M et sä st äj ä 3 l 2018 Ampumakoesuoritukset Oma riistaan RIISTAPELLOT KUNTOON
2 l Metsästäjä 3 l 2018 Metsästäjä -lehti Nro 3/2018 67. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 13.7.2018. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2018/Met18_03 Kansikuva: HANNU HUTTU ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi
77 Tässä numerossa 3 l 2018 5 Pääkirjoitus: Riistatieto on keskeinen elementti hirvikannan säätelyssä 6 Ampumakokeet Oma riista -palveluun 8 Oma riista -palvelun rekisteriseloste ja käyttöehdot päivitettiin EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisiksi 10 Ampumaratojen ympäristölupa – asioiden hoitoon tarvitaan merkittäviä muutoksia 14 Ampumaratakausi alkaa: Huolellisuus lisää turvallisuutta 15 Varapuheenjohtajan palsta: Hirvitiheyksiä ja koulutusta 18 Kevyesti haulikkoammunnan pariin 20 Metsästäjän välineet: Haulikko nuorille tai naisille 22 Itselataavan eli puoliautomaatin patruunamäärä: 1+2 vai 1+3 patruunaa? 24 Tuleeko metsästykseen lähes totaalinen lyijyhaulien käyttökielto? 26 Hirvet metsänhoidossa 28 Vuoden teemana rhy-toiminnan kehittäminen – Kaupungin kokoinen riistanhoitoyhdistys 30 Valkohäntäpeuran iän tunnistaminen, osa 2: Aikuiset urokset 31 Juliste: Valkohäntäpeuran iän tunnistaminen 38 Riistakameroita, havaintoja vai molempia? 40 Ministeriön kuulumisia: Yhdessä luonnon hyväksi 41 Ministeriön kuulumisia: Hirvikantojen hoitoon tarvitaan lisää yhteistyötä 42 Riistapeltoja maisemaan: Sijainti, muokkaus ja kylvö 46 Riista innostaa metsänhoitoon 48 Ahvenanmaalla satsataan pienpetojen poistoon: Pyyntiin on saatava tehoa! 52 Siivet Tanskan yllä Kokonaisvaltaista vesilintukantojen hoitoa 54 Hirvieläinten näivetystauti yllätti Euroopan 56 Metsäkanalintujen pesien suojaus kannattaa 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Harmaahylje 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 64 Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus 54 Hirvieläinten näivetystauti yllätti Euroopan 24 Tuleeko metsästykseen lähes totaalinen lyijyhaulien käyttökielto? Metsästäjä 3 l 2018 l 3 18 Kevyesti haulikkoammunnan pariin 42 Riistapeltoja maisemaan: Sijainti, muokkaus ja kylvö Ampumakokeet Oma riista -palveluun 6 PE TR I TI M ON EN AR TO M ÄÄ TT Ä M IK KO AL HA IN EN
4 l Metsästäjä 3 l 2018 KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. * Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016. Supran kuuluvuus on testatusti markkinoiden paras*. Lisäksi siinä on: • Uutta: Heti käyttövalmis Tracker Easy -paketti • Uutta: Kaksoishaukkulaskuri • Uutta: Seisontahälytys • 2Gja 3G-tekniikka • ergonominen muotoilu Uutta kaudella 2018: Tracker Hunter 4 for iPhone! Lisää pannoistamme ja palveluistamme, kuten edullisista seuraja perhelisensseistä sekä lähimmän jälleenmyyjän löydät osoitteesta: www.tracker.fi YHTEENSOPIVA
S uomessa on jo pitkään sovellettu järjestelmää, jossa metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle. Tämä on hyvä ja toimiva järjestelmä. Metsästyksessä liipaisimenpuristamispäätös taas kuuluu metsästäjälle, joka on hankkinut metsästysoikeuden ja mahdollisesti kaatoon tarvittavan luvan. Usein maanomistaja ja metsästäjä ovat myös yksi ja sama henkilö. Tämä järjestelmä on kestänyt hyvin aikaa ja mahdollistanut myös tarvittavan riistakantojen hallinnan. Isossa kuvassa asiat ovat siis kunnossa. On selvää, että riistakantoja on säänneltävä, jotta hyödyt ja haitat pysyvät hyväksyttävässä tasapainossa. Tämä on yhteispeliä maanomistajien, metsästäjien ja yhteiskunnan välillä. Riittävän tarkka riistatieto mahdollistaa suunnitelmallisen kannanhoidon. Riistatiedon tarkkuus ja ajantasaisuus ovat viimevuosina edistyneet huomattavasti. Meillä on esimerkiksi hirven osalta lähes reaaliaikaista riistatietoa. Työkalut kannan hallintaan alkavat olla kasassa. Tästä huolimatta, tai ehkä juuri tämän takia keskustelu käy kiivaana. Olemme parhaillaan siirtymässä uudessa hirvitalousalueisiin perustuvassa verotussuunnittelussa seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Kannan säätely kohdistuu sekä kannan kokoon että paikallisten heilahtelujen huomioimiseen. Keskustelu siitä, mikä on sopiva koko hirvikannalle ja miten siihen päästään, on tarpeellista ja myös mielipiteitä on paljon. Alueelliset riistaneuvostot asettavat hirvitalousalueille tavoitteet, jotka ohjaavat riistanhoitoyhdistyksiä, joiden tehtäväksi verotussuunnittelu on hoitosuunnitelmassa asetettu. Kaatoluvat hakevat sitten metsästysseurat ja -seurueet. Jokavuotisen järjestelmän pyörittämisessäkin siis riittää työtä. Pitkällä aikavälillä olisin huolestunut kahdesta asiasta. Jotta järjestelmällinen metsästys ja kannanhallinta on ylipäätään mahdollista, tarvitaan asiaan sitoutuneita metsästäjiä ja riittävän yhtenäisiä metsästysalueita. Löytyykö tulevaisuudessa innokkaita ja vastuuntuntoisia metsästäjiä, jotka kokevat hirvijahdin niin tärkeäksi, että tarvittaessa vielä vuoden viimeisinä päivinäkin hankalissa olosuhteissa löytyy metsälle lähtijöitä? Päättynyt jahtikausi oli lumiolosuhteiltaan hirven pyynnille hankala. Kun jahti pääosin alkoi kiima-ajan jälkeen, voidaan kuluneen kauden hirvijahdin tulosta pitää hyvänä. Samaan aikaa on saatava hirvikanta pysymään sellaisella tasolla, että maanomistajat ovat halukkaita yhteistyöhön. Nykysysteemissä on nimittäin sellainen hyvä puoli, että se kattaa koko valtakunnan ja mahdollistaa sikäli todellisen kannan säätelyn. Keskustelua tarvitaan, jotta saadaan järjestelmä toimimaan entistä paremmin ja täydentäviä aloitteita voidaan puntaroida. Toivoisi, että jatkossakin tutkijoilla on riittävästi rahoitusta punnitun uuden tiedon tuottamiseen. Hirvikannan koosta päättäminen on suurin osa tätä kokonaisuutta, mutta toivottavasti olemme avoimia myös muille mahdollisesti toimiville keinoille . Riistatieto on keskeinen elementti hirvikannan säätelyssä JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 3 l 2018 l 5
6 l Metsästäjä 3 l 2018 TEEMU LAMBERG, VILLE HOKKANEN, MARKO PAASIMAA, Suomen riistakeskus AMPUMAKOKEET Oma riista –palveluun A mpumakoetilaisuuksien järjestäminen, koesuoritusten vastaanottaminen ja suoritusten kirjaaminen ampumakoepöytäkirjoihin aiheuttavat nykymuodossaan suuren hallinnollisen taakan riistanhoitoyhdistyksille. Lisäksi riistanhoitoyhdistykset kirjoittavat todistuksia ampumakoesuorituksista sekä hoitavat manuaalisesti tietojen tilastointia. Toiminnanohjaajaa työllistää ympäri vuoden asiakkaiden kadonneiden ampumakoetodistusten uudelleen kirjoittaminen. Tällaisen tiedon etsiminen on vaivalloista satojen paperisten ampumakoepöytäkirjojen joukosta. Ampumakokeiden sähköisen rekisteröinnin avulla helpotetaan riistanhoitoyhdistysten lakisääteisen tehtävän hoitamista. Pilotti käynnissä riistanhoitoyhdistyksissä Ampumakoepilotin tavoitteena on testata ja kehittää sähköisen rekisteröinnin kokonaisuutta. Pilotissa testataan kirjaamistoimintoja ja muita ampumakokeeseen liittyviä asioita mahdollisimman monipuolisesti. Älypuhelimien ja tablet-laitteiden soveltuvuutta kokeillaan erilaisissa ampumarataolosuhteissa ja ampujamäärillä sekä kerätään kokemuksia ja palautetta ampumakokeen vastaanottajilta järjestelmän käytettävyydestä. Pilotissa koeponnistetaan myös sähköisten tietojen luotettavaa ja turvallista siirtoa eri laitteiden ja järjestelmien välillä. Tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa ampumakokeen vastaanottajien ja toiminnanohjaajien työtä sekä tuottaa ampumakoetilastot riistanhoitoyhdistyksille nykyistä vaivattomammin. Koetilaisuus Ampumakokeeseen ilmoittautuminen, metsästyskortin voimassaolon tarkistaminen ja ampumakoesuoritusten kirjaaminen sekä maksujen merkintä tapahtuu Oma riista -mobiilisovelluksella tai verkkopalvelulla. Tämä edellyttää tietenkin sitä, että riistanhoitoyhdistys hankkii tarvittaessa välineet vastaanottajien käyttöön. Ampumakokeen vastaanottaja voi toki käyttää myös henkilökohtaisia laitteitaan. Laite voi olla kannettava tietokone, tabletti tai älypuhelin. Alustavan kokemuksen mukaan sujuvan ampumakoetilaisuuden turvaamiseksi päätelaitteita tarvitaan osallistujamääriltään pienissä koetilaisuuksissa kaksi: ilmoittautujien vastaanottajalle sekä ammuttajalle/maksujen hyväksyjälle. Jos ampujia on paljon, laitteita ja vastaanottajia olisi syytä olla kolme. Ampumakoetilaisuuteen ilmoittautuminen voidaan hoitaa kätevästi lukemalla älypuhelimella tai tabletilla metsästyskortissa oleva QR-koodi. Lisäksi ilmoittautuminen Testaajien suusta ensimmäisten kokeiden jälkeen: ? ”Todella helppo ja mieluinen ohjelma käyttää, ei ongelmia missään vaiheessa koetilaisuutta. Ei jumittanut mikään kone tai mobiiliversio.” ? ”Mobiilisovellus ylitti kaikki odotukset, ulkoasu on selkeä ja helppokäyttöinen, kaikki toiminnot selkeitä!” Jouni Könönen vastaanottamassa sähköisesti Timo Poutiaisen ampumakoesuoritusta. Ampumakoesuorituksille on toteutettu sähköiset kirjaamistoiminnot Oma riista -palveluun, josta hyväksytyt suoritusmerkinnät tallennetaan lakisääteiseen Metsästäjärekisteriin. Toimintoja pilotoidaan virallisissa ampumakoetilaisuuksissa kuudessatoista riistanhoitoyhdistyksessä ympäri Suomea tämän vuoden aikana ja valtakunnalliseen käyttöön ne tulevat vuoden 2019 alusta. Sähköinen ampumakokeen suoritusmerkintä Oma riistan mobiilisovelluksessa on yhtä pätevä kuin pahvinen ampumakoetodistus.
Metsästäjä 3 l 2018 l 7 Ainoastaan riistanhoitoyhdistykset voivat järjestää ampumakokeita Ampumakokeen vastaanottajia on 10 880. Viime vuonna järjestettiin 3158 ampumakoetilaisuutta, joissa ammuttiin yhteensä 64 480 koeyritystä. Hyväksyttyjä suorituksia ampumakoemuodoittain: karhukoe 75 %, hirvi/peurakoe 68 %, metsäkauriskoe 85 % ja jousikoe 70 %. Ampumakoetodistus on voimassa kolme vuotta suorituspäivästä lukien. Sähköinen ampumakoemerkintä on yhtä pätevä kuin pahvinen todistus. Sähköinen ampumakokeiden kirjaaminen tulee valtakunnalliseen käyttöön vuoden 2019 aikana. voidaan tehdä syöttämällä metsästäjänumero. Jos metsästyskortti on jäänyt kotiin, voi tilaisuuteen jatkossa ilmoittautua myös virallisella henkilötodistuksella tai ajokortilla tai passilla, jolloin niistä mobiilisovelluksella luetaan viivakoodi. Palvelu tarkistaa automaattisesti, että riistanhoitomaksu on voimassa. Suoritusmerkinnän kirjaaminen ja maksujen hyväksyminen tapahtuvat vain muutamalla napin painalluksella. Ajansäästö paperilla tehtävään kirjaamiseen verrattuna on huomattava. Hyödyt metsästäjälle Kun ampuja on läpäissyt kokeen hyväksytysti ja maksanut suorituksen, siirtyy tieto siitä välittömästi henkilön omiin tietoihin Oma riista -palveluun. Verkkopalvelusta metsästäjä voi tarkistaa ampumakokeen voimassaolon ja halutessaan tulostaa ampumakoetodistuksen. Oma riista -mobiilisovelluksessa ampumakokeen voimassaolo näkyy metsästyskortin rinnalla. Lisäksi jatkossa on mahdollista hyödyntää tietoja muissa palveluissa. Esimerkiksi tulevaisuudessa metsästysseurat tai -seurueet voisivat hyödyntää sähköisiä ampumakoetietoja Metsähallituksen aluelupahaussa. Kokemuksia tähän mennessä Ampumakokeen vastaanottajien tähänastiset palautteet ovat olleet rohkaisevia. Suhteellisen pienellä ohjeistuksella ampumakokeen vastaanottajat ovat käyttäneet palvelua menestyksellä ja erityisesti he ovat kiitelleet palvelun helppokäyttöisyyttä. Pelot nettiyhteyksien riittämättömyydestä, usein niin syrjäisillä ampumaradoilla, ovat osoittautuneet toistaiseksi turhiksi. On hyvä muistuttaa, että kaikkien ampumakokeen vastaanottajien ei tarvitse hallita sähköistä vastaanottamista. Riittää kun ampumakoetilaisuudessa vähintään kahdella vastaanottajalla asia on hallussa. Osumien ilmoittajia ja paikkaajia tarvitaan edelleen näyttösuojassa. Ampumakokeen vastaanottajan näkymä verkkopalvelussa. Ampumakoetodistus löytyy jatkossa Oma riistasta. Ilmoittautuminen ampumakokeeseen tapahtuu metsästäjänumerolla, QRtai viivakoodilla.
-palvelun rekisteriseloste ja käyttöehdot päivitettiin EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisiksi -palvelun rekisteriseloste ja käyttöehdot päivitettiin EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisiksi EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan 25.5.2018. Se tuo mukanaan täsmennyksiä rekisteröityjen henkilöiden tietosuojaan ja velvollisuuksia rekisterinpitäjille ja henkilötietojen käsittelijöille. Oma riista -palvelun etusivulta löytyvät linkit palvelun käyttöehtoihin ja rekisteriselosteeseen, jotka sijaitsevat ajantasaisena riista.fi -sivuilla. Oma riista -palveluun rekisteröidyttäessä henkilö hyväksyy palvelun ehdot ja henkilötietojensa käytön palvelussa. Ilman hyväksyntää rekisteröityminen ei onnistu. Päivityksessä rekisteriseloste muuttui tietosuojaselosteeksi. Tietosuojaselosteeseen lisättiin tietosuoja-asetuksessa säädettyjä vaatimuksia erityisesti rekisteröidyn oikeuksiin sekä Oma riista -palvelun käyttötarkoituksiin ja tietoluovutuksiin liittyen. Käyttöehtoihin tehtiin päivityksiä muun muassa Oma riista -viestitoiminnon käytön ja riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan oikeuksien osalta. Myös palveluntarjoajan, eli Suomen riistakeskuksen oikeudesta tuottaa summatasoisia raportteja täsmennettiin. Lisäksi lakisääteisten saalistietojen käyttötarkoitukset päivitettiin. Aiempien käyttöehtojen mukaan käyttäjille lähetetään sähköpostilla tieto dokumenttien päivittämisestä tai muuttamisesta. Tämän Metsästäjälehden ilmestymisen aikoihin saat vielä ilmoituksen muutoksesta sähköpostiisi. Oma riista -palvelun rekisteröity käyttäjämäärä on kasvanut jo yli 120 000 henkilöön, joten tämän päivityksen myötä siirrymme käytäntöön, missä luovumme sähköpostiviestistä ja tieto näiden dokumenttien päivityksistä lähetetään palvelun käyttäjille jatkossa Oma riista -viestitoiminnon avulla. Oma riista -viestit voit lukea verkkopalvelusta tai Oma riista -mobiilisovelluksesta. 8 l Metsästäjä 3 l 2018
SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.? BURRIS FULLFIELD E1 3 9X40 ASE UTRA SL5i OPTILOCK TIKKA BLACK LINE PAKETTI Pelkistetyn tyylikäs Tikka T3x Lite .308 Win synteettisellä tukilla on helppohoitoinen sekä varma valinta metsästäjälle, joka haluaa tarkan ja laadukkaan metsästyskiväärin. Optilock-asennettu Burris Full? eld E1 3-9X40 on laadukas ja luotettava kiikaritähtäin, jonka optiikka on vertaansa vailla. Kokonaisuuden viimeistelee kevyt ja kompakti Ase Utra SL5i -äänenvaimennin. Koko paketti nyt vain 1 590 €
10 l Metsästäjä 3 l 2018 LOTTA JAAKKOLA – asioiden hoitoon tarvitaan merkittäviä muutoksia Ampumaradan ympäristölupahakemuksen menestymistä voi parantaa merkittävästi panostamalla hakemuksen tekemiseen. Tästä on olemassa hyviä esimerkkejä. L uvitettavana laitostyyppinä ampumarata saattaa tuntua kohtalaisen yksinkertaiselta rakenteelta, mutta todellisuudessa ympäristön olosuhteet, jotka ovat joka radalla erilaiset, vaikuttavat olennaisesti ympäristövaikutusten tai -riskien tasoon sekä riskien hallinnan tarvearviointiin. Jotta haitta-aineiden hallintatoimenpiteitä voidaan suunnitella oikein ja kustannustehokkaasti, lähtökohtana on, että toiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset ja -riskit sekä niiden suuruus ja kohdentuminen tunnetaan. Vaikutusten ja riskien tunnistaminen sekä kvantifointi edellyttää yleensä aina kohdekohtaisia selvityksiä ja arvioita ympäristöolosuhteista, päästöistä ja päästöjen merkityksestä pitkän ajan kuluessa. Yhtä käyttökelpoista tekniikkaa tai lupahakemusmallia ei voida yksiselitteisesti määritellä, vaan haitta-ainepäästöjen hallinnan teknisten vaatimusten tulisi määräytyä ennen kaikkea kohdekohtaisten ympäristönsuojelutarpeiden mukaan. Siviiliratojen osalta toimivaltainen viranomainen on poikkeuksia lukuun ottamatta Informaatiovaikuttamisen näkökulmasta hakijan rooli on minimaalinen suhteessa viranomaisiin tai muihin muistutusten tai lausuntojen jättäjiin (kuva 1). Sen lisäksi, että edellä mainittu lähestymistapa on erittäin riskialtis luvan hakijalle, myös hallintolaissa on säädetty selvittämisvelvollisuudesta. Lähtökohtaisesti viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä selvittämisestä ja mikäli viranomaisella ei ole käytettävissä tietoa päätöksenteon pohjaksi Ampumaratojen ympäristölupa Sen sijaan, että ampumarata-asioita lähestytään negatiivisesta näkökulmasta voisi niiden merkitystä korostaa vaikka totutuspaikkoina nuorille koirille tai paahdeympäristöstä riippuvaisten eliöiden esiintymisalueina. kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Koska kuntia on yli 300, pelkästään viranomaisten suuri lukumäärä asettaa omat haasteensa lupapäätösten yhdenmukaisuudelle. Lisäksi ympäristölupahakemuksissa on melkoisia eroja niin hakemusten sisällöllisessä tasossa kuin tehtyjen selvitysten laadussa. Luvan hakijoiden puolelta usein eteen tuleva asenne on, että viranomainen vastaa tarvittavien tietojen hankkimisesta eli hakemukseksi riittää hyvinkin vajavaisesti täytetty lomake. Tällaisessa tapauksessa joku muu kuin hakija vastaa päätöksenteon pohjaksi tuotettavasta tiedosta sekä ympäristövaikutuksiin liittyvistä arvioinnista eikä hakija voi enää hallita tietotasoa ja -tarkkuutta, tavoitteita tai asenteita joiden pohjalta lupapäätös annetaan.
Metsästäjä 3 l 2018 l 11 – asioiden hoitoon tarvitaan merkittäviä muutoksia (eli lupahakemuksen laatu on heikko), tulee viranomainen määräämään lisätutkimusten teettämisestä lupaprosessin aikana ja toiminnanharjoittaja on velvollinen maksamaan tutkimuksista aiheutuvat kustannukset ilman tietoa siitä ovatko määrätyt selvitykset välttämättömiä ja perusteltuja. Jos hakemuksen täydennyksen jälkeenkään luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty, viranomainen voi lupamääräyksillä muokata hanketta luvan edellytykset täyttäväksi ja ainakin toistaiseksi lupamääräykset ovat tällaisissa tapauksissa aina olleet tiukempia kuin mitä parhaan käyttökelpoisen tekniikan oppaan mukaiset vaatimukset olisivat. Mikäli lupaedellytykset eivät näinkään täyty, tulee hakemus hylätä. Viranomaisella on myös hyvän hallinnon ja hallintolain mukainen neuvontavelvollisuus toimialaansa koskevissa asioissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että viranomainen voisi toimia asiassa toiminnanharjoittajan asiamiehenä eli viranomainen ei voi tehdä toiminnanharjoittajan puolesta suunnitelmia ja selvityksiä tai täyttää lupahakemusasiakirjoja. Hakijan kannattaa kuitenkin huomioida, ettei viranomaisenkaan toiminta aina ole hyvän hallinnon oikeusperiaatteiden mukaista. Puutteellisesta hakemuksesta johtuvat valitukset ja prosessin pitkittyminen sekä siitä todennäköisesti aiheutuvat lisäkustannukset voidaan välttää tekemällä lupahakemus alusta alkaen hyvin ja perusteellisesti. Hakemuksen laadulla on myös merkittävä vaikutus käsittelyn kestoon. Mitä parempi hakemus on, sitä lyhyempi on käsittelyaika. Informaatiovaikuttamista Hakijan pitää varautua siihen, että ampumaratojen ympäristöasioihin vaikuttavat myös tunteet ja asenteet. Harrastajakentän ulkopuolella aseet ja ampumaharrastus ovat melko tai erittäin huonosti tunnettuja ja harrastukseen saatetaan liittää myös ikäviä mielikuvia. Syystä tai toisesta ampumaratakeskustelussa on pitkään korostettu hyvinkin vahvasti vain toiminnan negatiivisia puolia. On muistettava, että kaikella ihmistoiminnalla on ympäristövaikutuksia, joten kyse on pikemminkin siitä, mikä toiminta on hyväksyttyä ja kuka hyväksyttävyyden määrittelee. Ratoja on suljettu tai toimintaa rajoitettu virheellisin perustein joko tarkoitushakuisesti tai ilman ymmärrystä ampumaradan aiheuttamasta todellisesta riskistä ympäristölle. Ampumaratojen ympäristölupa Kuva 1 Ympäristölupaprosessi informaatiovaikuttamisen näkökulmasta. Ylempi kuva edustaa nykytilannetta ja alempi tavoitetilaa.
