• M et sä st äj ä 3 l 2017 Sudenmetsästys pykäläviidakossa Osumavarmuutta ampumaradalta ? Kilpailu alkaa
• 2 l Metsästäjä 3 l 2017 Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2017/Met17_03 Kansikuva: Suomen metsästysmuseo Metsästäjä -lehti Nro 3/2017 66. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 14.7.2017. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
• Tässä numerossa 3 l 2017 Metsästäjä 3 l 2017 l 3 5 Pääkirjoitus: Sus sentään 6 Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja: Kritiikkiä oikeaan osoitteeseen 7 Susi puhuttaa – Kuka vastaa? 8 Susiasiat hoituvat yhteisvoimin 10 Riistan vuoksi –luonnonhoitokilpailu 12 Puheenjohtajan palsta: Susi ja kansallispuistokeitos 14 Minkälainen metsästäjä olet? –kysely: Mitä suomalaiset metsästävät? 18 Metsästysammunnan ABC –koulutus 20 Metsästäjän välineet: Kiväärin kohdistaminen helposti ja tehokkaasti 22 Metsästäjä – rohkeasti radalle! 24 Patruunoiden käyttöikä on rajallinen 26 Jousimetsästys muutoksissa 28 Jousiharrastus kasvaa maailmalla 30 Oma riista: Viestit – ajantasaista tiedonvälitystä 32 Juliste: Suomi 100 34 Lentolaskennat metsähanhija vesilintukantojen arvioinnissa 36 Hoitosuunnitelmatyö Suomen riistakeskuksessa 40 Talven 2017 riistakolmiolaskennat 42 Afrikkalainen sikarutto: Desinfioimalla varusteet puhtaiksi 44 Afrikkalainen sikarutto: Näytteenotto-ohjeet 46 Lajiesittely: Haahka 48 Ministeriön palsta: Luonnonhoitaja hyväksyy myös sudet 50 Merimetson häirintämetsästys toimii Ahvenanmaalla 52 Vuoden nuori eränkävijä Ida Palviainen 54 Riista taiteessa: Ihmisen ja eläimen kohtaamisen alkulähteillä 56 Metsästäjän eväät: Tomaattinen makkaramuhennos 58 Uutismakasiini 60 (Mehtä)kaveria ei jätetä 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 34 Vesilinnut löytyvät helikopterilla 22 On aika hankkia varmuutta riistalaukauksiin – radalle mars! 10 Riistan vuoksi –kilpailu alkaa oletko sinä Suomen paras riistanhoitaja? AK U AH LH OL M 30 Oma riista –palvelun viestitoiminnoilla tavoitetaan tehokkaasti AN TT I SI IR A JA RI KO ST ET
• Myynnin aloitus Maanantai 5.6. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Tiistai 6.6. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Keskiviikko 7.6. Pohjanmaa ja Kainuu Torstai 8.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Perjantai 9.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Maanantai 12.6. Vesilintuja jänisluvat, osakausiluvat, pienpetoluvat Osta lupasi Eräluvat-verkkokaupasta verkkokauppa.eraluvat.fi tai palvelunumerosta 020 69 2424 (klo 9–16) Huomaa , että myynti alkaa nyt klo 9 aamulla. Myös Erälupien palvelunumero palvelee nykyisin klo 9–16 ! Kanalintulupien myynti alkaa kesäkuussa Metsähallituksen kanalintuluvat tulevat myyntiin porrastetusti. Osa kiintiöstä vapautuu myyntiin kesäkuussa ja osa elokuussa riistakolmiolaskentojen jälkeen.
• K uluneen talven susikeskustelua seuratessa on tullut monta asiaa mieleen aina vanhoista sananlaskuista alkaen. Mielipiteet ovat lyöneet ajoittain ristiin ja joskus on tuntunut siltä, että itse susi on kadonnut metakan taakse. Susia meillä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Niiden kanssa on aina eletty – keinot ovat aikojen saatossa vaihdelleet samoin mielipiteet. Ovatpa tutkimukset tulleet sellaiseenkin lopputulokseen, että ongelma on ratkaisematon. Nykykielellä sitä kutsuttaisiin varmaankin ”pirulliseksi” ongelmaksi, jolle ei ole yksinkertaista ratkaisua jos ratkaisua ollenkaan. Niitäkin toki esitetään. Joku haluaisi vähentää petojen määrää huomattavasti ja toinen taas suojella niistä jokaista syötyjen koirien ja tuotantoeläinten uhalla. Keskustelussa unohtuu välillä, että EU:hun liittymisen jälkeen asia livahti osin omista käsistämme isompiin pöytiin, sinne kuuluisaan Brysseliin. EU-säädökset asettavat rajat ratkaisuille, joita voimme kansallisesti toteuttaa. Brysselin määräysten puitteissa ministeriö ja viimekädessä poliittiset päättäjät asettavat rajat, joissa voimme toimia. Varmaa on, että ainoat kestävät ratkaisut ovat lakien ja pykälien mukaisia ja nämä lait ja pykälät muuttuvat hitaasti jos olleenkaan. Varsinkin silloin kun on kysymys siitä Brysselin päästä. Käytännössä todellisuus kulkee siis tapansa mukaan jossakin siellä ääripäiden puolivälissä. Joskus tuntuu, että ääntä pidetään, ei niinkään suden takia, vaan enemmän ideologisista syistä. Silloin ollaan alueella, jossa riistahallinnolla ei oikein ole toimintamahdollisuuksia. Asia kun on ihan riittävän hankala hoidettavaksi ilman ideologista kamppailuakin. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että metsästyksen ja metsästäjien sekä paikallisten ihmisten mielipiteiden huomioimisen tulee kuulua osana susikannan hoitoon niin nyt kuin jatkossakin. Sudet aiheuttavat todellisia ongelmia ja pelkoja ja tästä syystä kantaa joudutaan metsästyksellä rajoittamaan. Samaan aikaan tulee EU-säädösten mukaan turvata kannan elinvoimaisuus. Ongelmia aiheuttavia susia tulee esiintymään tulevaisuudessakin ja niihin on puututtava etteivät susien aiheuttamat haitat muodostu yksittäisille ihmisille tai alueille kestämättömiksi. Poliisi vastaa ihmisten turvallisuudesta ja riistahallinto pyrkii pykälien sallimissa puitteissa puuttumaan vahinkoihin. Käytännön toteutus tapahtuu vapaaehtoisten metsästäjien toimesta. He ovat ainoat toimijat, jolta löytyy tilanteen sitä vaatiessa koirat, varusteet ja ammattitaito. Paikalliset toimijat ovat joutuneet vaikeaan välikäteen. Riistanhoitoyhdistysten hallitukset ovat osa välillistä riistahallintoa ja heille kuuluu suurriistavirka-avun järjestäminen paikallistasolla. Tämä melkeinpä ”virkavastuu” ei kuitenkaan tuo käskyvaltaa toimijoihin, jotka toimivat vapaaehtoisvoimin. Jokainen vapaaehtoinen, joka lähtee suuriistavirka-aputehtävälle, ansaitsee muulta yhteiskunnalta ison kiitoksen. Varsinkin kun työ tapahtuu pääosin omin kustannuksin. Toimintaedellytysten arviointi, esimerkiksi salliiko tilanne koiran laskemisen irti, on ratkaisu, joka kuuluu jokaiselle vapaaehtoiselle itselleen. Jos edellytyksiä koiran irrottamiseen ei ole, päätöstä on turha kritisoida matkojen päästä. Tilanne ja toimintaedellytykset ratkaisevat. Meille on vuosien saatossa rakentunut suurriistavahinkojen hoitoon järjestelmä, joka on valtion ja veronmaksajien kannalta toimiva ja edullinen. Tarvitsemme nyt yhteistyötä ja ymmärtämystä, niin että saamme asiat hoidettua. Olisiko siis käsillä se kuuluisa suden hetki ettei meitä hukka peri. Sus sentään JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 3 l 2017 l 5
• 6 l Metsästäjä 3 l 2017 HANNU S. LAINE , Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Kritiikkiä oikeaan osoitteeseen Metsästäjäkentältä kuuluu enenevässä määrin kritiikkiä Suomen riistakeskuksen toimintaa kohtaan. Kritiikki on tärkeä osa kaiken toiminnan jatkuvaa kehittämistä, mutta sen pitää kuitenkin mennä oikeaan osoitteeseen. K ritiikin kohteena ovat lähes yksinomaan suurpetoasiat. Suomen riistakeskukseen (jatkossa Riistakeskus) ja erityisesti sen Julkisiin hallintotehtävien (JHT) yksikköön kohdistuva kritiikki menee kuitenkin suurimmalta osin väärään osoitteeseen. Kritiikin väärä kohdentaminen johtuu varmasti siitä, että kaikissa suurpetojen poikkeuslupapäätöksissä, niin hyväksytyissä kuin hylätyissä, on allekirjoittajana Riistakeskus. Riistakeskus tai sen JHT-yksikkö ei kuitenkaan luo petopolitiikkaa, joten Riistakeskus ei ole vastuussa siitä. Maaja metsätalousministeriö määrää asetuksella Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvioiden perusteella kullekin suurpetolajille enimmäislupamäärät. Riistakeskuksen tehtävänä on jakaa luvat luvanhakijoille mahdollisimman oikeudenmukaisesti tilanteessa, jossa hakemuksia tulee paljon enemmän kuin ministeriön määräämä enimmäislupamäärä. Jos Riistakeskus myöntäisi lupia enemmän kuin ministeriön asetuksessa sanotaan, JHT-päällikkö saisi välittömästi kenkää ja olisi hyvin pian käräjillä virkarikossyytteessä. Jos kentällä halutaan kritisoida lupamääriä, oikea osoite on ministeriö. Jos taas ollaan sitä mieltä, että jako on epäoikeudenmukainen, mutta kokonaismäärä riittävä, eli jonnekin päin lupia myönnetään liikaa ja jonnekin liian vähän, niin silloin oikea osoite on Riistakeskus. Kun viime vuosina kaikki luvanhakijat ovat olleet tyytymättömiä saamiinsa lupamääriin, Riistakeskuksen niukkuuden jakaminen on onnistunut hyvin. JHT-yksikölle ja sen päällikölle pitäisi siis antaa kiitosta onnistuneesta lupien jakamisesta. Ei ole ministeriönkään asema helppo. Se yrittää tasapainoilla suomalaisten toiveiden ja EU-byrokraattien välissä niin, ettei Suomi joutuisi EU:n tuomioistuimeen petopolitiikan toteuttamisesta. Susiluvat ovat olleet kuumin aihe. Susiluvissa niin ministeriö kuin Riistakeskuskin ovat onnistuneet byrokratian näkökulmasta hyvin. Parin vuoden ajan kaikista luvista valitettiin. Hallinto-oikeudet ja Korkein hallinto-oikeus ovat todenneet kaikki luvat EU:n direktiivien ja Suomen lainsäädännön mukaisesti oikein myönnetyiksi. Mitä ilmeisimmin jotkut järjestöt ovat viemässä susipäätöksiämme EU:n käsittelyyn. Sieltä voi tulla millaisia päätöksiä tahansa. Siellä ei enää ole kovinkaan suurta vaikutusta sillä, onko jokin päätös direktiivien mukainen. Ratkaisevaa on lobbaus ja poliittinen suuntautuneisuus. Jos byrokratian näkökulmasta susiluvissa on onnistuttu hyvin, niin susikannan hallinnan osalta menee huonommin. Viime vuonna ihmisen aiheuttama susien kokonaispoistuma, myös auton alle jääneet mukaan lukien, oli 75 yksilöä ja Luken kanta-arvion mukaan kanta kasvoi hieman. Suomen nykyinen susikanta siis näyttää kestävän noin 80 yksilön verotuksen vuosittain edellyttäen, että ravintotilanne pysyy hyvänä eikä mikään tartuntatauti iske kantaan. Tälle ja seuraavalle vuodelle asetettu kokonaispoistuman yläraja, 53 yksilöä / vuosi, näyttää hyvin pieneltä. Todellinen sylttytehdas Suomen petopolitiikassa on Bryssel. Petopolitiikan kiemurat ovat osa sitä hintaa, jonka joudumme maksamaan Suomen EU-jäsenyydestä. Liittyessään Euroopan Unioniin Suomi ei hoksannut neuvotella itselleen valtuuksia itsenäiseen suurpetopolitiikkaan. Tämä on toki ymmärrettävää, kun neuvottelijoillamme oli haasteena saada vapauksia maatalouden tukemiseen. Petomäärät sekä niiden aiheuttamat ongelmat olivat siihen aikaan melko vähäisiä. Maatalouden menestyminen on sentään Suomen talouden ja maaseudun asutuksen ylläpitämisen kannalta monin verroin tärkeämpi asia kuin sudet. Niin ministeriön kuin Riistakeskuksenkin virkamiesten pitää elää EU:n säännöillä, tai muuten he ovat entisiä virkamiehiä. Kansanedustajat ja mepit ovat henkilöitä, joilla voisi olla vaikutusvaltaa EU:n suuntaan, mutta heillä lienee mielestään tärkeämpiäkin asioita kuin suurpetopolitiikka. Petopolitiikan kritiikin oikea osoite on kuitenkin Eduskunta ja Suomen mepit Brysselissä, sekä jossain määrin asioita valmistelevat virkamiehet ministeriössä.
• Metsästäjä 3 l 2017 l 7 Susi puhuttaa – kuka vastaa? Suhtautuminen suteen ei jätä ketään kylmäksi. Keskustelu on taas käynyt kuumana koko talven ja erityisesti ääripäät ovat olleet äänessä; joko poikkeuslupia on myönnetty liikaa tai liian vähän, riippuen siitä miltä taholta kysytään. Susi kuuluu meillä kuitenkin EU-direktiivien kautta lajeihin, joiden kannansäätelyn osalta kansallinen päätösvalta on varsin kapea. Kysyimme maaja metsätalousministeriön Sami Niemeltä, miten tähän tilanteeseen oikein ajauduttiin. etukäteen ja jäsenyysneuvotteluissa annoimme vahvasti tukea Viron vaatimuksille. Ajatus oli, että myöhemmässä vaiheessa EU:ssa käytäisiin kokonaisarviota liitteiden lajeista. Tätä nyt vielä odottelemme. 3. Suomi joutui taannoin (2006?) EYtuomioistuimeen vastaamaan susikannan säätelystä EU-komission nostamaan kanteeseen. Minkälaisia vaikutuksia sillä oli susikannan säätelyymme? Vaikutukset olivat moninaiset. Tulos olisi voinut olla paljon huonompikin. Komission tulkinnat luontodirektiivistä olivat varsin tiukat ja jos olisimme pärjänneet huonommin, niin sillä olisi voinut olla vielä pahemmat seuraukset kuin nyt. Olisi hyvin voinut olla niin, ettei susien metsästys olisi voinut olla mahdollista lainkaan ennen kuin susikanta Suomessa olisi ns. suotuisalla suojelun tasolla. Nyt lupia voidaan myöntää kunhan susikannan tilannetta ei heikennetä. Tämä tulkinta oli yksi seuraus tuomiosta. Toinen merkittävä vaikutus kohdistui vahinkoperusteisten lupien kohdentamiseen ja määräaikaan. Suomi sai tuomion siitä, että tuomioistuimen mukaan emme olleet osoittaneet, että metsästyksellä voidaan vähentää vahinkoja. Tuomion ja sitä seuranneen ns. sakkovalvontamenettelyn seurauksena jouduimme rajaamaan poikkeusluvat vahinkokohteesta jäljitettävään yksilöön, jotta metsästys nimenomaisesti kohdentuu vahinkoa aiheuttaneeseen yksilöön. Jos näin emme olisi tehneet, niin seurauksena olisi voinut olla useiden miljoonien eurojen sakot Suomen valtiolle. suden suojelusta. Suomi sai tämän saman eli susi listattiin liitteeseen V poronhoitoalueen osalta. Kun Suomi kävi jäsenyysneuvotteluita, niin vastapuolella oli valtioita, joissa tuolloin vain kolmessa Espanja, Italia ja Kreikka oli mainittavasti susia. Ilveksiä ja karhuja oli tuolloisen EU:n alueella todella vähän. Ehkäpä vain muutamia kymmeniä ja nekin syrjäisillä vuoristoseuduilla. Ymmärrystä emme siis saaneet osaksemme, eikä jäsenyyden kokonaisarvioinnissa Suomessa sitten haluttu nostaa suurpetoja yhtä merkittävään asemaan kuin maataloutta. 2. Miksi Virossa susi on luontodirektiivin osalta eri liitteessä kuin Suomessa? Maaja metsätalousministeriöllä on hyvät suhteet Viron riistahallintoon ja me olimme konsultoineet virolaisia hyvissä ajoin 1. Suomen EU-jäsenyysneuvotteluissa käytiin neuvottelut myös metsästykseen liittyvien lintuja luontodirektiivien soveltamisesta Suomessa. Miten neuvotteluissa oikein päädyttiin suden osalta nykyisen kaltaiseen tilanteeseen? Suomi oli ainoa tuolloin jäsenyysneuvotteluita käynyt valtio, joka haki poikkeuksia luontodirektiivin liitteisiin. Direktiivihän oli säädetty muutamaa vuotta aiemmin. Neuvotteluissa Suomi onnistui poistamaan suden, karhun ja ilveksen liitteestä II eli Natura-alueita ei tarvinnut osoittaa näille lajeille. Suomi haki myös sutta, karhua ja ilvestä liitteen IV sijasta liitteeseen V. Suomi ei kuitenkaan saanut tukea muilta jäsenmailta, joten lopputuloksena oli vain se mitä oli jo aiemmin direktiivin säätämisen yhteydessä hyväksytty. Espanjalla ja Kreikalla oli tiettyä aluetta koskeva poikkeus SAMI NIEMI Neuvotteleva virkamies Maaja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto, erätalousyksikkö PE N TT I SO RM UN EN , Va st av al o
• 8 l Metsästäjä 3 l 2017 RI IS TA KE SK US KO UL UT TA A Kansalaiset Suurpetoyhdyshenkilöt SUOMEN RIISTAKESKUS • kannanhoitosuunnitelman toimeenpano • poikkeuslupien myöntäminen MMM • lainsäädäntö • kannanhoitosuunnittelu • päätös poikkeuslupien määrästä EU • luontodirektiivi: susien suotuisa suojelutaso METSÄHALLITUS erävalvonta • POLIISI • turvallisuusperusteiset poikkeusluvat • erävalvonta Kaadettu susi Lähete tään Lukeen (tauti => Eviraan) Tie to ka ad os ta TIETOA SUSISTA Riistahavainnot.? Suurpedot.? • • TASSU KA N TA -A RV IO POIKKEUSLUPIE N MÄÄ RÄ LUKE • tutkimus • kanta-arvio • jälkiseurannat • DNA-näytteet • pantasudet SINIKKA JORTIKKA , Luonnonvarakeskus Susiasiat hoituvat yhteisvoimin Suomen riistakeskuksen kouluttamat petoyhdyshenkilöt kirjaavat omat ja kansalaisten tarkastetut susihavainnot Tassujärjestelmään. Tassun havainnot ovat perusta, jolta Luonnonvarakeskus (Luke) lähtee työstämään kanta-arviota. Luken kanta-arvio kertoo Suomessa tavattujen susien määrän ja maantieteellisen jakautumisen. Maaja metsätalousministeriö tekee susikannan hoitosuunnitelmaa koskevat päätökset ja päättää mahdollisen metsästyksen sallimisesta. Luken tuottama kanta-arvio on yksi päätöksenteon työkaluista. Ministeriö huomioi toimissaan myös Euroopan unionin luontodirektiivin, jossa säädellään muun muassa suden suojelua. Suomen riistakeskus vastaa hoitosuunnitelman toteutuksesta ja myöntää hakemusten pohjalta myöntämiskriteerien puitteissa poikkeusluvat metsästykseen. Metsähallitus ja poliisi huolehtivat, että metsästys tapahtuu säännöksien mukaan. Poliisi voi myös antaa määräyksen esimerkiksi pihapiirissä toistuvasti liikkuvan ja turvallisuutta vaarantavan suden kaatamiseen. Kaadetusta sudesta tehdään ilmoitus Suomen riistakeskukseen, ja metsästetyt sudet toimitetaan Lukeen tutkittaviksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan toimitetaan tautitapaukset ja muutoin, kuten liikenteessä kuolleet sudet. ES SI PU RA N EN / LU ON N ON VA RA KE SK US Susiasioiden hoitaminen on monen tahon yhteistyötä, jossa kullakin toimijalla on omat vastuualueensa. Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.3.2017.
