• M et sä st äj ä 4 l 2017 Metsästyslakiin muutoksia 1.8.2017 Metsästysajat kaudelle 2017-2018 NOLLATOLERANSSI SALAMETSÄSTYKSEEN
• 2 l Metsästäjä 4 l 2017 Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 029 431 2201 riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström, puh. 029 431 2203 riistasuunnittelija Marko Muuttola, puh. 029 431 2117 Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, 51900 Juva riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 029 431 2211 vs. riistasuunnittelija Ohto Salo, puh. 029 431 2305 hallintosihteeri Tuula Varjus, puh. 029 431 2213 Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221 riistasuunnittelija Jouni Tolvanen, puh. 029 431 2222 hallintosihteeri Airi Karvinen, puh. 029 431 2223 Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 029 431 2231 erikoissuunnittelija Marko Paasimaa, puh. 029 431 2232 hallintosihteeri Ritva Juntunen, puh. 029 431 2233 Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä vs. riistapäällikkö Olli Kursula, puh. 029 431 2242 vs. riistasuunnittelija Teemu Lamberg, puh. 029 431 2212 Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi riistapäällikkö Sami Tossavainen, puh. 029 431 2304 riistasuunnittelija Urpo Kainulainen, puh. 029 431 2252 Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 029 431 2261 riistasuunnittelija Harri Hepo-oja, puh 029 431 2262 Pohjanmaa: Vapaudentie 32–34 B 22, 60100 Seinäjoki riistapäällikkö Mikael Luoma, puh. 029 431 2271 riistasuunnittelija Juha Heikkilä, puh. 029 431 2272 hallintosihteeri Sirpa Hakala, puh. 029 431 2273 Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 029 431 2281 erikoissuunnittelija Marko Mikkola, puh. 029 431 2282 hallintosihteeri Leena Särkijärvi, puh. 029 431 2283 Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15 A, 80100 Joensuu riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 029 431 2291 riistasuunnittelija Reijo Kotilainen, puh. 029 431 2292 Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 029 431 2301 riistasuunnittelija Matti Kervinen, puh. 029 431 2234 hallintosihteeri Tuula Ruuskanen, puh. 029 431 2303 Rannikko-Pohjanmaa: Pitkäkatu 4, PL 16, 66531 Koivulahti riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. 029 431 2311 hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog, puh. 029 431 2313 Satakunta: Porintie 9 B 6, 29250 Nakkila riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321 riistasuunnittelija Reima Laaja, puh. 029 431 2322 hallintosihteeri Tuija Korhonen, puh. 029 431 2323 Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 029 431 2331 riistasuunnittelija Antti Piironen, puh. 029 431 2332 hallintosihteeri Carola Lönnfors, puh. 029 431 2333 Varsinais-Suomi: Kuralankatu 2, 20540 Turku riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341 riistasuunnittelija Jörgen Hermansson, puh. 029 431 2342 ALUETOIMISTOT ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2017/Met17_04 Kansikuva: Suomen metsästäjä n:o 4, Elokuu 1965 Metsästäjä -lehti Nro 4/2017 66. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 8.9.2017. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
• 77 Tässä numerossa 4 l 2017 Metsästäjä 4 l 2017 l 3 5 Pääkirjoitus: Työmäärää lisääntyy vaikka byrokratiaa puretaan talkoilla 7 Metsästysajat 10 Luonnonpäivät –Yhdessä erälle –teemapäivä 11 Yhdessä erälle –teemapäivän suojelijan Jyrki Kataisen haastattelu 12 Riistan vuoksi –kilpailu ja ajankohtaiset riistanhoitotoimet 16 Puheenjohtajan palsta: Tarvitaan luotettavaa riistatietoa – ei mielipiteitä 18 Metsähanhi Valoa tunnelin päässä 22 Ministeriön palsta: Riistanhoitomaksun korotuksella vahvistetaan riistanhoitoyhdistyksiä 24 Vesilintuseurannat Uusia silmäpareja tarvitaan! 28 Lakisääteisiä saalisilmoituksia lisää – Riistatiedolla turvataan metsästyksen jatkuvuus 30 Vesilintujen siipikeräyksen tuloksia 32 Rannat auki muovipressuilla 34 Supikoirasta torjuntavoitto Lapissa – asemasotavaihe alkaa 38 Juliste: Suomi 100 39 Metsästyslakiin muutoksia 1.8.2017 44 Metsästyshaulikon valinta 46 Haulikon patruunoiden koeammunta 48 Riistahavainnot.fi monipuolista suurpetotietoa 52 Varhainen aloitus korostaa valikoivan metsästyksen merkitystä! 56 Arvotutkimus 2017 osa 1: Metsästyspäivän arvo 58 Minkälainen metsästäjä olet? –kysely: Suhtautuminen kaupalliseen metsästykseen 60 Kehittyvä riistatalous, osa 1: Metsästysseura riistataloustoimijana 64 Majavan metsästys tuotteistettiin Ilomantsissa 68 Kaksi uutta suomalaislenkkiä eurooppalaiseen Wildlife Estates –verkostoon 70 Lajiesittely: Telkkä 72 Metsästäjän eväät: Lihapiirakka 73 Vivemoose – Virtuaalinen ampumasimulaattori 74 Uutismakasiini 78 Áigeguovdilis ságat sámegillii 79 Eräilmoitukset 52 Aikaistettu kausi – valikoivaa metsästystä 32 Pressuttamalla rannat kuntoon 46 Testaa omat patruunasi! M IK AE L W IK ST RÖ M TE RO KU IT UN EN 39 Metsästyslakiin muutoksia. Ota liite talteen! Metsästysajat sivulla 7 M AR I KU KK AM ÄK I Tarkasta metsäkanalintujen metsästysajat 8.9.2017 osoitteesta riista.fi.
• Jälleenmyyjä: Sako Oy, PL 149, 11101 Riihimäki Puh. 010 830 5200, www.sakosuomi.fi Be rett a SO Sp arv iere Räätälöity Beretta Puhtaasti käsityönä toiveittesi sekä mittojesi mukaan valmistetun aseen omistaminen myös tuntuu ainutlaatuiselta. Ammattimaiset kaivertajamme sekä asesuunnittelijamme vaalivat Berettan pian 500-vuotista perinnettä sekä kokemusta luomalla juuri sinulle täydellisen haulikon. Aseen joka kestää sukupolvesta toiseen. Aseen tukki valmistuu mittatilaustyönä ja sinun on myös mahdollista antaa sille henkilökohtainen viimeinen silaus. Mikäli valitset mallin, jonka kaiverrustyöhön voit vaikuttaa, kuluttavat kaivertajamestarimme sen parissa jopa 1500 tuntia täydellistä lopputulosta varten. Valmistuvan aseen näkeminen Berettan tehtaalla 16 kilometrin päässä Milanosta, paikassa jossa yritys on perustettu vuosisatoja sitten on vertaansa vailla oleva kokemus. Lisäksi laadukkaat ja tarkoin yksilöidyt huoltotyökalut, patruunat sekä puhdistussetit ovat saatavilla aseesta riippuen joko vakiona tai lisävarusteina.
• B yrokratian purkaminen on ollut valtiovallan keskeisiä tavoitteita ja puheenaiheita muutamana viime vuonna. Tämän ’virastovitkutukseksikin’ ristityn papereiden ja asioiden moniportaisen pyörittelyn vähentäminen on meidän kaikkien intresseissä ja ministeriön valmistelemien lakiuudistusten tavoitteena. Meidän metsästäjien keskuudessa asia on herättänyt kahdenlaisia tunteita. Sähköisiä järjestelmiä kehittämällä asiat näyttävät suoristuvan, vaikka ensimmäiset versiot monista sähköistetyistä palveluista vaativat vielä kehittämistä ja tiedän käyttäjien niiden kanssa tuskastumiseen asti painineen. Metsästäjäkunta on osoittanut erinomaista pitkämielisyyttä ja valmiutta uusien työkalujen käyttöönottoon. Oma riista -palvelun saama hyvä vastaanotto on tästä erinomainen esimerkki. Uudet järjestelmät mahdollistavat myös paremman riistatiedon keräämisen. Saamme sähköistä hirvitietoa ja luotettavaa tietoa esimerkiksi uroshaahkan metsästyksestä, mikä on toistaiseksi mahdollistanut haahkanmetsästyksen jatkumisen. Asioiden sähköistämisessä ollaan siis oikealla tiellä. Pitkässä juoksussa moni asia on helpottunut, vaikka se ei aina ole aluksi siltä tuntunut. Vaikeutena on, missä vaiheessa ja kuinka nopeasti uusia ominaisuuksia voidaan ottaa käyttöön. Jos etenemme liian nopeasti, palvelut eivät päädy käyttöön ja vähät resurssimme menevät hukkaan. Jos taas odotamme liian kauan, asiat ajautuvat vaihtoehtoisille väylille ja toiminta saattaa muotoutua erilaiseksi vaikkapa eri puolilla maata. On myös hyvä muistaa, että mahdollisuus toimia paperilla tulee säilyttää. Byrokratiaa lisäävästi vaikuttaa sääntelyn tiukentuminen esimerkiksi suurpetojen, hanhen ja todennäköisesti myös taantuvien vesilintujen osalta. Perusteiden muuttuminen on aiheuttanut vaikkapa susilupahakemuksien paisumisen melkoisiksi eepoksiksi. Ei meistä kukaan tätä rakasta, mutta metsästyksen on aina oltava pykälien mukaista ja tämä on ollut ainoa keino saada toiminta jatkumaan. Jokainen uusi asia halutaan näemmä koeponnistaa myös oikeudessa ja sen tähden papereilla on merkitystä vaikka tiedän niiden myös turhauttavan. Toivottavasti riistatiedon lisääntyvää keräämistä ei koeta byrokratian lisääntymisenä, vaikka se jatkossa teettää entistä enemmän työtä ja siinä nojaamme lähes täysin vapaaehtoistyöhön. Me kaikki haluamme metsästysmahdollisuuksien säilyvän myös tuleville metsästäjäpolville, mikä taataan metsästyksen kestävyydellä ja eettisyydellä. Tätä varten tarvitaan uutta tietoa ja havaintoja niin kannasta kuin saaliista ja vahingoista. Meillä on oltava mahdollisimman tarkka tieto riistakannoista, jotta niiden hyvinvointia ja tarvittaessa säätelyä voidaan edistää ja siten turvata metsästysmahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Ei mahda mitään sille, että maailma tuntuu koko ajan muuttuvan monimutkaisemmaksi. Metsästäjät ovat onneksi kiitettävästi antaneet panoksensa näissä töissä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Suomi 100 -ohjelmaan kuuluva metson pesien suojauskampanja. Hyviä tuloksia, hyvää mieltä ja tulevaisuuden metsokannan turvaamista – erinomaista työtä! Työmäärä lisääntyy vaikka byrokratiaa puretaan JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 4 l 2017 l 5
• W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. 2017 Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteesta: www.hjorth.fi Analoginen ja digitaalinen radio samassa. Analoginen siksi, että se toimisi myös vanhempien radioiden kanssa. Digitaalinen siksi, että käyttäjä hyötyy uusista älykkäistä toiminnoista. Lafayette Smart mahdollistaa nopeamman ja turvallisemman kommunikaation. Pieni sähkönkulutus takaa pitkän käyttöajan. Pieni ja kompakti, varustettu uniikilla suojakuorella. Radion kuori on kokonaan metallia ja 100 % vesitiivis IP-68, mikä tekee radiosta kestävän ja toimintavarman. SMS tekstiviesti toimintoa käyttämällä kommunikoit nopeasti ja hiljaisesti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Nimeä radio. Kutsun yhteydessä ruudulla näkyy kutsujan nimi, käytännöllistä etenkin, jos et kuullut kuka kutsuu. Hätätilanteessa näytöllä näkyvä nimi kertoo kaikille heti kuka tarvitsee apua. Automaattinen kantamatesti varmistaa, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Lafayette Smart – uusi mestästysradiomme
• Metsästäjä 4 l 2017 l 7 Metsästysajat 1.8.2017 – 31.7.2018 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.0031.12. Merilinnut *2 Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka, koiras Haahka Katso alue www.riista.fi Koko maassa 1.6. – 15.6. 20.8. klo12.00–31.12. Nokikana Koko maassa 20.8. klo12.00–31.12. Merihanhi Tarkista alue. Katso oheinen kartta 20.8. klo12.00–31.12. Metsähanhi Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kanadanhanhi Koko maassa 20.8. klo12.00–31.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo12.00–31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. – 31.10. 1.9. – 31.10. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.12. – 31.1. Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadanmajava Koko maassa 20.8. – 30.4. Huomautukset: *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä. LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Piisami Koko maassa 1.10. – 19.5. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. – 30.4. 1.8. – 14.4. Tarhattu naali, supikoira, minkki ja hilleri Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.11. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.11. – 31.3. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. – 28.2. 1.12. – 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Itämerennorppa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. – 15.10., 16.4. – 31.5. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Villisika Koko maassa 1.8. – 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Kemin, Kemijärven, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän, Tervolan, Tornion ja Ylitornion kuntien alueella Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 15.9. ja 14.10 – 31.12. 1.9. – 15.9. ja 14.10. – 30.11. 14.10. – 31.12. 1.9. – 13.10. Vahtimalla pellolta Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 30.9. – 31.1. 1.9. – 29.9. vahtimalla Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 30.9. – 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 30.9. – 31.1. 1.9. – 29.9. vahtimalla Metsäkaurisuros *3 -naaras ja vasa Koko maassa Koko maassa 1.9. – 31.1., 16.5. – 15.6. 1.9. – 31.1. Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 8.9.2017. Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat l varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. — 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. — 31.7. ja muualla maassa 10.3. — 31.7. l harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. — 31.7. ja muualla maassa 1.4. — 31.7. l korppi poronhoitoalueella 10.4. — 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) l harmaalokkikoloniat koko vuoden *3) Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain 30.9. – 31.1. välisenä aikana. Merihanhen metsästys on kielletty Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven, Taivalkosken ja Vaalan kunnissa. Merihanhi on rauhoitettu sisämaassa
• ULTRAPOINT PRO 12 KK Täydellinen valinta metsästäjälle, joka arvostaa toimintavarmuutta, helppokäyttöisyyttä sekä monipuolisia ominaisuuksia yhdessä ohjelmassa. Suome? mestari? Ta rj ou ks et vo im as sa 31 .7 .2 01 7 sa ak ka ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . Valio-, Rokkatai Royal Canin -koiranruokaa valintasi mukaan PARHAAT KOIRANRUOAT METSÄSTYSKAUTEEN! ENERGIARUOAT KOVAAN KULUTUKSEEN! VALIO LIHA-ATERIAT 18 X 800G Kana, nauta tai sikanauta. Luonnollinen koiranmakkara. Korkea lihapitoisuus. SUOMI KOIRATARHA 3M X 3M Kuumasinkitty. 10 vuoden ruostumattomuustakuu. Elementin korkeus 180 cm ja leveys 150 cm. KRONCH LOHIÖLJY 2500 ML Erinomainen apu ihon kuivuuteen tai muihin iho-oireisiin. Runsaasti Omega-3 ja -6-rasvahappoja. PREMIUM KOIRATARHA 4M X 4M Tilava 16 m² tarha, jota on mahdollista kasvattaa lisäelementeillä. KRONCH PEMMIKAN ENERGIALISÄ Erinomainen energialisä, kun koirasi tarvitsee nopeasti energiaa. Jo pienellä määrällä koirasi energiatasot palautuvat. JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. GLUCOSAMIN LEMMIKIN NIVELILLE Erityisesti suurille ja/tai erittäin aktiivisille koirille sekä ikääntyville koirille ja kissoille. Saatavana 250 g ja 750 g pakkauksessa. PEHMUSTI KOIRANKOPINKUIVIKE Auttaa pitämään koirankopin kuivana ja raikkaana. Eristää kylmältä, ehkäisee hankaumia. SIS. RAHDIN TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9-17) TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9-17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9-18 ja La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9-18 ja La 10-15 18x 2x 10 kg 3 eri makua! 3 väriä! 36 90 SÄÄSTÖPAKKAUS! (52,20) 699,SUOSITTU! 829,TARJOUS! 36 90 SÄÄSTÖPAKKAUS! 6 90 TARJOUS! 400 G 29 90 NIVELILLE! ALK. 44 90 PAKETTITARJOUS! 2 KPL Saatavana myös säästöpakkaukse ssa! Useita värejä! VOITA VUODEN KOIRANRUOAT! » KOIRAVARUSTE.FI Vähintään kahden Rokka -koiranruokasäkin tilaajalle Vähintään kahden säkin tilaajalle Endurance 4800, Trail 4300 ja Agility 4100 L (arvo 19,90) Voima ja Extravoima (arvo 19,90) ILMAINEN TOIMITUS JA VEDENPITÄVÄ ÄLYPUHELIMEN SUOJAKOTELO ILMAINEN TOIMITUS JA ROYAL CANIN ENERGIALISÄ KAUPAN PÄÄLLE! KAUPAN PÄÄLLE! € VÄHINTÄÄN KAHDEN VALIO-SÄKIN (MIN. 30 KG) TILAAJALLE ILMAINEN TOIMITUS JA VALIO YHDISTELMÄTALUTIN 12 kk ASTRO 320 + T5 KOIRA-GPS Suosittu, käyttövalmis koira-GPS -paketti. Käsilaitteessa perinteiset näppäimet. Voit seurata jopa 10 koiraa samanaikaisesti. ASTRO 320 -KÄSILAITE 429,ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti. Käsilaite on varustettu tarkalla kosketusnäytöllä. Voit seurata jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. ALPHA 100 -KÄSILAITE 499,MYÖS MINI PANNALLA MYÖS MINI PANNALLA MYÖS MINI PANNALLA ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS Suositun Astro 320:n parannettu malli huippuominaisuuksilla. Käyttövalmis paketti, jolla seuraat jopa 20 koiraa samanaikaisesti. ALPHA 50 -KÄSILAITE 499,12 kk SUPRA Täysin uusi GSMantenniratkaisu sekä uudistettu haukkulaskuri. Käyttää 2G ja 3G verkkoja ja tarkkaan paikannukseen GPS & Glonass tuki. NOVUS Edustaa täysin uudenlaista muotoilua. Panta on pieni ja kestävä. Itse vaihdettava pantaosa, josta voit kytkeä koiran sekä itsevaihdettava akku. G500FI Erinomainen GPS-kuuluvuus, GSM-kuuluvuus huippuluokkaa, entistä pidempi akun kesto. Seuranta Tracker Hunter -sovelluksella. KOIRA-GPS Tehty toimimaan vaativissa olosuhteissa. Panta on täysin vesitiivis. Voit vaihtaa siihen itse akut ja SIMkortin. Kahden tai neljän akun mallina. OUKITEL K-10000 PRO PUHELIN + TRACKER 12 KK LISENSSI TRACKER 12 KK LISENSSI Täysiverinen karttaohjelma metsästäjälle! PERHELISENSSI 139,SEURALISENSSI ALK. 600,YLIVOIMAINEN KUULUVUUS! 12 kk + MAASTOKARTTA + LIPPIS ASTRO/ALPHATUTKAPAKETIN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE! € GARMIN TILAAJAETU OUKITEL K-10000 PRO PUHELIN + OHJELMISTO 12 KK + USB AUTOLATURI + SAUNALAHDEN GSM-LIITTYMÄ (G500FI) + TRACKER-SIM (SUPRA) + ASENNUS KÄYTTÖVALMIIKSI OUKITEL K-10000 PRO PUHELIN + OHJELMISTO 12 KK + TEHOAKUT + LATURI + SAUNALAHDEN GSM-LIITTYMÄ + ASENNUS KÄYTTÖVALMIIKSI TRACKER TARJOUSPAKETTI ULTRACOM TARJOUSPAKETTI 329,PAKETTITARJOUS! 799,TARJOUS! 699,TARJOUS! 599,TARJOUS! 539,TARJOUS! 569,TARJOUS! 639,TARJOUS! 639,TARJOUS! 69,/12 KK 99,/12 KK € 37 90 TARJOUS! 15 KG 35 90 TARJOUS! 15 KG 33 90 TARJOUS! 15 KG 35 90 TARJOUS! 15 KG 37 90 TARJOUS! 15 KG 31 90 TARJOUS! 15 KG 49 90 TARJOUS! 15 KG SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET! Tilaa www.koiravaruste.fi tai puhelimitse p. 0500 176 596 (ark. 9-17) TRACKER SUPRA NOVUS TRACKER G500FI KOIRA-GPS + + 1149,1049,999,899,OUKITEL K-10000 PRO PUHELIN + ULTRAPOINT PRO 12 KK LISENSSI 12 kk + 359,PAKETTITARJOUS! TRACKERTAI ULTRACOM-KOIRATUTKAN TILAAJALLE BURREL P10 -VARAVIRTALÄHDE TAI ALASKA BARROW 2.0 -VARUSTEKASSI KAUPAN PÄÄLLE! € 599,UUTUUS! (699,-)
• Metsästäjä 4 l 2017 l 9 ULTRAPOINT PRO 12 KK Täydellinen valinta metsästäjälle, joka arvostaa toimintavarmuutta, helppokäyttöisyyttä sekä monipuolisia ominaisuuksia yhdessä ohjelmassa. Suome? mestari? Ta rj ou ks et vo im as sa 31 .7 .2 01 7 sa ak ka ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . Valio-, Rokkatai Royal Canin -koiranruokaa valintasi mukaan PARHAAT KOIRANRUOAT METSÄSTYSKAUTEEN! ENERGIARUOAT KOVAAN KULUTUKSEEN! VALIO LIHA-ATERIAT 18 X 800G Kana, nauta tai sikanauta. Luonnollinen koiranmakkara. Korkea lihapitoisuus. SUOMI KOIRATARHA 3M X 3M Kuumasinkitty. 10 vuoden ruostumattomuustakuu. Elementin korkeus 180 cm ja leveys 150 cm. KRONCH LOHIÖLJY 2500 ML Erinomainen apu ihon kuivuuteen tai muihin iho-oireisiin. Runsaasti Omega-3 ja -6-rasvahappoja. PREMIUM KOIRATARHA 4M X 4M Tilava 16 m² tarha, jota on mahdollista kasvattaa lisäelementeillä. KRONCH PEMMIKAN ENERGIALISÄ Erinomainen energialisä, kun koirasi tarvitsee nopeasti energiaa. Jo pienellä määrällä koirasi energiatasot palautuvat. JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. GLUCOSAMIN LEMMIKIN NIVELILLE Erityisesti suurille ja/tai erittäin aktiivisille koirille sekä ikääntyville koirille ja kissoille. Saatavana 250 g ja 750 g pakkauksessa. PEHMUSTI KOIRANKOPINKUIVIKE Auttaa pitämään koirankopin kuivana ja raikkaana. Eristää kylmältä, ehkäisee hankaumia. SIS. RAHDIN TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9-17) TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9-17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9-18 ja La 10-15 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9-18 ja La 10-15 18x 2x 10 kg 3 eri makua! 3 väriä! 36 90 SÄÄSTÖPAKKAUS! (52,20) 699,SUOSITTU! 829,TARJOUS! 36 90 SÄÄSTÖPAKKAUS! 6 90 TARJOUS! 400 G 29 90 NIVELILLE! ALK. 44 90 PAKETTITARJOUS! 2 KPL Saatavana myös säästöpakkaukse ssa! Useita värejä! VOITA VUODEN KOIRANRUOAT! » KOIRAVARUSTE.FI Vähintään kahden Rokka -koiranruokasäkin tilaajalle Vähintään kahden säkin tilaajalle Endurance 4800, Trail 4300 ja Agility 4100 L (arvo 19,90) Voima ja Extravoima (arvo 19,90) ILMAINEN TOIMITUS JA VEDENPITÄVÄ ÄLYPUHELIMEN SUOJAKOTELO ILMAINEN TOIMITUS JA ROYAL CANIN ENERGIALISÄ KAUPAN PÄÄLLE! KAUPAN PÄÄLLE! € VÄHINTÄÄN KAHDEN VALIO-SÄKIN (MIN. 30 KG) TILAAJALLE ILMAINEN TOIMITUS JA VALIO YHDISTELMÄTALUTIN 12 kk ASTRO 320 + T5 KOIRA-GPS Suosittu, käyttövalmis koira-GPS -paketti. Käsilaitteessa perinteiset näppäimet. Voit seurata jopa 10 koiraa samanaikaisesti. ASTRO 320 -KÄSILAITE 429,ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti. Käsilaite on varustettu tarkalla kosketusnäytöllä. Voit seurata jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. ALPHA 100 -KÄSILAITE 499,MYÖS MINI PANNALLA MYÖS MINI PANNALLA MYÖS MINI PANNALLA ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS Suositun Astro 320:n parannettu malli huippuominaisuuksilla. Käyttövalmis paketti, jolla seuraat jopa 20 koiraa samanaikaisesti. ALPHA 50 -KÄSILAITE 499,12 kk SUPRA Täysin uusi GSMantenniratkaisu sekä uudistettu haukkulaskuri. Käyttää 2G ja 3G verkkoja ja tarkkaan paikannukseen GPS & Glonass tuki. NOVUS Edustaa täysin uudenlaista muotoilua. Panta on pieni ja kestävä. Itse vaihdettava pantaosa, josta voit kytkeä koiran sekä itsevaihdettava akku. G500FI Erinomainen GPS-kuuluvuus, GSM-kuuluvuus huippuluokkaa, entistä pidempi akun kesto. Seuranta Tracker Hunter -sovelluksella. KOIRA-GPS Tehty toimimaan vaativissa olosuhteissa. Panta on täysin vesitiivis. Voit vaihtaa siihen itse akut ja SIMkortin. Kahden tai neljän akun mallina. OUKITEL K-10000 PRO PUHELIN + TRACKER 12 KK LISENSSI TRACKER 12 KK LISENSSI Täysiverinen karttaohjelma metsästäjälle! PERHELISENSSI 139,SEURALISENSSI ALK. 600,YLIVOIMAINEN KUULUVUUS! 12 kk + MAASTOKARTTA + LIPPIS ASTRO/ALPHATUTKAPAKETIN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE! € GARMIN TILAAJAETU OUKITEL K-10000 PRO PUHELIN + OHJELMISTO 12 KK + USB AUTOLATURI + SAUNALAHDEN GSM-LIITTYMÄ (G500FI) + TRACKER-SIM (SUPRA) + ASENNUS KÄYTTÖVALMIIKSI OUKITEL K-10000 PRO PUHELIN + OHJELMISTO 12 KK + TEHOAKUT + LATURI + SAUNALAHDEN GSM-LIITTYMÄ + ASENNUS KÄYTTÖVALMIIKSI TRACKER TARJOUSPAKETTI ULTRACOM TARJOUSPAKETTI 329,PAKETTITARJOUS! 799,TARJOUS! 699,TARJOUS! 599,TARJOUS! 539,TARJOUS! 569,TARJOUS! 639,TARJOUS! 639,TARJOUS! 69,/12 KK 99,/12 KK € 37 90 TARJOUS! 15 KG 35 90 TARJOUS! 15 KG 33 90 TARJOUS! 15 KG 35 90 TARJOUS! 15 KG 37 90 TARJOUS! 15 KG 31 90 TARJOUS! 15 KG 49 90 TARJOUS! 15 KG SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET! Tilaa www.koiravaruste.fi tai puhelimitse p. 0500 176 596 (ark. 9-17) TRACKER SUPRA NOVUS TRACKER G500FI KOIRA-GPS + + 1149,1049,999,899,OUKITEL K-10000 PRO PUHELIN + ULTRAPOINT PRO 12 KK LISENSSI 12 kk + 359,PAKETTITARJOUS! TRACKERTAI ULTRACOM-KOIRATUTKAN TILAAJALLE BURREL P10 -VARAVIRTALÄHDE TAI ALASKA BARROW 2.0 -VARUSTEKASSI KAUPAN PÄÄLLE! € 599,UUTUUS! (699,-)
• 10 l Metsästäjä 4 l 2017 LAURA TICKLÉN Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä. Yksi suurimmista juhlavuoden ohjelmahankkeista on Luonnon päivät 2017, jonka teemana on Yhdessä luontoon. Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset ovat hankkeen virallisia kumppaniorganisaatioita. J uhlimme satavuotiasta Suomea ja sen riistaluontoa yhdessä kaikkien metsästäjien kanssa. Erityisesti haluamme kutsua uusia metsästäjiä mukaan vapaaehtoistyöhön, riistanhoitoon ja metsästämään. Suomalaiset ovat saaneet riistataloudesta runsaasti hyvinvointia, ja sellaisen Suomen haluamme välittää uusille sukupolville. Kun uudet metsästäjät ovat saaneet suoritettua metsästäjätutkinnon, heillä on tiedot uudesta harrastuksestaan teoriassa, muttei välttämättä käytännössä – eikä ehkä omassa lähipiirissään ketään, joka opastaisi heitä. Juhlavuoden kunniaksi te kokeneemmat metsästäjät voitte tarjota uusille metsästäjille mahdollisuuden päästä luokkahuoneesta kohti aitoa luontokokemusta. Menkää yhdessä laskemaan riistakolmioita, huoltamaan ruokintapaikkoja tai jopa pienelle metsästysretkelle. Näin uudet metsästäjät saavat ensiaskeleensa erälle, rohkaistuvat ja näkevät käytännössä, miten vastuullisuus ilmenee jokapäiväisissä valinnoissa. Näin näytämme kaikille suomalaisille, kuinka hyvä harrastus metsästys on. Yhteisöllisyys on tärkeä osa metsästystä, uudet metsästäjät ovat tervetulleita joukkoon ja metsästäjät tekevät merkittävää yhteiskunnallista vapaaehtoistyötä. Yhdessä luontoon – Ensiaskel erälle –teemapäivää vietetään uuden metsästyskauden käynnistyttyä 26.8. Elokuussa lähdetään isolla joukolla erälle. Jos innostutte järjestämään kaikille kiinnostuneille avoimen tapahtuman, sen voi ilmoittaa myös Luonnon päivät -hankkeen tapahtumakalenteriin nettiosoitteessa www.luonnonpaivat.fi. Hyvää Suomen juhlavuotta – tavataan luonnossa! Yhdessä luontoon satavuotiaan Suomen kunniaksi MIRJA RANTALA Lapsesta asti metsällä käynyt Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen arvostaa suomalaisen metsästyksen traditiota. Hänelle metsästys on muutakin kuin ampumista. Katainen kannustaa uusia harrastajia perehtymään metsästyksen filosofiaan. P itkä odotus palkittiin, kun Jyrki Katainen kuusivuotiaana pääsi ensimmäistä kertaa isän ja pystykorvien kanssa lintujahtiin. Ensimmäisellä retkellä saalis jäi saamatta, vaikka koira haukkui teeriä, mutta eväät metsässä syötiin ja kahvit keitettiin tulilla. Metsästyskortin Katainen suoritti 12-vuotiaana. Vuosien myötä metsästyksestä muodostui elämäntapa. Savossa asuessaan hän lähti jahtikaudella metsälle joka viikonloppu. Riistanhoito on osa harrastusta Riistanhoito on aina ollut Kataiselle olennainen osa metsästysharrastusta. Kataisen nuoruudessa riistanhoitoyhdistyksen jäsenillä oli riistanhoitovelvoite. Työt eivät nuoresta miehestä kuitenkaan tuntuneet velvoitteelta, hän teki niitä mielellään. -Ruokimme teeriä ja jäniksiä talvella ja teimme riistapeltoja. Siinä näkee, miten metsästys ja luonnon monimuotoisuus sopivat yhteen ja miten luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää, Katainen kertoo. Metsästys on muutakin kuin ampumista Aloittelevan metsästäjän kannattaa perehtyä metsästyksen filosofiaan. -Metsästäjällä on velvollisuus toimia muita metsästäjiä ja luontoa kohtaan vastuullisesti. Eettisesti ja luonnon kannalta kestämättömät metsästystavat eivät ole hyväksyttäviä, Katainen toteaa. Metsästyksen filosofian ymmärtä
• Metsästäjä 4 l 2017 l 11 Ensiaskel erälle -teemapäivän suojelija Jyrki Katainen – metsästysfilosofiani pohjana on kestävyys minen on hyvin tärkeää. Siihen voi perehtyä kirjojen avulla, mutta tärkeimmässä asemassa ovat kokeneemmat metsästäjät. Kataisen mukaan uudelle metsästäjälle jännittävintä on, onnistuuko saamaan riistaa tilaisuuden tullen. Silti hän painottaa, että metsästys on paljon muutakin kuin ampumista. -Englannissa on metsästykselle on kaksi sanaa: hunting ja shooting, Katainen selventää. Englanninkielinen shooting kuvaa kaupallisia jahteja, joissa riista ei ole villiä, ja esimerkiksi peltopyitä tai fasaaneja ammutaan suuria määriä. Hunting puolestaan viittaa villiriistaan, ja siihen kuuluu myös riistanhoito. Kataisen mukaan molemmat lajit ovat arvostettavia harrastuksia, joten kaupalliseen metsästykseen ei kannata suhtautua kielteisesti. Kaupallisten jahtien kysynnän kasvun Katainen näkee mahdollisuutena. Kaikilla metsälle haluavilla ei ole ajanpuutteen tai asuinpaikan vuoksi mahdollisuutta osallistua perinteiseen luomumetsästykseen, johon kuuluu myös riistanhoitotyö. Muualla Euroopassa erityyppiset kaupalliset jahdit – kestävällä tavalla toteutettuina – ovat osa maaseudun elinkeinotoimintaa. -Tämä voi olla taloudellisesti kasvava alue myös Suomessa. Suhtaudutaan kaupalliseen metsästykseen positiivisella ja innovatiivisella tavalla, hän kannustaa. Kestävyys ja eettisyys ovat avainasioita Metsästys on Suomessa perinteisesti ollut sekä ympäristöllisesti että eettisesti kestävää. Kestävyydelle on viime vuosina tullut lisää kysyntää, mutta myös paineita. -Kestävyys ja eettisyys ovat avainasioita. Jos niistä tingitään, ei metsästystä voida jatkossa harjoittaa, Katainen pohtii. Osana kestävyyttä kannattaa painottaa riistanhoitotyön merkitystä. Sitä tekemällä voi kantaa vastuuta luonnosta ja riistasta. On mietittävä, miten metsästyksestä kiinnostuneet ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi seuratoiminnan kautta tehdä riistanhoitotyötä, voivat osallistua. Koko perheen harrastus Riistanhoitoyhdistykset ovat jo pitkään painottaneet toimintaansa nuoriin, ja se tuottaa tulosta. Nuorten lisäksi Katainen näkee isona mahdollisuutena naisharrastajien kasvavan määrän. -Myös vaimoni metsästää ja pienet tyttömme ovat joskus olleet mukanamme metsällä. Metsästyksestä voi tulla nykyistäkin suuremmassa määrin koko perheen harrastus. Silloin, kun tähän tähdätään, kaikki metsästykseen liittyvä on yleensä kestävää ja tasapainoista.
