• M et sä st äj ä 5 l 2019 Metsästäjä -lehden nimikkohanhien tarina alkaa Metsäkanalintujen metsästysajat UUTUUS! LEICA FORTIS 6 2–12 x 50 i, BDC LEICA FORTIS 6 1–6 x 24 i, BDC Leica Fortis 6. Kuusinkertainen suurennus parhaimmillaan. Uusi ja valovoimainen Fortis 6 2.5-15 x 56 i täydentää Leican 6x -tuoteperheen. Tähän tuoteperheeseen kuuluvat myös 24ja 50-mallit. Erinomainen erottelukyky, erittäin laaja näkökenttä sekä vertaansa vailla oleva kontrasti: näiden optisten ominaisuuksien ja virtaviivaisen muotoilun ansiosta Leica Fortis 6 asettaa riman uudelle tasolle sarjassaan. Mallit: Leica Fortis 6 1-6 x 24 i, 2-12 x 50 i, 2.5-15 x 56 i. Maahantuonti: Valokuvaustukku Foka Oy Markkinointi: Nordic Distribution Oy NorDis LEICA FORTIS 6 2.5–15 x 56 i, BDC Nordis Oy Leica Fortis 6 Metsästäjä nro 5 210x245.indd 1 29.7.2019 12:33:55 me ts ä s t ä j äk y se l yy n www.riista .fi O s a ll i st u VO ITA RII ST AKA M ER A www.riista.fi
• 2 l Metsästäjä 5 l 2019 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_05 Kansikuva: SARI HOLOPAINEN Metsästäjä -lehti Nro 5/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.11.2019. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
• METSO Tässä numerossa 2 l 2019 JA RI N IS KA N EN Metsästäjä 5 l 2019 l 3 Tässä numerossa 5 l 2019 5 Pääkirjoitus: Alkavan metsästysvuoden kuulumisia 6 Riistakolmiolaskentojen tulokset 8 Metsästä kanalintuja kestävästi 12 Metsähanhen metsästysalue laajenee 14 Saalisrekisteri 16 MMM avasi hankerahoitushaut 18 Hirvikanta-arvion menetelmä 20 Hirven kannanhoitojärjestelmä on monen tekijän summa 22 Maailman parasta hirvitietoa 24 Puheenjohtajalta: Historian havinaa monella rintamalla 26 Hirvieläinvahinkoja voi estää 28 Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen tulevat koulutukset 30 Metsästys poronhoitoalueella – haukkuja ja erotuksia 32 Valkohäntäpeuran metsästys tehokkaasti käyntiin heti kauden alusta 34 Metsästäjä-lehden nimikkomerihanhet, osa 1: tarina alkaa 38 Milloin koiran käyttäminen on sallittu? 40 Ministeriön kuulumisia: Suomi ei saanut uutta riistalajia 41 Haitallisten vieraslajien pyynnissä sallitut välineet 42 Sisäministeriö tiedottaa: Säilytä aseet turvallisesti 46 Metsästysaseen ylläpito Tee se itse: kiväärin massapetaus 50 Metsästäjän patruunat: Perinteiset ja bondatut luodit 52 Hirven kyttäyspyynti 54 Villisikajahtia Etelä-Pohjanmaan lakeudella 56 Kehittyvä riistatalous, osa 10: Metsästyksenjohtaja johtaa jahtia 58 Riistalaukauksen jälkeen, osa 2: Kallotrofee 60 Reseptit ála Akseli Herlevi: sorsa 62 Uutismakasiini 64 Lajiesittely: Rusakko 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii 12 Metsähanhen metsästysalue laajenee 42 Säilytä aseet turvallisesti Hirvi 18-30 Kuinka kanta-arvio tehdään, kannanhoitojärjestelmä, vahinkojen estäminen, koulutukset, metsästys poronhoitoalueella 8 Metsästä kanalintuja kestävästi LA SS I KU JA LA 6 Riistakolmiolaskentojen tulokset
• #BERELENTLESS LEUPOLD.COM VX-5HD TWILIGHT MAX HD LINSSIJÄRJESTELMÄ HUIPPU VALONLÄPÄISYLLÄ ZERO LOCK KOROSÄÄTÖNUPPI NOLLATASON PIKALUKITUKSELLA GUARD-ION LINSSIPINNOITE HYLKII VETTÄ JA EHKÄISEE NAARMUJA TÄYSIN VESITIIVIS LEUPOLDIN 30 VUODEN TAKUU VX-5HD KATSO LISÄTIETOA WWW.ASE.FI • TARJOUSHINNAT VOIMASSA SITOUMUKSETTA 30.10.2019 ASTI • MAAHANTUOJA: HJORTH URHEILUTUKKU OY Kauden tarjoushinnat VX-5HD 1-5x24 FireDot DX 1149€ VX-5HD 2-10x42 FireDot DX 1179€ VX-5HD 3-15x44 FireDot DX 1299€ VX-5HD 3-15x56 FireDot DX 1399€
• JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 5 l 2019 l 5 A lkukesä tuntui monin paikoin suosiolliselta kanalintujen pesintää ajatellen. Tätä vahvistivat monella alueella myös parhaillaan valmistumassa olevat kolmiolaskentojen tulokset. Näyttää siltä, että kanalintukannat suurimmaksi osaksi kehittyvät myönteisesti ja ovat kestäneet metsästysaikojen pidennyksen hyvin. Tilannetta täytyy tietenkin seurata koko ajan ja tarvittaessa rajoittaa metsästystä katovuosina. Myös vesilintutilanne on kuluneena keväänä ja suvena puhuttanut paljon. Toimenpiteitä jatketaan ja uusia suunnitellaan erityisesti taantuvien vesilintujen kantojen tukemiseksi niin rauhoituksina, rajoituksina kuin kosteikkohankkeina. Vesilintukantojen hoitoon liittyvät keskeisesti vieraspetojen pyynti ja pahimmassa tapauksessa tulevaisuudessa vähän isompikin vieras. Heinäkuun lopulla saimme vähemmän mieluisen uutisen, kun Suomen ensimmäinen sakaalihavainto varmistettiin. Pahimmassa tapauksessa kosteikkojemme riesana on minkin ja supikoiran lisänä samanlaisessa elinympäristössä viihtyvä sakaali. Minkin ja supikoiran osalta pykälät väljenivät pyynnin tehostamiseksi. Vaikutukset paljastuvat kokemusten karttuessa ja kaikki toivomme parasta – erityisesti taantuneiden vesilintukantojen elpymistä. Hirvieläinten puolella valkohäntäpeuralupia on käytössä merkittävästi aiempaa enemmän, kiitos aktiivisten lupahakijoiden. Työtä on edessä paljon, jotta peurakanta saadaan tiheän kannan alueella viimein laskuun. Kaikki luvat olisi myös käytettävä. Tässä tarvitaan koko jahtikauden aktiivista hyödyntämistä ja toivottavasti myös säidenhaltija on suosiollinen. Hirvieläinten metsästyksen ja kannanhallinnan kehittämiseksi on myös käynnistynyt kaksi isoa hanketta yhteistyössä metsästäjien ja maanomistajien kanssa. Hyvinvointia riistasta -hanke keskittyy peura-alueen ongelmiin ja peuran hyödyntämisen kehittämiseen. Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeen tavoitteena on hirvieläinten kannanhallinnan kehittäminen koko maassa. Molempien hankkeiden tavoitteena on hakea kullekin kulmakunnalle soveltuvia toimintamalleja ja vaihtaa kokemuksia hyviksi osoittautuneista toimintatavoista. Petopuolella uusi susikannan hoitosuunnitelma on ollut kommenteilla ja EU:n tuomioistuimen ratkaisua kannanhoidollisen metsästyksen jatkomahdollisuuksiin odotetaan. Riistaan liittyvissä keskusteluissa otsikoissa nousevat herkästi esille vastakkainasettelut ja joskus tuntuu siltä, että itse asiat hautautuvat niiden alle. Tämä on vahingollista, koska riistan kanssa työskennellessä on harvemmin tarjolla nopeita ratkaisuja. Ristiriitojen ratkaisemiseksi ja ongelmien korjaamiseksi tarvitaan usein vuosikausien työ. Tämä unohtuu monesti otsikkoja seuratessa. On hyvä muistaa, että esimerkiksi afrikkalainen sikarutto muodostaa edelleen suuren uhan maallemme, vaikka siitä ei kuluvana syksynä ole otsikoissa juuri puhuttu. Metsästäjät ovat sen torjunnassa edelleen eturintamassa ja aktiivista työtä jahtien muodossa sekä varautumista tarvitaan. Alkavan metsästysvuoden kuulumisia
• 6 l Metsästäjä 5 l 2019 JUKKA FORSMAN , KATJA IKONEN ja TONI LAAKSONEN , Luonnonvarakeskus Kanalintukannat vahvoja, paikoin jopa huipputiheyksiä K esän 2018 laskennat paljastivat kanalintutiheyksien lähteneen ilahduttavasti kasvamaan aallonpohjan jälkeen. Kanalintujen kannat voivat kuitenkin vaihdella vuosien välillä voimakkaastikin, ja kasvun jatkumisesta ei voi olla varma. Niinpä monia riistakolmiolaskijoita lienee reitin alussa jännittänyt edessä olevan 12 kilometrin kanalintutilanne. 942 lasketun kolmion ja 11 304 linjakilometrin jälkeen nähdään, että lintukannat ovat edelleen vahvistuneet viime vuodesta. Paikoin metson, teeren ja pyyn tiheydet lähestyvät koko kolmiolaskennan historian huipputiheyksiä. Tässä yhteenvedossa kuvataan kanalintujen tämän vuoden laskentatulosten yleiskuva ja pitkän aikavälin populaatiodynamiikka laajoilla suuralueilla. Suurta paikallista vaihtelua voi esiintyä pienelläkin alueella, ja yksityiskohtaisempiin päivitettyihin tuloksiin voi perehtyä Luonnonvarakeskuksen ylläpitämällä sivustolla: www.riistakolmiot.fi. Lisääntyminen onnistui kohtalaisesti Viime vuonna lintujen pesintä onnistui erinomaisesti, ja poikasosuudet olivat erittäin hyviä. Kuluvan kesän sää on ollut pääosin otollinen kanalintujen pesinnälle. Tänä vuonna kanalintujen havaitut poikasosuudet ja keskimääräiset poikaskoot olivat maanlaajuisesti pienempiä kuin viime vuonna, mutta kuitenkin kohtuullisen hyviä ja lähellä pitkäaikaista (koko kolmiolaskennan kattava) keskiarvoa. Metso ja teeri Metson tiheydet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna miltei koko pohjoisessa Suomessa. Erityisen voimakkaasti tiheydet kasvoivat Koillismaalla ja Itä-Lapissa, jossa aletaan lähestyä jo 31-vuotisen laskentahistorian huipputiheyksiä. Muusta Pohjois-Suomesta poiketen Länsi-Lapissa tiheys oli viime vuotista alhaisempi. Viime vuoteen verrattuna metson tiheydet kasvoivat eniten Rannikko-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä, missä tämän vuoden tiheydet ovat nyt lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kainuussa metson tiheys nousi, mutta on kuitenkin vähän koko laskentahistorian kattavan keskiarvon alapuolella. Viime vuoden tilanteeseen verrattuna metson tiheydet laskivat Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa, missä laji on harvalukuinen. Teerikanta vahvistui miltei koko maassa, ja korkeimpia tiheyksiä havaittiin Rannikko-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta Koillismaalle ulottuvalla leveällä vyöhykkeellä. Viime vuoteen verrattuna suurimmat kasvuluvut havaittiin Pohjoisja EteläSavossa, missä tiheydet kasvoivat 60–75 %, ja Pohjanmaa-Kainuualueellakin kasvua oli noin 40 %. Kaakkois-Suomessa ja eteläisimmässä Suomessa teeren tiheydet laskivat viime vuodesta ja ovat myös pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Pyy Pyykannat niin ikään ovat jatkaneet nousua miltei kautta maan ja lähesMetson, teeren, pyyn ja riekon keskimääräinen yksilötiheys (yksilöä/km2) ja populaatiodynamiikka vuosina 1988-2019 Suomen neljällä suuralueella. Lappi = Lapin lääni; ou-ka = Oulu ja Kainuu; keski = Pohjois-Karjala ja –Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa ja Rannikko-Pohjanmaa; etelä = muut riistakeskusalueet. Huomioi, että tunturi-Lapin tiheydet ovat epävarmoja, koska siellä lasketaan vain vähän kolmioita. Riekon osalta koira-avusteiset laskennat antavat tarkemman kuvan tilanteesta.
• Metsästäjä 5 l 2019 l 7 tyvät paikoin riistakolmioiden laskentahistorian huipputiheyksiä. Voimakkainta kasvu on ollut keskisessä Suomessa ja Oulu-Kainuu alueella. Korkeimmat tiheydet havaittiin tänä kesänä Pohjois-Savossa ja –Karjalassa, mutta kautta koko Etelä-Suomen tiheydet olivat varsin korkeita. Poikkeuksena on Kaakkois-Suomi, missä tämän vuoden kannan tiheysarvio on koko kolmiohistorian alhaisimpia. Riekko Riekon tiheys jatkaa myös kasvuaan sen vahvimmalla levinneisyysalueella (Lappi ja OuluKainuu). Metsä-Lapissa ja Oulun alueella riekon tiheys lähestyy koko riistakolmiohistorian keskitiheyttä. Riekko ilahdutti tänä vuonna myös Pohjanmaan kolmioiden laskijoita useamman nollavuoden jälkeen. Paikoin Itäja Ylä-Lapissa on tänä kesänä havaittu suhteellisen korkeitakin tiheyksiä, mutta laskettujen kolmioiden vähäinen määrä noilla alueilla vaikeuttaa tiheyden luotettavaa arviointia. Myöhemmin valmistuvat kanakoiralaskennat kertovat tarkemmin riekkokannan tilanteesta tunturialueella. Metsäkanalintujen runsaus lasketaan 12 kilometrin pituiselta kolmionmuotoiselta reitiltä heinä-elokuun vaihteessa. Pääosin metsästäjät laskevat vapaaehtoistyönä vuosittain noin tuhat riistakolmiota. Tämän vuoden riistakolmioiden kesälaskenta oli laskentojen 31. vuosi. Tätä kansainvälisesti ainutlaatuista aineistoa hyödynnetään tutkimuksessa, kannanarvioinnissa ja metsästyksen säätelyssä. Suuret kiitokset kaikille laskijoille! Metso Teeri Pyy Riekko Laskettuja kolmioita Tiheys (yks./km²) Muutos % Poikasosuus % Tiheys (yks,/km²) Muutos % Poikasosuus % Tiheys (yks,/km²) Muutos % Poikasosuus % Tiheys (yks./km²) Muutos % Poikasosuus % Etelä-Häme 24 2,1 ? ? 21 3,6 ? ? 21 7,3 ± 45 Etelä-Savo 66 3,3 ± 34 6,2 ++ 51 8,4 ± 51 Kaakkois-Suomi 38 3,6 ? 49 4,5 ± 46 6,0 ± 43 Kainuu 94 3,8 + 44 13,5 ++ 58 9,0 ++ 58 0,8 ± 49 Keski-Suomi 70 2,6 ? 30 7,6 + 52 8,4 ± 58 0,1 ± 71 Lappi 137 5,7 ± 35 4,2 + 48 3,8 ++ 55 2,1 + 54 Oulu 154 5,0 ± 43 11,0 ± 54 5,9 ± 48 1,5 ++ 73 Pohjanmaa 78 4,1 + 38 15,5 ++ 61 7,3 + 48 0,3 + 53 Pohjois-Häme 35 2,3 + 36 5,2 ++ 40 10,8 ± 41 Pohjois-Karjala 75 3,9 ? 49 9,4 + 59 9,0 + 54 Pohjois-Savo 64 3,3 ± 51 11,0 ++ 58 11,5 ++ 51 Rannikko-Pohjanmaa 22 1,9 ++ 50 7,2 ± 42 10,0 ? 44 Satakunta 58 4,8 ± 43 5,7 ± 48 8,6 ++ 49 Uusimaa 16 3,4 ? 43 5,4 ? 33 11,5 ++ 52 Varsinais-Suomi 11 1,1 ? ? 2,3 ? ? 33 6,9 ? 29 Koko maa 942 4,2 ± 38 7,4 + 49 6,9 + 51 0,9 ++ 36 Taulukko. Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km 2 ) ja poikasosuus (%) heinä-elokuussa 2019. Tiheyden muutos edellisvuodesta ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % + ja – muutos 15–30 % ++ ja – – muutos >30 % Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomeen, mistä aineistoa on riittävästi. Kanalintujen keskimääräinen tiheys riistakolmiolaskennassa (yksilöä/km² metsämaata) vuonna 2019 14.8.2019 mennessä tallennettujen havaintojen mukaan. RIEKKO METSO TEERI PYY
• 8 l Metsästäjä 5 l 2019 MATTI KERVINEN ja JUKKA KERÄNEN , Suomen riistakeskus Metsästyksen kestävyydestä huolehtiminen on jokaisen metsästäjän vastuulla riippumatta metsästyspäivien määrästä. Tähän juttuun on kerätty vinkkejä, joilla voit kantaa oman kortesi kekoon. M etsäkanalintumetsällä käy vuosittain 80 000–140 000 suomalaista metsästäjää. Metsällä käyneiden määrä noudattelee muutoksia metsäkanalintukannoissa. Myös yksittäisten metsästäjien metsästyspäivien ja saaliin määrissä on suurta vaihtelua. Osa innostuu metsälle vasta kun lintukannat ovat huipussaan, innokkaimmille metsästyspäivien määrä on vuodesta toiseen melko vakio. Metsästäjän kokemus ja pyyntiponnistus näkyvät usein saaliskertymässä. Seuraa lintutilannetta Riistakolmiolaskennat ovat riistakantojen seurannan ja metsästyksen säätelyn perusta. Osallistumalla riistakolmiolaskentoihin huolehdit riistaseurantojen jatkuvuudesta. Liikkumalla aktiivisesti maastossa myös metsästysajan ulkopuolella vahvistat käsitystäsi metsästysalueesi lintutilanteesta. Yksittäisen maastoretken tai pelkän oman riistakolmion havaintojen perusteella ei kuitenkaan pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska sattuman vaikutus havaintoihin voi olla suuri. Riistakolmiolaskentatuloksia onkin syytä tarkastella riittävän laajalta alueelta. Osallistu riistakolmiolaskentoihin Seuraa metsästysalueesi lintutilannetta ympäri vuoden Kirjaa riistahavaintosi Oma riistaan myös metsästysajan ulkopuolella Suhteuta saalismääräsi lintutilanteeseen Metsäkanalintusaalis tulee suhteuttaa vuosittain metsästysalueen lintutilanteen mukaan. Metsäkanalinnut ovat lyhytikäisiä lajeja, joilla on korkea luontainen kuolleisuus. Toisaalta, niillä on erittäin hyvä poikastuotto, joten kannan koko voi vaihdella rajustikin vuosien välillä. Pyynnissä voi hyvällä omallatunnolla käydä heikompanakin lintuvuonna, kunhan saalismäärä pysyy kohtuullisena suhteessa lintukantaan. Huomioi pyynnissä aina metsästysalueesi lintutilanne Noudata suosituksia ja kiintiöitä Valikoi saaliiksi nuoria yksilöitä ja molempia sukupuolia Metsäkanalintujen luontainen kuolleisuus ensimmäisenä elinvuotena voi olla yli 90 prosenttia, myöhemmin selvästi alhaisempi. Saaliiksi kannattaakin pyrkiä valikoimaan nuoria yksilöitä. Niiden todennäköisyys kuolla ennen seuraavaa lisääntymiskautta on ilman metsästystäkin suurempi kuin vanhempien lintujen, jotka ovat kannan lisääntymisen kannalta nuoria lintuja tärkeämpiä. Ota leppoisa asenne linnunpyyntiin ja unohda saaliinsaamisen pakko. Metsästä kanalintuja kestävästi Ammu vain, kun laukaus on turvallinen, lintu on sopivalla etäisyydellä, ampumalinja on esteetön ja olet varma osumasta. Kuvat: HANNU HUTTU
• Metsästäjä 5 l 2019 l 9 Metsoja teerisaaliit ovat perinteisesti olleet koirasvoittoisia. Osin vinouma johtunee pyyntitavoista, kuten teerikukkojen metsästyksestä syyssoitimilta, mutta myös aktiivisesta koiraslintujen valikoinnista saaliiksi. Lisäksi koiraslinnut ovat maastossa helpommin havaittavia kuin naaraslinnut, jotka moni metsästysseura on vieläpä saattanut rauhoittaa. Elinvoimaiset soitimet ovat tärkeitä paikallisen lintukannan turvaajia sekä metsolle että teerelle. Siksi saaliiksi ei kannata aktiivisesti valita pelkästään koiraslintuja, ainakaan vanhoja kukkoja, jotka ovat keskeisiä soidinten ylläpitäjiä. Valikoi saaliiksi nuoria lintuja, myös naaraita Älä metsästä teeren ja metson syyssoitimilla Raportoi saaliisi Metsästyksen vaikutukset metsäkanalintukantoihin tunnetaan edelleen puutteellisesti. Metsästyksen suunnittelun ja säätelyn kannalta on tärkeää tietää kuinka paljon, millä ajanjaksolla ja mistä metsäkanalintuja ammutaan. Tiedon avulla varmistetaan metsästyksen kestävyys. Metsästäjät ovat tiedon kerääjinä avainasemassa. Kirjaa saaliisi Oma riistaan Osallistu riistantutkimuksen ja riistahallinnon lähettämiin metsästystä koskeviin kyselyihin Ilmoita saaliisi metsästysseurasi sihteerille Jätä Metsähallituksen metsästysluvasta saalispalaute Ammu varmasti Hyvä ampumataito ja sen myötä varmat osumat ja haavakoiden välttäminen ovat eettisesti kestävää pyyntiä. Ampumataito on pitkälti lihasmuistia, joten ampumaan oppii toistojen kautta. Toistoja kertyy ampumaradalla. Aseen nostamista poskelle voi harjoitella myös kotona. Kaikkien ei tarvitse olla mestaritason rata-ampujia, mutta vastuullinen metsästäjä tiedostaa oman ampumataitonsa rajat ja ampuu metsällä niiden mukaisesti. Kehitä ja pidä yllä ampumataitoasi Pidä huolta, että kiväärisi on kohdistettu Älä ammu ylipitkiin matkoihin, epävarmoihin tilanteisiin tai oksien takana olevaa lintua Ampumatta jättäminen on aina parempi vaihtoehto kuin haavoittaminen. Uusia mahdollisuuksia harkitulle laukaukselle tulee varmasti myöhemmin. Nauti pyynnistä ja arvosta saalistasi Kehittynyt tekniikka ja optiikka sekä kattava metsäautotieverkosto ovat helpottaneet metsäkanalintusaaliin saantia. Jahtipäivän onnistumista ei kuitenkaan mitata saaliin määrällä. Metsästyspäivästä kannattaa opetella nauttimaan myös muilla tavoin. Vältä helppoja, ”ilmaiseksi tulleita” saaliita Ammu vain yksi lintu kustakin tilanteesta, niin yksittäinen saalis tuntuu arvokkaammalta Vaikka voisit ampua lintuja kiikarikiväärillä niiden pakoetäisyyden ulkopuolelta, kokeile hiipiä lähemmäksi Jalkaudu maastoon, älä etsi lintuja autolla Unohda saaliinsaamisen pakko ja nauti itse pyynnistä Älä ammu oksien takana olevaa lintua!
• JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 80 JO4472 1,83 €/KG Paljon liikkuvan ja energiaa tarvitsevan koiran täysravinto. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTI ASTIA! ARVO 14,90 € HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,RET512183 7 Monipuoliset housut metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. 100 % vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä Rain-Stop®-kalvo. Sivusaumoissa pitkät tuuletusventilaatiot. Irrotettavat henkselit. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL TROPHY 8x56 349,NORM. 429, | NOBU30335856 Erittäin valovoimaiset kiikarit hämärämetsästykseen. Kestävä, täysin vesitiivis rakenne. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. PIMEÄNÄKÖLAITE BURRELL NV 400 299,RET750241 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin riistan lajin/sukupuolen määritykseen. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. TARJOUKSET VOIMASSA 30.9.2019 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi METSÄSTYSLIIVI GENZO 59 90 NAV00195M 1993XL Koiranohjaajien suosimassa metsästysliivissä on runsaasti taskuja. Liivissä on tienvarsiturvallisuutta parantavat mustat he? astimet, jotka eivät häiritse riistaa. 3 -80€ TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 90 RET513363 7 Monikäyttöinen kääntötakki kaksipuolisella värityksellä. Tilavat taskut. Soveltuu mainosti alkusyksyn liikkuviin jahteihin. Oranssi puoli täyttää metsästyslain vaatimukset. METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER GTX 199,NORM. 229, | VI37445037 47 Tukeva ja kestävä kenkä metsästäjälle ja vaeltajalle. GORE-TEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC -urapohja varmistaa pidon. SUPILOUKKU 36x31x107 CM 79,GRAOF20 MINKKILOUKKU 16x18x72 CM 34 90 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. RIISTAKAMERA BURRELL S12HD+SMS II 199,RET019487 Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää sähköpostiin. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. KAUPAN PÄÄLLE GENZO LIPPIS ARVO 14,90 € . RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 66 VHF 299,NAV694091 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viri tetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Tehokkaalla 3400 mAh akulla pärjäät jopa useita metsästyspäiviä. Erittäin helppokäyttöinen. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,RET750237 Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. ASTIA! ARVO 14,90 € JAHTI &VAHTI EXTRAENERGIA 15 KG 31,JO4470 2,07 €/KG Rankkaa työtä tekevän ja erittäin paljon energiaa tarvitsevan koiran vaihtoehto. JOKAISELLE JAHTI&VAHTI ENERGIA TAI EXTRA ENERGIA SÄKIN OSTAJALLE PIPO KAUPAN PÄÄLLE. KAUPAN PÄÄLLE. VALMISTAUDU JAHTIKAUTEEN! METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM ROGEN VEIL 269,HWC10008141048 56, 241048 56 Huippuluokan puku aktiiviseen pienriistan metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Veil -kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisen hyvin. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Covertex® -erikoiskalvo. JAHTI&VAHTI PALAUTUSJUOMAJAUHE 600 G 17 90 NORM. 19,90 | JV86123 29,83 €/KG Kovassa rasituksessa oleville koirille helpottamaan työskentelyä seuraavanakin päivänä. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 2 199,NORM. 229,00 | RET000706 744 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™-camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo.
• JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 80 JO4472 1,83 €/KG Paljon liikkuvan ja energiaa tarvitsevan koiran täysravinto. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTI ASTIA! ARVO 14,90 € HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,RET512183 7 Monipuoliset housut metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. 100 % vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä Rain-Stop®-kalvo. Sivusaumoissa pitkät tuuletusventilaatiot. Irrotettavat henkselit. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL TROPHY 8x56 349,NORM. 429, | NOBU30335856 Erittäin valovoimaiset kiikarit hämärämetsästykseen. Kestävä, täysin vesitiivis rakenne. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. PIMEÄNÄKÖLAITE BURRELL NV 400 299,RET750241 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin riistan lajin/sukupuolen määritykseen. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. TARJOUKSET VOIMASSA 30.9.2019 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi METSÄSTYSLIIVI GENZO 59 90 NAV00195M 1993XL Koiranohjaajien suosimassa metsästysliivissä on runsaasti taskuja. Liivissä on tienvarsiturvallisuutta parantavat mustat he? astimet, jotka eivät häiritse riistaa. 3 -80€ TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 90 RET513363 7 Monikäyttöinen kääntötakki kaksipuolisella värityksellä. Tilavat taskut. Soveltuu mainosti alkusyksyn liikkuviin jahteihin. Oranssi puoli täyttää metsästyslain vaatimukset. METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER GTX 199,NORM. 229, | VI37445037 47 Tukeva ja kestävä kenkä metsästäjälle ja vaeltajalle. GORE-TEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC -urapohja varmistaa pidon. SUPILOUKKU 36x31x107 CM 79,GRAOF20 MINKKILOUKKU 16x18x72 CM 34 90 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. RIISTAKAMERA BURRELL S12HD+SMS II 199,RET019487 Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää sähköpostiin. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. KAUPAN PÄÄLLE GENZO LIPPIS ARVO 14,90 € . RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 66 VHF 299,NAV694091 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viri tetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Tehokkaalla 3400 mAh akulla pärjäät jopa useita metsästyspäiviä. Erittäin helppokäyttöinen. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,RET750237 Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. ASTIA! ARVO 14,90 € JAHTI &VAHTI EXTRAENERGIA 15 KG 31,JO4470 2,07 €/KG Rankkaa työtä tekevän ja erittäin paljon energiaa tarvitsevan koiran vaihtoehto. JOKAISELLE JAHTI&VAHTI ENERGIA TAI EXTRA ENERGIA SÄKIN OSTAJALLE PIPO KAUPAN PÄÄLLE. KAUPAN PÄÄLLE. VALMISTAUDU JAHTIKAUTEEN! METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM ROGEN VEIL 269,HWC10008141048 56, 241048 56 Huippuluokan puku aktiiviseen pienriistan metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Veil -kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisen hyvin. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Covertex® -erikoiskalvo. JAHTI&VAHTI PALAUTUSJUOMAJAUHE 600 G 17 90 NORM. 19,90 | JV86123 29,83 €/KG Kovassa rasituksessa oleville koirille helpottamaan työskentelyä seuraavanakin päivänä. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 2 199,NORM. 229,00 | RET000706 744 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™-camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo.
• 12 l Metsästäjä 5 l 2019 ANTTI PIIRONEN ja MIKKO ALHAINEN , Suomen riistakeskus Tundrametsähanhen metsästysalue laajenee Runsaslukuiseen metsähanhen alalajiin, tundrametsähanheen, kohdistuva metsästys jatkuu tänä syksynä aiempaa laajemmalla alueella. Alueen laajennuksen taustalla on laadukasta riistatietoa, jolla voidaan varmistua metsästyksen kohdistumisesta runsaslukuiseen alalajiin. M etsähanhen metsästysalueen laajentamisen perusteena on käytetty kaularenkailla ja GPSlähettimillä merkityistä metsähanhista saatua tietoa sekä metsästäjien keräämää tietoa metsähanhisaaliista. Merkityistä linnuista tehdyt havainnot osoittavat Pohjois-Karjalassa pesivien metsähanhien muuttavan pohjoisempana pesivien lajitovereidensa tavoin talvehtimisalueille Ruotsin kautta. Kaakkois-Suomen metsähanhijahdissa ei siis ammuta Suomessa pesineitä lintuja. Metsähanhet ovat usein sekaparvissa muiden hanhien kanssa. Loka-marraskuussa KaakkoisSuomessa erityisesti tundrahanhia on samoissa parvissa. Kuvassa neljä tundrahanhea ja kolme metsähanhea, joista erityisesti nuoren tundrahanhen erottaminen on vaikeaa. LA SS I KU JA LA
• Metsästäjä 5 l 2019 l 13 Metsähanhisaalis edellisinä syksyinä Metsästäjiltä kerättyjen näytteiden perusteella metsästys on kohdistunut halutunlaisesti metsähanhen runsaslukuisempaan alalajiin tundrametsähanheen. Syksyllä 2017 kerättyjen saaliskuvien perusteella noin 85 % saaliista oli tundrametsähanhia. Syksyllä 2018 kerättiin saalismetsähanhien päitä, joista määritettiin alalaji DNA-analyysillä. Tulos oli lähes identtinen edellissyksyn kanssa: 88 % oli tundrametsähanhia. Suomen riistakeskus kiittää keräykseen osallistuneita metsästäjiä, jotka ovat olleet mukana mahdollistamassa metsähanhen metsästyksen jatkumista! Pakollinen saalisilmoitus Metsähanhi kuuluu saalisilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tarkoituksena on saada aiempaa tarkempi tieto todellisesta saalismäärästä. Saaliiksi saadusta metsähanhesta tehdään virallinen saalisilmoitus sähköisesti Oma riista -palvelussa tai postitse virallisella lomakkeella. Suosittelemme lähettämään ilmoituksen viipymättä saaliin saamisen jälkeen, käytännössä vuorokauden kuluessa. Lakisääteinen raja on seitsemän (7) vuorokautta saaliin saamisesta. Metsähanhen päitä kerätään taas Tarkoituksena on parantaa valokuvista tehtävän alalajin määrityksen tarkkuutta ja seurata metsähanhisaaliin alalajikoostumusta. Vuonna 2019 metsähanhen metsästys on sallittua 1.10—30.11.2019: Etelä-Karjala: Koko maakunta. Etelä-Savo: Enonkoski, Puumala, Savonlinna ja Sulkava. Kymenlaakso: Koko maakunta. Pohjois-Karjala: Kitee, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Päijät-Häme: Orimattila. Uusimaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila. AN TT I PI IR ON EN Metsähanhen metsästysaika 2019 1.10. 30.11. Ei metsästystä Kerätyistä päistä määritetään alalaji DNAanalyysillä ja analyysin tulosta verrataan nokan väritykseen ja pään ja nokan mittasuhteisiin. Kaikkia metsähanhen metsästäjiä kannustetaan ottamaan talteen ammutun metsähanhen pää ja ilmoittamaan siitä oheisten ohjeiden mukaisesti. Näytteet pyritään hakemaan metsästäjiltä kotoa, joten keräykseen osallistuminen on vaivatonta. Tieto saaliin alalajikoostumuksesta on tällä hetkellä suurimpia tietotarpeita metsähanhen kannanhoidossa. Mitä tarkempaa riistatieto on, sitä varmemmalla pohjalla on metsästyksen säätely eikä metsästystä tarvitse rajoittaa varmuuden vuoksi. Metsähanhen metsästysalueen laajentaminen on tästä oiva esimerkki! HUOMIO METSÄSTÄJÄT! Pääkeräys metsähanhisaaliista Leikkaa pää irti kaulan alaosasta Pakasta paperiin käärittynä Ota yhteyttä riistasuunnittelija Antti Piiroseen (029 431 2332, antti.piironen@riista.fi). Näytteet noudetaan metsästäjiltä kootusti metsästyskauden jälkeen Näytteitä keränneille metsästäjille toimitetaan raportti keräyksen onnistumisesta ja lintujen alalajista Pääkeräys toteutetaan, jotta kuvakeräyksellä saadaan tulevaisuudessa entistä tarkempaa tietoa metsähanhisaaliin alalajikoostumuksesta. Riistatiedon keruu on metsästäjien etu, ja turvaa jahdin jatkumista tulevaisuudessa. Pääkeräys tehdään luottamuksellisesti. Suomen riistakeskus kiittää yhteistyöstä!
• 14 l Metsästäjä 5 l 2019 SAANA HARJU , HELI PAAVOLA , Suomen riistakeskus Saalisrekisteri Saalisilmoitusvelvollisuus laajenee ensi vuonna S en lisäksi, mitä hirvieläimen pyyntilupaa koskevassa pykälässä säädetään, saaliiksi saadusta riistaeläimestä on tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle, jos riistaeläinlajin metsästyksen kestävyyden varmistaminen tai metsästyksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Metsästyslain mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään, mistä riistaeläinlajista saalisilmoiMetsästyslaissa säädetään, että saalisrekisteriin merkitään metsästyslaissa tarkoitettujen saalisilmoitusten perusteella metsästäjän nimi ja metsästäjänumero, tiedot pyydystetystä eläimestä sekä pyyntiaikaa ja -paikkaa koskeva tieto. Se, mitä tietoja pyydystetystä eläimestä saalisilmoituksessa täytyy ilmoittaa, riippuu metsästyslain ja sen nojalla sovellettavaksi tulevan valtioneuvoston asetuksen säännöksistä. Käytännössä näillä tiedoilla tarkoitetaan muun muassa saaliseläimen lajia, ikää sekä sukupuolta koskevia tietoja. Saalisilmoituksen voi jättää Oma riista -palvelun kautta tai vaihtoehtoisesti Suomen riistakeskuksen saalisilmoituslomakkeilla, jotka voidaan toimittaa aluetoimistoille joko sähköpostitse tai postitse. Saalisrekisterin sisältämät henkilötiedot poistetaan kymmenen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jonka aikana henkilö on antanut viimeisen saalisilmoituksen. Saalisilmoitusvelvollisuus laajenee elokuusta 2020 lähtien myös taantuneisiin vesilintuihin. Tämän jälkeen myös saaliiksi saadusta haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta on tehtävä saalisilmoitus. Saaliin ilmoittamatta jättäminen vastoin säädettyä ilmoitusvelvollisuutta on metsästysrikkomus. Saalisrekisteriä koskeva pykälä tuli metsästyslakiin vuoden 2017 lakimuutoksen myötä. Saalisrekisterin rekisterinpitäjänä toimii Suomen riistakeskus. Rekisterin tietoja käytetään riistakantojen seurantaan ja käytön suunnitteluun, metsästyksen valvontaan sekä tilastojen laatimiseen. tus on tehtävä, sekä ilmoituksen muodosta, sisällöstä ja ilmoituksen tekemisen määräajasta. Näitä säännöksiä metsästäjän ja luvansaajan on velvollisuus noudattaa.
• Metsästäjä 5 l 2019 l 15 Saaliit Oma riista -palveluun Lakisääteisten saalisilmoitusten jättäminen on mahdollista Oma riista -palvelussa kaikille riistaja rauhoittamattomille eläimille. Myös lomakkeella aluetoimistolle toimitettu lakisääteinen saalisilmoitus tallennetaan sähköiseen saalisrekisteriin. Lakisääteisillä saalisilmoituksilla pyritään omalta osaltaan parantamaan riistatiedon kattavuutta. Saalisilmoituksista saatava paikkatieto luo kokonaiskuvaa lajin leviämisestä ja kirjatut saalismäärät toimivat indikaattoreina kannan koolle. Näitä tietoja Suomen riistakeskus hyödyntää lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseen, kuten kestävän riistatalouden ja metsästyksen edistämiseen, riistaeläinkantojen tilan, kehityksen, kestävyyden ja elinvoimaisuuden seuraamiseen sekä riistanhoidon ja riistan elinympäristöjen hoidon edistämiseen. Saalisilmoituksista saatavaa tietoa tarvitaan lisäksi muun muassa vahinkokohteen poikkeusluvan tarpeen arvioimiseen ja mahdollisesti asetetun alueellisen lajikohtaisen kiintiön täyttymisen seurantaan. Lakisääteisten saalisilmoitusten lisäksi Oma riista -palveluun kuuluu käyttäjän henkilökohtainen riistaloki. Metsästäjä voi rekisteröitymisen jälkeen kirjata palveluun riistatietojaan, kuten riistahavaintoja saalistietoja. Palvelun käyttäjä näkee Oma riista -palvelussa historiaja yhteenvetotietoja syöttämistään riistatiedoista. Metsästäjän henkilökohtainen riistaloki ei ole palvelussa kenenkään muun nähtävissä. Vapaaehtoiset riistalokimerkinnät eivät siten tule osaksi saalisrekisteriä vaan toimivat ainoastaan metsästäjän saalispäiväkirjana. Tällaisia vapaaehtoisia riistalokimerkintöjä voivat olla esimerkiksi metsästysaikaiset kettuja varissaaliskirjaukset. Henkilön tallentamia riistatietoja voidaan kuitenkin käyttää julkisen riistakonsernin suunnittelutehtäviin, riistakantojen seurantaan ja käytön suunnitteluun sekä tilastointija tutkimustarkoituksiin. Riistatietoja käsitellään ilman henkilötietoja. Mikäli tallennettujen riistatietojen pohjalta tehdään julkaisuja, tiedot julkaistaan summatietoina tai karkeistettuina tietoina. Vapaaehtoisesti luovutettuja saalisja havaintotietoja henkilötietoineen säilytetään niin kauan, kunnes henkilö poistaa tietonsa tai pyytää niitä poistettavaksi. Oma riista -palvelun käyttöehdot ja tietosuojaseloste löytyvät Suomen riistakeskuksen riista.fi -verkkosivulta. Saalisrekisteritietojen julkisuus ja luovuttaminen Saalisrekisterin tietojen julkisuudesta ja luovuttamisesta säädetään julkisuuslaissa, EU:n tietosuoja-asetuksessa ja tietosuojalaissa. Saalisrekisteristä annettavista tietoluovutuksista vastaa Suomen riistakeskuksen JHT-rekisterit -tiimi. Viranomaisen asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön vapaa-ajan harrastuksista, ovat julkisuuslain nojalla salassa pidettäviä. Metsästyslain mukaan Suomen riistakeskus rekisterinpitäjänä saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa saalisrekisterin tietoja riistakantojen seurantaa ja käytön suunnittelua sekä metsästyksen valvontaa varten maaja metsätalousministeriölle, riistanhoitoyhdistyksille, Luonnonvarakeskukselle, Metsähallitukselle, metsästyksen valvonnasta vastaaville viranomaisille sekä riistahallintolain 23 §:ssä tarkoitetulle metsästyksenvalvojalle. Metsästyksen valvonnasta vastaavia viranomaisia ovat metsästyslain 88 §:ssä tarkoitetut poliisin, rajavartiolaitoksen, tullin sekä Metsähallituksen virkamiehet. Saalisilmoitusvelvollisuus laajenee elokuusta 2020 lähtien myös taantuneisiin vesilintuihin. Saalisilmoitus on helpointa tehdä Oma riista -palvelun kautta. KÄMPPÄKARTANO KITEEN PYHÄJÄRVELLÄ Tee tarjous 3.10.2019 mennessä. Katso lisätiedot: www.upmbonvesta.? Nyt myynnissä upea Nivungin kämppäkartano metsästysmahdollisuudella Kiteen Pyhäjärven rannalla!
• MMM AVASI RIISTATALOUDEN EDISTÄMISEEN JA ARVOKKAIDEN LINTUVESIEN KUNNOSTUKSEEN LIITTYVÄT HANKERAHOITUSHAUT Maaja metsätalousministeriö myöntää hakemusten perusteella avustuksia valtakunnallisiin ja paikallisiin riistatalouden edistämishankkeisiin. Avustuksilla tuetaan tänä vuonna erityisesti riistanhoitoyhdistysten yhdistymishankkeita, muita riistakonsernistrategian mukaisia hankkeita sekä arvokkaiden lintuvesien kunnostukseen ja hoitoon kytkeytyviä hankkeita. R iistanhoitoyhdistysten yhdistymisavustuksia voivat hakea vuonna 2019 toimintansa aloittaneet uudet yhdistyneet riistanhoitoyhdistykset ja vuonna 2019 yhdistymispäätöksen tekevät yhdistykset. Avustuksia voidaan myöntää sekä uuden yhdistyksen toiminnan vakiinnuttamiseen että uuden yhdistyksen toiminnanohjauksen vahvistamiseen uusilla toimintamalleilla. Yhdistymisavustusten hakuaika alkaa 1.8.2019 ja jatkuu toistaiseksi. Avustuksia voidaan myöntää myös muihin julkisen riistakonsernin strategiaa toiminnallistaviin hankkeisiin kuten eri riistalajien hoitosuunnitelmien toteuttamiseen, taantuneiden vesilintukantojen seurantamenetelmien kehittämiseen ja metsästyksen eettisyyttä tukeviin hankkeisiin. Tähän ryhmään kuuluvia avustuksia voidaan myöntää riistanhoitoyhdistysten ohella myös muille yleishyödyllisille yhteisöille sekä tutkimuslaitoksille. Avustusten hakuaika on 1.8.-30.9.2019. Kosteikkojen kunnostusavustuksia haettava 15.9.2019 mennessä. Monet arvokkaat lintuvedet ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet umpeen ja niiden linnusto on köyhtynyt. Ongelma koskee sekä suojeltuja kosteikkolintulajeja että monia elinympäristöltään vaateliaita metsästettäviä sorsalintulajeja. Vieraspedot heikentävät lisäksi monien vesilintulajien poikastuottoa. Ympäristöministeriö ja maaja metsätalousministeriö ovat siksi käynnistäneet yhdessä pilottihankkeen vesilintujen elinympäristöjen tilan parantamiseksi. Kunnostusja hoitotoimenpiteitä sekä erilaisia muita vesilintujen tilaa parantavia toimenpiteitä on tarpeen toteuttaa sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. Maaja metsätalousministeriön varoista avustuksia voidaan myöntää pilottihankkeeseen liittyviin arvokkaiden lintuvesien kunnostusta ja hoitoa edistäviin hankkeisiin kuten rauhoitusalueiden lähialueille perustettavien uusien pienkosteikkojen perustamiskustannuksiin. Avustuksia voidaan myöntää 1.8.-15.9.2019 välisenä aikana jätettyjen hakemusten perusteella sekä yleishyödyllisille yhteisöille että yksityisille toimijoille. Avustusten määristä päätetään vuosittain Myönnettävillä avustuksilla voidaan tukea sekä yksiettä useampivuotisia hankkeita. Maaja metsätalousministeriö ei kuitenkaan tässä vaiheessa voi sitoutua jatkorahoitukseen, koska tulevien vuosien avustuksista päätetään aina vuosittain. Avustusten tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maaja metsätalousministeriön verkkosivuilta. Lisätietoja: Asiantuntija Heidi Krüger, p. 02951 62072, etunimi.sukunimi@mmm.fi 16 l Metsästäjä 5 l 2019
• Nähdään metsällä ja täällä: tracker.fi – facebook.com/tracker.fi PYSY EDELLÄ IOT 4G Uusi Tracker Artemis -koiratutka on varustettu hyväksi todetulla sekä uudella teknologialla. Siinä on tuki 2G-verkolle, mutta myös NB-IoT / LTE-CAT M1, joka on uusi vähän energiaa kuluttava ja kuuluvuudeltaan aiempia parempi IoT 4G-teknologia. Tulevaisuudessa vanhat 2Gja 3G -verkot tulee korvaamaan IoT 4G, joka takaa huomattavasti paremman kuuluvuuden pienemmällä virrankulutuksella. Tracker Artemis pitää sisällään myös paljon muuta. Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy jälleenmyyjältä. NB-IOT LTE-CAT M1 TARKKA HAUKKULASKURI ETÄKÄYTETTÄVÄT LED-VALOT GPS/GLONASS 3200 mAh
• 18 l Metsästäjä 5 l 2019 TUOMAS KUKKO ja JYRKI PUSENIUS , Luonnonvarakeskus Hirvikannan arviointimenetelmä Luonnonvarakeskuksen hirvitutkimus laskee hirvikannan koon ja rakenteen arviot sekä verotussuositukset, joiden avulla päästään riistaneuvostojen asettamiin tavoitteisiin. Näin se tapahtuu. H irvikannan koon ja rakenteen arvioinnin perusta on hirven vuoden elinkiertoa kuvaava populaatiomalli (kuva 1). Populaatiomalliin yhdistetään tietoja useasta lähteestä. Laskelmat tehdään käyttäen hirvijahdin aikana kerättävää aineistoa havaituista ja kaadetuista hirvistä, metsästäjien arviota jahdin jälkeen alueelleen jäävästä hirvikannasta sekä lento-, ja maalaskentojen avulla kerättyä aineistoa. Seuraavassa esitetään kuvasarjan avulla Bayes-tilastotieteen periaate, jolla eri aineistoista muodostetaan hirvikannan koon ja rakenteen arviot todennäköisyysjakaumineen. Laskennassa hirvitalousalueen hirvitiheyden mahdolliset arvot on rajattu siten, että negatiiviset lukemat eivät käy (kuva 2) – hirviä on täytynyt olla alueella ennen jahtia vähintään niin paljon kuin niitä on saatu saaliiksi. Talousalueen metsästysseurueiden jäävän kannan arvioista on laskettu metsästyspinta-alalla painotettu keskiarvo sekä tälle lukemalle keskivirhe (kuva 3). Näin johdettua jäävän kannan arvion normaalijakaumaa on pohjoisessa Suomessa kalibroitu lentolaskentojen tiheyksillä, sekä koko maassa jäävän kannan arvioiden riittävyysanalyysiin perustuen. Hirvihavaintojen lukumäärä metsästyspäivää kohti antaa käyttökelpoisen indeksin hirvikannan koolle (kuva 4). Indeksin oletetaan olevan hirvitalousalueella suoraan verrannollinen kannan tiheyteen. Esimerkiksi 10 prosentin nousu indeksissä viittaa samansuuruiseen kasvuun alueen kannassa. Indeksin arvon ja kannan tiheyden välisen yhteyden voimakkuus vaihtelee alueittain. Indeksin luotettavuutta voidaan parantaa kirjaamalla hirvihavainnot huolellisesti. Edellisen vuoden kannasta voidaan populaatiomallin perusteella tietyllä tarkkuudella päätellä seuraavan vuoden kannan koko (kuva 5). Vasatuoton ja hirvien kuolleisuuden arvioinnin epävarmuustekijät, kuten epätarkkuudet havaintojen kirjaamisessa, muutokset kannan rakenteessa, suurpetokannoissa ja sääolosuhteissa sekä mahdollinen nettomuuttovoitto tai -tappio heikentävät edellisvuoden ennustuskykyä. Myös tässä kohtaa tarkkuutta voidaan parantaa kirjaamalla hirvihavainnot huolellisesti. Joillakin alueilla on suoritettu talvisia lentoja/tai maalaskentoja (kuva 6). LentoKuva 1. Hirvikannan arvioinnissa käytettävän populaatiomallin mukainen hirven vuosi.
