• M et sä st äj ä 3 l 2019 Vieraslajien pyyntiin tulossa muutoksia ASELAKI MUUTTUU – tietopaketti metsästäjille
• 2 l Metsästäjä 3 l 2019 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_03 Kansikuva: TOMMY ARFMAN Metsästäjä -lehti Nro 3/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 12.7.2019. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
• Tässä numerossa 2 l 2019 Metsästäjä 3 l 2019 l 3 Tässä numerossa 3 l 2019 5 Pääkirjoitus: Metsästä lautaselle 6 Vieraslajit: Lainsäädäntömuutoksia tulossa supikoiran ja minkin pyyntiin 8 Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke käynnistyi 14 Hirvenmetsästyksen sosiaaliset hyvinvointivaikutukset 16 Varapuheenjohtajalta: Metsästys on parasta luonnonsuojelua 18 Metsänhoitokeinot hirvivahinkojen estämisessä 22 Johtoajatus riistanhoitoon! 28 Sorsaja haukitehtaat – poikastuotto kuntoon 32 Ministeriön kuulumisia: Vieraslajien pyyntiin lisää toimijoita 34 Metsästäjä – millaista lehteä sinä haluaisit lukea? 36 Aselaki muuttuu – tietopaketti metsästäjille 42 Metsästysaseen ylläpito: Lakkatukista öljytukiksi 44 Metsästäjän varusteet: Kiikarikiinnitys, osa 2 46 Metsästäjän patruunat: 6.5 Creedmoor, patruunailmiö vailla vertaa 50 Bengtskärin haahkaihme 54 Haahkakannan hoito Ahvenanmaalla 58 Kehittyvä riistatalous, osa 8: Metsästysseura oikeustoimien kohteena 60 Reseptit ála Akseli Herlevi 58 Uutismakasiini 60 Lajiesittely: Euroopan majava 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii 46 Metsästäjän patruunat -juttusarja alkaa 42 Metsästysaseen ylläpito: Lakkatukista öljytukiksi 8 HTA-hanke: tukea seuroille ja riistanhoitoyhdistyksille 50 Bengtskärin haahkaihme 36 Aselaki muuttuu 6 Lainsäädäntömuutoksia supikoiran ja minkin pyyntiin HA N N U HU TT U M AR KU S FO RS ST RÖ M TO M M Y AR FM AN AR TO M ÄÄ TT Ä HA N N U UR ON EN
• 4 l Metsästäjä 3 l 2019 Nähdään metsällä ja täällä: tracker.fi – facebook.com/tracker.fi PYSY EDELLÄ IOT 4G Uusi Tracker Artemis -koiratutka on varustettu hyväksi todetulla sekä uudella teknologialla. Siinä on tuki 2G-verkolle, mutta myös NB-IoT / LTE-CAT M1, joka on uusi vähän energiaa kuluttava ja kuuluvuudeltaan aiempia parempi IoT 4G-teknologia. Tulevaisuudessa vanhat 2Gja 3G -verkot tulee korvaamaan IoT 4G, joka takaa huomattavasti paremman kuuluvuuden pienemmällä virrankulutuksella. Tracker Artemis pitää sisällään myös paljon muuta. Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy jälleenmyyjältä. NB-IOT LTE-CAT M1 TARKKA HAUKKULASKURI ETÄKÄYTETTÄVÄT LED-VALOT GPS/GLONASS 3200 mAh
• JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 3 l 2019 l 5 R iistaruuasta puhutaan paljon. Siihen liitetään monenlaisia myönteisiä ajatuksia kuten terveysvaikutuksia, perinteitä ja pieni ympäristöjalanjälki. Kysyntää näyttää olevan enemmän kuin mitä markkinoille tulee. Kyseessä onkin rajallinen arvokas luonnonvara. Tästä herää ajatus, hyödynnämmekö me metsästäjät tämän resurssin täysipainoisesti. Ruokakulttuuri on hyvin henkilökohtainen asia ja sen käsittelyssä on oltava varovainen. Ei ole syytä asettaa vastakkain eri mieltymyksiä, mutta on tärkeää että hyödynnämme saaliimme sitä kunnioittaen. Seuraavan jahtikauden valmistelujen olleessa jo hyvässä vauhdissa kannattaa kurkistaa pakastimeen. Jos siellä vielä sattuu olemaan herkkuja viime kaudelta, kannattaa niiden käyttösuunnitelmalle uhrata ajatus. Parhaimmillaan riistaruoka on tietenkin tuoreena heti esikäsittelyn jälkeen. Tämä koskee etenkin herkimpiä ruhonosia kuten sisäelimiä. Joskus ne tuntuvat unohdetuilta herkuilta. Ehkäpä niiden oikeaoppinen valmistaminen on nykyihmisiltä paljon pyydetty, mutta onnistuessaan melkoinen elämys. Tiedän vaikkapa linnun sisälmystai peuran vasan munuaispadan maistuvan hyvin valmistettuna lähes kaikille, siitä tuoreena oikein paistetusta maksasta puhumattakaan. Moni meistä on vieraantunut näiden ruhonosien käytöstä ja pahimmillaan ne jäävät kokonaan hyödyntämättä. Tässä on haastetta myös keittiömestareillemme ja ruokaohjeiden kirjoittajille sekä tietysti kaikille, joilla on riistaruokia mahdollisuus ystäväpiirilleen esitellä. Sen käyttämättä jääneen ruuan ympäristöjalanjälki lienee se kaikista suurin. Myös perinneruuat ovat erinomaisia. Vanhaan aikaan oli osattava loihtia syömäkelpoista joskus lähes olemattomista tarpeista. Näyttää siltä, että perinteisiä riistaruokia vaivaa sama katoavan kansanperinteen riski kuin sisäelimiä, vaikka taitajia toki vielä löytyy. Uuttakin tietenkin tarvitaan, koska yhteiskunta muuttuu ja ruokakulttuuri sen mukana. Siitä taas tulee mieleen se harvinaisemmin käytettyjen ruhonosien kohtalo. Kukapa meistä nautiskelee kupeista tai palleasta? Nämä kaikki isossa maailmassa hienoilla nimillä kutsuttuja herkkuja, mutta meillä pahimmillaan hyödyntämättä jäävää tavaraa. Tuntuukin siltä, että pakastimen tyhjentämisen lisäksi voisimme uhrata ajatuksen sille, miten tulevan jahtikauden saaliista saadaan kaikki herkut irti. Samat ruhonosat löytyvät noista kotoisista saaliselikoista kuin sieltä hienosta ulkomaan lihakaupasta, jota joskus on päässyt telkkarissa tai peräti reissunpäällä ihmettelemään. Tietenkin myös riistan suhteen kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Jos sinua kiinnostaa enemmän metsästys kuin saaliin ruuaksi valmistaminen, olen melko varma, että ympäriltä löytyy kiinnostuneita, jotka mielellään kokeilevat näitä herkästi käyttämättä jääneitä herkkuja. Luonto ja metsästys ovat parhaimmillaan suuria elämyksiä, jotka jatkuvat onnistuneen jahdin jälkeen vielä ruokapöydässä ja muistoissa. Kun metsä antaa antejaan nautitaan niistä kaikista kukin tavallamme riistaa kunnioittaen kaikki käyttökelpoiset osat hyödyntäen. Metsästä lautaselle
• Haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran ja minkin pyynti helpottuu. Vielä vahvistamattoman lain myötä näiden lajien pyynnissä saa käyttää tulevaisuudessa apuna valoa ja yötähtäimiä. Haitallisten vieraslajien pyynti tullaan sallimaan myös ilman metsästyskorttia. V ieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia tullaan muuttamaan. Pääajatuksena on tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä. Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki tullaan siirtämään kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Lakiehdotus hyväksyttiin eduskunnassa 19.3.2019 ja nyt odotetaan lain voimaantuloa ja asetuksen viimeistelyä. Tätä kirjoitettaessa tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan kesällä. Mikä muuttuu? EU:n ja kansallisella haitallisten vieraslajien listalla säädettyihin lajeihin sovelletaan, mitä rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta säädetään metsästyslainsäädännössä. Merkittävimpiä muutoksia supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä tulee olemaan niiden poistuminen metsästyslain 20 § kestävän käytön vaatimuksen piiristä sekä keinovalon ja yötähtäinten käytön salliminen. Lajien pyynti sallitaan myös henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet metsästäjätutkintoa. Sallituksi on tulossa myös EU:n ja kansallisella listalla olevien haitallisten vierasperäisten eläinten lopetus ampumalla loukkuun alle 150 metrin päässä asutuista rakennuksista. Kaupunkialueilla lopetus on hyvä hoitaa ilmoittamalla siitä etukäteen poliisille tai hätäkeskukseen, jotta vältetään kansalaisilta tulevia huolestuneita yhteydenottoja. Supikoira ja minkki siirtyvät pois riistalajiluettelosta. Metsästysseurojen tulee olla tarkkana uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia, jotta lainsäädännön muuttumisen myötä jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Vanhat vuokrasopimuspohjat tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää. 6 l Metsästäjä 3 l 2019 LAKIPYKÄLÄT MUUTTUMASSA Lainsäädäntömuutoksia tulossa supikoiran ja minkin pyyntiin JA RI N IS KA N EN
• Metsästäjä 3 l 2019 l 7 Lakimuutoksien lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi säätää muun muassa rajoituksia metsästyslaissa ja -asetuksessa säädettyihin pyyntivälineisiin ja -menetelmiin sekä antaa tarkempia säännöksiä käytettävistä aseista. Myös terminologia muuttuu, koska haitallisten vieraslajien poistaminen ei ole enää metsästystä vaan niihin sovelletaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Lajit eivät kuitenkaan siirry rauhoittamattomiin lajeihin vaan ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Pois riistalajiluettelosta. Muuttunut asema lainsäädännössä sekä muuttunut terminologia vaikuttavat useaan eri lakiin ja asetukseen sekä niiden soveltamiseen. Lakiuudistuksen myötä Suomen riistakeskukselle tulee vieraslajien torjuntaan liittyviä tehtäviä. Vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden osalta Suomen riistakeskus vastaa lajien torjunnan ja kannanhallinnan asiantuntijapalveluista erityisesti aiempien riistalajien osalta. Metsästyskoirien käyttö säilyy entisellään -Metsästyslaissa on useita pykäliä, jotka sanamuotonsa mukaan koskevat vain metsästystä, mutta joita on vakiintuneesti sovellettu myös rauhoittamattomiin eläimiin, kertoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maaja metsätalousministeriöstä. -Koirapykäliä ei ole toistaiseksi ollut tarpeen soveltaa rauhoittamattomiin nisäkkäisiin, koska koirien käyttäminen myyrien ja hiirten ja muiden nykyisten rauhoittamattomien lajien pyynnissä ei ole ollut käytännössä tarpeen. Esimerkiksi koiran käyttöön liittyviä pykäliä voidaan soveltaa supikoiran pyyntiin myös jatkossa, vaikka kyse ei käsitteellisesti ole enää metsästyksestä, Kemppainen tulkitsee. Noutajia on vastaavasti käytetty rauhoittamattomien lintujen pyynnissä. Vieraslajien metsästysoikeudet -Supikoiraa ja minkkiä voidaan muutosten tultua voimaan pyydystää ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsisi pääsääntöisesti muuttaa, kertoo Kemppainen. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Eli jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä vieraslajiksi muuta näiden vanhojen sopimusten sisältöä. Vanha käytäntö jatkuu vanhojen sopimusten osalta eli mikään ei muutu vieraslajilainsäädännön myötä. Vieraslajilain 16 §:n mukaisesti supikoiran ja minkin pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan, mitä metsästyslaissa säädetään rauhoittamattomista eläimistä. Metsästyslain 48.2 § koskee siten myös oikeutta pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Jos voimassa olevassa vuokrasopimuksessa ei ole erikseen määrätty, että metsästysvuokraoikeuteen ei sisälly oikeutta pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä, vuokralainen voi tämän sopimuksen perusteella pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Sama oikeus sisältyy vastaavasti metsästyslupaan, jollei oikeutta ole luvassa erikseen suljettu pois. Vuokranantaja voi kuitenkin katsoa, ettei sopimuksessa ole tarkoitettu oikeutta supikoirien ja minkkien pyydystämiseen. Vuokranantajan pitää silloin ilmoittaa tulkinnastaan vuokralaisille. Kyse on tavanomaisesta sopimusneuvottelusta vuokranantajan ja vuokralaisen kesken. Lainsäädännön muuttuessa ja uusittaessa sopimuksia tulee metsästysseurojen ottaa huomioon haitallisten vieraslajien metsästysoikeus. Eläinten lopetus Kaikkien eläinten, myös vierasperäisten, lopetusta koskevat eläinsuojelulainsäädännön velvoitteet. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti ja lopetuksen saa tehdä vain se, jolla on riittävät tiedot kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Esimerkiksi supikoiran osalta ainoa suositeltava lopetusmenetelmä on ampuminen. Eläinten hukuttaminen on kiellettyä. Eläinsuojelulainsäädännön sääntöjen rikkominen on rangaistavaa. Jos eläinten lopettamiseen liittyviä taitoja ei ole itsellä, niin lähialueen metsästäjien taidoille ja avulle on tarvetta. Metsästäjien kannattaa miettiä sopivia yhteistyömuotoja eimetsästäjien kanssa, sillä yhteistyö on tarpeen vieraslajiongelman ratkaisemisen ja metsästyksen hyväksyttävyyden turvaamiseksi. Kultasakaalin siirto riistalajeihin esillä Hallituksen esityksessä mahdollinen tulokaslaji kultasakaali esitettiin lisättäväksi riistalajeihin. Maaja metsätalousvaliokunta ei nähnyt siirtoa tarpeellisena, vaikka valiokunnan mietinnön ja eduskuntakeskustelun mukaan kultasakaali tulee poistaa luonnosta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen valiokunnan mietinnön mukaisesti. Kultasakaalia ei lisätty riistalajiksi. Luontaisesti leviävä kultasakaali on tulokaslaji, johon ei sovelleta vieraslajilainsäädäntöä. Ihmisen luontoon päästämään kultasakaaliin taas sovelletaan Suomessa kansallista vieraslajilainsäädäntöä. Todennäköisimmin kultasakaali leviää Suomeen idästä omin jaloin. Koska sakaali ei ole riistalaji, ovat nämä yksilöt tulokaslajeina luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja. Metsästäjien oikeusturvan vuoksi lähtökohta on, että luonnossa havaitut sakaalit ovat rauhoitettuja, ellei etukäteen ole todistettu niiden olevan Suomessa luontoon karanneita yksilöitä. Yötähtäimen ja valon käyttö on tulossa sallituksi haitallisten vieraslajien kuten supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä. Tämä koskee siis vain haitallisiksi vieraslajeiksi säädettyjä lajeja, ei metsästyslain vierasperäisiä riistalajeja.
• 8 l Metsästäjä 3 l 2019 JARKKO NURMI Riistakeskus tukee metsästysseuroja ja riistanhoitoyhdistyksiä Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke käynnistyi Suomen riistakeskus käynnisti maaliskuussa mittavan hankkeen, jonka tavoitteena on tukea metsästäjien ja metsästysseurojen paikallista toimintaa hirvieläinkantojen hoidossa. Riistakeskusalueille palkattiin kolmen vuoden määräajaksi yhdeksän suunnittelijaa, jotka jalkautuvat kentälle metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten tueksi. T ärkeimmässä roolissa suomalaisen metsästyksen kestävyyden varmistamisessa ovat vapaaehtoistyöllään riistantutkimusta ja -hallintoa tukevat metsästäjät ja metsästysseurat. Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanke tukee tärkeimpien toimijoiden riistatiedon tuottamista ja siihen pohjautuvaa päätöksentekoa. Hanke on kaksisuuntainen: hirvitalousaluesuunnittelijat jakavat parhaita niksejä ja tietoa hirvieläinkantojen hoidosta ja samalla he oppivat asiakkaiden tarpeista Oma riista -palvelun kehittämiseksi. Paikallinen koulutus ja tuki ovat tärkeitä hankkeessa, mutta sen avulla pyritään kehittämään muitakin hirvija sorkkaeläinkantojen hoidon kokonaisuuksia, jotta metsästystä voidaan toteuttaa sidosryhmien ja yhteiskunnan tavoitteiden mukaan. On tärkeää yhtenäistää riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden verotussuunnittelun käytäntöjä avoimiksi, läpinäkyvään riistatietoon perustuviksi prosesseiksi, joissa toimitaan samojen, valtakunnallisten pelisääntöjen mukaisesti. Hirvitalousaluesuunnittelijoiden tehtäviin kuuluu myös metsäja tieliikennevahinkojen ennaltaehkäisytoiminnan kehittäminen alan viranomaisten kanssa sekä pienten hirvieläinten kannanseurannan ja verotussuunnittelun kehittäminen. Valkohäntäpeuraja villisikakannan hallinta Hirvitalousaluesuunnittelijoiden työtehtävät on suunniteltu paikallisuuden ehdoilla. Joillakin alueilla keskitytään hirvikannan säätelyn käytäntöjen kehittämiseen, kun taas toisilla paneudutaan valkohäntäpeurakannan verotuksen kehittämiseen tai villisikakannan hallintaan. Valkohäntäpeurakantojen kasvu lounaisessa Suomessa on ollut yksi viime vuosien riistailmiöistä. Mustat talvet ovat syöneet vahtimismetsästyksen tehoa ja kasvattaneet naaraiden tuottavuutta. Kuluvan talven metsästys onnistui hyvin ja toivottavasti valkohäntäpeurakannan kasvu saatiin jo paikoin pysäytettyä tai ainakin hidastettua sitä. Alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet tavoitteeksi tiheimpien valkohäntäpeurakantojen leikkaamisen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Eteläja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueilla. Viimeaikaisten metsästysajan pidennysten (syyskuun ja helmikuun kahden ensimmäisen viikon metsästys) aikana kaadettiin lähes 9 000 peuraa. Lisälääkkeitä kuitenkin tarvitaan ja Lounais-Suomen hirvitalousaluesuunnittelijat saavat ensi töikseen ryhtyä purkamaan mahdollisia pyynnin te hostamisen esteitä. Määrätietoista kolarien vähentämisohjelmaa pahimpien onnettomuusteiden varsille aletaan valmistella heti. Kaakkois-Suomessa on saatu hyvään alkuun villisikatiheyden leikkaaminen, sillä Luonnonvarakeskus arvioi kannan pienentyneen jopa kolmanneksella. Työtä jatketaan hirvitalousaluesuunnittelijoiden tukemana. HA N N U HU TT U
• Metsästäjä 3 l 2019 l 9 Suomalainen riistatieto on maailman parasta Hankkeen päätavoite on edistää hirvieläintiedon käyttöä metsästyksen suunnittelussa ja jalkautua metsästysseurojen pariin kuuntelemaan, tukemaan ja kehittämään riistahallinnon palveluita asiakkaille. Oma riista -palvelun hirvieläintietojen ja muiden ominaisuuksien tehokas hyödyntäminen mahdollistaa tietopohjaisen hirvieläinkantojen täsmämetsästyksen, mikäli palvelun ominaisuuksia käytetään koko riista-alan toimijakentässä. Paperilomakkeista on päästy eroon ja digitaalisuus ja Luonnonvarakeskuksen tuottama hirvikantaennuste mahdollistavat ajantasaisen ja joustavan tutkimustiedon käytön metsästyksen ohjaamiseen jo metsästyksen aikana. Tämä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista ja mahdollista suomalaisten metsästäjien talkootoiminnan ansiosta. Tiedon avulla hirviseurueet voivat kohdistaa metsästystä siihen kannanosaan (urokset, naaraat, vasat), jonka verotus tukee alueellisia tavoitteita tai tehdä kestäviä päätöksiä siitä millainen osuus pyyntiluvista käytetään. Tärkein kysymys on tietenkin: vastaako jäävän kannan tiheys ja rakenne sidosryhmien kanssa kannanhoidolle asetettuja tavoitteita? Oma riista tarjoaa työkalut hirvieläinkantojen hallintaan.
• 10 l Metsästäjä 3 l 2019 Monilajista kannanhoitoa kehittämään Aivan uudenlainen haaste on aloittaa monilajisen kannanhoidon kehittäminen Suomessa. Termillä tarkoitetaan sitä, että hirvieläinkantojen tavoitetiheyksiä määritettäessä tulisi ottaa huomioon myös suurpetokantojen alueellinen tila ja runsaus. Etenkin sudelle ja karhulle hirvieläimet ovat erittäin tärkeä ravintoresurssi, jonka runsaus tai niukkuus voi vaikuttaa merkittävästi suurpetojen aiheuttamien vahinkojen yleisyyteen. Yhdistämällä monilajista riistatietoa osaksi käytännön verotussuunnittelua ja kannanhoitoa, voidaan jatkossa todennäköisesti helpottaa myös suurpetoja hirvieläinkonflikteja. Käytännössä tämä tarkoittaa hankkeen tiivistä yhteistyötä riistantutkimuksen ja eri sidosryhmien kanssa. Monilajisen kannanhoidon, vahinkojen ennaltaehkäisyn ja reaktiivisemman hirvieläinkantojen hoidon kehittäminen edellyttää entistä parempia riistatiedon malleja, jotka yhdistävät Oma riista -palvelun, riistavahinkorekisterin, kolaritilastojen, metsävahinkojen ja suurpetotietojen dataa samalle alustalle. Tavoitteena on luoda visuaalinen päätöksentekosovellus, joka on käytettävissä hirvitalousalue-, riistanhoitoyhdistyssekä metsästysseuratasoilla. Hankkeessa toimitaan monipuolisesti paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Toivottavasti tällä lähestymistavalla voidaan kehittää tietopohjaisempaa hirvieläinten verotussuunnittelua ja kantojen hallinnan ketjua ja siten vastata myös sidosryhmien tarpeisiin. Hirvitalousaluesuunnittelijoiden päätehtäviä ovat: hirvitiedon käytön ja valikoivan verotuksen koulutus riistanhoitoyhdistyksissä ja metsästysseuroissa yhteislupakäytäntöjen ja -mallien kehittäminen metsästysseurojen toimintatapana pankkilupaperiaatteiden ja -mallien parhaiden käytäntöjen kehittäminen ja jalkauttaminen hirvitalousalueiden verotussuunnittelun kehittäminen riistanhoitoyhdistystason verotussuunnittelun kehittäminen hirvitalousalueverkoston päivittämiseen osallistuminen sidosryhmäyhteistyön lisääminen riistakeskusalueella ja riistanhoitoyhdistystasolla vahinkojen ennaltaehkäisytoiminnan kehittäminen mukaan lukien tiehallintoyhteistyö ja metsäviranomaisyhteistyö maastokatselmusten vahinkotarkastajien koulutus pienten hirvieläinten kannanseurannan ja verotussuunnittelun kehittäminen Ville Viitanen , Lappi Tervolasta kotoisin oleva Ville Viitanen toimii Lapin alueen HTA-suunnittelijana Rovaniemeltä käsin. Viitanen on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja maatalousja metsätieteen maisteri. Riistaeläintieteeseen erikoistunut Viitanen on aiemmin työskennellyt Metsähallituksen eräpalveluissa ja Luonnonvarakeskuksella. Intohimoisen näädän rautapyytäjän metsästyskaverina vesija kanalinnustuksessa toimii pohjanpystykorva. Timo Toivonen , Kainuu Timo Toivonen hoitaa HTA-suunnittelijan tehtäviä Kainuussa. Paltamossa asuva Toivonen on toiminut Hyrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana. Metsästysseuratoiminnasta Toivosella on kokemusta muun muassa puheenjohtajan ja metsästyksenjohtajan tehtävistä. Koulutukseltaan hän on rakennusmestari. Metsästyskipinä maalaispoikaan iski jo lapsuudessa. Esimerkkiä ei tarvinnut etsiä kaukaa, sillä kotikylän lähes jokaisessa savussa metsästettiin. Risto Paakkonen , Oulu Oulussa HTA-suunnittelijana on Risto Paakkonen. Piippolasta lähtöisin olevan Paakkosen tie on kulkenut Perhon riistalinjan kautta Oulun yliopistoon, missä hän opiskeli tilastotiedettä ja ekologiaa. Paakkosella on kokemusta riistanhoidosta ja -tarhauksesta sekä metsästysoppaan tehtävistä. Paakkonen on toiminut Suomen Metsästäjäliiton Oulun piirin toiminnanjohtajana. Hän kokee erityisesti nuorisotyön kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi. Paakkosen voi tavata niin hirvijahdissa kuin jäljestämässä näätää. Joni Saunaluoma , Pohjanmaa ja RannikkoPohjanmaa Koko ikänsä metsästystä ja riistanhoitoa harrastanut Joni HTA-suunnittelijat esittäytyvät H irvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hankkeeseen palkattiin yhdeksän uutta suunnittelijaa. He työskentelevät riistakeskusalueilla kouluttaen ja tukien riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen toimijoita.
• Metsästäjä 3 l 2019 l 11 Saunaluoma työskentelee HTA-suunnittelijana Pohjanmaan ja RannikkoPohjanmaan alueella. Merikarvialta kotoisin oleva Saunaluoma on opiskellut Helsingin yliopistossa metsäja riistaeläintiedettä. Jahtimuodoista Saunaluoman sydäntä lähellä ovat pienpetojen pyynti ja sorkkaeläinkantojen hoito. Aktiivinen metsästäjä on aiemmin toiminut yhteisluvan hakijana ja tuntee näin järjestelmän mahdollisuudet ja haasteet. Lauri Itkonen , Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala Leppävirtalainen maatalousja metsätieteen maisteri Lauri Itkonen aloitti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueiden HTA-suunnittelijana. Itkonen on toiminut Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana. Toiminnanohjauksen ohessa hän on työskennellyt Oma riistan neuvonnassa ja tuntee palvelun läpikotaisin. Itkonen metsästää hirviä jämtlanninpystykorvan kanssa. Esko Paananen , Keski-Suomi ja Etelä-Savo Ekologiaa ja evoluutiobiologiaa Jyväskylän yliopistossa opiskellut Esko Paananen toimii Keski-Suomen ja Etelä-Savon HTA-suunnittelijana. Opinnäytetyössään Paananen tutki hirven laidunnuksen vaikutusta puuston uusiutumiseen eriikäisrakenteisissa metsissä. Metsästämässä Paananen on kulkenut isän mukana siitä asti, kun on maastossa osannut kävellä. Mieluisin metsästysmuoto hänelle on metsäkanalintujen pyynti suomenpystykorvan kanssa. Antti Rinne , Varsinais-Suomi ja Satakunta Isän selkärepussa eräharrastuksen aloittanut Antti Rinne hoitaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden HTA-suunnittelijan pestiä. Rinne on opiskellut Turun yliopistossa maantiedettä ja biologiaa sekä suorittanut aineenopettajan opinnot. Koulutusten pitäminen onkin Rinteelle mieleistä. Hänelle lempijahtimuotoja ovat erilaiset seuruejahdit sekä kanalinnustus saksanseisojan kanssa. Lisäksi Rinne tekee nuorisotyötä Suomen Metsästäjäliitossa ja Metsähallituksen eräkummina. Valto Kontro , Uusimaa ja Kaakkois-Suomi Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen alueiden HTA-suunnittelija Valto Kontro on vastikään valmistunut Helsingin yliopistosta maatalousja metsätieteen maisteriksi. Riistaeläintieteeseen erikoistunut Kontro on tehnyt selvityksen seitsemän Länsi-Uusimaalla sijaitsevan riistanhoitoyhdistyksen mahdollisesta yhdistymisestä. Lisäksi Kontro on toiminut Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin hallituksessa. Kontro on kiinnostunut kaikenlaisesta metsästyksestä, mutta eniten hän viettää aikaansa rusakko-, kyyhkyja hirvijahdeissa. Timo Ruuska , Pohjoisja Etelä-Häme Riistaeläintieteeseen erikoistunut maatalousja metsätieteen maisteri Timo Ruuska on Pohjoisja Etelä-Hämeen alueiden HTA-suunnittelija. Ruuska on työskennellyt aiemmin muun muassa kaupallisen metsästyksen ja erävalvonnan parissa. Pikkupojasta lähtien metsästänyt Ruuska on kiinnostunut laaja-alaisesti eri metsästysmuodoista. Metsällä hän kulkee pohjanpystykorvan kanssa.
• Kärkkäinen erämessuilla osastot J19-39 ja K11-13 Hirvas metsästyspuku Huippuluokan toimivuus! Tuulenja vedenpitävä puku Ei kahise! Täyttää metsästysasetusten vaatimukset! Erittäin tyylikäs! Testattua toimivuutta! Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Savka lippis (Arvo 58,90) Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Luondu lippis (Arvo 48,90) Anar Miella-kevytpuku on suunniteltu lämpimiin säihin, sekä eteläisempien seutujen kuvaus ja jahtireissuihin. Puvun parhaimpia ominaisuuksia ovat keveys ja maastouttavuus. E TUSI 58,90 E TUSI 4 8,90 Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Väri ja kuosit on suunniteltu maastouttamaan metsästäjä eläimen näkökyvyltä. Kirkas oranssi väritys täyttää uusimmat lain vaatimukset. Täysin vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä sekä kevyt rakenne. Takki 149,Housut 119,249,tai 46,23 € (6kk) Pakettitarjous takki + housut Suohtas / Magga metsästyspuku Pohjoisen metsissä testattu! Moderni eräpuku! Suomalainen suunnittelija! Takki 159,Housut 129,Suohtas on erinomainen valinta alkukauteen ja paljon liikkuvalle. Erinomaiset leikkaukset tuovat lisää istuvuutta ja käyttömukavuutta. Tässä takissa yhdistyvät moderni suunnittelu, ja parhaat nykyaikaiset materiaalit . Anar Magga on erityisesti naisille suunniteltu ja mitoitettu puku. Magga edustaa modernia suomalaista metsästyspukusuunnittelua. Puku sopii erinomaisesti yleisjahtipuvuksi, mutta on tyylikäs vaihtoehto useimpiin outdoor-lajeihin. 229,Alk. 42.75 /kk (6 kk) Pakettitarjous takki + housut Navdi metsästyspuku Takki 129,Housut 99,Anar Navdi –metsästystakissa yhdistyvät sekä kalvollisen, että kalvottoman takin parhaat puolet. Takki istuu erittäin hyvin ja saa metsästäjän tuntemaan olonsa miellyttäväksi jahdin eri vaiheissa. -Suomessa huippusuunnittelijan suunnittelema Strategisista paikoista kalvotettu Hyvin maastouttava Suomessa suunniteltu digicamo-kuosi tai perinteinen metsänvihreä yleisväri Erittäin kevyt, hengittävä, mutta pitää metsästäjän kuivana Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Luondu lippis (Arvo 48,90) E TUSI 4 8,90 Takki 129,Housut 99,Miella kevytanorakkipuku Kaupan päälle Luondu lippis (arvo 9,90) HUIPPUETU! 69,26.48 /kk (3 kk) Metsästäjän ja retkeilijän tavaratalo 189,Alk. 35.79 /kk (6 kk) Pakettitarjous takki + housut Vihreä puku Enna kkomyynnissä Voit shoppailla myös myymälöissämme: Ylivieska Ollilanojankatu 2 Oulu Alasintie 12 Ii Sorosentie 2 Lahti Pasaasi 2, Renkomäki Jyväskylä Sammontie 1 Anar Queen 10 asekaappi 3mm täysteräksinen asekaappi Jopa 7 aseelle. Sisäinen, lukittava ammuslaatikko. 5-pisteen lukitussalvat suojaavat porausja lävistyshyökkäyksiltä. 70.50 /kk (12 kk) 749,Anar Safety 10 asekaappii EN14450 sertifioitu ja hyväksytty Jopa 10:lle aseelle. 56.96 /kk (12 kk) 599,Anar Queen 7 asekaappi EN14450 sertifioitu ja hyväksytty 3 mm täysteräksinen asekaappi. Jopa 7 aseelle Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Tähän malliin mahtuu myös 30" piipulla varustettu puoliautomaattiase, maksimi pituus aseelle: 1310 mm 52.45 /kk (12 kk) 549,Anar Safety 7 asekaappi EN14450 sertifioitu ja hyväksytty Jopa 7 aseelle 38.01 /kk (12 kk) 389,Pakettiedut voimassa 16.5. 22.5.