12 l Metsästäjä 3 l 2018 Ympäristölupahakemus ei siis ole pelkkä ympäristöhallinnon lupahakemuslomake, vaan kyseessä on informaatiovaikuttamiseen liittyvä prosessi, jossa hakijan, tai hänen edunvalvojansa, on huolehdittava faktapohjaisesta keskustelusta ja päätöksenteosta (kuvat 1 ja 2). Ympäristölupahakemuksen laatimiseen kannattaakin varata aikaa vähintään vuosi, mielellään puolitoista. Itse lupamenettely kestää tavallisesti puolesta vuodesta vuoteen, asian laajuudesta ja hakemuksen laadusta riippuen. Keskimäärin vireille tulosta päätöksen antopäivään kului vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan noin puolitoista vuotta. Jos hakemuksesta valitetaan, mikä ei ole tarkoituksenmukaista, kestää käsittely muutoksenhakutuomioistuimissa (Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus) yhteensä noin kaksi vuotta. Ratkaisu ongelmiin Ampumaratojen ympäristöluvitus ei ole ammattilaisellekaan yksinkertaista. Suurin ongelma on, ettei hakijoille ole ollut riittävästi puolueetonta, ammattimaista tukea lupaprosessin läpiviemiseen. Myös luvittavalle viranomaiselle ampumaradan ympäristöluvan tekeminen saattaa olla ”kerran elämässä” -tapaus ja ymmärrys ampumaratatoiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista voi olla rajallinen. Ampumaradan ympäristölupahakemus kannattaa ottaa vakavasti, koska huono lupahakemus ja -prosessi tulevat erittäin suurella todennäköisyydellä aiheuttamaan enemmän kustannuksia, viemään aikaa ja U udella ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan oppaan (Kajander & Parri 2014) lähestymistavalla (kuva 2) on saavutettu positiivisia tuloksia ampumaratojen ympäristölupaprosesseissa. Haettaessa ympäristölupaa aiemmin luvittamattomalle Keuruun riistanhoitoyhdistyksen Pirjonkankaan ampumaradalle neuvottelut ympäristölupaviranomaisen kanssa aloitettiin sen jälkeen, kun radalle oli tehty esiselvitys, tutkimustarvearviointi ja alustava haitta-aineiden hallinnan tarvearviointi. Selvitysten perusteella teetettiin pintavesija meluselvitykset. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) periaatteita noudattaen haittaaineiden määrä ratarakenteissa todettiin laskennallisesti. Kuulutusvaiheessa muutamat tahot esittivät huolensa ampumaratatoiminnan negatiivisista vaikutuksista ja huolta herättäneistä asioista keskusteltiin ampumaradalla järjestetyssä tilaisuudessa, jossa paikalliset asukkaat pääsivät tutustumaan radan suojarakenteisiin sekä arvioituihin ympäristövaikutuksiin. Yhteistyö ja yhteydenpito kaikkien prosessiin osallistuneiden tahojen kanssa sujui esiKuva 2. merkillisen hyvin. Pirjonkankaan ampumarata sai toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan eikä kukaan valittanut lupapäätöksestä Vaasan hallinto-oikeuteen. energiaa sekä minimoivat onnistumisen todennäköisyyden. On olemassa myös suuri vaara, että huonojen hakemusten ja -päätösten vaikutukset kertautuvat tulevaisuudessa muiden ampumaratojen ympäristölupamenettelyissä. Mikäli maassamme halutaan säilyttää edes kohtalainen ampumarataverkosto, ampumaratojen ympäristölupa-asiat on hoidettava ammattimaisesti ja tähän tarvitaan edunvalvontaan lisää resursseja sekä tiivistä eri asealan toimijoiden yhteistyötä. Ensiapuna Suomen metsästäjäliitto julkaisee kevään 2018 aikana käytännön ohjeistuksen tärkeimmistä huomioitavista tekijöistä ampumaratojen ympäristölupaa haettaessa. Toinen konkreettisempi asia, johon jokainen harrastaja voi vaikuttaa, on yleinen asenneilmapiiri. On syytä tuoda hienon harrastuksen positiivisia puolia esille myös ampumaharrastusmaailman ulkopuolella. Ammunta ja metsästys ovat harrastuksia muiden joukossa, mutta jostain syystä ne herättävät enemmän negatiivisia tunteita kuin vaikka golf, tennis tai uinti. Positiivisella avoimuudella hälvennetään ennakkoluuloja, turhia pelkoja ja saavutetaan yleistä yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä, jolla on selkeä vaikutus muun muassa ympäristölupa-asioihin. Lisätietoja: Kajander, S. & Parri, A. 2014. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)– Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta. Ympäristöministeriö.
Metsästäjä 3 l 2018 l 13 Kuva 3. 65 dB meluvyöhykkeiden rajat skeet-radalla vanhojen ja uusien melumallien mukaan. Metsähallituksen lupien myynti alkaa: 11.6. ja 27.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet 12.6. ja 28.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi 13.6. ja 29.8. Pohjanmaa ja Kainuu 14.6. ja 30.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio 15.6. ja 31.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Lupia myydään kesäkuussa vasta varovainen kiintiö. Lopullinen kiintiö ratkeaa riistalaskennoissa ja tulee myyntiin elokuussa. Kesäkuussa lupia myydään ajalle 10.9.–10.10. Lupia voi ostaa enimmillään 7 vuorokaudeksi kerrallaan. Kanalintumetsälle! Toinen esimerkki hyvin sujuneesta lupaprosessista on Mikkelissä sijaitseva Kyrönpellon haulikkorata. Aikaisemmassa luvassa ampuma-aikoja oli supistettu merkittävästi vuoden 2008 melumallinnusten perusteella. Vanhempia tutkimuksia ja päätöksiä tutkittaessa selvisi, että ampumamelun leviämistä kuvaavat mallit on ajantasaistettava. Uusien melumallinnusten mukaan meluvyöhykkeet olivatkin huomattavasti aiemmin luultua pienempiä (kuva 3) eikä tarvetta käyttöaikojen rajoittamiselle enää ollut. Mikkelin Ampujat ry:n ympäristölupahakemus on vielä käsittelyssä ItäSuomen aluehallintovirastossa, mutta lupahakemusta edeltävän pyynnön perusteella uudet, huomattavasti pidemmät ampuma-ajat ovat astuneet voimaan syksyllä 2017. Prosessissa tehtiin tiivistä yhteistyötä ja mm. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Maavoimien esikunnan edustajien, Etelä-Savon ELY-keskuksen, Itä-Suomen aluehallintoviraston sekä Mikkelin kaupungin viranomaisten kanssa. Kummassakin tapauksessa lupahakemus tehtiin etupainotteisesti eli se jätettiin viranomaiskäsittelyyn mahdollisimman valmiina ja lisäksi yhteistyö kaikkien prosessiin osallistuvien tahojen kanssa oli tiivistä. Tällainen lähestymistapa vie huomattavasti enemmän aikaa (kymmenistä satoihin tunteihin) kuin tähän saakka vallalla ollut toimintatapa, mutta näin lupaprosessi pidetään mahdollisimman selkeänä, minimoidaan riski ylimääräiselle rahankululle sekä maksimoidaan onnistumisen todennäköisyys.
14 l Metsästäjä 3 l 2018 TERO KUITUNEN Vain aniharva nykypäivänä saapuu ampumaradalle ilman kuulosuojaimia ja yhä useampi ymmärtää käyttää myös suojalaseja. On olemassa muitakin keinoja, joilla ampumarataharjoittelun turvallisuus ja miellyttävyys paranee kaikkien radankäyttäjien kannalta. J os sinä, arvon lukija, omaksut tästä artikkelista vain yhden asian, toivon hartaasti että se asia on piippukuri. Klassisessa muodossaan sen määritelmä kuuluu: ”Ampuma-aseella ei koskaan osoiteta mitään sellaista, jota ei olla valmiita tuhoamaan”. Piippukurin tehokkuus perustuu siihen faktaan, että jos piippu osoittaa aina turvalliseen suuntaan, ei aseen mahdollisesta laukeamisesta koidu koskaan henkeen käypää vaaraa. Piippukuri astuu voimaan heti kun ase otetaan suojuksesta: siitä hetkestä alkaen aseen piippujen turvallisin suunta on esimerkiksi kohti maata tai muuta suuntaa, joka tiedetään turvalliseksi. Yhtä tärkeää on noudattaa sormikuria (”sormi viedään liipaisimelle vasta kun kohde on tähtäimessä”). Näin saavutettaisiin täydellisen turvallisuuden antava tuplavarmistus: Aseen mahdollisesti lauetessa luoti tai haulit lähtisivät turvalliseen suuntaan, mutta sitä ei tapahdu, koska sormi on poissa liipaisimelta. Aseet eivät laukea itsestään eli vahingonlaukauksia ei oikeasti ole edes olemassa. On vain piittaamattomuutta. Poikkeuksena ovat aseen mekaaniset viat, joiden vuoksi piippukurin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Näy ja näe Ampumaradalla ei ole tarvetta maastoutua. Olen itse todistanut muutamia tilanteita, joissa on valittu täysin väärä vaatetus ja aiheutettu itselle vaaratilanne. Kerran lumipukuun pukeutunut henkilö katosi täysin talviseen ampumaradan etumaastoon ja vain ratavalvojan tarkkaavaisuus esti muita jatkamasta ampumista. Sama on toistunut tuhruisessa syyssäässä maastokuvioituun sadeviittaan pukeutuneelle. Ampumaradalle, ja aivan erityisesti kivääriradalle jossa taulut käydään välillä paikkaamassa, kannattaa varustautua hyvin maastosta näkyvillä vaatteilla. Vaikkapa sillä oranssilla hirviliivillä tai värikkäällä lippalakilla. Ollaan hereillä! Ampuma-aseiden kanssa mahdolliset vahingot ovat tapahtuessaan pahimmillaan niin merkittäviä, että niiden estämiseksi pitää hieman nähdä vaivaa. Se tapahtuu suurimmaksi osaksi omaa käytöstä tarkkailemalla. Mihin aseeni piippu osoittaa? Kuulosuojaimet, suojalasit ja vähintään yksi hyvin näkyvä vaatekappale kuuluvat pakollisiin ampumaratavarusteisiin. Kuvan ampujalla on korvissaan laadukkaat korvatulpat. Onko sormi liipaisinkaaren ulkopuolella? Ja kun muita on käymässä tauluilla, silloin ei säädetä tähtäintä tai kosketa muutoinkaan aseeseen. Tauluaan korjaavan näkökulmasta kyseinen toiminta tuntuu aivan järkyttävän vaaralliselta, vaikka ase olisi varmuudella lataamaton. Turvallisuuden lisäksi oikealla toiminnalla saadaan ratakäynnistä myös miellyttävämpi kokemus. Mukavaa ja turvallista harjoittelukautta kaikille! Ampumaratakausi alkaa Huolellisuus lisää turvallisuutta
A lueelliset riistaneuvostot ovat maaliskuun kokouksissaan asettaneet hirvitalousalueille uudet tavoitetiheydet seuraavaksi kolmevuotiskaudeksi. Ohjeistus oli tarkentaa tavoitehaarukka tarkkuuteen ”0,5 hirveä / 1000 ha kohden”. Alueelliset riistaneuvostot järjestivät ennen päätöksiä uusista tavoitetiheyksistä alueelliset sidosryhmätilaisuudet, joihin kutsuttiin kaikki tahot, joita hirvikannan hoito tavalla tai toisella koskettaa. Nämä tahot vaihtelevat jonkin verran eri alueilla. Vaikuttavuuden kannalta tärkeimpiä ovat liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset, maanomistajatahot sekä maanviljelyksen ja metsätalouden edustajat. Etenkin metsätalouden edustajien suunnasta on tullut joillakin alueilla kritiikkiä siitä, että heitä ”kuullaan” mutta ei kuunnella. Kannanotot ovat olleet voimakkaimpia alueilla, joilla tavoitetiheyksien luvut ovat korkeimpia. Arvostelua on tullut myös alueilta, joilla suurpetotiheydet ovat suuria. Metsänomistajien mielestä heidän ei tule kärsiä siitä, että suurpetotilanne otetaan huomioon hirvikannan hoidossa. Kun nykyinen riistahallintolaki tuli voimaan vuonna 2011, siihen sisällytettiin paikallisten riistanhoitoyhdistysten hallituksia koskeva määräys siitä, että hallituksiin valitaan maanomistajatahojen esittämä henkilö. Lain perusteluihin kirjoitettiin tuolloin: ”Ehdotuksen arvioidaan lisäävän riistahoitoyhdistyksen hallituksen toiminnan avoimuutta ja vuorovaikutusta.” Määräyksellä oli vilpitön tarkoitus saada maanomistajatahoille aiempaa parempi vaikutusmahdollisuus metsästystä koskevaan päätöksentekoon ja etenkin hirvikannan hoitoon. Samoin Metsähallituksella on edustaja riistanhoitoyhdistysten hallituksissa alueilla, missä sillä on merkittävää metsänomistusta. Monissa yhdistyksissä on lisäksi hallituksen jäseniä, jotka ovat metsänomistajia, jopa merkittäviä. Herää kysymys, hyödynnetäänkö tätä vaikuttamisen tietä tarpeeksi tehokkaasti metsänomistajatahojen näkemysten esille tuomisessa. Myös alueellisissa riistaneuvostoissa on maanomistajatahojen edustus. Vuonna 2011, kun alueelliset riistaneuvostot aloittivat toimintansa, ensimmäisiin neuvostoihin valituilla henkilöillä saattoi olla vääriä odotuksia ja heikosti tietoa neuvostojen tehtävistä. Kun 10 jäsenen riistaneuvosto pyrkii keskustelemalla löytämään osapuolia tyydyttäviä ratkaisuja, ei mikään taho voi sanella päätöksiä. Kaikki eivät mieltäneet neuvoston päätösten perustuvan demokratiaan ja sovittelevaan ja kaikki näkökannat huomioonottavaan päätöksentekoon. Oli jäseniä, jotka eivät kolmen vuoden toimintakauden aikana ottaneet osaa yhteenkään kokoukseen tai antaneet muutoinkaan kuulua itsestään. Kun nyt jo kolmannet uudet alueelliset riistaneuvostot ovat toimineet toista vuotta, uskon vakaasti neuvostojen toiminnassa päästyn paljon eteenpäin. Yhteistyö on hedelmällisempää ja eri osapuolten näkökannat otetaan paremmin huomioon. Maaja metsätalousministeriö vahvisti Suomen riistakeskuksen tekemän hirvikannan hoitosuunnitelman vuonna 2014. Hirvikannan hoidossa ja sen verotuksessa pyritään hoitosuunnitelman mukaisesti pitämään kanta kestävällä, metsästettävällä tasolla, niin ettei sen rakenne vääristy, ja että liikenne-, maaja metsävahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Tässä työssä kanta-arviot ovat aivan ratkaisevassa asemassa. Viralliset kanta-arviot laatii Luonnonvarakeskus (Luke). Tähän työhön Luke on viimeisten vuosien aikana maaja metsätalousministeriön panostuksella saanut uusia työkaluja etenkin Pohjoisja Itä-Suomen laajoille selkosille. Kyseisten lentolaskentojen toivoisi jatkuvan. K un tämä lehti lmestyy, on Suomen riistakeskuksen toimesta jo aloitettu mittava koulutusprojekti. Maanlaajuisesti on tarkoitus kouluttaa Suomen kaikkien 295 riistanhoitoyhdistyksen hallitusten jäsenet ja toiminnanohjaajat vuoden loppuun mennessä. Koulutustarpeesta on puhuttu pitkään ja nyt se on viimein saatu jalalle. Riistanhoitoyhdistyksille järjestettävän hallintokoulutuksen on tarkoitus auttaa yhdistyksen hallituksen jäseniä ja toiminnanohjaajia. Riistanhoitoyhdistykset hoitavat lakisääteisiä julkisoikeudellisia tehtäviä. Koulutuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi mitä lainsäädäntö ja hyvän hallinnon vaatimukset hallituksen jäseniltä ja toimihenkilöiltä edellyttävät. Pitkän linjan kokenut riistapäällikkö kiertää koko valtakunnan järjestäen koulutustilaisuuksia siten, että yhteen koulutustilaisuuteen kerätään tietyltä alueelta muutaman riistanhoitoyhdistyksen hallitukset ja toiminnanohjaajat. Lainsäädäntö yhdistysten valtionavustusten jakoperusteista on uudistunut. Koulutuksessa esitellään uudistunutta tilannetta ja sen aiheuttamia mahdollisia muutoksia toimintaan. Tilaisuuksissa kerrotaan myös riistanhoitoyhdistysten mahdollisiin yhdistymisiin tarjottavasta avusta ja mahdollisuuksista. Toivottavasti ”hallitusherrat” osallistuvat aktiivisesti tilaisuuksiin. Hirvitiheyksiä ja koulutusta ERKKI HUHTA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Varapuheenjohtajalta Metsästäjä 3 l 2018 l 15
RETKITUKKU.FI TÄYNNÄ UUTUUKSIA! – NYT ILMAINEN TOIMITUS 0€* T1 LASERKOHDISTIN Kohdista kivääri entistä nopeammin ja helpommin laserin avulla! Sopii kaikille kaliibereille (.22 .50). Mukana suomenkieliset ohjeet sekä paristot. EDGE HD RIISTAKAMERA Tallentaa kuvat muistikortille. 12MP kuvat, Full HD videot ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. S12 HD+SMS II LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. EDGE HD+3G LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin tai Sensegramiin. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. LAAJA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA UUTUUS! 199 00 UUTUUS! 159 00 SUOSITTU! 29 90 UUTUUS! 299 00 VAPOR METSÄSTYSPUKU Joustava stretch-kangas sekä puvun tärkeimpien osien vedenpitävät Rain-Stop -vahvikkeet mahdollistavat ainutlaatuisen ja monipuolisen metsästyskokemuksen. Väri: ruskea. Koot 2XS-4XL TREKKING LITE HOUSUT Uusi 2018-malli huippusuosituista ulkoiluhousuista. Kevyet, istuvat ja hyvin hengittävät housut jokapäiväiseen käyttöön. Koot: 2XS-4XL. TREKKING LITE TAKKI Uusi 2018-malli huippusuositusta ulkoilutakista. Kevyt, istuva ja hyvin hengittävä takki jokapäiväiseen käyttöön. Koot: 2XS-4XL. HBN BEAT HOUSUT Erinomaisesti istuvat ja kestävät ulkoiluhousut stretch-osilla. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. HBN BLAST HOUSUT Huippulaadukkaat ja tekniset ulkoiluhousut, joissa lahkeet ja takamus vedenpitävää materiaalia. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut, takatasku. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. VAPOR CAMOPUKU Sateelle alttiit osat on suojattu Rain-Stop -vahvikkeilla ja puvun muut osat ovat miellyttävää stretch-materiaalia. Erinomainen puku myös alkukauden lämpimiin keleihin. Väri: BlindTech Invisible. Koot 2XS-4XL UUTUUS! 179 90 UUSI MALLI! 79 90 UUSI MALLI! 99 90 UUTUUS! 79 90 UUTUUS! 99 90 SUOSITTU! 199 90 ALK. 149 90 *Ei koske lavatoimituksia, kuten asekaapit ja koiratarhaelementit. Voimassa 15.6. asti. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 ASETUS MUUTTUI 1.3.2018! SUOSITULLA ARMEIJAN CAMOKUVIOLLA! MUSTASALAMA KAKSINKERTAIS EN TESTIVOITTAJAN UUTUUSMALLI! FULL HD-TASOISEN VIDEON LÄHETYS! HD+ KUVALAATU FOREST M05 CAMO ERÄPUKU Kestävästä armeijan käyttämästä M05-kankaasta valmistettu kalvoton eräpuku. Sopii hyvin alkukauden metsästyspuvuksi! Koot: 2XS-4XL. UUTUUS! 149 90 TAKKI+HOUSUT NYT PAKETTIHINTAAN! KAUPAN PÄÄLLE! ASEKAAPIN OSTAJALLE NOORVIK COMMANDER ASEREPPU Tarjous voimassa 15.6. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Etutuotteen arvo 79,90 PAKETTIHINTA! 149 90 Erikseen ostettuina 179,80€ MIEHILLE! MIEHILLE! MIEHILLE! NAISILLE! NAISILLE! NAISILLE!
RETKITUKKU.FI TÄYNNÄ UUTUUKSIA! – NYT ILMAINEN TOIMITUS 0€* T1 LASERKOHDISTIN Kohdista kivääri entistä nopeammin ja helpommin laserin avulla! Sopii kaikille kaliibereille (.22 .50). Mukana suomenkieliset ohjeet sekä paristot. EDGE HD RIISTAKAMERA Tallentaa kuvat muistikortille. 12MP kuvat, Full HD videot ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. S12 HD+SMS II LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. EDGE HD+3G LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin tai Sensegramiin. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. LAAJA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA UUTUUS! 199 00 UUTUUS! 159 00 SUOSITTU! 29 90 UUTUUS! 299 00 VAPOR METSÄSTYSPUKU Joustava stretch-kangas sekä puvun tärkeimpien osien vedenpitävät Rain-Stop -vahvikkeet mahdollistavat ainutlaatuisen ja monipuolisen metsästyskokemuksen. Väri: ruskea. Koot 2XS-4XL TREKKING LITE HOUSUT Uusi 2018-malli huippusuosituista ulkoiluhousuista. Kevyet, istuvat ja hyvin hengittävät housut jokapäiväiseen käyttöön. Koot: 2XS-4XL. TREKKING LITE TAKKI Uusi 2018-malli huippusuositusta ulkoilutakista. Kevyt, istuva ja hyvin hengittävä takki jokapäiväiseen käyttöön. Koot: 2XS-4XL. HBN BEAT HOUSUT Erinomaisesti istuvat ja kestävät ulkoiluhousut stretch-osilla. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. HBN BLAST HOUSUT Huippulaadukkaat ja tekniset ulkoiluhousut, joissa lahkeet ja takamus vedenpitävää materiaalia. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut, takatasku. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. VAPOR CAMOPUKU Sateelle alttiit osat on suojattu Rain-Stop -vahvikkeilla ja puvun muut osat ovat miellyttävää stretch-materiaalia. Erinomainen puku myös alkukauden lämpimiin keleihin. Väri: BlindTech Invisible. Koot 2XS-4XL UUTUUS! 179 90 UUSI MALLI! 79 90 UUSI MALLI! 99 90 UUTUUS! 79 90 UUTUUS! 99 90 SUOSITTU! 199 90 ALK. 149 90 *Ei koske lavatoimituksia, kuten asekaapit ja koiratarhaelementit. Voimassa 15.6. asti. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-18, La 10-15 ASETUS MUUTTUI 1.3.2018! SUOSITULLA ARMEIJAN CAMOKUVIOLLA! MUSTASALAMA KAKSINKERTAIS EN TESTIVOITTAJAN UUTUUSMALLI! FULL HD-TASOISEN VIDEON LÄHETYS! HD+ KUVALAATU FOREST M05 CAMO ERÄPUKU Kestävästä armeijan käyttämästä M05-kankaasta valmistettu kalvoton eräpuku. Sopii hyvin alkukauden metsästyspuvuksi! Koot: 2XS-4XL. UUTUUS! 149 90 TAKKI+HOUSUT NYT PAKETTIHINTAAN! KAUPAN PÄÄLLE! ASEKAAPIN OSTAJALLE NOORVIK COMMANDER ASEREPPU Tarjous voimassa 15.6. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Etutuotteen arvo 79,90 PAKETTIHINTA! 149 90 Erikseen ostettuina 179,80€ MIEHILLE! MIEHILLE! MIEHILLE! NAISILLE! NAISILLE! NAISILLE!