• SX3 puoliautomaattihaulikko 12/89 28” Messuhintaan! 799,Affinity synteettinen puoliautomaattihaulikko 12/76 musta, camo tai puu 26”, 28” tai 30” asekaupan AMMATTILAISELTA Olemme mukana isolla osastolla oulun Erämessuilla 25-28.5. osasto d 1-10. www.HHsport.fi 1490,Menossa mukana parhaat merkit 895,M2 Comfortech 12/76 puoliautomaatti haulikko 26” tai 28” nyt kick´s full supistin (arvo 74,90) kaupan päälle! 1495,A400 Xplor Unico puoliautomaatti 12/89 Tikka T3X Lite SS sis. Burris 2-7x32 Fullfield kiikarin, Tikka rengasjalat, asepussin ja kantohihnan 1590,1295,HHsportin Kivääripaketti 2017 308, tai 6,5 x 55 Saapuu lähipäivinä varastoomme! A350 puoliautomaattihaulikko 12/89 28” Myymälät löydät seuraavilta paikkakunnilta: IISALMI KIIMINKI KOKKOLA NIVALA RAAHE Löydät meidät myös verkosta www.hhsport.fi www.HHsport.fi
• Kilpailu Suomen parhaasta luonnonhoitajasta! Suomen riistakeskus ja Retkitukku järjestävät Suomi 100 juhlavuoden kunniaksi valtakunnallisen riistan elinympäristöjen hoidon kilpailun. Kilpailu on tarkoitettu metsästysseuroille ja metsästysoikeuden haltijoille, jotka aktiivisesti hoitavat riistan elinympäristöjä. Kilpailuun voi osallistua myös yksittäinen metsästäjä omalla riistanhoitoteollaan. K ilpailussa haetaan ensisijaisesti riistan elinympäristöjen hyväksi vuonna 2017 toteutettua työtä. Riistanja luonnonhoidon monipuolisuus ja pitkäjänteisyys erilaisissa toimenpiteissä lasketaan eduksi. Kilpailun tavoitteena on aktivoida metsästäjät ja metsästysseurat hoitamaan riistaa Tärkeää kilpailussa on arvioida, miten riistan kannalta tärkeät seikat – ravinto, suoja ja vesi on huomioitu toimenpiteissä. Uusien ja työn alla olevien kohteiden osalta tulee arvioida edellä mainittuja tekijöitä. Riistan vuoksi –kilpailu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Yhdessä tekemistä Metsäelinympäristöissä huomiota kiinnitetään riistaeläinten suojaan, sekapuustoisuuden säilyttämiseen, vaihettumisvyöhykkeiden ja korpien hoitoon sekä soiden ennallistamiseen. Maatalousympäristöissä tärkeimpiä kilpailussa huomioitavia toimenpiteitä ovat riistapellot, talviaikainen kasvipeitteisyys, puimattomat viljakaistat, JA RI KO ST ET 10 l Metsästäjä 3 l 2017 R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta ja järjestävät yhteistyössä:
• Metsästäjä 3 l 2017 l 11 Vinkit ajankohtaisiin toimenpiteisiin Osallistu riistapeltojen verkoston tekoon. Sijoita kasvustoja myös peltoaukean keskiosiin peltolinnuille ja reunoille hirvieläimille ja jäniksille. Kylvä peruslohkon alaan kuuluvia riistatai nurmikaistoja satokasvin reunoille Kunnosta kosteikoita, rantaniittyjä ja hoida niitä laiduntamalla Säästä riistatiheikköjä ja alikasvosta kaikenikäisiin metsiin Suosi sekapuustoisuutta Säästä varvustoa ja pensaskerrosta Suojaa riistalintujen pesät erityisesti muokattavilla hakkuuaukoilla Täydennä riistaeläinten ravintoaineiden saantia nuolukivillä Osallistu vesilintujen pistelaskentaan Lue lisää: www.riistametsa.fi , www.kosteikko.fi, www.riista.fi Yhteistyössä mukana: peltosaarekkeiden, reunametsien sekä perinnebiotooppien hoito. Vesistöissä näitä toimenpiteitä ovat uusien lintukosteikkojen perustaminen ja kunnostaminen, rantaniittyjen kunnostus ja hoito sekä pöntötys. Yhdessä tekeminen kantaa hedelmää elinympäristöjen hoidossa. Parhaat tulokset syntyvät usein hyvän maaomistajayhteistyön kautta. Metsästäviä maanomistajia on paljon ja he pystyvät omilla maillaan tekemään tärkeää työtä riistan vuoksi. Henkilökohtaisesti jokainen metsästäjä voi osallistua kilpailuun tekemällä yhdenkin riistanhoitoteon. Tietoa kilpailusta Lisätietoa kilpailusta löytyy riistanvuoksi.fi -sivustolla. Sivustolla on vinkkejä minkälaisia toimenpiteitä riistan hyväksi voi tehdä. Facebookissa voi liittyä Riistan vuoksi -ryhmään. Kilpailun aikana ajankohtaisista riistanja luonnonhoitoon liittyvistä toimenpiteistä tiedotetaan Riistan vuoksi -blogin kautta. Ilmoittautuminen Kilpailussa on seura ja henkilökohtainen sarja. Kilpailuun ilmoittaudutaan 15.1.2018 mennessä riistanvuoksi.fi -nettisivuilta löytyvillä sähköisillä lomakkeilla. Seurasarjaan ilmoittautuneilta vaaditaan tarkempia tietoja. Henkilökohtaiseen sarjaan ilmoittautuminen on helppoa. Arvostelu Seurasarjaan osallistuneiden toiminnan arvioinnin suorittaa Suomen riistakeskuksen asiantuntijaraati ja parhaimpiin kohteisiin tutustutaan. Arvostelussa otetaan huomioon riistanja luonnonhoidon monipuolisuus ja mahdollisuudet, seuran/metsästysoikeuden haltijan toiminta-alueen koko ja jäsenmäärä. Raadin arvostelusta ei voi valittaa. Suomen riistakeskus ja Retkitukku toivovat runsasta osanottoa kilpailuun. 1. 3000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja 2. 2000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja 3. 1000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja Henkilökohtaiseen ja seurasarjaan ilmoittautuneiden kesken arvotaan lisäksi kuusi kappaletta 500 € arvoisia lahjakortteja Retkitukkuun R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta Arvokkaat palkinnot: Seurasarjan kilpailussa palkitaan 3 parasta. Palkittuja esitellään Metsästäjä-lehdessä. Seurakohtaisen sarjan palkintoja ovat kunniakirjat ja lahjakortit Retkitukkuun: Henkilökohtaisen sarjan osalta ei suoriteta tarkempaa arvostelua. Kaikki sarjaan hyväksytysti osallistuneet ovat mukana palkintojen arvonnassa. Ilmoittaudu RIISTANVUOKSI.FI
• M elko tarkalleen vuosi taaksepäin kirjoitettiin tällä palstalla susisopasta. Tänä keväänä keitos lämpeni uudelleen Itä-Suomessa. SRVAhenkilöstön mitta tuli täyteen harjoitetusta petopolitiikasta. Paikalliset toimijat katsoivat, että koirien turvallisuus on vaarantunut suorittaessaan virkaaputehtävää. Suurriistavirka-aputoiminta (SRVA) on yksi monista lakisääteisesti perustettujen riistanhoitoyhdistysten hoidettavaksi annetuista tehtävistä. SRVA tunnetaan kansalaisten keskuudessa hyvin, sitä pidetään yhtenä tärkeimmistä yhdistysten ylläpitämistä tehtävistä. Suurriistan aiheuttamat tilanteet voivat olla äärimmäisen vaarallisia ja vakavia. Viranomaiset ovatkin katsoneet, että kokeneilta metsästäjiltä löytyy tehtävän hoitamiseen riittävä osaaminen ja taito. Yhteiskunnassa ei taida löytyä muuta tahoa, joka voisi yhtä kustannustehokkaasti tämän tehtävän hoitaa. Tätä yhteiskunnankin kannalta tärkeää tehtävää ovat sitoutuneet hoitamaan harjaantuneet metsästäjät, jotka ovat alan ammattilaisia. Jokainen tehtävä on erilainen ja vaatii sitä suorittamaan lähtevältä henkilöltä kokemuksen lisäksi taktillista osaamista. Taktillinen osaaminen liittyy yleensä pitkään kokemukseen, jossa on opittu tuntemaan ja ennakoimaan eläimen ajatusmaailma sekä sen liikkeet. Näin ollen ei ole aivan yhdentekevää, ketkä näitä vaativia tehtäviä jatkossakin hoitavat. Toivotaan, että nyt vuodeksi eteenpäin saatu ”välirauha” tuo tulleessaan kestävät ratkaisut, joilla voidaan turvata pitemmällä aikavälillä häiriötön SRVA-toiminta. Asia on todella hankala, kun tiedetään miten kaukana toisistaan maamme eri intressiryhmien näkemykset petopolitiikasta ovat. Kun aletaan puhua petopolitiikasta ja siihen vaikuttamisesta, niin katseet tulee kääntää poliittisiin päättäjiin eduskuntaan sekä EU-meppeihin, sillä heidän käsissään on melko pitkälti se, millaista petopolitiikkaa maassamme voidaan toteuttaa. Heillä on siihen parhaat vaikutusmahdollisuudet. Kansallispuiston lakiesitys rutistusta vaille valmis Kansallispuiston avajaiset pidetään Hossassa 17.6. Kirjoittaessani tätä artikkelia tuli julkisuuteen ympäristövaliokunnan mietintö, joka pääpiirteittäin tukee jo aikaisemmin lausunnolla ollutta lakiesitystä. Valiokuntakäsittelyn aikana päättäjät kävivät vääntöä rajoituksista, ketkä puistossa saavat metsästää ja mitä. Maaja metsätalousvaliokunta näki lausunnossaan asian hyvin eri lailla kuin ympäristöministeriön lainvalmistelija. Riistaorganisaatioilta (riistanhoitoyhdistys / Suomen riistakeskus) on pyydetty lausuntoja, sekä kuultu asiantuntijoina valiokunnissa. Riistaorganisaatioilla on ollut yhtenevät näkemykset, sekä esitykset perustettavan kansallispuiston rajauksista. Olemme puolustaneet nykymuotoisten metsästysjärjestelyjen säilyttämistä tulevassa puistossa. Lisäksi olemme vaatineet, että vahinkoa aiheuttavien suurpetojen poistamiseen liittyvän lupabyrokratian tulee olla joustavaa ja nopeaa. On syntynyt tuttu tilanne, kun muistellaan muiden perustettujen suojelualueiden lainvalmisteluun liittyviä vaiheita. Ilmapiiri asian ympärillä on ”lämmin”. Hermostuneessa ilmapiirissä helposti unohtuu, missä asemassa eri tahot lausuntojaan antavat. Hyvänä esimerkkinä ovat olleet riistanhoitoyhdistykset, jotka antavat lausuntonsa lakisääteisinä organisaatioina pyrkien kohtelemaan kaikkia metsästäjiä tasavertaisesti. Niiden tehtäviin ei kuulu edunvalvonta. Riistanhoitoyhdistysten toimintaa ohjaa ja valvoo Suomen riistakeskus Maa-ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Susi ja kansallispuistokeitos ASKO KESKI-NISULA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Varapuheenjohtajalta 12 l Metsästäjä 3 l 2017
• 33 90 TARJOUS! € ILMAINEN TOIMITUS VÄHINTÄÄN 30 KG RUOKATILAUKSIIN 35 90 TARJOUS! 37 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 26 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 31 90 TARJOUS! Koiranpäivien tarjous voimassa 21.5.2017 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Muut tarjoukset voimassa 31.5.2017 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Voimassa 21.5.2017 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. KOIRAVARUSTE MUKANA ERÄMESSUILLA! OSASTO G 11-18 2,8 L VALIOKUPPI KÄYTÄ TILATESSA KAMPANJAKOODIA SAAT VALIO-RUOKAKUPIN TILAA NYT VÄHINTÄÄN 2 SÄKKIÄ VALIO-KOIRANRUOKAA KAUPAN PÄÄLLE! Suome? mestari? 649 00 (699,-) Kuumasinkitty, Suomessa valmistettu koiratarha, 10 vuoden ruostumattomuustakuulla. Elementin korkeus 180 cm ja leveys 150 cm. Helppo kasata ja purkaa. Toimitetaan täydellisenä pakettina. SUOMI KOIRATARHA 3m x 3m HUIPPU-UUTUUS! OSTA VÄHINTÄÄN 1,5 KG ROYAL CANIN -KOIRANRUOKAA, SAAT KYLMÄLAUKUN KAUPAN PÄÄLLE! 10.–21.5.2017 KOIRANPÄIVÄT JÄMPTI PRO MEDI+ 4M X 4M BRAVA PENTUAITAUS JÄMPTI ECO 3M X 3M Kuumasinkitty. Pyöreä kehysputki. Verkon materiaalipaksuus 4 mm ja silmäkoko 50 mm x 100 mm. Korkeat elementit 184 cm. Jauhepolttomaalattu teräs. Koostuu neljästa osasta, helppo koota. Irrotettava lisäkynnys sekä muovinen pohjakaukalo. Kaksi kokoa. Kestää ruostumatta vuodesta toiseen. Sisältää teräsrunkoiset peruselementit 7 kpl ja yhden ovielementin. 549,HUIPPUTARJOUS! 699,ERIKOISERÄ! SIS. RAHDIN SIS. RAHDIN 149,TARJOUS! ALK. JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI PEHMUSTI KUIVIKE Ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. Värit: punainen, ruskea ja harmaa. Auttaa pitämään koirankopin kuivana ja raikkaana. 24 90 TARJOUS! 44 90 2 KPL 699,HUIPPUSUOSITTU! n. 10kg SIS. RAHDIN KAUPAN PÄÄLLE! PEHMUSTI KAUPAN PÄÄLLE! TARHAN OSTAJALLE KÄÄNTYVÄ KUPPITELINE JA KUPIT (2,8L) ARVO 49€ Etutuote lisätään ostoskoriin automaattisesti. TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9-17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9-18 ja La 10-15 54 90 TARJOUS! ENDURANCE 4800, TRAIL 4300 TAI AGILITY 4100 SETTER TAI BEAGLE ROTURUOAT 15 kg 12 kg € ILMAINEN TOIMITUS VÄHINTÄÄN 30 KG RUOKATILAUKSIIN
• 14 l Metsästäjä 3 l 2017 KAISA HUTTUNEN Mitä suomalaiset metsästävät? Osa 3 Riistakeskuksen Minkälainen metsästäjä olet –kyselyn yli 23 000 vastaajaa kertoivat, millaista riistaa he metsästävät. Tutkimuksesta selviää, miten erilaiset taustamuuttujat – ikä, sukupuoli, asuinpaikkakunta ja metsästyskokemus – vaikuttavat riistalajivalintoihin. K yselyyn vastanneista metsästäjistä lähes 65 prosenttia kertoi pyytävänsä metsäkanalintuja. Seuraavaksi suosituinta oli jänisten ja vesilintujen metsästys. Vähän yli puolet vastaajista ilmoitti metsästävänsä hirvieläimiä. Pienpetopyynti oli viidenneksi suosituinta. Melkein joka viides vastaajista kertoi metsästävänsä suurpetoja (ks. Kaavio 1). Viidennes Suomen metsästäjistä tuskin metsästää suurpetoja. Tutkimustulosten tulkinnassa täytyykin ottaa huomioon, että tällaisiin sosiaalisen median harrastajayhteisöissä jaettaviin kyselyihin vastaavat usein kaikista innokkaimmat metsästäjät. Kysely ei myöskään kerro saalismääristä tai siitä, kuinka usein käydään jahdeissa. Vesilinnustajaksi kun itsensä voi mieltää myös vain kerran tai pari sorsajahdissa käynyt metsästäjä. Vertaamalla tuloksia vastaajien taustamuuttujiin saadaan kuitenkin mielenkiintoista tietoa siitä, miten esimerkiksi asuinpaikkakunta tai tutkinnon suorittamisesta kulunut aika vaikuttavat riistalajivalintoihin. Kyselyyn vastanneista 4,7 prosenttia ilmoitti, ettei toistaiseksi ollut metsästänyt mitään. Tähän joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä. Osa on suorittanut tutkinnon vastikään. Jollain metsästyskortti on voinut olla vuosia lompakossa, mutta sitä pidemmälle ei jostain syystä olla päästy. Vastaajina voi olla myös ilman asetta metsästykseen osallistuvia harrastajia kuten koiranohjaajia. Miehet metsästävät naisia monipuolisemmin Kyselyn vastaajista noin 6 prosenttia oli naisia. Luku vastaa melko hyvin tämänhetkistä naisten prosentuaalista osuutta suomalaisessa metsästäjäkunnassa. 15,8 prosenttia heistä ilmoitti, ettei ollut vielä metsästänyt mitään. Miehillä vastaava luku oli 2,7 prosenttia. Miehet metsästivät naisia monipuolisemmin. Myös riistalajityyppien suosituimmuusjärjestys oli erilainen: Metsäkanalinnut olivat molemmilla suosikkilaji, mutta seuraavina miehillä tulivat jänikset ja vesilinnut (ero näiden välillä oli hyvin pieni), naisilla jänikset ja hirvieläimet (ks. Kaavio 2). Tarkasteltaessa eri riistalajien harrastajaryhmien sisäistä sukupuolijakaumaa huomataan, että naisten suhteellinen osuus hirvieläinten metsästäjissä on suurempi kuin muiden riistaeläinten pyytäjissä. Suurpetoporukoissa naisia oli vähiten (ks. Kaavio 3). Nuorena pienriistaa, vanhempana hirvieläimiä Myös ikä vaikutti siihen, minkälaista riistaa metsästettiin. Kuten kaaviosta 4 näkyy, pienriistan – metsäkanalintujen, jänisten ja vesilintujen – metsästys väheni iän myötä. Hirvieläinten metsästyksessä suunta oli toinen: Mitä iäkkäämpi metsästäjä oli, sitä todennäköisemmin hän metsästi hirvieläimiä. Tämä voi selittyä osittain sillä, että passimetsästys ei vaadi samanlaista fyysistä kuntoa kuin mitä esimerkiksi metsäkanalinnustus usein vaatii. Toinen selitys voi löytyä ukkoontuvista metsästysMinkälainen metsästäjä olet? Kaavio 1 Kaavio 2 Kaavio 3
• Metsästäjä 3 l 2017 l 15 seuroista, jonne nuoret eivät joko halua tai pääse mukaan. Pienpetopyyntiä kuvaava käyrä ei laskenut samalla tapaa ikääntymisen myötä kun muun pienriistan metsästys, vaan jopa nousi kuudenkymmenen ikävuoden jälkeen. Kaaviota voi tulkita iän lisäksi sukupolvinäkökulmasta: Vanhemmat vastaajat ovat saattaneet harrastaa pienpetometsästystä nuorempia sukupolvia enemmän myös nuoruudessaan. Osalla heistä tämä harrastus on voinut säilyä ikääntymisestä huolimatta. Suurpetometsästystä kuvaava käyrä oli tasaisin. Vanhimmasta ja nuorimmasta ikäluokasta löytyi suurpetopyytäjiä hiukan muita ikäluokkia vähemmän. Mitä kokeneempi metsästäjä, sitä suurempi riista kiinnostaa Ikääntymisen lisäksi tutkinnon suorittamisesta kulunut aika korreloi positiivisesti hirvieläinten metsästämisen kanssa. Kun alle 2 vuotta sitten tutkinnon suorittaneista vain kolmannes metsästi hirvieläimiä, yli 10 vuotta tutkinnon suorittaneista heitä oli jo kaksikolmasosaa ( Kaavio 5). Yksi selitys tähän voi olla, että harrastusvuosien lisääntyessä on helpompi päästä mukaan hirvieläimiä metsästäviin seuroihin ja seurueisiin. Metsästyskokemus vaikutti ikää enemmän suurpetojen metsästykseen (vert. Kaaviot 4 ja 5). Yli 10 vuotta sitten tutkinnon suorittaneista lähes 25 prosenttia ilmoitti metsästävänsä suurpetoja. Kuten aikaisemmin mainittiin, prosenttiluvut saattavat olla todellista korkeampia aineiston keruutavan vuoksi. Aktiivisten harrastajien mahdollinen yliedustus aineistossa ei kuitenkaan selitä käyrien suuntia. Myös pienpetopyynti lisääntyi metsästysvuosien karttuessa. Yksi selitys tähän voi olla, että kokemus lisää ymmärrystä siitä, kuinka tärkeää pienpetojen metsästys on riistakannoille. Kiinnostus pienriistaa kohtaan puolestaan väheni hieman yli kymmenen vuotta sitten tutkinnon suorittaneiden joukossa. Tähänkin voi olla useita eri syitä. Hirvieläinten ja suurpetojen metsästys voi viedä enemmän aikaa tai sitten pienriistan metsästys ei tuo enää samanlaista jännitystä kuin aikaisemmin. Asuinpaikan metsästysmahdollisuudet vaikuttavat riistalajivalintoihin Tutkimus toi esille asuinpaikkaan liittyviä eroavaisuuksia. Eniten eri riistalajeja metsästivät pohjoiskarjalalaiset ja vähiten uusimaalaiset metsästäjät (ks. Kaavio 6). Uusimaalaisten kohdalla tilanne johtunee siitä, että heidän metsästysmahdollisuutensa ovat maakunnittain tarkasteltuna kaikkein huonoimmat (ks. Metsästäjä 2/2017, s. 13). Näin ollen he myös metsästävät oman maakuntansa ulkopuolella muita harrastajia todennäköisemmin. Innokkaimmat metsäkanalinnustajat löytyivät Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Vähiten tämän lajin harrastajia asui Varsinais-Suomessa. Varsinaissuomalaisten kiinnostuksen puute johtuu todennäköisesti metsäkanalintujen rauhoituksista. Jänisten metsästäjiä löytyi vähiten Lapista, missä metsäjänistiheys on pitkään ollut huono. Eniten jäniseläinten metsästäjiä oli Pohjois-Savossa, missä metsäjäniksiä on paljon ja rusakoitakin jonkin verran. Vesilinnustus kiinnosti etenkin pohjoispohjanmaalaisia, pohjoissavolaisia, keskipohjanmaalaisia ja eteläpohjanmaalaisia metsästäjiä. Vähiten vesilinnustajia löytyi Kainuusta, Lapista ja Päijät-Hämeestä. Pienpetopyytäjiä oli eniten VarsinaisSuomessa ja vähiten Lapissa, Kainuussa ja Uudellamaalla. Lapissa ja Kainuussa lähes olematon supikanta vaikuttaa varmasti tuloksiin. Uudeltamaalta ei supeja puutu, mutta harrastajamääriä voi vähentää se, että siellä asuu eniten maattomia ja metsästysseuroihin kuulumattomia metsästäjiä. Hirvieläinten metsästäjiä löytyi eniten Kymenlaaksosta, Varsinais-Suomesta, Lapista ja Satakunnasta. Vähiten heitä oli Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Suurpedot kiinnostivat erityisesti Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan metsästäjiä, missä petokanta on suuri. Vähiten harrastajia löytyi luonnollisesti Uudeltamaalta. Minkälainen metsästäjä olet –kysely tuo kiinnostavaa tietoa siitä, kuinka ikä, sukupuoli, asuinpaikka ja metsästyskokemus vaikuttavat siihen, millaista riistaa metsästetään. Tulosten analysoinnin jatkaminen on tärkeää, jotta ymmärrettäisiin syvällisemmin tuloksia selittäviä tekijöitä. Kaavio 4 Kaavio 5 Kaavio 6
• 179 90 (249,-) 59 90 (79,90) 79 90 (99,90) 29 90 (59,90) KEVÄÄN HUIPPU-UUTUUDET MESSUHINNOIN! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9-17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TUTUSTU LAAJAAN VALIKOIMAAMME VERKOSSA! NYT EDULLISET TOIMITUKSET • alk. 2,90€ Tarjoukset voimassa 31.5.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! TREKKING LITE HOUSUT Alaskan uudet trekking lite -housut vakuuttavat teknisyydellään ja loistavat komeissa väreissä. Hyvin istuvissa ja hengittävissä housuissa neljä väriä miehille ja kolme naisille. TREKKING LITE TAKKI Erinomainen takki kaikenlaiseen ulkoiluun. Kevyt ja erittäin tekninen takki, jossa on mukavasti joustoa ja kulutuskestoa lisäävä Ripstop-materiaali. 79 90 (89,90) HUIPPU-UUTUUS! SLIM FIT SLIM FIT LADY FIT TAKKI+HOUSUT 159 90 (189,80) KAUPAN PÄÄLLE! GANZO G104S MONITOIMITYÖKA LU 500 KPL ERÄ! GLENMORE PIKEE Hengittävä materiaali, joka siirtää tehokkaasti kosteutta. Paidan materiaalissa on mukana merinovillaa, mikä tekee paidasta erittäin mukavan ja pehmeän päällä. CARGO HOUSUT Perinteinen, nopeasti kuivuva outdoor-housu niin maastoon kuin vapaa-aikaankin. Kaksi värivaihtoehtoa. VAPOR METSÄSTYSHOUSUT Kevyet ja tekniset metsästyshousut alkukauteen. Stretchosiot lisäävät liikkuvuutta ja käyttömukavuutta, camo-osioissa vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo. PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Ympärivuotiseen metsästykseen, kalastukseen ja eräretkeilyyn joka säällä. 100 % vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä Rain-Stop® -kalvo. BUCKLAND TREKKING PAITA Erittäin kevyt ja ilmava ulkoilupaita niin retkeilyyn kuin arkikäyttöön. Kangas siirtää tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti. Joustava stretch-materiaali lisää käyttömukavuutta. TRIDENT KALASTUSPUKU Uskomattoman kevyt ja huipputekninen kalastuspuku. Rain-Stop -kalvo tekee puvusta vedenja tuulenpitävän. Takissa kalastajia varten suunniteltu taskutus. STRYN GTX METSÄSTYSKENKÄ Kevyt ja jämerä kenkä liikkuvalle metsästäjälle. Gore-Tex Performance -kalvo antaa suojaa äärimmäisissäkin olosuhteissa. T1 LASERKOHDISTIN ASEELLE Soveltuu niin kiväärin kuin käsiaseen kohdistamiseen. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille. Tehokas luokan 3R -laser. HUNTER GTX METSÄSTYSKENKÄ Tukeva ja kestävä, nahkainen kenkä. Gore-Tex takaa sääsuojan, ulkopohja rullaa hyvin ja välipohja tarjoaa tukea. Leveä lesti. XT-1200 ETÄISYYSMITTARI Ammattitason etäisyysmittari metsästykseen ja golfiin jopa 1100 metrin kantamalla ja kaltevuusmittauksella. R8 MAXI ASEKAAPPI Säilytystilaa 8-10 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 500 x 300. Sisämitat (mm): 1490 x 490 x 230. Paino tyhjänä: n. 130 kg. ELK HUNTER GTX 9 METSÄSTYSKENKÄ Laatua ja kestävyyttä vaativalle metsästäjälle. Vahva pintamateriaali, GoreTexin antama säänkesto ja erinomainen pito vaativissakin maastoissa. VAPOR METSÄSTYSPUKU Kevyt metsästyspuku alkukauden lämpimiin keleihin. Sateelle alttiit osat on suojattu tuulenja vedenpitävillä Rain-Stop 3-layer -vahvikkeilla, muu materiaali joustaa neljään suuntaan ja hengittää erinomaisesti. BlindTech Invisible camo tekee metsästäjästä saaliin silmissä näkymättömän. YUKON METSÄSTYSHOUSUT Metsästys/ulkoiluhousut huipputeknisillä ominaisuuksilla. Harkistusti sijoitellut stretch-osiot sekä muotoillut polviosiot lisäävät liikkuvuutta ja käyttömukavuutta. HUIPPU-UUTUUS! 39 90 (49,90) HUIPPU-UUTUUS! 119 90 129 90 HUIPPU-UUTUUS! 99 90 HUIPPU-UUTUUS! HUIPPU-UUTUUS! HUIPPU-UUTUUS! 169 90 (229,90) 29 90 (34,90) 219 00 (299,-) HUIPPU-UUTUUS! 199 90 499 00 199 90 (249,-) HUIPPU-UUTUUS! 199 90 ASEKAAPIN OSTAJALLE BURREL X10 POWERBANK € KAUPAN PÄÄLLE SLIM FIT OLEMME MUKANA POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUILLA TUTUSTU LAAJAAN ASEKAAPPIMALLISTOOMME VERKOSSA! TÄYTTÄÄ ASELAIN VAATIMUKSET € 2 PARIN PAKETTI KAIKKIIN KENKÄTILAUKSIIN KAUPAN PÄÄLLE ALASKA COOLDRY METSÄSTYSSUKAT
• 179 90 (249,-) 59 90 (79,90) 79 90 (99,90) 29 90 (59,90) KEVÄÄN HUIPPU-UUTUUDET MESSUHINNOIN! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9-17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 TUTUSTU LAAJAAN VALIKOIMAAMME VERKOSSA! NYT EDULLISET TOIMITUKSET • alk. 2,90€ Tarjoukset voimassa 31.5.2017 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! TREKKING LITE HOUSUT Alaskan uudet trekking lite -housut vakuuttavat teknisyydellään ja loistavat komeissa väreissä. Hyvin istuvissa ja hengittävissä housuissa neljä väriä miehille ja kolme naisille. TREKKING LITE TAKKI Erinomainen takki kaikenlaiseen ulkoiluun. Kevyt ja erittäin tekninen takki, jossa on mukavasti joustoa ja kulutuskestoa lisäävä Ripstop-materiaali. 79 90 (89,90) HUIPPU-UUTUUS! SLIM FIT SLIM FIT LADY FIT TAKKI+HOUSUT 159 90 (189,80) KAUPAN PÄÄLLE! GANZO G104S MONITOIMITYÖKA LU 500 KPL ERÄ! GLENMORE PIKEE Hengittävä materiaali, joka siirtää tehokkaasti kosteutta. Paidan materiaalissa on mukana merinovillaa, mikä tekee paidasta erittäin mukavan ja pehmeän päällä. CARGO HOUSUT Perinteinen, nopeasti kuivuva outdoor-housu niin maastoon kuin vapaa-aikaankin. Kaksi värivaihtoehtoa. VAPOR METSÄSTYSHOUSUT Kevyet ja tekniset metsästyshousut alkukauteen. Stretchosiot lisäävät liikkuvuutta ja käyttömukavuutta, camo-osioissa vedenja tuulenpitävä Rain-Stop -kalvo. PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Ympärivuotiseen metsästykseen, kalastukseen ja eräretkeilyyn joka säällä. 100 % vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä Rain-Stop® -kalvo. BUCKLAND TREKKING PAITA Erittäin kevyt ja ilmava ulkoilupaita niin retkeilyyn kuin arkikäyttöön. Kangas siirtää tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti. Joustava stretch-materiaali lisää käyttömukavuutta. TRIDENT KALASTUSPUKU Uskomattoman kevyt ja huipputekninen kalastuspuku. Rain-Stop -kalvo tekee puvusta vedenja tuulenpitävän. Takissa kalastajia varten suunniteltu taskutus. STRYN GTX METSÄSTYSKENKÄ Kevyt ja jämerä kenkä liikkuvalle metsästäjälle. Gore-Tex Performance -kalvo antaa suojaa äärimmäisissäkin olosuhteissa. T1 LASERKOHDISTIN ASEELLE Soveltuu niin kiväärin kuin käsiaseen kohdistamiseen. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille. Tehokas luokan 3R -laser. HUNTER GTX METSÄSTYSKENKÄ Tukeva ja kestävä, nahkainen kenkä. Gore-Tex takaa sääsuojan, ulkopohja rullaa hyvin ja välipohja tarjoaa tukea. Leveä lesti. XT-1200 ETÄISYYSMITTARI Ammattitason etäisyysmittari metsästykseen ja golfiin jopa 1100 metrin kantamalla ja kaltevuusmittauksella. R8 MAXI ASEKAAPPI Säilytystilaa 8-10 aseelle. Ulkomitat (mm): 1500 x 500 x 300. Sisämitat (mm): 1490 x 490 x 230. Paino tyhjänä: n. 130 kg. ELK HUNTER GTX 9 METSÄSTYSKENKÄ Laatua ja kestävyyttä vaativalle metsästäjälle. Vahva pintamateriaali, GoreTexin antama säänkesto ja erinomainen pito vaativissakin maastoissa. VAPOR METSÄSTYSPUKU Kevyt metsästyspuku alkukauden lämpimiin keleihin. Sateelle alttiit osat on suojattu tuulenja vedenpitävillä Rain-Stop 3-layer -vahvikkeilla, muu materiaali joustaa neljään suuntaan ja hengittää erinomaisesti. BlindTech Invisible camo tekee metsästäjästä saaliin silmissä näkymättömän. YUKON METSÄSTYSHOUSUT Metsästys/ulkoiluhousut huipputeknisillä ominaisuuksilla. Harkistusti sijoitellut stretch-osiot sekä muotoillut polviosiot lisäävät liikkuvuutta ja käyttömukavuutta. HUIPPU-UUTUUS! 39 90 (49,90) HUIPPU-UUTUUS! 119 90 129 90 HUIPPU-UUTUUS! 99 90 HUIPPU-UUTUUS! HUIPPU-UUTUUS! HUIPPU-UUTUUS! 169 90 (229,90) 29 90 (34,90) 219 00 (299,-) HUIPPU-UUTUUS! 199 90 499 00 199 90 (249,-) HUIPPU-UUTUUS! 199 90 ASEKAAPIN OSTAJALLE BURREL X10 POWERBANK € KAUPAN PÄÄLLE SLIM FIT OLEMME MUKANA POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUILLA TUTUSTU LAAJAAN ASEKAAPPIMALLISTOOMME VERKOSSA! TÄYTTÄÄ ASELAIN VAATIMUKSET € 2 PARIN PAKETTI KAIKKIIN KENKÄTILAUKSIIN KAUPAN PÄÄLLE ALASKA COOLDRY METSÄSTYSSUKAT
• 18 l Metsästäjä 3 l 2017 JUSSI PARTANEN , Suomen Metsästäjäliitto ? Kuvat: AKU AHLHOLM Metsästäjätutkinnon suorittamisen jälkeen monella menee sormi suuhun. Ampumaan pitäisi oppia, mutta missä ja miten? Vastaus on Metsästysammunnan ABC -koulutus. M etsästysammunnan ABC -koulutus on kehitetty juuri tutkinnon suorittaneille tai muuten vähän ampuneille metsästäjille. Koulutuksessa opit ammunnan perusasiat heti oikein. Siitä on hyvä jatkaa kohti itsenäistä rataharjoittelua. Aluksi digiloikkaa Ennen varsinaista koulutusta voit tutustua ennakkoon sähköisiin materiaaleihin, jotka löydät osoitteesta ammunnanabc.fi. Sivustolla on koulutusvideoita sekä animaatioita ja voit lukea myös Metsästysammunnan ABC -oppaan näköisversiota. Sivusto on kaikille avoin ja maksuton. Jatkossa voit koulutuskalenterin avulla etsiä itsellesi sopivan koulutuksen ja ilmoittautua siihen. Valitettavasti ampumaan oppii vain ampumalla, ja varsinainen ampumaradalla järjestettävä ABC-koulutus pureutuukin juuri käytännön opetukseen. Ratakoulutus Ratakoulutus kestää yhteensä noin kuusi tuntia ja se on jaettu kahteen osaan. Haulikko-osio kestää kolme tuntia ja siinä käydään läpi muun muassa silmän hallitsevuus, osumakuvion ampuminen ja sen tarkastelu, paikallaan olevaan maaliin ampuminen sekä liikkuvaan ja lentävään maaliin ampuminen. Jos sinulla on oma haulikko, voit käyttää sitä koulutuksessa. Samalla voit saada hyviä vinkkejä sen sovittamisesta juuri sinulle. Kivääripuolella kesto on myös kolme tuntia, ja opetus keskittyy aseen kohdistamiseen, kasan ampumiseen sekä paikallaan olevan ja liikkuvan maalin ampumiseen. Koulutuksessa opetellaan myös erilaisten ampumatukien käyttöä. Kiväärirastit ammutaan pienoiskiväärillä. Pienoiskivääri valittiin koulutusaseeksi pienen rekyylin vuoksi. Se on kuitenkin ruutiase, johon pätevät samat lainalaisuudet kuin varsinaiseen metsästyskivääriin. Koulutuksessa keskitytään myös turvallisuusasioiden huomioimiseen ampumaKiväärin kohdistaminen on metsästäjän rutiinitoimia. Siksi se kannattaa opetella tekemään oikein. Metsästysammunnan ensiaskeleet
• Metsästäjä 3 l 2017 l 19 Haluatko kouluttajaksi? M etsästysammunnan ABC -kouluttajia tarvitaan lisää. Lehden ilmestyessä kevään kouluttajakoulutuksia on vielä jäljellä. Jos tunnet soveltuvasi uusien metsästäjien kouluttajaksi ja olet metsästyskortin omaava täysi-ikäinen henkilö, jolla on riittävät tiedot ja taidot metsästysammunnasta haulikolla ja kiväärillä, tule koulutukseen! Seuraa koulutuskalenteria osoitteessa www.ammunnanabc.fi/ kouluttajakalenteri Lisätietoja hankevastaava Jussi Partanen puh. 010 841 0065. radalla: suojien käyttö, sormija piippukontrolli sekä esimerkiksi aseen kuljetus radalla. Jatka harjoittelua Koulutuksen käytyäsi saat postissa luottokorttikokoa olevan Metsästysampumakortin. Voit käyttää korttia hakiessasi esimerkiksi metsästysseuran jäsenyyttä. Eikä kortti varmasti ole ainakaan haitaksi aselupaa hakiessasi. Varsinainen työ alkaa koulutuksen jälkeen. Jokainen ymmärtää, että kuudessa tunnissa ei kukaan opi mestariampujaksi. Koulutus on kuitenkin lähtölaukaus rataharjoittelulle, joka lopulta on ainut oikea paikka kehittyä metsästysampujana. Jo pilottikoulutuksesta saatujen kokemusten perusteella kävi selväksi, että uuden metsästäjän kynnys tulla radalle on yllättävän korkea. Metsästysammunnan ABC tarjoaa sen ylittämiseen pehmeän laskun. Metsästysammunnan ABC on Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen yhteinen hanke. Erilaisten ampumatukien käyttö metsästyksessä helpottaa jo valmiiksi stressaavaa riistalaukausta. Tuen käyttöä on myös harjoiteltava radalla. Aluksi lentävät kiekot tuntuvat liian nopeilta. Keskittymällä oikeisiin asioihin ne ovat kuitenkin saavutettavissa.
