2 l Metsästäjä 5 l 2017 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan Metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) oma@riista.fi Metsästäjä -lehti Nro 5/2017 66. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 17.11.2017. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2017/Met17_05 Kansikuva: SMM, Teppo Lampio
77 Tässä numerossa 5 l 2017 Metsästäjä 5 l 2017 l 3 5 Pääkirjoitus: ”Viljellen ja varjellen” 6 Ministeriön palsta: Palveluita metsästäjille ja muulle yhteiskunnalle 7 Metsästysasetukseen muutoksia 7.8.2017 9 Puheenjohtajan palsta: Metsästyskauden kynnyksellä 12 Riistan vuoksi –kilpailu ja ajankohtaiset hoitotoimenpiteet 14 Keinokareja pesäpaikoiksi 16 Oma riista: kirjaa hirvihavainnot oikein 18 Hirvieläinten pyyntilupamäärät 20 Onnistunut jahtireissu on turvallinen 22 Riistanhoidon pitkä historia 24 Metsästäjän välineet: suurriistametsästäjän veitset 26 Ampumakepit – parempia osumia 30 Kuninkaallinen metsästyspuisto avautui uusille metsästäjille 32 Metsästysseurojen rooli liikuntarajoitteisten metsästyksen tukemisessa 34 Tähtäimessä oikea eläin 2: Valikoiva metsästys osa 38 Historia: Metsäpeuran jälkiä kielessä ja kartoilla 40 Juliste: Suomi 100 42 Riista taiteessa: Pohjoisen selviytyjät 44 Metsäkanalintujen kannat edelleen aallonpohjassa 46 Vesilintukannat likimain viimevuotisella tasolla 48 Metsähanhen metsästys mahdollista Kaakkois-Suomessa 52 Söderlångvikin supikoiraprojekti 56 Metsästyksen ja riistanhoidon arvo, osa 2: Metsästysmatkat 58 Metsästysseuratutkimus 2017 – Miten päästä jäseneksi metsästysseuraan? 60 Kehittyvä riistatalous, osa 2: Metsästysseura ja metsästyksen myyminen 64 Minkälainen metsästäjä olet? –kysely, osa 5: Metsästyksen ja saaliin merkitys 68 Erävalvontaseminaari 70 Pystykorvien pienpetotesti 74 Uutismakasiini 76 Lajiesittely: Isokoskelo 77 Eräilmoitukset 78 Áigeguovdilis ságat sámegillii 34 Hirven sarvisuositukset 24 Suurriistametsästäjän veitset 48 Metsähanhea saa metsästää rajoitetusti M IK AE L W IK ST RÖ M JA RI PE LT OM ÄK I Asetusmuutokset sivulla 7 AR TO M ÄÄ TT Ä Hirvihavaintojen ilmoittaminen 16
TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 9-17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 9-18 40 90 TARJOUS! 33 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! 26 90 TARJOUS! 35 90 TARJOUS! 37 90 TARJOUS! Ta rj ou ks et vo im as sa 30 .9 .2 01 7 sa ak ka ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . LOCATOR BEACON VILKKUVALO Kirkas, hyvin erottuva ja vesitiivis vilkkuvalo. Paristot kestävät jopa 250 h. Useita värivaihtoehtoja. JÄMPTI LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Irrotettava koppiosa. Helppo huoltaa ja pestä. Kolme väriä. JÄMPTI LÄMMITETTÄVÄ JUOMAKUPPI Pitää koiran juomaveden sulana. Ruostumatonta terästä. Tilavuus 2,8 l. Lämpömittari KAUPAN PÄÄLLE! SIS. RAHDIN SIS. RAHDIN (arvo 19,90) VÄHINTÄÄN KAHDEN VALIO-SÄKIN (MIN. 30 KG) TILAAJALLE ILMAINEN TOIMITUS JA MUSTA VALIO-RUOKAKUPPI € ENSILUOKKAISTA TÄYSRAVINTOA KOIRILLE JO VUODESTA 1995 31 90 TARJOUS! 40 90 TARJOUS! Vähintään kahden Rokka-koiranruokasäkin tilaajalle (arvo 19,90) KAUPAN PÄÄLLE! € SUOMI KOIRATARHA 3M X 3M Kuumasinkitty. Elementin korkeus 180 cm ja leveys 150 cm. Helppo kasata ja purkaa. Toimitetaan täydellisenä pakettina. VÄHINTÄÄN KAHDEN SÄKIN TILAAJALLE ILMAINEN TOIMITUS JA ROYAL CANIN ENERGIALISÄ KAUPAN PÄÄLLE! € Etutuote lisätään ostoskoriin automaattisesti. ENERGIARUOAT KOVAAN KULUTUKSEEN! Endurance 4800, Trail 4300 ja Agility 4100 L 49 90 TARJOUS! 15 KG 29 50 TARJOUS! ALK. 15 KG ILMAINEN TOIMITUS JA VEDENPITÄVÄ ÄLYPUHELIMEN SUOJAKOTELO 599,UUTUUS! (699,-) 699,SUOSITTU! 135,TARJOUS! 19 90 TARJOUS! KATSO KOIRATUTKIEN HUIPPUTARJOUKSET VERKKOKAUPASTA » KOIRAVARUSTE.FI
M etsästysvuosi on pyörähtänyt käyntiin. Meille metsästäjille se merkitsee vuoden kohokohtaa – mahdollisuutta olla hetki omien ajatustensa parissa luonnon rauhassa tai kenties tavata tuttuja joskus vuosienkin takaa ja viettää hetki aikaa hyvässä porukassa mukavan tekemisen merkeissä. Valitettavasti julkisessa keskustelussa nostetaan esille myös toisenlaisia ajatuksia harrastuksestamme. Metsästystä pidetään joskus pelkkänä tappamisena. Toki riista on päästettävä päiviltä ennen ruuaksi valmistamista tai päälle pukemista. Ampuminen kuluu metsästykseen, ja sitä on harjoiteltava ahkerasti ampumaradalla, jotta riistalaukaukset onnistuvat mahdollisimman pienin kärsimyksin. Metsästys on kuitenkin myös hyvin paljon muuta kuin eläinten ampumista. Olemme seuranneet riistakantoja, laskeneet havaintoja, huolehtineet kolariin joutuneista riistaeläimistä, pitäneet yllä ruokintapaikkoja, suojanneet pesiä metsätöiltä, perustaneet riistapeltoja ja hoitaneet riistahallintoa sekä pyörittäneet metsästysseuroja koko vuoden vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Metsähallituksen entistä pääjohtajaa lainatakseni olemme ’viljelleet ja varjelleet’. Metsästyskauden alku merkitsee siten meille myös sadonkorjuun aikaa. Nyt on aika rentoutua ja virkistyä luonnossa ja parhaassa tapauksessa saada ainekset terveelliseen riistaruokaan tai ainutlaatuista materiaalia erilaisten esineiden tai muistojen työstämiseen. Usein luonnossa koetut elämykset tuovat sitä parasta hyvinvointia kaiken kiireen keskelle. Metsästyksessä on suuressa määrin kysymys riistakantojen hoidosta ja säätelystä. Riistan on voitava hyvin, jotta turvaamme tulevaisuuden metsästysmahdollisuudet. Toisaalta meillä on lajeja joiden kantaa täytyy säädellä vahinkojen estämiseksi, tautivaaran takia tai esimerkiksi alkuperäislajiston suojelemiseksi vierastai tulokaslajeilta. Yhteiskunta ei kestä sitä määrää kolareilta tai tuhoja, joita esimerkiksi hallitsemattomasti kasvavat hirvieläinkannat aiheuttaisivat. Toisaalta emme voi hyväksyttävästi ylläpitää petokantaa, joka verottaisi hirvieläimiä luonnon keinoin riittävästi. Riistaeläinkantoja on siis säädeltävä ja toisaalta vaihtelut kuuluvat luonnon kiertokulkuun. Yli kestokyvyn kasvavia kantoja leikataan verotuksella ja taantuvien kantojen osalta tarvitaan hoitotoimenpiteitä, olipa kysymys metsähanhesta, jossa pitkäjänteinen kansainvälinen yhteistyö näyttää orastavia merkkejä paremmasta tulevaisuudesta, tai esimerkiksi muista taantuvista vesilinnuista. Samaa työtä tehdään kanalintujen parissa. Tänä vuonna kolmiolaskenta-aikaa pidennettiin, jotta kannasta saadaan mahdollisimman luotettavaa tietoa ennen kuin ministeriö päättää metsästysja rauhoitusajoista. Meidän on hoidettava elinympäristöjä ja pidettävä petokannat kurissa, jotta voimme tulevaisuudessakin nauttia koko lajikirjostamme. Hyvää ja turvallista metsästysvuotta kaikille! ”Viljellen ja varjellen” JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 5 l 2017 l 5
R iistanhoitoyhdistykset tuottavat monia palveluita metsästäjille. Valtaosa uusista metsästäjistä aloittaa harrastuksen riistanhoitoyhdistyksen järjestämän metsästäjätutkintoon valmentavan kurssin kautta. Viimeistään metsästäjätutkintotilaisuudessa kaikki uudet metsästäjät ovat riistanhoitoyhdistyksen asiakkaina. Hirvieläinten metsästykseen polku kulkee edelleen ampumakokeen kautta. Tutkinnot ja ampumakokeet ovat riistanhoitoyhdistysten julkisia hallintotehtäviä. Monille metsästäjille nämä voivat kuitenkin olla ainoat kerrat, kun he ovat henkilökohtaisesti riistanhoitoyhdistyksen kanssa tekemisissä. Riistanhoitoyhdistysten rahoitusta uudistetaan, jonka yhteydessä yhdistysten toimintaa on tarkasteltu. Huolestuttavasti on ilmennyt, että riistanhoitoyhdistysten välillä toiminnan aktiivisuus vaihtelee hyvin paljon. Merkittävä osa (28 %) riistanhoitoyhdistyksistä ei esimerkiksi järjestänyt metsästäjätutkintoon valmentavia kursseja viime vuonna. Tämä on ongelma uusien metsästäjien tulolle harrastuksen pariin. Riistanhoitoyhdistyksien tehtävänä on tarjota palveluita myös harrastuksessa pitkään mukana olleille metsästäjille, esimerkiksi hirvenmetsästyksen johtajien koulutuksia. Jo viime syksynä hirvenmetsästykseen tuli merkittäviä muutoksia, kun esimerkiksi niin sanottu naarashirven vasasuoja muutettiin lainsäädännöstä eettisiin ohjeisiin perustuvaksi. Kuitenkin vain 70 prosenttia yhdistyksistä järjesti viime vuonna metsästyksenjohtajien koulutuksia. Vastuun siirtäminen entistä enemmän metsästäjille edellyttää, että koulutuksilla varmistetaan metsästyksen eettisyys ja vastuullisuus. Riistanhoitoyhdistysten organisaatio ja aluejako lienee säilynyt jokseenkin nykyisessä muodossaan ainakin 1960-luvulta asti. Maailma on kuitenkin muuttunut monella tapaa sen jälkeen ja metsästys on harrastuksena saanut taakseen uusia positiivisia muutoksen tuulia. Puhdas riistan liha on ruokaa suoraan luonnosta sitä arvostetaan myös kaupungeissa. Luonnossa liikkumisen ja yhteisöllisen harrastuksen terveyttä ylläpitävistä vaikutuksista puhumattakaan. Tänä päivänä uudet harrastajat eivät enää tule samalla tavalla maaseudulta pienestä pitäen metsästykseen kasvaen, vaan harrastuksen aloittavat myös keski-ikäiset ja kaupunkilaiset. Tämä on sinänsä hyvin positiivinen asia! Haaste koulutustoiminnalle on, miten näille uusille metsästäjille saadaan annettua eettisen ja vastuullisen metsästyksen asenteet. Nyky-yhteiskunnan vaatimukset eettisyydelle ja vastuullisuudelle nousevat jatkuvasti. Esimerkiksi ensi vuodesta lähtien myös suurpetojen metsästyksessä edellytetään aina metsästyksen johtajaa. Tästä ei kuitenkaan tule ongelmaa, kun tarvittavat koulutukset järjestetään. Noin joka kolmas riistanhoitoyhdistys on pystynyt järjestämään myös eräaiheisia tilaisuuksia kouluille ja oppilaitoksille. Tämä on äärimmäisen tärkeää työtä tulevaisuuden kannalta, jotta myös muut kuin metsästäjien perheiden lapset ja nuoret saisivat tietoa luonnosta, metsästyksestä ja riistanhoidosta. Kattavuutta pitäisi kuitenkin pystyä lisäämään! Riistanhoitoyhdistysten toiminta on perustunut valtaosin vapaaehtoistyöhön. Nykyisten 295 riistanhoitoyhdistyksen hallintoon kuluva työ on kuitenkin käymässä kokonaisuuden näkökulmasta raskaaksi. Monet pienet riistanhoitoyhdistykset ovat lausunnoissaan nähneet ongelmaksi vapaaehtoisten toimihenkilöiden löytämisen muun muassa jäsenistön ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Toisaalta pienten riistanhoitoyhdistysten näkökulmasta merkittävä osa valtionavustuksesta kuluu kiinteisiin kuluihin. Koska riistanhoitoyhdistys on osa julkista hallintoa, vuosikokouksia ei voi jättää pitämättä, kirjanpitoa tekemättä, toimintakertomuksia raportoimatta ja niin edelleen. On nähtävissä, että osa riistanhoitoyhdistyksistä on jo pitkään joutunut tinkimään jäsenistölle ja laajemminkin tarjottavista palveluista, koska aikaa ja energiaa ei ole hallinnon pyörittämisen jälkeen riittänyt enää muihin toimintoihin. Riistanhoitoyhdistyksien hallintoa pyritään nyt keventämään ja riistanhoitoyhdistyksiä kannustetaan selvittämään vapaaehtoisia yhdistymisiä. Kun hallinto ei nielaisisi niin paljoa aktiivihenkilöiden aikaa, voitaisiin keskittyä käytännön riista-asioiden edistämiseen. Koulutuksia voitaisiin tuottaa entistä enemmän ammattimaisten toiminnanohjaajien työnä. Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa metsästäjille ja muulle yhteiskunnalle halutaan tarjota entistä kattavammin palveluita. Palveluita metsästäjille ja muulle yhteiskunnalle Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN ylitarkastaja Maaja metsätalousministeriö 6 l Metsästäjä 5 l 2017
Metsästysasetus muuttui 7.8.2017 M etsästysasetukseen on tehty 1.8.2017 voimaan tulleen metsästyslain muutoksen edellyttämät muutokset. Eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävä saalisilmoitus Metsästyslain 38 a §:ssä säädetään, että valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää riistaeläimestä tehtävästä saalisilmoituksesta, mikäli riistaeläinlajin metsästyksen kestävyyden varmistaminen tai metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Tämän myötä metsästysasetukseen on lisätty uusi 5 a §, jossa säädetään eräiden riistalajien metsästyksessä edellytettävästä saalisilmoituksesta. Säännöksen lajiluettelo kattaa metsäkauriin, villisian, hillerin ja metsähanhen. Näin ollen saaliiksi saadusta metsäkauriista, villisiasta, hilleristä ja metsähanhesta on tehtävä jatkossa saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Metsäkauriin ja villisian osalta kyse on tarkoituksenmukaisen metsästyksen varmistamisesta saalismäärän ja siitä lasketun kanta-arvion perusteella. Hilleri on puolestaan taantunut riistalaji, josta tehdään vain satunnaisia havaintoja. Metsähanhi on myös taantunut riistalaji ja sen kansainvälinen hoitosuunnitelma edellyttää saalisilmoitusta. Lisäksi on todettu, että harvalukuisten riistasaalislajien osalta Luonnonvarakeskuksen 5 000 metsästäjälle vuosittain lähetettävä saaliskysely ei anna riittävän tarkkoja tietoja saaliista. Metsästyksen kestävyyden varmistaminen edellyttää nykyistä tarkempia ja kattavampia saalistietoja. Saalisilmoitus on tehtävä Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella tai sähköisen Oma riista -palvelun kautta seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä. Saalisilmoituksesta on käytävä ilmi metsästäjän nimi ja metsästäjänumero, pyydystettyjen eläinten määrä ja laji, pyyntiajankohta sekä pyyntipaikkatieto, jossa riistaeläin on saatu saaliiksi. Lisäksi saalisilmoituksesta on käytävä ilmi villisian ja metsäkauriin osalta sukupuoli ja arvio iästä. Lisäksi pakollisen saalisilmoituksen ohessa voidaan kerätä vapaaehtoisesti annettavia lisätietoja. Kerättävät lisätiedot voivat olla metsästyksen kestävyyden varmistamiseen ja tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen liittyviä asioita. Näiltä osin voidaan esimerkiksi kysyä, oliko saaliiksi saatu taigametsähanhi vai tundrametsähanhi? Tai saatiinko villisika saaliiksi ruokintapaikalta? Tai saatiinko metsäkauris saaliiksi metsästysseuran alueelta? Pyyntilupaan ja hirvieläimen pyyntilupaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus Metsästysasetuksen 9 §:ään liittyvät saalisilmoitukset on aiemmin tehty riistanhoitoyhdistykselle. Jatkossa nämä saalisilmoitukset toimitetaan riistanhoitoyhdistysten sijasta Suomen riistakeskukselle sähköisen Oma riista -palvelun kautta tai Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella. Säännöksellä puretaan osaltaan riistanhoitoyhdistyksille koitunutta hallinnollista taakkaa. Pykälän mukaan saalisilmoitusvelvollisuus koskee peltopyytä muualla kuin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä euroopanmajavaa ja itämeren norppaa. Lisäksi säännös koskee pyyntiluvanvaraisia hirvieläimiä. Lisäksi saalisilmoitusten sisältöjä täsmennetään. Jatkossa entisen saalisilmoituksen tietojen lisäksi on velvollisuus ilmoittaa eläimen ampujan nimi ja metsästäjänumero. Lisäyksellä yhdenmukaistetaan saalisilmoituksessa ilmoitettavia tietoja vastaamaan muita lakisääteisiä saalisilmoituksia. Lisäksi yhdenmukaistaminen osaltaan helpottaa sähköisten palveluiden kehittämistä riistahallinnon Oma riista -asiointipalvelussa. Ainoana poikkeuksena olisi peltopyy, jonka pyyntiluvanvaraisen metsästyksen osalta ampujan nimeä tai metsästäjänumeroa ei tarvita jatkossakaan, vaan pyyntiluvan saajan tiedot riittävät. Aitauksen käyttäminen villisian metsästyksessä Metsästyslain 34 §:n mukaan aitausten ominaisuuksista ja käyttämisestä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tämän mukaisesti villisian pyynnissä voidaan käyttää elävänä pyytävää aitausta. Metsästysasetuksen 11 §:ään tehdyllä lisäyksellä tästä pyyntimuodosta säädetään nyt tarkemmin. Aitausta koskevat tarkemmat säännökset varmistavat, että aitauksella tapahtuva pyynti on eettistä. Pykälän perustelujen mukaan villisian pyynnissä käytettävän elävänä pyytävän aitauksen tulee olla riittävän suuri, jotta villisika jälkeläisineen mahtuu luontevasti aitaukseen. Suositeltava aitauksen koko on vähintään 50 neliömetriä. Lisäksi aitauksen tulee olla muodoltaan pyöreä tai ovaali, jotta villisiat eivät ajaudu aitauksen kulmiin ja siten kiipeä toistensa päälle. Lisäksi aitauksen tulee olla kattamaton ja suositeltava aitausten seinämien korkeus on enintään 150 senttimetriä, jotta mahdollisesti aitaukseen joutuvat hirvieläimet pääsevät hyppäämään sen seinämien yli. Aitauksen ulkopuolella, mutta kiinteästi sen sivulla, tulee olla villisikojen erottelua varten suljettavissa oleva käytävä (erottelukäytävä). Villisian metsästyksessä käytettävä aitaus tulee tarkistaa kaksi kertaa vuorokaudessa, käytännössä aamulla Metsästäjä 5 l 2017 l 7
ja illalla, jotta villisika ei joudu olemaan aitauksessa pisimmillään täyttä vuorokautta. Muiden pykälässä olevien lajien (ilves, euroopanmajava, kanadanmajava, piisami, tarhattu naali, kettu, supikoira, kärppä, minkki, hilleri, näätä, mäyrä, saukko, villikani, orava, itämeren norppa ja halli sekä rauhoittamattomat nisäkkäät) kohdalla pyyntivälineen käyttäminen on järjestettävä niin, että vähintään kerran vuorokaudessa voidaan todeta, onko eläin mennyt pyyntivälineeseen. Lisäksi jatkossa elävänä pyytävän loukun tai aitauksen sekä jalkanarun tarkastaminen voidaan järjestää myös sellaisella elektronisella valvontalaitteella, jolla pystyy toteamaan eläimen menneen pyyntivälineeseen säännöksessä mainituin aikarajoin. Ampumakoe villisikaa kiväärillä metsästettäessä Metsästyslain 21 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään niistä riistaeläinlajeista, joiden metsästyksessä ampujana toimivan metsästäjän on suoritettava ampumakoe. Tästä säädetään jatkossa metsästysasetuksen 16 a §:n 4 momentissa. Asetusmuutoksen myötä lajilistalle nousee uutena lajina villisika. Näin ollen kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen. Jousella peuran pyyntiin Metsästysasetuksen 20 §:ssä säädetään niistä riistaeläimistä, joiden metsästyksessä saa käyttää jousiasetta. Tähän luetteloon on nyt lisätty villisika, pienet hirvieläimet (kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, valkohäntäpeura ja metsäpeura) sekä mufloni. Näin ollen jousiasetta saa käyttää villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin ja villisian sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen. Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin tai villisian ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen. Metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen (ns. jousikoe). Jousikokeesta säädetään tarkemmin maaja metsätalousministeriön asetuksella. Metsäkauriin osalta jousikoevaatimus tulee voimaan 1.1.2018. Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Voimassa olevan metsästysasetuksen 22 §:n mukaan kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta. Edellä tarkoitettu vaatimus ei ole koskenut metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta. Tätä säännöstä on nyt täydennetty siten, että oranssia tai oranssinpunaista väriä ei tarvitse olla metsästäjän päähineessä, eikä vaatteissa myöskään silloin, kun metsästäjä metsästää metsästysjousella. Tämä on perusteltua, koska jousella metsästys on lyhyen ampumaetäisyyden ja hyvän laukauksen edellyttämän eläimen rauhallisuuden vuoksi niin vaativaa, että metsästäjän vaatetuksella ja suojaväreillä on erityistä merkitystä pyynnin onnistumiselle. Tässä yhteydessä poikkeuksia sovellettaessa on kuitenkin huomattava, että hirvieläinten seuruemetsästyksessä on pääasiallisesti oltava metsästyksenjohtaja, jonka tehtävänä on huolehtia metsästyksen turvallisuudesta. Tapauskohtaisesti voi olla perusteltua, että rakennelman suojasta tai jousella metsästävä henkilö käyttää oranssia vaatetusta siirtyessään metsästyspaikalle ja sieltä pois sekä maastossa saaliseläintä etsittäessä ja käsiteltäessä. Suomen riistakeskus tulkitsee säännöstä niin, että hirvieläinten seuruemetsästyksessä oranssin vaatetuksen käyttö on perusteltua myös jousta käyttävälle metsästäjälle metsästyksen turvallisuuden ja tarkoituksenmukaisen järjestämisen vuoksi. Lisäksi metsästyksenjohtaja voi metsästysasetuksen 23 §:n nojalla edellyttää oranssin vaatetuksen käyttämistä myös jousella metsästävältä. Metsäkaurissaaliin ilmoittaminen muuttuu Metsästysasetuksen 44 §, jossa on säädetty metsäkaurissaaliin ilmoittamisesta, on kumottu tarpeettomana, sillä metsäkauriin metsästyksessä tehtävästä saalisilmoituksesta säädetään jatkossa uudessa 5 a §:ssä (ks. edellä). Poromiehen oikeus metsästysaseen kuljettamiseen Metsästysasetuksen 45 §, jossa on säädetty poromiehen oikeudesta metsästysaseen kuljettamiseen, on kumottu tarpeettomana, sillä asiasta säädetään nykyään metsästyslain 35 §:ssä, jonka nojalla Suomen riistakeskus voi myöntää luvan poiketa aseen kuljettamista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa koskevista säännöksistä. 8 l Metsästäjä 5 l 2017 Jousikoe Ampumakoeasetus astui voimaan 7.8.2017. Uudessa jousikokeessa ammutaan kolme taulukärkistä nuolta 180 sekunnin aikana 18 metrin ampumaetäisyydeltä. Aika alkaa ensimmäisestä laukauksesta. Nuolet pitää saada osumaan hirviampumakoetaulun keskiöön, jonka halkaisija on 23 cm.
Y ksi lähihistorian viileimmistä kesistä alkaa tätä kirjoitettaessa olla takanapäin. Metsästäjät ovat taas kerran suorittaneet todella arvokasta vapaaehtoista talkootyötä riistakolmiolaskentojen parissa. Kolmioiden määrässä päästiin yhteensä reiluun yhdeksäänsataan laskettuun kolmioon, siitä lämpimät kiitokset kaikille talkoissa mukana olleille. Missään muussa maassa ei ole käytössä näin reaaliaikaista systeemiä riistakantojen arvioinnissa, jossa jokainen netinkäyttäjä voi seurata laskentatulosten kehitystä jo varsinaisena laskenta-aikana äärimmäisen helposti. Tulosten tarkastelu osoittaa, että kylmä ja paikoin sateinen kesä on jättänyt jälkensä. Kuitenkin näyttäisi olevan havaittavissa lievää kohoamista lintukannoissa verrattuna edelliseen vuoteen. Tosin viiden edellisen vuoden keskiarvoihin verrattuna lintutiheydet ovat edelleen reilusti alhaisempia. Riekon kohdalla lievä alamäki on kuitenkin jatkunut myös vuoden takaisiin lukuihin verrattuna sekä kolmioettä linjalaskentojen tulosten perusteella. Tyypillistä tuloksille näyttäisi olevan, että alueelliset erot ovat hyvin merkittäviä. Ilmeisesti sademäärien ja säätilojen voimakas alueellinen vaihtelu heti poikueiden kuoriutumisen jälkeen selittää valtaosan suurista alueellisista eroista. Myös myyräkantojen romahtaminen maamme pohjoisosassa vaikuttanee heikentävästi tiheysindekseihin. Maltti on siis edelleen valttia syksyn kanalintujahdissa. Viimeisimmässä Jahti-lehdessä oli harvinaisen mielenkiintoinen artikkeli sorsanpesien vihollisista. Helsingin yliopiston kosteikkoekologian ryhmä (Holopainen, Miettinen, Väänänen ja Nummi ) selvitti tekopesien ja riistakameroiden avulla sinisorsien pesinnän onnistumista rehevien ja karujen vesien rannoilla. Rehevien vesien kohdalla valtaosa pesistä tuhoutui haudonnan aikana. Noin joka toisen pesän kohdalla tuhon aiheuttivat harakat, varikset tai närhet. Varislintujen näin merkittävä osuus tuhon aiheuttajana oli ainakin minulle yllätys. Tuhoa täydensi vielä supikoira, vaikka alueella oli suoritettu tehostettua supikoiran pyyntiä. Karun vesistön kohdalla pesistä tuhoutui noin neljäsosa, merkittävimmän tuhon aiheuttajan ollessa supikoira. Metsässä sijaitsevat pesät selvisivät selvästi paremmin haudonta-ajasta. Kyseinen tutkimus antaa meille metsästäjille varsin konkreettisen kuvan siitä, miten tärkeää on pienpetojen ja varislintujen pyynti sorsapoikueiden selviytymisen kannalta. Tämän tyyppisiä tutkimuksia kaivattaisiin riista-alalla ehdottomasti lisää. Tulokset olivat selkeitä ja tutkimuksessa oli hyödynnetty nykyaikaista tekniikkaa, jolloin tuhon aiheuttajasta ei jäänyt epäselvyyttä. EU on hiljattain täydentänyt torjuttavien vieraslajien luetteloa ja tähän luetteloon lisättiin supikoira. Sen osalta muutokset tosin tulevat voimaan vasta siirtymäajan jälkeen vuoden 2019 keväällä. Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Haitallisia vieraslajeja ovat sellaiset, joiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta. Mielenkiinnolla odotamme, millaiset ovat tarkentavat säädökset supikoiran osalta siirtymäajan päätyttyä. Supikoirahan oli jo edellisellä metsästyskaudella saalismäärältään merkittävin riistaeläin maassamme. Kaiketi saamme muutoksen myötä lisää vapausasteita supikoirakannan kurissapitämiseksi. Elokuun alussa aloittivat uudet alueelliset riistaneuvostot sekä valtakunnallinen riistaneuvosto kolmivuotiset kautensa. Henkilövaihdoksia neuvostoissa tapahtui varsin paljon, mikä antaa mahdollisuudet myös uudistaa neuvostojen toimintakulttuureja. Alueelliset riistaneuvostot ovat saaneet merkittävän roolin alueidensa hirvieläinpolitiikan suunnittelussa sekä jalkauttamisessa. Suurpetopolitiikassa rooli on ollut enemmän jalkautuksen puolella. Aivan keskeistä neuvostojen toiminnassa on ollut se, että eri sidosryhmät ovat pystyneet tuomaan näkemyksensä esiin riistatalouteen liittyvissä asioissa. Tällaisen luontevan keskustelufoorumin avulla olemme voineet välttää monta riistatalouteen liittyvää konfliktia. Toivotan uusille neuvostoille menestystä tärkeässä tehtävässä suomalaisen riistatalouden eturintamassa. Metsästyskauden kynnyksellä TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta 9 l Metsästäjä 5 l 2017
12 l Metsästäjä 5 l 2017 R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta Riistan vuoksi -kilpailu Vinkit ajankohtaisiin toimenpiteisiin Vältä syyskyntöä – lisää talviaikaista kasvipeitteisyyttä Jätä kaistale puimatonta viljaa riistalle Perusta kosteikkoja ja kunnosta valtaojat luonnonmukaisen vesirakentamisen mukaisesti Säästä tiheikköjä ja alikasvosta kaikenikäisiin metsiin Suosi sekapuustoisuutta ja puuston kokoja tiheysvaihtelua Ennakkoraivaa vain ainespuun tyveltä – vältä liiallista siistimistä Kunnosta vähäpuustoisia ojitusalueita riistasoiksi Jätä säästöpuut ryhmiin Kuivaa padotut kosteikot 6–8 vuoden välein ravintovarojen elvyttämiseksi Osallistu tutkimustoiminnan avustamiseen Valmistaudu talviaikaisen ruokinnan järjestämiseen Vie nuolukiviä riistalle Metsästä pienpetoja Lisää vinkkejä: www.riistametsa.fi, www.kosteikko.fi, www.riista.fi Riistan vuoksi -kilpailussa etsitään Suomen parasta luonnonhoitajaa. Kilpailu on tarkoitettu metsästysseuroille ja metsästysoikeuden haltijoille, jotka aktiivisesti hoitavat riistan elinympäristöjä. Kilpailuun voi osallistua myös yksittäinen metsästäjä omalla riistanhoitoteollaan – yksikin riistanhoitoteko riittää. Lisätietoa kilpailusta riistanvuoksi.fi TU OM O TU RU N EN Riistan vuoksi tehdään paljon talkootyötä. Huoli metsähanhesta on saanut tämän metsästäjäjoukon rengastamaan. Miten sinä osallistut riistantutkimuksen avustamiseen?
Metsästäjä 5 l 2017 l 13 Yhteistyössä mukana: 1. 3000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja 2. 2000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja 3. 1000 € lahjakortti Retkitukkuun ja kunniakirja Henkilökohtaiseen ja seurasarjaan ilmoittautuneiden kesken arvotaan lisäksi kuusi kappaletta 500 € arvoisia lahjakortteja *Retkitukkuun Arvokkaat palkinnot: Seurasarjan kilpailussa palkitaan 3 parasta. Palkittuja esitellään Metsästäjä-lehdessä. Seurakohtaisen sarjan palkintoja ovat kunniakirjat ja lahjakortit *Retkitukkuun: Ilmoittaudu RIISTANVUOKSI.FI R ETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta Suomen suosituin riistakamera * Ei koske Garmin tuotteita M AR KO SV EN SB ER G Miten sinun metsääsi hoidetaan riistan kannalta? Taimikon varhaishoidosta lähtien tärkeintä on ohjata kehitystä kohti sekapuustoisuutta. Jätä säästöpuuryhmät käsittelemättä ja säästä riistatiheikköjä. Säästä lehtipuuta ainakin aukkoihin, notkelmiin ja varjoisiin reunoihin.
14 l Metsästäjä 5 l 2017 ANTTI PIIRONEN , Suomen riistakeskus ja JUHO RISTIKANKARE ? Kuvat: ANTTI PIIRONEN KEINOSAARILLA JA PESÄLAATIKOILLA pesäpaikkoja taantuville sorsille Haudonta on kriittinen vaihe varsinkin maassa pesivien lintulajien elinkierrossa. Lempäälän Ahtialanjärvellä on luotu sorsille turvallisia ja houkuttelevia pesimäpaikkoja rakentamalla keinosaaria ja sijoittamalla niille pesälaatikoita. Turvalliset pesäpaikat ovat kasvattaneet selvästi sekä sorsien että pienten lokkilintujen parimääriä järvellä. P ienten keinosaarten sorsanpesiä suojaava vaikutus perustuu kahteen asiaan. Avovesialueen keskellä sijaitsevat keinosaaret antavat turvaa maapetoja, erityisesti kettua ja supikoiraa vastaan. Lisäksi pienet lokkilinnut, kuten kalatiirat ja naurulokit, pesivät mielellään saariin. Lokkilintuyhdyskunnat puolustavat hanakasti pesiään petoja vastaan, jolloin keinosaarelle pesimään hakeutuvat sorsat hyötyvät lokkien tarjoamasta puolustuksesta. Varsinkin tukkaja punasotkien tiedetään hakeutuvan mielellään pesimään lokkiyhdyskuntien suojiin. Keinosaarten houkuttelevuutta pesimäpaikkoina voidaan edelleen parantaa rakentamalla sorsille pesälaatikoita. Lempäälän Ahtialanjärvellä on päädytty yksinkertaisiin vanerista tehtyihin laatikoihin, joissa on katon lisäksi sivuja takaseinät. Laatikot täytetään kuivilla heinillä tai oljilla. Ne tarjoavat sorsille pesäkolon, joka suojaa erityisesti lentäviltä pedoilta. Laatikoiden katot toimivat samalla lokkien ja tiirojen pesäalustoina. Keinosaarten ja laatikoiden yhdistelmän idea on siis pitkälti sama kuin suuren suosion saavuttaneilla putkimallisilla sorsanpesien suojilla: Ne tarjoavat suojaa maapetoja ja petolintuja vastaan. Saaret pesälaatikoineen ja lokkilintuyhdyskuntineen vaikuttaisivat kuitenkin houkuttelevan pesäputkia tehokkaammin sotkia. Lähikuva isosorsimolla naamioidun pesälaatikon suulta. Laatikko naamioidaan ja täytetään pesämateriaalilla niin, että vain suuaukko näkyy ulospäin. Huomaa laatikon päälle laudasta tehty tiirojen ja lokkien pesäalusta.