• 12 l Metsästäjä 4 l 2017 R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta – porukalla tai henkilökohtaisesti Osallistu Riistan vuoksi -kilpailuun Vinkit ajankohtaisiin toimenpiteisiin Jätä kaistale puimatonta viljaa riistalle Perusta riistapeltoja syysviljalla Kunnosta perinnebiotooppeja, luonnonlaitumia ja rantaniittyjä ja hoida niitä laiduntamalla Säästä riistatiheikköjä ja alikasvosta kaikenikäisiin metsiin Suosi sekapuustoisuutta Säilytä korvet sekä suon ja kankaan väliset vaihettumisvyöhykkeet metsäpeitteisinä Kunnosta vähäpuustoisia ojitusalueita riistasoiksi Pidä rannat ja saarekkeet avoimina tai puoliavoimina raivaamalla ja niittämällä, suosi matalaa pensaikkoa ja pajukkoa Estä kosteikon umpeenkasvu vesikasvillisuutta niittämällä ja kitkemällä. Sopiva suhde on puolet avovettä ja puolet mosaiikkimaista kasvillisuutta Pidä kosteikko kalattomana tai kalasta tehokkaasti Osallistu riistakolmion kesälaskentaan Vie nuolikiviä riistalle Valmistaudu pienpetojen pyyntiin Lisää vinkkejä: www.riistametsa.fi, www.kosteikko.fi, www.riista.fi M AR KO SV EN SB ER G
• Metsästäjä 4 l 2017 l 13 Yhteistyössä mukana: 1. 3000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja 2. 2000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja 3. 1000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja Henkilökohtaiseen ja seurasarjaan ilmoittautuneiden kesken arvotaan lisäksi kuusi kappaletta 500 € arvoisia lahjakortteja *Retkitukkuun Arvokkaat palkinnot: Seurasarjan kilpailussa palkitaan 3 parasta. Palkittuja esitellään Metsästäjä-lehdessä. Seurakohtaisen sarjan palkintoja ovat kunniakirjat ja lahjakortit *Retkitukkuun: Ilmoittaudu RIISTANVUOKSI.FI Ensimmäiset ovat jo ilmoittaneet riistanhoitotekonsa Henkilökohtaiseen sarjaan on tullut jo mukavasti ilmoittautuneita. Riistan vuoksi tehtyjen toimenpiteiden valikoima on laaja. R iistan vuoksi -kilpailussa etsitään Suomen parasta luonnonhoitajaa. Kilpailu on tarkoitettu metsästysseuroille ja metsästysoikeuden haltijoille, jotka aktiivisesti hoitavat riistan elinympäristöjä. Kilpailuun voi osallistua myös yksittäinen metsästäjä omalla riistanhoitoteollaan – yksikin riistanhoitoteko riittää. Kilpailussa haetaan ensisijaisesti riistan elinympäristöjen hyväksi vuonna 2017 toteutettua työtä. Riistanja luonnonhoidon monipuolisuus ja pitkäjänteisyys erilaisissa toimenpiteissä lasketaan eduksi. Riistan vuoksi -kilpailu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Seuraa blogia ja naamakirjaa Facebookissa voi liittyä Riistan vuoksi -ryhmään. Riistan vuoksi -blogissa kerromme ajankohtaisista riistanja luonnonhoitoon liittyvistä toimenpiteistä. Tietoa kilpailusta Lisätietoa kilpailusta löytyy riistanvuoksi. fi -sivustolla. Sivustolla on vinkkejä minkälaisia toimenpiteitä riistan hyväksi voi tehdä. Ilmoittautuminen Kilpailussa on seura sarja ja henkilökohtainen sarja. Kilpailuun ilmoittaudutaan 15.1.2018 mennessä riistanvuoksi.fi -sivulta löytyvillä sähköisillä lomakkeilla. Seurasarjaan ilmoittautuneilta vaaditaan tarkempia tietoja. Henkilökohtaiseen sarjaan ilmoittautuminen on yksinkertaista ja siihen kannattaa luonnonja riistanhoitotyötä tehneen metsästäjän ilmoittautua. Arvostelu Seurasarjaan osallistuneiden toiminnan arvioinnin suorittaa Suomen riistakeskuksen asiantuntijaraati ja parhaimpiin kohteisiin tutustutaan. Arvostelussa otetaan huomioon riistanja luonnonhoidon monipuolisuus ja mahdollisuudet, seuran/ metsästysoikeuden haltijan toiminta-alueen koko ja jäsenmäärä. Raadin arvostelusta ei voi valittaa. Henkilökohtaisen sarjan osalta ei suoriteta tarkempaa arvostelua. Kaikki sarjaan hyväksytysti osallistuneet ovat mukana palkintojen arvonnassa. R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta Suomen suosituin riistakamera * Ei koske Garmin tuotteita
• Tarjoukset voimassa 31.8.2017 saakka Beretta A400 Lite puoliautomaattihaulikko kick-off, vasen Baikal MP-155 puoliautomaattihaulikko 12/89 synteettinen tukki 950,1350,1395,599,Winchester SX3 puoliautomaattihaulikko 12/89 28” 799,895,Affinity synteettinen puoliautomaattihaulikko 12/76 26”, 28” tai 30” norm. 1750,NYT! Tikka T3X Hunter .308WIN kivääri 1050,useissa kaliipereissa! ASEVELIHINTAAN musta, camo tai puu Perus puolari edullinen vinchi kampanja nyt tilaisuus vasureille! SÄÄSTÄ 491,kampanjahintaan HHsportista Benelli Montefeltro synteettinen 12/76 26” tai 28” www.HHsport.fi Benelli Vinci Comfortech 12/76 28” Blaser R8X karhuleka 9,3x62 piipulla .AD 74 90 2990,suurriistajahteihin Kick´s Highflyer vaihtosupistajat sopii: Beretta/Benelli · säädettävä poskipakkA · Säänkestävä tukki · herz 119 äänenvaimennin · vaimenninkierteet · ylikoon kammennuppi 1295,yhteishintaan! SISÄLTÄÄ Tikka T3X Lite 308 tai 6,5 x 55 kiväärin • Burris 2-7x35 Fullfield kiikarin • Sako rengasjalat • Sako kantohihnan • Tikka asepussin 308 tai 6,5x55 kivääri TIKKA T3X lite ss kampanjapaketti 2017
• www.HHsport.fi Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle LAAJOISTA valikoimISTA Swedteam on yritys, joka on tehnyt korkealaatuisia vaatteita metsästystä varten melkein vuosisadan ajan. Swedteam vaatteet toimivat missä tahansa sääolosuhteissa ja auttavat luomaan parhaan mahdollisen metsästyskokemuksen. helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi 289,269,379,Swedteam Axton Camo takki ja housut Swedteam Axton takki ja housut Swedteam Ridge Pro Veil takki ja housut Huom! Covertex -kalvo takaa hyvän tuulenja vedenpitävyyden yHteishintaan! yHteishintaan! yHteishintaan! 59 95 Takki 169,50 Housut 119,50 Takki 149,50 Housut 119,50 Takki 229,50 Housut 149,50 norm. 124,90 Swedteam Torne fleecetakki Covertex-kalvolla Saapuu piakkoin myymälöihim me! Covertex-kalvolla Covertex-kalvolla luottokumppanisi missä ikinä liikutkin 379,Sasta Peura camo takki ja housut yHteishintaa n! Takki 229,50 Housut 149,50 429,Sasta Wolf camo takki ja housut yHteishintaa n! Takki 249,50 Housut 179,50
• K esän tulo viivästyi maassamme pari kolme viikkoa verrattuna siihen, mihin olemme viime vuosina tottuneet. Tuomi ja mustikka kukkivat tänä kesänä Itä-Suomessa samoihin aikoihin kuin joskus kymmeniä vuosia sitten eli noin kaksi viikkoa ennen juhannusta. Myös kanalintujen pesimisaikatauluun pitkittyneellä kesän tulolla on ollut vaikutusta. Tämä on todennäköisesti myönteinen asia pesinnän onnistumisen kannalta, sillä voisi olettaa kuoriutumisen aikaisten säiden olevan hieman armollisempia kuin menneinä kolmena vuotena. Vaikka pesintä ja poikueiden varttuminen sattuisi onnistumaan hyvin, niin kovin reilua kantojen elpymistä on turha toivoa, koska pesivä kanta on nyt hyvin alhaisella tasolla. Teerensoitimilla, joilla hyvinä vuosina oli kymmenittäin lintuja, oli keväällä vain muutama teerikukko pitämässä peliään. Myös marjasadon onnistumismahdollisuudet ovat myöhäisen kukinnan valossa aikaisempia vuosia paremmat. Luonnonvarakeskuksen tuoreen susikanta-arvion pohjalta syntyi odotetusti vilkas keskustelu. Kantaarvion mukaan susikanta on maassamme vähentynyt edellisestä vuodesta noin neljänneksen ollen nyt noin 150 – 180 yksilöä. Myös kannan rakenne on selvästi muuttunut edellisvuodesta ja esimerkiksi sellaisten reviirien osuus, joilla asui vain susipari, oli huomattavasti aikaisempaa suurempi. Toki kantaarvio ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempaan vuoteen, koska arviointimenetelmä on hieman erilainen. Tutkijoiden mukaan tuorein kanta-arvio on kuitenkin aikaisempaa tarkempi, koska siinä on voitu hyödyntää muun muassa talvella kerättyä dnaaineistoa. Julkisuudessa on esitetty näkemyksiä, että kantaarvio on liian alhainen ja, etteivät laumat voi hävitä mihinkään vuoden aikana. Kaiken todennäköisyyden mukaan toissatalvisessa kannanhoidollisessa metsästyksessä kaadettujen lisääntymiskykyisten aikuisten, etenkin alfa-naaraiden suuri osuus näkyy nyt notkahduksena susikannassa. Tämä tuskin on ainoa syy notkahdukseen, mutta on ilmeisesti kuitenkin merkittävin selittäjä muutokseen. Täytyy muistaa, ettei Luonnonvarakeskuksella ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, kuin tuottaa sellainen kantaarvio, joka on tieteellisesti perusteltavissa kaikilta osin. Kaikki muut julkisuudessa esitetyt arviot ovat vain mielipiteitä, joita tietenkin kukin taho voi esittää omien tarkoitusperiensä toteuttamiseksi. Niillä ei kuitenkaan ole painoarvoa, kun viranomaiset joutuvat tekemään päätöksiä suden metsästyksen jatkon osalta. Olisiko tässä tilanteessa nyt viisainta todeta, että näillä kanta-arvioluvuilla mennään ja pyritään jatkossa parempaan yhteistyöhön Luonnonvarakeskuksen kanssa. Molemminpuolinen luottamus on tässäkin yhteistyössä aivan keskeisessä asemassa. Mahdollisimman ajantasaisen riistatiedon kerääminen on meidän kaikkien metsästäjien etu ja kestävän riistatalouden peruspilari. Tässä työssä metsästäjät ovat avainasemassa ja ovat myös hoitaneet leiviskänsä kiitettävästi. Sinänsä on mielenkiintoista todeta, että samalla periaatteella ja saman petoyhdyshenkilöiden tuottaman havaintotiedon pohjalta tuotettu karhun kanta-arvio ei herätä lähimainkaan samanlaista keskustelua ja arvostelua. Viime aikoina on totuttu siihen, että metsästystä koskevaan lainsäädäntöön on tullut vuosittain muutoksia, eikä tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Metsästyslakiin on tulossa muutoksia tai täsmennyksiä koskien muun muassa seuraavia asioita: jousimetsästyksen ampumakoe, ampumakokeesta annettava todistus, hirvieläinten pyyntilupa ja pyyntilupamenettely, metsästyksenjohtaja, riistaeläinten tarkoituksellisen houkuttelu ravintohoukutinta käyttäen, metsästysaseen kuljettaminen, saalisilmoitusvelvollisuus, metsästyksen rajoittaminen sekä poikkeuslupamenettely. Muutokset ovat tervetulleita ja keskeisenä tavoitteena on saada metsästystä koskevat säännökset ajan tasalle. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan pääosin tulevan metsästysvuoden alussa. Muutosesitykset on otettu metsästäjien keskuudessa vastaan hyvin myönteisesti ja ne selkeyttävät jatkossa monia aikaisemmin hankalaksi koettuja käytäntöjä. Aikataulu tosin on hyvin haasteellinen asettaen riistahallinnon tosi tiukkaan paikkaan. Tarvitaan luotettavaa riistatietoa – ei mielipiteitä TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta 16 l Metsästäjä 4 l 2017
• PROBABLY THE BEST OUTFIT IN THE WORLD FOR ACTIVE HUNT LIGHT ACTIVE LIGHT ACTIVE TAKKI GU42202295 Suositushinta 259€ LIGHT ACTIVE HOUSUT CU22202295 Suositushinta 189€ | PL 149, 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi
• 18 l Metsästäjä 4 l 2017 MIKKO ALHAINEN , Suomen riistakeskus Vuosia jatkuneisiin metsähanhen metsästysrajoituksiin on tulossa helpotusta. S uomen, Ruotsin, Tanskan ja LuoteisVenäjän yhteinen taigametsähanhikanta keskisellä kannanhoitoalueella näyttää kääntyneen kasvuun, ja kansainvälisellä tasolla sovittiin kestävän metsästyksen pelisäännöt. Muutaman vuoden kuluttua, jos kanta on elpynyt tavoitetasoon ja Suomen pesimäkannasta on parempi tieto, voidaan harkita perinteisen suopyynnin sallimista Pohjois-Suomessa. Parantunut tilanne mahdollistaa jo pääosin tundrametsähanheen kohdistuvan pyynnin avaamisen Kaakkois-Suomen levähdysalueilla. Metsähanhen kaksi alalajia Suomessa liikkuu syksyllä metsähanhen kahta eri alalajia. Suomessa pesii taigametsähanhi, joka taantui merkittävästi viime vuosikymmenien aikana. Syksyllä tavataan myös toista alalajia, tundrametsähanhea, joka on runsaslukuinen ja kestää hyvin metsästystä. Pohjois-Venäjällä pesivää tundrametsähanhea tavataan meillä pääasiassa Kaakkois-Suomessa niiden muuttaessa Keski-Eurooppaan. Metsähanhen metsästystä rajoitettiin Suomessa vuodesta 2010 alkaen ja kiellettiin kokonaan vuodesta 2014 alkaen. Syynä oli Suomen pesimäkannan sekä koko taigametsähanhikannan taantuminen. Suomen metsästysrajoituksilla ja kiellolla on ollut suuri merkitys. Keskisellä kannanhoitoalueella taigametsähanhen väheneminen on nyt pysähtynyt kun metsästyspaine on selvästi pienentynyt. Näyttää siltä että taigametsähanhen kanta on kääntynyt kasvuun. Ruotsi joutuu rajoittamaan metsästystä Suurin osa kannanhoitoalueemme taigametsähanhista talvehtii Etelä-Ruotsissa, missä ne aiheuttavat myös maatalousvahinkoja. Ruotsi ei ole tähän mennessä rajoittanut taigametsähanhen pyyntiä, vedoten pitkälti vahinkoihin. Länsinaapurissa joudutaan nyt pienentämään metsästyspainetta merkittävästi, koska Ruotsin kansallinen taigametsähanhikiintiö on vain kolmannes viime vuosien reilun 1500 metsähanhen saaliista, josta osa on ollut tundrametsähanhia. Ruotsi on viimeinkin sitoutunut yhteisen taigametsähanhikannan hoitoon. Nyt on Ruotsissakin aika kantaa vastuuta ja rajoittaa metsästystä. Taigametsähanhen metsästyskiellolle esitetään kahden vuoden jatkoa Maaja metsätalousministeriö esittää metsähanhen rauhoituksen jatkamista kahdella vuodella valtaosassa maata. Tarkoituksena on turvata Suomen pesimäkannan elpyminen ja sen metsästyskestävyyden paraneminen. Metsähanhen kansallisen hoitosuunnitelman luonnoksessa on linjattu kiireelliset toimenpiteet metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi. Luonnoksen mukaan metsästyksen keskeyttäminen on tarpeen kunnes saalisilmoitusvelvollisuus on säädetty, metsästystä voidaan säädellä aiempaa tarkemmin, laskentoja talvialueilla on tehostettu ja Suomen pesimäalueet on selvitetty. Suurin osa kansallisesti tärkeistä toimenpiteistä on hyvällä mallilla. Talvialueen laskennat ovat tehostuneet ja valtioneuvoston asetusluonnoksessa on esitetty saalisilmoitusvelvollisuutta ja uusi metsästyslaki mahdollistaa aiempaa tarkemman metsästyksen säätelyn. Metsähanhi Valoa tunnelin päässä HA N N U HU TT U
• Metsästäjä 4 l 2017 l 19 Luonnonvarakeskus tekee pesimäaluekartoituksen riistakeskuksen kehittämällä menetelmällä S uomen riistakeskus kehitti menetelmän metsähanhen pesimäkannan ja poikastuoton seurantaan Keskija PohjoisPohjanmaalla vuosina 2014–2015. Pesimäalueiden luokittelu ja edustavan otoksen kartoittaminen helikopterilla heinäkuun sulkima-aikaan on toimiva tapa arvioida parimäärää ja poikastuottoa. Lue lisää menetelmästä Metsästäjä-lehdestä 3/2017 (s. 34-35) sekä Riistan Vuoksi -julkaisun marraskuun 2016 numerosta. Maaja metsätalousministeriö on tulosohjannut Luonnonvarakeskukselle pesimäaluekartoituksen toteuttamisen Pohjois-Suomessa. Suomen riistakeskus tukee Luonnonvarakeskuksen kartoituksia, sillä parempi tieto pesimäkannasta on edellytys metsästyksen avaamiselle. Ensi vaiheessa tulee laatia Pohjois-Suomen pesimäalueelle helikopterilaskentasuunnitelma, joka perustuu riistakeskuksen kokeiluhankkeen kokemuksiin. Huolellisella suunnittelulla helikopterilaskennat tuottavat tietoa metsähanhien pesimäkannasta ja myös taantuneiden vesilintulajien pesimäkannoista. Metsähanhitutkimukseen tarvitaan sulkanäytteitä pesimäalueelta T utkimuksen tarkoituksena on selvittää taigaja tundrametsähanhien maantieteellistä jakautumista sekä pesimäkannan genetiikkaa. Metsästäjiä pyydetään lähettämään metsähanhen sulkia ja höyheniä. Näytteiksi toivotaan pesän pehmikehöyheniä tai sulkimispaikan jättöhöyheniä ja -sulkia joita saattaa löytää esimerkiksi marjanpoiminnan yhteydessä. Yhdestä paikasta kerätyt höyhenet laitetaan yhteen paperikirjekuoreen ja höyheniä voi laittaa reilusti. Näytteen tulee olla kuiva kun se laitetaan kuoreen eikä sitä saa kääriä muoviin. Kirjekuoreen kirjataan päivämäärä, pesän tai sulkimisalueen koordinaatit (tai ainakin nimetty alue ja kunta) ja kerääjän nimi. Ottamalla yhteyttä johanna.honka@oulu.fi saat tarkemmat ohjeet sekä kirjekuoria ja paperipusseja näytteiden keräämistä ja lähettämistä varten (postimaksu maksettu). Näytteet toimitetaan seuraavaan osoitteeseen. Johanna Honka, Ekologian ja genetiikan yksikkö Linnanmaa, 90014-Oulun Yliopisto puh. 050 3270665 Valoa tunnelin päässä DCO Shotkiller • Yksilöllinen, impulssimelulta suojaava korvatulppa • Pehmeä materiaali • Kolme eri mallia ja useita värivaihtoehtoja HA Active • Yksilöllinen, aktiivinen kuulonsuojain ampujalle, metsästäjälle ja työkäyttöön • Säädettävä vahvistus • Säädettävissä kuulokäyrän mukaan • Liitettävissä metsästysradioon tai matkapuheli meen Sowei Impuls • Yksilöllinen kuulonsuojain jatkuvaanja impulssimeluun • Pehmeä materiaali • Useita värivaihtoehtoja www.kuuloverkko.fi/kuulonsuojaus Tiedustelut puh. 09 2786 2082 Kuulosi on korvaamaton! Elacin RC • Yksilöllinen kuulonsuojain työkäyttöön • Puhe hyvin kuultavissa • Pehmeä materiaali • Vaimennustaso valittavissa
• 20 l Metsästäjä 4 l 2017 Taigametsähanhen kannanhoidon uusi aika K esäkuun puolivälissä 2017 Kööpenhaminassa tehtiin historiallinen päätös, kun Suomi, Ruotsi ja Tanska sopivat taigametsähanhen kestävästä ja tavoitteellisesta metsästyksestä. Ensimmäistä kertaa Euroopassa käynnistyy taantuneen riistavesilinnun sopeutuva metsästysverotus muuttoreitin mittakaavassa. Goose Platform – toimeenpanon työpakkaus European Multispecies Goose Management Platform on Afrikan-Euraasian vesilintujen suojelusopimuksen (AEWA) uusi toimintaohjelma koordinoituun hanhikantojen hoitoon. Toimintaohjelma pitää sisällään taigametsähanhen, lyhytnokkahanhen, merihanhen ja valkoposkihanhen. Toimintaohjelmassa on kolme päätoimijaa. Päätöksenteko tapahtuu kansainvälisessä työryhmässä. Toinen päätoimija on datakeskus, joka kerää seurantatiedot eri maista, laatii yhteenvedot ja metsästyskestävyyden mallinnukset päätöksenteon pohjaksi. Kolmas toimija ovat muuttoreitin maat, jotka vastaavat riistatiedon tuottamisesta datakeskukselle ja toteuttavat metsästysverotuksen kansainvälisesti sovituissa raameissa. Taigametsähanhen verotusmalli Taigametsähanhen metsästys perustuu verotusmalliin, missä eri verotusasteet ovat kompromisseja kannan elpymisnopeuden ja metsästysmahdollisuuksien välillä. Goose Platformin työryhmän toisessa kokouksessa 15.6.2017 päätettiin avata taigametsähanhen metsästys keskisellä kannanhoitoalueella 3 prosentin verotusasteella, mikä mahdollistaa rajoitetun metsästyksen ja kannan samanaikaisen elpymisen. Joulukuussa 2016 päätettiin Itäisille ja Läntiselle kannanhoitoalueelle metsästyksen keskeyttäminen pienen populaatiokoon, kannan taantuman ja tietopuutteiden vuoksi. Kestävän verotuksen määrittäminen edellyttää laadukasta riistatietoa vähintään kannan koosta ja taigametsähanhien osuudesta metsähanhisaaliissa. Tieto eri ikäluokkien selviytyvyydestä ja poikastuotosta ovat tulevaisuuden tietotarpeita. Tarkentuva riistatieto pienentää mallin epävarmuutta ja mahdollistaa suuremmat kiintiöt. Tämä voi perustua vain riistatietoon, minkä tuottamisessa metsästäjät ovat avainasemassa. Lisää muuttoreitin tason kannanhoidosta seuraavassa Metsästäjässä. Taigametsähanhikannan verotusmalli ja kanta-arvio sekä tiivis kuvaus muuttoreitin tason kannanhoidosta löydät myös osoitteesta riista.fi/ riistatalous/riistakannat/ hoitosuunnitelmien-toimeenpano/metsähanhi . Taigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa Suomi, Ruotsi ja Tanska sopivat, että rajoitettu metsästys voidaan avata kunkin maan pienen kiintiön puitteissa. Tavoitteena on kannan nopea kasvu ja mahdollistaa samanaikainen rajoitettu metsästys. Koska Suomen pesimäkantaan on kohdistunut kova metsästyspaine ja kantaa halutaan elvyttää nopeasti, on metsästyskiellon jatkaminen taigametsähanhen pääesiintymisalueella Suomessa edelleen perusteltua. Taigametsähanhen metsästyksen avaaminen kansallisen kiintiön puitteissa edellyttää pesimäaluekartoituksen toteutumista Suomessa. Luonnonvarakeskus toteuttaa kartoitusta Suomen riistakeskuksen kehittämällä menetelmällä seuraavan kahden vuoden aikana. Ilman tarkempaa kuvaa pesimäalueesta ja pesimäkannan koosta ei ole riittävää riistatietoa taigametsähanhen metsästyksen tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun. Metsästyskiellon jatkaminen tukee pesimäkannan elpymistä ja turvaa tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksia. Metsähanhi on verraten hitaasti lisääntyvä laji, joten maltti on valttia. Pesimäkannan parempi tuntemus ja kannan kasvu yli 60 000 linnun talvikantaan luo perusteita avata metsästystä pesimäalueillakin turvallisin mielin. Tundrametsähanhen pyynti esitetään avattavaksi Kaakkois-Suomessa Lausunnolla olevassa asetuksessa maaja metsätalousministeriö esittää metsähanhen metsästyksen sallimista Kaakkois-Suomessa alueella, missä todennäköisesti suurin osa saaliista on tundrametsähanhia. Kaakkois-Suomen kautta runsaslukuisesti muuttavan tundrametsähanhen seassa on myös taigametsähanhia, joita on metsästystilanteessa hyvin vaikea erottaa. Pääosin tundrametsähanheen kohdistuva metsästys voidaan nyt avata kun taigametsähanhen metsästys on kansainvälisellä tasolla avattu. Metsästys olisi esityksen mukaan sallittua 1.10.–30.11. välisenä aikana Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluvassa Lappeenrannan kunnassa, Kymenlaakson maakunnassa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. Lisäksi esitetään pakollista saalisilmoitusta, jotta saadaan mahdollisimman tarkka tieto kokonaissaaliista. Saaliin alalajijakauman selvittäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan arvioida taigametsähanhien osuus saaliissa. Tundraja taigametsähanhien osuuksista tarkentuva tieto luo edellytyksiä harkita uudelleen metsästysalueen laajuutta tulevaisuudessa. Saaliin alalajijakaumaa tullaan selvittämään muun muassa vapaaehtoisella kuvakeräyksellä. Nokan värityksen perusteella on mahdollista erottaa alalajit riittävällä tarkkuudella. Kuvan lähettäminen jokaisesta saalislinnusta Luonnonvarakeskukselle on ennen kaikkea metsästäjien intressi. Riistatieto on edellytys turhan tiukkojen rajoitusten välttämiselle. Tundrametsähanhen metsästyksestä Kaakkois-Suomessa tiedotetaan lisää syksyn aikana ja seuraavassa Metsästäjä-lehdessä, kun ministeriön asetus tulee voimaan ja lopullinen aikaja aluerajaus on tiedossa. HA N N U HU TT U
• S H A R E T H E A D V E N T U R E ULTRACOM AVIUS VHF -koiratutka tuo seikkailun koko jahtiseurueen älypuhelimiin. Tarina todistaa koiran ja isännän menestyksekkään yhteistyön. Panta käy kaikenkokoisille koirille. Seisontahälytys, tarkka haukkulaskuri sekä huomiovalo turvaavat ja tehostavat jahtitilannetta. Ultratarkka Ultrapoint kartta-aineisto, kertalisenssi sekä mahdollisuus laajennuksiin tuovat seikkailun luoksesi. ultracom.fi VIE SEIKKAILUT JAHTISEURUEEN PUHELIMIIN. Kotimainen tehotiimi: Repe ja ULTRACOM AVIUS VHF-koiratutka Verkkokauppa: store.ultracom.fi Ei VUF – vaan VHF! ” Hyvä Repe, täydet pointit! Ultracom_ad_210x297_(7).indd 1 29.6.2017 17.14
• R iistapolitiikan tavoitteeksi on viime vuosina nostettu riistatalouden luoman hyvinvoinnin lisääminen. Se edellyttää, että huolehdimme riistakantojen elinvoimaisuudesta ja että metsästys on eettistä ja vastuullista. Viime vuosina suurpetojen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet ja petokeskustelu on ollut kiivasta. Yhtä tärkeää on, että riistahallinto huolehtii riistavahinkojen ja konfliktien pitämisestä hallinnassa. Tässä työssä keskeisessä asemassa ovat riistanhoitoyhdistykset ja niissä tehtävä valtava vapaaehtoistyö. Riistahallintoa uudistettiin kuusi vuotta sitten, jolloin perustettiin Suomen riistakeskus. Tuolloin riistanhoitoyhdistykset jätettiin uudistuksen ulkopuolelle. Riistanhoitoyhdistykset ovat osa välillistä julkista hallintoa ja niille on uskottu tärkeitä julkisia hallintotehtäviä kuten metsästäjätutkintojen ja ampumakokeiden järjestäminen. Riistanhoitoyhdistyksiä koskevat sen vuoksi kaikki hyvän hallinnon ja esimerkiksi oikeusturvan vaatimukset kuin viranomaisiakin. Tämä on lisännyt hallinnollista työtä riistanhoitoyhdistyksissä. Riistanhoitoyhdistykset tekevät erittäin tärkeää työtä metsästäjien kouluttamisessa ja esimerkiksi kouluyhteistyössä ja nuorisotyössä. Tämä on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää jotta muutkin nuoret, kuin metsästäjien perheisiin kuuluvat, saavat tietoa luonnosta, metsästyksestä ja riistanhoidosta. Resurssit eivät kuitenkaan ole olleet riittävät. Yhdistysten toiminnanohjaajat ovat avainasemassa toiminnan organisoimisessa. Vapaaehtoisia on joissain yhdistyksissä ollut vaikea löytää. Siksi nyt pitää ruveta vahvistamaan riistanhoitoyhdistyksiä ja niiden riistakeskukselta saamaa ohjausta ja tukea. Siihen tarvitaan kuitenkin rahaa. Riistanhoitomaksua ehdotetaan siksi korotettavaksi ensi vuodesta alkaen 39 euroon. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen määrä perustuisi jatkossa toiminnan tuloksiin, kuten esimerkiksi metsästäjien koulutustilaisuuksien ja laskettujen riistakolmioiden määriin. Tavoitteena on, että riistanhoitoyhdistyksille korvattaisiin jatkossa myös riistavahinkotarkastuksista aiheutuvat kustannukset. Riistanhoitomaksun korotuksella kehitettäisiin myös Suomen riistakeskuksen toimintaa sekä digitaalista Oma riista -palvelua. Varoja ohjattaisiin myös riistan elinympäristöä parantaviin hankkeisiin, jotka edistävät osaltaan luonnon monimuotoisuutta. Suomessa on tällä hetkellä 295 riistanhoitoyhdistystä. Yhdistysten välillä yhteistyö on ilahduttavasti lisääntynyt esimerkiksi hirvitalousalueen verotussuunnittelussa. Riistanhoitoyhdistysten kannattaa nyt selvittää, olisiko mahdollista yhdistyä lähimpien naapuriyhdistysten kanssa. Näin säästyisi hallinnollista työtä ja riistanhoitoyhdistyksien aktiivit voisivat keskittyä enemmän käytännön riistanhoidon edistämiseen. Riistakeskuksen pitää nyt lähteä aktiivisesti tukemaan yhdistymisten selvityksiä ja neuvotteluja, jotta kaikki tärkeät asiat saadaan selvitettyä ja sovittua. Valtio kannustaisi riistanhoitoyhdistyksiä yhdistämään siten, että jos yhdistymisestä päästään sopimukseen, valtio tarjoaisi lisärahoitusta ammattimaisen toiminnanohjaajan palkkaamiseen. Uskon, että meillä on paljon koulutettuja, nuoriakin ihmisiä, jotka haluaisivat harrastuksen sijaan tehdä töitä riistanhoitoyhdistyksien toiminnanohjaajina. Tämä tekisi myös riistanhoitoyhdistyksissä tehtävästä vapaaehtoistyöstä mielekkäämpää, kun siihen liittyvät paperityöt siirrettäisiin ammattilaisen hoidettavaksi. Vapaaehtoistyön jatkuvuuden turvaaminen on erittäin tärkeää! Tämä edellyttää kuitenkin, että yhdistysten kesken sovitaan, miten esimerkiksi yhdistyvien yhdistysten ampumaradat pidetään kunnossa jatkossa. Luontevaa olisi, että ne metsästysseurojen talkooporukat, jotka rataa ovat pitäneet kunnossa tähän saakka, jatkaisivat yhdistyneessä yhdistyksessä kuten ennenkin. Metsästysseurat tarvitsevat ratoja ampumaharjoitteluun myös jatkossa. Tänäkin kesänä jokaisen vastuullisen metsästäjän on harjoiteltava ja pidettävä ampumataitoaan yllä. Metsästyslakia on kevään aikana uudistettu. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan lisätä metsästysmahdollisuuksia. Kesän aikana tavoitteena on valmistella päätökset valkohäntäpeuran jousimetsästyksen sallimiseksi. Riistanhoitomaksun korotuksella vahvistetaan riistanhoitoyhdistyksiä Ministeriön kuulumisia JARI LEPPÄ Maaja metsätalousministeri 22 l Metsästäjä 4 l 2017 BT Transport 80M IP67 WATERPROOF Member of RUAG Ammotec Group >>> • HELPPO SUOMENKIELINEN VALIKKO • PIENIKOKOINEN JA SÄÄNKESTÄVÄ (IP54) • NOPEA JA ÄLYKÄS PÖYTÄLATURI • KORVANAPPI JA ANTENNI • SISÄÄNRAKENNETTU BLUETOOTH (SAATAVANA MYÖS ILMAN) HELPPOKÄYTTÖISTÄ TOIMIVUUTTA! UUTUUS KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI WWW.GYTTORP.FI • ROHKEASTI ROOSANA! • VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN • VEDENKESTÄVÄ IP 67 • SUOMENKIELINEN VALIKKO • VESITIIVIS LISÄLAITELIITIN • 2200 mAh AKKU OHJELMOITAVA AUTOMALLI PAKETTI SISÄLTÄÄ: • KIINNITYSSARJA • MONOFOONI • OHJEKIRJA *ORANSSI MYÖS SAATAVANA *ostamalla roosan värisen TeamPro -puhelimen tuet rintasyöpätutkimusta EROTTUA? USKALLATKO
• BT Transport 80M IP67 WATERPROOF Member of RUAG Ammotec Group >>> • HELPPO SUOMENKIELINEN VALIKKO • PIENIKOKOINEN JA SÄÄNKESTÄVÄ (IP54) • NOPEA JA ÄLYKÄS PÖYTÄLATURI • KORVANAPPI JA ANTENNI • SISÄÄNRAKENNETTU BLUETOOTH (SAATAVANA MYÖS ILMAN) HELPPOKÄYTTÖISTÄ TOIMIVUUTTA! UUTUUS KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI WWW.GYTTORP.FI • ROHKEASTI ROOSANA! • VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN • VEDENKESTÄVÄ IP 67 • SUOMENKIELINEN VALIKKO • VESITIIVIS LISÄLAITELIITIN • 2200 mAh AKKU OHJELMOITAVA AUTOMALLI PAKETTI SISÄLTÄÄ: • KIINNITYSSARJA • MONOFOONI • OHJEKIRJA *ORANSSI MYÖS SAATAVANA *ostamalla roosan värisen TeamPro -puhelimen tuet rintasyöpätutkimusta EROTTUA? USKALLATKO
