M et sä st äj ä Riistakameraharrastus palkitsee 4 l 2016 Lehtokurppa haastaa metsästäjän
2 l Metsästäjä 4 l 2016 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 faksi 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi ALUETOIMISTOT Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. riistapäällikkö Keijo Kapiainen , puh. 029 431 2261 riistasuunnittelija Harri Hepo-oja , puh 029 431 2262 hallintosihteeri Ritva Oksanen , puh. 029 431 2263 Pohjanmaa: Vapaudentie 32–34 B 22, 60100 Seinäjoki riistapäällikkö Mikael Luoma , puh. 029 431 2271 riistasuunnittelija Juha Heikkilä , puh. 029 431 2272 hallintosihteeri Sirpa Hakala , puh. 029 431 2273 Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala riistapäällikkö Jani Körhämö , puh. 029 431 2281 riistasuunnittelija Otto Hölli , puh. 029 431 2284 hallintosihteeri Leena Särkijärvi , puh. 029 431 2283 Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15 A, 80100 Joensuu riistapäällikkö Juha Kuittinen , puh. 029 431 2291 riistasuunnittelija Reijo Kotilainen , puh. 029 431 2292 Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio riistapäällikkö Jouni Tanskanen , puh. 029 431 2301 hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303 Rannikko-Pohjanmaa: Pitkäkatu 4, PL 16, 66531 Koivulahti riistapäällikkö Stefan Pellas , puh. 029 431 2311 hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog , puh. 029 431 2313 Satakunta: Porintie 9 B 6, 29250 Nakkila riistapäällikkö Antti Impola , puh. 029 431 2321 riistasuunnittelija Reima Laaja , puh. 029 431 2322 hallintosihteeri Tuija Korhonen , puh. 029 431 2323 Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki riistapäällikkö Visa Eronen , puh. 029 431 2331 riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332 hallintosihteeri Carola Lönnfors , puh. 029 431 2333 Varsinais-Suomi: Kuralankatu 2, 20540 Turku vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson , puh. 029 431 2342 vs. riistasuunnittelija Heli Paavola , puh. 029 431 2343 Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna riistapäällikkö Jyri Rauhala , puh. 029 431 2201 riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström , puh. 029 431 2203 riistasuunnittelija Marko Muuttola , puh. 029 431 2117 Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, 51900 Juva riistapäällikkö Petri Vartiainen , puh. 029 431 2211 vs. riistasuunnittelija Ohto Salo , puh. 029 431 2305 hallintosihteeri Tuula Varjus , puh. 029 431 2213 Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina riistapäällikkö Erkki Kiukas , puh. 029 431 2221 riistasuunnittelija Jouni Tolvanen , puh. 029 431 2222 hallintosihteeri Airi Karvinen , puh. 029 431 2223 Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi riistapäällikkö Jukka Keränen , puh. 029 431 2231 vs. riistasuunnittelija Janne Miettinen , puh. 029 431 2264 hallintosihteeri Ritva Juntunen , puh. 029 431 2233 Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä vs. riistapäällikkö Olli Kursula , puh. 029 431 2242 vs. riistasuunnittelija Teemu Lamberg , puh. 029 431 2212 hallintosihteeri Seija Kiiveri , puh. 029 431 2243 Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi riistapäällikkö Sami Tossavainen , puh. 029 431 2304 riistasuunnittelija Urpo Kainulainen , puh. 029 431 2252 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Metsästäjä -lehti Nro 4/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.9.2016. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Henna Väyrynen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_04 Kansikuva : Pasi Parkkinen, Vastavalo
Metsästäjä 4 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 4 l 2016 5 Pääkirjoitus: Kohti uutta metsästysvuotta 6 Metsästysajat 8 Puheenjohtajan palsta: Metsästyksessä liikkuu paljon rahaa 9 Metsästäjän eettiset ohjeet 12 Lehtokurpan metsästys on haastavaa 16 Karhujahtia linssin läpi 20 Yhteistyöllä toteutetaan susireviirikohtaisia toimia 22 Varmistettua tietoa susipentueista 24 Riistakameraharrastus palkitsee 28 Virkeyttä, terveyttä ja luonnonantimia 30 Eräripari luo yhteishenkeä 32 Koulutusportaali pitää metsästäjän ajan tasalla 34 Metsästäjätutkinto uudistuu: Tunnista, mitä metsästät 40 Helsingin SRVA on aina valmiina 44 Juliste: Karhu 46 Metsästyskausi alkaa 50 Äänetön, hajuton ja näkymätön 52 ”Yksinkertaisemmat maut tekevät onnelliseksi” 58 Tunnelmia Riihimäen Erämessuilta 60 Yhdessä oppimista naisten metsästysseuroissa 62 Supikoira on vallannut Ahvenanmaan 65 Lajiesittely: Villisika 66 Turvaa kaikille tienkäyttäjille 68 Niksinurkka 70 Metsästysalueita vaihdettiin Orimattilassa 71 Riistaneuvostot arvioinnin kohteena 72 Vesilintukannat vuonna 2016 74 Malttia taantuvien vesilintujen metsästykseen 77 Syksy alkaa riistakolmiolaskennoista 78 Tuloksia vesilintujen siipikeräyksestä 80 Petopolitiikkaa ja kannanlaskentaa 82 Uutismakasiini 85 Eräilmoitukset 86 Áigeguovdilis ságat sámegillii 88 Luo Oma riista -tunnus Paperit, metsästäjät, koirat ja varusteet kuntoon! s. 46 Riista on lähiruokaa, s. 52 Yhteisty ötä susirevi irialueilla , s. 20 Jousimetsästys haastaa ja palkitsee, s. 50 Pe kk a H ei m o la Kl au s Ek m an
SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM HUIPPULUOKAN SUORITUSKYKY, TÄYDELLINEN MUOTOILU. Z8i on SWAROVSKI OPTIKin uusi merkkipaalu. 8-kertaisen zoomin ja erinomaisen optiikan ansiosta se soveltuu kaikenlaiseen metsästykseen. Ohut 30 mm:n runkoputki sopii erittäin hyvin mihin tahansa metsästysaseeseen. Joustava ballistiikkatorni ja ensimmäinen kytkettävä ristikko FLEXCHANGE varmistavat monikäyttöisyyden joka tilanteessa. Kun sekunnit ratkaisevat – SWAROVSKI OPTIK. H31_Metsastaja_A4_FI.indd 1 16.06.16 07:34
Metsästäjä 4 l 2016 l 5 Metsästysvuoden alku on jo muutaman viikon päässä. Metsästäjille se on monella tapaa vuoden kohokohta ja rytmittää koko vuoden kiertoa. On aika huoltaa koirat ja varusteet sekä varmistaa, että tarvittavat tiedot ja taidot ovat ajan tasalla. Samalla on syytä muistaa, että metsästäjien toimintaa arvioidaan joka vuosi uudelleen niin muiden ihmisten kuin yhteistyökumppaneiden taholta. Taitojen ja tietojen on siis oltava ajan tasalla ja toiminnan sääntöjen mukaista ja avointa. Meistä jokainen edustaa jahdissa toiminnallaan ja esimerkillään koko metsästäjäkuntaa! Erityisesti metsästyksen eettisyyden osalta toiminta on jatkuvan läpivalaisun kohteena. Muistetaan siis hyvät metsästystavat, turvallisuus ja saaliin kunnioittaminen tulevalla kaudella aina rauhoittamattomista linnuista suurpetoihin saakka. Riista on arvokas luonnonvara ja parhaiten sitä kunnioitetaan keskittymällä jokaiseen metsästystilanteeseen huolellisesti, käsittelemällä saaliiksi saatu riista oikein ja valmistamalla se kokonaan ruoaksi tai jos mahdollista, vaikkapa muistoesineeksi tai päälle puettavaksi. Päättyvänä metsästysvuonna suurpedot, erityisesti susi, ja sen kannanhoidollinen metsästys on puhuttanut paljon. Karhun ja Ilveksen hoitosuunnitelmia päivitetään parhaillaan ja suden kannanhoidollisen metsästyksen kaksivuotinen kokeilu on takana. Keskusteluissa välillä unohtuu, että riistakantojen hoito on paljon muutakin kuin metsästystä. Erityisesti hoitosuunnitelmat ovat työkalu, jolla riistakantojen kehitykseen vaikutetaan. Karhun ja ilveksen osalta voidaan todeta kehityksen olleen hyvin positiivista: molemmat lajit ovat vakiintuneet metsästettävien riistaeläinten joukkoon, ja niiden kannat voivat hyvin. Tämä on hyvä esimerkki onnistuneesta kannanhoitosuunnitelmien määrätietoisesta toteuttamisesta. Suden osalta on kaikki mahdollisuudet edetä samaan suuntaan hoitosuunnitelmaa toteuttamalla. Suden kannanhoidollisen metsästyksen tulosten arviointi on kesken, mutta metsästys on tapahtunut kokeilun aikana hallitusti ja keskustelu on muuttunut asiapitoisemmaksi. Tällaista viestiä on tullut myös valvontaviranomaisten suunnalta. Lisäksi kannankehitys kuulostaa tämänhetkisen tiedon perusteella positiiviselta eikä selittämätöntä poistumaa näyttäisi esiintyvän. Toivottavasti analyysien valmistuttua on suden kohdalla edellytykset jatkaa karhun ja ilveksen viitoittamalla tiellä. Tästä ministeriö tekee päätökset syksyllä sen jälkeen, kun kaikki tiedot ja analyysit ovat käytettävissä. Metsästäjillä on riistakantojen hoidossa suuri vastuu koko ajan on pystyttävä osoittamaan yhteiskunnalle aina Euroopan unionia myöten, että riistavaroja hoidetaan kestävästi. Vaikka tilanne joskus riistamailla saattaakin näyttää siltä, että päätökset tehdään kaukana todellista tilannetta huonosti ymmärtäen, kaikkien on kannettava vastuu ja toimittava sääntöjen puitteissa. Metsästysharrastuksen jatkuminen ja kehittäminen ei kestä yhtään salametsästystapausta tai edes salametsästyksen hiljaista hyväksymistä. Pidetään siis alkavalla jahtikaudella huolta siitä, että metsästys tapahtuu kaikkia sääntöjä noudattaen, turvallisesti ja kanssaihmisiä sekä riistaa kunnioittaen. Edessä on jälleen ikimuistoisia hetkiä ja virkistymistä yksin tai yhdessä riistavaroja hoitaen ja harkitusti verottaen. Muistetaan myös kunnioittaa riistaa loppuun saakka käyttämällä koko saalis! Kohti uutta metsästysvuotta Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
6 l Metsästäjä 4 l 2016 Merihanhi on rauhoitettu sisämaassa Merihanhi rauhoitettiin kolmeksi vuodeksi 1.8.2013. Maaja metsätalousministeriö on antanut uuden asetuksen (586/2016), jolla merihanhen rauhoitusta jatketaan kolmella vuodella (1.8.2016– 31.7.2019) eräiden sisämaan maakuntien ja kuntien alueilla. Asetuksen avulla pyritään rajoittamaan sisämaassa pesivään ja levittäytyvään merihanhien kantaan kohdistavaa metsästyspainetta niin, että kanta vahvistuisi ja siitä tulisi arvokas riistavara myös sisämaahan. Suomen riistakeskus katsoo, että merihanhen runsastumista ja levittäytymistä kannattaa edistää sisämaassa. Merihanhen pääasiallisella esiintymisalueella rannikon merenrantavyöhykkeellä metsästystä ei ole rajoitettu. Siellä metsästää saa normaaliin tapaan 20.8 – 31.12. Merihanhen metsästys on kielletty Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, EteläPohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven, Taivalkosken ja Vaalan kunnissa. Metsähanhi on rauhoitettu koko maassa yhden vuoden määräajaksi. Maaja metsätalousministeriö pyrkii täysrauhoituksella varmistamaan, ettei metsähanhikanta vaarannu vaan alkaa elpyä. Metsähanhen metsästys kiellettiin kokonaan vuonna 2014 ministeriön asetuksella (473/2014) ja sen jälkeen kieltoa on jatkettu edelleen vuonna 2015 asetuksella (789/2015) ja nyt vuonna 2016 asetuksella (585/2016). H an nu R äm ä, Va st av al o Ja n i Se pp än en , Va st av al o
Metsästäjä 4 l 2016 l 7 Metsästysajat 1.8.2016 – 31.7.2017 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.0031.12. Merilinnut *2 Koko maassa 1.9. – 15.6. Haahka, koiras Haahka Katso alue www.riista.fi Koko maassa 1.6. – 15.6. 20.8. klo12.00–31.12. Nokikana Koko maassa 20.8. klo12.00–31.12. Merihanhi Tarkista alue Katso oheinen kartta Metsähanhi Koko maassa Rauhoitettu Kanadanhanhi Koko maassa 20.8. klo12.00–31.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo12.00–31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. – 31.10. 1.9. – 31.10. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. Huomautukset: *1) Sinisorsa,tavi,heinätavi, haapana,jouhisorsa, lapasorsa,punasotka, tukkasotka,telkkä. LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.12. – 31.1. Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadanmajava Koko maassa 20.8. – 30.4. Piisami Koko maassa 1.10. – 19.5. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. – 30.4. 1.8. – 14.4. Tarhattu naali, supikoira, minkki ja hilleri Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.11. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.11. – 31.3. Ilves Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.1. – 31.12. 1.10. – 28.2. 1.12. – 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla. ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: saukon pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Itämerennorppa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. – 15.10., 16.4. – 31.5. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Villisika Koko maassa Ks. www.riista.fi Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Enontekiö, Inari, Muonio, Utsjoki 24.9. – 31.12. 1.9. – 20.9. ja 11.10. – 30.11. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 24.9. – 31.1. Metsäja kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 24.9. – 31.1. Metsäkaurisuros *3 -naaras ja vasa Koko maassa Koko maassa 1.9. – 31.1., 16.5. – 15.6. 1.9. – 31.1. Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 1.1. – 31.12. Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Lisäksi metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä *2) Alli,tukkakoskelo, isokoskelo Merihanhi on rauhoitettu sisämaassa Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme elokuun lopulla ja julkaistaan seuraavassa lehdessä 9. syyskuuta. Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat lvaris, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastasPohjois-Pohjanmaan, KainuunjaLapinmaakuntienalueella1.5.—31.7.,Pohjois-SavonjaPohjois-Karjalan maakuntienalueella1.4.—31.7.jamuuallamaassa10.3.—31.7. lharakkaPohjois-Savon,Pohjois-Karjalan,Pohjois-Pohjanmaan,KainuunjaLapinmaakuntien alueella10.4.—31.7.jamuuallamaassa1.4.—31.7. lkorppiporonhoitoalueella10.4.—31.7.(muuallamaassarauhoitettukokovuoden) lharmaalokkikoloniatkokovuoden *3) Metsäkauristasaametsästää ajavaakoiraakäyttäen vain24.9–31.1.välisenäaikana.
8 l Metsästäjä 4 l 2016 Puheenjohtajan palsta Kesäkuussa ilmestyi Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen riistatalouden hyvinvointivaikutuksia selvittänyt raportti, joka pohjautuu kyselytutkimuksella vuonna 2008 kerättyyn aineistoon. Näitä tuloksia metsästyksen kokonaistaloudellisista vaikutuksista on odoteltu hartaasti ja nyt saadut alustavat laskelmat ovat riistatalouden kannalta erittäin rohkaisevia. Metsästykseen käytetyn rahan määrä viime vuosikymmeninä on lisääntynyt merkittävästi varsinkin varusteisiin, matkustamiseen ja majoituspalveluihin käytetty rahasumma. Vuonna 2008 suomalainen metsästäjä käytti keskimäärin noin 950 euroa harrastukseensa vuodessa. Hintaja ansiotason muutokset huomioiden se vastaa noin 1100 euroa vuonna 2014. Metsästyskoirasta aiheutuvat kustannukset olivat selvityksen mukaan noin 500 euroa vuodessa. Analyysissä huomioitiin, että metsällä on käynyt hieman yli 200 000 metsästäjää vuosittain, joista noin 40 prosentilla on ollut käytössään koira. Vapaaehtoistyön osuus ei ole mukana näissä laskelmissa. Hyvinvointivaikutusten tarkastelussa otettiin huomioon kyselytutkimuksen jälkeen tapahtuneet hintaja ansiotason muutokset. Metsästykseen liittyvän kulutuksen vaikutukset talouteen olivat 279–359 miljoonaa euroa vuodessa, arvonlisäys 130–169 miljoonaa euroa vuodessa sekä työllisyysvaikutukset 2 245–2 986 henkilötyövuotta. Lisäksi riistanlihan arvo oli vuonna 2014 noin 62 miljoonaa euroa. Kun verrataan metsästäjien rahankäytön vaikutuksia esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden vastaaviin, niin voidaan todeta niiden olevan noin kaksinkertaiset. Tähän saakka luontomatkailun taloudellisia vaikutuksia on hehkutettu usealta taholta, mutta metsästyksen kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei ole huomioitu. Nyt voidaan osoittaa, että harrastuksemme on merkittävä työllistäjä ja työllistää myös siellä, missä on rajoitetusti tarjolla muita työmahdollisuuksia. Lisäksi metsästäjät ovat varsin uskollisia asiakkaita, joiden lähtökynnys on tunnetusti korkealla. Esimerkiksi lukuisille maassamme järjestettäville erämessuille näyttää edelleen riittävän kävijöitä entiseen malliin, vaikka niitä järjestetään nykyisin lähes jokaisessa maakunnassa. Maaja metsätalousministeriö lähetti alkukesästä lausunnolle metsästysasetuksen muutosesityksen. Keskeisimmät muutosesitykset kohdistuvat hirven metsästysaikaan, naaraan vasasuojan poistamiseen sekä lupahakumenettelyn keventämiseen. Merkille pantavaa on, että esitys noudattelee hyvin pitkälle valtakunnallisen riistaneuvoston linjauksia. Juuri tällaiseksi ministeriötä avustavaksi, riistapolitiikan linjauksia pohtivaksi elimeksi, valtakunnallinen riistaneuvosto perustettiin riistahallintolain uudistuksen yhteydessä. Kentällä asetusluonnos on otettu käsitykseni mukaan tyytyväisenä vastaan. Ehkä eniten keskustelua on aiheuttanut naaraan vasasuojan poistoesitys lokakuun toisen lauantain jälkeisen jahdin osalta. On hyvä muistaa, että nykyisellään voimassaolevaa naaraan vasasuojaa, josta vahingon sattuessa seurauksena on rikosoikeudellinen vastuu, ei ole käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Vakaa käsitykseni on, että asia hoituu valistuksen ja metsästyseettisten ohjeiden avulla kuntoon. Ei ole oletettavaa, että suomalainen hirvenmetsästäjä tarkoituksellisesti ampuisi emää, jota vasa tai vasat seuraavat. Käytännössä siis mikään muu kuin rikosoikeudellinen vastuu ei muuttuisi. Metsästyksen ohjeistuksessa emä, jota vasa seuraa, olisi jatkossakin ampumakiellossa. Asetusluonnoksen mukaan vasasuoja naaraalta poistuisi jo tulevan syksyn jahdin osalta, joten metsästäjien koulutukselle ja metsästyksen johtajien toiminnalle mahdollinen muutos tuo uusia haasteita. Muutos antaisi paremmat mahdollisuudet hirvikannan rakenteen oikaisuun, kun metsästäjät uskaltaisivat rohkeammin ampua myös naaraita. Mikäli kuitenkin vahinko sattuisi, niin uudistuksen myötä ampuja ei joutuisi rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaan metsästyksenjohtaja päättäisi mahdollisista seuraamuksista. Metsästyksessä liikkuu paljon rahaa Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus
Metsästäjän eettiset ohjeet 1. Edistä toiminnallasi metsästyksen arvostusta Kunnioita luontoa ja riistaa. Ole avoin ja vastuullinen metsästäjäkunnan edustaja. Välitä tietoa metsästyksestä. 2. Huolehdi kestävän käytön periaatteen toteutumisesta Osallistu riistakantojen arviointeihin, mitoita saaliisi riistakantaan sopivaksi ja metsästä valikoiden ja harkiten. Tee osuutesi riistanhoitotyöstä. 3. Osoita kunnioitusta riistaeläimille Ammu itsellesi varmoilta etäisyyksiltä ja vain varmuudella tunnistettua riistaa. Käytä koiraa apuna metsästyksessä aina, kun se on mahdollista. Tee kaikkesi haavoittuneen riistaeläimen löytämiseksi. Kunnioita saalistasi ja käsittele sitä arvostaen. 4. Kehitä tietojasi ja taitojasi Pyri oppimaan lisää luonnosta, riistasta ja metsästyksestä. Kehitä ja ylläpidä ampumataitojasi. Seuraa lainsäädännön kehitystä. 5. Pidä huolta turvallisuudesta Käsittele asettasi aina turvallisesti. Taukopaikalla pidä haulikko taitettuna ja kiväärin lukko avattuna. Varmista koiran sijainti ja taustan turvallisuus ennen kuin ammut. Seuruemetsästyksessä varmista kavereiden sijainti. 6. Huolehdi suhteista maanomistajiin Neuvottele maanomistajan kanssa tiestön käytöstä ja tulipaikoista. Keskustele ennakkoon riistanhoitorakenteiden, passitornien ja nuolukivien sijoittelusta. Huomioi viljelykset ja kotieläimet. 7. Kunnioita muita luonnossa liikkujia ja metsästäjiä Kunnioita muiden oikeutta metsästykseen ja ole reilu metsästyskaveri. Ole ystävällinen muita luonnossa liikkuvia ihmisiä kohtaan. Lisää eettisiä ohjeita metsästäjille on osoitteessa riista.fi/julkaisut/eettiset-ohjeet/. H an nu H ut tu Metsästäjä 4 l 2016 l 9
ENERGIALISÄ +ILMAINEN TOIMITUS 0€ KAUPAN PÄÄLLE VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN OSTAJALLE OHJELMISTOT • KARTAT • LISENSSIT • PUHELINLIITTYMÄT TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 ark. 9-17 TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. 8-16 OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. 8-16 OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% Suome? mestari? GARMIN ALPHA 100 + T5 PANTA GARMIN ASTRO 320 + T5 PANTA LUOLATUTKAT TEK 2.0 ULTRACOM SILVA KOIRA-GPS TRACKER G500 BLACK MAGNUM NOVUS TUTKAPANNAT TRACKER G1000 MAXIMAL TRACKER SUPRA • Uusi GSM-antenniratkaisu, kuuluvuudeltaan ylivoimainen • Uudistettu haukkulaskuri • Uusi muotoilu ja parhaat materiaalivalinnat • Menestynyt tehotesteissä YLIVOIMAINEN KUULUVUUS! KAIKKI VALMIIKSI ASENNETTUNA! TUTKAPAKETIN OSTAJALLE! ASENNUSPALVELU 0€ • PUHELIMET • TABLETIT LAITTEET SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET! TUTKATARJOUKSET www.koiravaruste.fi TAI PUHELIMITSE 0500 176 596 ark. 8-16 VHF-TUTKAUUTUUS! • Toimii VHF-yhteydellä 155 MHz • Välittää koiran paikkatiedon puhelimeen ilman GSM-verkkoa • Käyttää puhelimen Ultrapoint-ohjelmistoa • Tarkka haukkulaskuri ja GPS-paikannus • Toimintavarma ja helppokäyttöinen HUIPPUTARJOUS! HUIPPUTARJOUS! 50 KPL ERÄ! GARMIN ALPHA 50 +T5 KOIRA-GPS TILAAJAETU Tracker, Ultracom, B-bark tai SportDog tutkapannan ostajalle 0€ Alaska Barrow varustekassi, Noorvik reppujakkara tai Burrel G10 LED-otsalamppu kaupan päälle. Arvo jopa 129,90€. HUIPPU-UUTUUS! UUTUUS! NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! TARJOUS! TARJOUS! PARASTA TÄYSRAVINTOA JAHTIKAUDELLE! 0€ 2 SÄKIN OSTAJALLE (MIN. 30 KG) KOTIINTOIMITUS 26 90 /15 KG ALK. TARJOUS! UUTUUS! VALIO LIHA-ATERIA KANA 18 X 800 G KRONCH LOHIÖLJY LEMMIKEILLE Luonnollinen koiranmakkara. Korkea lihapitoisuus – erittäin herkullinen ravinto koiralle Apu ihon kuivumiseen ja iho-oireisiin. Sisältää runsaasti Omega -3 ja -6 -rasvahappoja. EASYWALK VEDONESTOVALJAAT PETSAFE EASYSPORTVALJAAT DUVO+ AUTOVALJAAT KUPPITELINEET, USEITA ERI MALLEJA! METRO HÄKKITUULETIN Katso kaikki mallit verkkokaupasta. Kierrättää tehokkaasti ilmaa lemmikin häkissä tai kuljetuslaatikossa. 18x 36 90 SÄÄSTÖPAKKAUS! 14 90 ALK. TARJOUS! 14 90 ALK. ALUWAY KULJETUSHÄKKI AUTOON Kestävä kuljetushäkki on erinomainen tuote koiran kuljettamiseen. 4 eri kokoa. KAUPAN PÄÄLLE FOXYFUR ALUSTA! 219,HUIPPUTARJOUS! ALK. 17 90 TARJOUS! BRAVA METALLIHÄKIT Koiran kuljetushäkki auton tavaratilaan. Useita eri kokoja! 39,HUIPPUTARJOUS! ALK. JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Lämpöeristetty koirankoppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät 50 mm, styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. Värit: punainen, ruskea ja harmaa. KOIRATARHAT Mukautuvat ja monikäyttöiset koiratarhat kaikenkokoisille koirille. Katso kaikki mallit verkkokauppamme laajasta valikoimasta! SIS. RAHDIN SIS. RAHDIN KAUPANPÄÄLLE LÄMPÖMITTARI ASENNETTUNA! 699,HUIPPUSUOSITTU! 8 90 ALK. 19 90 ALK. 12 90 ALK. AGILITY 4100 • TRAIL 4300 • ENDURANCE 4800 VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN OSTAJALLE TOIMITUS 0€ -40% JOPA SPECIAL KAMPANJA! 49 90 TARJOUS! /15 KG 529,ALK. TARJOUS! 8 SÄKKIÄ VALIO-KOIRANRUOKAA VALINTASI MUKAAN! KATSO KOIRAVARUSTE.FI VOITA VUODEN RUOAT KOIRALLESI! OSALLISTU ARVONTAAN! PIENI ERÄ NOPEILLE! Tarjoukset voimassa 30.8.2016 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää.
ENERGIALISÄ +ILMAINEN TOIMITUS 0€ KAUPAN PÄÄLLE VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN OSTAJALLE OHJELMISTOT • KARTAT • LISENSSIT • PUHELINLIITTYMÄT TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 ark. 9-17 TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. 8-16 OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. 8-16 OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% Suome? mestari? GARMIN ALPHA 100 + T5 PANTA GARMIN ASTRO 320 + T5 PANTA LUOLATUTKAT TEK 2.0 ULTRACOM SILVA KOIRA-GPS TRACKER G500 BLACK MAGNUM NOVUS TUTKAPANNAT TRACKER G1000 MAXIMAL TRACKER SUPRA • Uusi GSM-antenniratkaisu, kuuluvuudeltaan ylivoimainen • Uudistettu haukkulaskuri • Uusi muotoilu ja parhaat materiaalivalinnat • Menestynyt tehotesteissä YLIVOIMAINEN KUULUVUUS! KAIKKI VALMIIKSI ASENNETTUNA! TUTKAPAKETIN OSTAJALLE! ASENNUSPALVELU 0€ • PUHELIMET • TABLETIT LAITTEET SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET! TUTKATARJOUKSET www.koiravaruste.fi TAI PUHELIMITSE 0500 176 596 ark. 8-16 VHF-TUTKAUUTUUS! • Toimii VHF-yhteydellä 155 MHz • Välittää koiran paikkatiedon puhelimeen ilman GSM-verkkoa • Käyttää puhelimen Ultrapoint-ohjelmistoa • Tarkka haukkulaskuri ja GPS-paikannus • Toimintavarma ja helppokäyttöinen HUIPPUTARJOUS! HUIPPUTARJOUS! 50 KPL ERÄ! GARMIN ALPHA 50 +T5 KOIRA-GPS TILAAJAETU Tracker, Ultracom, B-bark tai SportDog tutkapannan ostajalle 0€ Alaska Barrow varustekassi, Noorvik reppujakkara tai Burrel G10 LED-otsalamppu kaupan päälle. Arvo jopa 129,90€. HUIPPU-UUTUUS! UUTUUS! NYT ENNAKKOMYYNNISSÄ! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! TARJOUS! TARJOUS! PARASTA TÄYSRAVINTOA JAHTIKAUDELLE! 0€ 2 SÄKIN OSTAJALLE (MIN. 30 KG) KOTIINTOIMITUS 26 90 /15 KG ALK. TARJOUS! UUTUUS! VALIO LIHA-ATERIA KANA 18 X 800 G KRONCH LOHIÖLJY LEMMIKEILLE Luonnollinen koiranmakkara. Korkea lihapitoisuus – erittäin herkullinen ravinto koiralle Apu ihon kuivumiseen ja iho-oireisiin. Sisältää runsaasti Omega -3 ja -6 -rasvahappoja. EASYWALK VEDONESTOVALJAAT PETSAFE EASYSPORTVALJAAT DUVO+ AUTOVALJAAT KUPPITELINEET, USEITA ERI MALLEJA! METRO HÄKKITUULETIN Katso kaikki mallit verkkokaupasta. Kierrättää tehokkaasti ilmaa lemmikin häkissä tai kuljetuslaatikossa. 18x 36 90 SÄÄSTÖPAKKAUS! 14 90 ALK. TARJOUS! 14 90 ALK. ALUWAY KULJETUSHÄKKI AUTOON Kestävä kuljetushäkki on erinomainen tuote koiran kuljettamiseen. 4 eri kokoa. KAUPAN PÄÄLLE FOXYFUR ALUSTA! 219,HUIPPUTARJOUS! ALK. 17 90 TARJOUS! BRAVA METALLIHÄKIT Koiran kuljetushäkki auton tavaratilaan. Useita eri kokoja! 39,HUIPPUTARJOUS! ALK. JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Lämpöeristetty koirankoppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät 50 mm, styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. Värit: punainen, ruskea ja harmaa. KOIRATARHAT Mukautuvat ja monikäyttöiset koiratarhat kaikenkokoisille koirille. Katso kaikki mallit verkkokauppamme laajasta valikoimasta! SIS. RAHDIN SIS. RAHDIN KAUPANPÄÄLLE LÄMPÖMITTARI ASENNETTUNA! 699,HUIPPUSUOSITTU! 8 90 ALK. 19 90 ALK. 12 90 ALK. AGILITY 4100 • TRAIL 4300 • ENDURANCE 4800 VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN OSTAJALLE TOIMITUS 0€ -40% JOPA SPECIAL KAMPANJA! 49 90 TARJOUS! /15 KG 529,ALK. TARJOUS! 8 SÄKKIÄ VALIO-KOIRANRUOKAA VALINTASI MUKAAN! KATSO KOIRAVARUSTE.FI VOITA VUODEN RUOAT KOIRALLESI! OSALLISTU ARVONTAAN! PIENI ERÄ NOPEILLE! Tarjoukset voimassa 30.8.2016 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää.
12 l Metsästäjä 4 l 2016 Teksti ja kuvat: Tuomo Karsikas – lehtokurpan metsästys on haastavaa Vauhtia ja nopeita tilanteita
Metsästäjä 4 l 2016 l 13 naruskea yläperä ja vaalea pyrstön kärki. Lehtokurppaa on mahdotonta päästä yllättämään, sillä sen pullottavat silmät antavat sille näkökenttää täydet 360 astetta. Se räpsähtää yleensä lentoon vasta aivan kulkijan jaloista. Lehtokurpan muoto on tukeva ja kyyhkymäinen, ja sen nokka pitkä ja suora. Huhtikuusta heinäkuuhun koiras lentää iltaisin soidinlentoa puunlatvojen tasalla ja ääntelee kurnuttavasti ja välillä sipisten. Korpien, lehtojen ja rantametsien asukki Lehtokurpan elinympäristön muodostavat lauhkean vyöhykkeen metsät ja havumetsät. Suomessa lehtokurppaa esiintyy erityisesti turvepohjaisilla kankailla ja korvessa, sekä lehdoissa ja rantametsissä. Muuttoaikoina lehtokurppia tavataan myös niityillä, ojissa ja jopa ulkomeren saarilla. Se elää kosteikoissa ja pesii harvakseltaan alueen rehevissä metsissä ja on hämäräaktiivinen. Lehtokurppaa tavataan kaikkialla leudossa ja subarktisessa Euraasiassa. Suomessa se pesii Lapin läänin rajoille saakka, ja pesimäkantamme on noin 120 000 paria. Euroopassa pesii 500 000–700 000 paria, mihin eivät sisälly Venäjän linnut, koska niistä ei ole laskennallista tietoa saatavilla. Maailman populaation kooksi arvioidaan 15–16 miljoonaa yksilöä. Pohjoisimmat populaatiot talvehtivat EteläEuroopassa ja Etelä-Aasiassa. Suomalaiset lehtokurpat talvehtivat etupäässä Ranskassa, Irlannissa ja Englannissa. Lajin naaras on sukukypsä 1-vuotiaana ja koiras 2-vuotiaana. Pesä on maassa kasvillisuuden tai nuoren kuusen oksien suojassa. Lehtokurpan poikaset ovat pesäpakoisia ja väriltään ruskeita. Ne oppivat lentämään noin viiden viikon ikäisinä. Kiistelyä herättää edelleen, kantaako lehtokurppa poikasiaan, mistä on muutamia havaintoja. Ravinnokseen lehtokurppa käyttää matoja, toukkia, etanoita ja muita kostean maan pikkueläimiä sekä siemeniä ja marjoja. Lehtokurpan metsästys Lehtokurppa on riistalaji, jota ammutaan Suomessa varsin vähän, noin 5 000 yksilöä vuodessa. Lehtokurpan metsästys alkaa meillä 20.8. klo 12.00 samoin kuin sorsajahti, ja sitä saa metsästää aina vuoden loppuun saakka. Lehtokurppa kestäisi paljon voimakkaamman verotuksen kuin sitä on tähän saakka pyydystetty. Vasta viime vuosikymmenen aikana sitä on alettu metsästää enemmän ja tositarkoituksella. Seisovalla sekä ylösajavalla koiralla lehtokurpan metsästys onnistuu erittäin hyvin: Koira osoittaa joko seisonnalla tai merkkaamalla riistan, jotta ampuja tietää varautua lehtokurpan nopeaan lentoon lähtöön. Erityisen ansiokasta on, jos seisova koira osaa tiedotuksen. Silloin peitteisessä maastossa koiran löytäminen on helpompaa, kun koira tulee ja hakee isäntänsä ja vie seisonnalle. Muutoin koiran etsiminen vie paljon aikaa ja useimmiten käy V Naaras munii pesään neljä munaa, joita se hautoo noin 22 vuorokautta. Lehtokurppa on riistalajina haastava ja mielenkiintoinen, ja se vaatii metsästäjältä nopeaa tähtäystä sekä laukausta. Muualla Euroopassa se on arvostettu riistalaji, mutta Suomessa sen pyynti ei ole vielä kovin suosittua. Vuosittain lehtokurppaa pyydetään Suomessa noin 5000 yksilöä. äritykseltään lehtokurppa on ruskean eri sävyjen sekä mustan ja valkoisen kirjava. Lennossa siitä erottuu kirkkaan puEuroopassa lehtokurppa on arvostettu ja suosittu riistalaji. Lehtokurpan lentoon lähtö on todella nopea ja mutkitteleva.
