä voida muulla tavoin estää tai susi aiheuttaa uhkaa ihmisten turvallisuudelle. Osa poikkeusluvanhakijoista on kysynyt, miksi esimerkiksi samalla pihahavaintomäärällä poikkeuslupapäätös on ollut erilainen. Tämä johtuu siitä, että lupaharkinta on aina tapauskohtaista ja edellyttää useiden eri näkökulmien yhtäaikaista tarkastelua. Pelkkä havaintojen määrä sinänsä ei ole riittävä kriteeri vaan on myös huomioitava niiden laatu. Yksiselitteisiä kriteerejä luvan myöntämiseen ei ole vaan lupa voidaan myöntää, kun kaikki poikkeusluvan edellytykset täyttyvät. Päätösharkinnassa otetaan huomioon esimerkiksi susikannan koko ja elinvoimaisuus alueella, suden tai susien aiheuttamat vahingot, uhka-arvio ja hakemuksen kohdistaminen haittaa aiheuttavaan susiyksilöön. Ennen poikkeusluvan myöntämistä on lisäksi selvitettävä, onko olemassa muita tyydyttäviä ratkaisuja. Komissio ehdottaa tiukennuksia luontodirektiivin tulkintaohjeeseen Ensi vuosi tulee olemaan merkittävä suomalaisen suurpetopolitiikan toteuttamisen kannalta. Odotettavissa on keväällä Euroopan tuomioistuimen päätös koskien suden kannanhoidollista metsästystä sekä komission esittämä luontodirektiiviä koskevan tulkintaohjeen mahdollinen muutos. Komission esitys tulkintaohjeen muutoksesta rajoittaisi nykyistä karhun ja ilveksen poikkeusluvilla tapahtuvaa kannanhoidollista metsästystä. Sudelle esitetään tulkintaohjeeseen uutta liitettä. Maaja metsätalousministeriö on lausunnossaan komissiolle korostanut, että esitetty tiukennus ei ole linjassa Euroopan parlamentin asiaa koskevien lausuntojen kanssa. Lisäksi karhun ja ilveksen metsästyksellä on ollut kiistatta Suomessa lajien kannanhoidon ja suurpetojen yleisen hyväksyttävyyden kannalta suotuisia vaikutuksia. Sutta koskevat poikkeuslupapäätökset pohjautuvat aina tapauskohtaiseen harkintaan MMM tiedottaa Maaja metsätalousministeriön asettamassa susikannan hoitosuunnitelman valmisteluryhmässä keskusteltiin joulukuussa suden pyyntiin myönnettävistä poikkeusluvista, kannanhoidollisesta metsästyksestä sekä Euroopan komission esittämästä luontodirektiivin tulkintaohjeen muutoksesta. Keskustelussa korostettiin susia koskevan poikkeuslupaharkinnan olevan aina tapauskohtaista. VA ST AV AL O/ N IK O PE KO N EN Metsästäjä 1 l 2019 l 43
44 l Metsästäjä 1 l 2019 TERO KUITUNEN Pulttilukon huoltopurku Metsästysaseen ylläpito osa 1 Metsästäjä-lehden edellisen numeron artikkeli Aseen perushuolto aiheutti kimmokkeen ryhtyä käsittelemään aihetta tarkemminkin. Toimitukseen saapui eniten kysymyksiä pulttilukon purkamisen helppoudesta, joten se on nyt alkavan juttusarjan ensimmäisen osan aiheena. Puhdistamista ja perushuoltoa varten lukkoa ei yleensä tarvitse purkaa alkutekijöihinsä asti. Koska pulttilukkoja on lukuisia erilaisia, oheisissa kuvissa esitellään niistä vain muutamia esimerkkejä. Jos oma ase ei löydy joukosta, kannattaa etsiä ohjeita netistä hakusanoilla ”Aseen merkki ja malli bolt disassembly”. Ohjeita löytyy usein myös videomuodossa. Tikka LSA-55 (M55) Kuvat TERO KUITUNEN Vanhempien Tikkojen lukon purkamiseen pätevät ohessa olevat Sakon ohjeet. ? Lukon takakappaletta käännetään (takaa katsottuna) myötäpäivään kunnes sisukalut vapautuvat tulemaan ulos ? . Kokoamisessa on pieni ero: iskurin jousi saadaan painumaan kokoon painamalla vain holkkimaista takakappaletta. Siihen tarvitaan erinomaiset näppivoimat tai sitten voi käyttää sopivaa apuvälinettä kuten teipillä pehmustettuja viilapenkin leukoja. ? ? ? ? ? Tikka T3 ja T3x Kuvat: ARTO MÄÄTTÄ Nykyisen Tikan lukon purkaminen alkaa peräkappaleen irrottamisella. Peräkappaletta käännetään myötäpäivään niin kauan, että se pysähtyy. Tämän jälkeen peräkappale irtoaa. ? Nyt nallipiikin ja varsinaisen peräkappaleen väliin asetetaan esimerkiksi sopivan kokoinen kuusiokoloavain. ? Seuraavaksi lukon vire puretaan kiertämällä peräkappaletta avaimesta vastapäivään. Lukon jännityksen purkautuessa latauskampi voidaan irrottaa lukon rungosta. ? Nyt nallipiikki voidaan poistaa ja lukko on huoltopurettu ? . ? ? ?
Metsästäjä 1 l 2019 l 45 Sako Kuvat TERO KUITUNEN Sako-kivääreissäkin lukkorakenteita on monenlaisia. Esimerkissämme lukko on hieman vanhempaa mallia, ajalta ennen nykyistä mallia 85 sekä sitä edeltänyttä mallia 75. Tällaisen Sakon lukon purkaminen on mitä yksinkertaisinta. Lukon takakappaletta käännetään ? (takaa katsottuna) myötäpäivään kunnes sisukalut vapautuvat tulemaan ulos. Kokoaminen tapahtuu päinvastaiMosin Nagant Niin sanotun ”sotilaskiväärin” lukko on monimutkaisen näköinen, mutta helppo purkaa. Iskurikoneisto vapautetaan kääntämällä takakappaletta neljäsosakierros vastapäivään, jolloin lukon sivulla oleva listamainen osa sekä lukon etuosa irtoavat ? . Seuraavaksi iskupiikin kärkeä painetaan sopivan kovaa alustaa vasten ja pyöritetään takakappale irti, jolloin iskuri jousineen saadaan ulos. ? Kokoaminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. Huomaa, että lukon takapäässä on kohdistusviivat, jotka kertovat milloin takakappale on pyöritetty takaisin oikeaan asentoon. Remarin lukon purkamisessa tarvitaan pari apuvälinettä, mutta muutoin se on perin helppoa. Esimerkiksi kengännauhalla ? vedetään iskuria Kuvat MARKUS FORSSTRÖM Kuvat TERO KUITUNEN sessa järjestyksessä. Tällöin iskurin jousta joudutaan painamaan kokoon ? , joka on koko operaation ainoa edes hieman haasteellisempi osuus. Remington M700 taaksepäin, kunnes iskurin kyljessä oleva kolo tulee näkyviin. Koloon sopii esimerkiksi 5 sentin kolikko, joka estää iskuria painumasta takaisin etuasentoonsa. Nyt lukon takaosa voidaan pyörittää irti lukon rungosta ? . Kokoaminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä. ? ? ? ? ? ?
