• M et sä st äj ä Uusi johtaja Jari Varjo haastattelussa 2 l 2016 Kahden majavan loukussa Suomen riistakeskus viisi vuotta
• 2 l Metsästäjä 2 l 2016 Osoitteet Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_02 Kansikuva : Vastavalo , Pertti Harstela Metsästäjä -lehti Nro 2/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 20.5.2016. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Henna Väyrynen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen
• Metsästäjä 2 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 2 l 2016 5 Pääkirjoitus: Arvokkaasta perinteestä ammentaen ja tulevaisuutta rakentaen 6 Suomen riistakeskus 5 vuotta 12 Hyvinvointi keskiössä Riistapäivillä 15 Puheenjohtajan palsta: Suurpetotiedoilla kysyntää 16 Riistatalouteen uutta palveluliiketoimintaa 18 Nylkykurssi pienpetopyytäjille 24 Taste of Game valloitti Jyväskylän 26 Vahingossa kahden majavalajin loukkuun 28 Kevät on majavajahdin aikaa 32 Juliste: Kiiruna 34 Jari Varjo: Suomalainen metsästys olisi pulassa ilman vapaaehtoistyötä 36 Vinkit viljelysten riistanhoitoon 40 Kainastossa hoidetaan riistaa rakkaudella 41 50 vuoden näköala toiminnanohjaukseen 42 Oma riista -palvelu mullistaa riistatiedon 44 Oma riista -palvelulla tehoa vesilintukantojen hoitoon 45 Luo Oma riista -tunnus 46 Metsähanhia laskettiin maastossa ja ilmassa 49 Niksinurkka 50 Metsästäjätutkinto uudistuu: pyynti välineiden ja –menetelmien kirjo on suuri 52 Metsästysmuseo kaipaa tietoa metsästysmajoista 54 Susien pihakäynteihin pelisääntöjä etsimässä 56 Metsäkanalintupoikueet tarvitsevat suojaa 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Kuusipeura 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Jyväskylässä loihdittiin riistaherkkuja, s. 24 Riistapäivät Tampereella, s. 12 Riistanh oidon suunnitt elu viljelyk sillä s. 36 Susien pihavierailut kuriin, s. 54 H ia Sj ö bl o m H an nu H ut tu A n na m ar i A la n n e
• VERKKOKAUPAN MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. klo 9-17) OSTA NYT – MAKSA KESÄKUUSSA! KORKO 0% KASVATTAJILLE! EXTRA ENERGY 15 KG • Aktiivikaudelle • 28% proteiineja • 16% rasvaa ENERGY 15 KG • Aktiivija ylläpitokaudelle • 24% proteiineja • 10% rasvaa ILMAISEKSI 5 X 3KG VALIO PENTURUOKIA MAINTENANCE 15 KG • Ylläpitokaudelle • 21% proteiineja • 8% rasvaa SUPER 15 KG • Aktiivija ylläpitokaudelle • 25% proteiineja • 15% rasvaa ACTIVE 15 KG • Aktiivikaudelle • 30% proteiineja • 20% rasvaa SUOSITUT VALIO-KOIRANRUOAT TOIMITUS KOTIOVELLE 0€ 31 90 TARJOUS! 26 90 TARJOUS! 33 90 TARJOUS! 35 90 TARJOUS! 37 90 TARJOUS! Tilaa enemmän maksa vähemmän! Katso määräalennukset verkkokaupasta. PURISTERUOKA! PURISTERUOKA! PUPPY PRESSED 15 KG • Pennuille • 28% proteiineja • 15% rasvaa 40 90 TARJOUS! PUPPY JUNIOR 15 KG • Suurien rotujen pennuille • 28% proteiineja • 16% rasvaa 40 90 TARJOUS! PUPPY 15 KG • Pennuille • 30% proteiineja • 19% rasvaa 40 90 TARJOUS! TOIMI NOPEASTI RAJOITETTU ERÄ! PURISTERUOKA! OSTA 3 MAKSA 2 VALIO-PENTURUOKASÄKKIÄ LISÄKSI KAUPAN PÄÄLLE 5 X 3KG SÄKKIÄ! KATSO LISÄTIETOA KOIRAVARUSTE.FI VOITA IPHONE 6S ARVO 759,KATSO LISÄTIEDOT WWW.KOIRAVARUSTE.FI Osallistu arvontaan! VALITSEMASI TUOTE TILAAJAETU YLI 120€ OSTOKSESTA! 0€ 0€
• Metsästäjä 2 l 2016 l 5 Metsästystapamme ja -kulttuurimme ovat kehittyneet nykyiseen muotoonsa pitkän ajan kuluessa. Maamme rajojen sisäpuolellakin olosuhteet vaihtelevat melkoisesti Tunturi-Lapista etelän rannikoille tai Pohjanmaan lakeuksilta kainuulaisiin ja karjalaisiin metsämaisemiin. Tältä pohjalta ja aktiivisten harrastajien pitkäaikaisen työn tuloksena on syntynyt rikas ja monimuotoinen suomalainen metsästyskulttuuri, joka elää ajassa. Edeltäjäni on ansiokkaasti käsitellyt näitä ajan tuomia muutoksia niin metsästäjäkunnassa kuin myös metsästyksessä. Keskeisinä kysymyksinä nousevat esille metsästyksen hyväksyttävyys ja arvostus niin kansainvälisesti kun kansallisestikin. Arvostus ja hyväksyttävyys tietenkin kumpuavat siitä, millaisen kuvan me metsästäjinä omalla toiminnallamme harrastuksestamme luomme. Harrastus ulottuu riistan ja luonnonhoidosta mitä moninaisimpiin metsästysmuotoihin, seuraja yhdistystoimintaan, erilaisiin metsästysmuistoihin sekä tarinoihin aina kaunokirjallisuuteen saakka, eräruokaan, varustekehitykseen ja -kauppaan sekä näihin liittyvään ja koko ajan kehittyvään elinkeinotoimintaan vain muutamia mainitakseni. Kaikki nämä asiat elävät ajassa vanhoja pyyntitapoja painuu muistojen maille ja uusia vaikutteita ja oppia syntyy niin omasta keskuudesta kuin kollegoilta maailmalta. Joskus kuitenkin on hyvä jäädä pohtimaan sitä, millä edellytyksillä metsästys hyväksytään ja miten sitä arvostetaan myös tulevaisuudessa. Arvostammeko me metsästäjät itse oman harrastuksemme eri muotoja? Meille jokaiselle on tietenkin olemassa se rakkain tai muutama mieluisin metsästysmuoto. Jos haluamme säilyttää harrastuksemme arvostuksen ja hyväksynnän metsästäjäpiirejä laajemmin, meidän on itse arvostettava harrastuksemme koko kirjoa. Voisiko peräti ajatella niin, että metsästäjinä arvostuksemme ansaitsee kaikki sellainen metsästykseen liittyvä toiminta, joka toteuttaa julkisen riistakonsernin päämääriä? Tämä voi kuulostaa turhankin juhlalliselta, mutta metsästyksen ja riistanhoidon eettisyys ja vastuullisuus, riistakantojen säilyminen elinvoimaisina, riistatalouden luomat hyvinvointivaikutukset ja riistavahinkojen ja konfliktien pitäminen hallinnassa ovat hyviä, käytännössä testattuja ja hyväksyttyjä tavoitteita. Uskon, että arvostamalla koko harrastuksemme laajaa kirjoa, luomme pohjaa metsästyksen laajan hyväksynnän säilymiselle myös tulevaisuudessa. Ammentakaamme siis arvokkaasta perinteestä yhdessä – aikaamme seuraten ja tulevaisuutta rakentaen. Arvokkaasta perinteestä ammentaen ja tulevaisuutta rakentaen Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
• 6 l Metsästäjä 2 l 2016 Suomen riistakeskus 5 vuotta Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1.3.2011. Aikaisempi organisaatiomalli, Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit, palveli suomalaisia lähes viisikymmentä vuotta. Viidessä vuodessa Suomen riistakeskus on vakiinnuttanut asemansa riistahallinnossa. Riistakeskuksen prosessien päälliköt kertovat, mitä viiden vuoden aikana on saatu aikaan ja mihin kehitys on menossa. Suomen Riistakeskuksen perustamista edelsi huolellinen riistahallintolain valmistelu, riistahallinnon evaluointi ja varsinainen käynnistämisprosessi. Perustamisprojekti käynnistyi huhtikuussa 2010. Uusi prosessiorganisaatio perustettiin kaksivaiheisesti. Riistakeskuksen käynnistyessä maaliskuun alussa johtamisen prosessit ja sisäiset tukipalvelut sekä julkiset hallintotehtävät siirtyivät heti prosessiorganisaatioon. Keskuksen muut ydintoiminnat, kestävän riistatalouden ja palveluiden prosessit käynnistyivät uusimuotoisina vuoden 2012 alussa. Uudistuksen myötä riistanhoitopiirit muuttuivat Suomen riistakeskuksen aluetoimistoiksi. 1.2.2016 juhlittiin Suomen riistakeskuksen keskustoimistolla vahdinvaihtoa, kun johtaja Reijo Orava jäi eläkkeelle ja uusi johtaja Jari Varjo aloitti työnsä. Reijo Orava oli ennen riistakeskuksen perustamista projektipäällikkönä Suomen riistakeskuksen käynnistyshankkeessa.
• Metsästäjä 2 l 2016 l 7 Strategiatyötä ja palvelevaa johtamista lll Suomen riistakeskuksen organisaatiomalliksi valittiin alusta alkaen prosessiorganisaatio. Mallissa ei ole lainkaan toimintayksiköitä tai osastoja vaan työ perustuu prosesseihin. Ydinprosesseilla tarkoitetaan toimintalinjoja, jotka ovat riistakeskuksen nykyorganisaatiossa kestävä riistatalous, palvelut, hyvinvointia riistataloudesta ja julkiset hallintotehtävät. Toimintalinjat ovat samalla yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita. Keskeisin tavoite on se, että riista ja riistatalous tuottaisi mahdollisimman paljon hyvinvointia suomalaisille. Tämä tulee kuitenkin toteuttaa niin, että riistakannat säilyvät elinvoimaisina, että toiminta on yhteiskunnallisesti hyväksyttävää, eettistä ja vastuullista sekä toisaalta niin, että riistasta johtuvat vahingot ja konfliktit olisivat mahdollisimman vähäiset tai ainakin hallinnassa. Toimintaprosessien, kehityshankkeiden ja hoitosuunnitelmien tavoitteet määritellään näistä vaikuttavuustavoitteista lähtien. Jokaisen riistakeskuksessa toimivan tulee varmistaa, että suunniteltu tekeminen on yhden tai useamman strategisen tavoitteen mukaista, mutta ei yhdenkään tavoitteen vastaista. Hyvinvointia riistataloudesta Riistatalous luo hyvinvointia -tavoitteen syvällisemmän pohdinnan myötä Suomen riistakeskukseen on perustettu uusi prosessi. Riistan hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat metsästäjille ja metsästysseurojen jäsenille. Laajaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoiteltaessa on kysyttävä, millaista arvoa tai hyvinvointia riistatalous tuottaa maanomistajille tai maaseudun muille elinkeinoharjoittajille. Lisäksi on huolehdittava että kaupungistuvat suomalaiset pääsevät tulevaisuudessa osallisiksi riistatalouden hyvinvointivaikutuksista: miten kuluttajan hyvinvointia voitaisiin lisätä riistalihan saatavuutta parantamalla tai miten metsästyksestä kiinnostuneen urbanisoituvan suomalaisen harrastusmahdollisuudet saataisiin paremmiksi. Reijo Orava Eräneuvos Suomen riistakeskuksen johtaja 2011–2015 Palveluita metsästäjälle lll Suomen riistakeskuksen palveluihin kuuluvat asiakaspalvelu ja neuvonta, uuden metsästäjän palvelut, metsästäjänpalvelut, riistanhoitoyhdistysten tukeminen sekä useat jonkin riistatalouden osa-alueen asiantuntijuudet. Metsästyksen eettisyyden edistäminen on keskeinen metsästäjäpalveluiden tehtävä. Asiakaspalvelun ja neuvonnan asiakkaita ovat kaikki kansalaiset, joilla on riistaan, metsästykseen tai laajemminkin riistatalouteen liittyviä kysymyksiä. Neuvontaa annetaan pääasiassa puhelimitse, mutta viime vuosina kyselyt sähköpostitse ovat lisääntyneet. Aikaisemmin tehtiin erilaisia opaskirjasia ja muuta painettua materiaalia, mutta nykyisin materiaali julkaistaan ensisijaisesti sähköisesti internetissä. Ajankohtaiset asiat ja esimerkiksi lainsäädännön muutokset saatetaan metsästäjien tietoon lehtien ja netin kautta. Uuden metsästäjän palvelut Vuonna 2015 metsästäjätutkinnon suoritti hyväksytysti yli 6500 henkilöä. Heistä lähes 26 prosenttia oli naisia, mikä kuvaa osaltaan hyvin metsästyksen nauttimaa laajaa suosiota yhteiskunnassamme. Metsästäjätutkintokursseihin, eli tutkintoon valmentavaan koulutukseen ja oppimateriaaliin liittyvät tehtävät kuuluvat uuden metsästäjän palveluihin. Metsästäjän opas on metsästäjille tuttu perusteos suomalaisesta metsästyksestä. Metsästäjätutkinto ja siihen liittyvä oppija opetusmateriaali uudistuvat kokonaisuudessaan ensi vuonna, jolloin uusi opas ja tutkinto tulevat vanhan tilalle. Uuden metsästäjän palveluihin kuuluu myös nuorisotoiminnan edistäminen, jota tehdään yhteistyössä muiden eräja luontoalan toimijoiden kanssa. Riistanhoitoyhdistysten tukena Riistanhoitoyhdistysten tukeminen, johon kuuluu muun muassa hallinnollinen tuki, taloustuki ja metsästysja riistataloustuki, on myös riistakeskuksen erityinen tehtävä. Aluetoimistoille on nimitetty toimihenkilö, joka paitsi ohjeistaa niin tarvittaessa myös auttaa riistanhoitoyhdistyksiä. Lisäksi toiminnanohjaajille ja puheenjohtajille järjestetään koulutusta. Riistakeskusaikaan on kyetty parantamaan riistanhoitoyhdistysten taloudellisia toimintamahdollisuuksia huomattavasti. Samoin tietojärjestelmiä on kehitetty niin, että ne ovat myös toiminnanohjaajan työtä helpottavia. Jari Pigg apulaisjohtaja 1.2.2016 juhlittiin Suomen riistakeskuksen keskustoimistolla vahdinvaihtoa, kun johtaja Reijo Orava jäi eläkkeelle ja uusi johtaja Jari Varjo aloitti työnsä. Reijo Orava oli ennen riistakeskuksen perustamista projektipäällikkönä Suomen riistakeskuksen käynnistyshankkeessa.
• 8 l Metsästäjä 2 l 2016 S U O M E N R I I S TA K E S K U S A L U E T O I M I S T O T ke st äv ä ri is ta ta lo u s p al ve lu t ju lk is et h al lin to te h tä vä t S I D O S R Y H M ÄT alueelliset riistaneuvostot 15 kpl valtakunnallinen riistaneuvosto R I I S TA K E S K U K S E N H A L L I T U S J O H TA M I N E N J A T U K I PA LV E L U T Riistanhoitoyhdistysten aluekokoukset 15 kpl M I N I S T E R I Ö OSALLISTAVAT TOIMINTATAVAT Riistanhoitoyhdistykset (298) Riistapolitiikan kaksi toimintalinjaa Riistapolitiikkaan vaikuttaminen Riistapolitiikan toimeenpano Viisi hoitosuunnitelmaa viiden vuoden aikana lll Suomen riistakeskuksen Kestävä riistatalous-prosessissa on viiden ensimmäisen vuoden aikana tuotettu viisi vahvistettua riistalajien hoitosuunnitelmaa. Niiden toimenpiteet on jalkautettu käytäntöön lainsäädännöllä ja hanketoiminnalla, ja niillä on ollut todellista vaikutusta riistatalouteen. Etenkin elinympäristöjen hyväksi tehty työ on nostanut metsästäjien luonnonhoitotyön arvostusta. Tulevaisuudessa näköpiirissä onkin reviirin laajentuminen, sillä Suomen toimintamalleille on kysyntää Euroopassa. Toimintakauden aikana on vahvistettu hirvikannan, metsäkanalintujen ja susikannan hoitosuunnitelmien lisäksi kansainvälinen taigametsähanhikannan hoitosuunnitelma ja kansallinen kosteikkostrategia. Toimenpiteitä on jalkautettu hankkeiden ja riistakeskusalueiden toiminnan kautta. Suunnitelmien toteutusastetta seurataan ja hirvikannan ja metsäkanalintukannan toimenpidekokonaisuuksista on toteutettu 70–80 prosenttia. Kun tänä vuonna alkavat hankkeet viedään läpi, voidaan kumpikin hoitosuunnitelma katsoa jalkautetuksi. Hanketyötä ja kansainvälistä toimintaa Hanketyöstä on riistakeskuksessa kehitetty työkalu, joka vuositasolla tuottaa jopa 25 prosenttia lisäarvoa perusrahoituksen päälle. Kruununjalokivenä voidaan pitää Kotiseutukosteikko-hanketta, joka on saanut EU:n Life-rahoitusta. Metsäkanalintujen hoitosuunnitelman hanketyö on ollut laajaa. Metsästysajat päätetään tuoreen riistakolmiotiedon perusteella ja riistapainotteisen metsätalouden edistämiseksi on toteutettu jo toistakymmentä hanketta yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa. Suomen riistakeskus on ollut vastuussa taigametsähanhikannan kansainvälisen hoitosuunnitelman laadinnasta ja koordinaatiosta. Se vahvistettiin AEWA:n osapuolikokouksessa marraskuussa. Suomen aktiivisuus pelasti taigametsähanhikannan metsästysmahdollisuuden. Talkooaktiivisuuden hiipumisesta puhutaan usein, mutta kolmiolaskentojen ja suurpetotiedon kattavuutta on pystytty parantamaan. Kestävän riistatalouden toimijat osallistuvat aktiivisesti Oma riista -tietojärjestelmän kehittämiseen. Alueiden toimihenkilöt, riistalaskentoihin osallistuvat metsästäjät, ennakkoluulottomat maanomistajat ja sidosryhmät ansaitsevat lämpimät kiitokset toiminnan eläväisyydestä! Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskuksella on 15 aluetoimistoa eri puolilla Suomea sekä keskustoimisto Helsingissä. Riistakeskuksen toteuttamaa riistapolitiikkaa tukevat valtakunnallinen riistaneuvosto ja alueelliset riistaneuvostot sekä paikalliset riistanhoitoyhdistykset. Metsästäjä 1/2011
• Viestinnän merkitys korostuu muutoksessa lll Suomen riistakeskuksen syntyminen riistahallintolain hyväksymisen myötä 5 vuotta sitten oli suomalaisen metsästyksen kannalta äärimmäisen tärkeä juttu. Riistahallinto saatiin pidettyä itsenäisenä ja riistahallinnon kivijalkana pidetty vapaaehtoistyö säilytettyä. Viestinnällä oli ja on aina muutoksessa merkittävä rooli. Pohdittiin ja suunniteltiin uutta logoa, mietittiin Metsästäjälehden kohtaloa, lanseerattiin uusia nettisivuja, jaettiin uutiskirjeitä sekä pyrittiin kiteyttämään uusi tapa toimia mahdollisimman ymmärrettävään muotoon. Uusi prosessiorganisaatio oli tuntematon organisaatiomalli niin toimihenkilöille kuin luottamusmiehillekin. Metsästäjäja Jägaren-lehtien osalta todettiin heti, että lehdet siirtyvät sellaisenaan uudelle organisaatiolle ja jatkavat entiseen tapaan. Näin Suomen riistakeskuksesta tuli lehtien kolmas eri julkaisija. Metsästäjä-lehden ensimmäinen julkaisija oli Suomen yleinen metsästäjäliitto, jolta lehti siirtyi vuonna 1962 silloiselle juuri perustetulle Metsästäjäin Keskusjärjestölle. Metsästäjä-lehti mukana muutoksessa Metsästäjä-lehden sivuilla pyrittiin laajoilla artikkeleilla kertomaan metsästäjäkunnalle, mistä organisaatiouudistuksessa oli kyse. Näin jälkikäteen arvioiden jutut olivat pääosin seikkaperäisiä ja alan erikoissanastoa viliseviä, jotta asia olisi rivimetsästäjälle kristallinkirkkaana auennut. Asiasta on ehditty oppia ja nyt viisi vuotta myöhemmin voi todeta, että monet toiminnot ovat vakiintuneet. Metsästäjä-lehti on netissä näköislehtenä kaikkien luettavissa ilmaiseksi. Lehdestä ollaan tekemässä varsinaista verkkoversioita, jolloin lehden laajan ja asiantuntevan artikkeliaineiston hyödyntäminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa helpottuisi merkittävästi. Verkkomedia ja some haltuun Sähköinen viestintä ja digitalisaatio ovat tätä päivää ja siihen uusi organisaatio on laittanut paljon voimavaroja. Tänä päivänä Suomen riistakeskuksen nettisivut ovat yksi alan tärkeimmistä uutiskanavista, jossa julkaistaan kaikki riista-alaa sivuavat julkisten toimijoiden uutiset ja tiedotteet samoin kuin lähestulkoon kaikka riista-alaa edistävä muu materiaali. Keskustelu ja kommentointi ovat siirtyneet sosiaaliseen mediaan ja on ollut mukava havaita, että ainakin riistakeskuksen kanavilla keskustelu on pysynyt suhteellisen asiallisena, vaikka kuumaakin kuumempaa susiaihetta on useasti sivuttu. Facebookissa 7000 tykkääjän raja on juuri ylittymässä ja Twitter-kanavaammekin seuraa vajaat 2000 kiinnostunutta. Suomen riistakeskus elää ajassa ja niin viestintämmekin. On muututtava muun yhteiskunnan mukana ja riista-asioissa oltava tietenkin ”etulinjassa”. Klaus Ekman viestintäpäällikkö 2011 Suomen riistakeskuksen logosta teetätettiin kysely Taloustutkimuksella ja tulosten perusteella päätettiin jatkaa tunnetun taiteilijan Aarno Liuksialan jo 60-luvulla tekemän sarvilogon käyttöä lisäämällä siihen vain uuden organisaation nimi. Julkisten hallintotehtävien lähtökohtana asiakaslähtöisyys lll Suomen riistakeskuksen perustamisen myötä maaja metsätalousministeriön ja entisten riistanhoitopiirien hoitamista metsästystä koskevista lupahallintoasioista tuli Suomen riistakeskuksessa niin sanottuja julkisia hallintotehtäviä. Muita julkisia hallintotehtäviä ovat metsästäjärekisterin pitäminen ja metsästyskorttiin liittyvän metsästäjien ryhmävakuutuksen sekä riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden tehtävien hoitamiseen liittyvän riittävän vakuutusturvan hankkiminen ja voimassa pitäminen. Lisäksi julkisiin hallintotehtäviin kuuluvat riistanhoitoyhdistysten metsästäjätutkinnon vastaanottajien, ampumakokeiden vastaanottajien, metsästyksenvalvojien sekä riistavahinkolaissa tarkoitetuissa maastotarkastuksissa toimivien riistanhoitoyhdistysten edustajien nimittäminen, ohjaus ja valvonta. Julkiset hallintotehtävät on eriytetty riistahallintolain nojalla muusta Suomen riistakeskuksen toiminnasta julkisten hallintotehtävien päällikön alaisuuteen. Riistahallintolain mukaan hän on riippumaton julkista hallintotehtävää hoitaessaan. Uudenlaisesta organisoitumisesta huolimatta lupahallintoasiat hoidetaan edelleen riistakeskuksen aluetoimistojen kautta. Vuositasolla tehtävien ratkaisujen määrä on ollut noin 3500 kappaletta. Päätösten määrästä huolimatta käsittelyajat on voitu pitää asiakkaan kannalta kohtuullisina. Parhaimmillaan päätöksen on voinut saada vuorokaudessa. Sähköistä asiointia lisätään Julkisiin hallintotehtäviin liittyvistä asioista on koottu kattavasti tietoa riista.fi-sivuille. Lupahallintosivuilta voi myös ladata lupahakemuslomakkeet. Lisäksi sivuston kautta on pääsy sähköiseen lupahakujärjestelmään, jonne tuotetaan edelleen uusia sähköisiä lupahakumuotoja. Suuren suosion saanut Oma riista -palvelu mahdollistaa tällä hetkellä julkisten hallintotehtävien osalta lakisääteisten saalisilmoitusten jättämisen (poislukien pyyntiluvanvaraiset hirvieläimet) ja sähköisen metsästyskortin lataamisen. Parhaillaan kehityksen alla oleva Oma riista -hirvitietojärjestelmä tulee mahdollistamaan aikanaan pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten saalisilmoitukset ja myös lupahaun. Asiakkaita varten Vaikka julkisia hallintotehtäviä pidetään usein paperinmakuisena byrokratian pyörittämisenä, toiminta on tarkoitettu asiakkaita varten. Tavoitteena on pukea hankalatkin pykälät ymmärrettävään ja tarkoituksensa edellyttämään muotoon. Lisäksi käsitellyillä lupa-asioilla, kuten suurpetopoikkeusluvilla on suurta yleistä mielenkiintoa. Etenkään niissä ei voida tehdä kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja. Lupahallinto on avoin kaikelle palautteelle ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Työhön kuuluu myös lainsäädännön kehittämistarpeiden esille nostaminen hallintomenettelyiden keventämiseksi. Sauli Härkönen julkisten hallintotehtävien päällikkö
• BURREL S10 HD tallentava riistaja valvontakamera Huomaamaton infrapuna-salama ja erittäin tehokas liiketunnistin. Tallentaa liikettä havaittuaan kuvan kameran muistikortille. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. BURREL S10 HD+SMS tallentava riistaja valvontakamera Lähettävässä mallissa lisäksi: Lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (MMS/GPRS). Monipuoliset ominaisuudet ja etäohjaus puhelimella esim. kuvanpyyntö. Suomen suosituin riistakamera! 17/2014 TESTIVOITTAJA ERINOMAINEN HINTA/LAATUSUHDE! TESTIVOITTAJAKAMERAT MAASTOON, KOTIIN, MÖKILLE... muistikortti, paristot ja asennus käyttövalmiiksi KAUPAN PÄÄLLE! € € BURREL-KAMERAN OSTAJALLE EXTREME LITE PRO metsästyspuku Extreme Lite Pro -mallissa yhdistyvät huippuominaisuuksien lisäksi keveys ja erinomainen suorituskyky. Monipuoliset ominaisuudet sekä parhaat materiaalit takaavat täydellisen toimivuuden kaikissa olosuhteissa. 100 % vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Extreme Lite Pro -puvun ominaisuudet: • Huippukevyt (jopa 35 % kevyempi) • Parhaat materiaalit ja HiDry™ -pintakäsittely • Housujen vyötärössä kiristysmahdollisuus ja neopreenivahvike • Lämmin Pritex -vuori takin kauluksessa ja housujen vyötärössä • 100% vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -erikoiskalvo • Irrotettava huppu ja hengittävä mesh-vuorikangas • Extravahvat, vedenpitävät ja kestävät YKK-vetoketjut • Monikäyttöisin puku aktiiviselle metsästäjälle KOOT: XXS-4XL ASELAKI MUUTTUI! RASKAAT SUOMI-ASEKAAPIT NETTOHINTAAN! 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU OSTA NYT – MAKSA KESÄKUUSSA! KORKO 0% ALASKA LITE NEOPREENISAAPPAAT Laadukas ja lämmin lämpösaapas 8mm neopreenivarrella talvikäyttöön. Pitävä urakuviointi ja hyvä istuvuus. KAMIK ICEBREAKER LÄMPÖSAAPPAAT Erinomaisen lämmin rakenne -40°C asti! Varustettu 8mm irroitettavalla huopavuorella. IGLOO TERMO ++ LÄMPÖSAAPAS -60°C lämpösaapas erittäin kylmiin olosuhteisiin. Lähde kalastamaan, metsälle tai moottorikelkkailemaan, näissä saappaissa jalkasi pysyvät lämpiminä jopa -60°C pakkasilla. 79 90 (89,90) 429,499,629,199 90 79 90 (89,90) 69 90 (89,90) 159 90 259,TILAUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TILAAJAETU YLI 100€ OSTOSTA! Valitse yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa: KATSO KOKO VALIKOIMA JA TARJOUKSET FISHPOINT FISHFINDER PILKKITUTKA Pilkkitutkalla näet tarkasti mitä jään alla tapahtuu. Anturi on helppo laskea avantoon ja pysyy hyvin paikoillaan kellukkeen avulla. R8 Säilytystilaa 5-8 aseelle. Ulkomitat (mm): 1250 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1240 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 90 kg R8 MAXI Säilytystilaa 8-10 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1490 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 130 kg R16 Säilytystilaa 16 aseelle. Hyväksytty jopa 20 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 550 x 400 Sisämitat (mm): 1490 x 540 x 330 Paino tyhjänä: n. 152 kg 79 90 (99,90) 59 90 (79,90) BURREL T1 LASERKOHDISTIN ASEELLE Soveltuu niin kiväärin kuin käsiaseen kohdistamiseen. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille. Tehokas luokan 3R -laser. BURREL X10 POWER BANK 10000MAH Suuren kapasiteetin omaava X10 Power Bank varavirtalähde on suunniteltu ennen kaikkea tablettien ja puhelinten lataamiseen. 59 90 ALASKA Blaze termospullo 0,5 L ARVO 19,90 € O € ALASKA Neulepipo ARVO 19,90 € O € ARVO 29,90 € ALASKA BlindTech™ Blaze taittoveitsi kotelolla O €