14 l Metsästäjä 4 l 2016 Lehtokurppa (Scolopax rusticola) l ruotsiksi morkulla, saksaksi Waldschnepfe, englanniksi Woodcock l Pituus: 33–38 cm, mukaan luettuna 6–7 cm pitkä nokka l Siipien kärkiväli: 55–65 cm l Paino: 145–420 g l Lehtokurppa nimitetään usein täysin erityyppisellä nimellä kuin muita kurppalajeja: Tästä ehkä tyypillisin esimerkki on Englannin woodcock, verrattuna muiden kurppien snipe-loppuiseen nimeen. Samoin Ruotsissa lehtokurppa on morkulla, kun muiden kurppien nimessä esiintyy sana beckasin. lll Näyttää siltä, että lehtokurppakannat ovat voimistuneet vuosien saatossa tai sitten niitä osaa jo etsiä oikeista paikoista. Kysymys kuuluukin: ammummeko itse kurppamme vai kutsummeko vieraita metsästämään, jos kerran emme itse satoa korjaa. Vai onko niin, että metsästäjät eivät ole vielä ”löytäneet” lehtokurppaa riistalinnuksi? Keski-Euroopassa korkealle arvostettu riistalintu voisi avata metsästysmatkailulle uusia ovia. Euroopassa lehtokurppa on saaliseläin, joka jahtien päätteeksi järjestettävissä riistaparaateissa on kunniapaikalla. Jokainen, joka on ampunut ensimmäisen lehtokurppansa Keski-Euroopassa, muistaa myös aivan varmasti tapahtuman jälkeiset seremoniat. Ne vaihtelevat metsästysseurueittain ja maittain, mutta yhteinen piirre niille kaikille on, että ampuja kokee hetken olevansa metsästäjäkunnan aatelia. Jo nyt meillä käy vuosittain muutama ranskalainen englanninsettereineen metsästämässä Etelä-Pohjanmaalla pelkästään lehtokurppaa. He tulevat tänne aina uudestaan viikoksi, ja heidän koiransa eivät seiso muille riistalinnuille kuin lehtokurpille. Päiväsaaliin noustessa neljään kurppaan pitävät he sitä erittäin hyvänä saavutuksena. Täällä he pääsevät metsästämään lehtokurppaa paljon ennen kuin ne loka-marraskuussa muuttavat talvehtimisalueilleen. Lehtokurpan metsästyksellä olisikin varmasti saatavissa uusia turisteja Suomeen Manner-Euroopasta. Lehtokurpan metsästys on haasteellista niin koirille kuin metsästäjillekin. Metsästäjälle haasteen tuo osuminen nopeaan lintuun. niin, että kun lehtokurppa lähtee lentoon, niin koirakin löytyy. Lehtokurpan lentoon lähtö on todella nopea ja mutkitteleva, joten ampuja joutuu varautumaan erittäin nopeaan ja vaistonvaraiseen laukaukseen. Jos metsästetään erittäin tiheissä olosuhteissa, ampujalle ei jää paljoa aikaa laukaukseen eikä varsinkaan tähtäämiseen. Karkeasti voidaan todeta, että vain joka kymmenes laukaus tuottaa tulosta. Mielenkiintoiseksi jahdin tekee se, että tunnissa saattaa saada jopa kuusi tai seitsemän tilannetta. Muihin luonnonvaraisiin lintuihin verrattuna tilanteita muodostuu paljon. Lehtokurppajahti voi tapahtua hyvinkin pienellä alueella, joten se säästää jalkoja. Alue voi olla vain kymmenen metrin levyinen pensaskaistale keskellä viljelysaukeaa. Arvostettu riistalaji Euroopassa lehtokurppa on korkealle arvostettu ja hyvin suosittu riistalaji. Sen arvostuksesta kertoo, että monissa maissa, esimerkiksi Englannissa on perustettu (1949) erityinen klubi ”lehtokurppa doublen” ampujille. Jäseneksi pääsee henkilö, joka on ampunut kurppadoublen ja pystyy antamaan kahden henkilön luotettavan todistuksen tapahtumasta. Ampumisen on tapahduttava siten, ettei asetta välillä lasketa, vaan molemmilla piipuilla ammutaan ilman viivettä. Hakemuksen kurppadoublesta voi osoittaa The Shooting Times Woodcock -klubiin. Jäseneksi päässyt henkilö kutsutaan vuosiillallisille, ja hän saa merkin sekä lehtokurpan kuvalla varustetun kravatin. Klubissa on tällä hetkellä jäseniä noin 1500. Lähin vastaava klubi on Tanskassa Dansk Sneppeklub. Monissa maissa on lisäksi tarkoin säädelty päivittäisen kurppasaaliin määrä: tavallisesti Lehtokurppa syömässä kuollutta mustarastasta, mikä ei ole kovin yleinen näky. Lehtokurpasta matkailuvaltti? päivässä saa ampua vain kolme kurppaa metsästäjää kohden. Seurue, jonka minimikoko on kolme metsästäjää, saa ampua vain kuusi kurppaa päivän mittaan. Näiden rajoitusten lisäksi koiralla ei saa olla mitään elektronisia laitteita apuna, ainoastaan kaulapannassa oleva tiuku on sallittu.
IP67 WATERPROOF VALITSE ROOSA TUET RINTASYÖPÄTUTKIMUSTA *ORANSSI MYÖS SAATAVANA • ROHKEASTI ROOSANA • KUISKAUSTOIMINTO • VESITIIVIS IP 67 • OPEN SPEAKER TOIMINTO • SUOMENKIELINEN VALIKKO • VESITIIVIS LISÄLAITELIITIN USKALLATKO EROTTUA? TÄYSIN OHJELMOITAVA AUTOMALLI Paketti sisältää: • monofooni • kiinnityssarja KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI WWW.GYTTORP.FI Transport 80M SUPERSUOSITTU easyHUNT II <<< HELPPOKÄYTTÖISTÄ TOIMIVUUTTA >>>
16 l Metsästäjä 4 l 2016 Teksti ja kuvat : Kaisa Huttunen Karhujahtia linssin läpi – eräsarjan kuvauksissa koettiin mieleenpainuvia hetkiä Syksyllä Ylellä starttaa uusi Eränkävijät-sarja, jonka jaksoissa seurataan muun muassa pohjoiskarjalaisten Turusten veljesten karhunmetsästystä. Elokuinen karhujahti oli intensiivinen kokemus niin kuvaajille kuin metsästäjille. uupovaarasta kotoisin olevat Ari ja Tuomo Turunen ovat metsästäneet suurpetoja pikkupojasta saakka. Kun veljekset kuulivat tuotantoyhtiö NTRNZ Median etsivän uuteen eräsarjaan keskushenkilöitä, he päättivät osallistua koekuvauksiin. – Ajateltiin, että pitäähän tällaista kerran elämässä kokeilla, kertoo Tuomo Turunen. – Yleensä eräohjelmissa kuvataan lähinnä hirvijahteja. Toivoimme, että uudessa sarjassa tuotaisiin esille myös suurpetojen metsästyskulttuuria, lisää Ari Turunen. Ennen kuin miehet päättivät osallistua sarjaan, he kysyivät metsästysporukkansa, Karhukoplan, mielipidettä asiaan. Karhukoplalle sopi ohjelmaan osallistuminen, kunhan kuvaus ei häiritsisi syksyn jahteja. – Team Karhukopla on paristakymmenestä intohimoisesta suurpetometsästäjästä koostuva kaveriporukka. Miehet ovat pääosin 30–40-vuotiaita, kokeneita ja sitoutuneita metsästäjiä. Porukalla on käytössä myös toimivia pysäyttäviä ja ajavia petokoiria, kertoo Ari Turunen. Ari ja Tuomo Turusen valinta ohjelmaan oli sarjan tuottajan Teemu Hostikan mukaan päivänselvää. Veljesten keskinäinen ilomantsin murteella höystetty huumori sekä tietotaito petoasioista vakuuttivat tuotantotiimin välittömästi. – Koekuvauspätkä itsessäänkin oli niin hersyvän hauska, ettei sitä voinut nauramatta katsoa. Lisäksi kaverit tiesivät selvästi mistä puhuvat, muistelee Hostikka. Sarjan ensimmäinen kuvausperiodi alkoi veljesten osalta viime vuoden elokuussa. Tuona aikana seurattiin seitsemän päivän ajan Ari ja Tuomo Turusen karhujahteja Ilomantsissa, Kuhmossa ja Taivalkoskella. Myöhemmin syksyllä miehiä kuvattiin ilvesmetsällä, T
Metsästäjä 4 l 2016 l 17 SRVA-toiminnassa ja perinteisemmällä peurametsällä. Eräohjelman kuvaus on haastavaa Sarjan tuottaja Teemu Hostikka on ollut mukana tekemässä suosittua Erätulilla-ohjelmaa, joten hänellä oli aikaisempaa kokemusta eräohjelman teon haasteista. – Ensinnäkin kuvaajilta vaaditaan todella paljon. Maastossa heidän tulee huolehtia, että kuvauskalusto, ja he itse pysyvät toimintakykyisenä säästä ja olosuhteista riippumatta. Lisäksi heidän tulee osata liikkua maastossa metsästäjien mukana niin, etteivät pilaa tilanteita, painottaa Hostikka. – Kuvaustauoillakaan ei päästä lepäämään, koska silloin pitää huoltaa kalustoa. Kaikissa sarjan kuvauspaikoista ei ole mökkimajoitusta saati sitten sähköä, joten sellaisissa paikoissa täytyy kantaa telttoja ja aggregaatteja mukana, Hostikka lisää. Sarjan kuvaajat Mikko Varjoranta ja Mika Hirvonen ovat molemmat tottuneita luonnossa liikkujia ja tietävät, miten metsästystilanteessa toimitaan. Varjoranta metsästää itse metsäkanalintuja, ja Hirvonen on käynyt aktiivisesti hirvijahdeissa appiukkonsa norjanharmaan kanssa – hänen tarkoituksenaan olisi suorittaa metsästyskortti vielä tämän vuoden aikana. Ampumaradalta haettiin luottamusta Karhunmetsästykseen ja sen kuvaamiseen kuuluu aina riskejä. Ari ja Tuomo Turunen ovat esimerkiksi joutuneet metsästäjänurallaan ampumaan useamman karhun alle viiteen metriin. Tällaisiin tilanteisiin piti varautua myös ohjelmanteossa. Kuvaajalle voi olla kova paikka lähteä metsästäjän selän takana kävelemään kohti mahdollisesti haavoittunutta karhua. Tällöin täytyy luottaa sataprosenttisesti metsästäjiin, joilla on ase kädessä. Jos luottamusta ei ole, kuvaajat eivät pysty keskittymään omaan tehtäväänsä eli kuvaamiseen. Tuotantotiimin kanssa käytiinkin tarkasti läpi turvallisuuteen liittyviä asioita. Kuvaajat kävivät veljesten kanssa ampumaradalla harjoittelemassa, miten toimitaan tilanteissa, jossa hiivitään haukulle tai etsitään pimeästä metsästä haavakkokarhua. Sovittiin, että kuvaajat kulkevat maastossa metsästäjien selän takana kosketusetäisyydellä. Jos ampuja joutuu pyörähtämään nopeasti ympäri, tiellä ei saa olla. – Arin selän takaa pääsin ensimmäistä kertaa eläessäni kosketuksiin karhun kanssa. Ilman enempiä juonipaljastuksia voin kertoa, että pimeässä metsässä karhun liikkeiden ja hengityksen kuuleminen oli ikimuistoinen kokemus, kertoo Hirvonen. Elokuisessa karhujahdissa kuvaajallekin tulee hiki. Karhukopla miettimässä uusia taktiikoita tien varressa.
18 l Metsästäjä 4 l 2016 Intensiivistä jahtia Karhunmetsästys on rankka laji kokeneellekin metsästäjälle. Päivän pituus on elokuussa noin viisitoista tuntia ja valoisa aika käytetään mahdollisimman tehokkaasti karhujahtiin. Viime vuoden elokuussa lämpötila pysyi päiväsaikaan hellelukemissa, mikä vaikeutti koirien työskentelyä. Kuumimpina keskipäivän tunteina koirien oli pakko antaa levätä. Silloin metsästäjätkin pääsivät pienelle tauolle. Seuraava paussi oli vasta auringon laskettua. Hyvissä ajoin ennen auringon nousua koirakot lähtivät maastoon etsimään tuoreita jälkiä. Vaikka tuotantotiimi oli etukäteen tietoinen karhunmetsästyksen intensiivisyydestä, jahtimuodon rankkuus yllätti kuvaajat. – Itse olen tottunut pohjoisen meininkiin, jossa pari miestä ja koira jahtaa hirveä. Karhujahti Ilomantsissa ja Kuhmossa oli aivan toista maata. Porukka muistutti hyvin organisoitunutta ja tehokasta iskujoukkoa. Taivalkoskella tahti onneksi hieman rauhoittui, kommentoi kuvaaja Mikko Hirvonen. – Homma oli todella hektistä. Miesten lisäksi hattua pitää nostaa koirille, jotka lähtevät pimeässä metsässä karhua haukkumaan, jatkaa Varjoranta. Kuvaajat eivät päässeet karhujahdeissa metsästäjiä helpommalla. – Unet jäivät sekä metsästäjillä että meillä aika vähille. Karhujahdin toisena päivänä saatiin purkkiin tilanne, jossa kuvasin päiväunia ottavaa Aria ja nukahdin itse kameran varteen, naureskelee Hirvonen. – Ensimmäisen kuuden päivän aikana meillä oli vuorokaudessa vain noin kolme tuntia lepoaikaa. Siitäkin osa meni peseytymiseen ja syömiseen. Aikaa meni kämpillä myös kameroiden muistikorttien tyhjentämiseen, varmuuskopioiden tekemiseen sekä useampien kameroiden lataamiseen. Syksyn aikana paiKeskipäivän kuumimpina tunteina huilattiin. noa tippui lähes 8 kiloa, kun kuljin maastossa Tuomon ja koirien perässä, jatkaa Varjoranta. Luonto ei noudata käsikirjoitusta Ilomantsissa on pitkät perinteet karhunmetsästyksessä. Onnistuminen kuvausryhmän edessä oli sattumankauppaa, sillä karhuja tavoitteli useampi taitava metsästysseura. – Hienointa karhunmetsästyksessä on, että vaikka olisi kuinka kokenut porukka ja hyviä koiria, niin aina niitä karhuja ei oteta. Onnistumisten eteen joutuu tekemään valtavasti töitä. Lisähaasteena meillä Ilomantsissa oli sudet, jotka aiheuttivat huolta koirien puolesta, kertoo Ari Turunen. Ennen jahdin alkua Ari ja Tuomo Turunen Karhunmetsästys on rankka laji kokeneellekin metsästäjälle.
Metsästäjä 4 l 2016 l 19 lll 12-osaisessa Eränkävijät-sarjassa seurataan pudasjärveläisten Sanna ja Antti Kokon, lievestuorelaisen Riikka Aaltosen, kilpisjärveläisen Aki Huhtasen sekä Tuupovaarasta kotoisin olevien Ari ja Tuomo Turusen erästelyreissuja. Päähenkilöt valittiin keväällä 2015 tehtyjen koekuvausten perusteella. – Järjestimme kuvauksia aina Turusta Kilpisjärvelle asti ja koekuvasimme yhteensä noin 50 henkilöä. Valitettavasti monia hyviä tyyppejä jouduttiin karsimaan pois joukosta ihan siksikin, että halusimme keskushenkilöiden edustavan erilaisia harrastajatyyppejä ja harrastavan eri puolella Suomea, kertoo Teemu Hostikka. Ohjelma on suunnattu niin kokeneille kuin aloittelevillekin metsästäjille ja kalastajille. Vaikka sarjan kohderyhmänä ovat metsästäjät ja kalastajat, Hostikka toivoisi Eränkävijöiden houkuttelevan myös muita katselijoita. – Haluamme näyttää, että metsästys ja kalastus ovat osa kulttuuriamme. Sarjan yhtenä ideana on tuoda tietoa näistä harrastuksesta myös sellaisille ihmisille, joilla ei ole niistä omakohtaista kokemusta. Toivoisin myös, että sarjan kautta ihmisille syttyisi kipinä luontoharrastusten pariin. Hostikka on ollut mukana tekemässä Erätulilla-ohjelmaa. – Peltsin juontama Erätulilla-sarja oli erittäin suosittu, ja paremmaksi samalla tyylillä olisi ollut hyvin vaikea pistää. Näin ollen lähdimme heti suunnitteluvaiheessa täysin eri suuntaan ja pyrimme tekemään ohjelman, jollaista ei Suomessa ole ennen nähty. Eränkävijät on enemmänkin dokumentin ja tositelevision välimaastoon asettuva formaatti, jossa seurataan keskushenkilöiden elämää ja harrastusta juuri sellaisina kuin ne ovat, kuvailee Hostikka. Sarjassa tulee Hostikan mukaan näkymään hienosti, miten vaihteleva ja rikas suomalainen luonto on. – Kun käsivarren erämaassa pilkitään, etelässä voidaan samanaikaisesti kalastaa avoimilla vesillä. Pitkässä maassa vuodenajat näyttäytyvät hyvin erilailla, Hostikka summaa. Kuvauksissa on normaalien tuotantokameroiden lisäksi käytetty 360-asteen kameraa, helikopterikameroita, koirakameroita sekä läjäpäin erilaisia actionkameroita. olivat pohjustaneet tuotantotiimiä Ilomantsin lupatilanteesta sekä jahdin todennäköisestä etenemisestä. Alueelle oli myönnetty kuusi lupaa, josta kaksi viimeistä oli soittolupia. – Aina kun karhu on kaatunut, siitä tehdään välittömästi ilmoitus aluejohtajalle. Metsästäjät pystyvät tekstiviestipalvelun kautta seuraamaan reaaliaikaisesti kaatotilannetta. Kun alueelta on ammuttu neljä karhua, kahta viimeistä lupaa ei voida käyttää ennen kuin niihin on saatu erikseen soittamalla lupa, Ari Turunen kertoo. Luvan voi saada, jos karhu on esimerkiksi koiran haukussa. – Monella porukalla saattaa olla yhtäaikaisesti tilanne päällä. Silloin joutuu odottelemaan omaa vuoroaan. Onhan se stressaavaa olla jonossa, kun karhu on haukussa, mutta tällä tavalla pystytään varmistamaan, ettei karhuja kaadu vahingossa liikaa, Turunen lisää. Ennakko-oletuksena viime elokuussa oli, että Ilomantsin kaikki kuusi lupaa tulisivat käytettyä ensimmäisen vuorokauden aikana. – Pidimme tätä todennäköisenä, sillä lupia oli edellisvuosia vähemmän, vaikka karhukanta Ilomantsissa oli ennätyssuuri, Ari Turunen jatkaa. Ohjelman käsikirjoitus karhujahdin kuvauksia varten tehtiin sen mukaan, miten jahti todennäköisesti tulisi etenemään. Käsikirjoituksen olemassaolo ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että tilanteita olisi lavastettu. – Käsikirjoitus oli meillä jonkinlainen rautalankamalli siitä, minne päivien aikana mennään ja mitä tehdään. Tilanteet kuitenkin elivät karhujahdin aikana. Kun kamerat laitettiin käyntiin, kässärin olisi voinut saman tien heittää nuotion sytykkeeksi. Sen jälkeen sitä elettiin täysin jahdin etenemisen ehdoilla, naureskelee Varjoranta. Realistinen kuva metsästyksestä Turusten mielestä sarja kuvaa realistisesti sitä, mitä karhunmetsästys nykypäivänä on. Elokuinen kuuma keli, väsymys, palava halu onnistua sekä tunneskaalan vaihtelut toivosta pettymykseen ja takaisin toivoon näkyvät hyvin sarjassa. Samoin näkyy ero Ilomantsin ja Kuhmon kiivastahtisen jahdin ja pohjoisemman Taivalkosken leppoisan karhunmetsästyksen välillä. Vaikka kuvaukset ovat tuoneet lisätöitä Turusten jahtisyksyyn, miehet pitävät kokemusta positiivisena. – Kameroihin tottui hetkessä ja kuvaajat miellettiin pian porukan jäseniksi. Syksystä on jäänyt paljon hauskoja muistoja. Toki valmiiksi lukkoon lyödyt kuvauspäivät vähän stressasivat. Sitä kun on vaikea etukäteen päättää, että karhujahtiin varattuina toisena päivänä saadaan purkkiin se karhunkaato. Parhaamme ollaan kuitenkin yritetty, naureskelee Tuomo Turunen. Eränkävijät syksyllä Ylellä
20 l Metsästäjä 4 l 2016 Samuli Karppinen ja Mikael Luoma , Suomen riistakeskus Yhteistyöllä toteutetaan susireviirikohtaisia toimia Kun sudenhoitosuunnitelmaa valmisteltiin vuonna 2014, halusivat paikalliset olla mukana vaikuttamassa oman alueensa susiasioihin.Keskeisimmäksi toimintamuodoksi esitettiin paikallisia reviiriyhteistyöryhmiä. arraskuussa 2015 Suomen riistakeskus järjesti paikallisia sidosryhmätilaisuuksia susireviirialueilla eri puolella Suomea. Tilaisuuksissa esiteltiin, millaista reviiriyhteistyöryhmän toiminta voisi olla sekä luotiin mahdollisuudet yhteistyöryhmän perustamiselle. Työryhmän perustamiseen päätyi lopulta 20 susireviirialuetta, joiden toimintaa tukee Suomen riistakeskus. Yhteistyö vähentää näkemyseroja Sidosryhmätyöllä on suomalaisessa riistataloudessa pitkät perinteet. Suurpetoneuvottelukuntia on järjestetty useilla suurpetoalueilla jo vuosien ajan. Uudet reviiriyhteistyöryhmät tuovat kuitenkin pohdinnan ja käytännön lähemmäksi paikallistasoa kuin aikaisemmin. Susireviirillä arkielämää asuvat ihmiset ovat parhaita määrittelemään alueelle sopivia toimenpiteitä. Toiminnan ydinajatuksena onkin keskustella, mitä alueella voitaisiin tehdä paikallisesti, että rinnakkaiselo suden ja paikallisten kanssa sujuisi suotuisammin. Tarkoituksena on toteuttaa toimenpiteet myös käytännössä. Yhteistyöryhmien kokoonpanot on pyritty muodostamaan useista, näkökannoiltaan erilaisista paikallisista tahoista ja asukkaista, M Ja rk ko A la ta lo , Va st av al o
Metsästäjä 4 l 2016 l 21 joiden elinkeinoon, harrastuksiin ja jokapäiväiseen arkeen sudet vaikuttavat. Yhteistyö vähentää paikallisia näkemyseroja sekä edistää alueen susikannan hoitoa. Yhteistyöryhmät ovat reviirialueen asukkaiden itsensä kokoamia, ja ne toimivat täysin vapaaehtoistyön pohjalta. Tämä ei kuitenkaan vähennä heidän työnsä merkitystä. Työryhmien perustamisen myötä mahdollisuus, muihin kuin suden tappamiseen liittyvien paikallisten toimenpiteiden toteuttamiselle on laajempi kuin aikaisemmin. Toimenpiteet vaihtelevat alueittain Jokaisella yhteistyöryhmällä on omat alueelliset erilaisuutensa. Toteutettavat toimenpiteet ovat siten alueittain toisistaan poikkeavia. Yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen, vahinkojen ennaltaehkäisy, tiedon jaon edistäminen, petohavainnoinnin kehittäminen ja salametsästyksen ehkäiseminen ovat kuitenkin kaikille keskeisiä tavoitteita. Petoaitojen rakentamisella voidaan ennalta ehkäistä ja lopettaa suden karjalle aiheuttamia vahinkoja. Suomen riistakeskus on avustanut karjankasvattajia sähköaitamateriaalien hankinnassa ja toimituksessa kotieläinvahinkojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Yhteistyöryhmän rooli voisi olla petoaitatiedon välittäjänä ja linkkinä Suomen riistakeskuksen ja karjankasvattajien välillä materiaalien hankinnassa. Toimiva yhteistyö riistahallinnon ja susireviirialueen asukkaiden kesken on erityisen arvokasta. Yhteistyöryhmät voisivat jakaa susitietoa paikallisille asukkaille sekä organisoida koulutuksia ja muita tapahtumia. Näin tiedon vaihto tutkimukselle ja riistahallinnolle sekä paikallisen tiedon ja riistahavaintotiedon tuottaminen tehostuisivat. Reviiriyhteistyöryhmät voivat toiminnallaan ja viestinnällään olla vaikuttamassa etenkin alueensa ihmisten asenteisiin salametsästystä kohtaan. Salametsästyksen ja kaikkien muiden laittomuuksien tuomitseminen, ja niistä aiheutuvien haittojen esiin tuominen paikallistasolla on ensiarvoisen tärkeää metsästyksen ja metsästäjien arvostukselle tulevaisuudessa. Susikannanhoito on reviirikohtaista, jolloin tarvitaan paikallistason tietoa. Suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamat suurpetohavainnot ovat perusta suurpetojen kanta-arvioille. Yhteistyöryhmän lisäämällä paikallisella tiedotuksella suurpetoyhdyshenkilöverkostosta tulee paremmin tunnettu koko reviirialueella. Tämä parantaa suurpetohavaintoverkoston toimivuutta ja kanta-arvioiden laatua. Sudenhoitosuunnitelman toteutus etenee Sudenhoitosuunnitelmassa esitetyistä 59 konkreettisesta toimenpiteestä jo 30 on toteutettu. Susien pihavierailuihin puuttuminen on yksi hoitosuunnitelman toimenpiteistä, joihin liittyen on toteutettu karkotuksia ja selvitetty syitä vierailuun. Kokonaisuutena etsitään keinoja susien pihavierailujen ehkäisemiseen. Susikannan seurannan turvaamiseksi ja havainnoinnin kehittämiseksi Suomen riistakeskus järjesti kaikille uusille suurpetoyhdyshenkilöille petohavainnointiin ja kirjaamiseen liittyvää koulutusta. Lisäksi neutraalia susitietoa on jaettu laajasti kansalaisille, erityisesti uusilla susireviirialueilla järjestetyissä tilaisuuksissa. Suurpetoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia metsästäjiä, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen koulutuksen ja harrastuneisuuden kautta. Petoyhdyshenkilöt keräävät, varmistavat ja välittävät suurpetohavaintoja tutkimukselle. Heidän kirjaamansa suurpetohavainnot ovat tärkeä perusta suurpetojen kanta-arvioille ja näin poikkeuslupien kohdentamiselle Suomen riistakeskuksen alueille. Suurpetoyhdyshenkilöiden ansiosta tutkimus saa suuren määrän laadukasta paikallistason suurpetohavaintotietoa. lll Susireviiriyhteistyöryhmät perustettiin ja nimettiin talvella 2016. Työryhmät ovat puolueettomia toimijoita, jotka toimivat linkkinä susireviirialueen asukkaiden ja riistahallinnon välillä. Työryhmien toiminnasta nousee esiin tärkeimpänä seikkana salametsästyksen kitkeminen. Salametsästyksen poistaminen on yksi avainasemassa oleva toimenpide, johon työryhmien tulee panostaa. Työryhmät koostuvat intresseiltään erilaisista tahoista: metsästäjät, poliisi, maataloustuottajat, kyläläiset ja luonnonsuojelijat ovat yhdessä pohtimassa ja löytämässä ratkaisuja. Näkökulmia paikallisiin susiasioihin on monenlaisia, mutta uskon, että työryhmät löytävät ratkaisuja, jotka miellyttävät kaikkia osapuolia. Toivonkin työryhmiin onnistumisia, sitoutumista toimintaan ja eteenpäin vievää asennetta. Risto Juntunen Pohjois-Savon alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Maanviljelijä ja karjatilallinen Salametsästyksen ja kaikkien muiden laittomuuksien tuomitseminen on ensiarvoisen tärkeää. Kommentti
22 l Metsästäjä 4 l 2016 Heli Paavola , Suomen riistakeskus Varmistettua tietoa susipentueista – riistakamera apuna kannanarvioinnissa Suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuuksien arviointia varten tarvitaan tietoa lisääntyneiden laumojen määrästä jo syksyllä. Tässä tehtävässä riistan tarkkailussa yleistyneet riistakamerat osoittautuivat oivalliseksi avuksi viime vuonna. Nyt kannattaakin virittää kamerat kokoamaan pennuista kertyviä havaintoja reviirialueilla. annanhoidollinen metsästys on ollut mahdollista kahtena menneenä talvena susikannan hoitosuunnitelman metsästyskokeilun myötä sekä kannan raja-arvoksi kirjatun kahdenkymmenen viiden lisääntyvän parin ylityttyä. Luonnonvarakeskus tuotti viimeisimmän suden kanta-arvion kolmessa osassa: alustavan lauma-arvion vuoden 2015 lokakuulla, tarkennetun väliarvion joulukuulla ja lopullisen kanta-arvion maaliskuussa 2016. Aikataulun juoksutus määräytyi maaja metsätalousministeriön tarpeiden sanelemana: ministeriö tarvitsi varmaa pentuelaumatietoa suden kannanhoidollisen metsästyksen valmistelemiseen. Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson muistelee viime vuoden kesää, kun tiukka kanta-arvion aikataulu selvisi: – Olin huolissani vaatimuksesta pentueiden varmentamiseen jo syksyllä. Lounaassa pentuehavaintojen saaminen peitteisessä maastossa olisi haastavaa, ja lunta tulee yleensä vasta joulun jälkeen. Huoli ratkesi kenttätoimijoiden omaehtoisella aktiivisella toiminnalla ja riistakameroiden avulla. – Loppukesästä kaikilta neljältä lounaiselta reviiriltä oli helpotuksekseni varmennettuja pentuekuvia. Näin oli helppo jatkaa keskustelua niin Luonnonvarakeskuksen kuin maaja metsätalousministeriön suuntaan, kiittelee Hermansson aktiivisia suurpetoyhdyshenkilöitä. Syksyn pentuhavainnot arvokkaita Alkusyksyn onnistuneen taltioinnin tärkein anti on tieto pentuja tuottavasta susireviiristä. Mitä varhemmin pennuista saadaan havaintoja, sitä varmempaa on pentueiden toisistaan erottaminen tiheäreviirisillä alueilla. Erityisesti syysja talviaikaiset havainnot ovat tukemassa lopullista lauman ja susikannan koon arviointia. Tassu-järjestelmään havaintoja kirjaavat suurpetoyhdyshenkilöt, ja heidän on aina varmistuttava kuvan ajan ja paikan luotettavuudesta. Kuvia Tassuun ei liitetä, mutta kirjauksen lisätiedoissa mainitaan kuvan olemassaolosta. Myös muun riistantarkkailun ohessa, kuten nuolukivikameroille tallentuneista suurpetokuvista kannattaa ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille, sillä yksittäinenkin havainto on arvokas petojen liikkumista arvioitaessa. Kamerat susien reiteille Susireviirialueiden petoyhdyshenkilöillä ja metsästäjillä on paras tietämys reviirin ydinalueen sijainnista. Kun tähän lisätään tieto siitä, että sudet kulkevat mielellään metsäteitä Suden pentuja riistakamerassa heinäkuun lopulla 2015. Kuva on videosta otettu pysäytyskuva. K A nt ti H är kä lä
Metsästäjä 4 l 2016 l 23 ja ajouria, niiden varsilta löytyvät kuvaukseen otollisimmat paikat. Lounais-Suomessa työskentelevä Luken tutkimusmestari Antti Härkälä käyttää riistakameroita työssään: Kameroiden asentaminen alkaa susien reittien tarkkailulla. Mahdollisia paikkoja kokeillaan kevään ja kesän mittaan, ja jos aikuisista susista materiaalia kertyy, kameraa ei kannata hätäisesti enää uudelleen siirrellä. Kasvavat pennut liikkuvat enemmän ja ideana on onnistua kuvaamaan alkusyksyllä pennut samoilla kulkureiteillä, joita reviirin aikuiset sudet suosivat. Kameran edessä ja takana Härkälä kertoo susien suhtautumisella riistakameroihin olevan yksilökohtaisia eroja. – Jotkin yksilöt kavahtavat kameroita, ja saattaa käydä niin, ettei toista onnistunutta susivideota samasta paikasta tule. Toisaalta on susia, jotka eivät kamerasta välitä. Härkälä neuvoo, että kamera tulee asettaa kyllin lähelle kulkureittiä mutta niin etäälle, ettei susi polkua pitkin kulkiessaan törmää siihen. Kameroilla ei kannata käydä päivittäin jo eläinten mahdollisen häirinnänkin takia. Toisaalta koko kesäksi maastoon jääneiden kameroiden akut tyhjenevät ja muistikortit täyttyvät. – Oma rytmini on ollut käynti kahden viikon välein. Ongelmia en sillä tahdilla ole huomannut niin kameratekniikan kuin susien käyttäytymisenkään suhteen. Itsestäänselvyys susien onnistunut kuvaaminen ei ole ja hyvilläkin kamerapaikoilla voi olla monien viikkojen taukoja susien taltioitumisesta. Kuvaa videoasetuksella l 15–30 sekunnin video on kuvaa kertovampi, ja videolta on helpompi tunnistaa laji, arvioida yksilömääriä ja ikää. Säädä kameran asetuksista viive pois l Liikkeellä voi olla peräkkäin kulkevia susia, jolloin viiveellä kuvatessa osa jää kuvaamatta. Aseta perusasetukset oikein l Päivämäärä, kellonaika, jne. Kameran suuntaus l Suuntaa kamera viistosti susien oletetun kulkureitin suuntaisesti pidemmän tallenteen kuvaamiseksi. ”Pysäyttäjän” käyttö l Hajuste tai alueelta löydetyn suden ulosteen siirto kameran eteen. Ristiin kuvaavat tuplakamerat l Kahdella kameralla syntyy suurempi mahdollisuus, että ainakin toinen taltioi kulkijat. Ole kärsivällinen Nuolukivikameroilla tallentuneista suurpetokuvista kannattaa ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille. Aikuinen susi ja viistosti tien suuntaan kuvaava tuplakamera polun toisella puolella. A nt ti H är kä lä Vinkkejä susikuvien saamiseen: Antti Härkälä
24 l Metsästäjä 4 l 2016 Teksti ja kuvat: Marko Muuttola , Suomen riistakeskus Riistakameraharrastus palkitsee Riistakameroista on muutamassa vuodessa kehittynyt valtava tiedonkeruuverkosto maahamme. Tuhannet maastoon asetetut kamerat kuvaavat eläinten liikkeitä ympäri vuoden ja tallentavat paikallisesti tietoa alueen eläinkannasta. Parhaimmillaan tätä kameroiden avulla saatua tietoa voidaan hyödyntää valikoivassa metsästyksessä ja riistakantojen hoidossa. ääsääntöisesti metsästäjien asentamat riistakamerat on asennettu riistan seurantatarkoituksessa. Riistakameroiden merkkejä ja malleja, joiden ominaisuudet vaihtelevat, on kymmeniä. Kameroiden suhteellisen edullinen hinta, tekniikan kehittyminen sekä kameroiden pieni koko ovat aikaan saaneet sen, että kamerat ovat jokaisen asiasta kiinnostuneen saatavilla. Kuvia suoraan sähköpostiin Kamerat ottavat kuvia tai videoita havaitessaan liikettä tai lämpöä kohdealueella. Nykyaikainen infrasalamatekniikka mahdollistaa yökuvauksen huomaamattomasti. Perinteisemmät kamerat tallentavat kuvat kameran muistikortille, mistä kuvat ovat P Riistakameran asentaminen maastoon vaatii aina maanomistajan luvan. Hirvinaaras katsoo epäillen kameraan. Kamera on sijoitettu noin kaksi metriä nuolukivestä ja noin yhden metrin korkeudelle. Kameran sijoituskorkeus vaikuttaa tunnelmaan. Tässä kamera on alempana kuin kohde.
