• M et sä st äj ä Metsäkanalintujen metsästysaikoihin rajoituksia 5 l 2016 Karjalankarhukoira 80 vuotta H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Osallistu ja voit voittaa upeita palkintoja! Kuvaa syksyn komein riistalintusaaliisi yhdessä Nordishaulikonpatruunarasian kanssa ja osallistu kilpailuun! Kilpailuaika 1.8.-1.11.2016. Lähetä kilpailukuvasi ja yhteystietosi osoitteeseen info@nordis.fi. Palkinnot: 250 kpl Nordis-haulikonpatruunoita, 3 kpl Riista-lehden vuosikertoja, 10 kpl Riistavisa-pelejä, 5 kpl Robust-metsästyspuukkoja. Palkitut kuvat julkaistaan 9.12. ilmestyvässä Riista-lehdessä ja kilpailun parhaimmat kuvat julkaistaan Nordis Oy:n ja Riista-lehden kotisivuilla. Onnea kilpailuun! Uudet Nordis-haulikonpatruunat nyt kauppiailla! Nordis Oy_N-haulikonpaukkukilpailu_Metsästäjä_210x267mm_nro 5_2016.indd 1 15.8.2016 8:26:18
• 2 l Metsästäjä 5 l 2016 Metsästäjä -lehti Nro 5/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 18.11.2016. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Annamari Alanne, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Laura Ticklén. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_05 Kansikuva : Vesa Seppänen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi”
• Metsästäjä 5 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 5 l 2016 5 Pääkirjoitus: Yhteispelillä 6 Metsäkanalintujen metsästysajat 8 Metsäkanalinnut edelleen vähissä 12 Hirvitietojen keruu – Oma riista -ohje metsästyksenjohtajille 16 Saalisilmoituksen jättäminen – Oma riista -ohje luvansaajalle 18 Puheenjohtajan palsta: Metsästäjiltä toivotaan malttia kanalintujahtiin 20 Tietoa hirvikannasta metsästäjiltä metsästäjille 22 Houkuttelupyynti opettaa eläinten käyttäytymisestä 26 Hirvivalikointia riistakameroilla 30 Puutiaiset aiheuttavat harmia 32 Uhka vaanii hirvieläimiä arktisilla alueilla 33 Hirviekinokokki on vaikea havaita 34 Riista kärsii myrkytyksistä 36 Juliste: Metso 38 Jahtiakka, joka ei ukkoja kumartele 42 Lajiesittely: Hirvi 44 Karjalankarhukoira täyttää pyöreitä 46 Peltopyyt viihtyvät taas Paneliassa 50 Metsästäjän polku 52 Erätaitojen opetus kiinnostaa Kiteellä 54 Metsäpeura laajentaa reviiriään 56 Kauriinmetsästystä jo 25 vuotta 58 Rhy-toiminta kehittyy 60 Jahtikausi alkaa 62 Alkusyksy maistuu riistalta 65 Riistaruokakurssi innosti Uudellamaalla 66 Uutismakasiini 69 Eräilmoitukset 70 Áigeguovdilis ságat sámegillii Oma riista -ohjeet hirvijahtiin, s. 12 Soili Järvelä täyttää 80 vuotta, s. 38 Punkit ja hirvieläimet, s. 30 M ik ae l W ik st rö m N ee na Ku uk as jä rv i Syksyn riistaru okavinki t, s.62
• 1298 € ALK. 1598 € ALK. 1798 € ALK. € +50 € +500 € Pakettihinta sisältää kiväärin, Burris Fullfield E1 3-9x40 valopisteellisen kiikaritähtäimen, Optilock -kiikarinjalat, asepussin sekä asehihnan. Aseissa 14x1 vaimenninkierre. Paketin ostajan on mahdollista hankkia AseUtra SL5i -uutuusvaimennin hintaan 269€. 269 € SAATAVANA MYÖS VASENKÄTISENÄ
• Metsästäjä 5 l 2016 l 5 Metsästysvuosi on jälleen pyörähtänyt käyntiin ja hirvieläinten pyynnin sesonki alkaa olla käsillä. Tätä kirjoittaessani asetukset ovat vielä byrokratian rattaissa, ja lopullisia päätöksiä odotellaan erityisesti hirvipykälien sekä myös kanalintujen metsästysaikojen osalta. Hirvieläimillä etenkin vasasuoja on puhuttanut paljon. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että mahdollinen rangaistuskäytäntöjen muuttuminen tarkoittaa ainoastaan metsästäjien vastuun lisääntymistä. On itsestään selvää, että emä, jolla on vasa, nauttii kaikkien metsästäjien suojelua! Meidän jokaisen tulee pitää tiukasti kiinni hyvistä metsästystavoista. Kääntäisinkin keskustelua enemmän siihen suuntaan, miten riistakantoja ja riistanhoitoa voi edelleen kehittää. Paljon puhutaan siitä, onko liha vai vaikkapa sarvet tärkeämpiä, miten pidämme yllä yhteistyötä maanomistajien kanssa ja mikä on sopiva jäävä kanta, niin että metsästysmahdollisuudet säilyvät tulevaisuudessa. Toisaalta keskustelua herättää riistan aiheuttamat tuhot ja onnettomuudet, ja se, miten ne pysyvät aisoissa. Vaikka keskustelulla on taipumusta kärjistyä, haluaisin kärjistämisen sijaan nähdä enemmän reilua yhteispeliä. Kultamitalisarvet ovat toki hienot, mutta majan seinällä roikkuvien sarvien tulisi kertoa nimenomaan onnistuneesta riistanhoitotyöstä ja kestävästä verotuksesta. Liha on ja tulee pysymään tärkeänä, kunhan saamme eläimet oikein käsiteltyä ja parhaimmillaan pöytään. Eivätkö nämä asiat todellisuudessa ole vain saman mitalin – onnistuneen riistanhoidon ja kestävän verotuksen – eri näkökulmia? Kestävä verotus ja kanta-arviot ovat erityisen pinnalla, sillä odottelemme parhaillaan riistakolmiolaskentojen perusteella tehtäviä päätöksiä. Me kaikki toivoimme, että loppukesä olisi tehnyt hyvää myös lintukannoille, mikä tarjoaisi monipuolisia mahdollisuuksia lintujahtiin lähdölle. Valitettavasti ensimmäiset tulokset eivät lupaa liikoja. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsäkanalintukannat ovat pienentyneet erityisesti Pohjois-Suomessa, ja Eteläja Keski-Suomessa lintutilanne on yhtä vaatimaton kuin edellisenäkin vuonna. Keskusteluissa kuulee aika ajoin harmia siitä, miten eri metsästystapojen harjoittaminen rajoittaa tai häiritsee sitä itselle mieluisinta jahtitapaa. Kuuleepa vaatimuksia siitäkin, että jotakin pitäisi kokonaan kieltää, kun se omaa lempilajia saattaa häiritä. On kuitenkin hyvä muistaa, että olemme maanomistajien vieraina ja meidän metsästäjien on katsottava kokonaisuutta: Kaikki luvallinen metsästys on yhtä arvokasta. Kortensa kekoon kantavat niin suuren kuin pienenkin riistan metsästäjät samoin kuin vahinkoeläinten pyytäjät ja koiraharrastajat. Ei ole yhdenkään metsästäjän edun mukaista vaikeuttaa minkään metsästystavan tai -kulttuurin säilymistä silloin, kun ne ovat kestävällä pohjalla. Yhteispeli ja toisten huomioiminen ovat metsästyksen perusta. Yhteispelillä Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
• Maaja metsätalousministeriö on vahvistanut metson, teeren, pyyn ja riekon metsästysajat metsästysvuodelle 2016–2017. Metsäkanalintujen metsästysaikaa rajoitetaan, koska metsäkanalintukannat ovat tämän kesän riistakolmiolaskentojen perusteella heikentyneet. Rajoitusten avulla varmistetaan, että metsäkanalintujen metsästys on kestävää. Metsäkanalintujen metsästysajat metsästysvuonna 1.8.2016–31.7.2017 Teeri Teeren metsästysaika 10.9.– 10.10.: Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, PohjoisPohjanmaan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa. Teeren metsästysaika 10.9.– 31.10.: Muualla maassa. Urosteeren talvimetsästys tammikuussa on kielletty koko maassa. Metso Metso on rauhoitettu: Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia. Metson metsästysaika 10.9.–10.10.: Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Alajärven, Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin kuntia, Keski-Suomen maakunnassa lukuun ottamatta Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kivijärven, Kyyjärven, Multian ja Saarijärven kuntia, Lapin maakuntaan kuuluvissa Posion ja Ranuan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven ja Taivalkosken kuntia sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kunnissa. Metson metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. 6 l Metsästäjä 5 l 2016 Metsästys Metso 2016 10.9.-31.10. 10.9-10.10. Ei metsästystä kausi Metsästys Teeri 2016 10.9.-31.10. 10.9-10.10. kausi
• Metsästäjä 5 l 2016 l 7 Metsästysajat löytyvät karttapohjaisina Suomen riistakeskuksen nettisivuilta osoitteessa www.riista.fi. Yllä olevat karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2015 -aineistoa. Pyy Pyy on rauhoitettu: Lapin maakunnassa. Pyyn metsästysaika 10.9.– 10.10.: Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, PohjoisPohjanmaan ja PohjoisSavon maakunnissa. Pyyn metsästysaika 10.9.– 31.10.: Muualla maassa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: www.maanmittauslaitos.fi ? Kartat ? Karttatuotteet ? Tilaston pohjakartat Kiiruna Kiirunan metsästysaika 10.9.–31.3.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Kiiruna on rauhoitettu: Muualla maassa. Riekko Riekon metsästysaika 10.9.–31.3.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Riekko on rauhoitettu: Muualla maassa. Metsästys Pyy 2016 10.9.-31.10. 10.9-10.10. Ei metsästystä kausi Metsästys Riekko 2016-2017 10.9.-31.3. Ei metsästystä kausi
• 8 l Metsästäjä 5 l 2016 Pekka Helle ja Katja Ikonen , Luonnonvarakeskus Metsäkanalinnut edelleen vähissä Luonto tuntui tänä keväänä olevan aivan sekaisin. Varhainen kevät, lämpimät säät ja pörriäisten runsaus elättelivät toiveita hyvästä kanalintuvuodesta. Toisin kävi. Monille riistakolmioiden laskentatulokset ovat melko lohdutonta luettavaa. iistakolmiolaskenta toteutettiin tänä kesänä maanlaajuisena 28. kerran. Varsinaisena laskenta-aikana 22.7.–2.8. tehtyjen laskentojen tuloksia oli järjestelmässä 811, jonka pohjalta aloitettiin metsästysaika-asetuksen valmistelu. Elokuun puoliväliin mennessä käytettävissä on yhteensä 930 riistakolmion tiedot. Kanalintujen laihat vuodet Useamman vuoden ajan vallinnut kanalintukantojen pieneneminen jatkui pääosassa maata. Alueellinen vaihtelu oli kuitenkin huomattavaa. Eteläja Keski-Suomessa lintutilanne on edellisvuoden veroinen: sangen vaatimaton. Pohjois-Suomessa tiheydet ovat laskeneet selvästi. Kaikilla lajeilla keskitiheydet olivat tuntuvasti alle edeltäneen kymmenen vuoden keskiarvon. Neljän suuralueen kuvaajien pohjalta nähdään, että lajien keskitiheydet ovat hyvin alhaisia koko riistakolmiojakson 28-vuotisen historian valossa. Oulun–Kainuun vyöhykkeellä teeren, pyyn ja riekon tiheydet ovat koko kolmiojakson alhaisimmat. Keski-Suomen vyöhykkeellä sama on nähtävissä teerellä ja pyyllä. Väheneminen on jatkunut jo usean vuoden ajan. Useimmilla lajeilla ja alueilla edelliset korkeamman tiheyden vuodet olivat 2011 tai 2012. Neljä suuraluetta eivät ole kannanvaihtelujen suhteen kuitenkaan yhtenäisiä vaan vaihtelua löytyy myös riistakeskusalueittain (taulukko). Jaksoittaista vaihtelua? Poikasosuuksien tarkastelu ei paljasta pitkäaikaismuutoksia pääosassa maata. Etelässä kaikkien alueen lajien (metso, teeri, pyy) poikasosuudet ovat ajan myötä jopa kasvaneet. Vuosivaihtelu on kuitenkin suurta, ja niinpä keskisen Suomen poikasosuudet ovat näillä kolmella lajilla koko kolmiohistorian alhaisimmat. Viime vuosien tuloksissa on ollut heikkoja merkkejä siitä, että menneinä vuosikymmeninä vallinnut lintukantojen jaksoittainen vaihtelu olisi ehkä palaamassa. Se on ollut enemmän ja vähemmän kateissa yli kaksi vuosikymmentä. Vuosi sitten arvioitiin, että siihen mennessä todettu muutaman vuoden tasainen alamäki voisi olla tyypillinen syklisyyden piirre. Tämän El is a Ro n ka in en R
• Metsästäjä 5 l 2016 l 9 Selvää käsitystä laskentojen varhaisen ajankohdan ja paikoin erittäin lämpimien laskentaolojen vaikutuksesta tuloksiin ei ole. 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 7 6 5 4 3 2 1 Metso 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 14 12 10 8 6 4 2 Pyy 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Teeri Metsäkanalintukantojen kehitys vuosina 1989–2016 Suomen neljällä suuralueella. Pystyakseli: tiheys yksilöä metsämaan neliökilometrillä LAPPI Lapin riistakeskusalue OUKA Oulu ja Kainuu KESKI Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa ETELÄ Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Uusimaa, Etelä-Häme, Pohjois-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 7 6 5 4 3 2 1 Riekko Ri is ta ke sk us al ue La sk et tu ja ko lm io ita Metso Teeri Pyy Riekko Ti he ys (y ks ./ km 2 ) M uu to s % Po ik as os uu s % Ti he ys (y ks ./ km 2 ) M uu to s % Po ik as os uu s % Ti he ys (y ks ./ km 2 ) M uu to s % Po ik as os uu s % Ti he ys (y ks ./ km 2 ) M uu to s % Po ik as os uu s % Etelä-Häme 27 2,1 ? ? 32 5,0 + 30 6,5 ? ? 42 Etelä-Savo 69 3,0 ± 32 4,8 ± 39 5,9 ± 32 Kaakkois-Suomi 47 4,8 + 37 6,5 ++ 47 7,9 ++ 44 Kainuu 98 3,4 ? 42 5,9 ? 56 2,9 ? ? 52 0,4 ? ? 72 Keski-Suomi 74 3,1 ++ 30 4,8 ? 45 5,4 ± 42 Lappi 136 3,7 ± 41 1,7 ? ? 40 0,8 ? ? 42 1,3 ± 60 Oulu 130 2,4 ? 34 5,6 ? 54 2,7 ± 51 0,3 ? ? 39 Pohjanmaa 87 2,5 ± 37 6,1 ± 43 3,5 ++ 38 Pohjois-Häme 28 1,9 ? ? 34 5,1 + 43 9,0 ± 56 Pohjois-Karjala 76 4,9 46 5,8 ? 56 5,9 ± 48 Pohjois-Savo 57 2,1 ++ 41 5,9 ± 49 5,3 ± 35 Rannikko-Pohjanmaa 17 0,7 ? ? 5,5 ± 54 3,4 ? ? 31 Satakunta 54 2,8 ± 26 4,2 ± 42 7,0 ± 44 Uusimaa 23 2,5 ± 41 7,1 ++ 38 7,3 ± 50 Varsinais-Suomi 7 2,0 + 30 3,8 ? 32 9,5 ++ 47 Koko maa 930 3,1 ± 37 4,3 ± 45 3,9 ± 44 0,7 ? ? 57 Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km 2 ) ja poikasosuus (%) heinä–elokuussa 2016. Runsauden muutos edellisvuodesta ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % + ja ? muutos 15–30 % ++ ja ? ? muutos >30 % Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomeen, mistä aineistoa on riittävästi. vuoden havainnot eivät oikein sovi tähän kuvaan, vaikka joissain osissa Suomea merkkejä orastavasta nousuvaiheesta onkin nähtävissä. Tämä koskee jossain määrin kokonaistiheyttä, mutta varsinkin poikaslintujen osuutta kannassa, joka oli monella alueella hieman kohonnut edellisvuotisesta. Mistä lintujen niukkuus voi johtua? Metsäkanalintujen määrään vaikuttaa aina useita tekijöitä, joiden merkitys vaihtelee alueittain ja vieläpä lajeittain. Lisäksi eri tekijöiden mutkikkaat yhteisvaikutukset hämärtävät syysuhteiden havaitsemista ja ymmärtämistä. Lisääntymiskausi ei ikinä ala puhtaalta pöydältä, vaan menneisyyskin painaa. Esimerkiksi lintukannan ikärakenne talven jälkeen voi vaikuttaa tulevan kesän poikastuottoon. Selvää käsitystä laskentojen varhaisen ajankohdan ja paikoin erittäin lämpimien laskentaolojen vaikutuksesta lintujen havaittavuuteen ja sitä kautta tuloksiin ei ole. Hiostava sää ja paikoin rivakatkin sadeja ukkoskuurot joka tapauksessa vaikeuttivat laskentojen järjestämistä. Lisääntymiskauden alku oli olosuhteiltaan ilmeisen suotuisa, sillä sekä koko kevään että toukokuun keskilämpötilat olivat paikoin jopa ennätyksellisen korkeita. Monet kevään ja kesän etenemisen merkit luonnossa olivatkin selvästi tavanomaista aikaisemmassa. Keskilämpötilojen valossa kesäkuun lämpöolot olivat lähellä pitkän aikavälin keskiarvoja. Kesäkuun sademäärä oli monella alueella keskimääräistä suurempi, ja sitä kasvattivat muutamat rankkasadepäivät. Heinäkuu oli pääosassa maata tavanomaista lämpimämpi, Pohjois-Suomessa oli jopa epätavallisen lämmintä. Pienjyrsijöiden määrä voi vaikuttaa paljon kanalintujen lisääntymisen onnistumiseen. Jyrsijöiden äkillinen väheneminen maastossa lisää maassa pesivien lintujen pesiin ja poikasiin kohdistuvaa saalistusta. Luonnonvarakeskuksen seurantojen mukaan myyräkannat ovat Eteläja Itä-Suomessa olleet runsastumassa kohti huippua, kun taas pohjoisessa ne ovat romahtaneet tai romahtamassa edellisen vuoden huippulukemista. Keskija Länsi-Suomessa myyriä on ollut vähän. Tämän tiedon pohjalta pohjoisessa kanalintujen poikastuotto on voinut olla heikompaa kuin etelässä. Metsästäjät osallistuivat laskentatalkoisiin jälleen kerran kiitettävästi. Vallinneissa oloissa maastotyö vaati suuria ponnisteluja ja ihailtavaa sitoutumista harrastukseen! Valtaosa laskentatuloksista palautettiin sähköisesti, mikä helpotti ja nopeutti tulosten laskentaa tuntuvasti. Riistahallinto on tuoreen laskentatiedon pohjalta reagoinut lintutilanteeseen valppaasti, ja asetuksessa metsästystä rajoitetaan paikoin tuntuvastikin. Tämän lisäksi jokainen metsästäjä voi itse vaikuttaa saalismäärään.
• Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. SUPRA: KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. HANKI NYT OMASI! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ JA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.TRACKER.FI. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE TAI JÄLLEENMYYJÄLTÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. UUTUUS ! PARAST A KUULUV UUTTA SUPERANTENN ILLA! Riihimäen Erämessuilla suuren suosion saavuttaneen Supran uusi antenniratkaisu antaa ylivoimaisen GSM-kuuluvuuden haastavimmissakin olosuhteissa. Kestävä rakenne, uusi muotoilu, parhaat materiaalivalinnat ja akku on suunniteltu vaativaan käyttöön. Aito 3G-tekniikka välittää paikkaa tutkasta lähes reaaliajassa. Metsästysseurueelle tämä merkitsee viiveetöntä ja varmaa informaatiota jahdin kulusta. Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016 00.0 100.0 200.0 300.0 400.0 N H R P (m W ) Supralla testatusti ylivoimainen lähetysteho 500.0 600.0 660.7 275.4 SUPRA by Tracker Panta A Panta B Panta C Panta D Panta E Panta F 269.2 263.0 257.0 213.8 190.5 Vertailussa mukana myydyimmät GSM/GPS-koiratutkat HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE!
• Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. SUPRA: KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. HANKI NYT OMASI! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ JA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.TRACKER.FI. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE TAI JÄLLEENMYYJÄLTÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. UUTUUS ! PARAST A KUULUV UUTTA SUPERANTENN ILLA! Riihimäen Erämessuilla suuren suosion saavuttaneen Supran uusi antenniratkaisu antaa ylivoimaisen GSM-kuuluvuuden haastavimmissakin olosuhteissa. Kestävä rakenne, uusi muotoilu, parhaat materiaalivalinnat ja akku on suunniteltu vaativaan käyttöön. Aito 3G-tekniikka välittää paikkaa tutkasta lähes reaaliajassa. Metsästysseurueelle tämä merkitsee viiveetöntä ja varmaa informaatiota jahdin kulusta. Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016 00.0 100.0 200.0 300.0 400.0 N H R P (m W ) Supralla testatusti ylivoimainen lähetysteho 500.0 600.0 660.7 275.4 SUPRA by Tracker Panta A Panta B Panta C Panta D Panta E Panta F 269.2 263.0 257.0 213.8 190.5 Vertailussa mukana myydyimmät GSM/GPS-koiratutkat HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE!
• 12 l Metsästäjä 5 l 2016 Hirvitietojen keruu – ohje metsästyksenjohtajille VAIHE 1. Metsästyspäivän luominen VAIHE 2: Hirvihavainnon kirjaaminen Samana metsästyspäivänä useampaan kertaan nähty hirvi ilmoitetaan vain kerran. Myös kaadetut hirvet kirjataan havaintona. 1. Kirjaudu metsästyksenjohtajana palveluun. (Jos metsästyspäivää ei ole luotu, ks. vaihe 1.) Siirry Metsästys -näkymään ja klikkaa Kirjaa havainto -painiketta. 2. Laji on oletuksena hirvi ja havaintotyyppi näkö . Siirrä ja lähennä kartta havaintopaikalle ja klikkaa sitä. Kartalle ilmestyy sininen ikoni ja Sijainti -kohtaan tulevat koordinaatit. Nuolesta avautuvat luodut metsästyspäivät alasvetovalikkoon. Valitse oikea metsästyspäivä (tai luo uusi metsästyspäivä plus-painikkeesta) ja täydennä tiedot. Luodulle metsästyspäivälle voi kirjata tai hyväksyä jäsenten ehdottamia saaliita ja havaintoja. 1. Kirjaudu Oma riista -palveluun metsästyksenjohtajana. 2. Siirry Metsästys -näkymään. 3. Klikkaa Luo metsästyspäivä -painiketta ja lisää metsästyspäivän tarkemmat tiedot. Tähdellä merkityt tiedot ovat pakollisia. Metsästysaikaan ei lasketa matkoja metsästysalueelle, taukoja, teurastusaikaa, peijaispäiviä jne. Sulalla maalla metsästettäessä merkitään lumen syvyydeksi nolla. Lisää havainnon yksityiskohtaiset tiedot. Valitse havaitsija alasvetovalikosta tai anna hänen metsästäjänumeronsa. Ulkomaalaisten havainnot voit kirjata itsellesi. Täydennä havaintokirjauksen yksilötiedot. Tuntemattomiin kirjataan myös orvot vasat. Tallenna havainto, jolloin se siirtyy havaitsijan ja seuran tietoihin. Huom.! Hirvenmetsästyksen aikaiset suurpetohavainnot kirjataan samalla tavalla kuin hirvihavainnot.
• VAIHE 3. Hirvisaaliin kirjaaminen VAIHE 4: Ehdotetun havaintotai saaliskirjauksen hyväksyminen 1. Kirjaudu metsästyksenjohtajana palveluun. Siirry Metsästys -näkymään ja klikkaa Kirjaa saalis -painiketta. 2. Saaliseläin on automaattisesti hirvi. Siirrä ja lähennä karttaa saaliin kaatopaikalle ja klikkaa sitä, jolloin Sijainti -kohtaan tulevat koordinaatit. Metsästyksenjohtajana voit merkitä kaadon myös vihreän metsästysalueen ulkopuolelle. Nuolesta avautuvat tallennetut metsästyspäivät alasvetovalikkoon. Valitse metsästyspäivä (tai luo uusi metsästyspäivä plus-painikkeesta). Metsästyspäivän valinnan (tai tallennuksen) ja kellonajan jälkeen pääset lisäämään saaliin yksityiskohtaisia tietoja. Valitse ampuja alasvetovalikosta ryhmään lisätyistä jäsenistä tai anna hänen metsästäjänumeronsa. Ulkomaalaisen kaatajan tiedot kirjataan metsästyksenjohtajan nimelle ja lisätietoihin voi kirjoittaa ampujan. 3. Täydennä punaisilla tähdillä merkityt pakolliset yksilötiedot. Laita rasti ruutuun, jos saalis on enemmän kuin puoliksi ihmisravinnoksi kelpaamaton, mikäli Suomen riistakeskus on myöntänyt luvansaajalle uuden pyyntiluvan. Tallenna lopuksi, Teuraspaino = nyljetty ruho ilman päätä, sisälmyksiä ja sorkkia. Tallentamalla saaliskirjaus siirtyy seuran tietoihin sekä ampujan henkilökohtaiseen riistalokiin. Hirviryhmään lisätyt seuran jäsenet voivat tallentaa maastossa älypuhelimen Oma riista -mobiilisovelluksella hirvihavaintoja ja -saaliita. Ryhmän jäsenet voivat kirjata hirvisaaliita ja -havaintoja myös Oma riista -verkkopalvelussa. Kirjaukset tulevat seuran metsästyksenjohtajalle ehdotuksina hyväksyttäväksi, kun: 1. Havainto tai saalis on kirjattu seuran yhteyshenkilön määrittämälle hirvenmetsästysalueelle ja 2. Ehdotuksen on tehnyt joku hirviryhmän jäsenistä ja 3. Hirvenmetsästyksen aikana -kohta on rastitettu (koskee vain havaintoja) Ehdotetun saaliskirjauksen tulee täyttää kohdat 1. ja 2. Kaatopaikalla mobiilisovelluksella tehtyyn ilmoitukseen tulevat automaattisesti oikeat koordinaatit puhelimen gps:n kautta. Puhelinverkon ulkopuolella tehty kirjaus siirtyy verkkopalveluun vasta sitten, kun mobiilisovellus avataan seuraavan kerran puhelinverkon alueella. jolloin sininen ikoni vaihtuu vihreäksi tähtäimeksi. Saaliskirjausta voi muokata siihen asti, kunnes lupaosakas on päättänyt metsästyksen. Metsästäjä 5 l 2016 l 13
• Metsästyksenjohtaja voi kirjata metsästyksen yhteydessä tehdyt metsästysalueen ulkopuoliset havaintoja saaliskirjaukset. 1. Klikkaa Metsästys -näkymässä punaista kiikari-ikonia kartalla ja siirry hyväksymään ehdotettu havainto. 2. Muokkaa havaintotietoja tarvittaessa. Tuntemattomiin kirjataan myös orvot vasat. 3. Tallentamalla havainto siirtyy seuran ja ampujan tietoihin ja ikoni kartalla muuttuu vihreäksi. Tietoja voi muokata metsästyksen päättymisilmoitukseen asti. Havainnot näkyvät yhteisluvassa ainoastaan oman seuran jäsenille. 4. Klikkaa Metsästys -näkymässä punaista tähtäinikonia kartalla ja Siirry hyväksymään ehdotettu saalis. 5. Lisää puuttuvat tiedot ja tarvittaessa muokkaa niitä. Voit myös vaihtaa ehdotettua kaatopaikkaa (sininen ikoni) karttaa klikkaamalla. Metsästyspäivän tarkistamisen ja tallentamisen jälkeen pääset lisäämään saaliin yksityiskohtaisia tietoja. 14 l Metsästäjä 5 l 2016
• VAIHE 5. Metsästyksen päättäminen 6. Tallentamalla saalis siirtyy seuran sekä ampujan tietoihin ja tähtäinikoni kartalla muuttuu vihreäksi. Tietoja voi muokata metsästyksen päättymisilmoitukseen asti. Saaliit näkyvät yhteisluvan kaikille osakkaille ilman ampujatietoja. Jokaisen lupaosakkaan on päätettävä metsästys, jotta luvansaaja voi liittää maksukuitin ja sulkea pyyntiluvan. 1. Kirjaudu metsästyksenjohtajana tai seuran yhteyshenkilönä palveluun. Siirry Luvat -näkymään ja klikkaa Toiminnot painiketta ja paina Osakkaan metsästyksen päättäminen . 2. Täydennä tiedot metsästyksen päättymisestä. Punaisella tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia. Tallenna . Lähettämällä päätät lupaosakkaan metsästyksen. Voit myös perua päättämisen ja muokata tietoja siihen asti, kunnes luvansaaja on sulkenut pyyntiluvan. Lisätietoja ja ohjeita: http://riista.fi/riistahallinto/ sahkoinen-asiointi/ Oma riista Helpdesk neuvoo joko oma@riista.fi tai 029 431 2111. Metsästäjä 5 l 2016 l 15
• 16 l Metsästäjä 5 l 2016 1. Luotuasi Oma riista -tunnukset, kirjaudu yksityishenkilönä palveluun osoitteessa oma.riista.fi. 2. Siirry Luvat ja saalisilmoitukset -näkymään ja valitse Hirviluvat . 3. Paina Jaa luvat -painiketta ja jyvitä suunnittelutaulukkoon jaettavat luvat ammuttavina yksilöinä lupaosakkaittain. Saalisilmoituksen jättäminen – ohje luvansaajalle Jaa suunniteltu lupamäärä osakkaittain ja tallenna. Luvansaaja voi jättää saalisilmoitukset tulevana syksynä Oma riista -palvelussa. Suomen Riistakeskus suosittelee, että lupaosakkaat kirjaavat saalistiedot Oma riista -palveluun mahdollisimman nopeasti, jotta luvansaaja ja lupaosakkaat voivat seurata metsästyksen edistymistä reaaliajassa. Palvelussa voit myös jakaa kaadetuksi suunnitellut luvat yksilöittäin lupaosakkaille heti lupapäätösten valmistuttua. Mikäli lupaosakas käyttää paperista hirvitietokorttia, tiedot eivät päivity Oma riista -palveluun reaaliaikaisesti. Kortti täytyy lähettää välittömästi metsästyksen päättymisen jälkeen riistanhoitoyhdistykselle. Paperisten hirvitietokorttien tiedot päivittyvät Oma riista -palveluun vasta, kun ne tallennetaan Luonnonvarakeskuksessa (Luke). Luvansaaja tai luvant yhteyshenkilö ilmoittaa metsästyksen päättyneeksi liittämällä pyyntilupamaksukuitin palveluun. Maksukuitin voi liittää ja saalisilmoituksen jättää vasta, kun jokaisen lupaosakkaan metsästyksenjohtaja tai seuran yhteyshenkilö on merkinnyt metsästyksen päättyneeksi palvelussa.