• Kärkkäinen erämessuilla osastot J19-39 ja K11-13 Hirvas metsästyspuku Huippuluokan toimivuus! Tuulenja vedenpitävä puku Ei kahise! Täyttää metsästysasetusten vaatimukset! Erittäin tyylikäs! Testattua toimivuutta! Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Savka lippis (Arvo 58,90) Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Luondu lippis (Arvo 48,90) Anar Miella-kevytpuku on suunniteltu lämpimiin säihin, sekä eteläisempien seutujen kuvaus ja jahtireissuihin. Puvun parhaimpia ominaisuuksia ovat keveys ja maastouttavuus. E TUSI 58,90 E TUSI 4 8,90 Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Väri ja kuosit on suunniteltu maastouttamaan metsästäjä eläimen näkökyvyltä. Kirkas oranssi väritys täyttää uusimmat lain vaatimukset. Täysin vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä sekä kevyt rakenne. Takki 149,Housut 119,249,tai 46,23 € (6kk) Pakettitarjous takki + housut Suohtas / Magga metsästyspuku Pohjoisen metsissä testattu! Moderni eräpuku! Suomalainen suunnittelija! Takki 159,Housut 129,Suohtas on erinomainen valinta alkukauteen ja paljon liikkuvalle. Erinomaiset leikkaukset tuovat lisää istuvuutta ja käyttömukavuutta. Tässä takissa yhdistyvät moderni suunnittelu, ja parhaat nykyaikaiset materiaalit . Anar Magga on erityisesti naisille suunniteltu ja mitoitettu puku. Magga edustaa modernia suomalaista metsästyspukusuunnittelua. Puku sopii erinomaisesti yleisjahtipuvuksi, mutta on tyylikäs vaihtoehto useimpiin outdoor-lajeihin. 229,Alk. 42.75 /kk (6 kk) Pakettitarjous takki + housut Navdi metsästyspuku Takki 129,Housut 99,Anar Navdi –metsästystakissa yhdistyvät sekä kalvollisen, että kalvottoman takin parhaat puolet. Takki istuu erittäin hyvin ja saa metsästäjän tuntemaan olonsa miellyttäväksi jahdin eri vaiheissa. -Suomessa huippusuunnittelijan suunnittelema Strategisista paikoista kalvotettu Hyvin maastouttava Suomessa suunniteltu digicamo-kuosi tai perinteinen metsänvihreä yleisväri Erittäin kevyt, hengittävä, mutta pitää metsästäjän kuivana Kaupan päälle joko Coasus tai Vuolimus alusasu ja Luondu lippis (Arvo 48,90) E TUSI 4 8,90 Takki 129,Housut 99,Miella kevytanorakkipuku Kaupan päälle Luondu lippis (arvo 9,90) HUIPPUETU! 69,26.48 /kk (3 kk) Metsästäjän ja retkeilijän tavaratalo 189,Alk. 35.79 /kk (6 kk) Pakettitarjous takki + housut Vihreä puku Enna kkomyynnissä Voit shoppailla myös myymälöissämme: Ylivieska Ollilanojankatu 2 Oulu Alasintie 12 Ii Sorosentie 2 Lahti Pasaasi 2, Renkomäki Jyväskylä Sammontie 1 Anar Queen 10 asekaappi 3mm täysteräksinen asekaappi Jopa 7 aseelle. Sisäinen, lukittava ammuslaatikko. 5-pisteen lukitussalvat suojaavat porausja lävistyshyökkäyksiltä. 70.50 /kk (12 kk) 749,Anar Safety 10 asekaappii EN14450 sertifioitu ja hyväksytty Jopa 10:lle aseelle. 56.96 /kk (12 kk) 599,Anar Queen 7 asekaappi EN14450 sertifioitu ja hyväksytty 3 mm täysteräksinen asekaappi. Jopa 7 aseelle Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Tähän malliin mahtuu myös 30" piipulla varustettu puoliautomaattiase, maksimi pituus aseelle: 1310 mm 52.45 /kk (12 kk) 549,Anar Safety 7 asekaappi EN14450 sertifioitu ja hyväksytty Jopa 7 aseelle 38.01 /kk (12 kk) 389,Pakettiedut voimassa 16.5. 22.5.
• 14 l Metsästäjä 3 l 2019 GHITA BODMAN Hirvenmetsästyksen sosiaaliset HYVINVOINTIVAIKUTUKSET Hirvenmetsästyksen merkitystä metsästäjille selvitettiin vuonna 2018 haastattelututkimuksella, jossa haastateltiin harrastajia eri puolilla Suomea. Artikkeli tiivistää tutkimuksen päätulokset. Hirvenmetsästys on monille elämäntapa, jolla on pitkät perinteet. Se on vuoden huipennus, joka kokoaa yhteen eri sukupolvet. Usein metsästysseura on kylän ainoa ja tärkein yhdistys. Hekin, jotka eivät asu enää paikkakunnalla, palaavat metsästämään kotiseudulle lapsuudenmaiseJA RI N IS KA N EN H irvenmetsästys ei ole vain ampumista. Se on harrastus, joka kokoaa ihmiset yhteen. Harrastajat ovat samalla aaltopituudella, puhuvat samaa kieltä ja heillä on samat arvot riippumatta taustasta, koulutuksesta tai työstä.
• Metsästäjä 3 l 2019 l 15 ASIAKASMATKA SAKSAAN Hanki laatuase Krieghof? n tehdaskäynnillä! Lento, majoitus sekä kulj.kustannukset hyvitetään aseen tilaajalle. Mikäli valitaan parempi tukkipuu tai käsintehty kaiverrus, hyvitetään ostajalle lisäksi 500 € tehdaskäyntietu. Matkan kesto 2 pv, Lähtöpäivä 02.09.2019 Tiedustelut/ilmoittautumiset viim. 25.06.2019 (Huom! Rajoitettu määrä osallistujia) Pohjoisranta 22 00170 Helsinki, Finland Puh: (09) 135 1358 william.wadstein@? nnenterprise.? www.? nnenterprise.? Metsästys on enemmän Tärkeintä on olla luonnossa vailla häiriötekijöitä. Luonto koetaan rauhoittavana ja rentouttavana henkireikänä. Se koetaan arjen vastapainoksi ja paikaksi, jossa voi levätä. Liikunta metsässä auttaa jaksamaan myös paremmin arjessa, sillä metsässä hermot lepäävät, verenpaine laskee ja ajatukset nollautuvat. Metsästys koetaan harrastukseksi, joka lisää hyvinvointia. Metsästyskumppaneiden välisen yhteisöllisyyden lisäksi hyvinvointiin vaikuttavaksi tekijäksi koetaan yhteistyö koiran kanssa ja liikkuminen metsässä yksin. Silloin on aikaa keskittyä, pohdiskella ja työstää ajatuksia. Metsästys on syy mennä metsään, mutta kun riistaa ei näy, kerätään sieniä ja marjoja. Metsästys onkin elämäntapa, jolla on hyvinvointivaikutuksia. Yhteistä aikaa Metsästäjien mukaan hirvenmetsästys on haja-asutusalueilla tärkeä harrastus, joka kokoaa yhteen kylien väen. Se on tapa viettää aikaa yhdessä, kun kulttuuripalveluita ei ole. Metsästys on tärkeää myös heille, jotka eivät enää asu kotiseudullaan. Ampuminen ei ole metsästyksessä tärkeintä. Tärkeintä on kaikki muu siihen kuuluva. Riistan kunnioitus onkin oleellinen osa metsästystä. Metsästäjien ääni kuuluviin Haastatellut kokivat, että metsästäjien ääni ei kuulu yhtä hyvin kuin sen vastustajien. Tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä metsästys on ja, miten paljon aikaa metsästäjät käyttävät harrastukseensa. Metsästäjät myös miettivät, mitä tapahtuisi, ellei metsästäjiä olisi ja toivoivat, että heitä arvostettaisiin enemmän. Haastatellut toivovat hirvenmetsästyksen jatkuvan myös tulevina vuosina. He haluavat, että heidän lapsensa voivat jatkaa pitkiä perinteitä. Kaupallisuus nähtiin uhkana hyvinvoinnille. Jos metsästystä aletaan kaupallistaa, koko yhdistystoiminta voi vaarantua. Koko tutkimusraportti julkaistaan kevään 2019 kuluessa. miin suvun ja ystävien kanssa. Metsästys onkin tärkeä yhdistävä tekijä. Metsästys on sosiaalista Metsästäessä ollaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ryhmässä. Ryhmä koostuu ihmisistä, joita kiinnostaa samat asiat. Metsästyksen ansiosta ihmiset kuuluvat yhteisöön ja tuntevat yhteenkuuluvuutta. Iäkkäämmille metsästysseura voi olla ainoa sosiaalinen yhteisö, johon he kuuluvat. Metsästäjät istuvat nuotiolla, paistavat makkaraa ja käyvät arkea keventäviä keskusteluja. Yhteenkuuluvuus metsästysseurassa on vertaansa vailla. Metsästys ei ole vain ampumista tai saaliin saamista. Se on jotain enemmän. Hyvä tunnelma ja utuinen aamu ovat hieno kokemus, jossa saalis on sivutuote. Ruoka on myös eettistä, kun eläin on saanut elää hyvän elämän luonnossa ja se lopetetaan kunnioittavasti. Lisäksi metsästäjä tietää, mitä syö. Vastuullinen metsästäjä haluaa hyvää luonnolle. Riistan hyvinvoinnista huolehtiminen onkin tärkeä osa metsästystä. Metsästäjät pitävät yllä luonnon tasapainoa ja tekevät niin voidakseen itse hyvin.
• M etsästyksen hyväksyttävyys on suomalaisten keskuudessa viimeisten tutkimusten mukaan noussut entisestään. Kuitenkin on aika vähän puhuttu siitä, kuinka suuri tekijä metsästys on luonnonhoidossa ja luonnonsuojelussa. Suomi on koko pinta-alaltaan asuttu maa. Sen vuoksi luonnon tasapainon ja monimuotoisuuden säilymisen kannalta ihminen on pakotettu säätelemään monia eläinlajeja, jottei jokin toinen eläinlaji kuolisi sukupuuttoon ja toinen laji lisääntyisi kohtuuttomasti toisten lajien kustannuksella. Esimerkiksi koko maailman laajuisestikin uhanalainen metsäpeura häviäisi Suomen luonnosta, mikäli suurpetojen määriä ei metsäpeurojen esiintymisalueilla säädeltäisi metsästyksellä. On täysin absurdia kuvitella, että metsäpeura ja sen pahimmat saalistajat kuten susi, karhu ja ilves eläisivät sulassa sovussa ja tasapainossa Suomen luonnossa, ellei ihminen säätelisi tasapainoa harkitulla petojen metsästyksellä. Metsästys on luonnonsuojelua metsäpeuran säilymisen kannalta katsottuna. Samoin hirvieläimiä, kuten hirveä ja tietyillä alueilla valkohäntäpeuraa on metsästäjien pakko säädellä metsästämällä. Mikäli hirvieläinten metsästystä ei tapahtuisi, mäntymetsien kasvatus Suomessa loppuisi ja liikenneonnettomuudet saattaisivat ainakin autoliikenteen turvallisuuden kestämättömäksi. Meillä on luonnonpuistoja, jotka eivät aluskasvillisuuden osalta ole enää luonnontilaisia. Tämä johtuu hirvitihentymistä, johon ei metsästyskiellon vuoksi voida vaikuttaa, edes ajattamalla niitä sieltä ulos. Itämeren hyljekannan (harmaahylkeen ja Itämeren norpan) hysteerinen suojeleminen gynekologisilla (kymmeniä vuosia sitten osalla norppia tavattiin kohdunsuunkuroumatautia) ynnä muilla verukkeilla on johtanut molempien hylkeiden määrien kasvun niin suureksi, ettei niitä pystytä enää edes metsästyksellä säätelemään. Itämerennorppia saadaan saaliiksi noin 2/3 vuosittaisesta kiintiöstä ja harmaahylkeistä vain noin 1/5. Metsästyksen rajoituksilla saatiin aikaan se, ettei meillä ole enää hylkeenpyytäjiä tarpeeksi. Kun siihen vielä lisätään EU:n viisaus kieltää hyljetuotteiden kauppa, on hylkeiden lisääntyminen Itämerellä täysin hallitsematonta. Monilla alueilla ammattikalastus on loppunut hylkeiden vuoksi kokonaan ja hyljevahingot Suomessa nousevat jo miljooniin euroihin vuodessa. Merellä pysyäkseni, meillä on myös toinen iso ongelma, jolle pitäisi ehdottomasti pyrkiä etsimään jokin laillinen ratkaisu ja se on merimetso. Kun palaamme maalle ja katsomme Suomen luontoon kuulumattomia vieraslajeja, on meillä monta ongelmaa, joita ei ilman metsästystä pystytä hallitsemaan. Koko Suomeen levinnyt minkki on ollut jo usean vuosikymmenen iso ongelma vesilinnuillemme ja muillekin vesistöjemme rannoilla pesiville linnuille. Voi vain kysyä, mikä minkin kanssa olisi tilanne, jos aktiiviset pienpetopyytäjät eli metsästäjät eivät olisi pyytäneet minkkejä ympäri Suomen maata. Supikoirasta on tullut viimeisen reilun 10 vuoden aikana yksi suurimmista riesoista koko Suomeen. Se leviää, kulkee uskomattomia matkoja ja lisääntyy erittäin tehokkaasti. Mikä olisikaan tilanne, jos supikoiran lisääntymistä ja leviämistä ei olisi metsästäjien aktiivisella pienpetopyynnillä rajoitettu. Se olisi varmuudella levinnyt jo Ruotsiin ja Norjaankin, mikäli meidän läntisellä maarajallamme ei olisi ollut aktiivista pyyntiä metsästäjien ja jopa yhden täyspäiväisen ammattimetsästäjänkin voimin. Supikoira on kosteikoissa ja vesien rannoilla ehkä kaikkein pahin munapesien hävittäjä. Se levittää myös tauteja. Tällaisen Suomen luontoon kuulumattoman vieraslajin kannan leviämisen ja kasvun estäminen on luonnonhoitoa ja luonnonsuojelua parhaimmillaan. Metsästys on parasta luonnonsuojelua ERKKI HUHTA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Varapuheenjohtajalta 16 l Metsästäjä 3 l 2019
• KESTÄVÄT KOIRATARHAT – kotipihaan toimitettuna! SUOSITUT TÄYSRAVINNOT AKTIIVISILLE KOIRILLE! Korkealaatuiset, vehnättömät ja energiapitoiset Smurretäysravinnot aktiivisille koirille Rokka viljattomat makupalat 200 g ja ilmainen kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Vähintään kahden (min. 30 kg) Rokka-koiranruokasäkin tilaajalle Etutuotteen arvo 3,20 28 50 ALKAEN / 15 KG KOIRATARHOILLE ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! PEHMUSTI TAI RUTIREX KOIRANKOPINKUIVIKE Kotimainen kuivike auttaa pitämään koirankopin kuivana ja raikkaana. Kymmenen kilon paalista riittää jopa vuoden tarpeiksi. VALION LIHA-ATERIAT 12 X 800 G Makuvaihtoehdot kana, nauta tai sikanauta. Herkullinen, viljaton koiranmakkara. KOLARI KOIRALIIVI Laadukas, kotimainen huomioliivi, jonka kirkas neonväri näkyy kauas. Värit oranssi ja keltainen. Koot XS-XL. Ilmainen kotiintoimitus! KOIRANKOPPI Kotimainen, kestävä koirankoppi Suomen sääolosuhteisiin. Lämpöeristeenä mineraalivilla. Valmiiksi asennetut oviläpät suojaavat vedolta. Avattava katto. 549,KOTIMAINEN! 24 90 19 90 SÄÄSTÖPAKKAUS! 14 90 H in na t ja ka m pa nj at vo im as sa 26 .5 .2 01 9 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . Puristeruoka! Puristeruoka! Puristeruoka! 35 90 15 KG 37 90 15 KG 40 95 15 KG 29 90 15 KG 33 90 15 KG 40 95 15 KG 24 90 15 KG 49 90 15 KG Viljaton! UUTUUS! Valio-ruokakuppi 2,8 l ja ilmainen kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Vähintään kahden (min. 30 kg) Valio-koiranruokasäkin tilaajalle Etutuotteen arvo 12,90 549,499,SUOMI KOIRATARHA 3M X 3M Kuumasinkitty, kotimainen koiratarha 10 vuoden ruostumattomuustakuulla. Kestää aikaa ja Suomen sääolosuhteita. Elementin korkeus 180 cm ja leveys 150 cm. KOIRATARHA 3M X 3M Sinkitty ja jauhepolttomaalattu tarhapaketti sisältää yhden ovielementin ja seitsemän peruselementtiä. Elementin leveys 150 cm, korkeus 180 cm. Verkon paksuus 4 mm ja silmäkoko 50 x 100 mm. Kaikkiin koiratarhatilauksiin Hundra-juomasanko 8 l KAUPAN PÄÄLLE! € Arvo 23,90 € 20 kg 20 kg 20 kg 34 90 KEVYT 38 90 VOIMA 39 90 SUPERVOIMA Tilaa 2 kpl MAKSA VAIN 44 90 12x Kolme makua! PROTEIINIA 23 % RASVAA 10 % PROTEIINIA 32 % RASVAA 24 % PROTEIINIA 35 % RASVAA 25 % TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–19, la 10–16
• 18 l Metsästäjä 3 l 2019 MIKAEL WIKSTRÖM ja EEROJUHANI LAINE , Suomen riistakeskus sekä NIKO TEIKARI Metsänomistajille, metsäammattilaisille ja metsästäjille on tuotettu tietoa metsänhoitokeinoista hirvivahinkojen vähentämisessä. Tämä tieto on kaikkien saatavilla ilmeiseksi riistainfo.fi -sivustolla. Metsänhoitokeinot hirvivahinkojen vähentämisessä aiheesta kattavaa materiaalia H irvien metsille aiheuttamista vahingoista on todennäköisesti puhuttu siitä lähtien, kun ihmisestä ja hirvestä tuli kilpailijoita. Kirjallisuudesta voidaan nähdä, että hirven ravinnonkäyttö on katsottu hyvin haitalliseksi myös aikoina, jolloin Suomessa on ollut hyvin vaatimaton hirvikanta. ”Kuulat ja ruuti ovat pontevin lääke hirvituhojen torjumiseksi”, kuultiin 1800-luvun loppupuolella. Tässä artikkelissa lähdetään metsänhoidon näkökulmasta. Millaisilla metsänhoidollisilla keinoilla hirvivahinkoja voidaan vähentää etenkin haastavilla talvilaidunalueilla? Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan Ainakin 1980-luvulta lähtien on joka vuosikymmen julkaistu neuvontamateriaalia
• Metsästäjä 3 l 2019 l 19 hirviä, sitä enemmän on metsävahinkoja. Toisaalta saatavilla olevalla ravinnolla on päinvastainen vaikutus eli mitä enemmän hirville on saatavilla ravintoa, sitä vähemmän on metsävahinkoja. Hirvikannan säätelyllä vaikutetaan hirvien määrään ja metsänhoidon keinoilla saatavilla olevan ravinnon määrään sekä laatuun. Hirven ravinnonkäyttö vaihtelee vuodenaikojen mukana ja valikoivana märehtijänä hirvi tekee jatkuvaa ravinnonvalintaa kasvien sekä kasviosien välillä. Näin ollen muun muassa riittävällä taimitiheydellä, oikea-aikasilla metsänhoitotoimenpiteillä ja turhan siistimisen välttämisellä voidaan vaikuttaa metsävahinkojen syntymiseen. Toisaalta myös ihmisestä riippumattomat tekijät, kuten metsän maalaji, ravinteisuus ja sijainti vaikuttavat hirvien elinympäristövalintaan ja sitä kautta vahinkoihin. Tarkasteltaessa hirvien puihin kohdistaman laidunnuksen voimakkuutta eri alueellisilla mittakaavoilla, on saatavilla olevan ravinnon määrä todettu merkittävimmäksi tekijäksi. Hirvien talvilaidunalueiden metsänhoidolla voidaan vaikuttaa Tärkeintä on pitää kasvatettava pääpuulaji riittävän tiheänä, kunnes taimikko ohittaa hirvivahinkoriskin yli 5 metrin valtapituudessa. Lisäksi alle 5 metrisen lehtipuuston säästäminen kaikissa metsänhoidon vaiheissa vähentää yksittäisen taimen todennäköisyyttä tulla syödyksi. Älä päästä lehtipuustoa männyntaimia pidemmäksi. Älä kuitenkaan poista hirven vioittamia puita ennen kuin taimikko on ohittanut hirvivahinkoriskin (taimikon valtapituus yli 5m). Suosi reikäperkausta, jotta poistetaan vain pääpuulajia haittaava puusto. siitä, miten metsävahinkoja voidaan vähentää suojaamalla metsätaloudelle arvokkaita kohteita, suorittamalla metsänhoitotoimet oikea-aikaisesti ja säästämällä hirville sopivaa ravintoa. Nyt aiheesta on tuotettu päivitettyä materiaalia, joka nojaa ajantasaiseen tutkimustietoon. Maaja metsätalousministeriön rahoittama neuvontamateriaali tehtiin Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä, mutta myös Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat ovat kommentoineet sen sisältöä. Lopputuloksena on kattava koulutuspaketti maanomistajien, metsäammattilaisten ja metsästäjien käyttöön. Materiaali tehtiin osana Suomen riistakeskuksen Hirvieläinten kannanhoidon kehittäminen -hanketta. Hirvivahinkoihin vaikuttavat tekijät metsätaloudessa Hirvien aiheuttamat metsävahingot syntyvät ravinnonkäytön seurauksena yleensä nuoriin mäntyja rauduskoivutaimikoihin talvikautena. Kasvuja laatutappioita voi syntyä pääpuulajin latvakasvaimen tai päärangan taitoksesta sekä merkittävästä oksien syönnistä tai kuoren riipimisestä. Sen sijaan maltillisen ravinnonkäytön kohdistuminen kasvatettavan puulajin sivuoksiin tai muihin puulajeihin ei aiheuta merkittävää vahinkoa. Hirvien määrä vaikuttaa suoraan metsävahinkojen määrään – mitä enemmän on
• 20 l Metsästäjä 3 l 2019 Vihreät soikiot kuvaavat taimikoita, joihin on säästetty hirville mieluisaa ravintoa. Hirvien talvilaidunalueilla rauduskoivun ja erikoispuiden viljelyä ei suositella tai muutoin on syytä varautua aitaamaan alue hirvivahinkojen välttämiseksi. On kuitenkin otettava huomioon, että kokonaisten taimikoiden aitaaminen ohjaa laiduntamisen muualle. Karkoteaineiden tehtävänä on suojella taimen metsätaloudellisesti tärkeintä osaa; latvakasvainta. Käsittely täytyy uusia vuosittain, kunnes taimikko on ohittanut hirvivahinkoriskin. Hirvivahinkoihin voidaan vaikuttaa säästämällä hirville sopivaa ravintoa ja hoitamalla metsät ajallaan. Yksittäinen metsänomistaja voi vaikuttaa ravinnon saatavuuteen lisäämällä kasvatettavan puuston tiheyttä ja välttämällä ylimääräistä raivaamista – ravintomäärän kasvaessa vahingoittuneiden puiden suhteellinen osuus vähenee ja samalla voidaan säästää hoitokustannuksissa. Taimikkovaiheessa ravinnon säästämisen pitäisi kuitenkin olla laaja-alaista, mielellään kuntatason toimintaa (oikeanpuoleinen kuva). Mikäli vain muutama metsänomistaja säästää ravintoa, voi vaikutus olla jopa kielteinen. Hirvien kerääntyminen runsaille ravintokohteille voi lisätä vahinkoja (vasemmanpuoleinen kuva). hirvivahinkojen syntymiseen useilla keinoilla, joihin kannattaa tutustua riistainfo.fi -sivustolla. Lisätietoja tarvitaan Ravinnon saatavuuden vaikutuksista laidunpaineeseen Suomen olosuhteissa tarvittaisiin lisätietoa. Kuinka paljon metsävahinkojen riski eri hirvitalousalueilla vähenee tai kasvaa, riippuen ravinnon saatavuudesta Metsänhoidolla voidaan vaikuttaa eri tavoin tai hirvitiheydestä? Siis kuinka paljon vahinkoriski pienenee tietyllä hirvitalousalueella, jos alueella olisi esimerkiksi 3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla 3,5 hirven sijaan? Samalla kun pohditaan haittavaikutuksia, pitää tietysti pohtia hyötyvaikutuksia. Kuinka paljon enemmän tai vähemmän metsästystilanteita ja saaliseläimiä saadaan tietyltä hirvitalousalueelta, jos tiheystavoite olisi 3,0 tai 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Nämä olisivat tärkeitä tietoja, kun alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteita hirvitalousalueille. Lisätietoja metsävahinkoriskin vähentämisestä: https://www.riistainfo.fi/ kurssi/metsanhoitokeinothirvivahinkojen-vahentamisessa/
• H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Valintasi mukaan – Metsosta Karhuun Lue lisää Blaser-kampanjoistamme Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Ta rj ou ks et ov at vo im as sa 31 .1 2. 20 19 sa ak ka . Rakenna itsellesi sopivin R8 Savanna Blaser-kampanjamalleista! Blaser R8 Savanna -rungot (tukki, lukkorunko, lukko) Blaser R8 Professional Success Leather Savanna 3 090,00 € • kullattu liipasin, Match-kammennuppi Blaser R8 Professional Savanna 2 090,00 € Kampanjarunkoihin piiput seuraavin hinnoin: Blaser R8 -piiput Standard-piiput: • 8x57 IS, 58 cm, M15x1, ei tähtäimiä 1 090,00 € • 9,3x62, 58 cm, M15x1, ei tähtäimiä 1 090,00 € SemiWeight-piippu: • 10,3x68 Magnum, 65 cm, M17x1, ei tähtäimiä, Hiviz, 1 390,00 € suujarru Match-piiput: • 6,5x47 Lapua, 65 cm, M18x1, ei tähtäimiä 1 490,00 € • 6,5x55 SE, 60 cm, M18x1, ei tähtäimiä 1 490,00 € • .308 Win, 60 cm, M18x1, ei tähtäimiä 1 490,00 € Bl as er -a se en ko ko na is hi nt a m uo do st uu ru ng on ja pi ip un yh te is hi nn as ta . Nordis Oy Blaser_Metsästäjä nro3 2019_210x275mm.indd 1 29.3.2019 7:54:39
• 22 l Metsästäjä 3 l 2019 MIKKO ALHAINEN , Suomen riistakeskus ILKKA ALM , MIKKO NYKÄNEN ja TIINA SEPPÄNEN , Fingrid OYJ Johtoajatus riistanhoitoon! Syötävää sorkkariistalle, puskaa ja pensasta peltoriistalle tai kosteikkoja sorsille. Yli 14 000 kilometriä ja kymmeniä tuhansia hehtaareja otollista riistanhoitoaluetta. Tehdään voimajohtoaukeista riistanhoidon valtakunnallinen runkoverkosto. halkovan voimajohdon alueella voi olla riistanhoidollisesti merkittävä pinta-ala. Voimajohtoaukeat pidetään raivaamalla avoimina, eikä niillä saa kasvattaa mitään kolmea metriä korkeampaa. Merkittävä Peltoaukean kupeessa tai jatkeena olevat johtoaukeat tarjoavat mahdollisuuksia peltoriistanhoitoon sorkkariistan lisäksi. Tiheiden pensaikoiden mosaiikin väleihin kylvetyt riistapeltokaistat tai -laikut sekä niittokaistat lisäävät alueen monimuotoisuutta ja arvoa esimerkiksi peltopyille. Hyvä vaihtoehto on alueen hoito ja hyödyntäminen laiduntamalla, mikä edistää laajemmin luonnon monimuotoisuutta, riistanhoitoa sekä perinnebiotooppien säilymistä FI N GR ID OY J, RI ST O UU SI TA LO F ingrid OYJ:n hallinnoima Suomen kantaverkko on sähkönsiirron selkäranka. Johtoaukean leveys vaihtelee 26 metristä yli sataan metriin, joten esimerkiksi metsästysseuran aluetta osa johtoaukeista on joutomaana, jolle on mahdollista kehittää riistanhoidollista hyötykäyttöä riippuen kohteen sijainnista, maaperän laadusta ja muusta soveltuvuudesta. Ruokamaita hirville ja peuroille Metsiä halkovien voimalinjojen alla sijaitsevat vanhat peltomaat tai helposti muokattavat turveja kivennäismaat soveltuvat hyvin riistapelloiksi tarjoamaan syysja talviaikaista ravintoa sorkkariistalle, jäniksille ja muille metsäneläimille. Kaura tai apilanurmi pärjää melko vähäl
