• M et sä st äj ä 6 l 2019 EU-ennakkoratkaisu linjasi kannanhoidollista metsästystä Latvalinnustus vaatii malttia H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää edustuksistamme Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Ta rj ou s on vo im as sa 31 .1 2. 20 19 sa ak ka . GRS-uutuudet: GRS Ragnarok, GRS Bifrost ja GRS Warg GRS Warg Tikka T3 -tukin ostajalle Tikka T3 -pikavaihtojalusta Optilockrenkaille sekä GRS-ampumatukipussi kaupan päälle! GRS Bifrost -synteettinen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •Picatinny-kisko mahdollistaa lisävarusteiden kiinnittämisen •kumiset otepinnat Suositusvähittäishinta 599,00 € GRS Warg -synteettinen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •erilaiset lisävarusteet kiinnitettävissä etutukkiin •M-Lok yhteensopiva Suositusvähittäishinta 799,00 € GRS Ragnarok -alumiininen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •erilaiset lisävarusteet kiinnitettävissä etutukkiin •M-Lok yhteensopiva Suositusvähittäishinta 1 499,00 € Tu ot ek uv is sa es iin ty vi ä va ru st ei ta (a se , ää ne nv ai m en ni n, tä ht äi nk iik ar i, la m pp u, bi po d) ei to im it et a G RS -t uk in m uk an a. Nordis Oy GRS uutuudet_Metsästäjä nro6 2019_210x245mm.indd 1 21.10.2019 9:02:49
• 2 l Metsästäjä 6 l 2019 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta: Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan MetsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Erätalousyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Ratatie 11), 01301 Vantaa www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki, postiosoite: PL 2, 00791 Helsinki puh. 029 532 6000. www.luke.fi Ruokavirasto/ Villija vesieläinjaosto Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5) puh. 029 530 0400 (vaihde) Eläinnäytteet osoitteella: Ruokavirasto, Matkahuolto, Oulu www.ruokavirasto.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 029 431 2002, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino: Hansaprint 2019/Met19_06 Kansikuva: ANTTI TURPEINEN Metsästäjä -lehti Nro 6/2019 68. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 20.1.2020. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen.
• Tässä numerossa 2 l 2019 AR TO M ÄÄ TT Ä Metsästäjä 6 l 2019 l 3 Tässä numerossa 6 l 2019 5 Pääkirjoitus: Lyijyn tulevaisuus ja terveysriskit metsästyspatruunoissa 6 Tammikuinen latvalinnustus 12 Mäyräkoira sai uusia kavereita 16 Valkohäntäpeuran metsästyskausi alkoi vauhdikkaasti 18 Hyvinvointia riistasta -hankkeesta apua metsästysseurojen toimintaan 20 Riistalaukauksen jälkeen, osa 3: Nahasta taljaksi 24 Hirven metsästystavat, osa 1: Houkuttelumetsästyksen salat 28 Oma riista: hyödynnä ajantasaista hirvitietoa 30 Ajantasaista tietoa hirvikannan koosta 31 Sattui erästellessä: hirven raju pakomatka 32 Matkalla kohti parempaa hirvieläinkantojen hoitoa 33 Varapuheenjohtajalta: Susikonflikteista 33 Metsähanhien epäonnen kesä 36 Susikannan hoito on pitkäjänteistä työtä 38 Ennakkoratkaisu rajoittaa luontodirektiivin tulkintaa 40 Tangojuniori Henri Jokinen: Metsästys inspiroi laulamaan 41 Ministeriön kuulumisia: Älä ammu myrkyllistä raskasmetallia omaan paistiin 42 Metsästäjän aseet: Haulikko peurajahtiin? 46 Metsästäjän patruunat: Lyijytön vaihtoehto, monometalliluodit 48 Lyijyn käytön rajoittaminen ammuksissa ja kalastusvälineissä 50 Riistapainotteiset metsänhoitokoulutukset 52 Valtion pyyntimaiden vartija 54 Erätaidot valinnaisaineena 55 Vanajanlinna – Suomen ainoa metsästyslinna 58 Kehittyvä riistatalous, osa 11: Metsästysseuran puheenjohtaja paljon vartijana 60 Reseptit ála Akseli Herlevi: Hirvi 62 Uutismakasiini 65 Eräilmoitukset 66 Lajiesittely: Villikani 67 Áigeguovdilis ságat sámegillii 24 Hirven metsästystavat, osa 1: Houkuttelumetsästyksen salat 48 Lyijyn käytön rajoittaminen ammuksissa ja kalastusvälineissä 46 Metsästäjän patruunat: Lyijytön vaihtoehto monometalliluodit 6 Tammikuinen latvalinnustus AR TO TA KK IN EN VI LL E VI IT AN EN X
• W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. Lafayette Smart asettaa uuden standardin metsästysradioille. Kompaktista koosta huolimatta radiossa on suuri ja selkeä näyttö. Smart on vienyt ominaisuudet uudelle tasolle, siinä on paras IP-luokitus, kuorisuojaus ja pienin virrankulutus. Selkeä suomen tai ruotsinkielinen valikko tekee puhelimen käytöstä todella helppoa. INFO -nappi ja sisäänrakennettu ohjekirja täydentää helppokäyttöisyyttä. Älykkään kantamatestin avulla varmistat, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Smart kommunikoi myös digitaalisesti ja hiljaa. SMS -tekstiviestitoimintoa käyttämällä kommunikoit helposti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Toiminto vaatii, että kaikilla käyttäjillä on digitaaliset radiot. Uudistettu 70 Mhz punainen antenni on entistä kestävämpi ja taipuisampi. Radion mukana tulevalla maakaapelilla parannat kuuluvuutta entisestään. Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteessa: www.hjorth.fi Tulevaisuuden metsästysradio: pieni, älykäs ja yksinkertainen. Testivoittaja Svensk Jakt nro 6 2018
• JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus Metsästäjä 6 l 2019 l 5 M onet meistä muistavat ajat, jolloin bensiinin lisäaineena käytettiin lyijyä. Tämä johti sen kertymiseen luontoon ja sieltä marjojen ja sienien mukana aina ihmisten elimistöön saakka. Lyijyn kieltäminen polttoaineissa oli hyvä ratkaisu, jonka vaikutukset tuntuivat melko nopeasti. Samalla tavoin jo 1990-luvulla herättiin siihen, että lyijyhaulit saattavat päätyä vesilintujen syömiksi ja sitä myötä jauhautua lihasmahoissa niin, että lyijyä päätyy lintujen elimistöön. Tähän Suomessa reagoitiin kieltämällä lyijyhaulit vesilinnustuksessa. Lyijyn myrkyllisyydestä sen päätyessä eläviin eliöihin ei ole epäilystäkään, vaikkei se patruunoissa käytettävässä metallisessa muodossa kovin herkästi liukenekaan. Samoin on selvää, ettei se ole valikoitunut ampumatarvikkeisiin sattumalta vaan metsästyksessä hyödyllisten patruunoihin soveltuvien ominaisuuksiensa takia. Tästä on seurannut se, että iso osa käyttämistämme aseista on suunniteltu toimimaan nimenomaan lyijypatruunoilla. Samalla tavoin on selvää, että lyijyn kertyminen luontoon niin, että se päätyy ravintoketjussa ylöspäin, on pyrittävä välttämään. Uusien tutkimustulosten mukaan riistaan patruunoista päätyvä lyijy on terveydelle vaarallisempaa kuin tähän asti olemme ymmärtäneet. EU onkin ottanut lyijyasian omakseen. Jo jonkin aikaa on ollut käsittelyssä ehdotus, jossa lyijyhaulien käyttö Ramsar-määritelmän mukaisilla kosteikoilla kiellettäisiin. Määritelmä on Suomen kannalta ongelmallinen, sillä Ramsar-kosteikot kattavat ison osan maa-alueesta, jonka me miellämme tavalliseksi metsäksi. Tarjosimmekin EU:n rattaisiin ehdotusta, jossa rajoitusalueet olisi määritelty niin, että ne oikeasti sisältävät vesialueita ja samalla varmistaisivat tavoitellut suojeluvaikutukset vesilinnustuksessa. Esityksemme kohtalo on EU:ssa vielä auki ja mahdollisesti se tulee pohdittavaksi marraskuussa. Uutena asiana EU on pyytänyt selvitystä lyijyn kieltämisestä kaikissa ampumatarvikkeissa. Yhtenä tarkoituksen on varmistaa, ettei lyijyä missään olosuhteissa päätyisi haulien tai luotijäämien muodossa haitallisessa määrin riistaruokaan ja siten vaarantaisi riistan mainetta puhtaana ja terveellisenä ruokana. Lyijykielto olisi iso muutos nykytilanteeseen. Meidän täytyisi hakea korvaavat materiaalit kaikkien lyijyhaulien ja -luotien tilalle. Monille metsästäjille se tarkoittaisi myös uusien aseiden hankintaa. Toivottavaa on, että mahdolliset rajoitukset ovat suhteessa riskeihin. Kaikki metsästäjät eivät näytä vielä huomanneen, että uusia rajoituksia on todennäköisesti tulossa. Missä laajuudessa ja millä aikataululla on vielä auki. Toivottavaa on, että jos hyvin tiukkoja rajoituksia tulee, niin korvaavat materiaalit kehittyvät edelleen, niiden saatavuus paranee sekä hinnat laskevat. On hyvin ikävää, jos uusien lyijyttömille patruunoille sopivien aseiden hankkimistarve muuttuisi sellaiseksi, että se pahimmillaan saattaisi lopettaa jonkun metsästysharrastuksen kokonaan. Tutkijoiden varoitukset lyijyn vaaroista terveydelle niin meidän metsästäjien kuin kaikkien riistaruokaa nauttivien osalta on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Lyijyn tulevaisuus ja terveysriskit metsästyspatruunoissa
• 6 l Metsästäjä 6 l 2019 MIKAEL LUOMA , ARTO TAKKINEN , ANTTI TURPEINEN ja JAAKKO TURPEINEN Tammikuinen latvalinnustus R uotsissa metson talvinen latvalinnustus on vuosittain sallittua ja siellä suomalaisia vierailee pyynnissä säännöllisesti. Ulkomailla hankittuja kokemuksia metsästysmuodosta pystyy joiltain osin hyödyntämään meilläkin. Hakopuut paljastavat metsojen ruokailualueet Talvella metson ravinto koostuu lähes yksinomaan männyn neulasista. Kangasmänniköiden nuoret kasvatusmetsät ja vaarojen lakialueet ovat tyypillisiä metsojen ruokailualueita. Kokemuksen mukaan metsoja löytyy talvella vaaroista yli 300 metrin korkeudesta. Toisen selkeän ruokailualueen muodostavat rämeiden laitamat. Niistä löytyy kitukasvuisia, käkkärälatvaisia mäntyjä, joiden neulasia metsot käyttävät ravintoTalvinen metsäkanalintujen pyynti poikkeaa monesta muusta metsästyksestä. Suurimpia eroja ovat metsästysmuodon vaatima hyvä fyysinen kunto sekä talviset olosuhteet. Latvalinnustuksessa ei pysty myöskään hyödyntämään koiraa, koska keliolosuhteet ovat pääsääntöisesti sellaiset, ettei koira pysty liikkumaan. Siten linnun löytäminen on kovan hiihtämisen, maastoja lajituntemuksen sekä pienen onnenkaupankin tulosta. ARTO TAKKINEN
• Metsästäjä 6 l 2019 l 7 na. Niin kangasmänniköillä, vaarojen lakialueilla kuin rämeillä metsot suosivat puita ja puuryhmiä, joista niillä on hyvä näkyvyys ympäristöön. Varmistaakseen hyvät tarkkailuasemat, metsot ruokailevat pääsääntöisesti puun latvustossa. Nämä metsojen ruokailualueet tunnistaa hakopuista. Tyypillisesti hakopuu on vanha, kitukasvuinen tai vahingoittunut ja sen hennoimpien oksien päissä on neulastupsuja, jotka ovat säästyneet syömiseltä. Metso käyttää samoja puita ja alueita vuodesta toiseen. Latvalinnustajan kannattaa jo syksyn metsästysretkillä kiinnittää huomiota hakopuihin ja suunnata sitten talvipyyntiin näille alueille. Metsot ruokailevat verrattain yleisesti myös hangen päällä kävellen, kiertäen ja samalla hakoen havupuiden alaoksien neulasia. Jälkinauha kiertelee puulta toiselle, päättyen siipien lentoonlähtökuvioihin tai kieppiin kaivautumiseen. Yhtenäisiltä metsäalueilta ja vaarojen lakialueilta metsojen pyytäminen on usein hankalaa, koska näkyvyyttä on rajallisesti. Metso huomaa ruokailuhetken häiritsijän, ja paljastaa olinpaikkansa vasta lentoon lähtiessään. Sen sijaan avoimilla rämeillä metsästäjällä on paremmat mahdollisuudet havaita metso etäältä ja siten päästä ampumatilanteeseen. Kokemukseni mukaan metso ei kuitenkaan käytä esimerkiksi täysin avointen neva-alueiden reunapuita, vaan ovat selvästi rämeen laidoilla, usein suojaisan rämepoukaman kainalossa. Metson ja teeren ruokailukäyttäytyminen ohjaa metsästystä Metsolla on talvella kaksi aktiivista ruokailuhetkeä. Hetket ajoittuvat aamuja iltahämärän aikaan. Radioseurattujen metsojen ruokailuaika on talvipäivän aikana ollut noin kolmen tunnin luokkaa, painottuen iltahämärään. Aamuhämärässä pyytäjän tuleekin jo olla liikkeellä otollisilla alueilla. Aamun lyhyessä ruokailuhetkessä metso ahmii kuvun täyteen männynneulasia, jonka jälkeen se AN TT I TU RP EI N EN