• 4. Maksutiedot -osiossa näkyvät lupamaksut. Punainen huomiokolmio ilmoittaa, että ihmisravinnoksi kelpaamattomien saaliiden ja uusien lupien määrä eivät täsmää. Maksukuittia ei voi liittää ja lupaa sulkea, ennen kuin virhe on korjattu. Liitä tähän verkkopankin sähköinen maksukuitti. Voit myös liittää skannatun tiedoston tai valokuvan kuitista. Hyväksytyt tiedostomuodot ovat: tiff, png, jpg, csv, txt, html, gif, pdf. 5. Paina Toiminnot -painiketta ja valitse Maksukuitin liittäminen ja luvalla metsästyksen päättäminen . Maksuosio aukeaa vasta, kun kaikki lupaosakkaat ovat merkinneet metsästyksen päättyneeksi sekä luvat ja ihmisravinnoksi kelpaamattomat saaliit täsmäävät lupamaksujen kanssa. Väkästä klikkaamalla saat maksuerittelyn auki. 6. Onnistuneen maksukuitin tallentamisen jälkeen näkymään aukeaa teksti Luvalla metsästys päätetty. Lataa kuitti -painikkeesta voit tarkistaa tallentamasi maksukuitin. Saalisilmoituksesi on nyt tehty ja lupasi suljettu. Lisätietoja ja ohjeita: http://riista.fi/riistahallinto/sahkoinen-asiointi/ Oma riista Helpdesk neuvoo joko oma@riista.fi tai 029 431 2111. Metsästäjä 5 l 2016 l 17
• 18 l Metsästäjä 5 l 2016 Puheenjohtajan palsta Metsästyskausi on päässyt jo hyvälle alulle kyyhkyn, vesilintujen sekä karhun osalta. Karhunmetsästyksen aloituksesta ei ole kirjoitushetkellä kulunut vielä kahtakaan vuorokautta, mutta silti kaatoja on tullut jo runsaasti. Metsästäjien iso talkooponnistus, riistakolmiolaskennat, on takanapäin. Laskennalla saatiin melko luotettava kuva kanalintukannasta, ja tuloksella on merkitystä kanalintujen metsästysaikoja päätettäessä Laskennan tuloksia vertailtaessa edellisiin vuosiin osoittavat ne, että kaikkien kanalintulajien keskitiheydet ovat laskeneet tuntuvasti alle kymmenen vuoden keskiarvon. Taantumista on tapahtunut varsinkin Pohjois-Suomessa. Eteläja Keski-Suomen lintukanta ei myöskään ole hyvä, se on kuitenkin säilynyt edellisen vuoden tasolla. Luonnonvarakeskuksen mukaan lajien yhteistiheys on monella alueella koko 28-vuotisen kolmiolaskentakauden alhaisin. Ministeriön asetusluonnoksessa kanalintukantojen heikko tilanne on huomioitu. Metsästysaikoja ollaan yleisesti rajoittamassa. Minkään lajin kehitys ei näytä hyvältä, mutta riekolla menee erityisen huonosti lukuun ottamatta Pohjois-Suomen kuntia Enontekiötä, Utsjokea ja Inaria. Riekkokanta on siellä sen verran hyvä, että ministeriö ei sinne ole rajoituksia esittämässä. Ministeriö antoi kesän aikana asetuksen karhun poikkeusluvista, sekä hanhen metsästyksen rajoittamisesta. Karhun poikkeusluvissa tapahtui huomattavaa kasvua edellisiin vuosiin verrattuna. Karhukantojen kasvusta ja samalla karhun kesyyntymisestä johtuen melkein viikoittain saadaan kuulla varoituksia tiedotusvälineissä petojen läsnäolosta alueilla, missä niiden ei kuuluisi olla. Mikäli karhun kesyyntymiseen vaikuttaviin tekijöihin ei pikaisesti puututa, voi tästä seurata lähivuosina suuriakin ongelmia. Karhun ja ilveksen hoitosuunnitelmat ovat parhaillaan päivitystyön alla. Päivitystyö on ainakin ilveksen osalta alkuvaiheessa. Nyt kannattaa vaikuttaa valmisteluun, sillä tulevien hoitosuunnitelmien päivitykset linjaavat vuosia eteenpäin, millaista petopolitiikkaa maassamme harjoitetaan. Metsähanhen rauhoitus jatkuu ainakin ensi syksyyn saakka. Saa nähdä, mitä ensi syksy tuo tullessaan, ja voidaanko hanhen metsästystä jo jossain määrin sallia. Metsästäjien odotukset ovat ainakin korkealla. Oma riista -rintamalta kuuluu hyvää. Metsästäjät ovat ottamassa Oma riista -palvelun tarjoamat uudet työkalut omakseen. Rekisteröityneitä käyttäjiä on jo yli 60 000 ja seuroistakin yli 3000 on ottanut ensiaskeleet hirvitiedon sähköiseen tallentamiseen. Tänä syksynä kerätään ensimmäistä kertaa hirvisaaliit ja -havainnot Oma riista -palvelulla, mikä vähentää päällekkäisen työn määrää useassa eri portaassa. Saaliiden ja havaintojen tallentaminen muutamalla napinpainalluksella on helppoa. Mobiilisovelluksen hyvä puoli on, että se ei tarvitse puhelinverkkoa toimiakseen. Verkkopalvelusta voi sitten tarkastella metsästyksen edistymistä ja seurata Luonnonvarakeskuksen raportteja isommalta näytöltä. Oma riista -palvelussa on myös toteutettu toivottu ominaisuus. Se on nyt yhteensopiva b-barkin, Trackerin ja Ultrapointin koiratutkasovellusten kanssa. Oma riista -palvelusta voidaan siirtää sinne määritellyt seuran metsästysalueiden rajat koiratutkasovelluksiin. Näin seuran jäsenet näkevät laitteistaan oman metsästysalueensa rajat. Ennen jahtiin ryhtymistä on metsästäjien hyvä kerrata, mitä tulee huomioida, että metsästys tapahtuisi eettisesti sekä moraalisesti kestävällä tavalla. Emmehän anna metsästäjien näiden kysymysten takia jäädä kenenkään silmätikuksi? Metsästäjiltä toivotaan malttia kanalintujahtiin Asko Keski-Nisula varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus
• TUTKAPANNAT 549,SUPERTARJOUS! (699,-) GARMIN ASTRO 320/ ALPHA 100 + T5 PANTA » Katso Garmin-tilaajaedut verkkokaupasta! ENSILUOKKAISTA TÄYSRAVINTOA KOIRILLE JO VUODESTA 1995 +ROYAL CANIN ENERGIALISÄ KAUPAN PÄÄLLE VÄHINTÄÄN 2 SÄKIN OSTAJALLE AGILITY 4100 TRAIL 4300 ENDURANCE 4800 -40% JOPA SPECIAL KAMPANJA! 49 90 TARJOUS! /15 KG 26 90 /15 KG ALK. TARJOUS! ILMAINEN TOIMITUS 0€ 8 SÄKKIÄ VALIO-KOIRANRUOKAA VALINTASI MUKAAN! KATSO KOIRAVARUSTE.FI VOITA VUODEN RUOAT KOIRALLESI! OSALLISTU ARVONTAAN! TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 ark. 9-17 TUTKAMYYNTI 0500 176 596 ark. 8-16 OSTA NYT – MAKSA MYÖHEMMIN! KORKO 0% Ta rj ou ks et vo im as sa 30 .9 .2 01 6 sa ak ka ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . TILAAJAETU Tracker, Ultracom, B-bark tai SportDog tutkapannan ostajalle € Alaska Barrow varustekassi, FoodMaster haudutuspata tai Burrel G10 LED-otsalamppu. Arvo jopa 99,90€. • AVIUS • KOIRA-GPS • NOVUS TRACKER SUPRA • Uusi GSM-antenniratkaisu, kuuluvuudeltaan ylivoimainen • Uudistettu haukkulaskuri • Uusi muotoilu ja parhaat materiaalivalinnat • Menestynyt tehotesteissä YLIVOIMAINEN KUULUVUUS! VHF-TUTKAUUTUUS! UUTUUS! GARMIN ALPHA 50 +T5 KOIRA-GPS HUIPPU-UUTUUS! NYT PIENI ERÄ SUORAAN VARASTOSTA! SUOMEN KOVIMMAT TUTKATARJOUKSET! TUTKATARJOUKSET www.koiravaruste.fi TAI PUHELIMITSE 0500 176 596 ark. 8-16 Suome? mestari? 0€ 2 SÄKIN OSTAJALLE (MIN. 30 KG) KOTIINTOIMITUS • Haukkulaskuri • Nopeusnäyttö • Tarkka GPS ja GLONASS-paikannus • Ennakkoon ladattu värillinen karttapohja • Täysin vesitiivis • Voit seurata jopa 21 koiraa tai metsästäjää samanaikaisesti TEK 2.0 50 KPL ERÄ NOPEILLE! KATSO TUTKATARJOUKSET VERKKOKAUPASTA! KYSY EDULLISTA TRACKERLISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM. SEURAT!
• 20 l Metsästäjä 5 l 2016 Tuomas Kukko ja Jyrki Pusenius , Luonnonvarakeskus Tietoa hirvikannasta metsästäjiltä metsästäjille ma riista -palvelussa sähköisesti kirjatut hirvihavainnot, saaliit ja muut aiemmin erikseen saalisilmoituksella ja hirvihavaintokortilla ilmoitetut hirvikantaa koskevat tiedot saadaan tallennettua, analysoitua ja raportoitua takaisin metsästäjille parhaimmillaan jopa päivittäisinä raportteina. Paperisella hirvitietokortilla tietonsa palauttavien luvansaajien tiedot päivittyvät raportteihin vasta jahdin päätyttyä aineiston lähettämisen, skannauksen ja tallennuksen jälkeen. Tietojen dynaaminen reaaliaikainen hyödyntäminen edellyttää näin ollen seurueilta Oma riista -palvelun laajaa käyttöönottoa, missä onkin esimerkiksi Pohjanmaalla onnistuttu kiitettävästi jo nyt. Ajantasaista tietoa jo jahtikaudella Kun seurueet kirjaavat metsästystapahtumansa älypuhelimella, kohdistuvat havainnot ja saalis suoraan oikealle seuralle, riistanhoitoyhdistykselle, hirvitalousalueelle ja riistakeskusalueelle. Näin mahdollistuu laajamittainen jahtikaudenaikainen saalisseuranta. Jahdin etenemistä voi verrata tavoitteisiin ja edellisten metsästyskausien toteutuneisiin saalistilastoihin. Suomen hirvikannasta on kerätty 1970-luvulta lähtien poikkeuksellisen laadukasta seurantatietoa. Metsästäjien talkootyö hirvihavaintokorttien parissa on tuottanut vuosittain korvaamattoman arvokkaan aineiston hirvitutkimukselle sekä kannan hoidosta vastaaville toimijoille metsästäjistä riistaneuvostoihin. Sähköisesti tapahtuvan hirvitiedonkeruun sekä analysointimenetelmien uudistusten ansiosta hirvitietoa voidaan hyödyntää paremmin kuin koskaan aikaisemmin. O Ke ij o V ää n än en
• Metsästäjä 5 l 2016 l 21 miä/sonni -suhteesta ja vasatuotosta. Kun Oma riista -järjestelmä on kattavasti hirvenmetsästäjien käytössä, voidaan kaudenaikaiset saaliskertymätiedot ja Luonnonvarakeskuksen alueelliset kannanarviot yhdistämällä tuottaa lähes reaaliaikaisia arvioita kannan tilasta, mikä helpottaa kannanhoidon tavoitteiden toteuttamista kullakin hirvitalousalueella. Kerätty tieto palautuu metsästäjille Syksy 2016 antaa kiinnostavan tulikasteen aineiston keruun ja analysoinnin menetelmille, ja jos hirviporukat kautta maan innostuvat Oma riista -palvelun käyttäjiksi, on varmaa, että tiedonjano vain kasvaa tuleville vuosille. Tähän huutoon Luonnonvarakeskuksen hirvitutkimus, yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa, pyrkii vastaamaan kehittäen jatkuvasti uusia, entistä parempia tapoja tuottaa seurantatietoa ja ennusteita Suomen hirvikannasta sekä sen määrällisistä, rakenteellisista, ajallisista ja alueellisista vaihteluista. Näin tieto palautuu sen tuottajille mahdollisimman helposti hyödynnettävässä muodossa. Oma riista -palvelussa sähköisesti kirjatut hirvihavainnot ja saaliit saadaan takaisin metsästäjille parhaimmillaan jopa päivittäisinä raportteina. Oma riista -palvelussa metsästäjät pystyvät seuraamaan saalistilannetta paitsi oman seuransa, myös koko riistanhoitoyhdistyksen tai vaikkapa hirvitalousalueen tasolla. Myös saaliin ikäja sukupuolijakaumien seuranta on rakennettu automaattisiin raportteihin, joiden avulla voi tarkentaa oman alueen saalisjakaumaa suosituksien mukaiseksi. Valtakunnalliset ja alueelliset raportit ovat julkisia, ja löytyvät jahdin aikana osoitteesta Riistahavainnot.fi. Myös hirvien runsautta kuvaavia havaintoindeksejä saadaan seurueiden käyttöön jo jahtikauden kuluessa. Havaintojen ja saaliin määrän muutos metsästystai metsästäjäpäivää kohden heijastelee paikallisen hirvikannan tiheyden muutosta: jos indeksin arvo on suurempi kuin samaan aikaan edellisvuonna, on kanta todennäköisesti runsaampi kuin vuotta aiemmin. Riistanhoitoyhdistyksillä ja sitä suuremmilla alueilla tuotettavat havaintojen ja saaliiden sijainteihin perustuvat lämpökartat kertovat siitä, missä hirviä on nähty ja kaadettu. Runsautta kuvaavien havaintoindeksien lämpökarttojen avulla voidaan hahmottaa riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden sisäisen hirvitiheyden vaihtelua sekä verrata oman ja naapurialueiden tilannetta. Paikkatieto havaitun hirviyksilön tarkkuudella ei sellaisenaan ole julkista tietoa, mutta kertyvän aineiston analysointi tarjoaa metsästyksen kohdistamisen lisäksi uusia mahdollisuuksia esimerkiksi paikalliseen metsätuhojen ja hirvikolaririskin ennustamiseen. Tavoitteiden toteuttamisen työkalu Hirvijahdin tilastotietoa tarjotaan Riistahavainnot.fi-palvelussa usean vuoden mittaisissa aikasarjoissa. Esimerkiksi tiedot hirvihavainnoista, saalisyksilöiden kuntoluokitukset, sarvityyppien ja -piikkien jakaumat sekä teuraspainot on taulukoitu Suomen riistakeskuksen alueille vuodesta 1991 alkaen. Myös metsästyksen olosuhdetietoja, kuten jahdissa mukana olleiden metsästäjien ja koirien lukumääriä, metsästystapoja sekä jahtipäivien lumitietoja voi tarkastella pitkällä aikavälillä. Riistahavainnot.fi-palvelussa hirvitutkimuksen tuottamat kevättalviset hirvikantaarviot on julkaistu taulukkoina sekä hirvitiheyden alueellista vaihtelua kuvaavina lämpökarttoina. Karttoja on tuotettu myös kannan rakenteen tunnusluvuista, kuten lehHirvikannan tiheyden ja rakenteen arvioita kuvataan havainnollisilla lämpökartoilla.
• 22 l Metsästäjä 5 l 2016 kaisa Huttunen uomalaisesta perinnemusiikista löytyy kaikuja hirvieläinten ja hylkeen houkutteluäänistä. Kaupallisuus tuli kuvioihin paljon myöhemmin, pitkälti naapurimaamme kautta. – Ruotsalainen kaveri, Gunnar Sundh ,myi 1980-luvulla Jahti-lehteä edeltävässä Urheilumetsästyksessä C-kasetteja, jossa opetettiin eläinten houkuttelua. Parikymmentä vuotta myöhemmin Ulf Lindrothin videot olivat niitä, joista imettiin oppeja. Itse sain junnuna kuitenkin eniten vaikutteita suomalaisen Jukka Saarisen Ase ja Erä -lehden kirjoituksista, muistelee houkuttelukouluttaja Aki S. Perälä. Varsinainen äänihoukuttelubuumi alkoi Suomessa 2000-luvun vaihteessa, kun ruotsalainen Nordik Predator alkoi tuoda ensimmäisiä muovisia kettupillejä Suomeen. Alkuinnostuksen jälkeen kiinnostus kuitenkin laantui. Nyt houkuttelu on jälleen nousussa etenkin nuorten metsästäjien parissa. Osasyynä tähän on varmasti Perälän ja kahden muun pohjalaisen kaverin perustama Houkuttelupyynti.fi -FaEläinten houkuttelua on harrastettu varmasti yhtä kauan kuin ihminen on metsästänyt. Nykymuotoisen houkuttelumetsästyksen katsotaan syntyneen 1900-luvun puolivälissä PohjoisAmerikassa, kun kojoottikannan kasvu loi tarvetta välineiden kehittämiselle ja kaupalliselle levittämiselle. Houkuttelupyynti opettaa eläinten käyttäytymisestä Aki S. Perälä on suosittu äänihoukuttelukouluttaja. S ka is a H ut tu n en
• Metsästäjä 5 l 2016 l 23 cebookryhmä, jossa on tällä hetkellä noin 6000 jäsentä. YouTubesta löytyy myös monen lahjakkaan suomalaishoukuttelijan videoita. Metsästystaidot välineitä tärkeämpiä Houkuttelupyynti on aktiivinen metsästysmuoto, jossa pyritään ääniä, kuvia tai hajusteita käyttämällä saamaan eläin niin lähelle metsästäjää, että se tarjoaa hyvän ampumatilanteen. Välineet ovat kuitenkin vain pieni osa pyyntiä. Onnistumiseen tarvitaan metsästystaitoja, jotka kehittyvät perehtymisen ja kokemuksen myötä. Houkuttelijan täytyy tietää, miten saaliseläin käyttäytyy, miten vuodenajat vaikuttavat sen toimintaan, miten vuorokaudenajat ja säät vaikuttavat liikkumiseen, millaisia kulkureittejä eläin pyrkii käyttämään tai mitkä aistit ohjaavat sen toimintaa. Eläintä kannattaa houkutella silloin, kun se on aktiivisimmillaan. Aktiivisuus kytkeytyy eläimen kolmeen perustarpeeseen: ravinnon hankintaan, turvallisuuteen ja lisääntymiseen. – Pedot saalistavat usein pimeällä. Siksi aamutai iltahämärä on niiden parasta houkutteluaikaa. Täydenkuun aikaan monet nisäkkäät ovat arkoja. Silloin ne eivät koe turvalliseksi tulla aukeille paikoille. Eläinten kiima-aikaan houkuttelu on helpointa. Silloin uros joko etsii naarasta tai haluaa häätää kilpailijat pois. Nämä ovat kaikki sellaisia riistatietämyksen perusasioita, joita tarvitaan houkuttelussa, kertoo Perälä. Säät ja maasto vaikuttavat Sateella eläimet liikkuvat huonosti ja se haittaa myös äänien kuuluvuutta. Tuuli vaikuttaa hajujen kulkeutumisen lisäksi lintujen lentoreitteihin. Linnut laskeutuvat ja nousevat lentoon aina vastatuuleen. Sorsia kannattaakin houkutella sellaiselta paikalta, jonne niiden on mahdollista laskeutua helposti. Nisäkkäillä on hyvä hajuaisti, ja ne pyrkivät lähestymään saalista tai uusia asioita sivutuulesta, pyrkien määrätietoisesti alatuuleen. Siksi ketunhoukuttelijan tulee valita paikka, josta näkee myös alatuuleen. Houkuttelupyynnissä metsästäjän tulee sulautua maastoon. Vaatetukseen kannattaakin kiinnittää huomiota. – Eläimet huomaavat maastosta poikkeavat asiat. Syksyllä vältetään vaaleaa vaatetusta ja lumiaikana tummaa. Kolmiulotteiset asut toimivat ihan hyvin perusjahdeissa, mutta merilinnustuksessa heiluvat hapsut saattavat olla linnuista pelottavia. 3D-lumicamoasuja en suosittele lainkaan talvella, koska lumi ei luonnostaankaan väreile. Aseen piippu, kasvot ja kädet liikkuvat eniten, joten niiden naamioiminen kannattaa, kommentoi Perälä. Myös metsästysalueen riistakannan tuntemus vaikuttaa onnistumiseen. – Jahtimailla liikkuminen, jälkien tarkkailu sekä tiedonvaihto alueen metsästäjien kanssa kertovat paremmin, onko esimerkiksi tietty pelto hyvä kettupaikka, jatkaa Perälä.
• 24 l Metsästäjä 5 l 2016 Eläintä huijataan matkimalla Eläinten houkuttelu on kohteen huijaamista. Sitä voidaan tehdä esimerkiksi matkimalla eläimen omaa ääntä. Nykyään markkinoilla on valtava määrä tähän tarkoitettuja houkutuspillejä. Väärä tai liian kova ääni tai tiheä pillitys saattaa pelottaa eläintä. Esimerkiksi sorsapassissa kannattaa keskittyä hiljaisiin perusääniin. Petoja voidaan houkutella niiden omien äänien lisäksi matkimalla saaliseläinten hätähuutoja. – Tällöin on tärkeää saada ääni muistuttamaan itkevää vauvaa. Volyymi on olennaista: hiiritai lintuvauva ei voi huutaa yhtä kovaa kuin jänistai kaurisvauva, Perälä muistuttaa. Houkutteluun ei tarvita aina edes pillejä. Esimerkiksi koiran vinkulelu tai styroksin hankaaminen lasiin käyvät ketun houkuttimista. – Houkuttelu on elämys, jota kautta voi oppia valtavasti eläinten käyttäytymisestä. Luontovalokuvaajien ja luonnossa liikkujien kannattaisi myös harjoitella sitä. Hienointa lajissa on se, ettei siinä tulla koskaan mestariksi. Mestareita ovat aina eläimet, jatkaa Perälä. Jy rk i N o rm aj a, Va st av al o Kaurista houkuttelemassa lll On tyyni kesäkuun ilta vehreässä Taivassalossa. Aki S. Perälä kulkee varovaisesti pellon laitaa pitkin kohti metsän reunassa olevaa passipaikkaa. Tarkoituksena on houkutella kaurispukkeja. – Perusperiaate kaikessa houkuttelussa on mennä tuulen alta hiljaa paikalle. Sitten kuunnellaan ja katsellaan tilannetta rauhassa, neuvoo Perälä. Kymmenen minuutin istuskelun jälkeen mies painelee taskussaan olevalla Buttololla pari lyhyttä ja hiljaista kontaktiääntä. Vihellystä muistuttavan yhteydenottoäänen tarkoituksena on saada kauris kiinnostumaan uudesta tulijasta. – Eilen pillille tuli kolme uteliasta pukkia, kertoo Perälä. Äänihoukuttelu aloitetaan aina varovasti ja vasta vähitellen kasvatetaan volyymia. Sarjojen välillä pidetään taukoja. Kontaktiäänen lisäksi Buttololla voi matkia haukahdusta muistuttavia varotusääniä tai parkaisuääniä. – Mitä lähempänä heinä-elokuun vaihteen kiima-aikaa ollaan, sitä helpompaa pukkien houkuttelu on myös haukahduksilla, jatkaa Perälä. Perälä ei ole ampunut tänä keväänä yhtäkään pukkia, vaikka tilaisuuksia olisi kyllä ollut. – Ammun tähän aikaan vain huonokuntoisia pikkupukkeja tai sitten isoja pukkeja. Yleensähän varoitellaan niin sanottujen valtapukkien ampumisesta. Täällä on kuitenkin tiheä kauriskanta ja vanhalle pukille löytyy aikuisia jatkajia. Keväällä matala kasvusto helpottaa valikoimista, mies kommentoi. Houkuttelupyynnissä valikoiva metsästys on helpompaa – Vaikka itselläni on ajava mäyräkoira, toivoisin, että ihmiset välttäisivät talvella sarvettomien pukkien ampumista ajosta. Sitä kun voi vahingossa ampua liian hyviä yksilöitä eikä edes trofeeta saada talteen. Muuten talvella voi huoletta ampua pukkivasoja, koska ne siirtyvät alueelta muutenkin eteenpäin. Talvella houkuttelumetsästys on kuitenkin vaikeinta. Jos minä voisin päättää, venyttäisin kevätpukkijahtia kesäkuun loppuun ja jatkaisin sitä vielä kiima-ajan jälkeen, elokuun 15. lähtien, pohtii Perälä. Kauriita ei tällä kertaa lajikumppanien äänet kiinnosta, vaikka aluetta vaihdetaan pariin otteeseen. Eläimet ovat muutenkin huonosti liikkeellä. Pari tuntia lopettamisen jälkeen alkaa kova tuuli ja sade. – Olisi pitänyt lähteä liikkeelle aikaisemmin. Eläimet olivat passiivisia lähestyvän myrskyn vuoksi, harmittelee Perälä. Onnistunein jahti on silloin, kun eläin on aktiivinen.
• METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA! Burrell S12 HD+SMS • Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu uusi versio TM-testivoittajasta 17/2014 • Erittäin tehokas liiketunnistin • Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera lähettää kuvan puhelimeen tai sähköpostiin (MMS/GPRS) • Kuva tallentuu myös muistikortille • Etäohjaus puhelimella, esim. kuvapyyntö kesämökin säätilanteesta • Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus 299,Burrell-riista kamerat tallentavat mitä maastossa tapahtuu! JAHTI&VAHTI LIHAISAA LAATUA KOIRALLESI! Jahti&Vahti Extra Energia 15 kg 26 ,30 (1,75/kg) (norm. 31,-) Palautusjuomajauhe 600 g Nesteyttää ja sisältää runsaasti maltodekstriiniä. Sisältää lisäksi mm. vitamiineja, magnesiumia, sinkkiä sekä karnitiinia, joka tehostaa rasvojen käyttöä energian-lähteenä. (24,83/kg) 14 ,90 (norm. 19,90) Tarjoukset voimassa 30.9. saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin (tarkista myymäläkohtainen saatavuus hankk? a. ). Kaikki tuotteet saatavana myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Liha-ateria 1 kg Maistuva kotimainen liha-ateria. Kätevä eväs mukaan luontoon ja metsästysretkille. Säilyy huoneenlämmössä. (norm. 3,-/kpl) KAIKKI JAHTI & VAHTI BARF TUOTTEET OSTA 4, MAKSA 3 Tarjous voimassa 30.9.2016 asti. Ei verkkokaupan valikoimassa. Jahti&Vahti Energia ja Extra Energia -koiranruuat -15 % 5 ,2 kpl 199 ,Koirien omegaöljy 1000 ml Sopii annettavaksi sekä energian lisälähteenä että ihon, turkin ja nivelten hyvinvoinnista huolehtimiseen. 19,90 Puhti-koiranruoka 20 kg Erittäin energiapitoinen ruoka kovaan rasitukseen. Sisältää siipikarjanlihaa ja lohta sekä luonnollisesti niveliä vahvistavaa simpukkaa. 20 % rasvaa ja 30 % valkuaista. (1,95/kg) 39,Metsästyspuku Alaska Extreme Light Pro Kevyt puku metsästäjälle ja luonnossa liikkujalle. HiDry™ -käsitelty pintakangas hylkii vettä ja likaa sekä kuivuu nopeasti. 100% vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop® -erikoiskalvo. Kainaloventilaatiot ja hengittävä vuorimateriaali. Housuissa korotettu vyötärö joustavalla kiristyksellä. Metsästyspuku Alaska Blaze 3D Pro Täyttää uuden metsästysasetuksen vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja kolmiulotteinen Blaze 3D ™ camokuvio maastouttaa erinomaisesti riistalta. 100% vedenja tuulenpitävä sekä erinomaisesti hengittävä Rain-Stop® -erikoiskalvo. 229,Jahti&Vahti Energia 15 kg 23 ,60 (1,57/kg) (norm. 27,80) Monipuoliset ja energiapitoiset täysravinnot. Runsas E-vitamiini suojelee solujen toimintaa. Valmistuksessa ei ole käytetty säilöntä-, väritai aromiaineita. Energiaa aktiivisille koirille! Kaupan päälle Alaska Extreme Light Pro -maastolakk i, arvo 19,90. (Rajoitettu erä) Kaupan päälle Alaska asepussi, arvo 29,90. (Rajoitettu erä) Burrell S12 HD • Näkymätön inframustasalama ja erittäin tehokas liiketunnistin • Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera tallentaa kuvan muistikortille • Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus 179,Hankkija_Metsästäjä5_A4_5.indd 1 25.8.2016 14:53:23
• 26 l Metsästäjä 5 l 2016 Marko Muuttola , Suomen riistakeskus Hirvivalikointia riistakameroilla telä-Hämeessä, pääosin Lammin riistanhoitoyhdistyksen alueella, aloitettiin syksyllä 2015 riistakameroilla tapahtuva hirvitiedon keruu, jonka tavoitteena on sopia ja yhteisesti valikoida säästettävät siitossonnit. Etelä-Hämeen alueella on toteutettu niin hirvien kuin valkohäntäpeurojenkin kohdalla yhteisesti sovittuja sarvisääntöjä vuodesta 2013 alkaen. Tavoitteena on ollut siitosuroksien laadun parantaminen kannassa ja samalla on nostettu huomattavasti sarvitrofeiden laatua. Tarkoituksena ei ole pitää sarvisääntöjä jatkuvina, vaan säännöt toimisivat alkuun pikemminkin ohjeena metsästäjille, jotta he pystyisivät itse arvioimaan ja yhteisesti sopimaan, mitkä yksilöt ovat kaatokypsiä. Kolmen viikon seurantajakso Jokainen on varmaan kuullut puheet ”meidän sonnista”, joka vierailee toistuvasti samassa paikassa. Ajatus kameraseurannasta syntyi, kun eräs hirvisonni tunnistettiin edellisellä metsästyskaudella samaksi yksilöksi eri paikoissa jopa yli 13 kilometrin päässä toisistaan. Pystyisikö kameraseurannalla saamaan tietoa jonkin tietyn yksilön liikkeistä? Kohdealueeksi muodostui samaan hirvitalousalueeseen kuuluvien 12 metsästysseuran alueet, eli yhteensä noin 20 000 hehtaaria. Metsästysseurojen hirvestäjät lähtivät kokeiluun innokkaasti mukaan, ja kamerat asetettiin nuolukiville kuvaamaan 13.9.–4.10.2015. Pääsääntöisesti seurat aloittivat metsästyksen lokakuun puolella, joten jahdin ei arveltu vaikuttavan hirvien liikkeisiin. Kamerat ajastettiin oikeaan aikaan ja asetettiin ottamaan kolme kuvaa havainnosta. Tällöin voitaisiin peilata myös naaraiden tunnistamista ajan ja paikan suhteessa. Kukin metsästysseura keräsi kuvatietoa mahdollisimman monella kameralla. Seurojen vastuuhenkilöt laativat alueensa kuvamateriaalista yhteenvedon, jota verrattiin muiden alueiden vastaaviin. Nykypäivän riistakamerat ovat erinomainen keino seurata alueen riistakantoja. Kamerat seuraavat kohdealueensa elämää 24 tuntia vuorokaudessa ja välittävät tiedon innokkaan riistatiedon kerääjän käyttöön. Aukotonta kameroidenkaan toiminta ei ole, mutta pitkällä aikavälillä ne ohittavat metsästyksen lomassa tehdyt havainnot, jotka jäävät satunnaisiksi kameroiden jatkuvaan päivystykseen verrattuna. E Kamerat ajastettiin oikeaan aikaan ja asetettiin ottamaan kolme kuvaa havainnosta. H ei kk i Li uk ka la
• Metsästäjä 5 l 2016 l 27 Sarvistaan sonni tunnetaan Hirvisonnien yksilöiminen sarvien perusteella luulisi olevan helppo tehtävä. Seurantajaksolla saatiin kuitenkin lukuisia kuvia, joissa sonnin varma yksilöiminen oli vaikeaa, jopa mahdotonta. Tärkeäksi kriteeriksi muodostuikin kamera-asetusten valikointi niin, että yksilöstä saadaan mahdollisimman monta kuvaa, joista voitiin valita parhaat otokset. Kameran oikea sijoittaminen nuolukivelle on myös tärkeää, jotta kuvakulma on mahdollisimman hyvä. Maastoon oli sijoitettu 24 riistakameraa, joiden ottamista kuvista 340 kappaletta valikoitui mukaan tarkasteluun. Tästä muodostui 16 valikoitua kuvaa vuorokaudessa, joiden sijoittumista ajallisesti alueella ei tarkasteltu. Hirvisonneja tunnistettiin tarkastelussa yhteensä 28 eri yksilöä. Sonneja oli todennäköisesti muitakin, mutta niitä ei voitu kuvista varmuudella yksilöidä. Havaintoa tukee myös se, että seurantajakson jälkeen kameroissa esiintyi yksilöitä, joita ei kokeilun aikana tunnistettu. Kameraseurannalla tietoa sonnikannasta Etelä-Hämeen sarvisuosituksissa on lähdetty siitä, että 6–10 piikkiset hirviurokset olisivat pääsääntöisesti säästettävää ”keskikastia”. Laadullisesti huonosarviset yksilöt tässäkin kategoriassa olisivat kuitenkin poistettavia. Samoin olisivat poistettavia riittävän vanhat yksilöt. Tällaisten yksilöiden taustatietona on sarvien koko, sarvirungon paksuus ja eläimen ikä. Tämä tarkoittaa, että hankosarvisen uroksenkin voi ampua, kun kriteerit muutoin täyttyvät. Sitä vastoin sarvensa tiputtanut sonni jätetään ampumatta, koska eläimen laatua on vaikea arvioida. Tunnistetuista 28 hirvisonnista oli 13 yksilöä alle kuusipiikkisiä, ja kymmenen piikkiä tai enemmän oli viidellä hirvellä. Piikkimäärällisesti säästettävien kastiin sijoittui siten 13 eri hirvisonnia. Pääosin hirvisonnit esiintyivät seurantajakson aikana noin kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsevilla nuolukivillä. Muutama näyttäytyi yli kymmenen kilometrin etäisyyksillä olevilla kameroilla, näistä kaksi oli nuoria 2+2-piikkisiä. Myös kivien suosioissa oli eroja. Muutamalla nuolukivellä kävi 3–4 eri sonnia, mutta usein tietyllä kivellä kävi vain yksi uros. Näihin vaikuttanee seurantajakson ajankohta, joka ajoittuu kiimaan. Seuranta jatkuu Riittävän laajalla alueella ja useamman vuoden aikana toteutettu kameraseuranta auttaa tunnistamaan hirvisonnit yksilötarkkuudella, jolloin tunnetaan myös niiden historia. Hirvien kameraseuranta vaikutti mielenkiintoiselta kokeilulta, ja syksyn yhteenvetotilaisuudessa seurojen edustajat ilmaisivatkin tahdon jatkaa toimintaa tulevanakin syksynä. Kameraseurannalla ja siitä saatua tietoa jakamalla voidaan säästää sekä tuottaa trofeeluokan sonneja, jolloin naaraiden tiinehtyminenkin on varmempaa. Ennen jahtia voidaan yhteisesti sopia, mitä alueella havaituista sonniyksilöistä voidaan kaataa. Lienee selvää, että oman alueen ainoata hakkuukypsää sonnia ei kannata ampua, vaan alueella on oltava muitakin vähintään keskikastin sonneja. Riistakameralla voidaan kerätä tietoa alueen hirvikannasta. Jy ri M er is al o Lammin riistanhoitoyhdistyksen kokeiluissa hirvisonnit pyrittiin yksilöimään sarvien perusteella.
• IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA NIVALA • RAAHE www.HHsport.fi Tarjoukset voimassa 30.9.2016 saakka Tarjoukset voimassa 10.9.2016 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi hirvenmestästyksen avaus ylivoimaisista valikoimistamme! pitkäikäinen viking Hunter GTX Kenkä Falk neopreenisaapas Trophy saapas Retki Pro Finland Camo Korkea, hyvin tukeva ja kaiken kestävä Viking Hunter on klassinen nahkainen metsästyssaapas, joka auttaa jaksamaan raskaimmankin kuorman kanssa pitkillä jahtikierroksilla. Retki Finland PRO Real Camo reppujakkarassa on hengittävä ja tukeva selkäosa, jossa pehmustettu ja erikoisvahvistettu istuin sekä korkeampi istuinkorkeus, n. 52 cm. aito Gore-tex puku! takki 219,50 housut 149,50 Kodiak Optifade camo puku 369,199 50 99,69 95 49 95 Vasama Blaze Puku 399,Blaze Lippis 119,Genzo Lasten Metsästyspuku www.HHsport.fi ruotsalaista laatua Royal 66XT VHF-puhelin 299,Micro5+ 269,alensimme hintaa SK 308 FMJ 8g 50kpl patruuna Lapualta Genzo Taittoveitsi Avausterällä ras 42 95 23 95 Geco Punapistetähtäin 2 Moa Weaver jalustaan. Piste 2MOA Paino: 137g 169,Nikko Stirling Diamond 1-4X24 Ill Leupold VX-3 1,5-5X20 Duplex 229,569,995,Tikka T3 X Hunter Kiväärit 308, 6,5 X 55, 9,3 X 62 Browning A-Bolt 3 308 Win Browning Bar MK3 Combo HX 308 tai 9,3 X 62 Lynx Td 15 Black Suoravetolukko 790,1695,2690,Sisältää Tikka asepussin ja asehihnan Kaupan päälle 20 Winchester-patruunaa, Weaver-palat, hihna, vaimenninkierre ja kova laukku Puoliautomaatti Suomalaista laatutyötä nopea 5 vuoden takuu hirvensurma halpaan hintaan 14 95
• IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA NIVALA • RAAHE www.HHsport.fi Tarjoukset voimassa 30.9.2016 saakka Tarjoukset voimassa 10.9.2016 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi hirvenmestästyksen avaus ylivoimaisista valikoimistamme! pitkäikäinen viking Hunter GTX Kenkä Falk neopreenisaapas Trophy saapas Retki Pro Finland Camo Korkea, hyvin tukeva ja kaiken kestävä Viking Hunter on klassinen nahkainen metsästyssaapas, joka auttaa jaksamaan raskaimmankin kuorman kanssa pitkillä jahtikierroksilla. Retki Finland PRO Real Camo reppujakkarassa on hengittävä ja tukeva selkäosa, jossa pehmustettu ja erikoisvahvistettu istuin sekä korkeampi istuinkorkeus, n. 52 cm. aito Gore-tex puku! takki 219,50 housut 149,50 Kodiak Optifade camo puku 369,199 50 99,69 95 49 95 Vasama Blaze Puku 399,Blaze Lippis 119,Genzo Lasten Metsästyspuku www.HHsport.fi ruotsalaista laatua Royal 66XT VHF-puhelin 299,Micro5+ 269,alensimme hintaa SK 308 FMJ 8g 50kpl patruuna Lapualta Genzo Taittoveitsi Avausterällä ras 42 95 23 95 Geco Punapistetähtäin 2 Moa Weaver jalustaan. Piste 2MOA Paino: 137g 169,Nikko Stirling Diamond 1-4X24 Ill Leupold VX-3 1,5-5X20 Duplex 229,569,995,Tikka T3 X Hunter Kiväärit 308, 6,5 X 55, 9,3 X 62 Browning A-Bolt 3 308 Win Browning Bar MK3 Combo HX 308 tai 9,3 X 62 Lynx Td 15 Black Suoravetolukko 790,1695,2690,Sisältää Tikka asepussin ja asehihnan Kaupan päälle 20 Winchester-patruunaa, Weaver-palat, hihna, vaimenninkierre ja kova laukku Puoliautomaatti Suomalaista laatutyötä nopea 5 vuoden takuu hirvensurma halpaan hintaan 14 95
• 30 l Metsästäjä 5 l 2016 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström , Suomen riistakeskus Puutiaiset aiheuttavat harmia unkit ovat hämähäkkieläimiä, jotka tarvitsevat sopivan sään ja ilmaston sekä sopivia isäntäeläimiä, joiden verestä ne saavat ravintonsa. Punkkien kosteudenja lämmönsäätelykyky on heikko. Ne eivät nimittäin pysty juomaan vaan saavat tarvitsemansa nesteen imemällä sitä ilmasta. Siksi ilmankosteuden on niiden kannalta oltava yli 85 prosenttia. Lämpötilan on oltava yli seitsemän astetta, jotta ne voisivat tarttua isäntäeläimeensä. Ilmasto nykyään suotuisampi Lämpimämpi ja kosteampi ilmasto suosii punkkeja. Suomen keskilämpötila on Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuositasolla nyt noin 1,5 astetta korkeampi kuin 40 vuotta sitten. Muutos ei ehkä tunnu kovin suurelta, mutta se riittää mahdollisesti nopeuttamaan punkkien kehitysvaiheita, lisäämään niiden munintaa, mahdollistamaan laajemman levinneisyyden sekä tiheämmän punkkikannan. Monet tutkijat selittävät punkkeihin liittyvien ongelmien kasvua sillä, että ilmasto on muuttunut punkeille suotuisammaksi. Leudompi ilmasto suosii punkin lisäksi sen isäntäeläimiä. Punkit tarvitsevat sukupuolensa mukaan elinaikanaan kaksi tai kolme veriateriaa, mikä tarkoittaa kahta tai kolmea isäntäeläintä punkkia kohti. Pikkujyrsijät ovat punkin tärkeimpiä isäntäeläimiä, mutta sille kelpaavat periaatteessa kaikki nisäkkäät ja linnut. Hirvieläintiheys ei näytä vaikuttavan Tiedotusvälineissä on viime aikoina esitetty mielipiteitä, joiden mukaan punkkien välittämiä sairauksia saataisiin vähennettyä supistamalla hirvieläinten määrää. Ajatellaan, että punkeilla olisi silloin vähemmän isäntäeläimiä ja että ne eivät sen vuoksi pystyisi lisääntymään. Kun verrataan TBEja borrelioositapausten esiintyvyyttä eri puolilla Suomea hirvieläinten esiintyvyyteen samalla alueella samaan aikaan, ne eivät näytä kuitenkaan olevan kytköksissä toisiinsa. TBE:n tai borrelioosin esiintyminen ei ole vähäisempää alueilla, joissa on harva hirvieläinkanta. Suomessa esiintyy eniten borrelioosia Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä. Siellä keskimäärin noin 55 ihmistä 100 000:sta sai borrelioositarPuutiaisten eli punkkien levittämien sairauksien eli borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen (TBE:n) tapausmäärät ovat lisääntyneet Euroopassa rajusti viime vuosikymmeninä. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että Euroopassa yli 360 000 ihmistä vuodessa saa borrelioositartunnan, ja luku on kasvamaan päin. Syy ei ole täysin selvillä, mutta muun muassa sää ja ilmasto näyttävät vaikuttavan kasvuun. P – hirvieläinten määrällä ei vaikutusta
• Metsästäjä 5 l 2016 l 31 tunnan vuosina 2011–2015. Kuitenkin hirvieläintiheys on Kymenlaaksossa alle puolet esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hirvieläintiheydestä, ja Pirkanmaalla keskimäärin vain alle kolme ihmistä 100 000:sta sairastui borrelioosiin viiden viime vuoden aikana. Vaikka hirvieläinmäärää supistettaisiin rajusti, se ei näyttäisi vaikuttavan TBE:n tai borrelioosin esiintyvyyteen. Punkeille olisi edelleen tarjolla runsaasti isäntäeläimiä nisäkkäissä ja linnuissa. Hirvieläimet eivät kanna TBE-virusta tai borreliabakteeria Tutkimukset ovat muissa maissa osoittaneet, että hirvieläimet tuntuvat olevan heikkoja TBE-viruksen tai borreliabakteerin kantajia. Ne eivät siis pysty levittämään kumpaakaan sairautta. Päinvastoin on paljastunut, että huomattavasti pienempi osa punkeista kantaa borreliabakteeria alueilla, joissa hirvieläintiheys on suuri. Punkkien riski saada borreliabakteeri ja levittää sitä edelleen on suurempi, kun ne ottavat veriateriansa muista eläimistä kuin hirvieläimistä. Sekä TBE-viruksen että borreliabakteerin pääkantajina pidetään eri jyrsijälajeja. Kesän pituudella on merkitystä Kesän pituus näyttää vaikuttavan, kun haetaan mahdollisia syitä punkkien välittämien sairauksien esiintyvyyden suureen vaihteluun. Borrelioosin esiintyvyys eri sairaanhoitopiireissä näyttää olevan yhteydessä kyseisen alueen termisen kesän pituuteen: mitä pidempi kesä, sitä enemmän borrelioositapauksia. Terminen kesä määritellään kaudeksi, jolloin vuorokauden keskilämpötila pysyy yli kymmenessä asteessa. Kesällä ihmisillä on enemmän aikaa oleskella ulkona, ja samalla he altistuvat punkeille. Tartuntoihin vaikuttavat myös punkin vaatima sopiva ilmankosteus ja lämpötila. Jokainen lisäpäivä, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta, näyttäisi tarkoittavan ihmisille noin kuusi prosenttia suurempaa borrelioositartunnan riskiä. Koska Suomen vuosittainen keskilämpötila on nousussa, voimme olettaa termisen kesän pitenevän tulevaisuudessa. Todennäköisesti myös borrelioositartunnan vaara kasvaa. Ennaltaehkäisy tärkeää Puutarhaan ja kesämökille kannattaa luoda ympäristö, jossa punkit eivät kovin hyvin viihdy. Se tarkoittaa kuivaa mikroilmastoa, jonka voi saada aikaan pitämällä nurmikon lyhyenä ja poistamalla muuta tarpeetonta kasvustoa, jotta aurinko ja tuuli pääsevät kuivattamaan ympäristöä. Borrelioosiin ei ole vielä rokotetta ihmisille, mutta tartunnan saanutta voidaan hoitaa antibiooteilla. Korkean riskin TBE-alueilla liikkuvan kannattaa ottaa puutiaisaivokuumetta vastaan kehitetty rokote. Rokote annetaan kolmena annoksena, ja se on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Punkkien välittämien sairauksien riskiä voi pienentää tarkastamalla ihonsa punkkien varalta päivittäin. Aikuinen punkkinaaras imee veriateriaa peuran nisästä. Vaikka hirvieläinmäärää supistettaisiin rajusti, se ei näyttäisi vaikuttavan TBE:n tai borrelioosin esiintyvyyteen. 60 50 40 30 20 10 50 100 150 200 B o rr el io o si ta p au st en ilm aa n tu vu us , ta p au ks ia p er 10 00 ih m is tä Termisen kesän pituus, päiviä Borrelioositartunnat sairaanhoitopiireittäin. Pikkujyrsijät ovat punkin tärkeimpiä isäntäeläimiä.
