• M et sä st äj ä Haastattelussa Tauno Partanen 6 l 2016 Villiturkikset hyötykäyttöön Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi H U I P P U M E R K K I M M E Kysy kauppiaaltasi! Lapua Naturalis 9,3x62 N560, 16,2 g., svh. 89,00 € Nordis Oy_Lapua 9,3x62_Naturalis_Metsästäjä nro6_210x267mm.indd 1 18.10.2016 12:35:21 Uusi Metsästäjän opas ilmestyy pian!
• 2 l Metsästäjä 6 l 2016 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL22 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22 00331 puh. 029 431 2002 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 (arkisin klo 12 – 16) oma@riista.fi Metsästäjä -lehti Nro 6/2016 65. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 23.1.2017. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Annamari Alanne, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marko Mikkola, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Laura Ticklén. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2016/Met16_06 Kansikuva : Pekko Heimola
• Metsästäjä 6 l 2016 l 3 Tässä numerossa l 6 l 2016 5 Pääkirjoitus: Tarvitsemme luotettavaa tietoa riistakannoista 6 Itsenäinen riistahallinto säilyi 8 Hirvitiedon vuodenajat 12 Metsästyksenvalvojien matkassa 14 Susi – pirullinen konflikti vai helppo nakki? 15 Peurasaaliit talteen myös sähköisesti 16 Susiasiaa aidan molemmin puolin 20 Kaupallinen metsästys – vaihtoehto yhä useammalle 22 Elävää kuvaa riistametsistä 24 Juliste: Hirvi 26 Metsästäjät ilman aseita 30 Uusi metsästäjätutkinto lähes valmis 32 Afrikkalainen sikarutto uhkaa Suomea Baltiasta 33 Aimo annos mäyrää 34 Villiturkis taipuu moneksi 36 Suomenlahden hylkeenmetsästysalueet selvitettiin 38 Entisajan metsämiehen joulu-uskomukset 39 Ruoka tuo joulun 40 Riistan ja viinin liitto 42 Uutismakasiini 44 Lajiesittely: Metsäpeura 45 Eräilmoitukset 46 Áigeguovdilis ságat sámegillii Riistaa joulupöytään ja viinin kaveriksi, s. 38 Metsästäjät ilman aseita, s. 26 Metsästyksenvalvojat työssään, s. 12 Ka is a H ut tu n en M in na H ur m e Peurasaa liit voi ilmoitta a nyt Oma riista -palvelu ssa!, s.15 A n na m ar i A la n n e
• 4 l Metsästäjä 6 l 2016 Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa ”luo Oma riista -tunnus” ja anna sähköpostiosoitteesi 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa 1 Hirvitietojen kirjaaminen Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen Lataa ilmainen mobiilisovellus Googlen, Applen tai Microsoftin sovelluskaupasta Havaintojen tarkka aika ja paikka säilyvät nyt riistalokissasi. 1 3 4 LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI Kirjaa hirvihavainto tai -saalis Oma riista -palveluun suoraan maastosta. 2 Metsästyksenjohtaja hyväksyy tietokoneella hirvihavainnot ja -saaliit Oma riista -palvelussa. Reaaliaikainen hirvenmetsästyksen seuranta kaikille seuran jäsenille verkossa. C M Y CM MY CY CMY K omariista_hirvihavainnot.pdf 1 12/08/16 12:36
• Metsästäjä 6 l 2016 l 5 Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että metsästyksen tulee olla kestävää. Tämä edellyttää hyvinvoivia riistakantoja, jotta metsästysmahdollisuudet säilyvät myös tuleville sukupolville ja metsästys hyväksytään yhteiskunnassa jatkossakin. Kestävä metsästys tarkoittaa metsästysaikojen ja pyyntilupien määrän säätelyä, mikä joka vuosi herättää paljon keskustelua. Tarvitsemme siis luotettavaa tietoa riistakannoista, ja niiden kehityksestä: työtä, jota riistakonsernissa tekevät tutkijat. Arviot riistan määrästä ja kantojen kehityksestä tulee olla luotettavia ja perusteltuja, ja siksi maassamme on kehitetty luotettavia laskentajärjestelmiä yhteistyössä metsästäjien, muiden riistasta kiinnostuneiden ulkoilmaihmisten ja tutkijoiden kesken. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa riistakolmiolaskennat, koiraihmisten tekemät riekkojen linjalaskennat pohjoisessa sekä hirvenmetsästäjien hirvihavainnot, suurpetohavaintojärjestelmää unohtamatta. Tutkijat käyttävät erilaisia ekologisia ja matemaattisia malleja muuttaakseen laskentatulokset kanta-arvioiksi ja kehitysennusteiksi, joiden pohjalta voimme suunnitella riistan kestävää verotusta. Tämä viimeinen vaihe herättää usein paljon keskustelua ja polemiikkiakin. Ovatko numerot oikein? Tilanne näyttääkin joskus hassunkuriselta, kun meillä jokaisella on taipumus tarkastella maailmaa omasta pihapiiristämme ja metsästysalueeltamme. Verrataanpa tilannetta keskusteluun maamme metsien riittävyydestä erilaisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Toiset ovat pelänneet puiden loppuvan Kustaa Vaasan ajoista lähtien ja toiset taas väittävät vanhojen puiden hävinneen kokonaan. Tällainen kuva saattaa syntyä, jos käsityksen Suomen metsistä muodostaa pelkästään kesämökin terassilta tai auton ikkunasta katsellen. Keskustelussa unohtuu, että tutkijat mittaavat joka vuosi systemaattisesti tuhansia ja tuhansia koealoja, joiden perusteella lasketaan ennusteet metsien kehitykselle. Tiedän toki itsekin, mitä omassa metsässäni tapahtuu, mutta kokonaiskuvan saamiseksi tarvitaan paljon havaintoja – ei kymmeniä tai satoja vaan kymmeniä tuhansia. Niiden perusteella näkyy, että puuta on metsissämme enemmän kuin ikinä aikaisemmin ja isojakin puita edelleen on. Tämä usein unohtuu keskustelussa ja yleistämme usein oman lähipiirimme näkymän koko maata tai vähintäänkin maanosaa koskevaksi. Tutkimus on mahdollistanut metsävarojen käytön moneen tarkoitukseen ja hyvinvoinnin rakentamiseksi tulevan kehityksen vaarantumatta. Kun tutkijoiden määrärahojen puitteista tekemät parhaat mahdolliset ennusteet näyttävät erilaiselta kuin oma takapiha, tekee joskus mieli väittää, että väärässähän he ovat tai peräti vääristelevät tuloksia. Vuosikymmeniä tutkimusmaailmaa seuranneena minulle on kuitenkin syntynyt vahva käsitys siitä, että näin eivät asiat ole. Meidän täytyy pystyä katsomaan koko maan tai maanosan metsien kokonaiskuvaa, ja sitä ei pysty luotettavasti muodostamaan muuten kuin tutkimuksen keinoin suuresta määrästä havaintoja sekä niihin perustuvilla koko ajan parantuvilla malleilla. Sama pätee riistakantoihin. Päätösten ja metsästyksen suunnittelun on perustuttava luotettaviin numeroihin, emmekä saa niitä mistään muualta kuin tutkimuksesta. Tutkijat tarvitsevat metsästäjien keräämiä riistatietoja luotettavien arvioiden tekemiseen. Kentällä työskentelevä tutkimushenkilöstö ansaitsee meidän tukemme ja arvostuksemme työstä, jota he tekevät parhaansa mukaan myös meidän hyväksemme! Jos oman takapihan havainnot joskus poikkeavat tutkimuksen tuottamista kanta-arvioista, kyseessä on useimmiten paikallinen poikkeama ja määrärahat tai havaintomäärät eivät ole riittäneet paikallisen vaihtelun kuvaamiseen. Silloin tarvitaan lisää luotettavia havaintoja, jotta tutkimus voi kehittää parempia ennusteita, jotka toimivat myös entistä pienemmillä alueilla. Tilanne menee aivan väärään suuntaan, jos alamme nähdä tutkimuksen vastustajanamme. Pidetään kaikki huoli siitä, että tuemme riistakantojen arviointia ja sen parissa työtään tekeviä. Tarvitsemme luotettavaa tietoa riistakannoista Jari Varjo Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
• 6 l Metsästäjä 6 l 2016 Klaus Ekman Tauno Partanen: Itsenäinen riistahallinto säilyi Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1.3.2011. Hallituksen puheenjohtaja Tauno Partanen voi nyt toisen puheenjohtajakautensa kääntyessä loppupuolelle todeta, että uudistus oli onnistunut. Itsenäinen riistahallinto on koko metsästäjäkunnan ja tietysti riistatalouden etu, Partanen korostaa. etsänhoitaja Tauno Partanen, syntynyt Sotkamossa vuonna 1954, on kulkenut pitkän ”virkatien” rivimetsästäjästä riistahallinnon huipulle. Jo pikkupoikana metsästyksen aloittanut Partanen on aina ollut pystykorvamiehiä. Alussa enemmän tai vähemmän puhdasrotuisilla pystykorvilla metsästettiin metsäkanalintuja, mutta sittemmin koirat ovat muuttuneet hirvikoiriksi. – Ensimmäisen hirveni ammuin opiskeluaikana Hyytiälässä, metsäylioppilaiden hirvijahdissa. Toki olin hirvijahdissa ollut jo aiemminkin, mutta Hyytiälässä tuli ensimmäinen oma kaato, Partanen muistelee. Riistahallinnon luottamusmiehenä Tauno Partanen on kulkenut pitkän tien. Ensimmäinen merkittävä luottamustehtävä oli valinta Pohjois-Savon riistanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 1995. Taustalla oli vahva järjestökokemus esimerkiksi Pohjois-Savon pystykorvakerhosta, Suomen harmaahirvikoirajärjestön eri tehtävistä ja metsästysseuratoiminnasta. Myös leipätyö Pohjois-Savon metsälautakunnassa, sittemmin Pohjois-Savon metsäkeskuksessa ja OTSO metsäpalveluiden metsätalouspäällikkönä, oli antanut hyvät valmiudet sopeutua organisaatioltaan varsin samankaltaiseen riistahallintoon. Keskelle isoa muutosta Riistanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaM Tauno Partanen on hirvikoiramiehiä. Kuva kuluvan syksyn hirvijahdista susirajalla.
• Metsästäjä 6 l 2016 l 7 jana Tauno Partanen nousi silloisen Metsästäjäin Keskusjärjestön (MKJ) hallitukseen ja lopulta puheenjohtajaksi vuonna 2009 eli samana vuonna, kun MKJ:n edustajakokous päätti, että MKJ lähtee mukaan valmistelemaan uutta riistahallintoa, ja sen perustamiseen tähtäävää riistahallintolakia. – Tuo 2009 tehty päätös, jota edelsi tiukka vääntö ja joka vaati paljon taustatyötä sekä perusteluja, oli ratkaiseva. Ilman sitä uudistusta ei olisi lähdetty tekemään riista-alan ehdoilla, vaan muutoksen olisivat vieneet läpi muut tahot, ja itsenäinen riistahallinto olisi muisto vain, Partanen pohtii. Alkoi kiivas valmistelu. Lukemattomat työryhmät kokoontuivat ja suuri joukko luottamusmiehiä ja toimihenkilöitä valmisteli eri osa-alueita ja lopulta silloisen eduskunnan lähestulkoon viimeisenä lakina helmikuussa 2011 hyväksyttiin nykyinen riistahallintolaki. – Oli siinä jännitettävää loppuun saakka. Kaikista tiukin oli perustuslakivaliokuntakäsittely, jonka jäljiltä rima heiluu vieläkin, Partanen muistelee. – Nyt, kun saa jo hieman perspektiiviä riistahallintouudistuksen merkitykseen, voi hyvällä omallatunnolla todeta, että uudistus on onnistunut. Suomen riistakeskus on saavuttanut laajasti tunnustetun aseman ja uskottavuuden puolueettomana riista-alan asiantuntijana ja riistatalouden edistäjänä. Erityisesti strategisesti tärkeät hoitosuunnitelmat ovat tukeneet tätä työtä. Myös palomuurin takana olevat julkiset hallintotehtävät ja siellä tehtävät päätökset ovat kestäneet lähes poikkeuksetta korkeimpien oikeusasteidenkin tarkastelun. Erityiskiitos kaikille asiaa edistäneille, Tauno Partanen kiittelee, mutta muistuttaa samalla, että homma ei ole edelleenkään valmis, vaan työtä tarvitaan jatkossakin. Susi nousee keskiöön Tauno Partasen puheenjohtajakauteen on toki mahtunut muitakin kovia vääntöjä. Kaikista vaikein ja raskain on ollut vääntö sudesta. Susikannan nousu ja sen mukanaan tuoma yhteiskunnan ääripäiden jakautuminen susien suojelijoihin ja susien vastustajiin, on asettanut riistahallinnon ensimmäistä kertaa todellisen haasteen eteen. Metsästäjät ja erityisesti kiihkeimmät susien vastustajat, ovat vaatineet Suomen riistakeskukselta tiukempaa suhtautumista suteen ja voimakkaampia toimia susikannan vähentämiseksi. Vastaavasti susien suojelijat ovat haukkuneet Suomen riistakeskusta liian leväperäisestä poikkeuslupien myöntämisestä. – Kyllä susi on henkisesti ollut kaikista raskain osa tätä hallitustyöskentelyä. Tulen itse susialueelta ja olen varmaan ensimmäisten joukossa menettänyt oman koirani kesken metsästystapahtuman suden tappamaksi. Tunnen ja tiedän sen tuskaisan tunnekuohun tällaisen tapauksen jälkeen. – Silti on koko ajan pidettävä tiukasti mielessä, että Suomen riistakeskus ainoastaan toteuttaa valtakunnan riistapolitiikkaa, eikä tee sitä. Politiikkaa tekevät muut tahot, kuten poliitikot ja maaja metsätalousministeriö sekä riistaneuvostot niin aluekuin valtakunnankin tasolla, Tauno Partanen muistuttaa. – Politiikkaan vaikuttamisessa tarvitaan kaikkien metsästäjien yhteistyötä, ja siinä on metsästäjien kesken löydettävä oikeat kanavat, jotta asiat etenevät. Sutta saatava metsästää Tauno Partanen on yhä vakuuttuneempi siitä, että riittävä sudenmetsästys on lähes ainut ja samalla paras keino EU-direktiivien vaatiman, joskus omituiselta ja epämääräiseltäkin tuntuvan, suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Metsästys vähentää susikonflikteja ja lisää suden hyväksyttävyyttä myös arvokkaana riistalajina susireviireillä. – Susireviireiden asukkailla pitää olla entistä enemmän vaikutusvaltaa susiasioihin, koska he joutuvat elämään suden ja suden aiheuttamien ongelmien kanssa ympäri vuoden. Nyt päättyneellä kannanhoidollisella metsästyskokeilulla oli hyvin myönteinen vaikutus ihmisten asenteisiin sutta kohtaan susialueilla, Partanen korostaa. – Näyttäisi myös siltä, etteivät sudet ole vähentyneet, mihin toivottavasti saadaan varmistus lumien tultua maahan, Partanen jatkaa. – Riittävällä metsästyksellä ja toisaalta kattavalla valvonnalla pidetään myös susien laiton tappaminen minimissään. Kentälle ei jää juurikaan liikkumavaraa salametsästykselle ja salametsästäjille, koska ei haluta vaarantaa laillista metsästystä laittomuuksien hiljaisella hyväksynnällä, Partanen muistuttaa. Metsästyskokemukset ulkomailta avartavat sopivasti maailmankuvaa. Sitä oppii arvostamaan meidän omaa tapaamme metsästää, Tauno Partanen muistuttaa. Oman kasvatin KVA Sarvilehdon Lipen tarina päättyi 14.11.1998 Varpaisjärven Juudinsalolla mielityönsä ääressä eli susi iski hirvihaukulle.
