M et sä st äj ä 4 l 2019 METSÄSTÄJÄ! Metsästyskorttisi on tämän lehden takana METSÄSTYSAJAT 2019-2020 H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää tuotteistamme Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Ta rj ou s on vo im as sa 31 .8 .2 01 9 sa ak ka . Esittelyssä: A-Tec H2 -tuoteperhe A-Tecin valikoima on laajentunut H2-tuoteperheellä. Parannettu teknologia varmistaa vaimentimen tehokkuuden heti ensimmäisestä laukauksesta lähtien. Modulaarisuuden ansiosta H2 antaa mahdollisuuden käyttää vaimenninta joko 1, 2 tai 3 moduulilla, joten nyt on mahdollista hankkia kolme vaimenninta yhdessä! Moduuleita voi myös ostaa jälkikäteen eri kaliipereissa, ja näin ei tarvitse vaihtaa koko vaimenninta kaliiperin vaihtuessa. Vaimennin on alumiinia. A-Tec H2-3 • 3 moduulia • kokonaismitta 230 mm • jatkaa asetta 150 mm • halkaisija 49,4 mm • vaimennusteho n. 33 dB (.308Win) • paino 410 g. Elokuussa tutustumistarjouksena, A-Tec H2-3 -vaimentimen ostajalle, A-Tec -tähtäinrengas kaupan päälle! (Etusi 59,00 €!) A-Tec H2-3 – kolme yhdessä! H2-1 Svh. 285,00 € H2-2 Svh. 325,00 € H2-3 Svh. 365,00 € Nordis Oy ATec H2 ja tähtäinrengas_Metsästäjä nro4 2019_210x275mm.indd 1 12.6.2019 8:08:44
2 l Metsästäjä 4 l 2019 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_04 Kansikuva: TUOMO KARSIKAS Metsästäjä -lehti Nro 4/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.9.2019. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
Tässä numerossa 2 l 2019 JA RI PE LT OM ÄK I Metsästäjä 4 l 2019 l 3 Tässä numerossa 4 l 2019 5 Pääkirjoitus: Onko toimintaan helppo tulla mukaan? 6 Metsästysajat 2019-2020 8 Vesilintujen metsästyksen säätely 2019 10 Supikoiran ja minkin pyynti helpottui 16 Metsäkanalintujen metsästyksen säätely seuroissa 18 Puheenjohtajalta: Hallitusohjelmasta vankka tuki riistataloudelle 20 Kanta-arvio: Susikannassa pieniä muutoksia 24 Uudenlaista otetta susikeskusteluihin 28 Sepelkyyhkyjen ruokinta muokatulle maalle 30 Tee-se-itse: kyyhkykarusellin peruskorjaus 32 Kierrättämällä kyyhkykotus 34 Peltopyytä seisojalla 38 Opeta koira noutamaan 40 Suosikkimetsästysmuotoni: Hyljejahti ahtojäällä 43 Metsästäjä-lehti kehittyy 44 Metsästäjän varusteet: Repun sisältö 46 Metsästysaseen ylläpito: Petaamalla toistettavaa tarkkuutta, osa 1 48 Metsästäjän patruunat: .17 HMR 50 Metsähallituksen luvat Oma riistaan 52 Toimi näin riistalaukauksen jälkeen, osa 1: Metsästysmuisto täytettäväksi 53 Ministeriön kuulumisia: Tavoitteena maailman paras riistaja ympäristöhallinto 56 Metsähanhille GPS-paikantimia 58 Söderlångvikin supikoiraprojektin kolme vuotta 60 Metsäpeuravaadin on yksinäinen vasoja 62 HTA-hanke kouluttaa metsästäjiä 67 Villisikatiedot kootusti riistahavainnot.fi-palvelussa 68 Kehittyvä riistatalous, osa 9: Metsästysseuran kesäkokous päättää pian 70 Riistaa myyntiin 72 Kolarieläin ei ole vapaata riistaa 74 Kilpailumuotoinen pienpetopyynti 76 Vesilintukannat kasvuun 78 Riistainfo.fi -tietoa riistasta ja metsästyksestä 80 Kyyhkyreseptit ála Akseli Herlevi 82 Uutismakasiini 84 Lajiesittely: Euroopanmajava 85 Eräilmoitukset 86 Suomen metsästysmuseon Otso-näyttely 87 Áigeguovdilis ságat sámegillii 10 Supikoiran ja minkin pyynti helpottui 56 Metsähanhille GPS-paikantimia 16 Metsäkanalintujen metsästyksen säätely seuroissa 6-9 Metsästysajat 2019-2020 ES KO IN BE RG ES KO IN BE RG Sepelkyyhky -28 Ruokinta muokatulle maalle -30 Tee-se-itse: kyyhkykarusellin peruskorjaus -32 Kierrättämällä kyyhkykotus -38 Opeta koira noutamaan -80 Reseptit
Nähdään metsällä ja täällä: tracker.fi – facebook.com/tracker.fi PYSY EDELLÄ IOT 4G Uusi Tracker Artemis -koiratutka on varustettu hyväksi todetulla sekä uudella teknologialla. Siinä on tuki 2G-verkolle, mutta myös NB-IoT / LTE-CAT M1, joka on uusi vähän energiaa kuluttava ja kuuluvuudeltaan aiempia parempi IoT 4G-teknologia. Tulevaisuudessa vanhat 2Gja 3G -verkot tulee korvaamaan IoT 4G, joka takaa huomattavasti paremman kuuluvuuden pienemmällä virrankulutuksella. Tracker Artemis pitää sisällään myös paljon muuta. Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy jälleenmyyjältä. NB-IOT LTE-CAT M1 TARKKA HAUKKULASKURI ETÄKÄYTETTÄVÄT LED-VALOT GPS/GLONASS 3200 mAh
JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 4 l 2019 l 5 M etsästäjämäärä kääntyi edellisellä kaudella hienoiseen laskuun. Tämä ei ollut yllätys ja näyttää siltä, että sama kehitys saattaa jatkua. Aikaisemmin maksettujen metsästyskorttien määrä on heijastellut riistakantojen kehitystä ja metsästysaikoja. Nyt syynä on todennäköisesti ikäluokkien pieneneminen ja osin ehkä myös vieraantuminen metsästyksestä harrastuksena. Mitään dramaattista ei ole tapahtunut, mutta tiedämme, että uusia käsipareja tarvitaan metsästysja riista-asioiden hoidossa. Mikäli haluamme säilyttää nykyisen toimivan vapaaehtoistyöhön perustuvan järjestelmän, meidän on jatkossa saatava aikaisempaa suurempi osuus jokaisesta ikäluokasta innostumaan metsästyksestä. Tämä ei ole helppo tehtävä. Käytettävissä oleva aikamme pirstoutuu niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Lisäksi uusia ajankäytöstämme kilpailevia kiinnostuksen kohteita tulee koko ajan lisää. Metsästys on edelleen koko kansan harrastus, missä vapaaehtoistyön suuri osuus ja siihen perustuva järjestelmä ovat keskeisessä osassa. Asioita hoidetaan yhteiseksi hyväksi vapaaehtoisvoimin. Erinomaiset tulokset näkyvät metsästyksen hyvänä maineena suuren yleisön keskuudessa. Yhä useampi metsästäjä on kuitenkin ajautunut kauas metsästysmailta. Moni säilyttää jahtikauden aikaiset yhteydet, mutta talkoisiin on hankala päästä, vaikka halua ja aikaakin löytyisi, jos etäisyydet ovat satoja kilometrejä. Tämän kehityksen seurauksena yhä useampi on myös kiinnostunut kaupallisista metsästyspalveluista. Tällainen muutos herättää monenlaisia tunteita. Pohditaan, kenelle mahdollinen kaupallisen toiminnan taloudellinen voitto kuuluu, vaikka sillä on ainakin toistaiseksi kenenkään vaikea elättää itseään. Joskus kaupallinen metsästys nähdään myös metsästäjien yhdenvertaisuuden vastaisena. Hyväksyvätkö metsästäjät ja maanomistajat orastavan elinkeinotoiminnan ja sen edellytysten rakentamisen metsästyksen ympärillä? Uusia asenteita ja toimintamalleja tarvitaan ja niitä on syytä rakentaa yhteistyössä kaikkien osapuolten kesken perinteisiä toimintatapoja unohtamatta. Monet seurat ovatkin kehittäneet oman näköistään esimerkiksi jahtimahdollisuuksien vaihtoon perustuvaa toimintaa aina ulkomaita myöten. Nämä ovat hienoja avauksia! Uusille metsästäjille perinteiseen metsästysmaailmaan mukaan tuleminen asettaa haasteensa. Nykymaailmassa monet asiat on mahdollista hankkia valmiina, olipa kyseessä auton korjaus, pakastemustikat tai metsästystapahtuma. Me harmaantuneet puolestaan olemme kasvaneet siihen, että lähes kaikki opetellaan ja tehdään itse. Perinteinen itsetekemisen toimintamalli saattaa kuitenkin nykypäivänä olla monelle aika vieras eikä välttämättä toimi kaiken kiireen keskellä. Meidän kaikkien on syytä katsoa myös asenteitamme uusia metsästäjiä kohtaan. Onko mukaan oikeasti helppo tulla? Jopa sellaista pätemisen ilmapiiriä esiintyy, jossa tutuissakin yhteisöissä virheiden pelko muodostuu aloitteleville metsästäjille ylitsepääsemättömäksi. Jahtiin ei uskaltauduta, vaikka luvat ja välineet on hankittu ja tilaisuuskin ehkä tarjoutuisi. Tämä on surullista. Tarvitsemme mukaan kaikki innostuneet iästä ja kiinnostuksen kohteesta riippumatta. Toivotetaan porukalla uudet metsästäjät tervetulleeksi, kun alamme valmistautua tulevaan jahtikauteen. Ystävällinen sana sekä kannustava asenne ovat edullisia sekä pitkävaikutteisia käyntikortteja. Onko toimintaan helppo tulla mukaan?
Metsästäjä 4 l 2019 l 7 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Punasotka Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Alli Merialueilla kiintiö 5 allia/vrk 1.9 31.12 Tukkakoskelo Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Isokoskelo Koko maassa 1.9. 31.12. Haahka uros Tarkista alue riista.fi 1.6. 15.6. Nokikana Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Merihanhi Rajatulla rannikkoalueella (ks. Kartta s. 6) Muualla maassa 10.8. 20.8. klo 12.00 pellolta 20.8. klo 12.00 31.12. Ks. www.riista.fi Metsähanhi Tarkista metsästysalue (ks. Kartta s. 6) Ks. www.riista.fi Kanadanhanhi Koko maassa 10.8. 20.8. klo 12.00 pellolta 20.8. klo 12.00 31.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. 31.12. 1.9. 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. 29.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. 31.10. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. 29.2. Villikani Koko maassa 1.9. 31.3. Orava Koko maassa 1.11. 29.2. Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. 30.4. Kanadanmajava Koko maassa 20.8. 30.4. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. 30.4. 1.8. 14.4. Tarhattu naali ja hilleri Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. 31.3. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. 28.2. 1.12. 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Itämerennorppa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 16.4. 31.12. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. 31.12. Villisika Koko maassa 1.8. 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. 31.1. Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään elokuun lopussa ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 7.9.2019. LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia sekä Lapin maakuntaa. Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla. Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 20.9. 1.9. 11.10. Vahtimalla pellolta 12.10. 31.12. 1.1. 15.1. Ilman koiraa *2 Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 27.9. Vahtimalla 28.9. 31.1. 1.2. 15.2. Ilman koiraa *2 Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 28.9. 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. 27.9. vahtimalla 28.9. 31.1. Metsäkaurisuros *3 -naaras ja vasa *3 Metsäkauris Koko maassa Koko maassa Koko maassa 1.9. 31.1. 16.5. 15.6. 1.9. 31.1. 1.2. 15.2. Ilman koiraa *2 Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8. 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Haitalliset vieraslajit (keskeiset lajit) ? Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava Koko maassa, ei rauhoitusaikaa Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat ? varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. 31.7. ja muualla maassa 10.3. 31.7. ? harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. 31.7. ja muualla maassa 1.4. 31.7. ? korppi poronhoitoalueella 10.4. 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) ? harmaalokkikoloniat koko vuoden ? naakka koko maassa 10.3. 31.7. Huomautukset: *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, tukkasotka, telkkä. *2) Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen *3) Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain 29.9. 31.1. välisenä aikana.
Vesilintujen metsästyksen säätely 2019 Tukkakoskelon metsästys on kielletty. Allin metsästys on kielletty koko maassa lukuun ottamatta merialuetta sekä merialueella sijaitsevia saaria ja luotoja. Merialueella viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9. 31.12. JA RI PE LT OM ÄK I Punasotkan metsästys on kielletty. JA RI PE LT OM ÄK I JA RI PE LT OM ÄK I JA RI PE LT OM ÄK I Tukkakoskelo Isokoskelo Ole tarkkana lajintunnistuksessa. Isokoskeloa saa metsästää normaalina metsästysaikana 1.9. 31.12. MMM asetusluonnoksen mukaisesti metsähanhen metsästys olisi kielletty lukuun ottamatta maan kaakkoisosan tundrametsähanhialuetta. (kartta s. 6). Tundrametsähanhialueella metsästys on esitetty sallittuksi 1.10. 30.11. Syysmuutolla hanhien sekaparvissa on mm. rauhoitettua tundrahanhea. Harjoittele lajintunnistusta ennen metsästystä. Metsähanhisaaliista on säädetty saalisilmoitusvelvollisuus. Ilmoita saaliisi joko Oma riista -palvelussa tai www.riista.fi -sivuilta ladattavalla lomakkeella. VA ST AV AL O 8 l Metsästäjä 4 l 2019 Punasotka Alli Metsähanhi
Vesilintujen metsästyksen säätely 2019 JA RI PE LT OM ÄK I Metsästyskaudelle 2019 vesilintujen metsästystä on rajoitettu maaja metsätalousministeriön asetuksella metsästyslain 38 pykälän nojalla seuraavasti: Haahkan metsästys on kielletty koko maassa elokuun 20. päivän kello 12:sta joulukuun 31. päivään asti. HA RR I TA AV ET TI Uroshaahkan, kalkas, metsästys sallittu 1. 15. kesäkuuta 2019-2021 erikseen määritellyllä alueella ulkosaaristossa. https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ ? KARTTATASOT ? Aluesuunnittelu ja rajoitukset ? Uroshaahkan metsästysalue JA RI PE LT OM ÄK I MMM asetusluonnoksen mukaisesti merihanhen metsästys on esitetty kokonaan kielletyksi sisämaassa (kartta s. 6) Rannikkoalueilla merihanhen metsästys on esityksen perusteella sallittu 20.8. kello 12. 31.12. Lisäksi 10.8. 20.8. kello 12 merihanhea saa metsästää vain pellolta. HA RR I TA AV ET TI Metsästäjä 4 l 2019 l 9 Merihanhi Haahka naaraas Uroshaahka Suomen riistakeskus suosittelee: ? Malttia taantuvien vesilintujen eli jouhisorsan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästykseen. Riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään. Suosituksen taustalla on useiden sorsalintujen väheneminen. Taantumisen pääsyy ei ole metsästys, mutta metsästäjien tulee kantaa vastuunsa taantuvien riistalajien kannanhoidossa.
10 l Metsästäjä 4 l 2019 Pyynnissä saa käyttää valoa ja yötähtäimiä. Metsästyskorttia ei tarvita. Pyyntieli tappamisoikeus tai -lupa tarvitaan. Kesäaikaiset rauhoitusajat poistuivat haitallisilta vieraslajeilta. LAKIPYKÄLÄT MUUTTUIVAT Supikoiran ja minkin pyynti helpottui V ieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia muutettiin. Tarkoitus on tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä. Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on säädetty EU:n haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki siirrettiin kansallisesti koiran pyyntiin myös jatkossa, vaikka kyse ei käsitteellisesti ole enää metsästyksestä. Pyyntiin lisää keinoja Supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä saa käyttää keinovaloa, yötähtäimiä ja ääntä synnyttävää koneellista laitetta. Lajien pyynti sallitaan myös henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet metsästäjätutkintoa. Sallittua on lopettaa haitallisia vieraslajeja ampumalla loukkuun alle 150 metrin päässä asutuista rakennuksista. Kaupunkialueilla tulee huomioida järjestyslaki ja lopetus on hyvä hoitaa ilmoittamalla siitä etukäteen poliisille tai hätäkeskukseen, jotta ES KO IN BE RG merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Lajit poistettiin metsästyslain riistaeläinluettelosta. Haitallisten vieraslajien poistaminen ei ole enää metsästystä vaan niihin sovelletaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Lajit eivät kuitenkaan siirry rauhoittamattomiin lajeihin vaan ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Muuttunut asema lainsäädännössä sekä muuttunut terminologia vaikuttavat useaan eri lakiin ja asetukseen sekä niiden soveltamiseen. Esimerkiksi koiran käyttöön liittyviä pykäliä voidaan soveltaa esimerkiksi supi
Metsästäjä 4 l 2019 l 11 vältetään kansalaisilta tulevia huolestuneita yhteydenottoja. Valtioneuvoston asetuksella säädetään rajoituksia metsästyslaissa ja -asetuksessa säädettyihin pyyntivälineisiin ja -menetelmiin sekä annetaan tarkempia säännöksiä käytettävistä aseista. Myrkkyä ei saa käyttää pyynnissä, eikä rautoja esimerkiksi supikoiran pyynnissä. Lisää tietoa menetelmistä sivun 13 taulukossa. Rauhoitusaikaa ei ole Kesäaikaista rauhoitusaikaa ei enää ole supikoiran, pesukarhun, minkin ja rämemajavan naaralla, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa. Piisamiltakin poistuu rauhoitusaika. Vieraslajilainsäädännön mukaan haitallisen vieraslajin kanta on pyrittävä hävittämään tai sen leviämistä on pyrittävä rajoittamaan. Haitallista vieraslajieläintä, jota pyritään torjumaan, ei ole perusteltua rauhoittaa kannan turvaamiseksi. Pyydystämisessä ja tappamisessa on kuitenkin noudatettava eläinsuojelulain vaatimuksia. Asetusmuistion mukaan haitallista vieraslajia kuten supikoiraa ja minkkiä torjuttaessa tarkoitus on tappaa kaikki pyyntitilanteessa havaitut yksilöt. Jos tässä ei onnistuta ja jos tapetulta eläimeltä jää emästään riippuvainen poikanen, joka ei lyhyessä ajassa kuole myöskään toisen eläimen saaliina tai muusta syystä, on mahdollista, että poikasen kuolema pitkittyy tarpeetonta kärsimystä aiheuttavalla tavalla. Eläimiä pyydystävän on tämän vuoksi eläinsuojelulain mukaisesti ja ilman vieraslajieläimiä koskevaa erillistä sääntelyäkin pyrittävä tappamaan myös emästään pyyntitilanteessa eroon joutuneet poikaset. Mielessä on siis hyvä pitää nyrkkisääntö aikaa ja vaivaa säästämättä. Lisääntymisajan pyynti koirilla ja loukuilla Erityisesti kevään ja kesän pyynnissä pitää ottaa huomioon rauhoitetut lajit, joita ei saa metsästyslain mukaan häiritä lisääntymisaikana. Metsästyslain 37 §:n mukaan rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä. Tätä korostetaan metsästyslaissa säädetyillä koiran kiinnipitovelvollisuudella (51 §) sekä koirakokeita ja koiran kouluttamista (52–53 §) ja koiranpidon valvonnasta ja talteenotosta säädetyillä säännöksillä (54–55 §). Metsästyslain 51 §:ssä sallitaan kuitenkin poiketa yleisestä kiinnipitovelvollisuudesta muun kuin ajavan koiran käyttämisessä metsästyksessä. Tarkoituksena on ollut sallia sellainen toiminta, joka ei aiheuta häiriötä riistan lisääntymiselle. Esimerkiksi minkin rautapyynnissä on oltava erityisen huolellinen kesäaikaan (ML 49 §. Rauhoittamattoman eläimen pyydystämisen tai tappamisen on tapahduttava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa ihmiselle, kotieläimelle, riistaeläimelle tai rauhoitetulle eläimelle.) Jos on tarve kesäaikaan pyytää minkkiä, voi esimerkiksi sijoittaa raudat lautalle irti rannasta tai muuhun vastaavaan paikkaan veteen minne näätä, kärppä tai hilleri eivät luontaisesti mene. Kevättalven ja kevään (maalis-huhtikuu) aikana tapahtuva vieraslajien poisto on tehokkainta kannan hallintaa. Supikoiran pintapyynnissä yleisesti käytettyjen metsästyspystykorvien (myös eräät muut rodut voivat tulla kyseeseen) käyttö on luonteeltaan pysäyttävällä koiralla tapahtuvaa pyyntiä. Supikoirien siirtymät koirapyynnin yhteydessä ovat varsin lyhyitä. Pyyntitapa on aiemmassa lainsäädännössä tulkittu säännösten mukaiseksi maalis-huhtikuussa ennen varsinaista lisääntymisaikaa. Kesäajan pyynti ei saa aiheuttaa häiriötä riistan lisääntymiselle. Koiran päästäminen irti rauhoitusaikana voi johtaa siihen, että koira vahingoittaa ja häiritsee maassa hautovia lintuja ja hirvieläinten vasoja arimpaan lisääntymisaikaan touko-heinäkuulla. PI RK KO RO IN IL A Yötähtäimen ja valon käyttö on nyt sallittua haitallisten vieraslajien kuten supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä. Tämä koskee siis vain haitallisiksi vieraslajeiksi säädettyjä lajeja, ei metsästyslain 42 § mukaisia vierasperäisiä riistalajeja. TERO KUITUNE N
Haitallisia vieraslajeja pyytävän tulee ymmärtää, että väärin toteutettuna supikoiran tai minkin pyytämiseen koulutetun koiran päästäminen irti rauhoitusaikana voi johtaa siihen, että koira vahingoittaa ja häiritsee maassa hautovia lintuja ja hirvieläinten vasoja arimpaan lisääntymisaikaan touko-heinäkuulla. Pahimmillaan tällaisessa pyynnissä voidaan rikkoa useita metsästyslain säännöskohtia. Vapaana kulkevan metsästyskoiran (ei kuitenkaan ajava koira) hyödyntäminen lisääntymisaikaan vaatii aina nimenomaan kohdelajin metsästykseen koulutetun koiran ja erityistä tapauskohtaista harkintaa, jotta häiriötä tai vahinkoa muille lajeille ei aiheudu. Supikoiran pyyntiin erikoistunut koira voidaan ohjata tuoreelle jäljelle esimerkiksi näkötai tuoreella riistakamerahavainnolla. Suomen riistakeskus kehottaa metsästäjiä vastuullisuuteen myös vieraslajien pyynnissä ja hyödyntämään vapaana kulkevia metsästyskoiria supikoiran ja minkin pyynnissä pääsääntöisesti lisääntymisajan ulkopuolella (1.8-30.4). Vieraslajien pyyntija tappamisoikeus Vieraslajien pyyntiin ja tappamiseen tulee olla maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa (katso taulukko s. 11). Metsästysseurojen alueilla supikoiraa ja minkkiä voidaan muutosten tultua voimaan pyydystää ja tappaa ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsisi pääsääntöisesti muuttaa. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Eli jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä haitalliseksi vieraslajiksi muuta näiden vanhojen sopimusten sisältöä. Uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia tulee metsästysseurojen olla tarkkana ja ottaa huomioon haitallisten vieraslajien pyyntija tappamisoikeus, jotta lainsäädännön muuttumisen myötä jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Vanhat vuokrasopimuspohjat tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää. Uudet päivitetyt mallipohjat löytyvät riista.fi-sivuilta. Pyyntioikeus säilyy valtion mailla Metsästyslain vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan lain 7 §:ssä säädetty oikeus metsästää yleisellä vesialueella ja talousvyöhykkeellä ja lain 8 §:ssä säädetty kuntalaisen oikeus metsästää valtion alueella (ns. vapaa metsästysoikeus) koskee sekä haitallisten vieraslajien että rauhoittamattomien eläinten pyytämistä ja tappamista. Muut säädökset Haitallisten vieraslajien kuten supikoiran ja minkin pyynti jatkuu pääsääntöisesti vanhojen metsästyslainsäädännöstä opittujen periaatteiden mukaan. Ajoneuvojen käyttöä ja tiealueilla tapahtuvaa ampumista koskevat pykälät koskevat edelleen myös haitallisten vieraslajien pyyntiä. Ampuminen on kiellettyä välittömästi ajoneuvon pysäyttämisen jälkeen 100 metriä lähempänä ajoneuvosta. Ampuminen on kiellettyä rautatien tai yleisen tien yli ja ampuminen on kiellettyä, jos ampuja tai eläin on tällaisella tiellä. Ilman alueen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta eikä viljelyksillä tule kulkea ennen kuin sato on korjattu tai koottu. Metsästysaseiden käyttö säilyy pääsääntöisesti ennallaan ja lopetuksessa voi edelleen käyttää siihen soveltuvaa asetta MA 19 § mukaisesti. Ainoastaan minkin pyynnin haulikkokaliiperi laajeni 10-36 kaliipereihin (ennen 10-20). Eläinten lopetus kivuttomasti Kaikkien, myös vierasperäisten, eläinten lopetusta koskevat eläinsuojelulainsäädännön velvoitteet. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti ja lopetuksen saa tehdä vain se, jolla on riittävät tiedot kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Eläinten hukuttaminen on kiellettyä. 12 l Metsästäjä 4 l 2019 METSÄSTYSV UOKRASOPIM US Tällä sopimuksella me allekirjoittaneet Vuokranantaja_ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ ____ (Alueen omistaja) osoite Vuokralainen _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____ (Rek. yhdistys tai henkilö) osoite Olemme sopineet metsästysoikeud en vuokrauksesta, joka koskee metsästystä seuraavilla tiloilla: kunta kylä tila/palsta RN:o pinta-ala 1. Metsästysvuokr asopimus koskee A. kaikkea metsästystä C. petoeläinten metsästystä B. hirvieläinten metsästystä D. ei koske seuraavien eläinten metsästystä _____________ _______ 2. Sopimus on voimassa A. toistaiseksi ja irtisanomisaika on _____ kk. B. _____/ _____ 20_____ _____/ _____ 20_____. 3. Metsästysoikeu s luovutetaan A. Vastikkeetta B. _____ euron vuosivastiketta vastaan, joka on maksettava vuosittain _____/ _____ mennessä. C. _____ euron koko vuokrakauden vastiketta vastaan, joka maksetaan _____/ _____ mennessä. D. muuta vastiketta vastaan. Pankkiyhteys _____________ _____________ ______ 4. Metsästysoikeu den siirtäminen A. Vuokralainen saa siirtää metsästysoikeud en kolmannelle. B. Vuokralainen ei saa siirtää eikä vuokrata metsästysoikeutt a kolmannelle. C. Metsästysoikeud en siirtämisestä sovitaan seuraavaa _____________ _____________ ___________ 5. Ulkopuolisen oikeudesta koirien koulutukseen ja irtipitoon vuokratulla alueella päättää A. vuokralainen B. vuokranantaja C. vuokralainen tai vuokranantaja 6. Muutokset tilan omistussuhteiss a Muutoksista tilan omistussuhteissa tulee ilmoittaa vuokralaiselle _____ kk:n kuluessa muutoksesta. 7. Vuokranantaja n oikeudesta metsästää vuokra-alueella sovitaan seuraavaa _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _ 8. Yleiset ehdot (Tarpeettomat kohdat voidaan yliviivata) Ellei muuta sovita, vuokralaisella on oikeus pyytää vuokra-alueelta metsästyslaissa mainittuja rauhoittamattom ia eläimiä ja vieraslajilainsää dännössä mainittuja haitallisia vieraslajeja, myöntää vuokra-alueelle lyhytaikaisia metsästyslupia ja lupia rauhoittamattom ien eläinten ja em. vieraslajien pyyntiin sekä harjoittaa riistanhoitotoim enpiteitä. Vuokralaisella on oikeus koirien kouluttamiseen ja irtipitoon vuokra-alueella metsästyslain mukaisesti. Vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin mahdollisuutta tulen leviämiseen ei ole. Vuokralainen saa käyttää vuokra-alueella moottorikäyttöis tä ajoneuvoa kaadettujen suurikokoisten riistaeläinten noutamiseen ja riistanhoitotöide n suorittamiseen siten, ettei maaja metsätaloudelle aiheudu vahinkoa. 9. Sopimuksen muut ehdot _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____________ _____ Tätä sopimusta on tehty kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Paikka ja aika _____________ _____________ _____________ __ _____/ _____ 20_____. _____________ _____________ ____________ _____________ _____________ _____________ ___ Vuokranantaja Vuokralainen Liitteitä _____ kpl
TARJOUKSET VOIMASSA 31.7.2019 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi 2 SK 4 KPL JOSERA KOIRANRUOAT 99,NORM. 56 64,00/SK 4,27 €/KG Osta 2 samaa säkkiä Joserakoiranruokaa edulliseen tarjoushintaan. Etusi jopa 29,-! RIISTAKAMERA BURRELL EDGE HD+3G 249,NORM. 299, Lähettää jopa 12 Mpx:n kuvia ja 20 Mt:n HD-videoita. Toimii myös 2G -verkossa. Etäohjaus puhelimella. Tarkat päiväja yökuvat. Reagointiaika 0,6 sekuntia. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. ILMAKIVÄÄRI GAMO BLACK BULL IGT MACH 1 299,NORM. 349, Tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkais? altaan 30 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylinvaimenninkisko. Mukana 4x32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 Joustavat ja hyvin istuvat metsästyshousut. HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 Pehmeä ja rento huppari työhön ja vapaa-aikaan. SOUTUVENE TAIMEN 465 1 240,Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW/2,68 hv. JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 80 1,85 €/KG Suunniteltu koirille, joiden elämään kuuluu paljon liikuntaa ja jotka tarvitsevat lihaisaa energiaa. KOIRANRUOKA FORTGLADE JUST CHICKEN 395 G 9 90 NORM. 3,50/KPL 6,27 €/KG Viljaton, kostea täydennysrehu koirille. Sis. 90% lihaa sekä mineraaleja. Täydentää proteiinija energiavajetta. ILMAKIVÄÄRI GAMO HUNTER MAXXIM IGT 4,5 MM 279,NORM. 329, 29 mm typpikaasumännällä. Kaksoisvaimennettu Whisper Maxxim -piippu. 4×32 mm kiikaritähtäin. RRR -rekyylinvaimenninkisko. Kaliiperi 4,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 305 m/s, (PBA-luodilla 386 m/s), teho 24 J. ILMAKIVÄÄRI GAMO HUNTER MAXXIM IGT 4,5 MM RADIOPUHELINPARI MOTOROLA T80 EXTREME 139,PMR446-järjestelmä, jopa 10 km kantama. Ääniohjattu lähetys, 2 kanavan tarkkailutila, kuuntelutila. Roiskevesisuojattu. Lataustelakka, säilytyssalkku, hands-free-kuulokkeet. RIISTAKAMERA BURRELL S12HD+SMSII 199,Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu riista-/valvontakamera. Liiketunnistin jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 MP kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. RAJOITETTU ERÄ JÄLJESTYSLIINA MORRIS SUPERGRIP 15 M 23 90 NORM. 33,50 Huomiovärinen jäljestysliina erittäin hyvällä pidolla. Pituus 15 m. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79,MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 90 Säänkestävää alusinkkiverkkoa, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. RIISTAHERNE PUHDAS 30 KG 14 95 0,49 €/KG Viljelytarkastettu ja hukkakauravapaa riistaherne esim. riistalintujen ruokintaan. Hankkija_Metsastaja4_420x275.indd All Pages 20.6.2019 11.20
TARJOUKSET VOIMASSA 31.7.2019 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi 2 SK 4 KPL JOSERA KOIRANRUOAT 99,NORM. 56 64,00/SK 4,27 €/KG Osta 2 samaa säkkiä Joserakoiranruokaa edulliseen tarjoushintaan. Etusi jopa 29,-! RIISTAKAMERA BURRELL EDGE HD+3G 249,NORM. 299, Lähettää jopa 12 Mpx:n kuvia ja 20 Mt:n HD-videoita. Toimii myös 2G -verkossa. Etäohjaus puhelimella. Tarkat päiväja yökuvat. Reagointiaika 0,6 sekuntia. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. ILMAKIVÄÄRI GAMO BLACK BULL IGT MACH 1 299,NORM. 349, Tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkais? altaan 30 mm ilmasylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylinvaimenninkisko. Mukana 4x32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 Joustavat ja hyvin istuvat metsästyshousut. HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 Pehmeä ja rento huppari työhön ja vapaa-aikaan. SOUTUVENE TAIMEN 465 1 240,Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW/2,68 hv. JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 80 1,85 €/KG Suunniteltu koirille, joiden elämään kuuluu paljon liikuntaa ja jotka tarvitsevat lihaisaa energiaa. KOIRANRUOKA FORTGLADE JUST CHICKEN 395 G 9 90 NORM. 3,50/KPL 6,27 €/KG Viljaton, kostea täydennysrehu koirille. Sis. 90% lihaa sekä mineraaleja. Täydentää proteiinija energiavajetta. ILMAKIVÄÄRI GAMO HUNTER MAXXIM IGT 4,5 MM 279,NORM. 329, 29 mm typpikaasumännällä. Kaksoisvaimennettu Whisper Maxxim -piippu. 4×32 mm kiikaritähtäin. RRR -rekyylinvaimenninkisko. Kaliiperi 4,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 305 m/s, (PBA-luodilla 386 m/s), teho 24 J. ILMAKIVÄÄRI GAMO HUNTER MAXXIM IGT 4,5 MM RADIOPUHELINPARI MOTOROLA T80 EXTREME 139,PMR446-järjestelmä, jopa 10 km kantama. Ääniohjattu lähetys, 2 kanavan tarkkailutila, kuuntelutila. Roiskevesisuojattu. Lataustelakka, säilytyssalkku, hands-free-kuulokkeet. RIISTAKAMERA BURRELL S12HD+SMSII 199,Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu riista-/valvontakamera. Liiketunnistin jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 MP kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. RAJOITETTU ERÄ JÄLJESTYSLIINA MORRIS SUPERGRIP 15 M 23 90 NORM. 33,50 Huomiovärinen jäljestysliina erittäin hyvällä pidolla. Pituus 15 m. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79,MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 90 Säänkestävää alusinkkiverkkoa, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. RIISTAHERNE PUHDAS 30 KG 14 95 0,49 €/KG Viljelytarkastettu ja hukkakauravapaa riistaherne esim. riistalintujen ruokintaan. Hankkija_Metsastaja4_420x275.indd All Pages 20.6.2019 11.20
16 l Metsästäjä 4 l 2019 MATTI KERVINEN, JUKKA KERÄNEN, MIKAEL LUOMA, SAMI TOSSAVAINEN , Suomen riistakeskus Metsäkanalintujen metsästyksen säätely metsästysseuroissa – huomio kesäkokouksiin! M etsästysasetuksen mahdollistamien aiempaa pidempien metsästysaikojen myötä metsästysseurojen vastuu metsäkanalintujen metsästyksen säätelyssä korostuu. Seura voi varmistaa lintukantojen kestävyyden, sekä jäsenistölleen hyvät metsästysmahdollisuudet, perustamalla päätöksentekonsa alueen lintukantojen kehityksen ja metsästyksen seurantaan. Seuran kesäkokous määrittää raamit metsästykselle Monet metsästysseurat ovat perinteisesti pitäneet kesäkokouksensa heinä-elokuun vaihteessa ja asettaneet saaliskiintiöitä ja rajoituksia hyödyntämättä tuoreinta tietoa metsäkanalintukantojen kehityksestä. Usein tämä on johtanut vuodesta toiseen samoihin kiintiöihin tai myöhästyneeseen reagointiin lintutiheyden muuttuessa. Kannan kasvuvaiheessa voi siten jäädä suuri osa metsästyspotentiaalista hyödyntämättä. Toisaalta, kun kanta kääntyy laskuun, mutta kiintiöt ovat vielä huippuvuosien tasolla, saatetaan metsästää liian voimakkaasti tuottavaa aikuiskantaa, jonka varassa kannan uusi nousu on. Perinteisesti moni seura on rauhoittanut koppelon ja naarasteeren kokonaan. Ilman aikuisten metsotai teerikukkojen ylläpitämiä elinvoimaisia soitimia ei säästetyistä naaraslinnuistakaan ole iloa. Jotta metsäkanalintukantojen kehitys voidaan huomioida seuran päätöksissä, kannattaa kesäkokous pitää vasta elokuun puolivälin jälkeen, kun riistakolmiolaskennoista on saatu tulokset ja maaja metsätalousministeriö on lähettänyt asetusluonnoksen metsäkanalintujen metsästyksen rajoittamisesta lausuntokierrokselle. Alueellinen riistatieto metsästyksen suunnittelun tueksi Heinä-elokuun taitteessa lasketaan vuosittain vapaaehtoisin voimin yli tuhat riista
Metsästäjä 4 l 2019 l 17 Metsäkanalintujen metsästyksen säätely metsästysseuroissa – huomio kesäkokouksiin! kolmiota. Vuosikymmenten aikana kertynyt tieto metsäkanalintukantojen pitkäaikaiskehityksestä ja vuotuisista kannanvaihteluista sekä pienentynyt metsästyspaine ovat mahdollistaneet nykyiset metsästysajat metsästyksen kestävyyttä vaarantamatta. Metsästysseuran päätöksiä ei pidä tehdä pelkästään seuran oman kolmion laskentatulosten pohjalta, vaan hyödyntämällä riistakolmiot.fi-sivuston riistanhoitoyhdistysja riistakeskusaluekohtaisia tuloksia. Sattuman vaikutus yksittäisen kolmion tuloksiin voi olla suuri, joten luotettavampi kuva alueen lintutilanteesta saadaan, kun huomioidaan riittävän suuri määrä lähialueiden riistakolmioita. Laajemman alueen lintutilanteen lisäksi metsästyksen suunnittelussa seuran on otettava huomioon, kuinka hyvä seuran alue on lintualueena ja kuinka paljon jäsenet ylipäätään metsästävät kanalintuja. Vaikka metsäkanalintujen kannanvaihtelut tunnetaan hyvin, on saalistieto edelleen varsin karkeaa. Saaliin alueellisen ja ajallisen jakautumisen, pyyntiponnistuksen sekä verotusasteen tunteminen auttaisivat selvittämään metsästysaikojen rajoittamisen tarpeellisuutta. Saaliiden kirjaaminen Oma riistaan ja ilmoittaminen oman seuran sihteerille on ensiarvoisen tärkeää metsäkanalintujen metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi. Tulevaisuus on valoisa vastuulliselle kanalinnustajalle Mahdollisuudet metsäkanalintujen pyyntiin ovat parantuneet viime vuosina, mutta vapaus tuo mukanaan vastuuta. Metsästysseurojen ja jokaisen metsästäjän tulee jatkossakin huolehtia laadukkaan riistatiedon tuottamisesta metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi. Rauhoita teeren syyssoitimet metsästykseltä Metsästysseuran kannattaa kesäkokouksensa päätöksellä rauhoittaa alueensa teeren syyssoitimet metsästykseltä: n Syyssoitimella teerikukot hakevat asetelmia kevättä ajatellen, joten sillä on suuri merkitys kevätsoitimen vetovoimaisuudelle. n Metsästys syyssoitimella kohdistuu suurella todennäköisyydellä soitimen keskeisiin valtakukkoihin, jotka määräävät soitimen sijainnin. Valtakukkojen ampuminen voi kuihduttaa soitimen, kun muut kukot siirtyvät esimerkinnäyttäjien puuttuessa toisille soitimille. n Teerikanat hakeutuvat keväällä parittelemaan soitimille, joilla on paljon kukkoja. Pienet, muutaman kukon soitimet eivät teerikanoja juurikaan kiinnosta. n Teerikanat pesivät yleensä lähellä soidinta, jolla parittelivat. Onnistunutta pesintää seuraa usein lisääntyminen samalla alueella myös seuraavana vuonna. n Runsas määrä pesintöjä soitimen ympäristössä tarkoittaa – pesinnän onnistuessa – suurta määrä nuoria lintuja syksyisessä metsästettävässä kannassa. n Pitämällä oman alueensa soitimet elinvoimaisina metsästäjät parantavat mahdollisuuksiaan päästä nauttimaan hyvistä lintukannoista syksyisin. Mikäli seuran alueella on useita soitimia ja teerikanta on runsas, voi maltillista metsästystä harkita alueen pienemmillä soitimilla. Alueen pääsoidin kannattaa kuitenkin aina rauhoittaa metsästykseltä.