• 24 l Metsästäjä 4 l 2017 PEKKA HELLE ja KATJA IKONEN , Luonnonvarakeskus, OLLI KURSULA , Suomen riistakeskus Vesilintuseurannat – Uusia silmäpareja tarvitaan! Monille metsästäjille vesilintujen laskenta tuntuu olevan täysin vieras käsite, vaikka sitä on tehty jo vuodesta 1986 alkaen. Nyt jos koskaan tarvitaan luotettavaa tietoa vesilintukantojen tilasta. L askentoja tekevät, pääosin samalla menetelmällä, lintuharrastajat ja metsästäjät. Yhdistettynäkin nykyinen laskentapisteiden verkosto on vaatimaton ja kaipaa täydennystä. Vesilintulaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri osissa Suomea, sekä tutkia niiden syitä. Vesilintujen laskenta palvelee kantojen järkevää verotusta ja riistanhoitoa sekä linnuston ja ympäristön seurantaa. Kuinka seuranta toimii? Vesilintulaskenta tapahtuu pistelaskentana: alkukesästä suoritetaan parilaskenta ja myöhemmin kesällä lasketaan poikueet. Pisteet ovat vuodesta toiseen pysyviä havaintopaikkoja. Laskennassa olisi hyvä käyttää apuna kiikaria tai kaukoputkea. Kohteen laskentapisteet ja -sektorit merkitään karttapohjalle ja havainnot kirjataan ylös. Yhden pisteen laskemiseen kuluu tavallisesti 5–15 minuuttia. Laskennan kohteeksi soveltuu lampi, järvi, järvenja merenlahti, merenranta tai jokivarsi. Aineiston edustavuuden kannalta on toivottavaa, että laskentoja tehdään seudun kaikilla vesistötyypeillä vuosittain. Vaikka yksittäisen pisteen seurannassa tulisi katkoksia joinain vuosina, seurantaa pisteellä kannattaa kuitenkin jatkaa, sillä katkonaisetkin aikasarjat voidaan hyödyntää kannanmuutosindeksin laskennassa. Sopivimpia laskentapisteitä ovat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit Laskenta tehdään samalla kohteella ja samasta pisteestä kaksi kertaa loppukeväällä. Ensimmäinen laskenta olisi hyvä tehdä noin viikko jäiden lähdön jälkeen. Varhainen aamu on usein tuulija valaistusoloiltaan sopivin. Laskenta kannattaa suorittaa hyvällä säällä. Pisteeseen saavutaan lintuja mahdollisimman vähän häiriten. Kiikarin tai kaukoputken avulla tähystetään rauhallisesti ja keskittyneesti koko sektori yhteen suuntaan edeten. Myös sukeltelevat linnut on ehdittävä havaita. Erityisen huolellisesti on etsittävä rantaviivan tuntumassa tai kasvillisuuden reunassa olevia yksilöitä. Kaikkien havaittujen lintujen laji ja sukupuoli (sorsalinnuista) tulisi määrittää. Laskettavia lajeja ovat ensisijaisesti sinisorsa, tavi, haapana, telkkä ja nokikana. Olisi kuitenkin hyvä, että kohteilta laskettaisiin kaikki vesilintulajit, jotta linnustosta saataisiin kattavampi aineisto seurannan tarpeisiin. Laajassa seuranta-aineistossa myös se, että lajia ei ole havaittu, on tärkeä tieto. Vesilintujen poikuelaskentojen päätavoitteena on selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea. Laskenta palvelee kantojen kestävää verotusta ja riistanhoitoa sekä linnuston ja ympäristön seurantaa. PoikuelaskenKA TJ A IK ON EN
• Metsästäjä 4 l 2017 l 25 Osallistu vesilintulaskentaan Parilaskennan suositellut laskenta-ajat (normaalina keväänä): Alue Parilaskenta 1. laskenta Parilaskenta 2. laskenta Poikuelaskenta Eteläja Lounais-Suomen rannikkoalue 1. – 8.5. 22. – 29.5. 1. – 20.7. Eteläja Keski-Suomen sisämaa alue 8. – 15.5. 22. – 29.5. 1. – 20.7. Pohjois-Suomi 20. – 29.5. 5. – 12.6. 1. – 20.7. Ota yhteyttä riistantutkimukseen: Hanki lomakkeet ja perusta laskentapiste. Lomakkeet, ohjeita ja lisätietoja: Katja.ikonen@luke.fi Pisteen perustaminen: Suunnittele yhdestä tai useammasta pisteestä koostuva laskentareitti helposti saavutettavista pisteistä, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle. Hyviä laskentapisteitä ovat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit. Samalla kohteella voi olla useampikin piste, kunhan sektorit eivät mene päällekkäin. Valitse pisteitä seudun kaikilta vesistötyypeiltä. Rajaa laskentasektorit pysyvien maamerkkien avulla ja piirrä se kartalle (esim. 1:20 000). Valitse mieluummin pieni, kuin liian suuri sektori. Palauta kartta ensimmäisten laskentatulosten mukana. Käytä laskennassa kiikaria tai kaukoputkea. Lintulajit on aina tunnistettava myös sektorin kaukaisimmasta kolkasta. Palauta parilaskentalomakkeet 15.6. ja poikuelaskentalomakkeet 31.7. mennessä riistantutkimukselle. ta tehdään samoilla pisteillä kuin keväinen parilaskenta. Vesilintulaskenta on helppoa ja samalla voi seurata oman alueen linnustoa. Laskentapisteitä tarvitaan lisää Vesilintulaskennat ovat jääneet taka-alalle ja laskentainto on hiipunut. Laskentapisteitä tarvitaan ehdottomasti lisää. Monien metsästettävien vesilintulajien taantuman takia tietoa tarvitaan entistä enemmän. Näin voidaan varmistaa luotettava ja ajantasainen tieto. Laskentatuloksia käytetään moneen tarkoitukseen. Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Lisäksi Luke tutkii ympäristössä tapahtuvien muutosten kuten elinympäristöjen tuhoutumisen, ilmastonmuutoksen, metsästyksen ja peto-saalissuhteiden vaikutusta vesilintuihin. Vesilintujen avulla tutkitaan myös vesiluonnon monimuotoisuudessa tapahtuneita pitkän aikavälin muutoksia ja niiden syitä. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot. Myynnin aloitus Maanantai 21.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Tiistai 22.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Keskiviikko 23.8. Pohjanmaa ja Kainuu Torstai 24.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Perjantai 25.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Osta lupasi Eräluvat-verkkokaupasta verkkokauppa.eraluvat.fi tai palvelunumerosta 020 69 2424 Myynti alkaa kello 9 aamulla. Huomaa Kanalintulupia riekon metsästykseen Ylä-Lappiin 1.11.-31.3. voi alkaa ostaa perjantaina 25.8. Muista, että ministeriö voi vielä rajoittaa metsästyskautta! Kanalintulupien myynti jatkuu Metsähallituksen kanalintulupia voi ostaa koko ajan. Elokuussa riistakolmiolaskentojen jälkeen myyntiin tulee loput kiintiöstä. Näiden lupien myynti alkaa oheisen aikataulun mukaisesti. Lisätietoja ja laskentaan ilmoittautumiset: Katja.ikonen@luke.fi Olli.kursula@riista.fi www.luke.fi/tietoaluonnonvaroista/ riista/vesilinnut
• 28 l Metsästäjä 4 l 2017 JARKKO NURMI ja MIKKO ALHAINEN , Suomen riistakeskus Lakisääteisiä saalisilmoituksia lisää Riistatiedolla turvataan metsästyksen jatkuvuus Metsästäjien velvollisuudet ilmoittaa saaliistaan lisääntyvät. Metsästyslain uudistuksen myötä on valtioneuvoston asetuksella mahdollista säätää pakollinen saalisilmoitusvelvollisuus, jos sille on selkeä perustelu. Kesän aikana lausuntokierroksella olevassa valtioneuvoston asetuksessa on ehdotettu kolme uutta lajia ilmoitusvelvollisuuden piiriin jo elokuusta 2017 alkaen. Lakisääteisillä saalisilmoituksilla voidaan turvata metsästyksen jatkuvuudelle tärkeiden riistatietojen saanti, joka on olennainen osa metsästyksen kestävyyden arviointia. N ykyaikainen metsästys perustuu tietoon verotuksen kestävyydestä. Luotettava riistatieto on edellytys sille, että turhia rajoituksia ei tule ja toteutuvat rajoitukset ovat tarpeellisia. Riistalaskentoihin osallistuminen ja muun riistatiedon tuottaminen on parasta metsästyksen ja riistakantojen edunvalvontaa. Kattava, riistalajikohtainen saalistieto on hyvin tärkeää, kun arvioidaan metsästyksen kestävyyttä. Luonnonvarakeskuksen vuosittainen riistasaaliskysely tuottaa riittävän tarkkaa tietoa runsaslukuisista saalislajeista, kuten metsäkanalinnuista, metsäjäniksestä, sinisorsasta ja ketusta. Harvalukuisemmista riistalajeista saatavan tiedon tarkkuus on heikompaa eikä Luonnonvarakeskuksen otantaperustainen tilastointi niiden osalta toimi yhtä hyvin kuin yleisemmillä riistalajeilla. Metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen ja saalisseuranta vaativat tarkempia menetelmiä. Metsästysasetuksen muutoksella on tarkoitus säätää saalisilmoitusvelvollisuus eräille sellaisille lajeille, joista saatava tieto ei nyt ole metsästyksen kestävyyden arvioinnin kannalta riittävää tai lajeilla on suuria yhteiskunnallisia vaikutuksia. Villisialle, hillerille ja metsähanhelle esitetään pakollista saalisilmoitusta Asetusluonnoksen mukaan villisialle, hillerille ja metsähanhelle olisi tulossa pakollinen saalisilmoitus jo elokuusta 2017 alkaen. Ilmoituksen voisi tehdä joko sähköisesti käyttämällä Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelua tai paperisella lomakkeella. Villisikakanta on voimakkaassa kasvussa. Afrikkalaisen sikaruton vuoksi villisikakannan kokoa pyritään rajoittamaan sekä tilaa seuraamaan. Tarkka saalistieto on edellytys kattavan tilannekuvan muodosSaalisilmoitus olisi hyvä tehdä viipymättä, tulevaisuudessa tietoa voitaisiin silloin käyttää rauhoitusten sijasta esimerkiksi keskeytysmetsästyksen järjestämiseen. Lakisääteiseksi ajaksi on esitetty 7 vuorokautta saaliin saamisesta. M AR KO PA LO M AA
• Metsästäjä 4 l 2017 l 29 tamiselle. Lajiin liittyvällä riistatiedolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys taistelussa afrikkalaista sikaruttoa vastaan. Hilleri on riistasaaliina harvinainen ja sitä saadaan jonkin verran Itäja KaakkoisSuomesta minkin pyynnin yhteydessä. Lakisääteinen saalisilmoitus on käytännössä ainoa menetelmä arvioitaessa lajin levinneisyyttä, runsauden muutoksia ja metsästyksen vaikutusta lajiin. Mikäli hilleri rauhoitettaisiin kokonaan, olisi tällä mitä ilmeisimmin minkin pyyntiä vähentävä vaikutus. Tällä hetkellä näyttää siltä, että hillerikanta on kasvussa. Saalisilmoituksilla kuva hillerin levinneisyydestä tulee tarkentumaan. Riistatieto ratkaisee, jälleen kerran. Taigametsähanhi on ollut kannan taantumisen vuoksi rauhoitettuna jo usean vuoden ajan. Tänä aikana Suomen riistakeskus on ollut aktiivisesti mukana laatimassa lajille kansainvälistä hoitosuunnitelmaa, joka hyväksyttiin vuonna 2015. Hoitosuunnitelman ydinajatus on riistatiedon mukaan koko muuttoreitillä säätyvä metsästys, joka perustuu maakohtaisiin kiintiöihin. Taigametsähanhen muuttoreitin tason metsästyssäätely edellyttää tarkkaa ja ajantasaista saalistietoa muuttoreitin varrella, jotta voidaan laskea kokonaisverotus ja sen vaikutus kannan tilaan ja seuraavan vuoden kiintiöön. Ilman luotettavaa riistatietoa jouduttaisiin metsästystä rajoittamaan varmuuden vuoksi. Oma riista -palvelu – helpoin tapa ilmoittaa saaliit Oma riista -palvelussa saaliskirjaus onnistuu samaan tapaan kuin metsäkauriin kanssa on aiemmin toimittu. Saalis kirjataan riistalokiin mobiilisovelluksella tai suoraan verkkopalvelussa. Tämän jälkeen verkkopalvelussa tehdään varsinainen asetuksen vaatima saalisilmoitus, jossa kysytään lakisääteiset tiedot. Saalisilmoituksen voi edelleen tehdä myös paperilla. Ilmoitus kannattaa lähettää Suomen riistakeskukselle viipymättä, mutta katsottaisiin ajoissa toimitetuksi, jos se on jätetty postiin seitsemäntenä päivänä saaliin saamisesta. Metsäkauriin saalisilmoitusmenettelyä kevennetään uuden asetuksen yhteydessä vähentämällä pakollisten tietojen määrää. Metsästyksen kestävyys pääasia Metsästysasetuksen muutos lisää toteutuessaan metsästäjiltä vaadittavien saalisilmoitusten määrää jonkin verran. Kehitystä voi pitää byrokratian lisääntymisenä, mutta se lienee kuitenkin nykytilanteessa paljon parempi vaihtoehto kuin hillerin ja metsähanhen rauhoittaminen kokonaan. Vastuulliset metsästäjät ymmärtävät riistatiedon merkityksen harrastuksen jatkuRiistatieto on mahdollistanut kalkasjahdin jatkumisen Perinteinen koirashaahkan, eli kalkkaan, kesämetsästys saaristossa on ollut huomion kohteena. Kesämetsästys on kyseenalaistettu voimakkaasti muun muassa EU:n suunnalta. Biologisesti koirashaahkan metsästys on perusteltua, mutta ilman tietoa saalismääristä ja metsästyksen alueellisesta kohdentumisesta on vaikea arvioida sen kestävyyttä ja vaikutusta haahkakantaan. Kalkkaan metsästäjiä pyydettiin kirjaamaan saaliit ja metsästyspaikat Oma riistaan, jotta saataisiin tarkempaa riistatietoa. Kerättyä anonyymiä riistatietoa hyödynnettiin saaliin määrän ja paikan osalta. Tämän faktatiedon avulla on voitu perustella, että kalkkaan metsästys on Suomessa kestävällä pohjalla, koska kokonaissaalismäärä on pieni suhteessa kannan kokoon. Ilman metsästäjien aktiivista riistatiedon tuottamista kalkasjahdin osalta, tätä kulttuurisestikin arvokasta metsästysmuotoa ei enää olisi. Saalisilmoitus pähkinänkuoressa Kesän aikana lausunnolla olevan asetusluonnoksen mukaan saalisilmoitus on tehtävä Suomen riistakeskukselle seuraavista lajeista 7 vuorokauden aikana yksilön pyydystämisestä: metsäkauris, villisika ja hilleri sekä metsähanhi elokuusta 2017 alkaen tai kun metsästysasetus saa lainvoiman. Saalisilmoitus tehdään Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelussa tai lomakkeella. Saalisilmoitusvelvollisuus perustuu metsästyslain 38 a pykälään sekä metsästysasetuksen 5 a pykälään. Metsästäjä, joka jättää lakisääteisen saalisilmoituksen tekemättä syyllistyy metsästysrikkomukseen metsästyslain 74 pykälän mukaisesti. Lopullinen lista saalisilmoituksen piiriin tulevista lajeista viestitään, kun asetus on hyväksytty. Seuraa www.riista.fi -sivuja. Asetusluonnoksessa ilmoitusvelvollisuuden piirissä on villisika, hilleri, metsäkauris ja metsähanhi. Riistatietoa tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Saalisilmoituksen jättäminen turvaa pyynnin jatkumista. vuuden kannalta. Riistatiedon tuottaminen – saalisilmoitusten jättäminen ja riistalaskentoihin osallistuminen – on tärkeä osa metsästyksen vastuullisuutta. Riistatiedon avulla voidaan osoittaa metsästyksen kestävyys. Mikäli tämä tieto puuttuu tai sen laatu merkittävästi heikkenee, joudutaan noudattamaan varovaisuusperustetta eli ratkaisut on tehtävä huonoimman mahdollisen skenaarion perusteella, joka metsästyksen suhteen voi tarkoittaa tarkastelun kohteena olevan riistalajin rauhoittamista.
• 30 l Metsästäjä 4 l 2017 HANNU PÖYSÄ ja KATJA IKONEN , Luonnonvarakeskus, VELI-MATTI VÄÄNÄNEN , Helsingin yliopisto Vesilintujen siipikeräyksen tuloksia Metsästys kohdistuu nuoriin lintuihin Luonnonvarakeskus järjesti vuosina 2014–2016 valtakunnallisen siipikeräyksen vesilintusaaliista. Hanke tuotti arvokasta tietoa saaliin lajikoostumuksesta, mutta erityisesti lajikohtaisen saaliin ikäja sukupuolirakenteesta. Määrävälein toteutettava siipikeräys täydentää näin vuosittain toteutettavaa kyselytutkimukseen pohjautuvaa saalistilastointia. L uomme seuraavassa lyhyen katsauksen viimeisimmän siipikeräyksen keskeisiin tuloksiin ja vertaamme niitä edellisen, vuosina 2005–2007 toteutetun keräyksen tuloksiin. Sinisorsan osalta on syytä todeta, että näytteissä on mukana jonkin verran metsästystarkoitukseen istutettuja lintuja, mikä saattaa vääristää tuloksia luonnonvaraisiin aineistoihin verrattuna. Sinisorsa on pitänyt pintansa runsaimpana saalislajina. Sen osuus kokonaissaaliista (sorsien ja nokikanan siipinäytteet yhteensä) on hieman yli 60 % sekä tässä että aiemmassa keräyksessä (kuva 1). Myös tavin ja haapanan saalisosuudet ovat pysyneet kutakuinkin samoina, tavilla hieman alle 20 % ja haapanalla alle 10 %. Näiden kolmen lajin yhteisosuus kokonaissaaliista on lähes 90 %. Neljänneksi runsain saalislaji on edelleen telkkä noin 5 % saalisosuudella. Nuorten haapanoiden osuus laskussa Nuorten eli saman vuoden poikaslintujen osuus saaliista kertoo metsästyspaineen kohdistumisesta toisaalta tuottoon (nuoriin yksilöihin) ja toisaalta pääomaan (vanhoihin yksilöihin). Nuorten lintujen osuutta pidetään yleisesti myös vuotuisen lisääntymistuloksen mittarina. Saaliin ikärakenne voitiin arvioida sinisorsalla (vuotuinen näytemäärä 999–1 242 siipeä jaksolla 2014–2016), tavilla (291–406 siipeä) ja haapanalla (140–189 siipeä). Metsästys Suomessa kohdistuu selkeästi ja odotetusti nuoriin lintuihin. Sinisorsalla ja tavilla nuorten lintujen osuus on 80 % tietämillä, haapanalla jonkin verran alhaisempi (kuva 2). Lisäksi haapanalla on havaittavissa nuorten osuudessa pienoista laskua jaksolta 2005–2007 (keskimäärin 77 %) jaksolle 2014–2016 (70 %). Aikasarja on kuitenkin lyhyt luotettavan vertailun tekemiseksi. On kiinnostavaa havaita, että tavilla, jonka aineistot haapanan tavoin edustavat puhtaasti luonnonvaraisia lintuja, vastaavaa muutosta ei ole nähtävissä. Olemme myös aiemmissa katsauksissa kiinnittäneet huomiota nuorten lintujen osuuden pienenemiseen haapanasaaliissa. Mikäli kuvassa 2 näkyvä suuntaus pitää paikkansa, ja aineistomme on muutosten suhteen vertailukelpoinen Tanskassa kerätyn siipiaineiston kanssa, niin haapanan poikastuotto on ollut laskemaan päin jo 1980-luvulta alkaen ja lasku näyttäisi jatkuvan. Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin suurta varsinkin Tanskan siipiaineistossa. Naaraiden osuus lajikohtaisessa kokonaissaaliissa (nuoret ja aikuiset linnut yhdistettynä) on ollut sinisorsalla vakaa: 49–50 % jaksolla 2005–2007 ja 51–53 % jaksolla 2014–2016. Sitä vastoin tavilla ja haapanalla naaraiden osuus vaihtelee voimakkaasti vuosien välillä (tavi 44–56 % ja haapana 50–61 % jaksolla 2014–2016), ja se näyttäisi myös hieman laskeneen jaksoon 2005–2007 verrattuna (tavi 54–60 %; haapana 56–70 %). Vuosina 2005–2007 ja 2014–2016 toteutetut siipikeräykset ovat tuottaneet uutta tietoa metsästyssaaliin rakenteessa tapahtuneista muutoksista. Näitä muutoksia ei kyetä havaitsemaan perinteisellä saalistilastoinnilla. Erityisen kiinnostava ja samalla huolestuttava on haapanasaaliin ikärakenteessa tapahtunut muutos. Toivottavasti siipikeräys pystytään toteuttamaan vastaavalla tavalla jälleen muutaman vuoden kuluttua, jotta näemme ovatko nyt havaitut muutokset pysyviä vai palautuuko tilanne entiselleen. Lopuksi haluamme kiittää lämpimästi kaikkia siipikeräykseen osallistuneita metsästäjiä! Kuva 2. Nuorten lintujen osuudet vuotuisissa sinisorsan, tavin ja haapanan siipiaineistoissa. Kuva 1. Kolmen runsaimman saalislajin osuudet vuotuisissa siipiaineistoissa. 2005 2006 2007 2014 2015 2016 Haapana 100 90 80 70 60 50 % 2005 2006 2007 2014 2015 2016 Tavi 100 90 80 70 60 50 % 2005 2006 2007 2014 2015 2016 Sinisorsa 100 90 80 70 60 50 % 2005 2006 2007 2014 2015 2016 Sinisorsa Tavi Haapana 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 %
• Verk koka uppa : www .eran etti.fi UOVision UM785-3G Lähettää alkuperäiset teräväpiirtokuvat ja 10 s Full HD videot! Isoa kuvansiirtoa nopealla 3G yhteydellä! UOVision UM595-3G 379 € 339 € UM595-2G 12MP UV595 Full HD 12MP UV785 Full HD 12MP UV575 HD 12MP 299 € 179 € 189 € 175 € Uudet 2017 Riistakamera Testivoittajat ! TILAUKSET 24/7 www.eranetti.fi PUHELIN 020 33 1490 MYYMÄLÄ Kankaistentie 4 Kangasniemi AVOINNA Ark 9-15.30
• 32 l Metsästäjä 4 l 2017 ANTTI PIIRONEN , Suomen riistakeskus, ja JUHO RISTIKANKARE Rannat auki muovipressuilla Moni kosteikoilla pesivä sorsalaji hyötyy avoimista, matalakasvuisista rannoista. Rannoilla laiduntavan karjan vähentyessä kosteikkorantojen hoitoon tarvitaan uusia menetelmiä. Lempäälän Ahtialanjärven uraa uurtavissa elinympäristökunnostuksissa on käytetty menestyksekkäästi muovipressuja rantakasvuston kurittamisessa. Lokkisaari ry:n aktiivit Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen asentavat pressua niitetyn isosorsimokasvuston päälle Ahtialanjärvellä. M AR I KU KK AM ÄK I niitto voi korvata laidunnuksen, mutta kaikille kohteille se ei sovellu. Niitto on myös tehoton menetelmä joidenkin kasvilajien hävittämiseen. Vesien säännöstely on vähentänyt kevättulvia, jotka ennen pitivät rantaluhtia avoimina. Kosteikkojen hoidossa on siis tarve vaihtoehtoisille, jokaisen luonnonhoitajan saatavilla oleville menetelmille. Ahtialanjärven tarina on monelle suomalaiselle lintuvedelle tyypillinen. Aiemmin rantoja avoimina pitäneet kevättulvat lopR iistasorsista avoimilla laidunrannoilla viihtyvät muun muassa lapasorsa, jouhisorsa ja haapana. Rantalaidunnuksen tärkeyttä on painotettu kosteikkojen hoidon yhteydessä moneen otteeseen, mutta nykyään karjaa ei joka paikkaan riitä. Kaikki rannat eivät myöskään sovi laidunnukseen maaperänsä tai sijaintinsa vuoksi. Paikoin
• Metsästäjä 4 l 2017 l 33 Apua taantuville lajeille Monen riistasorsan kanta on taantunut viime vuosina. Taantuneista puolisukeltajista moni laji pesii rehevillä lintuvesillä ja kärsii elinympäristönsä tilan heikkenemisestä. Jos nykyisten riistasorsien metsästyksen tulevaisuus halutaan turvata, kannattaa metsästäjien ryhtyä aktiivisiin toimiin vähenevien lajien auttamiseksi. Pressutuksella luodut avoimet rantaluhdat ja -lietteet luovat elinympäristöä monelle vähenevälle sorsalajille, joten se kannattaisi ottaa käyttöön mahdollisimman laajalti ja kehitellä menetelmää kullekin kohteelle sopivaksi. Toki toimenpiteistä hyötyvät myös runsaslukuiset sorsalajit ja kahlaajat. Ahtialanjärvellä on havaittu heinäsorsaja taviparvien ruokailevan mielellään kuoletetuilla alueilla etenkin syysmuuton aikaan. Mikä ihmeen pressutus? Kasvuston kuolettamista tukahduttamalla kestopeitteillä eli pressuilla Alue niitetään ja peitetään kestopeitteellä Niitetty kasvimassa kasataan pressun reunoille valon ja hapen pääsyn estämiseksi Vedenkorkeuden salliessa pressutus kannattaa toteuttaa syksyllä Pressutettua rantaniittyä aikaisin keväällä. Pressujen takana oleva musta maa-alue on kuoletettu edelliskesänä. AN TT I PI IR ON EN puivat vesien säännöstelyn myötä 1960-luvulla, ja rantoja laiduntava karja katosi 1970-luvulla. Avoimet tulvaja laidunrannat alkoivat täyttyä kasvillisuudella, ja 1980-luvulle tultaessa järviruoko-, osmankäämija isosorsimokasvustot olivat vallanneet rannat sekä järven keskellä sijaitsevan, matalan ja linnustolle tärkeän saaren. Rantaluhtien kunnostus aloitettiin 2000-luvun alussa niittämällä ja kaivamalla, mutta varsinkin vierasperäisen isosorsimon kasvustot osoittautuivat hankaliksi vastustajiksi. Tuloksettoman niittämisen sijaan paikallisen Lokkisaari ry:n aktiivit Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen keksivät kokeilla kasvustojen kuolettamista kestopeitteillä eli pressutusta. Pressutuksella saadut tulokset olivat alusta alkaen hyviä ja sittemmin menetelmällä on luotu Ahtialanjärvelle runsaasti elinympäristöä kosteikkolinnuille. Pressutuksen idea on kuolettaa kasvusto valon ja hapen puutteeseen peittämällä se kestopeitteellä eli pressulla. Alue niitetään ja niitetty kasvimassa kerätään kasaan. Niitetty alue peitetään kestopeitteillä ja pressun reunat peitetään niitetyllä kasvimassalla. Pressun reunoille kasattava kasvimassa vähentää hapen pääsyä kasvustoon sekä pitää pressun paikallaan tuulessa ja vedenkorkeuden vaihteluissa. Näin toimien isosorsimokasvustot kuolevat yhden kasvukauden pressutuksella. Tuloksena on avoin, monien vesilintujen ja kahlaajien suosima lietealue, jossa vedenkorkeudesta riippuen alkaa piakkoin kasvaa isosorsimoa matalakasvuisempia ja helpommin kurissa pidettäviä kasvilajeja. Pressutuksen vaikutus näyttäisi olevan kohtuullisen pitkäaikainen: Ahtialanjärven ensimmäisistä pressutuksista on nyt kulunut yli 5 vuotta, eikä yhdellekään alueella ole vielä ollut tarpeen toistaa käsittelyä. Isosorsimo leviää pääasiassa juurivesoista, eikä niinkään siemenistä. Näin ollen kannattaa tavoitella mahdollisimman laajoja kuoletusalueita, jotka eivät kasva nopeasti umpeen reunoistaan. Pressut tulee asentaa vedenpinnan ollessa riittävän alhaalla niittoon ja pressujen levittämiseen. Pressuja pidetään paikallaan yhden kasvukauden ajan, joten paras aika pressujen levittämiselle on käytännössä syksyllä vedenkorkeuden salliessa. Ahtialanjärvellä kokeilluista pressuista parhaita ovat olleet mustat, 8×12 metrin kokoiset, UV-suojatut kestopeitteet.
• 34 l Metsästäjä 4 l 2017 SAMI TOSSAVAINEN, MIKKO ALHAINEN , Suomen riistakeskus ja JUHA MÄKIMARTTI Supikoirasta torjuntavoitto Lapissa – asemasotavaihe alkaa Lapin supikoirakanta on saatu kuriin seitsemän vuoden tehopyynnillä. Ote ei saa kuitenkaan lipsua vaan tilanteen ylläpito vaatii jatkuvaa työtä, koska supikoirat saavat pentuja myös napapiirin pohjoispuolella. Pyynnin tavoitteena on pysäyttää vieraslajin leviäminen Norjaan ja Ruotsiin. nut suoranaiseksi supikoiranpoistokoneeksi. Juudas-eläimet, riistakamerat ja toimivat koirat sekä yleisöhavainnot ovat tuottaneet tulosta ja supikoirakanta on lähestulkoon hävinnyt. Ammattimiesten tehoa on ihailtava. Vuonna 2015 Ruotsissa oli 54 vahvistettua yleisöhavaintoa supikoirasta, joista 93 prosenttia eli 50 yksilöä, poistettiin luonnosta havaintoa seuraavien viikkojen aikana ja 2016 vuonna havaintomäärät ja saaliit jatkoivat laskua. Kesällä 2016 Ruotsissa jouduttiin turvautumaan tarhattuihin supikoiriin Juudas-eläiminä, koska maastosta ei saatu tarpeeksi supikoiria toimintaan. Tänä kesänä Juudaksina käytetään valkoisia tarhasupikoiria, joista ainakin kaksi on jo siirtynyt Suomen puolelle kumppania etsimään. Toinen jäi auton alle Tornionjokivarressa ja toinen päätyi saaliiksi Perämeren saaressa. Vieraslajin haittojen ehkäisyn kultainen sääntö on torjua laji ennen kuin se alkaa aiheuttaa vahinkoa. Norja toimii ennakoivasti, ja rahoittaa torjuntatoimia Eteläja Keski-Lapissa, jotta lisääntyvä kanta ei koskaan Norjaan asti pääsisi. 50 euron lahjakortti pannoitetusta Juudas-eläimestä Lapissa on jo vuosia käytetty GPS-pannoitettuja Juudas-supikoiria. Maastossa on seurannassa 10–15 supikoiraa, joiden tehtävänä on johdattaa kenttätyöntekijä supikoiraparin tai pentueen luokse ja auttaa siten supikoirien poistamisessa Lapin kairoissa. Pyynti-innon lisäämiseksi Suomen riistakeskus ja Retkitukku tarjoavat 50 euron arvoisen lahjakortin Juudas-eläimen kiinni saaneille metsästäjille sekä kaikille seurantapannan palauttaneille. Pantasupikoiria on ympäri Eteläja Keski-Lappia, ja sen voi kohdata missä tahansa. Ta”Ikuinen asemasotavaihe, missä on varauduttava torjumaan suoraan etelästä tulevaa uhkaa ja samalla etsiä selustaan tunkeutuvia supikoiria. GPSpannoitettu Juudas-supikoira on meidän puolella – se on hyvä apuri löytämään muut alueella elelevät supikoirat.” Juha Mäkimartti kuvailee työmaataan. V uodesta 2011 supikoiran saalismäärät ja havainnot ovat romahtaneet Lapissa. Kiitos tästä kuuluu vapaaehtoisille metsästäjille, jotka pyytävät Lapissa supikoiraa. Saalismäärien laskulla on kuitenkin ollut vaikutusta metsästykseen ja pyynti-into helposti laskee, kun saalista ei saa vanhaan malliin. Supikoirat kuittaavat välittömästi: Ne lisääntyvät ja kanta lähtee kasvuun. Paikallinen tehotoiminta vaikuttaa kansainvälisellä tasolla Supikoiran tehopyynnin avain ovat tavalliset metsästäjät. Lapin metsissä liikkuu joka syksy kymmeniä tuhansia osaavia metsästäjiä toimivien koirien kanssa. Jokainen heistä voi supikoiran kohdatessaan osallistua arvokkaaseen luonnonhoitotyöhön. Kun supikoira pyydetään aina muun metsästyksen yhteydessä, pysyy ongelma pienenä. Jos supikoira päästetään karkuun, jotta koira ei saisi positiivista kokemusta, kasvaa supikoirakanta ja koirat kohtaavat niitä Lapissa yhä useammin. Paikallisten metsästäjien toteuttama loukkupyynti, riistakameraseuranta ja aktiivinen pyynti koirilla ovat kohdennettua tehotoimintaa. Kiitos vapaaehtoisten metsästäjien Lapin supikoirakanta on saatu kuriin. Nyt on pidettävä hyvästä tilanteesta kiinni. Ruotsissa kanta lyöty – Norja panostaa etätyöhön Länsinaapurissa supikoiran pysäyttäminen ja orastavan kannan hävittäminen on otettu tosissaan. Vuodesta 2009 asti toiminut kuuden ammattipyytäjän tiimi on hioutu
• Metsästäjä 4 l 2017 l 35 voitteena on kannustaa supikoiran pyyntiin ja hyödyntää siinä pannoitettuja yksilöitä. Pantasupikoirat tarjoavat tärkeää tietoa eläinten liikkumisesta Lapin olosuhteissa. Supikoirat vaeltavat keväthankia pitkin, joten hieman ketun jälkiä pienempiin lyhyen askelvälin jälkijonoon kannattaa kiinnittää huomiota ja mahdollisuuksien mukaan jäljittämällä metsästää supikoira. Yhden yön siirtymä ei aina ole pitkä, ja supikoira voi joskus olla päivämakuulla lähimaaston kuusen oksienkin alla. Lapin supikoirahanke ulkopuoliselle palveluntarjoajalle Suomen riistakeskuksen koordinoima hanSupikoiran ennätyskierros talvella 2015-2016 Keski-Lapissa. Juudas palasi noin 700 km seikkailun jälkeen Kittilään löytämättä kumppania. Ahvenanmaalla GPS-supikoira liikkui sujuvasti saaristossa huhti-kesäkuussa 2016. ke ulkoistettiin palveluntarjoajalle alkuvuodesta 2017. Palveluntuottajaksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Tmi Juha Mäkimartti. Mäkimartti seuraa supikoiratilannetta GPS-pannoitettujen Juudas-eläinten ja riistakameroiden avulle, järjestää koulutuksia ja tukee vapaaehtoisten metsästäjien toimintaa muun muassa tarjoamalla loukkutarvikkeita innokkaiden pyytäjien käyttöön. Mäkimartin työtä ohjaa Lapin riistapäällikkö Sami Tossavainen. Hankkeen käytännön toiminta jatkuu pääosin vanhaan malliin, vain toteutuksen hallinnollinen malli muuttui. Supikoiran tehopoistot ovat osa Pohjoismaiden yhteistä toimintamallia vieraspetojen leviämisen estämiseksi. Hankkeen rahoittavat Suomen riistakeskus, Metsähallitus sekä Norjan ja Ruotsin ympäristöhallinnot. Hanketta tukevat Retkitukku, Metsähallitus Lapin luontopalvelut ja Kemijoki Oy. Ilmoita supikoirahavainnot! Hyvä tilannekuva supikoiran esiintymisestä Lapissa on tärkeää, jotta tehopyynti voidaan kohdentaa oikein. Jos näet supikoiran Lapissa, soita Juha Mäkimartille p. 050 3011 676.