46 l Metsästäjä 1 l 2019 PANU HIIDENMIES Metsästysseuran hallituksen jäsenen vastuu Suomessa on tuhansia metsästysseuroja. On arvioitu, että rekisteröityjä metsästysseurayhdistyksiä olisi noin neljä ja puolituhatta ja jokaisessa niistä on kymmenkunta hallituksen jäsentä. Metsästysseurojen hallituksissa istuu siis kymmeniätuhansia henkilöitä päättämässä sekä hoitamassa huolellisesti yhdistysten asioita. Tarkkana kannattakin olla, sillä yhdistyksen hallituksen jäsentä voi kohdata myös henkilökohtainen vastuu. H allituksen jäsenen vastuu voi olla parlamentaarista, rikosoikeudellista ja vahingonkorvausvastuuta. Parlamentaarisen vastuun rajoja koetellaan jäsenistön edessä. Parlamentaarinen vastuu on luonteeltaan tarkoituksenmukaisuusvastuuta. Sen ydin on, että luottamushenkilön tulee nauttia koko toimikautensa ajan valitsijoidensa luottamusta. Hallituksen jäsen tai vaikka koko seuran hallitus voidaan erottaa toimestaan milloin tahansa. Metsästysseurayhdistyksellä on oikeuksia ja niiden loukkaaminen voi johtaa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin hallituksen jäsentä kohtaan. Metsästysseuran varojen kavaltaminen tai omaisuuden varastaminen voivat johtaa vahingonkorvausten lisäksi myös rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Parlamentaarisen vastuun laukeaminen ja hallituksen jäsenen vaihtaminen äänestyksellä toiseen henkilöön on sinänsä ilmainen toimenpide, vaikka saattaa aiheuttaa mielipahaa. Mikäli asiaan liittyy seikkoja, joista voidaan vaatia vahingonkorvausta, on syytä ottaa huomioon muutamia näkökulmia. Artikkeli on osa Metsästäjä-lehden juttusarjaa ”Kehittyvä riistatalous”, jossa käsitellään metsästysseurojen mahdollisuuksia sekä erilaisia toimintamuotoja toteuttaa seuratoimintaa jatkossa osana riistatalouden ydintoimintoja. Kirjoittaja OTK, VT Panu Hiidenmies on metsästysseuratoiminnan asiantuntija. Kehittyvä riistatalous, osa 6 KE VI N CR OS BY
Metsästäjä 1 l 2019 l 47 Vahingonkorvausvelvollisuus yhdistykselle Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Oikeusohje löytyy Yhdistyslain 39 §:stä. Korvausvastuu ei voi kohdistua sellaiseen hallituksen jäseneen, joka ei ole osallistunut päätöksentekoon tai täytäntöönpanoon. Vastuu ei näin ollen koske tehtävästään eronnutta tai esteellisyyden vuoksi päätöksenteosta pidättäytynyttä hallituksen jäsentä. Vastuu ei koske myöskään hallituksen varajäsentä, joka ei ole tullut varsinaisen jäsenen sijaan. On myös mahdollista, että hallituksen jäsen joutuu korvausvelvolliseksi yhdistykselle muuten kuin toimiasemansa vuoksi. Vahingonkorvausvastuu voi syntyä esimerkiksi yhdistyksen omaisuuden vahingoittamisesta tai virheellisiä tietoja yhdistyksestä esittämällä aiheutetusta vahingosta. Vahingonkorvausvelvollisuus jäseniä ja ulkopuolisia kohtaan Jos metsästysseuran hallituksen jäsen rikkoo tahallisesti seuran sääntöjä tai yhdistyslakia, voi hän joutua vahingonkorvausvastuuseen. Korvausta ei voida vaatia, ellei syntynyttä vahinkoa ole aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Vahingon tulee tällöin kohdistua seuran jäseneen tai ulkopuoliseen henkilöön. On tärkeää huomata, että jos yhdistys on maksukyvytön tai -haluton, voi korvausvastuu kohdistua myös yksittäiseen hallituksen jäseneen. Metsästysseuraelämässä on usein tuudittauduttu ajatukseen, että vastuuvapauden myöntäminen suojaa kaikilta vahingonkorvausvaatimuksilta. Näin ei kuitenkaan ole silloin kun vahingonkorvausta vaatii yhdistyksen jäsen tai ulkopuolinen vahingonkärsijä. Hallituksen jäsen voi metsästysseurassa joutua vahingonkorvausvastuuseen jäsenelle aiheutetusta taloudellisesta vahingosta. Jäsenen perusteeton jahtiin osallistumisen estäminen voi aiheuttaa tällaisen vastuun syntymisen. Menetetyn metsästyksen arvon määrittäminen voi joissain tapauksissa kohota yllättävän suureksikin. Näin ollen sääntöjen vastaisen tai muuten perusteettoman metsästyskiellon antaminen voi tulla arvokkaaksi. Lopuksi Metsästysseuran hallituksen jäsentä voi kohdata vahingonkorvausvastuu monestakin eri syystä. Toisaalta yhdistyslain 35 §:n yleinen huolellisuusvelvoite ohjaa kaikkea hallituksen jäsenten toimintaa. Mikäli seuralla on paljon omaisuutta ja tulovirtaa, tulee kirjanpito antaa ammattihenkilölle. Mitä suurempaa toiminta on, sitä merkityksellisemmäksi nousevat viranomaisasiakirjojen täyttäminen ja viranomaisilmoitukset. Erityisesti metsästysseuran hallituksen jäsenten ja toimihenkilöiden tulee tuntea yhdistyksen säännöt sekä yhdistyslaki. Ongelmatilanteisiin tulee valmistautua etukäteen järjestämällä metsästysseuran toiminta tarkastelua kestäväksi hyvää seuratoimintatapaa noudattaen. Ohjeistusta, koulutusta ja materiaalia on tarjolla todella runsaasti. Mikäli kysymykset kärjistyvät ongelmiksi, kannattaa kääntyä asiantuntijoiden apuun. Tätä varten metsästysseuran kannattaa hankkia myös oikeusturvavakuutus. Esimerkiksi jäsenen perusteeton jahtiin osallistumisen estäminen voi aiheuttaa vastuun syntymisen. Menetetyn metsästyksen arvon määrittäminen voi joissain tapauksissa kohota yllättävän suureksikin.
48 l Metsästäjä 1 l 2019 PANU HIIDENMIES Jahtien ja lihan myynti N ämä kaikki tekijät yhdessä ovat aiheuttaneet keskustelua hyvän toimintamallin sekä ohjeiden luomiseen tilanteessa, jossa perinteinen aatteellisena yhdistyksenä toimiva metsästysseura ryhtyy valmistelemaan metsästyspalvelun tai riistanlihan myymistä. Tilanteeseen liittyy monia näkökulmia, joita on käsitelty Metsästäjä-lehden ”Kehittyvä riistatalous”-juttusarjassa vuosina 2017 ja 2018. Uuteen menettelyyn, jossa rahavastiketta vastaan tarjotaan yhdistyksen ulkopuolisille metsästäjille metsästyspalvelua tai jahtimahdollisuuksia, saattaa sisältyä jännitteitä. Tässä artikkelissa ei keskitytä edellä mainittuun, eikä siihen kuinka toiminta käytännön tasolla tulee toteuttaa. Useissa metsästysseurayhdistyksissä tarvetta tulovirtaa kasvattavalle sekä ulkopuolisia metsästäjiä osallistavalle toiminnan käynnistämiselle kyllä olisi, mutta usein sinänsä hyväksyttävän toiminnan käynnistämiselle muodostuu Riistamäärien kasvu sekä metsästysseurojen jäsenistön ikärakenteen muutos on aiheuttanut pohdintaa uudenlaisten toimintamallien käyttöönotosta. Myös metsästäjien aikaresurssit ja sitoutuminen ovat erilaisia kuin aiemmin ja maanomistajat saattavat vaatia hyvitystä metsästyksen harjoittamisesta alueillaan. Metsästysseurojen talous onkin monessa tapauksessa mietittävä uusiksi. Metsästysseuran verotus OSA 1
Metsästäjä 1 l 2019 l 49 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Perhon toimipaikka, Haanentie 26, Perho www.kpedu.fi/perho hakijapalvelut@kpedu.fi | 040 808 5010 Koulutus soveltuu luonnosta ja eränkäynnistä kiinnostuneille sekä luontoyrittäjyyttä suunnitteleville. Opiskelu onnistuu mainiosti myös työn ohella! Meillä on käytettävissä oma riistankäsittelylaitos ja laaja työssäoppimispaikkoja tarjoava luontoyrittäjäverkosto kotimaassa ja ulkomailla. Perhon lukion metsästysja luontolinja Suorittamalla yhdistelmätutkinnon saat erinomaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin Lisätietoja: Marika Riihimäki marika.riihimaki@perho.com 040 352 3360 luonto-ohjaajaksi yhteishaku 19.2.