Metsästäjä 4 l 2016 l 25 siirrettävissä vaikka tietokoneelle lähempää tarkastelua varten. Uudemman teknologian omaavat kamerat lähettävät kuvia puhelimeen tai sähköpostiin tallentaen kuvat myös muistikortille. Kuvia lähettävä GSM-kamera vaatii toimiakseen puhelimen SIM-kortin, joka liittymästä riippuen maksaa muutamia euroja. Lähetysmuotona on valittavissa kuvien lähetys multimediaviestinä puhelimeen tai dataverkkoa hyödyntäen sähköpostiin. Lähettävän kameran etuna on tiedon ajantasaisuus. Kuva puhelimeen tai sähköpostiin saapuu miltei välittömästi kameran otettua kuvan. Puhelinliittymä datapaketilla ja kuvien lähetys sähköpostiin on näistä edullisempi ratkaisu. Riistakameraharrastuksen alkuun pääsee edullisimmillaan reilulla sadalla eurolla. Yleisohje kamerahankintaan lienee kuitenkin vanha hyvä sanonta ”halvinta ei kannata ostaa”. Vertailu kannattaa ja kavereiden kokemuksiakin on hyvä kuulla. Suurin kompastuskivi riistakameroissa lienee takuu, sillä kalleimmissakin versioissa se on vain vuoden. Asettelulla ja asetuksilla haluttuja kuvia Kamera sijoitetaan eläinten käyttämän kulkupaikan tai ruokintapaikan varrelle puuhun tai muuhun tukevaan alustaan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää kameran kiinnittämistä noin rinnankorkeudelle. Erilaisia kuvakulmia saadaan kameran sijaintia muuttamalla. Kameran ominaisuuksista riippuen kamera sijoitetaan 5–10 metrin päähän arvioidun kuvaskohteen sijainnista. Sorsat pelästyvät jotain ruokintapaikalla. Kameran ottaessa kolmen kuvan sarjan on mahdollista, että jokin kuva onnistuu. Valotuksen kamera säätää aina automaattisesti, siihen ei voi vaikuttaa. Kamera oli asetettu kuvaamaan mäyrien pesäluolastoa, missä ilves kävi nuuskimassa luolaston suuaukkoa aina ohi kulkiessaan. Hämäräja yökuvat ovat aina mustavalkoisia. Kuva on mustavalkoinen, vaikka valoa huhtikuussa iltapäivällä onkin jo ihan hyvin. Kamera mittaa valonmäärän ja säätää automaattisesti, tuleeko kuvasta mustavalkoinen vai värillinen.
26 l Metsästäjä 4 l 2016 lll Lähtökohtaisesti riistakameran asentaminen maastoon eläintenkin tarkkailemiseksi vaatii aina maanomistajan luvan. Valtion maille lupa haetaan Metsähallitukselta. Metsästysseuralla on yleensä lupa riistanhoidollisiin toimenpiteisiin metsästysvuokrasopimuksen kautta, ja tällöin kamera voidaan asentaa esimerkiksi peuranruokintapaikalle. Lakikiemuroissa riistakamerat on tulkittu valvontakameraksi, ja maastoon sijoitettuna henkilö voi joutua salakatselun kohteeksi tietämättään. Riistanruokintapaikalle olisikin hyvä laittaa kamerasta ilmoittava kyltti. Varminta on aina poistaa kaikki henkilöitä koskevat kuvat muistikortilta. Kuvaskohdetta ja sen vuorokausirytmiä mietittäessä kamera kannattaa yleensä pyrkiä sijoittamaan varjon puolelle. Päivällä auringon paiste voi saada aikaan turhia kuvia samoin kuin tuulessa heiluvat heinät ja oksat. Kuvasektori kannattaakin raivata selkeäksi. Kuvaukseen liittyviä asetuksia kameroissa on runsaasti. Tärkeimpiä lienevät kuvissa näkyvät päivämäärä ja kellonaika, joista voi kuvamassan kasvaessa laatia jopa tilastoakin eläinten liikkeistä. Kameran voi myös yleensä lukita turvakoodilla. Kameran kuvausasetukset ovat pitkälti valittavissa käyttäjäkohtaisesti mieltymyksien ja käyttökohteen mukaan. Perinteistä kuvaa otettaessa kannattaa kamera asentaa ottamaan enemmän kuin yksi kuva kerrallaan. Näin mahdollisuus hyvään otokseen kasvaa. Videokuvauksessakin kannattaa tavoitella hieman pidempää aikaa, jolloin eläimistä on mahdollista saada hyviä pätkiä. Sääolojen huomioiminen Pitkään maastossa oleva kamera altistuu monenlaisille sääoloille. Kamera kannattaa suojata kaupallisella suojakotelolla tai rakentamalla sellainen itse. Yksinkertaisimmillaan kamerasuoja syntyy tyhjästä muovipurkista. Kaupallisissa tuotteissa on toki usein lukitsemismahdollisuus, mikä estää tai ainakin hidastaa laitteen anastamista. Sade ja kosteus tiivistyvät helposti linssiin, jolloin kuvat ovat epäselviä. Samoin pakkaskelillä linssiin syntyy herkästi jäätä. Pienikin lippa kameran päällä auttaa jo sateella, samoin pakkaskelillä linssin huurtuminen jää tällöin vähemmälle. Muistikortin koosta ja tapahtumien määrästä riippuu, kuinka usein kameralla on käytävä tyhjentämässä kortti. Samalla voidaan tarkistaa paristojen tai akun kunto. Kamerat toimivat pääsääntöisesti AA-paristoilla. Pisin virrankestävyys saadaan maasto-oloissa käytettäessä ulkoista kuuden voltin akkua. Pakkassää kuluttaa paristoja huomattavasti enemmän lämpimämpiin keleihin verrattuna. Jutun kuvat ovat Suomen riistakeskus Laitialan toimipisteen alueelta. Kaikissa kameroissa on ollut asetuksena kolmen kuvan otto kameran havaittua liikettä. Tämän jälkeen kamera aktivoituu kuvaukseen taas kahden minuutin viiveen kuluttua ja ottaa kolme kuvaa tunnistettuaan liikettä. Tällä tavoin on paremmat mahdollisuudet saada onnistunut kuva verrattuna siihen, jos kamera ottaisi vain yhden kuvan. Vilkkaalla paikalla kuvia voi tulla kymmeniä yössä, joten kameran kortin joutuu tyhjentämään useammin. Matti-metso valkohäntäpeurojen ruokintapaikalla maaliskuussa aloittelemassa soidintaan. Peura oli syönyt ruokintapaikalla punajuuria, mistä se sai ”huulipunaa”. Yksinkertaisimmillaan kamerasuoja syntyy tyhjästä muovipurkista. Mitä ja missä saa kuvata?
28 l Metsästäjä 4 l 2016 Timo Haapasalo Virkeyttä, terveyttä ja luonnonantimia – metsästyksestä saa monipuolisesti hyvinvointia Maastossa kulkevalla metsästäjällä on mahdollisuus päästä nauttimaan monenlaisista hyödyistä: raittiista ilmasta, kauniista maisemista sekä monipuolisesta sienija marjasaaliista. Tapion ollessa myötämielinen tuomisina kotiin voi olla myös riistaa tai kalaa. Näkyvien hyötyjen ja saaliiden ohella osa metsäreissun annista menee pintaa syvemmälle. uulaana lokakuisena aamuna kanalinnustajan mieli on korkealla. Lehdet ovat pudonneet puista, taivas on ohuen harsopilven peittämä ja ilmassa tuoksuu lähestyvä talvi. Metsäkumpareen takana olevalta suolta kantautuu teeren soidinääniä, ja viheltääpä läheisessä koivikossa jokunen pyy. Mukaan on pakattu tarpeellisten metsästysvarusteiden, aseiden ja patruunoiden ohella hyvät eväät tauolle – niin metsämiehelle kuin koiralle. Onpa mukana vielä pussi mahdollisille sienille sekä pienoinen ämpäri marjoille. Sateisen kesän jäljiltä suot ovat märät ja upottavat. Parhaalle metsopaikalle nouseva jyrkkä rinne ei tunnu tänäkään vuonna sen helpommalta nousta – raskas kivääri painaa hartioita. Syke nousee ja ensimmäiset hikipisarat ilmestyvät otsalle. Vaihtelevassa maastossa kulkiessaan metsästäjälle tulee usein täysin huomaamattaan melkoinen määrä käveltyjä kilometrejä. Vaikka kulkeminen uuvuttaisikin, on riistan perässä tapahtuva kävely hyötyliikuntaa parhaimmillaan. Maaseudun luonnon tarjoamista ihmisen fyysistä terveyttä ja henkistä hyvinvointia K H an nu H ut tu
Metsästäjä 4 l 2016 l 29 edistävistä tekijöistä on tänä päivänä paljon tutkittua tietoa, joista metsästäjien on syytä olla tietoisia. Kansanterveyden näkökulmasta käsin katsottuna säännölliset metsästysreissut ovat hyvää hoitoa ja ehkäisyä esimerkiksi sydänja verisuonisairauksille. Tasainen ja oman jaksamisen mukainen rasitus laittaa sydämen ja keuhkot työskentelemään. Vaihtelevassa maastossa kulkeminen on suureksi eduksi myös erilaisten tukija liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä. Hyötyä immuunijärjestelmälle Kun punaturkkinen kansalliskoiramme aloittaa kuuluvan haukun viereisen kankaan laidalla, metsästäjän katse terävöityy ja syke aloittaa rauhallisen nousun. Varovainen lähestyminen arkojen lintujen kanssa on tarpeen, ja eväsreppu ja muut varusteet saavat jäädä mättään päälle. Alun varovaiset askelet muuttuvat lopuksi ryöminnäksi, ja metso alkaa erottua ison kuusen oksiston keskeltä. Hieman ennen liipaisimen vetoa koira hypähtää etukäpäliensä varaan kuusta vasten, ja metsän valtias hyppää lentoon. Vaikka koira suuntaa jo uusintahaukkua kohden, ovat ajatukset metsästäjän mielessä harmaat ja verenpaine korkealla – tulikin tyhjä yritys. Haukkua lähestyessään metsästäjä on kuitenkin täysin huomaamattaan päässyt osallisiksi luonnon muista eduista. Tutkimuksissa on todettu, että säännöllinen luonnossa liikkuminen parantaa kehomme immuunijärjestelmää sekä tukee kehomme mikrobitasapainoa. Nykyisin erilaiset allergiat ja yliherkkyydet vaivaavat yhä useampia ihmisiä, mutta liikkumalla säännöllisesti luonnossa näitäkin ongelmia voidaan hoitaa. Puhdasta villiruokaa Kun metsästäjä pääsee takaisin reppunsa luo, on aika istahtaa ja hengähtää. Sammalen keskeltä pilkottavat suppilovahverot tuovat hyvää lisää ruokapöytään. Erinomaisen raaka-aineen sienistä – samoin kuin marjoistakin – tekee se, että luonnossa niitä riittää runsaasti jokaiselle halukkaalle. Paljon puhuttuja superfoodeja ei välttämättä tarvitse lähteä etsimään maailman markkinoilta, sillä kotimaiset marjamme ovat mitä terveellisimpiä. Herkullisen maun ohella niissä on runsaat määrät vitamiineja ja kuituja. Sienten ja marjojen kerääminen saa luvan keskeytyä, kun pystykorva aloittaa sitkeän uusintahaukun. Haukku kuuluu harvennetun metsän kupeesta, joten haulikko saa luvan jäädä mättäälle – kiväärillä yltää kauempaakin. Kenties edellisestä karkuutuksesta oppineena koirakin maltaa mielensä, ja pitää linnun paikallaan tasaisella haukulla. Tällä kertaa metsästäjällä on helppo tilanne luvassa: lintu näkyy paksulla oksalla suoraan taivasta vasten, holli on esteetön. Rauhallisen tähtäämisen jälkeen etusormi koukistuu, ja metso päästää viimeisen henkäyksensä. Luvassa on upea ateria vapaana, luonnossa eläneestä riistalinnusta, jonka lihassa ei ole antibiootteja tai muita lisäaineita. Hienon onnistumisen päätteeksi on aika siirtyä tulille, palkita jahtikaveri herkuilla sekä miettiä mielessään niin aiempia kuin tulevia metsästysreissuja. Luonnossa liikkuminen kannattaa Hetkellisistä verenpaineen nousuista huolimatta metsästyksen terveyshyödyt jäävät plussan puolelle – säännöllinen luonnossa liikkuminen edesauttaa terveyttämme. Madaltunut verenpaine ja stressihormonien määrä vaikuttavat suoraan hyvinvointiimme. Mitä useammin ja helpommin luontoon pääsee, sen parempia ja monipuolisempia vaikutukset ovat. Ulkona, stressittömässä ja puhtaassa ympäristössä liikkuminen nostaa mielialaa ja todistetusti auttaa muun muassa työuupumuksesta toipumisessa. Tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta väite ”akkujen lataamisesta” metsän keskellä ei ole siis tuulesta temmattu. Vaikka riistaa ei aina ylen määrin tulisikaan, ei luonnossa liikkuminen ole hukkaan heitettyä aikaa. Aktiivinen metsästäminen, raittiista ilmasta nauttiminen sekä erilaisten luonnonantimien monipuolinen hyödyntäminen näyttäytyy luonnon omana vihreänä reseptinä. Tiesitkö? l Päivittäinen puhtaassa luonnossa oleskelu voi lieventää stressiä, ahdistusta ja masennusoireita sekä auttaa painonhallinnassa ja unettomuudessa. l Mitä enemmän luonnossa liikutaan, sitä vahvemmaksi elpymiskokemus ja emotionaalinen hyvinvointi muuttuvat. l Luonnonympäristössä oleskelu alentaa verenpainetta, lihasjännitystä sekä stressihormonien määrää. l Marjoissa ja sienissä on runsaasti elimistölle hyödyllisiä aineita. Esimerkiksi marjat voivat estää virusten kasvua, ja osa sienistä aktivoi immuunijärjestelmää. l Luonnossa liikkuminen pitää huolta kehomme mikrobeista niin hengitysteissä, iholla kuin suolistossa. Yhteys monimuotoiseen luontoon on tärkeä immuunijärjestelmällemme. Lähde: Luonto lähelle ja terveydeksi – ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta -hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskus 2014. lll Iloa luonnosta -kampanja tekee tunnetuksi maaseudun luonnon terveysvaikutuksia ja aineettomia ekosysteemipalveluita. Samalla luontoarvojen kestävä hyödyntäminen pitää yllä maaseudun elinvoimaa ja parhaimmillaan luo uusia paikallisiin resursseihin perustuva työpaikkoja. Iloa luonnosta -kampanjaa koordinoi Maaseutupolitiikan Ekosysteemipalvelut -verkosto yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, Tapio Oy:n ja Luonnonvarakeskuksen Green Care -hankkeen kanssa. Kampanjaan osallistuu lähes 30 valtakunnallista toimijaa, jotka haluavat yhdessä varmistaa, että maaseudun moninaiset luontoja terveyshyödyt otetaan käyttöön niin nykyisten kuin tulevien suomalaisten hyväksi. www.iloaluonnosta.fi
30 l Metsästäjä 4 l 2016 Eräripari luo yhteishenkeä Anna Löövi Sääksmäen seurakunnassa Pirkanmaalla järjestettiin eräja kalastusripari 5.–10. kesäkuuta. Leiri oli onnistunut ja iloinen kokemus niin leiriläisille kuin henkilökunnallekin. Yhteiset hetket eräillessä, hartauksissa ja muussakin tekemisessä olivat hymyjen ja hyvän yhteishengen täyttämiä. Eräteema toimi rippileirin yhteydessä hyvin ja lisäsi osaltaan hyvää yhteishenkeä sekä mahtavia muistoja. Rippileirin isonen, Anna Löövi, piti leirillä päiväkirjaa. Arttu Saarelan ja Niko Heikkosen lautalla pääsi helposti saareen ja takaisin. A le ks i Si m o la Lukijan toive
Metsästäjä 4 l 2016 l 31 Sunnuntai Yhteisestä jumalanpalveluksesta kirkolta siirryimme leirikeskukseen lounaalle sekä majoittumaan. Tutustumisen ja asettautumisen jälkeen aloitimme leirin sopivilla teemoilla: paistoimme retkikeittimillä lettuja, suunnittelimme jumalanpalvelusta ja meloimme järvellä. Pieneltä kastumiselta ei tietenkään vältytty, eivätkä kaikkien letut olleet mestariteoksia, mutta ainakin pääsimme erästelytunnelmaan heti alusta alkaen. Hauska iltaohjelma sekä nukkumaanmeno tulivat tarpeeseen tapahtumarikkaan päivän jälkeen. Maanantai Jatkoimme sunnuntain rasteja vielä yhdellä letunpaisto-, melontasekä jumalanpalvelusrastilla. Päivällisen jälkeen lähdimme rantaan kalastelemaan sekä lukemaan Raamattua. Niille, joille ei ollut tullut kalastusvälineitä mukaan, teimme mato-onget itse. Joukkoomme liittyi myös kehitysvammaisten rippileiri. Illalla kävimme vielä saunassa ja uimassa. Tiistai Oppitunnin ja lounaan jälkeen aloitimme seikkailupelin. Ensin kiersimme rasteja, joilla keräsimme pisteitä myöhempää hyötyä varten. Rakensimme telttoja, meloimme, kiersimme luontopolkua sekä naamioiduimme. Rastien jälkeen saimme hyödyllisiä tavaroita ja aloitimme seikkailun toisen osan. Keitimme retkikeittimillä kahvia ja suoritimme samalla tehtäviä, jotka lisäsivät vapaa-aikaa seuraavalle päivälle. Seikkailun loppuhuipennuksena rakensimme lautat ja lähdimme niillä saareen etsimään lisää vapaa-aikakortteja seuraavaa päivää varten. Seikkailussa keräsimme vapaa-aikaa kahdeksi tunniksi. Illalla pidimme yhteisen iltahetken lauluineen ja sketseineen kehitysvammaisten leiriläisten kanssa. Onnistuneen päivän jälkeen rohkeimmat erästelijät nukkuivat yön teltoissa metsässä. Keskiviikko Vietimme päivää yhdessä kehitysvammaisten leiriläisten kanssa rastiradalla. Askartelimme ristejä, pelasimme jalkapalloa, lauloimme sekä paistoimme tikkupullaa kahvin seuraksi. Illemmalla lähdimme jälleen rantaan kalastelemaan ja lukemaan Raamattua. Ennen nukkumaanmenoa kävimme myös läpi tunnelmia kehitysvammaisten kanssa toimimisesta: kaikilla oli palautteiden perusteella ollut erittäin antoisa ja opettavainen päivä. Torstai Kävelimme kaikki yhdessä konfirmaatiokirkolle, jossa suunnittelimme ja harjoittelimme sunnuntain konfirmaatiota varten. Palattuamme kävimme jälleen saunomassa ja uimassa. Illalla vietimme hauskan iltaohjelman ja vetäydyimme tyytyväisinä nukkumaan viimeistä yötä leirillä. Perjantai Aamulla rippileiriläiset tekivät loppukokeen ja kaikki siivosivat huoneensa. Puuhailimme vielä yhdessä ennen vanhempien saapumista kahville. Kaikki lähtivät onnellisina kotiin niin onnistuneen leirin kuin läpäistyn loppukokeenkin ansiosta. A le ks i Si m o la Helena Inkisen mielestä mato-onkien tekeminen oli hauskaa metsässä lentelevistä hyttysistä huolimatta. A n na Lö ö vi Naamioitumisrastin jälkeen maastoutuminen oli hiukan helpompaa. Kuvassa Saana Puputin taidonnäyte. A le ks i Si m o la Leiriläiset konfirmoitiin Sääksmäen kirkossa sunnuntaina 12. kesäkuuta. Kauniissa mekoissa ja komeissa puvuissa olleita leiriläisiä oli vaikea uskoa samoiksi ihmisiksi kuin ne, jotka olivat välillä läpimärkinä ja lehtiä hiuksissa viettäneet leiriviikkoa. Leiri pysyy kaikkien muistoissa vielä pitkään.
32 l Metsästäjä 4 l 2016 Marko Mikkola, Suomen riistakeskus Koulutusportaali pitää metsästäjän ajan tasalla Suomen riistakeskuksen uusi sähköinen koulutusportaali otettiin käyttöön toukokuussa julkisten hallintotehtävien kertauskoulutusten suorittamiseksi. Myöhemmin tänä vuonna portaaliin tulee oppimateriaalia metsästyksestä, riistasta ja uudesta metsästäjätutkinnosta sekä Oma riista -palvelun video-ohjeita. Metsästystä koskevat säädökset löytyvät ajantasaisina koulutusportaalin kautta. ulkisten hallintotehtävien kertauskoulutukset, kuten esimerkiksi ampumakokeen vastaanottajan koulutukset, ovat nyt kätevästi yhdessä paikassa verkossa. Tämän vuoden kertauskoulutukset suoritettiin koulutusportaalissa pääsääntöisesti kesäkuun aikana. Kesäkuun puoleen väliin mennessä kurssisuorituksia oli tehty jo useita tuhansia: käyttäjät löysivät siis portaalin. Kertauskoulutusten suorittaja yksilöitiin Oma riista -tunnuksilla, joilla hän pääsee kirjautumaan järjestelmään. Oikea kurssi avautui tehtävään nimitetyn henkilön Oma riista -palvelussa olevan tehtävätiedon perusteella. Näin esimerkiksi metsästäjätutkinnon vastaanottajana toimivalle avautui ainoastaan kyseisen tehtävän mukainen kurssi, kun hän kirjautui koulutusportaaliin. Nyt koulutusportaalin käyttöä laajennetaan myös tavallisille metsästäjille ja kansalaisille. Tavoitteena on, että sivustolta löytyy jatkossa helposti Suomen riistakeskuksen tarjoamat nykyaikaiset sähköiset oppimateriaalit aina metsästäjätutkinnon suorittamisesta riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden tarvitsemaan materiaaliin. Koulutusportaali perustuu nykyaikaiseen verkkokurssijärjestelmään. J
Metsästäjä 4 l 2016 l 33 Kantava ajatus on, että metsästäjäksi aikovan tulee jatkossa muistaa vain yksi osoite, jonka kautta löytyy niin lainsäädännössä tapahtuneet tuoreimmat muutokset kuin tietoa riistalajeista, metsästysmuodoista, riistan elinympäristöjen hoidosta ja monesta muusta tärkeästä asiasta. Sivustolla on myös linkitys Suomen Metsästäjäliiton koulutuskalenteriin. Näin asiasta kiinnostuneet pääsevät helposti muiden organisaatioiden tarjoamiin metsästäjien koulutusmateriaaleihin. Nykyaikainen verkkokurssiympäristö Koulutusportaali perustuu nykyaikaiseen verkkokurssijärjestelmään. Osa kursseista on julkisia, ja niitä pääsee katsomaan ilman kirjautumista. Koulutusportaalin yleinen materiaali on vapaasti kaikkien käytettävissä ja tietoa on aina lajintuntemuksesta riistakantojen hoitoon. Vesilintujen osalta voi esimerkiksi käydä kertaamassa lajintuntemustaitonsa. Osa kursseista ja myytävät tuotteet, kuten Metsästäjän oppaan verkkokurssiversio, vaativat kirjautumisen. Oppaan verkkokurssiversio ilmestyy koulutusportaaliin ensi vuonna samalla, kun uudistettu Metsästäjän opas ja tutkinto otetaan käyttöön. Etusivulla olevien pääkategorioiden avulla henkilö ohjautuu kyseisen aihepiirin tiimoilta tehtyjen kurssien näkymään. Kurssit sisältävät erilaisia oppitunteja, jotka voivat sisältää tekstiä, kuvia ja videoita sekä muuta interaktiivista materiaalia. Tutkintoon valmistautuva voi esimerkiksi testata omaa osaamistaan oppituntiin liittyvien tehtävien avulla. Päivittyvät lakiosiot Koulutusportaalin lakiosiossa on linkitykset Finlexiin, eli oikeusministeriön omistamaan oikeudellisen aineiston julkiseen ja maksuttomaan internet-palveluun. Finlexissä on ajantasaiset säädökset kuten metsästyslaki ja -asetus digitaalisessa muodossa. Palvelun sisällön tuottaa, ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Koulutusportaalin linkitykset helpottavat metsästäjän pääsyä ajantasaisen lakitiedon äärelle. Suomen riistakeskus ylläpitää koulutusportaalissa listaa tuoreista lainsäädännössä tapahtuneista muutoksista. Koulutusportaalin lakiosiota voivat hyödyntää ilman maksua kaikki. Lakisivusto on siis myös printtikirjan ostaneen tutkintoon valmistautuvan käytössä, koska perinteinen painettu kirja ei pysy säädösmuutosten vauhdissa. Sekä verkkokirjan että printtikirjan ostaneiden kannattaa seurata aktiivisesti koulutusportaalin lakiosiota varmistuakseen tuoreimmista muutoksista. Metsästyslain muutoksista saa tietoa myös Metsästäjäja Jägaren-lehdistä sekä riista.fi-sivuilta. Koulutusportaalissa on tarjolla myös Suomen riistakeskuksen ohjevideoita, kuten ohjeet Oma riista -palvelun käyttöön, sekä tietoa riistalajeista, riistalajien kannanhoidosta ja metsästyksen mitoituksesta. Turvallisuusja eettisyysnäkökulmat ovat mukana kunkin metsästysmuodon kursseissa tai oppitunneissa. Koulutusportaali on osoitteessa koulutus.riista.fi. Koulutusportaalissa voi testata tietojaan oppituntiin sisällytettyjen tehtävien avulla.
34 l Metsästäjä 4 l 2016
Metsästäjä 4 l 2016 l 35 Marko Mikkola , Suomen riistakeskus Tunnista, mitä metsästät Metsästäjätutkinto uudistuu iistalajien tunnistamisessa auttaa metsästettävän lajin tuntomerkkien ja elintapojen tietäminen. Kestävän metsästyksen toteuttamisen kannalta on tärkeää opetella tunnistamaan myös eri-ikäisiä yksilöitä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää metsästämänsä lajin tunnistamiseen sitä läheisesti muistuttavista rauhoitetuista lajeista. Metsästäjäksi aikoville on laadittu uusia lajintuntemuksen oppi-, koulutusja metsästäjätutkintomateriaaleja. Niissä on pyritty tuomaan lajityypillisiä tuntomerkkejä esiin monipuolisemmin ja nykyaikaisemmin kuin aiemmissa materiaaleissa. Metsästettävien riistalajien tunnistustaitojen jatkuva kehittäminen on jokaisen metsästäjän velvollisuus. Osa lajeista on helposti tunnistettavissa lajinomaisen ulkonäön perusteella, kuten esimerkiksi kettu ja karhu. Luonnossa tapahtuva tunnistaminen eroaa kuitenkin tilanteena huomattavasti lajikuvien katsomisesta kirjasta. Eläin tai lintu havaitaan usein nopeasti sen liikkuessa tai lentäessä, ja se on näkyvillä vain muutaman sekunnin ajan. Valaistusolosuhteet eivät luonnossa ole useinkaan optimaaliset. Tämän takia hyvinkin tyypilliset värisävyt voivat näyttää nopeassa tilanteessa tai hämärässä joltain muulta kuin oppikirjasta luetuilta. Tärkeintä on omaksua metsästäjän perussääntö: ampua saa vain, kun on ensin tunnistanut eläimen varmuudella luvalliseksi riistaksi. Harrastuksen edetessä tunnistustaidot karttuvat, ja metsästäjä oppii erottamaan lajeja myös äänten ja monien muiden havaintojen perusteella. Erityisesti hanhien osalta äänten A sk o H äm äl äi n en Rusakon erottaa metsäjäniksestä pidemmistä korvista sekä päältä tummasta ja pidemmästä hännästä. R Metsästäjän tulee tuntea hyvin metsästämänsä lajit. Tärkeintä on tunnistaa laji luvalliseksi riistaksi ennen laukausta. Uudistuvassa metsästäjätutkinnossa lajintuntemusosio onkin aiempaa monipuolisempi. Valokuvat ja videot pyrkivät antamaan tutkinnonsuorittajalle tarkempaa tietoa lajien ominaisista tuntomerkeistä ja niiden elinympäristöistä. A sk o H äm äl äi n en
36 l Metsästäjä 4 l 2016 Ja ri Pe lt o m äk i Tutkinnonkouluttajia varten on laadittu uudet Powerpoint-esitykset, joissa lajin tuntomerkit on korostettu nuolin. tunteminen auttaa tunnistamaan lähestyvän parven jo ennen kuin lintuja voi vielä nähdä. Tällöinkin ennen laukauksen ampumista tulee vielä varmistua, ettei lähestyvä parvi ole niin sanottu sekaparvi, jossa on useamman lajin yksilöitä. Useampia kuvia eri tilanteista Uudessa Metsästäjän oppaassa lajeista tullaan julkaisemaan useampia valokuvia piirroskuvien sijaan. Samasta lajista otetut useammat erilaiset kuvat auttavat metsästäjäksi aikovaa hahmottamaan paremmin, miltä esimerkiksi jokin lintu näyttää paikallaan maassa, puussa istuen tai lennossa. Uuden oppaan verkkoversiossa opiskelija voi katsella osasta lajeista videoita luettuaan ensin kyseisen lajin esittelytekstit. Tutkintokoulutusta järjestävien käyttöön on laadittu uusi Powerpoint-esitys, missä kunkin lajin erityistuntomerkit on korostettu valokuvissa nuolin. Uudistuksen tärkein tavoite on tarjota aloittaville harrastajille paremmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet oppia hyvät lajintuntemuksen perustaidot. Nämä taidot vaaditaan metsästäjätutkinnon läpäisemiseen ja harrastuksen aloittamiseksi. Lajintuntemuskysymysten määrä kasvaa Tutkinnossa lajintuntemusosion kysymysten määrää on nostettu viiteentoista, ja osio suoritetaan tutkinnon aluksi ennen siirtymistä sanallisiin tehtäviin. Valokuvista suoritettavien lajitehtävien tekemiseen varattu aika on rajattu Tunnistustaitojen jatkuva kehittäminen on jokaisen metsästäjän velvollisuus. viiteentoista minuuttiin, jonka jälkeen kaikki kokelaat siirtyvät tekemään sanallisia tehtäviä. Sanallisiin tehtäviin voi siirtyä jo aikaisemminkin, mikäli lajintuntemusosio on valmis nopeammin. Tutkinnossa kysyttävästä lajista voi olla yksi tai kaksi kuvaa/laji. Vastausvaihtoehtoja on kolme, joista yksi on oikea. Tutkintokoulutuspaketin lintuosio sekä lintutekstit uuteen Metsästäjän oppaaseen on tehty yhteistyössä kansainvälisesti arvostettujen lintuharrastajien Finnature Oy:n Jari Peltomäen ja Harri Taavetin kanssa. Uudistettu metsästäjätutkinto otetaan käyttöön 1.1.2017.