H allitusohjelma julkaistiin kesäkuun alkupäivinä, joten ohjelmaa on viime viikkoina tutkailtu tarkkaan eri toimialoilla. Riistatalouden osalta voidaan todeta, että tuskin koskaan hallitusohjelmassa on ollut näin paljon riistatalouteen liittyviä viittauksia. Eri osapuolten pitkäjänteinen työ riistatalouden edistämisen saralla näyttää tuottaneen myönteisen tuloksen ohjelman sisällön osalta. Seuraavassa muutama suora lainaus hallitusohjelman riistatalouteen liittyvistä keskeisimmistä kohdista: ”Metsästys kehittyy luontoharrastuksena ja hyödyttää yhteiskuntaa. Metsästysharrastuksen edellytykset turvataan ja uusien harrastajien tuloa lajin pariin edistetään. Metsästyksen merkitys luonnonja riistahoidossa sekä vieraslajien torjunnassa otetaan huomioon. Riistakantoja hallitaan kestävästi ja vahinkoja ehkäisten. SRVA-toiminnan edellytykset turvataan. Suurpetopolitiikkaa harjoitetaan monipuolisella keinovalikoimalla mukaan lukien kanta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennaltaehkäisy sekä ennakoiva viestintä. Suurpetopolitiikassa lisätään eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan rahoitus. Vaikutetaan EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa”. Lisäksi ohjelma sisältää selkeät maininnat hyljesekä merimetsokantojen aiheuttamien vahinkojen sekä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Myös ohjelman metsätalouteen liittyvissä kirjauksissa on varsin paljon riistatalouden kannalta myönteisiä viittauksia sisältäen muun muassa riistatiheikköjen ja monipuolisten metsien kasvatusja käsittelytapojen edistämisen. Ohjelman mainintaa luontoja ympäristökasvatuksen edistämisestä voitaneen tulkita niin, että se kattaa myös metsästysharrastuksen. Lisäksi luonnonsuojelurahoitus näyttäisi kasvavan merkittävästi vuosittain. Tätä rahoitusta voitaneen kohdistaa myös riistapuolen elinympäristöjen parantamisja luonnonhoitohankkeisiin. Suomen riistakeskuksen luonnonhoitoja luonnonsuojelustrategian linjaukset näkyvät ilahduttavan selkeinä hallitusohjelmassa. Elinympäristöjen hoitoa osana kannattavaa maaja metsätaloutta on tavoitteena kehittää useilla nimetyillä hankkeilla, joiden pohja on luotu muun muassa riistakeskuksen Kotiseutukosteikko-hankkeessa ja Riistametsänhoito-konseptin onnistuneella toteuttamisella. Myös supikoiran ja minkin haitallisuus Suomen luonnon monimuotoisuudelle tuodaan selkeästi esiin ja lajien torjuntaa tehostetaan. On hienoa, että metsästäjien tekemä luonnonhoitotyö saa näin laajaa yhteiskunnallista tunnustusta ja hyväksyntää osakseen. Metsästys on yhä selkeämmin osa luonnonsuojelua! Susi riistalajina on ollut myös viime aikoina vahvasti esillä. Keväällä maaja metsätalousministeriö jalkautui kentälle viiteen eri sudenhoitosuunnitelman päivittämiseen liittyvään kuulemistilaisuuteen. Tilaisuudet on koettu hyvin myönteisinä ja ne ovat olleet osallistujien mukaan hyvähenkisiä ja yhteistyöhakuisia. Päivitetty sudenhoitosuunnitelma lähtee lausunnolle kesäkuun loppuun mennessä. Toukokuun alussa julkistettiin EU:n julkisasiamiehen kannanotto liittyen suden kannanhoidolliseen metsästykseen liittyviin valituksiin. Kannanottoa on tulkittu hieman eri tavalla tulkitsijaosapuolesta riippuen, mutta riistahallinnon näkökulmasta kannanottoon voi olla varovaisen tyytyväinen. Lopullinen kanta selviää EU:n tuomioistuimen ja KHO:n käsittelyn jälkeen. Kesäkuun alussa saimme viimeisimmän Luke:n tuottaman kanta-arvion. Samoin kesäkuun alkupuolella saatiin myönteinen rahoituspäätös susikannan hoitoon liittyvälle yhteishankkeelle. LIFE BOREALWOLF -hankkeen päätavoitteena on saada susikanta suotuisan suojelun tasolle, kehittää käytännönläheisiä keinoja kannanhoitoon ja vahinkojen ehkäisyyn, lievittää sosiaalisia jännitteitä ja luoda työkaluja laittoman tappamisen vähentämiseen. Toimijoina hankkeessa ovat Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallituksen Eräpalvelut, Itä-Suomen poliisilaitos sekä Suomen luonnonsuojeluliitto Uusimaa. Hankkeen budjetista EU:n osuus on noin 54 prosenttia, muina rahoittajina hankkeessa toimivat MMM, YM ja MTK. Riistakeskuksen tärkeimmät tehtävät liittyvät susiviestinnän kehittämiseen, metsästyskoirille aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseen sekä suurpetoyhdyshenkilötoiminnan kehittämiseen, joten susi sälyttää asemansa keskustelun ytimessä taatusti myös jatkossa. Hallitusohjelmasta vankka tuki riistataloudelle TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta 18 l Metsästäjä 4 l 2019
#BERELENTLESS LEUPOLD.COM VX-FREEDOM mallit: TWILIGHT LINSSIJÄRJESTELMÄ HYVÄLLÄ VALONLÄPÄISYLLÄ VETTÄ JA NAARMUJA EHKÄISEVÄ LINSSINPINNOITUS HELPOT JA SELKEÄT SÄÄDÖT TÄYSIN VESITIIVIS LEUPOLDIN 30 VUODEN TAKUU VX-FREEDOM 1,5-4x20 DUPLEX 299€ VX-FREEDOM 2-7x33 DUPLEX 299€ VX-FREEDOM 3-9x40 DUPLEX 319€ VX-FREEDOM 3-9x50 DUPLEX 359€ VX-FREEDOM 4-12x40 TriMOA 419€ VX-FREEDOM KATSO LISÄTIETOA WWW.ASE.FI • HINNAT VOIMASSA SITOUMUKSETTA 30.10.2019 ASTI • MAAHANTUOJA: HJORTH URHEILUTUKKU OY
20 l Metsästäjä 4 l 2019 Susikannassa vain pieniä muutoksia ILPO KOJOLA , SAMULI HEIKKINEN , SAMU MÄNTYNIEMI , KATJA HOLMALA , ANTTI HÄRKÄLÄ Suomessa oli kuluvan vuoden maaliskuussa arviolta 19 susilaumaa, kun vuonna 2018 niitä oli 20. Lisäksi havaittiin kumpanakin vuonna viisi laumaa, jotka liikkuivat molemmin puolin itäistä valtakunnanrajaa. Kahden suden asuttamien reviirien määrä oli maaliskuussa 2019 huomattavasti suurempi (20) kuin vuotta aiemmin (15). Arvio kokonaismäärästä oli 185 205 sutta, mikä on noin 10 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna (165 190). L uonnonvarakeskus julkaisi kesäkuun alussa yksityiskohtaisen kuvauksen maaliskuun 2019 susikannasta ja sen maantieteellisestä jakautumisesta. Samassa yhteydessä julkaistiin myös susikanta-arvio-Luke-2019-fi.pdf). Linkistä on ladattavissa myös ruotsinkielinen versio. Kanta-arvion tietoaineistoina olivat suurpetoyhdyshenkilöiden TASSU-järjestelmään kirjaamat havainnot, ulostenäytteistä tehdyt DNA-analyysit, GPS-pannalla varustettujen susien paikannukset sekä tunnettu kuolleisuus. Keskiössä laumat ja parit Luonnonvarakeskus keskittyy laumojen ja kahden suden asuttamien reviireiden määrän arvioimiseen. Käytäntö on sama muissa Pohjoismaissa. Kokonaisyksilömäärää kannan vuodenaikaisvaihtelua ja esiintymistä arvioiva ennustemalli. Kanta-arvio ja ennustemalli löytyvät kirjallisena samasta raportista. (http://riistahavainnot. fi/static_files/suurpedot/kantaarviot/SusiSE PP O RO N KA IN EN
Metsästäjä 4 l 2019 l 21 koskevassa arviossa on enemmän epävarmuutta kuin arviossa reviirien määrästä. Lauman asuttamiksi luokitellaan reviirit, joissa havaintojen tai DNA-analyysin perusteella on maaliskuussa ollut vähintään kolme sutta. Tällöin on useimmiten kysymys perhelaumasta, jossa on vähintään yksi edellisenä vuonna syntynyt pentu. Joissakin tapauksissa kolmas yksilö voi olla emojen mukana edelleen liikkuva, jo toisella ikävuodella oleva susi. Tavallisesti pari kuitenkin saa pentuja vuosittain. Kahden suden asuttamista reviireistä valtaosa koskee reviiriä merkkaavan parin elinaluetta. Jos kahta sutta koskevien havaintojen joukossa on jokunen kirjaus kolmesta sudesta, on kyseisen reviirin yksilömääräksi kirjattu 2-3 sutta. Tällaisen statuksen sai kolme reviiriä. Painopisteinä läntisin ja itäisin Suomi Susikannan alueellinen jakautuminen noudattelee viime vuosilta tuttua mallia; sudet ovat yhtäältä lännessä, toisaalta idässä, mutta Järvi-Suomessa on laaja alue ilman pysyviä reviirejä (kuva 1). Läntisellä kannanhoitoalueella reviirit keskittyivät alueen länsija eteläosaan, itäisellä kannanhoitoalueella puolestaan alueen itäja pohjoisosaan. Läntisen ja itäisen kannanhoitoalueen välinen vertailu osoitti asetelman muuttuneen vuosien 2017 ja 2018 välillä selvästi länsipainotteiseksi, mutta tänä vuonna erot olivat aiempaa pienemmät. Länteen susien esiintyminen kuitenkin edelleen painottui. Läntisellä kannanhoitoalueella eleli 13 ja itäisellä kannanhoitoalueella 11 laumaa, joista viisi liikkui molemmin puolin Suomen ja Venäjän välistä valtakunnanrajaa. Vuosi sitten läntisen Suomen kannanhoitoalueella havaittiin 16 laumaa, itäisellä kahdeksan. Potentiaalia kannan kasvuun Susikanta on maaliskuussa pienemmillään, ennen huhtikuun ja toukokuun aikana syntyviä pentuja. Kevättalvella on kuitenkin käytössä muita vuodenaikoja kattavampi aineisto. Laumat ovat vielä pääosin Kuva 1. Susilaumojen, kahden ja 2-3 suden asuttamat reviirit maaliskuussa 2019. Suomen ja Venäjän yhteisiksi arvioidut reviirit on piirretty muita reviirejä ohuemmalla reunaviivalla.
22 l Metsästäjä 4 l 2019 keskitalven vahvuudessa, sillä nuoret yksilöt alkavat vaeltaa pois synnyinreviiriltään yleensä vasta myöhemmin keväällä. Kahden suden asuttamien reviirien suurempi määrä viittaa kannan aiempaa suurempaan kasvupotentiaaliin, sillä kaksikoista merkittävä osa on saanut tänä keväänä pentuja. Kahden tai 2 3 suden asuttamia reviirejä oli enemmän läntisellä (15) kuin itäisellä (7) kannanhoitoalueella. Tämä viittaa potentiaalin painottumiseen läntiseen Suomeen. Seurantaa tulee edelleen tehostaa Luonnonvarakeskuksen kannanarviointimenetelmän on julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä sarjassa ja se on vapaasti ladattavista osoitteesta: https://link.springer. com/article/10.1007/s13364-018-0371-3. Suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen määrällä on erittäin tärkeä sija reviireiden sijainnin ja rajojen hahmottelussa. Vain osassa reviireistä rajojen määrittely perustui GPS-lähetinten antamiin sijaintitietoihin. Kuluvan vuoden kevättalvella pannoitettiin 18 susiyksilöä 11 eri reviirillä, joista kolme sijaitsi läntisellä ja kahdeksan itäisellä kannanhoitoalueella (http://riistahavainnot.fi/pannoitetut). Geneettiseen analyysiin ja havaintoihin pohjautuvat reviirikohtaiset yksilömääräarviot tukivat toisiaan; parhaiten silloin, kun sekä näytemateriaalia että havaintoja oli keskimääräistä enemmän. Geneettisen seurannan laajentaminen ja voimistaminen olisi yksiselitteinen etu kannanseurannalle. Nyt geneettisen analyysiin saatiin näytemateriaalia 35 eri reviiriltä, mikä tarkoittaa valtaosaa (74 %) kevättalven 2019 susireviireistä. Onnistuneita DNA-analyysejä oli 479, ja onnistuneiden analyysien osuus oli korkea (79 %). Kuluvan vuoden näytemateriaalina oli lähes yksinomaan ulostenäytteitä. Analyysit suoritettiin Turun yliopiston Evoluutiobiologian Sovelluskeskuksessa. Geneettisten analyysien tulokset on nähtävissä osoitteessa http:// riistahavainnot.fi/suurpedot/dna. Vaikka genetiikkaan perustuvaa seurantaa saataisiin edelleen vahvistettua nykyistä kattavammaksi, jää havaintoaineistolle edelleen täysin korvaamaton rooli susien esiintymisen ja reviirirajojen sekä yksilömäärien kartoittamisessa. Eri yhteyksissä esiin tuotu huoli petoyhdyshenkilöverkoston aktiivisuuden säilymisestä on ajankohtainen havaintoja koskevien tunnuslukujen valossa. Vuoden 2018 susikanta-arvion aineistossa oli 1 219 havaintoa susilaumasta. Nyt havaintoja oli 748, mikä on 38 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kahta sutta koskevia havaintoja oli myös vähemmän (999) kuin vuoden 2018 kanta-arvion aineistossa (1 306). Molempina vuosina kanta-arviossa otettiin lähtökohtaisesti huomioon havainnot, jotka oli tehty aikajaksolla 1.8.-28.2. Seurannan kehittäminen poronhoitoalueella Erillinen kohdealue kannanseurannan kehittämisessä on poronhoitoalue, missä petoyhdyshenkilöitä on harvassa. Susien aiheuttamat vahingot kirjautuvat maantieteellisten koordinaattien kanssa riistavahinkorekisteriin, mutta kirjaukset eivät yksilöi, onko vahinkoja ollut aiheuttamassa yksi vai useampi susi. Selainpohjainen, vahinkohavainnon ilmoittamiseen rakennettu PESÄjärjestelmä tulee antamaan tähän mahdollisuuden. Myös muiden susihavaintojen tulisi kirjautua nykyistä paremmin. Susien aiheuttamat vahingot ovat kuluvan vuoden puolella keskittyneet lähelle itärajaa Hossa-Irnin paliskuntaan Suomussalmelle. Vahinkoja on kymmeniä, mutta niitä on alkanut löytyä vasta huhtikuussa. Ensimmäinen kirjaus TASSUUN koski vasta huhtikuun puolella tehtyä havaintoa ja se koski yksittäistä sutta. Koska havaintoja tai vahinkoja ei ollut kirjautunut tämän vuoden puolella aiemmin, jäivät nämä Venäjän puolelta operoineet sudet kanta-arviossa noteeraamatta. Susiennusteen kertomaa Ennustemallin avulla pyritään hahmottamaan, missä rajoissa susikannan voi odottaa vaihtelevan maaliskuuta koskevan kanta-arvion jälkeen. Mallin avulla voidaan myös arvioida takautuvasti, kuinka kanta on todennäköisesti vaihdellut kahden kanta-arvion välisenä aikana. Ennustemallin mukaan reviirien, eli laumojen ja parien, kokonaismäärä on suurimmillaan marraskuussa (Kuva 2), jolloin keväällä synnyinlaumoistaan lähteneet vaeltavat sudet ovat asettautuneet uusille reviireilleen, mutta talven suurempi kuolleisuus ei ole vielä merkittävästi vähentänyt reviirien määrää. Kevättä kohden reviirien määrä vähenee, mutta kokonaismäärä vaihtelee vuoden mittaan Kuva 2. Laumojen ja parien määrän takautuva arvio maaliskuusta 2017 maaliskuuhun 2019, sekä ennuste maaliskuuhun 2020 saakka. Tummempi väri kuvaa suurempaa toteutumistodennäköisyyttä. Rajalaumat lasketaan mukaan silloin, kun ne mallin mukaan liikkuvat Suomen puolella. Kuva 3. Susikannan rakenteen takautuva arvio maaliskuusta 2017 maaliskuuhun 2019, sekä ennuste maaliskuuhun 2020 saakka. Tummempi väri kuvaa suurempaa toteutumistodennäköisyyttä.
Metsästäjä 4 l 2019 l 23 kuitenkin suhteellisen vähän. Kuvassa näkyvä heilahtelu päivästä toiseen johtuu suurelta osin rajalaumojen liikkeestä rajan yli ja takaisin. Laumojen ja parien asuttamien reviirien määrät sen sijaan vaihtelevat vuoden mittaan voimakkaammin. Parien määrä on suurimmillaan ja laumojen määrä pienimillään huhtikuun lopulla, sillä suurin osa pennuista syntyy toukokuun aikana. Pentujen synnyttyä useimmat parit muuttuvat laumoiksi, joten laumojen määrä on suurimmillaan kesäkuun alussa. Kesäkuun 2019 alkupäiville malli ennusti laumojen määrän 90 prosentin todennäköisyysväliksi 34-43 laumaa. Ennuste sisältää rajalaumat sekä sellaiset laumat, joihin ei syntynyt uusia pentuja keväällä 2019, mutta joissa on edellisen vuoden pentuja jäljellä. Vaikka reviirien määrä ei voimakkaasti vaihtele vuoden mittaan, susien kokonaismäärässä tapahtuu keväisin suuri muutos, kun suurimmalle osalle reviireistä syntyy uusia pentuja. Todennäköisimmin pentuja syntyy viisi, mutta paljon pienemmät ja suuremmat pentueet ovat myös mahdollisia. Pentujen määrän suuri vaihtelu reviirien välillä muodostaakin merkittävän osan ennusteeseen liittyvästä epävarmuudesta (Kuva 3). Pantasusien pentuekoosta saatiin tieto ennen ennustemallin ajamista, mutta muille reviireille ennustemalli simuloi 1000 erilaista pentuekokojen yhdistelmää: pentujen määräksi kesäkuun 2019 alussa malli ennusti 90 prosentin todennäköisyydellä 187-269 pentua. Luku sisältää myös edellisvuoden pennut, jotka eivät ole vielä lähteneet laumasta. Uuden kanta-arvion myötä oli mahdollista arvioida takautuvasti myös edellisen vuoden kannan kehitystä (Kuva 3). Kevään 2018 kanta-arvion perusteella susien kokonaismääräksi marraskuussa 2018 ennustettiin 228-311. Koska kevään 2019 kanta-arvio oli hieman edellistä suurempi, myös mallin avulla saatava takautuva arvio marraskuun 2018 kannasta tarkentuu hieman ja päivittyy ylöspäin: 90 prosentin todennäköisyysväli on 252-311. Kokonaismäärän ennuste maaliskuulle 2020 on melko epävarma, johtuen sekä pentujen määrän luonnollisesta satunnaisvaihtelusta sekä talvikuolleisuuteen liittyvästä epävarmuudesta. Keväällä 2020 susien määrän ennustetaan olevan 90 prosentin todennäköisyydellä välillä 153287 (Kuva 3). Riistaneuvosto keskusteli susista kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa Valtakunnallinen riistaneuvosto sai toukokuussa vieraaksi eurooppalaisia suurpetokonfliktien asiantuntijoita. Riistaneuvostossa nähtiin, että paikallisten kuuntelu ja tukeminen ovat lähtökohta yhteiselon rakentamiseen suurpetojen kanssa. Yhtenä tapaamisen aiheena oli Suomen ja Ruotsin välinen EU:n tukema tuleva suurpetofoorumi. Riistaneuvosto evästi EU:n suurpetofoorumia Suomen susikannan erityiskysymyksistä, kuten metsästyskoiravahingoista, petoyhdyshenkilöiden tekemästä vapaaehtoistyöstä ja reviirialueiden yhteistyöryhmistä. Suomen erityisenä vahvuutena nähtiin metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö. Valeria Salvatori esitteli EU:n suurpetofoorumin toimintatapoja. Foorumi etsii ratkaisuja ihmisten ja suurpetojen välisiin konflikteihin työskentelemällä paikallisten sidosryhmien kanssa avoimella, rakentavalla ja kaikkia osapuolia kunnioittavalla tavalla. Ruotsin susitilannetta esittelivät lääninhallituksen edustajat, Daniel Mallwitz, Maria Falkevik ja Mona HansErs, sekä Jens Andersson ja Klas Allander Natursvårdsverketistä. Ruotsin haasteet susikannan hoidossa, kuten kotieläinja metsästyskoiravahingot sekä yhteensovittaminen hirvieläinkantojen hoidon kanssa, ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomessa. -Vaikka hallinnon rakenteet poikkeavat, ovat petojen aiheuttamat haasteet samoja. Skandinaavisen yhteistyön tiivistäminen helpottaisi keskustelua myös EU:n komission suuntaan, Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Juhani Kukkonen visioi kokouksen lopuksi. Juhani Kukkonen, Valeria Salvatori, Estelle Balia ja Sami Niemi keskustelivat susien ja ihmisten välisistä konflikteista Euroopassa. MIRJA RANTALA
24 l Metsästäjä 4 l 2019 MIRJA RANTALA Hanke susikannan hoitosuunnitelman päivittämiseksi on päättymässä. Päivitys käynnistyi syksyllä 2018. Hankkeen projektipäällikkö maaja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Sami Niemi kehuu päivitystyön hyvää henkeä. V oimassa oleva susikannan hoitosuunnitelma on varsin tuore. Se vahvistettiin vuonna 2015. Vaikka työ tehtiin huolella ja sisälsi merkittäviä uusia avauksia, susikannassa tapahtuneet muutokset, kuten kannan painopisteen siirtyminen itäisestä Suomesta länteen, loivat tarpeen päivittämiselle. Nyt päivitettiin erityisesti hoitosuunnitelman toimenpideosiota. Maaja metsätalousministeriö asetti työtä varten valmisteluryhmän ja sen työtä ohjaamaan ohjausryhmän. – Koimme ministeriössä, että oli syytä käynnistää avoin vuoropuhelu keskeisten valtakunnallisten sidosryhmien kanssa. Samalla oli mielekästä päivittää hoitosuunnitelma, koska joka tapauksessa konkreettisia muutoksia ja toimenpiteitä nousisi esille, Niemi kertoo työn taustoista. Vaikka EU:n lainsäädäntö määrittelee pitkälti susikannan hoitoa, hoitosuunnitelmatyöllä on merkitystä. Hoitosuunnitelmassa kuvataan toimet, joita riistahallinto tekee lajin kannanhoidossa. – On hyvä, että ne kirjataan esille. Lisäksi on paljon toimenpiteitä, joita tarvitaan ja joista direktiivit eivät suoraan mitään säädä, Niemi tarkentaa. Vahinkojen ehkäisyä ja viestintää Hoitosuunnitelman päivitystyön tavoitteena oli susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisy, ihmisten ja susien rinnakkaiselon parantaminen sekä luottamuksen lisääminen susikannan hoitoon, säätelyyn ja seurantaan. Niemen mukaan merkittävä uudistus on huolta, uhkaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmän selkeyttäminen. Samalla selkiytyy poliisin ja Suomen riistakeskuksen työnjako. Hankkeen viestinnässä on puhuttu susien sietämisestä ja hyväksymisestä. Käsitteet ovat herättäneet metsästäjien keskuudessa keskustelua. – Kyllä koko hoitosuunnitelma lähtee edistämään tuota tavoitetta. Siihen ei ole yhtä tai kahta ratkaisua vaan tarvitaan useita toimenpiteitä ja ennen kaikkea aikaa, Niemi selventää. Susien sietämisen ja hyväksynnän edistämisessä hoitosuunnitelman ohjausryhmä näki tarpeellisina paikalliset hankkeet, joissa keskitytään tiedon lisäämiseen, viestintään ja vahinkojen ehkäisemiseen. Läpi päivitystyön on korostettu avointa viestintää suteen liittyvän vastakkainasettelun vähentämiseksi. Myös ohjausja valmisteluryhmän työstä on viestitty aktiivisesti. – Itse pidän lisäksi tärkeänä maakuntakierroksella vahvasti esille tullutta ennakoivaa viestintää sekä nopeaa tilanteen haltuunottoa silloin, kun susireviiri jollekin uudelle alueelle syntyy, Niemi lisää. Rakentavaa keskustelua Niemi on yllättynyt siitä, miten rakentava Suomen susikannan hoitosuunnitelma on kannanhallinnan työkalu. Hoitosuunnitelmalla pyritään sovittamaan yhteen sudensuojelun ja susireviireillä toimivien kansalaisten tarpeet. Suunnitelmalla vastataan kansainvälisiin velvoitteisiin. Lisätietoa Susikannan hoitosuunnitelman päivitys -hankkeesta mmm.fi/susikannan-hoitosuunnitelman-paivitys-hanke henki ohjausja valmisteluryhmän kokouksissa on ollut. Hän uskoo, että kaikki osallistujat ovat oppineet toisiltaan prosessin aikana. Nopea soittokierros keskeisille sidosUudenlaista otetta susikeskusteluihin
Metsästäjä 4 l 2019 l 25 ryhmille osoittaa, että keskustelut on käyty hyvässä hengessä. Niin Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Heli Siitari kuin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä vahvistavat keskustelussa olleen uudenlaista otetta. – Keskustelu on ollut kaikin puolin tasa-arvoista eikä toisten tarpeita väheksyvää, Siitari sanoo. – Päivitystyöhön käytettiin yllättävänkin paljona aikaa. Asian haasteellisuudesta huolimatta keskustelu oli rakentavaa ja asiallista, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton kenttäjohtaja Timo Leskinen täydentää. Siitarin mukaan ryhmässä on opittu keskustelemaan keskenään. Nyt on luotu hyvä pohja, jolle rakentaa jatkoa yhdessä. Maakuntakierros oli onnistunut Päivitysprosessiin kuulunutta laajaa maakuntakierrosta kehuvat sekä Hölttä että Siitari. Höltän mukaan alueellisissa tilaisuuksissa keskustelua on käyty rakentavassa hengessä ja palaute maakunnista on ollut hyvää. Myös Niemi kokee maakuntakierroksen hyödylliseksi. – Suomi on iso maa. Vaikka alitajuntaisesti on tiennyt, että susi aiheuttaa erilaisia kiistoja eri puolilla Suomea, nyt se avautui hyvin selkeästi. Lisäksi saimme ideoita hoitosuunnitelman toimenpiteiksi tällä kierroksella, Niemi summaa. Kehuja sidosryhmiltä saa myös Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden osallistuminen hankkeeseen. Siitari kertoo tutkijoiden tuoneen prosessiin uutta ulkopuolista näkemystä. Päivitys vahvistetaan syksyllä Aikatauluksi on sovittu, että hoitosuunnitelma lähetetään lausunnoille juhannuksen jälkeen. Lausuntoaikaa on elokuun loppuun asti. Lausuntokierroksen jälkeen valmisteluja ohjausryhmä kokoontuvat vielä ainakin kerran. Tavoitteena on vahvistaa päivitys syksyllä. VA ST AV AL O, N IK O PE KO N EN
Tracker & Ultracom TUTKALISENSSIT HETI SÄHKÖPOSTIIN! 69,Trackervuosilisenssi 65,Ultracomohjelmisto Puristeruoka! Puristeruoka! Puristeruoka! 35 90 15 KG 37 90 15 KG 40 95 15 KG 29 90 15 KG 33 90 15 KG 40 95 15 KG 24 90 15 KG 49 90 15 KG Viljaton! 2,8 l Kaikkiin koiratarhoihin Hundra-juomasanko 8 l ja kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 23,90 € HUNDRA KOIRATARHA 3X3 M Sinkitty ja jauhepolttomaalattu, kestävä ja edullinen tarhapaketti, joka on helppo ja nopea pystyttää. Elementin leveys 150 cm, korkeus 180 cm. Verkon paksuus 4 mm ja silmäkoko 50 x 100 mm. Värivaihtoehdot: Musta, harmaa ja vihreä. Myös Minipannalla! Myös Minipannalla! FITDOG RECOVERY -PALAUTUSJUOMAJAUHE Aktiivisten koirien perunapohjainen lisäravinne, joka tukee koiran palautumista merkittävästi rasituksen jälkeen. Lihan aromi, pakkaukset 250 g ja 600 g. Kehitetty ja valmistettu Suomessa. 499,H in na t ja ka m pa nj at vo im as sa 31 .7 .2 01 9 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . Korkealaatuiset, vehnättömät ja energiapitoiset Smurretäysravinnot aktiivisille koirille 20 kg 20 kg 20 kg 34 90 KEVYT 38 90 VOIMA 39 90 SUPERVOIMA PROTEIINIA 23 % RASVAA 10 % PROTEIINIA 32 % RASVAA 24 % PROTEIINIA 35 % RASVAA 25 % Rokka ankkafile 400 g KAUPAN PÄÄLLE! Vähintään kahden (min. 30 kg) Rokka-koiranruokasäkin tilaajalle Etutuotteen arvo 8,90 28 50 ALKAEN / 15 KG SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET – KOIRAVARUSTE.FI Vähintään kahden (min. 30 kg) Valio-koiranruokasäkin tilaajalle VALIO-RUOKAKUPPI JA ILMAINEN KOTIINTOIMITUS KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 12,90 ROYAL CANIN SPORTING LIFE ENERGY 4800, 4300 TAI 4100 72 90 SÄKKI 138 90 KAKSI SÄKKIÄ Vähintään kahden säkin tilauksiin ENERGIALISÄ KAUPAN PÄÄLLE! € Etutuotteen arvo 3,99 € 14 50 ALKAEN 729,589,609,749,539,699,599,549,650,R10 Käyttövalmis koiratutka esiasennetulla SIM-kortilla jossa käyttöaikaa 2 vuotta sekä 12 kk:n karttalisenssillä. UUTUUS! R10 saatavana nyt myös sisäisellä antennilla! ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS Suositun Astro 320:n parannettu malli huippuominaisuuksilla. Käsilaitteessa perinteiset näppäimet. Käyttövalmis paketti, jolla seuraat jopa 20 koiraa samanaikaisesti. Tracker-, Ultracomtai b-bark -koiratutkapaketin tilaajalle mahtava TILAAJAETU KAUPAN PÄÄLLE! Arvo jopa 49,90€! Koskee tutkapaketteja. Valitse yksi tilaajaetu tilauksesi yhteydessä. G500FI Tehokas Tracker G500FI erinomaisella kuuluvuudella ja pitkällä virrankestolla. Täysin vesitiivis ja iskunkestävä kotelointi. EASY Suorituskykyinen, integroitu antenni, etäkäytettävä huomiovalo, kaksisuuntainen puheyhteys. Sisältää valmiiksi asennetun Tele2 IOT SIM-kortin, jossa käyttöaikaa kahdeksi vuodeksi. SUPRA EASY Suunniteltu pohjoismaiseen vaativaan käyttöön! 3G/2G-tekniikka, jonka ansiosta paikannustiedot välittyvät lähes reaaliaikaisesti. Esiasennettu Tele2 IOT -SIM-kortti kahdeksi käyttövuodeksi. AVIUS-TUTKAPAKETTI Ultracom-ohjelmistolla seurattava VHF-koiratutka. Seuraaminen myös GSM-verkkojen ulottumattomissa. Seisontahälytys. Sisältää akut, laturin ja Ultracom-ohjelmiston. ARTEMIS EASY Uudella IoT 4G-teknologialla varustettu tulevaisuuden koiratutka! Iso 3200mAh akku, kaksisuuntainen kaiutin, esiasennettu IoT-SIM-kortti kahdeksi ensimmäiseksi käyttövuodeksi. KOIRA-GPS + ÄLYLATURI Tehty toimimaan vaativissa olosuhteissa. Panta on kestävä ja täysin vesitiivis. Kahden tai neljän akun malli. Sisältää Panasonic älylaturi + Panasonic Eneloop Pro AA-akut 4 kpl. ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti. Käsilaite on varustettu tarkalla kosketusnäytöllä. Voit seurata jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. UUTUUS! Alpha 50 -käsilaite 495,Alpha 100 -käsilaite 495,Garmin Alpha -tutkapaketin ostajalle Garmin GPS-teline, tilarajallinen maastokartta ja Garmin-lippis KAUPAN PÄÄLLE! Oukitel WP2 -puhelin + panssarilasi + Trackervuosilisenssi + autolaturi + Burrel-varavirtalähde + asennus käyttövalmiiksi KÄYTTÖVALMIS TUTKAPAKETTI ARTEMIS EASY 1119,SUPRA 1019,G500FI 899,Oukitel WP2 -puhelin + panssarilasi + Ultracomohjelmisto + tehoakut + laturi + Burrel-varavirtalähde + asennus käyttövalmiiksi KÄYTTÖVALMIS TUTKAPAKETTI R10 999,KOIRA-GPS 869,AVIUS 849,KOIRATARHOILLE ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! VALIO-KOIRANRUOAT METSÄSTYSKAUDELLE EDULLISESTI KOTIOVELLE TOIMITETTUNA Etutuotteiden arvo 99,70€! Etutuotteet lisätään automaattisesti ostoskoriin. TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–19, la 10–16 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–19, la 10–16
Tracker & Ultracom TUTKALISENSSIT HETI SÄHKÖPOSTIIN! 69,Trackervuosilisenssi 65,Ultracomohjelmisto Puristeruoka! Puristeruoka! Puristeruoka! 35 90 15 KG 37 90 15 KG 40 95 15 KG 29 90 15 KG 33 90 15 KG 40 95 15 KG 24 90 15 KG 49 90 15 KG Viljaton! 2,8 l Kaikkiin koiratarhoihin Hundra-juomasanko 8 l ja kotiintoimitus KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 23,90 € HUNDRA KOIRATARHA 3X3 M Sinkitty ja jauhepolttomaalattu, kestävä ja edullinen tarhapaketti, joka on helppo ja nopea pystyttää. Elementin leveys 150 cm, korkeus 180 cm. Verkon paksuus 4 mm ja silmäkoko 50 x 100 mm. Värivaihtoehdot: Musta, harmaa ja vihreä. Myös Minipannalla! Myös Minipannalla! FITDOG RECOVERY -PALAUTUSJUOMAJAUHE Aktiivisten koirien perunapohjainen lisäravinne, joka tukee koiran palautumista merkittävästi rasituksen jälkeen. Lihan aromi, pakkaukset 250 g ja 600 g. Kehitetty ja valmistettu Suomessa. 499,H in na t ja ka m pa nj at vo im as sa 31 .7 .2 01 9 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . Korkealaatuiset, vehnättömät ja energiapitoiset Smurretäysravinnot aktiivisille koirille 20 kg 20 kg 20 kg 34 90 KEVYT 38 90 VOIMA 39 90 SUPERVOIMA PROTEIINIA 23 % RASVAA 10 % PROTEIINIA 32 % RASVAA 24 % PROTEIINIA 35 % RASVAA 25 % Rokka ankkafile 400 g KAUPAN PÄÄLLE! Vähintään kahden (min. 30 kg) Rokka-koiranruokasäkin tilaajalle Etutuotteen arvo 8,90 28 50 ALKAEN / 15 KG SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET – KOIRAVARUSTE.FI Vähintään kahden (min. 30 kg) Valio-koiranruokasäkin tilaajalle VALIO-RUOKAKUPPI JA ILMAINEN KOTIINTOIMITUS KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 12,90 ROYAL CANIN SPORTING LIFE ENERGY 4800, 4300 TAI 4100 72 90 SÄKKI 138 90 KAKSI SÄKKIÄ Vähintään kahden säkin tilauksiin ENERGIALISÄ KAUPAN PÄÄLLE! € Etutuotteen arvo 3,99 € 14 50 ALKAEN 729,589,609,749,539,699,599,549,650,R10 Käyttövalmis koiratutka esiasennetulla SIM-kortilla jossa käyttöaikaa 2 vuotta sekä 12 kk:n karttalisenssillä. UUTUUS! R10 saatavana nyt myös sisäisellä antennilla! ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS Suositun Astro 320:n parannettu malli huippuominaisuuksilla. Käsilaitteessa perinteiset näppäimet. Käyttövalmis paketti, jolla seuraat jopa 20 koiraa samanaikaisesti. Tracker-, Ultracomtai b-bark -koiratutkapaketin tilaajalle mahtava TILAAJAETU KAUPAN PÄÄLLE! Arvo jopa 49,90€! Koskee tutkapaketteja. Valitse yksi tilaajaetu tilauksesi yhteydessä. G500FI Tehokas Tracker G500FI erinomaisella kuuluvuudella ja pitkällä virrankestolla. Täysin vesitiivis ja iskunkestävä kotelointi. EASY Suorituskykyinen, integroitu antenni, etäkäytettävä huomiovalo, kaksisuuntainen puheyhteys. Sisältää valmiiksi asennetun Tele2 IOT SIM-kortin, jossa käyttöaikaa kahdeksi vuodeksi. SUPRA EASY Suunniteltu pohjoismaiseen vaativaan käyttöön! 3G/2G-tekniikka, jonka ansiosta paikannustiedot välittyvät lähes reaaliaikaisesti. Esiasennettu Tele2 IOT -SIM-kortti kahdeksi käyttövuodeksi. AVIUS-TUTKAPAKETTI Ultracom-ohjelmistolla seurattava VHF-koiratutka. Seuraaminen myös GSM-verkkojen ulottumattomissa. Seisontahälytys. Sisältää akut, laturin ja Ultracom-ohjelmiston. ARTEMIS EASY Uudella IoT 4G-teknologialla varustettu tulevaisuuden koiratutka! Iso 3200mAh akku, kaksisuuntainen kaiutin, esiasennettu IoT-SIM-kortti kahdeksi ensimmäiseksi käyttövuodeksi. KOIRA-GPS + ÄLYLATURI Tehty toimimaan vaativissa olosuhteissa. Panta on kestävä ja täysin vesitiivis. Kahden tai neljän akun malli. Sisältää Panasonic älylaturi + Panasonic Eneloop Pro AA-akut 4 kpl. ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti. Käsilaite on varustettu tarkalla kosketusnäytöllä. Voit seurata jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. UUTUUS! Alpha 50 -käsilaite 495,Alpha 100 -käsilaite 495,Garmin Alpha -tutkapaketin ostajalle Garmin GPS-teline, tilarajallinen maastokartta ja Garmin-lippis KAUPAN PÄÄLLE! Oukitel WP2 -puhelin + panssarilasi + Trackervuosilisenssi + autolaturi + Burrel-varavirtalähde + asennus käyttövalmiiksi KÄYTTÖVALMIS TUTKAPAKETTI ARTEMIS EASY 1119,SUPRA 1019,G500FI 899,Oukitel WP2 -puhelin + panssarilasi + Ultracomohjelmisto + tehoakut + laturi + Burrel-varavirtalähde + asennus käyttövalmiiksi KÄYTTÖVALMIS TUTKAPAKETTI R10 999,KOIRA-GPS 869,AVIUS 849,KOIRATARHOILLE ILMAINEN KOTIINTOIMITUS! VALIO-KOIRANRUOAT METSÄSTYSKAUDELLE EDULLISESTI KOTIOVELLE TOIMITETTUNA Etutuotteiden arvo 99,70€! Etutuotteet lisätään automaattisesti ostoskoriin. TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–19, la 10–16 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9–19, la 10–16
28 l Metsästäjä 4 l 2019 ERKKI KIUKAS Sepelkyyhky on helppo riistanhoidon kohde ja siitä on tullut suosittu metsästyskohde niin vanhempien kuin nuortenkin keskuudessa. Lisäksi sepelkyyhkykannat ovat vahvoja ja se on mielenkiintoinen metsästettävä. S epelkyyhkyistä kiinnostuneille on tarjolla nykyisin monia erilaisia menetelmiä, joilla voi houkutella paistintarpeet paikalle. On sähköisiä ajastettuja sapuskanheittimiä, jotkut ruokkivat kyyhkyjä hakkuuaukkoihin ja rakentavat ruokintalavoja. Itse olin kerran kyyhkyjahdissa hiekkakuopan äärellä, jossa säilytettiin tiesuolaa ja sekin veti kyyhkyjä paikalle. Keinot ovat siis monet, mutta tässä keskityn lähinnä kyyhkyille tarkoitettuun ruokintaan aivan paljaalle maalle eli kyseessä on paljaan mustan maan taktiikka. Ruokinta-alueen koko ja valinta Alueen ei tarvitse olla suuren suuri. Muutama aari riittää hyvin. Alue voi olla pellon reunalla tai vaikka peltotie, joka pidetään lanaamalla paljaana heinittymiseltä. Kyyhkyt tulevat paikalle mielellään, jos siinä on hyvin näkyvyyttä ympäristöön. Ensimmäiseksi kyyhkyset tulevat ruokintapaikan lähellä oleviin puihin, joista ne voivat varmistua alueen turvallisuudesta. Kun ne kokevat olevansa turvallisessa paikassa, laskeutuvat ne syömään ja täyttävät kupunsa mahdollisimman nopeasti. Alueen muokkaus Kyyhkyn ruokintaan varattu alue kannattaa muokata noin parin viikon välein, jolloin se pysyy houkuttelevana kyseisille lentäville. Muokkaaminen on helpoin tehdä traktorilla siihen kiinnitettäviä normaaleja maanmuokkausvälineitä käyttäen. Itse olen käyttänyt joustopiikkiäestä, lapiorullaäestä, lautasäestä ja kaikkein tasaisimman jäljen saa takalanalla. Kyyhkyt tulevat mielellään tasaiselle maan pinnalle, josta voi nopeasti ja helposti täyttää kuvun tarjotuilla herkuilla. Tarjottavat siemenet Parhaiten kyyhkyille maistuvat herneet ja maissi. Maissin liittyy kuitenkin omat riskinsä mm. afrikkalaisen sikaruton muodosSepelkyyhkyjen ruokinta muokatulle maalle
Metsästäjä 4 l 2019 l 29 Vahinkojen torjunta Kyyhkyjen ruokinnalla voidaan torjua niiden tekemiä vahinkoja. Itse olen luomuviljelijä ja viljelykiertoon sisältyy tärkeänä typensitojana myös herne. Suuret sepelkyyhkyparvet voivat tehdä todella mittavia vahinkoja herneviljelmillä ja siitä syystä aikoinaan aloitinkin kyyhkyjen ruokinnan nimenomaan niille ”pyhitetyillä” alueilla. Kun kyyhkyt oppivat jo ennen kylvöjä käymään tietyissä kohteissa, ei niistä ole suurta haittaa kylvetyillä peltolohkoilla. Kyyhkyt nimittäin nyppivät itäneitäkin ja juuri taimelle nousseita herneensiemeniä ja tekevät pahimmillaan melkoisen harvennuksen kylvettyyn kasvustoon. Samoin kesäkuun lopulta aina elokuun kymmenenteen päivään asti sepelit voivat olla riesana syysviljaja hernemailla ja joskus jopa erikoisviljelmillä kaalien ja kukkakaalien kimpussa. Myös loppukesästä elo-syyskuun vaihteessa syysviljamailla kyyhkyt ovat joskus satapäisinä parvina tekemässä viljelyn kannalta harmillista harvennusta. Tarjoamalla sapuskaa kyyhkyjen ”omissa ravintoloissa” voidaan vähentää myös näitä kasvukauden aikaisia ja syyskylvöille aiheutuvia vahinkoja. sa, jos se on tuotu sikaruttoalueelta eikä se ole kotimainen tuote. Myös vehnä, ruis ja ohra ovat hyvin kauppansa tekeviä viljoja varsinkin herneen kanssa tarjottuna. Koska viljan ja herneen lajittelussa tulee kakkosja kolmosluokankin tavaraa, sopivat ne mainiosti kyyhkyjen ruokintaan. Toki priimaakin voi käyttää ”juhlapäivinä”, jos haluaa. Herne on sopivan kokoinen valkuaispitoinen nieltävä sepelkyyhkylle, josta saa nopeasti kuvun täyteen. Ehkä siitä johtuen se on sepelkyyhkylle kuin huume – siitä ei pääse eroon. Nuolukivillä tai suolavadeilla ruokintapaikalla tai lepopuiden lomassa voi vielä tehostaa houkutusvaikutusta. Ampumapaikkojen valinta ja kyyhkysadon korjuu Kun kyyhkyt ovat tottuneet tiettyyn varmaan ruokapaikkaan, ei ole kovin vaikeaa selvittää niiden lentoaikoja, -reittejä eikä kokoontumispuita. Jos haluaa opastaa nuoria tulevia metsästäjiä kyyhkyjahdin saloihin, on se helppo toteuttaa näiden kohteiden avulla. Jos ei halua välttämättä ampua kyyhkyjä lentoon, on se helppoa ”laaki ja vainaa”periaatteella vahtimalla lintuja niiden puiden alla, joihin ne tulevat varmasti ennen ruokapaikalle laskeutumistaan. Tässä on myös se hyvä puoli, että paikasta riippuen metsästys voidaan hoitaa äänenvaimennetulla pienoiskiväärillä. Tällöin ei synny häiritsevää meluakaan, joka voi herkempiä ärsyttää elokuun kymmenennen aamun sarastaessa. Ja tietysti noutava koira kruunaa onnistuneen jahdin.