18 l Metsästäjä 3 l 2018 Kevyesti haulikkoammunnan pariin ARTO MÄÄTTÄ Haulikkoammunta mielletään seuratasolla tarkastellen kalliiksi. Tätä se on toki ollutkin, mutta lajin pariin on olemassa myös kevyt ja edullinen reitti. M aassamme on koko joukko paikkoja, joissa haulikkoammunta on mahdollista säännösten ja ampumaratojen lupien puitteissa. Tästä huolimatta pääosa näiden ratojen toiminnasta pyörii ampumakokeiden ympärillä ja muu toiminta radoilla on hyvin vähäistä. Tällaiset radat sopivat usein erittäin hyvin sporting-lajien pienimuotoiseen harrastamiseen ja ammunnan harjoitteluun. Kiertueella Yhteistyössä Suomen riistakeskuksen Lapin alueen riistanhoitoyhdistysten ja asealan maahantuojien kanssa olemme järjestäneet erilaisissa ampumatapahtumissa mahdollisuuden tutustua haulikkoammuntaan ja metsästäjille erityisen hyvin sopiviin sporting-lajeihin. Esimerkkeinä mainittakoon RovanieSporting-lajit ovat helppoja aloittaa ja niissä käytettävällä kalustolla on myös erittäin helppo päästä sisään haulikkoammuntaan. men riistanhoitoyhdistyksen kanssa yhteistyössä toteutettu sporting-ammunnan esittelytapahtuma Jyrhämäjärvellä ja samassa paikassa myöhemmin toteutettu naisille suunnattu metsästysleiri. Pohjoisimmat tapahtumat on järjestetty Utsjoella ja Nuorgamissa. Kiertueen tarkoituksena on ollut nostaa sporting-ammunnan tunnettuutta ja harrastajamääriä seuduilla, joissa harrastajat ovat levällään ja paikalliset harrastajamäärät tästä johtuen vähäisiä. Olimme aluksi hämmästyneitä siitä, ettei mielikuva haulikkoammuntaan vaadituista rakenteista lainkaan vastaa nykytilannetta. Sportingin pariin pääsee edullisilla akkukäyttöisillä heittimillä, joiden määräkin voi aloitusvaiheessa olla vähäinen. Näiden lisäksi tarvitaan vain paikka, jossa voidaan ampua. Lajin perusajatus on siinä, että heitettävät kiekot mallintavat metsästystilanteita, joten rataa muutetaan jatkuvasti, eikä kiinteitä rakenteita tarvita lainkaan. Tapahtumissa saadun palautteen perusteella suurin haulikkoammunnan aloittamista jarruttava tekijä vaikuttaisi
Metsästäjä 3 l 2018 l 19 olevan tiedon puute ja mielikuva sen vaatimista maatöistä, sähkötöistä ja rakenteista. Nykyään suurinta suosiota haulikkoammunnan saralla nauttivat erilaiset sporting-lajit, joilla lajin aloittamiskulut saadaan haluttaessa hyvin matalalle. Minimitason alkupanostus Kevein versio sportingista onnistuu kahdella heittimellä. Tällöin ampumapaikkaa vaihtamalla heittimien heittämät kiekot muuttuvat ampujaan nähden ja ammuntaan tulee variaatioita. Kun erä on ammuttu, muutetaan heittimien asetuksia ja rata on jälleen ”uusi”. Tällainen lähestymistapa sallii erittäin matalat aloituskustannukset. Panostuksen voi tehdä jopa yksityisesti tai pienen porukan yhteishankintana jos seura ei ole innokas hankkimaan heitinkalustoa. Paras harjoittelumuoto Sporting-lajien ehdoton vahvuus metsästäjien harjoitusmuotona on käytännönläheisyys. Kiekkojen heittonopeudet on mahdollista säätää riistaeläimille tyypillisille realistisille tasoille ja ampuja voi harjoittaa taitojaan nousevasti, eli osumien kautta, helpoimmasta vaikeaan. Tällöin ammuntaan on mahdollista saada hyvä tuntuma alusta alkaen. Yksinkertaisimmillaan sportingissa käytettävä heitin on yksipakkainen ja akkukäyttöinen. Tällaisten heittimien hinnat ovat huokeita ja ne on helppo pitää kunnossa. Harjoitteluun riittää aluksi yksi heitin, josta heitetään matalanopeuksista peruskiekkoa ja lisätään sen vaatimustasoa heittokulmaa ja ampumaetäisyyttä muuttamalla. Yhdellä heittimellä on siis mahdollista harjoitella useiden erilaisten kohteiden ampumista. Tällä on tavattoman suuri vaikutus metsästäjän valmiuksiin metsällä. Hinta Edullisimmat yksitorniset heittimet ovat alkuvaiheessa suorastaan suositeltavia, sillä niiden kunnossapito on erittäin helppoa. Hyvälaatuisten heittimien hinta on tällöin noin 700 1300 euroa. Osa heittimistä on varustettu renkailla ja työntöaisalla, joten niitä on myös helppo liikutella. Isompia heittimiä kannattaa harkita vasta siinä vaiheessa, kun ampumamäärät kasvavat reilusti. Heittimen mukana toimitetaan yleensä johtolaukaisin, mutta langaton laukaisulaite on mielekkäämpi jos kiekkoihin halutaan variaatioita ja heitin viedään esimerkiksi kauas etumaastoon heittosuunnan ollessa ampujia kohden. Vastaanottimien ja lähettimien hinnat ovat tulleet alaspäin, joten useamman heittimen kanssa on järkevintä hommata langaton systeemi. Aloittamiseen ja harjoittelukäyttöön johtolaukaisimet sopivat hyvin. jahtivahti.fi TM JOKAPÄIVÄISEEN HERKUTTELUUN Jahti&Vahti Kana ja Riisi -kuivamuona on erityisen laadukas vehnätön täysravinto, joka sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa. Se sopii myös herkkävatsaisille koirille. kg Norm. 12,90 10,90 4 kg KANA ja RIISI -15% TARJOUS Tarjous voimassa 3.4.–31.5.2018 Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. kg Norm. 32,50 27,60 15 kg
20 l Metsästäjä 3 l 2018 Naisille hyvä lähtökohta perushaulikoksi on 20 kaliiperinen kevyt haulikko, jossa aseen paino on maltillinen ja tasapaino silti hyvä. Nuoret kasvavat nopeasti. Juuri metsästysuran alkutaipaleella olevat metsästäjät hyötyvät aseen keveydestä. Myös nuorisolle 20 kaliiperi on oiva valinta. ARTO MÄÄTTÄ Haulikko nuorille tai naisille Haulikoiden mitoitukset tehdään pääsääntöisesti keskikokoisten miesten mukaisiksi. Silloin kun haulikon pitää sopia juniorille tai naiselle, on aseen perän mitoitusta muutettava usein merkittävästi. T yypillisin tilanne, jossa haulikon sopivuutta joudutaan justeeraamaan ampujalle, liittyy haulikon perän lyhentämiseen nuorelle. Tämä on ilmeinen muutoskohta, johon moni osaa puuttua kun aikuisten haulikot ovat kertakaikkiaan ampumakelvottomia liian pitkine perineen. Myös useilla naisilla tämä osataan huomioida, mutta moni muu huomionarvoinen asia saattaa jäädä taka-alalle. Peruserot Vasta viime aikoina useat eri asevalmistajat ovat ottaneet valmistusohjelmaansa erityisesti naisille tarkoitetut haulikot. Näissä haulikoissa on jonkin verran lyhyempi tukin vetopituus (mitta liipaisimelta perälevyyn), mutta huomattavasti tätä silmiinpistävämpi ominaisuus löytyy tukin harjasta, joka on selvästi korkeampi kuin miesten haulikoissa. Tämä johtuu naisten kasvojen mittasuhteiden peruserosta miehiin verrattuna. Karkeasti voidaan sanoa, että naiset eivät näe miesten haulikoita käyttäessään kuin näkökentän eteen tulevan haulikon ja miehet taas katsovat naisten haulikoissa kiskoa huomattavasta yläkulmasta. Naisten haulikoiden perät ovat myös sivuvääryydeltään keskimäärin maltillisempia kuin miehillä, mutta taas tukin lavan kierous on voimakkaampi. Kaikki nämä mitoituserot perustuvat keskimääräisiin eroihin miesten ja naisten välillä. Nuorilla mitoitukset ovat usein lähempänä naisille sopivaa, joskin kasvun myötä tarve miesten tukille tapahtuu poikien kohdalla nopeasti. Tyttöjen kohdalla naisten tukkimitoitus lyhyemmällä perän vetopituudella on usein hyvä lähtökohta. Yksi vaikeimmin muokattavia osia perän mitoituksesta on pistoolikahvan koko, joka miesten haulikoissa on sovitettu kesMetsästäjän välineet
Metsästäjä 3 l 2018 l 21 kimääräisen miehen kämmenen ja sormien pituuden mukaan. Naisille ja nuorille nämä pistoolikahvat ovat lähes säännönmukaisesti liian väljiä ja ote haulikosta on vaikea pitää yhdenmukaisena. Huonosti istuva pistoolikahva haulikossa näkyy erityisesti nostovirheiden lisääntymisenä. Muita eroja Mitoituserojen lisäksi on syytä huomioida se, että naisilla on yläruumiissa samaan lihasmassaan nähden keskimäärin 30 prosenttia vähemmän voimaa kuin miehillä. Myös nuorilla tullaan tekemisiin saman ongelman kanssa. Siksi haulikon olisi hyvä olla aavistuksen kevyempi. Käytännössä ero on kuitenkin hyvin pieni ja riittävä kompensaatio ovat yhtä pykälää lyhyemmät piiput. Jos nykyaikaisissa yleisja ratahaulikoissa päällekkäispiippuisen haulikon piiput ovat miehillä keskimäärin 30”, sopii naisille ja nuorille usein 28” piipunpituus paremmin. Myös aseen käyttämiseen tarvittava voima kannattaa huomioida. Useissa tapauksissa itselataava haulikko olisi helposta säädettävyydestä, keveydestä ja pienemmästä rekyylistä johtuen hyvä valinta, mutta monelle näiden haulikoiden hankkimiskynnystä nostavat jäykät ja näppivoimaa vaativat käyttöpainikkeet. Myös päällekkäispiippuisissa haulikoissa on vissi ero tarvittavan näppivoiman osalta, puhumattakaan haulikon avaamiseen tarvittavasta voimasta. Osa päällekkäispiippuisista vaatii jopa hieman liikaa voimaa, lähtien avausvivun käytöstä. Moni haulikko on myös jäykkä avata ja sulkea. Tämä hankaloittaa turhaan aseen käyttämistä. Ostohetkellä olisikin syytä tarkistaa miten aseen käyttäminen onnistuu ja vaatiiko se tarpeettoman suuria ponnisteluita. Perusasiat kuntoon Touhuttuani paljon naisten ja nuorten haulikkoammuntaharrastuksen alkuvaiheen opastuksessa, olen havainnut tietyn kaavan toistuvan. Naiset ja nuoret saavat useimmiten käyttöönsä ”perintöaseen” puolisolta tai lähisukulaiselta ja uuden haulikon hommaa joku muu kuin harrastustaan aloittava. Vanhan haulikon mitoitusten muuttaminen ja sillä harrastuksen aloittaminen toimii kohtuullisesti nuorten miesten kohdalla. Tällöin haulikon käyttöikä muokattuna (perä lyhennetty ja poskipakka nostettu) jää yleensä lyhyeksi ennen kuin kasvun myötä perän mitoituksissa pitää palata lähelle aseen alkuperäismittoja. Naisilla taas ollaan hyvin usein tilanteessa, jossa muutettavia kohtia tukissa on niin paljon, että on parempi teettää aseeseen mittatukki osaavalla sepällä tai ostaa lähtökohtaisesti ase, jossa mitat ovat sopivat. Nykyään juuri naisille tarkoitettuja haulikoita saa useilta tutuilta valmistajilta kuten Benelli, Beretta, Blaser, Browning ja Zoli. Benelli 828U on ensimmäinen päällekkäispiippuinen haulikko, jossa aseen perän säätö onnistuu samoin kuin itselataavissa. Periä on lisäksi saatavilla mitoituksiltaan naisille ja nuorille sopivina, joten samaa asetta voi kuljettaa läpi koko ampumauran vain perää vaihtamalla. Tämän aseen käyttäminen on myös erittäin kevyttä perinteisempiin päällekkäispiippuisiin verrattuna.
22 l Metsästäjä 3 l 2018 1+2 tai 1+3 TERO KUITUNEN Itselataavan eli puoliautomaatin patruunamäärä 1+2 vai 1+3 patruunaa? Itselataavan eli kansankielellä ”puoliautomaattisen” aseen patruunarajoitukset herättävät vuodesta toiseen kummastusta. K un nykyinen metsästyslaki säädettiin, itselataavien aseiden patruunarajoitukseksi metsästyskäytössä tuli 1+3 (Metsästyslaki 33 §). Eli piipussa olevan patruunan lisäksi lippaaseen tai makasiiniin saa mahtua korkeintaan kolme patruunaa. Hieman myöhemmin Suomea tulivat koskemaan EU:n lintuja luontodirektiivit. Niissä mainittujen lajien pyynnissä itselataavan aseen patruunarajoitukseksi määrätään 1+2. Niillä lajeille joita direktiiveissä ei mainita, jäi yhä voimaan 1+3 patruunaa. Kaikki linnut ja luontodirektiivin nisäkkäät = 1+2 patruunaa Lintudirektiivin soveltamisalaan kuuluvat KAIKKI linnut. Eli kaikkia lintuja metsästettäessä tai ammuttaessa on voimassa 1+2 -sääntö. Tämä koskee siis myös rauhoittamattomia lintuja kuten vaikkapa varista. Luontodirektiivin alla ovat nisäkkäistä ne, jotka tuolloin katsottiin EU-tasolla erityisen huomioitaviksi: ahma, susi, karhu, ilves, halli, kirjohylje, itämeren norppa, saukko, hilleri, näätä, euroopanmajava ja metsäjänis. Kannattaa huomata, että kaikki tiukemman rajoituksen nisäkäslajit kuuluvat Suomen alkuperäiseen eläimistöön. Muistisääntönä voisikin olla: ”Kaikki linnut, suurpedot ja hylkeet. Alkuperäiset metsäjänis ja euroopanmajava. Näätä, hilleri ja saukko”. Muut nisäkkäät = 1+3 patruunaa Jos nisäkäslajia ole mainit1+2 patruunaa Kaikki linnut, suurpedot ja hylkeet. Alkuperäislajit metsäjänis ja euroopan majava. Näätä, hilleri ja saukko. 1+3 patruunaa Hirvieläimet ja villisika. Kaikki vierasja tulokaslajit. Ja muutamia muita nisäkkäitä kuten kettu ja orava. 1+2 tai 1+3 tu edellä, saa itselataavan aseen lippaaseen tai makasiiniin mahtua yksi patruuna enemmän. Suurriistasta siis kaikki hirvieläimet ja villisika. Kaikki vierasja tulokaslajit (mm. mufloni, rusakko, villikani, kanadanmajava, supikoira, piisami ja minkki). Ja muutamia muita kuten kettu ja orava. Silti liian sekavaa muistettavaksi? Onneksi meille, jotka emme tule muistamaan muistisääntöä, on olemassa vielä yksinkertaisempi ratkaisu. Rajoittamalla makasiini tai lipas kahdelle patruunalle ei tarvitse asialle enää suoda ajatustakaan ja voi keskittyä täysillä metsästykseen, lajista riippumatta.
H U I P P U M E R K K I M M E Blaser R8X KarhuLeka -säädettävä poskipakka -kaliiperi 9,3x62 -A-Tec Hertz119 -vaimennin -iso RS Custom -lukonnuppi -3HGR -asehihna Kampanjahintaan 2.990 € Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Blaser R8X MagnumLeka ei säädettävää poskipakkaa -kaliiperi 10,3x68 Magnum -Blaser Dual Brake -suujarru -iso RS Custom -lukonnuppi Kampanjahintaan 3.390 € Blaser R8 Success -luokan 4 puinen peukaloreikätukki -avotähtäimet -standard-kaliiperit Kampanjahintaan 3.990 € Blaser R8 -kampanjamallisto löydä omasi! Blaser R8 -kampanjamallistosta löytyvät mm., jo tuttu, Blaser R8X KarhuLeka, uutuus Blaser R8X MagnumLeka sekä puutukkinen Blaser R8 Success. Tervetuloa koeampumaan Blaser R8 -kampanjamalliston aseita Premium Tour 2018 -kiertueelle! Lisätietoja www.nordis.fi sekä Facebook / Blaser Suomi. Premium Tour 2018 Nordis Oy Blaser R8X Metsästäjä nro 3 210x297.indd 1 20.4.2018 10:20:48
24 l Metsästäjä 3 l 2018 JARI PIGG Tuleeko metsästykseen lähes totaalinen lyijyhaulien käyttökielto? Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n esitys kieltäisi toteutuessaan lyijyhaulien käytön ja hallussapidon Ramsarsopimuksen määritelmän mukaisilla kosteikoilla ja niiden käytön myös suojavyöhykkeillä. M etsästyksen ohella kielto koskisi ampumaratoja. Lyijyhauleiksi katsottaisiin haulit, jotka sisältävät vähintään yhden prosentin lyijyä tai lyijy-yhdistettä. Rajoitus olisi pantava jäsenmaissa toimeen kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Ramsar-kosteikko vai oikea kosteikko? Ramsar-sopimuksen kosteikkomääritelmässä kosteikkoja ovat ”suo-, räme, turveja vesialueet, joko tilapäiset tai vakituiset, sekä rakennetut tai luontaisesti syntyneet, joissa vesi voi olla virtaavaa tai seisovaa, makeaa vettä, murtovettä tai suolaista vettä, sisältäen merialueet, joiden syvyys laskuveden aikaan ei ylitä kuutta metriä”. Erilaiset suot ja muut turvemaat kattavat noin kolmasosan Suomen pinta-alasta ja Pohjois-Suomesta valtaosan. Turvemaat ovat pääosin metsätalouskäytössä eivätkä lyijyhaulit voi joutua lintujen elimistöön kuten eivät kitutai joutomaan soillakaan. Suojavyöhykkeet laajentaisivat pienialaisten soiden ja rämetai korpijuottien merkityksen pinta-alaltaan moninkertaiseksi. Jokainen voi miettiä ajatusharjoitteluna oman metsästysalueensa turvemaita ja kieltojen vaikutusta esimerkiksi 300 metrin suojavyöhykkeellä. Hallussapitokielto ”kosteikolla” merkitsisi, ettei lyijyhaulipatruunoita saisi olla edes repussa esimerkiksi korpijuottia ylitettäessä. Suomen ja Ruotsin olosuhteet ovat poikkeukselliset Toisin kuin Keski-Euroopassa, turvemaiden osuus on Suomessa ja Ruotsissa suuri ja metsäteollisuuden puunkäytöllä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Lyijyhaulipatruunoiden korvaajana teräshaulipatruuna on toimiva ja edullinen vaihtoehto. Ongelmana on pidetty teräshaulien kovutta ja mahdollisia ongelmia niiden joutuessa puunjalostuksessa sorvin tai sahan terään. Kupari, sinkki ja tina ovat jonkin verran myrkyllisiä ja vismutti on kallis eikä sen saatavuus ole paras mahdollinen. Inspire-direktiivin määritelmä olisi sopivampi Ongelmallisen Ramsar-kosteikkomääritelmän sijaan voitaisiin ainakin Suomessa ja Ruotsissa käyttää Inspire-direktiivin Hydrografia-paikkatietoryhmässä määriteltyjä vesialueita. Tällöin rajoitukset voitaisiin määritellä sisävesien vesialueelle ja rannikolla merenpuoleiselle alueelle siten, että lyijyhaulien käyttö on kielletty saaliin tai ampujan ollessa rajatulla alueella tai saaliin ollessa välittömästi alueen etupuolella. Näin vesilintujen ja kahlaajien ruokailuja elinalueet tulisivat kattavasti rajoituksen piiriin. Samalla lyijyhaulipatruunoita voitaisiin edelleen käyttää metsäalueilla. Rajoitus olisi perusteiltaan ymmärrettävä ja hyväksyttävä ja saavutettaisiin tavoiteltu suojeluvaikutus. Turvemaa-alueet EU-maissa
SAKO BLACK LINE -PAKETTI Mustanpuhuva Sako 85 Synthetic Black .308 Win synteettisellä tukilla on tyylikäs valinta kevyttä ja varmuutta arvostavalle metsästäjälle. Optilock-asennettu Steiner Ranger 3-12x56 on valovoimainen kiikaritähtäin, joka on suunniteltu eritoten kyttäysjahtiin sekä yleiskiikaritähtäimeksi. Kokonaisuuden viimeistelee kevyt ja kompakti Ase Utra SL5i -äänenvaimennin. Koko paketti nyt vain Kaikki tarvittava yhdessä SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.? 1 900 € ASE UTRA SL5i OPTILOCK KIIKARINJALAT STEINER RANGER 3-12X56
26 l Metsästäjä 3 l 2018 JUHO MATALA ja ARI NIKULA , Luonnonvarakeskus Hirvet metsänhoidossa Metsästäjä-lehdessä 2/2018 s. 26-27 oli kirjoitus hirvituhojen, hirvikannan ja metsätalouden välisistä suhteista. Kirjoituksessa oli runsaasti päätelmiä ja suosituksia, joita on syytä oikaista. Kirjoitus perustui ruotsalaisiin tutkimuksiin, eikä kaikkien tulosten suoraviivainen tulkinta sovellu Suomen oloihin. Talvinen lisäruokinta heinällä on aiheuttanut ympäröivälle puustolle vakavia kuorivaurioita, kun hirvet ovat tasapainottaneet ravintoaan kaluamalla männyn nilaa. T ulosten käytäntöön soveltamisessa tulee ottaa huomioon erot Ruotsin ja Suomen välillä. Ruotsin hirvikanta on jopa yli kolminkertainen Suomeen verrattuna ja hirvien aiheuttama ravintovarojen kulutus vastaavasti Suomea suurempi. Kuten Suomessa, myös Ruotsissa hirvituhoriski on johtanut muiden puulajien kuin männyn suosimiseen metsänuudistamisessa. Erityisesti kuusta on istutettu paikoin liian karuille kasvupaikoille. Tämä yhdistettynä suuren hirvikannan aiheuttamaan lehtipuiden ylikulutukseen on johtanut hirville saatavilla olevan ravinnon vähenemiseen. Hirvien määrä keskeinen metsätuhojen selittäjä Mitä enemmän on hirviä, sitä enemmän on hirvituhoja. Tämä arkijärjelle aivan ilmeinen asia on yleensä tutkimuksissa tullut huonosti esille. Syynä on se, että hirvien määrästä ei ole ollut riittävän tarkkaa tai tutkittavan ilmiön kannalta samassa mittakaavassa olevaa tietoa tutkittaessa esimerkiksi metsävahinkoja selittäviä tekijöitä. Puutteellisilla aineistoilla tehtävissä analyyseissä parhaiten ilmiötä selittävät sellaiset tekijät, jotka ovat samalla tavoin mitattavissa samalla alueellisella mittakaavalla. Esimerkiksi mäntytaimikoiden hirvivahinkoja tutkittaessa taimikoiden määrä on yleensä hyvä tuhojen määrän yksittäinen selittävä tekijä. Tässä on helposti kehäpäätelmän vaara, sillä tuhoja voi olla paljon vain alueilla, joilla on paljon taimikoitakin. Ilman hirviä ei olisi kuitenkaan niiden aiheuttamia metsävahinkojakaan. Tutkittaessa mäntytaimikoiden määrän merkitystä hirvivahinkojen määrään, mukana tulisikin aina olla tutkimusalueen hirvikanta, mikäli luotettavia johtopäätöksiä resurssien riittävyydestä halutaan tehdä. Metsästäjien hirvihavaintoihin perustuvan Luken hirvikanta-arvioinnin ansiosta meillä Suomessa on käytettävissämme Ruotsia huomattavasti kattavammat ja luotettavammat tiedot hirvikannasta. Olemme näillä aineistoilla analysoineet hirven aiheuttamien metsätuhojen määrää hirvitalousalueiden mittakaavassa ja ottaneet huomioon lukuisia JU HO M AT AL A