Metsästäjä 5 l 2017 l 15 Ahtialanjärven sotkakannat nousuun pesäpaikkoja parantamalla Lempäälän Ahtialanjärvelle tehdyt saaret pesälaatikkoineen ovat houkutelleet pesijöitä varsin kiitettävästi: Vuonna 2016 järven 25 keinosaarella pesi yhteensä 38 vesilintunaarasta, joista tukkasotkia oli 10 ja punasotkia 11! Varsinkin voimakkaasti taantuneiden punaja tukkasotkien parimäärät Ahtialanjärvellä ovat selvästi kasvaneet keinosaarten ja pesälaatikoiden myötä. Myös sinisorsat ovat ottaneet laatikot omakseen. Nykyään pesälaatikoissa pesii jo yli 90 prosenttia järven sinisorsa-, punasotkaja tukkasotkanaaraista. Samaan aikaan tekosaarilla pesii useita kymmeniä pareja tiiroja ja naurulokkeja. Keinosaari tai -kari on yksinkertaisesti veteen keinotekoisesti rakennettu saari. Helpointa keinokarin tekeminen on noin päänkokoisista kivistä, joita jaksaa vielä käsivoimin liikutella. Kivet kannattaa ajaa järvelle kuormaautolla talvella jäitä pitkin, mikäli jäätilanne ja lupa-asiat sen sallivat. Keinosaarien kohdalla kannattaa tavoitella pistemäistä eli pientä ja kaukana rantaviivasta sijaitsevaa saarta. Pinta-alaksi riittää muutama neliömetri. Etäisyys rantaan on tärkeää, jotta kohde olisi maapedoille mahdollisimman vähän houkutteleva. Keinokareja kannattaa tehdä enemmän kuin arvioitu tarve on, sillä osa niistä jää todennäköisesti vaille pesiviä lintuja jonkin häiriötekijän vuoksi. Karien reunoista ei kannata tehdä liian jyrkkiä, jotta pesän ympäristössä pomppivat lokinpoikaset pääsevät nousemaan vedestä takaisin pesäkummulle. Muutaman neliön karille voi asettaa 2–3 pesälaatikkoa. Ahtialanjärvellä parhaaksi on havaittu 50 cm leveä, 55 cm syvä ja 25 cm korkea laatikko. Laatikko tulee asettaa avoin sivu vedelle päin ja mahdollisimman lähelle rantaviivaa, jolloin lokin poikaset eivät helposti pääse sisään häiritsemään pesivää naarasta. Näin sorsaemot myös pääsevät pesälle ja pois ilman lokkien ja tiirojen häirintää. Pesämateriaalit vaihdetaan laatikoihin vuosittain ennen sorsien pesintää. Hyvin lämpöä eristävä isosorsimo on oiva pesäalusta sorsille, mutta oljet ja kuiva heinä käyvät myös hyvin. Lokkien ja tiirojen pesintää varten laatikoiden katolle voi kasata kosteikon liejusta pesämateriaalia, johon linnut saavat tehtyä pesäkuoppansa. Lintujärvelle rakennetuilla keinosaarilla ja niille sijoitetuilla pesälaatikoilla voidaan luoda turvallisia ja houkuttelevia pesäpaikkoja sorsille. Pesiminen saarella vähentää maapetojen saalistusta ja saarilla mielellään pesivät pienet lokkilinnut turvaavat pesiviä sorsia. Saarten antamaa turvaa parantaa niille sijoitettavat pesälaatikot, joihin sorsat hakeutuvat mielellään pesimään. Pesälaatikot antavat suojaa petolintuja ja variksia vastaan. Keinosaari pesälaatikoineen kevättalvella. Kuvan saari on pinta-alaltaan noin kymmenen neliömetriä ja sillä on kolme pesälaatikkoa. Huomaa pesälaatikoiden sijoittelu: Suuaukko veteen päin ja mahdollisimman lähelle saaren reunaa.
16 l Metsästäjä 5 l 2017 JYRKI PUSENIUS , Luonnonvarakeskus Suomen hirvenmetsästäjät ovat täyttäneet hirvihavaintokorttia jo yli 40 vuotta. Ennen Oma riista järjestelmän käyttöönottoa hirvihavaintokortin täytti enemmän kuin neljä viidestä hirviseurueesta ja havaintoja kertyi vuosittain keskimäärin yli 200 000. Oma riista – järjestelmän käyttöönoton jälkeen havaintojen kirjaamisaktiivisuus on edelleen kasvanut. Kun järjestelmät muuttuvat, on tärkeää pyrkiä takaamaan aineistojen vertailukelpoisuuden säilyminen. Siksi Luonnonvarakeskuksen hirvitutkimus haluaa kerrata hirvihavaintojen kirjaamisen pääperiaatteita. S uomen hirvikannan hoito perustuu kannan tiheydelle ja rakenteelle hirvitalousalueittain asetettaviin tavoitteisiin. Vuonna 1973 Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen lanseeraama hirvihavaintokortti on mahdollistanut kannan koon ja rakenteen seurannan kustannustehokkaasti. Hirvihavainnot ovat edelleen keskeisin aineisto, jota käyttäen Luonnonvarakeskuksen hirvimalli tuottaa vuotuiset kannanarviot (ks. http://riistahavainnot.fi/ hirvielaimet/hirvikannanarviomenetelma) Hirvihavaintokortilla ilmoitettujen päivittäisten hirvihavaintojen lukumäärä riippuu suoraan hirvikannan tiheydestä. Tämän vuoksi havaintoja per päivä indeksi kertoo luotettavasti hirvikannan koon muutoksista vuodesta toiseen. Edellytyksenä on kuitenkin se, että havaintoja kirjataan vuodesta toiseen samalla periaatteella (kuva 1). Havaittujen aikuisten urosten ja naaraiden sekä vasojen lukumääristä voidaan laskea aikuisten hirvien sukupuolisuhde sekä verotuksen suunnittelussa aina keskeinen hirvikannan tuottoarvio. Korjaamalla päivittäisiä havaintoja päivittäisillä kaadoilla saadaan koko jahtikauden aineistosta laskettua kannan rakenne ennen jahtia ns. metsästettävässä kannassa (kuva 2). Havaintojen kirjaamisen pääperiaatteita Jotta havaintoaineisto olisi käyttökelpoista edellä kuvattuihin tarkoituksiin, täytyy aineiston keräyksessä noudattaa tiettyjä pääperiaatteita. On tärkeää että havainnoiksi kirjataan vain hirvijahdin aikana nähdyt hirvet. Tämä ennen kaikkea siksi että havainnoista voidaan tuottaa kannan kokoa kuvaavia indeksejä kuten esim. havaintoja/ metsästäjäpäivä. Indeksi kertoo siitä paljonko havaintoja tehdään tietyllä metsästyspäiväkohtaisella ’havainnointi/pyyntiponnistuksella’. Mm. tämän ponnistuksen kuvaamiseksi kirjataan kutakin metsästyspäivää kuvaavia tietoja kuten päivämäärä, Kirjaa hirvihavainnot oikein 1 2 3 4 5 6 40 80 16 00 24 00 ka lo ri t 2000 2005 2010 2015 VUOSI In d ek si t Etelä metsästäjien tiheysarvo havaintoja/päivä kolarit 1 2 3 4 5 6 10 20 30 40 50 60 ka lo ri t 2000 2005 2010 2015 VUOSI In d ek si t Oulu–Kainuu metsästäjien tiheysarvo havaintoja/päivä kolarit 1 2 3 4 50 10 15 20 ka lo ri t 2000 2005 2010 2015 VUOSI In d ek si t Lappi metsästäjien tiheysarvo havaintoja/päivä kolarit Kuva 1
Metsästäjä 5 l 2017 l 17 metsästykseen käytetty aika, metsästykseen osallistuneiden metsästäjien ja koirien lukumäärä, sekä tulosten tulkinnassa tarvittavia metsästystapaa ja olosuhteita koskevia tietoja. On erittäin tärkeää että metsästyspäiviä koskeva tieto ilmoitetaan myös sellaisina metsästyspäivinä, jolloin ei havaita eikä kaadeta hirviä. Ja tietenkin havainnot ja metsästyspäivää koskevat tiedot tulee kirjata myös niinä päivinä jolloin hirviä nähdään mutta saalista ei saada. Päivinä jolloin saalista saadaan tulee havainnoiksi kirjata myös kaadetut hirvet, ellei niitä ole jo aikaisemmin samana päivänä kirjattu havainnoiksi. Tässä kohtaa nousee esiin se tärkeä periaate, että meikäläisessä hirvihavaintojen kirjauksessa kukin nähty hirvi kirjataan kunakin metsästyspäivänä havainnoksi vain kertaalleen. Periaatteen toteutuminen edellyttää metsästyksen johtajalta havaintoaineiston seulontaa. Yksi havaintojen kirjaamisen käytäntöjen tärkeä peruste on havaintoaineiston vertailukelpoisuuden säilyttäminen, eli perinteitä kunnioitetaan melko pitkälle. Oma riista on tuonut mukanaan paljon metsästäjiä helpottavia uutuuksia. Joskus voi näyttää siltä, että käytännöt eivät ole niin virtaviivaisia kuin teoriassa voisi olla mahdollista. Tässä on usein taustalla vertailukelpoisuuden turvaaminen. Aineisto kerätään Oma riistassa vertailukelpoisuus säilyttäen Vanhaan hyvään aikaan hirvihavaintokortilla pyrittiin ilmoittamaan kertaalleen kukin jahtipäivän aikana havaittu aikuinen hirviyksilö. Urosten ja vasojensa lukumäärän perusteella luokiteltujen naaraiden lisäksi kirjattiin tunnistamattomien yksilöiden määrä. Tähän kategoriaan on sisältynyt myös yksinäisinä havaitut vasat. Tänä vuonna uutena ominaisuutena yksinäiset vasat saa kirjattua erikseen, mikä vähentää havainnon lisätietojen kirjoittamisen tarvetta. Havaintokortin ”nähdyistä hirvistä kaadettiin” -kenttiin kirjattiin päivittäinen hirvisaalis luokiteltuna aikuisiin uroksiin, aikuisiin naaraisiin sekä urosja naarasvasoihin. Näin ollen jokaisesta havaitusta hirvestä jäi merkintä kortille, ja lisäksi kaatosarakkeeseen merkintä jokaisesta kaadetusta yksilöstä. Jotta hirviseurannan aineistojen vertailukelpoisuus säilyisi, täysin sama tieto on tarkoitus saada talteen Oma riistan kautta. Koska tieto koostuu nyt kunkin metsästäjän Oma riistaan näppäilemistä havainnoista, vaatii metsästyspäivän yhteen vetäminen HA N N U HU TT U metsästyksenjohtajalta vastaavan työn kuin aiemmin: havaituista hirvistä on pyrittävä erittelemään ja kirjaamaan vain kertaalleen kukin aikuinen yksilö. Lisäksi on muistettava varmistaa, että kukin kaadettu hirvi on mainittu myös havaintokirjauksissa. Tällöin tiedon logiikka vastaa hirvihavaintokortin ajan kirjauksia havaintosarakkeisiin ja saalissivulle. On kysytty, miksei kansalaishavainnoinnin digitalisaation lippulaiva, Oma riista (tai hirvitietojärjestelmä), kirjaa saaliiksi ilmoitettua hirveä automaattisesti havainto-osastolle. Kaatojen automaattista siirtoa havainnoiksi on pohdittu järjestelmää kehitettäessä, mutta on tunnistettu tilanteita, joissa tämä suoraviivaisesti toteutettuna johtaisi helposti väärään tietoon tietokannassa. Esimerkki tällaisesta tilanteesta: havainto voi olla samasta paikasta nähty ykkösvasalehmä ja vasaton lehmä, joista kaadetaan vasalehmän vasa ja vasaton lehmä. Saaliskirjaukset ovat ”vasa” ja ”lehmä”. Jos Oma riista yrittäisi kääntää nämä saaliit automaattisesti havainnoiksi, olisi havainto luultavasti ”lehmä ja yksi vasa”. Niinpä vasattoman lehmän havaintotieto häviäisi kokonaan, jollei sitä kirjattaisi erikseen myös havaintoihin. Tällöin vasatuoton arviointi vääristyisi, sillä vasalehmien osuus arvioitaisiin liian suureksi. Tämä esimerkkitilanne voitaisiin selvittää muutamalla lisäkysymyksellä. Toisaalta, havainnon ollessa vaikkapa vasaton lehmä ja kaksi kaksosvasalehmää, jouduttaisiin eri kaatovaihtoehdoille laatimaan omat lisäkysymyspakettinsa. Pian menetettäisiin havaintokirjausten automatisoinnin hyöty. Tämän vuoksi, järjestelmän kehittämisen ja käyttäjänkin kannalta selkein ratkaisu on se, että kirjataan hirvihavaintokortin hengessä kaikki havaitut yksilöt kertaalleen, sekä lisäksi saalistietomerkintä kustakin kaadetusta hirvestä. Tänä vuonna Oma riista -sovellus helpottaa käyttäjän työtä muistuttamalla tekemään saaliskirjauksen yhteydessä myös havaintokirjauksen, jos sitä ei ole jo tehty. Kirjaa hirvihavainnot oikein 0. 0. 5 1. 1. 5 2. 2. 5 3. 25 50 75 10 12 5 15 va sa tu o tt o 2000 2005 2010 2015 VUOSI le h m ä/ so n n i Etelä lehmiä/sonni vasoja/100 lehmää 0. 0. 5 1. 1. 5 2. 2. 5 3. 25 50 75 10 12 5 15 va sa tu o tt o 2000 2005 2010 2015 VUOSI le h m ä/ so n n i Oulu–Kainuu lehmiä/sonni vasoja/100 lehmää 0. 0. 5 1. 1. 5 2. 2. 5 3. 25 50 75 10 12 5 15 va sa tu o tt o 2000 2005 2010 2015 VUOSI le h m ä/ so n n i Lappi lehmiä/sonni vasoja/100 lehmää Kuva 2
18 l Metsästäjä 5 l 2017 JANI KÖRHÄMÖ , Suomen riistakeskus Hirvieläinten pyyntilupamäärät selvässä kasvussa Suomen riistakeskus myönsi tulevalle metsästyskaudelle kaikkiaan 52 771 pyyntilupaa hirvelle, 36 191 valkohäntäpeuralle, 169 kuusipeuralle ja 18 metsäpeuralle. Hirven ja valkohäntäpeuran pyyntilupien määrä nousi noin neljänneksellä edelliseen vuoteen nähden. Sähköisesti pyyntilupaa haki peräti 95 prosenttia hakijoista. S ekä hirven että valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin tänä vuonna kaikkiaan noin neljännes enemmän kuin viime vuonna. Hirven pyyntilupamäärä kasvoi kaikilla riistakeskusalueilla viime vuoteen verrattuna. Lukumääräisesti eniten hirvenpyyntilupia on jälleen pinta-alaltaan suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla. Pinta-alaan nähden eniten hirvenpyyntilupia on Rannikko-Pohjanmaan, KaakkoisSuomen ja Uudenmaan alueilla. Edelliseen vuoteen nähden pyyntilupamäärä kasvoi suhteellisesti eniten Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Hämeen alueilla. Hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen tuottamien arvioiden mukaan runsastunut ja hirvitiheys on tavoiteltua suurempi noin puolella hirvitalousalueista. Luonnonvarakeskuksen mukaan syksyn 2016 metsästyksen jälkeen hirvikanta oli 79 000–103 000 yksilöä, kun hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät 65 000–89 000 yksilöön. Riistanhoitoyhdistysten keväällä tuottamien verotussuunnitelmien tavoitteena on monilla alueilla pienentää kanta tavoitetasolle. Viime syksynä saatiin saaliiksi noin 49 700 hirveä ja noin 32 200 valkohäntäpeuraa. Tulevana syksynä hirvisaaliin arvioidaan nousevan yli 60 000 yksilöön ja valkohäntäpeurasaaliin yli 40 000 yksilöön. Valkohäntäpeurakanta keskittyy voimakkaasti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan sekä Eteläja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueille ja kannan arvioidaan runsastuneen. Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan koko maan valkohäntäpeurakanta oli viime syksyn metsästyksen jälkeen noin 77 000 yksilöä. Valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin Joulukinkku hirvijahdista S uomen villisikakanta on viime vuosina kasvanut ja levittäytynyt nopeasti. Villisikaa tavataan yhä useamman metsästysseuran alueella, jolloin myös villisian metsästys tulee ajankohtaiseksi. Villisikakannan kasvua halutaan rajoittaa, mikä edellyttää aktiivista pyynnin opettelua ja siihen valmistautumista metsästysseuroissa. Villisikasaalista kertyy hirvijahdin yhteydessä säännöllisesti ja viime syksyinä moni hirvijahti on muuttunut välillä sikajahdiksi. Villisika saattaa tulevana syksynä ilmestyä yhä useammin hirvipassiin ja tällöin on tärkeää olla ennakkoon sovittuna porukan pelisäännöt pyyntiin. Metsästyksenjohtajan on myös syytä antaa seurueelleen tarvittavat ohjeet villisikatilanteiden varalta. Villisian metsästys ei ole pyyntiluvanvaraista ja metsästysaika on varsin laaja. Vain villisikanaaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu maaliskuun alusta heinäkuun loppuun. Tuore asetusmuutos edellyttää myös villisian metsästäjältä ampumakokeen suorittamista, mikäli metsästetään rihlatulla luotiaseella. Kyseessä on sama koe kuin pyyntiluvanvaraisilla hirvieläimillä, joten hirvenmetsästäjillä koe on yleensä suoritettu. Ennen villisian metsästystä tulee varmistaa, että oikeus metsästää villisikaa alueella on kunnossa. Kaikki riistaeläimet sisältävissä metsästysvuokrasopimuksissa tai –luvissa myös villisika on luonnollisesti mukana. Pelkät hirvieläimet sisältäviin sopimuksiin ei villisika sisälly. Metsästysvuokrasopimuksia onkin epäselvissä tapauksissa syytä päivittää ajoissa. eniten Varsinais-Suomen ja Satakunnan riistakeskusalueille. Tulevan syksyn metsästyksellä tavoitellaan kannan leikkausta etenkin runsastuneiden peurakolarien vähentämiseksi. Kuusipeuraa metsästetään pieniä määriä Eteläja Lounais-Suomessa. Vastaavasti metsäpeuraa metsästetään joitakin yksilöitä Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla. VIOLETTA NOWAK CIC
S H A R E T H E A D V E N T U R E ULTRACOM AVIUS VHF -koiratutka tuo seikkailun koko jahtiseurueen älypuhelimiin. Tarina todistaa koiran ja isännän menestyksekkään yhteistyön. Panta käy kaikenkokoisille koirille. Seisontahälytys, tarkka haukkulaskuri sekä huomiovalo turvaavat ja tehostavat jahtitilannetta. Ultratarkka Ultrapoint kartta-aineisto, kertalisenssi sekä mahdollisuus laajennuksiin tuovat seikkailun luoksesi. ultracom.fi VIE SEIKKAILUT JAHTISEURUEEN PUHELIMIIN. Kotimainen tehotiimi: Repe ja ULTRACOM AVIUS VHF-koiratutka Verkkokauppa: store.ultracom.fi Ei VUF – vaan VHF! ” Hyvä Repe, täydet pointit! ultracom_210x297mm_metsastaja-lehti.indd 1 23.8.2017 14.16.18
20 l Metsästäjä 5 l 2017 HARRI AHO , LähiTapiola Onnistunut jahtireissu on turvallinen O nnistunut ja turvallinen metsästystapahtuma on meidän kaikkien tavoite. LähiTapiolan tietoon tulee vuosittain toistakymmentä metsästyksessä sattunutta korvattavaa vahinkotapahtumaa. Tämä on metsästäjien määrään suhteutettuna suhteellisen alhaisella tasolla. Tapaturmien määrä on pysynyt viime vuosina suurin piirtein samana, vaikka metsästyspäivät ovat lisääntyneet. Eniten vahinkoja sattuu metsästyskauden ensimmäisinä päivinä, kun alkuinnostus on suurin. Metsästäjän asenteella on merkittävin vaikutus turvallisuuteen. Lähes jokaiseen vahinkotapaukseen liittyy yhteisenä tekijänä aseen käyttäjän jonkinlainen huolimattomuus. Metsästäjät tuntevat turvallisuussäännöt hyvin, mutta niitä pitää myös muistaa ja malttaa noudattaa. Metsästäjä on harrastuksensa mainosmies. Käyttäytyminen vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen metsästyksestä, joten metsästyksen perusasiat ja säännöt on tunnettava. Hyvää jahtia toivoo LähiTapiola! Muista nämä säännöt metsällä: Ammu vain, jos täysin varmasti tunnistat ammuttavan kohteen. Vuosittain Suomessa tapahtuu metsästysvahinkoja, joissa laukaus osuu tahattomasti ihmiseen tai metsästyskoiraan. Lähes poikkeuksetta vahinko on aiheutunut siitä, että laukaus on ammuttu sektoriin, johon ei olisi pitänyt ampua lainkaan, ampuja ei ole tunnistanut kohdetta tai tiedostanut jahtikaverin tai -koiran sijaintia. Veneessä on turvallista vain yhden ampua kerrallaan. Ampumataidon ylläpitäminen tapahtuu vain ampumalla. Siksi ampumaratojen hyödyntäminen ennen jahtikautta ja myös sen aikana on suositeltavaa. Käsittele asetta aina kuin se olisi ladattu. Pidä ase taitettuna tai lukko auki taukopaikalla. Laita patruunat aseeseen vasta passipaikalla ja pura patruunat pois aseesta ennen passipaikalta poistumista. Poista patruunat aseen piippu turvalliseen suuntaan, esimerkiksi maahan, suunnattuna. Metsästäjällä on yksiselitteisesti vastuu jokaisesta ammutusta laukauksesta. Asetta on turvallisinta kuljettaa lataamattomana suojuksessa. Metsästyksen johtajan ohjeiden noudattaminen on tärkeää: passilinjojen suunnittelu ja niiden noudattaminen riistalaukausten yhteydessä. Promillet veressä ja metsästysaseiden käyttö eivät sovi yhteen. Mikäli alkoholia halutaan käyttää, tehdään se jahtipäivän päätyttyä. Jos ilta on venähtänyt pitkäksi ja aamulla on promilleja veressä, pidetään aseet pussissa, kunnes mittari näyttää nollaa. Metsästämisessä on nollatoleranssi alkoholin suhteen. LähiTapiola on vakuuttanut kaikki metsästäjät metsästyskorttiin liitetyllä vakuutuksella Metsästäjävakuutus kattaa metsästyksen ja siihen liittyvän kilpailemisen tai harjoittelun aikaiset tapaturmat, jotka aiheutuvat aseen laukeamisesta. Vakuutus kattaa vain aseella aiheutetut vahingot, sen piiriin eivät kuulu muut metsällä sattuneet tapaturmat. Näiden vahinkojen varalta voi metsästäjä vakuuttaa itsensä tapaturmavakuutuksella. Eettisiä ohjeita metsästäjille: 1. Edistä toiminnallasi metsästyksen arvostusta. 2. Huolehdi kestävän käytön periaatteen toteutumisesta. 3. Osoita kunnioitusta riistaeläimille. 4. Kehitä tietojasi ja taitojasi. 5. Pidä huolta turvallisuudesta. 6. Huolehdi suhteista maanomistajiin. 7. Ota huomioon asutus ja muut luonnossa liikkujat. 8. Kunnioita muita metsästäjiä. TE RO KU IT UN EN
Vaijeritalja 2000 kg Käsivinssin vetokyky 2000 kg. Kokometallinen rakenne. Vaijerin paksuus 4,8 mm, pituus 2,8 m. 501558498 Kuulosuojain 3M Sport Tac MT16H210F Kuuleva kuulosuojain metsästykseen, joka vaimentaa tehokkaasti voimakkaat äänet. Kokoontaittuva ja automaattinen virrankatkaisu. Toiminta-aika n. 600 h ja paristo AAA 2 x 1,5 V. 500729227 19 95 (29 95 ) 119 00 Aseja lukkoöljy CRC GUN140 100 ml Aseja lukkoöljy puhdistaa, suojaa ja voitelee. Pakkasenkestävyys -54 °C astetta. Erinomainen öljy myös erilaisiin lukkovoiteluihin. 500725157 Rataslukkovyö PROF EN-hyväksytty. 35 mm leveä, pituus 6 m. Maksimikuorma 1000/2000 kg. 500229148 Käsine Mechanix Fastfit Woodland Camo Metsästäjille ja erämiehille synteettisestä materiaalista valmistetut käsineet jotka pysyvät viileinä ja miellyttävinä TrekDry materiaalin johdosta. Helpot laittaa käteen ja ottaa kädestä avorannekkeen ansiosta. Konepestävät. Koot 8-11. 4 95 (5 95 ) 16 95 18 95 12 95 (16 95 ) Säilytyslaatikko Allibert Maxi Crownest Sopii elintarvikkeiden säilyttämiseen niin varastossa kuin sisätiloissa. Laatikkoon on saatavissa erillinen kansi. Laatikko on pinottava. Väri harmaa. L 39 cm, K 30 cm, pituus 59 cm. Tilavuus 52 l. 501593885 Metsästysveitsisarja Ironside Laadukas metsästysveitsisarja sisältää neljä erilaista veistä, nahanleikkuusakset, leikkuulaudan ja muovikotelon. 501570577 19 95 (29 95 ) Asekaappi PROF 6 aseelle EN14450:2006 S1 sertifioitu. Turvalukko varaavaimella. Seinän paksuus 3 mm, ovi 4 mm. Lukittava lokero ammuksille. Puhdistuspuikkoteline ovessa. Voidaan pultata seinään ja lattiaan. Koko 1490 x 350 x 350 mm. Paino: 74 kg. 501078594 Korvatulpat 3M Peltor LEP-100-EU kuulevat Kuulevat korvatulpat, joilla voit paikantaa ympäristön äänet, kuulla puheen ja varoitussignaalit ilman korvatulppien poistoa. Kevyet korvatulpat eivät haittaa päähineen käyttöä ja ovat mukavat käyttää kuumissakin olosuhteissa. 501568059 349 00 349 00 (419 00 ) Tarjoukset voimassa kaikissa K-Raudoissa 30.9.2017 asti niin kauan kuin varatut erät riittävät. Ei ennakkovarauksia, ei jälleenmyyjille. KATSO LÄHIN K-RAUTA JA LAAJA VALIKOIMA: k-rauta.fi · SUO MEN LUOTETU IN RA UT AK AU PP A · 2009 2012 2016 SYYSMETSÄLLE K-RAUDASTA! KATSO KOKO ASEKAAPPIVALIKOIMAMME k-rauta.fi
22 l Metsästäjä 5 l 2017 HEIKKI LEHIKOINEN Karhuriittejä ja varhaista lainsäädäntöä – riistanhoitoa? Riistanhoito sai Suomessa vauhtia, kun maahamme perustettiin ensimmäisiä metsästysseuroja 1800-luvun loppupuolella. Seurojen yhtenä päämääränä oli varmistaa, että hupenevien riistaeläinkantojen määrä kääntyisi kasvuun. Vaikka riistahoitomenetelmät erosivatkin nykyisistä, oli niiden tarkoitus sama: turvata riistaeläinkantojen tulevaisuus. Sama tarkoitus oli jo vuosisatoja aiemmin säädetyillä laeilla ja niitäkin vanhemmilla peijaisriiteillä. K aadetun karhun kunniaksi pidettiin peijaiset. Karhupeijaisten lopussa kaadetun otson luut palautettiin metsään, missä se oli elänytkin. Luut asetettiin tietyn puun juurelle ja sen kallo ripustettiin samaisen puun oksille. On tulkittu, että näin luut ikään kuin annettiin takaisin karhujen kantaäidille, joka sai niistä uuden mesikämmenen rakennusainekset. Tämän voi tulkita laajemminkin. Metsän symbolina – karhua voitiin kutsua myös metsäksi – otso on voinut edustaa kaikkia pyydystettyjä eläimiä: karhun kuolemassa ja sen jäänteiden palauttamisessa metsään toteutui symbolisesti kaikkien ihmisen tappamien saaliseläinten uudelleensyntyminen. Näin ajateltiin estettävän eläinkantoja häviämästä. Myös varhaisella lainsäädöllä pyrittiin eläinkantojen suojeluun. Esimerkiksi metsästyslainsäädännössä vuodelta 1664 todetaan, että tietyille eläinlajeille oli annettava mahdollisuus turvata jälkikasvunsa. Siksi ”Eläwillä ja Linnuilla mahtaa olla tila rauhassa ja ilman estettä saada enändä heitäns, Jumalan siunaxen kautta, heidän oikiana kiiman aicanans”. Varhaisten metsästystä koskevien lakien noudattaminen jäi tosin vähäiseksi, sillä niiden valvonta oli vähäistä eivätkä sen enempää virkamiehet kuin kansakaan aina niitä tunteneet. Järjestäytyneen riistanhoidon ensiaskelia 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla majava oli kadonnut luonnostamme ja esimerkiksi hirvi oli katoamassa. Se huolestutti osaa metsästäjistä. He kannustivat perustamaan metsästysyhdistyksiä tai -seuroja, joiden tarkoituksena oli lainkuuliaisuuden iskostaminen metsästäjiin ja petoeläinkantojen raju harventaminen tai peräti hävittäminen. Koko autonomista Suomea toimialueenaan pitänyt Finska Jagtförening painatti ja jakoikin vuonna 1868 uudistuneesta metsästyslaista vihkosta sekä suomeksi että ruotsiksi. Siinä levitettiin samalla tietoa palkkioista, joita yhdistys lupasi maksaa pyydystetyistä petoeläimistä. Vasta perustettujen metsästysseurojen riistanhoitomenetelmistä konkreettisemmaksi tulikin juuri petojen vähentäminen. Esimerkiksi Hämeenläänin Metsästysseuran sääntöjen ensimmäisessä pykälässä vuodelta 1873 todetaan, että ”tarkoituksena on metsästyslakien noudattamisen tunnollisella vaarinottamisella ja valvomisella sekä petojen kuoletuksen avullisena olemisella ja kehoittamisella koettaa edistää hyödyllisen metsänriistan runsaampaa karttumista ja vähentää niitä vahingoita, jotka pedot matkaansaattavat -”. Haitalliseksi katsottujen eläinten hävittäminen ei rajoittunut vain suurpetoihin. Tapporahoja maksettiin niin kotkista kuin haukoista, huuhkajista, variksista, harakoista kuin esimerkiksi ketuistakin. Riistanhoitotoimenpiteenä otettiin käyttöön myös vaarantuneiden eläinkantojen rauhoitukset. Esimerkiksi hirven rauhoitus astui voimaan vuonna 1868. Kun pyynnin kieltämistä ainakin jollain tasolla valvottiin, alkoi kanta hiljalleen elpyä. Vuonna 1899 kannan katsottiin vahvistuneen niin paljon, että hirvenmetsästys voitiin sallia. ”Parempaa todistusta riistanhoidon tai pikemminkin kunnioitetun rauhoituksen suuresta hyödystä ja voimasta kuin että maahan on palannut sukupuuttoon hävitetty riistalaji, emme voi toivoa”, totesi rauhoituksen jälkeen ensimmäisen Helsingin maalaiskunnassa laillisesti ampuneen hirven kaataja, tehtailija ja riistanhoitaja Karl Fazer. Petojen hävittämisestä kokonaisvaltaisempaan riistanhoitoon 1920-luvulta alkaen tapahtui riistanhoidossa muutos. Luontoa tarkasteltiin aiempaa kokonaisvaltaisemmin, jolloin myös suhtautuminen petoihin vähitellen muuttui. Osalla niistä oli rajoitettu paikkansa luonnossamme. Riista nähtiin taloudelliEV AKR IS TI IN A HA KK AR AI N EN , SM M :N KU VA -A RK IS TO Ennallistettu riistakosteikko Hyvinkään Kytäjällä.
Metsästäjä 5 l 2017 l 23 sen hyödyn näkökulmasta ja sen elinympäristöä pyrittiin muokkaamaan sille sopivammaksi. Näin pystyttiin lisäämään riistaeläinten tuottoa. Pitkälle 1960-luvun puolelle riista nähtiinkin resurssina, jonka määrää voitiin ihmisen toimenpitein kasvattaa mahdollisimman suureksi. Tällainen ajattelu vaati tuekseen tietoa ja sen hankkimista pidettiin tarpeellisena. Vuonna 1925 perustettiinkin Riistabiologinen komitea paikkaamaan tätä puutetta. Sotavuosina riistantutkimustoiminta laajeni, kun maatalousministeriössä pohdittiin riistatalouden kohentamista. Vuonna 1942 muodostettiin Suomen Riistanhoito-Säätiö. Sen tehtäviin kuului biologisen perustan luominen riistankantojen järkevälle verottamiselle ja tuottavalle riistanhoidolle. Nämä tehtävät siirtyivät edelleen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselle, jonka työt puolestaan siirtyivät 2015 osaksi Luonnonvarakeskusta. Tutkimuskeskuksen nimeä oleellisempaa on se, että riistanhoitotyötä pystyttiin suorittamaan nyt tutkitun tiedon pohjalta. Esimerkiksi tutkimustiedon hyödyntämisestä riistanhoidossa käy hirvikannan muutosten seuraaminen. Kanta oli kasvanut vuoteen 1966 mennessä noin 40 000 yksilöön. Kasvusta rohkaistuneina kaatolupia myönnettiin liikaa ja hirvi jouduttiin rauhoittamaan vuosien 1969–1971 väliseksi ajaksi lähes koko maassa. Tutkimuksissa kävi ilmi, että laskun syynä oli verotuksen väärä rakenne. Aikuisten hirvien, joita olisi pitänyt säästää, kaatomäärät olivat huomattavasti suurempia kuin vasojen. Tämä vaikutti vasatuottoon negatiivisesti. Rauhoitusvuosien jälkeen valittiin kaksi uutta hoitolinjaa. Ensinnäkin vasojen kaatomääriä nostettiin aikuisten kustannuksella. Toinen lähestymistapa pohjautui aiempaa tarkempaan riistalaskentaan ja kannan ikärakenteen seurantaan tutkijoiden ja metsästäjien yhteistyönä. Näin menetellen vasatuotto kasvoi ja hirvikanta vankistui. Riistanhoito osaksi laajempaa luonnonhoitoa 1970-luvulla metsästykseen ja riistanhoitoon vaikuttivat entistä enemmän metsästyksen ulkopuolelta tulevat paineet. Niinpä, tutkija Pirjo Ilvesviidan sanoin, ”luonnonvaroja ruvettiin arvioimaan myös muusta kuin välineellisen hyötykäytön perspektiivistä.” Sillä oli vaikutuksensa myös riistanhoitoon. Riistanhoidolla ei enää tähdätty pelkästään yksittäisen riistalajin elinolosuhteiden parantamiseen, vaan huomiota kiinnitettiin myös muuhun luontoon ja sen monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä vaalimiseen luonnon muokkaamisen sijaan. Yksi suurimmista muutoksista tapahtui suhteessa suurpetoihin. Aiemmin riistan tuhoajina nähdyt pedot saivat nyt uuden riistaeläin-statuksen ja ne nähtiin osana luonnon tasapainojärjestelmää. Tapporahajärjestelmästä luovuttiin, myöhemmin suurpedoille luotiin kannanhoitosuunnitelmat, joiden suuntaviivojen mukaisesti suurpetokantoja tarvittaessa harvennetaan. Riistan talviruokinta, pienpetojen sekä vieraslajien karsinta ja muut perinteiset riistanhoitomuodot ovat edelleen käytössä. Mutta nyt riista nähdään osana luonnon kokonaisuutta eikä irrallisena saarekkeena. Metsästäjien intresseissä on säilyttää luonnon monimuotoisuus. Tutkija Ilvesviitaa mukaillen tämän kokonaisuuden hoitaminen, luonnonhoito, muodostui osaksi – ja on edelleen osa – metsästäjän arkea. Maaja metsätalousministeriön määritelmän mukaan riistanhoito on aktiivista toimintaa riistan ja sen elinmahdollisuuksien hyväksi. Riistanhoidolla pyritään lisäämään, säilyttämään tai parantamaan riistaeläinkantaa ja eri eläinkantojen välistä tasapainoa. Keinoina näihin tavoitteisiin ovat esimerkiksi riistaeläinkantojen sääntely, riistaeläinten elinolosuhteiden turvaaminen ja niiden parantaminen. Riistanhoidolliset toimenpiteet voidaan edelleen jakaa lyhytja pitkävaikutteisiin toimenpiteisiin. Lähteinä: Hirvikannan hoitosuunnitelman taustaosio (Suomen riistakeskus) Ilvesviita, Pirjo 2005:Paaluraudoista kotkansuojeluun. Suomalainen metsästyspolitiikka 1865 – 1993. Lehikoinen, Heikki 2007:Tuo Hiisi hirviäsi. Metsästyksen kulttuurihistoria Suomessa. Mikkola, Marko 2016 (toim.): Metsästäjän opas E. LA AK SO N EN , SM M :N KU VA -A RK IS TO . Herra Sillanpää ja hänen poikansa Arvi ovat ampuneet 1.-26. lokakuuta 1933 Harvialassa 55 kanahaukkaa.