• 32 l Metsästäjä 5 l 2016 Sauli Laaksonen , Helsingin yliopisto ja Jyrki Pusenius , Luonnonvarakeskus Uhka vaanii hirvieläimiä arktisilla alueilla Hirvieläinten krooninen näivetystauti (CWD) on herkästi tarttuva, aivojen sienimäisen rappeutumisen aiheuttava sairaus. Sairautta on esiintynyt 1970-luvulta lähtien Pohjois-Amerikassa, missä se on aiheuttanut paikoin kannan taantumia. Epidemia on levinnyt sekä tarhatuissa että villeissä hirvieläimissä osoittamatta taantumisen merkkejä. WD-tautia on kuluneen kevään aikana löytynyt ensi kertaa Euroopasta. Huolestuttavasti Etelä-Norjassa todettiin tautiin menehtynyt tunturipeura ja sen jälkeen noin 500 kilometriä pohjoisempana, Selbun kunnassa lähellä Ruotsin rajaa, kaksi hirveä. Löydösten maantieteellisen etäisyyden perusteella on todennäköistä, että taudin aiheuttajaa on esiintynyt Norjassa jo pidemmän aikaa ja levinneisyysalue on laaja. Taudin leviäminen Skandinaviassa ja edelleen Suomeen olisi vahingollista sekä poronhoidolle että hirvieläinten metsästyskulttuurille. On todennäköistä, että nykyiset löydökset tulevat vaikuttamaan säännöksiin Norjassa. Tartunta sekä eläinten että ympäristön kautta Taudin aiheuttaja ei ole virus eikä bakteeri, vaan muuntunut valkuaisainemolekyyli, ns. prioni, joka on erityisen kestävä ulkoisia tekijöitä vastaan. Tauti kuuluu samaan ryhmään kuin nautojen BSE-tauti (hullun lehmän tauti). Taudin kulku on hidas. Sairas eläin laihtuu, sen käytös muuttuu epänormaaliksi, keskushermosto-oireita ilmenee ja elintoiminnot heikentyvät. Tauti johtaa aina eläimen kuolemaan. Taudin tarttumista ihmiseen lihansyönnin kautta pidetään erittäin epätodennäköisenä eikä ihmistartuntoja ole todettu taudin esiintymisalueilla. CWD-prionin tartuntatiet ovat sekä suoLeviämisen estämiseksi on tehtävä kaikki voitava. CWD-tauti aiheuttaa kuihtumista ja keskushermosto-oireita, jotka johtavat eläimen menehtymiseen. Kuvan hirvi ei koskaan päätynyt tutkimuksiin, mutta se kärsi voimakkaita keskushermosto-oireita ja kuoli kuvan ottamisen jälkeisenä päivänä. C Hirvitaudit Pe tr i Ti m o n en
• Metsästäjä 5 l 2016 l 33 Satu Lamberg , Kuusamon kaupungineläinlääkäri Hirviekinokokki on vaikea havaita Itäisessä Suomessa tavataan poroissa ja myös hirvissä vuosittain hirviekinokokin aiheuttamia tartuntoja. Hirviekinokokki on heisimatoihin kuuluva lihansyöjien loinen, jonka pääisäntinä toimivat Suomessa yleensä sudet tai koirat ja väliisäntinä hirvet tai porot. irviekinokokki eli Echinococcus canadensis -loinen (aiemmin E. granulosus) on pääisännille yleensä harmiton, eikä aiheuta päällepäin näkyviä oireita. Hirviekinokokki tarvitsee kiertokulkuunsa väli-isännän, joka tavallisesti on hirvi tai poro. Loinen voi harhautua myös ihmiseen ja aiheuttaa vakavan sairauden. Ihmisten tartunnat Suomessa eivät ole yleisiä. Valtakunnalliseen tautirekisteriin on ilmoitettu yksittäisiä ekinokokkitartuntoja ihmisellä vuodesta 2000. Näistä yksi, vuonna 2015 todettu tartunta, on suomalaista alkuperää. Vaikka tartuntoja on vähän, on ekinokokkoosi ihmiselle vaarallinen. Hirviekinokokki-loiset tekevät sisäelimiin (yleensä keuhkoihin, harvemmin maksaan) nestetäytteisiä rakkuloita, joissa on suuri määrä silmin havaitsemattomia toukkia. Ekinokokkirakkulat kasvavat hitaasti jopa vuosien ajan ennen yleisoireita. Rakkulat on sisäelimistä poistettava kirurgisesti, sillä loista ei voi väli-isännästä häätää lääkitsemällä. Ihmiselle mahdollinen tartuntalähde on loista kantava koira, jonka takia on tärkeää estää koirien tartunnat. Koira saa tartunnan syömällä hirvieläimen keuhkoissa olevia rakkuloita, joten kypsentämätöntä hirvieläimen keuhkoa tai maksaa ei pidä koiralle tarjota. Myös porojen ja hirvien teurastusjätteet on hävitettävä niin, etteivät koirat ja villit koiraeläimet pääse niihin käsiksi. Lisäksi metsästyskoirat tulee lääkitä heisimatoihin tehoavalla lääkkeellä ennen ja jälkeen metsästyskauden. Tähän on saatavilla useita eri valmisteita joko eläinlääkäriltä tai apteekista ilman reseptiä. Hirven keuhkoissa ja maksassa olevat ekinokokin aiheuttamat muutokset voivat olla pieniä ja vaikeasti havaittavia. Mikäli kaadetun hirven sisäelimissä on nestetäytteisiä rakkuloita tai muita epäilyttäviä rakkuloita, kannattaa elin tai elimet kerätä talteen ja toimittaa Oulun Eviraan tarkempia tutkimuksia varten. Aiheesta on lisää tietoa esimerkiksi Eviran internetsivuilla osoitteessa www.evira.fi. Koiralle ei pidä tarjota kypsentämätöntä hirvieläimen maksaa tai keuhkoa. raan eläimestä toiseen että epäsuorasti saastuneen ympäristön kautta. Se voi tarttua emästä vasaan tai sairaan eläimen eritteiden saastuttamien laitumien ja ravinnon kautta, joissa prioni voi säilyä tartuntakykyisenä vuosikausia. Riistan ruokintapaikkojen on arveltu edistävän taudin leviämistä. Taudin päästyä leviämään alueelle ovat yritykset sen poistamiseksi luonnosta epäonnistuneet. Luontaiset vaellukset levittävät tautia Suomen hirvieläimistä ainakin hirvi, valkohäntäpeura ja peura/poro-suku ovat herkkiä tartunnalle. CWD voisi teoriassa levitä maahamme monin eri tavoin. Se voi levitä jalkineiden tai varusteiden kautta, joskin riskiä näiden kautta pidetään pienenä. Riski voi olla suurempi metsästäjien tai hirvieläinten kanssa tekemisessä olevien kautta. Eläinten rehu on mahdollinen välittäjä. Yksi mahdollisuus voisi olla tautialueilta peräisin olevien hirvieläinten lihaa sisältävien koirien erikoisruoka. Riskinä pidetään myös valkohäntäpeuran virtsaa sisältäviä, metsästyksessä käytettäviä hirvieläinten houkutteluvalmisteita, jolloin CWDprioni voisi joutua suoraan hirvieläinten oleskelupaikoille. Todennäköisin taudin leviämisreitti ovat kuitenkin sairaiden eläinten tai niitä syöneiden petoeläinten luontaiset vaellukset ja niiden aiheuttama maaperän saastuminen. Myös liha tai metsästystrofeet, esimerkiksi sarvet, voivat levittää prionia. Koska tauti voidaan todeta vain kuolleesta eläimestä ja taudin hävittäminen sen kerran edettyä alueelle on lähes mahdotonta, on leviämisen estämiseksi tehtävä kaikki voitava. Aktiivinen seuranta ja taudin aikainen toteaminen on tärkeää, näytteitä oireilevista eläimistä on toimitettava tutkimuksiin. Elävien eläinten siirtoihin on suhtauduttava varauksella. Luonnonvaraisten eläinten vaelluksia tuskin voidaan merkittävästi hillitä, mutta ainakin poroaidat valtakuntien rajoilla on pidettävä kunnossa. Taudin täysipainoinen vastustaminen edellyttää pikaista tieteellistä riskinarviointia Suomessa, naapurimaissamme on jo toimeen tartuttu. Sitä odotellessa ollaan kaikki varovaisia. ELT Sauli Laaksonen on hirvieläinsairauksien dosentti ja tutkimushankkeen Poron terveys muuttuvassa ympäristössä tutkimusjohtaja. FT Jyrki Pusenius on Luonnonvarakeskuksen hirvitutkija. Artikkeli on ilmestynyt alun perin Poromies -lehdessä 3/2016. Metsästäjien ja poronhoitajien toivotaan lähettävän näytteitä mahdollisesti sairaista hirvieläimistä suoraan Eviraan. Näytteeksi tarvitaan eläimen pää, alaleuka ja nielu mukaan lukien. Eläintä lopetettaessa tulee mahdollisuuksien mukaan välttää aivojen takaosaa vahingoittavia menetelmiä. Näytteet lähetetään Eviraan Matkahuollon kautta. Evira maksaa kuljetuksen. Osoite on: Evira, Matkahuolto, Oulu. H
• 34 l Metsästäjä 5 l 2016 Teksti ja kuvat: Sauli Laaksonen , Helsingin yliopisto Riista kärsii myrkytyksistä – ihmisille haittoja vain harvoin Riistan ympäristömyrkkypitoisuudet kertovat ympäristön tilasta. Ne esiintyvät pieninä pitoisuuksina ja haitat näkyvät eläimissä niiden rikastuessa ravintoketjun huipulle. Ne voivat aiheuttaa sekä akuutteja tai kroonisia myrkytyksiä. Ihmisen riski saada myrkyllisiä määriä vieraita aineita riistanlihasta on pieni, koska riistan osuus kokonaiskulutuksesta on pieni. Luonnon eläinten kuolinsyyksi todetaan kuitenkin usein myrkytys, vaikka itse myrkkyä ei voida enää todeta. Ruoan mukana saatavan säteilyn osuus vuotuisesta annoksesta on ihmiselle pieni. Ympäristön kemikalisoituminen on pääasiassa ihmisen aikaansaannosta ja haitalliset vaikutukset näkyvät ensimmäisenä luonnonvaraisissa eläimissä. Hirvitaudit
• Metsästäjä 5 l 2016 l 35 askasmetalleja kulkeutuu luontoon teollisuuden ja liikenteen päästöistä. Ne rikastuvat hiljalleen kasveihin, kasvissyöjiin ja petoihin. Raskasmetallipäästöt ovat kuitenkin vähentyneet Suomessa 1990-luvulta lähtien 90 prosenttia. Kuolemaan johtavia lyijymyrkytyksiä tavataan useimmin linnuilla, jolloin oireina on kuihtumista, hermosto-oireita, vihertävää ripulia ja joskus lyijypaloja elimistössä. Vesilinnut saavat lyijyä laukauksista ja vesiin uponneista hauleista. Petolintujen elimistöön lyijyä taas kertyy lyijypitoisesta ravinnosta, linnuista tai riistan teurasjätteistä. Jänisten elimissä, aikuisten hirvieläinten maksoissa ja kaikenikäisten hirvien munuaisissa myrkkypitoisuudet ovat niin korkeat, ettei niitä suositella ihmisravinnoksi, vaikka itse liha on turvallista. Myrkyt varastoituneet vuosikymmeniä POP-yhdisteet ovat pysyviä ja ravintoketjussa rikastuvia myrkkyjä, jotka ovat peräisin teollisuudesta. Ryhmään kuuluu esimerkiksi hyönteismyrkkyjä (DDT) tai palonestoja muovien pehmentämisaineet. Ne voivat jo pieninä pitoisuuksina aiheuttaa vakavia terveyshaittoja, vastustuskyvyn heikentymistä, epämuodostumia, hedelmättömyyttä sekä pysyviä muutoksia aivoissa. Vaikka useiden aineiden käyttö on nykyisin kielletty, on niitä varastoitunut maahan ja vapautuu ilmakehään vuosikymmeniä. Tyypillistä POP-yhdisteille on kaukokulkeutuminen ilmaja merivirtojen mukana arktisille alueille. Kaloissa ja niitä syövissä nisäkkäissä on havaittu korkeita pitoisuuksia. Nuorten eläinten pitoisuudet ovat korkeampia kuin aikuisten, koska sikiö saa niitä istukan sekä edelleen emän maidon välityksellä. Hirvieläinten lihassa pitoisuudet ovat alhaisia, mutta maksoissa on todettu korkeita pitoisuuksia. Maksan käyttöä on lasten ja hedelmällisessä iässä olevien naisten vältettävä. Säteily vaikuttaa myös eläimiin Radioaktiiviset aineet tuottavat haitallista säteilyä ympäristöön. Ympäristön säteily johtuu maaperän radonista, avaruuden taustasäteilystä sekä ydinvoimalaonnettomuuksista. Radioaktiivisuus rikastuu ravintoketjun huipulle. Luonnontuotteiden, kuten riistan, sienten ja joidenkin marjojen radioaktiivisuus on korkeampi kuin tuotantoeläinten ja -kasvien. Hirvellä, jäniksellä ja poro-/peurasuvulla esiintyy korkeita pitoisuuksia johtuen niiden monivuotisten ravintokasvien kyvystä varastoida säteilyä. Säteilyn pitkäaikaisvaikutuksista riistan terveyteen tiedetään vähän. Vaikutukset kohdistuvat perimään ja voivat aiheuttaa syöpää ja epämuodostumia. Ruoan mukana saatavan säteilyn osuus vuotuisesta annoksesta on ihmiselle pieni, vain noin prosentti, joten runsas riistan syöminen ei lisää annosta merkittävästi. Tarveharkinta vähentää torjunta-aineiden haittoja Kasvinsuojeluaineita käytetään tuhoeläinten ja -hyönteisten, kasvitautien sekä vesakkojen torjuntaan. Ongelmia aiheutuu, kun kemikaaleja joutuu muualle kuin tarkoitettuun kohteeseen. Yleiset hyönteismyrkyt ovat eläimille haitallisimpia ja voivat aiheuttaa myrkytyksiä. R Sinilevien mahdollisuus on muistettava, kun koira on jahdissa alkusyksyn lämpimillä säillä ja raikkaasta juomavedestä on puutetta. Vertymät poistetaan huolellisesti ruhosta lyijyjäämien takia eikä niitä tule antaa koirille tai jättää luonnon eläimille. Pyretroidit ovat vain vähän myrkyllisiä nisäkkäille ja linnuille, mutta erittäin myrkyllisiä kaloille. Torjunta-aineet aiheuttavat hormonihäiriöitä, epäsikiöitä ja hedelmättömyyttä. Monien lintulajien on epäilty kärsineen hyönteismyrkytyksistä. Eläimet altistuvat haitoille ruokaillessaan myrkytetyillä alueilla tai niiden läheisyydessä heti ruiskutusten jälkeen. Haittoja vähennetään tarveharkinnalla, noudattamalla käyttöohjeita ja valitsemalla sopiva sää ja aika, jolloin riistaeläimet eivät oleskele alueella. Myös luonnossa syntyy myrkyllisiä yhdisteitä. Kasvismyrkytyksiä pidetään riistalla harvinaisina, sillä ne kaihtavat myrkkykasveja ja eläinten tehokas pötsi ja maksa neutraloivat myrkkyjä. Ylitiheän kannan ja nälkiintymisen takia säätely voi horjua, joten eläin syö mitä on tarjolla ja myrkytyksiä voi syntyä. Diagnosointi vaikeaa Sienimyrkkyjä tuottavat maaperässä ja kasveissa elävät sienet, ja ne voivat kulkeutua vaikkapa viljan ja heinän mukana riistan ravintoon. Aluskasvustoon voi syntyä sienimyrkkyjä lauhoina syksyinä. Oireet vaihtelevat akuuteista kroonisiin myrkytyksiin, oireina ripulia, laihtumista ja lisääntymishäiriöitä. Riistalla sienimyrkytyksiä on tavattu harvoin johtuen ehkä vaikeasta määrityksestä. Torajyväsieni esiintyy heinäja viljakasveilla etenkin lämpiminä kesinä. Myrkytyksiä esiintyy yleisesti hirvieläimillä. Torajyvässä on myrkkyjä, jotka supistavat verisuonia. Ääriosissa seuraa hapenpuute ja kudokseen syntyy kuolio, jolloin kärkiosat voivat pudota pois. Äkillinen myrkytys aiheuttaa hermosto-oireita. Kun myrkytys havaitaan, ovat myrkyt jo haihtuneet eläimestä. Keskushermostooireisen eläimen lihaa ei tule syödä ennen syyn selvittämistä. Myös sinilevät voivat tuottaa myrkkyjä. Myrkytykset voivat olla akuutteja tai kroonisia ja diagnoosi on vaikeaa. Niiden merkitystä riistan terveydelle on vaikea arvioida, mutta joukkokuolemia on kuvattu sekä villiettä tuotantoeläimillä ja koirilla. Sinilevät kannattaa muistaa, kun koiraa käytetään jahtiin alkusyksyn lämpimillä ja raikkaasta juomavedestä on puutetta. Myös uiminen voi altistaa sinileville.
• Ve sa Se pp än en
• Metso Tetrao urogallus
• 38 l Metsästäjä 5 l 2016 N ee na Ku uk as jä rv i
• Neena Kuukasjärvi Soili Järvelä 80 vuotta joka ei ukkoja kumartele Soili Järvelälle ajokoirat ja ajokoirametsästys ovat lapsesta asti olleet sydämenasia. 80 vuotta täyttävä ”jahtiakka” on raivannut tietä niin harrastuksissa kuin työelämässä – ja edelleen eniten ilahduttaa hyvä-äänisen ajokoiran haukku. Jahtiakka, Metsästäjä 5 l 2016 l 39
• 40 l Metsästäjä 5 l 2016 Soili Järvelä on saanut niin harrastuksessaan kuin työelämässä kaataa raja-aitoja ja edistää tasa-arvoa. Monesti ainoana naisena miesporukassa harrastaneelle kävi onnenpotku 70-luvulla, kun työmaalta löytyi toinen samanhenkinen nainen, metsästystä ja koiria harrastava Tuula Suorsa (kyykyssä). Moni muistaa Soilin tinkimättömänä kasvattajana, rauhallisena ja periksiantamattomana koiranohjaajana ja aktiivisena koeharrastajana. Ja onpa Soili opastanut metsästysharrastuksen alkuun myös nuoria miehiä, joilla ei itsellään ole ollut koiraa. Soilin ideoimana syntyi aikanaan myös legendaarinen ”Helsinki-Rovaniemi-Petäjäinen”-koe. nykyisen Venäjän Karjalan alueella. Lapsuudenperheen kymmenestä lapsesta viisi ensimmäistä oli tyttöjä, joten toiseksi vanhimmasta Soilista tuli poikien puutteessa isän metsästysja ampumaharrastuskaveri jo hyvin nuorella iällä. – Isällä oli tuohon aikaa moottoripyörä. Sillä sitten kuljettiin, niin metsällä kuin ampumaradalla – minä joko sivuvaunussa tai isän edessä pyörän kyydissä ja koira tarakalla laatikossa, Soili muistelee. Sodan alla perheelle tuli lähtö kotiseudulta. Isä, Pekka Ruotsi, oli aliupseeri, ja isän työn perässä seuraava asemapaikka löytyi Luumäeltä Lappeenrannan läheltä. Pikkutytölle jäi mieleen, kuinka muuttokuormaa pakatessa isä vakuutti ja vannotti, että mukaan on pakattava kaikki hänen ampumamitalinsa ja -palkintonsa, joita oli kertynyt pistooliammunnassa Pohjoismaiden mestaruuskultaa myöten. Näin tehtiin. – Isä oli innokas metsämies ja ajokoiraharrastaja hänkin. Hän kävi vielä pitkälle yli 70-vuotiaanakin Pohjois-Suomessa, Lapissa Ylitornion seudulla Pessalompolossa syksyisin metsästysmatkoilla. Miesten maailmassa Metsästysharrastus tuli kodin perintönä, mutta varsinaiseen elämän käännekohtaan näppäräsormisen ja tekeväisen Soilin vei toinen tärkeä harrastus. – Olin hyvä ompelemaan. Tätini asui 50-luvun alussa Joensuussa. Hän teki paljon ompelutöitä muun muassa varuskunnan upseerinrouville. Taas erään joulun alla oli tilaustöiden kanssa kiirettä, joten lähdin tädille avuksi. Sillä ompelureissulla Soili tapasi tulevan aviomiehensä Matti Järvelän. Yhteinen koti perustettiin pohjoiseen, Kemijoen varteen, jossa suuret voimalaitostyömaat tarjosivat työtä ja leipää. Lapsia perheeseen syntyi kaiken kaikkiaan seitsemän, mutta pelkästään kotiäidin roolista oli tuohon aikaan turha haaveilla. – Kävin Forssassa kolmen kuukauden torninosturinkuljettajakurssin. Työvoimasta oli N ee na Ku uk as jä rv i Ko ti al bu m i n ole ainuttakaan pentuetta teettänyt teettämisen ilosta tai myymällä myynyt koiria. Aina niitä on tultu varta vasten kyselemään. Ovat nähneet, että tuossa on hyvä koira ja halunneet siitä pentuja, kertoo syyskuussa 80 vuotta täyttävä Soili Järvelä, intohimoinen metsästäjä ja ajokoiraihminen henkeen ja vereen. Rovaniemeläisen Järvelän metsästysura alkoi jo pikkutyttönä. Hän syntyi Jaakkimassa, Järvelän perheessä vahvat naiset ylläpitävät Soilin perintöä, metsästysja koiraharrastusta. Tyttärentytär Julia Järvelä (vas.) ja tytär Sirpa Järvelä metsästävät ahkerasti ja tytär Pirjo Kunnari (oik.) innostuu metsään myös ajokoetuomarina. E
• Metsästäjä 5 l 2016 l 41 pulaa ja huolellisia, tarkkoja naisia mielellään koulutettiin myös tällaisiin töihin. Rakennustyömaa oli hyvä työmaa, siellä palkka maksettiin työtaitojen ja osaamisen, ei sukupuolen, mukaan. Arki pienten lasten kanssa oli kuitenkin kiireistä. – Ei ollut sellaisia äitiyslomia kuin nykyään. Pari viikkoa lomaa, sitten takaisin töihin. Voimalaitoksella tein kolmea vuoroa – ja joskus lapsetkin oli jätettävä päineen kotiin, mies sitten kävi ruokatunnilla katsomassa. Yöt ompelin vaatteita lisätienestin toivossa. Ei silloin joutanut miettimään, jaksaako. Oli vain jaksettava, Järvelä muistelee. Metsästystä nuori äiti ei lopettanut pikkulapsiaikanakaan. Miehen kanssa kuljettiin metsällä yhdessä. – Jos vauva oli mukana, välillä piti käydä imettämässä autolla. Lapsistaan Soili Järvelä puhuu lämmöllä, ja ikänsä työtä tehnyt voimanainen osaa kiittää myös itseään. – En minä ihan mitätön akka ole. Minulla on seitsemän lasta ja kaikki ovat hyvissä töissä ja ammatti-ihmisiä! Metsästys sopii naisille Sekä metsästysharrastuksessaan että työssään miesvaltaisella alalla Soili Järvelä on saanut ponnistella tasa-arvon eteen. Mutta ukkoja hän ei ole koskaan käynyt kumartelemaan. – Olen aina ollut vähän tällainen outolintu, etelän tulokas. Liekö karjalaista verenperintöä vai mitä. En ole ollut mikään kyläluuta, mieluummin viihdyn itsekseni, vaikka kaikkien kanssa toimeen tulenkin. Paljon on pitänyt töitä tehdä, että metsästävästä naisesta on tullut uskottava. Ja on kai niitä kateellisiakin ollut, varsinkin siinä vaiheessa, kun aloin omilla koirilla pärjätä. Oman puolison ja lasten kanssa metsällä kulkeneelle Soilille kävi onnenpotku 1970-luvulla, kun samalle voimalaitostyömaalle sattui muuan Suorsan Tuula, joka oli myös metsästyksestä innostunut. – Tuulan kanssa ruvettiin kulkemaan metsällä porukassa, ja koirapuolellakin tehtiin paljon yhteistyötyötä, Järvelä kertoo. Koiraharrastuksen parissa saatiin kuitenkin odottaa pitkälle 80-luvulle, ennen kuin naisia alkoi näkyä esimerkiksi koetoiminnassa tuomareina. Järvelän mukaan naisia saisi olla enemmänkin. Metsästyksessä tärkeää on kärsivällisyys ja rauhallisuus, joka hänen mielestään on naisille luontaista. Veri vetää – Se vetää. Siellä on niin mukava metässä istua, Järvelä huokaa. Metsässä kulkeminen on Järvelälle vanhastaan luontevaa – omilla mailla ja tutuissa metsissä ei karttaa ja kompassia tarvita. Taitolaji sekin. – Jos eksyy, niin täytyy lähteä kotia, nauraa kokenut kairankävijä. Kun mittarissa alkaa olla 80, on ollut jo myönnettävä, ettei jalka nouse entiseen tahtiin. Onneksi perheestä ja suvusta löytyy harrastuksen jatkajia. Vävypojatkin on aikoinaan opetettu jäniksenpyyntiin, ja nykyään perinteitä seuraavat lapsenlapset. Tyttärentytär Julia Järvelä, 22, on saanut perinnöksi mummun haulikon, mutta myös eleissä ja otteissa on paljon Soilia, tietää Julian äiti Sirpa Järvelä, intohimoinen metsästäjä hänkin. Monen sukupolven metsästysperheessä tiedetään, ettei tytönkään metsästysharrastusta tarvitse kummastella. Pitkään metsästysja koetoiminnassa mukana olleet ovat nähneet kulttuurin siistiytymisen, ja takavuosien alkoholinkäyttö ja sotkeminen ovat onneksi taaksejäänyttä elämää. – Naisten mukaantulo on hillinnyt monia takavuosien epäkohtia. Tänä päivänä metsästys on enemmän urheilua, kiittää tytär Pirjo Kunnari. Vain hyviä koiria Suomenajokoira on aina ollut Soili Järvelän valinta – lapsuudenkodin ja isän peruja sekin. Oma kasvatustyö käynnistyi vuonna 1989 kennelnimellä Jahtiakan. Pentueita ehti parissakymmenessä vuodessa syntyä 12, yhteensä 71 pentua. Kasvatustyöstään Järvelää on kiitetty niin Suomen Ajokoirajärjestön kultaisella kuin hopeisella ansiomerkillä sekä kasvattajapalkinnolla. Hyvä koira on kokeneellekin kasvattajalle ja ajokoiraihmiselle aina lahja. Parhaan pennun valinnan kriteerit Soili Järvelä pitää edelleen visusti omana tietonaan. – Eipä niistä ikinä tiedä, Järvelä velmuilee, itselle jos jätän, niin otan pennuista sen parhaimman näköisen, mutta ei sekään takaa, että se olisi paras ajamaan. Tärkeää on myös että koiralla on hyvä ääni ja haukku. Järvelän harrastuksen ja kasvatustoiminnan tähtihetkiä elettiin 80-luvulla, kun ajettiin legendaarista ”Helsinki-Rovaniemi-Petäjäinen”–koetta. – Helsingistä tuli sellaisia herran näköisiä miehiä koirineen ja monesti tuntui, että tärkeintä on se, että Soili voitetaan, Järvelä muistelee. Omista koirista erityisen mieluinen oli ensimmäinen oma kasvatti, narttu Jahtiakan Pipsa (i. FIN KVA Bopi e. Jessica). Mieleen on jäänyt myös Pipsan tytär, kaunisääninen FIN KVA Jahtiakan Tinja (i. FIN KVA SE KVA Kopon Kapu). – Näyttelyssä jos haluaa herrastella, sinne pitää viedä mahdollisimman iso, komea uros. Mutta metsässä narttu on varmempi, Järvelä valistaa. Hyvän koiran tekoaineksia on pitkän linjan tekijän mukaan muutamia. – Liialla komentamisella koirasta saa hyvin äkkiä aran. Minulla ei ole koskaan ollut arkoja koiria. Hyvä koira tulee opettamalla ja viemällä metsään. Koiran lisäksi pitää tuntea myös jäniksen aivoitukset. Koiralle pitää antaa aina mahdollisuus, malttaa antaa sen tehdä oma työnsä. Viimeisestä koirasta Järvelä luopui 2015. Nykyään mummun pakastimesta löytyy aina herkkupaloja lasten perheiden metsästyskoirille. Parasta koiraansa Soili Järvelä ei osaa nimetä, mutta silmän pilke kertoo kaiken. – Mulla on ollut aina vain hyviä koiria! Soili Järvelä täyttää 80 vuotta 27.9.2016 ja juhlii merkkipäiväänsä lähipiirissä. N ee na Ku uk as jä rv i
• Lähde: Luke & riistakolmiot.? Tiheys Tiheys Lumijälkiindeksi 2016 10–16 5–10 3–5 <3 >16 Jäljet/10km/ vrk Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta yksilöä 00 98 96 02 04 06 08 10 12 14 60 40 20 80 100 Suurikokoisin hirvieläin . Karva tummanharmaa ympäri vuoden, jalat vaaleat. Naaraalla vaalea väri ulottuu kiilana hännän alapuolelle. Vasa aluksi punaruskea, syyskuulla väri vaihtuu harmaaksi. Leukaparta molemmilla sukupuolilla. Aikuisilla päästä kaareva leveä turpa, vasan turpa lyhyt. Lehmän selkä vaikuttaa pitkähköltä ja keskikohta hieman notkolla. Esiintyy koko maassa, mutta tiheys vaihtelee suuresti johtuen lähinnä laidunmaista sekä verotuksen suuntaamisesta. Vuodenaikojen mukaiset vaellukset tyypillistä. Elää kesällä rehevillä alavilla mailla, talveksi voi kerääntyä laumoiksi kuivemmille maille mm. mäntytaimikoihin. Kiima syys-lokakuussa . Kantoaika n. 8 kk. Nuori lehmä synnyttää aluksi normaalisti yhden vasan. Myöhemmin kaksoisvasat yleisiä. Sukukypsä 1 1/2-vuotiaana. Taloudellisesti tärkein riistaeläimemme. Hirvi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja maaja metsätaloudelle sekä liikenteessä, minkä vuoksi kantojen säätely on välttämätöntä. Vuotuinen saalis noin 58 000–85 000. Hirvi Alces alces Älg, Moose Suomen sorkkaeläimet suuruusjärjestyksessä Metsäkauris Kuusipeura Valkohäntäpeura Metsäpeura Hirvi Villisika Sorkan jälki (kesä) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Ravinto Vuodenajan mukaan vaihdellen puiden ja pensaiden oksat sekä versot mm. haapa, pihlaja, pajut ja koivu, etenkin talvella lisäksi mänty ja kataja. Myös varvut ja ruohovartiset kasvit. Punaruskea turkki Haapa (syksy) Vasa 12 –1 6 cm Kesällä Ravi Talvella Etujalka Kaareva ja leveä turpa Valtaosa hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Pitkät ja vaaleat jalat Sonni hahmoltaa etupainoitteinen Leukaparta Tummanruskea yleisväritys Musta alapuoli Lyhyt häntä Mänty Varvut Käynti 300–600 kg kg 17 –2 10 cm 250–300 cm Vain sonneilla sarvet, jotka voivat olla leveät lapio(palmata) tai kapeat hankosarvet (cervina). Myös välimuotoja esiintyy. 200–450 kg kg 16 –19 cm 190–250 cm C M Y CM MY CY CMY K hirvi.pdf 1 26/08/16 00:49 42 l Metsästäjä 5 l 2016
• Metsästäjä 5 l 2016 l 43 TARJOUKSET VOIMASSA 30.9.2016 ASTI. TUOTTEET OSASSA KAUPOISTA TOIMITUSMYYNTINÄ. WWW.K-RAUTA.FI WWW.RAUTIA.FI METSÄSTÄJÄN VEITSISARJA IRONSIDE 24,95 ASEÖLJY CRC 5,95 KUULEVA KUULOSUOJAIN PELTOR SPORTTAC 119,PORAKONEVINSSI WARN 227 KG 249,LIHALAATIKKO Valmistettu elintarvikemuovista. 9,95 KETJUTALJA 2000 KG Kaupoissa viikko 37 mennessä. 19,95 (norm. 29,95) PIPO POWERCAP LED-VALOLLA Värit vihreä, oranssi ja musta. Kaupoissa viikko 37 mennessä. 19,95 Riistametsälle ASEKAAPPI PROF 6-ASEELLE EN14450:2006 S1 sertifioitu. 419,
• 44 l Metsästäjä 5 l 2016 Ira Kling , Suomen Pystykorvajärjestö Kotimainen suurriistakoira, karjalankarhukoira, viettää 80-vuotisjuhlaa vuonna 2016. Kahdeksan vuosikymmenen kohdalla rotu on vahvasti voimissaan ja tulevaisuus näyttää lupaavalta. Ki m m o Ke m pp ai n en Karjalankarhukoira täyttää pyöreitä
• Metsästäjä 5 l 2016 l 45 arjalankarhukoiran alkuperänä pidetään Komin koiraa, jota kutsuttiin myös syrjäänien koiraksi. Kantakoirat ovat kuitenkin lähtöisin Laatokan Karjalasta, Aunuksesta ja Vienasta, joissa niitä arjalankarhukoiran alkuperänä pidetään Komin koiraa, jota kutsuttiin myös syrjäänien koiraksi. Kantakoirat ovat kuitenkin lähtöisin Laatokan Karjalasta, Aunuksesta ja Vienasta, joissa niitä käytettiin kaiken riistan metsästykseen. Jalostus aloitettiin 1936, jolloin tavoitteeksi asetettiin vankka, suurriistaa haukkuva koira. Tällöin rodun nimeksi sovittiin karjalankarhukoira. Ensimmäiset karhukoirat rekisteröitiin Kennelliiton rekisteriin 70 vuotta sitten, vuonna 1946. Karhukoira rotuna kaikkine ominaisuuksineen on osa arvokasta suomalaista kulttuurihistoriaa ja sen vaaliminen on Kennelliiton, Pystykorvajärjestön ja suomalaisen koiraväen kunnia-asia. Karjalankarhukoira on hyvin rohkea ja peräänantamaton metsästyskoira. Se tunnetaan sitkeänä, itsevarmana, älykkäänä ja oppivana. Koira on myös fyysisesti voimakas, ja se on jalostettu toimimaan itsenäisesti. Tärkein käyttötapa on suurriistan metsästyksessä eli karhukoiraa käytetään apuna erityisesti hirven ja karhun pyynnissä. Karjalankarhukoiraa on perinteisesti pidetty rotuna, joka pitää metsässä hyvin yhteyttä isäntäänsä. Jalostus tehnyt hyvää työtä Karjalankarhukoira on terve ja pitkäikäinen rotu. Vuotuiset rekisteröintimäärät ovat viime vuosina olleet 600–700 pennun luokkaa. Jalostukseen käytetään vain terveitä, keskenään riittävän vierassukuisia koiria. Tavoitteena on pitää rodun jalostuspohja mahdollisimman laajana ja monimuotoisena ja säilyttää olemassa oleva geeniperimä. Rotu kuuluu Suomen Kennelliiton PEVISAeli perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan. Karjalankarhukoiran rekisteröinti vaatii PEVISA-ohjelman noudattamista ja sen ehtojen täyttymistä. Pentujen vanhemmista tulee olla ennen astutusta lonkkakuvauslausunto ja voimassa oleva silmätarkastuslausunto. Pentueen vanhempien lonkkaindeksien keskiarvon tulee astutushetkellä olla vähintään 95. Yhdelle koiralle rekisteröidään korkeintaan 60 jälkeläistä. Monipuolinen metsästysja harrastuskoira Rotuna karjalankarhukoira on paitsi monipuolinen metsästyskoira niin myös sopeutuva, uskollinen ja rakastava perhekoira. Se on leikkisä ja tulee erittäin hyvin toimeen lasten kanssa. Karhukoiria pidetään sekä sisäettä ulkokoirina. Paksun turkkinsa ansiosta ne pärjäävät talviaikaan myös ulkotarhoissa, kunhan vedoton koppi on tarjolla. Karhukoiria pidetään yhä enenevässä määrin sisäkoirina ja kiinteästi mukana perheen päivittäisissä askareissa. Vaikka karhukoira on jalostettu suurriistakoiraksi, niin aktiivisena rotuna se käy moniin eri harrastuksiin metsästysja haukkukokeista jäljestyskokeisiin ja agilityyn. Varsinkin nuoremman metsästäjäsukupolven keskuudessa karhukoiraa käytetään myös pienpetopyynnissä. Karhukoira tarvitsee monipuolista liikuntaa eikä sitä aktiivisuutensa vuoksi suositella pelkästään seurakoiraksi. Koiranäyttelyissä karhukoira on komea ja näyttävä esitettävä, ja osa rodun harrastajista onkin hyvin aktiivista näyttelyväkeä. Rotua arvostetaan myös ulkomailla Karhukoiria on viety paljon myös ulkomaille ja jalostustyö on aktiivista. Erityisesti Ruotsissa on vankka karhukoirapopulaatio, ja yhteistyö koira-asioissa on toimivaa. Aktiivista karhukoiraväkeä on myös muissa Pohjoismaissa sekä erityisesti Baltiassa, Puolassa, Venäjällä, Italiassa, Espanjassa, USA:ssa ja Kanadassa. Rodun suosio on vankkumaton ja tulevaisuus näyttää erinomaiselta. Juhlavuosi 2016 Suomen Pystykorvajärjestö juhlistaa karhukoiraa monin eri tavoin tämän vuoden aikana. Järjestö on ollut mukana Kuopiossa Jalostuspäivillä, järjestön Talvipäivillä Vantaalla, Erämessuilla, Metsoleireillä sekä karjalankarhukoiraharrastajien omassa tapahtumassa Karhukoirapäivillä, jotka järjestettiin tänä vuonna Ranualla 18.–19.6. Metsästysja koekauden alettua karhukoirilla on edessä narttujen mestaruuskisa Kuningatar-ottelu Rovaniemellä 29–30.10., rodun parhaimmiston Suomen mestaruuskisa Hirvenhaukutottelu 19.–20.11. Mikkelissä, Seniori-ottelu Ruovedellä 25.11. ja nuorten koirien Tappisarviottelu Liedossa 10.12. Vaikka itse koetta ei pääse seuraamaan, koepaikalla voi käydä tutustumassa niin rotuun kuin harrastajiinkin. Ja aina kannattaa katsoa elokuva Kuohukorven Missistä, viisinkertaisesta Suomen mestarista, kenties kaikkien aikojen parhaasta karjalankarhukoirasta. K Karjalankarhukoira on terve ja pitkäikäinen rotu.