• Johtoaukeiden hyötykäytössä muistettavaa Johtoaukeiden hyötykäytön suunnittelu aloitetaan kysymällä lupa maanomistajalta sekä Fingridiltä. Helpoin tapa ottaa yhteyttä Fingridiin on yrityksen karttapalvelun Anna palautetta -osio. https://fingrid.navici.com Merkitse riistanhoitokohteen paikka kartalle ja lähetä ’yleinen palaute’ -toiminnolla lyhyt kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä. Kosteikon perustamisen tai kunnostamisen mahdollisuutta ei kannata unohtaa. Moni kostea notkelma voi soveltua vesilintuelinympäristöksi, kuten kuvan Vuorelan kosteikko Salossa. Korkealle sijoittuvat kantaverkot johdot eivät ole linnuille samanlainen riski kuin yleisemmät, 20 kV linjojen ohuemmat ja matalammalla kulkevat johtimet M AR KO M UU TT OL A FI N GR ID OY J, RI ST O UU SI TA LO Ruokamaita hirville ja peuroille Muistilista Fingrid ei omista voimajohtoaluetta, mutta on lunastanut siihen pysyvän käyttöoikeuden. Maapohja ja puusto ovat maanomistajan omaisuutta. Maanomistajan lupa toimenpiteille tulee aina kysyä. Johtoalueen hyödyntämisestä tulee sopia etukäteen Fingridin kanssa, jotta Fingrid voi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä välttämään vahinkojen aiheuttamista voimajohdon kunnossapidon, johtoaukeiden raivausten tai reunavyöhykepuiden käsittelyn yhteydessä. Muistathan, että voimajohdon tärkein tehtävä on sähkön siirto turvallisesti. Kohdekohtaisilla ohjeilla varmistetaan sekä järjestettävän toiminnan turvallisuus että se, ettei toiminta aiheuta haittaa voimajohdolle tai sähkön siirrolle. Voimajohdon omistajana Fingridillä on velvollisuus pitää johto sähköturvallisuusmääräysten mukaisessa kunnossa. Velvollisuuden täyttämiseksi yhtiön työntekijöillä ja palvelutoimittajilla on oikeus liikkua johtoalueella jalkaisin, työkoneilla ja ajoneuvoilla, käyttää johtoalueelle vieviä teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita. Muista, että voimajohtojen läheisyydessä ei saa kasvattaa mitään kolmea metriä pidempää. Johdon alla voi vapaasti liikkua tavanomaisilla maatalouskoneilla. Mutta muista, että työkoneilla ei saa liikkua pylväsalalla lukuun ottamatta haruksellista pellolla sijaitsevaa pylvästä. lä, mutta riistapelloille tarkoitetut kaalikasveja sisältävät siemenseokset vaativat onnistuakseen reilunpuoleisen lannoituksen. Hirville voi voimajohtoaukeilla tarjoilla puuvartista sapuskaa sopivilla metsämailla. Raivaamalla alle kolmimetrisenä pidetyt pajut, haavat, pihlajat, koivut ja männyt pensoittuvat ja tarjoavat paljon helposti saatavilla olevaa talvisapuskaa. Voimajohdon alla oksia rouskuttava hirvi on poissa naapurin männyntai koivuntaimikosta. Niittämiseen soveltuvilla aloilla loppukesällä tapahtuva heinäkasvuston murskaaminen voi toimia
• 24 l Metsästäjä 3 l 2019 Vinkki! Juomapaikkoja metsän eläimille Pienialainenkin kaivettu ’metsälampi’ voi tarjota tärkeän juomapaikan monille metsän eläimille. Kesähelteiden aikaan on monilla metsäseuduilla juomapaikat harvassa, ja sopivaan notkoon kaivettu tai padottu pienkosteikko saattaa vähentää vettä etsivien eläinten liikkumista esimerkiksi vilkasliikenteisten teiden yli. Lisäksi tavija telkkäpoikue voi olla bonuksena varsin pienessäkin kosteikossa. Parhaimmillaan altaaseen saa samalla pysäytettyä metsäojien kuljettamaa hiekkaa ja lietettä. hyvin. Syksyksi paikalle kasvaa maittava ja vihreä kasvusto. Elinympäristöä peltoriistalle Maatalousympäristössä voimajohtoaukeat tarjoavat mahdollisuuksia parantaa peltoriistan elinympäristöjä. Matalat pensaikot suojaa tarjoamaan ja riistapelloilla sapuskaa saataville. Peltopylväiden ympäristöt sopivat hyvin riistapelloiksi, jolloin välttää sadonkorjuun vaivan ja kiemurat tolpanjalkojen ja harusten välissä. Monivuotinen luonnonhoitopeltokin tarjoaa helpon riistaystävällisen vaihtoehdon. Peltojen välisiä metsämaakaistaleita voi hoitaa puoliavoimena pensaikkojen ja riistapeltojen tai niittoalojen mosaiikkina, mikä parhaimmillaan tarjoaa merkittävän lisän paikallisiin elinympäristöihin esimerkiksi peltopyyn näkökulmasta. Mikään ei estä yhdistämästä riistanhoitoa muuhun johtoaukean hyötykäyttöön. Joulukuusien kasvattaminen sopivina ryhminä tai kaistoina, herukkapensaat marjantuotannossa tai muut hyvä ideat voivat Voimajohtopylvään pylväsala ulottuu tyypillisesti kolmen metrin etäisyydelle maanpäällisistä pylväsrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa kaivaa, läjittää tai liikkua työkoneilla ns. peltopylvästä lukuun ottamatta. FI N GR ID OY J muodostaa win-win-win tilanteen riistanhoidon, maaseudun yritystoiminnan sekä johtoalueen hoidon kolmiyhteydessä. Maisemaa, pölyttäjiä ja luonnon monimuotoisuutta Voimajohtoaukeiden riistapellot, kukkivat maisemapellot, hoidetut niityt, perinnebiotoopit ja laitumet ovat mukavan näköisiä maisemassa. Ne lisäävät alueiden arvoa niin metsästäjille kuin paikallisille asukkaille ja samalla ne tarjoavat elämän edellytyksiä monipuoliselle lajistolle, kuten perhosille ja muille pölyttäjille. Mehiläistarhaajille voimajohtoaukeiden kukkien tarjoama mesi on arvokas hunajan lähde, ja siihen voi erikseen perustaa vaikka riista-mesikasvikasvuston monipuolista hyötyä tuottamaan. LISÄTIETOJA: www.fingrid.fi/ideakortit
• M AR KU S V. W EI SS EN BE RG , RI IS TA SI EM EN OY Kaura tai apilanurmi pärjää melko vähällä, mutta riistapelloille tarkoitetut kaalikasveja sisältävät siemenseokset vaativat onnistuakseen reilunpuoleisen lannoituksen. jahtivahti.fi JOKAPÄIVÄISEEN HERKUTTELUUN Jahti&Vahti Kana ja Riisi -kuivamuona on erityisen laadukas vehnätön täysravinto, joka sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa. Se sopii myös herkkävatsaisille koirille. kg Norm. 12,90 10,90 4 kg KANA ja RIISI -15% TARJOUS Tarjous voimassa 1.4.–31.5.2019 Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. kg Norm. 32,50 27,60 15 kg
• AKTIIVISEEN KESÄN ALKUUN RETKITUKUSTA! TARVIKKEET KESÄKAUDEN ALOITUKSEEN! ELITE XT RANGEFINDER ETÄISYYSMITTARI Täysin vesitiiviiden kiikareiden runko on pinnoitettu kumipinnoitteella ja täytetty typpikaasulla, huurtumisen estämiseksi. Suurennos: x8. Paino: 450 g. Mittausetäisyys 5-720 m. DIAMOND-PRO 10x42ED Apokromaattinen ED-lasi lisää kuvan kontrastia sekä syvyysnäköä ja toistaa värit uskomattoman tarkasti ilman vääristymiä. Suurennos: x10. DIAMOND-PRO 8x34 Täysin vesitiiviiden kiikareiden runko on pinnoitettu kumipinnoitteella ja täytetty typpikaasulla, huurtumisen estämiseksi. Suurennos: x8. Paino: 450 g. FLAGMASTER 1800 GOLF ETÄISYYSMITTARI Nopeatarkenteinen okulaari auttaa paikantamaan kohteen nopeasti. Keskittämällä kohteen ristikkoon ja painamalla nappia Flagmaster™ laskee etäisyyden sinulle automaattisesti. ACULON AL11 HUNTING ETÄISYYSMITTARI Mittausalue 5–500 m. Distant Target Priority Mode näyttää etäisyyden kauimmaiseen kohteeseen yhdellä mittauksella saatujen tulosten joukosta. RETKITUKKU-HINTA 179,90 CHAMP 10X26 KATSELUKIIKARIT Kiikarit vaativaan käyttöön. Soveltuvat harrastukseen katsomatta vaativammallekin käyttäjälle. Kompakti koko, helppokäyttöinen ja terävä näkymä. Suurennos: x10. EDGE PRO SECURITY EDITION, TEHDASHUOLLETTU HD-tasoisten videoiden lähetystoiminto, tukee 2G ja 3G verkkoja, salamannopea reagointiaika sekä matala virrankulutus. RAJOITETTU ERÄ! 89,159 90 UUTUUS! 349,KATSO HINTAA! 169,RAJOITETTU ERÄ! 219,UUTUUS! 199,UUTUUS! 119,TREKKING LITE HOUSUT Uudistettu malli erittäin suosituista ulkoiluhousuista. Mallit miehille ja naisille. Useita värivaihtoehtoja. Sopii jokapäiväiseen käyttöön. TREKKING LITE TAKKI Uusi 2018-malli huippusuositusta ulkoilutakista. Kevyt, istuva ja hyvin hengittävä takki sopii erinomaisesti jokapäiväiseen käyttöön. HBN BEAT JA BLAST ULKOILUHOUSUJA Kestävät, mukavat ja hyvin istuvat housut monipuoliseen ulkoiluun. Nyt valikoima eri värejä poistohintaan! MERINO FLEECETAKKI Hyvin lämpöä eristävä mutta nopeasti kuivuva ja hengittävä materiaali tekee takista sopivan monenlaiseen käyttöön. RETKITUKKU-HINTA 129,90 € DAWSON FLEECETAKKI Rain-Stop®-erikoiskalvolla varustettu paksu fleecetakki sopii niin viilenevin iltoihin kuin alkukauden jahtireissuille. Väri: ruskeanvihreä. CALIBRE METSÄSTYSTAKKI Suosittu hiljainen metsästystakki Rain-Stop -kalvolla. Lämmin fleecevohvelivuori. BLAST-HOUSUT 59 90 BEAT-HOUSUT 69 90 99 90 79 90 179 90 199 90 HOUSUT+TAKKI 149 90 99 90 HILJAINEN! 99 90 MESSUTARJOUS! 59 90 VAPOR METSÄSTYSPUKU Erittäin kevyt, hengittävä ja joustava puku sopii erinomaisesti liikkuvalle metsästäjälle. Väri: ruskea. VAPOR METSÄSTYSPUKU Erittäin kevyt, hengittävä ja joustava puku sopii erinomaisesti liikkuvalle metsästäjälle. Väri: BlindTech Invisible. YUKON METSÄSTYSHOUSUT Housut huipputeknisillä ominaisuuksilla. Harkistusti sijoitellut stretch-osiot sekä muotoillut polviosiot lisäävät liikkuvuutta ja käyttömukavuutta. NOATAK 2.0 METSÄSTYSHOUSUT Superkevyet ja ohuet BlindTech Invisible™ camokuvioidut housut vapaa-aikaan sekä metsästykseen lämpimillä keleillä. HUIPPUTEKNISET! 79 90 ERIKOSIHINTA! 59 90 ALK. 139 90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Raskaat Suomi Rja RS -asekaapit ovat uusimman asetuksen mukaisia yli viiden aseen säilytykseen. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-19, La 10-16 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET – TOIMITUSAIKA 1-3 ARKIPÄIVÄÄ Hinnat voimassa vähintään 12.5.2019 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. @ RE TK ITU KK U
• AKTIIVISEEN KESÄN ALKUUN RETKITUKUSTA! TARVIKKEET KESÄKAUDEN ALOITUKSEEN! ELITE XT RANGEFINDER ETÄISYYSMITTARI Täysin vesitiiviiden kiikareiden runko on pinnoitettu kumipinnoitteella ja täytetty typpikaasulla, huurtumisen estämiseksi. Suurennos: x8. Paino: 450 g. Mittausetäisyys 5-720 m. DIAMOND-PRO 10x42ED Apokromaattinen ED-lasi lisää kuvan kontrastia sekä syvyysnäköä ja toistaa värit uskomattoman tarkasti ilman vääristymiä. Suurennos: x10. DIAMOND-PRO 8x34 Täysin vesitiiviiden kiikareiden runko on pinnoitettu kumipinnoitteella ja täytetty typpikaasulla, huurtumisen estämiseksi. Suurennos: x8. Paino: 450 g. FLAGMASTER 1800 GOLF ETÄISYYSMITTARI Nopeatarkenteinen okulaari auttaa paikantamaan kohteen nopeasti. Keskittämällä kohteen ristikkoon ja painamalla nappia Flagmaster™ laskee etäisyyden sinulle automaattisesti. ACULON AL11 HUNTING ETÄISYYSMITTARI Mittausalue 5–500 m. Distant Target Priority Mode näyttää etäisyyden kauimmaiseen kohteeseen yhdellä mittauksella saatujen tulosten joukosta. RETKITUKKU-HINTA 179,90 CHAMP 10X26 KATSELUKIIKARIT Kiikarit vaativaan käyttöön. Soveltuvat harrastukseen katsomatta vaativammallekin käyttäjälle. Kompakti koko, helppokäyttöinen ja terävä näkymä. Suurennos: x10. EDGE PRO SECURITY EDITION, TEHDASHUOLLETTU HD-tasoisten videoiden lähetystoiminto, tukee 2G ja 3G verkkoja, salamannopea reagointiaika sekä matala virrankulutus. RAJOITETTU ERÄ! 89,159 90 UUTUUS! 349,KATSO HINTAA! 169,RAJOITETTU ERÄ! 219,UUTUUS! 199,UUTUUS! 119,TREKKING LITE HOUSUT Uudistettu malli erittäin suosituista ulkoiluhousuista. Mallit miehille ja naisille. Useita värivaihtoehtoja. Sopii jokapäiväiseen käyttöön. TREKKING LITE TAKKI Uusi 2018-malli huippusuositusta ulkoilutakista. Kevyt, istuva ja hyvin hengittävä takki sopii erinomaisesti jokapäiväiseen käyttöön. HBN BEAT JA BLAST ULKOILUHOUSUJA Kestävät, mukavat ja hyvin istuvat housut monipuoliseen ulkoiluun. Nyt valikoima eri värejä poistohintaan! MERINO FLEECETAKKI Hyvin lämpöä eristävä mutta nopeasti kuivuva ja hengittävä materiaali tekee takista sopivan monenlaiseen käyttöön. RETKITUKKU-HINTA 129,90 € DAWSON FLEECETAKKI Rain-Stop®-erikoiskalvolla varustettu paksu fleecetakki sopii niin viilenevin iltoihin kuin alkukauden jahtireissuille. Väri: ruskeanvihreä. CALIBRE METSÄSTYSTAKKI Suosittu hiljainen metsästystakki Rain-Stop -kalvolla. Lämmin fleecevohvelivuori. BLAST-HOUSUT 59 90 BEAT-HOUSUT 69 90 99 90 79 90 179 90 199 90 HOUSUT+TAKKI 149 90 99 90 HILJAINEN! 99 90 MESSUTARJOUS! 59 90 VAPOR METSÄSTYSPUKU Erittäin kevyt, hengittävä ja joustava puku sopii erinomaisesti liikkuvalle metsästäjälle. Väri: ruskea. VAPOR METSÄSTYSPUKU Erittäin kevyt, hengittävä ja joustava puku sopii erinomaisesti liikkuvalle metsästäjälle. Väri: BlindTech Invisible. YUKON METSÄSTYSHOUSUT Housut huipputeknisillä ominaisuuksilla. Harkistusti sijoitellut stretch-osiot sekä muotoillut polviosiot lisäävät liikkuvuutta ja käyttömukavuutta. NOATAK 2.0 METSÄSTYSHOUSUT Superkevyet ja ohuet BlindTech Invisible™ camokuvioidut housut vapaa-aikaan sekä metsästykseen lämpimillä keleillä. HUIPPUTEKNISET! 79 90 ERIKOSIHINTA! 59 90 ALK. 139 90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Raskaat Suomi Rja RS -asekaapit ovat uusimman asetuksen mukaisia yli viiden aseen säilytykseen. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-19, La 10-16 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET – TOIMITUSAIKA 1-3 ARKIPÄIVÄÄ Hinnat voimassa vähintään 12.5.2019 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. @ RE TK ITU KK U
• 28 l Metsästäjä 3 l 2019 MIKKO ALHAINEN , MIKAEL LUOMA , Suomen riistakeskus JANNE ANTILA , Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Sorsaja haukitehtaat Poikastuotto kuntoon Samea. Särkikaloja täynnä. Vankan ruovikon ympäröimä. Entinen loistava lintuja kalajärvi. Missä on sorsansiipien suhina ja haukien molskaukset? Yksi syy on poikaselinympäristöjen katoaminen. Kevättulvan valtaamat avoimet rantaniityt ovat vesilintujen ja haukien poikasten parasta elinympäristöä. Nykyisin niitä on paljon vähemmän kuin ennen. J ärvien rehevöitymisen seurauksena monet ruovikkoiset lahdenpohjukat ovat kasvaneet umpeen. Ruovikkoseinän vierestä avautuva avovesialue ei tarjoa vastakuoriutuneille hauenpoikasille ja vesilintu-untuvikoille suojaa petokaloja vastaan. Ravintoakin on huonosti tarjolla särkikalaparvien syödessä kaiken, mylläten samalla veden kuin maitokahviksi. Savisameus tukehduttaa uposkasvitkin, ärviät ja vidat, jotka ovat vesiselkärangattomien elinympäristö sekä hauenja sorsanpoikasten ruoka-aitta. Hoitokalastus helpottaa hetken, ja auttaa alkuun vesistön hoidossa. Pysyvämpi ratkaisu on petokalojen vahva luontainen lisääntyminen. Hyvinvoiva haukikanta voi syödä särkikannat sopiviksi. Vesi kirkastuu, uposkasvillisuus elpyy ja ravintoa on enemmän tarjolla. Poikasetkin pärjäävät paremmin. Siipien suhina ja molskahdukset palaavat kesäiltoihin. Hauet kutevat tulvan alla olevan kasvillisuuden sekaan, ja poikasten selviytymisen edellytys on kutupaikkojen pysyminen veden alla useita viikkoja. Samat matalat tulvaalueet, kausikosteikot, ovat sorsanpoikasten lempipaikkoja. Siellä on syötävää eikä isoja haukia kuten syvemmillä vesillä ruovikoiden reunoilla. Kutujuhlat kunnostetulla kausikosteikolla Kunnostetaan kausikosteikkoja tulviville alueille. Tehdään pato, millä pitkitetään tulvaa ja luodaan huippuluokan poikasympäristö kesään asti. Rakennetaan reitti, mitä pitkin hauet pääsevät nousemaan kosteikolle. Kudun jälkeen ne palaavat syvempiin vesiin ja jättävät mädin kehittymään poikasiksi. Matala ja nopeasti lämpenevä tulvakosteikko kuhisee pieneläimiä. Näitä ötököiEnnen ja...
• Metsästäjä 3 l 2019 l 29 Sorsaja haukitehtaat Poikastuotto kuntoon tä ahmivat hauenja sorsanpoikaset kasvavat vauhdilla. Keskikesällä avataan patoluukkua, annetaan tulvan laskea ja varttuneiden poikasten siirtyä isommille vesille. Kausikosteikko saa kerätä voimia tulevan kevään kutujuhliin, vaikka laidunalueena. Yhteistyöhön – kalaja riistaväki! Kosteikkojen kunnostaminen ja hoito on kalastonja riistanhoidon yhteinen etu. Osakaskunnat, metsästysseurat, maanomistajat, ELY-keskukset ja kalatalousalueet. Tässä on uuden yhteistyön paikka. Osaaminen ja rahat samaan koriin ja saadaan hyviä asioita aikaiseksi niin riistan, kalakantojen, vesien hyvän tilan, maiseman kuin luonnon monimuotoisuudenkin eduksi. Vesilinnuille sopii mikä vain alava alue, jonka voi tulvittaa touko-kesäkuuksi. Tulvikko tuottaa tuloksia jopa ensimmäisenä kesänä, ainakin tavilla. Hyvä haukikohde on paikka mihin ne luontaisesti pyrkivät kudulle ja minne hauet voivat päästä esimerkiksi pienin kunnostustoimin. Haukikannoissa vaikutusten näkyminen voi kestää muutaman vuoden, ja kalojen määrien seuranta kannattaa. Kausikosteikoksi sopii alava alue järveen tai mereen laskevan ojan tai puron varrella. Se voi olla umpeenkasvanut kosteikko, luontainen maastopainanne, tulviva ranta-alue, laskuojan suisto tai vesijättö. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on julkaissut oppaan ”Haukitehtaat osana kalastonja ympäristönhoitoa”. Opas ohjeistaa kunnostamaan kosteikkoja niin, että ne soveltuisivat erinomaisesti haukien ja samalla monien muiden kalojen lisääntymiseen. www.vapaa-ajankalastaja.fi/ vastuullinen/haukitehtaat Tietoa kosteikkojen rakentamisesta, kunnostamisesta ja hoidosta www.kosteikko.fi Onko kosteikko suunnitteilla tai tehty? Jos haluat huomioida myös haukinäkökulman, ota yhteyttä vapaa-ajankalastajiin: Kalatalousasiantuntija Janne Antila p. 045 630 4280 janne.antila@vapaa-ajankalastaja.fi ...jälkeen kunnostustyön. Hauelle soveltuvaa lisääntymisaluetta on saatu reilusti lisättyä. Kuva Sportfiskarna. Poikastehdas ei välttämättä ole kesän paras haukimesta tai syksyn sorsajahdin kuumin paikka – sen päätehtävä on tuottaa poikasia lähijärville.
• 30 l Metsästäjä 3 l 2019 POIKASTEHTAAN VUODENKIERTO Kevät tulvan ja munien pyöräytyksen aika Matalilla kosteikoilla sorsanpoikaset säästyvät haukien saalistukselta. Emohauet eivät kudun jälkeen matalikolla viihdy, vaan siirtyvät takaisin jokiin ja järviin särkikaloja ahmimaan. VA ST AV AL O VA ST AV AL O Haukien häähumu ja sorsien saapuminen – leppoisaa lätinää tulvikoilla Loppukevät ja alkukesä – poikasten kasvun aika Tulvikko kuhisee eläinplanktonia ja pohjaeläimiä sorsanja hauenpoikien ravinnoksi Hauenpoikaset ovat kuoriutumisen jälkeen täysin riippuvaisia veden pinnan säilymisestä kutualueella. Kuoriutumisen jälkeen ne takertuvat noin viikoksi vesikasviin ja kehittyvät ruskuaispussin varassa. Tämän jälkeen ne lähtevät etsimään ravintoa, kuten vesikirppuja ja muita pieneläimiä. Poikasten on havaittu poistuvan kosteikosta pääasiassa kuukauden sisään kuoriutumisesta, noin 6 senttimetrin pituisina. Kunnostamattomissa kosteikoissa vedenpinta laskee liian nopeasti, joten hauenpoikaset eivät välttämättä selviydy. Keskikesä ja syksy Veden annetaan hiljalleen laskea juhannuksen jälkeen ja tulvaniityn kuivua heinäkuulla. Laidunnetaan tai niitetään loppukesän ja syksyn aikana, mikä pitää poikuetehtaan tuottoisana tulevanakin keväänä. Loppukesän kuivakausi ja laidunnus estää vahvan särkikannan muodostumisen, ja kesannointi luo aina seuraavalle keväälle huippupaikat haukien ja heinureiden poikasille.
• Metsästäjä 3 l 2019 l 31 POIKASTEHTAAN VUODENKIERTO JA RI KO ST ET LA UR I UR HO Talven ajan vesi voi olla poikastehtaalla alhaalla, ja kevättulvan annetaan täyttää sorsien ja haukien yhteisen lastentarhan
• V iime vuosiin saakka vieraslajiongelmaa on pyritty ratkaisemaan metsästäjien keinoin ja toimesta, osana metsästystä. Vuonna 2014 Euroopan Unioni sääti vieraslajiasetuksen. Siinä on Suomen valtiolle säädetty velvollisuus ottaa käyttöön tehokkaat hallintatoimenpiteet muun muassa supikoiran haitallisten vaikutusten estämiseksi luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemien toiminnalle. Eduskunta hyväksyi maaliskuussa metsästyslain muutoksen, jossa supikoira, minkki, piisami, pesukarhu ja rämemajava eli nutria poistetaan riistalajien luettelosta. Jatkossa niiden pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan vieraslajilakia (1709/2015). Tämä tarkoittaa sitä, että lain voimaantullessa supiloukun tai minkin rautojen virittämiseen ei tarvitse olla riistanhoitomaksua maksettuna ja metsästäjätutkintoa suoritettuna. Lain voimaantuloa ei tasavallan presidentti ole vielä tätä kirjoitettaessa vahvistanut. EU:n vieraslajiasetuksen 19(3) artiklan mukaan jäsenvaltioiden on toteuttaessaan haitallisten vieraslajien hallintatoimenpiteitä ja valitessaan käytettyjä menetelmiä varmistettava, että niiden kohteena olevat eläimet säästyvät kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä, vaarantamatta kuitenkaan hallintatoimenpiteiden tehokkuutta. Olennaista on, että eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, mutta tarpeettomuutta arvioitaessa pitää ottaa huomioon vieraslajisäädösten velvoittava tavoite eli haitallisten vieraslajien torjunta. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan suojelu on siis arvotettu ensisijaiseksi tavoitteeksi suhteessa eläinyksilön hyvinvointiin. Tästä koko Euroopan unionia sitovasta arvovalinnasta ovat päättäneet Euroopan neuvosto ja parlamentti yhdessä. Voidaan leikitellä ajatuksella, että kaikkein eettisintä olisi, jos valtio maksaisi ammattipyytäjille, jotka tyhjentäisivät supikoirien luolat kevättalvella ennen pentueiden syntymää. Todellisuudessa tällaiseen ei ole varaa. Siksi on valittava toisenlaiset keinot. Pyyntiin on annettava mahdollisuus mahdollisimman suurelle joukolle ihmisiä. Metsästäjien lisäksi luonnonsuojelijoille, mökkiläisille ja muille maaseudulla eläville ihmisille. Luontoharrastajan ei enää tarvitsisi ryhtyä itse viralliseksi metsästäjäksi osallistuakseen luonnon monimuotoisuuden suojeluun loukun tai raudat virittämällä. Metsästyskorttivaatimuksen poistuminen on herättänyt kysymyksen, onko jatkossa pyyntiin osallistujilla riittävät tiedot, jotteivat eläimet joutuisi kokemaan tarpeetonta kärsimystä. Edelleen eläinsuojelulain mukaan eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti ja lopetuksen saa tehdä vain se, jolla on riittävät tiedot kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Tämän rikkominen on rangaistavaa. Jos näitä taitoja ei itsellä ole, niin lähialueen metsästäjien taidoille, avulle ja yhteistyölle on luultavasti entistä enemmän kysyntää, mikä voisi lisätä metsästäjien positiivista yhteistyötä. Samalla on keskusteltu myös loukkuja rautapyynnistä kesällä. Voimassa oleva metsästysasetuksen erityinen rauhoitusaika koskee ainoastaan poikastensa seuraamaa naarasta. Säännös on kuitenkin käytännössä johtanut tulkintoihin, että toukokuun alusta heinäkuun loppuun ei voitaisi pyytää loukuilla mitään pienpetoa. Sanotaan, että tie kadotukseen on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Loukkupyynnistä pidättäytyminen kesällä eläinten hyvinvoinnin hyvillä aikomuksilla on helppo keino vedota ihmisten tunteisiin, mutta valitettavasti se päällystää tien vesilintujen poikastuoton katoamiselle. Vieraspetojen pyydystämisen laiminlyönti on ongelma luonnon monimuotoisuudelle – ei vain metsästäjien ongelma. Monille lajeille tärkeillä luonnonsuojelualueilla vieraspetojen pyyntiä ei ole saatu järjestettyä riittävän tehokkaasti. Ministeriö harkitsee vieraslajilain nojalla annettavan valtioneuvoston asetuksen valmistelussa, että emän rauhoituksen sijaan asetukseen tulisi ampumajärjestys, jonka mukaan tilanteessa, jossa emä liikkuu poikasten kanssa, olisi poikaset ammuttava ensin. Silloin rautaja loukkupyyntiä voitaisiin harjoittaa myös kesällä ilman epäselviä tulkintoja. Myös lakimuutoksen eduskuntakäsittelyssä tästä keskusteltiin avoimesti, eikä eduskunta muuttanut hallituksen linjaa. Pyyntiä on tarpeen tehostaa nimenomaan luonnon monimuotoisuuden suojelun vuoksi. Vieraslajien pyyntiin lisää toimijoita Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö 32 l Metsästäjä 3 l 2019 hinta 2.290 € Italialainen Caesar Guerini yhdistää tuotteissaan perinteet, esteettisyyden ja uusimman teknologian. Tämä toteutuu tavalla joka miellyttää vaativintakin käyttäjää. Caesar Guerinin haulikot valmistetaan huipputeknologiaa käyttäen. Tästä huolimatta tuotteissa näkyy perinteet ja taiteellisuus. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.? tai www.ase.? Ceasar Guerini Figura 12/76 28” tai 30” piipuilla alk.1995 € Ceasar Guerini Figura Light 12/76 26” tai 28” piipuilla alk. 1995 € maahantuoja: Hinnat voimassa 30.9.2019 asti.
• hinta 2.290 € Italialainen Caesar Guerini yhdistää tuotteissaan perinteet, esteettisyyden ja uusimman teknologian. Tämä toteutuu tavalla joka miellyttää vaativintakin käyttäjää. Caesar Guerinin haulikot valmistetaan huipputeknologiaa käyttäen. Tästä huolimatta tuotteissa näkyy perinteet ja taiteellisuus. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.? tai www.ase.? Ceasar Guerini Figura 12/76 28” tai 30” piipuilla alk.1995 € Ceasar Guerini Figura Light 12/76 26” tai 28” piipuilla alk. 1995 € maahantuoja: Hinnat voimassa 30.9.2019 asti.