• BURREL S10 HD tallentava riistaja valvontakamera Huomaamaton infrapuna-salama ja erittäin tehokas liiketunnistin. Tallentaa liikettä havaittuaan kuvan kameran muistikortille. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. BURREL S10 HD+SMS tallentava riistaja valvontakamera Lähettävässä mallissa lisäksi: Lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (MMS/GPRS). Monipuoliset ominaisuudet ja etäohjaus puhelimella esim. kuvanpyyntö. Suomen suosituin riistakamera! 17/2014 TESTIVOITTAJA ERINOMAINEN HINTA/LAATUSUHDE! TESTIVOITTAJAKAMERAT MAASTOON, KOTIIN, MÖKILLE... muistikortti, paristot ja asennus käyttövalmiiksi KAUPAN PÄÄLLE! € € BURREL-KAMERAN OSTAJALLE EXTREME LITE PRO metsästyspuku Extreme Lite Pro -mallissa yhdistyvät huippuominaisuuksien lisäksi keveys ja erinomainen suorituskyky. Monipuoliset ominaisuudet sekä parhaat materiaalit takaavat täydellisen toimivuuden kaikissa olosuhteissa. 100 % vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Extreme Lite Pro -puvun ominaisuudet: • Huippukevyt (jopa 35 % kevyempi) • Parhaat materiaalit ja HiDry™ -pintakäsittely • Housujen vyötärössä kiristysmahdollisuus ja neopreenivahvike • Lämmin Pritex -vuori takin kauluksessa ja housujen vyötärössä • 100% vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -erikoiskalvo • Irrotettava huppu ja hengittävä mesh-vuorikangas • Extravahvat, vedenpitävät ja kestävät YKK-vetoketjut • Monikäyttöisin puku aktiiviselle metsästäjälle KOOT: XXS-4XL ASELAKI MUUTTUI! RASKAAT SUOMI-ASEKAAPIT NETTOHINTAAN! 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 10 vuotta MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU OSTA NYT – MAKSA KESÄKUUSSA! KORKO 0% ALASKA LITE NEOPREENISAAPPAAT Laadukas ja lämmin lämpösaapas 8mm neopreenivarrella talvikäyttöön. Pitävä urakuviointi ja hyvä istuvuus. KAMIK ICEBREAKER LÄMPÖSAAPPAAT Erinomaisen lämmin rakenne -40°C asti! Varustettu 8mm irroitettavalla huopavuorella. IGLOO TERMO ++ LÄMPÖSAAPAS -60°C lämpösaapas erittäin kylmiin olosuhteisiin. Lähde kalastamaan, metsälle tai moottorikelkkailemaan, näissä saappaissa jalkasi pysyvät lämpiminä jopa -60°C pakkasilla. 79 90 (89,90) 429,499,629,199 90 79 90 (89,90) 69 90 (89,90) 159 90 259,TILAUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TILAAJAETU YLI 100€ OSTOSTA! Valitse yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa: KATSO KOKO VALIKOIMA JA TARJOUKSET FISHPOINT FISHFINDER PILKKITUTKA Pilkkitutkalla näet tarkasti mitä jään alla tapahtuu. Anturi on helppo laskea avantoon ja pysyy hyvin paikoillaan kellukkeen avulla. R8 Säilytystilaa 5-8 aseelle. Ulkomitat (mm): 1250 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1240 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 90 kg R8 MAXI Säilytystilaa 8-10 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 500 x 300 Sisämitat (mm): 1490 x 490 x 230 Paino tyhjänä: n. 130 kg R16 Säilytystilaa 16 aseelle. Hyväksytty jopa 20 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 550 x 400 Sisämitat (mm): 1490 x 540 x 330 Paino tyhjänä: n. 152 kg 79 90 (99,90) 59 90 (79,90) BURREL T1 LASERKOHDISTIN ASEELLE Soveltuu niin kiväärin kuin käsiaseen kohdistamiseen. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille. Tehokas luokan 3R -laser. BURREL X10 POWER BANK 10000MAH Suuren kapasiteetin omaava X10 Power Bank varavirtalähde on suunniteltu ennen kaikkea tablettien ja puhelinten lataamiseen. 59 90 ALASKA Blaze termospullo 0,5 L ARVO 19,90 € O € ALASKA Neulepipo ARVO 19,90 € O € ARVO 29,90 € ALASKA BlindTech™ Blaze taittoveitsi kotelolla O €
• 12 l Metsästäjä 2 l 2016 Teksti: Annamari Alanne l Kuvat: Henna Väyrynen Metsästäjä hoitaa luontoa ja itseään – hyvinvointi keskiössä Riistapäivillä Riistapäivät järjestettiin 19.–20.1.2016 Tampereen Komediateatterissa. Tampereella keskusteltiin monipuolisesti riistasta biotalouden voimavarana. Eräänä tärkeimmistä näkökulmista Riistapäivillä oli riistan tuottama hyvinvointi sekä erityisesti talouden yhdistäminen tähän yhtälöön. ampereen vuoden 2016 Riistapäivät keräsivät jälleen tammikuussa valtakunnan riistaväen yhteen. Kahden päivän aikana käsiteltiin riistataloutta monipuolisesti eri näkökulmista. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin riistatalouden luomaan hyvinvointiin ja tekniikkaan, kun taas toisena päivänä käytiin läpi Suomen muuttuvaa riistalajistoa sekä riistalintujen ja -nisäkkäiden kantojen kehitystä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat Marjo Neuvonen ja Jani Pellikka luennoivat riistan, hyvinvoinnin ja talouden yhteydestä. Aiheen keskiöön nousi selkeästi vertailun vaikeus, sillä henkilökohtaisen kokemuksen vertailu ei tieteellisesti onnistu. – Arvottaminen ei onnistu, mikäli ei ole samaa mittaria. Tässä tapauksessa arvon mittarina voisi toimia euromäärä, sanoi Neuvonen. Pellikka muistutti, että vaikka yhteinen mittari on tärkeä, kaikkia riistasta saatavia hyvinvointivaikutuksia ei voi mitata euroissa. Luonto hoitaa mieltä ja kehoa Luonto hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä on herättänyt kiinnostusta laajasti. Neuvonen avasi kolmea tutkimusta viherympäristöjen vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, joissa Luke on ollut mukana. Tutkimustietoa sovelletaan käytäntöön jo muutamissa hankkeissa ympäri Suomea: Sipoon terveyskeskuksessa on käynnissä kokeilu, jossa luontokäynnit ovat osana mielenterveyskuntoutujien ja kakkostyypin diabetespotilaiden hoitoa. Levillä taas toteutetaan vuosina 2015–2017 Voimametsähanke, jonka tarkoituksena on luoda mahdollisuuksia T H an nu H ut tu
• Metsästäjä 2 l 2016 l 13 Suomen riistakeskuksen eläkkeelle jäänyt johtaja Reijo Orava puhui Riistapäivillä muuttuvasta metsästäjäkuvasta ja urbaanin metsästäjän kohtaamista haasteista. ”Riistatalous ikiaikaista” lll Monille Riistapäivien osallistujista metsästys, ja siihen liittyvät ilmiöt ovat luonnollinen elämäntapa. Heille on myös itsestään selvää, että riistatalous itsessään ilman saaliita ja ilman materiaalista hyvääkin luo hyvinvointia. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset ja valmistumassa oleva esiselvitys riistatalouden arvosta pyrkivät konkretisoimaan riistataloudesta saatavan hyvinvoinnin ja löytämään tapoja, joilla mahdollisimman moni voi hyötyä riistataloudesta sosiaalisesti, terveydellisesti ja taloudellisesti. GALLUP 1. Millaista hyvinvointia koet saavasi metsästyksestä? 2. Minkä arvoiseksi koet vuoden aikana saamasi hyvinvoinnin euroissa? Jaana Husu-Kallio , maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö 1. Erittäin kokonaisvaltaista hyvinvointia, jossa yhdistyy oma rauha ja jännitys. Villiruoan hankkiminen on kaiken A ja O, mutta vieläkin tärkeämpää on metsästyksen sosiaalinen merkitys. 2. Vertaisin summaa esimerkiksi kuukausittaisiin kosmetologikäynteihin. Lisäksi lisäisin summaan vielä terveydenhoidossa säästetyt kulut, ja tuplaisin tämän summan. Sanoisin, että 10 000 euroa vuodessa voisi olla sopiva määrä. Erkki Kallio , Satakunnan Alueellinen Riistaneuvosto 1. Mieli on virkeämpi ja saan nauttia omasta rauhasta. Koiran kanssa harrastaminen on myös tärkeää. 2. Kyllähän se on korvaamatonta. Vastaus riippuu toki tulotasosta, mutta sanoisin, että muutama tuhat euroa. Ei kuitenkaan yli 5000 euroa. Sinikka Uusitalo , Perinnejousimetsästäjäin liitto 1. Fyysistä hyvää oloa, joka vaikuttaa myös päähän ja mieleen. 2. Jos jokaisesta kerrasta pitäisi maksaa, kun koirien kanssa pääsee metsälle, ei 1000 euroa vuodessa ole raha eikä mikään. Viherympäristöt kohentavat mielialaa, edistävät suoriutumista, vähentävät stressiä ja alentavat verenpainetta sekä sykettä. uusille lähiruoka-, matkailu-, hoivaja ympäristöpalveluille. Tutkimusten tavoitteena on, että luonto saataisiin luonnolliseksi osaksi ihmisten terveyspalveluita. Marjo Neuvonen painotti oman kokemuksen ja tuntemuksen tärkeyttä hyvinvoinnissa. Tutkimuksissa ulkoiluun käytettävä aika sekä viherympäristöjen, kuten vaikkapa metsien ja puistojen läheisyys, laatu ja määrä vaikuttivat ihmisten kokemukseen palautumisesta ja saadusta hyvinvoinnista. Viherympäristöjen terveysvaikutukset ovat tutkimusten valossa kiistattomat. Viherympäristöjen on osoitettu kohentavan mielialaa, edistävän suoriutumista, vähentävän stressiä ja alentavan verenpainetta sekä sydämen sykettä. Koska lähes kaikki työikäiset (96 %) ulkoilevat ja joka kolmas ulkoilee jopa päivittäin, ovat vaikutukset suomalaisten terveyteen siis mittavia. Tutkimusten mukaan metsien läheisyys nosti fyysistä aktiivisuutta luonnossa ja tämän lisäksi paljon ulkoilevat kokivat yksittäiset ulkoilukerrat elvyttävämpinä kuin harvemmin ulkoilevat. Huomionarvoista on, että jopa virtuaaliset luontoympäristöt vaikuttavat vähentävän stressiä. Hyvinvointi + riistatalous = Korvaamatonta? Neuvosen mukaan jokamiehenoikeuden piiriin kuuluvien alueiden taloudellinen hyvinvointiarvo on vuosittain 2,6 miljardia euroa. Euromäärät ovat alkaneet kiinnostaa myös
• 14 l Metsästäjä 2 l 2016 riistapuolella. Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisprojektissa selvitetään riistatalouden nykyisiä ja potentiaalisia hyvinvointivaikutuksia sekä riistatalouden arvoa euroissa. Esiselvitys valmistuu kevään 2016 aikana. On itsestään selvää, että metsästys ja riistanhoito antavat harrastajilleen paljon jo vaikkapa saaliista saadun lihan muodossa. Jani Pellikka korostaa kuitenkin erityisesti metsästyksen toista puolta: metsästäjää itsensä ja luonnon hoitajana. Hyvinvointi käsitteenä on monisyinen ja Pellikan mukaan hyvinvointiin liittyykin sosiaalinen, fysiologinen, taloudellinen ja psykologinen ulottuvuus. Esiselvityksen mukaan metsästyksen piirissä tapahtuva kulutus on puolitoistakertaistunut viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 2008 keskimääräinen metsästäjä käytti rahaa varusteisiin, palveluihin ja matkustamiseen yhteensä 950 euroa vuodessa. Nykyään luku on entistäkin suurempi. Eri oletuksilla laskettuna vaikutukset talouden tuotoksen arvoon ovat suuruudeltaan 279–359 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksetkin jopa 2245–2986 henkilötyövuotta. Esiselvityksen tarkoituksena on osaltaan olla tukena pohdinnassa, miten riistatalous voisi tuottaa enemmän hyvinvointia. On muistettava, että riistatalous tuottaa jo nyt paljon taloudellista ja terveydellistä hyötyä ongelma vain on, ettemme tiedä, kuinka paljon. 2008 1993 Pyyntivälineet GPS-välineet Seuran jäsenmaksut Metsästysluvat Patruunat Varusteet, reput Aseet Vaatetus ja kengät Matkustus 100 200 300 400 EUR (vuoden 2104 taso) Valtakunnan riistaväki kokoontui Tampereen komediateatteriin. Metsästäjät käyttävät harrastukseensa merkittävästi enemmän rahaa kuin aiemmin.
• Metsästäjä 2 l 2016 l 15 Puheenjohtajan palsta Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen toinen jahtikausi on tämän lehden tullessa painosta jo päättynyt. Tämänvuotinen metsästys eteni pääosassa maatamme nopeasti. Suomen riistakeskuksen myöntämistä kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaadettiin 43 sutta – vain 3 lupaa jäi käyttämättä. Jahdin nopea eteneminen osoittaa sen, että susikanta on reippaassa kasvussa maassamme. Kannanhoidollisilla luvilla kaadettujen neljänkymmenenkolmen suden lisäksi poliisin myöntämillä luvilla on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa poistettu kuluvan metsästysvuoden aikana yhteensä toistakymmentä sutta. Nämä eläimet ovat tulleet jatkuvasti pihapiireihin, eivätkä niihin kohdistetut karkotustoimenpiteet ole tuottaneet toivottavaa tulosta. Susien käynnit pihapiirissä ovatkin lisääntyneet selvästi viime vuosina. Yhtenä syynä siihen on ilman muuta kannan kasvu, mutta myös heikentynyt ravintotilanne tietyillä alueilla on saattanut houkutella susia helpomman ravinnon toivossa asumusten liepeille. Itä-Suomessa yhteistyö poliisin ja metsästäjien kesken on toiminut erinomaisesti, joten nämä pihasudet on onnistuttu poistamaan nopeasti. Odotammekin mielenkiinnolla Luonnonvarakeskuksen tarkennettua susikanta-arviota, joka on luvattu julkaista helmikuun lopulla. Suden kannanhoidollinen metsästys on ollut näkyvästi esillä tiedotusvälineissämme. Myös kansainväliset uutistoimistot ovat olleet kiinnostuneita susijahdista, joten juttuja on julkaistu monissa maailmanlaajuisesti arvostetuissa sanomalehdissä. Suuresta mediajulkisuudesta huolimatta susikeskustelu on maassamme kuitenkin rauhoittunut ja muuttunut astetta asiallisemmaksi. Kannanhoidollisilla luvilla on ollut tähän muutokseen hyvin merkittävä vaikutus. Toki kaikista myönnetyistä poikkeusluvista valitettiin hallinto-oikeuksiin, mutta se ei sinänsä varmaan ollut enää yllätys kenellekään. Täytäntöönpanokieltoon eivät valitukset onneksi tänä vuonna johtaneet millään alueella. Maaja metsätalousministeriön johdolla koostetaan kaksivuotisen kannanhoidollisen metsästyskokeilun päätyttyä analyysi kokeilun tuloksista. Arvioinnissa kuullaan ainakin luvansaajia, Luonnonvarakeskusta ja keskeisimpiä sidosryhmiä. Keskeisinä asioina noussee esille lupaehtojen ja suositusten noudattaminen sekä saaliiksi saatujen eläinten ikäja sukupuolijakauma, ja niiden asema laumahierarkiassa. Arvioinnin pohjalta tehtävät linjaukset kannanhoidollisen sudenmetsästyksen jatkosta ovat taatusti riistapolitiikkamme lähiaikojen keskeisimpiä asioita. Voimakkaita tunteita on metsästäjien keskuudessa herättänyt myös Tassu-järjestelmään tallennettujen suurpetotietojen luovuttaminen irrottamiskustannuksia vastaan muun muassa luontojärjestöille. Tämän ärtymyksen toki ymmärtää, sillä tiedot on kerätty talkootyönä paikallisten petoyhdyshenkilöiden toimesta. Olisikin erittäin tärkeää, että riistatietojen julkisuudesta olisi jatkossa selkeämmät pelisäännöt. Asia on entistä ajankohtaisempi, kun Suomen riistakeskuksen kehittämä Oma Riista -palvelu saa jatkossa kiihtyvällä vauhdilla lisäkäyttäjiä metsästäjien keskuudessa. Kannattaisi myös miettiä, mitä etua olisi siitä, jos esimerkiksi suurpetojen osalta siirtyisimme mahdollisimman avoimeen ja läpinäkyvään käytäntöön, pois lukien tietenkin yksityisiin henkilöihin kohdistuvat tiedot. Kun tallennetut tiedot perustuvat faktoihin, ei asiassa pitäisi olla mitään salattavaa. Tiedot voitaisiin sovitun menettelytavan mukaan tallentaa tarvittaessa riittävällä viiveellä, jolloin mahdollisten ulkopuolisten liikkuminen suurpetohavaintojen perässä vähenisi olennaisesti. Riista, ja siihen liittyvä tieto kiinnostaa paljon muitakin kuin metsästäjiä. Mitäpä, jos näkisimme siinä tällä kertaa uhkan sijasta mahdollisuuden? Suurpetotiedoilla kysyntää – tietojen julkisuus kaipaa pelisääntöjä Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus
• 16 l Metsästäjä 2 l 2016 Tommi Häyrynen ja Hanna Hauvala , Jyväskylän AMK, Liiketoimintayksikkö Riistatalouteen uutta palveluliiketoimintaa Riista on monipuolisesti hyödynnettävä luonnonvara. Metsästysharrastuksen lisäksi riistan ympärille rakennettava palveluliiketoiminta on kiinnostava mahdollisuus. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa käynnistetään tänä keväänä projekti, jossa tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa riistatalouteen. iistatalouden potentiaalista on herännyt runsaasti keskustelua eri toimijoiden piirissä. Suunnitelmallisesti toteutettuna se voisi tuottaa merkittävää taloudellista arvoa niin elinkeinotoimijoille, maanomistajille kuin metsästysseuroillekin. Erityisesti maaseudun yritykset etsivät kuumeisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia perinteisten elinkeinojen kannattavuusongelmien kasvaessa sekä lisätuottoa metsäpääomalle metsien moninaiskäytön kautta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä on luotu kaksi erilaista liiketoimintamallia riistatalouden palvelukokonaisuuden jäsentämiseksi sekä toimijoiden roolien selkeyttämiseksi. Lisäksi on aloitettu työ riistan taloudellisen arvon määrittelemiseksi. Tässä arvonmuodostuksessa pääpaino on nimenomaan myytävän metsästyselämyksen tuottamisessa. Toimijoita aktivoidaan Kevään 2016 aikana toteutetaan projekti, jonka tavoitteena on käytännössä synnyttää uutta liiketoimintaa riistan ympärille. Projektissa ovat mukana Jyväskylän ammattikorkeakouH an nu H ut tu R
• Metsästäjä 2 l 2016 l 17 lun liiketoimintayksikön lisäksi Suomen riistakeskus, Luonnon ja riistanhoitosäätiö sekä yhteistyökumppaneina Finnhunting Oy sekä Ylä-Tihtarin tila. Toiminta painottuu Keski-Suomen alueelle, mutta tuloksia tullaan hyödyntämään myös valtakunnallisesti. Seuraavan kahden vuoden aikana aktivoidaan toimijoita toteuttamaan käytännössä toimenpiteitä, jotka edistävät riistatalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Riistatalouden palvelukokonaisuus jäsennetään toiminnan tasolle mallilla, josta on ymmärrettävällä tavalla todennettavissa muun muassa metsästystapahtuman kaupallisen arvon jakautumisen periaatteet sekä eri sidosryhmien hyödyt toiminnassa. Liiketoimintamahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää toiminnassa mukana olevien sidosryhmien kiinteää yhteistyötä ja läpinäkyvää sekä selkeää sopimuskäytäntöä. Tätä yhteistyötä ei synny, jos kaupallinen toiminta ei ole läpinäkyvää eikä kaupallisen toiminnan lisäarvo ole todennettavissa kaikille osapuolille. Nämä ovat liiketoiminnan toteuttamisen ehdottomia edellytyksiä. Hyödyntämätön potentiaali lll Riistatalouden kokonaispotentiaali on valtakunnan tasolla lähes täysin hyödyntämättä. Yksi keskeinen syy on se, että riistatalouden kehittämisessä joudutaan tarkastelemaan vanhoja totuttuja toimintatapoja uudella tavalla riistan perinteisten käyttömuotojen osalta. Riistan kaupalliseen hyödyntämiseen liittyvää toimintaa toki on, mutta palveluliiketoiminnan näkökulmasta kokonaisuus näyttäytyy jäsentymättömältä. Riistaan liittyvä taloudellinen tarkastelu edellyttää riistan arvon määrittämisen lisäksi riistatalouteen liittyvän palveluliiketoiminnan aktivointia ja konseptointia. Nyt on oikea aika siirtyä toteuttamaan käytännössä toimenpiteitä liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Riistataloudesta ammattimaista liiketoimintaa (2014) -selvityksen perusteella todettiin, että ilmapiiri riistan ympärille rakennettavan liiketoiminnan kehittämiselle on pääsääntöisesti myönteinen. Maanomistajat sekä metsästyksen ydinja oheispalvelujen tuottajat ovat osoittaneet runsasta mielenkiintoa asian eteenpäinviemiseksi. Myös useat metsästysseurat etsivät aktiivisesti uusia muotoja rahoittaa omalla alueellaan tapahtuvaa riistanhoitotyötä sekä metsästysinfraa. Metsästyselämys myyntivaltiksi? Riistan arvoa on tarkasteltu tähän mennessä pääsääntöisesti lihan arvon näkökulmasta, ja itse myytävä metsästyselämys on pääsääntöisesti jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä kerätyn aineiston perusteella yhden kaupallisesti hyödynnetyn hirviluvan arvoksi muodostui noin 4500 euroa. Laskennassa huomioitiin itse metsästystapahtuma, kaatomaksu, majoitus ja ruoka. Lihan arvoa ei tässä tarkastelussa ollut mukana. Aineistossa olleet jahdit olivat laadukkaasti ja ammattitaitoisesti johdettuja sekä järjestettyjä asianmukaisin majoitusja ruokavaihtoehdoin. Metsästystapahtuman järjestävän yrityksen osaaminen sekä saumaton yhteistyö metsästysseuran, maanomistajien ja oheispalvelujen tuottajien kanssa muodostui ratkaisevaksi tekijäksi jahtitapahtuman onnistumisen osalta. Taloudellista hyötyä jokaiselle osapuolelle Riistan kaupallista hyödyntämistä voidaan kehittää perinteisen suomalaisen metsästyskulttuurin rinnalla, kun lisäarvo pystytään todentamaan konkreettisesti eri osapuolille, eikä toiminnalla suljeta pois mahdollisuuksia toteuttaa harrastusmetsästystä. Riistan arvon avaaminen puolestaan helpottaa toimijoita ymmärtämään riistan moninaista arvopotentiaalia ja edesauttaa konkreettisten toimenpiteiden syntymistä eri osapuolien välillä. Metsästysseurat haluavat panostaa entistä enemmän riistan hyvinvointiin sekä toimivan metsästysinfran rakentamiseen. Lisäksi paineita kohdistuu metsästysalueiden vuokriin, koska maanomistajien rasitteet pääomaansa kohtaan ovat vuosien saatossa kasvaneet. Myös maattomat metsästäjät kaipaavat mahdollisuuksia edes satunnaisen metsästyspäivän kokemiseksi. Jos osa riistasta kyetään hyödyntämään taloudellisesti, on tuotosta mahdollisuus jakaa osa kaikille osapuolille. Samalla voidaan parantaa maattomien metsästäjien mahdollisuuksia toteuttaa harrastustaan. Kaupallisen arvon havainnollistaminen toimijaosapuolille asettaa myös riistan mahdollisesti aiheuttamien metsävahinkojen tarkastelun uudenlaiseen valoon. Oikein toteutettuna riistan kaupallisen hyödyntämisen tuloksena syntyvää tuloa kohdistetaan myös riistan hyvinvoinnin lisäämiseen, elinvoimaisten riistakantojen ylläpitoon ja metsästysinfrastruktuurin rakentamiseen sekä ylläpitoon. Tämä puolestaan lisää perinteisen metsästyksen näkökulmasta harrastuksen jatkumoa tulevaisuuteen. Yhtälailla metsäomaisuuden arvon tulisi kasvaa laadukkaan riistakannan myötä. Kaupallisesti hyödynnetyn hirviluvan arvoksi muodostui noin 4500 euroa.