• 1250,Meopta Meostar R2 2-12x50 kiikaritähtäin Myymälät ja Karkkainen.com Ylivieska Ollilanojankatu 2 Oulu Alasintie 12 Ii Sorosentie 2 Lahti Pasaasi 2, Renkomäki Jyväskylä Sammontie 1 Voit shoppailla myös myymälöissämme: Se metsästäjän tavaratalo Kalastus-, metsästysja retkeilyn tuotemerkkejä jo yli 700! 79 00 -11 % 59 00 950,Avignon Kebne aappaat Neopreenisaapas omaa kaikki samat ominaisuudet kuin kumisaappaassa, mutta on lisäksi kevyt ja miellyttävän lämmin. Myymälät Norm. 89,00 Hunter Kevyt naamioaita Naamioaita/koju joka on nopea ja helppo pystyttää. Lasikuiturunko. Myymälät ja Karkkainen.com Benelli Montefeltro haulikko Juhlavuoden Benelli !synteettiset tukit, ventiloitu kumiperälevy, 28 " interchoke piippukal. 12/76Takuu 5 vuotta.Paino n. 3150g. Myymälät ja Karkkainen.com 1790,1790,99 00 Beretta 686 Silver Pigeon I haulikko 12/76 kaliiberin haulikko 28 " piipulla. Paino 3,4kg. Myymälät ja Karkkainen.com Browning .525 New Game One 12/76 28 Browning B525 New Game one 12/76 28 tuuman piipuilla. Laadukas päällekkäispiippuinen haulikko sekä metsälle, että radalle.4 inv+ supistajaaAsesalkkupaino 3,1kg Myymälät ja Karkkainen.com Hunter Blind peltopiilo Erityisesti hanhijahdissa paljon käytetty peltopiilo. Metallinen kehikko, vedenpitävä kangas. Myymälät ja Karkkainen.com 13 90 /pss Riistaherne tai Maissi 25kg. Erinomainen kyyhkynhoukutin. Kelpaa myös peuralle ja kauriille. Myymälät ja Karkkainen.com 149,Beeman Longhorn Ilmakivääri 4,5 mm ilmakivääri synteettisellä tukilla ja 4X32 kiikarilla. Valokuitu tähtäimet. Lähtönopeus 340 m/s.Myymälät ja Karkkainen.com Huipputehokas! 259,Norica Black Ops Sniper 4,5 ilmakivääri Taktisten ilma-aseiden haastaja! Ilmakiväärissä on typpikaasujousi. Poskipakka säädettävissä. Pakettiin kuuluu jo valmiiksi bipodi ja kiikaritähtäin. Paino 4,8 kg cal 4,5, Lähtönopeus 305 m/s. Myymälät ja Karkkainen.com 199,Crosman Fury nitropiston Ilmakivääri 4,5mm ilmakivääri synteettisellä tukilla. Aseessa mukana tähtäinkiikari 4 kertaisella suurennoksella.?Lähtönopeus: 366 m/s, (seosluodilla)?Paino: 2,9 kg ?Pituus: 115 cm Myymälät ja Karkkainen.com Norm. 219,00 119,Hunter 8 naamioteltta Metsästykseen tai luontokuvaukseen sopiva teltta pikapystytyksellä. Useita kuvausja ampuma ikkunoita. Myymälät ja Karkkainen.com 2990,Swarovski Z8I 2,3-18X56 kiikaritähtäin Ylivieska, Oulu, Lahti, Jyväskylä ja Karkkainen.com 10 00 -14 % /4kpl Hunter sorsankuvat Heijastamaton nukkapinta.Uros tai naaras Myymälät ja Karkkainen.com Norm. á 2,90 2195,Swarovski Z6I 2,5-15X56 kiikaritähtäin Myymälät ja Karkkainen.com 79 00 -11 % Anar Hunter metsästys/asereppu Monipuolinen ja kestävä asereppu, jolla saat kuljetettua kiikareilla varustetun aseen helposti ja mukavasti. Ohuiden kantoviilekkeiden ansiosta ampunen onnistuu reppu selässä. Mukana kaksipuolinen sadesuoja kesän ja talven väreillä. Myymälät ja Karkkainen.com Norm. 89,00 529,Baikal MP-27 12/76 haulikko Metsästyshaulikko magnumpesillä ja vaihtosupistajilla. Suosittu työkalu jokaiselle metsästäjälle. Myymälät ja Karkkainen.com 899,Lincoln Premier 12/76 28 haulikko Päälleikkäispiippuinen haulikko kestävällä ja helppohoitoisella öljytyllä pähkinäpuutukilla. Kullattu liipaisin, upeat kaiverrukset ja neljä vaihtosupistajaa tekevät tästä legendaarisesta aseesta haluttua metsäseuraa. Myymälät ja Karkkainen.com 10 00 -49 % /5kpl Hunter kyyhkynkuori Samettipintainen kyyhkyn kuorikuva ei kiiltele auringossa ja on helppo kuljettaa pienessä tilassa. Myymälät ja Karkkainen.com Norm. á 3,90 Peltor ProTac P7992 kuulosuojaimet Ammuntaan suunniteltu aktiivikuulosuojain, joka vaimentaa kovat ja korkeat äänet sekä vahvistaa heikot äänet. Myymälät ja Karkkainen.com 19 90 -33 % /3kpl Siivekäs kyyhkynkuva Varmista paremmat saaliit laskeutuvaa kyyhkystä muistuttavalla kyyhkynkuvalla. Myymälät ja Karkkainen.com Norm. á 9,90 9 90 Kuvapussi Houkutuslintujen kuljetussäkki. Myymälät ja Karkkainen.com Anar Bivdu Premium metsästyspuku Kehitetty yhteistyössä metsästäjien ja eränkävijöiden kanssa. Takissa yhdistyvät teknisyys ja hyvä hengittävyys. Harjatun pintakankaan ansiosta puku on äänetön luonnossa liikkuessa. Takkiin on lisätty hartiohin ja kyynärpäihin vahvikkeet kestävyyden varmistamiseksi. Sateen yllättäessä puvun PtriTex-kalvo pitää käyttäjän kuivana. Myymälät ja Karkkainen.com 59 00 Avignon Logg High saappaat Avignon Logg High on korkeavartinen ja tukeva kumisaapas. Saappaassa on 4 mm paksu neopreenivuori sekä kumipohjallinen. Myymälät VAIN! 79,Anar Safety 7 asekaappi Aselain vaatimukset täyttävä Safety asekaappi jopa 7 aseelle. Myymälät ja Karkkainen.com 179,139,Anar Standard 3 asekaappi Anar Standard teräksinen asekaappi kolmelle aseelle 1,5mm seinäpaksuudella.Sisäinen, lukittava ammuslaatikko. Myymälät ja Karkkainen.com 379,VAIN!
• 1250,Meopta Meostar R2 2-12x50 kiikaritähtäin Myymälät ja Karkkainen.com Ylivieska Ollilanojankatu 2 Oulu Alasintie 12 Ii Sorosentie 2 Lahti Pasaasi 2, Renkomäki Jyväskylä Sammontie 1 Voit shoppailla myös myymälöissämme: Se metsästäjän tavaratalo Kalastus-, metsästysja retkeilyn tuotemerkkejä jo yli 700! 79 00 -11 % 59 00 950,Avignon Kebne aappaat Neopreenisaapas omaa kaikki samat ominaisuudet kuin kumisaappaassa, mutta on lisäksi kevyt ja miellyttävän lämmin. Myymälät Norm. 89,00 Hunter Kevyt naamioaita Naamioaita/koju joka on nopea ja helppo pystyttää. Lasikuiturunko. Myymälät ja Karkkainen.com Benelli Montefeltro haulikko Juhlavuoden Benelli !synteettiset tukit, ventiloitu kumiperälevy, 28 " interchoke piippukal. 12/76Takuu 5 vuotta.Paino n. 3150g. Myymälät ja Karkkainen.com 1790,1790,99 00 Beretta 686 Silver Pigeon I haulikko 12/76 kaliiberin haulikko 28 " piipulla. Paino 3,4kg. Myymälät ja Karkkainen.com Browning .525 New Game One 12/76 28 Browning B525 New Game one 12/76 28 tuuman piipuilla. Laadukas päällekkäispiippuinen haulikko sekä metsälle, että radalle.4 inv+ supistajaaAsesalkkupaino 3,1kg Myymälät ja Karkkainen.com Hunter Blind peltopiilo Erityisesti hanhijahdissa paljon käytetty peltopiilo. Metallinen kehikko, vedenpitävä kangas. Myymälät ja Karkkainen.com 13 90 /pss Riistaherne tai Maissi 25kg. Erinomainen kyyhkynhoukutin. Kelpaa myös peuralle ja kauriille. Myymälät ja Karkkainen.com 149,Beeman Longhorn Ilmakivääri 4,5 mm ilmakivääri synteettisellä tukilla ja 4X32 kiikarilla. Valokuitu tähtäimet. Lähtönopeus 340 m/s.Myymälät ja Karkkainen.com Huipputehokas! 259,Norica Black Ops Sniper 4,5 ilmakivääri Taktisten ilma-aseiden haastaja! Ilmakiväärissä on typpikaasujousi. Poskipakka säädettävissä. Pakettiin kuuluu jo valmiiksi bipodi ja kiikaritähtäin. Paino 4,8 kg cal 4,5, Lähtönopeus 305 m/s. Myymälät ja Karkkainen.com 199,Crosman Fury nitropiston Ilmakivääri 4,5mm ilmakivääri synteettisellä tukilla. Aseessa mukana tähtäinkiikari 4 kertaisella suurennoksella.?Lähtönopeus: 366 m/s, (seosluodilla)?Paino: 2,9 kg ?Pituus: 115 cm Myymälät ja Karkkainen.com Norm. 219,00 119,Hunter 8 naamioteltta Metsästykseen tai luontokuvaukseen sopiva teltta pikapystytyksellä. Useita kuvausja ampuma ikkunoita. Myymälät ja Karkkainen.com 2990,Swarovski Z8I 2,3-18X56 kiikaritähtäin Ylivieska, Oulu, Lahti, Jyväskylä ja Karkkainen.com 10 00 -14 % /4kpl Hunter sorsankuvat Heijastamaton nukkapinta.Uros tai naaras Myymälät ja Karkkainen.com Norm. á 2,90 2195,Swarovski Z6I 2,5-15X56 kiikaritähtäin Myymälät ja Karkkainen.com 79 00 -11 % Anar Hunter metsästys/asereppu Monipuolinen ja kestävä asereppu, jolla saat kuljetettua kiikareilla varustetun aseen helposti ja mukavasti. Ohuiden kantoviilekkeiden ansiosta ampunen onnistuu reppu selässä. Mukana kaksipuolinen sadesuoja kesän ja talven väreillä. Myymälät ja Karkkainen.com Norm. 89,00 529,Baikal MP-27 12/76 haulikko Metsästyshaulikko magnumpesillä ja vaihtosupistajilla. Suosittu työkalu jokaiselle metsästäjälle. Myymälät ja Karkkainen.com 899,Lincoln Premier 12/76 28 haulikko Päälleikkäispiippuinen haulikko kestävällä ja helppohoitoisella öljytyllä pähkinäpuutukilla. Kullattu liipaisin, upeat kaiverrukset ja neljä vaihtosupistajaa tekevät tästä legendaarisesta aseesta haluttua metsäseuraa. Myymälät ja Karkkainen.com 10 00 -49 % /5kpl Hunter kyyhkynkuori Samettipintainen kyyhkyn kuorikuva ei kiiltele auringossa ja on helppo kuljettaa pienessä tilassa. Myymälät ja Karkkainen.com Norm. á 3,90 Peltor ProTac P7992 kuulosuojaimet Ammuntaan suunniteltu aktiivikuulosuojain, joka vaimentaa kovat ja korkeat äänet sekä vahvistaa heikot äänet. Myymälät ja Karkkainen.com 19 90 -33 % /3kpl Siivekäs kyyhkynkuva Varmista paremmat saaliit laskeutuvaa kyyhkystä muistuttavalla kyyhkynkuvalla. Myymälät ja Karkkainen.com Norm. á 9,90 9 90 Kuvapussi Houkutuslintujen kuljetussäkki. Myymälät ja Karkkainen.com Anar Bivdu Premium metsästyspuku Kehitetty yhteistyössä metsästäjien ja eränkävijöiden kanssa. Takissa yhdistyvät teknisyys ja hyvä hengittävyys. Harjatun pintakankaan ansiosta puku on äänetön luonnossa liikkuessa. Takkiin on lisätty hartiohin ja kyynärpäihin vahvikkeet kestävyyden varmistamiseksi. Sateen yllättäessä puvun PtriTex-kalvo pitää käyttäjän kuivana. Myymälät ja Karkkainen.com 59 00 Avignon Logg High saappaat Avignon Logg High on korkeavartinen ja tukeva kumisaapas. Saappaassa on 4 mm paksu neopreenivuori sekä kumipohjallinen. Myymälät VAIN! 79,Anar Safety 7 asekaappi Aselain vaatimukset täyttävä Safety asekaappi jopa 7 aseelle. Myymälät ja Karkkainen.com 179,139,Anar Standard 3 asekaappi Anar Standard teräksinen asekaappi kolmelle aseelle 1,5mm seinäpaksuudella.Sisäinen, lukittava ammuslaatikko. Myymälät ja Karkkainen.com 379,VAIN!
• 38 l Metsästäjä 4 l 2017 Herraskaista sorsastusta Sipoon Savijärvellä 1889. Kaatoryypyt nautitaan pulloista, joita ei suinkaan kanniskeltu repussa tai laukussa, vaan sievissä piknik-koreissa. Kuvan metsästäjistä ei ole tarkempaa tietoa, mutta luultavimmin he kuuluivat alueelle metsästysoikeuden vuokranneeseen metsästysklubiin. Vaikutusvaltaisista henkilöistä koostuneet klubit palkkasivat soutamaan ja sorsia hollille hätistelemään apulaisia, joita lienevät kuvan reunoilla sorsia kannattelevat miehet. SUOMEN METSÄSTYSMUSEO
• V oimassaoleva metsästyslakimme on säädetty vuonna 1993. Vaikka lakiin on tehty sen jälkeen eräitä muutoksia, niin lain soveltamisessa on kuitenkin ilmennyt paljon muutostarpeita. Lainmuutoksen keskeisenä tavoitteena onkin saada metsästystä koskevat säännökset ajan tasalle. Muutoksissa on mukana paljon kentältä tulleita esityksiä. Metsästysjousella peuroja, villisikaa ja muflonia Lainmuutoksen yksi suurimmista ja odotetuimmista uudistuksista on se, että jatkossa lainmuutoksen myötä annettavalla valtioneuvoston asetuksella sallittaisiin jousimetsästys nykyistä useamman lajin metsästyksessä. Nykyisin sallittujen lajien rinnalle on tarkoitus nostaa peurat, villisika ja mufloni. Näiden lajien metsästäminen jousella kiinnostaa laajaa joukkoa metsästäjiä ja mahdollisesti myös ulkomaalaisia metsästysmatkailijoita. Sallimisen edellytyksenä on kuitenkin se, että metsästysjousella metsästävältä vaadittaisiin ampumakokeen suorittamista edellä mainittujen lajien ja metsäkauriin metsästyksessä. Erillisen jousimetsästyskokeen suorittamisella varmistetaan, että jousimetsästäjillä on metsästyksessä tarvittavat taidot ja tiedot taitojensa rajoista. Jousiampumakokeen sisältö täsmentyy erikseen annettavalla maaja metsätalousministeriön asetuksella. Tavoitteena on, että riistanhoitoyhdistykset järjestävät ampumakokeita jo tulevana syksynä Suomen riistakeskuksen antamien tarkempien ohjeiden nojalla. Aikataulu on haasteellinen, mutta on ilmeistä, että tulevana syksynä tehdään jo ensimmäiset valkohäntäpeurakaadot metsästysjousella. Ampumakoetodistus vastaa hallintopäätöstä Lainmuutoksella sujuvoitetaan ampumakokeisiin liittyvää ”paperibyrokratiaa”. Ampumakokeen hyväksytystä suorittamisesta annettava ampumakoetodistus vastaa jatkossa sellaisenaan hallintolaissa (423/2003) tarkoitettua päätöstä. Nykyisellään riistanhoitoyhdistykset ovat antaneet ampumakoetodistuksen lisäksi hallintolain mukaisen kirjallisen päätöksen ja siihen liitetyn oikaisuvaatimusosoituksen. Muutoksella kevennetään riistanhoitoyhdistyksille koitunutta hallinnollista taakkaa. Riistanhoitoyhdistykset antavat siten jatkossa ampumakokeen hyväksytysti suorittaneille ampumakoetodistuksen ja oikaisuvaatimusosoituksen sekä hylätyissä suorituksissa edelleen myös hallintolain edellyttämän kirjallisen päätöksen. Muutoksella ei näin ollen vaaranneta asiakkaiden oikeusturvaa. Lainmuutos tuo myös mukanaan uuden termin ”ampumakokeen vastavuoroinen tunnustaminen”. Asiallisesti tämä ei muuta nykyisiä käytäntöjä riistanhoitoyhdistyksissä. Näin ollen metsästyslain 21 §:ssä tarkoitettuja riistaeläimiä metsästettäessä ampujana saa toimia myös se, jolla on voimassa oleva ampumakoetodistusta vastaava todistus muussa maassa suoritetusta vastaavia riistaeläimiä koskevasta ampumakokeesta tai joka antaa riistanhoitoyhdistykselle selvityksen siitä, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä. Riistanhoitoyhdistys antaa todistuksen toisessa maassa suoritetun ampumakokeen tai edellä tarkoitetun selvityksen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Riistanhoitoyhdistyksen antama todistus on voimassa enintään kolme vuotta. Ampumakoesuoritukset voidaan rekisteröidä Lainmuutoksen myötä ampumakokeen hyväksytty suoritus voidaan tallentaa Suomen riistakeskuksen ylläpitämään metsästäjärekisteriin. Tämä helpottaa ampumakoesuoritusten tilastointia sekä seurantaa ja valvontaa viranomaistarkoituksissa. Suomen riistakeskus on aloittamassa tämän myötä projektia, jonka lopputuotoksena ampumakoesuoritukset tullaan rekisteröimään Oma riista -palvelun kautta metsästäjärekisteriin. Alustavan aikataulun mukaan rekisteröinti voidaan tehdä vuodesta 2019 alkaen. Metsästyskortin ja ampumakoetodistuksen esittäminen valvonnassa Metsästäjän on jatkossa todistettava henkilöllisyytensä metsästyksenvalvontatilanteessa. Lain sanamuotojen mukaan metsästyskortti tai sen jäljennös sekä henkilöllisyyden varmentava asiakirja on pidettävä metsästettäessä mukana ja pyydettäessä esitettävä 88 §:ssä tarkoitetulle metsästystä valvovalle henkilölle. Jos joku metsästää ilman, että hänellä on mukanaan lunastamansa metsästyskortti tai sen jäljennös sekä henkilöllisyyden varmentava asiakirja, hän voi kuitenkin esittää mainitun asiakirjan neljäntoista vuorokauden kuluessa valvontaa suorittaneelle henkilölle tai hänen määräämälleen valvontaa suorittavalle henkilölle tai poliisille. Nämä samat vaatimukset koskevat myös ampumakoetodistusta ja ampumakokeen vastavuoroisesta tunnustamisesta annettavaa todistusta. Näin ollen lainmuutoksella pidennetään määräaikaa viikolla asiakirjojen esittämiseen tilanteessa, jossa tarvittavat asiakirjat eivät olleet valvontatilanteessa mukana. Lisäksi jatkossa asiakirjat voi esittää myös toiselle metsästyksen valvojalle kuin sille, joka ensimmäisessä vaiheessa valvonnan suoritti. Jos metsästyskortti tai ampumakoetodistus on kadonnut, poliisi voi myöntää lykkäystä näyttämistä koskevaan aikaan. Muutosten tavoitteena on yhtäältä tehostaa valvontaa, mutta samalla joustavoittaa käytäntöjä. Hirvieläimen pyyntilupaan muutoksia Lainmuutoksella täydennetään metsästyslain 26 §:n 2 momenttia siten, että ns. 8 §:n alueella (Lapin tai Kainuun maakuntaan kuuluvassa kunnassa tai Kuusamon, Pudasjärven tai Taivalkosken kunnassa) pyyntilupia myönnettäessä on voimassa olevan sääntelyn edellyttämän metsästysmahdollisuuksien tasapuolisen jakaantumisen lisäksi kiinnitettävä huomiota myös metsästyksen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Metsästyslain 8 §:n tarkoittamalla alueella Pohjois-Suomessa hirven metsästämiseen liittyvä lupamenettely ja metsästyksen järjestäminen poikkeavat muusta maasta olennaisesti. Tällä alueella hirvieläimen pyyntilupa voidaan myöntää samalle alueelle usealle hakijalle samanaikaisesti, toisin kuin muualla Suomessa. Tästä syystä useita toisistaan erillisiä seurueita voi myös käytännössä metsästää samalla alueella. Lainmuutoksessa metsästyksen tarkoituksenmukaisella järjestämisellä tarkoitetaan pyrkimystä varmistaa pyyntilupien myöntämisessä metsästyksen tehokas ja turvallinen järjestäminen, jotta yhteiskunnan kannalta välttämätön hirvikannan säätely turvataan. Muutos on tarpeen myös metsästyksen turvallisen järjestämisen takaamiseksi tilanteessa, jossa useita seurueita metsästää samoilla alueilla. Tämän vuoksi metsästyksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen kannalta on mahdollista asettaa esimerkiksi hakijan seurueen kokoa koskevia vaatimuksia kunkin alueen metsästysolosuhteiden mukaisesti. Lisäksi tarkoituksenmukainen järjestäminen edellyttää, että milloin pyyntilupia joudutaan rajoittamaan, myönnetään niitä Pohjois-Suomessa myös jatkossa pääsääntöisesti ensisijassa sellaisille metsästysseuroille ja -seurueille, joissa on vähintään 10 metsästäjää, jotka eivät metsästä muualla ja heistä vähintään kuudella ei ole hirven metsästysmahdollisuutta muualla. Lisäksi lainmuutos yhtenäistää entisestään Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen päätöksentekoa metsästyslain 8 §:n alueella hirvenmetsästysalueiden ja pyyntilupien myöntämisen edellytysten osalta. Pyyntilupaharkinnassa käytettävän metsästyksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen vaatimus tulee voimaan 1.1.2018. Näin ollen sitä sovelletaan kevään 2018 pyyntilupahakemuksiin. SAULI HÄRKÖNEN , Suomen riistakeskus Metsästyslaki muuttuu Metsästäjä 4 l 2017 l 39 La in no ja ll a sä äd et yt as et uk se t os oi tt ee ss a ri is ta .fi 7. 8. 20 17 Painettu Eduskunnan vastauksen mukaisena EV 72/2017 vp – HE 28/2017 vp
• Hirvieläimen pyyntiluvan myöntämiseen ja käyttämisen edellytyksiin muutoksia Lainsäätäjän tavoitteena vuoden 1993 lakiuudistuksessa oli metsästyksen järjestäminen yhtenäisillä alueilla ja kieltäminen sirpalealueilla. Eräät oikeustapaukset ja niistä seurannut käytännön muuttuminen ovat kuitenkin muuttaneet säännöksen tulkintaa siten, että metsästys sirpalealueilla on lisääntynyt. Pyyntiluvanvaraiset hirvieläimet liikkuvat normaalisti useiden tuhansien hehtaarien alueilla. Sen vuoksi on tarkoituksenmukaista edellyttää niiden metsästyksessä voimassaolevan lainsäädännön mukaisia pinta-alavaatimuksia, vaikka esimerkiksi eduskuntakäsittelyn aikana nousi esille vaatimus valkohäntäpeuran metsästykseen käytettävän pinta-alavaatimuksen muuttamiseksi pienemmäksi tai jopa poistamiseksi. Metsästysalueen yhtenäisyyden vaatimus on keskeinen käytännön metsästyksen ja suunnitelmallisen hirvieläinkantojen hoidon näkökulmasta. Maaja metsätalousministeriön vuonna 2014 vahvistamassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa tavoitteena on laajempien alueiden yhteistyö erityisesti hirvitalousalueen tasolla asetettavien tavoitteiden toteuttamiseksi. Myös tätä kautta korostuu alueiden yhtenäisyyden vaatimus. Näin ollen hirvieläimen pyyntiluvan myöntäminen edellyttää myös jatkossa, että luvan hakijalla on käytettävissään metsästykseen sopiva yhtenäinen alue, jonka maapinta-alan on oltava hirvenmetsästyksessä vähintään 1 000 hehtaaria ja muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästyksessä vähintään 500 hehtaaria. Korostettavana muutoksena tässä on kuitenkin se, että vähimmäispinta-alaa koskevalla vaatimuksella tarkoitettaisiin jatkossa nimenomaisesti maapinta-alaa. Vesialueella tarkoitettaisiin tässä yhteydessä merialueita, järviä ja jokia. Kapeita uomia, kuten ojia ja puroja tai pistemäisiä kohteita, kuten pieniä lampia ei katsottaisi vesialueeksi. Lisäksi pyyntiluvan myöntäminen edellyttää, että hakijalla on kyseisellä alueella oikeus metsästää hakemuksessa tarkoitettuja hirvieläimiä. Yhtenäisyyden katsotaan edellyttävän, että metsästysalueen tulee koostua kiinteistöistä tai niiden osista, mitkä ovat yhteydessä toisiinsa ja missä hakijalla on oikeus metsästää haettua hirvieläintä. Erityisesti taajaan asutuilla seuduilla maankäytön muuttuessa ja muuallakin kiinteistöjen jakautumisen seurauksena myös metsästysalueiden on havaittu enenevässä määrin pilkkoutuvan osiin. Tällä on osaltaan vaikutusta pyyntilupa-alueiden muodostamiseen ja metsästyksen toteuttamiseen. Alueen yhtenäisyyttä koskevaa nykyistä tulkintaa muutetaan siten, että jo yhdestä pisteestä toisiinsa liittyvät alueet katsottaisiin yhtenäisiksi. Lisäksi tulkintana on, että tie, rautatie tai sähkölinja ei erota alueita toisistaan silloin, kun ne kulkevat alueen läpi. Vesialueiden osalta yhdistävyys ja erottavuus on jatkossakin tapauskohtaista harkintaa. Vesialue voi yhdistää pyyntilupaalueeseen kuuluvat maa-alueet toisiinsa, mikäli alueesta muodostuu hirvikannan säätelyn kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Vesialueella tarkoitetaan tässä yhteydessä merialueita, järviä ja jokia. Sen sijaan esimerkiksi ojia ja puroja ei katsota vesialueeksi, jotka erottavat maa-alueita toisistaan. Joissakin tapauksissa aluetta ei ole toisiinsa yhteydessä olevista kiinteistöistä huolimatta katsottu metsästykseen sopivaksi ja yhtenäiseksi, mikäli se on ollut muodoltaan erityisen rikkonainen tai sokkeloinen ja siten käytännön metsästykseen huonosti soveltuva. Tämä alueen metsästykseen sopivuutta koskeva harkinta tapahtuisi edelleen nykyistä sääntelyä vastaavalla tavalla tapauskohtaisesti osana pyyntilupaharkintaa. Lisäksi lainmuutoksen yhteydessä 27 §:ään lisätään uusi 3 momentti, jonka mukaisesti Suomen riistakeskuksen on rajattava lupa-alueesta pois sellaiset alueet, jotka eivät täytä säädettyjä pinta-alan ja yhtenäisyyden vaatimuksia ja että pyyntilupaa voidaan käyttää vain pyyntiluvassa rajatulla alueella. Lisäyksen tarkoituksena on selkeyttää pyyntilupamenettelyä ja pyyntiluvan nojalla metsästämistä. Nykyisen säätelyn ja sen nojalla muodostuneen oikeuskäytännön mukaan Suomen riistakeskus on voinut jättää pyyntilupia myöntäessään huomioon ottamatta sellaiset alueet, jotka eivät täytä pyyntilupaalueen vähimmäiskokoa ja yhtenäisyyttä koskevia vaatimuksia. Päätöksissä ei kuitenkaan ole voitu ottaa kantaa siihen, millä alueella pyyntilupa on voimassa ja saako kyseisiä alueita käyttää metsästykseen. Tämä on johtanut myös pyyntiluvansaajien oikeusturvan kannalta hankalaan tilanteeseen ja joissakin tapauksissa tällaisilla niin sanotuilla sirpalealueilla metsästäminen on tulkittu lainvastaiseksi. Niin sanotuilla sirpalealueilla eli yhtenäisen lupa-alueen ulkopuolella olevilla irrallisilla alueilla metsästämistä ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista sallia ja siksi lisäyksen perusteella Suomen riistakeskuksen on rajattava pyyntilupa-alueesta pois sellaiset alueet, jotka eivät täytä pyyntiluvan myöntämisen edellytyksiä. Lisäksi pyyntilupaa saa käyttää jatkossa vain pyyntilupapäätöksessä rajatulla alueella. Lisäksi lainmuutoksessa 27 §:ään lisätään uusi 4 momentti, jonka mukaan Suomen riistakeskus voi poiketa säädetyistä pyyntilupaan liittyvistä alueen pinta-alaa tai yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista ja 37 §:n mukaisesta pyyntiluvanvaraisen hirvieläimen rauhoitusajasta, jos alue on saari tai alueeseen liittyy muu vastaava erityinen syy. Hirvieläimen pyyntiluvan myöntämiseksi edellytettävistä pinta-aloja ja yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista voidaan tällä hetkellä poiketa maaja metsätalousministeriön määräyksen nojalla. Määräyksen mukaan hirven pyyntilupa voidaan myöntää metsästyslain 27 §:n 1 momentissa säädettyjä metsästysalueen vähimmäispinta-aloja pienemmille alueille, mikäli alue on metsästykseen sopiva, yhtenäinen ja 1) alue on hirvieläinten kulun estävällä aidalla aidattu, 2) alue on tieyhteyttä vailla oleva saari tai 3) alue on asutuksen tms. hirvieläinten kulun estävän seikan pysyvästi ympäröimä ja hirvieläinkannan vähentäminen metsästämällä on hirvien alueella aiheuttamien huomattavien vahinkojen estämiseksi tärkeää. Lainmuutoksen myötä maaja metsätalousministeriö ei enää päättäisi poikkeuksista edellä tarkoitettuihin pinta-alavaatimuksiin, vaan päätösharkinta olisi Suomen riistakeskuksella. Lisäksi maaja metsätalousvaliokunta totesi eduskuntakäsittelyn aikana, että eräillä alueilla hirvieläimet hakeutuvat luontaisesti pois saarista jo ennen varsinaisen hirvenmetsästyskauden alkamista. Sen vuoksi voi olla joissain tilanteissa tarvetta varhentaa pyyntilupapäätöksellä myös metsästyksen alkamisajankohtaa. Lain 27 §:n 3 momentissa Suomen riistakeskukselle annettu pyyntilupa-alueiden rajausoikeus tulee voimaan vasta 1.2.2019. Muut 27 §:n muutokset tulevat voimaan 1.1.2018, jolloin niitä sovelletaan kevään 2018 pyyntilupahakemuksiin. Metsästyksen johtaja myös suurpetopyyntiin Metsästyksen johtajaa on edellytetty tähän saakka vain pyyntiluvalla tapahtuvassa hirvieläinten metsästyksessä. Lainmuutoksen myötä suden, karhun, ahman ja ilveksen poikkeusluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja ja tarvittava määrä varajohtajia. Metsästyksen johtajaa ei edellytettäisi edelleenkään poronhoitoalueella karhun metsästyksessä, joka perustuu alueelliseen kiintiöön. Muutoksen perustelujen mukaan tarve suurpetokantojen hoitoon ja hallintaan nykyisin poikkeusluvalla tapahtuvan metsästyksen avulla on lisääntynyt merkittävästi. Tästä kehityksestä johtuen suurpetojen metsästysmäärät ovat lisääntyneet huomattavasti. Nykyisin suurpetojen metsästys tapahtuu käytännössä valtaosin seuruemetsästyksenä, johon osallistuu vähintään kaksi, mutta usein useita kymmeniä metsästäjiä. Lisäksi samalla alueella voi olla useita metsästysseurueita. Käytännössä metsästystapahtumia on tarpeen johtaa samalla tavoin kuin hirvieläinten metsästystä. Se varmistaa, että suurpetojen poikkeusluvanvarainen metsästys järjestetään kaikilta osin johdetusti ja turvallisesti. Lainmuutoksen myötä valtioneuvoston asetuksella tullaan säätämään tarkemmin metsästyksen johtajan nimeämisestä, näiden ilmoittamisesta asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle, läsnäolosta metsästystapahtumassa sekä metsästyksen johtajan tehtävistä. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan ottaa huomioon metsästyksen johtajan nimeämisessä ja tehtävistä säädettäessä eri lajien erilaiset metsästyskäytännöt. Säädetty velvollisuus metsästyksen johtajasta karhun, suden, ahman ja ilveksen metsästyksessä tulee voimaan 1.1.2018. Yhteislupamenettely lakiin Hirvieläinten pyyntilupien ja suurpetojen kannanhoidollisten poikkeuslupien hakemisessa niin sanottu yhteislupamenettely on ollut yleiseksi muodostunut käytäntö, jonka avulla on ollut mahdollista lisätä lupajärjestelmän joustavuutta ja luvansaajien paikallista harkintavaltaa ja vastuuta eläinkantojen hoidossa sekä keventää lupamenettelyyn liittyvää byrokratiaa. Yhteislupamenettely on perustunut metsästysoikeudenhaltijoiden keskinäiseen sopimukseen luvan hakemisesta yhteisesti ja 40 l Metsästäjä 4 l 2017 La in no ja ll a sä äd et yt as et uk se t os oi tt ee ss a ri is ta .fi 7. 8. 20 17