• Metsästyksenjohtaja: Paperisavottaa ei enää tarvita, eivätkä lippuset ja lappuset huku kauden kuluessa. Metsästyksenjohtaja käy läpi kotitietokoneella tai tabletilla metsästyspäivän aikana kirjatut hirvihavainnot ja -saalisilmoitukset. Jos virheitä on, hän korjaa ne ja hyväksyy merkinnät. Seurueen niin halutessa, johtaja voi myös kirjata saaliit tai havainnot sekä määritetyn metsästysalueen ulkopuolelle kaatuneet hirvet. Sähköisen metsästyspäivän raportointiin kuluu aikaa murto-osa paperiseen vaihtoehtoon verrattuna. Hirvitiedot siirtyvät suoraan Oma riista -palvelun tietokantaan ja ovat siellä metsästäjien, metsästyksenjohtajien, aluetoimistojen sekä Luonnonvarakeskuksen hirvitutkimuksen käytössä. Mahdolliset lisäselvitykset pyydetään aluetoimistolta saman tien, eikä väärä tieto kertaudu monessa portaassa. Helppoa ja nopeaa! Alueelliset riistaneuvostot (ARN): jokainen alueellinen riistaneuvosto tekee oman hirviverotussuunnitelmansa kolmivuotiskaudekseen. Kannanvaihtelutnäkyvät selkeästi vain monien vuosien jatkumona. Vuosittaista vaihtelua on, mutta tavoitteet säilyvät melko muuttumattomina ARN:in kauden ajan. Alueelliset riistaneuvostot (ARN): jokainen alueellinen riistaneuvosto tekee oman hirviverotussuunnitelmansa kolmivuotiskaudekseen. Kannanvaihtelutnäkyvät selkeästi vain monien vuosien jatkumona. Vuosittaista vaihtelua on, mutta tavoitteet säilyvät melko muuttumattomina ARN:in kauden ajan. Alueet: Pyyntilupahakemukset ja niihin liittyvät kysymykset työllistävät aluetoimistoja. Alueilla lupahakemukset syötetään lupahallintaan. Myös aluetoimistot ovat voineet seurata hirvenmetsästyksen etenemistä syksystä saakka. Haettuja lupia verrataan jäävän kannan arvioihin, riistavahinkorekisterin tietoihin ja ARN:in tavoitteisiin. Ylimääräisten raporttien ja tietojen pyytäminen postitse tai sähköpostilla vähenee merkittävästi. Aluetoimistot: Aluetoimistot lähettävät sekä myönteiset että kielteiset lupapäätökset luvanhakijoille. Paperisavotta on edelleen melkoinen: lupapäätös, saalisilmoitukset, yksilöidyt saaliseläintiedot, hirvenmetsästyksen johtajan ilmoituslomake, uusi pyyntilupa ihmisravinnoksi kelpaamattoman tilalle ja vino pino ohjeita lähtee postilla luvanhakijalle. Seurat: Metsästyksen päättymisen jälkeen seurat tekevät arvion alueensa jäljelle jäävästä kannasta. Tutkimus: Viime vuosina arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta ovat tulleet maaliskuun tienoilla. Kun hirvitiedot tänä vuonna menevät Luonnonvarakeskukselle (Luke) jo hirvenmetsästyksen aikana voidaan tutkimukselta saada jo helmikuun aikana melko tarkat kanta-arviot. Paperisten hirvitietokorttien käsittely vie edelleen aikaa, mutta huomattavasti pienemmän paperimäärän vuoksi Luke käsittelee ja rekisteröi tiedot nopeammin. Reaaliaikainen hirvitieto ja aiemmin valmiina olevat kanta-arviot antavat lisää valmisteluaikaa verotussuunnitteluun. Riistanhoitoyhdistykset: Riistanhoitoyhdistyksissä on käytössään kaikki mahdollinen tieto verotussuunnittelunsa tueksi. Suunnittelua ei tarvitse enää tehdä kiireessä, sillä Lukelta tulevat kanta-arviot tulevat aiemmin, ja metsästystä on voinut seurata koko kauden ajan. Arpominen ja virheet karsiutuvat – tieto korostuu. Metsästäjät: Lupahaku käynnistyy. Luvat haetaan edelleen paperilla, mutta seurojen aluerajojen piirtäminen kartalle jää unholaan. Oma riista -palveluun kerran määritelty metsästysalue on tallessa vuodesta toiseen. Yksittäiset metsästysalueen muutokset pystytään helposti muokkaamaan karttatyökalujen avulla. Sähköinen kartta helpottaa melkoisesti myös aluetoimistojen työtä ja luvanhakija voi tulostaa kartan lupahakemuksen kylkeen. Tarkemman ja selkeämmän tiedon ansioista sekä yliettä alimitoitetut lupahakemusmäärät vähenevät riistakeskusalueilla. Metsästäjä: Metsästäjien ei tarvitse kuitenkaan odottaa kirjepostia, sillä kirjatut lupapäätökset näkyvät saman tien Oma riista -palvelussa perusteluineen. Syksyn hirvenmetsästyksen käytännön suunnittelu seuratasolla voi alkaa jälleen… Metsästäjä: Metsästyksen aikana tehdyt hirvihavainnot sekä hirvisaaliit voi tallentaa Oma riista -palveluun suoraan maastosta. Palveluun kirjataan muun muassa hirven sukupuoli, ikä ja uroksella sarvipiikit. Tieto kaatopaikasta ja -ajasta tulee palveluun automaattisesti. Kotiin päästyään hirvenmetsästäjien ei tarvitse enää käyttää aikaa saalisilmoitusten täyttämiseen tai tietojen kirjaamiseen. Koska metsästysalueet on määritelty Oma riista -palvelussa, saalista ei voi edes kirjata väärään paikkaan. Virheiden mahdollisuus eliminoituu. Luvansaaja: Pyyntilupamaksun maksaminen helpottuu, koska saalisja maksutiedot ovat suoraan Oma riista -palvelussa. Erityisesti luvansaajalla, mutta myös metsästyksenjohtajalla, yötä myöten jatkuva puhelinrumba loppuu. TEKSTI: ANNAMARI ALANNE KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Kiitos Etelä-Savon aluetoimiston työntekijät Ohto Salo, Tuula Varjus ja Petri Vartiainen, hirvitiedon liikkeiden avaamisesta. Oma riista -palvelun ansiosta hirvenmetsästyksen eteneminen näkyy koko ajan metsästäjille, seuroille, aluetoimistoille ja tutkimukselle. Yhtenä valtavana tiedostona aluetoimistoille tulevat tiedot ovat historiaa; avoimuus sekä valmiit taulukot ja kuvaajat ovat tätä päivää. Tänä kesänä ja syksynä metsästäjät ovat valmistautuneet hirvestykseen myös sähköisesti. Reilut 4500 metsästysseuraa ja -seuruetta vajaasta kuudesta tuhannesta on ottanut oman metsästysseuran tai -seurueen haltuun Oma riista -palvelussa. Hirvijahdissa paperisulkeiset ovat suurelle osalle metsästysseuroja vihdoin historiaa, kun saalisilmoitukset ja muut hirvitiedot voi täyttää ja lähettää sähköisesti. Katoaako tieto bittiavaruuteen? Vähentääkö sähköisyys ihmiskontakteja? Keskittyykö tieto entistä harvemmalle? Pelko pois! Tosiasiassa tieto palautuu metsästäjälle, sähköisyys lopettaa moninkertaisen työn tekemisen eri portaissa ja tieto on vihdoin avointa kaikille. Metsästäjän kotona syksyä ja hirven pyyntiä on valmisteltu jo pitkään: varusteet on kaivettu esille, aseet huollettu ja termospullo pesty kerrankin kunnolla. vuodenajat Hirvitiedon Kanta-arvioiden kautta kevääseen Käsittelyrumba kruunaa kesän Tutkimusta tehdään talvella Syksyn saaliista suuntaviivat C M Y CM MY CY CMY K hirvi_vuosi.pdf 1 07/11/16 22:41 8 l Metsästäjä 6 l 2016
• Metsästyksenjohtaja: Paperisavottaa ei enää tarvita, eivätkä lippuset ja lappuset huku kauden kuluessa. Metsästyksenjohtaja käy läpi kotitietokoneella tai tabletilla metsästyspäivän aikana kirjatut hirvihavainnot ja -saalisilmoitukset. Jos virheitä on, hän korjaa ne ja hyväksyy merkinnät. Seurueen niin halutessa, johtaja voi myös kirjata saaliit tai havainnot sekä määritetyn metsästysalueen ulkopuolelle kaatuneet hirvet. Sähköisen metsästyspäivän raportointiin kuluu aikaa murto-osa paperiseen vaihtoehtoon verrattuna. Hirvitiedot siirtyvät suoraan Oma riista -palvelun tietokantaan ja ovat siellä metsästäjien, metsästyksenjohtajien, aluetoimistojen sekä Luonnonvarakeskuksen hirvitutkimuksen käytössä. Mahdolliset lisäselvitykset pyydetään aluetoimistolta saman tien, eikä väärä tieto kertaudu monessa portaassa. Helppoa ja nopeaa! Alueelliset riistaneuvostot (ARN): jokainen alueellinen riistaneuvosto tekee oman hirviverotussuunnitelmansa kolmivuotiskaudekseen. Kannanvaihtelutnäkyvät selkeästi vain monien vuosien jatkumona. Vuosittaista vaihtelua on, mutta tavoitteet säilyvät melko muuttumattomina ARN:in kauden ajan. Alueelliset riistaneuvostot (ARN): jokainen alueellinen riistaneuvosto tekee oman hirviverotussuunnitelmansa kolmivuotiskaudekseen. Kannanvaihtelutnäkyvät selkeästi vain monien vuosien jatkumona. Vuosittaista vaihtelua on, mutta tavoitteet säilyvät melko muuttumattomina ARN:in kauden ajan. Alueet: Pyyntilupahakemukset ja niihin liittyvät kysymykset työllistävät aluetoimistoja. Alueilla lupahakemukset syötetään lupahallintaan. Myös aluetoimistot ovat voineet seurata hirvenmetsästyksen etenemistä syksystä saakka. Haettuja lupia verrataan jäävän kannan arvioihin, riistavahinkorekisterin tietoihin ja ARN:in tavoitteisiin. Ylimääräisten raporttien ja tietojen pyytäminen postitse tai sähköpostilla vähenee merkittävästi. Aluetoimistot: Aluetoimistot lähettävät sekä myönteiset että kielteiset lupapäätökset luvanhakijoille. Paperisavotta on edelleen melkoinen: lupapäätös, saalisilmoitukset, yksilöidyt saaliseläintiedot, hirvenmetsästyksen johtajan ilmoituslomake, uusi pyyntilupa ihmisravinnoksi kelpaamattoman tilalle ja vino pino ohjeita lähtee postilla luvanhakijalle. Seurat: Metsästyksen päättymisen jälkeen seurat tekevät arvion alueensa jäljelle jäävästä kannasta. Tutkimus: Viime vuosina arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta ovat tulleet maaliskuun tienoilla. Kun hirvitiedot tänä vuonna menevät Luonnonvarakeskukselle (Luke) jo hirvenmetsästyksen aikana voidaan tutkimukselta saada jo helmikuun aikana melko tarkat kanta-arviot. Paperisten hirvitietokorttien käsittely vie edelleen aikaa, mutta huomattavasti pienemmän paperimäärän vuoksi Luke käsittelee ja rekisteröi tiedot nopeammin. Reaaliaikainen hirvitieto ja aiemmin valmiina olevat kanta-arviot antavat lisää valmisteluaikaa verotussuunnitteluun. Riistanhoitoyhdistykset: Riistanhoitoyhdistyksissä on käytössään kaikki mahdollinen tieto verotussuunnittelunsa tueksi. Suunnittelua ei tarvitse enää tehdä kiireessä, sillä Lukelta tulevat kanta-arviot tulevat aiemmin, ja metsästystä on voinut seurata koko kauden ajan. Arpominen ja virheet karsiutuvat – tieto korostuu. Metsästäjät: Lupahaku käynnistyy. Luvat haetaan edelleen paperilla, mutta seurojen aluerajojen piirtäminen kartalle jää unholaan. Oma riista -palveluun kerran määritelty metsästysalue on tallessa vuodesta toiseen. Yksittäiset metsästysalueen muutokset pystytään helposti muokkaamaan karttatyökalujen avulla. Sähköinen kartta helpottaa melkoisesti myös aluetoimistojen työtä ja luvanhakija voi tulostaa kartan lupahakemuksen kylkeen. Tarkemman ja selkeämmän tiedon ansioista sekä yliettä alimitoitetut lupahakemusmäärät vähenevät riistakeskusalueilla. Metsästäjä: Metsästäjien ei tarvitse kuitenkaan odottaa kirjepostia, sillä kirjatut lupapäätökset näkyvät saman tien Oma riista -palvelussa perusteluineen. Syksyn hirvenmetsästyksen käytännön suunnittelu seuratasolla voi alkaa jälleen… Metsästäjä: Metsästyksen aikana tehdyt hirvihavainnot sekä hirvisaaliit voi tallentaa Oma riista -palveluun suoraan maastosta. Palveluun kirjataan muun muassa hirven sukupuoli, ikä ja uroksella sarvipiikit. Tieto kaatopaikasta ja -ajasta tulee palveluun automaattisesti. Kotiin päästyään hirvenmetsästäjien ei tarvitse enää käyttää aikaa saalisilmoitusten täyttämiseen tai tietojen kirjaamiseen. Koska metsästysalueet on määritelty Oma riista -palvelussa, saalista ei voi edes kirjata väärään paikkaan. Virheiden mahdollisuus eliminoituu. Luvansaaja: Pyyntilupamaksun maksaminen helpottuu, koska saalisja maksutiedot ovat suoraan Oma riista -palvelussa. Erityisesti luvansaajalla, mutta myös metsästyksenjohtajalla, yötä myöten jatkuva puhelinrumba loppuu. TEKSTI: ANNAMARI ALANNE KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Kiitos Etelä-Savon aluetoimiston työntekijät Ohto Salo, Tuula Varjus ja Petri Vartiainen, hirvitiedon liikkeiden avaamisesta. Oma riista -palvelun ansiosta hirvenmetsästyksen eteneminen näkyy koko ajan metsästäjille, seuroille, aluetoimistoille ja tutkimukselle. Yhtenä valtavana tiedostona aluetoimistoille tulevat tiedot ovat historiaa; avoimuus sekä valmiit taulukot ja kuvaajat ovat tätä päivää. Tänä kesänä ja syksynä metsästäjät ovat valmistautuneet hirvestykseen myös sähköisesti. Reilut 4500 metsästysseuraa ja -seuruetta vajaasta kuudesta tuhannesta on ottanut oman metsästysseuran tai -seurueen haltuun Oma riista -palvelussa. Hirvijahdissa paperisulkeiset ovat suurelle osalle metsästysseuroja vihdoin historiaa, kun saalisilmoitukset ja muut hirvitiedot voi täyttää ja lähettää sähköisesti. Katoaako tieto bittiavaruuteen? Vähentääkö sähköisyys ihmiskontakteja? Keskittyykö tieto entistä harvemmalle? Pelko pois! Tosiasiassa tieto palautuu metsästäjälle, sähköisyys lopettaa moninkertaisen työn tekemisen eri portaissa ja tieto on vihdoin avointa kaikille. Metsästäjän kotona syksyä ja hirven pyyntiä on valmisteltu jo pitkään: varusteet on kaivettu esille, aseet huollettu ja termospullo pesty kerrankin kunnolla. vuodenajat Hirvitiedon Kanta-arvioiden kautta kevääseen Käsittelyrumba kruunaa kesän Tutkimusta tehdään talvella Syksyn saaliista suuntaviivat C M Y CM MY CY CMY K hirvi_vuosi.pdf 1 07/11/16 22:41 Metsästäjä 6 l 2016 l 9
• Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. SUPRA: KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. HANKI NYT OMASI! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ JA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.TRACKER.FI. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE TAI JÄLLEENMYYJÄLTÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. UUTUUS ! PARAST A KUULUV UUTTA SUPERANTENN ILLA! Riihimäen Erämessuilla suuren suosion saavuttaneen Supran uusi antenniratkaisu antaa ylivoimaisen GSM-kuuluvuuden haastavimmissakin olosuhteissa. Kestävä rakenne, uusi muotoilu, parhaat materiaalivalinnat ja akku on suunniteltu vaativaan käyttöön. Aito 3G-tekniikka välittää paikkaa tutkasta lähes reaaliajassa. Metsästysseurueelle tämä merkitsee viiveetöntä ja varmaa informaatiota jahdin kulusta. Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016 00.0 100.0 200.0 300.0 400.0 N H R P (m W ) Supralla testatusti ylivoimainen lähetysteho 500.0 600.0 660.7 275.4 SUPRA by Tracker Panta A Panta B Panta C Panta D Panta E Panta F 269.2 263.0 257.0 213.8 190.5 Vertailussa mukana myydyimmät GSM/GPS-koiratutkat HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE!
• Paras mahdollinen metsästyskokemus syntyy, kun kaikki osallistujat pystyvät olemaan yhteydessä toisiinsa ja seuraamaan jahdin kulkua omalta näytöltään. Jahdin tilannetiedon jakaminen onnistuu vaivatta Tracker for Android -ohjelmalla sekä Tracker Ryhmän kautta. Jokaisen metsästysseurueen kannattaa perustaa käyttöönsä Tracker Ryhmä. Kaikki Tracker Ryhmän jäsenet näkevät automaattisesti saman tilannekuvan: metsästysseuran rajat, passipaikat, koirat ja toiset ryhmän metsästäjät. Suomen Riistakeskuksen Oma riista -palvelussa määritetyt metsästyalueet on helppo ottaa käyttöön Tracker for Android -ohjelmassa ja Tracker Ryhmän kautta ne on helposti jaettavissa myös muille seuran jäsenille. SUPRA: KUULUVUUDELTAAN YLIVOIMAINEN KOIRATUTKA. HANKI NYT OMASI! KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄ JA LUE LISÄÄ OSOITTEESTA: WWW.TRACKER.FI. HANKI NYT OMASI: WWW.TRACKER.FI, PLAY.GOOGLE.COM/STORE TAI JÄLLEENMYYJÄLTÄ! YHDESSÄ KOET ENEMMÄN. UUTUUS ! PARAST A KUULUV UUTTA SUPERANTENN ILLA! Riihimäen Erämessuilla suuren suosion saavuttaneen Supran uusi antenniratkaisu antaa ylivoimaisen GSM-kuuluvuuden haastavimmissakin olosuhteissa. Kestävä rakenne, uusi muotoilu, parhaat materiaalivalinnat ja akku on suunniteltu vaativaan käyttöön. Aito 3G-tekniikka välittää paikkaa tutkasta lähes reaaliajassa. Metsästysseurueelle tämä merkitsee viiveetöntä ja varmaa informaatiota jahdin kulusta. Near Horizon Radiated Partial Power (NHRP+-30°), Verkotan 2016 00.0 100.0 200.0 300.0 400.0 N H R P (m W ) Supralla testatusti ylivoimainen lähetysteho 500.0 600.0 660.7 275.4 SUPRA by Tracker Panta A Panta B Panta C Panta D Panta E Panta F 269.2 263.0 257.0 213.8 190.5 Vertailussa mukana myydyimmät GSM/GPS-koiratutkat HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE! HUOM! KYSY EDULLISTA LISENSSIPAKETTIA SEUROILLE!
• 12 l Metsästäjä 6 l 2016 Teksti ja kuvat: Kaisa Huttunen Metsästyksenvalvojien matkassa rätarkastaja Tommi Suonpää sekä merivartijat Lauri Karjunen ja Aleksi Kolsi pakkaavat venettä Hurpun merivartioasemalla. Ollaan menossa tekemään tehovalvontaa itäiselle Suomenlahdelle. – Toimialuettani ovat valtion vesistöt Porista Virolahdelle saakka. Lisäksi valvon mantereella Pori–Hämeenlinna–Lappeenranta-akselin eteläpuoleisia Metsähallituksen hallinnoimia maa-alueita, kertoo Etelä-Suomen erätarkastaja Suonpää. Metsästyksenvalvontaa tehdään yhteistyössä viranomaisten kanssa. Yhteistyö takaa sen, että yleisten vesialueiden lisäksi voidaan tarkastaa yksityisiä alueita. Merivartioilla on myös paikallistuntemusta, ja he tietävät usein suositut metsästyspaikat. Tällä kerralla ulkomerellä on kovat maitystä vaan samalla tarkastetaan myös kalastuslupia, vesilläliikkujien kuntoa ja venevarustuksia, kertoo Suonpää. Metsästäjät ovat riistanhoitajia Kierroksen jälkeen palataan asemalle ja siirrytään pienempään veneeseen. Sillä päästään liikkumaan mantereen puoleisilla matalilla vesialueilla. – Vilkkilänturan kaislikko on suosittu sorsastuspaikka. Kun mennään ajoissa, ei häiritä parasta iltalentoa, selostaa Karjunen. Alueelta kuuluu haulikonlaukauksia. Reijo Pesonen, Juha Hiltunen, Kristian Kontkanen sekä Jesse Repo ovat tulleet Vantaalta saakka sorsapassiin. Papereiden, ammusten ja rajoitinten tarkastuksen lomassa ehtii tarkastella myös saalista: heinäsorsia veneen pohjalla. Repo on sitä mieltä, että sorsien puuttuessa voi tehdä vaikka riistanhoitotyötä eli poistaa rauhoittamattomia lokkeja ja variksia. Lyhyen jutustelun jälkeen valvojat kiittävät miehiä ja lähtevät ajamaan eteenpäin. E Reijo Pesosen (vas.) ja Juha Hiltusen mielestä valvonta on hyvä asia ja sitä voitaisiin tehdä enemmänkin. Tehostetussa metsästyksenvalvonnassa tehdään yhteistyötä eri viranomaisten ja tahojen kanssa. Itäisellä Suomenlahdella metsästyksenvalvonnan lomassa valvotaan myös muita vesillä liikkujia. Suuriin rikkeisiin valvojat törmäävät vain harvoin. ningit, eikä metsästäjiä näy Ulko-Tammioon ulottuvalla kierroksella. Reissulla päästään kuitenkin tarkastamaan kalastuslupia. – Harvemmin valvotaan pelkästään metsäsNiillä yksittäistapauksilla, jotka eivät noudata säännöksiä, onkin sitten usein kaikki asiat pielessä. Tommi Suonpää
• Metsästäjä 6 l 2016 l 13 Metsästyksenvalvojien matkassa Pian kuuluvasta pamauksesta päätellen vantaalaiset pääsevät tekemään riistanhoitotöitä. Valvontaan suhtaudutaan myönteisesti Metsästyksenvalvojien mukaan metsästäjät suhtautuvat yleisesti myönteisesti valvontaan. – Etelä-Suomessa metsästyspuoli on hyvällä tolalla. Niillä yksittäistapauksilla, jotka eivät noudata säännöksiä, onkin sitten usein kaikki asiat pielessä. Ammutaan vaikkapa liikkuvasta moottoriveneestä rauhoitettua eläintä. Metsästäjäkunnassa kuitenkin tuomitaan tällaiset väärinkäytökset, pohtii Suonpää. Illalla tehdään vielä autolenkki Porolahdelle, mutta siellä on hiljaista. Aamulla tehovalvonta jatkuu Kotkan ja Pyhtään kansallispuistoalueella yhdessä Metsähallituksen suojelubiologi Ari Laineen kanssa. – Karut luodot ovat tärkeitä vesilintujen ja kahlaajien levähdyspaikkoja. Osa niistä on kokonaan rauhoitettuja. Osa taas on retkeilijöiden ja lintubongarien suosiossa, kertoo Laine. Puistoa ympäröivät vesialueet ovat päälll Metsähallituksen erätarkastajat ovat erävalvontaviranomaisia, joiden tehtävänä on valvoa laillisuutta ja luvallisuutta valtion alueilla tapahtuvassa metsästyksessä, kalastuksessa, luonnonsuojeluasioissa sekä maastoja vesiliikenteessä. Erätarkastajat tekevät erävalvontaa myös muiden lainvalvontaviranomaisten kuten Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin kanssa. Lainvalvontaviranomaisten lisäksi Metsähallituksen muu henkilöstö sekä Suomen riistakeskuksen nimittämät metsästyksenvalvojat valvovat metsästyksen luvallisuutta omilla alueillaan ja tekevät yhteistyötä lainvalvontaviranomaisten kanssa. Kalastuksen laillisuutta valvovat myös ELY-keskuksen ja vesialueen omistajan valtuuttamat kalastuksenvalvojat. Erätarkastaja Tommi Suonpää ja vanhempi merivartija Lauri Karjunen tarkastavat Tero Ristolan papereita ja asetta. Hyvin maastoutunut Ristola löydettiin kaaveiden perusteella kaislikon seasta. Perheenlisäyksen jälkeen pitkästä aikaa sorsastamassa ollut metsästäjä toivoi, että metsästyksenvalvojat hätyyttelisivät sorsia hänen suuntaansa. osin yleisvettä, jossa kaikilla on vapaa metsästysoikeus. Lisäksi paikallisilla asukkailla on metsästysoikeuksia tietyissä puistoalueen osissa. Vaihtelevien oikeuksien takia valvontaa on tärkeää tehdä. Vaikka meri on tyyntynyt edellisillasta, metsästäjiä ei näy. Ulkona ei juuri näy lintujakaan merimetsoja, lokkeja ja kotkia lukuun ottamatta. Kansallispuiston alueella kuitenkin törmätään paikalliseen vetouistelijaan, joka ei selvästikään tunne luvallisen kalastusalueen rajoja. Näin päästään ennaltaehkäisemään luvatonta kalastusta. – Metsästäjät tietävät yleensä metsästyksen laillisuuden puolen. Kalastajilla olisi parantamisen varaa, pohtii Suonpää.