Metsästäjä 4 l 2016 l 37 Uudistuvassa metsästäjätutkinnossa on kuvia riistalajeista eri tilanteissa ja asennoissa. Kuvassa lapasorsapariskunta. Koiraat muistuttavat alkusyksystä naaraita, mutta metsästyskauden loppupuolella ne ovat vaihtaneet komeaan juhlapukuun. lll Lajintuntemustaitojen ylläpitämistä ja kehittämistä kannattaa harjoitella ympäri vuoden. Taito tunnistaa metsästettävät lajit kuuluu eettiseen metsästykseen. Esimerkiksi keväällä ja kesällä oman alueen lintuja seuraamalla oppii tietämään alueella mahdollisesti esiintyvät rauhoitetut lähilajit. Kun etukäteen on tiedossa, että alueella esiintyy esimerkiksi harmaasorsia tai uuttukyyhkyjä, niiden tunnistamistaitoja voidaan kerrata käytännössä jo ennen metsästyskauden alkamista. Oman metsästysalueen lajistoa seuraamalla ympärivuotisesti on mahdollista oppia myös tuntemaan paremmin eläinten käyttäytymistä. Näin oppii tietämään, missä mitäkin lajeja tyypillisesti voidaan havaita. Kehitä lajintuntemustaitojasi, tarkkaile ympäristöäsi Pyydä tarjous jälleenmyyjältäsi! 3M™ PELTOR™ LEP-100 Uusi kuuleva ja ladattava korvatulppa Vahvistaa heikot äänet jopa kolminkertaiseksi normaaliin kuuloon verrattuna. Voimakkaat äänet, kuten aseen Iaukaus, vaimenevat sekunnin murto-osassa. Ääni toistetaan stereona, joten pystyt havaitsemaan äänen tulosuunnan. Suomen 3M Oy / Työsuojelutuotteet. p. (09) 525 21 Lue lisää www.3m-kampanjat.fi/lep100 3M-jälleenmyyjät: Työsuojelualan liikkeet ja rautakaupat Vahvista metsän äänet ja vaimenna laukaus
38 l Metsästäjä 4 l 2016 Sivuiltamme löydät yli 500 aseen valikoiman laatumerkke jä ja hyviä vaihtoaseita , optiikkaa, metsästysta rvikkeita, erätarvikkeit a, erävaatteita ja tietenkin myös eräkenkiä. Verkkokaupa sta tai myymälöistä laajoista valikoimistam me Kampanjat voimassa 15.7.-13.8.2016 Alahärmä • Iisalmi • Kiiminki • Nivala • Raahe • Kokkola Myymälät seuraavilla paikkakunnilla: www.facebook.com/HHsport.fi BERETTA SILVER PIGEON 1 12/76 HAULIKKO Piiput 26, 28 ja 30”. Kaupanpäälle Beretta asepussi. Klassinen päällekkäispiippuinen metsästyshaulikko, jonka hopeanväriseksi viimeistellyssä lukon kehyksessä on hienostunut kaiverrus. Erinomainen yleishaulikko hienolla pähkinäpuisella tukilla. Erikoisteräspiiput valmistettu kylmätaontamenetelmällä. Piippujen sisäpinta on kovakromattu. Piipun pituusvaihtoehdot: 67 cm, 71 cm ja 76 cm. Vakiona 5 vaihtosupistajaa, Mobilchoke®tai Optimachoke®-tyyppiä Takuu: 3 vuotta. 1790,FRANCHI AFFINITY 12/76 HAULIKKO Musta tai camo, piipunpituudet 26, 28 ja 30”. Kysy myös vasurina. Max-4 kuvioidulla Komposiitti tukilla ja inertia toimisella lukolla varustettu. Franchi Affinity on nopea ampua ja suunnata keveytensä ansiosta, kapasiteetti 4+1 ptr (ilman rajoitinta ) Franchi Affinity Camo Max-4 on valmistettu, Benelli tehtaalla, joka on kuuluisa inertia toimisten haulukoiden jakiväärien valmistaja. Nyt sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada tämä haluttu haulikko, suositulla Max-4 kuvioinilla. Pakkaus: 3kpl 70mm vaihtosupistajaa, piipun pituus 28”, teräshaulikelpoinen. Paino: 2,94kg Takuu: 7 vuotta. 799,Tarjous BERETTA WHITE ONYX SPORTING 12/76 HAULIKKO Kaupanpäälle Beretta asepussi. Beretta Onyx White Sporting 30” päällekkäispiipuinen haulikko. Beretta tehtaan Uutus 2015. Beretta tunnetaan vanhana ja laadukkaana aseen valmistajana. Beretta konsernin uusin tulokas Onyx, tarjoaa jokaisen kukkarolle sopivaan hintaan. Laatua ja ammattimaista ylpeyttä. Tällä aseella käyt niin radalla savikiekkoja särkemässä, kuin metsällä jahdissa. Yhtään kuitenkaan, laadusta tinkimättä. Mikä parasta, Beretta ei ole tinkinyt laadusta vaikka hinta onkin nyt kohdallaan. Beretta onyx white on varustetu MCsupistimilla. 1795,BLASER R8X SUORAVETO KIVÄÄRI 6,5X55 / 308 WIN JA 9,3X62 R8X:n patruunakapasiteetti eri kaliipereissa on sama kuin irtolippaallakin varustetun R8-version, ja lippaan kaliiperikohtainen sisäosa on sama molemmissa versioissa. Myös lukko ja piiput ovat luonnollisesti samat, vain lipasrakenne on yksinkertaistettu. Vaikka eräs Blaserin suurimmista hyödyistä, aseen lyhyyteen perustuva metsästettävyys, on saatu innovaatiotyön kautta yhdistettyä irtolippaaseen, ei irtolipas Blaserin mielestä ole kuitenkaan R8:n tärkein ominaisuus. Nopeus, tarkkuus, turvallisuus ja monipuolisuus ovat edelleen ne Blaserin kulmakivet. Tätä kaikkea tarjoaa myös R8X. LYNX TD15 BLACK SUORAVETOKIVÄÄRI 308 WIN JA 6,5X55. SAATAVANA MYÖS MUUT MALLIT Lynx TD15 Black kiväärin lukonkehys ja piippu on ruostumatonta. Käsintehdyt ja yksilöllisen tarkat Lynx kiväärit ovat omaa luokkaa niin tarkkuudessa kuin laadussa. Suoravetolukko on nopea ja varmatoiminen vaihtoehto. Tukit on kulutuksen ja sään kestävä komposiitti. Komposiittitukki tekee aseesta kevyen ja kestävän verrattuna puutukkiin, komposiitti onkin usean metsästäjän materiaali valinta tänäpäivänä. Lynx TD15 suoravetolukkoisen kiväärin ominaisuuksia: Kiikariura: 16mm ura, rihlannousu 12”, piipun pituus: 530-570mm, laukaisuvastus: 0,51,2Kg, lipas 3 patruunaa, paino: 3,9kg, pituus: 1060-1080R8:n tärkein ominaisuus. Nopeus, tarkkuus, turvallisuus ja monipuolisuus ovat edelleen ne Blaserin kulmakivet. Tätä kaikkea tarjoaa myös R8X. 2490,2690,TIKKA T3 LITE SS KIVÄÄRIPAKETTI SISÄLTÄÄ. BURRIS 2-7X35 KIIKARIN, OPTILOCK JALAT JA TIKKA ASEPUSSIN. CAL. 6,5X55 JA 308 WIN Ainutlaatuinen HH-sport Tikka T3 kivääripaketti, nyt vain meiltä. Suuren kysynnän ja asiakkaiden pyynnöstä teimme ainutlaatuisen HH-sport Tikka kivääripaketin uudelleen. Paketti sisältää, kotimaisen Tikka T3 kiväärin, Burris kiikaritähtäimen joka lepää, Sako Oy huippulaadukkailla Optilock täydellisellä Tikka rengasjalalla. Tikka T3 Kivääri. Burris 2-7X35 Ball Blex Kiikaritähtäin. Optilock 1” Täydellinen Tikka rengasjalka pari. Tikka Asepussi Kiväärille 130cmominaisuus. 1090,2499,439,SWAROVSKI Z6I 2,5-15X56 4A-1IL Suurennosalue 2,5-15x. Etulinssin halkaisija 56mm. Runkoputken halkaisija 30mm. Silmän etäisyys 95mm. Takuuaika 10 vuotta. ZEISS TERRA 3X 3-9X42 PLEX 20 Zeiss merkki tunnetaan jo legendana ympäri maailmaa.Uusin terra on valmistettu edullista laatua hakeville.Terra on valmistettu 1” runkoputkeen.Ristikko plex.Paino 435g ja pituus 31cm. BENELLI 828 U MUSTA 12/76 28” Myös kirkkaalla lukkorungolla. Kaupanpäälle Benelli asepussi, arvo 59,00. Innovatiivinen päällekkäispiippuinen haulikko Benelliltä. Aseen lukkorunko on mustaksi anodisoitu ja se on ergalia. Aseessa on 3 luokan öljykäsitellyt pähkinäpuutukit. Kal. 12/76. Piippuvaihtoehdot: 26” tai 28”. Paino: 2,980 kg (28” piipulla). Kokonaispituus: 110 cm – 115 cm (piipunpituudesta riippuen). Ase toimitetaan muovisessa aselaukussa. 2499,www.HHsport.fi www.hhsport. fi
Metsästäjä 4 l 2016 l 39 www.HHsport.fi Voit myös siirtyä palveluun mobiililaitteellasi, lukemalla viereisen älykoodin puhelimen QR-koodilukijalla. Siirry Facebook -sivuillemme kännykälläsi Alahärmä • Iisalmi • Kiiminki • Nivala • Raahe • Kokkola Myymälät seuraavilla paikkakunnilla: www.facebook.com/HHsport.fi Kampanjat voimassa 15.7.-13.8.2016 149 , 50 ,219 , 50 ,yhteishintaan 369 ,00 ,490 Norm. yhteishintaan 449 Norm. 299 , 50 BERETTA KODIAK OPTIFADE CAMO BERETTA KODIAK-metsästystakki OPTIFADE-camolla. Pehmeä ja hiljainen materiaali. Suunniteltu pitkille vaelluksille. Vedenja tuulenpitävä GORE-TEX®-kalvo sisävuoressa. Vedenpitävät vetoketjut. Rintatasku ja kainaloissa tuuletusaukot vetoketjuilla. Vyötärönsäätönauhat. Non-slip olkaimet. KOOT: S,M,L,XL,XXL SASTA KOSKELO Kankaaseen painettu vesilintukuvio on digitaalinen maastokuosi, jonka tarkoitus on tehdä metsästäjästä näkymätön vesilintujen silmissä. Takin tilaviin helmataskuihin mahtuu reilusti haulikon patruunoita ja monipuolisuutta parantava vetoketjulliset rintataskut. Kankaan pinta on pehmeää polyesteriä, tausta miellyttävää ja lämmintä fleeceä ja välissä on Windstopper® -kalvo. Koot: XS XXL SASTA SEITA NAISTEN GORE-TEX TAKKI RUSKEA Erityisesti naisille suunniteltu tyylikäs erätakki. Takissa kännykkätasku, vedenpitävä karttatasku ja verkkovuori. Äänettömät nepparit. Gore-Tex® Z-linerin ommelsaumat teipattu. Materiaalit: 100 % pes (mokkaviimeistely), Gore-Tex® Z-liner. Koot: W 32-40. VIKING HUNTER GTX GORE KENKÄ Korkea, hyvin tukeva ja kaiken kestävä Viking Hunter on klassinen nahkainen metsästyssaapas, joka auttaa jaksamaan raskaimmankin kuorman kanssa pitkillä jahtikierroksilla. Vankimpana saappaanamme Viking Hunterissa on tyylikäs ja kestävä nahkapäällinen, jonka alla on kestävä ja 100-prosenttisen vedenpitävä GORE-TEX®-suojakalvo. Viking Hunterin tilava lesti sopii myös leveämpijalkaisille metsästäjille. Koot: 38-48 voimassa 18.6.-30.9. voimassa 18.6.-30.9. ve sil in nu tu ks ee n te ht y ait o go re -te x pu ku 120 ,00 ,129 , 95 199 , 50 449 Norm. 319 ,00 ,SÄÄSTÄ -31% ,SÄÄSTÄ 179 , 50 ,Tilaa maksuton uutiskirje osoitteessa www.hhsport.fi Saat parhaat tarjoukset suoraan sähköpostiisi pitkäikäinen viking SK 308 FMJ 8G 50 KPL HARJOITUS PATRUUNA 42 , 95 ,Lapualta PRIS SKR ÄLL ! KUIVATTU LAADUKAS MAISSI 50 KG Rehumaissin paras ja puhtain laatu 34 , 90 Riistaherneettä 25kg säkissä riistaruokintaan. Nyt sitä saa HH-sporteista ja verkkokaupasta. Paljon kysyttyä hernetä on saatavilla nyt, ole nopea ja hanki omasi. Vielä ehdit mukaan ruokinnalle. Huumolan Riistaherettä, riistaruokinnalle 25kg säkeissä. Herne on ensiluokkaista hernettä. Riistaherneemme ei sisällöä lajittelujätteitä vaan on lajiteltua ja ensiluokkaista riistaruokaa. Riistaherne on erinomainen riistaruoka: Kyyhkysille, hanhille, sorsaruokintaan, fasaaneille, lintulaudalle ja kaurille. riistaherne 25 kg Puhtaasti kotimainen 17 , 90
40 l Metsästäjä 4 l 2016 Henna Väyrynen Helsingin SRVA on aina valmiina RVA-päivystyksessä oleva Paula Laukkanen saa ensimmäinen päivä kesäkuuta puolen päivän aikaan soiton, että tien varresta Kannelmäestä on löytynyt kuollut kauris. Eläin on siirretty odottamaan noutoa bussikuskien taukopaikan taakse pusikkoon. Soiton jälkeen Laukkanen vetää yllensä SRVA-liivin ja suuntaa karkeakarvaisten mäyräkoiriensa, Viirun ja Olvin, kanssa hakemaan kaurista. – Helsingissä kerätään isojen hirvieläinten lisäksi kuolleet kauriit talteen, mikä ei ole valtakunnallinen käytäntö. Jos emme hakisi niitä, viranomaiset saisivat paljon soittoja tien varsilla olevista kuolleista kauriista. Samalla voidaan tarkistaa, että eläin ei jää kitumaan, Laukkanen kertoo. Riistahallintolain mukaan kuolleet eläimet kuuluvat paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle. – Jos kyseessä on hirvi, se kuljetetaan perävaunulla Tuusulaan, jossa se viedään metsästysseuran lahtivajalle. Siellä eläin suolistetaan, nyljetään, paloitellaan ja laitetaan vakuumiin. Hirvenlihalle pyritään usein järjestämään huutokauppa, josta tiedotetaan esimerkiksi paikallisradiossa ja sähköpostilistan kautta. Ylimääräiset ruhon osat, kuten nahkat ja luut lahjoitetaan Korkeasaaren petoeläimille virikkeeksi. Kuolleen kauriin Laukkanen vie kotitalonsa verstaalle, ripustaa roikkumaan ja nylkee. – Kun nyljen eläimen, tarkistan samalla, missä kunnossa liha on ja voiko sen käyttää ruoaksi. Törmäyskohdat ja rikkoutuneet osat menevät Korkeasaareen tai koirille. Nylkemisen jälkeen kauris jää riippumaan verstaan jääkaappiin ja Laukkanen palaa työpaikalleen Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toimistolle jatkamaan päivätöitään toiminnanohjaajana. Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen päivystää Helsingin suurriistavirka-avussa niin talvisin kuin kiireisinä kesäkuukausina. Päivystyksessä on varauduttava soittoon vaikka keskellä yötä. Helsingin alueella yleisimmät virka-aputilanteet ovat hirvieläinkolareita, kesäisin kaupunkiin eksyy joskus harhailemaan yksivuotisia hirviä. S
Metsästäjä 4 l 2016 l 41 Tiheää asutusta, vilkkaita moottoriteitä Helsingin alueella on tällä hetkellä kahdeksan suurriistavirka-apu toimijaa ja päivystysvuorossa kiireisimpänä aikana kuusi henkilöä, joista jokaisella on omat päivystysviikkonsa. Kesäpäivystyksessä ollut Paula Laukkanen on syksyja talvikuukaudet ykköspäivystäjänä. – Pääasiassa SRVA-soitot tulevat talvella minulle. Yleisimmät tapaukset Helsingin alueella ovat hirvieläinten, kuten hirvien, kauriiden ja valkohäntäpeurojen kolareita. Kauriit kuolevat usein heti törmäyksessä. Hirvet taas aiheuttavat vaaratilanteita, kun ne tulevat Kehä 1:n sisäpuolelle. Omat erityispiirteensä SRVA-toiminnalle Helsingin riistanhoitoyhdistyksen alueella tuovat isot tiheään asutut alueet, meren läheisyys ja moottoritiet. Suurin osa hirvieläinkolareista sijoittuu Itä-Helsingin puolelle, mikä on niiden luontaisten reittien varrella. Laukkasen mukaan hirvikolarien ruuhka– SRVA-toiminnassa mukana oleminen tekee työstä kiinnostavaa. On mukava päästä välillä kirjoituspöydän äärestä pois, Laukkanen kuvailee. H en na V äy ry n en aikaa on touko-kesäkuun vaihde. Erityisesti hirvieläimet liikkuvat hämärän aikaan aamuyöstä. – Auton alle jää myös kaurispukkeja varsinkin niiden kiima-aikana, Laukkanen lisää. Kun hirvet eksyvät keskustaan tai moottoritielle, hirvi tilanteesta riippuen joko lopetetaan tai karkotetaan. Laukkasen mukaan tällaisissa tilanteissa on tärkeää antaa poliisin tehdä rauhassa työnsä: poliisi voi joutua käyttämään asetta, ja lisäksi loukkaantunut eläin saattaa vahingossa rynnätä päälle. – Poliisi hoitaa Helsingissä aina loukkaantuneen eläimen lopetuksen, sillä kyse on turvallisuusja vastuukysymyksestä. Ominaista SRVA-tilanteille Helsingin alueella on, että ampumamatkat ovat lyhyet. Tarvittaessa poliisi pysäyttää liikenteen, jotta eläimen lopetus tai karkotus onnistuu, Laukkanen toteaa. Joskus eläin ehtii lähteä kolaripaikalta, jolloin sitä jäljestetään koiran kanssa. – Jäljestyksiä tulee muutama vuodessa. Viime vuonna oli yhteensä neljä tehtävää. JälHirvikolarien ruuhka-aikaa on touko-kesäkuun vaihde.
42 l Metsästäjä 4 l 2016 Miksi kaupunkiin eksynyt hirvi lopetetaan? lll Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa tuntee luonnonvaraiset isot eläimet ja niiden tavan reagoida stressitilanteissa. Hän kertoo, että kaupunkiin keväisin ja alkukesästä eksyvät hirvet ovat tyypillisesti juuri emonsa jättämiä, eli jo valmiiksi hiukan poissa tolaltaan. – Kun tähän lisätään, että hirvet joutuvat ympäristöön, jossa ne eivät ole ennen olleet, ne joutuvat herkästi paniikkiin, Sainmaa toteaa. Jonkin verran keskustelua on herättänyt, miksi kaupunkialueelle eksynyt hirvi hyvin usein lopetetaan nukuttamisen tai karkottamisen sijaan. Sainmaan mukaan lopettaminen on usein ainoa realistinen ja eläinsuojelullisesti paras vaihtoehto. – Karkoitus on vaikeaa, koska Helsingistä on pitkä matka hirven kannalta järkevään paikkaan. Siitä aiheutuu myös riskejä niin liikenteelle, ihmiselle kuin eläimellekin. Nukuttaminen olisi mahdollista, mutta ei realistista. Nukuttamisen vaikeus piilee Sainmaan mukaan sen vaikutusajassa. Jos hirvieläin on rauhallinen, nukahtamiseen menee noin 5–10 minuuttia. Stressaantunut eläin nukahtaa taas huomattavasti pidemmän ajan kuluttua. Tämän lisäksi uupumus ja stressi ovat hirvelle hengenvaarallisia. – Stressin ja uupumuksen seurauksena märehtijät voivat saada vakavan tilan, eli capture myopatian. Siinä ylistressaantuneen eläimen lihakset tuottavat liikaa maitohappoja, ja lihassolut alkavat hajota. Tällä voi olla akuutteja ja kroonisia seurauksia. Vaikka eläin esimerkiksi kaaduttuaan pääsisi ylös, sen sydän tai munuaiset voivat myöhemmin pettää. Tällöin eläin kuolee lyhyen ajan sisällä, Sainmaa kertoo. jestettäessä koirat ovat aina hihnan päässä ja suuntaavat ohjastajan haavoittuneen eläimen luokse. Koiranohjastajan on osattava lukea niin koiraa kuin maastoon jääneitä verijälkiä. Helsingin riistanhoitoyhdistyksen alueella ei ole vielä Laukkasen mukaan ollut villisikatai karhutapauksia, vaikka pysyvä kanta on jo Sipoossa, ja yksittäisiä harhailijoita voi olla missä vain. Valmiudet vaarallisten karhutai villisikatilanteiden varalta on kuitenkin olemassa. Temppeliaukiolle eksynyt hirvi Aika ajoin hirvet eksyvät myös Helsingin keskustan tuntumaan. Hirviä ui esimerkiksi lähisaarista keskustan rannoille. Laukkanen muistaa parin vuoden takaa tapauksen, kun hirvi jouduttiin lopettamaan Kaivopuistoon. Tänä keväänä runsaasti mediahuomiota sai Töölön Temppeliaukion kirkon katolle eksynyt hirvi. Helsingin SRVA-toimijat kävivät noutamassa hirven poliisin lopetettua sen. – Kari Tuomola oli tuolloin päivystämässä, kun sain aamulla aikaisin soiton, että apua ja peräkärryä tarvittaisiin, Laukkanen kertaa. Ylivuotinen hirvi oli tullut todennäköisesti rantoja pitkin Töölöön ja meni vauhkoontuneena ensin pankin ikkunasta sisään, josta se pahoin loukkaantuneena taivalsi kirkon katolle. Paikalle tullut poliisi lopetti hirven Temppeliaukion kirkon katolle, ja viikon kuluttua hirven lihat huutokaupattiin Helsingin riistanhoitoyhdistyksen tiloissa Tapanilassa. – Yksi syy, mikä itseäni motivoi SRVA-toimintaan, on lähiruoan periaate. On hyvä, jos riistanlihaa voi vielä tarjota muillekin esimerkiksi huutokaupan kautta. Pyrimme Helsingin riistanhoitoyhdistyksessä siihen, että kolaririistasta tai lopetetuista eläimistä ei päätyisi kaatopaikalle juuri mitään, Laukkanen painottaa. Helsingin riistanhoitoyhdistys toimii Helsingin kaupungin alueella. Entinen Sipoon alue, joka on liitetty Helsinkiin, kuuluu Sipoon riistanhoitoyhdistykselle. To pi as H ai ka la , Va lo m er kk i.f i Kari Tuomola sekä Paula ja Simo Laukkanen kävivät noutamassa kuolleen hirven pois Temppeliaukiolta.
Nailoniset noutajataluttimet Nailoninen portaattomasti säädettävä noutajahihna on kätevä myös metsälle mentäessä. 2 kpl 12 ,90 (norm. 9,90/kpl) Tarjoukset voimassa 31.8. asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin (tarkista myymäläkohtainen saatavuus hankk? a. ). Kaikki tuotteet saatavana myös verkkokaupasta www.hankkija.fi VALMISTAUDU JAHTIKAUTEEN ! KAIKKI JAHTI&VAHTI SUOSIKKIRUOAT JA LISÄRAVINTEET LÖYDÄT HANKKIJALTA! Josera Festival 15 kg Sisältää myös viherhuulisimpukkaa, joka vahvistaa nivelten toimintaa. 26 % valkuaista ja 16 % rasvaa. (2,99/kg). 44 ,90 (norm. 56,-) Jahti&Vahti Sika-kana Annospalat 3 kg Luonnollinen ja vitaminoitu täys ravinto koiran raakaruokintaan. Kätevät annospalat ja uudelleensuljettava pussi. HUOM! Tarkista saatavuus hankk? a. . (3,15/kg). Ei saatavilla Hankk? an verkkokaupasta. 2 pss 18 ,90 (norm. 11,90/kpl) Pikiöljyvoide Natural 200 ml Korkealaatuisesta perusvoiteesta ja pikiöljystä valmistettu voide ihonhoitoon. Myös hyönteisten pistojälkien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Sopii ihmisille ja eläimille. (99,50/l). 21, 90 (norm. 25,90) Symppis karkotepanta Suojaa koiraa punkeilta ja hyönteisiltä. Ainoa karkotepanta, jota voi turvallisesti käyttää myös uidessa! Kaksi kokoa: S ja L. 11,90 / 12,90 Jälkiliinat 15 m Kirkkaan väriset jälkiliinat, materiaaleina helppohoitoinen muovi tai nailoninen pitävällä kumipunoksella. Valikoima vaihtelee myymälöittäin. 21, 90 kpl (norm. 28,90-29,90/kpl) Riistamaissi 25 kg Riistan ruokintaan tarkoitettua kuivattua maissia. Käyttö sellaisenaan tai viljaan sekoitettuna. (0,80/kg). 19 ,90 Huippulaaduk as ja erittäin maistuva täysravinto liikkuville koirille! Burrell S12 HD+SMS • Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu uusi versio TM-testi voittajasta 17/2014 • Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera lähettää kuvan puhelimeen tai sähköpostiin (MMS/GPRS) • Kuva tallentuu myös muistikortille • Etäohjaus puhelimella, esim. kuvapyyntö kesämökin säätilanteesta • Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -video 299,Meidän Mökki 3/2016 Agrimarket on nyt Hankkija_Metsästäjä4_A4.indd 1 30.6.2016 13.58
Karhu Ursus arctos
Ju ha O ll il a, Va st av al o .f i
46 l Metsästäjä 4 l 2016 Kesä on useimmille metsästäjille luppoaikaa varsinaista sesonkia eli syksyä odotellessa. Luppoaika kannattaa kuitenkin käyttää tehokkaasti hyödyksi, sillä hyvin suunniteltu ja valmisteltu on jo puoliksi tehty, ja meneehän kesäkin siinä samalla mukavasti. etsästyskausi alkaa aivan tuota pikaa ja nyt kannattaa tarkastaa, että kaikki on kunnossa, kun tositoimet alkavat. Lista on pitkä, mutta varsinkin sellaiset toimenpiteet, jotka vaativat ulkopuolista asiantuntija-apua, on syytä suorittaa tai suorituttaa heti. Paperit kuntoon ja Oma riista käyttöön Ensin laitetaan paperit kuntoon. Tämän lehden kannessa tulee metsästyskorttisi, joka pitää tietenkin olla maksettuna ennen kuin metsästät. Helpoin tapa varmistua siitä, että korttisi on maksettu, on siirtää maksu joko e-laskutukseen tai suoramaksuun. Molemmissa tapauksissa saat kotiisi muovitetun kortin, joka osoittaa, että olet maksanut kortin jo etukäteen. Toinen tärkeä ja nyt erityisen ajankohtainen asia on ottaa käyttöön Oma riista -palvelu rekisteröitymällä sen käyttäjäksi. Oma riista -palvelussa on esimerkiksi oma sähköinen metsästyskorttisi. Älypuhelimeen taas kannattaa hankkia ilmainen Oma riista -sovellus, jolla saat metsästyskorttisi suoraan puhelimeesi. Jos olet hirviporukan jäsen, onnistuu hirvitietojen keruu helposti Oma riista -palvelun avulla. Hirviporukat kun siirtyvät sähköiseen hirvitietojärjestelmään tulevan syksyn aikana. Muu paperisota, kuten ampumakoe kannattaa sekin hoitaa kuntoon jo hyvissä ajoin. Jos metsästysvuoden 2015–2016 metsästyskortti on maksettuna, ampumakokeen voi suorittaa jo heinäkuussa, muutoin vasta elokuun puolella. Teksti ja kuvat: Klaus Ekman Metsästyskausi alkaa – oletko valmis? M Metsästyskauteen valmistautuminen on lähes yhtä koukuttavaa kuin itse metsästyskin.
Metsästäjä 4 l 2016 l 47 Muista valmistella myös koirat! Koira on suomalaisen metsästäjän ”ykköstyökalu”, ja siitä on pidettävä tietenkin hyvää huolta. Erityisesti näin kesällä, jotta koira on heti alusta pitäen hyvässä kunnossa, kun pyynti alkaa. Kesäkuuma asettaa aina omat rajoitteensa koirien kunnon ylläpitämiselle, kun päivä tai ilta viilenee useasti vasta yön saavuttua. Koiraa ei koskaan pidä lenkittää kuumalla, koska koira saa hyvin helposti lämpöhalvauksen, sillä se hikoilee vain suun ja tassun pohjien kautta. Koiran saa hyvin juoksutettua pyörällä tai skootterilla. Uittaminen on myös hyvä tapa. Tärkeintä on, että koira saa riittävää liikuntaa tavalla, jolla se luontaisestikin metsästyksen yhteydessä liikkuu. Koiran ruokavalio muutetaan kuluttavaa metsästyskautta varten selkeästi energiaja rasvapitoisemmaksi. Muutos kannattaa tehdä jo nyt sekoittamalla voimakkaampaa ruokaa vähitellen lepoajan ravinnon sekaan. Monet käyttävät samaa energiaruokaa vuodet ympäri säännöstelemällä vain ruuan määrää kulutuksen mukaan, jolloin säästyy ruokavalion muutoksilta. Missään olosuhteissa ei ruokaa kannata vaihtaa vasta aivan jahtikauden alla. Muista myös madottaa koirat, käyttää punkkien ja muiden ulkoloisten karkottimia sekä rokotuttaa koirat. Varaudu myös nenäpunkin karkotukseen. Näihin löytyy apu eläinlääkäriltä. Hihnat, liivit ja tutkat Koiriin liittyy tietenkin myös kaluston hoitoa. Tarkasta hihnat, valjaat, huomioja tutkaliivit sekä niiden kunto. Kotona on hyvä olla ompelukone tai vastaava, jotta liivien huolto onnistuu. Tarkasta tutkapantojen kunto ja akut. Samoin tarkasta kenttälaturit niin tutkaohjelmia pyörittäviä puhelimia kuin itse tutkapantojakin varten. Kun virta loppuu, on koirakin kadoksissa. Käytä hyväksesi myös mahdollisuutta Kyyhkyjahtivarusteiden tarkastus ja kunnostus meneillään. Aseet tarkastetaan ja koeammutaan ennen jahtia. Muista puoliautomaattihaulikon makasiinin rajoitin, ettet käytä laitonta asetta. Tarkasta tutkapantojen kunto ja akut. Kun virta loppuu, on koirakin kadoksissa.
48 l Metsästäjä 4 l 2016 linkittää koiratutkaohjelmasi yhteen Oma riista -palvelun kanssa. Tänä päivänä joutuu mukaan ottamaan enemmän akkuja, latureita ja pattereita kuin patruunoita konsanaan. VHF-puhelimet ja niihin liitettävät antennit, akut, monofonit ja muut lisukkeet tarkastetaan. Muista tarkastaa myös kuulosuojaimet, ja jos ne ovat niin sanotusti kuulevat, niin vaihda niihin myös paristot. Hopi hopi ampumaradalle! Kun koirat on otettu haltuun, on aseiden ja ampumaharjoittelun vuoro. Nyt on jo viimeiset hetket lähteä ampumaradalle harjoittelemaan syksyä varten. Aluksi tulee kuitenkin tarkastaa aseiden kunto, ja testata ne ampumaradalla. Jos jotain hämminkiä esiintyy ja tarvitaan esimerkiksi asesepän apua, kannattaa kiirehtiä. Aseseppien työlistat tuppaavat ruuhkautumaan aina metsästyskauden alla. Muista tarkastaa, että puoliautomaattihaulikossasi on rajoitintappi paikallaan (kaikkien lintujen ampumiseen saadaan käyttää makasiinissa vain kahta patruunaa), ja puoliautomaattikiväärissä mekaanisesti rajoitettu makasiini, eli 3 patruunaa makasiiniin hirvieläinjahtiin, mutta vain 2 patruunaa karhujahtiin. Tarkasta, että kiväärin raudat ja kiikaritähtäin ovat tukevasti kiinni. Kohdista luotiaseet metsästyspatruunalle ja harjoittele sitten riittävästi ampumaradalla – myös liikkuvia, jos aiot metsästää hirvieläimiä tai karhua. Liikkuvien ampuminen pitää aseenkäsittelyrutiinit kunnossa. Savikiekkoja kannattaa jokaisen haulikkometsästäjän käydä ampumassa: mieluummin 500 laukausta kuin 50. Näin asekin tulee tutummaksi. Patruunaostoksetkin kannattaa tehdä nyt. Patruunakauppiailla on vielä varastot täynnä, mutta mitä lähemmäksi metsästyskauden alku tulee, sitä suppeammaksi valikoima käy. Muista, että myös patruunat on kotioloissa säilytettävä lukitussa tilassa. Tekstiilija kenkähuoltoa Kun aseet ja sähköiset laitteet on tarkastettu, on tekstiilien, kenkien ja reppujen vuoro. Tarkasta kaikkien taskujen kunto, etteivät autonavaimet tai metsästyspaperit katoa teille tietymättömille. Pintakäsittele vaelluskengät ja tarkasta niiden vedenpitävyys. Tarkasta ja paikkaa kumisaappaat sekä säärystimet kenkien ja housunlahkeiden suojaksi. Tarkasta myös reppujen kunto ja kantohihnat. Makuupussit, makuualustat ja teltat kannattaa tuulettaa ja tarkastaa, mikäli aikoo todellisille eräretkille. Samoin retkikeittimet ja kenttäruokailuvälineet, kenttäsahat, kirveet ja nokipannut tarkastetaan. Kompassiakaan ei pidä unohtaa. Jos GPS-laitteen patterit loppuvat, on mukava löytää takaisin ihmisten ilmoille. Vielä ehtii tehdä uusia hankintoja, jos puutteita esiintyy. Ja sitten itse jahtiin… Seuraavana onkin vuorossa jo itse metsästystapahtumaan valmistautuminen. Kyyhkyja sorsajahdissa erityisesti käytetään houkutuskuvia ja naamiointia. Kyyhkyjahtiin valmistaudutaan tarkastamalla kuvien kunto. Likaantuneet pestään, ja ne joista valkoinen sepeltai siipikuvio on kulunut pois paikkamaalataan valkoisella maalilla. Sorsastusta varten sorsan kuvat tarkastetaan, että niissä ei ole haulinreikiä ja että ne uivat hyvin. Ankkurit ja niiden kiinnitysnarut ja solmut tarkastetaan. Liikkuvia kuvia käytettäessä tarkastetaan paristot ja karusellien akut ladataan. Naamioverkot avataan, tuuletetaan ja taitetaan helposti avattavaan muotoon. Naamioverkon tukikepit ja kehikot tarkastetaan. Kun kaikki kalusto koiria myöten on kunnossa, kannattaa laittaa lenkkipuku päälle ja lähteä aluksi muutaman kilometrin kävelylenkille ja siitä sitten pidentää matkaa kymmeneen kilometriin ja ottaa muutama juoksuaskelkin. Kun tositoimet alkavat, metsästäjä itse ei saa olla heikoin lenkki! Koira on tärkeä ”työkalu” joten pidä siitä hyvää huolta! Vedenpitävät vaelluskengät tarkastetaan vuotojen varalta ja pintakäsitellään. Muista, että myös patruunat on kotioloissa säilytettävä lukitussa tilassa.