• laskenta antaa useimmiten arvokasta lisäinformaatiota kannan tilasta. Epävarmuutta lentolaskennan arvioihin tuovat otantaasetelma ja hirvien epätäydellinen havaittavuus. Havaittavuutta on mallinnettu ja siten korjattu Luken etäisyysmenetelmällä suoritetuissa lentolaskennoissa. Kun kaikki edellä luetellut tiedot tuodaan yhteen, nähdään (kuva 7), etteivät ne aina ole täysin sopusoinnussa keskenään. Paikoitellen eri indeksit voivat antaa ristiriitaisen näkemyksen sekä kannan koosta, että viimeisimmästä kannan muutoksesta. Tämän vuoksi mihinkään yksittäiseen tietolähteeseen ei voida varauksetta luottaa. Luken kannanarvioinnin menetelmä on tietolähteiden informaation yhdistäminen (kuva 8). Se ei reagoi kovin voimakkaasti yksittäisiin poikkeaviin havaintoihin jossakin käytettävistä aineistolähteistä. Todennäköisyysjakaumien skaalattu tulo on eräänlainen synteesi, joka kertoo kannan tiheyden mahdollisten arvojen todennäköisyydet ehdollistettuna vuoden hirviaineistolla. Tämän jakauman odotusarvoa (keskiarvoa) voidaan pitää parhaana kompromissina kannan koosta kyseisenä vuonna. Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Populaatiomalliin yhdistettyjen aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000– nykyhetki), jolloin saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia (kuva 9), joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot. Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän. Kaiken kaikkiaan mallin laskelmat perustuvat pääosin metsästäjien tuottamaan aineistoon. Luken hirvitutkimuksessa toivotaan että metsästäjät jatkossakin kirjaavat huolellisesti hirvihavaintonsa ja kaatonsa, sekä arvioivat jahdin jälkeen jäävän kannan mahdollisimman tarkasti. Näin saadaan luotettavaa tietoa hirvikannan hoidon perustaksi. Kuva 9. Vuotuiset jakaumat riippuvat toisistaan populaatiomallin parametrien kautta ja muodostavat yhdessä aikasarjan hirvikannan kehityksestä. Kuva 2. Hirvitiheyden arvot rajataan nollaa suuremmiksi. Kuva 3. Seurueiden arvioista muodostetaan alueelle hirvitiheyden jakauma. Kuva 4. Hirvihavaintojen määrä heijastelee kannan runsautta. Kuva 5. Populaatiomallin avulla saadaan arvio hirvitiheydestä perustuen edelliseen vuoteen. Kuva 6. Lentolaskennat tuovat lisätietoa muiden aineistojen tueksi. Kuva 7. Tietolähteet hirvitiheydestä mittaavat samaa asiaa eri tarkkuuksilla. Kuva 8. Tietolähteistä muodostetaan yhdistelmä, ns. posteriori-jakauma. Metsästäjä 5 l 2019 l 19
• 20 l Metsästäjä 5 l 2019 TIMO RUUSKA ja JANI KÖRHÄMÖ , Suomen riistakeskus Hirven kannanhoitojärjestelmä – monen tekijän summa Jahtisyksy on päässyt mukavasti alkuun ja hirven aikaistettu metsästys on käynnissä PohjoisSuomessa sekä vahtimismetsästys pelloilta on mahdollista muualla maassa. Varsinainen hirvenmetsästyksen aloitus siintää jo kulman takana. Vaikka hirvenmetsästys ja verotussuunnittelu konkretisoituvat syksyyn, tapahtuu taustalla ympäri vuoden. P yyntilupien määrä on syksyn polttava keskusteluaihe ja pitkin kautta tiedustellaan naapureilta, onko tullut saalista ja paljonko lupia on käyttämättä. Kuluvalle metsästyskaudelle Suomen riistakeskus on myöntänyt 50 383 pyyntilupaa hirvelle, 58 094 valkohäntäpeuralle, 230 kuusipeuralle ja 18 metsäpeuralle. Hirven osalta lupamäärät ovat vähentyneet, ja valkohäntäpeuran kohdalla lupien määrä on lisääntynyt viime vuoteen verrattuna. Tiivistä yhteistyötä Vuosittain myönnettävät pyyntiluvat ovat pitkäjänteisen verotussuunnittelun ja lupaprosessin tulosta. Verotussuunnittelu on moniportainen ja useita tahoja osallistava prosessi, jolla pyritään alueellisten riistaneuvostojen asettamiin kantatavoitteisiin. Alueelliset riistaneuvostot määrittävät hirvitalousaluekohtaiset kantatavoitteet kolmen vuoden jaksoissa. Tavoitteiden toteutumista tarkastellaan yhdessä sidosryhmien kanssa vuosittain. Luonnonvarakeskus tuottaa maaliskuussa hirvitalousalueja riistanhoitoyhdistystasoiset kanta-arviot ja verotussuositukset, joiden pohjalta alkaa varsinainen verotussuunnittelu. Riistanhoitoyhdistykset kokoontuvat hirvitalousalueittain ja laativat Luonnonvarakeskuksen arvioiden perusteella verotuslaskelmat, joilla päästään alueellisiin kantatavoitteisiin. Keskeisessä roolissa verotussuunnittelua ovat luvanhakijat, jotka vievät suunnittelun käytäntöön. Riistanhoitoyhdistysten tehtävänä on viestiä luvanhakijoille verotussuunnitelmat, jotta hakijat voivat ottaa ne huomioon miettiessään haettavien lupien määrää. Suomen riistakeskuksen tehtäviin kuuluu hirvieläinluvista päättäminen. Lupapäätökset ohjeineen toimitetaan hakijoille heinä-elokuun vaihteessa hyvissä ajoin ennen hirvenmetsästyksen alkua. Tavoitteita ja suosituksia Verotussuunnitelmat pohjautuvat alueellisiin kantatavoitteisiin. Alueellisesti määritetään tavoiteltava hirvikannan tiheyshaarukka (esimerkiksi 2,8 3,3 kpl / 1000 hehtaaria), aikuisten hirvien naaras/urossuhde (esimerkiksi enintään 1,5 naarasta/ uros) ja jahdin jälkeisen kannan vasaosuus Myönnetyt hirvieläinten pyyntiluvat 2019 riistakeskusalueittain MYÖNNETYT HIRVIELÄINTEN PYYNTILUVAT KAUDELLE 2019–2020, vertailutietona edellisen vuoden pyyntilupamäärä ALUE HIRVI VALKOHÄNTÄPEURA KUUSIPEURA METSÄPEURA 2019 2018 2019 2018 2019 2018 2019 2018 Etelä-Häme 1756 1688 10102 7406 12 2 Etelä-Savo 3768 3858 590 525 Kaakkois-Suomi 2688 2820 868 674 Kainuu 1797 2065 Keski-Suomi 4025 4006 1039 831 1 1 3 3 Lappi 10404 11835 Oulu 5795 8459 Pohjanmaa 4197 3985 803 545 15 15 Pohjois-Häme 2140 2023 5079 3967 Pohjois-Karjala 1502 1450 Pohjois-Savo 3197 3292 213 197 Rannikko-Pohjanmaa 2082 2107 1177 939 Satakunta 2852 2798 11225 8181 36 24 Uusimaa 2460 2614 9897 8342,5 153 117 Varsinais-Suomi 1722 1644 17101 12699 28 28 YHTEENSÄ KPL 50385 54644 58094 44306,5 230 172 18 18
• Metsästäjä 5 l 2019 l 21 (esimerkiksi 20 30 prosenttia vasoja). Hirvikannan hoitosuunnitelman määrittämien raamien tavoitteena on elinvoimainen ja vakaa hirvikanta, jonka aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla sekä kannan rakenne on tasapainoinen. Kantatavoitteisiin pääseminen vaatii suunnitelmallisuutta jahdilta sekä tietotaitoa metsästäjiltä. Valikoivalla metsästyksellä voidaan vaikuttaa kannan rakenteeseen muun muassa säätelemällä sukupuolija ikäjakaumaa. Biologisesti hyvin voivassa kannassa on riittävästi täysikasvuisia uroksia sekä parhaassa iässä olevia naaraita ja uroksia on riittävästi suhteessa naaraisiin. Käytännössä tämä näkyy saaliin rakenteessa siten, että naarasja vasaosuuden tulisi olla noin 50 prosenttia saaliista. Kuitenkin, jos kanta on päässyt pahasti vinoutumaan, voidaan muutaman vuoden ajan vaatia voimakkaitakin korjaavia toimenpiteitä, että kannan rakenne saadaan takaisin tavoitteeseen. Tukea suunnitteluun Hirvikannan säätelyä on kehitetty viime vuosina ja merkittävä kehitysaskel on ollut muun muassa reaaliaikaisen hirvitiedon käyttöönotto. Kauden aikana pystytään seuraamaan hirvitalousalueittain jahdin edistymistä sekä ennakoimaan jahdin tulosta. Reaaliaikaista hirvitietoa on saatavilla riistahavainnot.fi -sivuston sekä Oma riista -palvelun kautta. Lisää aiheesta löydät lehden sivuilta 22-23. Hirvitalousaluesuunnittelijat ovat kiertäneet keväästä lähtien eripuolilla maata kouluttamassa kiinnostuneille hirvieläinten biologiaa ja valikoivaa verotusta, mikä tukee tavoitteellista ja suunnitelmallista jahtia. Tulevien koulutustilaisuuksien ajankohdat löytyvät riistakeskuksen sivuilta tapahtumahaun kautta. Aiheesta kiinnostuneille löytyy myös rutkasti itseopiskeltavaa materiaalia riistainfo.fi -sivustolta.
• 22 l Metsästäjä 5 l 2019 LAURI ITKONEN , Suomen riistakeskus Maailman parasta hirvitietoa Oma riista -palvelun hirvitoiminnallisuudet ovat osoitus metsästäjien ja riistantutkimuksen yhteistyöstä. Kattavat hirvitiedot ovat jokaisen seuran jäsenen saatavilla ajantasaisena. J okaisessa meissä hirvenmetsästäjässä on sisällä pieni hirvitutkija. Oma riista tarjoaa tietoa vaativaankin analyysiin, tämä tieto on löydettävissä seurojen sivuilta. Seuran jäsen pääsee katsomaan oman seuransa, riistanhoitoyhdistyksensä, hirvitalousalueensa ja koko maan tietoja. Tiedon saa käyttöönsä, kun lähettää metsästäjänumeronsa seuran yhteyshenkilölle. Yhteyshenkilön pitää sen jälkeen lähettää jäsenelle kutsu, joka hyväksyy kutsun oma.riista.fi -sivulla tietokoneella tai tabletilla yksityishenkilön näkymästä kohdasta ”OMAT TIEDOT” . Hirvitiedon keruun muutos paperilta sähköiseen maailmaan on metsästäjiltä iso panostus ja vahva osoitus halusta kestävään hirvikannan hoitoon. Tarkka tiedon tuotto ja analysointi auttaa metsästäjiä pitämään hirvikannan elinvoimaisena ja yhteisesti sovitussa tavoitehaarukassa. Kirjaamalla jahdin aikaiset havainnot ja kaadot tarkasti ohjeistuksen mukaan metsästäjät edistävät myös hirvivahinkojen ehkäisyä. Sähköisen kirjaamisen ehkäpä suurin hyöty on, että se mahdollistaa jahdin seurannan jo metsästyskauden aikana. Metsästäjien rooli tässä on tärkeä. Joskus on aiheellista reagoida olemassa olevaan hirvitilanteeseen kesken kauden, vaikka kevään suunnitelmat olisivat toiset. Aikaisemmin tietoa saatiin odottaa seuraavaan kevääseen ja oltiin jälkiviisauden varassa. Jahdin aikaiset kirjaukset Vaikka hirvitieto kerätään maastossa älypuhelimilla tai kotona tietokoneella, niin voimassa on edelleen vanhan hirvikortin kirjaamissäännöt: Sama hirvi kirjataan seuralle vain kerran päivän aikana, vaikka se nähtäisiin useamman kerran. Kirjataan vain metsästäjien metsästyksensä aikana näkemät hirvet . Eli ei kirjata pelkkien jälkien perusteella eikä riistakameran kuvia. Myös jokaisesta ammutusta hirvestä on kirjattava havainto. Tämä sen vuoksi, että tiedetään millaisesta porukasta eläin on saatu. Eli oliko esimerkiksi kaksosvasallinen naaras, josta vasa saatiin. Tärkeää on myös ilmoittaa kaikki metsästyspäivät, myös ne milloin havaintoja tai kaatoja ei tule. Metsästyspäivän aikana kannattaa tehdä kaatojen ja havaintojen kirjaus maksuttomalla Oma riista -maastosovelluksella. Havaintoja ja kaatoja voivat kirjata kaikki seurueen jäsenet ja se on myös suotava toimintamalli. Johtajan tehtävä on sitten tarkistaa ja hyväksyä kirjaukset. Myös verkkoversiolla (https://oma.riista.fi), voi kirjauksia tehdä. Metsästyksen johtajat ja apujohtajat käyttävät ”METSÄSTYS” -osiota kirjauksiin ja rivijäsenet kirjaavat ”RIISTALOKI” :n kautta. Verkkoversio on optimoitu käytettäväksi tietokoneella tai tablet-laitteella. Älykännyköissä käytetään Oma riista -maastosovellusta, Jäsenen kirjaamat havainnot ja kaadot tulevat seuran metsästysnäkymään kun: 1. Jäsen on hyväksynyt jäsenkutsun 2. Jäsen on liitetty hirvenmetsästysryhmään 3. Havainto tai kaato on kirjattu seuran määrittelemälle metsästysalueelle Seuran jahdin edistyminen näkyy kohdassa ”METSÄSTYS” . Havainnot ja saaliit kirjautuvat tänne kaikkien jäsenten nähtäviksi, kun metsästyksenjohtaja on ne hyväksynyt. Yhteisesti seurattuna kirjaukset ovat kattavimmat ja niiden analysointi antaa oikeat tulokset.
• Metsästäjä 5 l 2019 l 23 INDEKSIT Indeksit ovat suhdelukuja, jotka mahdollistavat vertailun vuosien välillä. Esimerkkinä havaintoja/ metsästyspäivä suhteuttaa eri pituiset ajanjaksot toisiinsa. KAAVIOT Kaavioissa näkyvät tiedot kumulatiivisesti kuluvalta vuodelta ja kuudelta edelliseltä kaudelta. Seuraa ainakin näitä: ”TAULUKKO VERTAILU” Perinnetiedolla, miesmuistilla ja näppituntumalla voi pärjätä hirvisuunnittelussa. Miesmuistia voi kuitenkin testata vertaamalla seuran jahdin sujumista edellisinä vuosina tehtyihin merkintöihin. Oma riistan raporteista löytyy muun muassa taulukko: ”SEURA/ TAULUKKO VERTAILU” ja sen kohta ”3. Hirvihavainnot”, joka kertoo yksiselitteisesti, että onko kyseisenä syksynä oikeasti nähty enemmän/vähemmän uroksia, vasoja yms. kuin edellisvuosina. ”TAULUKKO VERTAILU” vertaa tilannetta edellisten vuosien vastaavaan ajankohtaan. Koko paikkakunnan hirvikannasta ei voi saada luotettavaa käsitystä yhdestä hirvitornista katseltuna. Seuratasolla asioita tutkittaessa pitää muistaa myös, että metsästyspäiviä kannattaa kerryttää ennen kuin johtopäätöksiä aletaan tekemään. Jos havaintomäärä on pieni, niin sattuman vaikutus havaintoihin on suuri. Vastaavat luvut löytyvät riistanhoitoyhdistys, hirvitalousalue, riistakeskusalue ja koko Suomen -tasoilta. HIRVITALOUSALUE-ENNUSTE Kun havaintoja alkaa olla tieteellisesti riittävän luotettava määrä, luonnonvarakeskus Luke julkaisee hirvitalousalueen tasolla ennusteen siitä, mihin lopputulokseen hirvikannan määrässä ja rakenteessa ollaan päätymässä. Ennuste ilmestyy raportteihin kohtaan ”HIRVITALOUSALUE/ENNUSTE”. Tavoitetta kuvaava sininen laatikko muodostuu vaaka-akselilla annetusta naaras/uros suhteesta ja pystyakselin kannan tiheystavoitteesta. Tähtäyspisteenä musta kolmio on Luken suositus ja keltainen kolmio kuvastaa Hirvitalousalueen rhy-suunnitelmia. mikä on tarkoitettu nopeaan tietojen keräämiseen maastossa. Luken raporteista löytyy tietoa Luonnonvarakeskus laatii metsästäjien tallentamista tiedoista raportteja, joita täydennetään päivittäin. Ajantasainen seuranta edellyttää sitä, että merkinnät tehdään mahdollisimman pienellä viiveellä. Raporttien tiedot näkyvät kaavioina, kartoilla ja taulukoissa. HUOM! Metsähallituksen alueluvalla metsästettäessä Metsähallitus on velvoittanut, että saaliit kirjataan ja hyväksytään Oma riistassa kolmen vuorokauden kuluessa kaadosta. Virhepäätelmät Meillä amatööritiedemiehillä on useita sudenkuoppia mihin langeta. Johtopäätökset liian pieniltä alueilta ja pienistä havaintomääristä antavat sattumavaraisuudelle liian ison painoarvon. Jos kaksi ilmiötä esiintyy yhtä aikaa, niin niiden välillä ei silti välttämättä ole yhteyttä. On myöskin virhe ”korjata” omia havaintojaan jos todelliset havainnot eivät vastaa ennakkoodotuksia. Yhtä lailla on virhe kompensoida naapuriseurojen ”vääriä” havaintoja ja kirjauksia. Metsään mennään yleensä jos ennakkokäsityksen perusteella hylätään ”väärät” tulokset ja haalitaan vain ”oikeita” havaintoja omien olettamusten tueksi. Työnjako tiedon tulkinnassa on selvä: Metsästäjät keräävät tiedon ja Luonnonvarakeskus analysoi saadun aineiston kaikkien käyttöön. Silti on kiehtovaa päästää sisäinen tutkijansa valloilleen ja katsoa päätyykö se samaan lopputulokseen kuin oikeat hirvitutkijat.
• M ennyt kesä oli riista-asioiden kannalta hyvin rauhallinen aina siihen saakka, kunnes kävi ilmi, että varmennettu kultasakaalihavainto oli tehty heinäkuun puolivälin paikkeilla Rautavaaralla. Sen jälkeen levisi tieto, että riistakamerahavainto uudesta lajista oli tehty jo alkuvuodesta Reisjärvellä. Riista-alan asiantuntijoiden mielestä ensimmäinen havainto kyseisestä tulokaslajista ei ollut mikään yllätys, vaan pikemminkin hyvin odotettu ja todennäköinen tapahtuma. Ja kun on jo olemassa kaksi varmistettua havaintoa, niin on hyvin todennäköistä, että uutta lajia on maassamme jo kymmenittäin. Asiasta alkoi mediassa hetimmiten mielenkiintoinen keskustelu siitä, olisiko kyseessä haitallinen vieraslaji vai tulokaslaji ja, että olisiko näin ollen uuden lajin poistaminen laillista vai laitonta? Suomen riistakeskus ei tee riistapolitiikkaa, mutta on alusta alkaen ollut sitä mieltä, että olisi ollut viisautta säätää kyseinen laji riistalajiksi jo keväällä tehdyn lakimuutoksen yhteydessä. Kun näin ei silloin jostain syystä tapahtunut, tulisi asia korjata mahdollisimman pian enempien vahinkojen välttämiseksi. Positiivista episodissa on ainakin se, että varmaan monelle selvisi viimeistään nyt se, mitä eroa on termeillä vieraslaji ja tulokaslaji? Muuta positiivista asiasta on tosin kyllä vaikea löytääkään! Kohtuullinen yksimielisyys taitaa kuitenkin vallita siitä, että kultasakaalin ampuminen olisi nykyisen lainsäädännön valossa luonnonsuojelurikos ja mahdolliset sanktiot sen mukaiset. Riistakolmiolaskennat on saatu taas tänäkin vuonna tehtyä. Laskettuja kolmioita kertyi entiseen tapaan lähes tuhat kappaletta. Riistakeskus esittää lämpimät kiitokset jälleen kerran kaikille laskentoihin osallistuneille. Metsästysseurojen kannattaisi tavalla tai toisella houkutella ja värvätä nuoria mukaan seuratoimintaan ja antaa heille vastuuta ja opastusta, että juuri riistaseurannat ovat suomalaisen metsästyksen kestävyyden ja jatkuvuuden tae. Kolmiolaskentatiedot mahdollistivat esimerkiksi viime vuonna kanalintujen metsästysaikojen pidentämiset monilla alueilla. Osa metsästäjistä oli sitä mieltä, että pidentäminen oli virheellinen päätös, mutta uusien laskentatulosten selvittyä on helpottavaa todeta, että päätös oli tismalleen oikea. Kanalintujen kohdalla pitää ymmärtää se tosiasia, että niitä voidaan verottaa nimenomaan kannan kasvuvaiheessa ja verotusta rajoittaa laskuvaiheessa. Monilla metsästäjillä on jonkinlainen syvälle pinttynyt ajatusharha, että kun kannat ovat kehittyneet hyvään suuntaan, niin ehkä ensi syksynä kanalintukannat olisivat vieläkin korkeammalla tasolla, mikäli vielä malttaisimme tänä syksynä verottaa maltillisesti. Kanalintujen biologia ei vaan sattumoisin toimi tällä tavalla! Riistakeskus teki tuoreiden kolmiolaskentatulosten perusteella ministeriölle esityksen tulevan syksyn kanalintujen metsästysajoista. Ministeriö lähetti asetusluonnoksen lausunnolle edellisen vuoden tapaan hyvin nopeasti tekemättä muutoksia riistakeskuksen esitykseen. On hienoa, että ministeriö on viime vuosina osoittanut vahvaa luottamusta riistakeskuksen asiantuntemukseen myös kanalintujen metsästysaikojen määrittelyssä. Tuskinpa parempaa asiantuntemusta ja työkaluja mistään muualta löytyisikään. Onkin suorastaan historiallinen hetki maamme kanalinnustuksen osalta, että pääsemme nauttimaan tänä syksynä pitkistä metsästysajoista. Ja kaiken kruunaa se, että vihdoinkin osassa maatamme päästään tammikuun lopussa kokeilemaan urosmetson ja –teeren talvimetsästystä, mikäli asetusluonnokseen ei tule muutoksia. Edellisestä tammikuisesta kanalinnustuksesta teeren kohdalla on kulunutkin jo lähes neljäkymmentä ja metson kohdalla jo huikeat 55 vuotta. Tuon lähes neljänkymmenen vuoden takaisen kokemuksen perusteella voin todeta, että jokainen saaliiksi saatu lintu vaati kohtuullisen suuren ponnistuksen, mutta koettu elämys oli vastaavasti sitäkin nautinnollisempi! Alkaneen metsästysvuoden näkymät vaikuttavat siis kaikkien keskeisimpien riistalajien kantojen osalta harvinaisen myönteisiltä. Muistetaan kuitenkin se, että vapausasteiden kasvu esimerkiksi metsästysaikojen pitenemisen muodossa tarkoittaa samalla myös vastuun lisääntymistä. Uskon, että suomalainen metsästäjä on valmis tähän! Historian havinaa monella rintamalla TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajalta 24 l Metsästäjä 5 l 2019
• W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. Lafayette Smart asettaa uuden standardin metsästysradioille. Kompaktista koosta huolimatta radiossa on suuri ja selkeä näyttö. Smart on vienyt ominaisuudet uudelle tasolle, siinä on paras IP-luokitus, kuorisuojaus ja pienin virrankulutus. Selkeä suomen tai ruotsinkielinen valikko tekee puhelimen käytöstä todella helppoa. INFO -nappi ja sisäänrakennettu ohjekirja täydentää helppokäyttöisyyttä. Älykkään kantamatestin avulla varmistat, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Smart kommunikoi myös digitaalisesti ja hiljaa. SMS -tekstiviestitoimintoa käyttämällä kommunikoit helposti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Toiminto vaatii, että kaikilla käyttäjillä on digitaaliset radiot. Uudistettu 70 Mhz punainen antenni on entistä kestävämpi ja taipuisampi. Radion mukana tulevalla maakaapelilla parannat kuuluvuutta entisestään. Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteessa: www.hjorth.fi Tulevaisuuden metsästysradio: pieni, älykäs ja yksinkertainen. Testivoittaja Svensk Jakt nro 6 2018
• 26 l Metsästäjä 5 l 2019 ESKO PAANANEN , Suomen riistakeskus Riistakeskuksen kautta on saatavana tarvikkeita hirvivahinkojen torjumiseen. Tarvikehankintaa tuetaan maaja metsätalousministeriön myöntämällä erityistuella. H irvieläimet aiheuttavat merkittävää vahinkoa metsänomistajille syömällä puiden taimia. Maataloudelle ne aiheuttavat haittaa syömällä viljelykasveja sekä särkemällä esimerkiksi viljelyssä käytettävää hallaharsoa ja rehupaaleja. Varsinkin pienten hirvieläinten lisääntyminen on lisännyt maatalousvahinkoja. Muiden hirvieläinten kuin metsäkauriin ja poron aiheuttamia vahinkoja korvataan pyyntilupamaksuina kerätyillä varoilla. Kaikkien kannalta paras vaihtoehto kuitenkin olisi, jos vahinkojen syntyminen voitaisiin estää ennalta. Vahinkojen ennaltaehkäisyä varten on mahdollista saada riistakeskuksen kautta erilaisia vahinkojen estämistarvikkeita markkinahintaa huokeammin, koska osa hinnasta on maksettu maaja metsätalousministeriön myöntämällä erityistuella. Tuen varat on kerätty metsästäjiltä hirvieläinten pyyntilupamaksuina. Syönninestoaine suojaa taimikkoa Syönninestoaineet ovat puiden taimiin levitettäviä kasvinsuojeluaineita, jotka vähentävät käsiteltyihin taimiin kohdistuvaa laidunnusta. Parhaaksi syönninestoaineeksi on käyttökokemusten ja tutkimusten perusteella osoittautunut lampaanrasvaa sisältävä Trico. Tricoa levitetään suojattaviin taimiin ruiskulla ja vaikutus kestää seuraavaan kasvukauteen asti. Ruiskutettaessa taimien tulee olla kuivia ja ilman lämpötilan plussan puolella. Ruiskutusta seuraavan 24 tunnin aikana ei saisi sataa tai olla sumua, jotta aine ehtii kuivahtaa taimiin. Tricoa ruiskutetaan vain kasvatettavaksi ajateltujen taimien pariin viimeiseen latvakasvaimeen ja yläosan sivuoksiin. Taimet voidaan käsitellä taimilaatikoissa ennen istutusta, kunhan aineen annetaan kuivua vuorokauden ennen istuttamista. Ainetta ruiskuttaessa on syytä käyttää suojavaatetusta ja hengityssuojainta. Tricoa kuluu taimikon suojauksessa noin 5-10 litraa hehtaarille. Sitä voi ostaa riistakeskuksen kautta tuettuun hintaan, jolloin 10 litran pöntön hinta on 50 euroa plus mahdolliset toimituskulut. Hirvinauhaa viljelysten ja taimikoiden suojaksi Syötäviä kasveja ei voi suojata syönninestoaineilla, joten hirvieläinten pääsy niiden Hirvieläinvahinkoja voi estää
