M et sä st äj ä 4 l 2018 Metsästysajat 2018-2019 RIISTAKOLMIOT LASKETAAN 28.7. – 12.8. 2018
2 l Metsästäjä 4 l 2018 Metsästäjä -lehti Nro 4/2018 67. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 7.9.2018. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2018/Met18_04 Kansikuva: Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi
77 Tässä numerossa 4 l 2018 5 Pääkirjoitus: Riistakolmioilta jahtiin 6 Metsästysajat 2018-2019 8 Metsästysasetus muuttui 1.6.2018 12 Riistatieto ratkaisee – Metsäkanalintukauden pidennysmahdollisuus hyville lintuvuosille 13 Vinkit kolmiolaskijoille 14 Kaksi kolmesta suhtautuu metsästykseen myönteisesti 16 Puheenjohtajalta: Metsästysharrastus mahtavassa myötätuulessa 18 Susien määrä kasvoi Länsi-Suomessa 19 Tuore kanta-arvio herätti keskustelua suisfoorumissa 20 Kyyhkyjahtiin paneuduttava huolella 23 Ministeriön palsta: Miksi metsästäjä uskoo ennemmin netin valekanta-arviota kuin tutkijaa? 24 Metsästäjän varusteet: Kyyhkypatruunan anatomia 26 Sorsien houkuttelumetsästys – lumoaa sorsaa ja sorsastajaa 30 Supikoira ja linnunpesät: minkä verran pesiä ryöstetään? 34 Hirvieläinten pyyntiluvat Oma riista -palvelussa 36 Valkohäntäpeuran kannanarvioinnin kehittäminen – Riistakamerakuvat ja DNA 40 Vakohäntäpeuran iän tunnistaminen, osa 3: Iän tarkistaminen hampaista. 44 Riistainfo.fi on avattu – Tietoa riistasta ja metsästyksestä 46 Metsäpeuran ikä ja kuolinsyy leukanäytteitä kaivataan iänmääritykseen 48 Metsähanhilaskennat alkavat 50 Majavien pesälaskenta 2017 – Oma riista lisäsi ilmoitusaktiivisuutta 54 Kiitokset riistalaskijoille 55 Ilmoita pienristasaaliisi Oma riistaan! 56 Pystykorvalla fasaanijahtiin – Pudotuksella vahvistetaan pennun kiinnostus lintuihin 60 ERÄmessutunnelmia 63 Aselaki muuttuu 64 Kohti parempia riistalaukauksia – Selvitä oma taitotasosi 68 Suomalaisesta eräkäynnistä on elinvoimaiseksi elinkeinoksi 70 SML: Nuoret seuraan-kampanja 72 Metsähallituksen uudet ympäristöohjeet aiempaa riistaystävällisempiä 74 Tunnistatko nämä vesilinnut? 76 Kehittyvä riistatalous, osa 4: Metsästysseuran ampumaradan luvat 78 Metsästysseuratoiminta: hankalan jäsenen erottaminen 80 Metsästysseuratutkimus 2017: Rahavastikkeellisen metsästysmaan vuokraaminen metsästysseuroissa 82 Uutismakasiini 86 Eräilmoitukset 87 Áigeguovdilis ságat sámegillii 88 Lajiesittely: Karhu 24 Metsästäjän varusteet: Kyyhkypatruunan anatomia Metsästäjä 4 l 2018 l 3 12 Riistatieto ratkaisee – Metsäkanalintukauden pidennysmahdollisuus hyville lintuvuosille 56 Pystykorvalla fasaanijahtiin – Pudotuksella vahvistetaan pennun kiinnostus lintuihin 63 Aselaki muuttuu 6 Metsästysajat
UUSI BERETTA HUSH HILJAISUUTTA METSÄSTYKSEEN Berettan uusi, kahinaa minimoimaan suunniteltu Hush-metsästyspuku on valmistettu erittäin pehmeästä ja hiljaisesta mikrokuitukankaasta. Puvun kaikki saumat on teipattu ja se on vedenpitävä, tuulenpitävä ja silti hengittävä GORE-TEX® LTD -vuorauksen ansiosta. Hiljainen rakenne sopii erityisesti hiiviskelyyn ja kyttäykseen, mutta se takaa hiljaisen etenemisen myös aktiivisen jahdin aikana. Hush-puvun voi myös yhdistää Beretta Interactive System (BIS) -välikerroksen kanssa. Jälleenmyyjä: Sako Oy | PL 149, 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.?
T ätä kirjoittaessani toivomme kesän jatkuvan hyvänä erityisesti metsäkanalintujen poikasille. Riistalaskentoihin valmistautuminen on edessä ja odottelemme kaikki jälleen loppukesän riistakolmiolaskentojen tuloksia. Riistakantojen kehitys määrää metsästysmahdollisuutemme nyt ja tulevaisuudessa sekä myös kertoo riistanhoitotöiden tuloksista. Riistalaskijoiden ja järjestelmästä vastaavien vapaaehtoinen työ on edellytyksenä sille, että pääsemme jälleen kerran nauttimaan kestävästä metsästyksestä. Laskenta on viritetty aikataulultaan tiukaksi. Kesäkolmiot halutaan laskea silloin kun riistan havaitsemismahdollisuudet ovat hyvät ja tulokset ennättävät vielä vaikuttaa syksyn metsästysaikojen määrittelyyn. Tässä päivät tahtovat usein loppua kesken niin maastossa kuin tulosten analysoinnissakin. On kuitenkin meidän kaikkien etu, että metsästysajat perustuvat tuoreimpaan mahdolliseen tietoon. Tiedän, että kanalintujen metsästysaikojen selviäminen vasta syksyllä aiheuttaa monia hankaluuksia, mutta matka riistakolmioilta metsästysajoiksi on aikataulultaan tiukka. Olemme kuitenkin onnistuneet siinä, että uusi metsästysasetus mahdollistaa hyvinä kanalintuvuosina myös pidemmät metsästysajat. Riistakolmiot ovat keskeinen osa tätä järjestelmää ja onkin ilahduttavaa huomata se vakavuus, jolla laskemiseen suhtaudutaan. Monin paikoin tavoitteet on täytetty ja riistatieto on kattavaa. Laskennalla huolehditaan siitä, että metsästysajoissa voidaan ottaa riistakantojen tila huomioon. Uusi metsästysasetus toi mukanaan taantuvien vesilintujen metsästykseen vuonna 2020 alkavan ilmoitusvelvollisuuden. Vesilintujen havainnointijärjestelmä ei ole yhtä kattava kuin riistakolmioiden laskenta. Ilmoitusvelvollisuudella pyritään saamaan parempaa tietoa kannoista ja havainnointijärjestelmiä kehitetään. Parhaimmillaan työ realisoituu parempina kanta-arvioina sekä toivottavasti myös riistanhoitotyön positiivisten tulosten havaitsemisena ja lajien pysymisenä riistalajistossa. Haluan kaikkien jahtiin lähtijöiden puolesta kiittää riistan havainnoinnissa ja laskennoissa työtä tekeviä. Ilman teitä metsästys olisi huomattavasti rajatumpaa eikä sen kestävyyttä voitaisi taata. Myös metsästysmahdollisuuksien säilyminen tuleville polville olisi vaarassa. Jahtiin voidaan siis jälleen kerran lähteä hyvillä mielin. Turvallista ja tuloksekasta alkavaa metsästysvuotta kaikille. Riistakolmioilta jahtiin JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 4 l 2018 l 5
Metsästäjä 4 l 2018 l 7 METSÄSTYSAJAT 2018-2019 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Punasotka Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Alli Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Tukkakoskelo Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Isokoskelo Koko maassa 1.9. 31.12. Haahka Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Nokikana Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Merihanhi Rannikolla (ks. Kartta s.6) Muualla maassa 20.8. klo 12.00 31.12. 10.8. 20.8. klo 12.00 pellolta Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metsähanhi Tarkista metsästysalue (ks. Kartta s. 6) 1.10. 30.11. Kanadanhanhi Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. 10.8. 20.8. klo 12.00 pellolta Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. 31.12. 1.9. 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. 31.10. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. 31.3. Orava Koko maassa 1.11. 28.2. Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. 30.4. Kanadanmajava Koko maassa 20.8. 30.4. Piisami Koko maassa 1.10. 19.5. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. 30.4. 1.8. 14.4. Tarhattu naali, supikoira, minkki ja hilleri Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. 31.3. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. 28.2. 1.12. 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Itämerennorppa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 16.4. 31.12. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. 31.12. Villisika Koko maassa 1.8. 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. 31.1. Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 7.9.2018. LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia sekä Lapin maakuntaa. Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla. Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 20.9. 1.9. 12.10. Vahtimalla pellolta 13.10. 31.12. 1.1. 15.1. Ilman koiraa *2 Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 28.9. Vahtimalla 29.9. 31.1. 1.2. 15.2. Ilman koiraa *2 Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 29.9. 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 28.9. vahtimalla 29.9. 31.1. Metsäkaurisuros *3 -naaras ja vasa *3 Metsäkauris Koko maassa Koko maassa Koko maassa 1.9. 31.1. 16.5. 15.6. 1.9. 31.1. 1.2. 15.2. Ilman koiraa *2 Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8. 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat ? varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. 31.7. ja muualla maassa 10.3. 31.7. ? harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. 31.7. ja muualla maassa 1.4. 31.7. ? korppi poronhoitoalueella 10.4. 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) ? harmaalokkikoloniat koko vuoden Huomautukset: *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka, telkkä. *2) Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen *3) Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain 29.9. 31.1. välisenä aikana. HA N N U HU TT U
8 l Metsästäjä 4 l 2018 Metsästysasetus muuttui 1.6.2018 MATTI KERVINEN , Suomen riistakeskus Metsästysasetuksen muutos tuli voimaan siirtymäsäädöksiä (ks. HUOM!-kohdat alla) lukuun ottamatta kesäkuun alussa. A setusmuutoksella pyritään keventämään poikkeuslupabyrokratiaa, parantamaan saalistiedon laatua ja kattavuutta, vähentämään ja ennaltaehkäisemään riistaeläinten aiheuttamia vahinkoja sekä lisäämään hyvinvointia uusien metsästysmahdollisuuksien muodossa. Säädösmuutoksilla on vaikutuksia metsästäjän arkeen, joten ajantasainen lainsäädäntö kannattaa kerrata hyvissä ajoin ennen metsästyskauden alkua. Keskeisimmät metsästysasetuksen tuomat muutokset ja niiden vaikutukset metsästäjän näkökulmasta on avattu alla. Linkitykset ajantasaiseen lainsäädäntöön sekä kansankieliset kuvaukset metsästäjiä koskevassa lainsäädännössä tapahtuneista viimeaikaisista muutoksista löydät kätevästi osoitteesta riistainfo.fi. Taantuneet riistavesilinnut ilmoitusvelvollisuuden piiriin Metsästysasetuksen 5 a §:ssä säädetään eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävästä saalisilmoituksesta. Asetusmuutoksen myötä pakollinen saalisilmoitusvelvollisuus laajennetaan kattamaan taantuneet riistavesilinnut. 1.8.2020 alkaen Suomen riistakeskukselle on tehtävä lakisääteinen saalisilmoitus jo aiemmin listalla olleiden metsäkauriin, villisian, hillerin ja metsähanhen lisäksi myös saaliiksi saadusta haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta. Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai sähköisen palvelun kautta. Kätevimmin ilmoitus hoituu kirjaamalla saalis Oma riista -palveluun. Edellä mainittujen riistavesilintujen kannat ovat taantuneet merkittävästi. Metsästyksen kestävyyden turvaamiseksi on välttämätöntä parantaa niitä koskevan saalistiedon luotettavuutta. Riistavesilinnuista saalisilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät enää saalismäärältään yleiset riistalajit sinisorsa, tavi ja telkkä sekä hanhista merija kanadanhanhi, joiden kannat ovat vakaat. Metsästäjien näkökulmasta on selkeää, että kaikista muista kuin kolmesta yleisestä sorsalajista ja kahdesta hanhilajista tehdään ilmoitus. Saaliin pyyntiajankohtana ilmoitetaan päivämäärä, jolloin yksilö saatiin saaliiksi sekä pyyntipaikkatietona kunta tai Suomen talousvyöhyke, jossa yksilö saatiin saaliiksi. Muutoksella selkeytetään sääntelyä ja varmistetaan saalistietojen riittävä tarkkuus riistakantojen käytön suunnittelua varten. Muista lajeista poiketen, saaliiksi saadusta villisiasta on jatkossakin ilmoitettava pyyntipaikan koordinaatit afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi. Saalisilmoitusvelvollisuus korostaa lajintunnistustaitojen tärkeyttä. Riistavesilintujen lajintunnistusta voi harjoitella videoiden ja kuvien avulla esimerkiksi Riistainfo. fi-sivustolla. Hirvieläimen pyyntilupahakemukseen ja pyyntiluvan määräyksiin tarkennuksia Asetusmuutoksella pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään hirvieläinten, erityises1.8.2020 alkaen Suomen riistakeskukselle on tehtävä lakisääteinen saalisilmoitus jo aiemmin listalla olleiden metsäkauriin, villisian, hillerin ja metsähanhen lisäksi myös saaliiksi saadusta haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta. HUOM! Metsästysasetuksen 5a §:n muutokset tulevat voimaan 1.8.2020.
Metsästäjä 4 l 2018 l 9 ti hirven, aiheuttamia vahinkoja säätämällä Suomen riistakeskukselle mahdollisuus ohjata pyyntilupien käyttämistä pyyntilupaalueen sisällä. Metsästysasetuksen 6 §:ä muutettiin siten, että hirvieläimen metsästystä koskevaan pyyntilupahakemukseen tulee liittää nykyisin edellytettyjen selvitysten lisäksi luettelo niistä kiinteistörekisterin yksiköistä tai niiden osista, joiden alueella hirvieläimen metsästys tapahtuu. Luettelon liittäminen jokaiseen pyyntilupahakemukseen sujuvoittaa lupamenettelyä ja vähentää lisäselvitysten tarvetta. Nykyisellään pyyntilupa-alueisiin liittyvät epäselvyydet kuormittavat lupahallintomenettelyä kohtuuttoman paljon. Helpoiten kiinteistöluettelon saa muodostettua ja liitettyä pyyntilupahakemukseen määrittelemällä metsästysalueen ja jättämällä hakemuksen Oma riista -palvelussa. Metsästysasetuksen 7 §:ä tarkennettiin siten, että Suomen riistakeskuksella on mahdollisuus määrätä pyyntilupien alueellisesta kohdentumisesta pyyntilupa-alueen sisällä. Lisäys on tarpeen hirvikannan hoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarve voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa luvansaajalla on samaan pyyntilupapäätökseen sisältyviä alueita eri hirvitalousalueilla tai verotuslohkoilla tai mikäli jonkin alueen hirvivahingot ovat erityisen suuret. HUOM! Metsästysasetuksen 6 §:n ja 7 §:n muutokset tulevat voimaan 1.2.2019. Ilma-aseen käyttämiseen väljennyksiä Metsästysasetuksen 20 §:ä muutettiin siten, että ilma-asetta voidaan käyttää rakennuksen sisällä myös variksen, harakan, kesykyyhkyn, oravan, näädän, kärpän ja minkin tappamiseen. Kyseiset lajit hakeutuvat usein rakennusten sisätiloihin, josta ne voidaan poistaa tehokkaasti ilma-aseella. Aiemmin voimassa olleen sääntelyn mukaan ilma-asetta sai käyttää vain rakennuksen sisällä ja siellä vain muun rauhoittamattoman nisäkkään kuin villikissan tappamiseen. Muiden rauhoittamattomien lajien osalta ilma-aseen käyttäminen oli mahdollista vain Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla. Metsästyksen johtajan tehtäviin tarkennuksia Metsästysasetuksen 23 §:än lisättiin metsästyslain 30 §:n vaatimuksen mukaisesti poikkeusluvalla tapahtuvan karhun, suden, ahman ja ilveksen metsästyksen johtajan tehtävät. Metsästyksen johtajan tulee suunnitella käytännön metsästystapahtumat, antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä sekä huolehtia, että poikkeusluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. Suden metsästyksen johtajasta ja varajohtajista on poikkeusluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle. Pykälään säädettiin myös vaatimus metsästyksen johtajan tai varajohtajan läsnäolosta seuruemetsästyksessä, koska metsästyksen johtajan tehtävien huolellinen hoitaminen edellyttää läsnäoloa metsästystilanteessa. Läsnäolovaatimus koskee sekä pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten että poikkeusluvalla tapahtuvaa karhun, suden, ahman ja ilveksen seuruemetsästystä. Seuruemetsästyksellä tarkoitettaan metsästystapahtumaa, jossa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä. Metsästyksenjohtajan tarpeellisuus korostuu seuruejahdissa, jossa pyritään aktiivisilla toimenpiteillä vaikuttamaan riistaeläinten saamiseksi ampumatilanteeseen. Vahtimismetsästyksessä vastaavaa läsnäolotarvetta ei ole, joten metsästyksen johtajan tai varajohtajan läsnäolovelvollisuus ei koske vahtimismetsästystä. Yleisiin rauhoitusaikoihin muutoksia Asetuksella muutettiin myös eräiden riistaeläinten rauhoitusaikoja. Pääosin muutokset tarkoittavat metsästäjän näkökulmasta aiempaa pidempiä metsästysaikoja. Oravan, näädän, kärpän, itämeren norpan sekä merija kanadanhanhen rauhoitusaikojen lyhentämisellä pyritään vähentämään ja ennaltaehkäisemään eläinten aiheuttamia vahinkoja ja keventämään poikkeuslupiin liittyvää hallinnollista taakkaa. Hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin rauhoitusaikoihin tehtävillä muutoksilla pyritään tehostamaan metsästystä sekä myönnettyjen hirven ja valkohäntäpeuran pyyntilupien käyttöä. Peltopyyn rauhoitusajan lyhentämisellä lisätään metsästysmahdollisuuksia ja parannetaan riistatalouden toimintaedellytyksiä. Metsäkanalintujen rauhoitusaikojen muutoksella pyritään puolestaan lisäämään metsästysmahdollisuuksia hyvinä lintuvuosina. Metsästyksen kestävyyden turvaaminen on edelleen etusijalla, joten huonoina lintuvuosina metsäkanalintujen metsästysaikoja rajoitetaan nykykäytännön mukaisesti metsästyslain 38 §:n mukaisella maaja metsätalousministeriön asetuksella. Tarkista asetusmuutoksen mukaiset metsästysajat tämän lehden sivuilta 6–7! HANNU HUTTU
ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS GUNRUNNER H2 ASEREPPU Tarkoin suunniteltu reppu, joka toimii samalla kertaa juoma-, aseja päiväreppuna. Runsaasti taskuja ja säilytystilaa päiväreissulle. Tilavuus: 22 l Paino: 1,72 kg Runko: K 46 x 24 x 19 cm ACTIVE HUNTER AKTIIVIKUULOSUOJAIMET Ampujan aktiivikuulosuojaimet 85dB cut-offilla. Säädettävä panta ja suojainosat. 2 erillistä mikrofonia. 3,5mm liitäntä. Käyttää 2xAAA paristoja (ei sisälly pakkaukseen). RETKITUKKU.FI TÄYNNÄ UUTUUKSIA! – NYT ILMAINEN TOIMITUS 0€* SUOMI 6 ASEKAAPPI Laadukas asekaappi 4-5 aseelle. Runsaasti tilaa patruunoille ja tarvikkeille. Ulkomitat 1490x375x350mm. Paino 45kg. 5 aseelle 95 KPL ERÄ! 199 90 KATSO KOKO ASEKAAPPIVALIKO IMA VERKKOKAUPASTA ! LUCKY DUCK MOOTTORIKYYHKY Varustaudu Lucky Duck -moottorikyyhkyillä kyyhkypassiin. Siipiään epäsäännöllisessä rytmissä räpyttävä moottorikyyhky houkuttelee muita kyyhkyjä uskomattoman tehokkaasti paikalle. Paristokäyttöinen kyyhky on helppo kiinnittää puun oksalle tai maapiikillä pellolle. Säänkestävä materiaali ja maalipinnoite. SAIMME LISÄERÄN! 34 90 HOTBUY HEINÄSORSAKAAVE 12KPL Huippulaadukkaat kelluvat heinäsorsakaaveet 12 kpl pakkauksessa. Säänkestävä rakenne! PAKETTIHINTA! 49 90 12 kpl VAPOR METSÄSTYSPUKU Olive Brown Yhdistimme extrakeveyden, joustavuuden ja erinomaisen hengittävyyden. Uusi, joustava stretch-kangas sekä puvun tärkeimpien osien vedenpitävät Rain-Stop -vahvikkeet mahdollistavat ainutlaatuisen ja monipuolisen metsästyskokemuksen. Huippusuosion saavuttaneet Alaska Extreme Lite -metsästyspuvut sisältävät entistäkin enemmän uusia teknisiä ratkaisuja. Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo, erinomainen keveys ja suorituskyky muodostavat täydellisen yhdistelmän aktiiviselle metsästäjälle ympärivuotiseen käyttöön. VAPOR CAMOPUKU BlindTech Invisible Vapor-puvun tyylikkään BlindTech Invisible -camon suojaan kätkeytyy oivaltava rakenne: sateelle alttiit osat on suojattu Rain-Stop -vahvikkeilla ja puvun muut osat ovat miellyttävää stretchmateriaalia. Erinomainen puku myös alkukauden lämpimiin keleihin. SLIM FIT SLIM FIT EXTREME LITE METSÄSTYSPUKU EXTREME LITE CAMOPUKU EXTREME LITE NAISTEN METSÄSTYSPUKU EXTREME LITE HIRVIMIEHEN PUKU SAATAVILLA MYÖS SAFETY CAMOLLA! TAKKI+HOUSUT 199 90 TAKKI+HOUSUT 249 00 TAKKI+HOUSUT 199 90 TAKKI+HOUSUT 249 00 IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ XXS-4XL XXS-2XL XXS-4XL XXS-4XL 200 KPL ERÄ! 49 90 1 kpl/asiakas 75 KPL ERÄ! 179 90 1 kpl/asiakas 100 KPL ERÄ! 589 00 1 kpl/asiakas HUIPPUSUOSITTU! VALKOINEN JA MUSTA * Verkkokaupassa tarjolla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto. Ei koske lavatoimituksia. KAUPAN PÄÄLLE! € Asekaapin ostajalle Burrel Active Sporter aktiivikuulosuojaimet (arvo 39,90) 100 NOPEIMMALLE – TOIMI NOPEASTI! Puvun tai pukupaketin ostajalle FOODMASTER METSÄSTÄJÄN VEITSISETTI KAUPAN PÄÄLLE! € arvo 49,90 500 NOPEIMMALLE! TAKKI+HOUSUT 179 90 TAKKI+HOUSUT 199 90 MAASTOKARTTA+LIPPIS+KLIPSI Astro/Alphatutkapaketin ostajalle (Erikoistarjous) KAUPAN PÄÄLLE! GARMIN TILAAJAETU Kotiintoimitus 29,90€ Toimitukset elokuussa TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-17, La 10-15 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia).
ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS GUNRUNNER H2 ASEREPPU Tarkoin suunniteltu reppu, joka toimii samalla kertaa juoma-, aseja päiväreppuna. Runsaasti taskuja ja säilytystilaa päiväreissulle. Tilavuus: 22 l Paino: 1,72 kg Runko: K 46 x 24 x 19 cm ACTIVE HUNTER AKTIIVIKUULOSUOJAIMET Ampujan aktiivikuulosuojaimet 85dB cut-offilla. Säädettävä panta ja suojainosat. 2 erillistä mikrofonia. 3,5mm liitäntä. Käyttää 2xAAA paristoja (ei sisälly pakkaukseen). RETKITUKKU.FI TÄYNNÄ UUTUUKSIA! – NYT ILMAINEN TOIMITUS 0€* SUOMI 6 ASEKAAPPI Laadukas asekaappi 4-5 aseelle. Runsaasti tilaa patruunoille ja tarvikkeille. Ulkomitat 1490x375x350mm. Paino 45kg. 5 aseelle 95 KPL ERÄ! 199 90 KATSO KOKO ASEKAAPPIVALIKO IMA VERKKOKAUPASTA ! LUCKY DUCK MOOTTORIKYYHKY Varustaudu Lucky Duck -moottorikyyhkyillä kyyhkypassiin. Siipiään epäsäännöllisessä rytmissä räpyttävä moottorikyyhky houkuttelee muita kyyhkyjä uskomattoman tehokkaasti paikalle. Paristokäyttöinen kyyhky on helppo kiinnittää puun oksalle tai maapiikillä pellolle. Säänkestävä materiaali ja maalipinnoite. SAIMME LISÄERÄN! 34 90 HOTBUY HEINÄSORSAKAAVE 12KPL Huippulaadukkaat kelluvat heinäsorsakaaveet 12 kpl pakkauksessa. Säänkestävä rakenne! PAKETTIHINTA! 49 90 12 kpl VAPOR METSÄSTYSPUKU Olive Brown Yhdistimme extrakeveyden, joustavuuden ja erinomaisen hengittävyyden. Uusi, joustava stretch-kangas sekä puvun tärkeimpien osien vedenpitävät Rain-Stop -vahvikkeet mahdollistavat ainutlaatuisen ja monipuolisen metsästyskokemuksen. Huippusuosion saavuttaneet Alaska Extreme Lite -metsästyspuvut sisältävät entistäkin enemmän uusia teknisiä ratkaisuja. Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo, erinomainen keveys ja suorituskyky muodostavat täydellisen yhdistelmän aktiiviselle metsästäjälle ympärivuotiseen käyttöön. VAPOR CAMOPUKU BlindTech Invisible Vapor-puvun tyylikkään BlindTech Invisible -camon suojaan kätkeytyy oivaltava rakenne: sateelle alttiit osat on suojattu Rain-Stop -vahvikkeilla ja puvun muut osat ovat miellyttävää stretchmateriaalia. Erinomainen puku myös alkukauden lämpimiin keleihin. SLIM FIT SLIM FIT EXTREME LITE METSÄSTYSPUKU EXTREME LITE CAMOPUKU EXTREME LITE NAISTEN METSÄSTYSPUKU EXTREME LITE HIRVIMIEHEN PUKU SAATAVILLA MYÖS SAFETY CAMOLLA! TAKKI+HOUSUT 199 90 TAKKI+HOUSUT 249 00 TAKKI+HOUSUT 199 90 TAKKI+HOUSUT 249 00 IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ XXS-4XL XXS-2XL XXS-4XL XXS-4XL 200 KPL ERÄ! 49 90 1 kpl/asiakas 75 KPL ERÄ! 179 90 1 kpl/asiakas 100 KPL ERÄ! 589 00 1 kpl/asiakas HUIPPUSUOSITTU! VALKOINEN JA MUSTA * Verkkokaupassa tarjolla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto. Ei koske lavatoimituksia. KAUPAN PÄÄLLE! € Asekaapin ostajalle Burrel Active Sporter aktiivikuulosuojaimet (arvo 39,90) 100 NOPEIMMALLE – TOIMI NOPEASTI! Puvun tai pukupaketin ostajalle FOODMASTER METSÄSTÄJÄN VEITSISETTI KAUPAN PÄÄLLE! € arvo 49,90 500 NOPEIMMALLE! TAKKI+HOUSUT 179 90 TAKKI+HOUSUT 199 90 MAASTOKARTTA+LIPPIS+KLIPSI Astro/Alphatutkapaketin ostajalle (Erikoistarjous) KAUPAN PÄÄLLE! GARMIN TILAAJAETU Kotiintoimitus 29,90€ Toimitukset elokuussa TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-17, La 10-15 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia).
12 l Metsästäjä 4 l 2018 JARKKO NURMI ja JUKKA KERÄNEN , Suomen riistakeskus Metsäkanalintukautta voidaan nyt myös pidentää! Alkukesällä 2018 toteutui eräs Suomen riistakeskuksen pitkäaikaisista tavoitteista, kun metsästysasetus mahdollisti kanalintukausien pidentämisen hyvinä lintuvuosina. Päätöksenteossa käytetään tuoretta riistakolmiotietoa, jolla voidaan varmistaa metsästyksen kestävyys. M etsästyslain 38 §:n muutos vuonna 2011 mahdollisti sen, että kesän riistakolmiolaskentatulokset voitiin ottaa huomioon syksyn metsästysaikojen määrittämisessä metsäkanalinnuille. Suomen riistakeskus lähti voimakkaasti edistämään metsästysaikojen määrittämisprosessia, tavoitteena oli saada mahdollisimman hyvä tietopohja metsästysaikojen suunnitteluun. Keskeisimpänä asiana oli saada hiipunut kolmiolaskentainto nousuun. Siinä onnistuttiin hyvin ja pian saatiin riittävän tiheä riistakolmioverkosto kaikille alueille. Laskettujen riistakolmioiden määrä nousi yli tuhanteen. Metsästysaikojen määrittämisprosessia kehitettiin niin varmalle pohjalle, että valtakunnallinen riistaneuvosto teki vuonna 2013 maaja metsätalousministeriölle esityksen metsäkanalintujen metsästysaikojen pidentämisestä. Ajatuksena oli säädellä metsästysaikoja entistä paremmin lintutilanteen mukaan. Se tarkoitti metsästysajan jatkumista hyvinä lintuvuosina niillä alueilla, joina se arvioitaisiin riistatietojen perusteella mahdolliseksi. Metsäkanalintujen metsästysaikojen määrittämisessä menettely on nyt vakiintunut. Riistakolmiot lasketaan elokuun alkupuoliskoilla ja riistakeskus alkaa suunnitella metsästysaikoja heti elokuun alkupuolelta lähtien yhteistyössä maaja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Elokuun puolivälissä riistakeskus tekee esityksen metsästysajoiksi, minkä jälkeen ministeriö panee asetusluonnoksen lausunnolle. Asetus annetaan elokuun lopussa. Kanalintujen metsästysaikojen pidentämismahdollisuus on nyt luotu, mutta sitä voidaan soveltaa vain silloin kun kestävyys sen sallii. Viime aikoina on ollut useita huonoja lintuvuosia peräkkäin. Kanalintukannoille on tyypillistä voimakas vaihtelu, huonojen vuosien jälkeen tulee aina hyviäkin vuosia. Uskomme vahvasti siihen, että lähivuosina tulee niin hyviä lintuvuosia, että pääsemme nauttimaan pidemmistä metsästysajoista. Riistatieto ratkaisee JA RK KO N UR M I
Metsästäjä 4 l 2018 l 13 3. Laskennassa kannatta hyödyntää GPS:ää tai älypuhelimen karttasovelluksia, joihin voi ladata pohjakartan ja piirtää riistakolmion. Monet älypuhelimelle ladattavat sovellukset toimivat myös ilman nettiyhteyttä. Kun sijainti ja suunta ovat koko ajan tiedossa, voivat laskijat keskittyä ripeään ja äänettömään etenemiseen sekä lintujen havainnointiin. Riistakolmiot 5 vinkkiä laskijoille Laskentaohjeet www.riistakolmiot.fi/ohjeet/ kesalaskentaohjeet-2014/ Kertaa laskentaohjeet aina ennen laskentaa ja tee se tarkasti ohjeita noudattaen. Jos ette pysty tekemään laskentaa ohjeiden mukaisesti, on se parempi jättää kokonaan tekemättä! Lisätietoja ja apua laskennan aikana saa: Katja Ikonen, katja.ikonen@luke.fi, +358 295 327 010 Palauta tulokset riistakolmiot.fi –palvelussa heti laskennan jälkeen. Näin tulokset ehtivät mukaan metsästysaika-asetuksen valmisteluun. 5. Radiopuhelimen käyttö laskentaryhmän viestinnässä vähentää huomattavasti turhaa huutelua ja palaverien pitoa. Meteliä kannattaa välttää, koska linnut saattavat väistyä äänekkään ryhmän edestä laskentakaistan ulkopuolelle ja jäädä kokonaan havaitsematta. 4. Vaikeakulkuisessa maastossa reunalaskijoiden etäisyys keskimieheen on usein mahdoton pitää jatkuvasti tarkalleen 20 metrinä. Siksi on hyvä ottaa käytännöksi, että kanalintuja nähtäessä tarkistetaan, lähtivätkö linnut 60 metrin levyiseltä pääkaistalta eli 30 metriä leveältä kaistalta kolmiolinjan molemmin puolin. Pääkaistan ulkopuolelta lähteneet linnut kirjataan lomakkeelle omaan sarakkeeseen. 2. Kolmio kannattaa jakaa osiin ja laskea useamman ryhmän voimin, kuitenkin saman päivän aikana. Tiedot eri osuuksilta kootaan ennen Lukelle lähettämistä yhdelle lomakkeelle ja kartalle, ja havainnoille käytetään vain yhtä juoksevaa numerosarjaa. 1. Laske kolmio suositeltuna laskentaaikana 28.7. – 12.8 2018. Metsäkanalintujen metsästysaikojen määrittämisprosessi on puristettu niin tiukaksi, että pääasiallisen laskentaviikonlopun toivotaan olevan 4. 5.8.2018!