• 14 l Metsästäjä 6 l 2016 Olen seurannut viime vuodet susikeskustelua aivan ytimestä. Virkaa hoitaessani olen puuttunut vakaviin metsästysrikoksiin yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Metsästyksen harrastajana puuttuminen ei ole ollut miellyttävää, niin paljon on lentänyt lantaa tuulettimeen koko metsästäjäkunnalle. etsästystä valvoville viranomaisille työ susikonfliktin ympärillä on helppoa, sillä lainsäädäntö määrittelee työn rajat. Kysymys ei ole mielipiteistä: Emme tue yhtäkään mielipidettä tai periaatetta, emmekä valitse puolia, mutta toimimme tinkimättömästi Suomen lakia noudattaen. Suojelemme niin laillista metsästystä kuin luontoakin lainsäädännön ohjaamina. Paljastuneita rikoksia on selitetty eri perustein; vihaa ja uhmaa, ymmärtämättömyyttä ja tyhmyyttä, itsekkyyttä ja kunnian tavoittelua mutta myös inhimillistä huolta ja pelkoa. Kuuntelemme ja ymmärrämme, mutta emme hyväksy laittomuuksia. Myös viranomaisten keskuudessa mielipiteet laittomuuksista ja niiden hyväksyttävyydestä vaihtelevat. Kiihkeimmät ottavat riskejä jopa virkansa tai luottamustehtävänsä vaarantaen. Samalla vaarantuu myös rakas harrastus. Viran tai julkisen hallintotehtävän mukana kulkee virkavastuu, joka velvoittaa toimimaan lainsäädännön mukaan omista tai lähipiirin mielipiteestä huolimatta. Ellei tähän voi sopeutua, on syytä itse hakeutua muihin tehtäviin. Esiintyneet rikostapaukset ja vastuuttomat kannanotot ovat omiaan aiheuttamaan sekaannusta siitä, mikä edustaa virallista kantaa ja on hyväksyttävää, mikä laitonta. Valtaosa metsästäjistä on vastuuntuntoisia ja lainkuuliaisia ihmisiä, joita tämä yhteiskunta tarvitsee. Metsästyksen ympärille on saatu luotua luotettavuuden ilmapiiri. Sitä murentavat henkilöt, jotka käyttävät luotua ilmapiiriä härskisti omien etujensa tavoitteluun. He ovat valmiita tinkimään yhteisesti sovituista pelisäännöistä, mikäli se palvelee heidän omia etujaan. Heidän toimistaan kärsii koko muun metsästäjäkunnan maine ja lopulta jokainen metsästäjä itse. Metsästäjien täytyy saada harrastukselleen laajaa tukea koko yhteiskunnalta. Sitä ei tule laittomuuksia hyväksymällä. Suden kannanhoidollisen metsästyskokeilun metsästyksenjohtajille ja luvanhaltijoille on tehty kysely metsästyksen toteutuksesta. Kyselyn mukaan ensimmäisenä kokeilutalvena valvontaa oli jopa liiaksi, toisena vuonna valvontaa ilmoitettiin olleen liian vähän. Vähäinen valvonta viime talvena ei johtunut aikaisemmin saadusta arvostelusta vaan ensisijaisesti viranomaisten resurssien riittämättömyydestä. Toivottavasti valvonnan vähäisyys ei vaikuttanut metsästyksen lopputulokseen, joka ei kaikkien mittareiden mukaan mennyt suunnitelmien mukaan. Mikäli valvontaa toivotaan tehostettavan, on hallinnon annettava viranomaisille riittävät resurssit ja toimivaltuudet, joilla paljastetaan ja ennalta estetään rikoksia. Yhteiskunnassamme on käytetty runsaasti resursseja suden ja salametsästyksen ympärillä kaikenlaiseen taustatyöhön. On järjestetty seminaareja, susi-iltoja ja työryhmiä, perustettu yhdistyksiä, laadittu lakeja ja annettu lausuntoja. Lopputuloksena ovat usein olleet väitteet ”väärin sammutettu” tai ”jonninjoutavaa tuhlausta”. Eikö jo olisi syytä antaa asian parissa työskenteleville työrauha ja antaa hallinnon hoitaa hommansa? Asioita läheltä seuranneena vakuutan, että hallinto yrittää aidosti tehdä parhaansa sekä EU:n että kansan vaatimusten välissä. Tilanteeseen ei löydy kaikkia tyydyttävää ratkaisua vaan kaikkien on sopeuduttava. Suden olemassaoloa on yksinkertaisesti siedettävä. Olemmehan sopeutuneet metsässä harrastamiseen muidenkin epämiellyttävien ilmiöiden kanssa; meillä on hirvikärpäset, punkit, aukkohakkuut ja vaihtelevat olosuhteet. Me eränkävijät selviydymme. Ratkaisuehdotukseni on seuraava: jokainen hoitakoon oman tonttinsa mahdollisimman hyvin. Annetaan hallinnon ja tutkimuksen tehdä työnsä, hankitaan hallinnolle luotettavaa tietoa, hoidetaan metsästys lakia ja eettisiä periaatteita kunnioittaen, tuomitaan laittomuudet ja annetaan valvojille tuki laittomuuksien kitkemisessä. Mielipiteitä tulee esittää, mutta esitetään tueksi myös ratkaisuehdotuksia. Me luonnossa kulkijat ymmärrämme, mitä hyötyä on vastatuuleen huutamisesta. Markus Aho erätarkastaja Metsähallitus – pirullinen konflikti vai helppo nakki? SUSI M H an nu H ut tu Näkökulma
• Metsästäjä 6 l 2016 l 15 Ville Hokkanen , Suomen riistakeskus Peurasaaliiden kirjaamistoiminnot aukesivat Oma riista -palvelussa lokakuun lopussa 2016. Lakisääteiset saalisilmoitukset voi nyt raportoida sähköisesti. ma riista -palvelussa voi tästä syksystä lähtien syöttää lakisääteiset saalistiedot valkohäntä-, kuusija metsäpeurasta sekä lopuksi liittää maksukuitin ja päättää metsästyksen. Sähköisen palvelun ansiosta luvansaajan ja lupaosakkaiden ei tarvitse enää lähettää paperisia saalisilmoituksia riistanhoitoyhdistykselle. Osakkaat päättävät ilmoitustavan Yhteisluvan lupaosakkaat (seurat/seurueet) voivat itse valita toisistaan riippumatta toimittavatko saalisilmoitukset sähköisesti Oma riista -palvelussa, josta se menee automaattisesti riistanhoitoyhdistyksille ja aluetoimistoille, vai perinteisesti paperiversioina ensin luvansaajalle, joka toimittaa ne edelleen riistanhoitoyhdistykselle. Riistanhoitoyhdistys toimittaa puolestaan peurojen paperiset saalisilmoitukset Suomen riistakeskuksen aluetoimistolle. Lupaosakkaan sisällä toimivien peuraa metsästävien ryhmien on puolestaan sovittava keskenään, palauttavatko he tiedot sähköisesti vai paperilla. Mikäli lupaosakas päättää toimittaa saalisilmoitukset paperisesti, olisi erittäin tärkeää saada paperit mahdollisimman nopeasti eteenpäin, koska paperit kulkevat monen portaan kautta. Metsästyksen päättäminen sähköisesti on mahdollista vasta, kun kaikki saalisilmoitukset – myös paperisena toimitetut – on syötetty Oma riista -palveluun. Oma riista -palvelussa jokaista hirvieläinlajia käsitellään itsenäisesti, eli vaikka lupaosakas olisi palauttanut hirvitiedot paperilla, voi peuratiedot palauttaa sähköisesti. Saaliiden kirjaaminen on helppoa Sähköisten peurasaalistietojen syöttäminen edellyttää Oma riista -palvelussa määriteltyä metsästysaluetta, eläinlajikohtaisesti perustettua peuraryhmää ja peuraryhmälle merkittyä lupaa sekä metsästyksenjohtajaa. Aiemmin luodun hirvialueen voi helposti kopioida sekä muokata ja nimetä peuraalueeksi. Jos hirvija peura-alue on täsmälleen sama, voi samaa aluetta käyttää molemmille. Peuroilla kirjataan vain saalistiedot: erillisiä havaintoja tai metsästyspäivän olosuhdetietoja ei voi kirjata metsästysnäkymässä seuralle. Jos seuran jäsenet ovat tällä kaudella jo kirjanneet talteen peurasaaliita seuran alueella, niin ne tulevat nyt hyväksyttäväksi seuran Oma riista toimii myös tabletilla! O metsästyksenjohtajalle. Halutessaan metsästyksenjohtaja voi kirjata kaikki saaliit itsekin. Seurojen jäsenien kannattaa merkitä saaliit talteen Oma riista -mobiilisovelluksella, joka toimii maastotallentimena. Tällöin kaadon tiedot, koordinaatit ja päivämäärät tulevat sujuvasti talteen muutamalla älypuhelimen painalluksella. Luvat näkymässä voi seurata hirvieläinten saalistilannetta niin taulukosta kuin kartaltakin sekä tietenkin (osakkaittain) kertyviä maksutietoja. Luvan päättämiseen liittyvät toiminnot tehdään eläinlaji kerrallaan, samalla tapaa kuin hirvilläkin. oma.riista.fi www.riista.fi riistahallinto Oma riista –palvelu Oma riista -helpdesk , 029 431 2111, oma@riista.fi (arkisin 12–16) Peurasaaliit talteen myös sähköisesti A sm o R ai m oa ho
• 16 l Metsästäjä 6 l 2016 K Antti Rinne , SusiAita-hanke Susiasiaa aidan molemmin puolin Salon seudulla toimivan SusiAitahankkeen tavoitteena on kehittää suden ja ihmisen rinnakkaiseloa vahinkojen ennaltaehkäisyn ja tiedon jakamisen kautta. esän ja syksyn yleisötilaisuuksissa on ollut yhteensä noin 400 osallistujaa. SusiAita-hankken tilaisuudet on suunniteltu yhteistyössä luonnonsuojelijoiden, eläintilallisten ja metsästäjien kanssa, jotta susiasiaa käsiteltäisiin monesta näkökulmasta. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomen sekä Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen yhteistyöhanke sai alkunsa paikallisten toiveista saada konkreettisia keinoja susilta suojautumiseen. Idea ja aloite hankkeesta lähti Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksestä (SSLY). Paikallisyhdistys tuntee hyvin oman alueensa, joten susiasiaan pystyttiin reagoimaan hyvissä ajoin. Pieni paikallisyhdistys ei kuitenkaan pystynyt yksin käynnistämään hanketta. – Meille oli heti selvää, että yhteistyö metsästäjien, eläintenpitäjien ja asukkaiden kanssa veisi asiaa parhaiten eteenpäin. Vastakkainasettelulla ei voitettaisi mitään, päinvastoin. On tärkeää, että kaikkien osallisten näkemykset ja tieto saadaan hankkeen kautta jaettua eteenpäin, kuvailee hankesuunnitelman tekemisestä vastannut Sanna Tikander SSLY:stä. – Faktoihin perustuvan tiedon jakaminen suden ekologiasta ja käyttäytymisestä vähentävät pelkoja ja vihaa sutta kohtaan, mikä taas edistää suden hyväksyntää. Vaikka hankkeessa ei olla otettu kantaa susipolitiikkaan, on sillä vaikutusta siihen, pohtii SSLY:n asiantuntija Jarmo Markkanen. Marko Laineen karjalankarhukoira Jakke sai suojaliivin ylleen. O lg a Kl em o la Yhteistyö vähentää konflikteja Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri toimii hankkeen vetäjänä. Luonnonsuojelupiiri halusi hankkeen kautta tuoda jotain konkreettista alueella käytyyn susikeskusteluun, kun huoli kotija tuotantoeläinten puolesta nousi susien lisäännyttyä alueella. – Yleisötilaisuudet ovat olleet hyvin opettavaisia. Erilaisista keinoista on saatu kerättyä paljon tietoa ja kokemuksia. Yhteistyö on toiminut erinomaisesti, ja Suomen riistakeskus on ottanut hankkeessa ison roolin tarjoamalla riistakameroita ja koiran suojaliivin hankkeen käyttöön, kehuu luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Saija Porramo.
• Metsästäjä 6 l 2016 l 17 Suomen riistakeskus lähti empimättä mukaan hankkeeseen, sillä yhteistyöllä suojelupuolen kanssa voitaisiin välttää ja vähentää konflikteja. Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö Jörgen Hermanssonin mukaan hanke sopii hyvin myös susikannan hoitosuunnitelmassa esiteltyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. – Kun etsitään muita tyydyttäviä ratkaisuja susivahinkoihin ennen kaatolupien myöntämistä, edistetään myös suden säilymistä Suomen luonnossa. Tiedon ja kokemusten karttuessa ymmärretään enemmän ja tilanne paranee myös susien ja ihmisten rinnakkaiselon kohdalla. Kaikki ongelmat eivät ole ratkaistavissa, mutta vahinkoja voidaan vähentää. Tässä hanke on onnistunut erinomaisesti, Hermansson jatkaa tyytyväisenä. Teoria ja kokemukset rinta rinnan Hankkeessa jaettava tieto ja menetelmät perustuvat faktoihin ja oikeisiin kokemuksiin. Tämä näkyy myös tilaisuuksissa: ensin kerrotaan teoria, jonka jälkeen jaetaan kokemuksia. Aiheina ovat olleet esimerkiksi petoaidat, metsästyskoirien suojaaminen ja laumanvartijakoirat. Jotta uudet tiedot ja käytännöt eivät jäisi vain penkiltä kuuntelemisen tasolle, on järjestetty myös ulkoilmanäytöksiä. Koska susitilanne on Salon seudulla uusi, on toimivia menetelmiä haettu alueilta, joilla susia on ollut kauemmin, kuten Satakunnasta. Suojautumiskeinoista kerrotaan sekä hyvät että huonot puolet, jotta keinoista välittyy realistinen kuva. Suojaliivi koiralle kokeilussa Yhtenä hankkeen toimenpiteenä tilattiin koiran suojaliivi kokeiluun salolaisen Marko Laineen karjalankarhukoiralle. Laine metsästää neljän karjalankarhukoiransa kanssa ympäri Suomen, mutta pääosin Varsinais-Suomessa, jossa riski törmätä suteen on kasvanut. – Koirani ovat kohdanneet susia metsästyksen yhteydessä kolmasti siten, että susista on tehty näköhavainto. Toistaiseksi on onni ollut myötä ja kaikista kohtaamisista koirat ovat selvinneet vahingoitta. Ruotsalainen Mithril valmistaa mittatilaustyönä koirien suojaliivejä, joista myös Laine oli kuullut paljon hyvää. Liivin kangas suojaa viilloilta ja pistoilta, mutta on silti pehmeää ja notkeaa koiran liikkuvuuden takaamiseksi. Liivi saattaisikin toimia hyvin Suomen olosuhteissa myös ilveksen sekä yleistyvän villisian metsästyksessä. Laineen koirat ovat tottuneet käyttämään erilaisia tutkaliivejä, joten sopeutuminen liivin käyttöön oli helppoa. Koiran liikenopeus on arviolta hieman pienempi liivin kanssa kuin ilman liiviä. – Liivi saattaa antaa juuri sen verran lisäaikaa suurpetotilanteessa, että ohjaaja ehtii paikalle. Paras tapa välttää suurpetotilanteita on kuitenkin maaston etukäteistiedustelu ja havaintojen jakaminen verkostojen kautta, päättää Laine. lll SusiAita-hanke toteutetaan toukokuusta 2016 maaliskuun 2017 loppuun saakka. Tavoitteeksi asetettiin puolueettoman tiedon jakaminen susista sekä kotija tuotantoeläinten suojaamiseen soveltuvista keinoista. Rahoitus saatiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Leader-ryhmä Ykkösakselin kautta. Kohderyhmään kuuluvat karjankasvattajat, harrasteenaan eläimiä pitävät, luonnonsuojelijat, metsästäjät, perinnemaisemien hoitajat sekä maaseudun asukkaat. Hankkeelle perustettiin myös ohjausryhmä, jossa on jäseniä jokaisesta kohderyhmästä. Lisätietoa hankkeesta ja videokoosteet yleisötilaisuuksista näet osoitteessa: www.sll.fi/varsinais-suomi toiminta susiaitahanke Yhteistyöllä voitaisiin välttää ja vähentää konfLikteja. Ihmisten mielikuviin susista voidaan vaikuttaa esimerkiksi kertomalla niiden käyttäytymisestä ja ekologiasta. Yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa Tenholassa järjestetyssä tilaisuudessa puhui Ruotsin maatalousyliopiston tutkija Olof Liberg. Idea paikallisille järjestettävästä infotilaisuudesta syntyi susireviirialueen yhteistyöryhmässä. A n de rs Fa ge rh o lm O lg a Kl em o la SusiAita-hanke DE SIN FIO I PUH DIS TAA H O I T A A EI KIR VEL E METSÄSTYSKOIRILLE VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN Hunting Dog Care “ALL-IN-ONE” Antiseptinen spray haavoihin, iholle, silmiin & korviin. Turvallinen myös nuoltuna ! UUTUUS !!! 34 9 90 240 ml 145 9 42 €/l EI SISÄLLÄ ALKOHOLIA. Suunniteltu Suomessa. Markkinointi: Symppis International Oy, puh. 0207 353333 www.microcynAH.?, www.microcynAH.se, www.symppis.com Myynti: Metsästys& eräliikkeet, Hankkija
• Laadukkaat kengät! IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA NIVALA • RAAHE www.HHsport.fi Tarjoukset voimassa 30.11.2016 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi HUIPPULAADUKKAAT Blaser-tekstiilit SÄÄSTÄ -50% Ram2 Light Takki norm. 453,norm. 286,norm. 189,norm. 285,norm. 235,norm. 579,Mailand parkatakki Active Hanna Fleecetakki Adrian Untuva Kääntötakki Active Ram2 Housut 199,143,89,139,229,117 50 ruotsalaista laatua Royal 66XT VHF-puhelin 299,Micro5+ 269,alensimme hintaa Avius GPS/VHF panta Beretta A400 Shadow 12/76 26’’ Lynx Td 15 Black Suoravetolukko 1195,2690,Suomalaista laatutyötä Fred Paita Fleecesormikkaat 35,39 95 Winter Kengät tuotteita myös naisille norm. 79,90 Blaser-tuotteet vain verkosta lisää blaser-valik oimaa osoitteessa Hhsport.fi 679,uusinta uutta! Rajattu kampanja-aika 999,699,899,Benelli Montefeltro synteettinen 12/76 Franchi Affinity Puu 12/76 26” ja 28” Yliv oim aine n 7 vuo den taku u 2699,Benelli 828 U Musta 12/76 28” Meopta R1R312X56RD + BHT 35 Säätötorni norm. 79,90 norm. 1195,Rajattu kampanja-aika Rajattu kampanja-aika
• Laadukkaat kengät! IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA NIVALA • RAAHE www.HHsport.fi Tarjoukset voimassa 30.11.2016 saakka Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi HUIPPULAADUKKAAT Blaser-tekstiilit SÄÄSTÄ -50% Ram2 Light Takki norm. 453,norm. 286,norm. 189,norm. 285,norm. 235,norm. 579,Mailand parkatakki Active Hanna Fleecetakki Adrian Untuva Kääntötakki Active Ram2 Housut 199,143,89,139,229,117 50 ruotsalaista laatua Royal 66XT VHF-puhelin 299,Micro5+ 269,alensimme hintaa Avius GPS/VHF panta Beretta A400 Shadow 12/76 26’’ Lynx Td 15 Black Suoravetolukko 1195,2690,Suomalaista laatutyötä Fred Paita Fleecesormikkaat 35,39 95 Winter Kengät tuotteita myös naisille norm. 79,90 Blaser-tuotteet vain verkosta lisää blaser-valik oimaa osoitteessa Hhsport.fi 679,uusinta uutta! Rajattu kampanja-aika 999,699,899,Benelli Montefeltro synteettinen 12/76 Franchi Affinity Puu 12/76 26” ja 28” Yliv oim aine n 7 vuo den taku u 2699,Benelli 828 U Musta 12/76 28” Meopta R1R312X56RD + BHT 35 Säätötorni norm. 79,90 norm. 1195,Rajattu kampanja-aika Rajattu kampanja-aika
• 20 l Metsästäjä 6 l 2016 Tommi Häyrynen , Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö & Mikael Wikström , Suomen riistakeskus l Kuvat: Rika Nakamura Kaupallinen metsästys – vaihtoehto yhä useammalle Riistatalouden yksi tulonhankkimisen muoto on kaupallinen metsästys. Myös kotimainen kysyntä kasvaa metsästäjäkunnan rakennemuutoksen sekä muuttuvan asiakastarpeen myötä. erinteisten metsästysseurametsästäjien rinnalle on kasvanut merkittävä joukko ”uuden sukupolven metsästäjiä”, joilla lähtökohdat osallistua perinteiseen metsästykseen sekä metsästysseuratoimintaan ovat rajalliset. Omaa maata ei juuri ole, eikä sitoutuminen jatkuvaluonteiseen metsästykseen ole mahdollista kaupunkiasumisen, pitkien siirtymisten sekä rajallisen vapaa-ajan vuoksi. On muotoutumassa uusi metsästäjäryhmä, joka on kuitenkin valmis käyttämään metsästyselämyksien ja laadukkaiden oheispalvelujen ostamiseen rahaa. Tämä mahdollisuus ulkomaisen metsästyspalvelukysynnän lisäksi voi suunnitelmallisesti toteutettuna tuottaa taloudellista arvoa niin elinkeinotoimijoille, maanomistajille kuin metsästysseuroillekin. Metsästyspalveluiden hyödyntäminen kullekin sopivalla tavalla kiinnostaa yhä suurempaa joukkoa. Laadukkaiden ja turvallisten metsästyspalvelujen suunnittelu sekä toteuttaminen koostuvat useista eri elementeistä ja niiden jäsentämisestä konseptien tasolle. Konseptointi tässä yhteydessä on tärkeää erityisesti sujuvan metsästystapahtuman suunnittelun sekä toteutuksen kannalta, mutta myös selventämään kaikille osapuolille mitä ollaan konkreettisesti tekemässä. P Biologisesti hyvin toimiva riistakanta on myös kaupallisen metsästyksen näkökulmasta paras kanta.