24 l Metsästäjä 5 l 2017 ARTO MÄÄTTÄ Saaliin käsittely osa 1 Suurriistametsästäjän veitset Suurriistajahdissa työ alkaa tunnetusti vasta laukauksen jälkeen. Onneksi töihin voi valita ammattilaisvälineet, joilla saaliin käsittely hoituu näppärästi, tehokkaasti ja siististi. S uurriistan metsästyksessä pistäminen ja suolestus ovat perusasioita, joiden suorittamisen tulisi onnistua jokaiselta metsästäjältä. Oikeilla välineillä nämä toimenpiteet on helpompi suorittaa ja vanha viisaus työvälineistä pätee myös saaliinkäsittelyssä: “Oikea työkalu oikeaan paikkaan”. Pistäminen ja “piirtäminen” Kaadetun riistaeläimen ruhon käsittely aloitetaan pistämisellä, joka on käytännössä osa suolestusta. Alkuviillot kaulan nahkaan voi tehdä millä hyvänsä käsillä olevalla teräaseella, mutta alettaessa töihin, on oikeista välineistä suuri apu. Avausveitsi on kätevä työkalu ja sen avulla nahkaan tehtävien avausviiltojen tekeminen on huomattavasti helpompaa, nopeampaa ja tarkempaa kuin muilla veitsillä. Avausveitsen käytöllä ehkäistään myös terän lipsahduksia suoliston puolelle. Erityisesti yksin tai pienellä porukalla toimittaessa nämä lipsahdukset aiheuttavat valtavasti turhaa työtä ja pahimmillaan pilaavat lihan laadun. Avausveitsi on siis käytännössä veitsi, jossa terän kaarevuus on päinvastainen normaaliveitseen ja terän kärjessä on suojaava helmi, joka estää puhkomisen. Avausveitsestä on hyötyä myös suolestuksen jälkeen muita viiltoja tehtäessä. Kirjoittaja on käyttänyt jo vuosia tällaista settiä saaliin käsittelyyn. Mukana kotelossa kulkee lihaveitsi (vaihtunut vuosien varrella usein), avausveitsi ja teroituspuikko. Turvavarusteena mukana on aina myös kevyt viiltosuojahansikas.
Metsästäjä 5 l 2017 l 25 Puukosta veitsiin S uomalaisen metsästäjän työkaluvalikoima on ammoisista ajoista asti rakentunut puukon ja kirveen ympärille, mutta vanhoissa kaavoissa pitäytyminen ei ole aina viisautta. Puukko on yleistyökalu, jolla tulee kyetä vuolemaan, veistämään ja sen on oltava helposti teroitettava ja ylläpidettävä. Yleistyökaluissa on aina kompromisseja jotka haittaavat erikoistuneempia käyttötarkoituksia, tässä tapauksessa riistan käsittelyä. Puukon pääasiallinen ongelma lihankäsittelyssä on liiallinen jäykkyys, terän muodon sopimattomuus ja kärjen liiallinen ”ottavuus”. Puukolla pärjää, mutta voidaan perustellusti kysyä, että onko sen käyttäminen ruhonkäsittelyssä niin merkittävä itseisarvo, että sopivampia työkaluja kannattaisi ylenkatsoa? Puukon käyttöä puolustavat vetoavat siihen, että lihaveitsisetin pitäminen mukana on tarpeettoman lisälastin kantamista. Lisäpaino on kuitenkin olematon etuun nähden. Makkarapaketin painolla metsään voi ottaa mukaan lihaveitsen, avausveitsen ja teroituspuikon. Puukon katoaminen tupen kiinnityksen pettämisen myötä ei ole ennenkuulumatonta, joten varavälineet on joka tapauksessa hyvä pitää mukana, olipa valittu työkalu mikä hyvänsä. Lista muista tarvittavista välineistä saaliin käsittelyyn: narua kaadetun riistaeläimen sitomiseen teurastuksen ajaksi (tarpeen erityisesti hirven käsittelyssä) talutushihna koiran kiinnittämiseen ruhon käsittelyn ajaksi Muovipusseja sisäelimille Kertakäyttöhansikkaita käytettäväksi teurastuksen aikana (lisää hygieniaa ja helpottaa myös otteen saamista sisäelimistä) Eräs kekseliäs suomalaisinnovaatio on vesijohtoputken muokkaaminen siten, että lihaveitsi pysyy siinä tukevasti. Tämä suoja on äärimmäisen jämerä ja hygieninen. Teipit ovat lisäämässä ”kotelon” näkyvyyttä maassa. Teurastussetti ei vaadi paljoa tilaa ja sen voi pakata pieneenkin reppuun. Painoa tällaisella kahden veitsen ja teroituspuikon setillä on vain 450 grammaa. Siinä missä helmi suojelee osumilta suolistoon, ohjaa se terää myös raajoissa siten, ettei lihaan pääse tulemaan viiltoja. Helmi myös suojelee käyttäjää, sillä terä ei pääse lipsahtelemaan viillettäessä yhtä herkästi kuin esimerkiksi puukolla touhutessa. Muut teurastuspuuhat Kun ruhon käsittelyssä tarvitaan hyvin käteen ja käyttötarkoitukseen sopivaa työkalua, lihaveitset ovat nykyaikaisen metsästäjän valinta. Malleja on lukemattomia, mutta kaikille yhteinen piirre on lihan käsittelyä palveleva terän muoto ja jäykkyys. Teroituskulman ansiosta terä on äärimmäisen hyvin leikkaava ja se on helppo pitää kunnossa pelkällä kierteenpoistolla sen aikaa kun sille yleensä on tarvetta. Myös päät lihaveitissä ovat ergonomisia ja mahdollistavat hyvän ja pitävän otteen. Nylkeminen on niin ikään helpointa silloin kun käytetään asiaan sopivaa veistä. Useimmiten nylkyveitsissä terä on niin kaareva, ettei terän kärki pääse puremaan. Lisäksi terän kärjessä käytetään usein jyrkempää ja vähemmän ottavaa teroituskulmaa kuin terän varsinaisella hyötyosalla. Nylkyveitsi on kuitenkin nykyään enemmänkin nylkyvajoilla käytettävää kalustoa kuin metsässä mukana kuljetettava työkalu, sillä ruhon nylkeminen metsässä on ollut selvästi vähenemään päin joka puolella Suomea viimeisinä vuosikymmeninä. Konstailemattomia työkaluja Ammattiveitsissä funktionaalisuus on kaiken perusta, eikä muotoilua ole tehty ulkonäkösyistä. Niin sanotuissa metsästysveitsissä on valitettavan usein ”ominaisuuksia”, jotka pahimmillaan haittaavat veitsen käyttöä. En ole esimerkiksi koskaan ymmärtänyt avauskoukun sijoittamista veitsen hamarapuolelle. Ajatus on ehkä hieno, mutta koukku haittaa tavattomasti veitsen käyttämistä ja koukun olemassaolo vaatii käytännössä lihankäsittelyyn sopimatonta terän jäykkyyttä. Liian jäykkä terä ei ole tunnokas. Nykyään on tarjolla myös metsästäjille suunnattuja teurastussettejä koteloineen. Ne ovat hyvä lähtökohta oman mukana kuljetettavan setin kokoamiselle. Jokainen voi kokemusten ja omien näkemystensä mukaan vaihtaa työkaluja sopivampiin tai lisätä mahdollisesti tarvittavia työkaluja korvaamaan puutteita. Ammattikäyttöön valmistetut lihankäsittelyja avausveitset kun ovat usein hinnaltaan huomattavasti huokeampia kuin metsästysveitset tai puukot.
26 l Metsästäjä 5 l 2017 TERO KUITUNEN Ampumakepit Parempia osumia! Haavakkojahti on tympeää touhua. Onneksi haavakkotilanteita voi vähentää merkittävästi ampumalla parempia riistalaukauksia. L uotiaseella metsästämisen perustotuuksia on ampuminen mahdollisimman hyvältä tuelta. Vapaalta kädeltä ampuminen on varattu vain nopeisiin tilanteisiin erittäin lyhyille ampumaetäisyyksille. Aina kun matkaa tai aikaa on vähänkin enemmän, tulisi ase tukea mahdollisimman hyvin. Suomessa tämä asia on ymmärretty perin hyvin esimerkiksi lintujen kivääripyynnissä, jossa on pakko ampua huolellisesti jos saalista haluaa ylipäätään saada. Mutta suuremman riistan kanssa jostain syystä toimitaan toisin. Toki tilanteet poikkeavat pienriistan metsästyksestä (passipaikka voi olla paikassa, jossa on pakko ampua seisaaltaan, eikä luonnollista tukea ole tarjolla), mutta se ei pakota toimimaan hölmösti. Suurriistan ongelmana on myös se, että siihen on helpompi osua: huolimattomuuden seurauksena luoti osuu eläimeen, mutta väärään kohtaan. Onneksi tarjolla on jokaisen metsästäjän ulottuvilla oleva apukeino. Mallia maailmalta Suomalaiset ylpeilevät, syystäkin, metsästyskulttuurillaan ja -taidoillaan. Mutta tuen käyttämisessä voisimme ottaa lisäoppia muualta. Kenties metsästysmatkailun yleistymisen ja maailmalla saatujen hyvien kokemusten seurauksena mukana kuljetettavia ampumakeppejä eri versioineen onkin alkanut näkyä myös Suomessa. Yksinkertaisimmillaan kepit tehdään itse, käyttömukavuutta haluava ostaa teTukikeppien käyttämisen harjoitteluun voi käyttää myös pienoiskivääriä. Laukausmäärän kasvattaminen riittävän suureksi ei tällöin maksa hirmuisesti. Luonnollisesti jonkin verran toistoja kannattaa tehdä myös sillä aseella, jolla tukea tositoimessa käytetään. leskooppisesti kokoon painuvan ja kevyen tuen kaupasta. On aivan sama mihin näistä päädytään, osumatarkkuuden parannus on joka tapauksessa huima. Maailmalla taitavat metsästäjät ampuvat keppien avustuksella laadukkaita riistalaukauksia sellaisilta ampumaetäisyyksiltä, että moni suomalainen jättäisi kokonaan ampumatta. Tämän tarkoitus ei ole yllyttää ketään, vaan kertoa se, että kepit ovat oikeasti järkevä ja toimiva metsästäjän varuste. Hanki ja harjoittele! Ampumakepeistä saa täyden hyödyn vasta kun niitä on opetellut käyttämään ampumaradalla. Kuinka kepit saadaan käyttökuntoon sujuvasti, kuinka ase kannattaa niihin asettaa ja kuinka kokonaisuudesta kannattaa pitää ampuessa kiinni, kaikki tämä vaatii harjoitusta. Tukikeppien välillä on myös selkeitä käyttötekniikkaeroja, jotka tulevat esille vasta kun oikeasti ammutaan ja koetetaan osua tarkasti. Myös aseen nopeaa uudelleen lataamista kannattaa kokeilla radalla. Ei ole mitenkään tavatonta, että vakaalta ja hyvältä tuntuva ampuma-asento romuttuu täysin, kun käsi siirtyy vääntämään lukonkampea ylöspäin. Tukikepit ovat aina kompromissi Ampumatuet ovat kompromisseja kuljetettavuuden, käytön nopeuden ja tukevuuden
välillä. Yksijalkaiset ovat kevyitä ja nopeita, mutta tuki pääsee huojumaan joka suuntaan. Kaksijalkainen on hieman painavampi ja hitaampi, mutta tuki ei huoju sivusuunnassa. Kolmijalkainen on yhä painavampi ja käyttöönottaminen vaatii asettelua, mutta tuen laatu on suorastaan loistava. Tukikeppejä on hyvin monenlaisia, eivätkä ne edes rajoitu mainittuihin kolmeen tyyppiin. Ennen hankintaa jokaisen metsästäjän kannattaakin pohtia millainen tuki palvelee juuri hänen tarpeitaan parhaimmin. Ampuja on osa tukea Lopuksi on syytä korostaa sitä usein unohtuvaa tosiasiaa, että ampujan rooli on ensiarvoisen tärkeä, olipa käytössä millaisia apukeinoja tahansa. Kun asetat kiväärin tukikepille ja nostat perän poskeasi vasten, olet juuri muuttunut osaksi kokonaisuutta. Kun seisot vakaasti, jalat aavistuksen harallaan vähennät itsestäsi johtuvaa huojuntaa ja virheen mahdollisuutta. Yksinkertaisimmissa ampumatuissa jalkojen asennon leveys vaikuttaa aseelle tarkoitetun haarukan leveyteen. Jos vastaavan tuen haluaa valmistaa itse, tarveaineiksi riittää kaksi ampujan mittaista keppiä ja yksi pultti muttereineen. ”Sarapultti” sijoitetaan vaikkapa 5 cm keppien päistä. Yksijalkainen tuki on kevyt ja vaivaton kuljettaa, mutta sen antama tuki on heikoin. Se lähinnä kannattelee aseen painoa, ja varsinainen vakaus on ampujasta lähtöisin. Monet ampujat saavat parhaan tuen kun keppi on etuviistossa ja asetta painetaan sitä vasten. Syntynyt jännitys vähentää heiluntaa selvästi. jahtivahti.fi TM Jahti&Vahti Extra Energia ja Energia ovat asiantuntijoiden kehittämiä energiapitoisia erikoisruokia metsästys-, urheilu-, veto, työja harrastekoirille. Ruoat vastaavat kovan rasituksen asettamiin vaatimuksiin: koira jaksaa paremmin ja sen hyvä kunto pysyy yllä pidempään. Jahti&Vahti-kuivamuonat ovat premiumlaatua ja tarjoavat markkinoiden parhaan hinta-laatusuhteen. Lihaisaa laatua koirallesi. jahtivahti.fi ENERGIAPITOISET TÄYSRAVINNOT METSÄSTYSKAUTEEN NYT TARJOUSHINTAAN LIHA-ATERIA KAUPAN PÄÄLLE! Tarjoukset voimassa 30.9.2017 asti. 1 kg Ostaessasi Jahti&Vahti Energia tai Extra Energia-koiranruokasäkin. EXTRA ENERGIA ENERGIA
1999,Tikka T3X Hunter .308WIN kivääri 895,Affinity synteettinen puoliautomaattihaulikko 12/76 26”, 28” tai 30” musta, camo tai puu Haenel 810 12/76-6,5X55 yhdistelmäase Kahdella liipasimella, kaksoistoiminen varmistin, kumiperälevy, pistoolikahva. Aktiivikuulosuojaimet, jotka vaimentavat kovat ja korkeat äänet, vahvistavat heikot äänet. Mukana 2 x AA-paristoja. 599,Howa Lighting kivääri .308 WIN tai 6,5x55 Kuvan tähtäinkiikari ei kuulu hintaan! 1999,Sig Sauer 3000 Short .308 WIN sis. A-Tec Carbon03 vaimentimen, 2 lipasta ja bibodi kiskonkiinnikeadapterilla 94 90 Peltor ProTac P7991 Hunter kuulevat kuulosuojaimet jahtiHINTAAN HHsportista 1999,Merkel Helix EXP2 .308 WIN suoravetolukkoinen kivääri Synteettinen hyvin muotoiltu tukki. Vaihtopiippuase samalla aseella on helppo pyydystää sekä pientä että isompaa riistaa. sijoitus tulevaisuuteen! 129,Peltor SportTac kuulevat kuulosuojaimet pieni erä! pieni erä! pieni erä! pieni erä! 1399,Sako A7 Synthetic Stainless .308 WIN kivääri + Aimpoint micro H-1 jalusta sis. Sako asepussin ja hihnan sekä Sako vaimenninkierteen 47 90 Sako Range 308 8g 120A patruuna 50kpl/rasia rasia 1295,yhteishintaan! 308 tai 6,5x55 kivääri SISÄLTÄÄ Tikka T3X Lite 308 tai 6,5 x 55 kiväärin • Burris 2-7x35 Fullfield kiikarin • Sako rengasjalat • Sako kantohihnan • Tikka asepussin TIKKA T3X lite ss kampanjapaketti 2017 uusi tikka t3x stain less -mall i! uutuus! metsästykseen suunniteltu! metsästykseen suunniteltu! Pienikokoinen, paino 318g. Kokoontaitettavat. Toiminta-aika n. 600h. Paketissa kahdet kylkipalat. Toimii kahdella AAA paristolla. muutama kappale nopeimmille! muutama kappale nopeimmille! Tarjoukset voimassa 30.9.2017 saakka
1999,Tikka T3X Hunter .308WIN kivääri 895,Affinity synteettinen puoliautomaattihaulikko 12/76 26”, 28” tai 30” musta, camo tai puu Haenel 810 12/76-6,5X55 yhdistelmäase Kahdella liipasimella, kaksoistoiminen varmistin, kumiperälevy, pistoolikahva. Aktiivikuulosuojaimet, jotka vaimentavat kovat ja korkeat äänet, vahvistavat heikot äänet. Mukana 2 x AA-paristoja. 599,Howa Lighting kivääri .308 WIN tai 6,5x55 Kuvan tähtäinkiikari ei kuulu hintaan! 1999,Sig Sauer 3000 Short .308 WIN sis. A-Tec Carbon03 vaimentimen, 2 lipasta ja bibodi kiskonkiinnikeadapterilla 94 90 Peltor ProTac P7991 Hunter kuulevat kuulosuojaimet jahtiHINTAAN HHsportista 1999,Merkel Helix EXP2 .308 WIN suoravetolukkoinen kivääri Synteettinen hyvin muotoiltu tukki. Vaihtopiippuase samalla aseella on helppo pyydystää sekä pientä että isompaa riistaa. sijoitus tulevaisuuteen! 129,Peltor SportTac kuulevat kuulosuojaimet pieni erä! pieni erä! pieni erä! pieni erä! 1399,Sako A7 Synthetic Stainless .308 WIN kivääri + Aimpoint micro H-1 jalusta sis. Sako asepussin ja hihnan sekä Sako vaimenninkierteen 47 90 Sako Range 308 8g 120A patruuna 50kpl/rasia rasia 1295,yhteishintaan! 308 tai 6,5x55 kivääri SISÄLTÄÄ Tikka T3X Lite 308 tai 6,5 x 55 kiväärin • Burris 2-7x35 Fullfield kiikarin • Sako rengasjalat • Sako kantohihnan • Tikka asepussin TIKKA T3X lite ss kampanjapaketti 2017 uusi tikka t3x stain less -mall i! uutuus! metsästykseen suunniteltu! metsästykseen suunniteltu! Pienikokoinen, paino 318g. Kokoontaitettavat. Toiminta-aika n. 600h. Paketissa kahdet kylkipalat. Toimii kahdella AAA paristolla. muutama kappale nopeimmille! muutama kappale nopeimmille! Tarjoukset voimassa 30.9.2017 saakka Swarovski Z6i -mallin valopiste on suunniteltu päivä sekä hämäräkäyttöön. Portaaton valotehonsäätö ja pikavalitsin yötai päiväkäytölle. Champ 10x26 kiikari 89,Kevyt ja iskunkestävä laajalla kuvakulmalla verustettu kiikaritähtäin. Lyhyt yksiosainen runko. Loistava hämäräkäytössä. True 1x suurennos mahdollistaa ampumisen molemmat silmät avonaisina. Luotettava mekaaninen rakenne ja kestävät materiaalit takaavat optista suoritusta missä tahansa ympäristössä. Vedenpitävä jopa kahden metrin syvyyteen. Pöly-, likaja kosteustiivis. Toiminta-alue jopa -25°C asteesta +65°C asteeseen. 299,Royal 66XT VHF puhelin metsästyspuhelimet tästä! Pakkaus sisältää: radiopuhelimen, 50cm pitkän antennin, akun, verkkovirtalaturin, korvakuulokkeen sekä puhelimeen kiinnitettävän vyöklipsin. Micro 5+ VHF-puhelinpaketti 249,Steiner Champ kiikareilla kuvan tarkennus on nopea ja tuntumaltaan helppo. Kauttaaltaan kumipinnoitetusta rungosta saat aina hyvän otteen, vaikka kosteilla käsilläkin. Okulaarien kumit on muotoiltu hyvin istuviksi ja ne estävät tehokkaasti sivuhäikäisyt. Vesitiivis. 899,Conquest HD 3-15x50 kiikaritähtäin Monipuoliseen metsästykseen ja pitkiä etäisyykisä varten! Diamond 1-4x24 4D ILL kiikaritähtäin 1749,Swarovski Z6i 1-6x24 RET 4-1 kiikaritähtäin 890,Ranger 1-4x24 kiikaritähtäin 595,IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA NIVALA • RAAHE Tarjoukset voimassa 30.9.2017 saakka www.HHsport.fi säästä 290,Tässä mallissa yhdistyvät uusi, nykyaikainen muotoilu ja monikäyttöisyys. Pienikokoinen ja kevyt kiikaritähtäin, jonka 50 mm:n etulinssi sopii hyvin kaikenlaiseen metsästykseen. Tähtäinristi toisella kuvatasolla. Lujatekoinen kiikaritähtäin, jossa on hyvä ergonomia. Linssissä vettä hylkivä LotuTec -pinnoite. Tunnettua saksalaisvalmisteista Zeiss -laatua. Vahva 1” lentokonealumiini takaa kestävyyden kovissakin oloissa. Korkealuokkaisilla linssipinnoitteilla saavutetaan kirkas kuva hämärissäkin olosuhteissa. Laaja näkökenttä pienillä suurennuksilla helpottaa ampumista lähietäisyyksille ja nopeissa tilanteissa.Meopro sarja sopii mainiosti yleiskiikariksi yhdistelmäaseisiin keveytensä takia. hyvä lintukiikari! hyvä lintukiikari! edullinen hirvikiikari! edullinen hirvikiikari! Meopro 6-18x50 BDC kiikaritähtäin Runkoputken Ø 30 mm. Paino 423g ja pituus 27cm. Ristikon keskellä valaistu piste, joka voidaan valita punaiseksi tai vihreäksi. huippulaatua! huippulaatua! Ranger Xtreme 8x56 kiikari 699,Laadukas katselukiikari, erittäin valovoimainen optiikka. Vesitiivis, kumipäällyste. Kiinteät linssinsuojat. kiikari huippuominaisuuksilla! kiikari huippuominaisuuksilla! Pakkaus sisältää: Genzo Royal 66XT VHF, 3000 mAh akun, maatasokaapelin, korvakuulokkeen, verkkovirtalaturin ja lyhyen antennin 199,
30 l Metsästäjä 5 l 2017 LASSE HEIMO , Turun seudun riistanhoitoyhdistys ja EMMA KOSONEN ? Kuvat: EMMA KOSONEN Kuninkaallinen metsästyspuisto avautui uusille metsästäjille Juhana Herttuan tullessa Turun linnan isännäksi ja samalla kuninkaankartanon hallitsijaksi vuonna 1556, Ruissalosta muodostettiin Suomen herttuan metsästyspuisto, jonne tuotiin vuonna 1562 ensimmäiset saksanhirvet. Metsäkauris tammilehdossa Ruissalossa
Metsästäjä 5 l 2017 l 31 Edessä on varsin mielenkiintoinen ja tapahtumarikas syksy, jonka onnistumista mitataan viimeistään tulevan kevään 2018 kannanarvioinnissa. Laskentaa 25.2.2017. Laskentaa 5.2.2017. H erttua näytti myös pitäneen huolen Ruissalon tammimetsistä. Kustaa Vaasan aikana valtakunnan tammimetsien vaalimiseen alettiin kiinnittää erityistä huomiota, koska haluttiin varata raakaainetta kehittyvälle veistämöteollisuudelle. Ruissalon luonto onkin koko maan mittakaavassa ainutlaatuinen ja erittäin monipuolinen, ja erityisen tunnettu se on Suomen oloissa laajoista jalopuulehdoista. Metsäkaurisja valkohäntäpeurakannat ovat viimevuosien aikana kasvaneet voimakkaasti lounaisrannikolla. Molempia lajeja on runsaasti kaikilla Turun saarilla, myös Ruissalossa, jossa niitä ei ole lähialueiden tapaan metsästetty. Pienten hirvieläinten laidunnus saattaa tutkimusten mukaan haitata sekä puuvartisten kasvien, kuten tammien, että ruohovartisten kasvien uusiutumista. Ruissalossa on havaittu nuoria tammia, joiden kasvu on häiriintynyt pienten hirvieläinten laidunnuksen seurauksena. Hirvieläimet myös tallaavat ja kaivavat metsänpohjaa ravintoa etsiessään sekä tekevät uusia polkuja. Yhteistyötä Ruissalon hirvieläimiä laskettiin 25.2.2017. Noin 200 hehtaarin metsäalueelta saatiin laskettua 234 metsäkaurista ja 11 valkohäntäpeuraa. Laskenta tehtiin Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen alueen uusien metsästäjien avulla ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun kanssa. Metsäkauriiden osalta laskenta perustui tuoreessa lumessa olleisiin makuupaikkoihin. Saatu kaurismäärä ei luonnollisestikaan ole aivan tarkka, mutta se kuvaa hyvin kannan tiheyttä saarella. Vastaavanlaisia metsäisiä, pienille hirvieläimille yhtä sopivia elinympäristöjä, on saarella yhteensä noin 450 hehtaaria, joten aikuisten metsäkauriiden määrä saattoi Ruissalossa kevättalvella olla yli 400 eläintä, ehkä enemmänkin. Metsäkauriita on tarkoitus metsästää Ruissalossa syksystä 2017 alkaen. Metsästyksen tavoite on laskea pienten hirvieläinten kantoja kestävälle tasolle, jolla tammen ja muiden Ruissalon luonnon arvokkaiden kasvilajien uusiutuminen on mahdollista. Kiinnostus metsästysharrastusta kohtaan on Turussa, muiden asutuskeskittymien lailla, vahvaa ja paine perinteisiä metsästysseuroja kohtaan on kova. Pitkään, muun muassa vieraspienpetopoiston muodossa, jatkunut paikallisen riistanhoitoyhdistyksen ja Turun kaupungin ympäristönsuojelun välinen yhteistyö onkin nyt avaamassa niille alueen metsästäjille, joilla ei muutoin ole metsästysseuratoiminnan kautta mahdollisuutta metsäkauriin metsästämiseen, mahdollisuuden osallistua koulutusmuotoiseen kannanhoidolliseen metsästykseen saarella. Metsästystä Juhana Herttuan metsästyspuistossa 1.9. pyynnin aloittaa 50 henkinen parin viime vuoden sisällä metsästäjätutkinnon suorittaneiden metsästäjien ryhmä. Kannan leikkaaminen kestävälle tasolle on tavoitteena kova ja sen saavuttaminen on hyvin pitkälle pyyntiin osallistuvien aktiivisuuden varassa. Tilaisuus on erinomainen mahdollisuus tutustuttaa uusia metsästäjiä itse metsästykseen, kannanhoidollisiin tavoitteisiin ja saaliin oikeaan käsittelyyn riistalaukauksen jälkeen. Se on samalla myös mahdollisuus alueen kasvavalle jälkikoiraharrastukselle; pyrkimyksenä on että jokaisen metsästystapahtuman yhteydessä on saarella vapaaehtoinen jälkikoira käytettävissä. Ja ennen kaikkea se on hyvä esimerkki paikallisten toimijoiden pitkään jatkuneen hyvän yhteistyön hedelmistä.
32 l Metsästäjä 5 l 2017 Metsästysseurojen rooli liikuntarajoitteisten metsästyksen tukemisessa VEIJO NOTKOLA , professori Monelle seniori-ikäiselle metsästys on tärkeä hyvinvointia ylläpitävä ja lisäävä harrastus. Kuinka he voisivat edelleen liikuntarajoitteistaan huolimatta jatkaa metsästysharrastustaan? J os oletetaan, että yli 60-vuotiaissa metsästäjissä on saman verran toimintakykyongelmaisia kuin 55 64 vuotiaissa koko väestössä, meillä on ainakin 10 000 metsästäjää, jotka eivät pysty kävelemään puolta kilometriä ja noin 20 000, joiden kävely on vaikeaa. Metsästysseurat voivat edistää liikuntarajoitteisten metsästämistä. Hirvi-, peura-, kaurisja monet muutkin kyttäysjahdit ovat erinomaisia metsästysmuotoja liikuntarajoitteisille metsästäjille. Hirvijahti kaiken kaikkiaan sopii siihen hyvin. Passipaikakkojen tai jahtitornien pitää kuitenkin olla sellaisia, että liikuntarajoitteinen metsästäjä niihin pääsee. Monelle voi olla käsittämätöntä, ettei liikuntarajoitteinen pääse passipaikalle matalan ojan yli, mutta joskus se vaan on niin. Joskus taas asiat ovat toisin: Keravalta löytyy jopa invaparkkipaikka lahtivajan vierestä. Esteettömien jahtipaikkojen rakentaminen olisi liikuntarajoitteisten metsäs
Metsästäjä 5 l 2017 l 33 Suomen Riistakeskus myöntää poikkeuslupia liikuntarajoitteisille metsästäjille. P oikkeuslupa tarkoittaa sitä, että luvansaaja on oikeutettu kuljettamaan asetta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa ja ampumaan riistaeläintä maalla kulkevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta ja sen suojasta. Metsästysaseen on moottorin käydessä oltava lataamaton ja sijoitettuna suojukseen tai suojattuun tilaan. Lupa annetaan enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Poikkeuslupia liikuntarajoitteisille haettiin vuonna 2014 26 kpl, vuonna 2015 29 kpl ja vuonna 2016 21 kpl. Päätöksistä on Suomen riistakeskuksen mukaan ollut myönteisiä noin 90 prosenttia ja luvat ovat olleet pääosin monivuotisia (Jani Körhämö 20.1.2016, Suomen riistakeskus). Pääosa luvista on erilaisia halvauksia ja kokonaisrajoitteita, jolloin useimmiten muukin kuin maastossa liikkuminen edellyttää jonkinlaista apuvälinettä, kuten rollaattoria, pyörätuolia tms. Myönnettyjen lupien määrä on siis varsin pieni. On oletettavaa, että Suomessa tarve saada vastaavia poikkeuslupia on suurempi. Näillä poikkeusluvilla ei kuitenkaan liikuntarajoitteisten metsästäjien ongelmia pystytä ratkaisemaan, vaikka ne tärkeä osa kokonaisuutta ovatkin. Taulukko 1. Metsästäjien ikärakenne vuoden 2015 lopussa verrattuna koko väestön ikärakenteeseen vastaavan ajajankohtana (Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen riistakeskus) Ikä Miehet Miehet Naiset Naiset Metsästäjät Suomi Metsästäjät Suomi 15-19v. 2,6 % 6,9 % 3,8 % 6,3 20-24v. 3,9 7,7 6,1 7,1 25-29v. 5,5 7,8 8,8 7,1 30-34v. 6,6 8,2 10,4 7,4 35-39v. 7,7 7,9 11,6 7,2 40-44v. 7,9 7,3 11,3 6,6 45-49v. 8,4 7,9 12,6 7,4 50-54v. 10,5 8,4 12,9 7,9 55-59v. 11,0 8,1 10,1 7,9 60-64v. 11,0 8,1 6,4 8,1 65-69v. 10,4 8,2 3,6 8,4 70-74v. 6,8 5,4 1,6 6,0 75-79v. 4,6 3,8 0,5 4,8 80+ 3,0 4,3 0,2 7,9 100,0 100,0 100,0 100,0 Taulukko 2. Liikkumiskykyä edellyttävistä toiminnoista vaikeuksitta suoriutuvien osuus (%) Suomessa vuonna 2011. Lähde Seppo Koskinen, Annamari Lundqvist ja Noora Ristiluoma (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL. Ikä 30–44 45–54 55–64 65–74 75 + Puolen kilometrin kävely Miehet 96,8% 97,0 90,9 87,5 65,1 Naiset 98,4 96,4 92,1 84,6 51,3 Yhden kerrosvälin nouseminen portaita Miehet 98,0 % 98,8 92,8 92,9 75,4 Naiset 99,0 98,2 92,1 87,3 55,1 Kävelyvaikeus/ontuminen polven takia Miehet 12,6 % 18,5 19,2 28,4 34,6 Naiset 10,4 17,0 25,5 27,3 38,6 täjien näkökulmasta todella tärkeää. Varsinaisia ohjeita tuskin löytyy, mutta pyörätuoliluiskan enimmäiskaltevuudet ovat varsin vaativia: ”Mikäli ei enintään 2 %:n (1:50) kaltevuus kulkuväylillä ole mahdollinen, suositeltava luiskan kaltevuus on 5 % (1:20) ja ehdoton enimmäiskaltevuus 8 % (1:12,5). Varsinkin ulkotiloissa käyttökelpoinen luiska on kaltevuudeltaan enintään 5 % (1:20)” (www.esteeton.fi). Vaikka liuskojen rakentaminen on vaativaa, niin sitä voisi kuitenkin harkita. Palveleehan täysin esteetön kyttäyskoppi meitä kaikkia. Tärkeämpää on mahdollistaa hyvillä kaiteilla ja portailla myös lievemmin liikuntarajoitteisten henkilöiden pääsy kyttäyskoppiin tai jahtitorniin. Rakennetaan kyttäyspaikat ja passipaikat sellaisiin paikkoihin, että liikuntarajoitteisetkin pääsevät niihin. Jos ojan yli tarvitaan kaiteellinen silta, niin tehdään se. Tornin juurelle voidaan nostaa toinen kyttäyspaikka, joka on vaikkapa puolentoista metrin korkeudessa ja siihen rakennetaan esteetön kulku kaiteen kanssa. Tällaisia mahdollisuuksia on paljon eivätkä ne maksa paljoa. Metsällä ei syrjitä Nuotion ääressä suomalainen metsästäjä on tasa-arvoinen ja siellä kohtaavat niin duunari kuin johtaja tai maanviljelijä tai kaupunkilainen. On tärkeää, että tuon samaisen nuotion ääressä voivat kohdata myös vammaiset tai liikuntarajoitteiset ja fyysisesti hyväkuntoiset. Kenenkään ei pitäisi lopettaa liikuntarajoitteiden vuoksi niin hienoa harrastusta kuin metsästys. Tehdään jotain tämän asian eteen jo ensi keväänä.