• 20 l Metsästäjä 3 l 2017 Kiväärin kohdistaminen helposti ja tehokkaasti Teksti ja kuvat: ARTO MÄÄTTÄ Väärä kohdistus on syypää suurimpaan osaan ongelmista metsästyksessä ja ampumakokeessa. Nyt käymme kohdistamisen läpi kohta kohdalta. P aras lähtökohta saadaan tekemällä ensin raakakohdistus. Kivääri asetetaan tukevaan telineeseen osoittamaan halutulla kohdistusetäisyydellä olevaan tauluun. Suuntaaminen tehdään piipun läpi tähystämällä. Kun ase sitten osoittaa tauluun, säädetään tähtäin ASETTA LIIKUTTAMATTA samaan pisteeseen. Raakakohdistuksen jälkeen aseella ammutaan osumakuvio. Tähtääminen tulee suorittaa aina haluttuun osumapisteeseen ja käytettävän taulun tulee olla niin suuri, etteivät osumat mene kokonaan siitä ohi. Vaihtoehto 1 – mitataan ja lasketaan naksut Jos raakakohdistus on tehty edes jokseenkin huolella, osumat tulevat tauluun. Nyt vaaditaan rohkeutta toteuttaa tarvittavat kiikarin säädöt. Virhe usein tapahtuu siinä, että tehdään vain muutamien senttimetrien säätö kun tarve olisi kymmenille senteille. Pahimmillaan alimitoitetun säätötoimen vaikutukset hukkuvat aseen käyntitarkkuuden sisään ja ampujalle jää mielikuva, ettei säätö vaikuttanut lainkaan. Oleellista on siis mitata osumakuvion etäisyys tähtäyspisteestä ja tehdä sen mukaiset, riittävän reilut, säädöt. Näin osumien sijainnin muutos nähdään konkreettisesti. Eurooppalaisissa tähtäimissä yksi naksu siirtää osumaa tyypillisesti yhden senttimetrin verran sadan metrin ampumaetäisyydellä ja amerikkalaisissa tähtäimissä 7,3 mm (1/4 MOA). Lähes poikkeuksetta säätönaksu siirtää osumaa siihen suuntaan mihin säätörummun nuoli osoittaa. Eli jos osumat ovat alhaalla, niin vääntämällä tähtäimen päällä olevasta korotornista suuntaan U (up) osumat saadaan ylöspäin. Oikealle vastaavasti kääntämällä tähtäimen kyljessä olevaa sivusäätötornia suuntaan R. Kohdistajan ei tule miettiä sitä mitä tapahtuu kiikarin sisällä, vaan keskittyä siirtämään osumia haluttuun suuntaan. Kun säädöt on tehty, ammutaan uudestaan. Ja tarvittaessa toistetaan, jotta osumat tulevat tähtäyspisteeseen. Vaihtoehto 2 – kohdalleen minimilaukausmäärällä Vaihtoehto naksujen laskemiselle on se, että ase asetetaan tukevasti ampumatuelle ja suunnataan ristikko haluttuun tähtäyspisteeseen. Tämän jälkeen ase pidetään täysin paikoillaan ja säädetään tähtäimen ristikko osoittamaan äsken ammutun osumakuvion keskeispisteeseen. Jos ase pysyy paikoillaan prosessin ajan, tähtäin on nyt kohdallaan ja tarvitaan enää pari varmistuslaukausta. Tämä tapa on hyvä siinäkin mielessä, etteivät tähtäinten säätönaksut aina ole ilmoitetun suuruisia. Esimerkiksi 1 cm/100 m saattaakin olla käytännössä vaikkapa 1,5 cm. Metsästäjän välineet
• Metsästäjä 3 l 2017 l 21 Mitä on syytä välttää? Useamman laukauksen osumakuvion ampuminen on tärkeää, jottei sorruta tekemään säätöjä väärin perustein. Yhteen laukaukseen ei kannata luottaa. Kohdistamisen helmasyntejä on suurpiirteisyyden hyväksyminen. Jos osumakeskeispiste on 100 metrin etäisyydellä esimerkiksi hirvitaulun kympin laidassa, on se hyvin vähäisellä vaivannäöllä siirrettävissä keskelle taulua. Esimerkiksi ampumakokeessa varmuutta tuo nimenomaan pelivara ampujan virheelle. Kohdistaessa ei saa olla kiire. Aseen pitää antaa jäähtyä kunnolla sarjojen välillä. Keskimäärin metsästyskiväärit eivät pidä siitä, että niiden piippu ammutaan kuumaksi. Kiireen välttäminen on myös hyvä konsti pitää kohdistaja viileänä ja rationaalisena. Kohdistajan muistilista: 1. Tarkasta, että ase on mekaanisesti kunnossa. 2. Tarkista tähtäimen kiinnitys. 3. Raakakohdista aseen piipun läpi tähystämällä. 4. Ammu raakakohdistuksen jälkeen useamman laukauksen osumakuvio hyvältä tuelta rauhallisesti ja niin tarkasti kuin osaat. Muista käyttää riittävän isoa taulua, jotta osumat löytyvät! 5. Tee riittävän suuri ensimmäinen kohdistussäätö. Muista laskea naksut, jotta pääset halutessasi takaisin alkuperäiseen asetukseen. 6. Anna aseen jäähtyä hyvin kohdistussarjojen välillä. 7. Älä tee säätöjä yksittäisten osumien perusteella. Ammu aina ”kasa”, ja käytä sen osumakeskeispistettä. 8. Ota rauhallisesti. Jos jokin asia ei mene suunnitellusti, mieti rauhassa mitä olet tehnyt ja miten asia korjataan. Älä tee hätiköityjä korjauksia. 9. Hienosäädä osumat käymään tarkasti haluamaasi osumapisteeseen. Älä jätä kohdistusta puoliväliin, sillä se heikentää luottamustasi aseeseen. 10. Patruunoita voi säästää käyttämällä alkuvaiheessa halvempia harjoituspatruunoita. Vasta hienosäätöön tarvitaan käyttöön ajateltuja metsästyspatruunoita. Kiikaritähtäinten säätöasteikoissa on yleensä mainittu suunta, johon osumat siirtyvät säädettäessä. Samaten niissä on ilmoitettu määrä, jonka verran osuma siirtyy yhdellä naksulla. Perinteisesti amerikkalaisissa tähtäimissä määrä on ilmoitettu kulmaminuutin neljännesosina (noin 7,3 mm/100 m) ja eurooppalaisissa tähtäimissä käytetään pääasiassa 1 cm / 100 metriä välejä. Ase tulee kohdistaa hyvää tukea käyttäen, jolloin suorituksesta saadaan karsittua pois inhimillinen elementti. Tällöin saadaan selville aseen ja patruunan tarkkuuspotentiaali ja säädöt voidaan tehdä juuri oikein. Kun ase kohdistetaan Vaihtoehto 2:n tavalla, suunnataan se tukevasti tähtäyspisteeseen (kuten kuvassa) ja ruuvataan ristikko osoittamaan osumakohtaan. Ase ei saa liikkua säätämisen aikana.
• 22 l Metsästäjä 3 l 2017 TERO KUITUNEN Metsästäjä – rohkeasti radalle! Tämä juttu on tarkoitettu juuri teille jotka haluaisitte, mutta ette syystä tai toisesta tohdi käydä riittävästi ampumaradalla harjoittelemassa. S ain tämän artikkelin kirjoitustyön pohjustukseksi kuulla, että Suomessa on melkoinen joukko metsästäjiä jotka eivät ”uskalla” tai ”kehtaa” mennä ampumaradalle saati isompaan ampumaurheilukeskukseen. Pelkäävät urheiluampujien katsovan heitä nenänvarttaan pitkin. Urheiluampujat ovat usein metsästäjiä Olen törmännyt ampumaradoilla mitä erilaisimpiin persooniin ja todennut, etteivät ratojen vakiokäyttäjät eli urheiluampujat ole sen kummempia kuin muutkaan. Hankalia tyyppejä on seassa, mutta he ovat aivan yhtä minimaalinen vähemmistö kuin metsästäjien keskuudessa. Niin pieni, ettei heistä kannata välittää yhtään mitään. Suurin osa urheiluampujista, ainakin haulikkoja kiväärilajeissa, myös metsästää. He ymmärtävätkin hyvin mikä on metsästäjälle riittävä ampumataito, eivätkä vertaa metsästäjän suoritusta vaikkapa MM-kisoihin treenaavan urheilijan suoritukseen. Eikä aktiiviampujia jaksa edes kiinnostaa kuinka hyvä ampuja satunnainen radalla kävijä on. He tietävät, että jokaiHarmittavatko hudit? Tervetuloa Kokkovuoreen treenaamaan! K okkovuoren haulikkoampumakeskus Lempäälässä tarjoaa loistavat harjoitusmahdollisuudet. Kokkovuoressa mikään ei ole vierasta, ja ampujia käy joka lähtöön – on aloittelijoita ja konkareita, nuoria ja vanhoja, miehiä ja naisia. Starttikursseja järjestetään joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona, mutta koska tahansa voi varata myös oman ajan. Toukokuussa alkaa koko kesän kestävä alkeiskurssi. Meillä kenellekään ei naureta – paitsi ehkä itselle, kun on taas tullut ammuttua reikiä ilmaan. Kokkovuoren haulikkoampumakeskus sijaitsee Lempäälässä, TamperePirkkalan lentokentän läheisyydessä. Haulikkotarjontaan kuuluu kuusi trapja neljä skeet-rataa sekä compak-sporting-rata. Trap-radoista neljä on katettu ja lisäksi yhdellä radalla voi ampua kokonaan sisätiloista – myös pimeällä, sillä rata on valaistu. Yhden illan starttikurssit pidetään joka kuun ensimmäinen keskiviikko sekä tilauksesta muulloinkin, lisäksi toukokuussa alkaa koko kesän alkeiskurssi. Yhteydenotot ja varaukset: ratamestari Janne Hokkanen, puh. (044) 5956 399 Lisätietoja: https://pha.sporttisaitti.com Onnistumisen riemua. Kokkovuoressa tehdään paljon yhteistyötä myös eri vammaisjärjestöjen kanssa. Vasemmalla ratamestari Janne Hokkanen. ERKKI LIIUS
• Metsästäjä 3 l 2017 l 23 Metsästäjä – rohkeasti radalle! nen ampuu omalla tasollaan ja tärkeintä on se, että harjoittelee. Eihän kenestäkään voi tulla hyvä, jos ei harjoittele. Neuvoja ja apua saa kun vain kysyy Erityisesti, jos ongelmana on osuminen eli hutilaukaukset, tällöin kaiken nähnyt urheiluampuja on usein se paras apu. Onhan hän osumisen asiantuntija, jonka neuvot perustuvat tietoon eivätkä vanhoihin uskomuksiin. Edes suomenlippua kisaliivin selässä ei kannata säikkyä, sellaista kantavaltakin voi kysyä neuvoja. Pientä tilannesilmää toki kannattaa olla, eli ei kannata häiritä kun hän on itse tekemässä suoritustaan. Väärään aikaan häirittynä mukavakin urheiluampuja kun saattaa äksyillä, mutta niin äksyilisi mukava metsästäjäkin, jos joku alkaisi selostamaan ongelmiaan, kun hirvi on tulossa passiin tai ollaan hiipimässä haukulle. Itsekin olen saanut erittäin hyvää opastusta ampumiseen juuri kovilta kisa-ampujilta. He näkevät yhdellä vilkaisulla onko suorituksessa jokin lähtökohtainen vika ja korjaavat ensin sen ja siitä sitten pikkuhiljaa eteenpäin. Joskus käy niin, että joku ampumisen lomassa kysyy: ”Saanko antaa yhden neuvon?”, oikea vastaus on: ”Totta kai!”. Kuuntele avoimin mielin. Saattaa olla, että saat juuri ne neuvot, jotka tekevät sinusta paremman ampujan. Kaikki edellä kerrottu koskee niin haulikkokuin kivääriratoja ja myös aseisiin liittyviä ongelmia. Esimerkiksi kiväärin kiikaritähtäimen kohdistamiseen löytyy lähes aina apua, kunhan vain avaa suunsa. Olet jonkun kotiradalla, käyttäydy sen mukaisesti Ampumarata ei pääsääntöisesti ole mikään ”yleinen harrastuspaikka”, vaan se kuuluu esimerkiksi ampumaseuralle, joka tekee melkoisesti työtä radan ylläpitämiseksi. Ylläpitäjä tietysti hermostuu, jos kotiradalle tullaan törttöilemään. Radan sääntöjä ei kannata siksi kyseenalaistaa, ja vaikka et syytä säännöille ymmärtäisikään, noudata niitä silti. Säännöt löytyvät radalta yleensä näkyvältä paikalta ja ne kannattaa lukaista läpi. Jos joku asia on epäselvä, kysy rohkeasti! Kiteytettynä: ampumaradalla tulee aina toimeen, kun noudattaa radan sääntöjä ja normaaleita käytöstapoja. Yhdessä paremmiksi ampujiksi Kaikilla radoilla harjoittelevilla on yhteinen tavoite: tulla paremmiksi. Jollekin se tarkoittaa täydellisyyttä, jollekin varmaa aseenkäsittelykykyä ja perusvarmaa ampumista. Olipa taso mikä tahansa, loppujen lopuksi meillä on yhteinen tavoite jota voidaan aivan hyvin myös tavoitella yhdessä. Olin aikoinaan compak-radalla opastamassa aloittelevaa metsästäjää haulikkoammunnan perusteisiin. Viereisiin ”häkkeihin” sattui kolme maan parhaimmistoon kuuluvaa kisamiestä, jotka rikkoivat kiekkonsa robottimaisella varmuudella. Aloittelija ampui pääsääntöisesti ohi, mutta aina kun kiekko pirskahti palasiksi, kuului naapurista pientä kannustusta. Ja kun uusi metsästäjä lopuksi sai rikki ensimmäisen tuplansa, hurrasivat kaikki kuorossa. Tervetuloa Laivakankaan Ampumaurheilukeskukseen! T ornionseudun Ampujat r.y tarjoaa leppoisaa meininkiä ja todella monipuoliset mahdollisuudet harjoitella useita eri haulikkolajeja. Käytössä on kolme skeet rataa, trap rata, sekä haastava ja monipuolinen Compak Sporting sekä Fitasc Sporting -rata, joka palvelee niin seuramme edustusampujia, harrasteampujia sekä varsinkin tarkempia riistalaukauksia varten harjoittelevia metsästäjiä! 25 kiekon sarja maksaa 5 euroa. Harjoitusillat ovat, toukokuun alusta alkaen, tiistai ja torstai. Maanantaisin klo 18.00–20.00 harjoittelevat naiset ja juniorit. Viikoilla 31–33 harjoittelemaan pääsee jokaisena arki-iltana. Luotiasepuolella on menossa kehitysprojekti, jonka tuloksista päästään nauttimaan tulevaisuudessa. Hirvirata sekä ilmahirviradat ovat kovassa käytössä. TorSA toivottaa kaikki tervetulleiksi harjoittelemaan! Lisätietoa: Risto Virtanen (Haulikkojaosto), (040) 844 5721, www.torsa.fi
• 24 l Metsästäjä 3 l 2017 TERO KUITUNEN Patruunoiden käyttöikä on rajallinen Lukijoiden toiveesta otimme selvää, kuinka kauan patruunat säilyvät käyttökelpoisina. K ysyimme asiasta kolmelta kiväärinpatruunoiden (Lapua, Sako, Norma) ja kahdelta haulikonpatruunoiden valmistajalta (Gyttorp ja Nordis). Vastaukset olivat hyvin yhdenmukaisia ja perusviesti on sama: patruunat eivät säily ikuisesti. Nyrkkisääntönä voidaan pitää 10 vuotta. Esimerkiksi Sako, Lapua ja Nordis -patruunoiden käyttöikä, eli niin sanottu tuotevastuuaika, on 10 vuotta. Patruunat saattavat hyvinkin säilyä käyttöturvallisina pidempäänkin oikein säilytettynä, mutta tuotevastuuaika on määritetty 10 vuoteen, koska valmistaja ei pysty kontrolloimaan miten loppukäyttäjä säilyttää a-tarvikkeita. Norma taas ilmoittaa yksikantaan: älä ammu patruunoita, jotka ovat yli 15 vuotta vanhoja. Ruuti on herkin komponentti Kun ruuti tulee tuotantolinjalta, se alkaa hajota välittömästi. Kuinka nopeaa hajoaminen on, riippuu olosuhteista. Jos patruunat ovat tasaisen kuivassa ja viileässä paikassa, hajoaminen on hidasta, mutta jos altistus korkeammalle ilmankosteudelle on jatkuvaa tai sitä tulee toistuvasti, kosteus tihkuu vähitellen myös patruunoiden sisään nopeuttaen negatiivista kehitystä. Tästä syystä esimerkiksi saunan eteinen ja auton peräkontti ovat erityisen huonoja säilytyspaikkoja. Ruudin hajoaminen on siitä viheliäistä, ettei sen vaikutus patruunan painetasoon ole ennalta arvioitavissa. Kun piipussa on ikivanha patruuna ja liipaisimesta vedetään, voi lähdössä olla lussu tupsahdus tai ylipaineinen pommi. Kumpikaan ei ole tavoiteltava asia. Ensin mainitussa tapauksessa teho ja osunta ovat tiessään, jälkimmäisessä on tuloksena onnekkaassa tapauksessa jumiutunut ase. Oikein VANHENTUNEET PATRUUNAT LUOVUTETAAN POLIISILLE! Sipooseen olet aina tervetullut! S ipoon keskusampumarata on Etelä-Suomen suurin ampumaurheilukeskus. Radalla ammutaan vuosittain esimerkiksi yli miljoona savikiekkoa ja suurin osa niistä ohi. Kävijöitä on sesonkina yli 100 päivittäin. Silhuettiradalla voi ampua kiväärillä aina 200 metriin asti. Liikkuvaan maaliin pääsee ampumaan hirviradalla isommilla kaliipereilla ja karjuradalla 22LR-patruunalla. Haulikkoratoja on yhdeksän: skeet ja trap eri muodoissaan sekä kaksi compak-rataa ja sporting-rata. Mustaruutiampujillekin löytyy tilaa. Ennen ensimmäistä kertaa kannattaa tutustua web-sivuilta löytyviin turvallisuusja järjestyssääntöihin. Radoilta löytyy myös valvojia, jotka osaavat vastata kysymyksiin. Ammunta on sosiaalinen laji ja kaikki ovat olleet siellä joskus ensimmäistä kertaa. Kannattaa rohkeasti kysyä neuvoja, jos tarvitsee apua. Jos ei halua opetella kaikkea kantapään kautta, voi ottaa myös yhteyttä jaoston vetäjiin, jotka mielellään järjestävät opastusta lajien saloihin niin yksityisesti kuin pienissä ryhmissäkin. Aukioloajat ja muut tiedot löytyvät osoitteesta ssg-shooting.fi
• huonolla tuurilla ase ja ampuja rikkoutuvat. Hylsykään ei ole ikuinen Messinkihylsy on lähtökohtaisesti ruutia pitkäikäisempi komponentti, joten jos hylsyssä havaitaan mitään muutoksia, ei patruunoita kannata enää ampua; sisällä oleva ruuti on yleensä siinä vaiheessa jo huomattavasti heikommassa kunnossa. Vanhojen patruunoiden hylsymetallin siniset laikut ovat seurausta kosteudesta, joka on, kuten todettua, tuhoisaa myös ruudille. Hylsyt altistuvat myös jännityskorroosiolle, jonka taustalla ovat metallin sisäiset jännitykset yhdistettynä korroosiota aiheuttaviin ympäristötekijöihin. Yhteisvaikutus aiheuttaa hylsyn murtumisen. Ongelmallisen ilmiöstä tekee se, että sitä voi olla vaikea havaita. Jännityskorroosio ei tyypillisesti aiheuta ulkoisia muutoksia ennen kuin lopullisen vaurioitumisen yhteydessä. Käytännössä siis hylsy pettää ammuttaessa ja sitten kummastellaan, että miksi niin tapahtui. Muovit vanhenevat nopeasti Haulikon patruunoissa käytetään nykyään laajasti muovikomponentteja, joten niissä on ruudin ja messinkikannan lisäksi kolmaskin potentiaalinen ongelmakohta. Muovivälitulpan kovettuessa se ei enää kestä ampumisen aiheuttamia rasituksia, vaan murtuu. Jos murtuma tulee tiivistysosaan, paine karkaa haulikuorman lomasta ja patruunan teho laskee. Pidetään kosteus pois patruunoista! Ideaalitila, jossa patruunat säilyvät parhaimmin, on viileä (12-15°C) ja kuiva (suhteellinen ilmankosteus >50%). Normaalissa huonelämpötilassakin patruunoita voi säilyttää, kunhan vain lämpötila on tasainen. Jokainen kerta kun patruuna altistuu muuttuville olosuhteille, esimerkiksi kulkee mukana jahdissa, lyhentää sen suositeltavaa käyttöaikaa. Aktiivimetsästäjän taskunpohjalla sateessa ja tuiskussa useamman kauden pyörinyt patruuna ei välttämättä enää toimi tehtaan ajattelemalla tavalla. Sotapaukku on eri paukku Moni on ampunut esimerkiksi sota-aikaisia patruunoita ja todennut niiden yhä toimivan. Tätä ei voi missään tapauksessa suositella, koska vain harvoin on tiedossa se, millaisissa oloissa patruunoita on näinä vuosina säilytetty. Lisäksi kannattaa muistaa, että ”sotapatruunat” säilyvät paremmin, koska ne on usein valmistettu hermeettisiksi. ”Siviilipatruunat” voivat vaikuttaa umpitiiviiltä, mutta eivät ole sitä. Ilmankosteus pääsee tunkeutumaan myös kiväärinpatruunaan esimerkiksi nallin sivuitse. Säilytä oikein lukitussa tilassa viileässä ja kuivassa paikassa lämpötila ja ilmankosteus on mahdollisimman tasainen! ei sytytyslähteiden läheisyydessä! ei lasten ulottuvilla! Pb Member of RUAG Ammotec Group Tunne riistasi, tunne maastosi. STRIKE™ hoitaa loput. Tämä on lähtölaukaus uuden, premiumtason, Norma metsästysluotisarjan tulolle – suunniteltu ja valmistettu täydelliseksi keskisuuren ja suurriistan metsästysluodiksi. Mikään ei ole niin tärkeä, eikä niin lopullista kuin osuman hetki. Uusi STRIKE™ tuoteperhe takaa täydellisen päätöksen metsästysretkellesi. Välitön pysäytys täydellinen päätös. Uusiksi mietitty osuma täydellinen päätös. Jälleenmyyjät: www.gyttorp.fi Lyijytö n
• 26 l Metsästäjä 3 l 2017 Jousimetsästys muutoksissa Peurajahti jousella tapahtuu jouselle tehdyissä olosuhteissa. JY RK I PU UP PO N EN
• Metsästäjä 3 l 2017 l 27 TEEMU SIMENIUS , Suomen metsästäjäliitto Jousimetsästys on laajenemassa hirveä pienempiin sorkkaeläimiin. Se on luonteva jatko metsäkauriille, jota on metsästetty menestyksekkäästi jousiasein jo vuodesta 2001. J ousiaseille sallituiksi tulisivat hirveä lukuun ottamatta muut hirvieläimet, villisika ja mufloni. Eniten mahdollisuuksia tarjonnee valkohäntäpeura. Lakiesityksessä tulevat aseen kuljettamisvaatimukset myös metsästysjousta koskeviksi. Lisäksi esitys sisältää jousiampumakokeen mahdollistamisen, jonka laatu ja laajuus säädetään asetuksella. Jousimetsästyksen luonne Jousimetsästys on vakiinnuttanut asemansa Suomessa aikaa sitten ja lukuisissa muissa maissa se on itsestään selvä vaihtoehto, pääasiassa suurriista-aseeksi. Silti ennakkoluuloa edelleen paikoin esiintyy ja yleisintä on ajatella jousta ruutiasemetsästyksen näkökulmasta ja yrittää sovittaa sitä kivääripassitai haulikon täyteistilanteisiin, todeten aseen olevan peurajahtiin soveltumaton. Pahimmillaan ajatellaan, että jousella roiskitaan sinne päin. Jousi ei tosiaan ole pitkän matkan, eikä nopean tilanteen ase. Kylliksi ei voi alleviivata, että jousella sorkkariistan metsästyksen A ja O on ampua paikallaan olevaa riistaa ampujalle sopivalta etäisyydeltä. Niinpä jousimetsästäjän taidot tulevat puntariin tällaisen tilanteen järjestymiseksi. Helpoimmin tilanne syntyy passittamalla lähietäisyydellä paikkoja, jonne riista tulee omin ehdoin, kuten ruokailuja kulkupaikat. Koiraja miesajometsästyskään eivät ole poissuljettuja, mutta jousimetsästäjältä vaatii silmää ja taitoa sijoittua paikkaan, josta riista tulee läheltä ja se on mahdollista saada pysähtymään hollille. Metsästysjousi toimii Kun ampumatilanne tulee, sen varmuus tai epävarmuus ei poikkea ruutiaseista. Asiaa on oikein tutkittukin, ja Tanskassa noin tuhannen jousimetsäkauriin riistalaukausotos on vertailtu vastaavaan kiväärija haulikko-otokseen. Ylhäällä olo ja naamioituminen auttavat paljon riistatilanteen toteutumisessa. TE EM U SI M EN IU S Nuolen lentorata eri matkoille ja korkeuksilta on tärkeä opetella. Peuramaaliin harjoitellaan metsästystilannetta, solumuovipakkaan varmistetaan metsästyskärjellisen nuolen lento. TE EM U SI M EN IU S
• 28 l Metsästäjä 3 l 2017 Jousiharrastus kasvaa Yhdysvalloissa JUHA KYLMÄ A rchery Trade Association (ATA) selvitti jousiharrastuksen tilannetta USA:ssa intensiivisellä kyselytutkimuksella. Tulos osoitti, että sekä jousiammunta että jousimetsästys jatkavat yhä edelleen voimakasta kasvua. Jousiharrastus kasvoi 14 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2014, nostaen kokonaisharrastajamäärän 21,6 miljoonaan. Viimeisin koko Yhdysvaltoja koskeva kyselytutkimus toteutettiin helmimaaliskuussa 2015. Tässä kyselyssä haastateltiin 18 vuotta täyttäneitä amerikkalaisia. Tutkimus seurasi aiempaa, vuonna 2013 toteutettua tutkimusta, jonka mukaan 18,9 miljoonaa amerikkalaista ampui jousella. Yhdysvaltojen 235 miljoonasta 18 vuotta täyttäneestä asukkaasta 9,2 prosenttia osallistui jousiammuntaan jollain tasolla. Todettiin myös, että 78 prosenttia harrastajista oli miehiä ja 22 prosenttia naisia. Harrastajat olivat useammin maaseudulta kuin kaupungeista, heidän kodeissaan oli yleisesti myös aseita. Näistä 21,6 miljoonasta jousiharrastajasta noin 45 prosenttia harrasti vain tauluammuntaa, 24 prosenttia käytti jousta vain metsästykseen, loput 31 prosenttia kertoi harrastavansa sekä tarkkuusammuntaa että metsästystä. Siis 55 prosenttia jousiampujista eli 11,9 miljoonaa metsästi ainakin jonkin verran tutkimusta edeltäneenä vuotena. Vastaava luku vuonna 2012 oli 8,4 miljoonaa. Yhdysvalloissa on näin ollen 11–12 miljoonaa jousimetsästäjää. Tämä joukko luonnollisesti jakautuu satunnaisiin ja aktiivisiin metsästäjiin. Vaikka jokainen ei lunasta metsästyslupaa tai osta uusia varusteita vuosittain, ovat he identiteetiltään kuitenkin jousimetsästäjiä. Merkittävin kannustin lajin harrastamiseen on perheen kiinnostus jousiammuntaan/-metsästykseen. Toisena seuraa lajin hauskuus. Myös ystävät ja yhteisöllisyys sekä metsästys ovat yleisiä motiiveja. Vaikka USA:ssa ”kaikki on suurempaa” on lajin kehitys mitä todennäköisimmin samansuuntaista muualla maailmassa. Saattaa olla, että joissain Euroopan maissa on suhteellinen kasvu vastaavana ajankohtana jopa suurempaa vaikka emme vastaaviin miljoonalukuihin ylläkään. Harrastajamäärin mitattuna Suomi ja Ranska ovat ylivoimaisesti Euroopan suurimmat jousimetsästysmaat. 4,1 prosenttia harrasti pelkkää tauluammuntaa 2,2 prosenttia käytti jousta vain metsästykseen 2,9 prosenttia sekä metsästi että harrasti tauluammuntaa Ruutiaseiden välillä riistalaukauksen onnistumisprosentissa on pieni ero ja jousi asettuu niiden väliin. Huomioitavaa on myös se, että tutkimuksen kohde, metsäkauris, on nopeutensa ja kokonsa puolesta Pohjoismaisesta sorkkariistasta haasteellisin jousella ammuttava. Jousella riistatilanteeseen pääsy voi olla haasteellista, mutta riistalaukauksen pitää olla helppo. Metsästys jousella Riistalaukauksia jousella toteutetaan pääsääntöisesti alle 30 metrin matkoilla, yleisimmin 5-20 metristä. Metsästystilanne on hyvin intensiivinen, kun villi riistaeläin käyskentelee alle parinkymmenen metrin päässä metsästäjän valitessa oikeita hetkiä toimilleen. Tällöin myös riistan laatu, sukupuoli sekä ikä (nuori vai aikuinen), on hyvin selvillä. Vähimmillään jousimetsästäjä tarvitsee jousen, metsästyskärkisen nuolen ja taustapakan, johon harjoitella ja varmistua nuolen lennosta ja osumasta. Osumiseen on suhtauduttava yhtä vakavasti kuin kiväärijahdissa. Eläintä kohti ei ammuta huonosti lentävällä nuolella sen enempää kuin tarkkuuttamattomalla kiväärilläkään. Samat vaatimukset osuma-alaan pätevät. Jousikyttäyksessä iso etu saadaan hyvällä naamiovaatetuksella, puutai tikaspasseilla, kyttäysteltoilla ja riistan elintapojen tuntemuksella. Valkohäntäpeura on erittäin ideaali jousimetsästysriistalaji! Jousi metsästysseurassa Metsästysseurassa jousimetsästykseen tulee suhtautua samoin kuin kivääritai haulikkometsästykseen. Jousen valitseminen ei lisää haavakoita, mutta vähentää kyllä riistalaukaustilanteita. Jos joku ehdoin tahdoin haluaa mitellä saamamiehen taitojaan jousen kanssa, ei se ainakaan ole muilta pois. Metsästysseura ei voi rajoittaa yleisellä tasolla metsästysaseita laillisissa käyttötarkoituksissa, paitsi joissain yksittäistapauksissa perustellusti yleisen turvallisuuden vuoksi. Tällöin rajoitus koskisi todennäköisesti ensin kivääriä, sitten haulikkoa ja lopuksi jousta. Pienen varoetäisyyden ja meluttomuuden johdosta jousi soveltuu hyvin myös erityiskohteisiin. Jousiasekoulutus Jos kipinä jousimetsästykseen on iskenyt vasta peuramahdollisuuden myötä, olisi koulutukseen osallistuminen suositeltavaa. Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Jousimetsästäjäin liitto järjestävät yhden illan kestävää alkukoulutusta jousimetsästykseen peuraa silmällä pitäen. Koulutuksia voi kysellä Metsästäjäliiton piireiltä sekä jousimetsästäjäinliitolta ja sen jäsenseuroilta. Kysyntä luo tilaisuuksia. Koulutuksessa käydään läpi perustiedot jousivälineistä ja jousella metsästämisestä. Jatkokoulutusta jousimetsästykseen voi kysyä jousimetsästäjäin liitosta ja kiväärisekä haulikkokoulutuksista Metsästäjäliitosta ja sen piireistä.