-12.3.2019 www.opintopolku.fi jatkuva haku www.kpedu.fi Hae vaikka heti! Riistapainotteiseksi perhossa esteeksi tietämättömyys sekä mahdollisten veroseuraamusten pelko. Metsästysseurayhdistyksen tulot ja verot Pääasiallisin keino toiminnan rahoittamiseksi ovat aatteellisella yhdistyksellä lähes aina jäsenmaksut. Näin tuleekin olla. Palveleehan yhdistys toiminnallaan juuri jäsenten aatteellisia ja harrastuksellisia tarkoitusperiä. Olisi hyvä jos jäsenet ovat valmiita maksamaan tästä. Toki muitakin tuloja voi olla. Metsästysseura on tuloistaan sekä kirjanpito että joissakin tapauksissa verovelvollinen. Enenevässä määrin metsästysseurat myös rahoittavat toimintaansa muilla kuin jäsenmaksutuloilla. Mikäli seura myy tuotteita tai palveluita, syntyy tulovirtaa. On hyvä, että metsästysseura tekee varainhankintaa, mutta samalla on muistettava, että tulot aiheuttavat velvollisuuksia taloudenJA RI N IS KA N EN pidon osalta. Yleisesti voidaan todeta, että yhdistys soveltuu varsinaiseen liiketoimintaan, aatteellisen toimintaperiaatteensa vuoksi, huonosti. Yhdistys ei voi myöskään jakaa mahdollisia liiketoiminnasta syntyneitä voittojaan jäsenilleen. Verovelvollisuus tuloista Vastoin usein esitettyjä näkemyksiä, aatteellinen yhdistys ei ole aina kokonaan vapautettu tuloveron maksuvelvollisuudesta. Mikäli elinkeinotuloa syntyy, yhdistys joutuu maksamaan veroa. Samoin verovelvollisuus voi tietyin edellytyksin laueta kiinteistön eli lähinnä metsästysmajan vuokran tuottamasta tulosta. Mitä suurempaa, säännöllisempää ja toiminnan kokonaisvolyymin kannalta merkityksellisempää vaikkapa metsästystapahtumien myynnistä syntynyt tulovirta on, sitä lähempänä on verokynnyksen laukeaminen. Mahdollinen verovelvollisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Varmasti tällöin annetaan merkitystä myös sille, kuinka vahvasti yhdistyksen harjoittama toiminta kilpailee alan liiketoimijoiden kanssa. Metsästysseura X Metsästysseura X pohti tilannettaan kasvavien hirvija peuralupamäärien kanssa. Oma väki ei oikein enää jaksanut ja tulijoita olisi. Seuran kassa oli tyhjä ja lahtivajan remontti tulossa. Maanomistajilta oli saatu suostumus myyntijahdin pitoon, kunhan tulot ohjattaisiin yleishyödyllisyyteen. Seura X päätti toimia niin, ettei verotuksen osalta tarvitsisi arvuutella. Se haki verottajan alv-ohjausta. Kysymys kuului seuraavasti: Tuleeko Metsästysseura X ry:n suorittaa arvonlisäveroa metsästysmahdollisuuksien ja hirvieläinten lihan myynnistä seuran ulkopuolisille henkilöille? Seura X on hyvin tavanomainen keskikokoinen eteläsuomalainen metsästysseura. Maita on 4500 ha, jäseniä 60, hirvilupia 17 ja peuralupia 130. Seura X kertoi suunnittelevansa myyvänsä 6000 eurolla jahtitapahtumia ja 2000 eurolla lihaa vuodessa. Verottaja totesi päätöksessään toiminnan olevan sinänsä TVL:n 23 §:n 3 momentin mukaisesti muuta kuin yleishyödyllisille yhdistyksille verovapaaksi säädettyä toimintaa. Verottaja totesi kuitenkin myös, että myynnin volyymi ei suuruusluokaltaan ole sellaista, että sen katsottaisiin olevan hakijalle elinkeinotuloa. Myöskään arvonlisäverovelvollisuutta ei syntynyt. Artikkelisarjan seuraavassa osassa pohditaan minkälaisessa tilanteessa metsästysseura voi vastaavassa tilanteessa saada päätöksen, jossa verovelvollisuus syntyy.
50 l Metsästäjä 1 l 2019 AHTI KOSKINEN Kotasavuliha hivelee makuhermoja Inarin Kutturassa vaalitaan kotasavustamisen perinteitä. Kyläläisten mielestä kodassa kypsyy paras savuliha. Syksyn ja talven savustusoperaatioiden valmistelu aloitetaan jo alkukesästä. J otkut ajattelevat, että savustamista varten yksinkertaisesti hankitaan liha, suolataan se ja tuikataan tuli savustuspöntön leppätai koivupuihin. Kutturassa se ei käy ihan näin. Keväällä, tai alkukesästä – ennen juhannusta kuitenkin kun koivu on hiirenkorvalla, savustuspuut haetaan metsästä. Sitten ne nilataan. Leppää ei seudulla juuri kasva. Puiden pinta sahataan pituussuunnassa halki ja tuohi niloineen irrotetaan. Mahlaaikaan kuori lähtee irti helposti. Näin käsitellyt puut eivät nokea ja mustuta lihoja samalla lailla kuin käsittelemättömät puut. – Toki tämä on vähän työläämpi tapa, mutta eipä tule lihaan kitkerää makuakaan, sanoo Kutturassa 32 vuotta asunut Jarmo Haataja. Hän on rakentanut nyt jo edesmenneen appensa kanssa kodan, jonka nuotion yllä ovat muhineet niin hirven kuin poron paistit. Pientä tuotekehittelyä Aiemmin paistit pantiin roikkumaan kodan poikkitukien koukkuihin. Jarmo on kuitenkin harrastanut hieman tuotekehittelyä. Hän hommasi koukkujen tilalle ison ritilän ja asensi sen tukien päälle. – Tämä on parempi keksintö. Aikaisemmin paisteja piti käydä kääntelemässä, kun alapuoli oli kuumassa ja yläpuoli kylmemmässä. Savu vielä virtasi paistien ohi kylkiä pitkin. – Ritilällä savu törmää paisteihin ja ne kypsyvät tasaisemmin ja nopeamminkin. Siinä neljässä tunnissa, Jarmo arvioi. Kukin makunsa mukaan Myös lihojen suolauksessa ja savustusajassa Jarmo on muuttanut hieman perinteitä. Ennen paistit vain halkaistiin, mutta nyt hän leikkaa ne neljään osaan. Niin ne suolaantuvat tasaisemmin. – Karkeata merisuolaa panen lihoihin näppituntumalla. Siinä ne saavat olla vuorokauden. Kukin laittaa makunsa mukaan. Savustaessa kypsyysastetta voi säädellä tulella ja ajalla. Sekin oman maun mukaan. Itse jätän lihan sisältä pinkiksi. Kun lihat ovat suolaantuneet, Jarmo karistelee niistä enimmät kiteet ja nostaa ne vielä roikkumaan lihahuoneen koukkuihin. Näin suolan keräämä neste saa tippua pois. Sitten haetaan metsään varastoidut savustuspuut. Ne sahataan noin metrin pät
Metsästäjä 1 l 2019 l 51 kiksi ja ajetaan kodalle. Kota on saman kokoinen kuin kodat, jossa poromiehet ovat iät ajat asustelleet. Erona on vain lautalattia. Ruoka kypsyy ”asunnossa” Jarmo hakee lihat ja nostelee ne ritilälle. Aluillaan olevaan nuotioon lisätään reilusti puita ja ovi suljetaan. Istuskelemme pöllien päällä eikä savu kodan alaosassa häiritse, vaan se kohoaa suoraan yläaukkoa kohti. Kota on mainio paikka. Voi vaikka loikoilla sisätiloissa porontaljalla ja katsella lihojen värin muuttumista ja ensimmäisten rasvapisaroiden tipahtelua. – Ennenhän kun miehet oli päivätolkulla porohommissa, he savusti lihaa siinä sivussa kodassa asustaessaan. Sai vuolla syötävää suoraan koukuissa riippuvista paisteista, Jarmo kertoo kuulleensa appiukoltaan. On jo pimeä ja me jätämme lihat savustumaan. Jarmo käy välillä kääntämässä ne ja lisäämässä puita tuleen. Milloin lihat ovat sitten sopivan kypsiä? – En osaa sanoa. En minä sitä mitenkään kokeile. Sitten kun siltä tuntuu, savustus loppuu. Jätän ne yleensä kuitenkin paikalleen aamuun asti, että saavat jäähtyä. ”Se se vasta on makiaa” Seuraavan aamuna haemme lihat ja tutkailemme niitä. Pinta ei todellakaan ole musta, vaan ruskea ja sisältä liha on kauniin punertava. – Meillehän tämä on sellasta evästä. Mettässä mie paistan tätä vielä hiilloksella ja se se vasta on makiaa, Jarmo suitsuttaa ja leikkaa suikaleita maistiaisiksi. Liha on mureaa ja maku sopivan savuinen. Koivu antaa sihen oman arominsa. Tätähän tekee mieli lisää! Kotosalla Jarmon perhe saattaa paistaa savulihasiivuja pannulla tai panna palasia käristyksen sekaan antamaan oman säväyksensä. Alusta loppuun asti savustusprosessin – lukuun ottamatta koivujen nilomista – nähneenä ymmärtää, että kotatai laavusavuliha on oma luku sinänsä. ”Parasta”, vakuuttaa Jarmo. Kaikki sitä ainakin Kutturassa tekevät. Olen niin vaikuttunut, etten tohdi edes kysyä Jarmolta mitä hän ajattelee savustuslaatikoista tai sähkösavustimista, sun muista pöntöistä. Kotasavustusta ei voi verrata sellaisiin, se painii niin omassa sarjassaan. Voisiko kuka tahansa valmistaa savulihaa samalla menetelmällä kodan rakentamisesta alkaen? – Miksei se onnistuisi, Jarmo lupaa ja vuolaisee uudet maistiaissiivut. Nuoren kokin kommentti: Hienostunut savuisuus M ikkeliläinen Petri Rytkönen on nuoren polven kokkeja, joka on jo ehtinyt hankkia kannuksia helsinkiläisestä Lasipalatsista ja Levin rinneravintoloista. Viime kesänä hän työskenteli julkkiskokki Markus Maulavirran rinnalla Puumalan Sahanlahdessa. Nyt Petri sai eteensä kolme siivua kutturalaista kotasavulihaa. Tehtävänä oli inspiroida ravintola-annos niiden ympärille. Hän maistaa aluksi lihaa sellaisenaan. Pitkä hiljaisuus. Ruokailuvälineet kilisevät. – Hyvää. Kivan mureaa. Mieto savun maku, sanoisin hienostunut savuisuus. Melkein tuoksuu voimakkaammin savulta kuin maistuu. – Käy hyvin alkuruokana, leikkeleenä. Ehkä tartartyyppisestikin. Syntyisi myös ravintola-annos Petri paahtaa uunissa porkkanaa, punasipulia ja lanttua. Kukkakaalin hän keittää ja soseuttaa sen suolalla ja voinokareella maustaen pyreeksi. Sitten hän asettelee annoksen lautaselle ja ripottelee puolukoita päälle ja maistelee. Sitten hän paistaa hieman yhtä siivua ja aterioi annoksen loppuun. – Toimii näin lämpimänä versiona kivasti ja sopii pääruuaksi. Tosin tuli käytettyä öljyä, voi sopisi varmasti paremmin. Ajatus alkaa kulkea. Petrin mielestä kotasavulihan kaveriksi voisi käydä esimerkiksi puolukoista valmistettu marjamajoneesi. – Tai sienisalaatti. Ehkä pikkelöitynä. Toisi sellaista…karäktääriä. Kyllä tällaisesta savulihasta kelpaa rakentaa ravintola-annoksia.