• 8 l Metsästäjä 6 l 2019 sujahtaa kieppiin päiväksi. Kokemuksieni mukaan kieppi ei ole kaukana ruokailupuusta. Usein metso on pudottautunut puun lähelle hangelle, syöksyen tai kaivautuen kieppiin. Iltapäivällä metsot ruokailevat selvästi aamuista pidempään, joka lisää metsästäjän mahdollisuuksia metson havaitsemiseen. Sääolosuhteilla on oma vaikutuksensa. Tuulisella säällä ruokailuhetket ovat lyhyitä, mutta pakkasen kovuudella ei ole niinkään merkitystä. Ehkä pieniä kokemuksen tuomia viitteitä on siitä, että erityisen kovalla pakkasella kiepistä ajetun metson lentomatka olisi lyhyempi. Tosin tällöin metso saattaa kaivautua kieppiin saman tien uudelleen, metsästäjältä piiloon ja lämpöön. Metsosta poiketen teeret liikkuvat isommissa parvissa ja myös ruokailuaktiivisuus on erilainen. Teeret lähtevät aamun valjettua liikkeelle hakeutuen koivikoihin urpujen ja silmujen syöntiin. Aamun ruokailuhetki kestää muutaman tunnin. Tällä aterioinnilla teeri pärjää seuraavaan aamuun. Tyypillisesti teeret eivät metsojen tapaan enää iltapäivällä ruokaile, vaan viettävät aamupäivän ruokailuhetkiä lukuun ottamatta koko vuorokauden kiepissä. Löytöjä puusta ja kiepistä Yleinen mielikuva latvalinnustuksesta on, että metso löydetään puusta ruokailemasta aamutai iltahämärän aikaan. Kokemuksien mukaan ehkäpä puolet metsästystilanteista toteutuukin näin. Toinen varsin tyypillinen metsästystilanne saa alkunsa ruokailupaikan läheltä, hangen alta syöksyvästä ja metsästäjää lentoon pakenevasta linnusta. Kiepistä metson pakoetäisyys on verrattain lyhyt, parista kymmenestä metristä muutamaan metriin. Kiepistä pakenevaa metsoa kannattaa tarkkaan seurata, painaa mieleen lentosuunta ja etäisyydet. Tyypillisesti metso lentää 200-300 metriä, josta sen voi löytää puusta tarkkailemasta. Jotta metsoja löytää kiepistä, kannattaa rämeen laitoja hiihdellessä kiinnittää huomioita mäntyjen latvaosiin. Hiihtoreitti kannattaa suunnata hakomäntyjä kiertäen. Joskus männyn latvoista voi jo kaukaakin havaita lumettomia kohtia, jotka viestivät metson ruokailleen puussa aikaisemmin. Puiden latvaosien tarkkailussa katselukiikarit ovat kätevät. Lopulta ruokailujäljet, puun alle varisseet neulaset ja ulostejätökset varmistavat puun ravintokohteena. Havainto on arvokas, sillä ruokailija saattaa löytyä läheltä. Ampumatilanteessa maltti on valtti Se yksi metson tai teeren ampumistilanne saattaa olla koko kauden ainoa. Tilannetta ei kannata pilata sillä, ettei asetta ole etukäteen kohdistettu käytettäville patruunoille, ampumaetäisyys lintuun arvioidaan väärin tai aseelle ei malteta tehdä kunnon tukea. Ampumatilanteessa hyvältä tuelta ammutaan kiväärillä tarkkoja laukauksia tyypillisesti 130 170 metrin etäisyydelle. Siten ase kannattaa etukäteen radalla kohdistaa 150 metrille. Tärkeää on tiedostaa myös Pieni epätoivo jo iskee; ovatko nämä seudut metson talvisia alueita? Vanhojen hakopuiden säestämä alue vaikuttaa kuitenkin otolliselta. Suksea työntäessä sen kärki tulee hangen alta esiin. Katse kiertää rämemäntyjen lumisia latvoja. Musta möykky ottaa silmään, kiikaria ei tarvitse, siinä se on! Metso männyn latvassa. Vaistonvaraisesti vedän itseni takaisesti puun taakse piiloon, tihentynyt syke tuntuu rinnassa. Tätä hetkeä on hiihdetty koko päivä! Tarkka laukaus hyvältä tuelta tuottaa arvokkaan metsästyssaaliin. ARTO TAKKINEN M IK AE L LU OM A
• Metsästäjä 6 l 2019 l 9 ampumasuunnan takamaaston turvallisuus, sillä yläviistoon ammuttaessa luoti lentää kilometrejä. Erityisesti vieraassa maastossa kännykkäkartan maastokartalta pystyy kätevästi selvittämään asutuskeskuksien sijainnin suhteessa aiottuun ampumasuuntaan. Turvallisuus latvalinnustuksessa Syksyisestä linnunpyynnistä poiketen erityisesti kylmyys on huomioitava reitin suunnittelussa, vaatetuksessa sekä varusteissa. Esimerkiksi 30 asteen pakkasessa poikki napsahtanut suksenside pysäyttää umpihangessa etenemisen väistämättä. Paita hiestä märkänä, kaukana lähimmältä metsäautotieltä, ollaan ikävässä pinteessä. Varaside repun sivutaskussa on kantamisen arvoinen asia. Kännykkä on hyvä turvaväline niin yhteydenpitoon kuin suunnistamiseen. Pelkästään puhelimeen et voi kuitenkaan luottaa. Akun loppumiseen tai puhelimen rikkoutumiseen on varauduttava. Turvallisuutta lisää myös, jos etukäteen kertoo metsästyskaverille suunnitellusta reitistä ja aikataulusta. Reitin suunnittelussa on huomioitava luVarusteet Lumipuku Lumipuvulla maastoudutaan talviseen maisemaan. Ulkovaatteiden päälle puettava kevyt ja hengittävä kuoripuku mahdollistaa sääolosuhteiden mukaisen vaatetuksen muuttamisen alle. Sukset, siteet ja sauvat Suksien tulee olla riittävän pitkät upottavassa lumessa hiihtämiseen. Suksien ja siteiden suhteen mieltymyksiä on useita. Suksessa tulisi kuitenkin olla riittävän notkea kärki, joka helpottaa etenemistä upottavassa lumessa. Sauvoissa iso sompa on välttämätön. Kenkien tulee olla riittävän isot, jotta tarvittaessa voi käyttää myös villasukkia. Lumikengät voi latvalinnustuskäytössä unohtaa. Suunnistusvälineet Mukana oltava metsästysalueen paperinen kartta ja kompassi. GPS-laitteet ja kännykkäkartat ovat käteviä, mutta niiden rikkoutumiseen on varauduttava. Monissa karttaohjelmissa voi karttapohjan vaihtaa ilmakuvaan, joka auttaa reitin suunnittelussa. Reppu Kätevin on aseenkantoreppu, jossa ase kulkee mukana lähes hiihtoa haittaamatta. Aseelle on paras ommella oma kuljetuspussi, jossa kivääri säilyy lumettomana koko päivän. Muut varusteet Metsästysreppuun kuuluvat aina tulentekovälineet, puukko ja eväät. Sulana pysyvää juomista on syytä olla mukana riittävästi. Kovemmilla pakkasilla kädenlämmittimet ovat ylellisyyttä. Jos suunnitelmissa on pitää myös nuotiotaukoja, mukaan on varattava esimerkiksi kevyt untuvatakki. Vain harva saa saalista Tammikuisen latvalinnustuksen kestävyys perustuu siihen, että pyynti sallitaan vain parhaimpina lintuvuosina ja silloinkin saalismäärä on pieni. Viimeksi Suomessa on ollut sallittua metson latvalinnustus vuonna 1965 ja teeren vuonna 1980. Tulevana talvena metsästys on sallittua rajatulla alueella 20.1.–31.1.2020. men upottavuus, sillä polveen upottavassa lumessa eteneminen on varsin hidasta. Erityisesti joet ja purot kannattaa huomioida jo reitin suunnittelussa. Yllättävästi monet virtavedet pysyvät hangen alla sulina ja ovat pahimmillaan petollisia ansoja hiihtäjälle. Uppolumessa hiihto vaatii hyvää fyysistä kuntoa. Pareittain hiihtäessä, vuorovedolla, eteneminen helpottuu ja samalla on tuplasti enemmän silmäpareja lintujen huomaamiseen. Pareittain hiihto lisää turvallisuutta ja luo sosiaalisuutta metsästykseen. Eettisyys avainasemassa Talveksi erityisesti teeret parveutuvat parhaimmillaan monikymmenlukuiseksi parveksi. Metsotkin saattavat esiintyä parvina, mutta yksilömäärä on tyypillisesti alle viisi lintua. Joskus metsästäjälle saattaa tulla tilaisuus useammankin linnun pudottamiseen, mutta silloin tulee säilyttää maltti. Yksittäisen linnun kannat kestävät pyytää, mutta ahneuteen ei ole varaa. Latvalinnustukseen ei kuulu moottorikulkuneuvojen hyödyntäminen. Talvisen linnunpyynnin toivoisi säilyvän perinteisenä umpihankihiihtona erämaissa, jossa saalis ei ole tärkeintä. Tärkeämpää on nauttia talvisesta luonnosta, nähdä vaivaa lintujen löytämiseksi ja oppia luonnontuntemusta. Joskus voit onnistua saamaan arvostetun saaliin perheen juhlapöytään. M IK AE L LU OM A
• 139,VAIN! Marttiini Talviyö Vuosipuukko 2020 Valon ja varjon kisailu on ikuistettu Marttiinin vuoden 2020 vuosipuukon mustavalkoiseen ilmeeseen. Vhattu visakoivuinen kahva, krominkirkas terä ja musta nahkatuppi. Myymälät ja Karkkainen.com 79 Telwin Drive 13000 12V apukäynnistin Ultra kompakti mukana kulkeva hätä-apustartti autoille, moottorikelkoille, moottoripyörille venemoottoreille, metsästäjille Teho 12V 450A (max 800A) USB lataus 1A ja 2,1A älypuhelimia ym. varten 12V ja 19V ulostulo kannettavien tietokoneiden lataamiseen 13000mah Burrel DSGR laservalo setti Erittäin pitkällä, jopa 1500m kantava säädettävällä laserkeilalla varustettu, vihreä laservalosetti. Setti sisältää: laservalaisin, säädettävä jalusta, adapteri 1" ja 30mm tähtäinkiikariin, etäkytkin 149 ,Burrel X20 Hunter 2000lm otsavalo Tehokas 2000lm -otsavalo laajalla valokeilalla ja kätevällä säätökytkimellä. Mukana toimitetaan Micro -USB -ladattava 3100mAh, 18650 -akku. 94 90 Conibear RST 120 Pyyntirauta Kaksijousinen pyyntirauta minkille ja piisamille. Ruostumattomuutensa vuoksi huoltovapaa. Tukkulaatikossa nyt 16,58,-/kpl. Norm. á 27,90 -41 % 199 /12kpl Vern Chopper korkea kokkiveitsi Aasialaisten keittiömestareiden suosiman veitsimallin mukaan valmistettu, korkealla teräprofiililla varustettu kokkiveitsi. Terämateriaali on kiillotettua ja korkealaatuista saksalaista ruostumatonta 1.4116-terästä 44 90 Wildgame Cloak Pro 14 Lightsout riistakamera 14 megapikselin kuvakenno inframustasalama, jossa 36 Led-valoa (kantomatka jopa 21 m) liiketunnistimen kantomatka jopa 18 m laukaisuviive alle 0,75 sekuntia muistikorttipaikka maks. 32 GB värilliset stillja videokuvat päivällä mustavalkoiset stillja videokuvat yöllä kuvausviiveen säätö (15 s – 1 min) 79 /20rs 119,VAIN! Geco 7,62x39 patruuna Geco Target sarjan tarkka harjoituspatruuna. Luodin tyyppi ja paino: FMJ 8,0 g Lähtönopeus: 740 m/s Rasiassa 50 kpl Tukkulaatikko 1000 patruunaa: 499 Nokian Jalkineet Naali talvisaappaat Lämmin talvisaapas kovaan käyttöön. Armeijasaappaan siviiliversio, jossa kuivatettava irtohuopavuori. Päällyskerros erikoiskumia, tuplavahvikkeet kärjessä ja kannassa. maastosuksiin mitoitettu kärki. 100% vesitiivis. Norm. 159,00 149 ,Beretta 690 12/76 30 White haulikko 690 sarjan kisalaukaisukoneisto.Piiput on sportingmalliset ja ventiloidut. Piipunmateriaalina Steelium pitkällä ylimenokartiolla rekyylin hallintaa varten.Säädettävä poskipakka ja puut ovat valikoitua luokkaa 2,5+. Etutukki on mallia rounded. Kumitettu toplever. Ase toimitetaan neljällä Optima HP vaihtosupistajalla. Kuminen Microcore perälevy. Aseessa on manuaalivarmistin. Paino noin 3550g. Aseessa on numerointi 1 of 300. 2890 ,Fjällräven Singi Stubben reppu Uudistettu malli klassisesta Stubben -repusta. Tässä kestävässä rinkassa on sisäänrakennettu kehikko, joten sen päälle on mukava istahtaa Norm. 239,00 -13 % 209 ,Neverfind oranssi koiramiehen liivi Hirviliivi, joka kehitetty erityisesti liikkuvien koiramiesten vaatimuksia huomioon ottaen. Norm. 39,00 -49 % 19 90 Muck Boot Arctic Sport lämpösaappaat Legendan paluu! Arctic sport talvisaapas on kevyt, siro, jalassa miellyttävä ja todella lämmin saapas, joka mullistaa käsitykset lämpökengistä. Sopii niin passikengäksi, pilkkisaappaaksi kuin myös liikkuvan metsästäjän jalkineeksi. Ei hiosta jalkaa lämpimälläkään kelillä. 119 ,499,VAIN! Queen 7 asekaappi Queen 3 mm täysteräksinen asekaappi. Täyttää uuden aselain vaatimukset, EN14450 sertifioitu ja hyväksytty. Jopa 7 aseelle Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Tähän malliin mahtuu myös 30 " piipulla varustettu puoliautomaattiase, maksimi pituus aseelle: 1310 mm Norm. 549,00 Safety 10 asekaappi Safety 10 täysteräksinen asekaappi. Täyttää uuden aselain vaatimukset, EN14450 sertifioitu ja hyväksytty. Jopa 10 aseelle Vahva, kaksiseinäinen ovi Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Pidikkeet puhdistusvälineille Teräskoukut oven sisäpuolella Seinäkiinnitysmahdollisuus Aseen maksimi pituus: 1300 mm Avainlukitus Mitat: 1500 x 700 x 335 mm Paino: 95 kg Norm. 599,00 -17 % Anar Hirvas metsästyspuku miehille tai naisille Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Väri ja kuosit on suunniteltu maastouttamaan metsästäjä eläimen näkökyvyltä. Kirkas oranssi väritys täyttää uusimmat lain vaatimukset. Täysin vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä sekä kevyt rakenne Myös vihreä 249,VAIN! Anar Garra miesten tai naisten housut Monikäyttöiset vaellushousut kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Housut sopivat yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Joustavat lisäkappaleet ja viimeistelty istuvuus antavat mahtavan liikkuvuuden. Ruskea ja vihreä väri Suomessa suunniteltu ja testattu Anar Garra miesten tai naisten takki Erinomaisesti hengittävä ulkoilutakki kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Takki sopii yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Suunnittelussa erityishuomio on ulkonäössä ja toimivuudessa ja materiaalit on valittu kestävyys edellä. Ruskea ja vihreä väri Suomessa suunniteltu ja testattu. 149,VAIN! Anar Jussa merinovillapipo Materiaali: 100% erittäin hieno mulesing free merinovilla. Made in Finland Ei kutita eikä purista Yksi koko sopii kaikille Useita värejä Myymälät ja Karkkainen.com 29 90 Anar Sarrit kengät Erittäin kevyet ja hyvin jalkaa tukevat kengät metsästykseen sekä vaelluksille. Vedenpitävä mutta hengittävä kalvo pitää jalkasi kuivina säästä ja aktiivisuudestasi riippumatta. 79 ,Anar Njahkat kengät Notkeat, joustavat ja vedenpitävät maastojalkineet. Hiljaiseen ja miellyttävään maastossa liikkumiseen.Suunniteltu tyypillisiin suomalaisiin maastoihin; lehtoihin, kangasmetsiin, soille. 149 ,Anar Leather asepussi Täysnahkainen asepussi. Koko pitkä YKK-vetoketju Mukana nahkainen asehihna Pituus: 130 cm Korkeus korkeimmasta kohdasta: 25 cm 199 ,Tarjoukset voimassa 31.12.2019 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Tarjoukset voimassa 31.12.2019 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