14 l Metsästäjä 4 l 2018 TIMO MYLLYMÄKI , tutkimuspäällikkö, Taloustutkimus Oy Aiempiin tutkimuksiin verrattuna myönteisesti suhtautuvien osuus on tasaisesti lisääntynyt. Vuonna 2004 myönteisiä oli 54 %, vuonna 2013 61 % ja nyt siis jo 66 %! S uhtautuminen on sitä myönteisempää mitä lähempää metsästystä seurataan. Suhtautuminen on luonnollisesti myönteisintä metsästäjien parissa, mutta myös sellaiset, jotka tuntevat metsästäjän, mutta eivät itse metsästä, arvioivat asiaa myönteisesti. Heistäkin, jotka eivät itse metsästä, eivät tunne metsästäjiä, eikä metsästys edes kiinnosta, joka kolmas ajattelee metsästyksestä myönteisesti, reilu kolmasosa neutraalisti ja noin neljännes kielteisesti. Suhdetta metsästykseen kysyttiin kysymyssarjalla, missä haarukoitiin metsästystä, metsästäjien tuntemista ja kiinnostusta metsästystä kohtaan. Alla olevat henkilömääräarviot perustuvat tutkimuksen tuloksista tehtyihin estimaatteihin: Aktiivimetsästäjät 300 000 henkilöä, joista 250 000 metsästää vuosittain. Entiset metsästäjät 250 000 henkilöä, joista 170 000 on vielä kiinnostunut metsästyksestä. Metsästäjän tuntevat 2 900 000 henkilöä, joista 950 000 on itsekin kiinnostunut metsästyksestä. Ei tunne metsästystä 770 000 henkilöä, joista 86 000 on kiinnostunut metsästyksestä. Lähes 3 miljoonaa suomalaista tuntee metsästäjän. Jokaisella metsästäjällä on siis keskimäärin noin 10 suomalaisen taustajoukko, joka ei vielä metsästä ja näistä noin 3 on kiinnostunut metsästyksestä. Tässä on jokaisella Kaksi kolmesta suhtautuu metsästykseen myönteisesti
Metsästäjä 4 l 2018 l 15 metsästäjällä oivallinen mahdollisuus viestiä harrastuksestaan ja ottaa näitä tuttaviaan mukaan metsästysreissulle näkemään mistä on käytännössä kyse. Onko lisääntynyt medianäkyvyys lisännyt metsästysmyönteisyyttä? Tutkimus on tehty edellisen kerran viisi vuotta sitten ja sitä ennen noin 15 vuotta sitten. On hankala sanoa, onko myönteisyys kohentunut vähitellen vai isompina hypähdyksinä. Yleensä voi sanoa asiasta kuin asiasta, että mitä paremmin asiaa tunnetaan, sitä myönteisemmin siihen suhtaudutaan. Ja mitä vähemmän tunnetaan, sitä enemmän on epäluuloja. Viimeisten vuosien aikana erilaisten luonto-ohjelmien ja erityisesti metsästysohjelmien tarjonta on lisääntynyt. Näiden ohjelmien – vaikka sitä ei tutkimuksessa kyKaksi kolmesta suhtautuu metsästykseen myönteisesti Miten tutkittiin? Tutkimuksen suomalaisten suhtautumisesta metsästykseen toteutti Suomen riistakeskukselle Taloustutkimus. Tutkimus on tehty henkilökohtaisina haastatteluina eri puolilla Suomea. Haastatteluja tehtiin yhteensä noin 1000 kpl satunnaisesti valittujen 15-79-vuotiaiden suomalaisten parissa. Tulokset on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan, jotta tulokset voidaan yleistää koko kohderyhmää koskeviksi. syttykään – vaikutus metsästyksen näkemiseen myönteisessä valossa lienee melko selvä. Kun metsästystä esitellään monipuolisesti ja kiihkottomasti, mahdolliset epäja ennakkoluulot kaikkoavat. Siinä voisi olla yksi tekijä metsästysmyönteisyyden nousulle. Toinen on tietysti pitkäjänteinen työ mitä metsästäjät ja metsästyksen parissa työskentelevät asian eteen tekevät. Kestävä hyvä imago lähtee näistä pienistä arkipäiväiseltäkin tuntuvista asioista ja saa lisäbuustia hyvistä, laadukkaista, kotimaista metsästystä ja metsästäjiä kuvailevista, laajalle yleisölle näkyvistä ohjelmista. HA N N U HU TT U
16 l Metsästäjä 4 l 2018 O lemme saaneet viimeisen puolen vuoden aikana kokea tilastollisesti hyvin harvinaisia sääilmiöitä. Mennyt talvi oli poikkeuksellisen runsasluminen aiheuttaen todella pahoja tykkylumituhoja yli 200 metriä merenpinnantason ylittävillä alueilla Itäja Pohjois-Suomessa. Toukokuu taas oli keskilämpötilaltaan mittaushistorian lämpimin, entinen ennätys lyötiin reilusti keskilämpötilan ollessa 11,6 astetta. Ilmastonmuutos on kaiketi täyttä totta ja vaikuttaa jatkossa entistä enemmän myös riistalajien menestymiseen ja runsaussuhteisiin. Taloustutkimus selvitti Suomen riistakeskuksen toimeksiannosta huhti-toukokuun aikana suomalaisten suhtautumista metsästykseen. Edellinen tutkimus tehtiin viisi vuotta sitten. Tulokset ovat miellyttävää luettavaa metsästäjien kannalta: myönteisesti metsästykseen suhtautuvien osuus oli noussut edellisestä kerrasta selvästi ollen nyt noin 66 prosenttia ja kielteisesti suhtautuvien osuus oli laskenut noin 10 prosenttiin. Myönteisesti suhtautuvien osuus on jatkuvasti kasvanut ja vastaavasti kielteisesti suhtautuvien osuus pienentynyt. Voitaneen ylpeästi todeta, että jotain on metsästysharrastuksen saralla tehty oikein ja kiitokset siitä kuuluvat kaikille metsästystä harrastaville. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kansalaisten suhtautumista suurpetoihin. Tuloksista käy ilmi, että salametsästykseen suhtaudutaan entistä kielteisemmin, eikä se saa yleistä hyväksyntää. Samoin kansalaisten luottamus tutkijoiden tekemiin suurpetojen kanta-arvioihin näyttää olevan paranemaan päin. Tämä on hyvin myönteinen tulos suurpetokantojen hoidon kannalta ja toivottavasti parantaa entisestään metsästäjien ja tutkijoiden yhteistyötä suurpetokantojen arvioinnissa. Tästä yhteistyöstä erinomainen osoitus oli talvella toteutettu vapaaehtoisten metsästäjien tekemä suden dna-näytteiden keräys läntisessä Suomessa. Luonnonvarakeskus julkaisi vastikään suden ja ilveksen kanta-arviot. Susilaumojen määrä näyttäisi selkeästi lisääntyneen maassamme verrattuna edelliseen kantaarvioon. Laumojen määrä on 20 ja niiden lisäksi meillä on viisi Venäjän kanssa yhteistä rajalaumaa itärajan tuntumassa. Laumojen painopiste on uskomattoman nopeasti siirtynyt Itä-Suomesta Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Sen sijaan Keski-Suomen ympäristössä ammottaa suuri tyhjiö ilman yhtään laumaa. Susilaumojen sijoittuminen tiheästi asutulle rannikkoalueelle on aiheuttanut runsaasti pihakäyntejä ja muita konflikteja. Tunnetusti susilauman ilmestyminen uudelle alueelle aiheuttaa pelkoa ja turvattomuutta alueen asukkaissa, eikä ihmisten tuntemaa pelkoa kannata vähätellä. Taloustutkimuksen raportissakin todetaan, että puolet suomalaisista pelkää sutta ja karhua. Maaja metsätalousministeriö onkin käynnistämässä sudenhoitosuunnitelman päivitystyön, jossa on tavoitteena miettiä uusia linjauksia susikannanhoitoon muuttuneessa tilanteessa. Ilveskanta puolestaan on vähentynyt noin viidenneksen. Ilveksen kanssa on ajan myötä opittu elämään, eikä sen kannanhoito aiheuta lähimainkaan samanlaisia tunteenpurkauksia kuin suden kohdalla. Edellisessä lehdessä oli juttu siitä, tuleeko metsästykseen lähes totaalinen lyijyhaulien käyttökielto myös metsäisillä alueilla. Tätä Euroopan kemikaaliviraston esityksen sisältämä kosteikkomääritelmä toteutuessaan merkitsisi maassamme. Suomen riistakeskus esitti lausunnossaan kemikaalivirastolle, että Ramsar-kosteikkomääritelmän sijaan Suomessa käytettäisiin Inspire HY -rantaviivan rajaamaa aluetta ja merialueella rantaviivan merenpuolista aluetta siten, että lyijyhaulien käyttö olisi kielletty saaliin tai ampujan ollessa näin rajatulla alueella tai saaliin ollessa tällaisen alueen etupuolella. Näin olisi mahdollista saavuttaa tavoiteltu vaikutus eli estää lyijyhaulien joutuminen lintujen elimistöön. Mikäli kemikaaliviraston esitys menee muuttumattomana läpi, hankaloittaa se merkittävästi perinteistä suomalaista haulikkometsästystä, koska turvemaat kattavat noin kolmasosan maamme pinta-alasta. Lyijyhaulien mahdolliseen kieltoon liittyen on kuitenkin eriomainen asia, että Metsähallitus sallii ensi syksystä alkaen omistamillaan lupaja vuokra-alueilla teräsja volframihaulien käytön, koska selvitysten mukaan niiden käytön aiheuttama haitta metsätaloudelle on vähäinen. Kyseessä on harvinaisen kaukonäköinen ja viisas päätös! Metsästysharrastus mahtavassa myötätuulessa TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. Lafayette Smart asettaa uuden standardin metsästysradioille. Kompaktista koosta huolimatta radiossa on suuri ja selkeä näyttö. Smart on vienyt ominaisuudet uudelle tasolle, siinä on paras IP-luokitus, kuorisuojaus ja pienin virrankulutus. Selkeä suomen tai ruotsinkielinen valikko tekee puhelimen käytöstä todella helppoa. INFO -nappi ja sisäänrakennettu ohjekirja täydentää helppokäyttöisyyttä. Älykkään kantamatestin avulla varmistat, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Smart kommunikoi myös digitaalisesti ja hiljaa. SMS -tekstiviestitoimintoa käyttämällä kommunikoit helposti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Toiminto vaatii, että kaikilla käyttäjillä on digitaaliset radiot. Uudistettu 70 Mhz punainen antenni on entistä kestävämpi ja taipuisampi. Radion mukana tulevalla maakaapelilla parannat kuuluvuutta entisestään. Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteessa: www.hjorth.fi Tulevaisuuden metsästysradio: pieni, älykäs ja yksinkertainen. Testivoittaja Svensk Jakt nro 6 2018
W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. Lafayette Smart asettaa uuden standardin metsästysradioille. Kompaktista koosta huolimatta radiossa on suuri ja selkeä näyttö. Smart on vienyt ominaisuudet uudelle tasolle, siinä on paras IP-luokitus, kuorisuojaus ja pienin virrankulutus. Selkeä suomen tai ruotsinkielinen valikko tekee puhelimen käytöstä todella helppoa. INFO -nappi ja sisäänrakennettu ohjekirja täydentää helppokäyttöisyyttä. Älykkään kantamatestin avulla varmistat, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Smart kommunikoi myös digitaalisesti ja hiljaa. SMS -tekstiviestitoimintoa käyttämällä kommunikoit helposti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Toiminto vaatii, että kaikilla käyttäjillä on digitaaliset radiot. Uudistettu 70 Mhz punainen antenni on entistä kestävämpi ja taipuisampi. Radion mukana tulevalla maakaapelilla parannat kuuluvuutta entisestään. Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteessa: www.hjorth.fi Tulevaisuuden metsästysradio: pieni, älykäs ja yksinkertainen. Testivoittaja Svensk Jakt nro 6 2018
18 l Metsästäjä 4 l 2018 ILPO KOJOLA , SAMULI HEIKKINEN ja KATJA HOLMALA , Luonnonvarakeskus Susien määrä kasvoi Länsi-Suomessa S usilaumojen määrä oli viime talvena edellistalvea suurempi. Laumoja oli koko maassa yhteensä 25 siinä missä niitä vuotta aiemmin oli 21. Kokonaan Suomen rajojen sisäpuolella sijaitsevilla reviireillä oli 20 laumaa. Kannan runsastuminen tapahtui läntisen Suomen kannanhoitoalueella, missä laumoja oli 16, kaksi kertaa enemmän kuin talvella 2016/2017. Itäisen Suomen kannanhoitoalueella susia oli sen sijaan vähemmän kuin edellisenä talvena. Muutos tapahtui ensisijaisesti Pohjanmaalla, missä lähes kaikki parit saivat pentuja keväällä 2017. Maaliskuuta 2018 koskeva kanta-arvio (165 190 sutta) pohjautui (1) petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin havaintoihin laumoista (vähintään 3 sutta) ja kahdestaan liikkuvista susista ajalta 1.8.2017 – 28.2.2018, (2) palkatun maastohenkilöstön suorittamiin lumijäljityksiin, (3) DNA -analyyseihin ja (4) GPS -pannalla varustettujen susien liikkeisiin. Yksilömäärää arvioitaessa otettiin huomioon tunnettu reviirikohtainen kuolleisuus. Reviireiden ulkopuolella liikuskelevien yksinäisten susien osuus susikannoissa on 10 20 %. Käytimme laskennallisena osuutena 15 prosenttia. Petoyhdyshenkilöt kirjasivat yhteensä 1 219 laumaa ja 1 356 todennäköistä paria koskevaa havaintoa. Palkatun maastohenkilöstön työ keskittyi Itä-Suomeen, missä 10 henkilöä ajoi sudenjälkiä etsien kahden kuukauden aikana yhteensä 11 537 km, ja suoritti systemaattisesti vähintään kolmen kilometrin pituisia lumijäljityksiä. Jäljitykset tapahtuivat susien kulkusuunnan vastaisesti, ja työssä tallennettiin susien kulkureitit, saaliit, reviirinmerkkaukset ja kerättiin talteen ulostenäytteet geneettistä analyysia varten. Tausta-aineistona olivat petoyhdyshenkilöiden kirjaamat havainnot sekä GPS-susien paikannukset. Läntisen Suomen kannanhoitoalueella ulostenäytteiden keruusta vastasivat etupäässä vapaaehtoiset. GPS-lähettimillä varustettuja susia oli yhteensä 10 eri reviirillä. Maaliskuun 2018 tilannetta esittelevässä kartassa näkyvät reviirit, arvio reviirikohtaisesta susien yksilömäärästä ja tausta-aineisto. Tähdellä merkityillä reviireillä (3) oli kysymys vain yksittäisistä DNA-näytteistä. Talven aikana kertyneestä aineistosta hahmottui yhteensä 43 reviiriä (kuva). DNA -näytteitä oli yhteensä 617, joista yksilöntunnistus onnistui 74 %:ssa analyysejä. Geneettisen yksilöntunnistuksen ja havaintomateriaalin vastaavuus oli hyvä. Runsaat kiitokset vapaaehtoisverkostolle uutterasta havaintojen kirjaamisesta ja DNA -analyysiin kerätyistä näytteistä sekä Luken palkkaaman maastohenkilöstön sitoutuneesta työstä kannanseurannan kehittämisessä. Menetelmä Menetelmän periaatteet on kuvattu tieteellisesti vertaisarvioidussa artikkelissa: https://link. springer.com/article/10.1007/ s13364-018-0379-8. Yksityiskohtainen esittely maaliskuun 2018 kanta-arviosta http://riistahavainnot.fi/suurpedot/ kannanarviointi/lausunnot. Luonnonvarakeskus julkaisee syksyllä matemaattiseen malliin pohjautuvan arvion syksyn 2018 tilanteesta.
Metsästäjä 4 l 2018 l 19 HA N N U HU TT U MIRJA RANTALA Tuore kanta-arvio herätti keskustelua susifoorumissa Kesäkuun alussa pidetty susifoorumi piti kantaarvioinnin edelleen kehittämistä ja keskusteluyhteyden ylläpitämistä tärkeänä. Susifoorumi oli yllättävän yksimielinen monesta asiasta. V ain pari tuntia suden kanta-arvion julkistamisen jälkeen pidetty järjestyksessään toinen susifoorumi tarjosi sidosryhmille mahdollisuuden keskustella susitilanteesta tuoreeltaan. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola vastasi osallistujien kysymyksiin kannanarvioinnin menetelmistä. Osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että ulosteja virtsanäytteiden DNA-analyysiin lisääminen kanta-arvion menetelmiin on oikeansuuntaista kehitystä. Puheenvuoroissa toistui kanta-arvioinnin jatkuvan kehittämisen tärkeys. Petoyhdyshenkilöverkoston kehittäminen Kannanarvioinnin menetelmien kehittämisen lisäksi todettiin, että petoyhdyshenkilöverkosto on pidettävä ajantasaisena. Tämä edellyttää sekä henkilöiden koulutusta että verkoston kehittämistä kokonaisuutena parantamalla esimerkiksi petoyhdyshenkilöiden palautejärjestelmää. Yhtenä haasteena on harvaan asuttujen alueiden havaintojen tulevaisuus. Väen vähetessä hupenevat myös havaintojen tekijät. Osaratkaisuksi haasteisiin tarjottiin toimijoiden yhteistyön tiivistämistä ja sähköisten palveluiden ja viestinnän kehittämistä. Yhteistyöllä eteenpäin Kannan vahvistuminen lännessä puhutti. Susien määrän kasvu Länsi-Suomessa asettaa omat haasteensa muun muassa alueen poliiseille, koska monille heistä susiin liittyvät tehtävät ovat uusia. Useissa puheenvuoroissa korostui keskustelun tarve ja kaikkien osapuolten näkökulmien huomioon ottaminen. Kommenteissa muistutettiin, että susireviirialueilla asuvien ihmisten asema tulee huomioida. Pelkojen ja huolien keskellä on tärkeää tuntea, että on tullut kuulluksi. Maaja metsätalousministeriö käynnistää susikannan hoitosuunnitelman päivitystyön, jonka ohjausja valmisteluryhmiin kutsutaan sidosryhmien edustajia. Päivitystyön yhteydessä jatketaan yhteistä pohdintaa susikannan hoidosta. Työn on määrä valmistua keväällä 2019. Kesäkuun foorumi oli jatkoa Suomen Metsästäjäliiton syksyllä 2017 järjestämälle valtakunnalliselle susifoorumille. Foorumiin osallistui järjestäjän, Suomen riistakeskuksen, lisäksi edustajat maaja Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen uskoo, että susikannan hoitoon löytyy tyydyttävät ratkaisut. – Monimutkainen kokonaisuus vaatii kokonaisvaltaista harkintaa, hän painotti avauspuheessaan. metsätalousministeriöstä, Luonnonvarakeskuksesta, Poliisista, Metsähallituksesta, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta, Suomen Metsästäjäliitosta, Luontoliitosta ja WWF Suomesta.
20 l Metsästäjä 4 l 2018 Sepelkyyhkyn metsästys avaa jälleen metsästyskauden. Elokuun 10. päivän aamuna ennen auringon nousua ovat jo vannoutuneet kyyhkynmetsästäjät valmiina kojuissaan. Tähän vaiheeseen pääsy on yleensä vaatinut huolellisen suunnittelun ja valmistelun, joka yleensä onkin jahdin kiihkeintä aikaa. M oni nuori metsästäjä on aloittanut metsästäjäuransa kyyhkyjahdilla. Kyyhkyjahti onkin hyvä tapa aloittaa metsästys, koska siihen sisältyy varsin paljon ennakkovalmisteluja, jotka lisäävät jahdin viehätystä. Kyyhkyjahti on tyypillinen metsästysmuoto, jossa hyvä valmistautuminen johtaa olosuhteiden salliessa yleensä hyvään saaliiseen ja vastaavasti huono sellainen antaa tulokseksi vain kaukaa ohi lentäviä lintuja. Viljelykset ratkaisevassa asemassa Valmistautumisen ensimmäinen vaihe on kartoittaa omalla metsästysalueella sijaitsevat viljelykset. Kyyhkyjahtiin on melko turha lähteä esimerkiksi ohrapellon laitaan. Kyyhkyn elokuista suosikkiravintoa ovat herne sekä aikaisin valmistuvat syysvehnä ja syysruis. Tällaisia peltoja kannattaa ruveta tarkkailemaan päivittäin heinä-elokuun vaihteesta lähtien. Kyyhkyt alkavat parveutua heinäkuun loppupuolella ja parvet kerääntyvät ruokailemaan aamuisin ja iltapäivisin pelloille, joissa on edellä mainittuja ravintokasveja. Kyyhky on erittäin hyvä ja nopea lentäjä ja se varoo visusti siipiään. Vaikka pellon ravintokasvi olisikin oikea, niin kyyhky ei siihen laskeudu ruokailemaan, jos kasvusto on tuuhea ja tanakasti pystyssä. Mutta jos syysvehnä tai –ruis on laossa, kyyhkyjä tulee varmasti. Sama koskee hernettä – kitukasvuinen, selkeästi laossa oleva tai korjattu hernepelto vetää kyyhkyjä puoleensa magneetin tavoin. Tällaisen pellon lähettyville kannattaa hakeutua. Syysviljat korjataan yleensä juuri jahdin alla, ja näin jahtiin voidaan alueelle lähteä. Lintuja tarkkailtava aamuin illoin Kun sopiva ruokailualue on löytynyt ja kyyhkyt käyvät siellä, on niiden liikkeitä tarkkailtava normaaliin jahtiaikaan eli aamuisin ja iltapäivisin. Aamulento alkaa jahtikauden alussa eteläisessä Suomessa noin kello 5.30 ja iltapäivälento vastaavasti noin 15.30. Näinä aikoina tarkkaillaan missä linnut lepäilevät – peltosaarekkeet, peltojen reunojen kuusikot, yksittäiset suuret puut – ja mistä päin ne pellolle saapuvat. Näin löydetään ne lentoreitit, joiden varrelle KLAUS EKMAN Kyyhkyjahtiin paneuduttava huolella TU OM O KA RS IK AS
Metsästäjä 4 l 2018 l 21 voidaan passiin hakeutua. Samoin kartoitetaan ne kohdat ruokailupellosta, johon linnut laskeutuvat ruokailemaan, koska niihin kohtiin voidaan asettaa houkutuskuvat, jos ja kun sato on korjattu. Tarkkailua on tehostettava viimeisenä jahtia edeltävänä päivänä siten, että vielä iltapäivällä elokuun 9. käydään varmistamassa, että linnut varmuudella vielä käyvät samalla pellolla ruokailemassa. Ongelmana on se, että linnut hyvin herkästi vaihtavat peltoa, jos jossain muualla on valmistunut parempi ruokamaa. Houkutuskuvista suuri apu Kun jahtiin sitten lähdetään aamuvarhaisella, on kaiken oltava valmista jo ennen auringonnousua. Kojujen on oltava pystyssä ja kuvien paikallaan ennen ensimmäisten lintujen saapumista. Kyyhkyjahdissa houkutuskuvista on yleensä suuri apu, mikäli jahti tapahtuu ruokailupellolla. Kuvien määrä voi olla alkukaudesta pienempi, 5-8 lintua yleensä riittää hyvin, koska linnut liikkuvat pienemmissä parvissa. Alkusesongista yleisin parvikoko on kolmesta viiteen lintua, eli yksi tai kaksi poikuetta. Tällaiset pikkuporukat ovat jahdin kannalta parhaita, koska niitä tulee tasaisin väliajoin ja ampumatilaisuuksia tulee näin useammin. Yksittäisiä lintujahan ei alkusesongista lainkaan ammuta, koska niillä saattaa olla pesintä vielä kesken. Elokuun lopulle siirryttäessä kuvien määrää on lisättävä merkittävästi. Alle 20 kuvan rykelmää on pellolle lähes turha laittaa, koska kyyhkyt ovat jo parveutuneet suuriksi, jopa monen sadan linnun parviksi. Ampumatilaisuuksia tällainen suurparvi tarjoaa yleensä vain kerran, minkä jälkeen ne tulevat uudestaan iltapäivällä tai seuraavana päivänä. Tällainen suurparvi lähtee myös helposti muutolle. Kuvat aina vastatuuleen Kuvat asetetaan samaan kohtaan pellossa tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä kohtaa, missä linnut ovat viimeksi maassa käyneet. Silloin niiden teho on paras. Kuvat asetetaan aina nokka vastatuuleen harvaksi parveksi, jotta sekaan on linnuilla helppo laskeutua. Kuvat eivät myöskään saa olla ampujasta liian kaukana 20 metriä on aivan maksimi. Välillä kuvat vetävät lintuja puoleensa kuin magneetti, mutta välillä taas niillä ei ole mitään vaikutusta. Monesti varsinkin pienillä peltoalueilla, missä kyyhkyt pääsevät tarkkailemaan levähdyspuistaan hyvin läheltä maassa olevaa kuvaparvea, on ryhdyttävä erityistoimiin. Hyväksi keinoksi on todettu kuvien liike. Pienessä vastatuulessa siiman ja kepin varassa tai rautalangasta taivutetun jalustan varassa vastatuulessa soutava kuva antaa vaikutelman elävistä linnuista. Tänä päivänä löytyy myös mitä erinäisempiä mekaanisia liikkuvia kuvia aina perinteisestä kyyhkymagneetista kepinnokkaan asetettavista pattereilla siipiä liikuttavista kuvista maassa paristojen voimalla nokkimisliikeitä tekeviin kuviin. Kuvia kannattaa ripustaa myös puiden oksille tai muille istumapaikoille, mihin kyyhkyt kerääntyvät, koska tähystävän linnun näkeminen maassa olevien lisäksi lisää kyyhkyn turvallisuuden tunnetta. Samoin monet pyytäjät käyttävät yhtä tai kahta variksen kuvaa kyyhkyn kuvien lähettyvillä. Tällä on myös todettu olevan epäilyksiä hälventävä vaikutus. Suojaudu hyvin Noutava koira on kyyhkyjahdissakin oiva apu. ID A EK M AN Hyvä naamioituminen on välttämätöntä.
22 l Metsästäjä 4 l 2018 Kyyhky on erittäin tarkkasilmäinen lintu, ja maastoutuminen varsinkin aukealla on välttämätöntä. Usein kannattaa pystyttää esimerkiksi naamioverkosta pieni suoja aivan kuvien lähettyville. Itse kannattaa pukeutua maastopukuun tai vastaavaan, jotta ihmisen hahmo rikkoutuu. Monesti vasta-auringossa kasvot paljastavat linnuille väijyksissä olevan metsästäjän. Näissä tapauksissa kannattaa käyttää kasvosuojusta tai sijoittua siten, että naamioverkko tai suojakasvillisuus rikkoo kasvojen muodon. Liike näkyy erityisen hyvin pitkänkin matkan päähän, joten liikehdintää ennen kuin linnut ovat ampumaetäisyydellä tulee myös välttää. Kyyhkyjä ammutaan paljon myös päivälepoja yöpymispuiden lähettyviltä. Ruokailupellon lähellä oleva metsäsaareke tai jopa vain yksittäinen puu voi osoittautua erittäin antoisaksi pyyntipaikaksi. Sijoittuminen on silloinkin tärkeä yksityiskohta. On pyrittävä sijoittumaan näihin istuinpuihin nähden siten, että pääsee ampumaan istuvaa lintua tai juuri puuhun tulevaa lintua etupuolelta. Linnut tulevat näihin puihin lähes poikkeuksetta vastatuuleen, joten ampumasuunta on tuulen suuntaan. Yöpymispuiden alta saadaan usein myös hyvin lintuja. Näissä ongelma on se, että yöpymispuut ovat yleensä osa tuuheata kuusikkoa, jolloin ampumasektorin löytäminen on vaikeata. Myös ampumamatkat pitkässä kuusikossa ammuttaessa kohoavat monesti ylipitkiksi. Varsinkin yöpymispuiden lähettyvillä voidaan hyviä tuloksia saada käyttämällä houkutuspilliä, jonka ääni muistuttaa kyyhkyn huhuilua. Tekijämiehet synnyttävät kyseisen äänen ilman pilliä. Sylinterisupistus ja pieniä hauleja Kyyhkyjahdissa kannattaa yleensä käyttää asetta, jossa on supistuksena sylinteri tai parannettu sylinteri. Samoin haulit saavat olla pieniä, mieluiten 2,5 millisiä, ei kuitenkaan yli 3,00 millisiä. Lataus saa olla mielellään 32 – 36 grammaa. Silloin saadaan hyvä haulipeitto kohtuulliselle matkalle ja kyyhkyyn, joka on varsin pieni kooltaan, saadaan useita osumia. Kyyhky on erittäin sitkeähenkinen ja siihen on saatava hyvä osuma, jotta paistille päästään. Sen takia vähänkin ylipitkiä ampumamatkoja on vältettävä. Kyyhkyn ampumisessa on muistettava, että se lentää kovaa. Jos ampuu täydessä matkalennossa olevaa kyyhkyä, on ennakon oltava useita metrejä. Myös etäisyys lintuun vaikuttaa otettavaan ennakkoon – eli lähellä olevaan riittää vähäisempi ennakko kuin kauempana lentävään. Koira välttämätön viljelysten läheisyydessä Kyyhkyjahti edellyttää koiran käyttöä, mikäli jahti tapahtuu sellaisen viljelyksen läheisyydessä, jossa sato on korjaamatta. Pellolla, jonka sato on korjaamatta ei saa ilman lupaa metsästää. Kun tällaisen korjaamattoman pellon lähettyvillä metsästetään, on linnut ammuttava aina sellaiseen paikkaan, etteivät ne putoa pystyviljaan. Koira on näissä tapauksissa välttämätön, koska koira voi käydä poikkeustapauksessa hakemassa linnun myös pystyviljasta. Muutoinkin kyyhkyn löytäminen ampumisen jälkeen on monta kertaa vaikeata ilman koiraa. Edellä mainituissa tapauksissa, jolloin kyyhkyt kerääntyvät lakoontuneelle viljalle, voi viljelijä itse antaa luvan metsästyksen harjoittamiseen, vaikkei satoa olisi korjattu. Suuri määrä kyyhkyjä likaa ja talloo tällaisen lakovilja-alueen hetkessä puimakelvottomaan kuntoon. Mutta lupa on viljelijältä kuitenkin aina saatava. Koiran käyttöä puoltaa myös se, että koiran hakiessa ammutut linnut, ei metsästäjän tarvitse itse näyttäytyä tarkkasilmäisille kyyhkyille. Metsästäjän liikkuminen alueella ammuttuja lintuja hakiessaan varoittaa arkoja kyyhkysiä ja lintujen saapuminen esimerkiksi kuville viivästyy tai estyy kokonaan. Herkullinen juhlaillallinen Kyyhkypaisti avaa metsästyskauden. Kyyhkyn liha on kiinteätä, mutta ah niin hyvää. Kokeile valmistaa kyyhkypaisti vaikka seuraavasti: Varataan 1 kyyhky ruokailijaa kohti. Linnut suolistetaan ja nyljetään. Sen jälkeen ne pestään ja kuivataan. Linnut leikataan pituussuuntaisesti kahtia. Otetaan laakea kannellinen uunivuoka, jonka pohjalle linnunpuolikkaat asetellaan. Ennen vuokaan laittoa linnunpuolikkaat hierotaan ympäriinsä paksulti sinapilla. Vuokaan asettelun jälkeen pinnalle ripotellaan hieman suolaa ja lopuksi runsaasti oliiviöljyä. Kansi päälle ja uuniin, noin 200 astetta ja kolme varttia, niin ruoka on valmis. Tarjoillaan raakapaistettujen uusien perunoiden kera. Kyytipojaksi kelpaa niin vesi kuin viinikin. Hyvää ruokahalua. Arkistojen aarteita: Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Metsästäjä -lehdessä 4/1998. Kyyhkyn metsästys on todellista välineurheilua, pelkästään houkutuskuvia on muutama säkillinen naamioverkoista ja kaikista teknisistä apuvälineistä puhumattakaan. KL AU S EK M AN
O sa metsästäjistä on levittänyt huhua, että susia olisi moninkertaisesti enemmän kuin tutkimuslaitos arvioi. Tämä uskomus on elänyt jo 1990-luvulta lähtien. Siitä asti, kun susikanta alkoi kasvaa. Hieman nolottaa tunnustaa, että 1990-luvulla asuessani Pohjois-Savossa uskoin itsekin jonkin aikaa siihen, että susia on paljon enemmän. Tutuilla metsästysalueilla susia oli esiintynyt vasta joidenkin vuosien ajan. Jälkeenpäin olen miettinyt, mitä perusteita tälle uskomukselle oli? – Lähinnä vain se, että metsästyskaveri näin kertoi. Enää en usko näitä huhuja. Miksi sitten uskomukseni muuttui? Ryhdyin opiskelemaan riistabiologiaa yliopistossa ja sain paljon tietoa susikannan biologiasta. Sain tietää, että susilauman reviiri on GPS-pannoitettujen susien liikkeistä saatujen tietojen mukaan keskimäärin 70 000 – 100 000 hehtaaria. Jos reviiri olisi neliön muotoinen, se voisi siis olla yli 30 kilometriä kanttiinsa. Yleensä metsästysseuran alue on noin 1 000 – 5 000 hehtaaria. Eli saman lauman sudet liikkuvat monien kymmenien metsästysseurojen alueilla. Ymmärsin, että samat sudet saatetaan havaita eri alueilla useaan kertaan, laskien ne kuitenkin eri susiksi. Eri alueilla eri aikoina tehtyjä havaintoja ei voi laskea suoraan yhteen, vaan kanta-arvion tekemisessä on siksi turvauduttava tieteelliseen tietoon. Sain myös tietää, että kevättalvella, kun susien lisääntymisaika tulee, laumasta erkanee edellisvuosien nuoria susia etsimään omaa reviiriä. GPS-pantojen avulla on selvinnyt, että sudet voivat vaeltaa jopa satojen kilometrien päähän synnyinreviiriltään. Tällä matkalla ne voivat kulkea jopa toiselle puolelle maata. Ymmärsin, ettei uusille alueille levittäytyviä susia ole tutkimuslaitos tai kukaan muukaan siirtänyt, vaan ne ovat kävelleet omin jaloin. Mediassa kerrottiin, että ”Metsästäjät ovat törmänneet susiin sellaisissa paikoissa, joissa ei virallisen laskennan mukaan pitäisi olla lainkaan susia.” Kanta-arvio tehdään kevättalvella edellisenä vuonna kertyneiden jälkihavaintojen, GPS-pannoitettujen susien reviirien paikannustietojen, DNA-näytteiden ja jäljitysten perusteella. Viimeisimpien kevättalven havaintojen perusteella tehdyssä kanta-arviossa ei tietenkään ole voitu tietää, minne uusille alueille nuoret sudet vaeltavat seuraavana kesänä. Kanta-arvio on tilannekuva tietyltä hetkeltä, kevättalvelta, jolloin susikanta on pienimmillään ennen lisääntymiskautta. On luonnollista, että tilanne muuttuu kesän aikana. Uusille alueille vaeltaneita susia havaitaan monesti vasta syksyllä lumien tultua. Tassu-järjestelmään kirjattujen havaintojen perusteella ne otetaan kuitenkin poikkeuslupien myöntämisessä ja edelleen seuraavan kevään kanta-arviossa huomioon. Olen myös saanut tietää, että Suomessa on otettu susista paljon DNA-näytteitä. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on havaittu kolme tapausta, jolloin kyseessä on ollut koiran ja suden risteymä. Valmistelin ministeriössä aikanaan myös poikkeuslupaa yhden koirasuden ja sen jälkeläisten tappamiseksi. Silloisen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kenttätyöntekijät pyydystivät koirasuden ja sen jälkeläiset pois luonnosta, tarkoituksena susikannan perimän suojeleminen risteymältä. Luin Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta, että ”Susikannan alueellista kokoa ja levittäytymistä on mahdollista tarkentaa erillislaskennoilla, joissa metsästäjät ja luontoharrastajat yhdessä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa laskevat jonkin alueen tilanteen yhden päivän aikana. Laskennoista saadaan myös vertailutietoa kanta-arvioiden osuvuudesta. Tähän mennessä molemmilla laskentatavoilla saadut arviotiedot ovat olleen hyvin lähellä toisiaan, jota voidaan pitää myös yhtenä kanta-arvioinnin luotettavuuden mittarina.” Miksi sitten metsästäjien uskomuksia – huhuja – on levitetty? Professori Juha Hiedanpään mukaan käyttäytymistieteilijät ovat tunnistaneet inhimillisen piirteen, jota he kutsuvat ”vahvistusharhaksi”. Sen mukaan ihmiset valitsevat faktoja, jotka tukevat heidän olemassa olevia uskomuksiaan. Tämä on yleisinhimillinen piirre, eivätkä myöskään viranomaiset ja tutkijat siltä välty. Hiedanpään mukaan uskomus ei ole vain passiivinen mielessä pidettävä asia, vaan ajattelutapa ja toimintavalmius. Uskomukset rakentuvat sellaisten toimintavalmiuksien varaan, jotka näyttävät tuottavan odotetunlaisia vaikutuksia. Metsästäjillä on hyvin vahva oma intressi toivoa mahdollisimman suurta susien kanta-arviota, jonka uskotaan auttavan saamaan enemmän poikkeuslupia. Poikkeuslupia toivotaan saatavan juuri omalle alueelle, koska sudet tappavat metsästyskoiria. Tällaisessa asetelmassa metsästäjän on valitettavasti helppo uskoa kaverin kertomaan tarinaan paljon suuremmasta kannasta, vaikkei sille ole esitetty mitään perusteita. Sosiaalinen media voimistaa ilmiötä. Poikkeuslupien myöntäminen ei kuitenkaan voi perustua mihinkään muuhun, kuin tieteellisesti luotettavaan kantaarvioon. Metsästäjät ovat suomalaisen riistakantojen seurannan keskeisiä tiedontuottajia. Metsästäjien omiin havaintoihin perustuu niin metsäkanalintujen metsästys kuin hirvikannan säätely. Näihin kanta-arvioihin luotetaan pääsääntöisesti hyvin myös eri sidosryhmien keskuudessa. Jos metsästäjät levittävät uskomuksia ja huhuja suden kanta-arvion epäluotettavuudesta, isossa kuvassa he leimaavat samalla oikeastaan kaikki riistaseurannat epäluotettaviksi. Siksi yksittäishavainnoista kumpuavia uskomuksia ja valekanta-arvioita ei kannata levitellä tiedotusvälineissä, eikä kaverillekaan. Luonnonvarakeskus on panostanut susikannan arvioinnin menetelmien kehittämiseen viime vuosina paljon. Viimeisen kanta-arvion mukaan Suomessa on 25 susilaumaa, joista 5 liikkuu osittain myös Venäjän puolella. Kanta-arvion raporttiin on koottu erittäin paljon havaintoja ja arvion perusteena olevia aineistoja yhteensä 45 susireviiriltä. Oman alueen susikannan määrästä kiinnostuneiden kannattaa tutustua tähän aineistoon huolellisesti. Perusteelliset ehdotukset riistalaskentojen kehittämiseksi ovat aina tervetulleita. Miksi metsästäjä uskoo ennemmin netin nimimerkin valekanta-arviota kuin tutkijaa? Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN ylitarkastaja maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Metsästäjä 4 l 2018 l 23
24 l Metsästäjä 4 l 2018 Kyyhkypatruunan anatomia ARTO MÄÄTTÄ Kyyhkyn rooli suomalaisessa metsästyksessä on noussut erittäin merkittäväksi viimeisten vuosikymmenten aikana. Sen saalismäärät ovat jo suurempia kuin perinteisesti saalistilastoja johtaneiden riistaeläinten. Nyt keskitymme kyyhkylle sopiviin patruunoihin. K yyhky on riistalintu, jonka ulkoinen olemus antaa vääristyneen kuvan sen koosta. Höyhenet ja untuvat tekevät linnusta pullean näköisen, mutta todellisuudessa kohde on pieni. Suomeen tuotavien kyyhkyn metsästykseen sopivien patruunoiden määrä on jatkuvassa kasvussa ja niiden saatavuus on hyvä. Sopivia patruunoita löytyy useilta merkeiltä ja monissa eri hintaluokissa. Metsästäjän välineet
Metsästäjä 4 l 2018 l 25 Tyypillisin virhe kyyhkyjahdissa ovat liian suuret haulikoot, jotka tekevät kohteeseen osumisesta arpapeliä. Maissa, joissa on pidempi kyyhkyjen ampumisen perinne, käytetään poikkeuksetta kevyempiä latauksia ja pienempiä haulikokoja kuin mihin metsästäjien suuri massa Suomessa on tottunut. 36 vai 32 grammaa? Tyypillisin kyyhkyjen ampumiseen tarkoitettu haulikon väljyys on 12, joka on meilläkin kaikkein suosituin pesitys. Suomessa 12/70 patruunan haulikuormaksi on vakiintunut 36 grammaa, jota niin sanotuissa ”vanhemmissa haulikkokulttuureissa” on perinteisesti pidetty raskaana latauksena. Tyypillinen pienen linturiistan lataus maailmalla on 32 grammaa ja tämä on myös kyyhkyille tarkoitetuissa patruunoissa tavanomaisin. Patruunan tehokkaaseen haulimäärään on vaikea saada merkittävää parannusta hauliannosta kasvattamalla. Ero esimerkiksi raskaan 36 gramman latauksen ja kevyen 32 gramman latauksen välillä on vain vaivaiset neljä grammaa. Prosentuaalinen ero näillä latauksilla on vain reilun kymmenen prosentin luokkaa. Kevyiden latausten etu on niiden mukavammassa ammuttavuudessa, keskimäärin paremmassa käynnissä ja usein myös korkeammassa lähtönopeudessa. Toisin sanoen pienikin ero latauksen koossa vaikuttaa positiivisesti ampumatuntumaan. Myös suurempi osa hauleista tekee työtä johon ne on tarkoitettu, ne ovat nopeammin perillä kohteessa ja niiden energia kohteessa on suurempi. Pienillä hauleilla paljon osumia Eri haulikkokulttuurien käyttämät haulikokojen merkinnät aiheuttavat usein sekaannusta. Brittein saarilla on voimakas kyyhkyjahtiperinne ja siellä suurin osa metsästäjistä suosittelee haulikooksi numeron “6” tai “5” haulia. Meikäläisittäin numeroituna tämä tarkoittaisi 2,75 3,00 millimetrin haulia, mutta englantilaisessa numeroinnissa tällä tarkoitetaan suunnilleen 2,6 2,8 millimetrin haulikokoja. Manner-Euroopassa kyyhkyille tarjotaan pääasiassa numeron “7” tai “6” haulikokoja, jotka vastaavat meillekin tuttua 2,5 2,75 mm kokohaitaria. Karkeasti voidaan sanoa, että maailmalla toimivimmiksi havaitut haulikoot ovat yhtä kokoluokkaa pienempiä kuin mihin suomessa on totuttu. Tälle on syynsä, sillä vain osuva hauli tappaa ja vain riittävän pieniä hauleja käytettäessä osumia on mahdollista saada kohteeseen, jonka todellinen koko vastaa suunnilleen tennispalloa. Siinä missä hauliannoksen kasvattaminen lisää patruunan haulimäärää lineaarisesti, on haulikoon vaikutus muutokseen logaritminen. Pienikin ero haulin koossa on suuri muutos patruunan haulimäärässä. Esimerkiksi 3,00 millimetrin lyijyhauleja mahtuu 36 gramman lataukseen noin 230 kappaletta, kun taas 2,75 millimetrin hauleja on 300 kappaletta. Vain yhden haulikoon muutos vaikuttaa haulimäärään valtavasti. Jos latausta pudotetaan 2,75 mm hauleja käytettäessä 36 grammasta 32 grammaan, putoaa haulimäärä 267 kappaleeseen. Hauliannoksen grammamääräinen koko muuttaa haulimäärää siis huomattavasti vähemmän kuin haulin koon muuttaminen. Patruunan hinta ja laatu Kyyhkyjahdissa laukausmäärät saattavat hyvällä lennolla nousta suuriksi, ja siksi monet suosivat kyyhkyjen ampumisessa edullisia patruunoita. Metsästykselliset erot hintavien ja edullisten patruunoiden välillä eivät välttämättä ole suuren suuria, mutta tyypillisiä eroja ovat esimerkiksi latauksissa käytettyjen komponenttien laatu ja eri latauserien väliset vaihtelut. Massatuotetuilta ja edullisilta kyyhkypatruunoilta ei siis voi olettaa tasaista laatua vaan laatuvaihtelut ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Yhtenä vuonna aseessa hyvin käyvä patruuna saattaa seuraavana vuonna olla jotain aivan muuta. Tyypillisin komponenttien säästökohde on haulimateriaalin laatu. Laadulla tarkoitetaan tässä haulien tasakokoisuutta, pyöreyttä ja kovuutta. Useissa edullisissa patruunoissa haulit ovat selvästi pehmeämpiä kuin niin sanotuissa paremmissa patruunoissa. Pehmeät ja lähtökiihdytyksessä epämuodostuneet haulit aiheuttavat usein haulikuvion leviämistä. Tätä ilmiötä lisäävät raskaat lataukset, jotka ovat rajumpia hauliannoksen pohjalla oleville hauleille. Edullisten patruunoiden komponentit ovat usein myös herkempiä sään vaihteluille. Erityisesti kylmässä vain ani harva edullinen patruuna toimii moitteettomasti ja parhaillekin haulikonpatruunoille kylmä sää saattaa aiheuttaa ongelmia. Kyyhkyjen metsästys ajoittuu pääasiallisesti ajalle, jolloin tällä asialla ei ole merkitystä, joten lisähintaa kylmää kestävästä patruunasta ei ole tarpeen maksaa, jos patruunat hankitaan puhtaasti kyyhkyjen ampumiseen. Paras yhdistelmä Edellä mainittujen kyyhkyn metsästykseen sopivien elementtien yhdistäminen yhteen patruunaan ei ole rakettitiedettä. Käyttämällä kevyehköä haulilatausta ja pientä haulikokoa, voidaan välttyä niiltä ongelmilta, joita raskaammilla latauksilla ja isommilla haulilla alkaa esiintyä. Ampumissani testeissä keskimäärin parhaiten käyvien 12 kaliiperin patruunoiden lataukset ovat osuneet 30 32 gramman suuruusluokkaan. Näillä latauksilla kohteen vaikuttavalle alueelle osuneiden haulien määrä on siis ollut keskimäärin suurin. Kasvatettaessa latausta, on vaikutus päinvastainen ja useimmiten vain haulikuvion leveys kasvaa. Hauliparven tehokkaalle osalle latauksen noston vaikutus on usein negatiivinen ja kuvio on harvempi. Markkinoiltamme löytyy nykyään jo koko joukko edullisia ja kyyhkyjen ampumiseen hyvin sopivia patruunoita kevyinä, pienihaulisina ja mukavasti ammuttavina latauksina. Suurin haaste onkin saada metsästäjäkuntamme siirtymään näihin latauksiin ja löytämään kadoksissa olleet osumat niiden kautta.