52 l Metsästäjä 1 l 2019 AKSELI HERLEVI Stifado on Kreikasta peräisin oleva muheva ja mehevä pataruokalaji. Perinteisesti lihana käytetään naudanlihaa, mutta saatavuuden rajoissa myös jäniksenliha on suosittua. 2 jäniksen takaja etukoivet 2 keltasipulia, kuorittuna ja viipaloituna 3 kynttä valkosipulia, kuorittuna ja murskattuna 2 tomaattia, kuutioituna 1 prk laadukasta tomaattimurskaa (200g) 4 rkl oliiviöljyä 2 rkl tomaattipyrettä 2 laakerinlehteä 2 maustepippuria ½ tl kokonaista neilikkaa 1 kanelitanko 2 dl punaviiniä ½ dl punaviinietikkaa suolaa ja pippuria vettä – Freesaa isossa padassa tai kattilassa oliiviöljyssä sipulit, valkosipuli ja mausteet pehmeiksi. Lisää joukkoon lihaa ja viiniä lukuun ottamatta muut ainekset. Ruskista paistinpannulla jäniksenkoivet ja nosta ne pataan. Kaada viini pannulle ja kiehauta jotta saat kaikki ruskistamisessa syntyneet maut mukaan. Lisää myös viini pataan. Lisää vettä kunnes lihat ovat peittyneet nesteeseen ja kiehauta koko seos kuumaksi. Laita pata kansineen uuniin 100 asteeseen 4-5 tunniksi tai kunnes liha on niin kypsää että se irtoaa luusta. Voit myös hauduttaa pataa liedellä kannen alla keskilämmöllä saman ajan, mutta veden haihtuessa sitä on välillä lisättävä, jotta lihat ovat jatkuvasti nesteen alla. Mausta pata lopuksi suolalla ja pippurilla. – Tarjoile paistettujen perunoiden kera. Jänis Stifado Vuoden 2019 eräkokkina Metsästäjälehdessä häärii Top Chef voittaja, ”mister naughtybrgr” Akseli Herlevi. Innokkaana metsästäjänä hän on loihtinut meille vuoden jokaiseen numeroon suussa sulavat reseptit ja tässä vuoden ensimmäisessä numerossa pääosaan pääsee lehden kannessakin poseeraava jänis. Nautinnollisia hetkiä niin keittiössä kuin juhlapöydän ääressä toivotellen! EL VI RI ST A
Metsästäjä 1 l 2019 l 53 Parmankinkkuun käärittyä jäniksenfilettä kurpitsapyrettä ja pähkinä-karpalokastiketta 4 jäniksen ulkofilettä 8 siivua parmankinkkua 500 g myskikurpitsaa 2 dl kuohukermaa 2 dl vettä 1 rkl voita 200 g tuoreita neulapapuja ½ dl kuivattuja karpaloita 1 dl pähkinöitä (Tähän voit käyttää mitä pähkinöitä tahansa. Reseptin kuvassa on pekaanija cashew-pähkinöitä) 1 porkkana, kuorittuna ja kuutioituna 1 keltasipuli, kuorittuna ja kuutioituna 1 palsternakka, kuorittuna ja kuutioituna 1 rkl rypsiöljyä 1 dl punaviinietikkaa 3 dl punaviiniä 5 dl demi-glace kastiketta suolaa ja pippuria 2 rkl voita paistamiseen – Aloita kastikkeen valmistuksesta. Freesaa kattilassa öljyssä porkkana, palsternakka ja sipulikuutiot. Lisää joukkoon punaviinietikka ja anna sen haihtua lähes kokonaan pois. Lisää joukkoon punaviini ja keitä neste noin puoleen. Lisää joukkoon demi-glace -kastike ja keitä keskilämmöllä kunnes kastiketta on jäljellä noin 3 dl. Siivilöi ja mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. – Mausta jäniksenfileet suolalla ja pippurilla. Levitä leikkuulaudalle 4 parmankinkkuviipaletta hiukan limittäin ja nosta niiden päälle 2 jäniksenfilettä. Kääri varovasti rullalle. Pyöritä kelmun kanssa tiukemmaksi rullaksi. Toista sama prosessi myös toisen rullan kanssa. Laita rullat jääkaappiin asettumaan siksi aikaa kun teet kurpitsapyreen. – Kuori kurpitsa ja leikkaa kuutioiksi. Freesaa kuutiot voissa (1 rkl) kattilassa ja lisää joukkoon kuohukerma ja vesi. Keitä keskilämmöllä kunnes kurpitsat ovat täysin kypsyneet. Nosta kurpitsat reikäkauhalla blenderiin ja soseuta. Voit soseuttaa pyreen myös sauvasekoittimella. Mausta pyre suolalla ja pippurilla. – Kiehauta neulapavut suolalla maustetussa vedessä puolikypsiksi. – Lisää kastikkeen joukkoon rouhitut pähkinät ja kuivatut karpalot. Poista jänisrullista varovasti kelmu ja ruskista kuumalla pannulla voissa. Loppukypsennä rullat vielä uunissa 180 asteessa 6-8 minuuttia, anna vetäytyä ja leikkaa tarjolle. Tarjoile esimerkiksi lautas-annoksina kuten kuvassa. Tässä on hivenen juhlavampi lähestyminen ja ruokalaji sopiikin oikein hyvin osaksi vaikkapa 3 ruokalajin kokonaisuutta. Rullaaminen parmankinkun tai pekonin kanssa suojelee herkkää lihaa kuivumiselta ja soveltuu siksi hyvin erityisesti riistaresepteihin. Reseptit neljälle ruokailijalle EL VI RI ST A
54 l Metsästäjä 1 l 2019 Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat. Kokouksissa valitaan mm. hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle. Minä ____________________ _______________________________________ valtuutan _________________________ ______________________________ edustamaan itseäni _______________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ______ / ______ 2019 _________________________________________________ Aika _________________ Allekirjoitus _________________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: _______________________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotuskortista tai metsästyskortista maksutositteineen) etunimi sukunimi etunimi sukunimi paikka Rhy-numero Metsästäjänumero Syntymäaika M etsästysja riista-asioiden hoitoon osallistuminen alkaa osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan ja sen vuosikokoukseen. Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenyys on merkitty metsästyskorttiin ja kestää metsästysvuoden kerrallaan eikä sitä voi vaihtaa kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet on merkitty metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella, mutta hän ei voi osallistua riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen. Kokoukseen osallistuvien on jäsenyyden osoittamiseksi otettava mukaan voimassa oleva metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortti, pankin maksuleimalla varustettu tilillepanokortti tai tilillepanokortti ja kuitti riistanhoitomaksun maksamisesta. Helpoin tapa jäsenyyden osoittamiseen on Oma riistassa oleva mobiili metsästyskortti. Muista, että riistanhoitoyhdistyksen vuosikokoukseen osallistuva henkilö on aina itse velvollinen osoittamaan jäsenyytensä. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puheja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Oma riista -palvelusta tulostettu metsästyskortti tai mobiilista otettu näyttökuva käy myös. Toisinaan on ollut epäselvyyttä siitä, voivatko metsästysseurat valtuuttaa jäseniään edustamaan seuraa riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Säännösten mukaan jäsen ei voi edustaa metsästysseuraa, vaan jokainen edustaa vain itseään ja voi edustaa enintään viittä poissaolevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä saamiensa kirjallisten valtuutusten perusteella. KUTSU Valtakirja riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokouksiin!