• Metsästäjä Edellisen numeron (Metsästäjä 2/2019) mielenkiintoisimmiksi artikkeleiksi arvioitte seuraavat: Millaista lehteä SINÄ haluaisit lukea? www.riista.fi 34 l Metsästäjä 3 l 2019 Suomen riistakeskuksen julkaisemaa Metsästäjälehteä uudistetaan vuoden 2019 aikana. Uudistaminen koskee paitsi lehden sisältöä, myös sen ulkonäköä sekä fyysisiä mittoja. Viimeisin on nyt toteutunut, syynä lehden postittamiseen tulleet uudet vaatimukset, joiden seurauksena lehden korkeutta jouduttiin hieman mataloittamaan. Uudistamisessa hyödynnetään lukijapalautetta, jota kerätään jokaisesta vuoden 2019 numerosta sen ilmestymisen jälkeen. Kerro mielipiteesi ja anna palautetta tästä Metsästäjä-lehden numerosta (3/2019) osoitteessa Kiitos kaikille jo palautetta antaneille! 50 l Metsästäjä 2 l 2019 Metsästäjä 2 l 2019 l 51 Metsästysseuratoiminta nykyaikaan ARTO MÄÄTTÄ V ielä muutamia vuosikymmeniä sitten harrastusmahdollisuudet syrjäseuduilla eivät olleet kaksiset ja tällöin metsästysseurojen toiminta oli vilkasta, eikä suinkaan kaikki toiminta liittynyt metsästykseen. Nykyään metsästysseurojen toiminnan ongelmana on maaseudun väestön muuttaminen kasvukeskuksiin. Metsästyksen rooli harrastuksena on pysynyt tärkeänä, mutta metsästysseuratoiminta ei muissa yhteyksissä ole enää houkuttelevaa. Seura tarjoaa jäsenistölleen oleellisimman, eli mahdollisuuden metsästää. Ydintoiminta Metsästysseurojen ydintoimintaa ovat maanvuokrasopimusten ylläpito ja kokousten järjestäminen. Ydintoiminnoilla pidetään huoli siitä, että metsästysseura pysyy yhdistyksenä, joka kykenee tarjoamaan jäsenistölleen metsästysmahdollisuudet. Maanvuokrasopimusten ylläpitäminen ja hirvieläinten metsästyksen lupahaku muodostavat nykyään suurimman hallinnollisen taakan metsästysseuroille ja nämä myös sitovat eniten aktiivijäseniä seuran toimintaan. Maanvuokrasopimusten ylläpitäminen vaatii käytännössä sähköisten järjestelmien käyttöä ja seuran alueiden palstajaon ajantasaista seurantaa. Omistussuhteiden muutokset ja palstojen jakautuminen pienemmiksi ovat tätä päivää ja muutokset ovat jokavuotisia. Lupahaku on muuttunut sähköiseksi, joten kaikki muukin on syytä ylläpitää sähköisesti. Muu toiminta Muut toiminnat ovat usein jäänteitä niiltä ajoilta kun seurat olivat tärkeitä alueellisia harrastusmahdollisuuksien tarjoajia. Usein kyseessä oli kilpailuja ampumatoiminta, kylätapahtumien järjestäminen tai metsästyspuitteiden ehostaminen. Kämpät ovat metsästysseuroille tyypillisiä taloudellisia rasitteita, jotka vaativat lisätulojen järjestämistä. Ulkopuolisen silmin tämä saattaa vaikuttaa seuran pääasialliselta toiminnalta, mutta useimmiten se on todellakin ylimääräistä ja vapaaehtoista. Tärkeää, mutta ei välttämätöntä. Seuran sijainnin haasteet Käytännön ongelmissa ovat enimmäkseen muuttotappioalueella sijaitsevat seurat. Niissä hallinnolliset ja käytännön toiminnot kasautuvat muutamien aktiivien harteille. Kyse ei usein ole välttämättä edes aktiiveista, vaan olosuhteiden pakosta kyseisiin töihin ajautuneista henkilöistä. Seurojen näkyvä toiminta onkin useissa paikoissa jo hiipunut. Ampumatoiminta on enää muisto entisestä ja radat ränsistyvät. Orgaanista toimintaa on vähemmän ja vähemmän, eivätkä kyläyhteisötkään ole enää eläväisiä. Toisaalta paine kasvukeskusten lähialueiden harrastuspaikoille on voimakas. Harrastajat ovat siirtyneet eivätkä etäällä olevat paikat vedä muutoin kuin metsästysaikana. Ratkaisumahdollisuudet Seuran toiminnan sujuvuus perustuu 2000-luvulla siihen, että sen hallinto nykyaikaistetaan. Usein riittää, että tekniset työkalut hallinnollisten toimintojen ylläpitämiseksi ajantasaistetaan ja näitä hoitamaan valitaan henkilöt, joille kyseisten työkalujen käyttäminen ei aiheuta kohtuutonta päänvaivaa. Kyse on samasta asiasta kuin nykyaikaisen metsästyksenjohtajan rooli hirvenmetsästyksessä: se on enemmän ja enemmän sähköisistä ilmoituksista huolehtimisesta. Henkilöstä riippuen homma voi olla helppo ja vaivaton tai se voi kuormittaa kohtuuttomasti. Ylipäätään seuroissa on syytä tunnustaa tosiasiat ja vastata muuttuvan maailman haasteisiin. On turha haikailla menneitä tilanteessa, joissa kyläyhteisöstä ei enää koskaan voi tulla yhtä virkeää kuin 1980-luvulla. Seuran tehtävä ei ole tarjota toimintaa silloin kun ei ole niitä, joille toimintaa järjestetään. Turhat talkoot, liiallinen ylläpidettävä omaisuus, väkinäiset perinteet ja muutosvastarinta ovat tae jäsenistön erkaantumiselle seuran toiminnasta. Seuroja on usein ajateltu, virheellisesti, ilmaisten harrastusmahdollisuuksien maksajana. Tämä on väärä ajattelutapa, jossa osa jäsenistä pyrkii maksattamaan harrastuksensa seuran passiivisella jäsenistöllä eli puhekielisesti ”muilla”. Jos tällainen ajattelutapa saadaan karsittua ja toimintatavat muutetaan sellaisiksi, että harrastukset rahoitetaan ilman muun jäsenistön kuormittamista, on seura vakaammalla pohjalla. Tämä myös vähentää riskiä siitä, että osalle jäsenistöä tärkeät toiminnat lopetetaan kokouspäätöksillä ”seuran taloutta rasittavina”. Uutta verta Metsästyksen ukkoutumisesta on puhuttu niin kauan kuin olen metsästystä harrastanut. Jos tilanne olisi tosiasiassa edennyt niin vauhdilla kuin joissain käppyröissä aikoinaan kuvattiin, ei nykyään metsillä olisi kuin joukko eläkeikäisiä. Totuus on kuitenkin toinen. Aktiivisten metsästäjien ikärakenne on pysynyt kutakuinkin samana kuin aina, joskin passiivisten määrä ikähaarukan yläpäässä on ollut lisääntymään päin. Näkemykseni mukaan ukkoutuminen koskee enemmän metsästysseuratoimintaa kuin itse metsästystä. Tähän syinä on useimmiten se, että nuoremmat metsästäjät näkevät seuran ”muu toiminta” -kohdan rasittavana ja turhana. Metsästysseura on nykyihmisille metsästystä varten ja muina aikoina touhutaan muiden harrastusten parissa. Tässä ei ole mitään väärää. Tämä asia tulisi vain seuratasolla tunnustaa ja sovittaa toiminta sellaiseksi, ettei se karkottaisi nuorempaa jäsenistöä. Myös harkitsemattomilla päätöksillä voidaan tehdä vahinkoa seuralle. Esimerkiksi metsäkanalintujen metsästys voidaan kokouspäätöksellä kieltää rauhoituksen muodossa, vaikka sille ei olisi välitöntä tarvetta. On sanomattakin selvää, etteivät tällaiset seurat pidemmän päälle innosta jäsenyyteen. Jos ei ole intoa, karsitaan 1990-luvulla oman seurani kokouksissa alkoi uudenlainen ilmiö: Ei mennä kokoukseen, jottei tarvitse ainakaan sitoutua minkään jaoston vetämiseen. Lopulta tilanteeseen herättiin ja johtokunta päätti esittää toimintojen karsimista. Osa jäsenistöstä oli sitä mieltä, että seuratoiminta lakkaa, osa taas kiitteli sitä, että talkoot vähenivät. Olivatpa vaikutukset mitä hyvänsä, niin seuran ydintoimintaan ne eivät vaikuttaneet. Metsästys, maanvuokrasopimusten ylläpito, peijaiset ja muut välttämättömät tapahtumat saatiin järjestettyä edelleen. TU OM O TU RU N EN Metsästysseurat ovat suomalaisen yksityismailla tapahtuvan metsästyksen peruspilari. Nykyaika on tuonut metsästysseurojen pyörittämiseen haastetta ja on osaltaan edesauttanut seurojen ja seuratoiminnan ukkoutumista. Näkökulma: Metsästäjä 2 l 2019 l 29 28 l Metsästäjä 2 l 2019 TERO KUITUNEN Itselataavan haulikon huoltopurku Nykyaikaiset, siis viime vuosikymmeninä valmistetut, itselataavat haulikot ovat helppoja huoltopurkaa. Vaikka aseen merkki tai toimintaperiaate vaihtuisi, sujuu purkaminen ja kokoaminen pääpiirteissään samoja latuja. U seimmat itselataavan haulikon omistajat purkavat ja kokoavat aseensa pääosiin ilman sen suurempia ongelmia. Tässä artikkelissa mennään pieni askel pidemmälle, koska kyseinen askel on se, jolla vältytään yllättäviltä toimintahäiriöiltä. Tiettyyn haulikkomalliin voi etsiä ohjeita verkosta hakusanoilla: ”Haulikon merkki ja malli disassembly”. Metsästysaseen ylläpito osa 2 Kuten useimmissa itselataavissa haulikoissa, myös esimerkkiaseessamme purkaminen aloitetaan avaamalla etutukin edessä oleva mutteri. Sen jälkeen useimmissa aseissa saadaan etutukki työnnettyä pois paikoiltaan. Monissa asemalleissa lukon kyljessä oleva viritystappi irtoaa, kun lukko työnnetään aivan etuasentoonsa. Kun viritystappi ei ole esteenä, lukko saadaan ulos kehyksestä. Esimerkkiaseemme on kaasutoiminen, joten lukon mukana irtoaa myös välitinaisa, jota kaasumäntä ammuttaessa potkaisee taaksepäin. (Huomaa lukon takapäässä oleva ”häntä”! Kun tällaista asetta jälleen kootaan, pitää ”häntä” saada osumaan oikeaan paikkaan. Kts. kuva viisi kehyksen sisältä). Nyt piippu irtoaa vetämällä eteenpäin. Joissain aseissa joudutaan vetämään lukkoa hieman taaksepäin, jotta piippu vapautuu. Nykyaikaisissa aseissa laukaisukoneisto on erillinen moduuli, joka on kiinni kehyksessä usein vain yhdellä poikittaistapilla. Kun tappi on työnnetty pois paikoiltaan, irtoaa koneisto kevyesti nitkuttaen. Laukaisukoneisto kannattaa puhdistaa huolellisesti, mutta varoen. Esimerkkiaseemme laukaisukoneistosta voi varomattomalla käsittelyllä irrota esimerkiksi liipaisimen akseli. Se ei kuitenkaan ole katastrofi, koska varovaisella venkslauksella akselin saa takaisin paikoilleen. Vähemmillä sydämentykytyksillä kuitenkin selviää pitämällä huolen, etteivät akselit pääse liikkumaan paikoiltaan. Näin pahoin laiminlyöty koneisto kaipaa perusteellista puhdistamista. Koska koneistossa ei ollut muoviosia, voitiin käyttää liuotinta, tässä tapauksessa jarrujen puhdistus -sprayta. Pikeentynyttä vanhaa öljyä ja muuta törkyä oli niin runsaasti, että sen poistaminen vaati kaksi käsittelyä. Puhdas koneisto öljyttiin kevyesti laadukkaalla aseöljyllä jonka jälkeen ase toimi jälleen normaalisti. Kun laukaisukoneisto on irti, päästään puhdistamaan kunnolla myös kehys. Esimerkkiaseestamme on pidetty erinomaista huolta, joten sen kehyksen sisällä on vain muutamia roskia ja hieman palojätteitä. (Huom! Lukon ”hännän” tulee asetta koottaessa osua kehyksen takareunassa olevaan kuppimaiseen osaan. Sen takana, eli perän sisällä, on lukon palautinjousimekanismi.) ? ? ? ? ? ”Häntä” Akselit Välitinaisa 22 l Metsästäjä 2 l 2019 Metsästäjä 2 l 2019 l 23 SINIKKA ja JUHANI UUSITALO Perinnejousimets ästäjäin liiton, Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen Jousimetsästäjäin liiton yhteinen esitys toi tulosta vuonna 2017, kun peuraeläimet, mufloni ja villisika saatiin asetuksiin ampumakokeine en. E sitys hirven lisäämisestä asetuksiin on parhaillaan työn alla. Parissa vuodessa on harpattu pienriistajahdista suurriistan pyyntiin. Tämä jos mikään on lisäämässä jousimetsästyksen suosiota. Perinnejousissa ei käytetä mitään apulaitteita jousen virittämiseen; ei tähtäykseen eikä laukaisuun. Kaikki tapahtuu ampujan lihasten ja aivojen yhteistyönä. Perinnejousilla ammutaan vaistolla kuten haulikolla nopeissa tilanteissa; ojennus ja laukaus. Lihasmuisti ja matkan arviointikyky korostuvat. ”Tähtääminen” tapahtuu ankkuroimalla vetokäden etutai keskisormi dominoivan silmän alle tai suupieleen. Tällöin nuoli on suorassa linjassa kohteeseen nähden. Katseen on löydettävä ruskeasta hirven kyljestä piste, johon haluaa osua. Jos katse tai ankkurointi herpaantuu laukaisuhetkellä, on tuloksena huti. Tärkeää on harjoitella metsästystä varten juuri niillä nuolilla ja kärjillä, joilla aikoo metsästää. Painavan metsästysnuolen lentorata kun voi poiketa melkoisesti keveistä taulunuolista. Harjoittele ampumaan metsästysvarusteis sa torneista, istualtaan, puuhun, lentoon. Tämä on vaistoammunnan suola ja vaikeus. Nuolet Nuoli on kaikkein tärkein elementti jousimetsästysvälineissä . Nuolen on lennettävä aivan suoraan, koska vain se takaa kunnollisen läpäisyn kohteessa. Siksi kannattaa uhrata aikaa ja joskus myös rahaa löytääkseen toimivan yhdistelmän. Puunuolten materiaaleina käytetään mäntyä, seetriä, vaahteraa tai hickorya. Hiilikuitu on kestävyytensä ja homogeenisuutensa takia yleisin käytössä oleva nuolimateriaali. Alumiinin käyttö on koko ajan vähenemään päin. Koska nuolen nopeus on kohtalaisen hidas, nuolen massalla lisätään läpäisykykyä. Esimerkiksi hickorysta voidaan saada jopa 800 grainin (51 g) painoisia nuolia. Nuolia voidaan myös lisäpainottaa kierreholkin yhteyteen laitettavalla painolla. Käytettäessä vähintään 600 grainin (38,8 g) painoista nuolta, ei läpäisyn kanssa ole ongelmia. Kärjet Saaliin nopea kuoleminen perustuu nuolen ja leikkaavan kärjen aiheuttamaan runsaaseen verenvuotoon. Nuolen on läpäistävä nahka, sitkeitä verisuonia ja jänteitä, kylkiluita ja lihasmassaa. Parhaimpina kärkinä suurriistalle pidetään kohtalaisen pitkiä ja kapeita, koska tarkoituksena on saada mahdollisimman syvä läpäisy. Markkinoilta löytyy nykyään yhdestä palasta koneistettuja leikkureita, jotka ovat kestäviä ja laadukkaita. Kärjen partaveitsenterävy ys on erittäin tärkeää ja lisäksi kärjen pitää pyöriä nuolen akselin suhteen tarkasti, jottei nuoli ala vatkata lennon aikana. Jousen säätö Jännitettyyn metsästysjouseen varastoituu suuri energiamäärä ja säätöjen on oltava kohdallaan, jotta jousi ja nuoli ampumatekniikkasi kanssa tuovat toivotun tuloksen suurriistajahdissa. Näitä säätöjä ei voi kukaan toinen puolestasi tehdä, koska ampujan otteella, vetopituudella sekä laukaisutavalla on suuri merkitys säätöihin. Metsästys perinnejousella Koska ampumamatkat ovat lyhyitä, yleensä alle 20 metriä, käytetään ”röllipukuja”, houkuttelua, piilokojuja ja puupasseja, jotta päästäisiin riittävän lähelle saaliseläintä. Hajun eliminoiminen on erittäin tärkeää, sillä eläimet haistavat metsästäjän helposti. Tällöin passipaikan valinta tuulen alta ja metsästäjän hajun peittäminen ovat tärkeimmät toimenpiteet. Riistaeläimen anatomia tulee tuntea, jotta voit tuijottaa oikeaan osumakohtaan ja ampua nuolesi sinne. Koskaan suurriistaa ei ammuta liikkeeseen tai eläimen katsoessa sinuun päin. Eläintä ei ammuta edestäpäin tai sen ollessa hermostunut. Oikea paikka nuolelle esimerkiksi hirvessä on kylkiasennossa olevan eläimen etujalan yläpuolelle. Paras paikka on, jos hirven sinun puoleisesi etujalka on edessä avaten keuhkot ja sydämen. Tällöin nuoli suunnataan kohti takimmaista etujalkaa. Tämä koskee kaikkia suurriistaeläimiä. Perinnejousi on tehokas Laajeneva metsästäjäku nta A setusmuutos vahvistaisi merkittävästi perinnejousien käyttöä ja hyödyttäisi hirvenmetsästy stä tiheään asutuilla ja liikennöidyillä alueilla. Näistä syistä ja metsästysmuod on tuoman lisähaasteen vuoksi moni ruutiasemetsäs täjä onkin siirtynyt käyttämään jousta. Perinnejousime tsästäjäin liitolla on ulkomaisia jäseniä, jotka odottavat Suomen asetuksen muutosta enemmän kuin lottovoittoa. Suuret jousimetsästysmaat kuten Ranska ja Espanja suuntaavat metsästysmatk ansa ennemmin Suomeen kuin vaikkapa Afrikkaan. Suomalaisilla metsästysmatk ailuyrityksillä on nyt mahdollisuuksie n paikka elvyttää liiketoimintaans a riippuen tietenkin neuvotteluista metsästysseuro jen kanssa lupapolitiikasta. SUURRIISTA-ASE Timo Ryynänen ja #80 paunan pitkäjousella kaadettu puhveli. Nuolen paino oli 1050 grainia eli 68 grammaa. TI M O RY YN ÄN EN Tämä 90 kg painanut villisika kaadetiin Stos 160 gr (10,4 g) leikkurilla. Valkohäntäpeura n kaadossa käytetty jousi on punatammea ja vetovastukseltaan 60 paunaa. Nuoli painoi 45 grammaa eli 694 grainia. IL KK A SE IK KU Vasemmalla erilaisia suurriistaleikkur eita: 3-teräinen Woodsman 125 gr (8 g), Woodsman Elite 190 gr (12,3 g) , Grizzly 140 gr (9 g) ja Stos 160 gr (10,4 g). Oikealla 2 hiilikuitunuolta ja 2 puunuolta. Sinikka Uusitalon kaatama 300 kg painoinen Oryx eli keihäsantilooppi . Välineenä oli 54 paunan vastakaarijousi. 42 l Metsästäjä 2 l 2019 Metsästäjä 2 l 2019 l 43 MIKA NYMAN Supikoiran pintapyynti Suosikkimetsästysmuo tomme P yydämme pääsääntöisesti pinnalta koirien avulla. Tämä pyyntimuoto on todella tehokas kun koira toimii. Pintapyynti painottuu syksyyn ja alkutalveen. Tyypillinen metsästystapahtuma alkaa, kun riistakamerasta tulee kuva ja puhelin piipahtaa. Silloin jäävät yöunet yleensä vähille. Ei muuta kun kuteet niskaan ja koiralle tutka kaulaan. Sen jälkeen kameran luo ja koira irti. Koira kokeilee jäljittää ja saada supin kiinni tai seisontahaukkuun. Metsästäjä menee koiran luo ja lopettaa supin heti kun se on koiran kannalta turvallista. Aina kannattaa lähteä jos supin saa pois. Siitä sitten kotiin, muutaman tunnin unet ja töihin. Haaskoille kannattaa siis hankkia lähettäviä riistakameroita, jotka kertovat melko nopeasti supien kulkuajat. Jos vaan mahdollista ja lupia on alueille, niin kannattaa perustaa useita haaskapaikkoja kameroilla varustettuna. Ilman koiraa oleva metsästäjä voi aloittaa pyynnin kyttäämällä haaskalla. Tällä tyylillä saadaan pidettyä kantaa hyvin kurissa. Loukku kameralla tehopyynnin alkupiste Varsinkin alkusyksystä elävänä pyytävät loukut toimivat todella hyvin ja koiraton metsästäjä saa helposti niillä saalista. Loukut on hyvä asetella niin, että ne saa helposti tarkistettua ja jos vain on mahdollista, niin laittaa vaikka kameran kuvaamaan. Jos supi ei uskalla mennä loukkuun, mutta kamera on jo paljastanut liikkujan, voi sinnekin mennä kyttäämään. Vaan tässäkin koira-apu helpottaa todella paljon. Kannattaa tutustua alueen muihin pienpetopyytäjiin, tulevat varmasti mielellään auttamaan poistoissa. Öttiäiset (kö) P ienpetojoukkueem me Öttiäiset(kö) päätettiin perustaa kaverin kanssa joku tovi sitten. Aikaisemmin olimme käyneet kilpailuissa tukemassa erästä pienpetojoukkuett a, mutta meidän omissa pyyntiporukoissam me oli myös kiinnostuneita supien poistoon hyviltä alueilta. Muutamat puhelinsoitot kavereille, että kiinnostaako liittyä ryhmään, ja niin syntyi 8 hengen joukkueemme. Joukkueen koirakalusto koostuu pääasiassa amerikankettukoir ista, joita on tällä hetkellä 7 kappaletta. Lisäksi meillä on käytössä lyhytkarvainen saksanseisoja, plotti/venakko, mäyräkoira, saksanmetsästys terrierejä ja suomenajokoira. Viime vuonna osallistuimme pienpetopyynnin joukkue-MM-kiso ihin, jossa sijoituimme hopealle. Sen avulla varmistettiin kisapaikat vuoden 2019 SMja MM-kisoihin. Pienpetokilpailuita olisi hyvä järjestää enemmänkin eripuolella Suomea. Varmasti riittäisi kisoihin osallistujia jos vaan alueella on supeja ja muita pienpetoja. Kilpailut ovat tehokkaita täsmäiskuja alueille, joissa petokanta on karannut liian suureksi. Alueen yhdistyksien kannattaisikin ottaa asia esille kokouksissa. Öttiäiset(kö) -joukkueen edesottamuksia voi seurata osoitteessa www.facebook.c om/ pienpetojoukkue/ Haluatko kertoa omasta suosikkimetsästy smuodostasi Metsästäjä -lehdessä? Ota yhteyttä tero.kuitunen@ riista.fi Tehokasta. Maastoon oli ilmestynyt yhdet supin jäljet. Niitä seuraamalla löytyi ”jackpotti”. Onnistunut pariskunnan poisto. Metsästäjä 44 l Metsästäjä 2 l 2019 Metsästäjä 2 l 2019 l 45 MARKO MUUTTOLA Supikoiria loukulla – pyyntitehoa vaivattomasti Loukkupyytäjän, kuten muidenkin pienpetopyyntimuotojen saalisrikkainta aikaa on alkusyksy, jolloin nuoret eläimet ovat runsain joukoin liikkeellä. Alueen pienpetojen poikastuottoon vaikutetaan kuitenkin eniten kevätkauden pyynnillä, jolloin poistetaan tuottavia yksilöitä. Talven selän taittuessa onkin hyvä syötittää loukut hajuhermoja kutkuttavilla syöteillä ja virittää loukku pyyntiin supikoirien lähtiessä liikkeelle kevään myötä maha kurnien. S opivia loukkupaikkoja ovat eläinten oletetut kulkureitit, vesistön rantavyöhykkeet ja saaret jääaikaan, ojien varret tai latojen alustat. Syöttinä käytetään esimerkiksi kalaa tai riistanperkeitä. Pyyntipaikkaa ei kannata turhaan vaihdella, uudessa paikassa saattaa vierähtää pitkäänkin ennen kuin eläimet uskaltautuvat loukkuun. Paikasta josta saalista on tullut, ei loukkua kannata pois viedä sillä pyyntiteho paranee yleensä ajan kuluessa ja erityisesti paikassa mistä saalista on tullut. Pienemmillä yleisloukuilla voi toki suorittaa täsmäiskuja erityiskohteisiin, mutta pääsääntönä maastossa paikallaan pitkään ollut pyytää parhaiten. Loukun naamioinnilla voi parantaa pyytävyyttä jonka lisäksi piilossa olevassa loukussa eläimet stressaantuvat vähemmän. Pyyntipaikan lisäksi kannattaa panostaa helppoon loukun hoitoon ja ennen kaikkea helppoon loukun tarkastamiseen, minkä metsästysasetus velvoittaa suorittamaan vähintään kerran vuorokaudessa. Merkkinauhoja ja tekniikkaa Pienpedot liikkuvat pääosin hämärän ja pimeän aikaan, joten elävänä pyytävä loukku on hyvä tarkastaa aamuisin, jolloin eläin on loukussa mahdollisimman vähän aikaa. Tarkastaminen kannattaa tehdä mahdollisimman helpoksi niin että loukun tila nähdään ilman turhia käyntejä loukun luona. Loukku voidaan tarkastaa kauempaa kiikarilla tai asentaa loukkuun näkyvä nauha tai heijastin ilmaisemaan loukun vireystila. Metsästysasetuksen mukainen elävänä pyytävän loukun tarkastaminen ainakin kerran vuorokaudessa niin että voidaan todeta onko eläin mennyt pyyntivälineeseen, voidaan suorittaa myös elektronisia apuvälineitä käyttäen. Tähän on saatavilla erillinen loukkuvahti, joka lähettää hälytyksen loukun lauettua omistajan matkapuhelimeen. Laite toimii yksinkertaisella magneettikytkimellä, jolloin loukun laukeaminen aiheuttaa hälytyksen laitteelta. Loukkuvahti lähettää myös päivittäin tarkastusilmoituksen laitteen tilasta, jolloin voidaan varmistua että kaikki on kunnossa. Jos päivittäistä ilmoitusta ei kuulu, on syytä käydä tarkastamassa loukku metsästysasetuksen mukaisesti. Toinen hyvä elektroninen vaihtoehto loukkujen seurantaan on etäohjattava riistakamera, joka lähettää kuvan paikanpäältä. Riistakamera ottaa normaalisti kuvan havaittuaan liikettä, mutta tässä tarkoituksessa se on asetettava lähettämään kuva tiettynä kellonaikana tai pyydettävä kameralta kuva tekstiviestillä päivittäin, jotta varmistutaan sekä loukun että kameran tila. Molemmat laitteet säästävät ja helpottavat loukkujen kokemista, varsinkin jos pyyntilaitteet ovat hieman kauempana arkisilta reiteiltä. Lisäksi laitteiden etuna on se, että molempiin voi asentaa useamman vastaanottajan, jolloin pyyntiponnistusta voidaan jakaa porukan kesken. Molemmat laitteet tarvitsevat toimiakseen puhelimen sim-kortin, joten käyttökustannuksia tulee operaattorikohtaisesti. Erillisellä akulla varustettuna nämä laitteet toimivat pitkään. Valonlähteen käyttäminen Tämän hetkisen metsästysasetuksen mukaan keinotekoista valonlähdettä saa käyttää mm. luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa. Supikoira on poistumassa riistaeläinlajilistalta ja tämä vapauttanee esityksen mukaisesti keinovalon käyttöä supikoiran pyynnissä. Seuraa siis ajantasaista tietoa. Pienpetojen pyyntiin valtion maille Pienpetojahtiin valtion maille pääsee kuka tahansa ostamalla luvan metsähallitukselta. Metsähallitus myy lupa-alueilleen pienpetolupia edullisesti 10 euroa kaudelta. Pienpetoluvalla voit metsästää ilman saaliskiintiöitä kaikkia pienpetoja ja luvan voi ostaa yhdelle tai useammalle lupa-alueelle. Pienpetoluvat valtionmaille osoitteesta: Eräluvat.fi Lähettävä riista-tai valvontakamera säästää päivittäiseltä loukkuajelulta. Loukkuvahti hälyttää välittömästi kännykkään tekstiviestillä loukun lauettua. Loukkuun mennyt pienpeto lopetetaan ampumalla aivoihin.
• Metsästäjä 3 l 2019 l 35 Millaista lehteä SINÄ haluaisit lukea? Hanki Metsähallituksen vuorokausilupa kanalintujahtiin jo kesällä! Myynti alkaa seuraavasti: Ma 10.6. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 11.6. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Ke 12.6. Pohjanmaa ja Kainuu To 13.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 14.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ma 17.6. Vesilintuja jänisluvat Eräluvat.fi Lupa on sijoitus luontoon KANALINTUMETSÄLLE! Lupia tulee myyntiin kesäkuussa vasta varovainen kiintiö, noin 50 % edellissyksyn luvista. Lopullinen kiintiö ratkeaa riistalaskennoissa ja tulee myyntiin elokuussa.