26 l Metsästäjä 4 l 2018 AKI S. PERÄLÄ Sorsien houkuttelumetsästys – lumoaa sorsaa ja sorsastajaa Heinäsorsaparvi lähestyy passipaikkaasi mutta viime hetkellä ohittaa väijytyksesi haulikantaman ulkopuolelta. Samalla kun varmistat aseesi jääden odottamaan seuraavaa tilannetta, mietit; olisiko ratkaisevat metrit onnistuneeseen pudotukseen voinut kuroa kiinni houkuttelemalla? S orsien houkuttelumetsästykseen syventyminen on päättymätön letto, joka ajaa metsästystyylistä innostuneen syvemmälle sorsien aivosopukoihin asti. Toisaalta houkuttelu voi tuoda kevyen silauksen lisäpontta perinteiselle sorsareissulle ja luoda onnistumisia pieninkin panostuksin. Mikä on paras sorsapilli? Nettikaupat pursuavat erivärisistä ja -näköisistä houkutuspilleistä. Löytyy yksija kaksikielistä, tummaa ja vaaleaa, puusta valmistettua ja muovista. Todellisuudessa yksittäisen sorsastajan näkökulmasta hyväksi havaittu sorsapilli on hyvin henkilökohtainen mieltymys. Sorsapillin tärkein ominaisuus on, että sen avulla kyetään tuottamaan sorsia puoleensa vetäviä äännähdyksiä ja se on käyttäjälle riittävä käyttöominaisuuksiltaan. Hyvä houkutuspilli on miellyttävä ja helpMuoviset kaksikieliset pillit sopivat hyvin metsästykseen. Haapana ottaa hyvin houkutuskuville.
Metsästäjä 4 l 2018 l 27 po puhaltaa. Toimiva sorsapilli on yksinkertainen ja näin ollen sitä on helppo huoltaa, jota houkutuspillit aika ajoin vaativat. Puusta valmistettu pilli on kosteuden suhteen arempi kuin muovinen, mutta puupilleissä on yleensä pehmeämpi, luonnollisempi ääni. Muovista valmistettu kaksikielinen pilli, joka asettuu noin 20-30 euron hintaluokkaan, on hyvä ja pitkäikäinen valinta. Yleensä pillin kehnous ei johdu välineistä vaan puhaltajasta, joka jätti kotiläksynsä tekemättä. Muilta harrastajilta kyselemällä pääsee hyvään alkuun sorsapillin valinnassa. Eräliikkeessä voi käydä kokeilemassa, mikä pilli sopii käyttötarkoitukseesi parhaiten. Netti pursuaa tietoa hyväksi havaituista pilleistä. Pillipiipareille käsijarrua Sorsapilliin puhaltaja tunnetaan liian usein koko pyyntipaikan häiriötekijänä, joka karkottaa jatkuvalla tuuttauksellaan lähestyvät linnut. Sorsanpillitys on peliä, jonka tahdin määrää kohteena oleva sorsa, ei kanssametsästäjät tai pillivalmistajan esittelyvideo. Tehtävien äännähdysten tulee vastata kyseistä tilannetta, olosuhdetta ja sorsien sen aikaista sosiaalista elämää. Mitä myöhemmälle syksyä edetään, sen aggressiivisemmin sorsat käyttäytyvät. Kyse on eloonjäämistaistelusta, jossa heikot kuolevat vahvojen jäädessä jatkamaan sukua. Alkukaudesta sorsaparven elämä pyörii tutussa ja turvallisessa poikueparvessa. Luonnollisuus on avainsana onnistumiselle. Pillityksen tulee mieluimmin olla vähäistä ja varovaista kuin jatkuvaa puhallusta täydellä volyymilla. Perus ”kvaakki” on kaiken perusta Sorsapillin ostaminen on helppoa, mutta pilliin tulee myös tutustua ja harjoitella sen käyttämistä. Yleensä huonoin vaihtoehto on unohtaa pilli kaapin kätköihin. Harjoittelusta tulee tehdä helppoa ja miellyttävää. Hyvä keino on säilyttää pilliä autossa, jolloin työtai kauppareissulla tulee muutamat puhallukset hoidettua silloin tällöin. Puhaltajan tulee hallita sorsan tunnetuin ääni eli peruskvaakki. Kaikki sorsan pillitys perustuu tuohon äänteeseen. Peruskvaakki on itsessään tehokas houkutusääni, jonka osaaminen on riittävä vetämään puoleensa ohilentävät linnut. Kun perusääni hallitaan harjoittelun kautta, ryhdytään matkimaan kuultuja sorsan ääniä ja edetään houkuttelussa uudelle tasolle. Kumiankkoja kellumaan Sorsapilli herättää lintujen mielenkiinnon, mutta sorsat tarvitsevat monesti myös havainnon lajikumppaneistaan, joita kaaveet eli houkutuskuvat esittävät. Houkutuskuvien avulla ohjataan kaaveille kääntyvät linnut hyvälle ampumaetäisyydelle. Houkutuskuvat ovat yleensä muovisia ja ne ankkuroidaan vesistön pohjaan narun ja painon avulla. Hinnaltaan kaaveet ovat hyvin erihintaisia. Kalliimmat houkutuskuvat ovat useimmiten tarkemmin valmistettuja ja kestävät käytössä vuosia. Tuulta vasten Kaaveiden asettelussa, kuten pillityksessäkin, luonnollisuus on tärkein kulmakivi. Alkukaudesta pärjää vaatimattomalla määrällä houkutuskuvia. Syysmuuton myötä kaaveiden määrää on hyvä kasvattaa. Tavallisemmin 15 -30 kaavetta on riittävä määrä koko sorsakauden ajalle. Monimuotoinen, rikkonainen houkutuskuvaparvi on monesti parempi kuin tiukassa järjestyksessä samansuuntaisesti kelluvat kaaveet. Houkutuskuvien asettelussa tärkeintä on muistaa, että sorsa laskeutuu aina vastatuuleen ja lähtee lentoon hyppäämällä tuulta vasten. Liian ahdas kaaveparvi ei anna tilaa linnulle ja se luopuu aikomuksestaan laskeutua houkutuskuvien luo. Kaaveparveen tulee luoda laskeutumispaikkoja, joihin linnut pääsevät helposti. Asettelussa on myös muistettava, etteivät asetetut kaaveet häviä kasvillisuuteen tai maastoon liiaksi esimerkiksi iltahämärän ajaksi, kun Hämäryys häivyttää metsästäjän kaislikkoon. Akkuvirralla robo pyörii myös tyynellä. Kalliimmat kaaveet ovat hyvin yksityiskohtaisia.
28 l Metsästäjä 4 l 2018 ERÄKONTIN PYYNTILAITEVALIKOIMA 2018 KANU-loukku 201x120x60cm 219,00 € Jalmarin laatikkorauta 59,90 € Jalmarin keinulautaloukku 44,90 € Yleisloukku suopikoiralle 79,90 € Minkkiloukku, verkkoa 35,90 € Fenn MK6 –hetitappavat raudat 16,90 € Duke 120/2 raudat 12,90 € Conibear 120/2 16,90 € Conibear 120/2/ruostumaton 26,90 € Conibear 160/2 36,90 € Duke 160/2, näädälle 19,90 € Duke 330, majavalle 39,90 € Repo-jalkanaru 29,90 € Kani/minkkiloukku, kasattava 17,90 € Minkinrautojen virityspihdit 12,90 € KANU-loukun laukaisulaite, PH-riista 32,50 € KANU-loukun laukaisulaite, Granlunds 20,00 € Rautojen virityspihdit (120, 220, 330) 14,90 € Finntrapbox suojakotelo raudoille 39,00 € J Granlunds mäyräloukku 139,00 € Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi Ahjokatu 12, Jyväskylä Ma-Pe 9-17, Puh. 020 792 4400 MIDARE.FI Palvelevin arVOMME kävijöiden kesken 3 kpl vuosilisenssejä (arvo 69 €/kpl) Ota panta mukaasi, teemme vaihtotarjouksen! TRACKEREDUSTAJA PAIKALLA ESITTELYSSÄ TRACKER UUTUUDET TARJOLLA PULLAKAHVIT TRACKER-PÄIVÄ MIDARESSA KE 1.8. Pysy ajantasalla – seuraa Suomen riistakeskusta somessa! facebook.com/riistakeskus twitter.com/riistakeskus sorsat suorittavat niin sanottua iltalentoaan. Robosorsan värinää Vedessä kelluva sorsaparvi ei ole käytännössä koskaan aloillaan. Yksi sukii itseään, toinen kaivelee pylly pystyssä pohjakasviston antimia, joku pudistaa vesipisarat siivistään muutamilla siiven iskuilla asettuen takaisin aloilleen. Sorsaparvessa on hierarkiansa ja elämää, joita muovisissa ankankuvissa ei ole. Moottoroidut houkutuskuvat on valmistettu juuri tähän tarpeeseen eli luomaan liikettä tavallisista houkutuskuvista koostuvaan kaavekokonaisuuteen. Metsästäjien suussa nämä kaaveet tunnetaan robosorsina, joiden käyttövoima syntyy kaaveen sisällä olevan akun tai pattereiden voimasta. Tuulisorsa on versio, jonka siivet pyörivät tuulen voimasta, eikä se sisällä erillistä akkua. Moottoroituja kaaveita on sekä metallitangoilla pohjaan asetettavia että kelluvia versioita. Robosorsat asetetaan kaaveparveen jätettyjen laskeutumispaikkojen etulaitaan nokka vasten tuulta. Yksikin moottoroitu kaave tuo olennaista eloa houkutuskuvaparvelle. Pyssynpiipun liike paljastaa Onnistuneen houkuttelutilanteen suurin riski piilee yleensä metsästäjässä itsessään, joka kaikessa jännityksessä paljastaa itsensä lähestyville linnuille. Maaston värimaailmaan häviävä vaatetus kasvonaamioineen poistaa paljastumisen vaaraa. Yleensä sorsastaja muistaa oikeanlaisen pukeutumisen, mutta liian aikaisin ampumavalmiuteen nostettu ase tai jatkuva liikehdintä karkottaa linnut. Lintuparvessa on useita tarkkaavaisia silmäpareja, jotka reagoivat välittömästi maastossa havaitsemiinsa poikkeavuuksiin pakenemalla. Oikealla hetkellä ammutaan Jos lähestyvät sorsat kokevat houkutuskuvaparven ja pillityksen puoleensa vetäväksi ne saattavat karauttaa kaaveparvelle aikailematta. Osa linnuista voi kuitenkin lentää eleettömästi ohi ja palata pienen lentokierroksen jälkeen houkutuskuville. Varsinkin myöhemmin syksyllä sorsilla on tyypillistä kaaveparven päällä kiertely, joka voi kestää kauan. Näin ollen houkuttelupyytäjältä odotetaan valtavasti malttia valita oikea hetki suorittaa onnistunut riistalaukaus. Laskeutuvaa lintua on hyvä ampua rintaan juuri ennen sen pudottautumista veteen. Itse houkuteltu ja pudotettu sorsa ei välttämättä maistu paremmalta kuin muutoin tiputettu lintu. Tapahtuneesta syntyy kuitenkin elämys ja sitä myötä tarina, jota jahtikavereiden kanssa on mukava kerrata yhteisissä jahtitapahtumissa. Tavi on tyypillinen saalis.
Metsästäjä 4 l 2018 l 29 YHTEENSOPIVA Tracker-koiranseurantajärjestelmä. Siinä on liuta ominaisuuksia, joita ei muilla ole. Esimerkiksi Tracker Ryhmä. Se on helppo perustaa. Siihen on helppo lisätä muut jäsenet ja koirat. Siinä on helppo lähettää viestejä. Siihen on helppo päivittää metsästysalueet. Siinä kaikki ovat automaattisesti ajan tasalla. Koska yhdessä koet enemmän. Supra: kuuluvuudeltaan ylivoimainen koiratutka. UUTUUS! Tracker Easy: heti käyttövalmis koiratutka, jossa kolmen operaattorin verkossa toimiva Tele 2 IoT SIM-kortti esiasennettuna kahden vuoden käyttöajalla! Osta verkosta tai lähimmältä jälleenmyyjältä: www.tracker.fi UUTUUS! Tracker Hunter 4, lataa Appstoresta tai Tracker for Android 4.0 Google Playsta. HELPOIN REITTISI UNOHTUMATTOMIEN METSÄSTYSKOKEMUSTEN ÄÄRELLE.
30 l Metsästäjä 4 l 2018 Supikoira ja linnunpesät – minkä verran pesiä ryöstetään? TIMO RUUSKA , SARI HOLOPAINEN , HEIDI KRÜGER , PETRI NUMMI ja VELI-MATTI VÄÄNÄNEN Supikoiran merkityksestä lintujen pesien saalistajana on niukalti tietoa. Sitä pidetään kuitenkin merkittävänä pesärosvona. Kuinka suurta haittaa se aiheuttaa tavanomaisessa eteläsuomalaisessa maatalousympäristössä? S upikoira on ollut kesän 2017 jälkeen runsaasti otsikoissa, kun se liitettiin EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon. Tälle ”mustalle listalle” päätymisestä huolimatta supikoiran merkittävyys riistatuholaisena jakaa mielipiteitä. Metsästäjien keskuudessa supikoira mielletään linnunpesiä tyhjentäväksi pesärosvoksi. Aiheesta saadut tutkimustulokset eivät kuitenkaan ole olleet täysin yksiselitteisiä. Tosin tutkimuksia ei ole tähän mennessä julkaistu kuin muutamia. Kosteikoilla ja saarilla supikoiran on havaittu aiheuttaneen huomattavaa tuhoa lintujen pesintäaikaan. Maatalousvaltaisilla alueilla supikoiran merkitystä linnunpesien ryöstäjänä ei kuitenkaan tunneta. Tutkimusta keinopesillä Helsingin yliopiston Metsätieteiden osastolla selvitettiin supikoiran vaikutusta pesien tuhoajana eteläsuomalaisessa maatalousympäristössä. Vuosina 2015–2017 toteutetussa kokeessa perustettiin lintujen pesintäaikaan lähes 170 keinopesää. Pesien tapahtumia seurattiin riistakameroilla kahdeksan päivää. Kameroiden avulla saatiin selville pesien ryöstäjät sekä tarkka ryöstöaika. Aiempien tutkimusten yhtenä heikkoutena on ollut varman tiedon puuttuminen ryöstäjästä, VE LI -M AT TI VÄ ÄN ÄN EN Koepesät asetettiin paikoille, mihin peltotai metsäkanalintu saattaisi luontaisesti pesiä. Kamera seurasi pesillä vierailevia petoja noin kahden metrin päästä.
Metsästäjä 4 l 2018 l 31 Ylemmässä kaaviossa esitetään tuhottujen pesien osuus vuosittain. Alemmassa kaaviossa on supikoiran ryöstämien pesien osuus tuhotuista pesistä. sillä ryöstäjiä ei voida tunnistaa varmasti jälkien perusteella. Lisäksi pesillä saattaa käydä ensimmäisen ryöstäjän jälkeen jättämänsä jälkensä vielä useampi muukin mahdollinen pesärosvo. Riistakamerat ovatkin mullistaneet pesien ryöstöön liittyvät tutkimukset. Kameroiden hinnat alkavat olla jo sillä tasolla, että tutkimuksessa voidaan käyttää suuria kameramääriä ja tutkimusasetelmia voidaan muokata monipuolisesti. Koepesät sijoitettiin koealueille satunnaisesti. Pesiä oli sekä pellolla että metsän puolella, mutta niitä ei kuitenkaan tehty viljellyillä pelloilla paikkoihin, joissa ne olisivat haitanneet peltotöitä. Pesillä pyrittiin jäljittelemään fasaanille tyypillistä maapesää. Maahan pöyhittyyn pesäkuoppaan aseteltiin neljä fasaaninmunaa. Vuosien välillä vaihtelua Keinopesistä tuhottiin kahdeksan päivän seurantajakson aikana kolmannes (33 prosenttia). Vuosien kesken oli jonkin verran vaihtelua ja tuhottujen pesien määrä vaihteli 23–42 prosentin välillä. Supikoirat ryöstivät tuhotuista pesistä 21 %, vaihdellen eri vuosina 7–38 % välillä. Vuonna 2016 supikoirat tuhosivat huomattavan määrän pesiä. Sen sijaan 2017 ryöstöaste oli maltillisempi, vain noin seitsemän prosenttia, vaikka supikoiria havaittiin kulkemassa pesien ohi. Riistakamerakuvien perusteella supikoira oli yleisin pesillä havaittu nisäkäslaji. Tutkimuksessa mallinnettiin supikoiran saalistusympäristön valintaa tuhottujen pesien perusteella. Supikoiran saalistus ei näyttänyt kohdistuvan vain tiettyyn ympäristöön, vaan supikoirille oli pikemminkin ominaista etsiä syötävää kaikkialta tavanomaisessa maatalousympäristössä. Yllättäen supikoiria havaittiin myös kaukana pelloilla olevilla pesillä. Varislinnut ovat varsinainen riesa Supikoira ei ole ainoa maassa pesivien lintujen munien saalistaja. Aiempien keinopesätutkimusten tavoin myös tässä tutkimuksessa nousi esille varislintujen, erityisesti variksen, merkittävä osuus pesien tuhoajana. Varislintujen osuus tuhotuista pesistä oli joka vuosi vähintään puolet. Varisten tuhoamien pesien osuus näistä oli keskimäärin 38 %, mutta vuonna 2017 ryöstöosuus nousi peräti 73 prosenttiin. Varislintujen ryöstämät pesät keskittyivät pääosin peltoalueelle, kauaksi metsän reunasta. Keinopesäkokeet eivät vastaa täysin aitoa pesintätilannetta, mutta antavat kuitenkin viitteitä pesiin kohdistuvasta saalistuksesta erityisesti lintujen muninta-aikana, jolloin hautova emo ei ole naamioimassa munapesää. Emolinnun puuttuminen voi altistaa keinopesät varislintujen saalistukselle, kun emo ei ole puolustamassa muniaan ja avoin pesä on helpommin havaittavissa. Vastaavasti emon puuttuminen voi vähentää nisäkäspetojen aiheuttamaa pesien tuhoutumista, sillä ilman emolinnun jättämää tuoksua nisäkkäiden on vaikeampi löytää pesää. Supikoira merkittävä pesärosvo Koepesämme toivat mielenkiintoista uutta tietoa peltovaltaisten alueiden maassa pesivien lintujen pesimämenestymisestä. Pesille tuntuu löytyvän monenlaisia ottajia. Supikoiran merkitystä pesärosvona ei pidä väheksyä maatalousympäristössä, koska joinakin vuosina pesien ryöstely voi olla huomattavaa. Kaikkiruokaiselle pedolle on kuitenkin tyypillistä, että ravinnonkäyttö vaihtelee vuosittain ja joinain vuosina linnunmunien syöminen voi olla vähäisempää. Yhtenä vaikuttavana tekijänä ryöstöasteen suureen vaihteluun voi olla myyräkantojen vuosittaiset erot. Myyrät ovat Pohjois-Euroopan ekosysteemeissä äärimmäisen tärkeä tekijä, ja niiden runsaus voi suuresti vaikuttaa myös pesien ryöstöasteeseen. On syytä muistaa, että vielä 1980-luvulla supikoirasaalis oli vain muutamia kymmeniä tuhansia. Viimeisin saalistilasto metsästysvuodelta 2016/17 kertoo supikoiran runsastumisesta tylyä kieltä. Saalis oli jo yli 210 000 yksilöä. Tilanne on siis aivan toinen kuin aiemmin. Pelkkä supikoirien runsaus johtaa yhä suurempiin pesätuhoihin. Tutkimustulosten perusteella myös varislintukantojen hallintaan tulisi kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Varsinkin peltoalueilla ja vesistöjen läheisyydessä varislinnut saavat suurta tuhoa aikaan. 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2015-2017 Suoikoiran tuhoamien pesien osuus vuosina 2015-2017 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % % Vuosi 2015 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Vuosi 2015-2017 Tuhottujen pesien osuus vuosina 2015-2017
DAGSMARK HÄME TAI SAVO 10 KG 35 90 3,59 €/KG NORM. 39,90 Suomalaisista raaka-aineista Suomessa valmistettu täysravinto koirille. UUTUUS! JOSERA SENSIPLUS 15 KG 49 90 3,33 €/KG NORM. 55, Kehitetty erityisesti herkille koirille. DENTALIFE MEDIUM BIG PACK 345 G TAI LARGE BIG PACK 426 G 3 90 11,30 €/KG NORM. 4,95 Puhdistaa tehokkaasti koiran hampaat ja on myös terveellinen. JÄLJESTYSLIINA MORRIS SUPERGRIP 15 M 25 , NORM. 29,90 Huomiovärinen jäljestysliina, erittäin hyvä pito. JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 80 1,85 €/KG Täysravinto paljon liikkuville koirille. JAHTI&VAHTI KEVYT 15 KG 22 90 1,53 €/KG NORM. 26,50 Kehitetty erityisesti herkille koirille. RIISTAHERNE 30 KG 14 95 0,50 €/KG, SIS. ALV 14% RIISTAMAISSI 25 KG 16 90 0,68 €/KG, SIS. ALV 14% REHUKAURA 30 KG 14 70 0,49 €/KG, SIS. ALV 14% HANKKIJALTA RIISTA RUOKINTAAN
HINNAT VOIMASSA 31.7. SAAKKA • MYYMÄLÄSALDOT JA VERKKOKAUPPA: hankk? a.fi SOUTUVENE TAIMEN 465 1240, Vakaa ja helpposoutuinen, turvallinen käyttää esim. katiskaa kokiessa. Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW / 2,68 hv. 279 , NORM. 329, Klassisesti muotoiltu puutukkinen ilma-ase huippuominaisuuksin! 29 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Vaimenninpiippu. Kuituoptiset avotähtäimet ja kiikaritähtäin. ILMAKIVÄÄRI HUNTER MAXXIM IGT 4,5 MM ILMAKIVÄÄRI BLACK BULL IGT 5,5 MM 299 , NORM. 349, Gamon Power -sarjan tehokas ilma-ase huippu ominaisuuksin! 33 mm ilmasylinteri typpi kaasumännällä. Vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylinvaimenninkisko. MYÖS NAISTEN KOOT HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 Erinomaisesti istuvat ja hyvin hengittävät housut työhön ja vapaa-aikaan. Polvissa ja takamuksessa stretchiä. Tuuletusaukot. Materiaali 65% puuvillaa, 35% polyesteria. MYÖS NAISTEN KOOT KUMISAAPAS VIKING TROPHY II 79 90 Erityisesti metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Hyvin jalkaan istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon. HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 Mukavan pehmeä ja rento huppari työhön ja vapaa-aikaan. Materiaali 60% puuvillaa, 40% polyesteria. Koot M-XXXL. 9 95 Laadukas T-paita työhön ja vapaa-ajan harrastuksiin. Materiaali 100% puuvillaa. T PAITA SWEDTEAM SUPILOUKKU 79 , Varmatoiminen kotimainen supikoiraloukku, koko 36 x 31 x 107 cm. Supikoiran pyyntiaikaa on koko metsästysvuosi, poislukien pesintärauhoitus 1.5.-31.7. RIISTAKAMERA WILDGAME BLADE X8 LIGHTSOUT 99 , NORM. 119, Näkymätön inframustasalama. Liiketunnistimen toimintamatka jopa 18 m. Kohteen havaittuaan kamera tallentaa kuvan tai videon muistikortille. Rajoitettu erä.
34 l Metsästäjä 4 l 2018 Hirvieläinten pyyntiluvat Oma riista -palvelussa Hirvieläinten pyyntiluvat päätetään 25.7.2018 mennessä. Luvan yhteyshenkilö saa lupapäätöksestä sähköpostiviestin, jossa on linkki Oma riistan uuteen LUVAN PÄÄKÄYTTÄJÄ -näkymään, jossa lupapäätös maksetaan sekä hallinnoidaan muita lupaan liittyviä asioita hirvieläinlajeittain. H irvieläinten pyyntiluvansaajan toimintoja on selkeytetty Oma riista -palvelussa viime vuodesta. Nyt luvan pääkäyttäjällä on palvelussa omat sivut luvan hallinnoimiseen. Sivuille pääsee valitsemalla luvan pääkäyttäjän tehtävän heti palveluun kirjauduttua. Myös yksityishenkilön Luvat -näkymässä päätöstä klikkaamalla voidaan avata luvan pääkäyttäjän sivut. Luvan pääkäyttäjän etusivulta löytyvät päätös ja mahdolliset liitteet. Etusivulla voidaan jakaa luvat osakkaiden kesken, listata osakkaiden ilmoittamat metsästyksenjohtajat sekä maksaa pyyntilupamaksu eli kaatomaksu metsästyksen päätteeksi. Sähköisessä maksamisessa kuittia ei tarvitse enää erikseen liittää. Luvan pääkäyttäjäksi voidaan lisätä myös varahenkilöitä metsästäjänumerolla. MAKSUT-näkymässä näkyvät erääntyvät avoimet laskut sekä jo maksetut laskut. Sieltä voidaan halutessa tulostaa itselle talteen maksukuitit. Sähköisesti asiansa hoitavissa yhteisluvissa luvan hallinnollisen haltijan ei tarvitse välttämättä toimittaa lupapäätöstä erikseen luvan osakkaille, vaan osakkaat saavat lupapäätöksen käyttöönsä aiemmilta vuosilta totuttuun tapaan SEURAN LUVAT -näkymästä. Luvan pääkäyttäjä -näkymässä hoidetaan lupaan liittyviä asioita, kuten maksuja ja jaetaan mm. pyyntilupia yhteisluvan osakkaille sekä päätetään metsästys. Luvan käsittelymaksun ja pyyntilupamaksun eli kaatolupamaksun voi maksaa suoraan sähköisesti palvelussa. Pyyntiluvan käsittelymaksu kannattaa hoitaa eräpäivään mennessä, sillä se on suoraan ulosottokelpoinen maksu. Mikäli lupapäätöksestä ei tule sähköpostia (sähköpostilaatikko täynnä tai muu syy), kannattaa kirjautua Oma riista -palveluun ja tarkistaa onko lupapäätös ja luvan pääkäyttäjänäkymä jo saatavilla. Lisätietoja ja ohjeita löydät riistainfo.fi -sivuilta. Apua saa myös Oma riista neuvonnasta oma@riista.fi tai 029 431 2111 (ark. 12-16) KIRJETOIMITUKSENA PYYDETYT LUPAPÄÄTÖKSET SAAPUVAT NORMAALINA KIRJEPOSTINA.
Metsästäjä 4 l 2018 l 35 Purenatural Active. Työkoiralle. Tositoimiin. Menestykseen tarvitaan lahjakkuutta, harjoitusta ja oikeat eväät. Jotta koira voisi näyttää suorituksessa parastaan, tulee sen ravitsemuksen olla kunnossa. Ihanteellinen urheiluja metsästys koiran täysravinto on helposti sulavaa, korkea energistä ja tehokkaasti ravitsevaa. Purenatural Active on tätä kaikkea. 75 % lihaa, 42 % tuoretta kanaa ja kalaa Valmistettu luonnollisista raaka-aineista Ei keinotekoisia maku-, värija säilöntäaineita Kaikki tarvittavat vitamiinit, hivenaineet ja makroravinteet Älä jätä onnistunutta ravitsemusta sattuman varaan – valitse Purenatural Active! www.purenatural.fi Jälleenmyyjät: Musti ja Mirri • www.mustijamirri.fi Peten koiratarvike • www.petenkoiratarvike.com esim. Purenatural Active Dog 12 kg 52,43 € (4,37 €/kg) norm. 69,90 € (5,83 €/kg) -25 % Tällä kupongilla Purenatural 12 kg säkistä • 138386 Kuponki on voimassa Musti ja Mirri -myymälöissä 13.7.–10.8.2018. Yhdellä kupongilla voi ostaa max. neljä 12 kg säkkiä. Kuponkiin ei voi yhdistää muita alennuksia.
36 l Metsästäjä 4 l 2018 JENNI POUTANEN , Turun yliopisto Valkohäntäpeuran kannanarvioinnin kehittäminen Riistakamerakuvat ja DNA Loimaalla kerättiin kahtena syksynä valkohäntäpeurojen riistakamerakuvia ja ulostenäytteitä osana pienten hirvieläinten kannanarvioinnin kehittämisprojektia (Metsästäjä 6/2017, Metsästäjä 3/2018) sekä Turun yliopistolle tehtävää väitöskirjatutkimusta. A ineistoa kerättiin kolmen viikon ajan ennen valkohäntäpeuran metsästyskauden alkua syyskuussa 2016 ja elokuussa 2017. Riistakamerat laitettiin kuvaamaan metsään tai pellon reunaan ruudukkomaiseen asetelmaan noin 300 metrin välein toisistaan. Kamerat olivat suurimmaksi osaksi riistapolkujen varrella. Niitä ei laitettu riistaeläinten ruokintapaikoille, koska ruokintapaikat voivat eläimiä houkuttelemalla vääristää tuloksia. Samalta tutkimusalueelta kerättiin viikoittain valkohäntäpeuran ulostenäytteitä, joista eristettiin laboratoriossa DNA:ta yksilöntunnistusta varten. Valkohäntäpeurat pysyivät samalla alueella eri vuosien välillä Valkohäntäpeurojen kuvia kertyi kahtena syksynä yhteensä lähes 12 000. Huomattavin muutos vuosien välillä oli urosten kuvien ja niistä sarvien perusteella tunnistettujen urosyksilöiden määrän suuri kasvu. Tämä voi osittain selittyä eri kuvauskuukaudella. Elokuussa pukit olivat kuvissa useammin niin sanotuissa poikamiesryhmissä eli niitä oli useita samassa kuvassa. Elokuussa pukit sietävät toistensa seuraa paremmin, mikä johtuu ilmeisesti alhaisemmasta testosteronin määrästä. Syyskuussa testoteronitasot ovat nousussa kohti syksyn kiimahuippua ja pukit pysyttelevät jo etäämmällä toisistaan, jolloin niitä ei myöskään mahdu samalle alueelle yhtä paljon. Riistakamerakuvien avulla pystytään arvioimaan kannantiheyden lisäksi esimerkiksi vasatuottoa.
Metsästäjä 4 l 2018 l 37 Loimaan valkohäntäpeuratutkimuksessa kerätty riistakameraja DNA-aineisto. Kamerat oli säädetty ottamaan kuvapulssina 3 kuvaa peräkkäin ja viive kuvapulssien välillä oli 5 sekuntia. Riistakameroiden ostoon saatiin rahoitus Suomen Metsästäjäliitolta. Syyskuu 2016 (36 kameraa) Elokuu 2017 (42 kameraa) Riistakamerakuvat Kaikki kuvat yhteensä 13 000 11 500 joissa valkohäntäpeura: 5 200 6 600 naaras 2 600 3 800 uros 400 (10 tunnistettu yksilölleen) 1 100 (25 tunnistettu yksilölleen) vasa 3 100 2 300 Ulostenäytteet DNA-määritykseen Analysoituja näytteitä yhteensä 300 401 Yksilönmäärityksen onnistumisprosentti (% näytteistä) 32 % 32 % Valkohäntäpeurayksilöitä tunnistettu: 38 66 naaraita 26 41 uroksia 12 25 Muita eläinlajeja Loimaan kameraaineistossa (kuvien lukumäärät). Hirvi Metsäkauris Kettu Supikoira Mäyrä Susi Rusakko/ metsäjänis Orava 2016 47 9 72 41 2 6 43 5 2017 284 109 35 9 14 127 DNA-näytteitä analysoitiin laboratoriossa noin 700. Näiden joukosta tunnistettiin yhteensä noin 90 eri peurayksilöä. Mielenkiintoista on, että puolet syksyllä 2016 DNA-aineistossa havaituista valkohäntäpeuroista tavattiin alueella vielä uudelleen syksyllä 2017 kerätyistä näytteistä. Näistä 3 oli uroksia ja 14 naaraita. Tämä on yksi osoitus valkohäntäpeurojen paikkauskollisuudesta. Tulokset apuna kannanarvioinnin kehittämisessä Riistakamerakuvat ja DNA-aineisto antavat kumpikin hieman erilaista tietoa valkohäntäpeuroista. Kuvista saadaan selville vasojen, aikuisten naaraiden ja urosten kuvien lukumääräsuhteet ja lisäksi pukit voidaan tunnistaa yksilöllisesti. DNA-menetelmän avulla taas voidaan tunnistaa luotettavasti kaikki eri yksilöt toisistaan sukupuolelleen. Merkittävä ero näiden kahden menetelmän välillä on se, että DNA:n perusteella ei saada selville minkä ikäryhmän yksilö on kyseessä, eli onko esimerkiksi jokin tietty uros vasa vai aikuinen. Toisaalta taas kuvien perusteella ei tiedetä, ovatko vasat naaraita vai uroksia. Näitä eri tiedonjyväsiä voidaan kuitenkin yhdistää matemaattisesti, jotta saadaan parempi kokonaiskuva valkohäntäpeurakannasta. Aineiston avulla voidaan kannan tiheyden, sukupuolijakauman ja vasatuoton lisäksi arvioida esimerkiksi valkohäntien liikkumisalueen laajuutta ja tarkkaa sijaintia sekä tutkia minkälaista elinympäristöä valkohäntäpeura suosii. Loimaan valkohäntäpeuratutkimuksen tuloksia käytetään suunniteltaessa valkohäntäpeuran valtakunnallisen tason kannanarviointia, jossa riistakamerat olisivat yhtenä osana. Valkohäntäpeurapukkeja kuvattuna elokuun alussa. Riistakameroita voidaan käyttää myös muiden lajien kannanarvioinnissa.