• 139,VAIN! Marttiini Talviyö Vuosipuukko 2020 Valon ja varjon kisailu on ikuistettu Marttiinin vuoden 2020 vuosipuukon mustavalkoiseen ilmeeseen. Vhattu visakoivuinen kahva, krominkirkas terä ja musta nahkatuppi. Myymälät ja Karkkainen.com 79 Telwin Drive 13000 12V apukäynnistin Ultra kompakti mukana kulkeva hätä-apustartti autoille, moottorikelkoille, moottoripyörille venemoottoreille, metsästäjille Teho 12V 450A (max 800A) USB lataus 1A ja 2,1A älypuhelimia ym. varten 12V ja 19V ulostulo kannettavien tietokoneiden lataamiseen 13000mah Burrel DSGR laservalo setti Erittäin pitkällä, jopa 1500m kantava säädettävällä laserkeilalla varustettu, vihreä laservalosetti. Setti sisältää: laservalaisin, säädettävä jalusta, adapteri 1" ja 30mm tähtäinkiikariin, etäkytkin 149 ,Burrel X20 Hunter 2000lm otsavalo Tehokas 2000lm -otsavalo laajalla valokeilalla ja kätevällä säätökytkimellä. Mukana toimitetaan Micro -USB -ladattava 3100mAh, 18650 -akku. 94 90 Conibear RST 120 Pyyntirauta Kaksijousinen pyyntirauta minkille ja piisamille. Ruostumattomuutensa vuoksi huoltovapaa. Tukkulaatikossa nyt 16,58,-/kpl. Norm. á 27,90 -41 % 199 /12kpl Vern Chopper korkea kokkiveitsi Aasialaisten keittiömestareiden suosiman veitsimallin mukaan valmistettu, korkealla teräprofiililla varustettu kokkiveitsi. Terämateriaali on kiillotettua ja korkealaatuista saksalaista ruostumatonta 1.4116-terästä 44 90 Wildgame Cloak Pro 14 Lightsout riistakamera 14 megapikselin kuvakenno inframustasalama, jossa 36 Led-valoa (kantomatka jopa 21 m) liiketunnistimen kantomatka jopa 18 m laukaisuviive alle 0,75 sekuntia muistikorttipaikka maks. 32 GB värilliset stillja videokuvat päivällä mustavalkoiset stillja videokuvat yöllä kuvausviiveen säätö (15 s – 1 min) 79 /20rs 119,VAIN! Geco 7,62x39 patruuna Geco Target sarjan tarkka harjoituspatruuna. Luodin tyyppi ja paino: FMJ 8,0 g Lähtönopeus: 740 m/s Rasiassa 50 kpl Tukkulaatikko 1000 patruunaa: 499 Nokian Jalkineet Naali talvisaappaat Lämmin talvisaapas kovaan käyttöön. Armeijasaappaan siviiliversio, jossa kuivatettava irtohuopavuori. Päällyskerros erikoiskumia, tuplavahvikkeet kärjessä ja kannassa. maastosuksiin mitoitettu kärki. 100% vesitiivis. Norm. 159,00 149 ,Beretta 690 12/76 30 White haulikko 690 sarjan kisalaukaisukoneisto.Piiput on sportingmalliset ja ventiloidut. Piipunmateriaalina Steelium pitkällä ylimenokartiolla rekyylin hallintaa varten.Säädettävä poskipakka ja puut ovat valikoitua luokkaa 2,5+. Etutukki on mallia rounded. Kumitettu toplever. Ase toimitetaan neljällä Optima HP vaihtosupistajalla. Kuminen Microcore perälevy. Aseessa on manuaalivarmistin. Paino noin 3550g. Aseessa on numerointi 1 of 300. 2890 ,Fjällräven Singi Stubben reppu Uudistettu malli klassisesta Stubben -repusta. Tässä kestävässä rinkassa on sisäänrakennettu kehikko, joten sen päälle on mukava istahtaa Norm. 239,00 -13 % 209 ,Neverfind oranssi koiramiehen liivi Hirviliivi, joka kehitetty erityisesti liikkuvien koiramiesten vaatimuksia huomioon ottaen. Norm. 39,00 -49 % 19 90 Muck Boot Arctic Sport lämpösaappaat Legendan paluu! Arctic sport talvisaapas on kevyt, siro, jalassa miellyttävä ja todella lämmin saapas, joka mullistaa käsitykset lämpökengistä. Sopii niin passikengäksi, pilkkisaappaaksi kuin myös liikkuvan metsästäjän jalkineeksi. Ei hiosta jalkaa lämpimälläkään kelillä. 119 ,499,VAIN! Queen 7 asekaappi Queen 3 mm täysteräksinen asekaappi. Täyttää uuden aselain vaatimukset, EN14450 sertifioitu ja hyväksytty. Jopa 7 aseelle Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Tähän malliin mahtuu myös 30 " piipulla varustettu puoliautomaattiase, maksimi pituus aseelle: 1310 mm Norm. 549,00 Safety 10 asekaappi Safety 10 täysteräksinen asekaappi. Täyttää uuden aselain vaatimukset, EN14450 sertifioitu ja hyväksytty. Jopa 10 aseelle Vahva, kaksiseinäinen ovi Sisäinen, lukittava ammuslaatikko Pidikkeet puhdistusvälineille Teräskoukut oven sisäpuolella Seinäkiinnitysmahdollisuus Aseen maksimi pituus: 1300 mm Avainlukitus Mitat: 1500 x 700 x 335 mm Paino: 95 kg Norm. 599,00 -17 % Anar Hirvas metsästyspuku miehille tai naisille Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Väri ja kuosit on suunniteltu maastouttamaan metsästäjä eläimen näkökyvyltä. Kirkas oranssi väritys täyttää uusimmat lain vaatimukset. Täysin vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä sekä kevyt rakenne Myös vihreä 249,VAIN! Anar Garra miesten tai naisten housut Monikäyttöiset vaellushousut kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Housut sopivat yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Joustavat lisäkappaleet ja viimeistelty istuvuus antavat mahtavan liikkuvuuden. Ruskea ja vihreä väri Suomessa suunniteltu ja testattu Anar Garra miesten tai naisten takki Erinomaisesti hengittävä ulkoilutakki kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Takki sopii yhtä hyvin niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. Suunnittelussa erityishuomio on ulkonäössä ja toimivuudessa ja materiaalit on valittu kestävyys edellä. Ruskea ja vihreä väri Suomessa suunniteltu ja testattu. 149,VAIN! Anar Jussa merinovillapipo Materiaali: 100% erittäin hieno mulesing free merinovilla. Made in Finland Ei kutita eikä purista Yksi koko sopii kaikille Useita värejä Myymälät ja Karkkainen.com 29 90 Anar Sarrit kengät Erittäin kevyet ja hyvin jalkaa tukevat kengät metsästykseen sekä vaelluksille. Vedenpitävä mutta hengittävä kalvo pitää jalkasi kuivina säästä ja aktiivisuudestasi riippumatta. 79 ,Anar Njahkat kengät Notkeat, joustavat ja vedenpitävät maastojalkineet. Hiljaiseen ja miellyttävään maastossa liikkumiseen.Suunniteltu tyypillisiin suomalaisiin maastoihin; lehtoihin, kangasmetsiin, soille. 149 ,Anar Leather asepussi Täysnahkainen asepussi. Koko pitkä YKK-vetoketju Mukana nahkainen asehihna Pituus: 130 cm Korkeus korkeimmasta kohdasta: 25 cm 199 ,Tarjoukset voimassa 31.12.2019 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Tarjoukset voimassa 31.12.2019 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
• 12 l Metsästäjä 6 l 2019 Mäyräkoira sai uusia kavereita Tapio Nikkasen Nisse saaliin vieressä. Tänä vuonna Nisse saa metsään uusia kavereita uusista roduista.
• Metsästäjä 6 l 2019 l 13 JOUNI KANTONEN Hirvieläinten, kuten valkohäntäpeuran ja kauriin, metsästys ajavalla koiralla oli aikaisemmin käytännössä mäyräkoirien hommia. Uudet tuulet kuitenkin puhaltavat, sillä hirvieläintä ajavan koiran säkäkorkeusrajoitusta korotettiin asetuksen entisestä 28 senttimetristä 39 senttimetriin. M uutoksen tarkoituksena on ollut tehostaa etenkin valkohäntäpeuran pyyntiä ja tuoda uusia koiraharrastajia mukaan hirvieläinten metsästykseen. Uudistus on saanut sekä epäilevää, että positiivista palautetta. Uuden asetuksen myötä laillisia hirvieläinten ajureita ovat muun muassa beagle ja dreeveri sekä basset. Metsästys ajavilla koirilla on monille ”peuraseuroille” vielä varsin outoa, vaikka etenkin rannikolla sille on tilausta. Talvi ja hyvät kyttäyskelit kun tulevat etelässä myöhään. Seuruejahti on sosiaalinen ja nopeatempoinen metsästysmuoto. Nopeatempoisuus tekee siitä mielenkiintoista ja haastavaa. Mäyräkoiran valitseminen hirvieläinten pyyntiin juuri Etelä-Suomessa on ollut luontevaa. Mäyräkoirat sopivat hyvin pienten alueiden sorkkaeläinpyyntiin ja monet etelän seurat ovatkin alueiltaan varsin pieniä, jos niitä vertaa muuhun Suomeen. Sorkkaeläinkannat ovat vahvat ja jahdin sosiaalinen puoli korostuu etenkin rannikolla. Hyvä seura ja tasapuolisesti jaettu ampumamahdollisuus kaikille passimiehille on tärkeää. Uusien rotujen käyttö arveluttaa Toivo Kangas on beaglemies henkeen ja vereen. Hänellä ja monella muulla beagleharrastajalla on epäilyksensä uudistuksen suhteen. Hän korostaa sitä, että Suomen Beaglejärjestö ei ole kantaansa vielä määrittänyt vaan se tapahtunee järjestön vuosikokouksessa ensi maaliskuussa. -beagle on ajossa aivan liian nopea, kaikkea muuta kuin metsästysasetuksen tekstissä mainittu ”hitaasti ja jälkitarkasti ajava koira”, hän toteaa Kankaan mukaan beagle on sitkeä ajuri, joka ei luovu ajosta, vaikka ajoeläin loittonee kauas. Kangas kuvaa rodun toimintaa seuraavasti: -Valtaosa beagleista ottaa ajettavan ylös herättelemättä, jolloin ajoeläin pakenee paniikinomaisesti. Myös 39 cm säkäkorkeus jakaa rodun kahteen kastiin, laillisiin ja laittomiin ajureihin. Kuka mittaa koiran ja kenen mittaustulos on virallinen, kun ulkomuototuomareidenkin mittaukset poikkeavat toisistaan jopa 4 cm? Hänen mukaansa vaarana on, että osa kasvattajista alkaa tarkoituksellisesti jalostaa pienikokoisia beagleja. Koetoiminta on yksi asia. Ruotsissa beagle saa ajaa ”pikkusorkkaa” kuten metsäkaurista ja esimerkiksi kuusipeuraa. Valkohäntäpeuraa Ruotsissa ei ole ja hirveä koira ei saa ajaa. Ruotsalaisessa ajokokeessa tuomari arvioi myös koiran soveltuvuutta sorkkaeläimen ajajaksi (sopiva/ei sopiva). Luokittelun perustana ovat ajonopeus ja sitkeys / Dreeverin hakunopeus yllätti kirjoittajan.
• 14 l Metsästäjä 6 l 2019 luopuminen ajosta. Yleensä ruotsalaisessa hirvieläinten ajurissa, rotuun katsomatta, arvostetaan juuri ajonopeuden sopivuutta ja sitä, ettei ajava koira ole liian sitkeä. EteläRuotsissa, jossa näitä pienten sorkkaeläinten ajureita on eniten, metsästysalueet ovat yllensä pieniä ja liian sitkeästä koirasta on vain haittaa. Dreeveripuolella asiaan on hieman positiivisempi kanta. Juha-Matti Virta Satakunnan Dreeverikerhosta totesi asian olevan sen verran uusi, että varsinaista kokemusta rodun toiminnasta esimerkiksi valkohäntäpeuran kanssa on vähän. Dreeverin toimintatapa on kuitenkin melkoisen erilainen kuin beaglen. Dreeveri peura-ajossa Pienen selvittelyn päätteeksi pääsin todellisen koiramiehen, Timo Grundströmin mukaan katsomaan miten dreeveri toimii käytännön peurajahdissa. Kovin montaa halukasta dreeverinomistajaa näytösjahtiin ei kyllä löytynytkään. Timon oma dreeveri, 11 vuotias Maija, on hankkinut peurakokemusta SRVA-tehtävissä, joten sorkan ajaminen ei sille aivan uutta työtä ole ollut. Timo kuulu Kokemäellä toimivaan Metsästysseura Teljon porukkaan. Seuran läpi kulkee vilkasliikenteinen valtatie 2, joten kovin sitkeän ja omapäisen koiran päästäminen ajoon olisi silkkaa hulluutta. Maija osoittautui erittäin helpoksi hallita ja sen toimintaa oli mielenkiintoinen seurata. Koiran hakutyöskentely oli nopeaa ja ehdin jo mielessäni ajatella sitä miten vauhdikasta dreeverin ajo on verrattuna mäyräkoiraan, joiden työskentelyä olen todistanut yli 10 vuotta. Herättelyn jälkeen haukku oli kirkas ja kuuluva. Ja mikä yllätti positiivisesti, oli itse ajon hitaus. Maijan edessä ollut valkohäntäpeura tuli kohdallani pellonlaitaan rauhallisesti ja pomppi myös metsään kuvionsa tehtyään. Perässä haukkuva Maija tuli paikalle paljon myöhemmin, nenä maassa viistäen, pitkin jälkeä. Peuralla ei siksi ollut sen edessä mikään kiire. Pellolla Maijalle tuli pieni hukka, sillä peuran paluu metsään tapahtui samasta paikasta kuin hetki aiemmin pellon ylittäneillä hirvillä. Maija on kerännyt kokemusta sorkkaeläimistä SRVA–tehtävissä ja on tottunut peurankäsittelijä. Ajometsästyksen suunnittelu on tärkeä osa sitä, että koira voi suorittaa menestyksekkäästi oman osuutensa jahdista. Koiranohjaajien strategiapalaveri on siksi aina paikallaan.