• luvan nojalla metsästämisestä. Nykyisessä lainsäädännössä ei ole kuitenkaan ollut säännöksiä yhteisluvasta tai sen lupaosakkaiden velvollisuuksista. Tämän vuoksi yleiseksi käytännöksi muodostuneen yhteisluvan asemaa sekä yhteisluvan saajia koskevia velvollisuuksia selkeytetään lain säännöksillä. Lainmuutoksen myötä metsästyslain 10 ja 26 §:ssä tarkoitettua pyyntilupaa sekä 41 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa voi hakea yhteisesti useampi kuin yksi hakija, jolloin lupa myönnetään hakijoille yhteisesti (yhteislupa). Yhteislupaa koskevassa hakemuksessa ja päätöksessä on nimettävä yhteisluvan hallinnollinen haltija. Jos yhteislupa myönnetään useamman kuin yhden eläimen metsästämiseen, luvansaajat voivat sopia yhteisluvan jakamisesta luvansaajien kesken. Jokaista yhteisluvan saajaa velvoittaa se, mitä luvansaajan velvollisuuksista metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään. Tämä voi koskea muun muassa metsästyksen johtajaa koskevaa sääntelyä ja saalisilmoitusta. Ravintohoukutinkieltoa täsmennetään Lainmuutoksen myötä valtioneuvoston asetuksella voidaan alueellisesti kieltää riistaeläinten tarkoituksellinen houkuttelu haaskaa tai muuta ihmisen perustamaa eläinperäiseen ravintoon tai hajuun perustuvaa houkutinta sekä ihmisten ja kotieläinten ravinnoksi tarkoitettuja elintarvikejalosteita hyväksi käyttäen 1.6. 9.9. välisenä aikana, jos se on tarpeen metsästyslain 33 §:n 2 momentin 3 kohdassa säädetyn karhunmetsästystä koskevan kiellon valvonnan tehostamiseksi. Toisaalta Suomen riistakeskus voi myöntää luvan poiketa annettavan asetuksen kiellosta metsästyslain 41 §:n nojalla. Ravintohoukuttimen rajaaminen vain eläinperusteiseen ravintoon sulkee pienten hirvieläinten ja villisikojen kasviperäiset ruokintapaikat kiellon ulkopuolelle. Tämä on tarpeen valvonnan selkeyttämiseksi. Kielto ei tule myöskään koskemaan pyyntivälineenä käytetyn loukun tai rautojen suojuksen sisällä käytettäviä syöttejä ketun, mäyrän, hillerin, näädän, supikoiran ja minkin metsästyksessä. Kielto ei myöskään koske yritystä, jonka kaupparekisteriin ilmoitetun toiminnan laatu tai toimiala on luontokuvausja katselutoiminta. Tällaiseen yritykseen sovelletaan mitä kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) säädetään. Tällaisen yrityksen ravintohoukuttimen sijaintipaikassa on oltava tiedot ravintohoukuttimen ylläpitäjästä yhteystietoineen ja paikasta, jossa kuluttajaturvallisuuslain mukainen turvallisuusasiakirja on nähtävissä. Lisäksi ravintohoukuttimesta on tehtävä ilmoitus paikkatietoineen Suomen riistakeskukselle. Tämä on tärkeätä suurpetojen metsästyksen valvonnan kannalta ja jotta Suomen riistakeskus voi ottaa sen tiedossa olevat ravintohoukuttimet huomioon poikkeuslupapäätöksissään. Ravintohoukuttimen käyttämisessä on lisäksi noudatettava, mitä eläimistä saatavista sivutuotteista annetussa laissa (517/2015) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään käsittelemättömien sivutuotteiden käytöstä luonnonvaraisten eläinten ruokintaan sekä jätteiden hävittämisestä. Haaskaruokintapaikkaa koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta ja rekisteristä säädetään eläintunnistusjärjestelmästä annetussa laissa (238/2010). Tätä kokonaisuutta koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.1.2018. Metsästysaseen ja -jousen kuljettamista joustavoitetaan Lainmuutoksen myötä metsästysaseen kuljettamista koskeva sääntely koskee myös metsästysjousen kuljettamista. Metsästysaseella tarkoitettaisiin metsästyslain nojalla tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisesti metsästyksessä käytettäväksi sallittua asetta. Vastaavasti metsästysjousella tarkoitettaisiin metsästyslain nojalla tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisesti metsästyksessä käytettäväksi sallittua jousta. Metsästysaseen lisäksi myös metsästysjousen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa on lähtökohtaisesti kiellettyä. Metsästysaseen kuljettaminen maastossa on kuitenkin sallittu virantoimituksessa olevan henkilön virkatehtävien hoitamiseksi sekä poliisin pyynnöstä suoritettaessa virkatai muuta virka-aputehtävää, kuten riistahallinnon vapaaehtoisten metsästäjien ylläpitämää suurriistavirka-aputehtävää (SRVA). Lainmuutoksen myötä lataamatonta metsästysasetta tai metsästysjousta saa kuitenkin kuljettaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla suojuksessa, suojatussa tilassa tai tilassa, mistä se ei ole välittömästi käytettävissä metsästykseen seuraavissa tilanteissa: 1) jääpeitteisellä vesialueella, 2) maastoliikennelain (1710/1995) 13 §:n mukaisella moottorikelkkailureitillä ja maastoon merkityllä kulku-uralla, 3) siirryttäessä maastossa vakiintunutta kulku-uraa pitkin tieyhteyttä vailla olevalle majoituspaikalle, majoitusrakennukselle tai kiinteistölle, 4) saalista noudettaessa, ja elävänä pyytävää loukkua tai jalkanarua koettaessa sekä 5) kuljetettaessa ampujana toimivaa henkilöä metsästyksenjohtajan ennakkoon osoittamalle ampumapaikalle. Vakiintuneella kulku-uralla tarkoitetaan maastossa selkeästi havaittavaa kulku-uraa, jota ihminen on käyttänyt. Vakiintuneeksi kulku-uraksi voidaan katsoa myös lumipeitteisenä aikana paikallisten ihmisten ja poromiesten vakiintuneet kulku-urat. Lisäksi tunturialueella ja avomaastossa vakiintuneeksi kulkuuraksi katsotaan suorin reitti lähtöpaikasta majoituspaikalle, majoitusrakennelmalle tai kiinteistölle. Siirtyminen majoituspaikalle, majoitusrakennukselle tai kiinteistölle on rajoitettu vakiintuneelle kulku-uralle valvonnan selkiyttämiseksi. Mikäli edellä 3 kohdassa mainitussa tarkoituksessa voitaisiin kuljettaa metsästysasetta tai -jousta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla missä maaston kohdassa tahansa, hankaloituisi metsästyksen valvonta ja laittoman metsästyksen ehkäiseminen merkittävästi. Lisäksi pykälään lisätään uusi 5 momentti, jonka mukaisesti poliisilaitoksen sijasta jatkossa Suomen riistakeskuksen myöntämällä luvalla saa kuljettaa metsästysasetta tai metsästysjousta suojuksessa, suojatussa tilassa tai tilassa, mistä se ei ole välittömästi käytettävissä metsästykseen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa, mikäli kuljetukseen voidaan katsoa olevan hyväksyttävä muu kuin edellä tarkoitettu peruste. Voimassa olevassa laissa on valtuutus valtioneuvoston asetuksella säätää tarkemmin poronhoitotyötä suorittavan poromiehen aseen kuljetuksesta. Tämä valtuutussäännös tulee kumotuksi, mutta poronhoitotyötä suorittavan poromiehen katsottaisiin jatkossa täyttävän muun hyväksyttävän perusteen, jolloin paliskunnan poroisännän esityksestä jatkossa Suomen riistakeskus myöntää poronhoitotyötä suorittavalle poromiehelle luvan kuljettaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa metsästysasetta. Suomen riistakeskus voi asettaa aseen kuljettamiseen tarkempia määräyksiä. Suomen riistakeskukselle tulee myös toimivalta peruuttaa edellä tarkoitettu lupa, jos luvan saaja rikkoo metsästyslain tai sen nojalla annettuja säännöksiä. Sama koskee olennaista lupaehtojen rikkomista. Peruutetun luvan saajalle ei voida myöntää samana metsästysvuonna uutta vastaavaa lupaa ennen kuin aiemman luvan peruuttaminen on lainvoimaisesti ratkaistu tai peruuttaminen kumotaan. Lupatoimivallan siirto poliisilta Suomen riistakeskukselle on perusteltua ja asiakkaiden kannalta luontevaa, koska näin toimien Suomen riistakeskukselle keskitetään kaikki metsästyksen liittyvät kansalaisten lupapalvelut. Metsästyksen rajoittamiseen lisää toimivaltaa Voimassa olevassa laissa metsästyksen rajoittamisen sisällään pitämiä menetelmiä ei ole täsmällisesti määritelty. Näin ollen maaja metsätalousministeriön asetuksella on voitu säätää ainoastaan metsästysajan kielto joko kokonaan tai osittain, eli käytännössä on voitu antaa ainoastaan metsästysajan lyhentämistä koskevia asetuksia. Metsästysajan lyhentäminen on kuitenkin osoittautunut joissakin tapauksissa tarpeettoman laajaksi kielloksi, jonka sijaan on esitetty käyttöön otettavaksi muita täsmällisempiä metsästyksen rajoituskeinoja. Lisäksi vaatimus siitä, että kielto tai rajoitus voi tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon kuluttua asetuksen antamisesta, on osoittautunut käytännössä ongelmalliseksi ajantasaisten riistakolmiolaskentojen perusteella valmisteltavien metsäkanalintujen metsästysrajoitusten osalta, sillä laskentojen ajoitusta on jouduttu lyhentämään ja aikaistamaan heinä-elokuun vaihteeseen. Nykyisillä sähköisillä ja perinteisillä tiedotusvälineillä tiedon välitys metsästäjille on mahdollista tarvittaessa nopeamminkin. Lainmuutoksella tavoitellaan uusien joustavampien ja tarkempien rajoituskeinojen käyttöön ottamista. Näin ollen muutokset Metsästäjä 4 l 2017 l 41 La in no ja ll a sä äd et yt as et uk se t os oi tt ee ss a ri is ta .fi 7. 8. 20 17
• voivat mahdollistaa esimerkiksi metsähanhen metsästyksen sallimisen rajoitetusti. Lisäksi tarkemmat rajoituskeinot ovat tarpeen, jotta metsästystä ei rajoitettaisi varovaisuusperiaatteella kokonaan kieltämällä tai metsästysaikaa kattavasti lyhentämällä tai hallinnollista taakkaa lisäävällä pyyntilupajärjestelmällä. Edellä olevan perusteella lakia muutetaan niin, että jos riistaeläinlajin kanta heikkenee pysyvästi tai tilapäisesti lajin esiintymisalueella tai osalla esiintymisaluetta, voidaan maaja metsätalousministeriön asetuksella kyseisen riistaeläinlajin metsästystä rajoittaa tai se voidaan kieltää kokonaan. Riistaeläinlajin metsästystä voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää myös, jos tavoiteltava riistaeläinlajin leviäminen tai metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Metsästyksen rajoittaminen voi tarkoittaa myös velvoitetta merkitä saalis tunnistemerkillä. Rajoitus tai kielto voi olla voimassa korkeintaan kolme vuotta. Jos riistaeläinlajin kanta voimistuu elinvoimaiseksi, rajoitus tai kielto tulee kumota ennen määräajan päättymistä. Rajoitus tai kielto voi olla: 1) alueellinen, 2) ajallinen, 3) saaliseläimen sukupuolta koskeva, 4) metsästäjäkohtainen saaliskiintiö tai 5) pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää koskeva. Rajoituksesta, kiellosta tai tunnistemerkistä säädetään tarkemmin maaja metsätalousministeriön asetuksella. Maaja metsätalousministeriön on kuultava ennen asetuksen antamista niitä riistanhoitoyhdistyksiä, joiden toiminta-aluetta rajoitus tai kielto koskee. Saalisilmoitusvelvollisuutta täsmennetään Uuden saalisilmoituspykälän mukaan saaliiksi saadusta riistaeläimestä on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle, jos riistaeläinlajin metsästyksen kestävyyden varmistaminen tai metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Valtioneuvoston asetuksella säädetään, mistä riistaeläinlajista saalisilmoitus on tehtävä, sekä ilmoituksen muodosta, sisällöstä ja ilmoituksen tekemisen määräajasta. Tästä pykälästä on erillinen tarkempi juttu tässä Metsästäjä -lehdessä. Saalisrekisteri perustetaan Eduskuntakäsittelyn aikana maaja metsätalousvaliokunta lisäsi lakiin uuden pykälän, jolla perustetaan saalisrekisteri. Valiokunta piti tarpeellisena, että metsästyslaissa tarkoitetuista saalisilmoituksista muodostuvasta saalisrekisteristä säädetään metsästyslaissa. Saalisrekisterin rekisterinpitäjänä toimii Suomen riistakeskus. Rekisteriä tullaan käyttämään riistakantojen seurantaan ja käytön suunnitteluun, metsästyksen valvontaan sekä tilastojen laatimiseen. Saalisrekisteriin merkitään saalisilmoitusten perusteella: 1) metsästäjän nimi, 2) metsästäjänumero, 3) tiedot pyydystetystä eläimestä ja 4) pyydystämistä koskeva aika ja paikka. Kohdan 3 tiedoilla voidaan tarkoittaa muun muassa saaliseläimen lajia, ikää sekä sukupuolta koskevia tietoja. Saalisrekisterin tietojen julkisuuteen ja luovuttamiseen tullaan soveltamaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999). Viranomaisen asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vapaa-ajan harrastuksista, ovat julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä. Saalisrekisteristä saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa tietoja riistakantojen seurantaa ja käytön suunnittelua sekä metsästyksen valvontaa varten maaja metsätalousministeriölle, riistanhoitoyhdistyksille, Luonnonvarakeskukselle, Metsähallitukselle, metsästyksen valvonnasta vastaaville viranomaisille sekä riistanhoitoyhdistysten metsästyksenvalvojille. Tiedot voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. Metsästyksen valvonnasta vastaavia viranomaisia ovat poliisin, rajavartiolaitoksen, tullin sekä Metsähallituksen virkamiehet. Häiritsemislupien myöntäminen riistakeskukselle Metsästyslain 41 §:ään lisätään uudeksi poikkeusluvalla sallituksi toiminnaksi eläinten häiritseminen. Nykyisen säännöksen mukaan Suomen riistakeskus on voinut myöntää poikkeusluvan vain riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen tappamiseksi tai pyydystämiseksi. Eräissä tapauksissa lupa häiritä tai karkottaa voi olla riittävää. Tähän saakka vain poliisilla on ollut oikeus karkottaa riistaeläin. Näin ollen jatkossa myös Suomen riistakeskuksella on oikeus tehdä muun muassa pihoissa liikkuvan suden karkottamispäätös. Suomen riistakeskus ei kuitenkaan voi poiketa metsästysoikeudesta, jolloin esimerkiksi taajama-alueilla tapahtuvat karkotukset ovat edelleen pääsääntöisesti poliisin toimivallassa. Rauhoituksesta poikkeaminen ilmoitusmenettelyllä Rauhoittamattomien lintujen rauhoituksesta voidaan poiketa tekemällä siitä ilmoitus Suomen riistakeskukselle. Suomen riistakeskus voi hyväksyä hakemuksesta ilmoitusmenettelyyn osallistumisen, jos turvattavan toiminnan luonteen ja laajuuden johdosta tarve poikkeamiselle on säännöllistä, poikkeamiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua eikä poikkeaminen vaaranna edellä mainittujen lintulajien suotuisan suojelutason säilyttämistä (ilmoitusmenettely). Ilmoitusmenettely on sallittu seuraavissa tapauksissa: 1) ilmailulain (864/2014) 75 §:n 1 kohdassa tarkoitetuilla lentoasemilla, 2) elintarvikelain (23/2006) mukaisesti hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa, 3) jätteidenkäsittelylaitoksissa, 4) yli 1 hehtaarin suuruisilla marjaja vihannesviljelmillä, 5) turkistarhoilla, 6) kalanviljelylaitoksilla sekä 7) tuotantoeläinsuojien yhteydessä. Hyväksymispäätöksessä Suomen riistakeskus vahvistaa ne lintulajit, joita ilmoitusmenettely koskee sekä asettaa vuosittain metsästettävät enimmäismäärät lajeittain. Ilmoitusmenettelyyn hyväksytyn toimijan on vuosittain tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Suojattavan toiminnan loppumisesta tai merkittävästä muuttumisesta on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle, joka tekee arvion ilmoitusmenettelyn jatkumisesta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset hakemusja hyväksymismenettelystä, hyväksymispäätökseen otettavista määräyksistä, enimmäismäärän tarkistamisesta, valvonnasta, saalisilmoituksesta sekä saalisilmoituksen määräajoista. Suomen riistakeskus voi peruuttaa ilmoitusmenettelyyn perustuvan rauhoituksesta poikkeamisen, jos menettelyyn hyväksytty ei enää täytä säädettyjä edellytyksiä, laiminlyö saalisilmoitusvelvollisuuden tai rikkoo metsästyslain tai sen nojalla annettuja säännöksiä taikka olennaisesti hyväksymispäätökseen otettuja määräyksiä. Tätä kokonaisuutta koskeva lainmuutos tulee voimaan 1.1.2018. Velvollisuus ilmoittaa kuolleesta riistaeläimestä Lainmuutoksen myötä kuolleena löytyneestä ahmasta, ilveksestä, karhusta, saukosta, sudesta ja metsäpeurasta on viipymättä ilmoitettava riistantutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle sekä Suomen riistakeskukselle. Kuollut eläin tai osa siitä voidaan toimittaa tutkimuslaitokselle sen suostumuksella ja kustannuksella. Lainmuutoksella lajilistaan lisätään metsäpeura, joka on luontodirektiivin liitteen V laji. Lisäksi riistanhoitoyhdistykselle tehtävä ilmoitus muutetaan tehtäväksi Suomen riistakeskukselle, joka on muutoinkin velvollinen koostamaan direktiivilajien mukaiset raportoinnit maaja metsätalousministeriölle. Muutoksella vähennetään riistanhoitoyhdistyksille kohdentuvaa hallintotaakkaa. Poliisilain nojalla lopetetut riistaeläimet Pykälään tehdään tekninen muutos, jonka mukaisesti pykälän otsikko ja 1 momentin viittaus poliisilakiin muutetaan vastaamaan voimassa olevaa poliisilakia (872/2011) ja sen 2 luvun 16 §:ää. 42 l Metsästäjä 4 l 2017 La in no ja ll a sä äd et yt as et uk se t os oi tt ee ss a ri is ta .fi 7. 8. 20 17
• Metsästäjä 4 l 2017 l 43
• 44 l Metsästäjä 4 l 2017 Tämä artikkeli on tarkoitettu erityisesti heille, jotka ovat hankkimassa ensimmäistä haulikkoaan, mutta toivottavasti myös kokeneemmat metsästäjät saavat siitä ajattelemisen aihetta ennen seuraavaa haulikkoostostaan. V alitettavan usein törmää tilanteeseen, jossa metsästysuransa alussa oleva on tehnyt suoranaisen virhehankinnan. On suoritettu metsästäjätutkinto ja saatu poliisilta aseenhankkimislupa, jolla on sitten ostettu haulikko asiaan sen enempää perehtymättä. Toki, jos mukana on ollut onnea tai sitten aseliikkeessä on ollut ammattitaitoinen ja asiakkaan parasta ajatteleva myyjä, voi eräkuumeen sumentama pikahankintakin olla aivan onnistunut. Mutta valitettavan usein niin ei ole. Peruskysymykset – budjetti… Aselupaprosessin ollessa nykyisen kaltainen, eli kallis ja vaivalloinen, yleisenä neuvona on hankkia haulikko budjetin kipurajalta. Hankkimalla parasta mitä kukkaro sallii, vähennetään virhehankinnan riskiä ja uuteen luvanhakuprosessiin joutumista. Jos budjetti on vain satoja euroja, kannattaa vakavasti harkita käytetyn hankkimista. Jos budjettia on hieman enemmän, useimpien laatuvalmistajienkin valikoimasta löytyy niin sanottuja perusmalleja. Niiden kesken voi jo valintaa tehdä varsin turvallisin mielin. ...ja mihin käyttöön? Kun on tiedossa budjetti, keskitytään vain ja ainoastaan aseen ominaisuuksiin tulevan käytön näkökulmasta. Jos on ajatuksena harrastaa valtaosaltaan liikkuvaa metsästystä jossa ammutaan vähän, kannattaa hankkia kevyt haulikko. Ylimääräisen painon raahaaminen mukana voi tuntua miehekkäältä, mutta mielekästä se ei ole. Kevyen haulikon vähemmän rasittamat käsivarret napsauttavat aseen sujuvammin TERO KUITUNEN Metsästyshaulikon valinta – ase käytön mukaan
• Metsästäjä 4 l 2017 l 45 poskelle, kun teeri nousee yllättäen siivilleen. Liikkuvaan metsästykseen erikoistuvan kannattaa harkita myös 20-kaliiperisten haulikoiden valikoimaa, koska niistä löytyvät usein ne kaikkein parhaimmat yhdistelmät keveyttä ja ampumaominaisuuksia. Jos taas mielessä siintää aktiivinen rataharjoittelu ja passityyppinen linnustaminen, siirretään huomiota haulikon ammuttavuuteen. Ammuttavuus tarkoittaa sitä, että haulikossa on massaa, ja nimenomaan tasapainoisesti jakautuneena. Painavammalla haulikolla ammuttaessa rekyyli, eli aseen potku, ei rasita, vaikka laukauksia kertyisi paljonkin. Paino myös yleensä viittaa siihen, että aseen rakenne on jämäkämpi ja kestää paremmin suuret laukausmäärät. Edellä mainittu tasapainoisuus on kenties tärkein haulikon ampumaominaisuuksia määräävä ominaisuus. Se tunnetaan Suomessa varsin huonosti, ilmeisesti historiallisista syistä johtuen. Käsitettä voi avata kahdella esimerkillä: oikein lyhytja kevytpiipuinen haulikko on käsissä kuin vispilä; piiput vatkaavat rauhattomasti ja tasaisen liikkeen ylläpitäminen vaikka sorsia ammuttaessa on hankalaa. Erittäin raskaspiippuinen haulikko taas on kuin moukari, joka kerran liikkeelle lähdettyään jatkaa matkaansa; korjausliikkeissä piiput liikkuvat joko liikaa tai liian vähän, jolloin heittelehtivästi liikkuvien kohteiden ampuminen on vähintäänkin haastavaa. Tasapainoinen haulikko on näiden esimerkkien välissä. Edullisemman pään kaksipiippuisissa haulikoissa tasapainoisimpia ovat useimmiten mallit, joissa piipulla on pituutta 26 tai 28 tuumaa. Suuremmalla taloudellisella sijoituksella on mahdollista hankkia tasapainoltaan uskomattoman hyvä haulikko vielä 32 tuuman piipuillakin. ”Haulikko ampuu perällään” –sanonnassa on vinha perä Haulikon vääränlainen takatukki, eli perä, on pilannut monen metsästäjän uskon omaan ampumiseensa. Perän mitoituksesta onkin olemassa kaikenlaisia nyrkkisääntöjä, mutta paras tulos saadaan, jos esimerkiksi aseliikkeen myyjä osaa olla avuksi, kun selvitetään, onko perä asiakkaalle sopiva. Tämä selvittely sisältää jonkin verran haulikon nostelua poskelle, jossa asiantuntevasti opastettu aloittelijakin alkaa varsin nopeasti huomata eroja aseiden välillä. Keskikokoisilla ampujilla ei yleensä ole suuria vaikeuksia, koska tehtaat mitoittavat haulikoiden perät keskimääräisen kokoiselle metsästäjälle sopiviksi, siinä vieläpä varsin hyvin onnistuen. Mutta jos olet selvästi keskimääräistä suurempitai pienempikokoinen, kannattaa takatukin mitoitukseen kiinnittää erityishuomiota. Kaikille ampujille saadaan toimiva takatukki, viimeistään tukkisepän avustuksella. Lisäksi on syytä korostaa, että nykyään on tarjolla myös haulikoita, joissa naisten rakenteelliset erot suhteessa miehiin on huomioitu. Taittuvapiippuinen haulikko on turvallisin valinta Taittuvapiippuiset sopivat parhaiten rataammuntaan, koska ne eivät nakkaa hylsyjä maahan. Käytön yksinkertaisuus on kaikkinensa taittuvapiippuisten haulikoiden vahvuutena. Kaksipiipuinen, jossa on automaattinen varmistin sekä vaihtosupistimilla varustetut teräshaulikelpoiset piiput, on varma valinta yleiskäyttöön. Itselataavan haulikon etuna on yksi piippu ja koneiston sijaitseminen käsien välissä. Näiden ominaisuuksien ansiosta itselataavissa on usein hintaansa nähden hyvä tasapaino ja ammuttavuus. Itselataavan koneisto usein myös ”syö” rekyyliä, joka vähentää olkapään rasittumista. Toisaalta itselataavan käyttäminen turvallisesti vaatii erityistä huolellisuutta ja myös huoltotarve on jonkin verran suurempi. Pumppuhaulikot ovat aikoinaan olleet edullisia ja siksi niitä on suosittu köyhässä Suomessa, lähes ainoana maana Euroopassa. Nykyaikana hintaero on kaventunut tai jopa kadonnut kokonaan, joten pumpun hankkimista puoltavia tekijöitä on vähänlaisesti. Synteettisillä tukeilla varustettuna sellaista voisi suositella vaikkapa merilinnustuksen koviin olosuhteisiin, mutta aloittelijan yleishaulikoksi on olemassa huomattavasti parempiakin vaihtoehtoja. Kaliiperi 12 on yleisin Vielä vähän aikaa sitten kaliiperia 12 saattoi joku pitää jopa ainoana järkevänä vaihtoehtona, mutta viime vuosina kaliiperiin 20 on tullut uutta tarjontaa niin aseisiin kuin patruunoihinkin, mikä on hyvä uutinen kevyttä ja linjakasta haulikkoa kaipaaville. Sen sijaan perinteikäs kaliiperi 16 alkaa olla menneisyyttä; uusia aseita ei suuremmin enää valmisteta ja patruunasaatavuuskin on heikko. Pitääkö olla magnum vai jopa super-magnum? Kaliiperissa 12 magnum-mittaiselle patruunapesälle ei kannata laittaa liikaa painoa, koska laadukas 12/70-patruuna hoitaa käytännössä kaiken mitä haulikolla tarvitsee Suomessa tehdä. Selkeimmän edun 12/76, ja varsinkin 12/89 -pesitys tuo siirryttäessä teräshaulipatruunoihin. Teräs on kevyttä ja sitä saadaan suurempaan hylsyyn mahtumaan enemmän tai sitten kevyempi lataus potkaistaan matkaan suuremmalla nopeudella. Kovat teräshaulit kun kestävät rajummankin lähtökiihdytyksen rasitukset. Raskaissa latauksissa lyijyhaulit runnoutuvat muotopuoliksi ja lentävät piipusta lähdettyään monesti mihin sattuu. 12/76:n suuremmasta haulilatauksesta saadaan lyijyhauleilla etua erikoiskäytössä, mutta vain jos patruuna on riittävän laadukas. Usein tällöin lähtönopeudesta hieman tingitään. Huomioi myös takuu Tunnetuilla haulikkomerkeillä on yleensä taustallaan pidempi historia, jota ei saavuteta hoitamalla asiakassuhteita huonosti. Näillä maineestaan huolehtivilla asemerkeillä on yleensä myös Suomessa maahantuoja, joka hoitaa, tilanteen niin vaatiessa, oman osansa huoltotai takuuprosessista. Joten, jos tarjolla on ”halavalla” haulikko, jonka merkki on tuiki tuntematon, kannattaa hieman selvitellä asioita etukäteen. Erittäin edullinen hinta ei välttämättä viittaa huonoon laatuun, mutta sillä on paha tapa indikoida sitä, että jossain on säästetty. Säästökohde saattaa hyvinkin olla takuu. Lisää tietoa haulikon mitoituksesta löydät Metsästysammunnan ABC -oppaasta: www. metsastysammunnanABC.fi Haulikonpatruunoiden perhepotretissa vasemmalta lukien ovat 20/76, 16/70, 12/70 ja 12/76.
• 46 l Metsästäjä 4 l 2017 TERO KUITUNEN Testatuilla patruunoilla metsälle Paperia, narunpätkä, tussi ja rullamitta. Siinä on välineet, joiden avulla jokainen voi helposti testata haulikonpatruunansa. K iväärit kohdistetaan ja käyttöön valitaan patruunoita, joiden käynti on riittävää. Jostain syystä haulikkopuolelle ei Suomessa ole syntynyt samanlaista käytäntöä. Syytä sille on vaikea tietää, mutta ainakaan koeammunnan vaikeudesta se ei ole kiinni. Muistisääntönä 35 m, 75 cm ja 100 osumaa Nyt kerrottava koeampumajärjestely perustuu tunnettuun menetelmään, jolla saadaan paljon erilaista tietoa haulikkoyksilön tietyllä patruunalla tuottamasta osumakuviosta. Tähän menetelmään kannattaa tutustua osoitteessa metsastysammunanabc.fi. Tässä menetelmä on yksinkertaistettu äärimmilleen, jotta kynnys omien patruunoiden koeampumiseen olisi mahdollisimman matala. Koeammunta tehdään tavalliselle paperille, joka on riittävän suuri (vähintään 1,2 x 1,2 metriä). Ampumamatka on 35 metriä. Tähdätään mahdollisimman keskelle paperia ja ammutaan laukaus kiväärimäisesti puristaen, jotta osumakuvio tulee mahdollisimman keskelle paperia. Tarkastellaan osumakuviota ja hauliparven keskustaan, tavallisesti se on kohta, johon on tullut tiheimmin haulinreikiä, laitetaan ”harpin” toinen pää. Harpin toisessa päässä olevalla tussilla pyöräytetään keskustan ympärille halkaisijaltaan 75 cm ympyrä. Nyt alkaa työläin vaihe, eli ympyrässä olevien osumien laskeminen. Se vie hieman aikaa, mutta kärsivällisyys kannattaa, koska tuloksen tulkintaan ei aikaa kulu: Ympyrän alalla tulee olla vähintään 100 osumaa. Jos osumia on vähemmän, ei patruunaa kannata käyttää metsästyksessä kyseisessä aseessa tai kyseisellä supistajalla. Jollain toisella aseella tai supistajalla tulos voi olla täysin toinen. Jos aseessa on vaihtosupistajat ja täysisuppealla tulos on huono, kannattaa kokeilla kolmevarttista tai puolisuppeaa. Ei ole mitenkään tavatonta, että puolisuppea tekee parhaan kuvion. 100 osumaa on minimivaatimus, viimeisenpäälle toimivaa patruunaa etsittäessä tavoite on korkeammalla. Patruuna-aseyhdistelmiä, jotka tuottavat tässä kokeessa yli 150 osumaa, pidetään yleisesti erinomaisina. Haulikon teho perustuu usean haulin yhtäaikaiseen osumaan Koeammuntajärjestelyn taustalla on ajatus siitä, että 35 metrin päässä 75 cm ympyrään osuvat haulit ovat hauliparven tehokas osa, joka pitäisi saada osumaan riistaeläimeen, jotta se ylipäätään on mahdollista saada reppuun varmasti. Sen ulkopuolelle osuu vain hajahauleja, joiden osumalla tulos on huomattavan epävarma. Jos hauliparven peitto on hyvä, onnistunut laukaus tappaa riistan heti. Sen sijaan, jos hauliparvi on liian harva, on täydellisestäkin laukauksesta tuloksena korkeintaan haavakko. Tietyn rajan jälkeen alkaa ampujan taitokin menettää merkitystään, kun hauleja ei yksinkertaisesti voi osua eläimeen riittävää määrää. Patruunat kannattaakin testata, jottei se kauden paraskin laukaus näytä hajahauliraapaisulta. Luonnollinen Purenatural Active ravitsee työkoiran tehokkaasti Menestykseen tarvitaan lahjakkuutta, harjoitusta ja oikeat eväät. Jotta koira voisi näyttää parastaan, tarvitaan myös puhdasta, laadukasta ravintoa. Ihan­ teellinen urheilu­ ja metsästyskoiran täysravinto on helposti sulavaa ja tehokkaasti ravitsevaa. Aito ja luonnollinen Purenatural Active tukee koirasi jaksamista vaativissakin suorituksissa. 75 % lihaa, 42 % tuoretta kanaa ja kalaa Korkealaatuiset eläinproteiinit ja ­rasvat antavat koiralle energiaa pitkäkestoiseen rasitukseen Ei keinotekoisia maku­, väri­ ja säilöntäaineita Kaikki tarvittavat vitamiinit, hivenaineet ja makroravinteet Ei ravintoköyhiä täyteaineksia Älä jätä onnistumista sattuman varaan – valitse Purenatural Active! (6 €/kg), norm. 19,90 € (9,95 €/kg) 2 kg 12 € Jälleenmyyjä: Musti ja Mirri ? www.mustijamirri.fi 12 kg 50 € (4,17 €/kg), norm. 69,90 € (5,83 €/kg) Tarjous voimassa 12.–23.7.2017 niin kauan kuin tavaraa riittää. Tarjoustuotteista ei muita alennuksia.
• Metsästäjä 4 l 2017 l 47 Myös lyhyemmät matkat voi testata samalla tavalla Jos on tiedossa, että ampumamatka tulee olemaan huomattavasti tavanomaista lyhyempi, samalla tavalla voi testata patruunat siihenkin. Tällöin vain ammutaan vaikkapa 15 metrin päästä ja lasketaan osumat aivan samalla tavalla. Vaikkapa kurpanpyynnissä on suureksi eduksi, että patruunassa on riittävä hajotus, joten tässä testissä on toivottavaa, että osumia tulee koko ympyrän alalle suhteellisen tasaisesti. Testaajille yllätyksiä tiedossa Tällä menetelmällä testatessa oppii paljon omista pyyntivälineistään. Esimerkiksi sen, miksi liian suuria hauleja ei kannata käyttää; niitä ei yksinkertaisesti ole patruunassa tarpeeksi. Tai sen, miksi ”teräshaulit eivät sorra”. Teräs ja muut kovat haulit tottelevat supistusta huomattavan hyvin ja siksi niillä pitää oikeasti osua. Silloin ne sortavat normaaleilta haulikkoholleilta siinä missä lyijykin. Myös muut korvaavat haulimateriaalit osoittautuvat yleensä testaamisen jälkeen täysin käyttökelpoisiksi. Harpin pituus on puolet ympyrän halkaisijasta, eli 37,5 cm. Lasketut osumat kannattaa merkitä aina tussilla ja pitää tukkimiehenkirjanpitoa, ihan siltä varalta, että menee laskuissa sekaisin. Luonnollinen Purenatural Active ravitsee työkoiran tehokkaasti Menestykseen tarvitaan lahjakkuutta, harjoitusta ja oikeat eväät. Jotta koira voisi näyttää parastaan, tarvitaan myös puhdasta, laadukasta ravintoa. Ihan­ teellinen urheilu­ ja metsästyskoiran täysravinto on helposti sulavaa ja tehokkaasti ravitsevaa. Aito ja luonnollinen Purenatural Active tukee koirasi jaksamista vaativissakin suorituksissa. 75 % lihaa, 42 % tuoretta kanaa ja kalaa Korkealaatuiset eläinproteiinit ja ­rasvat antavat koiralle energiaa pitkäkestoiseen rasitukseen Ei keinotekoisia maku­, väri­ ja säilöntäaineita Kaikki tarvittavat vitamiinit, hivenaineet ja makroravinteet Ei ravintoköyhiä täyteaineksia Älä jätä onnistumista sattuman varaan – valitse Purenatural Active! (6 €/kg), norm. 19,90 € (9,95 €/kg) 2 kg 12 € Jälleenmyyjä: Musti ja Mirri ? www.mustijamirri.fi 12 kg 50 € (4,17 €/kg), norm. 69,90 € (5,83 €/kg) Tarjous voimassa 12.–23.7.2017 niin kauan kuin tavaraa riittää. Tarjoustuotteista ei muita alennuksia.