34 l Metsästäjä 5 l 2017 Valikoivan metsästyksen pitää perustua faktaan MIKAEL WIKSTRÖM , Suomen riistakeskus Vuosien varrella on kokeiltu monenlaista valikoivaa metsästystä. Joskus taustalla ei ole ollut kuin ”hyviä ideoita”, mutta vuosikymmenet ovat osoittaneet tutkitun tiedon tärkeyden. E dellisessä osassa (Metsästäjä 4/2017) kerrottiin miksi kannassa pitää olla riittävästi täysikasvuisia uroksia ja millaisilla periaatteilla näiden osuutta kannassa voidaan kasvattaa. Artikkelissa selitettiin myös mihin aikaan metsästyskaudella eri eläinkategorioita kannattaa kaataa, ja miten täysikasvuisia hirvisonneja tunnistetaan eri puolilla Suomea. Nyt aiheena on tutkitun tiedon merkitys. Pitkät perinteet Valikoivan verotuksen erityyppisiä periaatteita on noudatettu maailmalla hyvin kauan. Saksassa ryhdyttiin harjoittamaan valikoivaa verotusta 1800-luvun loppupuolella, sen jälkeen kun maan sorkkaeläinkannat oli suurelta osin tuhottu yliverotuksella. Tavoite oli luoda hyvin voivia kantoja. Valikoivan verotuksen menetelmiä kehitettiin, ja 1931 Saksan metsästyslakiin tuli määräys, jonka mukaan sorkkaeläinmetsästyksen tulee olla valikoivaa kaadettujen eläinten sukupuolen ja ikäluokan suhteen, jotta kannassa olisi riittävästi täysikasvuisia eläimiä. Suomessakin hirvieläinten verotus on hyvin pitkään ollut eri tavoilla valikoivaa. Vuoteen 1933 saakka hirviverotus keskittyi ainoastaan aikuisiin uroksiin, mutta Hirvikannan ikärakenne kun sukupuolijakauma on 1,5 lehmää per sonni, jäävän kannan vasaosuus on 20 prosenttia ja käytössä on edellisessä osassa (Metsästäjä 4 / 2017) mainitut suositukset. Kannassa ja saaliissa on paljon 6½ 10½ -vuotiaita hirviä verrattuna tilanteeseen, jossa aikuisten hirvien verotus olisi täysin sattumanvarainen. Kaadetuista aikuisista uroksista noin puolet on puolitoistavuotiaita ja noin puolet on täysikasvuisia. Hyvin kehittynyt 1½-vuotias sonni, jonka annetaan pysyä elossa koko metsästyskauden. 1½-vuotiaista sonneista usein vain noin 30 prosenttia on Etelä-Suomessa näin suuria, kun taas Keskija Pohjois-Suomen 1½-vuotiaista sonneista noin 40 prosenttia on nelitai useampipiikkisiä. Tähtäimessä oikea eläin! Osa 2:
Metsästäjä 5 l 2017 l 35 vuodesta 1934 lähtien saatiin kaataa myös vasattomia aikuisia naaraita. Vuoden 1954 asetuksen mukaan saatiin kaataa lisäksi saman vuoden vasoja, mutta vasojen osuus saaliista kasvoi käytännössä vasta 1960 ja 1970 -luvuilla. Ensimmäiset sarvisuositukset Varsinais-Suomessa Valikoiva urosverotus sai Suomessa alkunsa vuonna 1982 kun Varsinais-Suomen silloisessa riistanhoitopiirissä otettiin käyttöön hirvisonnien sarvirajoitus, jonka tavoitteena oli rauhoittaa 8 10 piikkiset sonnit. Myös muut riistanhoitopiirit, Kainuuta ja Oulua lukuun ottamatta, ottivat erilaisia sarvirajoituksia käyttöön 1980-luvun alussa. Useimmissa riistanhoitopiireissä rauhoitettiin sonneja, joilla oli 6 12 sarvipiikkiä tai kaikki sonnit, joilla oli 6 piikkiä tai suuremmat sarvet. Nämä 1980-luvulla käyttöön otetut sarvirajoitukset eivät ilmeisesti perustuneet tutkittuihin biologisiin tietoihin, koska monet sarvialoitteet olivat Metsästäjä-lehden 5/1987 mukaan lähtöisin rivimetsästäjien ideoista. Kun asiaa oli tarpeeksi ”vatvottu”, kehittyi niistä artikkelin mukaan käyttökelpoisia toimintamalleja. Varoituksia hirvitutkimukselta Hirvitutkimus totesikin pian etteivät tämäntyyppiset sarvirajoitukset ole kestäviä, ja Metsästäjä-lehdestä saatiin lukea: ”Jatkuva esimerkiksi yli 6-piikkisten urosten säästäminen johtaa siihen, että nuorimpia ikäluokkia verotetaan pitkän päälle liian ankarasti eikä muutaman vuoden kuluttua kannassa enää ole riittävästi keski-ikäisiä sonneja, jotka pystyisivät astumaan pitkään suojeltujen ja yli-ikäisiksi vanhentuneiden urosten tilalle”. 1980-luvun sarvirajoitukset jatkuivat kuitenkin riippumatta hirvitutkimuksen varoituksista. Käsite valikoiva verotus alettiin jopa ymmärtää samaksi kuin käsite sarvipiikkivalinta. Myöhemmin alettiin epäillä, että 6 12 piikkisiä säästävä sarvipiikkivalinta saattaa vähentää lapiosarvihirvien osuutta ja lisätä hankosarvihirvien osuutta, koska säästettävät urokset ovat parhaassa lisääntymisiässä olevia hankosarviyksilöitä tai vielä kasvuvaiheessa olevia lapiosarvisia. Hankosarvityyppi onkin lisääntynyt merkittävästi lapiosarvityypin kustannuksella koko Suomessa täysikasvuisten sonnien keskuudessa. Vaikka hirvitutkijat ovat varoittaneet 1980-luvulla keksityistä sarvisuosituksista, suositukset olivat vielä muutama vuosi sitten monella hirvitalousalueella samanlaiset kuin 1980-luvulla. Paikoin on kokeiltu parantaa uroskantaa säästämällä kaikki urokset kunnes ovat ylittäneet tietyn rajan. Eli on suositeltu kaadettavaksi vain suurisarvisia. Tämäkään ei tiedä kannalle hyvää, koska tällaisella verotuksella poistetaan ensisijaisesti ne urokset, jotka kasvavat nopeasti ja saavat jo nuorella iällä suuret sarvet. Samalla säästetään hitaasti kasvavia pienempiä uroksia. Tällainen verotus voi pitkällä juoksulla johtaa heikentyneeseen kantaan, kun huonommin kehittyneitä yksilöitä suositaan. Jos rauhoitetuille on yläraja, käytössä pitää olla myös alaraja. On hyvin tärkeää, että keskimääräistä pienempikokoisia puolitoistavuotiaita kaatamalla kompensoidaan tietyn ylärajan ylittäneiden urosten systemaattista verotusta. Tulkinnanvara aiheuttaa ristiriitoja Sellaisiakin sarvisuosituksia on ollut käytössä, jossa kehotetaan säästämään ”hyviä” uroksia ja kaatamaan ”huonoja” uroksia. Suosituksissa ei kuitenkaan määritelty mikä on ”huono” tai ”hyvä” uros, joten soveltaminen on saattanut olla sattumanvaraista. Toimivassa suosituksessa ei tietenkään voi olla tulkinnanvaraa. Jokaisen metsästäjän on ymmärrettävä suositukset täysin samalla tavalla, koska hirvieläin liikkuu laajalla alueella ja saattaa ohittaa hyvin monta metsästäjää yhden metsästyskauden aikana. Jos joku metsästäjistä tulkitsee anneHankosarvisen hirvisonnin tunnistaa täysin pyöreistä sarvirungoista. Jos jossain olisi lapiomuodostuma, kyseessä olisi välimuotosarvinen sonni. Puhtaalla hankosarvisella sonnilla on usein enintään yhteensä 10 piikkiä. Välimuotosarvisen hirvisonnin tunnistaa kapeasta lapiomuodostumasta. Lapiomuodostuma on vähintään kaksi kertaa sen paksuutta leveämpi, mutta sen leveys on alle puolet piikkien pituudesta. Aikuisella välimuotosarvisella sonnilla lapiomuodostuma on usein noin 16 cm, mutta vaihtelu on suuri, noin 8 30 cm. Lapiosarvisen hirvisonnin tunnistaa leveistä sarvilapioista. Sarvipiikkien pituus on korkeintaan kaksi kertaa suurempi kuin lapion leveys. Aikuisella lapiosarvisella sonnilla lapion leveys on usein noin 22 cm mutta vaihtelua on noin 11 40 cm välillä. Tällaisia sonneja voidaan yleensä kaataa koko metsästyskauden ajan, jollei uroskiintiö ole täynnä. Noin puolella 1½-vuotiaista sonneista on kaksi piikkiä.
36 l Metsästäjä 5 l 2017 tut suositukset toisella tavalla kuin muut, säästettävä hirvieläin saattaa kaatua, vaikka suuri määrä metsästäjää on jo päästänyt sen lähtemään ampumatta. Tällaisesta syntyy helposti ristiriitoja. Sarvisuositusten kehittämisen edellytykset Toimiva suositus perustuu tutkittuihin biologisiin tietoihin, ei mielipiteisiin. Kun sarvisuosituksia kehitetään, pitää olla tiedossa miten tietyn alueen urosten sarvet kehittyvät iän myötä. Hirvellä myös sarvityyppien erilaisuudet pitää ottaa huomioon, koska muuten hankosarviset helposti hyötyvät lapiosarvisten kustannuksella. Hirvitutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan hirvenmetsästäjistä suurin osa on sitä mieltä, että metsästystilanteessa on mahdollista valikoida kaadettavia uroksia sarvityypin perusteella. Keskeistä suosituksen kehittämisessä on tietysti tavoite. Pitää myös pitää mielessä ettei sarvisuositus toimi itsenäisenä suosituksena, vaan on aina riippuvainen kannan sukupuolijakaumasta ja jäävän kannan vasaosuudesta. Kannan tiheyskin on otettava huomioon. Valikoiva urosverotus toimii erittäin hyvin, jos edellä mainitut seikat on huomioitu jo suosituksen kehitysvaiheessa ja kaikki metsästäjät noudattavat suosituksia. Näin voidaan lisätä täysikasvuisten urosten osuutta sekä kiima-ajan kannassa että saaliissa merkittävästi. 2½–5½-vuotiaiden ikäryhmän sonnit jätetään eloon koko metsästyskauden. Tällaisten eläinten kaataminen vaarantaisi nuorten aikuisten sonnien päätymistä täysikasvuisiksi. Kuvassa on siis nuori aikuinen lapiosarvinen sonni. On tärkeää, että tällaisia täysikasvuisia sonneja on riittävästi kiima-aikana. Kiiman jälkeen niitä voidaan kaataa. Riippuen alueen sukupuolijakaumaja ikäjakaumatavoitteesta, noin puolet kaadetuista aikuisista uroksista voi olla täysikasvuisia sonneja. Kun hirviä kaadetaan ennen varsinaista metsästystä lokakuun puolivälissä, metsästys kannattaa kohdistaa vasoihin.
W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. 2017 Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteesta: www.hjorth.fi Analoginen ja digitaalinen radio samassa. Analoginen siksi, että se toimisi myös vanhempien radioiden kanssa. Digitaalinen siksi, että käyttäjä hyötyy uusista älykkäistä toiminnoista. Lafayette Smart mahdollistaa nopeamman ja turvallisemman kommunikaation. Pieni sähkönkulutus takaa pitkän käyttöajan. Pieni ja kompakti, varustettu uniikilla suojakuorella. Radion kuori on kokonaan metallia ja 100 % vesitiivis IP-68, mikä tekee radiosta kestävän ja toimintavarman. SMS tekstiviesti toimintoa käyttämällä kommunikoit nopeasti ja hiljaisesti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Nimeä radio. Kutsun yhteydessä ruudulla näkyy kutsujan nimi, käytännöllistä etenkin, jos et kuullut kuka kutsuu. Hätätilanteessa näytöllä näkyvä nimi kertoo kaikille heti kuka tarvitsee apua. Automaattinen kantamatesti varmistaa, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Lafayette Smart – uusi mestästysradiomme
38 l Metsästäjä 5 l 2017 PERTTU MATERO , Suomen metsästysmuseo Yhdessä saalistettu eläin – metsäpeuran jälkiä kielessä ja kartoilla Samuli Paulaharju tallensi metsäpeuran pyyntikulttuuria paitsi kirjallisessa muodossa, myös lukuisin piirroksin aina Ruotsin Lappia myöten. Ansapyynti hangasaitoineen vaati paljon työtä. Metsäpeuran merkitys Suomea kivikaudelta lähtien asuttaneiden metsästäjien saaliseläimenä on kiistaton pelkästään ympäri maata löydettyjen peurakuoppien perusteella. Kirjallisia lähteitä ja muistitietoa on huomattavasti vähemmän. Kuinka syvällä peura alun perin kulttuurissamme kahlaa? E dellä lainattu katkelma Matti Varosen Metsästystaikoja -kirjaan (1891) tallennetusta peuran loitsusta Vienan Pistojärveltä on teoksen ainoa peuraa koskeva maininta. Samassa kirjassa on myös vain yksi maininta hirven pyynnistä. Vähäinen määrä johtunee näiden eläinten harvinaisuudesta tallennusaikana. Vanhimmassa suomalaisessa metsästysaikoja esittelevässä dokumentissa, ns. Hisingerin taulukossa vuodelta 1868, on nimetty riistaeläimeksi peura laillisine pyyntiaikoineen, mutta ei hirveä. Samuli Paulaharju paikkasi muutamia vuosikymmeniä myöhemmin ammottavaa muistitietoaukkoa peuran pyyntihistoriasta ja -käytännöistä. Erityisesti Sompio-kirjassa villipeura nousi jopa keskisen Lapin entisen elämänmenon keskusteemaksi, joka pyöritti kyläkuntien arkea läpi vuoden. Kalliomaalausten katsotaan usein liittyvän kulttuurille keskeisiin ilmiöihin sekä käytännön että mytologian tasolla. Suomalaisissa kalliomaalauksissa hirvi on ylivoimaisesti yleisin kuva-aihe. Peurahahmoja on tunnistettavissa lähinnä Hossan Värikallion kalliomaalauksissa. Johtuuko peurakuvien vähäisyys siitä, että peura on ollut hirveä arkisempi saalis vailla suurempaa mytologista ulottuvuutta, vai eikö peuroja esiintynyt juuri maalausten ajankohtana? Peuranpolkuja kartoilla Peura esiintyy Suomen kartalla varsin tiheästi ja toistuvasti samankaltaisissa maastoissa. Esimerkiksi Uuraisten ja Äänekosken rajalla nykyisin nelostien halkoman Hirvaskankaan uskoo helposti muinaiseksi syksyn kiimatantereeksi. Idässä peura näkyy paikannimissäkin usein petra-muodossa. Myös sukunimenä ja talon nimenä peuraa esiintyy. Peurojen suosimille maille on tietysti aikanaan kohdistettu pyyntiä ja rakennettu pyyntilaitteita. Erityisesti hangastai hanka-alkuisia paikannimiä on kautta maan, runsaimmin kuitenkin pohjoisessa. Myös syksyiseen SK S: N KA N SA N RU N OU SA RK IS TO N :O 25 72 5A SM M :N KU VA -A RK IS TO , KU VA AJ A RE IJ O VE ST ER IN EN Metsästysmaja Kannonkoskella valmiina peijaisiin v. 2011. Peijaisissa myös jahtiin osallistumattomat kyläkunnan jäsenet, kuten perheet ja maanvuokraajat pääsevät saaliinjaolle. Aikanaan peijaisissa oli myös mytologinen ulottuvuutensa, varsinkin karhun kohdalla. Myyttinen vai arkinen peura? ”Peura peikoen pelätti, metsähiiden hiihattama, kaksi-saaranen kapitsa!”
Metsästäjä 5 l 2017 l 39 Vielä 1916 metsäpeuralle oli määritelty ainakin Työväen kalenterin mukaan metsästysaika (valkoiset ruudut), vaikka lain mukaan metsäpeura rauhoitettiin jo 1913! Hirvisonnia sai metsästää kahden viikon ajan syyskuun alussa. kävellen käytyyn uurtopyyntiin ja talviseen moitaeli hiihtopyyntiin liittyviä paikannimiä löytyy Lapista, samoin pyytäjien kokoontumiseen viittaavia liitto-alkuisia paikkoja. Löytääkseen näitä paikannimiä saa tosin useimmiten katsella mielellään 1:20 000 mittakaavaisia karttoja. Kuhmon Elimyssalo maamme metsäpeurojen ydinalueena lienee vanhaa perua. On muisteltu elimys-sanan viittaavaan nimenomaan peuroihin. Elo tarkoittaa Kainuussa, Peräpohjolassa ja Lapissa myös porotokkaa, aikaisemmin luultavasti myös peuratokkaa. Elo taas viitannee ennen kaikkea juuri kyseisten eläinten ihmisille elantoa tarjoavaan merkitykseen. Peuraa on pidetty villinä ja arkana eläimenä siinä määrin, että peura on eri murteissa siirtynyt merkitsemään muutakin villiä. Lapissa merkitsemätön poronvasa on peurakorva, ja miestyövaltaisten savotoiden aikana peura oli leimaamaton puu, jota ei saanut kaataa. Pyyntikunnista yhteiskunnaksi Peura-sanan on arveltu lainautuneen balttilaisesta b?ndras-sanasta, joka merkitsee osallista, kumppania tai yhteistä siis yhdessä metsästettyä eläintä. Peura on kivikaudelta saakka ollut koko kyläyhteisön yhdessä pyytämä eläin, koska sen saalistamisessa tarvitut rakenteet ja ajopyyntimenetelmä ovat vaatineet paljon työtä. Saamen kulttuurin ensyklopedia esittää, että peuraa merkitsevä sana goddi tarkoittaa yhtäältä ”tappaa, saada saaliiksi” ja toisaalta ”yhdessä saalistettu eläin”. Lisäksi goddi-sana vastaa suomen kielen kunta-sanaa, jota on alkujaan käytetty juuri pyyntikunnasta. Koko eläin näyttäisi siis tulleen määritellyksi nimenomaan siihen liittyneen pyyntikulttuurin ja sen ympärille muodostuneen elämäntavan kautta. Maamme juhlavuoden luonnonpäivien Yhdessä luontoon -teema on ollut jo esiisiemme kantava ajatus, välittömän käytännöllisellä tavalla. SM M / JU KK A PE LT ON EN SK S: N KA N SA N RU N OU SA RK IS TO N :O 25 72 5A SM M :N KU VA -A RK IS TO , KU VA AJ A RE IJ O VE ST ER IN EN SM M :N KU VA -A RK IS TO , KU VA AJ A TA UN O V. M ÄK I Pyyntikunta hirvisaaliineen Lapissa 1940-luvulla, jolloin saalis raajottiin metsässä ja kannettiin kyliin. Seuruepyynnin perinne kivikautisista peurajahdeista nykyiseen hirvijahtiin jatkuu yhä, vaikka muoto muuttuu.
Hirvisaalis kasvoi 1950-luvulta 1960-luvun puoleen väliin mennessä vajaasta kahdeksastasadasta yli yhdeksääntuhanteen. Parhaimmillaan saalismäärä oli vuonna 1966, jolloin kaatomäärä kohosi 9 068 hirveen. Kanta alkoi kuitenkin laskea jyrkästi. Syksyllä 1969 hirvi rauhoitettiin täysin Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa saaliin jäädessä melkeinpä 40 prosenttiin edellisestä huippuvuodesta, noin 3 600 kaadettuun hirveen. Tämän kuvan on ottanut valtion ylin metsästyksenvalvoja Tauno V. Mäki. Kuvassa on riistapäällikkö Tapio Lahti komean hirvisaaliin vieressä. Hangossa 1960-luvun alussa kaadettu hirvi oli harvinaisen kookas ja sarvet olivat 7 + 5 -piikkiset hankasarvet. Sarvien leveys oli 132 cm eli Suomen leveimpiä. SUOMEN METSÄSTYSMUSEO
42 l Metsästäjä 5 l 2017 HENNA VÄYRYNEN Pohjoisen selviytyjät Riista taiteessa Pohjoisen eläimiä voi hyvällä syyllä kutsua selviytyjiksi. Vuohijärven luontoja kulttuuritalon viime kesän Selviytyjät-taidenäyttelyssä inspiroiduttiinkin suomalaisesta luonnosta sekä sen vaihteleviin olosuhteisiin sopeutuneista eläimistä ja linnuista. Esillä oli teoksia lintukuvaaja Markus Varesvuolta, kuvataiteilija Minna Pyyköltä sekä edesmenneeltä kuvanveistäjä Jussi Mäntyseltä. V uonna 2015 Kouvolaan avatun Vuohijärven luontoja kulttuuritalon Selviytyjät-näyttelyssä juhlistettiin itsenäistä Suomea näyttelykokonaisuudella, jossa kuvattiin suomalaisten eläinten elämää ja luontonäkymiä. Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin kuuluvalta luontokuvaajalta, Markus Varesvuolta, oli esillä upeissa väreissä hehkuvia valokuvia muun muassa talvehtivista pikkulinnuista, pöllöistä ja metsäkanalinnuista. Mukana oli niin lentokuvia kuin lähija maisemallisia kuvia: riekon terävä katse ja kiiruna tunturimaisemassa. – Olen keskittynyt kuvaamaan pääasiassa eurooppalaista lintulajistoa. Lintujen kuvaamisen ja seuraamisen aloitin 11-vuotiaana ja reilu kymmenen vuotta sitten ryhdyin kuvaamaan täysipäiväisesti, intohimoisesti lintuihin suhtautuva Varesvuo kertoo. Lintujen parissa vietetty aika on myös kannattanut. Markus Varesvuo on voittanut alan arvostetuimpia palkintoja ja ollut kuvittamassa useita kirjoja. Heinäkuussa häneltä ilmestyi upea teos Valokuvia linnuista. – Mielestäni kaunis lintuvalokuva rakentuu hyvästä valosta, sommittelusta ja pelkistetyistä elementeistä. En omista salamaa vaan kuvaan puhtaasti luonnon valoa hyödyntäen. Lintujen ehdoilla Varesvuon Selviytyjät-näyttelyn kuvissa pääosassa olivat pohjoisen linnut ja niiden elämä talven olosuhteissa. Talvessa luontovalokuvaajaa kiehtovat sen valot ja lumi elementtinä. Kovimmillaan pakkanen on kuvausmatkoilla ollut -37 astetta. Hyiset lukemat mitattiin Kuusamossa. – Yksi kameran akku kesti silloin puolitoista tuntia. Hyvällä kamerakalustolla ja oikein pukeutumalla kuvaaminen kuitenkin onnistuu tulipalopakkasellakin. Hämmästyttävää onkin, että pienet höyhenpallerot selviävät näissäkin olosuhteissa, Varesvuo toteaa. Metsäkanalinnut esimerkiksi menevät lumeen kieppiin suojaan ja pöllöt löytävät saalista hangenkin alta. Kanalinnut ovat paikkalintuina hyvä esimerkki lajeista, jotka selviytyvät niin vaihtuvista sääolosuhteista kuin ympärillä olevista vaaroista. Metsäkanalinnut ovat tulleet Varesvuolle tutuksi hänen kuvatessaan esimerkiksi teMarkus Varesvuo haluaa kuvillaan herättää positiivisia tunteita lintuja kohtaan. M AR KU S VA RE SV UO
Metsästäjä 5 l 2017 l 43 osta Metson suku. – Helpointa on kuvata teertä ja metsoa soitimella. Talvella kanalintuja voi kuvata myös autosta, koska metsäautoteillä ajaessa niitä on melko helppo nähdä teiden varsilla eivätkä ne juuri autoa pelkää. Hyvien kuvien salaisuus on Varesvuon mukaan siinä, että opettelee tuntemaan kuvattavan linnun, sen elinympäristön ja käyttäytymisen. Vuosien tarkkailun ja lajintuntemuksen myötä hän tunnistaa metsässä jo pienestä äänestä, mikä lintu on kyseessä. Etusijalla kuvaamisessa on aina lintujen etu ja niiden hyvinvointi. – Odotin kerran viisi vuorokautta kuvauskojussa lähellä metson pesää, että poikaset kuoriutuisivat. Jos olisin huomannut lintujen häiriintyvän läsnäolostani, olisin lähtenyt heti pois, Varesvuo painottaa. Tunnelmia metsistä Taiteilija ja luontotoimittaja Minna Pyykön maalaukset toivat Selviytyjät-näyttelyyn unenomaisia tunnelmia Mäntyharjun ja Repoveden metsistä ja kurkistuksen niiden eläinten elämään. Joukossa oli isoja öljyvärimaalauksia sekä akvarelleja, joiden väreissä on soljuvuutta ja sattumanvaraisuutta. – Ajattelin pienenä, että hienointa maailmassa on kuvataiteen tekeminen ja että minusta tulisi kokopäiväinen taiteilija, Minna Pyykkö kertoo. Sittemmin Pyyköstä tuli moniosaaja: psykologi, biologi ja kuvataiteilija. Myöhemmin Pyykkö pääsi luontotoimittajaksi Ylelle. Päivätyöstä hän kertoo saaneensa myös aineksia taiteeseensa. – Kuulen toimittajana uusista tutkimuksista ja tapaan innostavia ihmisiä. Työn kautta saan paljon uusia ajatuksia ja tietoa, jotka varmaan näkyvät maalauksissani, Pyykkö pohtii. Selviytyjätnäyttelyyn Minna Pyykkö teki teoksia viime ja tämän vuoden aikana. Hän kulki Mäntyharjun metsissä ja Repoveden kansallispuistossa keräten inspiraatiota. Mäntyharju oli tuttu paikka jo lapsuudesta, jolloin Pyykkö vietti siellä kesiä ukkinsa luona. – Muistan, että ukkini samoili paljain jaloin metsissä. Tuo lapsuuden muisto ja kysymys ihmisen suhteesta luontoon kiehtovat minua. Metsä on ollut ihmisille pitkään tärkeä asia, ja ihmiset ovat kautta aikojen maalanneet eläimiä ja luontoa. Haluaisin maalata metsän arvostusta, taiteilija kuvailee. Lähiluonto pursuaa elämää Näyttelyn teoksilla Minna Pyykkö haluaa tuoda esille lähiluontoa ja sen merkitystä. Teoksissa on kuvattuna muun muassa pöllöjä, mäyriä, kuikkia ja yllättäen myös rupikonnia. Taiteilija puhuukin siitä, kuinka hän toivoisi teoksillaan tavoittavan sitä säteilyä, mitä metsäluonnossa on aina pienistä kastemadoista suuriin puihin. – On mielenkiintoista katsella esimerkiksi rupikonnia ja miettiä samalla niiden pitkää historiaa ja kuinka evoluutioketju on kuljettanut ne tähän aikaan. Myös rupikonnat ovat katsomisen ja maalamisen arvoisia, Pyykkö korostaa. Pyykkö tavoittelee teoksiinsa elävyyttä, liikettä ja yhä abstraktimpaa otetta. Myös eläimiin liittyvät myytit ja kansanrunot vaikuttavat taustalla. Esimerkiksi järvellä olevia kuikkia kuvaavissa teoksissa onkin läsnä hetkellisyys ja vaikuttavan kohtaamisen tunne. – En halua, että maalaukseni edustaisivat vain lajia, vaan että ne kertoisivat muustakin. Että kuvassa olisi toinen elävä olio, kanssakulkija, Pyykkö kuvailee. Selviytyjät-näyttely oli avoinna Vuohijärvellä 3.6.–27.8.2017. Varesvuon ja Pyykön lisäksi Selviytyjät-näyttelyssä oli esillä edesmenneen taiteilijaprofessori Jussi Mäntysen (1886–1978) veistoksia. Markus Varesvuon valokuviin voi tutustua osoitteessa www.lintukuva.fi ja Minna Pyykön taiteeseen osoiteessa www.minnapyykko.fi. Minna Pyykön maalauksissa on hetkellisyyttä ja unenomaisuutta. HE N N A VÄ YR YN EN Markus Varesvuo ja Minna Pyykkö Selviytyjät-näyttelyssä. TA ID EK ES KU S SA LM EL Nuori huimapää (Nuori hirviuros), pronssi, 19301945, Jussi Mäntynen HE N N A VÄ YR YN EN
44 l Jägaren 5 l 2017 PEKKA HELLE ja KATJA IKONEN , Luonnonvarakeskus Metsäkanalintujen kannat edelleen aallonpohjassa Metsäkanalintujen tiheydet ovat viime vuoden tapaan heikolla tasolla. Tämä käy ilmi riistakolmioiden kesälaskennan tuloksista. Riistakolmiot.fi -tietokantaan on saatu havainnot 930 kolmiolta, mikä on hieno ponnistus vapaaehtoisilta metsästäjiltä. K olea alkukesä ei ollut metsäkanalintujen lisääntymiselle otollinen. Kahden edellisvuoden alavireen jälkeen olisi tarvittu hyvät olosuhteet poikastuotannon parantumiseksi. Kanalintujen pesimismenestykseen vaikutti myös pesiin ja poikasiin kohdistuva saalistuspaine. Etenkin Pohjois-Suomessa pienpetoja on ollut runsaasti kahden perättäisen hyvän myyrävuoden jälkeen. Nyt myyräkannat ovat romahtaneet. Kolea kesä vaikutti pesimiseen Kesäkausi oli kylmä alusta alkaen. Jo huhtikuu oli koko maassa tavanomaista kylmempi, ja toukokuu oli selvästi, 1–3 astetta, tavanomaista viileämpi. Tilastojen mukaan näin kolea toukokuu toistuu Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa vain muutaman kerran sadassa vuodessa. Kevään viivästymisellä ei arvioitu olevan vaikutusta lintujen pesimisen onnistumiseen. Kesäkuu kuitenkin jatkui epätavallisen kylmänä, ja yhtä kolea kesäkuu on toistunut korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa. Heinäkuussa jatkui sama kylmyys, jollainen koetaan maan eteläja keskiosissa keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin. Ylä-Lapissa satoi heinäkuun alkupäivinä räntää ja lunta, mikä vaikutti lintujen pesimismenestykseen. Heikot vuodet ovat osa normaalia vaihtelua Kanalintujen katovuodet kuuluvat normaaliin kannanvaihteluun, eivätkä kaksi perättäistä laihaa vuotta ole poikkeuksellisia. Pitempi taantuma on harvinainen, Metso Teeri Pyy Riekko La sk et tu ja ko lm io it a T ih ey s (y ks ./k m ²) M u u to s % Po ik as o su u s % T ih ey s (y ks ,/k m ²) M u u to s % Po ik as o su u s % T ih ey s (y ks ,/k m ²) M u u to s % Po ik as o su u s % T ih ey s (y ks ./k m ²) M u u to s % Po ik as o su u s % Etelä-Häme 20 1,4 ?? 2,8 ?? 34 7,2 ± 39 Etelä-Savo 62 3,3 ± 36 5,5 ± 46 5,5 ± 40 Kaakkois-Suomi 40 4,4 ? 40 5,1 ? 48 6,7 ± 44 Kainuu 92 3,4 + 50 7,1 + 68 3,2 ± 55 0,4 ?? 89 Keski-Suomi 71 2,7 ± 37 6,8 ++ 54 6,5 + 49 Lappi 145 3,4 ± 38 1,5 ? 55 1,2 ++ 49 0,8 ± 48 Oulu 142 2,8 + 38 6,8 + 57 3,8 ++ 60 0,4 ?? 64 Pohjanmaa 86 3,3 + 44 6,2 ± 47 4,8 ++ 43 Pohjois-Häme 28 2,9 ++ 32 5,3 ± 41 9,1 ± 34 Pohjois-Karjala 81 3 ?? 49 4,2 ? 49 4,8 ? 56 Pohjois-Savo 60 1,9 ± 33 7,3 + 55 6,4 + 47 Rannikko-Pohjanmaa 20 0,9 ?? 7,7 ++ 35 7 ++ 47 Satakunta 57 3 ± 27 3,8 ± 43 5,7 ? 31 Uusimaa 14 4,8 ++ 28 8,4 ++ 41 11 ++ 53 Varsinais-Suomi 12 1,7 ± 40 5,2 ++ 23 6 ?? 20 Koko maa 930 3,1 ± 4,7 ± 51 4,3 ± 48 0,5 ?? 57 mutta esimerkiksi 1980-luvulta on tiedossa sitkeä, monivuotinen heikko jakso, samoin 1950-luvulta. Normaali syklisyys on laskentojen historiassa heikentynyt, ja nyt käynnissä oleva kantojen epävakaus on ollut vallalla jo pitemmän aikaa. Pitkällä ajanjaksolla tarkasteltuna kanalinnuilla ei mene hyvin. Kantojen kääntymiseen nousuun olisi tarvittu sopivat sääolot ennen kaikkea. Nyt sitä ei nähty vaan säät olivat hyvin ankeat. Rajoituksilla kasvua lintukannoille Toiveet kanalintukantojen runsastumisesta olivat metsästäjien keskuudessa korkealla. Lintumetsälle tarvitaan kuitenkin malttia tänäkin vuonna. Vuonna 2016 ministeriö rajoitti asetuksella metsästystä tuntuvasti, ja lintusaalis olikin pienimpiä kahteenkymmeneen vuoteen: teerisaalis puolittui, ja metsoja saatiin saaliiksi kolmannes edellisvuoden määrästä. Sääolosuhteille emme voi mitään, mutta lintujen kuolevuuteen voimme jossain määrin vaikuttaa. Metsästyksen rajoittaminen on tärkeä osa vastuullista eränkäyntiä, ja tätä kautta voimme luoda osaltamme mahdollisuudet kantojen kasvulle. Suurin osa, noin 90 prosenttia, laskentatuloksista palautettiin Luken riistakolmiot.fi-järjestelmän kautta. Laskentatuloksia pystyi seuraamaan verkkopalvelussa lähes reaaliajassa. Vuonna 2014 käyttöön otetun järjestelmän avulla havainnot saadaan suoraan tietokantaan ilman työlästä käsin tallennusta. Riistakolmioiden kesälaskenta toteutettiin valtakunnan laajuisena 29. kerran. Riistakolmio on metsäiseen maastoon sijoitettu 12 kilometrin pituinen, kolmionmuotoinen linja, joka on merkitty maastoon pysyvästi. Laskennan tekevät pääosin metsästäjät vapaaehtoistyönä. Tänä vuonna riistakolmioita laskettiin 11 000 kiloRunsauden muutos edellisvuodesta ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % + ja – muutos 15–30 % ++ ja – – muutos >30 % Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomeen, mistä aineistoa on riittävästi. Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km 2 ) ja poikasosuus (%) heinä–elokuussa 2017.