Metsästäjä 4 l 2016 l 49 VALTAKUNNAN SEKSIKKÄIN ERÄVERKKOKAUPPA BORNAGHI CH6 12/70 #7-4 Pienriistalle optimoitu patruuna. BORNAGHI SPORTING 28G 12/70 TRAP #7,5 Myydyin sportingpaukkumme, täysin validia tavaraa kyyhkynmetsälle. Lähtönopeus 400 m/s. BORNAGHI 24G 12/70 TRAP / SKEET BORNAGHI ExTRA VALLE TUNGSTENO 12/70 33G Tärisyttävän tehokas tungsten! 9, 90 25 KPL 59,250KPL 49,250KPL SELLIER & BELLOT 9MM 8,0G 52,250KPL 389,2000 KPL 89,250 KPL 2191000 KPL 189,1000 KPL SELLIER & BELLOT .308 8,0G ja 9,55G SELLIER & BELLOT .30-06 SELLIER & BELLOT .222 SELLIER & BELLOT .223 fMj 35,50KPL 38,50KPL 35,50KPL 53,140KPL 256,400 KPL 299,400 KPL 269,400 KPL 392,1120 KPL jOENSUU, VOIMATIE 12 jyVÄSKyLÄ, SEPPÄLÄNTIE 5 fACEBOOK: jOKIERÄ.fI TOIMITUSKULUT VAIN 5,90 € ILMAISET TOIMITUKSET yLI 150 € TILAUKSIIN 14 PÄIVÄN MAKSUTON VAIHTOjA PALAUTUS NyT VOIT TILATA MyöS POSTIENNAKOLLA! INSTAGRAM: @jOKIERA. fI UUTUUS PIENRIISTALLE UUdET MyyMÄLÄT! SELLIER & BELLOT PARCOURS 12 /70 RC 50 12 /76 RC 3 12 /70 SELLIER & BELLOT fORTUNA 12 /70 8,90 25 KPL 7,40 10KPL 10,90 25 KPL 8,90 25 KPL 85,250 KPL 65,100 KPL 99,250 KPL 39,10 KPL 85,250 KPL BORNAGHI STEEL 32G 12/70 #3 9, 50 25 KPL 85,250 KPL UUTUUSTERÄS! 39 ,90 39 ,90 HUNTERS ELEMENT APEx MIESTEN HUPPARI Ohut metsästäjän huppari desolve Bare -kuosilla. Pitkä leikkaus, sivutaskut ja rintatasku. Koot S 4xL. fINNSVALA STRETCH MESH Legendaarinen verkkoalusasu toimii kuin unelma päivin ja öin, kesät talvet. GENzO CAMRO LASTEN ERÄPUKU Kevyttopattu, vedenpitävä eräpuku, koot 110 170 cm. PAITA HOUSUT 139 ,139 ,
50 l Metsästäjä 4 l 2016 Sarianne Kokkonen , Suomen Jousimetsästäjäin Liitto Äänetön, hajuton ja näkymätön Pe kk o H ei m o la Sellainen sen pitäisi olla, jousimetsästäjän. Sulautua ympäristöönsä ja liikkua äänettömästi tuulen alapuolella. Jousen ampumamatkat ovat lyhyitä, joten edellä mainitut ominaisuudet ovat lähestulkoon yhtä tärkeitä kuin aktiivinen harjoittelu ja välineiden kunnossapito. Jousimetsästäjän nuoli lähtee liikkeelle jo ennen kuin saaliseläin on edes tietoinen metsästäjän läsnäolosta. ousella ja nuolella on metsästetty kymmenien tuhansien vuosien ajan. Kivija luukärjet ovat vaihtuneet metsästyskäytössä partaveitsenteräviin leikkureihin. Puuta käytetään yhä vieläkin perinteisten jousten nuolimateriaalina, mutta taljajousessa käytettävien nuolten rungot valmistetaan pääasiassa hiilikuidusta ja erilaisista hiilikuituseoksista. Jousten tekniikka kehittyy valtavalla vauhdilla mutta jousimetsästyksen periaate pysyy: metsästä jousella, metsästä luonnon ehdoilla. Jousimetsästäjä käyttää paljon aikaa ampumaharjoitteluun ja erällä saaliin saamiseen, ja se onkin osa lajin viehätystä. Kehittyäkseen hyväksi jousimetsästäjäksi on kyettävä kehittämään myös omaa ajatusmaailmaansa ja ennen kaikkea kärsivällisyyttään. Sopii kaikille Tällä hetkellä jousella metsästäviä arvioidaan olevan Suomessa jopa yli 15 000. Jousimetsästyksen kattojärjestön, Suomen JousimetsäsUusia lajeja jousimetsästyksen piiriin? l Maaja metsätalousministeriöstä lähtee kesän aikana lausuntokierrokselle ehdotus uudeksi metsästyslaiksi. Ministeriön esityksessä jousella saisi tulevaisuudessa pyytää kaikkia hirviä pienempiä riistaeläimiä, poislukien karhu. Uusina lajeina jousimetsästyksen piiriin tulisi mm. valkohäntäpeura ja villisika. Uuden lain on määrä astua voimaan syksyllä 2017. Keskittyminen ja huomaamattomuus ovat tärkeässä roolissa jousimetsästyksessä. J
Metsästäjä 4 l 2016 l 51 Pe kk o H ei m o la Ka ri G rö n qv is t täjäin Liiton, jäseniä heistä on hieman alle tuhat. Maailmalla, erityisesti Amerikassa, jousella metsästetään monin verroin enemmän kuin Suomessa. Suomessa jousella metsästettävä riista rajoittuu tällä hetkellä kauriiseen ja majavaan sekä niitä pienempiin riistaeläimiin ja riistalintuihin. Moni jousella metsästävä metsästää myös ruutiaseilla joko metsästettävän riistan tai fiiliksen mukaan. Paljon on myös niitä, joilla on hyvinkin pitkä historia ruutiasemetsästyksestä mutta jotka ovat esimerkiksi suurempia haasteita saadakseen siirtyneet kokonaan jousimetsästykseen. Kasvava joukko metsästää myös ainoastaan jousella. Uskomukset jousen tehon riittämättömyydestä ja jousimetsästäjien elitistisyydestä elävät edelleen. Todellisuudessa jousimetsästys on mahdollista kaikille ikään, sukupuoleen tai yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Jousiaseiden lisääntynyt käyttö ja jousimetsästyksen eteen tehty työ ovat kantaneet hedelmää, sillä nykyään jousiase mielletään metsästysaseeksi siinä missä ruutiasekin. Haastavaa mutta palkitsevaa Tavoitelluin tämän päivän jousisaaliista Suomessa lienee metsäkauris. Eniten jousella metsästetään kuitenkin jänistä ja rusakkoa. Metsästäjästä riippuen jousimetsästyksen suurimmat haasteet voivat olla esimerkiksi täydellinen osuma pyyn pikkuruisiin vitaaleihin, saada jänispaistin ainekset oman koiran ajosta tai kaataa komeasarvinen antilooppi Afrikan savannilla. Jousiaseella on sen hiljaisuuden ja lyhyiden varoetäisyyksien ansiosta mahdollista metsästää myös sellaisilla alueilla, joilla ruutiaseen käyttö on turvallisuuden tai melun takia mahdotonta. Esimerkiksi useat seurakunnat ja puutarhat ovat tehneet jousimetsästäjien kanssa sopimuksia vahinkoeläinten poistosta, koska jousiase soveltuu myös taajamissa tapahtuvaan metsästykseen. Välineet ja harjoittelu asiantuntijan opastuksella Jousimetsästyksessä alkuun pääsee jo muutamalla satasella, jolla saa toimivan jousikokonaisuuden. Toisessa ääripäässä on vain taivas rajana. Välinevalinnoissa kannattaa ehdottomasti kääntyä ammattitaitoisen, kotimaisen myyjän puoleen. Hyvämaineiset kivijalkakaupat osaavat neuvoa oikeat metsästysvälineet ja säätää ne jo alusta alkaen sopiviksi. Vaikka ulkomailta tilaaminen houkuttelisikin edullisempien hintojen takia, voi saavutettu säästö kääntyä negatiiviseksi esimerkiksi takuuasioiden tullessa eteen. Ammuntatekniikan opettelemisessa kannattaa siinäkin kääntyä asiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Suomen Jousimetsästäjäin Liiton verkkosivuilla on aiheesta paljon tietoa sekä tutorien yhteystiedot. Tutorit ovat liiton vapaaehtoistoimijoita, jotka opastavat ja neuJousiase soveltuu myös taajamissa tapahtuvaan metsästykseen. Sanna Grönqvist on saanut saaliiksi ketun. vovat aloittelevaa jousimetsästäjää lajin pariin. Tietoa ja neuvoa on saatavilla paljon, kunhan sitä vain osataan pyytää ja hakea. Harjoitus tekee jousimetsästäjän ”Vain lahjattomat harjoittelevat” ei päde jousimetsästäjään. Yksinkertaisimmillaan harjoitteluun soveltuva taustapakka voi olla noin puolen metrin pinkka taiteltuja räsymattoja, jotka niputetaan yhteen tai laitetaan vaikkapa juuttisäkin sisään. Tällaiseen taustaan tosin voi harjoitella vain taulukärjillä, sillä leikkurikärjet repivät sen riekaleiksi nopeasti. Leikkuriharjoitteluun soveltuvia kaupallisia vaihtoehtoja on tarjolla monenlaiseen makuun. Muutamilla paikallisilla jäsenyhdistyksillä on myös käytössä 3D-harjoitteluratoja. Jousen kanssa touhutessa ensiarvoisen tärkeää on ampumamatkan arviointi. Jousimetsästäjä lähtee metsälle vasta, kun oma varma ampumamatka on selvillä. Harjoittelua kannattaa jatkaa säännöllisesti, sillä ihmisen fysiologinen lihasmuisti kehittyy ja auttaa upottamaan osumia sinne minne tähtääkin. Kilpailut, leirit ja teemapäivät ovat erinomaista lajiharjoittelua sekä muiden harrastajien tapaamista. Pieni varoituksen sana kuitenkin: kun kipinä kerran iskee, tauti lienee parantumaton. Hankittuasi jousen haluat varmasti pikkuhiljaa oppia jo valmistamaan itse nuolesi ja ennen kuin huomaatkaan, uppoat yhä syvemmälle lajin saloihin. lll Suomessa metsästyksessä sallittuja jousityyppejä ovat taljajousi ja vaistojousi. Varsijousella metsästäminen on kiellettyä. Lainsäädäntö määrää, että metsästyksessä käytettävän jousen vetovastuksen on oltava 180 N, eli hieman alle 41 paunaa. Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan tai metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Euroopantai kanadanmajavaa ammuttaessa nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen. Jousimetsästäjällä on oltava voimassaoleva metsästyskortti ja asianmukaiset luvat metsästysalueilleen. Erillistä aseenkantolupaa ei jousiaseelle vaadita.
52 l Metsästäjä 4 l 2016 A sm o Ko st ia
Metsästäjä 4 l 2016 l 53 Annamari Alanne ”Yksinkertaisemmat maut tekevät onnelliseksi” Juttua tulee taukoamatta lähiruoasta, riistasta, luomusta, ennakkoluuloista, muistoista, tutkimuksista ja tulevaisuudensuunnitelmista. Pöydän toisella puolella istuva Jaakko Nuutila on rautainen ruoan ammattilainen. Kaikki alkoi pikkupojan uteliaasta kiinnostuksesta ruokaan sekä sanattomasta sopimuksesta, jonka seurauksena metsästävä isä hankki raaka-aineet, ja poika valmisti raaka-aineista ruoan. iljattain 50 vuotta täyttänyttä Jaakko Nuutilaa (ETM) ei voi syyttää laiskuudesta. Luonnonvarakeskuksella (Luke) Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattorina työskentelevä Nuutila kirjoitti työn ohessa väitöskirjan, joka on tällä hetkellä esitarkastuksessa. Ennen vuoden loppua Jaakko Nuutila väittelee filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta aiheenaan mahdollisuudet ja keinot, joilla Suomen hallituksen luomutavoitteet voidaan saavuttaa. Tutkijan työstä Nuutila on innostunut vasta viime vuosina – aiemmin hän on ollut vahvasti käytännön miehiä. Hän opetti lehtorina ruokatuotannon johtamista ammattikorkeakoulussa ja työskenteli MTK:ssa ruokakulttuuriasiamiehenä. Tätä ennen Nuutila työskenteli keittiömestarina esimerkiksi legendaarisessa ravintola Savoyssa ja hotellija ravintola-alalla Ranskassa, Namibiassa sekä Venäjällä. Listaa voisi jatkaa vielä pitkään järjestötoiminnalla, 12 julkaistulla keittokirjalla ja omalla harrastuneisuudella. Nuutila on kulkenut pitkän tien käytännöstä teoriaan ja haluaa nyt kaivautua syvälle ruoan ytimeen. – Mitä enemmän tutkimuksesta oppii siitä, mitä ruoka pitää sisällään, sitä enemmän haluan tehdä itse ja tietää, mitä ruoassa on. Kokkauksessa on paljon lainalaisuuksia. Esimerkiksi lihassa, kuten riistassa, ruhonosa vaikuttaa kypsennysmenetelmään ja tämä taas kastikkeen, lisäkkeiden ja näiden kautta viinien valintaan, Nuutila valistaa. Kun käytännön ruoanlaitto on jäänyt vähemmälle, Nuutila kertoo huomanneensa, että yksinkertaisemmat maut tekevät hänet onnelliseksi. – Kun asuimme kaupungissa, tein ravintolatason ruokaa vieraille. Nyt, kun asumme maalla, tarjoan hyvää kotiruokaa isoäidin reseptien mukaan. Riistainnostus syntyi lapsuudessa Jaakko Nuutila syntyi Helsingissä, mutta muutti aikuisena perheineen Lohjan Saukkolaan. Maatilalla on maatiaiskanoja, suomenhevosia, koiria ja kissa. Jaakko Nuutilan isä oli erittäin innokas metsästäjä, ja Jaakko-poika kulki isän mukana metsällä lapsesta saakka. Metsästäjätutkinnon Nuutila suoritti vasta aikuisena, reilu kymmenen vuotta sitten. – Lapsena meillä oli aina tarjolla riistaa. Silloin en osannut nauttia riistasta enkä ymmärtänyt sen arvoa, Nuutila harmittelee. Ensimmäinen riista-ateria valmistui noin 12-vuotiaana. Sen jälkeen tulleet ateriat voikin laskea tuhansissa. Makumuistoja Jaakko Nuutilalle tärkeä makumuisto on lapsuuden jänispata, jota valmistettiin yhdessä isän kanssa isän metsästämistä jäniksistä. Ympyrä sulkeutui, kun samaa jänispataa tarjottiin isän hautajaisissa. – Jänispata kunnioittaa riistan makua. Jos joku haluaa valmistaa riistaa ja pyrkii poistamaan riistan maun, niin voi miettiä, voisiko riistan antaa jollekin, joka sitä arvostaa, Nuutila lataa. Riista on Jaakko Nuutilan mielestä parhaimmillaan yksinkertaisesti valmistettuna. Lisäkkeiden ja maustamisen tarkoituksena on tuoda uusia elementtejä ja makunyansseja sekä kenties heikentää toisia. – Lähtökohta minulle on se, että yksinkertainen ruoka kunnioittaa eläintä parhaiten. Riistalla on merkitys, kun se on eettisesti metsästetty, se käsitellään oikein, valmistetaan hyvin ja nautitaan hyvässä seurassa. Riistan valmistajan maustekaappi koostuukin Nuutilan mukaan hyvin perinteisistä mausteista. – Kokonainen valkopippuri, laakerinlehti ja tuore persilja. Niillä pääsee pitkälle. Eettistä riistaa ja maukasta luomua Nuutilalle riista, luomu ja lähiruoka ovat aiheita, jotka saavat silmät syttymään. – Suomalaiset haluavat sulkea silmänsä tehotuotannolta, koska eivät halua käsitellä koko asiaa. Sitten kauhistellaan, että joku ampuu riistaeläimen, joka on elänyt vapaana metsässä. Tässä, jos jossain, on eettinen ristiriita. – Kun itse näen kaupassa marinoitua broileria, en voi kuin ajatella, että eläin on elänyt turhaan. Riistassa viehättää monipuoliset käyttömahdollisuudet, mutta sen arvoa nostaa heikompi saatavuus. Luomuruoan puolestapuhujana Nuutila selostaa, kuinka luomuruoassa, kuten myös vapaana eläneessä riistassa on korkeampi kuiva-ainepitoisuus, jolloin myös raaka-aineen maku on voimakkaampi. Luomuinnostus ei kuitenkaan ole kaikille ollut helppo sulattaa. – Paikallinen metsästysseura ei hyväksynyt Lihalla on merkitys, kun se on eettisesti metsästetty, se käsitellään oikein, valmistetaan hyvin ja nautitaan hyvässä seurassa. H
54 l Metsästäjä 4 l 2016 minua seuran jäseneksi siksi, että puhun luomun puolesta, Nuutila muistelee ja pyörittää silmiään. Onneksi kesämökkikunnan seura toivotti tervetulleeksi. Riistalintujen hyödyntäminen kunniaan Jänisja metsäkanalintujahdit ovat lähinnä Nuutilan sydäntä jo siitäkin syystä, että hän arvostaa eläimiä eniten myös raaka-aineina. Väitöskirjan kirjoittaminen on kuitenkin viimeisen kolmen vuoden aikana vienyt niin paljon aikaa, että oma metsästys on jäänyt vähemmälle. Tärkeää on kuitenkin saaliin oikea käsittely, hygienia sekä mahdollisimman tarkka hyödyntäminen. Nuutila muistuttaa, että kun lintu on kaadettu, suolistus pitää tehdä heti säilyvyyden parantamiseksi. Suolistuksen jälkeen lihaa pitää muistaa riiputtaa, jolloin se mureutuu ja maku voimistuu. Nuutilaa harmittaa, että monet hyödynnettävissä olevat sisäelimet syötetään usein koirille tai heitetään menemään. – Linnun maksa, kivipiira ja sydän pitää ehdottomasti ottaa talteen! Maksan voi paistaa lihan kanssa ja kuutioida kastikkeen joukkoon. Sydän ja tyhjennetty kivipiira taas kypsennetään riistalinnun kanssa padassa kokonaisena. Sen jälkeen sisäelimet jäähdytetään ja tarjotaan vaikkapa ohuina viipaleina vesikeksin päällä alkupaloina. Nylkemisen ja kynimisen välillä jokainen tekee valintansa itse. Nuutila kuitenkin neuvoo, että jos nahka repeää kynittäessä, täytyy olla tarkkana linnun puhtaudesta. – Hysteerisen hygieeninen ei tarvitse olla. Kunhan pitää kädet, veitset ja leikkuulaudat puhtaana – myös jälkikäteen. Käsidesit ovat hyviä teurastuksessa, Nuutila vinkkaa. Kastike määrää viinin Riistalintujen ja varsinkin metsäkanalintujen valmistuksessa Nuutila suosittelee ehdottomasti pitämään nahkan päällä kypsennettäessä. Siten linnusta tulee mehevää. Laatuun vaikuttaa myös sulatus. Keittiömestarin vinkki on, että lintu kannattaa ottaa jääkaappiin sulamaan vuorokausi ennen kypsennystä. Näin hävikki on mahdollisimman pientä kypsennettäessä. Mikäli linnun kypsentää kokonaisena, paistetaan lintuun väri pintaan, jonka jälkeen se kypsennetään padassa. Kypsennysliemestä kannattaakin sitten tehdä linnulle sopiva riistakermakastike. – Kastike on itse asiassa tärkeämpi viinivalinnan suhteen kuin itse liha, Nuutila paljastaa. Suomalaiset haluavat sulkea silmänsä tehotuotannolta, koska eivät halua käsitellä koko asiaa. Järjestötoiminta l Chaîne des Rôtisseurs, jäsen eri tehtävissä vuodesta 1993 l EuroToques Finland, kunniajäsen vuodesta 1993 l Etelä-Suomen keittiömestarit ry 1998–2000 l Suomen keittiömestarit 2005–2007 l Luomuliiton puheenjohtaja 2011–2012
Metsästäjä 4 l 2016 l 55 Riikka Suominen: ”Riista on ainoa liha, jota syön” lll Lopetin lihansyönnin lukiossa eläinsuojelullisista syistä. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän syitä tukee päätöstäni, kuten esimerkiksi eettiset syyt, ympäristön suojelu, Itämeren tila ja ruoan maailmalaajuinen riittävyys. Ihanteeni olisi olla vegaani, sillä se vastaisi arvojani ja toisi hyvän mielen. Viimeiset kaksi vuotta olen kuitenkin syönyt myös riistan lihaa, joten tosiasiassa olen sekasyöjä. Syön noin kaksi kertaa kuussa riistaa ja toiset kaksi kalaa. Voi, juustot ja viili ovat herkkuja, joista on yllättävän vaikea kieltäytyä, vaikka maidontuotannossa on samat ongelmat kuin lihantuotannossakin. Itselleni tuntuisi todella kaukaiselta ostaa kaupasta lihaa. Lihan ja maidon tuotanto on eettisesti täysin kestämätöntä, ja se on dilemma, jonka kanssa me sekasyöjät elämme. Suhteeni lihaan ja lihantuotantoon on traumaattinen, enkä pysty edes katsomaan tehotuotantotai teurastusvideoita. Riista on ainoa liha, jota syön. Asun puolet viikoista isäni kanssa, joka metsästää ja jolla on pakasteet täynnä riistaa. Minulle ei sinänsä ole hankalaa, että eläin tapetaan ruoaksi, sillä riistaeläimellä on hyvä ja elämisen arvoinen elämä. Tehotuotettua lihaa en syö lainkaan, sillä eläimen koko elämä on huono. Sen kanssa en pystyisi elämään. Riistaa kulutetaan vain 1,5 kiloa vuodessa henkeä kohti, mikä vastaa noin kymmentä ateriaa vuodessa. Olisi hieno muutos, jos siirryttäisi tehotuotannosta riistapainotteisempaan lihan kulutukseen. On kuitenkin pitkä matka siihen, että ihmiset söisivät vain kymmenen liha-ateriaa vuodessa. Toisaalta metsästys liikuttaa harrastajiaan ja vaikuttaa metsästäjien luontosuhteeseen ja luonnon arvostamiseen; toisaalta metsästyksessä on lieveilmiöitä, kuten suhde salametsästykseen ja väärien vesilintujen tappaminen. Juuri lieveilmiöiden takia suhteeni metsästykseen on ristiriitainen. Eettinen ruoka on sellaista, jonka tuotanto-olosuhteet eivät tuota pahaa mieltä. Sellaista, jota ei tarvitse syödä silmät kiinni. Riikka Suominen , päätoimittaja, Vihreä lanka A n na A ut io Nuutila muistuttaa edelleen linnun kokonaisvaltaisesta käytöstä. – Jos paistaa linnun rinnat ja koivet, kaikesta muusta pitää tehdä liemi. Kun liemi on kypsää, voi luista irrottaa vielä lihat, jotka voi käyttää leipään, piirakkaan tai vaikka hyytelöön. Riistalintu on äärimmäisen monikäyttöinen. Riistalintuaterian kruunaa vielä riista-aiheinen kattaus, jossa on käytetty esimerkiksi linnun sulkia koristeena kukka-asetelmassa. Ruokapöytä 18 hengelle On käynyt selväksi, että ruoka ei ole Jaakko Nuutilalle vain vatsan täyttämistä, vaan se on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma. – Yhdessä syöminen on parasta, kun ruoka on tehty yhdessä ja mukana on myös hyvät, ruokaan sopivat viinit. Jotain Nuutilasta kertonee se, että kotona on 18 hengen ruokapöytä, joka on ostettu tulevaisuutta ajatellen. Jos Nuutiloiden neljällä lapsella on puolisot ja kaikilla keskimäärin kaksi lasta, on pöytä täynnä. – Jos lapset eivät pitäydy keskiarvoissa, he saavat keskenään tehdä kauppaa, kuka saa enemmän ja kuka vähemmän lapsia, Nuutila naurahtaa. Jaakko Nuutila (2011). Riistakirja. Helsinki: Maahenki Oy. Piirrokset: Ilkka Launis Näkökulma
Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. SUPRA: KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. HANKI NYT OMASI! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ JA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.TRACKER.FI. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE TAI JÄLLEENMYYJÄLTÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. UUTUUS ! PARAST A KUULUV UUTTA SUPERANTENN ILLA! Riihimäen Erämessuilla suuren suosion saavuttaneen Supran uusi antenniratkaisu antaa ylivoimaisen GSM-kuuluvuuden haastavimmissakin olosuhteissa. Kestävä rakenne, uusi muotoilu, parhaat materiaalivalinnat ja akku on suunniteltu vaativaan käyttöön. Aito 3G-tekniikka välittää paikkaa tutkasta lähes reaaliajassa. Metsästysseurueelle tämä merkitsee viiveetöntä ja varmaa informaatiota jahdin kulusta. Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016 00.0 100.0 200.0 300.0 400.0 N H R P (m W ) Supralla testatusti ylivoimainen lähetysteho 500.0 600.0 660.7 275.4 SUPRA by Tracker Panta A Panta B Panta C Panta D Panta E Panta F 269.2 263.0 257.0 213.8 190.5 Vertailussa mukana myydyimmät GSM/GPS-koiratutkat
Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. SUPRA: KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. HANKI NYT OMASI! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ JA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.TRACKER.FI. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE TAI JÄLLEENMYYJÄLTÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. UUTUUS ! PARAST A KUULUV UUTTA SUPERANTENN ILLA! Riihimäen Erämessuilla suuren suosion saavuttaneen Supran uusi antenniratkaisu antaa ylivoimaisen GSM-kuuluvuuden haastavimmissakin olosuhteissa. Kestävä rakenne, uusi muotoilu, parhaat materiaalivalinnat ja akku on suunniteltu vaativaan käyttöön. Aito 3G-tekniikka välittää paikkaa tutkasta lähes reaaliajassa. Metsästysseurueelle tämä merkitsee viiveetöntä ja varmaa informaatiota jahdin kulusta. Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016 00.0 100.0 200.0 300.0 400.0 N H R P (m W ) Supralla testatusti ylivoimainen lähetysteho 500.0 600.0 660.7 275.4 SUPRA by Tracker Panta A Panta B Panta C Panta D Panta E Panta F 269.2 263.0 257.0 213.8 190.5 Vertailussa mukana myydyimmät GSM/GPS-koiratutkat
58 l Metsästäjä 4 l 2016 Henna Väyrynen ja Annamari Alanne Tunnelmia Riihimäen Erämessuilta Riihimäen Kansainväliset Erämessut keräsivät jälleen sankoin joukoin erästelystä, metsästyksestä, kalastuksesta ja luonnosta liikkumisesta kiinnostuneita messuvieraita. 9.–12. kesäkuuta järjestetyillä messuilla vieraili lähes 40 000 kävijää. Suomen riistakeskus oli edellisvuosista poiketen mukana messuilla hallinnonalan yhteisellä biotalousosastolla. – Paksun lomakenivaskan sijaan hirvitietojen keruu onnistuu tänä syksynä helpommin sähköisesti, ja moni on innostunut uusista seuraominaisuuksista, totesi Oma riista -palvelua esitellyt riistasuunnittelija Juha Heikkilä. H en na V äy ry n en – Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelu ja avoimen datan periaate on parasta, mitä riistahallinto tähän asti on lanseerannut. Rajapinnat oli helppo rakentaa palvelun pohjalle, Trackerin toimitusjohtaja Markus Salmenpohja myhäilee. Kl au s Ek m an
Metsästäjä 4 l 2016 l 59 uonnonvarahallinnon yhteisellä biotalousosastolla olivat Suomen riistakeskuksen lisäksi mukana maaja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Evira ja Maanmittauslaitos. Telttakatoksen alle rakennettu ilmava osasto houkutteli runsaasti kävijöitä, ja keskelle asetelluille sohville pääsi halutessaan lepuuttamaan jalkojaan. Näytteilleasettajia Riihimäen Kansainvälisillä Erämessuilla messuilla oli useita satoja ja lisäksi messuilla oli esityksiä ja näytöksiä viidellä eri ohjelmapaikalla. Yhteisen biotalousosaston ideana oli koota luonnonvara-alan hallinto yhteen niin, että messukävijät saisivat kätevästi yhdestä paikasta tietoa niin kartoista, metsästyksestä kuin kalastuksestakin. Leikkimielisyyttä ei myöskään unohdettu, vaan osastolla pääsi testaamaan omaa metsästäjätyyppiään ja osallistumaan piirustuskilpailuun. Suomen riistakeskuksella oli biotalousosastolla ”Minkälainen metsästäjä olet?” -testin lisäksi joka päivä auki Oma riista -helpdesk, jossa annettiin neuvoja palveluun liittyen. Messuilla esiteltiin myös Oma riista -palvelun rajapinta, jolla käyttäjät voivat siirtää Oma riista -palvelusta metsästysalueiden rajoja esimerkiksi koiratutkaohjelmiin tai paikkatietosovelluksiin. Ensimmäisenä tätä ominaisuutta hyödyntää Tracker -koiratutkasovelluksessaan. Muut koiratutkavalmistajat kuten Garmin ja Ultrapoint ovat myös siirtymässä Oma riista yhteensopivuuteen Eräala on nousukiidossa Tämän vuoden erämessuilla oli vahvasti esillä eräalan tuottama taloudellinen hyvinvointi ja alan tulevaisuuden näkymät. Aihetta sivuttiin niin kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion avajaispuheenvuorossa kuin messuilla esitellyssä Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen tuottamassa metsästyksen hyvinvointivaikutusten esiselvityksessä. – Erätalous on jo nyt merkittävä biotalouden osa-alue, ja meidän on osaltamme luotava mahdollisimman hyvät edellytykset sen kehittymiselle, HusuKallio totesi messujen avajaisissa. Aiheeseen syvennyttiin myös Suomen riistakeskuksen ja Riihimäen Messujen järjestämässä eräverkostoitumisseminaarissa, johon kokoontui eräalan yrittäjiä, ammattiriistanhoitajia ja erätalouden mahdollisuuksista kiinnostuneita. Seminaarissa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja niin pienyrittäjän kuin suuren riistatilallisen näkökulmasta. Tapetilla olivat muun muassa metsästysseurojen rooli tulevaisuudessa metsästysmahdollisuuksien tarjoajana, eräpalveluiden tarjonta ja taso sekä riistan määrä Suomessa. Erätaloudella onkin tärkeä rooli maaseudun elävöittämisessä ja liiketoimintamahdollisuuksien kasvattamisessa. Osallistujien kommentit tilaisuuden jälkeen olivat positiivisia, ja kävi selväksi, että yhteistyön lisäämiselle on alalla kysyntää. Afrikkalainen sikarutto ja villisika Messuilla ja biotalousosastolla oli myös vahvana kärkenä metsästäjille tuttu aihe eli afrikkalainen sikarutto ja sen torjuminen ulkomaille, erityisesti Balttiaan, suuntautuneen metsästyksen yhteydessä. Paikalla ollut asiantuntija, Eviran yksikönjohtaja Kyösti Siponen, kertoi metsästäjien olevan valveutuneita afrikkalaisen sikaruton suhteen – Metsästäjät ymmärtävät asian tärkeyden ja oman vastuunsa. Jos kotisika saa tartunnan, se on katastrofi koko tuottajaperheelle. Jos afrikkalaista sikaruttoa löytyy Suomesta villisiasta, tarkoittaa se automaattisesti vientikieltoa kolmansiin maihin, Siponen toteaa. Jotta tauti ei tulisi Suomeen, tulisikin noudattaa tarkasti Eviran ohjeita koskien esimerkiksi Viron metsästysmatkailua ja lihajalosteiden ostoa. Näytteitä kotimaassa metsästetyistä villisioista tulee edelleen lähettää Eviralle tutkittavaksi. L A n na m ar i A la n n e Isä ja tytär tekivät Suomen riistakeskuksen osastolla ”Minkälainen metsästäjä olet?” -testin. Caj Lillqvistin tulos oli sunnuntaimetsästäjä ja Anna Lillqvistin elämäntapametsästäjä. Molemmat pitivät testiä hauskana ja tuloksia osuvina. – Tunnustan olevani seurapiirimetsästäjä, Saarinen sanoi tuloksen tultua. Hän piti testiä selkeänä ja yksinkertaisena. Erämessuilta mukaan oli tarttunut myös uusi puukon tuppi. Antti Aarnio ja Aune Aarnio keskittyneenä testiä tekemässä – tuloksena oli seuran selkäranka. A n na m ar i A la n n e H en na V äy ry n en
60 l Metsästäjä 4 l 2016 Teksti ja kuvat: Kaisa Huttunen Yhdessä oppimista naisten metsästysseuroissa Kasvava metsästävien naisten joukko on perustanut useille paikkakunnille naisille suunnattuja metsästysseuroja. Niissä järjestetään kursseja ja jahtimatkoja sekä verkostoidutaan samanhenkisten kanssa. 000-luvulla on puhuttu paljon metsästäjäkunnan ikääntymisestä ja pohdittu, miten uusia jäseniä saataisiin ukkoontuviin seuroihin. Samanaikaisesti metsästävien naisten joukko on kasvanut vauhdilla Suomessa. Naiset aloittavat harrastuksen usein vasta aikuisiällä. Pohjois-Karjalan Jahtinaisten tarina sai alkunsa pari vuotta sitten, kun Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri antoi Jaana Puhakalle tehtäväksi kartoittaa alueella metsästävien naisten tilannetta. Puhakka perusti Facebookiin ryhmän, johon liittyi nopeasti yli sata pohjoiskarjalaista. – Ryhmälle oli selvä tilaus. Metsästävät naiset löysivät sitä kautta toisensa, kertoo Puhakka. Ryhmän ensimmäinen tapahtuma oli Metsästysammunnan ABC -kurssi. Kurssin päätteeksi läsnäolijat alkoivat organisoida oman seuran perustamista. Pohjois-Karjalan Jahtinaisten perustamiskokous pidettiin toukokuussa 2014 ja rekisteriin seura saatiin päivää ennen juhannusta. Tällä hetkellä Jahtinaisiin kuuluu noin 60 jäsentä. Seurat tarvitsevat aktiiveja VarsiNaiset EräLadyt syntyi puolestaan vastaamaan metsästävien kaupunkilaisnaisten haasteisiin. – Kaupungeissa on nykyään paljon metsästäjiä, mutta metsästyspaikoista on puute, kertoo seuran puheenjohtaja Marika Lahti. Joulukuussa 2012 perustetun seuran tarkoituksena on lisätä erityisesti maattomien metsästysmahdollisuuksia sekä madaltaa harrastuksen aloittamiskynnystä. EräLadyihin kuuluu nykyään noin 65 jäsentä, joista valtaosa asuu Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Molemmat naisten metsästysseurat järjestävät jäsenilleen ampumakoulutusta, jahtimatkoja ja metsästyskoirakoulutusta. – Toivoisin, että ampumaharjoittelun myötä porukat saisivat enemmän rohkeutta tulla jahteihin pyssy mukanaan, kertoo Lahti. Metsästysseurat kamppailevat tekijöiden löytymisen kanssa: jäsenten passiivisuus tai sitoutumisen puute voi johtaa siihen, että työt kaatuvat muutaman seuran aktiivin niskoille. – Joskus sitä turhautuu, kun joku tapahtuma on kovalla työllä saatu järjestettyä ja ihmiset peruvat sen viime tingassa tai eivät 2 Helsingin Erä-Ämmiä osallistui huhtikuussa aseen huoltoja puhdistuskurssille.
Metsästäjä 4 l 2016 l 61 saavu paikalle. Vaikka nykypäivänä kaikilla on kiire, täytyy muistaa, että homma perustuu vapaaehtoistoimintaan ja kaikkien panosta tarvitaan, pohtii Lahti. – Usein alkuinnostuksen jälkeen joku jäsenistä saattaa erota. Meillä Jahtinaisissa on hyvä tilanne, kun mukaan on tullut uusia todella kiinnostuneita jäseniä, jatkaa Puhakka. Tukea ja tiedonvaihtoa Aloitteleva metsästäjä tarvitsee sopivan aseen löytämiseen ja ampumaharjoitteluun usein kokeneen metsästäjän tai ammattilaisen apua. Myös metsästysseuraan voi olla vaikea päästä. Valtion maillekaan ei ole ensikertalaisen helppo mennä, varsinkin jos lähipiiristä ei löydy kaveria seuraksi. Vaikka aloittelevilla metsästäjillä on yhteisiä haasteita, joillekin naisille voi olla helpompi aloittaa harrastus omissa porukoissaan. – Naisilla saattaa olla kynnys lähteä miesvaltaisiin metsästysseuroihin tai yhteisiin ampumatreeneihin, pohtii Puhakka. Lahti on samaa mieltä, vaikka metsästää myös sekaporukoissa. – Naisseurojen tarkoituksena on ennen kaikkea tukea aloittelevia metsästäjiä, Lahti kertoo. Metsästävien naisten määrän lisääntymisestä huolimatta naiset ovat vielä melko vähälukuisia metsästysseuroissa. Naisten metsästysseuroissa on helppo jutella esimerkiksi sellaisistakin metsästykseen liittyvistä asioista, joista miehillä ei ole kokemusta. – Esimerkiksi metsästysvaatteiden ja aseiden hankkiminen voi olla naisille vaikeaa, koska ne on tehty lähinnä miesten mittojen mukaan. Naisporukoissa voidaan vaihtaa tietoja siitä, mistä sopivia varusteita voisi löytyä, kertoo Puhakka. Aktiivista naistoiminnan kehittämistä Pohjois-Karjalassa lll Koulutuksen ja yhteisjahtien lisäksi Pohjois-Karjalan Jahtinaiset ovat hankkineet varoja tyttöjen erästelyharrastuksen tukemiseen. Syksyllä 2014 seura teetti naismetsästäjäkalenterin, jonka myyntituloilla pystyttiin järjestämään Suomen ensimmäinen tytöille suunnattu Koppeloleiri. Ilomantsissa viime kesänä järjestettyyn tapahtumaan osallistui kolmisenkymmentä 7–15-vuotiasta tyttöä. Ohjelmaan kuului muun muassa suunnistusta, leirinuotion tekoa sekä metsästyskoiranäytös. Leiripalautteessa tytöt kertoivat ampumisen olleen erityisen hauskaa. Pohjois-Karjalassa on lisäksi vireillä monenlaista metsästäviin naisiin liittyvää toimintaa. Jaana Puhakka organisoi parhaillaan Vaara-Karjalan leader ry:n hallinnoimaa Woman the Hunter -nimistä hanketta, jonka tehtävänä on jakaa hyviä ideoita ja toimintamalleja naisten metsästysseuraja yhdistystoiminnan tukemiseen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. – Metsästävien naisten verkostoissa voidaan tiedon ja ideoidenvaihdon lisäksi kertoa kansallisista vahvuuksistamme. Samalla voimme markkinoida hienoa suomalaista metsästyskulttuuriamme ja ainutlaatuista luontoamme, kertoo Puhakka. NAISTEN METSÄSTYSSEUROJA SUOMESSA VarsiNaiset EräLadyt ry www.turunseudun.rhy.fi/varsinaiset_eraladyt/index.php Pohjois-Karjalan Jahtinaiset ry www.jahtinaiset.fi/ Akkainjahti ry www.akkainjahti.net Helsingin Erä-Ämmät ry Avoimet Facebook-sivut: www.facebook.com/Helsingin-Erä-Ämmät-1532715823654926 Haulikkohelmet ry Avoimet Facebook-sivut: www.facebook.com/haulikkohelmet Leidit Tyrväällä -peurajahtiin osallistui viime syksynä metsästäjiä useammasta naisseurasta.
62 l Metsästäjä 4 l 2016 Teksti ja kuvat: Tommy Arfman Supikoira on vallannut Ahvenanmaan Haitalliseksi vieraslajiksi määritelty supikoira viihtyy hyvin rannikolla ja saaristossa, ja alueille on vähitellen muodostunut tiheä supikoirapopulaatio. Laji on levittäytynyt myös Ahvenanmaan maakuntaan. Supikoiran metsästystä pyritään tehostamaan niin lainsäädännöllä kuin metsästäjiä motivoimalla. Pysäyttävä koira on tehokas ja huomaamaton pyytäjä. Varsinkin keväiseen aikaan petopoistot on tehtävä matalalla profiililla ja häiritsemättä muuta luontoa.