• Hajuja oli paljon ja niiden setvimiseen meni aikaa. Ja mikä hienointa, koiran sai pois jäljeltä jopa vetovieras jahtiukko parilla vislauksella. Maaja metsätalousministeriö odottavalla kannalla Maaja metsätalousministerin avustajan Teppo Säkkisen mukaan ministeriö on odottavalla kannalla ja on varannut mahdollisuuden asetuksen tarkennukseen esimerkiksi rotujen kohdalla, jos ylilyöntejä tapahtuu. Hänen mukaansa tarkoituksena ei ole eläinten rääkkäys, vaan parantaa ja monipuolistaa suomalaista jahtia ja koirakulttuuria. Hirvieläinten jahti ajavalla koiralla on monille uusi kokemus Uusien rotujen näkyminen jahdissa voi viedä muutamia vuosia. Monille seuroille se tarkoittaa myös uusien pyyntitekniikoiden opiskelua, sillä hirvieläinten pyynti ajavalla koiralla vaatii omat niksinsä. Hirvenpyynnissä opiskellut niksit eivät välttämättä toimi. Passitus, eläimen kaato ja yhteistyö koiranohjaajan sekä passimiesten välillä ovat varsin erilaisia kuin monessa muussa ajometsästyksessä. Toisaalta pyyntimuoto on oikein järjestettynä ja toteutettuna varsin tehokas ja sosiaalisessa mielessä palkitseva pyyntimuoto. Haukkua metsään! Seuruemetsästys on parhaimmillaan mukavaa yhdessäoloa ja samalla erittäin tehokas metsästysmuoto. jahtivahti.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Jahti&Vahti -täydennysrehut tarjouksessa marraskuun ajan! KIILTÄVÄN TURKIN SALAISUUS? MIKÄ ON KOIRASI Kerro se meille kuvan kera ja osallistu marraskuun aikana Jahti&Vahti -kilpailuun osoitteessa: facebook.com/jahtivahti ja voita tuotepaketti! (arvo n. 100 €) KILPAILU! -10%
• 16 l Metsästäjä 6 l 2019 ANTTI RINNE , Suomen riistakeskus Valkohäntäpeuran metsästyskausi alkoi vauhdikkaasti Aloitetaan juttu kehuilla: Metsästäjät tekivät valtavan hienon työn syyskuun aikana, sillä tiheimpien peurakantojen riistakeskusalueilla syyskuun kyttäysjahdin kokonaissaalis nousi 4 829 yksilöön. Viime vuonna vastaavana aikana ammuttiin 3516 peuraa, eli kasvua saaliissa oli lähes 40 prosenttia! V alkohäntäpeuran metsästys on tärkeää aloittaa heti syyskuun alussa, kun jahtiin saa lähteä vahtimalla. Vahtimismetsästyskausi jatkuu syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään, jonka jälkeen saa käyttää myös muita sallittuja pyyntimenetelmiä. Lakiuudistusta, jolla vahtimiskausi lisättiin pyyntiaikoihin, perusteltiin hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyllä. Maaja metsätalousministeriön muistiossa vuonna 2016 luki esimerkiksi seuraavasti: ”Vahtimismetsästyksellä kantaa voitaisiin paikallisesti vähentää esimerkiksi vilkkaasti liikennöityjen teiden lähellä, ilman että metsästys itsessään lisäisi eläinten liikkumista ja siten kolaririskiä.” Tähän huutoon onkin vastattu hyvin ja alkukaudesta metsästystä on kohdistettu erityisesti teiden ja muiden vahinkokohteiTämä orpo urosvasa ammuttiin etelähämäläiseltä pellolta 50 metrin päästä tiestä, jossa sen emä oli jäänyt auton alle viikko sitten. Alkukauden metsästyksellä pyritään ennaltaehkäisemään peurakolareita. AN TT I RI N N E
• Metsästäjä 6 l 2019 l 17 den läheisyyteen. Hyvin alkanutta työtä on myös syytä jatkaa koko kauden, sillä suurin osa hirvieläinten aiheuttamista kolareista sattuu loka-marraskuun aikana. Myös esimerkiksi monet juurekset nostetaan pelloilta vasta myöhään syksyllä, joten maanomistajien kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä läpi kauden. Hyvä esimerkki Satakunnasta Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen alueella valkohäntäpeurojen pyyntilupamäärät nousivat viime vuodesta yli 80 prosenttia. Tälle kaudelle lupia myönnettiin 2 250 kappaletta 37 500 hehtaarin alueelle, joten peuralupia on noin 60 kappaletta tuhatta hehtaaria kohden. Tällaisen lupamäärän käyttäminen vaatii hyvää suunnittelua ja vankkaa yhteistyötä metsästysseurojen kesken. Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen alueella on neljä metsästysseuraa ja yksi seurue. Metsästysporukat ovat hyvissä väleissä keskenään ja ajatusten vaihtoa käydään seurojen, riistanhoitoyhdistyksen ja luvansaajan välillä jatkuvasti. Oma riista on kovassa käytössä, sillä sieltä pystyy helposti seuraamaan metsästyksen etenemistä. ”Ennen kauden alkua sovimme yhteisluvan osakkaiden kesken yhteisistä tavoitteista hyvässä hengessä. Panostamme alkukaudesta vasojen ja naaraiden verotukseen, sillä vain sitä kautta saamme leikattua kannan tuottavuutta. Olemme myös pyrkineet luopumaan turhista rajoitteista, jotta ne pääsisivät jahtiin, ketkä sitä eniten haluavat”, toteaa Punkalaitumen yhteisluvan haltija Janne Uusi-Kämppä. Suunnittelu ja yhteistyö onkin tuottanut tulosta, sillä syyskuun loppuun mennessä alueelta oli ammuttu jo 550 valkohäntäpeuraa, joista vasoja oli 64 prosenttia ja aikuisista naaraiden osuus oli 73 prosenttia. Metsästys on sujunut juuri suositusten mukaan, mikä helpottaa loppukauden metsästystä. Alkukaudesta kannattaa aloittaa vasojen ampumisella, jotta naaraita vapautuu metsästettäväksi. Lisäksi panostetaan voimakkaasti naaraiden verotukseen, jotta tuottoa saataisiin laskettua. Pukkeja säästetään enemmän loppusyksyyn, mutta pieniä ja heikkosarvisia voidaan verottaa jo alkukaudesta. Metsästyksen hyvinvointivaikutukset kasvussa Toiminnanohjaaja Kalervo Loposen mukaan yhteistyö ja keskustelu Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen sisällä toimii erinomaisesti. Valtava peuramäärä on tuonut mukanaan myös hienon lisän metsästyskulttuuriin: ”On ollut hieno huomata, että ruuanlaittoon on alettu panostamaan monessa taloudessa enemmän. Myös sellaiset ihmiset, jotka eivät ole ennen ruokaa juuri laittaneet, ovat alkaneet peuranlihan suuren tarjonnan myötä opettelemaan ruuanlaittoa. Peuranlihaa on alettu arvostamaan enemmän ja sitä kautta myös metsästyksen hyvinvointivaikutukset kasvavat.” Kokkaustaitojen kehittyminen on edesauttanut myös suhteita maanomistajiin. ”Kun viemme lihaa maanomistajille, on maanomistaja usein kysellyt ruuanlaittovinkkejä. Nyt yhä useampi pystyy lihanpalaa luovuttaessa samalla kertomaan, miten siitä voisi laittaa ruokaa. Tämä taas luo seuratoiminnalle parempaa imagoa”, Loponen iloitsee. Pyyntiluvilla kontrollia metsästykseen Aika ajoin eri tahojen keskuudessa nousee keskustelua valkohäntäpeuran pyyntiluvanvaraisuuden tarpeellisuudesta. Luvilla saadaan kuitenkin kontrolloitua lupamääriä ja rakenteellista verotusta, mikä ei olisi mahdollista, jos pyyntilupia ei olisi. Samaa mieltä ollaan myös Punkalaitumella. ”Kauden alussa määrittelimme, montako lupaa jokaisen osakkaan tulisi käyttää, jotta tavoitteisiin päästään. Luvan pääkäyttäjän ja metsästyksenjohtajan roolissa pystyn Oma riistan kautta seuraamaan peurasaaliin määrän ja rakenteen kehittymistä. Tällainen tehokas seuratoiminta olisi vaarassa, jos luvat poistuisivat”, kertoo Janne UusiKämppä. Riistakeskusalueiden kokonaissaalis vuosien 2017-2019 välillä syyskuun kyttäysjahdin aikana. Esitettynä vain ne alueet, joilla peurakanta on vahva. Vaalkohäntäpeurasaalis syyskuun vahtimismetsästyksessä E te lä -H äm e Po h jo o is -H äm e S at ak u n ta U u si m aa Va rs in ai sS u o m i 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 2017 2018 2019
• 18 l Metsästäjä 6 l 2019 PETTERI PIETARINEN ja MIKAEL WIKSTRÖM , Suomen riistakeskus Hyvinvointia riistasta -hankkeesta Apua metsästysseurojen toimintaan Hyvinvointia riistasta -hankkeen tavoitteena on helpottaa ja kehittää metsästysseurojen ja -seurueiden valkohäntäpeurojen hyödyntämistä. Hanke tähtää erityisesti vierasmetsästyskäytäntöjen sekä peuranlihan käsittelyn ja myynnin kehittämiseen. V alkohäntäpeuran kanta on ennätyksellisen suuri, Luonnonvarakeskuksen keväällä 2019 tekemän arvion mukaan noin 111 500 eläintä. Tästä johtuen kaatolupia on tälle kaudelle ennätyksellisen paljon, yli 58 000. Paikoitellen varsin tiheä kanta mahdollistaa peuranlihan tarjoamisen muillekin kuin metsästäjille, hänen lähipiirilleen ja maanomistajille. Samalla avautuu metsästysmahdollisuuksia yhä suuremmalle metsästäjäjoukolle. Ei sovi unohtaa, että tiheä kanta näkyy myös peurakolareissa ja vahinkoina viljelyksillä. Peurakannassa suuria mahdollisuuksia Hanke kokoaa tietoa siitä, miten seura tai seurue voi myydä pieniä määriä tarkastamatonta peuranlihaa kuluttajille ja vähittäismyyntiin, esimerkiksi ravintoloille. Hanke tarjoaa osaamista muun muassa elintarvikehuoneistoihin ja kuluttajamyyntiin liittyvissä toimintatavoissa. Peurakanta on runsas alueella, jossa asuu valtaosa Suomen väesMyynti on jo suhteellisen yleistä Peuratiheän alueen (Etelä-Häme, Pohjois-Häme, Satakunta, Uusimaa ja VarsinaisSuomi) metsästyseuroille ja -seurueille teetettiin keväällä 2019 kysely, johon saatiin yli 1 000 vastausta. Noin 20 prosenttia vastaajista ilmoitti seuransa tai seurueensa myyvän peuranlihaa. Noin viidennes ilmoitti, ettei heille oteta vieraita valkohäntäpeuran metsästykseen, josta voidaan päätellä, että noin 80 prosentissa on vieraita mukana peuranmetsästyksessä. Noin 65 prosenttia ilmoitti seuran tai seurueen sopineen säännöistä, joilla vieraita voi ottaa mukaan peurajahtiin. Noin 44 prosenttia vastasi, että seuralla tai seurueella on maksavia vieraita mukana valkohäntäpeuran metsästyksessä. Vieraista yli viidesosa on ulkomaalaisia. Kysely osoitti seurojen ja seurueiden kaipaavan lisää tietoa muun muassa lihan ostajista, markkinoinnista ja elintarvikelainsäädännöstä. Myös lihankäsittelytaidoissa koettiin tarvittavan apua. Lähes puolet vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostuneita oman metsästysseuran tai -seurueen toiminnan kehittämisestä koskien valkohäntäpeurojen hyödyntämistä.
• Metsästäjä 6 l 2019 l 19 Ypäjän riistamiehet ry on yksi monista seuroista, jotka haluavat kehittää valkohäntäpeurakannan hyödyntämistä. Vasemmalta Topi Niiranen, riistakeskuksen Petteri Pietarinen, Hannu Saarikoski, Tero Mäkilä ja Janne Hakamäki. RI ST O RA N TA N EN töstä. Moni metsästäjä on kuitenkin vailla lajin metsästysmahdollisuutta. Metsästysseurat ja -seurueet voivat hankkeen kautta saada tietoa mahdollisuuksista erilaisiin vieraskäytäntöihin. Vierasmetsästyksen järjestäminen voi parhaimmillaan tuoda paikalliselle yhteisölle ja aluetaloudelle tuloja muun muassa matkailun kautta. Pilottiseurat ja -seurueet: Tietoa haasteista ja hyvistä kokemuksista Hankkeeseen osallistuu pilotteina noin 20 seuraa tai seuruetta Etelä-Hämeessä, Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Mukana on sekä pieniä että suuria seuroja, joilla pyyntilupien määrä liikkuu sadoissa. Pilottien tehtävänä on kertoa haasteista ja hyvistä kokemuksista koskien peuranlihan myyntiä ja jalostusta sekä vierasmetsästyskäytäntöjä. Seurojen tukena on laaja joukko asiantuntijoita ja apunaan toimii myös Suomen riistakeskuksen projektityöntekijä (Petteri Pietarinen). Suomen riistakeskuksen vastuulla on hankkeen metsästysasiantuntemus. Seurat ja seurueet saavat runsaasti tietoa erilaisten työpajojen kautta, jotka käsittelevät riistalihaa ja myytävän riistalihan ympärille muodostuvia pienimuotoisia palvelujen kokonaisuuksia. Hankkeen osallistujatahot ja rahoittajat Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 20142020 ja rahoitukseen osallistuvat VarsinaisSuomen, Uudenmaan, Pirkanmaan, KantaHämeen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan ELY-keskukset. Hankkeen toteuttajat ovat ammattikorkeakoulu Novia (jolla on vetovastuu hankkeesta), Suomen riistakeskus, Turun yliopiston Brahea-keskus ja Helsingin kauppakorkeakoulu Hanken. Hanke on käynnissä yhteensä 2,5 vuotta ja päättyy 31.7.2021. Lisää tietoa hankkeesta löytyy hankkeen nettisivulta: www.novia.fi/valmaendeavvilt/ tiedot-metsastajille Valkohäntäpeura on Lounais-Suomen tärkein riistalaji tarjotessaan suuria määriä lihaa, virkistystä ja trofeita. Yhä useampi metsästäjä ja maanomistaja näkee myös lajin taloudellisia arvoja.