• Eduskunta hyväksyi 19.3.2019 hallituksen esityksen muutoksista ampuma-aselakiin ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin. Muutoksilla toteutetaan EU:n asedirektiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön. Tarkoituksena on saada muutokset voimaan mahdollisimman pian. A mpuma-aselain aseluokitusten määritelmät ja aselupasäännökset muutettiin vastaamaan direktiivin muutosta. Lainvalmistelun lähtökohtana oli estää A-luokan eli erityisen vaarallisten aseiden ja niiden osien päätymistä vääriin käsiin niin, ettei kuitenkaan vaikeuteta Suomen eurooppalaisittain laajan metsästäjäjoukon harrastustoimintaa eikä Suomen muista Euroopan maista poikkeavaa tapaa järjestää maanpuolustus suuren koulutetun reservin varaan. Vaikutukset metsästäjiin vähäisiä Asedirektiivin ja ampuma-aselain muutosten vaikutus metsästykseen on vähäinen, koska yleisimmät käytetyt kiväärit ovat Sisäministe riö tiedottaa SEPPO SIVULA , sisäministeriö 36 l Metsästäjä 3 l 2019 Aselaki muuttuu TIETOPAKETTI METSÄSTÄJILLE HANNU URONEN
• kertatuliaseita tai lippaallista kertatulta ampuvia aseita, joiden luokittelu ei ole muuttunut. Aseiden ja piippujen minimimittojen muuttaminen yhdenmukaisiksi direktiivin vaatimusten (aseen kokonaispituus vähintään 600 mm ja piipun pituus vähintään 300 mm) kanssa saattaa olla joillekin metsästäjille myönteinen uutinen. Metsästyksessä käytetään kuitenkin jonkin verran puoliautomaattisia eli itselataavaa kertatulta ampuvia aseita, joihin muutoksilla on vaikutusta. Osa aikaisemmin luvanvaraiseen Bluokkaan kuuluvista aseista on siirretty kiellettyjen aseiden Aluokkaan. Tällaisia aseita ovat erityisesti itselataavaa kertatulta ampuvat aseet, joissa on yli kymmenen patruunan lipas (pitkät aseet) tai 20 patruunan lipas (lyhyet aseet). Muutokset vaikuttavat lippaiden ja muiden latauslaitteiden kapasiteettiin, joka on jatkossa rajoitettu myös metsästyksen ulkopuolella. Ei koske itselataavia pienoiskivääreitä tai haulikoita Lipasrajoitus koskee keskisytytteistä patruunaa ampuvia aseita. Pienoiskiväärin patruuna on reunasytytteinen ja säännöksessä haulikon patruuna on määritelty erikseen, vaikka siinä onkin nalli keskellä. Ei koske vanhoja lupia Kiellettyyn A-luokkaan siirtyvät aseet, joihin on ollut hallussapitolupa ennen direktiivin voimaantuloa 12.6.2017, saa pitää hallussaan niin kauan kuin alkuperäinen lupa on voimassa. Toistaiseksi voimassa olevat luvat jatkuvat niin kauan kuin on olemassa luvan myöntämisen edellytykset, eli henkilö on terveydentilaltaan ja käyttäytymiseltään sopiva ja harrastus jatkuu. Asetta ei voi luovuttaa (myydä, lahjoittaa jne.) eteenpäin samoilla ehdoilla. Uuden haltijan tulee hankkia lupa voimassaolevilla ehdoilla. B-luokan kivääriluvalla EI yli 10 patruunan lippaita! Suomen ampuma-aselaki lähtee ajatuksesta, että hallussapitoluvan saatuaan henkilö voi käyttää aseitaan mihin tahansa hyväksyttyyn käyttötarkoitukseen, vaikka luvanhakuvaiheessa onkin tarvinnut esittää vain yksi hyväksytty syy, esimerkiksi metsästys. Moni metsästäjä käyttääkin aseitaan ampumaharjoitteluun ja -harrastukseen, joka voi olla lähellä toiminnallista urheiluammuntaa. Tällaisessa tapauksessa tulee ottaa huomioon, ettei itselataavissa eli puoliautomaattiaseissa saa käyttää eikä hallussa saa olla lippaita tai muita latauslaitteita, joiden kapasiteetti pitkissä aseissa on yli 10 patruunaa ja lyhyissä aseissa yli 20 patruunaa. Jos ammunnan laji edellyttää suurempikapasiteettisia latauslaitteita, tulee tällaisiin aseisiin hakea poikkeuslupa jollakin ampuma-aselaista löytyvällä perusteella. Pitkien lippaiden omistaminen tai hallussapito ilman niihin myönnettyä poikkeusta johtaa aselupien peruuttamiseen. Edellä mainitut lipasrajoitukset koskevat direktiivin voimaantulon 12.6.2017 jälkeen myönnettyjä lupia. Yli 30 päivän lainaamisesta ilmoitus poliisille Tähän saakka aseen on voinut lainata toiselle henkilölle ampumaaselain 87 §:n määrittelemissä rajoissa vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Tästä on joissain tapauksissa saattanut aiheutua ongelmia. Jos aseet ovat olleet pitkäaikaisessa lainassa, ja aseiden omistaja sattuu kuolemaan, perikunta on ihmeissään, kun kaikkia vainajan aseita ei löydykään. Iäkkäiden metsästäjien muisti saattaa tempPL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 Kotisivumme: www.asetalo.com • E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTIJA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE Haulikoita mm: Stefano Fausti Albion 12/76 28” vaihtosup. ...............................................1290,00 Stefano Fausti Inertia Progress 12/76 vaihtosup. puoliautom........... 1390,00 Webley & Scott 900 Game 28” 12/76 vaihtosup. ....................................... 990,00 Webley & Scott 900 Sporting/Game 12/76 30”v-sup. ............................1050,00 Yllämainittuihin aseisiin asepussi, patruunavyö ja puhdistusvälinesarja mukaan 14.6.2019 mennessä tilattuihin aseisiin Armed TS870TM 12/76 pumppu 28” tai 22” piipulla, synteettinen tukki, vaihtosup. ..... NYT vain 295,00 Ilmakivääreitä tarjouksia mm; Umarex Dominator 1250 ilmakivääripaketti sis kiikari, etujalat ym. kal 4,5mm, tai 5,5mm(40J) tai 6,35mm(.50J) + pumppu TARJOUS .......... 990,00 Magtech AR750 4,5mm taittopiip. perusilmakko 13J ........165,NYT 100,00 Magtech AR1000 4,5mm 305 m/s .............................................195,NYT 155,00 Magtech AR N2 Extreme kaasum. 4,5 mm tehopaketti! ..399,NYT 340,00 Magtech AR N2 Extreme kaasum. 5,5mm tehopaketti! ....399,NYT 340,00 FAS 6004 ilmapistooli ....................................................... 590,00 Umarex Co 2 ilmapistooleita/revolvereita; Glock 19 4,5 BB kuulilla, aidon kokoinen ilmapistooli ............................................. 145,00 Glock 17 Gen4 4,5 BB kuulilla ............................................................................ 170,00 Glock 17 4,5 BB kuulilla tai/ja 4,5 luoti metalli luisti, blowback ............................................. 199,00 Colt SAA 45 revolveri sinistetty tai niklattu 4,5mm .................................. 195,00 Colt 1911 A1 4,5mm pistooli ............................................................................. 230,00 Walther PPQ 4,5mm poliisin virka-aseen kopio ................................................... 160,00 Walther P38, kal 4,5mm ....................................................................................... 165,00 P .08 Legends, Parabellumin kopio ....................................................................98,00 C96 Legends, 4,5mm Ukko-Mauserin kopio ............................................. 110,00 C96 Legends Ukko-mauser, metallia ............................................................. 165,00 Makarov PM pist. 4,5mm ..................................................................................... 125,00 Vixen, japanilaiset huippukiikarit! 2-8x32 Duplex 1” .......................370,00 3-12x40 Duplex...................... 430,00 4-16x44 Duplex 1” ......................470,00 1-6x24 valop. .....TARJOUS 750,00 1,5-6x42 30 valop. .....................780,00 5-20x50 30mm,valop .........1150,00 2,5-10x56 30mm, valop ...........750,00 2,5-15x50 German 4 30mm 750,00 6-24x58 runkoputki 30mm, valopiste ..................................................... 990,00 5-30x56 ED 34 mm runkoputkella ELD20 ristikko .................................. 1490,00 8x42 WP New Foresta katselukiikari ovh 390,......................TARJOUS 290,00 8x56 WP katselukiikari .............450,00 VX1200 etäisyysmittari ....... 290,00 UUTUUS ! Sight II+ 3,5 MOA valopistetähtäin ............................................ 430,00 SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. Mitat korkeus 150cm, leveys 38cm, syvyys 28cm. SP66 Asekaappi .................. 570,00€ 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaappi .................720,00€ 150x 55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi .................990,00€ 150x65x55 cm 200 kg SP88 Asekaappi ........ 890,00€ numerolukolla, mitat SP88 SP99 Asekaappi .......1340,00€ numerolukolla, mitat SP99 Olemme Pohjois-Suomen Erämessuilla 17-19.5.2019 OULUSSA! KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUILLA TARJOLLA...
• puilla ja voi olla vaikea muistaa, kenelle aseitaan on lainannut. Aseturvallisuuden vuoksi on kuitenkin hyvä tietää missä ja kenellä aseet kulloinkin ovat. Tästä syystä ampuma-aselakia muutetaan niin, että jos aseet annetaan lainaan yli 30 vuorokaudeksi, lainaamisesta pitää tehdä ilmoitus poliisille. Poliisi antaa ilmoituksen tekemisestä tarkemmat ohjeet, kun laki tulee voimaan. Tässä vielä 87 §:n lainaamisen tärkeimmät periaatteet metsästäjille: 1) haulikon saa lainata vain sille, jolla on oikeus haulikon, kiväärin tai yhdistelmäaseen hallussapitoon. 2) kiväärin tai yhdistelmäaseen saa lainata vain sille, jolla on oikeus kiväärin tai yhdistelmäaseen hallussapitoon. 3) pienoiskiväärin tai mustaruutiaseen saa lainata vain sille, jolla on oikeus haulikon, kiväärin, pienoiskiväärin, pistoolin, revolverin, yhdistelmäaseen tai mustaruutiaseen hallussapitoon. 4) pistoolin tai revolverin saa lainata vain sille, jolla on oikeus pistoolin tai revolverin hallussapitoon. 5) pienoispistoolin tai pienoisrevolverin saa lainata vain sille, jolla on oikeus pistoolin, pienoispistoolin, revolverin tai pienoisrevolverin hallussapitoon. Pykälissä ei määritellä lainattavien aseiden kaliipereja. Kiväärin luvalla voi lainata minkä tahansa kiväärin kaliiperista ja toimintatavasta riippumatta, ei kuitenkaan sarjatuliasetta tai muuta A-luokan erityisen vaarallista ampuma-asetta ellei lainaajalla ole lupaa toimintatavaltaan ja muuten vastaavan aseen hallussapitoon. Sille, jolle ampuma-ase lainataan, saadaan samalla luovuttaa myös tarpeellinen määrä aseessa käytettäviksi soveltuvia patruunoita (ei erityisen vaarallisia patruunoita). Aseen lainaaja voi myös ostaa lainaamiinsa aseisiin soveltuvia patruunoita, vaikka hänellä itsellään ei olisi lupaa juuri saman kaliiperin aseen. 308 Win -kaliiperisen aseen luvalla voi siten ostaa esimerkiksi 9,3 x 62 -kaliiperin patruunoita. Sarjatuliaseiden ja itselataavan kiväärin yli 10 patruunan lippaista luvanvaraisia Luvanvaraisuuden ulkopuolelle jäävät latauslaitteet, jotka on valmistettu sellaiseen sarjatuliasemalliin, jonka valmistus on alkanut ennen vuotta 1946 ja jotka eivät sovi asennettavaksi itselataavaan kertatuliaseeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi muistoesineisä säilytetyt Suomi-konepistoolin, Emma-pikakiväärin ja Lahti-Saloranta-pikakiväärin lippaat. Luvanvaraisuus ei koske pysyvästi toimintakelvottomaksi tehtyä tai pysyvästi kapasiteetiltaan rajoitettua latauslaitetta. Pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemisestä ja rajoittamisesta annetaan tarkemmat säännökset sisäministeriön asetuksella. Pysyvällä rajoittamisella tarkoitetaan joka tapauksessa pysyvämpää muutosta kuin mitä nyt on edellytetty metsästyslain vaatimusten täyttymiseksi. Metsästysaseiden luvittamiseen ei merkittäviä muutoksia Ampuma-aselaissa säädetään edelleen edellytyksistä, joiden tulee täyttyä, jotta ampuma-aseeseen voi saada luvan. Luvan myöntäjä arvioi kolmea seikkaa: 1) aseen tulivoimaisuutta ja tehokkuutta sekä muuta soveltuvuutta aiottuun käyttötarkoitukseen, 2) hyväksyttävän harrastuksen olemassaoloa sekä 3) hakijan sopivuutta aseluvan haltijaksi terveydentilansa ja käyttäytymisensä puolesta. Aseen soveltuvuuteen vaikuttaa muun muassa se, onko ase laillinen sellaisen riistan ampumiseen, jota sillä on tarkoitus metsästää; täyttääkö ase esimerkiksi metsästyslainsäädännön vaatimukset hirvenpyynnissä käytettävälle aseelle. Tulivoimaisuutta ja tehokkuutta arvioidaan aseen toimintatavan, patruunan kaliiperin ja sen tehokkuuden sekä aseen lipaskapasiteetin valossa. Kaliiperin tehokkuuteen vaikuttavat luodin halkaisija, paino ja rakenne sekä lähtönopeus. Hakijan sopivuuteen vaikuttavat hänen terveydentilansa ja käyttäytymisensä. Terveydentilan arviointiin vaikuttavat hakijan henkinen ja ruumiillinen terveys. Vakavat mielenterveyden ongelmat ja itsetuhoinen käyttäytyminen tai hakijan fyysiset ominaisuudet (mahdollisuudet hallita ja käyttää asetta turvallisesti) ovat terveydellisiä perusteita hylätä hakemus. Käyttäytymiseen vaikuttavat erityisesti ongelmat huumeiden ja muiden päihteiden kanssa, jotka ilmenevät esimerkiksi rattijuopumuksina ja päihtymyskiinniottoina. Syyllistyminen väkivaltarikoksiin on selkeä osoitus henkilön sopimattomuudesta aseluvan haltijaksi. Myös muunlainen toistuva rikkomuksiin ja rikoksiin syyllistyminen saattaa aiheuttaa sen, että luvanmyöntäjä päätyy kielteiseen päätökseen. Itselataavaa kertatulta ampuvien aseiden hankintaa suunnittelevien tulee varautua perustelemaan hakemuksensa erityisen huolellisesti ja osoitettava, että edellä luetellut edellytykset tulivoimaisuudesta ja tehokkuudesta ja soveltuvuudesta suhteessa käyttötarkoitukseen täyttyvät. Joissain tapauksissa voi olla hyvä ennen lupahakemuksen jättämistä keskustella poliisilaitoksen aselupa-asioita käsittelevän henkilöstön kanssa siitä, millaista selvitystä metsästykseen hankittavasta itselataavasta aseesta edellytetään. 38 l Metsästäjä 3 l 2019 Ampuma-aselain 44 §:n 1 momentin mukaan aselupa voidaan antaa vain sellaista ampuma-asetta varten, joka ei ole käyttötarkoitukseen tarpeettoman tulivoimainen. Itselataava kivääri, jossa on enintään 10 patruunan lipas, ei siis automaattisesti ole sellainen ampuma-ase, johon saa luvan metsästysperusteella.
• Ampuma-aselain tarkoittamat aseiden toimintatavat * Metsästysperusteella voi saada luvan vain B-luokan itselataavaan kertatulikivääriin. B-luokan kiväärissä on enintään 10 patruunan lipas. Suuremman lippaan käyttäminen, omistaminen tai hallussapito ilman poikkeuslupaa muuttaa kiväärin kiellettyyn A-luokkaan ja johtaa aselupien perumiseen. Metsästäjä 3 l 2019 l 39 Kertatuli: rinnakkaistai päällekkäispiippuinen haulikko, yksitai kaksipiippuinen kivääri, jossa ei ole kiinteää tai irtolipasta. Lippaallinen kertatuli: pumppuhaulikko, rullarevolveri, pultti-. viputai suoravetolukkoinen kivääri, jossa on kiinteä tai irtolipas. Ampujan on syötettävä patruuna latausliikkeellä patruunapesään. Sarjatuli: Aseella pystytään ampumaan peräkkäisiä laukauksia pitämällä liipaisin pohjassa. Itselataava kertatuli: kivääri, haulikko, pienoiskivääri tai pistooli, jota ampujan ei tarvitse virittää ja ladata laukausten välillä. Niin kutsuttu puoliautomaatti. Jokainen laukaus vaatii erillisen liipaisimen painamisen.* HA N N U UR ON EN TE RO KU IT UN EN SO M CH AI KO N GK AM SR I / PE XE LS M IK AE L W IC KS TR ÖM
• TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2019 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi JAHTI&VAHTI OMEGAÖLJY 1 L 17 90 NORM. 19,90 Koiran tarpeisiin sopiva sekoitus eri öljyjä. JAHTI&VAHTI NIVELRAVINNE 400 G 24 90 NORM. 29,90 62,25 €/KG Koiran nivelten normaalin toiminnan ylläpitoon. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 4/15 KG 10 90 /27 60 NORM. 12,90/32,50 1,84/2,73 €/KG Ainoana liharaaka-aineena kanaa sisältävä täysravinto koirille. RIISTAKAMERA BURRELL EDGE HD 129,NORM. 159, HD+ -kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera tallentaa kuvan muistikortille. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. Kuva+video -tila, tallentaa sekä kuvan että videon. inframustasalama. RIISTAKAMERA BURRELL EDGE HD+3G 249,NORM. 299, Lähettää jopa 12 Mpx:n kuvia ja 20 Mt:n HD-videoita. Toimii myös 2G -verkossa. Etäohjaus puhelimella. Tarkat päiväja yökuvat. Reagointiaika 0,6 sekuntia. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 149,NORM. 199, ILMAKIVÄÄRI GAMO BLACK BULL IGT MACH 1 349,Tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkais? altaan 30 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylinvaimenninkisko. Mukana 4x32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. ILMAKIVÄÄRI GAMO REPLAY 4,5 MM/5,5 MM 349,Aseessa on 10 patruunan lipas. Luoteja ei tarvitse syöttää käsin piippuun asetta viritettäessä. Whisper Maxxim -vaimenninpiippu, RRR-rekyylinvaimennus. 4X32 mm kiikaritähtäin. 2 lipasta. Teho 24 J. Mukana 4x32 mm kiikaritähtäin. ILMAKIVÄÄRI GAMO REPLAY 4,5 MM/5,5 MM HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER 199,NORM. 229, HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 SOUTUVENE TAIMEN 465 1 240,Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m.Moottorisuositus enintään 2 kW/2,68 hv. HANKKIJAN RIISTASIEMENILLÄ HYVINVOINTIA RIISTAELÄIMILLE Hankk? an riistasiemenvalikoima tarjoaa eri riistaeläimille sopivia ravintokasveja, tutustu valikoimaamme: hankk? a. HIRVIKIVI 10 KG 6 70 VEDENPITÄVÄT METSÄSTYSKIIKARIT! VILOROCK SALT NUOLUKIVI 10 KG 3 99 REHUJUURIKAS 1 KG 20,HANKKIJAN REHUKAALI 1 KG 17,HANKKIJAN HIRVI 5 KG 47,HANKKIJAN PEURA 5 KG 34,HANKKIJAN RIISTA 10 KG 56,HANKKIJAN RIISTALAIDUN 5 KG 51,Hankkija_Metsastaja_420x275.indd All Pages 23.4.2019 13.39
• TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2019 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi JAHTI&VAHTI OMEGAÖLJY 1 L 17 90 NORM. 19,90 Koiran tarpeisiin sopiva sekoitus eri öljyjä. JAHTI&VAHTI NIVELRAVINNE 400 G 24 90 NORM. 29,90 62,25 €/KG Koiran nivelten normaalin toiminnan ylläpitoon. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 4/15 KG 10 90 /27 60 NORM. 12,90/32,50 1,84/2,73 €/KG Ainoana liharaaka-aineena kanaa sisältävä täysravinto koirille. RIISTAKAMERA BURRELL EDGE HD 129,NORM. 159, HD+ -kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera tallentaa kuvan muistikortille. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. Kuva+video -tila, tallentaa sekä kuvan että videon. inframustasalama. RIISTAKAMERA BURRELL EDGE HD+3G 249,NORM. 299, Lähettää jopa 12 Mpx:n kuvia ja 20 Mt:n HD-videoita. Toimii myös 2G -verkossa. Etäohjaus puhelimella. Tarkat päiväja yökuvat. Reagointiaika 0,6 sekuntia. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 149,NORM. 199, ILMAKIVÄÄRI GAMO BLACK BULL IGT MACH 1 349,Tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkais? altaan 30 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylinvaimenninkisko. Mukana 4x32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. ILMAKIVÄÄRI GAMO REPLAY 4,5 MM/5,5 MM 349,Aseessa on 10 patruunan lipas. Luoteja ei tarvitse syöttää käsin piippuun asetta viritettäessä. Whisper Maxxim -vaimenninpiippu, RRR-rekyylinvaimennus. 4X32 mm kiikaritähtäin. 2 lipasta. Teho 24 J. Mukana 4x32 mm kiikaritähtäin. ILMAKIVÄÄRI GAMO REPLAY 4,5 MM/5,5 MM HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER 199,NORM. 229, HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 SOUTUVENE TAIMEN 465 1 240,Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m.Moottorisuositus enintään 2 kW/2,68 hv. HANKKIJAN RIISTASIEMENILLÄ HYVINVOINTIA RIISTAELÄIMILLE Hankk? an riistasiemenvalikoima tarjoaa eri riistaeläimille sopivia ravintokasveja, tutustu valikoimaamme: hankk? a. HIRVIKIVI 10 KG 6 70 VEDENPITÄVÄT METSÄSTYSKIIKARIT! VILOROCK SALT NUOLUKIVI 10 KG 3 99 REHUJUURIKAS 1 KG 20,HANKKIJAN REHUKAALI 1 KG 17,HANKKIJAN HIRVI 5 KG 47,HANKKIJAN PEURA 5 KG 34,HANKKIJAN RIISTA 10 KG 56,HANKKIJAN RIISTALAIDUN 5 KG 51,Hankkija_Metsastaja_420x275.indd All Pages 23.4.2019 13.39
• 42 l Metsästäjä 3 l 2019 MARKUS FORSSTRÖM Lakkatukista öljytukiksi Metsästysaseiden puutukkien viimeistelyssä, oli kyseessä sitten lakattu tai öljytty, on yleensä toivomisen varaa. Ruiskupinnoitettu lakkaus on usein helposti vaurioituva eikä ulotu tukin sisäosiin, jotka jäävät paljaiksi ja alttiiksi kosteudelle ja asekemikaaleille. Tehtaiden öljykäsittelytkin ovat useimmiten vain alustavia ja niiden viimeisteleminen on jätetty käyttäjän huoleksi. Onneksi tilanteen voi korjata itse. E nnen lakanpoistoa tukista poistetaan kaikki ylimääräinen, kuten hihnalenkit, perälevy, vastinpultti ja pistoolikahvan pohjan rusetti mikäli sellaiset löytyy. Toisinaan perälevy ei ole irrotettavissa, vaan on suojattava teipillä. Mahdollinen petaus kannattaa tehdä ennen puun pintakäsittelyä. Mikäli puuhun on päässyt imeytymään aseöljyä, se pitää puhdistaa huolellisesti. Keinot on monet vaihdellen jarrupuhdistusspraystä liuotinpesuun ja kiehuvan kuumaan veteen. Lakkapinnan poisto Vanhan lakan poistaminen on projektin työläin ja ikävin vaihe. Menetelmiä on useita riippuen lakkapinnan tarkasta koostumuksesta. Jotkut lakat antautuvat helpommin maalinpoistoaineille kuin toiset. Toisinaan lakkapinta pehmenee helpoiten kuumailmapuhaltimella lämmittämällä jolloin sen saa siklattua pois. Kemiallisissa maalinpoistoaineissakin on eroja. Niiden sisältämät liuottimet vaativat työtilojen huolellisen suojauksen ja tuuletuksen. Suojakäsineet ja suojalasit ovat välttämättömät ja muut perheenjäsenet ja lemmikit kannattaa myös pitää loitolla niillä puuhastellessa. Lakanpoistoaineen pehmentämä lakkakerros kaavitaan pois mahdollisimman tarkkaan. Kaavinta, sikliä, jopa puukkoakin voi käyttää kunhan varotaan vahingoittamasta allaolevaa puuta. Karhennuksista pehmenyt aine harjataan jäykällä muoviharjalla, esimerkiksi juuresharjalla tai jäykällä hammasharjalla. Kaikkea ei välttämättä saada irti tässä vaiheessa, vaan jää myöhempien vaiheiden osalle. Lakanpoistoainejäämät pitää poistaa huolella. Parhaiten se käy huuhtelemalla lämpimällä vedellä ja vaikkapa saippuateräsvillalla hankaamalla. Vesipesun jälkeen tukki kuivataan huolella ja annetaan kuivua pari päivää. Hionta Alustava kuivahionta tehdään 180 karkeuden vesihiomapaperilla. Hiottaessa pitää käyttää korkkista tai kumista taustapalikkaa ja varottava pyöristämästä kulmia, reunoja tai upotuksia. Hionnassa lähtevät viimeisetkin rippeet vanhasta lakkauksesta. Ennen hiontaa kiinnitetään perälevy ja mahdollinen pistoolikahvan rusetti jotta niiden reunojen ylimenot saadaan pysymään tasaisina. Metsästysaseen ylläpito
• Metsästäjä 3 l 2019 l 43 Ylläpito Oikein öljyhiottu puu on käytännöllisesti katsoen stabiloitua. Se on pinnaltaan puhdas, tiivis ja sileä. Se korostaa puun syyrakennetta ja valo antaa sille lähes meripihkaisen hohdon. Näyttävä pinta on myös helppo ylläpitää ja tarpeen tullen helposti korjattavissa. Puhdistus tehdään tarvittaessa kostealla mikrokuituliinalla. Normaaliin ylläpitoon riittää kämmenellä hangattu tippa tukkiöljyä tai vahaus silloin tällöin. Öljyistä Puulle tarkoitettuja öljysekoituksia on monenlaisia, eri tarkoituksiin paremmin tai huonommin soveltuvia. Metsästysaseen puutukin pintakäsittelyyn sopiva öljy pitää olla syvälle imeytyvää ja kuivuvaa. Sen on sen lisäksi oltava vettä, UVsäteitä, asekemikaaleja ja kulutusta kestävää. Perinteiset prosessoidut pellavaja kiinapuuöljyiihin perustuvat tuotteet ovat kehittyneet paremmiksi ja kestävämmiksi kuin koskaan. Hyviä tuotteita ovat esimerkiksi puuveneisiin, keittiön työtasoille, märkien tilojen puupinnoille ja leluihin tarkoitetut tuotteet. Itsesekoitetut sikkatiiveillä ryyditettyt pellavaöljyvernissatärpättiseokset kuuluvat mustaruudin lailla menneisyyteen. Toki niilläkin on harrastajansa. Kolhujen nostatus Mikäli tukissa on kolhuja tai painaumia, ne voidaan nostattaa höyrylaputtamalla. Tarvitaan puuvillatai pellavakankainen kaistale ja tavallinen silitysrauta kuumimmalla asetuksella. Painauman päälle laitetaan vedellä kostutettu kangastilkku jota painellaan silitysraudalla noin 10 sekuntia kerrallaan. Joskus painauma voi vaatia useammankin toiston ja saattaa sittenkin jäädä nousematta kokonaan. Tämän vaiheen jälkeen tukki kuivahiotaan uudelleen, nyt 240 karkeudella ja edelleen taustapalaa käyttäen. Huokoset auki Öljykäsittelyn ”taika” perustuu siihen, että pinnoite ”kastelee” puun pintaa syvemmälle. Näin saadaan värisävyt ja syykuvio esiin. Ei siis tehdä lakan kaltaista pintakerrosta. Parhaimman tunkeutumisen saamiseksi pitää saada puun pinnasta huokoset auki ja hiomapöly pois. Vastahiottua pintaa pyyhitään vedellä tai mieluummin väkiviinaetikkaan kastutetulla rätillä. Kostuessaan pinta nousee tikuille ja huokoset aukeavat. Näin kuivuttuaan puu on valmis öljykylvylle. Kylvetys Ensimmäisenä vaiheena on tukin kyllästäminen öljyllä. Puuhun pyritään imeyttämään niin paljon öljyä kuin mahdollista. Puuta ja öljyä voi myös lämmittää, joka helpottaa imeytymistä. Kun puu ei enää ime, pyyhitään ylimääräinen öljy pinnoilta ja jätetään tukki kuivumaan huoneenlämpöön vähintään viikoksi. Öljyn tulee saada riittävästi aikaa kuivuakseen myös puun sisällä. Muutoin se tulee hikoilemaan pintaan tehden tukista tahmean ja likaa keräävän. Kurahionta Seuraavaksi pinnat märkähiotaan öljyllä ja 240-karkeudella. Tarkoituksena on muodostaa öljystä ja puuhieestä huokoset täyttävä ”kura”. Hionta tehdään tasaisesti ja syiden suuntaisesti kunnes muodostuva kura on tarpeeksi paksua sormella levitettäväksi. Vältä saamasta öljykuraa karhennuksiin. Suojaa ne teipillä tai pidä ne puhtaina harjalla. Kuran annetaan kuivua muutaman päivän ohueksi korpuksi pintaan. Jatkohionta Märkähiontaa jatketaan seuraavaksi 320tai 400-karkeuden vesihiomapaperilla. Leikkaa hiomapaperista noin 4 x 5 cm kokoisia paloja. Levitä tukin pintaan öljyä ja märkähio syiden suuntaisesti ja pyyhi paperipyyhkeillä irtoavaa kuraa pois. On varottava hiomasta liikaa, tavoitteena on hioa vain edellisen vaiheen korppua pois, ei aukaista huokosia uudestaan. Hionta toistetaan muutaman päivän kuivumisen jälkeen 600-karkeudella ja halutessa vielä 800-karkeudella. Muutaman päivän kuluttua pinta voidaan kiillottaa 000-teräsvillalla levitetyllä vahalla jolloin pinnasta tulee erittäin sileä, vettä ja likaa hylkivä. Karhennukset Karhennukset tehdään viimeisenä vaiheena, kun tukki on saanut muutaman päivän aikaa toipua. Puhdistettuihin (tai uudelleen leikattuihin) karhennuksiin imeytetään öljyä pariin otteeseen. Imeytymätön öljy harjataan huolellisesti pois.