Metsästäjä 1 l 2019 l 57 12.02.2019 18:00 Kiuruveden rhy Kultuuritalo lähteentie 10, Kiuruvesi 20.02.2019 18:00 Kuopion rhy Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, Kuopio 20.02.2019 19:00 Lapinlahden rhy Lapinlahti-sali, Kivistöntie 2, Lapinlahti 28.02.2019 19:00 Leppävirran-Varkauden rhy Leppävirta Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, Leppävirta 20.02.2019 19:00 Maaningan rhy Maaninkajärven koulu, auditorio, Maaningantie 49, Maaninka 11.02.2019 18:00 Nilsiän rhy Kinahmi-Konttimäen nuorisoseuran talo, Sänkimäentie 252, Haluna 20.02.2019 18:00 Pielaveden rhy Tilausravintola Juhlaranta, Säviän vanhatie 173, Säviä 13.02.2019 18:00 Rautalammin rhy Kerkonjoenkoulu, Vesannontie 1250, Kerkonjoensuu 27.02.2019 18:00 Rautavaaran rhy valtuustosali , kunnanvirasto, Koulutie 1, Rautavaara 25.02.2019 19:00 Riistaveden rhy Riistaveden Osuuspankin kerhohuone, Keskustie 20, Riistavesi 11.02.2019 19:00 Siilinjärven rhy Toimintakeskus Kirsu, entinen Kumpusen koulu, Kumpusentie 304, Siilinjärvi 21.02.2019 18:00 Sonkajärven rhy Kangaslammin hiihtokeskus, Sonkakoskentie 205, Sonkajärvi 13.02.2019 19:00 Suonenjoen rhy Pitäjän Tupa, Asemakatu 12, Suonenjoki 07.02.2019 18:00 Tervon rhy Virastotalon kokoushuone, Tervontie 4, Tervo 18.02.2019 18:00 Tuusniemen rhy Tuusniemen Osuuspankin kokoushuone, Keskitie 26, Tuusniemi 27.02.2019 19:00 Varpaisjärven rhy Varpaisjärven peruskoulun auditorio, Varpaisjärvi 28.02.2019 18:00 Vehmersalmen rhy Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone, Vehmersalmentie 34 07.02.2019 19:00 Vesannon rhy Ruusuke, Strandmanintie 2, Vesanto 21.02.2019 19:00 Vieremän rhy Huvitorppa, Torpantie 8, Vieremä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Iisalmen, Karttulan, Kuopion, Lapinlahden, Leppävirran-Varkauden rhy, Rautavaaran, Sonkajärven, Tuusniemen, Varpaisjärven ja Vieremän riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Rannikko-Pohjanmaa 18.02.2019 19:00 Kokkolan seudun rhy Ådalin koulu (Kruunupyyn yläaste), Kronoby 21.02.2019 18:00 Lapväärtin seudun rhy Brandstationen i Lappfjärd, Södra Lappfjärdsvägen 71, Lappfjärd 24.02.2019 18:00 Maalahden seudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5, Malax 21.02.2019 19:00 Närpiön seudun rhy Yrkesakademin i Österbotten, Ängskullvägen 1, Närpes 20.02.2019 18:30 Pietarsaaren seudun rhy Sursik skola, Sursikvägen 43, Bennäs 19.02.2019 19:00 Uudenkaarlepyyn seudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang, Jutasvägen 34, Nykarleby 13.02.2019 18:00 Vaasan seudun rhy Koskö HF, Koskövägen 704, Koskö 20.02.2019 19:00 Vöyrin seudun rhy Hellnäs Uf, Lokalvägen 71, Oravais Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Närpiön seudun ja Vaasan seudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Satakunta 18.02.2019 18:00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston auditorio, Opintie 4, Huittinen, 05.02.2019 18:00 Euran seudun rhy Kylätalo Kirjala, Kirjakuja 4, Kauttua 04.02.2019 18:00 Harjavallan rhy Ravintola Hakuninmäki, Pyydyskatu 1, Harjavalta 14.02.2019 18:00 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy Nuorisoseurantalo Mäntylä, Maisematie 185, Hämeenkyrö 19.02.2019 18:00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Suurimaan maamiesseurantalo, Parkanontie 1552, Suurimaa 13.02.2019 18:00 Kihniön rhy Kihniönkylän Erä-Veikkojen maja, Palolahdentie 100-28, Kihniö, 08.02.2019 17:30 Kokemäen-Kauvatsan rhy Kokemäen seuratalo, Seuratalonrinne 7, Kokemäki 12.02.2019 18:00 Lavian seudun rhy Hirvelä, Leppälammintie 192, Sastamala 05.02.2019 18:00 Lounais-Satakunnan rhy Järjestötalo Siikapolku 1, Rauma 19.02.2019 18:00 Merikarvian rhy Merikarvian kunnantalo, Kauppatie 40, Merikarvia 20.02.2019 18:00 Mouhijärven piirin rhy Ellivuori Resort, Ellivuorentie 131, Sastamala 14.02.2019 18:00 Noormarkun seudun rhy Noormarkun Klubi, Laviantie 14, Noormarkku 07.02.2019 18:00 Parkanon-Karvian rhy Keskustan koulu, Koulukatu 14, Parkano 07.02.2019 19:00 Pohjois-Satakunnan rhy Kekkerikeittiö, Toimenkatu 2, Kankaanpää 13.02.2019 18:00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, Pori 21.02.2019 18:30 Punkalaitumen rhy Koulutintti Oy, Lauttakyläntie 21, Punkalaidun 20.02.2019 18:00 Sastamalan rhy Vammalan ammattikoulun auditorio, Ratakatu 36, Sastamala 04.02.2019 18:00 Siikaisten rhy Länsi-Suomen Osuuspankin kokoushuone, Kankaanpääntie 2, Siikainen 11.02.2019 18:00 Säkylän-Köyliön rhy Säkylän varuskuntakerho, Huovinrinne, Säkylä 12.02.2019 18:00 Ulvilan piirin rhy Kokkikaksikko, Peltotie 39 B, Ulvila Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Uusimaa 06.02.2019 18:00 Askolan-Pukkilan rhy Juornaankylän nuorisoseurantalo, Myrskyläntie 1201, Juornaankylä (Askola) 26.02.2019 19:00 Espoo-Kauniaisten rhy Spektri Business Park, Metsänneidonkuja 4, Pilotti talo, Espoo 28.02.2019 19:00 Hankoniemen rhy Centralskolan, Halmstadsgatan 2, Hangö 28.02.2019 18:00 Helsingin rhy Helsingin rhy, Sompiontie 1, Helsinki 07.02.2019 18:00 Hyvinkään rhy Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241, Hyvinkää 25.02.2019 18:00 Inkoo-Snappertunan rhy Fagerviks Uf-lokal / Fagervikin nuorisoseuratalo, Bruksgatan, Fagervik 26.02.2019 19:00 Karjaan rhy Lärkkulla, Lärkullantie 22, Karjaa 06.02.2019 19:00 Karjalohjan rhy Kylpylähotelli Päiväkumpu, Keskustie 121, Karjalohja 19.02.2019 18:00 Keski-Uusimaan rhy Tuusulan kunnantalon valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula 26.02.2019 18:00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen palvelukeskus, Rajakuja 3, Kirkkonummi 20.02.2019 18:00 Lapinjärven rhy Lu_LI Maja, Parantolantie 76, Lapinjärvi 12.02.2019 19:00 Liljendalin rhy Liljendalgården, Sävträsk 25.02.2019 18:00 Lohjan rhy ABC Lohja, Hossanmäentie 1, Lohja 12.02.2019 18:00 Loviisan rhy Byahemmet, Byahemintie 16, Loviisa Vanhakylä 11.02.2019 18:30 Myrskylä-Artjärven rhy Myrskylän Säästöpankki kokoustila, Virastotie 1, Myrskylä 13.02.2019 