Jägaren 5 l 2017 l 45 Pala lintulaskentojen historiaa R iistaseurannoilla on maassamme pitkät perinteet. Metsäkanalintujen seurantaa on tehty jo 1940-luvulla. Alun perin riistakantoja inventoitiin riistakyselyillä, ja 1960-luvulle tultaessa siirryttiin reittiarviointiin, joissa kolme henkilöä kulki parhailta lintumailta valittuja reittejä. Reittiarvioinnissa oli heikkoutensa, sillä laskenta sijoittui yleensä parhaille lintumaille. Tästä syystä käyttöön otettiin satunnaisemmat ja määrämittaiset riistakolmiot, joista ensimmäiset kolmiot laskettiin maassamme 1988. Kanta notkahti vuoden 1980 huipun jälkeen Metsäkanalintujen katovuosia on ollut aikaisemminkin laskentahistorian aikana. Esimerkiksi vuonna 1985 laskenta perustui 780 reittiin, joiden yhteispituus oli lähes 26 700 kilometriä. Arviointireiteiltä (60 m leveä peruskaista) tavattiin kaikkiaan noin 24 300 metsäkanalintua, joista 9500 teertä, 7000 pyytä, 5800 metsoa, 1800 riekkoa ja 200 lajiltaan määrittelemätöntä metsäkanalintua. Arvioinnissa todettu metsäkanalintutilanne oli tuolloin heikompi kuin ennalta osattiin odottaa. Luontaisen kannanvaihtelun kulun sekä kevään ja kesän säiden mukaan lintukantojen olisi tullut säännönmukaisesti runsastua koko maassa. Metsäkanalintujen luontaisen kannanvaihtelun viimeinen huippuvaihe oli suurimmassa osassa maata vuonna 1980. Tätä huippua seurasi jyrkkä laskuvaihe, ja vuosina 1982–1984 päädyttiin katoon, joka oli poikkeuksellisen syvä ja yhdenmukainen koko maassa. Pystyakseli: tiheys yksilöä metsämaan neliökilometrillä LAPPI Lapin riistakeskusalue OUKA Oulu ja Kainuu KESKI Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa ETELÄ Muut riistakeskusalueet metrin matkalta. Luke hyödyntää aineistoa muun muassa kannanarvioinnissa ja monissa tutkimuksissa. Kiitokset kaikille laskennassa mukana olleille! Metso ja teeri Kolmioaineiston mukaan metsoja teeritiheydet olivat viimevuotisella vaatimattomalla tasolla. Metsorunsauden muutoskuva edellisvuodesta on rikkonainen, tietyillä alueilla tiheydet ovat pienentyneet, tietyillä hieman kasvaneet. Korkeimmat tämänvuotiset metsotiheydet havaittiin aivan etelässä ja kaakossa. Teeren muutoskuvassa ei ole myöskään selvää alueellisuutta. Selvimmin teeri on piristynyt Keski-Suomessa ja osassa EteläSuomea, missä nyt ovatkin korkeimmat tiheydet. Osassa maata ollaan kuitenkin kolmiohistorian heikoimpien vuosien tasolla. Pyy ja riekko Pyytiheydet kohenivat hieman edellisvuodesta pääosassa maata, suhteellisesti ottaen eniten Pohjois-Suomessa. Pyytiheydet ovat kuitenkin koko maassa huomattavan alhaiset. Korkeimmat aluekohtaiset keskitiheydet todettiin keskisessä Suomessa. Kolmioaineiston mukaan riekko on edelleen vähentynyt, koko Pohjois-Suomen tilastossa lähes kolmanneksen. Tämä tieto koskee pohjoisimmillaan MetsäLappia. Ylä-Lapissa riistakolmioita on vähän ja tarkempi tieto riekosta saadaan siellä tehdyistä koira-avusteisista laskennoista, joiden tulokset saadaan pikapuoliin. 7 6 5 4 3 2 1 1998 1993 1998 2003 2008 2013 2018 Metso 7 6 5 4 3 2 1 1998 1993 1998 2003 2008 2013 2018 Riekko 14 12 10 8 6 4 2 1998 1993 1998 2003 2008 2013 2018 Pyy 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 1998 1993 1998 2003 2008 2013 2018 Teeri Metsäkanalintukantojen kehitys vuosina 1989-2017 Suomen neljällä alueella.
46 l Jägaren 5 l 2017 V errattuna viimevuoteen selvimmin runsastuneita lajeja olivat haapana, tukkasotka ja isokoskelo; tavi ja punasotka puolestaan taantuivat viitisentoista prosenttia. Myös telkkä ja nokikana vähenivät hieman, mutta sinisorsan lukemat pysyivät viimevuotisella tasolla (taulukko 1, kuva 1). Kaikkiaan tämän vuoden tulokset eivät osoittaneet oleellisia muutoksia vesilintukannoissa (kuva 1). Isokoskelon runsastuminen on jatkumoa viimevuoden kannankasvulle. Pitkällä aikavälillä voimakkaimmin ovat taantuneet tukkaja punasotka sekä nokikana. Etenkin punasotkan ja myös nokikanan parimäärät ovat tätä nykyä katastrofaalisen alhaiset. ”Yleissorsistamme” myös haapanan taantuminen on ollut jatkuvaa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Myös telkän kohdalla taantumista on tapahtunut: nykyinen parimäärä on noin 30 % pienempi kuin 1990-luvun huippuvuosina. Yleisesti ottaen kalansyöjien, kuten koskeloiden, kannat eivät ole taantuneet pitkällä aikavälillä. Sen sijaan pohjaeläimiä ja uposkasveja ravintonaan käyttävien sorsien kannat ovat taantuneet yleisesti. Taantumisen syitä on pohdittu aikaisemmissa julkaisuissamme kuten esimerkiksi LUKEn verkkosivuilla julkaistussa vesilinturaportissa. Sinisorsan parimäärät ovat kasvaneet tasaisesti koko seurantajakson ajan. Kuten saalistilastotkin osoittavat, sinisorsa on ylivoimaisesti tärkein metsästettävä sorsamme. Laji on niin sanottu generalisti, joka hyväksyy pesimäpaikakseen monenlaiset vesistöt karuista reheviin. Sinisorsa on myös siitä joustava, että se kykenee tuottamaan uusintapesyeen, jos ensimmäinen pesintä epäonnistuu aikaisessa vaiheessa pesimäkautta. Uhanalaisia? Uhanalaisuusarvioinnissa eliöt jaetaan häviämisriskin mukaan eri luokkiin. Uhanalaisuuden kriteerit ovat hyvin yksityiskohtaisesti määritetyt. Viimeisimmän uhanalaisuusluokituksen ”Punaisen kirjan” mukaan useat sisävesille tyypillisistä sorsistamme luokiteltiin kantojen havaitun taantumisen vuoksi uhanalaisiksi vuonna 2015. Haapanan luokitus on viimeisimmän arvion mukaan ”vaarantunut” vesilintulaskenta-aineiston osoittaman yli 30 prosentin pitkäaikaisen (10 v.) taantuman perusteella. Vastaavasti jouhisorsa ja heinätavi saivat statuksen ”erittäin uhanalainen” perustuen yli 50 prosentin taantumiseen. Punasotka ja tukkasotka arvioitiin Eräiden vesilintujen parimäärien muutos 1986–2017. Pystyakselin luvut ilmaisevat kokonaisparimäärän kaikilla laskentapisteillä yhteensä (huom. luku ei kuvaa esimerkiksi Suomen kokonaiskantaa). Lajinimen perässä oleva luku ilmaisee niiden pisteiden lukumäärän, joilla on todettu vähintään yksi pesimäpari vähintään yhtenä laskentavuonna. Tyypillisesti yksittäisillä pisteillä laskentaa ei ole tehty joka vuosi. Puuttuvien havaintojen tapauksille on annettu matemaattisella mallilla lasketut realistiset arviot parimääristä. Näin menettelemällä kuvaajien osoittamat vuosittaiset summat kuvaavat luotettavasti kokonaiskannan muutosta. Huomaa pystyakselin lajeittain vaihteleva skaala. samoin perustein niin ikään erittäin uhanalaisiksi. Edeltävät kaksi uhanalaisuusarviota ovat vuosilta 2010 ja 2000. Kyseisten lajien uhanalaisuus on kasvanut asteittain — vielä vuonna 2000 kaikki lajit luokiteltiin elinvoimaisiksi. Sisävesien vesilintujen arvioinnissa metsästäjien (LUKEn aineisto) ja lintuharrastajien (Luomuksen aineisto) työ on mahdollistanut tarkat arviot kantojen muutoksesta ja siten keskeisimmän aineiston uhanalaisuuden arvioinnissa. Arvioiden perusteella lajiston suojelutoimia voidaan kohdistaa järkevästi sellaisiin elinympäristöihin, jotka ovat kriittisiä voimakkaasti taantuneiden lajien suojelun kannalta. Vesilintulaskijoita saattaa turhauttaa se, että kantojen taantumisen takia laskettavaa ei enää ole niin paljon kuin ennen. Olisi kuitenkin enemmän kuin toivottavaa, että seurantaa jatketaan mahdollisimman monella paikalla ja että myös uusia laskijoita ja laskentapisteitä saadaan mukaan seurannan piiriin. Tämä mahdollistaa jatkossakin laadukasta tutkimusta, joka luo tietopohjan kestävien sorsakantojen hoidolle ja suojelutoimien organisoinnille. Valtakunnallinen vesilintujen seuranta on ainoa keino osoittaa elinympäristöjen kunnostuksen hyödyt lajistolle laajassa mittakaavassa. Onnistuessaan suojelutoimet takaavat sen, että metsästettävää riittää tulevaisuudessakin. Laji K an n an m u u to s (% ) 20 16 –2 01 7 Pa ri m ää rä la sk et u ill a p is te ill ä yh te en sä vu o n n a 20 17 Sinisorsa 3,0 1308 Tavi -13,8 707 Haapana 17,7 343 Telkkä -6,7 1176 Tukkasotka 62,0 276 Punasotka -16,0 16 Isokoskelo 13,9 183 Nokikana -7,7 263 JUKKA RINTALA ja KATJA IKONEN , Luonnonvarakeskus ALEKSI LEHIKOINEN ja INA TIRRI , Luonnontieteellinen keskusmuseo Vesilintukannat likimain viimevuotisella tasolla Luonnonvarakeskus (Luke) ja Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on tehty samoja menetelmiä noudattaen jo 32 vuotta. Jälleen suuret kiitokset laskijoille! Sinisorsa 2958 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 Tavi 2624 4000 3500 3000 2500 2000 Haapana 2006 10000 9000 8000 7000 Telkkä 3213 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Tukkasotka 1262 2000 1500 1000 500 Punasotka 473 1600 1400 1200 1000 800 Isokoskelo 1102 6000 5000 4000 3000 2000 Nokikana 728 Vuosi 1990 2000 2010 Pa ri m ää rä Vuosi 1990 2000 2010 Taulukko 1 Kuva 1 Kannanmuutokset ja havaittujen parien lukumäärät vuonna 2017.
Pipo • 100 % akryyli • alaosassa fleece-vuori PAT156-ONE 9 90 H A F N IU M Microfleece takki • 100 % polyesteri microfleece, 200 g/m² • koot: S-3XL PAT147O-S/3XL 29,A LB II T TI C E S IU M C A LI D U S Metsästäjälle! Asekaappi neljälle aseelle • L 25 x K 125 x S 25 cm AK4 119,149,Ladattava akku ReCyko 2600 mAh • R6/AA GP201146 19 90 PAT701-S/3XL 169,Metsästäjän takki+housut • 100 % polyesteri • vedenja tuulenpitävät, hengittävät • teipatut saumat ja vedenpitävät vetoketjut • takissa irrotettava huppu, säädettävä sekä pidennetty helma takana • värit: oranssi/ruskea ja ruskea/camo • koot S-3XL PAT700-S/3XL Talvilakki • 100 % polyesteri • tuulenpitävä • yksi koko PAT128A-ONE 19 90 KO TIMAIN EN P E R H E Y R I T Y S Katso lähin IKH-kauppiaasi tai tilaa verkosta Lämpötakki+akku+laturi • 100 % polyesteri, 320 g/m² • tuulenpitävä, vettähylkivä ja hengittävä softshell-materiaali • Li-ion akku 12 V • akun kesto: alhaisimmalla lämmitysteholla 10 h, keskitason lämmitysteholla 6 h ja korkeimmalla lämmitysteholla 3 h • EN20471 luokka 3 • fl.oranssi/harmaa • koot S-2XL PAT900-S/2XL 199,Hygieeniseen lihankäsittelyyn! Lihalaatikko 45 l • elintarvikehyväksyttyä muovia • mahdollista pinota sisäkkäin tai päällekkäin • P 580, L 380, K 315 mm DM5005 9 90 12,90 Tarjoukset voimassa 31.10.2017 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sis. alv 24 %. Oikeudet muutoksiin pidätetään. LED otsalamppu 10 W • 1 x CREE XM-L2-U2 • kirkas 350 lm/himmeä 250 lm • takapuolella punainen led • kantama 200 m • 4 moodinen kytkin • sis. 1 x ladattava 3,7 V 2000 mAh 18650 Li-ion akku, micro USB -kaapeli Kiikari, klassinen • suurennus x10 • objektiivi Ø 50 mm • näkökenttä 1000 m etäisyydessä 99 m • porroprisma • näkökenttä 5° CRX129 26 90 KI01 49,IKH • METSÄSTÄJÄ-lehti nro 5 • 210 x 297 mm (+ 4 mm leikkuuvarat) Ilmestyy: LA 9.9.2017 • Aineisto: TO 24.8.2017, https://riista.fi/wp-content/uploads/2013/03/Mets_mediakortti_2017_su.pdf
48 l Jägaren 5 l 2017 MIKKO ALHAINEN , Suomen riistakeskus Metsähanhen metsästys mahdollista Kaakkois-Suomessa Kolmen vuoden täysrauhoituksen jälkeen metsähanhea saa nyt metsästää rajoitetusti. Maaja metsätalousministeriö avasi metsähanhen metsästyksen Suomen kaakkoisosassa nimetyissä kunnissa 1. lokakuuta – 30. marraskuuta. Päätös on kaksivuotinen vuosille 2017 ja 2018. K aakkois-Suomen metsästysalueella loka-marraskuussa suurin osa metsähanhista on runsaslukuista alalajia, tundrametsähanhea. Metsähanhen molemmat alalajit, taigametsähanhi ja tundrametsähanhi, ovat sallittua riistaa. Metsästystilanteessa alalajien erottaminen on vaikeaa, ja siksi metsästyssäätely perustuu tiukkaan aikaja aluerajaukseen jotta taigametsähanhea ei ammuttaisi merkittäviä määriä. Suuressa osassa Suomea metsähanhen metsästys on edelleen kielletty, jotta taigametsähanhi ja erityisesti Suomen pesimäkanta saa edelleen vahvistua. Metsähanhen metsästysalue Metsähanhen metsästys on sallittua seuraavissa kunnissa: Lappeenranta, Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Orimattila, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila. Pakollinen saalisilmoitus Metsähanhi kuuluu saalisilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tarkoituksena on saada aiempaa tarkempi tieto todellisesta saalismäärästä. Saaliiksi saadusta metsähanhesta tehdään virallinen ilmoitus sähköisesti Oma riista-palvelussa https://oma.riista.fi/ tai postitse virallisella lomakkeella, jonka voi tulostaa osoitteesta https://riista.fi/metsastys/lomakkeet/saalislomakkeet/. Suositus on että ilmoitus lähetetään viipymättä saaliin saamisen jälkeen, käytännössä vuorokauden kuluessa. Lakisääteinen raja on seitsemän (7) vuorokautta. jokaisesta saaliiksi saadusta metsähanhesta Luonnonvarakeskukseen osoitteeseen hanhi@luke.fi. Tietolaatikossa tarkemmat ohjeet. Lajintunnistusta kannattaa harjoitella ennen jahtia Syysmuuton aikaan Kaakkois-Suomessa on runsaasti arktisia hanhia. Varsinkin nuori tundrahanhi on erehdyttävästi metsähanhen näköinen, kuten muutkin harmaat hanhet. Metsästystilanteessa tunnistamisessa äänien merkitys korostuu. Hanhet ovat usein sekaparvissa. Suurina parvina esiintyvät valkoposkihanhet on helppo erottaa. Tundrahanhi on runsaslukuinen ja usein metsähanhien kanssa samoissa parvissa. Parvissa saattaa esiintyä harmaista hanhista myös lyhytnokkahanhia ja merihanhia. Tutustu lajintunnistusmateriaaleihin ennen jahtia. Kuvakeräys saaliin alalajijakaumasta Metsähanhen metsästyksessä saaliiksi saadaan tundrametsähanhia ja taigametsähanhia. Alalajien erottaminen on vaikeaa, erityisesti metsästystilanteessa. Taigametsähanhen metsästystä säädellään kansainvälisellä tasolla, ja Suomella on oma kansallinen kiintiö. Kaakkois-Suomessa metsästys on rajoitettu siten, että suurin osa saaliista olisi tundrametsähanhia. Tieto saaliiksi saatujen taigametsähanhien määrästä on tärkeä, jotta saadaan koottua tieto taigametsähanhen kokonaissaaliista kannanhoitoalueella. Taigaja tundrametsähanhien osuuksien selvittämiseksi järjestetään kuvakeräys. Saalislinnun päästä ja siivestä otetusta kuvasta voidaan riittävällä tarkkuudella määrittää alalaji ja ikä. Metsästäjiä pyydetään lähettämään ohjeen mukainen kuva
Jägaren 5 l 2017 l 49 Oma riista –palvelun kautta ei vielä voi toimittaa kuvia tutkimukseen. Lähetä kuva sähköpostilla osoitteeseen hanhi@luke.fi. OHJE kuvan lähettämiseen matkapuhelimella: Aseta linnun pää siiven yläreunan päälle siten, että nokka näkyy kokonaan ja selvästi harmaata taustaa vasten. Ota kuva kännykällä. Kiinnitä huomiota riittävään valaistukseen ja kuvan tarkkuuteen. Jos ulkona on hämärää, kannattaa kuva ottaa sisätiloissa. Huonolaatuiset kuvat ovat käyttökelvottomia! Avaa kuva Valitse: ’Jaa’ Valitse: ’sähköposti’ Kirjoita vastaanottaja: hanhi@luke.fi Kirjoita Aihe -kohtaan saaliin saamisen päivämäärä ja kunta sekä oma arviosi alalajista. Esimerkiksi: 15.10. Kouvola tundrametsähanhi Jos ammuit metsästystapahtumassa useamman hanhen, kirjoita sähköpostin viestikenttään metsästystapahtumassa ammuttujen lintujen lukumäärä. Esimerkiksi: 3 metsähanhea Valitse ’Lähetä’ Esimerkki ohjeiden mukaisesta kuvasta. Ota jokaisesta saalishanhesta kuva ja lähetä Luonnonvarakeskukselle. Taivuta linnun nokka sen oman siiven päälle harmaita peitinhöyheniä vasten. Alalaji määritetään nokan ja pään muodon ja värityksen perusteella ja ikä siiven peitinhöyhenten perusteella. AN TT I PI IR ON EN HUOMIO METSÄSTÄJÄT! Kuvakeräys metsähanhisaaliista K uvakeräyksen tavoite on selvittää tundrametsähanhien ja taigametsähanhien osuudet metsähanhen metsästyssaaliissa. Ohjeiden mukaan otetuista kuvista arvioidaan myös linnun ikä. Metsästäjiä pyydetään ottamaan ampumastaan metsähanhesta kuva, jossa näkyy linnun pää, nokka ja siiven yläpinta. Kuva lähetetään sähköpostilla Luonnonvarakeskukseen ja lisätiedoksi kirjoitetaan ampumispäivä ja kunta. Yhdestä hanhesta lähetetään vain yksi kuva ja jokaisen saalishanhen kuva lähetetään eri viestillä. Jos ammut useamman hanhen tai lähetät kuvia myös metsästyskaverin saaliista samalla kertaa, kirjoita ensimmäiseen viestiin monestako hanhesta lähetät kuvia. Pyydä kaverilta apua, jos sinulla ei ole sähköpostia ja kameralla varustettua puhelinta. Kuvakeräys on vapaaehtoinen. Kuvaa toivotaan jokaisesta saalislinnusta. Riistatiedon keruu on metsästäjien etu, ja turvaa jahdin jatkumista tulevaisuudessa. Kuvakeräys tehdään luottamuksellisesti. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus kiittävät yhteistyöstä! Metsähanhet ovat usein sekaparvissa muiden hanhien kanssa. Loka-marraskuussa KaakkoisSuomessa erityisesti tundrahanhia on samoissa parvissa. Kuvassa neljä tundrahanhea ja neljä metsähanhea, joista erityisesti nuoren tundrahanhen erottaminen on vaikeaa. Metsähanhen metsästysalue vuosille 2017 ja 2018. Metsästys on sallittu lokaja marraskuussa. LA SS I KU JA LA Metsästyskausi Metsähanhi 2017-2018 1.10.-30.11. ei metsästystä
50 l Jägaren 5 l 2017 Metsähanhi on sallittua riistaa ja tundrahanhi on rauhoitettu. Metsähanhen ja tundrahanhen erottaa toisistaan parhaiten äänen perusteella. Metsähanhen molemmat alalajit, taigaja tundrametsähanhi, ovat laillista riistaa KaakkoisSuomen metsästysalueella. Taigametsähanhi pikkukuvassa Tunnista hanhet M etsähanhi, tundrahanhi, lyhytnokkahanhi ja merihanhi ovat varsin samannäköisiä, ja usein niistä puhutaan harmaina hanhina. Onnistuneen metsästyksen edellytys on hyvät lajintunnistustaidot erityisesti kun alueella on samanaikaisesti eri hanhia. Kaakkois-Suomi on hanhenmetsästyksen lajintunnistuksen painopistealue. Loka-marraskuussa metsähanhen metsästysaikana siellä on paljon rauhoitettuja hanhia, kuten tundrahanhia. Ennen metsästystä on tärkeää kerrata lajien tuntomerkit sekä tiedostaa mitä lajeja omalla metsästysalueella jahdin aikana esiintyy. Metsästystilanteessa hanhien äänien tunnistamisella on erittäin suuri merkitys. Pelkästä siluetista tunnistaminen voi olla vaikeaa. Hanhien ääniin voi tutustua esimerkiksi riistakeskuksen koulutusportaalissa. https://koulutus.riista.fi/dreambroker-kategoria/aanet-hanhet/ Hanhien tunnistamiseen värityksen ja siluetin perusteella on hyvä koulutuspaketti riista.fi –sivuilla: https://riista.fi/julkaisut/lajintunnistusmateriaalit/ Metsähanhen alalajit, taigaja tundrametsähanhi, ovat varsin samannäköiset. Niiden erottaminen metsästystilanteessa onnistuu vain harvoin. Ammutusta hanhesta se on suurimmaksi osaksi mahdollista, mutta vaatii perehtymistä aiheeseen. Hyvä määritysohje tundraja taigametsähanhen erottamiseen löytyy seuraavasta osoitteesta: https://tiedostot. birdlife.fi/maaritys/tundrametsahanhi.pdf Metsähanhitutkimukseen tarvitaan näytteitä O ulun yliopistossa tehtävän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää taigaja tundrametsähanhien maantieteellistä jakautumista sekä pesimäkannan genetiikkaa. Metsähanhen metsästysalueelta metsästäjiä pyydetään lähettämään metsähanhen sulkia, höyheniä tai siipiä. Yhdestä linnusta kerätyt höyhenet tai siipi laitetaan yhteen paperikirjekuoreen. Näyte tulee olla kuiva kun se laitetaan kuoreen ja sitä ei saa kääriä muoviin. Kirjekuoreen kirjataan päivämäärä, paikan koordinaatit (tai ainakin nimetty alue ja kunta) ja kerääjän nimi. Ottamalla yhteyttä johanna. honka@oulu.fi saat tarkemmat ohjeet sekä kirjekuoria ja paperipusseja näytteiden keräämistä ja lähettämistä varten (postimaksu maksettu). Näytteet toimitetaan osoitteeseen. Johanna Honka Ekologian ja genetiikan yksikkö Linnanmaa, 90014-Oulun Yliopisto puh. 050 327 0665 LA SS I KU JA LA J A RI PE L T O MÄ K I
LA SS I KU JA LA Ylivieska Ollilanojankatu 2 Oulu Alasintie 12 Ii Sorosentie 2 Lahti Pasaasi 2, Renkomäki Jyväskylä Sammontie 1 Voit shoppailla myös myymälöissämme: Kalastus-, metsästysja retkeilyn tuotemerkkejä jo yli 700! Se metsästäjän tavaratalo 49 00 -38 % 69 00 -22 % 99 00 Nitecore HC60 otsalamppu + 3400mAh akku Käteva otsalamppu, jonka voit ladata USB-kaapelilla. Huipputehokas jopa 1000 lumenin valoteho ja tasainen 100 asteen valokeila. Mukana 3400 mAhakku, joka kestää jopa tunnin 1000 lumenin turbotilassa tai 680 tuntia low-tilassa. Myymälät ja Karkkainen.com Norm. 79,00 Nitecore HC30 otsalamppu + 2300mAh akku Kaksi valaisinta samassa paketissa: voit irroittaa valaisimen pääpannasta ja käyttää taskulamppuna! Huipputehokas 1000 lumenin valoteho ja tasainen 100 asteen valokeila. Lamppu on valmistettu erittäin lujasta alumiinista ja se kestää kolhuja ja vettä. Sisältää Nitecore 2300mAh akun. Myymälät ja Karkkainen.com Norm. 89,00 Nitecore MH27 taskulamppu + 2300mAh akku Tehokas jopa 1000 lumenin, iskunja vedenkestävä taskulamppu monipuoliseen käyttöön. Normaalin valon lisäksi lampussa on kolme värilediä (punainen, vihreä ja sininen). Vihreä valo on näkymätön useimmille eläimille ja sinisellä valolla näkyy verijäljet helposti. Myymälät ja Karkkainen.com Lowa Z-11S GTX Z-11s korkeavartisessa Gore-Tex kengässä yhdistyy vankka askeleen tuki ja ennennäkemätön keveys. Materiaalina haljasnahka ja varren takaosa kestävää tekstiiliä, joka antaa kengän varrelle pehmeyttä. Erinomainen valinta metsästäjälle, joka haluaa tuntea maastonsa askelluksessa. Myymälät ja Karkkainen.com 349,Lafayette Smart VHF metsästysradio Ylivoimainen metsästysradio täysin uusilla ominaisuuksilla. RadioAkkuPöytälaturiVerkkoadapteriLyhyt metsäantenniNappikuulokeMaakaapeliLaukku Myymälät ja Karkkainen.com Anar Bivdu Premium metsästyspuku Anar Bivdu Premium puku on kehitetty yhteistyössä metsästäjien ja eränkävijöiden kanssa. Takissa yhdistyvät teknisyys ja hyvä hengittävyys. Harjatun pintakankaan ansiosta puku on äänetön luonnossa liikkuessa. Takkiin on lisätty hartiohin ja kyynärpäihin vahvikkeet kestävyyden varmistamiseksi. Sateen yllättäessä puvun PtriTex-kalvo pitää käyttäjän kuivana. Myymälät ja Karkkainen.com Anar Safety metsästysliivi Metsästysliivi turvacamo kuviolla, Liivissä korkea tuulelta suojaava kaulus, pehmeä kahisematon pintakangas, radiopuhelintasku antennipaikalla, selkätasku sekä vetoketjulla suljettavat lämmittely taskut kevyellä fleecevuorella. Myymälät ja Karkkainen.com 139,VAIN! 239,VAIN! VAIN! 24 90
52 l Metsästäjä 5 l 2017 TOMMY ARFMAN Söderlångvikin Kemiönsaarella, Söderlångvikin kartanon alueella aloitettiin supikoirien tehostettu pyynti syksyllä 2016. S upikoira levittäytyy saaristoon kovalla vauhdilla. Mantereen elinpiirien käydessä ahtaaksi, joutuvat eläimet hakemaan uusia alueita yhä kauempaa mereltä. Supikoiria tavataan koko Suomen rannikolla ja jopa aivan puuttomilla ulkoluodoilla asti. Hyvänä uimarina ja kaikkiruokaisena opportunistina se selviää tiukkojen aikojen yli ja kevään koittaessa lisääntyvät ravintoresurssit merkittävästi. Haitallisen vieraslajin pyyntiä on tehostettava merkittävästi rannikolla, jotta muutoin jo huonosti voiva saaristolinnusto saisi mahdollisuuden elpymiseen. Supikoiran laajat liikkeet Söderlångvikin kartano sijaitsee Kemiönsaaren kunnan lounaisessa kolkassa. Tilan maat rajoittuvat lännessä Saaristomeren kansallispuistoon ja maaomaisuuteen kuuluu myös joitakin saaria. Maa-alue muodostaa eläimille eräänlaisen kulkureitin saaristoon. Eläimet päätyvät kahteen suureen niemeen, josta ne sitten siirtyvät saarille. Alueella seurattiin supikoirien liikkeitä seurantapannoilla yhteistyössä Pohjoismaisen supikoirahankkeen kanssa. Havainnot kertoivat niiden liikkuvan laajoilla alueilla ja uivan myös hyvin etäälle saaristoon. Pannoitettu uros liikkui uloimmillaan noin kahdeksan kilometrin säteellä kotipaikastaan Purunpään niemeltä. Seuranta-aika oli keväällä lintujen pesintäaikaan. Uros oli yksin, siltä oli poistettu naaras ja se tietysti etsi uusia naaraita. Siltä poistettiin kevään aikana kaikkiaan neljä naarasta. Alueelta on poistettu vuosittain pysäyttävillä koirilla noin 20 supikoiraa per 1000 hehtaaria. Poistot eivät ole merkittävästi näkyneet alueen supikoirapopulaatiossa ja oli selvää, että resursseja on käytettävä tehokkaammin. Resurssit kun ovat yksi mies ja kaksi koiraa. Projekti sai ympäristörahaa Pyynnit suoritettiin lähinnä pimeän aikaan niin sanotulla vapaalla koirahaulla. Tilan läheisyydessä on suuret omenatarhat, joiden ympäristöstä koostui suurin osa saaliista. Supikoirat tulivat syksyisin syömään maahan pudonneita omenoita. Nämä havainnot, supikoirien laaja liikkuminen ja kokoontuminen ruoan ääreen, poikivat vuonna 2015 ajatuksen pyynnin tehostamisesta. Kartanon maille muodostettiin noin 2500 hehtaarin suuruinen projektialue, joka käsittää myös useita alueen välittömässä läheisyydessä olevia saaria. Saaret ovat joko tilan omistuksessa tai MetKahden koulutetun koiran käyttö on tehokasta. Lähes kaikki kameralle tulleet supikoirapariskunnat saatiin poistettua, useimmiten läheltä syöttipaikkaa. SUPIKOIRAPROJEKTI
Metsästäjä 5 l 2017 l 53 sähallituksen hallinnoimia Saaristomeren kansallispuiston saaria. Saarissa on ollut pesivää haahkakantaa, mutta erinäiset raportit ovat kertoneet pesinnät petojen tuhoamiksi. Projektiin haettiin ympäristöministeriöltä Saariston ympäristönhoito -avustusta. Koko budjetiksi laskettiin 6000 euroa, josta puolet tuli ministeriöltä ja puolet Söderlångvikin kartanolta. Summa tulee käyttää kolmen vuoden aikana. Projektin tarkoituksena oli muodostaa rannikolle puskurialue, josta poistetaan tehostetusti supikoiria niiden metsästysaikana 1.8. 30.4. Lisäksi lähialueen saaret tyhjennetään pedoista keväällä ennen lintujen pesintää. Tehokasta ruokintaa Alueelle rakennettiin viisi supikoirien syöttöasemaa, joissa ruokana käytetään pääasiassa sorkkariistan metsästyksestä tulevaa sivutuotetta. Se sijoitetaan ”syöttölaatikkoon”, johon on jätetty kulkuaukko petoja varten, näin linnut eivät pääse ravintoon käsiksi. Syöttinä on käytetty myös liikenteen uhriksi jääneitä hirviä, peuroja ja metsäkauriita, jotka on viety paikalle kokonaisina ja peitetty maalla. On kokeiltu myös menestyksellä kuivarehua, kassilohen ruokaa, jota on tarjoiltu eräänlaisista automaateista. Syöttöpaikat on sijoitettu strategisesti niin, että ne sekä houkuttelevat hajullaan supikoiria saaristosta, sekä pysäyttävät kevättalvella ja keväällä sinne pyrkivät eläimet. Tarkoituksena on ylläpitää ruokintaa ympäri vuoden. Syöttöpaikkojen sijoittelussa tulee huomioida eläinten vaellusreitit, vallitsevat olosuhteet vainun suhteen (paikan korkeus, tuulen suunta), hajuhaitat muille luonnossa liikkujille sekä helppo hoidettavuus. Supikoirat liikkuvat mielellään teitä pitkin, käyttävät rantoja, peltoja ja kosteikkoja. Myös alueen luolastot kannattaa huomioida sijoittelussa. Kameroita ja koiria Jokainen syöttöpaikka on varustettu kameralla, joka toimittaa kuvat palvelimelle ja niistä tulee metsästäjän kännykkään ilmoitus. Kun ilmoitus syöttöpaikalla vierailevasta supikoirasta on tullut, lähtee metsästäjä poistamaan supikoiran koulutettujen koirien avulla. Usein supikoirat ilmestyvät syötille pareittain. Tämän takia työssä käytetään kahta koiraa. Pysäyttävän koiran, tässä tapauksessa karjalankarhukoiran, tehtävänä on jäljestää supikoira syötiltä ja pysäyttää se seisontahaukkuun. Kun näin on käynyt, siirrytään autolla mahdollisimman lähelle haukkua ja päästetään toinen koira, tässä tapauksessa metsästyslinjainen kultainen noutaja, irti. Sen tarkoituksena on ottaa supikoira kiinni ja pitää se aloillaan. Näin vapautetaan pysäyttävä koira etsimään seurassa ollut toinen supikoira ennen kuin se pakenee luolaan. Tämän takia syöttipaikat tulisi sijoittaa riittävän etäälle pahoista luolista. Pienistä kivikoista pedon saa kyllä pois. Kiinniottavasta koirasta on se merkittävä etu, edellä mainitun lisäksi, että metsästäjän lähestyessä supikoira ei pyri karkuun vaan tekeytyy liikkumattomaksi. Myös lopetuslaukaus voidaan suorittaa turvallisesti eläimen ollessa aloillaan. Lisäksi nykylainsäädännöllä valon käyttö on mahdollista vasta tuossa tilanteessa. Tuplannut pyynnin tehon Oikein tehdyllä ruokinnalla ja kameravalvonnalla on pyyntiin saatu merkittävästi lisätehoa. Saalismäärä on noussut 100 prosentilla, neljäänkymmeneen supikoiraan tuhannelle hehtaarille. Itselläni on ajatus, että luvun on täällä rannikolla oltava vähintään tuota luokkaa ennen kuin supikoirakanta lähtee alenemaan. Lisäksi työaika per saalis on murto-osa aiemmasta. Kameran avulla koira saadaan tuoreille jäljille ja kiinniotto on lyhimmillään aivan syöttipaikalla. Lisäksi pyynnin kohteena on aina sallittu riista, jolla on merkitystä erityisesti keväisessä pyynnissä. Vapaalla haulla kohteeksi tulisi myös mäyriä. Ruokinta on osoittanut tehokkuutensa. Kamerat saatiin paikoilleen lokakuussa ja juhannukseen mennessä petokuvia on kertynyt noin 10 000. Kuvia on tullut tasaisesti, myös läpi talven. Eläinten aktiivisuus lisääntyi merkittävästi maalishuhtikuussa. Projektialue on rajattu mustalla viivalla ja suuremmat siniset täplät ovat syöttöpaikkoja. Pienet siniset täplät ovat supikoiran paikannuksia ja punaiset viivat näyttävät eläimen siirtymiset. Eläimen liikkeet ovat keväältä kahden kuukauden ajalta lintujen pesimäaikaan. Punaiset täplät ovat pyydettyjä supikoiria pyyntisesongilta 2016-2017. Kuvasta voi helposti luoda mielikuvan kartasta johon lisätään samankaltainen liike jokaiselle pyydetylle supikoiralle. Näin voi hiukan alkaa hahmottamaan sitä minkälaisessa ahdingossa maassa pesivät linnut ovat tällaisessa petopaineessa. Syötti tulee suojata laatikolla tai peittää. Näin eivät linnut pääse käsiksi ruokaan. Pedoille on jätettävä kulkuaukko syötille.