• Metsästäjä 6 l 2016 l 21 Alue vaikuttaa arvoon Kuinka meidän tulee määritellä riistan tuottamaa arvoa, jota pitäisi pystyä tarkastelemaan läpinäkyvästi ja jakamaan osapuolten välillä selkeiden pelisääntöjen mukaan? On päivän selvää, että jotkut maa-alueet kelpaavat kaupalliseen metsästykseen erinomaisesti, toiset välttävästi. On myös paljon alueita, jotka eivät kaupalliseen metsästykseen kelpaa edes välttävästi, vaikka harrastemetsästyskäytössä toimivatkin varsin hyvin. Näillä erityyppisillä alueilla on myös erilainen taloudellinen arvo. Arvo syntyy kahdesta asiasta: kuinka hyvin alue soveltuu kaupallisen metsästyksen käyttötarkoitukseen tällä hetkellä ja millainen on alueen potentiaali kehittyä esimerkiksi riistakannan määrään ja laatuun kohdistuvien toimenpiteiden jälkeen. Alueen saavutettavuus, muoto, tiestö, metsätyyppi, viljelyala ja tyyppi sekä lukuisat muut tekijät vaikuttavat niin ikään arvoon. Alueen soveltuvuutta kaupalliseen metsästykseen voidaan osaksi arvioida alueelle kohdistettujen dokumenttien, kuten viljelysuunnitelmien, riistanhoitosuunnitelmien sekä metsänhoitosuunnitelmien avulla. Terve riistakanta luo tuottoa Riistakanta on luonnollisesti tärkein arvoa tuottava tekijä. Metsästettävät eläinlajit, esiintymistiheys sekä kannan laatu vaikuttavat keskeisesti siihen, kuinka arvokas alue on kaupallisen metsästyksen näkökulmasta. Merkittävä tekijä on myös laadullisesti ja määrällisesti vahvaa riistakantaa tukeva riistansekä kannanhoito. Biologisesti hyvin toimiva riistakanta on myös kaupallisen metsästyksen näkökulmasta paras kanta. Otetaan tähän hirvikanta esimerkiksi. Hirvikanta toimii parhaiten, jos kannassa on suurin piirtein saman verran sonneja ja lehmiä, ja jäävästä kannasta vasat muodostavat noin neljäsosan tai viidesosan. Kun vielä sonneja verotetaan valikoivasti siten, että jätetään hyvin kehittyneet puolitoistavuotiaat sekä 2,5–5,5-vuotiaat vanhenemaan, saadaan kanta, jossa on paljon täysikasvuisia sonneja ( ? 6,5 v.). Tällaisessa kannassa hirven kiimakäyttäytyminen on tehokasta ja lehmät hedelmöittyvät nopeasti. Tästä seuraa oikeaan aikaan syntyneitä vasoja, joista myöhemmin tulee hyväkuntoisia, isoja ja hyvin tuottavia aikuisia hirviä. Terve kanta mahdollistaa myös hyviä mahdollisuuksia kaupallisen metsästyksen järjestäjille ja muille toimijoille. Hirvikannan vasatuoton ollessa hyvä, voidaan kaataa enemmän hirviä. Samalla saadaan lisättyä lihan tuottoa ja myyntiä, kun hirvillä on korkeat teuraspainot. Kun kannassa on paljon täysikasvuisia sonneja, niitä voidaan kaataa enemmän, jos hyvin kehittyneet puolitoistavuotiaat ja 2,5–5,5-vuotiaat jätetään metsästyksen ulkopuolelle. Täysikasvuisten sonnien taloudellinen arvo on huomattavasti korkeampi kuin nuorten sonnien, näin biologisesti hyvin toimiva kanta on taloudellisestikin arvokkaampi. Yhteistyö tärkeää Liiketoimintamahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää toiminnassa mukana olevien kiinteää yhteistyötä ja läpinäkyvää sekä selkeää sopimuskäytäntöä. Jos maanomistajien, metsästysseuran ja palveluntuottajan kesken ei kaupallisen metsästyksen järjestämiseksi rakentavaa yhteisymmärrystä synny, jää mahdollisuus luonnollisesti hyödyntämättä. Yhä useampi taho voi kuitenkin tänä päivänä kertoa hyvistä tuloksista kaupallisen metsästyksidosryhmäyhteistyö, soveltuvat oheispalvelut, läpinäkyvyys sekä aito halu toteuttaa yhdessä ovat avaintekijöitä kaupallisen metsästykseen. Näistä tekijöistä syntyvät myös kaupallisen metsästyksen arvonmäärityksen perusteet. Tuloksena syntyy arvomalli, jolla pystytään arvioimaan erilaisten maa-alueiden soveltuvuutta kaupalliseen metsästykseen sekä itse metsästystapahtuman kaupallista arvoa. Arvomalli puolestaan madaltaa omalta osaltaan toiminnan aloittamisen kynnystä sekä liiketoiminnan kehittämistä eteenpäin. Tätä arvonmääritysmallia kehitetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön, Suomen riistakeskuksen ja Luonnonja riistanhoitosäätiön hankkeessa, jota rahoittaa Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisrahasto. sen järjestämisestä. Sidosryhmien yhteistyö vaikuttaa kiinteästi metsästystapahtuman arvoon. Toiminnan luotettavuuden kasvaessa asiakasymmärrys sekä asiakkaan kokema laatu paranevat, millä on selkeä yhteys metsästystapahtumien arvonmuodostukseen. Oikeantyyppinen maa-alue, metsästystapahtumaan soveltuva riistakanta ja sen hoito, Klikkaa verkkokauppaan kauppa.raisioagro.com PEURAN-HERKKUA RIISTALLE Herkullinen Peuran-Herkku on omena-aromia sisältävä täydennysrehu hirvieläinten syysja talviruokintaan. Monipuolinen, hyvin sulava rakeinen rehu sisältää energian lisäksi myös kaikki muut tarvittavat ravintoaineet. Pakkaus 20 kilon säkki. Lisätietoja: raisioagro.com/riista
• 22 l Metsästäjä 6 l 2016 Teksti: Mirja Rantala, Suomen riistakeskus l Kuvat: Marko Svensberg, Suomen riistakeskus Elävää kuvaa riistametsistä Suomen riistakeskus toteutti yhteistyössä Suomen metsäsäätiön kanssa Riistametsänhoidon videoprojektin. Videot esittelevät riistametsänhoidon menetelmiä käytännön metsätaloudessa. Ne on suunnattu jokaiselle metsänomistajalle, metsäammattilaiselle ja alan opiskelijalle. Riistametsänhoidon menetelmien opettelu ei ole koskaan ollut yhtä helppoa. Kolmeen videoon tiivistettiin riistametsänhoidon tärkeimmät perusteet. Aiheet ovat taimikonhoito ja harvennus, poikueympäristöt ja erikoiskohteet sekä alikasvos suojaa ja ruokkii. Kaikissa videoissa korostuvat sekametsäisyyden ja suojan merkitys metsäkanalinnuille. Elokuvan teossa vaaditaan toisinaan pientä lavastusta. A Ahlström Kiinteistöt Oy:n riistanhoitopäällikkö Ville Pasanen järjesti kuvauspaikalle tarvittavaa avaruutta poistamalla alikasvoskuusen. Kuvaukset toteutettiin A. Ahlströmin talousmetsissä Noormarkussa. Niihin osallistui kuvaajien ja avustajien lisäksi kaksi metsuria ja yksi koneurakoitsija. Ilman eri ammattilaisten saumatonta yhteistyötä kuvauksia ei olisi voinut toteuttaa. Katso videot osoitteessa www.riistametsa.fi
• Metsästäjä 6 l 2016 l 23 Riistatiheikkö on turvapaikka metsäkanalinnuille. Tiheikkö luo puustoon rakenteellista vaihtelua ja tulevina vuosina siitä kehittyy säästöpuuryhmä. Tiheikön koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä aina kahteen aariin. Kopterikameralla kuvattiin metsureiden työtä lintuperspektiivistä, josta tiheikköjen sijoittelun ja koon hahmottaa helposti. Sopiva määrä tiheikköjä on neljästä viiteen kappaletta hehtaarille. Videoiden avulla riistametsänhoidon jalkautus käytäntöön ottaa yhden harppauksen eteenpäin. Riistaa suosivien menetelmien juurtuminen metsätalouden arkeen vaatii samankaltaista yhteistyötä kuin videotuotanto. Jokaisen metsäammattilaisen ja maanomistajan panosta tarvitaan. Suomen Metsäsäätiön tavoite on metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen, puun ja puupohjaisten tuotteiden käytön lisääminen sekä alan sosiaalisen ja taloudellisen tutkimuksen rahoittaminen. Suomen Metsäsäätiö on näkyvä ja yhteinen metsäelinkeinon hyväksyttävyyden edistäjä.
• A sk o H äm äl äi n en Hirvi Alces alces
• 26 l Metsästäjä 6 l 2016 Annamari Alanne iireettömyyttä, arjen unohtamista, rentoutumista luonnossa ja yhdessä tekemistä lähimmäisen kanssa: sitä on metsästys Minna Hurmeelle. Hurme metsästää yhdessä miehensä sekä kolmen labradorinnoutajansa kanssa ja välillä mukana kulkee myös heidän pieni poikansa. Välillä taas metsälle mennään omien vanhempien kanssa ja toisinaan metsällä käydään aivan tuntemattomien seurassa. Kaiken kaikkiaan metsästys on sosiaalista yhdessäoloa ihmisten ja koirien kanssa. Haussa aktiivinen käyttökoira Minna Hurme näki jo pienenä, miten koira pääsi tekemään sitä, mihin se on jalostettu, kun lapsuudenkodissa beaglen kanssa käytiin jänismetsällä. Kun oman koiran hankkiminen tuli ajankohtaiseksi, Hurme halusi keskikokoisen tai ison koiran, jonka kanssa voi harrastaa yhdessä. Lopulta roduksi valikoitui labradorinnoutaja. Nykyään Hurme kouluttaa kolmea labradorinnoutajaa: kahta omaa sekä vanhempien koiraa. – Tiedostimme koko ajan, että koira tarvitsee liikuntaa. Olen itse ollut aina aktiivinen ja harrastanut esimerkiksi koripalloa, tennistä ja partiota. Siksi oli luontevaa alkaa liikkua myös koiran kanssa. Halusin nimenomaan käyttökoiran, Hurme muistelee koiran hankintaa. Alussa käyttökoiran piti tarkoittaa esimerkiksi erilaisia tottelevaisuusharrastuksia tai palveluskoiratoimintaa. Kasvattaja, jolta koira ostettiin, kertoikin noutajalle sopivista kokeista ja näytti materiaalia, jossa näki metsästysharrastusta noutajan kanssa käytännössä. Ajatus metsästysharrastuksesta sai alkusysäyksen. Lajinomaista käyttäytymistä Ensimmäisen koiran hankkimisen jälkeen Minna Hurme kävi yhdessä miehensä Jannen kanssa metsästäjäkurssin ja suoritti metsästäjätutkinnon. Samalla mies hommasi aseenkantoluvan ja aseen. Metsällä Hurmeet käyvät yhdessä, mutta Minna Hurme käy yhden tai useamman koiran kanssa myös kutsusta metsällä tuttujen ja tuntemattomampienkin kanssa. Hurme nimittäin kuuluu Uudenmaan noutajakoirayhdistykseen sekä Facebookissa Noutajapörssiin, jonka tarkoituksena on saattaa noutajaharrastajia sekä metsästäjiä yhteen metsästyskaudella. Noutajapörssin ja metsästysharrastuksen kautta Hurme haluaa suoda koirilleen mahdollisuuden toteuttaa lajinomaista käyttäytymistä. – Kyllähän koiran olemus muuttuu metsällä kotioloihin verrattuna, Hurme kuvailee. Jahtiin lähdettäessä Hurme pukee asianmukaiset varusteet päälle ja pakkaa koirat ja tavarat autoon. Sovitussa paikassa kuunnellaan metsästyksenjohtajan ohjeet. Toimintaohjeissa käydään läpi, milloin koirilla noudetaan riistaa, ja miten jahti etenee. Hurme saa pyyntöjä myös tutun tutuilta lähteä jahtiin. Noutajakoiraharrastuksen kautta monet tuntevat Hurmeen ja verkoston kautta tieto kulkee myös laajemmalle piirille. Jahdeissa istutaan passissa ja odotetaan pudotuksia. Hurmeen koirat noutavat useimmiten sorsia ja muita vesilintuja sekä fasaaneja. Yleistykset ja stereotypiat metsästäjistä istuvat lujassa, vaikka metsästäjiä on Suomessa 300 000 ja rapiat päälle. Siihen joukkoon mahtuu riistaa hoitavia, hirvinaisia, passissa istujia, koiramiehiä, sorsastajia ja monia muita. Monella metsästäjällä ei edes ole asetta, saati aseenkantolupaa. Kirkkonummelaisen Minna Hurmeen ase on labradorinnoutaja ja identiteetti metsästäjä. K Ka i Jo ki ra nt a Metsästysharrastuksen kautta Hurme haluaa koirilleen mahdollisuuden toteuttaa lajinomaista käyttäytymistä. Metsästäjät ilman aseita
• Metsästäjä 6 l 2016 l 27 – Välillä tulee saalista ja välillä ei, se kuuluu hommaan, Hurme toteaa. Kouluttaminen on elämäntapa Vielä toistaiseksi Minna Hurme on aseeton metsästäjä. Aseenkantoluvan hankkiminen on kuitenkin suunnitelmissa. – Koen, että haluan kehittyä harrastuksessani ja laajentaa sekä syventää sitä. Siksi aseen hankkiminen on luonnollinen seuraava askel. Metsällä käymisen lisäksi Hurme vetää kursseja ja koulutuksia Uudenmaan noutajakoirayhdistyksellä. Esimerkiksi kokeiden avulla voi osoittaa muillekin, että koira toimii metsästystilanteessa niin kuin pitää. – Kaikki koirat ovat yksilöitä. Niillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Kouluttajasta riippuu, miten erityisesti koiran heikkouksia pystytään tukemaan, Hurme valistaa. Hurmeelle koirankouluttaminen on elämäntapa. Harjoittelu on esimerkiksi noutoja tottelevaisuusharjoituksia ja määrä riippuu vuodenajasta ja elämäntilanteesta. Metsästyskaudella harjoitellaan vähemmän, sillä silloin ollaan tositoimissa. Peruskoulutus vie noin vuoden, ja koiraa on mahdollista kehittää, jotta sen saa toimimaan toivotulla tavalla. Opetettuja asioita pitää kuitenkin senkin jälkeen koko ajan ylläpitää. – Ja jos yhteistyö koiran kanssa ei suju, voi vain katsoa peiliin, Hurme toteaa. Lili (Rhea Silvia) ja Cuda (Lucretia) tietävät, että metsästys vaatii kärsivällisyyttä. M in na H ur m e Metsästys on parhaimmillaan rentoa yhdessäoloa. Minna ja Janne Hurme metsällä koiriensa Seran (Hedera) ja Cudan (Lucretia) kanssa. lll Suomen Noutajakoirajärjestö ry on valtakunnallinen katto-organisaatio, johon kuuluu noin 6 000 jäsentä ja jossa on parikymmentä paikallista jäsenyhdistystä. Järjestö takaa noutajien harrastustoiminnan, järjestää toimihenkilöiden ja koirien koulutuksia sekä metsästyskoulutusta. – Järjestön päätavoite on tällä hetkellä lisästä ja edistää noutajien metsästyskäyttöä. Noutajat ovat ennen kaikkea metsästyskoiria, vaikka kaikki eivät sitä vielä niin mielläkään, kertoo puheenjohtaja Kirsi Launomaa. Osa noutajaroduista jakautuu näyttelyja metsästyseli käyttölinjaan. Molemmat linjat soveltuvat metsästyskoiriksi, mutta yleensä käyttölinjaiset ovat helpompia kouluttaa. Koulutuksella varmistetaan, että koira kulkee vierellä vapaana ja tottelee, kun kuljetaan aseen kanssa metsällä. Koulutuksen pitää olla määrätietoista ja järjestelmällistä. Noutajaharrastuksessa alkuun pääsee esimerkiksi ottamalla yhteyttä paikalliseen noutajakoirayhdistykseen. Yhdistykset neuvovat harrastuksessa eteenpäin, järjestävät koulutuksia ja auttavat suhteiden luomisessa. Launomaan mukaan harrastustoiminnassa naisten osuus on suuri. Naisten näkyvämpi rooli ja kasvanut osuus metsästäjistä näkyy myös noutajakoiratoiminnassa. Launomaan mukaan naiset, joilla on noutaja koirana, hankkivat usein metsästyskortin ja pyrkivät käymään metsästämässä. Edelleen kuitenkin miehet ovat profiloituneet enemmän metsästyspuolen harrastajiksi. Monet noutajien omistajat käyvät metsällä ilman asetta, eli he ohjaavat koiria muiden järjestämissä jahdeissa. Launomaa kannustaa yhteistyöhön. – Yritämme tehdä yhä enemmän yhteistyötä esimerkiksi Suomen metsästäjäliiton tai metsästysseurojen kanssa. On tärkeää saattaa koiranomistajia ja metsästäjiä yhteen. Noutajien tehokkaampi ja monipuolisempi käyttö olisi toivottavaa ja lisäisi metsästyksen eettisyyttä. – Koirat ovat paljon ihmisiä parempia löytämään vesilintuja kaislikosta. Jos taas tulee haavakko, mukana oleva koira nopeuttaa usein haavakon löytämistä, Launomaa painottaa. Noutajien tehokkaampi käyttö lisäisi metsästyksen eettisyyttä. ”Noutajia ei mielletä metsästyskoiriksi”
• 28 l Metsästäjä 6 l 2016 JahtiJakt Amur -puku pitää kehon lämpimänä kylmissäkin olosuhteissa. Asu on täysin tuulenja vedenpitävä. Takin 60 g ja hihojen sekä housujen 40 g toppaus tuo riittävän lisälämmön ja tarjoaa paksuja toppa-asuja paremman liikkuvuuden. Voit liittää Amur-fleecen Amur-jahtipuvun takkiin kätevästi vetoketjulla. lämmin jahtipuku kevyellä toppauksella amur light padded 179 90 99 90 TAKKI HOUSUT 39 90 FLEECETAKKI COMPASS R -OTSALAMPPU LUMONITE Compass R, täysin vedenja iskunkestävä LED-otsalamppu. Jopa 1054 lumenia. LUM NITE NITE LUM * Logo informations: Font of Lumonite logo: Bank-Gothic-Medium Colors of logo: Black, white, yellow orange (#ffcc00, Pantone solid coated 116C) www.eratukku.fi 299 90 TAKKI, HOUSUT JA FLEECE NYT YHTEISHI NTAAN (319,70) SEEKER-TASKULAMPPU Alumiininen Zaphir-taskulamppu. Lisävarusteena 3 kpl värisuodattimia. HEAD LIGHT PRO -OTSALAMPPU Kevyt ja tehokas 100 lumenin Zaphir-otsalamppu. Valokeilan pituus n. 90 metriä. 49,90 149,00 39,90 (179,00)