• Loput Jahti & Vahti -taluttimet Bgb-lukko. Väri musta tai ruskea. He? astava Jahti& Vahti-logo ommeltuna. JP7511000300 Jahti & Vahti Kana ja Riisi Laadukas koiranruoka sopii kaikkien koirien ja erityisesti herkkävatsaisen koiran ruuaksi. Tarjous voimassa 31.5. asti. 4 kg JO4490 10,90 (2,73 €/kg) Norm. 12,90 15 kg JO4474 27,60 (1,84 €/kg) Norm. 32,50 Tarjoukset voimassa 30.6. asti (ellei toisin mainita) tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin, tarkista myymäläkohtainen saatavuus hankk? a. . Valmistaudu metsästyskauteen Riista-/ valvontakamera Wildgame Blade X8 Lightsout Huomaamaton inframustasalama. Liiketunnistimen toimintamatka jopa 18 m. 8,0 megapikselin kuvakenno. Tallentaa kuvat muistikortille. Kuvaa päivällä värillisiä stillja videokuvia, yöllä mustavalkoisia stillja videokuvia. Akkukytkentämahdollisuus. KAWGT8B20A1 99,Norm. 119,Soutuvene Taimen 465 Vakaa ja helpposoutuinen vene on turvallinen käyttää vaikkapa katiskaa kokiessa. Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Väritys sulautuu hyvin järvimaisemaan. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottori suositus enintään 2 kW / 2,68 hv. PA465 1240,Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Tulossa Dagsmark Häme Suomessa valmistettu koiran kuivamuona, jonka maistuvat raaka-aineet ovat myös kotimaisia. Sisältää koiran hyvin hyödynnettävissä olevaan kauraa. Saatavana Hankk? an myymälöistä kesäkuun aikana. 2 kg DPF102 10 kg DPF110 11,90 46,50 (5,95 €/kg) (4,65 €/kg) Uusi kotimainen koiranruoka! Ilmakivääri Gamo Bull IGT MACH 1 Gamon Power-sarjan tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkaisijaltaan 30 mm ilma sylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylin vaimenninkisko. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. GAMOMACH1 299,Norm. 349,Tutustu Gamo-ilmak iväärivalikoimaan www.hankk ija. 15 ,Norm. 18,50–35,20. Tarjous voim. 31.5. asti. Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Kaikki Jahti&Vahti Barf-tuotteet OSTA 3 SAAT 4 Tarjous voimassa raakaruokia myyvissä myymälöissä.
• 30 l Metsästäjä 3 l 2017 VILLE HOKKANEN ja ARI KONTIAINEN , Suomen riistakeskus Oma riista -palvelun Viestittoiminto pitää metsästäjät ajan tasalla. Sen avulla viralliset ilmoitukset ja ajankohtaiset tiedotteet tavoittavat halutut vastaanottajat ja viestit pysyvät tallessa. Viestit-toimintoa käytettäessä lähettäjän ei tarvitse enää ylläpitää erillisiä yhteystietolistoja. Toiminto on maksuton ja viestit tavoittavat metsästäjät nopeasti. O ma riista Viestit-toiminto on yksisuuntainen, jolloin se ei korvaa keskustelupalstoja tai muita viestipalveluita kuten WhatsAppia. Viestit voivat sisältää tekstiä ja nettilinkkejä, joiden avulla voi jakaa esimerkiksi liitetiedostoja. Viestejä voivat vastaanottaa Oma riista -palvelun käyttäjät. Seuran tiedotteisiin Viestit-toiminto avattiin seuran yhteyshenkilöiden käyttöön viime vuoden lopulla ja se sai heti innostuneen vastaanoton. Useat seurat ovat alkaneet käyttämään toimintoa seuran virallisena ilmoituskanavana, josta löytyvät ajankohtaiset tapahtumat ja tiedotteet. Toimintoa voi halutessaan käyttää myös kokouskutsujen lähettämiseen ja pöytäkirjojen sisällön jakamiseen. Seuran yhteyshenkilö valitsee lähettääkö viestin seuran kaikille jäsenille, seuran metsästyksenjohtajille vai seuran muille yhteyshenkilöille. Yhteyshenkilö voi halutessaan lähettää viestin lisäksi henkilöiden sähköpostiin. Lähetetyt viestit löytyvät Oma riista -verkkopalvelusta seuran ja yksityishenkilön Viestitnäkymistä sekä Oma riista -mobiilisovelluksesta. Viestit-toiminto on sähköpostia parempi siinä, että se kulkee varmasti kaikille seuran jäsenkutsun hyväksyneille ja muodostaa seuran viestiarkiston, josta tiedotteet löytyvät myöhemminkin. Se ei myöskään täytä käyttäjien sähköpostilaatikkoa. Yhteyshenkilö voi myös lähettämisen jälkeen korjata viestistä lapsuksen tai kirjoitusvirheen. Huomioitavaa on, että jos seuran yhteyshenkilö poistaa viestin, se katoaa välittömästi kaikkien näkyvistä. Viestit – ajantasaista tiedonvälitystä
• Metsästäjä 3 l 2017 l 31 Toiminnanohjaajan avuksi Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajat voivat puolestaan lähettää viestejä oman riistanhoitoyhdistyksensä erilaisten tehtävien haltijoille, esimerkiksi petoyhdyshenkilöille, ampumakokeen vastaanottajille tai metsästyksenvalvojille. He voivat myös halutessaan viestiä riistanhoitoyhdistyksensä alueella toimivien seurojen yhteyshenkilöille, metsästyksenjohtajille tai niiden kaikilOma riista Viestit-toiminto Maksuton toiminto yksisuuntaiseen tiedottamiseen, kuin sähköinen ilmoitustaulu Viestejä voivat lähettää seuran yhteyshenkilöt, riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajat sekä riistakeskuksen työntekijät Viestit näkyvät Oma riista -verkkopalvelussa ja Oma riista -mobiilisovelluksessa (versio 1.7.0. tai uudempi). Viestit muodostavat palvelussa säilyvän arkiston Viestin lähettäminen: Uutta viestiä lähettäessä valitse kohdejoukko ja paina Lisää-painiketta. Seuran yhteyshenkilö voi halutessaan lähettää viestin myös henkilöiden sähköpostiin. Viestit näkyvät myös Oma riista -mobiilisovelluksessa. Viesti näkyy seuran ja yksityishenkilön Viestitnäkymiin. le jäsenille. Toiminnanohjaaja ei voi välittää viestiä sähköpostiin. Useassa riistanhoitoyhdistyksessä toiminnanohjaajat käyttävät toimintoa jo pääkanavana seurojen ja toimihenkilöidensä suuntaan tehtävään viestintään. Suomen riistakeskus viestii Viestit-toiminnon avulla riistakeskus tavoittaa kaikki Oma riista -palvelun käyttäjät, seurojen ja seurueiden jäsenet sekä erilaisissa riistanhoitoyhdistysten tehtävissä olevat henkilöt ja mikä parasta, tarpeen mukaan alueittain ja riistanhoitoyhdistyksittäin. Tämä mahdollistaa entistä kohdennetumman viestinnän: saaristoon liittyviä tiedotteita ei tarvitse lähettää sisämaan metsästäjille tai porovahinkoasioita poronhoitoalueen ulkopuolelle. Viestitoiminnolla on tähän mennessä tiedotettu mm. riistakolmiolaskennoista, hirvikannan arvioiden valmistumisesta sekä sähköisen lupahaun käyttöönotosta. Toiminto korvaa vaiheittain aiemmin kirjeenä tai sähköpostitse toimitetut seurakirjeet. Viralliset, julkisiin hallintotehtäviin liittyvät tiedotteet toimitetaan jatkossakin kirjeitse niille, jotka eivät vielä käytä sähköisiä palveluita. Viestit-toiminto kehittyy Viestitoiminnot löytyvät nykymuodossaan Oma riista -verkkopalvelun lisäksi Oma riista -mobiilisovelluksen versiosta 1.7.0., joka on saatavilla Android-, iOSja Windows Phone -laitteille. Kehitämme Viestit-toimintoa kevään aikana edelleen niin, että käyttäjä saa uusista viesteistä mobiilisovellukseen ilmoituksen, samaan tapaan kuin muissakin mobiilisovelluksissa.
• Pohjois-amerikkalainen piisami tuotiin Suomeen vuonna 1919. Se levisi kautta maan Tunturi-Lappia lukuun ottamatta, ja siitä tulikin odotusten mukaisesti merkittävä turkiseläin. Huippuvuosikymmeninä 1950-80-luvuilla saalismäärät olivat satoja tuhansia yksilöitä. Paljon käytetty pyyntimenetelmä oli piisamimerta, jota kuvassa koetaan. Merran käyttö kiellettiin 1990-luvulla. Pyynti-into laski hetitappavien rautojen kauteen siirryttäessä samalla kun luonnonturkisten hinta romahti. SUOMEN METSÄSTYSMUSEO
• 34 l Metsästäjä 3 l 2017 MIKKO ALHAINEN, JARKKO NURMI, ANTTI SIIRA , Suomen riistakeskus Lentolaskennat metsähanhija vesilintukantojen arvioinnissa Metsien ja soiden kätköissä pesivä taigametsähanhi on piilottelevan luonteensa vuoksi yksi vähiten tutkittuja hanhia Euroopassa. Pesimäalueista ja poikuetuotosta ei ole tietoa. Suomen riistakeskus selvitti lentolaskentojen soveltuvuutta metsähanhen ja vesilintujen kannanarviointiin. Tulokset vaikuttavat lupaavilta. T oimivia menetelmiä metsähanhen pesimäkannan ja poikastuoton selvittämiseen ja seuraamiseen ei ole ollut. Näistä kuitenkin tarvitaan tietoa muuttoreittitasoiseen metsästyssäätelyyn kansainvälisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Suomen lintuatlas antaa karkean kuvan pesimälevinneisyydestä, mutta ei tietoa alueella pesivien hanhien kokonaismääristä. Suomen riistakeskus kehitti metsähanhen pesimäkannan ja poikastuoton seurantamenetelmiä vuosina 2015 ja 2016 Keskija Pohjois-Pohjanmaan alueella. Työmenetelmänä käytettiin maastokartoitusten ja lentolaskentojen yhdistelmää. Keski-Pohjanmaan pesimäkanta-arvio Maastokartoitusten taustatyö tehtiin luokittelemalla maakuntien suoalueet metsähanhen pesimäja sulkimisaluevaatimusten perusteella. Otannan perusteella osa soista valittiin sulkimisaikaan toteutettavien maastokartoitusten kohteeksi. Tulokset yleistettiin koko maakunnan tasolle suoluokkien perusteella. Urakkaan tarvittiin jälleen vapaaehtoisten metsästäjien apua (Metsästäjä 1/2015 ja 2/2016). Heidän kymmenien rimpisoiden kartoittamistyönsä hanhien löytämiseksi on suurten kiitosten arvoinen suoritus! Laskijat löysivät 22 pesivää paria, joilla oli keskimäärin 3,3 poikasta. Keski-Pohjanmaalla arvioitiin olevan vähintään noin 80 pesivää paria vuonna 2015, mikä on enemmän kuin aiemmin on oletettu. Pohjois-Pohjanmaan pesimäkanta-arvio Pohjois-Pohjanmaan laajemmat suoalueet ovat metsähanhen pesimäalueen ydintä. Niiden kätköissä olevia hanhia ei voida löytää pelkillä maastokartoituksilla, vaan on otettava helikopteri avuksi ja kokeiltava menetelmien yhdistämistä. Etukäteen hyviksi arvioitujen hanhisoiden sulkimispaikkojen metsähanhet laskettiin jalkapatikassa ja sen jälkeen tarkoituksena oli testata helikopterilaskennan luotettavuutta näillä lasketuilla kohteilla. Kuinka paljon näin löydetyistä hanhiparvista havaitaan helikopterista? Lennot tehtiin heinäkuun puolivälissä aamuöisin. Maastosta löydetyistä 11 hanhiparvesta löydettiin kopterilla yhdeksän. Kaksi jo lentokykyistä tokkaa saattoivat tulla havaituksi muilla alueilla. Maalaskennan heikkoudet tulivat todistetuksi lentolaskennoissa, joiden avulla samoista kohteista nähtiin yli puolet enemmän hanhia kuin maasta oli havaittu. Lisäksi kuudella maastotarkistuksessa tyhjäksi arvioidulla kohdesuolla havaittiin hanhipoikueita. Parhaaksi inventointitaktiikaksi osoittautui nopea yllätyshyökkäys helikopterilla. Hanhet lähtivät aina liikkeelle kun oletettujen sulkimisrimpien vesirajat tarkastettiin matalalla kiertäen. Helikopterilla lennettiin kolmena aamuna (klo 3-9) ja löydettiin noin 80–90 metsähanhipoikuetta ja yhteensä 490 hanhea. Taigametsähanhet ja muutkin vesilintulajit löydetään helikopterilla Ilmasta käsin hanhet havaittiin helposti ja samalla kertyi merkittävä määrä havaintoja soiden avovesialueiden muusta vesilinnustosta. Hankkeen kokemusten perusteella laajempien alueiden metsähanhen pesimäkantaja poikastuottoarviot on mahdollista tehdä luokittelemalla laskenta-alueen suot ja lentämällä satunnaisotannalla valittujen soiden kautta lintuja laskien sopivin määräajoin. Saatu tulos rinnastettaisiin luokittain koko kartoitettavalle pesimäalueelle. Menetelmällä saataisiin aiempaa merkittävästi parempi kokonaiskuva pesivästä taigametsähanhikannasta ja sen poikastuotosta. Hankkeen yllätyksiin voidaan lukea myös taantuneisiin vesilintulajeihin liittyvä bonustulos, sillä taantuneiden vesilintulajien poikueita havaittiin ilahduttavan paljon. M AR KO PA LO M AA Helikopteri on aiheuttanut pakoreaktion metsähanhitokalle.
• Metsästäjä 3 l 2017 l 35 Etenkin aapasoiden keskustojen ja muuta suota rehevämpien lampareiden vesilintupaljous yllätti. Nykyiset vesilintujen parija poikuelaskentapisteet ovat painottuneet Eteläja Keski-Suomeen ja reheville lintuvesille. Pohjoisja ItäSuomen laajat suoja vesistöalueet ovat pääosin vesilintuseurantojen ulkopuolella. Vaikka lintutiheydet näillä alueilla on lintuvesiä pienempiä, voivat ne olla usean lajin osalta jopa merkittävin pesimäalue laajan pinta-alan vuoksi. Helikopterilaskennassa olisi mahdollisuuksia muidenkin vesilintujen kantojen ja pesimämenestyksen seurantaan. Uusi seurantamenetelmä? Kokemukset helikopteriavusteisesta seurannasta metsähanhien pesimäkannan ja poikastuoton seurannassa ovat rohkaisevia. Kansalliseen päätöksentekoon tarvitaan tietoa pesimäkannasta ja poikastuotosta, jotta voimme tarkoituksenmukaisesti säädellä metsästystä. Pesimäalueiden kartoitus ja määräajoin suoritettava pesimäkannan ja poikastuoton seuranta sopisi hyvin osaksi Euroopan hanhitoimintaohjelman puitteissa kehitettävää taigametsähanhen seurantaohjelmaa, jonka tavoitteena on tuottaa tarvittava riistatieto päätöksenteon perustaksi. Tiedot selviytyvyydestä ikäluokittain ja poikastuotosta ovat arvokasta lisätietoa kansainvälisen pyyntikiintiön mitoittamisessa oikealle tasolle. Suomen metsähanhien pesimäalueiden ja -kannan sekä poikastuoton seuranta on keskeinen osa tarvittavaa riistatietoa, jonka tuottaminen kuuluu riistantutkimukselle. Menetelmä vaatii jatkokehittämistä, ja Suomen riistakeskus tukee tässä työssä Luonnonvarakeskusta. Metsähanhen lisäksi helikopteriseurannalla voidaan saada lisätietoa suoalueiden vesilintukannoista. Kattavampi kuva erityisesti taantuneiden vesilintujen kannoista olisi tärkeää kokonaiskuvan muodostamisessa ja toimenpiteiden suunnittelussa. Keski-Pohjanmaan pesimäkanta ja poikastuotto oli iloinen yllätys. Hanhet viihtyvät hyvin myös turvesoiden allikoissa ja tuotantoalueilla havaittiin useita suuria poikueita. Laulujoutsen ja taigametsähanhi – ristiriitaa vai ei? U seissa eri yhteyksissä on laulujoutsenen epäilty olevan yksi syy metsähanhikannan taantumaan. Voimakkaana lintuna sen oletetaan ajavan metsähanhet pesimäsoilta ja sulkimispaikoilta, mikä lisäisi metsähanhen riskiä joutua esimerkiksi petojen saaliiksi. Helikopterilennoilla kerättiin tietoja joutsenja hanhipoikueiden esiintymisestä 45 sulkimisalueella Keskija PohjoisPohjanmaalla. Helikopterista nähtiin 26 hanhitokkaa, joista yhdeksän oli suolla samaan aikaan joutsenpoikueen kanssa. Pesimäsoilla tarkastettiin yhteensä 283 lampea, mutta joutsenja hanhipoikue eivät kertaakaan olleet yhtäaikaa samalla lammella tai näköyhteyden päässä toisistaan. Hanhia ja joutsenia oli samaan aikaan ja riittävän välimatkan päässä toisistaan vain isoilla yli 100 hehtaarin soilla, missä oli runsaasti lampia ja tilaa molemmille. Havaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että joutsenpari ei siedä hanhea näköetäisyydellä vaan isompana ja vahvempana häätää hanhipoikueen pois. Suoraan ei kuitenkaan voi todeta, että joutsen vaikuttaisi hanhien pesimämenestyksen kokonaisuutena. Metsähanhi ja joutsen käyttävät elinympäristöä hieman eri tavoin. Alkukesästä joutsenpoikue liikkuu pääosin uimalla tai on veden välittömässä läheisyydessä pääosan ajasta. Hanhipoikue taas ruokailee silloin tuoreissa kangasmetsissä, suon ja metsän reunavyöhykkeessä ja puronvarsikorvissa. Heinäkuussa hanhien saapuessa sulkimaan syvempien avovesilampareiden tarjoamaan suojaan, joutsenet ovat jo osittain siirtyneet ruokailemaan tulvaluhtiin, korkeamman rantakasvillisuuden sekaan sekä avosoiden matalille ruopparimmille. Aapasoiden kuivuminen metsäojitusten vuoksi on vähentänyt metsähanhen elinympäristöjen määrää. Laulujoutsenkannan vahvistuessa se käyttää osittain samoja jäljellä olevia elinympäristöjä ja vaikuttaa rajoittavan metsähanhen elinympäristönkäyttöä sulkima-aikaan. Metsähanhen ja laulujoutsenen väliset suhteet ovat laajemman tutkimuksen arvoinen aihe. AN TT I SI IR A
• 36 l Metsästäjä 3 l 2017 JARKKO NURMI , riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Hoitosuunnitelmatyö Suomen riistakeskuksessa Suomen riistakeskuksessa on kuuden ensimmäisen toimintavuotensa aikana tuotettu viisi vahvistettua riistalajien hoitosuunnitelmaa. Niiden toimenpiteitä on jalkautettu käytäntöön lainsäädännöllä ja hanketoiminnalla ja niillä on ollut todellista vaikutusta riistatalouteen. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja suunnitelmat eivät ole jääneet ”paperitiikereiksi”. S uomen riistakeskuksen (jatkossa Riistakeskus) toimintakauden aikana on vahvistettu hirvikannan, metsäkanalintujen ja susikannan hoitosuunnitelmien lisäksi kansainvälinen taigametsähanhikannan hoitosuunnitelma ja kansallinen kosteikkostrategia. Toimenpiteitä on jalkautettu kehittämishankkeiden ja riistakeskusalueiden toiminnan kautta. Hanketyöstä on riistakeskuksessa kehitetty tehokas työkalu, joka parhaina vuosina on tuottanut jopa 25 prosenttia lisäarvoa riistakeskuksen perusrahoitukseen. KotiseutukosteikkoLife +hanke on toimintatavasta paras esimerkki, sillä siihen saatiin 2,5 miljoonan euron rahoitus riistakosteikkojen kunnostamiseen. Metsäkanalintujen hoitosuunnitelman toteutuminen Metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaan liittyvä hanketyö on ollut laajaa. Tärkeä hallinnollinen uudistus tehtiin Riistakeskuksen aloittaessa toimintansa 2011. Silloin luotiin toimintatavat, joiden avulla metsäkanalintujen metsästysajat päätetään tuoreen riistakolmiotiedon perusteella. Aiemmin kantojen kehitystä jouduttiin ”ennustamaan” lähes vuoden vanhojen kantatietojen perusteella. Tämä on innostanut myös kolmiolaskijoita, sillä nyt hallinto käyttää heidän Hirvikannan hoitosuunnitelman tärkeimpiä tavoitteita on parantaa kannan rakennetta, niin että urosten keski-ikä nousee M IK KO LA TO N I, VA ST AV AL O
• Metsästäjä 3 l 2017 l 37 hoitosuunnitelman toisen painopisteen – hirvikannan rakenteen parantamisen – kannalta. Hankkeiden avulla on perustettu hirvitalousalueet ja julkaistu laadukkaita koulutuspaketteja hirvikannan hoidosta ja valikoivasta verotuksesta. Kenttätasoa palvelee parhaiten Hirvikannan valikoivan verotuksen julistesarja, joka on jaettu kaikille suomalaisille metsästysseuroille. Tarkoitus on että ne päätyvät seurojen majojen seinille, jolloin valikoivaa verotusta voidaan opiskella vaikka joka aamu ennen hirvenmetsästyksen aloittamista. Hirvikannan hoitosuunnitelman teemaosioiden toteutusasteet vaihtelevat 85–95 % välillä: hirvikannan säätelyprosessin kehittäminen, toteutusaste noin 95 % hirvikannan hoitoon liittyvien tietoprosessien kehittäminen, toteutusaste noin 85 % hirvikannan säätelyn yhteiskunnalliset vaikutukset, toteutusaste noin 85 % Hoitosuunnitelman toteutuksen kannalta on tärkeää että metsästysseurueet käyttävät kattavasti Oma riista -palvelun hirvitietoominaisuuksia. Niiden avulla voidaan tuottaa ajantasaista tietoa hirvenmetsästyksen etenemisestä, jota metsästysseurueet voivat käyttää käytännön metsästykseen liittyvään päätöksentekoon. Se antaa myös Luonnonvarakeskukselle mahdollisuuden kerätä kanta-arvioihin tarvittavaa tietoa paljon paperista hirvihavaintokorttiketjua nopeammin. Kun jo käynnissä olevat hankkeet viedään loppuun, voidaan tämäkin suunnitelma katsoa kokonaisuudessaan toteutetuksi. Taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma Suomen riistakeskus on ollut vastuussa taigametsähanhikannan kansainvälisen hoitosuunnitelman laadinnasta ja koordinaatiosta. Se vahvistettiin AEWA:n osapuolikokouksessa marraskuussa 2015. Suomen aktiivisuus pelasti taigametsähanhikannan metsästysmahdollisuuden. Hanhikannan kääntäminen nousuun on tietenkin päätavoite. Työ jatkuu nyt koko muuttoreitin kattavana suunnitteluna, joka antaa mahdollisuuden metsästyksen avaamiseen Suomessakin. Varsinaisten hoitosuunnitelmien lisäksi on Riistakeskuksessa valmisteltu Suomen majavakantojen hoitoja hallintaohjelma ja taantuneiden riistavesilintukantojen hoidon toimenpideohjelma, jotka lähtevät keväällä lausuntokierrokselle. Suomen susikannan hoitosuunnitelman toteutuminen Susikannan hoitosuunnitelmankin käytäntuottamiaan tietoja ajantasaisesti. Laskettujen kolmioiden määrä on noussut rajusti ja toissa syksynä ylitettiin ensimmäistä kertaa 1000 lasketun kolmion rajapyykki. Hirvikannan hoitosuunnitelman toteutuminen Hirvikannan hoitosuunnitelman toteuttaminen on ollut vaativa urakka organisaation toimihenkilöille, luottamusmiehille ja riistanhoitoyhdistysten edustajille. Suunnitelman tärkeimpinä elementteinä voidaan pitää hirvitalousalueiden perustamista ja niiden verotuskäytäntöjen luomista. Alueiden tarkoituksena on edistää kokonaisvaltaisemman ja tavoitteellisemman hirvikannan hoidon toteutumista laajemmilla alueilla metsästäjien yhteistyönä. Tämä on ratkaisevaa etenkin Metsäkanalintujen hoitosuunnitelman teemaosioiden tehtävistä on toteutettu: metsäkanalintujen elinympäristöjen hoito, toteutusaste 90 % metsäkanalintujen kestävä metsästys, toteutusaste noin 95 % metsäkanalintujen seuranta ja tutkimus, toteutusaste noin 90 % Kun jo käynnissä olevat hankkeet viedään loppuun, voidaan koko suunnitelma katsoa kokonaisuudessaan toteutetuksi.