• 18 l Metsästäjä 2 l 2016 Teksti ja kuvat: Kaisa Huttunen Nylkykurssi pienpetopyytäjille – villiturkiksista mahdollisuus saada sivutuloja ari vuotta sitten metsästäjätutkinnon suorittanutta Maijo Korkeelaa kiinnostaa pienpetopyynissä riistanhoidolliset näkökohdat. Helsinkiläisen Korkeelan metsästysmaat ovat kuitenkin sen verran kaukana, ettei loukunpitäminen ole mahdollista. Pienpetojen vähentämisen riistanhoidollista merkitystä ei varmasti kukaan suomalaismetsästäjä kyseenalaista. Pääasiassa metsästäjiä kiinnostaa kuitenkin ruokariista. Kipinä pienpetometsästykseen voi kuitenkin syntyä esimerkiksi metsästyskoirien kautta. Näin kävi kaarinalaiselle Essi Heimolle, joka pääsi pari vuotta sitten seuraamaan luolakoirien työskentelyä. – Miesystäväni luolakoirien kautta kiinnostuin pienpetopyynnistä toden teolla. Aikaisemmin ajattelin, että luolapyynnissä koiria joutuu jatkuvasti paikkailemaan ja että ne jäävät helposti jumiin louhikkoihin. Mieli muuttui, kun näin ettei homma ollutkaan niin veristä, kommentoi Heimo. Heimo ja Korkeela osallistuivat syyskuussa naisille suunnatulle pienpetojen nylkykurssille. Metsästyskoirien ja riistanhoidon lisäksi osallistujia yhdisti halu hyödyntää metsästetty riista – niin ruokariista kuin tuhoeläimetkin – mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. P Essi Heimo käytti kaavintatukkia nylkemänsä supin halkaisussa. Metsästyskoirat ja villiruoka-ajattelu innostavat monia metsästysharrastuksen pariin. Ruokariistan lisäksi turkiseläimet halutaan saada hyötykäyttöön. Syksyllä järjestetyllä nylkykurssilla perehdyttiin pienriistan nylkemiseen. Paikalla oli myös turkismuokkaamo Modifur, joka ostaa villiturkiksia metsästäjiltä ja myy niitä aina ulkomaille asti. Helppo nylkytekniikka Eurassa järjestettyä pienpetokurssia veti Suomen Metsästäjäliiton aluekouluttaja Rauli Helin. Kurssin tarkoituksena on opettaa helppo ja nopea nylkyja säilöntätekniikka sekä kertoa turkisostajan laatuvaatimuksista. Perinteisesti turkiksissa on käytetty työlästä taanausmenetelmää, kertoo Helin. Siinä kuivattujen nahkojen säilyttäminen vaati tasalämpöisen sisätilan. – Esittämäni vaihtoehtoinen nylkytapa vie metsästäjältä vain kymmenisen minuuttia. Nylkemisen jälkeen nahka on suolauksessa viitisen päivää, minkä jälkeen se säilyy uskomattoman hyvin. Suolauksen etuja on myös ekologisuus. Energiaa ei kulu kuivaukseen eikä vettäkään tarvita samalla tapaa nahan pehmittämiseen kuin taanauksen jälkeen, mainostaa Helin menetelmää. Supin nylkemisen vaiheet Kursilla Rauli Helin näyttää, kuinka supi nyljetään ja lisäksi kurssilaiset pääsevät myös itse harjoittelemaan. Nylkeminen aloitetaan tekemällä avausviilto polkuanturasta peräaukkoon. Samalla peräaukko leikataan pois nahasta eli se jätetään ruhoon. Kun nahka on vedetty irti ensimmäisestä jalasta, on toisen jalan vuoro. Lukijan toive
• Jalkojen jälkeen nyljetään häntä. Häntään tehdään puolivälistä tyveen ulottuva avausviilto, minkä jälkeen häntäruoto irrotetaan varovasti nahasta. Lopuksi häntä avataan kärkeen saakka. Hännän ja takajalkojen nylkemisen jälkeen nahka vedetään putkena supin kainaloihin saakka. Helin vinkkaa, että sahanpurua käyttämällä liukkaasta eläimestä saa paremman otteen. Lämpimänä nahka lähtee helposti. – Eläin kannattaa nylkeä mahdollisimman pian kuoleman jälkeen myös siksi, etteivät vatsanesteet pilaisi turkkia, opastaa Helin. Kun nahka on riisuttu kainaloihin saakka, on etukäpälien vuoro. Etukäpälien nahka vedetään kainaloista ranteisiin saakka, minkä jälkeen ”hihat” irrotetaan ranteen kohdalta puukolla ruhosta. Sitten on pään vuoro: korvarustot, silmäripset ja huulet voidaan jättää nahkaan kiinni. – Taanausmenetelmässä korvarustot pitäisi poistaa, mutta suolausmenetelmässä sitä ei tarvitse tehdä myyntiin meneville nahkoille. Jos nahka halutaan teettää itselle esimerkiksi taljaksi, rustot kannattaa ottaa pois. Muuten korvat saattavat tuntua koppuraisilta. Kirsu jätetään myös nahkaan, sillä turkismarkkinoilla hinta muodostuu pituusmitan perusteella, jatkaa Helin. Tuppeen nylkemisen jälkeen supin nahka halkaistaan suolauksen helpottamiseksi. Kaavintatukki helpottaa halkaisua. – Ensin kannattaa tehdä puukolla malliviiva keskilinjan myötäisesti. Sitä pitkin on helppo halkaista nahka oikeasta kohtaa, Helin neuvoo. Tekniikan helppous yllättää kurssilaiset. – Etukäteen olin ajatellut, että supin nylkeminen olisi vaikeampaa kuin hirvieläimen, koska se on niin pieni, Heimo kertoo. – Nylkeminen ei ollut niin sotkuista, mitä olin kuvitellut. Myös nahan suolaaminen oli yksinkertaista, jatkaa Korkeela. Kurssilla harjoiteltiin supin nylkemistä. Sahanpurua käyttämällä liukkaasta eläimestä saa paremman otteen. Parasta turkisriistan pyyntiaikaa on marras–maaliskuun välinen aika. metsästäjä59x297.indd 1 2.3.2016 9.51 Nahkat suolaan, rasva polttoaineeksi Nylkemisen jälkeen nahka suolataan ja peitetään suolalla tasaisesti. Erityisesti häntä pitää muistaa avata ja suolata kunnolla. Samalle alustalle voi laittaa useamman nahkan päällekkäin. Rakeista merisuolaa voidaan käyttää useamman kerran suolaukseen. – Nahkojen annetaan olla vähintään 5 päivää suolassa tasaisella alustalla karvapuoli alaspäin. Tämän jälkeen suola ravistetaan pois, ja nahka laitetaan tynnyriin. Tynnyriin mahtuu yhteensä noin 35 nahkaa. Lämpövaihtelut eivät nahkoja enää suolauksen jälkeen pilaa, joten tynnyriä voi säilyttää ulkonakin, kertoo Helin. Helinin mukaan rasva voidaan jättää nahkaan. Jos halutaan, että tynnyriin mahtuu enemmän supeja, rasvaa voidaan kaapia esimerkiksi muovisella jääskrapalla. Jalostusprosessissa turkisten mukana tullut rasva otetaan tal
• teen ja siitä tehdään biodieseliä, kertoo Helin. ”Supidiesel” saa kurssilaiset pohtimaan, mihin kaikkeen metsästettyjä pienpetoja voitaisiin hyödyntää. – Voisiko supinlihaa syöttää vaikka koirille? kysytään yleisöstä. Helinin mukaan supeja ja kettuja ei kannatta syöttää koirille, sillä noin joka toisella supilla ja joka kolmannella ketulla on trikiini. Sen sijaan supeja voi hyödyntää haaskoilla, sillä supin herkkua on toinen supi. – Jos joku kierrätyksestä oikein tosissaan innostuu, kannattaa käydä poimimassa ehjiä kolarieläimiä tien varsilta ja nylkeä niitä muokkaamoon, neuvoo Helin kurssilaisia. Tarkasta turkin laatu Kurssilla käsiteltiin myös turkin hyödynnettävyyteen ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Parasta turkisriistan pyyntiaikaa on marras–maaliskuun välinen aika. Hienoimmat turkit saadaan usein joulukuun alussa. Pyyntiaika vaihtelee alueittain: mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä aikaisemmin pienpedoilla on hyvä karva. – Jos nahka on sisäpuolelta sinertävä, karvatuppi ei ole valmis. Tällaisesta supinnahkasta irtoaa muokkauksessa karva. Sinikkoketussa ei ole samanlaista ongelmaa, toteaa Helin. Kurssilaisia suositellaan jättämään kapiset tai väiveen pilaamat nahkat nylkemättä. Kapin tunnistaa helposti, mutta väive tunnetaan huonommin. – Väivetäin tekemä karvaton, ikään kuin poltettu läikkä löytyy useimmiten lapojen takaa, kertoo Helin. Myös kulumat, kiharaisuus ja kiillottomuus vaikuttavat turkin laatuun. Rikkiammutut, rassilla vahingoittuneet tai koiran repimät turkikset saattavat olla täysin arvottomia. Eniten supinturkiksia hylätään niiden takkuisuuden vuoksi. Myös ylimääräinen kura kannattaa pestä turkeista pois. Villiturkisten suurimmat ostajat löytyvät Aasiasta. Rauli Helin laittaa nahan tasaiselle alustalle suolaantumaan. Erityisesti häntä pitää avata ja suolata kunnolla. Modifurin Seija ja Reijo Halkola kertoivat turkisostajan laatuvaatimuksista. GYTTORP VAPENSKÅP Gyttorp Finland Oy Återförsäljare och mera info: www.gyttorp.fi • IMPoch EN 14450 -certifiering (uppfyller den nya vapenlagens krav) • 4-tappars bultlåsning (2 stående och 2 liggande) • Godkännt ”double bit”-säkerhetslås • Standardfärg, RAL 9002 -vit • leveransavgift: 49€ (till adressen fraktat) RP: 490€ RP: 590€ RP: 570€ RP: 720€ KAMPANJ : 429€ + leveransavgift KAMPANJ : 649€ + leveransavgift G3/S1/3/350/U Höjd = 1500mm Bredd = 280mm Djup = 350mm Vikt = 66kg 4 vapen 50000-04 G3/S1/6/350 Höjd = 1500mm Bredd = 380mm Djup = 350mm Vikt = 79kg 6 aseelle 50000-05 G3/S1/8NT Höjd = 1500mm Bredd = 550mm Djup = 350mm Vikt = 98kg 4 vapen 50000-10 G3/S1/8/D Höjd = 1500mm Bredd = 550mm Djup = 350mm Vikt = 95kg 8 vapen 50000-15 G3/S1/14/D Höjd = 1500mm Bredd = 800mm Djup = 350mm Vikt = 123kg 14 vapen 50000-20 RP: 440€ KAMPANJ : 389€ +leveransavgift KAMPANJ : 519€ + leveransavgift KAMPANJ : 499€ + leveransavgift
• Metsästäjä 2 l 2016 l 21 lll Pienpetopyytäjiltä jää vuosittain miljoonia euroja metsiin, koska turkisten myyntiin saattaminen on hankalaa. Kolmisen vuotta sitten Reijo ja Seija Halkola turkismuokkaamo Modifur Oy:stä kehittivät villiturkisten keräilymenetelmän, jolla pyritään ratkomaan tätä ongelmaa. Yrittäjät ovat tulleet kurssille esittelemään innovaatiotaan. – Ihan ensimmäiseksi villiturkisten toimittajan eli metsästäjän tai metsästysporukan tulee ottaa meihin yhteyttä, jotta voimme ohjeistaa toimittajaa ja kirjata tämän tiedot järjestelmään. Tämän jälkeen toimitamme suolat ja tynnyrit toimittajalle. Kun tynnyri on täysi, haemme sen pois, Seija Hakola kertoo. Tynnyreiden purun yhteydessä nahkojen määrä ja laatu tarkistetaan silmämääräisesti. Tässä vaiheessa hylätään selkeät tapaukset. Tämän jälkeen jokainen nahka leimataan, jotta laatua voidaan seurata nahkaja toimittajakohtaisesti. Prosessoinnin jälkeen tehdään vielä lopputarkastus, jossa karsitaan myyntiin kelpaamattomat nahkat. Kaikki laatuvirheet eivät johda turkisten hylkäämiseen. Toimittajat ovat kuitenkin Seija Hakolan mukaan mielellään ottaneet vastaan laaduntarkkailusta syntynyttä palautetta, koska haluavat kehittää taitojaan. – Lopputarkastuksen jälkeen myyntiin tulevista nahkoista maksetaan toimittajalle, kertoo Seija Halkola. Hyväksytyistä supinnahkoista Modifur maksoi viime kautena 17 euroa kappale. Tynnyrien toimitukset, noudot ja suolat olivat metsästäjille ilmaisia. Nahkoista saatu raha on metsästäjälle verovapaata tuloa. Tällä hetkellä Modifur Oy ostaa metsästäjiltä ketun, supin, minkin ja näädän nahkoja. Modifur Oy:n värjättyjä supinnahkoja. Modifur vastaanottaa turkiksia – Etenkin keväisin supien pohjakarvoissa on luolissa möyrimisestä syntyneitä paakkuja. Muutaman takun voi oikoa kampaamalla turkki kosteana, mutta takkuisempia supeja ei kannata nylkeä, lisää Helin. Villiturkikset ovat kysyttyjä Erityisesti Helinin esittelemä nylkytekniikka, Modifurin toimitusinnovaatio ja upeasti värjätyt supinturkit jäivät kurssilaisten mieleen. – Tuskin helpommaksi nylkemistä, suolaamista ja muokkaamolle toimittamista voisi metsästäjille tehdä, kommentoi Heimo. Maijo Korkeela on yllättynyt, kuinka vähän vuosittain metsästettävistä supikoirista päättyy turkismuokkaajille jalostukseen. – Suomalaisista villiturkiksista saisi upean vientituotteen maailman luksusmarkkinoille, jatkaa Korkeela. Modifurin mukaan suomalaiset luonnonturkikset ovat maailmalla kysyttyjä. Erityisesti Italiassa villiturkikset ovat muotia. – Suomen villiturkikset ovat markkinoilla niin hyvä brändi, että myös väärinkäytöksiä on ilmennyt. Esimerkiksi kiinalaisia tarhasupeja on myyty suomalaisina villisupeina, kertoo Reijo Halkola. Villiturkisten suurimmat ostajat löytyvät Aasiasta. – Vastikään yksi korealainen asiakas olisi halunnut tilata 15 000 supinnahkaa, mutta emme voineet sitoutua tällaisiin määriin. Viime kaudella metsästäjät toimittivat meille 8000 nahkaa, jatkaa Reijo Halkola. Seija Halkola huomauttaakin, että huolimatta villiturkisten noususta, suomalaisilta suunnittelijoilta löytyy yllättävän vähän kiinnostusta asiaan. Hänen mukaansa tarvittaisiinkin lisää suunnittelijoita ja yrityksiä, jotka uskaltaisivat rohkeasti lähteä valmistamaan, markkinoimaan ja viemään villiturkistuotteita maailmanmarkkinoille. Turkikset eivät ole ainoastaan kauniita, vaan myös käytännöllisiä ja lämpimiä. Mikä suojaisi päätä tai käsiä pakkasella passissa paremmin kuin luonnonturkiksesta tehty asuste! » luonto » metsästys » koirat » haasteet » seikkailu Kpedu Perho www.kpedu.fi/perho Opiskele riista-alan ammattilaiseksi Luontoja ympäristöalan koulutuksessa opiskelet muun muassa ympäristönhoitoa, metsästystapoja ja -tekniikkaa, riistanhoitoa, riistapeltotöitä, talviruokintaa, erätaitoja, koirien koulutusta, eläinkantojen arviointia ja hoitoa. Koulutuksen kautta sinulla on tulevaisuudessa mahdollisuus toimia ammattiriistanhoitajana, eräalan yrittäjänä tai metsästysoppaana. Kpedun Perhon toimipaikassa on viihtyisä riistaluokka, ainutlaatuinen riistateurastamo ja metsästyskoirien koulutustarha. Oppilaitos sijaitsee Salamajärven kansallispuiston läheisyydessä ja ympäristön jahtimaat ovat erinomaiset. @kpedufi Kpedu Perho Opiskele luonto-ohjaajaksi riistapainotteisella linjalla Luonnosta työpaikka Luontoja ympäristöalan perustutkinto LUONTO-OHJAAJA www.kpedu.fi/nuortenluonto Nuorten koulutus yhteishaussa 23.2.-15.3. www.kpedu.fi/luonto Aikuisille sekä päiväkoulutuksena että monimuotoisena iltaisin ja viikonloppuisin. Haku 20.5. saakka. Näin haet! GYTTORP VAPENSKÅP Gyttorp Finland Oy Återförsäljare och mera info: www.gyttorp.fi • IMPoch EN 14450 -certifiering (uppfyller den nya vapenlagens krav) • 4-tappars bultlåsning (2 stående och 2 liggande) • Godkännt ”double bit”-säkerhetslås • Standardfärg, RAL 9002 -vit • leveransavgift: 49€ (till adressen fraktat) RP: 490€ RP: 590€ RP: 570€ RP: 720€ KAMPANJ : 429€ + leveransavgift KAMPANJ : 649€ + leveransavgift G3/S1/3/350/U Höjd = 1500mm Bredd = 280mm Djup = 350mm Vikt = 66kg 4 vapen 50000-04 G3/S1/6/350 Höjd = 1500mm Bredd = 380mm Djup = 350mm Vikt = 79kg 6 aseelle 50000-05 G3/S1/8NT Höjd = 1500mm Bredd = 550mm Djup = 350mm Vikt = 98kg 4 vapen 50000-10 G3/S1/8/D Höjd = 1500mm Bredd = 550mm Djup = 350mm Vikt = 95kg 8 vapen 50000-15 G3/S1/14/D Höjd = 1500mm Bredd = 800mm Djup = 350mm Vikt = 123kg 14 vapen 50000-20 RP: 440€ KAMPANJ : 389€ +leveransavgift KAMPANJ : 519€ + leveransavgift KAMPANJ : 499€ + leveransavgift
• IISALMI • JOENSUU • JYVÄSKYLÄ • KAJAANI • KOKKOLA • KOUVOLA • KUOPIO • KUUSAMO • LAHTI • LAPPEENRANTA • OULU • PORI • PORVOO • RAAHE • ROVANIEMI • SALO • SEINÄJOKI • TAMPERE • TORNIO • VANTAA • YLIVIESKA INVENTAARIPOISTO Teemme tilaa uudelle mallistolle. Nyt edellisen kauden mallit uloskantohinnoin! 16.3.–22.3.2016 100 € (139,9 0-369, 00) 150 € Tarjoukset voimassa 16.3.-22.3.2016 myymälöissä ja verkkokaupassa. Tuotteiden saatavuus vaihtelee myymälöittäin. (199,9 0-299, 00) LUMIKENG ÄT 2 PARIA YHT. 100€! NYT JO 23 MYYMÄLÄÄ SUOMESSA, TERVETULOA HIRVEEN HYVILLE OSTOKSILLE! www.eratukku.fi MYYNTI JA ASIAKASPALVELU P. 020 747 7000* (MA-PE 10-16) *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min INVENTAARIPOISTO 25 € 10 € 5 € 50 € (79,90 -99,90 ) (34,90 -59,90 ) (19,90 -34,90 ) (6,90-1 3,90)
• IISALMI • JOENSUU • JYVÄSKYLÄ • KAJAANI • KOKKOLA • KOUVOLA • KUOPIO • KUUSAMO • LAHTI • LAPPEENRANTA • OULU • PORI • PORVOO • RAAHE • ROVANIEMI • SALO • SEINÄJOKI • TAMPERE • TORNIO • VANTAA • YLIVIESKA INVENTAARIPOISTO Teemme tilaa uudelle mallistolle. Nyt edellisen kauden mallit uloskantohinnoin! 16.3.–22.3.2016 100 € (139,9 0-369, 00) 150 € Tarjoukset voimassa 16.3.-22.3.2016 myymälöissä ja verkkokaupassa. Tuotteiden saatavuus vaihtelee myymälöittäin. (199,9 0-299, 00) LUMIKENG ÄT 2 PARIA YHT. 100€! NYT JO 23 MYYMÄLÄÄ SUOMESSA, TERVETULOA HIRVEEN HYVILLE OSTOKSILLE! www.eratukku.fi MYYNTI JA ASIAKASPALVELU P. 020 747 7000* (MA-PE 10-16) *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min INVENTAARIPOISTO 25 € 10 € 5 € 50 € (79,90 -99,90 ) (34,90 -59,90 ) (19,90 -34,90 ) (6,90-1 3,90)
• 24 l Metsästäjä 2 l 2016 Teksti ja kuvat: Hia Sjöblom Jyväskylässä metsästäjät ja huippuravintoloitsijat tiivistivät rivinsä. Lähiluonnon riistasta lähdettiin rakentamaan tapahtumaa. Tuloksena oli kolmessa ravintolassa järjestetyt riistaillalliset upeilla viineillä höystettyinä, kolmena iltana ja kolmella menyyllä. simakua iltojen herkkuihin saatiin tiedostustilaisuudessa. Kaikissa pöydissä keskustelu vähintään sivusi metsästyksen ihanuuksia ja ajankohtaisia aiheita. – Mikä riistaruoassa sitten on niin upeaa? Se on luonnollisempaa kuin luomu ja terveellistä. Se on lähija villiruokaa parhaimmillaan, sanoo idean isä, Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen toiminnanjohtaja Jani Nuijanmaa. – Tätä tapahtumaa varten pakastimet täyttyivät jo hyvissä ajoin. Niinpä Taste of Game -tapahtuman ravintoloiden riistaruokaillallisten listoilla on karhua, villisikaa, merihanhea, peuraa, jänistä ja heinäsorsaa. Osa on pyydetty lähiseudulta. Karhunliha hankittiin Pohjois-Karjalasta ja merihanhet Hankoniemeltä. Kaikki tarjolla oleva liha on kotoisin suomalaisesta luonnosta. Tapahtuman tiedotustilaisuudessa maisteltiin paahdettua merihanhen rintaa. – Upeaa lihaa, Jani Nuijanmaa toteaa. Merihanhen valmistuksessa pitää olla tarkkana, ettei lihan pinnassa oleva rasva pääse kuivumaan, vaan sen kuuluu antaa mehevää makua herkulle. Nuijanmaa on itse pitänyt riistaruokakursseja, joissa opastetaan suomalaisen luonnon antimien herkulliseen hyödyntämiseen. Ehkä uusi perinne Kolmen ravintolan illallistapahtuma on historiallinen, mutta esimakua tapahtumalle harjoiteltiin jo vuosi sitten. Naissaaren Kahvija E – riistaruoasta superillallisia Taste of Game valloitti Jyväskylän