SAMI HALLA Kyyhkykarusellin peruskorjaus Kun aiemmin marketin halpisversioita käyttäen kyyhkykaruselleja kului keskimäärin 2 kpl / jahtikausi, muutimme kulutuksen 1 kpl / 4 jahtikautta (ja jatkuu). Akun pystyy lataamaan myös ilman ulkomaisomisteisen valtakunnanverkon tukea n 30 cm x 30 cm aurinkopaneeli antaa päivän mittaan latinkia niin, että akun napajännite yltää hyvinkin 13 V tietämille. Muista käyttää sulaketta myös latauspiirissä. Vaikka jännite on 12 V, niin oikosulkutilanteessa akusta lähtee potkua ja valokaari saattaa yllättää. Latausrele katkaisee latauksen kun akun jännite on tarpeeksi korkea ja suojaa näin akkua ylilataukselta. Irroita kyyhkykarusellin moottorikaapelit järjestelmästä akun latauksen ajaksi. Vanha 24V kuorma-auton tuulilasinpyyhkijänmoottori n Moottori istutettiin kyläseppämäisin metodein market-version jalkaan. Jalan olemassaolevia rakenteita hiukan “kylmävalssaten” sovitettiin vanhan moottorin kiinnikkeen tilalle reikälevy, johon moottori kiinnitettiin. Moottorin ulostuloakseliin kiinnitettiin jatkomutteri, johon saatiin ruuvilla olemassa oleva “räikkä” ja kaaveiden pyöritysvarsien kiinnikkeet. Akselille on hyvä jättää tuo ”räikkäkytkin” koska 1,5m varsien päässä olevat kyyhkynkuvat jatkavat pyörimistä mielellään kierroksen verran vaikka moottori pysähtyy. (Tämä asia aukeaa googlaamalla ”ympyräliikkeen energia”. Tee-se-itse: 30 l Metsästäjä 4 l 2019
Metsästäjä 4 l 2019 l 31 Moottorin pyörimisnopeuden säätö n Aiemmin testatut kaukosäädettävät ja portaittaisella nopeussäädöllä olevat market-versiot temppuilivat, mikä milläkin oireella. Pahimmillaan niin, että puitu kuiva viljapelto meinattiin kulottaa kun muovikuorinen moottorinnopeudensäädin syttyi avoliekkiin! Käytä siis kaikissa asennuksissa plus-puolen kaapelissa ensimmäisenä komponenttina AINA sulaketta. Tällä kombinaatiolla nopeudensäädön olleessa noin 30 rpm akusta lähtevä virta on noin 1 1,5 A. Esimerkiksi 3 A sulake riittää suojaamaan johtoja ja koko järjestelmääkin. Sateen sattuessa nämä komponentit on hyvä pitää jenkkikassissa. Huom! Jos pakkaat laitteiston muita metallisia osia samaan laukkuun akun kanssa, pidä huolta, etteivät akun navat mene kuljetuksen aikana oikosulkuun! Tällä tarinan laitekokonaisuudella 24V moottori pyörii ilman säädintä hiukan liian kovaa ja tekee saapuvat kyyhkyt “levottomiksi”. Karusellin pystytys ja kaapelointi n Alkuperäistä jalkaa on syytä vahvistaa sen verran, että sen saa poljettua kovempaankin maaperään tukevasti. On huomiotava että rakenteeseen on moottorin kohdalle tullut pari lisäkiloa. Jos pyörität teerenkuvia suomaastossa, on maaperään uppoavien tukipisteiden etäisyys toisistaan oltava riittävä. Muutoin teerenkuvat saattaavat sukeltaa suohon kesken kiivaimman piirileikin (näin ainakin pojat puhuivat tuolla baarissa…) Jos kaapeloit systeemin niin, että akku ja säätölaite ovat passipaikallasi, kannattaa käyttää 2,5m2mm kaapeleita. Yli 50 metrin tapseja ei varmaankaan saata suositella, jos jännitehäviöitä miettii. Toivotaan että 10.08.2019 on hernepellot puintikunnossa ja kyyhkyparvet vielä Suomen puolella n Tämäkin pyyntimuoto on pienessä ja harkitsevassa ryhmässä tuottosampi kuin isossa rykmentissä, jossa varsinkin aloituksessa tahtovat yritykset tulla “hiukan” ylipitkiltä matkoilta. Karusellin sijainti kannattaa miettiä niin, että auringon ensisäteet saavuttavat kyyhkyn kuvat mahdollisimman varhain. Myös tuulensuunta vaikuttaa, koska kyyhkyt lähestyvät ja laskeutuvat tällekkin houkuttimelle vastatuuleen. Suunnittele passikojusi ja karusellin paikka sellaisiin ilmansuuntiin ettet joudu ampumaan kuville tulevia lintuja vasta-aurinkoon.
32 l Metsästäjä 4 l 2019 KLAUS EKMAN Kierrättämällä kyyhkykotus Pihallani oli täysin palvellut puutarhakatos, joka oli siirtymässä ”kuormaan” eli kohti kaatopaikkaa. Innokkaana kyyhkynmetsästäjänä sain kuitenkin yhtäkkiä kuningasajatuksen: katoksen rungostahan saa tuunaamalla hyvän ja toimivan kyyhkykotuksen. Kokeile itse, toimii! P utkista tehty puutarhakatoksen runko on mitä mainioin kyttäyssuojan aihio. Rungon tärkeimpiä kappaleita ovat niin sanotut kulmapalat, joihin yhdistyvät pystytolpat eli jalat, molemmille sivuille lähtevät yläjuoksut sekä kohti katoksen keskustaa viistosti ylös menevät ”kattotuoliputket”. Ja sitten suunnittelemaan. Kuinka korkea kotuksesta halutaan? Jos kotuksessa on tarkoitus istua, korkeus on tietenkin matalampi kuin siinä tapauksessa, että on tarkoitus seistä. Käytä siis itseäsi mittana, kun suunnittelet korkeutta. Jos päädyt istumakorkeuteen, käytä apuna tuolia tai reppujakkaraa, jota käytät itse metsästyksessä. Toinen huomioitava asia ovat halutut ampumasuunnat. Jos on turvallisuuden takia tarkoitus ampua esimerkiksi vain suoraan edestä kuville tulevia lintuja, kannattaa kotuksen takajalat jättää selkeästi korkeammiksi kuin ampusektorin puoleiset jalat. Silloin kotus antaa näkösuojan takaapäin lähestyvien lintujen suuntaan, eivätkä linnut pääse silloin näkemään suoraan kotuksen sisään ja huomaa siellä piileskelevää metsästäjää. Siis rautasaha tai ”rälläkkä” käteen ja lyhentämään pystyjalkoja! Montako ampumapaikkaa? Hyvin tehty ja jokaisessa maastossa pystyssä pysyvä kotus mahdollistaa turvallisen ampumisen myös useammalle kuin yhdelle ampujalle. Puutarhakatoksen runko on yleensä noin kolme metriä leveä (ja syvä). Ampujaa varten on hyvä varata noin metri, joten kehikosta voidaan tehdä suoja 1-3 metsästäjälle; siis leveyssuunnassa ampumasektori huomioiden. Syvyys kannattaa pitää noin yhdessä metrissä ja kun samalla takaseinä on 3050 senttiä korkeampi, eivät linnut juurikaan pääse näkemään kotuksen sisään. Jos kotukseen halutaan enemmän suojaa selän puolelle, soveltuvat kulmakappaleissa olevat ”kattotuolien” kannattimet mainiosti lyhyen lipan asennukseen. Eli lyhyet putken pätkät näihin kohtiin, jolloin naamioverkko voidaan vetää kotuksen päälle ilman, että ampumasektori peittyy. Ja taas sahaamaan… Spraymaalilla runkoon ”camoa” Putkirungon väri määrittelee sen maalaustarpeen. Itselläni rungot ovat olleet valkoisia, joten olen niitä erinäköisillä spraymaaKierrätys on päivän sana.
Metsästäjä 4 l 2019 l 33 leilla muokannut maastoon paremmin sopiviksi, vaikka runko päälle vedettävän naamioverkon alle jääkin. Maalattu runko ei kuitenkaan loista verkon raoista niin selkeästi eri suuntiin. Mieluummin hieman huolimaton maalaus kuin liian tarkka, koska silloin saadaan luonnostaan häivyttävä pinta. Ruuveilla naamioverkon kiinnitys Kun runko on valmis olen sen jälkeen ruuvannut sivujuoksuihin ja kulmakappaleisiin ruuveja, joihin naamioverkon saa hyvin kiinnitettyä. Muutoin verkkoa on liukkaaseen putkikehikkoon vaikea saada kiinni ilman nippusiteitä tai narua/rautalankaa. Ruuvien avulla naamioverkon viritys sujuu nopeasti ja siististi eikä kotuksen purkamisen jälkeen tarvitse kerätä poikkileikattuja nippusiteitä tai narunpätkiä maastosta. Kotus on nyt valmis! Muutama lehtipuun oksa pujotetaan verkkoon antamaan kotukselle viimeinen silaus ja ei kun odottamaan elokuun kymmenettä kello 05:30… silloin alkaa tapahtua! Eikä muuta kuin kierrättämään! Vanhan puutarhapaviljongin uusi elämä alkaa. Kangas on laitettu kierrätyskeskukseen ja runko otettu hyötykäyttöön. Katoksen tai paviljongin tärkeimmät osat ovat kulmapalat, joihin niin pystytolpat, sivujuoksut kuin katon kannattimetkin kiinnittyvät. Jalkojen pituus määrittyy sen mukaan, istutko vai seisotko kotuksessa. Leveys taas sen mukaan, montako metsästäjää ampuu rinnakkain. Ruuveista saa hyvät kannattimet naamioverkolle. Runko on pystyssä ja verkko viritettynä, kotus on valmis pyyntiin! Kierrätys on päivän sana.
34 l Metsästäjä 4 l 2019 TUOMO KARSIKAS Kaksi on hienoa maailmassa: se toinen on kanakoirametsästys! ”Seisoja on vaarallinen ase holtittoman metsästäjän käsissä. Se on kuin metsänluuta, jolla lakaisee kaikki”, totesi edesmennyt valtiovarainministeri Ahti Pekkala, kun olimme hänen kanssaan metsästämässä. P eltopyyn metsästyksessä käytetään yleensä seisovaa koiraa. Seisoja tekee laajaa hakuluovia metsästäjän edessä tuulta hyväksikäyttäen. Riistan tavatessaan se osoittaa riistan seisonnalla, jolloin metsästäjä tietää, että riistaa on edessä. Kun koira saa luvan, se ajaa riistan liikkeelle ja ohjaajalla ja metsästäjällä on mahdollisuus ampua. Peltopyytä seisojalla
Metsästäjä 4 l 2019 l 35 Tulinen avancè! Kaikki edellämainitut toimet edellyttävät, että koira on koulutettu tähän tehtävään. Hyvin harvoin löytyy sellainen seisoja, jolla kaikki nämä toiminnot tapahtuvat ilman minkäänlaista kouluttamista. Tähän kun vielä lisätään haavoittuneen riistan jäljitys tai nouto, koulutusta tarvitaan vieläkin enemmän. Kanakoirametsästykseen kuuluu eleganssi. Se on kaunista ja kurinalaista toimintaa ihmisen parhaan ystävän eli koiran kanssa. Se ei siis ole sellaista, jota meille näytetään huonona esimerkkinä tv:n kautta – huutamista, kiroilua, pillin vihellystä kuin paikkakunnan VPK olisi tullut soittamaan vappuna. Surkeaa koirien ryntäilyä, tottelemattomuutta, räiskettä ja epäasiallista käyttäytymistä. Löydä linnut sänkipelloilta Luonnon peltopyyt löytyvät parhaiten avo-ojaisista maastoista. Suuret salaojitetut alueet eivät ole parhaita paikkoja, koska sieltä puuttuu linnuille tärkeä suoja. Aamupäivisin peltopyyt ruokailevat vihreää syöden ja iltapäivällä ne siirtyvät syksyisille sänkipelloille. Parhaat ruokamaat löytyvät vehnänsängeltä ja toiseksi parhaaksi on osoittautunut kuminapellon sänki. Peltojen reunoilla ja keskellä olevat saviprunnit, joissa kasvaa pajua ja muuta kasvillisuutta, ovat myös oivallisia piilopaikkoja peltopyille. Suurten voimalinjojen paalujen alustat, joissa kasvaa pillikettä ja muuta rikkaruohoa, vetävät peltopyitä puoleensa runsaan rasvan vuoksi. Kovin aikaisin aamusta ei kannata olla liikkeellä. Kanakoirametsästäjä saa nukkua aamulla pidempään kuin muut metsästystä harrastavat. Iltapäivä ja ilta ovat parhaita metsästysaikoja, jolloin linnut liikkuvat paljon ravintoa etsiessään ja jättävät samalla hajuja peltoon. Sääolosuhteet vaikuttavat lintujen löytymiseen. Sateisella ja tuulisella säällä linnut lymyävät tiukemmin suojaisissa paikoissa ja tulevat esiin vasta sateen tauottua. Joskus myöhemmin syksyllä saattaa käydä niin, ettei lintuja löydy koko päivänä lainkaan. Usein sitä seuraavana päivänä onkin todella huono keli, eli sataa lunta tai räntää ja tuulee voimakkaasti. Linnut ilmeisesti vaistoavat tulevan sään muuKoira on osoittanut seisonnalla pyyt. Huomaa tyyliin sopiva rinnakkaispiippuinen 20 kaliiperin ase.
36 l Metsästäjä 4 l 2019 toksen ja hakeutuvat jo edellisenä päivänä hyvään piiloon. Ammu aina reunimmaista lintua Peltopyyn metsästyksessä voidaan käyttää hyväksi kahtakin koiraa yhtäaikaisessa haussa. Silloin kyseessä niin sanottu parihaku, jolloin molemmat koirat ovat kentällä, mutta hakevat omaa hakuaan välittämättä toisen koiran hausta. Kun toinen koirista saa seisonnan, niin toisen koiran tulee säestää. Toisin sanoen se pysähtyy ja jää paikalleen. Kun koira saa seisonnan, silloin kiire päättyy. Patruunat laitetaan piippuihin ja siirrytään ase taitettuna koiran luo. Käytän yleensä peltopyyjahdissa trap-patruunoita ja aseessani on supistusasteena parannettu sylinteri toisena ja puolisuppea toisena piippuna. Tyyliin sopivin ase on, luonnollisesti, rinnakkaispiippuinen haulikko. Tässä tottelevaisuuden mallia. Lintujen siivittäessä koira jää maahan ilman minkäänlaista käskyä. Nouto on suoritettu. Haavoittunut lintu pyritään noudattamaan ensimmäisenä ja muut vasta sen jälkeen.
Metsästäjä 4 l 2019 l 37 taan, että kaikki ovat valmiina, jonka jälkeen koiranohjaaja antaa koiralle luvan nostaa linnut – avancè. Sen jälkeen ”tuli” on vapaa. Kun parvi nousee koiran edestä siivilleen, ampujan tulee valita reunimmainen lintu ja yrittää pudottaa se. Parveen ei pidä koskaan ampua. Kun lintu putoaa, tulee ampujan painaa mieleensä putoamiskohta. Se helpottaa koiranohjaajaa, kun hän lähettää koiran noutoon. Tiheköissä tarvitaan tiedotusta Jos halutaan jatkaa saman parven metsästystä, kannattaa seurata mihin suuntaan parvi pakeni ja mille etäisyydelle se laskeutui. Parvi ei yleensä jää siihen, mihin se laskeutui, vaan se useimmiten juoksee piiloon joko ojaan tai lähellä olevaan tiheikköön. Tiheikössä metsästäessä on hyvä, jos koira osaa tiedottaa eli seisonnan jälkeen se hakee ohjaajan mukaansa seisonnalle ja osoittaa edessä olevat linnut. Muussa tapauksessa käy helposti niin, että koira seisoo tiheikössä ja metsästäjät karkoittavat linnut ennen kuin havaitsevat puskassa seisovan koiran. Jos parveen jäi alle kymmenen lintua, sitä ei kannata lähteä enää verottamaan, vaan kannattaa etsiä koirilla uusi parvi. Kanakoirametsästys on metsästyksen ”aatelia”, jossa yhdistyvät koiran ja metsästäjän välinen saumaton yhteistyö. Ase suljetaan, ja koiran ohjaaja lähestyy koiraa takaa tai jommaltakummalta sivusta. Jos metsästäjiä on useampi, koiran ohjaaja jää keskelle ja toinen ja kolmas valitsevat puolen sen mukaan kummalta puolen ampuu, jos mukana on myös vasemmalta puolelta ampujia. Jos linnut siivittävät metsästäjien lähestyessä, voidaan yrittää pudotusta. Muutoin odoteLaadukas ruoka pitää koiran kunnossa! Purenatural-täysravinnot on valmistettu puhtaista, luonnollista ja täysipainoisista raaka-aineista. Lihansyöjänä koira kykenee parhaiten hyödyntämään laadukasta eläinperäistä proteiinia, ja siksi Purenatural-ruoissa on aina runsaasti lihaa! Koirasi pysyy huippukunnossa ja ruoka maistuu. Monista vaihtoehdoista löydät mm. eri aktiivisuuskausiin juuri sopivan ravinnon. Purenatural-koiranruoat • Jopa 75 % lihaa (Active) • Valmistettu luonnollisista raaka-aineista • Ei keinotekoisia maku-, värija säilöntäaineita • Kaikki tarvittavat vitamiinit, hivenaineet ja makroravinteet www.purenatural.fi Jälleenmyyjät: Musti ja Mirri • www.mustijamirri.fi Peten koiratarvike • www.petenkoiratarvike.com esim. Purenatural Active Dog 12 kg 55,92 € (4,66 €/kg) norm. 69,90 € (5,83 €/kg) Tällä kupongilla Purenaturalkuivaruoat • 109697 Kuponki on voimassa Musti ja Mirri -myymälöissä 30.8.2019 saakka, ei voi yhdistää muihin alennuksiin. 1 kuponki/asiakas. -20 %
38 l Metsästäjä 4 l 2019 TUOMO KARSIKAS Opeta koira noutamaan Jos haluaa koirastaan jonkinlaisen noutajan ennen metsästyskauden alkua, alkaa olla jo kiire. Se ei kuitenkaan ole täysin mahdotonta. Se on mahdollista määrätietoisella harjoittelulla ja periksiantamattomuudella. N oudon tarkoituksena on osuman saaneen linnun varma ja nopea löytäminen ja metsästäjälle tuominen ja koiran on tehtävä se metsästäjän käskystä. Luovuttamisen tulisi tapahtua istuen ilman käskyä, mutta metsästyskoiralle riittää, että se tuo saaliin metsästäjälle. Viereen tai eteen istuminen tekee suorituksesta kauniimman näköisen, mutta lopputuloksen kannalta sillä ei ole väliä. Tärkeintä on, että pudotettu tai haavoitettu riista saadaan nopeasti talteen. Riistaintoinen koira ei halua jättää saalista, vaan sillä on halu saada se talteen. Se halu vain tulee herättää esille ja saada palvelemaan metsästystä. Noutohalukkuudessa on eroja Kun nouto opetetaan ja ylläpidetään oikein, tuloksena on hyvin noutava koira, joka toimii kaikissa tilanteissa, riippumatta siitä mitä noudatetaan ja mistä ja onko lintu haavoittunut tai kuollut. Koulutus vie aikaa ja siinä on edettävä systemaattisesti. Jokainen suorituksen vaihe on osattava kunnolla ennen kuin siirrytään seuraavaan osaan. Toistot ovat valttia ja niitä on tehtävä joka päivä, jotta saadaan varma lopputulos eli kaikissa tilanteissa varma noutaja. Toisilla ja nimenomaan noutajaroduilla opettaminen on huomattavasti helpompaa. Noutaminen on niille enemmän ”verenperintöä” eli jalostuksella aikaan saatu taipumus. Leikkien vai kouluttamalla? Eräs tapa opettaa noutoa on niin sanottu ”leikkien noutajaksi”. Siinä piilee kuiten
Metsästäjä 4 l 2019 l 39 kin vaara. Jollei koirasi tahdo noutaa jotain vastenmielistä, sinulla ei ole keinoa saada koiraasi noutamaan, koska se on tehnyt ja oppinut sen leikkien. Kokenut kouluttaja, edesmennyt kanakoiramies Aarne Jussila, on omana perusohjelmanaan sanonut: ”Nuoren koiran noutohalukkuutta kiihotetaan leikin avulla. Se tutustutetaan aikaisin kaikkeen noudettavaan. Sopivassa iässä järjestelmällisesti aloitetulla koulutuksella annetaan oikea käsitys noutamisen pakollisuudesta. Vastustan jyrkästi harhakäsitystä koiran kehittymisestä noutajaksi leikkiopetuksen avulla tai vieläpä itsestään.” Tiedän, että on toisenlaisiakin kannanottoja, mutta itse olen päässyt parhaaseen tulokseen koulutusnoudolla. Olen opettanut tällä menetelmällä saksanseisojia, settereitä, pointtereita ja ylösajavia. Onnistuinpa jopa sen ensimmäisen karjalan karhukoirankin kanssa. Sain sen noutamaan, tosin en luovuttamaan istuen: se toi ja pudotti noutoesineen tai linnun eteeni. Niin kuin rotujen, myös koirien välillä eroja: toiset ovat taipuvaisempia noutokoulutukseen kuin toiset. Tämä tulee huomioida. Toista, toista, toista Aloita noutoharjoitus sisällä koirasi kanssa kahden. Käske koirasi istumaan ja avaa sen suu varovasti kipua tuottamatta ja aseta noutoesine sen suuhun. Noutoesineenä voit käyttää joko lehtirullaa tai villalangalla päällystämääsi talouspaperirullaa. Aseta rulla koiran suuhun varovasti avaten sitä ja anna kärky: ”NOUDA”. Useimmiten koirasi yrittää työntää kielellä esineen pois tai heittäytyy maahan tai ravistaa päätä. Kohota koiraa ja tue sitä toisella kädellä alaleuasta, äläkä anna periksi. Toinen kerta on jo helpompi. Kehu koiraasi, anna lupa irrottaa (esimerkiksi käsky ”Irti”) ja palkitse koira. Toista tämä useita kertoja, mutta älä niin kauan, että koirasi kyllästyy ja väsyy. Harjoituksen lopuksi anna koirallesi lupa lopettaa, sano käsky ”Vapaa”. Jatka tätä harjoitusta niin kauan, että koira avaa suunsa käskystä ilman, että joudut avaamaan sitä. Silloin olet jo pitkällä. Tästä edetään vaihe vaiheelta, niin että tarjoat noutoesinettä ja koira ottaa sen kädestäsi käskystä. Sen jälkeen lasket noutoesineen maahan ja annat käskyn noutoon. Koira kumartuu ja nostaa esineen maasta. Ota nouto vastaan ja palkitse koira hyvästä suorituksesta. Tämän jälkeen jatketaan seuraavaan vaiheeseen. Vie noutoesine vähän matkan päähän koirasta ja anna lupa noutoon. Koira lähtee liikkeelle ja noutaa esineen ja tuo sinulle. Tässä vaiheessa ole tarkkana, ettei koira lähde esineen kanssa omille teilleen vaan palaa luoksesi ja tuo ja luovuttaa esineen sinulle. Kun tähän asti on päästy, ollaan jo voiton puolella. Sitten voit siirtyä ulos ja tehdä saman asian siellä. Kun se onnistuu, voit vaihtaa esinettä ja jatkaa harjoitusta. Voit heittää noutoesineen ilmaan tai heittää maata myöden kauemmaksi ja antaa sitten noutoluvan. Tässä vaiheessa voit vielä innostaa koiraasi ja saada noudon tapahtumaan innokkaasti ja vauhdilla. Mutta muista, että koulutus kannattaa lopettaa ennen kuin koira väsyy tai kyllästyy tilanteeseen. Lepo on yhtä tärkeä, kuin itse harjoitus – tämä täytyy pitää mielessä koko ajan. Testaa taitoa yleisön edessä Kun nouto onnistuu maalta, kannattaa siirtyä veden ääreen. Haeta noutoesinettä ensin koiralla rantavedestä ja pikkuhiljaa jatka matkaa niin, että koira joutuu uimaan. Noutotaito alkaa olla hallussa, kun koira noutaa veden yli ja tuo sieltä noudettavan esineen. Jos sinulla sattuu olemaan pakastettu lintu, sulata se ja harjoittele niin sanottua kylmänlinnun noutoa sekä maalta että vedestä. Kun koira on oppinut noudon kanssasi, voit ottaa häiriötekijöitä mukaan harjoituksiin ja näyttää opittuja taitoja muille, esimerkiksi ensin perheenjäsenille. Varmista, että koira hallitsee noudon myös hektisessä metsästystilanteeessa, jossa mukana voi olla useita koiria ja metsästäjiä. Tärkeintä on, että noutoa opetetaan systemaattisesti ja toistetaan monta monituista kertaa, ei kuitenkaan kyllästymiseen saakka. Huomioitava on myös, että sekä kouluttajan että koulutettavan on oltava oikeassa vireystilassa. Kumpikaan ei saa olla väsynyt. Koulutushetken tulee olla molemmille miellyttävä, mutta kouluttajan tulee olla päättäväinen ja periksiantamaton. Koskaan ei saa sanoa, olkoon tämän kerran.