• Metsästäjä 6 l 2016 l 29 CLASSIC-ALUSASU Tekninen JahtiJakt Classic -alusasu siirtää kosteutta iholta erittäin tehokkaasti. GERONIMO-VYÖTÄRÖREPPU JahtiJakt Geronimo -vyötäröreppu jahtiin ja maastoon. teleskooppimakkaratikku Pituus koottuna vain 16 cm. UV785 FULL HD 12 MP Uovision UV785 on HD-tason videoita ja kuvia ottava riistakamera. TERMOSPULLOT NorthSky-termospullot. Tilavuus 0,5 ja 0,75 litraa. UM785-3G SMS 12 MP Uovision UM785 on markkinoiden ainoa HD-tason videoita lähettävä ja etäohjattava 3G-riistakamera. 89,90 379,00 9,90-12,90 39,90 5,90 (104,80) (69,90) LÄMMIN VÄLIASU JahtiJakt Alton -väliasun MicroDry-fleecemateriaali siirtää tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti. ATRO-POOLOPAITA JahtiJakt Atro on laadukas puuvillainen poolopaita, jonka korkea ja taitettava kaulus suojaa tuulelta ja kylmältä. NEULEET OLKANAPEILLA JahtiJakt Raute -neuleet on helppo pukea päälle olkapään nappien ansiosta. 50 % villaa. NEULE KORKEALLA KAULUKSELLA JahtiJakt Jahko -neule korkealla kauluksella. 50 % villaa. 50,00 (54,90) erätukun lämmin rintama ulottuu koko maahan LÄMMIN FLEECETAKKI JahtiJakt Muotka on lämmin ja mukava fleecetakki metsälle ja vapaa-aikaan. 49,90 26,90 40,00 (49,90) 29,90 19,90 (39,90) (29,90) TAKKI, HOUSUT JA FLEECE NYT YHTEISHI NTAAN NEOPREENISAAPPAAT JA VILLASUKAT Suomalaisiin olosuhteisiin suunnitellut JahtiJaktneopreenisaappaat ja lämpimät villasukat. pakettitarjous! 189,00 Tarjoukset voimassa 20.11.2016 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
• 30 l Metsästäjä 6 l 2016 Marko Mikkola , Suomen riistakeskus etsästäjätutkintoa haluttiin muuttaa erityisesti vastaamaan nykyhetken tarpeita ja hyödyntämään opiskelun osalta verkon tarjoamia mahdollisuuksia. Lajintuntemustaitojen harjoittelemiseksi ja opettamiseksi kaivattiin monipuolisuutta ja valokuvia erilaisista tilanteista. Tähän tarpeeseen on pyritty vastaamaan hankkimalla uuteen Metsästäjän oppaaseen sekä tutkintokoulutusta järjestävien koulutuspakettiin monipuolisia valokuvia. Joistakin lajeista on hankittu myös videoita tutkintoon valmistautuvien itseopiskelua varten. Materiaaleja kehitetään edelleen esimerkiksi lisäämällä videomateriaalia tulevaisuudessa. Metsästäjätutkinnon uudistaminen käynnistyi vuosina 2014–2015. Projektin aikana selvitettiin oleellisimpia muutostarpeita ja käynnistettiin muutosten toteuttaminen. Tutkintokysymyksiä on uudistettu ja turvallisuutta, eettisyyttä, metsästyslainsäädäntöä sekä lajintuntemusta on painotettu entistä enemmän. Myös kuvavalikoimaa uudistettiin enemmän nykyaikaa ja metsästystilanteita vastaavaksi. Hannu Huttu Vastuullinen metsästäjä toimii aina asiallisesti myös muita luonnossa liikkujia kohtaan. Uusi metsästäjätutkinto lähes valmis M
• Metsästäjä 6 l 2016 l 31 lll Kurssin järjestäjänä voivat toimia esimerkiksi riistanhoitoyhdistys, oppilaitokset ja kaupalliset toimijat. Kurssin aikana kerrataan kouluttajien johdolla kaikki aloittavan harrastajan kannalta oleelliset asiat. Kokeneen kouluttajan avulla asiat hahmottuvat kurssilaisille paremmin kuin itseopiskeluna. Keskustellen ja kysyen löytyvät vastaukset mieltä askarruttaviin asioihin. Yleisenä tapana on, että kurssin päätteeksi paikallinen riistanhoitoyhdistys järjestää metsästäjätutkinnon. Koulutuksen kesto on minimissään 12 tuntia. Kurssi koostuu Metsästäjän oppaan kahdeksasta osiosta : 1. Metsästyslainsäädäntö 2. Lajintuntemus 3. Riistaekologia ja riistanhoito 4. Eettinen ja kestävä metsästys 5. Aseet ja patruunat metsästyksessä 6. Metsästyksen turvallisuus 7. Pyyntivälineet ja -menetelmät 8. Saaliin käsittely Metsästäjätutkintokoulutus Hannu Huttu lll Metsästäjän oppaan suomenkielinen versio tulee myyntiin joulukuussa 2016. Ruotsinkielinen versio tulee myyntiin vuoden 2017 alkupuolella. Printtikirjan hinta on 30 euroa. Uuden metsästäjän verkkokurssi: Metsästäjän oppaan verkkokurssiversiot ovat ostettavissa 2017 vuoden alkupuolella. Materiaaliin kuuluu sähköinen Metsästäjän opas, videoita sekä harjoitustehtäviä. Kurssimateriaaliin on pääsy vuosi ostopäivästä eteenpäin. Verkkokurssin käyttö vaatii Oma riista -tunnukset. Verkkokurssi on saatavilla osoitteessa koulutus.riista.fi. Jos printtikirjan ja verkkokurssin ostaa samalla kertaa, kokonaishinta tulee olemaan edullisempi kuin erikseen ostettuina. M ET S Ä S TÄ JÄ N O P A S 67.61 ISBN 978-952-7031-12-4 Suomen riistakeskus https://koulutus.riista.fi/ www.riista.fi METSÄSTÄJÄN OPAS Kirja valmentaa lukijaansa metsästäjätutkinnon suorittamiseen. Uudistetun tutkinnon suorittanut metsästäjä on aktiivisesti tietojaan ja taitojaan kehittävä, vastuullinen riistavarojen hyödyntäjä ja hoitaja. Hän tuntee suomalaisen eläimistön, erityisesti metsästämänsä ja niitä läheisesti muistuttavat lajit. Hän hallitsee metsästystä koskevan lainsäädännön perusasiat. Metsästäjä tietää, mitkä pyyntimenetelmät soveltuvat juuri kyseisen riistalajin metsästämiseen, ja osaa metsästää valikoiden. Hän osaa ampua harkittuja riistalaukauksia ja tietää, miten asetta käsitellään turvallisesti ja säilytetään oikein. Metsästäjä ymmärtää riistakantojen seurannan ja riistatiedon merkityksen ja tuntee kestävän käytön periaatteet sekä metsästyksen vaikutukset riista­ kantoihin. Hän tuntee riistan­ ja elinympäristöjen hoidon pääperiaatteet. Metsästäjä osaa käyttäytyä hyvin toisia metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia kohtaan. Hän kunnioittaa saaliiksi saamaansa riistaeläintä ja osaa hyödyntää ja käsitellä sen ruuaksi asti. 9 789527 031124 Vastuullisuus keskiössä Uusien oppija koulutusmateriaalien kautta tarjotaan metsästäjiksi aikoville vastuullisuuden koulutusohjelma. Tämä sisältää uuden Metsästäjän oppaan joko painettuna versiona tai sähköisenä kurssina sekä vapaaehtoisen mutta erittäin suositeltavan tutkintokoulutusjakson lähiopetuksena. Koko koulutusohjelman suorittamisen jälkeen kaikilla on hyvät edellytykset läpäistä uusi metsästäjätutkinto. Aloittavan harrastajan vastuullinen asenne näkyy myös kaikessa myöhemmässä toiminnassa. Siksi harrastuksen alkuvaiheessa tahdomme panostaa vastuullisen ja eettisen metsästyksen taitoihin. Vastuullinen metsästäjä on lainkuuliainen, huomioi kaikessa toiminnassaan turvallisuuden, tunnistaa hyvin metsästämänsä riistalajit, on reilu metsästyskaveri, metsästää riistakantoja valikoiden ja kestävästi sekä toimii asiallisesti maanomistajia ja muita luonnossa liikkujia kohtaan. Suomalainen metsästäjä kantaa vastuuta metsästettävien riistalajien kantojen säilymisestä. Oppikirja lukijan ehdoilla Uusi Metsästäjän opas julkaistaan vuoden vaihteessa. Laadukkaat valokuvat sekä kuvatekstit auttavat asioiden oppimisessa. Useimmista lajeista on käytetty useita valokuvia erilaisista tilanteista ja kuvakulmista. Kuvavalinnoilla, kuvateksteillä, tekstin korostuksin ja tietoiskujen avulla on pyritty kiinnittämään lukijan huomio tärkeimpiin asioihin. Samalla on pyritty huomioimaan kirjan moninainen lukijakunta. Metsästyslainsäädäntöä on avattu tekstein, valokuvin ja kuvatekstein eikä erillistä lakiosiota enää julkaista. Tärkeimmät metsästykseen liittyvät lakiasiat on pyritty kirjoittamaan kirjaan mahdollisimman ymmärrettävästi. Metsästyslainsäädäntöosion alareunaan on lisätty avainsanoja ja tietoa säädöksistä, joiden perusteella voi halutessaan tutustua vielä tarkemmin kyseistä asiaa koskevaan voimassaolevaan lainsäädäntöön verkossa. Oppaasta julkaistaan myös painettua kirjaa monipuolisempi verkkokurssiversio. Siinä käydään läpi kirjan sisältö hyödyntäen tekstien lisäksi myös materiaaliin upotettuja videoita. Verkkokurssin ideana on, että opiskelija voi materiaalin ostettuaan kirjautua sisään Koulutusportaaliin ja jatkaa opiskelua aina siitä, mihin edellisellä kerralla on jäänyt. Metsästäjän oppaan verkkokurssi sisältää myös aiheeseen liittyviä tehtäviä, joilla opittuja taitoja voi testata. Verkkosisältöä on mahdollista päivittää jatkossa nopeammin kuin printtikirjaa, joten sähköisen sisällön ostanut saa tuoreimman käytettävissä olevan version oppimateriaaleista. Verkkosisällön käyttöoikeus säilyy vuoden ostohetkestä. Metsästäjän opas on tarkoitettu luettavaksi ennen tutkintokoulutukseen osallistumista. Verkkokurssin sisällöt ovat Koulutusportaalissa Metsästäjätutkinto-kategorian alla.
• 32 l Metsästäjä 6 l 2016 Miia Kauremaa , Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Afrikkalainen sikarutto uhkaa Suomea Baltiasta Afrikkalaisen sikaruton (AFS) tautitilanne on pahentunut Baltiassa ja Puolassa tämän vuoden aikana. tetyistä, oireettomista eläimistä. Villisika voi olla sairastunut ja virus voi levitä, vaikka eläimellä ei olisi kaadon tai suolistuksen yhteydessä havaittu normaalista poikkeavia oireita tai muutoksia. Afrikkalaisen sikaruton virus säilyy ympäristössä useita kuukausia ja voi levitä myös likaantuneiden metsästysvarusteiden ja auton mukana. Tautiuhan vuoksi villisian lihan tuonti Suomeen on kiellettyä koko rajoitusalueelta. Baltian tilanne huono Syyskuun 2016 loppuun mennessä villisikojen tautitapauksia on todettu Virossa 759 ja Latviassa 617. Sairastuneita sikoja on silti moninkertaisesti, sillä yksi tautitapaus voi tarkoittaa kokonaista kuollutta pahnuetta. Latviassa ja Virossa tautitilanne on villisikojen osalta hyvin huono. Erityisen huolestuttavaa on, että tauti on Latviassa levinnyt Väinäjoen yli maan länsiosiin ja lähestyy aluetta, jossa on maan tihein villisikapopulaatio. Virossa afrikkalainen sikarutto on jo levinnyt maan länsiosiin ja Saarenmaalle. Koska alueilla on muuta maata korkeampi villisikatiheys, on taudin hävittäminen alueelta hyvin vaikeaa. Metsästysmatkat lisäävät riskiä Taudin leviämisriski on suuri. Siksi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittelee, ettei maihin, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa, tehtäisi lainkaan villisian metsästysmatkoja. Myös muiden riistaeläinten metsästysmatkat lisäävät riskiä taudin maahantuloon, jos ruhoja käsitellään ja säilytetään samoissa lahtivajoissa kuin villisian ruhoja. Metsästäjien on huolehdittava varusteidensa ja autonsa puhdistamisesta ennen Suomeen paluuta. Taudin leviäminen Suomeen voisi johtaa jopa metsästyksen alueelliseen rajoittamiseen, jottei villisikoja säikytettäisi siirtymään uusille alueille. Suomen sianlihantuotannolle afrikkalainen sikarutto olisi suurin tähän mennessä kohdattu kriisi. ei ole pystytty pysäyttämään. Mitä enemmän tautia ja virusta esiintyy ympäristössä, sitä todennäköisemmin virus löytää yllättävänkin leviämisreitin myös sikatiloille. Kesän aikana afrikkalaista sikaruttoa todettiin jälleen myös kotisioissa kaikissa Baltian maissa sekä Puolassa. Afrikkalaista sikaruttoa on todettu 4–7 prosentilla metsäsesällä tauti levisi uusille, aiemmin taudista vapaille alueille. Nyt koko Viro sekä suurin osa Latviasta ja Liettuasta ovat afrikkalaisen sikaruton takia perustettua rajoitusaluetta, josta on kiellettyä tuoda villisian lihaa tai muita villisikatuotteita Suomeen. Toistaiseksi afrikkalaisen sikaruton leviämistä villisioissa K Jos et ole päässyt hirviporukkaan, valtion maat ovat sinua varten. Hae aluetta omalle seurueellesi Metsähallitukselta tammikuussa www.eraluvat. ! Tutustu tai kysy lisää: Eräluvat.? 020 69 2424 JAHTIKUUMETTA? Hae omaa hirvialuetta!
• Metsästäjä 6 l 2016 l 33 Ohto Salo Pe tr i Va rt ia in en Itäsiperianlaikan innokas haukku kuuluu. Haukun lomasta erottuu myös mäyrän puhina. Syke nousee. Koira on naulinnut mäyrän paikalleen vanhaan kuusikkoon, mutta muutaman metrin päässä parivaljakosta virtaa oja. Jos mäyrä ylittäisi ojan, peli olisi meidän kannaltamme menetetty. oira ei kuitenkaan anna mäyrälle mahdollisuutta kääntyä ojan suuntaan, ja mäyrän huomion ollessa kiinnittyneenä koiraan hiivimme tuntumalle. Mäyrän sivuprofiili näkyy kuusten lomasta hyvin. Lopetuslaukaus parin metrin etäisyydeltä: mäyrä tipahtaa paikalleen, ja koira on siinä hetkessä kiinni. Pintapyynti-illan saaliiksi päätyi 13,7 kiloa painava urosmäyrä sekä kaksi supia. Mäyrän metsästykselle ei Suomen kannantiheyksillä liene juurikaan riistanhoitoperustetta, vaikka mäyräkanta metsästystä maassamme hyvin kestääkin. Monelle mäyrä on sattumasaalista muun metsästyksen ohessa. Näin ei kuitenkaan toivoisi asian olevan, sillä mäyrä on mielenkiintoinen riistaeläin monella tavalla metsästettynä ja hyödynnettävissä kokonaisvaltaisesti. Mäyrän nahasta saa näyttävän koristetaljan tai metsästyslaukun ja kallotrofeesta komean metsästysmuiston. Lisäksi mäyrän liha on herkullista. Metsäsian lihaa Juvalaisen saalismäyrän nahka nyljettiin perinteiseen tapaan halki ja kynnet jätettiin siihen kiinni. Mäyrännahka on kestävää ja nylkeminen helppoa, kunhan veitset ja puukot ovat teräviä. Syysmäyrässä on paljon rasvaa, joka kannattaa ottaa talteen ja käyttää esimerkiksi lintujen talviruokinnassa (ks. Metsästäjä 6/2015, s. 53). Mäyrän nahka suolataan odottamaan muokkausta. Mäyrää on pulavuosina syöty Suomessa 700 g mäyrän filettä ja paistia (mikä tahansa osa käynee) voita + rypsiöljyä paistamiseen suolaa pippuria riistafondia 0,33 l olut maizenaa koristeluun 18 kpl tyrnimarjoja, kourallinen puolukoita ja hunajaa porkkanoita, lanttuja, punajuuria tai mitä nyt uunijuureksiltaan haluaa öljyä paistamiseen rosmariinia, basilikaa tai muita yrttejä l Kiehauta vesi, ryöppää mäyränlihat (n. 7 min) ja nostele astiaan. Kuumenna voi ja öljy valurautapannussa ja ruskista lihat. Mausta suolalla ja pippurilla. Nosta lihat pataan ja kaada pataan olut sekä loraus riistafondia. Suolaa ja pippuria voi lisätä harkiten. Laita pata uuniin 200 asteeseen puoleksi tunniksi, jonka jälkeen laske lämpö 150–175 asteeseen ja anna hautua hiljalleen 2–3 tuntia. Pidempi aika ei pahenna lopputulosta. Mäyrä on valmista, kun liha on täysin pehmeää nyhtömäyrää. Kun mäyrä on uunissa, paloittele juurekset haluamasi muotoiseksi ja kokoiseksi. Pyöräytä kuumalla pannulla öljyssä ja nakkaa palat uuninkestävään kippoon. Mausta juuresmausteseoksella tai pelkästään rosmariinilla ja basilikalla. Juurekset kypsyvät uunissa 200 asteessa noin 45 minuutissa tai tunnissa riippuen juurespalojen koosta. Nosta kypsä mäyrä kannelliseen pataan hellalle, jottei se jäähdy. Suurusta paistoliemestä kastike esimerkiksi maizenalla. Tarjoile vihersalaatin kanssa ja rakenna nätit annokset. Koristele puolukalla ja tyrnimarjoilla, sivele hunajalla. Viinit lasiin ja nauttimaan mäyrästä ja elämästä. Käpälämäki Pulled Badger (2–4 henkilölle) K Aimo annos mäyrää mutta Keski-Euroopassa mäyrää arvostetaan ruokapöydässä vieläkin. Ensimmäisen ennakkoluuloisen mäyräkokkailun jälkeen ei tarvitse enää ihmetellä miksi: mäyrä on suorastaan suussa sulavaa, ja sitä voi suositella varauksetta kaikille riistan ystäville. Lihalle on muistettava tehdä trikiinitarkastus, joka tosin ei ole tarpeen, jos ja kun liha valmistetaan ylikypsäksi eli yli 70 asteiseksi.