• Metsästäjä 2 l 2016 l 25 Riistaillallisia olisi upeaa järjestää useamminkin. Janne Muuronen Juhlahuoneen yrittäjä ja keittiömestari Jari Rajaranta oli mukana kuvioissa jo silloin. – Se oli niin onnistunut tilaisuus, että olin heti valmis jatkamaan ja kasvattamaan tapahtumaa. Jari Rajaranta, Janne Muuronen, Jukka Kyllönen ja “idean isä” Jani Nuijanmaa yhdistivät taitonsa ja tietämyksensä. Siitä syntyi Jyväskylään riistaruokatapahtuma. Merihanhenrinta vie kielen mennessään. Ravintola Pöllöwaari 26.2. l Tarjolla muun muassa metsäjänisrilletteä, peuracarpacciota, savumadekeittoa, heinäsorsan rintaa ja tyrnipannacottaa. Naissaaren Kahvija Juhlahuone 5.3. l Tarjolla muun muassa roseepaahdettua hanhea, riistamakkaraa, metsäinen salaatti, peuranfileetä ja villivadelmaleivos. Ravintola Figaro kiirastorstaina 24.3. l Tarjolla muun muassa fenkolikeittoa, villisikarilletteä, karhunlihahöystöä ja karhunvadelmapiiras. Rajaranta tykkää riistasta. Hän metsästää aina, kun ravintolanpidoltaan ehtii. Rajaranta jakoi oman ravintolatapahtuman jälkeen reseptit halukkaille. Rajarannan ravintolan konseptiin kuuluu myös viinin maistelu. Tiedotustilaisuudessa tarjottiin hänen valmistamaa roseepaahdettua hanhea. Makunautinnot viimeisteltiin lisukkeilla. Merihanhen rintaa höystettiin sipulikreemillä sekä karpaloportviinisiirapilla. Viski-hunajahyytelöllä nostettiin esiin riistamakkaran aromit. – Hyvä viini nostaa esiin oikeat aromit oikeissa paikoissa, Rajaranta hehkuttaa. Hyvän ruoan haltija kertoi vierailleen ruoan hienouksista, eikä salaillut reseptejään. Ohje on kuitenkin vain ohje, mutta onnistuminen vaatii sormituntumaa ja makujen aistimista. Riistaillalliselle ehtii vielä 24.3. Riistaruoan valmistuksessa keittiöt täyttyvät kypsyvien herkkujen tuoksuista ja aromeista. Pöllöwaarin keittiömestari ja vapaa-aikanaan metsästystä harrastava Jukka Kyllönen aloitti Taste of Game -tapahtumien sarjan. Tänä vuonna hänen menyyllään oli metsäjänistä, peuraa ja heinäsorsaa ja lisäksi madekeitto. Taste of Game -tapahtumaketjun viimeinen tilaisuus on kiirastorstaina 24.3. ravintola Figarossa. Keittiömestari Janne Muuronen kantaa silloin pöytään muun muassa karhunlihahöystöä ja villisikarilletteä. – Riistaillallisia olisi upeaa järjestää useamminkin. Raaka-aineet ovat kalliita, ja niitä on vaikea saada, Muuronen toteaa. Jukka Kyllönen huomauttaa, että vaikka kanalintuja ei juuri ole kaupan niin riekkoja sentään on tarjolla aika ajoin. Riistaa ja luontoa vaalittava Haarukoiden ja veitsien kilinässä tapahtuman organisoija Jani Nuijanmaa kertoo harrastaneensa luontoa ja luonnossa liikkumista pikkupojasta saakka. Hän on jatkanut luonnonhoidon saralla, paiskii töitä monimuotoisuuden puolesta, hoitaa riistaa ja metsästää. Innostus villiruoan valmistukseen ylläpitää motivaatiota. – Tässä kaikessa on kyse siitä, että luontoa, riistaa ja metsästystä on vaalittava. Teen tätä rakkaudesta riistaan, joka on ansainnut hyvän kohtelun. Aina voi tietenkin kysyä, voisiko jotain tehdä vielä paremmin. Ruokalistoilta poimittua
• 26 l Metsästäjä 2 l 2016 ARTO MARJAKANGAS , Suomen riistakeskus Suomen riistakeskuksessa on valmisteltu majavakantojen hoitoja hallintaohjelma, jonka tavoitteena on parantaa euroopanmajavakannan elinkykyä ja metsästettävyyttä. Tämä vaatii kanadanmajavan levinneisyyden rajoittamista ja mahdollisesti jopa euroopanmajavan siirtoistutuksia. Vuosikymmenien kuluessa euroopanmajava voisi vähitellen korvata kanadanmajavan. uroopanmajavan kanta hupeni 1800-luvun jälkipuolella liikametsästyksen takia lähelle sukupuuttoa Euraasiassa. Ruotsista ja Suomesta laji ehti hävitä kokonaan. Suomessa ajauduttiin myöE hemmin vahingossa kahden majavalajin loukkuun, sillä Suomeen istutettiin 1930-luvulla sekä euroopanmajavaa että kanadanmajavaa. Vasta vuonna 1973 varmistui, että euroopanmajava ja kanadanmajava ovatkin kaksi eri lajia, jotka eivät risteydy keskenään. Nykyään kanadanmajava luokitellaan Suomessa haitalliseksi vieraslajiksi. Levinneisyystiedoissa vielä puutteita Majavien nykyinen levinneisyys maan eteläja keskiosissa tunnetaan pesälaskentojen ja kalloista tehtyjen lajinmääritysten ansiosta suhteellisen hyvin (ks. Metsästäjä 3/2015). Satakuntaan ja lähialueille keskittyvä euroopanmajavakanta käsittää noin 3 000 yksilöä, kun taas kanadanmajava on levinnyt paljon laajemmalle, ja kanta on runsain Itä-Suomessa. Lännessä kanadanmajava on tunkeutunut huolestuttavan lähelle euroopanmajava-aluetVahingossa kahden majavalajin loukkuun Va st av al o, Pe rt ti H ar st el a
• Metsästäjä 2 l 2016 l 27 hoidollisella pyyntiluvalla tai vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. Kanadanmajavaa on saanut metsästää vapaasti vuodesta 2001 lähtien. Lappi otollinen kotoperäiselle lajille Euroopanmajava on Suomessa tiettävästi onnistunut leviämään vain sinne, missä ei ole ennestään ollut kanadanmajavia, joten euroopanmajavakannan merkittävä vahvistuminen vaatii kanadanmajavakannan rajoittamista. Venäjän Karjalassa taas euroopanmajava on paikoin jopa syrjäyttänyt kanadanmajavan. Sikäläinen euroopanmajava edustaa kuitenkin pääpopulaatiota, joka lienee geneettisesti monimuotoisempi ja siten elinvoimaisempi kuin Suomen kanta. Vaikka metsästäjän kannalta lajilla ei juuri ole väliä, meillä on erityinen vastuu alkuperäislajista. Majavakantojen hoitoja hallintaohjelmassa kanadanmajavat esitetään poistettavaksi metsästämällä Länsi-Lapista ja mahdollisesti muualtakin Lapista. Samoin eteläisen euroopanmajava-alueen ympärille ehdotetaan luotavaksi kanadanmajavista vapaita puskurivyöhykkeitä. Ohjelman valmistelun yhteydessä järjestetyssä kyselyssä enemmistö kaikkien sidosryhmien vastaajista kannatti kanadanmajavien poistoa, jotta euroopanmajavat voisivat levittäytyä helpommin. Parhaat edellytykset euroopanmajavakannan vahvistamiseen ovat juuri Lapissa, missä valtio on laajoilla alueilla ainoa maanomistaja. Laajojen suojeluja erämaa-alueiden lisäksi Lapin soveltuvuutta lisää Ruotsin 100 000 yksilön euroopanmajavakanta. Lajien tarkat levinneisyydet on kuitenkin selvitettävä ennen radikaaleja toimenpiteitä. Varmat lajinmääritykset on toistaiseksi tehty metsästäjiltä kerätyistä kalloista, mutta levinneisyydet voi olla mahdollista selvittää DNAmenetelmin vesitai sedimenttinäytteistä. Tavoitteena vahva euroopanmajavakanta Euroopanmajavien siirtoistutuksia saatetaan tarvita tulevaisuudessa. Siirroilla voitaisiin tukea euroopanmajavien luontaista leviämistä ja mahdollisesti lisätä kannan geneettistä monimuotoisuutta pääpopulaatiosta hankituilla yksilöillä. Satakunnan ja lähialueiden kanta on yhden Norjasta siirretyn naaraan jälkeläisiä, ja Norjan kanta puolestaan kävi alimmillaan noin sadassa yksilössä. Satakunnan kanta on siis kulkenut kahden geneettisen pullonkaulan läpi. Pohjoismaiden euroopanmajavien haasteena on se, että ne ovat eristyksissä lajin pääpopulaatiosta, jonka lähimmät alueet sijaitsevat Venäjän Karjalassa ja Virossa. Harkittavaksi jää myös uusien esiintymien perustaminen siirtoistutuksin Lapin suurille suojeluja erämaaalueille. Kuluvana metsästysvuonna euroopanmajavan pyyntilupia on voitu myöntää ensimmäistä kertaa myös Pohjanmaan ja RannikkoPohjanmaan riistakeskusalueiden eteläosiin. Pyyntilupakäytäntöä esitetään sovellettavaksi myös kannanhoitotoimien avulla syntyvillä uusilla euroopanmajava-alueilla. Majavakantojen hoidossa ja hallinnassa tähdätään vahvempaan euroopanmajavakantaan, joka vähitellen korvaisi kanadanmajavan. Tähän menee todennäköisesti kymmeniä vuosia. Pitkän aikavälin tavoitteeksi voidaan asettaa Suomen euroopanmajavien saattaminen leviämisyhteyteen pääpopulaation kanssa. On hyvin todennäköistä, että kahden majavalajin politiikkaa harjoitetaan Suomessa vielä pitkään. ta. Syksyn 2013 laskennan perusteella kanadanmajavan määräksi arvioitiin 4 000–7 000 yksilöä. Tiedot Lapin majavatilanteesta ovat hyvin heikot laskentatuloksien puuttumisen vuoksi. Länsi-Lapissa, Tornion ja Muonion välisellä alueella, on kuitenkin luultavasti Pohjois-Ruotsista siirtyneiden euroopanmajavien perustama pieni kanta. Eri puolilla Lappia on otaksuttavasti myös kanadanmajavia. Majavat lisäävät elinympäristönsä monimuotoisuutta, ja riistasorsista etenkin tavit suosivat majavalampia. Toisaalta majavapatojen nostattamat tulvat aiheuttavat maanomistajille taloudellisia tappioita. Euroopanmajavaa saa metsästää vain kannanMeillä on erityinen vastuu alkuperäislajista. Lukijan toive
• 28 l Metsästäjä 2 l 2016 Teksti: Kaisa Huttunen Pohjois-Karjalassa on runsas kanadanmajavakanta. Majavanmetsästys kiinnostaa Lieksassa niin paikkakuntalaisia kuin metsästysmatkailijoitakin. evät on parasta majavanmetsästysaikaa. Aikaisin keväällä arat eläimet lähtevät usein vasta pimeällä ruuanhakureissuun. Myöhemmin keväällä ne uskaltavat lisääntyneen suojaveden turvin liikkua myös päiväsaikaan. Sopivia majavanpyyntikelejä odotetaan Lieksassa innolla. – Viime vuosina kevät on ollut aikaisessa ja olemme päässeet jo maaliskuussa jahtiin, iloitsevat Jarkko Peltola ja Pekka Lavikainen. Peltola on metsästänyt majavia noin 25 vuotta. Hän sai kipinän 8-vuotiaana, kun pääsi isänsä mukaan pyyntiin. Lavikainen aloitti majavien metsästyksen kahdeksan vuotta sitten aluksi Peltolan opastamana, minkä jälkeen majavajahtiin on pitänyt päästä joka kevät. Paikallistuntemus helpottaa jahtia – Kanadanmajavan pyyntiluvan poistumisen jälkeen vuonna 2001 paikalliset kiinnostuivat jahdista. Alkuinnon hiipuessa täältä löytyi lisäksemme vain muutamia majavanpyytäjiä. Parin viimeisen vuoden aikana nuoret ovat kuitenkin innostuneet lajista, kaverukset kertovat. Alueella toimii useita metsästysseuroja, mutta myös matkailijan pyyntimahdollisuudet ovat erinomaiset. – Lieksassa on yli 100 000 hehtaaria valtion maita. Eräluvat.fi -palvelusta voi ostaa 20 eurolla koko kauden majavaluvan, joka oikeuttaa kahden majavan ampumiseen, kertoo Lavikainen. Valtion mailla onkin käynyt pyytäjiä Etelä-Suomesta saakka. Paikallistuntemus on kuitenkin jahdissa eduksi. Alueella asuvat metsästäjät tietävät paitsi pesäpaikat myös metsästyksen etenemisen pesäkohtaisesti. Peltola on opastanut ja majoittanut metsästäjiä Ruunaan Matkailu -yrityksessään. Pari vuotta sitten hän pääsi esittelemään majavanmetsästystä myös ranskalaiselle kuvausryhmälle, joka sai kuvattua kaadon majavien arkuudesta huolimatta. – Olimme kaadolla katsomassa majavaa, kun toinen majava lähti 70 metrin päästä uimaan kohti. Majava nousi rantaan kymmenisen metrin päähän ja saimme ammuttua senkin, Peltola muistelee. Haittaeläimestä turkikseksi ja riistaksi Majavat aiheuttavat maanomistajille vahinkoa kaatamalla puita ja patoamalla vesistöjä. Siksi metsästysseuroja kehotetaan poistamaan majavia haitta-alueilta. Lavikaisen mukaan etenkin metsäyhtiöiltä tulee seuroille vaatimuksia metsästyksestä. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei asuttuun pesään liittyviä rakennelmia saa purkaa keväällä, vaan vasta seuraavan kesän tai alkusyksyn ai/kuva 1// Loppukeväästä majavat liikkuvat myös valoisan aikaan. (Jarkko Peltola) //kuva 2// Tuoretta ja vanhaa majavasyönnöstä. (Kaisa Huttunen) //kuva 3// Passipaikka valitaan tuulen alapuolelta. (Jarkko Peltola) K Kevät on majavajahdin aikaa
• Metsästäjä 2 l 2016 l 29 kana. Paikoitellen padoista voi olla hyötyäkin, kun veden nousu synnyttää arvokkaita riistakosteikkoja. Majavia metsästetään lihan, kauniin turkin ja hienon trofeen vuoksi. Turkiksesta voi teettää esimerkiksi istuinalustoja, hattuja ja hanskoja, mutta nahka on kysyttyä myös perhokalastajien keskuudessa. Lihasta taas voi valmistaa maukasta riistaruokaa. Jarkko Peltola tykkää majavan lihasta käristettynä tai palvattuna. Pekka Lavikainen on tehnyt majavasta säilykelihaa ja vinkkaa, että sekaan kannattaa laittaa myös sianlihaa. Purkitetusta lihasta on helppo valmistaa ruokaa tai syödä sellaisenaan metsäreissuilla. Jalat, luut ja häntä kannattaa käyttää hyödyksi koiran herkkuna. Haastavaa ja palkitsevaa Keväinen majavanmetsästys voi kuulostaa leppoisalta touhulta. Sitä se ei kuitenkaan aina ole. Loppukeväästä metsätiet ovat usein kuraliejua, joten autolla liikkuminen on paikoitellen mahdotonta. Tieverkoston lähellä olevat majavanpesät on usein tyhjennetty aikaisin, joten pesiä on etsittävä kauempaa. Tiedusteluretkiä tehdään pääosin hiihtäen jokien ja purojen varsia. Hiihtäminen on helppoa alkukeväästä, kun hanki kantaa, mutta myöhemmin keväällä upottavassa lumessa kulkeminen vaatii melkoista kuntoa. Majavia etsitään tuoreiden syönnösten perusteella. Vanha syönnös on pinnalta harmaa, uusi näyttää vastaleikatulta. Myös vedessä virtaavat irtokepit voivat olla merkki yläjuoksulla asustelevista majavista. Pesän löytäminen ei kuitenkaan takaa majavan olemassaoloa. – Syksyisetkin syönnökset voivat näyttää tuoreilta. Siksi lastujen löytyminen lumen päältä on parempi todiste. Haapasyöteillä voidaan tarkastaa, onko pesällä enää elämää. Jos syötti häviää, elämää todennäköisesti on, Lavikainen neuvoo. Tuulen suunnalla on väliä Tuulen suunnan huomioiminen on majavanmetsästyksessä tärkeää, koska majavalla on erinomainen hajuaisti. Passipaikka valitaan niin, ettei tuuli käy majavan liikkuma-aluetta kohti. Jos tiedustelureissulla on saatu todisteita majavasta, voidaan samalla valmistella muutamia passipaikkoja vaikkapa illaksi eri tuuliolosuhteita varten. – Itse en välitä niinkään passissa istumisesta vaan tykkään liikkuvasta jahdista. Hiihtelen tuulen alapuolella pitkin vesistöjä. Kun kuulen tai näen majavan vedessä, jään odottamaan sen nousua rannalle, kertoo Lavikainen. Kovalla tuulella majavat ovat arempia. Paras on yhdestä suunnasta puhaltava heikko tuuli. Tyynellä kelillä auringonlaskun aikaan ilmavirtaus saattaa pyörähtää kohti aurinkoa, jolloin käry saattaa käydä. Jos näin käy, metsästäjä kuulee sen varmasti: majava läiskäyttelee äänekkäästi vettä hännällään ilmoittaen vaarasta lajikumppaneilleen. Majavajahdissa kannattaa myös kulkea hiljaa vältellen sivusuuntaista liikehdintää, jottei mahdollisesti liikkeellä oleva eläin havaitsisi tulijaa. /kuva 1// Loppukeväästä majavat liikkuvat myös valoisan aikaan. (Jarkko Peltola) //kuva 2// Tuoretta ja vanhaa majavasyönnöstä. (Kaisa Huttunen) //kuva 3// Passipaikka valitaan tuulen alapuolelta. (Jarkko Peltola) Passipaikka valitaan tuulen alapuolelta. Ja rk ko Pe lt o la Loppukeväästä majavat liikkuvat myös valoisan aikaan. Aku Ahlholm Majavametsälle oma lupa lll Uusi maksuasetus toi tullessaan myös uuden lupatyypin: majavaluvan. Lupa maksaa 20 euroa kaudelta, ja sillä saa metsästää kaksi majavaa. Aikaisemmin majavaa sai metsästää Metsähallituksen alueilla joko pienriistaluvalla tai pienpetoluvalla. Nyt nämä luvat eivät enää sisällä oikeutta majavanpyyntiin. – Erillinen majavalupa oli metsästäjien toivomus. Lisäksi lupauudistus tuo tarkempaa tietoa majavan metsästyksestä ja saaliista valtion mailla, ylitarkastaja Ahti Putaala Metsähallituksesta sanoo. Majavalupa on voimassa 20.8.–30.4. Tavallisesti metsästettävä majavalaji on kanadanmajava (amerikanmajava). Euroopanmajavan metsästys vaatii Suomen riistakeskuksen myöntämän (ML 41a §) poikkeusluvan. Majavalupa ostetaan aina tietylle Metsähallituksen pienriistan metsästysalueelle. Kaikilla alueilla ei majavia ole, mutta majavanmetsästysalueet voi tarkistaa Eräluvat.fi-sivustolta kohteiden sivuilta. Majavaluvan edullinen 20 euron kausihinta perustuu siihen, että kanadanmajava on vieraslaji ja paikoitellen vahinkoeläin.
• 30 l Metsästäjä 2 l 2016 l Suomessa oli vuonna 2013 noin 3900–7200 kanadanmajavaa. l Kanta on suurin Pohjois-Karjalassa sekä Eteläja Pohjois-Savossa. l Majavan metsästysaika on 20.8.2015–30.4.2016. l Kanadanmajava on luokiteltu kansallisessa vieraslajistrategiassa haitalliseksi riistaeläimeksi, eikä sen metsästys vaadi erillistä pyyntilupaa. l Euroopanmajavan metsästykseen tarvitaan pyyntilupa Suomen riistakeskukselta. Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi purkaa maanomistajan luvalla ainoastaan seuraavina ajanjaksoina: l 15.6. – 15.9. Lapin maakunnassa l 15.6. – 30.9. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa l 15.6. – 15.10. Pohjanmaan, KeskiPohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, KeskiSuomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa l 15.6. – 31.10. muualla Suomessa Kivääri on vielä yleisin ase Majavanmetsästyksessä käytetään pääosin kivääriä. Hämäräkyttäyksessä valovoimainen kiikari ja punapiste ovat välttämättömiä. Paras kyttäyspaikka on yleensä harjun päällä, koska sieltä voi nähdä majavan lumista taustaa vasten kauempaakin. Tasamaalla on mentävä lähemmäksi, jolloin paljastumisriski kasvaa. Haulikolla ampumamatka on enintään 15 metriä. Kun majavan liha ja turkis halutaan talteen, sitä ei ammuta veteen tai jään reunalle. – Majava on erittäin sitkeä eläin. Hyvän osumankin jälkeen jään reunalle ammuttu majava saattaa vielä refleksien voimalla sukeltaa rantapenkan alle. Sieltä sitä on vaikea saada kaivettua, kertoo Peltola. Riskin vuoksi Lavikainen siirtyi viisi vuotta sitten puolivaippaluotien käyttämiseen. Hän ampuu puolivaipalla lavoille tai rankaan, jotta osuma pudottaisi eläimen sijoilleen. Näin lihahukka ei ole suuri, sillä pääosa lihasta on peräpäässä. Myös jousimetsästys on yleistynyt majavanmetsästyksessä. Jousella voi ampua veteenkin, koska nuoleen kiinnitetyllä narulla saadaan majava talteen. Varovainen täytyy olla Suurin urakka alkaa usein vasta kaadon jälkeen. Varsinkin vastarannalle ammutun majavan haussa voi joutua kiertämään vesistöjä useita kilometrejä. Kevätjäillä liikkuessa turvallisuus on tärkeää. – Joenpenkoilla jää saattaa näyttää paksulta, mutta virtaus on voinut syövyttää sitä altapäin. Naskalit mukaan, neuvoo Peltola. Vesistöjen ylityksissä olisi turvallisinta liikkua kaverin kanssa. Turvallisuuden lisäksi apuvälineet ovat tärkeitä saaliin talteenotossa. Lavikainen pitää aina suksisauvaan kiinnitettyä nostokoukkua mukana. – Kerran koukun katkettua jouduin tekemään puolitoista tuntia hommia, että sain majavan jäältä talteen. Mukana ei ollut eväitä ja energia meinasi loppua, kun raahasin vielä pimeässä parinkymmenkiloisen majavan autolle. Matka linnuntietä ei ollut kuin 200 metriä, mutta ojia oli ihan älyttömästi. Nykyään repussa on aina eväitä, vaihtovaatteita, nippusiteitä, rautalankaa, taittosaha ja köyttä. Lisäksi autossa on vielä varakoukkukin, Lavikainen naureskelee. Tuoretta ja vanhaa majavasyönnöstä. Ka is a H ut tu n en Naskalit mukaan!