MARINA RINTAMÄKI Hyljejahti ahtojäällä Suosikkimetsästysmuotoni On vaikea kuvailla mitä tunteita hyljejahti minussa herättää. Siinä on yhtä aikaa jotain pelottavaa ja jännittävää. Meri on suuri ja elää elämäänsä, kun ahtojää liikkuu omaa tahtiaan. 40 l Metsästäjä 4 l 2019
Metsästäjä 4 l 2019 l 41
42 l Metsästäjä 4 l 2019 S ää määrittelee suosikkimetsästysmuotoani. En lähde myrskyyn. Jos jotain tapahtuisi ulkona Pohjanlahdella, kun jää ja meri ympäröi silmänkantamattomiin, ilman nykyajan mobiiliteknologiaa olisi hyvin eristyksissä. Monen korvissa neljän lapsen jättäminen kotiin ja lähteminen hyljejahtiin saattaa kuulostaa omituiselta. Sisälläni onkin ääni, joka kysyy: onko se sen arvoista? Silti, jokin vetää minua sinne. Merelliseen erämaahan suuntaamisen jännitys ja haaste. Luonnon kauneuttakaan ei sovi väheksyä. Sitä on suorastaan vaikea selittää. Metsästän hylkeitä myös siksi, että niiden määrä kasvaa jatkuvasti. Aina kun hyljekanta kasvaa, meren kalamäärä vähenee, joka aiheuttaa vaikeuksia kalastajille ja heidän pyyntivälineilleen. Harmaahylkeen pyytämiseen ei tarvita lupaa Hyljejahtia yksin ei voi suositella. Meitä onkin tavallisesti kolme, kun lähdemme rannikolta. Vaikka tarkoitus olisi olla merellä vain päivä, pakkaamme mukaan vaatteita ja ruokaa niin, että tulemme toimeen useampia päivä. Kaiken varalta. Katselukiikareita ja etäisyysmittaria ei sovi unohtaa kotiin (tämä on tullut kokeiltua). Toki hylkeen näkee ilman kiikareitakin, mutta on parempi nähdä se kauempaa, jolloin voi suunnitella paremmin lähestymisensä. Ahtojää voi ulottua useiden neliökilometrien alueelle. Venettä ei voi jättää vartioimatta, koska jää liikkuu jatkuvasti ja voi jakautua pienemmiksi lautoiksi. Jäälle saavuttua on tärkeää keskittyä siihen mitä on tekemässä. On tiedostettava miten paksu jää on jalan alla. Metrinpaksuinen jääkerros kun saattaa seuraavalla askeleella olla vain ohut lumikerros veden pinnalla. Ampumaetäisyydet ovat yleensä pitkiä, koska huomaamattomasti liikkuminen jäämassojen keskellä on vaikeaa. Hylkeillä on hyvä näkökyky, joten aurinko kannattaa pitää selän takana. Näin hylje joutuu katsomaan kohti aurinkoa havaitakseen lähestyjän. Myös tuulen suunta on huomioitava. Norpat pysyttelevät yleensä ahtojään keskiosissa lähellä sukellusreikäänsä, harmaahylkeet useammin lähellä ahtojään reunoja. Kummankin tapauksessa laukauksen tulee olla heti kuolettava, muutoin eläin liukuu veteen ja katoaa. Jos hylje on suuri ja painava, on ryhdyttävä töihin paikan päällä. ”Mitä kylvät, sitä niität”, kuten sanonta kuuluu, joten hoidan myös sen osan jahdista itse. Jos nahka on kaunis eikä siitä irtoa karvaa, pidämme sen. Lihasta tehdään ruokaa ihmisille ja koirille. Nuoren hylkeen maksa on erityisen herkullista. Lisäksi otamme näytteet tutkimusta varten. Kotiinpaluu on aina mukavaa. Tunnen kiitollisuutta siitä, että kaikki meni hyvin ja palaan turvallisesti kotiin lasteni luokse. Hyljekautemme on lyhyt ja intensiivinen, koska metsästämme vain kun Pohjanlahdella on jäätä. Se on hauskaa ja haastavaa aikaa, jota oikeastaan odotetaan koko vuosi.
Edellisen numeron (Metsästäjä 3/2019) mielenkiintoisimmiksi artikkeleiksi arvioitte seuraavat: Millaista lehteä SINÄ haluaisit lukea? Metsästäjä-lehti uudistuu vuoden 2020 alussa. Siksi keräämme lukijakyselyillä tietoa kaikista kuluvan vuoden numeroista. Kerro mielipiteesi ja anna palautetta tästä Metsästäjä-lehden numerosta (4/2019) osoitteessa Kiitos kaikille jo palautetta antaneille! Metsästäjä 4 l 2019 l 43 Kaikkien vastaajien kesken arvotaan Leica Tempus ASPH -punapistetähtäin (arvo 600 euroa)! 46 l Metsästäjä 3 l 2019 Metsästäjä 3 l 2019 l 47 ARTO MÄÄTTÄ Metsästäjän patruunat 6.5 Creedmoor Patruunailmiö vailla vertaa Metsästysaseet ja -patruunat uudistuvat koko ajan, mutta vain harvoin jokin uutuuksista lyö itsensä läpi tehden pysyvän vaikutuksen. Kiväärinpatruu noissa näin on tehnyt 6.5 Creedmoor. S uurin osa metsästyksessä yhä käytössä olevista patruunoista juontaa juurensa pitkälle savuttoman ruudin historiaan. Vanhimpia Suomessakin yleisesti käytössä olevia urakantaisia savutonta ruutia käyttäviä patruunoita edustaa 6,5x55 SE, joka on peräisin vuodelta 1891. Savuttoman ruudin alkuvuosikymm enillä suurin osa patruunoista oli joko sotilaskäyttöön suunniteltuja tai perustui niihin läheisesti. Tyypillistä oli, että patruunat olivat pitkiä ja kartiomaisia muodoltaan, sujuvaa makasiinista tapahtuvaa syöttöä silmällä pitäen. 1952 Ensimmäinen suuri muutos vuosisadan vaihteen jälkeen tapahtui vuonna 1952. Tuolloin alkoi .308 Winchesterin ja siihen perustuvien patruunoiden aikakausi. Suomalaisille metsästäjille tämä patruuna sattui sopivaan rakoon, sillä kotimainen aseteollisuus alkoi tehdä aseita vientiin juuri .308 Winchester ja .243 Winchester kaliipereissa. .308 Winchesterin vaikutus näkyi laajasti asevalmistuksess a, sillä vanhat pitkälukkoiset sotilasaseisiin perustuneet kiväärit saivat rinnalleen uudempia lyhyemmille patruunoille suunniteltuja asemalleja. Uudistukset koskivat nopeasti myös pidempiä lukkoaktioita ja siviiliaseet alkoivat irtautua nopealla tahdilla maailmansotien aikaisista asekonstruktiois ta. 1900-luvun loppupuoliskolla metsästäjät korvasivat kivääreitään uudempiin ja sotilasaseisiin perustuvat metsästysaseet alkoivat jäädä taka-alalle. Uudenlaista ajattelua Patruunoiden kehitys ei 1900-luvun loppupuolella ollut suinkaan pysähdyksissä, vaikka tehdasaseissa pesitykset olivatkin vakiintuneita. Urheiluammunn assa kehiteltiin uudempia ja parempia patruunoita erikoistuneisiin käyttötarkoituksi in ja patruunavalmistaja t kehittivät luoteja ja latauksia. Ruudit kehittyivät ja luodeista tuli kohdevaikutukse ltaan varmatoimisemp ia ja lento-ominaisuu ksiltaan parempia. 2000-luvun alussa uudenlaiset tarkkuusampumalajit alkoivat asettaa omia vaatimuksiaan patruunoille. Enää ei riittänyt, että patruuna sopii kertalaukeavaan kasaammuntakiväär iin, vaan samankaltaisia tarkkuusominais uuksia alettiin vaatia myös lippaasta patruunansa syöttäviin aseisiin. Tilanne oli uusi, sillä tutkimus patruunoiden muodon, hyötysuhteen ja ulkoballistiikan osalla oli ottanut aimo harppauksia 1950-lukuun verrattuna. 6.5 Creedmoor Tarve paremmalle peruspatruunall e tuli ampumaurheilu n suunnalta. Parannusta haluttiin muun muassa rekyylituntumaa n, luodin lento-ominaisuuk siin ja piipun käyttöikään. Lisäksi haaveissa oli saada aikaiseksi patruuna, joka olisi hyvin saatavilla ja jonka tarkkuus riittäisi käyttötarkoitukse en tehdaslatauksina . 6.5 Creedmoor julkaistiin vuonna 2007 ja sen suosio alkoi kasvaa urheiluammunna n parissa. Siitä tuli nopeasti suosittu Precision Rifle Shooting -lajin harrastajien keskuudessa, sillä patruuna oli edullinen, piiput kestivät pitkään nopeatempoista ampumarytmiä ja tehdaslatausten tarkkuus riitti lajissa pärjäämiseksi. Lajin suosion lisääntyessä 6.5 Creedmoor tuli tunnetummaksi ja kiinnostus sitä kohtaan heräsi myös metsästäjien keskuudessa. On huomionarvoist a, että Yhdysvalloissa mikään 6,5 mm luotia käyttävä peruspatruuna ei aiemmin ollut kyennyt saavuttamaan suurten kansanosien suosiota. 6.5 Creedmoor löi lopullisesti läpi vuonna 2016, jolloin se otettiin tuotantoon useiden asevalmistajien toimesta ja myös tavallisissa metsästyskivääri malleissa. Useat patruunavalmist ajat alkoivat ladata sitä. Vuonna 2018 viimeisimmätkin suuret valmistajat alkoivat tarjota aseita ja patruunoita tässä kaliiperissa. Miksi se löi läpi? 6,5 Creedmoor patruunan etuina on sen miellyttävä ammuttavuus, helposti saavutettava tarkkuus vaihtelevissa ampumasuorituksissa, .30-kaliiperia parempi sopivuus pienelle ja keskisuurelle riistalle, sekä 6,5 mm luotien laakea lentorata. Vanhempiin 6,5 mm patruunoihin verrattuna uutuuspatruunan etuna on sen keskimäärin parempi tarkkuus, parempi sopivuus nykyaikaisille luodeille ja pienempi rekyylituntuma. Linnuista hirveen 6,5 mm luotia ampuvien patruunoiden suosio ei maassamme ole uusi ilmiö. Erityisesti maamme peuravaltaisilla alueilla kyseinen luodinhalkaisija on suosittu, sillä se sopii peuran lisäksi erinomaisesti myös pienpetojen kyttäyspyyntiin ja houkuttelupyynti in. Hirvijahdin ollessa vähäisemmässä roolissa tai ehkä vasta suunnitelmissa, on 6,5 mm luotia ampuva kivääri hyvä kompromissi metsästäjälle, jolla pääpaino on rata-ammunnassa ja pienen tai keskikokoisen riistan metsästyksessä. Merkittävin etu 30 kaliiperiin verrattuna 6,5 mm luodeilla on niiden paremmassa ulkoballistiikassa ja patruunoiden helpommassa ammuttavuudess a. Keskimäärin 6,5 mm kiväärit eivät ole niin herkkiä muutoksille tuennassa kuin saman painoinen 30 kaliiperin kivääri, joten tarkka osuma esimerkiksi linturiistaan onnistuu helpommin keskimääräiseltä kin ampujalta. Sama pitää paikkansa myös esimerkiksi pienpetojen haaskapyytäjien keskuudessa, joilla ampumaetäisyyd et saattavat toisinaan venyä pitkiksikin, näkyväisyyden sen salliessa. Uusi ”nollakasi” Usein uutuuspatruunat ovat muoti-ilmiöitä, jotka ovat hetken esillä ja häipyvät sitten pois. 6.5 Creedmoor on poikkeus, sillä se on ottanut paikkansa näyttöjen kautta. Vaikka sen takana on ollut hyvä markkinointikoneisto, on patruunan suosio kasvanut nykyiseen tasoonsa luonnollisesti. Vaikka Suomi on usein ollut jälkijunassa kansainvälisten ilmiöiden omaksumisessa, on erityisesti kotimaisen asetuotannon vaikutus näkynyt jo nyt 6.5 Creedmooren suosiossa. Sitä mitä myydään päämarkkinaalueelle Pohjois-Amerik kaan, myydään myös muualle. Onkin todennäköistä, että nyt ja tulevaisuudessa yhä useampi hankkii ensimmäisen yleiskiväärinsä kaliiperissa 6.5 Creedmoor vanhan tutun ”kolmenollakasin” sijaan. 6.5 Creedmoor Julkaisuvuos i: 2007 Kehittäjä: Hornady Manufacturin g, Inc. Tavanomaisi mmat luodinpainot : 7,8 9,3 g Keskimääräi set lähtönopeud et: 830 920 m/s Metsästysas etus 16 a § mukainen luokitus: 4 (hirvi, villisika ja karhu) 10,1 g / 156 gr luodeilla Kuvassa rinnakkain 6.5 Creedmoor ja 6,5x55 SE. Uutuuspatruun an hylsyn muoto on nykyaikainen ja 6,5x55 SE:tä vastaava suorituskykyta so on nyt saavutettavissa lyhyestä patruunasta. Creedmoor käyttää tähän vähemmän ruutia, jonka se polttaa modernimman hylsynmuodon takia tehokkaammin . Hylsyn hartiakulma on jyrkempi, hylsyn seinämät ovat suoremmat ja luoti painuu vähemmän ruutitilaan. Kaikki nämä ominaisuudet juontavat juurensa 1970-luvulla kasa-ammunta patruunoista opittuihin sääntöihin. Patruunavaliko ima kaliiperissa 6.5 Creedmoor runsastui vuoden 2018 aikana. Tällä hetkellä suurin osa valmistajista tarjoaa patruunoita ja luotitarjonta kattaa yhä suuremman riistaeläinten haarukan. Kuvassa oikealla on patruunavalikoimaa, joilla on hoidettavissa kaikki jahdit linnuista hirveen. kertatuliaseita tai lippaallista kertatulta ampuvia aseita, joiden luokittelu ei ole muuttunut. Aseiden ja piippujen minimimittojen muuttaminen yhdenmukaisiksi direktiivin vaatimusten (aseen kokonaispituus vähintään 600 mm ja piipun pituus vähintään 300 mm) kanssa saattaa olla joillekin metsästäjille myönteinen uutinen. Metsästyksessä käytetään kuitenkin jonkin verran puoliautomaattisia eli itselataavaa kertatulta ampuvia aseita, joihin muutoksilla on vaikutusta. Osa aikaisemmin luvanvaraiseen Bluokkaan kuuluvista aseista on siirretty kiellettyjen aseiden Aluokkaan. Tällaisia aseita ovat erityisesti itselataavaa kertatulta ampuvat aseet, joissa on yli kymmenen patruunan lipas (pitkät aseet) tai 20 patruunan lipas (lyhyet aseet). Muutokset vaikuttavat lippaiden ja muiden latauslaitteiden kapasiteettiin, joka on jatkossa rajoitettu myös metsästyksen ulkopuolella. Ei koske itselataavia pienoiskivääreitä tai haulikoita Lipasrajoitus koskee keskisytytteistä patruunaa ampuvia aseita. Pienoiskiväärin patruuna on reunasytytteinen ja säännöksessä haulikon patruuna on määritelty erikseen, vaikka siinä onkin nalli keskellä. Ei koske vanhoja lupia Kiellettyyn A-luokkaan siirtyvät aseet, joihin on ollut hallussapitolupa ennen direktiivin voimaantuloa 12.6.2017, saa pitää hallussaan niin kauan kuin alkuperäinen lupa on voimassa. Toistaiseksi voimassa olevat luvat jatkuvat niin kauan kuin on olemassa luvan myöntämisen edellytykset, eli henkilö on terveydentilaltaan ja käyttäytymiseltään sopiva ja harrastus jatkuu. Asetta ei voi luovuttaa (myydä, lahjoittaa jne.) eteenpäin samoilla ehdoilla. Uuden haltijan tulee hankkia lupa voimassaolevilla ehdoilla. B-luokan kivääriluvalla EI yli 10 patruunan lippaita! Suomen ampuma-aselaki lähtee ajatuksesta, että hallussapitoluvan saatuaan henkilö voi käyttää aseitaan mihin tahansa hyväksyttyyn käyttötarkoitukseen, vaikka luvanhakuvaiheessa onkin tarvinnut esittää vain yksi hyväksytty syy, esimerkiksi metsästys. Moni metsästäjä käyttääkin aseitaan ampumaharjoitteluun ja -harrastukseen, joka voi olla lähellä toiminnallista urheiluammuntaa. Tällaisessa tapauksessa tulee ottaa huomioon, ettei itselataavissa eli puoliautomaattiaseissa saa käyttää eikä hallussa saa olla lippaita tai muita latauslaitteita, joiden kapasiteetti pitkissä aseissa on yli 10 patruunaa ja lyhyissä aseissa yli 20 patruunaa. Jos ammunnan laji edellyttää suurempikapasiteettisia latauslaitteita, tulee tällaisiin aseisiin hakea poikkeuslupa jollakin ampuma-aselaista löytyvällä perusteella. Pitkien lippaiden omistaminen tai hallussapito ilman niihin myönnettyä poikkeusta johtaa aselupien peruuttamiseen. Edellä mainitut lipasrajoitukset koskevat direktiivin voimaantulon 12.6.2017 jälkeen myönnettyjä lupia. Yli 30 päivän lainaamisesta ilmoitus poliisille Tähän saakka aseen on voinut lainata toiselle henkilölle ampumaaselain 87 §:n määrittelemissä rajoissa vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Tästä on joissain tapauksissa saattanut aiheutua ongelmia. Jos aseet ovat olleet pitkäaikaisessa lainassa, ja aseiden omistaja sattuu kuolemaan, perikunta on ihmeissään, kun kaikkia vainajan aseita ei löydykään. Iäkkäiden metsästäjien muisti saattaa tempPL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 Kotisivumme: www.asetalo.com • E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTIJA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE Haulikoita mm: Stefano Fausti Albion 12/76 28” vaihtosup. ...............................................1290,00 Stefano Fausti Inertia Progress 12/76 vaihtosup. puoliautom........... 1390,00 Webley & Scott 900 Game 28” 12/76 vaihtosup. ....................................... 990,00 Webley & Scott 900 Sporting/Game 12/76 30”v-sup. ............................1050,00 Yllämainittuihin aseisiin asepussi, patruunavyö ja puhdistusvälinesarja mukaan 14.6.2019 mennessä tilattuihin aseisiin Armed TS870TM 12/76 pumppu 28” tai 22” piipulla, synteettinen tukki, vaihtosup. ..... NYT vain 295,00 Ilmakivääreitä tarjouksia mm; Umarex Dominator 1250 ilmakivääripaketti sis kiikari, etujalat ym. kal 4,5mm, tai 5,5mm(40J) tai 6,35mm(.50J) + pumppu TARJOUS .......... 990,00 Magtech AR750 4,5mm taittopiip. perusilmakko 13J ........165,NYT 100,00 Magtech AR1000 4,5mm 305 m/s .............................................195,NYT 155,00 Magtech AR N2 Extreme kaasum. 4,5 mm tehopaketti! ..399,NYT 340,00 Magtech AR N2 Extreme kaasum. 5,5mm tehopaketti! ....399,NYT 340,00 FAS 6004 ilmapistooli ....................................................... 590,00 Umarex Co 2 ilmapistooleita/revolvereita; Glock 19 4,5 BB kuulilla, aidon kokoinen ilmapistooli ............................................. 145,00 Glock 17 Gen4 4,5 BB kuulilla ............................................................................ 170,00 Glock 17 4,5 BB kuulilla tai/ja 4,5 luoti metalli luisti, blowback ............................................. 199,00 Colt SAA 45 revolveri sinistetty tai niklattu 4,5mm .................................. 195,00 Colt 1911 A1 4,5mm pistooli ............................................................................. 230,00 Walther PPQ 4,5mm poliisin virka-aseen kopio ................................................... 160,00 Walther P38, kal 4,5mm ....................................................................................... 165,00 P .08 Legends, Parabellumin kopio ....................................................................98,00 C96 Legends, 4,5mm Ukko-Mauserin kopio ............................................. 110,00 C96 Legends Ukko-mauser, metallia ............................................................. 165,00 Makarov PM pist. 4,5mm ..................................................................................... 125,00 Vixen, japanilaiset huippukiikarit! 2-8x32 Duplex 1” .......................370,00 3-12x40 Duplex...................... 430,00 4-16x44 Duplex 1” ......................470,00 1-6x24 valop. .....TARJOUS 750,00 1,5-6x42 30 valop. .....................780,00 5-20x50 30mm,valop .........1150,00 2,5-10x56 30mm, valop ...........750,00 2,5-15x50 German 4 30mm 750,00 6-24x58 runkoputki 30mm, valopiste ..................................................... 990,00 5-30x56 ED 34 mm runkoputkella ELD20 ristikko .................................. 1490,00 8x42 WP New Foresta katselukiikari ovh 390,......................TARJOUS 290,00 8x56 WP katselukiikari .............450,00 VX1200 etäisyysmittari ....... 290,00 UUTUUS ! Sight II+ 3,5 MOA valopistetähtäin ............................................ 430,00 SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. Mitat korkeus 150cm, leveys 38cm, syvyys 28cm. SP66 Asekaappi .................. 570,00€ 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaappi .................720,00€ 150x 55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi .................990,00€ 150x65x55 cm 200 kg SP88 Asekaappi ........ 890,00€ numerolukolla, mitat SP88 SP99 Asekaappi .......1340,00€ numerolukolla, mitat SP99 Olemme Pohjois-Suomen Erämessuilla 17-19.5.2019 OULUSSA! KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUILLA TARJOLLA... Eduskunta hyväksyi 19.3.2019 hallituksen esityksen muutoksista ampuma-aselakiin ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin. Muutoksilla toteutetaan EU:n asedirektiivin edellyttämät muutokset Suomen lainsäädäntöön. Tarkoituksena on saada muutokset voimaan mahdollisimman pian. A mpuma-aselain aseluokitusten määritelmät ja aselupasäännökset muutettiin vastaamaan direktiivin muutosta. Lainvalmistelun lähtökohtana oli estää A-luokan eli erityisen vaarallisten aseiden ja niiden osien päätymistä vääriin käsiin niin, ettei kuitenkaan vaikeuteta Suomen eurooppalaisittain laajan metsästäjäjoukon harrastustoimintaa eikä Suomen muista Euroopan maista poikkeavaa tapaa järjestää maanpuolustus suuren koulutetun reservin varaan. Vaikutukset metsästäjiin vähäisiä Asedirektiivin ja ampuma-aselain muutosten vaikutus metsästykseen on vähäinen, koska yleisimmät käytetyt kiväärit ovat Sisäministe riö tiedottaa SEPPO SIVULA , sisäministeriö 36 l Metsästäjä 3 l 2019 Aselaki muuttuu TIETOPAKETTI METSÄSTÄJILLE HANNU URONEN Metsästäjä 3 l 2019 l 7 Haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran ja minkin pyynti helpottuu. Vielä vahvistamattoman lain myötä näiden lajien pyynnissä saa käyttää tulevaisuudessa apuna valoa ja yötähtäimiä. Haitallisten vieraslajien pyynti tullaan sallimaan myös ilman metsästyskorttia. V ieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annettua lakia ja metsästyslakia tullaan muuttamaan. Pääajatuksena on tehostaa haitallisten vieraslajien pyyntiä. Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraslajeiksi ja minkki tullaan siirtämään kansallisesti merkitykselliseksi haitalliseksi vieraslajiksi. Lakiehdotus hyväksyttiin eduskunnassa 19.3.2019 ja nyt odotetaan lain voimaantuloa ja asetuksen viimeistelyä. Tätä kirjoitettaessa tavoitteena on, että muutokset tulevat voimaan kesällä. Mikä muuttuu? EU:n ja kansallisella haitallisten vieraslajien listalla säädettyihin lajeihin sovelletaan, mitä rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta säädetään metsästyslainsäädännössä. Merkittävimpiä muutoksia supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä tulee olemaan niiden poistuminen metsästyslain 20 § kestävän käytön vaatimuksen piiristä sekä keinovalon ja yötähtäinten käytön salliminen. Lajien pyynti sallitaan myös henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet metsästäjätutkintoa. Sallituksi on tulossa myös EU:n ja kansallisella listalla olevien haitallisten vierasperäisten eläinten lopetus ampumalla loukkuun alle 150 metrin päässä asutuista rakennuksista. Kaupunkialueilla lopetus on hyvä hoitaa ilmoittamalla siitä etukäteen poliisille tai hätäkeskukseen, jotta vältetään kansalaisilta tulevia huolestuneita yhteydenottoja. Lakimuutoksien lisäksi valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi säätää muun muassa rajoituksia metsästyslaissa ja -asetuksessa säädettyihin pyyntivälineisiin ja -menetelmiin sekä antaa tarkempia säännöksiä käytettävistä aseista. Myös terminologia muuttuu, koska haitallisten vieraslajien poistaminen ei ole enää metsästystä vaan niihin sovelletaan rauhoittamattomien eläinten pyydystämisestä ja tappamisesta annettuja säädöksiä. Lajit eivät kuitenkaan siirry rauhoittamattomiin lajeihin vaan ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Pois riistalajiluettelosta. Muuttunut asema lainsäädännössä sekä muuttunut terminologia vaikuttavat useaan eri lakiin ja asetukseen sekä niiden soveltamiseen. Lakiuudistuksen myötä Suomen riistakeskukselle tulee vieraslajien torjuntaan liittyviä tehtäviä. Vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden osalta Suomen riistakeskus vastaa lajien torjunnan ja kannanhallinnan asiantuntijapalveluista erityisesti aiempien riistalajien osalta. Metsästyskoirien käyttö säilyy entisellään -Metsästyslaissa on useita pykäliä, jotka sanamuotonsa mukaan koskevat vain metsästystä, mutta joita on vakiintuneesti sovellettu myös rauhoittamattomiin eläimiin, kertoo lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen maaja metsätalousministeriöstä. -Koirapykäliä ei ole toistaiseksi ollut tarpeen soveltaa rauhoittamattomiin nisäkkäisiin, koska koirien käyttäminen myyrien ja hiirten ja muiden nykyisten rauhoittamattomien lajien pyynnissä ei ole ollut käytännössä tarpeen. Esimerkiksi koiran käyttöön liittyviä pykäliä voidaan soveltaa supikoiran pyyntiin myös jatkossa, vaikka kyse ei käsitteellisesti ole enää metsästyksestä, Kemppainen tulkitsee. Noutajia on vastaavasti käytetty rauhoittamattomien lintujen pyynnissä. Vieraslajien metsästysoikeudet -Supikoiraa ja minkkiä voidaan muutosten tultua voimaan pyydystää ilman, että vanhoja metsästysvuokrasopimuksia tarvitsisi pääsääntöisesti muuttaa, kertoo Kemppainen. Vanhoja sopimuksia koskee niiden tekohetken mukainen lainsäädäntö. Eli jos supikoira sisältyy niissä pyydettävien lajien listalle, ei muutos riistaeläimestä vieraslajiksi muuta näiden vanhojen sopimusten sisältöä. Vanha käytäntö jatkuu vanhojen sopimusten osalta eli mikään ei muutu vieraslajilainsäädännön myötä. Vieraslajilain 16 §:n mukaisesti supikoiran ja minkin pyydystämiseen ja tappamiseen sovelletaan, mitä metsästyslaissa säädetään rauhoittamattomista eläimistä. Metsästyslain 48.2 § koskee siten myös oikeutta pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Jos voimassa olevassa vuokrasopimuksessa ei ole erikseen määrätty, että metsästysvuokraoikeuteen ei sisälly oikeutta pyydystää ja tappaa rauhoittamattomia eläimiä, vuokralainen voi tämän sopimuksen perusteella pyydystää ja tappaa supikoiria ja minkkejä. Sama oikeus sisältyy vastaavasti metsästyslupaan, jollei oikeutta ole luvassa erikseen suljettu pois. Vuokranantaja voi kuitenkin katsoa, ettei sopimuksessa ole tarkoitettu oikeutta supikoirien ja minkkien pyydystämiseen. Vuokranantajan pitää silloin ilmoittaa tulkinnastaan vuokralaisille. Kyse on tavanomaisesta sopimusneuvottelusta vuokranantajan ja vuokralaisen kesken. Lainsäädännön muuttuessa ja uusittaessa sopimuksia tulee metsästysseurojen ottaa huomioon haitallisten vieraslajien metsästysoikeus. Eläinten lopetus Kaikkien eläinten, myös vierasperäisten, lopetusta koskevat eläinsuojelulainsäädännön velvoitteet. Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti ja lopetuksen saa tehdä vain se, jolla on riittävät tiedot kyseessä olevan eläinlajin lopetusmenetelmästä ja lopetustekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseksi. Esimerkiksi supikoiran osalta ainoa suositeltava lopetusmenetelmä on ampuminen. Eläinten hukuttaminen on kiellettyä. Eläinsuojelulainsäädännön sääntöjen rikkominen on rangaistavaa. Jos eläinten lopettamiseen liittyviä taitoja ei ole itsellä, niin lähialueen metsästäjien taidoille ja avulle on tarvetta. Metsästäjien kannattaa miettiä sopivia yhteistyömuotoja eimetsästäjien kanssa, sillä yhteistyö on tarpeen vieraslajiongelman ratkaisemisen ja metsästyksen hyväksyttävyyden turvaamiseksi. Kultasakaalin siirto riistalajeihin esillä Hallituksen esityksessä mahdollinen tulokaslaji kultasakaali esitettiin lisättäväksi riistalajeihin. Maaja metsätalousvaliokunta ei nähnyt siirtoa tarpeellisena, vaikka valiokunnan mietinnön ja eduskuntakeskustelun mukaan kultasakaali tulee poistaa luonnosta. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen valiokunnan mietinnön mukaisesti. Kultasakaalia ei lisätty riistalajiksi. Luontaisesti leviävä kultasakaali on tulokaslaji, johon ei sovelleta vieraslajilainsäädäntöä. Ihmisen luontoon päästämään kultasakaaliin taas sovelletaan Suomessa kansallista vieraslajilainsäädäntöä. Todennäköisimmin kultasakaali leviää Suomeen idästä omin jaloin. Koska sakaali ei ole riistalaji, ovat nämä yksilöt tulokaslajeina luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja. Metsästäjien oikeusturvan vuoksi lähtökohta on, että luonnossa havaitut sakaalit ovat rauhoitettuja, ellei etukäteen ole todistettu niiden olevan Suomessa luontoon karanneita yksilöitä. Yötähtäimen ja valon käyttö on tulossa sallituksi haitallisten vieraslajien kuten supikoiran, minkin ja piisamin pyynnissä. Tämä koskee siis vain haitallisiksi vieraslajeiksi säädettyjä lajeja, ei metsästyslain vierasperäisiä riistalajeja. Supikoira ja minkki siirtyvät pois riistalajiluettelosta. Metsästysseurojen tulee olla tarkkana uusittaessa metsästysvuokrasopimuksia, jotta lainsäädännön muuttumisen myötä jatkossakin on oikeus pyydystää haitallisia vieraslajeja. Vanhat vuokrasopimuspohjat tulee tarkastaa ja tarvittaessa päivittää. 6 l Metsästäjä 3 l 2019 LAKIPYKÄLÄT MUUTTUMASSA Lainsäädäntömuutoksia tulossa supikoiran ja minkin pyyntiin JA RI N IS KA N EN M et sä st äj ä 3 l 2019 Vieraslajien pyyntiin tulossa muutoksia ASELAKI MUUTTUU – tietopaketti metsästäjille Metsästäjä 18 l Metsästä jä 3 l 2019 Metsästä jä 3 l 2019 l 19 MIKAEL WIKSTRÖM ja EEROJUHAN I LAINE , Suomen riistakeskus sekä NIKO TEIKARI Metsänom istajille, metsäamm attilaisille ja metsästäjille on tuotettu tietoa metsänhoito keinoista hirvivahink ojen vähentämis essä. Tämä tieto on kaikkien saatavilla ilmeiseksi riistainfo.fi -sivustolla. hirviä, sitä enemmän on metsävahinko ja. Toisaalta saatavilla olevalla ravinnolla on päinvastainen vaikutus eli mitä enemmän hirville on saatavilla ravintoa, sitä vähemmän on metsävahinko ja. Hirvikannan säätelyllä vaikutetaan hirvien määrään ja metsänhoido n keinoilla saatavilla olevan ravinnon määrään sekä laatuun. Hirven ravinnonkäyt tö vaihtelee vuodenaikoje n mukana ja valikoivana märehtijänä hirvi tekee jatkuvaa ravinnonvalintaa kasvien sekä kasviosien välillä. Näin ollen muun muassa riittävällä taimitiheydellä, oikea-aikasilla metsänhoitoto imenpiteillä ja turhan siistimisen välttämisellä voidaan vaikuttaa metsävahink ojen syntymiseen . Toisaalta myös ihmisestä riippumattom at tekijät, kuten metsän maalaji, ravinteisuus ja sijainti vaikuttavat hirvien elinympäristö valintaan ja sitä kautta vahinkoihin. Tarkasteltaess a hirvien puihin kohdistaman laidunnuksen voimakkuutt a eri alueellisilla mittakaavoill a, on saatavilla olevan ravinnon määrä todettu merkittävimmäksi tekijäksi. Hirvien talvilaidunalueiden metsänhoido lla voidaan vaikuttaa Metsänhoito keinot hirvivahinko jen vähentämise ssä aiheesta kattavaa materiaalia Tärkeintä on pitää kasvatettava pääpuulaji riittävän tiheänä, kunnes taimikko ohittaa hirvivahink oriskin yli 5 metrin valtapituud essa. Lisäksi alle 5 metrisen lehtipuuston säästäminen kaikissa metsänhoid on vaiheissa vähentää yksittäisen taimen todennäköis yyttä tulla syödyksi. Älä päästä lehtipuusto a männyntaim ia pidemmäksi . Älä kuitenkaan poista hirven vioittamia puita ennen kuin taimikko on ohittanut hirvivahinkoris kin (taimikon valtapituus yli 5m). Suosi reikäperkau sta, jotta poistetaan vain pääpuulajia haittaava puusto. H irvien metsille aiheuttamista vahingoista on todennäköise sti puhuttu siitä lähtien, kun ihmisestä ja hirvestä tuli kilpailijoita. Kirjallisuudes ta voidaan nähdä, että hirven ravinnonkäytt ö on katsottu hyvin haitalliseksi myös aikoina, jolloin Suomessa on ollut hyvin vaatimaton hirvikanta. ”Kuulat ja ruuti ovat pontevin lääke hirvituhojen torjumiseksi”, kuultiin 1800-luvun loppupuolella . Tässä artikkelissa lähdetään metsänhoido n näkökulmasta . Millaisilla metsänhoido llisilla keinoilla hirvivahinkoja voidaan vähentää etenkin haastavilla talvilaidunalu eilla? Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan Ainakin 1980-luvulta lähtien on joka vuosikymmen julkaistu neuvontamat eriaalia siitä, miten metsävahinko ja voidaan vähentää suojaamalla metsätaloude lle arvokkaita kohteita, suorittamalla metsänhoitoto imet oikea-aikaises ti ja säästämällä hirville sopivaa ravintoa. Nyt aiheesta on tuotettu päivitettyä materiaalia, joka nojaa ajantasaiseen tutkimustieto on. Maaja metsätalousm inisteriön rahoittama neuvontamate riaali tehtiin Suomen riistakeskukse n ja Suomen metsäkeskuks en yhteistyönä, mutta myös Luonnonvara keskuksen asiantuntijat ovat kommentoin eet sen sisältöä. Lopputulokse na on kattava koulutuspake tti maanomistajie n, metsäammattilaisten ja metsästäjien käyttöön. Materiaali tehtiin osana Suomen riistakeskukse n Hirvieläinte n kannanhoid on kehittäminen -hanketta. Hirvivahink oihin vaikuttavat tekijät metsätaloud essa Hirvien aiheuttamat metsävahingo t syntyvät ravinnonkäytö n seurauksena yleensä nuoriin mäntyja rauduskoivuta imikoihin talvikautena. Kasvuja laatutappioita voi syntyä pääpuulajin latvakasvaim en tai päärangan taitoksesta sekä merkittävästä oksien syönnistä tai kuoren riipimisestä. Sen sijaan maltillisen ravinnonkäytö n kohdistumine n kasvatettavan puulajin sivuoksiin tai muihin puulajeihin ei aiheuta merkittävää vahinkoa. Hirvien määrä vaikuttaa suoraan metsävahinkojen määrään – mitä enemmän on 30 l Metsästäjä 3 l 2019 Metsästäjä 3 l 2019 l 31 POIKASTEHTAAN VUODENKIERTO Kevät tulvan ja munien pyöräytyksen aika Matalilla kosteikoilla sorsanpoikaset säästyvät haukien saalistukselta. Emohauet eivät kudun jälkeen matalikolla viihdy, vaan siirtyvät takaisin jokiin ja järviin särkikaloja ahmimaan. VA ST AV AL O VA ST AV AL O Haukien häähumu ja sorsien saapuminen – leppoisaa lätinää tulvikoilla JA RI KO ST ET LA UR I UR HO Loppukevät ja alkukesä – poikasten kasvun aika Tulvikko kuhisee eläinplanktonia ja pohjaeläimiä sorsanja hauenpoikien ravinnoksi Hauenpoikaset ovat kuoriutumisen jälkeen täysin riippuvaisia veden pinnan säilymisestä kutualueella. Kuoriutumisen jälkeen ne takertuvat noin viikoksi vesikasviin ja kehittyvät ruskuaispussin varassa. Tämän jälkeen ne lähtevät etsimään ravintoa, kuten vesikirppuja ja muita pieneläimiä. Poikasten on havaittu poistuvan kosteikosta pääasiassa kuukauden sisään kuoriutumisesta, noin 6 senttimetrin pituisina. Kunnostamattomissa kosteikoissa vedenpinta laskee liian nopeasti, joten hauenpoikaset eivät välttämättä selviydy. Keskikesä ja syksy Veden annetaan hiljalleen laskea juhannuksen jälkeen ja tulvaniityn kuivua heinäkuulla. Laidunnetaan tai niitetään loppukesän ja syksyn aikana, mikä pitää poikuetehtaan tuottoisana tulevanakin keväänä. Loppukesän kuivakausi ja laidunnus estää vahvan särkikannan muodostumisen, ja kesannointi luo aina seuraavalle keväälle huippupaikat haukien ja heinureiden poikasille. Talven ajan vesi voi olla poikastehtaalla alhaalla, ja kevättulvan annetaan täyttää sorsien ja haukien yhteisen lastentarhan 28 l Metsästäjä 3 l 2019 Metsästäjä 3 l 2019 l 29 MIKKO ALHAINEN , MIKAEL LUOMA , Suomen riistakeskus JANNE ANTILA , Suomen Vapaa-ajankalastajie n Keskusjärjestö Sorsaja haukitehtaat Poikastuotto kuntoon Samea. Särkikaloja täynnä. Vankan ruovikon ympäröimä. Entinen loistava lintuja kalajärvi. Missä on sorsansiipien suhina ja haukien molskaukset? Yksi syy on poikaselinympäristö jen katoaminen. Kevättulvan valtaamat avoimet rantaniityt ovat vesilintujen ja haukien poikasten parasta elinympäristöä. Nykyisin niitä on paljon vähemmän kuin ennen. J ärvien rehevöitymisen seurauksena monet ruovikkoiset lahdenpohjukat ovat kasvaneet umpeen. Ruovikkoseinän vierestä avautuva avovesialue ei tarjoa vastakuoriutuneille hauenpoikasille ja vesilintu-untuvikoille suojaa petokaloja vastaan. Ravintoakin on huonosti tarjolla särkikalaparvien syödessä kaiken, mylläten samalla veden kuin maitokahviksi. Savisameus tukehduttaa uposkasvitkin, ärviät ja vidat, jotka ovat vesiselkärangattomien elinympäristö sekä hauenja sorsanpoikasten ruoka-aitta. Hoitokalastus helpottaa hetken, ja auttaa alkuun vesistön hoidossa. Pysyvämpi ratkaisu on petokalojen vahva luontainen lisääntyminen. Hyvinvoiva haukikanta voi syödä särkikannat sopiviksi. Vesi kirkastuu, uposkasvillisuus elpyy ja ravintoa on enemmän tarjolla. Poikasetkin pärjäävät paremmin. Siipien suhina ja molskahdukset palaavat kesäiltoihin. Hauet kutevat tulvan alla olevan kasvillisuuden sekaan, ja poikasten selviytymisen edellytys on kutupaikkojen pysyminen veden alla useita viikkoja. Samat matalat tulvaalueet, kausikosteikot, ovat sorsanpoikasten lempipaikkoja. Siellä on syötävää eikä isoja haukia kuten syvemmillä vesillä ruovikoiden reunoilla. Kutujuhlat kunnostetulla kausikosteikolla Kunnostetaan kausikosteikkoja tulviville alueille. Tehdään pato, millä pitkitetään tulvaa ja luodaan huippuluokan poikasympäristö kesään asti. Rakennetaan reitti, mitä pitkin hauet pääsevät nousemaan kosteikolle. Kudun jälkeen ne palaavat syvempiin vesiin ja jättävät mädin kehittymään poikasiksi. Matala ja nopeasti lämpenevä tulvakosteikko kuhisee pieneläimiä. Näitä ötököitä ahmivat hauenja sorsanpoikaset kasvavat vauhdilla. Keskikesällä avataan patoluukkua, annetaan tulvan laskea ja varttuneiden poikasten siirtyä isommille vesille. Kausikosteikko saa kerätä voimia tulevan kevään kutujuhliin, vaikka laidunalueena. Yhteistyöhön – kalaja riistaväki! Kosteikkojen kunnostaminen ja hoito on kalastonja riistanhoidon yhteinen etu. Osakaskunnat, metsästysseurat, maanomistajat, ELY-keskukset ja kalatalousalueet. Tässä on uuden yhteistyön paikka. Osaaminen ja rahat samaan koriin ja saadaan hyviä asioita aikaiseksi niin riistan, kalakantojen, vesien hyvän tilan, maiseman kuin luonnon monimuotoisuudenkin eduksi. Vesilinnuille sopii mikä vain alava alue, jonka voi tulvittaa touko-kesäkuuksi. Tulvikko tuottaa tuloksia jopa ensimmäisenä kesänä, ainakin tavilla. Hyvä haukikohde on paikka mihin ne luontaisesti pyrkivät kudulle ja minne hauet voivat päästä esimerkiksi pienin kunnostustoimin. Haukikannoissa vaikutusten näkyminen voi kestää muutaman vuoden, ja kalojen määrien seuranta kannattaa. Kausikosteikoksi sopii alava alue järveen tai mereen laskevan ojan tai puron varrella. Se voi olla umpeenkasvanut kosteikko, luontainen maastopainanne, tulviva ranta-alue, laskuojan suisto tai vesijättö. Suomen Vapaa-ajankalas tajien Keskusjärjestö (SVK) on julkaissut oppaan ”Haukitehtaat osana kalastonja ympäristönhoito a”. Opas ohjeistaa kunnostamaan kosteikkoja niin, että ne soveltuisivat erinomaisesti haukien ja samalla monien muiden kalojen lisääntymiseen. www.vapaa-aja nkalastaja.fi/ vastuullinen/hau kitehtaat Tietoa kosteikkojen rakentamisesta, kunnostamisesta ja hoidosta www.kosteikko.fi Onko kosteikko suunnitteilla tai tehty? Jos haluat huomioida myös haukinäkökulm an, ota yhteyttä vapaa-ajankalas tajiin: Kalatalousasian tuntija Janne Antila p. 045 630 4280 janne.antila@va paa-ajankalasta ja.fi ...jälkeen kunnostustyön. Hauelle soveltuvaa lisääntymisaluetta on saatu reilusti lisättyä. Kuva Sportfiskarna. Ennen ja... Poikastehdas ei välttämättä ole kesän paras haukimesta tai syksyn sorsajahdin kuumin paikka – sen päätehtävä on tuottaa poikasia lähijärville. www.riista.fi
44 l Metsästäjä 4 l 2019 Metsästäjän varusteet Repun sisältö ARTO MÄÄTTÄ Metsästettäessä suurriistaa tai ylipäätään metsästettäessä yksin tai pienellä porukalla, on jahdissa hyvä olla mukana koko joukko varusteita aina saaliinkäsittelystä tulentekoon. Nyt käymme läpi varusteita, jotka tulisi löytyä jokaisesta repusta. R epun sisältämät välineet voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään. Ensimmäisenä ovat ne varusteet, joita tarvitaan jokaisella reissulla. Toinen ryhmä ovat ne, joiden tarve vaihtelee reissusta toiseen. Kolmannen ryhmän muodostavat ne, joita ei todennäköisesti tarvita, mutta joiden pitää siitä huolimatta olla mukana. Metsästäjän varusteista absoluuttisen välttämättömät ovat ase ja patruunat (tai nuolet), sekä sopiva teräase saaliin alkukäsittelyyn. Ilman näitä kyseessä ei ole metsästys. Nämä ovatkin juuri niitä ilmeisiä varusteita, jotka kuuluvat ykkösluokkaan. Tähän voi lisätä valaisimet, joita joissain metsästysmuodoissa tarvitaan säännönmukaisesti. Esimerkiksi luolametsästyksessä voimakas otsavalaisin on yksi tärkeimmistä varusteista. Toinen ryhmä pitää siKolmas luokka pitää sisällään niitä tarvikkeita, joita ei tarvita juuri koskaan, mutta joiden puute on pahimmillaan hengenvaarallista. Ensiapupakkaus ja taito ensiavun antamiseen saattavat pelastaa hengen. Haavat ovat tavallisia ja ne pitäisi saada tukittua asiallisesti maasto-olosuhteissa. Myöskään nilkan nyrjähdykset eivät ole tavattomia, joten kunnolliselle ensiapupakkaukselle on todellinen tarve silloin kun loukkaantunutta valmistellaan kuljetusta varten. Kaiken mennessä hyvin ei ensiapupakkausta tarvitse avata koskaan, mutta hommien mennessä mönkään on sen löydyttävä jokaiselta. Huomio kakkoskohdassa Keskimääräisellä jahtipäivällä on tapana muokata repun sisältöä. Varusteet mitoitetaan tavanomaisen päivärutiinin mukaan ja muut varusteet nähdään helposti ylimääräisenä. Metsästykseen kuitenkin liittyy keleistä ja muista ennalta-arvaamattomista syistä johtuvia yllätyksiä, jotka saattavat muuttaa tavanomaisen päivän hyvin epätavalliseksi. Nykyään tulentekoon maastossa suhtaudutaan paikka paikoin nihkeästi, mutta tämä ei poista tarvetta tulentekovälineiden pitämiselle mukana. sällään normaaliin eränkäyntiin liittyviä tarvikkeita. Näiden osalta puutteita on eniten. Metsästäjillä on taipumuksena keventää mukana kuljetettavaa kuormaa, jolloin repun sisällöstä vähennetään tavaroita, joita normaaleissa päiväjahdeissa ei tarvita. Paino tässä onkin sanalla normaali, sillä juuri tavanomaisesta poikkeavat tilanteet nostavat esiin tarpeen tulenteolle, lisävaatetukselle, kahviveden keittämiselle, ruoanlaitolle tai pienimuotoisille rakennustöille.