AVIUS Koiran seuraaminen onnistuu myös GSM-verkkojen ulottumattomissa. Täysin uudenlainen VHF-metsästystutka välittää koiran paikkatiedon puhelimeen ladattujen esikarttojen avulla. 589,589,SUPRA EASY Täysin uusi GSM-antenniratkaisu, pyöristetty muotoilu sekä uudistettu haukkulaskuri. Käyttää 2G ja 3G verkkoja ja tarkkaan paikannukseen GPS & Glonass tuki. 849,849,Useita kokoja! Tä m än si vu n hi nn at ja ka m pa nj at vo im as sa 31 .8 .2 01 8 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. Tä m än si vu n hi nn at ja ka m pa nj at vo im as sa 31 .7 .2 01 8 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. PARHAAT RUOAT METSÄSTYSKAUTEEN! 35 90 35 90 15 KG 37 90 37 90 15 KG 33 90 33 90 15 KG 29 90 29 90 15 KG Suome? mestari? Vähintään kahden (min. 30 kg) Valio-koiranruokasäkin tilaajalle Valio-yhdistelmätalutin ja ilmainen kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 19,90 SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET – KOIRAVARUSTE.FI Min. 30 kg tilauksiin ILMAINEN TOIMITUS 599,599,739,739,JÄMPTI KALTERITARHA 4M X 4M Jämerä kalteritarha estää pakoyritykset. Materiaali kuumasinkittyä terästä. Elementin leveys 200 cm, korkeus 175 cm. SUOMI KOIRATARHA 3M X 3M Kuumasinkitty, Suomessa valmistettu. 10 vuoden ruostumattomuustakuulla. Elementin korkeus 180 cm ja leveys 150 cm. JÄMPTI ERISTETTY KOIRANKOPPI Huippusuosittu, lämpöeristetty koppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. KUPPITELINE KORKEUSSÄÄDÖLLÄ Säädettävä kuppiteline on erinomainen apuväline suuren koiran ruokailuun. METALLINEN SANKO LITTEÄLLÄ TAKASEINÄLLÄ Kaksi kokoa, 4 l ja 8 l. 699,699,KOIRATARHOILLE ILMAINEN TOIMITUS KOTIPIHAAN! » tutustu laajaan koiratarhavalikoimaamme! 3 ERI VÄRIÄ! PEHMUSTI KUIVIKE Materiaalina kuusipuukuitu. Pitää kopin kuivana ja raikkaana. Kotimainen. RUTI-REX KUIVIKE Luonnollinen mäntykuitupehmuste koirankoppiin. Kotimainen. OSTA 2 – MAKSA VAIN 44,90€ 24 90 24 90 24 90 24 90 Etutuotteen arvo 2,90 ROYAL CANIN SPORTING LIFE ENDURANCE 4800, TRAIL 4300 TAI AGILITY 4100 15 kg 64 90 64 90 2 x 15 kg 109 90 109 90 Etutuotteen arvo 3,99 Vähintään kahden säkin tilauksiin Royal Canin -energialisä 50 g kaupan päälle! 28 50 28 50 ALK. 15 KG Vähintään kahden Rokka-koiranruokasäkin (min. 30 kg) tilaajalle Rokka liha-ateria (kana) kaupan päälle! Etutuotteen arvo 2,90 Min. 30 kg tilauksiin ILMAINEN TOIMITUS VALIO LOHIÖLJY Lemmikin ihon, turkin ja polkuanturoiden hyvinvointiin. Saatavana 500 ml:n ja 1000 ml:n pakkauksessa. 13 90 13 90 alk. SUOSITTU! 14 90 14 90 alk. 19 90 19 90 alk. NOVUS Edustaa täysin uudenlaista muotoilua. Panta on pieni ja kestävä. Itse vaihdettava pantaosa, josta voit kytkeä koiran sekä itsevaihdettava akku. R10 GSM-pohjainen koiratutka, joka toimitetaan täysin käyttövalmiina. Helppokäyttöinen ja toimiva kokonaisuus. Varustettu SIM-kortilla, jossa on käyttöaikaa kahdeksi vuodeksi. TRACKER 2018 -LISENSSI 12 KK KOIRA-GPS Tehty toimimaan vaativissa olosuhteissa. Panta on täysin vesitiivis. Voit vaihtaa siihen itse akut ja SIM-kortin. Kahden tai neljän akun mallina. 499,499,LOPPUERÄ! 729,729,549,549,SISÄLTÄÄ AKUT JA LATURIN! KAHDEN TAI NELJÄN AKUN MALLI! G400FI Erinomainen GPS-kuuluvuus, GSM-kuuluvuus huippuluokkaa. NYT LOPPUVARASTO USKOMATTOMAAN HINTAAN! 499,499,LOPPERÄ! LOPPUVARASTO! G500FI EASY Erinomainen GPS-kuuluvuus, GSM-kuuluvuus huippuluokkaa, entistä pidempi akun kesto. Seuranta Tracker Hunter -sovelluksella. 649,649,69,69,ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti. Käsilaite on varustettu tarkalla kosketusnäytöllä. Voit seurata jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. ALPHA 100 + T5 MINI KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti mini-pannalla. Seuraa jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS Astro 320:n parannettu malli huippuominaisuuksilla. Käsilaitteessa perinteiset näppäimet. Käyttövalmis paketti, jolla seuraat jopa 20 koiraa samanaikaisesti. FOXYFUR VIILENNYSALUSTA Aktivoituu ja viilenee lemmikin painon alla. Viilennysalusta pysyy viileänä jopa useiden tuntien ajan. Koot: pieni 30 x 40 cm, keskikokoinen 50 x 65 cm ja iso 81 x 95 cm. 8 90 8 90 alk. 1 kpl / asiakas 589,589,100 KPL ERÄ! 629,629,629,629,MAASTOKARTTA + LIPPIS + KLIPSI Alpha 50 tai 100 -tutkapaketin ostajalle Edun arvo yhteensä 98,80€ KAUPAN PÄÄLLE! GARMIN TILAAJAETU Arvo jopa 49,90 € 79,90 € MAHTAVAT TILAAJAEDUT Trackertai Ultracom -koiratutkan tilaajalle! Valitse yksi tilaajaetu tilauksesi yhteydessä. SISÄLTÄÄ SIM-KORTIN JA KÄYTTÖAIKAA KAHDEKSI VUODEKSI! SISÄLTÄÄ SIM-KORTIN JA KÄYTTÖAIKAA KAHDEKSI VUODEKSI! SISÄLTÄÄ SIM-KORTIN JA KÄYTTÖAIKAA KAHDEKSI VUODEKSI! Oukitel K10000 Max -puhelin + Tracker 2018 -lisenssi 12 kk + USB autolaturi + Saunalahden GSM-liittymät + Burrel P10 varavirtalähde + asennus käyttövalmiiksi tai KÄYTTÖVALMIS TUTKAPAKETTI + TRACKER G500FI TRACKER SUPRA 969,969,1129,1129,Oukitel K10000 Max -puhelin + Ultracom ohjelmisto 12 kk + tehoakut + laturi + Saunalahden GSM-liittymät + Burrel P10 varavirtalähde + asennus käyttövalmiiksi tai KÄYTTÖVALMIS TUTKAPAKETTI + ULTRACOM KOIRA-GPS ULTRACOM AVIUS 869,869,899,899,65,65,ULTRACOM -OHJELMISTO 12 KK TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE (09) 4245 1506 (ark. 9–17) TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE (09) 4245 1506 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–18 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–18
AVIUS Koiran seuraaminen onnistuu myös GSM-verkkojen ulottumattomissa. Täysin uudenlainen VHF-metsästystutka välittää koiran paikkatiedon puhelimeen ladattujen esikarttojen avulla. 589,589,SUPRA EASY Täysin uusi GSM-antenniratkaisu, pyöristetty muotoilu sekä uudistettu haukkulaskuri. Käyttää 2G ja 3G verkkoja ja tarkkaan paikannukseen GPS & Glonass tuki. 849,849,Useita kokoja! Tä m än si vu n hi nn at ja ka m pa nj at vo im as sa 31 .8 .2 01 8 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. Tä m än si vu n hi nn at ja ka m pa nj at vo im as sa 31 .7 .2 01 8 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri it tä ä. PARHAAT RUOAT METSÄSTYSKAUTEEN! 35 90 35 90 15 KG 37 90 37 90 15 KG 33 90 33 90 15 KG 29 90 29 90 15 KG Suome? mestari? Vähintään kahden (min. 30 kg) Valio-koiranruokasäkin tilaajalle Valio-yhdistelmätalutin ja ilmainen kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 19,90 SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET – KOIRAVARUSTE.FI Min. 30 kg tilauksiin ILMAINEN TOIMITUS 599,599,739,739,JÄMPTI KALTERITARHA 4M X 4M Jämerä kalteritarha estää pakoyritykset. Materiaali kuumasinkittyä terästä. Elementin leveys 200 cm, korkeus 175 cm. SUOMI KOIRATARHA 3M X 3M Kuumasinkitty, Suomessa valmistettu. 10 vuoden ruostumattomuustakuulla. Elementin korkeus 180 cm ja leveys 150 cm. JÄMPTI ERISTETTY KOIRANKOPPI Huippusuosittu, lämpöeristetty koppi ympärivuotiseen asumiseen. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. KUPPITELINE KORKEUSSÄÄDÖLLÄ Säädettävä kuppiteline on erinomainen apuväline suuren koiran ruokailuun. METALLINEN SANKO LITTEÄLLÄ TAKASEINÄLLÄ Kaksi kokoa, 4 l ja 8 l. 699,699,KOIRATARHOILLE ILMAINEN TOIMITUS KOTIPIHAAN! » tutustu laajaan koiratarhavalikoimaamme! 3 ERI VÄRIÄ! PEHMUSTI KUIVIKE Materiaalina kuusipuukuitu. Pitää kopin kuivana ja raikkaana. Kotimainen. RUTI-REX KUIVIKE Luonnollinen mäntykuitupehmuste koirankoppiin. Kotimainen. OSTA 2 – MAKSA VAIN 44,90€ 24 90 24 90 24 90 24 90 Etutuotteen arvo 2,90 ROYAL CANIN SPORTING LIFE ENDURANCE 4800, TRAIL 4300 TAI AGILITY 4100 15 kg 64 90 64 90 2 x 15 kg 109 90 109 90 Etutuotteen arvo 3,99 Vähintään kahden säkin tilauksiin Royal Canin -energialisä 50 g kaupan päälle! 28 50 28 50 ALK. 15 KG Vähintään kahden Rokka-koiranruokasäkin (min. 30 kg) tilaajalle Rokka liha-ateria (kana) kaupan päälle! Etutuotteen arvo 2,90 Min. 30 kg tilauksiin ILMAINEN TOIMITUS VALIO LOHIÖLJY Lemmikin ihon, turkin ja polkuanturoiden hyvinvointiin. Saatavana 500 ml:n ja 1000 ml:n pakkauksessa. 13 90 13 90 alk. SUOSITTU! 14 90 14 90 alk. 19 90 19 90 alk. NOVUS Edustaa täysin uudenlaista muotoilua. Panta on pieni ja kestävä. Itse vaihdettava pantaosa, josta voit kytkeä koiran sekä itsevaihdettava akku. R10 GSM-pohjainen koiratutka, joka toimitetaan täysin käyttövalmiina. Helppokäyttöinen ja toimiva kokonaisuus. Varustettu SIM-kortilla, jossa on käyttöaikaa kahdeksi vuodeksi. TRACKER 2018 -LISENSSI 12 KK KOIRA-GPS Tehty toimimaan vaativissa olosuhteissa. Panta on täysin vesitiivis. Voit vaihtaa siihen itse akut ja SIM-kortin. Kahden tai neljän akun mallina. 499,499,LOPPUERÄ! 729,729,549,549,SISÄLTÄÄ AKUT JA LATURIN! KAHDEN TAI NELJÄN AKUN MALLI! G400FI Erinomainen GPS-kuuluvuus, GSM-kuuluvuus huippuluokkaa. NYT LOPPUVARASTO USKOMATTOMAAN HINTAAN! 499,499,LOPPERÄ! LOPPUVARASTO! G500FI EASY Erinomainen GPS-kuuluvuus, GSM-kuuluvuus huippuluokkaa, entistä pidempi akun kesto. Seuranta Tracker Hunter -sovelluksella. 649,649,69,69,ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti. Käsilaite on varustettu tarkalla kosketusnäytöllä. Voit seurata jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. ALPHA 100 + T5 MINI KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti mini-pannalla. Seuraa jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS Astro 320:n parannettu malli huippuominaisuuksilla. Käsilaitteessa perinteiset näppäimet. Käyttövalmis paketti, jolla seuraat jopa 20 koiraa samanaikaisesti. FOXYFUR VIILENNYSALUSTA Aktivoituu ja viilenee lemmikin painon alla. Viilennysalusta pysyy viileänä jopa useiden tuntien ajan. Koot: pieni 30 x 40 cm, keskikokoinen 50 x 65 cm ja iso 81 x 95 cm. 8 90 8 90 alk. 1 kpl / asiakas 589,589,100 KPL ERÄ! 629,629,629,629,MAASTOKARTTA + LIPPIS + KLIPSI Alpha 50 tai 100 -tutkapaketin ostajalle Edun arvo yhteensä 98,80€ KAUPAN PÄÄLLE! GARMIN TILAAJAETU Arvo jopa 49,90 € 79,90 € MAHTAVAT TILAAJAEDUT Trackertai Ultracom -koiratutkan tilaajalle! Valitse yksi tilaajaetu tilauksesi yhteydessä. SISÄLTÄÄ SIM-KORTIN JA KÄYTTÖAIKAA KAHDEKSI VUODEKSI! SISÄLTÄÄ SIM-KORTIN JA KÄYTTÖAIKAA KAHDEKSI VUODEKSI! SISÄLTÄÄ SIM-KORTIN JA KÄYTTÖAIKAA KAHDEKSI VUODEKSI! Oukitel K10000 Max -puhelin + Tracker 2018 -lisenssi 12 kk + USB autolaturi + Saunalahden GSM-liittymät + Burrel P10 varavirtalähde + asennus käyttövalmiiksi tai KÄYTTÖVALMIS TUTKAPAKETTI + TRACKER G500FI TRACKER SUPRA 969,969,1129,1129,Oukitel K10000 Max -puhelin + Ultracom ohjelmisto 12 kk + tehoakut + laturi + Saunalahden GSM-liittymät + Burrel P10 varavirtalähde + asennus käyttövalmiiksi tai KÄYTTÖVALMIS TUTKAPAKETTI + ULTRACOM KOIRA-GPS ULTRACOM AVIUS 869,869,899,899,65,65,ULTRACOM -OHJELMISTO 12 KK TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE (09) 4245 1506 (ark. 9–17) TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE (09) 4245 1506 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–18 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–18
40 l Metsästäjä 4 l 2018 MIKAEL WIKSTRÖM , Suomen riistakeskus Iän tarkistaminen hampaista Valkohäntäpeuran iän tunnistaminen Osa 3: Kaadettujen eläinten hampaat ovat erittäin hyödyllisiä kannanhoidossa. Metsästäjä saa ensinnäkin tietää, onnistuiko riistaeläimen iän arviointi ennen ampumista. Toisekseen metsästäjät saavat tietoa kannan ikärakenteesta, mikäli tarpeeksi suuri osa vuosittain kaadetuista eläimistä ikämääritetään hampaiden perusteella. V alkohäntäpeuran metsästykseen kuuluu, että mahdollisen saaliseläimen ikä määritellään ennen laukausta. Näin voidaan saavuttaa alueen kannanhoidolliset tavoitteet. Metsästäjälehden numeroissa 2/2018 ja 3/2018 esiteltyjä määritysohjeita on helppo noudattaa käytännön metsästyksessä. Lisäksi monet ovat jo ennen itse riistatilannetta luoneet kokonaiskuvan yksittäisten yksilöiden iästä metsästysalueella esimerkiksi riistakameroiden tai kiikaroinnin avulla. Ennen laukausta tehty iänmääritys voidaan tarkistaa tutkimalla hampaiden lukumäärää ja ulkonäköä. Kaadettujen Riistakameroista on hyötyä, kun halutaan määrittää elävän valkohäntäpeuran ikä. Kuvamateriaalin avulla tämä uros määritettiin täysikasvuiseksi eli vähintään 4½-vuotiaaksi ruumiinrakenteen ja sarvien koon perusteella.
Metsästäjä 4 l 2018 l 41 valkohäntäpeurojen iän tarkistaminen on siis hyvä tapa harjoitella eri-ikäisten elävien valkohäntäpeurojen tunnistustaitoja. Hampaiden vaihtuminen Ihmisten tavoin myös valkohäntäpeuroille puhkeaa ensin väliaikaisia, niin kutsuttuja maitohampaita. Iän karttuessa myös pysyviä hampaita puhkeaa ja maitohampaat putoavat pois. Kaadetut valkohäntäpeurat voidaan jakaa hampaiden vaihtumisen perusteella, suurella varmuudella ja alueesta riippumatta ikäryhmiin ½-vuotiaat, 1½-vuotiaat ja ? 2½-vuotiaat. Normaalisti kehittyneellä vasalla (½-vuotias) on alaleuassa molemmilla puolilla neljä poskihammasta, joista edestä päin laskettuna kolmas (P3) on kolmiVasan tunnistaa neljästä, toisinaan viidestä hampaasta kummallakin puolella alaleukaa. Ensimmäiset kolme hammasta, premolaarit, ovat väliaikaisia maitohampaita. Neljäs hammas eli molaari M1 on kasvanut täyteen korkeuteen. Tässä näkyy, että M2 on puhkeamassa. Molaarit ovat pysyviä ja säilyvät koko valkohäntäpeuran elämän ajan. Valkohäntäpeura, jolla on metsästyskaudella kuusi hammasta alaleuan molemmilla puolilla, on vähintään 1½-vuotias. Kyseinen yksilö on 1½-vuotias, mikä näkyy kolmannesta premolaarista, P(3):sta, joka on kolmiosainen eli maitohammas. Tältä näyttävät useimmat 1½-vuotiaat valkohäntäpeurat usein jopa koko metsästyskauden ajan. Osa 1½-vuotiaista valkohäntäpeuroista saa pysyvät premolaarit loppusyksyllä. Tässä näkyy, että P2 ja P3 ovat alkaneet kasvaa maitohampaiden alta. Marras-joulukuussa joidenkin 1½-vuotiaiden valkohäntäpeurojen maitohampaat alkavat lähteä. Tässä näkyy, että maitohammas P(2) on pudonnut ja pysyvä hammas P2 on kasvamassa tilalle. P(3)-maitohampaan ylin osa on vielä kiinni ikenessä mutta irtoaisi helposti veitsen avulla. Tällä yksilöllä maitohampaat P(2) ja P(3) ovat juuri pudonneet. Pysyvä P3-hammas on kaksiosainen, ei enää kolmiosainen kuten P(3)-maitohammas. P2 ja P3 ovat aivan valkoisia eikä niissä ole lainkaan kulumaa. Kyseessä on siis varmuudella 1½-vuotias valkohäntäpeura. Tällä 1½-vuotiaalla valkohäntäpeuralla pysyvät P2ja P3-hampaat ovat aavistuksen värjäytyneet vaikkakin selvästi molaareita vaaleammat. Niissä ei myöskään ole lainkaan kulumaa. Tältä osa valkohäntäpeuroista voi näyttää talvella. P(1)-maitohammas on tällä yksilöllä vielä kiinni, mutta se ei aina putoa maitohampaista viimeisenä. Tällä yksilöllä hampaiden vaihtuminen on edennyt jo niin pitkälle, että sillä on kuusi pysyvää hammasta, jotka kaikki ovat väriltään tummia ja hieman kuluneita. Se osoittaa, että eläin on vähintään 2½-vuotias, tässä tapauksessa tasan 2½. Sama valkohäntäpeurayksilö kuin vieressä olevassa kuvassa. Sekä ruumiinrakenne, sarvikoko ja käyttäytyminen oli indikoinut ? 4½ ikävuoteen ennen laukausta. Hampaiden kuluman tarkistus antoi iäksi 4½ vuotta. Sarvien sisäleveys oli 56,3 cm, sarvipuoliskon pituus 56,8 cm ja sarvityven ympärysmitta 11,8 cm.
42 l Metsästäjä 4 l 2018 Tämän 13½-vuotiaan valkohäntäpeuran hampaat ovat niin kuluneet ja tasaiset, ettei hampaiden muotoja enää erota. Tässä M1 on niin kulunut, ettei hampaan sisäja ulko-osia erota enää omiksi osikseen. Peura oli 6½-vuotias. 5½-vuotiaalla valkohäntäpeuralla M1:n vaaleanruskea hammasluukerros on yli kaksi kertaa paksumpi kuin valkoinen kiillekerros. M1:ssä vaaleanruskea hammasluukerros on kaksi kertaa paksumpi kuin valkoinen kiillekerros, mikä viittaa 4½-vuotiaaseen valkohäntäpeuraan. 3½-vuotiaan valkohäntäpeuran tunnistaa siitä, että M1:n vaaleanruskea hammasluukerros on yhtä paksu tai paksumpi kuin valkoinen kiillekerros. 2½-vuotiaalla valkohäntäpeuralla molaareiden vaaleanruskea hammasluukerros on vielä ohuempi tai saman paksuinen kuin valkoinen kiillekerros. Hampaiden kuluman perusteella nähdään, että tämä yksilö on 1½-vuotias, vaikka sillä ei enää ole kolmiosaista P(3)-maitohammasta. Pysyvät P2ja P3-hampaat ovat täysin kulumattomat. Molaareista M1 on kaikkein kulunein johtuen siitä, että se on ollut käytössä pisimpään. Kaikissa Molaareissa on näkyvissä vain ohut kerros vaaleanruskeaa hammasluuta eli dentiiniä. osainen. Talvella myös viides hammas (M2) voi alkaa näkyä. 1½-vuotiaalla valkohäntäpeuralla on alaleuassa molemmilla puolilla kuusi poskihammasta. Syksyllä maitohampaat, eli kolme ensimmäistä hammasta edestä päin laskettuna (P1–P3), ovat tavallisesti vielä paikoillaan. Tämä näkyy niin, että edestä päin laskettuna kolmas hammas (P3) on kolmiosainen. Talvea kohti mentäessä maitohampaiden tilalle vaihtuvat pysyvät hampaat, jolloin kolmannesta hampaasta (P3) tulee kaksiosainen. 1½-vuotiaan valkohäntäpeuran tunnistaa silloin siitä, että kolme ensimmäistä hammasta (P1–P3) eivät ole kovin kuluneita ja ne ovat usein kolmea viimeistä hammasta (M1–M3) matalampia. 2½-vuotiaalla tai vanhemmalla valkohäntäpeuralla on kuusi pysyvää, täysin esiin kasvanutta hammasta. Edestä päin laskettuna kolmas hammas (P3) on siis kaksiosainen, ja kaikkien hampaiden kärjissä on eriasteista kulumaa. Vuosirenkaiden laskeminen On useita tapoja määrittää aikuisen valkohäntäpeuran ikä hampaiden perusteella. Kaikkein tarkin tulos saadaan, kun yksi keskimmäisistä etuhampaista (I1) irrotetaan, viipaloidaan ja värjätään. Näin paljastuvat vuosirenkaat lasketaan sitten mikroskoopin alla. Valkohäntäpeuran vanhetessa jokainen eletty talvi jättää peuran hampaaseen tumman, ohuen renkaan. Kesät puolestaan jättävät hampaaseen vaalean, leveän renkaan. Vuosirenkaat voidaan siis laskea samaan tapaan kuin kannosta. Koska metodi vaatii tiettyjä varusteita ja osaamista, esitellään seuraavaksi yksinkertaisempi tapa, jota jokainen metsästäjä voi hyödyntää. Hampaiden kuluminen Valkohäntäpeuran hampaat kuluvat iän myötä. Nuorilla valkohäntäpeuroilla poskihampaiden pinta on teräväreunainen, mutta vuosien myötä pinnasta tulee yhä tasaisempi ja hampaiden erottuva vaaleanruskea hammasluu on yhä leveämpi. Valkohäntäpeuran ikä voidaan siis määrittää hampaiden kuluneisuuden perusteella. Maaperän ja ravinnon ominaisuudet voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon hampaat kuluvat, joten eri alueiden valkohäntäpeurojen välillä esiintyy vaihtelua. Jotta hampaiden kulumista voidaan verrata luotettavaan aineistoon, pitäisi tarpeeksi monen valkohäntäpeuran ikä määritellä laskemalla vuosirenkaat. Oheiset kuvat leuoista ovat peräisin Uudenmaan lounaisosasta ja iänmääritys on tehty vuosirenkaista. Vaihtelua voi kuitenkin esiintyä myös saman alueen sisällä. Joidenkin yksilöiden hampaat yksinkertaisesti kuluvat enemmän kuin toisten. Urosten hampaat kuluvat yleensä hieman enemmän kuin naaraiden. Vanhinta leukaa lukuun ottamatta oheiset kuvat esittävät uroksia. Kun ikä määritellään hampaiden kuluneisuudesta, mukaan on laskettava tietty virhemarginaali yllä mainituista syistä johtuen. Mitä vanhempi eläin, sitä suurempi virhemarginaali, mutta viisi–kuusi-vuotiaiksi saakka valkohäntäpeurojen virhemarginaali on yleensä enintään ± 1 vuotta.
Go anywhere Villrein RT Boa muutakin kuin metsästysjalkine Viking Villrein RT Boa jalkineissa on hyödynnetty viimeisintä teknologiaa; kengissä on Realtree Xtra maastokuvio sekä kätevä ja nopea Boa® nauhoitusjärjestelmä. Vikingin Ultimate Grip Concept® ulkopohjissa on yhdistetty pehmeämpää kumia sekä agressiivista kuviointia ja näin saavutettu erittäin pitävät pohjat kaikilla alustoilla ja kaikissa olosuhteissa. Go hiking Villrein_Boa_add_Metsästäjä-magazine_185x133mm.indd 1 19.06.2018 09.35.53 ASEKAAPPI TARJOUS RUAG Ammotec Finland OY Jälleenmyyjät ja lisätiedot: www.ruag-ammotec.fi • IMPja EN 14450 -sertifioitu (täyttää uuden aselain vaatimukset) 50000-21 elektronisella koodilukolla G3/S1/14/D Korkeus = 1500mm Leveys = 800mm Syvyys = 350mm Paino = 123kg 14 aseelle 50000-20 50000-16 elektronisella koodilukolla KAMPANJA : 429€ +toimituskulut KAMPANJA : 389€ +toimituskulut KAMPANJA : 519€ +toimituskulut KAMPANJA : 499€ +toimituskulut KAMPANJA : 649€ +toimituskulut G3/S1/3/350/U Korkeus = 1500mm Leveys = 280mm Syvyys = 350mm Paino = 66kg 4 aseelle 50000-04 G3/S1/6/350 Korkeus = 1500mm Leveys = 380mm Syvyys = 350mm Paino = 79kg 6 aseelle 50000-05 G3/S1/8NT Korkeus = 1500mm Leveys = 550mm Syvyys = 350mm Paino = 98kg 4 aseelle 50000-10 G3/S1/8/D Korkeus = 1500mm Leveys = 550mm Syvyys = 350mm Paino = 95kg 8 aseelle 50000-15 KAMPANJA : 699€ +toimitusk ulut KAMPANJA : 849€ +toimitusk ulut • Hyväksytty ”double bit”-turvalukko • 4-tapin pulttilukitus (2 pysty ja 2 vaaka) • Vakioväri, RAL 9002 valkoinen • toimituskulut: 49€ (osoitteeseen purettuna)
44 l Metsästäjä 4 l 2018 on avattu! MARKO MIKKOLA , erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus R iistainfo-palvelun käyttäminen ei vaadi kirjautumista, vaan kuka tahansa voi selata ja opiskella valtaosaa palvelun sisällöstä. Jos henkilön tarvitsee suorittaa pakollisia julkisten halRiistainfo.fi-sivustolle on koottu Suomen riistakeskuksen koulutustarjonta ja sen kautta löytyy myös linkkejä yhteistyötahojen tarjoamiin koulutuksiin. Aiemmin osoitteessa riista.koulutus.fi toimineen palvelun sisältömäärää on kasvatettu ja sen ulkoasua sekä käytettävyyttä on parannettu asiakaslähtöisesti.
Metsästäjä 4 l 2018 l 45 on avattu! MARKO MIKKOLA , erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus lintotehtävien kertauskoulutuksia tai hän on ostanut Metsästäjän oppaan verkkokurssin, tulee hänen kirjautua Oma riista -tunnuksilla. Kirjautuneita käyttäjiä varten löytyy tietosuojaseloste. Siinä kerrotaan muun muassa mitä tietoja kirjautuneista henkilöstä palveluun kerätään ja mihin tietoja voidaan käyttää. Palvelun etusivulla on käyttäjäryhmittäiset ja aihealueittaiset pikapainikkeet. NiiSuomalainen metsästys -painikkeen takaa löytyy tietoa siitä mitä suomalainen metsästys on ja millaisia asioita se pitää sisällään. Kaikki harrastuksen aloittamiseen liittyvät, kuten Metsästäjätutkintoasiat, on koottu Metsästäjäksi aikova -painikkeen takaa aukeavalle sivulle. Näin metsästyksestä kiinnostuneet löytävät helposti kaiken tarvittavan tiedon ja pääsevät ostamaan Metsästäjän oppaan tai sen verkkokurssin ja tutustumaan metsästäjätutkinnon eri aihealueisiin ja harjoitustehtäviin. den avulla löytää kyseisen ryhmän tai aiheen omalle sivulle, jolloin esimerkiksi metsästyksenjohtajina toimivat löytävät kaikki johtajana toimimiseen liittyvät asiat helposti ja nopeasti. Tietoa riistast a ja metsäs tyksest ä
46 l Metsästäjä 4 l 2018 KARI KARHULA , MILLA NIEMI ja VELI-MATTI VÄÄNÄNEN M etsäpeura on ollut viime aikoina julkisuudessa Metsähallituksen koordinoiman MetsäpeuraLIFEhankkeen vuoksi. Metsäpeura kiinnostaa monia metsästäjiä ja muita luontoihmisiä, mutta sen kuolleisuudesta ei tiedetä paljoa. Tähän aiheeseen syvennytään tarkemmin Helsingin yliopistossa tehtävässä opinnäytetyössä, jossa selvitetään metsäpeurojen kuolinsyiden jakautumista eri ikäluokittain. Mitä kuuluu metsäpeuralle? Metsäpeuroja elää Suomessa Kainuussa ja Suomenselällä. Luonnonvarakeskus arvioi Suomenselän kannan kooksi viimetalvisen lentolaskennan perusteella 1 450–1 500 yksilöä. Kainuun metsäpeurat saatiin laskettua viimeksi kevättalvella vuonna 2017, jolloin kannan koko oli noin 750 yksilöä. Suomenselän peurakanta on jatkanut maltillista kasvuaan, mutta Kainuun osakanta on taantunut voimakkaasti huippuvuodesta 2001, jolloin peuroja oli yli 1 700. Metsäpeuroja saalistavat suurpedot, joista merkittävin saalistaja on susi. Suurpetojen saalistuspaine on myös osaltaan vaikuttanut Kainuun metsäpeurakannan laskuun. Metsäpeuroja kuolee jonkin verran myös liikenteessä, mutta sen vaikutusta metsäpeurakantaan ei juuri tunneta. Luonnonvarakeskus on selvittänyt metsäpeurojen kuolleisuutta ja kuolinsyitä muun muassa pannoitettujen peurojen avulla. Kuitenkaan tarkempaa tutkimusta metsäpeuran iänja kuolinsyyn yhteyksistä ei ole tehty, joten tiedossa ei ole minkä ikäisiä aikuisia yksilöitä erilaiset kuolinsyyt kannasta leikkaavat. Kuolleiden metsäpeurojen ikäjakaumaa selvittämällä voidaan saada tietoa esimerkiksi siitä, onko jokin metsäpeuraikäluokka erityisen altis liikennekuolleisuudelle, tai millaiset yksilöt valikoituvat metsästäjien saaliiksi. Kuolleiden peurojen iät määrittämällä saadaan myös osviittaa Kainuun ja Suomenselän metsäpeurakannan ikärakenteesta. Osallistu aineiston keräämiseen Selvitys metsäpeurojen iän ja kuolinsyyn yhteydestä tehdään Helsingin yliopiston riistaeläintieteen opintosuunnan pro gradu -työnä. Tutkimuksen aineistoksi kerätään metsäpeurojen alaleukoja iänmääritystä varten. Tavoitteena on kerätä 2018 keväästä alkaen kevääseen 2019 asti kaikkien metsästettävien, lopetettavien tai kuolleena löytyvien metsäpeurojen alaleuat. TI IN A M ÄK EL Ä Metsäpeuran ikä ja kuolinsyy – leukanäytteitä kaivataan iänmääritykseen
Metsästäjä 4 l 2018 l 47 Kokenut harrastaja osaa arvioida metsäpeurojen iän niiden ulkonäön ja käyttäytymisen perusteella. Tarkka määritys onnistuu kuitenkin vain hammasleikkeestä. Metsäpeuran ikä voidaan määrittää hampaiden kuluneisuuden perusteella. Vieläkin tarkempaan tulokseen päästään, kun etuhampaasta tehdään ohut leike mikroskoopilla tapahtuvaa tarkastelua varten. KA RI KA RH UL A Suurpetojen saalistus on merkittävin metsäpeurojen kuolinsyy. Kuvan aikuisen metsäpeuravaatimen tappoi ilves kevättalvella 2017. M IK KO KO IS TI N EN Keräysapuna toimivat mm. metsäpeuraalueiden SRVA-henkilöt, joiden panos tälle työlle on korvaamaton. Kaikkien aineistonkeruujakson aikana kuolleiden metsäpeurojen leuat eivät välttämättä päädy SRVA-henkilöiden käsiin. Mikäli löydät kuolleen metsäpeuran, ota siitä alaleuka talteen ja ota yhteyttä tutkimuksen tekijään. Kaikki saatavilla olevat leuat auttavat tutkimusta eteenpäin. Näytteitä lähettäneille toimitetaan tieto peuran iästä iänmäärityksen valmistumisen jälkeen. Metsäpeurojen iänmääritykset tehdään Oulun Evirassa, jossa on työhön sopiva laitteisto. Määritys tehdään leikkaamalla etuhampaasta ohut poikittaisleike, jonka jälkeen hampaasta voidaan mikroskoopin avulla laskea eläimen ikä hammassementin muodostamista ¨vuosirenkaista¨. Tällä menetelmällä iänmäärityksessä päästään noin yhden vuoden tarkkuuteen. Leuka-aineiston keruuta jatketaan kevääseen 2019 asti, jonka jälkeen näytteet analysoidaan. Työ on valmis syksyllä 2019. Valmis opinnäytetyö tallennetaan Helsingin yliopiston sähköiseen arkistoon, josta se on myös vapaasti kaikkien luettavissa. Tutkimuksen tärkeimmät tulokset julkaistaan myös Metsästäjä-lehdessä. Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuville ja erityisesti kaikille vapaaehtoisille metsästäjille, jotka ovat jo lupautuneet toimittamaan näytteitä! Jos haluat lisätietoja tutkimuksesta tai olet löytänyt näytteeksi sopivan metsäpeuran leuan, ota yhteyttä tutkimuksen tekijään. Kari Karhula (045) 133 5405, kari.karhula@helsinki.fi
48 l Metsästäjä 4 l 2018 Metsähanhilaskennat alkavat TONI LAAKSONEN ja PEKKA HELLE , Luonnonvarakeskus Taigametsähanhen pesimäkannasta ja poikastuotosta sekä niiden kehityksestä tarvitaan tarkempaa tietoa kestävän metsästyksen suunnittelun pohjaksi. Maaja metsätalousministeriö antoi Luonnonvarakeskukselle tehtäväksi Suomen metsähanhien määrän arvioinnin ja seurannan aloittamisen. Pesimäkannasta ei ole aiempaa hyvää laskentatietoa, sillä laji välttää kaikki käynnissä olevat riistaja linnustoseurannat. S uomessa pesivät metsähanget kuuluvat alalajiin Anser fabalis fabalis, taigametsähanhi. Arktisella tundralla pesivät metsähanhet taas ovat alalajia Anser fabalis rossicus, tundrametsähanhi, joka muuttaa pääosin kaakkoisen Suomen kautta. Tundrametsähanhella menee hyvin, mutta taigametsähanhien kanta on kokenut taantuman. Lajin metsästystä on viime vuosina jouduttu rajoittamaan, ja metsästys on nykyisin mahdollista vain kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa. Taigametsähanhen kannan tilasta ja kehityksestä kaivataan siksi tarkempaa tietoa. Helikopterilaskenta lupaavin menetelmä Metsähanhilaskenta on tutkijoille visainen ongelma. Hanhille ei ole ennen edes yritetty tehdä kattavaa laskentaa, koska on arvioitu, ettei pohjoisten aapasoiden rimmille, lammille ja muihin vaikeakulkuisiin maastoihin saada riittävää määrää vapaaehtoisia laskijoita. Hanhet ovat myös piilottelevia ja niitä on vaikea päästä havaitsemaan. Pesiä on mahdotonta löytää muuta kuin satunnaisesti ja pienten poikasten aikaan hanhet taas viettävät aikaa lähinnä metsien kätköissä, korvissa ja purovarsissa. Lupaavimmaksi menetelmäksi on noussut poikueiden laskenta emolintujen sulkimisaikaan heinäkuussa. Hanhiemot menettävät noin kolmen viikon ajaksi lentokykynsä ja yöpyvät poikueineen suolammilla ja -rimmillä suojassa maapedoilta. Tänä ”heikkona hetkenä” niitä on aiemmissa tutkimuksissa onnistuttu pyydystämään ja merkitsemään. Suomen riistakeskuksen kokeiluissa havaittiin, että vesistön rannalla yöpymässä olevat hanhet siirtyvät poikkeuksetta suojaan avoveden puolelle kun niitä lähestytään helikopterilla. Vedessä olevat hanhet voidaan ilmasta käsin laskea nopeasti ja tarkasti. Hanhille aiheutuva häiriö on hyvin lyhytaikainen. Samalla saadaan myös arvokasta lisäkokemusta menetelmän soveltumisesta laajempaan vesilintujen poikuelaskentaan. Maisemaja tilastomallinnus tärkeässä roolissa Helikopterilähestyminen on toimiva ratkaisu hanhien havaitsemiseen silloin kun niitä on, mutta havaitseminen ei ole laskennan ainoa haaste. Metsähanhien esiintymisalue kattaa pääpiirteissään yli kaksi kolmasosaa Suomesta. Hanhipoikueita saattaa olla suunnilleen saman verran kuin karhuja, mutta alue on laajempi, käytännössä Jyväskylän korkeudelta pohjoisimpaan Suomeen. Hanhia ei voida käytettävissä olevin resurssein laskea kuin pienestä osasta koko aluetta. On erittäin tärkeää, että laskettujen alueiden havaintoja voidaan käyttää luotettavasti hanhien kokonaiskanta-arvion tekemiseen koko alueelle. Kokonaisarvion mahdollistamiseksi Luonnonvarakeskus on suunnitellut huolellisen otannan. Maisemaan on sijoitettu 5 X 5 km tutkimusruutuja, joista hanhet lasketaan. Tutkittavat ruudut on arvottu satunnaisesti menetelmällä, joka samalla Jos olet kiinnostunut avustamaan vapaaehtoistyönä tehtävässä maalaskentakokeilussa hanhien pesimäalueilla heinäkuussa poikuelaskentojen aikaan, ota yhteyttä osoitteeseen hanhi@luke.fi