• Ka is a H ut tu n en Vielä ehdit majavametsälle! Majavan metsästykseen on nyt oma lupa. Majavalupa maksaa 20 euroa ja sillä saa metsästää kaksi majavaa. Tutustu lupa-alueisiin Eräluvat-sivustolla! Hanki lupasi: Netistä: www.eraluvat.fi/majava Puhelimitse: 020 69 2424 (arkisin 8–16) Hae lupaa koko kaudeksi! Metsästyksen kausiluvat Metsähallituksen alueille ovat haettavana huhtikuussa. Hakuaika umpeutuu 2. toukokuuta kello 16 . Kausilupaa voi hakea alueesta riippuen kaikelle pienriistalle tai muulle pienriistalle kuin kanalinnuille. Jousimetsästäjille on oma kausilupansa! Täytä hakemuksesi sähköisesti: lupahaku.eraluvat.fi Lue lisää aiheesta osoitteessa Eräluvat.fi
• Kiiruna Lagopus muta Va st av ao , M at ti A . N ie m in en
• 34 l Metsästäjä 2 l 2016 Teksti: Klaus Ekman l Kuvat: Henna Väyrynen Jari Varjo: Suomalainen metsästys olisi pulassa ilman vapaaehtoistyötä Helmikuun alussa Suomen riistakeskuksen johtajana aloittanut MMT Jari Varjo luottaa suomalaisen riistatalouden kykyyn selvitä tulevaisuuden haasteista. Vahva vapaaehtoistyön perinne ja ketterä organisaatio antavat siihen hyvät mahdollisuudet. angasniemellä syntynyt Jari Varjo on pitkän linjan metsäammattilainen. Varjo työskenteli kouluaikoinaan Kangasniemen metsänhoitoyhdistyksessä ja yliopisto-opinnot Joensuun yliopiston metsätieteellisessä tiedekunnassa hän kustansi Gutzeitin aputyönjohtajana eli ”kymppinä” suurimmaksi osaksi Polvijärvellä. Metsänhoitajaksi Varjo valmistui vuonna 1991, lisensiaatiksi vuonna 1994, ja tohtoriksi hän väitteli vuonna 1997. – Tuohon lama-aikaan ei juuri muita työpaikkoja ollut tarjolla kuin näitä tutkijavakansseja, mikä sitten johti myös väitöskirjan tekoon. Ura metsästäjänä pääsi vauhtiin jo 14-vuotiaana, kun metsästäjätutkinto tuli suoritettua ja heti 15-vuotiaana hankittiin aseenkantoluvat. – Haulikon ja pienoiskiväärin kustansi isä, mutta lintukiväärin hankin käytettynä itse tienaamillani puunistutusrahoilla. Samat aseet ovat vieläkin käytössä, Jari Varjo muistelee metsästysuransa alkutaipaleita. – Ensimmäinen riistasaaliini oli merroilla pyydystetty piisami, jonka toki kaverini nylki. Itse opettelin aihetta vierestä katsellen. Sitten vain varishuuhkajaa nikkaroimaan. Varikset eivät tosin huuhkajankuvatuksella olleet huijattavissa, mutta närhiä sen sijaan tekele tuntui harmittavan närhihän oli siihen aikaan rauhoittamaton lintu. Riistalinnuista ensimmäiseni oli sepelkyyhky, niin kuin aika monella muullakin nuorella metsästäjällä, Varjo sanoo. ”Metsästys on osa suomalaisuutta” Jari Varjon tie on kulkenut pitkän tovin ulkomailla niin YK:n kuin EU:nkin tehtävissä. Kun häneltä kysyy miten suomalainen metsästys voi, on vastaus lyhyt ja ytimekäs: se voi hyvin. – Ollessani Italiassa ei maastossa juurikaan uskaltanut liikkua, kun metsästyskausi alkoi, Varjo toteaa tietenkin hieman korostetusti lainausmerkeissä. – Sveitsissä taas metsästys oli todella paljon yksilön taloudellisista resursseista riippuvaista. Kansainvälisissä tehtävissä ollessa silmäni ovat avautuneet huomaamaan, että metsästys on osa suomalaisuutta. Täällä mahdollisuus päästä metsälle ja kalaan tai vaikkapa mökille on paljon enemmän itsestäänselvyys kuin tiheästi asutussa Keski-Euroopassa. Vapaaehtoistyön varassa Varjo on vakaasti sitä mieltä, että vapaaehtoistyöllä on ollut ja on keskeinen rooli suomalainen metsästyksen kehityksessä. – Kaikki toimii vieläkin vapaaehtoisvoimin. Ilman vapaaehtoistyötä olisimme todella pulassa. Nytkin pelkästään riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoistyön määräksi arvioidaan noin 360 henkilötyövuotta. Se on suuri määrä, ja siihen kun lisätään kaikki metsästysseurojen ja yksittäisten metsästäjien tekemä työ, puhutaan ilman muuta koko metsästyksen kivijalasta. – Metsästysseurat ovat monin paikoin maaseudulla säilyneet toimivina yhteisöinä, ja niiden merkitys on usein metsästystä huomattavasti laajempi, Jari Varjo pohtii. Riistakeskus on toimiva kokonaisuus Muutaman viikon työkokemuksen perusteella Suomen riistakeskus vastaa hyvin sitä mielikuvaa, joka Varjolla oli ennen töiden aloittamista. Hän on vakuuttunut siitä, että meillä on kaikki edellytykset onnistua tehtävässämme. Organisaatio on toimiva, joustava ja sopivan kokoinen. Varjo korostaa sitä, että Suomen riistakeskus on läsnä koko maassa ja aluetoimistojen tulee olla omien alueidensa ja metsästäjiensä näköisiä ja siltä pohjalta toteuttaa yhteistä riistapolitiikkaa. – Täällä on riistakonsernin ja riistakeskuksen sisällä onnistuttu itse sisäisellä kehittämisellä pääsemään ajan hermolle ja kehityksen ytimeen. Toimiva organisaatio, omat avoimet it-ratkaisut ja asiantuntijuus ovat tekijöitä, joihin menestys jatkossakin voidaan nivoa. Edellytyksenä on, että tätä työtä pystytään jatkamaan samalta pohjalta. Jari Varjo pitää jatkossa haasteena tehtävien määrän todennäköistä lisääntymistä. Tämä tietenkin edellyttää aiempien tehtävien karsiK Jos hoidamme riistavaraa oikein, on käsissämme merkittävä resurssi. Jari Varjo
• Metsästäjä 2 l 2016 l 35 mista, työn tiivistämistä tai lisäresursseja, mikä ei nykyisellään näytä kovin todennäköiseltä. – Uusia vastuita nähtäisiin mielellään Suomen riistakeskuksen tehtäväksi monesta suunnasta. Nyt on huolehdittava siitä, että resurssit ja suorite ovat tasapainossa, Varjo vakavoituu. Riista on resurssi Varjon mielestä keskustelu riistasta haittana tai resurssina on asetettava oikeaan viitekehykseen. Riista kuuluu hänen mukaansa metsään, ja pikemminkin tuon varan väärin hoitamisesta voi muodostua haitta. – Jos taas hoidamme riistavaraa oikein, on käsissämme merkittävä resurssi, hän toteaa. Vastakkainasettelu ei kuitenkaan katoa vain silmät sulkemalla. Varjon mukaan metsätaloudella on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä rooli kansantaloudessamme. Onkin muistettava, että ”riistametsä ja sen hoito” on olennainen osa tätä kokonaisuutta, jota on pystyttävä kehittämään tasapainoisesti. – Suomen riistakeskuksen riistametsähankkeet ja viimeisimpänä Suomen metsäsäätiön kanssa toteutettu KIRI, eli Kipinä riistametsänhoitoon -viestintäkampanja ovat synnyttäneet paljon hyvää ja hedelmällistä keskustelua metsäammattilaisten ja riistaväen kesken, mistä on osoituksena myös uuden Riistametsänhoidon edelläkävijät –hankkeen pääsy osaksi Metso-ohjelmaa. Tästä on hyvä jatkaa, Jari Varjo sanoo. – Olen varma, että pystymme yhdessä kehittämään menetelmiä, jotka voivat olla kustannustehokkaita metsätaloudessa ja huomioivat esimerkiksi kanalintujen kannanhoidon. ”Tulevaisuus on uusien metsästäjien varassa” Metsästäjäkuvan muutos puhuttaa myös Jari Varjoa. Urbaanimetsästäjien määrän kasvu ja metsästysmahdollisuuksien tarjoaminen heille on tulevaisuudessa entistä tärkeämmässä roolissa riistataloudessa. Varjo toivoo, että metsästys voidaan jatkossakin säilyttää koko kansan harrastuksena. – Nuorten on löydettävä metsästys mielenkiintoisena harrastuksena, jos haluamme sektorin pystyvän tulevaisuudessakin hoitamaan riista-asiat nykyisellä tasolla. Erittäin positiivista on, että yhä useampi nainen on löytänyt metsästyksen omaksi harrastuksekseen, ja että heidän määränsä metsästyskortin suorittajista on kasvussa, Varjo toteaa. – Meidän tärkeimpiä tehtäviämme on nyt huolehtia siitä, että kaikki ovat tervetulleita metsästyksen pariin ja muistaa, että se ei ole keneltäkään pois! Toimintamme täytyy seurata aikaansa perinteitä kunnioittaen mutta samalla uusien harrastajaryhmien näkemykset ja elämänkokemus hyödyntäen. Nokipannukahvit kuuluvat olennaisena osana Jari Varjon eränautintoihin. Suomessa mahdollisuus päästä metsälle ja kalaan tai mökille on paljon enemmän itsestäänselvyys kuin tiheästi asutussa Keski-Euroopassa. Jari Varjo
• Marko Svensberg , Mikko Alhainen , Suomen riistakeskus Vinkit viljelysten riistanhoitoon Viime vuonna uudistunut maatalouden ympäristökorvausohjelma tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia riistanhoitoon. Nyt on aika suunnitella peltoja myös riistan silmin. aatalouden ympäristökorvausjärjestelmä määrittää seuraavan viiden vuoden viljelykäytännöt. Mahdollisuudet riistanhoitoon ovat nyt erinomaiset ja toimeen tartuttaessa palkkiona voi olla vahva riistakanta. Esimerkiksi peltopyy, fasaani ja rusakko viihtyvät aukeilla, missä viljely on monipuolista, ja niille on tarjolla ruokaa ja suojaa. Riistapellot, metsäsaarekkeet, luonnonlaitumet, kosteikot, uomat ja reunavyöhykkeet houkuttelevat myös sorkkaeläimiä ja vesilintuja. Teeriparvikin viihtyy riistapelloilla sekä peltolohkojen kolmimetrisillä monimuotoisuuskaistoilla. Maaseudun riistarikkaus luodaan suojaja ruokailupaikkojen verkostolla. Vain harvalta peltoaukealta löytyy kaikkea. Oman metsästysalueen vahvuudet kannattaa ottaa huomioon ja kohdentaa riistanhoito paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Viljelysuunnitelmien laadinnassa ja lohkokarttojen äärellä kannattaa miettiä toimia ja tekoja, joilla taataan riistan tulevaisuus. Osa ympäristötuista vaatii erillisen suunnitelman, kun taas osa ilmoitetaan lohkokohtaisina toimenpiteinä päätukihaussa. M ik ko A lh ai n en 36 l Metsästäjä 2 l 2016 M Jari Kostet
• Metsästäjä 2 l 2016 l 37 To m B jö rk lu n d 1. 1. 5. 1. 3. 3. 4. 4. 7. 5. 7. 7. 1. 7. 3. Riistanhoidon palikat Ympäristökorvausjärjestelmässä toimenpiteitä tehdään kolmella tasolla: sitoumuksina, sopimuksina ja investointeina. Tavanomaiseen viljelyyn ja pellonkäyttöön liittyvät sitoumukset ovat lähinnä jokamiehen riistanhoitoa. Tehdään käytännön peltohommia, kuten riistapeltoja, ja sitoudutaan hoitamaan aiemmin tehtyjä erityistukialoja. Suunnitelman vaativat investoinnit ja sopimukset sopivat tehtäessä perinnebiotooppeja, luonnonlaitumia, kosteikkoja ja uomakunnostuksia. Riistapelloista suojakaistoihin Riistapellot ovat jokaisen viljelijän perustyökalu riistarikkaaseen maisemaan. Ne tarjoavat linnuille ja nisäkkäille ympärivuotista ravintoa sekä lisääntymisja suojapaikkoja. Riistalle hyödyllisiä peltoja voi perustaa yksivuotisina joko riistatai maisemakasviseoksilla tai vähintään kahden kasvukauden ajaksi niittytai peltolintuseoksilla lintuniityksi. Kasvinsuojeluaineiden käyttö ja muokkaaminen on sallittua kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Nyt on myös luvallista jättää pellonreunaan kaistale puimatta, niittämättä tai nos1. Riistakaistat Riistakaista, eli monimuotoisuuskaista voi olla myös korjaamaton satokasvikaista. 2. Suojavyöhyke Sopii hyvin laidunnukseen tai kasvusto pitää kerätä pois niiton jälkeen. 3. Riistapellot Riistanhoidon toimenpiteitä maaseudulla 4. Kerääjäkasvit 5. Kosteikkojen ja tulvaniittyjen perustaminen ja hoito. 6. Purojen ja valtaojien luonnonmukainen kunnostaminen ja hoito. 7. Metsäsaarekkeiden, reunavyöhykkeiden sekä perinnebiotooppien hoito raivaamalla tai laiduntamalla. M ik ko A lh ai n en Kerääjäkasvit tarjoavat erinomaista vihantaa syksyllä ja heti kevään koittaessa. Viljansängen seassa versova apilatai nurmikasvusto tarjoaa pitopöydän kaikelle riistalle. Samalla pidetään arvoravinteet pellossa seuraavaa satokautta odottamassa ja parannetaan maan laatua. Riistakaista ojan varrella. Peltolohkon reunaa kiertävää riistakaistaa voidaan hoitaa riistapeltona, peltolintupeltona, nurmena tai yksinkertaisesti jättämällä kaistale satokasvia puimatta tai nostamatta. Monitoimiset kerääjäkasvit lll Sadonkorjuun jälkeen pellot ovat lähes alastomia ja sadekuurot huuhtovat pintamaasta arvokkaita ravinteita. Tällöin kerääjäkasvit ovat tilanteen pelastajia. Kerääjäkasvi kylvetään pääkasvin juureen sen kumppaniksi, ja se sitoo ravinteita, parantaa maan rakennetta ja sitä kautta edistää pellon tuottoa. Hyviä kerääjäkasveja ovat apilat, raiheinät, timotei, nurminata ja nurmimailanen. Talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen kannattaa myös panostaa. Riistapeltoverkosto syntyy yhteistyössä viljelijöiden kanssa. 3. 6. 2.
• 38 l Metsästäjä 2 l 2016 tamatta. Leveyskin saa vaihdella, kunhan se ei ylitä keskimäärin kolmea metriä. Reunakaistaleella saa halutessaan kasvattaa myös riistapeltokasveja tai nurmea. Riistapeltoja tarvitaan maatalousmaiseman riistakantojen runsauden ja elinvoimaisuuden ylläpidossa. Kattava suojaja ruokailupaikkojen riistapeltoverkosto syntyy yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Riistakaista, viralliselta nimeltään monimuotoisuuskaista, kuuluu peruslohkon viljelykasvin alaan, ja siitä saa saman tuen. Monimuotoisuuskaista tarjoaa riistalle ja pikkulinnuille pienellä vaivalla ravintoa ja suojapaikkoja. Viljelykasvin alaan kuuluvia monimuotoisuuskaistoja saa perustaa peruslohkon kaikille reunoille, jotka eivät rajoitu vesistöön. Vesistöjen varsille perustetaan nurmea kasvava suojakaista. Milloin riistapelto kylvetään? Yksivuotinen riistapeltokasvusto on perustettava uudelleen jokaiselle kasvukaudelle. Riistapellon voi kylvää syyskylvöisillä kasveilla edellisenä syksynä tai kevätkylvöjen yhteydessä, kuitenkin viimeistään 30. kesäkuuta. Syksyllä kylvetty kasvusto annetaan olla sellaisenaan seuraavan kasvukauden ja sitä seuraavan talven ajan, joten riistapelto on kylvön jälkeen koskematta kaksi talvea ja yhden kesän. Keväällä kylvetty kasvusto säilytetään talven yli seuraavaan kevääseen. Riistapeltojen kasvusto voidaan käyttää riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Riistapeltoa ei saa perustaa lähelle vilkasliikenteistä tietä. Luonnonhoidon näkökulmasta parasta on, jos kasvustojen antaa olla pellolla. Tasapainoinen viljelykierto Peltolintupeltojen ja syyskylvöisten riistapeltojen avulla voidaan luoda tilanne, jossa puolet monimuotoisuuspeltoalasta on keväällä koskematonta, eli mitä parhainta pesimäja poikassuojaa keskellä toukotöiden aherrusta. Tasapainoisen kierron saa aikaan neljällä kasvulohkolla. Lohkoja kannattaa sijoittaa sopivina paloina ympäri aukeaa. Isommat riistapeltokuviot voi myös jakaa neljään lohkoon. Ensimmäisenä kasvukautena yhdellä lohkolla kannattaa viljellä nopeaa satokasvia kuten ohraa tai hernettä, jonka jälkeen perustetaan syyskylvöinen riistapelto seuraavalle kasvukaudelle. Kahdelle lohkolle kylvetään tavallinen riistapelto ja yhdelle lohkolle kahden kasvukauden peltolintupelto. Toisena kasvukautena saadaan kierto toimimaan. Edellisenä syksynä kylvetty riistapelto on täydessä kasvussa ja edelliskesän peltolintupelto pesimäsuojana. Keväällä kylvetään tavallinen riistapelto ja uusi peltolintupelto. Tuholaisten torjuminen lll Kasvinsuojeluaineiden käyttö ja muokkaaminen on sallittua kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Tämä on merkittävä muutos aiempiin tukikausiin ja varmasti lisää viljelijöiden kiinnostusta perustaa riistapeltoja. Peltoja saa lannoittaa, jotta niille syntyy peittävä kasvusto. Lannoituksessa on noudatettava ympäristökorvausjärjestelmän lannoitustaulukoita. Riistapellon voi kylvää aina samalle lohkolle, mutta viisivuotiset viljelykiertosuunnitelmat pitävät maat kasvukunnossa ja torjuvat osaltaan tuholaisia. Roundupilla saa torjua rikat ennen kylvöä tai kylvön yhteydessä. Jari Kostet
• Riistapellon lohkot elokuussa vasemmalta alkaen: l Kahden kasvukauden jälkeen lintuniitty on muokattuna, odottamassa syksyllä kylvettävää riistapeltoa, joka tarjoaa maittavan orasmaan talveksi. Kyyhkymullos valmiina. l Syksyllä kylvetty syysvilja-öljykasviseos on tarjonnut ravintoa koko kevään ja kesän. Suojaa ja ruokaa löytyy vielä syksyyn ja edelleen talven yli seuraavaan kevääseen, jolloin lohko kylvetään uudelleen riistapelloksi tai kahden kauden lintuniityksi. l Keväällä kylvetty riistapelto tai lintuniitty on täydessä kukoistuksessa. Syyskylvöinen riistapelto ja vähintään kaksi kasvukautta säilytettävä peltolinnuille tarkoitettu kasvusto yhdessä perinteisen riistapellon kanssa tarjoavat hyvän kattauksen riistalle ja viljelykierto vähentää työmäärää. Riistapellon voi jakaa useampaan eri vaiheessa olevaan lohkoon ja eri kasvilajit voidaan kylvää kaistoina. Neljän lohkon viljelykiertomallissa puolet monimuotoisuuspelloista on pesäja poikasaikaan koskematonta suojakasvustoa. Keskikesällä kaikki kasvustot tarjoavat suojaa. Syksyllä ja talvella ¾ on täyttä suojaja ravintokasvustoa ja ¼ on maittavaa orasmaata. Lintuniityt lll Riistalinnuille suunnatut vähintään kaksi kautta säilytettävät peltolintupellot on kylvettävä 30. kesäkuuta mennessä. Kasvuston voi kylvää seuraavan vuoden syyskuun 1. päivästä lähtien tai 15. heinäkuuta alkaen, jos lohkolle tulee esimerkiksi syyskylvöinen riistapelto. Jos lohkolle ei kylvetä syksyllä uutta kasvustoa, suositellaan se säilytettäväksi talven yli seuraavaan kevääseen. Kasvuston saa halutessaan jättää monivuotiseksi niityksi, jota tarvittaessa niitetään. Hirvieläimet ja jänikset lll Tavoitteena vahva kasvusto, josta riittää syötävää pitkälle talveen. Sijoitus metsän keskellä oleville lohkoille sekä aukean reunoille siten, että eläimiä houkutellaan kauemmas vilkkailta teiltä sekä herkiltä satokasvilohkoilta. Peltoriista lll Tavoitteena monipuoliset kasvustot, jotka tarjoavat läpi talven suojaa ja ravintoa. Riistapelloista kannattaa tehdä tilkkutäkkimäinen verkosto, jossa lohkoja kannattaa sijoittaa erityisesti aukean keskiosiin, missä kanahaukan ja muiden petojen riski on pienempi ja kasvuston suojavaikutus on paras. RIISTAPELTOLOHKOT 5-vuotinen viljelysuunnitelma KASVUKAUSI 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Riistapelto, kevät LOHKO 1 Riistapelto, syksy LOHKO 2 Peltolintu, kaksivuotinen LOHKO 3 Satokasvi, riistapellon syyskylvö LOHKO 4 Marko Svensberg Metsästäjä 2 l 2016 l 39
• 40 l Metsästäjä 2 l 2016 Hia Sjöblom Kainastossa hoidetaan riistaa rakkaudella Kauhajoen Kainastossa on panostettu riistanhoitoon tarmolla ja työtunteja laskematta. Hyviä tuloksia on saavutettu: Metsästäjät ja tuottajat voivat ihailla peltoaukeiden maisemaa tyytyväisin mielin. Suojavyöhykkeillä ja riistakaistoilla kuhisee, ja peltopyitä riittää metsästettäväksi. auhajoen metsästysseuran Kainaston kyläosaston puheenjohtaja Juhani Toivakka on metsästänyt “siitä asti, kun ase pysyi kädessä”. Hän on myös kantanut huolta metsästyksen tulevaisuudesta ja tietää, että hommat hoituvat vain hyvässä yhteistyössä. Maatalous, metsästys, riistanja luonnonhoito sekä monenlainen yritystoiminta mahtuvat samaan palettiin. – Pohjanmaalla ollaan, ja meillä on totuttu tekemään “kökällä” eli ilman rahallista korvausta metsästykseen liittyviä asioita, Toivakka sanoo. – Kaikki ei tykkää kaikesta, mutta jokainen tahtoo säilyttää näillä lakeuksilla vireän elämisen menon. Kauhajoella on huolehdittu riistan elinympäristöistä jo vuosikaudet. On rakennettu kosteikkoja ja huolehdittu suojavyöhykkeistä. Tavoitteena on, että riistalla on ruokaa ja suojaa. Työtuntien määrää ei ole laskettu ja tavoite on saanut Toivakan paiskimaan töitä lukemattomissa talkoissa. – Kainaston pelloilla olemme muun muassa kokeilleet erilaisten riistakasvien tuotantoa etsien toimivinta vaihtoehtoa riistan ruokintaan. Tuet hyötykäyttöön – Riistaa on hoidettu rakkaudella, mutta ei rahakaan pahitteeksi ole, Juhani Toivakka naurahtaa ja antaa kiitosta uuden ohjelmakauden viherryttämiskuvioista. Maatalouden tukia kohdennetaan kasvipeitteisyyteen, riistakaistoihin ja reunavyöhykkeisiin. Toivakka vinkkaa tarttumaan näihin mahdollisuuksiin. – Siinä on hyvät työkalut maanomistajille ja viljelijöille. Pellosta voi hyötyä muutenkin kuin viljasadon kautta. Riistan lisäksi ympäristö kiittää. Kasvipeitteinen pelto ja reunavyöhykkeet vesistöjen varsilla pidättävät ravinteita. Valumat vesistöihin vähenevät, Itämeri pysyy puhtaampana ja peltomaan rakenne paranee, Toivakka sanoo ja osoittaa maisemassa virtaavan Kainastonjoen suuntaan. Se on Kyrönjoen latvavesiä. Eurooppalainen edelläkävijä Kauhajoen metsästysseura teki historiaa, kun se sai eurooppalaisen maanomistajaliiton ELOn (European Landowners´ Organization) myöntämän Wildlife Estates -tunnuksen viime vuonna. Aikaisemmin ei aktiivisesta luonnonja elinympäristöjen hoitotyöstä myönnettävää mallitilatunnusta ole annettu muille metsästysseuroille Euroopassa. Kauhajoella on paiskittu tuloksekkaasti töitä muun muassa itäisen peltopyykannan puolesta. Kanta on elvytetty ja saatu nousuun. – Töitä on tehty paljon ja laajalla rintamalla, myhäilee metsästysseuran puheenjohtaja Pauli Kiviluoma. Yhteistyökumppaneina tunnuksen hakemusta tekemässä ovat olleet Metsäkeskus, maataloustuottajat kuin lintujärjestötkin. WE-tunnuksen kattava alue on yli 20 000 hehtaaria. – Tunnus myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Sitten on uuden hakemuksen ja arvioinnin aika. Tunnus auttaa pukkaamaan elinvoimaa Kauhajoelle. Metsästyksen myötä paikkakunnalle ja kyliin valuu lisäeuroja. Kiviluoma sanoo, että arvioinnin tekeminen vie aikaa, mutta papereihin perehtyminen opettaa näkemään omaa aluetta uusin silmin. Wildlife Estates -ohjelmassa rakennetaan Euroopan laajuinen riistanja luonnonhoidon mallitilojen verkosto. Mukana on yli 130 aluetta tai tilaa Euroopan 13 maassa. Suomessa WE-tunnuksia on myönnetty 8 tilalle Kauhajoen metsästysseuran lisäksi. Miksi ei kannattaisi panostaa kasvipeitteisyyteen ja riistapeltoihin, sillä niistä saa tukea ja samalla ravinnevalumat vähenevät? Sa ka ri M yk rä K
• Metsästäjä 2 l 2016 l 41 Henna Väyrynen 50 vuoden näköala toiminnanohjaukseen Perniön seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan tehtävät jättävälle Esko Lehdelle tuli tänä vuonna täyteen 50 vuotta tehtävässä. Tekniikka ja alueen riistakannat ovat muuttuneet puolen vuosisadan aikana, mutta toiminnanohjaajan perustehtävät pysyneet lähes samanlaisina. sko Lehti aloitti 60-luvulla 26-vuotiaana työt Perniön ja Särkisalon kuntien rakennustarkastajana. Perniön seudun rhy:n puheenjohtaja kysyi, kiinnostaisiko Lehteä toiminnanohjaus. Nuoresta pitäen metsästänyt Lehti innostui, ja 16.3.1966 hänet valittiin toiminnanohjaajaksi. Talkootyönä tehtävä toiminnanohjaus on riistanhoitoyhdistyksen käytännön asioiden pyöritystä, metsästäjätutkintojen ja ampumakokeiden vastaanottoa ja hallituksen linjausten toimeenpanoa. Tehtävää Lehti kuvailee elämäntavaksi. – Olen jatkuvasti tavoitettavissa puhelimen päässä. Asiakkaiden kysymykset vaihtelevat metsästysaikojen mukaan, ja välillä on hiljaisempaa. Ympärillä on pyörinyt mukavia kavereita ja yhteisten asioiden hoitaminen on kiinnostanut, joten tehtävä ei ole ollut rasitus. Perustehtävät eivät ole Lehden mukaan vuosien saatossa muuttuneet paljoa, ainoastaan talousasioiden hoito on hiukan monimutkaistunut. Alkuaikoina pöytäkirjat ja saalistilastot kirjoitettiin kuulakärkikynällä ja kopiot saatiin kalkkeripaperilla. – Tietokoneesta on ollut valtava apu. Myös Oma riistan kaltaiset palvelut helpottavat työtä. Näin aikaa jää enemmän tarpeelliseen, esimerkiksi nuorisotyöhön. Lankapuhelimella soitettaessa kului paljon aikaa lyhyenkin viestin välittämiseen, Lehti kertailee. ”Toiminta on ollut miellyttävää” Työurallaan Lehti on ehtinyt toimia neljän riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan ja neljän alueen riistapäällikön kanssa. – Yhteistyö on mennyt kaikin puolin hyvin, joskus on ollut pikkukonflikteja. Aluetoimistosta on aina saanut neuvoa, kun sitä on tarvinnut, Lehti kiittelee. Tulevaisuuden haasteina Lehti mainitsee uusien tekijöiden löytymisen. Tyytyväinen Lehti kertoo, että hänen tilalleen on onneksi löytynyt tekniikan kiemurat hallitseva toiminnanohjaaja: Matti Oksanen aloittaa tehtävässä maaliskuun lopulla. Erityisesti Lehti muistaa vuosien varrelta, kun maaja metsätalousvaliokunta kuuli häntä asiantuntijana Teijon kansallispuistoa perustettaessa. – Kamppailu metsästyksen säilyttämisestä alueella oli kova. Lopputulos oli tyydyttävä ja metsästys on voinut jatkua suurin piirtein samanlaisena. Perniön seudun riistanhoitoyhdistyksessä on 502 jäsentä ja yhdistys on perustettu vuonna 1959. lll 1960-luvulla Perniössä oli hirviä, metsäjäniksiä, rusakkoa, kettuja, vesilintuja sekä metsäkanalintuja – jopa metsoa tavattiin, Lehti muistelee. Nykykuvan mukaan riistavalikoima oli melko pieni. – Paikallisella Wihuri-yhtymän Teijon tehtaalla tehtiin voimakasta riistanhoitotyötä, ja alueelle tuli pieniä hirvieläimiä. Sittemmin kanadanhanhia ja myöhemmin supeja. Nykyisin alueella on vahva ilveskanta ja Raasepori–Salo -alueella susireviiri. Esko Lehden johdolla Perniössä ryhdyttiin 1983 suorittamaan hirvilaskentoja lentäen, minkä myötä alueen kanta-arvion tekeminen tarkentui. Lasketuiksi tulivat ainoastaan nähdyt hirvet, ja metsästys voitiin suorittaa siten, että eläinkanta pysyi kohtuullisen tasaisena ja tuottavana. Riistankuvan ja hirvilaskentojen lisäksi metsästys on muuttunut 50 vuoden aikana. – Aiemmin metsästys suoritettiin miesajona, nyt koirien käyttö on yleistynyt. Tekniikka on harpannut ison askeleen, mielestäni jopa turhan pitkälle. On tärkeää osata valikoida, mikä tekniikasta on metsästyksessä tarpeellista. Konkaritoiminnanohjaaja uskoo, että Suomessa harrastetaan tulevaisuudessakin metsästystä. Nuoria tulisi kuitenkin saada enemmän harrastuksen pariin. – Siinä suhteessa seurojen tulisi avautua paremmin, Lehti summaa. Esko Lehti on harrastanut erityisesti hirvenmetsästystä ja myös metsästyskoirat ovat olleet iso osa harrastusta. Lehti on sekä Salon Kennel -kerhon ja Perniön Ylikulman Metsästysyhdistyksen kunniapuheenjohtaja. Ansiokkaasta ja pitkäkestoisesta toiminnastaan Lehti on palkittu Suomen riistakeskuksen edeltäjän Metsästäjäin Keskusjärjestön kultaisella ansiomerkillä. Kuvassa vasemmalta alkaen Jörgen Hermansson, Heikki Uotila ja Esko Lehti. E Muutoksia riistassa ja metsästyksessä Sa ka ri M yk rä M at ti O ks an en
• 42 l Metsästäjä 2 l 2016 Jarkko Nurmi , Ohto Salo , Ville Hokkanen ja Ari Kontiainen , Suomen riistakeskus – havaintotiedot talteen myös mobiilissa Suomalainen riistatieto on käsite jo maailmallakin. Suomalaiset metsästäjät hankkivat talkootyöllään riistahallinnon ja -tutkimuksen käyttöön laajoja seurantaaineistoja. Kohta kaksi vuotta käytössä olleella Oma riista -palvelulla riistatiedon keruu on yhä helpompaa ja tieto entistä ajantasaisempaa. Metsästäjän on helppo pitää palvelulla riistalokia. Riistantutkimukselle Oma riista tarjoaa laadukasta riistatietoa. oni metsästäjä pitää metsästyspäiväkirjaa ja kerää niin itselleen tietoa metsästyspäivistä. Kuvilla täydennetystä metsästyspäiväkirjasta tulee vuosikymmenten vieriessä mukava muistojen aarrearkku, jos sinne kirjaa kaikki saaliit ja tapahtumat. Oma riista -palvelu on oiva työkalu metsästäjälle tiedon varastoimiseen ja samalla se on metsästyspäiväkirja, jonne tieto on helppo tallentaa ja josta se myös löytyy helposti. Metsästäjä voi tallentaa palveluun saaliin tarkat tiedot paikkatietoineen ja kuvineen heti kaadolta. Saalistiedot voi klikkailla kotikoneeltakin palveluun, jos ei halua käyttää mobiilisovellusta. Oma riista -palveluun kirjatut tapahtumatiedot tallentuvat verkkopalveluun, jossa ne pysyvät tallessa vuosien vieriessä, vaikka puhelimet ja tietokoneet vaihtuisivatkin. Omaan riistalokiin kirjatut merkinnät näkyvät yksityiskohtaisina vain henkilölle itselleen. Oma riista -palvelu on rakennettu siten, että muiden kuin lakisääteisten saalisilmoitusten osalta tallennettuja tietoja ja tallettajan tietoja ei voida yhdistää, eivätkä ne ole yhdessä kenenkään muun kuin tallettajan nähtävissä. Kaikkien käyttäjien saalistiedoista koostetaan automaattisesti summatasoisia raportteja riistasuunnittelutarkoituksiin riistanhoitoyhdistys ja riistakeskusalueiden tasolla, kuten Alueelliset saalismäärät -raportti riista.fi-sivulla. Yksittäisen metsästäjän saaliinsaantipaikka ja muut yksityiskohtaiset tiedot eivät näistä käy ilmi. Lakisääteisten saalisilmoitusten tiedot ovat julkisia ja ne voidaan esittää tarkastikin. Esimerkkinä riista.fi-sivuilla jo kahtena vuonna ollut kannanhoidollisen sudenmetsästyksen saalisseurantakartta, jota on seurattu ahkerasti niin metsästäjien kuin mediankin toimesta. Riistahavainnot talteen mobiilissa Riistahavaintoja on voinut kirjata Oma riista -mobiilisovellukseen joulukuusta alkaen. HaOma riista -palvelu lll Mobiilija verkkopalveluna toimiva Oma riista on asiakaslähtöisesti kehitetty, helppokäyttöinen palvelu, joka tuottaa ajantasaista riistatietoa ja josta käyttäjä voi tarkastella omia tietojaan. Palvelulla on tällä hetkellä käyttäjiä reilut 43 000. Verkkopalvelu toimii osoitteessa oma.riista.fi ja mobiiliversiot toimivat uudehkoissa Android, Windows Phone ja IOS -älypuhelimissa. Palvelun käyttö on maksutonta. Palveluun rekisteröitymiseksi tarvitaan suomalaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne, henkilökohtainen sähköpostiosoite ja matkapuhelinnumero. Palvelua ei voi toistaiseksi käyttää alle 15-vuotias henkilö, mutta alle 15-vuotiaan metsästäjän saalistiedot voidaan kirjata talteen hänen metsästäjänumerollaan. Oma riista -palvelusta löytyy myös sähköinen metsästyskortti, joka on yhtä pätevä kuin paperinen. Käyttäjä voi pitää Oma riista -palvelussa omaa riistalokiaan eli kirjata talteen havaintoja saalistapahtumia. Älypuhelimella tiedot saadaan talteen helposti suoraan maastosta, myös matkapuhelinverkon ulkopuolelta. Puhelin tallentaa automaattisesti ajan ja paikan. Kirjaukset voi tehdä myös tietokoneella ja tiedot synkronoituvat puhelimen ja verkkopalvelun välillä automaattisesti. Riistahallinnolle tehtäviä lakisääteisiä saalisilmoituksia voi palauttaa verkkopalvelun avulla. Järjestelmästä voi myös seurata, milloin saalisilmoitus on hyväksytty. M -palvelu mullistaa riistatiedon
• Metsästäjä 2 l 2016 l 43 Apuna villisikakannan arvioimisessa lll Helppokäyttöinen ja kattava havaintojen ilmoittaminen Oma riista -palvelun kautta parantaa villisikakantaarvion tarkkuutta ja ajantasaisuutta. Tapahtumapaikalta kirjattujen saalisja havaintotietojen perusteella voidaan arvioida villisikakantaa ja sen ikäja sukupuolijakaumaa. Suomen riistakeskus toivoo, että kaikki villisikasaalit ja -havainnot kirjataan Oma riista -palveluun. Suomen villisikakannan levinneisyyden ydinaluetta ovat Kaakkois-Suomi ja Itä-Uusimaa. Kannan ja levinneisyyden muutoksia on syytä seurata etenkin näillä alueilla tarkasti. Tulevaisuudessa palveluun voidaan kehittää seuraominaisuuksia, jolloin palvelun käyttö mahdollistaisi reaaliaikaisen oman seuran saalisja havaintotietojen seurannan. Tarkat havainnot ja saaliit voisivat näkyä vain seuran jäsenille, mutta karkeamman tarkkuuden villisikatietoa voitaisiin käyttää alueellisten kanta-arvioiden laatimiseen ja tilanteen seurantaan. Vastaavantyyppistä toiminnallisuutta on jo kokeiltu hirvipilottihankkeen tiimoilta ja kokemukset ovat lupaavia. Tarkat villisikatiedot näkyvät vain henkilölle itselleen. vaintojen kirjaaminen onnistuu Androidja Windows-puhelimille. Ominaisuus valmistuu pian myös iOS-puhelimille. Usein jahtireissulla tai luonnossa liikkuessa tekee mielenkiintoisia havaintoja, joista on hyötyä luonnonja aluetuntemuksen kerryttämisessä. Havaintojen kirjaamisessa tuetaan useita erilaisia havaintotyyppejä, kuten esimerkiksi näkö-, jälki-, uloste-, riistakameraja äänihavaintoja, eläinlajista riippuen. Havainnoksi voidaan kirjata vaikkapa näköhavainto rusakosta lisätiedolla: ”rusakko Alueellisella saalisraportilla on summatasoista villisikatietoa. karkasi tästä”. Riistahavaintojen tallennuspalvelusta on siis hyötyä tuleviakin jahteja ja passituksia suunniteltaessa. Havaintotyyppiä ”Koiran riistatyö” voi hyödyntää oman koiran työskentelyjen tallentamiseen. Koiratutkan näytön kuvakaappaus ja pystykorvan metsohaukkupaikka tallentuu palvelulla näppärästi. Lisätietoihin voi vielä kirjoittaa vaikkapa strategiset tiedot löytömatkasta, haukun kestosta sekä uusinnoista. Samalla käyttäjä voi myös seurata koiransa kehitystä tallennettujen koiratöiden kautta. Kannattaa hyödyntää myös uutta ”Riistakamera” -havaintotyyppiä. Merkintään voi liittää riistakameran kuvan, eläinten määrän sekä yksilötiedot. Tästä kertyy paikallista riistahistoriaa, joka auttaa verotuksen suunnittelussa ja kannan rakenteen seurannassa. Pohja laadukkaalle riistantutkimukselle Oma riista -palvelu mullistaa riistatiedon keräämisen ja käytön. Paperilla kerättävän tiedon työvaiheet jäävät pois ja data on aina ajantasaista. Palvelun evoluutio jatkuu pitkään ja sitä kehitetään asiakkaita kuunnellen. Tehostuva tiedontuotanto parantaa mahdollisuuksia vastata metsästyksen haasteisiin kansainvälisellä tasolla ja tarkentuvan riistatiedon avulla voidaan helpommin perustella suomalaisen metsästyksen kestävyyttä.