54 l Metsästäjä 5 l 2017 Alue ei tullut tyhjäksi, siellä edelleen kolmella kameralla käy supikoirapariskuntia. Tätä kirjoittaessa (26.6.) ei vielä ole pentuhavaintoja. Ketut ovat käyneet myös hanakasti syöteillä, mutta mäyrät loistavat poissaolollaan. Vain yksi kuva on mäyrästä, joka on hyvin positiivinen asia. Projektin tässä vaiheessa ei voida vielä sanoa paranevatko maassa pesivien lintujen poikastuotot, mutta keväällä saarista ei enää löytynyt supikoiria, toisin kuin aiempina vuosina. Lintupoikueita näkyi enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta asian todentaminen vaatii pidempää seurantaa. Petopyynnin odotetaan vaikuttavan suotuisasti myös alueen taantuneeseen teerikantaan. Petopoistot tietysti hyödyttävät muutakin linnustoa, kuten tiiroja sekä kalaja naurulokkeja, jotka puolestaan antavat muille linnuille pesintäsuojaa petolintuja vastaan. Metsästys suoritettiin vain pysäyttäviä koiria käyttäen, jotta voidaan verrata tuloksia aiempaan käytäntöön. Pyynti aloitetaan jälleen 1.8. 59 lähtöä, sata petoa, tuhat kilometriä Pienpetojen poisto, ja varsinkaan supikoiran poisto, ei ole vaikea laji. Väittäisin, että meillä Suomessa on maailman parhaat supikoiran metsästäjät. Osaamista vain käytetään vajaalla teholla. Edellä kuvatun toimintamallin avulla saadaan paljon lisätehoa vieraslajin hallintaan. Kappaleen otsikosta voi laskea kusSyöttipaikat tulisi sijoittaa riittävän etäälle vaikeista luolista. Koirien käytössä on se etu, että alueen supikoirien käyttämät luolat saadaan esille. Projektialueella niitä on noin 60. Koirat ovat petopyynnin peruspilari. Kevät on petopyynnin tärkeintä aikaa. Koirien avulla voidaan todeta petojen läsnäolo saaressa. Koirat ilmaisevat kaikki maapedot. tannustehoa. 1,6 petoa per lähtö ja noin 10 ajokilometriä per peto. Jos sorkkariistan sivutuotteet, jotka päätyvät suurelta osin aina takaisin luontoon, organisoitaisiin järjestelmällisesti pienpetojen syöttöön ja tehostettuun pyyntiin kameravalvonnan ja osaavien koirien avulla, saataisiin varmuudella merkittävä lisäys saalismääriin. Tämä olisi hyvin tärkeää varsinkin herkkien luontoalueiden läheisyydessä. Itselläni on vahva usko siihen, että hyvin sijoitetut syöttipaikat, joita ylläpidetään tehokkaasti, houkuttelevat supikoiria hyvin laajalta alueelta saaristosta. Koirien lisäksi syöttipaikalla voidaan petoja poistaa myös loukuilla ja kyttäämismetsästyksellä. Syöttipaikkoja voisi useampi metsästäjä hyödyntää tavalla, joka itselle parhaiten sopii. Ideaali tilanne olisi, että koko rannikolle olisi perustettu vastaavanlaisia projektialueita sopivien välimatkojen päähän toisistaan. Metsästäjille vain tulisi suunnata lisäresursseja tämän työn hoitamiseen. Pyynnin on oltava myös tehokasta, jotta hyöty petokannan heikentämisestä toteutuu.
Metsästäjä 5 l 2017 l 55 H aahka on eräs saariston tunnuslajeista. Pari vuosikymmentä sitten laji eli kulta-aikaansa ja lintuja pesi kaikkialla saaristossa. Pesivä haahkakanta on 2000-luvulla laskenut jyrkästi, ulkosaariston alueella Saaristomerellä ja muuallakin voidaan jopa puhua romahduksesta. Laajoilla ulkosaariston alueilla hautovien emolintujen määrä on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin parhaista vuosista. Poikasten selviäminen lentokykyisiksi on lähes mahdotonta. Merkittävin syy haahkojen emotappioihin ja poikaskatoon on voimakas saalistuspaine. Vahvistunut merikotkakanta tekee ulkosaaristossa pahaa jälkeä syömällä emot pesistä ja kuoriutuneet poikaset ovat helppoja uhreja. Saaristossa on myös muita pesätuholaisia ja poikasten pyydystäjiä, kuten varis, korppi, merilokki ja harmaalokki. Lentävien petojen lisäksi saaristossa vaikuttaa linnustoon tuhoisasti minkki, supikoira sekä kettu ja näätäkin on alkanut löytää tiensä saaristoon. Predaation lisäksi arvellaan ilmaston muutoksen vaikuttavan epäedullisesti haahkan poikastuottoon ja virustaudit ja loiset ottavat oman veronsa. Lisääntynyt veneliikenne hajottaa varomattoman kuskin toimesta poikueita, jotka erillään emosta ovat helppoja saaliita esimerkiksi lokeille. Ihmistoiminta antaa suojaa linnuille Jos haahkan pesintätuotto jatkaa nykyistä alamäkeä, ei sen tulevaisuus Suomen saaristossa näytä kovin valoisalta. Kuta vähemmäksi syntyvien poikasten määrä käy, sitä suuremmaksi kasvaa saalistuspaine jäljelle jääneitä poikasia kohtaan, olettaen ettei jostain ilmesty korvaavia ravinnonlähteitä pedoille. Saaristossa on kuitenkin havaintoja myös toisenlaisesta kehityksestä. Esimerkiksi Bengtskärin majakkasaarella on pesivä haahkamäärä moninkertaistunut 1990-luvun muutamasta emosta jo yli 300 hautovaan emolintuun. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että majakkasaari otettiin turistikäyttöön 1990-luvulla ja aktiivinen ihmistoiminta on antanut suojaa emolinnuille petoja vastaan. Vaikutetaan siihen, mihin voidaan Viruksille ja loisille emme voi tehdä mitään. Ilmastonmuutos on isompien tekijöiden taustalla, enkä itse usko merikotkallekaan lähitulevaisuudessa suurta kannan notkahdusta, ellei jokin sairaus niihin iske. Mutta pienpedoille me voimme tehdä jotain. Paljon on saaristossa pienpetoja pyydettykin, esimerkiksi Ahvenanmaalla vuotuinen supikoirasaalis on yli 5000 eläintä ja Manner-Suomen lounaissaaristossa saalismäärä oli eräänä tarkkailuvuonna yli 6000 supikoiraa. Luvut ovat lähes käsittämättömän suuria ja petotyhjiöistä ei voida vielä edes puhua. Joillakin projektialueilla on saatu maapedot poistettua, mutta alueet ovat pieniä ja sijaitsevat ulkosaaristossa, jossa merikotkan vaikutus on tuhoisin. Petopoistoa on merkittävästi tehostettava sisäsaaristossa, jossa merikotkan vaikutus on vähäisempi. Tätä tukevat myös lintulaskennat, jotka osoittavat etteivät sisäsaariston hautovissa haahkojen määrissä ole tapahtunut yhtä radikaalia notkahdusta. Tämä on helppo havaita ihan käytännössäkin: läheltä rannikkoa voi saada havaintoja haahkapoikueista, mutta ulommas ajettaessa niitä ei enää löydy. Haahkan ahdingon monet syyt Haahka voi huonosti saaristossa, ulkosaariston poikastuotto lähentelee nollaa. Kuvassa on Utön koko poikastuotto vuonna 2015. Viimeiset poikaset sinnittelevät yhteysaluslaiturin suojissa lentäviä petoja vältellen. Parhaimmillaan Utö on tuottanut noin 1000 haahkan poikasta.
56 l Metsästäjä 5 l 2017 JANI PELLIKKA , ARTTI JUUTINEN ja PÄIVI ESKELINEN , Luonnonvarakeskus Metsästysmatkat Metsästyksen ja riistanhoidon arvo Osa 2 Metsästysmatkat K otimaan metsästysmatka tehdään kauemmas kotoa etenkin metsäkanalintujen ja hirven perässä, mutta myös muu riista saa metsästäjiä liikkeelle. Näihin matkoihin liittyvä ajanja rahankäyttö kertoo epäsuorasti siitä, mikä on näiden matkojen arvostus ja taloudellinen arvo Suomessa. Noin 20–30 % metsästäjistä tekee päiväreissujen lisäksi metsästysmatkoja ja liki viidennes metsästäjistä ei tee päiväreissuja lainkaan vaan aina matkoja. Kuva 1. Yleisimpiä matkustussuuntia metsäkanalinnustusmatkoille vuonna 2008. Nuolet kuvaavat matkustussuuntia alueilta, joilla asuvista metsäkanalinnustajista vähintään 5 prosenttia matkusti metsäkanalinnustamaan muille alueille. Nuolen paksuus kuvaa näiden metsästäjien osuuden. T uore tutkimuksemme vuoden 2016 metsästystoiminnasta havainnollistaa sen, miten keskeisiä ovat matkat ja autoilu osana metsästystoimintaa. Julkisia kulkuvälineitä käytti kyselyhetkeä edeltävällä metsästysmatkallaan alle 10 prosenttia näitä matkoja tehneistä. Oman auton aktiivinen käyttö ei ole tietenkään yllättävää, kun huomioi matkakohteiden luonteen ja sen, miten suuren roolin mukana kulkevat koirat ja metsästystavasta riippuen varusteet ovat nykymetsästyksessä saaneet. Toiminnan arvon kannalta kulkuvälineellä on väliä: keskeinen matkojen kuluerä on oman auton käyttökulu. Noin 30 prosentilla metsästysmatkan tai -matkoja tehneistä yksin tämä kulu oli edellisellä reissulla vähintään 100 euroa. Kokonaiskulu satoja euroja Metsästysmatkan kokonaiskulu vuonna 2016 matkoja tehneille oli keskimäärin 208–242 euroa per matka. Osa metsästäjistä käyttää huomattavan paljon rahaa metsästysmatkoihin, mikä nostaa matkakohtaista keskiarvoa. Tyypillinen kokonaiskulu Syksyistä autoilua I kiaikaisten eränkäyjien nykyaikaisia edustajia ovat metsästysmatkailijat. Siinä missä esi-isät suuntasivat vuosittain kulkunsa erämaihin pyyntialueilleen, ja hyödynsivät siellä tilapäisiä asuinpakkoja, suuntaa moni nykymetsästäjä etenkin syksyisin autonsa satojen kilometrien päähän kotoaan tutuille tai vieraammille pyyntimaille (kuva 1) ja majapaikoille. Usein suuntana on kotimaassa itä tai pohjoinen ja siellä runsaat valtion maat palveluineen ja riistavaroineen. Metsäkanalinnustus Kainuussa on metsästystilastojen ja -tutkimusten mukaan kestosuosikki.
Metsästäjä 5 l 2017 l 57 Kuva 2. Matkakohtainen rahankäyttö(fraktiili) viimeisimmällä metsästysmatkalla vuonna 2016. Henkilöauton käyttökulujen (’oma auto’) ja majoittumiskulujen osalta rahankäytön maksimiarvot aineistossa ovat suurempia kuin x-akselin kattama asteikko. Matkoihin kulutetaan kansallisesti merkittäviä summia, kun huomioidaan että metsästysmatkoja tehneille niitä kertyi viime vuonna tyypillisesti 2–3, ja että näitä henkilöitä oli viime vuonna varovaisesti arvioiden vähintään 69 000, mahdollisesti jopa yli 100 000. Näiden matkojen arvostuksesta jotain kertoo sekin, että päämäärään päästäkseen ollaan valmiita viettämään tyypillisesti muutamia tunteja autossa per matka eli metsästäjäkunnassa vuositasolla lähes 200 henkilötyövuotta. Harva hyödyntää valmistai metsästyspakettimatkoja Tutkimuksemme mukaan ani harvan metsästäjän viimeisin kotimainen metsästysmatka on ollut luonteeltaan valmistai metsästyspakettimatka. Silloinkin kun kyseessä on ollut kauemmas ja vieraampiin maisemiin Suomessa suuntautuva matka, on edelleen yleistä hoitaa matkustamisen ja majoittumisen järjestelyt itse. Harva metsästäjä maksaa metsästyksen ohjelmapalveluista. Tilanne on toinen ulkomaille suuntautuvissa metsästysmatkoissa – näitä matkoja teki viime vuonna todennäköisesti noin 3–4 % metsästyskortin lunastaneista henkilöistä. 100 200 300 400 500 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 100 200 300 400 500 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Julkinen kulkuneuvo Oma auto Ruokaja vähittäiskauppaostokset Kahvilaja ravintolaostokset Ohjelmaja virkistyspalvelut Majoittuminen KOKONAISRAHANKÄYTTÖ (Eur) O S U U S V A S TA A JI S TA (% ) (mediaani) perusmetsästäjän matkoille on Suomessa keskiarvoa pienempi, 130–140 euroa. Luvut ovat suurempia, jos huomioidaan vain valtion maille suuntautuvat matkat. Myös riistalajien välillä on eroja – esimerkiksi metsäkanalinnustusmatkalla kokonaiskulutus on tyypillisesti (mediaani) vähintään 205 euroa per matka, mikä on selvästi hirvenmetsästysmatkan vastaavaa kulutusta (vähintään 82 euroa) suurempi. HA N N U HU TT U
58 l Metsästäjä 5 l 2017 JANI PELLIKKA , Luonnonvarakeskus ja MARKO SVENSBERG , Suomen riistakeskus METSÄSTYSSEURATUTKIMUS 2017 Osa 1: Miten päästä jäseneksi metsästysseuraan? Melko tarkalleen 10 vuotta sitten esiteltiin Metsästäjälehdessä tuloksia kansallisesta metsästysseurakyselystä ja numerossa 2/2007 käsiteltiin seurojen ja seurueiden jäseneksi ottamisen kriteerejä. Keväällä 2017 likimain samansisältöinen kysely toistettiin samoille seuroille. K ysely oli jo neljäs laatuaan. Metsästäjäin Keskusjärjestö kartoitti seurojen ja seurueiden piirteitä ja toimintaa samaan tapaan vuosia 1997, 2000 ja 2005 koskien. Vastauksia kertyi nyt kaikkiaan 577 seuralta ja seurueelta eri puolilta Suomea. Uutta tässä kyselyssä oli se, että se toteutettiin nyt mahdollisuuksien mukaan internet-kyselynä. Vastaajiksi tavoiteltiin ensisijaisesti samoja 882 seuraa ja seuruetta, joista oltiin saatu monipuolista tietoa myös edellisestä kyselystä eli vuotta 2005 koskien. Jäseneksi ottamisen edellytyksistä kertyi molemmilta kyselyvuosilta tietoa 424 seuralta ja seurueelta. Seuraja seuruekenttä on alituisesti pienessä muutostilassa, mikä heijastuu seurantakyselyjen toteutukseen. Kuvaavaa on se, että edelliseen kyselyyn vastanneista seuroista runsaat 30 oli ennen vuotta 2017 lakannut toimimasta. Vähintään useampi kymmenen seuraa oli jakaantunut kahdeksi tai sulautunut yhdeksi. Kyselyn antia tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että toiminnan suuret muutokset koskevat usein juuri pieniä porukoita, mutta juuri niitä koskevien tietojen kerääminen voi olla haastavaa. Vanhoja seurakentän haasteita Tunnettu yleinen haaste seurojen ja seurueiden kaltaisille yhteisöille on se, miten turvata toiminnan jatkuvuus ja pitää toiminta aktiivisena ja hyvähenkisenä? Huoli tästä tuotiin esille vuosikymmenen takaisessa artikkelissa kysymällä, ovatko seurojen jäsenkriteerit olleet takavuosikymmeninä niin tiukkoja, ettei jäsenistön uudistumista tapahdu riittävästi ja jatkuvuus vaarantuu? Vuonna 2005 näytti metsästysseurakyselyn pohjalta siltä, että paikallisuutta eli maanomistusta ja paikkakunnalla asumista korostavat jäsenyyskriteerit olivat monin paikoin höllentymässä vuosien 1997 ja 2000 tilanteisiin nähden. Samoihin aikoihin Metsäntutkimuslaitoksen tekemät tutkimukset suomalaisista hirviporukoista viittasivat siihen, että vaikka edelleen pääasiassa maanomistajista koostuvat porukat halusivat toki ensisijaisesti jäsenikseen maanomistajia, ja paikkakuntalaisista koostuvat porukat paikkakuntalaisia, näkivät monet porukat lähtökohtaista tarvetta ottaa uusia jäseniä, kunhan sopivia sattuu kohdalle. Eniten jäsenmäärät olivat kasvaneet porukoissa, joissa paikallisuutta edellyttäviä ehtoja ei ollut. Uusia haasteita? Tuota taustaa vasten tuoreet tulokset ovat kiinnostavia. Pääsääntö näyttää olevan nyt se, että uuden jäsenyyden edellytysten lista on monissa porukoissa säilynyt samanmittaisena tai joiltakin osin kasvanut. Niiltä osin kun listan piteneminen tarkoittaa vaihtoehtoisia edellytyksiä, joista vähintään jonkun tai joidenkin pitää toteutua, tämä on hakijalle hyvä uutinen. Se tarkoittaa aiempaa joustavampaa jäseneksi ottamisen käytäntöä. Aina ei tietenkään näin ole. Maanomistuksen edellyttäminen ehdottomana ja ainoana jäsenyyden kriteerinä oli kuitenkin harvinaista (noin 5 %). Tavallista sen sijaan on edelleen monin paikoin se, että maanomistajuus tai paikkakunnalla asuminen ovat edellytysten joukossa (ks. kuva). Ne ovat pitäneet asemansa tai paikoin jopa yleistyneet. Osalla porukoista maanomistajuuden edellyttäminen uusilta jäseniltä on osa reagointia metsästysmaiden pienentymiseen. Jäsenedellytykset ovat osa metsästyspintaaloihin liittyvien toimintaedellytysten ylläpitoa. Tämä on osasyy, miksi jäsenyyttä hakevan maanomistajuudeksi ei osalla aineiston porukoita riitä vielä pihatontin omistus tai pieni metsäkiinteistö. Toisaalta osalla porukoista maanomistajajäsenyyteen riittää pienikin pinta-ala, mutta vasta yhdistettynä korkeampiin maksuihin. Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että maanomistajuuden ja paikallisuuden ympärille on kehittynyt ja on edelleen kehittymässä hienosyisiä jäsenyyksien hinnoitteluun liittyviä periaatteita ja käytäntöjä. Seuroilla voi edellisten lisäksi olla tunnetusti hyvin monenlaisia muitakin jäsenyysedellytyksiä. Yksi niistä, jäsenmäärän kiintiöinti, ei liity itse hakijaan. Tämä järjestely on ollut jo aiemmin verraten harvinainen ja se näyttää olevan edelleen harvinaistumassa (nyt noin 5 prosentilla porukoista). Ilmeisesti varsin harva porukoista kokee, ettei esimerkiksi alueen riistaa riittäisi suuremman joukon hyödynnettäväksi, tai että juuri jäsenmäärän kiintiöinti olisi tähän se paras säätelytapa. Toinen suomalaisittain harvinainen (6 %) ja mahdollisesti harvinaistumassa oleva jäsenedellytys liittyy hakijan työtai harjoittelupaikkaan. Edellisiä yleisempi ja asemansa säilyttänyt edellytys (nyt 26 prosentilla kyselyn porukoista) liittyy sosiaalisiin siteisiin – esimerkiksi olemassa olevien jäsenten tai keskeisten maanomistajien sukulaisuuteen. Suurin aineiston osoittama muutos suuressa osassa Suomea on aiemminkin yleinen (62 %) ja edelleen yleistynyt koeajan edellyttäminen uusilta jäseniltä. 12 prosentilta porukoista koeajan vaatimus oli poistunut vuoden 2005 jälkeen, mutta peräti 37 prosentille se oli tullut mukaan uutena. Kehitys on ymmärrettävää, kun ajatellaan esimerkiksi talkooväen työpanoksen tarvetta erilaisiin askareisiin ja velvoitteistaan lipeävien ’vapaamatkustajien’ osallistujissa herättämää mielipahaa. Kiitämme kaikkia kyselyymme osallistuneita arvokkaasta avusta tutkimuksen toteuttamisessa. Osallistujien kesken arvotut kirjapalkinnot on toimitettu 8:lle voittajalle. Onnittelut!
Metsästäjä 5 l 2017 l 59 Metsästysseurojen ja -seurueiden jäseneksi ottamisen edellytyksiä, prosenttiosuus porukoista. Vuosina 2000 ja 2005 punaiset pylväät ja vuosi 2017 siniset pylväät. Vuoden 2017 osalta tieto on edellisiä karkeampi ja perustuu 442 seuran tai seurueen vastauksiin.
60 l Metsästäjä 5 l 2017 PANU HIIDENMIES Artikkeli on osa Metsästäjä-lehden juttusarjaa ”Kehittyvä riistatalous”, jossa käsitellään metsästysseurojen mahdollisuuksia sekä erilaisia toimintamuotoja toteuttaa seuratoimintaa jatkossa osana riistatalouden ydintoimintoja. Kirjoittaja OTK, VT Panu Hiidenmies on metsästysseuratoiminnan asiantuntija. Kehittyvä riistatalous, osa 2 Metsästysseura ja metsästyksen myyminen Monessa metsästysseurassa on pohdittu pitäisikö ottaa vierasmetsästäjiä tai myydä metsästysmahdollisuuksia. Varsin monessa seurassa on jo näin toimittukin. Parhaimmillaan metsästysseuran järjestämä maksullinen tapahtuma tarjoaa vieraille metsästysmahdollisuuden ja seuralle tuloja. Yhdistyksen järjestäessä kaupallista toimintaa on muistettava monta asiaa, mutta tärkeintä on muistaa avoimuus maanomistajien ja myös verottajan suuntaan. Metsästyksen kaupallistaminen kokonaan ei ole realistista eikä tarpeenkaan, mutta järkevästi toteutettuna pienimuotoinen kaupallisuus tuo hyötyjä useille tahoille. M etsästysseuroissa pohditaan ratkaisuja hiipuvan toiminnan ja jäsenistön laskevan aktiivisuuden synnyttämään yhtälöön. On metsästysseuroja, joissa aktiivisuustaso on laskenut hälyttävästi: joissain tapauksissa jäsenistö on hyvin ikääntynyttä, seuran talous kuralla ja suhteet maanomistajiin heikosti hoidettuja. Samaan aikaan Suomessa on kasvava joukko metsästäjiä, jotka haluaisivat osallistua metsästykseen, riistanhoitoon sekä muuhun toimintaan. Olisiko aika tarkastella toimintoja uudesta näkökulmasta? Tilannekartoituksella liikkeelle Metsästysseuran on hyvä käydä sisäistä keskustelua tilanteestaan. Monessa seurassa tilanne on mitä mainioin, mutta toiminnan suunnittelu useamman vuoden aikajänteellä on kuitenkin hyödyllistä, koska se saattaa osoittaa uusia kehittämistarpeita. On osoitettavissa jo selvästi, että osa uusista harrastajista ei ole lainkaan halukas sitoutumaan seuratoimintaan perinteisin tavoin. Järjestäytynyt metsästys koetaan liian raskaaksi, eikä henkikään kaikissa seuroissa ole houkutteleva. Metsästysseuroissa kannattaakin tarkastella toimintoja kokonaisvaltaisesti. Jäsenistön osallistuminen sekä ikärakenne tällä hetkellä ja tästä eteenpäin ovat ratkaisevia. Kevyellä analyysilla selviää, mikä on tilanne viiden ja kymmenen vuoden kuluttua. Kuinka paljon väkeä poistuu ja kuinka paljon tulee tilalle? Mitä jäljelle jäävät haluavat ja mitä he antavat seuratoiminnalle? Monilla alueilla tilanne on muuttunut siitä, kun metsästysseuratoimintaan
Metsästäjä 5 l 2017 l 61 oli vielä tunkua. Seurattomat metsästäjät saattavat jo tavoitella harrastukseltaan muuta kuin itse seuran jäsenyyttä ja sen mukanaan tuomia toimia. Keskiössä voi hyvinkin olla käytettävissä olevan ajan suuntaaminen pääasiassa metsästykseen, kenties koiratoimintaan ja ehkä hivenen riistanhoitoon. Jäsenten ikäanalyysin lisäksi on hyödyllistä tutkia seuran taloudellinen tilanne. On syytä perehtyä myös hallinnon ja kaupallisten toimijoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, kuten erilaisten arkirutiineja helpottavien järjestelmien käyttöön. Mahdolliset muutokset maanomistajien tilanteessa ja heidän tahtotilansa metsästyksen osalta kannattaa niin ikään päivittää. Nykyaikaisella metsästysseuralla tulee olla aktiivinen nuorisotoiminta, viestintä ja jäsenhankinta, mikäli tarvetta tulevaisuuden rakentamiselle on. Tähän löytyy keinovalikoimaa ja työkaluja valmiina. Mikäli tilannekartoituksen jälkeen seurassa todetaan kaiken olevan toimivaa ja myös tulevaisuuden osalta hallinnassa, voidaan keskittyä nauttimaan seuratoiminnan ihanuudesta. Mikäli haasteita on näkyvissä, kannattaa käyttää hetki erilaisten toimintamallien tarkasteluun. Riistatalouden toimijat Jatkossakin riistataloutta pyörittävät metsästäjät. He maksavat hallinnon kulut ja tuovat siihen suuren työpanoksen. Metsästysseurat ovat järjestäytyneen toiminnan kulmakiviä. Paikallisella tasolla riistanhoitoyhdistykset ovat kokoava toimija. On hyvä, että riistahallintoa vahvistetaan rahoituksellisesti ja toiminnallisesti. Olisi haastavaa nähdä suomalaisen riistatalouden toimivan tulevaisuudessa ilman tukevaa, vapaehtoiseen toimintaan nojaava ammattimaista toimintamallia. Vähintään yhtä tärkeää on, että metsästäjien ääni kuuluu myös riistahallinnon toiminnan rinnalla itsenäisenä. On muistettava, että perustan luovat metsästäjät, eivät organisaatiot. Ei metsästys eroa muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä. Organisaatiot joutuvat perustelemaan olemassaolonsa ja tarpeensa nykyisin jatkuvasti. Metsästysseurat haluavat uusia henkilöitä mukaan toimintaan, mutta eivät välttämättä ole valmiita ottamaan uusia jäseniä. Joissain tilanteissa fuusioituminen naapuriseuraan voi olla järkevä ratkaisu suuremman ja toimivamman alueen sekä jäsenpohjan saavuttamiseksi. Jokainen seuratoiminnassa mukana ollut tietää tämänkaltaisen toimen vaativan suotuisia olosuhteita monessakin mielessä. Yhtä
62 l Metsästäjä 5 l 2017 lailla totta on, että monessa tapauksessa se olisi järkevää. Monia mahdollisuuksia Metsästysseuroilla on hyvät mahdollisuudet kehittää suomalaista riistataloutta merkittävästi siihen suuntaan, että myös seuroihin kuulumattomat aktiiviset metsästäjät pääsevät mukaan nauttimaan metsästyksen hyvinvointivaikutuksista. Jäsenyyden vahvistaminen on tietysti se ensimmäinen ja monissa tapauksissa paras mahdollisuus. Entä jos tulija ei haluakaan jäseneksi, kun hänelle kerrotaan mitä se tarkoittaa taloudellisesti ja toiminnallisesti? Saattaa olla, että tulija ei tiedä missä hän asuu muutaman vuoden kuluttua. Voi olla että häntä myös mietityttää sitoutuminen. Liittymismaksu voi olla kallis. Metsästysseuran maanomistajista koostuva jäsenistö voi myös mieluummin pitää yhdistyksen päätösmahdollisuudet itsellään, vaikka halua uusien kasvojen mukaan ottamiseen olisikin. Monissa tapauksissa jäseneksi ottaminen ei ole se paras eikä missään tapauksessa ainoa tapa. Vieraslupa Perinteinen vieraslupakäytäntö on yhä toimiva. Monilla metsästysseuroilla olisi hyvät mahdollisuudet tarjota vieraslupia alueilleen, mutta päiväksi tai kahdeksi myyty vieraslupa mietityttää. Mikäli seuralla ei ole kokemusta vieraslupamyynnistä, koetaan asia helposti hankalaksi. Parin vierasluvan myynti koetaan työlääksi ja siitä saatava taloudellinen hyöty merkityksettömäksi. Mikäli vieraslupa-asia on seurassa uusi, varotaan päästämästä vieraita keskenään jahtimaille. Maanomistajien suhtautuminen saattaa mietityttää ja jos jahtivieraat ovat entuudestaan tuntemattomia, ei heidän edesottamuksiaan voi ennustaa. Suomessa on useita onnistuneita esimerkkejä metsästysseurojen tarjoamista pitkäaikaisista vieraslupajärjestelyistä. Varmasti on esimerkkejä myös tilanteista, joissa vieraslupa on aiheuttanut sotkua. Vierasluvista kannattaa muistaa, että käytännön on aina oltava myös maanomistajien tiedossa. Kausilupa vierasmetsästäjälle Mikäli seurassa harkitaan metsästäjämäärän kasvattamista, voi jäseneksi ottamisen rinnalle tulla vaihtoehdoksi kausilupametsästäjä. Järjestely voi olla houkutteleva kauempaakin tulevalle henkilölle ja se tarjoaa seuralle joustavan mahdollisuuden tutustua uuteen metsästäjään. Mikäli seura laittaa myyntiin vaikkapa viisi kausilupaa, on hyvinkin todennäköistä, että asiasta kiinnostuu pieni kaveriporukka. Muutaman kauden jälkeen väki on tuttua toisilleen ja varsinainen jäsenyys koejäsenyyden kautta voi olla niin metsästysseuraa kuin uusia metsästäjiäkin houkutteleva vaihtoehto. Kausilupametsästäjä voidaan lisäksi valita hieman tarkemmalla seulalla kuin päiväluvan ostaja. Kausilupajärjestelyn edut ovat selvät. Se tuo tuloja metsästysseuralle ja lupametsästäjälle se tarjoaa kevyen tavan tutustua seuratoimintaan ja seuran jäsenistöön sekä toimintatapoihin. Tulokkaan ei tarvitse osallistua kaikkeen toimintaan heti, mutta hänelle kannattaa tarjota mahdollisuus. Usein uudet tuoreet ajatukset piristävät luutuneita käytäntöjä. Olen vakuuttunut siitä, että Suomessa olisi paljonkin halukkaita kausiluvan hankkijoita. Lupa voidaan räätälöidä ja sillä voi olla vuotuista jäsenmaksua korkeampi hinta, tuleehan kausilupametsästäjä valmiiseen pöytään ja ilman velvollisuuksia. Lihanjakoakaan ei tarvitse monissa tapauksissa jännittää, sillä suuri joukko metsästäjiä arvostaa itse jahtia niin paljon, että pienikin liha-annos voi toimia. Jahtipaketteja tai kaatolupa Eräs mahdollisuus hankkia metsästykseen lisää toimijoita ja samalla metsästysseuralle lisää tuloja, on myydä jahtipaketteja. Tarjotaan metsästyskokonaisuus niille, jotka eivät muuten pääse siitä osallisiksi. Monissa seuroissa asiaa on jo kehitelty siihen pisteeseen, että jahtipaketti sisältää itse metsästyksen lisäksi majoituksen ja ruokailun sekä jahtiopastuksen saaliinkäsittelyineen. Toiminnan on aina oltava avointa maanomistajien suuntaan. Liikevaihdon syntyessä on myös muistettava, että metsästysseura on, aivan kuten muutkin toimijat, verovelvollinen liiketoiminnastaan. Suomessa voi ostaa metsästysseuroilta kokonaisia valkohäntäpeuraja hirvijahteja sekä vesilintujen ja fasaanien metsästystä. Yhdistyksen itse tarjotessa kaupallista metsästystä saadut tulot on ilmoitettava kirjanpidossa ja veroilmoituksessa. Metsästysseuratoiminnassa on lisäksi aina oltava selvää ja avointa se, että aatteellinen yhdistys ei voi toimia tulonjaon periaatteella. Yhdistys ei siis voi eikä saa jakaa toiminnasta mahdollisesti saatavia voittoja jäsenilleen. Metsästysseuran harjoittaessa liikevaihtoa synnyttävää kaupallista metsästystä onkin hyvä tapa ohjata sadut varat takaisin seuran toiminnan kehittämiseen. Usein toimitaan siten, että vaikkapa paikallisten asukkaiden ja maanomistajienkin käytössä olevia metsästysseuran hallinnoimia tiloja kunnostetaan. Näin kaikki pääsevät nauttimaan hyödyistä. Mikäli toiminnasta alkaa syntyä voittoa, tulee myös maanomistajan tarpeet täyttää. Etenkin valkohäntäpeuran esiintymisalueilla on hyvinkin yleistä, että metsästysseurat tarjoavat myyntiin valkohäntäpeuran kaatolupia. Mikäli seuroissa jäsenkehitys jatkuu kuten tähän saakka ja peurakanta vahvistuu entisestään, on hyvinkin todennäköistä, että peurakannanhoito jatkossa perustuu enenevässä määrin vierasmetsästäjiin. Metsästysseura metsästysoikeuden haltijana hakee ja omistaa luvan, jonka se myy vieraalleen. Taas on muistettava tarkistaa metsästysvuokrasopimuksesta onko siellä mahdollisesti rajoitettu myyntioikeutta. Itse keskustelisin lisäksi maanomistajien kanssa aiheesta etukäteen. Yhteistyöhön yrittäjän kanssa Mikäli metsästysseurassa on pohdittu mahdollisuuksia toiminnan virkistämiseen ja uusien metsästäjäkasvojen osallistamiseen, on hyvä pohtia yhteistyökumppaniksi paikallista yrittäjää. Etenkin maaseudulla on hyvät mahdollisuudet paikallisten majoitusja catering-palveluja tarjoavien yritysten tuen ja markkinointikanavien hyödyntämiseen. Metsästyspaketin myyntiä suunnittelevan metsästysseuran kannattaa muistaa, että paketin myyminen voi olla hauska kokemus, mutta voi se epäonnistuakin. Yrittäjän kaupallisen kokemuksen hyödyntämistä kannattaa siis harkita. Metsästysseura voi itse keskittyä olennaiseen eli metsästyksen organisointiin. Mitä jatkossa On nähtävissä, että Suomessa on kasvava kysyntä metsästysseurojen tuella järjestetyille metsästystapahtumille. Tarjonnan lisääntymiseen vaikuttavat monet tekijät. Onnistuessaan kaupallinen metsästys voisi tarjota ratkaisuja moniin kysymyksiin. Seuroissa eteen tulevaa voimavarojen hiipumista voitaisiin hieman paikata. Metsästysseurat saisivat tuloja tilojen rakentamiseen ja vaikkapa nuorisotoiminnan organisoimiseen. Myös maanomistajataho sekä paikalliset yrittäjät voisivat hyötyä yhdessä suunnitellusta ja toteutetusta metsästyksestä. Toimijoiden tavoitteiden yhdistyessä myös tanakammat riistakannat hyväksytään helpommin. Riistavarahan on kestävästi hyödynnettynä mitä modernein, haluttu ja jatkuvasti uusiutuva luonnonvara.