Metsästäjä 4 l 2019 l 45 Jos maastossa joudutaan viettämään aikaa ennakoitua pidempään, on tulentekoon oltava valmius. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pieni kirves tai jokin muu teräase tervaskannon pilkkomiseen on syytä löytyä. Maassamme on koko joukko alueita, joissa jahdin tapahtumat ovat kaukana ”seuran tulipaikoista”, joten tulet on hyvä saada aikaiseksi silloinkin, kun valmiita tulipuita ei ole saatavilla. Vaikka termospullo on korvannut kahvipannun, olisi nykymetsästäjilläkin syytä pitää mukanaan valmius veden keittämiseen maasto-olosuhteissa. Olipa kyseessä nokipannu tai retkikeitin, niin veden keittäminen on maastoruoanlaiton perusedellytys. Kuuma juoma ja ruoka tulevat ajankohtaisiksi, jos näppärä aamujahti venyykin koiran edesottamusten takia yöhön asti. Kun makkarat ja eväsleivät on syöty jo aamupäivällä, ovat nälkä ja kylmä vihonviimeisiä kumppaneita vetoapua odoteltaessa. Ruokaa repussa pitäisikin olla aina vuorokaudeksi. Nykymuodossaan tällainen määrä kulkee mukana todella näppärästi. Vaikka metsästysseurat pyrkivät jahteja suunnitellessaan ennakoimaan syksyn tapahtumia, ei kaikkeen voida silti varautua etukäteen. On tavallista, että hirvi kaadetaan paikkaan, josta sitä on hyvin vaikea hakea ja se olisi kyettävä saamaan paremmalle paikalle hieman etäämpää. Köysi onkin varuste, josta on yllättävän suuri apu silloin kun ruhoa kiskotaan hankalissa maastonkohdissa esimerkiksi mönkijällä. Nykyaikana valon mukana kuljettaminen ei ole enää ongelma. Ennen vanhaan valo painoi, sitä oli liian vähän ja se kesti liian vähän aikaa. Parantuneiden viestiyhteyksien lisäksi juuri valon määrän, laadun ja kuljetettavuuden osalta parannusta on tullut eniten. Paras valaisin on kuitenkin se, joka on mukana. Lista tavaroista Kirves: Kirveen paino tulee terästä. Varsi kannattaa valita niin pitkänä kuin reppu sallii. Vaikka nykyaikana kirveissä on komposiittia, on kovilla pakkasilla puuvarsi varmin valinta. Saha: Saha on ehdoton väline kun puita pitää saada poikki esimerkiksi siltaa rakennettaessa tai passitornin askelmaa korjattaessa. Nykyään taittosahat menevät pieneen tilaan, eivätkä ne paina paljoa. Köysi: Paracord on kevyttä ja kestävää ja sitä löytyy monessa eri vahvuudessa. Köysi tai vahva naru voi olla repussa alimmaisena, sillä sitä tarvitaan, jos tarvitaan. Valaisimet: Valaisimissa kannattaa noudattaa kahden valon sääntöä. Toinen on varalla ja sitä käytetään vain silloin kun pääasiallinen käyttövalo hyytyy. Tällöin valoa on aina saatavilla kriittisillä hetkillä. Keitin: Nykyaikaiset retkikeittimet ovat tehokkaita ja kompakteja. Usein ne ovat pakattavissa pääastian sisään polttoaineineen. Keitin mahdollistaa mukavan vaihtoehdon ainaiselle grillimakkaran syönnille. Tulentekovälineet: Jos missä, niin tulentekovälineissä vara ei kaada venettä. Tikkuaski pitää suojata kastumiselta eikä sytytyspalastakaan ole missään nimessä haittaa. Yhdet taskuun ja toiset reppuun!
46 l Metsästäjä 4 l 2019 Metsästysaseen ylläpito Petaamalla toistettavaa tarkkuutta , osa 1 ARTO MÄÄTTÄ Tarkan kiväärin voi määritellä usealla eri tavalla, mutta metsästäjille oleellisinta on, ettei kiväärin osumapiste muutu. Koskaan. Nyt tarkastelussa on kiväärin puuja metalliosien välinen liitos ja sen vaikutus tarkkuuteen. A seiden osiin vaikuttavia tekijöitä metsästyksessä ovat lämpötilaja kosteusvaihtelut. Erityisesti puiset tukit ovat alttiita kosteusvaihteluille, sillä talviajan sisäilma asunnoissa on kuiva ja syksyisin suhteellinen ilmankosteus ulkona on korkea. Tämän vaihtelun voi huomata vaikkapa siten, että syksyllä puuosien kiinnitysruuvit ovat kireällä, mutta kevättalvella ne saattavat olla enää sormikireydessä. Kosteusvaihtelut näkyvät myös kiväärin tukin etuosan elämisenä ja kiertymisenä. Pahimmillaan tukki kiertyy voimakkaasti kosteuden vaihtelun myötä, eikä tukin osuminen aseen piippuun ole epätavallista. Pienikin kosketus saattaa siirtää osumapistettä ja jos tukki kiertyessään painaa piippua, on aseen tarkkuus pilalla. Petaaminen stabiloi Pedatun kiväärin raudat eivät pääse liikkumaan tukissa missään olosuhteissa, eikä metalliosien kiinnityksen momentti muutu lämpötilan tai ilmankosteuden mukaan. Petaamisella ei varsinaisesti paranneta kiväärin mekaanista tarkkuutta, mutta sillä estetään merkittävät romahdukset tarkkuudessa. Kiväärin lukonkehyksen jännitykset pysyvät tasaisina (tavoitteena jännityksetön tila), lukonkehyksen kiinnityksen momentti on tasainen ja lukonkehys pysyy paikoillaan tukissa. Sovituksista tulee petaamisen myötä välyksettömiä. Petaaminen tekee kivääristä ennalta-arvattavan ja oikut vähenevät. Petaaminen lisäksi osumapisteen siirtymisen riskiä voidaan vähentää avartamalla piipun ja etutukin välistä rakoa. Vaikka ennen vanhaan suosittiin ulkonäkösyistä mahdollisimman pientä välystä, on suurempi välys aina varmempi aseen tarkkuuden kannalta. Etutukki ei saa huonoimmillakaan keleillä päästä vastaamaan piippuun. Petauksen toteuttamisessa on monta koulukuntaa Osa petaa raudat koko lukkoaktion matkalta, osa vain kiinnitysruuvien kohdalta. Piippu voidaan pedata täysin vapaaksi värähteleväksi tai pätkä piipun takaosaa voidaan pedata tueksi. Yhtä ja oikeaa tapaa ei ole olemassa. Kaikille petaustavoille on olemassa perusteet. Esimerkiksi ”sotilaskiväärin” eli Mosin-Nagant kiväärin petaaminen nykyaikaisten aseiden tapaan koko lukkoaktion matkalta ei ole optimaalista, koska sen lukonkehys ei ole riittävän jäykkä. Moni petaakin nämä kiväärit vain lukonkehyksen etuosasta ja piipun tyvestä. Kehyksen takaosa voidaan jättää kelluvaksi. Sopivan petaustavan valintaan vaikuttavat kiväärin lukonkehyksen jäykkyys, lukonkehyksen pohjapinnan laajuus ja tukin materiaalivahvuudet lukonkehyksen ympärillä. Esimerkiksi kasa-ammunta-aseissa on panostettu nimenomaan lukonkehyksen pohjapinta-alaan, jolloin petaus ja liimaus saadaan laajemmalle alueelle ja se on vakaampi. Metsästysaseiden lukonkehyksissä on usein pyritty solakkaan muotoon ja keveyteen, joten niissä petaamiselle sopivia pintoja on vähemmän. Petausmassat Petaaminen voidaan suorittaa joko mekaanisesti tai kemiallisesti. Mekaaninen petaaminen on kallis, hidas ja työteliäs tapa sovittaa metalliosat tukkiin, kun taas kemiallinen petaaminen on nopeaa, edullista ja jopa kohtuullisen helppoa. Tämän vuoksi kemiallinen petaaminen on nykyään kaikkein suosituin petausmuoto. Kemiallinen petaus tarkoittaa käytännössä sitä, että metalliosien ja tukin väliin valetaan tukkiin kiinnittyvä peti, jossa kiväärin metalliosat istuvat välyksettömästi. Tämä toteutetaan siten, että tukin sovituksista poistetaan materiaalia ja nämä alueet käsitellään petausmassalla, johon tämän Petauksen yhteydessä määritetään myös rautojen lopullinen asento tukissa. Tässä kuvassa piipun ympärille on kierretty teippiä, jolla varmistutaan siitä, että piippu on varmasti oikeassa linjassa piippu-uraan nähden ja välystä on riittävästi, jotta piippu ei pääse vastaamaan tukkiin.
Metsästäjä 4 l 2019 l 47 jälkeen istutetaan aseen metalliosat. Petausmassan kovetuttua metalliosat irrotetaan ja lopputuloksena on täysin aseen metalliosien mukainen sovitus. Tässä yhteydessä on huomioitava, että petausmassa pyrkii kaikkialle lukkokehyksen ja tukin rakoihin ja kaikki ne paikat joihin massan ei haluta joutuvan, on tulpattava. Tähän käytetään usein muovailuvahaa. Metalliosat on käsiteltävä huolellisesti irrotusaineella, jotta ne eivät petauksen yhteydessä liimaudu petausmassaan. Petaamiseen on olemassa koko joukko kaupallisia tuotteita, mutta se ei tarkoita niiden olevan jotenkin parempia tai sopivampia kuin muissa yhteyksissä käytettävät tuotteet. Petausmassat ovat kaksikomponenttimassoja, joko hartseja tai muoveja. Sopivin petausmassa on aina sellainen, jonka kutistuma on vähäisin. Epokseille tyypillistä on niiden kutistuminen kovettumisen yhteydessä. Mitä suurempi kutistuma, sen enemmän välystä petauksen ja metalliosien väliin jää. Pilaripetaus Pilaripetaus on petaustapa, jossa tukissa olevat kiristysruuvien läpiviennit avarretaan ja niihin asennetaan metalliset holkit. Holkit mitoitetaan siten, että aseen metalliosat kiinnittyvät tukkiin tasaisella momentilla eikä tukin eläminen tai tukkimateriaalin joustavuus vaikuta kiinnityksen momenttiin. Tukki voi siis kutistua tai turvota omaan tahtiinsa, mutta metalliosien kiinnitykseen sillä ei ole vaikutusta. Pilaripetaus toteutetaan siten, että tukin kiinnitysreiät porataan auki ja näihin reikiin asennetaan metalliholkit, jotka määrittävät metalliosien lopullisen aseman tukissa. Yläosasta lukkoaktio kelluu näiden varassa ja alaraudat taas ovat pilarien varassa irti tukkimateriaalista. Tämän jälkeen lukkoaktio pedataan normaalisti petausmassalla siten, että tukin ja rautojen väli täyttyy. Sepälle vai itse? Kiväärin petaaminen ei ole vaikeaa, mutta se on huolellisesti tehtynä työlästä ja hidasta. Itse petaamalla säästääkin usein pitkän pennin. Toisaalta kokemus nopeuttaa prosessia ja seppien hinnoittelu voi olla houkutteleva. Lisäksi kannattaa muistaa, että työssä tarvittavat työkalutkin maksavat. Puuosien työstöön tarvitaan usein pienoisporakone ja pilaripetauksessa pylväsporakone on hyödyllinen työväline. Petausmassat maksavat nekin ja niiden menekki on vähäistä pakkauskokoihin nähden. Tämän vuoksi työn teettäminen tulee usein kokonaiskustannuksiltaan edullisemmaksi kuin itse tekeminen. Asesepän palveluksia käytettäessä olisi kuitenkin syytä muistaa se, että petaamisen toteutustavoissa ja huolellisuudessa on eroja. Tämän vuoksi etukäteisselvitys tämän työn teettämiseksi kannattaa tehdä, jotta sepäntyön lopputulos vastaa omia odotuksia. Pilaripetauksesta puhutaan, kun kiväärin rautojen yläja alaosien välillä on metalliholkit, joita vasten raudat kiinnittyvät. Pilareiden käytön etuna on se, etteivät kosteusvaihtelut vaikuta ruuvien kireyteen. Erityisesti puutukeissa pilaripetauksen hyödyt tulevat konkreettisesti esille. Erilaiset lukkoaktiot pedataan eri tavoin, sillä pedattavaksi sopivat pinnat vaihtelevat ja lukonkehyksien jäykkyyksissä on eroja. Usein riittää, että raudat pedataan tukkiin kiinnitysruuvien ja rekyylivastimen kohdalta. Petausmassana parhaita ovat kaksikomponenttimuovit, joissa on mahdollisimman pieni kutistuma.
48 l Metsästäjä 4 l 2019 .17 HMR (Hornady Magnum Rimfire) Pienriistapatruuna nykyaikaisille jahtimaille ARTO MÄÄTTÄ Metsästyslain 16 § 1 kohdan muutos vuonna 2017 toi .17 HMR:n metsästyspatruunoiden listalle. Sittemmin tämä vuonna 2002 julkaistu patruuna on lisännyt suosiotaan räjähdysmäisesti. Metsästysasetus 16 § 1) kettua, tarhattua naalia, mäyrää, saukkoa, supikoiraa, pesukarhua, rämemajavaa, metsäjänistä, rusakkoa, metsoa, teertä ja hanhea saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea tai jonka patruunan luodin osumaenergia on luodin painosta riippumatta piipun suusta mitattuna vähintään 300 joulea A setustekstin viimeinen lause on .17 HMR:n kannalta kaikkein oleellisin. Tyypilliset HMR:n patruunat ylittävät tämän tehorajan ja ovat näin ollen käyttökelpoisia ”ykkösluokan” ja tätä pienempien riistaeläinten metsästyksessä. Tämän lisäksi patruuna on mitä mainioin rauhoittamattomien lintujen harvennuksessa. Miksi .17 HMR? HMR:n edut huomattiin jo varhaisessa vaiheessa. Pienen luodin sirpaloitumisominaisuus osumassa vähentää luodin kimpoamisriskiä ja näin ollen HMR on turvallisin luotiase pienillä metsästysalueilla. Erityisesti maamme supirikkailla alueilla metsästys tapahtuu ihmisasutuksen läheisyydessä, joten tällaiselle patruunalle on ollut tilausta. Toinen etu on .17 HMR -patruunoiden edullisuus perinteisiin kiväärinpatruunoihin verrattuna. Tämä vähentää kynnystä käyttää asetta vaikkapa variksiin. Myös aseet, joihin .17 HMR:ää pesitetään, ovat parhaimmillaan useita satoja euroja edullisempia kuin keskisytytteisiä kiväärinpatruunoita ampuvat kiväärit. Tämä alentaa hankintakynnystä ja .17 HMR onkin nuorten metsästäjien suosiossa. Kolmas etu .17 HMR:llä on sen kiväärimäinen ammuttavuus. Patruunasta ja keliolosuhteista riippuen 150 metrin ampumaetäisyydet ovat vielä mahdollisuuksien rajoissa ja normaalit kyttäysetäisyydet ovat patruunan ammuttavuudesta johtuen kiväärimäisen helppoja. Siinä missä .22 Long Rifle -patruunalla pitkät etäisyydet alkavat jo 50 metrin jälkeen, on HMR ammuttavissa 130 metriin asti ilman lentoratakompensointia, jos ase on kohdistettu oikein. Kohdevaikutus HMR-patruuna ei vakuuta fyysisellä koollaan. Se on tutumpiin patruunoihin verrattuna hengettömän oloinen. Koko hämää, sillä HMR on kohdevaikutukseltaan vaikuttava. Se ei luonnollisestikaan salli huoletonta asennetta osuman sijoittamisessa, supia tai kettua pitää ampua keuhkoille kohteen ollessa kyljittäin tai vaihtoehtoisesti kohdetta pitää ampua päähän. Nämä lajit ovatkin HMR:n kohdalla suurriistaa. Käytettäessä HMR:ää ketun ja supin pyynnissä, tulee muistaa myös järkevän käyttöetäisyyden rajat. Hyvä nyrkkisääntö on 100 metriä, jota kauemmas riistalaukausta ei kannata suorittaa. Pieni luoti menettää tällöin liikaa puhtiaan ja vaarana on tehoton osuma. .17 HMR sopii kyttäykseen paikoissa, joissa isompien kiväärien ääni on ongelma tai joissa takavaaraalue on pieni. Aselain muutoksen myötä .17 HMR on 15.7.2019 alkaen pienoiskivääri (6 §: pienoiskiväärillä kivääriä, jossa käytetään reunasytytteistä enintään .22 kaliiperista patruunaa). Metsästäjän patruunat
Metsästäjä 4 l 2019 l 49 Haittalinnut ja rusakot ovat, pienpetojen lisäksi, HMR:n ominta alaa. Rusakon kohdalla HMR:n teho on oikeastaan parhaimmassa balanssissa. Pääosin kohde putoaa niille sijoilleen, mutta osumajälki on silti lihanleikkaajan näkökulmasta mieluisa. Verrattaessa HMR:ää esimerkiksi .22 WMR:ään, on kohdevaikutus tehokkaampi, mutta vähäisemmällä läpäisyllä ja ilman WMR:n korostunutta kimmokeriskiä. Rusakoiden pyynnissä .17 HMR on parhaimmillaan. Luoti on tappava, mutta ei liian läpäisevä ja keuhko-osumasta rusakot jäävät paikoilleen. Supin pyynnissä tulee muistaa, että HMR:llä osuma täytyy sijoittaa joko sivusuunnasta keuhkolle tai päähän. Kettu on HMR:lle isoa riistaa, mutta hyvä osuma joko keuhkolle tai päähän kohtuulliselta etäisyydeltä pudottaa ne siististi. Vasemmalla .22 lr ja oikealla .17 HMR Patruunat ja luodit Pääosa HMR:n patruunoista ladataan haittaeläimille tarkoitetuilla luodeilla, joissa on pyritty luodin nopeaan rikkoutumiseen kohteessa tai taustassa. Tämä ei HMR:ssä tee luodista syötävänkään riistan kanssa käyttökelvotonta, sillä luoti on pieni ja voimaa maltillisesti. Täten HMR ei haittaeläinluodillakaan räjäytä kohdetta samalla tavalla kuin esimerkiksi .224” luotia ampuva keskisytytteinen patruuna, jossa luodin valinnan rooli on kriittinen. Luodinpainot .17 HMR:ssä vaihtelevat 1,1 1,3 gramman välillä. Lähtönopeudet vaihtelevat 750 – 800 m/s välillä aseesta ja patruunasta riippuen. Tämä tekee luodin lentoradasta kiväärimäisen suoran jopa yli sadan metrin ampumaetäisyyksillä. Vaikutus asemarkkinoihin .17 HMR on vaikuttanut lyhyessä ajassa asemaailmaan. Perinteisten pienoiskiväärien useat valmistajat ovat luopuneet .22 WMR:stä tai sen määrät ovat jääneet jalkoihin HMR:lle. Esimerkiksi kotimainen Tikka T1x on saatavana vain kaliipereissa .22 LR ja .17 HMR. HMR sattuu mukavaan saumaan perinteisten pienoiskiväärien ja kiväärien välimaastoon. Ilmiö havaittiin heti asetusmuutoksen jälkeen, josta eteenpäin .17 HMR kaliiperin aseita on myyty tasapäisesti .22 LR kaliiperin aseiden kanssa.
50 l Metsästäjä 4 l 2019 Metsähallituksen luvat Oma riistaan Hankkimasi Metsähallituksen metsästysluvat näkyvät jatkossa Oma riista -palvelussa, kun ilmoitat ostotapahtuman yhteydessä metsästäjänumerosi. Ensimmäisessä vaiheessa luvat näkyvät vain Oma riista -verkkopalvelussa. Syksyn aikana luvat tulevat näkyviin myös Oma riista -mobiilisovellukseen, ensin Android-laitteille ja myöhemmin iOS-laitteille. Jatkossa löydät siis metsästyskorttisi, hankkimasi Metsähallituksen metsästysluvat sekä metsästyslupa-alueiden rajat kätevästi puhelimestasi. Luvat näkyviin Oma riistaan Metsähallitukselta ostetut pienriistan vuorokausiluvat, kausiluvat sekä muut kuin tekstiviestillä hankitut karhuluvat saa näkymään Oma riista -palvelussa Jos ostat luvan Eräluvat-verkkokaupasta n Kirjaudu verkkokauppaan Oma riista -tunnuksillasi TAI n Kirjaudu verkkokauppaan asiakastunnuksellasi ja anna luvan ostamisen yhteydessä metsästäjänumerosi. Metsästäjänumero on kahdeksanmerkkinen henkilökohtainen tunnus, jonka löydät metsästyskortistasi tai Oma riista -palvelusta. Jos ostat luvan Eräluvat -puhelinpalvelusta n Ilmoita kahdeksanmerkkinen metsästäjänumerosi asiakaspalvelijalle. Huomioi lisäksi, että n Jos ostat lupia myös muille ja he haluavat lupansa näkyviin Oma riistaan, tarvitset myös heidän metsästäjänumeronsa. n Lupa tulee näkyviin Oma riista -verkkopalveluun ja syksyllä myös mobiilisovellukseen vasta kun lupa on maksettu ja tieto maksusta on siirtynyt Metsähallitukselle. n Lupatiedot päivittyvät järjestelmien välillä kerran tunnissa, joten lupa siirtyy Oma riistaan pienellä viiveellä. Saalispalautteen jättäminen Oma riista -palvelussa näkyvän Metsähallituksen metsästysluvan tiedoista löydät syksyllä linkin Metsähallituksen saalispalautejärjestelmään. Linkin kautta pääset antamaan saalispalautteen luvalla tapahtuneesta metsästyksestä. Saalispalautteen antaminen on jokaisen metsästysluvan hankkineen velvollisuus. Kattavalla saalispalautteella Metsähallituksen Eräpalvelut varmistaa lupa-aluekohtaisesti, että metsästyspaine on oikein mitoitettu. Oma riistaan tehty saaliskirjaus ei toistaiseksi korvaa Metsähallituksen saalispalautetta.
Metsästäjä 4 l 2019 l 51 Mikko Rautiainen , vs. ylitarkastaja, Metsähallitus Eräpalvelut: n ”Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä tehty tietojärjestelmäkehitys vastaa metsästäjien toiveeseen siitä, että metsästysluvat saisi sähköisesti tallennettua yhteen paikkaan. Nykyään monen jahtimiehen ja -naisen lupakukkarona toimii nimittäin älypuhelin. Myös Metsähallituksen saalispalautejärjestelmä uudistetaan syksylle 2019. Kehittämisessä on pyritty huomioimaan helppo käytettävyys, erityisesti älypuhelimella. Tällä tavoin saaliskirjauksia voi tehdä reissussa aina jahtipäivän jälkeen ja kuuluvuusalueella vaikkapa heti maastossa. Toki kannattaa muistaa rentoutuminen, jolloin puhelin on hyvä sulkea ja keskittyä olennaiseen eli itse jahtiin. Järjestelmäuudistukset hyödyttävät myös hallintoa, koska saalistieto tarkentuu. Parempi tieto antaa paremmat eväät lupametsästyksen suunnittelulle, jolloin myös metsästysmahdollisuuksia voidaan taata entistä kestävämmin.” Ville Hokkanen , projektipäällikkö, Oma riista -palvelu, Suomen riistakeskus: n ”Älypuhelimella käytettävässä Oma riista -maastosovelluksessa oli ensimmäisenä sähköinen metsästyskortti. Tämän vuoden alusta lähtien suoritetut ampumakoesuoritukset näkyvät sovelluksessa ja tuoreimpana uudistuksena Metsähallituksen metsästysluvat. Metsästäjän tarvitsee lisäksi muistaa ottaa maastoon aseen hallussapitoluvat, niin kaikki dokumentit ovat matkassa. Kehitämme metsästävän asiakkaamme palveluita pala kerrallaan kohti yhden luukun periaatetta. Metsästäjä saa näin uutta vastinetta riistanhoitomaksulleen ja asioiden hoitaminen helpottuu. Isommassa kuvassa kyse on kestävän metsästyksen turvaamisesta, mikä toteutuu, jos metsästäjät pystyvät helpolla tavalla antamaan riistatietoa ja saamaan siitä palautetta.” n n n 1.8.2020 alkaen Suomen riistakeskukselle on tehtävä lakisääteinen saalisilmoitus jo aiemmin listalla olleiden metsäkauriin, villisian, hillerin ja metsähanhen lisäksi myös saaliiksi saadusta haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta. Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai sähköisen palvelun kautta. Helpoin tapa on kirjata saalis Oma riistaan, jolloin saalisilmoitus muodostuu automaattisesti. Saalisilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia metsästäjiä, jotka saavat ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan lajin yksilön saaliikseen. Tämän vuoksi saaliiden kirjaamista Oma riistaan metsästyksen yhteydessä tai välittömästi metsästyspäivän päätteeksi kannattaakin opetella jo tulevana syksynä. Siten vuoden päästä voimaantuleva saalisilmoitusvelvollisuus ei aiheuta harmaita hiuksia, kun saaliskirjausten tekeminen Oma riistaan käy jo rutiinilla. Oma riistaan kirjatut saaliit ja havainnot säilyvät omassa riistalokissasi tallessa ja voit myöhemmin palata muistelemaan jahtitapahtumia niiden avulla. Seuran jäsenen seuran Oma riistaan määritetyllä alueella ampuma saalis kirjautuu automaattisesti seuran saalistilaston yhteenvetotaulukkoon. Näin seuran kaikki jäsenkutsun hyväksyneet jäsenet näkevät seuran alueelta pyydetyt eläimet ilman erillisiä kyselyitä. Tarkat saaliinsaantipaikat tai ampujan tiedot eivät näistä tiedoista käy ilmi vaan ne pysyvät omina tietoinasi. Kirjaa kaikki saaliisi Oma riistaan helpolla maastosovelluksella. Se onnistuu vain muutamalla klikkauksella. Näin sinun ei tarvitse muistaa mistä lajeista saalisilmoitus täytyy tehdä, koska järjestelmä hoitaa sen puolestasi. Voit lisätä saalismerkintääsi myös kuvan ja tekstiä. Riistaloki on henkilökohtainen, eikä kukaan näe muistiinpanojasi tai kuviasi. Saalisilmoitusvelvollisuus laajenee ensi vuonna – saaliskirjaukset Oma riistaan rutiiniksi jo nyt!
52 l Metsästäjä 4 l 2019 Toimi näin riistalaukauksen jälkeen, osa 1 Metsästysmuisto täytettäväksi Mikäli haluat täytättää saaliiksi saamasi eläimen, on syytä pitää mielessä muutama seikka. Saaliin oikeanlainen käsittely vaikuttaa paljon työn lopputulokseen. Mitä tuoreempi ja siistimpi eläin on tuotaessa eläintentäyttäjälle, sitä siistimpi on lopputuloskin. J os epäröit nylkemisessä tai muissa esikäsittelyä koskevissa asioissa, soita asiantuntevalle eläintentäyttäjälle ja kysy neuvoa. Myös lainsäädäntö on otettava huomioon; lupa-asioissa neuvoa antaa riistalajien suhteen Suomen riistakeskus. Jos suurriistan pää aiotaan täyttää tai ottaa sarvet talteen, tämä täytyy huomioida jo ammuttaessa lopetuslaukausta. Se tulisi tehdä niskaan eikä päähän. Eläintä ei myöskään pistetä kaadolla. Sarvia kannattaa varjella, jotta ne eivät hankaudu lattiaa vasten eläintä nyljettäessä. Oikeanlaiset katkaisulinjat nyljettäessä tulee huomioida. Kun eläimestä halutaan muistoksi hartiatäyttö, nahka on ehdottomasti katkaistava lapojen takaa! Etujalkojen nahka nyljetään siten, että nahka viilletään auki jalan takapuolelta ja pyöräytetään poikki riittävän alhaalta. Myös etujalkojen välissä oleva rintanahka säilytetään. Suositeltavaa on, että pää nyljetään tuppeen niin pitkälle kuin mahdollista. Nylkemistä voi helpottaa tekemällä noin 20 cm pituisen viillon niskaan korvien taakse. Villisialla viiltoa ei tarvita. Tärkeää on olla avaamatta kaulaa rinnan puolelta. Pään ja turvan alue kannattaa jättää asiantuntevan eläintentäyttäjän nyljettäväksi eli pää jätetään nahan sisään siten, että kaula katkaistaan kallon tyvestä. Nylkemisen jälkeen pää on syytä pakastaa heti ja/tai toimittaa eläintentäyttäjälle mahdollisimman pian. Linnut ja muu pienriista Jos mahdollista, lintua tai pientä nisäkästä ei kannata suolistaa maastossa. Jos saalista ei saada toimitettua nopeasti viileään paikkaan, se voidaan suolistaa varovasti tekemällä rintalastan suuntainen viilto mahaan. Linnun kohdalla on syytä varoa likaamasta alaperän ja pyrstön höyheniä. Verta vuotavat kohdat voi tukkia talouspaperilla, esimerkiksi suuhun kannattaa laittaa jo valmiiksi paperia likaantumisen estämiseksi. Lintua ei pidä roikottaa kaulasta, siivistä tai pyrstöstä – pidä aina kiinni linnun jaloista. Olennaista on eläimen nopea pakastus siististi. Saalis kääritään tiiviisti muovipussiin (ilman paperia) ja linnun kohdalla sulat siistissä järjestyksessä, siivet supussa ja pyrstö suorassa. Näin pakattuna eläin säilyy pakkasessa pitkiäkin aikoja. Jos lintu toimitetaan täyttäjälle tuoreeltaan, Kauriin nylky hartiatäyttöä varten on helppo aloittaa tekemällä viilto etujalan taakse. SUOMEN ELÄINTENTÄYTTÄJÄT RY
Metsästäjä 4 l 2019 l 53 on usein mahdollista saada saaliista lihat mukaansa. Täytettäväksi tarkoitetun eläimen lähettäminen täyttäjälle Jos olet aikeissa lähettää eläimen postitse tai linja-autolla, ota ensin yhteys kyseiseen eläintentäyttäjään ja sovi lähetysajankohdasta. Paketti ei saa joutua seisomaan, sillä sen sisältö on hyvin herkästi pilaantuvaa. Lähettäminen kannattaa aina tehdä alkuviikosta, jotta vältytään viikonlopun yli menevät lähetykset ja lähetyksesi pilaantuminen. Eläin lähetetään pakastettuna ja muutamaan muovipussiin käärittynä. Muovipussin päälle kääritään vielä runsaasti sanomalehteä eristeeksi, tämä hidastaa eläimen sulamista ja imee kosteutta. Tämän jälkeen eläin pakataan normaalisti pakettiin. Mukaan pakettiin tulee liittää lappu/kirje, josta ilmenee selvästi lähettäjän nimi, osoite ja toiveet eläimen täyttämisestä. Nyljetty nahka. Pää jätetään kokonaisuudessaan nahan sisälle. Nahkaa ei voi koskaan olla liikaa, mutta liian lyhyt nahka voi helposti pilata täyttötyön mahdollisuuden Nahka nyljetään tuppeen aivan pään tyveen saakka. Nahka katkaistaan lavan takaa.