• 20 l Metsästäjä 6 l 2019 Toimi näin riistalaukauksen jälkeen, osa 3 SUOMEN ELÄINTENTÄYTTÄJÄT RY NAHASTA TALJAKSI A ivan ensimmäiseksi pidä huoli, etteivät mahdollisesti paikalla olevat metsästyskoirat pääse repimään karvoja turkista. Syötäväksi aiotun eläimen suolistaminen tulee tietenkin tapahtua kohtapuoliin kaadon jälkeen. Tärkeää on avata vatsanahka täysin keskeltä suoralla, yhtenäisellä viillolla. Tämä leikkaus jää luonnollisesti tulevan taljan reunoihin. Kuljetettaessa ruho pois metsästä on pienemmät eläimet tietysti hyvä kantaa, mutta etenkin hirvieläinten ja karhun kohdalla joudutaan eläintä usein vetämään. Tässä on hyvä mahdollisuus pilata karvapeite. Vetopulkka tai tukeva pressu ruhon alla paitsi helpottaa vetämistä, myös suojelee nahkaa. Siltikään ei ruhoa kannata vetää kivikoiden tai vasta raivatun taimikon kantojen yli. Kaatajan huoleksi jääkin, miten saada jahtikaverit vetämään eläin autolle pidemmän kautta, jos lyhin reitti olisikin kivikon tai kannokon yli. Nylkeminen Eläin on saatu nylkemispaikalle, lahtivajalle tai kotiin. Kun syötäväksi aiottu riistaeläin on yleensä jo metsässä suolistettu, on nylkemistapa jo käytännössä silloin valittu. Eli tavallisesti isommat eläimet nyljetään niin sanotusti auki. Eläin olisi hyvä saada tuettua pysymään suorassa selällään, koivet ylöspäin. Jos tässä vaiheessa vielä mietit hirvieläimen pään täyttämistä seinälle, voit unohtaa taljan. Molempia et voi saada, joko täytetyn pään jossa kaula jää todella lyhyeksi tai taljasta puuttuu puolet. Täytettävään päähän kun tarvitaan nahkaa etujalkojen takaa saakka. Jos päätät ettet halua täytettyä päätä, on edessä seuraava päätös: haluatko taljaan mukaan pään ja sorkat? Villisian kohdalla ne lähes poikkeuksetta otetaan mukaan. Hirvillä ja peuroilla on kahta koulukuntaa. Mikäli et halua sorkkia mukaan, voit aloittaa piirtämällä koipinahat ympäri, takajalat sorkan ja kintereen puolivälistä ja etujalat sorkan yläpuolelta. Jos sorkat halutaan mukaan, nylje sorkka irti koivesta nahan mukana. Piirrä takajalkojen nahat auki koiven takareunaa ja vaaleamman Komea eläin on kaadettu. Mieli tekisi saada siitä pitkäikäinen muisto, mutta kokonaisen eläimen täyttäminen ei aina eri syistä tule kysymykseen. Entä jos haluankin eläimestä taljan kotini seinälle. Miten toimin kaadon jälkeen?
• Metsästäjä 6 l 2019 l 21 vatsakarvan rajaa pitkin, suolistusviiltoon saakka. Seuraavaksi jatka suolistusviiltoa päätä kohti, yli rintalastan, kurkkuun saakka. Etujalat piirretään sisäpintaa pitkin rintalastaan saakka Suurpetojen koipinahkoja ei luonnollisestikaan missään nimessä pidä katkaista nylkiessä, vaan jalat avataan ja nyljetään varpaisiin saakka antura kiertäen. Myöskään kurkkua ei avata enää kallon alta, jos taljaan halutaan mukaan täytetty pää. Nylkemistä jatketaan vetämällä toisella kädellä nahan reunasta ja viiltämällä kalvoa nahan alla, kunnes nahka on saatu irti ruhosta ja pää irrotettua kallon juuresta, atlasnikamasta. Mikäli hirvieläimen taljaan ei haluta pään nahkaa mukaan, tässä vaiheessa pää voidaankin irrottaa taljasta korvien takaa nahka katkaisten. Majavan hännän ja jalkojen nylkeminen jättää eläintentäyttäjälle tai vaihtoehtoisesti viedä koko eläin täyttäjän nyljettäväksi. Nyljetty talja Nyljetty talja asetetaan jäähtymään esimerkiksi kuormalavojen päälle ja suolataan lihapuolelta runsaalla suolakerroksella, niin ettei lihapuolta näy suolan alta. Hirvieläinten taljat voidaan lähettää suolattuina parkitsemoon oltuaan suolattuna ainakin viikon. Suolana merisuola tai hienompi vakuumisuola soveltuu tähän hyvin. Mikäli haluat taljaan täytetyn pään, ei nahkaa kannata lähettää parkittavaksi erikseen. Anna täyttäjän hoitaa parkitus ja myös mahdollisesti pään ja varpaiden nylkeminen. Tottumaton nylkijä todennäköisesti rikkoo silmien ympärystät ja korvien nahat. Jos kuitenkin päätät nylkeä taljan loppuun itse, muista nylkeä varpaat kynsiin saakka ja poista häntäruoto. Nylje pää varoen rikkomasta silmäluomia. Avaa korvat ja huulet. Vahva suositus kuitenkin, että annat eläintentäyttäjän hoitaa tämän. Petoeläimillä on usein reilusti rasvaa nahassa, se olisi hyvä poistaa kaapimalla varoen rikkomasta nahkaa. Sen jälkeen suolaaminen, pakastaminen tai nopea toimitus asiansa osaavalle eläintentäyttäjälle. Viileä ei riitä, verinen ja rasvainen nahka pilaantuu nopeasti pakastamattomana. Tämän seurauksena karva ei pysy kiinni nahassa. Epävarmoissa tilanteissa älä epäröi soittaa eläintentäyttäjälle kysyäksesi neuvoa. IL KK A ES KO LA
• S12HD + SMS3 RIISTAKAMERA Päivitetty malli Suomen suosituimmasta S12-sarjan riistakamerasta! Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. HUIPPU-UUTUUS! 199,AKTIIVISEEN TALVEN ALKUUN RETKITUKUSTA! TUNDRA METSÄSTYSPUKU Hiljainen, topattu metsästyspuku loppusyksyyn ja talveen. Vedenja tuulenpitävä sekä hyvin hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Värit: Forest Brown, BlindTech Snow ja Blaze 3D. APEX METSÄSTYSPUKU Hiljainen, ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu täysin vedenpitävä metsästyspuku liikkuvalle metsästäjälle. Erinomaisesti hengittävä APS-kalvo ja Hi-Dry+ käsittely. Värit: Hunter Green, BlindTech Invisible II, BlindTech Blaze II ja BlindTech Snow II. SUPERIOR METSÄSTYSPUKU Monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu, tekninen metsästyspuku. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop®erikoiskalvo. LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevytvartinen neopreenisaapas ympärivuotiseen käyttöön. Vedenpitävä varren yläosaan asti. Hyvä istuvuus ja kaikilla alustoilla pitävä urakuviointi. CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin ja monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu toppahaalari. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä Rain-Stop®-kalvo. EXTREME LITE HUNTER METSÄSTYSKENGÄT Kevyt ja korkeavartinen nahkakenkä metsästykseen. Vedenpitävä Rain-Stop X-Proof -kalvo ja tukeva Vibramulkopohja. MERINO 240G HALF-ZIP KERRASTO Lämmin ja hyvin kosteutta siirtävä merinokerrasto. Värit vihreä ja harmaa. Mallit miehille ja naisille. SEWARD TAKKI JA HOUSUT Alaskan laadukas Seward -toppapuku tarkoin mietityillä yksityiskohdilla Värit: musta ja tummansininen. LÄMMITETTÄVÄT KÄSINEET Pitävät kädet varmasti lämpiminä kylmällä säällä. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. LÄMMITETTÄVÄT LIIVIT Lämpöliivi pitää sinut lämpimänä kaikissa tilanteissa. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. TEKNINEN! 249,LÄMMIN! 199 90 99 90 TAKKI+HOUSUT 149 90 SUOSITUT! 69 90 NYT VAIN! 99 90 ALKAEN 125,ALKAEN 149,KAUPAN PÄÄLLE! Kaikkiin Oac-liukulumikenkiin ja TSL-lumikenkiin SnowFox Teleskooppisauvat Etutuotteen arvo 24,90. Kampanja voimassa 30.11. asti tai niin kauan kuin etutuotteita riittää. FOREST BROWN 279,HUNTER GREEN 249,BLINDTECH SNOW 299,CAMOT 279,BLAZE 3D 299,H30 R+UV OTSALAMPPU Vertaansa vailla oleva otsavalaisin, josta löytyy valotehoa jopa 4000 lumeniin asti. 208 metrin maksimikantama. HM65R SUPERRAPTOR OTSALAMPPU Tehokas ja tasaisesti lähelle sekä kauas valaiseva. 1 400 lumenin valoteho. DSGR LASERVALOSETTI Säädettävällä valokeilalla varustettu vihreä laservalaisin. Kapeimmalla valokeilalla kantavuus jopa 1,5km! HC65 LADATTAVA OTSALAMPPU 1000 lumenin valote ja monipuoliset toiminnot. Valokeilan pituus 110 m. 4000 LM 124 90 1400 LM 109 90 UUTUUS! 149,1000 LM 49 90 NV-450HD PIMEÄNÄKÖLAITE Kompaktimpi versio huippusuositusta NV400 -pimeänäkölaitteesta. 217 TAI 227 CAMO XL LUMIKENGÄT Pehmeässäkin lumessa kantavat komposiittilumikengät 6:lla teräspiikillä. L16 LADATTAVA TASKULAMPPU 2000 lumenin maksimiteho ja 603 metrin maksimikantama. 349,169,2000 LM 99,ALKAEN 49 50 OAC KAR 147 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää lumikenkien ja suksien parhaat ominaisuudet. LUMIKENGÄT Valmistettu kevyestä mutta lujasta 6061-T6-alumiiniputkesta. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. OAC XCD GT 160 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää erinomaisen liu’un, pidon, kanttauksen ja kantokyvyn. OAC WAP 127 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Ihanteellinen valinta kaiken tyyppiseen maastoaktiviteettiin. 399,429,279,KANTAMA JOPA 450 M! Laajakaistaliittymä riistakameroille ja koiratutkille. Toimii 2G-, 3Gja 4G-verkoissa. Sisältää puheominaisuuden, rajoittamaton tiedonsiirto, puhelut normaalihintaisiin kotimaan lankaja matkapuhelinliittymiin 0,14 €/min. Liittymän kk-hintaan sisältyy 100 kpl SMS/MMS-viestiä, ylimenevät tekstiviestit 0,091 €/kpl (Saunalahti-liittymiin 0,06 €/kpl), multimediaviestit 0,192 €/kpl. Avausmaksu 4,90 €. Nyt saatavilla Retkitukku.fi ja Koiravaruste.fi -verkkokaupoista! SOPII UUSIIN JA VANHOIHIN LAITTEISIIN BURREL SIM KOIRATUTKILLE JA RIISTAKAMEROILLE ALK. 3,90€/KK PIN-VAPAA VAATIVIIN OLOIHIN INDUSTRIAL GRADE SIM ALK. 139 90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Asekaapin ostajalle Nitecore NU20 ladattava otsalamppu KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 29,90. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-19, La 10-15, Su 12-16 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Hinnat voimassa vähintään 30.11.2019 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. @ RE TK ITU KK U
• S12HD + SMS3 RIISTAKAMERA Päivitetty malli Suomen suosituimmasta S12-sarjan riistakamerasta! Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. HUIPPU-UUTUUS! 199,AKTIIVISEEN TALVEN ALKUUN RETKITUKUSTA! TUNDRA METSÄSTYSPUKU Hiljainen, topattu metsästyspuku loppusyksyyn ja talveen. Vedenja tuulenpitävä sekä hyvin hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Värit: Forest Brown, BlindTech Snow ja Blaze 3D. APEX METSÄSTYSPUKU Hiljainen, ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu täysin vedenpitävä metsästyspuku liikkuvalle metsästäjälle. Erinomaisesti hengittävä APS-kalvo ja Hi-Dry+ käsittely. Värit: Hunter Green, BlindTech Invisible II, BlindTech Blaze II ja BlindTech Snow II. SUPERIOR METSÄSTYSPUKU Monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu, tekninen metsästyspuku. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop®erikoiskalvo. LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevytvartinen neopreenisaapas ympärivuotiseen käyttöön. Vedenpitävä varren yläosaan asti. Hyvä istuvuus ja kaikilla alustoilla pitävä urakuviointi. CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin ja monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu toppahaalari. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä Rain-Stop®-kalvo. EXTREME LITE HUNTER METSÄSTYSKENGÄT Kevyt ja korkeavartinen nahkakenkä metsästykseen. Vedenpitävä Rain-Stop X-Proof -kalvo ja tukeva Vibramulkopohja. MERINO 240G HALF-ZIP KERRASTO Lämmin ja hyvin kosteutta siirtävä merinokerrasto. Värit vihreä ja harmaa. Mallit miehille ja naisille. SEWARD TAKKI JA HOUSUT Alaskan laadukas Seward -toppapuku tarkoin mietityillä yksityiskohdilla Värit: musta ja tummansininen. LÄMMITETTÄVÄT KÄSINEET Pitävät kädet varmasti lämpiminä kylmällä säällä. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. LÄMMITETTÄVÄT LIIVIT Lämpöliivi pitää sinut lämpimänä kaikissa tilanteissa. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. TEKNINEN! 249,LÄMMIN! 199 90 99 90 TAKKI+HOUSUT 149 90 SUOSITUT! 