Sako Wild Boar -kivääri on vaativan metsästäjän työkalu niin ajokuin kyttäysjahteihin. Varsin kompaktin koonsa puolesta se on suunniteltu monipuoliseksi aseeksi joka palvelee metsästäjiä ikään, kokoon tai maastoon katsomatta. SAKO OY | PL 149 | 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.fi 1890 € SUOSITUSHINTA Sakon suunnitteleman komposiittitukin Soft Touch -otepinnat takaavat tukevan otteen huonommillakin keleillä. Näyttävä uritettu piippu tulee 15x1 -vaimenninkierteellä.
64 l Metsästäjä 5 l 2017 KAISA HUTTUNEN M etsästyksen ja saaliin merkityksiä kartoitettiin leikkimielisillä valmiilla vastauksilla, joista vastaaja sai valita itselleen mieluisimman. Annetut vastausvaihtoehdot pohjautuvat haastattelututkimukseen, joka tehtiin keväällä 2014. Metsästyksen sosiaalinen puoli korostui vastausvaihtoehdoissa 3 ja 5 ( kaavio 1). 37 prosentille vastaajista metsästys merkitsi ”suurenmoisia elämyksiä, joista voin nauttia mitä parhaimmassa seurassa”. 13 prosentille se puolestaan antoi ”hyvän syyn päästä joskus kaverin kanssa paistamaan makkaraa ja vaihtamaan kuulumisia”. Ensimmäisessä vastausvaihtoehdossa korostuu sosiaalisuuden lisäksi metsästyksen elämyksellisyys. Eniten tämän vaihtoehdon valinneita löytyi alle 20-vuotiaiden ikäryhmästä (kaavio 2, palkkijono 3). Jälkimmäisessä vastauksessa ystävien tapaaminen nousee metsästystä tärkeämpään rooliin, näin myös, mitä iäkkäämmästä vastaajasta oli kyse (kaavio 2, palkkijono 5). Näyttää siltä, että metsästysvuosien karttuessa saaliin saamisen merkitys vähenee ja metsästykseen liittyvä sosiaalinen puoli korostuu. Pohjoisessa metsästys on elämäntapa, etelässä irtiotto arjesta 29 prosenttia vastaajista ilmoitti metsästyksen merkitsevän heille ”elämäntapaa, joka vaikuttaa lähes kaikkiin elämänvalintoihin” (kaavio 1). 12 prosentille se oli puolestaan tapa ”irrottautua betoniviidakon kiireestä”. Tulosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon, että tämän tyyppisiin sosiaalisessa mediassa jaettaviin kyselyihin vastaavat usein kaikista innokkaimmat metsästäjät. Sen vuoksi elämäntapametsästäjien osuus oli kyselyssä yliedustettuna. Maakunnittain tarkasteltuna eniten elämäntapametsästäjiä löytyi Lapista (35 %) ja Kainuusta (34 %). Vähiten heitä oli Pirkanmaalla (12 %) ja Uudellamaalla (19 %). Pirkanmaalaisten (18 %) ja uusmaalaisten (19 %) keskuudesta löytyi eniten sellaisia, joille metsästys merkitsi ”irrottautumista betoniviidakon kiireestä.” Suurten kaupunkien kuten Tampereen ja Helsingin vaikutus näkyy varmasti tässä. Kaupunkilaismetsästäjien määrä on ollut niissä tasaisessa kasvussa. Monet kaupunkilaismetsästäjät ovat maattomia metsästäjiä, jotka suuntaavat reissunsa joko valtion maille, kaupallisiin jahteihin tai seurojen järjestämiin vierasjahteihin. Luonnosta haetaan vastapainoa arjen hektisyydelle ja työpaineille. Kaavio 1: Kaavio 2: Suomen riistakeskuksen Minkälainen metsästäjä olet -kyselyn yli 23 000 vastaajaa kertoivat, mitä metsästäminen ja saaliin saaminen merkitsevät heille. Vastaajat yhdistivät metsästyksen erityisesti elämykselliseen yhdessäoloon ja elämäntapaan. Saaliin saamisen merkitys väheni ikääntymisen myötä. Minkälainen metsästäjä olet? Metsästyksen ja saaliin merkitys, osa 5
Metsästäjä 5 l 2017 l 65 Vanhemmalle väelle metsästys merkitsee seuratoimintaa Kaupungistumiskehityksestä huolimatta metsästystä harrastetaan Suomessa yhä pääosin metsästysseuroissa. Seuratoiminnan haasteena on siihen liittyvien velvollisuuksien kaatuminen usein pienen aktiivijoukon harteille. Tässä kyselyssä tällaista väkeä edusti 9 prosentin vastaajaryhmä. Heille metsästys merkitsi ”jahtivalmisteluita, peijaisia, riistanhoitotyötä ja talkoita” (Kaavio 1). Etenkin yli 60-vuotiaiden ikäryhmistä löytyi runsaasti tämän vastausvaihtoehdon valinneita (Kaavio 2, palkkijono 4). Tämä ei ole ilmeisesti ikävaan sukupolvikysymys. Perinteinen metsästysseuratoiminta ei kiinnosta nuorempia sukupolvia. Tilanteen kanssa painitaan valtaosassa metsästysseuroja. Villiruokaa, arkkupakastimen täytettä ja ylellisiä aterioita Saalis merkitsi 24 prosentille vastaajista eettistä ja terveellistä villiruokaa (Kaavio 4). Nykyään moni pitää vapaana kasvanutta riistaa tuotettua lihaa terveellisempänä ja ekologisempana vaihtoehtona. Villiruoka-ajattelu yhdistetään yleensä metsästäviin naisiin. Kyselyyn vastanneista naisista kuitenkin vain 15 prosenttia oli valinnut tämän vaihtoehdon. Miehillä vastaava luku oli 24 prosenttia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna villiruoka-ajattelu oli yleisintä 30–49 -vuotiaiden keskuudessa (Kaavio 4, palkkijono 2). Vähiten se kiinnosti nuorimpia ja vanhimpia ikäryhmiä. Riistaruuan eettisyyttä korostettiin enemmän kuin sen perinteisempää, ”lihataloudellista” merkitystä kotitaloudelle. Vastaajista 13 prosenttia ilmoitti saaliin saamisen merkitsevän ”onnistunutta jahtia, jonka jälkeen ruvetaan paloittelemaan ruhoa ja järjestämään peijaisia” (Kaavio 4). Vain 4 prosenttia vastauksista oli kerännyt vaihtoehto ”uusia kulinaristisia nautintoja ja trofeeta seinälle” (ks. Kaavio 3). Tämä keskieurooppalainen ajattelu ei ole selvästikään lyönyt itseään läpi Suomessa. Saaliin saamisen merkitys vähenee iän myötä Saaliin saaminen ei selvästikään ollut vastaajille itsestäänselvyys. 30 prosenttia kertoi sen merkitsevän haasteellisen jahdin päätteeksi saatua ikimuistoista työvoittoa (Kaavio 3). Siinä korostuu saaliin eteen nähty vaiva. Etenkin alle 30-vuotiaat halusivat painottaa tätä (kaavio 4, palkkijono 4). Miltei yhtä monen vastauksena oli ”harvemmin sitä tapahtuu, mutta onhan sitä joskus jotain reppuun saatu” (ks. Kaavio 3). Tässäkin korostuu saaliin saamisen vaikeus. On mielenkiintoista, että tämän vaihtoehdon valitseminen yleistyi sitä mukaa mitä iäkkäämpi ryhmä oli kyseessä ( kaavio 4, palkkijono 5). Tuskin tämä johtuu siitä, että vanhemmat metsästäjät olisivat nuorempia taitamattomampia. Todennäköisemmin vanhemmiten metsällä voi kulkea ilman saalispaineita. Saalista kun on tullut reppuun ihan tarpeeksi elämän aikana. Kaavio 3: Kaavio 4:
Tarjoukset voimassa 30.9.2017 asti (ellei toisin mainita) tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin, tarkista myymäläkohtainen saatavuus hankk? a. . Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Housut Swedteam Lynx Erinomaisesti istuvat ja hyvin hengittävät housut työhön ja vapaa-aikaan. Polvien ja takamuksen stretch-materiaali mahdollistaa hyvän liikkuvuuden. Vetoketjuilla avattavat tuuletusaukot reisien sivuilla. Monipuoliset taskut. HWC9024048-58 59 ,90 Norm. 79,90 Kumisaapas Viking Trophy II Erityisesti metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Hyvin jalkaan istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon myös märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. VI142400437-47 79,90 Takki Swedteam Hamra Monikäyttöinen takki metsästykseen ja muihin luontoharrastuksiin. Covertex®-kalvo suojaa sateelle alttiita alueita: hartioita ja hihoja. Käytännölliset taskut, mm. radiopuhelintasku. Kahisematon materiaali. Irrotettava huppu. Värit ruskea ja tumman vihreä (vaihtelevat myymälöittäin). HWC3613048-58, HWC3513048-58 149 ,Norm. 189,Rajoitettu erä! Ilmakivääri Gamo Bull IGT MACH 1 Gamon Power-sarjan tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkais? altaan 30 mm ilma sylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylin vaimenninkisko. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. GAMOMACH1 299 ,Norm. 349,Tutustu Gamo-ilmakiv äärivalikoimaan www.hankkij a. Retkikirves koivuvarrella Laadukas kotimainen retkikirves koivuvarrella, erämiehen vakiovaruste! HARM104 47,90 Supiloukku Kotimainen. 36 x 31 x 107 cm. GRAOF20 79,Metsästyspuku Alaska Extreme Light Pro Kevyt ja monipuolinen puku aktiiviselle metsästäjälle ja luonnossa liikkujalle. HiDry™ -käsitelty pintakangas hylkii vettä ja likaa sekä kuivuu nopeasti. 100% vedenja tuulenpitävä sekä erinomaisesti hengittävä Rain-Stop® -erikoiskalvo. Takissa kainaloventilaatiot ja hengittävä vuorimateriaali. Housuissa selästä korotettu vyötärö, jossa joustava kiristysmahdollisuus. RET000973-1000 199,KAUPAN PÄÄLLE Alaska Extreme Light Pro -maastolakki, arvo 19,90 (rajoitettu erä) Jahti&Vahti Energia tai Extra Energia Täysravinnot kaikille aktiivisille, paljon liikkuville koirille. Sisältävät tasapainoisessa suhteessa kaikki metsästysja urheilukoirasi tarvitsemat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäiset. Extra Energia 15 kg JO 4470 27,90 Norm. 31 € (1,67 €/kg) Energia 15 kg JO 4472 25,Norm. 27,80 € (1,67 €/kg) Burrell S12 HD+SMS • Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu uusi versio TM-testivoittajasta 17/2014 • Erittäin tehokas liiketunnistin • Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera lähettää kuvan puhelimeen tai sähköpostiin (MMS/GPRS) • Kuva tallentuu myös muistikortille • Etäohjaus puhelimella, esim. kuvapyyntö kesämökin säätilanteesta • Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus RETBR5020F 279 ,Norm. 299,Burrell S12 HD+SMS • Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu • Erittäin tehokas liiketunnistin • Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera lähettää • Kuva tallentuu myös muistikortille • Etäohjaus puhelimella, esim. kuvapyyntö kesämökin • Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus RETBR5020F 279 Norm. 299,Meidän Mökki 3/2016 Täydennä jahtikauden tarpeet Hankk? alla! Energia tai Extra Energia -säkin ostajalle Jahti &Vahti Liha-ateria 1 kg KAUPAN PÄÄLLE! Jahti&Vahti Liha-ateria 1 kg Laadukasta lihaa helppokäyttöisessä muodossa myös retkille. Sopii koirien kuivaruokien lisukkeeksi tai sellaisenaan. LEM4536 3,LEM4536 Uutuus! Viva RES Pihkavoide 50 g Antiseptinen pihkavoide eläinten ihohaavoille, haavaumille, ruhjeille ja hiertymille. Edistää haavojen paranemista. Luonnollinen ja tehokas, valmistetaan suomalaisesta kuusen pihkasta. VIVPIHKA50 19,90 (398 €/kg) Viva RES Haavasuihke Haavojen, ihovaurioiden ja ärtyneen ihon hellävaraiseen käsittelyyn eläimillä. Suihke muodostaa suotuisan ympäristön haavan ja vaurioituneen ihon paranemiselle. Sisältää kuusenpihkan antimikrobisia ainesosia. Jahti&Vahti Palautusjuoma 600 g Nesteyttää ja täydentää koiran hiilihydraattivarastot nopeasti rasituksen jälkeen. JV86123 15 ,90 Norm. 19,90 (33,17 €/kg) Jahti & Vahti Koirien Luomurypsiöljy 1 L Energiatäydennykseen sekä ihon, turkin ja nivelten hyvinvoinnista huolehtimiseen tarkoitettu kotimaisesta luomurypsistä valmistettu lisäravinne. JV86128 12 ,90 Norm. 14,90 Dagsmark Häme Suomessa valmistettu koiran kuivamuona, jonka maistuvat raaka-aineet ovat kotimaisia. Sisältää koiran hyvin hyödynnettävissä olevaa kauraa. 2 kg DPF102 10,90 (5,45 €/kg) 10 kg DPF110 39,90 (3,99 €/kg) Uusi kotimainen koiranruoka! 300 ml VIVHAAVA300 28,90 (96,33 €/l) 50 ml VIVHAAVA50 14,90 (298 €/l) Uutuus! Uutuus! Viva RES Korvahuuhde 100 ml Luonnollinen ja hellävarainen korvahuuhde koirille ja kissoille. Puhdistaa, rauhoittaa ja suojaa lemmikkien korvia. Sisältää kuusenpihkan antimikrobisia ainesosia. VIVKORVAH100 12,90 (129 €/kg) Uutuus!
Tarjoukset voimassa 30.9.2017 asti (ellei toisin mainita) tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin, tarkista myymäläkohtainen saatavuus hankk? a. . Tuote tilattavissa myös verkkokaupasta www.hankkija.fi Housut Swedteam Lynx Erinomaisesti istuvat ja hyvin hengittävät housut työhön ja vapaa-aikaan. Polvien ja takamuksen stretch-materiaali mahdollistaa hyvän liikkuvuuden. Vetoketjuilla avattavat tuuletusaukot reisien sivuilla. Monipuoliset taskut. HWC9024048-58 59 ,90 Norm. 79,90 Kumisaapas Viking Trophy II Erityisesti metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Hyvin jalkaan istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon myös märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. VI142400437-47 79,90 Takki Swedteam Hamra Monikäyttöinen takki metsästykseen ja muihin luontoharrastuksiin. Covertex®-kalvo suojaa sateelle alttiita alueita: hartioita ja hihoja. Käytännölliset taskut, mm. radiopuhelintasku. Kahisematon materiaali. Irrotettava huppu. Värit ruskea ja tumman vihreä (vaihtelevat myymälöittäin). HWC3613048-58, HWC3513048-58 149 ,Norm. 189,Rajoitettu erä! Ilmakivääri Gamo Bull IGT MACH 1 Gamon Power-sarjan tehokas ilma-ase huippuominaisuuksin! Halkais? altaan 30 mm ilma sylinteri typpikaasumännällä. Bull Whisper vaimenninpiippu. Säädettävä CAT-liipaisinkoneisto. RRR-rekyylin vaimenninkisko. Mukana 4×32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 240 m/s (PBA-luodilla 315 m/s), teho 29 J. GAMOMACH1 299 ,Norm. 349,Tutustu Gamo-ilmakiv äärivalikoimaan www.hankkij a. Retkikirves koivuvarrella Laadukas kotimainen retkikirves koivuvarrella, erämiehen vakiovaruste! HARM104 47,90 Supiloukku Kotimainen. 36 x 31 x 107 cm. GRAOF20 79,Metsästyspuku Alaska Extreme Light Pro Kevyt ja monipuolinen puku aktiiviselle metsästäjälle ja luonnossa liikkujalle. HiDry™ -käsitelty pintakangas hylkii vettä ja likaa sekä kuivuu nopeasti. 100% vedenja tuulenpitävä sekä erinomaisesti hengittävä Rain-Stop® -erikoiskalvo. Takissa kainaloventilaatiot ja hengittävä vuorimateriaali. Housuissa selästä korotettu vyötärö, jossa joustava kiristysmahdollisuus. RET000973-1000 199,KAUPAN PÄÄLLE Alaska Extreme Light Pro -maastolakki, arvo 19,90 (rajoitettu erä) Jahti&Vahti Energia tai Extra Energia Täysravinnot kaikille aktiivisille, paljon liikkuville koirille. Sisältävät tasapainoisessa suhteessa kaikki metsästysja urheilukoirasi tarvitsemat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäiset. Extra Energia 15 kg JO 4470 27,90 Norm. 31 € (1,67 €/kg) Energia 15 kg JO 4472 25,Norm. 27,80 € (1,67 €/kg) Burrell S12 HD+SMS • Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu uusi versio TM-testivoittajasta 17/2014 • Erittäin tehokas liiketunnistin • Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera lähettää kuvan puhelimeen tai sähköpostiin (MMS/GPRS) • Kuva tallentuu myös muistikortille • Etäohjaus puhelimella, esim. kuvapyyntö kesämökin säätilanteesta • Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus RETBR5020F 279 ,Norm. 299,Burrell S12 HD+SMS • Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu • Erittäin tehokas liiketunnistin • Liikkuvan kohteen havaittuaan kamera lähettää • Kuva tallentuu myös muistikortille • Etäohjaus puhelimella, esim. kuvapyyntö kesämökin • Erinomainen kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus RETBR5020F 279 Norm. 299,Meidän Mökki 3/2016 Täydennä jahtikauden tarpeet Hankk? alla! Energia tai Extra Energia -säkin ostajalle Jahti &Vahti Liha-ateria 1 kg KAUPAN PÄÄLLE! Jahti&Vahti Liha-ateria 1 kg Laadukasta lihaa helppokäyttöisessä muodossa myös retkille. Sopii koirien kuivaruokien lisukkeeksi tai sellaisenaan. LEM4536 3,LEM4536 Uutuus! Viva RES Pihkavoide 50 g Antiseptinen pihkavoide eläinten ihohaavoille, haavaumille, ruhjeille ja hiertymille. Edistää haavojen paranemista. Luonnollinen ja tehokas, valmistetaan suomalaisesta kuusen pihkasta. VIVPIHKA50 19,90 (398 €/kg) Viva RES Haavasuihke Haavojen, ihovaurioiden ja ärtyneen ihon hellävaraiseen käsittelyyn eläimillä. Suihke muodostaa suotuisan ympäristön haavan ja vaurioituneen ihon paranemiselle. Sisältää kuusenpihkan antimikrobisia ainesosia. Jahti&Vahti Palautusjuoma 600 g Nesteyttää ja täydentää koiran hiilihydraattivarastot nopeasti rasituksen jälkeen. JV86123 15 ,90 Norm. 19,90 (33,17 €/kg) Jahti & Vahti Koirien Luomurypsiöljy 1 L Energiatäydennykseen sekä ihon, turkin ja nivelten hyvinvoinnista huolehtimiseen tarkoitettu kotimaisesta luomurypsistä valmistettu lisäravinne. JV86128 12 ,90 Norm. 14,90 Dagsmark Häme Suomessa valmistettu koiran kuivamuona, jonka maistuvat raaka-aineet ovat kotimaisia. Sisältää koiran hyvin hyödynnettävissä olevaa kauraa. 2 kg DPF102 10,90 (5,45 €/kg) 10 kg DPF110 39,90 (3,99 €/kg) Uusi kotimainen koiranruoka! 300 ml VIVHAAVA300 28,90 (96,33 €/l) 50 ml VIVHAAVA50 14,90 (298 €/l) Uutuus! Uutuus! Viva RES Korvahuuhde 100 ml Luonnollinen ja hellävarainen korvahuuhde koirille ja kissoille. Puhdistaa, rauhoittaa ja suojaa lemmikkien korvia. Sisältää kuusenpihkan antimikrobisia ainesosia. VIVKORVAH100 12,90 (129 €/kg) Uutuus!
68 l Metsästäjä 5 l 2017 P ohjois-Karjalan maakuntaliiton koolle kutsuma seminaari piti sisällään niin tutkijoiden, riistahallinnon kuin metsästäjien ja suojelijoiden näkemyksiä susitilanteesta ja sen hoitamisesta PohjoisKarjalassa. Sami Niemi maaja metsätalousministeriöstä valotti hyvin selkokielisesti EU:n ja EU-direktiivien asettamia rajoja kansallisen susipolitiikan toteuttamiselle. Luken Samuli Heikkinen esitti erittäin seikkaperäisesti, miten suurpetojen ja tässä tapauksessa suden kanta-arvio syntyy ja miten uudet gps-seurantaja DNA-keräysaineistot tukevat ja vahvistavat petoyhdyshenkilöverkoston keräämää havaintotietoa. Keskustelussa todettiin, että kanta-arvioprosessia pitää voida yhdessä käydä läpi, jotta kaikki kanta-arvion ymmärtävät ja hyväksyvät. Salametsästykselle ei ymmärrystä Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja Antti Kuivalainen korosti puheenvuorossaan kolmeen eri otteeseen, ettei Suomen Metsästäjäliitto hyväksy minkäänlaista laitonta toimintaa eikä siten myöskään susien salametsästystä. Hän korosti myös, että susienkin salametsästys liittyy yleensä muuhun, jopa järjestäytyneeseen, rikollisuuteen ja painottuu selvästi laajoille yhtiöiden ja valtion maille, joissa metsästyksen valvonta on pienimmillään. Yksityismailla maanomistajien ja metsästysoikeuden haltijoiden omavalvonta toimii selvästi paremmin ja kiinnijäämisriski on suurempi. Keskustelussa sivuttiin myös suurpetohavainnointiin liittyvää ”kapinointia”, jossa eri tahoilla toimivat metsästysseurat olivat kieltäytyneet syöttämästä suurpetohavaintoja Tassu-järjestelmään protestina valtakunnan susipolitiikalle. Kuivalainen korosti, että näistä lakoista on luovuttu ja lähdetty aktiiviseen yhteistyöhön tutkimuksen eli Luken kanssa yhteisen susikanta-arvion muodostamiseksi. Poliisi: Kohdennettua valvontaa Itä-Suomen poliisilaitoksen Harri-Pekka Pohjolainen korosti ennaltaehkäisevää valvontaa myös suurpetojen salametsästyksen osalta. Valvontaa kohdennetaan erityisesti alueille, joilla on esiintynyt suurpetojen salatappoja, kattavaan yleisvalvontaan ei nykyresursseilla ole mahdollisuuksia. Pohjolaisen mukaan valvonnan on oltava säännöllistä, suunnitelmallista, kohdennettua ja tapahtua yhteistyössä niin muiden viranomaisten eli rajavartiolaitoksen kuin Metsähallituksen kanssa, sekä riistanhoitoyhdistysten valvojien kanssa. -On kolme muuttujaa, joihin voidaan vaikuttaa. Otollinen kohde, potentiaalinen salametsästäjä ja valvonta. Johonkin näistä kolmesta kun päästään vaikuttamaan, niin salatappoa ei tapahdu, Pohjolainen tiivistää. Poliisi pyrkii lisäämään kohdennettua valvontaa jo karhunmetsästyksen alkuun. HarriPekka Pohjolainen toteaa, että valvonnan kohteena ovat niin poikkeuslupaehtojen noudattaminen, moottorikelkkojen ja muiden maastoajoneuvojen käytön valvonta, ajokuntotarkastukset, aseiden kuljetus ajoneuvoissa ja esimerkiksi itselataavien aseiden patruunamäärärajoitukset. Tarkkailussa ja kiellettyä on myös laillisen metsästyksen häirintä. Reviiriyhteistyöryhmillä vaikutetaan paikallisesti Sudenhoitosuunnitelman mukaan paikallisilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus osallistua oman alueensa susikantaa koskevaan päätöksentekoon. Suomen riistakeskuksen Mari Lyly koordinoi näiden reviiriyhteistyöryhmien toimintaa. Monilla alueilla työryhmien toiminta on saatu hyvin käyntiin ja keskustelua oman alueen susikannan aiheuttamien intressiristiriitojen lieventämiseksi käydään aktiivisesti. Yleensä tieto lisää hyväksyttävyyttä ja asenneilmapiiri muuttuu suvaitsevaisemmaksi myös susia kohtaan eli opitaan elämään suden kanssa. Samaa korosti Luonto-Liiton George Kopteff, joka nosti esimerkinomaisesti esiin meillä hyvinvoivat karhuja ilveskannat, joiden suhteen asennemuutos on tapahtunut jo selkeästi aikaisemmin. Yhteinen ja hyväksytty kanta-arvio tavoitteena Tilaisuuden päätteeksi järjestetty paneelikeskustelu oli yhtä mieltä siitä, että ensi keväänä on oltava käytössä tieteellisesti perusteltu kanta-arvio, johon kaikki osapuolet sitoutuvat. Tassu-järjestelmää käytetään aktiivisesti, johon poliisin Pohjolainen totesi, että poliisi hyväksyy esimerkiksi pedon poistopäätöksen perustaksi ainoastaan Tassu-havainnot. – Salametsästys tuomitaan jyrkästi ja sen torjuntaan osallistuvat kaikki tahot. Metsästysseurat avustavat aktiivisesti poliisia, Antti Kuivalainen metsästäjäliitosta vahvistaa. Joensuussa järjestettiin 16.8. seminaari aiheesta Suden kanta-arvio ja kannanhoitosuunnitelman toteutus. Keskustelu pysyi koko tilaisuuden ajan asiallisena ja kaikki osallistujat korostivat yhteistyön merkitystä susikonfliktin hoidossa. Susitilanne puhutti Joensuussa KLAUS EKMAN Suomen riistakeskuksen Sauli Härkönen, maaja metsätalousministeriön Vesa Ruusila ja Suomen Metsästäjäliiton Antti Kuivalainen valmistautumassa paneelikeskusteluun. – Salametsästys tuomittiin jyrkästi
Metsästäjä 5 l 2017 l 69 NOLLATOLERANSSI SALAMETSÄSTYKSEEN Salametsästäjä pilaa sinunkin maineesi. Member of RUAG Ammotec Group GYTTORP ASEKAAPPI TARJOUS Gyttorp Finland Oy Jälleenmyyjät ja lisätiedot: www.gyttorp.fi • IMPja EN 14450 -sertifioitu (täyttää uuden aselain vaatimukset) Tilaamalla Gyttorp asekaapin 1.9-30.10.2017 saa sisävalaistuksen kaupan päälle! 50000-21 elektronisella koodilukolla G3/S1/14/D Korkeus = 1500mm Leveys = 800mm Syvyys = 350mm Paino = 123kg 14 aseelle 50000-20 50000-16 elektronisella koodilukolla KAMPANJA : 429€ +toimituskulut KAMPANJA : 389€ +toimituskulut KAMPANJA : 519€ +toimituskulut KAMPANJA : 499€ +toimituskulut KAMPANJA : 649€ +toimituskulut G3/S1/3/350/U Korkeus = 1500mm Leveys = 280mm Syvyys = 350mm Paino = 66kg 4 aseelle 50000-04 G3/S1/6/350 Korkeus = 1500mm Leveys = 380mm Syvyys = 350mm Paino = 79kg 6 aseelle 50000-05 G3/S1/8NT Korkeus = 1500mm Leveys = 550mm Syvyys = 350mm Paino = 98kg 4 aseelle 50000-10 G3/S1/8/D Korkeus = 1500mm Leveys = 550mm Syvyys = 350mm Paino = 95kg 8 aseelle 50000-15 KAMPANJA : 699€ +toimitusk ulut KAMPANJA : 849€ +toimitusk ulut • Hyväksytty ”double bit”-turvalukko • 4-tapin pulttilukitus (2 pysty ja 2 vaaka) • Vakioväri, RAL 9002 valkoinen • toimituskulut: 49€ (osoitteeseen purettuna) HUOM ! € 19 € arvo: m
70 l Metsästäjä 5 l 2017 KAISA HUTTUNEN Toimivat pystykorvat halutaan löytää pienpetotestillä Turkisriistan metsästys pohjoisilla metsästyspystykorvilla on osa suomalaista kulttuuriperintöä ja liittyy kiinteästi kansamme historiaan. Erityisesti näätä on ollut arvokas tulonlähde monelle niukkuudessa elävälle perheelle. Parhaimpina aikoina sen nahoista saattoi saada paremman palkan kuin kuukauden työstä metsäsavotassa. Saattoipa sotavuosien jälkeen niillä ostaa jopa hevosen. T urkistarhauksen myötä nahkojen hinnat ovat laskeneet tuntuvasti. Vaikka luonnonturkisten kysyntä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana, niistä maksettavat korvaukset kattavat lähinnä osan harrastukseen kuluneista polttoainekustannuksista. Nykypäivänä pienpetoja pyydetäänkin etupäässä riistanhoidollisista syistä. Niitä poistamalla halutaan turvata hyötyriistan elinvoimaisuus metsästettävinä lajeina tulevaisuudessakin. Pienpedot pidentävät metsästyspystykorviemme käyttökautta Turkisriistan ohella metsäkanalinnustus on ollut keskeinen osa suomalaista eräkulttuuria ja monelle kotitaloudelle korvaamaton leivän jatke. Juuri tätä käyttötarkoitusta varten Suomessa alettiin 1800-luvun lopulla jalostaa puuhun haukkuvaa lintukoiraa. Tämän jälkeen kansalliskoiramme suomenpystykorvan suosio on mukaillut pitkälti metsäkanalintujen määrää, vaikka sitä ja sen esi-isiä on aina käytetty kaiken riistan pyytämisessä. 2010-luvulla suomenpystykorvien rekisteröintimäärä on ollut ennätysalhaalla ja koirarodun säilyminen on ollut vaakalaudalla heikosta metsäkanalintukannasta ja lyhyestä linnustuskaudesta johtuen. Näätäveristen pystykorvapentujen kysyntä on kasvussa KA IS A HU TT UN EN PE KK A SA LO M ÄK I
Metsästäjä 5 l 2017 l 71 – Monet metsästäjät ovat kertoneet minulle, että ottaisivat kyllä pystykorvan, mutta niiden käyttökausi on liian lyhyt. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Minkkejä ja supeja voi alkaa pyytämään jo elokuun alussa ja jatkaa huhtikuun loppuun saakka. Näätääkin voi metsästää marraskuun alusta aina maaliskuun loppuun asti, selventää Petri Siironen Suomen Pystykorvajärjestöstä. Usein metsästäjällä on sellainen käsitys, että Metsästyslain 51. pykälä kieltää koirankäytön 1.3. – 20.8. välisenä aikana. Kiinnipitovelvollisuus koskee ajavia koiria, muita koiria voi käyttää metsästyksessä edellyttäen, etteivät ne häiritse rauhoitettuja riistaeläimiä. Aina viranomaisetkaan eivät ole perehtyneet pykälään. –Viimeksi maaliskuussa ollessani minkkijahdissa luin merivartijoiden kanssa lakikirjaa. Heillekin tämä tuli uutena asiana. Toki jos koiraa käytetään, sen täytyy olla hallinnassa. Koiran pitää pysyä sillä jäljellä, mihin se lasketaan, eikä se saa välissä vaihtaa näädän jäljitystä vaikkapa rauhoitettuun hirveen, jatkaa Siironen. Näätäverisiä koiria kysellään Huono kanalintutilanne näkyy siinä, että Suomen Pystykorvajärjestöön on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut paljon kyselyitä pennuista, jotka toimivat pienpedoille. Erityisesti näätäverisistä pennuista on kysyntää. Vaikka lähes kaikki metsästyspystykorvat haukkuvat pienpetoja, niiden toimimisessa on selkeitä eroja sekä rotujen että yksilöiden välillä. Etenkin suomenpystykorvilla on luontainen veto näätiin. Niistä pelaavimmat haukkuvat kultakurkkuja raivokkaasti silmät palaen. Pentukyselyt synnyttivät idean pienpetotestistä, jolla saataisiin esille koirien välisiä eroavaisuuksia ja löydettäisiin pienpetoverisiä pystykorvia jalostuskäyttöön. Monet hyvin toimivat koirat ovat usein niitä metsien hiljaisten karvalakkimiesten pystykorvia. Harvoin nämä miehet ovat mukana kenneltoiminnassa. Siksi koirat pysyvätkin rotujärjestöiltä piilossa. Testi-idea kuitenkin hautautui SPJ:ssä muutamiksi vuosiksi muiden kiireiden alle. Varsinainen lähtölaukaus sen kehittämiselle syntyi tammikuussa 2016. –Kuopion Jalostuspäivillä Suomen Laikajärjestön Pekka Kuismin tuli kyselemään, miten testin kehittäminen etenee. Heillä kun oli erityinen tarve saada näätäverisiä koiria esille. Päätimme sitten lähteä yhdessä kehittelemään edustamillemme roduille – suomenpystykorvalle, pohjanpystykorvalle, karjalankarhukoiralle, venäläis-eurooppalaiselle laikalle, itäsiperianlaikalle ja länsisiperianlaikalle – sopivaa yhteistä testiä. Laikajärjestöstä mukaan tuli vielä Pertti Pasanen ja meiltä Siironen, kertoo Suomen Pystykorvajärjestön Pekka Salomäki. Testi saatiin valmiiksi syksyllä 2016. Tärkeintä on saada pienpeto saaliiksi Testistä päätettiin jo kehittelyvaiheessa tehdä mahdollisimKA IS A HU TT UN EN Pelaava pystykorva jäljittää riistaa omatoimisesti löytymispaikalle asti PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 Kotisivumme: www.asetalo.com • E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTIJA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE ASETALOSTA! Henry kivääreitä mm; Henry WI45-70 Steel All weather H010AW ...1290,00 Henry 45-70 Brass Octago 22” with large loop H010B .........................1220,00 Henry 45-70 Lever Action vipulukkokivääri ................................................ 850,00 Henry Big Boy kivääri kal 38/357, 44 mag tai 45 LC ................................. 990,00 Henry 30-30 H009 peuravipulukko! ................................................................ 930,00 Marlin M1895SS 45-70 vipulukko kivääri ...................................................... 890,00 Ruger American 308 win piippu 22” synt tukki .......................................... 650,00 Henry vipulukko 22 Magnum, vipulukko, paketissa jalat + 4x32 kiikari ..................... 695,00 Henry 22WMR pumppu kivääri, Octagon piipulla .................................... 630,00 Henry .17 HMR Varmint express vipulukko .................................................. 650,00 Henry Golden Boy 22 WMR vipulukko ........................................................... 750,00 Haulikkotarjouksia mm: Riista lehden haulikkotestin voittaja! Webley & Scott 900 Game 26” tai 28” 12/76 vaihtosup. ............. 990,00 Webley & Scott 900 Sporting/Game 12/76 30”v-sup. ..............1090,00 Stefano Fausti Albion 12/76 28” vaihtosup. ...............................................1290,00 Stefano Fausti Inertia Progress 12/76 vaihtosup. puoliautom............1390,00 Armed TS870TM 12/76 pumppu 28” tai 22” synt, vaihtosup. ...NYT 295,00 Armed 12/89 Supermag 28” synt tukki 4x vaihtosup. ...................NYT 370,00 Haulikkorihlatarjous! Finnclassic 512 SD Combi kal 12/76-222 rem tai 12/76-308 win vain .................................................1090,00 HUOM! Sopii kaikki M412/512 sarjan vaihtopiiput! Harjoitteluun! FAS 6004ST 4,5mm tarkkuusilmapist. ............ 590,00 Vixen, japanilaiset huippukiikarit! 10-30 vuotta takuu mallista riippuen SUPERTARJOUS 2,5-10x50 30mm valopiste .... ovh 990,00 .....NYT 630,00 1-6x24 30mm,valopisteellä .............................. ovh 990,00 .....NYT 800,00 2-8x32 Duplex 1” ........................370,00 3-12x40 Duplex 1” ............... 430,00 4-16x44 Duplex 1” .....................470,00 1,5-6x42 30 valop. ................ 780,00 2,5-10x56 30mm, valop ............. 750,00 2,5-15x50 German 4 30mm .....750,00 6-24x58 30mm valopiste ....1150,00 5-20x50 30mm,valop .......1150,00 UUTUUS! 5-30x56 ED 34mm runkoputki UUTUUS! .............................1490,00 8x42 WP New Foresta katselukiikari ............ovh 390,....TARJOUS 290,00 8x56 WP New Foresta katselukiikari ............ovh 590,....TARJOUS 450,00 Flir lämpökamera! Nyt löydät riistan vaikka puskan takaa, niin yöllä kuin päivälläkin! Ergonomiset, helppokäyttöiset! Flir PS24 lämpökamera ......................................................................................2450,00 Flir Ocean Scout lämpökamera UUTUUS!..................................................... 650,00 UUDET KOTISIVUMME WWW.ASETALO.COM! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www. asetalo.com.