• 34 l Metsästäjä 6 l 2016 Pirjo Latva-Mantila Villiturkis taipuu moneksi Näyttävä mustikanvärinen villiturkispeite puukerrostalohuoneiston sohvalla ihastutti Seinäjoen asuntomessuilla viime kesänä. Peite, eli välly, on lapualaisen muotoilijan Henna Mantereen käsialaa, ja sen materiaalina on käytetty Suomessa metsästettyä supikoiraa. Villiturkiksesta voi tehdä niin asusteita kuin huonekalujakin. eitteen esikuva on keskiajalta, jolloin turkisriista houkutteli metsästäjiä Suomen erämaille. Turkikset myytiin eurooppalaisille hoveille, jotka käyttivät niitä vaatteisiin ja peitteisiin kylmissä linnoissaan, kertoo Mantere, jonka ateljeessa syntyy erilaisia sisustuksessa käytettäviä villiturkistuotteita. Moni kettu, supikoira ja mäyräkin on löytänyt tiensä ateljeen orsille ideaa ja inspiraatiota odottamaan. Osasta on jäljellä enää rippeet, mutta nekään eivät päädy roskikseen, sillä taitava tekijä hyödyntää koko taljan viimeiseen karvaan asti. Turkiksen uusi elämä Kiinnostus villiturkiksia kohtaan alkoi kirpputorilöydöstä – ikivanhasta minkkiturkista. – Kun upotin sormeni pehmeään turkikseen, muistin taas miksi olen olemassa: siinä oltiin niin alkuperäisen äärellä. Aloin silputa takkeja kappaleiksi, enkä voinut kuin hämmästellä sitä rakenteiden ja käsin tehtyjen pistojen määrää, jotka turkikset kätkivät sisäänsä. Hän muisti Frankfurtin messuilla näkemänsä, aidoista turkiksista valmistetut torkkupeitteet. Pian vanhat kirpputorilöydöt saivatkin muotoilijan käsissä uuden elämän turkisvällyinä. – Ensimmäisen vällyni tein ketun jalkanahoista, kertoo tekijä, jonka uusiovällyt löysivät tiensä myös kansainvälisiin näyttelyihin. Materiaali vaihtui vähitellen villiturkiksiin. Niitä Mantere haali kirpputoreilta sekä turkismuokkaamosta. – Asuntomessuilla nähtyyn vällyyn käytin yhteensä 16 eläimen taljaa. Jäljelle jääneistä paloista olen ajatellut tehdä rahin, johon tulee turkiskansi. Henkarilla odottavassa mäyrän taljassa muotoilija näkee pehmeän laukun, jota voisi käyttää penkinpäällisenä kesäteatterissa tai vaikka pilkillä. – Karvan pituus ja tyyli vaikuttavat siihen, mitä kaikkea nahasta voi syntyä. Ideat kehittyvät pikkuhiljaa. Huolellinen suolaus Henna Mantere lähettää terveiset metsästäjille, joilta hän toivoo malttia ja huolellisuutta eläimen käsittelyyn. Nahkoihin voi tulla reikiä, jos koira on purrut eläintä niskaan tai jos nylkemisvaiheessa on hosuttu puukolla. Reiät kuitenkin ovat pieni ongelma, sillä niitä voi paikata, mutta suolausvirheitä ei voi paikata. Hän suosittelee nylkemään saaliin heti ja suolaamaan huolellisesti, niin, että suolaa on varmasti kaikkialla. Saalis kannattaa nylkeä heti ja suolata huolellisesti. P Aira Tolvasen valmistama mäyräreppu, jossa on käytetty myös poronnahkaa. Er äs tu o te
• Metsästäjä 6 l 2016 l 35 – Suolausvirheet ovat harmillisia, sillä ne pilaavat yleensä ison palan taljasta. Tietenkin ne pudottavat myös sen arvoa. Jatkojalostaja näkee materiaalissaan paljon muitakin asioita, kuten sen, milloin eläin on metsästetty. Liian aikaisin syksyllä saalistetun eläimen talja on nylkiessä sininen ja karva tulee läpi. – Kukaan ei halua sohvalleen peittoa, josta lähtee karvaa. Kevättä kohti mentäessä karva alkaa olla jo takkuista. Kampaaminen vie paitsi paljon aikaa, karvoja myös irtoaa kammatessa ja karvapinnan ulkonäkö kärsii, Mantere selostaa. Riekaleisesta leikkuujäljestä Mantere on päätellyt, että nylkemisessä on käytetty tylsää puukkoa. Hän suositteleekin tekemään avausviillot terävällä ja irrottamiset tylsällä puukolla. – Terävä puukko tekee helposti nahkaan reikiä, jotka seuraavassa vaiheessa repeävät lisää. Myös raajojen kanssa kannattaa olla tarkkana: välillä näkee taljoja, joista puuttuu jakoja ja päitäkin. Hattuja, muhveja ja reppuja Villiturkis taipuu moneksi. Orivedellä toimiva Kuhankeittäjät valmistaa metsästäjien saaliista hattuja, muhveja, rukkasia, laukkuja, reppuja ja turkisjakkaroita. Materiaaleina käytetään kettua, supikoiraa, näätää, piisamia, mäyrää ja majavaa. Tuotteet tehdään asiakkaiden toimittamista luonnonturkiksista, ja yritys myös ottaa vastaan kokonaisia ruhoja. – Parkitsemista lukuun ottamatta teemme itse kaikki työvaiheet. Tuotteita valmistetaan sekä asiakkaan lukuun että myyntiin. Meiltä voi myös ostaa nahkoja, kertoo riistamestarin koulutuksen saanut yrittäjä Mika Minkkinen. – Riistan kunnioittaminen ja eettisyys ovat tärkeitä arvoja. Juuri siksi teemme tätä työtä, sanoo Minkkinen. Myös Kiteellä toimiva Erästuote käyttää villiturkista, mutta tällä hetkellä tuotannossa on vain yksi villiturkistuote: mäyräreppu. – Yksi metsästäjä toi minulle mäyrännahan ja kysyi, jos voisi saada siitä repun, kertoo yrittäjä Aira Tolvanen. Hän innostui mäyrästä niin, että alkoi valmistaa reppuja myös myyntiin. Kauniissa repussa yhdistyy poronja mäyrännahka ja katseenvangitsijana toimii mäyrän päästä tehty kansiläppä. Tolvanen hyödyntää nahan mahdollisimEr äs tu o te Henna Mantereen villiturkisvälly oli esillä Seinäjoen asuntomessuilla. Kuhankeittäjien villiturkisjakkaroita. Karvan pituus ja tyyli vaikuttavat siihen, mitä kaikkea nahasta voi syntyä. man tarkkaan, ja usein myös mäyrän käpälät ja häntäkin päätyvät repun materiaaliksi. Mäyrännahat hän ostaa valmiiksi parkittuina paikallisilta metsästäjiltä. Helsinkiläinen turkisompelimo Helena valmistaa tilaustyönä saalisnahoista erilaisia turkisasusteita, kuten liivejä, hattuja ja rukkasia. – Metsästäjät ottavat yhteyttä, kun on sopiva nahka. Aika usein he haluavat hatun tai liivin. Olen myös tehnyt aselaukkuja sekä mäyrännahasta laukkuja ja reppuja, kertoo yrittäjä Helena Järvenpää. Su o m en as un to m es su t Ku ha n ke it tä jä t
• 36 l Metsästäjä 6 l 2016 Visa Eronen , Suomen riistakeskus Metsähallitus toteutti kesällä 2016 kyselytutkimuksen Suomenlahden hylkeenmetsästäjille ja kalastajille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää tärkeiden metsästysja kalastusalueiden sijaintia, käytön määrää sekä kehitystarpeita. Erityistä huomiota kiinnitettiin Porkkalanniemen lähialueeseen, koska alueelle on suunniteltu luonnonsuojelualueen perustamista. etsähallituksen nettikysely hylkeenmetsästäjille oli avoinna kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Vastaajia pyydettiin valitsemaan, haluavatko he vastata hylkeenmetsästäjille, vapaa-ajankalastajille vai kaupallisille kalastajille tarkoitettuun kysymyspatteristoon. Jotta vastauksia saataisiin tarpeeksi kattavasti eri ryhmistä, selvitystä mainostettiin laajasti alan lehdissä sekä luonnonvara-alan toimijoiden verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Tärkeät hylkeenmetsästysalueet Suomenlahdella Hylkeenmetsästäjille tarkoitettuun osioon vastanneista kaikkiaan 56 henkilöä merkitsi kartalle yhteensä 160 tärkeäksi kokemaansa hylkeenmetsästysaluetta (kartta). Vastaajien tärkeinä pitämät alueet sijoittuivat varsin tasaisesti pitkin Suomenlahden rannikkoa. Vastaajien perusteluissa yleisimpänä oli, että alueella on usein hylkeitä. Myös paikan sijainti sekä paikan tuttuus esiintyivät useissa perusteluissa. Hylkeenpyytäjistä noin puolet kertoi pyytävänsä hylkeitä merkitsemillään alueilla pelkästään keväällä (16.4.?31.7) ja puolet sekä keväällä että syksyllä (1.8. ?31.12). Vastaajat kertoivat käyttävänsä kerrallaan pyyntiin yleisimmin yhden metsästyspäivän. Lähes yhtä moni raportoi viipyvänsä hylkeenpyynnissä kerralla kahdesta kolmeen päivään. Muutaman tunnin kerrallaan metsästysreissulla viipyi 15 prosenttia vastaajista. Metsästysalueilla vain vähän muita liikkujia Hylkeenmetsästäjien määrää ja kehitystä koskevaan kysymykseen vastanneista yli puolet kertoi kohdanneensa muita metsästäjiä harvoin. Neljä kymmenestä henkilöstä raportoi hylkeenmetsästäjien määrän kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana. Vastaavasti yksi seitsemästä kertoi hylkeenmetsästäjien määrän vähentyneen. Lähes puolet hylkeenpyytäjistä kertoi kohdanneensa muita luonnonkäyttäjiä harvemmin kuin joka toinen kerta tai ei lainkaan. Joka kerta tai lähes joka kerta muita luonnonkäyttäjiä oli kohdannut joka neljäs kysymykseen vastanneesta henkilöstä. Ainoastaan kaksi vastaajaa raportoi ristiriitatilanteista muiden luonnonkäyttäjien kanssa. Molemmissa tapauksissa oli kyse siitä, että Suomenlahden hylkeenmetsästysalueet selvitettiin M A ku A h lh o lm
• Metsästäjä 6 l 2016 l 37 vieras venekunta oli saapunut alueelle, jossa metsästys oli käynnissä. Kyselyyn vastanneet hylkeenmetsästäjät olivat tyytyväisiä merkitsemiensä alueiden nykyiseen palvelutasoon. Lisää palveluja, kuten parempia tankkausmahdollisuuksia, kaipasi ainoastaan kaksi vastaajista. Metsästysrajoitusten purkaminen toiveissa Vastausten perusteella moni vastaaja on tyytyväinen hylkeenmetsästyksen nykytilaan. Huolissaan ollaan erityisesti hylkeenmetsästysalueiden vähentymisestä tulevaisuudessa. Useat esittivät toiveen pyynnin aloitusajankohdan aikaistumisesta siten, että myös perinteinen jääpyynti olisi mahdollista. Myös metsästykseen liittyvien rajoitusten purkamista ehdotettiin monissa vastauksissa. Rajoitusten purkamisella tarkoitettiin pääasiassa metsästyskieltoalueiden vähentämistä ja kiintiömetsästyksen muuttamista vapaaksi metsästykseksi. Muita esiin nousseita teemoja vastauksissa olivat muun muassa tarve koulutukselle ja opastukselle, hyljetuotteita koskevien myyntirajoitusten purkaminen, tapporahan palauttaminen ja byrokratian vähentäminen. Koko raportti tulee luettavaksi Metsähallituksen verkkosivuille: www.eraluvat.fi Kiitos vastaajille Kyselyyn saatiin yhteensä 188 vastausta, joista puolet tuli hylkeenpyytäjiltä, 26 prosenttia vapaa-ajankalastajilta ja 16 prosenttia ammattikalastajilta. Vastauksista 8 prosenttia poistettiin puutteellisina, joten lopullinen aineisto sisältää 171 vastausta. Lähes kaikki (95 %) kyselyyn vastanneista oli miehiä. Kyselyyn vastanneiden ikä oli keskimäärin 49 vuotta ja vaihteli 17 ja 84 vuoden välillä. Vastaajien joukossa oli asukkaita kaikkiaan 64 kunnasta. Vastaajien merkitsemät tärkeät hylkeenmetsästysalueet Suomenlahdella. Suomenlahden hylkeenmetsästysalueet selvitettiin lll Porkkalanniemi ja sen tietyt lähialueet ovat olleet mukana viimevuosien kansallispuistoselvittelyissä. Vuoden 2016 valtioneuvoston päätöksen mukaan seudulle ollaan todennäköisesti perustamassa lähitulevaisuudessa luonnonsuojelualuetta. Tämän selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan metsästystä ja kalastusta koskevia ratkaisuja. Vastaajien tekemien karttamerkintöjen perusteella Porkkalanniemen lähialueen kokivat tärkeäksi sekä hylkeenmetsästäjät että kaupalliset kalastajat. Hylkeenpyytäjien merkitsemistä tärkeistä metsästysalueista reilu kolmannes sijoittui Porkkalanniemen ympäristöön. Porkkalanniemi tärkeä metsästysalue
• 38 l Metsästäjä 6 l 2016 Jouluun on talonpoikaisessa perinteessämme kuulunut monet työntekoa koskevat rajoitukset. Vanhan sanonnan mukaan hyvä Tuomas joulun tuopi, joten 21. joulukuuta jälkeen hoidettiin vain välttämättömimmät päivittäiset askareet. Laajan ansakierroksen, eli virkatien, kiertäminen saattoi kestää päiviä ja oli mitä totisinta työtä. Niinpä myös pyydykset otettiin pois vireestä, ridat ja loukut laukaistiin ja ansalankojen silmukat vedettiin suoriksi. sa rajoituksista alkoi jo viikkoja ennen joulua: Klemetin ja Kaisan päivinä (23. ja 25.11.) ei saanut mennä metsään, tai muuten jousi ja nuoli saattoivat vääntyä ja pyyntionni mennä koko vuodeksi. Tätä joulunajan työkiellon perua lienee myös nykyajan monien riistanhoitoyhdistysten joulurauhan julistus. Jänislangat povessa joulukirkkoon Kansanperinteessä erilaiset uskomukset ja taiat ovat sitä tehokkaampia, mitä suurempiin juhliin ne liittyvät. Kun kerran jouluna ei saanut harjoittaa pyyntiä, aika oli mitä sopivin metsästysonnea takaavien taikojen tekemiseen. Jänisansojen tekijä otti Pyhäjärvellä jouluaamuna kirkkoon mentäessä ansarihmoihin tarvittavat jouhet hevosen hännästä ja jo valmiit langat piti olla piilotettuna takin poveen kirkossa ja ehtoollisella käydessä. Pohjanmaalla linnunpyytäjien piti ottaa joulukirkosta toimituksen aikana poltettujen kynttilöiden pätkiä, joilla pyyhittiin ansoja ja metsänhaltija oli mielissään. Pihtiputaalla taas uskottiin, että kun joulukirkossa katseli kovaluontoista miestä ja puri hammasta, löysi karhunpesän. Myös koiran ja pyssyn toimivuuden varmistamiseen joulunaika oli otollinen. Pihtiputaalla pyssy tehtiin tappavaksi kätkemällä se joulukirkon ajaksi kirkon kynnyspuun alle. Vienassa piti ortodoksien joulukirkosta ottaa muruja kolmesta jumalankuvan edessä poltetusta tuohuksesta ja näillä tehdä taikoja koiran hyväksi. Riistaa joulupöytään Agraarikaudella saattoi olla köyhyyden merkki, jos kotona kasvatetun siankinkun tai naudanpaistin joutui salotorpassa korvaamaan riistalintu tai jopa halpa jänis – parhaassa tapauksessa luvatta kaadetun hirven paisti. Nykyään ajat ovat toiset: on luksusta, jos joulupöydässä on kinkun sijasta hanhea tai peuraa. Nykyäänhän jokaisen metsästäjän pöydästä soisi löytyvän riistaa, ellei siihen ole jo arkena kyllästytty. Pohjois-Suomessa tunnetaan edelleen käsite ”joulumetto”, jollaisena jo pyyntikauden aikana puhutellaan vähintäänkin raavasta, mutta mieluiten poikkeuksellisen komeaa ukkometsoa, josta arkisemman lintuvellin sijaan laitetaan jouluna kokonaisena valmistettu uunipaisti. Lähteet Lehikoinen, Heikki (2007). Tuo Hiisi hirviäsi. Metsästyksen kulttuurihistoria Suomessa. Kustannusosakeyhtiö Teos: Helsinki. Varonen, Matti (1891). Suomen kansan taikoja I. Metsästystaikoja. SKS: Helsinki. O lll Riista on joulun aarre, jonka melkein kadotimme. Jo esihistoriallisella ajalla ruokapöydän antimien suhteen luotettiin Suomessa metsään, myös juhlien tarjoiluissa. Joulupöydässä yhdistyvät vanhat metsäkansan perinteet ja tuoreemmat kristilliset tavat. Riista on saanut uudelleen kunniapaikan monen joulupöydässä paitsi maun, myös eettisyyden vuoksi. Nykyään moni kattaa riistapöytään hirvieläimiä, mutta 1700ja 1800-luvuilla peuraja hirvikannat oli lähes tuhottu. Hirvi rauhoitettiin ensimmäisen kerran 1868, ja 1900-luvullakin salametsästys verotti kantoja. Vasta 1930-luvulla kannat elpyivät ja pyynti sallittiin uudelleen. Erityisesti poron kieli on kuulunut joulupöydän herkkuihin, ja esimerkiksi 1940ja 1950-lukujen ravintoloiden ruokalistoilta löytyi joulun tienoolla poroa monessa muodossa. Poronkieli tarjottiin esimerkiksi munakokkelin kanssa. Joulun riistaherkkuja ovat olleet myös jänis ja hirvi, jota tarjottiin eräässäkin helsinkiläisessä ravintolassa hirvenpääkeittona suolalehtien kera. Riistaan verraten kinkku on uutuus joulupöydässä. Joulun pääruoka siitä tuli laajemmin vasta 1900-luvulla. Kinkku oli pitkään kallis ylellisyys, sillä sianlihan tuotanto oli Suomessa vähäistä. Köyhempi kansa tyytyi kattamaan pöytään sian pään. Villiruoan metsän antimien suosiminen sopii yhä useamman ruokaideologiaan. Olemme aikojen saatossa oppineet pitämään aarteistamme huolta. Riistanhoitotyö pitää huolen siitä, että saalista riittää jatkossakin. Joulupöydässä riista on paitsi ajankohtainen herkku myös osoitus siitä, että pöydän kattaja tuntee juurensa. Susanna Haavisto Projektikoordinaattori, ruokahumanisti ELO – Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö Näkökulma Metsän aarteet ovat osa joulupöytää Entisajan metsämiehen joulu-uskomukset Perttu Matero , Suomen Metsästysmuseo