• 48 l Metsästäjä 4 l 2017 SAMULI HEIKKINEN ja KATJA HOLMALA , Luonnonvarakeskus Riistahavainnot.fi Monipuolista suurpetotietoa Susipuhelin perustettiin yli kymmenen vuotta sitten. Tavoitteena oli vähentää susien metsästyskoirille aiheuttamaa vahinkoriskiä. Nykyään toimintaa kehitetään edelleen Riistahavainnot.fi –palvelussa, jossa on tarjolla useanlaista havaintotietoa suurpedoista ja yksilökohtaista tietoa niiden elinalueista ja levittäytymisliikkumisesta. S uurpetojen liikkeitä on seurattu eläimille asennetuilla paikannuslaitteilla, VHFja GSM-GPS-pannoilla. Laitteiden GPS-lähettimet tuottavat havaintotietoa niihin ajastetun ohjelman mukaan eli saatu havaintotieto on paikkatietoa juuri havainnontekohetkellä. Havaintojen määrä riippuu pantaan ladatusta ohjelmasta ja jossakin määrin alueen topografiasta. Kaikista paikannusyrityksistä ei välttämättä synny paikannusta alueen suojaisuuden tai näköesteiden takia. Havaintoja kertyy kuitenkin sellaisille alueille, joissa eläin viettää runsaasti aikaa. Tarkasteltaessa pelkkää havaintopistejoukkoa, havaintojen määrä saattaa hämmentää eikä alueen käytöstä saa selkeää kuvaa. Asiaa voidaan selkeyttää laskemalla ohjelmallisesti paikannushavaintojen perusteella käytetyn alueen rajat niin, että enemmän käytetyt alueet erottuvat vähemmän käytetyistä alueista. Elinpiirejä, reviirejä ja vaellusreittejä Elinaluetiedon kuvaamisella alueena on haluttu osoittaa sitä, minkä laajuisella alueella suurpedot asustavat. Elinpiirien ja reviirin välinen ero on kuitenkin syytä tiedostaa: Reviiri on se osa elinaluetta, jota puolustetaan saman lajin muilta yksilöiltä. Suden kohdalla että koko elinalue on reviiriä, jota lauma puolustaa laumaan kuulumattomilta susilta. Siksi susilauman elinaluetta kutsutaan yleisesti reviiriksi. Elinpiiri sen sijaan on alue, jossa eläin elää ja lisääntyy ja samaan aikaan osalla Riistahavainnot.fi -palvelussa voidaan tarkastella eri vuosina määritettyjä susien, karhujen ja ilvesten reviirejä ja elinpiirejä sekä liikkumisreittejä. Elinalueet ja liikkumisreitit on laskettu ohjelmallisesti GPS-havainnoista. aluetta saattaa asustaa myös muita saman lajin edustajia. Elinpiiriä ei kokonaisuutena puolusteta lajikumppaneita vastaan, mutta osa elinpiiristä, niin sanottu ydinalue, on monilla lajeilla sellainen osa, jossa perheryhmään kuulumattomia lajikumppaneita ei hyväksytä lainkaan. Elinpiiri paikkana voi muuttua hieman vuosien välillä. Eri lajien sosiaaliset järjestelmät määrittävät lajityypillistä suhdetta alueen käyttöön, mutta
• Metsästäjä 4 l 2017 l 49 esimerkiksi karhun ja ilveksen elinaluetta kuvataan tyypillisesti elinpiirinä. Riistahavainnot.fi -palvelussa on tuotu esiin joidenkin aiemmin merkittynä olevien suurpetojen elinpiirejä (karhu ja ilves) ja reviirejä (susi). Kaikista merkityistä yksilöistä ei ole tuotettu palveluun elinaluetta. Valitut esimerkkiyksilöt ovat aikuisia tai aikuistumassa ja edustavat selkeästi liikkumisellaan tyypillistä lajinsa edustajaa. Esimerkiksi nuorilla susilla, joiden levittäytymisliikkuminen ja reviirin muodostus on kesken, ei ole määritetty reviiriä. Lisäksi kaikilta merkityiltä yksilöiltä ei välttämättä ole tallentunut riittävästi aineistoa elinalueen laskemiseksi, sillä seuranta-aika on saattanut jäädä liian lyhyeksi esimerkiksi yksilön kuoleman tai seurantalaitteen teknisen vian takia. Yleisesti tiedetään, etteivät eläinyksilöt käytä asuinaluettaan tasaisesti, vaan siellä on enemmän käytettyjä alueita kuten suoja-, pesäja ruokailupaikat ja vastaavasti alueita, joita käytetään vähemmän. Riistahavainnot.fi -palvelussa reviiri ja elinpiiri on kuvattu vertailukelpoisella tavalla siten, että yksilön enemmän käyttämät alueet on kuvattu punaisella ja harvemmin käyttämät alueet oranssilla ja vihreällä. Reviirien ja elinpiirien ohella Riistahavainnot.fi -palvelussa on esillä nuorten yksilöiden levittäytymisvaelluksia (dispersaali). Näin alkuvaiheessa palvelussa on julkaistu susiyksilöiden vaellusreittejä vuosilta 2003—2005, mutta käyttäytymistä kuvaavaa materiaalia on tarkoitus tuottaa esimerkinomaisesti myös tuoreemmasta materiaalista ja muista lajeista. Vaellusreitit ovat peräisin susien GPS-seuranta-aineistosta, josta kuvataan syntymäalue, levittäytymisvaellus ja varsinainen uusi elinalue eri symbolein. Keräysten yksilöintitietoja Vuodesta 2013 on kerätty susien ulostenäytteitä, joista DNAanalyyseilla on määritetty kikkareen tuottanut eläin. Tämä on tärkeä lisämenetelmä avuksi susikannan arviointiin, joka perustuu pitkälti susihavaintoihin ja pantaseurantoihin. Mikäli näytteitä on riittävästi, DNA-tulosten avulla saadaan tarkentuva kuva tietyn alueen susireviireistä ja niissä elävien yksilöiden vähimmäismäärästä. DNA-analyyseista saatuja yksilöintitietoja julkaistaan Riistahavainnot.fi -palvelussa. Riistahavainnot.fi -palvelua suunnitellaan ja kehitetään jatkuvasti. Sekä suurpetojen karttamateriaaleja että tutkimustietoa lisätään sitä mukaan kun sitä saadaan esitettävään muotoon. Saman palvelun kautta esitetään omilla sivuillaan hirvitietoa ja jatkossa myös pienriistatietoutta. HA N N U HU TT U Norm. 590 € + 40 € rahti + 29,90 € FoxyFur. Ta
• Tarjoukset voimassa 31.7. asti (ellei toisin mainita) tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin, tarkista myymäläkohtainen saatavuus hankk? a. . Soutuvene Taimen 465 Vakaa ja helpposoutuinen vene on turvallinen käyttää vaikkapa katiskaa kokiessa. Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Väritys sulautuu hyvin järvimaisemaan. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottori suositus enintään 2 kW / 2,68 hv. PA465 1 240,Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Ilmakivääri Gamo Bull IGT MACH 1 Gamon Power-sarjan tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkaisijaltaan 30 mm ilma sylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylin vaimenninkisko. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. GAMOMACH1 299,Norm. 349,Tutustu Gamo-ilmak iväärivalikoimaan www.hankk ija. Ilmakivääri Gamo Big Cat CF Erittäin tarkka ja kestävä kiinteäpiippuinen ase. Klassisesti muotoiltu puutukki ja kuituoptiset avotähtäimet sopivat hyvin perinteistä ilma-asetta suosivalle. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 4,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 280 m/s (PBA-luodilla 345 m/s), teho 20 J. GAMOCF 249,Riistakamera Burrell S12 HD+SMS • Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu uusi versio TM-testivoittajasta 17/2014 • Erittäin tehokas liiketunnistin • Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera lähettää kuvan puhelimeen tai sähköpostiin (MMS/GPRS) • Kuva tallentuu myös muistikortille • Etäohjaus puhelimella, esim. kuvapyyntö kesämökin säätilanteesta • Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus RETBR5020F 299,Meidän Mökki 3/2016 Housut Swedteam Lynx Erinomaisesti istuvat ja hyvin hengittävät housut työhön ja vapaa-aikaan. Polvien ja takamuksen stretch-materiaali mahdollistaa hyvän liikkuvuuden. Vetoketjuilla avattavat tuuletusaukot reisien sivuilla. Monipuoliset taskut. Materiaali 65% puuvillaa, 35% polyesteria. HWC9024048-58 59 ,90 Norm. 79,90 Jahti&Vahti -koiranruoat Tarkoin valittujen, korkealaatuisten raaka-aineiden ansiosta koira saa Jahti&Vahti-ruoista tasaisesti energiaa sekä kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Valikoimasta löytyy sopiva muona joka koiralle, pennusta alkaen. Joxxx alk. 23,80/10 kg Jahti&Vahti palautusjuomajauhe 600 g Aktiivisille, kovassa rasituksessa oleville koirille täydentämään hiilihydraattivarastot. JV86123 (33,17 €/kg) 19,90 Minkkiloukku Loukun koko 16 x 18 x 72 cm. GRAOF10 34,90 Supiloukku GRAOF20 79,Jalmarin laatikkorauta Kotimainen valmiiksi rakennettu pienpetorauta, jonka laatikon sisällä on hetitappava rautamekanismi. Soveltuu erityisesti minkin ja näädän pyyntiin. KAJAL001 64,90 Kanuloukun laukaisulaite Varmatoiminen laukaisulaite kanuloukkua varten. Voidaan virittää ruokinta-asentoon totutteluruokintaa varten. GRAOF60 19,90 C-renkaat 1 kg 1/2” tai 3/8” irtorengas loukun tai katiskan valmistukseen. GRAOA20, GRAOA23 14,90 Hankk? a on myös metsästäjän kauppa Varmatoimiset kotimaiset loukut, joiden jonka tukeva rakenne pitää saaliin tallessa. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. Minkin pyyntiaikaa on koko metsästysvuosi, poislukien pesintärauhoitus 1.5.-31.7. Elävänä pyytävä loukku on käytävä tarkistamassa vähintään kerran vuorokaudessa. EasyFIND Tracker -paikannuslaite Uuden sukupolven GPS-paikannin, joka on kooltaan kompakti ja paikannukseltaan hyvin tarkka. Toimii kaikkialla maailmassa. PSOBASIC 119,UUTUUS! ninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylin vaimenninkisko. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. GAMOMACH1 299,Norm. 349,Tutustu Gamo-ilmak iväärivalikoimaan www.hankk ija. Ilmakivääri Gamo Big Cat CF Erittäin tarkka ja kestävä kiinteäpiippuinen ase. Klassisesti muotoiltu puutukki ja kuituoptiset avotähtäimet sopivat hyvin perinteistä ilma-asetta suosivalle. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 4,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 280 m/s (PBA-luodilla 345 m/s), teho 20 J. GAMOCF 249,GAMOCF Hankkija_Metsastaja_420x297.indd All Pages 30.6.2017 9.22
• Tarjoukset voimassa 31.7. asti (ellei toisin mainita) tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin, tarkista myymäläkohtainen saatavuus hankk? a. . Soutuvene Taimen 465 Vakaa ja helpposoutuinen vene on turvallinen käyttää vaikkapa katiskaa kokiessa. Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Väritys sulautuu hyvin järvimaisemaan. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottori suositus enintään 2 kW / 2,68 hv. PA465 1 240,Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Ilmakivääri Gamo Bull IGT MACH 1 Gamon Power-sarjan tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkaisijaltaan 30 mm ilma sylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylin vaimenninkisko. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. GAMOMACH1 299,Norm. 349,Tutustu Gamo-ilmak iväärivalikoimaan www.hankk ija. Ilmakivääri Gamo Big Cat CF Erittäin tarkka ja kestävä kiinteäpiippuinen ase. Klassisesti muotoiltu puutukki ja kuituoptiset avotähtäimet sopivat hyvin perinteistä ilma-asetta suosivalle. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 4,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 280 m/s (PBA-luodilla 345 m/s), teho 20 J. GAMOCF 249,Riistakamera Burrell S12 HD+SMS • Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu uusi versio TM-testivoittajasta 17/2014 • Erittäin tehokas liiketunnistin • Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera lähettää kuvan puhelimeen tai sähköpostiin (MMS/GPRS) • Kuva tallentuu myös muistikortille • Etäohjaus puhelimella, esim. kuvapyyntö kesämökin säätilanteesta • Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus RETBR5020F 299,Meidän Mökki 3/2016 Housut Swedteam Lynx Erinomaisesti istuvat ja hyvin hengittävät housut työhön ja vapaa-aikaan. Polvien ja takamuksen stretch-materiaali mahdollistaa hyvän liikkuvuuden. Vetoketjuilla avattavat tuuletusaukot reisien sivuilla. Monipuoliset taskut. Materiaali 65% puuvillaa, 35% polyesteria. HWC9024048-58 59 ,90 Norm. 79,90 Jahti&Vahti -koiranruoat Tarkoin valittujen, korkealaatuisten raaka-aineiden ansiosta koira saa Jahti&Vahti-ruoista tasaisesti energiaa sekä kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Valikoimasta löytyy sopiva muona joka koiralle, pennusta alkaen. Joxxx alk. 23,80/10 kg Jahti&Vahti palautusjuomajauhe 600 g Aktiivisille, kovassa rasituksessa oleville koirille täydentämään hiilihydraattivarastot. JV86123 (33,17 €/kg) 19,90 Minkkiloukku Loukun koko 16 x 18 x 72 cm. GRAOF10 34,90 Supiloukku GRAOF20 79,Jalmarin laatikkorauta Kotimainen valmiiksi rakennettu pienpetorauta, jonka laatikon sisällä on hetitappava rautamekanismi. Soveltuu erityisesti minkin ja näädän pyyntiin. KAJAL001 64,90 Kanuloukun laukaisulaite Varmatoiminen laukaisulaite kanuloukkua varten. Voidaan virittää ruokinta-asentoon totutteluruokintaa varten. GRAOF60 19,90 C-renkaat 1 kg 1/2” tai 3/8” irtorengas loukun tai katiskan valmistukseen. GRAOA20, GRAOA23 14,90 Hankk? a on myös metsästäjän kauppa Varmatoimiset kotimaiset loukut, joiden jonka tukeva rakenne pitää saaliin tallessa. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. Minkin pyyntiaikaa on koko metsästysvuosi, poislukien pesintärauhoitus 1.5.-31.7. Elävänä pyytävä loukku on käytävä tarkistamassa vähintään kerran vuorokaudessa. EasyFIND Tracker -paikannuslaite Uuden sukupolven GPS-paikannin, joka on kooltaan kompakti ja paikannukseltaan hyvin tarkka. Toimii kaikkialla maailmassa. PSOBASIC 119,UUTUUS! ninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylin vaimenninkisko. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. GAMOMACH1 299,Norm. 349,Tutustu Gamo-ilmak iväärivalikoimaan www.hankk ija. Ilmakivääri Gamo Big Cat CF Erittäin tarkka ja kestävä kiinteäpiippuinen ase. Klassisesti muotoiltu puutukki ja kuituoptiset avotähtäimet sopivat hyvin perinteistä ilma-asetta suosivalle. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 4,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 280 m/s (PBA-luodilla 345 m/s), teho 20 J. GAMOCF 249,GAMOCF Hankkija_Metsastaja_420x297.indd All Pages 30.6.2017 9.22
• 52 l Metsästäjä 4 l 2017 Tähtäimessä oikea eläin! – Varhainen aloitus korostaa valikoivan metsästyksen merkitystä MIKAEL WIKSTRÖM , Suomen riistakeskus Tulevana syksynä voidaan muun muassa hirven ja valkohäntäpeuran metsästys aloittaa 1. syyskuuta, jolloin vahtimismetsästys sallitaan. Muilla menetelmillä valkohäntäpeuraa voidaan metsästää syyskuun viimeisestä lauantaista ja hirveä lokakuun toisesta lauantaista lähtien. Lapissa on omat metsästysajat, ja siellä hirvi on rauhoitettu syyskuun puolivälistä lokakuun toiseen lauantaihin saakka. Metsästysasetuksen 24 §:n muutoksen taustalla vaikuttavat hirven biologia ja vahinkojen ehkäiseminen. Suuria ja täysikasvuisia eläimiä tarvitaan kiima-aikana Sekä hirven että valkohäntäpeuran lisääntymiskäyttäytymisessä naaraat valitsevat uroksen. Täysikasvuiset, sekä ruumiinpainoltaan että sarvikruunultaan kookkaat urokset ovat soveliaimpia lisääntymiseen, ja juuri niitä naaraat haluavat. Jos täysikasvuisia uroksia on runsaasti, naaraat tiinehtyvät suhteellisen varhain ja nopeasti. Jos taas täysikasvuisia uroksia ei ole riittävästi, kiima-aika voi pidentyä ja keskimääräinen pariutumisajankohta myöhästyä. Näin koska naaraat etsivät ”oikeaa” urosta ja voivat jäädä tiinehtymättä varsinaisena kiima-aikana. Tiinehtyminen vasta uusintakiiman aikana yleistyy täysikasvuisten urosten puuttuessa. Hirven kiimahuippu osuu yleensä syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin, kun taas valkohäntäpeuran kiimakausi huipentuu usein lokakuun lopusta noin kolme viikkoa marraskuun puolelle. Tiheys, sukupuolija ikäjakauma ratkaisevat On tärkeää, että hirvija valkohäntäpeurakannoissa on kiiman yhteydessä sopiva määrä naaraita ja uroksia. Sitä ohjataan asetetuilla tavoitteilla kantojen tiheydelle ja sukupuolijakaumalle. Mutta myös ikäjakaumalla on suuri merkitys. Sitä ohjataan metsästyksen jälkeiseen kantaan jääneiden vasojen osuudella ja aikuisten eläinten valikoivalla verotuksella. Kun metsästyksen jälkeiseen kantaan jää vähemmän vasoja, samalla siihen jää enemmän lisääntyviä aikuisia, kun kannan koko pysyy muuttumattomana. Jotta riittävän monet aikuisista eläimistä saavuttaisivat täysikasvuisuuden, tarpeekVahtimismetsästys yhdessä alkukauden hyvien valo-olosuhteiden kanssa antaa hyvät mahdollisuudet erottaa eri saaliskategoriat toisistaan. Tässä yksinäinen naaras, jonka voi kaataa, sekä kolme urosta, jotka jätetään eloon. Vasemmalla oleva uros alkaa olla kaatokypsä vuoden kuluttua ja oikealla olevat kaksi urosta kahden vuoden kuluttua. V arsinaisen metsästyksen aloitusajan siirrolla lokakuun puoliväliin pyritään rauhoittamaan hirven lisääntymisaika. Vahtimismetsästys tarjoaa samalla paremmat mahdollisuudet poistaa nopeasti yksilöt, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa. Vahtimismetsästys ei häiritse muuta riistaa. Muutos siis paHyvin kehittynyt 1½-vuotias peura, jonka jätetään eloon koko metsästyskauden. Eteläisimmässä Suomessa vain 15 prosenttia kaikista 1½-vuotiaista peuroista on näin suuria. rantaa valikoivan verotuksen mahdollisuuksia. Valikoiva verotus voidaan toteuttaa eri tavoin. Tässä kuvataan, milloin eri ryhmiin kuuluvia eläimiä voidaan kaataa, jotta riittävän suurella osuudella kannan nuorista aikuisista olisi mahdollisuus kasvaa täysikasvuiseksi.
• Metsästäjä 4 l 2017 l 53 si suuri osa keskenkasvuisista jätetään vanhenemaan. Koska hirven ja valkohäntäpeuran metsästäminen on mahdollista myös ennen kiima-aikaa, on tärkeää ohjata, milloin eri eläinkategorioita verotetaan kauden aikana. Nuoret ja pienet eläimet ennen kiimaa Ennen kiima-aikaa sopii kaataa ensi sijassa yksittäisiä naaraita ja vasoja mutta myös pieniä 1½-vuotiaita uroksia. Useimmilla seuduilla se tarkoittaa enintään kolmepiikkisiä hirviä ja valkohäntäpeuroja. Muut eläimet säästetään ainakin kunnes kiima on ohitse. Kiiman jälkeen myös täysikasvuisia Kiiman jälkeen voidaan kaataa samoja eläinkategorioita kuin ennen kiimaakin, mutta nyt voidaan kaataa myös täysikasvuisia uroksia. Nehän ovat siltä vuodelta tehtävänsä tehneet. Valkohäntäpeuralla se tarkoittaa 4½-vuotiaita tai vanhempia, ja hirvellä 6½-vuotiaita tai vanhempia uroksia. Täysikasvuisen valkohäntäpeurauroksen tunnistaa pitkistä ja jykevistä sarvipuoliskoista sekä isosta sarvien leveydestä. Eteläisimmässä Suomessa täysikasvuisen sarvien sisäleveys Tällaisia piikkipeuroja voidaan yleensä kaataa koko metsästyskauden ajan, jollei uroskiintiö ole täynnä. Jos kantaa on hoidettu oikein, niille ei ole käyttöä kiima-aikana. Lisäksi ne jäisivät vanhempinakin pienikokoisiksi verrattuna hyvin kehittyneisiin 1½-vuotiaisiin. Noin puolet 1½-vuotiaista peuroista on kaksipiikkisiä. Tällaisia täysikasvuisia peuroja voidaan kaataa kiiman jälkeen. vikingfootwear.com VIKING TROPHY CAMO Vikingin eniten myyty metsästyssaapas Trophy II on nyt saatavana myös ”Realtree” maastokuvioituna. Saappaissa on kolme kerrosta kumia tukea ja kestävyyttä vaativissa paikoissa. Vikingin oma UGC® ulkopohja takaa erittäin hyvän vakauden ja pidon kaikilla alustoilla ja olosuhteissa. Irroitettava EVA-muotopohjallinen lisää käyttömukavuutta. Kaikki Vikingin luonnonkumisaappaat ovat käsintehtyjä – pala palalta. Koot 36-47 BEST IN TEST! Villmarksliv-lehti nr. 5/ 2017
• 54 l Metsästäjä 4 l 2017 on ainakin 50 cm, sarvipuoliskon pituus on ainakin 54 cm tai sarvityven ympärysmitta ainakin 12 cm. Näitä ei tietenkään voi mitata elävästä eläimestä, mutta sarvien koosta saa käsityksen vertaamalla korvien leveyteen, pään pituuteen ja silmien leveyteen. Lisäksi ruhon mittasuhteet ja eläimen käyttäytyminen voivat ilmaista, milloin uros on saavuttanut täysikasvuisuuden. Myös täysikasvuisen hirvisonnin tunnistaa suurista sarvista ja ruumiinrakenteesta. Hirven sarvet kehittyvät eri tavalla riippuen siitä, ovatko ne lapiotai hankotyyppiä vai niiden välimuotoa. Täysikasvuisella lapiosarvisonnilla on Etelä-Suomessa usein ainakin 13 sarvipiikkiä, välimuotosonnilla ainakin 9 piikkiä ja hankosarvisonnilla ainakin 6 piikkiä. Keski-Suomessa sonnit ovat hiukan suurempia niin, että täysikasvuisella lapiosarvihirvellä on usein ainakin 13 piikkiä, välimuotosonnilla ainakin 10 piikkiä ja hankosarvisonnilla 7 piikkiä. Suomen suurimmat sonnit ovat pohjoisessa. Siellä täysikasvuisella lapiosarvisonnilla on usein ainakin 14, välimuotosonnilla ainakin 11 ja hankosarvisonnilla 8 piikkiä. Yksilöiden välillä saattaa olla suurtakin vaihtelua, mutta keskimääräinen kehitys on tällainen. Vanhetessaan eläimet kehittyvät hieman eri tavalla eri puolilla Suomea, joten pitää olla tietoa oman talousalueen eläimistä. Koko metsästyskauden säästettävät eläimet Jotta riittävän suurella osuudella kannan nuorista aikuisista on mahdollisuus kasvaa täysikasvuiseksi, ei kannata kaataa 2½–5½-vuotiaita hirvisonneja eikä 2½–3½-vuotiaita valkohäntäpeurauroksia. Riippuen sukupuolijakaumaja jäävän kannan vasaosuustavoitteista, voidaan jättää 30–60 prosenttia 1½ -vuotiaista uroksista eloon. Jäävään kantaan jäävien 1½-vuotiaiden osuutta voidaan ohjata sarvisuosituksilla, jotka perustuvat ikäryhmän piikkilukujakaumaan. Jos kannan sukupuolijakauma on 1,5 lehmää yhtä sonnia kohti ja jäävän kannan vasaosuus on 25 prosenttia, tällaisella valikoivalla sonniverotuksella voidaan lisätä täysikasvuisten sonnien määrää kiima-ajan kannassa noin 80 prosentilla ja saaliissa noin 180 prosentilla. Naaraita, joilla on vasa tai vasoja, ei kaadeta biologisista ja eettisistä syistä. Useimmiten on järkevää myös olla kaatamatta naarasta heti sen jälkeen, kun sen viimeinen vasa on kaadettu. Tällä tavoin nämä tuottoisat naaraat saavat vähän paremmat mahdollisuudet synnyttää vasoja myös seuraavana vuonna. Suurempi vastuu Metsästysasetuksen muutoksen myötä olisi periaatteessa mahdollista poimia jo varhaisessa vaiheessa pois sellaisia uroksia, joita tarvitaan kiima-aikana. Hirvisonnit ovat usein varomattomia syyskuussa ja lokakuun alussa ja sen vuoksi helppoja saaliita. Niiden pitäisi kuitenkin antaa tehdä rauhassa työnsä ainakin varsinaisen metsästyksen alkuun eli lokakuun puoliväliin. Metsästäjät ovat jälleen saaneet enemmän mahdollisuuksia mutta myös enemmän vastuuta. Valkohäntäpeuran vasoja kannattaa kaataa paljon koko metsästyskauden ajan. Mutta vertaa ylläolevan kuvan naaraaseen, vasan ja naaraan profiili voi olla aika samankaltainen. Vasalliset naaraat voivat näyttäytyä ilman vasoja. Utareista pystyy näkemään, onko naaraalla imeviä vasoja. Tämän naaraan utareet ovat erityisen täynnä eikä naarasta tietenkään kaadeta. Investoimalla hyvään optiikkaan saadaan paljon enemmän metsästyslaukaustilanteita, koska riistaeläimen varma tunnistaminen helpottuu.
• 1290 € SUOSITUSHINTA 35 € SUOSITUSHINTA SAKO OY | PL 149, 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi ÄÄRIMMÄISTÄ TARKKUUTTA MODERNILLE METSÄSTÄJÄLLE TIKKA T3x LIMITED EDITION WILD BOAR Maineikas T3x Compact Tactical Rifle -mallimme on saanut erityisesti villisian metsästykseen suunnitellun version. Kevyempi piippu, Picatinnykisko, kaksi 10-patruunan lipasta, oranssi pistoolikahva sekä säädettävä tukki antavat valmiuden vaativimmankin riistan metsästämiseen. SAKO SUPER HAMMERHEAD – WILD BOAR LIMITED EDITION Ratkaiseva laukaus Sakon maailmankuulu Super Hammerhead -patruuna yhdistää tehokkaan pysäytyskyvyn monipuolisuuteen tavalla, jota juuri villisikajahti vaatii. Patruunoiden kompromissiton luotettavuus sekä edullisuus antaa sinun hyödyntää jokaisen tilaisuuden ratkaisevaan laukaukseen.
• 56 l Metsästäjä 4 l 2017 JANI PELLIKKA , ARTTI JUUTINEN ja PÄIVI ESKELINEN , Luonnonvarakeskus Metsästyspäivä Menneen talven aikana toteutettiin Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen yhteisprojektissa tutkimus metsästyksen ja riistanhoidon arvosta. Ensimmäisen osan aiheena on yksittäisen metsästyspäivän arvo. V uonna 2016 päiväsiltään metsällä kävi arviolta 180 000–190 000 henkilöä eli runsaat 60 prosenttia kaikista niistä, joilla metsästyskortti oli tuolloin voimassa. Metsällä käyneistä päiväreissuja teki suuri enemmistö, 90–95 prosenttia. Vaikka suomalaiset metsästäjät eivät nykyään enää useinkaan asu aivan jahtimaidensa äärellä ja esimerkiksi Uudellamaalla asuvista metsästäjistä selvä enemmistö matkustaa metsästämään muihin maakuntiin, koko maan tasolla monella metsästäjällä on edelleen hyvät mahdollisuudet tehdä päiväreissuja. Juuri kotoa käsin tehdyt 6–7 tunnin reissut ovat nykyäänkin se arkisin metsästyksen muoto osana omaa elämäntapaa. Vuonna 2016 runsas 20 prosenttia metsällä käyneistä ei tehnyt kotoa käsin päiväreissuja lainkaan, puolet metsästäjistä teki niitä vähintään toistakymmentä ja joillekin niitä kertyi enemmän kuin sata vuodessa. 30 60 90 120 150 180 210 240 270 100 80 60 40 20 O S U U S V A S TA A JI S TA (% ) KOKONAISRAHANKÖYTTÖ (Eur) LOMAKEVASTAAJAT PUHELINHAASTATTELUT Rahankäyttö (fraktiili) viimeisimmällä metsästyspäiväreissulla vuonna 2016 kyselylomakevastaajilla ja puhelinhaastatelluilla. Liki 60 prosentille heistä reissusta koitui kuluja. Metsästyksen ja riistanhoidon arvo Osa 1:
• Metsästäjä 4 l 2017 l 57 Paljonko päiväreissuun kuluu rahaa? Puolella metsästyspäiväreissuja tehneistä metsästäjistä viimeisen päiväreissun kokonaiskulu oli alle 5 euroa. Tämä viestii siitä, että alkuhankintojen ja metsästyksen yleisten edellytysten toteutuessa toimintaa voidaan harjoittaa Suomessa varsin edullisesti. Pienistä henkilökohtaisista päiväkuluista kertyy toki ajan myötä ja koko metsästäjäkunnan tasolla merkittäviä summia – laskelmissamme yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Erot metsästysaktiivisuuden, ajanja rahankäytön välillä olivat kuitenkin suuria. Kulujen osalta tätä havainnollistaa se, että 806 vastaajasta noin 10 prosenttia vastasi 80 prosentista koko joukon vuotuisesta päiväreissujen rahankäytöstä. Rahankäyttöä kartoitettaessa ja eri aineistolähteistä koostettuja tuloksia tulkittaessa on syytä huomata, että pieniä kuluja ei ehkä tule noteerattua ja ilmoitettua lomakekyselyssä samalla tarkkuudella kuin haastatteluissa (kuva). Toisaalta metsästyspäivän kuluiksi voi lukeutua yllättäviäkin kulueriä. Mikä on rahankäytön taloudellinen hyöty metsästäjälle? Pieni päiväreissun keskimääräinen kokonaiskulu ei kerro kaikkea toiminnan taloudesta. Se kertoo vain metsästyksen minimiarvon. Sen päälle kertyy niin sanottua kuluttajan ylijäämää, jota muodostuu, kun kulutuksesta saatu hyöty on suurempi kuin kulutukseen käytetty rahamäärä eli rahalle on saatu hyvää vastinetta. Nettoarvo sisältää kuluttajan ylijäämän ja kuvaa kulutuksesta saatavaa taloudellista hyvinvointia. Kyselyaineiston ja niin sanotun matkakustannusmallin avulla arvioimme tämän nettoarvon suuruutta. Tulosten mukaan päiväreissun keskimääräinen nettoarvo on karkeasti 56–120 euroa riippuen siitä, mitä kustannuseriä otetaan mukaan laskelmaan. Päiväreissun taloudellinen hyvinvointivaikutus metsästäjälle on tässä mielessä siis huomattava suhteessa käytettyyn rahamäärään. Yhteenvetona voidaan sanoa, että samalla kun metsästys on osa noin 200 000 ihmisen vapaa-ajan virkistäytymistä ja elämäntapaa sekä pieni osa heidän kotitalouttaan, luo se myös kokonaisuutena sitä mitä riistataloudelta Suomessa odotetaankin: hyvinvointia. Kiitämme kaikkia lomakekyselyymme ja puhelinhaastatteluihin osallistuneita henkilöitä arvokkaasta avusta tutkimuksen toteuttamisessa. Osallistujien kesken arvotut vapaavalintaiset eräasut voittivat Jouko Vähäjyrkkä, Mikko Seitamaa ja Tapio Lahtinen. Kirjapalkintoja voittivat Juha-Matti Tammela ja Harri Metsätalo. Onnittelut voittajille! Riistatalous on osa kasvuhakuista biotaloutta Arkisinta riistatalouden harjoittamista ovat metsästäjien päiväsiltään tekemät jahtireissut ja riistanhoitoaskareet. Useampipäiväisten metsästysmatkojen rinnalla ne tyydyttävät monenlaisia harjoittajiensa tarpeita, ja samalla epäsuorasti myös monia yhteiskunnan tarpeita. Se millaista taloudellista arvoa metsästys yhteiskunnassa kokonaisuutena tuottaa, on mutkikas määrittelyja mittauskysymys. Yksinkertaisimmillaan päiväreissujen arvo metsästäjille itselleen on ymmärrettävissä arvostuksena, joka ilmenee panostuksena toimintaan – suuri arvostus heijastuu suurena toteutuneena ajanja rahankäyttönä. Juuri tätä panostusta mittasimme tutkimuksessamme marraskuun 2016 ja tammikuun 2017 välisenä aikana runsaalta 800 metsästäjältä. He edustivat tarkasti suomalaista metsästäjäkuntaa iän, sukupuolen, kotikielen ja alueen suhteen. Koko suomalaista metsästäjäkuntaa koskien panostusta päiväreissuihin ei ole tätä ennen kartoitettu tässä laajuudessa. HA N N U HU TT U
• 58 l Metsästäjä 4 l 2017 KAISA HUTTUNEN Minkälainen metsästäjä olet? Kaupallinen metsästys, osa 4 Suomen riistakeskuksen Minkälainen metsästäjä olet –kyselyn yli 23 000 vastaajaa kertoivat suhtautumisestaan kaupallisiin jahtimatkoihin. Tutkimuksesta selviää, miten vastaajien asuinpaikkakunta ja omat metsästysmahdollisuudet vaikuttavat siihen, miten kaupallinen metsästysmatkailu nähdään. V aikka metsästysmatkailu voi tuoda merkittäviäkin lisätuloja joko suoraan tai välillisesti paikallisasukkaille, ”kaupallisiin jahteihin” suhtaudutaan Suomessa edelleenkin varauksellisesti. Ne tuovat ihmisille usein ensimmäisenä mieleen karikatyyrin polvihousuisesta miehestä maltaita maksavassa fasaanijahdissa. Kuitenkin tiedetään, että maksullisissa jahdeissa käy normaalituloisia ihmisiä, jotka haluavat vaihtelua tai joilla on vähän muita metsästysmahdollisuuksia. Asenteita tarkasteltiin leikkisillä väittämillä Metsästäjien suhtautumista kaupallisiin jahtimatkoihin tarkasteltiin kysymyksellä ”Kaupalliset jahtimatkat ovat...?”. Siihen oli annettu viisi valmista vaihtoehtoa (kaavio 1), josta sai valita itselle mieluisimman. Oletuksena kyselyn laatijoilla oli, että vaihtoehdon ”paikkoja, joissa pääsee metsästämään ja voi tavata uusia metsästyskavereita” suosivat sellaiset metsästäjät, joilla on vähän muita metsästysmahdollisuuksia. Vaihtoehdon ”tapa viettää laatuaikaa tuttavien seurassa ja solmia uusia mielenkiintoisia kontakteja” arveltiin taas kiinnostavan sellaisia, jotka arvostavat kaupallisissa jahdeissa helppoutta ja laadukkuutta. Kolmannen vastausvaihtoehdon, ”reissuja, joissa metsästäjät viedään valmiiseen pöytään. Hauskaahan sellaisiinkin on välillä osallistua”, uskottiin houkuttelevan niitä, jotka käyvät satunnaisesti kaupallisissa jahdeissa, mutta arvostavat kuitenkin enemmän omatoimista metsästystä. Kielteisintä suhtautumista kaupallisiin jahteihin kuvasi vastaus ”herrojen huvituksia”. Tämän vaihtoehdon valinneiden ei ajateltu käyvän maksullisissa jahdeissa. Kaupallisissa jahdeissa tuskin käyvät myöskään vaihtoehdon ”Siis mitkä? Kaveri on pyytänyt metsälle, mutta ei se ole koskaan maksanut minulle mitään” valinneet metsästäjät. Kyselyyn vastanneista 30 prosenttia (vaihtoehdot 1 ja 2) suhtautui kaupallisiin jahteihin myönteisesti. Neutraalisti tai kaksijakoisesti niihin suhtautui 32 prosentKaavio 1: Kaavio 2:
• Metsästäjä 4 l 2017 l 59 tia (vaihtoehdot 3 ja 5) ja kielteisesti 38 prosenttia vastaajista. Pieni enemmistö, 52 prosenttia (vaihtoehdot 4 ja 5) tuskin itse kuuluu kaupallisten jahtien potentiaaliseen ostajaryhmään, kun taas loput 48 prosenttia (vaihtoehdot 1, 2 ja 3) joko saattaa tai jo tälläkin hetkellä käyttää kaupallisia metsästysmatkailupalveluita (kaavio 2). Kielteisemmin kaupallisiin jahteihin asennoiduttiin maakunnissa, joissa käy paljon metsästysmatkailijoita Jopa 52 prosenttia Lapissa asuvista piti kaupallisia jahteja herrojen huvituksina. Myös Kainuussa (48 %) ja Pohjois-Pohjanmaalla (44 %) maksullista metsästysmatkailua pidettiin elitistisenä (ks. Kaavio 3). Tulos on kiinnostava sikäli, että kotimainen metsästysmatkailu kanavoituu pitkälti nimenomaan näille alueille. Esimerkiksi Metsähallituksen metsästysja kalastuslupa-asiakkaiden rahankäytön aluetaloudelliset vaikutukset -raportin mukaan vuonna 2013 valtaosa omatoimisten metsästysmatkailijoiden rahoista ohjautui edellä mainittuihin kolmeen maakuntaan. Pelkästään Lappi hyötyi Metsähallituksen mailla metsästävistä noin 11 miljoonaa euroa, kun matkailijat ostivat polttoainetta, ruokaa ja majoituspalveluita alueelta. Tutkimuksen mukaan metsästys on useimmiten matkojen päätarkoitus eli ilman metsästysmahdollisuutta matkat jäisivät tekemättä ja rahat saamatta. Matkailusta tuleva taloudellinen hyöty harvemmin kuitenkaan näkyy suoraan paikallisasukkaille, koska polttoaineisiin, majoitukseen, elintarvikkeisiin tai muihin palveluihin käytettyjen rahojen aluetaloudellisia vaikutuksia on vaikea havaita konkreettisesti. Enemmänkin saatetaan ajatella, että metsästysmatkailu on paikallisilta pois, kun ulkopuolelta tulevat metsästäjät vähentävät alueen riistakantaa. Mitä paremmat omat metsästysmahdollisuudet, sitä kielteisempi suhtautuminen Vastauksia ristiintaulukoitiin myös kysymyksen kanssa, jossa tiedusteltiin ihmisten metsästysmahdollisuuksia. Metsästäjät, jotka pääsevät metsästämään ”omilla kotinurkillaan” suhtautuivat kaupallisiin jahteihin sellaisia metsästäjiä kielteisemmin, joiden metsästysmahdollisuudet sijaitsivat ”satojen kilometrien päästä kotoa” (kaavio 4). Tätä tukivat myös maakuntien tulokset: Kielteisimmin metsästysmatkailuun suhtautuvien Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan (kaavio 3) asukkaat, joilla on mahdollista metsästää kotikunnassaan valtion mailla ilmaiseksi (ML 8 §). Maaseudulla asuvan metsästysseuraan kuuluvan metsästäjän voi olla vaikea ymmärtää, miten kaupunkilaismetsästäjä on valmis maksamaan viikonlopun peurajahdista vaikkapa 300 euroa. Harvemmin hän kuitenkaan pysähtyy laskemaan, kuinka paljon omiin polttoaineisiin, seuran jäsenmaksuihin, riistanhoitotyöhön ja metsästyskoiraharrastukseen kuluu euroja vuodessa. Metsästys ei ole halpa harrastus tai elämäntapa kummallekaan. Kaavio 3: Kaavio 4:
• 60 l Metsästäjä 4 l 2017 Osa tulevaisuuden metsästäjistä tulee olemaan hyvin aktiivisia riistatalouden osaajia. He sitoutuvat vahvasti toimintoihin, mutta lukumääräisesti heitä tulee olemaan murtoosa koko metsästäjämäärästä.