• Metsästäjä 5 l 2019 l 27 luokse on pyrittävä estämään. Keltaisella muovinauhalla voi suojata taimikoita ja viljelyksiä, koska eläimet eivät mielellään kulje sen läpi. Nauhaa asennetaan suojattavan kohteen ympärille kaksi tai kolme kierrosta kiinnittämällä se esimerkiksi puihin. Ylin nauha laitetaan 150 cm korkeuteen ja muut 40-50 cm välein sen alle. Nauha on syytä laittaa näkyvälle paikalle ja riittävän etäälle suojattavasta kohteesta, jotta eläin näkee sen ennen suojattavia kasveja. Nauhalla voidaan mahdollisesti vähentää myös liikenneonnettomuuksia asentamalla sitä eläinten kulkupaikoille teiden varsille, mutta asiasta ei ole tutkittua tietoa. Joidenkin alueiden tieviranomaiset ovat kieltäneet nauhan käytön tiealueella, joten asentamiseen on syytä kysyä lupa paikalliselta ELY-keskukselta. Nauhaa voi tiedustella riistakeskuksen aluetoimistoilta. Sähköaita erikoisviljelmille Mikäli muovinauha tai syönninestoaineet eivät riitä vahinkojen torjumiseen, voidaan alue joutua aitaamaan. Sähköaita on aidoista halvin ja helpoin pystyttää, ja sekin riittää useissa tapauksissa pitämään hirvieläimet poissa viljelyksiltä. Ennen aidan pystytystä on kasvillisuus raivattava pois aidan kohdalta ja mahdollisesti tasoitettava maata. Aitaan tulee neljä aitanauhaa, joista ylin on 155 cm ja alin 30 cm korkeudessa. Sähköaita voidaan pystyttää myös kohteeseen, jossa ei ole verkkovirtaa, koska virtalähteenä voidaan käyttää akkua ja sen lataamiseen aurinkopaneelia. Mikäli aurinkopaneelin teho ei hämäränä vuodenaikana riitä akun varaustilan ylläpitämiseen, pitää akku välillä ladata verkkovirralla. Aitaa tulee huoltaa poistamalla aitanauhoihin yltäväksi kasvava kasvillisuus, pyyhkimällä lika aurinkopaneelin pinnasta ja tarkistamalla aidan toiminta. Sähköaitapaketti on maanomistajalle maksuton. Pakettiin ei sisälly pystytys eikä mahdollisesti tarvittavat puiset aitatolpat. Edellytyksenä sähköaitapaketin saamiselle on, että riistakeskus arvioi sille olevan todellinen tarve ja sillä saavutettava hyöty on kustannuksiin nähden riittävä. Tällainen tilanne on lähinnä vihannesja marjaviljelmillä. Riista-aita on keinoista järein Erittäin arvokkaille ja pitkän kiertoajan viljelmille, kuten hedelmäviljelmille, riistakeskus voi myöntää riista-aidan, joka estää lumettomana aikana hirvieläinten lisäksi myös jäniseläinten pääsyn viljelykselle. Hirvieläimet saattavat kuitenkin joskus hypätä aidan yli. Aita on 2 metriä korkeaa sinkittyä teräsverkkoa, joka kiinnitetään painekyllästettyihin aitapylväisiin. Jotta aidan yli hyppääminen vaikeutuu entisestään, voidaan 20 cm verkon yläpuolelle asentaa reunalanka. Aidan pystytys voi edellyttää maan tasoitusta. Lisäksi työkoneiden pääsy pystytyspaikalle pitää varmistaa. Riistakeskuksen myöntämä riistaaita ei maksa mitään, mutta sen pystytys ja huolto on maanomistajan vastuulla. Muut menetelmät Hirvieläinvahinkojen vähentämiseksi on käytetty myös variksenpelättimen kaltaisia ilmatäytteisiä ihmishahmoja (Scarey Man). Ne täyttyvät ilmalla ajastimeen asetettuina aikoina ja pitävät samalla voimakasta ääntä sekä tuottavat valoefektejä. Ne ovat helposti siirreltäviä ja edullisia. Niistä on saatu hyviä kokemuksia viljelysten suojaamisesta, mutta joillain paikoilla eläimet ovat tottuneet pelättimeen. Riistakeskuksella on muutamia pelättimiä lainattavaksi. Riistakeskus on hankkinut kokeilukäyttöön Deer Shield Super Pro -peurankarkottimia, joita testataan kesän aikana. Karkottimet näyttäisivät toimivan ainakin aikana, jolloin suojattavan kohteen ympäristössä on muutakin ravinnoksi kelpaavaa. Tämän syksyn aikana testataan myös penergetic-teknologialla valmistettua tuotetta, jota sekoitetaan veteen ja levitetään maahan noin 20 metrin leveydelle suojattavan kohteen ympärille. Aine on biologinen ja ruokavirasto on hyväksynyt sen luomutuotannossa sallittavien lannoitteiden joukkoon. Aineella pitäisi olla vaikutus, joka estää hirvieläinten ja villisikojen liikkumisen käsitellyn alueen yli. Myös nestekaasulla toimivia kaasutykkejä on kokeiltu hirvieläinten karkottamiseen viljelyksiltä. Kaasutykit tuottavan laukausta muistuttavan äänen, jonka pitäisi säikäyttää eläimet kauemmas. Eläimet kuitenkin tottuvat ääniin nopeasti ja karkotusteho heikkenee. Miten niitä saa? Sähköaidan tai teräksisen riista-aidan saadakseen hakijan tulee täyttää riistakeskuksen internetsivuilta, osoitteesta riista.fi, löytyvä hakemuslomake (Hirviaitahakemus) ja toimittaa se riistakeskuksen aluetoimistolle. Aluetoimistojen yhteystiedot löytyvät samoilta sivuilta sekä hakemuksesta. Muovinauhaa, syönninestoainetta sekä lisätietoja vahinkojen estämismateriaalin käytöstä ja hankkimisesta voi tiedustella riistakeskuksen aluetoimistoilta. HE IK KI M AR KK AN EN
• 28 l Metsästäjä 5 l 2019 ANTTI RINNE Riistakeskus Okra-maatalousnäytteilyssä… Suomen riistakeskus osallistui Oripäässä 3.6.7.2019 järjestettyyn Okra-maatalousnäyttelyyn. Vaihtelevasta säästä huolimatta neljän päivän aikana messuilla kävi yli 81 000 kävijää, joten asiakkaita osastolla riitti tasaiseen tahtiin. O sasto oli Ravintola Riistakahvilassa, jossa mukana olivat myös Suomen Metsästäjäliitto ja paikalliset metsästysseurat. Osaston vetonaulana oli Marksman-ammuntasimulaattori, jossa jonoa oli lähes jatkuvasti. Etenkin nuoret kokeilivat simulaattoria ahkerasti. Hyvällä ohjeistuksella myös vasta-alkajien osumatarkkuudet saatiin nopeasti paranemaan ja into ammuntaan kasvoi. Lasten suosiossa olivat suurpetojen ja pienpetojen jälkimatot sekä eläinten tunnistaminen nahoista ja täytetyistä eläimistä. Metsänomistajat saivat mukaansa riistametsänhoitoon ja hirvivahinkojen vähentämiseen liittyviä oppaita. Metsästyksestä harrastuksena haaveileville annettiin aloittelevan metsästäjän ABC -oppaita, joita menikin mukavasti. Osastolla oli paikallisten metsästysseurojen trofee-näyttely, jossa oli sarvia ja täytettyjä eläimiä sudesta hirveen. Isolla tv-ruudulla pyörivät riistakamerakuvat ja -videot, joista erityisen paljon ihmisiä kiinnosti video tämän kesän leikkisistä sudenpennuista. Kiitokset Metsästäjäliitolle ja metsästysseuroille yhteistyöstä! Dreeveripäivillä Kurikassa P itkämönrannan leirintäalueelle oli saapunut hyvin väkeä ja samalla pidettyyn päänäyttelyyn oli ilmoitettu 69 koiraa. Uusi HTA-suunnittelijakin oli kutsuttu paikalle kertomaan kaurisja peurakannan hoidosta ja niiden metsästyksestä ajavalla koiralla. Onhan säkäkorkeuden nostoa dreeveriväen keskuudessa odotettu pitkään. Kuulijoita kerääntyi mukavasti ja sään helliessä luento pidettiin ulkona. Osalle asia saattoi olla varsin tuttua, mutta monen alueelle pienet sorkkaeläimet tekevät vasta tuloaan, eikä niiden metsästys ole vielä kunnolla käynnistynyt. Uudesta mahdollisuudesta ei kuitenkaan ole iloa ilman järkevää kannanhoitoa. Kokemuksen puuttuessa esiin saattaa nousta myös epäilyksiä aiempaa kookkaampien koirien soveltuvuudesta hirvieläinten ajojahtiin, mutta joka koiralle kannattaa ja pitääkin antaa mahdollisuus. Monen dreeveriharrastajan syksy on joka tapauksessa erilainen, kun torut sorkka-ajosta saa vaihtaa kehuihin ja rapsutuksiin. Mielenkiintoista nähdä miten dreeveri löytää paikkansa suomalaisissa sorkkajahdeissa ja kuinka hyväksi sorkka-ajuriksi se vielä kehittyykään. Heinäkuun kolmantena viikonloppuna pidettiin Kurikassa Suomen Dreeverijärjestön perinteiset dreeveripäivät ja samassa yhteydessä järjestön päänäyttely. JOUNI SAUNALUOMA
• Metsästäjä 5 l 2019 l 29 Pvm Aika Aihe Paikkakunta Kokoustila 1.10. 18.00 Hirvieläinten biologia ja valikoiva metsästys Salla Kunnan valtuustosali 3.10. 18.00 Hirvieläinten biologia ja valikoiva metsästys Ranua Hotelli Ilveslinna 8.10. 18:00 Hirvieläinten biologia ja valikoiva metsästys Rovaniemi Lapin amk 24.10. 18.00 Hirvieläinten biologia ja valikoiva metsästys Pelkosenniemi Kunnan valtuustosali 16.9. 18:00 Hirvieläintenbiologia ja valikoiva metsästys Oulainen Honkamaja 16.9. 18:00 Koulutus hirven metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Paltamo Paltalinna 24.9. 17:00 Koulutus hirven metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Puolanka Puolankajärven koulu 1.10. 18:00 Hirven biologia ja valikoiva verotus Sotkamo Vuokatin urheiluopisto 2.10. 18:00 Koulutus hirven metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Hyrynsalmi Kunnantalo 8.10. 17:30 Koulutus hirven metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Vuolijoki Onnelan Matkailumaatila 9.10. 18:00 Hirven biologia ja valikoiva verotus Suomussalmi Nuorisoseuran talo 10.10. 18:00 Koulutus hirven metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Kuhmo Kuhmo-talo 11.9. 18:00 Koulutus hirvenmetsästäjille ja metsästyksenjohtajille Kiuruvesi Kulttuuritalo 12.9. 18:00 Koulutus hirvenmetsästäjille ja metsästyksenjohtajille Vehmersalmi Ritoharju 13.9. 18:00 Koulutus hirvenmetsästäjille ja metsästyksenjohtajille Rautavaara Kunnanvirasto 23.9. 18:00 Koulutus hirvenmetsästäjille ja metsästyksenjohtajille Juankoski Kaupungintalo auditorio 27.9. 18:00 Koulutus hirvenmetsästäjille ja metsästyksenjohtajille Kangaslampi Toukola 9.10. 18:00 Koulutus hirvenmetsästäjille ja metsästyksenjohtajille Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala Skype-koulutus 12.11. 18:00 Hirvijahdin tilanne -välitarkastelut Nilsiä Kinahmi-Konttimäen ns talo 13.11. 18:00 Hirvijahdin tilanne -välitarkastelut Pielavesi Kahvikulma 16.9. 18:00 Koulutus hirvenmetsästäjille ja metsästyksenjohtajille Nurmes Hyvärilän kurssikeskus 18.9. 18:00 Koulutus hirvenmetsästäjille ja metsästyksenjohtajille Kitee Kaupungintalo 26.9. 18:00 Koulutus hirvenmetsästäjille ja metsästyksenjohtajille Ilomantsi Kalevalasali kunnantalo 17.9. 18:00 Koulutus hirvenmetsästäjille ja metsästyksenjohtajille Liperi Penttilä Sali 4.11. 18:00 Hirvijahdin tilanne -välitarkastelut Kesälahti Kesälahtitalo Puuruvesi-Sali 5.11. 18:00 Hirvijahdin tilanne -välitarkastelut Valtimo Kuntalaisten Talon Valtuustosali 25.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Viitasaari Kaupungintalo 2.10. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Sysmä Nuoramoisten nuorisoseuran talo 3.10. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Hirvensalmi Otavan erämiesten pirtti 7.10. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Petäjävesi Auditorio Miilu 9.10. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Keski-Suomi, Etelä-Savo Skype-koulutus 24.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille Laihia Nuorisoseuran talo 26.9. 18:30 Koulutus hirvieläinten metsästäjille Kaustinen Evankelisen opiston auditorio 3.10. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille Ylihärmä Härmän kylpylän auditorio 26.11. 18:30 Koulutus pienten hirvieläinten kannanhoidosta Kälviä Valtuustosali 27.11. 18:30 Koulutus pienten hirvieläinten kannanhoidosta Veteli Vetelisali 17.9. 17:30 Hirvieläinten biologia ja valikoiva verotus Salo Salon kaupungintalo valtuustosali 19.9. 17:30 Hirvieläinten biologia ja valikoiva verotus Noormarkku Lassilan maamiesseurantalo 23.9. 18:00 Oma riista-koulutus yksityishenkilöille ja seurojen jäsenille Ulvila Massin Maja 24.9. 18:00 Hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisy Kemiönsaari Axxell Brusaby ruokasali 26.9. 18:00 Oma riista-koulutus yksityishenkilöille ja seurojen jäsenille Ikaalinen Ikatan auditorio 27.9. 18:00 Hirvieläinten biologia ja valikoiva verotus Merikarvia Merikarvian yhteiskoulun auditorio 1.10. 18:00 Oma riista-koulutus yksityishenkilöille ja seurojen jäsenille Suomusjärvi Teboil Kivihovi 2.10. 18:00 Oma riista-koulutus yksityishenkilöille ja seurojen jäsenille Naantali Suopellon koulun auditorio 9.10. 18:00 Hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisy Kankaanpää Yhteislyseon auditorio 10.10. 18:00 Hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisy Huittinen Pellonpuiston auditorio 15.10. 18:00 Hirvieläinvahinkojen ennaltaehkäisy Laitila Kaupungintalon valtuustosali 9.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Hamina Haminan kirjasto, Kaspersali 11.9. 18:00 Koulutus hirvieläinten metsästäjille ja metsästyksenjohtajille Porvoo Porvoon yhdistyskeskus, Auditorio Mitta Koulutukset ovat pääsääntöisesti avoimia kaikille. Tervetuloa! Lisää koulutuksia sekä lisätiedot (tapahtumapaikkojen tarkat osoitteet ja mahdollinen ilmoittautuminen) löydät tapahtumahausta: www.riista.fi/metsastys/tapahtumahaku Tulevat koulutukset
• 30 l Metsästäjä 5 l 2019 VILLE VIITANEN , Suomen riistakeskus Metsästys poronhoitoalueella – haukkuja ja erotuksia Porotyöt.fi-karttapalvelu näyttää ajankohtaiset poroerotukset ja -työt. Sivustosta hyötyvät sekä metsästäjät että poronhoitajat. Palvelun avulla koirametsästyksessä voidaan välttää porojen kohtaamiset. HA N N U HU TT U
• Metsästäjä 5 l 2019 l 31 Paliskunnat merkitsevät karttaan alueen, yhteystiedot, arvioidun keston ja lisätietoja Porotyöt.fi Yhteensopiva Trackerin koiratutkissa Lain puitteissa Metsästyslain 51 § mukaan koirien kiinnipitoaika on 1.3. – 19.8. Kiinnipitoaika ei kuitenkaan koske viranomais-, palvelustai paimennuskoiria. Porotöissä mukana olevat koirat ovat paimennuskoiria. Poronhoitolaki 42 § kieltää porojen pelottelemisen. Laissa asetettujen ehtojen mukaisesti poromiehellä on tarvittaessa oikeus tappaa koira, mikäli muut keinot eivät auta. Kyseessä on siis äärimmäinen keino, jota ei saa käyttää, mikäli koira voidaan saada kiinni tai vahinko estää muulla tavoin. Pohjoisen erityispiirteet Poronhoitoalue kattaa 36 prosenttia koko Suomen pinta-alasta. Poronhoitoalueesta on valtion maita liki 64 prosenttia. Sidosryhmätoiminta on aktiivista ja eri luonnonkäyttäjien toiminnat huomioidaan maankäytössä. Metsästyslain 8 § alueella metsästää useita eri hirviseurueita. Turvallisuuden ja hyvien tapojen mukaisesti samalla alueella metsästävien tulee olla yhteydessä keskenään sekä alueen toimijoiden kanssa. Osallistuminen alueen kokouksiin ja koulutuksiin on suotavaa. Metsähallituksen metsästysluvissa on ohjeet poronhoitoalueella metsästämiseen. Lupa-aluekarttoihin on merkitty erityiset poronhoitoalueet, kuten kiinteät erotusaidat. Hyvällä yhteistyöllä saadaan onnistuneita jahtireissuja ja poroerotuksia! Lisätietoja: www.porotyot.fi www.paliskunnat.fi/py www.eraluvat.fi tarvittaessa yhteyttä. Metsästyskoirien ja porojen kohtaamisia on vältetty, Äärelä sanoo. Kaikki paliskunnat eivät ole porotyöt.fi -palvelussa. Tällöin metsästäjän on syytä selvittää alueet poroisännältä. Poroisäntien yhteystiedot löytyvät porotyöt.fi ja paliskuntain yhdistyksen sivuilta. Koirien aiheuttamat porovahingot Vuonna 2018 poliisille ilmoitettiin viisitoista tapausta, joista kymmenen oli johtanut poron loukkaantumiseen tai kuolemaan. Kaikki tapaukset eivät tule ilmi. Paliskuntain yhdistys arvioi tilanteita olevan vuosittain noin sata. Suuri osa on metsästyskoirien aiheuttamia. Ulkopaikkakuntalaisten osuus vahingoissa on suhteellisen pieni. Eettisten metsästystapojen mukaisesti suositellaan käytettävän yhtä metsästyskoiraa kerrallaan. Laumassa koirien käyttäytyminen voi muuttua ja mahdolliset porojen kohtaamiset kärjistyä. Metsästäjävakuutus ei korvaa koiran aiheuttamia vahinkoja. Tätä varten on olemassa erilliset vastuuvakuutukset. Vahingon sattuessa otetaan aina yhteys alueen poroisäntään ja viranomaiseen. S yksy on metsästäjien lisäksi kiireisintä aikaa poromiehille. Poroerotukset aloitetaan paliskunnasta riippuen syys-lokakuussa. Mikäli metsästyskoira löytää porot, menee usein pilalle sekä metsästäjän että poromiehen päivä. Apua kohtaamisten välttämiseen on jo olemassa. Porotyöt.fi auttaa metsästyspäivien suunnittelussa Viiden eri paliskunnan alueella metsästävä Sodankyläläinen Jouko Kaihua on Suomen suurimman hirviyhteisluvan hakija. -Hirven ja karhun pyynnissä ajantasaisista tiedoista on hyötyä. Neuvomme osakkaita palvelun käyttöön, Kaihua sanoo. Paliskunnat merkitsevät työt kartalle. Merkinnässä on yhteystiedot, mitä tehdään ja arvioitu kesto. Merkintä poistetaan kun työt ovat päättyneet. -Palvelun avulla on helppo suunnitella metsästysalue. Ei tarvitse miettiä onko alueella porotyöt käynnissä, kertoo innokas saksanseisojamies Markku Vierelä Rovaniemeltä. Lapin paliskunnan poroisäntä Antti Äärelä on myös tyytyväinen palveluun. -Metsästäjät käyttävät palvelua ja ottavat
• 32 l Metsästäjä 5 l 2019 ANTTI RINNE , Suomen riistakeskus Valkohäntäpeuran metsästys tehokkaasti käyntiin heti alkusyksystä Viime metsästyskausi oli sääolosuhteiltaan LounaisSuomessa erinomainen valkohäntäpeuran pyyntiä ajatellen. Syksy oli kuiva ja valoisa, ja talvi runsasluminen. Tämä mahdollisti tehokkaan valkohäntäpeuran metsästyksen läpi kauden heti syyskuun alusta helmikuun puoleenväliin saakka, ja tuloksena olikin noin 53 000 yksilön ennätyssaalis. K oska emme pysty ennustamaan tulevan syksyn ja talven säätä, kannattaa alkukauteen panostaa erityisen paljon. Valkohäntäpeurat ruokailevat alkusyksystä pelloilla jo aikaisin valoisaan aikaan, jolloin kyttääminen on mielekkäämpää kuin talviaikaan yöllä. Pyyntilupia valkohäntäpeuran pyyntiin on myönnetty jälleen ennätysmäärä. Alkaneella metsästyskaudella riistahallinnon tavoitteena on saada valkohäntäpeurakannan kasvu taitettua ja kantaa pienennettyä tiheimmillä peura-alueilla. Liian pienet saalismäärät vaikeuttavat tavoitetta vuosi vuodelta. Yliverotus puolestaan on helppo oikaista jopa yhdessä vuodessa, sillä valkohäntäpeura lisääntyy tehokkaasti. Tiheimmillä peura-alueilla yliverotukseen ei nykykannoilla ole vaaraa. Riittävä naarasverotus kannanhoidon perustana Lähtökohtaisesti millään alueella ei ole perusteltua ampua selkeästi urosvoittoista saalista. Vaikka kanta olisi pieni, ja valkohäntäpeurojen määrää haluttaisiin kasvattaa, ei sukupuolijakaumaa kannata alkaa vinouttaa jo alusta asti. Biologisesti kanta voi parhaiten, jos uroksia ja naaraita on suunnilleen yhtä paljon. Tällöin naaraat hedelmöittyvät keskimäärin aikaisemmin, jolloin myös vasat syntyvät aikaisemmin. Mikäli sopivaa täysikasvuista kumppania ei löydy, voi naaras tulla uusintakiimaan vasta 25-30 päivän kuluttua. Uusintakiimoja voi tulla useampia, jolloin myös vasomisen ajankohta siirtyy pidemmälle. Tiheän kannan alueella, jolla tavoitteena on kannan pienentäminen, on tuottavuuden laskeminen ensisijaisen tärkeää. Tämä onnistuu ainoastaan tuottavaa pääomaa vähentämällä, eli aikuisten naaraiden veJY RK I HA AP AN IE M I
• Metsästäjä 5 l 2019 l 33 rotuksella. Näillä alueilla naarasverotuksen olisi oltava selkeästi yli 50 prosenttia aikuissaaliista. Naarasverotus edellyttää luonnollisesti myös korkeaa vasojen osuutta saaliissa. Toisaalta, jos toteutuneessa saaliissa on vasojen osuus yli 60 % ja tavoitteena on leikata kantaa, verotus on todennäköisesti kokonaisuudessaan liian vähäistä tavoitteeseen pääsemiseksi. Kannustimet alkukauden tehokkaaseen metsästykseen Metsästysseurojen ja -seurueiden valkohäntäpeuran metsästyksen säännöt vaihtelevat hyvin paljon. Jossain pyyntiluvat jaetaan heti jäsenten kesken, jossain metsästetään seuran yhteisestä kiintiöstä ja toisaalla jotain näiden välistä. Jos pyyntiluvat jaetaan heti jäsenistölle, saattavat he jättää varsinkin vasat kasvamaan loppukauteen. Tällainen toimintatapa ei valitettavasti vähennä syksyn kolarisumaa, joten tämän ehkäisemiseksi voidaan keksiä erilaisia kannustimia alkukauden jahdin tehostamiseksi. Seurat voivat esimerkiksi sopia, että mikäli jäsen ampuu saaliinsa teiden läheisyydestä heti alkukaudesta, saa hän toisen luvan käyttöönsä. Alkukausi voidaan myös aloittaa niin sanotusti seuran luvilla, jolloin innokkaimmat voivat jahdata jo alkusyksystä pelkäämättä omien ”lihapeurojensa” laihuutta. Henkilökohtaiset luvat tulisi vapauttaa viimeistään vuodenvaihteen jälkeen yleiseen jakoon niiden käytön varmistamiseksi. Tiheän kannan alueella pyyntilupia on tulossa niin runsaasti, ettei pihtailuun ole tarvetta. Jos jollain on intoa ampua enemmän peuroja kuin muut, niin antakaa ampua. Metsästyksen suunnittelu karttojen avulla Etenkin tiheän valkohäntäpeurakannan alueella kannattaa alkukauden metsästystä suunnitella karttojen pohjalta, joille on merkittynä liikenne-, maaja metsätalousvahingot. Liikennevahinkojen osalta tämä tapahtuu helposti Oma riista -palvelussa SRVA-tapahtumien kautta. Kartoista näkyy helposti ne alueet, joilla vahinkoja tapahtuu runsaasti. Näille aluKarttojen kautta alkukauden metsästystä on helppo suunnitella. Numeroiduilla ja vihreillä palloilla näkyvät valkohäntäpeurakolarit. Numero pallon sisällä kertoo kolarien määrän kohdassa. Punaisilla rasteilla on merkitty sopivia kyttäyspaikkoja metsäsaarekkeiden lähellä, joissa eläimet käyvät todennäköisesti ruokailemassa. Violeteilla tähdillä on merkittynä sopivat paikat ruokinnoille, ja vihreillä alueilla riistapelloille. Näiden avulla saataisiin eläimet ohjattua pysymään kauempana teistä ja samalla tehostettua metsästystä kyttäämällä näiden paikkojen läheisyydestä. Oman metsästysalueensa valkohäntäpeurakantaa kannattaa ruveta tarkkailemaan jo kesän aikana riistakameroiden avulla. Kuvien avulla saa melko hyvän kuvan siitä, minkälaisia yksilöitä alueella liikkuu ja mitkä niistä voisivat olla sopivia ammuttavia. JY RK I HA AP AN IE M I AN TT I RI N N E Metsäkaurista ei sovi unohtaa Metsäkauris jää metsästyksessä monesti vähemmälle huomiolle kuin valkohäntäpeura. Varsinkin rannikkoalueilla metsäkauriskannat ovat kasvaneet jo hyvin suuriksi, ja vahinkoja syntyy jopa enemmän kuin valkohäntäpeuran aiheuttamana. Viime kaudella metsäkauriita ammuttiin 10 000 yksilöä, joista vasoja oli 40 prosenttia ja aikuisten urososuus hieman alle 60 prosenttia. Kun vasaosuus saaliissa on pieni ja aikuisverotus urosvoittoista, säilyy tuotto hyvin suurena. Tiheän kauriskannan alueilla olisikin syytä siirtyä tasapainoisempaan verotukseen, jossa vasaosuus on yli 50 prosenttia ja naaraita ammutaan vähintään yhtä paljon kuin uroksia. eille on syytä keskittää metsästyspainetta heti alkukaudesta enemmän, jotta lokajoulukuussa kolareiden sesonkiaikaan olisi vähemmän eläimiä liikkeellä. Eläimet liikkuvat teiden yli usein lyhyintä reittiä metsästä metsään. Reitit ovat usein vakiintuneita, ja ruokailupaikkoja on yleensä molemmin puolin tietä. Tällaisten kohteiden läheisyydestä on alkukaudesta helppo kyttäämällä metsästää joko pelloilta tai kulkupaikkojen varrelta. Mitään ruokintaa ei tällaisille paikoille tule perustaa.