• Siinä he astelevat rinnakkain panelialaispeltoaukean reunalla: kaksi miestä, joille kummallekin peltopyy on tärkeä. Euran Paneliassa asuvien Tapio Heikkilän ja Martti Malmarin kasvoilla on tyytyväiset ilmeet. Peltopyyn alkuperäinen itäinen laji on asettunut jälleen näille satakuntalaispelloille. Tu o m o Ka rs ik as 46 l Metsästäjä 5 l 2016
• Metsästäjä 5 l 2016 l 47 Hia Sjöblom Peltopyyt viihtyvät taas Paneliassa Tapio Heikkilä ja Martti Malmari seuranaan kanakoiraksi koulutettava Ekku ja Ai-Hurja. Nämä englanninsetterit ovat tärkeä osa peltopyylaskentaa. H ia Sj ö bl o m eltopyiden luontaista kannanvaihtelua on vuosien varrella ollut useistakin syistä. Säiden ja viljelytoimien vaihtelut tuovat haasteita. Rankat sateet ja talven keskelle osuva lämpöjakso panee peltopyyn lujille siinä, missä peltomaiden ojien kaivuu ja raivaustyötkin. – Luontainen peltopyy on esiintymisalueensa rajamailla täällä. Kanta saattaa yhtäkkiä romahtaa, mutta vastavuoroisesti joinakin vuosina jopa kolminkertaistua, sanoo seudulla syntynyt ja kasvanut biologi, viljelijä Tapio Heikkilä. Koirat apuna laskennoissa Miehet katselevat suurta peltoaukeaa, jota he leikkisästi nimittävät lentokentäksi. Huhtikuussa sen äärellä nähtiin taas aiempia vuosia enemmän peltopyiden pyrähdyksiä ja kuultiin niille tyypillisiä kirahduksia. – Ison lantakasan tuntumasta peltojen läheltä löytyi peltopyyn pesä, josta kuoriutui parikymmentä poikasta. Yllätys oli iloinen, Martti Malmari sanoo. Malmari on koirakouluttaja ja metsästysseuran kenneltoimikunnan vetäjä. Kokenut konkari, englanninsetteri Ai-Hurja ja ensiaskeleita lintukoirana ottava Ekku nuolaisevat isäntänsä kättä tyytyväisinä. Ne ovat mukana Panelian Metsästysseuran peltoriistan vuotuisissa laskennoissa. Kanakoirat ovat ehdoton apu peltopyykannan laskennassa. Ne löytävät tehokkaasti linnut sänkipellon ja suojakaistojen seasta. Indikaattorilintu Tapio Heikkilälle peltopyy on indikaattorilaji. – Kun maisemassa on peltopyitä, se tarkoittaa, että asiat eivät ole kovin huonosti. Peltopyykantaa pitää ja kannattaa hoitaa. Tämä haastava lempilintuni on mielenkiintoinen. Ihminen tekoineen on taas ikuinen arvoitus, Heikkilä pohtii. Tapio Heikkilä katsoo asioita läheltä ja pohtii muutosten syitä sekä etsii ratkaisuja käytännöstä. Mies asuu synnyinkodissaan. Hän on seurannut, miten Eurajoen rantamaisemat ja kotia ympäröivät peltoaukeat ovat vuosien varrella muuttuneet. Tehomaatalous ja viime vuonna päätökseen saadut tilusjärjestelyt ovat muuttaneet peltopyiden maisemaa. Heikkilä kertoo, ettei peltopyy helposti väistä uusiakaan tilanteita, vaikka linnulla siivet onkin. Miehet ovat syystä ylpeitä satakuntalaisesta tilanteesta. Luontaisen peltopyykannan turvaaminen on vaatinut talkootunteja ja sinnikkyyttä. Säännölliset laskennat tärkeitä – Peltopyyn poikaset syövät ötököitä. Aikuisena siitä tulee siemensyöjä, Tapio Heikkilä jutP
• 48 l Metsästäjä 5 l 2016 l Riistapellot, ja niissä talventörröttäjiä l Ruokintakatokset, joissa jyviä, hiekkaa, tuhkaa ja vaikka kanankalkkia l Sänkipellot ja puimattomat kulmaukset l Olkea reunakaistoihin l Mulloskohtia pelloilla ja reunoilla l Laiduntajat, joiden lannasta ravintoa ym. Lisää perustietoa on esimerkiksi Sakari Mykrän ja Veli-Matti Väänäsen oppaassa Peltopyyn kannanhoito – toimintaa peltoluonnon hyväksi (2008). Oppaan pdf on ladattavissa verkossa: www.luontojariista.fi ? Julkaisuja ? Oppaat Hyviä tekoja peltopyyn iloksi: telee ja kertoo, miten on omilta pelloiltaan siirtänyt reunoille joskus olkikasoja peltopyiden houkutteeksi. Lintu tarvitsee suojaa ja ruokaa. Malmarin ja Heikkilän tavoite on yhteinen. Panelian metsästysseura lähti vuonna 2008 mukaan Luonnonja riistanhoitosäätiön peltopyyprojektiin. Peltopyy on seuran toimesta ollut rauhoitettuna alueella jo vuosikymmeniä. – Meillä oli hyvä pohjatieto 2000 hehtaarin projektialueelta silloisen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (nykyinen Luonnonvarakeskus) vuonna 1999 aloittamien kahden peltokolmion laskennan kautta, Malmari sanoo. Panelian peltomaisemat ovat osa suurempaa kokonaisuutta, ja Heikkilä arvioi yhtenäisen peltoalueen olevan jopa 3500 hehtaaria. Pelloista iso osa sijaitsee vanhalla merenpohjalla, niin sanotun Panelian Lahden alueella. – Laskennat Paneliassa tehdään helmikuussa. Suurena apuna ovat viljelijöiden peltotuntemus ja koulutetut kanakoirat. Vuonna 2011 aloitettiin Suomen riistakeskuksen luvalla myös keväinen parilaskenta huhtikuussa. Silloin talviparvet ovat hajaantuneet, mutta pesintä ei ole vielä alkanut, Martti Malmari sanoo. – Näin yhdessä maanomistajien ja metsästäjien kanssa saadaan koottua tärkeää reviirialuetietoa, jota haluamme kehittää edelleen, Malmari jatkaa Avoimin silmin Martti Malmari toteaa, että suojattomuus ja liika avaruus tuovat tullessaan peltopyille “ilmavaaran”, kun naakat, korpit, haukat ja muut petolinnut lisääntyvät. Silmät kiertävät maisemaa. Hän osoittelee tasaisen peltoaukean etäisille laidoille ja suuntaa toiveensa kohti metsää nouseviin reuna-alueisiin. Niitä pitäisi säilyttää peltopyyn suojana. – Ei peltopyy välttämättä tarvitse ojaa suojakseen, Tapio Heikkilä nyökyttelee, mutta jotain suojaa sillä pitää olla parinkolmensadan metrin tiheydellä. Ristiriidatonta – Emme näe mitään ristiriitaa maatalouden ja peltopyykannan hoitotoimien välissä, miehet sanovat. Biologina Tapio Heikkilä sanoo, että maan elävänä pitäminen on kaikkien tekojen ja toimien tavoitteena. Sänkipeltojen ja kasvipeitteisyyden lisääntyminen viime vuosina sopii hyvin peltopyiden kannanhoitoon. – Kaikki hyötyvät, Tapio Heikkilä kuittaa. Sa m i Ta pa n in en Peltopyy on ollut rauhoitettuna alueella jo vuosikymmeniä.
• Metsästäjä 5 l 2016 l 49 jahtivahti.fi TM Hankkija-myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. TÄYSRAVINNOT METSÄSTYSKAUTEEN ENERGIAPITOISET Jahti&Vahti Extra Energia ja Energia ovat asiantuntijoiden kehittämiä energiapitoisia erikoisruokia metsästys-, urheilu-, veto-, työja harrastekoirille. Ruoat vastaavat kovan rasituksen asettamiin vaatimuksiin; koira jaksaa paremmin ja sen hyvä kunto pysyy yllä pidempään. Jahti&Vahti-kuivamuonat ovat premiumlaatua, ja tarjoavat markkinoiden parhaan hinta-laatusuhteen. Energia | Extra Energia | Kana ja Riisi | Junior | Kevyt | Lammas ja Riisi | Pentu | Liha-ateria kg 23,60 Norm. 27,80 kg Norm. 31,26,30 ENERGIA EXTRA ENERGIA 15 kg 15 kg -15% -15% Jälleenmyyjä: Sako Oy | PL 149, 11101 Riihimäki Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi Beretta ACTIVE-vaatetus yhdistää kevyitä materiaaleja vedenpitäviin stretch-lisäkappaleisiin. Tällä helpotamme liikkumista etenkin metsissä estäen kompastumisia ja tarjoamalla täyden suojan myös rankkasateessa. Hengittävät materiaalit ja suuret tuuletusaukot auttavat poistamaan hikoilua myös nopeasti liikuttaessa. Saatavilla paikalliselta jälleenmyyjältäsi. DESIGNED ON YOUR BODY MOVEMENTS
• K UVITUS : A SMO R AIMOAHO 1970-luku 2020-luku 201 0-lu ku 1980-luku 1990-luku 2000-luku Riitta Pietikäinen koiriensa seurassa. Alkaa käydä yhä enemmän näyttelyissä omien ja tuttujen koirien kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. Alkaa käydä yhä enemmän näyttelyissä omien ja tuttujen koirien kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. 2008: Suomenajokoira Mietteen Masi hankitaan. Masi on loistava jäniskoira, muttei välitä näyttelyistä. Haaveena onnistuneet kanakoirien erikoiskokeet (KAER) Maxin kanssa. 2000: Naisten Kilvan voitto Sinkkiperän Kirin kanssa Uurnaisissa, jossa Pietikäinen edustaa Pohjois-Savon ajokoirayhdistystä. 2006: Liittyy Kuopion Ampumaja Metsästysseuraan (KAMS ry) jäseneksi. 2006: Ampuu hirvimerkin ja pääsee Kuopion yliopistollisen keskussairaalan metsästysseuran jäseneksi. Seuran kanssa tehdään metsästysreissu Valtimolle. 2011: Saksanseisoja Metsäleimun Max liittyy koirien jatkumoon Pietikäisillä. Lapset muuttavat pois kotoa. Pietikäinen huomaa, että itselle jää paljon enemmän aikaa. Metsästysharrastus saa uutta pontta ja tulee entistä aktiivisemmaksi osaksi elämää. Liittyy Saksanseisojien Eräkoulutus ry:n jäsenksi. Aloittaa Metsäleimun Maxin kanssa rally-tokon ja kisaa tällä hetkellä VOI-luokassa. Rally-toko yhdistää elementtejä tokosta, agilitysta ja koiratanssista ja pyrkii parantamaan koiran ja ihmisen yhteistyötä. Yhteistyö Maxin kanssa on kehittynyt rally-tokon ansiosta paljon. Maxin kanssa Pietikäinen käy myös näyttelyissä Metsästysreissu Kuusamoon ystävättären kanssa. Lintumaat ovat mahtavat ja Max pääsee treenaamaan seisontaa lintujen kanssa. Aloittaa Lapinmäen Erä ry:n rahastonhoitajana. 2015: Ampuu hirvimerkin. Osallistuu Akkain Jahti ry:n ampumaviikonloppuun Leppävirralla. Pietikäinen nauttii uusista kokemuksista metsästyksen parissa ja uuden oppimisesta. Viikonlopun aikana hän pääsee ampumaan kohti tulevaa karhua, tekemään kanuloukkuja ja paloittelemaan kolarissa kuollutta hirveä. Syksy tuo tullessaan mahdollisuuden ampua ensimmäinen metso saksanseisoja Maxin haukusta. Pietikäinen kuitenkin päättää jättää ampumatta, koska mukana on mahdollisuus, että laukaus voisi osua koiraan. Pietikäinen ampuu ainoastaan, kun laukaus on varma ja esteetön. Hetki on kuitenkin mahtava, sillä koira toimii juuri niin kuin pitääkin. Näitä hetkiä Pietikäinen arvostaa. Haaveena lähteä miehen kanssa riekkometsälle Lappiin ja Afrikkaan metsästämään. 2016: Tänä vuonna Riitta Pietikäinen lähtee ensimmäistä kertaa elämässään kyyhkyjahtiin. Toki sorsastuksessakin ollaan mukana heti 20.8. lähtien. 1995–1996: Harvinainen ajanjakso, jolloin perheessä ei ole lainkaan koiraa. Liittyy Kutemajärven metsästysseuran hirvijahtien ajoporukkaan. Aloittaa työnsä Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa (KYS) sairaanhoitajana. Metsästyksestä muodostuu tärkeä vastapaino raskaalle työlle. Tapaa tulevan aviomiehensä Sepon. Käyvät yhdessä lintuja jänismetsällä seurustelun aikana. Pariskunta hankkii ensimmäisen yhteisen koiran, beagle Remon, jonka kanssa aletaan käydä jänisjahdissa. 1988: Avioliitto. Ensimmäinen lapsi, Sami, syntyy. 1999: Seppo lähtee katsomaan kolmevuotiasta suomenajokoiraa, jonka seurauksena Sinkkiperän Kiri tulee perheeseen. Kiristä tulee kaksoisvalio, eli Suomen muotovalio sekä Suomen käyttövalio. Perheeseen tulee ensimmäinen saksanseisoja, Simba. Samana kesänä 1996 Pietikäinen suorittaa metsästäjätutkinnon ja hankkii Sepon haulikkoon ja lintukivääriin rinnakkaisluvat. Metsästysharrastus alkaa toden teolla. 1990: Toinen lapsi, Sanna, syntyy. 1991: Kolmas lapsi, Saara, syntyy. Toimii Pohjois-Savon ajokoirayhdistyksen naistoimikunnan puheenjohtajana. 1999: Ampuu ensimmäisen jäniksen Maaningalla. Aloittaa isän ja veljen kanssa hirviporukassa ajomiehenä. Kiinnostus metsästystä kohtaan kasvaa. Erään ajon seurauksena kaadetun hirven nahkasta Pietikäinen teetättää itselleen nahkahousut. Pietikäisen isä oli innokas pienriistan metsästäjä. Lapsena Pietikäinen liikkuu paljon vanhempiensa mukana metsässä esimerkiksi marjastamassa. Koirainnostus on perua jo lapsuudenkodista, ja partioharrastus tuo luonnon tärkeäksi osaksi elämää. Metsästäjän polku Riitta Pietikäinen syntyi 1959 Virtsalmella. Jo pienenä hän kulki paljon metsässä ja luonnossa vanhempiensa kanssa. Lapsena Riitalla oli myös selkeät sävelet tulevaisuuden suhteen: hän haluaisi miehen, joka metsästää. Nykyään Pietikäinen on naimisissa metsästäjän kanssa ja harrastaa monipuolisesti metsästystä ja metsästyskoiria. Metsästäjien kehitystarinoita on yhtä paljon kuin on metsästäjiä – jopa enemmänkin. Tällaiseksi muodostui Riitta Pietikäisen 2004: Suomenajokoira Aatu saapuu perheeseen. C M Y CM MY CY CMY K metsastajanpolku.pdf 1 25/08/16 00:04 50 l Metsästäjä 5 l 2016 Annamari Alanne
• K UVITUS : A SMO R AIMOAHO 1970-luku 2020-luku 201 0-lu ku 1980-luku 1990-luku 2000-luku Riitta Pietikäinen koiriensa seurassa. Alkaa käydä yhä enemmän näyttelyissä omien ja tuttujen koirien kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. Alkaa käydä yhä enemmän näyttelyissä omien ja tuttujen koirien kanssa sekä Suomessa että ulkomailla. 2008: Suomenajokoira Mietteen Masi hankitaan. Masi on loistava jäniskoira, muttei välitä näyttelyistä. Haaveena onnistuneet kanakoirien erikoiskokeet (KAER) Maxin kanssa. 2000: Naisten Kilvan voitto Sinkkiperän Kirin kanssa Uurnaisissa, jossa Pietikäinen edustaa Pohjois-Savon ajokoirayhdistystä. 2006: Liittyy Kuopion Ampumaja Metsästysseuraan (KAMS ry) jäseneksi. 2006: Ampuu hirvimerkin ja pääsee Kuopion yliopistollisen keskussairaalan metsästysseuran jäseneksi. Seuran kanssa tehdään metsästysreissu Valtimolle. 2011: Saksanseisoja Metsäleimun Max liittyy koirien jatkumoon Pietikäisillä. Lapset muuttavat pois kotoa. Pietikäinen huomaa, että itselle jää paljon enemmän aikaa. Metsästysharrastus saa uutta pontta ja tulee entistä aktiivisemmaksi osaksi elämää. Liittyy Saksanseisojien Eräkoulutus ry:n jäsenksi. Aloittaa Metsäleimun Maxin kanssa rally-tokon ja kisaa tällä hetkellä VOI-luokassa. Rally-toko yhdistää elementtejä tokosta, agilitysta ja koiratanssista ja pyrkii parantamaan koiran ja ihmisen yhteistyötä. Yhteistyö Maxin kanssa on kehittynyt rally-tokon ansiosta paljon. Maxin kanssa Pietikäinen käy myös näyttelyissä Metsästysreissu Kuusamoon ystävättären kanssa. Lintumaat ovat mahtavat ja Max pääsee treenaamaan seisontaa lintujen kanssa. Aloittaa Lapinmäen Erä ry:n rahastonhoitajana. 2015: Ampuu hirvimerkin. Osallistuu Akkain Jahti ry:n ampumaviikonloppuun Leppävirralla. Pietikäinen nauttii uusista kokemuksista metsästyksen parissa ja uuden oppimisesta. Viikonlopun aikana hän pääsee ampumaan kohti tulevaa karhua, tekemään kanuloukkuja ja paloittelemaan kolarissa kuollutta hirveä. Syksy tuo tullessaan mahdollisuuden ampua ensimmäinen metso saksanseisoja Maxin haukusta. Pietikäinen kuitenkin päättää jättää ampumatta, koska mukana on mahdollisuus, että laukaus voisi osua koiraan. Pietikäinen ampuu ainoastaan, kun laukaus on varma ja esteetön. Hetki on kuitenkin mahtava, sillä koira toimii juuri niin kuin pitääkin. Näitä hetkiä Pietikäinen arvostaa. Haaveena lähteä miehen kanssa riekkometsälle Lappiin ja Afrikkaan metsästämään. 2016: Tänä vuonna Riitta Pietikäinen lähtee ensimmäistä kertaa elämässään kyyhkyjahtiin. Toki sorsastuksessakin ollaan mukana heti 20.8. lähtien. 1995–1996: Harvinainen ajanjakso, jolloin perheessä ei ole lainkaan koiraa. Liittyy Kutemajärven metsästysseuran hirvijahtien ajoporukkaan. Aloittaa työnsä Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa (KYS) sairaanhoitajana. Metsästyksestä muodostuu tärkeä vastapaino raskaalle työlle. Tapaa tulevan aviomiehensä Sepon. Käyvät yhdessä lintuja jänismetsällä seurustelun aikana. Pariskunta hankkii ensimmäisen yhteisen koiran, beagle Remon, jonka kanssa aletaan käydä jänisjahdissa. 1988: Avioliitto. Ensimmäinen lapsi, Sami, syntyy. 1999: Seppo lähtee katsomaan kolmevuotiasta suomenajokoiraa, jonka seurauksena Sinkkiperän Kiri tulee perheeseen. Kiristä tulee kaksoisvalio, eli Suomen muotovalio sekä Suomen käyttövalio. Perheeseen tulee ensimmäinen saksanseisoja, Simba. Samana kesänä 1996 Pietikäinen suorittaa metsästäjätutkinnon ja hankkii Sepon haulikkoon ja lintukivääriin rinnakkaisluvat. Metsästysharrastus alkaa toden teolla. 1990: Toinen lapsi, Sanna, syntyy. 1991: Kolmas lapsi, Saara, syntyy. Toimii Pohjois-Savon ajokoirayhdistyksen naistoimikunnan puheenjohtajana. 1999: Ampuu ensimmäisen jäniksen Maaningalla. Aloittaa isän ja veljen kanssa hirviporukassa ajomiehenä. Kiinnostus metsästystä kohtaan kasvaa. Erään ajon seurauksena kaadetun hirven nahkasta Pietikäinen teetättää itselleen nahkahousut. Pietikäisen isä oli innokas pienriistan metsästäjä. Lapsena Pietikäinen liikkuu paljon vanhempiensa mukana metsässä esimerkiksi marjastamassa. Koirainnostus on perua jo lapsuudenkodista, ja partioharrastus tuo luonnon tärkeäksi osaksi elämää. Metsästäjän polku Riitta Pietikäinen syntyi 1959 Virtsalmella. Jo pienenä hän kulki paljon metsässä ja luonnossa vanhempiensa kanssa. Lapsena Riitalla oli myös selkeät sävelet tulevaisuuden suhteen: hän haluaisi miehen, joka metsästää. Nykyään Pietikäinen on naimisissa metsästäjän kanssa ja harrastaa monipuolisesti metsästystä ja metsästyskoiria. Metsästäjien kehitystarinoita on yhtä paljon kuin on metsästäjiä – jopa enemmänkin. Tällaiseksi muodostui Riitta Pietikäisen 2004: Suomenajokoira Aatu saapuu perheeseen. C M Y CM MY CY CMY K metsastajanpolku.pdf 1 25/08/16 00:04 Metsästäjä 5 l 2016 l 51 M er ja Va lj ak ka
• 52 l Metsästäjä 5 l 2016 Teksti: Marjo Niskanen , Kiteen riistanhoitoyhdistys l Kuvat: Hannu Tahvanainen Erätaitojen opetus kiinnostaa Kiteellä Kiteen Arppen koulussa järjestettiin neljännelle luokalle Erä ja luonto -valinnaiskurssi. Suuren kysynnän vuoksi lukuvuoden aikana päädyttiin pitämään kaksi kurssia, kertoo luokanopettaja ja Kiteen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Niskanen. Eränkäynti valinnaisaineena Erä ja luonto -kurssi oli koulussa valinnaisaine, jota järjestettiin yksi tunti viikossa. Uuden opetussuunnitelman mukaan valinnaisaineita on myös alakoulun puolella. Tämä tarkoittaa sitä, että Kiteellä Erä ja luonto -kurssi voisi olla yksi todennäköinen valinnaisaine myös tulevaisuudessa. Tunneilla touhuttiin monenmoista Suomen luontoon ja eränkäyntiin liittyvää. Kurssilla tutustuttiin kalliomaalauksiin ja -piirroksiin ja tehtiin jopa oma kalliopiirros vuolukiven palaan, opeteltiin jokamiehen oikeuksia ja näprättiin solmuja. Kurssin aikana koulussa työskenteli koulunkäyntiohjaajana Henna Hirvonen, joka on innokas partiolainen ja suunnistaja. Hänen opastuksellaan kurssilaiset saivat katsauksen partiotaitoihin ja suunnistuksen saloihin koulun lähiympäristössä. Suomenajokoira Matti sulatti oppilaiden sydämet kevään eräretkellä. iteen Arppen koulu on kunnostautunut erätaitojen opettamisessa. Erä ja luonto -valinnaiskurssien tarkoituksena oli perehdyttää lapsia Suomen luontoon ja eränkäyntiin, ja ne huipentuivat eräretkiin, joissa päästiin kokeilemaan erästelytaitoja käytännössä. Eräretket kurssien parasta antia Lukuvuoden aikana Arppen koulussa toteutui suuren kysynnän vuoksi kaksi Eräja luonto -valinnaisainejaksoa. Syksyn jaksolla Erä ja luonto -kurssin huipennus oli retki Puhoksen Erä ry:n vieraaksi. Retkellä vietiin hirville nuolukivi maastoon, kiivettiin hirvitorniin, eräruokailtiin ja maisteltiin hirvenlihapullia. Eräretken aikana oppilaat myös sörkkivät nuotiota ja vakoilivat metsässä toisia oppilaita. Retken lopuksi etsittiin laavulla kaivon paikkaa perinteisellä menetelmällä eli pajuvarvulla. Pajuvarvut lähtiK
• Metsästäjä 5 l 2016 l 53 vät oppilaiden mukaan kotipihan kaivon paikkojen etsimistä varten. Kevään kurssin lopuksi toteutettiin retki Kiteenlahden Eräpoikien metsästysmajalle. Metsästysseuran edustajat olivat valmistelleet retken puitteet huolellisesti ja touhua ja tekemistä riitti. Metsästysmajalla valmistettiin sorsan keinopesiä, tähdättiin laserammunnassa tarkkoja laukauksia karhukuvioon ja tutustuttiin pienpetojen pyyntilaitteisiin. Suuren huomion ja paljon rapsutuksia sai suomenajokoira Matti, joka hurmasi kaikki ylväällä olemuksellaan ja rauhallisella käytöksellään, suuresta ihailijajoukosta huolimatta. Kuin tilauksesta ”Nuorten innostamiseksi tarvitaan käytännön tekoja.” lll Kiteen riistanhoitoyhdistys on ollut yhtenä osapuolena mahdollistamassa esimerkiksi koulujen pyyntöjä tutustua metsästysharrastukseen, riistanhoitoon, metsästyskoiriin ja erilaisiin metsästysmuotoihin. Tapahtumia on järjestetty yhdessä eri metsästysseurojen kanssa seurojen metsästysmailla ja metsästysmajoilla, laavuilla, kodilla, koulukeskuksessa, sekä esimerkiksi Koposensuon kosteikkoalueella. Eräretket luontoon, metsään, kalavesille ja tutustuminen riistanhoitoon vaikkapa viemällä nuolukiviä maastoon tai tekemällä erilaisia loukkuja luovat nuorena pohjaa mahdolliselle myöhemmällä iällä alkavalle metsästystai erästelyharrastukselle. Koululuokkien ja ryhmien kanssa tapahtuva retkeily luonnossa on mukavaa ja antoisaa puuhastelua nuotiontekoineen, makkaratikun vuolemisineen ja makkaranpaistoineen. Retkeilyyn sisällytetään mahdollisuuksien mukaan erilaisia riistanhoitoon liittyviä tehtäviä, kuten sorsien keinopesien tekemistä ja pienpetojen pyyntilaitteisiin tutustumista. Retkillä tunnistetaan myös nähtyjä jälkiä: Kevään retkellä nähtiin suuret karhunjäljet, linnun sulkia ja erilaisia jätöksiä. Lisäksi tutustuttiin keväiseen mahlanvalutukseen koivusta. Mahlaa tietysti maisteltiin retken lopuksi. Riistanhoitoyhdistysten ja alueen metsästysseurojen tulisikin panostaa entistä enemmän nuorisotyöhön. Lisää nuoria tarvitaan mukaan harrastukseemme, jos sille halutaan jatkuvuutta. Nuorten innostamiseksi tarvitaan käytännön tekoja. Pelkkä puhe ei enää ehkä riitä. Hannu Tahvanainen , toiminnanohjaaja, Kiteen rhy Syksyn retkellä oppilaat pääsivät tutustumaan hirvitorneihin. Tornissa tähyilevät Roni Torni (vas.) ja Veeti Hakulinen. sesti vuolukiven kaivertamisesta ja sorsien keinopesien tekemisestä. Pyry Nenosella oli selkeät sävelet retken kohokohdasta: – Matti (suomenajokoira) oli paras! Kurssi oli muutenkin kiintoisa ja antoisa. Erityisen mieleenpainuvaa oli, kun käytiin keittämässä trangioilla kaakaot, Nenonen intoili. majan lähettyvillä oli karhu käynyt tallustelemassa hiekkamaahan jälkensä ihmeteltäväksi ja mitattavaksi. Koska retki sattui parhaaseen mahlan valutusaikaan, maisteltiin aitoa mahlaa ja nautiskeltiin mahlalla laimennettua mehua. Kevään kurssille osallistuneet oppilaat olivat retkestä innoissaan. Anni Toropainen innostui erityiKommentti
• 54 l Metsästäjä 5 l 2016 Metsäpeura laajentaa reviiriään Suuri hirvas tuli kuvaajaa kohti, eikä väistänyt ollenkaan. Kuvaaja kummasteli käytöstä, mutta poistui tyytyväisenä paikalta hienon kuvan kanssa. Seuraavana päivänä kuvaaja löysi hiedasta kahden suden jäljet, eikä koko laumaa näkynyt paikalla enää sinä syksynä.