• Metsästäjä 6 l 2016 l 39 Annamari Alanne Ruoka tuo joulun Joulu on juhla, johon liittyy keskeisesti ruoka ja perinteet. Keittiömestari ja tutkija Jaakko Nuutila näkee joulussa yhdistyvän sekä idän että lännen ruokaperinteet, mutta on itse valmis rikkomaan rajoja ja syömään jouluna vaikkapa joulunpunaisia rapuja. aakko Nuutilan mielestä joulu ei tule ilman ruokaa. – Meillä kotona pääruoka on jo vuosia koostunut riistalinnusta, joka kypsennetään padassa. Lihat laitetaan annosruukkuihin, lisätään paistettuja sieniä, riistakermakastike, pala hanhenmaksaa ja päälle kansi lehtitaikinasta. Vuodet ravintoloiden keittiöissä aiheuttivat kyllästymisen kinkun tuoksuun jo marraskuussa. Siksi pöydässä on vaihtelun vuoksi tarjottu sekä rapuja että hummeria. Kuten monella muullakin, Nuutiloilla joulu on ennen kaikkea perhejuhla, jossa kaikki pukeutuvat parhaimpiinsa ja ruoat ovat viimeisen päälle. Nuutilan mukaan arkena voi syödä vaikka kauPe kk a N ie m in en Hirvipeijaisten emännät ovat kokoontuneet ryhmäkuvaan Iittalan seurantalolla vuonna 1956. Suomen Metsästysmuseon kokoelmista, julkaistu CC-BY 4.0 -lisenssillä. Riista on osoitus siitä, että joulupöydän kattaja tuntee juurensa. rapuuroa, kunhan juhlaruokaan panostetaan kunnolla. Koko perhe mukaan Nuutila toivoisi, että koko perhe otettaisiin helpommin keittiöön mukaan sekä suunnittelemaan että valmistamaan. Perinteisesti äideillä on ollut ja on edelleen suuri vastuu jouluruokien valmistuksessa. Nuutila kuitenkin peräänkuuluttaa ruokaperinteen ja ruokaosaamisen siirtämistä eteenpäin seuraaville sukupolville. – Vanhempana voi sitten mennä kuokkimaan lasten perheiden luokse ja katsomaan, miten oppi on mennyt perille, Nuutila naurahtaa. Syksyllä hirveä, jouluna riistalintuja Hirvi on metsästäjille usein syksyn tärkein riistaeläin. Hirveä paloiteltaessa ja valmistettaessa pitää muistaa, että hirvessä on valtavasti erilaisia ruhonosia, jotka valmistetaan eri tavoin. Nuutila neuvoo lähtemään antikvariaattiin ja ostamaan vanhimman keittokirjan, joka sieltä löytyy. – Isoäidin aikoihin osattiin hyödyntää kaikki mahdollinen, Nuutila kehuu. Syksyn harvemmin hyödynnettyjä herkkuja ovatkin esimerkiksi hirven kieli, jonka voi pyytää palvaamaan lihakauppiaalla tai keittää itse. Jaakko Nuutila vinkkaa syömään kieltä kylmänä leikkeleenä. Alle vuoden ikäisiltä hirviltä kannattaa hyödyntää myös maksa ja munuaiset, jotka molemmat hyödynnetään samoin kuin naudan sisäelimet. Erikoisuuksina voi myös valmistaa kateenkorvaa, joka valmistetaan ryöppäämällä kalvot pois ja sen jälkeen paistamalla pannulla, tai peuran kiveksiä paistamalla voissa. Nuutilan lapsuudenkodissa syksyn hirvi vaihtui joulun aikaan riistalintujen aateliin, metsoon, jota syötiin pääruokana joulupäivänä. Riistalintuperinne on säilynyt Nuutilan jouluissa lapsuudenkin jälkeen, eikä siihen perinteeseen taida tulla muutosta ainakaan lähivuosina. J
• 40 l Metsästäjä 6 l 2016 Jaakko Nuutila , Luonnonvarakeskus Riistan ja viinin liitto Monelle riistaruoka on juhlaruokaa, ja sen kanssa halutaan nauttia viiniä. Alkon viinisuositukset on tehty aika leveällä haarukalla. Riista on laaja käsite: eri eläinlajeja, ruhonosia, valmistustapoja ja lisäkkeitä, ja ne kaikki vaikuttavat viinin valintaan. sein lähdemme ruoka edellä valitsemaan viiniä. Viini kuitenkin tarvitsee sopivan kumppanin siinä missä riistakin. Yhteys rakennetaan valmistusmenetelmän, lisäkkeiden ja mausteiden avulla. Aiheesta voisi kirjoittaa helposti kirjan, mutta seuraavia ohjeita noudattamalla saa aikaan jo ihmeitä. 1. Valitse riistaeläin ja ruhonosa 2. Valitse viini a. Riistan maun voimakkuuden mukaan: punaviineistä voimakkaat, täyteläiset, pippuriset viinit suurriistalle ja metsäjänikselle, keskitäyteläiset rusakolle, metsäkanalinnuille ja vesilinnuille ja miedommat punaviinit ja täyteläiset valkoviinit miedoille metsäkanalinnuille (fasaani, viiriäinen). b. Riistan ruhonosan mukaan: valitse vähätanniininen, kypsä viini paljon sidekudosta sisältäville suurriistan ruhonosille (potkat, lavat, niska ja patapaisti) sekä padassa täysin kypsiksi valmistettaville linnuille ja jänikselle. Niille ruhonosille, jotka kypsennetään puolikypsiksi, kuten fileet, sisäpaistit ja lintujen rintalihat, valitaan keskitanniininen viini. Hirvi ja karhu kestävät hyvin myös voimakastanniinista viiniä. 3. Maista viiniä a. Tunnista omat makumuistot ja -mieltymykset. Tuoksuta viiniä, pyörittele sitä suussa, nielaise ja puhalla ilma nenän kautta ulos. Mieti, mitä sinun tekisi mieli nauttia kyseisen viini kanssa. b. Tutki, miltä viini maistuu. Voit käyttää samoja makuelementtejä ruoassa parantamassa viinin ja ruoan yhteyttä. Viinissä voi olla esimerkiksi marjaisuutta, hedelmäisyyttä, pippuria tai suklaata. 4. Rakenna annos a. Kastike: Puolikypsän lihan kanssa sopii parhaiten tumma, esimerkiksi viinipohjainen kastike, jonka voi maustaa viinistäkin löytyvillä elementeillä, kuten karpaloilla. Kypsälle lihalle sopii kermalla parannettu kastike. Myös kermamuhennetut sienet sopivat hyvin. b. Lisäkkeet: Uunissa paahdetut juurekset ovat aina varma valinta. Sienet käristettynä tai muhennettuina sopivat myös hyvin. Suomalaisten suosiman perunan voi välillä yhdistää juuston kanssa vaikkapa perunagratiiniksi. Olemme tottuneet tarjoamaan erilaisia hilloja riistan kera. Marjat voi myös laittaa kastikkeen joukkoon, jolloin niiden sisältämä happo ei tapa arvokasta viiniä. Viini tarvitsee sopivan kumppanin siinä missä riistakin. U
• Metsästäjä 6 l 2016 l 41 Miten viini määritti ruoan lll Sain ystävältäni palan hirven ulkopaistia ja päätin tehdä pataruoan. Valitsin italialaisen Bieti Valpolicella Ripasso Classicon vuodelta 2014 (14,90 €). Viinin väri on tummanpunainen rubiininpunaisella reunuksella ja tuoksussa on karpaloa, mausteita ja hieman metsää. Maistaessa viini on kevyen tanniininen, mausteinen, runsas, ja siinä on kirsikkaa ja karpaloa. Tulee mieleen suurriista tai jänis – ehdottomasti padassa kypsennetty ruoka tai poikkeuksena peuran fileet puolikypsinä. Ruoan joukkoon tai rinnalle paistettuja suppilovahveroita tai tatteja – juurekset sekä juusto rakentavat sillan elementtien välille. Mausteina mustapippuria, hieman timjamia ja karhunlaukkaa. Pohdinnasta syntyy seuraavaa ja ohjeesta kuusi annosta: 1 kg hirven ulkotai kulmapaistia 3 kpl sipulia 3 kpl porkkanaa 1 kpl palsternakka 2 rkl voita 2 rkl jauhoja 4 dl Bieti Valpolicella Ripasso Classicoa tai muuta vastaavaa viiniä vettä 4 kpl laakerinlehteä 1 tl mustapippureita 1 rkl karhunlaukkaa 2 dl puolukoita suolaa Kuori sipulit ja juurekset ja leikkaa ne isoiksi paloiksi. Leikkaa paisti noin 50 g:n painoisiksi ”pihveiksi”. Ruskista lihat padassa voissa. Sekoita jauhot joukkoon ja kaada pataan viiniä ja vettä niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Lisää mausteet. Peitä kannella ja anna kypsyä puolisen tuntia. Ruskista tällä välin sipulit ja juurekset ja lisää ne sekä puolukat pataan. Anna hautua, kunnes liha on täysin kypsää. Lisää lopuksi joukkoon suolaa. Jos kastike on liian ohutta, siivilöi se ja keitä kokoon. Yhdistä lihojen ja juuresten kanssa ja lämmitä. 12 kpl lasagnelevyä 3 dl kuivattuja suppilovahveroita 2 kpl sipulia 80 g voita 1,5 dl jauhoja 5 dl kermaa 1 pkt Mustaleima Koskenlaskijajuustoa suolaa valkopippuria 1 dl raastettua Parmesanjuustoa Murskaa sienet rikki ja laita ne likoamaan puoleen litraan kylmää vettä. Kuori ja hienonna sipuli. Paista sipulia voissa ja lisää kattilaan jauhot. Sekoita hyvin ja anna hetki turvota. Kaada kattilaan kerma ja sekoita kastike tasaiseksi. Lisää murskatut sienet liemineen. Anna kiehua kymmenen minuuttia ja sulata sen jälkeen sulatejuusto pieninä nokareina kastikkeen joukkoon. Mausta kastike. Kerrosta lasagne pitkänomaiseen leipävuokaan, jonka pohjalla on leivinpaperikaistale. Laita päällimmäiseksi kastiketta ja juustoraaste. Kypsennä 175 asteisessa uunissa noin 40 minuutin ajan. Leikkaa lasagne annospaloiksi ja aseta lautaselle lihapalojen, juuresten ja kastikkeen seuraan. Padassa kypsennettyä hirvenpaistia ja juureksia sekä suppilovahverolasagnea A n na m ar i A la n n e
• 42 l Metsästäjä 6 l 2016 Uutismakasiini Uusia toiminnanohjaajia lll Lavian seudun riistanhoitoyhdistys (559): Jouko Väissi, Väissintie 55, 38510 Sastamala, 0400 411 537, lavia@rhy.riista.fi (1. tammikuuta 2017 alkaen) Muistutus hirvitietolomakkeista lll Jos et käytä Oma riista -palvelua, paperiset hirvitietolomakkeet tulee lähettää eteenpäin riistanhoitoyhdistyksille heti metsästyksen päättämisen jälkeen. Oma riista -palvelussa luvansaaja voi liittää maksukuitin ja päättää metsästyksen vasta, kun kaikki lupaosakkaat ovat päättäneet metsästyksen ja paperilla palautetut tiedot on tallennettu Lukessa palveluun. Näin turvataan nopea tiedon siirtyminen valtakunnalliseen saalistilastointiin ja seuraavan metsästysvuoden verotussuunnitteluun. Viestintätoimintoja Oma riista -palvelussa lll Seuran yhteyshenkilö voi kirjoittaa seuran viestiseinälle viestejä, jotka näkyvät joko kaikille palvelua käyttäville jäsenille tai pelkästään seurueen metsästyksenjohtajille. Viestit ovat toistaiseksi luettavissa vain verkkopalvelussa. Erämiehen vuosi Metsästysmuseossa lll Suomen metsästysmuseossa on näytteillä metsästysaiheisia kalentereita kautta aikojen. Erämiehen vuosi -näyttely on avoinna vuoden loppuun saakka. Metsähallitus etsii pienpetopyytäjiä lll Luonnonsuojelualueille haetaan ensisijaisesti metsästäjiksi lähialueen riistanhoitoyhdistysten jäseniä tai maanomistajia. Tarvitset metsästyskortin ja petopyyntiin soveltuvan koiran sekä veneen. Ota myös nuoriso matkaan! Hoidamme metsästäjälle poikkeusluvan pienpetojen pyytämiseen ja perehdytämme suojelualueiden sääntöihin. Metsästäjän kanssa tehdään 2-3 vuoden vapaaehtoistoimijasopimus. Sopimus mahdollistaa kilometrikorvauksen ja päivärahan maksamisen, jotka maksetaan saalisraportoinnin yhteydessä. Vuonna 2017 pyyntiä tehostetaan Vironlahden Pisin alueella, Kirkkonummen Medvastössä, Raaseporin (Karjaan) Läppträsktillä, Jussarössä, Eurajoen Koskeljärvellä, Kustavin Seksmiilarissa, Uudenkaupungin saaristossa, Parikkalan Siikalahdella, Mietoistenlahdella, Porin Preiviikissä ja Rauman saaristossa. Lisätiedot: marko.heininen@metsa.fi Oikaisuja lll Metsästäjä-lehdessä 5/2016 oli virhe Pyyn metsästysaikakartassa (s. 7). Kuten tekstissä sanotaan, pyyn metsästysaika kartan keltaisella alueella on 10.9.–10.10. Metsästäjä-lehdessä 5/2016 sivun 32 kuvatekstissä sanottiin, että kuvan hirvi ei koskaan päätynyt tutkimuksiin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan kyseisestä hirvestä toimitettiin Eviran tutkittavaksi sekä pää että pala selkärankaa. Eviran tutkimusraportissa todettiin, ettei hirvi kuollut CWD-tautiin. Osallistu testiin ja voita lll Vielä ehdit osallistua Minkälainen metsästäjä olet? -testiin. Vuoden loppuun mennessä vastanneiden kesken arvotaan 1500 euron arvoinen metsästysmatka. Metsästäjärekisterin uudet aukioloajat l marraskuu–kesäkuu: arkisin klo 9–16 l heinäkuu–lokakuu: arkisin klo 8–18
• Metsästäjä 6 l 2016 l 43 Eräkontista kalenterit ja kirjat metsästäjälle Perinteinen, jo legendaarinen metsästäjän kalenteri jahtivuoden 2017 ajanlaskuun! Kalenteri sisältää metsästäjän kannalta vuoden tärkeimmät tiedot kuten metsästysajat, rauhoitusmääräykset sekä tietoa riistaeläimistä ja monista muista eräasioista. Juha Hellströmin taidokkaasti kuvittama riistanhoitoaiheinen seinäkalenteri kotiin, toimistoon tai metsästysseuran majalle. Kalenterissa on jokaisen kuukauden kohdalla kerrottu kyseisen ajankohdan tarpeelliset riistanhoitotyöt. Koko avattuna 2 x A4 Kansainvälisesti ainutlaatuinen perusteos metsästyshygieniasta, riistaeläinten perusbiologiasta, ekologiasta, sekä riistan sairauksista ja niiden aiheuttajista. Tukeva, taidokkaasti kuvitettu tietopaketti jokaisen metsästäjän kirjahyllyyn ja seurojen käyttöön. Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi 59,90 € 10,50 € 12,90 € Muistoissamme Eräjournalisti, toimittaja, STT Juha Raippalinna 1943–2016 Muistoissamme Keittiömestari Jaakko Kolmonen 1941–2016 Ilmianna Suomen paras luontoteko lll Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) Suomen komitea etsii parasta luontotekoa 2015–2016. Kyseessä voi olla henkilö, yhteisö tai yritys, joka on onnistunut turvaamaan suomalaisen luonnon elinvoimaisuutta ja ekosysteemipalvelujen toimivuutta. Paras luontoteko voi olla esimerkiksi käytännön luonnonsuojelutyötä, viestintää, ympäristökasvatusta, tutkimusta tai yritystoimintaa. Se on yksittäinen teko tai hanke, joka on saatu päätökseen vuosina 2015–2016. Jätä ehdotuksesi 8.12. mennessä! Parasta luontotekoa voit ehdottaa osoitteessa www.ym.fi/iucn Riistapäivät 2017 Kuopiossa lll Riistapäivät järjestetään 18.–19. tammikuuta 2017 Kuopion hotelli Scandicissa. Riistapäivillä käsitellään hyvinvoivaa riistalajistoa sekä kestävää riistataloutta. Ilmoittautuminen Riistapäiville käynnistyy marraskuun aikana! lll Uusin Riistan vuoksi -julkaisu on ilmestynyt ja se on luettavissa verkkosivuillamme osoitteessa www.riista.fi. Teemana on tällä kerralla kansainvälisyys. Suur-Savon Eräsavut 2016 lll Heinäveden monitoimitalolla 17.12. klo 16.00 alkaen. Juhlapuhujana Suomen riistakeskuksen johtaja Jari Varjo. Lisäksi ohjelmassa mm. vuoden 2016 Erämiehen, Eräkoiran ja Eräseuran julkistaminen. Tilaisuuteen vapaa pääsy. Tarjolla kahvia ja makkaraa. Tervetuloa koko perheen voimin! RIISTAN VUOKSI Marraskuu 2016 Riistan vuoksi on ilmestynyt
• Vuosittaiset saalismäärät Yksilöä 01 03 05 07 09 11 13 15 90 60 30 120 150 Metsäpeura on poroa suurempi ja pitkäkuonoisempi. Karvanväri va ihtelee lähes valkeasta hyvin tummaan. Hirvas pudottaa sarvensa keskitalvella, vaadin vasta keväällä usein vasomisen jälkeen. Peuran sarvet ovat edestäpäin katsottuna pystymmät kuin porolla, jolla ne kaareutuvat usein sisäänpäin. Laji palasi uudelleen Suomen eläimistöön 1950-luvulla. Tällä hetkellä runsain kanta (n. 1 500) elää Kainuussa. Kuhmosta metsäpeuroja on siirretty Suomenselälle, missä kannan koko on nykyisin noin 700 yksilöä. Metsäpeura elää kesällä soisilla rauhallisilla metsämailla. Talvisin siirtyvät jäkälää kasvaville mäntykankaille. Yöpyvät usein järvien jäillä. Kiima syys–lokakuulla , jolloin voimakkaat hirvaat yrittävät koota vaatimia haaremiksi. Hirvaiden väliset ottelut ovat tällöin tavallisia. Vasoja syntyy usein vain yksi toukokuussa. Eli aikoinaan suuressa osassa maata ja oli tärkeä riistaeläin. Liiallisen pyynnin seurauksena hävisi Suomesta viime vuosisadan vaihteessa yli viideksikymmeneksi vuodeksi. Metsästetään vuosittain pieniä määriä vahinkojen estämiseksi. Metsäpeura Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus Skogsvildren, Finnish forest reindeer Suomen sorkkaeläimet suuruusjärjestyksessä Metsäkauris Kuusipeura Valkohäntäpeura Metsäpeura Hirvi Villisika Sorkan jälki (talvi) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Ravinto Vuodenajan mukaisesti talvella maajäkälät sekä puilla olevat naavat ja lupot, keväällä ja kesällä ruohovartiset kasvit. Syksyllä mieliruokaa myös sienet. Punaruskea turkki Naava (syksy) Vasa 8– 12 cm Kesällä Talvella Etujalka Pitkä ja leveä turpa Pidemmät jalat kuin porolla Hirvas hahmoltaa etupainoitteinen Vaadin Hirvas Kaulassa vaalea ja pitkä karvoitus Tumma alakylki Lyhyt häntä Sienet Jäkälät Käynti 70–150 kg kg 10 –12 cm 180–220 cm Lähde: Metsähallitus & Luke Levinneisyys Levinneisyys Metsäpeuran levinneisyys painottuu Kainuuseen ja Suomenselän ja Ähtärin alueelle. Peurojen juostessa niiden sorkista kuuluu tunnusomaista naksahtelua. Peuran karvat ovat onttoja ilman täyttämiä, mikä tekee lajista hyvin kylmänkestävän. Molemmilla sukupuolilla on runsaasti haaroittuvat sarvet, jotka voivat kasvaa huomattavan kookkaiksi. Metsäpeura liikkuu enimmäkseen laumassa eli tokassa. 40–100 kg kg 90 –1 10 cm 170–200 cm C M Y CM MY CY CMY K metsapeura.pdf 1 31/10/16 22:30 44 l Metsästäjä 6 l 2016