• 34 l Metsästäjä 5 l 2019
• Nimikkohanhien seuranta alkaa! Tänä vuonna Metsästäjä-lehden artikkelisarjassa seurataan viiden GPS-lähettimellä merkatun merihanhen matkaa Suomen rannikolta talvehtimisalueille. Seuranta on osa tutkimushanketta, jossa tutkitaan eri puolella Suomea pesivien merihanhien muuttoreittejä ja talvehtimisalueita. Lehden lisäksi lintujen liikkeitä voi seurata netissä. Metsästäjä 5 l 2019 l 35 AN TT I SA AR EN M AA
• M erihanhelle tehtiin viime vuonna kansainvälinen kannanhoitosuunnitelma, jonka yksi tärkeä tavoite on lintujen vähentäminen Länsi-Euroopassa, jossa suuret paikallispopulaatiot aiheuttavat merkittäviä maatalousvahinkoja. Kannanhoidon kannalta pulmallista on, että Pohjois-Euroopassa pesivien merihanhien muuttoreitti kulkee samojen Länsi-Euroopan alueiden kautta, joilla esiintyy suuria paikallispopulaatioita. Muuttavat ja paikalliset linnut voivat esiintyä samanaikaisesti samoilla alueilla. Tämä vaikeuttaa metsästyksen kohdistamista paikallispopulaatioihin, koska muuttavien lintujen ajallista ja alueellista esiintymistä ei tunneta riittävästi. Ongelmana ovat etenkin Suomessa pesivät merihanhet, joiden liikkeet tunnetaan erittäin huonosti. Jotta suomalaiset merihanhet voidaan huomioida kansainvälisessä kannanhoidossa, tänä vuonna käynnistyneessä tutkimushankkeessa selvitetään GPS-lähettimien avulla Suomessa pesivien merihanhien muuttoreitit, muuton ajoittuminen, talvehtimisalueet ja muutonaikaiset levähdysalueet. Lisäksi tutkimuksessa saadaan tietoa merihanhien selviytyvyydestä sekä poikueiden elinympäristön käytöstä. Seurannassa poikueelliset emolinnut Artikkelisarjassa seurattavat Metsästäjälehden nimikkohanhet on merkattu GPSlähettimillä kesällä 2019. Tämän hetkisen tiedon mukaan eri puolilla Suomen rannikkoa pesivät merihanhet käyttävät eri muuttoreittejä, joten lintuja on merkattu ympäri pesimäalueita. Metsästäjä-lehden nimikkohanhet on pyydystetty Haminassa, Kirkkonummella, Taivassalossa, Porissa ja Kalajoella. Tutkimushanketta ovat olleet tukemassa seuraavat toimijat: 36 l Metsästäjä 5 l 2019 JA RN O RU OH ON EN
• Lähettimet laitettiin poikueellisille linnuille, yleensä naaraalle. Poikueelliset merihanhet palaavat vuodesta toiseen samoille seuduille pesimään, joten niitä seuraamalla saadaan käsitys tietyllä alueella pesivien lintujen liikkeistä. Tutkimuksessa käytetään nykyaikaisia kaularengasmaisia lähettimiä, joissa on aurinkopaneelit akkujen lataamiseksi. Lähettimien paikannusväliä ja muita asetuksia voidaan muuttaa milloin tahansa internetissä. Ennen lähettimen asentamista hanhista määritetään ikä ja sukupuoli, jonka lisäksi linnut rengastetaan, mitataan ja valokuvataan. Merihanhipoikueet ovat varsin arkoja ja niiden pyydystäminen vaatii runsaasti aikaa ja edellyttää hyvää paikallistuntemusta. Merkattavien hanhien kiinni ottaminen ympäri Suomea ei olisi onnistunut ilman paikallisten metsästäjien korvaamatonta apua. Suurkiitos kaikille avustajille korvaamattomasta työstä riistatiedon tuottamisessa! Nimikkohanhilla tietoa kaikille kiinnostuneille Tätä kirjoitettaessa kaikki nimikkohanhet tankkaavat Suomessa muuttomatkaansa varten ja niiden syysmuuton alkamista odotellaan. Metsästäjä-lehden seuraavissa numeroissa esitellään nimikkohanhet ja seurataan niiden syysmuuttoa, talvehtimista, kevätmuuttoa ja pesintää. Lehden lisäksi hanhien liikkeitä voi seurata Suomen riistakeskuksen verkkosivuilla. Suomen riistakeskus osallistuu tutkimushankkeeseen vesilintujen kansainvälisen kannanhoidon edistämiseksi. Tuotettu tieto merihanhien liikkeistä haluttiin myös kaikkien kiinnostuneiden saataville. Metsästäjä-lehden nimikkohanhet tuovat merihanhien vuodenkierron kaikkien kiinnostuneiden ulottuville! Metsästäjä 5 l 2019 l 37
• 38 l Metsästäjä 5 l 2019 JYRI RAUHALA , Suomen riistakeskus Milloin koiran käyttäminen on sallittu? M eiltä kysytään paljon käytännön ohjeita rauhoitettujen riistaeläinten lisääntymisaikaan ja koiran käyttämiseen liittyen. Esimerkiksi olemme suositelleet, ettei pysäyttävää koiraa Rikoslain 7 § Tuottamus Tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. käytettäisi villisian pyynnissä ajalla 1.3. – 19.8, koska tuolloin on keskeinen riistan lisääntymisaika ja hyvinkin etäällä ohjaajasta toimivia koiria ei käytännössä voi valvoa eikä ohjata. Koko aikaväli 1.3. – 19.8. Metsästyslain 51 §:n keskeinen tarkoitus on suojata rauhoitetut riistaeläimet niiden lisääntymisaikana vahingolliseksi katsottavalta koiraharrastukselta. Pykälä on sinänsä yksiselitteinen: aikavälillä 1.3. – 19.8. saa koiraa käyttää metsästykseen – ei kuitenkaan ajavaa koiraa. HA N N U HU TT U
• Metsästäjä 5 l 2019 l 39 on kokonaisuudessaan jonkin riistaeläimen lisääntymisaikaa, monilla lajeilla se kattaa käytännössä koko ajan. Ja täysin selvää on, ettei luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja lajeja saa häiritä eikä vahingoittaa. Koulutus ja koirakokeet Aikavälillä 1.3. – 19.8. saa kouluttaa ilman Suomen riistakeskuksen lupaa kanakoiraa tai muuta lintukoiraa – rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä (ML 37 § kieltää lisäksi, paitsi tietysti metsästämisen, myös riistaeläimen vahingoittamisen sekä soitimen, pesinnän tai poikasten häirinnän rauhoitusaikana). Metsästystä koskevien säännösten estämättä voidaan metsästyskoirakoe järjestää aina laillisen metsästyksen yhteydessä. Jos kyseessä on vain koetapahtuma, voidaan hirvieläinten metsästykseen käytettävää koiraa kouluttaa ja kokeita järjestää elokuun 20. alkaen vuoden loppuun saakka. Ja vielä: muutoin voi harjoittaa koiran kouluttamista ja pitää koirakokeita elokuun 20. alkaen ja päättyen helmikuun lopussa, tähän viimeiseen kategoriaan taisivat jäädä lähinnä ajavat koirat ja luolakoirat. Poikkeuksia kokeiden järjestämiseksi voidaan myöntää; pääsääntöisesti nämä riistakeskuksen myöntämät luvat koskevat vesityökokeita. Suurpetoja koskevia koulutusja koelupia myönnetään käytännössä vain karhun osalta ja kannanhoidollisen metsästyksen kestolle. Haitalliset vieraslajit Supikoira ja minkki ovat nyt, muutamien muiden ohella, niin sanottuja haitallisia vieraslajeja (laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain muuttamisesta, 682/2019). Lain 16 §:n mukaisesti haitallinen vieraslaji saadaan pyydystää ja tappaa soveltaen, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään rauhoittamattoman linnun ja nisäkkään pyydystämisestä ja tappamisesta. Metsästyslain 51 §:ssä mainitaan metsästys ja riistaeläimet. Ja metsästystähän on metsästyslain 2 §:n mukaisesti riistaeläimiin kohdistuva toiminta. Vakiintuneen tulkinnan mukaisesti katsomme Suomen riistakeskuksessa tämän koskevan myös rauhoittamattomia eläimiä ja edellisen mukaisesti tietysti myös esimerkiksi supikoiraa ja minkkiä. Vaikka kyseessä ei ole kirjaimellisesti ottaen varsinainen metsästys, on tapahtuma koiraa käyttäen sinänsä aivan metsästystapahtuman kaltainen. Muutakaan oikeusohjetta ei ole, eikä tiedossamme ole asiaa ohjaavaa oikeuskäytäntöä. Käsityksemme mukaan muuta kuin ajavaa koiraa voi 1. maaliskuuta lähtien käyttää vaikkapa ns. pintapyynnissä supikoiran osalta, kunhan pyritään välttämään koiran kontrolloimatonta liikkumista eli ohjataan koira tuoreelle jäljelle vaikkapa riistakamerahavainnon tai muun näköhavainnon perusteella. Jos tämä toiminta ajoitetaan keväällä maalishuhtikuulle, voidaan aiemmin tarkoitetut häiriöt kohtuullisen pitkälle välttää – koiran ohjaajan on tietysti oltava tietoinen koiransa ominaisuuksista, eli tämän mielenkiinnon kohdistumisesta vain pyydettävään otukseen tässä tilanteessa. Asia on siis koiranohjaajan vastuulla. Jos koira alkaa mainitussa pyynnissä vaikkapa maaliskuulla hätyyttää hirviä, ollaan auttamatta lain väärällä puolella. Suomen riistakeskus tulkitsee tätä asiaa varovaisuusperiaate edellä, koska kyse on myös rauhoitettujen riistaeläinten lisääntymisaikaisesta suojasta. Haluamme myös välttää sen, että neuvonnalliset linjauksemme johtaisivat koiran kanssa metsästäviä hankaluuksiin lain edessä. HA N N U HU TT U
• M aaja metsätalousministeriö on seurannut kultasakaalin levittäytymistä pohjoiseen ja länteen huolestuneena. Kultasakaalin – josta käytetään myös nimitystä euroopansakaali – leviäminen alkoi 1980-luvulla, kun Bulgaria oli rauhoittanut sakaalin 1960-luvulla ja alueen kantokyky alkoi ylittyä. Bulgarian sakaalipopulaatio 33-kertaistui 60-luvulta 80-luvun puoliväliin. Sen jälkeen se on levinnyt runsaana mm. Balkanille ja Unkariin, siitä tunnetaan lisääntyviä kantoja Itävallasta, Sloveniasta, Italiasta, Ukrainasta ja Baltiasta. Sakaaliyksilöitä on tavattu Saksasta, Tsekistä, Slovakiasta, Sveitsistä, Valko-Venäjältä, Puolasta, Tanskasta, Hollannista ja Venäjältä – ei vain Mustanmeren alueelta, vaan myös Moskovan seudulta ja Pietarin eteläpuolelta. Sakaalipopulaation leviämisen arvioidaan johtuvan monesta tekijästä. Ihmistoiminnan tuottaman helposti saatavilla olevan ravinnon määrä on moninkertaistunut. Erilaiset teurasjätteet, haavakot, vartioimaton kotieläintenpito ja avokaatopaikat ovat lisääntyneet. Samaan aikaan on sakaalin suurimman uhan, susien, määrä laskenut. Petojen myrkyttäminen on myös kielletty laajalti. Sakaaleilla on erinomainen kyky sopeutua, eikä niillä ole monessakaan Euroopan maassa luontaisia vihollisia. Tällä hetkellä sakaalien kantaa ei rajoita muu kuin elinympäristön laatu (lepoja piilopaikat sekä pentueen kasvatusalueet) ja saatavilla olevan ruoan määrä. Sakaali kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteeseen V. Tämä edellyttää Euroopan unionin valtioita säilyttämään populaation suotuisalla suojelun tasolla. Koska laji on luontodirektiivinliitteen V mukainen laji, ei lajin leviämistä voi estää. Maaja metsätalousministeriö halusi ennakoida sakaalin leviämisen Suomeen esittämällä sitä riistalajiksi, jolloin sen ensimmäisiä harhailevia yksilöitä olisi voinut metsästää ja siten hidastaa lajin vakiintumista osaksi Suomen luonnon lajistoa. Luontodirektiiviä ei sovelleta yksittäisin harhaileviin yksilöihin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolella. Tämä esitys oli viime keväänä eduskunnassa osana vieraslajilain muutosta. Esitys ei kuitenkaan mennyt läpi, sillä maaja metsätalousvaliokunnan enemmistö ei tätä muutosta halunnut tehdä. Asiasta äänestettiin myös eduskunnan täysistunnossa. Kultasakaali on ollut vieraslajilain tarkoittama haitallinen vieraslaji. Siihen kuuluvia yksilöitä ei ole siis saanut tuoda maahan eikä vapauttaa luontoon. Valiokunnan enemmistö halusi säilyttää tämän oikeudellisen tilan. Lajin luontaisesti tulleet yksilöt eivät kuitenkaan enää täytä vieraslajilain määritelmää, sillä ne ovat Suomeen omin jaloin saapuneet. Vieraslajilakia ei siis enää voi soveltaa. Itse luontaisesti Suomeen levittäytynyt kultasakaali on tulokaslaji. Koska sakaalia ei säädetty riistalajiksi, on se nyt luonnonsuojelulain alainen laji eikä näitä Suomeen saapuneita yksilöitä voida poistaa. Mikäli Suomeen tulleet yksilöt selviävät Suomen talvesta, niin olemme saamassa uuden petolajin suden ja ketun väliseen ekologiseen lokeroon. Suomi ei saanut uutta riistalajia – kultasakaali jäi rauhoitetuksi lajiksi Ministeriön kuulumisia SAMI NIEMI neuvotteleva virkamies maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö 40 l Metsästäjä 5 l 2019
• PA SS IIV IS ET PY YN TI M EN ET EL M ÄT M UU T PY YN TI M EN ET EL M ÄT HU OM IO IT AV AA KI EL LE TT YJ Ä M EN ET EL M IÄ ** ** M ÄY RÄ TA RH AT TU NA AL I KE TT U E lä vä nä py yt äv ä lo uk ku Le ht ip uh al lin H et it ap pa va t ra ud at E le kt ro ni ne n tä ht äi nl ai te Ä än tä sy nn yt tä vä la it e M yr kk y H et it ap pa va t ra ud at E le kt ro ni ne n tä ht äi nl ai te Ä än tä sy nn yt tä vä la it e M yr kk y Ja lk an ar u, lu m ip ei tt ei se en ai ka an , si lm uk ka m in 30 m m E lä vä nä py yt äv ä lo uk ku M et sä st ys ko rt ti va ad it aa n M et sä st ys oi ke us ta i -lu pa M ET SÄ M YY RÄ , VE SI M YY RÄ , KE NT TÄ M YY RÄ , PE LT OM YY RÄ , LA PI NM YY RÄ , IS OM ET SÄ HI IR I, IS OR OT TA & KO TI HI IR I M yr kk y Sä hk öl ou kk u KÄ RP PÄ NÄ ÄT Ä H et it ap pa va t ra ud at , m aa lla m ax 20 cm E lä vä nä py yt äv ä lo uk ku Le ht ip uh al lin E le kt ro ni ne n tä ht äi nl ai te Ä än tä sy nn yt tä vä la it e M yr kk y E le kt ro ni ne n tä ht äi nl ai te Ä än tä sy nn yt tä vä la it e M yr kk y H et it ap pa va t ra ud at , m aa lla m ax 20 cm E lä vä nä py yt äv ä lo uk ku * K au pu nk ia lu ee lla lo pe tt am is es sa tu le e hu om io id a jä rj es ty sl ak i ja ol la et uk ät ee n yh te yd es sä po lii si in ta i hä tä ke sk uk se en . ** A lu ee n om is ta ja lla ta i ha lti ja lla on oi ke us py yd ys tä ä ta i ta pp aa al ue el la an ol ev a ra uh oi tt am at on el äi n/ ha ita lli ne n vi er as la ji. T äm ä oi ke us hä ne llä on si llo in ki n, ku n m et sä st ys oi ke us al ue el la on m et sä st ys vu ok ra so pi m uk se lla lu ov ut et tu to is el le . O ik eu s py yd ys tä ä ta i ta pp aa ra uh oi tt am at on el äi n/ ha ita lli ne n vi er as la ji on m yö s ra ke nn uk se n om is ta ja lla ta i ha lti ja lla , jo s ra uh oi tt am at on el äi n ta va ta an ra ke nn uk se ss a ta i se n pi ha pi ir is sä , se kä m et sä st ys vu ok ra oi ke ud en ha lti ja lla ja m et sä st ys lu va n sa an ee lla , jo lle i vu ok ra so pi m uk se st a ta i lu va st a m uu ta jo hd u. ** * R au da t on si jo ite tt av a si te n, et te i ni is tä ai he ud u va ar aa ih m is ill e ei kä m ui lle ku in py yd ys te tt äv ill e el äi m ill e. ** ** m l. M L 4. lu ku H U O M ! K et un ja lk an ar ua ko sk ev ia ti et oj a on ko rj at tu . SU PI KO IR A K ei no va lo Le ht ip uh al lin E le kt ro ni ne n tä ht äi nl ai te Ä än tä sy nn yt tä vä la it e PI IS AM I M yr kk y H et it ap pa va t ra ud at M yr kk y M IN KK I AS EI DE N M IN IM IV AA TI M UK SE T Lu ot ia se m in 2, 5 g E 10 – 20 0J ta i E – 30 0J H au lik on ka lii pe ri 10 -2 Jo us i m in 18 N H au lik on ka lii pe ri 10 -3 6 Jo us i m in 18 N Lu ot is as e m in E 10 0J Ilm aas e ra ke nn uk se n si sä llä M yr kk y Lo pe tu s sa lli tt u lo uk ku un al le 15 m as ut us ta ra ke nn uk se st a * E i va ad i m et sä st ys ko rt ti a P yy nt io ik eu s/ ta pp am is oi ke us ** E lä vä nä py yt äv ä lo uk ku H et it ap pa va t ra ud at , m aa lla m ax 20 cm H et it ap pa va t ra ud at , ve de n al la m ax 30 cm E lä vä nä py yt äv ä lo uk ku H et it ap pa va t ra ud at , m aa lla m ax 20 cm H et it ap pa va t ra ud at , ve de n al la m ax 30 cm E lä vä nä py yt äv ä lo uk ku H et it ap pa va t ra ud at , m aa lla m ax 20 cm H et it ap pa va t ra ud at , ve de n al la m ax 30 cm E lä vä nä py yt äv ä lo uk ku Lo pe tu s sa lli tt u lo uk ku un al le 15 m as ut us ta ra ke nn uk se st a * E i va ad i m et sä st ys ko rt ti a P yy nt io ik eu s/ ta pp am is oi ke us ** Lo pe tu s sa lli tt u lo uk ku un al le 15 m as ut us ta ra ke nn uk se st a * E i va ad i m et sä st ys ko rt ti a P yy nt io ik eu s/ ta pp am is oi ke us ** E i va ad i m et sä st ys ko rt ti a P yy nt io ik eu s/ ta pp am is oi ke us ** M et sä st ys ko rt ti va ad it aa n M et sä st ys oi ke us ta i -lu pa M et sä st ys ko rt ti va ad it aa n M et sä st ys oi ke us ta i -lu pa M et sä st ys ko rt ti va ad it aa n M et sä st ys oi ke us ta i -lu pa K ei no va lo Le ht ip uh al lin E le kt ro ni ne n tä ht äi nl ai te Ä än tä sy nn yt tä vä la it e K ei no va lo Le ht ip uh al lin E le kt ro ni ne n tä ht äi nl ai te Ä än tä sy nn yt tä vä la it e K ei no va lo Le ht ip uh al lin E le kt ro ni ne n tä ht äi nl ai te Ä än tä sy nn yt tä vä la it e Le ht ip uh al lin Le ht ip uh al lin H au lik on ka lii pe ri 10 -3 6 Jo us i m in 18 N Lu ot is as e m in E 10 0J Ilm aas e ra ke nn uk se n si sä llä H au lik on ka lii pe ri 10 -3 6 Jo us i ei te ho va at im us ta Lu ot is as e m in E 10 0J Ilm aas e ra ke nn uk se n si sä llä Lu ot ia se m in 2, 5 g E 10 – 20 0J ta i E – 30 0J H au lik on ka lii pe ri 10 -2 Jo us i m in 18 N Lu ot ia se m in 2, 5 g E 10 – 20 0J ta i E – 30 0J H au lik on ka lii pe ri 10 -2 Jo us i m in 18 N H au lik on ka lii pe ri 10 -2 Jo us i m in 18 N Lu ot is as e m in E 10 0J Ilm aas e ra ke nn uk se n si sä llä H au lik on ka lii pe ri 10 -3 6 Jo us i m in 18 N Lu ot is as e m in E 10 0J Ilm aas e ra ke nn uk se n si sä llä HA ITA LLI SET VIE RA SLA JIT RII STA LA JIT RA UH OIT TA MA TTO MA T ** *
• K aiken ytimenä on se, että ampuma-aseiden hallussapito edellyttää erityistä poliisin myöntämää lupaa, jonka voi saada vain sellainen henkilö, joka täyttää luvan saamisen edellytykset. Ampuma-aselain (1/1998) 45 §:ssä säädetään, että henkilön tulee olla käyttäytymiseltään ja terveydentilaltaan sopiva pitämään hallussaan ampuma-aseita. Koska aivan kaikki eivät ole sopivia pitämään hallussaan aseita eivätkä näin ollen voi niitä laillisesti hankkia, mutta tarve ampuma-aseelle, esimerkiksi rikolliseen toimintaan, on olemassa, aseita täytyy hankkia muita kuin laillisia keinoja käyttäen. Kaikki kielletty tai rajoitettu lisää ihmisten mielenkiintoa. Erityisesti lapsia ja nuoria saattavat kiinnostaa isän tai äidin aseet, joita he eivät voi vapaasti käsitellä. Väärissä käsissä ampuma-ase voi olla vaarallinen, koska asetta ei osata käyttää tai sen tehoa ja tuhovoimaa ei ymmärretä. Muun muassa edellä mainituista syistä lainsäätäjä on katsonut tarpeelliseksi säätää ampuma-aseiden, aseen osien ja patruunoiden säilyttämisestä paitsi yleisellä tasolla myös varsin yksityiskohtaisesti. Ampuma-aselain 105 §:n yleinen huolellisuusvelvoite velvoittaa ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten haltijaa pitämään välineistään ja tarvikkeistaan sellaista huolta, ettei ole vaaraa niiden joutumisesta asiattomien haltuun. Jos aseiden haltija kadottaa aseensa tai ne päästään anastamaan häneltä, on hyvin mahdollista, että huolellisuusvelvoitetta on rikottu. Lupaviranomainen saattaa ryhtyä arvioimaan, tulisiko anastettujen aseiden kohdalla ryhtyä peruutusmenettelyyn (vaikka aseet myöhemmin löytyisivätkin) ja onko henkilö enää sopiva pitämään hallussaan mahdollisia muitakaan omistamiaan aseita. Säilytä vakituisessa asunnossa! 106 §:ssä säädetään muista kuin tilapäisistä ampuma-aseiden säiJos säilytettävänä on yli viisi ampuma-asetta tai erityisen vaarallinen ampuma-ase, on aseet säilytettävä sisäministeriön asetuksessa määritellyssä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa. Sisäministeriö tiedottaa 42 l Metsästäjä 5 l 2019 Säilytä aseet ja patruunat turvallisesti! Aseisiin ja patruunoihin sekä niiden säilyttämiseen, kuljettamiseen ja käyttöön liittyy yhä enenevässä määrin erilaisia säädöksiä ja määräyksiä. Jotta asiassa onnistuu lainsäädännön ja viranomaisten edellyttämällä tavalla, kannattaa säilyttämiseen perehtyä kunnolla etukäteen ettei jälkikäteen tarvitse katua. SEPPO SIVULA , Poliisitarkastaja, sisäministeriö
• lytystavoista. Ampuma-ase on säilytettävä: 1) luvanhaltijan vakituisessa asunnossa, muussa paikassa, jossa hän pysyvästi oleskelee, tai näihin kiinteästi liittyvässä tilassa, joka turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vastaa näitä. Tässä yhteydessä nousee usein esiin kysymys kakkosasunnolla tai kesämökillä säilyttämisestä. Jos tällainen paikka on käytännössä yhtä paljon käytössä kuin varsinainen asuntokin, ja turvallisen säilyttämisen edellytykset (tilat, lukitukset, hälytyslaitteet, vartiointi tai muu silmälläpito jne.) ovat muutoinkin olemassa, estettä kakkosasunnolla säilyttämiselle ei ole. Kesämökki, joka sijaitsee esimerkiksi saaressa tai muuten vaikeakulkuisessa paikassa ja on suuren osan ajasta tyhjillään, ei sovellu aseiden jatkuvaksi säilytyspaikaksi. 2) toisen, kyseisen ampumaaseen lainaamiseen oikeutetun henkilön luona 1 kohdassa tarkoitetussa paikassa tai tilassa. Koska voi olla vaikea tulkita, onko kyse lainaamisesta vai säilyttämisestä, tulee tällaisesta säilyttämisestä ilmoittaa poliisille. 15.7. voimaantulleessa ampuma-aselain muutoksessa edellytetään ilmoituksen tekemistä poliisille, mikäli aseet annetaan lainaan kuukautta pidemmäksi ajaksi. 3) asealan elinkeinon harjoittamiseen luvan saaneen elinkeinonharjoittajan hallussa; taikka 4) poliisilaitoksen hyväksymissä säilytystiloissa. Jos ampuma-asetta säilytetään 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa paikassa, se on säilytettävä joko 1) sisäministeriön asetuksessa määritellyssä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa, 2) lukitussa paikassa tai 3) muuten lukittuna siten, että ampumaase tai aseen osa ei ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön. Ampuma-ase voidaan tällöin säilyttää myös siten, että 4) muu aseen osa kuin äänenvaimennin säilytetään erillään lukittuna edellä mainitulla tavalla ja loput aseen osat siten, etteivät ne ole helposti anastettavissa tai otettavissa luvattomasti käyttöön. Turvakaappi yli viidelle aseelle Jos säilytettävänä on erityisen vaarallinen ampuma-ase tai yli viisi ampuma-asetta, on aseet säilytettävä sisäministeriön asetuksessa määritellyssä murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa. Keskeisiä käsitteitä Kantaminen, kuljettaminen, säilyttäminen ja hallussapito määritellään 13 §:ssä. Kantamisella tarkoitetaan ampuma-aseiden käyttämistä ampuma-aselaissa säädettyihin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin. Kuljettamisella niiden siirtämistä paikasta toiseen. Säilyttämisellä niiden hallintaa silloin, kun niitä ei kanneta tai kuljeteta. Hallussapidolla niiden kantamista, kuljettamista tai säilyttämistä. Myös patruunat on säilytettävä niin, ettei vaaraa niiden joutumisesta sivullisten käsiin ole. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ampuma-asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan. (Lataamattomana = lippaassa saa olla patruunoita, mutta patruunapesässä ei). Metsästäjä 5 l 2019 l 43
• Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytyspaikan poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat. Tällä hetkellä hyväksyttyjä turvakaappistandardeja tai -normeja ovat EN 14450 ja EN 1143-1 sekä SSF 3492. Aseiden säilytyksessä tulee ottaa huomioon, että turvakaappeihin tai säilytystiloihin saa olla pääsy vain sellaisella henkilöllä, jolla on oikeus pitää hallussaan kaikkia kaapissa tai tilassa olevia ampuma-aseita. Jos siis perheessä joillakin on oikeus kiväärien hallussapitoon ja toisilla vain haulikon tai pienoiskiväärin hallussapitoon, tulee säilytys järjestää joko useammassa kaapissa tai siten, että avaimet kaappiin tai tilaan ovat vain kivääriluvan haltijoilla. Jos turvakaapin tyhjäpaino on alle 150 kg, se on ankkuroitava lattiaan tai seinään. Kuljetukseen aina hyväksyttävä syy Ampuma-asetta saa yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa sekä kantaa ja kuljettaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ampuma-asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan sekä kantaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy, esimerkiksi ampumaradalle, Kulkuneuvossa ampuma-asetta saa säilyttää vain väliaikaisesti aseen käyttötai kuljetustapahtumaan liittyen. Ampuma-aseen tulee olla esimerkiksi kahvija tankkaustauon aikana lukitussa paikassa tai muuten lukittuna ja säilytettynä siten, että ase ei ole havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta. asesepälle tai metsästysmatkalle meno. Suojattu tila on esimerkiksi henkilöauton tavaratila, johon ei ole suoraa pääsyä matkustamosta. Tällaisessa tilassa aseen ei välttämättä tarvitse olla suojuksessa, mutta sen tulee olla lataamaton. Lippaassa saa olla patruunoita, mutta patruunapesässä ei. Suojuksella tarkoitetaan asepussia, -laukkua tai -sukkaa, josta ase tulee ottaa pois ennen käyttöä. Asepussi, jonka vetoketjut ovat auki tai aseen päälle heitetty viltti eivät täytä suojuksen vaatimusta. Säännöksen tarkoitus on muun muassa estää aseen välitön käsittely ajoneuvon sisällä ja laiton autosta ampuminen. Metsästysaseen kuljettamisessa noudatetaan lisäksi, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään. Jos ampuma-asetta säilytetään väliaikaisesti muutoin kuin 106 §:ssä edellytetään, ampumaase tai muu sen osa kuin äänenvaimennin tulee säilyttää lukitussa paikassa, muuten lukittuna taikka siten, että ampuma-ase tai sen osa on luvanhaltijan tai muun kyseisen ampuma-aseen hallussapitoon oikeutetun henkilön välittömässä valvonnassa. Kulkuneuvossa, esimerkiksi autossa, veneessä, moottorikelkassa tai mönkijässä ampuma-asetta saa säilyttää vain väliaikaisesti aseen käyttötai kuljetustapahtumaan liittyen. Ampuma-aseen tulee tällöin olla lukitussa paikassa tai muuten lukittuna ja säilytettynä siten, että ase ei ole havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta. Aselaukut ja -pussit tulee peittää esimerkiksi vaatteilla tai huovilla niin, ettei ulkopuolelta pystytä päättelemään autossa olevan aseita. Patruunoiden ja räjähdysainetta tai sytyttävää ainetta sisältävien erityisen vaarallisten ammusten säilyttämisestä ja kuljettamisesta säädetään lisäksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetussa laissa ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) sekä niiden nojalla. Poliisi voi asettaa ampumaaseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten säilyttämiselle ja kuljettamiselle yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisia ehtoja. Lupaviranomainen ja ennakkosuostumuksen tai suostumuksen antava viranomainen voi sisällyttää tämän lain nojalla annettaviin lupiin, ennakkosuostumuksiin ja suostumukseen yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisia ehtoja. 44 l Metsästäjä 5 l 2019
• Tällä hetkellä hyväksyttyjä turvakaappistandardeja tai -normeja ovat EN 14450 ja EN 1143-1 sekä SSF 3492. Kuolinpesän muistilista Kuolinpesään kuuluvat ampuma-aseet, aseen osat ja patruunat voivat joskus olla pesän osakkaille ongelma. Ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon oikeuttavan luvan haltijan kuoltua sen, jonka hallussa kuolinpesän omaisuus on, tulee ottaa ampuma-ase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset välittömästi haltuunsa. Hänellä on oikeus säilyttää ja hyväksyttävästä syystä myös kuljettaa edellä tarkoitettuja esineitä kuuden kuukauden ajan luvanhaltijan kuolemasta. Hänen on tämän määräajan kuluessa joko: 1) hankittava ampuma-aseen, aseen osan, patruunoiden tai erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoon oikeuttava lupa; 2) luovutettava ampuma-ase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset niiden hankkimiseen oikeutetulle; 3) huolehdittava ampuma-aseen tekemisestä pysyvästi ampumakelvottomaksi ja aseen osan tekemisestä pysyvästi toimintakelvottomaksi sekä esitettävä ne poliisille; taikka 4) luovutettava ampuma-ase, aseen osa, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset poliisille. Edellä mainitun kuuden kuukauden määräajan jälkeen kuolinpesästä löydetyt ampuma-aseet, aseen osat, patruunat ja erityisen vaaralliset ammukset on luovutettava viipymättä poliisille. Jos kuolinpesä haluaa myydä aseet, poliisille tulee hankkimisluvan myyjälle jäävien kappaleiden palauttamisen yhteydessä esittää kirjallinen suostumus, jossa jokainen kuolinpesän osakas hyväksyy myynnin, sekä perukirjan ote, josta ilmenee pesän hallussa olevat aseet. Ostajalla on luonnollisesti oltava voimassa oleva hankkimislupa kyseisiin aseisiin. jahtivahti.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. hankkija.fi Jahti&Vahti Extra Energia ja Energia ovat asiantuntijoiden kehittämiä energiapitoisia erikoisruokia harrastus-, metsästys-, vetoja urheilukoirille. Ruoat vastaavat kovan rasituksen asettamiin vaatimuksiin: koira jaksaa paremmin ja sen hyvä kunto pysyy yllä pidempään. Jahti&Vahti-kuivamuonat ovat premiumlaatua ja tarjoavat markkinoiden parhaan hinta-laatusuhteen. ENERGIAPITOISET TÄYSRAVINNOT AKTIIVISEEN MENOON EXTRA ENERGIA ENERGIA Ostaessasi Jahti&Vahti Energia tai Extra Energia-säkin saat laadukkaan Jahti&Vahti -pipon kaupan päälle. JAHTI&VAHTI -PIPO KAUPAN PÄÄLLE Tarjous voimassa 30.9. saakka.