• Metsästäjä 5 l 2016 l 55 Teksti ja kuvat: Tuomo Karsikas Keskija Pohjois-Pohjanmaalla pääsee nykyään näkemään metsäpeuroja paljon helpommin kuin Suomenselällä. Metsäpeurat ovat laajentaneet reviiriään ja kanta on vahvistunut. Metsäpeuran seuraaminen vaatii lajin elintapojen tuntemista ja rauhallista lähestymistä tuulen alta. ielä 1990-luvulla metsäpeura oli melko harvinainen näky Keskija PohjoisPohjanmaalla. Perhon Salamajärvellä niitä saattoi nähdä satunnaisesti varsinkin syksyisin. 2000-luvulla kanta vahvistui, ja ensimmäisiä kaatolupia alettiin myöntää aluksi Perhoon ja Halsualle sekä myöhemmin Kaustiselle. Perhosta alkavat kuitenkin ruokamaat ehtyä ja alueella on suurpetoja. Siksi kaikki peurat eivät enää vaella sinne takaisin talvilaitumille, vaan pääosa talvehtii Pohjanmaan, KeskiPohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan puolella. Metsäpeura-alue on jo laajenemassa pohjoisemmaksi ja kohti rannikkoa, jossa on vähän lunta ja paljon jäkäläkankaita. Kesälaitumet ja vasomisalueet ovat myös levittäytyneet Suomenselältä laajalle alueelle. Metsäpeuroilla on kaksi suuntaa: Keski-Suomessa laiduntaa arviolta noin 500 metsäpeuraa. Suurin osa laiduntaa koko KeskiPohjanmaan alueella ja myös Pohjois-Pohjanmaalla aina Pyhännälle saakka. Näiltä alueilta löytyy juuri sopiva ympäristö ja ravintoa. Kalajoella, Ullavassa ja Vetelissä metsäpeuroja on keskittynyt runsaasti. Sievissä ja Kannuksen Rekilässä on myös alueita, joilla metsäpeuroja vasoineen tapaa lähes päivittäin. Arka ja valpas laji Metsäpeurat ovat melko arkoja, joten niitä on lähestyttävä varovasti ja tuulen alta, jotta ne eiV Metsäpeuran levinneisyys lll Sukupuuton jälkeinen ensimmäinen pysyvä metsäpeurakanta muodostui Kuhmoon 1940-luvulla. Kanta on peräisin Venäjän Karjalassa eläneestä kannasta. Peurat talvehtivat Kainuussa ja vasoivat Venäjällä. Suomenselän kanta perustettiin 1970–1980-lukujen vaihteessa Salamajärvelle Perhoon. Kanta sai alkunsa Kuhmosta siirretystä kymmenestä metsäpeurasta. Kyseessä oli Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahaston, Metsähallituksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön suojeluprojekti. Suomenselällä laskettiin 1 300 peuraa vuonna 2015. Kainuussa on parhaimmillaan elänyt 1 700 yksilöä vuonna 2001. Kevättalvella 2015 laskennan tulos oli kuitenkin enää 700 metsäpeuraa, Keski-Suomessa elää myös muutaman kymmenen lauma, joka lienee peruja Ähtärin eläinpuistosta vapautetuista 15 peurasta. Kaikki peurat eivät enää vaella takaisin samoille talvilaitumille. vät saisi vainua lähestyvästä ihmisestä. Lähestyjän on myös käytettävä hyväkseen luonnon suomia suojia, kuten puita, pensaita ja ojia. Syksyisin metsäpeurojen kokoontuessa laumoihin niitä on helpompi havaita, ja paikallistuntemus sekä peurojen elintapojen tunteminen helpottavat laumojen löytymisessä. Metsäpeuroihin voi tulevaisuudessa törmätä entistä useammin, koska ne liikkuvat ruuan perässä yhä laajemmilla alueilla. Autolla liikkuja yleensä huomaa peurat helpoiten, mutta vauhdin hiljeneminen ja pysähtyminen saa ne heti pakosalle. Samoin kameran suljinääni saa heti liikettä peuroihin. Varsinkin suurisarviset hirvaat ovat valppaita. Kuvaaja ja metsästäjä saa varustautua maastonväriseen pukuun ja peittää kasvonsa samanvärisellä hupulla. Suurpedot uhkaavat metsäpeuroja Vielä vuonna 2006 Suomenselällä oli laskentojen mukaan noin 1 500 peuraa; nyt niiden määrä on kuitenkin vähentynyt. Syntyvyydessä ei ole tutkijoiden mukaan havaittu merkittävää muutosta ja vasatuotanto on pysynyt vakaana 14–15,5 prosentissa vuosittain. Yhtenä syynä peurojen vähenemiseen on pidetty liiallista metsästystä. Vuonna 2015 metsästettiin Suomenselällä kuitenkin vain 18 metsäpeuraa, eikä määrän pitäisi vaikuttaa vasatuotantoon merkittävästi. Samoihin aikoihin kannan vähenemisen kanssa lisääntyivät suurpedot alueella ja metsäpeuran reviirit laajentuivat. Molemmat syyt oletettavasti vaikuttavat metsäpeurojen määrään. Karhujen ja susien tiedetään verottavan juuri vasatuotantoa, joten kannan kääntyminen laskuun metsäpeuran perinteisillä alueilla lienee luontaisen poistuman tulosta. Metsäpeurakannan hoitosuunnitelman tavoite on, että laji säilytetään osana Suomen eläinlajistoa sekä arvostettuna ja elinvoimaisena riistaeläinlajina. Tulevaisuudessa on mahdollista, että reviirin laajenemisen myötä Suomenselän ja Kuhmon kannat yhtyvät. Metsäpeura vasoineen
• 56 l Metsästäjä 5 l 2016 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström , Suomen riistakeskus Kauriinmetsästystä jo 25 vuotta Metsäkauriin paluu Suomeen Osa 1: Metsäkauris on nykyään Euroopan yleisin riistalaji, sillä sen kanta on noin 15 miljoonaa eläintä. Laji on historiansa aikana kokenut suuria heilahteluja niin kantansa kuin levinneisyysalueensakin puolesta. Suomessa metsäkauriin metsästys aloitettiin 25 vuotta sitten. etsäkauris oli Euroopassa yleinen keskiajalla. Käytettävissä olevien lähteiden mukaan levinneisyys näyttää Pohjoismaissa kattaneen ainakin alueen, jota nykyään kutsumme eteläboreaaliseksi vyöhykkeeksi. Tämä käy ilmi muun muassa metsäkauriin salametsästyksestä langetetuista tuomioista, yksittäisistä arkeologisista löydöksistä ja erilaisista paikannimistä. Metsäkauriskannat katosivat Metsäkauriskanta alkoi supistua 1600-luvulla ja suunta jatkui koko 1700-luvun. Yhtenä syynä oli 1500-luvun lopulta 1800-luvun loppuun vallinnut ankarampi ilmasto. Lisäksi suurten petoeläinten sekä metsissä laiduntavien lehmien runsastuminen vaikuttivat asiaan. Pedot verottivat metsäkauriskantoja, ja lehmät kilpailivat ravinnosta metsäkauriiden kanssa. Euroopan levottomuudet 1600ja 1700-luvuilla olivat toinen ratkaiseva tekijä, ja ne hävittivät pitkälti metsäkauriin sen aiemmalta levinneisyysalueelta. Etenkin Ranskan vallankumous vuonna 1789 oli kohtalokas metsäkauriille. Sitä ennen kauriit oli monissa maissa suojeltu yleiseltä metsästykseltä, ja niiden pyynti oli sallittua vain kuninkaallisille ja aatelisille. Vallankumouksen jälkeen metsäkauriita vainottiin suuressa osassa Eurooppaa. Metsäkauris oli Norjassa lähestulkoon sukupuutossa jo 1600-luvulla. Eräässä vuonna 1613 kirjoitetussa teoksessa esimerkiksi kuvataan, miten metsäkauriita esiintyi aiemmin runsaasti Trøndelagin Namdalenin saarilla, mutta kuinka ne olivat sieltä, kuten muualtakin, tyystin kadonneet. 1600-luvun alussa Keski-Ruotsissa oli vielä yksi jos toinenkin metsäkauris. Niiden todetaan olleen suhteellisen yleisiä Taalainmaalla, ja myös Hälsinglandissa oli ilmeisesti pieni esiintymä, sillä siellä saatiin metsäkauris saaliiksi vielä vuonna 1605. Virosta ja Liettuasta metsäkauriit katosivat täysin 1700-luvun lopussa. Vuonna 1830 metsäkauriit olivat hävinneet myös Ruotsista, lukuun ottamatta yhtä suurta skoonelaista tilaa, Övedsklosteria. Siellä arvioitiin eläneen tuolloin noin 50 kaurista. Tilanomistaja ymmärsi, mikä kohtalo metsäkaurista odotti, joten hän naapuriensa kanssa rauhoitti metsäkauriin muutamien suurtilojen mailla vuonna 1844. Se sai monet muutkin maanomistajat seuraamaan esimerkkiä. Uuteen kukoistukseen Metsäkauris oli rauhoitettu Keski-Skoonessa ainakin seitsemän vuotta, joten se saattoi alM
• Metsästäjä 5 l 2016 l 57 kaa lisääntyä ja vallata takaisin osia aiemmin menettämästään levinneisyysalueesta. Levinneisyyttä edistettiin myös siirtämällä metsäkauriita uusille alueille, esimerkiksi Göteborgin seudulle, vuosina 1861–1865. Metsäkauriskannat alkoivat toipua muuallakin Euroopassa eri kausina 1800-luvulla, yhtäältä rauhoittamisen mutta suurelta osin myös palautusistutusten ansiosta. Metsäkauriita siirrettiin runsain määrin 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa niiden uusvanhoille levinneisyysalueille muun muassa Virossa, Belgiassa, Ranskassa, IsossaBritanniassa, Sveitsissä, Portugalissa ja Italiassa. Ensimmäinen havainto Suomessa Naapurimaiden tapaan metsäkauris oli jossain vaiheessa hävinnyt Suomestakin, mutta ajankohta ei ole selvillä. Muutamat paikannimet, esim. Tarvasjoki Varsinais-Suomessa ja Råbockkärr Uudellamaalla muistuttavat entisajoista, jolloin kauris kuului maamme eläimistöön. Vaikka luujäänteet katoavat Suomen maaperässä nopeasti, metsäkauriin luu on löydetty pronssikautiselta asuinpaikalta Askolasta Uudeltamaalta. Ensimmäiset metsäkauriit palasivat Kaakkois-Suomeen 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä siihen osaan maata, jonka Suomi sittemmin menetti Neuvostoliitolle vuonna 1940. Uusia eläimiä siirtyi seuraavina vuosikymmeninä maahan idästä Karjalan kannaksen kautta mutta myös Laatokan pohjoispuolelta. 1950-luvulle mennessä oli kirjattu viitisentoista varmaa havaintoa idän suunnalta ja pieniä hajanaisia laumoja muodostui ainakin Nuijamaalle, Miehikkälään ja Sippolaan. Metsäkauris oli siihen mennessä ollut vapaata riistaa Suomessa, joten monet varmistetut havainnot koskivat nimenomaan kaadettuja eläimiä. Metsäkauris rauhoitettiin vasta vuonna 1948. Vakiintunut riistalaji Metsäkauriita alkoi vaeltaa Suomeen myös lännestä vuodesta 1950 lähtien. Niitä tavattiin Lapin Alatorniolla, Karungissa, Kolarissa ja Tervolassa mutta myös etelämpänä Pudasjärvellä, Oulun seudulla ja Pattijoella Pohjois-Pohjanmaalla. Eteläisin havainto tehtiin Pietarsaaressa. Tornionjokilaaksoon muodostui pieni pysyvä metsäkauriskanta Ruotsista siirtyneiden eläinten ansiosta 1950-luvun lopulla. Myös Tyrnävälle ja Muhokselle kerääntyi myöhemmin riittävän runsaasti kauriita muodostamaan pienen kannan. Simpeleelle oli vuoteen 1972 muodostunut pieni lauma, joka säilyi muutaman vuoden, kunnes seudun ilvekset hävittivät sen. 1970-luvun lopussa Suomessa arvioitiin olevan noin 200 metsäkaurista. Niistä satakunta eli Ruotsin vastaisen rajan lähialueilla ja loput olivat hajallaan muualla Suomessa. 1980-luvun alussa kauriita vaelsi maahamme myös Norjasta. Ne siirtyivät Inariin ja Utsjoelle Pohjois-Norjan rannikkoa pitkin. Suomeen saapui siis yhä enemmän metsäkauriita luoteesta ja myös pohjoisesta samalla, kun jo vakiintuneet metsäkauriskannat lisääntyivät. 1980-luvun alussa oli selvää, että metsäkauris oli tullut jäädäkseen ja että siitä voisi tulevaisuudessa tulla tärkeä riistalaji. Metsäkaurisnaaras voi suotuisissa olosuhteissa saada 2–3 vasaa. Metsäkauriin ohjeellinen levinneisyys Pohjois-Euroopassa vuosina 1500–1980. 1500-luvun kartta karkeasti suuntaa antava. Aineisto: Haglund 1948, Kalela 1948, Siivonen 1953, Cederlund & Liberg 1995, Andersen et al. 2010, Andersone-Lilley et al. 2010. Euroopan levottomuudet hävittivät kauriskantaa.
• 58 l Metsästäjä 5 l 2016 Teksti ja kuvat: Sirpa Kuhlström , Suomen riistakeskus Rhy-toiminta kehittyy Riistahallintolain valmistelun yhteydessä reilut viisi vuotta sitten käytiin perusteellinen keskustelu riistanhoitoyhdistysten asemasta ja merkityksestä riistahallinnossa. Riistanhoitoyhdistykset ovat riistahallinnon kivijalka, jolla on aivan erityinen merkitys metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvän vapaaehtoistyön edistämisessä. Kyselyn perusteella hankkeen kehityskohdeluetteloon valikoitui neljä päälinjaa: Oma riista -palvelun kehittäminen toiminnanohjaajan työvälineenä, suurriistavirka-apu (SRVA), ampumakoemaksujen vastaanotto ja metsästyksen valvonta. Kehitysehdotuksista käytäntöön Toiminnanohjaajilta tullut palaute on huomioitu Oma riista -palvelun kehitystyössä. Oma riista -palvelu on riistahallinnon sähköinen asioinToiminnanohjaaja Sisko Hakala (Urjalan rhy) neuvoo metsästäjiä niin puhelimessa kuin vaikkapa ampumakokeessakin. iistanhoitoyhdistysten toimintaympäristössä on tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia. Aluehallinnon uudistuminen ja sidosryhmäkentän laajentuminen, Euroopan unionia unohtamatta, vaikuttavat myös riistanhoitoyhdistysten toimintaan. Suomen väestö vanhenee ja samalla myös me metsästäjät ikäännymme. Yhä useampi metsästäjä asuu kaupungissa, kaukana riistanhoitoja metsästysalueiltaan ja metsästysseuran sekä riistanhoitoyhdistyksen talkootapahtumista. Samalla metsästysseuratoiminnasta on tullut jopa entistä tärkeämpi hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden lähde niin kaupungissa kuin maaseudulla ja haja-asutusalueillakin. Riistahallintolain myötä riistanhoitoyhdistyksen tehtävät eroteltiin julkisiin hallintotehtäviin ja muihin tehtäviin. Toiminnanohjaajan asema itsenäisen riistanhoitoyhdistyksen työsuhteisena toimihenkilönä vahvistui, ja samalla riistanhoitoyhdistyksen hallitukselle tuli lainsäädännön edellyttämät työantajavelvoitteet. Toiminnanohjaajilta vinkit kehittämiskohteisiin Suomen riistakeskus käynnisti loppuvuodesta 2014 puolitoista vuotta kestäneen riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämishankkeen. Hanke alkoi riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille lähetetyllä kyselyllä, jossa kartoitettiin ajatuksia kehittämistarpeista ja tietoa jo käytössä olevista hyvistä toimintavoista, joita voitaisiin tuoda kaikkien riistanhoitoyhdistysten tietoon. Tietotekniikan kehittämiseen liittyvillä kysymyksillä tavoiteltiin toiminnanohjaajien näkökulmasta työtä helpottavia ja tehostavia jatkokehitysideoita. R
• Metsästäjä 5 l 2016 l 59 tipalvelu ja toiminnanohjaajan työtä jatkossa helpottava kokonaisvaltainen työväline. SRVA-toiminnassa toiminnanohjaajien kehittämisajatukset koskivat kolaripaikan merkintää, hälytyspuhelinjärjestelmää, tehtävien raportointia, työturvallisuutta ja riistanhoitoyhdistysten välistä yhteistyötä suurpetotilanteissa. Kehittämistarpeiden vahva esilletulo oli odotettua, onhan SRVA-toiminta riistanhoitoyhdistysten organisoimaa yhteiskunnallisesti merkittävää vapaaehtoistoimintaa. Kehityskohteita on tuotu jo käytäntöön: kolaripaikalle kiinnitettävä riistaonnettomuusmerkki löytynee jo useasta autosta, hälytyspuhelinjärjestelmän toimivuus on testattu ja tapahtumien raportointia Oma riista -palveluun tehtyyn lisäominaisuuteen testataan kentällä todellisissa tehtävätilanteissa. Toiminnanohjaajilta tuli myös palautetta ampumakokeisiin liittyvästä byrokratiasta sekä käteisen rahan käytöstä. Kyselyn perusteella ampumarataolosuhteissa entisestään lisääntyneiden papereiden täyttäminen on hankalaa, ja käteisen rahan talletus pankkien harventuvan konttoriverkon aikana on työlästä. Hankkeen aikana testattiinkin maksukorttipäätettä (iZettlekortinlukija), joka osoittautui käyttökelpoiseksi niin ampumakokeen kuin metsästäjätutkinnon suoritusmaksujen vastaanottamisessa Maksupäätettä käytetään jo myös metsästäjäkurssimaksujen ja oppaiden maksujen vastaanottamisessa. Metsästyksen valvonta on yksi riistanhoitoyhdistyksen julkisista hallintotehtävistä. Rhy:n metsästyksenvalvojan tehtävänä on seurata metsästyksen ja riistanhoidon lainmukaisuutta toiminta-alueellaan yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Hankkeessa nousi vahvasti esille riistanhoitoyhdistysten jo toteuttamat yhteistoimintamuodot naapuririistanhoitoyhdistysten, metsähallituksen erätarkastajien ja merivartijoiden kanssa. Yhteistyö väylä kehitykseen Suomessa toimii 295 riistanhoitoyhdistystä, joista pienimmässä metsästyskortin maksaneita metsästäjiä on alle 100 ja suurimman riistanhoitoyhdistyksen jäsenmäärä on yli 8 000 metsästäjää. Myös riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueiden maapinta-aloissa ja alueella toimivien metsästysseurojen ja -seurueiden määrissä on huomattavia eroja. Lakisääteiset tehtävät ovat kuitenkin kaikille samat riippumatta jäsenmäärästä tai pinta-alasta. Nyt toista vuotta käytössä ollut hirvikannan hoitosuunnitelman mukainen hirvitalousaluesuunnittelu on tuonut toisaalta yhden uuden toimintatavan, jossa riistanhoitoyhdistykset tekevät verotussuunnittelussa yhteistyötä yli riistanhoitoyhdistysten ja osin jopa yli riistakeskusalueiden rajojen. Riistanhoitoyhdistys omalta osaltaan esittelee alueensa verotussuunnitelman ja tiedot, johon suunnitelma perustuu, pyyntiluvanhakijoille ennen pyyntilupahakemusten jättämistä. Olemme siirtymässä yhteisesti sovittuun, tavoitteelliseen verotussuunnitteluun, pois lausuntobyrokratiasta. Riistanhoitoyhdistysten yhdistyminen on yksi mahdollisuus tehostaa toimintaa ja yhteistyötä, mutta yhdistymiseen liittyy myös pelkoja esimerkiksi hallituspaikan menetyksestä, toiminnan etääntymisestä, omien vaikutusmahdollisuuksien vähenemisestä luvanhaussa ja mahdollisesti oman ampumaradan menettämisestä. Riistanhoitoyhdistysten omaehtoinen toiminnan kehittäminen on tuottanut tulosta erityisesti yhdistysten välisessä yhteistoiminnassa. Erilaisia koulutustilaisuuksia, ampumakokeita ja metsästäjätutkintoja järjestetään yhteistoiminnassa naapuririistanhoitoyhdistysten kanssa. Yhteistoiminnalla on luotu erinomaisia osaajien verkostoja, joissa toimijat luottavat toisiinsa. Vapaaehtoinen yhdistyminen realistinen vaihtoehto Riistanhoitoyhdistysten kehittämisen yhtenä tavoitteena oli tunnistaa ja poistaa riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisen yhdistymisen esteitä. Erilaisista yhteistoimintamuodoista voi muodostua hyvä polku riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoiseen yhdistymiseen, jolla löydetään toimiva toimintatapa muuttuviin olosuhteisiin. Toimintapa, jossa hallinnon ja talouden byrokratiaa voidaan vähentää ja keskittää voimavarat riistanhoitoyhdistyksen ydintehtäviin. Samalla varmistetaan metsästäjien vapaaehtoistyön ja riistanhoitoyhdistysten luottamusmieshallinnon jatkuvuus sekä turvataan riistahallinnon taloudelliset toimintaedellytykset ja kustannustehokkuus. Toiminnanohjaajilta kysyttiin, kehittämistarpeita ja tietoa hyvistä toimintavoista. Riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämishanke 1.11.2014–30.4.2016 Projektipäällikkö: Erkki Nyyssönen, Mouhijärven piirin rhy:n toiminnanohjaaja Ohjausryhmä: Jari Pigg, Sami Niemi (MMM), Sauli Härkönen, Tuomo Pispa, Sirpa Kuhlström
• 60 l Metsästäjä 5 l 2016 nnistunut jahtipäivä ja tuleva jahtikausi aloitetaan hyvällä valmistelulla kesän ja alkusyksyn aikana. Metsästyskortti, aseenkantoluvat, ampumakokeet sekä metsästysoikeus metsästettävälle alueelle on oltava kunnossa. Nykyaikaiset metsästysasusteet ja -jalkineet lisäävät omalta osaltaan metsästyksen turvallisuutta. Aseet on hyvä huoltaa ja kohdistaa ennen ensimmäistä jahtipäivää, jotta minimoidaan ohilaukauksien ja haavakkojen mahdollisuus. Jos ammut, ole varma! Jahdin ennakkosuunnittelu korostuu porukkaja seuruejahdeissa. Passilinjojen etukäteissuunnittelu, ampumatornien rakentaminen sekä ampumasektorien raivaus ja merkkaus maastoon helpottavat varmojen riistalaukausten ammunnassa sekä edistävät merkittävästi metsästysturvallisuutta. VHF-laitteet, paikantimet ja kännykät auttavat kommunikoinnissa sekä ennen jahtia että jahdin aikana. Metsästyksenjohtajalla on juridinen vastuu jahdin suunnittelusta ja turvallisesta läpiviennistä. Hyvä nyrkkisääntö onnistuneen jahtipäivän toteutuksessa on huomioida ensin turvallisuus ja vasta sitten saaliin saaminen. Metsästäjillä on yksiselitteisesti vastuu jokaisesta ammutusta laukauksesta. Valitettavasti vuosittain Suomessa tapahtuu metsästysvahinkoja, jossa riistalle ammuttu laukaus osuu ihmiseen tai metsästyskoiraan. Lähes poikkeuksetta vahinko on aiheutunut siitä, että laukaus on ammuttu sektoriin, johon ei olisi pitänyt lainkaan ampua tai ampuja ei ole tiedostanut jahtikaverin tai -koiran sijaintia. Varsinkin kyttäysjahdissa, joka tapahtuu pääosin iltaisin ja öisin, valaistusolosuhteet sekä vähälumiset talvet aiheuttavat ongelmia jahdin toteutuksessa. Haasteelliset valaistusolosuhteet vaikeuttavat riistan tunnistamista, joten on elintärkeää muistaa, että ampua saa ainoastaan, jos täysin varmasti tunnistaa ammuttavan kohteen. Nollatoleranssi alkoholinkäytölle Muutamiin viime vuosina tapahtuneisiin metsästysonnettomuuksiin liittyy alkoholin käyttö. Promillet veressä ja metsästysaseiden käyttö eivät kuulu missään tilanteessa yhteen! Jos ilta on venähtänyt pitkäksi ja aamulla on promilleja veressä, pidetään aseet asepussissa, kunnes mittari näyttää nollaa. Eettisellä metsästäjällä on aina nollatoleranssi alkoholin suhteen. Metsästäjillä on osaltaan vastuu myös metsästyksen julkisuuskuvasta ja maineesta. Se, miten metsästäjät käyttäytyvät ja toimivat metsässä tai sen ulkopuolella ratkaisee pitkälti, mitä metsästyksestä tai metsästäjistä ajatellaan. Jokaisen riistalaukauksen tulisi olla osa kestävää riistanhoitoa. Turvallisuus, riskienhallinta ja vahinkojen ennaltaehkäisy takaavat unohtumattomia jahtipäiviä, positiivisia elämyksiä ja nauttimista Suomen luonnosta. Nautinnollista ja turvallista jahtikautta! Suomen riistakeskuksella ja LähiTapiolalla on pitkä yhteistyö metsästäjien turvallisuuskulttuurin edistämisessä. LähiTapiola on vakuuttanut kaikki metsästäjät metsästyskorttiin liitetyllä vakuutuksella. Vakuutusturva on voimassa, kun maksaa riistanhoitomaksun. 1. elokuuta 2016 lähtien vastuuvakuutuksen vakuutusmäärä vahinkoa kohti nousi 500 000 eurosta 1 200 000 euroon. Ahti Haataja toimii LähiTapiolan kehitysjohtajana ja Suomen riistakeskuksen ja LähiTapiolan yhteistyössä asiantuntijana. O Pitkä talvi sekä lämmin ja kaunis kesä ovat takana – on taas uuden jahtikauden aika! Kaikilla yli 306 000 metsästäjällä on jälleen mahdollisuus nauttia Suomen rikkaasta luonnosta ja sen monimuotoisesta riistakannasta. Kaikki metsästäjät on vakuutettu LähiTapiolan metsästäjävakuutuksella, mutta vastuullisuus ja eettisyys ovat jokaisen metsästäjän perusvarusteet. Jahtikausi alkaa – vastuu ja nautinto mukaan jahtireppuun Teksti ja kuva: Ahti Haataja , LähiTapiola Katso lähin kauppiaasi tai tilaa verkosta Metsästäjälle! AWD155 499,KO TIMAIN EN P E R H E Y R I T Y S Tarjoukset voimassa 31.10.2016 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sis. alv 24 %. Oikeudet muutoksiin pidätetään. XK8008 79,Koiran kuljetushäkki • P 90 x L 57 x K 62 cm • korkeus kokoon taitettuna 8 cm • paino 7,1 kg AK4 119,149,Asekaappi neljälle aseelle • L 25 x K 125 x S 25 cm PAT700 149 90 Metsästäjän takki+ housut • 100 % polyesteri • vedenja tuulenpitävät, hengittävät • teipatut saumat ja vedenpitävät vetoketjut • runsaasti taskuja, takissa lämmittelytaskut, • takissa irrotettava huppu, säädettävä sekä pidennetty helma takana • väri oranssi/harmaa • koot S-3XL Talvilakki • 100 % polyesteri • tuulenpitävä • yksi koko PAT128A-ONE 19 90 C E S IU M C A LI D U S CRX116 33 90 LED hakuvalo, vesitiivis • 500 lm • 4-toiminen kytkin: 100 % / 50 % / Flash / OFF • magneetilla • paristotyyppi 3 x 1,5 V D (ei sis.) DM5005 11 90 Lihalaatikko 45 l • elintarvikehyväksyttyä muovia • mahdollista pinota sisäkkäin tai päällekkäin • P 580, L 380, K 315 mm Hygieeniseen lihankäsittely yn! Avattavissa sekä päädystä että sivusta! Koiratutkaan! Sähkötalja • 1600 W / 230 V • 500 / 1000 kg • nostovara 11 m / 5,5 m Jahtilatoon! GP201062A 19 90 Ladattava akku NiMH 2600 mAh • AA Lämpötakki+ akku+ laturi • 100 % polyesteri, 320 g/m² • tuulenpitävä, vettähylkivä ja hengittävä softshellmateriaali • kolme lämmityselementtiä, kaksi edessä ja yksi takana • kolme lämmitystehoaluetta: matala, keskitaso ja korkea • Li-ion akku 12 V • akun latausaika 3 tuntia • akun kesto: alhaisimmalla lämmitysteholla 10 h, keskitason lämmitysteholla 6 h ja korkeimmalla lämmitysteholla 3 h • EN20471 luokka 3 • fl.oranssi/harmaa • koot S-2XL Pipo, • 100 % akryyli • alaosassa fleece vuori PAT156-ONE 9 90 A LB II T TI PAT900 199,H A F N IU M Mikrofleece • 100 % polyesteri microfleece, 200 g/m² • väri oranssi • koot: S-3XL PAT147O-S/3XL 29,