Metsästäjä 3 l 2018 l 27 metsiä kuvaavia tunnuslukuja sekä hirvikannan koon. Keskeisenä selittäjänä metsätuhoille on näissä analyyseissä löytynyt joko alueen hirvitiheys (Kuvaaja 1) tai hirvien määrä suhteessa mäntytaimikoiden määrään. Yksinkertaistaen, hirvitalousalueen tasolla tarkastellen metsätuhoihin voidaan vaikuttaa vähentämällä hirvien määrää tai lisäämällä talvialueiden mäntytaimikoiden määrää. Ruotsissa onkin otettu molemmat keinot käyttöön, koska metsänkasvattajia ei saada motivoitua männyn viljelyn lisäämiseen pelkästään hirven ravinnoksi. Metsänomistajalla on oltava realistinen mahdollisuus myös kannattavaan puuntuotantoon. Suomessa hirvillä ei ole ravintopulaa, jota metsänhoidon keinoin kannattaisi lievittää Ruotsin Suomea suuremmat hirvieläinkannat ovat johtaneet ravintopulaan, joka näkyy sikäläisen hirvikannan huonona tuottavuutena ja kärjistyneenä tautitilanteena. Tästä syystä siellä on tutkittu metsänhoidonkin keinoja, joilla ravintopulaa voitaisiin lievittää. Suomessa taas ravintotilanne on laajasti katsoen hyvä: hirvet ovat hyvässä kunnossa ja tuottavat runsaasti vasoja. Toki meilläkin tiheimmän kannan alueilla, esimerkiksi rannikolla ja Lapin karuilla alueilla, on jo merkkejä heikentyneestä ravintotilanteesta. Hirvien talvialueen vakavasti vaurioitunut männyntaimikko Kuusamon pohjoisosissa. Kyseiselläkin alueella hirvikarkotteella on onnistuttu estämään taimikohtaisia vaurioita. Alueella ilmenneet Valtakunnan Metsien Inventoinnissa mitatut laatua alentavat tuoreet taimikkotuhot (ha) suhteessa alueen hirvitiheyteen (hirveä per 1000 ha). Alue vastaa keskimääräistä hirvitalousalueen kokoa. (Lähde: Ville Hallikainen, Luke) Yleisesti ottaen hirven kannalta ravintopulaa ei Suomessa ole. Metsänhoitomenetelmissä kannattaa meillä keskittyä taimikkokohtaisen vahinkoriskin pienentämiseen, mikä edellyttää eri toimia kuin ravinnon lisääminen. Talvialueiden taimikoissa ravinnon lisääminen ja monipuolistaminen lisää vahinkoriskiä kasvatettavalle puustolle Ruotsalaisissa tutkimuksissa ravinnon määrää on saatu lisättyä esimerkiksi katkaisemalla taimikonhoidossa taimet pitkään kantoon, jolloin lehvästöä jää syötäväksi. Ajatuksena on ollut, että kasvatettavat taimet näin säästyisivät. Päinvastoin kuin Metsästäjän 2/2018 artikkelissa annetaan ymmärtää, kokeiden johtopäätös on ollut, että runsas ravinto lisää hirvien oleskelua taimikossa ja taimien kuorija runkovaurioiden riski lisääntyy. Koska meillä ei ole vastaavaa ravintopulaa kuin Ruotsissa, ei ole myöskään mitään syytä suositella tällaista metsänhoidon keinoa, joka lisää taimikkokohtaista metsätuhojen riskiä. Kirjoituksessa oli myös virheellinen päätelmä hirven ravintokasvien suosituimmuudesta ja ravinnon käytöstä. Vaikka lehtipuita olisi saatavilla, runsaan lumipeitteen aikaan pääosa hirven ravinnosta koostuu männystä, koska siitä saa silloin parhaiten vehreää ravintoa. Hirvi kylläkin hakee myös monipuolisuutta ravintoonsa lehtipuista, mutta koska mäntytaimikossa on noin viisinkertainen määrä ravintoa vastaavaan määrään lehtipuita verrattuna, hirvelle on edullisempaa turvata ravinnon määrä laadun kustannuksella. Siksi valtaosa kulutetusta ravinnosta on mäntyä, ja vastaavasti myös hirvituhoja on eniten mäntytaimikoissa. Samasta syystä hirvet hakeutuvat talvisin nimenomaan alueille, joissa on mäntyvaltaisia taimikoita. Talvialueen taimikoista oleskellaan mieluiten niissä, joissa on männyn lisäksi muitakin ravintokasveja. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että jos mäntytaimikossa on ylen määrin hirven suosimia lehtipuita, taimikon tuhoriski kasvaa. Tuhoriskialueiden mäntytaimikoissa tuleekin pyrkiä suureen kasvatustiheyteen ja kasvatettavien taimien hyvään kasvuun perkaamalla lehtipuustoa hyvissä ajoin ennen kuin se pääsee mäntyyn nähden etukasvuiseksi. Kaikkia lehtipuita ei ole kuitenkaan tarpeen raivata mäntytaimikoistakaan. Lisätietoja hirvieläinten metsätuhoista osoitteesta: www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ metsa/metsatuhot/hirvielaintuhot/ JU HO M AT AL A
28 l Metsästäjä 3 l 2018 PETRI VARTIAINEN , Suomen riistakeskus Kaupungin kokoinen riistanhoitoyhdistys Vuoden teemana riistanhoitoyhdistystoiminnan kehittäminen Kesälahdella pidettiin 19.3. Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hankkeen ensimmäinen riistanhoitoyhdistysten yhdistymisneuvottelu. Kyseessä oli tunnusteleva ensiaskel, jossa tuttua naapuria tarkasteltiin samassa pöydässä uudessa hengessä – josko vaikka alettaisiin kimppaan. Riistanhoitoyhdistystoiminnan kehittämisen keskeinen tarve onkin tärkeiksi havaittujen toimintatapojen ylläpitäminen myös tulevaisuudessa. Tässä onnistuminen edellyttää riistanhoitoyhdistysten omaa pohdintaa. Toiminta-alueiden tarkastelu on yksi osa kehittämistä. Ensimmäisenä liikkeelle Kesälahden riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous hyväksyi toimintasuunnitelmaan lisäyksen vapaaehtoisen yhdistymisen selvittämisestä. Luontainen kumppani neuvottelukumppaniksi on samassa kaupungissa toimiva Kiteen riistanhoitoyhdistys. Kiteen vuosikokouksessa yhdistymiskeskustelu ei herännyt, mutta asiaan suhtauduttiin hallituksessa avoimin mielin. Kesälahden toiminnanohjaaja Veikko Ihanus ja Kiteen kollega Hannu Tahvanainen suhtautuivat ehdotukseen Virtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hankkeen ensimmäisen neuvottelun järjestämisestä myötämielisesti. Yhdistysten puheenjohtajat Marjo Niskanen ja Esa Suomalainen luotsasivat hallituksensa maaliskuussa hyvähenkiseen parin tunnin keskusteluun Kesälahdelle. Kaksi toimivaa yhdistystä Neuvottelussa tarkasteltiin vuoden 2017 Oma riista -raporttien pohjalta yhdistysten nykytilannetta; paikalla osoittautui olevan kaksi aktiivista toimintatavoiltaan hyvin samankaltaista riistanhoitoyhdistystä. Metsästäjätutkintokoulutusta ja tutkintoT austana Keski-Karjalan eteläisten riistanhoitoyhdistysten kuhertelulle oli tänä vuonna vuosikokouksissa riistakeskuksen puheenvuorossa raikunut toiminnan kehittämisen sävel. Riistanhoitoyhdistyksissä suurelta osin talkoovoimin tehtävä työ on suomalaisen riistahallinnon perusta. Suurelle yleisölle lippulaivana näyttäytyy SRVA-toiminta, jossa koulutetut vapaaehtoiset hoitavat poliisin antamat eläinsuojelutehtävät ja niistä raportoinnin sähköisiä järjestelmiä hyödyntäen tehokkaasti ja tarkasti. Riistanhoitoyhdistysten toiminta on muutoinkin kehittynyt ajan myötä ja vastaa tämän päivän tarpeita. Toiminnanohjaajat Hannu Tahvanainen ja Veikko Ihanus kuuntelevat tarkkaavaisena hallitustensa jäsenten näkemyksiä
Metsästäjä 3 l 2018 l 29 tilaisuuksia on osallistujiin suhteutettuna tarpeellinen määrä. Kiteellä ei radan puuttumisen takia ollut ampumakokeita, Kesälahdella tilaisuuksia oli 15. Suuri osa kiteeläisistä hirvenja karhunpyytäjistä lienee käynyt suorittamassa kokeen naapuriyhdistyksen radalla. Nuorison ja metsästäjien koulutusta löytyy molempien toimintaraportista. Kouluyhteistyön saralla ollaan alueella kiitettävällä tasolla. Ilvestä pyydetään samassa ja karhua laajemman alueen yhteisluvassa. Myös hirvenmetsästys on järjestäytynyt yhteislupiin, Kesälahdella yhteen koko yhdistyksen kattavaan. Haasteita ja seuraavia askeleita Aiempien yhdistymiskokemusten perusteella ampumarata-asiat ovat nousseet haasteellisiksi kysymyksiksi: Säilyvätkö alueen kaikki radat, ovatko ympäristöluvat voimassa, tuleeko muualta lisää käyttäjiä? Eteläisen Keski-Karjalan osalta ampumaratojen tulevaisuus näyttää valoisalta. Kesälahden rata on vasta kunnostettu ja lupa-asiat ovat kunnossa. Kiteellä ollaan paraikaa rakentamassa uutta rataa, joka lisää merkittävästi alueen metsästäjien mahdollisuuksia harjoitteluun. Keskustelussa yhdistymisen haasteeksi nousi toiminnan rahoitus tulevaisuudessa. Riistanhoitoyhdistysten valtionavun varainjakomallia ollaan parasta aikaa uudistamassa. Kesälahden kokouksessa kaivattiin kipeästi mallilaskelmia uudistuksen vaikutuksesta yksittäisten ja yhdistyvien riistanhoitoyhdistysten talouteen. Kokousväelle luvattiin, että rahaVirtaa vapaaehtoiseen yhdistymiseen -hankkeessa Selvitettiin riistanhoitoyhdistysten yhdistymishalukkuus Tuetaan yhdistyksiä yhdistymisneuvotteluissa ja -prosesseissa Koulutetaan kaikkien riistanhoitoyhdistysten hallitukset asiat selviävät yhdistymisneuvottelujen aikana. Esimerkkilaskelmia tehdään, kun jakokriteerit ja painoarvot määrittävä asetus tulee lausunnolle. Kolmas huolenaihe oli talkootyön jatkuminen. Lähdetäänkö suuremman alueen talkoopäiviin samalla innolla kuin ennen? Huoli talkootyön tulevaisuudesta ei ole turha. Vapaaehtoistyön uhkina ovat metsästäjien määrän väheneminen ja ikääntyminen sekä ehkä suurimpana yhdistysten jäsenten asuminen kaukana metsästysalueiltaan. Tänä päivänä talkoillaan itselle tärkeäksi koettujen asioiden ympärillä paikallisella tasolla. Yhdistymisen myötä talkootyön muodon tai paikan ei tarvitse muuttua. Samoilla tutuilla ampumaradoilla ja kouluilla toimitaan vapaaehtoistyössä tulevaisuudessakin. Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistys? Ensimmäisen neuvottelun perusteella ei Kiteen ja Kesälahden riistanhoitoyhdistysten yhdistymiselle ole olemassa ratkaisematonta haastetta. Alueen metsästäjien keskuudesta yhdistymiseen liittyen löytyy toki myös pelkoja ja ongelmia joihin pitää löytää toimivia ratkaisuja. Yhtä varmasti löytyy myös kaukonäköisyyttä varautua tulevaisuuteen. Ehkäpä jonain päivänä neuvotteluja käydään myös muiden Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistysten kanssa. Kiteen ja Kesälahden riistanhoitoyhdistysten hallitukset päättävät seuraavassa kokouksessaan neuvottelujen jatkosta. Aikanaan jäsenistö ratkaisee mahdollisen yhdistymisen. Nähtäväksi jää onko aika kypsä Kiteen ja Kesälahden riistanhoitoyhdistysten yhteisen polun alkuun jo helmikuun 2019 vuosikokouksissa. Kiteen ja Kesälahden riistanhoitoyhdistykset kävivät tunnusteluneuvottelun yhteisestä tulevaisuudesta maaliskuussa Kesälahden riistanhoitoyhdistyksen ampumarata on vasta kunnostettu ja luvat kunnossa.
36 l Metsästäjä 3 l 2018 Täysikasvuinen uros, jonka sarvien sisäleveys on leveämpi kuin korvien leveys plus molempien silmien leveys. Täysikasvuinen uros, jonka lanne on samalla korkeudella kuin lapa, kaulan kiinnityskohta on matala ja vartalo takajalkojen edestä on suunnilleen yhtä korkea kuin rinta. Täysikasvuinen uros, jonka sarvipuoliskon suora osa on pidempi kuin pään etuosa. Täysikasvuinen uros, jonka sarvityvi on leveämpi kuin silmä. verrata sarvien sisäleveyttä korvien väliseen etäisyyteen. Täysikasvuisella uroksella korvien välinen etäisyys on usein noin 43 cm. Jos korvien kärkien ja sarvien sisäpintojen välinen etäisyys on niin pitkä, että uroksen molemmat silmät mahtuisivat siihen, sarvien sisäleveys on tavallisesti ? 50 cm. Jos uroksen päätä katsotaan sivulta, voidaan arvioida sarvipuoliskon pituutta, vaikka tämä mitta on sarvien sisäleveyttä hieman hankalampi arvioida. Nuorilla aikuisilla ja täysikasvuisilla sarvien alaosa (joka kiinnittyy päähän) osoittaa taaksepäin, josta sarvet kiertyvät niin, että niiden yläosa osoittaa eteenpäin turvan suuntaan. Kun sarvia katsotaan suoraan sivulta, niiden yläosa näyttää yleensä suoralta, vaikka se ei näytä siltä ylhäältä tai alhaalta katsottuna kaareutuvuutensa takia. Sarven alaosa muodostaa yleensä noin 45 prosenttia ja yläosa noin 55 prosenttia koko sarvipuoliskon pituudesta. Mutta kun sarvia katsotaan suoraan sivulta, sarven yläosan kaari saa aikaan sen, että yläosa näyttää hieman lyhyemmältä kuin se todellisuudessa on. Sivulta päin näkyvä sarven suora yläosa vastaa runsasta 50 prosenttia sarvipuoliskon koko pituudesta. Suoran yläosan pituutta voidaan käyttää sarvipuoliskon pituuden arvioimiseen: täysikasvuisella uroksella turvan kärjen ja sarven tyviruusukkeen välinen etäisyys on usein runsaat 26 cm. Jos sarvipuoliskon sivulta päin katsottuna suora ja eteenpäin osoittava osa on pidempi kuin uroksen turvan kärjen Täysikasvuinen uros, jonka pään alareuna on selvästi selkälinjaa alempana. ja sarven tyviruusukkeen välinen etäisyys, sarvipuoliskon pituus on usein ? 54 cm, sillä sivulta päin katsottuna suoran osan pituus on yleensä ? 27 cm. Selkeä merkki siitä, että sarvipuoliskon pituus on ? 54 cm, on se, että sarvien kärjet ulottuvat turvan kärkeä pidemmälle pään alaosan ollessa vaakasuorassa. Aikuisella uroksella silmän halkaisija on yleensä hieman alle 4 cm. Kun päätä katsotaan sivulta tai etuviistosta, sarven tyven paksuutta voidaan verrata silmän kokoon. Jos sarven tyven halkaisija on silmän halkaisijaa suurempi, sarven tyven ympärysmitta on useimmiten ? 12 cm. Toimii kaikissa metsästysmuodoissa käyttäen Tässä kuvattuja indikaattoreita voidaan käyttää kaikissa metsästysmuodoissa ja kaikissa tilanteissa, joissa on mahdollista ampua vastuullisia metsästyslaukauksia. Samalla kun varmistetaan että tausta on turvallinen ja että mahdollisuudet hyvään osumaan ovat riittävät, tarkistetaan nopeasti, että eläin on sopiva kaadettavaksi. Vahtimismetsästyksessä tarkkailuun on enemmän aikaa, mutta menetelmä sopii yhtä hyvin esimerkiksi ajavia mäyräkoiria käytettäessä. Metsästysmuodosta riippumatta ei kaadeta uroksia, jotka ovat pudottaneet sarvensa tai joilla sarvipuolisko on katkennut. Niiden kaataminen tekisi valikoivan verotuksen mahdottomaksi.
Haulikkotarjouksia mm: Riista lehden haulikkotestin voittaja! Webley & Scott 900 Game 26” tai 28” 12/76 vaihtosup. ...........................................990,00 Webley & Scott 900 Sporting/Game 12/76 30”v-sup. ............................................1090,00 Stefano Fausti Albion 12/76 28” vaihtosup. ...............................................................1290,00 Stefano Fausti Inertia Progress 12/76 vaihtosup. puoliautom. ...........................1390,00 Armed TS870TM 12/76 pumppu 28” tai 22”piipulla, synteettinen tukki, vaihtosup. NYT vain ..................... 295,00 Armed 12/89 Supermag 28” synt tukki 4x vaihtosup. NYT vain 370,00 YLLÄMAINITTUJEN HAULIKOIDEN OSTAJILLE HAULIKON PATRUUNAVYÖ JA PUHDISTUSSARJA KAUPAN PÄÄLLE Vixen, japanilaiset huippukiikarit! SUPERTARJOUS 2,5-10x50 30mm valopiste ovh 990,00 ... NYT 630,00 10-30 vuotta takuuta mallista riippuen! 2-8x32 Duplex 1” .................... 370,00 3-12x40 Duplex 1” ................................430,00 4-16x44 Duplex 1” ................. 470,00 1-6x24 30mm,valop. .............................800,00 1,5-6x42 30 valop. ................. 780,00 2,5-15x50 German 4 30mm ...............750,00 2,5-10x56 30mm, valop ....... 750,00 5-20x50 30mm,valop .........................1150,00 6-24x58 30mm valopiste ..1150,00 5-30x56 ED 34mm runkoputki .......1490,00 8x56 WP New Foresta katselukiikari ...............................................................................450,00 8x42 WP New Foresta katselukiikari ...................... ovh 390,TARJOUS 290,00 Kiikaritarjouksia mm: BSA PAN 3,5-10x50 ............................................................................. ovh 204,00 nyt 175,00 BSA DH3-10-44 IR valoristikko ........................................................ ovh 206,00 nyt 185,00 BSA DH 3,5-10x50IR valorist. ........................................................... ovh 238,00 nyt 200,00 BSA STS 4-16x44 IR valolla Tactical Range ovh ..................................210,00 nyt 170,00 SLIP 2000 aseenhoitokemikaalit: Slip 2000 Gun Lube synteettinen aseöljy 30 ml ...............................................................8,00 Slip 2000 EWL AR15/AK47 aseöljy 30 ml ..........................................................................18,00 Slip 2000 725 rasvanpoisto/puhdistusaine 118 ml ......................................................18,00 Slip 2000 Carbon Killer/karstanpoistoaine 118 ml .......................................................18,00 Slip 2000 Copper Cutter/kuparinpoistoaine 118 ml ....................................................18,00 Slip 60357 haulikon puhdistusaineet, 3 pullon setti ...................................................29,00 Slip 2000 AR15/M16 puhdistusaine setti, 3 pulloa ...................................................... 29,00 Slip 2000 veitsiöljy 30 ml, jahdin jälkeen veitset kuntoon! ..........................................8,00 Tarvikkeita Ruger 10/22 (GSG) valmistama 110 ptr 22 lr rumpu ................................................119,00 BSA TM 10X42 katselukiikari ............................................................. ovh 156,NYT 120,00 Topshot competition digitaalinen ruutivaaka ..................................ovh 90,NYT 70,00 Topshot piippukamera 4,5mm 1 m .................................................ovh 155,NYT 120,00 Shooting tester/Kollimaattori ..............................................................ovh 80,00 NYT 60,00 Norconia 18-36x50 ratakaukoputki .................................................................................165,00 Frankfort Tumbler hylsynkiilloitusrumpu sarja ............................................................180,00 Sabre Personal Alarm PA-01 henkilöhälytin 110 db ....................................................18,00 Sabre S-did lupavapaa turvasumutin ...............................................................................20,00 Pro Chrono Digital CEI-3800 luodinnopeusmittari ....................................................195,00 Henry kivääreitä mm: Henry WI45-70 Steel All weather H010AW ...........................1290,00 Henry 45-70 Brass Octago 22” with large loop H010B .....1220,00 Henry 45-70 Lever Action vipulukkokivääri .................................................................850,00 Henry 30-30 H009 peuravipulukko!................................................................................ 930,00 TOZ 78-16 pienoiskiv.paketti 22LR paksupiippuinen, sis 4x32 kiik+ jalat, 2xlipas, vaimennin ............................450,00 Magtech M7022 22lr puoliautom + 4x32 kiikari jalk + vaim. ................................295,00 Henry vipulukko 22 Magnum, vipulukko, paketissa jalat + 4x32 kiikari.........695,00 Henry Varmint Express kal .17 HMR vipulukko .......................650,00 Ilmakivääreitä mm; TEHOPAKETTI! Umarex Dominator 1250 ilmakivääripaketti sis kiikari, etujalat ym. Kal 4,5mm, tai 5,5 mm(40J) tai 6,35 mm(.25/ 50J) ............................................ovh 850,00 ja mukaan Walther 300 bar pumppu .......................ovh 450,NYT yhteensä 1190,00 Magtech AR1000 4,5mm 305 m/s .............................................................195,NYT 155,00 Magtech AR750 4,5mm taittopiip. perusilmakko 13J .......................165,NYT 100,00 Magtech AR750 5,5mm 230 m/s ................................................................235,NYT 195,00 Magtech YAR400 4,5mm 120m/s 3,7J nuorisomalli ...........................175,NYT 150,00 Theoben 177 Evolution 4,5mm laadukas ! .............................................630,NYT 580,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 4,5 mm tehopaketti! .................................. 399,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 5,5mm tehopaketti! ................................... 399,00 Ilmapistooleita/revolvereita FAS 6004ST 4,5mm tarkkuusilmapist. .................................... 590,00 Colt SAA 45 revolveri sinistetty tai niklattu 4,5mm .........................................................................195,00 Colt 1911 A1 4,5mm pistooli ..................................................... 230,00 Walther P38, kal 4,5mm ................................................................185,00 P .08 Legends, Parabellumin kopio ....................................................................................98,00 P.08 Legends Parabellum, metallia, toimiva nivellukko, blowback .....................165,00 C96 Legends, 4,5mm Ukko-Mauserin kopio ................................................................110,00 C96 Legends Ukko-mauser, metallia ...............................................................................195,00 Makarov PM pist. 4,5mm .....................................................................................................100,00 Smith & Wesson M586 4” revolveri ...................................................................................275,00 Winchester Lever Action 4,5mm 88g ..............................................................................390,00 Glock 19 4,5mm musta Co2, ilmapistooli ......................................................................145,00 REDDING LATAUSVÄLINEITÄ! 45000 BIG BOSS PROPAK DELUXE lataussarja, kaikki mitä kotilataaja tarvitsee sis mm Master #3br annostelija, Trimmeri,#2 ruutivaaka, ruutisirotin, hylsyöljy+ hoitosarja, ruutisuppilo, viistin, latauskirja ym. ........................790,00 Redding 35000 Versa-Pak Basic lataussarja .............550,00 72100 BOSS latauspuristin .........................................180,00 97000 BIG BOSS II Latauspuristin .............................255,00 70000 Ultramag 700 latauspuristin ........................430,00 14000 M1400 hylsytrimmeri ......................................145,00 02000 Master 2 ruutivaaka .........................................125,00 03000 Master 3 ruutiannostelija ..............................170,00 Lee 90050 latauspaketti ..............................................245,00 SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. Hintoihin lisätään rahti. SP66 Asekaappi ......................570,00€ 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaappi ..................... 720,00€ 150x55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi ..................... 990,00€ 150x65x55 cm 200 kg SP88 Asekaappi .............890,00€ numerolukolla, mitat SP88 SP99 Asekaappi .......... 1340,00€ numerolukolla, mitat SP99 Kotisivumme: www.asetalo.com • E-mail: asetalo@asetalo.fi • Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00, la 10.00-13.00 • maahantuonti-, tukku-, postija vähittäismyyntiliike KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile UUSITUILLA sivuillamme www.asetalo.com ERÄMESSUTARJOUKSET ASETALOSTA! PL 32, 34801 VIRRAT puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 OLEMME MESSUILLA! Riihimäen Erämessut 7-10.6.18 Valkoisessa teltassa osasto B86! TERVETULOA!!