19:00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus Hirvihaara, Hirvihaarantie 725, Hirvihaara 18.02.2019 18:30 Nummi-Pusulan rhy Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Sentraalitie 5, Pusula 14.02.2019 18:00 Nurmijärven rhy Nurmijärven kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, Nurmijärvi 27.02.2019 18:00 Orimattilan rhy Wanha Amis, D rakennus, Koulutie 19, Orimattila 26.02.2019 18:00 Pohjan rhy Hotel Tegel, Fiskarsvägen 335, Fiskars 13.02.2019 18:00 Pornaisten rhy Nuorisoseurantalo Kuusisto, Kirkkotie 200, Pornainen 13.02.2019 18:00 Porvoon rhy Ravintola Iris, Porvoo 14.02.2019 18:00 Ruotsinpyhtään rhy Ruotsinkylän Maamiesseurantalo, Elimäentie 1520, Ruotsinkylä 05.02.2019 18:00 Sammatin rhy Sammatin koulu, Lohilammentie 5, Sammatti 11.02.2019 18:00 Sipoon rhy Föreningslokal Viljan, Borgby, Kurkisvägen 3 27.02.2019 18:00 Siuntion rhy Gårdskulla Café, Sjundeå 28.02.2019 18:00 Tammisaaren rhy Lunchrestaurang Piazza, Stationsvägen 6 III våningen, Ekenäs 21.02.2019 18:00 Tenholan rhy Malmåsa, Prästkulla 20.02.2019 18:00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, Vantaa 07.02.2019 18:00 Vihdin ja Karkkilan rhy Hopeaniemi, Hopeaniementie 30, Nummela Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Lohjan ja Mäntsälän riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Varsinais-Suomi 14.02.2019 18:00 Alastaron rhy Alastaron metsästysseuran maja, Alastaro 14.02.2019 19:00 Kalannin seudun rhy Kalannin Erämiesten maja, Jahtipolku 53, Kalanti 05.02.2019 18:00 Kemiönsaaren rhy Bjärkas Golf, Västanfjärdsvägen 655, Västanfjärd 27.02.2019 18:00 Kiskon piirin rhy Suomusjärven Palokunnan talo, Meijeritie 6, Suomusjärvi 26.02.2019 19:00 Laitilan seudun rhy Pyhäranta 27.02.2019 18:00 Loimaan seudun rhy Suomen Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, Loimaa 12.02.2019 18:30 Maskun seudun rhy Naantalin lukio, auditorio, Kristofferinkatu 1, Naantali 25.02.2019 18:00 Marttilan seudun rhy Marttilan eräveikkojen maja, Simalantie 610, Ollila 5.2.2019 18:30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen OP, Kerhohuone, Virastotie2, Mynämäki 11.02.2019 19:00 Paimionlahden rhy Sauvon Merikulman Metsänkävijöiden maja, Ruonantie 93, Sauvo 12.02.2019 18:00 Paraisten rhy Manegen, Brunnsvägen 21, Pargas 07.02.2019 18:30 Perniön seudun rhy Lounaismaan Op Perniön konttori, Salontie 4, Perniö 13.02.2019 18:00 Pöytyän seudun rhy Haukkavuoren Hiihtomaja, Pöytyä 04.02.2019 18:30 Rymättylän-Merimaskun rhy Leirikeskus Viherlahti, Merimaskuntie 530, Merimasku 04.02.2019 18:00 Salon seudun rhy Salon lukio, Kaherinkatu 2 13.02.2019 18:00 Someron rhy Someron toritupa, Joensuuntie 10, Somero 25.02.2019 19:00 Turun seudun rhy Auran Kettulinna, Kettukalliontie 625, Pitkäniitty, Aura 06.02.2019 18:00 Turunmaan saariston rhy Korpo Kommunalgården, Korpovägen 124, Korpo 07.02.2019 18:00 Vakka-Suomen rhy TOP kokoushuone, Vinkkilä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Kiskon piirin riistanhoitoyhdistyksessä 45 minuuttia ennen kokouksen alkua.
58 l Metsästäjä 1 l 2019 Uutismakasiini Jaakko Ojanperästä Eräneuvos ? Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on 19. päivänä joulukuuta 2018 antamallaan päätöksellä myöntänyt projektipäällikkö, rakennusmestari Jaakko Ojanperälle eräneuvoksen arvonimen. Jaakko Ojanperän kiinnostus metsästykseen alkoi jo hyvin nuorena kotimaisemissa Alastarolla, Varsinais-Suomessa. Siitä lähtien metsästyksellä on ollut keskeinen osa hänen elämässään. Ojanperä halusi määrätietoisesti kehittää taitojaan sekä hankkia tietoa ja kokemuksia metsästyksestä mahdollisimman laaja-alaisesti ja kansainvälisesti. Toteuttaakseen haaveensa hän kouluttautui rakennusmestariksi. Vuosina 1964 1995 hän työskenteli ja asui pääasiassa ulkomailla, lähinnä USA:ssa ja Afrikassa, sekä YIT-yhtymän palveluksessa että itsenäisenä yrittäjänä. Jaakko Ojanperä on ollut työtehtävissä yli 60 maassa, ja kaikkialla hän on harrastanut metsästystä. Hän on aina järjestänyt jahtinsa ja safarinsa itse. Kotimaassa tärkeät metsästysalueet ovat olleet Varsinais-Suomessa ja Kainuussa. Jaakko Ojanperä on maailmanlaajuisesti tunnetuin suomalainen metsästäjä, joka on saavuttanut kansainvälisten metsästäjäpiirien ja metsästyksen asiantuntijoiden arvostuksen. Hän on vuosikymmenet tehnyt suomalaista metsästyskulttuuria tunnetuksi maailmalla ja hyvällä esimerkillään lisännyt kiinnostusta metsästystä kohtaan. Vuonna 1997 Ojanperä lahjoitti kansainvälisesti sekä laajuudessaan että harvinaisuudessaan huomattavan trofeekokoelmansa Suomen Metsästysmuseolle. Näin hän on halunnut antaa kaikille mahdollisuuden tutustua eläintieteellisesti arvokkaaseen kokoelmaansa. Eräneuvoksen arvonimiä on myönnetty vuodesta 1989 alkaen eränkäynnin piirissä ansioituneille henkilöille. Projektipäällikkö Jaakko Ojanperä on yhdestoista, joka saa tämän arvonimen. Riistaja peltokolmioiden talvilaskenta on käynnissä ? Lumijälkiä lasketaan peltokolmioilla 1.1.28.2.2019. Riistakolmioilla laskenta-aika on Eteläja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2019 ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3.2019. Laskenta kannattaa suorittaa heti keliolosuhteiden salliessa, koska viime vuosina suotuisia olosuhteita on ollut varsin vähän. Talvilaskennassa seurataan nisäkkäiden kantojen muutoksia kirjaamalla kolmiolinjan ylittävien lumijälkien lukumäärä. Lisäksi merkitään näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta sekä korpista. Talvilaskennat antavat äärimmäisen tärkeää tietoa monien lajien pitkäaikaisista kannanmuutoksista. Lisätietoa www.riistakolmiot.fi Kirjoita metsästysmuodostasi Metsästäjä-lehteen! ? Jos sinulla on suosikkimetsästysmuoto ja haluaisit kertoa sen taktiikasta, nikseistä ja varusteista Metsästäjä-lehden sivuilla, ota yhteyttä: tero.kuitunen@riista.fi Rauhoittamattomien ja riistalintujen poikkeuslupahaku on avautunut! Poikkeuslupaa haetaan Oma riista -palvelun yksityishenkilön Luvat-näkymässä.