• 38 l Metsästäjä 3 l 2017 V uonna 2014 uudistettu metsälaki tarjoaa maanomistajille lisää vaihtoehtoja ja valinnanvapautta metsätalouden menetelmiin. Lain perusidea on tarjota maanomistajille entistä enemmän mahdollisuuksia suunnata metsänhoitoa oman arvomaailmansa mukaiseksi. Suomen riistakeskus on ollut mukana luomassa uusia, riistapainotteisia metsänhoidon suosituksia ja menetelmiä, joiden tavoitteena on kehittää metsäkanalintujen elinympäristöjen hoitoa osana kannattavaa metsätaloutta. Työn johtavana visiona on ollut käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä metsänomistajien ja metsäalan kanssa. Toteutettujen hankkeiden lista on jo pitkä. Riistaa reunoilta – reunavyöhykkeiden hoito-hanke (2011–2013) Hyvän metsänhoidon suositukset (2012–2013) Hyvän metsänhoidon suositukset riistapainotuksella (2012–2013) Metsien sertifiointi PEFC -kriteerien uudistustyö (2013–2014) Askel riistametsään luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumis-vyöhykkeiltä (2014–2015) KEMERA lain valmisteluun osallistuminen (2014) Riistakolmiotieto metsäsuunnittelun tukena (2015) Riistametsänhoito (2016) Riistametsänhoidon edelläkävijät (2016) Digiriistametsä (2017–2018) Riistametsänhoidon menetelmät ovat saaneet hyvän vastaanoton metsäammattilaisilta ja metsänomistajilta. Tietoisuus kanalintujen elinympäristövaatimuksista on lisääntynyt ja moni metsänomistaja haluaa nyt ottaa ne huomioon metsätaloudessa. Tässä onkin suuri luonnonhoidon mahdollisuus, sillä metsästäjät perheineen omistavat jopa puolet Suomen yksityismetsien pinta-alasta. Jos he haluavat riistapainotuksia metsiensä käsittelyyn, lisääntyy monimuotoisuus suurilla pinta-aloilla. Tämä tapahtuu metsätalouden toimintaedellytyksiä vaarantamatta, sillä käytännön kustannukset jäävät yleensä pieniksi. Työ on edennyt vaiheittain käsikirjoituksen mukaan ja hankeketjulla on tähdätty vaikuttavuuteen. Riista-ala voi toimia vain yhteistyöketjujen avulla ja alusta saakka oli tavoitteena, että riistametsänhoidon menetelmien kehittämisen ja koulutuksen jälkeen pyritään varmistamaan, että menetelmät etenevät metsäalan itsensä aktiivisesti toteuttamiksi käytännöiksi. Vuoden alussa Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen Digiriistametsä-hanke sai rahoitusta METSO-varoista. Hankkeen päätavoite on luoda metsätiedon tietojärjestelmiin niin sanottuja riistatasoja, muuttujia, joiden perusteella kanalintujen elinympäristöt (poikueympäristö, sekametsä, monikerroksinen metsikkö) tunnistetaan laserkeilausdatasta ja metsäammattilainen voisi ehdottaa metsänomistajalle harkittavaksi kohteiden riistapainotteista käsittelyä. Näin kehitystyö siirtyisi metsäalan käytännöksi, joka jalkautuisi kaikkialla Suomessa silloin kun metsänomistaja haluaa. nön toteutus on käynnissä. Kuumin julkisuuskeskustelu on liittynyt kannanhoidollisen metsästyksen yksityiskohtiin, mutta monia muitakin hoitosuunnitelman elementtejä on edistetty. Kaikki hoitosuunnitelmaan liittyvät hankkeet on käynnistetty ja noin 60 % kaikista toimenpiteistä on toteutettu. Susikannan hoitosuunnitelma on herättänyt myös laajaa kansainvälistä kiinnostusta, sillä parhaillaan myös Saksan ja Ranskan susikannat ovat kasvamassa ja laumoja muodostuu uusille alueille. Alkuvuoden aikana Riistakeskuksessa saatiin valmiiksi ilvesja karhukannan hoitosuunnitelmat, jotka lähtevät lausuntokierrokselle kesän aikana. Kaikissa hoitosuunnitelmissa riistakeskusta on auttanut Luonnonvarakeskuksen laadukas tutkimus ja aktiiviset tutkijat. Ilman yhteistyötä ei onnistu tutkimus, eikä riistakantojen laadukas hoitokaan. Siitä kannattaa pitää kiinni, sillä suomalainen kestävä metsästys perustuu tutkittuun tietoon. Riistametsänhoidon askeleet vaikuttavuuteen TA N JA HU US KO N EN , VA ST AV AL O Metson elinympäristöjä voidaan hoitaa osana metsätaloutta. Vahva metsokanta kertoo osaltaan metsätalouden ekologisesta kestävyydestä
• Myymälät löydät seuraavilta paikkakunnilta: IISALMI KIIMINKI KOKKOLA NIVALA RAAHE Laadukkaat varusteet metsälle www.HHsport.fi Steiner Ranger 1-4x24 Steiner Ranger 2-8x42 990,1050,Micro 5+ paketti keväthintaan! Aito suomalainen Steiner Safari Ultraharp 8x22 Menee taskuun 599,289,269,Ruotsalaista laatua 99,18 90 49 95 249,Saksalaista tarkkuutta Laaja valikoima Swedteam tuotteita Saksalaista tarkkuutta Nasta savikiekko 200 kpl 10 rasiaa Rottweill Trap 12/70 24g/7,5 25kpl/ras Kysy savikiekoista ja kiekkopatruunoista seuratarjouksemme! (rasioittain 5,49e) Aimpoint Micro H-2 2MOA Axton Camo puku Axton puku Erikseen: Takki 169,50 Housut 119,50 Erikseen: Takki 149,50 Housut 119,50 Löydät meidät myös verkosta www.hhsport.fi www.HHsport.fi
• 40 l Metsästäjä 3 l 2017 PEKKA HELLE , KATJA IKONEN , JUKKA RINTALA ja JUHA TIAINEN , Luonnonvarakeskus Talven 2017 riistakolmiolaskennat Laskentakauden alussa lumiolosuhteet laskentojen suorittamiseen olivat vaikeat, mutta lopulta lunta saatiin aivan eteläänkin, ja laskentaurakassa onnistuttiin mallikkaasti. Useimpien lajien jälkitiheys oli edellistalven tasolla. R iistakolmioiden talvilaskennan suoritettiin 29. kerran; peltokolmioilla laskenta oli järjestyksessä 19. Kolmioita saatiin kierretyksi noin 700 eli yhtä paljon kuin edellisenä talvena. Laskenta-aktiivisuus on kasvanut kiitettävästi ja kahtena viime talvena kolmioita on laskettu selvästi enemmän kuin monina aikaisempina vuosina. Helmikuun lopulle asti vähälumisilla Eteläja Länsi-Suomen maatalousvaltaisillakin alueilla laskenta onnistui, ja aineistoa saatiin 130 peltokolmiolta. Talvesta 2015 lähtien laskijoilla on ollut mahdollisuus tallentaa laskentatulokset www.riistakolmiot.fi-sivustolla internetissä. Tämä oli jälleen aktiivisessa käytössä. Sivustolla esitetään tuloksia tarkemmin. Lajikohtaisia raportteja voi tarkastella sivustolla kohdasta raportit > toimitetut raportit. Vähäluminen talvi ongelmana Mennyt talvi oli tavanomaista lauhempi. Vuodenvaihteessa lumipeitteen eteläraja oli Etelä-Karjalasta Merenkurkkuun. Tammikuukin oli vähäsateinen. Kuun lopussa Lapin lumitilanne oli jotakuinkin normaali, mutta lounaisja länsirannikolla oli sen sijaan laajalti lumetonta. Vähäsateisuus jatkui helmikuun puoliväliin asti, mutta sitten tilanne muuttui. Lunta saatiin koko maahan, paikoin runsaasti. Aivan lounaisin maankolkka oli kuitenkin vähäluminen läpi talven. Koska tuossa vaiheessa laskentoja oli saatu tehtyä niukasti, laskenta-aikaa jatkettiin myös Keskija Etelä-Suomessa 15.3. asti. Useimmat talvilaskennan lajit olivat koko maan keskiarvojen valossa ennallaan. Maan eri osissa havaitaan kuitenkin vaihtelevia kehityssuuntia. Lumijälkilaskentojen lopputulokseen vaikuttavat myös laskennan sääolot sekä monet muut tekijät. Muutokset edellisvuotisen laskennan tuloksiin ovat kiinnostavia, mutta tärkeää on tarkastella tuloksia myös pidemmällä aikavälillä, jolloin hahmottuvat eri lajien kehityssuunnat. Pienriista Metsäjäniksen koko maan keskiarvo oli hieman alhaisempi kuin vuosi sitten ja samoin pienempi kuin 2010-luvulla keskimäärin. Pohjoisja Itä-Suomessa jälkitiheydet alenivat laajalla alueella, kun taas lievää runsastumista todettiin etelässä. Suomen eri osien jänisrunsauden erot vaikuttavat pienentyneen kolmioseurantojen jakson aikana. Rusakko näyttää edelleen vahvistuneen pääesiintymisalueellaan lounaassa. Kaakossa ja Oulun alueella sitä vastoin jälkimäärät olivat huomattavasti edellistalvista alhaisemmat. Oravan jälkimäärät ovat edelleen alamaissa. Ainoastaan tietyillä alueilla EteläSuomessa oravan jälkiä nähtiin enemmän kuin edellisinä vuosina. Monilla alueilla oravan jälkitiheydet ovat lumijälkilaskentojen alhaisimpia. Tämä heijastelee useiden perättäisten vuosien huonoja kuusen siemenvuosia, mikä näkyy myös esimerkiksi käpylintujen puuttumisena. Kärpän jälkimäärä kasvoi edellistalvesta toisaalta eteläisimmässä Suomessa ja toisaalta Lapissa. Laajoilla alueilla Keskija Itä-Suomessa sekä Oulun?Kainuun alueella jälkimäärä väheni. Kokonaisuutena kärppätiheys on alhaisempi kuin lumijälkilaskennoissa keskimäärin. Samat alueelliset muutospiirteet heijastuvat lumikon jälkitiheyksissä. Kummankin lajin vaihtelut heijastavat myyräkantojen muutoksia. Ketun jälkitiheyden keskiarvo oli lähes sama kuin vuosi sitten. Alueelliset erot olivat kuitenkin selvät: kasvua todettiin osassa Etelä-Suomea ja vähenemistä Lapin, Oulun ja Pohjanmaan riistakeskusten alueilla. AN DE RS FA GE RH OL M Ilveksen jälki
• Metsästäjä 3 l 2017 l 41 Etelä-Suomen ketun jälkimäärät olivat lumijälkilaskentojen alkuaikoina selvästi korkeammat kuin muualla Suomessa, mutta sittemmin tämä ero on kaventunut, mihin yhtenä tekijänä on saattanut vaikuttaa ilveksen runsastuminen. Näädän kokonaisjälkimäärä oli muuttumaton edellistalvesta. Etelä-Hämeessä ja Pohjois-Savossa se oli edellistalvea korkeampi, kun taas Kaakkois-Suomessa, Keski-Suomessa ja Kainuussa havaittiin jälkiä vähemmän kuin vuosi aikaisemmin. Pohjois-Suomen näätäkanta vaikuttaa hieman vahvistuneen talvilaskennan historian aikana, mutta muualla pitkäaikaiskehitys on ollut vakaa. Saukon kokonaisjälkimäärä Suomessa oli sama kuin talvella 2016. Aluekohtaisiin muutoksiin tulee suhtautua varauksella, sillä saukko on lumijälkilaskennassa ongelmallinen laji, jonka tulokseen vaikuttavat vesistöjen jäätyminen ja myös lumipeitteen vahvuus. Riistakolmioiden lähes 30 vuoden aikasarjassa saukkokanta vahvistui jakson alkupuolella, mutta sen jälkeen se on ollut jokseenkin muuttumaton. Hirvieläimet Hirven koko maan jälkitiheys oli sama kuin edellistalvena ja hirvi onkin vuodesta toiseen talvilaskennan vakaimpia lajeja. Jälkimäärä väheni Kaakkois-Suomessa ja Länsirannikolla ja näytti hieman vähentyneen Pohjois-Hämeen ja Keski-Suomen alueilla. Metsäkauriin jälkimäärä talvilaskennassa oli jokseenkin sama kuin vuosi sitten. Ydinalueellaan Etelä-Suomessa lajin runsastuminen laskentojen historian aikana on ollut vaikuttava. Viime vuodesta metsäkauriin jälkitiheys koheni selvästi Satakunnassa ja Pohjois-Hämeessä. Valkohäntäpeuran runsaimman esiintymisen alueella etelässä ja lounaassa lumiolot onnistuneelle laskennalle olivat hankalimmat. Varsinais-Suomesta saatiin aineistoon vain yksi metsäkolmio, jonka Lumijälkilaskennan runsaimpien lajien kannanvaihtelut vuosina 1989-2017 metsäja peltokolmioiden yhdistetyn aineiston perusteella Etelä-, Keskija Pohjois-Suomessa. Lumijälkilaskennan runsaimpien lajien jälkitiheys (ylitysjälkiä/10 km/vuorokausi) riistakeskusalueittain talven 2017 yhdistetyssä metsäja peltokolmioaineistossa. Metsäjänis Rusakko Orava Kettu Kärppä Lumikko Näätä Saukko Hirvi Metsäkauris Valkohäntäpeura Etelä-Häme 16,1 33,1 6,9 9,4 0,4 0,5 1,5 0,2 3,6 3,2 18,6 Etelä-Savo 15,5 1,3 4,1 5,8 0,3 0,4 2,3 0,2 6,4 0,5 0,1 Kaakkois-Suomi 17,4 0,4 3,2 5,4 0,3 0,3 1,0 0,1 5,9 0,3 0,4 Kainuu 14,4 0,0 1,1 1,2 0,2 0,2 0,6 0,2 2,7 0,0 0,0 Keski-Suomi 16,2 0,8 2,8 5,0 0,3 0,3 0,8 0,4 5,8 0,4 0,4 Lappi 6,5 0,0 0,5 3,2 2,4 0,7 1,4 0,2 2,4 0,1 0,0 Oulu 8,3 0,2 0,8 2,8 0,7 0,2 0,5 0,1 5,1 0,1 0,0 Pohjanmaa 9,0 1,5 1,7 5,2 0,3 0,1 0,4 0,2 5,1 2,2 0,7 Pohjois-Häme 14,7 1,5 2,4 5,6 0,1 0,4 0,7 0,3 6,8 2,2 6,4 Pohjois-Karjala 15,7 0,6 1,6 2,1 0,2 0,3 1,0 0,2 4,0 0,0 0,0 Pohjois-Savo 18,3 1,2 1,1 2,6 0,5 0,2 1,0 0,2 4,9 0,3 0,0 Rannikko-Pohjanmaa 16,0 0,3 2,4 8,0 0,4 0,3 0,8 0,1 2,6 1,4 2,8 Satakunta 9,5 13,1 3,1 8,6 0,2 0,4 0,6 0,7 4,9 4,4 20,2 Uusimaa 14,3 49,2 7,9 14,2 0,2 0,6 0,6 0,1 4,5 13,1 23,9 Varsinais-Suomi 1,1 24,3 3,2 4,8 1,6 0,3 0,0 0,0 4,3 21,1 45,6 40 30 20 10 1990 2000 2010 Metsäjänis 40 30 20 10 1990 2000 2010 Rusakko 20 15 10 5 1990 2000 2010 Kettu 8 7 6 5 4 3 2 1990 2000 2010 Hirvi 20 15 10 5 1990 2000 2010 Valkohäntäpeura 25 20 15 10 5 1990 2000 2010 Metsäkauris Jä lk it ih ey s, ke sk im ää ri n jlk iä 10 ki lo m et ri ä ko h ti huomattavan korkea peuranjälkimäärä vinouttaa tulosta; alueen peltokolmioilla jälkimäärät olivat viime vuoden tasolla. Kokonaisuutena vaikuttaa siltä, että peurakanta oli viimevuotisella tasolla tai hieman vahvistunut. Villisika riistakolmioilla Riistakolmioilla tehdään enenevästi havaintoja villisian lumijäljistä. Talvella 1989 alkaneissa laskennoissa ensimmäiset havainnot kirjattiin vuonna 2009 Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa. Talvesta 2014 lähtien villisian jälkiä on nähty vuosittain Uudellamaalla Ja Kaakkois-Suomessa sekä epäsäännöllisemmin muuallakin EteläSuomessa. Kaakkois-Suomen korkein jälkitiheys on päättyneeltä talvelta (0,7 ylitysjälkeä/10 km/vrk), mutta koska kyse on vain muutamista kymmenistä jälkihavainnoista, varsinaiseen kannanseurantaan ei lumijälkilaskennoista vielä ole. AN DE RS FA GE RH OL M
• 42 l Metsästäjä 3 l 2017 HARRI KARPPINEN ? Kuvat: ANTTI KNUUTINEN Desinfioimalla varusteet puhtaiksi Metsästysmatkoilla on nyt syytä ottaa huomioon muutamia asioita, jottei kotija villisioille vaarallinen afrikkalainen sikarutto (ASF) kantautuisi Suomeen. Metsästyksessä käytetyt varusteet tulee puhdistaa perinpohjaisesti. V irossa afrikkalainen villisikarutto on levinnyt lähes koko maahan. Vain Hiidenmaa on niin sanottua tautiriskialuetta, jossa tartuntatapauksia ei vielä toistaiseksi ole todettu. Kuluvan vuoden helmikuun lopussa Savon ammattija aiVirossa autojen pesu onnistuu myös itsepalveluperiaatteella. Kuvan pesupaikka oli sijainniltaan vain muutaman kilometrin päässä metsästysalueesta. Pesupaikka toimii kolikoilla ja matkalla olleet kolme autoa pestiin noin 10 euron hinnalla. Kengät tulee puhdistaa näkyvästä liasta ja desinfioida. Desinfioinnissa voi käyttää esimerkiksi Virkon S -desinfiointiainetta. Vaatteet ja muut metsästyksessä käytettävät varusteet kannattaa eristää muista matkatavaroista sijoittamalle ne jätesäkkiin, josta ne kotiin tuotaessa viedään kuumaan saunaan. Vaatteita ja muita metsästyksessä käytettyjä varusteita pidetään kuumassa saunassa valmistusmateriaalista riippuen vähintään tunti. Kalvopukujen vettä hylkivät ominaisuudet saattavat kärsiä, jos saunan lämpötila on liian korkea. Tämän vuoksi kannattaa harkita vaihtoehtoisen metsästyspuvun käyttämistä ASF-tautiriskialueella. kuisopiston riistakoulutuksen tekemä metsästysmatka Viron Keilaan kohdistui alueelle, jossa ensimmäinen tautitapaus todettiin tämän vuoden alussa. Metsästysalue sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Tallinnasta. Helmikuun puoleen väliin mennessä alueelta oli kaadettu peräti 164 villisikaa, joista yhdeltä löytyi testattaessa afrikkalainen sikarutto. Koska metsästys tapahtui tautialueella, oli syytä miettiä jo ennen lähtöä suojaavat toimet tautiriskin vuoksi. Metsästysvarusteiden puhdistaminen ja desinfioiminen tulee tehdä huolella. Myös ajoneuvot täytyy puhdistaa, sillä renkaat ja sisällä olevat matot saattavat kuljettaa vaarallisen virustartunnan. Ajoneuvot tulee siis pestä ulkoa ja puhdistaa sisältä.
• Eviran ohjeet Pese ja puhdista kaikki varusteesi ja autosi jo ennen paluutasi Suomeen. Myös auton alusta tulee pestä ja sisätilat puhdistaa. Pese käyttämäsi vaatteet pesuohjeen mukaisessa korkeimmassa lämpötilassa. Pese ja puhdista omat varusteesi, saappaat, kengät ja metsästyskoirien varusteet mahdollisimman hyvin. Pidä pestyjä vaatteita, saappaita ja varusteita valmistusmateriaalista riippuen tunti joko kuumassa saunassa (vähintään + 60 °C) tai desinfioi desinfiointiaineliuoksella (esim. Virkon S 1 % liuoksena tai 2 % hypokloriittiliuos). Noudata valmistajan antamia ohjeita. Desinfiointiaineita saa mm. apteekeista tai maatalouskaupoista. Pese metsästysmatkalla mukana olleet koirat huolellisesti. Käy saunassa palattuasi matkalta. Älä vieraile sikatiloilla äläkä osallistu villisian metsästykseen Suomessa ennen kuin paluustasi Suomeen on kulunut 48 tuntia. Vältä tänä aikana myös riistaruokinnan rehun ja petohaaskan käsittelyä, täydennystä tai ruokintapaikalla käymistä. Autojen alustat ja pyöräkotelot tulee pestä huolellisesti, ja tämä kannattaa tehdä jo ennen kotimaahan saapumista. Metsästyksessä käytettyjen autojen renkaat ja pyöräkotelot ruiskutetaan desinfiointiaineella. Toimenpiteeseen kannattaa varata tarkoitukseen sopiva painepumppupullo, jolla voi käsitellä myös auton alustan. Lisäksi autojen sisätilojen kumiset matot käsitellään desinfiointiaineella ja sisätilat tulee muutenkin puhdistaa. jahtivahti.fi TM Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. HERKUTTELUUN JOKAPÄIVÄISEEN Jahti&Vahti Kana ja Riisi -kuivamuona on erityisen laadukas vehnätön täysravinto, joka sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa. Se sopii myös herkkävatsaisille koirille. Energia | Extra Energia | Kana ja Riisi | Junior | Kevyt | Lammas ja Riisi | Pentu | Liha-ateria KANA ja RIISI kg Norm. 12,90 10,90 kg Norm. 32,50 27,60 15 kg 4 kg -15% TARJOUS (2,73 e / kg) (1,84 e / kg) Tarjous voimassa 31.5. saakka.