69 90 NYT VAIN! 99 90 ALKAEN 125,ALKAEN 149,KAUPAN PÄÄLLE! Kaikkiin Oac-liukulumikenkiin ja TSL-lumikenkiin SnowFox Teleskooppisauvat Etutuotteen arvo 24,90. Kampanja voimassa 30.11. asti tai niin kauan kuin etutuotteita riittää. FOREST BROWN 279,HUNTER GREEN 249,BLINDTECH SNOW 299,CAMOT 279,BLAZE 3D 299,H30 R+UV OTSALAMPPU Vertaansa vailla oleva otsavalaisin, josta löytyy valotehoa jopa 4000 lumeniin asti. 208 metrin maksimikantama. HM65R SUPERRAPTOR OTSALAMPPU Tehokas ja tasaisesti lähelle sekä kauas valaiseva. 1 400 lumenin valoteho. DSGR LASERVALOSETTI Säädettävällä valokeilalla varustettu vihreä laservalaisin. Kapeimmalla valokeilalla kantavuus jopa 1,5km! HC65 LADATTAVA OTSALAMPPU 1000 lumenin valote ja monipuoliset toiminnot. Valokeilan pituus 110 m. 4000 LM 124 90 1400 LM 109 90 UUTUUS! 149,1000 LM 49 90 NV-450HD PIMEÄNÄKÖLAITE Kompaktimpi versio huippusuositusta NV400 -pimeänäkölaitteesta. 217 TAI 227 CAMO XL LUMIKENGÄT Pehmeässäkin lumessa kantavat komposiittilumikengät 6:lla teräspiikillä. L16 LADATTAVA TASKULAMPPU 2000 lumenin maksimiteho ja 603 metrin maksimikantama. 349,169,2000 LM 99,ALKAEN 49 50 OAC KAR 147 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää lumikenkien ja suksien parhaat ominaisuudet. LUMIKENGÄT Valmistettu kevyestä mutta lujasta 6061-T6-alumiiniputkesta. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. OAC XCD GT 160 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää erinomaisen liu’un, pidon, kanttauksen ja kantokyvyn. OAC WAP 127 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Ihanteellinen valinta kaiken tyyppiseen maastoaktiviteettiin. 399,429,279,KANTAMA JOPA 450 M! Laajakaistaliittymä riistakameroille ja koiratutkille. Toimii 2G-, 3Gja 4G-verkoissa. Sisältää puheominaisuuden, rajoittamaton tiedonsiirto, puhelut normaalihintaisiin kotimaan lankaja matkapuhelinliittymiin 0,14 €/min. Liittymän kk-hintaan sisältyy 100 kpl SMS/MMS-viestiä, ylimenevät tekstiviestit 0,091 €/kpl (Saunalahti-liittymiin 0,06 €/kpl), multimediaviestit 0,192 €/kpl. Avausmaksu 4,90 €. Nyt saatavilla Retkitukku.fi ja Koiravaruste.fi -verkkokaupoista! SOPII UUSIIN JA VANHOIHIN LAITTEISIIN BURREL SIM KOIRATUTKILLE JA RIISTAKAMEROILLE ALK. 3,90€/KK PIN-VAPAA VAATIVIIN OLOIHIN INDUSTRIAL GRADE SIM ALK. 139 90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Asekaapin ostajalle Nitecore NU20 ladattava otsalamppu KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 29,90. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 9–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-19, La 10-15, Su 12-16 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Hinnat voimassa vähintään 30.11.2019 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. @ RE TK ITU KK U
• 24 l Metsästäjä 6 l 2019 Houkuttelumetsästyksen salat VILLE VIITANEN Hirven houkuttelumetsästyksen voi jokainen oppia. Se vaatii muutaman perusasian hallitsemisen, uskoa itseensä ja ripauksen tuuria. Tässä metsästysmuodossa on sisäistettävä riistaeläimen ja luonnon käyttäytyminen. R uska värittää Tunturi-Lapin maiseman punaisen ja keltaisen eri väreillä. Porojen rykimä ja kuukkelin vihellykset kuuluvat metsässä. Kävelemme muoniolaisen Markku Rauhalan kanssa tievan päällä kohti suon laitaa. Tavoitteena on houkutella hirvi luokse. Ääntä ja tyyliä -Aivan ensimmäiseksi on ymmärrettävä, miten hirvi käyttäytyy ja miksi. Tämän jälkeen alkaa ääntämisen opettelu. Monesti kuulen sanottavan, ettei oma ääni ole sopiva. Tätä ei kannata pelätä, sillä omalla äänellä ei ole merkitystä, vaan tyylillä. Sitä ei usko miten erikoisia ääniä hirvet päästävät, Rauhala neuvoo. –Hirven kontaktiääni on lyhyt ja napakka. Lehmän ääni on pitkä ja korkea vaikerrus, samoin kuin vasan ääni on myös korkea. Vanhoilla sonneilla ääni on nuoria matalampi. Isot pehkopäät päästävät matalan mörähdyksen.
• Metsästäjä 6 l 2019 l 25 Hirven metsästystavat, osa 1 Houkuttelumetsästyksen salat kaan onnistunut. Kuulaalla ilmalla hajut nousevat ylöspäin, joka auttaa pitämään kutsujan piilossa. Pohjoisessa hirvien kiimahuippu ajoittuu syys-lokakuun vaihteelle. Tällöin on paras hetki houkutella, mutta metsästää ei saa meneillään olevan kiimarauhoituksen vuoksi. Ehtiikö houkuttelumetsästystä harjoittaa ollenkaan? Kyllä ehtii. Rauhala toteaa hirvien tulevan ensimmäisen pyyntijakson aikana alkavan kiiman takia. Lokakuussa kutsuminen onnistuu myös, mutta silloin luokse tuleminen on jo selvästi laiskempaa. Kiima-aikana hirvet liikkuvat päivälläkin, mutta Rauhalan mielestä illat ovat parhaita aikoja. –Menen paikalle noin tuntia ennen auringonlaskua. Sopivat paikat Rauhalan mukaan ovat saajon reunat, vaaran tai tunturin rinne Keli, aika ja paikka Minne tai milloin vain ei hirviä kannata lähteä houkuttelemaan, tosin Rauhala sanoo kontaktiäänen kelpaavan hirville kiima-ajan ulkopuolellakin. Paras keli on kuulas, kirkas ilma, jolloin äänet kantautuvat hyvin. –Pieni tuuli ei haittaa, mutta kovalla tuulella en ole kosRauhala ja salainen ase. Hirvenhoukuttelu on yksinäisen metsästäjän elämys.
• 26 l Metsästäjä 6 l 2019 sekä hakkuuaukon laita. Tärkeintä on olla piilossa, nähdä kauas, kuulla ja tulla kuulluksi. Metsässä kulkiessa kannattaa vilkuilla nurkkatolppien ja kiimakuoppien paikkoja. Nurkkatolpat eli Rauhalan nimeämät hirvien hankauspuut ilmoittavat sonnin olevan lähellä. –Nurkkatolppien ja kuoppien vieressä on varma paikka kutsua, jos vain mahdollista. Salainen ase Kävellessämme Rauhala ottaa repusta kuivuneen hirven lapaluun ja lyö sillä pitkin männyn ja koivun kylkiä. –Tämä matkii hyvin sarven kolistelua ja ääni kaikuu sekä kuuluu hyvin. Ääni ilmoittaa alueen hirville kilpakumppanin tulosta ja se samalla peittää ihmisen äänen. –Vetoketjun vinkaisut, saappaan lotinat ja puhelimen pirinä. Kännykässä pelkkä värinäkin kuuluu hyvällä ilmalla sadan metrin päähän, Rauhala puistelee puhelinta kourassaan. Suon reunaan päästyämme edestä nousee tunturi. –Tässä on hyvä paikka. Ollaan saarekkeessa, metsä takana ja suo edessä. Tunturin kylki ottaa äänen hyvin vastaan ja sivutuuli pitää meidän hajut loitolla. Kutsumisen Rauhala aloittaa aina lapaluun kopistelulla. Sen jälkeen kuulostellaan ja aloitetaan ääntely – ensin lyhyt ja sitten pitkä vaikerrus. Välissä pidetään sopivia taukoja. Ääntämistä ei aina välttämättä tarvitse ollenkaan. –Joskus olen saanut hirven pelkän lapaluun avulla. Luonnollista ääntä ei ole koskaan liikaa. Oksien katkeilu, veden loiskeet ja hirven ääntely kuuluvat kaikki luontoon. –Purossa tolskaaminen ei haittaa yhtään ja kaatamalla pullosta vettä puroon saa jotkut sonnit hulluiksi, Rauhala hymyilee. Emme ole kauan olleet paikalla, kun suon takaa kuuluu rytinää. Hirvisonni on kuullut kutsut ja lapaluun kaiut. Rauhala päästää naaraan kimeän vaikerruksen, joka jää odottamaan vastausta. Itseopiskellut ja opettanut Hirven houkuttelumetsästys toi Rauhalalle vajaa kymmenen vuotta sitten uutta mielenkiintoa metsästykseen. –Omistan itäsiperianlaikoja ja jämtlanninpystykorvan, mutta houkuttelumetsästys on intohimoni. Tykkään myös videokuvata tilanteita. Rauhala ei suinkaan ole pitänyt kynttilää vakan alla taitonsa puolesta, vaan on opettanut myös muita halukkaita. –Satunnaisesti joku kyselee neuvoja ja opetan mielelläni. Taidon opetin myös lapsilleni. Poikani sai 12-vuotiaana ensimmäisen hirven kutsumalla. Siinä oli isällä jännät paikat seurata vierestä. Eettistä metsästystä Hirven ääni kiinnostaa kaiken ikäisiä uroksia ja jopa naaraita. On joskus kettukin erehtynyt äänestä. Yleisten suositusten mukaisesti hyvin kehittyneitä keskenkasvuisia sekä parhaassa lisääntymisiässä olevia sonneja tulisi säästää ja huomioida tuleva kiima-aika. Valikoivaan metsästykseen vaikuttavat aina alueelliset hirvikannan tavoitteet ja hirvikannan rakenne. –Houkuttelumetsästyksessä voi hyvin harjoittaa valikoivaa pyyntiä. Aina ei tarvitse ampua ensimmäistä hirveä. Kerran huijattu hirvi ei enää samana syksynä tule, Rauhala kuitenkin muistuttaa. Tärkeintä on olla piilossa, nähdä kauas, kuulla ja tulla kuulluksi. Pohjoisen nuorehko sonni. MARKKU RAUHALA
• Metsästäjä 6 l 2019 l 27 Eräluvat.fi HIRVIKUUMETTA? EI OMIA ALUEITA? Hae seurueellesi hirvialuetta Metsähallitukselta tammikuussa lupahaku.eraluvat.fi Houkuttelu on rauhallinen metsästysmuoto verrattuna ajotai koirametsästykseen. Ampumatilanteeseen pystyy valmistautumaan hyvissä ajoin. –Parhaimmillaan hirvi tulee 15 metrin päähän. Pääset ampumaan hyvän riistalaukauksen eli keuhko-osuman. Muualle ei kannata tähdätä. Iso kaliiberi ja otsalamppu Onko joitain erityisiä varusteita? –Iltapyynnissä ehdottomasti oltava mukana hyvä taskulamppu. Saaliin käsittelyn aikana on yleensä pimeä. Aseena suosin isompia kaliibereja kuten 9,3x62 tai .338 Win Mag. .375 H&H on varma kaliiberi tässä metsästysmuodossa. Ampumamatkat ovat lyhyitä ja osumatehon on oltava suuri, Rauhala toteaa. Onko kaliiberin koossa ennakoitu mahdollista muutakin saalista? –Karhuja on saatu saaliiksi hirvien houkutteluäänillä. Ruotsissa sitä harrastetaan enemmän, mutta Muoniossakin tiedän yhden tapauksen. Vasan ääni kiinnostaa karhua. Hetken huumassa suolla kulkenut kevyt sivutuuli heittää meidät kiihtyneen puhurin päälle. Se ripaus tuuria taisi tässä vaiheessa karista ja suon takainen metsä hiljentyi sarvipään mörähtelystä. Hirvi jäi tulematta, oppia sitäkin enemmän. Hirven houkuttelu on harvinainen metsästysmuoto ja alan harrastajia on vähän. Oma riista -tietojen perusteella Lapissa merkitään vuosittain noin 20 000 hirvenmetsästyspäivää, joista houkuttelumetsästyksen osuus on vain noin 250 metsästyspäivää Veden läheisyys voi auttaa houkuttelussa.
• 28 l Metsästäjä 6 l 2019 LAURI ITKONEN , Suomen riistakeskus Hyödynnä ajantasaista hirvitietoa Mihin suuntaan hirvikanta on menossa? Onko kannan rakenteessa tapahtumassa muutoksia? Pitäisikö pankkilupia käyttää vai jättää alkuperäisetkin ampumatta? Onko yksittäisen seuran toiminnalla merkitystä? H irvikannan säätelyssä tarvitaan mahdollisimman tarkkaa ja ajantasaista tietoa hirvikannan tilasta ja rakenteesta. Tämä tieto perustuu pääosin metsästäjien keräämiin havaintoihin. Arvioiden ja ennusteiden tarkkuuden määrää havaintokirjausten kattavuus ja huolellisuus. Havaintojen kerääminen sähköisesti antaa sen edun, että Oma riistan raporttien kautta metsästäjät voivat tutkiskella keräämäänsä tietoa ja reagoida muuttuneisiin tilanteisiin kesken jahtikauden. Luonnonvarakeskus kerää metsästäjiltä saamansa tiedon Oma riista -palvelun raportteihin; Kaavioiksi, kartoiksi ja taulukoiksi. Lisäksi Luke tulkitsee luvut hirvitalousaluekohtaiseksi ennusteeksi viikolla 45. Ennusteesta on perusteellisempi juttu lehden sivulla 30. Kaavioissa vertaillaan kuluvan kauden kehitystä kuuteen edelliseen vuoteen. Esimerkkikaavion havainnot / päivä kertoo siitä, että onko nähty enemmän vai vähemmän hirviä kuin aikaisempina vuosina. Luku ennustaa myös sitä, mihin tasoon alueen hirvikanta on asettumassa verrattuna edellisiin vuosiin. Jäävän kannan ilmoitus on saatavilla vasta jahdin jälkeen, mutta tässä on yksi keino sen ennakointiin. Taulukoissa metsästäjien kirjaamat luvut raportoituvat takaisin sellaisenaan. Esimerkki ”Taulukko vertailu” ja sen osio ”3 Hirvihavainnot ”, on kannan rakenteen seurannassa erittäin tärkeä, koska se vertaa kuluvan syksyn tilannetta edellisten vuosien samaan ajankohtaan! Jos kannan rakenteessa; (sonnit, lehmät, vasat) on tapahtumassa jotain, niin sen pitäisi näkyä tässä. Kappalemäärät kannattaa jakaa metsästyspäivillä. Näin aikaansaaduilla indekseillä voidaan vertailla luotettavammin vuosia toisiinsa.