U udessa Rinteen hallitusohjelmassa on paljon ilonaiheita metsästäjille, riistanhoitajille ja muille luontoihmisille. Hallitusohjelman tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Sen toteuttamiseksi luonnonsuojeluun panostetaan peräti 100 miljoonaa euroa vuositasolla lisää. Hallitus lupaa toteuttaa heikentyneiden elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman. METSO-ohjelmaa jatketaan ja uudistetaan sekä korotetaan sen rahoitusta. Ohjelman laajentamista uusille elinympäristöille, kuten soihin, arvioidaan osana uudistusta. Jatketaan soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamista. Turvataan Life-rahoituksen omarahoitusosuus. Selvitetään uusien innovatiivisten rahoituskeinojen mahdollisuuksia luonnonsuojelun rahoittamisessa. Luonnonsuojelulainsäädäntöä uudistetaan arvioinnin perusteella. Elinvoimaisten riistakantojen säilyttämiseksi tarvitaan kuitenkin laajasti toimia myös suojelualueiden ulkopuolella maaja metsätalousalueilla. Siksi ilahduttavaa on, että hallitusohjelmassa edistetään talousmetsien luonnonhoitoa, kuten lahopuun ja kantojen jättöä, kulotusta, tekopökkelöitä, riistatiheikköjä, suojavyöhykkeitä ja vesistövaikutuksen pienentämiseen tähtääviä toimia. Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä. Hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Siksi kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä uudistetaan painottaen aktiivista ja oikea-aikaista metsien hoitoa ja luonnonhoitotoimia sekä ottaen huomioon hiilensidonnan kasvattaminen ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Käynnistetään kannattavaan ruuantuotantoon soveltumattomien peltojen sekä käytöstä poistuneiden turvetuotantoalueiden metsitys ja kosteikkoohjelma. Samoin Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset päivitetään siten, että yhteensovitetaan paremmin kestävä metsätalous, puun saatavuus, luonnon monimuotoisuus, virkistyskäyttö, ilmastopolitiikan tavoitteet ja maankäytön eri muodot. Metsästystä käsitelläänkin positiivisessa sävyssä sekä luonnonsuojelupolitiikan että elinkeinopolitiikan tavoitteissa. Kestävä vapaaajankalastus, metsästys sekä luonnontuotteiden keräily ja jokamiehenoikeudet turvataan. Hallitusohjelmassa nimittäin tavoitellaan myös kasvua ja työllisyyttä luonnon antimista: Metsästys kehittyy luontoharrastuksena ja hyödyttää yhteiskuntaa. Metsästysharrastuksen edellytykset turvataan ja uusien harrastajien tuloa lajin pariin edistetään. Metsästyksen merkitys luonnonja riistanhoidossa sekä vieraslajien torjunnassa otetaan huomioon. Linjauksensa saa myös riistakantojen kestävyys ja suurpedot. Riistakantoja hallitaan kestävästi ja vahinkoja ehkäisten. SRVA-toiminnan edellytykset turvataan. Suurpetopolitiikkaa harjoitetaan monipuolisella keinovalikoimalla mukaan lukien kanta-arvioihin ja hoitosuunnitelmiin perustuva metsästys, poikkeusluvat, vahinkojen ennaltaehkäisy sekä ennakoiva viestintä. Suurpetopolitiikassa lisätään eri toimijoiden välistä vuoropuhelua ja varmistetaan tutkimuksen ja seurannan pysyvä rahoitus. Vaikutetaan EU:ssa kansallisten erityispiirteiden tunnistamiseksi sekä joustavuuden ja liikkumavaran lisäämiseksi petopolitiikassa. Hallitusohjelmassa asetetaan korkeat tavoitteet myös hallinnon kehittämiselle: Maailman paras julkinen hallinto. Hallitus käynnistää toimia joilla vähennetään valtionhallinnon siiloutumista sekä päällekkäistä työtä. Kirjaus hallinnollisista siiloista tuntuu osuvalta. Joskus takavuosina on kieltämättä tuntunut, että maaja metsätalousministeriön riistahallinnon ja ympäristöministeriön luonnonsuojeluhallinnon on erottanut Suomen valtionhallinnon syvimmät siilot. Siksi viime vuonna ryhdyttiin murtamaan siiloja erityisesti lintukosteikkojen kunnostuksen edistämiseksi yhteistyössä. Tavoitteena maailman paras riistaja ympäristöhallinto Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö 54 l Metsästäjä 4 l 2019
Metsästäjä 4 l 2019 l 55 1. Saat jatkossa sähköpostiisi henkilökohtaisen linkin saalispalautteeseen, kun metsästyslupasi alkaa. 2. Pääset täydentämään saalispalautettasi myös, kun kirjaudut Eräluvat-verkkokauppaan. 3. Jos sinulla ei ole sähköpostia, saalispalautteen voi jättää osoitteessa www.eraluvat.fi/saalispalaute KANALINTULUPIEN MYYNTI JATKUU Kanalintulupia voi hankkia koko ajan 15.8. saakka. Tämän jälkeen asiantuntijat päivittävät lopulliset lupakiintiöt riistalaskentojen mukaan. Lupien lopulli nen kiintiö tulee myyntiin seuraavasti: Ma 26.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 27.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Ke 28.8. Pohjanmaa ja Kainuu To 29.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 30.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Eräluvat.fi Lupa on sijoitus luontoon SAALISPALAUTE UUDISTUI! Myynti alkaa kyseisenä päivänä kello 9 aamulla Eräluvatverkkokaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Kun annat metsästäjänumerosi, lupasi tulee näkymään myös Oma riista -palvelussa.
56 l Metsästäjä 4 l 2019 Taigametsähanhen pesimäkannan arvioinnin ja seurannan tueksi linnuille asennettiin tänä keväänä GPS-lähettimiä. Lähettimien avulla voidaan arvioida, miten linnut käyttäytyvät laskenta-aikaan ja kuinka varmasti ne havaintaan silloin kun ne ovat paikalla. Samalla saadaan uutta tietoa lintujen liikkeistä pesinnän eri vaiheissa, muuttomatkoilla ja talvehtimisalueella. L uonnonvarakeskus (Luke) aloitti viime vuonna metsähanhipoikueiden laskennat helikopterin avulla (Metsästäjä 4/2018 s. 48–49). Laskennat jatkuvat heinäkuun puolivälissä, tänä vuonna pääosin Rovaniemen eteläpuolella. Laskentatulosten tulkinnan kannalta on oleellista pitää korjata ylöspäin, mikäli hanhet ovat muualla kuin mistä niitä etsitään tai mikäli niitä ei aina havaita. Sama pätee muuttoja talvehtimisalueella Ruotsissa tehtäviin laskentoihin, joiden pohjalta pyritään arvioimaan koko taigametsähanhen keskisen kannanhoitoalueen kannan kokoa. Edellä mainittujen kysymysten vuoksi Luke hankki GPS-lähettimiä, joita vapaaehtoiset metsähanhirengastajat laittoivat tänä keväänä metsähanhille. Aurinkopaneeleista virtaa saava lähetin kerää halutuin väliajoin muistiin GPS-paikannuksia ja lähettää ne GSM-verkon kautta palvelimelle. Kymmenen minuutin paikannusväli ei valoisina Metsähanhille GPS-paikantimia TONI LAAKSONEN , Luonnonvarakeskus ja ANTTI PIIRONEN , Suomen riistakeskus selvittää, käyttäytyvätkö hanhet sulkimisaikaan niin kuin niiden odotetaan käyttäytyvän. Oletus on, että ne viettävät aamuyön tunnit vesien rannoilla, mutta voivatko ne olla myös muualla? Entä kuinka suurella varmuudella hanhet havaitaan silloin kun ne ovat laskentapaikalla? Laskentatulosta Metsähanhitutkimuksessa jo 80-luvulla mukana ollut Urpo Paavola ja Antti Piironen asentamassa lähetintä Pudasjärven kevätillassa.
Metsästäjä 4 l 2019 l 57 kevätpäivinä näytä olleen mikään ongelma virran riittävyyden kannalta. Lähettimien avulla lintujen liikkeitä voidaan siten seurata hyvin tarkasti. Lähettimiä laitettiin neljälle eri alueelle, koska pesimäja laskentaolot vaihtelevat eri puolilla maata. Ylivoimaisesti suurimman urakan teki Matti Tolvanen Sallassa. Matin käsissä 11 metsähanhea eri puolilla Sallaa sai lähettimen kaulaansa. Siinä ohessa 25 lintua sai tavallisen sinivalkoisen kaularenkaan, joka tuottaa tietoa hanhen liikkeistä kun se havaitaan pelloilla muuttoja talvehtimisalueilla. Myös Pudasjärvellä, Virroilla ja Lieksassa saimme korvaamatonta apua metsähanhien seurantaan vihkiytyneiltä paikallisilta metsästäjiltä. Hanhien pyyntipaikkojen valmistelu oli vähintäänkin reipasta ulkoilua sulamisvesien pehmentämillä soilla ja rannoilla! Hanhet kuvattiin tarkasti tutkimuskäyttöön. Nokan kuvasta voidaan tietokoneohjelmilla mitata tarkasti kokoa, muotoa ja väritystä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi kehittää alalajin määritystä meillä pesivän taigametsähanhen ja maamme läpi muuttavan tundrametsähanhen välillä. GPS-lähettimen saanut metsähanhinaaras (vas.) ja sinivalkoisen kaularenkaan saanut koiraslintu Matti Tolvasen ja Jouni Schroderuksen käsissä Sallassa. Niko Keronen tähystämässä metsähanhia männyn latvaan virittämästään tähystyspaikasta. Marko Palomaan seuranta-alueella Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan rajoilla pesivä metsähanhipariskunta lennossa. Takana lentävällä naaraalla näkyy valkoinen GPS-lähetin, edessä lentävällä koiraalla sinivalkoinen kaularengas. IR EN E SC HR OD ER US .
58 l Metsästäjä 4 l 2019 TOMMY ARFMAN Söderlångvikin supikoiraprojektin kolme vuotta Keväällä 2019 päättyi Söderlångvikin supikoiraprojektin kolmas vuosi. Vieraslajin tehopyynti tuottaa hyviä tuloksia: Saalismäärät lisääntyivät merkittävästi ja luonnossakin näkyy lintukantojen elpymistä. A lueelta saatiin ennen tehopyynnin aloitusta noin 40 supikoiraa kaudessa. Tehostettu kamerapyynti tuplasi saalismäärän ensimmäisenä metsästyskautena 2016-17, jolloin saalis oli 80 supikoiraa. Toisena vuonna nähtiin jo selkeä saalismäärän lasku kun tuloksena oli 38 supikoiraa. Kolmas vuosi 2018-19 toi saaliiksi 36 supikoiraa. Pyyntipanostus on kaikkina vuosina ollut sama, kuten myös syöttipaikkojen määrä. Kameroiden kuvamäärät vieraslajista ovat vähentyneet joka vuosi. Tulokset kertovat tehopyynnin onnistuneen jo ensimmäisenä vuonna, kun saalista kertyi merkittävästi enemmän. Tämä ei ole sattumaa. Ahvenanmaan supikoiraprojektissa voidaan todeta täsmälleen samanlainen tulos kahdella projektialueella. Petokannan vähenemisestä kertoo toisen vuoden selkeä saalismäärän pudotus. Kolmannen vuoden tulos 36 kpl kertoo oman tulkintani mukaan sen, että suunnilleen tämä petomäärä alueelle saapuu ulkopuolelta vuosittain. Kolmannen vuoden kevään kamerakuvien mukaan alueelle jäi todennäköisesti yksi pariskunta. Muutoin syöteille tulevat eläimet saatiin lähes 100 prosenttisesti poistettua, koirien avulla saaliiksi päätyivät pariskuntienkin molemmat yksilöt. Saarista ei enää löytynyt keväällä 2019 supikoiria. Miten kamerapyynti toimii? Otan tähän pari käytännön esimerkkiä, jotka kertovat kamerapyynnin hyödyt. Esimerkki A Kevättalvella Söderlångvikin niemellä sijaitsevalla syöttöpaikalla alkoi vierailemaan yksinäinen supikoira. Niemeä ympäröi meri, joka oli jäässä. Jäät ovat tätä nykyä täällä etelässä lähes aina vaarallisia eikä sinne voi koiraa päästää. Näin ollen tätä supikoiraa ei lähdetty pyytämään. Otus pysytteli kuitenkin syöttöpaikalla lähes kahden kuukauden ajan. Pääsiäisenä jäät lähtivät ja koira voitiin viedä syöttöpaikalle. Koira jäljesti noin 20 minuuttia ja saalis oli haukussa kaislikossa. Jos pyynti olisi tehty jäiMetsokanta on supikoirien poistoalueella lähtenyt kasvuun. Vuosittain nähdään poikueita.
Metsästäjä 4 l 2019 l 59 den aikana, riski onnettomuuteen olisi ollut hyvin suuri. Esimerkki B Keskellä pyyntialuetta sijaitsevassa kamerassa vieraili pariskunta, joka oli ilmeisen kokenut. Se oli luultavasti sama porukka, joka jäi alueelle toisen pyyntivuoden jälkeen. Se oli taitavasti huijannut koiraa aiemmin syksyllä päätyen pakomatkallaan aina jonkin hankalan ladon alle. Itselleni jäi sellainen mielikuva, että pariskunta aloitti pakenemisen jo kuulleessaan auton lähestyvän. Juuri tästä syystä tapanamme on päästää koira irti noin 500 metriä ennen syöttipaikkaa, mutta siitä huolimatta nämä karkasivat pari kertaa. Sen jälkeen ne tulivat syöttipaikalle vain ”suden aikaan” eli klo 02-03. Maaliskuun lopulla viritin syöttöpaikalla koko talven virittämättömänä olleen loukun, tavoitteena saada edes jompikumpi satimeen. Kokemuksesta tiedän tiineen koiraeläimen olevan aivan mahdoton ruoan perään ja kas kummaa, kolmantena virepäivänä oli narttu loukussa. Urosta ei tämän jälkeen enää kamerassa näkynyt. Nämä tapaukset olivat erikoistapauksia. Muutoin kamerapyynti toimii niin yksinkertaisesti, että koira lasketaan kuvan tultua saaliin perään ja kun koira on sen saavuttanut, eläin poistetaan. Selvää on, että mitä tuoreemmalle kuvalle koira laitetaan, sen nopeampaa on tuloksen saavuttaminen. Haasteet Tehokkaan supikoiran pyynnin haasteet täällä rannikolla ovat edellä mainitut talviolosuhteet. Toisaalta keväällä on aikaa toimia jäiden lähdön jälkeen ja alue saadaan tyhjennettyä, edellyttäen, että syyspyynti on ollut riittävän tehokasta. Kolmantena vuonna käyttöön otetut loukut (2 kpl) ovat antaneet rohkaisevia tuloksia. Ne on varustettu etähälyttimillä ja järjestelmä toimi hyvin. Syyspyyntiin niitä ei laiteta, koska syksyllä poistetaan koirilla helpot, aikaisin syötille tulevat nuoret ja säästetään loukkujen käyttö keväälle reviirieläinten pyyntiin. Pyynnin haasteena on myös ylläpitää syöttöpaikkoja ja kameroita. Näistä aiheutuu työtä ja kustannuksia. Työmäärä kompensoituu kuitenkin nopeammalla koiratyöllä. Eräs suuri tulevaisuuden haaste on Kemiönsaaren susireviiri, koska supikoiran pyynti tapahtuu pimeään aikaan. Kaikki ohjeet koirametsästyksen toteuttajille suNaurulokkikoloniat ovat terve merkki alueen pedottomuudesta. Nämä koloniat häviävät maapetojen tullessa alueelle. Naurulokkien suojissa pesii myös muita saariston lintulajeja. Söderlångvikissa on onnistuttu tehopyynnin avulla kääntämään supikoirakanta laskuun. Pyyntiä on edelleen jatkettava, jotta kanta pystytään pitämään alhaalla.
60 l Metsästäjä 4 l 2019 sireviirin vaikutuspiirissä kertovat, että koirat on pyrittävä saamaan kiinni ennen pimeän tuloa. Onneksi Söderlångvikin alue ei vielä ole susien tiiviissä käytössä. Niiden kulkua alueelle rajoittavat maantieteelliset seikat, mutta talvisin niiden jälkiä ajoittain alueella näkyy. Toisaalta kamerapyynti on kohtalaisen nopeaa, keskimäärin supikoira on satimessa alle tunnissa. Tuoreelta kuvalta toimittaessa puhutaan vain minuuteista. Vapaa haku koiran kanssa muuttuu mahdottomaksi suden vaikutusalueella. Luonto reagoi petopoistoon Kun projektia aloitettiin vuonna 2016, kävin laskemassa tietyn venereitin varrelta haahkojen poikaset. Työ on tehtävä aika tarkkaan silloin kun poikaset alkavat eniten kuoriutumaan eikä poikaspredaatio ole vielä tuhonnut niitä. Tuolloin reitillä näkyi 2 haahkan poikasta. Vuonna 2017 luku oli 16 ja vuonna 2018 jo 64. Tämän vuoden luvut eivät ehtineet tähän artikkeliin, mutta selkeitä elpymisen merkkejä on edelleen nähtävissä. Nyt toukokuussa kävin veneestä käsin kiikaroimassa luotoa, jolla vuonna 2018 hautoi kolme haahkanaarasta. Nyt hautovia haahkaemoja oli 11, aivan näkyvissä ruohotuppaiden seassa, kuin menneinä aikoina. Näky oli hyvin pysäyttävä, koska en uskonut enää näkeväni moista ilmiötä haahkan kohdalla. Yleisesti ottaen haahkoja näkyy nyt enemmän projektialueen vaikutuspiirissä saarien rannoilla. On selvää, että jos saarissa ei enää juoksentele supikoiria, on niissä turvallista olla. Söderlångvikin kartanon metsänhoitaja Siv Vesterlund-Karlsson kertoo myös omista havainnoistaan tilan metsissä. ”Metsohavainnot ovat lisääntyneet merkittävästi, poikueita tavataan nyt vuosittain. Teeri ja pyy eivät ole vielä reagoineet vähentyneeseen petopaineeseen. Syitä voi arvailla. Niillä lienee myös enemmän siivekkäitä vihollisia ja kettu voi olla merkittävä saalistaja talvella, kun teeret ovat lumikiepissään. Metsoa en ole täällä tavannut kiepistä.” Lopuksi Söderlångvikin supikoiraprojekti osoitProjektin historiaa Alue sijaitsee Kemiönsaaren kunnan lounaisrannikolla. Projekti toteutetaan Söderlångvikin kartanon mailla, joka on vahvan supikoirakannan aluetta, kuten koko etelärannikko ja saaristo, mukaan lukien Ahvenanmaa. Supikoiran tehopyynnille oli tarvetta, koska aiemmalla pyynnillä saatiin tietty määrä petoja vuosittain, mutta saalismäärät eivät kääntyneet laskuun. Tehopyynti toteutettiin luomalla noin 2500 hehtaarin alueelle viisi supikoirien syöttöasemaa, joihin asennettiin lähettävät riistakamerat ilmaisemaan syömään tulevat pedot. Ilmi tulleet supikoirat poistettiin koulutettujen koirien avulla. Alueen ”mannerosa” toimii niin sanottuna puskurivyöhykkeenä, jolta pyritään poistamaan supikoiria koko metsästyskauden ajan. Tämä vähentää lajin tarvetta/ mahdollisuutta siirtyä saaristoon, jossa niiden tekemä tuho näin estetään. Toinen projektin osa-alue ovat läheiset saaret, joista pedot poistetaan keväällä. Hanketta on tukenut Ympäristöministeriö saariston ympäristöhoidon avustuksella, sekä Söderlångvikin kartano. Tuella on rahoitettu muun muassa riistakamerat, niiden liittymät ja matkakorvaukset. Itse pyynti on tehty vapaaehtoistyönä. Neljän vuoden supikoirasaalis projektialueelta. Ensimmäinen (erivärinen) pylväs on vuosi ennen tehopyynnin aloitusta. Kuvassa on punaisten täplien alla hautova haahkanaaras, 5 kappaletta. Kuva on kuin menneiltä ajoilta, jolloin haahkat pesivät näin näkyvästi. Tämä kuva on otettu 7.5.2019.
Metsästäjä 4 l 2019 l 61 taa selvästi, että nopeastikin voidaan jonkin alueen supikoirakanta romahduttaa. Se osoittaa myös sen, että pyyntiä on jatkuvasti ylläpidettävä muualta tulevien uusien tulokkaiden vuoksi. Vieraslajipetojen poiston on oltava olennainen osa arvokkaiden luontoalueiden hoitotyötä. Se ei voi levätä pelkästään metsästäjien talkootyön varassa, tuolloin ei tehopyynti välttämättä toteudu. Jos toteutuisi, ei meillä olisi näitä vieraspetoja kuin niitä nyt on. Projekti osoittaa myös sen, että lähisaariston supikoirat vähenevät tai loppuvat kun syöttöpyynti on pitkäjänteistä. Supikoirat liikkuvat saaristossa, etenkin kevättalvella, pitkiä matkoja ruokaa etsien. Tästä on mahdollisesti esimerkki helmikuulta. Syöttöpaikka 3:lta saatiin saaliiksi pienikokoinen uros, jolla oli poikkeavan näköiset polkuanturat. Oma tulkintani oli, että pintanahka oli kulunut pois, johtuen pitkästä jäävaelluksesta saaristossa. Tuhannen taalan kysymys: Kuinka pitkältä se oli saapunut syöttöpaikalle? Tähän yritetään tulevaisuudessa löytää vastauksia. Projektin myötä olen myös oivaltanut, että poistot on kohdistettava lisääntymiskykyisiin naaraisiin. Tähänkin asiaan on Tuhannen taalan kysymys: Kuinka etäältä saaristosta supikoirat saapuvat syöttöpaikoille? Vasemmalla olevan yksilön polkuanturat ovat poikkeavan väriset, mahdollisesti kuluneet nahattomiksi eläimen kuljettua pitkään jäitä pitkin. Oikealla näkyvät terveen yksilön anturat. Turvallisin mielin metsästyskauteen. Kotivakuutuksemme avulla saat kattavan turvan aseille ja varusteille, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Lisäksi vastuuvakuutuksemme korvaa sinun yksityishenkilönä aiheuttamasi vahingot. Tärkeää on, että koirallasi on voimassaoleva eläinvakuutus ja että olet myös itse vakuutettu tapaturmien varalta. Lue lisää lahitapiola.fi/metsastajille ja hoida turvasi kuntoon ennen metsästyskauden alkua. Palveluntarjoaja: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiolan alueyhtiöt LÄHITAPIOLA TARJOAA MONIPUOLISTA TURVAA AKTIIVISELLE METSÄSTYKSEN HARRASTAJALLE tulevaisuudessa kehitettävä toimintatapoja. Tärkeää on myös osoittaa miksi supikoirat siirtyvät saaristoon? Onko syynä manneralueen täydet reviirit ja saaristosta etsitään lisää vapaata elintilaa? Takuulla vanha supikoira, joka on kerran saanut maistaa keväällä haahkan munia, menee sinne seuraavana keväänä uudelleen. Voidaanko tämä ”kokemus” tavallaan poistaa pitämällä tehopyynnillä supikoirakanta nuorena? Paras asia, mitä projekti on tähän mennessä osoittanut: tehokas supikoiran poisto luo tilaa saaristoluonnolle toipumiseen. Tämä tila on luotava niin kauan kuin meillä on saaristossa toipuvan luonnon siemeniä vielä jäljellä.
62 l Metsästäjä 4 l 2019 VIIVI PUOSKARI , MILLA NIEMI & ANTTI PAASIVAARA Metsäpeuravaadin on yksinäinen vasoja Rauhaa Kiitos! Satapäisinä laumoina talvehtiva metsäpeura muuttuu kevään tullen erakoksi. Vaatimet etsivät rauhallisen vasomispaikan, jonka tuntumassa ne pysyttelevät pikkuvasan ensimmäiset elinpäivät. Vasomispaikan tärkein ominaisuus on rauhallisuus. M etsäpeuran elinympäristövaatimukset muuttuvat vuodenaikojen mukana. Jäkälikkökankailla talvisin kuoputtavat tokat hajoavat lumien sulaessa, ja metsäpeurat lähtevät pienissä porukoissa kohti kesälaitumiaan. Kainuun ja Suomenselän länsija lounaisosien jäkäliköillä talvehtineet metsäpeurat hajaantuvat laajasti suovaltaisiin erämaihin. Osa Kainuun metsäpeuroista jää viettämään kesäänsä Kuhmoon, osa ylittää itärajan ja nousee Venäjän puolella aina Kuusamon eteläosien korkeudelle. Muutama peura sinnittelee vielä Pohjois-Karjalassakin. Suomenselän peuroista jotkut vaeltavat Lappajärven tuntumasta aina poronhoitoalueen rajalle asti. Kainuun metsäpeurojen vasomispaikan valintaa on selvitetty GPS-pannoitettuja vaatimia seuraamalla. Toukokuun puoliväli kesäkuun alkuun Pannoitusten avulla seurataan vaatiminen elinympäristön käyttöä sekä vasojen ensimmäisiä kuukausia. PE KK A KI LP EL ÄI N EN saakka on jännittävää aikaa, jolloin vaatimen jääminen paikoilleen paljastaa vasomisajankohdan lähestyvän. Vasonnan onnistuminen käydään toteamassa maastossa ja vaatimen vasomismenestystä seurataan syksyyn asti. Vasatarkistukset ovat kokeneiden kenttätyönte
Metsästäjä 4 l 2019 l 63 kijöiden heiniä; vasan syntymä on saatava todennettua vaadinta ja sen jälkikasvua häiritsemättä. Vanhat metsät avainasemassa Suot tarjoavat talven hoikistamille peuroille mieluisaa kesäravintoa, mutta vasomispaikkaa etsivät vaatimet menevät mieluummin metsään. Vuosina 2011 2017 Kainuusta kerätty seuranta-aineisto paljasti, että pannoitetut metsäpeuravaatimet valitsivat vasomispaikakseen ensisijaisesti puustoltaan iäkkäämpiä noin 70 80 vuotta vanhempia metsälaikkuja, joissa kerroksellinen peitteisyys kasvaa lisäten näkösuojaa. Lisäksi luonnontilainen maapohja aivan vasomispaikan ympärillä voi tarjota vaatimelle enemmän ravintoa kuin nuoremman ka niiden kaula turpoaa syksyisin rykimäaikaan. Kun tiedot pannoitettujen peurojen liikkeistä yhdistetään Suomessa tehtävien mittavien metsävarojen kartoitusten ja muiden inventointien tuottamiin aineistoihin, saadaan metsäpeuran elinympäristöjen käytöstä runsaasti uutta tietoa. Tarkentuvaa ymmärrystä metsäpeuran elinympäristötarpeista voidaan hyödyntää metsänhoitotoimenpiteiden suunnittelussa, ja sen avulla voidaan esimerkiksi suunnata ojitettujen soiden ennallistustoimet metsäpeuraa parhaiten hyödyttäville alueille. Vaikka pantaseuranta tuottaa jatkuvasti uutta tietoa metsäpeurojen liikkeistä, paljon riittää vielä selvitettävää. Esimerkiksi vaadinten elinympäristövaatimuksia vasanhoitojaksojen aikana ei vielä tunneta kovin hyvin. Artikkeli perustuu Viivi Puoskarin Oulun yliopistossa ja Luonnonvarakeskuksessa tehtävään väitöskirjatutkimukseen metsäpeuran kesäelinympäristöjen käytöstä. Väitöskirjatyötä rahoittaa Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Osa metsäpeurojen pantaseurannasta rahoitetaan Euroopan unionin osarahoittamasta hankkeesta MetsäpeuraLIFE. AR TO JU N TU N EN , Lu on no nv ar ak es ku s Muutaman päivän ikäinen metsäpeuranvasa sulautuu maastoon punaruskean värinsä ansiosta. Kesän edetessä metsäpeuravaatimet vasoineen alkavat kerääntyä suoalueille. PE TR I TI M ON EN , Lu on no nv ar ak es ku s kasvatusmetsän käsitelty kenttäkerros, varsinkin silloin kun vaatimen liikkuminen on jo vaikeaa. Pannoitetut vaatimet välttelivät sorateitä vasomispaikkaa valitessaan, mutta päällystetyillä teillä ei näyttänyt olevan vaikutusta suuntaan eikä toiseen. Sorateiden läheisyys lisännee peurojen kokemaa ihmishäiriötä sekä petoriskiä, sillä susien tiedetään käyttävän rauhallisia metsäteitä liikkumisreitteinään. Näkösuoja ja häiriöttömyys eivät vielä tee vasomispaikasta hyvää. Myös vesihuollon on oltava kunnossa. Vaadin tarvitsee paljon vettä sekä ennen vasomista että maidontuotantoon vasomisen jälkeen. Juomapaikaksi vaatimelle kelpaavat lampien ohella esimerkiksi ojat ja vesikuopat, joten sen puolesta kainuulaisesta maisemassa ei sopivista vasomispaikoista ole puutetta. Harkintaa hakkuisiin Kainuun metsäpeuramaita halkoo jo nyt tiheä metsäautotieverkosto. Metsäpeura vaatii vasomispaikaltaan rauhallisuutta, joten uusien teiden rakentamista peurojen parhaille vasonta-alueille olisi syytä välttää. Kanadassa joillakin tärkeillä metsäkaribualueilla on jopa ryhdytty ennallistamaan vanhoja metsäautoteitä takaisin metsämaaksi. Metsäpeuran näkökulmasta katsottuna vasomisalueiden vanhojen metsien käsittely tulisi toteuttaa hyvin varovaisesti tai jopa jättää kokonaan väliin. Metsäautoteiden rakentamistarve kulkee käsi kädessä hakkuiden kanssa, joten metsänhoitotoimien suuntaaminen toisaalle vähentäisi samalla vasomisalueiden metsäautotieverkostoon liittyvää rakentamisja kunnostamispainetta. Huippuluokan paikkatietoa Luonnonvarakeskus on seurannut metsäpeurojen liikkumista ja elinympäristönvalintaa vuodesta 2006 lähtien. Tänä aikana seurantapantoja on asennettu jo yli 200 metsäpeuravaatimelle. Hirvaille pantoja ei laiteta, kos
64 l Metsästäjä 4 l 2019 VALTO KONTRO Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeen kärkenä ovat tänä vuonna hankkeen suunnittelijoiden järjestämät koulutukset metsästäjille ja muille aiheista kiinnostuneille. Koulutuksissa onkin päästy jo hyvään vauhtiin. J uhannukseen mennessä tapahtumia pidettiin jo nelisenkymmentä ja osallistujia on ollut kaikkiaan noin 600. Ilahduttavasti osallistujissa on ollut myös runsaasti metsästäjänuransa alkutaipaleella olevia nuoria. Koulutukset ovat pääasiassa koskeneet hirvieläinten biologiaa ja valikoivaa verotusta, mutta mukaan on mahtunut myös koulutuksia hirvivahinkojen arvioinnista ja ehkäisystä sekä Oma riistasta. Tapahtumat ovat tarjonneet myös mahdollisuuksia vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä metsästäjien kesken ja hyvänhenkistä keskustelua onkin poikkeuksetta syntynyt. Tunnelmia kevään koulutuksista Suomen riistakeskus osallistui Parkanossa 7.-9.6.2019 järjestetyille Pirkanmaan Erämessuille. Osaston aiheina olivat keväällä käynnistynyt Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hanke ja Oma riista -palvelu. A siakkaita kävi osastolla runsaasti, ja hyviä keskusteluita käytiin erityisesti hirven ja metsätalouden yhteensovittamisesta sekä hirvieläinten iän tunnistuksesta. Hirvieläinten iän tunnistusta harjoiteltiin leukaluiden ja sarvien avulla, ja hammastaulut olivat kovassa käytössä. Lasten suosiossa olivat suurpetojen ja hirvieläinten jälkimatot sekä ilveksen ja valkohäntäpeuran taljat. Osastolla sai neuvontaa Oma riista -palvelun käyttöön ja maistiaisia Riistainfon koulutusmateriaaleista. Kotiin viemisiksi messuvieraat saivat riistaeläinaiheiset tulitikut ja riistaonnettomuusmerkin. Hirvitalousaluesuunnittelijat Timo Ruuska ja Antti Rinne pitivät messulavalla luennot hirvien biologiasta ja valikoivasta verotuksesta sekä valkohäntäpeurasta. LuANTTI RINNE ja TIMO RUUSKA Pirkanmaan Erämessuilla ennoilla käytiin läpi eri ikäryhmien ja sukupuolten erottamista toisistaan, iän tunnistamista hampaista ja sarvista sekä minkälaisia yksilöitä kannattaisi metsästyksessä säästää. Viereisellä Kihniön, Parkanon-Karvian ja Ikaalisten-Jämijärven riistanhoitoyhdistysten osastolla oli SimWayHunt-metsästyssimulaattori, joka keräsi jatkuvasti kiinnostuneita jonoksi asti. Kiitokset riistanhoitoyhdistyksille yhteistyöstä! Tulevat koulutukset löytää riistakeskuksen internetsivujen tapahtumahausta ja niistä tiedotetaan muun muassa Oma riista -viestein. Lisätietoja tapahtumista saa oman alueensa hirvitalousaluesuunnittelijalta sähköpostitse tai puhelimitse. Koulutusten keskeinen sisältö löytyy myös Riistainfo-sivustolta, mikäli jokin tapahtuma meni sivu suun. Tervetuloa sankoin joukoin paikalle!