• 44 l Metsästäjä 2 l 2016 Mikko Alhainen , Suomen riistakeskus palvelulla tehoa vesilintukantojen hoitoon Taantuvista vesilintukannoista tarvitaan enemmän tietoa, jotta niiden hoitoa voidaan suunnitella paremmin. Kattava vesilintuhavaintojen ilmoittaminen ja saaliiden kirjaaminen tekeminen Oma riista -palvelulla tehostaisi vesilintujen metsästyksen kestävyyden arviointia. Tulevaisuudessa taigametsähanhen metsästyskin voisi olla mahdollista Oma riista -palvelua hyödyntäen. uomessa arvio vesilintukantojen kehityksestä perustuu vesilintujen seurantaan vakiopisteissä. Kosteikot kuitenkin muuttuvat ajan myötä ja osa linnuista vaihtaa elinympäristöään. Seurantatiedon kattavuus ja edustavuus heikkenee. Nykyiset saalisarviot perustuvat Luonnonvarakeskuksen otosperusteiseen riistasaaliskyselyyn. Menetelmä toimii hyvin runsaslukuisten lajien osalta, mutta harvalukuisilla riistavesilinnuilla arvion tarkkuus on huono. Punasotka, tukkasotka, haapana sekä jouhisorsa ja metsähanhi on luokiteltu vaarantuneiksi tai uhanalaisiksi lajeiksi, ja näiden lajien kohdalla riistahallinto tarvitsee tarkempaa tietoa lintujen poikueja levähdysalueista sekä saalismääristä. Oma riista -palvelu on oiva työkalu nykyistä tarkemman riistatiedon keruuseen. Kattava havaintojen ilmoittaminen antaisi tarkemman kuvan muun muassa muuton ajoittumisesta alueittain sekä tärkeistä poikueja levähdysalueista, jolloin elinympäristöjen hoito voitaisiin kohdistaa vaikkapa tärkeille jouhisorsa-alueille. Tarkempaa saalistietoa Koko Euroopassa laskennat kertovat monien vesilintulajien taantumasta. Kantojen todellinen koko ja saalismäärä ovat avaintietoja metsästyksen kestävyyden arvioinnissa. Nykyistä tarkempi saalistieto auttaa välttämään turhia Taigametsähanhi metsästettäväksi Suomessa? lll Taigametsähanhia metsästetään Pohjoismaiden sekä Venäjän Karjalan ja Kuolan pesimäalueiden lisäksi sen muuttoreittien varrella. Hitaasti lisääntyvä laji on herkkä etenkin liian voimakkaalle aikuisverotukselle. Muuttotietason metsästyssäätelyllä kestävän hanhenmetsästyksen kiintiötä jaetaan eri maiden metsästäjien kesken, jotta kokonaisverotusta voidaan kontrolloida. Oma riista -palvelu mahdollistaisi tulevaisuudessa ajantasaisen metsähanhen metsästyksen keskeytysmetsästyksenä Lapin karhujahdin tapaan. Pakollinen saalisilmoitus ja reaaliaikainen tiedonkeruu luovat edellytyksiä avata metsästys Suomessa uudelleen kansainvälisen metsästyssäätelyn puitteissa. S A nt ti Pi ir o n en Riistahallinnolle Oma riista -palvelun kautta jaettu kuva metsähanhisaaliista mahdollistaisi iän ja alalajin määrittämisen tarvittavalla tarkkuudella. Toinen vaihtoehto on siipija päänäytteiden lähettäminen postitse. Oma riista -palvelulla kuvien ja aineiston keruu onnistuisi käyttäjäystävällisesti. rajoituksia, jos todellinen saalis onkin otosmenetelmällä arvioitua pienempi. Haahkan metsästys oli vaakalaudalla, ja Oma riista avulla tuotettu tarkempi tieto mahdollisti metsästyksen jatkumisen aiempaa tarkemmin säädeltynä. Tulevaisuudessa Oma riista -palvelun tehokäyttö voisi jopa korvata harvalukuisen vesilintujen poikaslaskennan pisteverkon. Metsästäjien kannattaa ottaa Oma riista -palvelu rohkeasti käyttöön ja kirjata kaikki taantuneiden lajien havainnot ja saaliit talteen. Jo ensi kesän poikuehavainnoista on suuri hyöty, kun tulevia elinympäristöhankkeita suunnitellaan.
• Metsästäjä 2 l 2016 l 45 Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa ”luo Oma riista -tunnus” ja anna sähköpostiosoitteesi 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan 1 Havaintojen kirjaaminen Näin käytät Oma riista -palvelua Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI Lataa ilmainen mobiilisovellus Googlen, Applen tai Microsoftin sovelluskaupasta. Havaintojen tarkka aika ja paikka säilyvät nyt riistalokissasi. Avusta metsästyksenjohtajaa kirjaamalla hirvija suurpetohavaintosi metsästyksen yhteydessä. Suurpetohavainnot tulee lisäksi ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle. 1 5 3 4 Kirjaa riistahavainto tai vaikka riistakameran kuva Oma riista -palveluun. 2 Jo vain. Ilves. C M Y CM MY CY CMY K omariista_havainnot.pdf 1 01/03/16 23:29
• 46 l Metsästäjä 2 l 2016 Antti Siira , Suomen riistakeskus ykytieto metsähanhen pesimäalueista ja -kannasta perustuu Suomen lintuatlakseen, joka antaa kuitenkin vain karkean yleiskuvan metsähanhesta. Useimmilla alueilla atlasruutujen selvitysaste on ollut heikko tai tyydyttävä. Vapaaehtoisen laskentaorganisaation, metsähanhen pesimäaluevaatimusten selvitystyön sekä systemaattisen otannan avulla saavutettiin tähän asti tarkin alueellinen pesimäkanta-arvio. Pesimäalueiden luokittelu pohjana laskennoille Hanhien mahdolliset pesimäalueet jaettiin kategorioihin paremmuuden perusteella. Eri kategorioiden soista valittiin satunnaisotannalla tilastollisesti riittävä määrä alueita maastokartoituksissa tarkastettavaksi. Mukaan arvotuista soista saadut havainnointitulokset rinnastettiin sen jälkeen saman kategorian soihin, joita ei käyty kartoittamassa. Pesimäalueita ei ole mahdollista eikä edes tarkoituksenmukaista kartoittaa kokonaisuudessaan. Pesimäalueet luokiteltiin Suomen riistakeskukselle vuosina 1980–2015 ilmoitettujen pesimähavaintojen sekä ruutukohtaisten lintuatlastietojen mukaisesti. Maastokarttaanalyyseissä ja ilmakuvatulkinnassa käytettiin lisäksi hyödyksi indikaattorilajien, kuten kaakkurin, mustaviklon, jänkäsirriäisen ja -kurpan ruututietoja. Suon rehevyysja vetisyystasot, kasvillisuus sekä puuston määrä otettiin niin ikään huomioon. Pesimäja sulkimisalueen positiiviset ja negatiiviset kriteerit sekä muut ympäristötekijät vaikuttivat luokittelun lopputulokseen. Esimerkiksi turvesuot, viljelykset, hakkuut, alkuja loppukesän erilaisten poikueympäristöjen määrä, paikan rauhallisuus sekä pesimämenestykseen vaikuttavat lähinaapurit, kuten joutsen, kotka ja ihminen, huomioitiin luokittelussa. Sulkimisalueiden vaatimuksia selvitettiin tarkemmin myös asiantuntijahaastatteluiden kautta. Havainnointi pyrittiin kohdistamaan oletetuille sulkimispaikoille sulkimisaikaan (10.7.–10.8.), jolloin linnut ovat helpoimmin havaittavissa. Alkukesästä metsähanhet ovat vaikeasti havaittavissa ja loppukesästä lentokykyiset poikueet liikkuvat jo laajalla säteellä. Hanhia etsittiin pääosin kiertämismenetelmällä, joka on kuvattu tarkemmin Metsästäjä-lehden numerossa 1/2015. Lisäksi esimerkiksi pesivien parien keväthavainnointi, pesimäsoiden iltatarkkailu sekä maastossa vielä pitkään näkyvien sulkimisjälkien etsiminen myöhemmin syksyllä tukivat kiertämismenetelmää. Keski-Pohjanmaan maakunnassa tehtiin vuonna 2015 ensimmäistä kertaa systemaattiseen otantaan perustuvia maastolaskentoja, joissa arvioitiin metsähanhen pesimäkanta. Laskentojen taustalla olivat taigametsähanhen kansallinen ja kansainvälinen hoitosuunnitelma, joissa edellytyksenä on kannan seuranta. Arviot pesimäalueista, pesimäkannan koosta ja poikastuotosta ovat edellytys metsästyksen jatkumiselle Suomessa ja keskeisiä tarpeita kansallisessa ja kansainvälisessä metsästyssäätelyssä. Metsähanhia laskettiin maastossa ja ilmassa N
• Metsästäjä 2 l 2016 l 47 Ennakko-odotuksiin nähden parempi tulos Noin viidennes kaikista luokitelluista kohteista, ja niiden pinta-aloista kartoitettiin. Pääpaino oli hanhille parhaiten soveltuvissa kategorioissa. Pesiviä pareja löydettiin kartoitetuista kohteista yhteensä 22 kappaletta, ja parien keskimääräinen poikuekoko oli 3,3 poikasta. Koko maakunnassa arvioidaan kaudella 2015 pesineen noin 80 paria (taulukko 1 sivulla 48). Osa havaituista linnuista on kuitenkin voinut olla esiaikuisia, eli 1–2 vuoden ikäisiä. Lisäksi nykytietämyksen valossa pääosa sekä pesinnässä epäonnistuneista että esiaikuisista linnuista on siirtynyt jo ennen kartoituksia Novaja Zemljalle sulkimaan, jolloin ne eivät näy laskentatuloksissa. Kaikkia kartoitettujen alueiden poikueita ei todennäköisesti ole havaittu, ja hanhia on voinut lisäksi pesiä lähes kokonaan kartoitusten ulkopuolelle jääneillä alueilla. Suomen pesimäkannan taantumasta esitettyihin arvioihin sekä ennakko-odotuksiin nähden tulosta on pidettävä hyvänä. Huomionarvoista on, että Keski-Pohjanmaan maakunta ei ole Suomen taigametsähanhien ydinaluetta eikä niille ole tarpeeksi kelvollisia pesimäympäristöjä. Helikopteri apuun kartoituksiin Laskennoissa kokeiltiin helikopterin käyttöä hanhipoikueiden havaitsemiseen. Helikopterilla päästään vaikeakulkuisille alueille, voidaan kartoittaa nopeasti pinta-alaltaan laajoja pesimäalueita ja havaitaan suurin osa myös pienemmistä vesilinnuista. Näin voidaan samalla kerätä arvokasta tietoa taantuvista vesilintukannoista. Tehdyllä kokeilulennolla taktiikkana oli sulkimisaikana yllättää metsähanhet heliM ar ko Pa lo m aa Helikopterilla päästään laajoille ja vaikeakulkuisille alueille.
• pesimäalue kategoria pesimäalueita kpl km 2 alueita kartoitettu kpl km 2 % p-alasta havaittuja pareja arvioitu parimäärä varmat 3 25 3 18 73 4 5 todennäköiset 6 185 5 50 27* 12 44 potentiaaliset 10 117 3 24 21 5 24 mahdolliset 65 219 6 28 12 1 8 turvesuot 23 111 3 4 4 Yhteensä: 107 657 20 124 19 22 81 kopterilla oletetun sulkimisalueen yläpuolella ja aiheuttaa hanhille pakoreaktio havaitsemisen helpottamiseksi. Sulkimisalueen yläpuolella matalalla lekuttelun ja haravoinnin jälkeen kierrettiin vielä pesimäsuon reuna-alueet matalalla hitaahkosti lentäen. Aikatauluongelmien vuoksi helikopterikokeilu tehtiin liian myöhään, jolloin hanhet olivat jo poistuneet sulkimisalueilta, tokkautuneet ja liikkuivat liian laajalla alueella. Lyhyehkön lennon aikana havaittiin yksi noin kolmenkymmenen hanhen tokka, joka lähti noin puolen kilometrin etäisyydeltä pakoon helikopteria. Lentoja ja kartoituskokeiluja suunnitelmissa jatkaa Lennon perusteella voitiin todeta, että helikopteri aiheuttaa selkeän pakoreaktion kaikille lintulajeille. Osa pakenee jo kaukaa, kuten kurjet, osa lähempää, kuten kahlaajat, osa sukeltaa tai yrittää piiloutua tai painautua. Tuulettomalla säällä vesilinnut tai niiden aiheuttamat poikkeamat veden pintakalvolla näkyivät jo kaukaa helikopterista katsottuna. Hanhen kokoiset linnut ja niiden poikueet ovat havaittavissa joutsenten ohella helpoiten. Helikopterista havaituille pesinnöille voidaan laskea havaittavuusindeksi. Havaittavuusindeksi lasketaan yrittämällä havaita helikopterista riittävästi samoja hanhipoikueita, jotka maastokartoittajat ovat jo hieman aiemmin varmuudella havainneet samoilla sulkimispaikoilla. Helikopterilentoja ja maastokartoituksia on tarkoitus edelleen kokeilla ja kehittää tulevana kesänä. Tämä kuitenkin edellyttää sopivan kokoista kokeilualuetta, riittävän määrän etukäteen ilmoittautuneita vapaaehtoisia havainnoitsijoita sekä mahdollisimman paljon etukäteishavaintoja alueen pesinnöistä ja sulkimisalueista. Suomen riistakeskus haluaa kiittää kaikkia hanhihavaintoja ilmoittaneita sekä Keski-Pohjanmaalla maastolaskentoihin osallistuneita Marko Palomaata, Juha Salovaaraa, Reijo Vilppolaa, Timo Sipilää, Timo Akolahtea, Tuomas Annalaa, Jorma Tuikkaa, Toni Hannulaa sekä Erja Kukkosta. Hanhet ovat jo huomanneet havainnoitsijan. Sulat ja eri ikäiset jätökset viittaavat metsähanhen sulkimiseen alueella. Keski-pohjanmaan metsähanhen pesimäalueet luokiteltuna eri paremmuuskategorioihin, niissä aikavälillä 20.7–10.8.2015 tehdyt maastokartoitukset sekä pesivien parien havainnot ja arvioitu kokonaisparimäärä (* Salamajärven kansallispuistoa ei ole kartoitettu). M ar ko Pa lo m aa R ei jo Vi lp po la
• M ar ko Pa lo m aa NIKSINURKKA NIKSINURKKA Tarvitset 1 2 3 4 5 6 Julkaistu Metsästäjä-lehdessä 2/1976. GRAFIIKKA: ASMO RAIMOAHO Neljän tuuman paksuiseen styroxin kappaleeseen piirretään ensin suurikokoisen (noin 50 cm korkea) huuhkajan kuva ja leikataan se irti. Toiselta puolelta pyöristetyn huuhkajan puoliskon avulla piirretään vastaavanlainen kappale, joka myös muotoillaan. Ennen puoliskojen yhteenliimaamista leikataan styroksiin kolot kiinnitystappia varten. Liimaamiseen käytetään yleisliimaa (esimerkiksi Eri Keeper) Selkäpuoli, rintakuviointi ja naamakiehkura tehdään tummanruskealla lateksimaalilla. Kiiltäväpintainen maali ei sovi tähän tarkoitukseen. Lisää oikeista sulista päälaentupsut, puupalikasta nokka ja kiinnitä punaiset tai punakeltaiset silmät (esim. lasisilmät tai pullonkorkit), niin saat varishuuhkajasta vastustamattoman. Liimatut puoliskot sidotaan yhteen langalla ja huuhkaja maalataan etupuolelta ruskeankeltaisella lateksimaalilla. Näin teet varishuuhkajan C M Y CM MY CY CMY K niksinurkka.pdf 1 03/03/16 01:55 Metsästäjä 2 l 2016 l 49
• 50 l Metsästäjä 2 l 2016 Teksti: Marko Mikkola , Suomen riistakeskus Jokaiselle jotakin pyyntivälineiden ja -menetelmien kirjo on suuri Metsästäjätutkinto uudistuu yyntivälineiden ja -menetelmien käyttö kulkee käsi kädessä lainsäädännön tuntemuksen kanssa. Metsästäjän täytyy aina tietää, mitkä pyyntimenetelmät ja -välineet soveltuvat minkäkin riistaeläimen metsästämiseen. Osa muissa maissa sallituista pyyntivälineistä on Suomessa kiellettyjä. Esimerkiksi räjähteiden ja itselataavien haulikoiden ja kiväärien käyttö, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa, on aina kiellettyä. Heti tappavilla raudoilla saa metsästää vain tiettyjä riistaeläimiä ja elävänä pyytävillä loukuillakaan ei voi pyytää mitä tahansa lajeja. Tieto eri pyyntimenetelmien ja -välineiden soveltuvuudesta juuri itseä kiinnostavien lajien Jäljestävä koira on hyvä apu metsästyksessä, sillä osuman jälkeen eläin voi kulkea jopa satoja metrejä ampumapaikalta. lineiden toimintaperiaatteista ja turvallisesta käytöstä. Apua metsästyskoiran valintaan Koirien avulla tapahtuva metsästys on Suomessa yleistä, ja sen harjoittamiseen eri muodoissaan on meillä hyvät mahdollisuudet. Metsästykseen käytettävien koirien rotukirjo on hyvin laaja. Metsästäjätutkintoon valmentavissa materiaaleissa esitellään eri tavoin toimivia metsästyskoiria roturyhmittäin. Oleellista ei siis ole koirien rotu vaan käyttötarkoitus ja siihen liittyvä lainsäädäntö. Erittäin tärkeää on oppia metsästämään turvallisesti koirien kanssa. Laadukkaat valokuvat ja videomateriaalit helpottavat myös koirien kanssa tapahtuvasta metsästyksestä kiinnostuneita miettimään itselle sopivaa metsästyskoiraa. Riittävä tieto roduista auttaa selvittämään, mitkä rodut sopisivat omille metsästysalueille riistalajien ja turvallisten maastojen näkökulmasta. metsästämiseen auttaa myös pyynnin onnistumisessa. Valokuvat ja videot apuna Pyyntivälineitä ja -menetelmiä käydään tutkintokoulutuksessa läpi valokuvien ja videoiden avulla. Tutkintoon valmentautuva voi lukea tästäkin aiheesta oppikirjasta tai katsoa eri metsästysmuodoista kertovia videoita jo ennen tutkintokoulutukseen osallistumista. Lähiopetusjaksolla kokenut kouluttaja pystyy kertomaan aiheesta monipuolisesti, jolloin kurssilaiselle jäävät monet asiat paremmin mieleen kuin pelkästään itse lukemalla. Havaintomateriaalien (esim. loukut, raudat, jalkanarut) avulla saa usein paremman käsityksen eri pyyntiväP Aloittavan metsästäjän tulee tietää, millaisia pyyntivälineitä ja -menetelmiä on olemassa. Metsästäjätutkintoon valmentavan kirjan, lähiopetuksena järjestettävän tutkintokoulutuksen sekä eri pyyntimenetelmistä kertovien videoiden avulla tutkintoon valmistautuva saa tarvittavat perustiedot ja mahdollisesti myös kipinän jonkun tietyn pyyntimenetelmän kokeilemiseen. Vasta, kun on kokeillut eri pyyntimenetelmiä käytännössä, voi löytää omat suosikkinsa. H il kk a M äk it al o
• Metsästäjä 2 l 2016 l 51 Ohjeita vesilinnustukseen https://www.youtube.com/ playlist?list=PLUMOaUXhQT7F fvbHbb7w4bIxu1aiz-eTK Pyyn pillitys https://www.youtube.com/watch?v =C-wvXNXIdNA&index =3&list=PLUMOaUXhQT7Ez Os9zLPL6Hgh_5NFDRp8c Metsästys seisovalla lintukoiralla https://www.youtube.com/watch?v =dK7WBiHTg48&index=2&list =PLUMOaUXhQT7EzOs9z LPL6Hgh_5NFDRp8c Jänisten metsästys ajavalla koiralla https://www.youtube.com/watch?v =c5yPVZgAI8I&index=1&list =PLUMOaUXhQT7EzOs9z LPL6Hgh_5NFDRp8c Riittävä naamioituminen takaa monen pyyntimenetelmän onnistumisen. Viritetty loukku tulee kokea vähintään kerran vuorokaudessa. Suomen riistakeskus julkaisee eri pyyntimenetelmistä parin minuutin pituisia videoita. Niissä käydään läpi kyseiseen metsästysmuotoon liittyvät oleellisimmat asiat. Videoiden perusteella katselija saa käsityksen turvallisuusnäkökohdista ja muista huomion arvoisista asioista. Videoilla annetaan myös vinkkejä saalistamiseen. Kauko Karjalainen , Sodankylän rhy:n tutkintokouluttaja lll Pyyntivälineet ja -menetelmät ovat tutkintokoulutuksessa ehkä mielenkiintoisin asiakokonaisuus. Käytössä on jo nyt videofilmejä, joilla pystytään havainnollistamaan opetusta. Uusille metsästäjille selviää muutaman harrastusvuoden jälkeen, mikä metsästysmuoto on se ”minun juttuni”. Koirien käyttö ei ainakaan Lapissa ole vähentynyt, oikeastaan päinvastoin. Metsästys koiran kanssa on jopa lisääntynyt esimerkiksi hirvenmetsästyksessä. Pyyntimenetelmästä riippumatta metsästyksen tarkoituksena on riistaeläimen tappaminen, mikä asettaa metsästäjälle suuren vastuun. Riistanhoitoyhdistykset, Suomen Metsästäjäliitto sekä metsästysseurat järjestävät aloittaville metsästäjille myös pienpetojen pyyntikursseja sekä nahkontakoulutuksia. Kursseilta saatava oppi kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi käytettäessä heti tappavia rautoja on muistettava, että raudat pyytävät, vaikka metsästäjä olisi kotona. Koulutuksessa annetaan perustiedot mutta varsinaiset metsästystaidot joutuu opettelemaan itse tai kokeneemman henkilön opastamana tulevien metsästysretkien aikana. Koulutukseen osallistumalla saa paremmat valmiudet suoriutua tutkinnosta, mutta vasta vuodet näyttävät, tuleeko sinusta metsästäjä. Kommentti H an nu H ut tu H an nu H ut tu
• 52 l Metsästäjä 2 l 2016 Pekka Allonen , Suomen Metsästysmuseo l Kuvat: Reijo Vesterinen Metsästysmuseo kaipaa tietoja metsästysmajoista Vuosi sitten Suomen Metsästysmuseossa heräsi ajatus kerätä metsästysseuroilta tietoja metsästysmajoista. Oma metsästysmaja on nykyään suomalaisen metsästysseuran koti. Keräyksellä haetaan kaikenlaista tietoa ympäri maata sijaitsevista majoista aina rakentamisesta käyttöön. etsästysmajassa suunnitellaan jahdit, pidetään vuosikokoukset ja peijaiset. Monen seuran maja on tehty talkoilla, mutta majoiksi on myös hankittu erilaisia vanhoja rakennuksia. Niistä on korjaamalla ja sisustamalla saatu tarkoitukseen sopivia. Majoja on monenlaisia, kuten seurojakin. Toisissa mökeissä on korkea varustetaso, nyM Valmis maja. Majoja on monenlaisia, kuten seurojakin.