• 46 l Metsästäjä 5 l 2019 MARKUS FORSSTRÖM Tee se itse: KIVÄÄRIN MASSAPETAUS Edellisessä numerossa kerrottiin kiväärin petaamisen hyödyistä ja sen toteutustavoista. Nyt näytämme miten massapetauksen voi tehdä itsekin. M assapetauksella tarkoitetaan pulttilukkoisen kiväärin rautojen ja puun sovitusten tiivistämistä muovimassalla, tyypillisesti epoksihartsilla. Massapetauksella tavoitellaan tavallisesti tarkkuuden maksimoimista mutta se ei ole ainoa hyöty. Tukin teräsosia kannattelevista ja rekyyliä vastaanottavista pinnoista tulee kestävämpiä. Epoksilla on hyvä vastustuskyky aseöljyille ja asehoitokemikaalien voimakkaille liuottimille eikä ilman kosteus vaikuta siihen kuten puuhun. Petauksen toteutustapa riippuu aseesta ja tukista. Tavallisimmin se tehdään pulttilukkokivääreissä lukkokehyksen rekyylivastimen ympärille jättäen piipun irti tukista, ns. vapaasti värähteleväksi. Tämä on yleinen tapa tarkkuusaseissa joiden lukkokehyksessä on riittävästi jäykkyyttä. Tavallisen metsästyskiväärin lukkokehys on yleensä rakenteeltaan huomattavasti veltompi. Lukkokehyksen notkuessa kohdistuu rasitus sen päälle asennettuun optiikkaan. Tätä helpotetaan tukemalla piippua. Metsästyskiväärit pedataan siksi usein myös piipun tyviosan alta noin 25–35 mm matkalta, lopun jäädessä vapaasti värähteleväksi. Piipun lieriömäinen tyviosuus keskittää raudat petiin, joten rekyylivastin voidaan vapauttaa sivuja alapinnaltaan niin että se on kontaktissa pelkästään takapinnasta. Vastimen etuala ja sivupinnat teipataan, jolloin ne eivät tule kosketuksin valmiin pedin kanssa. Tämä välys tarvitaan kiristysvaraa varten eli kun rekyylivastin ei pääse ottamaan pohjaan, jakaantuu ruuvien kiristyspaine tasaisesti petauksen koko pinta-alalle. Jos lukkokehys on malliltaan sellainen, että se on takaosastaan upotettu tukkiin, on myös sen takaosa teipattava välyksen saamiseksi. Varsinkin kovempirekyylisissä aseissa tukki joustaa rekyylivastimen takaa ja jos kehyksen peräosa osuu rekyylissä tukkiin, se voi lohkaista puusta palan. Tarvikkeet Tarveaineiksi petaustyöhön tarvitaan tietenkin petausmassaa, petausohjurit, irrotusainetta, teräviä puutyökaluja ja viiloja tai pienoisporakone (esim. Dremel). Muovailuvahaa tarvitaan erilaisten kolojen, minne petausmassan ei haluta tunkeutuvan, täyttämiseen ja arkistointisekä maalarinteippiä rautojen ja tukin suojaukseen. Lisäksi tarvitaan noin metrin pätkä lateksiletkua sitomiseen. Petausohjurit tehdään kahdesta M6x70 pultista joista on katkottu kanta pois. Niillä saadaan raudat oikeaan paikkaan ja asentoon. Tukki pitäisi saada työn ajaksi tukevasti vaakatasoon. Tukin pitelemiseen käy asehoitoteline tai pehmustetuilla leuoilla varustettu ruuvipenkki mutta tukki pysyy myös etujalkojenkin varassa jos sellaiset on. Pilareista Kun rautoja kiristetään tukkiin, kiristyspaine kohdistuu puuhun, joka painuu ajan myötä kasaan. Monessa lasikuitutukissakin on luja ulkokuori mutta höttöisempi sisus. Näissä tapauksissa tarvitaan yhteenkiristettävien puolien väliin kannattelevat pilarit. Yksinkertaisimmin sellaiset aikaansaadaan vahvistamalla tukin kiinnitysreijät metalliholkeilla, eli pilaMetsästysaseen ylläpito
• Metsästäjä 5 l 2019 l 47 Petaukseen upotettavaksi valmisteltu lukkokehys. Huolella teippiä ja irrotusainetta. reilla. Ruuvinreijät avarretaan ja vuorausputket liimataan paikoilleen ennen petausta. Holkit pujotetaan lukkokehykseen kiinnitettyjen teipattujen petausohjureiden päälle jonka jälkeen ne saadaan liimattua oikeisiin kohtiinsa ja syvyyteen tukissa ennen varsinaista petausta. Esityöt Ennen petaustyön aloittamista on sekä tukki että raudat esivalmisteltava huolella. Massalle on avarrettava tilaa eli puuta on poistettava riittävän vahvuiselle massakerrokselle. Puuta poistettaessa tulisi muistaa jättää muutama kantopinta estämään rautojen vajoamasta liian syvälle. Tukki teipataan ulkopuolelta huolellisesti maalarinteipillä. Muovailuvahalla puolestaan täytetään kaikki kolot ja sopukat joihin massan ei haluta tunkeutuvan. Isoimmat kolot kuten lipassola, laukaisukoneiston läpivienti yms. suojataan samalla tavalla. Aukot joko teipataan tai täytetään muovailuvahalla umPetausmassalle rouhitaan tilaa. Yleismaailmallinnen tehdassovite: Kuvassa Remington 700. peen. Tässä on syytä huomioida kaikki ne kohdat joista massa mahdollisesti tunkeutuessaan saisi otteen. Rautojen leimat, (kaliiperimerkintä, valmistenumero jne) teipataan piiloon. Rautojen tarttumisen estämiseksi ne on käsiteltävä irrotusaineella. Kaikista kokeilemistani aineista olen päätynyt petaushommissa käyttämään tavallista väritöntä kenkälankkia tai kiinteää autovahaa. Sitä sivellään varman päälle kaikkialle metallipintoihin (ei kannata säästellä), annetaan kuivua ja kiillotetaan. Toistetaan pari-kolme kerrosta, joista viimeinen voidaan jättää kiillottamatta. Kehyksen kiinnitysreikiin laitetaan petausruuvit, joiden avulla saadaan lukkokehys ohjattua ruuvireikien kautta paikalleen ja oikeaan asentoon. Petausohjurit teipataan arkistoteipillä ja päälle vielä irrotusainetta. Huom: Älä käytä”märkiä” irroitusaineita, rasvoja, öljyä, vaseliinia tms. Ne voivat pilata petausmassan. Valutyö Kun kaikki valmistelevat työt on tehty ja työtilat suojattu, varmistaudutaan häiriöttömästä työtuokiosta (puhelin kiinni, muut perheenjäsenet pois häiritsemästä ja niin edelleen). Petausmassaa sekoitetaan varmuuden vuoksi reilumpi määrä, niin että sitä varmasti riittää. Petausmassa annostellaan tukkiin reilusti mutta huolellisesti ja vältetään aikaansaamasta ilmakuplia valuun. Piippukourun etuosaan laitetaan välipahvi jonka tarkoituksena on keskittää piippu kouruun. Raudat lasketaan varovasti paikalleen tukkiin kiinnittäen huomiota välistä pursuavan massan poiskaapimiseen. Kun raudat ovat paikoillaan, ne sidotaan kumiletkulla lukkokehyksen ympäriltä. Joustava kumiletku puristaa tasaisesti aiheuttamatta jännityksiä tai pinteitä. Kun massa on jäykistynyt sen verran ettei se enää tuhri, siivotaan välistä ylipursuneet pois. Myös petausohjurit voi irrottaa. Vastinpultti päällystetään teipillä ja vielä irrotusaineella niin että sen saa myöhemmin naputeltua irti.
• 48 l Metsästäjä 5 l 2019 Massan annetaan kovettua rauhassa 8-12 tuntia. Jännittävin osuus on aina rautojen irrotus kovettuneesta valusta. Kun petausohjurit on poistettu, irrotetaan raudat pedistä. Liitos on tiukka mutta vuoroin vetämällä ja painamalla ne kyllä irtoavat. – Elleivät irronneet, onneksi olkoon, sait hyvän opetuksen huolellisen esivalmistelun tärkeydestä! Jos pakastamalla et saa osia irtoamaan, niin viimeistään lämmittämällä raudat noin 180°C asteeseen useimmat epoksit antavat periksi. Se irtosi sittenkin Irrotetut raudat puhdistetaan teipeistä ja vahoista. Massavalu siistitään tukin sisältä ja poistetaan huolella kiinnitysruuvien reikien sisältä. Reunat työstetään ja piippukourua avarretaan tarvittaessa. Paljaat puupinnat suojataan joko alkydiöljyllä, lakalla tai vaikkapa maalilla jos niin haluat. Tukin sisäpuolelle piiloon menevät metallipinnat suojataan korroosiolta esimerkiksi vahaamalla. Raudat kiinnitetään ja kiristetään huolellisesti petaukseen ja jätetään toipumaan. Huoneenlämmössä epoksi saavuttaa lopullisen kovuutensa noin neljässä vuorokaudessa. Ampua ei kannata tätä ennen. Vaikka aseesi ei petaamisen myötä muuttunutkaan yhtään tarkkakäyntisemmäksi se kuitenkin säilyttää osumapisteensä paremmin eikä ole samalla tavalla herkkä säänvaihteluille kuin ennen petausta. Petausmassoista Petausmassan tulisi olla kutistumatonta, tarpeeksi jäykkää ja valumaArkistointiteippi suojaa ylipursuavasta epoksista. Rautojen pitelemiseen ei kannata käyttää aseen omia kiinnitysruuveja. On parempi sitoa ne paikalleen kumiletkulla.
• Metsästäjä 5 l 2019 l 49 Petaus tehty, pinnat suojattu ja valmiina koottavaksi. Lukkokehyksen petauksen valmistuttua voidaan siirtyä piippukourun hiomiseen irti piippukosketuksesta. Vielä 80 – 90 luvuilla tehtiin tukkeihin piippua painava kohta. tonta sekä mielellään sävytettävissä. Petaukseen löytyy useita erilaisia massoja. Brownell’s Acraglas Gel on mukavan notkeaa. 50/50 sekoitussuhteellaan se on helppokäyttöinen ja sisältää lisäksi mustan ja ruskean väriaineen joilla saa tehtyä haluamansa sävyn. Ruotsalainen Epotex Ab:n EPOBED -kivääripetausmassa on saatavana ruskeana tai mustana. Sen sisältämä lasija teräskuidut tekevät siitä erittäin lujan. Kovettajaa laitetaan tähän vain 6 % eli sen annostelemiseen tarvitaan vaakaa. Devcon Steel Putty(A) on erinomaisen luja ja erityisen sopiva aine synteettisille tukeille. Sen komponenttien annosteluun vaaditaan mitta-astiat ja huolellisuutta. Loctiten vastaava EA 3471 on Devconin kaltainen mutta helppokäyttöisempi 50/50 sekoitussuhteellaan. Siinä on myös kätevämpi pakkauskoko. Sävyiltään tumman harmaina / mustina ja erittäin lujina ne soveltuvat erityisesti erilaisten muovitukkien petaamiseen. Tarjoukset voimassa 9.9.–15.9.2019 ellei toisin mainita tai niin kauan kuin tuotteita riittää tarjousaikana. LAAJEMPI VALIKOIMA tuotteITA metsästykseen CHEVALIER FLANELLIPAITA MARNOCH H Materiaali on 100 % puuvillaflanellia, koot S– 3 XL. Norm. 79,00 VERKKOKAUPASTAMME tokmanni.fi VAELTAJA POP-UP MAASTOKOJU Kolmiosaisen, helposti kasattavan kojun koko on 150 x 146 cm, pakattu kantokassiin. Norm. 59,00 69 00 -36 % 49 00 -16 % LEATHERMAN MONITOIMITYÖKALU Skeletool DMAX Edition Norm. 59,00 ERÄ 60 KPL! CHEVALIER RETKEILYJA METSÄSTYSHOUSUT VAGABOND AIR PANT Kevyissä housuissa on stretch-kangasta polvissa, polvitaipeessa ja takamuksessa, lahkeissa vahvikkeet. Saatavilla myös naisten koot. Norm. 109,00 49 00 -16 % -50 % Normaalihinnoistamme
• 50 l Metsästäjä 5 l 2019 ARTO MÄÄTTÄ Metsästäjän patruunat Perinteiset ja bondatut luodit Osumassa avautuvat metsästysluodit voidaan jakaa ryhmiin rakenteen ja käytettyjen materiaalien mukaan. Nyt tarkastelussa ovat kaikkein perinteisimmät lyijy-ytimellä ja tompakkivaipalla varustetut luodit ja näiden jatkokehitelmät. vat osumassa ja erityisesti suurempien riistaeläinten kaatamisessa ilmeni ongelmia heikon läpäisyn vuoksi. Osa luodeista toimi hyvin ja näiden luotien myötä joistain patruunoista tuli legendaarisia. Osa luodeista taas oli niin huonomaineisia, että niiden myötä monen patruunan maine kärsi tarpeettomasti. 1900-luvun aikana perinteiset luotityypit kehittyivät lähinnä vaippamateriaalien paksuuksiin tehtyjen muutosten ja vaipan ja ytimen mekaanisten lukitusten myötä. Paksu vaippa erityisesti luodin kantaosaa kohden piti paremmin muotonsa osumassa eikä luoti sylkäissyt ydintään irti niin helposti. Tämä lisäsi läpäisyä. Mekaaniset lukitukset taas olivat usein yhdistelmä paksumpaa vaippaa ja vaipan sisällä olevaa pykälää, joka lukitsi lyijy-ytimen luodin peräosaan. Näitä luoteja on käytössä edelleen koko joukko. Ensimmäinen varsinainen ”premiumluoti” oli John Noslerin vuonna 1948 kehittämä Nosler Partition. Se oli varustettu väliseinällä, joka rajoitti luodin avautumista ja mahdollisti luodin peräosan paremman läpäisyn. Kyseessä oli kuitenkin etuosastaan perinteinen luoti, joka menetti osumassa runsaasti painoa ja jonka osumajälki oli tästä syystä rumaa. Bondaus Bondaus on lainasana, jolla tarkoitetaan luodin vaipan ja lyijy-ytimen liittämistä toisiinsa joko sähkökemiallisesti tai juottamalla. Tämä liitos pyrkii estämään luodin ytimen ja vaipan irtoamista toisistaan ja näin varmistaa luodin läpäisyä kohteessa. Ensimmäinen kaupallisesti valmistettu bondattu luoti oli William Steigersin 1960-luvun puolivälissä kehittämä Bitterroot. Paja oli pieni ja luotien valmistusmäärät olivat vähäisiä, mutta luotien maine varmatoimisina riistan kaatajina kasvoi. Suuremmat valmistajat lähtivät mukaan hitaasti mutta varmasti ja 1980-luvulla alkoi bondattujen premium-luotien esiinmarssi, joka on jatkunut näihin päiviin saakka. Speer Trophy Bonded Bear Claw ja Swift A-Frame olivat ensimmäisten joukossa ja nämä luodit niittivät mainetta kokoansa suurempina suurriistaluoteina. Tänä päivänä näiden lisäksi tuttuja bondattuja luoteja ovat Norma Oryx, Sako Hammerhead, Nosler Accubond, Hornady Interbond, Woodleigh Weldcore, Swift Scirocco, Trophy Bonded Tip, Fusion, Rhino, North Fork Bullets, Remington Core-Lokt Ultra ja uusi Norma Bondattuja luoteja saa nykyään joka lähtöön. Nosler Accubond ja Swift Scirocco II ovat esimerkkejä luodeista, joissa luodin kärki edesauttaa avautumista, mutta luoti pysyy bondauksesta johtuen hyvin kasassa. Swift A-Frame on taas malliesimerkki erittäin sitkaasta ja kovasta luodista, jossa on lisävarmistuksena vielä väliseinämä. Sierra Pro-Hunter on perinteinen metsästysluoti, jonka vaippaa ei ole sidottu ytimeen. V aippaluodit otettiin käyttöön savuttoman ruudin myötä. Luotien lähtönopeuksien noustessa perinteinen lyijyluoti ei enää riittänyt ja avuksi tarvittiin kestävämpää vaippamateriaalia. 1900-luvun alkupuolella osumassa avautuvat luodit olivat lapsenkengissä eikä niiden maine ollut kaksinen. Luodit usein hajosi
• Metsästäjä 5 l 2019 l 51 kontrolloidummin avautuvat bondatut luodit. Valkohäntäpeura ja metsäkauris ovat malliesimerkkejä riistaeläimistä, jotka usein pinkaisevat sitkaamman ”hirviluodin” osumasta tovin ennen putoamistaan, kun taas nopeasti avautuva luoti jättää ne niille sijoilleen. Suomalaiselle suurriistalle bondatut luodit sopivat kuin nyrkki silmään. Erityisesti hirvenmetsästyksessä niiden varmatoimisuus ja keskimäärin siivo osumajälki ovat toivottuja ominaisuuksia. Bondatut luodit eivät ole erityisen herkkiä eri osumanopeuksille, eli ne ovat käytettävissä niin peruspatruunoissa kuin myös nopeammissa magnumeissa. Nykyään suurin osa lyijyä sisältävistä hirvipatruunoista onkin varustettu tällaisilla luodeilla. Bondauksen vaikutukset Bondatut luodit ovat varmatoimisuutenKauppojen hyllyillä tavallisimmatkin hirvipatruunat pitävät nykyään nokallaan bondattuja luoteja. Nämä ovat varmatoimisina ja siistin osumajäljen tarjoavina luoteina hyvä valinta erityisesti hirvenmetsästykseen. ”Cup and core” -luodit ovat nykyään suunnattu yhä enemmän valkohäntäpeuran kokoluokalle. Muovikärki nopeuttaa avautumista ja parantaa lento-ominaisuuksia. Nosler Partition on edelleen valmistuksessa oleva luoti, jossa on avautumista rajoittava väliseinä. Partitionin etuosa lähtee osumassa usein kokonaan pois, takaosan jatkaessa läpäisyä. Useissa pitkän matkan metsästysluodeissa käytetään bondauksen sijaan mekaanisia menetelmiä rajoittamaan vaipan ja ytimen erkanemista toisistaan. Pääpaino on hyvissä lento-ominaisuuksissa ja varmassa avautumisessa pidemmillä etäisyyksillä, joilla luodin osumanopeus on laskenut. sa takia vaikuttaneet metsästyksessä suosittaviin kaliipereihin. Vain parikymmentä vuotta sitten luodin koolla oli huomattavasti nykyistä suurempi merkitys erityisesti suurriistametsästyksessä, mutta varmatoimisemmat luodit ovat tasoittaneet peliä. Nykyaikainen .30 kaliiperin bondattu luoti on toimintavarmuudeltaan ja kaatoteholtaan huomattavasti potentiaalisempi riistan kaataja kuin perinteinen, vähän suurempikin luoti. Esimerkiksi 6,5 mm kaliiperien suosion kasvu maailmanlaajuisesti myös suurriistametsästyksessä liittyy varmatoimisempiin luoteihin, jotka nostavat näitä pienempiä kaliipereita hyvinkin sille tasolle, missä .30 kaliiperiset olivat ennen. Luodin painoissa bondaus on näkynyt ehkäpä selvimmin. Nykyään vain ani harva käyttää .30 kaliiperin patruunassa yli 11,7 gramman (180 grainia) luoteja, kun muutama vuosikymmen sitten 13 – 14,3 gramman .30 kaliiperin murikat olivat tavallinen näky hirvenmetsästyksessä. Luodin painolla ei tarvitse enää nykyään kompensoida painonmenetystä osumassa, joten vähempi riittää. Bondstrike. Bondattuja luoteja tarjoavat siis useimmat suuret luodinvalmistajat. Erot Perinteiset luodit ovat yhä käytössä siitä syystä, että ne ovat keskisuurelle ja pienelle riistalle sopivia, avautuen näissä kevytrakenteisemmissa kohteissa nopeammin kuin Kuvan luodit on kaivettu kaadetuista hirvistä. Kaikkien luotien paino on ollut 180 grainia / 11,7 grammaa, mutta niiden jäämäpainot vaihtelevat suuresti. Ylärivissä olevat Swift A-Frame ja Trophy Bonded Bear Claw ovat tehneet työnsä parin prosentin painonpudotuksella, alarivissä Sako Hammerhead on pudottanut painoaan hieman toistakymmentä prosenttia ja oikeanpuoleinen Combined Technology peuraluoti on sylkäissyt lyijyt irti vaipasta. Kaikki painonsa säilyttäneet luodit ovat bondattuja.