Metsästäjä 4 l 2018 l 49 varmistaa että ne jakautuvat alueellisesti tasaisesti. Pohjaruudukosta poistettiin etukäteen aiempien esiintymistietojen ja maisematietojen perusteella lähes varmasti tyhjäksi arvioidut ruudut, jotta tutkimus saadaan kohdistettua tehokkaimmin sinne, missä hanhia voi olla. Tavoitteena on laskea hanhet vähintään 300 ruudusta vuosien 2018 ja 2019 aikana. Tänä kesänä laskennat alkavat pohjoisesta ja etenevät kohti etelää resurssien ja olosuhteiden asettamissa rajoissa. Laskentatuloksista tehdään tilastomalli, jossa hanhipoikueiden esiintymistä tutkitaan suhteessa tutkimusruutujen elinympäristömuuttujiin. Mallin avulla voidaan lopulta ennustaa hanhipoikueiden esiintymistä myös niissä ruuduissa, joissa niitä ei ole laskettu, kun tiedetään ruutujen elinympäristömuuttujien arvot. Vapaaehtoisia kaivataan maastolaskentakokeiluihin Poikuelaskennoissa havaitaan vain pesinnässään onnistuneita hanhipareja. Pesinnässään epäonnistuneet linnut jäävät siten laskennan ulkopuolelle. Vuosien välinen vaihtelu pesimämenestyksessä heijastuu suoraan maastossa olevien poikueiden lukumäärään ja pesimäkannan vaihtelu voi näyttää suuremmalta kuin mitä se on pesinnän aloittavissa parimäärissä laskettuna. Tämä on kuitenkin pienempi paha kuin se, että tietoa ei olisi ollenkaan, ja toisaalta poikuelaskennoissa saadaan suoraan tietoa poikuekoosta ja kannan tuotosta. Helikopterilaskennat ovat erittäin kustannustehokkaita, mutta kuitenkin kalliita suhteutettuna riistantutkimuksen resursseihin ja moniin muihin laskentoihin, joissa vastaavia aineistoja kerätään vapaaehtoisella jalkatyöllä. On siksi tärkeää kokeilla hanhikannan seurantaan myös menetelmiä, joissa kustannukset ovat pienemmät kuin helikopterilaskennoissa. Pitkän aikavälin seurannassa ei tarvita yhtä suurta ponnistusta kuin nyt tehtävässä hanhipoikueiden määrän arvioinnissa. Tätä varten on hyödyllistä kerätä aineistoa myös siitä, kuinka hyvin maasta käsin tehty poikuelaskenta vastaa samoihin aikoihin tehtävän helikopterilaskennan tuloksia. Myös muiden hanhikannan mahdollisten seurantamuotojen toimivuutta tullaan arvioimaan. JA N I SE PP ÄN EN
KAARINA KAUHALA , Luonnonvarakeskus Majavien pesälaskenta 2017 Valtakunnallisen majavanpesälaskennan perusteella arvioitu euroopanmajavakanta olisi noin 3300–4500 ja kanadanmajavakanta noin 10300–19100. Molempien lajien pesiä ilmoitettiin enemmän kuin vuoden 2013 laskennassa ja myös pesätiheys kasvoi. Euroopanmajavakanta on voimistunut etenkin Pohjanmaalla. Kanadanmajavan kohdalla syynä aiempaa suurempaan kantaarvioon on todennäköisesti ilmoitusaktiivisuuden kasvu. Pesiä ilmoitettiin kaikkiaan 4898 kappaletta 1539 seuran alueelta, kanadanmajavan pesiä 3673 (osallistuneita seuroja 1325) ja euroopanmajavan pesiä 1172 (seuroja 185). Eniten pesiä ilmoitettiin Etelä-Savosta (875) ja Satakunnasta (796). Laji oletettiin metsästysseuran sijainnin mukaan (kuva 1). Lisäksi Pohjois-Hämeestä ilmoitettiin 14 pesää alueelta, jolla saattaa elää molempia lajeja. Metsästysseuroista 103 (6,7 %) ilmoitti, ettei heidän alueellaan ole majavia. Luku on aliarvio, koska vastauksia tuli joiltakin riistakeskusalueilta vain sellaisilta seuroilta, joiden alueella majavia oli. Majavien levinneisyys ja tiheys Euroopanmajavan päälevinneisyysalue on edelleen Satakunta ja Pohjanmaan eteläosat (kuva 1.) Rannikko-Pohjanmaalla Kristiinankaupungin lähistöllä on myös euroopanmajavia, samoin Pohjois-Hämeessä Ylöjärvellä, mutta siellä on myös kanadanmajavia eli lajit kohtaavat Ylöjärven Kurussa. Varsinais-Suomesta (Loimaan Alastaro) ilmoitettiin yksi pesä, ja euroopanmajavasta on aiemmin varmistettu havainto myös Loimaan Niinijoelta. Myös Etelä-Hämeen Urjalasta ja Forssasta ilmoitettiin pari pesää. Länsi-Lapista ilmoitettiin 86 pesää, jotka ovat todennäköisesti euroopanmajavan pesiä, koska kaikki sieltä tehdyt lajinmääritykset viime vuosilta ovat euroopanmajavia. Kanadanmajavien levinneisyys kattaa suurimman osan Järvi-ja Itä-Suomea. Pohjois-Hämeessä, Satakunnan riistakeskuksen alueella Kihniössä ja Pohjanmaalla on myös kanadanmajavia, jotka ovat lähellä euroopanmajavan levinneisyysaluetta. Myös ItäLapissa on todennäköisesti kanadanamajavia. Uudeltamaaltakin ilmoitettiin kaksi pesää, jotka melko varmasti kuuluvat kanadanmajaville. Toinen pesä oli Orimattilassa, toinen Sipoossa. Euroopanmajavien pesätiheys (pesiä/1000 ha) oli suurempi kuin kanadanmajavien pesätihey. Suurin tiheys oli Satakunnassa ja Pohjanmaan euroopanlisäsi ilmoitusaktiivisuutta L askennassa metsästäjät kirjasivat metsästysseuransa alueella elävien majavien asutut talvipesät Oma riista –palvelun kautta. Kysely tehtiin Suomen riistakeskuksen toimesta hirvenmetsästyksen päätyttyä. 50 l Metsästäjä 4 l 2018 HA N N U HU TT U
majava-alueilla, erityisesti Kauhajoella, sekä Rannikko-Pohjanmaalla. Suuri tiheys Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueilla johtunee siitä, että ilmoituksia on tehty vain niiltä alueilta, joilla majavia esiintyy. Kanadanmajavan kanta on edelleen vankin Eteläja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Pienimmät pesätiheydet olivat pohjoisimmilla alueilla eli Pohjanmaan kanadanmajava-alueilla, sekä Oulun, Kainuun ja Lapin riistakeskusalueilla. Tiheysindeksi (pesiä/seura) ei ole vertailukelpoinen Pohjois-Suomen ja muun Suomen välillä, koska Pohjois-Suomessa metsästysseurat ovat paljon suurempia kuin etelämpänä. Vastausaktiivisuus nousi selvästi Vuonna 2013 euroopanmajavakannan kokoarvio oli 2400–3200 ja vuonna 2017 se oli 3300–4500. Myös tiheysindeksi (pesiä/seura) kasvoi (kuva 2). Lappi ei ole vertailussa mukana, koska sieltä ei vastattu kyselyyn 2013. Kanadanmajavakannan kokoarvio oli vastaavasti 3800–7000 vuonna 2013 ja 10300–19100 vuonna 2017, ja senkin tiheysindeksi osoittaa selvää kasvua useimmilla riistakeskusalueilla. Syynä aiempaa suurempaan kannanarvioon voi olla, paitsi kannan tiheyden kasvu, etenkin ilmoitusaktiivisuuden nousu. Nyt kysely toteutettiin sähköisesti. Kyselyyn osallistuneiden seurojen määrä ja ilmoitettujen pesien määrä nimittäin korreloivat erittäin merkitsevästi. Luotettavan kuvan majavakantojen kehityksestä voi saada vain, jos riittävän moni metsästysseura osallistuu kyselyyn. Varovainen arvio Majavakantojen koko arvioidaan pesämäärien ja perheyhteisöjen koon perusteella. Aiemmin Suomessa molemmille lajeille käytettiin perheyhteisön kokona 2,8 yksilöä eli kannan koko = 2,8 * pesien lukumäärä. Kirjallisuustietojen perusteella euroopanmajavan perheyhteisön koko olisi kuitenkin keskimäärin 3,8 ja kanadanmajavan 5,2. Kuva 2. Majavakantojen tiheysindeksin (pesiä/seura) muutos vuodesta 2013 vuoteen 2017. Pesien lukumäärää/seura voidaan pitää kohtalaisen luotettavana tiheysindeksinä, jota voidaan käyttää vuosien välisessä vertailussa. Indeksi sopii myös alueelliseen vertailuun, jos metsästysseurojen keskikoko ei vaihtele kovin paljon. EH = Etelä-Häme, ES = Etelä-Savo, KAA = Kaakko, KAI = Kainuu, KS = Keski-Suomi, OU = Oulu, PH = Pohjois-Häme, PK = Pohjois-Karjala, PO = Pohjanmaa, PS = Pohjois-Savo ja SA = Satakunta. Kuva 1. Vuoden 2017 majavalaskentaan osallistuneet metsästysseurat. Sininen neliö: seuran alueella on euroopanmajavan pesiä, keltainen neliö: seuran alueella on kanadanmajavan pesiä, punainen neliö: seuran alueella on pesiä mutta laji voi olla kumpi tahansa, valkoinen neliö: seuran alueella ei ole majavanpesiä. Laji oletettiin metsästysseuran sijainnin perusteella. Metsästäjä 4 l 2018 l 51
CONQUEST V4 1-4X24 ILL. RET. 60 Vankkarakenteinen kiikaritähtäin lyhyemmille etäisyyksille, joissa vaaditaan nopeaa reagointia. Laaja näkökenttä, hyvä silmänetäisyys. TN: 1152196 995 MISTÄ TAHANSA VALIKOIMAMME KIVÄÄRISTÄ. OSTA CONQUEST V4 JA SAAT -30% ALENNUKSEN 308 WIN 147 FMJ Kokovaippapatruuna 147 grs. Kiväärin patruuna, kaliiperi .308 Win. (XXL-hinta 0,79 €). TN: 1147059 PROTAC HUNTER Aktiivikuulosuojaimet metsästykseen ja rataammuntaan. Malli suojaa haitallisilta ääniltä ja mah dollistaa 82 dB alittavien ympäristöäänien kuulemisen. TN: 1136339 89 90 SNS/5 S5-1 SSF 3492 -hyväksytty asekaappi, jossa on iso ylähylly ja 9 kivääripidikettä. 6 isoa ovihyllyä, joissa on runsaasti tilaa käsiaseille ja varusteille. (XXL-hinta 499 €). TN: 1136728 399? -100€ VARANGER 8–10 CAMP Tilava kotateltta kätevällä, sateelta ja lumelta suojaavalla eteisteltalla. Paketissa ulkokangas ja keskisalko. Erikseen hankittavana sisäteltta ja pohjakangas. TN: 1135997 719? 8–10 HENKILÖÄ PAINO 8,31 KG 686 ONYX RIGHT HAND 36,5/57,5 686 Onyx tarjoaa metsästäjälle eleganssia, huipputekniikkaa, upeita yksityiskohtia ja virheettömän toiminnan. Perusmalli, jossa on lähes kaikki Berettahaulikolta odotetut ominaisuudet. (XXL-hinta 1999 €). TN: 1111152 METSÄSTYSKAUSI ALKAA XXL:STÄ DIAMONDBACK 10X42 Vedenpitävät, kaasutäytteiset kiikarit. Linsseissä kontrastia ja kirkkautta parantava monikalvopinnoite. Otetta parantava kumitus. Laaja näkökenttä. (XXL-hinta 279 €). TN: 1138646 199? 10X42 -80€ TRIPOD TREESTAND, VAPAASTI SEISOVA METSÄSTYSTORNI Vapaasti seisova metsästystorni, jossa tason ympärillä suojaseinämät. Tukeva hitsattu teräsrakenne. Tähtäystuki aseelle. Tuen korkeus maasta: 4,2 m. (XXL-hinta 199 €). TN: 1136891 179? -20€ MANUAL CLAY THROWER + SUPER STAR SAVIKIEKKOJA 150 KPL Manuaalinen jousella toimiva heitin ja Super Star savikiekot, jotka ovat korkealuokkaisia ja sopivat olympiatrap-, skeetja kaksoistrapammuntaan. (XXL-hinta 46,80 €). TN: 1126901/9006009 29 90 -36% HIRVAS METSÄSTYSPUKU Laadukas metsästysasu. Vedenja tuulenpitävä Gore-Tex Woodland -kalvo. Mukava valinta pitkiin metsästyspäiviin, kahisematon ja hiljainen kangas. (XXL-hinta 499 €). TN: 1145708 299? -200€ 59 / KPL? -25% 1699 -300€ XXL.FI JA XXL-TAVARATALOT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, LAHTI, LAPPEENRANTA, OULU, PORI, TAMPERE, RAISIO, TURKU, VAASA KATSO AUKIOLOT XXL.FI Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. PAKETTIHINTA (ASE TAI KÄSIRAHA MAKSETTAVA TARJOUKSEN VOIMASSAOLOAJAN AIKANA) LAPPLAND HUNTER GTX Kevyet ja napakasti istuvat korkeavartiset metsästyssaappaat. Pehmeät saappaat myötäilevät jalan liikettä. 100 % vedenpitävää Gore-Tex® Performance Comfort Footwear -materiaalia, joka myös hengittää. (XXL-hinta 249 €). TN: 1105371 179 -28% HUNTER F1 68 MHZ, METSÄSTYSRADIO Kehitetty yhteistyössä kokeneiden metsästäjien ja koirankouluttajien kanssa. Pienikokoinen ja helppokäyttöinen VHF-radio on uusinta tekniikkaa, siinä on Hunter MK -sarjasta tuttu vankka rakenne. (XXL-hinta 259 €). TN: 1097440 159 -100€ SOTILAAN PUUKKO Kestävä ja tukeva puukko, joka kestää kovaa käyttöä. Erittäin terävä martefpinnoitettu terä. Valmistettu Suomessa. (XXL-hinta 59,90 €). TN: 1133120 39 90 -33% PAHTA-PAITA Reilu puuvillainen peltipaita retkeilyyn, kalastukseen ja vapaa-aikaan. (XXL-hinta 69,90 €). TN: 1096194 49 90 -29% HUNTER-FLEECEPUSERO Lämmin ? eecepusero, jossa on YKK-vetoketju kauluksessa. Erinomainen päällysvaate viilenevässä säässä ja ilmavana välikerroksena kylminä päivinä. (XXL-hinta 29,90 €). TN: 1087151 9 90 -67% PALJAKKA, TUOLIREPPU 40 L Kätevä istuimella varustettu tuolireppu. Hyvät taskut. Istumakorkeus 45 cm. Paino 2,1 kg. TN: 1137065 84 90 PASTA BOLOGNESE, RETKIRUOKA Retkiruoka. Italialainen klassikko pasta bolognese, jossa tomaattikastike ja naudanlihaa. Lisää vain kiehuvaa vettä. Nettopaino 122 g. (72,95 € / kg). TN: 1127151 FJELLDUK PRO CAMO FOREST Maastokuvioitu tunturiviitta antaa erinomaisen suojan sateelta ja hyytävältä viimalta. Valmistettu PU pinnoitetusta polyesteristä ja sisävuoressa on avaruushuovista tuttu lämpöä heijastava alumiinipäällyste. TN: 1024347 149? ALABAMA VENT PRO RT, VAPAA-AJAN HOUSUT Ulkoiluun ja retkeilyyn suositut vapaa-ajan housut. Joustopaikat takaavat hyvän jouston. Sivuissa veto ketjulliset tuuletusaukot. Eri värivaihtoehtoja. (XXL-hinta 109 €). TN: 1115611/1120368 79 90 -27% SNEAKY 3D -KUORIPUKU, ANORAKKI JA HOUSUT 3D-maastopuvun materiaali on äärimmäisen kevyt ja äänetön. Sulautuu erinomaisesti pohjoismaiseen maastoon. Valmistettu 100 % polyesteristä. TN: 1095750 68 90 TARP 3X4, TARPPI Kätevä tarppi pitää leirialueen kuivana sadekelillä. Tarpissa on 10 kiinnityspistettä, mukana 6 kpl neljän metrin köyttä. Koko 3x4 m, paino n. 800 g. TN: 1141944 29 90 PAINO N. 800 G XXL.FI JA XXL-TAVARATALOT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, LAHTI, LAPPEENRANTA, OULU, PORI, TAMPERE, RAISIO, TURKU, VAASA 8 90 XXL.FI PALVELEE 24/7 Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi.
CONQUEST V4 1-4X24 ILL. RET. 60 Vankkarakenteinen kiikaritähtäin lyhyemmille etäisyyksille, joissa vaaditaan nopeaa reagointia. Laaja näkökenttä, hyvä silmänetäisyys. TN: 1152196 995 MISTÄ TAHANSA VALIKOIMAMME KIVÄÄRISTÄ. OSTA CONQUEST V4 JA SAAT -30% ALENNUKSEN 308 WIN 147 FMJ Kokovaippapatruuna 147 grs. Kiväärin patruuna, kaliiperi .308 Win. (XXL-hinta 0,79 €). TN: 1147059 PROTAC HUNTER Aktiivikuulosuojaimet metsästykseen ja rataammuntaan. Malli suojaa haitallisilta ääniltä ja mah dollistaa 82 dB alittavien ympäristöäänien kuulemisen. TN: 1136339 89 90 SNS/5 S5-1 SSF 3492 -hyväksytty asekaappi, jossa on iso ylähylly ja 9 kivääripidikettä. 6 isoa ovihyllyä, joissa on runsaasti tilaa käsiaseille ja varusteille. (XXL-hinta 499 €). TN: 1136728 399? -100€ VARANGER 8–10 CAMP Tilava kotateltta kätevällä, sateelta ja lumelta suojaavalla eteisteltalla. Paketissa ulkokangas ja keskisalko. Erikseen hankittavana sisäteltta ja pohjakangas. TN: 1135997 719? 8–10 HENKILÖÄ PAINO 8,31 KG 686 ONYX RIGHT HAND 36,5/57,5 686 Onyx tarjoaa metsästäjälle eleganssia, huipputekniikkaa, upeita yksityiskohtia ja virheettömän toiminnan. Perusmalli, jossa on lähes kaikki Berettahaulikolta odotetut ominaisuudet. (XXL-hinta 1999 €). TN: 1111152 METSÄSTYSKAUSI ALKAA XXL:STÄ DIAMONDBACK 10X42 Vedenpitävät, kaasutäytteiset kiikarit. Linsseissä kontrastia ja kirkkautta parantava monikalvopinnoite. Otetta parantava kumitus. Laaja näkökenttä. (XXL-hinta 279 €). TN: 1138646 199? 10X42 -80€ TRIPOD TREESTAND, VAPAASTI SEISOVA METSÄSTYSTORNI Vapaasti seisova metsästystorni, jossa tason ympärillä suojaseinämät. Tukeva hitsattu teräsrakenne. Tähtäystuki aseelle. Tuen korkeus maasta: 4,2 m. (XXL-hinta 199 €). TN: 1136891 179? -20€ MANUAL CLAY THROWER + SUPER STAR SAVIKIEKKOJA 150 KPL Manuaalinen jousella toimiva heitin ja Super Star savikiekot, jotka ovat korkealuokkaisia ja sopivat olympiatrap-, skeetja kaksoistrapammuntaan. (XXL-hinta 46,80 €). TN: 1126901/9006009 29 90 -36% HIRVAS METSÄSTYSPUKU Laadukas metsästysasu. Vedenja tuulenpitävä Gore-Tex Woodland -kalvo. Mukava valinta pitkiin metsästyspäiviin, kahisematon ja hiljainen kangas. (XXL-hinta 499 €). TN: 1145708 299? -200€ 59 / KPL? -25% 1699 -300€ XXL.FI JA XXL-TAVARATALOT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, LAHTI, LAPPEENRANTA, OULU, PORI, TAMPERE, RAISIO, TURKU, VAASA KATSO AUKIOLOT XXL.FI Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. PAKETTIHINTA (ASE TAI KÄSIRAHA MAKSETTAVA TARJOUKSEN VOIMASSAOLOAJAN AIKANA) LAPPLAND HUNTER GTX Kevyet ja napakasti istuvat korkeavartiset metsästyssaappaat. Pehmeät saappaat myötäilevät jalan liikettä. 100 % vedenpitävää Gore-Tex® Performance Comfort Footwear -materiaalia, joka myös hengittää. (XXL-hinta 249 €). TN: 1105371 179 -28% HUNTER F1 68 MHZ, METSÄSTYSRADIO Kehitetty yhteistyössä kokeneiden metsästäjien ja koirankouluttajien kanssa. Pienikokoinen ja helppokäyttöinen VHF-radio on uusinta tekniikkaa, siinä on Hunter MK -sarjasta tuttu vankka rakenne. (XXL-hinta 259 €). TN: 1097440 159 -100€ SOTILAAN PUUKKO Kestävä ja tukeva puukko, joka kestää kovaa käyttöä. Erittäin terävä martefpinnoitettu terä. Valmistettu Suomessa. (XXL-hinta 59,90 €). TN: 1133120 39 90 -33% PAHTA-PAITA Reilu puuvillainen peltipaita retkeilyyn, kalastukseen ja vapaa-aikaan. (XXL-hinta 69,90 €). TN: 1096194 49 90 -29% HUNTER-FLEECEPUSERO Lämmin ? eecepusero, jossa on YKK-vetoketju kauluksessa. Erinomainen päällysvaate viilenevässä säässä ja ilmavana välikerroksena kylminä päivinä. (XXL-hinta 29,90 €). TN: 1087151 9 90 -67% PALJAKKA, TUOLIREPPU 40 L Kätevä istuimella varustettu tuolireppu. Hyvät taskut. Istumakorkeus 45 cm. Paino 2,1 kg. TN: 1137065 84 90 PASTA BOLOGNESE, RETKIRUOKA Retkiruoka. Italialainen klassikko pasta bolognese, jossa tomaattikastike ja naudanlihaa. Lisää vain kiehuvaa vettä. Nettopaino 122 g. (72,95 € / kg). TN: 1127151 FJELLDUK PRO CAMO FOREST Maastokuvioitu tunturiviitta antaa erinomaisen suojan sateelta ja hyytävältä viimalta. Valmistettu PU pinnoitetusta polyesteristä ja sisävuoressa on avaruushuovista tuttu lämpöä heijastava alumiinipäällyste. TN: 1024347 149? ALABAMA VENT PRO RT, VAPAA-AJAN HOUSUT Ulkoiluun ja retkeilyyn suositut vapaa-ajan housut. Joustopaikat takaavat hyvän jouston. Sivuissa veto ketjulliset tuuletusaukot. Eri värivaihtoehtoja. (XXL-hinta 109 €). TN: 1115611/1120368 79 90 -27% SNEAKY 3D -KUORIPUKU, ANORAKKI JA HOUSUT 3D-maastopuvun materiaali on äärimmäisen kevyt ja äänetön. Sulautuu erinomaisesti pohjoismaiseen maastoon. Valmistettu 100 % polyesteristä. TN: 1095750 68 90 TARP 3X4, TARPPI Kätevä tarppi pitää leirialueen kuivana sadekelillä. Tarpissa on 10 kiinnityspistettä, mukana 6 kpl neljän metrin köyttä. Koko 3x4 m, paino n. 800 g. TN: 1141944 29 90 PAINO N. 800 G XXL.FI JA XXL-TAVARATALOT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, LAHTI, LAPPEENRANTA, OULU, PORI, TAMPERE, RAISIO, TURKU, VAASA 8 90 XXL.FI PALVELEE 24/7 Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. CONQUEST V4 1-4X24 ILL. RET. 60 Vankkarakenteinen kiikaritähtäin lyhyemmille etäisyyksille, joissa vaaditaan nopeaa reagointia. Laaja näkökenttä, hyvä silmänetäisyys. TN: 1152196 995 MISTÄ TAHANSA VALIKOIMAMME KIVÄÄRISTÄ. OSTA CONQUEST V4 JA SAAT -30% ALENNUKSEN 308 WIN 147 FMJ Kokovaippapatruuna 147 grs. Kiväärin patruuna, kaliiperi .308 Win. (XXL-hinta 0,79 €). TN: 1147059 PROTAC HUNTER Aktiivikuulosuojaimet metsästykseen ja rataammuntaan. Malli suojaa haitallisilta ääniltä ja mah dollistaa 82 dB alittavien ympäristöäänien kuulemisen. TN: 1136339 89 90 SNS/5 S5-1 SSF 3492 -hyväksytty asekaappi, jossa on iso ylähylly ja 9 kivääripidikettä. 6 isoa ovihyllyä, joissa on runsaasti tilaa käsiaseille ja varusteille. (XXL-hinta 499 €). TN: 1136728 399? -100€ VARANGER 8–10 CAMP Tilava kotateltta kätevällä, sateelta ja lumelta suojaavalla eteisteltalla. Paketissa ulkokangas ja keskisalko. Erikseen hankittavana sisäteltta ja pohjakangas. TN: 1135997 719? 8–10 HENKILÖÄ PAINO 8,31 KG 686 ONYX RIGHT HAND 36,5/57,5 686 Onyx tarjoaa metsästäjälle eleganssia, huipputekniikkaa, upeita yksityiskohtia ja virheettömän toiminnan. Perusmalli, jossa on lähes kaikki Berettahaulikolta odotetut ominaisuudet. (XXL-hinta 1999 €). TN: 1111152 METSÄSTYSKAUSI ALKAA XXL:STÄ DIAMONDBACK 10X42 Vedenpitävät, kaasutäytteiset kiikarit. Linsseissä kontrastia ja kirkkautta parantava monikalvopinnoite. Otetta parantava kumitus. Laaja näkökenttä. (XXL-hinta 279 €). TN: 1138646 199? 10X42 -80€ TRIPOD TREESTAND, VAPAASTI SEISOVA METSÄSTYSTORNI Vapaasti seisova metsästystorni, jossa tason ympärillä suojaseinämät. Tukeva hitsattu teräsrakenne. Tähtäystuki aseelle. Tuen korkeus maasta: 4,2 m. (XXL-hinta 199 €). TN: 1136891 179? -20€ MANUAL CLAY THROWER + SUPER STAR SAVIKIEKKOJA 150 KPL Manuaalinen jousella toimiva heitin ja Super Star savikiekot, jotka ovat korkealuokkaisia ja sopivat olympiatrap-, skeetja kaksoistrapammuntaan. (XXL-hinta 46,80 €). TN: 1126901/9006009 29 90 -36% HIRVAS METSÄSTYSPUKU Laadukas metsästysasu. Vedenja tuulenpitävä Gore-Tex Woodland -kalvo. Mukava valinta pitkiin metsästyspäiviin, kahisematon ja hiljainen kangas. (XXL-hinta 499 €). TN: 1145708 299? -200€ 59 / KPL? -25% 1699 -300€ XXL.FI JA XXL-TAVARATALOT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, LAHTI, LAPPEENRANTA, OULU, PORI, TAMPERE, RAISIO, TURKU, VAASA KATSO AUKIOLOT XXL.FI Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. PAKETTIHINTA (ASE TAI KÄSIRAHA MAKSETTAVA TARJOUKSEN VOIMASSAOLOAJAN AIKANA) LAPPLAND HUNTER GTX Kevyet ja napakasti istuvat korkeavartiset metsästyssaappaat. Pehmeät saappaat myötäilevät jalan liikettä. 100 % vedenpitävää Gore-Tex® Performance Comfort Footwear -materiaalia, joka myös hengittää. (XXL-hinta 249 €). TN: 1105371 179 -28% HUNTER F1 68 MHZ, METSÄSTYSRADIO Kehitetty yhteistyössä kokeneiden metsästäjien ja koirankouluttajien kanssa. Pienikokoinen ja helppokäyttöinen VHF-radio on uusinta tekniikkaa, siinä on Hunter MK -sarjasta tuttu vankka rakenne. (XXL-hinta 259 €). TN: 1097440 159 -100€ SOTILAAN PUUKKO Kestävä ja tukeva puukko, joka kestää kovaa käyttöä. Erittäin terävä martefpinnoitettu terä. Valmistettu Suomessa. (XXL-hinta 59,90 €). TN: 1133120 39 90 -33% PAHTA-PAITA Reilu puuvillainen peltipaita retkeilyyn, kalastukseen ja vapaa-aikaan. (XXL-hinta 69,90 €). TN: 1096194 49 90 -29% HUNTER-FLEECEPUSERO Lämmin ? eecepusero, jossa on YKK-vetoketju kauluksessa. Erinomainen päällysvaate viilenevässä säässä ja ilmavana välikerroksena kylminä päivinä. (XXL-hinta 29,90 €). TN: 1087151 9 90 -67% PALJAKKA, TUOLIREPPU 40 L Kätevä istuimella varustettu tuolireppu. Hyvät taskut. Istumakorkeus 45 cm. Paino 2,1 kg. TN: 1137065 84 90 PASTA BOLOGNESE, RETKIRUOKA Retkiruoka. Italialainen klassikko pasta bolognese, jossa tomaattikastike ja naudanlihaa. Lisää vain kiehuvaa vettä. Nettopaino 122 g. (72,95 € / kg). TN: 1127151 FJELLDUK PRO CAMO FOREST Maastokuvioitu tunturiviitta antaa erinomaisen suojan sateelta ja hyytävältä viimalta. Valmistettu PU pinnoitetusta polyesteristä ja sisävuoressa on avaruushuovista tuttu lämpöä heijastava alumiinipäällyste. TN: 1024347 149? ALABAMA VENT PRO RT, VAPAA-AJAN HOUSUT Ulkoiluun ja retkeilyyn suositut vapaa-ajan housut. Joustopaikat takaavat hyvän jouston. Sivuissa veto ketjulliset tuuletusaukot. Eri värivaihtoehtoja. (XXL-hinta 109 €). TN: 1115611/1120368 79 90 -27% SNEAKY 3D -KUORIPUKU, ANORAKKI JA HOUSUT 3D-maastopuvun materiaali on äärimmäisen kevyt ja äänetön. Sulautuu erinomaisesti pohjoismaiseen maastoon. Valmistettu 100 % polyesteristä. TN: 1095750 68 90 TARP 3X4, TARPPI Kätevä tarppi pitää leirialueen kuivana sadekelillä. Tarpissa on 10 kiinnityspistettä, mukana 6 kpl neljän metrin köyttä. Koko 3x4 m, paino n. 800 g. TN: 1141944 29 90 PAINO N. 800 G XXL.FI JA XXL-TAVARATALOT: HELSINKI, ESPOO, VANTAA, JYVÄSKYLÄ, KUOPIO, LAHTI, LAPPEENRANTA, OULU, PORI, TAMPERE, RAISIO, TURKU, VAASA 8 90 XXL.FI PALVELEE 24/7 Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi. Tuotteita on rajoitettu määrä. Ei jälleenmyyjille. Pidätämme oikeuden painovirheisiin ja tuotetoimitusten viivästymiseen. Hinnat voimassa vähintään 13.–31.7.2018 XXL-tavarataloissa ja XXL.fi.
54 l Metsästäjä 4 l 2018 M etsästäjien ansiokkaisiin saavutuksiin kuuluu myös hirviä koskevan sähköisen tiedonkeruujärjestelmän käyttöönotto. Viimeisen hirvenmetsästyskauden päätteeksi noin 94 prosenttia saalisilmoituksista ja hirvihavainnoista toimitettiin sähköisesti Suomen riistakeskuksen Oma riista -palvelun kautta. Samassa yhteydessä metsästäjät ilmoittivat majavien levinneisyysja pesähavaintoja. Edellisten lisäksi metsästäjiltä saadaan tietoa vesilintujen esiintymisistä, ja he keräävät lukuisan määrän erilaisia näytteitä riistantutkimukseen. Perusta kestävästi mitoitetulle metsästykselle Metsästäjien ilmoittamat havainnot antavat ajantasaista tietoa eri riistalajien määristä ja luovat pohjan riistakantojen koon arvioinnille, riistan hoidolle ja kestävästi mitoitetulle metsästykselle. Kanta-arvioita käytetään muun muassa päätettäessä suurpetojen metsästyskiintiöistä. Kesän riistakolmiolaskentojen perusteella puolestaan ratkaistaan metsäkanalintujen metsästysajat. Aineistoja hyödynnetään monipuolisesti myös riistantutkimuksessa. Aineistojen erityinen arvo piilee muun muassa pitkissä aikasarjoissa, jotka mahdollistavat esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai muiden ympäristömuutosten vaikutusten tarkastelun. Alkuvuodesta 2018 tuli täyteen kolmekymmentä vuotta riistan lumijälkilaskentoja. Seuranta paljastaa metsäjäniksen pitkään jatkuneen alamäen. Muita huomattavasti vähentyneitä ovat orava, kärppä ja lumikko. Aikasarjan perusteella erityisesti metsäkauriin, valkohäntäpeuran ja rusakon määrät ovat kasvaneet koko ajan. Havaintoja voi tarkastella verkkopalveluissa Metsästäjät voivat tarkastella ilmoitettuja tietoja ja niistä tehtyjä analyysejä Luonnonvarakeskuksen Riistahavainnot.fi ja Riistakolmiot.fi -palveluissa sekä riistakeskuksen Oma riista -palvelussa. Luonnonvarakeskuksen palveluissa näkyvät kaikille avoimet tiedot. Siellä voi tarkastella muun muassa hirven reaaliaikaista verotusennustetta sekä hirviesiintymien ja -saaliiden jakautumista karttoina ja graafeina. Sieltä löytyvät myös hirvitiheyksien muutokset eri puolilla Suomea vuodesta 2000 alkaen. Kirjautumalla riistakeskuksen Oma riista -palveluun metsästäjät pääsevät entistä tarkemman tiedon lähteille. Siellä voi tarkastella myös oman metsästysseuran ja riistanhoitoyhdistyksen tietoja. Metsästäjät tekevät merkittävän työn riistakantojen arvioinnin hyväksi SINIKKA JORTIKKA , Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus kiittävät metsästäjiä riistakantojen hyväksi tehdystä työstä! Metsäjäniksen kannanvaihtelu vuosina 1989?2018 metsäja peltokolmioiden yhdistetyn aineiston perusteella. Pystyakseli: ylitysjälkiä/10 km/vrk. VIHREÄ: Etelä-Häme, Kaakkois-Suomi, Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta PUNA: Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Rannikko-Pohjanmaa SINI: Oulu, Kainuu, Lappi 40 35 30 25 20 15 10 5 1988 1993 1998 2003 2008 2013 2018 Pohjois-Suomi Keski-Suomi Etelä-Suomi Vuoden 2017 aikana Tassu-järjestelmään kirjattiin lähes 54 000 suurpetohavaintoa. Maaliskuussa päättyneessä talvilaskennassa kierrettiin noin 690 riistakolmiota ja runsaat 130 peltokolmiota, ja edellisessä kesälaskennassa noin 1000 riistakolmiota.
Metsästäjä 4 l 2018 l 55 Kirjaa pienriistasaaliisi Oma riistaan – muutamalla painalluksella! MATTI KERVINEN ja TEEMU LAMBERG , Suomen riistakeskus H irvieläinsaaliiden ja -havaintojen kirjaaminen Oma riistaan on monelle jo rutiinia. Pienriistan osalta kirjaaminen on toistaiseksi ollut vielä vähäistä, vaikka siitä on monenlaista iloa ja hyötyä sekä kirjaajalle että metsästysseuroille, riistahallinnolle ja riistantutkimukselle. Kattavan riistatiedon avulla voidaan turvata metsästyksen kestävyys, välttää tarpeettomia rajoituksia ja jopa lisätä metsästysmahdollisuuksia. Oma riista -palvelun Riistaloki toimii henkilökohtaisena saalisja havaintopäiväkirjanasi. Riistalokiin kirjatut, tarkat saalisja havaintotiedot näkyvät sellaisenaan vain saaliin saajalle ja kirjaajalle. Metsästysseuran alueelle kirjatut saaliit summautuvat seuran saalistilastotaulukkoon, joka on seuran kaikkien jäsenten nähtävissä. Aktivoimalla jäseniään kirjaamaan saaliinsa, metsästysseura voi kerätä vuotuiset saalistietonsa Oma riistan avulla. Riistahallinnon ja riistantutkimuksen tarkoituksiin saaliskirjauksista voidaan ottaa kuntaja aluetason raportteja. Mistään edellä mainitusta tilastosta tai raportista ei saa selville saaliin saajan tai kirjaajan nimeä, saaliinsaantipaikkaa tai muita yksityisiä tietoja. 1.8.2020 alkaen jokaisesta ammutusta haapanasta, jouhisorsasta ja muista taantuneista riistavesilinnuista tulee tehdä lakisääteinen saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Kätevimmin ilmoitus hoituu Oma riista -palvelulla. Ennen ilmoitusvelvollisuuden voimaantuloa metsästäjillä on aikaa opetella saaliskirjaukset rutiininomaiseksi osaksi metsästystapahtumaa. Saaliin kirjaaminen Oma riista -mobiilisovelluksella on helppoa ja nopeaa: 1. Avaa sovellus (kirjaudu sisään) 2. Valitse ”Kirjaa saalis” 3. Valitse laji 4. Tallenna Aikaisemmat saaliskirjaukset näkyvät pikavalintana mobiilisovelluksen etusivulla, mikä nopeuttaa seuraavia kirjauksia. Aika ja paikka tulevat automaattisesti, kun puhelimen GPS-paikannus on päällä. Voit myös valita paikan kartalta. Lisää tarvittaessa saaliin lukumäärä ja halutessasi yksilötietoja, kuvia tai kertomus tilanteesta. Voit muokata kirjauksiasi myöhemmin joko mobiilisovelluksella tai verkkopalvelussa. Oma riista -verkkopalvelussa voit kirjata myös toisen henkilön saaliin syöttämällä hänen metsästäjänumeronsa ”Ampujan tiedot” -kohtaan. Vanhemmat tai vaikkapa Eräkummi voi kirjata nuoren metsästäjän saaliit talteen verkkopalveluun, josta nuori ne löytää, kun saa aikanaan omat tunnukset palveluun. Luo tunnukset Oma riista -verkkopalvelussa https://oma.riista.fi Lataa ilmainen Oma riista -mobiilisovellus Androidtai iOS-sovelluskaupasta! Suomi on riistatiedon keruun ja hyödyntämisen edelläkävijämaa. Kanta-arviotietojen lisäksi myös tieto riistasaaliin määrästä ja laadusta on tarpeen.
56 l Metsästäjä 4 l 2018 KAISA HUTTUNEN Pystykorvalla fasaanijahtiin Pudotuksella vahvistetaan pennun kiinnostusta lintuihin Fasaaneja voi metsästää syyskuun alusta helmikuun loppuun asti. Fasaanijahti pidentääkin puuhun haukkuvan lintukoiran käyttökautta, vähentää painetta metsästää luonnonvaraisia lintuja ja mahdollistaa metsästyksellisen toiminnan koiran kanssa alueilla, missä lintukanta on huono. P ystykorva hakee lintuja muutaman sadan metrin matkalta metsästäjän edestä ja sivuilta. Jos lintu löytyy maasta, koira nostaa sen puuhun ja osoittaa haukkumalla sekä eleillään linnun tarkan sijainnin metsästäjälle eli merkitsee linnun. Haukku kiinnittää linnun huomion koiraan, jolloin metsästäjän on helpompi hiipiä ampumahollille. Koiralle ei tulisi ampua lintua epätarkasta merkinnästä, jottei se myöhemmin innostuisi antamaan ääntä pelkille hajuille. Maahan tai lentoon pystykorvalle ei ammuta koskaan. Vantaalla asuva Lauri Elo hankki ensimmäisen pystykorvansa viime kesänä. Hän aikoo metsästää Sisun kanssa pääosin kanalintuja, mutta myös pienpetopyynti kiinnostaa. Elo on aloittanut pennun koulutuksen tyypilliseen tapaan kanalinnuilla. Vasta kun tätä ominaisuutta on vahvistettu, Sisua kannustetaan myös muun riistan perään. Syksyllä Elo kävi Sisun kanssa metsällä valtion ja tuttujen mailla. Lintutilanteita oli useampia, mutta alle puolivuotiaalle koiralle ei saatu lyhyen kauden aikana tiputusta. Mies ei jäänyt odottelemaan seuraavaa syksyä, vaan vei Sisun marraskuussa fasaanitilalle. Sieltä saatiin pennulle ensimmäinen pudotus. Elo kokee, että tuo kokemus on vahvistanut koiran kiinnostusta lintuihin. – Yleensä pentuja kiinnostaa metsässä kaikenlaiset hajut. Jos lintua ei löydy, kaivetaan myyriä tai haistellaan jänisten jälkiä. Fasaanijahdin jälkeen Sisu on alkanut lenkeilläkin etsiä lintuja puista. Loviisassa asuva Oskari Tiainen on metsästänyt useita vuosia kaverinsa pohjanpystykorva Lyylin kanssa Sallan Naruskassa. Keväällä mies hankPuolivuotiaalle Häyhä-pennulle saatiin ensimmäinen kanalintutiputus fasaanitilalla.