• Metsästäjä 2 l 2016 l 53 Mannilan Jahdin majanrakennus lll Keskisuomalaisen Kannonkosken Mannilankylän Mannilan Jahti teki talkoilla metsästysmajan vanhan riihen hirsistä vuosina 2005–2008. Seurassa on monen alan ammattilaisia, joten kaikki työt saatettiin tehdä omin voimin. Talkootyötä tehtiin yhteensä noin 1900 tuntia. Välillä piti hankkia lisää rahaa tarvikkeisiin myymällä hirvenruhoja. Majan rakennus dokumentoitiin huolella aina vanhan riihen purkamisesta alkaen. Nimikilpailun jälkeen maja sai nimekseen Jahtiriihi. kyajan mukavuudet, sauna ja runsaasti tilaa. Monelle seuralle toimintansa pyörittämiseen riittää silti vaatimattomampikin mökki. Metsästysmajoilla onkin oma paikkansa tämän päivän suomalaisessa rakennuskulttuurissa. Metsästysseurojen majojen historian tallennusja perinteenkeruukampanja sai nimekseen ”Meidän majamme”, ja se on toteutettu yhdessä Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Siinä kerätään kaikkea metsästysmajoihin liittyvää tietoa, piirustuksia ja kuvia. Viime vuoden helmikuussa aloitetun keruun oli määrä kestää vuoden loppuun, mutta sitä päätettiin jatkaa toistaiseksi ilman takarajaa. Tätä päätöstä tuki osaltaan saatu palaute: seuroissa on haluttu aikaa kuvien ja tietojen kokoamiseen. Kyseessä ei ole kuitenkaan kilpakeruu. Suomen Metsästysmuseo on tällä vuosikymmenellä laajentanut toimenkuvaansa perinteisen museotoimen ulkopuolelle ja pyrkinyt keräämään metsästykseen liittyviä muistoja ja tietoutta suoraan metsästäjiltä. Keruutehtävää on toteutettu tekemällä henkilöhaastatteluja sekä järjestämällä erilaisia kohdennettuja keruuhankkeita sopivien yhteistyökumppaneiden, kuten Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen kanssa. Vastauksia toivotaan lisää Tähän mennessä keruuseen on tullut vasta 17 vastausta. Erikseen on syytä mainita Reijo Vesterisen lähettämä kannonkoskelaisen Mannilan Jahdin vastaus, jossa saapui 159 valokuvaa majan rakentamisprojektista ja majan piirustukset. Hienot vastaukset lähettivät myös Pentti Pere Eurajoen Metsästysseurasta ja Pekka Lahdenperä Myllymaan Erämiehistä Sastamalasta. Aktiivisimpia onkin oltu Satakunnassa. Koko Itä-Suomesta on tullut vasta yksi vastaus, vaikka siellä majoja on tunnetusti runsaasti. Museo uudisti keruittensa toteutusta viime vuonna siten, että museon kotisivuille sijoitettiin erilliset vastauslomakkeet tekstille ja kuville. Meidän majamme -keruun lomake sisältää moniosaisen kysymyssarjan, jonka voi myös tulostaa ja lähettää postitse. Keruuseen on tullut myös proosamuotoisia vastauksia. Vastauksen keruuseen voi lähettää perinteisenä postilähetyksenä, sähköpostilla tai museon kotisivujen vastauslomakkeella. Lisää postilähetyksen kuoreen tai sähköpostin aihekenttään teksti ”Meidän majamme”. Tarkemmat keruuohjeet ovat osoitteessa www.metsastysmuseo.fi. Vastauksen ja kuvat voi halutessaan postittaa osoitteeseen: Pekka Allonen, Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki. Lisätietoja amanuenssi Pekka Alloselta: pekka.allonen@metsastysmuseo.fi, p. 019 723 751 tai 045 170 1585. Majan rakentajat ryhmäkuvassa. Vasemmalta Eino Leppänen, Raimo Korkea-aho, Juho Muhonen, Veijo Kokkinen, Mikko Leppänen ja Simo Leppänen. Takarivissä (Mikko Leppäsen takaa alkaen) Kalle Reipsaari, Erkki Kinnunen, Raimo Kokkinen, Osmo Seppälä, Vesa Turpeinen, Mika Nuuhkarinen, Tuomo Turpeinen ja Tapio Vesterinen. Katto tekeillä. Erkki Kokkinen sahaa lautaa. Katolla vasemmalta Tuomo Turpeinen, Hannu Kinnunen, Mika Nuuhkarinen ja Kalle Reipsaari. Tuomo Turpeinen niittaa pellavaeristettä hirrenrakoon. Muut rakennusmiehet vasemmalta Erkki Kokkinen, Osmo Seppälä ja Juho Muhonen.
• 54 l Metsästäjä 2 l 2016 HELI PAAVOLA , Suomen riistakeskus Susien pihakäynteihin pelisääntöjä etsimässä Ka ri K ö ss i Uuden susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteenä käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena on löytää yhteisesti hyväksyttyjä toimintamalleja puuttua susien toistuviin pihakäynteihin. Hanke käynnistettiin joulukuun puolivälissä PohjoisSavossa ja Varsinais-Suomessa, ja sen on määrä jatkua toukokuuhun 2017 saakka. ohjois-Savossa Sonkajärven, Rautavaaran ja Varpaisjärven riistanhoitoyhdistysten alueilla sekä Varsinais-Suomessa Pöytyän seudun riistanhoitoyhdistyksen alueelle sijoittuvalla susireviirillä pyritään löytämään toimivia keinoja toistuvasti pihoissa vierailevien susien karkottamiseen. Joulukuussa 2015 alkaneen hankkeen keskeiset osallistujat ovat paikalliset petoyhdyshenkilöt sekä suurriistavirkaaputoimijat (SRVA), poliisi ja riistahallinto. Urbaanisusien reviirillä Uuden hankkeen lounainen reviiri on taajasti asuttua, peltovaltaista maaseutua. Oripään ja Pöytyän taajamista on Turkuun linnuntietä nelisenkymmentä kilometriä, eikä talojen välillä parhaimmillaankaan ole etäisyyttä muutamaa kilometriä enempää. Sudet ovat täällä tottuneet ihmisten elämän liikkeisiin ja ääniin. Lauman pääasiallinen ravinto on valkohäntäpeura. Asutusta lähellä liikkuvat sudet eivät voi välttyä nähdyksi tulemiselta. Kohtaamiset keskellä arkitoimia ovat paikallisille epämukavia. Pöytyän seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Reino Kallio, toiminnanohjaaja Hannu Aalto ja suurpetoyhdyshenkilö Mika Raatikainen ovat mukana hankkeen käytännön toteutuksessa ja tietävät myös paikallisten ajatukset. Joulukuussa ennen hankkeen varsinaista aloituslaukausta yhteistyötunnustelu poliisin kanssa toi mukanaan ensimmäisen karkotusluvan pihoissa toistuvasti havaituille susille. – Tällaista ehdotimme joskus aiemminkin, mutta silloin ajatus tyrmättiin. Nyt takana on kolme karkotusta, jossa kohteena on ollut sadan metrin päässä asutuksesta lepääviä susia. Ensimmäisellä kerralla hätyytettiin kahta sutta, myöhemmät karkotukset kohdistuivat neljään yksilöön, miehet muistelevat. Poliisin määräyksellä Suurpetojen karkotukset ovat poliisin määräyksellä suoritettavaa SRVA-toimintaa. Määräyksessä säädetään osallistujat, toimintatavat, välineet ja voimassaolo. Karkotusten aloitus ja päättyminen on ilmoitettava poliisille, samoin kuin susijahdissa. – Vähän se äkkinäistä lähtöä hidastaa, mutta tabletilla sähköpostiilmoitukset hoituvat kyllä maastostakin, kertoo Raatikainen ja selaa ”Susien vierailut koetaan kodin ja pihan rauhaa loukkaavina.” Reino Kallio Mika Raatikainen, Hannu Aalto ja Reino Kallio keskustelivat pihapiirissä liikkuvien susien karkotuksista. P
• Metsästäjä 2 l 2016 l 55 Sauli Härkönen Maaja metsätalousministeriö vahvisti tammikuussa 2015 päivitetyn susikannan hoitosuunnitelman. Yhtenä odotettuna toimenpiteenä hoitosuunnitelmaan kirjattiin kannanhoidollisen sudenmetsästyksen aloittaminen kaksivuotisena kokeiluhankkeena. Kokeilu saatiin päätökseen 21.2.2016. lll Tämänvuotisella pyyntikaudella saatiin saaliiksi 43 sutta. Kannanhoidollisia poikkeuslupia haettiin 27 hakemuksella yhteensä 116 suden metsästämiseen. Suomen riistakeskus arvioi ja selvitti perusteiden täyttymisen hakemuskohtaisesti ja myönsi poikkeusluvat 46 suden metsästykseen. Kaikista myönteisistä ja yhdestä kielteisestä päätöksestä valitettiin alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Valituksista ei kuitenkaan aiheutunut tänä vuonna täytäntöönpanokieltoja. Myönnetyt poikkeusluvat olivat voimassa 30 vuorokautta 23.1.–21.2.2016 välisenä aikana. Ministeriö päättää jatkosta Tämä oli toinen pyyntikausi kaksivuotisesta kokeilusta, jolla kerätään tietoa kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksista suden käyttäytymiseen ja lauman elinvoimaisuuteen sekä kansalaisten asenteisiin. Ensimmäisenä kokeiluvuotena poikkeuslupia myönnettiin 24 ja saaliiksi saatiin 17 sutta. Kannanhoidollisen sudenpyynnin etenemistä saattoi seurata Suomen riistakeskuksen verkkosivujen susisaalistaulukosta. Saalistiedot päivittyivät taulukkoon automaattisesti saalisilmoituksen hyväksymisen jälkeen. Taulukkoon päivitetään myöhemmin myös tarkemmat tiedot kaikista pyydetyistä susista, kunhan ne on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus arvioivat ensi syksyyn mennessä muun muassa metsästyksen käytännön toteutusta. Maaja metsätalousministeriö linjaa myöhemmin kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisen jatkon. Ka ri K ö ss i riistakameroiden sähköpostiin lähettämiä otoksia susista. Riistahallinnolle ja poliisille hanke tarkoittaa toimintakynnyksen ja toimintamuodon aktiivista etsimistä. Susia ja ihmisiä Reino Kallio kertoo huomanneensa päivälehtiin ja myös television paikallisuutisiin nostetun projektin tulleen myös tavallisten ihmisten tietoisuuteen. – Tukea on saatu monelta suunnalta, ja yleinen ilmapiiri maaseudulla asuvien keskuudessa on muuttunut radikaalisti tällaisille toimille myönteisemmäksi. Susien vierailut koetaan kodin ja pihan rauhaa loukkaavina, Kallio toteaa. – Ensimmäisen pihakäynnin jälkeen susiin asennoituminen muuttuu. Sitä alkaa tarkistaa postinhakureissulla, että onko pihaan painunut suden jälkiä. Kotieläinten ja lasten perään katsotaan tarkemmin, kuvaa Mika Raatikainen susiarkeen astumista. Tämän talven aikana susien päiväaikainen liikkuminen on muuttunut yhä tavanomaisemmaksi. Reviirin kunnat ovat joutuneet järjestämään koulukyytejä susien liikuttua koulujen läheisyydessä koulupäivien aikana. Vanhempia koululaisten turvallisuus huolettaa. Miehet ovat huomanneet myös lenkkeilijöiden ja luonnossa virkistyjien määrän vähentyneen. Miten tästä eteenpäin? Kolmikko suhtautuu hankkeeseen vakavasti ja sitoutuneesti. Lailliset karkotuskeinot halutaan käydä huolella läpi. Yhteistyö poliisin kanssa on tiivistynyt, ja paikallisia on kuultu muun muassa karkotusalueiden määrittelyssä. Suomen riistakeskukselta on saatu paukkupatruunoita susien häätämiseen, ja kipua tuottavan karkotusaseen mahdollisesta käytöstä on jo keskusteltu. – Meni vuosia, että juostiin suden kannanhoitosuunnitelman kuulemispalavereissa ja tehtiin täysipäiväisesti petoyhdyshenkilöhommia, eikä meitä silti oikein kukaan kuunnellut, Raatikainen muistelee. Toteutetuista karkotuksista on syntynyt varmuus, että suden jäljille pääsy ei vaadi välttämättä lunta. Susien käyntipihoihin riistakameroita sijoittelemalla perään päästään rivakasti pihakäynnin tapahduttua. Turhautumistakin on ilmassa, sillä toistaiseksi susien käytös ei ole karkotuksilla muuttunut. Alueen asukkaiden kannalta on kuitenkin ollut merkityksellistä, että huolen ja pihakäyntikehityksen keskelle ollaan vihdoin etsimässä konkreettisia ratkaisuja. Miehet ovat realisteja ja ymmärtävät, ettei arkuutta yhdessä yössä saavuteta. Siksi jatko on kaikille selvillä: – Kyöräämistä jatketaan kyllä tulevaisuudessakin, kuten hätyyttämistä Pöytyällä kutsutaan. Suuri urossusi liikkeellä maaseutumaisemassa Metsästyskokeilu saatu päätökseen
• 56 l Metsästäjä 2 l 2016 Markus Melin , Sami Tossavainen , Petteri Packalen Metsäkanalintupoikueet tarvitsevat suojaa – laserkeilausdatalla tietoa elinympäristöistä Tuoreen laserkeilausdataa hyödyntävän tutkimuksen mukaan kanalintupoikueet viihtyvät alueella, missä aluskasvillisuutta on runsaasti ja missä latvusto tarjoaa peitteisyyttä ja suojaa. Tulokset myös vahvistavat riistametsänhoidon ohjeiden huomioivan kanalinnuille sopivat metsien rakennepiirteet. etsäkanalintuja pidetään yleisesti herkkinä metsänrakenteen muutoksille. Näin ollen metsänhoidon menetelmät onkin nähty osasyynä kantojen taantumiseen. Jotta ymmärrettäisiin, kuinka kanalintujen elinympäristöjä voidaan hoitaa, tarvitaan tarkkaa tietoa siitä, mikä metsän rakenteessa on kanalinnuille ja etenkin niiden poikueille tärkeintä. Itä-Suomen Yliopiston (UEF) Metsätieteiden osasto ja Suomen riistakeskus toteuttivat aiheesta yhteistutkimushankkeen, jonka tulokset ovat varsin selviä: kanalintupoikueet esiintyivät merkittävästi todennäköisemmin alueilla, joissa oli runsaampi aluskasvillisuus ja tiheämpi latvuskerros. Metsän rakenteella on siis suuri merkitys kanalintupoikueiden viihtyvyyteen. Uutta käyttöä avoimelle datalle Maanmittauslaitos ja Metsäkeskus laserkeilaavat Suomea säännöllisesti, ja tätä aineistoa käytetään maanmittauksen ja metsätalouden tarpeisiin. Suomi on maa, jota metsät peittävät. Tällöin on selvää, että laserkeilaushanke tuottaa tietoa paitsi metsän, myös metsäelinympäristöjen rakenteesta. Kuten kuva 1 kertoo, laserdata antaa tarkan kuvan metsän kolmiulotteisesta rakenteesta. Ainestoa onkin jo käytetty sekä Suomessa että ulkomailla käytännön riistantutkimuksen ja ekologian tarpeisiin muun muassa tutkimalla, mitä elinympäristöjä eläimet käyttävät eri vuodenaikoina tai missä hirvet viihtyvät vasomisaikaan. Kanalintujen kohdalla asian M H an nu H ut tu
• Metsästäjä 2 l 2016 l 57 tehokas tutkiminen mahdollistui, kun riistakolmioaineistoa alettiin tallentaa digitaaliseen muotoon siten, että myös yksittäiset havainnot voitiin irrottaa omaksi pistetiedostoksi. Tämä mahdollisti sen, että laserkeilausdata pystyttiin yhdistämään kanalinnun sijaintiin koordinaattien perusteella (kuva 2). Tutkimus toteutettiin täysin avoimella datalla, riistakolmioaineistolla, jota metsästäjät ja vapaaehtoiset keräävät sekä laseraineistolla, jota muut toimijat keräävät muutenkin omiin tarpeisiinsa. Tämä tutkimus on hyvä esimerkki avointen aineistojen tehokkaasta ja käytännöllisestä hyödyntämisestä. Poikueet tarvitsevat suojaa Tutkimuksessa keskityttiin metson, teeren ja pyyn kanalintupoikueisiin, joita oli yhteensä 157 kappaletta. Näiden poikuesijaintien ympäriltä leikattiin kuvan 2 mukaisesti laserdataa, ja tästä laskettiin muuttujia, jotka kuvasivat latvuston korkeutta, tiheyttä sekä kasvillisuuden määrää eri korkeuksilla. Näin tehtiin myös alueille, joilla poikueita ei ollut havaittu. Seuraavaksi vertailtiin, kuinka metsänrakenne poikkesi toisistaan poikueja ei-poikuealueilla, ja millä muuttujilla oli voimakkain vaikutus siihen, että poikueita tietynlaisista metsistä löytyi. Analyysit tehtiin lajikohtaisesti, mutta lajista riippumatta tulokset olivat samansuuntaisia. Voimakkain vaikutus oli kasvillisuuden määrällä maanpinnan ja viiden metrin välillä: kasvillisuuden lisääntyessä poikueiden läsnäolon todennäköisyys kasvoi. Lisäksi poikueiden suosimilla alueilla oli yleensäkin merkittävästi enemmän aluskasvillisuutta kuin ei-poikuealueilla. Samanlainen vaikutus oli myös latvuston tiheydellä. Kun kasvillisuuden määrä yli viiden metrin korkeudella (latvustiheys) kasvoi, niin kasvoi myös poikueiden läsnäolon todennäköisyys. Samoin latvusto oli merkittävästi tiheämpää poikuekuin ei-poikue alueilla. Tuloksista voidaan luotettavasti todeta, että rakenteellisten muuttujien, kuten aluskasvillisuuden poistaminen ja latvuston tiheyden vähentäminen, laskevat merkittävästi kanalintupoikueiden läsnäolon todennäköisyyttä alueella. Tutkimus oli osa Suomen riistakeskuksen Riistakolmiotieto metsäsuunnittelussa -hanketta, ja sen toteuttivat tutkijatohtori Markus Melin ja apulaisprofessori Petteri Packalen (UEF, metsätieteiden osasto), apulaisprofessori Lauri Mehtätalo (UEF, tietojenkäsittelyja tilastotieteen laitos), riistapäällikkö Sami Tossavainen ja riistasuunnittelija Janne Miettinen (Suomen riistakeskus) sekä kannanarviointipäällikkö Pekka Helle (Luonnonvarakeskus). Aiheesta on julkaistavana myös kansainvälinen tutkimusartikkeli, jossa käytetyt menetelmät kuvataan yksityiskohtaisemmin. Kuva 2. Havainnekuva tutkimusasetelmasta, jossa riistakolmiotieto yhdistettiin laserdataan. lll Tutkimustulosten valossa on selvää, että usein suositellut riistatiheiköt ja esimerkiksi aluskasvillisuuden säästäminen reunavyöhykkeillä tarjoavat niitä rakenteellisia ominaisuuksia, joita kanalintupoikueet suosivat. Suomen riistakeskus on osallistunut aktiivisesti riistametsänhoidon suositusten laatimiseen, josta esimerkkinä Askel riistametsään -hankkeessa toteutetut Riistametsänhoidon työohjeet. Tavoitteena on tilanne, jossa metsänhoito tukisi riistanhoitoa. Tämä onkin tärkeää maassa, jossa valtaosa metsistä on talouskäytössä. Koska metsästäjä on usein myös metsänomistaja, ovat intressit sekä hyvässä metsänettä riistametsänhoidossa. Metsästävä metsänomistaja kun osaa arvostaa sekä riistalajien hyvinvointia että hakkuutuloja. Vastuullisella riistametsänhoidolla päästäneen molempiin tavoitteisiin. Metsänhoito ja riistanhoito kulkevat käsi kädessä Kuva 1. Laserkeilausdataa visualisoituna. Kuvan jokaisella pisteellä on XYZ-koordinaatti, jolloin voidaan mitata muun muassa latvuston korkeutta ja tiheyttä sekä esimerkiksi kasvillisuuden määrää eri korkeuksilla. Korkeus (m) Metso Teeri Riistakolmiolinja Soratie Oja/puro Vesialue Pelto 32.88 Latvuskorkeusmalli Puuston pituus (m)
• 58 l Metsästäjä 2 l 2016 Uutismakasiini Metsästäjäliitto hakee Metsästysammunnan ABC -piirikoordinaattoreita Suomen Metsästäjäliitto – Finlands Jägarförbund r.y. hakee 16 piirikoordinaattoria. n Piirikoordinaattori on vapaaehtoisen Metsästysammunnan ABC-koulutuksen alueellinen yhteyshenkilö Metsästäjäliiton keskustoimiston hanketyöntekijälle. Työ sisältää oman alueen mahdollisten koulutusampumaratojen selvittämistä sekä mahdollisten kouluttajaseurojen rekrytoimista. Alkuvaiheessa painotetaan aktiivista yhteydenpitoa oman alueensa ampumaratoihin ja niitä hallinnoiviin riistanhoitoyhdistyksiin sekä metsästysja ampumaseuroihin. Tehtävä on alkuvaiheessa kaksivuotinen. Tehtävästä saatava korvaus on palkkioperusteinen sekä kilometrikulut korvataan. Toiminta-alueena on oman alueen Metsästäjäliiton piiri. Tutustu Metsästäjäliiton piirijakoon tarkemmin metsastajaliitto.fi > piirit Piirikoordinaattorin tehtävänä on: 1. Selvittää oman alueen mahdolliset koulutusampumaradat ja rekrytoida uusia kouluttaja yhdistyksiä/-yrityksiä verkostojaan apuna käyttäen. 2. Luoda alueelle toimiva Metsästysammunnan ABC -koulutusverkosto yhteistyössä Metsästäjäliiton keskustoimiston kanssa. Edellytämme oman alueen ampumaratatoiminnan vankkaa tuntemista. Yleisimpien Microsoft Office-ohjelmien hallinta on välttämätön. Piirikoordinaattorin tulee tuntea metsästysammunnan kenttä perusteellisesti. Erityisesti metsästysammunnan kouluttamisen taidot ovat tarpeen mielellään sekä haulikon että kiväärin osalta. Jouhevat vuorovaikutustaidot, vakuuttava esiintymistaito ja kyky itsenäiseen työskentelyyn ovat välttämättömiä toimen suorittamisessa. Hakemukset ja ansioluettelot, joita ei palauteta, tulee osoittaa 1.4.2016 mennessä osoitteeseen suomen(at)metsastajaliitto.fi Tiedustelut: koulutussuunnittelija Jussi Partanen 010 841 0065 tai koulutuspäällikkö Ere Grenfors 010 841 0057, www.metsastajaliitto.fi Metsästysmuseossa kävijäennätys lll Suomen Metsästysmuseossa tehtiin vuonna 2015 kävijäennätys. Kaikkiaan 19 378 asiakasta vieraili museossa vuoden aikana. Kesäkaudella kävijöitä veti Seppo Polameri – erätaiteen mestari ja syksyllä Suden paluu. Lisäksi odotetun asesalin avautuminen nosti loppuvuoden kävijämäärää. Metsästäjien määrä kävijöistä oli kasvussa. Museoliiton lanseeraama museokortti toi myös kävijöitä uusista kohderyhmistä. METSÄSTYSMUSEON NÄYTTELYT 2016 LUONNON TAIDETTA THE ART OF NATURE, Tapio Kaislan luontokuvia, 2.2.–30.4.2016 ITE METSÄLLÄ JA SAVANNILLA, 12.5.–18.9.2016, Eläimiä pohjolasta ja ympäri maailmaa ITE-taiteen keinoin. Yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. NYKYSEPPIEN METSÄSTYSPUUKOT, Suomen Puukkoseura ry, 28.5.–11.9.2016 ERÄMIEHEN VUOSI, Metsästäjän kalenterit kautta aikojen, 27.9.– 31.12.2016 VUODEN LUONTOKUVAT 2015, 11.10.–13.11.2016 Muutokset mahdollisia. Eräverkostoitumisseminaari Riihimäellä lll Riihimäen Erämessuilla järjestetään perjantaina 10.6. klo 13–16 verkostoitumisseminaari riistan taloudellisesta hyödyntämisestä ja eräpalveluiden edistämisestä kiinnostuneille toimijoille. Tilaisuuden järjestävät Suomen riistakeskus ja Riihimäen Erämessut. Lisätietoja ja ilmoitus kiinnostuksesta osallistua seminaariin Henna Väyryselle: henna.vayrynen@riista.fi. lll Lehden 1/2016 numerossa oli kuusipeurasarjan toinen osa. Jutussa on kohta, jonka voi ymmärtää väärin. Sivulla 46 on lyhyt maininta Hyvinkään seudun peuroista ja Hausjärven osapopulaatiosta moottoritien itäpuolella. Hausjärven osalta tekstissä sanotaan: ”Kanta kasvoi hyvin ja oli parhaimmillaan sadan eläimen suuruinen. Sitä on sittemmin verotettu niin, että jäljellä on enää kourallinen eläimiä”. Tästä voi lukija saada sen käsityksen, että liian suuret metsästysmäärät ovat johtaneet kannan romahtamiseen. Hausjärven kuusipeurapopulaation romahdus on kuitenkin tapahtunut ajanjaksona, jolloin sen metsästysverotus on ollut nollasta muutamaan yksilöön vuodessa ja ilveskanta on kasvanut vahvasti. Kantaa ovatkin verottaneet erityisesti ilvekset. Hannu S. Laine Kommentti kuusipeurajuttuun
• Metsästäjä 2 l 2016 l 59 Uusia toiminnanohjaajia KAAKKOIS-SUOMI l Savitaipaleen-Suomenniemen rhy : Ari Kylliäinen, Pien-Salajärventie 35b, 54770 Heituinlahti, ari.kylliainen@gmail.com, 040 015 0845 l Anjalan rhy : Antti Hellstén, Työväentalontie 9, 46810 Ummeljoki, antti.hellsten@helsinki.fi, 040 093 6045 VARSINAIS-SUOMI l Perniönseudun rhy : Matti Oksanen, Lintintie 64, 25520 Perniö As, matt.oksanen@gmail.com, 040 033 3995 l Åboland skärgårds jvf , Mickel Nyström, Hväsbyvägen 58, 21710 Korpo, mickel.nystom@gmail.com, 040 775 5830 POHJOIS-KARJALA l Tuupovaaran rhy : Timo Hattunen, Poijutie 7, 80160 Joensuu, tuupovaara@rhy.riista.fi, 050 3132666 RHY:n UUSI OSOITE l Porin riistanhoitoyhdistyksen ja toiminnanohjaaja Mikko Jokisen uusi osoite: Mooskerintie 20, 28800 Pori. Trofeenäyttely Riihimäen Erämessuilla lll Riihimäen Erämessujen yhteydessä kesäkuussa 2016 järjestettävä trofeenäyttely on tänä vuonna ainoa tilaisuus mittauttaa saaliseläinten sarvia, hampaita, kalloja ja nahkoja. Suomen Trofeetuomarit arvostelevat trofeet messuja edeltävällä viikolla ja trofeet ovat esillä seuraavana messuviikonloppuna. Trofeiden toimitusohjeet Riihimäen Erämessujen nettisivuilla: www.eramessut.fi Saalistrofeiden mittaus ikämäärityksineen on osa riistaeläinkantojen hoitoa. Se ohjaa riistaluonnonvarojen kestävään käyttöön, luonnon tallentamiseen ja sen monimuotoisuuden säilyttämiseen. Trofeemitali myönnetään määritellyt pisterajat saavuttaneelle trofeelle tunnustuksena valikoivan metsästyksen ja siten kestävän verotuksen periaatteiden mukaisesti kaadetun riistayksilön elinkierron päättymisestä. Metsästäjien määrä ennallaan lll Metsästyskortteja lunastettiin vuonna 2015 yhteensä 306 277 kappaletta. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä on pysynyt lähes samana; vuonna 2015 metsästyskortteja lunastettiin 265 korttia vähemmän. Vuonna 2015 metsästyskortin lunasti 284 571 miestä ja 21 706 naista. Naisten kiinnostus metsästykseen on kasvanut, ja heidän osuutensa kaikista metsästäjistä oli viime vuonna 7,1 prosenttia. Vuotta aiemmin metsästäviä naisia oli 6,6 prosenttia kaikista metsästyskortin lunastaneista. Hirvieläinten puhdistettu alaleuka, tai alaleuan puolikas, on liitettävä trofeen mukaan. Nuorten eräleiri Haapajärvellä Aika: 9.–12.6.2016 Paikka: Siiponkosken kyläja jokikeskus, Haapajärvi lll Tervetuloa 11–16-vuotiaille tytöille ja pojille suunnatulle eräleirille, jolla myös lasten vanhemmat voivat olla mukana. Ohjelmassa on mm. ampumakoulutusta, metsästäjätutkintoon valmentavaa koulutusta, metsästyskoirien esittelyä, pienpetopyyntikoulutusta ja vapaa-ajan aktiviteettejä. Mahdollisuus suorittaa metsästäjätutkinto. Leirin hinta on 100 euroa per osallistuja, lisäksi tutkinnonsuorittajilta 20 euroa. Ilmoittautuminen 23.5.2016 mennessä, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja: Miika Niskala, p. 044 445 6404, miika.niskala@haapajarvi.fi Koiraa ei saa käyttää villisianmetsästyksessä 1.3.–19.8. lll Suomen riistakeskus kehottaa pidättäytymään villisian metsästyksestä irrallaan olevaa koiraa käyttäen ajanjaksolla 1.3.–19.8. koirien kiinnipitoaikana. Koirien kiinnipitoajalla turvataan riistaeläinten lisääntymisaika ja lintujen pesintä. Villisian rauhoitusajasta luovuttiin valtioneuvoston antamalla asetuksella. Muutos tuli voimaan 1.3.2016. Edelleen on kuitenkin kiellettyä sellaisen emakon ampuminen, jota alle vuoden ikäiset porsaat seuraavat. Villisian rauhoitusajasta luopuminen, jonka tarkoitus on afrikkalaisen sikaruton leviämiseen liittyvän riskin vähentäminen, on aiheuttanut tiedusteluja koiran käyttämisestä sikoja metsästettäessä. Metsästyslain rauhoitussäännösten tarkoitus on, ettei rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häirittäisi. Suomen riistakeskus painottaa, että villisian käyttäytyminen yleisesti pyynnissä käytettyjen metsästyspystykorvien (myös eräät muut rodut voivat tulla kyseeseen) painostamana ei käytännössä eroa juurikaan ajotapahtumasta. Villisikojen siirtymät koirapyynnin yhteydessä voivat olla varsin pitkiä ja nopeita, useita kilometrejä ja enemmänkin. Vaikka joissain tilanteissa syntyykin seisontahaukkuja, on pyyntitapaa kokonaisuutena ja ottaen huomioon meneillään oleva lisääntymisaika, pidettävä Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan säännösten tarkoituksen vastaisena.