• 52 l Metsästäjä 5 l 2019 ARTO MÄÄTTÄ Hirven kyttäyspyynti on näennäisesti helppo laji. Onnistuakseen se vaatii kuitenkin ennakkovalmisteluita, malttia ja kyttäyspyyntiin soveltuvan persoonallisuuden. Hyvin johdettuna ja roolitettuna kyttäysjahti on toimiva metsästysmuoto, mutta suunnittelemattomana se saattaa aiheuttaa ongelmia. H irven kyttäyspyynti nähdään usein yksilöjahtina, mutta se on sitä vain riistalaukaukseen asti. Tästä eteenpäin jahti muuttuu kollektiiviseksi niin onnistumisten kuin epäonnistumistenkin osalta. Tukiverkko kuntoon Hirven kyttäyspyynnissä tukiverkoston roolia ei voi väheksyä. Hirvi pitää riistalaukauksen jälkeen löytää, se pitää käsitellä kuljetettavaan kuntoon, se on kuljetettava pois maastosta ja se pitää saada nyljettyä ja jäähdytettyä ennen kuin kotiin voidaan suunnata. Valmius kaikkiin toimiin tulee selvittää ennen kuin kyttäyspyyntiin ryhdytään. Hirven etsiminen riistalaukauksen jälkeen on usein kyttäyspyynnin vaativin osuus. Hirven kuolinjuoksu keuhko-osuman jälkeen kestää keskimäärin kymmenisen sekuntia ja tässä ajassa hirvi ehtii siirtyä maastossa helposti toista sataa metriä. Sulan maan aikana koira onkin ehdoton työkalu ja sellainen pitää olla reservissä, jos hirvi pääsee metsän puolelle. Tarkoitukseen paras vaihtoehto ei ole kytkemätön hirvikoira, vaan kytketty ja verijäljelle koulutettu jälkikoira tai jälkitarkka hirvikoira. Välimuotoja ja poikkeuksia toki on, mutta hirvikoirien kanssa on suuri vaara, että ne eivät irrallaan ollessa merkitse kaatoa kunnolla ja kohde vaihtuu eläviin hirviin. Hirven käsittely riiputuskuntoon vaatii ennakkovalmisteluita. Orressa pitää olla tilaa ja tarvittaviin töihin pitää löytyä tekijät. Joillain homma hoituu parin miehen toimesta, osassa porukoita tarvitaan enemmän väkeä. Joka tapauksessa valmius hirven nylkyyn pitää löytyä ja nylkypaikka pitää muistaa myös jättää ihmismäiseen kuntoon. Selvät säännöt Hirven kyttäyspyynti ei vaadi kalustolta äärimmäistä suorituskykyä, sillä hirven ampumisessa valoa pitää olla riistalaukauksen jälkeenkin riittävästi. Vähimmäisvaatimus valon määrälle on se, että metsästäjä kykenee paljain silmin näkemään sen kohdan maastossa, josta hirvi poistuu näkyviltä. Parempi on jos valoisaa aikaa laukauksen jälkeen on sen verran, että hirven löytäminen normaalitilanteessa on mahdollista ilman keinovaloa. Kaikkein parasta on suunnata hirvikytikselle aamulla, jolloin olosuhteet paranevat koko ajan. Osa seuroista on laatinut selvät auringonlaskuun sidotut säännöt iltakyttäyksen päättämisestä. Tämä on yksiselitteistä ja helppoa niin kyttääjälle kuin myös muulle tukiverkostolle. Jos laukaus ei lähde esimerkiksi 30 minuutin auringonlaskusta, on ilta siltä osin käsitelty ja jahti päätetään tuloksettomana. Kyttääjän haasteet Adrenaliini ja noradrenaliini ovat elimistömme primitiivisiä tapoja valmistaa meitä joko pakoa tai taistelua varten. Kyttäysmetsästyksessä näiden hormonien vaikutus ilmenee voimakkaana, sillä tyypillisesti kyttääjän vireystaso on matalampi kuin passissa seisoskelevilla tai koiran haukkua kuuntelevilla metsästäjillä. Kuumeneminen riistatilanteeseen tapahtuu siis nopeasti ja adrenaliinin vaikutus ilmenee voimakkaana. Adrenaliinin ja noradrenaliinin aiheuttama horkka menee ohi. Tämä on oikeastaan ainoa muistamisen arvoinen asia. Sen ajan voi vaikka katsella varpaitaan ja puhallella enimmät höyryt takinkaulukseen. Kun olo tasaantuu, ei horkka yllätä toistamiseen vaan riistalaukauksen voi suorittaa rauhassa. Hirven kyttäyspyynti
• Metsästäjä 5 l 2019 l 53 Virhearviointien kuninkuuslaji Kyttäysmetsästys altistaa ampujan monenlaisille virheille. Nopeatempoisissa jahdeissa on tyypillistä, ettei osumaa ole aikaa miettiä. Tällöin tavoitteena on useimmiten keuhkot, jotka tarjoavat suurimman asiallisen osuma-alueen. Kyttäysjahdissa käytettävissä oleva aika taas altistaa hienostelulle, joka näkyy usein “lihan säästämisenä” ja osuman painottamisena alueille, joissa marginaalia on vähemmän. Usein kyttäyspyytäjien jäljiltä haetaan hirviä, jotka ovat saaneet liian takavoittoisen osuman ja vahinko keuhkoilla on jäänyt vähäiseksi tai osuma on ollut suoliston puolella. Myös pään ja kaulan tavoittelijoita löytyy, eikä jälki näidenkään osalta aina ole parasta mahdollista. Kyttäyspyynnissä onkin valttia unohtaa hienostelu ja ampua vain hyviä ja reiluja keuhko-osumia. Ne aiheuttavat pitkällä aikavälillä kaikkein vähiten ongelmia. Kyttäyspyynnissä korostuu hirven kulmittaisuuden arvioinnin vaikeus. Mitä pidempi ampumamatka on, sen enemmän tämä näkyy osuman laadussa. Karkeasti voidaan sanoa, että hirvi voi seisoa ampujaan nähden jopa 30 asteen kulmassa ja näyttää vielä kohtuullisen poikittaiselta. Jos tällöin esimerkiksi ampujaan päin kulmittain seisovaa eläintä ammutaan lavan taakse, on osuma suolistossa. Yksi hyvä sääntö osuman sijoittamisessa on pitää osumat hirven pituussuunnassa säkälinjalla. Jalkojen sijainti pituusakselilla valehtelee, sillä syödessään pellolla hirven kynkkä painuu taaksepäin. Tällöin “lavan takana” on täysin poikittainkin seisovaan hirveen ammuttaessa herkästi suolistossa. Laukauksen jälkeen Hirvikyttääjän suoritus ei pääty riistalaukaukseen. Tässä vaiheessa metsästäjä muuttuu tarkkailijaksi. Jos hirvi pysähtyy näkösälle, voidaan siihen ampua lopetuslaukaus, mutta jos se poistuu näkyviltä, pitää tähystäminen muuttaa kuulon perusteella tapahtuvaksi hirven liikkeiden seurannaksi: Liikkuuko hirvi laukauksen jälkeen, pysähtyykö se, muuttuuko kuolinjuoksun suunta tai rysähtääkö hirvi nurin. Ensiarvoisen tärkeää laukauksen jälkeen on se, ettei ampuja ala rymistellä tornissa. Tällöin käy pahimmillaan niin, että näkymättömiin juossut ja tapahtumia ihmettelemään pysähtynyt hirvi häiritään liikkeelle, vaikka se muutoin kuolisi hetken seisottuaan. Tällä tavalla siis vältetään turhan pitkää kuolinjuoksua. Kyttäysmetsästyksessä on mahdollista tehdä ampumisesta mahdollisimman helppoa ja varmaa. Liian pitkiä ampumaetäisyyksiä on kuitenkin syytä välttää, sillä hirven asennon hahmottaminen vaikeutuu matkan kasvaessa. Tähtäimen tavanomaista suurempi suurennus onkin hyödyllinen ominaisuus hirveä kytättäessä. Koira on kullanarvoinen kaveri silloin kun hirvi juoksee laukauksen jälkeen metsän puolelle. Etsittävä alue on usein niin suuri, että hirven löytäminen on vaikeaa miesvoimin. Koira tuleekin olla aina valmiudessa ennen kyttäysjahtiin ryhtymistä. Valmistauduttaessa kyttäysjahtiin, on hirven kuljettaminen maastosta selvitettävä etukäteen. Valo on hyödyllistä sopivaa reittiä etsittäessä ja nykyaikaisilla lampuilla on mahdollisuus helpottaa myös mönkijänkuljettajan reitinvalintaa. Kyttäysjahti ei suinkaan päädy kaatoon, vaan hirven käsittelyyn tulee olla valmius sen jälkeen kun ruho on saatu maastosta. Aamujahti onkin suositeltavaa, sillä nylkyyn on helpompi saada väkeä ja paikkojen siistiminen on mielekkäämpää päivällä kuin keskellä yötä.
• 54 l Metsästäjä 5 l 2019 JARI ISOKORPI , puheenjohtaja, Kurikan riistanhoitoyhdistys Villisikajahtia EteläPohjanmaan lakeuksilla Villisikoja on alkanut näkymään jo näilläkin peltolakeuksilla. Riistakamerat ovat taltioineet yksittäisiä yksilöitä lähinnä peurojen ja kauriiden ruokintapaikoilta. Enimmäkseen nämäkin muutamat kävijät ovat vain käyneet ruokintapaikoilla ja jatkaneet saman tien matkaa. Metsästäjät ovat seuranneet tilannetta tiiviisti ja pyrkineet pääsemään jahtiin aina sikojen tultua alueelle. Monesti vain todeten, että jäljet ovat jo johtaneet yli pitäjärajojen. T iedotustoiminta on kuitenkin ollut aktiivista eikä naapurikateudesta ole ollut tietoakaan. Naapuriseuroja on informoitu aina kun on tiedetty sian olevan alueella tai jatkaneen kulkua kyseisen alueen suuntaan. Tuotantosikaloiden määrä on tällä alueella suuri. Sikarutto jatkaa leviämistään muualla Euroopassa ja Aasiassa. Sikaruton riskin mahdollisuus kasvaa, jos villisikakanta pääsee kasvamaan. Villisiat yritetäänkin pitää pois näiltä kulmilta ja metsästäjät ovat tietoisesti sitoutuneet estämään villisikakannan kasvua. Villisika on vaikea metsästettävä. Viime vuoden 2018 aikana tältä alueelta ammuttiin viitisen sikaa ja nyt tämän vuoden talvikaudella muutama yksilö lisää. Jahti on tapahtunut ruokintapaikoilta kyttäämällä sekä koiran avulla ajattamalla. Olemme vielä oppipoikia villisian metsästämisessä, mutta yrityksen puutteesta alueen metsästäjiä ei ainakaan voi moittia. Kaatojakin on alkanut pikkuhiljaa tulemaan, kun on alettu oppia sian metkuja. Kokemuksia rajat ylittävistä jahdeista Kurikassa ammuttiin villisikakarju 4.1.2019 suomenajokoiran ajosta. Karjun jäljille päästiin alun perin Närpiöstä, josta se oli Kuvassa vasemmalta koiranohjaaja Mikko Lehtonen, ampuja Jari Isokorpi ja jäljestäjä Janne Koivisto. RE IN O HA AN PÄ Ä
• Metsästäjä 5 l 2019 l 55 tullut valtatie 8:n yli Kurikan Jurvan puolelle. Lumen ollessa maassa sen jälkiä oli pystytty seuraamaan. Karju oli jatkanut Jurvan läpi Kurikan Polvenkylän puolelle. Siellä sen perään saatiin koira ja jahti päästiin aloittamaan. Koira saikin sian jo haukkuunsa, mutta villisikakarju löysi uudet hirvenjäljet ja sekoitti omat jälkensä niihin. Koira vaihtoi sian hirvenhaukkuun ja villisika jatkoi taivaltaan. Kyseisenä yönä oli kova lumipyry ja villisika kadotettiin jälkien peityttyä uudella lumella. Aamuisia jälkiä haravoitiin metsäteiden varsilta ja uudet jäljet löytyivätkin sitten Kurikan Viitalankylästä. Jahti aloitettiin parinkymmenen miehen voimin ja jäljestäjät Mikko Lehtonen ja Janne Koivisto lähtivät koiran kanssa tuoreille sian jäljille. Tarkoitus oli päästää koira irti vasta kun villisika olisi varmasti motin sisällä. Kaksi kertaa motti jouduttiin purkamaan, kun sian todettiin jatkaneen kulkemistaan kohti pohjoista Ilmajoen rajaa. Ilmajoen puolella INA TOPPARI , toiminnanjohtaja, Eläinten terveys ETT ry ASF-tilanne Tautia esiintyy villisioissa mm. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Unkarissa, Bulgariassa, Romaniassa, Belgiassa sekä Ukrainassa. Venäjällä lähimmät villisikatapaukset ovat noin 300 km päässä Suomen rajalta Pietarin eteläpuolella. Tuotanto-/kesysikatapauksia on vuonna 2019 raportoitu Ukrainasta, Puolasta ja Romaniasta. Tsekissä tartunta todettiin 2017 ja tehokkailla toimilla maa on voinut jälleen julistautua taudista vapaaksi. Aasiassa tauti leviää hallitsemattomasti muun muassa Kiinassa ja Vietnamissa. Hongkongissa ja Kambodzhassa on myös todettu tapauksia. Muutama vinkki sikajahtiin Passittakaa hyvin alue josta sika on mennyt mottiin. Kun koira on perässä, sika palaa usein samoja jälkiä. Koiralle huomioliivit päälle. Sika etsii aina pahimman kuusipuskan johon se parkkeeraa. Koiran näkyminen haukulle menijöille on erittäin tärkeää. En suosittele menemään haukulle yksin, eikä ainakaan jos sika on haavoittunut! Puskassa paras työkalu on kivääri avotähtäimillä tai punapisteellä. Miksei haulikkokin täyteisillä mikäli tietää miten ase käy. RE IN O HA AN PÄ Ä oltiin jo tietoisia asiasta ja heillä oli valmius jahdin jatkamiselle. Karju saatiin lopulta motitettua ison peltoalueen reunatiheikköön, joka oli sopivasti metsäteillä passitettavissa. Suomenajokoira päästettiin vasta tässä vaiheessa irti eikä tästä mennyt kuin muutama minuutti, kun haukku jo alkoi. Sika oli ensin paikallaan haukussa, mutta jäljittäjien lähestyttyä se lähti liikkeelle. Sika kiersi lähes koko passiketjun, mutta vilahdusta lukuun ottamatta sitä ei päästy näkemään. Karju käytti muun muassa metsäojien pohjia kulkiessaan. Ajokoira pysyi kuitenkin koko ajan karjun kannassa ja passimiehet tiesivät missä sika liikkui. Lopulta se päätti yrittää mennä motista ulos samasta kohtaa, josta se alun perin oli alueelle mennytkin. Karju pysähtyi tiheässä taimikossa haistettuaan passilinjan ja passimies pääsi ampumaan sian vain noin 15 metrin päähän. Karju jäi niille sijoilleen. Se oli aikuinen uros ja painoi 113 kg.
• 56 l Metsästäjä 5 l 2019 PANU HIIDENMIES Artikkeli on osa Metsästäjä-lehden juttusarjaa ”Kehittyvä riistatalous”, jossa käsitellään metsästysseurojen mahdollisuuksia sekä erilaisia toimintamuotoja toteuttaa seuratoimintaa jatkossa osana riistatalouden ydintoimintoja. Kirjoittaja OTK, VT Panu Hiidenmies on metsästysseuratoiminnan asiantuntija. Kehittyvä riistatalous, osa 10 Metsästyksenjohtaja johtaa jahtia – ja vastaa monesta asiasta L ainsäätäjä on ottanut kantaa tiettyihin metsästysmuotoihin vaatimalla niihin nimetyn metsästyksenjohtajan. Niinpä kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä tulee nimetä johtaja. Tavoitteena on ollut toisaalta asettaa vastuuhenkilö siltä varalta, että jahdissa tapahtuu jotain poikkeuksellista tai lakia rikotaan. Nimetyn johtajan asettaminen myös varmuudella tuo ryhtiä käytännön toimintaan. Ison metsästäjäjoukon asettelu tositoimiin vaatii suunnittelua ja päätöksiä. Näin turvallisuus ja tehokkuus voidaan varmistaa. Useinhan johtajaksi valitaan yhdistyksessä henkilö joka nauttii muutoinkin arvostusta. Demokraattisesti toimivassa metsästysyhdistyksessä asiasta päättää tyypillisesti yhdistyksen korkein päättävä Jokainen hirvieläinjahtiin osallistunut tietää mikä on hyvän ja huonon jahdinjohtajan ero. Hyvän tunnistaa nykyaikaiselle johtajalle muutenkin tututuista ominaispiirteistä. Osaa kuunnella, on tasapuolinen ja ottaa huomioon jahtiporukan toiveet mahdollisuuksien mukaan. Ja on riittävän jämäkkä sekä selväsanainen. Hyvien johtajien jahdeissa saadaan myös useammin saalista, joten myös ymmärrystä metsästyksen toteutuksesta tulee olla. Jahdin johtajan valta ja vastuukin on määritelty lainsäädännössä. elin, eli yhdistyksen kokous. Koska kyse on henkilövalinnasta, asiasta saatetaan joutua äänestämään. Kaikki eivät välttämättä halua tiettyä henkilöä johtamaan tulevaa metsästystä. Tällöin kyse saattaa olla siitä, että kielteisesti asiaan suhtautuvat jäsenet ovat eri linjoilla johtajan kanssa jahtiin liittyvistä asioista. Joissain yhdistyksissä on tapana kierrättää johtajuutta. Tämä tapa on enemmän kuin kyseenalainen. Vasten tahtoaan metsästystä johtamaan nimetty henkilö ei ole paras valinta, eikä kaikilla
• Metsästäjä 5 l 2019 l 57 ja erityisesti turvallisuustoimenpiteistä. Tämä on hyvin tärkeää. Ohjeet on annettava joka kerta. Paras tapa on se useissa metsästysyhdistyksissä käytössä oleva ja sääntöihinkin perustuva toimintamalli, jossa syksyn kirjallinen metsästyssääntö hyväksytään yhdistyksen kokouksessa. Oikein hyvä tapa on myös se, että jahtiin osallistuvat allekirjoituksellaan vahvistavat lukeneensa ja ymmärtäneensä säännön. Nimittäin siinä tapauksessa jos asiat menevät metsästyksen osalta jollakin tapaa väärin ja vaikkapa lainvastaisesti, anetuilla ohjeilla ja sovituilla toimintatavoilla on suuri merkitys. Turvallisuusmääräyksissä ja ohjeissa ei jahdinjohtajan kannata laistaa lainkaan. Mikäli valitettava vahinko tapahtuu, todennäköisesti ensimmäinen kysymys kuulustelussa metsästyksenjohtajalle on nimenomaan, minkälaiset ohjeet ja määräykset annettiin ennen jahtia. Johtajan kannattaa pitää huolta siitä, että metsästystä ja turvallisuutta koskevat ohjeet käydään riittävällä tarkkuudella läpi aina ennen jahtia. Jahdinjohtajan rajattu valta Metsästyksenjohtajan tulee lisäksi huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. On luonnollista, että tämä on asetuksessa säädetty metsästyksenjohtajan vastuulle. Etenkin suurien lupamäärien kanssa toimittaessa on tärkeää, että joku on jatkuvasti ajan tasalla mitä on kaadettu ja mitä tullaan kaatamaan. Luvat on yhdistyksen kyseessä ollen myönnetty kuitenkin seuralle, eikä jahdin johtajan oikeus aja velvollisuuksien yli. Vaikka johtajalle on voitu yhdistyksen kokouksessa antaa liikkumavaraa, ei hän voi yksin tehdä merkittäviä päätöksiä vaikkapa jahdin lopettamisesta kokonaan tai rajoittamisesta merkittävästi. Mikäli tilanne on hyvin poikkeuksellinen ja vaikkapa riistakannan havaitaan jahdin akana romahtaneen, on asiasta syytä keskustella ja päättää vähintäänkin yhdistyksen hallituksessa. Nopeassa ja epäselvässä tilanteessa metsästyksenjohtaja voi katkaista jahdin välittömästi. Johtajalla on syytä olla perusteet päätöksilleen. Mikäli metsästyksenjohtaja on jatkuvasti eri linjoilla jahtiin osallistuvien kanssa, voi edessä hyvinkin olla henkilövaihdos. Valta oikeuttaa, mutta ei kaikkeen Metsästyksen johtajan valta perustuu Metsästyslain 30§:ään. Lainkohdassa todetaan, että metsästykseen osallistuva henkilö on velvollinen noudattamaan metsästyksen johtajan antamia määräyksiä. Metsästyksen johtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä. Jotkut määrätietoiset jahdinjohtajat ovat tulkinneet pykälää siten, että ovea voidaan näyttää metsästäjälle pysyvästi tai pitkäkestoisesti, mutta ei. Metsästyksenjohtajan valta on tässä rajattu. Metsästyksen tapakulttuurissa sekä oikeuskäytännössä on omaksuttu linja, jonka mukaan metsästyksenjohtajan oikeus evätä jahtiin osallistuminen koskee vain kyseistä jahtipäivää. Kyse voi olla sääntöjen noudattamatta jättämisestä, alkoholista tai vaikkapa vaarantamisesta. Pidempi metsästyksen epääminen tulkitaan herkästi kurinpitotoimeksi ja siihen eivät jahdinjohtajan oikeudet riitä. Metsästyskieltoa voidaan kurinpitorangaistuksena kyllä antaa, mutta kielto on oltava yhdistyksen säännöissä. Lopuksi täytyy muistaa, että metsästyksenjohtajan velvollisuudeksi on asetuksessa määrätty huolehtiminen siitä, että metsästystilanteessa emän menettänyt saman vuoden vasa pyritään pyytämään. Tämä on tietysti kaikkien metsästäjien eettinen velvollisuus, jonka täyttämiseen pyritään voimia säästämättä. Johtajan roolia ja vastuuta on tässä selvästi teroitettu. Seuruemetsästyksessä on joko metsästyksen johtajan tai varajohtajan oltava läsnä. Metsästyksen johtajan tai varajohtajan ei kuitenkaan ole oltava läsnä, jos metsästys tapahtuu vahtimalla. Seuruemetsästyksellä tarkoitetaan metsästystapahtumaa, jossa on läsnä useampi kuin yksi metsästäjä. Myös karhun, suden, ahman ja ilveksen metsästyksessä tulee olla nimetty johtaja. on pestin hyvään hoitamiseen vaadittuja tietoja ja taitoja. Johtajalla monta tehtävää Jahdin johtajan tehtäviä ei voi luetella tyhjentävästi. Nyrkkisääntönä voidaan pitää huolellisen henkilön tavanomaista ja ripeää toimintaa. Johtajalle on voitu sopia ja päättää tehtäviä sekä toimintamalleja myös yhdistyksen kokouksissa tai mikäli kyseessä on seurue, porukan kesken sopimalla. Tarkemmin metsästyksenjohtajan tehtävät on määritelty metsästysasetuksen 23 §:ssä. Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksen johtajan tulee ensinnäkin suunnitella käytännön metsästystapahtumat. Parhaimmillaan johtaja sparraa siinä koiranohjaajia ja kokeneita maaston tuntijoita. Sopivasti jahtiporukka osallistamalla myös onnistuminen voi kasvaa. Johtajan on annettava jahtiin osallistuville tarvittavat määräykset itse metsästyksestä
• Toimi näin riistalaukauksen jälkeen, osa 2 KALLOTROFEE Laadukas kallotrofee ei aina ole itsestäänselvyys, ja sen lopputulokseen voi vaikuttaa myös itse toimimalla oikein heti riistalaukauksen jälkeen. Ilves. 58 l Metsästäjä 5 l 2019
• Metsästäjä 5 l 2019 l 59 L ienee itsestään selvää, että jos toiveissa on kallotrofee, ei lopetuslaukausta ammuta päähän. Järkevintä on irrottaa pää atlasnikaman ja kallon välisestä liitoksesta varovasti ja toimittaa pää ammattitaitoiselle kallotrofeen valmistajalle. Kalloa irrotettaessa kannattaa olla varovainen, sillä samalla tulee helposti tehneeksi viiltoja takaraivon luihin. Etenkin luunasta (johon atlasnikama kiinnittyy), on hyvin herkkä viilloille. Mahdollisimman nopeasti työn alle Vaikka voisi luulla, että sillä ei ole merkitystä kuinka kauan kallo seisoo pakastimessa ennen käsittelyä, sillä on merkitys. Mitä pidempään kallo seisoo, sitä vaikeampi se on saada täysin puhtaaksi. Kallossa luontaisesti oleva rasva ja veri jumittuvat kallon rakenteisiin tiukasti, ja lopulta niiden puhdistaminen voi olla haastavaa. Etenkin rasva tuottaa kallon puhdistuksessa monesti paljon ongelmia. Jos et pysty toimittamaan päätä tuoreeltaan ammattitaitoiselle trofeen valmistajalle, kääri pää tiiviiseen muovipussiin ja laita pakkaseen. Pyri kuitenkin toimittamaan pää eteenpäin saman kauden aikana. Jos olet enemmän tee-se-itse-miehiä tai –naisia, ja tahdot käsitellä trofeekallosi itse, on käsittelyssä muutama vaihe jotka kannattaa tehdä huolella. Kallonpuhdistuksessa nopeus ei ole valttia, eikä tavoiteltavaa, sillä mitä nopeammin prosessi viedään läpi, sitä helpommin lopputulos kärsii. Usein kuulen, että kallot heitetään suoraan kuumaan kiehuvaan veteen, annetaan porista siellä tunnin pari ja nostetaan pois. Se on totta, että ylikypsyneet kudokset irtoavat näin kallosta helposti, mutta itse kallo kärsii tällaisesta käsittelystä. Nopea keitto kuumalla haurastuttaa luiden rakenteita, liitokset irtoavat ja liitosten reunat alkavat helposti harittamaan. Lisäksi nopea keittäminen jättää suuren osan rasvasta kallon sisään, ja se alkaa aika piankin puskemaan kallosta läpi. Rasvainen kallo muuttuu ajan kanssa keltaiseksi ja alkaa haisemaan härskiintyneeltä rasvalta. Se on paitsi epämiellyttävän näköistä ja hajuista, se haurastuttaa kalloa edelleen rasvan muuttuessa rasvahapoksi. Kun rasvainen kallo on seissyt pitkään ja rasva on päässyt härskiintymään, on sitä hyvin hankalaa enää saada pois. NETTA LEMPIÄINEN , Studio Naturalia Oy Liota miedossa suola-saippuavedessä Parasta on nylkeä ja lihastaa pää varovasti (varoen viiltoja), mieluiten tuoreeltaan. Sen jälkeen kalloa kannattaa liottaa kylmässä ja miedossa suola-saippua-vedessä päivän pari veren poistamiseksi. Sitten kallon voi keittää varovasti hyvin miedolla lämmöllä hitaasti haudutellen. Keittovettä kannattaa vaihdella kerran pari prosessin aikana ja keittoveteen kannattaa lisätä hieman käsitiskiainetta. Näin rasvakin poistuu tehokkaammin. Puhdistuksen haastavin osuus on saada kaikki kudos pois etenkin nenäonteloista, ja tästä syystä kohtaan usein kalloja joista nenän kuorikot on murskattu ja ontelo on tyhjennetty kokonaan. Maltti on valttia kuitenkin näissäkin asioissa, ja kallo on mahdollista saada puhtaaksi ilman nenäontelon tuhoamistakin. Kallon loppupuhdistus mädätyksen avulla on oiva keino, joskin monen mielestä liian inhottavan hajuista tehtäväksi kotioloissa. Tämä vaihe poistaa myös edelleen rasvaa. Kallon valkaisuun on olemassa yksi keino, joka on ylitse muiden, ja se on vetyperoksidi. Se valkaisee kallon kauttaaltaan ja tasaisesti ja sillä on desinfioivia ja antibakteerisia vaikutuksia. Se ei juurikaan haurastuta kalloa, toisin kuin esimerkiksi kloriitti, jota kuulen valitettavasti joskus käytettävän. Kun valkaiset kalloa, muista, että vetyperoksidia ei saa päästä sarviin, sillä se valkaisee nekin hyvin tehokkaasti! Kun kallo on hyvin ja huolella putsattu, se on tasaisen valkoinen, ehjä, hajuton ja rasvaton, eikä kerää esimerkiksi tuhohyönteisiä, jotka saattavat helposti asuttaa huonosti putsatun kallon ontelot. Ilves. Majavat ja metsäkauristrofee. Majavien etuhampaiden kanssa tulee olla tarkkana, sillä ne halkeavat vääränlaisen käsittelyn johdosta helposti. Ne tulee tyhjentää kudoksesta ja täyttää uudelleen jollakin kovalla materiaalilla. Supikoira Saksanhirven kallotrofee Ilveksen kallo, huomaa hyvin säilyneet nenäkuorikot.