• 44 l Metsästäjä 3 l 2019 Kiväärin kiikarikiinnitys -Ruuvikiinnitys ”pyöreisiin” kehyksiin ARTO MÄÄTTÄ Jos suomalaisille metsästäjille tutuimpia ovatkin kiväärit, joissa optiikan kiinnitykselle on olemassa kiskot, ovat muualla tavanomaisimpia aseet, joissa kehys on päältä pyöreä. Näissä kehyksissä optiikan asennusta varten löytyy useimmiten ruuvinreiät kiinnityskiskolle tai jalustoille. P yöreät kehykset ovat perua edellisen vuosisadan vaihteen sotilasaseista. Tuolloin optisia tähtäimiä ei vielä ollut eikä niiden asentamiseen oltu valmistauduttu. Ensimmäiset optiset tähtäimet kiinnitettiin usein lukonkehyksen sivuun kiinnitetyillä tai lukonkehyksen päälle erikseen tehdyillä jalustoilla. Sittemmin moni valmistaja alkoi porata kehyksen yläpinnalle valmiit reiät ruuveille. Maailma oli vielä 1900-luvun puolivälissäkin jakautunut kiikaritähtäimen käytössä. Osa käytti, osa ei. Pyöreä kehys miellytti niitä, jotka halusivat käyttää avotähtäimiä. Kiskottomia kehyksiä käyttävät nykyään pääasiassa amerikkalaiset tehtaat, jotka valmistavat edelleen leijonanosan maailman metsästyskivääreistä. Remington Model 700 on maailman yleisin metsästyskivääri ja niinpä siihen sopivat jalustavaihtoehdot ovat yleisimpiä. Moni muukin asevalmistaja käyttää Remingtonin kehyksen yläosan muotoa ja ruuvijakoa jalustoissaan, joskin eroa on usein etuja takajalustan välimatkassa. Yksiosaiset kiskot täytyy tämän vuoksi hankkia asemallikohtaisina. Pyöreiden kehysten kohdalla on ensiarvoisen tärkeää hankkia asemalliin juuri oikeat jalustat. Vaihtoehtoja on pökerryttävä määrä, sillä aikojen saatossa eri valmistajat ovat tarjonneet erilaisia kehyksiä eri kivääMetsästäjän varusteet Remington Model 700 on maailman yleisin metsästyskivääri ja siinä käytettyä kehyksen yläpinnan muotoa on kopioitu myös muihin asemerkkeihin. Kiinnitystä varten kehyksessä on ruuvinreiät. Redfield-tyyppinen jalusta on ollut tavanomaisin amerikkalaisissa aseissa käytetty jalustatyyppi. Takimmainen jalusta on varustettu sivusäädöllä. osa 2
• Metsästäjä 3 l 2019 l 45 rimalleihinsa. Lisäksi melkeinpä kaikilla valmistajilla on ollut omat standardinsa. Oikeat osat löytyvät tarkistettaessa aseen malli ja lukonkehyksen koko. Nykyään moni nettikauppa mahdollistaa asemallin perusteella tehtävän haun, joka helpottaa oikeiden jalustojen etsimistä. Kiinnitys Ruuvit ovat usein heikoin lenkki tämäntyyppisissä kiikariasennuksissa. Erityisesti pienet tuumakokoiset ruuvit ovat herkkiä oikeasta kiristysmomentista. Liian löysä irtoaa ja liian kireälle väännetty ruuvi katkeaa. Tämän vuoksi ruuveissa tulee käyttää kierreliimaa ja jalusta kannattaa liimata kehykseen kiinnityksen varmistamiseksi. Sopivimpia liimoja tähän ovat hitaat kaksikomponenttiliimat. Jalustan liimaaminen kehykseen on tärkeää silloin, kun aseen rekyyli on voimakas ja/tai käytetään raskasta tähtäintä. Tällöin kehyksen ja jalustan välinen rasitus on suurimmillaan. Voimakasrekyylisissä safariaseissa jalustojen kiinnitys varmistetaan usein juottamalla jalusta kehykseen, jolloin kiinnityksestä saadaan ehdottoman varma. Erikoistuneimmissa käyttötarkoituksissa lukonkehykseen tehdään muutoksia lisäämällä niihin rekyylivaste. Tämä tarkoittaa usein välyksetöntä tappia, joka estää lukonkehyksen ja kiikarikiskon välisen liikkeen, ottaen rasitusta ruuveilta. Usein myös ruuvit vaihdetaan vankempiin, jolloin niiden lujuus lisääntyy. Vaihtoehdot Pyöreiden kehysten jalustoissa valinnanvaraa on miltei rajattomasti. Kehykseen voidaan asentaa asennuskisko, johon asennetaan kiikarin kiinnitysrenkaat tai yksinkertaisimmillaan kehykseen voidaan asentaa suoraan yksiosaiset rengasjalustat. Suomessa törmätään usein Redfield-tyyppiseen jalustaan, jossa takimmainen jalusta on varustettu sivusäädöllä ja etummainen jalusta kierretään aseeseen kiinnitetyn osan loveen. Ruotsin puolelta maahantuoduissa aseissa näkee usein Weaver-kiskon pätkiä. Suomalaiset sepät ovat asentaneet näihin aseisiin ahkerasti Tikan kiskoa vastaavia kiilapaloja, joilla käyttöön saadaan Tikkaan sopivat kiikarijalat. Myös eurooppalaistyylisiä pikajalustoja on tarjolla koko joukko, joten vain mielikuvitus on rajana sopivalle asennukselle. Edut ja haitat Pyöreiden kehysten etuna voidaan pitää jalustavaihtoehtojen monipuolisuutta. Tämä on eräs syy sille, miksi valmistajat eivät halua luopua tästä asennustavasta. Eri maissa ja asekulttuureissa on vakiintuneita tapoja kiinnittää kiikaritähtäin aseeseen, joten pyöreällä kehyksellä voidaan miellyttää useampia kohderyhmiä. Osa haluaa aseisiinsa perinteiset jalustat, osa Picatinny-kiskon ja jossain päin suositaan pikajalustoja. Monipuolisuus on siis valttia. Ruuvikiinnitteisten jalustojen heikkoudet liittyvät kiinnityksen huolellisuusvaatimukseen ja myös kiinnityksen kestävyyteen. Ohuet ruuvit ovat kovilla, jos aseen rekyyli on voimakas ja jos aseen tähtäin on painava. Tämän vuoksi jalustan pettäminen on tällaisissa aseissa suurempi riski kuin itse tähtäimen rikkoutuminen. Samasta syystä näihin jalustoihin on myös lisätty rekyylivastimia tai jalustat liimataan kehykseen. Keskimäärin voidaan sanoa, että ruuvikiinnitteisen jalustan asennus kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi, sillä kyseessä on aseen kenttäkelpoisuuden kannalta kriittinen osa-alue. Virheellinen tai puutteellinen asennus kostautuu herkästi jalustan pettämisenä. Weaver-kiskot ovat yleisiä ja helppo valinta ruuvikiinnitteisissä jalustoissa. Tähän jalustaan sopivia kiinnitysrenkaita on joka lähtöön. Talleyn yksiosaiset jalustat ovat nykypäivänä suosittu valinta pyöreisiin kehyksiin. Ne ovat yksinkertaiset ja lujat alumiinijalustat, mutta kehyksen pinnan ja jalustan pohjan välinen kiinnitys kannattaa varmistaa liimalla.
• 46 l Metsästäjä 3 l 2019 ARTO MÄÄTTÄ Metsästäjän patruunat 6.5 Creedmoor Patruunailmiö vailla vertaa Metsästysaseet ja -patruunat uudistuvat koko ajan, mutta vain harvoin jokin uutuuksista lyö itsensä läpi tehden pysyvän vaikutuksen. Kiväärinpatruunoissa näin on tehnyt 6.5 Creedmoor. S uurin osa metsästyksessä yhä käytössä olevista patruunoista juontaa juurensa pitkälle savuttoman ruudin historiaan. Vanhimpia Suomessakin yleisesti käytössä olevia urakantaisia savutonta ruutia käyttäviä patruunoita edustaa 6,5x55 SE, joka on peräisin vuodelta 1891. Savuttoman ruudin alkuvuosikymmenillä suurin osa patruunoista oli joko sotilaskäyttöön suunniteltuja tai perustui niihin läheisesti. Tyypillistä oli, että patruunat olivat pitkiä ja kartiomaisia muodoltaan, sujuvaa makasiinista tapahtuvaa syöttöä silmällä pitäen. 1952 Ensimmäinen suuri muutos vuosisadan vaihteen jälkeen tapahtui vuonna 1952. Tuolloin alkoi .308 Winchesterin ja siihen perustuvien patruunoiden aikakausi. Suomalaisille metsästäjille tämä patruuna sattui sopivaan rakoon, sillä kotimainen aseteollisuus alkoi tehdä aseita vientiin juuri .308 Winchester ja .243 Winchester kaliipereissa. Patruunavalikoima kaliiperissa 6.5 Creedmoor runsastui vuoden 2018 aikana. Tällä hetkellä suurin osa valmistajista tarjoaa patruunoita ja luotitarjonta kattaa yhä suuremman riistaeläinten haarukan. Kuvassa oikealla on patruunavalikoimaa, joilla on hoidettavissa kaikki jahdit linnuista hirveen.
• Metsästäjä 3 l 2019 l 47 .308 Winchesterin vaikutus näkyi laajasti asevalmistuksessa, sillä vanhat pitkälukkoiset sotilasaseisiin perustuneet kiväärit saivat rinnalleen uudempia lyhyemmille patruunoille suunniteltuja asemalleja. Uudistukset koskivat nopeasti myös pidempiä lukkoaktioita ja siviiliaseet alkoivat irtautua nopealla tahdilla maailmansotien aikaisista asekonstruktioista. 1900-luvun loppupuoliskolla metsästäjät korvasivat kivääreitään uudempiin ja sotilasaseisiin perustuvat metsästysaseet alkoivat jäädä taka-alalle. Uudenlaista ajattelua Patruunoiden kehitys ei 1900-luvun loppupuolella ollut suinkaan pysähdyksissä, vaikka tehdasaseissa pesitykset olivatkin vakiintuneita. Urheiluammunnassa kehiteltiin uudempia ja parempia patruunoita erikoistuneisiin käyttötarkoituksiin ja patruunavalmistajat kehittivät luoteja ja latauksia. Ruudit kehittyivät ja luodeista tuli kohdevaikutukseltaan varmatoimisempia ja lento-ominaisuuksiltaan parempia. 2000-luvun alussa uudenlaiset tarkkuusampumalajit alkoivat asettaa omia vaatimuksiaan patruunoille. Enää ei riittänyt, että patruuna sopii kertalaukeavaan kasaammuntakivääriin, vaan samankaltaisia tarkkuusominaisuuksia alettiin vaatia myös lippaasta patruunansa syöttäviin aseisiin. Tilanne oli uusi, sillä tutkimus patruunoiden muodon, hyötysuhteen ja ulkoballistiikan osalla oli ottanut aimo harppauksia 1950-lukuun verrattuna. 6.5 Creedmoor Tarve paremmalle peruspatruunalle tuli ampumaurheilun suunnalta. Parannusta haluttiin muun muassa rekyylituntumaan, luodin lento-ominaisuuksiin ja piipun käyttöikään. Lisäksi haaveissa oli saada aikaiseksi patruuna, joka olisi hyvin saatavilla ja jonka tarkkuus riittäisi käyttötarkoitukseen tehdaslatauksina. 6.5 Creedmoor julkaistiin vuonna 2007 ja sen suosio alkoi kasvaa urheiluammunnan parissa. Siitä tuli nopeasti suosittu Precision Rifle Shooting -lajin harrastajien keskuudessa, sillä patruuna oli edullinen, piiput kestivät pitkään nopeatempoista ampumarytmiä ja tehdaslatausten tarkkuus riitti lajissa pärjäämiseksi. Lajin suosion lisääntyessä 6.5 Creedmoor tuli tunnetummaksi ja kiinnostus sitä kohtaan heräsi myös metsästäjien keskuudessa. On huomionarvoista, että Yhdysvalloissa mikään 6,5 mm luotia käyttävä peruspatruuna ei aiemmin ollut kyennyt saavuttamaan suurten kansanosien suosiota. 6.5 Creedmoor löi lopullisesti läpi vuonna 2016, jolloin se otettiin tuotantoon useiden asevalmistajien toimesta ja myös tavallisissa metsästyskiväärimalleissa. Useat patruunavalmistajat alkoivat ladata sitä. Vuonna 2018 viimeisimmätkin suuret valmistajat alkoivat tarjota aseita ja patruunoita tässä kaliiperissa. Miksi se löi läpi? 6,5 Creedmoor patruunan etuina on sen miellyttävä ammuttavuus, helposti saavutettava tarkkuus vaihtelevissa ampumasuorituksissa, .30-kaliiperia parempi sopivuus pienelle ja keskisuurelle riistalle, sekä 6,5 mm luotien laakea lentorata. Vanhempiin 6,5 mm patruunoihin verrattuna uutuuspatruunan etuna on sen keskimäärin parempi tarkkuus, parempi sopivuus nykyaikaisille luodeille ja pienempi rekyylituntuma. Linnuista hirveen 6,5 mm luotia ampuvien patruunoiden suosio ei maassamme ole uusi ilmiö. Erityisesti maamme peuravaltaisilla alueilla kyseinen luodinhalkaisija on suosittu, sillä se sopii peuran lisäksi erinomaisesti myös pienpetojen kyttäyspyyntiin ja houkuttelupyyntiin. Hirvijahdin ollessa vähäisemmässä roolissa tai ehkä vasta suunnitelmissa, on 6,5 mm luotia ampuva kivääri hyvä kompromissi metsästäjälle, jolla pääpaino on rata-ammunnassa ja pienen tai keskikokoisen riistan metsästyksessä. Merkittävin etu 30 kaliiperiin verrattuna 6,5 mm luodeilla on niiden paremmassa ulkoballistiikassa ja patruunoiden helpommassa ammuttavuudessa. Keskimäärin 6,5 mm kiväärit eivät ole niin herkkiä muutoksille tuennassa kuin saman painoinen 30 kaliiperin kivääri, joten tarkka osuma esimerkiksi linturiistaan onnistuu helpommin keskimääräiseltäkin ampujalta. Sama pitää paikkansa myös esimerkiksi pienpetojen haaskapyytäjien keskuudessa, joilla ampumaetäisyydet saattavat toisinaan venyä pitkiksikin, näkyväisyyden sen salliessa. Uusi ”nollakasi” Usein uutuuspatruunat ovat muoti-ilmiöitä, jotka ovat hetken esillä ja häipyvät sitten pois. 6.5 Creedmoor on poikkeus, sillä se on ottanut paikkansa näyttöjen kautta. Vaikka sen takana on ollut hyvä markkinointikoneisto, on patruunan suosio kasvanut nykyiseen tasoonsa luonnollisesti. Vaikka Suomi on usein ollut jälkijunassa kansainvälisten ilmiöiden omaksumisessa, on erityisesti kotimaisen asetuotannon vaikutus näkynyt jo nyt 6.5 Creedmooren suosiossa. Sitä mitä myydään päämarkkinaalueelle Pohjois-Amerikkaan, myydään myös muualle. Onkin todennäköistä, että nyt ja tulevaisuudessa yhä useampi hankkii ensimmäisen yleiskiväärinsä kaliiperissa 6.5 Creedmoor vanhan tutun ”kolmenollakasin” sijaan. 6.5 Creedmoor Julkaisuvuosi: 2007 Kehittäjä: Hornady Manufacturing, Inc. Tavanomaisimmat luodinpainot: 7,8 9,3 g Keskimääräiset lähtönopeudet: 830 920 m/s Metsästysasetus 16 a § mukainen luokitus: 4 (hirvi, villisika ja karhu) 10,1 g / 156 gr luodeilla Kuvassa rinnakkain 6.5 Creedmoor ja 6,5x55 SE. Uutuuspatruunan hylsyn muoto on nykyaikainen ja 6,5x55 SE:tä vastaava suorituskykytaso on nyt saavutettavissa lyhyestä patruunasta. Creedmoor käyttää tähän vähemmän ruutia, jonka se polttaa modernimman hylsynmuodon takia tehokkaammin. Hylsyn hartiakulma on jyrkempi, hylsyn seinämät ovat suoremmat ja luoti painuu vähemmän ruutitilaan. Kaikki nämä ominaisuudet juontavat juurensa 1970-luvulla kasa-ammuntapatruunoista opittuihin sääntöihin.
• Muorra vaellustakki ja housut Galda vaellustakki ja housut Erinomaisesti hengittävä ulkoilutakki kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Takki sopii yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Suomessa suunniteltu ja testattu. Päällimateriaali kestää kovaa kulutusta ja antaa vahan avulla muokattavissa olevan suojan tuulta ja kosteutta vastaan Monikäyttöiset vaellushousut sopivat yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Joustavat lisäkappaleet ja viimeistelty istuvuus antavat mahtavan liikkuvuuden. Muorra-housut saatavilla myös 5cm pidemmällä lahkeenpituudella. Galda-housut saatavissa väljemmällä D-mitoituksella. Ylivieska Ollilanojankatu 2 Oulu Alasintie 12 Ii Sorosentie 2 Lahti Pasaasi 2, Renkomäki Jyväskylä Sammontie 1 Voit shoppailla myös myymälöissämme: Housujen ostajalle Anar Avvi vyö kaupan päälle (arvo 9,90) Ruossa / Ailla / Ropi retkeilyhousut 129,46.98 /kk (3 kk) 129,46.98 /kk (3 kk) HUIPPUETU! Takin tai housujen ostajalle Anar Baidi t-paita kaupan päälle ja lisäksi kaupan päälle myös Baddi vyö tai Lagga putkihuivi (arvo yht. 44,70) Kaupan päälle Anar Baddi vyö ja Lagga putkihuivi (arvo yht. 24,80) Takin tai housujen ostajalle Anar Baidi t-paita kaupan päälle ja lisäksi kaupan päälle myös Baddi vyö tai Lagga putkihuivi (arvo yht. 44,70) HUIPPUETU! HUIPPUETU! HUIPPUETU! Hyvin istuvat retkeilyhousut ulkoilmaihmiselle. Housut on valmistettu paksuhkosta teknisestä ja joustavasta kankaasta. Polvien ja takapuolen kulutusvahvikkeet parantavat housujen kestävyyttä ja antavat ulkonäköön lisäilmettä. Suomessa suuniteltu ja testattu Joustava ja hyvin istuva tekninen materiaali Kulutusvahvikkeet polvissa ja takamuksessa Lepoja reisitaskut 69,26.48 /kk (3 kk) 49,Erinomaisesti hengittävä ulkoilutakki kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Sopii yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Suomessa suunniteltu ja testattu. Päällimateriaali kestää kovaa kulutusta ja antaa vahan avulla muokattavissa olevan suojan tuulta ja kosteutta vastaan Nelisuuntainen joustava materiaali on sijoitettu käsivarsien alapuolelle ja selkään takaamaan vapaan liikkuvuuden ja lisäämään hengittävyyttä Myrskyltä suojaava, ryhdikäs huppu Vetoketjulliset tuuletusaukot sivuissa kaksisuuntaisilla vetoketjuilla. Kaksi isoa vetoketjullista rintataskua, vetoketjulliset sivutaskut ja hihatasku. YKK vetoketjut. Housut Saatavilla myös 5cm pidemmällä lahkeenpituudella 139,50.40 /kk (3 kk) Maret / Sammol Vaellushousut Monikäyttöiset vaellushousut kovaa kulutusta kestävästä materiaalista miehille että naisille. Housut sopivat yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Joustavat lisäkappaleet ja viimeistelty istuvuus antavat mahtavan liikkuvuuden. Sammol-housut saatavilla myös 5cm pidemmällä lahkeenpituudella. Metsästäjän ja retkeilijän tavaratalo 169,32.31 /kk (6 kk) 169,32.31 /kk (6 kk) (arvo yht. 34,80) (arvo yht. 34,80) Pakettiedut voimassa 16.5. 22.5.
• Muorra vaellustakki ja housut Galda vaellustakki ja housut Erinomaisesti hengittävä ulkoilutakki kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Takki sopii yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Suomessa suunniteltu ja testattu. Päällimateriaali kestää kovaa kulutusta ja antaa vahan avulla muokattavissa olevan suojan tuulta ja kosteutta vastaan Monikäyttöiset vaellushousut sopivat yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Joustavat lisäkappaleet ja viimeistelty istuvuus antavat mahtavan liikkuvuuden. Muorra-housut saatavilla myös 5cm pidemmällä lahkeenpituudella. Galda-housut saatavissa väljemmällä D-mitoituksella. Ylivieska Ollilanojankatu 2 Oulu Alasintie 12 Ii Sorosentie 2 Lahti Pasaasi 2, Renkomäki Jyväskylä Sammontie 1 Voit shoppailla myös myymälöissämme: Housujen ostajalle Anar Avvi vyö kaupan päälle (arvo 9,90) Ruossa / Ailla / Ropi retkeilyhousut 129,46.98 /kk (3 kk) 129,46.98 /kk (3 kk) HUIPPUETU! Takin tai housujen ostajalle Anar Baidi t-paita kaupan päälle ja lisäksi kaupan päälle myös Baddi vyö tai Lagga putkihuivi (arvo yht. 44,70) Kaupan päälle Anar Baddi vyö ja Lagga putkihuivi (arvo yht. 24,80) Takin tai housujen ostajalle Anar Baidi t-paita kaupan päälle ja lisäksi kaupan päälle myös Baddi vyö tai Lagga putkihuivi (arvo yht. 44,70) HUIPPUETU! HUIPPUETU! HUIPPUETU! Hyvin istuvat retkeilyhousut ulkoilmaihmiselle. Housut on valmistettu paksuhkosta teknisestä ja joustavasta kankaasta. Polvien ja takapuolen kulutusvahvikkeet parantavat housujen kestävyyttä ja antavat ulkonäköön lisäilmettä. Suomessa suuniteltu ja testattu Joustava ja hyvin istuva tekninen materiaali Kulutusvahvikkeet polvissa ja takamuksessa Lepoja reisitaskut 69,26.48 /kk (3 kk) 49,Erinomaisesti hengittävä ulkoilutakki kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Sopii yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Suomessa suunniteltu ja testattu. Päällimateriaali kestää kovaa kulutusta ja antaa vahan avulla muokattavissa olevan suojan tuulta ja kosteutta vastaan Nelisuuntainen joustava materiaali on sijoitettu käsivarsien alapuolelle ja selkään takaamaan vapaan liikkuvuuden ja lisäämään hengittävyyttä Myrskyltä suojaava, ryhdikäs huppu Vetoketjulliset tuuletusaukot sivuissa kaksisuuntaisilla vetoketjuilla. Kaksi isoa vetoketjullista rintataskua, vetoketjulliset sivutaskut ja hihatasku. YKK vetoketjut. Housut Saatavilla myös 5cm pidemmällä lahkeenpituudella 139,50.40 /kk (3 kk) Maret / Sammol Vaellushousut Monikäyttöiset vaellushousut kovaa kulutusta kestävästä materiaalista miehille että naisille. Housut sopivat yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Joustavat lisäkappaleet ja viimeistelty istuvuus antavat mahtavan liikkuvuuden. Sammol-housut saatavilla myös 5cm pidemmällä lahkeenpituudella. Metsästäjän ja retkeilijän tavaratalo 169,32.31 /kk (6 kk) 169,32.31 /kk (6 kk) (arvo yht. 34,80) (arvo yht. 34,80) Pakettiedut voimassa 16.5. 22.5.
• 50 l Metsästäjä 3 l 2019 TOMMY ARFMAN Bengtskärin haahkaihme Haahkalla menee huonosti lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Naaraspuolisten lintujen kuolleisuus on suuri, eivätkä poikasetkaan tahdo elää lentokykyisiksi asti. Varsinkin ulkosaaristovyöhykkeellä haahkan kato on lähes totaalinen ja aiemmin hyvin voimakas populaatio on näivettynyt olemattomiin. Mutta Bengtskärin majakkasaarella pesivä haahkamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Mitä siellä tapahtuu? S aaristossamme pesivä hahkakanta oli voimakkaimmillaan 1990-luvulla, joidenkin arvioiden mukaan pesiviä pareja oli yli 130 000. 2000-luvulla kanta alkoi hupenemaan ja vauhti on vain kiihtynyt. Ulkosaariston pesivästä kannasta on jäljellä vain muutama prosentti huippuajoista. Vuonna 2018 Bengtskärissä pesi 420 haahkanaarasta. Siellä haahka vielä pesii avoimessa maastossa. Tämä ei onnistu muualla, linnut joutuvat piilottamaan pesänsä tiheikköihin, jotta merikotkat eivät löydä niitä.
• Metsästäjä 3 l 2019 l 51 kun muualla ulkosaaristossa haahkat katoavat, lisääntyy majakkasaaren pesivä haahkakanta kohisten. Aikoinaan automatisoitu majakkasaari jäi autiosaareksi, kun ihmistä ei enää tarvittu majakan toiminnan pyörittämiseen. Tilanne muuttui vuonna 1995, jolloin Rosalassa asuva Paula ja Per Wilson aloittivat yritystoiminnan majakalla. Saari muutettiin turistikohteeksi ja matkailijoita saapuu runsain määrin nauttimaan tästä ulkosaariston kohteesta. Vuonna 1995 saarella ei pesinyt ainoatakaan haahkanaarasta, mutta ihmistoiminnan myötä saarelle alkoi ilmaantua Majakkasaarella käy haahkojen pesintäaikaan turisteja. Peppi Wilson esitelmöi vieraille muun muassa haahkoista. Bengtskärin haahkatyttö Peppi kertoo vierellään pesivän haahkanaaraan olevan jo vanha tuttu. Se tulee pesimään samaan paikkaan vuosi toisensa jälkeen. Syyt lajin alamäkeen ovat moninaiset. Saalistuspaine on suuri, varsinkin hautoviin naaraslintuihin kohdistuva. Emo hautoo munia lähes kuukauden ajan ja on tuona aikana hyvin altis saalistajille. Ilmasta tuleva suurin uhka on merikotka ja maata pitkin tulevat nelijalkaiset saalistajat, kuten kotoperäiset kettu ja näätä. Näiden lisäksi ylimääräisenä rasitteena ovat vieraslajit minkki ja supikoira. Saalistajien määrä saaristossa kasvaa merikotkakannan kasvaessa ja minkin sekä supikoiran levittäytyessä saaristoon. Predaatio vaikuttaa myös vahvasti poikaskuolleisuuteen, yhdessä virusten ja loisten kanssa. Variskanta voi saaristossa hyvin. Tarkkasilmäisenä lintuna varis huomaa heti, jos haahkanaaras hätyytetään pesästä. Munat on tuhottu tuota pikaa. Merija harmaalokit, jotka tosin ovat taantuneita lajeja, ottavat omansa poikasista. Merikotkalla lienee tällä hetkellä suurin vaikutus haahkan huonoon pesimätulokseen, kun puhutaan predaatiosta. Varsinkin ulkosaariston haahkakato on suurelta osin merikotkan vaikutusta. Toki täytyy muistaa, että haahkakanta pääsi myös paisumaan noihin ennätysmittoihin juuri tämän huippupedon vähälukuisuudesta johtuen. Haahka on herkkä häirinnälle Toistakymmentä vuotta haahkaa Tvärminnessä tutkinut Luonnonja riistanhoitosäätiön asiamies Kim Jaatinen kertoo haahkan olevan paikkauskollinen pesijä. Naaras mielellään palaa pesimään samalle saarelle, jossa se on aiemmin pesinyt. Keskimäärin pesintäpaikka siirtyy vain noin 21 metriä vuosien välillä. Kun pedot valtaavat haahkan pesimäsaaren, haahka ei vaihda pesäpaikkaansa, vaan ennemmin jättää pesinnän väliin. Jollei tule syödyksi. Tätä ilmiötä voidaan kutsua ekologiseksi ansaksi. Kun Jaatinen käynnisti vieraspetojen tehopyynnin tutkimusalueella, useita vuosia poissa pesimästä olleet merkityt haahkanaaraat palasivat pesimään vanhoille pesimäpaikoilleen. Merikotkan vaikutusalueella maapetojen poistolla ei ole juuri positiivista vaikutusta haahkojen pesintätulokseen. Tästä minulla on omakohtaista kokemusta. Vänön ulkosaaristossa poistimme minkit laajalta alueelta. Aluksi haahkat reagoivat hyvin positiivisesti ja hautovia naaraita löytyi huomattavasti enemmän kuin ennen petotyhjiötä. Merikotkareviirien lisääntyessä haahkat hävisivät. Sisäsaaristossa haahkojen pesintä vielä paikoin onnistuu, mutta siellä lajia uhkaa lisääntyvä nisäkäspetokanta. Esimerkiksi supikoirat levittäytyvät hyvinä uimareina tehokkaasti saaristoon. Lisääntyvä veneliikenne voi myös olla uhka poikueille, jos veneilijät eivät huomioi lintuja kulkiessaan. Nopeat veneet rikkovat poikueet herkästi ja tuolloin ne ovat helppoa saalista suurille lokeille. Bengtskär – ihmisestä turvaa Kemiönsaaren kunnassa, ulkomerellä sijaitseva pieni majakkasaari, Bengtskär, kulkee tässä asiassa vastavirtaan. Samaan aikaan
• 52 l Metsästäjä 3 l 2019 haahkanaaraita pesimäpuuhiin. Tuolloin Bengtskäriä ympäröivä saaristo oikein pullisteli pesivistä haahkoista, mutta tilanne alkoi muuttumaan 2000-luvulla. Ympäröivä saaristo tyhjeni pikkuhiljaa haahkoista, mutta majakkasaaren haahkakanta vain vahvistui. Keväällä saaren yrittäjä aloittelee toimintaansa samoihin aikoihin, kun haahkat nousevat maihin aloittelemaan pesintää. Saari on niin kaukana ulkomerellä, etteivät minkit ja supikoirat jaksa uida sinne. Ja jos jaksaisivat, ne poistettaisiin välittömästi. Saari on myös niin pieni kooltaan, ettei merikotka uskalla tulla häiritsemään pesiviä lintuja ihmisten ollessa läsnä. Sama koskee myös muita lintuja. Vaikka haahkat pesivät aivan avoimesti kalliolla näkyvissä, eivät varikset ja suuret lokit rohkene tulla munia ryöväämään. Haahkaemot ovat jo hyvin tottuneita turisteihin, joita saarelle alkaa virrata toukokuun alkupuolella. Ihmisiä valistetaan ottamaan linnut huomioon kulkiessaan saarella ja pesät merkitään näkyvin merkein. Jos ihmiset kävelevät rauhallisesti, voidaan linnut ohittaa vain parin metrin etäisyydeltä. Rosalalainen nuori Peppi Wilson on seurannut Bengtskärin haahkoja koko ikänsä. Hän kertoo tuntevansa jo useat naaraslinnut entuudestaan. Ne palaavat pesimään samaan pesäpaikkaan vuosi toisensa jälkeen. Kuten aivan sisäänkäynnin vieressä oleva vanha naaras. Se on pesinyt vuosia samassa paikassa ja nähnyt elämänsä aikana tuhansia majakkavieraita noin metrin etäisyydeltä. Paikka on hyvä, majakan eteläseinä on lämmin eikä yksikään peto uskalla tulla lähelle. Peppi kertoo saarella pesineen vuonna 2018 420 naarasta. Haahkaturismia Bengtskärin haahkat ovat tulleet jo hyvin tunnetuksi ilmiöksi. Majakkasaarelle aloitettiin keväällä 2018 järjestämään haahkamatkoja. Asiakkaat ottivat hyvin vastaan Sisäsaariston haahkojen pesintä ei ole romahtanut ulkosaariston lailla. Naaraiden noustessa maihin hautomaan, jää uros vartioimaan aluksi emoja. Tämäkin uros vahtii sen vasemmalla puolella olevia kahta hautovaa naarasta. Näin on myös helppoa havaita saaristossa liikkuessa haahkojen pesintää saarissa. Jos rannoilla ei näy uroksia, ei siellä todennäköisesti ole myöskään hautovia naaraita. Haahkat ovat tottuneet ihmisiin. Jopa uroslinnut oleilevat ihmisen lähellä. Tämä ilmiö on ollut havaittavissa viime vuosina.