Metsästäjä 4 l 2018 l 57 ki oman suomenpystykorvan ja lähti sen kanssa kauden alussa viikoksi pohjoiseen. Lintuja löytyi huonosti, eikä Häyhälle saatu kunnollisia tilanteita. Kotiin palattuaan Tiainen kävi pennun kanssa fasaanitilalla, missä sille saatiin sitten lintu eräksi. Kokemus antoi Häyhälle itseluottamusta. – Fasaanijahdin jälkeen lähdin uudelleen Naruskaan. Siellä koiralla oli useampia puustalöytöjä ja parhaimmillaan se seurasi metsoa 1,3 kilometriä ja sai sen vielä haukkuun. Keli oli kuitenkin sen verran rapsakka, ettei lintuja saatu reppuun. Nuorelle koiralle toisto on tärkeää ja siksi sille olisi hyvä saada ensimmäisten elinvuosien aikana useampi lintu hyvään haukkuun. Ensimmäisen linnun voi ampua lyhyeenkin haukkuun, mutta sen jälkeen pidennetään haukun kestoa ja treenataan seuraamistaitoa sekä kykyä ottaa lintu siirtymän jälkeen uudestaan haukkuun. Elon mielestä fasaanitilat ovat oivallisia paikkoja edellisten taitojen harjoitteluun suurten lintumäärien vuoksi. – Monesti viikonkin metsästysreissulla saatetaan törmätä vain muutamaan lintuun. Jos pentu saa sieltä linnun haukkuun, vain todella maltillinen metsästäjä uskaltaa antaa koiran haukkua sitä pitkään. Tilaisuus saada lintu eräksi kun voi olla ainutlaatuinen koko kauden aikana. Kokenutta aikuista koiraa ei tarvitse vahvistaa lintutiputuksilla. Vastuuntuntoinen metsästäjä ampuu sille lintuja valikoiden ja maltillisesti. Tiaisen mielestä aikuiselle koiralle riittääkin palkinnoksi yksi metso tai teeri kaudessa. – Huonoilla lintualueilla voi säästää lintuja ja ampua sitten sieltä, missä niitä on Fasaani on oivallinen lintu nuoren pystykorvan treenaamiseen. Kuvassa toinen oikealta Oskari Tiainen ja kolmas oikealta Lauri Elo. nen kokemuksensa mukaan fasaanit ovat erilaisia alkusyksystä ja keskitalvella. –Tammi-helmikuussa linnut eivät ole enää yhtä kesyjä kuin loka-marraskuussa. Loppukaudesta fasaani voi olla haastava jopa kokeneelle koirille. Myös sukupuoli vaikuttaa linnun käyttäytymiseen. Naaraat ovat usein uroksia kesympiä. Maassa tai puussa hiljaa paikoillaan kyyhöttävää kanalintua voi kuitenkin olla vaikeampi paikallistaa kuin äänekkäämpää, mutta arempaa kukkoa. Koiratreeniä vai ihan oikeaa metsästystä? Elo, Tiainen ja Lahtinen kokevat fasaanijahdin pystykorvan kanssa metsästykseksi silPentukoirat ovat kiinnostuneita fasaaneista. paremmin. Ja tietenkin pyritään ampumaan poikueista. Helppo treenilintu? Elon ja Tiaisen mielestä fasaani oli pennuille kohtuullisen helppo opetuslintu. – Pohjoisessa pääsee ehkä kuulemaan, kun metso lähtee lentoon 300 metrin päästä. Fasaanitilalla lintuihin piti melkein törmätä, että ne lähtivät lentoon, kuvailee Tiainen. – Kun koira oli nostanut fasaanin puuhun, ei se siitä enää helposti lähtenyt, jatkaa Elo. Enossa asuva pystykorvakasvattaja Heidi Lahtinen ei ole käynyt koiriensa kanssa kaupallisessa fasaanijahdissa, mutta on ostanut lintuja oman metsästysseuransa maille. Hä
58 l Metsästäjä 4 l 2018 loin, kun fasaanit elävät vapaana maastossa. Jos koiralle lasketaan yksittäisiä lintuja häkistä maastoon, se on pikemminkin koiran treenaamista. Lahtisen kokemuksen mukaan niin koira kuin omistajaLauri Elo on käynyt suomenpystykorvapentunsa kanssa kahdella eri tilalla fasaanijahdissa. Siellä missä fasaanit elivät vapaina Sisu toimi hyvin. Toisessa kokeilu ei ollut yhtä onnistunut. – Tilalla, missä linnut otettiin maastoon tarhasta, Sisu ja kaverini koira eivät olleen juurikaan kiinnostuneita niistä. Yksi lintu sieltä saatiin kuitenkin ammuttua. Kotona huomasin, että se haisee kummalliselta. Koirien piittaamattomuus saattoi johtua siitä, että tarhasta tullut haju peitti jollain tavalla linnun luontaisen riistanhajun. Siispä käyn mieluummin tiloilla, missä lintuja ei oteta suoraan häkeistä. Valtaosa fasaanitiloista on suunniteltu kanakoirametsästystä tai ajojahtia silmällä pitäen. Alueet ovat usein peltomaisemaa. Jostain löytyy kysyttäessä myös metsämaastoa pystykorvan koulutusta varten. – Toivoisin, että fasaanitilayrittäjät kertoisivat kotisivuillaan, millainen maasto tilalla on. Pystykorvametsästykseen soveltuu parhaiten metsäinen maisema, jossa linnuilla on tarpeeksi laskeutumispuita, mutta sen verran väljyyttä, että pääsevät myös lentämään. Alueen pitäisi olla tarpeeksi iso koiran kanssa kulkemiseen. Vilkaskulkuisia teitä ei saisi olla lähettyvillä, koska osa koirista on laajahakuisia tai saattavat seurata lintuja kauemmas. Koirankoulutus on usein hinnoiteltu niin, että metsästäjällä on aikaraja, jonka puitteissa hän voi ampua ennalta sovitun määrän lintuja. Elon mielestä lintukiintiö ei sovellu pystykorvametsästykseen. – Mieluiten maksaisin vain ammutuista linnuista. Näin ei tule paineita ampua kiintiömäärää, vaan voi haukuttaa koiraa ajan kanssa. Ymmärrän toki, että yrittäjä haluaa jonkinmoisen juoksutusmaksun. Huonoin vaihtoehto on, jos sen lisäksi maksetaan tietystä lintumäärästä ennakkoon. Kiintiö voi olla jopa neljä lintua. Ei ole mitään järkeä ampua pystykorvalle sellaista määrää päivän aikana. kin voi saada metsästyksen riemua myös tarhalinnuista – Ensimmäisellä kerralla ostettuani neljä fasaania puolet niistä saatiin heti eräksi, puolet lensivät horisonttiin. Seuraavana päivänä lähdin kahdeksankuisen Pörrin kanssa etsimään kadonneita. Pentu löysi pian toisen jäljet ja ajoi linnun puuhun. Se lähti puusta vielä uudestaan lentoon, mistä koira sai uusintahaukun ja minä sain linnun sille ammuttua. Toisella kadonneella tuli treenattua koiran sitkeyttä. Pörri lähti linnun perään laajalle suoalueelle, mistä en pystynyt helposti paikantamaan koiran haukkua. Se haukkui fasaania puolisen tuntia ennen kuin lintu saatiin eräksi. Enemmän pystykorville sopivia treenipaikkoja Tiaisen mielestä parasta fasaanijahdissa oli oman koiran työskentelyn läheltä seuraaminen. – Vaikka maastossa oli paljon sinne levinneitä lintuja, pentu otti aina yhden jäljen ja hoiti sen loppuun saakka. Toki se iso musta omalle koiralle on se haaveiden täyttymys, mutta kyllä tuoltakin saatiin onnistumisen hetkiä. Eikä se fasaanipaistikaan huonoa ole. Nuoren koiran voi olla vaikea löytää hipihiljaa paikalleen jähmettynyttä naarasfasaania.
60 l Metsästäjä 4 l 2018 ERÄmessutunnelmia Perinteiset ERÄmessut 2018 järjestettiin 7.-10.6. Riihimäen urheilupuistossa. Neljän päivän aikana messuilla kävi noin 40 000 vierasta. Messujen uudella ohjelmalavalla kuultiin paljon mielenkiintoisia haastatteluita. Maaja metsätalousministeri Jari Lepän ajankohtaishaastattelun aiheena oli villisika ja ylitarkastaja Jussi Laanikari esitteli suden kanta-arviosta tehtäviä johtopäätöksiä.
Metsästäjä 4 l 2018 l 61 ERÄmessutunnelmia Riihimäen messujen Ninni Manninen ja MMM:n Pekka Väisänen olivat messujen viimeisenä päivänä hyvin tyytyväisiä. Kaikki meni hienosti ja sääkin suosi. -ERÄmessujen kivijalkana on aina ollut metsästys. Näillä messuilla oli todella hienoa nähdä niin paljon alan kauppiaita näytteilleasettajina sekä yhä hienommat metsästykseen liittyvät osastot. Suomen riistakeskuksen pääaiheina messuilla olivat Oma riista -palvelu ja upouusi Riistainfo.fi -sivusto, jossa voi muun muassa valmistautua metsästäjätutkintoon. Niitä esiteltiin myös ohjelmalavalla, jonka toisena haastattelijana toiminut Mikko ”Peltsi” Peltola piipahti Suomen riistakeskuksen osastolla ottamassa Oma riista -palvelun käyttöönsä. Hommassa avustaa Oma riista help deskin Lauri Itkonen. Erämessut ovat niin vilkas tapahtuma, että maahantuojien osastoilla tarvitaan esittelyvoimaa. Nordiksen osastolla sitä edustivat Team Karhukoplan Ari Turunen sekä Green Trail Oy:n Jari Huuskonen. Heidän mukaansa messuvieraita osastolla kiinnostivat eniten suoravetolukkoiset Blaser-kiväärit. Oy K. Hjorth Ab:n markkinointipäällikkö Mika Hjorth kehui messuja onnistuneiksi ja näki koko alan tilanteen piristyneen. Toisaalta hän kaipaili tietoa valon käytön sallimisesta esimerkiksi vieraslaji supikoiran metsästyksessä. Osaston suosituimpia uutuuksia oli Irlannissa valmistettu huippukevyt PSE-tarviketukki, ja erityisesti sen Tikka T3:een sopiva versio.
62 l Metsästäjä 4 l 2018 Vaatteiden puolella messuvieraita kiinnostivat erityisesti kesäiseen ajankohtaan sopivat puvut, kuten Alaska Vapor Blindtech Invisible. Retkitukun tuotepäällikkö Kari Impiö kiitteli metsästäjiä palautteesta, jonka perusteella tuotteita on mahdollista kehittää. Trackerin uusi markkinointipäällikkö Riikka-Tiina Ervasti kertoi Tracker Lady -koiratutkan olleen messuosaston katseenvangitsija. Kyseessä on naisille suunnattu Supra-koiratutka uusissa väreissä. Jonkinlaisena yllätyksenä messuilla oli Lady Trackerin suuri suosio myös miesten keskuudessa. Maailmanlaajuiseen suosioon räjähtänyt Tikka T1x -pienoiskivääri on lähtöisin Sako Oy:n tuotepäällikkö Miikka Tammisen ideasta. Ei liene yllätys, että myös Erämessuilla se oli Sakon osaston vetonaula. Vapo Oy on käynnistänyt laajan kosteikkohuutokaupan, jossa vaikkapa metsästysporukka voi ostaa itselleen sorsastuspaikan. Messuilla myynnissä oli 16 kosteikkoa eri puolilla Suomea. Lisätietoja löytyy ostamaata.fi-sivustolta, jonne myös lisätään säännöllisesti uusia kohteita. Jos kohdetta ei löydy sopivalta alueelta, on Vapolle mahdollista antaa omat tietonsa, ja saada tieto siitä kun sopiva kohde tulee myyntiin. Näin toimi myös Lohijärven Eräkeskus Oy:n Heikki Laitila. Koiratutkavalmistaja Ultracomin myyntipäällikkö Lasse Väyrysen mukaan messut olivat kiireiset eli hyvät ja metsästäjät tuntuvat käyttävän harrastukseensa aiempaa enemmänkin rahaa. Ultracomin hittituote messuilla oli helposti käyttöön otettava R10-uutuusmalli.
Metsästäjä 4 l 2018 l 63 EU:n ampuma-asedirektiivin vaatimuksesta Suomen aselakia muutetaan kuluvan syksyn aikana. Poliisitarkastaja Seppo Sivula sisäministeriön poliisiosastolta vastasi metsästäjien kysymyksiin uuden aselain vaikutuksista. Mitä ampuma-asedirektiivi ja sen kansalliset tiukennukset tarkoittavat käytännössä metsästäjän kannalta? Metsästäjillä on yleensä sellaisia aseita, joiden kohdalla direktiivi ei aiheuta merkittäviä muutoksia. Jos metsästäjällä on itselataavaa kertatulta ampuvia aseita, metsästäjän tulee varautua osoittamaan harrastuksensa jatkuminen viiden vuoden välein. Aktiivisen metsästysharrastuksen jatkumisen osoittamiseksi tulee toimittaa vastaava selvitys kuin aselupaa haettaessa. Jatkovalmistelussa selvitetään kuinka metsästäjä voi tiedon poliisille toimittaa, mutta sekä metsästäjän että poliisin kannalta on hyvä, että menetelmä on mahdollisimman yksinkertainen ja että siinä voitaisiin hyödyntää sähköistä asiointia. Aika monella metsästäjällä on Valmet Petra, Saiga, Vepr tai sitten joku itselataava pienoiskivääri. Tai haulikko. Miten itselataaville aseille käy, kun direktiivi tulee voimaan Suomessa? Direktiivissä on niin kutsuttu grandfathering clause -siirtymäsäännös, joka tarkoittaa sitä, että ennen direktiivin voimaantuloa hankitut tietyt erityisten vaarallisten ampumaaseiden luokkaan siirtyvät aseet saa pitää hallussaan niin kauan kuin niitä koskeva aselupa on voimassa. Vasta direktiivin voimaantulon jälkeen eli 13.6.2017 tai sen jälkeen hankittuja aseita koskee esimerkiksi pitkän lippaan (yli 10 patruunaa) ja itselataavaan aseen yhdistelmän siirto kiellettyjen aseiden luokkaan. Paljonko aseen lainaamisesta tehtävä ilmoitus tulee maksamaan? Ja kuinka monta kertaa joutuu käymään poliisilaitoksella? Ilmoituksen tekemiseen pyritään kehittämään mahdollisimman yksinkertainen, todennäköisesti jonkinlainen sähköisen asioinnin tapa, mutta tämä selviää vasta kun laki on voimassa ja voimme ryhtyä käytännön soveltamistoimiin. Hinnasta ei toistaiseksi ole ollut mitään puhetta, asia ratkennee valtion maksuperustelain mukaan. Entäpä harrastuksen jatkumisen osoittaminen itselataavien eli puoliautomaattisten aseiden kanssa sitten viiden vuoden päästä? Suomi sai neuvoteltua lopputuloksen, että lupia ei tarvitse hakea uudestaan. Jonkinlainen välitarkistus on kuitenkin viiden vuoden välein tehtävä, mutta se aiotaan toteuttaa eri rekisterien ristiinajolla ja muilla tietoteknisillä menetelmillä. Grandfathering -lausekkeen nojalla edelleen hallussapidettyjä ampuma-aseita ei koske harrastuneisuuden osoittaminen. Miten patruunoita ja aseita on tarkoitus säilyttää ”erillään”, esimerkiksi jahtireissuilla? Ase autossa ja patruunat peräkärryssä? Tarkemmat soveltamisohjeet voidaan antaa, kun laki on lopullisessa muodossaan. Tässä vaiheessa voi todeta, että säännöksen tarkoituksena on estää tilanne, jossa sekä ase että patruunat joutuvat yhdessä vääriin käsiin. Metsästysreissulla tämä on estettävissä säilyttämällä patruunat repussa ja ase aselaukussa. Kotona molempia voi säilyttää yhdessä turvakaapissa tai erikseen erillisissä lukituissa paikoissa. Aselaki muuttuu
64 l Metsästäjä 4 l 2018 TERO KUITUNEN Kohti parempia riistalaukauksia Selvitä oma taitotasosi -Aseen käsittely, tuntuma aseeseen ja oman taitotason tuntemus, toteaa Sipoon riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Karjalainen kysymykseen syistä, miksi jokaisen hirvenpyyntiin aikovan tulisi käydä ampumassa hirviradalla. –M enestyksekkään metsästyksen kannalta sopivinta harjoitusammuntamäärää ja -tiheyttä on vaikea sanoa. Liikaa ei voi harjoitella, mutta vähintään pitäisi harjoitella sen verran, että oma ase ja erityisesti sen käsittely tulee taas tauon jälkeen tutuksi. Täällä radalla usein näkee, kuinka metsästäjältä puuttuu aseensa perushallinta. Se ilmenee tyypillisesti niin, että heti kun keskittyminen kohdistuu edessä liikkuvaan tauluun, jää varmistin päälle. Enemmän harjoitelleilla varmistin liikkuu oikeaan asentoonsa ajattelematta, Karjalainen kertoo ja kehottaa metsästäjiä olemaan nyt kesällä aktiivisia ammunnan suhteen. –Ensimmäisellä harjoituskerralla näkee oman taitotasonsa. Jos se ei olekaan hyvä, niin loppukesän aikana ehtii vielä harjoitella ja nostaa sitä. Esimerkiksi parin viikon välein kun käy ampumassa, niin syksyllä on aivan erilainen tilanne olla metsällä. Aseen käsittely on sujuvaa, tietää osuvansa jos paikka tulee ja tietää olla ampumatta kun tilanne on oman taitotason ulkopuolella. Kaikki ovat olleet ensikertalaisia! –Rohkeasti radalle, vastaa Karjalainen kysymykseen siitä millaisia terveisiä hän haluaa lähettää ensimmäistä hirviratakäyntiään suunnitteleville. –Täällä ohjataan ja neuvotaan. Aloitetaan puristavasta laukauksesta ja kun se alkaa olla hallussa katsotaan muita asioita. Puristava laukaus on niin tärkeä taito, että sitä kannattaa harjoitella myös kylmäharjoitteluna ratareissujen välissä. Toinen kotiharjoitteluna mahdollinen asia on liikeharjoittelu, eli aseen kuljettaminen tasaisesti. Mukaan radalle tarvitaan henkilökohtaiset suojaimet, ase ja patruunat sekä vakuutusturvan antava metsästyskortti. –Niin, ja täällä saa ampua pienemmillä
Metsästäjä 4 l 2018 l 65 kin kaliipereilla, Karjalainen sanoo ja muistuttaa sen olevan jopa suositeltavaa jos metsästäjä kärsii esimerkiksi rekyylikammosta. Riittävä ampumataito? –Ammunnan tuloksia kun katsotaan taulusta, niin ei kaikkien tarvitse olla kympissä. Tavoiteltavana voisi pitää tilannetta, jossa kymmenellä laukauksella saadaan tasaisesti 60-80 pistettä. Tasaisella tarkoitan sitä, että osumat ovat suunnilleen taulun keskiosassa, eikä mukana ole lainkaan ”nollia”, Karjalainen linjaa. Sipoon riistanhoitohdistyksen hirviradalla on mahdollista harjoitella myös paikkolaukauksia. Paikallaan olevaan tauluun ammutaan laukaus, laukauksesta taulu lähtee liikkeelle, jolloin ammutaan toinen laukaus. –Koska liikkuvan maalin ampuminen pakottaa rentouteen, ampuu moni paremmin liikkuvaan maaliin kuin paikoillaan olevaan. Metsästyksen kannalta on vain hyvä, että suorituksesta katoaa turha puristus ja kympin tihrustaminen, Karjalainen päättää. –Täältä hirviradalta saadaan perustaidot, joita sitten sovelletaan metsästyksessä. Sipoon riistanhoitoyhdistys Jäseniä reilut 600. Hirviradan harjoitukset kesällä ma-to klo 17-20. Harjoitussuorituksia kesän aikana noin 1500. Rata sijaitsee ampumaseura SSG:n keskusampumaradan alueella osoitteessa Ampumaradantie, Sipoo. Vieressä ovat SSG:n riistamaaliradat, joilla on myös avoimia harjoitusaikoja. Mukaan radalle tarvitaan henkilökohtaiset suojaimet, ase ja patruunat sekä vakuutusturvan antava metsästyskortti.
KATSO UUSIN METSÄSTYSKUVASTO » WWW.RETKITUKKU.FI EDGE HD RIISTAKAMERA Tallentaa kuvat muistikortille. 12MP kuvat, Full HD videot ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. S12 HD+SMS II LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. EDGE HD+3G LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin tai Sensegramiin. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. UUTUUS! 199 00 UUTUUS! 159 00 UUTUUS! 299 00 HBN BEAT HOUSUT Erinomaisesti istuvat ja kestävät ulkoiluhousut stretch-osilla. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. HBN BLAST HOUSUT Huippulaadukkaat ja tekniset ulkoiluhousut, joissa lahkeet ja takamus vedenpitävää materiaalia. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut, takatasku. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. MUSTASALAMA KAKSINKERTAIS EN TESTIVOITTAJAN UUTUUSMALLI! FULL HD-TASOISEN VIDEON LÄHETYS! HD+ KUVALAATU MIEHILLE! MIEHILLE! NAISILLE! NAISILLE! Alaska Extreme Lite Hunter tai Chaser-kenkien ostajalle VERN BLAZE TAITTOVEITSI KAUPAN PÄÄLLE! € arvo 29,90 500 NOPEIMMALLE! SUPERIOR CAMOPUKU SUPERIOR HIRVIMIEHEN PUKU SUPERIOR NAISTEN TURVACAMOPUKU IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ TAKKI+HOUSUT 299 00 XXS-4XL SLIM FIT XXS-4XL SLIM FIT XXS-2XL PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Vedenpitävät metsästyshousut huippuominaisuuksilla! Neljä vedenpitävää taskua, ventilaatiot, säädettävä neopreenivyötärö, irtohenkselit ja Locker Boot™ -kiristysmekanismi. Koot: 2XS-4XL. SUOSITTU! 119 90 KATSO HINTAA! 49 90 KATSO HINTAA! 59 90 KATSO HINTAA! 49 90 UUTUUS! 39 90 UUTUUS! 299 00 SLIM FIT FOREST M05 CAMO ERÄPUKU Kestävästä armeijan käyttämästä M05-kankaasta valmistettu kalvoton eräpuku. Sopii hyvin alkukauden metsästyspuvuksi! Koot: 2XS-4XL. EXTREME LITE HUNTER METSÄSTYSKENKÄ Uskomattoman kevyt korkeavartinen metsästyskenkä Alaskalta. Erinomainen istuvuus, suorituskyky sekä tukeva pohjarakenne. HC60 OTSALAMPPU Ladattava. Tehokas 1000 lm valoteho ja 117 metrin kantama. Tehokas valokeila valaisee erinomaisesti. Paino 98,5 g. ACTIVE SPORTER AKTIIVIKUULOSUOJAIMET 85dB cut-offilla. Helposti säädettävä panta ja suojainosat. NV-400 YÖKIIKARIT Digitaaliset yökiikarit 3,5-7 x suurennoksella ja jopa 400 m kantamalla. CHASER METSÄSTYSKENKÄ Erittäin kevyet ja vedenpitävät metsästyskengät liikkuvalle metsästäjälle. Pitävä ja hyvin rullaava pohjarakenne. Värit: ruskea tai BlindTech Invisible -camo SUOSITULLA ARMEIJAN CAMOKUVIOLLA! TAKKI+HOUSUT 149 90 ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti. Käsilaite on varustettu tarkalla kosketusnäytöllä. Voit seurata jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. MYÖS MINI PANNALLA 629 00 Huipputekniset Alaska Superior -metsästyspuvut on varustettu erittäin hyvin istuvalla SlimFit -mitoituksella ja kaikista monipuolisimmilla ominaisuuksilla. Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo, miellyttävä Pritex-vuori, tuuletusventilaatiot ja Locker Boot™ -kiristysmekanismi lahkeissa takaavat parhaan suorituskyvyn ympärivuotiseen käyttöön. CAMO 129 90 RUSKEA 99 90 NYT VAIN 149 90 Puvun tai pukupaketin ostajalle FOODMASTER METSÄSTÄJÄN VEITSISETTI KAUPAN PÄÄLLE! € arvo 49,90 500 NOPEIMMALLE! TAKKI+HOUSUT 299 00 TAKKI+HOUSUT 299 00 MAASTOKARTTA+LIPPIS+KLIPSI Astro/Alphatutkapaketin ostajalle (Erikoistarjous) KAUPAN PÄÄLLE! GARMIN TILAAJAETU TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-17, La 10-15 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia).
KATSO UUSIN METSÄSTYSKUVASTO » WWW.RETKITUKKU.FI EDGE HD RIISTAKAMERA Tallentaa kuvat muistikortille. 12MP kuvat, Full HD videot ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. S12 HD+SMS II LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. EDGE HD+3G LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin tai Sensegramiin. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. UUTUUS! 199 00 UUTUUS! 159 00 UUTUUS! 299 00 HBN BEAT HOUSUT Erinomaisesti istuvat ja kestävät ulkoiluhousut stretch-osilla. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. HBN BLAST HOUSUT Huippulaadukkaat ja tekniset ulkoiluhousut, joissa lahkeet ja takamus vedenpitävää materiaalia. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut, takatasku. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. Koot: 2XS-4XL. MUSTASALAMA KAKSINKERTAIS EN TESTIVOITTAJAN UUTUUSMALLI! FULL HD-TASOISEN VIDEON LÄHETYS! HD+ KUVALAATU MIEHILLE! MIEHILLE! NAISILLE! NAISILLE! Alaska Extreme Lite Hunter tai Chaser-kenkien ostajalle VERN BLAZE TAITTOVEITSI KAUPAN PÄÄLLE! € arvo 29,90 500 NOPEIMMALLE! SUPERIOR CAMOPUKU SUPERIOR HIRVIMIEHEN PUKU SUPERIOR NAISTEN TURVACAMOPUKU IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ IRROTETTAVAT HENKSELIT +29,90€ TAKKI+HOUSUT 299 00 XXS-4XL SLIM FIT XXS-4XL SLIM FIT XXS-2XL PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Vedenpitävät metsästyshousut huippuominaisuuksilla! Neljä vedenpitävää taskua, ventilaatiot, säädettävä neopreenivyötärö, irtohenkselit ja Locker Boot™ -kiristysmekanismi. Koot: 2XS-4XL. SUOSITTU! 119 90 KATSO HINTAA! 49 90 KATSO HINTAA! 59 90 KATSO HINTAA! 49 90 UUTUUS! 39 90 UUTUUS! 299 00 SLIM FIT FOREST M05 CAMO ERÄPUKU Kestävästä armeijan käyttämästä M05-kankaasta valmistettu kalvoton eräpuku. Sopii hyvin alkukauden metsästyspuvuksi! Koot: 2XS-4XL. EXTREME LITE HUNTER METSÄSTYSKENKÄ Uskomattoman kevyt korkeavartinen metsästyskenkä Alaskalta. Erinomainen istuvuus, suorituskyky sekä tukeva pohjarakenne. HC60 OTSALAMPPU Ladattava. Tehokas 1000 lm valoteho ja 117 metrin kantama. Tehokas valokeila valaisee erinomaisesti. Paino 98,5 g. ACTIVE SPORTER AKTIIVIKUULOSUOJAIMET 85dB cut-offilla. Helposti säädettävä panta ja suojainosat. NV-400 YÖKIIKARIT Digitaaliset yökiikarit 3,5-7 x suurennoksella ja jopa 400 m kantamalla. CHASER METSÄSTYSKENKÄ Erittäin kevyet ja vedenpitävät metsästyskengät liikkuvalle metsästäjälle. Pitävä ja hyvin rullaava pohjarakenne. Värit: ruskea tai BlindTech Invisible -camo SUOSITULLA ARMEIJAN CAMOKUVIOLLA! TAKKI+HOUSUT 149 90 ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti. Käsilaite on varustettu tarkalla kosketusnäytöllä. Voit seurata jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. MYÖS MINI PANNALLA 629 00 Huipputekniset Alaska Superior -metsästyspuvut on varustettu erittäin hyvin istuvalla SlimFit -mitoituksella ja kaikista monipuolisimmilla ominaisuuksilla. Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo, miellyttävä Pritex-vuori, tuuletusventilaatiot ja Locker Boot™ -kiristysmekanismi lahkeissa takaavat parhaan suorituskyvyn ympärivuotiseen käyttöön. CAMO 129 90 RUSKEA 99 90 NYT VAIN 149 90 Puvun tai pukupaketin ostajalle FOODMASTER METSÄSTÄJÄN VEITSISETTI KAUPAN PÄÄLLE! € arvo 49,90 500 NOPEIMMALLE! TAKKI+HOUSUT 299 00 TAKKI+HOUSUT 299 00 MAASTOKARTTA+LIPPIS+KLIPSI Astro/Alphatutkapaketin ostajalle (Erikoistarjous) KAUPAN PÄÄLLE! GARMIN TILAAJAETU TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 9-17, La 10-15 ILMAISET TOIMITUKSET 0€* *Verkkokaupassa saatavilla vähintään yksi ilmainen toimitusvaihtoehto (ei koske lavatoimituksia).