38 l Metsästäjä 3 l 2018 EEROJUHANI LAINE , Suomen riistakeskus Riistakameroita, havaintoja vai molempia? Riistakameroita on totuttu käyttämään, kun halutaan selvittää millaisia eläimiä omalla ruokintapaikalla tai nuolukivillä vierailee. Mitä jos riistakameraverkostoa voitaisiinkin käyttää valtakunnalliseen kannan arviointiin? Olisiko tällaiseen toimintaan halukkaita riistakameraharrastajia ja kuinka paljon riistakameroita on eri puolilla Suomea? T ätä selvitettiin viimesyksynä kyselylomakkeella, joka lähetettiin 28 000 Oma riista -palvelun käyttäjälle. Tästä joukosta noin puolet oli Oma riistan peruskäyttäjiä ja loput Oma riistaan rekisteröityneitä metsästyksenjohtajia ja seurojen Oma riistaan merkitsemiä yhteyshenkilöitä (myöhemmin metsästyksenjohtajat). Metsästyksenjohtajilta kysyttiin riistakamerakysymysten lisäksi yleisemmin kannanarviointiin liittyviä seikkoja, joita käydään läpi jutun loppupuolella. Kyselyssä oli myös maantieteellinen rajaus. Sitä ei lähetetty Kainuun, Pohjois-Karjalan, Oulun ja Lapin riistakeskusalueille, koska aihe liittyi hyvin vahvasti valkohäntäpeuraan ja sen levinneisyysalueeseen. Kyselyn tulosten pohjalta vedetään johtopäätöksiä siitä, millä keinoin pienistä hirvieläimistä saataisiin kattavasti ja kustannustehokkaasti mahdollisimman laadukasta tietoa kannanarvioinnin tueksi. Riistakameratihein alue Vastausten perusteella riistakameramäärään vaikuttaa pääasiassa kaksi seikkaa. Ensimmäinen on ihmisten määrä. Mitä tiheämmin alueella asuu ihmisiä, sitä Riistakamerat ovat tällä hetkellä suosituin menetelmä seuratason kannanarvioinnissa.
Metsästäjä 3 l 2018 l 39 enemmän siellä on myös riistakameroita. Tämän vuoksi esimerkiksi pääkaupunkiseudun riistanhoitoyhdistykset näyttäytyvät yhtenä kameratiheimmistä alueista. Todellisuudessa kovin moni Helsingin rhy:n jäsen tuskin käyttää riistakameraa Helsingin alueella. Tällaisia vastauksia pyrittiin välttämään kysymällä minkä rhy:n alueella vastaaja metsästää ja käyttää riistakameraa. Toinen riistakameramäärää hyvin selittävä tekijä on valkohäntäpeurasaalis. Saaliin kasvaessa myös kameratiheys kasvaa. Valkohäntäpeurojen ruokinta on hyvin suosittua ja kyselyn tulosten mukaan valtaosa kameroista sijaitsee juuri ruokintapaikoilla. Mainittakoon, että Kaakkois-Suomessa näkyy villisikakannan vaikutus kameramäärään. Mitä Oma riistalta toivotaan? Hieman yli puolet riistakamerakäyttäjistä ilmoitti olevansa kiinnostuneita lataamaan kuvia Oma riistaan, mikäli sinne luotaisiin työkalu jolla voisi ladata useita kuvia kerralla. Tämä silläkin oletuksella, että riistantutkimus saisi käyttää riistakamerakuvia riistakantojen arvioinnissa. Vain noin 10 prosenttia vastasi suoraan ”ei” ja loput 40 prosenttia ”ei osaa sanoa”. Vastaajat olivat kiinnostuneita kaikista Oma riistaa ja riistakameroita koskevista kehitysehdotuksista. Näitä olivat riistakamerakuvien suodattaminen paikkaan, aikaan ja lajiin liittyen, kuvien jakaminen haluamilleen henkilöille sekä automaattinen kuvan tunnistaminen. Kaikille ominaisuuksille oli yhteistä, että vastaajat jotka olivat nuorempia tai omasivat paremmat tietotekniset valmiudet, olivat niistä kiinnostuneempia Automaattinen kuvan tunnistaminen nousi selkeästi halutuimmaksi ominaisuudeksi. Se valikoisi riistakamerakuvista tyhjät kuvat pois, ja jättäisi jäljelle kuvat joissa on jokin eläin. Havaintojen kirjaamiseen uskotaan Metsästyksenjohtajilta tiedusteltiin yleisellä tasolla mielipiteitä liittyen havaintojen kirjaamiseen. Heistä lähes 79 prosenttia oli täysin tai osittain samaa mieltä väittämän ”Havaintojen kirjaamisella on vaikutusta kanta-arvioon” kanssa. Vastaajat näkevät, että pienistä hirvieläimistä tarvitaan kattavaa valtakunnallista ja paikallista tietoa, ja toisaalta juuri tämä tieto mahdollistaa kannanhoidon suunnittelemisen. Myös Oma riista -palvelu sai suitsutusta osakseen, sillä 87 prosenttia metsästyksenjohtajista piti Oma riistaan havaintojen kirjaamista helppona. Mitä useammin vastaaja oli Oma riistaa käyttänyt, sitä helpommaksi sen käyttäminen koettiin. Kannattaa siis rohkeasti hypätä Oma riistan pariin ja testailemaan sen toiminnallisuuksia, sitä kautta käyttäminen helpottuu! Oma riistan havaintopuolta pienten hirvieläinten osalta kehitetään tulevaisuudessa. Tiheämpi kanta – enemmän keinoja Metsästyksenjohtajilta tiedusteltiin, millaisella keinovalikoimalla heidän seurassaan tehdään kannanarviointia. Tämä on tärkeää tietoa koska jäävän kannan arvio on yksi osatekijä valtakunnallisessa kanta-arviossa. Valkohäntäpeuran vuosikotialueelle mahtuu useita metsästysseuroja, jolloin on olennaista, että seurat tekevät kanta-arvioissa yhteistyötä. Mitä suurempi peurasaalis alueella on, sitä laajempi keinovalikoima kannan arvioinnissa on käytössä ja seurojen välinen yhteistyö on yleisempää. Näin kannattaisi toimia myös harvemman kannan alueella! Tällöin kanta-arvioista saataisiin entistä tarkempi ja seuroilla olisi hyvät valmiudet vastata tulevaisuuden haasteisiin kannanarvioinnissa omalta osaltaan. Ihmisten määrä alueella, sekä riistakantojen tiheys näyttää selittävän myös riistakameratiheyttä. Nuoremmat vastaajat olivat kiinnostuneempia myös automaattisesta kuvantunnistamisesta. 1 2 3 4 5 6 7 Olisin kiinnostunut työkalusta, joka automaattisesti erottaisi tyhjät kuvat kuvista, joissa on eläin. ( 1 = täysin samaa mieltä, 7 = täysin eri mieltä) V as ta aj ie n ke sk iik ä 51 50 49 48 47 46 45 1 2 3 4 5 Teemme naapuriseurojen kanssa yhteistyötä kanta-arvioinnissa ( 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä ) R hy -k o h ta in en p eu ra sa al is / km 2 ,50 ,45 ,40 ,35 ,30 Tiheämmän peurakannan alueella tehdään enemmän yhteistyötä kannanarvioinnissa.
V iime vuosikymmeninä monet arvokkaat lintuvedet ovat kasvaneet umpeen ja niiden linnusto on köyhtynyt. Ongelma koskee sekä suojeltuja kosteikkolintulajeja että monia elinympäristövaatimuksiltaan vaateliaita metsästettäviä sorsalintulajeja. Maaja metsätalousministeriön ja riistahallinnon toimenpiteet eivät yksin riitä, sillä myös suojelualueiden linnusto on romahtanut. Suojelualueet kuuluvat ympäristöministeriön hallinnonalaan. Metsästäjien ja luonnonsuojelijoiden välillä on ollut ristiriitoja, koska ei ole ymmärretty, että molemmat tarvitsevat toisiaan. Molempien tavoitteena on luontomme vaaliminen ja säilyttäminen elinvoimaisena tuleville sukupolville. Siitä myös kaikkien pitää tuntea vastuuta. Tiedän, että monet metsästäjät ovat hyvin huolissaan luonnon monimuotoisuuden jatkuvasta vähenemisestä. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi tarvitsemme metsästäjien ja luonnonsuojelijoiden yhteistyötä. Toisaalta luonnonsuojelua pitää suunnata ja tehostaa niin, että se hyödyttää entistä enemmän myös riistakantojen elinvoimaisuutta. Siten siitä hyötyisivät enemmän myös metsästäjät. Yhteistyöllä saadaan parannettua sekä suojelun että metsästyksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Nykyaikainen luonnonsuojelija edistää vieraspetojen kuten minkin ja supikoiran tehopyyntiä esimerkiksi lintukosteikoilla. Vieraspetojen pyynti on arvokasta luonnonsuojelutyötä. Luonnonsuojelualueista on hyötyä riistalle Metsästys luonnonsuojelualueilla on aiheuttanut viime vuosina keskustelua sekä metsästäjien että luonnonsuojelijoiden parissa. Luonnonsuojelulain mukaan Etelä-Suomessa perustettavilla luonnonsuojelualueilla metsästys lähtökohtaisesti kiellettäisiin, ellei valtioneuvoston asetuksella sitä päätetä erikseen sallia, mikäli metsästys ei haittaa alueen suojelutarkoitusta ja virkistyskäyttöä. On hyvä, että laissa on tämä mahdollisuus sallia metsästys luonnonsuojelualueilla. Sitä myös jatkuvasti käytetään perustettaessa uusia luonnonsuojelualueita. Metsästyksen jatkumisen välttämätön edellytys on, että kannat säilyvät elinvoimaisina. Laajemmalle alueelle riistaa tuottavia alueita kannattaa hoitaa hyvin. Lintuvesien suojelualueiden hoidolla turvataan, että ne säilyvät vaateliaiden vesilintujen pesimäja levähdysalueina. Kaikki vesilinnut hyötyisivät metsästykseltä rauhoitettujen kosteikkojen verkostosta, jota hoidetaan myös niiton, laidunnuksen ja pienpetopyynnin avulla. Kantojen elpyminen parantaisi myös metsästysmahdollisuuksia ympäröivillä alueilla. Metsästykseltä rauhoitettujen alueiden verkostosta on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Tanskasta. Rauhoitusalueen lähialueille voitaisiin perustaa metsästysmahdollisuuksia kompensoivia pienkosteikkoja, mikä motivoisi myös metsästäjiä rauhoitusalueiden hoitoon ja pienpetopyyntiin. Tästä olisi hyötyä riistavesilintujen lisäksi myös muille kosteikkolinnuille. Muuttavien lajien metsästyksestä sovittava yhdessä Metsästys on tärkeä motivaatiotekijä elinympäristöjen hoitoon ja kosteikkojen perustamiseen monille maanomistajille ja riistanhoitajille. Uusia luonnonsuojelualueita perustettaessa riistakantojen elinvoimaisuuden ja metsästyksen huomioiminen on äärimmäisen tärkeää, jotta metsästystä ei vaikeuteta tarpeettomasti. Taantuvien vesilintulajien osalta on varmistettava, että missään muuttoreitin varrella metsästyspaine ei pääse nousemaan liian kovaksi. Muuttavat lintukannat ovat kaikkien eri kansojen vastuulla olevia yhteisiä luonnonvaroja. On riistakantojen – ja siten lopulta myös metsästäjien itsensä – etu, että muuttavia lajeja ei metsästetä eri maissa vailla mitään koordinaatiota. Suomesta on tullut muuttavien vesilintujen hoidossa edelläkävijä. Siitä todistavaa Suomen aloitteesta käynnistetty metsähanhen koko muuttoreitin metsästyksen säätely. Suomi edistää jatkossa entistä enemmän vesilintujen kannanhoidon yhteistyötä koko muuttoreitin valtioiden kesken muidenkin taantuvien lajien osalta. Yhdessä luonnon hyväksi Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN ylitarkastaja maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö 40 l Metsästäjä 3 l 2018
H irvieläinkantojen kasvu viime aikoina on puhuttanut paljon tavatessani ihmisiä eri puolilla Suomea. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan hirvikannan nousu on saatu koko maan tasolla pysäytettyä ja kanta pieneni viime syksyn jahdin jälkeen. Suunta on oikea. Mutta kun tarkastellaan tilannetta paikallisella tasolla, niin hirviverotuksen suunnittelussa on vielä paikoitellen parantamiseen varaa. Alueellisten riistaneuvostojen hirvitavoitteiden asettamiseen ei olla oltu kaikilla alueilla tyytyväisiä. Riistaneuvostoilla on tässä tärkeä tehtävä sovittaa yhteen eri sidosryhmien näkemyksiä. Ministeriö, Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus ovat satsanneet paljon sähköisten hirvitietojärjestelmän ja riistavahinkorekisterin kehittämiseen. Metsästysseurat ja yhteisluvat ansaitsevat ison kiitoksen ja tunnustuksen Oma Riista -järjestelmän nopeasta käyttöönotosta. Se tuottaa valtavasti uutta tietoa metsästyksen ohjaukseen jo metsästyskauden aikana. Järjestelmää voidaan pitää maailman edistyksellisimpänä. Viime syksynä otettiin käyttöön reaaliaikainen hirviverotusennuste. Tätä tietoa täytyy nyt alkaa joka tasolla hyödyntämään. Valitettavasti tiedot kertovat, että paikoin riistanhoitoyhdistyksien tekemät pyyntisuunnitelmat eivät ole aiemmin noudattaneet alueellisen riistaneuvoston hirvitavoitteita. Riistanhoitoyhdistyksien tulee sopia yhdessä koko hirvitalousalueen yhdistysten kanssa laajemman alueen hirviverotuksesta niin, että se toteuttaa yhdessä sidosryhmien kanssa sovittuja tavoitteita. Metsästystä pitää ohjata edelleen syksyllä jahtimailla ja erityisesti tihentymäalueilla niin, että tavoitteisiin päästään. Hirvien aiheuttamat metsätuhot ja liikenneonnettomuudet on saatava vähentymään. Suomalainen metsästyskulttuuri perustuu yhteiseen luottamukseen maanomistajien ja metsästäjien välillä, ja sitä on vaalittava yhä paremmin. Ministeriö on jo aloittanut keskustelut Suomen riistakeskuksen kanssa hankkeesta, jossa Luonnonvarakeskuksen hirvitietojärjestelmän tietoa ryhdyttäisiin entistä paremmin ja koordinoidusti hyödyntämään kaikilla hirvitalousalueilla hankkeeseen palkattavien asiantuntijoiden avustuksella. Metsästäjien edellytyksiä säädellä kantaa on viime vuosina pyritty tukemaan myös avaamalla uusia metsästysaikoja. Pohjoinen riistalajistomme on mahtava resurssi, jonka pitkäjänteinen ja eri kestävyyden elementit huomioon ottava hyödyntäminen edellyttää kokonaisvaltaista näkemystä ja tietoa. Laaja-alaisen toiminnan avain on rakentava yhteistyö eri intressiryhmien, niin hyödyntämistä kuin suojeluakin painottavien, välillä. Tähän meillä on hyvät edellytykset, ja tätä voimme itse edistää. Suomen riistakeskuksen luonnonhoitoja suojelustrategia antaa työlle erinomaisen pohjan! Hirvikantojen hoitoon tarvitaan lisää yhteistyötä Ministeriön kuulumisia JARI LEPPÄ Maaja metsätalousministeri Metsästäjä 3 l 2018 l 41
42 l Metsästäjä 3 l 2018 MIKKO ALHAINEN , Suomen riistakeskus K eväällä kylvettävä riistapelto kannattaa muokata toukokuussa. Paras kylvöaika on usein juhannuksen aikoihin, kun kaalikasveja kurittavien kirppojen määrä on vähentynyt. Kylvöaikaan rikkakasvit torjutaan joko ruiskuttamalla tai muokkaamalla. Kylvö suoritetaan rikkojen torjunnan jälkeen, mieluiten samana päivänä. Isot siemenet, kuten vilja ja aurongonkukka, kannattaa kylvää muutaman sentin syvyyteen joko kylvökoneella tai kevyesti äestämällä. Piensiemen saa jäädä pintaan, ja sille riittää jyräys hajakylvön jälkeen Riistapellon sopiva paikka riippuu tavoitteesta. Hirvieläimille ruokapaikkoja kannattaa perustaa perämetsien peltolohkoille ja isompien kuvioiden reunoille, kauas erikoisviljelmistä ja vilkkaasta liikenteestä. Kasveiksi sopivat hirvieläimille tarkoitetut seokset, rehukaalit, nauriit, rypsit ja rapsit vaikka kauralla tai vehnällä ryyditettynä. Peltoriistalle ja maatalousympäristön linnuille riistapeltoja kannattaa kylvää kaistoiksi ojien varsille ja kasvulohkoiksi peltoaukean keskelle kauas petolintujen päivystyspuista. Peltoriistan suojaksi kylvetään esimerkiksi auringonkukkaa tai muuta suojaa antavaa kasvia. Sekaan vaikka kaalikasveja houkuttelemaan ötököitä pikkupoikasten sapuskaksi sekä esimerkiksi viljoja loppukesän ja syksyn ravinnoksi. Vinkki: keväistä pesimäsuojaa Peltoriistan lisääntymisaika on touko-kesäkuussa juuri kun toukotyöt tehdään ja riistapellot perustetaan. Kevätkesän suoja on pesille ja poikasille elintärkeää. Pientareet ja luonnonhoitopellot tarjoavat paikkoja, jotka eivät ole toukotöiden alla. Riistapelloilla voidaan lisätä kevätaikaista pesimäsuojaa. Kaksivuotisen niityn toinen kasvukausi on keväällä koskematon ja sama tilanne on syksyllä kylvetyllä riistapellolla. Peltoriistan hoidossa ja kosteikkojen ympäristössä kokeilemisen arvoinen voi olla kaksivuotisen niityn Herkkua hirville, purtavaa peuroille, piilopaikkoja peltopyille. Riistapelloista on moneksi. Niistä on hyötyä riistalle ja luonnon monimuotoisuudelle ja ne ovat monella peltolohkolla taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Riistapellon sijoittelulla ja kasveilla on merkitystä. Peltoriistalle suojaa ja sapuskaa tarjoava kasvusto ja hirvieläinten ruokamaa kannattaa kylvää eri siemenseoksilla. Riistapeltoja maisemaan! Sijainti, muokkaus ja kylvö
Metsästäjä 3 l 2018 l 43 ja syyskylvöisen pellon vuorottelu. Riistapeltolohkojen verkostossa on silloin merkittävä osa rauhassa kevään ja kesän ajan. Riistapelloista on hyötyä Metsän keskellä sijaitseville pelloille perustetut hirvieläinten ja jänisten ruokamaat tarjoavat sapuskaa myös muulle lajistolle. Kun riistapelto on sijoitettu kauemmas erikoisviljelmistä ja isommista teistä, on mahdollista pyrkiä ohjaamaan riistaa alueille missä ne aiheuttavat vähemmän vahinkoa. Vinkki! Keskimäärin alle kolmen metrin levyinen monimuotoisuuskaista kuuluu satokasvin alaan. Se voidaan kylvää riistapelloksi, heinälle tai jättää kaistale satokasvia korjaamatta riistan iloksi. Monimuotoisuuskaista on peruslohkon reunalla, eikä sitä tarvitse erottaa omaksi kasvulohkoksi mutta perustaminen tulee kirjata lohkomuistiinpanoihin. Peltopyille, rusakoille ja muille maatalousympäristön asukeille suojapaikkojen verkosto on tärkeä. Ojien varsien tarjoamaa suojaa voi parantaa riistapeltokaistalla, ja samalla oikoa pellonreunan mutkia satokasvin tehokasta viljelyä helpottamaan. Peltopyy tarvitsee ympärivuotista suojaa. Peltoaukean keskellä sijaitseva reilun kokoinen lohko suojaja ravintokasvien sekoitusta on hyvä paikka olla pedoilta piilossa. Riistapelloille kylvetyt kukat ja kukkivat maisemapellot ovat värikäs piristys maalaismaisemassa. Samalla ne tarjoavat elämän edellytyksiä perhosille ja monille muille pölyttäjille. Mehiläistarhaajille kukkien tarjoama mesi on arvokas hunajan lähde, ja siihen voi erikseen perustaa vaikka riista-mesikasvikasvuston monipuolista hyötyä tuottamaan.
RAJOITETTU ERÄ! KANNETTAVA RAELEVITIN SOLO 421 99,NORM. 119,| TESOLO421 Siementen, lannoitteiden, karkean kalkin, riistan rehun, hiekan jne. levitykseen. Säiliöön mahtuu jopa 9 kg raemateriaalia. Säädettävät kantohihnat. Suuri täyttöaukko. VIVARES KORVAHUUHDE 100 ML 9 90 NORM. 12,90/KPL | VIVKORVAH100 Kissojen ja koirien korviin. Sisältää kuusenpihkan antimikrobisia ainesosia. SOUTUVENE TAIMEN 465 1240,PA465 Vakaa ja helpposoutuinen, turvallinen käyttää esim. katiskaa kokiessa. Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW / 2,68 hv. RIISTAKAMERA BURRELL S12HD+SMS 199,NORM. 279,| RET009785 Näkymätön inframustasalama. Tehokas liiketunnistin. Kuvan lähetys puhelimeen tai sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD-videokuvaus. MYÖS NAISTEN KOOT HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 | HWC9024048 Erinomaisesti istuvat ja hyvin hengittävät housut työhön ja vapaa-aikaan. Polvissa ja takamuksessa stretchiä. Tuuletusaukot. Materiaali 65% puuvillaa, 35% polyesteria. KUMISAAPAS VIKING TROPHY II 79 90 VI142400437-47 Erityisesti metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Hyvin jalkaan istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon. 279,NORM. 329,| NOGA046110056MI Klassisesti muotoiltu puutukkinen ilma-ase huippuominaisuuksin! 29 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Vaimenninpiippu. Kuituoptiset avotähtäimet ja kiikaritähtäin. ILMAKIVÄÄRI HUNTER MAXXIM IGT 4,5MM ILMAKIVÄÄRI GAMO BULL IGT MACH 1 299,NORM. 349,| NOGA04611008755 Gamon Power-sarjan tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! 33 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylinvaimenninkisko. 10 KG 93,HIRVI1 (9,3 €/KG) 5 KG 47,HIRVI1C (9,4 €/KG) HANKKIJAN HIRVI Erityisesti hirvet pitävät Hankkijan hirvi -seoksesta. Kasvusto houkuttelee eläimiä pitkiltäkin matkoilta ja pitää ne alueella pitempään. Seossuhde 50% talvirehurapsi, 50% rehukaali. HANKKIJAN RIISTA 10 KG 57,RIISTA1 (5,7 €/KG) Seos on tarkoitettu lähinnä sorkkaeläinten ruokintaan, mutta maistuu myös jäniksille ja rusakoille. Seossuhde 20% rehurapsi, 50% talvirehurapsi, 30% italianraiheinä. 4 KG 10 90 NORM. 12,90 JO4490 (2,73 €/KG) 15 KG 27 60 NORM. 32,50 JO4474 (1,84 €/KG) JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI Normaaliaktiivisten ja erityisesti herkkävatsaisten koirien täysravinto. JAHTI&VAHTI PENTU 10 KG 28 50 NORM. 33,50 JO4728 (2,85 €/KG) Pentujen sekä tiineiden ja imettävien narttujen täysravinto. JAHTI&VAHTI JUNIORI 15 KG 27 90 NORM. 32,80/KPL JO4484 (1,86 €/KG) Kasvavan koiran täysravinto. HINNAT VOIMASSA 31.5. SAAKKA • MYYMÄLÄSALDOT JA VERKKOKAUPPA: hankkija.fi NÄHDÄÄN ERÄMESSUILLA ROVANIEMELLÄ JA RIIHIMÄELLÄ! 199,NORM. 229,| VI37445037-47 Tukeva ja kestävä kenkä metsästäjälle ja vaeltajalle. GORE-TEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon. METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER GTX HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 | HWC60620S Mukavan pehmeä ja rento huppari työhön ja vapaa-aikaan. Materiaali 60% puuvillaa, 40% polyesteria.