Metsästäjä 1 l 2019 l 59 Metsästysmuseo avautuu yleisölle 16.5.2019 S uomen Metsästysmuseossa rakennetaan uutta perusnäyttelyä. Metsästyshistoriamme vanhinta kerrostumaa esittelevä perusnäyttely OTSO valmistuu toukokuussa ja päättää vuonna 2013 alkaneen vaiheittaisen perusnäyttelyuudistuksen. Otso, ohto, mesikämmen, metsän omena, tötötöö – rakkaalla tabulla on monta nimeä, mutta mikä mahtaa olla se alkuperäinen? Karhukin lienee vain yksi arvostetuimman riistaeläimemme kiertoilmauksista. Joka tapauksessa karhu karvoineen ja uskomuksineen kaikkineen on itseoikeutettu keskipiste tulevassa näyttelyssä, joka esittelee suomalaista metsästyshistoriaa kivikaudelta urheilumetsästyksen syntyvaiheisiin saakka. OTSO kertoo tarinaa metsästyksen vaiheista elinkeinosta harrastukseksi. Ajallisesti näyttely kuljettaa läpi vuosituhansien. Pitkää ajanjaksoakin suurempi pohjavire on se, miten monilla tavoilla metsästys on vaikuttanut maan asutukseen, kaupankäyntiin, yhteiskunnan muodostumiseen, kieleen ja kansalliseen itseymmärrykseen historian eri vaiheissa. Luonnossa vallitsee kiertokulku, ennen kaikkea vuodenajoissa, joiden mukaan pyyntikohteita ja -alueita vaihdeltiin. Karhunkin, jota esi-isämme pitivät sukulaisenaan, uskottiin talvipesään painuessaan ”kuolevan”, kunnes se taas keväällä koki ylösnousemuksen. OTSO käsittelee teemoittain eri pyyntimuotoja, muun muassa hylkeenpyyntiä, turkispyyntiä ja vesisekä kanalinnustusta. Visuaalinen ja tarinallinen esitystapa houkuttelee asettumaan menneiden aikojen pyytäjien asemaan, jolloin saaliin saamisessa oli kyse elämästä eikä elämyksestä. OTSOn rakentaminen sitoo koko museohenkilökunnan ja näyttelytilat siten, että museo pidetään suljettuna 1.1.2019-16.5.2019. Toukokuussa juhlistetaan sekä perusnäyttelyprojektin valmistumista että Hannu Nevalaisen Majavanlastuja -valokuvanäyttelyn ja museon puistoon tulevan puunveistonäyttelyn avajaisia. Anna palautetta Metsästäjä -lehdestä Mikä oli tämän numeron mielenkiintoisin artikkeli? Mikä vähiten? Vastaa kyselyyn osoitteessa www.riista.fi. Se vie vai pari minuuttia. M et sä st äj ä 1 l 2019 Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi kokoukseen! AMPUMAKOKEET NYT OMA RIISTA -PALVELUSSA H U I P P U M E R K K I M M E Ruutia, ruutia, ruutia erikoishintaan tammikuusta maaliskuuhun! Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Vihtavuori-ruutia tammikuussa • ostaessasi Lapua ® .224tai .30-kaliiperisia latauskomponetteja yhden myyntierän, tarjoamme kilon Vihtavuoren N133-jälleenlatausr uutia erikoishintaan 79,00 €/kg Vihtavuori-ruutia helmikuussa • ostaessasi Lapua ® .224tai .30-kaliiperisia latauskomponetteja yhden myyntierän, tarjoamme kilon Vihtavuoren N135-jälleenlatausr uutia erikoishintaan 79,00 €/kg Vihtavuori-ruutia maaliskuussa • ostaessasi Lapua ® 6,5 mmtai 9,3 mm-kaliiperisia latauskomponetteja yhden myyntierän, tarjoamme kilon Vihtavuoren N140-jälleenlatausr uutia erikoishintaan 79,00 €/kg Tarjoukset ovat voimassa mainitun kuukauden tai niin kauan kuin tarjoustuotteita riittää. Nordis Oy Lapua ja Vihtavuori Metsästäjä nro1 2019_210x267mm.indd 1 19.12.2018 9:59:26 Kävitkö viime vuonna metsällä? ? Lähiviikkoina saattaa postilaatikostasi löytyä kyselykutsu tutkimukseen, jolla kerätään tietoa viime vuoden pienriistan metsästyksestä ja erityisesti metsäkanalinnustuksesta. Kyselykutsu lähetetään 15 000 satunnaisesti arvotulle metsästäjälle. Jos arpa osui kohdallesi, vastaathan kyselyyn! Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen 26.4. mennessä! Tee e-laskusopimus oman pankkisi kanssa ja saat metsästysvuoden 2019–2020 riistanhoitomaksun e-laskuna verkkopankkiisi. Maksa se eräpäivään mennessä, niin saat muovitetun metsästyskortin Metsästäjä-lehden nelosnumeron lisäkannessa. Toimi näin: 1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. 2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. 3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. Pankkikortin kokoinen metsästyskortti on muovitettu, joten se säilyy pidempään ja kestää paremmin vettä ja muita ulkoilmaelämän rasituksia. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain.
Metsäjänis saalis Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta yksilöä 00 09 06 12 17 03 15 50 150 100 200 300 250 Metsäjäniksen väri vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Talvikarva on täysin valkoinen, ainoastaan korvien kärjet ovat aina mustat. Jänis pystyy levittämään takajalkojen varpaat haralleen ”lumikengäksi”, jolloin se ei uppoa pehmeässä lumessa. Tavataan koko maassa. Voimakkaat kannanvaihtelut ovat metsäjänikselle tyypillisiä. Kannat voivat säilyä runsaina useita vuosia kunnes useimmiten taudit harventavat jäniskantoja. Metsäjänis elää nimensä mukaisesti pääasiassa metsissä, mutta sen elinpaikkavaatimukset ovat melko väljät. Se viihtyy myös pensaikoissa, aukeiden reunoilla, luonnonniityillä ja rannoilla. Metsäjänis on liikkeellä ravinnon haussa hämärissä ja öisin. Päivämakuupaikaksi se valitsee yksinkertaisen kasvillisuuden tarjoaman suojapaikan. Kiima alkaa Etelä-Suomessa jo helmikuussa, pohjoisempana maalis-huhtikuussa. Kantoaika 50 vrk. Ei tee pesää vaan naaras synnyttää kasvillisuuden suojaan 5–16 poikasta. Poikaset itsenäistyvät nopeasti. Naaraalla voi olla vuodessa 1–3 poikuetta. Metsäjäniksen metsästys ajokoiralla on yksi suosituimpia metsästysmuotoja maassamme. Vuotuiset saalismäärät kantojen runsaudesta riippuen 160000–210000. Huippusaalis (1982–83) 955 000 yksilöä. (talvi) (kevät) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Metsäjänis Lepus timidus Mountain hare/Skogshare Suomen metsästettävät jyrsijät suuruusjärjestyksessä Villikani Orava Rusakko Metsäjänis Euroopanmajava Kanadanmajava (kesä) 2–5,5 kg kg Jätökset Ravinto Puiden ja pensaiden oksat ja kuori. Suosittuja lehtipuita ovat mm. haapa, pajut, koivu ja pihlaja. Lisäksi erilaisia varpuja ja kesällä myös ruohovartisia kasveja Isot ja vahvat takajalat Takakäpälä 12 –2 2 cm Kallo 7 cm Hä ntä 50–60 cm Lumijälki-indeksi 2018 Tiheys Lähde: riistakolmiot.? Jäljet/ (10 km/vrk) Jäljet/ (10 km/vrk) Varvut Ruohovartiset kasvit Lehtipuut Loikkiminen 50–1 00cm Talvella lähes täysin valkoinen Isot korvat Mustat korvien kärjet Kesällä selkä tummanharmaa, pohjavilla vaaleanharmaata Lyhyt töpöhäntä <5 5–10 10–20 20–40 C M Y CM MY CY CMY K metsajanis.pdf 1 19/12/2018 1.19 60 l Metsästäjä 1 l 2019