Metsästäjä 4 l 2016 l 63 nsimmäiset havainnot supikoirasta Ahvenanmaalla tehtiin 1975, jolloin dokumentoitiin ensimmäinen liikenteen uhriksi jäänyt vieraspeto Eckerössä. Nyt 41 vuotta ensiesiintymisestä on maakuntaan muodostunut hyvin voimakas supikoirakanta. Vuoden 2013 saalistilastot kertovat omaa karua kieltään lajin runsaudesta. Tuolloin pyydettiin maakunnassa 5 441 supikoiraa. Kun luku suhteutetaan pinta-alaan, saadaan tulokseksi 34 supikoiraa tuhannelle hehtaarille. Luku on huikea ja kertoo paljon sekä kannan tiheydestä, että tuottavuudesta. Saalismäärät ovat edelleen kasvussa, ja kannan taittumista ei ole näkynyt. Luvut osoittavat selkeästi, miten nopeasti supikoirakanta kasvaa suotuisissa olosuhteissa. Laji on levittäytynyt joka puolelle maakuntaa, ja ulkosaaristokaan ei ole välttynyt uusilta tulokkailta. Ihanteelliset olosuhteet Yksi syy supikoiran vahvaan esiintymiseen Ahvenanmaalla on todennäköisesti leudot talvet. Tällöin supikoiran keräämät energiavarat riittävät selviämiseen kevääseen asti. Suotuisan ilmaston lisäksi ravintoa on tarjolla yllin kyllin. Maakunnassa ammutaan vuosittain noin 4 000 metsäkaurista, ja pelkästään niiden suolistusjätteet ovat iso ravintoresurssi samoin kuin hirvien teurasjätteet. Molempien teurasjätteet päätyvät myös yleensä haaskoiksi metsään. Lisäksi supikoirat saavat ravintoa kalastusturismin ja omiksi tarpeiksi pyydettyjen kalojen perkuujätteistä. Maakunnan suuret hedelmäviljelmät ja viljelys ovat hyvä ravintoresurssi kaikkiruokaiselle supikoiralle. Näissä olosuhteissa todennäköinen poikaskuolleisuus on supikoiran osalta vähäisempää kuin manner-Suomessa. Lisäksi keväällä saapuvat kymmenet tuhannet muuttolinnut tarjoavat helppoa ravintoa kevätja kesäkuukausiksi. Uhka alkuperäislajistolle Ahvenanmaa on tunnettu laajasta saaristosta, kauniista luonnostaan ja rikkaasta linnustostaan. Linnusto on paljolti tyypillistä saaristolajistoa, joka pesii maassa ja on hyvin herkkä preE Suotuisan ilmaston lisäksi ravintoa on tarjolla yllin kyllin. Ahvenanmaan luonto on tunnettu linnustostaan. daatiolle. Paikallisten havaintojen perusteella tietyt lajit ovat jo taantuneet merkittävästi. Teerikanta on paikoittain lähes kadonnut, ja muun muassa kuovi ja taivaanvuohi elävät vain muistoissa menneiden vuosien lintulajistosta. Sama kohtalo uhkaa kaikkia muita vielä jäljellä olevia lajeja saalistuspaineen lisääntyessä. Samaan aikaan supikoirakannan vahvistuessa on merikotkakanta moninkertaistunut, mikä ei voi olla vaikuttamatta lintukantoihin. Esimerkiksi haahkakanta voi huonosti, ja sen poikastuotto lentokykyisiksi linnuiksi on lähes olematon. Metsästäjien ja viranomaisten yhteistyötä tarvitaan Ahvenmaalla on hyvin vahva metsästyskulttuuri. Maakunnassa asuu lähes 29 000 asukasta ja metsästyskortin omaavia paikallisia on 3 407 vuoden 2014 –2015 tilastojen mukaan. Lisäksi on lähes tuhat ulkopaikkakuntalaista kortin omaavaa. Tästä voidaan laskea metsästäjätiheydeksi 21 tuhannelle hehtaarille. Metsästyksen kohteena ovat sorkkariistasta metsäkauris ja hirvi. Itäja koillissaaristossa tavataan jo valkohäntäpeuraa. Näiden lisäksi maakunnassa on vielä hengissä vahva pienriistan metsästyskulttuuri, joka on ollut aina tärkeässä roolissa alueen kulttuurihistoriassa. Merilinnun pyynnillä on Ahvenanmaalla pitkät perinteet. Pienpetojen pyyntikulttuurista omaa kieltään kertovat saalistilastot. Vahvasta pyynnistä ja suuresta metsästäjämäärästä huolimatta ei supikoiran valloitusmarssia ole voitu estää. Se paljastaa haasteet,
64 l Metsästäjä 4 l 2016 joita tämä vieraslaji tuo tullessaan metsästäjille, jotka pyrkivät omilla toimillaan suojelemaan alkuperäistä luontoa. Alkuperäisluontoa vahingoittavan vieraslajin hallinta kuuluu metsästäjien lisäksi myös viranomaisille. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, että haitallisten lajien pyyntiä helpotetaan tilanteen niin vaatiessa ja tuetaan metsästäjien toimintaa kaikin mahdollisin resurssein. Ahvenanmaalla on oma lainsäädäntö ja näin on myös metsästyslain osalta. Viranomaiset ovatkin reagoineet supikoiraan: Metsästyslakia muutettiin pari vuotta sitten, ja muun muassa valon käyttö vapautettiin supikoiran metsästyksessä. Valoa saa nyt vapaasti käyttää esimerkiksi syöttipaikan valaisemiseen, ja pyynti on jo tuottanut hyviä tuloksia. Koiran käyttö keväällä oli aiemmin kiellettyä 1.3. lähtien, mutta nykyään koiria saa käyttää supikoiran, minkin ja ketun pyynnissä saaristossa 15.4. asti. Metsästäjien on haettava koirien käyttöön erillistä lupaa kevätajalle. Manner-Ahvenanmaalla ei koiria saa käyttää 1.3. lähtien petopyynnissä, mutta tähän rajoitukseen on tulossa muutoksia. Lakimuutosten lisäksi supikoiran pyyntiin on kannustettu riistanhoitoyhdistysten maksamalla 10 euron suuruisella häntärahalla, joka tulee maakuntahallitukselta metsästyskorttivaroista. Raha ei ole kuitenkaan riittänyt korvaamaan kaikkia pyydettyjä supikoiria. Petokannat kasvavat luonnonsuojelualueilla Ahvenanmaalla on 54 luonnonsuojelualuetta. Näillä alueilla on pääsääntöisesti metsästys kielletty. Ihmistoiminnan puuttuminen on johtanut samaan kuin manner-Suomen suojelualueilla: pedot valtaavat arvokkaat luontokohteet. Maija Häggblom vastaa Ahvenanmaan luonnonsuojelualueista maakuntahallituksessa. Hän kertoo asian olevan hyvin heidän tiedossaan, ja joillakin alueilla on myös ryhdytty toimeen. Suojelualueiden säännöt mahdollistavat petojen, varsinkin vieraslajien, metsästyksen alkuperäislajiston turvaamiseksi. Kymmenellä alueella on aloitettu organisoitu petopyynti, jonka tekevät vapaaehtoiset metsästäjät. Tulokset ovat olleet positiivisia ja yhteistyötä kehitetään edelleen. Vapaaehtoisia metsästäjiä on toistaiseksi löytynyt riittävästi, ja he ovat motivoituneita. Omat vaikeutensa keväisiin petopoistoihin tuovat merikotkien pesäreviirit. Keväinen petopoisto on niissä kategorisesti kielletty. Usein supikoirat asettuvat samoihin saariin kuin merikotkat, ja saaret on käytävä läpi ennen kuin linnut saavat pesintärauhan. Myös suojeluviranomaisten on osallistuttava osaltaan petopoistotalkoisiin, jotta työ on tehokasta. lll Robin Juslin vastaa maakunnan metsästys ja riistanhoitoasioista maakuntahallituksessa. Huoli supikoiran valloitusretkestä on hänen mukaansa huomioitu viranomaistaholla pidemmän aikaa. Jo tehdyt lakimuutokset ovat olleet askelia oikeaan suuntaan, mutta eivät vielä riittäviä vieraspedon torjumiseksi. Lisätoimia tarvitaan. Tänä keväänä Ahvenanmaa onkin aloittanut yhteistyön Suomen ja Ruotsin kanssa, joilla on aiemmin ollut käynnissä Pohjoismainen supikoiraprojekti. Sen tarkoitus on ollut estää supikoiraa leviämästä Ruotsiin ja Norjaan Lapin kautta. Myös Ahvenanmaa voi olla mahdollinen supikoiran leviämisreitti länsinaapuriin. Juslin kertoo alkuvaiheessa yhteistyön olevan tiedonvaihtoa, koulutusta ja pyyntimetodien tehostamista ja kehittämistä. Ahvenanmaalla aloitetaan supikoirien tehopyynti valituissa kunnissa ja hyväksi käytetään syöttöpaikkoja, riistakameroita ja koulutettuja koiria. Tehostetun pyynnin tuloksia analysoidaan välittömästi, kun materiaalia on riittävästi. Alueita lisätään sitä mukaa, kun löytyy resursseja ja osaavia metsästäjiä ja koiria. Otsikko kuulostaa kunnianhimoiselta tavoitteelta, mutta tapa on oikea. Sen sijaan, että antaudutaan ylivoimaiselta tuntuvan tehtävän edessä, kääritään hihat ja ruvetaan tekemään asian hyväksi käytännön tekoja. Vieraslajin vastustaminen vaatii laajempaa asennemuutosta niin viranomaispuolelta, poliitikoilta kuin rivimetsästäjiltä. Onnistuessaan Ahvenanmaa voi näyttää esimerkkiä, miten alkuperäisluontoa voidaan konkreettisesti suojella kustannustehokkaasti vahvan metsästyskulttuurin avulla. Tavoitteena supikoiravapaa Ahvenanmaa Ahvenanmaan viranomaiset ovat myös reagoineet peto-ongelmaan. Valon käyttö supikoiran pyynnissä vapautettiin pari vuotta sitten. Roger Friman esittelee omaa syöttipaikkaa, joka on varustettu valolähteellä.
Lähde: Luke & riistakolmiot.? Levinneisyys Levinneisyys Villisian levinneisyys painottuu KaakkoisSuomeen Ruumis vahva ja sivuilta litteä, melko korkea. Pää suuri, jalat melko lyhyet ja kapeat. Karjuilla kulmahampaat kasvavat läpi elämän ja käyristyvät ylössuuntautuviksi torahampaiksi. Karvapeite vahvaa ja tummaa, pitkiä harjaksia runsaasti. Villisian vaellus voimistui kaakkoisrajan yli EteläSuomeen etenkin 1970-luvulla. Kannan koko nykyisin 1000 – 1300 eläintä. Villisika on alunperin lehtija sekametsien laji, mutta on osoittautunut hyvin sopeutumiskykyiseksi. Kiima alkutalvella. Kantoaika 4 kk. Porsaita syntyy yleensä 6–10. Villisika on kaikkiruokainen muista sorkkaeläimistä poiketen. Kasviravinto kuitenkin enemmän käytettyä kuin eläinravinto, joka muodostuu hyönteisistä, madoista, pikkunisäkkäistä ja haaskoista. Viljelyksille siat voivat aiheuttaa vahinkoja juurikasja perunapeltoja tonkiessaan. Metsästysaika muuttui 1.3.2016. Nykyisin porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden, mutta villisikanaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on aina rauhoitettu. Villisikasaaliit ovat olleet kasvussa. Saaliiksi saadaan jo satoja sikoja vuodessa. Villisika Sus scrofa Vildsvin Wild boar Suomen sorkkaeläimet suuruusjärjestyksessä Metsäkauris Kuusipeura Valkohäntäpeura Metsäpeura Hirvi Villisika Sorkan jälki (kesä) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Ravinto Villisika on kaikkiruokainen. Kasviravinto kuitenkin enemmän käytettyä kuin eläinravinto, joka muodostuu hyönteisistä, madoista, pikkunisäkkäistä ja haaskoista. Voivat aiheuttaa vahinkoja viljelyksille. Pitkittäisviiruinen turkki Juurekset (talvi) Porsas 5– 7 cm 50–200 kg kg 70 –11 cm 90–180 cm Kesällä Käynti, ravi Talvella Etujalka 35–150 kg kg 60 –9 cm 80–160 cm Kesällä väriykseltään harmaanruskea Villisiat liikkuvat usein laumoissa Melko lyhyet jalat Suuri pää Ruumis vahva ja melko korkea Karjun käyristyvät ja ylössuuntautuvat torahampaat Vuosittaiset saalismäärät Talvella väritykseltään mustanruskea Kapea ja suorahko häntä 50 100 150 200 250 300 350 Yksilöä 400 2008 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Hyönteiset Sammakot C M Y CM MY CY CMY K villisika.pdf 1 01/07/16 06:52 Metsästäjä 4 l 2016 l 65
66 l Metsästäjä 4 l 2016 E Teksti ja kuvat: Milla Niemi Turvaa kaikille tienkäyttäjille Joka vuosi Suomen tieverkolla ajetaan tuhansia hirvieläinkolareita. Lisäksi autojen alle jää miljoonia pieniä ja keskikokoisia selkärankaisia. Eläinonnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä keinotekoisilla kulkureittirakenteilla. läimet eivät säntäile ajoradan yli vain autoilijoiden kiusaksi. Tie saattaa halkaista esimerkiksi hirvien perinteisen reitin talvilaitumilta kesäalueille. Joskus tienylitystarve on päivittäistä: vaikkapa kauriit voivat joutua ylittämään tien siirtyessään päivälepopaikkansa suojista ruokailemaan. Oma lukunsa ovat tienvarsilla partioivat haaskansyöjät, jotka hyödyntävät opportunistisesti autojen asfaltille kattamaa herkkupöytää. Tyypillinen suomalainen maantie on suurille ja keskikokoisille nisäkkäillemme suhteellisen helppo ylitettävä. Liikennemäärän kasvaessa kuitenkin eläinten riski jäädä auton alle yleensä kasvaa. Poikkeuksen muodostavat riista-aidatut valtatiet, jotka tukkivat varsinkin hirvieläinten kulkureittejä. Vaikka riista-aidat ovat yksi tärkeimmistä hirvieläinkolareita ennaltaehkäisevistä keinoista, eivät ne ratkaise perimmäistä ongelmaa: eläinten liikkumistarvetta. Siksi riista-aitoja tulisi käyttää ainoastaan silloin, kun eläimille voidaan tarjota vaihtoehtoinen kulkureitti tien toiselle puolelle. Luontevin tapa on ohjata eläinliikenne tien yli tai ali. Vihersiltoja ja eläinalikulkuja Tutuimpia eläinten kulkureittirakenteita ovat vihersillat, eli tiealueen ylittävät maisemoidut siltakannet. Vihersillat suunnitellaan pääsääntöisesti vain eläinten käyttöön, mutta satunnainen ihmisliikenne harvoin haittaa varsinaiseen kohderyhmään kuuluvia kulkijoita. Keski-Euroopassa vihersillat ovat jo pitkään olleet tierakentamisen arkipäivää. Myös Suomessa ne on otettu mukaan uusiin tiehankkeisiin. Tuoreimmat kotimaiset esimerkit ovat tieltä E18, jossa Koskenkylän ja Kotkan väliselle moottoritielle on rakennettu kaikkiaan viisi vihersiltaa. Vihersillat suunnitellaan useimmiten hirvieläinten tarpeita silmälläpitäen, mutta niitä hyödyntävät muutkin lajit. Eläinliikenne voidaan myös johtaa tien ali. Eri eläinlajeilla on hiukan toisistaan poikkeavat mieltymykset alikulun mittojen suhteen. Erityisesti hirvieläimet vierastavat kapeita ja ahtaita tunneleita, joten leventämällä siltarakennetta yläosasta saadaan kasvatettua suosiota sorkkaeläinten keskuudessa. Vastaavasti esimerkiksi lumikkoa tai kärppää voidaan houkutella sisustamalla autio alikulkukäytävä kantokasalla tai muulla näkösuojalla. Parhaimmillaan alikulku on niin massiivinen, että siltarakenteen alapuolinen maisema voidaan jättää koskemattomaksi. Tällöin rakennetta hyödyntävät käytännössä kaikki alueella liikkuvat lajit.
Metsästäjä 4 l 2016 l 67 teisiin, mutta nekin käyttävät betonisia tai muovisia tunneleita paremman vaihtoehdon puuttuessa. Kiinnostava esimerkki erityisesti pienille ja keskikokoisille eläimille soveltuvista kulkureittirakenteista ovat niin sanotut kuivapolut. Kuivapolut ovat vesistösillan alle jätettäviä maakaistaleita, joita myöten joentai puronvartta liikkuvat eläimet pystyvät alittamaan siltarakenteen tiealueelle nousematta. Kuivapolkuja käyttää monen muun lajin ohella saukko, joka mainiosta uimataidostaan huolimatta vierastaa umpinaisten siltarumpujen läpi sukeltamista. Tietoa tehosta tarvitaan Maailmalla on tuotettu paljon selvityksiä kulkureittirakenteita käyttävistä eläimistä. On kiistatonta, että elintavoiltaan hyvinkin erilaiset lajit hyödyntävät tarpeita vastaavia vihersiltoja ja alikulkuja sujuvasti. Kulkureittirakenteiden todellinen teho tunnetaan silti puutteellisesti: vain muutamissa tutkimuksissa on pystytty tai edes pyritty osoittamaan esimerkiksi rakenteiden eläinkolareita vähentävä vaikutus. Helsingin yliopiston ja Tiehallinnon (nyk. osa Liikennevirastoa) tutkimushankkeessa selvisi, että kuivapolut vähentävät tehokkaasti pienten ja keskikokoisten maaselkärankaisten liikennekuolleisuutta. Erityisen paljon kuivapoluista hyötyivät sammakot, mutta teho oli ilmeinen myös nisäkkäille. Tietoa kulkureittirakenteiden sekä muiden eläinkolareiden ennaltaehkäisymenetelmien tehosta tarvitaan ehdottomasti lisää, sillä rajallisia resursseja ei kannata tuhlata toimimattomiin ratkaisuihin. Milla Niemi (MMT) väitteli eläinkolareista, ja niiden ennaltaehkäisystä Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa huhtikuussa 2016. Väitöskirjan tiivistelmään voi tutustua osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/160439. Vihersiltoja rakennetaan ensisijaisesti valtateille, jossa niitä käytetään yhdessä eläinten liikkumista ohjaavien riista-aitojen kanssa. Pieneläintunnelit ovat massiivisia kulkureittirakenteita edullisempi vaihtoehto turvata pienten ja keskikokoisten eläinten kulku tiealueen poikki. Suuret alikulkurakenteet sopivat kulkureitiksi alueen koko lajistolle. Pienikin voi olla toimiva Vaikka kulkureittirakenteiden suunnittelussa edetään usein suurikokoisten nisäkkäiden ehdoilla, ei pienempiä eläimiä pidä unohtaa. Tiepohjaan upotettuja pieneläintunneleita tai -putkia hyödyntävät erityisesti keskikokoiset nisäkäspedot sekä pienet jyrsijät. Sammakot näyttäisivät mieltyneen maapohjaisiin raken
NIKSINURKKA NIKSINURKKA 1 2 5 6 7 8 3 4 GRAFIIKKA: ASMO RAIMOAHO Runkosiima majavan metsästykseen ja kalastukseen Tarvitset Narut suoristetaan rinnakkain nuolen vartta vasten ja kiinnitetään esimerkiksi pienellä nippusiteellä insertin, eli nuolen sisään liimattavan holkin, viereen. Akkuporakone on hyvä apuväline. Nuolen kärki kiinnitetään porakoneen istukkaan, jolloin nuoli tulee hyvään työtasoon ja nopeuttaa punomisvaihetta. Punontalanka kiinnitetään noin neljän sentin päähän nuolen kärjestä. Liima levitetään kolmen sentin matkalle tasaisesti nuolen ympäri punoksen aloituksesta kärjen suuntaan. Punontalanka kierretään akkuporakonetta käyttäen liimatulle alueelle. Nippuside irrotetaan, jonka jälkeen taivutetaan runkosiiman päät taakse päin, ja kiinnitetään ne teipillä punoksen taakse. Sen jälkeen jatketaan punontaa runkolangan etupuolelle. Punonta päätetään noin kolme millimetriä ennen inserttiä. Ylijäänyt runkosiima katkaistaan siten, että jäljelle jää noin sentin mittaiset päät, jotka hapsutetaan ja sulatetaan palloiksi. Punos pinnoitetaan koko mitaltaan pikaliimalla, jonka kuivuttua koko punos suojataan vielä kerran epoksilla. Epoksista riippuen kuivumisaika on noin vuorokausi. Nuolet on siis hyvä valmistaa hyvissä ajoin ennen jahtia. Lehmänkytky Ota normaalia majavakelan siimaa (ei fast light -siimaa) kaksi kertaa nuolen mitta + 10 senttiä. Runkonarun tekeminen aloitetaan jakamalla siima kahteen osaan ja solmimalla lehmänkytkysolmu nuolen sulituksen taakse. TEKSTI: HENRI HARJU JA PASI RUUSKA, EXPERIENCE BOWHUNTING CLUB, ILMESTYNYT ALUN PERIN JÄKKÄRÄ 2/2016. Huom. Nuolen on hyvä olla hieman normaalia pidempi, jotta punos ja runkosiima eivät jousta viritettäessä tule jousen ikkunaleikkauksen sisäpuolelle. Samaa nuolta voi käyttää nyt sekä majavajahdissa että kalastuksessa. Kärki on normaalisti ja helposti vaihdettavissa joko majavan metsästyksessä vaadittuun kiinteään leikkurikärkeen, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä leveä, tai kalastuksessa käytettävään väkäskärkeen. C M Y CM MY CY CMY K niksinurkka_majavanuoli.pdf 1 28/06/16 22:32 68 l Metsästäjä 4 l 2016
Metsästäjä 4 l 2016 l 69 Loput luvat tulevat myyntiin: Ma 22.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 23.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Ke 24.8. Pohjanmaa ja Kainuu To 25.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 26.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Vesilintuja jänislupien myynti jatkuu koko ajan. Osta lupasi Verkkokaupassa: Eräluvat.fi/pienriista Palvelunumerosta: 020 69 2424 Myyntiin vapautuu lisää kanalintulupia riistalaskentojen perusteella. Luvat tulevat myyntiin mainittuna päivänä kello 8 aamulla. Osa kiintiöstä on ollut myynnissä kesäkuusta lähtien ja sitä voi olla vielä jäljellä. Lisää kanalintulupia myyntiin Tiesitkö, että Mustista ja Mirristä saat aina 20 % alennuksen valikoiduista koirien täysravinnoista, kun tilaat heti kerralla suuremman määrän? Hyödynnä etu jo tänään, sillä saat jopa 25 % alennuksen rajoitetun ajan! Määräaikainen 25 % tarjous koskee 14.7.–31.8. seuraavia ruokasarjoja: Planet Pet, Sam’s Field ja Profine. Unohda jatkuva ruoka ostoksilla ravaa minen ja hamstraa koko lavallinen murkinaa kerralla, joko kokonaan omalle laumallesi tai kimppa tilauksena ystävien tai harrastus kavereidesi kanssa. Kun hyödynnät paljousalennuksen, saat tuotteet näppärästi ja nopeasti vaikka suoraan kotiovelle – vieläpä kokonaan ilman toimituskuluja! Tee tilaus lähi myymälästäsi tai verkko kaupassamme: www.mustijamirri.fi Jatkuva 20 % lavaalennus koskee seuraavia koiranruokasarjoja: Purenatural, Brit Care, Canagan, Barking Heads, Profine, Sam’s Field, Brit Premium ja Planet Pet. Tuotteet toimitetaan kahden viikon sisällä tilauksesta. Jatkuvalla lava-alennuksella ruoka varastot täyteen edullisesti! Rahtivapaasti! esim. Sam’s Field Adult Medium 13 kg 29,93 € / säkki (2,30 €/kg), norm. 39,90 € / säkki (3,07 €/kg) Lavalla 27 säkkiä. esim. Planet Pet Adult 15 kg 24,68 € / säkki (1,65 €/kg), norm. 32,90 € / säkki (2,19 €/kg) Lavalla 45 säkkiä. -25 % Lava-alennus Tarjous voimassa 14.7.–31.8. Planet Pet, Sam’s Field ja Profine -koiranruoat NIKSINURKKA NIKSINURKKA 1 2 5 6 7 8 3 4 GRAFIIKKA: ASMO RAIMOAHO Runkosiima majavan metsästykseen ja kalastukseen Tarvitset Narut suoristetaan rinnakkain nuolen vartta vasten ja kiinnitetään esimerkiksi pienellä nippusiteellä insertin, eli nuolen sisään liimattavan holkin, viereen. Akkuporakone on hyvä apuväline. Nuolen kärki kiinnitetään porakoneen istukkaan, jolloin nuoli tulee hyvään työtasoon ja nopeuttaa punomisvaihetta. Punontalanka kiinnitetään noin neljän sentin päähän nuolen kärjestä. Liima levitetään kolmen sentin matkalle tasaisesti nuolen ympäri punoksen aloituksesta kärjen suuntaan. Punontalanka kierretään akkuporakonetta käyttäen liimatulle alueelle. Nippuside irrotetaan, jonka jälkeen taivutetaan runkosiiman päät taakse päin, ja kiinnitetään ne teipillä punoksen taakse. Sen jälkeen jatketaan punontaa runkolangan etupuolelle. Punonta päätetään noin kolme millimetriä ennen inserttiä. Ylijäänyt runkosiima katkaistaan siten, että jäljelle jää noin sentin mittaiset päät, jotka hapsutetaan ja sulatetaan palloiksi. Punos pinnoitetaan koko mitaltaan pikaliimalla, jonka kuivuttua koko punos suojataan vielä kerran epoksilla. Epoksista riippuen kuivumisaika on noin vuorokausi. Nuolet on siis hyvä valmistaa hyvissä ajoin ennen jahtia. Lehmänkytky Ota normaalia majavakelan siimaa (ei fast light -siimaa) kaksi kertaa nuolen mitta + 10 senttiä. Runkonarun tekeminen aloitetaan jakamalla siima kahteen osaan ja solmimalla lehmänkytkysolmu nuolen sulituksen taakse. TEKSTI: HENRI HARJU JA PASI RUUSKA, EXPERIENCE BOWHUNTING CLUB, ILMESTYNYT ALUN PERIN JÄKKÄRÄ 2/2016. Huom. Nuolen on hyvä olla hieman normaalia pidempi, jotta punos ja runkosiima eivät jousta viritettäessä tule jousen ikkunaleikkauksen sisäpuolelle. Samaa nuolta voi käyttää nyt sekä majavajahdissa että kalastuksessa. Kärki on normaalisti ja helposti vaihdettavissa joko majavan metsästyksessä vaadittuun kiinteään leikkurikärkeen, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä leveä, tai kalastuksessa käytettävään väkäskärkeen. C M Y CM MY CY CMY K niksinurkka_majavanuoli.pdf 1 28/06/16 22:32
70 l Metsästäjä 4 l 2016 1 1 1 1 1 2 3 4 3 Antti Piironen , Suomen riistakeskus Metsästysalueita vaihdettiin Orimattilassa – tavoitteena metsästyksen helpottaminen eljä orimattilalaista metsästysseuraa vaihtoivat eri puolilla moottoritietä sijaitsevia metsästysalueitaan niin, että kunkin seuran alueet sijaitsevat nyt vain yhdellä puolella moottoritietä. Sirpalealueiden vaihdolla pyritään helpottamaan metsästyksen järjestämistä, hirvieläinten verotussuunnittelua sekä lisäämään seurojen välistä yhteistyötä. Riista-aidoilla suojattu moottoritie E75 kulki aiemmin LänsiOrimattilan metsästäjät ry:n sekä Pohjois-Orimattilan, Huhdanojan ja Orimattilan metsästysseurojen maiden läpi. Moottoritie erotti kunkin seuran alueesta metsästyksen kannalta epäkäytännöllisiä sirpalealueita. Länsi-Orimattilan metsästäjät ry teki vuoden 2015 lopussa aloitteen metsästysalueiden vaihdosta, jolla voitaisiin yhtenäistää seurojen alueita ja samalla päästä eroon sirpalealueista. Moottoritien eri puolilla olevia alueita vaihdettiin niin, että kullakin seuralla on metsästysalueita vain yhdellä puolella tietä. Alueiden vaihto käsitti yhteensä 28 maanomistajaa ja noin 700 hehtaaria. Hanke vietiin läpi hyvin nopeasti: aloitushetkestä viimeisen vuokrasopimuksen allekirjoitukseen kului vain neljä kuukautta. Yhtenäiset alueet helpottavat metsästystä Syynä metsästysalueiden vaihtoon olivat lainsäädännölliset epäselvyydet sirpalealueilla metsästämisestä sekä metsästyksen vaikea järjestäminen pirstoutuneilla alueilla. Osa seuroista käytti aiemmin moottoritien toisella puolella olevia pieniä alueita hirvieläinten metsästykseen, mutta osa pidättäytyi jahdista näillä alueilla. Varsinkin hirvijahti pienillä alueilla on haasteellista ja koirien käyttäminen metsästyksessä lähes mahdotonta. Sirpalealueet jättivät myös osan yhtenäisemmistä alueista hirven metsästyksen ulkopuolelle, koska alueista muodostui huonosti ajometsästykseen soveltuvia. Erilaiset mielipiteet ja käytännöt sirpalealueilla metsästämisestä olivat omiaan aiheuttamaan eripuraa seurojen välillä. Metsästysalueiden vaihdolla pyrittiinkin lisäämään seurojen välistä kanssakäymistä ja parantamaan yhteistyötä. Alueiden vaihdon jälkeen seuroilla on myös toiveena päästä kaatamaan hirviä alueilta, joilla ei käytännössä ole voitu metsästää aiemmin. Hirvijahti Pienillä alueilla on haasteellista. Hirvitalousalueet rajautuvat moottoritiehen Oman sysäyksensä alueiden vaihtoon antoi myös uusien hirvitalousalueiden määrittäminen vuonna 2015. Nykyinen hirvitalousalueiden raja kulkee riista-aidoin suojatussa moottoritiessä, joka on ilmiselvä este hirvieläinten liikkumiselle. Ennen alueiden vaihtoa kaikilla seuroilla oli maita kahdessa eri hirvitalousalueessa. Moottoritiehen rajaaminen teki seurojen alueista aiempaa suurempia ja yhtenäisempiä kokonaisuuksia, jotka ovat luontevia ja käytännössä toimivia osia hirvitalousalueen verotussuunnittelussa ja käytännön metsästyksessä. N = Länsi-Orimattilan Metsästäjät = Pohjois-Orimattilan ms. = Orimattilan ms. = Huhdanojan ms. = Länsi Orimattilan Metsästäjille siirtynyt alue = Pohjois-Orimattilan ms:lle siirtynyt alue = Orimattilan ms:lle siirtynyt alue = Huhdanojan ms:lle siirtynyt alue Orimattilassa vaihdetut metsästysalueet. Vaihdon jälkeen kullakin neljällä seuralla on metsästysalueita vain riistaaidatun moottoritien yhdellä puolella. 1 3 4 2
Riistaneuvostot perustettiin tukemaan riistapolitiikan valmistelua sekä saattamaan yhteen erilaisia riistaan ja riistatalouteen liittyviä näkemyksiä. Alueellisiin riistaneuvostoihin kuuluu riistanhoitoyhdistysten asettamien jäsenten lisäksi koko joukko alueellisia sidosryhmiä ELY-keskuksista maanomistajajärjestöihin. Valtakunnallisessa riistaneuvostossa edustus on vielä laaja-alaisempi, kun mukana ovat niin ympäristöministeriö kuin Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Metsästäjäliittokin. Asiantuntijuutta on, vaikuttavuutta ei Maaja metsätalousministeriön arviointihanke koostui dokumenttianalyysistä, henkilökohtaisista haastatteluista ja sähköpostikyselystä. Tulokset antoivat niin alueellisten kuin valtakunnallisenkin riistaneuvoston osalta selkeän viestin siitä, että neuvostoissa on paljon asiantuntijuutta ja puolueettomuus koettiin vahvaksi. Sitä vastoin vaikuttavuutta pidettiin heikoimpana ominaisuutena. Neuvostojen medianäkyvyyttäkin pidettiin vaatimattomana. Kokousten määrää pidettiin liian suurena, mutta jäsenten määrä oli vastausten perusteella sopiva. Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtäviä arvioitaessa esiin nousivat tärkeimpinä asioina riistapoliittiset ja lainsäädännölliset linjaukset sekä hoitosuunnitelmat. VRN:n toivottiin olevan aktiivisesti mukana ajankohtaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa sekä vaikuttamassa metsästykseen ja riistatalouteen vaikuttaviin ajankohtaisiin ilmiöihin niin kotimaassa kuin EU:ssakin. Uusia sidosryhmiä kokoonpanoon? Uusia jäseniä ei juurikaan neuvostoihin kaivata. KoRiistaneuvostot arvioinnin kohteena Klaus Ekman koonpanoa pidetään jo nyt varsin suurena. Alueellisiin riistaneuvostoihin pohdittiin kuitenkin edustusta muun muassa alueellisista suojelujärjestöistä tai ympäristönsuojelun viranomaisista, Luonnonvarakeskuksesta, paliskuntain yhdistyksestä, Metsähallituksesta, MTK:sta tai metsästyskoirajärjestöistä. Alueellisten riistaneuvostojen tärkeimpinä tehtävinä nähtiin selkeästi konkreettisempia asioita kuin valtakunnallisella riistaneuvostolla. Niin hirvi kuin suurpedot ja niiden hoitosuunnitelmat nousivat selkeiksi ykkösasioiksi. Alueellisten riistaneuvostojen tulisikin keskittyä selkeästi alueellisiin painopistealueisiin ja sidosryhmätilaisuuksien järjestämiseen ja heidän kuulemiseen. Ampumaratojen ahdingon lievittäminen kuuluu kyselyn mukaan myös alueellisille riistaneuvostoille. Riistaneuvostojen järjestämät sidosryhmätilaisuudet koettiin selkeästi tarpeellisiksi ja niissä oli onnistuttu kohtuullisen hyvin. Liuta kehittämisehdotuksia Arviointihankkeen loppuraportissa ehdotetaan liutaa kehittämisja muutosehdotuksia. Erityisesti VRN:n osalta haetaan selkeämpää roolia riistapolitiikan valmistelussa ja yhteisten näkemysten muotoutumisessa. – Neuvostotyössä tärkeintä on se, että asioista päästään yhteisymmärrykseen. Kannanotto, jossa on liuta eriäviä mielipiteitä, ei ole vaikuttavuudeltaan juuri minkään arvoinen, Christian Krogell maaja metsätalousministeriöstä kommentoi selvityksen pohjalta. Kehittämishankkeen toimenpide-ehdotukset ovat paraikaa lausunnolla. Mahdolliset uudet linjaukset astuvat voimaan seuraavan riistaneuvostokauden alkaessa. Riistahallintolaki astui voimaan reilut viisi vuotta sitten. Lailla perustettiin muun muassa Suomen riistakeskus, alueelliset riistaneuvostot (ARN) ja valtakunnallinen riistaneuvosto (VRN). Toinen kolmivuotiskausi on neuvostoilla meneillään, joten on oikea aika arvioida neuvostojen toimintaa ja mahdollisia kehitystarpeita. Metsästäjä 4 l 2016 l 71