68 l Metsästäjä 4 l 2018 MARI POHJA-MYKRÄ, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Suomalaisesta eränkäynnistä on Eränkäyntiin liittyvän liiketoiminnan nykytilaa ja sen kehittämismahdollisuuksia kartoitettiin tutkimuksessa, jonka tulokset kertovat erätalouden liiketoiminnan aikaansaavan Suomessa merkittävää taloudellista hyötyä. Hankkeen tulosten mukaan erätalouden tulevaisuus näyttää kasvusuuntaiselta. S uomalaisessa erätaloudessa on potentiaalia ja se on erityisen mielenkiintoinen vientituote. Asia selvisi Helsingin yliopiston Ruralia instituutin erätalouden liiketoiminnan nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia selvittävässä hankkeessa. Havumetsävyöhykkeen eläimistö – hirvi, suurpedot, metsäkanalinnut, valkohäntäpeura, hauki, ahven, kuha ja lohi – keskellä suomalaista luontoa, hiljaisuutta, pimeyttä, kylmyyttä ja siten eksoottisuutta, muodostavat suomalaisen erätalouden ytimen. Suomalaisuus on keskeinen lisäarvoa tuottava tekijä erätalouden yritystoiminnassa, ja erätalous ammentaa voimansa suomalaisista elementeistä; eksoottisuudesta, mutta myös laadusta, teknologisesta osaamisesta, turvallisuudesta ja luotettavuudesta. Näistä mielikuvista ammentavat monet erätalouden yritykset markkinointikärkensä. Yrityksen ja tuotteen brändäyksestä on tullut entistä tärkeämpää globaaleilla markkinoilla; suomalaisen erän brändäys tapahtuu paitsi erinomaisella tuotteella, myös taitavalla yritysstrategialla sekä näppärällä ja oivaltavalla markkinoinnilla. Tuotteen rakentamisessa keskeistä on aitous, jota rakennetaan teoilla ja ylläpidetään mielikuvilla. Yrittäjät toimivat omissa yhteistyöverkostoissaan paikallisesti ja alueellisesti, jolloin synergiaetua syntyy muun muassa majoitusja ravitsemuspalveluissa. Markkinointikanavat ja -tavat ovat muuttuneet vuosien mittaan; haltuun on otettu sosiaalisen median nopea viestinvälitys ja digitaalisuuden avulla on rakennettu entistä ketterämpi reagointi asiakkaan tarpeisiin. Erämatkailu nojaa opaspalveluihin Tunnistuneita erämatkailuyrityksiä toimii metsästysmatkailun parissa 226, kalastusmatkailussa 511 ja suurpetojen katseluja kuvausmatkailussa 45 kappaletta. Erämatkailuyrityksen määrittelyn lähtökohtana on pidetty tarjolla olevia opaspalveluita – mökki veneineen vesistön äärellä tai välitön pääsy metsästysmaille eivät ole riittäneet erämatkailuyrityksen tunnusmerkeiksi. Tämä siitäkin huolimatta, että ne toimivat omalta osaltaan nimenomaan omatoimisten erämatkailijoiden kiinnekohtina. Silmiinpistävää on, että erämatkailuyritykset sijaitsevat harvaan asutuilla seuduilla, joissa työpaikkojen luominen saattaa olla yleisesti ottaen haastavaa. Erämatkailun liikevaihto on ollut nousujohteista viimeisen kuuden vuoden ajan; vuosien 2010–2016 aikana keskimääräinen vuotuinen kasvu metsästysmatkailuyrityksillä on ollut yritystyypistä riippuen 7,5 -10 %, kalastusmatkailuyrityksillä noin 1 % 9,8 % ja suurpetojen katseluja kuvausmatkailuyrityksillä 13,2 %. Myös metsästysseurat tarjoavat maksullisia metsästysmahdollisuuksia seurojen ulkopuolisille metsästäjille ja tuovat siten paikallistasolle aluetaloudellista hyötyä ja hyvinvointia. Metsästysseurojen tarjoama maksullinen metsästys on tyypillisesti suunnattu kotimaan asiakkaille, painottuu lähinnä vieraskortteihin eikä toiminnan markkinointia juurikaan ole. Metsästysmatkailuyrittäjät sen sijaan hallitsevat toimimisen yrittäjien yhteistyöverkostoissa, markkinoinnin ja kansainväliset suhteet, mutta pääsy metsästysmaille ja kiinni riistaresurssiin on yksi keskeisimmistä haasteista toiminnan kehittämiselle. Yhteistyötä on hyvä kehittää yhä edelleen metsästysseurojen ja metsästysmatkailuyritysten välillä. Erätalouden yrittäjillä on erinomainen paikallistuntemus ja voimakas kiinnittyminen yrityksen toimintaympäristöön kuten paikallisyhteisöön. Erätalouden yrityksen perustamisen pohjalla on useimmiten oma kiinnostus alaa kohtaan, vahva harrastuneisuus, sekä vahva yhteys luontoon. Tämä myös näkyy erämatkailun yrittäjien motiiveissa toimia alalla; keskeisiä motiiveja ovat elämysten tarjoaminen asiakkaille sekä luonnon tarjoamat hyvinvointivaikutukset. Toisaalta myös kestävä käyttö ja ympäristövastuullinen toiminta ovat keskeisiä erämatkailuyrittäjän kilpailuetua tuottavia tekijöitä. Huikea potentiaali Erätalouden harrastusvälineet ja niihin liittyvä elinkeinotoiminta on myös merkittävää. Metsästäjät kuluttavat harrastukseensa vuositasolla noin 1000 euroa per henkilö. Kalastajista miehet kuluttavat ELINVOIMAISEKSI ELINKEINOKSI
Metsästäjä 4 l 2018 l 69 noin 1350 euroa ja naiset noin 950 euroa. Arvioiden mukaan suomalainen eräharrastus aikaansaa vuositasolla vähintään 480 miljoonaa euroa verollista myyntiä. Tulevaisuus näyttää myös kasvusuuntaiselta, esimerkiksi kalastajat arvioivat kulutuksensa harrastusvälineisiin lisääntyvän seuraavan viiden vuoden aikana. Suomalaisista metsästäjistä ainoastaan 6 % ja kalastajista 4 % ostaa maksullisia opaspalveluita. Suomalaista erää pitää myydä myös kotimaassa ja saada suomalaiset metsästäjät ja kalastajat erämatkailuyritysten asiakkaiksi. Maattomien metsästäjien ja kalastajien lisääntymisen myötä kysyntä erämatkailutuotteita kohtaan saattaa kasvaa, ja vapaa-ajan lisääntymisen sekä varallisuuden kasvamisen myötä lisääntyvät myös mahdollisuudet panostaa ostettavaan tuotteeseen. Houkutteleva erämatkailukohde rakentuukin korkeamman jalostusasteen tuotteiden myötä, joissa korostuu myös saaliin suuruus. Saalisvarmuus kuntoon poliittisilla päätöksillä Saaliin merkitys erän kaupallistamisessa on kiistaton. Erätalouden ensisijainen vetovoimatekijä ja eräyrittäjyyden perusta on saalis – metsästettävä riistaeläin, kalastettava kala tai kuvattava suurpeto. Hyvinvoiva ja vetovoimainen luonto itsessään muodostaa erätalouden toimintaympäristön ja tukee laadukasta erätalouden tuotetta. Saalisvarmuuden parantaminen on keskeinen tekijä erätalouden viennin tukemiseksi ja isokokoinen saalis on tärkeä vetovoimatekijä ulkomaalaisten erämatkailijoiden houkuttelemiseksi Suomeen. Tähän tarpeeseen on mahdollista vastata esimerkiksi kalojen ja hirvieläinten kohdalla kannanhoidon verotuskäytäntöjen avulla. Vesistöjen kunnostus vaelluskaloille, riistan elinympäristöjen kunnostus, sekä erätalouden tarpeiden huomioiminen alueiden käytön suunnittelussa tukevat erätalouden tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Riista ja kalasto ovat yhteistä yli maanomistusrajojen liikkuvaa resurssia, joten hallinnoinnin täytyy olla joustavaa ja sopeutuvaa huomioidakseen eri tahojen intressit ja hallitakseen mahdollisia ristiriitoja. Uusia saalislupakäytäntöjä on hyvä kehittää ja riistaja kalakantojen verotuskäytäntöjä ottaa käyttöön vastaamaan eräyrittäjien tarpeita. Tarkasteluja toimintataso on kansallinen, mutta paikalliselle sopimiselle on myös syytä jättää tilaa. Erä kansainvälisten megatrendien myötätuulessa Erätalouden yrittäjyyteen vaikuttavat paitsi yrittäjän ja yrityksen resurssit ja kyvykkyydet, myös erätalouden ulkoiset tekijät, yleiset megatrendit. Ympäristötietoisuus lisääntyy, kaupungistuminen voimistuu ja vieraantuminen luonnosta lisääntyy. Nämä maailmanlaajuiset muutokset asettavat paineita nimenomaan ekosysteemipalveluiden turvaamiseen ja ympäristöystävälliseen toimintaan. Luonnon puhtaus on ensiarvoisen tärkeää jo myytävän tuotteenkin vuoksi. Kaikkien kolmen erämatkailun sektorin, metsästysmatkailun, kalastusmatkailun ja suurpetojen katseluja kuvausmatkailun, on mahdollista muodostaa keskenään synergiaetua. Suomalaista erää voidaan brändätä yhdessä ja mielellään vielä osana suomalaista luontomatkailua. Suomi tunnetaan maailmalla teknologisesta huippuosaamisesta ja tätä mielikuvaa kannattaa hyödyntää tuotteen rakentamisessa ja markkinoinnissa. Erätalouden liiketoiminnan nykytila ja kehittämisedellytykset –hankkeen rahoitti Valtioneuvosto. Hanke oli käynnissä 2/2017-2/2018 ja tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. ERÄTALOUS VAIKUTTAA. 1354 € vuodessa 948 € vuodessa Vapaa-ajankalastajat käyttävät rahaa harrastukseensa. Kalastonhoitomaksun maksaneiden kalastajien vuosittainen suora kulutus on 249 milj. €. Lkm 266 Liikevaihto 9,5 milj. € Työllistävyys 397 htv Metsästysmatkailu Metsästäjät käyttävät rahaa harrastukseensa, vuosittainen suora kulutus on 230 milj. € 1000 € vuodessa Arvio perustuu aiempiin tutkimuksiin. 17,5 Kalastusluvat (pl. kalastonhoito maksu) Kalastusvälineet Kalastuksessa käytettävät vaatteet ja kengät Muut kalastusharrastuksessa tarvittavat varusteet Elektroniikka Veneen käyttö Oman saaliin jatkojalostus elintarvikkeeksi Oman saaliin muu jatkojalostus Jäsenmaksu Alan kirjallisuus Kalastusopaspalvelut Matkat, matkaliput Polttoaine Majoittuminen Muut kulut 80,4 Veneen ja sen varustelun ostaminen tai tekeminen 7 12,1 34,5 13,1 3,2 13,8 22,8 6,1 19,1 3 1,2 20,9 0,1 Suora kulutus kotimaassa 237 milj. € Lkm 511* Liikevaihto 20,9 milj. € Työllistävyys 935 htv Kalastusmatkailu * Manner-Suomi Lkm 35* Liikevaihto 3,2 milj. € Työllistävyys 105 htv Suurpetojen katseluja kuvausmatkailu * pl. hylkeiden katseluja kuvausmatkailu Jomala metsästysmatkailuyritykset (n=115) kalastusmatkailuyritykset (n=436) metsästysja kalastusmatkailuyritykset (n=111) suurpetojen katseluja kuvausmatkailuyritykset (n=45) TUNNISTETUT ERÄMATKAILUYRITYKSET 0,1 Kokonaiskulutus 230 milj. € Vaatetus Matkustus Majoitus Varusteet Aseet Patruunat 35,2 21,0 31,1 19,3 1,2 11,6 15,7 11,9 13,4 64,7 5,3 Pyyntivälineet GPSvälineet Luvat Seuran maksut Muut /
70 l Metsästäjä 4 l 2018 Nuoret seuraan kampanja Metsästäjäliiton Nuoret seuraan -kampanja tuo yhteen metsästysseuroja ja metsästyksestä kiinnostuneita nuoria. Ilmoittakaa seuranne mukaan Metsästäjäliitto käynnisti vuoden alussa Nuoret seuraan -kampanjan, jonka tarkoituksena on tuoda yhteen nuoria kaipaavia seuroja ja metsästysmahdollisuuksia kaipaavia nuoria. Kampanjan avulla haastetaan metsästysseuroja ottamaan uusia nuoria jäseniä. Metsästysseurat voivat ilmoittautua mukaan kampanjan nettisivuilla. Metsästäjäliitto maksaa seuroille 50 € jokaisesta seuraan vuoden 2018 aikana otetusta nuoresta ja tukee mahdollisissa sääntömuutoskuluissa, jos seura haluaa muuttaa sääntöjään uusien jäsenten seuraan ottamisen mahdollistamiseksi. Kampanja jatkuu koko vuoden, joten uusia seuroja ehtii vielä mukaan. Lisäksi jokaisella on kampanjan myötä mahdollisuus lahjoittaa nuorten seuraan pääsyn edistämiseksi. Nuori. Hae seuraan ja varmista jahtimahdollisuutesi Metsästysseurat ovat ottaneet kampanjan hyvin vastaan ja mukaan on saatu seuroja ympäri Suomea. Nyt seuraan haluavilla nuorilla on tilaisuus hakea jäsenyyttä ja pääsyä jahtiin. Osa seuroista on saanut kiintiönsä täyteen, mutta monessa seurassa on vielä paikkoja avoinna. Iso osa kampanjan seuroista hakee uusia jäseniä laajemmalta, joko maakunnan tai koko Suomen, alueelta. Jos olet metsästysmahdollisuutta vailla, kannattaa kysellä rohkeasti myös kauempana olevista seuroista. Kampanjaan mukaan ilmoittautuneet seurat ovat ilmoittaneet haluavansa uusia jäseniä, joten saat varmasti hyvän vastaanoton. Katso mukana olevat seurat kampanjan nettisivuilta ja valitse itsellesi sopivin seura. Sivuilta löytyy myös kampanjan säännöt. Kysy lisää: Henri Mutanen 050 528 0001 henri.mutanen@ metsastajaliitto.fi https://nuoretseuraan. metsastajaliitto.fi/
Beretta A400 Xtreme Plus soveltuu vesilintujen metsästykseen vaativimmissakin olosuhteissa. Markkinoiden luotettavin 3.5’’ vesilintuhaulikko, jolla on erittäin pehmeä ampumatuntuma. Saatavana myös luontoon täydellisesti sulautuvalla Camo Max 5-kuviolla tai optifade-värityksellä sekä vasenkätisenä. SUUNNITELTU KAIKKIIN OLOSUHTEISIIN BERETTA A400 XTREME PLUS Jälleenmyyjä: Sako Oy | PL 149, 11101 Riihimäki | puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi
72 l Metsästäjä 4 l 2018 ANTTI OTSAMO , kestävän kehityksen päällikkö, Metsähallitus Metsätalous Metsähallituksen uudet ympäristöohjeet aiempaa riistaystävällisempiä Metsähallituksen metsätalouden ympäristöohjeet on uudistettu. Metsähallitus hallinnoi noin kolmasosaa Suomen pinta-alasta, joten Metsähallituksen toimilla on merkittävä vaikutus riistan elinympäristöihin. M etsätalouden piirissä on vain noin kolmasosa valtion maista. Näihin monikäyttömetsiin myydään kuitenkin valtaosa valtion eräluvista. Vuonna 2017 valtion maille myytiin noin 99 000 kanalintulupavuorokautta sekä noin 13 000 jänisja vesilintulupavuorokautta. Hyvinä lintuvuosina kanalintulupavuorokausia on myyty jopa 130 000. Pohjois-Suomessa paikallisilla asukkailla on lakisääteisesti valtion mailla vapaa metsästysoikeus, mikä lisää oleellisesti valtion maiden merkitystä metsästysalueina. Ympäristöohjeistuksella pitkä historia Metsähallituksella on ollut käytössä metsätalouden ympäristöohjeistus jo 25 vuotta. Ympäristöopas on tarkoitettu ensisijaisesti Metsähallituksen henkilöstön sekä urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä käyttöön. Yhdessä metsänhoito-ohjeen kanssa ympäristöopas muodostaa kattavan ohjeistuksen valtion monikäyttömetsien hoitoon ja käyttöön. Kesäkuussa julkaistu ympäristöopas on viides varsinainen ympäristöopas, johon on koottu kaikki metsätalouden harjoittamisessa huomioon otettava ympäristötieto. Riistaa käsittelevä ohjeistus on aiemminkin ollut laaja, mutta nyt siihen on tehty lisäyksiä ja tarkennuksia. Mitä uutta? Uudestaan ei ruutia ole keksitty, mutta ohjeisiin on tehty useita maisemassa näkyviä muutoksia. Suurin yksittäinen muutos on kuolleen puun korjuun lopettaminen, mikä pohjautuu perusteellisen monimuotoisuustutkimuksen suosituksiin. –Riistan kannalta merkittävin muutos on peitteisyyden lisääntyminen. Riistatiheiköitä jätetään aiempaa enemmän ja niiden pinta-ala kasvaa, kertoo uudistamisprojektia johtanut ympäristöasiantuntija Maarit Kaukonen Metsähallituksen Oulun toimistolta. -Uuden ympäristöoppaan kokoaminen kesti yli vuoden. Mukaan saatiin parhaat Metsähallituksen asiantuntijat, jotka tuntevat sekä kenttätöiden todellisuuden että tutkimuksesta nousseet uudet vaatimukset, Kaukonen jatkaa. SP-ryhmä 20m Avoala 10m Valtion mailla metsästäviltä toivotaan aktiivista palautetta saalispalautteen lisäksi myös ympäristöstä, jotta voimme edelleen kehittää monikäyttöisten metsiemme hoitoa entistä paremmin myös riistaa huomioon ottavaksi. Puronvarren pyy Kaavakuva riistanhoidollisesta hakkuista TI M O ES KO LA
Metsästäjä 4 l 2018 l 73 Suojaa ja soidinpaikkojen turvaamista Uudistetussa ympäristöoppaassa nostetaan entistä paremmin esille suojan merkitys kanalinnuille. Erityisen tärkeää on peitteisyyden lisääminen maanpinnasta viiden metrin korkeudelle. Soiden reunoille jätetään kuusialikasvos tai kuusisekoitus suojapuustoksi. Myös vesien suojavyöhykkeiden rajauksia on tarkennettu ja Luontokohteet jätetään edelleen metsätaloustoimien ulkopuolelle. Esimerkiksi korpinotkot, lehtolaikut ja puronvarret ovat tärkeitä riistan suojaja ruokailupaikkoja. Metso edelleen erityistarkkailussa Metson soidinpaikkoja on valtion metsätalousmailla kartoitettu jo vuosien ajan. Aktiivisia soidinpaikkoja on Metsähallituksen paikkatietojärjestelmässä noin 2500. Näillä alueilla noudatetaan metsien käsittelyssä erityisohjeistusta, joka säilyttää metsien peitteisyyttä. Metson soidinpaikat on huomioitu metsien käsittelyssä jo pitkään. –Tämä on metsästäjäkunnan mielestä ehkä tärkein riistan vuoksi tehtävä toimenpide, joka on syytä hoitaa jatkossakin huolellisesti, toteaa Metsähallituksen Eräpalvelujen ylitarkastaja Ahti Putaala. Elinympäristöjen ennallistaminen vahvasti mukana Metsähallitus on ennallistanut riekkoja hanhisoita jo noin 5000 hehtaaria. Tämä toiminta jatkuu tulevaisuudessakin osana SP-ryhmä 20m Avoala 10m aktiivista ennallistamisja luonnonhoitoohjelmaa, joka on nostettu merkittäväksi Metsähallituksen metsätalouden toimintatavaksi. Valtion mailla on arviolta 200 000 hehtaaria aikanaan hyvässä uskossa ojitettuja karuja soita, joissa metsätalous ei koskaan muodostunut kannattavaksi. Näitä soita on viime vuosina rajattu metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Kunnostusojituksia ei huonokasvuisilla turvemailla tehdä, vaan vanhatkin ojat pyritään tukkimaan soiden ennallistamiseksi lähemmäs luonnontilaa. Puuston poisto ja ojien tukkiminen palauttavat suoympäristön hämmästyttävän nopeasti vaikkapa riekolle kelvolliseksi. Tästä on useita hienoja esimerkkejä eri puolelta Suomea. Käytäntöön aiempaa ehokkaammin Hyvilläkään ohjeilla ei ole merkitystä, jos niitä ei saada toimimaan kentällä. Tällä kertaa tähän on paneuduttu huolella. Metsähallituksen ympäristöopas on aiempaa tiiviimpi ja rakenteeltaan selkeämpi, jotta työn toteuttaja löytää vaivatta työlajikohtaiset ohjeet yhdestä paikasta. Oppaan tueksi on luotu verkkokursseja, jotka on läpäistävä, ennen kuin Metsähallituksen työmaille pääsee koneita käynnistämään. Työn laatua seurataan systemaattisilla tarkastuksilla, joiden perusteella annetaan palautetta alueiden suunnittelijoille ja töiden toteuttajille. Uusi opas on vapaasti kaikkien saatavilla, ja se löytyy Metsähallituksen verkkosivuilta (www.metsa.fi). Ennallistettu riekkosuo AN TT I OT SA M O TI M O ES KO LA
74 l Metsästäjä 4 l 2018 Tunnistatko nämä vesilinnut? Tukkakoskelo on isokoskeloa pienempi, hoikempi ja ohutnokkaisempi. Tukkakoskelonaaraan erottaa isokoskelonaaraasta kaulan värirajan perusteella. Isokoskelonaaralla kaulan väriraja on jyrkkä kun tukkakoskelonaaralla väriraja on liukuva. Pää on pieni, ja ohut sahanokka on hieman ylospäin kääntyvä. Nokan kärjessä ei ole isokoskelomaista, selvää koukkua. Usein alliparvet lentävät lähellä veden pintaa. Siivet ovat yhtenäisen tummat sekä yläettä alapuolelta. Allikoiraalla on aina pitkät pyrstöjouhet. Nuoret linnut muistuttavat naarasta. PE KK A LE HT ON EN Lentävän punasotkan varmin tuntomerkki on siivessä: kun muilla sotkilla siipijuova on valkoinen, punasotkalla se on harmaa ja vaaleammalta siiveltä heikommin erottuva. Punasotka on kookkain sotkamme, joka poikkeaa tukkaja lapasotkasta niin muodoltaan kuin väritykseltään. JA RI PE LT OM ÄK I JA RI PE LT OM ÄK I JA RI PE LT OM ÄK I Tukkakoskelo Isokoskelo
Metsästäjä 4 l 2018 l 75 Tunnistatko nämä vesilinnut? Punasotkan pään muoto on kauas erottuva tuntomerkki, sillä päälaki on korkea ja nokka on pitkä ja kapea. Kuvassa ylimpänä juhlapukuinen koiras. Alli on pienin sukeltajasorsamme. Alli on töpäkkä, pienipäinen ja lyhytkaulainen. Nokka on lyhyt ja korkea. JA RI PE LT OM ÄK I Tukkakoskelo (naaras). Niskatöyhtö on hapsottava ja epäsiistin näköinen. JA RI PE LT OM ÄK I JA RI PE LT OM ÄK I JA RI PE LT OM ÄK I JA RI PE LT OM ÄK I Maaja metsätalousministeriö esittää rajoituksia punasotkan, tukkakoskelon ja allin metsästykseen. Lue lisää sivulta 6.
76 l Metsästäjä 4 l 2018 Artikkeli on osa Metsästäjä-lehden juttusarjaa ”Kehittyvä riistatalous”, jossa käsitellään metsästysseurojen mahdollisuuksia sekä erilaisia toimintamuotoja toteuttaa seuratoimintaa jatkossa osana riistatalouden ydintoimintoja. Kirjoittaja OTK, VT Panu Hiidenmies on metsästysseuratoiminnan asiantuntija. Kehittyvä riistatalous, osa 4 PANU HIIDENMIES Metsästysseuran ampumaradan luvat Aseen kohdistaminen sekä aseen käsittelyn, laukaisutekniikan ja itse ammunnan harjoittelu on suoritettava ampumaradalla tai siihen muutoin osoitetussa paikassa. Metsästysseurojen ylläpitämät ampumaradat muodostavat yhä rataverkoston rungon. M etsästysseurojen ampumaratojen ylläpitoa säätelee ampumaratalaki joka astui voimaan 12.6.2015. Yksi lain keskeisimpiä muutosasioita on ampumaratavastaavan nimeäminen. Nimeäminen tuli tehdä Poliisihallitukselle 1.12.2017 mennessä. Vastuu vastaavan henkilön nimeämisestä on ampumaradan ylläpitäjällä. Ampumaradoilla tulee olla myös järjestyssäännöt. Useimpien ulkona sijaitsevien ampumaratojen toiminta edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa ja ampumaratalain mukaista ampumaratalupaa. Toimivia ympäristöluvanvaraisia ampumaratoja on enää noin 500 kappaletta. Parhaimmillaan Suomessa on ollut ampumaradoiksi luokiteltuja paikkoja yli 2000. Kevenevätkö ympäristöluvan vaatimukset? Ympäristölupa on tärkeä viranomaislupa, jolla pyritään ennalta ehkäisemään ympäristön pilaamista. Lupamenettely on kuitenkin raskas ja siitä voi seurata kustannuksia sekä seurantavelvollisuuksia, jotka valitettavan monessa tapauksessa ovat johtaneet toiminnan alasajoon tai vapaaehtoistoimijoiden loppuun palamiseen. Ympäristösuojelulain säätämisen jälkeen byrokratia on lisääntynyt huimasti. Sen uudistamisen kolmannessa vaiheessa on selvitetty, voidaanko joidenkin ampumaratojen luvanvaraisuuden kynnystä muuttaa laukausmäärän, sijaintipaikan tai käytettävien asetyyppien mukaan. Byrokratian keventämistavoite on hyvin tärkeä olemassa olevien pienempien ratojen säilymisen kannalta sekä uudenlaisten ampumaratalaissa tarkoitettujen joustavampien ampumapaikkojen luvituksen suhteen. Esillä on ollut viisi keventämisvaihtoehtoa: nykyinen lupajärjestelmä sujuvoitettuna, rekisteröintimenettely, uusi ilmoitusmenettely, BAT-raportin mukaisten ratojen siirtäminen kevyempään menettelyyn sekä eräiden ympäristövaikutuksiltaan vähäisten ratojen poistaminen kokonaan ennakollisten hyväksymismenettelyjen piiristä. Ympäristöministeriön toteuttaman selvityksen mukaan kevyemmän menettelyn piiriin voisivat kuulua pääsääntöisesti ympäristövaikutuksiltaan vähäiset ampumaradat kuten kohdistuspaikat, yksittäisten ampumakilpailujen järjestäminen ja pienoiskivääreille ja pienoispistooleille tarkoitetut radat, joissa laukausmäärä on enintään 10 000 laukausta vuodessa. Kevyemmän menettelyn piiriin voisivat lisäksi kuulua kivääriradat, joilla ammutaan enintään 10 000 laukausta vuodes
Metsästäjä 4 l 2018 l 77 Määritelmät Ampumaradalla tarkoitetaan sisällä olevaa tilaa tai ulkona olevaa aluetta, joka on ampuma-aseella maaliin ampumista varten. Ampumaurheilukeskuksella tarkoitetaan ampumarataa, jossa on useiden lajien ratoja ja jolla saadaan ampua yli 300 000 laukausta vuodessa. Vähäisellä ampumaradalla tarkoitetaan ampumarataa, jolla on tarkoitettu ammuttavaksi enintään 10 000 laukausta vuodessa. Ympäristölupa: Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille, kuten ulkona olevalle ampumaradalle, tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Ympäristöluvassa voidaan antaa määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, ettei toiminnasta saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. sa ja joilla on käytössä teknisiä, haittojen muodostumista ennalta ehkäiseviä ratkaisuja tai toimintamalleja. Keventämisen mahdollisia kriteereitä voisivat olla meluhaittojen osalta myös etäisyys asutukseen tai muuhun vastaavaan melulle herkkään toimintaan. Uusiakin ampumaratoja on viimevuosina ilahduttavasti perustettu. Metsästysseurojen kannalta suunnitellut kevennykset ympäristölupajärjestelmään olisivat erittäin tervetulleita ja säästäisivät kustannuksia. Ampumarata Ampumaratalain esitöiden mukaan ampumaradalla tarkoitettaisiin ammuntaan käytettyä tilaa tai aluetta kokonaisuudessaan, ei siis esimerkiksi yksittäistä ampumapaikkaa. Ampumaradalla voi olla yksi tai useita yhdestä tai useammasta ampumapaikasta koostuvia lajiratoja. Ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen on aina luvanvaraista. Vähäisen ampumaradan perustaminen ja ylläpitäminen on sen sijaan ainoastaan ilmoituksenvaraista. Satunnainen ampuminen Ampumaratalakia ei sovelleta satunnaista ampumista varten olevaan tilaan tai alueeseen. Hallituksen esityksen mukaan satunnaista ampumista olisi esimerkiksi yksittäisten ampumakilpailujen järjestäminen. Ampumaratojen ulkopuolella järjestetään esimerkiksi ampumahiihtokilpailuja, reserviläisammunnan kilpailuja ja hirvenhiihtokilpailuja. Tällaiset kilpailut saattavat yksittäisinä tapahtumina kuulua kokoontumislain (530/1999) soveltamisalaan sen 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuna yleisötilaisuutena. Elämysmatkailun yhteydessä on joissakin tapauksissa järjestetty ammuntaa. Tällainen toiminta olisi yksittäisinä kertoina satunnaista. Mikäli toiminta olisi jatkuvaa ja muuta kuin pienimuotoista, katsottaisiin sen kuitenkin kuuluvan lain soveltamisalaan. Satunnaista ampumista olisi myös esimerkiksi metsästystä varten tapahtuva ampuma-aseen tarkkuuttaminen ampumalla tauluun, pilkkaan tai muuhun vastaavaan kohteeseen. Tällainen ampuminen olisi lisäksi pienimuotoista ampumista. Pienimuotoinen ampuminen Ampumaratalakia ei sovelleta pienimuotoista ampumista varten olevaan tilaan tai alueeseen. Hallituksen esityksen mukaan pienimuotoisella ampumisella tarkoitettaisiin sellaista ampumista, joka olisi luonteeltaan pysyvämpää kuin satunnainen ampuminen, mutta se olisi kuitenkin laukausja osanottajamäärältään vähäistä. Maanomistajalla on perinteisesti katsottu olevan oikeus ampua omalla maallaan. Hallituksen esityksessä todetaan, ettei tällaisesta ampumisesta nimenomaista poikkeussäännöstä ole, mutta pienimuotoinen ampuminen jäisi lain soveltamisalan ulkopuolelle. Ampuminen voisi olla pienimuotoista, jos kyse olisi maan hallintaan oikeutettujen ja näiden seurassa olevien henkilöiden toiminnasta. Sen sijaan silloin, jos ulkopuoliset henkilöt käyvät itsenäisesti ampumassa, olisi toiminta lähtökohtaisesti katsottava ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvaksi. Ammunnan pienimuotoisuutta arvioitaessa voidaan apuna käyttää ammuntaa varten tehtyjen rakenteiden laatua. SO M ET A
78 l Metsästäjä 4 l 2018 Artikkeli on osa Metsästäjä-lehden juttusarjaa ”Kehittyvä riistatalous”, jossa käsitellään metsästysseurojen mahdollisuuksia sekä erilaisia toimintamuotoja toteuttaa seuratoimintaa jatkossa osana riistatalouden ydintoimintoja. Kirjoittaja OTK, VT Panu Hiidenmies on metsästysseuratoiminnan asiantuntija. Kehittyvä riistatalous, osa 5 PANU HIIDENMIES Metsästysseuratoiminta Hankalan jäsenen erottaminen M etsästysseuralla on sääntöjensä puitteissa valta päättää jäsentä koskevista kurinpitotoimista. Tämä kurinpitovalta ei kuitenkaan oikeuta mielivaltaisiin tai sääntöjen vastaisiin ratkaisuihin. Vuosittain useissa metsästysseuroissa etsitään ratkaisuja hankaliin tilanteisiin. Paras keino solmujen aukaisuun on aina keskusteleminen ja yhdessä asioista sopiminen, mutta joissain tapauksissa keskustelu ei johda tuloksiin tai tapahtumat ovat totta ja teot on jo tehty. Niihin on reagoitava. Kurinpito metsästysseuroissa on aina laajempi kysymys kuin vain tekninen toimi. Tyypillisen metsästysseurayhdistyksen toiminnan merkitys on etenkin maaseutupaikkakunnilla edelleenkin hyvin merkittävää. Metsästysseura on sosiaalinen yhteisö ja toiminnallinen mahdollisuus. Yhteisön ulkopuolelle rajaaminen on vaikutuksiltaan erittäin voimakas yksilön elämään ja harrastuksen sisältöön vaikuttava tapahtuma. Toisaalta yhteisö voi kärsiä huomattavasti asioita hankaloittavan jäsenen toiminnasta ja pahimmillaan koko metsästysseurantoiminta kärsii merkittävästi. Erottaminen jää joskus ainoaksi vaihtoehdoksi. Erottamisperusteista Yhdistystoimintaan kuuluu se, että osallistujilla on erilaisia mielipiteitä. Jokainen, joka on ollut mukana metsästysseuratoiminnassa tunnistaa eroja yhteisen hyvän toiminnan ja yhteistä seuratoimintaa selvästi hankaloittavan toiminnan välillä. Rajanveto voi tästä huolimatta muodostua vaativaksi. Ihmiset reagoivat mielipiteiden ilmaisuun eri tavoin ja joskus voi olla haastavaa tunnistaa suoranaiset yhdistyslain mukaiset toimintaa huomattavasti vahingoittavat toimet. Niihin on kuitenkin reagoitava, muutoin voi käydä niin, että metsästysseura salliessaan toiminnan jatkumisen menettää tai heikentää kurinpitotoimien käytettävyyttä jatkossa vastaavissa tilanteissa. Jäseniä on kohdeltava yhdenvertaisesti. Erottamisperusteiden kirjo on laaja. Siksi tässä keskitytään vain aktiivisesti seuratoimintaa hankaloittavan jäsenen toimiin metsästysalueiden menettämistilanteessa. Huomattava vahingoittaminen Yhdistyslain 14 § 2 mom:in mukainen yhdistyksen toiminnan huomattava vahingoittaminen on looginen erottamisperuste. Ei voida hyväksyä tilannetta, jossa jäsen toiminnallaan huomattavasti vahingoittaa omaa yhdistystään. Kannattaa huomioida, että kriittisenkään palautteen antaminen metsästysseuran johtokunnan toimista ei täytä erottamisperustetta, vaikka tämä jonkun mielestä koettaisiinkin hankalaksi. Myös tavanomainen yhdistyksen sisäisiin voimasuhteisiin vaikuttaminen, vaikkapa nyt johtokunnan vaaleja edeltävänä aikana ei yleensä täytä määritelmää. Se on osa yhdistysdemokratiaa. Yhdistyksissä on hyväksyttävä opposition olemassaolo, vaikka se vaikeuttaisikin toimintaa useiden mielestä. Tyypillinen tilanne, jossa jäsenen erottamisperusteet voivat täyttyä, on se, kun jäsen aktiivisesti ryhtyy operoimaan metsästysvuokrasopimusten parissa seuran vahingoksi tai purkaa oman metsästysvuokrasopimuksensa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tämä yleisellä tasolla riittää erottamisperusteeksi. Metsästysseuran tärkein toiminnallinen jäsenille suuntautuva hyöty on metsästysmahdollisuuksien tarjoaminen. Maanomistajilta vuokrattujen alueiden metsästysoikeus on metsästysseuran tärkein omaisuus. Toiminta joka johtaa metsästysvuokrasopimusten lakkaamiseen jäsenen toimesta, voidaan katsoa kohtuullisen helposti yhdistyksen toiminnan huomattavaksi vahingoittamiseksi. Jäsenellä on oltava tosiasiallinen vaikuttamismahdollisuus tapahtumainkulussa ja hänen on osoitettava aktiivisuutta. Käytännön toimissa saattaa olla vivahde-eroja ja tapahtumia on syytä arvioida tapauskohtaisesti. Perustuttava sääntöihin Metsästysseura voi kohdistaa jäseneensä vain niitä kurinpitotoimia, jotka on mainittu yhdistyksen säännöissä. Aikaisemman yhdistyslain aikaan tulkintana oli se, että myös erottamista lievempiä kurinpitotoimia voitiin yhdistyksen päätöksellä kohdistaa jäseneen, vaikka niitä ei säännöissä mainittukaan. Näin ollen metsästysseura saattoi antaa vaikkapa varoituksen jäsenelle, jonka osalta harkittiin erottamista. Oikeuskäytännössä on todettu, että vain säännöissä määrättyjä kurinpitotoimia voidaan käyttää. Mikäli kurinpitotointa ei ole säännöissä mainittu, voi jäsen tehokkaasti vaatia sen kumoamista oikeusteitse. Suullisen huomautuksen voi sentään antaa, mutta ei sitäkään julkisesti. Tämä seikka kannattaa huomioida metsästysseuran käytännöissä ja seuraavan kerran sääntöjä muutettaessa. Voi olla hyväkin asia, että kurinpitoasioista seurassa keskustellaan ja keinovalikoimaa harkitusti laajennetaan. Erottaminen on lopullinen ja raju toimi. Mikäli metsästysseura ei noudata muotoseikkoja, kuten mainintaa erottamisasiasta kokouskutsussa ja erotettavan kuulemista, niin erotettu jäsen voi nostaa moitekanteen ja saada jäsenyytensä palautettua. Erottamisprosessin muotoseikkojen ohella metsästysseurassa kannattaa huolellisesti arvioida täyttyvätkö tosiasialliset erottamisperusteet. Hyvä tapa on kirjoittaa perusteet paperille, arvioida voidaanko ne tarvittaessa näyttää toteen ja sen jälkeen vielä käydä läpi kokonaisuus asiantuntijan kanssa. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että perusteeton erottaminen tulehduttaa seuratoiminnan pitkäksi aikaa ja oikeusprosessista voi tulla sekä kallis, että raskas. Tärkeää se on myös siksi, että silloin kun erottamiselle on olemassa todellinen tarve sekä perusteet, toimenpiteeseen valmistaudutaan kunnolla ja seuratoiminta voi prosessin jälkeen jatkua mahdollisimman hyvin. Kaikki ei metsästysseurassa aina suju niin kuin toivotaan ja odotetaan. Kun joukko ihmisiä toimii metsästysharrastuksen parissa keskenään, voimakkaitakin tunteita nousee esiin. Aiheena on usein metsästyskoirat, maanvuokrakysymykset tai saaliin jakaminen. Tilanne voi kärjistyä siihen pisteeseen, että metsästysseura harkitsee jäsenen erottamista. Erottaminen on lopullinen toimi, joka päättää jäsenen oikeudet. Erottamista tulee harkita tarkkaan.
Metsästäjä 4 l 2018 l 79 Turvallisin mielin metsästyskauteen. Kotivakuutuksemme avulla saat kattavan turvan aseille ja varusteille, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lisäksi vastuuvakuutuksemme korvaa sinun yksityishenkilönä aiheuttamasi vahingot. Tärkeää on myös huolehtia, että metsästyskoirallasi on voimassaoleva eläinvakuutus. Lue lisää lahitapiola.fi/metsastajille ja hoida turvasi kuntoon ennen metsästyskauden alkua. Palveluntarjoaja: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiolan alueyhtiöt LÄHITAPIOLA TARJOAA MONIPUOLISTA TURVAA AKTIIVISELLE METSÄSTYKSEN HARRASTAJALLE Riistalaskennat on nyt tehty. Asiantuntijamme ovat laskeneet metsästysalueiden lopulliset kiintiöt. Kanalintulupien loppukiintiön myynti alkaa: Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet 27.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi 28.8. Pohjanmaa ja Kainuu 29.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio 30.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki 31.8. Eräluvat.fi Lupa on sijoitus luontoon KANALINTUMETSÄLLE!
80 l Metsästäjä 4 l 2018 VALTO KONTRO , Helsingin yliopisto Rahavastikkeellisen metsästysmaan vuokraaminen metsästysseuroissa Metsästysseuratutkimus 2017: Osa 5 M yös metsästysvuokrasopimuksilla on Suomessa pitkä historia. Yksi tämän järjestelyn merkkitapahtumista on se, kun vuonna 1902 Juhani Aho kirjoitti kansantajuisen ohjekirjasen riistanhoidosta Suomessa. Se sisälsi ohjeita muun muassa metsästysalueiden kokoamisesta ja vuokrasopimuskäytännöistä. Sopiminen yleistyi Suomessa sitä mukaa, kun metsästysseurojen ja -seurueiden perustamisbuumi eteni länsija etelärannikolta sisämaahan 1900-luvun alkupuolella, ja jatkui sittemmin maan pohjoisosiin. Seuroja perustettiin lähes joka pitäjään. Samalla luotiin puitteet sopimuskäytännöille ja sisällöille, joita noudatetaan nykyisinkin melko yleisesti. Rahaja muita vastikkeita Kirjallisessa metsästysvuokrasopimuksessa määritellään tavallisesti vuokrattava alue, vuokran kohteena olevat lajit, sopimuksen kesto, sekä mahdollinen vuokravastike. Vastikkeita tai vuokralaisen epämuodollisia vastalahjoja vuokranantajalle ovat esimerkiksi riistaliha, hirvenmetsästykseen yhdistyvänä kutsu peijaisiin, vuokralaisen suorittamat palvelut, kuten esimerkiksi metsänhoitotai teidenkunnostustyöt, riistakantojen säätely vahinkojen vähentämiseksi tai raha. Seurojen tai seurueiden jäsenten ollessa itse maanomistajia sopimukset ovat yleensä vastikkeettomia. Jotain muiden kuin rahavastikkeiden roolista kertoo se, että rahavastiketta saa maansa vuokralle antaneista suomalaisista yksityismetsänomistajista vain noin joka sadas, vaikka noin 95 prosenttia kaikista yksityisomistajista on vuokrannut omistamansa maan metsästyskäyttöön. Vastaavasti runsaat puolet saa kutsun hirvipeijaisiin. Ruotsissa rahavastike metsästysoikeudesta on yleisempi käytäntö kuin Suomessa, ja hehtaarikohtaiset hinnat ovat paikoin jopa huomattavan suuria Suomeen verrattuna. Hintataso vaihtelee suuresti, hehtaarikohtainen keskihinta voi esimerkiksi Skånessa olla yli kymmenkertainen Norrbotteniin verrattuna. Riistatiheys, lajikirjo ja väestötiheys näyttäisivät vaikuttavan hintatasoon, sekä se, että metsänomistajat eivät ole suomalaisen järjestelyn tapaan oikeutettuja saamaan vahingonkorvausta riistavahingoista metsästäjiltä kerätyistä pyyntilupamaksuista. Kiinnostavaa ruotsalaisessa markkinavetoisemmassa järjestelyssä on se, miten vuokrakohteiden arvoon vaikuttavat sillä tavattavat lajit. Metsästäjät ovat valmiita maksamaan enemmän hirven metsästyksestä kuin villisian tai metsäkauriin. Hintataso on noussut Ruotsissa 2000-luvun aikana. Omistajia ja omistajia Sopimusjärjestelyt ja vastikkeet tunnetusti vaihtelevat omistajatahojen mukaan. Yksityisomistajien lisäksi suuri maanomistajaryhmä sopimusosapuolena on valtio, joka omistaa 12,5 miljoonaa hehtaaria maata. Suuri osa tästä on myös vuokrattu metsästysseurojen käyttöön. Metsästyskäyttöön maitaan vuokraavat lisäksi myös metsäyhtiöt, kunnat, seurakunnat, yhteismetsät ja monet muut yhteisöt, joilla kaikilla on erilaisia intressejä omistamansa maan suhteen. Missä mennään 2010-luvulla? Pitkää suomalaista metsästysoikeuden sopimushistoriaa ja Ruotsissa tapahtunutta kehitystä vasten on kiinnostavaa se, millaista on 2010-luvun vastikkeellisuus ja miMetsästysoikeus on tunnetusti sidottu Suomessa kiinteistöjen omistamiseen. Tämä oikeudellinen järjestely on peräisin Ruotsin vallan ajalta, ja se on säilynyt suomalaisessa metsästyslainsäädännössä tähän päivään asti. Maanomistaja voi hyödyntää oikeutta monin tavoin. Tyypillistä on vuokrata se jollekin tuhansista maamme metsästysseuroista tai -seurueista. Vuokrajärjestely mahdollistaa suurempien yhtenäisten metsästysalueiden muodostamisen, ja mahdollistaa niillä esimerkiksi hirven ja valkohäntäpeuran metsästyksen.
Metsästäjä 4 l 2018 l 81 kä rooli erityisesti rahavastikkeilla siinä on, ja millaista hinnoittelua siihen liittyy. Näihin kysymyksiin liittyy artikkelin kirjoittajan opinnäytetyö Helsingin yliopistoon. Vuonna 2006 silloinen Metsästäjäin Keskusjärjestö lähetti kyselyn 1 554 metsästysseuralle tai -seurueelle, jotka olivat hakeneet hirvenkaatolupaa tai olivat mukana yhteisluvassa. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa seurueiden maanomistajuussuhteita, metsästyspinta-aloja ja vuokrakuluja vuodelta 2005. Vastaava kysely lähetettiin vuonna 2017 Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisprojektissa edelliseen kyselyyn vastanneille seurueille. Kyselyjen tulosten perusteella kyettiin selvittämään ajanjaksolla tapahtuneita muutoksia rahavastikkeellisissa osuuksissa seurueiden kokonaispinta-aloissa ja hehtaarihinnoissa, maanomistajaryhmien ja riistakeskusalueiden välisiä eroja hehtaarivuokrahinnoissa sekä hirvieläinten metsästysalueiden suhteellisen koon vaikutusta vuokrakuluihin. Rahavastikkeellisten pinta-alojen osuudet eivät ole nousseet Tulosten perusteella rahavastikkeellisten hehtaarien suhteelliset osuudet eivät ole lisääntyneet vaan pikemminkin jopa hieman vähentyneet. Vuonna 2005 seurueet maksoivat 9 prosentista vuokraamastaan metsästysmaasta rahavastiketta, valtion vuokraamat maat mukaan lukien. Vuonna 2016 tämä osuus oli pudonnut 5 prosenttiin. Kun valtion vuokraamat maat jätetään huomiotta, olivat osuudet vuonna 2005 18 % ja vuonna 2016 12 %. Hehtaarivuokrahinnat olivat sen sijaan nousseet valtakunnallisesti, inflaatio huomioon ottaen. Valtion maat mukaan lukien keskihinta oli noussut 18 % (0,71 eurosta 0,84 euroon). Valtion maat pois lukien keskihinta nousi 0,73 eurosta 0,90 euroon, kasvun ollessa 24 %. Maanomistajaryhmien välillä esiintyi eroja toteutuneissa hehtaaritaksoissa. Suurinta vuokraa pyysivät vuonna 2016 metsäyhtiöt, joiden keskihinta koko maassa oli 1,02 euroa hehtaarilta. Metsäyhtiöillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia muunlaisiin vastikkeisiin kuin raha. Tämä selittänee osittain suurinta hehtaarivuokraa maanomistajaryhmistä. Yhtiöillä ei myöskään ole oikeutta hirvivahinkokorvauksiin, joten pyrkimys kattaa hirvien aiheuttamista taimikkotuhoista koituvat kulut näkynevät hehtaarihinnassa. Yhtiöillä on toki myös pääasiallisena intressinä saada maksimaalinen tuotto omistamistaan maista. Yksityisomistajien keskitaksa oli 0,77 euroa ja valtion 0,65 euroa. Valtiota lukuun ottamatta kaikilla maanomistajaryhmillä hehtaarihinnat olivat nousseet vuodesta 2005. Valtion tapauksessa hehtaarihinta putosi kahdella sentillä, kun otetaan inflaatio huomioon. Kerätyn aineiston perusteella seurojen hirvieläintenmetsästyspinta-alan suhteellisella osuudella kokonaispinta-alasta ja metsästysvuokrakuluilla ei löytynyt korrelaatiota. Entä tulevaisuudessa? Rahavastikekäytäntö ei siis ole Suomessa näillä näkymin yleistymässä, mutta hehtaaritaksat ovat kasvussa. Vakautta järjestelylle luo osin se, että suuri osa maanomistajista on itsekin metsästäjiä, jotka saavat vastikkeen eri muodossa, kuten suurempana jäsenlihaosuutena tai pienempänä jäsenmaksuna. Yksityisten henkilöiden omistamat maa-alueet ovat yleensä verrattain pieniä, jolloin rahavastikkeen sijaan on nykyisillä vuokrahinnoilla usein kannattavampaa saada muunlaisia vastikkeita. Maanomistajaja metsästäjäkunnat ovat kuitenkin muutoksen pauloissa. Maanomistajat ja metsästäjät muuttavat enenevissä määrin maaseudulta kaupunkeihin. Tämä vaikuttanee sopimuskäytäntöihin tulevaisuudessa, sillä raha lienee nyky-yhteiskunnassa vastikkeista helpoin käytäntö, mikäli maanomistaja asuu etäällä. Muutos saattaa jo näkyä, sillä yksityisomisteisten maiden hehtaarihinnat kasvoivat tarkastelujakson aikana eniten. Rahavastikkeelliset osuudet seurojen kokonaispinta-aloista ovat vähentyneet sekä valtakunnallisesti, että suurimmassa osassa riistakeskusalueita.