Pysy ajantasalla – seuraa Suomen riistakeskusta somessa! facebook.com/ riistakeskus twitter.com/ riistakeskus HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko. fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2019 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 2/2019 ilmestyy 15.3.2019 Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 26.2.2019. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset MUUT: Hieno oikea varishuuhkaja tarjolla. 0400-407109 OSTETAAN: Turkisnahkoja O.Mauranen Toppalantie 136 41900 Petäjävesi Puh. 040 027 1291 Turkisnahkoja myös sarvia R Pentinmäki Jäpintie 344c 60800 Ilmajoki 050 554 6852 Ostan Valmet 412 s tuplapiipun 7,62x53R hyväkuntoinen 0400835290 TYÖSUORITUKSIA: Hei metsästäjät! Voitte teettää itse pyytämmistänne nahoista hatun, ruukkaset, liivin ym. Teemme kaikenlaiset turkistyöt ammattitaidolla. puh.050 500 4233 Ompelen liivit, hatut, rukkaset, myös suositut vällyt. www.turkisjanahka-asu.com Puh. 040 509 0691. Tilaa kuvasto! Vesitä suunnitelmasi=perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha Siekkinen, kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 718 8170 SATAKUNNAN ASE Kaikki aseja tukkisepäntyöt. www.asesepat.fi 044 241 6987 MYYDÄÄN: Varaosia öljylamppuihin: Aladdin, hasag, matador, pod, petromax, tilley, valor, ym. www.oljylamppu.net 040 084 7780 ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Laatukäytettyjä +++ Outlet-hintaan uusia Erikoisliike www.euroase.fi 050 465 4695 Myydään hirsirakenteinen omakotitalo Karvian Alkkiassa valtion maiden keskellä. Tiedustelut puh. 040 711 0239 Fasaaneja. Tarkista saatavuus netistä: WWW.FASAANITILA.NET FORSSA 045 349 6096 Lämpöeristetyt kotimaiset koirankopit 1-osainen 310,ja 2-osainen 390,P. 06 453 4333 tai www.koirankoppi.fi Kesämökki Pielisen rannalla 040 763 1265/040 510 8772/013 542 629 Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 541 7308 www.porinase.fi Valkoinen fasaani. Fasaaneja poh.suomip. 041 707 0591 Kanuloukun laukaisut sekä pyyntivalmiita loukkuja ym. ph-riista.fi/puh. 050 566 2691 Aseet, tähtäimet, patruunat, Sierra, Federal Nosler Speer, Arcipelago, winchester, Norma YM, YM asetalvitie.fi Matti 050 052 6008 Käytettyjä aseita. Bettinsoli 12/76 (380e), Sako L579 .308 (450e), Sako L46 .222rem (430e) ja paljon muita. Asekauppa Atomiase. Hinnat ja kuvat katso www.atomiase.fi tai soita 045 129 1419. METSÄSTYSTÄ: Hyljejahdit seanature.net 040 015 4600 Tule kanssani karhujahtiin Kanadaan tai lohia kalastamaan. Lue lisää.www.paulpalmu.fi Enontekiöllä, riekostus/kulj. 040 064 6151 Karhun ja kanalinnun metsästystä Suomussalmella. www.erapalvelu.net p. 050 325 8966 Hylkeenpyyntiin perämerelle kevät jäiden aikaan! Lisätietoja: Jouni/MeriRaahe.fi 050 434 6340. Hinta alk. 390 eur/hlö. Opastetut riekonpyyntija pilkkireissut Ylä-Lapissa. Topin kalajahti p. 050 322 1377 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Esa Kemppainen 050 563 0169 www trofeet.fi www.studionaturalia.fi Uusimaa Markku Haapaniemi 050 036 0962 Teuva Kaikki työt 24h/7vrk p, 040 501 5166,vantaa Erityisesti kalat. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 040 071 2149 Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045 330 3417 Pasi Ahopelto 040 056 7078 lehonpaja.net eläintentäyttötarvikkeet www.lietsala.net KOIRIA: 5kk.ikäinen Suom.ajok. narttu i.kva-K Sillansivun Eetu e.Elokarin Tiltu. Suvuissa voimakas ketunajotaipumus p. 040 523 2069 PIENI MÜNSTERINSEISOJA pentuja P. 044 508 6578/iida.lemberg1@gmail.com Käyttölinjan Englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Eng. metsästyslinjoista. Tuomo Kotasaari 040 028 7465. VUOKRALLE TARJOTAAN: Eräile Kainuussa www.nettimokki.com/5968 ERÄKONTIN PYYNTILAITEVALIKOIMA 2018 KANU-loukku 201x120x60cm 219,00 € Jalmarin laatikkorauta 59,90 € Jalmarin keinulautaloukku 44,90 € Yleisloukku suopikoiralle 79,90 € Minkkiloukku, verkkoa 35,90 € Fenn MK6 –hetitappavat raudat 16,90 € Duke 120/2 raudat 12,90 € Conibear 120/2 16,90 € Conibear 120/2/ruostumaton 26,90 € Conibear 160/2 36,90 € Duke 160/2, näädälle 19,90 € Duke 330, majavalle 39,90 € Repo-jalkanaru 29,90 € Kani/minkkiloukku, kasattava 17,90 € Minkinrautojen virityspihdit 12,90 € KANU-loukun laukaisulaite, PH-riista 32,50 € KANU-loukun laukaisulaite, Granlunds 20,00 € Rautojen virityspihdit (120, 220, 330) 14,90 € Finntrapbox suojakotelo raudoille 39,00 € J Granlunds mäyräloukku 139,00 € Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi Tuotteen takaisinveto Osa Zodiac Neo 68 ja Neo BT 68 VHF mallien verkkoliitintäkojeessa on havaittu laatuongelma. Kyseinen ongelma saattaa tuottaa ylijännitteen joka voi aiheuttaa vaaratilanteen käyttäjälle. Verkkoliitintäkojeesta ei ole raportoitua vaaratilannetta. Jos omistatte kyseistä verkkoliititintäkojetta pyydämme teitä lopettamaan sen käyttöä. Voitte vaihtaa verkkolliitintäkojeen uuteen lähimmällä jälleenmyyjällä. Huomio! Kyseessä on ainoastaan verkkoliitintäkoje, lataustelakkaa ei tarvitse vaihtaa. Kiitämme yhteistyöstä ja pyydämme anteeksi aiheutuneesta vaivasta. Tarvittaessa voitte ottaa yhteyttä: RUAG Ammotec Finland, 06-3471800 info.fi.ammotec@ruag.com
Metsästäjä 1 l 2019 l 63 fuo??odikšunserviin geavahit jahke?oahkkimat dahje badjelmearálaš jahke?oahkkimat. ?oahkkimiin lahtuide bukte ovdan ovttastuvvansoahpamuša ja háleštedje áššis. Ovttastuvvama fuolalaš gárvvisteapmi ja rabas gulahallan dagai mearrádusa dahkama álkin. Goappat ?oahkkimis mearrádus ovttastuvvama evttoheamis lei ovttamielalaš. Evttohus vulggii dasto Suoma fuo??oguovddážii ja almmolaš hálddahusdoaimmaid oaivámuš dagai áššis mearrádusa – Etelä-Soisalo fuo??odikšunsearvi riegádii. Sikta boahttevuhtii – Báh?indoaimma boktaleapmi, searvedoaimma doarjun, fápmu skuvlaovttasbargui ja meahcástusas maiddái earáge go dušše ealgabivdu, gávnnaha Joonas Eronen Etelä-Soisalo boahttevuo?as jearadettiin. Doaimma virkkosmuvvama gáibádus lei, ahte maiddái nuorabut bohtet mielde fuo??odikšunsearvvi doibmii nu luohttámušbeallái go eaktodáhtolaš doaimmaide, Joonas joatká seammás. Guhkes karrieara fuo??ohálddahus sierra luohttámušdoaimmain bargan Kangaslampi sátnejo?iheaddji Martti Eronen jáhkku lihkostuvvamii lea nanus. – Álggos lea dehálaš beaivádit ja dahkat eaktodáhtolaš doaimma duogábeale fierpmádagaid meahcástanservviid guvlui. O??a doaibmavuogit gávdnojit sihkkarit ja báikkálaš meahcásteaddjiid bálvalusat dorvvastuvvojit dál, loahpaha Martti Eronen Etelä-Soisalo fuo??odikšunsearvvi riegádeamis. ”Áigi lei dál láddan oktasaš bálgá gávdnomii”, gávnnaha Niilo Pulkkinen. ”Ovdagáttohisvuohta, rabasvuohta ja luohttámuš ledje nannosit mielde gevvojuvvon rá??ádallamiin”, rábmo Mika Lukkarinen. Etelä-Soisalo fuo??odikšunsearvi sirdašuvai golmma eanagotti ?ihkii. Etelä-Soisalo fuo??odikšunsearvi (jagi 2018 die?uid vuo?ul) ? Lahttomearri 1070 ? Eanaviidodat 132 790 ha ? Meahcástansearvvit ja -gáccit 51 ? Báh?iniskkusdilálašvuo?at 23, main 242 iskkus?a?aheami ? Meahcásteaddjidutkosaš ?ieža, main 16 iskkus?a?aheami ? Okta dutkkusskuvlejupmi, main guhtta oasseváldi ? SRVA-dáhpáhusat 14, main okta stuorraspire VVY-fidnu áigge: ? Guokte rá??ádallaniskkadallama almmá joatkevašvuo?a ? Guhtta ovttastuvvanproseassa jo?us (17 fuo??odikšunsearvvi) ? Okta ovttastuvvan ? Šattai doaibmavuohki boahttevaš ovttastuvvanproseassaide ja málle ovttastuvvansoahpamuššii ? Boahttevuo?as fuo??oguovddáža doarjja servviide doaibmaolbmo VVY-rolla bokte
H U I P P U M E R K K I M M E Ruutia, ruutia, ruutia erikoishintaan tammikuusta maaliskuuhun! Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Vihtavuori-ruutia tammikuussa • ostaessasi Lapua® .224tai .30-kaliiperisia latauskomponetteja yhden myyntierän, tarjoamme kilon Vihtavuoren N133-jälleenlatausruutia erikoishintaan 79,00 €/kg Vihtavuori-ruutia helmikuussa • ostaessasi Lapua® .224tai .30-kaliiperisia latauskomponetteja yhden myyntierän, tarjoamme kilon Vihtavuoren N135-jälleenlatausruutia erikoishintaan 79,00 €/kg Vihtavuori-ruutia maaliskuussa • ostaessasi Lapua® 6,5 mmtai 9,3 mm-kaliiperisia latauskomponetteja yhden myyntierän, tarjoamme kilon Vihtavuoren N140-jälleenlatausruutia erikoishintaan 79,00 €/kg Tarjoukset ovat voimassa mainitun kuukauden tai niin kauan kuin tarjoustuotteita riittää. Nordis Oy Lapua ja Vihtavuori Metsästäjä nro1 2019_210x267mm.indd 1 19.12.2018 9:59:26