Metsästäjä 4 l 2019 l 65 Pvm. Aika Aihe Paikkakunta Koulutustila 15.8. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Hetta Tunturi-Lapin luontokeskus 22.8. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Posio Kirikeskus auditorio 23.9. 17:00 Hirvieläintenbiologia ja valikoiva metsästys, hirvilupaprosessi Sodankylä Aleksanteri Kena auditorio 24.9. 08:30 Hirvivahinkojen vähentäminen metsätaloudessa, Riistametsänhoito Rovaniemi Lapin Amk 27.9. 18:00 Hirvieläintenbiologia ja valikoiva metsästys, hirvilupaprosessi Keminmaa Kirjasto auditorio 2.8. 18:30 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Teuva Teak, High Tech Camper 6.8. 18:30 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Alajärvi Punaisen tuvan viinitila 15.8. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Himanka Kotihiiren tupa 2.9. 19:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Jalasjärvi Jalasranta 3.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Perho Lukion auditorio 24.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Laihia Nuorisoseura 26.9. 18:30 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Kaustinen Evankelisen opiston auditorio 3.10. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Ylihärmä Härmän kylpylän auditorio 3.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Äänekoski Suolahtisali 5.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Puumala Yhtenäiskoulun auditorio 25.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Viitasaari Kaupungintalo 2.10. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Sysmä Nuoramoisten nuorisoseuran talo 3.10. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Hirvensalmi Otavan erämiesten pirtti 7.10. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Petäjävesi Auditorio Miilu 28.8. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Kuopio Iso-Valkeinen 29.8. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Rautalampi Lukio 4.9. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Leppävirta Kivelän koulu 5.9. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Vieremä Huvitorppa 6.9. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Sonkajärvi Kangaslammin hiihtokeskus 11.9. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Kiuruvesi Kulttuuritalo 12.9. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Vehmersalmi Ritoharju 13.9. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Rautavaara Kunnanvirasto 16.9. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Nurmes Hyvärilän kurssikeskus 18.9. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Kitee Kiteen kaupungintalo 26.9. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Ilomantsi Kalevalasali kunnantalo 13.8. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Pori Ravintola Liisanpuiston auditorio 14.8. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Huittinen Pellonpuiston koulun auditorio 15.8. 18:00 Hirvieläinten metsästyksenjohtajien ja pyyntiluvan saajien koulutus Ikaalinen IKATAN auditorio 21.8. 17:30 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Koski TL Kosken eränkävijöiden ammuntahalli 27.8. 17:30 Hirvieläinten biologia ja valikoiva verotus Kokemäki Kokemäen seuratalo, Punainen kokoushuone 28.8. 17:30 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Perniö Perniön OP kokoustila 29.8. 17:30 Hirvieläinten biologia ja valikoiva verotus Vehmaa Tanhuantupa 3.9. 17:30 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Uusikaupunki Kalannin yläasteen auditorio 5.9. 17:30 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Turku Linnasmäki pieni auditorio 17.9. 17:30 Hirvieläinten biologia ja valikoiva verotus Salo Salon kaupungintalo valtuustosali 19.9. 17:30 Hirvieläinten biologia ja valikoiva verotus Noormarkku Lassilan maamiesseurantalo 27.8. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Kangasala Kangasalan lukio, auditorio 29.8. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Valkeakoski Saarioispuolen metsästysseura ry, Juhansali 3.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Ruovesi Seurakuntakeskus, Ruovesi-Sali 19.8. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Vihti Vihdin lukion auditorio 21.8. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Lappeenranta Jängyn Erämiesten maja 28.8. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Kouvola Voikkaan Luontoja Eräkeskus 2.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Mäntsälä Treffi-kokoustilat 4.9. 18:00 Utbildning för hjortdjursjägare och jaktledare (På svenska) Karjaa Lärkkulla 9.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Hamina Haminan kirjaston Kaspersali 11.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Porvoo Porvoonyhdistyskeskus, Auditorio Mitta 28.8. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Tammela Tammelan kunnantalo, valtuustosali 4.9. 17:30 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Hämeenlinna Vanajaveden Opisto, auditorio 5.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Lahti Koulutuskeskus Salpaus, auditorio 8.8. 18:00 Hirven biologia ja valikoiva verotus Hyrynsalmi Kunnantalo 9.8. 18:00 Hirven biologia ja valikoiva verotus Paltamo Paltalinna 26.8. 18:00 Koulutus hirven metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Kajaani Kainuun ammattiopisto 28.8. 18:00 Hirven biologia ja valikoiva verotus Kajaani 16.9. 18:00 Koulutus hirven metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Paltamo Paltalinna 1.10. 18:00 Hirven biologia ja valikoiva verotus Sotkamo Vuokatin urheiluopisto 2.10. 18:00 Koulutus hirven metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Hyrynsalmi Kunnantalo 8.10. 17:30 Koulutus hirven metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Vuolijoki Onnelan Matkailumaatila 9.10. 18:00 Hirven biologia ja valikoiva verotus Suomussalmi Nuorisoseuran talo 10.10. 18:00 Koulutus hirven metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Kuhmo Kuhmo-talo 15.8. 18:00 Hirvieläinten biologia ja valikoiva metsästys Haapajärvi Siiponkosken jokikeskus 22.8. 18:00 Hirvieläinten biologia ja valikoiva metsästys Liminka Liminganlahden luontokeskus 30.8. 17:30 Hirvieläinten biologia ja valikoiva metsästys Ii Micropolis Koulutukset ovat pääsääntöisesti avoimia kaikille. Tervetuloa! Lisää koulutuksia sekä lisätiedot (tapahtumapaikkojen tarkat osoitteet ja mahdollinen ilmoittautuminen) löydät tapahtumahausta: www.riista.fi/metsastys/tapahtumahaku Tulevat koulutukset
66 l Metsästäjä 4 l 2019 Bäst i test! 2018 Cloud Technology KULUTTAJATESTI 3/2017 TESTIVOITTAJA 4G HUIPPU-UUTUUDET! LT E 365€ Uovision 785-3G Gen5 TEsTIvoITTaja x2! 2017 2018 Paras riistakamera suomessa ja Ruotsissa! Lue testit itse! ”Riistakameroide n Ferrari” *Riista 3/2017 349€ WiFi verkkoon liitettävä langaton valvontakamera Ilmaista LinckEazi-pilvipalvelua tukeva etäohjattava ja lähettävä Lähettää kuvat tai videot pilvipalveluun ja sähköpostiin tai molempiin samanaikaisesti 249,9 9 WiFi EnsImmäIsEnä maaILmassa WiFi Uovision HomeGuard WiFi 12MP FullHD etäohjattava langaton valvontakamera! Cloud Technology Pilvi = VALVONNAN UUSI KOMENTOKESKUS! Cloud • Kuvat ilmaiseen LINCKEAZI pilveen! • Pilven käyttö tietokoneella tai älypuhelimella • Täydellinen etäohjaus ilmaiseksi pilven kautta • Kuvat / Videot pilvipalveluun tai sähköpostiin tai molempiin! Uovision UM785-4G LTE Cloud 12MP Uovision UM595-3G Cloud 12MP Uovision Glory 4G LTE Cloud 20MP Uovision UM785-3G+ Cloud 12MP 349€ 379€ 395€ TILAUKSET 24/7 www.eranetti.fi PUHELIN 020 33 1490 MYYMÄLÄ:Kankaistentie 4 Kangasniemi AVOINNA Ark 9-15.30
Metsästäjä 4 l 2019 l 67 Villisikatiedot kootusti Riistahavainnot.fi –palvelussa TUOMAS KUKKO & MERVI KUNNASRANTA , Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan tämän vuoden alussa maassamme oli 1 500 2 650 villisikaa. Kanta-arviota ei olisi olemassa ilman metsästäjien tuottamaa Oma riista -tietoa. N ykyinen kanta-arviointi perustuu villisian saalisseurantaan, hirveä metsästäneiden seurueiden arvoihin villisikakannan koon muutoksista sekä ulkomaiseen villisian ekologiaa koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Nyt keskeiset villisikatiedot on tuotu Riistahavainnot.fi –palveluun, josta löytyvät myös villisikakanta-arviot ja niiden menetelmäkuvaukset. Raporttien kartoista voi havaita, että tiheimmät villisian esiintyvyysalueet sijoittuvat hirvenmetsästäjien arvioiden mukaan edelleen itärajan tuntumaan; Parikkalasta Virolahdelle sekä Suomenlahden rannikolle Pyhtäältä Sipooseen. Riistahavainnot.fi -palvelussa on ollut keväästä alkaen nähtävillä myös villisian saalisja havaintokartat. Kartat päivittyvät kerran vuorokaudessa ja niihin on koottu metsästäjien Oma riista -palveluun kirjaamat villisikatiedot vuodesta 2016 alkaen. Saalistilasto on ollut lakisääteinen elokuusta 2017 alkaen, joten vuodesta 2018 lähtien karttaruutujen (10 km x 10 km) saalistiheys on kattava kuvaus vuotuisen sikasaaliin maantieteellisestä jakaumasta. Villisikahavaintojen kirjaaminen ei ole pakollista, eikä havaintojen keruuta ole erityisemmin koordinoitu. Metsästäjien ansiosta on silti saatu merkittävä määrä tietoa villisian levinneisyydestä Suomessa. Havaintokarttoja tarkastellessa on huomioitava, että samalla kartalla on metsästäjien raportoimana näkö-, jälkisekä riistakamerahavaintoja. Näin ollen karttaruudulle summattua havaittujen yksilöiden määrää ei pidä tulkita liian suoraviivaisesti villisikatiheydeksi, vaan pikemminkin nimenomaan viitteelliseksi levinneisyyden kuvaukseksi. Havaintoaineisto tukee kanta-arviota vieläkin paremmin, kun aineistoa kertyy useammalta vuodelta ja havaintoja saadaan maantieteellisesti kattavammin. Myös porsaiden, emakoiden ja karjujen lukumäärien erittely Oma riista -palveluun tehtävässä havaintomerkinnässä auttaa hahmottelemaan villisikojen lisääntymisen onnistumista ja kannan rakenteen kehitystä eri vuodenaikoina. Suurkiitos kaikille villisikatietoja ilmoittaville!
68 l Metsästäjä 4 l 2019 PANU HIIDENMIES Artikkeli on osa Metsästäjä-lehden juttusarjaa ”Kehittyvä riistatalous”, jossa käsitellään metsästysseurojen mahdollisuuksia sekä erilaisia toimintamuotoja toteuttaa seuratoimintaa jatkossa osana riistatalouden ydintoimintoja. Kirjoittaja OTK, VT Panu Hiidenmies on metsästysseuratoiminnan asiantuntija. Kehittyvä riistatalous, osa 9 Metsästysseuran kesäkokous päättää pian M etsästysseura on usein rekisteröity yhdistys. Metsästysseuraksi voidaan myös kutsua rekisteröimätöntä yhdistystä tai hieman harhaanjohtavasti metsästysseuruetta. Metsästysseurayhdistys päättää asioistaan yhdistyksen kokouksessa. Metsästysseuralla on vuodessa tavallisesti kaksi kokousta, kesäkokous ja talvikokous. Joissain harvinaisemmissa tilanteissa saattaa olla tarpeen järjestää ylimääräinen kokous. Kesäkokous kuten muutkin yhdistyksen kokoukset sujuvat vanhoilta konkaritoimijoilta rutiinilla. Onnistunut kokous on kuitenkin hyvin valmisteltu ja osallistumisen osalta aktiivinen. Tällöin yhdistyksen korkein päättävä elin toimii sille yhdistyslaissa tarkoitetuin tavoin. Metsästäjä-lehden ilmestyessä metsästysseurojen kesäkokousten aika on käsillä. Kokous koskettaa kaikkia jäseniä ja yhdistyksen vastuullisia. Siellä päätetään jahdin ja rauhoitusten päälinjat. Usein esityslistalla on myös jahtivieraiden mukaan ottamiseen sekä maanomistajien muistamiseen liittyviä kohtia. Aktiivisella mukanaololla ja omien jäsenoikeuksien käytöllä metsästäjä varmistaa omien näkemystensä huomioimisen. Myös tieto yhdistysdemokratian mukaisista päätöksistä välittyy suoraan jäsenistölle. Metsästysseura päättää metsästysjärjestelyistään kesäkokouksessa. syvällisemmin yksityiskohtiin mennään yleensä metsästyksenjohtajien vetämässä jahtipalaverissa ennen varsinaisen metsästyksen alkua.
Metsästäjä 4 l 2019 l 69 Metsästysseuran korkein päättävä elin on yhdistyksen kokous. Yleensä kokouksia on kaksi: talvikokous ja kesäkokous. Yhdistyksen kokousten käsiteltävät asiat on määritelty yhdistyksen säännöissä. Jäsenellä on oikeus käyttää puheenvuoroja ja äänestää yhdistyksen kokouksessa. Kesäkokouksessa päätetään tulevan syksyn metsästysjärjestelyiden päälinjat. Jäsenen on syytä tuoda näkemyksensä esiin. Yhdistyksen jäsenen on muistettava, että kokouksen päätökset sitovat kaikkia. Metsästysseuran puheenjohtajan, sihteerin ja johtokunnan kannattaa panostaa kesäkokouksen valmisteluun. Kokouksesta on laadittava pöytäkirja, joka on annettava jäsenen nähtäväksi pyydettäessä. Kesäkokouksen asiat Metsästysseuran kesäkokous keskittyy yleensä tuleviin jahtijärjestelyihin. Käsiteltävät asiat on todettu yhdistyksen säännöissä. Jos säännöissä on mainittu metsästyssääntöjen hyväksyminen, tulee tämä myös toteuttaa. Käytäntö on hyvä. Vaikka hirvenmetsästysja peuranmetsästyssääntöön ei olisikaan tullut muutoksia, velvoittavat ohjeet käydään läpi ja kerrataan kokouksessa. Lopuksi säännöt hyväksytään. Perusteellisempi käytännön järjestelyjen läpikäynti toteutetaan usein metsästyksenjohtajien vetämässä palaverissa, joka järjestetään myöhemmin. Virallinen metsästyssääntöjen hyväksyntä tapahtuu kuitenkin juuri yhdistyksen kesäkokouksessa. Siellä jäsenistö pääsee käyttämään jäsenoikeuksiaan eli sanomaan sanottavansa sekä tarvittaessa äänestämään metsästystä ohjaavan säännön sisällöstä. Erikseen hyväksytyt suurriistajahtia koskevat säännöt parhaimmillaan selkeyttävät jahdin kulkua ja sitouttavat metsästäjät noudattamaan yhdessä sovittuja ohjeita. Vaikka yhdistyksessä ei varsinaisia erikseen metsästystä koskevia sääntöjä olisikaan, päätetään kesäkokouksessa metsästykseen liittyvistä asioista jäsenistöä sitovasti. Riistanäkökulma edellä Metsästysseuran kesäkokouksessa päätetään yleensä metsästyksen mitoittamisesta. Päätösten pohjana on alueen riistakannan kehitys sekä kestävä metsästys. Jokin alue voidaan päättää rauhoitettavan riistan suoja-alueeksi, maanomistajan toiveiden tai turvallisuuden vuoksi. Jäsenistön on tässä yhteydessä tärkeää tuoda esiin näkemyksensä. Vaikka päätösesitykset olisivatkin huolella valmisteltuja, voi jotain tietoa vielä puuttua. Metsästysmahdollisuuksien tarjoaminen lienee tärkein metsästysseurayhdistyksen jäsenilleen tarjoamista hyödyistä, joten ei ole merkityksetöntä minkälaisia rajoitteita tai mahdollisuuksia kokouksessa yhteisillä päätöksillä hyväksytään. Nykyaikainen metsästysseurayhdistys tekee päätökset metsästysasioissa tietoon pohjautuen. Monilla jäsenillä varmasti onkin yksityiskohtaista tietoa riistasta ja muista päätöksentekoon vaikuttavista seikoista. Parhaaseen lopputulokseen päästään usein johtokunnan huolellisesti keskusteleman ja valmisteleman esitykseen pohjautuen. Suomalaisessa riistapolitiikassa on tavoitteena metsästäjien omaehtoinen ja vastuullinen päätöksenteko. Tässä mielessä metsästysseuran kesäkokouksessa tehdyillä päätöksillä on merkitystä laajemminkin. Tilanteen niin vaatiessa metsästysseura voi kesäkokouksessaan päättää myös virallisia rauhoitussäännöksiä tiukemmista rajoista. Usein näin toimitaankin kanalintujen osalta. Myös metsäjänis ja metsäkauris saavat suojaa metsästysseuran päätöksillä monella paikkakunnalla. Metsästysseuran kesäkokouksen päätöksillä mitoitetaan riistakannan verotusta paikallistasolla ja ohjausvaikutus on tuntuva. Muut asiat Kesäkokouksessa voidaan käsitellä myös muita asioita, mutta päätöksenteon lainmukaisuutta varten nämä on syytä mainita kokouskutsussa. Lisäksi kokouksessa voidaan kohtuullisen laveasti käydä keskustelua monenlaisista asioista ilman päätöksentekoa. Normaalitilanteessa ei muita merkittäviä asioita kannata tuoda kesäkokouksen käsiteltäväksi, jollei asia tärkeytensä tai kiireellisyytensä vuoksi sitä ehdottomasti vaadi. Kesäkokous keskittyy tulevan jahdin järjestelyihin ja mitoittamiseen. Tilanteen ollessa kriittinen, käsillä olevan merkittävän taloudellisen asian tai yhdistyksen kurinpitotoimien suhteen, voidaan harkita yhdistyksen ylimääräisen kokouksen koollekutsumista. Tällöin turvataan metsästysasioiden häiriötön käsittely ja toisaalta keskitytään erilliseen merkittävään kysymykseen kokonaan omana asianaan. Toinen hyvä vaihtoehto on odottaa hieman ja siirtää asia talvikokouksen käsiteltäväksi. Parhaimmillaan metsästysseuran kesäkokous on ilmapiiriltään hyvä ja kunnolla valmisteltu. Joka tapauksessa tärkeää on, että jäsenet ovat paikalla päättämässä asioista.
70 l Metsästäjä 4 l 2019 ANNE FAGERLUND , Ruokavirasto ja MAARIA HACKZELL , maaja metsätalousministeriö RIISTAA MYYNTIIN Riistan myynti on elintarvikelainsäädännön alaista toimintaa. Metsästäjän omaan ja lähipiirin käyttöön tarkoitettua riistaa elintarvikelainsäädäntö ei koske. K äytännössä kaikkea lihaa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, koskee lihantarkastuspakko silloin kun lihaa toimitetaan yleiseen kulutukseen eli oman kotitalouden ulkopuolelle. Luonnonvaraisen riistan liha voidaan tarkastaa riistan käsittelylaitoksessa, jollaiseksi voidaan hyväksyä myös teurastamo ja pienteurastamo. Liha voidaan tarkastaa myös poroteurastamossa jolla on siihen hyväksyntä. Lihantarkastusta ei voi tehdä enää niin sanotuissa lahtivajoissa. Lihantarkastuksessa valtion tarkastuseläinlääkäri tarkastaa ruhon ja elimet. Hyväksyttyä lihaa voidaan toimittaa muihin laitoksiin, vähittäismyyntiin (kaupat, ravintolat, suurtaloudet) tai kuluttajille ilman määrärajoitusta. Lihantarkastuspakkoon on poikkeuksia Luonnonvaraisen riistan myynnille on useita poikkeuksia yleisestä lihantarkastuspakosta. Joustavuus koskee ensisijaisesti metsästäjää ja metsästysseuraa, koska on ajateltu, että lyhyt toimitusketju parantaa osaltaan elintarviketurvallisuutta. Tällöin Saako yhdestä lahtivajasta myydä vähittäismyyntiin enemmän kuin 10 hirveä, 30 peuraa tai 50 metsäkaurista vuodessa? V: Saa. Asetuksessa säädetyt määrärajoitukset ovat metsästäjätai metsästysseurakohtaisia. Jos yksittäiset metsästäjät myyvät riistaa tai lihaa omissa nimissään, jokainen voi myydä enintään edellä mainitut määrät. Siten metsästäjä/metsästysseura voi myydä vähittäismyyntiin enintään 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vuosittain joko lihana tai nylkemättöminä eläiminä. Lisäksi eri seurat voivat käyttää samaa lahtivajaa, jossa myytävä riista teurastetaan loppuun ja liha leikataan. Voiko liha-alan laitos ostaa tarkastamattomia hirvieläinten ruhoja, leikata ne leikkaamossaan ja toimittaa eteenpäin vähittäiskauppaan? V: Ei voi. Hyväksytty liha-alan laitos ei voi ottaa tarkastamatonta lihaa tiloihinsa. Lisäksi tarkastamattoman riistanlihan myyntioikeus on rajattu metsästäjälle/metsästysseuralle, ja välittäjän (tässä tapauksessa liha-alan laitostoimijan) käyttö ei ole sallittua. Voiko lahtivajassa lihan leikata joku muu kuin metsästäjä? V: Kyllä voi. Lihan leikkaamisessa saa käyttää ammattitaitoista työvoimaa. Mitä tarkoittaa paikallinen vähittäismyynti? V: Luonnonvaraisen riistan osalta sillä tarkoitetaan koko Suomea. Miten metsästäjä saa käsitellä lihaa ennen myyntiä? V: Lihan voi leikata, jäähdyttää ja jäädyttää, esimerkiksi kotipakastimessa. Sitä ei saa jauhaa eikä siitä saa tehdä lihajalosteita. Miten tehdään elintarvikehuoneistoilmoitus? V: Ilmoitus tehdään oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle, jolta voi pyytää ilmoituslomakkeen. Ilmoitetulla elintarvikehuoneistolla on oltava omavalvontasuunnitelma. Mitä kirjanpitoa ja asiakirjoja vaaditaan lihaa myytäessä? V: Lihan mukana olevassa asiakirjassa on oltava tieto riistaeläinlajista ja lihan määrästä, pyyntiajankohdasta ja pyyntipaikasta, toimituspäivä, myyjän ja vastaanottajan nimet ja yhteystiedot. Kirjanpidoksi riittävät kopiot lihan mukana toimitetuista asiakirjoista. Saako tarkastamatonta karhunlihaa toimittaa ravintolaan tai kauppaan? V: Ei saa, karhunlihalle pitää aina tehdä lihantarkastus, jos sitä toimitetaan ravintolaan tai kauppaan. Karhunlihaa saa luovuttaa tarkastamattomana suoraan kuluttajalle, kun sille on tehty trikiinitutkimus eikä trikiiniä ole löytynyt. Jos karhusta on riistan käsittelylaitoksessa löytynyt trikiini ja ruho ja elimet on hylätty ihmisravinnoksi kelpaamattomana, saako metsästäjä ruhon, taljan, kallon ym. takaisin itselle? V: Ruhoa ja elimiä ei anneta takaisin, ne hävitetään sivutuotelainsäädännön mukaan. Taljan, kallon ja muut trofeiksi soveltuvat osat metsästäjä voi saada takaisin, lupa pyydetään tarkastuseläinlääkäriltä. Saako tarkastamatonta karhunlihaa tarjota peijaisissa ravintolassa? V: Saa. Kun peijaiset ovat rajatulle joukolle tarkoitettu yksityistilaisuus, tarkastamatonta riistanlihaa voi viedä ilmoitettuun elintarvikehuoneistoon tälle vierasjoukolle tarjottavaksi. Karhun liha on kuitenkin syytä kypsentää kunnolla trikiiniriskin poistamiseksi. Usein kysyttyä
esimerkiksi välittäjien käyttö tarkastamattoman lihan myymisessä ei ole sallittua. Metsästäjä tai metsästysseura voi myydä suoraan kuluttajalle tai paikalliseen vähittäismyyntiin enintään 1000 luonnonvaraista jänistä tai kania, 3000 luonnonvaraista lintua, 10 hirveä, 30 peuraa tai 50 metsäkaurista vuodessa alkutuotannon tuotteena eli kynimättömänä tai nylkemättömänä. Metsästäjän ei tarvitse tehdä tästä alkutuotantoilmoitusta tai elintarvikehuoneistoilmoitusta. Elintarvikehuoneistoilmoitus on tehtävä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle, kun lihaa myydään. Riistaeläimen voi teurastaa loppuun ja lihaa leikata esimerkiksi metsästysseuran lahtivajassa, jolloin ilmoitus tehdään tästä lahtivajasta. Metsästäjä tai metsästysseura voi myydä pieniä määriä luonnonvaraisen riistan tarkastamatonta lihaa suoraan kuluttajalle. Tämä koskee kaikkien luonnonvaraisten riistaeläinten lihaa. Trikiinin isäntäeläimille kuten karhulle, villisialle, hylkeelle, mäyrälle, rämemajavalle ja ilvekselle vaaditaan tehtäväksi trikiinitutkimus ja lihan saa myydä vasta kielteisen tutkimustuloksen varmistuttua. Liha on mahdollista myydä suoraan kuluttajalle myös huutokaupalla. Metsästäjä tai metsästysseura voi myös myydä tarkastamatonta luonnonvaraisten jänisten ja kanien, lintujen ja hirvieläinten lihaa paikalliseen vähittäismyyntiin. Tätä lihaa koskee määrärajoitus: enintään 1000 luonnonvaraista jänistä tai kania, 3000 luonnonvaraista lintua, 10 hirveä, 30 peuraa tai 50 metsäkaurista vastaava määrä lihaa vuodessa. Jos riistan lihaa halutaan myydä vähittäismyyntiin määrärajoja enemmän, riista on vietävä riistan käsittelylaitokseen tai poroteurastamoon loppuun teurastettavaksi ja tarkastettavaksi. Hygieniapassi vai metsästäjien terveysja hygieniakoulutus? Metsästäjän tulee osoittaa elintarvikehygieeninen osaaminen, kun hän on työskennellyt yhteensä kolme kuukautta ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa, esimerkiksi lahtivajassa. Osaaminen voidaan osoittaa suorittamalla joko hygieniapassi tai EUlainsäädännön mukainen metsästäjien terveysja hygieniakoulutus. Lihan jatkojalostus Vain tarkastettua riistan lihaa voidaan toimittaa jalostettavaksi hyväksyttyihin lihaalan laitoksiin. Niin sanotuista lahtivajoista ei voi toimittaa lihaa hyväksyttyihin laitoksiin. Jos metsästäjä haluaa teettää lihajalosteita tarkastamattomasta lihasta omaa käyttöä varten, se on mahdollista vain sellaisissa ilmoitetuissa elintarvikehuoneistoissa, jotka käsittelevät asiakkaiden omaan käyttöön tarkoitettuja elintarvikkeita. Tällaisissa ns. rahtihuoneistoissa valmistettuja tuotteita ei saa toimittaa yleiseen kulutukseen, vaan kaikki on käytettävä metsästäjän omassa yksityistaloudessa. Lisätietoa www.ruokavirasto.fi hakusanoilla: -luonnonvaraisen riistan lihantarkastus -ohjeistus karhun lihan myyntiin -hyväksytyt elintarvikehuoneistot
72 l Metsästäjä 4 l 2019 Teksti ja kuvat: JOEL AHOLA Kolarieläin ei ole vapaata riistaa Onnettomuuspaikalta selittämättömästi kadonneet kolarikauriit aiheuttavat harmia ja lisätyötä suurriistavirkaaputoiminnalle. P uhelimen hälytysääni huutaa 15 sekuntia herättäen varmasti. Siinä herää vaimokin, joka mielenosoituksellisesti kääntää kylkeä tuhahtaen. Samassa nuorimmainen alkaa inistä sängyssään, mutta onneksi vanhemmat tyttäret vielä nukkuvat. Tiedän, mitä hälytys tarkoittaa: poliisi kaipaa suurriistavirka-apua kolaripaikalle. Mietin hetken saanko peruttua työpäivän alun palaverit. Samalla vaimo joutuu laittamaan aikataulunsa uusiksi, sillä en voi huolehtia lapsia kouluun ja päiväkotiin lupauksistani huolimatta. Kuittaan keikan vastaanotetuksi ja pakkaan varusteet autoon. Kahvi jää juomatta ja aamupala syömättä, mutta siitä huolimatta aamuruuhka alkaa jo kasvaa. Kolaripaikka on tuttu liikenteen solmukohta lukuisine ramppeineen Kehä II:n ja Turun moottoritien risteyskohdassa. Samalta seudulta on haettu monta kaurista ja peuraa. Usein kolaroidaan kiihdytyskaistan päässä, kun kuljettaja keskittyy takavasemmalta tulevaan liikenteeseen ja hirvieläin säntää keulan eteen oikealta. Välillä kolaripaikan löytäminen on työlästä, kun kaikkia kaistoja ja liittymiä on vaikea selittää puhelimitse. Tällä kertaa havaitsen kaiteessa heiluvan poliisinauhan helposti, mutta arvioni mukaan kohdalle on liian vaarallista pysähtyä. Laitan magneetilla kiinnitettävän vilkun katolle ja kierrän bussivarikon kautta mahdollisimman lähelle kolaripaikkaa. Loppumatkan kuljen jalkaisin huomioliiviin sonnustautuneena. Poliisinauha opastaa minut perille, mutta missä on kauris? Olen oikealla paikalla, sillä tien reunalla on särkyneen lyhdyn sirpaleita ja pari veripisaraa. Kierrän lähipusikot ja ojanpenkat, kunnes löydän laonneet ruohot. Siinä ruho on lojunut aivan tien reunassa näkyen väylälle. On mahdollista, että kauris on toipunut ja kävellyt omin jaloin tiehensä. Toinen vaihtoehto on ikävämpi. Tämä kolarieläin kun Suurriistavirka-avussa toimivat vapaaehtoiset on koulutettu tehtävään ja heidän toimensa on vakuutettu. Öinen etsintä on päättynyt. Suurriistavirka-apu on löytänyt kolarissa kuolleen valkohäntäpeuran.
Metsästäjä 4 l 2019 l 73 kuuluisi Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistykselle, joka on tehnyt suurriistavirkaavusta sopimuksen poliisin kanssa. Tämä on minulle kolmas samanlainen tapaus vuoden sisällä. Onneksi tällä kertaa poliisinauha kertoi oikean paikan. Kokemuksesta tiedän, että ilman sitä olisin jatkanut etsintää vielä pari tuntia muita ramppeja koluten ja hälytyskeskukselta lisätietoja kysyen. Nyt teen korjauksen Omaan riistaan vain ilmoittaakseni päättyneestä virka-aputehtävästä. Poliisin pyynnöstä ”Tämä on ongelma. Riistanhoitoyhdistykseltämmekin ”katosi” marraskuussa kaksi kaurista Nupurin alueelta”, tuskailee Fredrik Eklundh, Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja. Yhdistyksen alueella hoidettiin toissa vuonna 216 suurriistavirka-aputehtävää. ”Osa virka-avussa etsityistä hirvieläimistä Kolarikauriin ruhon sulattama, tumma painauma erottuu selvästi maasta. Poliisinauhalla merkityn hirvieläimen saa ottaa talteen vain suurriistavirka-aputehtävää hoitava henkilö. Jos nauha puuttuu, hirvieläimestä on hyvä ilmoittaa hätäkeskukseen. Hirvieläin ei kuulu koskaan ohiajavalle autoilijalle. Ruhon noukkiminen tienpientareelta houkuttaa,, mutta tällöin syyllistytään varkauteen ja aiheutetaan lisätyötä virka-apua hoitavalle taholle. jää löytämättä, sillä täsmällistä kolaripaikkaa on vaikea selittää puhelimessa. Mutta yli kymmenen kaurista tai peuraa on tänä vuonna päätynyt väärälle taholle, sillä paikalta on löydetty selvät jäljet”, Juha Lehto esittää varovaisen arvioin löytämättä jääneiden eläinten kohtalosta. Lehto urakoi yhdyshenkilönä poliisin ja riistanhoitoyhdistyksen välillä eli kaikki virka-apupyynnöt esitetään hänelle. Sen jälkeen tehtävään hälytetään metsästysseurojen aktiivit aluejaon perusteella. ”Kukaan muu kuin suurriistavirka-avussa oleva henkilö ei saa koskea poliisinauhalla merkittyyn kolarieläimeen”, huomauttaa vanhempi konstaapeli Sami Söder, joka työskentelee muun virkatyön ohessa eräyhdyshenkilönä Espoon pääpoliisiasemalla. Poliisi on huolissaan tilanteesta, sillä suurriistavirka-avussa oleva henkilö on saanut koulutuksen tehtävään ja hän kuuluu ajoneuvoineen ja toimineen vakuutuksen piiriin. Samaa ei voi sanoa kolaripaikalla luvatta pysähtyvästä. Hirvieläinkolarit vuonna 2017 l 10 537 kpl koko Suomessa l 1 392 kpl Uudellamaalla l 216 kpl Espoon ja Kauniaisten alueella
74 l Metsästäjä 4 l 2019 Kilpailumuotoinen pienpetopyynti Vieraspetojen tehopyynnin uusi muoto ARTO MÄÄTTÄ Pienpetojen kilpailumuotoinen metsästys on nouseva trendi suomalaisessa metsästyksessä. Kilpailemista metsästyksessä saatetaan karsastaa, mutta kun kohteena on haitallinen vieraslaji, supikoira, muuttuu asenne yleensä positiiviseksi. P ienpetojen kilpailumuotoisessa pyynnissä on kyse joukkuekilpailuista, joissa aikaja aluerajoitetussa puitteessa pyydetty saalis otetaan mukaan laskuihin. Voittaja on eniten pisteitä kerännyt joukkue. Eri pienpedot on pisteytetty sen mukaan, mikä painopiste kisassa on, eli supikoirasta ja minkistä saa muhkeimmat pisteet. Aika ja vaiva kisoissa kannattaa siis kohdentaa niiden pyytämiseen. Pienpetojen kilpailumuotoisen pyynnin riistanhoidollinen vaikutus on alueellisesti merkittävä. Tällaisessa pyynnissä saadaan aikaiseksi yhdenaikainen ja voimakas pyyntipaine yhtenäiselle pyyntialueelle. Kun alueen metsästysseurat lähtevät yhteistuumin mukaan kisoihin tarjoamalla alueensa käyttöön, on vaikutus paikallisesti paras mahdollinen. Tavanomaisessa pyynnissä paine on pistemäisempää ja vaikutus kantaan on vähäisempi. Talvella vaikutus saadaan kohdennettua tehokkaimmin, sillä supit viettävät tuolloin aikaa maan alla ja liikkuvat maan pinnalla vain vähän. Pyyntijoukkueissa pääpaino onkin luolapyynnissä, mutta samaan aikaan tapahtuvalla pintapyynnillä saadaan selville kuumat pesät. Joka vuosi kilpailuissa on löytynyt myös uusia, entuudestaan paikallisille tuntemattomia pesäluolastoja. Erityisesti öiseen aikaan kisoissa on käytössä vielä kolmas pyyntimuoto, eli kyttäyspyytäjät keräävät tällöin lisäpisteitä joukkueelle. Kyttääjille on järjestetty haaskoja, jotka vetävät supeja ampumasektoriin. Näitä samojen haaskojen lähimaastoja kolutaan luonnollisesti myös pintakoirilla ja kaivetaan alueen supit luolistaan. Häijää järjestää kolmen riistanhoitoyhdistyksen alueella tapahtuvan Pienpetopyynnin joukkuekisan. Vuoden 2018 voittajajoukkueen supisaalis oli komea.