72 l Metsästäjä 4 l 2016 Jukka Rintala , Luonnonvarakeskus & Aleksi Lehikoinen ja Juha Honkala , Luonnontieteellinen keskusmuseo Tämän vuoden parilaskentatulosten mukaan vesilintukannat jatkavat taantumistaan. Ainoastaan tavikanta kasvoi keskiarvoon ja viime vuoteen verrattuna. aikkien muiden vesilintujen paitsi tavin kannat taantuivat tänä vuonna vuoden 2015 tasosta. Sinisorsalla väheneminen oli voimakkainta. Arvioidut kannanmuutokset vuonna 2016 olivat –30 % (sinisorsa), +19 % (tavi), –19 % (haapana), –10 % (telkkä) ja –5 % (nokikana). Sinisorsan parimäärä on nyt lähes 20 prosenttia pienempi kuin koko jakson aikana keskimäärin. Tavin parimäärä päätyi noin 10 prosenttia keskitason yläpuolelle. Haapanan taantuma oli lähes 50 prosenttia keskitasosta. Nokikanan kanta on hieman alle puolet koko jakson keskiarvosta. Lajien kanta-arviot perustuvat parilaskentoihin, joiden havainnot tuli tallentaa 29.6.2016 mennessä. Tulokset tulevat tarkentumaan, kun myöhemmin palautetut laskennat saadaan mukaan. Tämän vuoden aineistossa laskentapaikkojen lukumäärät olivat 143 (Luke) ja 98 (Luomus). Kokonaisparimäärät laskennoissa vuonna 2016 olivat 220 (sinisorsa), 294 (tavi), 64 (haapana), 366 (telkkä) ja 66 (nokikana). H an nu H ut tu Tavikanta kasvoi vesilintukannat vuonna 2016 K
Metsästäjä 4 l 2016 l 73 Eräiden vesilintujen kannanmuutosindeksit 1986–2016. Indeksisarjojen keskiarvo on skaalattu arvoon yksi. Indeksiluvut osoittavat suhteellisen muutoksen kannan koossa. Esimerkiksi indeksin ollessa 0,5 on kyseisen vuoden kanta puolet koko jaksolle lasketusta keskiarvokannasta; indeksiluku 2 ilmaisee kannan olevan kaksinkertainen keskiarvoon nähden. Huomaa pystyakselin lajeittain vaihteleva skaala. Tärkeimmän metsästettävän lajin, sinisorsan, koko jaksolle arvioitu runsastuminen on parin viime vuoden notkahduksesta huolimatta edelleen tilastollisesti merkitsevä, toisaalta nyt havaittu taantuminen on niin ikään merkitsevä. Muutosten kertaluokka voi muuttua lopullisiin koko aineistolla tehtäviin arvioihin, sillä tätä raporttia valmistellessa aineisto oli oleellisesti pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vuoden 2016 taantumisen syitä vaikea arvioida Käsillä olevan parilaskenta-aineiston perusteella sorsien kannanmuutoksia vuonna 2016 ei voi selittää viime vuoden poikastuoton muutoksella, koska muutokset olivat vähäisiä muilla paitsi tavilla. Tavin poikastuotto väheni 20 prosenttia, mutta silti tämänvuotinen kanta kasvoi viime vuodesta. Tosin tavin vuosittaiset kannanvaihtelut ovat tyypillisesti voimakkaita. Nokikanan poikastuotto romahti viime vuonna, silti kannan taantuminen oli vähäinen tänä vuonna. Toisaalta nokikana aloittaa pesintänsä tavallisesti kaksivuotiaana, eivätkä yksivuotiaat linnut ole välttämättä asettuneet reviireilleen. Vesilintukantojen taantuminen on ollut yleinen ilmiö viime vuosikymmenten aikana. Erityisesti taantuminen on koskettanut harvalukuisia puolisukeltajasorsia sekä sotkia, ja taantumiset ovat yhdistettävissä pesimäympäristöjen huonontumiseen. Syitä vesilintujen taantumiselle vuonna 2016 on vaikea arvioida. Muutoksia ei kuitenkaan tällä kertaa voine kytkeä pesimäalueelle, sillä poikastuotolla ei tänä vuonna näyttänyt olevan yhteyttä kannanmuutoksiin. Muutosten syyt liittynevät muuttoja talvehtimisalueilla tapahtuneisiin elinolojen heikkenemiseen ja sitä kautta kuolleisuuden kasvuun. Viime talvi oli kuitenkin leuto talvehtimisalueilla, joten syitä kuolleisuuden kasvuun ei voi selittää normaalia kovemmalla talvella. Vesilintukantojen taantuminen on ollut yleinen ilmiö viime vuosikymmenten aikana. lll Luonnonvarakeskus (Luke) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty samoja menetelmiä noudattaen jo 31 vuotta. Kiitos kaikille vuosien mittaan laskentoihin osallistuneille mittavasta työstä! 31 vuotta laskentoja 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 Sinisorsa Tavi 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 1.4 1.2 1.0 0.8 0.6 Haapana Telkkä 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 Nokikana 2.0 1.5 1.0 0.5 1990 2000 2010
74 l Metsästäjä 4 l 2016 Antti Piironen ja Kestävä metsästys -tiimi , Suomen riistakeskus Suomen riistakeskus suosittelee: Malttia taantuvien vesilintujen metsästykseen Haahkakanta on taantunut, ja sen sukupuolisuhde on vinoutunut voimakkaasti koirasvoittoiseksi. Naarashaahkojen metsästystä tulisi välttää. M ar ku s Va re sv uo
Metsästäjä 4 l 2016 l 75 Suomen riistakeskus suosittelee metsästäjiä maltillisuuteen taantuvien vesilintulajien metsästyksessä. Suosituksen taustalla on useiden sorsalintujen väheneminen. Taantumisen pääsyy ei ole metsästys, mutta metsästäjien tulee kantaa vastuunsa taantuvien riistalajien kannanhoidossa. uomi on Euroopan unionin alueella monen vesilintulajin tärkein tuottajamaa. Moni Suomessa metsästettävä vesilintulaji on kuitenkin taantunut viime vuosina. Rehevillä lintuvesillä viihtyvistä riistavesilinnuista Suomen pesimäkanta on vähentynyt selvästi jouhisorsalla, haapanalla, heinätavilla, punasotkalla, tukkasotkalla ja nokikanalla. Kaikkien näiden lajien osalta taantuman pääsyy on tutkimusten mukaan elinympäristöjen tilan heikkeneminen. Kaikki edellä mainitut lajit suosivat elinympäristöinään reheviä lintuvesiä, jotka kärsivät liiasta rehevöitymisestä, umpeenkasvusta, särkikalakantojen kasvusta ja pienpedoista. Erityisen mielellään lokkikolonioissa pesivät tukkaja punasotka kärsivät myös naurulokkien vähenemisestä. Kortteikkoja suosiva haapana näyttäisi kärsivän järvikortteen vähenemisestä. Metsästettävistä merisorsista ovat taantuneet alli, haahka, tukkakoskelo ja isokoskelo. Koskeloiden taantuman syitä ei tunneta. Haahkan taantumiseen suurin syy on todennäköisesti aikuisten naaraiden lisääntynyt kuolleisuus, joka johtuu merikotkan, supikoiran ja minkin saalistuksesta. Allien vähenemisen syitä ei tunneta, mutta ainakin jälkeläistuoton tiedetään heikentyneen pesimäalueilla. Muita mahdollisia taantuman syitä ovat muun muassa laivojen öljypäästöt ja lintujen hukkuminen kalaverkkoihin talvehtimisalueilla. Suomessa allin taantumaa on vaikea huomata, koska talvehtivien allien määrä Suomen merialueilla on kasvanut viime vuosina. Tämä johtuu allien talvehtimisalueiden muuttumisesta, eikä tarkoita kannan runsastuneen. Harkintaa metsästykseen Vaikka metsästyksellä on todennäköisesti vain pieni merkitys riistavesilintujen vähenemisessä, tulee metsästäjien kantaa vastuunsa taantuvien lajien suojelussa ja välttää varsinkin vähälukuisten ja vähenevien lintulajien metsästystä. Metsästyksen aiheuttama kuolleisuus voi harvalukuisilla lajeilla olla merkittävää etenkin paikallisesti ja varsinkin silloin, jos metsästys kohdistuu kannan tuottavimpaan osaan eli aikuisiin naaraisiin. Vastuullinen kannanhoito ja reagointi jonkin lajin vähenemiseen auttaa säilyttämään lajit metsästettävien listalla myös tulevaisuudessa. Haahkaa, allia ja haapanaa lukuun ottamatta taantuvat vesilinnut ovat suurelle osalle metsästäjistä satunnaista saalista, ja niiden metsästys keskittyy merkittäville lintuvesille. Taantuvien lajien sijaan metsästystä tulisi kohdentaa runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään, joiden kantojen kehitys on ollut pitkällä aikavälillä suotuisaa. Suomen riistakeskus suosittelee käyttämään tarkkaa harkintaa sorsajahdissa ja rajoittamaan henkilökohtaista vesilintujen metsästystään taantuvien lajien osalta. Suositus on tarkoitettu rajoittamaan päiväsaaliita alueilla, missä taantuvia lajeja esiintyy paikallisesti runsaimmin. Mikäli näitä lajeja esiintyy joillakin alueilla hyvin vähän, tulee harkita tarkkaan, kannattaako kyseisiä lajeja metsästää ollenkaan. Mieti, mitä lajia metsästät Taantuneiden vesilintulajien kannantila ja ongelmat vaihtelevat lajeittain. Kaikki lajit ovat vähentyneet, mutta osa lajeista on huomattavasti toisia harvalukuisempia. Tämä tulee huomioida myös metsästyksessä. Tukkasotkaa ja haapanaa suositellaan metsästettävän säästeliäästi. Suomessa ja koko Pohjois-Euroopassa pesivä haapanakanta vaikuttaa taantuneen voimakkaammin kuin LänsiVenäjän pesimäkanta. Metsästäjiä kehotetaan säästämään haapanoita erityisesti sorsastuskauden alussa, jolloin saalis koostuu Suomessa pesivistä linnuista. Haapanoiden metsästystä voidaan ajoittaa myöhempään syksyyn, jolloin pyynti kohdistuu Länsi-Venäjällä pesiviin haapanoihin, jotka eivät näytä taantuneen yhtä voimakkaasti kuin Pohjois-Euroopassa pesivät linnut. Hyvin harvalukuisen ja voimakkaasti taantuneen heinätavin metsästystä tulisi välttää kokonaan. Jouhisorsan, punasotkan ja nokikanan metsästykseen suositellaan erityistä säästeliäisyyttä. Itämerellä pesivä haahkakanta on taantunut voimakkaasti ja lisäksi kannan sukupuolijakauma on vinoutunut voimakkaan koirasvoittoiseksi: pesivästä haahkakannasta noin 70 prosenttia on koiraita. Naaraat ovat haahkakannan tulevaisuuden kannalta äärimmäisen arvokkaita yksilöitä, joten Suomen riistakeskus suosittelee metsästäjiä välttämään aikuisten naarashaahkojen metsästystä. Haahkanpyyntiä voidaan suunnata kesällä metsästettäviin koiraisiin ja syksyisin nuoriin lintuihin. Vaikka Itämerellä talvehtiva allipopulaatio on taantunut voimakkaasti, on laji edelleen varsin runsaslukuinen. Allijahdissa suositellaan käytettävän malttia ja välttämään suuria päiväsaaliita. Ilmoita vesilintusaalis Oma riista -palveluun Vesilintusaaliin vuosittainen koko tiedetään Suomessa melko hyvin varsinkin runsaslukuisten lajien osalta. Saaliin ajallinen ja alueellinen jakautuminen tunnetaan kuitenkin huonosti. Suomen riistakeskus kehottaa kaikkia sorsastajia kirjaamaan saaliinsa Oma riista -palveluun, jolloin kertyy tietoa sorsasaaliin ajallisesta ja alueellisesta jakautumisesta. Nämä tiedot auttavat hahmottamaan muun muassa sitä, mihin populaatioihin pyynti kohdistuu. S Suomen riistakeskus suosittelee käyttämään tarkkaa harkintaa sorsajahdissa. Markus Varesvuo
76 l Metsästäjä 4 l 2016 Elinympäristöjen hoito tärkeintä – ympäristöhallinnon osallistuttava Suomen riistakeskus tulee panostamaan taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelman toteuttamiseen ja toivoo, että innokkuutta ja resursseja tärkeän riistavaran hoitoon löytyisi metsästäjien ja valtion lisäksi muilta tahoilta. Sorsien taantuman suurin syy on elinympäristöjen heikkeneminen, joten sorsakantojen taantumisen pysäyttämiseksi huomio tulee kiinnittää elinympäristöjen jatkuvaan ja säännölliseen hoitoon ja kunnostukseen. Metsästäjien kustannustehokkaaseen kosteikkoelinympäristöjen hoitoon tulisikin saada lisäresursseja. Vesilintukantojen elvyttämistä voidaan tukea ravintokilpailun ja saalistuksen vähentämiseen liittyvillä toimilla eli vähentämällä kalojen, pienpetojen ja varislintujen määrää kosteikkoalueilla. Myös haahkan kannanhoidossa tärkeää on mahdollisimman tehokas minkkien, supikoirien ja kettujen pyynti rannikkoalueilla. Suomen riistakeskus suosittelee metsästäjiä maltillisuuteen taantuvien vesilintujen metsästyksessä, mutta korostaa samalla, ettei metsästyskuolleisuuden vähentäminen yksin muuta taantuvien vesilintulajien kannankehityksen suuntaa. Myös ympäristöhallinnon tulee kantaa vastuunsa taantuvien sorsalintujen tärkeimpien elinympäristöjen hoidossa. Levähdysalueita vesilinnuille Lintuvesien hoidon tehostamisen lisäksi taantuvien lajien elvyttämisessä on tarvetta levähdysalueiden verkostolle, jossa vesilinnut pystyvät syysmuuton aikana levähtämään ja tankkaamaan metsästykseltä rauhassa. Näiden levähdysalueiden tulee sisältää laadukkaita reheviä lintuvesiä, joissa myös vaateliaat sorsalajit pystyvät rauhassa ruokailemaan. Suomen riistakeskus kannustaa metsästysseuroja ja maanomistajia perustamaan vapaaehtoispohjalta tällaisia alueita ja seuraamaan niiden vaikutusta oman alueen linnustoon metsästyskauden aikana. Ja ri Pe lt o m äk i Punasotka on taantunut Suomessa ja koko Euroopassa. Metsästä punasotkaa hyvin säästeliäästi. To m i M uu kk o n en Heinätavi on taantunut ja hyvin harvalukuinen. Sen metsästystä tulisi välttää kokonaan. l Vältä heinätavin metsästystä. l Metsästä erittäin säästeliäästi jouhisorsaa, punasotkaa ja nokikanaa. l Metsästä säästeliäästi tukkasotkaa ja haapanaa. Vältä haapanan metsästystä alkukaudesta. l Vältä naarashaahkan metsästystä. l Metsästä allia maltillisesti suuria päiväsaaliita välttäen. l Kirjaa Oma riista -palveluun saaliit taantuvista vesilinnuista. l Hoida elinympäristöjä ja tehosta pienpetopyyntiä erityisesti linnustollisesti arvokkailla alueilla. Riistakeskuksen suositukset:
Metsästäjä 4 l 2016 l 77 Henna Väyrynen Syksy alkaa riistakolmiolaskennoista Tuhannet vapaaehtoiset laskevat jälleen tänä kesänä heinä-elokuun vaihteessa riistakolmioita. Yksi heistä on laukaalainen Pekka Kumpukallio, joka on laskenut kolmioita viimeiset 25 vuotta. Konkari kannustaa uusia laskijoita tulemaan rohkeasti mukaan talkootyöhön. iistakolmiolaskennat ovat eräänlainen metsästyskauden avaus. Syksy ei tule ennen laskentoja, Kumpukallio kuvailee. Kolmioita Kumpukallio on laskenut Keski-Suomessa metsästysseuransa, Kuusan erämiesten ja toisella kolmiolla Erä-äijien ja Suolahden metsästysseuran kanssa. Hän on molempien kolmiolaskentojen yhteyshenkilö, organisoi laskijat paikalle sekä ohjeistaa laskennoissa. – Viestittelen seuran jäsenten kanssa noin viikkoa kahta ennen laskentoja. Laskentaan menee aikaa kahdesta kolmeen tuntiin, ja liikkeelle lähdetään yleensä aikaisin aamulla ennen päivän kuumia hetkiä. Ohjeita noudattamalla Riistakolmiolaskennat perustuvat lentoon lähtevien, laskijoita säikähtävien lintujen, laskemiseen. Yhtä riistakolmiota on laskemassa yhteensä yhdeksän henkilöä, joista jokaisella kolmion sivulla on kolme. Yhteyshenkilö huolehtii tulosten ilmoittamisesta riistakolmiot.fi-palveluun tai kirjallisesti Luonnonvarakeskukselle. Parhaiten laskenta onnistuu Kumpukallion mukaan ohjeita täsmällisesti noudattamalla. – Keskushenkilö vastaa suunnistuksesta, ja muut pitävät häneen yhteyttä. Yksi laskijoista sovitaan kirjuriksi, jolle havainnot riistasta huudetaan. Usein käydään myös tarkistamassa eläimen lähtöpaikka. Linnuilla saattaa olla poikasia maastossa, jotka tulisi myös ottaa huomioon laskennoissa, Kumpukallio selostaa. Kokenut laskija herättää ilmoille myös ehdotuksen, kuinka laskentoja voisi kehittää. – Laskenta-aikaan linnut lymyävät usein tiheissä pusikoissa, joten koiran käyttöä laskentojen apuna voisi harkita. Koira löytäisi linnut helposti, ja niiden käyttö houkuttelisi lisää laskijoita mukaan. Ongelma olisi, että tulokset eivät olisi vertailukelpoisia aiempien laskentojen kanssa. Alue ja seurakaverit tutuksi Riistakolmioiden perustaminen on Kumpukallion mielestä helppoa. Tärkeintä on katsoa sopiva alue, jossa on metsämaita. – Tunkua kolmioita laskemaan tai perustamaan on harvoin. Kannattaa ensin tarkistaa, onko oman seuran alueella vielä kolmioita. Kolmion kärjet kannattaa sijoittaa helposti saavutettaville paikoille, esimerkiksi metsäautoteiden läheisyyteen, jolloin laskemaan on helppo lähteä. Kokenut laskija vinkkaa, että kolmiolaskentoihin osallistuminen on hyvä tapa tutustua vanhempiin seuran jäseniin ja oman seuran metsästysalueisiin. Häntä itseään laskemaan motivoi innostus talkootyöhön sekä mahdollisuus saada tietoa oman ja muiden alueiden kanalintutilanteesta. Kolmiolaskennat ovat myös pohjana metsästysseurojen kesäkokouksissa, kun syksyn metsästyskiintiöitä päätetään. Kesälaskennassa lasketaan kaikki metsäkanalinnut, metso, teeri, pyy ja riekko sekä metsäjänis ja lehtokurppa. Lisäksi kirjataan kaikki karhua koskevat havainnot. Laskentakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka kukin sivu on neljän kilometrin mittainen. Riistakolmioita lasketaan tänä vuonna 23.7. 2.8.2016. – Joskus kolmion laskennassa ei havaita juuri mitään. Kun tuloksia saadaan isommalta alueelta, voidaan tehdä luotettavampia johtopäätöksiä alueen lintukannasta, Kumpukallio kertoo. Vasemmalla riistakolmiolaskijat Pekka Kumpukallio ja oikealla Martti Sippola. R Pi a Ku m pu ka ll io
78 l Metsästäjä 4 l 2016 Hannu Pöysä ja Katja Ikonen, Luonnonvarakeskus ja Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto l Kuvat: Veli-Matti Väänänen Tuloksia vesilintujen siipikeräyksestä: Nuorten lintujen osuus saaliissa kasvoi Vuosina 2014–2016 järjestetään valtakunnallinen siipikeräys vesilintusaaliista. Metsästyssaaliista määrävälein kerättävät siipinäytteet antavat tietoa lajikohtaisen saaliin koostumuksesta, kuten ikäja sukupuolirakenteesta. Viime vuoden siipikeräyksessä saman vuoden poikaslintujen osuus saalissa kasvoi kaikilla lajeilla edellisvuoteen verrattuna. uoden 2015 siipiaineistossa neljä runsainta saalislajia olivat sinisorsa (63 % sorsien ja nokikanan kokonaissaaliista), tavi (21 %), haapana (7 %) ja telkkä (4 %). Saalisosuudet olivat samaa luokkaa kuin vuonna 2014 (sinisorsa 60 %, tavi 19 %, haapana 11 %, telkkä 5 %) ja edellisessä, vuosina 2005– 2007 toteutetussa keräyksessä. Muiden lajien yhteisosuus siipinäytteissä jäi noin viiteen prosenttiin. Sinisorsan, tavin ja haapanan siipiä kertyi jälleen siinä määrin, että saaliin ikärakenne voitiin arvioida kyllin luotettavasti. Nuorten lintujen eli saman vuoden poikaslintujen osuus saaliissa kasvoi vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna kaikilla lajeilla. Se oli sinisorsalla 85 % (vuonna 2014 82 %), tavilla 83 % (78 %) ja haapanalla 74 % (68 %). Nuoria haapanoita verrattain paljon Siipinäytteiden antama kuva poikastuoton muutoksesta vuodesta 2014 vuoteen 2015 poikkeaa sinisorsalla ja tavilla siitä, mitä Luonnonvarakeskuksen koordinoimat vesilintujen poikuelaskennat kertovat. Poikuelaskentojen perusteella poikastuotto jäi näillä lajeilV Vuoden 2015 siipikeräyksessä oli sinisorsa totutusti yleisin saalisorsa.
Metsästäjä 4 l 2016 l 79 la vuonna 2015 alhaisemmaksi kuin vuonna 2014. Sen sijaan haapanan poikastuotto kasvoi laskenta-aineistojen perusteella vuonna 2015; tulos on yhdenmukainen siipinäytekeräyksen kanssa. Nuorten lintujen osuus nousi haapanalla lähelle tasoa, jolla se oli vuosien 2005–2007 siipiaineistossa (73–80 %). Tämä on erityisen ilahduttavaa, sillä haapanan pesimäkanta Suomessa on taantunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Kuten edellä totesimme, nuorten lintujen saalisosuuden kasvu saattaa kertoa paremmasta poikastuotosta, mutta myös metsästyspaineen kohdistumisesta suhteessa enemmän tuottoon kuin pääomaan. Joka tapauksessa molemmat ovat haapanan kannankehitystä silmällä pitäen tervetulleita muutoksia. Naaraiden osuus vuoden 2015 saaliissa (nuoret ja aikuiset linnut yhdistettynä) oli sinisorsalla 53 %, tavilla 47 % ja haapanalla 50 %. Sinisorsalla naarasosuus oli samaa luokkaa kuin edellisvuonna ja vuosien 2005–2007 aineistossa. Tavilla naarasosuus kasvoi hieman edellisvuodesta (44 % vuonna 2014), mutta jäi alhaisemmaksi kuin vuosina 2005–2007 (54– 60 %). Haapanalla naarasosuus laski entisestään (55 % vuonna 2014 ja 56–70 % vuosina 2005–2007). Suomessa vesilintusaaliista kerätään monipuolista tietoa. Lajikohtaiset tiedot vesilintujen vuotuisesta kokonaissaaliista pohjautuvat Luonnonvarakeskuksen metsästäjille kohdistamaan kyselytutkimukseen. Haapana on saaliissa kolmanneksi yleisin riistasorsa. Nuorten lintujen saalisosuus kasvoi ilahduttavasti. Siipinäytteiden kokonaismäärä vuosien 2014 ja 2015 keräyksessä alueittain. Kahden ensimmäisen vuoden keräys tuotti yhteensä 3 692 siipinäytettä sorsista ja nokikanasta. Näytteitä tuli viime vuonna 1 985, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna (1 707 siipeä). Osallistu siipikeräykseen lll Siipikeräys toteutetaan myös alkavalla metsästyskaudella. Ensimmäiset kaksi vuotta tuottivat hyvän näytemäärän, mistä lämpimät kiitokset kaikille siipiä lähettäneille. Keräykseen osallistuneille postitetaan ilman eri pyyntöä materiaalit tämän vuoden siipinäytteitä varten. Uudet hankkeesta kiinnostuneet metsästäjät voivat ottaa yhteyttä suoraan meihin (Katja Ikonen, p. 029 532 7010, katja.ikonen@luke.fi), niin toimitamme näytteiden ottoon ja postitukseen tarvittavat materiaalit ennen sorsastuskauden alkua.
80 l Metsästäjä 4 l 2016 Teksti ja kuvat: Eerojuhani Laine Petopolitiikkaa ja kannanlaskentaa Rovaniemellä järjestettiin 30.5–3.6. pohjoismainen riistantutkimuskongressi, jossa esiteltiin ajankohtaista riistantutkimusta ja -hoitoa sekä siihen liittyvää päätöksentekoa. Suurpedoista sutta käsiteltiin useammassakin esityksessä. Myös osallistava tiede oli tapetilla. Osallistujia kongressissa oli eri puolilta Eurooppaa sekä PohjoisAmerikasta. utkimusprofessori Juha Hiedanpää Luonnonvarakeskuksesta esitteli kongressissa Suomen susipolitiikan järkevyyden kehittymistä viime vuosina. Järkevyydellä hän viittasi sellaiseen tiedeperustaiseen politiikan suunnitteluun ja toimeenpanoon, jossa huomioidaan myös ihmisten moraali. Suomen liityttyä EU:hun Suomen susipolitiikkaan ovat vaikuttaneet unionin linjaukset ja säädökset. Euroopan komissio on osoittanut huolta Suomen susipolitiikkaa kohtaan, ja vuonna 2007 Suomi tuomittiin valikoimattomasta metsästyksestä. Siitä lähtien Suomen metsästyslainsäädäntöä ja hallintoa onkin muokattu useasti. Vuoden 2007 jälkeen susikanta on vaihdellut paljon johtuen osittain poliittisista päätöksistä ja susikriittisten toimijoiden reaktioista tehtyihin päätöksiin. Sudenhoitosuunnitelman päivittämisen ja toimenpiteiden, esimerkiksi kannanhoidollisen metsästyksen myötä, näyttää Hiedanpään mielestä siltä, että riistahallinto on onnistunut vaikuttamaan myönteisesti susikannan kokoon. Hiedanpään mukaan järkevässä suurpetopolitiikassa toteutuvat oikeus ja kohtuus. Niitä on myös tarkasteltava susikonfliktin eri kanteilta. Mikäli politiikka ja lainsäädäntö eivät kohtaa ihmisten oikeustajun kanssa, ei politiikka saavuta sille asettuja tavoitteita. Tulevan syksyn lauma-arvio antaakin tärkeää osviittaa susipolitiikan järkevyydestä ja susikonfliktin kehityssuunnasta. Suurpetokantojen koot muuttuneet Sakari Mykrä Turun Yliopistosta esitteli hänen ja Mari Pohja-Mykrän Helsingin Yliopiston Ruralia Instituutista tekemää tutkimusta vuosien 1865–1915 Suomen suurpetokannoista. Tutkimus oli tehty takaisinlaskentana, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa tunnetusta ajankohdasta ja suurpetokannoista ajassa taaksepäin tehtävää laskennallista kannanarviota. Takaisinlaskenta suoritettiin vuodesta 1915 lähtien, koska kyseisen vuoden suurpetokannat tunnetaan kohtalaisen tarkkaan (niiden oltua tuolloin lähellä nollaa). Takaisinlaskenta tehtiin tapporahatilastojen sekä petojen syntyvyysja kuolleisuuslukujen perusteella. Suurpetokantojen verotuksessa oli tuolloin lajien välillä suuria eroja: susikanta hävitettiin 15 vuodessa vuosien 1875–1890 välillä noin 1000 yksilöstä lähelle nollaa, kun taas karhua metsästettiin paljon tasaisemmin, ja kanta hiipuikin tasaisesti. Karhujen lähes hävittyä Suomesta metsästäjät esittivät vuonna 1900 senaatille karhun rauhoitusta, joka jäi toteutumatta. Ilveskanta ja lammasvahingot lähtivät tuona aikana nousuun susikannan vähetessä. Ilveskanta saavutti nopeasti noin 3000 yksilön määrän, mistä se myös väheni nopeasti. Paneelikeskustelussa esille nousi suurpetopolitiikan ja kannanhoidon epäjohdonmukaisuus. Suurpetopolitiikan pitäisi olla selkeää ja johdonmukaista, ettei sen uskottavuus kärsi. Myös pohjoismaisen yhteistyön lisäämistä suurpetojen tutkimuksen ja kannanhoidon suhteen pidettiin tärkeänä. Järkevässä suurpetopolitiikassa toteutuu oikeus ja kohtuus. Juha Hiedanpää T
Metsästäjä 4 l 2016 l 81 Ahmakanta oli noin 300–400 yksilöä lähes koko ajan, vuoteen 1915 tultaessa kanta kuitenkin tippui niin ikään lähelle nollaa. Karhun osalta ollaan nykyisin suunnilleen samoissa lukemissa (1450–1590 yksilöä) kuin 150 vuotta sitten, ilveksiä on jopa enemmän kuin tuolloin. Susija ahmakannat sen sijaan ovat pienempiä kuin tuohon aikaan. TASSU-järjestelmä ja osallistava tiede Kongressissa esiteltiin myös, kuinka osallistavaa tiedettä on hyödynnetty riistantutkimuksessa eri maissa. Osallistava tiede tai kansalaistiede tarkoittaa tutkimusta, jossa kansalaiset tekevät tutkimusta sen sijaan, että tutkitaan kansalaisia. Usein osallistujat ovat aineiston kerääjinä, kuten riistakolmiolaskennoissa. Lisäksi kongressissa oli: l esityksiä muun muassa hanhista, kanalinnuista, villisioista, hirvistä ja genetiikasta l posterikilpailu, jossa oli kaksi voittajaa: Turun Yliopistosta tohtoriksi väitellyt Mari Lyly posterilla, jonka aiheena oli maakotkan vaikutus ketun esiintymiseen ja edelleen näiden yhteisvaikutus kanalintukantoihin sekä Annika Herrero Lukesta aiheenaan Ilveksen sosiaalisuus keskittyen reviiriin, sukulaisuuteen ja leviämiseen l työpaja poikkitieteellisestä riistantutkimuksesta l elinympäristöjen kunnostamisen ja riistametsänhoidon maastopäivä (lue lisää riista.fi/blogi/riistametsanhoitaja) Kongressin sivut: www.nkvcongress2016.org Juha Siekkinen Kosteikkomaailmasta esittelee Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen Pruntelin mallikosteikkoa. Maisteriopiskelija Annaleena Hytönen Helsingin Yliopistosta esitteli kongressissa petoyhdyshenkilöiden TASSU-järjestelmään kirjaamien havaintojen jakautumista vuoden mittaan. Koska työtä tehdään vapaaehtoisuuden pohjalta, havainnot kirjataan pääasiassa vapaa-aikana, mikä on järkevää työn jaksamisen kannalta. James Anderson West Virginian yliopistosta esitteli sikäläistä osallistavaa tiedettä. Pohjois-Amerikassa kerätään tuhansia vesilintujen siipinäytteitä vuosittain ja työtä on tehty jo 50 vuoden ajan. Saadusta aineistosta tarkastellaan esimerkiksi saaliin ikäjakaumaa. Yliopistossa kerättiin vuosien 2014–2015 aikana 296 ilveksen ruhoa ja jokaisesta ruhosta maksettiin metsästäjälle 20 dollaria. Yhteensä kerätyille ruhoille kertyi hintaa noin 10 000 dollaria, kun taas ammattimetsästäjien pyytäminä hinta olisi ollut noin 500 000 dollaria. Tilaisuudessa nousi esille, että riista-alan osallistavan tieteen tekijöiden ei aina tarvitse olla metsästäjiä. Esimerkiksi Ranskassa poliiseja pyydettiin dokumentoimaan näkemänsä näätäeläimet, niin kuolleet kuin elävätkin. Koska poliisit liikkuvat paljon, he myös tekevät paljon riistahavaintoja. Riskitekijänä osallistavassa tieteessä on saadun tiedon laatu: esimerkiksi lajintunnistuksessa saattaa tulla virheitä. Kouluttamisen merkitys korostuukin osallistavassa tieteessä. Toisaalta laajojen ja kattavien aineistojen kerääminen ilman vapaaehtoisia ei olisi mahdollista, mistä tulikin kiitosta aihetta käsitelleissä esityksissä. Pohjoismaisen riistantutkimuskongressin pääjärjestäjät ovat Pohjoismainen riistantutkimuskollegio NKV (Nordiskt Kollegium för Viltforskning) ja Luonnonvarakeskus. NKV:n tavoite on parantaa tutkimustiedon käyttöä riistakantojen hoidon ja säätelyn toimissa ja edistää vuorovaikutusta tutkijoiden, hallinnon ja käytännön riistanhoitotyötä tekevien tahojen välillä.