RAJOITETTU ERÄ! KANNETTAVA RAELEVITIN SOLO 421 99,NORM. 119,| TESOLO421 Siementen, lannoitteiden, karkean kalkin, riistan rehun, hiekan jne. levitykseen. Säiliöön mahtuu jopa 9 kg raemateriaalia. Säädettävät kantohihnat. Suuri täyttöaukko. VIVARES KORVAHUUHDE 100 ML 9 90 NORM. 12,90/KPL | VIVKORVAH100 Kissojen ja koirien korviin. Sisältää kuusenpihkan antimikrobisia ainesosia. SOUTUVENE TAIMEN 465 1240,PA465 Vakaa ja helpposoutuinen, turvallinen käyttää esim. katiskaa kokiessa. Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW / 2,68 hv. RIISTAKAMERA BURRELL S12HD+SMS 199,NORM. 279,| RET009785 Näkymätön inframustasalama. Tehokas liiketunnistin. Kuvan lähetys puhelimeen tai sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD-videokuvaus. MYÖS NAISTEN KOOT HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 | HWC9024048 Erinomaisesti istuvat ja hyvin hengittävät housut työhön ja vapaa-aikaan. Polvissa ja takamuksessa stretchiä. Tuuletusaukot. Materiaali 65% puuvillaa, 35% polyesteria. KUMISAAPAS VIKING TROPHY II 79 90 VI142400437-47 Erityisesti metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Hyvin jalkaan istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon. 279,NORM. 329,| NOGA046110056MI Klassisesti muotoiltu puutukkinen ilma-ase huippuominaisuuksin! 29 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Vaimenninpiippu. Kuituoptiset avotähtäimet ja kiikaritähtäin. ILMAKIVÄÄRI HUNTER MAXXIM IGT 4,5MM ILMAKIVÄÄRI GAMO BULL IGT MACH 1 299,NORM. 349,| NOGA04611008755 Gamon Power-sarjan tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! 33 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylinvaimenninkisko. 10 KG 93,HIRVI1 (9,3 €/KG) 5 KG 47,HIRVI1C (9,4 €/KG) HANKKIJAN HIRVI Erityisesti hirvet pitävät Hankkijan hirvi -seoksesta. Kasvusto houkuttelee eläimiä pitkiltäkin matkoilta ja pitää ne alueella pitempään. Seossuhde 50% talvirehurapsi, 50% rehukaali. HANKKIJAN RIISTA 10 KG 57,RIISTA1 (5,7 €/KG) Seos on tarkoitettu lähinnä sorkkaeläinten ruokintaan, mutta maistuu myös jäniksille ja rusakoille. Seossuhde 20% rehurapsi, 50% talvirehurapsi, 30% italianraiheinä. 4 KG 10 90 NORM. 12,90 JO4490 (2,73 €/KG) 15 KG 27 60 NORM. 32,50 JO4474 (1,84 €/KG) JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI Normaaliaktiivisten ja erityisesti herkkävatsaisten koirien täysravinto. JAHTI&VAHTI PENTU 10 KG 28 50 NORM. 33,50 JO4728 (2,85 €/KG) Pentujen sekä tiineiden ja imettävien narttujen täysravinto. JAHTI&VAHTI JUNIORI 15 KG 27 90 NORM. 32,80/KPL JO4484 (1,86 €/KG) Kasvavan koiran täysravinto. HINNAT VOIMASSA 31.5. SAAKKA • MYYMÄLÄSALDOT JA VERKKOKAUPPA: hankkija.fi NÄHDÄÄN ERÄMESSUILLA ROVANIEMELLÄ JA RIIHIMÄELLÄ! 199,NORM. 229,| VI37445037-47 Tukeva ja kestävä kenkä metsästäjälle ja vaeltajalle. GORE-TEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon. METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER GTX HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 | HWC60620S Mukavan pehmeä ja rento huppari työhön ja vapaa-aikaan. Materiaali 60% puuvillaa, 40% polyesteria.
46 l Metsästäjä 3 l 2018 JAAKKO HAUTANEN , riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus, Rannikko-Pohjanmaa T avoitteena oli kertoa riistametsänhoidosta sekä saada metsänomistajia ja metsäammattilaisia ottamaan hakkuissa ja metsänhoitotöissä riista huomioon. Tarkoituksena oli myös riistametsänhoidon kautta innostaa metsänomistajia hoitamaan metsiään aktiivisemmin. Suomen metsäkeskuksella on alueella ja valtakunnallisesti useita hankkeita meneillään. Monimetsä-hanke kehittää toimintamalleja, joiden myötä maanomistajat ja metsäammattilaiset voivat täydentää metsänja luonnonhoidon käytäntöjä keinoilla, jotka turvaavat metsänkäytön kestävyyttä sekä parantavat luonnonhoidon tasoa. Kremark-hankkeen (luovaa metsänkäyttöä) tavoitteena on luoda Pohjanmaan maakunnassa uusia mahdollisuuksia tulojen lisäämiseen ja vuotuiseen kasvuun ilman perinteistä metsätaloutta. Yrkesakademin i Österbottenin koulutusprojekti ForestPoint toimii osaamisen lisäämiseksi metsätalouden ja bioenergian parissa. Vuonna 2017 koulutusprojekti järjesti yhdessä riistakeskuksen ja metsäkeskuksen kanssa koulutuspäivän riistaja metsäasioista. Sen jatkoksi päätettiin järjestää käytäntöön keskittyvä riistametsäpäivä. Koulutuspäivän aikana huomattiin, että luonnonhoidon käytännöt sopivat yhteen riistametsänhoidon kanssa. Riistanuorelle metsälle voidaan tehdä riistanhoidollisia töitä, eikä päätehakkuu sulje pois riistan huomioimista. Kohteella oli nuorempaa harvaa mäntytaimikkoa, sekä isompaa kuusivaltaista taimikkoa, jolle taimikonhoito tehtiin. Nuoremmassa taimikossa oli jätetty säästöpuita lintuja varten, ja kohteen vierellä oli vanhempaa harvennusmetsikköä. Siis sopivaa monipuolista ympäristöä metsäkanalinnuille. Suomen riistakeskus järjesti yhdessä Suomen metsäkeskuksen, Metsänhoitoyhdistys Österbottenin ja Yrkesakademin i Österbotten kanssa käytännönläheisen riistametsänhoidon koulutuspäivän riistasta kiinnostuneille lauantaina 18.4. Vaasassa. Riista innostaa metsänhoitoon tiheiköillä ja säästöpuilla, sekä alikasvoksen säästämisellä saadaan maankäytön kestävyyttä nostettua panostamalla luonnonhoitoon. Samalla hyödytetään riistaa. Koulutusta varten etsittiin mallikohde, jolle tehtiin riistaystävällinen taimikonhoito. Se löytyikin melko nopeasti metsänhoitoyhdistys Österbottenin avulla Mustasaaren Koivulahdesta. Tavoite oli osoittaa mallikohteen avulla, että myös
Metsästäjä 3 l 2018 l 47 Fredrik Burman metsänhoitoyhdistys Österbottenista huolehti riistametsäkohteen raivauksesta. Hän on itsekin metsästäjä, ja otti tehtävän innostuneena vastaan. Lunta oli vielä paljon jäljellä, mikä haittasi jonkin verran työskentelyä ja työjäljen havainnointia. Hän ei pitänyt tehtävää hankalana, sillä hän joutuu päivittäin työtehtävissään tekemään poistettavien puiden valintaa ja tarkkailemaan työjälkeä. Hieman lisämiettimistä riistan huomioiminen kyllä toi ainakin aluksi. Piti miettiä, minkälaisten puiden ja puuryhmien jättämisestä riista hyötyy, ja mistä taas ei ole liiaksi haittaa kannattavalle taloudelliselle metsätaloudelle. Hän koki etukäteissuunnittelun tärkeäksi osaksi työtä ja toi esille työohjeiden tarpeen. Ohjeiden avulla hän voisi tehdä riistaystävällisiä raivauksia useammin, jos vain asiakas niin toivoo. Loppujen lopuksi riistaystävällinen taimikonhoito ei eronnut paljoakaan tavallisesta taimikonhoidosta. Alikasvosta jätetään ja varotaan poistamasta puita, jotka eivät taimikon pääpuulajin kasvua haittaa. Monille metsänhoitoa tehneille tuttu turha alikasvoksen ”putsaus” (ruots. städning) jätetään riistakohteella pois. Mallikohteella pohdittiin poistettavien puiden valintaa ja puuryhmien jättämistä. Kaikki tekisivät työn hieman eri tavalla, kulmat saivat rinnalleen riistan näkökulman. Käytännön esimerkillä pystytään hyvin havainnollistamaan riistan tarpeita metsässä Aurinkoisella säällä on mukava perehtyä riistametsänhoidon saloihin Raivattu metsä aukeaa ja riista löytää ruokansa ja piilopaikkansa. Metsurilla on tärkeä ja haastava työ valitessaan poistettavat ja jätettävät puut. mutta pääosin oltiin yhtä mieltä poistettavien ja jätettävien yksilöiden valinnasta. Eri näkökulmat täydensivät hyvin toisiaan, ja metsän hyödyntämisen näköja näyttämään lopputulos, joka ei haittaa taloudellisesti kannattavaa metsänkäyttöä. Osallistujat olivat tyytyväisiä päivän antiin ja silminnähden innostuneita aiheesta. Mukana oli sekä metsästäviä ja ei-metsästäviä metsänomistajia, metsätoimihenkilöitä sekä metsätalousyrittäjiä. Kanalintujen ja jänisten elinolojen parantamiseen kaikki osallistujat suhtautuivat myönteisesti ja ovat valmiita huomioimaan riistan tarpeet metsänkäytössä. Monelta suunnalta toivottiin, että toimijat saisivat lisää koulutusta luonnonja riistanhoidon osalta, jotta nämä voitaisiin ottaa arkipäivän metsätaloustoimenpiteissä paremmin huomioon. Päivän aikana nousi esille, että metsäpalvelujen tarjoajilla voisi olla riistaystävällisiä palveluita, joita asiakas voisi tilata ja ne tehtäisiin riistametsänhoidon periaatteita noudattaen.
48 l Metsästäjä 3 l 2018 TOMMY ARFMAN Ahvenanmaalla on tunnistettu ongelmat, joita alati kasvavat pienpetokannat aiheuttavat alkuperäisille saariston lajeille. Maakunnassa on harrastettu tehokasta pienpetojen metsästystä, mutta siitä huolimatta petokannat runsastuvat. Etenkin vieraslaji supikoira on levinnyt voimakkaasti laajalle alueelle saaristoon. S upikoira viihtyy hyvin saaristossa. Se liikkuu mielellään uimalla saaresta toiseen ja opportunistina löytää aina ravintoa sen verran, että selviytyy talven yli kevääseen. Keväällä ruokaresurssiin tulee täydennystä satojentuhansien muuttolintujen saapuessa saaristoon pesimään. Supikoiran saalistilasto kertoo selvää kieltä siitä, kuinka se on ottanut Ahvenanmaan saaristoineen omakseen. Niitä pyydetään maakunnassa vuosittain yli 5000 kpl. Kun saalismäärä suhteutetaan Ahvenanmaan pinta-alaan, saadaan esiin fakta, joka on totta muuallakin etelärannikollamme ja saaristossa. Petoja pyydetään useita kymmeniä per tuhat hehtaaria ja kanta tuntuu sen kestävän. Pienpetojen metsästykseen on saatava lisää tehoja. Muutoksia on tehty Maakuntahallituksen metsästysasioista vastaa riistaosasto, jonka päällikkönä toimii Robin Juslin. Hän kertoo viranomaisten tunnistaneen ongelman ja sitä on lähdetty ratkaisemaan. Lainsäädäntöä on muutettu ja metsästäjiä tuetaan taloudellisesti. Aiemmin koirien käyttäminen oli sallittu petopyynnissä lokakuun aikana ja helmikuun viimeisen päivän välisenä aikana. Vuonna 2012 tehtiin muutos, jolla sallittiin koirien käyttö jo 1.9. alkaen. Lisäksi voitiin myöntää erikoislupa pesimäsaarille aikavälille 1.3. 15.4. Samana vuonna sallittiin keinovalon käyttö pysäyttäviä koiria käyttäville, syöttipaikoille sekä luolaja loukkupyytäjille. Vuonna 2017 vapautettiin saaristossa petoja pyytävät poikkeusluvan piiristä ja koirilla saa tästä vuodesta lähtien pyytää petoja lintujen pesimäsaarilla 1.3.-15.4. Lupaa ei ole sidottu mihinkään koiratyyppiin ja luvalla voi metsästää supikoiraa, kettua ja minkkiä. Luonnollisesti koirien on jätettävä rauhoitettu riista rauhaan. Aktiivista merikotkan pesää on vältettävä, toimintaraja on 100 metriä. Toimintaa voidaan tehdä saarissa, joihin ei ole tietai lauttayhteyttä. Muualla Ahvenanmaalla ei aiemmin voitu tuona aikana Ahvenanmaalla satsataan pienpetojen poistoon Pyyntiin on saatava Ahvenanmaalla panostetaan vieraslaji supikoiran pyyntiin. Koirametsästys on ymmärretty pyynnin peruspilarina ja koirien käyttöä on helpotettuna keväiseen aikaan. Jan Olof Viktorsson ja Ben Holmström ovat kokeneita koirametsästyksen harrastajia. TEHOA!
Metsästäjä 3 l 2018 l 49 käyttää koiria pienpetojen pyyntiin. Siihenkin on tehty muutos vuonna 2017. Riistanhoitoyhdistykset voivat aloittaa esimerkiksi supikoiran poistoon tähtääviä hankkeita, joihin voidaan myöntää erikoiskoulutetuille koirille käyttölupa. Keväinen petopyynti tärkeää Kunnon talven tullessa tulevat myös vahvat jäät lounaiselle merialueelle. Tuolloin pääsevät pienpedot siirtymään vaivatta pitkiäkin matkoja lähes kaikkialle saaristoon. Tällainen tilanne on myös kuluvana vuonna 2018. Jäiden lähtö siirtyy myöhemmäksi kevääseen ja metsästäjille jää vähän aikaa alueidensa puhdistamiseen pedoista. Jos tehot jäävät heikoiksi, on tiedossa syyspuolella moninkertainen urakka. Lisäksi menetetään monen alueen lintujen poikastuotto petojen suihin. Kevät on aikaa, jolloin myös muut riistaeläimet lisääntyvät. Koirapyynti ei saisi häiritä metsäkauriita ja hirviä, joilla on suuri merkitys Ahvenanmaan saariston asukkaille. Jos koirapyyntiä ei hyväksytä paikallisesti, ei tehokasta petopoistoa pystytä tekemään. Tämä asettaa korkeat vaatimukset työtä tekeville metsästäjille. Taloudellista tukea metsästäjille Maakuntahallitus suuntaa metsästyskorttivaroista suuren osan petopyynnin tukemiseen. Riistanhoitoyhdistys voi esitellä projektisuunnitelman, jonka perusteella rahaa voidaan saada materiaaliin, riistakameroihin ja niiden varusteisiin ja esimerkiksi loukkuihin. Työ tehdään vapaaehtoistyönä. Minkeistä ja supikoirista maksetaan myös niin sanottua häntärahaa 10 euroa per eläin. Riistanhoitoyhdistykset hakevat vuosittain rahaa myös juokseviin kuluihin, kuten nuorisotyöhön, metsästyskursseihin ja niin edelleen. Esimerkiksi vuonna 2017 myönnettiin projektirahaa noin 30 000 euroa ja häntärahaa 23 000 euroa. Summa on merkittävä kun sen suhteuttaa riistanhoitoyhdistysten kokonaisbudjettiin, joka on noin 80 000 euroa. Petojen metsästyksen tukemisen summa voi vaihdella vuosittain, riippuen tulleista projektihakemuksista ja yhdistysten muista investointitarpeista. Vuonna 2017 tehtiin maakunnassa hoitosuunnitelma haahkalle. Tavoitteena oli saada kaikki riistanhoitoyhdistykset kartoittamaan oman alueensa tärkeiden pesintäalueiden petopoiston tehostamistarpeet. Tällä hetkellä alueita on muodostettu 21 kpl ja ne kattavat 15 500 hehtaaria. Metsästäjiä tuetaan taloudellisesti ja alueiden suunnittelussa. Tavoitteena on alueiden lisääminen ja vuodelle 2018 on lisää alueita ja rahaa tulossa. Lemlandin supikoiraprojekti Ahvenanmaan kaakkoisalueella sijaitseva Lemlandin riistanhoitoyhdistys aloitti metsästyskaudella 2017 2018 supikoirien tehostetun metsästyksen. Kunnan alueella on entuudestaan tehty hyvää työtä supikoiran pyynnissä, mutta siitä huolimatta ei kannassa ole notkahdusta näkynyt. Tämä on selvä merkki siitä, ettei pyyntipaine ole riittävän korkealla tasolla ja pyyntiä on tehostettava. Lemlandin riistanhoitoyhdistyksen alueelle rakennettiin 10 kpl syöttipaikkoja, joita metsästäjät ylläpitävät metsästyksen tuottamalla teurasylijäämällä, liikenteessä kuolleilla metsäkauriin ruhoilla ja kalastajien perkuutähteillä. Syöttipaikkoja valvotaan lähettävien riistakameroiden avulla. Kun kuva supikoirasta tulee, lähtee metsästäjä ottamaan supikoiran talteen koulutetun koiran avulla. Tällä hetkellä heillä on kaksi toimivaa koiraa: Jan-Olof Viktorssonin viiriäiskoira ja Robin Förbomin norjanharmaa. Robin Förbom on jo parin vuoden ajan saanut alueelta hyviä saalismääriä koirallaan. – Tehostettu kamerapyynti on tuonut selkeää lisätehoa. Teho on lisääntynyt 100 %. Nyt saalismäärä hänen kohdallaan on noin 120 supikoiraa Lemlandin alueelta. – Myös käytetty aika per supikoira on nyt murto-osa aiemmasta. Ennen koira päästettiin syötiltä umpimähkään, nyt pitkälti kuvan perusteella. Lisäksi koira pysyy Robin Förbom tekee selvää jälkeä supikoirakannasta Lemlandissa. Supikoiraprojekti on lisännyt hänen pyyntitehoaan merkittävästi. Pyyntiponnistuksia ei säästellä, kun saaristoa siivotaan supikoirista keväällä. Kevätjäillä liikkuminen merellä vaatii paikallistuntemusta. Sitä on alueen metsästäjillä.
50 l Metsästäjä 3 l 2018 paremmin hallinnassa, kun se saadaan tuoreelle jäljelle. Tämä on tärkeää varsinkin keväällä. Lisäksi saadaan kartoitettua valvonnan avulla ne paikat, joista uutta petomateriaalia eniten tulee. Tästä on jo kerätty selvää faktaa ja pyyntiä voidaan tehostaa näillä alueilla. Robin tekee vuorotyötä ravintolassa ja herää usein aikaisin töihin. Monasti on tehty aamulenkki syöttipaikan kautta ja otettu supikoira pois ennen töihin menoa. Taloudellisella tuella merkitystä petokontrollin tehoon Ahvenanmaalla ollaan selvästi tosissaan supikoiran poistossa. Tavoite supikoiravapaasta maakunnasta on kunnianhimoinen. Alustavat tulokset vääjäämättä näyttävät sen tosiasian, että metsästäjien pyyntitehoihin voidaan saada merkittävää lisätehoa. Saalismäärän tuplaantuminen on kova tulos ja samansuuntaista tulosta ollaan saatu myös Suomen puolella Söderlångvikin supikoiraprojektissa. Uskon vahvasti, että esimerkiksi Lemlandissa supikoirakanta notkahtaa selvästi ensi kaudella. Pyyntiin on saatava lisää osaavia koiria ja motivoituneita metsästäjiä. Pienemmälläkin rahamäärällä voidaan saavuttaa merkittävää lisätehoa petokontrolliin. On kuitenkin kohtuutonta vaatia liikaa metsästäjiltä ja Ahvenanmaa näyttää oivaa esimerkkiä miten metsästäjiä tukemalla voidaan tehdä merkittävää ja kustannustehokasta luonnonsuojelutyötä. Ongelmaksi tulevat aikanaan muodostumaan alhaiset petokannat. Miten motivoidaan metsästäjiä jatkamaan edelleen työtä, vaikka onnistumisia ei tule niin tiheään? Toivottavasti palkkio tulee parempien riistakantojen muodossa. Ei murehdita tätä sinällään optimistista tulevaisuuden näkymää ennakkoon. Nyt on tärkeää saada saariston voimakas supikoirakanta laskusuuntaan. Itse olin toteamassa viime vuonna juuri Lemlandin edustalla runsaita pilkkasiiven poikasmääriä elokuun alkupuolella. Laji ei kärsi niin vahvasta saalistuspaineesta kuin haahka, mutta satojen poikasien näkyminen yhden päivän aikana vahvisti ainakin omasta mielestäni asian. Metsästäjien tekemä työ näkyy jo lintukantojen elpymisenä. Kevätmetsästys vaakalaudalla A hvenanmaalaisesta metsästyksestä puhuttaessa ei voi sivuuttaa maakunnan metsästyksellistä kulttuuriperintöä, uroslintujen kevätpyyntiä, jolla on hyvin vahvat ja pitkät perinteet. Metsästysmuoto on kutistunut vuosien saatossa vain uroshaahkan pyynniksi. Tämä pyyntimuoto on nykyään vaakalaudalla ja tänä vuonna Suomi joutuu vastaamaan EU-tuomioistuimessa Ahvenanmaan tavasta toimia. Kysyi Robin Juslinilta millaisena hän näkee petojen metsästyksen tulevaisuuden, jos tätä vanhaa pyyntiperinnettä ei tulevaisuudessa saada harjoittaa? – Petokontrolli saaristossa vaatii vahvaa sitoutumista ja kovaa työpanosta. On selvää, että osalta metsästäjiltä vedetään matto alta, jos lintujen kevätpyynti päättyy. Tällöin jäljelle jää vain työ ja riistan hyödyntäminen häviää. Muilla alueilla uskon työmotivaatiota edelleen löytyvän. Alueet ovat helpommin saavutettavissa ja Manner-Ahvenanmaalla on vahvempi petopyyntikulttuuri. Lisääntynyt predaatio on haahkalle suurin uhka tällä hetkellä. Ilman metsästäjien vahvaa panosta haahkan alamäki tulee vain jatkumaan, Juslin kiteyttää. Asetelmasta huolimatta yhteistyötä tehdään lintuharrastajien kanssa. Haahkan hoitosuunnitelmassa esitetään lisätarvetta lintukantojen seurannalle. Riistanhoitoyhdistykset ja Ahvenanmaan linnunsuojeluyhdistys ovat yhdessä kartoittaneet 34 alueen lintukantoja ja vuonna 2018 on tarkoitus tehdä lisäkartoituksia. Lemlandin projektialueelle on perustettu supikoiran syöttöpaikkoja. Niitä valvotaan lähettävien riistakameroiden avulla. Syöttinä voidaan käyttää myös liikenteessä kuolleita riistaeläinten ruhoja. Ruhot vielä peitetään linnuilta. Jan Olof Viktorsson ja oikealla Robin Juslin ovat tyytyväisiä ensimmäisen sesongin tuloksiin Lemlandissa. Luonto kiittää metsästäjiä. Lemlandin saaristossa näkyy hyvin lintupoikueita. Pilkkasiipi erityisesti hyötyy maapetojen poistosta. Tällaisia poikasmääriä ei nähdä saaristossa, jossa petopoistoja ei tehdä.
TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE (09) 4245 1506 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–18, la 10–15 VALIO-YHDISTELMÄTALUTIN JA ILMAINEN TOIMITUS KAUPAN PÄÄLLE! Vähintään kahden (min 30 kg) Valio-koiranruokasäkin tilaajalle Jämpti koirankopin ulko-ovi KAUPAN PÄÄLLE! 35 90 35 90 15 KG 37 90 37 90 15 KG 29 90 29 90 15 KG 33 90 33 90 15 KG 24 90 24 90 15 KG 40 90 40 90 15 KG 40 90 40 90 15 KG 40 90 40 90 15 KG Ta rj ou ks et vo im as sa 31 .5 .2 01 8 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. Suome? mestari? Valio-koiranruoat valmistetaan aina parhaista raaka-aineista. Laadukkaat proteiinin lähteet tukevat koiran lihaskuntoa ja optimaalinen rasvapitoisuus pitää energiavarastot tasaisena myös pitkäaikaisessa rasituksessa. KOIRATARHAT KEVÄÄKSI KOTIPIHAAN TOIMITETTUNA ALK. 519€ ! JÄMPTI ECO KOIRATARHA 3M X 3M Kuumasinkittyä terästä. Elementin leveys 150 cm, korkeus 174 cm. Helppo ja nopea pystyttää, sisältää tarvittavat kiinnikkeet. 519 00 519 00 Katso monipuolinen tarhavalikoimamme verkkokaupasta www.koiravaruste.fi Nyt koiratarhan tilaajalle Jämpti kääntyvä kuppiteline ja 2,8 l kupit kaupan päälle! Arvo 44,90 JÄMPTI KALTERITARHA 4M X 4M Kestävä kalteritarha suurille koirille. Jykevät, 16 mm kalterit. SUOMI KOIRATARHA 3M X 3M Kuumasinkitty, kotimainen koiratarha ruostumattomuustakuulla. Suomi-koiratarha kestää aikaa ja Suomen sääolosuhteita. 739 00 739 00 599 00 599 00 Koiratarhoihin Ilmainen toimitus! LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Huippusuosittu, lämpöeristetty koirankoppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. Kolme väriä. Ilmainen toimitus! Puristeruoka! Puristeruoka! Puristeruoka! 699 00 699 00 arvo 29,00 Etutuotteen arvo 19,90 VITADOG TERVEEN KOIRAN TÄYSRAVINTO 44 90 44 90 UUTUUS! LIGHT 21 % proteiinia, 10 % rasvaa Kuivalihapitoisuus 24 % Kevyt täysravinto normaaliaktiivisille koirille tai lepokauden ravinto harrastustai työkoirille. ENERGY 28 % proteiinia, 16 % rasvaa Kuivalihapitoisuus 35 % Laadukas täysravinto näyttely-, metsästysja työkoirien ravitsemuksellisiin tarpeisiin. EXTRA ENERGY 30 % proteiinia, 20 % rasvaa Kuivalihapitoisuus 41 % Energiarikas täysravinto harrastusja työkoirille sekä nuorille, kasvaville koirille. 49 90 49 90 UUTUUS! 49 90 49 90 UUTUUS! UUTUUS! VitaDog-koiranruokasarja on kehitetty edistämään koiran tervettä elämää ja vastaamaan koirien yksilöllisiin, ravitsemuksellisiin tarpeisiin. VitaDog edistää koiran hyvinvointia kokonaisvaltaisesti optimaalisen ravinto-, hivenaineja vitamiinikoostumuksen kautta. Tarkkaan tasapainotettu yhdistelmä rasvoja, hiilihydraatteja ja proteiineja antaa koiralle oikean määrän energiaa ja elinvoimaa.
52 l Metsästäjä 3 l 2018 JARKKO NURMI , MIKKO ALHAINEN , Suomen riistakeskus Siivet Tanskan yllä Kokonaisvaltaista vesilintukantojen hoitoa Tanskassa vesilintukantojen hoidossa on saavutettu hyviä tuloksia metsästäjien, tutkimuksen ja lintuharrastajien yhteistyöllä. Kävimme tutustumassa tammikuisiin Tanskan kosteikoihin, jotka itäinen pakkashenkäys puhalsi jäähän päivää ennen matkan alkua. S hakespearen Hamlet-näytelmässä todetaan ”Tanskanmaalla olevan jotain mätää.” Ainakaan vesilintukantojen hoidossa tämä ei pidä paikkaansa, sillä maata pidetään vesilintukantojen hallinnon mallimaana. Suomen riistakeskus toimii aktiivisesti muuttoreittipohjaisen vesilintujen kannanhoidon kehittäjänä kansainvälisillä foorumeilla ja Tanskasta haettiin vauhtia sekä kansallisiin että kansainvälisiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Ensimmäisten tapaamisten myötä Tanskan vahvuudet hahmottuvat nopeasti. Tärkein niistä lienee keskustelukulttuuri ja suomalaistyylisen edunvalvontamentaliteetin puute. Tanskassa metsästäjät ovat olleet valmiita tarkastelemaan myös omaa toimintaansa kriittisesti ja lintuharrastajat ovat myöntäneet vesilinnustuskulttuurin tärkeyden. Kumpikaan osapuoli ei ole lukkiuttanut tilannetta siilipuolustukseen, joka on mahdollistanut yhteistyön ja asioiden kokonaisvaltaisen kehittämisen. Elinympäristöjä kunnostetaan metsästystäkin varten Vaikka idän talvihenkäys oli jäädyttänyt kosteikot, oli näkymä vaikuttava. Tuhansien vesilintujen siivet viuhuivat Skjern Enge -kosteikon yllä. Satojen hehtaarien laajuisen, tasankomaisen niityn läpi virtaava uoma oli vielä sula. Suomalainen metsästäjä, täällä ovat talvella ”sinunkin” sorsasi. –Ympäristöhallinto kunnosti alueen mittavalla projektilla. Hallinnon asettamia totaalisia metsästyskieltoja Tanskassa ei Metsästäjien tukikohta linnustonsuojelualueella.
Metsästäjä 3 l 2018 l 53 suosita luonnonsuojelualueillakaan, kertoo Iben Hove Sørensen. Yhteistyöhenkeä henkii Sørensenin henkilöhistoriakin, sillä hän siirtyi Tanskan Metsästäjäliiton palvelukseen lintujensuojelun etujärjestöstä. Toisena oppaanamme toimi kansainvälisessäkin vesilintukantojen hoidossa vaikuttava Niels-Erik Jørgensen. Tanskaan on luotu kattava ja kunnianhimoinen häiriövapaiden lintualueiden verkosto. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ympäristöhallinto, lintujärjestöt ja metsästäjät ovat paikallisesti sopimalla luoneet sellaisen vapaaehtoisesti. Näillä alueilla ei pelkästään rajoiteta metsästystä vaan usein myös muuta liikkumista, sillä esimerkiksi veneily parhailla lintualueilla on voitu kieltää. Mielenkiintoinen yksityiskohta ovat myös lintualueiden sisällä olevat metsästystukikohdat. Niitä voitaisiin kuvata metsästystä varten perustetuiksi, siirtolapuutarhojen kaltaisiksi jahtikyliksi. Tämä on kuvaava esimerkki siitä, kuinka paikallista metsästysperinnettä on haluttu vaalia osana tanskalaista, osallistavaa luonnonsuojelukulttuuria. Kaikilla lintualueilla ei saa liikkua autoilla lainkaan ja niinpä metsästäjät ja lintuharrastajat vemppaavat laajoilla, vetisillä tasangoilla polkupyörillä. Häiriövapaiden alueiden verkoston metsästysvaikutukset Verkosto perustettiin Tanskaan jo 1980-luvulla ja alku oli hankalaa sielläkin. Epäluuloa oli ilmassa etenkin metsästäjien ja lintuharrastajien välillä. Vähitellen se hälveni keskustelemalla. Kumpikin osapuoli karsi puheestaan ideologioihin perustuvan äärilinjojen haun pois. Tämä vaati monta yhteistä kokousta ja vuosien työn. Nyt verkoston arvon tunnustavat sekä metsästäjät että lintuharrastajat. –Kävikin niin, että häiriövapaiden alueiden verkosto lisäsi metsästyssaaliita. Tämä käy ilmi pitkistä aikasarjoista, joita on kerätty jo kohta 40 vuotta, kertoo Iben Hove Sørensen. Tanskalainen vesilintutietous on huippuluokkaa, sillä jokaisen metsästäjän on raportoitava saaliistaan. Saaliit ovat parantuneet lähinnä sen takia, että nyt vesilinnut pysyvät Tanskassa koko talven ajan. Tämä on suureksi osaksi verkoston ansiota, sillä linnut löytävät riittävästi vaihtoehtoisia alueita ja metsästyspaine tasaantuu. Aiemmin linnut jatkoivat muuttoaan muun muassa Saksaan pistemäisille talvehtimiskohteille, jossa verotus saattoi kasvaa kovemmaksi kuin Tanskassa. Nyt tilanne on siis paremmin tanskalaisten käsissä ja he hoitavat tällä tavoin muidenkin pohjoismaiden pesimäkantoja aiempaa paremmin. Tanskassa seurataan myös vesilintusaaliin ikäja sukupuolijakaumaa tarkasti jokavuotisilla siipinäytekeräyksillä. Avainasemassa ovat aktiivisimmat vesilintujen metsästäjät, jotka ovat tehneet työtä talkooperiaatteella pitkään. Silmiinpistävää on myös se, kuinka kunnioittavasti tanskalainen riistantutkimus kohtelee vesilintututkimuksen avustajia. Näytekuoret ovat ilmaisia, palautteen antamiseen panostetaan ja siipiä lähettäneiden kesken arvotaan mukavia palkintoja. Työtä haavoittamisten vähentämiseksi Tanskassa on jo vuodesta 1997 toimittu riistalintujen haavoittamisen vähentämiseksi. Metsästäjien koulutus oikean ampumaetäisyyden ja etäisyyden arvioinnin osalta, sekä harjoittelu realistisissa olosuhteissa yhdistettynä laajan tiedotuskampanjaan on tuottanut tulosta. Metsästäjiä on myös kannustettu metsästämään kuvien ja pillien avulla. Houkuttelemalla linnut saadaan lähemmäksi, mikä auttaa suorittamaan hyvän laukauksen lyhyeltä etäisyydeltä ja linnun ampumisen ilman haavoittamista. Haavoitettujen lintujen osuutta kannassa seurataan lintujen rengastuksen yhteydessä röntgenkuvauksella. Seurannan perusteella esimerkiksi lyhytnokkahanhen osalta haavoitettujen lintujen osuus on pudonnut selvästi. 1990-luvulla haavoitettiin yksi hanhi jokaista saaliiksi saatua kohden. Nykyisin Tanskalaista kekseliäisyyttä: piilossa joutsenfiguurien välissä keskellä peltoa. Kuvastuksen ja pillittämisen oppiminen on vähentänyt hanhien haavoittamista, sillä linnut saadaan lähihollille. Tanskassa kerätään kattavat saalistiedot ja vesilintusaaliin ikäja sukupuolijakaumaa seurataan siipinäytekeräyksillä.
54 l Metsästäjä 3 l 2018 SIRPA KIVIRUUSU , Evira Suomessa todettiin hirvieläinten näivetystautia noin 15-vuotiaasta, tammikuun lopulla löydetystä itsestään kuolleesta hirvestä Kuhmossa. Tautityyppi poikkeaa Norjassa tunturipeuroista löydetystä taudista. N äivetystaudin esiintymistä Suomessa on alettu seurata tehostetusti vasta tämän vuoden alusta. Taudin esiintymistä on kuitenkin tutkittu Suomessa jo vuodesta 2003 alkaen. Tähän mennessä tutkituista noin 2500 näytteestä tautia ei ole aiemmin todettu. Näivetystauti on hirvieläinten hitaasti etenevä sairaus. Tartunnan saanut eläin vaikuttaa jopa useita vuosia täysin terveeltä, kunnes taudin loppuvaiheessa se alkaa laihtua ja kuihtua, vetäytyy muista ja vaikuttaa hermostuneelta. Näivetystauti johtaa aina eläimen kuolemaan. Näivetystauti kuuluu prionitauteihin ja se on sukua naudan BSEtaudille (bovine spongiform encephalopathy) ja muille TSE-taudeille. Näivetystaudin ei tiedetä koskaan tarttuneen ihmiseen. Ensimmäisen kerran Euroopassa näiPETRI TIMONEN saaliiksi saadaan seitsemän hanhea jokaista haavoitettua kohden, kun samalla saalismäärät sekä verotusaste ovat nousseet merkittävästi. Tämä on parantanut metsästyksen kestävyyttä ja yleistä hyväksyttävyyttä. Arkiluonnon hoitoon tehoa Tanskan ja Suomen olosuhteita ei voi suoraan verrata toisiinsa. Oletettavasti pintaalaltaan pienemmän Tanskan talvehtimisalueiden metsästyspaine on suurempi kuin Suomessa, jossa tuhansien järvien verkosto ja vesilinnustuksen suosion hiipuminen avauksen jälkeen tasaa metsästyspainetta tehokkaasti. Silti Suomenkin oloihin voitaisiin soveltaa monia Tanskan oppeja. Tärkein niistä olisi eittämättä yhteistyökulttuurin kehittäminen. Metsästäjät ovat varmasti Suomen laajin ja kattavin elinympäristöjen hoitotyötä tekevä ryhmä, jota voitaisiin hyödyntää yhteiskunnallisesti paljon nykyistä laajemmin. Kotiseutukosteikko Life -hankkeen toimintatapa, jossa kosteikkojen ennallistamiseen tukea kaipaaville maanomistajille tuotettiin elinympäristöjen laadukkaita kunnostussuunnitelmia tulisi jatkossa ulottaa selkeämmin ympäristöhallinnon toimenkuvaksi, joka voi hyödyntää riistaväen talkootoimintaa. Kotiseutukosteikkohankkeessa pystyttiin tuottamaan muutaman suunnittelijan voimin merkittäviä monimuotoisuushyötyjä maaseudulle, joten ympäristöhallinnon resurssien avulla toimintapa voitaisiin helposti jatkaa ja laajentaa. Tanskan hanhikannat ovat runsaat ja niiden riittäväksi metsästämiseksi asetetaan jopa tavoitteet. Vieraspetotorjunta luonnonsuojelun kärkiasiaksi Vesilintujen hyvinvointia voitaisiin parantaa hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä supikoiran ja minkin aiheuttamien monimuotoisuusvahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Tästäkin on paljon kokemusta riistakeskuksen vetämien useiden vieraspetohankkeiden (Tulokaspedot lintuvesillä, Lintulahdet Life ja Pohjoismainen Life -supikoirahanke) perusteella. Mallit ovat valmiina, kunhan hallintorajojen siilot ylitetään ja asetetaan sekä resursoidaan konkreettiset tavoitteet. Tanskan vesilintuparatiisien luomisesta ja hoidosta voitaisiin siis löytää monenlaista mallia Suomeenkin. Elinympäristöjen hoitokonsepti on jo luotu ja se pitäisi saada laajempaan käyttöön ja riistakeskusta suurempien organisaatioiden toimintatavaksi. Samoin tulisi menetellä supikoiran ja minkin osalta. Näiden toimintalinjojen yhdistämisestä Suomen riistakeskuksella on jo hankesuunnitelmat valmiina. Tanskan vierailulla nousi esiin myös se, että supikoira on uutena lajina rantautunut sinnekin. Supikoirakanta on toimenpiteistä huolimatta voimakkaassa kasvussa ja metsästäjät sekä lintuharrastajat olivat erittäin huolissaan asiasta. Suomen supikoirahankkeiden kokemuksia jaetaan tanskalaisten avuksi Pohjoismaisen supikoirahankkeen ja muun yhteistyön merkeissä.
Metsästäjä 3 l 2018 l 55 vetystauti löytyi Norjassa villeistä tunturipeuroista maaliskuussa 2016. Löydös oli yllätys, sillä aiemmin tautia (chronic wasting disease, CWD) on todettu esiintyvän vain Pohjois-Amerikassa, missä se on 1960-luvulta alkaen levinnyt laajalle hirvieläinpopulaatiossa. Kesän 2016 aikana tautia löydettiin Norjassa myös hirvistä ja myöhemmin, syksyllä 2017, yhdestä saksahirvestä, tehostetun tautiseurannan ansiosta. Hirvien ja saksanhirven tautitapaukset olivat kuitenkin maantieteellisesti pohjoisempana, lähellä Trondheimia, kun tunturipeurojen tautitapaukset on todettu Nordfjellassa, lähellä Bergeniä. Tautitapausten todettiin myös olevan eri prionityypin aiheuttamia. Maaliskuun 2018 puoleenväliin mennessä Norjassa on CWD-löydöksen takia tutkittu yli 40 000 hirvieläintä, joista 22:lla on todettu näivetystauti. Tautilöydöksistä suurin osa (18) on todettu Nordfjellan tunturipeuroista. Hirvillä niin Norjassa kuin Suomessa todettiin taudin aiheuttaneen prionin olevan epätyypillistä, mahdollisesti vanhoilla eläimillä satunnaisesti esiintyvää prionityyppiä, jonka tarttuvuudesta ei toistaiseksi ole juuri tietoa. Norjassa tunturipeuroilla sen sijaan todettiin eläimestä toiseen tarttuvaa pohjoisamerikkalaista prionityyppiä. Taudin alkuperäinen tartuntalähde Norjassa on edelleen arvoitus, mutta syylliseksi on epäilty muun muassa Pohjois-Amerikasta tuotuja virtsahoukuttimia. EU:n ulkopuolella tuotetun käsittelemättömän hirvieläinten virtsan tuominen EU:n alueelle, mukaan lukien sen ostaminen internetistä, on kiellettyä. Houkutusvirtsaa voidaan käyttää hirvieläinten metsästysaikana sekä luontokuvauksessa. Tarttuvaa CWD-tautia aiheuttava prioni säilyy ympäristössä ja tarttuu sairaan eläimen eritteiden, kuten virtsan, ulosteen tai syljen välityksellä. Tehokkaimmin tauti leviää ruokintapaikoilla ja tarhattujen eläinten keskuudessa. Tautilöydöksen vuoksi Norjassa tehtiin poliittinen päätös hävittää koko Nordfjellan alueen tunturipeurapopulaatio, yli 2000 eläintä. Tunturipeurat on nyt saatu alueelta hävitettyä, ja uudet eläimet pidetään alueelta pois useiden vuosien ajan ympäristöstä tulevien uusien tautitartuntojen estämiseksi. Norjan päätös oli raju, mutta perusteltu, muiden hirvieläinpopulaatioiden suojaamiseksi tartunnoilta. Norjan tautilöydös johti tehostettuun taudin esiintymisen seurantaan vuoden 2018 alusta myös Suomessa ja viiden muun EU-maan alueella. Tarkoituksena on tutkia Suomesta noin 3000 hirvieläintä kolmen vuoden aikana. Näytteeksi voi lähettää koko pään tai koulutetun näytteenottajan irrottaman aivorungon ja imusolmukkeet. Näytteitä kerätään kaikkien paliskuntien ja seurantaan mukaan arvottujen riistanhoitoyhdistysten sekä Ahvenanmaan alueelta. Lisäksi tutkitaan kaikki näytteeksi saadut, itsestään tai kolareissa kuolleet, sairaana lopetetut sekä lihantarkastuksessa hylätyt yksilöt. Kuhmosta ja ympäröivistä kunnista pyritään saamaan näytteitä runsaasti, jotta saadaan lisätietoa siitä, oliko hirvilöydös yksittäinen, vai voiko tautitapauksia olla samalla alueella useita. Hirvieläinten näivetystaudin ei tiedetä tarttuneen ihmiseen. Hirvieläinten lihaa voi sen vuoksi syödä, eikä lihan myyntiä tai vientiä rajoiteta. Varotoimenpiteenä elävien hirvieläinten, kuten porojen, vienti muihin maihin pysäytetään toistaiseksi. Koska Suomen tautitapaus oli hirvissä esiintyvää muotoa, ei taudin erityisiin hävittämistoimiin Suomessa ole nykytiedon valossa tarpeen ryhtyä. Hirvieläinten näivetystauti yllätti Euroopan
OLLI KURSULA , Suomen riistakeskus Metsäkanalintujen pesien suojaus kannattaa 56 l Metsästäjä 3 l 2018 Suojaus on helppoa, kun välineet ovat mukana.