• Kuusipeura on Valkohäntäpeuraa hieman pienempi hirvieläin. Karva kesällä punertavanruskea, jossa vaaleita täpliä. Talvella tummahkonruskea ja täplät vaikeammin erotettavissa. Mustan rajaama valkea peräpeili. Pukilla kookkaat sarvet, jotka ovat yläosastaan leveät ja lapiomaiset. Kuusipeura tuotiin Suomeen riistaeläimeksi valkohäntäpeuran tapaan. Esiintyy EteläHämeessä, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa pieniä erillisiä kantoja. Kasvatettiin meillä alunperin tarhoissa, joista luonnossa tavattavat esiintymät peräisin. Kiima-aika loka-marraskuussa, 1–2 vasaa syntyvät kesä–heinäkuussa. Ravintona ruohovartiset kasvit, puiden ja pensaiden oksat ja versot, varvut ja oraat. Tukiruokinta tarpeellinen talvella. Kannan pienuudesta johtuen saalismäärä vain 80–200 eläintä vuodessa. Saalismäärät ovat laskeneet ilveksen yleistyttyä Kuusipeuran esiintymisaluella Kuusipeura Dama dama Dovhjort Fallow deer Suomen sorkkaeläimet suuruusjärjestyksessä Metsäkauris Kuusipeura Valkohäntäpeura Metsäpeura Hirvi Villisika Sorkan jälki (talvi) (kesä) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Lähde: Riistakeskus Ravinto Ruohovartiset kasvit, puiden ja pensaiden oksat ja versot, varvut ja oraat. Tukiruokinta tarpeellinen. Punertavanruskea täplikäs turkki Kanervat Oraat Levinneisyys Levinneisyys (loppusyksy) Vasa Kuusipeuran paikalliset populaatiot 5– 8 cm <110 kg kg 85 –9 cm 140–160 cm Kesällä Käynti Laukka Talvella Etujalka 30–50 kg kg 75 –8 5 cm 130–150 cm Kesällä karva on punertavanruskea Mahapuoli valkea Pukki on selvästi naarasta massiivisempi Kookkaat sarvet, jotka yläosastaan lapiomaiset Vuosittaiset saalismäärät Yksilöä 00 98 96 02 04 06 08 10 12 14 100 50 150 200 Mustan rajaama valkea peräpeili Talvella tummahkonruskea ja täplät vaikeammin erotettavissa Täplikäs turkki Lehtipuiden versot C M Y CM MY CY CMY K kuusipeura.pdf 1 01/03/16 19:53 60 l Metsästäjä 2 l 2016
• Metsästäjä 2 l 2016 l 61 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia . Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien . Vuonna 2016 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Metsästäjä nro 3/2016 ilmestyy 20.5.2016. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 13.4.2016. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkkopalvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. OSTETAAN: Kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen Tyyppäläntie 4 A 2 40250 Jyväskylä 040 027 1291 Ketun, supin ym nahkoja myös sarvia R Pentinmäki 050 554 6852 MYYDÄÄN: Jalkanarut, raudat, loukut pienpedoille ja majavalle. taisto.hietala@pp.inet.fi, www.kesavaylan.net 040 018 1498 Katso ELORANNAN verkkokauppatarjoukset wwww.eloranta.fi. Puh. 050 341 8688 Taustalevyjä hirvi15epeura12ekauris10e Loukkuja Minkki 20e Supi 60e Kanu 150e Hyvät käytetyt Drillingit, rihlakot ym metsästysaseet. Kempeleen Ase ja Retkeily 044 731 6055 www.asejaretkeily.fi Dreeverin pentuja. Puh. 044 990 0668 Itäsiperianlaika narttupennut 040 099 0139 Kotimaiset ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT valmistajalta.P. 040 585 8133 www.eratapio.fi MÖKKI kalaisan metsälammen rannalla. Hyvät metsästysja marjastusmaat.Toholampi/KeskiPohjanmaa.p. 040 753 2098 Beaglen pentuja! P. 050 352 3843 tai kuopusmaa@hotmail.com KIIKARIN PIKAJALKA UUTUUS! MAAILMAN NOPEIN JA PARAS! www.forpgun.com, 040 809 5990 Hyväksytyt asekaapit www.corrosafe.fi WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh.040 083 5511 Maastoajoneuvot: AMFIBIO.FI p. 040 083 5511 Karjalankarhukoiran narttupentuja.Isä kva.Emällä hirv.1.puh. 040 521 1959.Töysä Erämökki Valtimolla 22m” oma tontti.Valtion maita vieressä.puh. 050 494 1330 Sako 85M Finn Bear .30-06 + Emmebi nahkalaukku 2990,Katso kuvat www.sissos.fi Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Kanuloukun laukaisulaitteita ja loukkuja, riistakameranjalusta, akkupoksi ym. Puh. 050 566 2691 tai www.ph-riista.fi HEINÄSORSAN POIKASIA ISTUTUKSIIN. Lintukosteikoille houkutuslinnuiksi. Toimitukset koko maahan. Puh. 040 093 0690. ” Aseet Optiikka Varaosat – Tarvikkeet Laatuvalikoima käytettyjä ja myös uusia Erikoisliike www.euroase.fi 050 465 4695 Tikka T3 pakettitarjoukset alk.1099€ Sako A7 SS .308/30-06 paketti alk.1590€ Beretta,Blaser,Guerini,Lynx,Zeiss,Leica. Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7 Ylöjärvi Puh:03 348 4004 www.asetarvike.fi ARMA FENNICA –kirjoja katso www.armafennica.fi p. 040 767 7038 Kauraa, hernettä, vehnää ja maissia riistan ruokintaan. siilinmylly.weebly.com. 050 387 0505 Siilinjärvi Hyväkuntoinen talo ja varasto/autotalli Ylä-Lapissa tunturijärven läheisyydessä. Tilaan kuuluu kalastusoikeuksia ja venepaikka mm. Tenon varressa. Mahd. neuvotella yhteismetsäosuuksista ja rantarakentamispaikoista. Tied. ari.leevi@gmail.com ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Erityisesti kalat. Studio Antti Saraja Oy, puh. 040 071 2149 Pasi Ahopelto 040 056 7078 Lehonpaja.net Kun haluat nopeaa palvelua ja laadukasta täyttöä kohtuu hinnoin. Esa Kemppainen Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. 050 563 0169. Katso tarkemmin trofeet.fi Preparoin linnut, nisäkkäät ja teen trofeet. Kuopio Pertti Siipola 040 017 7588 Marko väkiparta. Pori. puh. 050 324 5390 vakipartamarko@gmail.com Kaikki alan työt nopealla toimitus ajalla. METSÄSTYSTÄ: Karhunmetsästystä Suomussalmella. www.erapalvelu.net p. 050 325 8966 Hyljejahdit seanature.net Karhu jahdit Venäjän Pääjärvelle 20v. kokemuksella.Koira metsästys karjalan karhukoirilla,asiakkaalla mahdollisuus ottaa oma koira mukaan. 040 019 9470 Unto Myllyvirta www.taigaerapalvelut.fi TYÖSUORITUKSIA: TURKISMUOKKAUSTA FinSkin Oy,Jääkäritie 5,50150 MIKKELI p. 010 387 3090,www.taljatukku.fi Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy. Takamaantie 10 25390 KIIKALA 02 728 7503 050 462 5938 Aseiden tukkien korjaukset, muut puutyöt. info@ puusepantyopehkonen.fi. 040 851 8298 Aseiden huollot ja korjaukset! Ylöjärven asetarvike Puh. 040 718 8170 KOIRIA: Eng.springerspanielin pentuja. 040 196 2709 Itä-siperian laikan narttu pentuja synt: 3.11.2015. karhu/hirvi verisiä 044 293 5458 Itäsiperianlaikan pentuja. S.23.1.-16. Vanhemmat: KVA&MVA. P. 040 087 8616. Kovasukuisia ja metsästysverisiä Gordoninsetterin pentuja. 040 416 9123 Metsästyslinjan Labradoripentue suunnit. www.metsänhengen.com 040 913 8310 Jämtlanninpystykorvan pentuja. KVA-vanhemmat.p 040 842 9689 Dreeverin pentuja. Arv. Synt. 8.4.-16. Valoivanhemm. Varauks. P. 040 024 1330. Jämtin 2 narttu pentua syn: 29.1.2016 Kva Mva vanhemmista Tiet: 050 087 6716 Suomenpystykorvan pentuja. 050 598 8158 VUOKRALLE TARJOTAAN: Iso talo mukavuuksilla Kuhmossa, 1-6 hlöä. Metsästä ja kalasta! lentuankoski.fi JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET: www.dreeveri.fi Pentuvälitys 040 547 0448 Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön, ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 040 017 6934. Jäsenasiat 050 056 2679. www.metsastysnoutajat.com. Laadukkaat Dianariistapeltosiemenet Eräkontista! Maaliskuun loppuun mennessä tehtyihin, yli 150 euron ennakkotilauksiin tarjoamme maksuttoman toimituksen. Valikoimistamme löydät seuraavat lajikkeet: Hirvi-Diana 1 kg 19 € / 10 kg 159 € Peura-Kauris Diana 3 kg 41 € / 10 kg 119 € Fasaani-Peltopyy Diana 3 kg 39 € Auringonkukka Dwarf F1 2 kg 24 € / 10 kg 110 € Rehukaali Grampian 1 kg 26 € / 10 kg 240 € Rehurapsi Hobson 1 kg 12 € / 10 kg 90 € Rehunauris Samson 1 kg 16 € Talvirehurapsi Akela 1 kg 10 € / 10 kg 80 € Öljyretikka Apoll 3 kg 35 € / 25 kg 210 € Turnipsi Massif 1 kg 22 € Rehusokerijuurikas Zyrius, pilleröity 1 kg 53 € Naattinauris Tyfon 1 kg 22 € Metsästäjän maissi 3 kg 35 € Lehtisikuri Pain De Sucre 1 kg 66 € Viherlannoitus-Diana 10 kg 169 € Kerääjäkasvi-Diana 10 kg 98 € Lintupelto-Diana 10 kg 108 € Riista-Diana 10 kg 79 € Koristekukka-Diana 250 g 25 € Täydelliset tuotetiedot ja annosteluohjeet: www.erakontti.fi Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410 www.erakontti.fi Riistapeltopäivä Eräkontissa la 23.4.2016 klo 9-14! Paikalla riistapeltoasiantuntijoita, luentoja ja kuumia tarjouksia. Tarkemmat tiedot päivän sisällöstä: www.erakontti.fi/uutiset ja tiedotteet TERVETULOA!
• 62 l Metsästäjä 2 l 2016 Áigeguovdilis ságat sámegillii Suoma fuo??oguovddážis leat válbmen mádjitnáliid dikšunja hálddašanprográmma, man ulbmilin leat buoridit eurohpamádjitnáli eallinvejolašvuo?aid ja dan, ahte dan sáhtašii maid bivdit muhtin muddui. Dát gáibida dan, ahte ferte ráddjet kanadamádjiha leavvama ja vejola??at maid sirdit eurohpamádjihiid. lll Eurohpamádjiha nálli uhccui 1800-logu loahpas liigebivddu geažil nu garrasit, ahte mádjihat measta nohke Eurasias. Ruo?as ja Suomas šládja jávkkai oalát. Suomas bártidedje ma??á guovtti mádjitšlájain, dasgo Supmii sirde 1930-logus sihke eurohpamádjiha ja kanadamádjiha. Dán áigge kanadamádjit lohkkojuvvo Suomas hehttejeaddji vierrošládjan. Satakuntai ja dan lagašguovlluin ássi eurohpamádjitšládjii gullet sullii 3 000 ealli, go fas kanadamádjit lea leavvan ollu viidásut guovlluide. Eanemus kanadamádjihat leat Nuorta-Suomas. ?áv??a 2013 rehkenastimiid mielde kanadamádjiha náli sturrodahkan árvvoštalle 4 000?7 000 ealli. Lappi mádjitdilis leat uhccán die?ut go rehkenastinbohtosat váilot. Oarje-Lappis, Durdnosa ja Muonio gaskasaš guovlluin, leat goittotge várra muhtin veardde mádjihat. Dat leat leavvan Davvi-Ruo?as Supmii go dohko leat sirdán eurohpamádjihiid. Sierra guovlluin Lappi leat várra maiddái muhtin veardde kanadamádjihat. Mádjitnáli dikšunja hálddašanprográmmas evttohit, ahte Oarje-Lappis kanadamádjihat jávkaduvvošedje bivdduin. Seamma láhkai galggašii dahkat maid vejola??at eará guovlluin Lappis. Dasa lassin prográmmas evttohit maid, ahte Mátta-Suoma eurohpamádjiha ássanguovlluid birra ráhkadit ng. puskuriguovlluid nappo dakkár guovlluid, main eai leat kanadamádjihat. Buoremus vejolašvuo?at nanosmahttit eurohpamádjitnáli leat justa Lappis dasgo doppe stáhta eaiggáduššá viiddis eatnamiid ja stáhta lea maid má?gga guovllus áidna eananeaiggát. Viiddis guovlluid lassin Lappi lea heivvolaš maid danin go lahkosis, Ruo?as leat 100 000 eurohpamádjiha. Maid boahtte áiggis sáhttá dárbbašit sirdit eurohpamádjihiid lundui. ARTO MARJAKANGAS , Suoma fuo??oguovddáš Vahágis bártidedje guvttiin mádjitšlájain Va st av al o /P er tt i H ar st el a TOMMI HÄYRYNEN ja HANNA HAUVALA , Jyväskylä ÁAS, Fitnodatdoaimma ovttadat Fuo??odollui o??a bálvalusfitnodatdoaibma Jyväskylä ámmátallaskuvllas álggahuvvo dán gi?a prošeakta, man ulbmilin lea oažžut áigái o??a fitnodatdoaimma fuo??odollui. Jus doaibma ollašuhttojuvvo systemáhtala??at, fuo??u sáhtašii buvttadit mearkkašahtti ekonomalaš ávkki nu fitnošeddjiide, eanaoamasteddjiide go bivdoservviidege. lll Jyväskylä ámmátallaskuvlla fitnodatdoaimma ovttadagas lea ráhkaduvvon guokte sierra fitnodatdoaibmamálle fuo??odoalu bálvalusollisvuo?a la?astallamii ja doaibmiid rollaid ?ielggasmahttimii. Dasa lassin lea álggahuvvon bargu fuo??uid ekonomalaš árvvu meroštallamii. Árvvu meroštallamis deaddu lea vuvdojuvvon meahcástanmuosáhusa buvttadeamis. Gi?a 2016 áigge ollašuhttojuvvo prošeakta, man ulbmilin lea geavadis riegádahttit o??a fitnodatdoaimma fuo??uid birra. Prošeavttas leat mielde Jyväskylä ámmátallaskuvlla fitnodatdoaimma ovttadaga lassin Suoma fuo??oguovddáš, Luonddu ja fuo??odivššufoanda, Finnhunting Os. ja Ylä-Tihtari dállu. Doaimma deaddu lea Gaska-Suoma guovllus, muhto bohtosiiguin ávkkástallet maiddái riikkaviidosa??at. ?uovvovaš guovtti jagi áigge aktiverejit doaibmiid ollašuhttit geavadis doaimmaid, mat ovddidit fuo??odoalu fitnodatdoaibmanvejolašvuo?aid. Fuo??odoalu bálvalusollisvuohta la?astallojuvvo doaimma dássái mállen, mas sáhttá oaidnit earet eará meahcástandáhpáhusa gávppálaš árvvu juohkáseami prinsihpaid ja ?anusjoavkkuid ávkkiid sierra doaimmain. Fuo??u árvvu leat dán rádjái guorahallan eanas bierggu árvvu bokte ja vuvdojuvvon meahcástanmuosáhus lea gu??ojuvvon oalát guorahallama olggobeallái. Jyväskylän ámmátallaskuvlla fitnodatdoaimma ovttadagas ?oggojuvvon materiála vuo?ul oaidná, ahte ovtta gávppála??at ávkkástallojuvvon ealgalobi árvun šattai sullii 4500 euro. Fuo??u gávppálaš ávkkástallama sáhttá ovddidit árbevirolaš suopmelaš bivdokultuvrra bálddas, go lasseárvvu sáhttá konkrehtala??at ?ilget sierra oassebeliide, eaige sierra doaimmain eastte vejolašvuo?aid ollašuhttit astoáigemeahcásteami. Bivdosearvvit háliidit deattuhit eanet fuo??u buresbirgejumi ja meahcástaninfra huksema. Dasa lassin deaddu boahtá bivdoguovlluid láigguide ja eanahis bivdit váillahit meahcástanvejolašvuo?aid. Juos sáhttá ávkkástallat oasi fuo??uiguin ekonomala??at, lea vejolaš juohkit sisaboa?us buot oassebeliide.
• Metsästäjä 2 l 2016 l 63 Min bivdovierut ja -kultuvrra lea ovdánan dálá hápmái guhkes áiggis. Min riikkarájáid siskkobealdege vierut ja kultuvra varierejit viehka ollu go veardida Duottar-Sámi Mátta-Suoma riddoguovlluide dahje Nuortaba?aeatnama dásses eatnamiid kainuulaš ja gárjillaš vuovdeguovlluide. Dán vuo?ul ja aktiivvalaš bivdiid guhkes áigásaš barggu boa?usin lea šaddan rikkes ja má?ggahámat suopmelaš bivdokultuvra, mii eallá áiggis. Mu virggi ovddit hálddašeaddji lea bures gie?ahallan daid áiggiid mielde rievdan nuppástusaid nu bivdiid gaskkas go bivddusge. Guovddáš gažaldahkan badjánit meahcásteami dohkkeheapmi ja árvvus atnin riikkaidgaskasa??at ja riikka sistege. Árvvus atnin ja dohkkeheapmi die?usge šaddetge das, makkár gova mii meahcásteaddjit addit iežamet láhttemiin astoáigeájisteamet. Meahcásteapmi hobbin guoskkaha fuo??u ja luonddudikšuma, hui má?ggahámat bivdovugiid, searveja ovttastusdoaimmaid, sierralágan meahcástanmuittuid ja máidnasiid ja vel ?áppagirjjálašvuo?a, fuo??oborramušaid, bivdobiergasiid ovddideami ja -gávppi ja daidda gullevaš fitnodatdoaimma, mii ovdána olles áigge. Die dušše muhtimat ja buot dát áššit ellet áiggis – boares bivdovierut vajálduvvet ja o??a váikkuhusat ja oahppa riegádit min iežamet guovdu ja olgoriikka kollegaid gaskkas. Goas nu lea goittotge buorre báhcit smiehttat dan, makkár eavttuiguin meahcásteapmi dohkkehuvvo ja mo dan atnet árvvus maid boahtte áiggis. Atnit go mii meahcásteaddjit ieža dan sierra hámiid árvvus? Mis juohkeha??as lea die?us dat ráhkkásamos ja moadde eanemus miela miel bivdovuogi. Jus háliidat seailluhit min hobbi árvvus atnima ja dohkkeheami viidásabbot go meahcásteddjiid gaskkas, mii galgat maid ieža atnit árvvus min astoáigeáji má?ggahámatvuo?a. Sáhtašii baicce jurddašit nu, ahte meahcásteaddjin min árvvus atnima ánssáša buot dat doaibma, mii laktása meahcásteapmái ja mii ollašuhttá almmolaš fuo??okonseartna ulbmiliid? Dát sáhttá orrut menddo alladit daddjon, muhto meahcásteapmi ja fuo??odivššu ehtalašvuohta ja vásttolašvuohta, fuo??onáliid seailluheapmi eallin, fuo??odoalu buresbirgenváikkuhusat ja fuo??ovahágiid ja konflivttaid hálddašeapmi leat buorit, geavadis testejuvvon ja dohkkehuvvon ulbmilat. Mun jáhkán, ahte go mii atnit árvvus olles min hobbi viidodaga, de mii hukset vuo?u dasa, ahte meahcásteami dohkkeheapmi bissu viiddisin maid boahtte áiggis. Geavahehkot min árvvus atnon árbevieru ovttas nu, ahte mii ?uovvut áiggi ja hukset boahtteáiggi. Geavahehkot árvvus atnon árbevieru ovttas nu, ahte ?uovvut áiggi ja hukset boahtteáiggi JARI VARJO hoavda Suoma fuo??oguovddáš Váldo?álus
• M et sä st äj ä Uusi johtaja Jari Varjo haastattelussa 2 l 2016 Kahden majavan loukussa Suomen riistakeskus viisi vuotta