• Metsästäjä 6 l 2019 l 29 Tarkastelutasoksi voidaan valita; seura, riistanhoitoyhdistys, hirvitalousalue, riistakeskuksen alue ja koko Suomen taso. Raportit näkyvät kaikille seuransa Oma riista -kutsun hyväksyneille. Päätelmiä ei pidä tehdä vain oman seuran perusteella, vaan on syytä tarkastella raportteja kaikilla tasoilla. Havainnot ja kaadot esitetään lämpökarttoina. Esimerkkikartta kertoo mille alueille kaadot sijoittuvat ja hirvikannan verotus painottuu. Metsästäjien kannattaa hyödyntää itse keräämäänsä tietoa Raporttien rinnalla on syytä pitää esillä riistanhoitoyhdistyksen ja hirvitalousalueen tekemää verotussuunnitelmaa. Suunnitelmat on tehty keväällä arvioiden ja kerrointen perusteella mutta vasta syksyinen metsä paljastaa salaisuutensa. Metsästäjien ei ole syytä jahdata saalistaan vain ennakkoasenteen varassa, vaan reagoida heti jos todellisuus on toisenlainen.
• 30 l Metsästäjä 6 l 2019 Ajantasaista tietoa hirvikannan koosta JONI SAUNALUOMA , Suomen riistakeskus Usein metsästäjiä mietityttää syksyn mittaan hirvien määrä alueella. Kuinka paljon pyyntilupia tarvitsisi loppupeleissä käyttää? Luken ennuste kertoo hirvitalousaluekohtaisen vastauksen. L uonnonvarakeskus ryhtyi kaksi syksyä sitten tuottamaan ennustetta hirvikannan kehityksestä jahdin aikana. Ennuste julkaistaan viikolla 45 ja siinä huomioidaan alkukauden havainnot. Tämän jälkeen ennuste kehittyy automaattisesti jahdin kuluessa sitä mukaa, kun havaintoja ja saalista kertyy. Se kertoo hyvin sen hetkisen hirvitiheyden ja kannan sukupuolijakauman. Ennuste perustuu edellisenä keväänä laskettuun hirvitalousalueen kanta-arvioon. Arviota tarkennetaan tulkitsemalla sonni-, lehmäja vasahavaintojen suhteellisten osuuksien muutoksia. Saatu saalis vähentää hirvien määrää ja tätä kannan pienentymistä verrataan havaintomäärien suhteellisiin muutoksiin. Lisäksi vasahavainnoista saadaan tulkittua syksyn todellinen vasatuotto, joka on tärkeä osa reaaliaikaista kanta-arviota. Tästä syystä havaintojen oikea ja ajantasainen kirjaus Oma riistaan on tärkeää. Ideaalitilanteessa hirvikannan pitäisi olla suljettu eli ennustealueelta ei lähtisi pois tai alueelle tulisi lisää hirviä. Tästä syystä ennuste tehdään vain hirvitalousalueelle. Riittävän suuri yhtenäinen alue takaa sen, että jahdin aikana enemmistö hirvistä pysyy koko tarkastelujakson alueella. Jahdinaikainen ennuste ja kevättalvella annettava jäävän kannan arvio voivatkin poiketa toisistaan, jos vierekkäisten hirvitalousalueiden rajojen yli tapahtuu merkittävissä määrin liikehdintää kesäja talvilaidunten välillä. Ennen Oma riistaa tällaisen metsästysaikaisen tiedon hyödyntäminen ei ollut mahdollista. Nyt mahdollisuutta kannattaakin hyödyntää yhteislupa-alueella hylly-/pankkilupien käytöstä päätettäessä. Ennusteen avulla on mahdollista arvioida, kuinka paljon lisälupia pitäisi koko hirviOma riistan raportteihin ilmestyvä ennuste, joka kertoo pystyakselilla sen hetkisen hirvikannan tiheyden ja vaaka-akselilla sukupuolijakauman (naaraita/sonni). Alueellisen riistaneuvoston asettama tavoitekanta on rajattu vaalean sinisellä suorakulmiolla ja edellisten jahtikausien vertailuarvot on merkitty erivärisillä ympyröillä. talousalueella käyttää, jotta tavoiteltu kannantiheys saavutettaisiin. Jos ennuste näyttää hirvitiheyden olevan yhden hirven yli tavoitetiheyden, hirvitalousalueelta pitäisi ampua vielä 1 hirvi/1000 ha, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Samoin sukupuolirakenteeseen voidaan reagoida loppujahdissa. Kannan painottuminen ennusteessa selvästi naarasvoittoiseksi antaa viestin tarpeesta kohdistaa isojen hirvien verotus naaraisiin.
• Metsästäjä 6 l 2019 l 31 MISKA KOPPONEN Sattui erästellessä... Hirven raju pakomatka Jahtasimme 29.12.2015 Savonrannan Matkolla viimeistä lupahirveämme. Koira löysi päivällä hirvet, joten passitimme neljän miehen voimin parhaat kulkupaikat. Heti passiin päästyäni koiranohjaajalta tuli radiopuhelimella viesti, että hirvet suuntasivat Salakkalahden-passilinjan pienille numeroille. Olin kakkospassissa metsäautotiellä. A lle viiden minuutin odottelun jälkeen kuulin hirvien lähestyvän passiani tiheässä mäntytaimikossa. Koiran edessä oli kaksi aikuista hirveä. Kummallakaan ei ollut sarvia. Hirvet tulivat vasemmalta puoleltani tielle noin 30 metrin päässä. Ammuin ensimmäisenä juoksevaa isokokoista naarasta. En havainnut naaraassa mitään osuman merkkejä, kun se juoksi kovalla vauhdilla propsimännikköön. Maassa oli pienen pieni lumenhärmä. Tutkin ampumapaikan huolella, mutta en löytänyt verta enkä karvoja. Lähdin hieman hämmentyneenä seuraamaan hirvien pakojälkeä. Noin 50 metriä jälkeä seurattuani huomasin, että hirvet olivat erkaantuneet. Lähdin seuraamaan vasemmalle kaartanutta hirveä. Jäljellä ei edelleenkään näkynyt merkkejä osumasta. Noin 100 metrin päässä ampumapaikasta mieleni keveni kertaheitolla. Naaras oli törmännyt vankkaan propsimäntyyn. Mänty oli mennyt melko alhaalta poikki. Naaras oli katkaissut myös toisen vähän pienemmän männyn. Paikalle oli jäänyt myös aika paljon karvoja. Tajusin heti, että hirvi oli shokissa törmäillyt puita vasten. Naaras tulisi löytymään kuolleena, joten jatkoin jäljitystä. Jäljeltä löytyi jo vähän vertakin. Noin 50 metriä tuosta rytöpaikasta pysähdyin katselemaan hirven pakosuuntaan. Helpottuneena ja saatoin ilmoittaa porukalle radiopuhelimella, että hirvi makasi männikössä kuolleena. Se oli saanut sydänosuman. Koko pakomatka oli noin 200 metriä. Puihin törmäilyiden takia naaraan ruhossa oli pahoja vertymiä, joten sen liha meni jalostukseen. Eli saimme syötäväksi meetvurstia ja säilykelihaa. Määritin etuhammasleikkeestä naaraan 11,5-vuotiaaksi. Kerro oma erikoinen metsästyssattumuksesi Metsästäjälehden lukijoille: Ota yhteyttä lehden toimitukseen.
• 32 l Metsästäjä 6 l 2019 TIMO TOIVONEN ja RISTO PAAKKONEN , Suomen riistakeskus Matkalla kohti parempaa hirvieläinkantojen hoitoa M etsäkeskusten kanssa on järjestetty riistapainotteiseen metsähoitoon ja taimikoiden vahinkoarviontiin liittyvää koulutusta. MTK:n edustajien ja maanomistajien kanssa käydyissä tilaisuuksissa on käsitelty verotussuunnittelua sekä maanomistajien ja metsästäjien yhteistyön kehittämistä erityisesti hirvien aiheuttamien maaja metsätalousvahinkojen vähentämiseksi. Yhteistyötä on tehty myös koulujen ja oppilaitosten kanssa tarjoamalla riistatietoa sekä esittelemällä eri metsästysmuotoja. Metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistyksien toimijoita sekä metsästäjiä on koulutettu esimerkiksi hirvieläinten biologiaan, verotussuunnitteluun ja Oma riista -palvelun käyttöön liittyen. Lokakuun alkupuolelle mennessä oli järjestetty 208 tilaisuutta, joissa oli reilut 7600 osallistujaa. Koulutukset on otettu hyvin vastaan ja osallistujien mukaan tilaisuudet ovat tarjonneet tarpeellista tietoa käytännön metsästyksen toteutukseen ja pyyntilupa-asioiden hoitamiseen liittyen. Saadun palautteen pohjalta kurssitarjontaa tullaan myös laajentamaan kentän tarpeiden mukaisesti. Hankkeenkoulutuksilla pyritäänkin vastaamaan juuri tähän kysyntään. Kiitokset kaikille yhteistyötahoille hyvästä yhteistyöstä sekä koulutuksiin osallistuneille ideoista ja palautteesta. Nähdään tulevissa koulutuksissa! Tulevat koulutukset löydät osoitteesta: www.riista.fi/ metsastys/tapahtumahaku Suomen riistakeskuksen viime keväänä käynnistämä hirvitalousaluetoiminnan kehittämishanke on lähtenyt reippaasti käyntiin. Hankkeen tavoitteena on muun muassa tiivistää hirvieläinten metsästykseen liittyvien sidosryhmien ja viranomaisten yhteistoimintaa ja keskinäistä tiedonkulkua.
• A pulaisoikeuskansleri antoi syyskuussa vastauksen Luonto Liitto / susiryhmän kanteluun koskien Suomen riistakeskuksen kesällä 2018 myöntämää poikkeuslupaa susien häiritsemiseen ja karkottamiseen Uudellamaalla. Päätös koski pelottomasti ihmisiä kohtaan käyttäytyviä ja yleistä turvallisuutta vaarantavia susiyksilöitä. Vastauksessa todetaan, ettei kantelu johda enempiin toimenpiteisiin. Vastauksessa todetaan lisäksi, että ”Oikeuskansleri ei viranomaistoiminnan laillisuusvalvojana voi toimia vaihtoehtoisena muutoksenhakuviranomaisena ja ryhtyä siten tarkemmin arvioimaan kantelun kohteena olevan päätöksen sisällöllistä lainmukaisuutta”. Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri oli samasta päätöksestä tehnyt valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen ja vaatinut täytäntöönpanon keskeyttämistä. Hallinto-oikeus hylkäsi välipäätöksellään täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen. Sittemmin valittaja peruutti valituksensa. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa on mainittu vuodelta 2004 silloisen oikeuskanslerin toteamus, että ”viranomaisilla tulee olla nopeasti vaikuttavat tehokkaat keinot, joilla torjutaan ihmisasumusten, taajamien tai ihmisten käyttämien liikenneja kulkuväylien läheisyyteen tulevat petoeläimet ja että perusoikeutena ja ihmisoikeutena taatun turvallisuuden ylläpito on julkisen vallan ensisijainen tavoite”. On mielenkiintoista todeta, että ainakin vuonna 2004 silloisen oikeuskanslerin ja nyt myös apulaisoikeuskanslerin mielestä myös ihmisillä on tietty perusoikeus ja ihmisoikeus petojen suhteen. Tätä lokakuun alussa kirjoittaessani ollaan käynnistämässä susikonfliktien lievittämiseen tähtäävää EU LIFE -hanketta, jota Suomessa koordinoi Luonnonvarakeskus. Kuusi vuotta kestävä LIFE BorealWOLF – hanke on kustannuksiltaan 5,5 miljoonaa euroa, josta EU:n osuus on 54 prosenttia. Hanketta Luken kanssa yhdessä toteuttavat Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja tietysti Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Hankkeessa ovat yhteistyötahoina mukana myös MTK, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto ja Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto. Suomen riistakeskus hakee hankkeeseen kolmea uutta työntekijää, joiden sijoituspaikoiksi on alustavasti kaavailtu Joensuuta, Seinäjokea ja Suomussalmea. Parhaassa tapauksessa nämä uudet alueelliset suunnittelijat ovat työn touhussa jo tämän lehden ilmestyessä. Nyt kun näinkin mittava ja pitkäkestoinen hanke saadaan liikkeelle ja kun siinä on mukana näinkin mittava kattaus eri tahoja, voisi esittää vilpittömän toivomuksen, että siinä saataisiin todella uusia ratkaisuja aikaan konfliktien käsittelemiseksi ja ratkaisemiseksi. Toivoisi todella, että uusi parempi yhteisymmärrys saisi aikaan sen, ettei asioita ratkottaisi pelkästään hitaasti etenevien kantelu ja valitusratkaisujen kautta. Tällaiset valitukset ja kantelut työllistävät paljon monia eri tahoja. Voisi kysyä onko sen työn hiilijalanjälki tarpeellinen? Tai ehkä se näin laskevan työllisyyden näkymissä on työllisyyden kannalta katsottuna hyvä asia. Yleensä valituksen alaisen asian ratkaiseminen eri oikeusasteissa kestää niin kauan, ettei asia usein ole enää edes akuutti ratkaisun lopulta tullessa. Optimistina en voi kuin toivottaa hankkeelle menestystä ja hyvää yhteisymmärrystä hyvien ratkaisujen löytämiseksi susikonfliktien lievittämiseen ja ratkaisemiseen. Susikonflikteista ERKKI HUHTA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Varapuheenjohtajalta Metsästäjä 6 l 2019 l 33
• Metsähanhien epäonninen kesä TONI LAAKSONEN , Turun yliopisto, ANTTI PIIRONEN , Suomen Riistakeskus, SAMU MÄNTYNIEMI , Luonnonvarakeskus 34 l Metsästäjä 6 l 2019 ja sulkasatomuutto Novaja Zemljalle
• Metsästäjä 6 l 2019 l 35 Metsästäjä-lehden numerossa 4/2019 kerroimme Suomessa pesiville taigametsähanhille tänä keväänä asennetuista GPS-lähettimistä. Lähettimien avulla toivottiin saatavan selville, missä linnut ovat poikueidensa kanssa silloin kun niitä käydään laskemassa sulkasatoaikaan heinäkuussa. Lintujen epäonninen kesä vesitti suunnitelman tämän tavoitteen osalta tänä vuonna. Lähettimet kuitenkin paljastivat kannan arvioinnin kannalta tärkeää tietoa hanhien käyttäytymisestä. L ähettimet asennettiin parin kanssa pesimäalueilla liikkuneille linnuille. Pian kävi ilmi, että kaikki linnut eivät aikoneetkaan pesiä Suomessa. Ne jäivät vain joksikin aikaa ruokailemaan Suomeen, kunnes jatkoivat matkaa. Kaksi pesi itärajan takana, osa matkasi pesimättä suoraan sulkimisalueille kesäkuun alkupuolella. Isompi lovi aineistoon tuli kuitenkin siitä, kun pesinnän aloittaneista hanhista moni menetti pesyeensä joko haudontatai poikuevaiheessa. Lopulta vain kolmella Suomessa olevalla poikueellisella linnulla oli lähetin kaulassa heinäkuun puolivälissä tehdyn helikopterilaskennan aikaan. Lähetinseuranta vahvisti, että pesimättä jättäneet tai pesinnässään epäonnistuneet metsähanhet poistuvat kokonaan Suomen keskikesän hanhivahvuudesta. Kaikki matkasivat toisistaan riippumatta loppukesäksi sulkimaan Novaja Zemljan saarelle Jäämerelle. Voimme vain arvailla, mikä tämän mielenkiintoisen käyttäytymisen kehittymishistoria on. Mahdollisesti alue on niin turvallinen sulkimiseen, että sinne kannattaa lähteä kauempaakin. Pesyeensä menettäneiden hanhien lisäksi kolme hanhea koki oman kohtalonsa pesimäalueella. Niiden lähettimet alkoivat ilmoittaa liikkumattomuudesta ja paikallisten maastomiesten tarkastukset paljastivat petojen olleen asialla. Kahdessa tapauksessa kyseessä näytti olleen maakotka, kolmannessa merkit kertoivat maapedon yllättäneen hanhen. Petojen tappamien hanhien lähettimet saatiin vielä uusiokäyttöön poikueellisille hanhille, kun Matti Tolvasen ja Urpo Paavolan vetämä iskuryhmä onnistui ottamaan kiinni sulkasatoisia hanhia Pohjois-Pohjanmaalla. Metsähanhet ovat nyt talvehtimassa Ruotsissa. Vaikka mieli tekisi, emme voi laittaa niiden liikkeitä nähtäville mihinkään. On nimittäin erittäin hyödyllistä saada arvio siitä, kuinka hyvin Ruotsissa syksyllä ja talvella tehtävät metsähanhilaskennat kattavat hanhiemme esiintymispaikat. Arviointi onnistuu vain, mikäli ruotsalaiset eivät saa mitään kautta vihiä lähetinhanhien sijainneista. Novaja Zemljalta palaavien metsähanhien syysmuuttoreittejä ja muuton ajoittumista käsitellään ensi keväänä Metsästäjä-lehdessä julkaistavassa artikkelissa. Luonnonvarakeskus aloittaa kahden viime vuoden aikana kertyneen laskenta-aineiston analysoinnin talven aikana, ja ensimmäisiä tuloksia poikueiden esiintymisestä ja niiden suhteellisista runsauksista eri ympäristöissä valmistuu keväällä. Laskentojen kehittämistä jatketaan ensi kesänä. Työssä panostetaan erityisesti siihen, että hanhien havaittavuus helikopterilaskentojen aikana päästään arvioimaan. Ilman sitä ei laskentatuloksia saada arvioitua oikealle tasolle. Nykyiset lähetinlinnut tuottavat toivottavasti lisää aineistoa ja tavoitteena on myös laittaa ensi vuonna lisää lähettimiä. Viimeistään nyt on käynyt selväksi, että Suomessa sulkasatoaikaan tavattavien poikueiden määrä ei ole sama asia kuin keväällä havaittavien tai pesinnän aloittavien parien määrä. Lähettimien määrää lisäämällä saadaan myös tarkempi käsitys keväisen parimäärän ja poikueiden määrän välisestä suhteesta eli pesimämenestyksestä.