• 60 l Metsästäjä 5 l 2019 AKSELI HERLEVI Sorsa Vuoden 2019 eräkokkina Metsästäjälehdessä häärii Top Chef voittaja, ”mister naughtybrgr” Akseli Herlevi. Innokkaana metsästäjänä hän on loihtinut meille vuoden jokaiseen numeroon suussa sulavat reseptit ja tässä numerossa pääosaan pääsee sorsa. Nautinnollisia hetkiä niin keittiössä kuin juhlapöydän ääressä toivotellen! Seuraa Akseli Herleviä Instagramissa @akseliherlevi Leikkaa sorsien rinnat alle puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Laita sorsan nahat kylmälle pannulle ja ala lämmittämään kuumaksi. Kun rasva on sulanut, nosta nahanpalaset pois pannulta. Lisää nyt viipaloidut sorsanrinnat pannulle, mausta suolalla ja ruskista kauniin ruskeiksi. Lisää joukkoon vettä niin, että lihat peittyvät ja hauduta keskilämmöllä lihat mureiksi. Mausta lopuksi tarvittaessa suolalla ja halutessasi myös rouhitulla mustapippurilla. Tarjoile perinteisten lisukkeiden kera! Onko sinulla tullut mieleen, että itseasiassa mistä tahansa riistanlihasta saa tehtyä loistavan käristyksen? Tunnustan, että kokeilin itsekin tätä ensimmäisen kerran nyt reseptiä työstäessä ja hämmästyin, kuinka paljon ruoka maistuu poronkäristykselle. Ehkä aivoni tekivät maistaessa tepposet, vaikka samalla havaitsee kyllä sorsan vienon herkullisen maun. Carpaccio tarkoittaa (yleensä raakaa) lihaa, joka on leikattu tarjolle ohuiksi viipaleiksi. Se sopii loistavasti esimerkiksi hienon riistaillallisen alkupalaksi. Sorsakäristys ja perinteiset lisukkeet: 8 kpl sorsan rintoja, nahattomana 8 kpl sorsan rintojen nahkoja (tai voita) Suolaa
• Metsästäjä 5 l 2019 l 61 Sorsacarpaccio: 4 kpl sorsan rintoja, nahkoineen höyhentupit poistettuna 2 dl kauden sieniä, esimerkiksi suppilovahveroita 1 dl valkoviinietikkaa 1 dl vettä ½ dl sokeria 1 dl Naughty BRGR -punasipulihilloketta 1 dl Naughty BRGR Base Aiolia 1 dl rucolanversoja (tai muita versoja) Suolaa ja pippuria Kiehauta kattilassa etikka, sokeri ja vesi. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Laita peratut sienet kulhoon ja kaada kuuma etikkaliemi niiden päälle. Anna jäähtyä ja maustua huoneenlämmössä sen aikaa kun teet muut työt. Sienten marinoimisen voi tehdä myös edellispäivänä ja pitää jääkaapissa kunnes teet annokset. Mausta sorsanrinnat kauttaaltaan suolalla ja pippurilla. Laita sorsanrinnat nahkapuoli alassuin kylmälle paistinpannulle ja ala kuumentamaan. Ruskista rintoja noin 3 minuuttia puoleltaan ja nosta leikkuulaudalle vetäytymään. Laita sienet valumaan siivilään. Kun rinnat ovat jäähtyneet, leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi lihassyiden vastaisesti. Levitä viipaleet nätisti lautaselle ja nosta valutetut sienet rintojen päälle. Laita teelusikalla myös nokareet aiolia sekä punasipulihilloketta annosten päälle ja viimeistele alkupala versoilla.
• 62 l Metsästäjä 5 l 2019 Uutismakasiini KOIRATON METSÄSTÄJÄ SAA APURIN NOUTAJAPÖRSSISTÄ ? Suomen Noutajakoirajärjestön tarjoama Noutajapörssi yhdistää koirattomat metsästäjät ja pienriistan talteenottoon koulutetut noutajat ohjaajineen. Palvelu toimii Facebookissa jo viidettä kautta. www.facebook.com/groups/SNJnoutajaporssi Labradorinnoutaja sorsan noudossa Naisten hirvijahti 25. – 27.10.2019, Lopella ? Jo perinteeksi muodostunut naisten hirvijahti järjestetään tänä vuonna Topenon Erän riistarikkailla jahtimailla ja tukikohtanamme on lähellä sijaitseva Evon Luonnon Suuri huvila Räyskälässä. Jahti tapahtuu pääosin ajometsästyksenä. Mukaan mahtuu 20 passinaista ja 20 ajonaista. Ajonaiseksi voi lähteä, vaikkei aiempaa metsästyskokemusta ole. Majoitumme perjantai-iltana 25.10. pääosin muutaman hengen huoneisiin. Lauantaina aamiaisen jälkeen käskynjako tapahtuu majapaikan piha-alueella ja siirrymme maastoon. Tämän jälkeen alkaa jahti, jonka aikataulu luonnollisesti riippuu hirvien liikkeistä. Tauolla nautimme välipalaa nuotiotulilla. Jahtipäivän päätteeksi on saunomisen jälkeen tarjolla ”peijais” -illallinen, jonka lomassa voi kertailla päivän tapahtumia. Sunnuntaiaamuna lähdemme jatkamaan jahtia. Jahti päättyy yhteiseen ateriaan. Osallistumismaksu: Passinaiset 350 e Ajonaiset 320 e Maksu sisältää: 2 jahtipäivää passissa tai ajonaisena, kuljetukset jahdin aikana, majoituksen pe-su, iltapalan pe, aamiaiset, saunomisen la, jahti-illallisen la, maastoruokailun, sunnuntailounaan, metsäeväät sekä vakuutukset ja alvn. Sitovat ilmoittautumiset 15.9.2019 mennessä Jahtisihteeri Mari Skogberg, puh. 050 – 325 4559, Kalamajantie 1250, 12750 Pilpala, info@elliteratulilla.fi Suomen riistakeskus hakee kolmea SUUNNITTELIJAA SA N N A SI ER IL Ä ? Suomen riistakeskukseen haetaan kolmea suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 11/2019–06/2025. Suunnittelijoiden tehtävänä on LIFE BOREALWOLF -hankkeessa esitettyjen suden suojeluun ja kannanhoitoon liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen. Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Se on mukana toteuttamassa Luonnonvarakeskuksen koordinoimaa LIFE BOREALWOLF -hanketta, jonka päätavoitteena on saada susikanta suotuisan suojelun tasolle. Tähän pyritään ihmisen ja suden yhteiseloa edistävin toimenpidekokonaisuuksin, jotka käsittävät mm. vahinkojen ennaltaehkäisyä, aktiivista susiviestintää sekä laittoman tappamisen vähentämistä. Suunnittelijoiden tehtäviin kuuluu: ? petovahinkojen maastotarkastukset ja neuvonta, DNA-keräyksen ja suurpetoyhdyshenkilöverkoston toiminnan tukeminen ? kotieläinja metsästyskoiravahinkojen ennaltaehkäisyn toteuttaminen ja menetelmien kehittäminen ? koulutusmateriaalituotanto sekä koulutusten järjestäminen eri kohderyhmille, sidosryhmäyhteistyön kehittäminen ? tiedonvaihto asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa, sähköisten opasmateriaalien koostaminen ? hankkeen monitorointi ja raportointi ? kehityshankkeiden edistäminen Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto. Alustavan suunnitelman mukaan suunnittelijat sijoitetaan seuraaville aluetoimistoille: Joensuu, Seinäjoki ja Suomussalmi. Tehtävän hoitaminen edellyttää: ? korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuten osoitettua perehtyneisyyttä suurpetoihin ja niiden kannanhoitoon ja kannanarviointiin ? riistatalouden, metsästyksen ja suurpetopolitiikan hyvää tuntemusta ? neutraalia suhtautumista suurpetoihin ja riistantutkimukseen ? suomen kielen erinomaista taitoa; ruotsin ja englannin kielen taito katsotaan eduksi ? yhteistyöja vuorovaikutuskykyä, neuvottelutaitoja sekä valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa Lisäksi eduksi katsotaan: kokemus hirvieläinten ja suurpetojen kannanhoidosta, kannanarvioinnista sekä metsästyksestä, kokemus riistakameroista ja vahinkojentorjuntamenetelmistä sekä paikkatieto-osaaminen. Palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja tehtävä on otettava vastaan 1.11.2019 tai sopimuksen mukaan. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 4.10.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Suunnittelija/Elinympäristöt Lisätietoja antavat: Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 029 431 2105, jarkko.nurmi@riista.fi
• Metsästäjä 5 l 2019 l 63 KIRJOITA METSÄSTYSMUODOSTASI METSÄSTÄJÄ-LEHTEEN! ? Jos sinulla on suosikkimetsästysmuoto ja haluaisit kertoa sen taktiikasta, nikseistä ja varusteista Metsästäjä-lehden sivuilla, ota yhteyttä: tero.kuitunen@riista.fi Osallistu Metsästäjäkyselyyn ja voita riistakamera! ? Perinteinen Metsästäjäkysely, jolla kerätään palautetta Suomen riistakeskuksen toiminnan kehittämiseen, on avattu taas riista. fi -sivulle. Hyödynnä tilaisuus antaa palautetta ja osallistu samalla riistakamera-arvontaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 2 kpl testivoittaja Uovision 785-3G Gen5 -riistakameroita. Kysely löytyy osoitteesta www.riista.fi Kiitos palautteestasi jo etukäteen! Risto Hanhineva In Memoriam s. 19.8.1942 k. 15.8.2019 Jo yli 150 000 käyttäjää! ? Oma riista -palvelun rekisteröityjen käyttäjien määrä ylitti rajapyykin 15.8.2019. Hyvinvointia riistasta -hankkeen henkilöstö ? Petteri Pietarinen toimii projektisuunnittelijana ajalla 1.8.2019 – 31.7.2020. Hän tulee olemaan tiiviissä yhteistyössä hankkeen pilottiseurojen ja -seurueiden kanssa. Hänen työhuoneensa on Turun aluetoimistolla. Mukana hankkeessa ovat Suomen riistakeskuksesta myös projektipäällikkö Mikael Wikström, riistapäällikkö Mikko Toivola ja asiantuntija Lasse Heimo. Riistakeskusalueet tukevat hanketta. Kiitos lukijakyselyyn vastanneille! ? Vastauksia, joita hyödynnetään Metsästäjä-lehden kehittämisessä, tuli runsaasti. Numeron 4/2019 mielenkiintoisimmaksi valitsitte artikkelin ”Supikoiran ja minkin pyynti helpottui”. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin Leica Tempus ASPH -punapistetähtäin (arvo 600 euroa). Onnetar suosi Matti Oosia Nurmijärveltä. M et sä st äj ä 4 l 2019 METSÄSTÄJÄ! Metsästyskorttisi on tämän lehden takana METSÄSTYSAJAT 2019-2020 H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää tuotteistamme Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Ta rj ou s on vo im as sa 31 .8 .2 01 9 sa ak ka . Esittelyssä: A-Tec H2 -tuoteperhe A-Tecin valikoima on laajentunut H2-tuoteperheellä. Parannettu teknologia varmistaa vaimentimen tehokkuuden heti ensimmäisestä laukauksesta lähtien. Modulaarisuuden ansiosta H2 antaa mahdollisuuden käyttää vaimenninta joko 1, 2 tai 3 moduulilla, joten nyt on mahdollista hankkia kolme vaimenninta yhdessä! Moduuleita voi myös ostaa jälkikäteen eri kaliipereissa, ja näin ei tarvitse vaihtaa koko vaimenninta kaliiperin vaihtuessa. Vaimennin on alumiinia. A-Tec H2-3 • 3 moduulia • kokonaismitta 230 mm • jatkaa asetta 150 mm • halkaisija 49,4 mm • vaimennusteho n. 33 dB (.308Win) • paino 410 g. Elokuussa tutustumistarj ouksena, A-Tec H2-3 -vaimentimen ostajalle, A-Tec -tähtäinrenga s kaupan päälle! (Etusi 59,00 €!) A-Tec H2-3 – kolme yhdessä! H2-1 Svh. 285,00 € H2-2 Svh. 325,00 € H2-3 Svh. 365,00 € Nordis Oy ATec H2 ja tähtäinrengas_Metsä stäjä nro4 2019_210x275mm.in dd 1 12.6.2019 8:08:44 ? Opi määrittämään vesilintujen ikä ja sukupuoli kauppa.riista.fi Nyt uutuus verkkokaupastamme
• 64 l Metsästäjä 5 l 2019
• Metsästäjä 5 l 2019 l 65 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2019 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 6/2019 ilmestyy 15.11.2019 Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 29.10.2019. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset Fasaanijahdit Kotkassa, all-inclusive 320 Risto Hanhineva, Majatalo Torppa, 040 050 0022 Kuusipeuran ja villisian metsästystä Unkarissa. www.akactanya.com. Hyljejahdit seanature.net 040 015 4600 ERÄ-KORPINEN:Metsästys-Kalastus-Majoitus www.erakorpinen.fi +358 40 555 1394/Sakari Pienriistanmetsästystä Reisjärvi turhala www.metsastyspalvelut.com puh 044 541 0437 Paljakka Puolanka mökkejä vuokrattava.Kysy tarjous mökki ja lupa. P. 040 068 8163 Karhun metsästystä suomussalmella. www.erapalvelu.net p. 050 325 8966 Myydään metsäpeuran(uros)lupa tarjousten perusteella Keski-Pohjanmaalla. Tiedustelut ja info p. 040 590 3576. Luonnollista treeniä koirallesi. Varaus suoraan netistä 24/7 WWW.FASAANITILA.NET Pienriistan ja metsäkauriin metsästystä p. 044 012 3629 www.eralampi.fi KOIRIA: Karkeakarvaisen saksanseisojan pentuja ammattiriistan hoitajan monitoimi koirasta. Luovutus metsästyksen aloitus viikolla. Markku Leinonen 040 035 4836 KarjalanKarhukoiran Narttupentu s.7.5. KVA-vanhemmat. 040 061 3555 Pihtipudas Kk mäyräkoiran ajolinjaisia pentuja hyvästä suvusta vapaana. 040 578 4021/Jarno 2kk ik. Suomenajok. urospent. 044 266 8024 Pohjanpystykorvan pentuja.050 517 8210 Amerikankettukoira pentuja 045 256 9907. Vöyri. Myydään Harmaa Norjan uros FIKVA Karpaasin Jape rek.nro FI31258/13, p. 044 308 5293 Jämtin uros pentuja synt. 23.05.2019 KVA valio vanhemmat puh. 040 848 4269 OSTETAAN: Karhuntalja KYNSILLÄ tai pelkät kynnet! MUUT: Laadukas karttasovellus koiran seurantaan ryhmäkohtaisella kartalla. Google Play kaupasta Metsästäjät kartalla. Hei metsästäjät.Voitte teettää itse pyytämistänne nahoista hatun ruukkaset, liivin ym.Teemme kaikenlaiset turkistyöt amattitaidolla. puh. 050 500 4233 Vesitä suunnitelmasi> perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@ kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. OULUN ASEPAJA KY. Kaikki asealan korjausja muutostyöt. Nallipiikkiremontit, tukkikorjaukset, ejektorikorjaukset, perän lyhennykset, petaukset, kiikariasennukset, kaliiperimuutokset, sinistykset. Valmistamme tuplakivääreitä mm. kal. 45-70 ja 9.3 x74R. Myyntimiehenkuja 6, Oulu 050 043 5703 Laadukkaita sarvitroeetaustalevyjä hirvi 15 € peura 12 € kauris10 € 050 561 6493 METSÄSTYSTÄ: TUTUSTU TUOTTEISIIN eräkolmio.fi Etsitään peuranja kauriinmetsästysmahdollisuuksia! Tarjoa: nv@eraverkko.fi Kyllästynyt jahtiin hakkuuaukeilla? Suomussalmelle on perustettu avoin yhteismetsä jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Mukaan otetaan jahtijäseniä ja yhteismetsään liittyviä. Lisäinfo: www.suomenhiilinielu.fi, 040 030 0552, Petri Luukkonen. Riekonpyyntiä settereillä ja opastettuja kalastusretkiä Ylä-Lapissa. Topin kalajahti p. 050 322 1377. Tule Kuhmon erämaisemiin! Hyvät mökit metsähallituksen maiden keskellä. www.saunajarvi.com , puh. 040 089 2194 Mökkiaurat kiinnitys vetokoukkuun ja vetoraksiin. Toimitus matkahuollon jäklivaat www.lumitapio.info puh 045 1178 287 VALMET 412 S paketti: haul. 12/70, sisäp. 6,5x55, kaksoisluod. p. 30-06, kiikaritäht, punapistet. ym. Eritt.hien. 040 070 9652 Maasturin ja mönkijän renkaat riekko.eu Tarvikkeet eläintentäyttämiseen ja omatoimiseen kalloja sarvitrofeiden tekoon. Myös alustat ja taustat trofeille. www.tayttotarvike.fi, p. 040 964 2611 Laatuvalikoima käytettyjä ja myös uusia! Erikoisliike www.euroase.fi 050 465 4695 Talo Ilomantsin koillisosa 050 017 5968 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Kanuloukun lauk.laitteita sekä valmiita loukkuja. ph-riista.fi puh. 050 566 2691 Käytettyjä aseita. Lakelander 30-06, 450 € . Tikka T3 30-06, 650 €. yms. Asekauppa Atomiase. Kuvat katso www.atomiase.fi tai soita 045 129 1419. ASETALVITIE SAUVO (Matti 050 052 6008) Edulliset aseet, tähtäimet, patruunat YM tutustu sivuihin asetalvitie.fi /SOITA! Koko maan alueelle nopeat toimitukset. VUOKRALLE TARJOTAAN: Eräile Kainuussa www.nettimokki.com/5968 Kuhmon itärajalla kämppiä metsäja kalamiehille. 050 025 3563. Lomamökki Ranuan Simojärvellä kalastus marjastus metsästys ym vapaaika puh 040 019 3351 Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä puh. 040 039 8208 Metsästyskämppiä Länsi-Lapissa www.metsastysseura-kero.fi Tarjotaan syksyksi vuokralle mökkejä metsästysja kalastuskauden ajaksi. Puh. 045 208 6667, www.pirttiniemenlomakyla.fi TYÖSUORITUKSIA: HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 718 8170 SATAKUNNAN ASE Kaikki aseja tukkisepäntyöt. www.asesepat.fi 044 241 6987 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Esa Kemppainen 050 563 0169 www.trofeet.fi Pasi Ahopelto 040 056 7078 lehonpaja.net Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045 330 3417 Alan työt,vantaa/suomi p, 040 501 5166 Studionaturalia.fi, 041 538 7602 Järvenpää MYYDÄÄN: Lämpöeristetyt kotimaiset koirankopit 1-osainen 310,ja 2-osainen 390,P. 06 453 4333 tai www.koirankoppi.fi Käytettyjä aseita, tarvikkeita, aseenosia. 040 541 7308 www.porinase.fi Puukonalan erikoisliike WWW.brisa.fi TUNTSA kaupasta metsälle: www.tuntsa.fi 42v. Rehtiä kauppaa. Mossber 308+kiik399 € Mossb12/89synt 450 € , TikkaT3x, Sako, Yildiz, Marlin. Sasta Gorepuvut, HAIX vael kengät, Ultrapoint GPS-tutkat, Anon Ase ja Tukku,Pudasjärvi 0400-384 118, Posti, MH: Edullinen ja Nopea WWW.ANONAS.COM VERKKOKAUPASTA NOPEASTI Omakotitalo 1976, 143 m 2 , Savukoski. https://www.etuovi.com/kohde/g83994 Kivääri 222,5,7x 43 Sako Hyväkunto Lohja puh. 041 442 6355 Hp 750 € LIHASAHA KT400 siisti. 040 541 0120 ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Pudasjärvi, tila 1,84ha, asuinrak. 100m 2 , tupa puuhella, keittiö, leivinuuni, makuukamari, peräkamari, takka. wc:ssä suihku. Iso hoidettu piha, pieni aitta, ulkosauna. Liiteri-autotalli huonokunt. Talviasuttava. 62000 € . 040 094 8851 Ainutlaatuista; Osta tila Vasakairasta! Kysy lisää: Jarmo Uusitalo 040 571 9330 Aladdin, hasag, matador, pod, petromax, tilley, ym. lamppujen/lämmittimien osia www.oljylamppu.net 040 084 7780. LIHASAHANTERÄT: www.ilaritools.fi Myyd. sisäm. 32m hirsimökki v2001 (2 parvea, sauna, liit-aitt) n. 30km Nurmeksesta.Ymp. valtion metsästysm. hp18.000 € p. 040 778 4299 Käkkälöjoki, Enontekiö: Mökki 30 m 2 Käkkälöjoen rannassa, hyvien kalastus-paikkojen vieressä. Lähimm. sillalta n. 8 km ylävirtaan. Tontti 1,05 ha. Sauna 20 m 2 . Varastoliit. HP 29.000 € . Patrik Isaksson (puhuu suomea, ruotsia) +467 051 043 23 patrik@arcticsky.se Pysy ajantasalla – seuraa Suomen riistakeskusta somessa! facebook.com/ riistakeskus twitter.com/ riistakeskus ERÄKONTIN PYYNTILAITEVALIKOIMA 2019 KANU-loukku 201x120x60cm 209,00 € Jalmarin laatikkorauta 59,90 € Fenn MK6 rauta+suojakotelo 49,90 € Yleisloukku suopikoiralle 79,90 € Minkkiloukku, verkkoa 32,90 € Fenn MK6 –hetitappavat raudat 16,90 € Duke 120/2 raudat 9,90 € Conibear 120/2 16,90 € Conibear 120/2/ruostumaton 19,90 € Conibear 160/2 26,90 € Duke 160/2, näädälle 16,90 € Duke 330, majavalle 39,90 € Repo-jalkanaru 24,90 € Kani/minkkiloukku, kasattava 24,90 € Minkinrautojen virityspihdit 12,90 € KANU-loukun laukaisulaite, PH-riista 32,50 € KANU-loukun laukaisulaite, Granlunds 20,00 € Rautojen virityspihdit 330-raudoille 14,90 € PH-Riista kanulaukaisin 34,90e 34,90 € Finntrapbox suojakotelo raudoille 39,00 € J Granlunds mäyräloukku 139,00 € Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi
• 66 l Metsästäjä 5 l 2019 Áigeguovdilis ságat sámegillii ? ?ak?a lea hohpolaš áigi meahcásteaddjiid lassin maiddái boazodoalliide. Bigálusat álggahuvvojit bálgosiid mielde ?ak?a-golggotmánus. Jus meahcástanbeana gávdná bohccuid, de dat bilida dávjá sihke meahcásteaddji ja boazodoalli beaivvi. Veahkki deaividemiid garvimii lea juo gávdnamis. Porotyöt.fi veahkeha meahcástanbeivviid plánemis Vi?a sierra bálgosa guovllus meahcástan soa?egillilaš Jouko Kaihua lea Suoma stuorámus ealgaoktasašlobi ohcci. – Ealgga ja guovžža bivddus áiggi dási die?uin lea ávki. Rávvet min oasála??aid bálvalusa ávkkástallamii, Kaihua dadjá. Bálgosat merkejit bargguid kárttaide. Merkemis leat oktavuo?adie?ut, maid dahkko ja árvvoštallojuvvon bistin. Merkejupmi sihkkojuvvo go barggut leat nohkan. Bálvalusa vehkiin lea álki plánet meahcástanguovllu. Ii dárbbaš smiehttat leatgo guovllus boazobarggut jo?us, muitala Porotyöt.fi-kártabálvalus ?ájeha áigeguovdilis bigálusaid ja boazobargguid. Siidduin ávkašuvvet sihke meahcásteaddjit ja boazodoallit. Bálvalusa vehkiin beanameahcásteamis sáhttá garvit bohccuid deaivideami. Meahcásteapmi boazodoalloguovllus – ciellamat ja bigálusat VILLE VIITANEN HA N N U HU TT U
• Metsästäjä 5 l 2019 l 67 Bálgosat merkejit kártii guovllu, oktavuo?adie?uid, árvvoštallojuvvon bistima ja lassidie?uid Porotyöt.fi Heive oktii Trackera beanará?ádiin HA N N U HU TT U movttegis loddebeanameahcásteaddji Markku Vierelä Roavvenjárggas Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä lea maiddái du?avaš bálvalussii. – Meahcásteaddjit ávkkástallet bálvalusa ja váldet dárbbu mielde oktavuo?a. Meahcástanbeatnagiid ja bohccuid deaivideami leat garván, Äärelä muitala. Buot bálgosat eai leat porotyöt.fi -bálvalusas. Dalle meahcásteaddjit galggašedje ?ielggadit guovlluid boazoisidis. Boazoisidiid oktavuo?adie?ut gávdnojit porotyöt.fi ja bálgosiid ovttastusa siidduin. Beatnagiid dahkan vahágat Jagi 2018 bolesii almmuhedje vihttanuppelot dáhpáhusa, main logi leat dagahan bohcco lápmašuvvama dahje jápmima. Buot dáhpáhusat eai boa?e ovdan. Bálgosiid ovttastus árvvoštallá dáhpáhusaid leat jahkása??at sulaid ?uo?i. Stuorámus oassi leat meahcástanbeatnagiid dahkan. Olgobáikegottála??aid oassi vahágiin lea viehka unni. Ehtalaš meahcástandábiid mielde ávžžuhat geavahit ovtta meahcástanbeatnaga háválassii. Valvvis beatnagiid láhtten sáhttá nuppástuvvat ja vejolaš deaivideamit bohccuiguin šaddat duo?alažžan. Meahcástandáhkádus ii buhtte beatnaga dahkan vahága. Dán váras leat sierra vástodáhkádusat. Vahága deaividettiin váldo álo oktavuohta guovllu boazoisidii ja virgeoapmahažžii. Lága olis Meahcástanlága 51 § mielde beatnagiid veaddináigi lea 1.3. – 19.8. Veaddináigi ii goittotge guoskka virgeoapmahaš-, bálvalusdahje guo?ohanbeatnagiid. Boazobargguin mielde lean beatnagat leat guo?ohanbeatnagat. Boazodoalloláhka 42 § gieldá bohccuid balddáhallama. Lágas ásahuvvon eavttuid mielde badjealbmás lea dárbbu mielde riekti goddit beatnaga, jus eará vuogit eai veahket. Jearaldagas lea ravddamus vuohki, man ii oa??o geavahit, jus beatnaga lea vejolaš oažžut gitta dahje eastit vahága eará láhkai. Davvi sierrasárgosat Boazodoalloguovlu gok?á 36 proseantta olles Suoma viidodagas. Boazodoalloguovllus leat stáhta eatnamat measta 64 proseantta. ?anusjoavkodoaibma lea aktiivvalaš. Sierra luondduávkkástalliid doaimmat váldojuvvojit vuhtii eanageavaheamis. Meahcástanlága 8 § guovllus meahcástit má?ggat eará ealgasearvvit. Dorvvolašvuo?a ja buriid dábiid mielde seammá guovllus meahcásteaddjit galget gulahallat gaskaneaset ja guovllu doaibmiiguin. Oassálastin guovllu ?oahkkimiidda ja skuvlejumiide lea sávahahtti. Meahcirá??ehusa meahcástanlobiin leat rávvagat boazodoalloguovllus bivdimii. Lohpeguovlokárttaide leat merken sierra boazodoalloguovlluid, dego giddes bigálusáiddiid. Buriin ovttasbargguin oažžut lihkostuvvan bivdoreaissuid ja bigálusaid! Lassidie?ut: www.porotyot.fi www.paliskunnat.fi/py www.eraluvat.fi
• UUTUUS! LEICA FORTIS 6 2–12 x 50 i, BDC LEICA FORTIS 6 1–6 x 24 i, BDC Leica Fortis 6. Kuusinkertainen suurennus parhaimmillaan. Uusi ja valovoimainen Fortis 6 2.5-15 x 56 i täydentää Leican 6x -tuoteperheen. Tähän tuoteperheeseen kuuluvat myös 24ja 50-mallit. Erinomainen erottelukyky, erittäin laaja näkökenttä sekä vertaansa vailla oleva kontrasti: näiden optisten ominaisuuksien ja virtaviivaisen muotoilun ansiosta Leica Fortis 6 asettaa riman uudelle tasolle sarjassaan. Mallit: Leica Fortis 6 1-6 x 24 i, 2-12 x 50 i, 2.5-15 x 56 i. Maahantuonti: Valokuvaustukku Foka Oy Markkinointi: Nordic Distribution Oy NorDis LEICA FORTIS 6 2.5–15 x 56 i, BDC Nordis Oy Leica Fortis 6 Metsästäjä nro 5 210x245.indd 1 29.7.2019 12:33:55