• 44 l Metsästäjä 3 l 2017 LAURA LONDON , TAINA LAINE ja MIIA KAUREMAA , Evira ASF näytteenotto-ohjeet K oska afrikkalaisen sikaruton uhka on todellinen, tutkitaan myös suomalaisia villisikoja taudin varalta. Tilanteen seurantaan tarvitaan mahdollisimman paljon näytteitä metsästetyistä villisioista. Metsästetty villisika Ota metsästetystä villisiasta näytteeksi munuainen, perna ja verta. Lisäksi naaraspuolisilta villisioilta otetaan näytteeksi 5 10 cm pala kohdunsarvea ja karjuilta kivekset. Näytteenottovälineitä voi tilata Evirasta osoitteesta tilaukset@evira.fi. Kuolleina löytyvät villisiat Kuolleena löydetyistä, sairaista ja loukkaantuneista villisioista tulee ilmoittaa virkaeläinlääkärille viipymättä, jotta niistäkin saadaan näytteet tutkimuksiin. Virkaeläinlääkäri arvioi, onko parempi lähettää kuollut villisika tutkittavaksi kokonaisena vai lähetetäänkö eläimestä otetut näytteet Eviraan. Käytännössä vain noin alle 30 kg painavat kuolleet villisiat lähetetään kokonaisina, poikkeuksena ovat jäätyneet raadot talviaikaan. Myös pitkään kuolleena olleesta villisiasta kannattaa ottaa näytteet tutkittavaksi afrikkalaisen sikaruton varalta, sillä ASF-virus voi säilyä raadossa kylmissä olosuhteissa kuukausia. Mädäntyneestä tai osin maatuneesta raadosta voidaan ottaa näytteeksi kokonainen pitkä luu tai rintalasta. Jos ilmeinen kuolinsyy ei ole selvä, suhtaudutaan kuolleena löydettyihin villisikoihin afrikkalaisen sikaruton epäilynä ja villisiat haudataan tai hävitetään, eikä raatoa jätetä luontoon levittämään mahdollista tartuntaa. Virkaeläinlääkäri päättää hävitystavan ja sopii tarvittavien palvelujen hankinnasta. Jos raadon kuljettamiseen, hautaamiseen tai hävitykseen tarvitaan apuvoimia, syntyneiden kulujen korvaamiseen voidaan käyttää valtion eläinlääkintähuoltomäärärahaa. Metsästysseurojen ja metsästäjien yhteistyö ja apu käytännön järjestelyissä on erittäin tärkeää. Eviran palkkio näytteiden lähettämisestä Evira maksaa metsästäjille tai metsästysseuroille palkkiona 40 euroa / yhdestä villisiasta lähetetyt näytteet. Naarasvillisioista maksetaan lisäpalkkiota 60 euroa, kohtunäytteen tulee olla mukana näytelähetyksessä. Kuolleena löydetyistä tai oireilevista villisioista ilmoittamisesta Evira maksaa palkkiona 100 euroa / villisika. Palkkion saamiseksi tulee täyttää palkkiolaskulomake ja lähettää se Eviraan. Näytteiden pakkaaminen ja lähetys Pakkaa munuainen ja perna samaan pakkaukseen ja kohtu/kivekset sekä verinäyteputki omiin pakkauksiinsa; kahteen päällekkäiseen suljettuun muovipussiin. Jäähdytä näytepakkaukset noin jääkaappilämpötilaan ennen lähettämistä. Kääri näytepussit sanomalehtitai talouspaperiin ja sen jälkeen vielä yhteen muovipussiin. Jos lähetät näytteitä useammasta villisiasta, pakkaa kaikkien eläinten näytteet omiin muovipusseihinsa, ja merkitse aina yhden eläimen näytepussit ja vastaava lähete samalla numerolla. Laita muovipussi kuljetusta kestävään puhtaaseen pussiin tai laatikkoon. Täytä lähetelomake tai vapaamuotoinen lähete, muista kirjata yhteystietosi ja villisian pyyntipaikka koordinaatteineen. Kirjaa lähetteeseen, jos havaitset villisialla sairauden oireita tai normaalista poikkeavia muutoksia suolistuksessa. Laita täytetty lähete ja palkkiolomake mukaan lähetyspakkaukseen ja lähetä se Eviraan Matkahuollon mukana heti pyyntiä seuraavana arkipäivänä. Perjantaina otetut näytteet säilytetään kylmässä ja lähetään maanantaina. Evira, Virologia Mustialankatu 3 00790 Helsinki. Näytteet lähetetään Matkahuollon normaalina rahtina (vastaanottaja eli Evira maksaa lähetyksen). Evira lähettää tutkimusvastauksen noin kuukauden kuluessa. Metsästetyn villisian lihan voi käyttää normaalisti, vaikka tutkimusvastaus virustautien esiintymisestä ei olisi vielä valmistunut. Verinäyte pitää ottaa verinäyteputkeen. Verinäytteeseen ei oteta hyytymiä, muita kudospaloja tai roskia. Verinäyte otetaan ensisijaisesti pienellä kertakäyttöruiskulla sydämen sisältä, mutta sen voi ottaa myös rintaontelosta, jos siellä on tuoretta verta.
• Metsästäjä 3 l 2017 l 45 Suomen sikayrittäjät ry:n maksama seuratoimintaavustus Suomen Sikayrittäjät ry maksaa 1.4.2017 alkaen metsästysseuroille toimintaavustusta Suomessa pyydetyistä villisioista. Sikayrittäjien yhdestä eläimestä maksama avustus on 90 euroa ja tuki maksetaan lähetetyn ASFtutkimusnäytteen perusteella Eviran maksaman näytepalkkion lisäksi. Eviran lähetelomakkeeseen on lisätty kohta, jossa metsästäjä tai metsästysseura hyväksyy, että kopio tutkimustodistuksesta lähetetään Suomen sikayrittäjät ry:lle. Todistusten perusteella Suomen sikayrittäjät maksaa seuratuen metsästysseuroille. Myös niistä ASFnäytelähetyksistä, jotka on lähetetty vanhoilla lähetteillä ja lähetteeseen on merkitty tieto metsästysseurasta ja Suomen sikayrittäjien seuratuesta, lähetetään tutkimustodistus Suomen sikayrittäjille ja maksetaan seuratuki. Seuratuen saamiseksi metsästysseuran tulee toimittaa Sikayrittäjille metsästysseuran Y-tunnus ja tilitiedot osoitteeseen: ari. berg@ariberg.fi. Seuratuki maksetaan noin puolen vuoden välein. Niistä näytelähetyksistä, joiden lähetteissä ei ole suostumusta tutkimustodistuksen lähettämiseen tai mainintaa seuratuesta, ei lähetetä tutkimustodistusta Suomen sikayrittäjille. Metsästysseurat voivat kuitenkin hakea itse seuratukea lähettämällä kopion metsästäjälle tai metsästysseuralle lähetetystä Eviran tutkimustodistuksesta Suomen sikayrittäjille. Munuaiset sijaitsevat ruhon keskiosassa vatsaontelon selkäpuolella, molemmin puolin selkärankaa. Toinen munuainen riittää näytteeksi. Kohtu on kooltaan vaihteleva Y:n muotoinen elin, jonka runko-osa on peräsuolen ja virtsarakon välissä. Runko-osasta haarautuvat oikea ja vasen kohdunsarvi. Naaraan koko, ikä sekä mahdolliset tiineydet vaikuttavat kohdun kokoon. Perna on pitkänomainen, melko litteä, väriltään tummanpunainen elin, joka on kiinnittynyt mahalaukun kylkeen ruhon vasemmalla puolella. Perna lähetetään kokonaisena.
• S uurin sukeltajasorsa . Lentää raskaasti. Ui syvällä, pää kiilamainen. Juhlapukuisen koiraan höyhenys valkoinen, mutta päälaki, siipisulat, vatsa ja perä mustat sekä niskassa on vihertäviä laikkuja. Naaraalla mustan ja ruskean kirjava höyhenys, joka hieman punertava. Haahkalla nokan sivun höyhenkiila ulottuu sierainaukkojen alapuolelle (nuoret ja naaraspuoliset kyhmyhaahkat vaikea erottaa haahkasta). Naaraan siivissä valkoiset siipijuovat. Nuoret tummempia kuin naaraat, nuorilla silmän yllä vaalea juova, siipijuovat näkyvät heikosti. Rauhoitettu allihaahka on haahkaa puolet pienempi. Esiintyy runsaslukuisena ulkosaaristossa, ei pesi Pohjanlahden eikä Suomenlahden perukassa. Munii 4–6 harmaanvihreää munaa huhtikuussa. Pesä lähellä rantaa kasvillisuuden suojassa tai avoimesti. Uroshaahkan metsästys 1.6.—15.6. välisenä aikana. Katso uroshaahkan metsästysalueet Paikkatietoikkunan kartasta. Muu metsästysaika 20.8.–31.12.2017. Haahka Somateria mollissima Common eider/Ejder Suomen sukeltajatsorsat suuruusjärjestyksessä Telkkä Alli Punasotka Tukkasotka Isokoskelo Haahka Siipi Munia 4–6 kpl (kesä) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO (kesä) Ravinto Haahkan ravinto muodosuu: sinisimpukoista, kotiloista ja äyriäisistä, joita haahka sukeltaa merenpohjasta. Kiilamainen pää Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Ui syvällä Kotilot Äyriäiset Musta päälaki Lähde: Lintuatlas.? Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen (kevät) Musta vatsa Paksu kaula Kellertävän harmaat jalat Ruskea pää Musta perä Valkoinen kaula ja vaaleanpunertava kupu 1,2–2,2 kg n . 110 cm 50–70 cm kg Lentää raskaan näköisesti Simpukat Haahka saalis Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta Tuhatta 03 01 02 04 06 08 10 12 00 05 07 09 11 13 15 14 2 6 4 8 10 12 Niskassa vihertäviä laikkuja Haahka Kyhmyhaahka (rauhoitettu) C M Y CM MY CY CMY K haahka_sivu.pdf 1 27/04/17 22:02 46 l Metsästäjä 3 l 2017
• Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE, APP STORE TAI JÄLLEENMYYJÄL TÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! UUTTA: SUPRA, G1000JA G500FI2017-M ALLIT!
• V iime vuosina on puhuttu paljon, että metsästäjä on luonnonhoitaja. Olemme esimerkiksi tuoneet esille, että riistan elinympäristöjen hoito hyödyttää muitakin lajeja eli luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Tällä ihannekuvalla on haluttu kertoa muille ihmisille, että metsästäjä tekee luonnolle enemmän hyvää kuin pahaa. Tämä onkin tarpeen, koska yhteiskunta kaupungistuu yhä enemmän. Entistä useammat ihmiset elävät kaukana riistamaista, eikä metsästys enää ole osa elämänpiiriä. Vaikka Suomessa on eurooppalaisittain suhteellisen paljon metsästäjiä, peräti 6 prosenttia väestöstä, niin toisaalta peräti 94 prosenttia ihmisistä ei ole metsästäjiä. Nykyisessä demokraattisessa yhteiskunnassa päätökset metsästyksestä tehdään lopulta tämän 94 prosentin enemmistön mukaan. Miten sitten näyttäytyvät luonnonhoitajien susiasenteet julkisessa keskustelussa? Kuluneen talven sudenmetsästyksen jälkeen tiedotusvälineissä on ollut huolestuttavia otsikoita. Yle uutisoi 27. tammikuuta: ”Osa metsästäjistä haluaa lahdata kaikki sudet Mikä susissa pelottaa?” Artikkelissa kerrotaan Rengon seudulle muodostuneen susilauman reviiriltä metsästetyn luvallisesti kaksi sutta. Tämän jälkeen osa metsästäjistä on vaatinut kaikkien susien tappamista. ”Rauhalliset renkolaiset puolestaan ihmettelevät, mitä metsästäjät oikein pelkäävät, kun äiditkään eivät ole susista huolissaan.” Toisessa kolumnissa Iso mies pelkää pahaa sutta Ylen toimittaja Janne Ahjopalo kirjoittaa: ”Susipelkoa lietsotaan niin voimakkaasti, että epäilykset poikkeuslupien havittelemisesta heräävät. Susikannan pienentämistä haluavat etenkin aktiivisesti metsästävät ja iältään vähintään 60-vuotiaat.” Ihanteena luonnonhoitaja on monilta osin hyvin metsästäjää kuvaava. Susikonfliktin ja metsästäjien susiasenteiden osalta tähän ihannekuvaan on kuitenkin tullut yhä tummempia varjoja. Metsästyspolitiikkaa käsittelevässä väitöskirjassaan Paaluraudoista kotkansuojeluun Suomalainen metsästyspolitiikka 1865-1993 tohtori Pirjo Ilvesviita on osoittanut, että vuoden 1865 jälkeen metsästyspolitiikan toimijat ovat pyrkineet luomaan metsästyksen harjoittamiselle perusteet, jotka kunakin aikana vastaavat yhteiskunnan ja luonnon asettamia vaatimuksia ihmisen ja luonnon väliselle suhteelle. Ilvesviita toteaa: ”Metsästyksestä on muokattu modernin yhteiskunnan arvojen kanssa yhteensopiva luonnonhoidon menetelmä ja eläinkantojen säätelymalli, jossa yksityisten ja yhteisöllisten etujen katsotaan yhdistyvän”. Tutkimuksen mukaan vuoden 1962 jälkeen yhteiskunnan kulttuuri-ilmasto on muuttunut ekologisia ja luonnonsuojelullisia näkökulmia korostavaksi. Myös metsästyspolitiikassa on ryhdytty painottamaan riistan ja luonnon intressejä korostavaa kokonaisvaltaisen luonnonhoidon politiikkaa. Metsästäjän tehtävä luonnonhoitajana onkin siis Ilvesviidan tutkimuksen mukaan jo 1960-luvulta lähtevää kehityskulkua. Yhteiskunnan arvot ja asenteet ovat kuitenkin alati jatkuvassa muutoksessa. Suurpetojen suojelua on lisätty merkittävästi. Osa metsästäjistä on ryhtynyt kapinoimaan tätä muutosta vastaan, jopa salametsästyksen keinoin tai sen hiljaisesti hyväksymällä. Viime vuosina riistahallinto on uudistanut susikannan hoitosuunnitelman lähtien siitä, että susireviirillä eläville paikallisille ihmisille on turvattava lailliset keinot puuttua susikannan aiheuttamiin ongelmiin. Metsästysvuonna 2015–2016 metsästettiin Suomen riistakeskuksen tai poliisin luvilla yhteensä 59 sutta poronhoitoalueen ulkopuolelta. Suden metsästystä on päätetty sen jälkeen jatkaa. Kuluvan metsästysvuoden aikana on vastaavasti metsästetty luvallisesti huhtikuun alkuun mennessä 33 sutta. Kukaan ei voi enää sanoa, että ei ole laillisia keinoja puuttua susien aiheuttamiin ongelmiin. Kuluvan talven uutiset kuitenkin edelleen kertovat merkkejä susien salametsästyksen jatkumisesta. Viranomaisille on tullut tutkittavaksi susia, joista on löytynyt hauleja, joille ei ole laillista selitystä. Jotta metsästäjä olisi nykypäivän yhteiskunnan arvoihin nähden todellinen luonnonhoitaja, hänen on hyväksyttävä myös sudet. Kuten ministeri Tiilikainen taannoin televisiossa totesi: ”Susi on arvokas osa Suomen luontoa.” Tämä ei tarkoita, että susikantaa ei laillisen metsästyksen keinoin voida hallita. Mutta susien salametsästys jatkuessaan lopulta romuttaa metsästyksen yhteiskunnallisen hyväksynnän. Jokaisen metsästäjän pitää voida olla ylpeä harrastuksestaan että se nauttii yhteiskunnassa laajaa arvostusta. Siksi salametsästystä ei pidä hiljaisesti hyväksyä. Hiljaisen enemmistön on aika sanoa se ääneen. Luonnonhoitaja hyväksyy myös sudet Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN Ylitarkastaja Maaja metsätalousministeriö luonnonvaraosasto erätalousyksikkö 48 l Metsästäjä 3 l 2017
• LIITY SISÄPIIRIIN! SAKO INNER CIRCLE -UUTISKIRJEEN TILAAJANA SAAT ENSIMMÄISENÄ TIEDON MM. UUTUUKSISTA, TULEVISTA TAPAHTUMISTA SEKÄ TESTIAMMUNNOISTA. *) KAIKKIEN VUODEN 2017 LOPPUUN MENNESSÄ SAKO INNER CIRCLE -UUTISKIRJEEN TILANNEIDEN KESKEN ARVONTAAN NIGHTHUNTER 8 X 56 KIIKARIT SEKÄ BERETTAN MODULAARINEN REPPU ( YHTEISARVO 1309 € ). LISÄKSI KAIKKIEN UUTISKIRJEEN TILAAJIEN KESKEN ARVOMME JOKA KUUKAUSI NELJÄ KAPPALETTA 25€ LAHJAKORTTEJA SAKO OY:N TUOTTEISIIN. WWW.SAKO.FI/INNER-CIRCLE OS AL LIS TU AR VO NT AA N ( * PÄ ÄP AL KIN NO N AR VO YL I 13 00 € Member of RUAG Ammotec Group GYTTORP ASEKAAPIT Gyttorp Finland Oy Jälleenmyyjät ja lisätiedot: www.gyttorp.fi 50000-16 elektronisella koodilukolla 50000-21 elektronisella koodilukolla • IMPja EN 14450 -sertifioitu (täyttää uuden aselain vaatimukset) • 4-tapin pulttilukitus (2 pysty ja 2 vaaka) • Hyväksytty ”double bit”-turvalukko • *elektroniset koodilukot myös malleissa 50000-16 och -21* • Vakioväri, RAL 9002 valkoinen • toimituskulut: 49€ (osoitteeseen purettuna) KAMPANJA : 429€ +toimituskulut KAMPANJA : 649€ +toimituskulut G3/S1/3/350/U Korkeus = 1500mm Leveys = 280mm Syvyys = 350mm Paino = 66kg 4 aseelle 50000-04 G3/S1/6/350 Korkeus = 1500mm Leveys = 380mm Syvyys = 350mm Paino = 79kg 6 aseelle 50000-05 G3/S1/8NT Korkeus = 1500mm Leveys = 550mm Syvyys = 350mm Paino = 98kg 4 aseelle 50000-10 G3/S1/8/D Korkeus = 1500mm Leveys = 550mm Syvyys = 350mm Paino = 95kg 8 aseelle 50000-15 G3/S1/14/D Korkeus = 1500mm Leveys = 800mm Syvyys = 350mm Paino = 123kg 14 aseelle 50000-20 KAMPANJA : 389€ +toimituskulut KAMPANJA : 519€ +toimituskulut KAMPANJA : 499€ +toimituskulut KAMPANJA : 699€ +toimituskulut KAMPANJA : 849€ +toimituskulut
• 50 l Metsästäjä 3 l 2017 TOMMY ARFMAN häirintämetsästys toimii Ahvenanmaalla I tämerellä esiintyy kahta merimetson alalajia, Phalacrocorax carbo carbo, joka pesii Pohjanmeren ja Pohjois-Atlantin lintuvuorilla sekä Phalacrocorax carbo sinensis, joka pesii itämerellä ja näin ollen myös Suomen rannikolla. Sinensis-alalajia meillä tavataan läpi kesän, kun pohjoista serkkua lähinnä sen muuttaessa pesintäalueilleen ja takaisin. Itämeren merimetsokanta on varsin elinvoimainen käsittäen lähes 170 000 pesivää paria. Kesän lopulla kokonaiskanta on lähes 800 000. Suomen kanta on noin 24 000 pesivää paria ja populaatio on edelleen lisääntyvä. Laji pesii kolonioissa, joissa voi olla satoja pesiviä pareja. Havaintoja sisämaastakin jo on, pesintää ei liene vielä todettu. Varmuudella voidaan sanoa itämeren merimetsokannan täyttävän suotuisan suojelutason määritelmät. Puoli kiloa kalaa päivässä Merimetson ravinto koostuu yksinomaan kalasta, jota se syö 350–500 grammaa vuorokaudessa. Sille kelpaavat kalalajit laidasta laitaan, myös ihmisen arvostamat talouskalat kuten ahven, kuha, ankerias ja kampela. Linnut saalistavat usein suurissa, jopa useiden satojen yksilöiden parvissa. Paikallisesti kalastolle aiheutuvat vahingot voivatkin olla merkittäviä, esimerkiksi lintujen osuessa arvokalojen lisääntymisalueelle. Lajin ravinnonkäyttöä on tutkittu useammassa itämeren valtiossa ja tätä kirjoittaessa asian tiimoilta tohtoriksi väittelee ruotsalainen tutkija Maria Övergård SLU:sta (Ruotsin maatalousyliopisto). Hänen tutkimuksensa osoittaa, että merimetson ravinnonkäytöllä on negatiivinen vaikutus kalapopulaatioihin: vähentynyt kalamäärä, biomassa ja yksilökoko. Tutkimus myös osoittaa että merimetsojen ravinnonkäyttöä rajoittavilla toimenpiteillä on positiivisia vaikutuksia kalakantoihin. Ennaltaehkäisyä Ahvenanmaalla Ahvenanmaalla ei ole resursseja tehdä omaa merimetsotutkimusta, mutta merimetsoa on tutkittu riittävän paljon naapurimaissa, jotKaloilla ja kalastuksella on suuri merkitys Ahvenanmaan maakunnassa. Kalaresursseille on monta käyttäjää ja kalalla on iso rooli paikallisten asukkaiden ruokapöydissä. Ammattikalastajat saavat siitä elantonsa, kotitarvekalastajia on maakunnan saaristoluonteen vuoksi hyvin paljon ja maakuntaan saapuu saaliin perässä runsaasti virkistyskalastajia, jotka tukevat näin paikallisia yrittäjiä. Kalaan myös investoidaan vuosittain suuria summia istuttamalla jopa 2,5 miljoonaa kalanpoikasta. Tästä arvokkaasta resurssista kilpailee ihmisen kanssa alati kasvava itämeren merimetsokanta. Merimetson Merimetso syö ainoastaan kalaa. Kaikki kiinni saatavissa oleva kala kelpaa. Satojen lintujen parvi voi saada aikaan negatiivisia vaikutuksia kalakantoihin, kuten määrän ja koon suhteen.
• Metsästäjä 3 l 2017 l 51 ta voidaan osoittaa niiden haitallisuus kalakannoille. Maakunnassa on myös riittävästi poliittista tahtoa löytää ongelmaan toimiva ratkaisu. Vuodesta 2009 on Ahvenanmaalla myönnetty poikkeuslupia merimetsojen metsästykseen haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Vaikka merimetso määritellään EU:n lintudirektiivin mukaan suojelluksi lajiksi, voidaan suojelustatuksesta poiketa kansallisella päätöksellä, jos lintulaji aiheuttaa esimerkiksi kalavesille merkittävää haittaa. Lupabyrokratia on pidetty keveänä ja kohtuuttomia todisteluja aiheutetuista haitoista ei vaadita. Luvan hakijalla tulee olla Ahvenanmaalainen metsästyskortti ja maanomistajalta lupa merimetson metsästykseen. Lupia myönnetään ajalle 20.5.–31.1. väliselle ajalle. Jaksolla 20.5.–31.7. metsästys on sallittua ainoastaan rekisteröityneen ammattikalastajan pyynnissä olevien pyydysten ja kalanviljelysaltaiden tai vastaavien läheisyydessä (alle 300 metrin etäisyydellä). Kaaveita, eli houkutuskuvia ei tuona aikana saa käyttää. 1.8. alkaen houkutuskaaveiden käyttö on sallittu kaikille luvan saaneille. Lupia myönnetään vuosittain 600–700 kpl, joilla kertyy saalista noin 700–800 lintua. Saalis koostuu pääosin nuorista linnuista, jotka voidaan erottaa visuaalisesti vielä toisena syksynä vaaleamman höyhenpeitteen perusteella. Saaliista kerätyt rengastustiedot osoittavat lintujen tulevan Ahvenanmaalle sekä Ruotsista että Suomesta (sinensis-alalaji). Rengastustiedoista on todettu, että elokuun alussa on saatu saaliiksi nuori, samana kesänä Porvoossa rengastettu yksilö. Tämä kertoo lajin liikkuvuudesta. Saalis käytetään myös hyödyksi muun riistan tapaan ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Vuoden 2009 jälkeen, suojametsästyksen (skyddsjakt ruotsiksi) aloittamisen jälkeen, ei maakuntahallituksen metsästysasioista vastaavan Robin Juslinin mukaan ole juurikaan valituksia merimetsohaitoista tullut. Merkillepantavaa on, että vaikka maakunnan luonnonsuojeluviranomainen hallinnoi suojeltuja lajeja, on poikkeuslupiin liittyvä toiminta annettu metsästysasioista vastaavan viranomaisen hoitoon. Näin asiat hoidetaan siellä missä on paras kompetenssi metsästysasioiden suhteen. Asiat sujuvat hyvässä yhteisymmärryksessä. Viranomainen seuraa vuosittain merimetsokannan kehitystä ja tarvittaessa suojametsästys voidaan keskeyttää, jos lintukannan suotuisan suojelun taso heikkenee merkittävästi. Kalastajat ovat tyytyväisiä käytäntöön Ahvenanmaan lähes kolmea sataa rekisteröityä kalastajaa edustaa toiminnanohjaaja Fredrik Lundberg. Hän kertoo kalastajien olevan tyytyväisiä maakuntahallinnon toimintaan merimetsoasiassa. Järkevä lupakäytäntö on antanut haitankärsijöille mahdollisuuden vaikuttaa merimetsojen esiintymiseen kalastusalueilla. Metsästyksen on havaittu olevan hyvin tehokas ja kustannuksiltaan alhainen toimintatapa, jolla voidaan ohjata merimetsot alueille, joilla ne aiheuttavat vähemmän häiriötä. Riittävän kattava suojametsästys aloitettiin hänen mukaansa kreivin aikaan, ennen kuin lintumäärät pääsivät karkaamaan käsistä. Hylje on hänen mukaansa esimerkki lajista, jonka kanssa toimenpiteet aloitettiin liian myöhään. Haittojen ennaltaehkäisyä Ahvenanmaan käytäntö on seurausta laajasta tyytymättömyydestä saaristossa asuvien keskuudessa. Kuten edellä on todettu, kalastuksella ja kalakannoilla on suuri merkitys maakunnassa. Runsas harmaahyljekanta rasittaa elinkeinoa jo sinällään ja merimetso lisää vedenalaista predaatiota merkittävästi. Seitsemän vuoden kokemus merimetson suojapyynnistä on osoittanut toimintavan erittäin kustannustehokkaaksi haittojen torjuntakeinoksi. Suojapyynnin teho perustuu riittävään myönnettyyn lupamäärään. Tällöin karkottava vaikutus on riittävä. Se myös ennaltaehkäisee laittomuuksia, joita aina aika ajoin pulpahtelee julkisuuteen Suomen merimetsoasioissa. Ahvenanmaalaisilla on toimiva työkalu, jolla saariston asukkaat voivat vaikuttaa elämisensä laatuun saaristossa. Noutavan koiran käyttö helpottaa pyyntiä huomattavasti. Luodot voivat olla niin pieniä, ettei venettä saa kunnolla piiloon. Kaaveiden avulla saadaan linnut houkuteltua oikealle ampumaetäisyydelle. Merimetso on kookas lintu ja hyvä sukeltaja, joten ammunta on suoritettava hyvin ja maltilla. Kaaveiden käyttö on sallittua 1.8. alkaen.