• Metsästäjä 3 l 2019 l 53 tarjotun tuotteen ja haahkaturismi oli syntynyt. Tämä onkin tervetullut lisä matkailuyrittäjälle, sillä toukokuu on vielä hiljaista aikaa saaristossa, jossa varsinainen sesonki alkaa vasta juhannuksen jälkeen. Tässä tapauksessa saarelle nousu pesintäaikaan ei todellakaan häiritse lintujen pesintää; päinvastoin ihmiset tuovat linnuille turvaa pedoilta. Ainakin munien haudonta-ajaksi. Kauanko poikaset selviävät kuoriuduttuaan, lähtiessään kohti sisäsaaristoa? Todennäköisesti eivät kovinkaan kauan. Peppi kertoo haahkaemojen muuttaneen käyttäytymistään muutama vuosi sitten. Sen sijaan, että ne jättäisivät majakkasaaren tyystin taakseen, kuten aiemmin, ne palaavat yöksi poikasten kanssa Bengtskäriin. Iltahämärissä rantakallioille nousee satoja haahkan poikasia yöpymään. Samoissa isoissa läjissä saattaa olla hyvinkin eri-ikäisiä poikasia lämmittämässä toisiaan. Bengtskärin ilmiö, jossa haahkat hakevat suojaa ihmisen luota, ei ole ainoa laatuaan. Lågskärin majakkasaarella Ahvenanmaalla pesii myös satoja haahkoja ihmisen tarjoaman suojan turvin. Saaristokylien satamat ja laiturit tarjoavat niin ikään suojaa lentävältä uhalta. Esimerkiksi Utön aikoinaan vahvasta haahkakannasta on jäljellä enää muutaman naaraan ja niiden poikueiden rippeet, jotka yrittävät pysytellä hengissä sataman yhteysaluslaiturin alla ja venevajoissa. Haahka on teho-osastolla Kuluvan vuoden maaliskuussa julkaistiin ympäristöministeriön toimesta Suomen luonnon lajien uhanalaisuusarviointi. Arviointi julkaistaan neljän vuoden välein, edellisen kerran 2015, jolloin haahka määriteltiin vaarantuneeksi lajiksi. Uusin arvio määrittelee lajin Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Toisin sanoen voidaan luonnehtia lajin olevan teho-osastolla. Vaikka haahkoja edelleen nähdään lukumääräisesti paikoittain paljonkin saaristomerellä, johtuu sen heikko status kannan vähentymisen vauhdista, joka on huolestuttava. On selvää, että jos poikaset eivät selviä lentokykyisiksi, tulee laji häviämään nopeasti, kun ikääntyvät emolinnut menehtyvät. Saalistuspaine kasvaa kohdistuessaan yhä harvempiin jäljelle jääviin poikasiin. Jos aiomme pitää haahkan vielä pesimälinnustossamme on aika tehdä kaikki mitä tehtävissä on lajin eteen. Saaristo ei ole sama ilman keväistä haahkan soidinta. Nyt on saatava pikaisesti resursseja saariston pienpetopoistoihin. Samalla on yritettävä löytää keinoja suojata saarissa pesiviä naaraslintuja. Sisäsaariston metsäiset saaret antavat suojaa ilmasta tulevilta saalistajilta, ja kun niistä poistetaan pienpedot, voivat ne tarjota haahkalle menestymisen mahdollisuuden. On muistettava, että vieraspedot valtaavat saariston takaisin heti jos niiden poistaminen lopetetaan. Siksi on tärkeää, että vieraspetojen poistaminen saaristosta olisi jatkuvaa ja valtion luonnonsuojelutoimintaan sisällytettyä toimintaa. Jos näitä toimenpiteitä ei tehdä pikimmiten, on uhkana, että haahka siirtyy tehoosastolta saattohoitoon. Päinvastoin kuin haahkalla, merikotkalla menee nykyään hyvin. Kotkien ruokahuollosta huolehtivat kevättalvesta tuhannet hylkeen poikaset ulkosaaristossa. Jos nuoret merikotkat selviävät hylkeiden poikimisaikaan asti, ovat ne hyvissä voimin vastaanottamassa pesimään saapuvia haahkoja. Bengtskärin haahkat ovat nähtävyys. 2018 saarelle alettiin järjestää haahkamatkoja. Tuote otettiin hyvin vastaan ja vastaisuudessakin matkoja järjestetään keväällä.
• 54 l Metsästäjä 3 l 2019 Haahkakannan hoito Ahvenanmaalla – yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta ROBIN JUSLIN & MIKAEL KILPI S uomen haahkakannan koko on kautta aikojen vaihdellut suuresti. Viime vuosisadan alun pohjalukemista kanta kasvoi nopeasti, ja lajista tuli saariston runsain pesimälaji. Huippukanta saavutettiin 1990-luvulla, mutta jo vuonna 2010 kanta oli pudonnut puoleen. Nykyään haahka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja kadonnut monin paikoin ulkosaaristosta. Nopean taantuman kääntämiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Miksi haahka vähenee? Haahkoja on tutkittu paljon. Kannan laskuvaiheessa on havaittu, että koiraita on paljon naaraita enemmän – haahkoista noin 65 prosenttia on koiraita. Naaraiden kuolleisuus on koiraita paljon korkeampi, joka omalta osaltaan selittää sekä kannan laskun, että sukupolisuhteen vinouman. Naaraiden kasvanut kuolleisuus puolestaan johtuu lisääntyneestä saalistuspaineesta. Merikotka saalistaa hautovia haahkoja yhä enemmän. Keväisin sen pääsaalista ovatkin naarashaahkat, erityisesti ulkosaariston avoimissa maisemissa. Haahka onkin hävinnyt juuri avoluodoilta. Lähempänä mannerta, välija sisäsaaristossa, väheneminen ei ole ollut yhtä rajua. Toisaalta, suojaisemmassa saaristossa on enemmän supikoiria, minkkejä ja kettuja. Haahka on näin joutunut puun ja kuoren väliin, eikä turvallisia pesimäsaaria tahdo löytyä. Maapetojen poistoon saaristossa on kuitenkin olemassa hyvät mahdollisuudet. Haahkakannan hoito Ahvenanmaalla Haahkalla on suuri symboliarvo Ahvenanmaalla. Ahvenanmaan maakuntahallitus päätti keväällä 2016 laatia haahkalle hoitosuunnitelman. Keskeinen tavoite oli säilyttää haahka runsaana maakunnan saaristoissa. Tavoitteena oli myös lisätä tietämystä kannan koosta, kehityksestä ja levinneisyydestä. Haahkalle pyritään säilyttämään turvallinen pesimäympäristö, ja suunnitelma kannustaa
• aktiiviseen riistanhoitotyöhön. Hoitosuunnitelma pyrkii luomaan edellytykset sille, että kevään kalkkaan metsästystä voidaan harjoittaa kestävästi. Kannan arviointi Ahvenanmaalla on vuosia seurattu haahkoja kymmenellä eri alueella. Vuosina 2017 – 2018 seurantaa laajennettiin 35 uudelle alueelle. Seurannan toteuttivat yhteistyössä riistanhoitoyhdistykset ja Ålands Fågelskyddsförening, jotka kävivät läpi suunnitellut venereitit. Suomen ympäristökeskus hoiti laskennat kahdellatoista IBA-alueella. Tuloksista Haahkalaskentojen mukaan Ahvenanmaan saaristoissa oli pesimäaikana vähintään 20 000 haahkaa, joista 14 000 oli koiraita ja 6 000 naaraita. Pesiviä naaraita oli noin kolmasosa linnuista, ja tilanne näytti samankaltaiselta kuin muualla Suomen eteläsaaristossa. Laskentojen kattavuus oli hyvä, vaikka joitain alueita jäi laskematta. Riistanhoitoyhdistysten tehtävänä oli myös arvioida alueidensa haahkaesiintymät asteikoilla erittäin hyvä, hyvä tai keskinkertainen. Tältä pohjalta arvioitiin, että inventoinneissa tavoitettiin keskeiset esiintymät. Koska vastaavaa laajaa laskentaa ei ole aiemmin tehty, on vaikeaa tarkasti arvioida, Yhteystiedot: Risto Pelkonen, 0400 477 743, risto.pelkonen@aristo.fi • Aristo Oy, Hämeentie 168, 32200 Loimaa Syksyllä 2019 maksamme suolatuista hirvennahoista seuraavasti: AIKUINEN 22,00 € / kpl* VASA 10,00 € / kpl* • Noutotakuu: noudamme nahat sopimuksen mukaan • Hirvennahoista valmistamme koirille puruluita RAUH! ® tuotemerkillä • Hirvikärpäsetkään eivät haittaa menoa… OSTAMME HIRVENNAH KAA * Vähintään 40 nahkaa samassa noutopaikassa * Voi toimittaa myös suoraan Loimaalle * Maksamme täyden hinnan ohjeen mukaan käsitellyistä nahoista * Ostamme rajoitetun erän Tee sopimus, saat suolat kaupan päälle! 1. Nylje huolella, vältä viillot ja reiät nahkaan 2. Leikkaa korvat ja häntä/häntäluu pois 3. Käytä 5–10 kg merija/tai vuorisuolaa jäähtyneeseen nahkaan 4. Säilytä nahat suojattuna, esim. katoksessa, pinottuna sisäpuoli ylöspäin OHJE HIRVEN KAADON JÄLKEEN:
• 56 l Metsästäjä 3 l 2019 miten haahkakanta on kehittynyt. Saatavilla olevat tiedot viittaavat kehityksen olleen samankaltaista kuin Saaristomerellä. Ulkosaariston suuret esiintymät ovat siis Ahvenanmaallakin autioituneet. Esimerkiksi Klåvskärin saaristossa pesi vielä 1990-luvulla parhaimmillaan 6 000 naarasta, nyt enää muutamia kymmeniä. Signildskärin saaristossa pesi vuonna 1985 lähes 4 000 haahkaa, vuoden 2017 laskennoissa tavattiin enää 150. Välisaariston seuranta-alueilla muutos ei ollut yhtä raju. Laskennoissa löytyi myös joitakin todella arvokkaita alueita – Lågskärin majakkasaaressa pesi 727 haahkaa vuonna 2017, ja ympäröivässä saarissa vielä lisää. Myös Maarianhaminan ja Järsön vesillä oli arvokkaita pesimäluotoja. Näille muutamille hyville alueille on syytä kohdentaa hoitotöitä, jotta ne säilyisivät, ja tuottaisivat haahkoja myös tulevaisuudessa jo tyhjenneille saarille. Petojen hallinta Maapetojen hallinta sisäja välisaaristossa on erittäin tärkeää. Haahkan hoitosuunnitelma edellyttää Ahvenanmaalla kohdennettua pienpetojen vähentämistä, ja metsästysseuroilta edellytetään erityisten riistanhoitoalueiden perustamista. Alueilta poistetaan maapedot. Seuroille on myönnetty tukea, jolla on hankittu riistakameroita ja minkkiloukkuja. Saarilta on poistettu kettuja, supikoiria, minkkejä ja näätiä, ja muutamalla suuremmalla alueella on tehostettu supikoiran pyyntiä. Tavoite on, että pienemmillä saarilla ei ole petoja haahkan pesiessä. Työ käynnistettiin metsästysvuonna 2017 – 2018 yhdeksällätoista alueella, ja seuraavana kautena mukaan tulee viisi uutta aluetta. Seurat ovat asentaneet haahkalle myös pesimäkatoksia. Metsästyskauden 2017–2018 tuloksista Ensimmäisen kauden aikana saariston riistanhoitoalueilta poistettiin 273 supikoiraa, 26 minkkiä, viisi kettua ja muutama näätä. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että ainakaan supikoiran kanta ei kestä tätä metsästyspainetta. Tulevaisuus Petojen poisto luo haahkalle uusia mahdollisuuksia. Toki myös muut saaristolinnut hyötyvät, kun pienpedot vähenevät. Ahvenanmaan metsästäjät ovat sitoutuneet pysäyttämään haahkakannan laskun – kun panoksena on kevätmetsästyksen jatkuminen, on lähdetty liikkeelle! Alueet, joilla metsästysseurat suorittavat järjestelmällistä pienpetojen poistoa. Vaalean oranssilla merkityt ovat vuonna 2017 perustetut alueet, metsästyskauden 2018–2019 uudet alueet merkitty tummemmalla sävyllä. Pääsaarten alueilla keskitytään vain supikoiraan (punaiset). Laskenta-alueet 2017 – 2018. Maakunnan haahkojen ”vanhat” seuranta-alueet (vihreä), laskenta-alueet 2017 – 2018 (sininen), sekä lasketut IBAalueet 2017 (ruskea rasteriointi).
• Pitäisikö metsästyskin kieltää? R at ka is ut oi m is to Se ed i Suomen Turkiskasvattajat Yhä useampi vaatii metsästyksen kieltämistä. Perusteet ovat lähtökohdiltaan samat kuin kalastuksen, karjanpidon tai turkiskasvatuksenkin kieltämistä vaativilla. Tosiasia on, että metsästys tuottaa luomuruokaa ja hoitaa riistakantoja. Turkiskasvatus taas tuottaa verotuloja noin 150 miljoonaa euroa vuodessa eli Keravan kaupungin menojen verran ja työmme sivuvirroista syntyy lannoitetta, biopolttoainetta sekä rehua. Elinkeinomme suora työllisyysvaikutus on yli 5000 henkilötyövuotta. Mikäli turkiskasvatus kielletään, seuraava askel voi hyvin olla metsästyksen kieltäminen. Mikäli metsästys kielletään, kuka sitten hoitaa riistaa? Tule mukaan keskusteluun tai seuraamaan sen tasoa Facebook-sivullemme. Kyläänkin olet tervetullut, me tarjoamme kahvit.
• 58 l Metsästäjä 3 l 2019 PANU HIIDENMIES Artikkeli on osa Metsästäjä-lehden juttusarjaa ”Kehittyvä riistatalous”, jossa käsitellään metsästysseurojen mahdollisuuksia sekä erilaisia toimintamuotoja toteuttaa seuratoimintaa jatkossa osana riistatalouden ydintoimintoja. Kirjoittaja OTK, VT Panu Hiidenmies on metsästysseuratoiminnan asiantuntija. Kehittyvä riistatalous, osa 8 Metsästysseura oikeustoimien kohteena Rekisteröity metsästysseura on parhaimmillaan joukko hyväntuulisia metsästäjiä toimimassa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Pahimmillaan seuran toimintaa voi hallita kiusanteko ja talousepäselvyydet. Seura voi oikeushenkilönä joutua myös ulkopuolisten korvausvaatimusten kohteeksi. Aina asioita ei saada sovittua ja seura saattaa joutua vastaamaan vaatimuksiin käräjäoikeudessa. R ekisteröity metsästysseurayhdistys on oikeushenkilö. Oikeushenkilö on sellainen henkilöiden tai pääomien yhteenliittymä, jolla on oikeuksia ja johon voi kohdistua velvollisuuksia. Oikeushenkilöt ovat oikeuskelpoisia eli ne voivat tehdä oikeustoimia ja esiintyä tuomioistuimessa. Suomessa arvioidaan olevan noin 4000 rekisteröityä metsästysseurayhdistystä. Rekisteröinnillä on merkitystä, jos seuraan kohdistuu vaatimuksia. Yhdistyslain 6 §:n mukaan rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Lisäksi yhdistys voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä olla asianosaisena tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona, jos se on rekisteröity. Monenlaisia vaatimuksia Metsästysseuraan voi kohdistua laaja kirjo vaatimuksia. Yleisiä ja tunnetuimpia ovat jäsenten kohteluun liittyvät vaatimukset. Jäsen joko kokee tulleensa väärin kohdelluksi tai seura on tehnyt väärän tai heikosti perustellun päätöksen, jolla jäsenen oikeuksia on loukattu. Kurinpitotoimien, kuten erottamisen kohdistaminen jäseneen voidaan riitauttaa. Seuraan voi kohdistua myös ulkopuolisen tahon vaatimus, vaikkapa seuratoiminnan yhteydessä aiheutetun taloudellisen vahingon korvaamiseksi. Vaatimuksen saapuessa ei kannata kuitenkaan hätääntyä. Mikäli asia vaikuttaa haastavalta, kannattaa kääntyä heti asiantuntijan puoleen. Riita-asiat Metsästysseuroja koskevissa riita-asioissa on kysymys usein yksityisten ihmisten ja yhdistyksen erimielisyyksien ratkaisemisesta puolueettomasti tuomioistuimessa. Kysymys voi olla esimerkiksi kurinpitotoimista ja vahingonkorvauksesta. Riita-asia tulee vireille, kun kantajan lähettämä kirjallinen haastehakemus saapuu käräjäoikeuden kansliaan. Asia käynnistyy, kun metsästysseuran edustaja, yleensä puheenjohtaja, vastaanottaa haasteen. Haastehakemuksessa kantaja esittää, mitä hän vaatii seuralta ja millä perusteella. Kantajan on myös ilmoitettava asiaan liittyvä todistelu eli kirjalliset todisteet ja henkilötodistelu. Myös oikeudenkäyntikulujen korvaamista voidaan vaatia. Metsästysseuratoimintaan liittyvissä riita-asioissakin vahingonkorvausvaatimukset saattavat nousta suuriksi. Esimerkiksi perusteettoman metsästyskiellon tai erottamisen vuoksi voidaan vaatia vahingonkorvausta menetetystä saaliista ja itse metsästysmahdollisuuksien menettämisestä. Oikeuskäytännössä korvaukset ovat toistaiseksi olleet maltillisia, mutta nähtävissä on, että metsästyksen taloudellinen arvo, voi kasvaa myös tässä mielessä tulevaisuudessa. Valmistelu Asian valmistelussa käsittelijä tutkii haastehakemuksen ja pyytää tarvittaessa lisäselvitystä. Haastehakemuksen tutkimisen jälkeen käsittelijä antaa haasteen, jossa hän kehottaa seuran edustajia määräajassa vastaamaan vaatimuksiin kirjallisesti. Haasteessa on ohjeet siitä, mitä kirjallisessa vastauksessa tulee mainita. Käräjäoikeus lähettää haasteen seuran puheenjohtajalle postitse tai sen tuo haastemies. Mikäli asia on haastava eikä seuralla ole omasta takaa asiantuntevaa juristivoimaa, kannattaa kääntyä aihepiirin hallitsevan asianajajan puoleen. Tässä vaiheessa on helpottavaa, mikäli metsästysseuralla on oikeusturvavakuutus. Kannattaa huomioida, että oikeusprosessi voi olla henkisesti ja ajankäytöllisesti sitova ja sen asiallinen hoitaminen vaatii perehtymistä sekä valmistautumista. Yleensä tässä vaiheessa metsästysseurassa asiaa käsitellään johtokunnassa. Jos seura vastustaa kannetta, käsittelyä jatketaan suullisessa valmistelussa. Tämä tapahtuu valmisteluistunnossa, johon riidan osapuolet kutsutaan. Valmisteluistunnossa selvitetään, mistä seikoista osapuolet ovat riidassa erimielisiä. Samoin selvitetään mahdollisuudet asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi. Jos istunnossa päästään sovintoon, käräjäoikeus vahvistaa sen, jolloin asia on lopullisesti ratkaistu. Mikäli sovintoon ei päästä, suullinen valmistelu päättyy ja asia siirretään pääkäsittelyyn. Osapuolten on valmistauduttava huolellisesti valmisteluistuntoon. Heidän on otettava mukaan kaikki kirjalliset todisteet, joihin haluavat vedota. Samoin heidän on tiedettävä, keitä haluavat kuulla todistajina.
• Metsästäjä 3 l 2019 l 59 Usein osapuolille esitetään asiaa koskevia yksityiskohtaisiakin kysymyksiä, joihin heidän on pystyttävä vastaamaan. Yksipuolinen tuomio Mikäli metsästysseura ei vastaa lainkaan sille osoitettuihin vaatimuksiin, tulee tuomio joka tapauksessa. Jos vastausta ei ole saapunut, käräjäoikeus ratkaisee asian valmistelua jatkamatta. Tässä tapauksessa ratkaisun nimi on yksipuolinen tuomio ja se annetaan käräjäoikeuden kansliassa ilman, että kantajaa tai vastaajaa tarvitsee kutsua oikeuden istuntoon. Yksipuolinen tuomio on heti pantavissa täytäntöön ja velkoja voi viedä sen ulosottomiehelle. Metsästysseura voi hakea muutosta 30 päivän kuluessa yksipuoliseen tuomioon. Tällöin kyseessä on takaisinsaanti. Pääkäsittely Yksinkertaisessa asiassa pääkäsittely voidaan pitää välittömästi valmisteluistunnon jälkeen. Monimutkaisissa asioissa, joissa on henkilötodistajia, pääkäsittely pidetään erikseen sovittuna ajankohtana. Useimmiten asian valmistelua johtanut tuomari on pääkäsittelyn puheenjohtaja ja ratkaisee asian yksin. Tarvittaessa pääkäsittelyssä voi olla kolme tuomaria. Pääkäsittelyn aluksi puheenjohtaja kertoo, mihin asian valmistelussa on päädytty ja mitä osapuolet ovat vaatineet. Sen jälkeen kantajan ja vastaajan vuorollaan pitää tarkemmin perustella vaatimuksensa. Tämän jälkeen istunnossa käydään läpi kirjalliset todisteet ja kuullaan todistajia. Pääkäsittely päättyy asianosaisten loppulausuntoihin, joissa he esittävät mielipiteensä siitä, kuinka asia tulisi ratkaista. Ratkaisu Riita-asiassa ratkaisu annetaan joko heti istunnon jälkeen tai myöhemmin kansliassa, jolloin ratkaisu on siellä asianosaisten luettavissa. Ratkaisu toimitetaan pyynnöstä asianosaisille, esimerkiksi sähköpostilla. Ratkaisun nimi on tuomio tai päätös. Ratkaisuun tyytymätön saa hakea siihen muutosta hovioikeudelta ratkaisuun liitettyjen ohjeiden mukaan. Metsästysseurojen riitoja on Suomessa päätynyt useita hovioikeuteen. Myös korkein oikeus on käsitellyt metsästysseurojen asioita. Mikäli ratkaisuun ei haeta muutosta, se tulee lainvoimaiseksi. Tuomion täytäntöönpanossa voidaan tarvittaessa käyttää ulosottoa. Riidan sovittelu kannattaa Käräjäoikeuksissa voidaan sovitella metsästysseurojen riita-asioita. Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari, jonka tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään riitaansa hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Sovittelu palvelee osapuolten tarpeita eikä saavutettu sovinto siten perustu suoraan lain soveltamiseen. Jos soviteltavassa asiassa tarvitaan erityistä asiantuntemusta, sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää asiantuntija-avustajaa. Sovittelu on vapaaehtoista, minkä vuoksi sen aloittamiseen tarvitaan kaikkien riidan osapuolten suostumus. Sovittelu edellyttää myös sitä, että asia soveltuu soviteltavaksi ja sovittelu on osapuolten vaatimuksiin nähden tarkoituksenmukaista. Tuomioistuin päättää, aloitetaanko sovittelu. Sovittelu on luottamuksellista, mikä tarkoittaa sitä, ettei sovittelija kerro sovittelun sisällöstä ulkopuolisille eikä varsinkaan asiaa myöhemmässä oikeudenkäynnissä käsittelevälle tuomarille. Sovittelusta ei laadita pöytäkirjaa eikä käytyjä keskusteluja muutoinkaan tallenneta. Ennakointi kannattaa Parhaimpaan tulokseen metsästysseurassa päästään ennakoimalla eli toimimalla seuratoiminnassa oikeiden käytänteiden mukaan jo etukäteen. Käytännössä tämä tarkoittaa oikein dokumentoituja yhdistyslain ja seuran sääntöjen mukaisia päätöksiä. Näin perusteet ratkaisuille ovat olemassa ja menestymisen mahdollisuudet oikeuskäsittelyssä ovat paremmat. Metsästysseura oikeustoimien kohteena muistilista: Hanki seuralle oikeusturvavakuutus Turvaudu ajoissa asiantuntija--apuun Toimi ennakollisesti niin, että toiminta on perusteltavissa Pyri ratkaisemaan riidat sopimalla
• 60 l Metsästäjä 3 l 2019 AKSELI HERLEVI Kauris Vuoden 2019 eräkokkina Metsästäjälehdessä häärii Top Chef voittaja, ”mister naughtybrgr” Akseli Herlevi. Innokkaana metsästäjänä hän on loihtinut meille vuoden jokaiseen numeroon suussa sulavat reseptit ja tässä numerossa pääosaan pääsee kauris. Nautinnollisia hetkiä niin keittiössä kuin juhlapöydän ääressä toivotellen! – Kuutioi porkkanat ja sipulit tasakokoisiksi kuutioiksi. Freesaa kattilassa voissa 5 minuuttia ja lisää joukkoon punaviinikastike. Keitä keskilämmöllä kasaan noin 10 minuuttia. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Jätä kastike syrjään. Kuutioi kauriinfile tasakokoisiksi reilun kokoisiksi kuutioiksi. Mausta suolalla ja pippurilla ja ruskista nopeasti kuumalla pannulla voissa, jotta liha jäisi vielä hieman roseeksi. Nosta lihakuutiot kastikkeen joukkoon ja laita tarjolle lämmitetyille syville lautasille. Viimeistele kuningaspata auraja leipäjuustomuruilla, puolukoilla ja riivityillä rosmariinin lehdillä. Tarjoile esimerkiksi uunissa paahdettujen juuresten ja tuppiperunoiden kera. Seuraa Akseli Herleviä Instagramissa @akseliherlevi Kuningaspataresepti on hienostuneempi versio riistapadasta. Se sopii vieraiden kestitsemiseen ja on kohtalaisen nopea valmistaa. Burgerissa käytetty ylikypsä ja revitty liha saa hautua pitkään ja pitää olla todella mehevää. Eikä haittaa yhtään vaikka suunpielestä hieman kastikkeet roiskuisikin. Tämä burgeri syödään käsistä! Kuningaspata kauriista: 600 g kauriin filettä 1 rkl voita 1 kpl keltasipulia, kuorittuna 2 kpl porkkanaa, pestynä 1 rkl voita 4 dl punaviinikastiketta ½ dl puolukoita ½ dl aurajuustoa, murusteltuna 100 g leipäjuustoa, kuutioituna 1 rkl tuoreen rosmariinin riivittyjä lehtiä suolaa ja mustapippuria Reseptit 4:lle
• Metsästäjä 3 l 2019 l 61 Burgeri revitystä kauriista: 4 kpl Vaasan The BRGR -sämpylää 800 g kauriin lihaa paloina. (Tähän reseptiin voi käyttää jauhelihaa lukuunottamatta mitä vaan ruhonosaa.) 1 rkl rypsiöljyä 1 kpl sipuli, kuorittuna ja lohkottuna 2 kpl porkkanaa, kuorittuna ja paloiteltuna 1 kpl palsternakkaa, kuorittuna ja paloiteltuna ½ pnt tuoretta timjamia 4 dl punaviinikastiketta 2 dl majoneesia 4 rkl Naughty BRGR -chilihilloketta 2 kpl tomaattia, viipaloituna 4 kpl salaatin lehteä 1 kpl punasipulia, kuorittuna ja ohuina viipaleina – Esilämmitä uuni 120 asteeseen. Ruskista lihakuutiot öljyssä padassa. Lisää joukkoon juureskuutiot ja sipulinlohkot. Lisää joukkoon myös timjaminoksat. Mausta kevyesti suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon vettä sen verran että lihat ja kasvikset peittyvät. Kiehauta padan ainekset liedellä ja laita kansi päälle. Laita pata uuniin 120 asteeseen 5 6 tunniksi, kunnes liha on täysin pehmennyt. (Tämän vaiheen voi tehdä vaikka aamulla, koska liha ei mene pilalle vaikka sitä pitäisi uunissa pidempäänkin. Pitää vain huolehtia siitä, että ainekset ovat nesteessä upoksissa). Sekoita majoneesi ja chilihilloke sekaisin. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Kun liha on ylikypsää ja pehmeää, nosta se astiaan jossa voit haarukalla repiä kuutiot rikki. Kiehauta punaviinikastike kattilassa ja lisää joukkoon revityt lihat mehustumaan. Pidä lämpimänä sillä aikaa kun teet muut työt. Paahda sämpylät uunissa 180 asteessa 5 minuuttia tai pannulla sämpylän leikkauspinta alassuin kunnes ne ovat kauniin paahtuneita. Kokoa annos reseptin raaka-aineista ja nauti!