82 l Metsästäjä 4 l 2016 Uutismakasiini Vastaa hylkeenpyyntikyselyyn lll Suomenlahden hylkeenpyynnistä kerätään tietoa Metsähallituksen, Suomen riistakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton yhteistyöhankkeessa. Hankkeen kyselyssä kerätään myös tietoa alueen kaupallisesta ja vapaa-ajan kalastuksesta. Kyselyn tarkoituksena on selvittää valtion yleisten vesialueiden käyttöä Suomenlahdella, jotta alueen metsästys-, kalastusja suojelukäytön kehittämistä varten saadaan tarvittavaa tietoa. Olemassa olevan saalistiedon lisäksi on hyvin oleellista saada tietoa tärkeistä hylkeenpyyntialueista. Tietoa tarvitaan myös siitä, mistä alueen hylkeenpyytäjät tulevat, kuinka suuri alueella metsästävien ihmisten joukko on sekä kuinka usein alueella käydään metsällä. Kysely on auki 1.6.2016–31.8.2016 osoitteessa: Uusia lupia haettavissa sähköisesti lll Sähköisessä luvanhaussa osoitteessa luvat. riista.fi on nyt haettavissa aiempien lisäksi: l poikkeuslupa 41 A § vahinkoperusteinen (suurpedot, saukko, hylkeet, euroopanmajava, hilleri, näätä, metsäjänis) l poikkeuslupa 41 C § vahinkoperusteinen (muut riistanisäkkäät, joita ei haeta hakemustyypillä poikkeuslupa 41 A § vahinkoperusteinen ) Tiedota alueesi hakijoita lisäyksistä! Oma riista yhteistyöhön lll Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelu on aloittanut yhteistyön useiden kaupallisten palveluntarjoajien kanssa. Suomen riistakeskus tarjoaa Oma riista -palveluun rajapinnan, jolla palvelun käyttäjät voivat siirtää metsästysalueiden rajoja esimerkiksi koiratutkaohjelmiin tai paikkatietosovelluksiin. Tämä onnistuu nyt Tracker-koiratutkasovelluksesssa sekä b-barkissa. Lisäksi Oma riista -palvelun käyttäjät voivat tuoda metsästysaluetietojaan metsästysvuokrasopimusten hallintapalveluista. Ensimmäinen yhteensopiva palvelu on Belectron Reviiri. Palveluiden tarjonta laajenee muiden kaupallisten toimijoiden ottaessa mainittuja rajapintoja käyttöön. Yhteistyöllä pyritään vähentämään metsästykseen liittyvien palveluiden käyttäjien turhaa työtä ja helpottamaan metsästysjärjestelyjä. Haetaan toiminnanohjaajaa lll Keminmaan riistahoitoyhdistys hakee osa-aikaista toiminnanohjaajaa. Hakemukset tulee lähettää 1.8.2016 mennessä sähköpostilla keminmaa@rhy.riista.fi tai Rovaniementie 750, 95310 Liedakkala. Lisätietoja osoitteesta riista.fi sekä Jouko Rantamaula p. 040 757 0348 Juha Mäkimartti p. 050 301 1676. A ku A h lh o lm http://query.eharava.fi/1651 Uusia toiminnanohjaajia POHJOIS-SAVO lll Kuopion rhy : Jarmo Mononen, Riihilammentie 20, 70800 Kuopio, kuopio@rhy.riista.fi, 0400-373 072
Metsästäjä 4 l 2016 l 83 Metsästysseurojen perhepäivä 13.8. lll Metsästäjäliitto ja Suomen riistakeskus kannustavat jo viime vuosina mukana olleita että täysin uusia metsästysseuroja, riistanhoitoyhdistyksiä ja Metsästäjäliiton piirejä lähtemään mukaan perhepäivän järjestämiseen 13.8. Perhepäivä on hieno tilaisuus saada positiivista julkisuutta metsästykselle, kun seurat ympäri Suomea järjestävät samana päivänä ohjelmaa perheille. Kutsukaa ihmiset majallenne tai muuhun sopivaan paikkaan 13.8. Ohjelmassa voi olla vaikkapa riistaruokaa nuotiolla, pieniä riistanhoitotöitä, metsästyskoirien esittelyä tai luontopolku. Tempaukseen osallistuneiden ja palautetta antaneiden seurojen kesken arvotaan palkintoja. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: http://www.metsastajaliitto.fi/perhepaiva Metsästys pystykorvalla – Metsoleiri Aika : 30.9-2.10.2016 Paikka : Taivalkoski. lll Leirille otetaan 10 alle 20-vuotiasta jo metsästyskortin omaavaa, pystykorvalla linnustuksesta kiinnostunutta nuorta. Oma ase ei ole pakollinen. Ohjelmassa perjantaina teoriaa haukkuvalla lintukoiralla metsästyksestä, lauantaina ja sunnuntaina metsästetään pystykorvilla kanalintuja Taivalkosken upeissa maisemissa toimivien koirien ja osaavien oppaiden avustuksella. Leirimaksu 100€, sisältää majoituksen, ruokailut aamuja iltapaloineen sekä metsäeväät. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Petri Siironen p: 0400-537607 Heikki Niemelin p: 040 5171208 Ilmoittautuminen viimeistään 31.8.2016 mennessä. Järjestäjät: SML Oulun piiri, Keski-Pohjanmaan Haukkuvat Lintukoirat Ry, Oulunseudun Pystykorvakerho Ry, Taivalkosken Kennelkerho Ry. Yhteistyössä mukana: Metsähallitus, Eräpalvelut, Hjort Urheilutukku Oikaisu: Metsästäjä 3/2016 lll Metsästäjä-lehden 3/2016 artikkelissa ”Muutoksia kalkasjahdissa” (s. 28–29) oli virheellinen päivämäärä ingressissä haahkakoiraiden metsästysajan alkamisen kohdalla elokuussa. Haahkakoiraita saa metsästää 1.6.–15.6. sekä 20.8. klo 12 alkaen. Päivämäärä on korjattu virkkeeseen. Myös haahkanaaraita saa metsästää 20.8. klo 12 alkaen. Verkkokauppamme kautta kohti syksyn jahteja! lll Nyt on aika harjoitella lajintunnistusta, pelata pimenevinä iltoina Riistavisapeliä ja kerrata riistatietojaan. Verkkokaupastamme löydät niin hienoilla värikuvilla varustetun Metsästäjän lintuoppaan kuin talviseen lajintunnistukseen Lumijälkioppaan. Tee tilaus suoraan osoitteessa kauppa.riista.fi, sähköpostitse osoitteeseen kauppa@riista.fi tai puhelimitse: Verkkokaupan asiakaspalvelu 020 331 515. Puhelun hinta on 0,88 e/min. Tervetuloa ostoksille Suomen riistakeskuksen verkkokauppaan osoitteeseen kauppa.riista.fi!
84 l Metsästäjä 4 l 2016 Saajan tilinumero Mottagaren s kontonumm er IBAN OP Yrityspank ki OYJ FI 78 5000 0120 3784 42 Saaja Mottagare Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress Allekirjoitus Underskrift Tililtä nro Från konto nr RIISTANHO ITOMAKSUJ EN KERÄILYTIL I SAMLINGSK ONTO FÖR JAKTVÅRDS AVGIFTER Eräpäivä Förf.dag Viitenro Ref.nr Euro 33,00 PANKKI BANKEN TI LI SI IR TO G IR ER IN G BIC OKOYFIHH Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenv älityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittama n tilinumeron perusteella . Betalninge n förmedlas till mottagare endast i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsf örmedling och endast till det kontonumm er betalaren angivit. RIISTANHOI TOMAKSU METSÄSTYSV UODELTA 1.8.2016-3 1.7.2017 JAKTVÅRDSA VGIFT FÖR JAKTÅRET LEI MA M ET SÄ ST ÄJ ÄV AK UU TU S Su om en rii st ak es ku s on ry hm äv ak uu tu ss op im uk se lla va ku ut ta nu t ka ik ki Su om es sa m et sä st ys ko rti n lu na st an ee t m et sä st äj ät . Va ku ut us so pi m us sis äl tä ä m et sä st äj än va ku ut uk se n, to im its ija n yk sit yi st ap at ur m av ak uu tu ks en , m et sä st äj än yk sit yi st ap at ur m av ak uu tu ks en se kä ra jo ite tu n m et sä st ys ko ira n ta pa tu rm av ak uu tu ks en . Ry hm äv ak uu tu s ka tta a Su om es sa ja os in m yö s Po hj oi sm ai ss a ja EU -m ai ss a sa ttu va t va hi ng ot . Va ku ut uk se n vo im as sa ol on ed el ly ty ks en ä on vo im as sa ol ev a m et sä st ys ko rtt i. M et sä st äj än va ku ut us ka tta a m et sä st yk se n yh te yd es sä to ise lle am pu m aas ee lla ai he ut et ut he nk ilö va hi ng ot . Ko rv au ks en su or itt am in en ei ed el ly tä va hi ng on ai he ut ta ja n vi rh et tä ta i hu ol im at to m uu tta . Va ku ut us ei ko rv aa om ai su us va hi nk oj a ei kä m et sä st ys ko ira n ai he ut ta m ia va hi nk oj a. To im its ija n yk sit yi st ap at ur m av ak uu tu ks es ta m ak se ta an ko rv au s ta pa tu rm as ta , jo ka ai he ut uu to im its ija lle m et sä st ys ta ito je n yl lä pi tä m ise en lii tty vä n ki lp ai lu to im in na n, am pu m at ai to a ke hi ttä vä n am pu m ah ar jo itt el un ta i ed el lä m ai ni ttu je n am m un to je n ja ki lp ai lu je n va lm ist el uja hu ol to tö id en ai ka na . M et sä st äj än yk sit yi st ap at ur m av ak uu tu ks es ta su or ite ta an ko rv au s ta pa tu rm as ta , jo ka m et sä st äj äl le ai he ut uu om an am pu m aas ee n ta i jo us en la uk ea m ise st a ta i rä jä ht äm ise st ä m et sä st yk se n ai ka na . M et sä st ys ko ira n ta pa tu rm av ak uu tu s ka tta a m et sä st ys ko rti n lu na st an ee n he nk ilö n om ist am al le m et sä st ys ko ira lle ai he ut uv an va hi ng on , sil lo in ku n ko ira a kä yt et ää n po lii sin to im ek sia nn os ta ta pa htu va ss a, or ga ni so id us sa va hi ng oi ttu ne en el äi m en jä lji ty sja lo pe tta m ist eh tä vä ss ä. Va ku ut us tu le e vo im aa n m et sä st ys ko rti n lu na st am ise st a al ka en . METSÄSTY SKORTTI KUITTI RIISTANHOI TOMAKSUN SUORITTAM ISESTA METSÄSTYSV UODELTA Metsästäjä n nimi Jägarens namn Syntymäai ka Födelsedat um Yhdistys, yhdistysnu mero, metsästäjä numero Förening, föreningsn ummer, jägarenum mer Jakeluosoit e Utdelnings adress Postinume ro ja -toimipaikk a Postnumm er och -anstalt Viitenumer o Referensnu mmer Kotipaikka Hemort e 33,00 Tilille n:o Till konto nr Tililtä n:o Från konto nr 1.8.201631.7.2017 JAKTKORT KVITTO ÖVER ERLAGD JAKTVÅRDSA VGIFT FÖR JAKTÅRET Saajan tilinumero Mottagaren s kontonumm er OP Yrityspankk i Oyj FI 78 5000 0120 3784 42 Siirrä riistanhoit omaksusi e-laskuksi mene omaan verkkopank kiisi, tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajak si Suomen riistakeskus ja laskutusaih eeksi riistanhoito maksu, käytä yksilöintitie tona henkilötun nustasi. Käytä allaolevaa viitenumer oa, sillä ilman viitettä maksun kohdistami nen maksajalle saattaa olla mahdotont a. Maksettaes sa ulkomailta on myös vastaanotta jan kulut maksettava . M et sä st äj äle ht i ja m et sä st ys ko rt ti po st it et aa n m et sä st äj är ek is te ri n os oi te ti et oj en m uk aa n. U us i os oi tt ee si vä lit ty y au to m aa tt is es ti m et sä st äj äre ki st er iin , ku n te et m uu tt oi lm oi tu ks en Su om en Po st ill e vi ra lli se lla os oi tt ee nm uu to sl om ak ke el la ta i so it ta m al la nu m er oo n 02 95 53 5 53 5 su om ek si , 02 95 53 5 53 6 ru ot si ks i. O so it te en m uu to ks en vo i te hd ä m yö s Po st in in te rn et -s iv ui lt a os oi tt ee st a w w w .p os ti .fi sa at av al la os oi tt ee nm uu to sl om ak ke el la . K un os oi tt ee si m uu tt uu … Met säs täj ä H ir vi tie to je n ke ru u sä hk ö is ty y 3 l 2 16 R iis ta ta lo ud el la m o ni na is et hy vi nv o in tiv ai ku tu ks et N uo ris sa o n m et sä st yk se n tu le va is uu s! Si ir rä si n äk in ... FI N Den på detta kort nämnda jägaren har en jägarförsäkring, som är i kraft i hela Norden och alla EU-länder. Namn Utdelningsadress Postnummer och -kontor Hemort Födelsetid Jägarnummer Föreningsnummer och JVF 1.8.201631.7.2017 Betalt, Maksettu, Paid Bezahlt, 3.6.2016 1 .8 .2 1 6 3 1 .7 .2 1 7 Ja k tk o rt M et sä st ys k o rt ti H u n ti n g Ca rd Ja g d sc h ei n 1 .8 .2 1 6 3 1 .7 .2 1 7 M et sä st ys k o rt ti Ja k tk o rt H u n ti n g Ca rd Ja g d sc h ei n FI N Tässä kortissa mainitulla metsästäjällä on metsästäjävakuutus, joka on voimassa kaikissa Pohjoismaissa ja EU-maissa. 1.8.2016 31.7.2017 Nimi Jakeluosoite Postinumeroja toimipaikka Kotipaikka Syntymäaika Metsästäjänumero Yhdistysnumero ja RHY Maksettu, Betalt, Paid Bezahlt, 3.6.2016 ... ri is ta nh oi to m ak su si ela sk ut uk se en ! Sa at m et sä st ys ko rt ti si kä te vä m m äs sä lu ot to ko rt ti ko os sa en si vu od en M et sä st äj ä -l eh de n nu m er os sa 4. Uutismakasiini Hirvenmetsästyksen johtajien koulutukset Pohjois-Savossa: 1.9. Kiuruvesi , Kulttuuritalo (Lähteentie 10) 8.9. Vehmersalmi , Ritoharjun metsästysmaja (Tervajärventie 48) 12.9. Maaninka , Maaninkajärven koulun auditorio (Maaningantie 49) 14.9. Siilinjärvi , Koulutuskeskus Kirsu (Kumpusentie 304) 15.9. Juankoski (Kaupungintalon auditorio, Juankoskentie 13) 19.9. Sonkajärvi , Kangaslammin hiihtokeskus (Sonkakoskentie 205) 20.9. Suonenjoki , Vanhamäen hyvinvointikeskus (Vanhamäentie 122) 21.9. Rautavaara , Kunnanviraston valtuustosali (Koulutie 1) 22.9. Leppävirta , Kivelän koulu (Laivurintie 19) Kaikki tilaisuudet alkavat klo 18:00. Ampumaharrastuksen jatkumisen osoittaminen n Ampuma-aselain 53 a §:n mukaan luvanhaltijan tulee osoittaa harrastuksensa jatkuminen. Velvoite koskee luonnollista henkilöä, jolla on metsästyslainsäädännön mukaan sallittua eläinten ampumista, ampumaurheilua ja -harrastusta taikka näytöstä, kuvausta tai muuta vastaavaa esitystä varten 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetun pistoolin, pienoispistoolin, revolverin tai pienoisrevolverin toistaiseksi voimassa oleva hallussapitolupa. Tällaisen henkilön on viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta ja tämän jälkeen viiden vuoden välein toimitettava lupaviranomaiselle (poliisille) joko 1) ampuma-asekouluttajan antama todistus ampumaurheilun ja -harrastuksen aktiivisesta harrastamisesta, 2) riistanhoitoyhdistyksen antama todistus loukkutai luolapyynnin aktiivisesta harjoittamisesta, tai 3) luotettava selvitys ampuma-aseen käytöstä näytökseen, kuvaukseen tai muuhun vastaavaan esitykseen. Metsästäjän, jolla on loukkutai luolapyyntiperusteella myönnetty toistaiseksi voimassaoleva hallussapitolupa, on haettava todistus loukkutai luolapyynnin aktiivisesta harjoittamisesta. Todistus suositellaan haettavaksi siltä riistanhoitoyhdistykseltä, jonka alueella hakija pääasiallisesti harjoittaa loukkutai luolapyyntiä. 53 a §:ssä tarkoitettu velvollisuus esittää todistus harrastuksesta ei koske luvanhaltijoita, joiden hallussapitolupaa koskeva hakemus on jätetty ennen 13.6.2011. Todistus harrastuksen jatkumisesta toimitetaan viiden vuoden kuluessa toistaiseksi voimassa olevan hallussapitoluvan saamisesta, jos se on annettu 13.6.2011 jälkeen. Määräaikaisiin hallussapitolupiin liittyen harrastuneisuuden osoittaminen esitetään todistuksella uusittaessa lupaa. Jos hallussapitolupaa ei uusita, lupa lakkaa olemasta voimassa. Luvanhaltijan velvollisuus on huolehtia itse harrastuksen jatkumista osoittavan todistuksen toimittamisesta viranomaiselle. Aseiden kohdistusta Kuopiossa Aika : 17.9.2016 klo 9.00 – 14.00. Paikka : Heinjoen ampumarata, Savitie lll Kuopion riistanhoitoyhdistys järjestää aseiden ja kiikareiden kohdistustilaisuuden Heinjoen ampumaradalla. Mahdollisuus suorittaa samalla hirvenammuntakoe. Asiantuntijat paikalla. Aseet: Toivo Hakonen; Kiikarit: Veijo Kärki Aseiden kohdistusta Leppävirralla Aika : su 7.8.2016 klo 12 Paikka : Riikinnevan ampumarata, Riikinnevantie 95, Leppävirta lll Oman aseen kohdistus 100 metrille. Aseista ja kiikareista henkilökohtaista neuvontaa Metsolan asepajalta. Haulikkoradalle etenkin nuoret ja aloittelijat ovat tervetulleita. Hyökkäävän karhun SRVAammuntaa. Kahvija pyttipannupuhvetti. Tapahtumaan on vapaa pääsy, ja sen järjestää LeppävirranVarkauden rhy. Lisätiedot : leppavirta-varkaus@rhy.riista.fi, p. 050 407 8359 Riistanhoitomaksun tilisiirtolomake Oma riista -palvelussa! lll Nyt on Oma riista -palvelun kautta mahdollista ladata itselle tilisiirtolomake, jolla voi maksaa riistanhoitomaksun. Tähän mennessä kadonneen tilisiirron tilalle on joutunut tilaamaan uuden puhelimitse tai sähköpostitse Metsästäjärekisteristä 12 euron hintaan. Eli nyt voi metsästyskortin maksamiseen tarvittavan tilisiirron ladata koska tahansa ilmaiseksi. Siis taas yksi hyvä syy ottaa Oma riista –palvelu käyttöön. Riistakolmioiden kesälaskenta lähestyy lll Riistakolmioiden kesälaskenta lähestyy. Laskentakausi on tänä vuonna 23.7.–2.8.2016. Laskentatulokset kannattaa lähettää riistakolmiot.fi-palvelun kautta, jolloin tulokset ennättävät varmimmin kanalintujen metsästysaika-asetuksen pohjaksi. Postin kautta palautettaessa laskentatulokset kannattaa postittaa viimeistään 31.7.
Metsästäjä 4 l 2016 l 85 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia . Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien . Vuonna 2016 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Metsästäjä nro 5/2016 ilmestyy 9.9.2016. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 3.8.2016. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkkopalvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. MYYDÄÄN: Jalkanarut, raudat, loukut pienpedoille ja majavalle. taisto.hietala@pp.inet.fi, www.kesavaylan.net 040 018 1498 Hyvät käytetyt Drillingit, rihlakot ym metsästysaseet. Kempeleen Ase ja Retkeily 044 731 6055 www.asejaretkeily.fi Hyväksytyt asekaapit www.corrosafe.fi Kauraa, hernettä, vehnää ja maissia riistan ruokintaan. siilinmylly.weebly.com. 050 387 0505 Siilinjärvi Kittilän Lompolossa Silaskairassa maapalsta 85ha, myös tontteja. Järvenrantaa/ mäntymetsää havaara@suomi24.fi 040 035 7320 Rehuhernettä kylvöön tai ruokintaan. Mikko Tikkala Asikkala 050 561 4134 Aseita ja tarvikkeita porinase.fi Sarkapuvut, anorakit ym suoraan TUNTSAkaupasta. Kaikki kotimaista laatua.www.tuntsakauppa.fi tai 040 522 3480 Rehuhernettä suursäkkeihin pakattuna. 050 561 4134 Mikko Tikkala Asikkala Mökki mukavuuksilla Lokassa. Tied. 040 751 0207 Kotimaiset ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT valmistajalta.P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Hirvikivääri Sako 75 Synteettinen 308 Win + 3 kiikaria 800€ 040 047 8893. www.digimesta.com verkkokaupasta radiopuhelimet ja tarvikkeet, jousija erävarusteet. Nopeat toimitukset. Erämökkitontteja Savukoskella alk. 5000€ pääsee metsästysseuraan. Lapissa 3 metsätilaa: 29ha 15000€ tie perille 130ha 76000€ Luirojokirantaa 2km n. 10ha 22000€ erämaapalsta jonka läpi tammukkapuro. Puh. 040 832 0190 Metsästysalueiden/kalavesien ääreltä Savukoskella omakotitalo Kemijoen varressa. Huippupaikka! Katso lisää etuovi. com. puh 040 021 0031 Kanuloukun laukaisulaitteita ruostumattomasta teräksestä,sekä valmiita loukkuja ym. PH-Riista.fi tai puh. 050 566 2691 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, erä ja koiratarvikkeet edullisesti netistä tai paikanpäältä, 040 038 4118 WWW.ANONASE.COM Anon Ase ja Tukku Ay Myymme upean Joutenhovin! Tutustu: www.joutenhovi.fi. WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh. 040 083 5511 Myytävänä erämaakämppä Ilomantsissa Suomujoen varrella www.ylalutti.info ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Erityisesti kalat. Studio Antti Saraja Oy, puh. 040 071 2149 Pasi Ahopelto 040 056 7078 Lehonpaja.net Preparoin linnut ja teen trofeet Kuopio Pertti Siipola 040 017 7588 TYÖSUORITUKSIA: TURKISMUOKKAUSTA FinSkin Oy,Jääkäritie 5,50150 MIKKELI p. 010 387 3090,www.taljatukku.fi OPTIFOCUS SUOMEN KIIKARIHUOLTO KIIKARITÄHTÄINTEN HUOLLOT JA KORJAUKSET Hirsimetsäntie 21,PL 12,15101 LAHTI 040 015 0356, www.optifocus.fi OULUN ASEPAJA KY. Kaikki asealan muutosja korjaustyöt. Haulikoiden kiskojuotokset, sinistykset, piipunvaihdot,tuplakivääreiden valmistus ym. Myyntimiehenkuja 6 90410 Oulu. 050 043 5703. oulunasepaja.fi Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy. Takamaantie 10 25390 Kiikala. 02 728 7503 050 462 5938 VUOKRALLE TARJOTAAN: Iso talo mukavuuksilla Kuhmossa, 1-6 hlöä. Metsästä ja kalasta! lentuankoski.fi Etappipaikka eräretkille Lieksan Itä-rajan läheisyydessä, p. 040 045 7015 Sotkamossa valtion maiden lähellä täysin varusteltu mökki, hyvä kala & lintukanta Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä. p. 040 039 8208 Laattajan mökki & Hyrynsalmi-Pka-Ssalmi erämaat. www.nettimokki.com/5968 Sähk. eräkämppä Savukosken Ruuvanojalla Valtion maat ympärillä, 040 018 7682 Suomussalmella erähenkistä majoitusta. www.alassalmeneramokit.fi 040 030 0 552 Mäkikankaan kämppä Patvinsuon läheisyydessä, hyvien metsästysmaiden keskellä Lieksassa. p. 040 353 7404 www.posioneramokit.fi. Puh. 040 732 1759. VP:n keskellä (JOROINEN) mökki, kota, yms. lammen rannalla. P. 050 559 8145. Ilomantsi mökki, Grillikatos,vene mm. Mh:N Alueiden läheisyydessä 050 518 7794 Kainuun korpimaisemat kutsuvat hyvin varustelluihin mökkeihin Puolangalle. Metsästys, Kalastus, Vaellus, Marjastus mahdollisuudet. Puh.050 032 4107. www.paljakanloma-asunnot.fi METSÄSTYSTÄ: Hyljejahdit seanature.net Etelä-Afrikka. Viikko €1430+lennot. Sis. aseen ja patruunat. P: 050 038 3078 jokikoira@msn.com Stormberg Safaris KUUSAMO mökki+luvat.040 028 1229 LESTIJÄRVI; metsästys, kalastus, majoitus. 040 506 0340. www.lestipuu.fi Metsäkanalintu, Sorsa ja Jänisjahdit. www. Metsastyspalvelut.com +358 44 541 0437 Kanssani Kanadan karhumaille ja lohivesille. paulpalmu.fi Lähde VILLISIKAJAHTIIN Itä-Slovakian PARHAILLE ALUEILLE KARPAATEILLA ! Järj. 2 JAHTIA 15-20 h.ryhm. Suomesta paikall. asiantunt. kanssa: A.27-31.10 ja B.3-7.11.16 Hinta(sis.lennot HkiBudapest-Hki,bussikulj., hotellin, ateriat ja METSÄSTYSOIKEUDET) VAIN € 1.585,-/h. Ajopasseista/3-4/vrk saa ampua useita KAIKEN KOKOISIA VILLISIKOJA ! Oy Woodcon, hannu.tyynela€@woodcon.fi 050 387 7000 antaa lisätietoja. Majoitus-Metsästys-Kalastus-Lomailu: WWW.ERAKORPINEN.FI +358 40 555 1394 JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET: www.dreeveri.fi Pentuvälitys 040 547 0448 OSTETAAN: Ostetaan JOKIRAPUJA läpi kauden. Maksu ja nouto. Raputukku Järf puh 040 546 5995 KOIRIA: s.ajokoiran pentuja,9.5 syntyneet,I:käyttöva lio,E:muotovalio. PUH 050 092 3942 Jämtlanninpystykorvan pentuja KVA vanhemmista.Luov vko 27. 050 461 8479 Karjalankarhukoiran pentuja. Synt. 26.4.16. Luov.vko 24 Kuusamo. p. 040 077 6564 Plottinajokoiria suurpetojahteihin.Ryty-suon Devil/Halabalan Diamond. 040 034 1511 Suomenpystykorvan pentuja.Luovutus 9.7 alkaen. Puh. 050 344 6318 Nurmes Myydään 4kk ikäisiä Suomenajokoiran pentuja hyvinpalk vanhemmista p. 040 019 8507 Suomenajokoira narttu. Kokeissa 1 88pist/p ja näyttelyssä 1. puh. 040 032 1496 Jämtlannipystykorvan pentuja, 040 082 3892 Kk saksanseisojan pentuja. 044 328 8109. Suomenajokoiran pentuja. 050 348 4466 Suomenajok.pentuja var. Erinom. suvut! Jalostusneuv.suosit.yhd.H.700€. 044 010 0021 Venäjänajokoiran pentuja hyvä sukuisista. vanhemmista. p. 040 521 3520. Jämtlanninpystykorvan pentuja p 040 842 9689 Karhukoiran urospentu 040 089 0807 Säkylä Jäsenpalvelutuotteita metsästäjille Pyyntilaitevalikoima 2016: Kanu-loukku 201x120x60cm 229,00 € Gävleborg minkkiloukku 64,90 € Jalmarin laatikkorauta 59,90 € Jalmarin keinulautaloukku 44,90 € Yleisloukku supikoiralle 79,90 € Minkkiloukku, verkkoa 34,90 € Jahtiraudat 120mm pyöreä 59,90 € (5 kpl ltk) Duke 120/2 raudat 12,00 € Conibear 120/2 18,90 € Conibear 120/2 ruostumaton 26,90 € Duke 160/2 näädälle 19,90 € Duke 330 majavalle 39,90 € Repo jalkanaru 29,90 € Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410 www.erakontti.fi
86 l Metsästäjä 4 l 2016 Áigeguovdilis ságat sámegillii Meahccái biddjojuvvon fuo??okámerat govvidit elliid lihkadeami birra jagi ja vurkejit báikkálaš die?u guovllu elliin. Buoremus lágiid dáinna kámeraiguin ?ohkkejuvvon die?uin sáhttá ávkkástallat fuo??onáliid dikšumis. lll Dábálamosit meahcásteddjiid fuo??okámerat leat stellejuvvon fuo??uid ?uovvuma várás. Kámeraid mearkkat ja mállet leat logit sierraláganat. Dat váldet govaid dahje videoid dalle go áicet lihkadeami dahje lieggasa ?uozáhatguovllus. Árbevirolaš kámerat vurkejit gova kámera muitogortii, gos govaid sáhttá sirdit dihtorii dárkilut dutkama várás. Kámerat, main lea o??a teknologiija, sáddejit govaid telefovdnii dahje šlea?gapostii ja vurkejit govaid maid muitogortii. Fuo??okámerahobbys beassá álgui hálbbimusat ?u?iin euroin. Maid ja gos oažžu govvet? Vuolgga?uokkisin lea, ahte fuo??okámera bidjan meahccái elliid ?uovvuma várás gáibida álot eananeaiggádis lobi. Stáhtaeatnamiid ala lobi galgá ohcat Meahcirá??ehusas. Meahcástansearvvis leat dábála??at lohpi fuo??odikšumii meahcástanláigosoahpamuša bokte, ja dalle kámera sáhttáge bidjat ovdamearkka dihte gottiid biebmanbáikkiide. Lágas fuo??okámeraid leat dulkon gullat gohccinkámeraide, ja meahcis olmmoš sáhttá šaddat suoli ?uovvuma ?uozáhahkan die?ekeahttá. Fuo??obiebmanbáikái leage buorre bidjat kámeras die?ihangalbba. Sihkkaramos lea váldit eret buot olbmuide guoski govaid muitogoarttas. Kámera báiki Kámera biddjojuvvo elliid johtolagaid ala dahje biebmanbáikki lahkosis murrii dahje eará nana vuolážii. Váldonjuolggadussan sáhttá doallat dan, ahte kámera biddjojuvvo 5-10 mehter geah?ai árvvoštallojuvvon govven?uozáhagas. Govven?uozáhaga ja dan jándorritmma smiehtadettiin kámera gánniha bidjat suoivana beallái. Dehálamos govvenásahusat dáidet leat govas oidnojeaddji beaivemearri ja diibmoáigi, main sáhttá govaid meari lassánettiin ráhkadit statistihka elliid lihkadeamis. Árbevirolaš gova válddedettiin gánniha kámera bidjat váldit eanet govaid hávil go ovtta. Ná vejolašvuohta oažžut buorre govaid lassána. Muitogoartta sturrodagas ja dáhpáhusaid mearis lea gitta, man dávjá kámera luhtte ferte fitnat gurremin dan. Seammás sáhttá dárkkistit batteriijaid ortnega. Go kámera lea guhkes áiggi meahcis, de dat leat dahkamušas má?ggalágan dálkkiiguin. Kámera gánniha suddjet gávppálaš suodjeskáhpuin dahje huksemiin dasa ieš suodjeskáhpu. MARKO MUUTTOLA , Suoma fuo??oguovddáš Fuo??okámera bálkkaša MARKUS VARESVUO ANTTI PIIRONEN ja BISTEVAŠ MEAHCÁSTEAPMI -TIIMA , Suoma fuo??oguovddáš Suoma fuo??oguovddáš ávžžuha: Mášu geahppánan ?áhceloddešlájaid meahcásteamis lll Suopma lea Eurohpá uniovnnas má?gga ?áhceloddešlája dehálamos buvttadeaddjiriikka. Má?ggat Suomas bivdojuvvon ?áhceloddešlájat leat goittotge mannan ma?os guvlui ma?imuš jagiid áigge. Suoma bessejeaddji nálli dain fuo??o?áhcelottiin, mat loktet šattolaš lodde?áziid alde, lea geahppánan ?ielgasit vuojažis, snártalis, suoidne?ivssas, ruksesfiehttagis, vuoktafiehttagis ja giehpavuoncás. Geahppáneapmi váldosivvan lea dutkamušaid mielde eallinbirrasiid dili hedjoneapmi. Ovdalis máinnašuvvon šlájat liikojit šattolaš lodde?áziin, dat goittotge gillájit liige šaddamis, gitta šaddamis, searggeguollenáli laskamis ja uhca spiriin. M A RK O M U U TT O LA
Metsästäjä 4 l 2016 l 87 MARKUS VARESVUO MARKO MIKKOLA , Suoma fuo??oguovddáš Skuvlenportála doallá meahcásteaddji die?uid áiggi dásis Suoma fuo??oguovddáža o??a elektronalaš skuvlenportála váldojuvvui atnui miessemánus almmolaš hálddahusbargguid geardduhanskuvlejumiid ?a?aheami várás. Ma??elis dán jagi portálii bohtet oahppomateriálat meahcásteamis, fuo??uin ja o??a meahcásteaddjidutkosis ja maid Oma riista -bálvalusa videorávvagat. Meahcásteami guoski njuolggadusatge leat skuvlenportálas áiggi dásis. lll Almmolaš hálddahusbargguid geardduhanskuvlejumit, dego báh?iniskosa vuostáiváldi skuvlejumit, gávdnojit álkit ovtta sajis fierpmis. Skuvlenportálas leat dahkan geassemánu beallemuttu rádjái juo má?ggaid duháhiid gursabargguid. Geardduhanskuvlejumiid ?a?aheaddji beassá logget sisa Oma riista -dovddaldagaiguin. Dán áiggi interneahttagursabiras Skuvlenportála vuo??un lea dán áiggi interneahttagursaortnet, ja dál anu viiddidit maid dábálaš meahcásteddjiide ja olbmuide. Ulbmilin lea, ahte siidu fállá dán áiggi elektronalaš oahppomateriálaid nu meahcásteaddjidutkosa ?a?aheapmái go materiálii, man fuo??odikšunsearvvi doaibmaolbmot dárbbašit. Oassi gurssain leat almmola??at, ja daid beassá geah??at sisaloggema haga; oassi gurssain ja vuvdojuvvon buktagat gáibidit sisaloggema. Ovdasiiddu váldokategoriijaid bokte olmmoš sáhttá válljet sierra fáttáid mielde gurssaid. Gurssat sisttisdollet sierralágan oahppodiimmuid, main lea teaksta, govva ja videot ja eará interaktiivvalaš materiálat. Skuvlenportála lahkaoasis leat dasa lassin li?kkat vuoigatvuo?aministeriija oamastan Finlexii, mas leat digitála hámis ja áiggi dásis njuolggadusat dego meahcástanláhka ja -ásahus. Lahkaoasi gánniha ?uovvut aktiivvala??at, vai bissu áiggi dásis varrasamos nuppástusaiguin. Skuvlenportála lahkaoassi lea geavaheaddjái nuvttá bálvalus. Skuvlenportála gávdno ?ujuhusas koulutus.riista.fi. skuvlenportála Daid mearra?áhcelottiin, maid olbmot bivdet, leat geahppánan ha??á, hávda, vuoktagoalsi ja gussagoalsi. Goalssi geahppáneami sivaid eai die?e. Hávda geahppáneami stuorimus sivvan leat várra ráves nji??elasaid lassánan jámut, masa fas leat sivvan mearragoaskimat, neahtebeatnagat ja mi?kkat. Ha??áid geahppáneami sivaid eai maid die?e, muhto a?kke ma?isbohttiid buvttadeami dihtet geahppánan bessenguovlluin. Eará vejolaš sivat leat earet eará dámppaid oljobázahusat ja lottiid heavvaneapmi guolástanfirpmiide bárpmus. Váikko meahcásteamis lea jáhkkimis oalle unna mearkkašupmi, galget meahcásteaddjit váldit ovddasvástádusa geahppánan šlájaid gáhttemis ja vealtit earenoamážit geahppánan loddešlájaid meahcásteami, vaikko dat leatge lobálaš fuo??oeallit. Meahcásteami dagahan jápmimat sáhttet leat uhca šlájaid dáfus mearkkašahtti stuorrát ja earenoamážit, jus meahcásteapmi guoská náli buvttadeaddji oasi nappo rávis nji??elasaid. Geahppánan šlájaid sadjái meahcásteami galggašii baicce ?ujuhit dakkár lottiide, mat leat valjis dego stuorravuojaš, ?iksa ja ?oa?gi. Daid náli ovdáneapmi leamaš buorre. Geahppánan ?áhceloddešlájaid nálli ja váttisvuo?at molsašuddet šlájaid mielde. Fuo??oguovddáža ávžžuhusat: l Vealtte suoidne?ivssa meahcásteami. l Bivdde seastimiin vuojažiid, ruksesfiehttaga ja giehpavuoncá. l Bivdde seastimiin vuoktafiehttaga ja snártala. Vealtte snártala bivdima bivdobaji álggus. l Vealtte nji??elas hávdda meahcásteami. l Bivdde ha??á várrugasat ja vealtte stuorra beaivesállašiid. l ?ále bajás Oma riista –bálvalussii áiccuid ja sállašiid dain ?áhceloddešlájain, mat leat geahppánan. l Divššo eallinbirrasiid ja beavttálmahte uhca spiriid bivddu árvvus adnojuvvon loddeguovlluin.
Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa ”luo Oma riista -tunnus” ja anna sähköpostiosoitteesi 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan 1 Havaintojen kirjaaminen Näin käytät Oma riista -palvelua Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI Lataa ilmainen mobiilisovellus Googlen, Applen tai Microsoftin sovelluskaupasta. Havaintojen tarkka aika ja paikka säilyvät nyt riistalokissasi. Avusta metsästyksenjohtajaa kirjaamalla hirvija suurpetohavaintosi metsästyksen yhteydessä. Suurpetohavainnot tulee lisäksi ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle. 1 5 3 4 Kirjaa riistahavainto tai vaikka riistakameran kuva Oma riista -palveluun. 2 Jo vain. Ilves. C M Y CM MY CY CMY K omariista_havainnot.pdf 1 01/03/16 23:29