• Katso lähin kauppiaasi tai tilaa verkosta Metsästäjälle! AWD155 499,KO TIMAIN EN P E R H E Y R I T Y S Tarjoukset voimassa 31.10.2016 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sis. alv 24 %. Oikeudet muutoksiin pidätetään. XK8008 79,Koiran kuljetushäkki • P 90 x L 57 x K 62 cm • korkeus kokoon taitettuna 8 cm • paino 7,1 kg AK4 119,149,Asekaappi neljälle aseelle • L 25 x K 125 x S 25 cm PAT700 149 90 Metsästäjän takki+ housut • 100 % polyesteri • vedenja tuulenpitävät, hengittävät • teipatut saumat ja vedenpitävät vetoketjut • runsaasti taskuja, takissa lämmittelytaskut, • takissa irrotettava huppu, säädettävä sekä pidennetty helma takana • väri oranssi/harmaa • koot S-3XL Talvilakki • 100 % polyesteri • tuulenpitävä • yksi koko PAT128A-ONE 19 90 C E S IU M C A LI D U S CRX116 33 90 LED hakuvalo, vesitiivis • 500 lm • 4-toiminen kytkin: 100 % / 50 % / Flash / OFF • magneetilla • paristotyyppi 3 x 1,5 V D (ei sis.) DM5005 11 90 Lihalaatikko 45 l • elintarvikehyväksyttyä muovia • mahdollista pinota sisäkkäin tai päällekkäin • P 580, L 380, K 315 mm Hygieeniseen lihankäsittely yn! Avattavissa sekä päädystä että sivusta! Koiratutkaan! Sähkötalja • 1600 W / 230 V • 500 / 1000 kg • nostovara 11 m / 5,5 m Jahtilatoon! GP201062A 19 90 Ladattava akku NiMH 2600 mAh • AA Lämpötakki+ akku+ laturi • 100 % polyesteri, 320 g/m² • tuulenpitävä, vettähylkivä ja hengittävä softshellmateriaali • kolme lämmityselementtiä, kaksi edessä ja yksi takana • kolme lämmitystehoaluetta: matala, keskitaso ja korkea • Li-ion akku 12 V • akun latausaika 3 tuntia • akun kesto: alhaisimmalla lämmitysteholla 10 h, keskitason lämmitysteholla 6 h ja korkeimmalla lämmitysteholla 3 h • EN20471 luokka 3 • fl.oranssi/harmaa • koot S-2XL Pipo, • 100 % akryyli • alaosassa fleece vuori PAT156-ONE 9 90 A LB II T TI PAT900 199,H A F N IU M Mikrofleece • 100 % polyesteri microfleece, 200 g/m² • väri oranssi • koot: S-3XL PAT147O-S/3XL 29,
• 62 l Metsästäjä 5 l 2016 Alkusyksy maistuu riistalta Ju ha O ll il a, Va st av al o etsäkanalinnuissa ja jäniseläimissä hienointa on, että kaikki liha on käyttökelpoista, hehkuttaa Jaakko Nuutila. Lihan mahdollisimman tarkan hyödyntämisen kannalta on tärkeää suolistaa eläimet heti kaatamisen jälkeen, jotta suoliston sisältö ei pääse saastuttamaan lihoja. Aloittelevia metsästäjiä Nuutila neuvoo pyytämään kokeneemmilta metsästäjiltä apua, sillä suolistaminen vaatii tarkkuutta: suolinippu otetaan ulos ja heitetään pois; sisäelinnippu otetaan talteen ja loihditaan ruoaksi. – Jos suolistamisessa hutiloi, ovat sisäelimet hajalla sekä vatsalaukku ja suolisto levinneet. Ei siis riitä, että viilletään summamutikassa aukko ja otetaan tavarat pihalle. Laadun varmistamiseksi suolistaminen pitää tehdä oikein, Nuutila valistaa. Riiputtamisaika vaihtelee Lihan riiputtamiseen ja säilyvyyteen liittyy läheisesti, miten riistaeläin on saatu ammuttua. Mitä siistimmin eläin on ammuttu, sen parempi. Kääntäen taas voi sanoa, että mitä huonompi osuma on, sitä nopeammin liha pilaantuu. Kun pienriista on suolistettu, kannattaa vatsaonteloon laittaa esimerkiksi katajanoksaa tai varpua. Näin ilma kiertää vatsaontelossa, eikä mätänemisprosessi pääse heti käynnistymään. Erityisen tarkasti pitää varoa, etteivät kärpäset tai hyönteiset pääse käsiksi lihaan. Jaakko Nuutila huokaa kysyttäessä riiputtamisesta. – On äärimmäisen vaikeaa sanoa, miten kauan lihaa pitää riiputtaa. Riiputtamisaikaan vaikuttaa erityisesti eläimen ikä ja ilman lämpötila. Jos lämpötila on lähempänä nollaa, ja metsäkanalintu on iäkäs, sitä voi riiputtaa viisi kuusikin päivää. Syyskuun lämpötiloissa ja nuoremmilla linnuilla pari päivää riittää. Maku riippuu riistan ravinnosta Jokaisella riistaeläimellä on oma ominaismakunsa. Ominaismaku riippuu pitkälti eläimen ravinnosta, jonka ansiosta maku varastoituu eläimen rasvaan. Esimerkiksi metsäkanalinnuilla on vähemmän rasvaa kuin vesilinnuilla, ja se maistuu lihassa. Ravinto määrää, onko liha miedon vai voimakkaan makuista, sekä tietenkin ruhonosa. Koipilihat ovat tummempia ja voimakkaamman makuisia kuin rintalihat, koska koivilla tehdään enemmän töitä. – Sepelkyyhky syö ravinnokseen herneitä ja viljaa, eli pääosin jyväpitoista ruokaa, jolloin lopputuloksena on melko mieto liha. Metso tai riekko taas syö voimakkaampia makuja eli esimerkiksi havuja, versoja ja varpujen lehtiä, jonka vuoksi lintujen liha on voimakkaamman makuista, Nuutila kertoo. Maukkaan liemen salaisuus Liemi on monikäyttöinen ja niin kovin usein hyödyntämätön herkku. Jaakko Nuutilan mukaan riistaeläimestä kuin riistaeläimestä tulisi tehdä liemi joka ikinen kerta. – Lientä voi käyttää kastikkeisiin, keittoihin, hyytelöihin ja risottoihin. Käyttömahdollisuuksia on loputtomasti, Nuutila innostuu. Jäniseläimillä ja metsäkanalinnuilla liemi keitetään eläimen rangasta. Jos liemestä haluaa tumman, ranka laitetaan uunipellille hieman paloiteltuna ja lisätään pellille sipuliviipaleita, porkkanaa ja palsternakkaa viipaleina suunnilleen yhtä paljon kuin rankaa. Tämän jälkeen ranka ja juurekset paahdetaan melko tummiksi välillä käännellen. M Annamari Alanne
• Metsästäjä 5 l 2016 l 63 Syyskuun alussa alkaa niin metsäkanalintujen kuin jäniseläintenkin metsästyskausi. Lintujen täkkälihat ja jänispaistit ovat varmasti kaikille metsästäjille tuttuja, mutta oikeaoppisella käsittelyllä pienriistasta saa loihdittua myös rivin muita herkkuja. Keittiömestari Jaakko Nuutila antaa omat vinkkinsä ja parhaat reseptinsä alkusyksyn ruokakarkeloihin.
• 64 l Metsästäjä 5 l 2016 Riistakermakastike 70 g voita 70 g jauhoja 7 dl tummaa riistalientä 3 dl kuohukermaa suolaa valkopippuria Sulata voi paksupohjaisessa kattilassa ja lisää jauhot. Sekoita hyvin ja anna turvota mutta ei ruskistua. Lisää kattilaan puolet liemestä ja sekoita tasaiseksi. Lisää loput liemestä ja keitä kunnes sakenee. Lisää kerma ja keitä kymmenisen minuuttia. Mausta. Riistalintujen kastikkeen voi maustaa sinihomejuustolla ja suurriistan kastikkeen vaikkapa herukkahyytelöllä. Metsäjänishöystö 6 annosta n. 2 kg jänis 200 g sipulia 200 g porkkanaa 50 g voita laakerinlehtiä valkopippureita persiljaa 30 g voita 30 g jauhoja suolaa Paloittele jänis 6-8 osaan ja ruskista palat voissa. Laita palat pataan ja kaada päälle vettä. Kuumenna kiehuvaksi ja kuori vaahto. Kuori ja paloittele porkkanat ja sipulit. Laita palat ja mausteet pataan ja peitä kannella. Kypsennä 1,5-2 tuntia, eli kunnes jäniksen lihat irtoavat luista. Kypsyminen riippuu jäniksen iästä ja riiputuksesta. Siivilöi liemi ja keitä kokoon kunnes sitä on jäljellä noin 7 desilitraa. Irrota lihat luista. Sekoita keskenään jauhot ja voi ja lisää seos liemeen koko ajan vatkaten. Anna kastikkeen kypsyä kymmenisen minuuttia ja mausta se sitten suolalla. Lisää jänispalat kastikkeeseen ja anna hautua hetkisen. Nuutila muistuttaa, että paahtamisen jälkeen ranka laitetaan kattilaan ja päälle kaadetaan kylmää vettä niin, että ranka juuri ja juuri peittyy. Lämpötila tulee nostaa hiljalleen kiehumispisteeseen, jolloin liha ja luut luovuttavat mahdollisimman paljon makua ja valkuaisaineita. Asteittainen lämmön nostaminen tekee liemestä näin maukkaampaa. Liemen annetaan kiehahtaa ja samalla kuoritaan tarkkaan kaikki vaahto pois. Liemeen lisätään paahdetut juurekset, persiljaa, valkopippureita ja laakerinlehtiä, jonka jälkeen liemi saa pikkuhiljaa väreillä, mutta ei kiehua, noin pari tuntia. Keittämisen aikana ei tarvitse kantta, koska liemen ei ole tarkoitus kiehua. Valmis liemi siivilöidään. Liemessä hyvä lähtökohta on, että mitä isompi eläin, sitä pidempi keittoaika. Nuutilan yksi tärkeimmistä vinkeistä liittyy liemen maustamiseen: – Suola lisätään vasta valmiin siivilöidyn ja mahdollisesti kokoon keitetyn liemen joukkoon! Mikäli suolan laittaa jo valmistusvaiheessa, ja lopussa haluaakin liemestä voimakkaampaa ja päättää keittää lientä kokoon, siitä tulee hyvin äkkiä liian suolaista. Riista kypsyy nuotiolla Jaakko Nuutila arvostaa riistaeläimistä eniten metsäjänistä ja ukkometsoa. Viimeisin itse metsästetty ja valmistettu ateria Nuutilalla valmistui sinisorsasta, joka kypsennettiin padassa ja tarjottiin tryffeli-kermakastikkeella. Lapsuudenkodissa taas syötiin taitavasti valmistettua metsäjänishöystöä sekä metsoa riistakermakastikkeella. Kotona raaka-aineilla ei turhia kikkailtu ja aterian kruunasi upeat kastikkeet. Vaikka on Nuutila sitä kikkailuakin harrastanut. Huippuravintoloissa hän loihti herkkuja jäniksen kareesta ja kruunusta. Parhaimmat ruokamuistot ovat kuitenkin kaukana huippuravintoloiden loisteesta. – Olen muutaman kerran valmistanut jäniksen fileetä ja paistia sekä linnun rintaa nuotiolla niin, että lihaan on vain sipaistu hieman suolaa pintaan. Liha kypsyy nuotion lämmössä hyvin. Luonto, yllä oleva tähtitaivas ja ystävät ovat luoneet niin hienoja hetkiä, että jopa tällainen raavas mies on ollut herkkänä. Reseptit : Jaakko Nuutila (2011). Riistakirja. Helsinki: Maahenki Oy. lll Maaja metsätalouden näkökulmasta riistasta voi olla sekä hyötyä että haittaa. Liian suuri hirvikanta heikentää metsien tuottoa, kun taas sopiva hirvikanta tuottaa merkittäviä hyötyjä lihan ja virkistyksen muodossa. Syksyn jahtiviikonloput tuovat vaihtelua työviikkoon niin opettajalle kuin maanviljelijällekin. Varsinkin hirvenmetsästyksessä alueella asuvien jäsenten rooli on merkittävä. Taitaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus, että kaadetut hirvet kuljetetaan seuraan kuuluvien, paikallisten isäntien ja emäntien konekalustolla jahtivajalle. Moni maatai metsätalouden harjoittaja on metsästysseuran jäsen. Vaikka metsästysalueilla ollaan, aikaa metsästykseen on usein kuitenkin vähän. Saalistakin tulee rajallisesti ja riistan liha käytetään lähes aina itse. Riistaherkut eivät yleensä ole arkiruokaa. Hyvin usein lintujahdin tulos pakastetaan ja säästetään nautittavaksi jossakin tarkemmin harkitussa tilanteessa, kuten vieraiden kanssa tai juhlapäivinä. Riista tuo arvokasta vaihtelua kodin ruokapöytään. Kaikki eivät metsästä Kaikkien harrastuksiin metsästys ei kuitenkaan kuulu. Tällöin tilukset on usein vuokrattu metsästysseuran käyttöön. Metsästysoikeutta vuokrattaessa maanomistajat odottavat, että riistakantoja metsästetään ja hoidetaan vastuullisesti. Monen ykköstavoite on, että kannansäätelyllä huolehditaan, ettei riista aiheuta vahinkoja maaja metsätaloudelle. Metsästäjien on aina tärkeää muistaa, että metsällä kuljettaessa ei tallata peltoviljelyksiä eikä muutenkaan aiheuteta turhaa harmia. Pihapiirit muistetaan myös kiertää kaukaa. Paikallisella metsästysseuralla voi olla suuri merkitys kyläyhteisöille. Se on usein niitä harvoja yhteisiä aktiviteetteja koko kylällä. Yhdessä rakennettu metsästysmaja voi olla kyläläisten kokoontumispaikka muutenkin kuin metsästyshommissa. Syksyn hirvipeijaiset ovat monesti yksi vuoden kohokohdista. Timo Leskinen , kenttäjohtaja, MTK metsälinja Timo Leskinen: ”Moni maatai metsätalouden harjoittaja on metsästysseuran jäsen.” Näkökulma
• Metsästäjä 5 l 2016 l 65 Teksti ja kuva: Kaisa Huttunen Riistaruokakurssi innosti Uudellamaalla Heinäkuussa järjestettiin kuudetta kertaa suosittu Riistaruokaa grillistä -kurssi. Idea sai aikoinaan alkunsa Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin naistoimikunnan ja edellisen toiminnanjohtaja Pertti Oksasen halusta kehittää hiljaisille kesäkuukausille riistaaiheisia tapahtumia. Merosen kirkaslieminen riistakeitto 1. Riistalihaa paahdetaan kuumassa uunissa noin tunnin. Keittoon voi käyttää kaikenlaista riistalihaa ja ruhonosia. Kurssilla keitto tehtiin hirvestä, peurasta, jäniksestä ja teerestä. 2. Liha laitetaan kattilaan ja keitetään vedessä noin kolme tuntia. Liemi maustetaan suolalla, pippurilla, laakerinlehdellä, sipulilla ja porkkanalla. 3. Keitto tarjoillaan keitettyjen ohrasuurimoiden kanssa. Ruoka maistui kurssilaisille. änä vuonna tilaisuuteen osallistui lähes sata ihmistä eri puolilta Uuttamaata. Osalle kurssista on tullut jokakesäinen perinne. Monet metsästäjät ja metsästysseurueet olivat ottaneet myös perheensä mukaan. Tapahtuma pidettiin Orimattilassa Maatila-Liha Meronen Oy:n tilalla. Isäntä Juha Meronen toimi kurssin ohjaajana. Tilalta sai myös ostaa lihaa ja lihajalosteita. Monipuolisia makuja riistasta Päivän menyynä oli kirkaslieminen riistakeitto, monenmoista grillattua riistaa ja makkaroita sekä juurespaellaa. Kurssimaksu (20 €) sisälsi myös ruokailun. Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ihmisiä eri riistalihan makuihin sekä kannustaa hyödyntämään monipuolisesti eri osia riistasta. – Lihoja ei ennen grillausta uiteta voimakkaissa marinadeissa, vaan tavoitteena on että riistan maku tulee esiin, kertoo Nihtilä. Merosen juurespaella 1. Paloitellaan kauden juureksia, kuten kaalia, lanttua, sipulia, porkkanaa sekä keitettyjä perunoita. 2. Kasviksia pyöräytellään kuumalla paellapannulla 10–20 minuutin ajan. Paella maustetaan suolalla, hunajalla ja pippurilla. Merosen grillattu riistaliha 1. Lihat nostetaan huoneenlämpöön pari tuntia ennen grillausta ja maustetaan sitruunalla, pippurilla ja suolalla. Perusmausteiden lisäksi voidaan käyttää esimerkiksi erilaisia yrttejä, kuten rosmariinia, timjamia tai rakuunaa, kuivatuttuja sieniä ja valkosipulia. 2. Hiilellä grillaus antaa riistaruokaan erityisen savun maun. Kaasulla grillaamisen hyvä puoli on lämpötilan säädeltävyys. T – Osallistumismaksu on vaihdellut riistalihan hinnan mukaan, mutta olemme aina pyrkineet siihen, että se sopii ihan tavallisten ihmisten kukkaroille. Eikä tällaista kattausta ravintoloista tähän hintaan saa, naureskelee naistoimikunnan puheenjohtaja Tarja Nihtilä.
• 66 l Metsästäjä 5 l 2016 Uutismakasiini Riistanhoitomaksun tilisiirtolomake Oma riista -palvelussa! Uusia toiminnanohjaajia SATAKUNTA lll Säkylän-Köyliön rhy : Rauli Helin, Taskutie 19, 27510 Eura, eura@rhy.riista.fi, 0400 727 649 (14. heinäkuuta 2016 alkaen) lll Kiitos kaikille metsästäjille, jotka ovat lähettäneet Eviralle näytteet villisioista. Touko-kesäkuussa Eviralle toimitettiin näytteet 28 luonnonvaraisesta villisiasta, joista 14 oli naaraita (4 porsasta, 10 aikuista) ja 14 urosta (3 porsasta, 11 aikuista). Tutkittuja virustauteja (ASF, CSF ja AD) ei todettu. Evira toivoo, että näytteitä lähetetään myös jatkossa. Näytteenottovälineitä voi pyytää sähköpostilla osoitteesta miia.kauremaa@evira.fi. Kiitos villisikanäytteiden lähettäjille Huomio metsästysseurat Yhdistysrekisteri ajantasaistetaan lll Yhdistysrekisteriä ylläpitävä Patenttija rekisterihallitus (PRH) poistaa rekisteristä toimintansa lopettaneita yhdistyksiä. Poistouhan alla on eri puolilta Suomea noin 40 000 yhdistystä, joilta ei ole tullut ilmoitusta yhdistysrekisteriin vuoden 1995 jälkeen. PRH on julkaissut listan poistomenettelyssä olevista yhdistyksistä, ja mukana näyttää olevan myös monia metsästysseuroja. Mikäli poistomenettelyssä mukana oleva yhdistys jatkaa toimintaansa, siitä tulee ilmoittaa kirjallisesti PRH:lle 12. tammikuuta, 2017 mennessä. Ne yhdistykset, joilta ei kehotuksesta huolimatta saada ilmoitusta, poistetaan tammikuussa 2017 yhdistysrekisteristä. Tarkemmat toimintaohjeet ovat PRH :n verkkosivuilla. Metsästysseuran alueet koiratutkasovelluksiin lll Oma riista -palvelun käyttäjät voivat siirtää palvelussa olevia metsästysaluetietoja esimerkiksi koiratutkapalveluihin. Siirto tapahtuu hyödyntämällä jokaiselle alueelle luotua yksilöllistä tunnistetta, joka on Alueet-valikossa, kohdassa Alueen tunnus. Aluetieto on yhdistelmä kaikista metsästysalueen palstoista, joita palveluun on määritelty. Oma riista -palvelun kanssa yhteensopiviksi on tähän mennessä testattu seuraavat palvelut: Tracker for Android 3.0 mobiilisovellus b-bark mobiilisovellus Androidille ja Windows Phonelle Ultracom Oy:n Ultrapoint-sovellus. Lisätietoja ja ohjeita saat omalta koiratutkavalmistajaltasi. lll Nyt on Oma riista -palvelun kautta mahdollista ladata itselle tilisiirtolomake, jolla voi maksaa riistanhoitomaksun. Tähän mennessä kadonneen tilisiirron tilalle on joutunut tilaamaan uuden puhelimitse tai sähköpostitse Metsästäjärekisteristä 12 euron hintaan. Nyt metsästyskortin maksamiseen tarvittavan tilisiirron voi ladata koska tahansa ilmaiseksi. Oikaisu: Metsästäjä 4/2016 lll Metsästäjä-lehden 4/2016 Metsästysajoissa (s.7) on virhe kohdassa Merilinnut *2, joka koskee allin, tukkakoskelon ja isokoskelon metsästystä. Allia, tukkakoskeloa ja isokoskeloa saa metsästää aikavälillä 1.9.–31.12.2016. lll Luonnonvarakeskus järjestää yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa Oma riista -nettikoulutusta seurojen ja seurueiden yhteyshenkilöille, hirvenmetsästyksen johtajille sekä hirviluvansaajille. Koulutuksiin voi liittyä kotikoneella lataamalla Lync Web App -ohjelman osoitteessa https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/kitta.suhonen/DWQKSDR2. Koulutukset ovat keskiviikkoisin 14.9., 21.9. ja 28.9. klo 18.00–20 00. Oma riista -koulutusta seurojen yhteyshenkilöille
• Metsästäjä 5 l 2016 l 67 Verkkokauppamme kautta kohti syksyn jahteja! lll Nyt on aika harjoitella lajintunnistusta, pelata pimenevinä iltoina Riistavisapeliä ja kerrata riistatietojaan. Verkkokaupastamme löydät niin hienoilla värikuvilla varustetun Metsästäjän lintuoppaan kuin talviseen lajintunnistukseen Lumijälkioppaan. Tee tilaus suoraan osoitteessa kauppa.riista.fi, sähköpostitse osoitteeseen kauppa@riista.fi tai puhelimitse: Verkkokaupan asiakaspalvelu 020 331 515. Puhelun hinta on 0,88 e/min. Tervetuloa ostoksille Suomen riistakeskuksen verkkokauppaan osoitteeseen kauppa.riista.fi! Hirvenmetsästyksen johtajien koulutukset lll Koulutukset sisältävät turvallisen hirvenmetsästyksen lisäksi opastusta Oma riista-hirvitietojärjestelmän käyttöön. Verotussuosituksia käydään läpi hirvitalousaluekohtaisesti. Keski-Suomessa 20.9. Vesanka, Vesalan kurssikeskus (Vesalantie 136; Hirvitalousalue KS 2) 21.9. Toivakka, Toivakan keskuskoulu (Salomonintie 3: Hirvitalousalue KS-ES) 22.9. Keuruu, Rantakartano Pöyhölä (Pöyhöläntie 72; Hirvitalousalue KS 2) 27.9. Äänekoski, Suolahtisali (Sirkanpolku 3; Hirvitalousalue KS 1) 28.9. Karstula, Karstulan lukio (Koulutie 13; Hirvitalousalue KS1) Kaikki tilaisuudet alkavat klo 18:00. Etelä-Savossa 13.9. Joroinen, Kerisalon seurapirtti (Kerisalontie 716, klo 18:00) 14.9. Savonranta, Savonrannan metsästysseuran maja (Suomäentie 95, klo 18:00) 15.9. Mäntyharju-Hirvensalmi, Tyllilän Hovi (Tylliläntie 52, klo 18:00) 16.9. Puumala, Kunnan valtuustosali (Keskustie 14, klo 17:30) 23.9. Sulkava, Ravintola muikkukukko (Alanteentie 40, klo 17:00) Video hirvijahdin avuksi lll Onko 50/50 aikuisten hirvien saalisjakaumana sopiva? Entäpä 60 prosenttia vasoja saaliissa? Käy katsomassa video aiheesta ja laske oman alueesi urospoistuma osoitteessa: www.kauhajoenmetsastys.com.