• Metsästäjä 4 l 2017 l 61 Artikkeli on osa Metsästäjä-lehden juttusarjaa ”Kehittyvä riistatalous”, jossa käsitellään metsästysseurojen mahdollisuuksia sekä erilaisia toimintamuotoja toteuttaa seuratoimintaa jatkossa osana riistatalouden ydintoimintoja. Kirjoittaja OTK, VT Panu Hiidenmies on metsästysseuratoiminnan asiantuntija. Kehittyvä riistatalous, osa 1 PANU HIIDENMIES Metsästysseura riistataloustoimijana Metsästysseuraa voidaan hyvin kutsua suomalaisen metsästyksen ja samalla riistatalouden ydinyksiköksi. Seuroissa ja seurueissa tapahtuva aktiivinen toiminta on riistanhoidon, kannansäätelyn sekä metsästyksen organisoinnin näkökulmasta ydintoimintaa ja tämän vapaaehtoisesti suoritetun työn määrä on Suomessa ollut mittava. M etsästysseurojen historia riistataloustoimijoina on vakuuttava ja samalla osa suomalaista metsästyskulttuuria. Etenkin järjestäytyneet metsästysseurat ovat kantaneet päävastuun riistataloustoiminnoista jo usean vuosikymmenen ajan Suomessa. Näin on mitä ilmeisimmin myös jatkossa. Seurojen voimavarat, toiminnan suuntautuminen ja metsästäjien odotukset seuratoimintaa kohtaan ovat monien muuttujien vaikutuspiirissä. Jatkossa tulee suunnitella ja tarkastella seuratoiminnankin erilaisia vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti. Riistatalouden arvostus kasvaa Suhtautuminen riistaan ja metsästykseen on vuosikymmenten saatossa muuttunut, eikä prosessi vielä ole päättynyt. Vaikka Suomessa on usein suhtauduttu riistaan sen aiheuttamien vahinkojen näkökulmasta, on meillä toteutettu myös erittäin merkittäviä riistataloutta rakentavia ja perustavia laajavaikutteisia toimia pidemmällä aikavälillä. Useammassakin tapauksessa riistavara on nähty mahdollisuutena ja riistakantoja on määrätietoisesti hoidettu myös metsästyksen mahdollisuuksien sekä riistatalouden kehittämisen näkökulmasta. Mikäli riistatalous halutaan nähdä jatkossa aidosti osana biotaloutta, saattaa olla kannattavaa tarkastella aihetta uusista näkökulmista. Mahdollisuudet ovat hyvät. Tällä hetkellä suomalainen riistavara ei kansainvälisesti arvioiden ole vielä riistatalousnäkökulmasta niin merkittävä, kuin monessa muussa maassa. Merkittävämpien riistalajien kehityksessä on kuitenkin saavutettu menestystäkin. Maassamme on kohtuullinen hirvikanta, Euroopassakin ainutlaatuinen valkohäntäpeurakanta on vahvistumaan päin ja metsäkauris on hiljalleen nousemassa metsästettäväksi lajiksi. Suurpetokannat ovat elinvoimaiset ja niitä voidaan metsästää. Suomalaisille tärkeät kanalinnut ovat edelleen olemassa ja niitä voidaan metsästää kestävästi. Sekä kanalintujen, että vesilintujen eteen ollaan valmiita tekemään työtä ja peltoriistan elinympäristöjen kehittäminen nostaa päätään. Ehkä aikaisempaa useammin, riista nähdään mahdollisuutena. Itse metsästyksen ja siihen suoraan tai välillisesti liittyvien arvojen tunnustus on myös kasvussa. Niitä arvioidaan ja niille muodostuu aineellista sekä aineetonta vaikuttavuutta. Ydintoimijoiden toimintaympäristö muuttuu Metsästysseurojen ja -seurueiden panos on ollut merkittävä riistatalouden kehittämisessä nykytilaansa. Kaikkinainen niiden kautta toteutettu toiminta on ainutkertainen pohdittaessa asiaa yhteiskunnan saaman kokonaishyödyn kannalta. Ovathan seuroissa toimineet metsästäjät toki itsekin hyötyä nauttineet. Metsästyksen virkistysarvo, tai kuten sitä nykyisin luonnehditaan, hyvinvointivaikutus, on mittasuhteiltaan valtavan suuri ja rahassa vaikeasti mitattavissa. Seuratoiminnan sosiaalinen, paikalliskulttuurinen sekä toiminnallinen suorite on rajua luokkaa. Riistasaaliilla on arvo. Mittasuhteen voi ehkä ymmärtää, jos ajatellaan, ettei tätä toimintaa olisi lainkaan. Metsästäjien suorittaman vapaaehtoistyön arvoksi on Euroopassa arvioitu noin 16 miljardia euroa vuositasolla. Suomessa kokonaisarvoa ollaan selvittämässä Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen toimesta. Tätä arvoa toki nostaa moni metsästykseen liittyvä tekijä. Metsästyksen ja riistatalouden arvo on kokonaisuudessaan nyt jo merkittävä Suomessa, mutta potentiaalia on olemassa vielä paljon nykyistä enemmän. Metsästysseuratoiminnan tulevat haasteet nivoutuvatkin ehkä juuri resursseihin, toimintaympäristön muutoksiin sekä metsästysseurojen jäsenten ja seuroihin kuulumattomien metsästäjien odotuksiin metsästysharrastuksen sisällöstä. MuuRiistan ja metsästyksen arvo näyttäisi nousevan Suomessa. Prosessi ei ole nopea, mutta suunta näyttäisi selvältä. Kuva on Ruotsista.
• 62 l Metsästäjä 4 l 2017 tokset tarjoavat kuitenkin myös mahdollisuuksia. Riittävätkö seuratoiminnan voimavarat? Mikäli suomalaisen metsästysseurakentän jäsenistön rakenne on ikääntynyttä, kuten oletamme, voi edessä piankin olla pula tekijöistä. Osassa seuroja on ikärakenteen uudistumistarve huomioitu ja uutta väkeä on rekrytoitu tasaiseen tahtiin. Suuressa osassa seuroja näin ei ole. Jäsenistö on iäkästä ja vaikka kokemusta on, niin toimintaresurssit ovat jo pienentyneet ja tulevat pienenemään nopeasti seuraavien vuosien aikana. Uusissa jäsenissä saattaa olla paikallisia henkilöitä, jotka sitoutuvat toiminnan sisältöön aikaisempaan tapaan. Hyvin todennäköistä on kuitenkin se, että uudet jäsenet ovat työelämänsä, perhe-elämänsä ja vapaa–aikansa ajankäytön suhteen edeltäviä sukupolvia huomattavasti tarkempia. Todennäköistä on, että seuroja yhdistyy ja muodostuu yhtenäisempiä aluekokonaisuuksia. Mikäli riistatalous nousee merkittäväksi osaksi biotaloutta ja sen arvo tunnustetaan, kasvavat myös odotukset seurojen toimintaa kohtaan. On nähtävissä, että suurriistakannat runsastuvat. Mikäli riistataloudelle annetaan nykyistä selvästi suurempi painoarvo, tulee riistan ja elinympäristöjen hoidon aiheuttama resurssitarve kasvamaan. Samaan aikaan seurojen jäsenkunnassa tapahtuu muutoksia aivan lähivuosina. Kokeneemman ja varttuneemman jäsenistön osaamista ja sitoutuneisuutta poistuu. Uudet ja jäljellejäävät eivät ehkä ole valmiita panostamaan toimintaan yhtä paljon kuin edeltäjänsä. Toisaalta puoliammattimaiset ja lifestylemetsästäjät paikkaavat tehokkaasti vajetta. Mutta onko heitä tarpeeksi ja mihin heidän toimintansa suuntautuu? Syntyykö kasvavien tarpeiden ja metsästysseurajärjestelmän tuottamien mahdollisuuksien välille tila, jonka täyttämistä olisi järkevää suunnitella sekä toteuttaa toimintaa luovasti ja aikaan sovittaen? On sopeutettava. Luovaa luovimista Metsästysseuroissa kannattaa varautua tulevaan ja näin on varmasti monissa tapauksissa jo tehtykin. Olisi tärkeää, että seuroissa keskusteltaisiin sisäisesti, maanomistajataho osallistaen, toiminnan tulevista kehittämismahdollisuuksista. Useissa tapauksissa on hyvä hahmottaa toimintaympäristön muutoksia 5–15 vuoden aikajänteellä. On täysin mahdollista, että osa seuroista ei kykene uudistamaan jäsenrakennettaan riittävän nopeasti ja edessä on yhdistyminen toimivampaan kokonaisuuteen. On todennäköistä, että alueen maanomistajakunta on hyvin pian toisenlainen, ehkä uudenlaisine ajatuksineen metsästysharrastuksesta. Alueella saattaa olla vankka suurriistakanta, jonka hoitaminen vaatii taitoa ja ennen kaikkea aktiivisia toimijoita, jopa nykyistä huomattavasti enemmän. Metsästysseuratoiminnan tulevien vuosien kannalta on tärkeää tutkailla ennakkoluulottomasti uusia toimintamalleja, avoimesti sidosryhmien kanssa keskustellen. Kasvavaa riistatalouspotentiaalia ja toisaalta ydintoimijoiden pienenevää resurssia sovitetaan yhteen ottamalla seuroihin lisää aktiivista jäsenistöä. Heitä varten kannattaa hyvissä ajoin suunnitella osallistumistapoja, jotka ovat lähtöisin tulijoista itsestään. Perinteinen jäsenyys ei välttämättä ole enää se halutuin osallistumisen muoto. Mikäli seurat haluavat varmistaa houkuttelevuutensa potentiaalisten jäsenten suhteen, kannattaa toimintoja sekä osallistumismuotoja hioa jo etukäteen. Tulijalla saattaa olla kevyt sitoutumisen aste, toisaalta valmius eurojen käyttöön maksuvälineenä sekä odotuksia seuran hänelle tarjoamasta palvelusta. Eli tismalleen päinvastoin mihin olemme tähän saakka tottuneet. Monessa seurassa on jo toteutettu vieraslupakäytäntöjä, vuosijäsenyyksiä, kausilupia ja muita mahdollisuuksia ottaa toimintaan mukaan metsästäjiä ilman jäsenyyttä. Monissa seuroissa on toteutettu ulkopuolisille suunnattuja metsästystapahtumia, joista otetaan vastiketta ja syntyy liikevaihtoa. Myös nämä mahdollisuudet toteutettuna suoraan seuran itsensä toimesta tai paikallisen yrittäjän kanssa yhteistyössä tulevat yleistymään. Riistatalouteen liittyvien liiketoimintojen syntyminen aatteellisen yhdistyksen toiminnan yhteyteen aiheuttaa monia kysymyksiä ja vaatimuksia, joihin tulee löytää vastaukset etukäteen. Toimintaa suunniteltaessa kannattaa keskustella mahdollisuuksista ja toimintojen sisällöistä avoimesti maanomistajien kanssa. Näin riistataloutta päästään kehittämään paikallisesti tarvittavat tulokulmat huomioiden. On nähtävissä, että tulevaisuuden seuratoimijoilla ei välttämättä ole aikaa sitoutua seuratoiminnan muihin toimiin kuin metsästykseen aikaisempaan tapaan. Toivottavasti aikaa riittää kuitenkin myös tulisteluun ja metsästyksen sosiaalisen merkityksen ylläpitoon. Metsästysseura on riistatalouden toiminnallinen ydinyksikkö. Seuroissa olisi hyvä kartoittaa tarpeet tulevaisuuden toiminnoille ja etsiä vastauksia sille, mitä jäsenistö ja sidosryhmät toiminnalta jatkossa odottavat.
• • IHANTEELLINEN ENERGIAPITOISUUS tukee koiran suorituskykyä ja auttaa palautumaan • RUNSAASTI PROTEIINIA lihasmassan ylläpitoon • ERINOMAINEN SULAVUUS ja imeytyvyys • Ravintoaineita NIVELTEN TUEKSI • ANTIOKSIDANTIT auttavat taistelemaan vapaita radikaaleja vastaan • KOLME ERI RUOKAVAIHTOEHTOA SUORITUKSEN KESTON JA INTENSITEETIN MUKAAN Trail 4300, Endurance 4800 ja Agility 4100 Large Dog KAMPANJATARJOUKSENA 15 KG SÄKIT SIIRRY METSÄSTYSKAUDEN RUOKAAN AJOISSA SAADAKSESI RUOKINNASTA TÄYDEN HYÖDYN! PARASTA MAHDOLLISTA SUORITUSKYKYÄ METSÄSTYSKAUDELLE © RO YA L CA N IN SA S 20 17 . Al l Ri gh ts Re se rv ed . KAMPANJA ON VOIMASSA ALLA MAINITUISSA LEMMIKKITARVIKELIIKKEISSÄ NIIN KAUAN KUIN KAMPANJAERÄÄ RIITTÄÄ! Dog & Cat, Porvoo Eläinplaneetta, Kajaani Eräja Lemmikkitarvike Aihki, Kittilä Hissunkissun, Äänekoski Hoidogki, Orivesi Huputitihumma, Nurmes Kainuun Eläintarvike, Kajaani Kalaxi Fishing, Pieksämäki Kodin Terra Palokka, Jyväskylä Kodin Terra Kuopio Kodin Terra Lahti Kodin Terra Rovaniemi Kodin Terra Tuusula Koiratarha Käpälämäki, Luopa Lemmikin Valinta, Rovaniemi Lemmikkieläinliike Jälki, Rovaniemi Megaeläin Itäkeskus, Helsinki MiniRahula, Lahti Musti ja Mirri Kiiminki Musti ja Mirri Muhos Musti ja Mirri Tuulos Peten Koiratarvike, Vantaa Petpoint Hamina Puutarha Pete, Mänttä Rahula tehtaanmyymälä, Lahti Rahula, Joensuu Rahula, Jyväskylä Retkitukku, Oulu Salamanteri, Hyvinkää Vipstore, Virrat Wuf.fi Lielahti, Tampere Wuf.fi Nekala, Tampere Ylä-Savon Lemmikki, Iisalmi Zoojatar, Forssa Zoojatar, Loimaa Zoojatar, Turku Verkkokaupat: koiravaruste.fi koiralle.fi petenkoiratarvike.fi mustijamirri.fi 50 ,/15 KG royalcanin.fi RC_LHN_Metsästäjälehti_A4_2017.indd 1 12.6.2017 12.41.22
• 64 l Metsästäjä 4 l 2017 KAISA HUTTUNEN Huhtikuun viimeisenä viikonloppuna Ilomantsissa järjestettiin naisille suunnattu majavajahti. Kyseisen pilottikokeilun suunnittelussa hyödynnettiin sekä metsästäjistä kerättyä tutkimustietoa että palvelututkimuksen uusimpia tuulia. K eväällä 2016 ilomantsilainen metsästysseura, Ilajan Erämiehet, lähti mukaan Vaara-Karjalan ja Joensuun seudun Leadereiden rahoittamaan Metku-nimiseen erämatkailun kehittämishankkeeseen. Projektissa alueen metsästysseuroille ja matkailuyrittäjille tarjotaan monenlaista koulutusta ja niitä kannustetaan kehittämään uusia palveluita. Hankkeen tavoitteena on tuotteistaa pohjoiskarjalalaisia eräpalveluita sekä vahvistaa metsästysseurojen, matkailuyritysten ja kyläyhteisön yhteistoimintaa. Ilajan Erämiehet ovat järjestäneet karhujahteja 1980-luvulta lähtien. Yli 4000 hehtaarin metsästysalueet keskellä petotihentymäaluetta, noin 90 hyvin hoidettua passitornia, varusteltu ja tilava metsästysmaja, oma ampumarata sekä seuran vankka osaaminen karhunmetsästyksessä ovat taanneet, ettei jahteja ole tarvinnut mainostaa. Parhaimmillaan karhujahtiin on osallistunut 70 metsästäjää, joiden ohjeistamiset, passiin viemiset ja kestittämiset ovat kerryttäneet satoja talkootunteja. Keväällä 2016 alettiin pohtia seuran kanssa uudenlaista vierasjahtia. Hirvenja metsäkanalintujen metsästystä ei voitu ajatella huonon riistakannan vuoksi. Niinpä päädyttiin kanadanmajavajahdin järjestämiseen, koska tätä eläintä löytyy alueelta runsaasti. Kohderyhmän valinnassa hyödynnettiin metsästäjäprofiileja Kohderyhmän miettimisessä hyödynnettiin Suomen riistakeskuksen Minkälainen metsästäjä olet? -kyselyn metsästäjäprofiileja. Metsästys suunniteltiin ja markkinoitiin ”urbaaneille erästelijöille”, jotka muodostavat ”seurapiirimetsästäjien” ohella toisen keskeisen kaupallisten jahtien ostajaryhmän. ”Urbaanit erästelijät” ovat usein aloittaneet harrastuksensa aikuisena ja heiltä puuttuvat sekä metsästyspaikat että harrastuksen saloihin perehdyttävät kaverit. Siksi he ovat valmiita maksamaan metsästysmahdollisuuksista ja koulutuksesta. Ensimmäinen vierasmetsästys suunnattiin pelkästään naisille. Tähän oli useampi syy. Ensinnäkin metsästävät naiset ja heidän aktivoimisensa on yksi Metku-hankkeen painopistealueista. Lisäksi uskottiin, että naiset voisivat kiinnostua aloitteleville majavanmetsästäjille suunnatusta tapahtumasta, koska he osallistuvat innokkaasti myös erilaisille metsästysaiheisille kursseille. Pilotin kohderyhmään vaikutti myös se, että naiset ovat aikaisemmissa kokeiluissa olleet hyviä palautteenantajia. Palautetta tarvitaan, jotta Ilajan Erämiehet voivat kehittää vierasmetsästystä eteenpäin. Majavan metsästys Majavajahti vaatii järjestäjiltä paljon valmistelutöitä. Ilajan Erämiehet olivat löytäneet vierailleen hyviä paikkoja ja kaikki pääsivät vähintäänkin näkemään majavia. Ilajan Erämiesten metsästysmajan yhteydessä on ampumarata, missä vieraat pääsevät halutessaan kohdistamaan aseensa. tuotteistettiin Ilomantsissa
• Metsästäjä 4 l 2017 l 65 Tuotteistettua palvelua on helpompi myydä Jahdin ohjelma rakennettiin kohderyhmän tarpeita ajatellen. Siihen sisällytettiin tietopaketti majavan metsästyksestä, ampumaharjoittelua ja majavan nylkemisnäytös. Jahtia tarjottiin täyshoidolla, jotta ruuan valmistukseen ei kulu metsästäjiltä aikaa. Ja, jotta passissa ehdittäisiin istua mahdollisimman paljon, paketti rakennettiin kolmipäiväiseksi. Metsästysmatkoja tarjoavien yritysten ja vierasjahteja tarjoavien seurojen kompastuskivenä on usein markkinointi. Kotisivuilla tai mainoksissa voi olla vain teksti: ”Tarjoamme erilaisia metsästyspaketteja. Kysy tarjous”. Yleensä tällainen kielii siitä, ettei palveluita olla kunnolla tuotteistettu. Yksinkertaistettuna tuotteistus tarkoittaa palvelun nimeämistä sekä palveluun kuuluvien osien selkeää jäsentämistä. Tuotteistettua palvelua on helpompi ostaa, kun asiakas näkee mitä palveluun kuuluu ja mitä se maksaa. Majavajahtimainokseen kirjoitettiin selkeä palvelukuvaus. Hinnat laitettiin selvästi näkyviin. Ostaja pystyi näkemään, mitä jahti maksaa, mitä se sisältää ja millainen jahdin tarkka ohjelma tulee olemaan. Lisäksi mainoksesta kävi ilmi, mitä metsästys vaatii metsästäjältä ja mitä varusteita tulee pakata mukaan. Seikkaperäisen kuvauksen tarkoituksena oli helpottaa jahdin ostamista ja herättää ostajien luottamusta. Majavapakettia myytiin Eräverkon kautta ja Eräverkon mainosta jaettiin sosiaalisessa mediassa metsästysaiheisissa ryhmissä. Asiakkaan luottamus täytyy lunastaa Kun ihmiset ostavat metsästysmatkan kaltaisia palveluita, he käyttävät siihen rahan lisäksi myös arvokasta vapaa-aikaansa. Uuteen paikkaan ja vieraiden ihmisten keskeltaan ja vieraanvaraisuuttaan, jos palvelu jää epäselvän markkinoinnin vuoksi ostamatta. Kun metsästysseura tai matkailuyritys pääsee lunastamaan palvelulupauksensa eli onnistuu jahdin järjestämisessä, asiakkaat palaavat usein uudestaan ja myös viestivät hyvästä kokemuksesta lähipiirilleen. Näin kävi myös nyt. Naisille suunnattu majavajahti onnistui yli odotusten. Kaikki vieraat pääsivät näkemään majavien lisäksi pohjoiskarjalalaista vieraanvaraisuutta ja kaunista luontoa. Naiset lupasivat palata vieraaksi uudestaan. Osa kertoi kehuneensa upeaa jahtia myös kaveripiirilleen. Metsästystapahtuman vaiheet kannattaa mallintaa Suunnittelussa kannattaa hypätä välillä asiakkaan saappaisiin ja miettiä, millaisista vaiheista metsästys koostuu. Palvelun palastelu auttaa seuraa ja matkailualan yrittäjää toimivan palvelupaketin rakentamisessa. Palvelumuotoilussa usein käytetty menetelmä on niin sanottu palvelupolku-malli. Siinä palvelu jaetaan erilaisiin jaksoihin eli palvelutuokioihin. Esimerkiksi majavatapahtuman palvelutuokioita ovat: 1. Jahdin varaaminen ja maksaminen 2. Saapuminen paikalle 3. Iltapala ja sauna 4. Aamiainen ja infotilaisuus 5. Majavan nylkeminen 6. Aseen kohdistus ja ampumaharjoittelu 7. Lounas 8. Valmistautuminen passeihin 9. Majavan metsästys 10. Hyvästely ja jälkitoiminnot Jokaiseen palvelutuokioon sisältyy erilaisia tiloja, esineitä, ihmisiä ja vuorovaikutustilanteita, jotka vaikuttavat vierailijoiden palvelukokemukseen. Esimerkiksi ”majavanmetsästystuokioon” liittyy passipaikalle vievä reitti, itse passipaikka, vieraille lainatut lumikengät, majavakoukku, oppaat sekä heidän tietonsa ja osaamisensa. Kyseiseen tuokioon liittyy paljon asiakkaalle näkymätöntä toimintaa kuten esivalmisteluja. Näitä ovat muun muassa majavapaikkojen kartoittaminen, passipaikkojen valmistelu ja syötitykset sekä passipaikkojen rauhoitus ennen metsästystä. Kaikki nämä vaikuttavat olennaisesti onnistumiseen. le metsästämään meneminen saattaa jännittääkin. Palveluiden ostamisessa luottamus yritykseen tai yhdistykseen on tärkeää. Se syntyy sekä henkilökohtaisissa vuorovaikutustilanteissa että ulkoisten puitteiden perusteella. Vaikka metsästyspalveluita tarjoavilta yrityksiltä ja seuroilta löytyy usein erinomaista metsästykseen liittyvää osaamista, puutteita voi olla ulkoisissa asioissa kuten epämääräisissä kotisivuissa ja ylimalkaisissa palvelukuvauksissa. Valitettavasti palvelun tarjoaja ei koskaan pääse näyttämään asiantuntemustaan, osaamisMajavajahtia myytiin Eräverkon kautta ja sitä markkinoitiin erilaisissa sosiaalisen median harrastajayhteistöissä.
• www.HHsport.fi luottokumppanisi missä ikinä liikutkin yHteishintaa n! 429,yHteishintaa n! Takki 249,50 Housut 179,50 mahtava valikoima metsästysja vaelluskenkiä 279,Viking Hunter Deluxe GTX kenkä 179,Viking Hunter GTX gore kenkä 99,Viking Trophy Camo luonnonkumisaapas 199,Viking Villrein RT Boa Camo GTX kenkä 199,Viking Hunter High GTX kenkä Viking Trophy luonnonkumisaapas 189,Viking Gaupe Leather GTX vaelluskenkä poistohintaan! poistohintaan! vain verkkokaupasta! 79 95 norjan testivoittaja! Saapuu piakkoin varastoomme! Saapuu piakkoin varastoomme! Viking Comfort Technology pohjalliset vaelluskenkään vain verkkokaupasta! 19 95 139,Wood Leaf 3D puku Live Decoys Gear 3D puku laadukas 3d puku 69 95
• Tarjoukset voimassa 31.8.2017 saakka Beretta A400 Lite puoliautomaattihaulikko kick-off, vasen Baikal MP-155 puoliautomaattihaulikko 12/89 synteettinen tukki 950,1350,1395,599,Winchester SX3 puoliautomaattihaulikko 12/89 28” 799,895,Affinity synteettinen puoliautomaattihaulikko 12/76 26”, 28” tai 30” norm. 1750,NYT! Tikka T3X Hunter .308WIN kivääri 1050,useissa kaliipereissa! ASEVELIHINTAAN musta, camo tai puu Perus puolari edullinen vinchi kampanja nyt tilaisuus vasureille! SÄÄSTÄ 491,kampanjahintaan HHsportista Benelli Montefeltro synteettinen 12/76 26” tai 28” www.HHsport.fi Benelli Vinci Comfortech 12/76 28” Blaser R8X karhuleka 9,3x62 piipulla .AD 74 90 2990,suurriistajahteihin Kick´s Highflyer vaihtosupistajat sopii: Beretta/Benelli · säädettävä poskipakkA · Säänkestävä tukki · herz 119 äänenvaimennin · vaimenninkierteet · ylikoon kammennuppi 1295,yhteishintaan! SISÄLTÄÄ Tikka T3X Lite 308 tai 6,5 x 55 kiväärin • Burris 2-7x35 Fullfield kiikarin • Sako rengasjalat • Sako kantohihnan • Tikka asepussin 308 tai 6,5x55 kivääri TIKKA T3X lite ss kampanjapaketti 2017
• 68 l Metsästäjä 4 l 2017 Pienikin riistateko poikii ison ilon Teksti ja kuvat: HIA SJÖBLOM Kaksi erilaista suomalaista maatilaa sai tiukan arvioinnin jälkeen viime vuonna eurooppalaisen Wildlife Estates -tunnuksen. Toinen on Mikko Alhaisen 80 hehtaarin tila Hämeenlinnan Kalvolassa ja toinen yli 2 200 hehtaarin Joensuun kartano Salossa. -E i tekojen aina tarvitse isoja olla, eikä riistapeltojenkaan, kunhan ne on harkiten tehty, erikoissuunnittelijana Suomen riistakeskuksessa työskentelevä Mikko Alhainen sanoo ja loikkii metsän, pellon ja läheisen Uurtaanjärven maisemissa. Alhaisella on riistapilke silmäkulmassa, ja loputtomasti unelmia ja suunnitelmia mielessään. Tapa ajatella tekoja ja niiden vaikutuksia luontoon, riistaan ja tulevaisuuteen panee kokeilemaan ja tekemään, suunnittelemaan ja panostamaan. – Sekametsä on hyvä riistalle, joka tarvitsee suojaa ja sapuskaa. Riistatiheikköjä on helppo jättää ja yläharvennuksella voi pidentää kiertoaikaa, sanoo mies, joka tavoittelee riistametsää taloudellisesta tuloksesta juurikaan tinkimättä. – Kun koneet ovat paikalla, tehdään saKaksi uutta suomalaislenkkiä eurooppalaiseen WE-verkostoon Valtavat merihanhiparvet kokoontuivat Joensuun kartanon rantaan muuttomatkalle valmistautuessaan. Wiurilanlahti on Salonja Halikonjoen suistoa ja Natura-aluetta. Siellä ei metsästetä, vaikka lintujahteja lähimaastossa järjestetäänkin. Nämä ylämaankarjajässikät ovat tärkeitä rantatyöntekijöitä. Ne hankittiin Joensuun kartanolle nimenomaan luonnonhoitohommiin. Maisema avautuu ja ravinteita kulkeutuu pois rannasta. Kosteikot kuuluvat Alhaisen tilan maisemaan. Ne houkuttelevat vesilintuja ja muutakin riistaa reunoilleen.
• Metsästäjä 4 l 2017 l 69 malla mahdollisia kosteikkokaivuuhommia. Se säästää rahaa ja aikaa. Kosteikkotyöt ovat meillä tuttuja. Savimonttujen kunnostuksella se alkoi ja laajempi kosteikko tehtiin, kun peltojen peruskuivatus piti uudistaa ja rakennettiin patoja ja altaita. Vesilinnusto monipuolistui ja kasvoi samalla, kun vesien kunto parani valumia jarrutettaessa. Alhainen kannustaa hyviin tekoihin. Hän sanoo, ettei niiden aina tarvitse kovin kalliitakaan olla. Metsäisen rinteen alareunassa on pieni riistapelto, jonka reunoilla kasvaa pari omenapuuta. – Taimet tuli hankittua rautakaupan syysylijäämämyynnistä viiden euron kappalehintaan, mies sanoo ja kertoo omenoiden maistuvan metsän sorkkaeläimille. Haaveisiin kuuluu peurojen jousimetsästys, Alhainen kertoo. Wildlife Estates -tunnus kannustaa jatkamaan uurastusta. Tekeminen ei lopu. Riistakannan kasvu houkuttelee muitakin kävijöitä ja pienpetojen metsästys on osa tärkeää hoitotyötä. Kuin vakuudeksi tästä supiloukku pellonreunassa napsahtaa. Isommat kuviot Luonnonhoidon ja riistatekojen mittakaavat kulkevat eri sfääreissä viime vuoden toisella Wildlife Estates -tilalla, Joensuun kartanossa Salossa. Yli 2200 hehtaarin tilalla on pitkään tehty sinnikästä työtä luonnon monimuotoisuuden ja riistanhoidon eteen. Tuloksena ovat tuottavat pellot ja metsät, avoimet ja puhtaammat rantamaisemat sekä riistarikkaat metsästysmaat. – Kartanossa on jo vuosikaudet panostettu metsä-, maaja riistatalouden yhteensovittamiseen ja kestävään luonnon monimuotoisuuden hoitoon, metsänhoitaja Kristoffer Rancken sanoo. Hän oli tilalla töissä jo silloin, kun Björn Wahlroos osti kartanon vuosituhannen alussa. Uusi isäntä toi riistanhoidon ja metsästyksen vahvasti tilan arkeen. Peltotöissä jätetään riistalle sopivasti suojaa. Halikonjoen rannan suojakaistassa käy valtava kuhina kuin vakuudeksi siitä, että riistalinnut ovat löytäneet sieltä sekä ruokaa että suojaa. Kartanon merenrantaniityillä ahertaa ylämaan karjaa. Naudat avaavat maisemaa ja kuljettavat ravinteita pois vedestä. Tekeillä on myös kosteikkoketju Merikorven alueelle. Sekin pidättää ravinnevalumia ja tarjoaa elinympäristöjä monenlaiselle riistalle. Iso laskeutusallas kaivettiin jo muutamia vuosia sitten. Kun metsäkoneet ovat paikalla kosteikkoja tehdään lisää. Riistanhoitaja Aleksi Kokko ja tilanhoitaja Kari Ehrnrooth ovat tiiviisti mukana kartanon maankäytön suunnittelussa. Vahvat riistakannat ja metsästys ovat osa maaseudun elinvoimaa ja hyvinvointia. Niissä piilee isoja mahdollisuuksia, Mikko Alhainen pohtii. Joensuun kartanon riistanhoitaja Aleksi Kokko, tilanhoitaja Kari Ehrnrooth ja metsänhoitaja Kristoffer Rancken punnitsevat maissipellon reunalla sen monitoimisuutta. Maissipelto houkuttelee peltoriistaa suojiinsa, mutta myös syömään. Riistapellon ei tarvitse olla iso, mutta sillä on tärkeä tehtävä. Merikorpeen tehtiin ensimmäinen kosteikko kolme vuotta sitten. Lisää on tulossa. Tavit ja sorsat ovat jo kotiutuneet luonnonmukaiseksi kaivetun suojaja ruokailupaikan tuntumaan.
• 70 l Metsästäjä 4 l 2017
• LUOTA LEUPOLD LAATUUN © 2 16 L e u p o ld & S te ve n s, In c. VX-3i 4,5-14x56 SF IR DX tai G4, 1449 € VX-3i 3,5-10x56 SF IR DX tai G4, 1199 € www.hjorth.? www.ase.? (hinnat voimassa sitoumuksetta 31.10.2017 asti) LEUPOLDIN UUSI VX-3I TÄHTÄINKIIKARISARJA on varustettu kolmiulotteisella Twilight Max –linssijärjestelmällä. Näe syvemmälle hämärään kuin aikaisemmin. Leupoldin legendaarinen 30 vuoden takuu. LTO TRACKER infrapunalämpötähystin (paino 283 g, pituus 14 cm, 6x suurennus) TEHOKAS VALONLÄPÄISY PARAS KONTRASTI JA RESOLUUTIO HEIJASTUKSEN VÄHENNYS UUTUUS! 1049 € UUTUUS! 1049 €
• 72 l Metsästäjä 4 l 2017 Metsästäjän eväät: Lihapiirakka 100 vuotta samalla sydämellä Uunipellillisestä lihapiirakkaa riittää retkievästä tai iltapalaa isommallekin porukalle. Annoksia 7 Annoskoko 300 g Aktiivinen valmistusaika 45 min Passiivinen valmistusaika 25 min Raaka-aineet 4 dl maitoa 25 g hiivaa 2 dl ruishiutaleita 1 dl leseitä 2 rkl pullomargariinia tai öljyä 1 tl sokeria ¾ tl suolaa 5 dl hiivaleipäjauhoja Täyte 2 dl vettä ¾ dl riisi-moniviljaseosta 2 sipulia 2 valkosipulin kynttä 600 g jauhelihaa 1 rkl pullomargariinia tai öljyä ¾ tl suolaa 1 tl rouhittua mustapippuria (1 tl chilitahnaa) 200 g pakastekasviksia 200 g kermaviiliä 1 ½ munaa 1 rkl välimeren yrttiseosta Voiteluun ½ muna Valmistusohje 1. Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää muut ainekset jauhoja lukuun ottamatta ja sekoita tasaiseksi. Lisää hiivaleipäjauhoja vähitellen niin, että saat kimmoisan taikinan. Kohota lämpimässä paikassa noin puoli tuntia. Tee kohotuksen aikana täyte. 2. Kiehauta vesi. Kaada riisi joukkoon ja keitä kypsäksi. 3. Hienonna sipulit ja ruskista jauhelihan kanssa rasvassa. Mausta suolalla ja pippurilla. Jos pidät tulisesta mausta, lisää chilitahnaa. Ota pannu pois levyltä. Lisää pakastekasvikset ja kypsä riisi ja sekoita. Jäähdytä täytettä noin 15 minuuttia. Lisää kermaviili, munat ja yrttiseos. Jätä tilkka kananmunaa voiteluun. 4. Kauli 2/3 taikinasta uunipellin kokoiseksi levyksi. Kaada täyte päälle. Kauli loppu taikina kanneksi ja nosta täytteen päälle. Nipistele saumat kiinni. Kohota piirakkaa puoli tuntia. Voitele kananmunalla ja paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.