Metsästäjä 3 l 2018 l 57 Tehtyjen selvitysten perusteella metsäkanalintujen pesistä tuhoutuu keskimäärin kolmannes. Vuosittainen ja alueellinen vaihtelu on suurta, pahimmillaan lähes 60 prosenttia pesistä on tuhoutunut. Todennäköisimmin munat pesästä rosvoavat alueen yleisimmät pienpedot: kettu, supikoira, näätä tai mäyrä. P esinnän onnistuminen on ratkaiseva tekijä metsäkanalintukantojen vaihtelussa. Todennäköisesti tärkein yksittäinen tekijä on kuoriutumisajan säätila, mutta pesien tuhoutumisella ennen poikasten kuoriutumista on ainakin paikallista merkitystä. Pienpetokannat ovat kasvaneet voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Minkki on levittäytynyt koko maahan ja supikoirakin ainakin Rovaniemen korkeudelle asti. Viime vuosikymmeninä myös kettuja näätäkannat ovat vahvistuneet. Samassa ajassa pienpetojen saalismäärät ovat kymmenkertaistuneet pyyntitehon oleellisesti muuttumatta. Pesärosvoja on todennäköisesti enemmän kuin koskaan ennen. Saippua peittää hautovan linnun hajun Pesien suojaaminen ei ole uusi asia, sitä on tehty jo vuosikymmeniä lähinnä metsäammattilaisten toimesta. Keski-Suomen Metsoparlamentti on kehittänyt menetelmää ja kampanjoinut pesien suojauksen puolesta. Kokemukset ovat olleet erittäin hyviä. Menetelmä poikkeaa aikaisemmista lähinnä suojattavan alueen laajuuden ja hajustuksen osalta. Tässä menetelmässä pesä kierretään lippusiimalla 25 30 metrin säteellä ja hajustetaan vuolemalla runsaasti voimakkaasti tuoksuvaa saippuaa siiman alle. Suosittelemme lippusiiman käyttöä vain alkukesästä muokkaukseen tulevilla uudistusaloilla, koska varsilinnut voivat oppia lippusiimaringin merkityksen. Pelkkä hajusaippuasuojaus näyttää toimivan nisäkäspedoille hyvin, koska saippuan haju peittää tehokkaasti hautovan linnun tuoksun ja voi pelottaa ihmisten kanssa tekemisissä olleita yksilöitä. Metsäkanalinnut hautovat touko-kesäkuussa. Pesiä löytävät keväällä paljon luonnossa liikkuvat, kuten metsäammattilaiset, metsänomistajat, suunnistajat ja korvasienien kerääjät. Tällä joukolla tulisi olla välineet ja valmius pesän suojaamiseen tuoreeltaan. Pesiä voidaan myös aktiivisesti etsiä. Se on perusteltua erityisesti kesällä muokkaukseen tulevilla uudistusaloilla. Tehtävä sopii hyvin metsäkanalinnuista huolta kantavalle metsästysseuralle talkootyönä joko ihmisvoimin tai koulutetun kanakoiran avulla. Muokattavilla uudistusaloilla koiran käyttö on sallittua, koska pesät suojaamattomina todennäköisesti tuhoutuisivat muokkauksessa. Koiran irtipitoon tarvitaan kuitenkin aina maanomistajan lupa. Metsäkanalintujen pesiensuojausopas löytyy osoitteesta www.metsoparlamentti.fi Pesän suojaus Kun löydät pesän: merkitse pesän paikka esim. sammaltupolla lähimpään puuhun tai pensaaseen. kierrä lippusiima tai lanka 25 – 30 metrin etäisyydelle pesästä. Jos käytät lankaa, sido siihen kuitunauhan pätkiä noin kolmen metrin välein. nosta ja kiinnitä lippusiima tai lanka noin polven korkeudelle alikasvosta tai hakkuutähteitä hyödyntäen. hajusta rinki vuollen runsaasti saippuaa langan alle. kerää poikasten kuoriuduttua siimat ja nauhat pois Haudonta on päättynyt onnellisesti. TO M I M UU KK ON EN , w w w .li nt uk uv a. fi
58 l Metsästäjä 3 l 2018 Uutismakasiini ? Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Muhoksella. Toimen hoitaminen edellyttää: • alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulutai korkeakoulututkintoa • riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta • suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa • ruotsin ja englannin kielen taitoa • neuvottelutaitoa ja yhteistyöja vuorovaikutuskykyä • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Suomen riistakeskuksen Oulun toimialueella ilmoitetaan haettavaksi RIISTASUUNNITTELIJAN TOIMI Toimialueeseen kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Alueella toimii 26 riistanhoitoyhdistystä. Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu riistatalouden suunnitteluja neuvontatehtäviä, riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.8.2018. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.5.2018 klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi. Lisätietoja antaa: Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi Riistan elinympäristökohteet Metsään.fi -järjestelmään ? Riistan elinympäristökohteet pilottialueilta – Porista, Kuopiosta, Pudasjärveltä ja Sodankylästä julkaistaan Metsään.fi -järjestelmässä toukokuussa 2018. Kohteet on tuotettu Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteisessä Digiriistametsä-hankkeessa. Tulokset esittävät paikat, joiden rakenne viittaa mahdolliseen riistakohteeseen. Toivomme, että metsänomistajat huomioivat niitä metsien käsittelyssä muun muassa säästämällä riistatiheikköjä. Toivomme palautetta aineiston käyttäjiltä metsaan.fi järjestelmän kautta. Kaikki Suomen laserkeilatut alueet kattava aineisto julkaistaan syksyllä 2018. Metsähallitus tiedottaa Esimerkki mahdollisista riistakohteista. Oikealla näkyvät laserkeilauksen pistepilvi-graafit näyttävät metsärakenteen 16m x 16m hilakoossa. Pistepilven alikasvostulkinta kertoo alikasvoksen voimakkuudesta, josta voidaan päätellä metsärakenteen suotuisuus riistalle. Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos 2018. ? Metsähallituksen alueilla on pitkään ollut käytössä teräsja volframihaulikielto. Tämä on ollut varotoimenpide, jolla on haluttu estää näiden kovien metallien kulkeutuminen puunkorjuun mukana sahoille ja vaneritehtaille, jossa ne mahdollisesti aiheuttaisivat ongelmia tuotannossa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että tämä varotoimi on käytännössä tarpeeton. Keväällä 2018 Metsähallitus päätti kumota kovien haulien käyttökiellon. Syksystä 2018 alkaen Metsähallituksen metsästyksen lupaja vuokra-alueilla on mahdollista käyttää korvaavia hauleja kaikessa haulikkometsästyksessä. Lyijyhaulien käyttö on edelleen sallittu lain mukaisesti muussa kuin vesilintujen metsästyksessä. Koulutustilaisuus villisian metsästyksestä ? Tervetuloa kuuntelemaan ja kyselemään villisian metsästyksestä keskiviikkona 30.5. klo 18:00 -> . Koulutustilaisuudessa käsitellään mm. erilaisia metsästystapoja, villisikojen iän määritystä, elinympäristöä, luontaisia tapoja, ravintoa ja haavoittuneen villisian jäljitystä. Luennoitsijana 15 vuotta villisikoja metsästänyt Ylämaan rhy:n toiminnanohjaaja Paavo Kotonen. Paikkana Byahemmet, Byahemintie 16, 07740 Pernajan Vanhakylä. Jotta osaamme varata riittävästi kahvitarjoilua, toivomme ennakkoilmoittautumista. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Loviisa@rhy.riista.fi tai toiminnanohjaaja Iina Rinne puh. 040 743 5972. Järjestäjänä Loviisan RHY
Metsästäjä 3 l 2018 l 59 Windows-puhelinten mobiilisovellustuki on päättynyt ? Windows-käyttöjärjestelmällä varustettujen puhelimien Oma riista -mobiilisovelluksen kehittäminen ja niiden tukeminen on päättynyt. Syynä on Windows Phone -laitteiden pieni ja jatkuvasti pienenevä käyttäjämäärä. Käyttäjiä on alle 1% kaikista käyttäjistä. Viimeisin versio Windows-alustalle on mobiilisovelluksen versio 1.8.0. Kesäkuusta lähtien sovelluksen toimivuutta ei taata. Sovelluksella tallennetut tiedot ovat verkkopalvelussa tallessa ja puhelinta vaihdettaessa tiedot palautuvat uuteen laitteeseen. Android ja iOS laitteiden kehitys jatkuu Android ja iOS -mobiilisovellusversioissa 1.9.0 ja siitä eteenpäin on uusina toiminnallisuuksina kartta, sijainnin näyttäminen ja oman seuran rajat. Lupa-alueen tunnuksella voi lisätä kartalle myös muita alueita. Versiossa 2.0.0 ja siitä eteenpäin uusina toiminnallisuuksina ovat metsästyskortin QR-koodi sekä ampumakoesuoritusten näkyminen niille, jotka ovat saaneet sähköisen suoritusmerkinnän ampumakokeesta. Riistanhoitoyhdistyksen vaihtaminen Muista päivittää Oma riista -sovelluksesi uusimpaan versioon sovelluskaupastasi. Nuoret seuraan -kampanja Tervetuloa viettämään viikonloppua muiden nuorten joukkoon eräharrastusten pariin. ? Nuorten metsästäjien tukeminen on Metsästäjäliiton pääteemoja tänä vuonna. Metsästäjäliitto käynnisti alkuvuodesta Nuoret seuraan -kampanjan, jonka avulla seuraa etsivät nuoret ja uusia jäseniä kaipaavat seurat kohtaavat. – Kampanja on saanut hyvän vastaanoton ja mukana on jo yli 20 seuraa. Monta nuorta on löytänyt itselleen seuran. Lisää nuorisoystävällisiä seuroja kaivataan edelleen mukaan, rohkaisee nuorisovastaava Henri Mutanen Suomen Metsästäjäliitosta. Metsästäjäliitolla on myös aktiivista nuorisotoimintaa, jossa nuoret oppivat turvallisesti käytännön perusteita metsästyksestä, riistanhoidosta ja luonnosta. Tulevana kesänä liitto järjestää yhdessä alueellisten piirien ja seurojen kanssa nuorille Metso-leirejä ympäri Suomen. Lisätietoja Suomen Metsästäjäliiton nuorisotoiminnasta ja Metso-leireistä sekä Nuoret seuraan -kampanjasta: metsastajaliitto.fi/nuoret tai Suomen Metsästäjäliitto nuorisovastaava Henri Mutanen, p. 050 528 0001 tai henri. mutanen@metsastajaliitto.fi ? Jos haluat vaihtaa riistanhoitoyhdistystäsi metsästysvuodelle 2018-2019, tee muutos 22.5.2018 mennessä. Silloin se tulee näkymään uudessa metsästyskortissasi. Ilmoitus tulee toimittaa Metsästäjärekisteriin kirjallisesti sisältäen seuraavat tiedot: nimi, metsästäjänumero sekä nykyinen ja uusi riistanhoitoyhdistys. Muista allekirjoittaa ilmoitus! Ilmoitus lähetetään Metsästäjärekisteriin joko sähköpostilla tai postissa. UUTISIA Erätalous esillä Erämessuilla ? Maaja metsätalousministeriön hallinnonala on mukana messuilla laajalla Erätalousosastolla. Ryhmään kuuluu ministeriön lisäksi Metsähallitus, Suomen Riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja Maanmittauslaitos. Erätalousryhmän yhteisosasto on teltan A eteläisessä päädyssä, joka avautuu messujen pääkäytävälle. Osaston löytää helposti teltan päädyssä olevan Erätalous-banderollin avulla. Erätalousosastolla esitellään mm. villisian metsästystä simulaattorin avulla. Lisäksi tarjolla on tietoa ja haastatteluja mm. vaelluskaloista ja virtavesistä, paikkatiedon erätaloussovelluksista, Oma riista-palvelusta, ilveksestä ja riistakolmiolaskennasta sekä Metsähallituksen luvista.
60 l Metsästäjä 3 l 2018
Metsästäjä 3 l 2018 l 61 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko. fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2018 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 4/2018 ilmestyy 13.7.2018 Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 26.6.2018. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset OSTETAAN: Turkis nahkoja myös sarvia R Pentinmäki Jäpintie 344c 60800 Ilmajoki 050 554 6852 Kaikkia turkisnahkoja jatkuvasti. O. Mauranen Toppalantie 136 41900 Petäjävesi. 040 027 1291 hirven ja poronsarvia 050 586 2157 Ostetaan käyttövalio tai ykkösen ajanut ajokoiranarttu tavallista parempiin elinolosuhteisiin mm. koiratalo, iso tarha, toinen koira seurana, yöt sisällä. Käyttöön. Soittele! Esko Härkönen/Hämeenkyrö p. 040 071 5373. METSÄSTYSTÄ: Karhun ja kanalintujen metsästystä Suomussalmella.www.erapalvelu.net p 050 325 8966 Hyljejahdit seanature.net 040 015 4600 Haetaan uusia jäseniä metsästysseura Mäki-hoviin Ähtäriin.040 707 1164 /Jarmo Karhun ja linnun metsästystä Venäjän Pääjärvelle. Runsaasti karhuja ja laajat erämaat. Unto Myllyvirta 040 019 9470 www.taigaeräpalvelut.fi Unohtumaton Afrikan metsästyselämys Namibiassa. Kysy lisää tai tule käymään Riihimäen Erämessuilla, tila C158. risto@goodhope.fi Ruotsissa villisika, kauris ja hanhi alkaen 529€ www.wildexperience.fi 040 057 0342 www.metsastyspalvelut.com REISJÄRVI Vesilintu-, Jänisja Metsäkanalintujahdit 044 541 0437 WWW.ERAKORPINEN.FI; p.+358 405 551 394 ”Metsästys-Majoitus-Kalastus-Lomailu” MÖKKI+LUVAT KUUSAMO puh. 040 028 1229 Liity hirvi/metsästysseuraan. Metsästysalue n.11.000 ha.Alle 200km Helsingistä. Tied. p. 046 957 6632 juve.met@gmail.com Karhun, suden, hanhen ja metsäkanalintujen metsästystä Venäjällä yli 20 vuoden kokemuksella. Taiga Delight Oy, 044 525 8695 LAATUJAHDIT VIROSSA. Hirvi,villisika, hanhi, kauris (pukkijahti alkaa 1.6). Soita ja kysy lisää. 044 240 5800. TYÖSUORITUKSIA: SATAKUNNAN ASE Kaikki aseja tukkisepäntyöt. www.asesepat.fi 044 241 6987 Vesitä suunnitelmasi> perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha Siekkinen, kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. Konekarhu test. koir. tied: 040 069 5108 MAJAVA PATOJEN POISTOA 040 048 7546 HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 718 8170 ASEKORJAUKSET.Oulun Asepaja, 050 043 5703 Asekorjaamo,varaosat Etelä-Suomi www.aseteam.fi puh 044 388 1231. MYYDÄÄN: Täyden palvelun aseliike: www.jahtiaitta.fi. Käyppä kurkkaamassa. KOTIMAISET ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT valmistajalta. P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Myydään heinäsorsan poikasia kosteikoille ym. Sorsat tuo eloa maisemaan ja houkuttelee myös villilintuja. Toimitukset ympäri maata. Puh. 040 093 0690 Käytettyjä aseita, tarvikkeita, aseenosia. 040 541 7308, porinase.fi Kanuloukku 100€ 050 327 0740/Vaasa/Nouto Tori.fi: Kämppäosakkuus Vuotsossa, 6300 €. 0400 886 631 Kaksoisluodikko 9,3x74R www.lohjanpantti.fi TUOHIKONTTEJA uusia Kuopio. p. 044 363 5558 Tuhansia autonrenkaita: www.riekko.eu Lapissa metsätiloja: Salla/Naruska 29ha 20000e ja Savukoski/Tanhua 10ha 20000e ja 97ha 75000e. Kaikissa palstoissa puro. Myös tontteja. 040 832 0190 Hyvä308 Lakelander-kiväri + kiikari + puhelin, latausväl. ym mets.tarv. p: 041 507 6757 Käyttämätön Fabarm pumppu 12/76, kolmevaihtosup, punapiste, poskituki. Winsu vipuluodikko m.1895 kal.8,2x53R. Kaksi käsiasetta. Kysy 040 574 9534. Riistahernettä. Mikko Tikkala p. 050 561 4134 Asikkala Lapinkota 5 m 380 e+alv. Kts. FB: Matin-lapinkota, lapinkota.com p.040 724 8435 FASAANEJA ja Prossikalkkunoita munistaaikuisiin lintuihin.UTAJÄRVI p. 050 522 5178 EDULLISET verk.kaup.tarj: www.asetarvike.fi. Nikko Stirling Diamond valopist. 1-4x24mm 229€, 1,5-6x44mm 249€, 3-9x42mm 259€. YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. 050 379 1040 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, Erätarvikkeet, Kalastus yms. WWW.ANONASE.COM 040 038 4118 Omakotitalo 1976, Savukoski. Mökki Kemijoen ranta. Maija Palojärvi, 040 019 6438 Tikka-Howa-Guerini-Ruger tarj! Leupold-Docter-Meopta-Nikko tarj! GRS-KKC-Beretta-Valmet412/Petra tukit www.euroase.fi 050 465 4695 Myös arviot/ostot/vaihtoaseet/asennukset WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh.040 083 5511 Pieni saunamökki Valtimolla.oma tontti.valtion maat vieressä.puh 050 494 1330 Myydään monkijä Bombardier 4X4 ja Jalkajousi PSE ARCHERY puh 040 518 6103 KOIRIA: Kk saksanseisojan pentuja, rekisteröity, sirutettu, el.lääkärin tarkistamia. Luovutusikäisiä, tied. 040 050 1842 Sileäk.noutajan pentuja harrastuksiin ja metsälle p. 040 728 8604 Pitkäkarvaisen saksanseisojan pentuja palkituista vanhemmista. puh. 044 785 6954 Myydään Dreeverin pentuja p. 040 069 5108 Bretonin uros pentuja Emä Fimva Majaniemen Hazzel Kathlee Isä Kieppikurun Bestseller Seisoja/ noutaja jolla metsästää 1.8-31.3 Luovutus 8.6 2018 puh 041 703 5032 BEAGLEN PENTUJA hyvin ajavista vanhemmista. P. 040 584 3751 Bretonin pentuja, luov. 26.5. Kennel Alpoksen 040 536 6753 Bretagnenbassetin ja dreeverin pentuja. 040 026 4727 4kpl suom.pystykorvan pentuja s.20.3. Lapinjärvi/040 088 6058 Viiriäiskoiran urospentu. s.26.2.2018 p. 040 701 8999 Huippusukuisia gordoninsetterin pentuja. Puh. 040 054 2472. www.gordoninsetteri.fi Beaglen urospentu p. 044 020 7416 VUOKRALLE TARJOTAAN: Portin Majatalo Suomussalmella metsästys-, ja moottorikelkkailuporukoille. Viihtyisät tilat. Hyvät maastot ympärillä. Kysy palveluista: 040 546 9891. Vuokrataa mökki ranua simojärvi 040 019 3351 Vuokrataan Etelä-Kuhmosta metsästysmaja. Valtionmaat vieressä p. 040 762 0492 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Pasi Ahopelto 0400 567 078 Lehonpaja.net Esa Kemppainen, 050 563 0169, trofeet.fi ar-standard.com, Vaasa, 050 327 0740 Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045 3303 417 MUUT: Metsästämään/kalastamaan yksin tai porukalla omalta mökiltä Rautavaaran ja ympäristön laajoilla erämailla.Tutustu Lomarenkaan nettisivuilla mökit 6682 ja 3032.Tarkemmin myynnistä kariantero.teittinen@gmail.com LAADUKKAAT DIANA -RIISTAPELTOSEOKSET ERÄKONTISTA! Hirvi-Diana 1kg 18,95 € / 3kg 47,95 € / 10kg 149,95 € Peura-Kauris –Diana 1kg 13,95 € / 3kg 39,95 € / 10kg 126,95 € Fasaani-Peltopyy –Diana 1kg 13,95 € / 3kg 39,95 € / 10kg 99,95 € Diana-Aurinngonkukka 1kg 13,95 € / 3kg 36,95 € / 10kg 119,95 € Diana-Rehukaali 1kg 18,95 € / 3kg 54,95 € / 10kg 179,95 € Diana-Rehurapsi 1kg 9,95 € / 3kg 29,95 € / 10kg 96,95 € Diana-Rehunauris 1kg 13,95 € / 3kg 34,95 € Diana-Talvirehurapsi 1kg 9,95 € / 3kg 27,95 € / 10kg 79,95 € Diana-Öljyretikka 3kg 29,95 € / 10kg 109,95 € Diana-turnipsi 1kg 19,95 € Diana-Rehujuurikas 1kg 14,95 € Diana-Naattinauris 1kg 19,95 € / 3kg 49,95 € Diana-Metsästäjän nauris 0,5kg 17,95 € Koristekukka-Diana 250g 24,95 € / 1kg 69,95 € / 10kg 529,95 € Riistalaidun-Diana 3kg 44,95 € / 10kg 119,95 € Mesija perhospelto-Diana 3kg 29,95 € / 10kg 99,95 € Syyskylvö-Diana 3kg 29,95 € / 10kg 94,95 € Maisema-Diana 3kg 29,95 € / 10kg 89,95 € Riista-Diana 3kg 24,95 € / 10kg 79,95 € Diana-Metsästäjän maissi 3kg 39,95 € Diana-Tähkämaissi 3kg 97,95 € Diana-Hunajakukka 1kg 14,95 € / 3kg 39,95 € / 10kg 129,95 € Diana Solo 421kylvölaite 119,95 € Tilaa tuotteitamme vähintään 100€ arvosta niin saat ilmaisen lipun Riihimäen Erämessuille. Arvo 18€ Tarkemmat tuotetiedot kylvömäärineen verkkokaupastamme: www.erakontti.fi Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi Omasta kontista Verkk okaup pa 24 h www. erako ntti. Eräkontti on Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama yritys. ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 9410, www.erakontti. Eräkontti Fenix TK21 SRVA valaisinpaketti valoteho 468 lumenia tarjous 129 € sis. valaisin, piippukiinnike ja etäkytkin Akut ja laturit myydään erikseen! www.erakontti. Nahkainen reppujakkara metso brodeerauksella, puujalat tarjous 199 € (249€). Hirvikärpäs STOP 50 ml 13,90 € Uutuussuihke hirvikärpästen torjuntaan. UUTUU S! Kanu -loukku mitat 180x120 tarjous 199 € (229€)
62 l Metsästäjä 3 l 2018 Áigeguovdilis ságat sámegillii Ealgaealliid sotnandávda Suomas Suomas gávnnahedje ealgaealliid sotnandávdda (chronic wasting disease, CWD) sulaid 15-jahkásaš, jápmán ealggas, mii gávdnui o??ajagimánu loahpas Kuhmos. ? Ovttasbargguin Suoma fuo??oguovddážiin Lappi fuo??odiškunservviid ja bissosuorggi importevrrain leat ordnen báh?indilálašvuo?ain vejolašvuo?a oahpásmuvvat hávláriin báh?imii. Ovdamearkan sáhttá máinnašit Roavvenjárgga fuo??odikšunservviin ollašuhtton sporting-báh?ima ?ájáhusdáhpáhusa Jyrhämäjärvis ja seammá báikkis ma??elis ordnejuvvon nissonolbmuide oaivvilduvvon meahcástanleairra. Davimus dáhpáhusat leat ordnejuvvon Ohcejogas ja Njuorggámis. Dáhpáhusain ožžojuvvon máhcahaga mielde stuorámus hávlárbáh?ima álggaheami goahcan dahkki orru leamen miellagovva dan gáibidan eanabargguin, šlea?gabargguin ja ráhkadusain. Otná beaivve eanemus bivnnuhepmosat leat earálágan sporting-šlájat, main šlája álggahangoluid lea vejolaš oažžut háliidettiin oalle vuollegažžan. Buoremus hárjehallanvuohki Álkimus vuohki sportingas lea vejolaš guvttiin bálkesteaddjiin. Dalle báh?insaji molsumiin bálkesteaddjiid skearrut molsašuvvet báh??i ektui ja báh?imii boahtá variašuvdna. Go earri lea báh??on, rievdaduvvojit bálkesteaddjiid stellemat ja báh?inšilju lea fas “o??a”. Dákkár lahkonanvuohki dahká vejolažžan hui vuollegaš álggahangoluid. Investerema sáhttá dahkat juobe okto dahje smávva joavkku oktasašskáhppomiin. Sporting-šlájaid eavttohis givrodat meahcásteaddjiid hárjehusvuohkin lea anolašvuohta. Skearruid bálkestanfárttaid lea vejolaš stellet fuo??oealliide mihtilmas ja realisttalaš dásiide ja báh??i sáhttá hárjehallat dáidduidis mielde, nappo deaivamiid bokte álkimusas váddásii. Hálbbes bálkesteaddjiid, main lea okta toardna, sáhttá álgomuttus njulgestaga ávžžuhit, go dat leat álkit divššohahttit. Buorre dási bálkesteaddjiid haddi lea dalle sulaid 700 1300 euro. ARTO MÄÄTTÄ Álkibut hávlabissuin báh?imii ? Ealggain nu Suomas go maiddái Norggas gávnnahedje dávdda dagahan priona lean eahpedábálaš, vejola??at boares ealliin soaittáhagas dihtton prionatiippa, man njoammumis ii dássážii leat olus diehtu. Norggas duottargottiin dan sadjái gávnnahedje davviamerihkálaš prionatiippa, mii njoammu eallis nubbái. Dávdda álgovu?olaš njoammungáldu Norggas lea ain árvádus, muhto sivalažžan leat eahpidan earret eará Davvi-Amerihkás buktojuvvon geasuhangu??a. EU:a olggobealde buvttaduvvon gie?ahalakeahtes ealgaealli gu??a buktin EU:a guvlui, ja maiddái dan oastin interneahtas, lea gildojuvvon. Mihttomearrin lea dutkan Suomas sulaid 3000 ealgaealli golmma jagi áigge. ?ájáhussan sáhttá sáddet oppa oaivvi dahje vuoi??ašru?ggo ja lymfa?uolmmaid, maid skuvlejuvvon ?ájáhusváldi lea luvven. ?ájánasat ?oggojuvvojit buot bálgosiid viidodagain ja ?uovvumii mielde vuorbáduvvon fuo??odikšunservviid ja Ålándda viidodagain. Lassin dutket buot ?ájánassan ožžojuvvon, iešalddes jápmán dahje bárttiin jápmán, buohccin goddojuvvon ja biergobearráigeah?us hilgojuvvon ealliid. Kuhmos ja birrasa gielddain figgat oažžut ?ájánasaid valjit, vai oažžut lassidie?u das, leigo ealgagávnnus ovttaskas. Ealgaealli sotnandávdda eai die?e njommon olbmui. Ealgaealli bierggu sáhttá dan dihtii borrat, iige bierggu vuovdin dahje eatnamis fievrredeapmi ráddjejuvvo. Sihkkarastindoaibman ealli ealgaealliid, dego bohccuid, doalvun eará riikkaide bissehuvvo doaisttážii. Go Suoma CWD-dáhpáhus lei ealggas dihtton dávdahápmi, ii dávdda sierra jávkadandoaimmaide Suomas leat dáládie?u mielde dárbu álgit. SIRPA KIVIRUUSU, Evira Hávláriin báh?in vásihuvvo searvedási perspektiivvas divrrasin. Dán dat leamašange, muhto šlája sisa lea maiddái hálbbes vuohki beassat. Sporting-šlájat leat álkit álggahit ja dain adnojuvvon rusttegiin lea maiddái hui álki beassat sisa hávlárbáh?imii.
K E S Ä 2 1 8 W W W. U LT R A C O M . F I / R 1 E A S E O F T R A C K I N G U LT R A C O M R10 210x297_ultracom_metsastaja_ilmo.indd 1 24.4.2018 17.05
Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun e-laskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 1.6.2018. Laskuttaja: Suomen riistakeskus Maksun aihe: Riistanhoitomaksu Veloitettava maksu on 39 euroa metsästysvuodelta 1.8.2018– 31.7.2019. Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huom! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2018 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoramaksusopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoramaksu tililtänne on epäonnistunut tai e-laskua ei makseta eräpäivään mennessä, teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten. Metsästäjä-lehden yhteydessä toimitettavan metsästyskortin rinnalla on nyt myös mobiili metsästyskortti, joka kulkee helpoiten mukana Oma riista -sovelluksessa ja on yhtä pätevä kuin paperinen metsästyskortti. Oma riista –verkkopalvelussa on lisäksi mahdollisuus ladata ja tulostaa todistus maksetusta riistanhoitomaksusta vaikkapa kadonneen metsästyskortin tilalle. Joko sinulla on metsästyskortti älypuhelimessasi?