• 52 l Metsästäjä 3 l 2017 Vuoden nuori eränkävijä ARMAS HÄRKÖNEN ? Kuva: HELI PALVIAINEN Ilomantsilaisen Ida Palviaisen mielestä metsästyksessä kiehtoo eniten koiran kanssa työskentely. Y leinen lause erämiesten kokoontumisissa ja kokouksissa on: ”Nuoria pitäisi saada enemmän mukaan”. Ilomantsilainen Ida Palviainen on 14 vuoden iästään huolimatta kokenut eränkävijä. Hän aloitti metsästysuransa isänsä Pasi Palviaisen kanssa sorsanmetsästyksellä. – Olin silloin viisivuotias. Metsästys ja metsässä liikkuminen alkoi sitten kiinnostaa aina vain enemmän. Metsästäjätutkinnon Palviainen suoritti 11-vuotiaana. Hän on osallistunut muun muassa Koppeloleirille kaksi kertaa. Viime vuonna hän toimi leirillä apuohjaajana. Palkintokaapissa on myös kolme peräkkäistä Junnuhaukkujen ajokoiramestaruutta vuosilta 2012–2014. Tällä hetkellä kotona on kolme suomenajokoiraa, joista nuorimmainen, toukokuussa syntynyt Tuulihaan Didi on nuoren eränkävijän oma koira. – Ajokoiraharrastus on nyt vienyt mennessään. Koska metsäkanalintuja on vähän, olemme perheessä rauhoittaneet linnustuksen. Hänen mielestään metsästyksessä on kiehtovinta koiran kanssa työskentely. – Siinä näkee kuinka riista käyttäytyy. Esimerkiksi jänis on kaikkine koiran eksytyskeinoineen varsin nokkela eläin. Ajokoiraharrastus on vienyt Ida Palviaisen mukanaan. Kasvamassa on ihan oma ajokoira, Tuulihaan Didi. Ida on ampunut magnum -pienoiskiväärillä juoksevan jäniksen. Erästelijä osaa myös käsitellä ampumansa saaliin. – Mieluisinta riistaruokaa on jäniskeitto, hän toteaa. Mukana järjestötyössä Jäsenenä ja mukana toiminnassa Ida on ollut Ilomantsin Erämiehet ry:ssä 11-vuotiaasta lähtien ja Pohjois-Karjalan Jahtinaisissa vuodesta 2015 lähtien. Koulussa hän toimii Kestävän kehityksen työryhmässä. Hän on myös mukana Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin nuorisotyöryhmässä. – Kokouksissa mietimme esimerkiksi eri tapahtumien ohjelmaa ja sitä, miten saisimme nuoria innostumaan metsästyksestä. Viimeisen parin vuoden aikana nuoria metsästäjiä onkin liittynyt joukkoon ilahduttavan paljon. Pohjois-Karjalassa on vuodesta 1975 lähtien järjestetty maakunnan Erätulet -tapahtumaa. Erätulilla julistetaan riistalle ja metsän eläimille joulurauha ja julkistetaan vuoden eräja kalamies. Vuoden 2016 tulilla valittiin ensimmäisen kerran Vuoden nuori eränkävijä. Ehdotuksia raadille oli tullut 15 kappaletta, ja kunnian sai Ida Palviainen. – Se oli iloinen yllätys. Eihän tällaista titteliä osannut odottaa, hän toteaa. Sudet riesana Haukkukokeet ja jänisjahdit ovat nykyisin suuritöisempiä kuin aikaisemmin. Ensin on tutkittava alue, jonne on menossa, ettei vain nelijalkainen perheenjäsen joutuisi suden suuhun. Tuoreita susien jälkiä ja pihakäyntejä kun Ilomantsista löytyy joka kylältä. – Susitilanne on huolestuttava. Paikkakuntalaisia ei petoasioissa kuunnella. Kaatolupien saannin byrokratiaa olisi helpotettava ja kaatolupia olisi saatava lisää, Ida ja Pasi Palviainen pohtivat. Isä huomauttaa Idan olevan myös hyvä ampuja. Siitä kertoo esimerkiksi magnum -pienoiskiväärillä ammuttu juokseva jänis. – Itse jään toiseksi ampumakisassa. Vaikka Idalla on nuoruuden intoa, hänellä on myös malttia ja uskallusta jättää riistalaukaus ampumatta, jos olosuhteet eivät ole kohdallaan. Koulu sujuu Elämä on muutakin kuin metsästystä. Ida Palviainen viihtyy myös uisteluveneessä. Kotona on suomenhevonen, jolla voi ratsastaa tai vaikkapa ajaa heiniä. Hän myös menestyy hyvin koulussa, tähtäimessä on opiskelu paikallisessa lukiossa. Yksi harrastuksista on kanteleensoitto. – Olen esiintynyt erilaisissa juhlissa, ja käynyt soittamassa myös Parppeinvaaran Runopirtissä, Ida Palviainen kertoo.
• Haulikkotarjouksia mm: Riista lehden haulikkotestin voittaja! Webley & Scott 900 Game 26” tai 28” 12/76 vaihtosup. ..........................990,00 Webley & Scott 900 Sporting/Game 12/76 30”v-sup. ............................1090,00 Stefano Fausti Albion 12/76 28” vaihtosup. ...............................................................1290,00 Stefano Fausti Inertia Progress 12/76 vaihtosup. puoliautom. ...........................1390,00 Armed TS870TM 12/76 pumppu 28” tai 22” piipulla, synteettinen tukki, vaihtosup. ......... NYT vain 295,00 Armed 12/89 Supermag 28” synt tukki 4x vaihtosup. .. NYT vain 370,00 Vixen, japanilaiset huippukiikarit! SUPERTARJOUS 2,5-10x50 30mm valopiste ................................ovh 990,00 NYT 630,00 10-30 vuotta takuuta mallista riippuen! 2-8x32 Duplex 1” .................... 370,00 3-12x40 Duplex 1” .................................430,00 4-16x44 Duplex 1” ................. 470,00 1-6x24 30mm, valop. ...........................990,00 1-4x24 Duplex 30 valop ...... 780,00 1,5-6x42 30 valop. ..................................780,00 2,5-10x56 30mm, valop ....... 780,00 2,5-15x50 German 4 30mm ...............795,00 6-24x58 30mm valopiste ..1150,00 5-20x50 30mm, valop. .......................1150,00 UUTUUS! 5-30x56 ED 34mm runkoputki UUTUUS! .................................................1490,00 8x42 WP New Foresta katselukiikari .....................................ovh 390,TARJOUS 290,00 8x56 WP New Foresta katselukiikari .....................................ovh 590,TARJOUS 450,00 Kiikaritarjouksia mm: BSA PAN 2,5-10x44 ............................................................................... ovh 178,00 nyt 150,00 BSA PAN 3,5-10x50 ............................................................................... ovh 204,00 nyt 175,00 BSA DH3-10-44 IR valoristikko ......................................................... ovh 206,00 nyt 185,00 BSA DH 3,5-10x50IR valorist. ............................................................ ovh 238,00 nyt 200,00 BSA STS 4-16x44 IR valolla Tactical Range ................................... ovh 210,00 nyt 170,00 SLIP 2000 aseenhoitokemikaalit: Slip 2000 Gun Lube synteettinen aseöljy 30 ml ...............................................................8,00 Slip 2000 EWL AR15/AK47 aseöljy 30 ml ..........................................................................14,00 Slip 2000 725 rasvanpoisto/puhdistusaine 118 ml ......................................................18,00 Slip 2000 Carbon Killer/karstanpoistoaine 118 ml .......................................................18,00 Slip 2000 Copper Cutter/kuparinpoistoaine 118 ml ....................................................18,00 Slip 60357 haulikon puhdistusaineet, 3 pullon setti ...................................................29,00 Slip 2000 AR15/M16 puhdistusaine setti, 3 pulloa .......................................................29,00 Slip 2000 veitsiöljy 30 ml, jahdin jälkeen veitset kuntoon! ..........................................8,00 Tarvikkeita Ruger 10/22 (GSG) valmistama 110 ptr 22 lr rumpu ..................................................119,00 BSA TM 10X42 katselukiikari .............................................................. ovh 156,NYT 120,00 Sabre Personal Alarm PA-01 henkilöhälytin 110 db ....................................................18,00 Sabre S-did lupavapaa turvasumutin ...............................................................................20,00 Topshot competition digitaalinen ruutivaaka ...................................ovh 90,NYT 80,00 Topshot piippukamera 4,5mm 1 m .................................................................................155,00 Pro Chrono Digital CEI-3800 luodinnopeusmittari ....................................................185,00 Shooting tester/Kollimaattori ...............................................................ovh 80,00 NYT 60,00 UTG etujalat/Bipod TL-BP88 .................................................................................................75,00 Norconia 18-36x50 ratakaukoputki .................................................................................165,00 Frankfort Tumbler hylsynkiilloitusrumpu sarja ............................................................180,00 Henry kivääreitä mm: Henry WI45-70 Steel All weather H010AW ...........................1290,00 Henry 45-70 Brass Octago 22” with large loop H010B .....1220,00 Henry 45-70 Lever Action vipulukkokivääri .................................................................850,00 Henry Big Boy kivääri kal 38/357, 44 mag tai 45 LC ...................................................990,00 Henry 30-30 H009 peuravipulukko!................................................................................ 930,00 TOZ 78-16 pienoiskiv.paketti 22LR paksupiippuinen, sis 4x32 kiik+ jalat, 2xlipas, vaimennin ...... 450,00 Magtech M7022 22lr puoliautom + 4x32 kiikari jalk + vaim. ........... 295,00 Henry vipulukko 22 Magnum, vipulukko, paketissa jalat + 4x32 kiikari .... 695,00 Loukkumiehille/harjoitteluun mm: Taurus M970 Tracker 6,5”, ruostumaton ........................................................................ 680,00 Smith & Wesson M617 22lr 4” ruostumaton ..............................................................1490,00 Smith & Wesson M617 22lr 6” ruostumaton ..............................................................1490,00 Ruger KSP242, kal 22lr , piippu 4” ruostumaton ......................................................... 975,00 Chiappa SAA 1873 22lr 4,75” sinistetty .......................................................................... 315,00 Ilmakivääreitä mm: TEHOPAKETTI! Umarex Dominator 1250 ilmakivääripaketti sis kiikari, etujalat ym. Kal 4,5mm, tai 5,5 mm(40J) tai 6,35 mm(.25/ 50J) .....................................................850,00 Magtech AR750 4,5mm taittopiip. perusilmakko 13J ........................165,NYT 100,00 Magtech YAR400 4,5mm 120m/s 3,7J nuorisomalli ............................175,NYT 150,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 4,5 mm tehopaketti! ...................................399,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 5,5mm tehopaketti! ....................................399,00 Ilmapistooleita/revolvereita FAS 6004ST 4,5mm tarkkuusilmapist. ..................590,00 Colt SAA 45 revolveri sinistetty tai niklattu 4,5mm ..........195,00 Colt 1911 A1 4,5mm pistooli .....................................................230,00 Walther P38, kal 4,5mm ...............................................................185,00 P .08 Legends, Parabellumin kopio ....................................................................................98,00 P.08 Legends Parabellum, metallia, toimiva nivellukko ............................................165,00 C96 Legends, 4,5mm Ukko-Mauserin kopio ...............................................................110,00 C96 Legends Ukko-mauser, metallia ...............................................................................195,00 Makarov PM pist. 4,5mm .....................................................................................................125,00 Smith & Wesson M586 4” revolveri ...................................................................................275,00 Winchester Lever Action 4,5mm 88g ..............................................................................390,00 H&K P30 4,5mm musta Co2, ilmapistooli ......................................................................195,00 REDDING LATAUSVÄLINETARJOUKSIA! 45000 BIG BOSS PROPAK DELUXE lataussarja, kaikki mitä kotilataaja tarvitsee sis mm Master #3br annostelija, Trimmeri,#2 ruutivaaka, ruutisirotin, hylsyöljy+ hoitosarja, ruutisuppilo, viistin, latauskirja ym .... 790,nyt 700,00 Redding 35000 Versa-Pak Basic lataussarja ..480,00 72100 BOSS latauspuristin .........................................170,00 97000 BIG BOSS II Latauspuristin .............................255,00 70000 Ultramag 700 latauspuristin ........................350,00 14000 M1400 hylsytrimmeri ......................................145,00 02000 Master 2 ruutivaaka .........................................125,00 03000 Master 3 ruutiannostelija .......................................................................................170,00 Lee 90050 latauspaketti .......................................................................................................245,00 SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. Hintoihin lisätään rahti. SP66 Asekaappi ......................570,00€ 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaappi ..................... 720,00€ 150x 55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi ..................... 990,00€ 150x65x55 cm 200 kg SP88 Asekaappi .............890,00€ numerolukolla, mitat SP88 SP99 Asekaappi .......... 1340,00€ numerolukolla, mitat SP99 Kotisivumme: www.asetalo.com • E-mail: asetalo@asetalo.fi • Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00, la 10.00-13.00 • maahantuonti-, tukku-, postija vähittäismyyntiliike KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. ERÄMESSUTARJOUKSET ASETALOSTA! Pohjois-Suomen Erämessut Oulu, 25-28.5.17 osasto A20 ja Korian Erämessut, Korialla 9-11.6.2017 asehalli. TERVETULOA!! OLEMME MESSUILLA! PL 32, 34801 VIRRAT puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151
• 54 l Metsästäjä 3 l 2017 HENNA VÄYRYNEN ? Kuvat: HEIKKI WILLAMO Ihmisen ja eläimen kohtaamisen alkulähteillä Karjalohjalaisen Heikki Willamon eläinja luontokuvat tunnetaan persoonallisesta tyylistä. Hän kuvaa eläimiä metsässä, iltahämyssä ja unenomaisessa tunnelmassa. Viimeisimmässä projektissaan Willamo sukelsi syvälle myytteihin ja kalliotaiteen eläinkuviin. Syntyi valokuvanäyttely ja kirja Myyttinen matka. H eikki Willamo (s. 1952) innostui luonnosta jo lapsuudessa. Kesät hän vietti Karjalohjalla perheensä mökillä, ja isä vei nuoren pojan luontoretkille. 15-vuotiaana Willamo sai ensimmäisen telen ja valokuvausharrastus alkoi. – Lähdin 70-luvulla opiskelemaan biologiaa. Opiskelun loppuvuosina valokuvaus alkoi taas innostaa ja 80-luvulla aloin kuvata tavoitteellisemmin. Aiheenani ovat eläimet, mutta alla on kuitenkin ihmisen suhde eläimeen, Willamo kertoo. Sittemmin luonnonkuvaajan ja kirjailijan kuvia on ollut esillä monissa näyttelyissä ja Willamolta on ilmestynyt useita kirjoja, joista Kaakkurin huuto on valittu vuoden luontokirjaksi. Tänä keväänä Salon taidemuseon Suomen 100-vuotisjuhlavuosi alkoi Willamon Myyttinen matka -näyttelyllä, joka tulee toukokuun 17. päivä nähtäville Helsinkiin Suomen valokuvataiteen museoon. Myyttinen matka kerää yhteen kaikki asiat, mistä Willamo on kiinnostunut: niin eläimet, myytit, kalliotaiteen kuin kivikauden metsästäjän kuvitellun mielenmaisen. – Näyttely on kokoelma ajatuksia, joita minulle on syntynyt katsoessani kalliosekä luolataidetta. Ihminen on tehnyt eläinkuvia 36 000 vuotta. Nyt jotkut kuvani muistuttavat ensimmäisiä ja tietyssä mielessä ympyrä on sulkeutunut, valokuvataiteilija kuvailee. Usvahirvi, Inkoo, 2013
• Metsästäjä 3 l 2017 l 55 Ikiaikainen suhde Myyttinen matka -näyttely koostuu valokuvista, jotka ovat saaneet inspiraationsa vanhimmasta luolasekä Pohjolan kalliotaiteesta. Mukana on kalliotaiteen taivaissyntyisiä eli hirviä ja karhuja. Jääkauden aroilla -nimikkeen alla olevat valokuvat ovat inspiroituneet jääkauden luolataiteesta, jossa kuvattiin suuria nisäkkäitä kuten alkuhärkiä ja villihevosia. Koska sukupuuttoon kuolleita eläimiä ei enää ole, kuvasi Willamo niiden sijaan ylämaankarjaa, biisoneita ja islanninhevosia. – Ensimmäisen kuvan otin Myyttistä matkaa varten vuonna 2008 ja kuvia olen ottanut niin Etelä-Suomessa, Kuhmossa, Islannissa kuin Jäämeren rannalla PohjoisNorjassa. Mustavalkoisten kuvien joukossa on myös muun muassa voimakkaita kuvia Jäämeren rantakallioista, metsistä sekä kameraa liikuttamalla kuvattuja juoksevia kuusipeuroja, joiden monistuneet hahmot näyttävät kuvissa kuin kalliotaiteelta. Teosten lomassa on esillä otteita vanhoista kansanrunoista sekä kuvauksia ihmisten vanhoista uskomuksista. Kalliotaiteesta ja muinaisten metsästäjien mielenmaisemasta Willamo innostui toden teolla kirjoittaessaan teostaan Hirven klaani. Myöhemmin tietämys aiheesta syveni, kun Willamo teki arkeologi Timo Miettisen kanssa kirjaa Pyhät kuvat kalliossa. – Olen tutustunut luolaja kalliotaiteeseen Pohjois-Afrikassa sekä Lounaisja Pohjois-Euroopassa. Suosikkeihini kuuluu yksi Pohjolan vanhimmista kuvista: noin 11 000 vuotta sitten avokallioon hiottu luonnollisen kokoinen karhu. Se hohtaa harmaassa kalliossa valkoisena, sillä sileäksi kiillotettuun ääriviivaan ei jäkälä tartu. Luolaja kalliotaide ovat saaneet Willamon kysymään, miksi ihminen on tehnyt kuvia eläimistä. – Jääkautisessa luolataiteessa eläimet ovat pääosassa, eikä ihmisistä löydy juurikaan kuvia. Tämä saattaa selittyä sillä, että ihmiset nostivat eläimet yläpuolelleen. Ne olivat suuria ja voimakkaita ja tarkkaaistisempina tuntuivat tietävän asioita ja reagoivan niihin ennen ihmistä. Syntyi ehkä ajatus, että ne olivat yhteydessä tärkeään henkimaailmaan ja saivat tietonsa sieltä, Willamo toteaa. Joka tapauksessa eläimet ja nimenomaan suuret nisäkkäät näyttävät Willamon mukaan olleen ihmisille erittäin tärkeitä. – Kukaan ei lopultakaan tiedä, millainen suhde esihistorian ihmisillä oli eläimiin. Luulen, että suhde oli mutkattomampi mutta erittäin kunnioittava. Eläimillä oli iso rooli ihmisten mielenmaisemassa, ja ne tulivat myytteihin. Olisi kiinnostavaa tietää, missä vaiheessa ihmisillä alkoi olla huono omatunto niiden metsästämisestä, Willamo pohtii. Willamo kertoo, että muinaiset karhunpeijaiset olivat osittain heimon alkusyntyä toistava häärituaali ja osittain lepytysseremonia. Kun eläin tapettiin, sen hengeltä riistettiin ruumis. Vaarana oli, että henki tulisi kostamaan. Sen takia luonnonkansojen parissa erilaiset lepytysmuodot ovat olleet tavallisia. – Tänä päivänä jäänteenä noista myyteistä on esimerkiksi joissakin hirviseurueissa kaatajan hattuun laitettava kuusenhavu. Sen ajateltiin entisaikaan suojelevan hirven hengen kostolta. Pääosassa eläimet Kuvillaan Willamo ei pyri dokumentoimaan luontoa vaan välittämään ajatuksia ja tunteita. Esimerkiksi hirviä hän kuvaa mieluummin muualla kuin hakkuilla tai taimikoissa, joissa niitä näkee usein helpommin. Eri eläimien kuvaaminen on myös erilaista. Karhua kuvataan lähes poikkeuksetta houkutteluruokinnan avulla, kun taas hirvi on itse löydettävä. Hyvästä paikan valinnasta ja onnesta on esimerkkinä Willamon kuva seisovasta ja tassullaan puuhun nojaavasta karhusta, jonka takana tuikkii tähtitaivas. Kuva ”Karhu, honka ja taivas” on samalla vahvasti symbolinen. – En osannut arvata, että onnistuisin saamaan sellaisen kuvan. Tähtitaivas tuli yllätyksenä. Karhu seisoi ja nojasi puuhun kahden sekunnin ajan, jolloin kuva onnistui. Kuvaaminen on sen odottamista, että oikea eläin tulisi oikealla hetkellä oikeaan paikkaan. Willamo toivoo, että kunnioitus eläimiä kohtaan näkyisi hänen kuvissaan. Vaikka hän on innostunut myyttien roolista eläinten ympärillä, niin lopulta eläin kiinnostaa sen itsensä vuoksi. – Minulla ei ole tarvetta kuvata actionkuvia. Riittää, että eläin on kuvassa oma itsensä. Metsä elementtinä korostaa, että näyttämisen ohella yhtä tärkeää on peittäminen. Se jättää mahdollisuuden katsojalle täyttää tilan, Willamo kiteyttää. Myyttinen matka -näyttely on Suomen valokuvataiteen museossa Helsingissä 17.5.–13.8. Karhu, Kuhmo, 2010
• 56 l Metsästäjä 3 l 2017 Metsästäjän eväät: Tomaattinen makkaramuhennos 100 vuotta samalla sydämellä Kasvisten kanssa saa makkarastakin terveellistä syötävää. Tarjoile valmis muhennos perunoiden ja salaatin kera. Annoksia 6 Aktiivinen valmistusaika 35 min Passiivinen valmistusaika 0 min Raaka-aineet 1 sipuli 3 valkosipulin kynttä 1 paprika 2 porkkanaa ½ kesäkurpitsa 50 g juuriselleriä tai pari varsisellerin vartta 400 g kevyttä lenkkimakkaraa 1 rkl öljyä tai pullomargariinia 1 prk (n.370 g) yrttistä tomaattimurskaa 2 dl vettä 1 rkl basilikaa 1 tl sokeria 1 tl rouhittua mustapippuria ½ tl suolaa Valmistusohje 1. Hienonna sipuli, valkosipuli ja paprika pieniksi kuutioiksi. Kuori porkkanat ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Suikaloi myös kesäkurpitsa, selleri ja makkara. 2. Kuumenna rypsiöljy kattilassa ja lisää siihen sipulija makkarasuikaleet. Ruskista pari minuuttia, kunnes makkara on saanut väriä. Lisää paprikakuutiot, porkkanaja kesäkurpitsasuikaleet sekä tomaattimurska. Anna hautua muutama minuutti, kunnes kasvikset pehmenevät hiukan. 3. Mausta basilikalla, sokerilla ja mustapippurilla. Jatka hauduttamista noin 5 minuuttia. Maista ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa. Tarjoa keitettyjen perunoiden ja salaatin kanssa. Vinkki Kokeile ruokaa myös uunimakkarana: kypsennä kasvissuikaleita muutama minuutti tomaattimurskassa. Lisää mausteet suolaa lukuun ottamatta ja kaada muhennos uunivuoan pohjalle. Laita päälle makkaralenkit ja paista uunissa 200 asteessa noin 15 minuuttia. SY DÄ N LI IT TO
• Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi H U I P P U M E R K K I M M E Kysy kauppiaaltasi! Vaimennuksen uusi aika on nyt! Nordis Oy_A-Tec A12 ja Optima_Metsästäjä nro3_210x267mm.indd 1 27.3.2017 14:17:54 Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi H U I P P U M E R K K I M M E Kysy kauppiaaltasi! Vaimennuksen uusi aika on nyt! Nordis Oy_A-Tec A12 ja Optima_Metsästäjä nro3_210x267mm.indd 1 27.3.2017 14:17:54 Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi H U I P P U M E R K K I M M E Kysy kauppiaaltasi! Vaimennuksen uusi aika on nyt! Nordis Oy_A-Tec A12 ja Optima_Metsästäjä nro3_210x267mm.indd 1 27.3.2017 14:17:54 Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi H U I P P U M E R K K I M M E Kysy kauppiaaltasi! Vaimennuksen uusi aika on nyt! Nordis Oy_A-Tec A12 ja Optima_Metsästäjä nro3_210x267mm.indd 1 27.3.2017 14:17:54 Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi H U I P P U M E R K K I M M E Kysy kauppiaaltasi! Vaimennuksen uusi aika on nyt! Nordis Oy_A-Tec A12 ja Optima_Metsästäjä nro3_210x267mm.indd 1 27.3.2017 14:17:54
• 58 l Metsästäjä 3 l 2017 Uutismakasiini Rahoitusta saatavissa metsästäjien lahtivajojen ja riistan käsittelylaitosten perustamiseen ? Metsästysseurat voivat hakea Manner-Suomen maaseutuohjelman Leader-tukea hankkeisiinsa, esimerkiksi lahtivajojen tai riistan käsittelylaitosten perustamiseksi. Kaudella 2014–2020 Leader-ryhmät valitsevat rahoitettavat hankkeet kukin omien valintakriteeriensä perusteella. Tukiprosentti vaihtelee ryhmän strategian ja harkinnan mukaan. Tukea haetaan paikalliselta Leader-yhdistykseltä ja tukipäätöksen tekee ELY-keskus. Lahtivaja on ilmoitettu elintarvikehuoneisto, jossa käsiteltyä riistan lihaa (linnut, jänikset ja kanit, hirvieläimet) voidaan toimittaa yleiseen kulutukseen, esimerkiksi ravintolaan tai vähittäismyymälään ilman lihantarkastusta. Joidenkin riistaeläinten lihaa (esimerkiksi villisika) ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta voi toimittaa pieniä määriä vain suoraan kuluttajan omaan käyttöön. Riistan käsittelylaitos on hyväksytty elintarvikehuoneisto, josta lihaa voi toimittaa yksityisten kuluttajien ja vähittäismyynnin lisäksi myös teollisuuden raaka-aineeksi. Evira hyväksyy riistan käsittelylaitokset ja järjestää lihantarkastuksen laitoksessa. Lisätietoja: http://leadersuomi.fi, www.ely-keskus.fi Rhy muutoksia ? Heinäveden rhy:n uusi toiminnanohjaaja on Joonas Eronen, Leväsentie 42 B 1, 79780 Kuopio, puh. 040 864 9561, heinavesi@rhy.riista.fi j.a.eronen@hotmail.com ? Savonrannan rhy:n uusi toiminnanohjaaja on Alpo Pursiainen, Ratamestarinkatu 8 A 15, 57100 Savonlinna, puh. 040 358 0553, savonranta@rhy.riista.fi ? Kiteen rhy:n osoite muuttuu 15.5.2017 alkaen. Uusi osoite on Kiteen riistanhoitoyhdistys, toiminnanohjaaja Hannu Tahvanainen, Kylväjäntie 8 as. A 2. 82500 KITEE. KORJAUS Vehkalahti –Haminan rhy:n uusi toiminnanohjaaja on nimeltään Juha Posti. Suomen riistakeskuksessa ilmoitetaan haettavaksi RIISTAPÄÄLLIKÖN TOIMI ? Toimialueeseen kuuluu Keski-Suomen maakunta, jonka alueella toimii 21 riistanhoitoyhdistystä. Riistapäällikkö vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii Keski-Suomen alueellisen riistaneuvoston esittelijänä. Keski-Suomen toimialueen tehtävien lisäksi riistapäällikölle kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin. Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Jyväskylässä. Toimen hoitaminen edellyttää ? ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta, tai muuta soveltuvaa tutkintoa yhdistettynä käytännössä osoitettuun riistapäällikön tehtävien hallintaan ? riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta, eduksi lasketaan Keski-Suomen alueen riistatalouden sekä yhteistyökumppaneiden tuntemus ? suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa ? englannin kielen taitoa ? neuvottelutaitoa ja yhteistyöja vuorovaikutuskykyä ? käytännössä osoitettua johtamistaitoa ? valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja mahdollisesti myös ulkomailla ? valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan sopimuksen mukaan. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.5.2017 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Riistapäällikkö, Keski-Suomi. Lisätietoja antavat: riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jarkko.nurmi@riista.fi puhelin 029 431 21 05 johtaja Jari Varjo, jari.varjo@riista.fi puhelin 029 431 21 12
• Metsästäjä 3 l 2017 l 59 Haavoittunut villisika on vaarallisempi kuin karhu ? Kasvava villisikakanta lisää villisikakolarin todennäköisyyttä. Villisika, erityisesti karju, on loukkaantuneena erittäin vaarallinen. Tämä riippumatta siitä, onko eläin haavoittunut metsästyksen yhteydessä vai joutunut ajoneuvon tönäisemäksi. Villisikaan liittyvät SRVA-tilanteet on otettava yhtä vakavasti kuin esimerkiksi karhukolarit. Pimeällä toimimista on vakavasti harkittava ja mahdollisesti odotettava päivänvaloa. On syytä käyttää vain kokeneita ja villisialla toimiviksi todettuja koiria. MA 40 § Metsään haavoittuneena jääneestä villisiasta , sudesta, karhusta, ahmasta tai ilveksestä on viipymättä ilmoitettava lähimmälle poliisille. Satakunta Nuorten metsästäjien leiri 2017 ? Pohjois-Satakunnan riistanhoitoyhdistys järjestää Suomen riistakeskus Satakunnan tukemana nuorten metsästäjien leirin. Leirillä on aikaisempina vuosina ollut suuri suosio, joten ilmoittaudu ja varaa paikkasi hyvissä ajoin. Leirille otetaan mukaan noin 20 osallistujaa. Leiri järjestetään HONKAJOELLA 18.7. 20.7.2017 Leirillä tehdään mm. pyyntilaitteita, opetellaan käsittelemään riistaa ja vietetään mukavaa leirielämää. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua metsästäjätutkintoon. Kaikkia tutkinnossa tarvittavia asioita ei käsitellä leirin aikana, joten oppilaiden tulee etukäteen tutustua perusteellisesti Metsästäjän opaskirjaan tai verkkokurssiin. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Tapio Loukkaanhuhta puh. 040 550 0001 tai pohjois-satakunta@rhy.riista.fi Haetaan toiminnanohjaajaa ? Salon Seudun riistanhoitoyhdistys hakee osa-aikaista toiminnanohjaajaa. Hakemukset 1.8.2017 mennessä sähköpostilla koivulanmaki@gmail.com tai postitse osoitteeseen Salonseudun rhy, Järvenkyläntie 353, 25230 Angelniemi. Lisätietoja tehtävästä antaa Martin Hägglund puh. 050 68850 Trofeetietokanta-arkisto Metsästysmuseon kokoelmiin Onko sinulla osoitteenluovutuskielto? ? Kun Väestörekisteri tekee päivityksen metsästäjärekisteriin, osoitetietosi voivat kadota kokonaan metsästäjärekisteristä, jos sinulla on osoitteenluovutuskielto. Joten jos Metsästäjä-lehti lakkaa tulemasta, ota yhteyttä: metsastajarekisteri@innofactor.com Nuorten eräleirejä Muhoksella ? Aika: ma 12.6.2017, ti 13.6.2017 tai ke 14.to 15.6.2017 Paikka: Muhoksen ampumarata Muhoksen riistanhoitoyhdistys järjestää yhdessä Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven 4H-yhdistysten sekä Luonnosta Käsin -hankkeen kanssa eräleirejä pojille ja tytöille. Päiväleirien hinta 10€ ja yön yli leiri 30€. Hintaan sisältyy ruuat, vakuutukset ja materiaalit. Yön yli leirillä lisäksi majoitus ja leiriin kuuluva mahdollinen retki kyyteineen. Leireillä luvassa mm. ampumaopetusta, mönkijällä ajoa ja leirikisat. Lisätiedot ja ilmoittautumiset su 28.5 mennessä osoitteessa muhos.4h.fi! ? Trofeetuomari Veli Lappalainen luovutti Suomen Trofeetuomarien ja CIC Suomen delegaation puolesta trofeetietokanta-arkiston Metsästysmuseolle. Tietokanta sisältää arvostelut kaikista Suomessa virallisesti mitatuista noin 4000 trofeesta. Pitkältä ajalta kerätyt mittaustiedot kertovat mm. evoluution, ympäristötekijöiden ja metsästyksen kohdentumisen vaikutuksista riistaeläinkantoihin. Museon hallintaan tuli myös Veli Lappalaisen laatima trofeearvosteluohjelma, jota trofeetuomarit käyttävät mittauksia ja arvosteluja tehdessään. Ohjelman käyttöoikeus jää CIC Suomen delegaatiolle. Trofeetuomarit toimittavat tiedot mitatuista trofeista museon ylläpitämään tietokantaan. Metsästysmuseo huolehtii ylläpidon lisäksi siitä että mittaustiedot ovat tutkijoiden ja kaikkien kiinnostuneiden saatavilla. Tavoitteena onkin saattaa tiedot excelmuodossa Metsästysmuseon Kantapuu-tietokantaan. Miten koiran hajuaisti toimii? ? Loviisan RHY järjestää tilaisuuden, jonka aiheena on hajujen säilyminen maastossa. Tilaisuus koskee kaikentyyppisiä metsästyskoiria. Paikkana Byahemmet, Byahemintie 16, 07740 Pernajan Vanhakylä keskiviikkona 17.5.2017 klo 17:30. Metsästyskortilla sisään maksutta, muut 10 € ovella (käteismaksu). Kahvitarjoilu. Tiedustelut Loviisa@rhy.riista.fi.