Metsästäjä 4 l 2019 l 75 Kisojen vaikutus on ollut merkittävä sekä riistanhoidollisesti, että myös silmiä avaavana kokemuksena paikallisille metsästysseuroille. Alueellinen pienpetotilanne konkretisoituu usein vasta palkintojenjaossa, jossa koko supisaalis levitetään nähtäville. Kisat ovat lisänneet myös paikallista innostusta pienpetojen poistoon. Häijää Supipainotteisten kisojen pioneerina toimii Häijää pienpetopyynnin joukkuekisa. Häijään kisat on järjestetty tähän mennessä kaksi kertaa. Ensimmäisessä kisassa mukana oli viisi alueen metsästysseuraa ja viisi viidentoista hengen joukkuetta. Toiset kisat vuonna 2018 kattoivat kahdentoista seuran alueen kahdellatoista joukkueella. Supisaalis ensimmäisessä kisassa oli 94 kappaletta ja toisessa kisassa muhkeat 230 kappaletta. Seuraava kisa järjestetään kevättalvella 2020. Kisan puuhamiehenä toimii Suoniemen metsästysseuraa edustava Sakari Paunila, joka sai neuvoteltua kisoja varten ensimmäiset kisamaastot. Yhteistyössä kisoissa toimii Nokian seudun riistanhoitoyhdistys, jonka toiminnanohjaaja Kimmo Alakoski on ollut aktiivisesti mukana kisojen järjestelyissä, neuvotellen mukaan alueita myös Pirkanmaan ja Satakunnan riistanhoitoyhdistysten alueelta. Nokian seudun rhy on lahjoittanut palkinnoiksi kisamaastoja tarjoaville seuroille KANUloukkuja, joilla seurat ovat saaneet vahvistettua omaa pienpetopyyntiään. Häijään kisoissa metsästysseuran alue on joukkueen pyyntialue ja jokaiseen joukkueeseen kuuluu viisitoista jäsentä ja kolme paikallisen seuran opasta, jotka vastaavat sääntöjen noudattamisesta ja metsästyksen valvonnasta joukkueessaan. Heidän roolinsa joukkueen menestyksessä onkin suuri, sillä heidän takanaan on paikallistuntemus ja joukkueen valmistelu kisaa varten. Pienpetosaaliin pisteytyksessä painopisteenä on supi ja minkki, jotka tuovat eniten pisteitä. Mäyrä, kettu ja varis ovat sivulajeja, joiden pisteytys on niin vähäinen, että niiden pyynti on kilpailun lopputuloksen kannalta vähämerkityksinen. Koirat suuressa roolissa Kisojen myötä on huomattu myös erityyppisten koirien sopivuus lajiin. Kutsumalla luolasta saatavat koirat ovat kullanarvoisia, sillä ne voidaan ottaa pois työmaalta, jos maasto on liian louhikkoista kaivettavaksi tai jos kohteena on työläästi pyydettävä ja heikot pisteet tuottava mäyrä. Erona normaaliin pyyntiin on se, että joukkueet joutuvat ottamaan huomioon käytössä olevan ajan, joka rajaa vaikeimpia pesiä ja niissä kulutettavaa aikaa. Pintakoirina kisoissa on nähty pienpetoverisiä koiria laidasta laitaan. Pintakoirilla saadaan saalista joko pinnalta tai niillä paikannetaan liikkeellä olleiden supien sijainti. Nykyaikaiset koiratutkat ovat työkaluina muulle joukkueelle, jotka voivat seurata pintakoiran sijaintia ja kohteena olevaa luolastoa. Australiassa on järjestetty riistanhoidollisia metsästyskilpailuja, joissa painopiste on niin sanotuissa “feral” eläimissä eli Australian luontoon villiintyneissä istukallisissa nisäkkäissä. Australian luontoon kuuluvat pussieläimet, joille istukalliset nisäkkäät kuten villiintyneet siat, vuohet ja koirat ovat uhka eläinten elinalueiden sisäisessä kilpailussa ja predaation myötä. Kilpailumuotoinen metsästys on havaittu tehokkaaksi, sillä vain sen avulla pyynti saadaan kohdennettua haitallisiin lajeihin vaarantamatta paikallisia eläinlajeja. Myrkytys ei valikoi. Lisäksi kisoissa alueellinen verotus saadaan riittävän korkealle, jotta pyynnin avulla saadaan vähennettyä eläinlajien välistä keskinäistä kilpailua ja predaatiota. Koirien rooli kisassa on suuri. Koiria tarvitaan pintapyyntiin ja luolapyyntiin. Esimerkki ulkomailta
76 l Metsästäjä 4 l 2019 JARKKO NURMI ja MIKKO ALHAINEN , Suomen riistakeskus Vesilintukannat kasvuun Usean vesilintulajin kannat ovat taantuneet erityisesti EteläSuomen rehevillä vesillä. Pesimäja poikasympäristöjen laatu on heikentynyt. Poikastuotto ei ole enää kokonaisuutena hyvällä tasolla. Toimenpiteitä tarvitaan, jotta saadaan sorsakannat kasvuun. S uurimmat syyt vaikuttavat olevan kiintoainekuormituksen, rehevöitymisen ja rantalaidunnuksen loppumisen aiheuttamassa kosteikkojen umpeenkasvussa sekä pienpetojen ja varislintujen aiheuttamissa pesimätappioissa. Taantuneiden toimenpideohjelma Punasotka, tukkasotka, haapana, jouhisorsa, heinätavi ja nokikana ovat Suomen riistakeskuksen julkaiseman
Metsästäjä 4 l 2019 l 77 taantuvien riistavesilintujen hoidon toimenpideohjelman keskiössä. Tavoitteena on nykyistä parempi poikastuotto, kattavampi tieto kantojen runsaudesta ja metsästyssaaliista sekä metsästyksen kestävyyden turvaaminen. Toimenpiteistä hyötyvät myös sinisorsat ja muut kosteikkolajit. Tarkoitus on, että harvalukuisten riistavesilintujen kannat ovat tulevaisuudessa elinvoimaisia ja ne säilyvät arvostettuna sekä kestävästi metsästettävänä riistavarana. Poikastuotto kuntoon Pääpaino vesilintukantojen hoidossa on asetettava elinympäristöjen kunnostamiseen sekä jatkuvaan hoitoon niin suojelualueilla kuin arkiluonnossa. Tärkeimpänä toimenpiteenä on valmistella ja toteuttaa hallinnonalojen yhteinen kosteikkoelinympäristöjen kunnostusja hoitohanke niin lintuvesille kuin maaja metsätalousalueiden kosteikoille. Pesimäja poikue-elinympäristöjen riittävä määrä ja laatu ovat lähtökohta hyvälle poikastuotolle ja elinvoimaisille sorsakannoille. Pienpedot ja varislinnut ovat merkittävimmät pesäja poikastappioiden aiheuttajat. Pienpetojen pyyntiin valmistellaan valtakunnalliset toimintamallit suojelualueiden vieraspetopoistoihin sekä laajamittaiseen pienpetokantojen hallintaan maaseudulla. Tavoitteena on, että ympäristöhallinnossa otetaan pienpetojen pyynti suojelualueilla tulostavoitteeksi ja siihen varataan riittävä rahoitus. Kestävää metsästystä Vesilintujen metsästyksessä on tarve rajoittaa metsästystä silloin kun vesilintukannoilla ei mene hyvin. Metsäkanalinnuilla vastaava säätely jo toimii hyvin, ja perustuu riistakolmioilla tuotettuun riistatietoon. Vesilintulaskentapisteitä tarvitaan lisää, jotta saadaan riittävän laadukasta riistatietoa koko maasta. Pohjoisja Itä-Suomen laajoille suoja kosteikkoalueille tarvitaan helikopteriperusteisia laskentoja niin metsähanhen kuin sorsien kannankehityksen arvioimiseksi. Luotettava arvio metsästyssaaliista on edellytys metsästyksen kestävyyden arvioinnille. Lajintunnistuksen merkitys korostuu entisestään, kun sorsien metsästystä rajoitetaan ja osalla lajeista metsästys on määräaikaisesti kielletty. Lajintunnistus on teemana kaikessa viestinnässä. Suomalaisten vesilintukantojen ja vesilinnustuksen etu on, ettei sorsastuksen alussa turhaan ajeta lintuja ennenaikaiselle muutolle. Vesilintujen levähdysalueverkosto tukee luontaisen muuttorytmin säilymistä ja metsästyksen kestävyyttä. Toimenpideohjelmassa esitetään kehitettäväksi pilottihankkeena toimintamalli maanomistajalähtöisen levähdysalueverkoston perustamiseen. Lisäksi vesilintujen viljaruokinnan sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia on tarkoitus selvittää.
78 l Metsästäjä 4 l 2019 R iistainfo-palvelun käyttäminen ei vaadi kirjautumista, vaan kuka tahansa voi selata ja opiskella valtaosaa palvelun sisällöstä. Jos henkilön tarvitsee suorittaa pakollisia julkisten halRiistainfo.fi-sivustolle on koottu Suomen riistakeskuksen koulutustarjonta ja sen kautta löytyy myös linkkejä yhteistyötahojen tarjoamiin koulutuksiin. Aiemmin osoitteessa riista.koulutus.fi toimineen palvelun sisältömäärää on kasvatettu ja sen ulkoasua sekä käytettävyyttä on parannettu asiakaslähtöisesti. MARKO MIKKOLA , erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus
Metsästäjä 4 l 2019 l 79 lintotehtävien kertauskoulutuksia tai hän on ostanut Metsästäjän oppaan verkkokurssin, tulee hänen kirjautua Oma riista -tunnuksilla. Kirjautuneita käyttäjiä varten löytyy tietosuojaseloste. Siinä kerrotaan muun muassa mitä tietoja kirjautuneista henkilöstä palveluun kerätään ja mihin tietoja voidaan käyttää. Palvelun etusivulla on käyttäjäryhmittäiset ja aihealueittaiset pikapainikkeet. NiiSuomalainen metsästys -painikkeen takaa löytyy tietoa siitä mitä suomalainen metsästys on ja millaisia asioita se pitää sisällään. Kaikki harrastuksen aloittamiseen liittyvät, kuten Metsästäjätutkintoasiat, on koottu Metsästäjäksi aikova -painikkeen takaa aukeavalle sivulle. Näin metsästyksestä kiinnostuneet löytävät helposti kaiken tarvittavan tiedon ja pääsevät ostamaan Metsästäjän oppaan tai sen verkkokurssin ja tutustumaan metsästäjätutkinnon eri aihealueisiin ja harjoitustehtäviin. den avulla löytää kyseisen ryhmän tai aiheen omalle sivulle, jolloin esimerkiksi metsästyksenjohtajina toimivat löytävät kaikki johtajana toimimiseen liittyvät asiat helposti ja nopeasti. MARKO MIKKOLA , erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Tietoa riistasta ja metsästy ksestä
80 l Metsästäjä 4 l 2019 AKSELI HERLEVI Kyyhky Vuoden 2019 eräkokkina Metsästäjälehdessä häärii Top Chef voittaja, ”mister naughtybrgr” Akseli Herlevi. Innokkaana metsästäjänä hän on loihtinut meille vuoden jokaiseen numeroon suussa sulavat reseptit ja tässä numerossa pääosaan pääsee kyyhky. Nautinnollisia hetkiä niin keittiössä kuin juhlapöydän ääressä toivotellen! Seuraa Akseli Herleviä Instagramissa @akseliherlevi Kuutioi voi valmiiksi kuutioiksi. Freesaa pannulla hienonnettu sipuli oliiviöljyssä ja lisää joukkoon riisit. Sekoita puulusikalla ja lisää sekaan valkoviini ja kauhallinen lientä. Keitä risottoa keskilämmöllä ja lisää kauhallinen lientä aina kun edellinen lisäämäsi liemi on imeytynyt riisiin. Jatka tätä prosessia kunnes riisi on kypsää ja hivenen al-dente, eli hampaalla tuntuvaa. Lisää joukkoon parmesanraaste samalla sekoittaen, kunnes se sulaa joukkoon. Nosta pannu pois liedeltä ja lisää voikuutiot kahdessa erässä samalla voimakkaasti puulusikalla sekoittaen, jotta voi emulgoituu risoton joukkoon. Mausta lopuksi suolalla ja pippurilla. Risoton tulisi parhaimmillaan olla rakenteeltaan sellaista, että se täytyy syödä lusikalla. Mausta kyyhkynrinnat suolalla ja pippurilla. Ruskista kyyhkynrinnat voissa noin 2 minuuttia puoleltaan, nosta leikkuulaudalle vetäytymään ja viipaloi tarjolle risoton kera. Kyyhkynliha on mielestäni yksi parhaista mauista ja sen metsästys on mukavaa puuhaa, kun kelitkin ovat usein vielä lämpöisiä jahdin alkaessa. Kyyhkyrisotto on sellainen ruoka, joka pienellä esivalmistelulla onnistuu myös kenttäolosuhteissa, maistuu kaikille ja on aika riittoisaa, eli sitä on vaivaton valmistaa isommallekin porukalle. Älä säikähdä voin määrää, sen lisäksi että sillä risotto lopulta maustetaan, sillä on merkitystä oikeanlaisen rakenteen saavuttamisessa. Kyyhkyleipä taas on hyvä huikopala suoraan jahdista kotiin tullessa tai vaikkapa illanistujaisissa suolaisena cocktail-palana. Kyyhkyrisotto: 4 kpl kyyhkyn rintaa 4 dl risottoriisiä 1 dl valkoviiniä 1 l lihalientä (Tai vettä ja pari lihaliemikuutiota) 1 kpl keltasipuli, kuorittuna ja hienonnettuna 1 rkl oliiviöljyä 1 dl Parmesan tai Grana Padano -juustoa, hienoksi raastettuna 150 g voita suolaa ja pippuria
Metsästäjä 4 l 2019 l 81 Herlevin kyyhkyleipä: 4 kpl kyyhkyn rintoja 8 viipaletta maalahden limppua 1 rkl voita 1 dl Naughty BRGR Base Aiolia 1 dl Aurajuustoa, murusteltuna 1 tl tuoretta timjamia, hienonnettuna 4 tl Naughty BRGR Chilihilloketta 1 dl versosekoitusta Suolaa ja pippuria Stanssaa maalahden limpusta pyöreitä kiekkoja esimerkiksi lasin tai mukin reunuksen avulla. Sekoita kulhossa aioli, aurajuustomurut ja timjami. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista pannulla voissa ensin leipäkiekot ja nosta keittiöpyyhkeen tai talouspaperiarkin päälle valumaan. Mausta kyyhkynrinnat kauttaaltaan suolalla ja pippurilla. Paista rinnat pannulla voissa noin 2 minuuttia puoleltaan ja nosta leikkuulaudalle vetäytymään. Viipaloi hivenen jäähtyneet rinnat syiden vastaisesti ohuiksi viipaleiksi. Nosta aurajuustomajoa ja chilihilloketta paistettujen leipäkiekkojen päälle. Jaa kyyhkyviipaleet tasaisesti leipien päälle ja viimeistele versoilla. Sitten vain ääntä kohti!
82 l Metsästäjä 4 l 2019 Uutismakasiini Suomen riistakeskus hakee ASIANTUNTIJAA vakituiseen työsuhteeseen. ? Suomen riistakeskus on maaja metsätalousministeriön ohjauksessa ja valvonnassa toimiva itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jolla on 15 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskus hakee asiantuntijaa asiakaspalvelutiimin vetäjäksi ja metsästäjärekisterivastaavan sijaisen tehtäviin. Työpanos jakautuu suurimmaksi osaksi asiakaspalveluun ja julkisena hallintotehtävänä hoidettaviin metsästäjärekisteriasioihin, joiden lisäksi on erikseen sovittavia muita julkisia hallintotehtäviä sekä muita riistakeskuksen työtehtäviä. Asiakaspalveluvastaavan työtehtävinä ovat muun muassa: l toimia asiakaspalvelutiimin vetäjänä l kehittää asiakaspalvelua ja neuvontaa l ohjeistaa asiakasneuvojien työtä ja järjestää vuorottelu palveluaikoina l osallistua asiakasneuvontaan Metsästäjärekisterivastaavan tehtävinä ovat muun muassa: l koordinoida metsästäjärekisteriin liittyvää yhteistoimintaa l hoitaa metsästäjärekisteriin liittyvät sopimusasiat l valmistella riistahoitoja pyyntilupamaksulain 7 a ja 7 c §:ien mukaiset asiat l ohjeistaa väärien tai ylimääräisten riistanhoitomaksujen palautukset l päivittää rekisteriohje riistanhoitoyhdistyksille l huolehtia metsästäjämäärätilastoista ja niiden toimittamisista l antaa rekisteriin liittyvää neuvontaa asiakkaille Tehtävään haetaan henkilöä, jolla on hallinnollisten tehtävien tuntemusta ja perehtyneisyyttä asiakaspalvelutoimintaan. Edellytämme: l tehtävään soveltuvaa koulutusta (esim. tradenomi, merkonomi) l suomen kielen erinomaista ja ruotsin sekä englannin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa l kykyä selviytyä kiireisissäkin tilanteissa l sujuvaa Office-ohjelmien osaamista l erinomaista yhteistyökykyä ja tiimityötaitoja l hyvää suullista ja kirjallista esitystaitoa l valmiutta matkustaa kotimaassa l riistanhoitoyhdistystoiminnan ja metsästysasioiden tuntemus luetaan eduksi Toimi on toistaiseksi voimassa oleva 6 kk:n koeajalla. Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen ja palkkausjärjestelmän mukaisesti. Toimi tulisi ottaa vastaan 1.11.2019 tai sopimuksen mukaan. Toimen sijoituspaikka on erikseen sovittava Suomen riistakeskuksen aluetoimisto, joista sijaintipaikoista ensisijaisimpia ovat Suomussalmi, Joensuu, Jyväskylä, Juva tai Hamina. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 15.8.2019 mennessä ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus, Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Kuoreen merkintä: Asiantuntija. Lisätietoja antavat: Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, puh. 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi Apulaisjohtaja Jari Pigg, puh 029 431 2102, jari.pigg@riista.fi Suunnittelijan työtehtävinä ovat mm: l riistan elinympäristöjen hoidon kehittämiseen liittyvät asiantuntijatehtävät ja elinympäristöihin liittyvien kehityshankkeiden edistäminen l haitallisten vieraslajien pyynnin tehostamiseen liittyvien kehityshankkeiden edistäminen Edellytämme: l ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta l riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta l metsästyslainsäädännön tuntemusta l suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa l englannin kielen taitoa l neuvottelutaitoja ja yhteistyöja vuorovaikutuskykyä l valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja tarvittaessa myös ulkomailla l valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.9.2019 tai sopimuksen mukaan. Toimen sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 9.8.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija/Elinympäristöt Lisätietoja antavat: Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi SUUNNITTELIJAA määräaikaiseen työsuhteeseen vuoden 2020 loppuun saakka.
Metsästäjä 4 l 2019 l 83 KIRJOITA METSÄSTYSMUODOSTASI METSÄSTÄJÄ-LEHTEEN! l Jos sinulla on suosikkimetsästysmuoto ja haluaisit kertoa sen taktiikasta, nikseistä ja varusteista Metsästäjä-lehden sivuilla, ota yhteyttä: tero.kuitunen@riista.fi Savonlinnan rhy järjestää l Savonlinnan rhy järjestää hirvenmetsästyksenjohtajien koulutuksen 18.9. klo 18.00 – 20.00 Metsämuseo Lusto, Lustontie 1, 58450 Punkaharju Tapahtuma on suunnattu lähialueen riistanhoitoyhdistyksien metsästyksenjohtajille ja pyyntiluvanhakijoille. Luennoitsijoina toimivat hirvitalousaluesuunnittelija Esko Paananen ja riistapäällikkö Petri Vartiainen. Koirasusille kielto l Koirasusisääntelyä täydennettiin nykyisestä maahantuontikiellosta. Koirasuden kasvattaminen, lisäännyttäminen, myynti ja muu hallussapito on kielletty 1.6.2019 alkaen. Nykyiset koirasudet saa pitää hallussa niiden kuolemaan asti. Koirasuden omistajan pitää huolehtia siitä, ettei eläin pääse lisääntymään eikä karkaamaan ympäristöön. Koirasuden omistaja ei saa luovuttaa lemmikkiään eteenpäin edes ilmaiseksi. Koirasusi sisältyy haitallisten vieraslajien kansalliselle listalle. Sen poistaminen luonnosta vaatii riistakeskuksen poikkeusluvan ja poiston voivat tehdä vain viranomaisten määrittelemät toimijat. Etsintäkuulutus ilmoita piisamihavainto! l Piisami on taantunut ja jopa hävinnyt monilta vesialueilta, joissa se esiintyi aiemmin runsaanakin. Tänä vuonna pyritään saamaan tarkempaa kuvaa piisamin nykylevinneisyydestä ja Luonnonvarakeskus (Luke) on kiinnostunut kaikista piisamista vuonna 2019 tehtävistä havainnoista sekä yksilöistä että aktiivisista pesistä. Erityisesti saaliiksi saadut tai kuolleena tavatut piisamit ovat tärkeää tietoa. Otollista aikaa piisamihavaintojen tekemiseen on erityisesti kevät ja alkukesä. Havaintoja pyydetään ilmoittamaan joko Vieraslajiportaalin havaintoilmoituslomakkeen tai Suomen riistakeskuksen Oma riista -järjestelmän kautta. Piisami on EU:n haitallisten vieraslajien listalla ja siihen liittyen valmistellaan vuonna 2018 lajinhallintasuunnitelmaehdotusta osana muiden haitallisten vieraslajien hallintaja toimenpidesuunnitelmaa. Lisätietoja: Vieraslajiportaali/ piisami https://vieraslajit.fi/fi/lajit/MX.48537/show Katja Holmala, katja.holmala@luke.fi Luonnonvarakeskus (Luke) Ruokavirasto muistuttaa Villisikojen siirtäminen muista EU-jäsenmaista Suomeen on kiellettyä l Ruokavirasto haluaa muistuttaa, että luonnonvaraisten ja luonnosta peräisin olevien elävien villisikojen siirtäminen jäsenmaasta toiseen metsästysja luontoon vapauttamistarkoituksessa ei ole sallittua missään olosuhteissa. Eläinlääkintäviranomaisten tietoon on tullut, että joissakin EU-jäsenmaissa on kuljetettu eläviä villisikoja maasta toiseen metsästystarkoituksessa. Koska elävien sikaeläinten siirtoihin liittyy erityisen suuri riski afrikkalaisen sikaruton leviämisestä, halutaan nyt tiedottaa ja muistuttaa, että tällainen toiminta ei ole sallittua. Lisätietoja afrikkalaisesta sikarutosta sekä eläinten tuonnista ja viennistä löydät Ruokaviraston kotisivuilta: www.ruokavirasto.fi Ampumaratakaudelle virikkeitä l Metsästäjien harjoitteluun erityisen hyvin sopivista lajeista löytyy laajasti tietoa Metsästäjäliiton Metsästysampumasäännöistä, jotka ovat nyt ilmaiseksi kaikkien käytettävissä. https://smlkilpailut.fi/fi/info/saannot Metsästysampumasäännöt on käännetty myös ruotsiksi. Suomessa painettiin vuosien 1946-1983 välisenä aikana useita postimerkkejä tuberkuloosin vastustamiseen. Tämä vuonna 1961 julkaistu piisamimerkki kuuluu ”Nisäkkäitä” -sarjaan.
Majava saalis Vuosittaiset saalismäärät. Maan suurin jyrsijä . Turkin yleisväri ruskea, pohjavilla harmaa. Häntä vaakasuunnassa litistynyt, melamainen ja suomupeitteinen. Takajaloissa uimapoimut. Ui ja sukeltaa hyvin. Rakentaa patoja vesistöihin. Puunrungoista, oksista ja mudasta rakennettu pesäkeko on huomiotaherättävän suuri. Kanadanmajavan erottaminen euroopanmajavasta on hankalaa, sillä näillä kahdella lajilla on ulkoisia eroja lähinnä hännän mitoissa ja muodossa. Pääpiirteissään lajien hännät ovat samanlaiset eli leveät, litteät ja suomupeitteiset, mutta kanadanmajavalla se on hieman lyhyempi ja leveämpi ja koko pituudeltaan melko tasaisen leveä, kun euroopanmajavalla se selvästi kapenee kärkeään kohti. Tarkkaan tunnistukseen tarvitaan asiantuntijan määritys. Kanadanmajava on istutettu Suomeen. Kanadanmajavia arvioidaan olevan 10300–19100 yksilöä vuonna 2017. Kanadanmajava on yksiavioinen, kiima-aika tammi-helmikuussa, kantoaika 3,5 kk. Synnyttää keväällä 1–8 poikasta. Joskus tiinehtyminen siirtyy ja synnytys tapahtuu vasta syksyllä. Patolammet ovat tärkeitä vesilintupoikueille. Kanadanmajavan metsästykseen ei pyyntilupaa tarvita. (kevät) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Kanadanmajava Castor canadensis North American beaver/Amerikansk bäver Suomessa metsästettävät jäniseläimet ja jyrsijät suuruusjärjestyksessä Villikani Orava Rusakko Metsäjänis Euroopan majava Kanadanmajava (kesä) 12–33 kg kg Patolammet hyödyttävät vesilintupoikueita Ravinto Haavan ja koivun kuori, verso ja lehdet, myös muut lehtipuut ja pensaat, joskus männyn kuori. Takajaloissa uimapoimut Suomupeitteinen häntä Majava voi olla sukelluksissa jopa 15 minuuttia Takakäpälä 15 –1 8 cm Kallo 22–3 8 cm 65–105 cm 2017 Levinneisyys Lähde: Luke, Riistahavainnot.? Pesä Pesä Vesikasvit Haavan kuori, oksat ja lehdet Euroopanmajava Häntä Kanadanmajava Käynti 40–6 cm Tuhatta yksilöä 00 09 06 12 17 03 15 2 6 4 8 10 Turkin yleisväri on ruskea Pidempi ja kapeampi Lyhyempi ja leveämpi Pienet silmät Korvissa lyhyet karvat Majavat ilmestyvät keväällä heti ensimmäisiin suliin ravinnon hakuun. C M Y CM MY CY CMY K kanadanmajava.pdf 1 13/06/2019 0.00 84 l Metsästäjä 4 l 2019
Metsästäjä 4 l 2019 l 85 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko. fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2019 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 5/2019 ilmestyy 9.9.2019 Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 16.8.2019. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset Amerikan kettukoiran pentuja. Isä: PELTOLAKIAN DEMON IN WHITE ER19785/12, Emä: DARLA ER37611/13. 0452569907. Vöyri. Jämttin pentuja syn 9.5 Säkylä 0400890807 Jämtin uros pentuja s.23.05.2019 Emä KVA ja Isä KVA p.040 8484269 Käytttölinjan Englanninsprigerspanielin pentuja puhtaista Eng. metsästyslinjoista Tuomo Kotasaari 0400 287465 Suomenpystykorvan pentuja 050 5988158. Laadukas karttasovellus koiran seurantaan ryhmäkohtaisella kartalla. Google Playkaupasta Metsästäjät kartalla. OSTETAAN: Ostetaan JOKIRAPUJA läpi kauden. Raputukku Järf puh 0405465995 OSTETAAN JOKIRAPUJA! Nouto koko Suomessa! Käteismaksu! Krustas Oy Puh. 045-6116612 MUUT: Karhujen katselua/kuvausta Kuhmossa. Majoitus ja kalastus mahdollisuus. 040 577 2739 www.rutkunpuro.fi Erämaamökki 6:lle Enontekiön Näkkälän kylän pohjoispuolella. Lisätietoja: www.tunturikeimio.fi tai 0500 209 630. TYÖSUORITUKSIA: HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 SATAKUNNAN ASE Kaikki aseja tukkisepäntyöt. www.asesepat.fi 044 2416 987 Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. Risto Pitkänen Oy 0400 733 992 ristopitkanenoy@gmail.com OULUN ASEPAJA KY. Kaikki asealan korjausja muutostyöt. Kiikariasennukset, nallipiikki-ja ejektoriremontit, sinistykset, tukkikorjaukset ym. 0500-435703 KOIRIA: Kettukäyttövalio suk. Suomenajokoiranpentuja varattavissa. p 0400783784. Suomenpystykorvan pentuja. 040-5086833 KarjalanKarhukoiran narttupentu s.7.5. KVAvanhemmat,isällä karhutaip.hyvin periyttävät vanhemmat. 0400613555 Keski-Suomi Mökki omassa 0,5 ha saaressa, johon kävelysilta. Voit pitää koirasi vapaana. Sorsavedet, majavapaikat, kymppihaukimestat. Mökki 32 m 2 , puuliiteri ja sauna. Savonlinna. Hp. 58000 eur. P. 050 598 9920 Osuus metsästysseuraan. Hirvi, karhu, pienriista. Keuruulla 0449849297. Hienot rinnetontit Koillismaalla. Valti-on metsät ja kalaisa järvi. 0408261057 Posion Pernussa sähköistetty mökki 40m 2 1,1 ha rantatontilla. Erillinen s+mh 20m 2 sekä liiteri. Korouoma ja valtionmaat lähellä. p. 0400 571 344 Simpson drillinki lupa-ase 16/70,6,5x52r, kiikari2x7 hakaskiinnitys. Sisäpiippu kal22 Krieghoff.Ase vähän käytetty,hyväkuntoinen. P.0500702739 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 0405401182 TUNTSA kaupasta metsälle: www.tuntsa.fi Laatuvalikoima käytettyjä ja myös uusia Erikoisliike www.euroase.fi 050-465 4695 42v.Rehtiä kauppaa.Mossber308+kiik399 € Mossb12/89synt 450 € , TikkaT3x, Sako, Yildiz, Marlin. Sasta Gorepuvut, HAIX vael kengät, Ultrapoint GPS-tutkat, Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 0400-384118, Posti, MH: Edullinen ja Nopea WWW.ANONASE.COM VERKKOKAUPASTA NOPEASTI Myytävänä saunamökki Valtimolla.Oma tontti 4200m 2 .Valtion maat vieressä.Puh.0504941330 Karhu metsästys Venäjän Karjalassa. Yhdistetty karhu-ja hirvimetsästys Kamchatkalla. Syyskuun loppu-15.10.2019. Todennäköisyys karhu-95%, hirvi-89%. Taiga Delight Oy +358445258695 Talo Ilomantsin koillisosa.p. 0500175968 Kanuloukun laukaisulaitteita ja valmiita loukkuja. 0505662691 www.ph-riista.fi VUOKRALLE TARJOTAAN: Eräile Kainuussa www.nettimokki.com/5968 Kuhmon itärajalla kämppiä metsäja kalamiehille. 0500253563. 7 hengen mökki Pohjois-Taivalkoskella salmelanvuokramokki.kotisivukone.com Lomamökki Ranuan Simojärvellä kalastus marjastus metsästys ym vapaaika puh 0400193351 Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä puh. 0400 398208 Metsäkanalintu-sorsa ja jänisjahdit www.metsastyspalvelut.com p.044 541 0437 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Esa Kemppainen 0505630169 www trofeet.fi www.studionaturalia.fi Uusimaa Pasi Ahopelto 0400 567078 lehonpaja.net Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh 045-3303 417 METSÄSTYSTÄ: Karhun ja kanalinnun metsästystä Suomussalmella. www.erapalvelu.net p.0503258966 TUTUSTU TUOTTEISIIN eräkolmio.fi Nyt on kanalintuja Tervolan Kätkävaarassa! Varaa saunamökki ja lintulupa ajoissa 50 euroa / henkilö / vrk. p. 0400930199 Etsitään peuranja kauriinmetsästysmahdollisuuksia! Tarjoa:nv@eraverkko.fi Kyllästynyt jahtiin hakkuuaukeilla? Suomussalmelle on perustettu avoin yhteismetsä jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Mukaan otetaan jahtijäseniä ja yhteismetsään liittyviä. Lisäinfo: www.suomenhiilinielu.fi, 0400-300 552, Petri Luukkonen. Riekonpyyntiä settereillä ja opastettuja kalastusretkiä Ylä-Lapissa. Topin kalajahti p.0503221377. Mökki+Luvat Kuusamo 0400-281229 Tule Kuhmon erämaisemiin! Hyvät mökit metsähallituksen maiden keskellä. www.saunajarvi.com , puh. 0400 892 194 Metsälle ja kalaan Kanadaan. Karhut, hirvet, sudet. Lohisafarit. www.paulpalmu.fi MYYDÄÄN: Lämpöeristetyt kotimaiset koirankopit 1-osainen 310,ja 2-osainen 390,P. 06-4534333 tai www.koirankoppi.fi Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 5417308 www.porinase.fi Puukonalan erikoisliike WWW.brisa.fi Mönkijän renkaat: monkijan-renkaat.com Rehuhernettä riistan ruokintaan. p. 050-5614134 Mikko Tikkala Asikkala Kesämökki Maunujärvellä 050 4919900 MYYTÄVÄNÄ HIRSIKEHIKKO KUIVAA KELOA ISOA PUUTA MIT 4X5 VERANNAN KANSSA HP4500 040-8453940 Myytävänä talo 12km Ilomantsin keskustasta.Seija 0400572575 Saunamökki Itä-Kuhmo Syrjänjärventie 12 H.21000 € puh 0405522392 kuvat tori.fi ERÄKONTIN PYYNTILAITEVALIKOIMA 2019 KANU-loukku 201x120x60cm 209,00 € Jalmarin laatikkorauta 59,90 € Fenn MK6 rauta+suojakotelo 49,90 € Yleisloukku suopikoiralle 79,90 € Minkkiloukku, verkkoa 32,90 € Fenn MK6 –hetitappavat raudat 16,90 € Duke 120/2 raudat 9,90 € Conibear 120/2 16,90 € Conibear 120/2/ruostumaton 19,90 € Conibear 160/2 26,90 € Duke 160/2, näädälle 16,90 € Duke 330, majavalle 39,90 € Repo-jalkanaru 24,90 € Kani/minkkiloukku, kasattava 24,90 € Minkinrautojen virityspihdit 12,90 € KANU-loukun laukaisulaite, PH-riista 32,50 € KANU-loukun laukaisulaite, Granlunds 20,00 € Rautojen virityspihdit 330-raudoille 14,90 € PH-Riista kanulaukaisin 34,90e 34,90 € Finntrapbox suojakotelo raudoille 39,00 € J Granlunds mäyräloukku 139,00 € Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi Majava saalis Vuosittaiset saalismäärät. Maan suurin jyrsijä . Turkin yleisväri ruskea, pohjavilla harmaa. Häntä vaakasuunnassa litistynyt, melamainen ja suomupeitteinen. Takajaloissa uimapoimut. Ui ja sukeltaa hyvin. Rakentaa patoja vesistöihin. Puunrungoista, oksista ja mudasta rakennettu pesäkeko on huomiotaherättävän suuri. Kanadanmajavan erottaminen euroopanmajavasta on hankalaa, sillä näillä kahdella lajilla on ulkoisia eroja lähinnä hännän mitoissa ja muodossa. Pääpiirteissään lajien hännät ovat samanlaiset eli leveät, litteät ja suomupeitteiset, mutta kanadanmajavalla se on hieman lyhyempi ja leveämpi ja koko pituudeltaan melko tasaisen leveä, kun euroopanmajavalla se selvästi kapenee kärkeään kohti. Tarkkaan tunnistukseen tarvitaan asiantuntijan määritys. Kanadanmajava on istutettu Suomeen. Kanadanmajavia arvioidaan olevan 10300–19100 yksilöä vuonna 2017. Kanadanmajava on yksiavioinen, kiima-aika tammi-helmikuussa, kantoaika 3,5 kk. Synnyttää keväällä 1–8 poikasta. Joskus tiinehtyminen siirtyy ja synnytys tapahtuu vasta syksyllä. Patolammet ovat tärkeitä vesilintupoikueille. Kanadanmajavan metsästykseen ei pyyntilupaa tarvita. (kevät) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Kanadanmajava Castor canadensis North American beaver/Amerikansk bäver Suomessa metsästettävät jäniseläimet ja jyrsijät suuruusjärjestyksessä Villikani Orava Rusakko Metsäjänis Euroopan majava Kanadanmajava (kesä) 12–33 kg kg Patolammet hyödyttävät vesilintupoikueita Ravinto Haavan ja koivun kuori, verso ja lehdet, myös muut lehtipuut ja pensaat, joskus männyn kuori. Takajaloissa uimapoimut Suomupeitteinen häntä Majava voi olla sukelluksissa jopa 15 minuuttia Takakäpälä 15 –1 8 cm Kallo 22–3 8 cm 65–105 cm 2017 Levinneisyys Lähde: Luke, Riistahavainnot.? Pesä Pesä Vesikasvit Haavan kuori, oksat ja lehdet Euroopanmajava Häntä Kanadanmajava Käynti 40–6 cm Tuhatta yksilöä 00 09 06 12 17 03 15 2 6 4 8 10 Turkin yleisväri on ruskea Pidempi ja kapeampi Lyhyempi ja leveämpi Pienet silmät Korvissa lyhyet karvat Majavat ilmestyvät keväällä heti ensimmäisiin suliin ravinnon hakuun. C M Y CM MY CY CMY K kanadanmajava.pdf 1 13/06/2019 0.00 100 €/KAUSILUPA ja 30 €/PÄIVÄLUPA Lupamyynti: Elintarvikekioski-kahvila KYLIS Ridasjärven Kylätie 133 Hyvinkää 040 647 4748, www.kylis.fi (venevuokra 10 €/vrk ) Lisätietoja: 0400 464 362 antti.jukkala@gmail.com 0400 882 871 ruohonen.heikki@gmail.com Tule SORSASTAMAAN Hyvinkään Ridasjärvelle “Ridasjärven vesilintukantaa vahvistetaan aktiivisesti mm. ruokintalauttojen ja keinopesien avulla”
86 l Metsästäjä 4 l 2019 TERO KUITUNEN Metsästyskortilla ilmainen sisäänpääsy! OTSO Suomen metsästysmuseon uusi perusnäyttely Otso on avautunut. Sen suunnittelu alkoi vuonna 2013 ja toteutus valmistui alkuvuodesta. O tso esittelee nykyihmiselle sen, mitä metsästys on merkinnyt entisajan metsästäjälle. Mitä se on edellyttänyt ja millainen kokemus eränkäynti on ollut. Menneisyyden metsästäjälle riista on merkinnyt muutakin kuin maallista. Riista on ollut myyttistä, josta ovat merkkeinä esimerkiksi peijaiset ja erilaiset kiertoilmaukset, kuten vaikkapa otso, eräs karhun nimityksistä. Karhu onkin luonteva valinta näyttelyn nimikkoeläimeksi, myös siksi, että se on säilyttänyt arvonsa halki vuosisatojen. Suomen metsästysmuseon Perttu Matero kertoo näyttelyn annista: ” Otso avaa sitä, mihin kaikkeen metsästys liittyy ja missä kaikessa metsästyksellä on ollut osansa Suomen kehittyessä nykyisenkaltaiseksi. Esimerkiksi ensimmäinen ”vientiteollisuuden” muoto ovat olleet turkikset ja nykyiset asuinpaikkamme ovat usein entisaikojen metsästyspaikkoja. Metsästys määrittää tapaamme havainnoida luotoa nykyäänkin ja siksi toivomme voivamme välittää ajatuksen siitä, että metsästys on ollut elämän perusta Suomessa. Otso myös muistuttaa metsästäjiä siitä, ettei eränkäynti ole erillinen saareke. Ikiaikaista elämäntapaa ei tarvitse piilotella. Metsästyksen perusasiat eivät ole muuttuneet ja suomalainen metsästys on säilyttänyt omintakeiset piirteensä teknologisesta kehityksestä huolimatta.” Suomen metsästysmuseo Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki AVOINNA: 1.5. – 31.8. ti-su klo 10-17 1.9. – 31.12. ti-su klo 10-16 1.2. – 30.4. ti-su klo 10-16 www.metsastysmuseo.fi
Á ig eg u ov d ili s sá ga t sá m eg ill ii
H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää tuotteistamme Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Ta rj ou s on vo im as sa 31 .8 .2 01 9 sa ak ka . Esittelyssä: A-Tec H2 -tuoteperhe A-Tecin valikoima on laajentunut H2-tuoteperheellä. Parannettu teknologia varmistaa vaimentimen tehokkuuden heti ensimmäisestä laukauksesta lähtien. Modulaarisuuden ansiosta H2 antaa mahdollisuuden käyttää vaimenninta joko 1, 2 tai 3 moduulilla, joten nyt on mahdollista hankkia kolme vaimenninta yhdessä! Moduuleita voi myös ostaa jälkikäteen eri kaliipereissa, ja näin ei tarvitse vaihtaa koko vaimenninta kaliiperin vaihtuessa. Vaimennin on alumiinia. A-Tec H2-3 • 3 moduulia • kokonaismitta 230 mm • jatkaa asetta 150 mm • halkaisija 49,4 mm • vaimennusteho n. 33 dB (.308Win) • paino 410 g. Elokuussa tutustumistarjouksena, A-Tec H2-3 -vaimentimen ostajalle, A-Tec -tähtäinrengas kaupan päälle! (Etusi 59,00 €!) A-Tec H2-3 – kolme yhdessä! H2-1 Svh. 285,00 € H2-2 Svh. 325,00 € H2-3 Svh. 365,00 € Nordis Oy ATec H2 ja tähtäinrengas_Metsästäjä nro4 2019_210x275mm.indd 1 12.6.2019 8:08:44