• Metsästäjä 6 l 2016 l 45 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia . Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien . Vuonna 2017 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 1/2017 ilmestyy 23.1.2017. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 4.1.2017. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkkopalvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. MYYDÄÄN Jalkanarut, raudat, loukut pienpedoille ja majavalle. taisto.hietala@pp.inet.fi, www.kesavaylan.net 0400 181 498 Hyvät käytetyt Drillingit, rihlakot ym metsästysaseet. Kempeleen Ase ja Retkeily 044 731 6055 www.asejaretkeily.fi Hyväksytyt asekaapit www.corrosafe.fi Aseita ja tarvikkeita porinase.fi Rehuhernettä suursäkkeihin pakattuna. 050 561 4134 Mikko Tikkala Asikkala www.digimesta.com verkkokaupasta radiopuhelimet ja tarvikkeet, jousija erävarusteet. Nopeat toimitukset. Laadukkaita sarvitrofeetaustalevyjä hirvi 15e peura 12e kauris 10e 050 561 6493 Katso Elorannan uutuudet ja verkkokauppatarjoukset www.eloranta.fi. Puh. 0440 883 044 Hirv.Kiv.Edullisesti!puh.0407749822 Tikka-haulikko luotipiipulla ja kiikarilla, Sako-pienoiskivääri kiikarilla ja tarkkuuspistooli 22. Puh. 0400 728 890 Metsäpalsta Kemijärvellä.Mahd.metsästysseuran jäsenyyteen.Osuus yhteismetsään. Puh. 0400 874 954 Kaksi lohkottua RANTATONTTIA 25km Mikkelistä.Jäsenyys suureen mets.seuraan. Hp. 16000e/kpl,yhdessä 29 000e. P. 0400 317 851 ICENOMAD PIENI KAASULÄMMITIN/ KEITIN-kyttäkoju-teltta-asuntoauto -vene ym. -Teho 1.3kw.-piezo-300x250x270mm H.85 €. Tilaa puh.0400 276 387 www.spordic.com Angelissa, Inarijoen varrella 22ha metsäpalsta yhteismetsäosuudella. Rajoittuu maantiehen, sähkölinjaan ja muuntajaan. Edullinen, hyvä paikka talonrakennukseen. Mukana pieni rantasaunatontti lähellä ja hyvät kalavedet ja metsästysmaat. Kauko Matti, p. 0400 396 952 Elokuva KUOHUKORVEN MISSI, DVD, 80 min. Hinta posteineen 25,50€. Tilaa Jouluksi www.loimumedia.fi tai puh. 050 370 1113 Taljajousi metsästykseen.P. 0440 944 590 Bretagnenbassetteja riistaver. jättäneistä vanhemmista. Puh. 040 720 6644 FASAANEJA,ANKKOJA,PROSSIKALKKUNOI TA. LINTUMIES p. 050 522 5178 UTAJÄRVI Katso EDULLISET verkkokauppatarjoukset. www.asetarvike.fi. Ruger American 308win +AimZonic vaimennin 750€. Guerini Tempio 12/76 5-sup.2200€. Kotim.kiv. Lynx alk.2 490€. Sako, Tikka, Beretta,Blaser, Zeiss. YLÖJÄRVEN ASETARVIKE Puh. 050 379 1040 Metsätila Suomussalmella 18.5 ha,raj. valtion maihin.Rakenn.huonokunt. puh. 0400 789 372. KARHUNKAATO KESSIN KAIRASSA DVD-elokuva Videosaran huippu-uutuus, ainutlaatuista materiaalia karhunpyynnistä Inarin erämaissa. Tilaa pukinkonttiin h. 23,90. www.videosara.fi, puh. 0400 229 739 Varmatoimisia kanuloukun laukaisulaitteita sekä pyyntivalmiita loukkuja ym. PH-Riista.fi / puh. 050 566 2691 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh. 0400 835 511 Laatuvalikoima käytettyjä ja myös uusia Tikka/Howa/Lynx/Sauer/Meopta tarjouksia! Erikoisliike www.euroase.fi 050 465 4695 Myös arviot/ostot/asennukset/muutokset Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Meiltä OIKEAT KUKSAT luon.pahkapinnalla 040 522 1157 tai pyhajarvenpuunikkari.fi Kotimaiset ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT valmistajalta. P. 040 585 8133 www.eratapio.fi ARMA FENNICA -kirjoja katso Eräverkko, www.armafennica.fi tai puh 040 767 7038 Aseet, erä ja koiratarvikkeet edullisesti netistä tai paikanpäältä, 0400 384 118 WWW.ANONASE.COM Anon Ase ja Tukku Ay ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Erityisesti kalat. Studio Antti Saraja Oy, puh. 0400 712 149 Pasi Ahopelto 0400 567 078 Lehonpaja.net Kun haluat nopeaa palvelua ja laadukasta täyttöä kohtuu hinnoin. Esa Kemppainen Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. 050 563 0169. Katso tarkemmin trofeet.fi Jouko Launonen, Siilinjärvi, puh 0400 170 601 MARKKU HAAPANIEMI 0500 360 962 TEUVA m.a.haapaniemi@gmail.com Marko Väkiparta. Pori. puh: 050 324 5390 Esa Kemppainen p. 050 563 0169 Trofeet.fi Taxidermy Art Markku Natri Lapua markku@markkunatri.fi 0400 363 345 Kuopio. Preparoin linnut ja teen trofeet. Pertti Siipola 0400 177 588 ILOMANTSI puh. 044 066 1382 jani ikonen TUTUSTU www.mantsinelaintentaytto.com Ikuista metsästysmuistosi! Luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattilainen tallentaa metsästysmuistosi toiveidesi mukaan. Myös vanhojen töiden korjaukset ja puhdistukset. Studio Naturalia Oy / netta.lempiainen@studionaturalia.fi / www.nettalempiainen.com / Helsinki TYÖSUORITUKSIA TURKISMUOKKAUSTA FinSkin Oy, Jääkäritie 5, 50150 MIKKELI p. 010 387 3090, www.taljatukku.fi OPTIFOCUS SUOMEN KIIKARIHUOLTO KIIKARITÄHTÄINTEN HUOLLOT JA KORJAUKSET Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 LAHTI 040 015 0356, optifocus.fi Rad.puh.ja tutkat: Viritys/huolto RJAKPl38 44101 Äki. 050 557 2000 myös. ilt. Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 718 8170 Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy. Takamaantie 10 25390 Kiikala 02 728 7503 050 462 5938 Vesitä suunnitelmasi perusta kosteikk. Kosteikkosuunnittelua Juha Siekkinen www.kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. Ompelen hatut,liivit,rukkaset ym.tuotteet. Yhteydenotot puh. 040 509 0691. www.turkisjanahka-asu.com OPTIFOCUS SUOMEN KIIKARIHUOLTO KIIKARITÄHTÄINTEN HUOLLOT JA KORJAUKSET Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 LAHTI 040 015 0356, www.optifocus.fi OULUN ASEPAJA KY Kaikki asealan korjaus-ja muutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, Oulu. 0500 435 703 JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET www.dreeveri.fi Pentuvälitys 040 5470448 Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön, ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500 562 679. www.metsastysnoutajat.com KOIRIA Jos etsit SUOMENPYSTYKORVAN, KARJALANKARHUKOIRAN tai POHJANPYSTYKORVAN pentua, niin ota yhteyttä Suomen pystykorvajärjestön pentuneuvojiin. Yhteystiedot sivulla http://www.spj.fi/pentueet/ Bourbonnais’nseisojia terveistä, koe& näyttelypalk. vanhemmista. Lyhytkarv. kanakoira, 48-57cm. Vahva riistainto ja lempeitä kotona. www.karamain.net / 050 554 7059 / marianna.plathan@gmail.com Huippusukuisia pointterin pentuja erittäin riistaverisistä vanhemmista. Puh. 050 540 7334 / kennel Aukian. Suomenpystykorvan pentuja, 050 598 8158. VUOKRALLE TARJOTAAN Lomamökki suomussalmen piispajärvellä. valtion metsästysmaat lähellä. Nettimokki.fi/suomussalmi/7218 p. 0400 283 283 METSÄSTYSTÄ Hämeessä, Hauholla koirankoulutusmahd., fasaanijahteja, kasv.lintujen myynti, kysy myös oheispalv. www.ellilänfasaanitila.net, tied. Ulla Kokkala 050 588 9593 WWW.FASAANITILA.NET Koirankoulutusmaasto,fasaaneja omille maille. 045 349 6096 Kanssani Kanadan jahtimaille ja lohivesille. www.paulpalmu.fi MUUT METSÄSTYSSEURA MEHTOVAARAHYRINÄN ERÄ RY. NURMEKSESTA OTTAA UUSIA JÄSENIÄ. JOHTOKUNTA HYVÄKSYY PYRKIJÄT TAPAUSKOHTAISEN HARKINNAN PERUSTEELLA. KATSO TARKEMMAT SEURAN TIEDOT KOTISIVUILTA MEHTOVAARA-HYRINÄN ERÄ RY. JÄSENANOMUKSET OSOITTEELLA: honkapauli@luukku.com OSTETAAN Ketun ym nahkoja ja sarvia. R Pentinmäki Jäpintie 344c 60800 Ilmajoki 050 554 6852 Koulutus tekee hyvää! www.sakky.fi Riista-alan osaajaksi (Luonto-ohjaaja) 11.1.2017 13.12.2017, haku 29.11.2016 saakka Metsä-, luontoja ympäristöalan ammattilaisille sekä riistanhoitoyhdistyksissä ja metsästysseuroissa toimiville henkilöille. Lisätietoja ja hakeminen www.sakky.fi/koulutushaku tai Harri Karppinen p. 044 785 4161.
• 46 l Metsästäjä 6 l 2016 Áigeguovdilis ságat sámegillii Ma?imuš jagiid lean ?uvvon ságastallama gumppiid birra hui lahka. Go lean dikšon iežan virggi, de lean leamaš ?ielggadeamen duo?alaš meahcástanrihkkosiid ovttas eará eiseválddiiguin. Go iešge lean meahcásteaddji, de áššit eai leat leamaš suohttasat, go nu ollu lea baika girdán olles meahcásteaddji joavkku ala. lll Eiseválddiide, geat bearráigeh??et meahcásteami, gumpekonflivttat leat álkit, dasgo lágat mearridit barggu rájiid. Sáhka ii leat dalle oainnuin: Mii eat doarjjo ovttage oainnu dahje prinsihpa, eatge vállje beliid, muhto ?uovvut dárkilit Suoma lága. Mii suodjalit goappašagaid; meahcásteami ja luonddu lágaid meroštallan eavttuiguin. Rihkkosiid leat ?ilgen sierra ákkaiguin; vašši ja eahpeluohttámuš, áddemeahttunvuohta ja duihmmodat, vuovdnáivuohta ja gudni háhpohallan muhto duogábealde lea gullostan maid fuolla ja ballu. Mii guldalit ja áddet, muhto eat dohkket láhkarihkkumiid. Maid eiseválddiid gaskkas oainnut láhkarihkkumiin ja daid dohkkeheamis molsašuvvet. Olbmot, geain leat garrasamos oainnut váldet riskkaid ja bidjet vára vuollái virggiset dahje luohttámušdoaimmaset. Seammás sii bidjet vára vuollái maiddái ráhkis astoáiggedoaimmaset. Virggis dahje almmolaš hálddahusdoaimmas lea virgeovddasvástádus, mii geatnegahttá ?uovvut lágaid iežas dahje lagašolbmuid oainnuin beroškeahttá. Jus dása ii du?a, gánniha iešrá?ála??at sirdásit eará bargguide. Ovdánboahtán rihkkosat ja fuollameahttumit ovdanbuktojuvvon oaivilat dagahit moivvi. Moivi boahtá das, ahte mii lea virggálaš oaidnu, mii lea dohkkehahtti ja mii lea lága vuostá. Eanaš oassi meahcásteddjiin leat luohtehahtti olbmot, geat ?uvvot lága ja sin servvodat dárbbaša. Meahcásteami birra leat nagodan Gumpe – birolaš konflikta vai álkes ?oavddus? ráhkadit luohtehahtti atmosfeara. Dan bilidit dakkár olbmot, geat geavahit atmosfeara ávkin iežaset ovdduid háhpohallamii. Dakkár olbmot leat gergosat guo??it ?uovokeahttá oktasaš njuolggadusaid, jus dat bálvala sin ovdduid. Sin doaibmavuogis gillájit eará meahcásteaddjit. Meahcásteaddjit galget oažžut sin astoáiggi doibmii viiddes doarjaga olles servodagas. Mii eat oa??o doarjaga, jus dohkkehit láhkarihkkumiid. Daidda meahcásteami jo?iheddjiide ja lohpehálddašeddjiide, geain lea gumppe bivdolohpi náli dikšuma dihte, lea dahkkojuvvo jearahallan. Gažadeami mielde vuosttas geah??aladdandálvvi lei measta menddo ollu bearráigeah??u, nuppi dálvvi olis fas almmuhedje, ahte bearráigeah??u lei liiggás unnán. Dasa, ahte mannán dálvvi lei unnán bearráigeah??u, ii lean sivvan dat ahte ovddit jagi bearráigeah?u kritiserejedje, muhto baicce dat ahte eiseválddiin ledje unnán resurssat. Sávvamis dat, ahte bearráigeah?u lei unnán, ii váikkuhan meahcásteami loahppabohtosii, mii ii buot áššiid olis mannange buot mihttomeriid mielde áibbas bures. Juos bearráigeah?u háliidit beavttálmahttit, de galget hálddašanorgánat addit eiseválddiide doarvái buriid resurssaid ja doaibmaválddi, maiguin gávnnahit ja estet rihkkosiid. Min servodagas leat geavahan ollu resurssaid gumppe ja suollemasbivddu olis buotlágan duogášbargui. Lea ordnejuvvon seminárat, gumpeeahkedat ja bargojoavkkut, vuo??uduvvon searvvit, ráhkaduvvon o??a lágat ja addojuvvon cealkámušat. Loahppaboa?usin leat gullon dakkár cealkámušat go ”boastut ?áskaduvvon” dahje ”joavdelas stajideapmi”. Iigo dál liv??ii juo áigi addit bargoráfi olbmuide, geat barget dáid áššiiguin, ja addit hálddašanorgánaid bargat bargguset? Go lean ?uvvon áššiid lahka, de sáhtán nannet, ahte hálddašanorgánat geah??alit duo?aige bargat nu buori barggu go vejolaš álbmoga ja EU:a gáibádusaid gaskkas. Dán dillái ii gávdno dakkár ?oavddus mii duhtada buohkaid, muhto baicce olbmot galget hárjánit dasa ahte gumppet leat dán máilmmis. Leathan mii hárjánan meahcis jo?idettiin earáge váivves áššiide; mis leat ealga?urrohat, niranasat, báljisin ?ullojuvvon vuovddit ja eará molsašuddi dilit. Mii meahccejohttit gal hárjánit. Mus lea ?uovvovaš ?oavddusevttohus: juohkehaš galggašii dikšut iežas áššiid nu bures go vejolaš. Diktot hálddašanorgánaid ja dutkiid bargat iežaset barggus, skáhppojednot hálddašanorgánaide luohtehahtti die?u, dikšot meahcásteami nu, ahte ?uovvut lágaid ja ehtalaš prinsihpaid, dubmejednot lágahisvuo?aid ja addojuvvot bearráigeh??iide doarjaga lágahisvuo?aid eastimis. Oaiviliid galgáge addit, muhto ovdanbuktot maid ?ovdosiid doarjjan. Mii meahccejohttit áddet, ahte ii leat guoros meahcis huikit. MARKUS AHO meahccebearráigeah??i Meahcirá??ehus H an nu H ut tu
• Ja ni Se pp än en , Va st av al o Täysin uusi Nighthunter 8x56 antaa sinulle ensiluokkaisen tarkan kyvyn tunnistaa saaliisi ja ampua eettisesti. Steinerin viimeisimmät teknologiset innovaatiot optiikan saralla ovat 70 vuoden kehitystyön tulos. Tämä teknologia yhdistettynä Steinerin legendaariseen metsästysperimään luo äärimmäiset yömetsästyskiikarit. Steiner Nighthunter – Legendan evoluutio MAAHANTUOJA: SAKO OY PL 149, 11101 RIIHIMÄKI PUH 010 830 5200 | WWW.SAKOSUOMI.FI Juovllaide leat gullan suopmelaš dálonárbevierus má?ggat bargguide gullevaš ráddjehusat. Juovlabeavddis fas oidnojit boares meahcceálbmoga vierut ja o??asut kristtalaš dábit. lll Boares suopmelaš dajahusa mielde Duomis juovllaid buktá, nuba juovlamánu 21. beaivvi ma??á lávejede dikšut dušše vealtameahttun beaivebargguid. Juovllaid áigge bivdosiid ?ovde gealdagasas, ri?aid báhcahedje ja gielaid njulgejedje. Ovddeš áiggiid vieruid mielde várra má?ggat fuo??ogáhttensearvvit vel dánge áiggi ráfáidahttet juovllaid. Juovladiiddat Go gearddi juovllaid áigge ii ožžon bivdit, de dalle lei vuogas diiddastallat oažžun dihte bivdolihku. Pyhäjärvi guovllus njoammelgárdut lávejedje váldit juovlagirkui manadettiin gárddiide dárbbašuvvon juovkkaid heastta seaibbis. Gárvves gielat fas galge leat ozas girkus ja rihpain finadettiin. Pihtipudas guovllus jáhkke, ahte go juovlagirkus geah?adii garra lunddot albmá ja gáskkii bániid oktii, de gávnnai guovžžabeasi. Fuo??uid biergu juovlabeavdái Fuo??u lea ožžon o??asit guovddáš saji má?gasiid juovlabeavddis buori smáhka ja ehtalašvuo?a dihte. Earenoamážit bohcco njuov??a lea gullan juovlabeavddi herskuide. Ovdamearkka dihte 1940ja 1950-logus restorá??aid borramušlisttuin bohccobiergu lei má?gga hámis juovllaid lahkosis. Juovlaherskon leat leamaš maid njoammelja ealggabiergu. Ealgga lávejedje fállat ovtta helssetlaš restorá??as ealggaoaivemálisin ovttas sáltelasttaiguin. Villaborramuša meahci fálaldagaid geavaheapmi heive ain buorebut olbmuid borramušideologiijai. Go stelle fuo??u juovlabeavdái, de geavaha áigeguovdilis hersko muhto maid ?ájeha ahte dovdá máttuidis. Meahcásteaddji juovllat PERTTU MATERO, Suoma Meahcástanmusea & SUSANNA HAAVISTO , ELO – Suopmelaš borramuškultuvrra ovddidanfoanda
• Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi H U I P P U M E R K K I M M E Kysy kauppiaaltasi! Lapua Naturalis 9,3x62 N560, 16,2 g., svh. 89,00 € Nordis Oy_Lapua 9,3x62_Naturalis_Metsästäjä nro6_210x267mm.indd 1 18.10.2016 12:35:21