• 60 l Metsästäjä 3 l 2017 Terveydenhoitajaopiskelijat JOHANNA MÄKÄRÄINEN & LAURA TAPANINAHO ja yliopettaja ARJA OIKARINEN , Kajaanin ammattikorkeakoulu ? Kuva: LAURA TAPANINAHO Huoli kainuulaisten metsästäjien hyvinvoinnista laittoi vireille vuonna 2011 Hyvä mehtäkaveri -hankkeen, jonka avulla metsästäjiä koulutetaan eräkavereidensa vertaistukijoiksi ja huolen puheeksi ottajiksi. S uomalaisten miesten itsemurha-alttius on huomioitu mielenterveyden edistämistyössä. Erityisesti Kainuussa asiaan on paneuduttu, sillä kainuulaisten itsemurhatilastot ovat olleet hälyttävän korkeita. Itsemurhien ennaltaehkäisemiseksi ja mielenterveyden edistämiseksi Kainuussa laitettiin vireille Hyvä mehtäkaveri -toimintamalli, jonka avulla metsästäjiä koulutetaan eräkavereidensa vertaistukijoiksi ja huolen puheeksi ottajiksi. Vertaistuki on auttamiskeinona tehokas, sillä huolet on helpompi kertoa jollekulle apua tarjoavalle. Asioista on myös helpompi puhua luotettavalle ihmiselle, joka on kokenut samoja asioita. Hyvä mehtäkaveri -koulutus Hyvä mehtäkaveri -toimintamallissa kutsutaan koolle metsästäjiä ja heille annetaan koulutusta vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen ja vertaistuen antamiseen. Metsästäjät saavat valmiuksia kohdata ja auttaa vaikeassa tilanteessa olevia henkilöitä. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu myös kokemuksia käsittelevä jatkokoulutuskerta (Mehtä)kaveria ei jätetä noin vuoden kuluttua ensimmäisestä koulutuskerrasta. Toiminnassa ovat olleet mukana kainuulaisten metsästysorganisaatioiden edustajien lisäksi mielenterveystyön, verkostotyön ja terveyden edistämisen asiantuntijoita Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymästä (Kainuun sote), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) ja Kajaanin ammattikorkeakoulusta. Mitä mehtäkaverille kuuluu? Kajaanin ammattikorkeakoulun sairaanja terveydenhoitajaopiskelijoiden metsästäjille toteuttamasta kyselystä kävi ilmi, että metsästäjät olivat huomanneet mielenterveyden horjumista jollakulla lähipiirinsä henkilöllä. Horjuminen oli näkynyt alkoholinkäyttönä, syrjään vetäytymisenä tai jopa itsemurhana. Kyselystä kävi ilmi myös metsästäjien kiinnostus huolen puheeksi ottamisen oppimista ja Hyvä mehtäkaveri -toimintamallia kohtaan. Koulutuksen käyneet metsästäjät ovat saaneet rohkeutta ottaa asiat puheeksi ja kohdanneet tilanteita, jossa ovat voineet hyödyntää koulutuksessa oppimiaan asioita. Toimintamalli on saanut hyvän vastaanoton ja se on koettu tärkeäksi ja tuloksia tuottavaksi työvälineeksi metsästäjien keskuudessa. Parempaa terveyttä ja lisää hyvinvointia Tällä hetkellä Hyvä mehtäkaveri -toimintamalli on osa mielenterveyden edistämistyötä Kainuun alueella. Toimintamallia on mahdollista hyödyntää myös kokonaisvaltaisessa miesten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä. Toimintamallia esiteltiin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivillä syksyllä 2016 Kajaanissa ja se sai paljon positiivista huomiota osakseen. Tulevaisuudessa voisi olla mahdollista laajentaa Hyvä mehtäkaveri -toimintaa valtakunnalliseksi käytännöksi. Kasvava kansanterveysongelma Lähes jokainen kokee jossain elämänsä vaiheessa tilanteita, joihin liittyy mielialan laskun ja surun tunteita. Suurimmalla osalla tilanne ei kuitenkaan pahene sairaudeksi. Masennuksesta kärsivän ihmisen mieliala on jatkuvasti alakuloinen eikä hän kykene kokemaan kiinnostusta tai mielihyvää. Masennus on yleinen mielenterveyden häiriö, johon sairastuu vuosittain joka viides suomalainen. Masennus voi kätkeytyä monenlaisten oireiden ja vaivojen taakse, jolloin sen tunnistaminen voi jäädä kokonaan huomaamatta. Masennus on keskeinen yksittäinen itsemurhan vaaratekijä.
• Metsästäjä 3 l 2017 l 61 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko. fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2017 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 4/2017 ilmestyy 14.7.2017. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 28.6.2017. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset OSTETAAN: Ketun ym nahkoja ja sarvia. R Pentinmäki Jäpintie 344c 60800 Ilmajoki 050 554 6852 Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen Toppalantie 136 41900 Petäjävesi 0400 271 291 25-20:n kokovaippapatruunoita ja luoteja Jukka Tolonen 0400 372 071 METSÄSTYSTÄ: Karhun-ja kanalinnunmetsästystä Suomussalmella. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Etelä-Afrikka. €1430+lennot, sis.aseen. 0500 383 078, www.stormbergsafaris.co.za Riekon metsästystä settereillä Ylä-Lapissa. Topin kalajahti p. 050 322 1377 Otetaan uusia jäseniä metsästysseura Mäki-hoviin.Katso Facebook/Mäkihovi Metsästys ja Majoituspalvelut Reisjärvi www.metsastyspalvelut.com puh. 044 541 0437 Vielä ehdit kanssani Kanadaan. Karhujahtiin ja lohia narraamaan. Lähtö 26.8. www.paulpalmu.fi KUUSAMO Mökki+Luvat puh. 0400 281 229 Laatujahdit Virossa: hanhi, hirvi, kauris, villisika. p. 044 240 5800 MYYDÄÄN: Jalkanarut, raudat, loukut pienpedoille ja majavalle. taisto.hietala@pp.inet.fi www.kesavaylan.net, 0400 181 498 Hyvät käytetyt Drillingit, rihlakot ym metsästysaseet.Kempeleen Ase ja Retkeily 044 731 6055 www.asejaretkeily.fi Aseita ja tarvikkeita porinase.fi Myydään heinäsorsan poikasia kosteikoille ym. Sorsat tuo eloa maisemaan ja houkuttelee myös villilintuja. Toimitukset ympäri maata. Puh. 0400 930 690 Maissia,hernettä ja viljat.Kivimyllyllä jauhetut ruis-, ja ohrajauhot/ryynit.www. siilinmylly.fi 050 387 0505, 0400 610 491 Kotimaiset ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT valmistajalta. P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Aseet, erä, koiratarvikkeet edullisesti netistä tai paikanpäältä, 0400 384 118 WWW.ANONASE.COM Anon Ase ja Tukku Ay FORP. Maailman nopein pikajalka!! www.nordhunter.com Ranualla Simojokivarressa n.31 ha metsäpalsta. Hyvät jahtimaat ja mahd. seuran jäsenyyteen. P 0400 564 155. EDULLISET verkkokauppatarjoukset: www. asetarvike.fi. Ruger American 308win.+AimZonic vaimennin 750€. Guerini Figura 12/7 6 5-sup. 1950€. Kotim. Kiv. Lynx alk. 24 90€. Sako, Tikka, Beretta, Blaser, Zeiss. YLÖJÄRVEN ASETARVIKE Puh. 050 379 1040 Pieni vapaa-ajankämppä, savusauna ym. Simpeleellä omalla tontilla p 0400 750 288 Myytävänä pienoiskivääri ja kiikari, haulikkorihla 20-.222 ja yksipiippuinen haulikko 12 kal. Puh. 0440 431 952 LAPIN VYÖT, hyvä valikoima verkkokauppa www.antinmerja.fi puh. 040 593 8998 Pieni saunamökki Valtimolla.Oma tontti 4200 m 2 .Matojoen varrella.Valtion maat vieressä. Puh. 050 494 1330 Metsätila Keski-Suomi: 12ha & mökki 36m 2 . Mahd. metsästysseuraan, valtionmaat lähellä. Tutustu: ERAVERKKO.FI/HUUTOKAUPPA Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Kk vizslan narttupentu metsästävistä vanhemmista. 040 903 0791 www.ripenrannan.fi WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh. 0400 835 511 Erämiehen maastoajoneuvot WWW.AMFIBIO.FI Erämies!Katso Elorannan messutarjoukset, www.eloranta.fi, puh: 0440 883 044 SIEMENSEOKSET RIISTAPELTOON: Riista-Tapio Hirvi-Peura Tapio Lintu-Tapio Penkka-Tapio Myös rehukaali,-rapsi,-nauris ym. WWW.NATURCOM.FI Riistahernettä suursäkkeihin pakattuna. p. 050 561 4134 Mikko Tikkala Asikkala Tikka/Howa/Lynx/Guerini/Meopta/Docter tarjouksia! KKC, GRS ym. tukit www.euroase.fi 050 465 4695 Myös arviot/ostot/ vaihtoaseet/asennukset Talo Ilomantsi Mh-maat läh. 0500 175 968 Uusi hieno metsästysja kalastusmyymälämme on kesäloman kohde! Sissos, Sahankatu 2, Rauma. 02 822 8282. www.sissos.fi ERAMESTA.COM on metsästäjän varustekauppa netissä. NETTOHINTAAN Jousia, Riistakameroita, VHF-radiot, sekä muut metsästäjän varusteet. ILM. TOIMITUS KAMP. KOODILLA: EM2017 katso lisää www.eramesta.com ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: marko väkiparta 050 324 5390 Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Eläintentäyttäjä Juhani Hirvonen 045 330 3417 Pertti Siipola 0400 177 588 Kuopio Preparoin linnut ja teen trofeet. Pasi Ahopelto 0400 567 078 Lehonpaja.net Erityisesti KALAT Studio Antti Saraja Oy, 0400 712 149 VUOKRALLE TARJOTAAN: Vuokramökki Simojärvellä, 0400 193 351. Vuokrataan Eräkämppä 43m 2 Savukoskelta keskeltä Vintilän lupa-aluetta joen rannalta 3500€/vuosi. 040 552 2980 Kämppiä Kuhmon itäosassa. Hyvät kalastus ja metsästys alueet. 10 km päässä edullinen petojen kuvauspaikka. 0500 253 563. Vuokrataan Etelä-Kuhmosta metsästysmaja Valtiomaat vieressä p. 040 762 0492 Hetta-Enontekiö uusi mökki Ounasjärven rannalla. Nettimökki ID 8147 p. 040 564 5486 Majoitu keskellä valtion jahtimaita Ranuan Simojärvellä upeassa Ruonanniemessä. Hyvin varustellut majoituspaikat. Myös suuret ryhmät. Kysy lisää. Timo Kauhanen. p. 040 571 2662, timkauha@dlc.fi JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET: www.dreeveri.fi Pentuvälitys 040 547 0448 TYÖSUORITUKSIA: TURKISMUOKKAUSTA FinSkin Oy, Jääkäritie 5, 50150 MIKKELI p. 010 387 3090, www.taljatukku.fi HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 718 8170 Asekorjaamo Etelä-Suomessa, 044 388 1231 www.asekorjaamo.fi, info@aseteam.fi Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy.Takamaantie 10 25390 Kiikala. 02 728 7503, 050 462 5938 Ompelen tilaustyönä nahka-asusteita. Takit, anorakit.housut, kintaat ym. puh. 040 843 3537 KOIRIA: 20.3.2017 s.jämtlanninpyst.korv.pentuja www.pihlajaharjun.fi 050 300 5869 Karjalankarhuk.pentuja, riistaver.vanhemmista emä KVA, tied. 040 848 3981 Kksaksanseisojan pentuja. 044 328 8109 Suomenpystykorvan pentuja, 050 598 8158. Harmaa norjanhirvikoiran narttupentuja synt. 19.3.17 kaksval. vanh. p 0400 745 262 Karkeakarvaisen saksanseisojan luovutusikäisiä pentuja, vaaleita päistärikköjä P. 050 688 50 koivulanmaki@gmail.com Metsästyslinjaisia irlanninsetterin pentuja. Puh. 0400 284 140 www.fellwinds.fi Vuosikkaita bretagnenbasseturoksia terveistä vanhemmista. Puh. 040 728 6644. Jämtlanninpystykorvan pentuja valio van hemmista 044 987 3917 Teuva Hyväsuk. Suomenajok. pentuja 044 266 8024 Myydään kva/sert vanhemmista Jämptinpentuja. H.700e 040 585 4574 Jämttin pentuja 0400 890 807 Säkylä karkeakarvaisen saksanseisojan pentuja. luovutus vko 24. p. 050 533 9821 MUUT: Vietä unohtumaton ilta karhukopilla Kuhmossa. Majoitus ja kalastus lähistöllä mahdollista 040 577 2739 www.rutkunpuro.fi Kauan toiminut metsästysseura etsii mahdollisuutta metsästykseen. Olemme pitkään toimineet ilman metsästysmaita. Etsimme yhteistyötä toisen yhdistyksen kanssa, tai jäseneksi yhdistykseenne. Jäsenillämme vahva yhdistysosaaminen, ja aktiivinen kennel-ja ampumatoiminta. vast. maaton80@suomi24.fi Metsästys, Majoitus, Kalastus: www.erakorpinen.fi; 040 555 1394/S.Muuttola Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen 20.5. mennessä! Tee e-laskusopimus oman pankkisi kanssa ja saat metsästysvuoden 2017–2018 riistanhoitomaksun e-laskuna verkkopankkiisi. Maksa se eräpäivään mennessä, niin saat muovitetun metsästyskortin Metsästäjä-lehden nelosnumeron lisäkannessa. Toimi näin: 1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. 2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. 3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. Pankkikortin kokoinen metsästyskortti on muovitettu, joten se säilyy pidempään ja kestää paremmin vettä ja muita ulkoilmaelämän rasituksia. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain.
• 62 l Metsästäjä 3 l 2017 Áigeguovdilis ságat sámegillii Meahcástanbáh?ima ABC –skuvlejupmi JUSSI PARTANEN , Suoma Meahcásteddjiidlihttu Meahcástanbáh?ima ABC lea Suoma Meahcásteddjiidlihtu ja Suoma fuo??oguovddáža oktasaš fidnu. Skuvlejumis oahpat báh?ima vuo??oáššiid dalán riekta. ? Bánaskuvlejumi hávlabissooasis mannojuvvo ?a?a earet eará stivrejeaddji ?albmi, deaivangovvosa báh?in, orru molai báh?in ja johtti ja girdi molai báh?in. Juos dus lea juo iežat hávlabissu, sáhtát geavahit dan skuvlejumis. Givviroasis oahpahusa guovddážis leat bissu sivtta stellen, ovtta sadjái báh?in ja orru molai ja johtti molai báh?in. Skuvlejumis oahpahallojuvvo maid sierralágan báh?instellegiid geavaheapmi. Givvirhárjehusat báh??ojuvvojit sáloniin. Skuvlejumis leat guovddážis maid dorvvolašvuo?aáššiid vuhtii váldin. Ovdal skuvlejumi sáhtát oahpásmuvvat nuvttá elektronalaš materiálaide, maid gávnnat ?ujuhusas www.ammunnanabc.fi. Háliidatgo skuvlejeaddjin? Juos du mielas orru, ahte heivet o??a meahcásteddjiid skuvlejeaddjin, dus lea meahcástangoarta ja don leat dievas agis ja dus leat doarvái buorit die?ut ja dáiddut, boa?e skuvlejupmái! Lassedie?ut fidnu vástideaddji Jussi Partasis tel. 010 841 0065.
• Metsästäjä 3 l 2017 l 63 Girdilohkamat veahkkin ?uonjája ?áhceloddenáliid veardideamis MIKKO ALHAINEN, JARKKO NURMI, ANTTI SIIRA Anser fabalis fabalis ?uonjá lea okta daid uhcimusat dutkojuvvon ?uotnjágiin Eurohpás go dat eallá ?ihkosis. Bessenguovlluin ja ?ivggaid mearis eai leat olus die?ut. ? Suoma fuo??oguovddáš ovddidii ?uonjá bessema ja ?ivgameari ?uovvunmetodaid jagiidn 2015 ja 2016 Gaskaja Davvi-Nuortaba?aeatnamis. Bargometodan lei gárttáid ja girdilohkamiid ovttasteapmi. Daid ?uonjájekkiin, maid ovddežis dihte buorrin, rehkenaste ?uotnjágiid bisánanbáikkiin vuos vácci. Dasto testejedje helikopterlohkama luohtehahttivuo?a ja girde jekkiid ja lohke lottiid seamma sajis nuppes. Vácci gávdnon 11 ?uonjádoahkis gávdne helikopteriin ovcci. Guokte juo eará sadjái girdilan doahki sáhtte dihttot fas eará guovlluin. Dás gánniha váldit vuhtii dan, ahte girdiin lohkamis seamma báikkiin oidne badjel beali eanet ?uotnjágiid, go eatnamis ledje oaidnán. Dasa lassin ?uotnját?ivggaid oidne gu?a jeakkis vaikko vácci daid eai leange áican. Helikopteriin girde golmma i?ida (dii 3-9) ja gávdne 80-90 ?uotnjátbeassádaga ja oktiibuot 490 ?uotnjága. Bonusin geahppánan ?áhceloddebeassádagaid gávdne maid ollu. Earenoamážit áhpejekkiid guovddážiin ja eará jekkiid šattolaš ládduin ledje hirpmahuhtti ollu ?áhcelottit. O??a ?uovvunmetoda? Vásáhusat helikopteriin dahkkojuvvon ?uotnjágiid bessennáli ja ?ivgabuvttadeami ?uovvumis leat leamašan buorit. Die?ut lottiid ceavzimis ahkeluohkáid mielde ja ?ivggaid mearis leat buorre lassediehtu riikkaidgaskasaš bivdoeari mearrideamis rivttes dássái. Davvija Nuorta-Suoma viiddes jeaggeja ?ázádatguovllut leat dál váldooasis ?áhcelodde?uovvumiid olggobealde. Helikoptera vehkiin dahkkojuvvon lohkamis liv??e buorit vejolašvuo?at maid earáge go ?áhceloddenáli ja bessenlihkosmuvvama ?uovvumii. Lohkan lihkosmuvai bures. Eanaš fuo??ut vuhttojedje seamma ollu go ovddit jagige. ? Njoammil vuhttui olles riikkas gaskaárvvu mielde veháš uhcit go diibmá. Davvija Nuorta-Suomas njoammil vuhttui viiddes guovlluin uhcit go ovdal, go fas máddin dat vuhttui eanet go ovdal. Buoidda vuhttui eanet go ovddit dálvvi máttimus Suomas ja Lappis. Viiddis guovlluin Gaskaja Nuorta-Suomas ja Oulu-Kainuu guovllus buoidaga luottat dihttojedje uhcit. Buohkanassii buoidagat leat uhcit go gaskamearála??at. Seammalágan guovlonuppástusat dihttojit maiddái nirppis ja dan vuhttomis. Goappáge šládjii váikkuhit sáhpániid ja muolddahiid meari nuppástusat. Riebanat vuhttojedje gaskamearála??at seamma ollu go jahki dassáige. Guovlluid gaskkas leat goittotge ?ielga erohusat: Mátta-Suomas gávnnahedje riebaniid laskan ja Dálvvi 2017 fuo??ogolmma?iegagiid lohkan PEKKA HELLE, KATJA IKONEN, JUKKA RINTALA ja JUHA TIAINEN , Luondduriggodatguovddáš Lappi, Oulu ja Nuortaba?aeatnama fuo??oguovddážiid viidodagas fas geahppánan. Nea?i vuhttomis eai lean nuppástusat ovddit dálvvi ektui. Davvi-Suoma neahtenálli orru veháš nanosmuvvan dálvelohkamiid historjjá áigge, muhto eará guovlluin náli ovdáneapmi lea leamaš stá?is. Ealga lea dálvelohkamiin okta daid buot stá?imus šlájain. Máttanuorta-Suomas ja Oarjerittuin dat vuhttui uhcit go ovdal ja orui veháš geahppánan maid Davvi-Häme ja Gaska-Suoma guovlluin. Ruoigu vuhttui dálvelohkamiin sulaid seamma láhkai go jahki dasságe. Guovddáš orrunguovllustis Mátta-Suomas šládja lea laskan historjjás áigge mealgat. www.riistakolmiot.fi -siidduin bohtosat ovdanbuktojit dárkilabbot. Šlájaid mielde raporttaid sáhttá dutkat raporttat siiddus > doaimmahuvvon raporttat oasis. AN TT I SI IR A Njuk?a ja ?uonji – ruossalasvuo?at vai eai? Njuv??a leat navdán leat okta sivalaš ?uotnjágiid geahppáneapmái. Helikoptera vehkiin dahkkojuvvon lohkamiin ?ogge die?uid njuv??aja ?uotnjátbeassádagaid dihttomins 45 bisánanbáikkis. ?uotnjágat ja njuv??at dihttojedje seamma áigge ja doarvái guhkes gaskkaid dušše stuorra badjel 100 hektára jekkiin, gos ledje ollu láddot ja sadji goappašagaide. Áiccuid vuo?ul orru nu, ahte njuv??abárra ii duotto ?uotnjága seamma sajis, muhto stuoribut ja gievrrabun jáge ?uotnjága beassádaga eret. Njuolgga ii goittotge sáhte dadjat, ahte njuv??a váikkuhiv??e ?uotnjágiid bessema lihkosmuvvamiin ollisvuohtan. ?uotnjátdoahki báhtara helikoptera ovddas.
• Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun e-laskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 30.5.2017. Laskuttaja: Suomen riistakeskus Maksun aihe: Riistanhoitomaksu Veloitettava maksu on 33 euroa metsästysvuodelta 1.8.2017– 31.7.2018. Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huom! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2017 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoramaksusopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoramaksu tililtänne on epäonnistunut tai e-laskua ei makseta eräpäivään mennessä, teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten. Metsästäjä-lehden yhteydessä toimitettavan metsästyskortin rinnalla on nyt myös mobiili metsästyskortti, joka kulkee helpoiten mukana Oma riista -sovelluksessa ja on yhtä pätevä kuin paperinen metsästyskortti. Oma riista –verkkopalvelussa on lisäksi mahdollisuus ladata ja tulostaa todistus maksetusta riistanhoitomaksusta vaikkapa kadonneen metsästyskortin tilalle. Joko sinulla on metsästyskortti kännykässäsi?