• 62 l Metsästäjä 3 l 2019 Uutismakasiini Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan toiminta-alueella ilmoitetaan haettavaksi. RIISTASUUNNITTELIJAN TOIMI ? Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan alueella toimii 8 ruotsinkielistä riistanhoitoyhdistystä. Alueen erikoisosaamista ovat hylkeet ja rannikkoa koskevat aiheet. Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu myös valtakunnallisia riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä ja alueellisia riistatalouden suunnitteluja neuvontatehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä sekä erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Henkilöltä edellytetään käytännön kokemusta sekä ruotsinettä suomenkielisistä tehtävistä. Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen Rannikko-Pohjanmaan aluetoimisto Vaasassa/Mustasaaressa. Tehtävän hoitaminen edellyttää: l alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulutai korkeakoulututkintoa l hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta l riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta l suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa l hyvää ruotsin ja englannin kielen taitoa l neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä l valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen l valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.11.2019. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 14.6.2019 klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi. Lisätietoja antavat: Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi Apulaisjohtaja Jari Pigg, puh 029 431 2102, jari.pigg@riista.fi Metsästyskortti 2019-2020 Suomen riistakeskus hakee SUUNNITTELIJAA ? Suomen riistakeskukseen haetaan suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen 1.8.2019-31.7.2020. Hyvinvointia riistasta – Välmående av vilt -hankkeessa toimivan suunnittelijan tehtävänä on tukea hankkeeseen valittuja pilottimetsästysseuroja ja -seurueita valkohäntäpeuran metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä erityisesti pohtia valkohäntäpeuran metsästyksestä saatavia hyötyjä metsästysseuralähtöisesti. Pilottiseurat sijoittuvat Suomen riistakeskus Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Hämeen ja PohjoisHämeen alueille. Suunnittelijan tehtäviin tulee kuulumaan: l toimia ensisijaisesti hankkeeseen osallistuvien metsästysseurojen asiantuntija-apuna l metsästysseurojen ja -seurueiden tukeminen vierasmetsästyskäytäntöjen kehittämisessä ja peuranlihan myymiseen ja jalostamiseen liittyvissä toiminnoissa. l osallistuminen hankkeeseen liittyvien työpajojen, tapahtumien ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen l osallistua yleisesti pienten hirvieläinkantojen hyödyntämisen kehittämiseen osana Suomen riistakeskuksen toimintaa Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto ensisijaisesti Turussa tai Helsingissä. Tehtävän hoitaminen edellyttää: l korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta l riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta l suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa l neuvottelutaitoja ja yhteistyöja vuorovaikutuskykyä sekä valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen hankealueella Palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja tehtävä on otettava vastaan 1.8.2019 tai sopimuksen mukaan. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.5.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija. Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Lisätietoja antavat: Viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. 029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi Hankkeen projektipäällikkö Mikael Wikström, puh. 029 431 2123, mikael.wikstrom@riista.fi tai Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341. mikko.toivola@riista.fi 1.8.2019 31.7.2020 Metsästyskort ti Jaktkort Hunting Card Jagdschein FIN 1.8.2019 31.7.2020 Maksettu, Betalt, Paid Bezahlt, 1.6.2019 Tässä kortissa mainitulla metsästäjällä on metsästäjävakuutu s, joka on voimassa kaikissa Pohjoismaissa ja EU-maissa. Nimi Jakeluosoite Postinumeroja toimipaikka Kotipaikka Syntymäaika Metsästäjänumero Yhdistysnumero ja RHY l Metsästyskortti saapuu seuraavan Metsästäjä-lehden (4/2019) mukana. Aiemmasta poiketen kortti on erillisessä liitteessä lehden takana eivätkä e-laskuna tai suoramaksuna maksetut pankkikorttikokoiset metsästyskortit tänä vuonna ole muovitettuja. Syynä ovat Postin lähetysten lajittelussa tapahtuneet konekäsittelyyn liittyvät muutokset.
• Metsästäjä 3 l 2019 l 63 KIRJOITA METSÄSTYSMUODOSTASI METSÄSTÄJÄ-LEHTEEN! l Jos sinulla on suosikkimetsästysmuoto ja haluaisit kertoa sen taktiikasta, nikseistä ja varusteista Metsästäjä-lehden sivuilla, ota yhteyttä: tero.kuitunen@riista.fi Etsintäkuulutus ilmoita piisamihavainto! l Piisami on taantunut ja jopa hävinnyt monilta vesialueilta, joissa se esiintyi aiemmin runsaanakin. Tänä vuonna pyritään saamaan tarkempaa kuvaa piisamin nykylevinneisyydestä ja Luonnonvarakeskus (Luke) on kiinnostunut kaikista piisamista vuonna 2019 tehtävistä havainnoista sekä yksilöistä että aktiivisista pesistä. Erityisesti saaliiksi saadut tai kuolleena tavatut piisamit ovat tärkeää tietoa. Otollista aikaa piisamihavaintojen tekemiseen on erityisesti kevät ja alkukesä. Havaintoja pyydetään ilmoittamaan joko Vieraslajiportaalin havaintoilmoituslomakkeen tai Suomen riistakeskuksen Oma riista -järjestelmän kautta. Piisami on EU:n haitallisten vieraslajien listalla ja siihen liittyen valmistellaan vuonna 2018 lajinhallintasuunnitelmaehdotusta osana muiden haitallisten vieraslajien hallintaja toimenpidesuunnitelmaa. Lisätietoja: Vieraslajiportaali/piisami https://vieraslajit.fi/fi/lajit/MX.48537/show Katja Holmala, katja.holmala@luke.fi Luonnonvarakeskus (Luke) SATAKUNTA NUORTEN METSÄSTÄJIEN LEIRI 2019 Pohjois-Satakunnan riistanhoitoyhdistys järjestää Suomen riistakeskus Satakunnan tukemana nuorten metsästäjien leirin l Leirillä on aikaisempina vuosina ollut suuri suosio, joten ilmoittaudu ja varaa paikkasi hyvissä ajoin. Leirille otetaan mukaan noin 20 osallistujaa. Leiri järjestetään HONKAJOELLA 16.7. 18.7.2019 Leirillä tehdään mm. pyyntilaitteita, opetellaan käsittelemään riistaa ja vietetään mukavaa leirielämää. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua metsästäjätutkintoon. Kaikkia tutkinnossa tarvittavia asioita ei käsitellä leirin aikana, joten oppilaiden tulee etukäteen tutustua perusteellisesti Metsästäjän opaskirjaan tai verkkokurssiin. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Tapio Loukkaanhuhta puh.040 550 0001 tai pohjois-satakunta@rhy.riista.fi l OTSO kertoo monitasoisia tarinoita kivikaudelta pitkälle historialliseen aikaan. Näyttelyn keskiössä nimeä ja sijaintia myöten on Kalle Ahosen suunnittelema OHTO-installaatio, jossa kävijä pääsee osaksi karhunpeijaisia ja sitä kautta muinaisten suomalaisten uskomusmaailmaan Hylje ja metsäpeura ovat olleet vuosituhansia tärkeimpien riistaeläinten joukossa, ja molemmat erilaisine pyyntimuotoineen esiintyvät näyttävissä dioraamoissa, jotka on rakentanut Pasi Ahopelto. Ennen vuotta 1890 valmistetut aseet pääsivät nyt läpikatsottaviin vitriineihin, joissa aseita pääsee tutkimaan molemmilta puolilta. Muista varusteista oman osionsa saavat puukot ja tulentekovälineet. Turkisten arvo kauppatavarana kesti keskiajan kultakaudelta aina sotienjälkeisiin vuosiin saakka. Niinpä turkiseläinten lukuisille pyyntitavoille on osoitettu runsaasti tilaa, vesija kanalintuja ja muuta pienriistaa unohtamatta. Näyttelyn kaari päättyy metsästysseurojen perustamisen aikaan, jolloin syntyi nykyään tuntemamme suomalainen metsästyksen malli. Hylkeitä horisontissa. Hylkeenpyynti oli vielä 1950-luvulla tärkeä ansionlähde Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikon asukkaille. l Jos haluat vaihtaa riistanhoitoyhdistystäsi metsästysvuodelle 2019-2020, tee muutos 22.5.2019 mennessä. Silloin se tulee näkymään uudessa metsästyskortissasi. Ilmoitus tulee toimittaa Metsästäjärekisteriin kirjallisesti sisältäen seuraavat tiedot: nimi, metsästäjänumero sekä nykyinen ja uusi riistanhoitoyhdistys. Muista allekirjoittaa ilmoitus! Ilmoitus lähetetään Metsästäjärekisteriin joko sähköpostilla tai postissa. Riistanhoitoyhdistyksen vaihtaminen Metsästysmuseon uusi perusnäyttely OTSO avautuu 16.5.2019
• Majava saalis Saalismäärät metsästysvuosittain Maan suurin jyrsijä . Turkin yleisväri ruskea, pohjavilla harmaa. Häntä vaakasuunnassa litistynyt, melamainen ja suomupeitteinen. Rakentaa patoja vesistöihin. Puunrungoista, oksista ja mudasta rakennettu pesäkeko on huomiotaherättävän suuri. Euroopanmajavan erottaminen kanadanmajavasta on hankalaa, sillä näillä kahdella lajilla on ulkoisia eroja lähinnä hännän mitoissa ja muodossa. Pääpiirteissään lajien hännät ovat samanlaiset, mutta kanadanmajavalla häntä on hieman lyhyempi ja leveämpi ja koko pituudeltaan melko tasaisen leveä, kun euroopanmajavalla se selvästi kapenee kärkeään kohti. Tarkkaan tunnistukseen tarvitaan asiantuntijan määritys. Kanta hävisi lähinnä liiallisen metsästyksen vuoksi, mutta istutettu sittemmin uudelleen. Euroopanmajavia arvioidaan olevan 2 400–3 000 yksilöä. Euroopanmajava on yksiavioinen, kiima-aika tammi-helmikuussa, kantoaika 3,5 kk. Synnyttää keväällä 1–8 poikasta. Joskus tiinehtyminen siirtyy ja synnytys tapahtuu syksyllä. Patolammet ova t tärkeitä vesilintupoikueille. Euroopanmajavan pyyntiin tarvitaan Suomen riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa. (kevät) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Euroopanmajava Castor ?ber European beaver/Europeisk bäver Suomessa metsästettävät jäniseläimet ja jyrsijät suuruusjärjestyksessä Villikani Orava Rusakko Metsäjänis Euroopan majava Kanadanmajava (kesä) 12–33 kg kg Pesä veden äärellä Ravinto Haavan ja koivun kuori, verso ja lehdet, myös muut lehtipuut ja pensaat, joskus männyn kuori. Takajaloissa uimapoimut Suomupeitteinen häntä Majava voi kaataa puun jopa 15 minuutissa Takakäpälä 15 –1 8 cm Kallo 22–3 8 cm 65–105 cm 2017 Levinneisyys Lähde: Luke, Riistahavainnot.? Pesää Pesää Vesikasvit Haavan kuori, oksat ja lehdet Euroopanmajava Häntä Kanadanmajava Käynti 40–6 cm <5 5–10 11–20 >20 Turkin yleisväri on ruskea Pidempi ja kapeampi Lyhyempi ja leveämpi Pienet silmät Majava on taitava uimari ja sukeltaja 50 100 150 200 250 300 350 Yksilöä 11–12 12–13 13–14 14–15 15–16 16–17 17–18 C M Y CM MY CY CMY K euroopanmajava.pdf 1 23/04/2019 23.15 64 l Metsästäjä 3 l 2019
• Metsästäjä 3 l 2019 l 65 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko. fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2019 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 4/2019 ilmestyy 13.7.2019 Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 20.6.2019. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset Vuokrataan Etelä-Kuhmosta metsästysmaja Valtiomaat vieressä p. 040 762 0492 Lomamökki Ranuan Simojärvellä kalastus marjastus metsästys ym vapaaika puh 040 019 3351 ERÄ-KORPINEN:Metsästys-Kalastus-Majoitus www.erakorpinen.fi +358 405 551394/Sakari KOIRIA: Myytävänä viiriäiskoiran pentuja. 040 701 8999 Kangasala. Kettukäyttövalio suk. Suomenajokoiran pentuja varattavissa. p 040 078 3784. Käyttölinjan Englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Eng. metsästyslinjoista. Tuomo Kotasaari 040 028 7465 BEAGLEN PENTUJA ajavista vanhemmista. Isä kaksoisvalio P. 040 584 3751 Myydään metsästyslinjaisia punaisen irlanninsetterin pentuja. Rotujärjestön hyväksymä yhdistelmä. Tiedustelut: Markku Hakuli 040 846 8036 markku.hakuli@hotmail.com KarkeaKarvaisen Saksanseisojan pentuja yhdistelmä pihuparran nr sysi, rikurovan goljat. pyhäntä Ari-Pekka Mäki 040 7730383. makiaripekka@gmail.com Venäjänajokoiran pentuja, aitoja Bravolaisia. Emä toimii ketulle, ilvekselle ja jänikselle, Kasvateillani täystakuu. Raimo M. Viljanmaa. 050 550 1371 Huippusukuisia gordoninsetterin pentuja. Puh. 040 05 424 72. www.gordoninsetteri.fi Irlanninsetterin narttupentu metsästyslinjaisista vanhemmista p. 040 019 9385 Jämtlan.pk:n pentuja huuhtik.lopulla syntyneitä. Yhd.Tarinakummun Uupee ja Kilpimäen Bisse varattavissa p. 040 074 5262 ETSITÄÄN: etsitään osakkaita mökkitontin ostoon inarinjärveltä 040 875 2368/mäkinen Laatuvalikoima käytettyjä ja myös uusia! Guerini/Howa/Leupold/Meopta tarjouksia! Erikoisliike www.euroase.fi 050 465 4695 Aseet, patr, tähtäimet, jalustat. Sepäntyöt. Asiantuntija palveluksessasi.Tarjouksia. asetalvitie.fi tutustu. soita Matille 050 052 6008 tai matti@asetalvitie.fi Metsästysaseita/Jaktvapen mm. Valmet 312 350e, Midland .308 280e, Tikka m590 .308 650e. www.atomiase.fi tai 045 129 1419. TYÖSUORITUKSIA: HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 718 8170 SATAKUNNAN ASE Kaikki aseja tukkisepäntyöt. www.asesepat.fi 044 241 6987 Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöitynä. Myös olemassa olevien Kylmäkoneiden huollot ja korjaukset. Risto Pitkänen Oy, puh. 040 073 3992 www.ristopitkanenoy.fi Hei metsästäjät.Voitte teettää itse pyytämistänne nahoista hatun,ruukkaset,liivia ym.Teemme kaikenlaiset turkistyöt ammattitaidolla. puh. 050 500 4233 Turkismuokkaamo Modifur Oy Noksonkuja 9, 61310 Panttila puh 064 500 600 VUOKRALLE TARJOTAAN: Sähköistetty mökki Sotkamossa valtion maiden läheisyydessä. 4-6hengelle.puh. 044 266 3203 Kuhmon itärajalla kämppiä metsäja kala miehille. 050 025 3563. Kanalintuporukat! Kuusamossa 8-hengen kelomökki viikoksi 38. p. 040 581 1681 Metsästämään valtion maille Kuruun? Majoitusta vailla? www.villi-aure.fi Eräkämppä Kiikkukankaan valtion maiden kupeessa PohjoisKarjalassa. p.050 575 5909 Myydään heinäsorsan poikasia kosteikoille ym. Sorsat tuovat eloa maisemaan ja houkuttelevat myös villilintuja. Toimitukset ympäri maata. Puh. 040 093 0690 Puukonalan erikoisliike WWW.brisa.fi Käyttämätön Gebr.Merkel Suhl drillinki 12+243 p.+358 400 929 041 TaljajousiPSEstingercamo2019 045 145 7470 sako 308 kiikarit 2kpl a150e.baikal.121kpl 100e puh. 404 726 8905 lahti. Mökki Pielisellä 040 763 1265 Yhdistelmäase F.W.Heym 16/70-222 REM. Zeiss Ikon Duralyt 1,2-5 x 36 mm. Puh: 040 501 8840, Jorma Salopelto Pudasjärvi,Ruottisenjärvi,tila 1,84ha.Asuinr akennus,ulkosauna,aitta,iso piha hoidettu. Remonttitaitoiselle unelma. Metsästys ja kalastus vieressä. Puh.040 094 8851 Katikulta Metsästysviik.-osake v38. 2h+k+s+parv 34+18m. h.3000 e. Olli 040 641 7726 Sorsastajan unelma:kesämökki Purujärven rannalla, 11 ha metsää, oma kosteikko. Puh. 050 070 9605 Vierekkäiset rantatontit Suomussalmella, yhdessä tai erikseen. 040 826 1057 Lataa laadukas paikannussovellus: Metsästäjät kartalla Google Play Kaupasta Erämökki Taivalkoski, Harjajärvi. Hp. 2500 e Tiedustelut: jukkaveli@luukku.com Mönkijän renkaat: monkijan-renkaat.com Rehuhernettä riistan ruokintaan. p. 050 561 4134 Mikko Tikkala Asikkala MYYDÄÄN FASAANEJA ja PRONSSIKAL. Munista aikuisiin lintuihin. p. 041 707 0591Utajärvi Kukko-Multian metsästysal. raj. ½ ha rantatontti+2x aittamökki. p. 050 559 4205 Kaksi UUTTA sähköistettyä erämökkiä Puolangalla. Etuovi.com / f43972 ja f43978 2 kesämökkiä järven rannalla huoltovaikeuden takia. P. 050 313 0003 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Kanuloukun laukaisulaitteita ja valmiita loukkuja. 050 566 2691 www.ph-riista.fi Tanhuassa, Etseojan varrella 2013 valm. Kontion Halme D mökki. P. 050 054 0233 Oulunsalo Vapaa-ajan asunto 115m2 n 6 ha tontti mereen rajoittuen.P: 040 034 1463 OSTETAAN: Turkisnahkoja O.Mauranen Toppalantie 136, 41900 Petäjävesi Puh. 040 027 1291 Turkisnahkoja myös sarvia R Pentinmäki Jäpintie 344c 60800 Ilmajoki 050 554 6852 METSÄSTYSTÄ: Hyljejahdit seanature.net 040 015 4600 Karhun ja kanalinnun metsästystä Suomussalmella. www.erapalvelu.net p. 050 325 8966 TUTUSTU TUOTTEISIIN eräkolmio.fi Etsitään peuranja kauriinmetsästysmahdollisuuksia! Tarjoa:nv@eraverkko.fi Tule kanssani karhujahtiin Kanadaan. Muutama paikka vapaana tulevalle syksylle. www.paulpalmu.fi Kyllästynyt jahtiin hakkuuaukeilla? Suomussalmelle on perustettu avoin yhteismetsä jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Mukaan otetaan jahtijäseniä ja yhteismetsään liittyviä. Lisäinfo: www.suomenhiilinielu.fi, 040 030 0552, Petri Luukkonen. Metsäkauris pukin metsästystä. www.eralampi.fi puh. 044 012 3629 Karhujahteja Venäjän Pääjärvelle. Elo-lokakuu 2019.Unto Myllyvirta 040 019 9470 www.taigaerapalvelut.fi www.metsastyspalvelut.com Reisjärvi puh 044 541 0437 Ismo Kokkoniemi ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Esa Kemppainen 050 563 0169 www trofeet.fi www.studionaturalia.fi Uusimaa Erityisesti kalat. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 040 071 2149 Pasi Ahopelto 040 056 7078 lehonpaja.net Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045 330 3 417 MYYDÄÄN: ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmis-tajalta. P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Lämpöeristetyt kotimaiset koirankopit 1-osainen 310,ja 2-osainen 390,P. 06 453 4333 tai www.koirankoppi.fi Käytettyjä aseita, tarvikkeita, aseenosia. 040 541 7308 www.porinase.fi Ruunaan kosket, Lieksa osta tai vuokraa ERÄPAIKKA, puh. 040 708 5726, ruunaa.eu LAADUKKAAT DIANA – RIISTAPELTOSEOKSET ENNAKKOON ERÄKONTISTA! Hirvi-Diana 1kg 14,90 € / 3kg 39,90 € / 10kg 119,90 € Peura-Kauris –Diana 1kg 14,90 € / 3kg 39,90 € / 10kg 126,90 € Fasaani-Peltopyy –Diana 1kg 13,90 € / 3kg 39,90 € / 10kg 99,90 € Diana-Aurinngonkukka 1kg 12,90 € / 3kg 36,90 € / 10kg 119,90 € Diana-Rehukaali 1kg 18,90 € / 3kg 54,90 € / 10kg 179,90 € Diana-Rehurapsi 1kg 8,90 € / 3kg 25,90 € / 10kg 79,90 € Diana-Rehunauris 1kg 13,90 € / 3kg 34,90 € Diana-Talvirehurapsi 1kg 9,90 € / 3kg 27,90 € / 10kg 79,90 € Diana-Öljyretikka 3kg 29,90 € / 10kg 79,90 € / 25kg 159,90 € Diana-turnipsi 1kg 19,90 € Diana-Rehujuurikas 1kg 14,90 € Diana-Naattinauris 1kg 19,90 € / 3kg 49,90 € Peltopyy Diana 3kg 44,90 € / 10kg 129,90 € Koristekukka-Diana 250g 24,90 € / 1kg 69,90 € Riistalaidun-Diana 3kg 39,90 € / 10kg 119,90 € Mesija perhospelto-Diana 3kg 29,90 € / 10kg 84,90 € Syyskylvö-Diana 3kg 29,90 € / 10kg 94,90 € Maanparannus-Diana 3kg 39,90 € / 10kg 119,90 € Riista-Diana 3kg 24,90 € / 10kg 75,90 € Diana-Tähkämaissi 3kg 79,90 € Diana-Hunajakukka 1kg 14,90 € Diana Solo 421kylvölaite 109,90 € Katso muut lisäedut www.erakontti.fi Tarkemmat tuotetiedot kylvömäärineen verkkokaupastamme. Yli 150€:n toimitus rahtivapaasti. Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410
• 66 l Metsästäjä 3 l 2019 Áigeguovdilis ságat sámegillii l Dehálaš rollas suopmelaš meahcásteami suvdilvuo?a sihkkarastimis leat eaktodáhtolaš bargguin fuo??odutkama ja -hálddašeami dorjon meahcásteaddjit ja meahcástansearvvit. Ealgadoalloguovlludoaimma ovddideapmi -fidnu doarju deháleamos doaibmiid fuo??odie?u buvttadeami ja dasa vuo??uduvvan mearrádusdahkama. Fidnu lea guovtteguvllot: ealgadoalloguovlluplánejeaddjit juhket buoremus koansttaid ja die?u ealgaeallináliid dikšumis ja seammás ohppet áššehasaideaset dárbbuin Oma riista –bálvalusa ovddideapmin. Báikkálaš skuvlen ja doarjja leat dehála??a fidnus, muhto dainna figgat ovddidit earáge ealgaja gazzaeallináliid dikšuma oppalašvuo?aid, vai meahcásteami sáhttá ollašuhttit ?anusjoavkkuid ja servodaga mihttomeriid mielde. Lea dehálaš dahkat oktilažžan fuo??odikšunservviid ja ealgadoalloguovlluid vearuhusplánema geavadagaid rabasin, ?a?a?uovgi fuo??odihtui vuo??uduvvon proseassan, gos doaibmat seammá, riikkaviidosaš speallannjuolggadusaid mielde. Ealgadoalloguovlluplánejeaddjiid doaimmaide gullet maiddái vuovdeja geaidnojohtalusvahágiid ovddalgihtii eastadandoaimma ovddideapmi suorggi virgeoapmaha??aiguin sihke smávva ealgaealliid nálle?uovvuma ja vearuhusplánema ovddideapmi. Suopmelaš fuo??odiehtu lea máilmmi buoremus Fidnu mihttomearrin lea ovddidit ealgaeallidie?u ávkkástallama meahcásteami plánemis ja mannat meahcástanservviid lusa gullat, doarjut ja ovddidit fuo??ohálddahusa bálvalusaid áššehasaide. Oma riista -bálvalusa ja eará iešvuo?aid beaktilis ávkkástallan dahká vejolažžan diehtovu??osaš ealgaeallináliid dárkilis meahcásteami, jus bálvalusa iešvuo?at ávkkástallojuvvojit oppa fuo??osuorggi doaibmagiettis. Báberskoviin leat beassan luovus ja digitálavuohta ja Luondduriggodatguovddáža buvttadan ealganálleeinnostus dahket vejolažžan áiggi dási ja njuovžilis dutkandie?u ávkkástallama meahcásteami stivremii ja meahcásteami áigge. Dát lea máilmmiviidosa??at áidnalunddot ja vejolaš suopmelaš meahcásteaddjiid eaktodáhtolašdoaimma dihtii. Die?u vehkiin ealgajoavkkut sáhttet ?ujuhit meahcásteami dan nálleoassái (varrásat, nji??álasat, miesit), man vearuhus doarju guvlolaš mihttomeriid dahje dahkat suvdilis mearrádusaid das makkár oassi bivdolobiin geavahuvvo. Deháleamos jearaldat lea diehttelasat: vástidago báhcán náli dávjodat ja ráhkadus ?anusjoavkkuiguin nálledikšumii ásahuvvon mihttomeriid? Oma riista fállá bargoneavvuid ealgaeallináliid hálddašeapmái. Má?ggašlájat nálledikšuma ovddidit Áibbas o??alágan hástalus lea álggahit má?ggašlájat nálledikšuma ovddideami Suomas. Tearpmain oaivvildit dan, ahte ealgaeallináliid mihttomearredávjodagaid meroštaladettiin galggašii váldit vuhtii maiddái stuorrabeahtonáliid guvllolaš dilli ja valljodat. Eandalii gumpii ja guvžii ealgaeallit leat dehálaš biebmoresursa, man valljodat dahje vátnudat sáhttá váikkuhit mearkkašahtti láhkai stuorrabea?uid dahkan vahágiid viidodahkii. Ovttastahttimiin má?ggašlájat fuo??odie?u oassin geavatlaš vearuhusplánema ja nálledikšuma, sáhttá boahttevuo?as jáhkkimis álkidahttit maiddái stuorrabeahtoja ealgaeallikonflivttaid. Geavadis dát oaivvilda fidnu lávga ovttasbarggu fuo??odutkamušain ja ?anusjoavkkuiguin Má?ggašlájat nálledikšuma, vahágiid ovddalgihtii eastadeami ja reaktiivvalaš ealgaeallináliid divššu ovddideapmi gáibida ain buoret fuo??odie?u málliid, mat ovttastahttet Oma riista –bálvalusa, fuo??ovahátregistara, geaidnobártestatistihkaid, vuovdevahágiid ja stuorrabea?uid die?uid seammá vu??ui. Mihttomearrin lea dahkat visuála mearrádusdahkanvuogádaga, mii lea ávkkástallamis ealgadoalloguovllu-, fuo??odikšunsearveja meahcástansearvedásiin. Fidnus doaibmat má?ggabealagiid báikkálaš ja riikkaviidosaš dásis. Sávvamis dáinna lahkonanvugiin sáhttá ovddidit diehtovu??osaš ealgaeallináliid vearuhusplánema ja náliid hálddašeami gollosa ja nu vástidit maiddái ?anusjoavkkuid dárbbuide. Suoma fuo??oguovddáš álggahii njuk?amánus viiddis fidnu, man mihttomearrin lea doarjut meahcásteaddjiid ja meahcástanservviid báikkálaš doaimma ealgaeallináliid dikšumis. Fuo??oguovddášguovlluide bálkáhedje golmma jagi mearreáigái ovcci plánejeaddji, geat doaibmet giettis meahcástanservviid ja fuo??odikšunservviid veahkkin. Fuo??oguovddáš doarju meahcástanservviid ja fuo??odikšunservviid Ealgadoalloguovlludoaimma ovddideapmi –fidnu álggahuvvui JARKKO NURMI
• Metsästäjä 3 l 2019 l 67 Ealgadoalloguovlluplánejeaddjiid váldodoaimmat leat: l ealgadie?u vearuhusa skuvlen fuo??odikšunservviin ja meahcástanservviin l oktasašlohpegeavadagaid ja -málliid ovddideapmi meahcástanservviid doaibmavuohkin l bá?kolohpevuo??ojurdagiid ja -málliid buoremus geavadagaid ovddideapmi ja geavatlaš atnui váldin l ealgadoalloguovlluid vearuhusplánaid ovddideapmi l fuo??odiškunsearvedási vearuhusplánema ovddideapmi l ealgadoallofierpmádaga beaivvádahttimii oassálastin l ?anusjoavkoovttasbarggu lasiheapmi fuo??oguovddášsuorggis ja fuo??odikšunsuorggis l vahágiid ovddalgihtii eastadandoaimma ovddideapmi vuhtii váldimiin geaidnohálddahusovttasbargu ja vuovdevirgeoapmahašovttasbargu l meahccedárkkistemiid vahátdárkkisteaddjiid skuvlen l smávva ealgaealliid nálle?uovvuma ja vearuhusplánema ovddideapmi Lappi ealgadoalloguovlluplánejeaddji l Tervolas bajásšaddan Ville viitanen doaibmá Lappi guovllu HTA-plánejeaddjin Roavvenjárggas Viitanen skuvlejupmi lea vuovdedoalloinšenevrra ja eanaja meahccedoallodiehtagiid magisttar. Fuo??oeallidiehtagii vudjon Viitanen lea árabut bargan Meahcirá??ehusa fuo??obálvalusain ja Luondduvárreguovddážis. Su á?ggaštus lea neahtebivdu ruvddiiguin ja su meahcástanguoibmin ?áhceja vuonccesloddebivddus doaibmá davveceakkobeallji. Ville Viitanen
• 2 l Metsästäjä 3 l 2019 Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun e-laskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 3.6.2019. Laskuttaja: Suomen riistakeskus Maksun aihe: Riistanhoitomaksu Veloitettava maksu on 39 euroa metsästysvuodelta 1.8.2019–31.7.2020. Jos henkilö on metsästysvuoden alkaessa 1.8.2019 alle 18-vuotias, riistanhoitomaksun suuruus on 20 euroa. Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huom! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjälehden numero 4/2019 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoramaksusopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoramaksu tililtänne on epäonnistunut tai e-laskua ei makseta eräpäivään mennessä, teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjälehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten. Metsästäjä-lehden yhteydessä toimitettavan metsästyskortin rinnalla on nyt myös mobiili metsästyskortti, joka kulkee helpoiten mukana Oma riista -sovelluksessa ja on yhtä pätevä kuin paperinen metsästyskortti. Oma riista – verkkopalvelussa on lisäksi mahdollisuus ladata ja tulostaa todistus maksetusta riistanhoitomaksusta vaikkapa kadonneen metsästyskortin tilalle. Joko sinulla on metsästyskortti älypuhelimessasi?