82 l Metsästäjä 4 l 2018 Uutismakasiini Suomen riistakeskus hakee ERIKOISSUUNNITTELIJAA vakituiseen työsuhteeseen. ? Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Erikoissuunnittelijan tehtäviin tulee kuulumaan: • riistan elinympäristöjen hoidon kehittämiseen liittyvät asiantuntijatehtävät ja elinympäristöihin liittyvien kehityshankkeiden edistäminen • pääasiassa metsästyslaissa (615/1993) säädettyjen lupa-asioiden käsittelyä. Lisäksi tehtävään sisältyy erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitaminen. Näistä tehtävistä säädetään tarkemmin riistahallintolain 2 §:n 1 momentissa. Toimen sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto. Tehtävän hoitaminen edellyttää • ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta • riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta • metsästyslainsäädännön sekä hallintoja ympäristöoikeuden tuntemusta • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa • englannin kielen taitoa • neuvottelutaitoja ja yhteistyöja vuorovaikutuskykyä • valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja tarvittaessa myös ulkomailla • valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.10.2018 tai sopimuksen mukaan. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 17.8.2018 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Erikoissuunnittelija. Lisätietoja antavat: Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi Haemme TALOUSHALLINNON osaajaa Suomen riistakeskukseen ? Suomen riistakeskus on maaja metsätalousministeriön ohjauksessa ja valvonnassa toimiva itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jolla on 15 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskus hakee taloushallinnon osaajaa valtionapuja valvontatiimiin julkisten hallintotehtävien prosessissa. Työpanos jakautuu myöhemmin tarkemmin määräytyen valtionapuja valvontatiimiin, metsästäjärekisteriasioihin sekä muihin erikseen sovittaviin julkisiin hallintotehtäviin. Suomen riistakeskuksen julkisista hallintotehtävistä säädetään tarkemmin riistahallintolain (158/2011) 2 §:n 1 momentissa. Valtionapuja valvontatiimissä työtehtäviä ovat muun muassa: • riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen myöntämiseen liittyvät tehtävät • riistanhoitoyhdistysten varojen käytön sekä niiden toiminnan yleiseen valvontaan liittyvät tehtävät • riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden neuvonta ja koulutus valtionapu-, talousja valvonta-asioissa. Tehtävään haetaan taloushallinnon osaajaa, joka on hoitanut mm. kirjanpitoon liittyviä toimintoja kokonaisuutena itsenäisesti tai merkittäviä osia niistä. Edellytämme hakijalta: • tehtävään soveltuvaa koulutusta (esim. tradenomi tai merkonomi) • talousasioiden hallintaa sekä käytännössä osoitettua kokemusta taloushallinnon toiminnoista • suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää • • suullista ja kirjallista taitoa • kykyä selviytyä kiireisissäkin tilanteissa • sujuvaa taloushallintoja Office -ohjelmien osaamista • erinomaista yhteistyökykyä ja tiimityötaitoja • riistanhoitoyhdistystoiminnan ja metsästysasioiden tuntemus luetaan eduksi • hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa • valmiutta matkustaa kotimaassa Toimen sijoituspaikka on erikseen sovittava Suomen riistakeskuksen toimipiste. Toimi on toistaiseksi voimassa oleva 6 kk:n koeajalla. Toimi tulisi ottaa vastaan 1.10.2018 tai sopimuksen mukaan. Palkka määräytyy riistakeskuksen työehtosopimuksen ja palkkausjärjestelmän mukaisesti. Mikäli katsot olevasi sopiva henkilö tähän tehtävään, lähetä hakemuksesi ja CV viimeistään 3.8.2018 sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@riista.fi tai kirjeitse osoitteeseen: Suomen riistakeskus, Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 Helsinki (lisää kuoreen merkintä: Taloushallinnon osaaja). Lisätietoja antaa: Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi
Metsästäjä 4 l 2018 l 83 Ilmoittaudu mukaan Metsästyskoira -viikonloppuun Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Kennelliitto ja metsästyskoirajärjestöt haastavat metsästysseurat, RHY:t ja koirayhdistykset Metsästyskoiraviikonloppuun 27.–28.10. ? Tarjotaan lapsilleja nuorille uusia kokemuksia sekä mahdollisuus tutustua erilaisiin metsästyskoiriin. Samalla voimme tuoda esille koirien tärkeää roolia riistakantojen hallinnassa, SRVA-toiminnassa ja saaliin talteenotossa. Metsästystä ja tai koirien esittelyä Voitte järjestää joko metsästyspäivän, jossa esitellään koirien toimintaa käytännössä tai esittelytapahtuman, jossa lapsiperheet pääsevät tutustumaan metsästyskoiriin. Molempiin vaihtoehtoihin on esimerkkiohjelmat. Yhteistyössä on voimaa Päällekkäiset tapahtumat syövät resursseja ja osallistujia tapahtumasta. Siksi kannattaa yhdistää voimat ja järjestää yhdessä laadukas tapahtuma. Mukana ovat tällä hetkellä Metsästäjäliitto, Suomen riistakeskus, Kennelliitto, Mäyräkoiraliitto, Dreeverijärjestö, Beaglejärjestö, Noutajakoirajärjestö, Ajokoirajärjestö ja Parsonrussellinterrierit ry. Lähtekää mukaan tarjoamaan nuorille hienoja elämyksiä! Kysy lisää: Henri Mutanen 050 528 0001 henri.mutanen@metsastajaliitto.fi https://metsastajaliitto.fi/metsastyskoiraviikonloppu Suositut Metsästysammunnan ABC -koulutukset jatkuvat! ? Metsästysammunnan ABC on Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen kehittämä ampumakoulutus metsästäjille. Se sopii hyvin sekä juuri tutkinnon suorittaneille että niille, jotka haluavat parantaa ampumataitojaan. Ampumarataharjoittelu on tärkeä osa omien taitojen kehittämisessä, mutta metsästysammunta on myös muuta. Se on omien rajojen tuntemista, nopeiden ratkaisujen tekemistä sekä välineiden tuntemista. Kuuden tunnin koulutuksessa perehdytään haulikkoja kivääriammuntaan sekä turvallisuuteen. Koulutuksen hinta on 70 euroa, mikä sisältää koulutuksessa käytettävät aseet ja patruunat. Mukaan tarvitset vain kuulosuojaimet ja ampujanlasit. Osallistujat saavat todistukseksi Metsästysampumakortin. Lisätietoa ja ilmoittautumiset metsastajaliitto.fi/tapahtumakalenteri ja koulutussuunnittelija Jussi Partanen, puh. 010 841 0065 tai jussi.partanen@metsastajaliitto.fi Tulevat koulutukset: Kurikka 24.-25.07., Liperi 08.08., Liperi 14.08. Metsäkanalintujen metsästysajat varmistuvat elokuun lopussa ? Maaja metsätalousministeriö antaa metsäkanalintujen metsästyksen rajoittamista koskevan asetuksen elokuun lopussa. Asetusta ei ole mahdollista antaa aiemmin, koska riistakolmiolaskennat on syytä tehdä riittävän myöhään kesällä ja metsästysaikojen valmisteluun on varattava riittävästi aikaa. Riistakolmiolaskennat tehdään tänä vuonna 28.7.-12.8. Suomen riistakeskus tekee esityksen metsäkanalintujen metsästysajoista ja maaja metsätalousministeriön asetusluonnos lähtee lausuntokierrokselle elokuun puolivälissä. Lausuntoaikaa on 10 vuorokautta. Lausuntokierroksen jälkeen ministeriö pyrkii antamaan asetuksen mahdollisimman pian. Metsäkanalintujen metsästysajoista tiedotetaan muun muassa ministeriön ja riistakeskuksen nettisivuilla sekä Metsästäjä-lehdessä, joka ilmestyy 7.9. HILLASOILLA HUOMIO! Metsähanhen sulkia ja höyheniä tarvitaan Pohjois-Suomesta ? Lapista, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta toivotaan metsähanhen sulkia tai höyheniä. Näytteiksi toivotaan pesän pehmikehöyheniä tai sulkimispaikan jättöhöyheniä ja -sulkia joita saattaa löytää esimerkiksi marjanpoiminnan yhteydessä. Yhdestä paikasta kerätyt höyhenet laitetaan yhteen paperikirjekuoreen ja höyheniä voi laittaa reilusti. Näyte tulee olla kuiva kun se laitetaan kuoreen ja sitä ei saa kääriä muoviin. Kirjekuoreen kirjataan päivämäärä, pesän tai sulkimisalueen koordinaatit (tai ainakin nimetty alue ja kunta) ja kerääjän nimi. Keräyspaikkojen tarkka paikka on luottamuksellinen eikä sitä julkaista. Näytteiden lähettäjille tiedotetaan tutkimuksen tuloksista sekä yksityiskohtainen tieto omien näytteiden tuloksista tutkimuksen valmistuttua. Johannaan yhteyttä ottamalla, johanna.honka@oulu.fi tai 050 327 0665, saat tarkemmat ohjeet sekä kirjekuoria ja paperipusseja näytteiden keräämistä ja lähettämistä varten (postimaksu maksettu). Oulun yliopistossa tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää taigametsähanhen pesimäkannan genetiikkaa sekä taigaja tundrametsähanhien maantieteellistä jakautumista. Näytteet toimitetaan seuraavaan osoitteeseen. Johanna Honka Ekologian ja genetiikan yksikkö, Linnanmaa 90014-Oulun Yliopisto, puh. 050 327 0665 Osoitteenmuutoksia ? Ylämaan riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnan-ohjaaja on Matti Haikonen. Säkkijärvenkuja 71, 54530 Luumäki. ylamaa@rhy.riista.fi, 050 015 5352
84 l Metsästäjä 4 l 2018 Uutismakasiini 84 l Metsästäjä 4 l 2018 Turvakaappeja koskeva asetus on uudistunut ? Ampuma-aseet, niiden osat ja patruunat on aina säilytettävä lukitussa turvakaapissa, lukitussa paikassa tai muuten lukittuna siten, että ne eivät ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön. Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yli viisi ampuma-asetta, on aseet säilytettävä sisäministeriön asetuksessa määritellyssä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa (tai poliisilaitoksen hyväksymässä säilytystilassa). Tällä hetkellä on hyväksytty seuraavien standardien mukaan testatut turvakaapit: EN 14450 tasosta S1 alkaen EN 1143-1 tasosta alkaen Kumotun SS 3492 mukaan testatut vanhat kaapit Sekä seuraavan kansallisen normin mukaan testatut turvakaapit: SSF 3492 Standardi, jonka mukaan turvakaappi on tarkastettu, selviää kaapin ovessa olevasta kilvestä. Jos turvakaapin ovessa ei ole kilpeä, jossa lukee joku edellä mainituista standardeista tai normi, ei kaappi ole silloin hyväksytty yli viiden aseen säilyttämiseen. Siirtymäaika menossa Ampuma-aselaki muuttui 1.12.2015 jolloin yli viiden aseen säilyttämiselle turvakaapissa säädettiin viiden vuoden siirtymäaika. Siirtymäaika päättyy 30.11.2020 ja se koskee vain lain muuttumishetkellä yli viisi asetta omistaneita. Henkilön, joka omistaa nyt viisi asetta, on hankittava turvakaappi ennen kuudennen aseen hankkimista. ELLIT ERÄTULILLA NAISTEN HIRVIJAHTI Lopella ja Nummi-Pusulassa ? Jo perinteeksi muodostunut naisten hirvijahti järjestetään tänä vuonna Heinhovin hirviseurueen alueella 2-tien varrella riistarikkailla jahtimailla Nummi-Pusulassa ja tukikohtanamme on Lopen Räyskälässä sijaitseva Evon Luonnon ylläpitämä Suuri Huvila. Jahti tapahtuu pääosin ajometsästyksenä. Mukaan mahtuu 20 passinaista ja 20 ajonaista. Ajonaiseksi voi lähteä, vaikkei aiempaa metsästyskokemusta ole. Majoitumme perjantai-iltana 19.10. Suuren Huvilan huoneisiin ja iltapalan lomassa kuulemme asiaa metsästykseen liittyen. Lauantaina aamiaisen jälkeen siirrymme linja-autolla maastoon käskynjakoon, jossa saamme ohjeet päivän toimintaan. Tämän jälkeen alkaa jahti, jonka aikataulu luonnollisesti riippuu hirvien liikkeistä. Tauolla nautimme välipalaa nuotiotulilla. Jahtipäivän päätteeksi on saunomisen jälkeen tarjolla ”peijais” -illallinen majoitustiloissa, jonka lomassa voi kertailla päivän tapahtumia. Sunnuntaiaamuna lähdemme jatkamaan jahtia. Jahti päättyy yhteiseen ateriaan, jolloin voit jo jättää yhteystietosi osallistuaksesi seuraavan vuoden tapahtumaan… Osallistumismaksu: Passinaiset 330 € Ajonaiset 300 € Maksu sisältää: 2 jahtipäivää passissa tai ajonaisena, kuljetukset jahdin aikana, majoituksen vuodevaatteineen pe-su, iltapalan pe, aamiaiset, saunomisen la, jahti-illallisen la, maastoruokailun, sunnuntailounaan, metsäeväät sekä vakuutukset ja alv:n. Sitovat ilmoittautumiset osallistumismaksuineen 1.9.2018 mennessä Jahtisihteeri Mari Skogberg, puh. 050 – 3254 559, Kalamajantie 1250, 12750 Pilpala, info@elliteratulilla.fi Kerro meille, mitä hirvenmetsästys merkitsee sinulle ? Haemme metsästäjiä, jotka haluavat kertoa meille, mitä hirvenmetsästys heille merkitsee. Hankkeemme Hirvenmetsästyksen sosiaaliset hyvinvointivaikutukset on käynnissä koko tämän vuoden ja tuloksia käytetään metsästyksen hyvinvointivaikutusten arviointiin Suomen riistakeskuksessa. Tarinat käsitellään anonyymisti. Hankkeeseen valittujen alueiden hirvenpyytäjille lähetetään lähiaikoina Oma riista -viesti. Jos haluat kertoa tarinasi, seuraa Oma riistaa ja jos viesti saapuu, toimi sen ohjeiden mukaisesti. Kaikki haastatellut palkitaan Retkitukun 200 €:n lahjakortilla. Hanketta tukee Metsämiesten Säätiö. Poliisihallitus tiedottaa
Metsästäjä 4 l 2018 l 85 Metsästäjä 4 l 2018 l 85 MIKKO ALHAINEN Metsähanhen metsästys jatkuu viime vuoden tapaan Kaakkois-Suomen ja Itä-Uudenmaan tundrametsähanhialueella. Luonnonvarakeskus aloittaa kesän aikana pesimäalueiden kartoittamisen Lapissa. Tarkentuva riistatieto luo edellytyksiä avata perinteistä taigametsähanheen kohdistuvaa erämaapyyntiä. ? Taigametsähanhen kanta vaikuttaa edelleen kasvavan, kiitos metsästysrajoitusten. Tammikuun 2018 laskentatulos oli kuitenkin odotettua heikompi, noin 39 000 lintua. Poikkeuksellisten talviolosuhteiden vuoksi taigametsähanhet todennäköisesti talvehtivat suurin määrin Saksassa, mistä ei ole saatavilla laskentatietoja. Kevätja syyslaskennat kuitenkin näyttävät kannan edelleen elpyvän. Pesimäalueilta kantautuvat tiedotkin kertovat kasvavista hanhimääristä ja poikueita on liikkeellä ilahduttavasti. Sallitulla metsästysalueella suurin osa metsähanhista on loka-marraskuussa Venäjän pohjoisosissa pesivää tundrametsähanhea. Metsästystilanteessa alalajien erottaminen on vaikeaa, ja siksi metsästyssäätely perustuu tiukkaan aikaja aluerajaukseen, jotta taigametsähanhea ei ammuttaisi merkittäviä määriä. Suuressa osassa Suomea metsähanhen metsästys on edelleen kielletty. Pesimäkanta saa edelleen vahvistua ja pesimäaluekartoituksesta tarvitaan perusteet rajoitetun metsästyksen sallimiselle. Taigametsähanhen metsästyssäätely muuttoreitillä Hollannissa 20.–21.6. pidetyssä kokouksessa keskusteltiin taigametsähanhen kanta-arviomenetelmän tarkentamisesta. Tammikuussa tehtävä laskenta ei toimi käytännössä silloin, kun suuri määrä lintuja siirtyy sään vuoksi Saksaan. Tämä vuoksi arvioidaan syysja kevätlaskentojen käyttökelpoisuus metsästysverotuksen perustaksi. Lisäksi tarkoitus on kehittää populaatiomallia, jonka avulla kanta-arvio ei olisi riippuvainen yhden laskennan onnistumisesta. Tanska jatkaa tulevana syksynä tiukkaa rajoittamista ja Ruotsi pyrkii rajoittamaan saalistaan. Suomessa on voimassa 2-vuotinen asetus metsästyksen rajoittamisesta tundrametsähanhialueelle. Metsähanhen metsästys syksyllä 2018
86 l Metsästäjä 4 l 2018 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko. fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2018 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 5/2018 ilmestyy 7.9.2018 Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 21.8.2018. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset METSÄSTYSTÄ: Karhun ja kanalintujen metsästystä Suomussalmella.www.erapalvelu.net p 050 325 8966 Hyljejahdit seanature.net 040 015 4600 Ruotsissa villisika, kauris ja hanhi alkaen 529e www.wildexperience.fi 040 057 0342 MÖKKI+LUVAT KUUSAMO puh. 040 028 1229 Metsästysja kalastuspalvelut Inarissa. Topin kalajahti p. 050 322 1377 Varaa syksyn metsästysmaastosi suoraan kotisivuiltamme WWW.FASAANITILA.NET LESTIJÄRVI; metsästys, kalastus, majoitus. 040 506 0340 www.lestipuu.fi LAATUJAHDIT VIROSSA: Hirvi, kauris, hanhi, villisika. p. 044 240 5800 Perinteiset karhujahdit Kanadaan. Unelmien kalastusmatka Vancouverin mahtaviin maisemiin Kanadaan. Sis. 8 lohi ja taimenjokea. www.paulpalmu.fi PIENRIISTAJAHTIIN KUUSAMON ERÄMAILLE; mlaajat metsästysalueet Luvat ja majoitus p. 040 773 0128 Lähde VILLISIKAJAHTIIN Itä-Slovakian PARHAILLE ALUEILLE KARPAATEILLA ! Järj. taas 2 JAHTIA 15-20 h.ryhm. Suomesta paikall. asiantunt. kanssa: A.01-05.11 ja B.15-19.11.18. HINTA (sis.lennot aseineen Hki-Budapest-Hki, bussikulj. Hotelliin, ateriat. jahtikul sekä METSÄSTYSOIKEUDET 20 eläimen kaadoille /jahtipäivä.) € 2.485,00/h. Ajopasseista/3-4/vrk saa ampua KAIKEN NAARAITA ja -VASOJA ! Oy Woodcon, hannu.tyynela@woodcon.fi, 050 387 7000 antaa lisätietoja. www.metsastyspalvelut.com Reisjärvi turhala. Metsäkanalintu,Jänis ja sorsajahdit. 044 541 0437 WWW.ERAKORPINEN.FI;p.+358 40 555 1394 ”Metsästys-Majoitus-Kalastus-Lomailu” Liity hirvi/metsästysseuraan.Metsästysalue n. 11.000 ha.Alle 200km Helsingistä. Tied. p. 046 957 6632 juve.met@gmail.com TYÖSUORITUKSIA: SATAKUNNAN ASE Kaikki aseja tukkisepän työt. www.asesepat.fi 044 2416 987 HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 718 8170 Asekorjaus ja varaosat Vantaan asekorjaamo 044 388 1231 www.aseteam.fi Hei metsästäjä,tehdään sinulle hattu, rukkaset, liivi ym.pyytämistäsi nahoista ammattitaidolla ota yhteys p. 050 500 4233 ERÄMESTA Tracker koira-GPS merkkihuolto. Hyvitämme käytetystä, myymme uudet tai kysy käytettyä. netissä huolto.eramesta.com tai 045 112 8622 Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan RakturOy. Takamaantie 10 25390 Kiikala. 027 287 503 050 462 5938 MYYDÄÄN: Täyden palvelun aseliike: www.jahtiaitta.fi. Käyppä kurkkaamassa. KOTIMAISET ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT valmistajalta. P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Käytettyjä aseita, tarvikkeita, aseenosia. 040 541 7308, porinase.fi Riistahernettä. Mikko Tikkala p. 050 561 4134 Asikkala Aseet, Erätarvikkeet, Kalastus yms. WWW.ANONASE.COM 040 038 4118 Puoliautomaattihaulikko Beretta AL 390 Silver, 370€, sekä Otso-asekaappi 6. aseellle, 280€. Puh. 040 042 1907. Valmet 412 haulikko 12-70 p. 050 303 1474 Pielisen rannalla hirsimökki 72 m 2 + kuisti 24m 2 ; rantasauna, aitta sekä laavu. Tilan koko 3,9 ha. Hp. 80.000 Tied. 040 763 1265 / 040 075 0118 Metsäpalsta Sodankylä:30ha:700m jokirantaa: E4-tien var.:tieoikeus. puh. 040 018 3100 Myydään pikkutila P-K alue.n 5ha tila, n100m 2 okt, Mahtavat luonto-metsästys-kalastusmarjastus paikat! p 040 578 9054 Metsätila Kuusamo 62,34ha summa-arvio 2940m 3 MNT0, 0235 tie on h123000€ SP Paavo.maatta68@gmail.com. 040 195 5299 Tanhuassa,saunallinen höylähirsimökki. Valmistunut 2013.Kauniilla tontilla Etseojan varrella.Kuvia sähköpostilla. Markku Vlasow 050 054 0233 EDULLISET verk.kaup.tarj: www.asetarvike. fi. Nikko Stirling Diamond valopist. 1-4x24mm 229€, 1,5-6x44mm 249€, 3-9x42mm 259€. YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. 050 379 1040 Hetitappava rauta Trapper 90 minkin ja näädän pyydystämiseen.www.finntrapper.fi Hyvät käytetyt drillingit ym metsästysaseet, Kempeleen Ase ja Retkeily 044 731 6055 www.asejaretkeily.fi WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh.040 083 5511 Myydään tontteja erähenkisille puron varrelta ja vaaran päältä alk. 5000€ sekä metsätiloja 10ha 20000€, 29ha 20000€ ja 97ha 70000€. 040 832 0190 Kalajoella hyvä kesämökki,jokiranta,kalastus+m ets.Rauhall./turvall.paikka,vesi+sähkö.Todellinen ”helmi”, 040 747 7096 Browning Gold 1/2-autom.haulikko, 12/76,3sup. Winchester vipulukko 8,2x53R m.1895.Pientä laittoa.Myös pist.ja revolveri.Kysy 040 574 9534. Käytettyjä sekä uusia tarjoushinnoin! Howa/ Bergada/Ruger/Tikka/Docter/Leupold/Meopta/ Nikko/Guerini/Beretta/Baikal ym. KKC-GRSValmet-Beretta ym. tukit Erikoisliike www.euroase.fi 050 465 4695 ERÄMESTA myymme Riistakamerat, metsästystarvikkeet, Jousimetsästäjille varusteet www.eramesta.com tai GSM 045 112 8622 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 LEIKKUULAUTOJA, AMMATTILAISTEN KÄYTTÄMÄ ELINTARVIKELAATU PE500 PAKSUUS 15 JA 20MM KOOT CM 49X99X,39X74 ,49X74 , 59X74 INFO@UKMESTARIT.FI P 040 024 0082 LAHTI/NYLKYVAJOJA 6x8/12m peltivilla elementeistä. Nopean pystytyksen vajat. Sisältää koko-osatoimituksen ympäri Suomen. myllynmies.fi 040 054 5805. Kiikaritähtäimet edullisesti: Zeiss, Swarovski, Meopta, Burris yms. Myös osamaksulla. www.sissos.fi RIISTARUOKINTAAN maittavat Tapioriistamaissi, -riistaherne ja Tapio-Kyyhkysherkku. NATURCOM OY, puh. 082 707 200, www.naturcom.fi Pienoiskivääri ja kiikari, haulikkorihla kal. 20/0.222 ja yksipiippuinen haulikko 12 kal. Puh. 044 043 1952. VUOKRALLE TARJOTAAN: Portin Majatalo Suomussalmella metsästys-, ja moottorikelkkailuporukoille. Viihtyisät tilat. Hyvät maastot ympärillä. Kysy palveluista: 040 546 9891. Vuokrataa mökki ranua simojärvi 040 019 3351 Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä puh. 040 039 8208 Jahtimökki 3 kunnan valtion maiden keskellä Ylä-Kainuussa nettimokki.com/5968 Vuokrataan eräkämppä Kuhmon itärajalta valtion maiden keskeltä vuodeksi kerrallaan. 050 025 3563 Suomussalmella Alassalmen erämökkien erähenkistä majoitusta. p. 040 030 0552. Lintujahtiin Länsi-Lappiin. Tarjoamme mökin vuokralle ja alueen parhaat lintumaat sopuhintaan. P. 040 093 0199 Mökki Pistojärven rannalta,Taivalkosken ja Suomussalmen rajalta,valtion metsästysmaiden ympäröimänä.Nettimökki id 8812 OSTETAAN: hirven ja poronsarvia 050 586 2157 Ostetaan JOKIRAPUJA läpi kauden. Maksu ja nouto Raputukku Järf puh 040 546 5995 OSTETAAN JOKIRAPUA! Nouto koko Suomen alueelta. Käteismaksu! Krustas Oy 045 611 6612. ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Pasi Ahopelto 0400 567 078 Lehonpaja.net Esa Kemppainen, 050 563 0169, trofeet.fi Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045 330 3417 MUUT: Metsästämään/kalastamaan yksin tai porukalla omalta mökiltä Rautavaaran ja ympäristön laajoilla erämailla.Tutustu Lomarenkaan nettisivuilla mökit 6682 ja 3032.Tarkemmin myynnistä kariantero.teittinen@gmail.com Vietä ilta karhukopilla Kuhmossa.Majoitus ja kalastus lähistöllä mahdollista 040 577 2739 www.rutkunpuro.fi KOIRIA: Kk mäyräkoiran ajolinjaisia pentuja vapaana. Huippu suvusta! Jarno/040 578 4021 KKK-pentuja KVA Punkkikorven Aikku&KVA Piippuvitikon Pötky. 040 568 9041 synt 15.5.18 Karjalankarhukoiran pentuja. Luovutusikäisiä. Hyvistä vanhemmista. Tarkastettu sirutettu, rekisteröity. 040 056 7359 Myyn urosjämpti, huippu, 5v p. 045 129 2110 Suomenpystykorvan pentuja palkituista vanhemmista s. 22.5.18 p. 040 031 7828 Dreeverinpentuja. Emä M-15 ja M-17. Puh. 040 532 4691 Karjalan karhukoiran sekä Dreeverin pentuja .karjalankarhukoirat luov. viik. 32. eläin.l tark. sirut. metsäve. tied. 040 069 5108 Plottinajokoiran pentuja(suur-riistakoira), synt. 15.6.18 tied. p. 050 352 3843 31.5. syntyneet bretonin pennut etsivät metsästävää kotia. Emä Leinikan Belinda FI29611/10 A/A 2xAVO3 3xSERTI 3xCACIB Isä Van’t Passat Hope FI4269/12 B/CNUO1 2xAVO2 2xSERTI 2xCACIB kimmo.toivio@gmail.com p. 040 054 5244 Myydään 24,4s. Suomenpystykorvan pentuja puh.nro 040 512 9663 Pihtipudas Myydään. DREEVERIN UROS PENTUJA. Valio vanhemmista. synt.5.5.2018. p. 040 024 1330 Karhukoiran pentuja koepalkituista vanhemmista. Luovutus viikon 31 jälkeen. Hinta 550 € . Ville Huusko, p. 050 341 8304 Gordoninsetteripentuja palkituista vanhemmista. Luovutus vk35. Loukasahon Kennelvuoden gordoninsetterikasvattaja 2017. Lisätietoja: Tero Soronen p. 040 132 7170 tero.soronen@gmail.com www.gordonsetter.fi Jämptinpentuja karhuverisistä käyttövaliovanhemmista s.13.05 Kitee/040 035 0199 SEISOJAN pent. Korpiaallon 044 586 1458 Metsästyslinjan labradoripentuja synt. vko 30.Metsänhengen kennel tapani.jutila@kotinet.com 040 913 8310 Kaveri pienriistanpyyntiin www.spinone.fi, 040 549 4846 ETSITÄÄN: Etsitään peuranja kauriin metsästysmahdollisuuksia kaudelle 2018-2019? Tarjoa: nv@eraverkko.fi
Metsästäjä 4 l 2018 l 87 Áigeguovdilis ságat sámegillii Meahcástanásahus nuppástuvai 1.6.2018 ? Maid báh?invearjodirektiivva ja dan álbmotlaš ?avgemat oaivvildit geavatla??at meahcásteaddjiid dáfus? Meahcásteaddjiin leat dábála??at dakkár vearjjut, maid bokte direktiivva ii váikkut mearkkašahtti nuppástusaid. Jus meahcásteaddjis lea iešlu?ejeaddji oktiibávkkeheaddji vearjjut, meahcásteaddji galgá ráhkkanit duo?aštit áigeáji joatkašuvvama vi?a jagi gaskkaid. Aktiivvalaš meahcástanáigeáji joatkašuvvama ?ájeheapmin galgá doaimmahit dávisteaddji ?ilgehusa go vearjolobi ozadettiin. Joatkkaválmmaštallamis ?ielggadit mo meahcásteaddji galgá die?u bolesii doaimmahit, muhto sihke meahcásteaddji ja bolesa dáfus lea buorre, ahte vuogádat lea nu oktageardán go vejolaš ja, ahte das sáhtašii ávkkástallat elektrovnnalaš áššiid dikšuma. Viehka má?gga meahcásteaddjis lea Valmet Petra, Saiga, Vepr dahje dasto juoga eará iešlu?ejeaddji sálon. Dahje hávlár. Mo iešlu?ejeaddji vearjjuide geavvá, go direktiivva boahtá fápmui Suomas? Direktiivvas lea nu goh?oduvvon grandfathering clause -sirdásannjuolggadus, mii oaivvilda dan, ahte ovdal direktiivva fápmui boahtima skáhppojuvvon dihto earenoamáš váralaš báh?invearjjuid luohkkái sirdašuvvan vearjjuid oažžu doallat háldosis nu guhká go daidda guoskevaš vearjolohpi lea fámus. Easkka direktiivva fápmui boahtima ma??á, dahjege 13.6.2017 dahje dan ma??á skáhppojuvvon vearjjuide guoská guhkes láddaskáhpu (badjel 10 látta) ja iešlu?ejeaddji vearjju kombinašuvnna sirdin gildojuvvon vearjjuid luohkkái. Man olu vearjju luoikamis dahkkon almmuhus boahtá máksit? Ja man gallii galgá fitnat boleslágádusas? Almmuhusa dahkamii figgat dahkat nu oktageardán go vejolaš, jáhkkimis muhtunlágán elektrovnnalaš vuogi, muhto dát ?ielgá easkka go láhka lea fámus ja sáhttit álgit geavatlaš heivehandoaimmaide. Hattis ii doaisttážii leamašan makkárge sáhka, ášši ?oavdašuvaš stáhta máksinvuo?ustuslága mielde. Naba bu?aldusa joatkima ?ujuhan iešlu?ejeaddji dahjege bealleautomáhta vearjjuiguin dasto vi?a jagi ma??á? Suopma lihkostuvai rá??ádallat loahppabohtosa, ahte lobiid ii dárbbaš ohcat o??asit. Muhtunlágán gaskadárkkistus galgá goittotge vi?a jagi gaskka dahkkot, muhto dan lea mihttomearri ollašuhttit sierra registariid ruossalasguorahallamiin ja eará diehtoteknihkalaš gaskaomiiguin. Grandfathering-cealkaga vuo?ul ain háldosisdollon báh?invearjjuid ii guoskka bu?aldussii vuodjuma duo?ašteapmi. Mo láttaid ja vearjjuid lea dárkkuhus seailluhit “sierra”, ovdamearkan bivdoreaissus? Vearju biillas ja láttat ma??ejorris? Dárkilut heivehanrávvagiid sáhttá addit, go láhka lea loahpalaš hámistis. Dán muttus sáhttá gávnnahit, ahte njuolggadusa mihttomearrin lea eastit dili, mas sihke vearju ja láttat gártet boasttu olbmo háldui. Bivdoreaissus dát lihkostuvvá seailluhemiin láttaid rehpos ja vearjju vearjolávkkas. Ruovttus goappatge sáhttet leat ovttas dorvoskáhpes dahje goappátge sierra lohkaid duohken. Vearjoláhka nuppástuvvá MATTI KERVINEN, Suoma fuo??oguovddáš Eu:a báh?invearjodirektiivva gáibádusas Suoma vearjoláhka nuppástuhtto boahtte ?av??a áigge. Bolesdárkkisteaddji Seppo Sivula sisáššiidministeriija bolesossodagas vástidii meahcásteaddjiid gažaldagaide o??a vearjolága váikkuhusain. ? Meahcástanásahusa nuppástus bo?ii fápmui sirdásannjuolggadusaid vuhtii válddekeahttá geassemánu álggus. Ásahusnuppástusain figgat geahpedit spiehkastatlohpebyrokratiija, buoridit sálašdie?u kvalitehta ja gok?avašvuo?a, geahpedit ja ovddalgihtii eastadit fuo??oealli dahkan vahágiid ja lasihit buresbirgejumi o??a meahcástanvejolašvuo?aid hámis. Li?kkat áige?uvvon láhkaásaheapmái ja álbmotgielalaš govvádusat meahcásteaddji guoskevaš láhkaásaheamis dáhpáhuvvan ma?imuš áiggiid nuppástusain gávnnat álkit ?ujuhusas riistainfo.fi. Ma?os mannan ?áhcelottit almmuhangeatnegasvuo?a biirii 1.8.2020 rájes Suoma fuo??oguovddážii galgá dahkat lágas ásahuvvon sálašalmmuhusa maiddái snártalis, vuojažis, suoidne?ivssas, spoa??oduorššus, ruksesfiehtas, vuoktafiehtas, hávddas, ha??ás, vuoktagoalssis, gussagoalssis ja giehpavuoncás. Sálašalmmuhus galgá dahkkot ?ieža jándora siste ealli bivdimis girjemiin sállaša Oma riista -bálvalusas dahje Suoma fuo??oguovddáža nannen skoviin. Ealgaealli bivdolohpeohcamuššii ja bivdolobi mearrádusaide dárkilastimat Meahcástanásahusa 6 §:a rievdaduvvui nu, ahte ealgaealli meahcásteami guoskevaš bivdolohpeohcamuššii galgá laktit dál gáibiduvvon ?ielggadusaid lassin logahallama daid giddodatregistara ovttadagain dahje daid osiin, maid guovlluin ealgaealli bivdojuvvo. Álkimusat giddodatlogahallama sáhttá dahkat ja laktit bivdolohpeohcamuššii meroštaladettiin meahcástanguovllu ja guo??imin ohcamuša Oma riista -bálvalusas. Meahcástanásahusa 7 §:a dárkilastojuvvui nu, ahte Suoma fuo??oguovddážis lea vejolašvuohta mearridit bivdolobiid guovlulaš ?uohcimis bivdolohpeguovllu siste. Lasáhus lea dárbbašlaš ealganáli dikšunplána mihttomeriid fáhtemii. FUOM! Meahcástanásahusa 6 §:a ja 7 §:a nuppástusat bohtet fápmui 1.2.2019 Áibmovearjju ávkkástallamii álkidahttimat Meahcástanásahusa 20 §:a nuppástuhttui nu, ahte áibmovearjju sáhttá geavahit ráhkadusa siste maiddái vuoražasa, skire, duvvá, oarri, neahti, buoidaga ja mi?kka goddimii. Dát šlájat ohcalit dávjá ráhkadusas sisa, gos daid sáhttá jávkadit beaktilit áibmovearjjuin. Meahcástusa jo?iheaddji doaimmaide dárkilastimat Meahcástanásahusa 23 §.ii lasihuvvojedje meahcástanlága 30 §:a gáibádusa mielde spiehkastatlobiin bivdojuvvon guovžža, gumppe, geatkki ja albasa meahcástusa jo?iheaddji doaimmat. Gumppe meahcástusa jo?iheaddjis ja várrejo?iheaddjis galgá spiehkastatlobi ožžon olmmoš dahkat girjjálaš almmuhusa ovdal bivddu álgima áššáigullevaš fuo??ogáhttensearvái. Paragráfii ásahuvvui maiddái gáibádus meahcástusa jo?iheaddji ja várrejo?iheaddji mielde orrumis searvebivddus, go meahcástusa jo?iheaddji doaimmaid fuolalaš dikšun gáibida mielde orruma bivdodáhpáhusas. Mielde orru guoská sihke bivdolobivuollásaš ealgaealli ja spiehkastatlobiin dáhpáhuvvan guovžža, gumppe, geatkki ja albasa searvebivddu. Searvebivdduin oaivvildit meahcástandáhpáhusa, mas leat mielde eanet go okta meahcásteaddji. Almmolaš ráfáidahttináiggiide nuppástusat Oarri, niehti, buoidaga nuortameara gahte sihke ránesja kanáda?uonjá ráfáidahttináiggiid oanidemiin figget geahpedit ja ovddalgihtii eastadit ealliid dahkan vahágiid ja geahpedit spiehkastatlobiide gullevaš hálddahuslaš noa?i. Meahccevuoncceslottiid ráfáidahttináiggiid nuppástusain figgat fas lasihit meahcástanvejolašvuo?aid buorre loddejagiid áigge. Dárkkis ásahusnuppástusa ?uovvu meahcástanáiggiid dán blá?i siidduin 6-9!
Karhu on Euroopan suurin petoeläin ja sen turkki on hyvin tuuhea ja se antaa karhun ruumiille pyöreän vaikutelman. Karhu on hyvin ketterä ja vahva. Se myös ui ja kiipeää hyvin. Vahvin karhukanta on Itäja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa itärajan läheisyydessä. Yleensä karhu väistää ihmistä ja liikkuu vain yöaikaan tai hämärässä. Karhu nukkuu lumisen ajan talviunta. Kiima-aika touko–heinäkuussa, jolloin uroksien välillä on taisteluja. Poikaset syntyvät tammi-helmikuussa talvipesään. Poikasia on yhdestä neljään. Poikaset seuraavat yleensä emoaan seuraavan vuoden touko–kesäkuuhun. Karhu pystyy tappamaan aikuisen hirven. Saalis lopetetaan puremalla kaulasta tai hartioista sekä vääntämällä niska poikki. Karhu peittää saaliinsa huolellisesti ja vartioi haaskaa tai palaa sille usein. Karhu on aina rauhoitettu. Karhua voidaan metsästää syksyisin MMM:n asettaman suurimman sallitun saalismäärän nojalla. Poronhoitoalueella metsästys tapahtuu kiintiön puitteissa ja muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämillä poikkeusluvilla. 2000-luvulla on vuosittain pyydetty kannanhoidollisessa tarkoituksessa 67–232 karhua. (talvi) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Karhu Ursus arctos Brown bear/Björn Suomen S uurpedot ja hylkeet suuruusjärjestyksessä Ilves Ahma Karhu Susi Norppa Harmaahylje (kesä) 45–230 kg kg Pää usein yleisväritystä vaaleampi Jätökset Ravinto Kaikkiruokainen. Marjat, vilja, kalat, hyönteiset, linnut ja nisäkkäät. Syö myös haaskoja. Karhun pentu Karhun nukkuu talviunta talvipesässä Tummat jalat Lyhyt häntä Etutassu 18 –2 5 cm 12–18 cm Kallo 5–1 5 cm Hä ntä 135–250 cm Käynti 90–14 0cm 2017 Karhuhavainnot Lähde: Luke Kpl Kpl 1–5 6–10 11–20 21– Marjat ja vilja Nisäkkäät Kalat Pienet ja pyöreät korvat Väritys vaihtelee mustanruskeasta kellanruskeaan. Karhusaalis Vuosittaiset saalismäärät Yksilöä Poronhoitoalue Muu suomi 00 09 06 12 17 03 15 50 100 150 200 250 C M Y CM MY CY CMY K karhu_sivu.pdf 1 20/06/2018 21.49