• Metsästäjä 4 l 2017 l 73 Virtuaalinen ampumaratasimulaattori NIKKE TAPANAINEN Insinööriopiskelija Nikke Tapanainen kehitti lopputyönään virtuaalitodellisuudessa olevan ampumaradan, Vivemoosen. Sen avulla paikallaan olevan tai liikkuvan hirvitaulun ampumista voi harjoitella kotona tietokoneen ääressä. V irtuaalitodellisuus on uusi tekniikan osa-alue, joka jatkaa nopeaa levittäytymistään niin terveydenhuollossa, simulaattoreissa kuin viihdekäytössä. Virtuaalitodellisuuden tarkoituksena on vakuuttaa käyttäjä siitä, että hän on jossain muualla kuin todellisuudessa on. Tässä simulaattorissa ollaan ampumaradalla. Simulaattori kehitettiin erityisesti ajatellen nuoria. He ovat kiinnostuneita tietokoneista ja tekniikasta, joten tämä on heille helppo lähestymistapa. Kun käyttäjä asettaa virtuaalilasit päähänsä ja ottaa aseen tukin käsiinsä, hän näkee virtuaalilasien kautta ampumaradan ja edessään aseen. Virtuaalitodellisuusjärjestelmän sensorit ovat sijoitettu aseen tukkiin ja niiden avulla käsituntuma on sama kuin oikealla aseella ampuessa. Käyttäjä voi valita, haluaako harjoitella liikkuvaan vai paikallaan olevaan tauluun ampumista. Käyttäjällä on myös mahdollisuus muuttaa etäisyyttään tauluun. Laukauksensa jälkeen käyttäjä näkee numeroarvon mihin edellinen laukaus on osunut. Kotimainen innovaatio Tapanainen on valmistanut simulaattorin itse, käyttäen Unity3D-pelieditoria. Siihen hän on luonut ampumaradan ja kehittänyt tarvittavat koodit simulaattorin toimintaan. Simulaattori käyttää hyväksi HTC Vive – virtuaalitodellisuusjärjestelmää, josta järjestelmä on saanut vimensä (Vivemoose = Vivehirvi). Simulaattoriin tullaan kehittämään erilaisia ratoja, kuten hirvija karhukoe. Mahdollisuutena on myös luodikko, keskieurooppalainen metsästysammunta ja todelliset metsästystilanteet. Todellisten metsästystilanteiden lisääminen vaatisi investointia tekniikkaan, mutta on täysin mahdollista. Virtuaaliradan hyödyt Osalle metsästäjistä ja ampumaharrastajista on vaikeuksia seurata liikkuvaa taulua. Simulaattorissa tämän harjoitteleminen on helppoa vaikka kotioloissa, koska toistoja voi tehdä uudelleen ja uudelleen. Erityisesti taulun seuraamisen harjoitteleminen laukauksen jälkeen on yksinkertaista. Simulaattorin avulla omaksutaan nopeasti ja turvallisesti myös kurinalainen ampumaratatoiminta. Simulaattoria voidaan vuokrata tai saapua esittelemään erilaisiin tapahtumiin tai leireille. Simulaattori ei vaadi kuin kaksi sensoria katon rajaan ja käyttäjän niiden väliin. Vivemoose Simulaattoria varten rakennettiin tukki, joka lisää oikeanlaista tuntumaa.
• 74 l Metsästäjä 4 l 2017 Uutismakasiini Suomen riistakeskus hakee ERIKOISSUUNNITTELIJAA Haemme erikoissuunnittelijaa tietojärjestelmäasiantuntijan rooliin Oma riista -palvelun kehittämisessä, osana sisäisten palvelujen prosessia. Toimipaikka mielellään Kangasalla Pohjois-Hämeen aluetoimistossa, mutta muutkin Suomen riistakeskuksen toimipaikat voivat tulla kysymykseen. Riistakolmiot lasketaan tänä kesänä 28.7.-13.8.2017 ? Riistakolmiot.fi sivustolla palautetut tulokset ennättävät mukaan vielä 13.8. metsästysaika-asetuksen valmisteluun, mutta postin viiveen ja viikonlopun takia paperiversiot kannattaa postittaa viimeistään 9.8.2017. Metsäkanalintujen metsästysaikoja koskeva asetus lähtee lausunnolle elokuun puolenvälin jälkeen ja lopullinen asetus tulee voimaan juuri ennen metsäkananlintujen metsästysajan alkua. Metsäkanalintujen metsästysajat löytyvät riista.fi sivustolta 8.9.2017 lähtien ? Modernissa, tehokkaassa ja itseohjautuvassa, Suunnannäyttäjät 2017 -kilpailussakin palkitussa tiimissä kehität asiakaslähtöisesti Oma riista -palvelua yhteistyössä muiden riistakonsernin laitosten kanssa. Osallistut järjestelmien tiekartan suunnitteluun ydinprosessien asiantuntijoiden kanssa sekä toteutat sitä vaatimusmäärittelyiden avulla ketterässä tiimissä. Keskeinen tehtävä on yhdessä palveluntarjoajan kanssa määritellä ja ohjata lyhyinä sprintteinä kehitysaskeleet ydinprosessien tarpeiden mukaisiksi. Rooliin voi lisäksi kuulua myös muita tehtäviä riistakeskuksen tietojärjestelmiin liittyen. Edellytämme • Luovaa ja innovatiivista asennetta sekä ratkaisukeskeisyyttä • Kokemusta sähköisten palvelujen kehittämisestä ketterillä menetelmillä • Kokemusta vaativien vaatimusmäärittelyjen tuottamisesta • Kokemusta tuoteomistajan tai projektipäällikön roolissa toimimisesta • Avoimen lähdekoodin lähestymistavan tuntemusta • Paikkatieto-osaamista ja kokemusta sen soveltamisesta sähköisen asioinnin palvelukehityksessä • Tehtävään soveltuvaa ICT-alan koulutusta tai muuta soveltuvaa koulutusta Arvostamme • Kokemusta kansalaisten asiointipalvelujen määrittelyistä • Palvelumuotoilun tuntemusta • Hyvää kommunikaatiokykyä ja eksaktia sekä suullista että kirjallista ilmaisua • Hyviä yhteistyötaitoja • Riista-alan tuntemusta • Vähintään hyvää suomen ja englannin kielten taitoa ja tyydyttävää ruotsin kielen taitoa Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 4.8. klo 16.00 mennessä osoitteeseen kirjaamo@riista.fi. Viestiin otsikoksi ”erikoissuunnittelija (tietojärjestelmät)”. Lisätietoja tehtävästä antaa hallintopäällikkö Tuomo Pispa, puh. 029 431 2106 tai projektipäällikkö Ville Hokkanen, puh. 029 431 2302. ? Toimialueeseen kuuluu Pohjanmaan maakunta, pois lukien Isonkyrön ja Laihian kunnat. Alueella toimii kahdeksan riistanhoitoyhdistystä. Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu riistatalouden suunnitteluja neuvontatehtäviä, riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä, osallistumista valtakunnallisiin tehtäviin ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Koivulahdessa. Tehtävään haettavalta edellytetään: • alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulutai korkeakoulututkintoa • riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta • ruotsin ja suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa • englannin kielen taitoa • neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen toimialueella, tarvittaessa työmatkoja myös muualla Suomessa ja ulkomailla • valmiutta toimimiseen myös riistakeskus Pohjanmaan alueella • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota ja osallistumista riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämishankkeeseen Suomen riistakeskus Rannikko-Pohjanmaan toimialueella ilmoitetaan haettavaksi määräaikainen (1.11.2017 31.10.2019) riistasuunnittelijan toimi. Suomen riistakeskus hakee RIISTASUUNNITTELIJAA Rannikko-Pohjanmaalle Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan sopimuksen mukaan tai viimeistään 1.11.2017. Toimessa on neljän kuukauden pituinen koeaika Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 11.8.2017 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista. fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus, Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Kuoreen merkintä: Riistasuunnittelijan määräaikainen toimi, Rannikko-Pohjanmaa. Lisätietoja antavat: Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi
• Arvoisat Sadan pesän savottaan osallistuneet ? Keski-Suomen Metsoparlamentti juhlii Suomi 100-juhlavuotta pesiensuojauskampanjalla. Erinomaisesti onnistunut Sadan pesän savotta on nyt loppusuoralla. Poikaset ovat kuoriutuneet ja teemme yhteenvetoa suojattujen pesien onnistumisesta. Kaikkien pesänsuojauksesta ilmoittaneiden kesken arvottiin kolme riistakameraa. Arpaonni suosi seuraavia Sadan pesän savottaan osallistuneita: Mikko Halinen, Joutsa, Lauri Ijäs, Petäjävesi ja Harri Hyppänen, Äänekoski. Onnea voittajille! Sovimme Uovision UV785 Superb Full HD 12MP -riistakameroiden toimittamisesta henkilökohtaisesti voittajien kanssa. Kiitos kaikille osallistuneille. Luonnonja riistanhoitosäätiö hakee palvelukseensa ASIAMIESTÄ ? Luonnonja riistanhoitosäätiön (LRS) tarkoituksena on edistää riistanhoitotyötä luonnonhoidon ja kestävän luonnonkäytön pohjalta. Se vaalii suomalaista metsästyskulttuuria ja vaikuttaa metsästyksen säilymiseen ja kehittymiseen, sekä toimii luonnon suojelemisen ja ympäristön taloudellisen hyötykäytön yhteensovittamisen puolesta. Asiamiehemme siirtyy uusiin tehtäviin. Etsimme nyt toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen uutta ASIAMIESTÄ Asiamies edustaa säätiötä. Hänen tehtäviinsä kuuluu säätiön toiminnan johtaminen ja kehittäminen. Asiamiehen vastuulla on myös säätiön hallinto. Tehtävään valittavalta odotamme: ylempää korkeakoulututkintoa asiantuntemusta ja palavaa kiinnostusta edistää kestävää luonnonja riistanhoitoa Suomessa kiinnostusta vaikuttaa säätiön tavoitteisiin liittyvään päätöksentekoon kykyä olla osa ja johtaa innovatiivista tiimiä ja tulla toimeen erilaisten toimijoiden kanssa itsenäistä otetta työhön, esiintymistaitoa ja hyvää kielitaitoa Asiantuntijuutta odotamme joltain seuraavilta aloilta: kestävä metsästys ja riistanhoito, riistapolitiikka kestävä maaja metsätalous, luonnonhoidon ja kestävän metsästyksen yhteensovittaminen vesiensuojelu ja kosteikot maatalousympäristön tukipolitiikka, erilaisten hankkeiden johtaminen ja niiden rahoitusmahdollisuudet Tiedustelut: LRS:n hallituksen jäsen Fredrik von Limburg Stirum puh. 040 540 1506, LRS:n nykyinen asiamies Heli Siitari, puh. 040 8267 998 tai LRS:n hallituksen jäsen Jukka Koivisto, puh. 040 501 5305, jolle myös pyydetään toimittamaan vapaamuotoinen työhakemus 10.8.2017 mennessä sähköisessä muodossa sähköpostiosoitteeseen jukka.koivisto@innocom.fi. Säätiön nettisivut osoitteessa www.luontojariista.fi Suomen riistakeskus hakee RIISTASUUNNITTELIJAA Etelä-Savoon Suomen riistakeskus Etelä-Savon toimialueella ilmoitetaan haettavaksi vakituinen riistasuunnittelijan toimi. ? Toimialueeseen kuuluu Etelä-Savon maakunta sekä osia Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon maakunnista. Alueella toimii 23 riistanhoitoyhdistystä. Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu riistatalouden suunnitteluja neuvontatehtäviä, riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä, osallistumista valtakunnallisiin tehtäviin ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Juvalla. Tehtävään haettavalta edellytetään: • alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulutai korkeakoulututkintoa • riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta • suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa • englannin kielen taitoa • neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen toimialueella, tarvittaessa työmatkoja myös muualla Suomessa ja ulkomailla • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan sopimuksen mukaan tai viimeistään 1.11.2017. Toimessa on neljän kuukauden pituinen koeaika. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 11.8.2017 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus, Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Kuoreen merkintä: Riistasuunnittelijan toimi, Etelä-Savo. Lisätietoja antavat: Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi Apulaisjohtaja Jari Pigg puh. 029 431 2102, jari.pigg@riista.fi Metsästäjä 4 l 2017 l 75 Osoitteenmuutoksia ? Sippolan riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Sanna Mäkelä. Ahotie 16, 45150 KOUVOLA sippola@rhy.riista.fi, (050) 577 1019 ? Kiteen riistanhoitoyhdistyksen uusi soite on Kylväjäntie 8 as. A 2 82500 KITEE Nimityksiä ? Olli Kursula on valittu Suomen riistakeskus Keski-Suomen riistapäälliköksi Kursula aloittaa toimessa 1.9.2017. ? Teemu Lamberg on nimitetty Suomen riistakeskus Keski-Suomen riistasuunnittelijaksi 1.9.2017 alkaen. Hän siirtyy vastaavasta tehtävästä Etelä-Savosta.
• 76 l Metsästäjä 4 l 2017 ES SI PU RA N EN / LU ON N ON VA RA KE SK US Korjaus: Susiasiat hoituvat yhteisvoimin ? Edellisessä numerossa sivulla 8 ollut kuva susiasioiden hoitamisen vastuualueista oli puutteellinen. Tässä on täydellinen kuva. Metsäpeurasta monelta kantilta juhlavuoden kunniaksi ? Maaja metsätalousministeriön erityisavustuksella toteutettu Suomenpeura-näyttely Suomen Metsästysmuseossa esittelee metsäpeuran levinneisyysja pyyntihistoriaa, biologiaa ja nykypäivää. Antti Leinosen peurakuvat kuvaajan omien kommenttien kera kertovat peurojen elämän seuraamisesta vuosikymmenten ajalta. Näyttelyyn laadittu uusi dioraama ja perusnäyttelyn saalispeuradioraaman uudistaminen ovat Pasi Ahopellon käsialaa. Multimediaa ovat työstäneet koulutuskeskus Hyriasta valmistuneet opiskelijat. Ryhmävierailuun voi varata myös näyttelyyn räätälöidyn draamaopastuksen. Näyttely on osa Suomi100-juhlavuoden ohjelmaa. Suomenpeura 11.5.-31.12.2017 Suomen Metsästysmuseo Näyttelyn avasi maaja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. SM M / AD A AA LT O Korjaus: ? Edellisen numeron keskiaukeaman julisteen tekstissä mainitaan piisamin pyyntivälineeksi virheellisesti merta. Kuvassa piisami on saatu saaliiksi raudoilla. Kohdistusja huoltopäivä RIIKINNEVAN AMPUMARADALLA la 5.8.2016 klo 12 alkaen ? Mahdollisuus kohdistamiseen 100 m (oma ase, patruunat ja kuulosuojaimet mukaan) ? Aseiden ja tähtäinlaitteiden asiantuntijat antavat henkilökohtaista opastusta ? Trap-radalla valmentaa Risto Suurla sekä Leppävirran Ampujat, nuoret ja aloittelijat tervetulleita, oma ase ei välttämätön ? Mahdollisuus koeampua SRVA-harjoitus ”hyökkäävä karhu” ? Kahvi ja pyttipannu –puhvetti ? Tilaisuuteen on vapaa pääsy Paikka: Riikinnevantie 95, opastus Varkaus Sorsakoski tieltä. Järjestäjä: Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys. Lisätiedot: Lauri Itkonen 050 407 8359 leppavirta-varkaus@rhy.riista.fi Muista päivittää Oma riista -mobiilisovellus! ? Päivittämällä Androidtai iOSpuhelimen Oma riista –mobiilisovelluksen saat uusimmat ominaisuudet käyttöösi. Viimeisimmässä versiossa (1.7.5) saat aina ilmoituksen, kun sinulle saapuu uusi Oma riista -viesti. Lisäksi pääset kätevästi lukemaan uusinta Metsästäjä–lehteä (valitse vasemmasta alakulmasta ”Lisää”). Jos puhelimessasi on päällä automaattiset päivitykset, uudet ominaisuudet tulevat käyttöön ilman toimenpiteitä.
• Metsästäjä 4 l 2017 l 77 S U O M E N R I I S TA K E S K U S A L U E T O I M I S T O T ke st äv ä ri is ta ta lo u s p al ve lu t ju lk is et h al lin to te h tä vä t S I D O S R Y H M ÄT alueelliset riistaneuvostot 15 kpl valtakunnallinen riistaneuvosto R I I S TA K E S K U K S E N H A L L I T U S J O H TA M I N E N J A T U K I PA LV E L U T Riistanhoitoyhdistysten aluekokoukset 15 kpl M I N I S T E R I Ö OSALLISTAVAT TOIMINTATAVAT Riistanhoitoyhdistykset (295) Riistapolitiikan kaksi toimintalinjaa Riistapolitiikkaan vaikuttaminen Riistapolitiikan toimeenpano Riistapolitiikan kaksi toimintalinjaa Riistapolitiikan toimeenpano Riistapolitiikkaan vaikuttaminen Maaja metsätalousministeriö on 30.5.2017 nimittänyt valtakunnallisen ja alueelliset riistaneuvostot. Neuvostojen kokoonpanot osoitteessa www.riista.fi/riistahallinto Uudet riistaneuvostot aloittavat 1.8.2017
• 78 l Metsästäjä 4 l 2017 Áigeguovdilis ságat sámegillii Fuo??u dihte -gilvvus ohcet Suoma buoremus luonddudivššára ? Gilvu lea dárkkuhuvvon bivdoservviide ja daidda, geain lea bivdovuoigatvuohta ja geat aktiivvala??at dikšot fuo??uid eallinbirrasiid. Gilvui sáhttá váldit oasi maid ovttaskas meahcásteaddji iežas fuo??odikšun doaimmainis – juo okta fuo??odikšundoaibma reahkká. Die?ut gilvvus Lassedie?uid gilvvus gávdná riistanvuoksi.fi-siidduin. Siidduin leat maid evttohusat das, makkár doaimmaid fuo??uid buorrin sáhttá bargat. Almmuheapmi Gilvui sáhttá almmuhit iežas 15.1.2018 rádjái riistanvuoksi.fi-neahttasiidduin. Buorit bálkkašumit Servviid gilvvus bálkkašuvvojit 3 buoremusa. Bálkkašuvvon servviid birra ?állojuvvo Meahcásteaddji-blá?is. Searvegilvvus bálkkašumit leat gudnegirji ja skea?kagoarttat Retkitukkui: 1. 3000 € 2. 2000 € 3. 1000 € Dasa lassin priváhta oassái ja searvegilvui almmuhan oassálastiid gaskkas vuorbádit guhtta 500 € árvosaš skea?kagoartta Retkitukkui. Suoma fuo??oguovddáš ja Retkitukku sávvet, ahte ollugat válddášedje oasi gilvui. Neahtebeatnagiid laskan bissehuvvon – dál vuordit mo boahtteáiggis geavvá SAMI TOSSAVAINEN, Suoma fuo??oguovddáš, MIKKO ALHAINEN, JUHA MÄKIMARTTI Jagi 2011 rájes neahtebeatnaga sálašmearit ja áiccut leat geahppánan ollu Lappi guovllus. Giitosat dás gullet eaktodáhtolaš meahcásteddjiide. Muhto juos bivdomokta geahppána, go sálaš ii boa?e ovddit áiggiid láhkái, de neahtebeatnagat gal laskagohtet dalán ja nálli stuorrugoahtá. ? Lappi guovllu mehciin johtet juohke ?av??a logit duháhat ?eahpes bivdit ovttas beatnagiinniset. Juohkehaš sis sáhttá váldit oasi dehálaš luonddudikšunbargui. Go neahtebeatnagat bivdojuvvojit álot eará bivddu olis, bissu váttisvuohta uhccin. Báikkálaš meahcásteddjiid ollašuhttin rihtábivdu, fuo??okámera?uovvun ja aktiivvalaš bivdu beatnagiiguin leat dakkár doaimmat, mat ?uhcet namalassii neahtebeatnagii. Ruo?as neahtebeana measta jávkan – Norga bidjá návccaid easttadeapmái Min oarjjabeale kránnjáriikkas neahtebeatnaga bisseheapmi lea váldojuvvon duo?as. Jagi 2009 rájes Ruo?as lea leamaš ámmátbivdiid joavku, mii lea oahppan bivdit neahtebeatnagiid hui vitmadit. Judas-eallit, fuo??okámerat ja olbmuid áiccut leat buktán bohtosiid ja neahtebeatnagat leat measta jávkaduvvon. Ámmátolbmuid beaktilvuo?a sáhttá dušše ovddošit. Jagis 2015 Ruo?as ledje 54 nannejuvvon áiccu neahtebeatnagis. ?uovvovaš vahkuid áigge jávkadedje dain 93 proseantta nappo 50 ealli. Geassit 2016 Ruo?as gárte geavahišgoahtit gárddis šaddaduvvon neahtebeatnagiid judas-eallin, go luonddus eai ožžon doarvái neahtebeatnagiid dán doibmii. Dán geasi judas-eallin leat váldán vilges gárdeneahtebeatnagiid, main goit guovttis leat sirdásan Suoma beallái ohcat guoimmi. Nubbi fas bázii biilla vuollái Duortnosleagis ja nubbi goddui Mearraba?a sullos. Norga fas geah??ala easttadandoaimmaid bokte bissehit nális leavvamis Norgii ja ruhtada easttadandoaimmaid Máttája Gaska-Lappis. 50 euro skea?kagoarta judas-eallis, mas lea bággi Lappi guovllus leat juo má?ggaid jagiid geavahan judas-neahtebeatnagiid, main leat GPS-bákkit. Meahccái leat luoitán 10-15 neahtebeatnaga, maid bargun lea oahpistit gieddebargiid neahtebeanabára dahje -?ivggaid lusa ja ná veahkehit jávkadit neahtebeatnagiid Lappi guovllus. Bivdomovtta lasiheami dihte Suoma fuo??oguovddáš ja Retkitukku fállet 50 euro skea?kagoartta dakkárii, gii lea fáhten gitta judas-ealli ja máhcahan GPS-bákki. GPS-neahtebeatnagat leat birra Máttaja Gaska-Lappi, ja dakkára sáhttá deaivat gos beare. Ulbmilin lea movttiidahttit olbmuid bivdit neahtebeatnagiid ja oažžut ávkki bággeelliin. GPS-neahtebeatnagat fállet dehálaš die?u elliid johtimis Lappi guovllus. Neahtebeatnagat johtet gi??acug?uid alde, nuba gánnihan giddet fuomášumi dakkár elliid luottaide, main lea veháš oanehut lávkegaska go riebanis ja vejolašvuo?aid mielde vuolgit guoradit luottaid. Ovtta ijas neahtebeana ii jo?e guhkás, ja neahtebeana sáhttá leat beaivit goarjadeamen lagašmeahcis guosa vuolde. Lappi guovllu neahtebeanafidnu olggobeale bálvalusfállái Fidnu, man Suoma fuo??oguovddáš koordinere sirdojuvvui olggobeale bálvalusfállái álgojagi 2017. Bálvalusa fállin válljejuvvui Tmi Juha Mäkimartti, guhte vuittii bálvalusfálliide ordnejuvvon gilvvu. Juha ?uovvu neahtebeanadili GPS-judas-elliid ja fuo??okámeraid vehkiin. Son maid ordne skuvlejumiid ja doarju eaktodáhtolaš meahcásteddjiid barggu ee. fállamiin ri?aid movttegis bivdiid geavahussii. Juha barggu stivre Lappi fuo??ohoavda Sami Tossavainen. Fidnu geavatlaš doaibma joatkašuvvá eanaš nugo ovdal, dušše ollašuhttima hálddahusmálle nuppástuvai. ? Álot galgá leat váruheamen, galgá leat gearggus easttadit uhki máttil ja seammás ohcat daid neahtebeatnagiid, mat njáhket suoli sealggi duohkin. . GPS-neahtebeana lea min bealde – dat lea buorre rea?ga, go dat ohcá eará neahtebeatnagiid, mat ellet lahkosis.” Juha Mäkimartti ?ilge barggus. Almmut neahtebeanaáiccuid! R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Metsästäjä 4 l 2017 l 79 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko. fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2017 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 5/2017 ilmestyy 6.9.2017. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 23.8.2017. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset MYYDÄÄN: Jalkanarut, raudat, loukut pienpedoille ja majavalle. taisto.hietala@pp.inet.fi www.kesavaylan.net, 0400 181 498 Hyvät käytetyt Drillingit, rihlakot ym metsästysaseet.Kempeleen Ase ja Retkeily 044 731 6055 www.asejaretkeily.fi Aseita ja tarvikkeita porinase.fi Maissia,hernettä ja viljat.Kivimyllyllä jauhetut ruis-,ja ohrajauhot/ryynit.www.siilinmylly.fi 050 387 0505, 0400 610 491 Kotimaiset ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT valmistajalta. P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Aseet, erä, koiratarvikkeet edullisesti netistä tai paikanpäältä, 0400 384 118 WWW.ANONASE.COM Anon Ase ja Tukku Ay Paritalo-osake 53 m2 Posio, Yli-Kitkan ranta. Hyvät riistamaat ja kalavedet. HINTA 13000€. Lisätietoja 0400-185831. Riistahernettä suursäkkeihin pakattuna. p. 050 561 4134 Mikko Tikkala Asikkala ERAMESTA.COM on metsästäjän varustekauppa netissä. NETTOHINTAAN Jousia, Riistakameroita, VHF-radiot, sekä muut metsästäjän varusteet. ILM. TOIMITUS KAMP. KOODILLA: EM2017 katso lisää www.eramesta.com Norjanharmaan narttu pentu 2 valio ja karh:1 vanhemmista tied.puh 0500 876 716 Mökki Sallasta. 45 m 2 1h+tupa+s. Hinta 12 000,-. Katso www.nettimarkkina.com ID1467230 P. 040 500 7885 Oma n. 0,5 ha saari Kerimäen (Savonlinna) Pistalanharjulla. Saareen kävelysilta.Mökki, liiteri ja rantasauna. Upeat veneilyja kalastusmahdollisuudet. Mh. 61.000€. Asunto-ja Metsätori Oy, p. 044 766 6877, www.kiinteistomaailma.fi/1175741 Myydään metsäpalsta Pyhäjärvellä 21h. Mahdollisuus pienriista ja hirvimetsälle sekä kalareissut. puh 050 5565998 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 0405401182 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh.0400 835511 TUNTSA kaupan erätuotteet suoraan valmistajalta Sallasta. Vain www.tuntsa.fi ja olet kaupassa. 040 522 3480 ERÄMIES! Katso ELORANNAN VERKKOKAUPPA-TARJOUKSET, www.eloranta.fi Puh: 0440 883 044 FORP! Maailman nopein pikajalka! www.nordhunter.com Tikka/Howa/Guerini/Leupold/Docter tarj KKC, GRS, Beretta , Valmet ym. tukit www.euroase.fi 050 465 4695 Myös arviot/ostot/vaihtoaseet/asennukset Erämökki Rumolla.Oma tontti. Valtion maat vieressä. P. 050 494 1330 ERÄ AMMATTILAISTEN LEIKKUUALUSTOJA PAKS. 15 TAI 20 MM ELINTARVIKELAATU USEITA KOKOJA 49X99, 49X74, 39X74, 39X59, 32X49 , 32X49 JNE HINNASTO WWW.UKMESTARIT.FI SÄHKÖPOSTI INFO@UKMESTARIT.FI P. 050 572 4562 Varmatoimisia Kanuloukun laukaisijoita sekä Pyyntivalmiita loukkuja ym. PH-Riista.fi / puh: 050566 2691 Lapissa erämökin tontteja puron varrella alk. 4000€. Pääsee metsästysseuraan. 040 832 0190 VUOKRALLE TARJOTAAN: Vuokramökki Simojärvellä, 0400-193 351. Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä puh. 0400 398 208 Jahtimökki Kainuussa nettimokki.com/5968 Ilomantsi,Naarvanjärvi saunallinen mökki Mh:n alueet ympärillä. 050 518 7794 Vuokramökit Naarvassa p.0400 368 300 Lieksassa Metelin kämpät korjattu ja jälleen metsästäjien käytössä.4 kpl 4-5 hengen huoneita ja uusi huvilarakennus 6-8 henkeä. Rantasauna,grillipaikka, laavu kolme matkustusautopaikkaa.Kukkarolaklan alueet 10km. yhteydenotot iltaisin 040 508 3834 Mökki Tervolan Kätkävaarassa. Hyvät lintumaat. Mökissä keittiö, sauna ja TV. p. 0400 930199 katkavaara@laplandwelcome.fi Majoitu keskellä valtion jahtimaita Ranuan Simojärvellä Ruonanniemessä. Hyvin varustellut majoituspaikat, myös suurille ryhmille. Kysy lisää. Timo Kauhanen. p. 040 571 2662. timkauha@dlc.fi JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET: www.dreeveri.fi Pentuvälitys 040 547 0448 Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön, ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400-176934. Jäsenasiat 0500 562 679. www.metsastysnoutajat.com METSÄSTYSTÄ: Etelä-Afrikka. €1430+lennot, sis.aseen. 0500 383 078, www.stormbergsafaris.co.za Riekon metsästystä settereillä Ylä-Lapissa. Topin kalajahti p. 0503221377 KUUSAMO Mökki+Luvat puh. 0400 281 229 Tule pienriistajahtiin Keski-Suomeen! Majoitus kts.lomarengas Raiski. Tiedustelut Savolko@live.com /040 564 7615 Namibiassa metsästys on edullista. Lähden Afrikan safarille, tutustu: www.goodhopehuntingsafaris.com Suomalaisia suosittelijoita mm. s-posti: rtuominen@unam.na LAATUJAHDIT VIROSSA: Hanhi, hirvi, kauris, villisika. p. 044 240 5800 LESTIJÄRVI; metsästys, kalastus, majoitus. 040 506 0340 www.lestipuu.fi Suomussalmella erähenkistä majoitusta, Alassalmen erämökit, 0400 300 552. Karhun ja kanalinnun metsästystä Suomussalmella.www.erapalvelu.net p. 050 325 8966 Vielä ehdit kanssani Kanadan syksyisille karhumaille ja lohivesille. Lähtö 7.9. 2 peruutuspaikkaa. www.paulpalmu.fi Metsästystä Kärsämäellä www.jahtiin.net 0400 366 408 METSÄSTYS-MAJOITUS-KALASTUS: www.erakorpinen.fi; 040 555 1394/S.Muuttola WWW.FASAANITILA.NET Varaa suoraan netistä 24/7 koirien treeni/metsästysmaasto. Metsästystä Sauvossa. www.prohunting.fi pro.hunting@luukku.com / 0400 708 570 Mökkejä metsästysmaiden vieressä 300ha ja Kuusamon Yht.mets. 60000ha. 0400 284 988. Osaava Hirvikoira ja ohjaaja saavat paikan syksyn hirvijahtiin Vantaalle. Soita 040 900 6390 Martti Hyljejahdit seanature.net 0400 154 600 TYÖSUORITUKSIA: TURKISMUOKKAUSTA FinSkin Oy, Jääkäritie 5, 50150 MIKKELI p. 010 387 3090, www.taljatukku.fi HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 718 8170 OULUN ASEPAJA KY Kaikki asealan korjaus-ja muutostyöt. Tuplakivääreiden valmistus, kaliiperimuutokset, sinistykset, nallipiikkiremontit, ejektoriremontit, tukkikorjaus/muutostyöt, p. 0500 435 703 Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan RakturOy Takamaantie 10 25390 Kiikala. 02 728 7503 050 462 5938 ETELÄ-SUOMEN ASEKORJAAMO 044 388 1231 www.aseteam.fi v-osat, huollot, korjaukset ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Pertti Siipola 0400177588 Kuopio Preparoin linnut ja teen trofeet. Pasi Ahopelto 0400 567 078 Lehonpaja.net www.studionaturalia.fi / Helsinki Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Eläintentäyttäjä Juhani Hirvonen 045 330 3417 OSTETAAN: OSTETAAN JOKIRAPUJA läpi kauden. Raputukku Järf puh 040 546 5995 KOIRIA: Jämtlanninpystykorvan narttupentu s.3.3-17 molemmat vanhemmat kaksoisvalioita. Karhua haukkuvista suvuista. 040 833 9546 Harm. Norjanhirvihoiran pent. Synt. 21.4 Val. vanh. Puh. 0500 269 174 Hämeenkyrö Karjalankarhukoiran uros pentuja s.22.4 emä. KVA isä. 3xHIRV-1 p.0400894382 Suomenpystykorvan pentuja, 050 598 8158. Jämtlanninpystykorvan pentuja s.18.05.17 Kv.vanhemmista.Merijärvi p. 0400 586882 3kk ik. Suomenajokoiran pent 044 266 8024 suomenajokoiran pentuja valio vanhemmista, syntyneet 22.5, PUH 0500 923 942 Saksanmetsästysterrierin pentuja varattavissa. Terveistä vanhemmista 040 565 8142 Kk saksanseisojan pentuja.0443288109 Kk.saksanseisojanpentuja syksyn jahtiin. Vaaleita päistärikköjä 3kk. P. 050 688 50 Suomenajokoiran pent.Luov. heti 600 €. Hamina. Puh: 040 966 5359 Myydään palkittu Munsterinseisoja 6v. uros perhesyiden vuoksi. 040 548 8426 Karjalankarhuk. pentuja, luovutusvko 30. Tied. 0400 418 396. Sileäkarv.noutajan pentuja, 040 706 6659 www.blackpepoon.com (myös beaglet) 4kk Venäjänajokoiran urospentu kettua ja jänistä ajavista palkituista vanhemmista. www.fullflavour.info tai p. 0440 932 852 16.4.2017 s.jämtlanninpyst.korv.pentuja Valiovanh. 044 987 3917 Teuva Jämttin pentuja 0400890807 Säkylä MUUT: Karhunkatselua/kuvausta Kuhmossa. 040 577 2739 www.rutkunpuro.fi Katso lisää niskanen.fi/asepaiva PERINTEINEN NISKASEN SUURI ASEPÄIVÄ 4.8.2017 klo 13–19 OHJELMASSA mm. ilmainen kivääreiden koeammunta! 350 m 2 myyntiteltta täynnä huipputarjouksia ym ym. PAIKALLA LÄHES KAIKKI SUOMEN SUURIMMAT METSÄSTYKSEN ASIANTUNTIJAT! LAUKAAN RAJAMÄEN AMPUMARADALLA Ampumaradantie 14, 41310 Leppävesi Järjestää: Niskanen
• NOLLATOLERANSSI SALAMETSÄSTYKSEEN Vaikka Euroopan 7 miljoonan metsästäjän myönteinen merkitys luonnonhoidolle on kiistaton, rehellisten kestävästi ja eettisesti metsästävien metsästäjien mainetta tahraavat salametsästäjät ja siksi nollatoleranssi on salametsästyksen osalta ehdoton, todetaan FACE:sta. FACE järjesti kesäkuun lopulla ”Perspectives on Combating Illegal Killing: The Role of Hunters” -seminaarin, jossa hyvin laaja-alaisesti keskusteltiin metsästäjien roolista salametsästyksen torjunnassa. Euroopan metsästäjät salametsästystä vastaan FACE:lla eli Euroopan Unionimaiden metsästäjäjärjestöjen liitolla on salametsästyksen suhteen nollatoleranssi! Suomen riistakeskus muistuttaa –Oma pesä kuntoon! Aihe on tietysti mitä ajankohtaisin meilläkin, kun tarkastelee viimeviikkojen uutisointeja VarsinaisSuomesta ja Pohjois-Karjalasta koskien susien salatappoja tai vaikkapa Pietarsaaren kymmenien pienten hirvieläinten salatappoja: annammeko salametsästäjien vetää rehellisten metsästäjien maineen lokaan? Tähän meillä Suomessakin on oltava täydellinen nollatoleranssi! ?