• 68 l Metsästäjä 5 l 2016 Uutismakasiini Leidit Tyrväällä Peurajahti Satakunnassa Aika: 18.–20.11.2016 lll Naisille tarkoitetun jahtipäivän hinta lauantai 60 € ja sunnuntai 50 €. Hinta sisältää keittolounaan maastoon molempina päivinä sekä lauantain iltaruokailun. Jahti tapahtuu ryhminä eri seurojen alueilla. Kunkin seuran alueella ryhmäkoko n. 10 henkilöä. Jahdin osallistujamäärä on enintään 40 henkilöä. Aseena kivääri, mukaan metsästyskortti, aseenkatolupa ja voimassa oleva ampumakoe. Majoitusmahdollisuus www.tuomenojanlomamokit.fi Lisätietoja ja ilmoittautumiset 06.11.2016 mennessä katja.saari04@gmail.com tai puh. 0405135527. Tervetuloa! ERÄKONTIN PYYNTILAITEVALKOIMA 2016 KANU-loukku 201x120x60cm 229,00 € Jalmarin laatikkorauta 59,90 € Jalmarin keinulautaloukku 44,90 € Gävleborg minkkiloukku 66,90 € Gävleborg näätäloukku 66,90 € Yleisloukku suopikoiralle 79,90 € Minkkiloukku, verkkoa 35,90 € Jahtiraudat 120mm, pyöreät/5kpl 62,00 € Jahtiraudat 120mm/5kpl 62,00 € Duke 120/2 raudat 12,90 € Conibear 120/2 19,90 € Conibear 120/2/ruostumaton 26,90 € Conibear 160/2 36,90 € Duke 160/2, näädälle 19,90 € Duke 330, majavalle 39,90 € Repo-jalkanaru 29,90 € Kani/minkkiloukku, kasattava 17,90 € KANU-loukun laukaisulaite, PH-riista 32,50 € KANU-loukun laukaisulaite, Granlunds 20,00 € Konnari laukaisulaite 20,00 € Minkinrautojen viritin 11,00 € Majavanrautojen viritin 15,00 € Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi N YT ERÄ AMMATTILAISTUOTTEITA LIHAN JA KALAN KÄSITTELYYN L EIKKUUALUSTAT PE 500 AMMATTILAISTEN KÄYTTÄMÄ SAKSALAINEN ELINTARVIKELAATU JOITA MYÖS SUURKEITTIÖT JA TEURASTAMOT KÄYTTÄVÄT Varastokoot 15mm ? 1m x 2m 190€ ? 99 x 99 110€ ? 49 x 99 64€ ? 59 x 74 61€ ? 49 x 74 52€ ? 39 x 74 43€ ? 49 x 59 43€ ? 39 x 59 36€ ? 49 x 39 31€ ? 49 x 32 29€ ? 39 x 32 26€ H INNAT SISÄLTÄVÄT ARVONLISÄVERON 24% K AIKKIIN TOIMITUKSIIN LISÄTÄÄN TOIMITUSKULUT Y HTEYSTILAUKSET 10 KPL TAI ENEMMÄN ALENNUS 10% Tilaukset ja tiedustelut info@ukmestarit.fi www.ukmestarit.fi Metsästäjäelämäkerta Jaakko Ojanperästä lll Tällä hetkellä kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisen erämiehen Jaakko Ojanperän tarina on vihdoin saatettu kirjaksi. Suomen Metsästysmuseon julkaisema ”Eräpoluiltani Trofeekokoelma Jaakko Ojanperä” sisältää samalla hienon kuvallisen luettelon Metsästysmuseoon sijoitetusta Ojanperän ainutlaatuisesta trofeekokoelmasta. Eräpoluiltani seuraa Ojanperän vertaansa vailla olevaa erämiestarinaa lapsuuden Alastarosta Amerikan, Afrikan ja Aasian erämaihin. Ojanperän trofeekokoelma käsittää yli sata eläinlajia ja 250 trofeeta. Jaakko Ojanperä kaatamansa kafferipuhvelin äärellä pitkäaikaisen apulaisensa Vincent Ibrahimin kanssa. Majavalaskennat 2016 lll Luonnonvarakeskus (Luke) toteuttaa syksyn aikana majavalaskennat. Majavapesähavaintojen ilmoitusohjeet ovat osoitteessa: www.luke.fi ? Tietoa luonnonvaroista ? Riista ja metsästys ? Majava ? Majavalaskennat Olemme mukana Metsämessuilla lll Suomen riistakeskus on mukana Metsämessuilla 11.–13. marraskuuta Messukeskuksessa. Tule juttelemaan mieltäsi askarruttavista riista-aiheista.
• Metsästäjä 5 l 2016 l 69 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia . Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien . Vuonna 2016 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Metsästäjä nro 6/2016 ilmestyy 18.11.2016. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 12.10.2016. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkkopalvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. MYYDÄÄN: Jalkanarut, raudat, loukut pienpedoille ja majavalle. taisto.hietala@pp.inet.fi, www.kesavaylan.net 0400 181 498 Hyvät käytetyt Drillingit, rihlakot ym metsästysaseet. Kempeleen Ase ja Retkeily 044 731 6055 www.asejaretkeily.fi Hyväksytyt asekaapit www.corrosafe.fi Kauraa, hernettä, vehnää ja maissia riistan ruokintaan. siilinmylly.weebly.com. 050 387 0505 Siilinjärvi Aseita ja tarvikkeita porinase.fi Rehuhernettä suursäkkeihin pakattuna. 050 561 4134 Mikko Tikkala Asikkala Kotimaiset ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT valmistajalta. P. 040 585 8133 www.eratapio.fi www.digimesta.com verkkokaupasta radiopuhelimet ja tarvikkeet, jousija erävarusteet. Nopeat toimitukset. Aseet, erä ja koiratarvikkeet edullisesti netistä tai paikanpäältä, 0400 384 118 WWW.ANONASE.COM Anon Ase ja Tukku Ay Kylmiö. 2,57m x 2,70m/K.2,48m, 050 463 8874 Myydään tontti(sis.sähkö+vaja) Naruskajoen varrelta. Puh. 040 869 6099 Sallassa metsätila määräala 11 ha. Tie palstalle, joki vieressä, metsästysseuran jäsenyys. hp. 13.400 puh. 040 913 8660 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Järeähirsijahtimaja Ilomantsin Erämaa Osuus edullisesti 6 Makuusijaa Sau Tie Erin Jahti Kala Marja 050 533 4578 Laadukkaita sarvitrofeetaustalevyjä hirvi 15e peura 12e kauris 10e Aseet, kiikarit, tarvikkeet. Rahtivapaasti ostoskorin koodilla: 668 Nopein toimitus! www.sissos.fi Sarkapuvut, anorakit ym. suoraan TUNTSA Kaupasta. Kaikki kotimaista laatua. www.tuntsa.fi tai 040 522 3480 Katso Elorannan uutuudet ja verkkokauppatarjoukset www.eloranta.fi. Puh. 0440 883 044 Kanuloukun laukaisijat, ja valmiita loukkuja ym. PH-Riista.fi / puh. 050 566 2691 Erämökki Tanhualla. 050 520 6369/044 520 6617 Katso EDULLISET verkkokauppatarjoukset. www.asetarvike.fi. Tikka T3 pak.tarj. alk.1290€. Sako A7 308 paketti alk. 1590€. Beretta, Blaser, Guerini, Lynx, Zeiss. Ylöjärven Asetarvike. Puh: 033 484 004. Laatuvalikoima käytettyjä ja myös uusia Lynx/Howa/Leupold/Docter tarjouksia! Erikoisliike www.euroase.fi 050 465 4695 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Erityisesti kalat. Studio Antti Saraja Oy, puh. 0400 712 149 Pasi Ahopelto 0400 567 078 Lehonpaja.net Kun haluat nopeaa palvelua ja laadukasta täyttöä kohtuu hinnoin. Esa Kemppainen Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. 050 563 0169. Katso tarkemmin trofeet.fi Jouko Launonen, Siilinjärvi, puh 0400 170 601 MARKKU HAAPANIEMI 0500 360 962 TEUVA m.a.haapaniemi@gmail.com Hiirestä hirveen ja linnusta kalaan Suomenmestarin laatua,North Trofé t:mi A-P Ormiskangas puh. 040 417 0686 Täytän linnut nisäkkäät,kalat. Myyn linnut, eläimet. Soini Kinisjärvi 97420 Lohiniva 040 831 2566 Marko Väkiparta. Pori. puh. 050 324 5390 Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen, Liperi puh. 045 330 3417 ILOMANTSI puh.044-0661382 jani ikonen tutustu www.mantsinelaintentaytto.com preproin linut ja teen trofeet Esa Kemppainen p. 050 563 0169 Trofeet.fi Ikuista metsästysmuistosi! Luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattilainen tallentaa metsästysmuistosi toiveidesi mukaan. Myös vanhojen töiden korjaukset ja puhdistukset. Studio Naturalia Oy / netta.lempiainen@studionaturalia.fi / www.nettalempiainen.com / Helsinki Raimo Lietsala 35300 Orivesi 040 558 4019 www.lietsala.net Taxidermy Art Markku Natri Lapua markku@markkunatri.fi 0400 363 345 Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net TYÖSUORITUKSIA: TURKISMUOKKAUSTA FinSkin Oy, Jääkäritie 5, 50150 MIKKELI p. 010 387 3090, www.taljatukku.fi VANTAAN ASEKORJAAMO Etelä-Suomessa www.aseteam.fi puh 044 388 1231 OPTIFOCUS SUOMEN KIIKARIHUOLTO KIIKARITÄHTÄINTEN HUOLLOT JA KORJAUKSET Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 LAHTI 040 015 0356, optifocus.fi Ompelen liivit,hatut,rukkaset ym. www.turkisjanahka-asu.com. Puh 040 509 0691 OULUN ASEPAJA KY. Kaikki asealan muutosja korjaustyöt. Haulikoiden kiskojuotokset, sinistykset, piipunvaihdot,tuplakivääreiden valmistus ym. Myyntimiehenkuja 6, 90410 Oulu. 0500 435 703. oulunasepaja.fi Aseiden huollot ja korjaukset! Ylöjärven Asetarvike. Puh. 040 718 8170 Erähenkinen HANURISTI HIRVIPEIJAISIIN. 044 567 2365 (Kuopio), www.hanuristi.fi JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET: www.dreeveri.fi Pentuvälitys 040 547 0448 Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön,ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500 562 679. www.metsastysnoutajat.com METSÄSTYSTÄ: LESTIJÄRVI; metsästys, kalastus, majoitu s. 040 506 0340. www.lestipuu.fi Pienriista metsästystä Keski-Suomessa, majoitus kts.raiski/Erä-Äijät p. 040 564 7615 Metsästys Virossa! www.huntingtourism.ee tel.+372 50 68266 WWW.FASAANITILA.NET 045 349 6096 turvallinen metsästys/ koirankoulutusmaasto. Hylkeenpyyntiä seanature.net 0400 154 600 Hirvenkeruuseen Jämtlanninpystykorvan luovutusikäisiä pentuja KVA vanh 050 461 8479 Riekkoja, settereitä, lohikaloja ja koiraystävällistä majoitusta Pohjois-Inarissa. Topin kalajahti p. 050 322 1377 Peuranja sorsanmetsästystä Sauvossa. www.prohunting.fi/ 0400 708 570 pro.hunting@luukku.com Pienriistan metsästystä Kuusamossa. Laajat metsästysalueet. Luvat paikan päältä. Hyvät kalavedet, Mökkimajoitus. p. 040 773 0128 Lähde VILLISIKAJAHTIIN Itä-Slovakian PARHAILLE ALUEILLE KARPAATEILLA! Suuren kysynnän vuoksi järj. 3 LISÄJAHTIA 15-20h. ryhmille Suomesta. C.10-14.11 D.17-21.11 ja E.24-28.11.16. Hinta (sis. lennot Hki-Budapest-Hki, bussikuj.hotelliin, ateriat ja METSÄSTYS-OIKEUDET) vain 1.585,-/h. Ajopasseista/ 3-4/vrk saa ampua useita KAIKEN KOKOISIA VILLISIKOJA ja naaras SAKSANHIRVIÄ sekä VASOJA SAMAAN HINTAAN! Oy WOODCON Ltd, hannu.tyynela@woodcon.fi, 050 387 7000 antaa lisätietoja. Karhunmetsästystä Suomussalmella www.erapalvelu.net p. 050 325 8966 Peltopyyja fasaanijahdit. Koirankoulutusmaastot. Myydään eri ikäisiä fasaaneita ja heinäsorsia. Puh. 040 587 7882 tai 044 056 4782. Haaralan Fasaanit. Hämeessä, Hauholla koirankoulutusmahd., fasaanijahteja, kasv.lintujen myynti, kysy myös oheispalv. www.ellilänfasaanitila.net, tied. Ulla Kokkala 0505889593 Etelä-Afrikka. Viikko €1430+lennot. Sis. aseen ja patruunat. P: 0500 383 078. jokikoira@msn.com Stormberg Safaris VUOKRALLE TARJOTAAN: Laattajan mökki & Puolanka-Hsalmi-Ssalmi valtion maat: www.nettimokki.com/5968 www.posioneramokit.fi. Puh. 040 732 1759. VP:n keskellä (JOROINEN) mökki, kota, yms. lammen rannalla. P. 050 559 8145. Vuokrataan majoitustilaa Portin Majatalosta kuuluisan Raatteentien läheisyydestä Suomussalmella. Ympäristössä riistarikkaita valtion maita. Lisätietoja: www.raatteenportti.fi, puh. 0400 892 192. Metsästämään Kuusamon Kitkajärvelle. Lomamökkejä vuokralle, luvat kalalle ja metsälle 60000 ha, luvat omistajalta. www.taivallahti.fi. Puh. 0400 284 988. Maalaistalo tai mökki Tervolan Kätkävaarassa. Todella hyvät kanalintumaat alkavat suoraan pihalta P. 0400 930 199 Roi,Meltaus: metsästys, kalastus, majoitus maalaist. Hyvä jänisk. p. 040 709 0678 Porttipahta-Lokka alueella Vuotsossa. Varusteltu mökki 2-3 hlöä. Vielä vapaana vkot 39-43, 490,-e/vko la-la 0400 632 548 Lomamökki suomussalmen piispajärvellä. valtion metsästysmaat lähellä. Nettimokki.fi/suomussalmi/7218 p. 0400 283 283 KOIRIA: Suomenajokoiran pentuja puh. 0400 845 473 Jos etsit SUOMENPYSTYKORVAN, KARJALANKARHUKOIRAN tai POHJANPYSTYKORVAN pentua, niin ota yhteyttä Suomen pystykorvajär jestön pentuneuvojiin. Yhteystiedot sivulla http://www.spj.fi/pentueet/ 2 karjalankarhukoiranarttua etsii kotia. Syntyneet 6.5.2016. Puh. 040 465 3100. Plotinajokoiran pentuja.synt 24.6.2016. hyvää petokoiraa etsivälle. 040 911 0903 Beaglen pentuja ajavista vanhemmista. Isällä kokeista 99 pist. P. 040 584 3751 Ajavia BEAGLEN pentuja isä KVA. Syntyvät viikolla 36. puh. 050 360 6986 Jämtlanninpystykorvan urospentuja. S.16.6-16. p. 050 300 5869 Siilinjärvi Jämtlanninpystykorvan pentuja KVAvanhemmat. P. 040 842 9689 Keski-Suomi Pienriistajahtiin spinonepentuja korkeasti koepalkituista käyttösuvuista. Luovutus alk.14.9. p. 040 549 4846 www.spinone.fi kar.karv.mäyräkoiran pentuja kvavanhemmista. Jos etsit metsästyskoiraa. p. 0400 773 141 Tyrkkö. Beaglen narttupentujasyn:12.7.2016 EräsoinnunKennelistä valiovanhemmista puh. 040 580 3709 sp: vaatainen.eero@gmail.com Jämptinarttupentu KVA vanhemmista. Synt. 1.3-16 Sarvilehdonkennel 044 564 6431 Kk saksanseisojan pentuja. Vanhemmat jalostusrekisterissä. 040 368 7667 Tornio Huippusukuisia gordoninsetterin pentuja. Puh. 0400 542 472. www.gordoninsetteri.fi MUUT: Huoneistomajoitusta Möhkön Rajakartanossa. Lisätietoja www.rajakartano.com Lisää eräilmoituksia kuvien kera Metsästystä, koiria, mökkejä WWW.ERAVERKKO.FI
• 70 l Metsästäjä 5 l 2016 Áigeguovdilis ságat sámegillii Suoma ealganális leat ?oaggán1970-logu rájes ollu die?u. Meahcásteddjiid astoáiggedoaibma lea buvttadan juohke jagi hui dehálaš materiála ealgadutkamuššii ja daidda, gea vástidit náli dikšumis. Oma riista -bálvalusa bokte ?ohkkejuvvon elektronalaš die?u ?oagginja analyserenmetodaid o?asmahttima ánssus, ealgadie?uiguin sáhttá ávkkástallat náli dikšumis buorebut ja johtilabbot go goassige ovdal. lll Oma riista -bálvalusas elektronala??at merkejuvvon ealgaáiccut, sállašat ja eará ealgadie?ut, maid ovdal leat almmuhan sálašalmmuhusain ja ealgaáicogoarttain, leat dál buorebut oažžumis rádjui, analyseren láhkai ja die?ut leat oažžun láhkai bivdiide beaivvála??at raportahámis. Bábirhámis ealgaáicogoarttaid máhcaheddjiid die?ut sirdásit raporttaide easkka bivddu ma??á. Dan ma??á go sii leat vuos sádden materiála ja dat lea skánnejuvvon ja vurkejuvvon. Reálaáigásaš die?uiguin ávkkástallama eaktun lea nappo dat, ahte joavkkut váldet Oma riista -bálvalusa atnui viidát. Die?ut áigedásis juo bivdobajis Go joavkkut merkejit bajás bivdodáhpáhusaideaset jierbmetelefovnnaiguin, ?uhcet áiccut ja sálaš njuolgga rivttes jovkui, fuo??odikšunsearvái, ealgadoalloguvlui ja fuo??oguovddášguvlui. Bivddu ovdáneami sáhttá veardidit ulbmiliidda ja ovddit bivdobaji ollašuvvan sálašstatistihkaide. Oma riista -bálvalusas meahcásteaddjit sáhttet ?uovvut sálašdili iežaset joavkku dásis muhto maid olles fuo??ogáhttensearvvi dahje vaikko olles ealgadoalloguovllu dásis. Maiddái sállaša juohkáseapmi agi ja sohkabeliid mielde lea huksejuvvon automáhtalaš raporttaide, ja daid vehkiin sáhttá meroštallat iežas guovllu sálašjuohkáseami ávžžuhusaid mielde. Stáhta ja guovllu viidosaš raporttat lea almmola??at, ja gávdnojit bivddu áigge ?ujuhusas Riistahavainnot.fi. Go Oma riista -ortnet lea viidát ealgabivdiid anus, sáhttá bivdobaji áigásaš sálašdie?uid ja Luondduriggodatguovddáža nálleárvvoštallamiid ovttastahttit ja buvttadit measta reálaáigásaš árvvoštallamiid náli dilis. Dat veahkeha náli dikšuma ulbmiliid juksama gu?ege ealgadoalloguovllus. Dá diehtu máhccá dan buvttadeddjiide dakkár hámis, maiguin lea nu álki go vejolaš ávkkástallat. TUOMAS KUKKO ja JYRKI PUSENIUS , Luondduriggodatguovddáš Die?ut ealganális meahcásteaddjis meahcásteaddjái Teaksta: IRA KLING, Suomen Pystykorvajärjestö Gárjila guovžabeana deavdá jagiid Suopmelaš stuorrafuo??u bivdobeana, gárjila guovžabeana deavdá 80-jagi jagi 2016. Gávcci logi jagi boarisin šládja lea nanus ja dan boahtte áigi orru ?uovgat. lll Guovžabeana sierra beanašládjan ja ovttas iežas ihtagiinnis lea oassin árvvusadnon suopmelaš kulturhistorjjá. Šlája eallin doallan lea Kennel-lihtu, pystykorva-searvvi ja suopmelaš beanaeaiggádiid gudneášši. Gárjila guovžabeana lea roahkkadis ja gillilis bivdobeana. Beana lea sávri ja jierbmái, ja dat lea nállašuhtton doaibmat ieh?anassii. Dehálamos geavahanvuogit leat stuorra fuo??uid bivdu. Gárjila guovžabeatnaga leat árbevirola??at atnán dakkár beanašládjan, mii doallá bures oktavuo?a isidasas. Nállašuhttimiin dahkan buori barggu Gárjila guovžabeana lea dearvvas ja guhkes ahkásaš šládja, masa registrerejit jahkása??at sullii 600–700 vielpá. Nállašuhttimii geavahit dušše dearvvas, ja gaskaneaset vierrosogat beatnagiid, dasgo šlája nállašuhttinvuo?u geah??alit doallat nu viiddisin ja má?ggabealágin go vejolaš ja seammás maid seailluhit genaárbbi. Ke ij o V ää n än en SAULI LAAKSONEN, Helsset universiteahtta ja JYRKI PUSENIUS, Luondduriggodatguovddáš ja SATU LAMBERG, Guossama gávpoteallidoavttir Ealgaealliin leat má?ggat áitagat Ealgaealliid dá?vesonat (CWD) njoammu álkit ja dat bilida vuoig?ašiid guopparláganin. Ealggaid ekinokokkos-parasihtta fas lea duolbamá?uide gulli biergoborriid parasihtta, man váldoisidin leat Suomas dábála??at gumppet dahje beatnagat ja gaskaboddasaš isidin ealggat dahje bohccot. lll CWD-dávdda leat dán gi?a gávdnan vuosttas geardde Eurohpás. Mátta-Norggas gávdne dávdii jápmán gotti ja dasto ma??á sullii 500 kilomehter davibus, Selbu gielddas lahka Ruo?a rája, guokte ealgga. Dávdda leavvan Skandinávias ja viidásabbot Supmii dagahiv??ii váttisvuo?aid boazodollui ja ealgaelliid meahcástankultuvrii. Dávda gullá seamma jovkui go šibihiid BSE-dávda (”gussamielahisvuohta”). Buohccán ealli ruoidná, dan láhtten nuppástuvvá amasin, guovddášnearvavuogádahkii ihtet dávdamearkkat ja eallindoaimmat hed
• Metsästäjä 5 l 2016 l 71 Ki m m o Ke m pp ai n en Šládja gullá Suoma Kennel-lihtu PEVISAnappo árbbálaš vigiid ja buohcuvuo?aid vuostálastinprográmmii. Gárjila guovžabeatnaga registreren gáibida PEVISA-prográmma ?uovvuma ja eavttuid deavdima. Ovtta beatnagii sáhttá registreret eanemustá 60 ma?isboahtti. Má?ggabealát meahcástanja astoáiggebeana Gárjila guovžabeana lea baicce má?ggabealát bivdobeana, muhto maid vuogáiduvvi ja oskkolaš bearašbeana. Dat liiko duhkoraddat ja birge bures mánáiguin. Guovžabeatnagiid dollet sisja olgobeanan. Vaikko guovžabeana lea nállašuhttojuvvon stuorrafuo??uid bivdobeanan, de aktiivvalaš šládjan dat dohkke má?ggaide astoáiggedoaimmaide meahcástan-, guorran-, ja ciellaniskosiin gitta agilityi. Earenoamážit nuorat meahcásteaddjibuolvva gaskkas dan geavahit maid uhcaspiriid bivddus. Guovžabeana dárbbaša má?ggabealát lihkadeami, eaige dan ávžžut geavahit dušše beare stohpobeanan. Beana?ájáhusain guovžabeana lea stuorra ?áppa ?ájáhusbeana. Guovžabeatnagiid leat dolvon ollu maiddái olgoriikkaide ja nállašuhttinbargu lea aktiivvalaš. Šládja lea bivnnut ja dan boahtteáigi orru buorre. jonit. Dávda goddá ealli. Dávdda njoammun olbmui bierggu bokte ii leat vuorddihahtti, iige dat leat njommon olbmui dávdda dihttonguovllus. CWD-dávda njoammu njuolgga eallis nubbái ja eahpenjuolgadit nuskon birrasa bokte. Suoma ealgaelliin a?kke ealga, vilgesbiežagoddi ja godde-/boazonálli leat hearkkit njoammut dávdii. Dasgo dávdda sáhttá gávdnat dušše jábmán eallis ja dávdda jávkadeapmi, dalle go dat lea juo leavvan dihto guvlui, lea measta veadjemeahttun, galgá dan leavvama eastit juohke láhkai. Aktiivvalaš ?uovvun ja dávdda árrat gávdnan lea dehálaš, danin ?ájáhusaid buohcci elliin galgá doaimmahit dutkanláhkai. Beana sáhttá guoddit ealggaid ekinokokkos-parasihta Nuorta-Suomas gávdnet juohke jagi bohccuin ja ealggain ekinokokkos-parasihta. Ealggaid ekinokokkos-parasihtas šaddet sisorgánaide (dábála??at geahppáide, hárve vuoivasii) ?áhcegohpalasat, main sáhttá oaidnit ollu má?uid. Ekinokokkos-gohpalasat sturrot hihtásit juobe má?ggaid jagiid ovdal go almmolaš dávdamearkkat oidnogohtet. Parasihta ii sáhte dálkasiiguin jávkadit gaskaboddasaš isidis. Olbmuide dávda sáhttá njoammut beatnagis, mas lea ekinokokkos-parasihtta. Dan dihte leage dehálaš eastit beatnagiidda parasihta njoammuma. Beatnagii parasihtta njoammu jus beana borrá ealgaelliid geahppáid, main leat ekinokokkos-gohpalasat. Nuba ealgaelliid geahppáid dahje vuoivasa ii galgga beatnagii fállat. Maiddái bohccuid ja ealggaid njuovvanbázahusaid galgá jávkadit nu, ahte beatnagat ja luo?us beanaeallit eai beasa daid borrat. Meahcástanbeatnagiid galgá dálkkodit dálkasiin, mii bastá duolbamá?uide ovdal ja ma??á meahcástanbaji. Meahcásteddjiid ja boazodolliid sávvet sáddet ?ájánasaid vejolaš buohcci ealgaelliin njuolgga Evirai. Pe tr i Ti m o n en
• H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Osallistu ja voit voittaa upeita palkintoja! Kuvaa syksyn komein riistalintusaaliisi yhdessä Nordishaulikonpatruunarasian kanssa ja osallistu kilpailuun! Kilpailuaika 1.8.-1.11.2016. Lähetä kilpailukuvasi ja yhteystietosi osoitteeseen info@nordis.fi. Palkinnot: 250 kpl Nordis-haulikonpatruunoita, 3 kpl Riista-lehden vuosikertoja, 10 kpl Riistavisa-pelejä, 5 kpl Robust-metsästyspuukkoja. Palkitut kuvat julkaistaan 9.12. ilmestyvässä Riista-lehdessä ja kilpailun parhaimmat kuvat julkaistaan Nordis Oy:n ja Riista-lehden kotisivuilla. Onnea kilpailuun! Uudet Nordis-haulikonpatruunat nyt kauppiailla! Nordis Oy_N-haulikonpaukkukilpailu_Metsästäjä_210x267mm_nro 5_2016.indd 1 15.8.2016 8:26:18