72 l Metsästäjä 5 l 2017 man helposti toteutettava. ”Tuomarointi” ei vaadi koulutusta. Riittää, että arvostelija on metsästykseen perehtynyt henkilö ja tutustunut etukäteen arviointilomakkeeseen. Testi voidaan suorittaa normaalin metsästyksen tai koirankoulutuksen yhteydessä ilman mitään erityisiä toimenpiteitä. Se voi alkaa myös jos koira löytää omatoimisesti eläimen. Lomakkeessa arvioidaan koiran jäljitystä, haukkutyöskentelyä ja pakenevan riistan seuraamista. Arviointi on tehty mahdollisimman helpoksi. Rotujärjestöiltä löytyy siihen selkeät ohjeet. Testi on hyväksytty kun kahdesta osa-alueesta saa arvion ”hyvä” tai ”kiitettävä”. Osa-aluetta ”pakenevan riistan seuraaminen” ei ole pakko kokeilla, jos riista halutaan varmasti talteen. Täytetty arviointilomake lähetetään koiran tietojen ja kuvan kanssa testin ylläpidolle. Testi tallennetaan rotujärjestöjen jalostustoimikuntien käyttöön. Pienpetotestin riistalajeja ovat näätä, minkki, kärppä, supikoira, kettu ja mäyrä. Tärkeintä olisi saada eläin saaliiksi. – Testin tarkoitus on innostaa ihmisiä pienpetopyyntiin ja vähentää petokantaa. Ei olisi mitään mieltä siinä, että testejä varten alettaisiin niitä rauhoittamaan. Näinhän on vähän päässyt käymään esimerkiksi ajokoirien ketunajokokeissa, pohtii Salomäki. Testi suoritetaan aina metsästyslakia ja pienpetojen rauhoitusaikoja kunnioittaen. Käytännössä sen voi tällä hetkellä suorittaa joidenkin riistalajien kohdalla jopa elokuun alusta huhtikuun loppuun saakka. Pienpetopyynti ei pilaa lintukoiraa Jotkut metsästyspystykorvien omistajat pelkäävät, että koira saattaa jättää linnut kokonaan, jos sille ammutaan pienpetoja. Salomäki ja Siironen eivät näe tällaista vaaraa. – Olen ampunut parhaille suomenpystykorvilleni pienestä pitäen kaikkea, eikä se ole haitannut niiden lintutyöskentelyä mitenkään. Lintu kun on niillä verissä kuitenkin, kertoo Salomäki. – Itse olen pyrkinyt saamaan koirilleni ensin lintupudotuksen ja usein koirat ovat sitten jo vuoden ikäisestä olleet näätäjahdeissa mukana. Olen myös linnunpyynnin ohessa ampunut nuorille koirille minkkejä ja supeja. Enpä ole huomannut tämän heikentäneen niiden linnunhaukkuominaisuuksia, jatkaa Siironen. Molemmat miehet ovat myös sitä mieltä, että pienpetopyynti on jokaisen metsästäjän tai ainakin kanalinnustajan velvollisuus. Pesärosvojen poistaminen on ensiarvoisen tärkeää lintukannoille. Vaikka testi lanseerattiin vasta viime kaudella, se on ehditty ottaa hyvin vastaan. Suorittajista enemmistö on punaisia pystykorvia. Myös muutama pohjanpystykorva ja laika on tehnyt testin. Karjalankarhukoiriltakin löytyy varmasti taipumuksia, mutta ne ovat profiloituneet enemmän suurriistakoiriksi. Suomen Pystykorvajärjestö ja Suomen Laikajärjestö toivovat, että metsästyskoirakoetoimintaa tuntemattomat metsästäjät lähtisivät rohkeasti testaamaan koiriaan. – Noin 80 prosenttia järjestömme alaisista koirista pysyy piilossa, koska niitä ei käytetä kokeissa. Joukosta löytyisi varmasti hienoja ikiaikaisen turkisriistaperinteen koiria. Metsien hiljaisten miesten pitäisi vaan uskaltaa tuoda ne näytille, kannustavat Siironen ja Salomäki. Pienpetotestin suorittamisohjeet ja lomakkeet löytyvät Suomen Pystykorvajärjestön ja Suomen Laikajärjestön kotisivuilta. Näädänmetsästys kansalliskoiralla on osa suomalaista kulttuuriperintöä HA N N U HU TT U Kokeessa pyritään siihen, että pesärosvot saadaan ammuttua AR I LE HT IM ÄK I Itäsiperianlaika on paikallistanut minkin kivikosta AR I LE HT IM ÄK I IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA NIVALA • RAAHE Tarjoukset voimassa 30.9.2017 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi Primaloft®-eristetty lämmin takki, hihoissa Polartec Power Stretch®-jousto, ohut, kevyt ja hengittävä Kenkien GORE-TEX® Performance -kalvo takaa erinomaisen vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Ainutlaatuinen patentoitu UGC® -pohjarakenne takaa hyvän kiertojäkyyyden ja pidon haastavissakin olosuhteissa pohja on moneen eri suuntiin uritettu ulkopohja, joka mahdollistaa täydelliseen pidon alustan muodosta riippumatta. Tukevien nauhalenkkien ansiosta kenkien kiristäminen on helppoa. Tukeva ja kestävä rakenne. GORE-TEX® Performance -kalvo äärimmäisiin olosuhteisiin. Erittäin pitävä ja hyvin rullaava UGC® -ulkopohja. Kaikilla alustoilla pitävä pohjan urakuviointi. EVA-välipohja tukee ja vaimentaa askelta. Kuminen kivisuoja tukee, vahvistaa ja suojaa kenkää kivikkoisessa maastossa. 79 95 Trophy Camo luonnonkumisaappaat Trophy luonnonkumisaappaat 99,uutuuksia! norjan testivoittaja! uutuus! uutuus! Viking Villrein Boa camo metsästyskengät 199,279,Viking Hunter GTX Gore-tex metsästyskengät www.HHsport.fi Fusion Primaloft välikerroshousut vain verkkokaupassa! huippu-uutuudet KERROSPUKEUTUMISEEN! 189 50 199,Fusion Primaloft välikerrostakki Kerrospukeutuminen on kätevä tapa ratkaista vaihtelevien sääolosuhteiden haasteet. 129,Housujen ulkopinta vettähylkivää ripstop-kangasta. Sisäpinnan ohut fleece-vuori tarjoaa mukavuutta uhraamatta liikkuvuutta. Hengittävät, kevyet sekä ennen kaikkea hiljaiset Sopii myös kylmiin olosuhteisiin. 469,yHteishintaan! Beretta Thorn Gore-tex takki 279,50 Beretta Thorn Gore-tex housut 189,50 3-kerroksinen vedenpitävä Gore-tex -kalvolla varustettu takki, avainalueilla kulutusta kestävät joustokankaat 3-kerroksinen vedenpitävä Gore-tex -kalvolla varustetut housut, avainalueilla kulutusta kestävät joustokankaat 379,Ridge Pro Veil takki 229,50 Pro Veil housut 149,50 yHteishintaa n! Berettan välikerrospukeutumiseen sopivat housut ovat lämpimät ja kevyet eivätkä paina 400 grammaa enempää. Housuissa on Primaloft®-lämpöeriste ja Polartec Power Stretch®-joustoneule, sopivat kaikkien Berettan kuorihousujen alle. 4 Way strech housut Tehty hiljaisesta materiaalista, jossa lisänä COVERTEX® -kalvo, joka suojaa vedeltä ja tuulelta. Takin kainalossa on vetoketjulliset tuuletusaukot. Hyvä tuuletusaukot myös takin selkäosassa. Tekniset housut DESOLVE® Veil -kankaasta. Hiljaista materiaalia, jossa COVERTEX® -kalvo Vetoketjulliset tuuletusaukot reisitaskujenja takataskun yläpuolella. Torne fleecetakki 59 95 Hyvin isuva fleece, jossa pile sisäpuoli. Takissa pidennetty selkä ja käytännölliset isot sivutaskut. norm. 124,90
AR I LE HT IM ÄK I IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA NIVALA • RAAHE Tarjoukset voimassa 30.9.2017 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi Primaloft®-eristetty lämmin takki, hihoissa Polartec Power Stretch®-jousto, ohut, kevyt ja hengittävä Kenkien GORE-TEX® Performance -kalvo takaa erinomaisen vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Ainutlaatuinen patentoitu UGC® -pohjarakenne takaa hyvän kiertojäkyyyden ja pidon haastavissakin olosuhteissa pohja on moneen eri suuntiin uritettu ulkopohja, joka mahdollistaa täydelliseen pidon alustan muodosta riippumatta. Tukevien nauhalenkkien ansiosta kenkien kiristäminen on helppoa. Tukeva ja kestävä rakenne. GORE-TEX® Performance -kalvo äärimmäisiin olosuhteisiin. Erittäin pitävä ja hyvin rullaava UGC® -ulkopohja. Kaikilla alustoilla pitävä pohjan urakuviointi. EVA-välipohja tukee ja vaimentaa askelta. Kuminen kivisuoja tukee, vahvistaa ja suojaa kenkää kivikkoisessa maastossa. 79 95 Trophy Camo luonnonkumisaappaat Trophy luonnonkumisaappaat 99,uutuuksia! norjan testivoittaja! uutuus! uutuus! Viking Villrein Boa camo metsästyskengät 199,279,Viking Hunter GTX Gore-tex metsästyskengät www.HHsport.fi Fusion Primaloft välikerroshousut vain verkkokaupassa! huippu-uutuudet KERROSPUKEUTUMISEEN! 189 50 199,Fusion Primaloft välikerrostakki Kerrospukeutuminen on kätevä tapa ratkaista vaihtelevien sääolosuhteiden haasteet. 129,Housujen ulkopinta vettähylkivää ripstop-kangasta. Sisäpinnan ohut fleece-vuori tarjoaa mukavuutta uhraamatta liikkuvuutta. Hengittävät, kevyet sekä ennen kaikkea hiljaiset Sopii myös kylmiin olosuhteisiin. 469,yHteishintaan! Beretta Thorn Gore-tex takki 279,50 Beretta Thorn Gore-tex housut 189,50 3-kerroksinen vedenpitävä Gore-tex -kalvolla varustettu takki, avainalueilla kulutusta kestävät joustokankaat 3-kerroksinen vedenpitävä Gore-tex -kalvolla varustetut housut, avainalueilla kulutusta kestävät joustokankaat 379,Ridge Pro Veil takki 229,50 Pro Veil housut 149,50 yHteishintaa n! Berettan välikerrospukeutumiseen sopivat housut ovat lämpimät ja kevyet eivätkä paina 400 grammaa enempää. Housuissa on Primaloft®-lämpöeriste ja Polartec Power Stretch®-joustoneule, sopivat kaikkien Berettan kuorihousujen alle. 4 Way strech housut Tehty hiljaisesta materiaalista, jossa lisänä COVERTEX® -kalvo, joka suojaa vedeltä ja tuulelta. Takin kainalossa on vetoketjulliset tuuletusaukot. Hyvä tuuletusaukot myös takin selkäosassa. Tekniset housut DESOLVE® Veil -kankaasta. Hiljaista materiaalia, jossa COVERTEX® -kalvo Vetoketjulliset tuuletusaukot reisitaskujenja takataskun yläpuolella. Torne fleecetakki 59 95 Hyvin isuva fleece, jossa pile sisäpuoli. Takissa pidennetty selkä ja käytännölliset isot sivutaskut. norm. 124,90
74 l Metsästäjä 5 l 2017 Uutismakasiini Hylkeenpyytäjät, ammattikalastajat ja vapaa-ajankalastajat vastatkaa kyselyyn ja vaikuttakaa! ? Metsähallitus toteuttaa elo-lokakuussa 2017 kyselytutkimuksen Saaristomeren ja Pohjanlahden merialueiden hylkeenpyytäjille ja kalastajille. Vastaava kyselytutkimus on tehty Suomenlahden alueella vuonna 2016. Kyselyllä kartoitetaan merialueidemme tärkeitä hylkeenpyyntija kalastusalueita. Kyselyn tarkoituksena on 1) selvittää tärkeiden metsästysja kalastusalueiden sijainti etenkin valtion yleisellä vesialueella ja Suomen talousvyöhykkeellä, 2) saada tietoa näiden alueiden käytön intensiteetistä sekä 3) selvittää alueiden kehitystarpeita. Kysely ja vastaukset luovat tärkeän pohjan alueiden tulevan käytön ja hyödyntämisen suunnittelulle. Erityisen tärkeätä on osoittaa alueiden tärkeys elinkeinojen ja luonnon virkistyskäytön osalta. Kyselyn käytännön toteutuksesta vastaavat Antti Nykänen ja Mia Vehkaoja Insinööritoimisto K. Nykänen Oy:stä. Työtä ohjaavat Metsähallituksen alueelliset eräsuunnittelijat sekä Suomen riistakeskuksen aluetoimistot. Kysely löytyy osoitteesta www.metsa.fi/tiedotteet. Kyselylomake on avoinna 15.8.?15.10.2017. 40 vuotta ? FACE on Euroopan unionimaiden metsästäjäjärjestöjen liitto, jolla on toimisto Brysselissä ja sen jäseninä on metsästysalan organisaatioita 36 maasta kattaen kaikki EU-maat. Suomea FACE:ssa edustaa Suomen Metsästäjäliitto ry. Vuonna 1977 perustettu FACE on arvostettu metsästysalan asiantuntijaorganisaatio, joka toimii jäsenorganisaatioidensa tukena ja pitää yhteyttä kaikkiin EU:n toimielimiin. FACE:n toimintaan voi tutustua esimerkiksi sen nettisivujen kautta www.face.eu. Naisille suunnattu METSÄSTYSLEIRI Rovaniemen Jyrhämäjärvellä 29.9-1.10.2017 HIRVENNAHAT TALTEEN ? Hirvennahkoja jää toimittamatta jalostukseen noin 15 000 kappaletta vuodessa. Määrä vaikuttaisi lisääntyvän, vaikka on eettisesti ja ympäristön kannalta parempi, että nahat otetaan talteen. Lisäksi sillä on työllistävä vaikutus. Nahkoja jalostavat yritykset kuten esimerkiksi, Kokkolan nahka Oy ja Aristo Oy, antavat mielellään lisätietoja. ? Lähde seikkailemaan ja koe metsästyksen nautinnot ja haasteet. Leiri koostuu erilaisista metsästys-harjoitteista ja –tilanteista. Leirille ilmoittautuminen astuu voimaan, kun leirimaksu 150€ on maksettu Sierijärven metsästysseuran tilille FI90 5640 0220 1927 49, viitteenä ’Jyrhämäjärven metsästysleiri naisille’. Leirimaksu kattaa majoituksen, ruokailut, opetukset ja harjoitukset mm. harjoitusammuntojen panokset. Leirille mahtuu 20 osallistujaa. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Ilmoittautumiset 17.9.2017 mennessä sähköpostiin: johanna.erholtz@gmail.com HUOMIOITAVAA Leirillä on opetuskoirat ja siksi sinne ei voi tuoda omaa koiraa. Leirille tullessasi huomioithan, että sinulla on mukana mm. repussa ensiapuvarustus, metsästysvarusteet, kuulosuojaimet tai korvatulpat ja makuupussi (patjat leiripaikalla). Hirvenmetsästyksen johtajien koulutukset ? Keski-Suomen metsästyksenjohtajien ja luvansaajien koulutukset hirvitalousalueittain. Koulutukset sisältävät turvallisen hirvenmetsästyksen lisäksi opastusta Oma riista-hirvitietojärjestelmän käyttöön. Verotussuosituksia käydään läpi hirvitalousaluekohtaisesti. Kaikki tilaisuudet alkavat klo 18.00. 13.9. Jämsänkoski, Jämsän ammattiopisto (Koulutie 19; Hirvitalousalue KS2) 20.9. Konnevesi, Konnevesisali, (Kauppatie 25; Hirvitalousalue KS1) 27.9. Pihtipudas, Urheilutalo Jukola (Kirkkotie 2; Hirvitalousalue KS-PS) 5.10. Saarijärvi, Saarijärvisali (Sivulantie 11; Hirvitalousalue KS1) 11.10. Laukaa, Vihtavuoren kappeli (Haavistontie 3; Hirvitalousalue KS2)
Osoitteeenmuutoksia ? Pihtiputaan riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Kari Parkkonen. Elämäjärventie 329, 44910 ELÄMÄJÄRVI. kari.parkkonen1@gmail.com, 040 554 9007 ? Juuan riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja alkaen 1.10.2017 on Sami Räsänen. Tervaskankaantie16, 83900 Juuka. 045 350 7820. Metsästäjä 4 l 2017 l 75 Naisten peurajahti Tyrväällä Aika: 2.-3.12.2017 Paikka: Sastamala ? ”Leidit Tyrväällä” peurajahti naisille. Jahti tapahtuu koirajahtina noin 10 hengen ryhmissä eri seurojen alueilla. Osallistua voi mistäpäin Suomea tahansa, mukaan sopii noin 40 henkilöä. Aseena kivääri, mukaan metsästyskortti, aseenkantolupa, voimassaoleva ampumakoe ja metsästyspuhelin. Jahtipäivän hinta on lauantailta 60 euroa ja sunnuntailta 50 euroa. Hinta sisältää keittolounaan maastoon molempina päivinä sekä ruokailun lauantaiiltana. Ilmoittaudu mukaan 15.11.2017 mennessä. Iltajahti mahdollisuus eri maksusta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Katja Saari, katja.saari04@gmail.com tai 040 5135527 Ellit erätulilla Naisten hirvijahti 20.-22.102017 Tammelassa ? Jo perinteeksi muodostunut naisten hirvijahti järjestetään tänä vuonna Pohjois-Tammelan metsästysseuran riistarikkailla jahtimailla ja tukikohtanamme on lähellä sijaitseva Tammelan seurakunnan Kaitalammin leirikeskus. Jahti tapahtuu pääosin ajometsästyksenä. Mukaan mahtuu 20 passinaista ja 20 ajonaista. Ajonaiseksi voi lähteä, vaikkei aiempaa metsästyskokemusta ole. Osallistumismaksut: Passinaiset 320 € ja ajonaiset 300 € Maksu sisältää: 2 jahtipäivää, kuljetukset jahdin aikana, majoituksen vuodevaatteineen pesu, iltapalan pe, aamiaiset, saunomisen la, jahtiillallisen la, maastoruokailun, sunnuntailounaan, metsäeväät sekä vakuutukset ja alvn. Sitovat ilmoittautumiset 15.9.2017 mennessä Jahtisihteeri Mari Skogberg, puh. 050 – 3254 559, Kalamajantie 1250, 12750 Pilpala, info@elliteratulilla.fi OHJE MAJAVAPESÄLASKENTAAN 2017 ? Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus (Luke) suorittavat valtakunnallisen majavalaskennan. Tietoja käytetään majavakantojen koon ja levinneisyyden arvioimiseen sekä majavien elinympäristöjen käytön tutkimuksessa. Tarkkoja sijaintitietoja ei julkaista. 1. Pyydämme, että metsästysseura tai hirviseurue valitsee yhden henkilön, joka ilmoittaa keskitetysti metsästysalueen majavapesähavainnot hirvenmetsästyskautena syksyllä 2017. 2. Yhteyshenkilö kirjaa Oma riista –palveluun majavahavainnot (euroopanmajava tai kanadanmajava), johon täytetään pesätiedot. 3. Hirvenmetsästyskauden päätteeksi jahdin päättymisilmoituksessa jokaiselta metsästysseuralta kysytään lisäksi, esiintyykö alueella majavia, arvio kannan koon muutoksesta (kasvanut/pienentynyt/ennallaan), metsästyksestä sekä mahdollisten tuhoalueiden ja veden vallassa olevien alueiden koko. Lisätietoihin merkitään esimerkiksi majavakantojen muutokseen mahdollisesti vaikuttaneet tekijät. Lisätietoa majavapesälaskennasta majavapesa@luke.fi
Isokoskelo saalis Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta Tuhatta 03 04 06 08 10 12 05 07 09 11 13 16 15 14 4 2 6 8 10 Isokoskelo on suurikokoinen sukeltajasorsa. Lennossa valkoiset siipilaikut loistavat kauas, pyrstö on pitkä ja pää työntyy eteen. Kaula paksumpi ja pään töyhtö ei yhtä koholla kuin tukkakoskelolla. Juhlapukuisen koiraan pää tummanvihreä, etuselkä musta. Selkä, yläperä ja pyrstö ovat harmaat. Muu ruumis valkoinen. Naaraan siiven valkoinen laikku pienempi kuin koiraan, punaruskea pään väriraja harmaaseen kaulaan jyrkkä . Nuoret naaraan näköisiä, selästä ruskeampia. Rauhoitettu ristisorsa saatetaan sekoittaa isokoskeloon, mutta ristisorsa lentää hanhimaisin rauhallisin siiveniskuin. Esiintyy Koko maassa, suosii merenrannikoita ja suuremmat karut järvet. Tavataan myös jokivarsilla. Munii huhtikuun lopulla 6–12 kellertävänvalkoista munaa. Pesä pöntössä, kolossa, rakennuksessa tai maassa. Isoja tukkakoskeloa metsästetään yhteensä noin 4 400–11 100 yksilöä vuodessa. Isokoskelo Mergus merganser Common merganser/Storskrake Suomen sukeltajatsorsat suuruusjärjestyksessä Telkkä Alli Punasotka Tukkasotka Isokoskelo Haahka Siipi Munia 6–12 kpl (kesä) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO (kesä) Ravinto Äyriäiset, hyönteiset ja kalat. Sukeltaa ravintonsa. Naaraalla harmaankirjava höyhenpuku Äyriäiset Kalat Musta etuselkä Lähde: Lintuatlas. Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen (kevät) Valkoinen kupu ja vatsa Valkoinen vatsa Musta ja koukkumainen nokan kärki Punaiset jalat Punaruskea pää Pitkä punainen nokka Suuri valkoinen siipilaikku Hyönteiset Tummanvihreä pää Pesii pöntössä, kolossa, rakennuksessa tai maassa 1,0–2,0 kg 95 cm 70 cm kg Töyhtö C M Y CM MY CY CMY K isokoskelo_sivu.pdf 1 25.8.2017 8.45 76 l Metsästäjä 5 l 2017
Metsästäjä 5 l 2017 l 77 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko. fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2017 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 6/2017 ilmestyy 17.11.2017. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 1.11.2017. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset MYYDÄÄN: Jalkanarut, raudat, loukut pienpedoille ja majavalle. taisto.hietala@pp.inet.fi www.kesavaylan.net, 0400 181 498 Hyvät käytetyt Drillingit, rihlakot ym metsästysaseet.Kempeleen Ase ja Retkeily 044 7316055 www.asejaretkeily.fi Aseita ja tarvikkeita porinase.fi Maissia,hernettä ja viljat.Kivimyllyllä jauhetut ruis-,ja ohrajauhot/ryynit.www.siilinmylly.fi 050 387 0505, 040 061 0491 Aseet, erä, koiratarvikkeet edullisesti netistä tai paikanpäältä, 0400-384118 WWW.ANONASE.COM Anon Ase ja Tukku Ay ERAMESTA.COM on metsästäjän varustekauppa netissä. NETTOHINTAAN Jousia, Riistakameroita, VHF-radiot, sekä muut metsästäjän varusteet. ILM. TOIMITUS KAMP. KOODILLA: EM2017 katso lisää www.eramesta.com Beretta302 12-76,350e,Valmet12-70,250e, ValmetLeijona16-70,200e,ZeissDiatal 8x56+sakooptilock jalat+BCsuojat,450e. 050 568 8934, Vantaa EDULLISET verkkokauppatarjoukset: www. asetarvike.fi. Tikka T3 Lite s/s 308+Burris 3-9x40 valopist. 1290€. Guerini Figura 12/76 5-sup. 1950€. Kotim. Kiv. Lynx alk 2400€. Sako, Tikka, Beretta, Blaser, Zeiss. YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. 050 3791040 Valmet 412 S rihlakko + Docter + haulipiiput supistajilla. P.040-5736254 Kotimaiset ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT valmistajalta. P.040 5858133 www.eratapio.fi http://www.etuovi.com/kohde/f44679 Siluetteja ym. metallimaalitauluja -> www.ampumaharrastuskauppa.fi Talo Perhossa Jängän kylässä hyvien metsästysmaiden, kalastusvesien ja Salamajärven kansallispuiston läheisyydessä. Lisätietoa www.asuntobjorndahl.fi 040 184 8878 H A L A I N RIISTAKAMEROIDEN PIKAKIINNIKE Tilaa verkkkaupasta: www.halain.fi Myynnissä virheetön, melkein ampumaton Browning Citori 12/76, 2 supistajaa, laukku € 750,Ase Helsingissä, 0400-487904 Vapaa-ajan paikka, Kaavi. Metsästys&kalastusalueiden keskellä, tontti 5,2ha. Kts.tori.fi/loma-asunnot/Kaavi p.050 569 0200 FASAANEJA ja RONSSIKALKKUNOITA alk.14€/ LINTU .Utajärvi LINTUMIES. p. 050 522 5178 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 ERÄMIES!Katso ELORANNAN VERKKOKAUPPATARJOUKSET, www.eloranta.fi, Puh: 0440 883 044 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh.0400 835511 Tuntsakaupan kautta metsälle.Kaupansivut www.tuntsa.fi tai soita 040 522 3480 Pakettina: 3-vuotias suomenajokoiranarttu, tutka, koppi, tarha, asekaappi, kivääri. p. 050 569 0200 Ylämylly Tikka-Howa-Guerini-Ruger-Win.SX3 tarj! Leupold-Meopta-Docter-Welter-Nikko edul KKC, GRS, Beretta , Valmet ym. tukit www.euroase.fi 050 465 4695 Myös arviot/ostot/vaihtoaseet/asennukset Lihasahanterät: www.ilaritools.fi Tarvikkeet eläintentäyttämiseen ja omatoimiseen kalloja sarvitrofeiden tekoon. Myös taustat ja alustat trofeille. www.tayttotarvike.fi, p. o4o 964 2611 JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET: www.dreeveri.fi Pentuvälitys 0405470448 Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön, ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500 562 679. www.metsastysnoutajat.com TYÖSUORITUKSIA: TURKISMUOKKAUSTA FinSkin Oy,Jääkäritie 5,50150 MIKKELI p. 010 387 3090, www.taljatukku.fi SATAKUNNAN ASE Kaikki ase ja tukkisepän työt. www.asesepat.fi 044 2416 987 HUOM!!!!!!! Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 718 8170 OULUN ASEPAJA KY KAIKKI ASEALAN KORJAUS-JA MUUTOSTYÖT -Nallipiikkiremontit -Ejektorikorjaukset -Ylimenokartiokalvaukset haulikoihin -Sinistykset -Kaliiperimuutokset. Korjaamme /Huollamme: ---KAIKKI---ASEMERKIT! P. 0500 435 703 Vesitä suunnitelmasi-perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha Siekkinen kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. METSÄSTYSTÄ: Riekon metsästystä settereillä Ylä-Lapissa. Topin kalajahti p. 0503221377 LESTIJÄRVI; metsästys, kalastus, majoitus. 040 506 0340 www.lestipuu.fi Hyljejahdit seanature.net 0400154600 KANALINTUJAHTIA RUOTSIIN Opastetut valmiit paketit Pajalaan ja Doroteaan. FeelHouse.fi, 040 064 6151 Sorsanmetsästystä Oulunseudulla yksityisellä kosteikolla.Erinomainen paikka koirien kuolutukseen. puh 040 961 1064/045 639 6205 mökki Ilomant. puh. 0400 624 155 Yhdistetty karhujahti ja lohisafari Kanadan Ontarioon. 14 pv. Lähtö 7.9.2017 Vielä ehdit mukaan. www.paulpalmu.fi Metsästys-Majoitus Ismo Kokkoniemi www.metsastyspalvelut.com 044 541 0437 Etelä-Afrikka. €1490+lennot, sis.aseen. 0500 383 078, www.stormbergsafaris.co.za Plano Protector aselaukku (2 asetta). Hinta 69,00€ + toimitus 2,95€. Sissos-Myymälä Oy, P. (02)822-8282. www.sissos.fi WWW.FASAANITILA.NET Varaa netistä 24/7 koirien treeni/metsästysmaasto, Forssa MÖKKI+LUVAT KUUSAMO 0400-281229 METSÄSTYS-MAJOITUS-KALASTUS: www.erakorpinen.fi; 040-5551394/ S.Muuttola ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Pertti Siipola 0400177588 Kuopio Preparoin linnut ja teen trofeet. Pasi Ahopelto 0400 567 078 Lehonpaja.net Pasi Turunen 0500659974 Savonlinna. www.studionaturalia.fi / Helsinki MARKKU HAAPANIEMI 050 036 0962 TEUVA m.a.haapaniemi@gmail.com Taxidermy Art Markku Natri LAPUA 0400-363345 www.markkunatri.fi Laatua nopeilla toimitusajoilla. Luonnontieteellisen alan konservaattori. Esa Kemppainen. p. 050 563 0169 kotis: trofeet.fi Täytän kalat,linnut ja nisäkkäät. Eläintentäyttäjä Juhani Hirvonen p. 045 330 3417 www.Lietsala.net Orivesi 040 558 4019 myös täyttötarvikkeita KOIRIA: Suomenpystykorvan pentuja synt.12.4.17 tiedus. 044 718 8929 Sileäkarv.noutajan pentuja, 040 706 6659 www.blackpepoon.com (myös beaglet) 2kpl suom.pystykorva narttua.Ikä 8kk. puh. 0400 886 058 Hirv/lintuverisiä pohjanpystykorvan pentuja. Petteri Alatalo 040 077 1223 Suomenpystykorvan pentuja,050 598 8158. Jämtlanninpystykorvan pentuja s.18.05-17 isä:Repomäen Junior emä: Pökö 0400 586 882 Jämttin urospentu 0400 890 807 Säkylä Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja puhtaista käyttölinjoista. Tuomo Kotasaari 0400 287 465. Jämptin narttupentuja s.6.5.-17, hirvija karhuverisistä KVA vanhemmista. 040 716 8497 Salla. Kk mäyräkoiran pennut vahvoista ajolinjoista . Tied. 045 675 7395 www.rantakaupin.fi KKK narttupentu. Synt. 7.3. 040 769 7363 VUOKRALLE TARJOTAAN: Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä puh. 0400 398 208 Jahtimökki Kainuussa nettimokki.com/5968 Ilomantsi,Naarvanjärvi saunallinen mökki Mh:n alueet ympärillä.050 518 7794 vuokrataan hattuvaarassa hyväk kaksio 0500 192 799 siisti loma-as. savukoski mets./kalastus ym harr. 500€/vko p. 040 743 3790 Mökki Taivalkoskella,hyvät metsästysmaat puh. 040 351 4927 Hirsimökki Kiannan rannalla Itä-Suomussalmen riistamaiden vieressä. 050 378 2820. OSTETAAN: Mökki INARIJÄRVEN rannalta p. 0400 619 539 ostan ruskeapintaista hirvi/poro sarvea, askartelukäyttöön kilo hinnalla.Kuvat sähköpost. ae.kuksa@hotmail.com 040 551 8695 ETSITÄÄN: ETSITÄÄN peuran/kauriin metsästysmahdollisuuksia! Ota yhteyttä: nv@eraverkko.fi Tilaukset verkkokaupasta: kauppa.raisioagro.com HERKKUA RIISTALLE Toimitukset kaikkialle Suomeen. Lisätietoja: raisioagro.com/riista Herkullinen Peuran-Herkku on omena-aromia sisältävä täydennysrehu hirvieläinten syysja talviruokintaan. on omena-aromia sisältävä täydennysrehu hirvieläinten syysja kauppa.raisioagro.com Peuran-Herkku vahvistaa eläimen terveyttä ja edistää sarvien kasvua.