• 36 l Metsästäjä 6 l 2019 HENNA VÄYRYNEN , maaja metsätalousministeriö Susikannan hoito on pitkäjänteistä työtä Noin vuosi sitten käynnistynyt susikannan hoitosuunnitelman päivitys on valmistunut. Susikannan hoitosuunnitelmalla pyritään sovittamaan yhteen yhtäältä susireviireillä asuvien kansalaisten sekä toisaalta susikannan suojelun tarpeet. Suunnitelmalla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin. S usikannan hoitosuunnitelman lausuntoaika päättyi syyskuun ensimmäisellä viikolla ja tätä kirjoittaessa hoitosuunnitelmaa viimeistellään vahvistettavaksi marraskuun alkuun. Hoitosuunnitelman päivitystyö aloitettiin syyskuussa 2018. Päivitetyssä susikannan hoitosuunnitelmassa pohjana on vuonna 2015 vahvistettu hoitosuunnitelma. Päivityksessä on keskitytty ennen kaikkea hoitosuunnitelman toimenpiteisiin, joita on muokattu valmisteluryhmässä erityisesti maakuntakierroksella esille nousseista tarpeista. Myös taustoitusta susikannan hoidosta ja siihen liittyvistä kysymyksistä on lisätty hoitosuunnitelmaan. Susikannan painopisteessä on tapahtunut muutoksia vuoteen 2015 verrattuna esimerkiksi niin, että painopiste oli vuonna 2018 siirtynyt Luonnonvarakeskuksen maaliskuun tilannetta kuvaavan kanta-arvion mukaan itäisestä Suomesta läntiseen Suomeen, missä susikanta oli vahvistunut. Vuoden 2019 kanta-arviossa susikanta oli jakaantunut tasaisemmin itäisen ja läntisen Suomen välillä. Eteläisessä ja läntisessä Suomessa susireviireitä on muodostunut uusille alueille. Susien aiheuttamat metsästyskoiraja kotieläinvahingot aiheuttavat edelleen mielipahaa ja taloudellisia menetyksiä. Päivityksen aikana onkin keskusteltu siitä, että susikannan hoito ja siihen liittyvien sosiaalisten konfliktien hallinta on pitkäjänteistä työtä. Sitä varten tarvitaan toimia, joilla voidaan ratkaista susiin liittyviä ristiriitatilanteita. Keskustelulle susiin liittyvistä kysymyksistä on siis ollut ja on edelleen tarvetta. Ennakoivaa viestintää ja monilajista kannanhoitoa Hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteena on pienin elinvoimainen susikanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena susikannan suotuisa suojelutaso. Näitä tavoitteita tukevat hoitosuunnitelman muutostekijät ja muut tavoitteet. Uutena asiana hoitosuunnitelmaan on nostettu suden sietämisen edistäminen, mikä nähdään perustan luomisena suden hyväksyttävyydelle. Kyse on siitä, että suden ja ihmisen rinnakkaiseloa on rakennettava asteittain. Tätä tavoitetta maaja metsätalousministeriö edistää yhdessä riistahallinnonja tutkimuksen sekä keskeisten sidosryhmien kanssa hoitosuunnitelman toimenpiteiden kokonaisuudella. Lähtökohtana on paikallistasolla tapahtuva työ ja se, että toimenpiteet tukevat susireviireillä asuvia ihmisiä. Keskeiseksi suden sietämistä ja turvallisuuden tunnetta parantavaksi toimenpiteeksi on tunnistettu kotieläinja koiravahinkojen ennaltaehkäisy. Olennaista siinä ja suden sietämisen edistämisessä on ennakoiva viestintä alueille, joille on muodostumassa susireviiri. Unohtamatta tietysti vahinkojen estämiseen liittyvää neuvontaa ja petoaitoja. Hoitosuunnitelmaan on lisätty huolta, uhES KO IN BE RG
• Metsästäjä 6 l 2019 l 37 kaa ja vaaraa aiheuttavan suden määritelmät sekä selvennetty Suomen riistakeskuksen ja poliisin rooleja asiassa. Tarkentamalla toimintamallia piha-alueella tai sen läheisyydessä tehtyjen susihavaintojen suhteen pyritään vastaamaan susireviirialueilla elävien ihmisten turvallisuuden tunteeseen. Uutta hoitosuunnitelmassa on myös monilajinen kannanhoito, mikä tarkoittaa suurpetojen ja sorkkaeläinten välisen vuorovaikutuksen huomioimista ja niiden kannanhoidon tarkastelua kokonaisvaltaisemmasta näkökulmasta. Yksi keskeinen tavoite on lisäksi – edellisen hoitosuunnitelman tapaan – suden laittoman tappamisen vähentäminen. Edellisen hoitosuunnitelman kautta perustetut susireviiriyhteistyöryhmät ovat tärkeä linkki paikallisten, hallinnonja tutkimuksen välillä. Tarkoituksena on selkiyttää yhteistyöryhmien roolia suden kannanhoidossa ja jatkaa niiden toiminnan kehittämistä. Vuoropuhelua tarvitaan myös kansainvälisesti. Hoitosuunnitelmaan onkin kirjattu toimenpiteitä yhteistyön syventämiseksi Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueellisten riistaviranomaisten kanssa. Tulevana talvena on valmistumassa sopimus Ruotsin ja Norjan suurpetoasioista vastaavien viranomaisten kanssa hallinnon ja tutkimuksen välisestä yhteistyöstä ja tietojen vaihdosta. Aiemmasta hoitosuunnitelmasta poiketen kannanhoidollinen metsästys on hoitosuunnitelmassa hankkeena, koska asia oli hoitosuunnitelman valmistelun yhteydessä EU tuomioistuimen käsittelyssä. Mukana on myös kaksi muuta hankesuunnitelmaa: suunnitelmat liittyvät susiaiheisen viestinnän ja Riistavahinkokeskus-palvelun luomiseen. Susidialogi jatkuu Hoitosuunnitelman päivityksessä keskeistä on ollut luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välille suteen liittyvissä kysymyksissä. Tätä vuoropuhelua tullaan jatkamaan esimerkiksi susifoorumien ja ylimaakunnallisten tilaisuuksien muodossa. Foorumin tarkoituksena on seurata hoitosuunnitelman toimeenpanoa sekä olla paikkana susiin liittyvien ajankohtaisten aiheiden käsittelylle. Merkittävän panoksen hoitosuunnitelman toimeenpanoon tuo myös syksyllä käynnistynyt Life BorealWOLF -hanke, minkä vaikutukset eri toimenpiteisiin on kirjattu hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelman valmisteluun on kuulunut niin valmisteluja ohjausryhmän kokouksia, maakunnallisia sidosryhmätilaisuuksia alueellisten riistaneuvostojen kanssa, kysely reviiriyhteistyöryhmille sekä lausuntokierros. Maaja metsätalousministeriö kiittää jokaista hoitosuunnitelmatyöhön osallistunutta ja palautetta antanutta tahoa. Yhteistyö Suomen susikannan elinvoimaisuuden ja susiin liittyvien konfliktien hallitsemiseksi jatkuu. Susikannan hoitosuunnitelma on luettavissa kokonaisuudessaan maaja metsätalousministeriön verkkosivuilla. VIESTINTÄ LU O TT A M U S A V O IM UU S VIE STI NTÄ LU O TT A M U S A V O IM UU S Syventyvä ja laajentuva tieto susikannasta Suden sietämisen edistäminen ja perustan luominen suden hyväksyttävyydelle Hallinnon, tutkimuksen ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun kehittäminen Rajat ylittävä yhteistyö Kannanhoidolliset toimet Vahinkojen ennaltaehkäisy sekä toimenpiteet uhkan ja vahinkojen hallitsemiseksi • Susikannan seurannan turvaaminen ja kehittäminen • Tutkimus sudesta, ihmisestä ja yhteiskunnasta • Reviiriyhteistyöryhmien toiminnan tukeminen ja kehittäminen • Viestinnän kehittäminen • Yhteistyö Ruotsin ja Norjan viranomaisten ja tutkimuksen kanssa • Yhteistyö Venäjän riistaviranomaisten kanssa • Ennakointi • Reagointi toistuvaa haittaa ja ongelmia sekä vahinkoja tai uhkaa aiheuttaviin susiin • Vahinkojen ennaltaehkäisy • Vahinkojen korvaaminen • Susien laittoman tappamisen vähentäminen • Monilajinen kannanhoito • Susien kannanhoidollinen metsästys SUSIKANNAN HOIDON MUUTOSTEKIJÄT JA TOIMENPITEET Susikannan hoitosuunnitelman keskeiset tavoitteet ja muutostekijät esitetään oheisessa kuviossa ympyrän keskellä. Kuhunkin tavoitteeseen liittyvät toimenpiteet löytyvät laatikoista ympyrän ulkoreunalta.
• 38 l Metsästäjä 6 l 2019 SAMI NIEMI, neuvotteleva virkamies, Luonnonvaraosasto, erätalousyksikkö, Maaja metsätalousministeriö Euroopan Unionin lainsäädäntö jaetaan primaarilainsäädäntöön ja sekundaarilainsäädäntöön. Primaarilainsäädännöllä tarkoitetaan perussopimuksia, jotka muodostavat EU:n kaiken toiminnan perustan. Sekundaarilainsäädäntöön kuuluu mm. asetuksia, direktiivejä ja päätöksiä. Ne on johdettu perussopimuksissa määritellyistä periaatteista ja tavoitteista. R iistapolitiikan alaan vaikuttava EU:n asetus on esimerkiksi asetus hyljetuotteiden kaupan kieltämisestä. Suomen kannalta varsin harmillinen suoraan velvoittava säädös, joka estää hyljetuotteiden kaupan oli sitten kyse hylkeenlihasta, hylkeennahkasta tai traanista. Direktiiveistä hyvänä esimerkkinä käyvät lintudirektiivi ja luontodirektiivi. Myös niillä on suoraa vaikutusta siihen, miten metsästystä säännellään Suomessa. Vielä päätöksillä ei ole ollut suomalaiseen metsästykseen vaikutusta, mutta kohta on. Toisaalla tässä lehdessä on käsitelty EU:n kemikaaliviraston luonnosta komission päätökseksi, jolla rajoitettaisiin ainakin lyijyhaulien ja ehkä myös lyijyluotien käyttöä ja markkinoille saattamista. Näiden edellä mainittujen oikeusnormien lisäksi EU:n lainsäädännön alaan katsotaan kuuluvan myös EU:n tuomioistuimen tuomiot ja ennakkoratkaisut. Asiat päätyvät käytännössä EU:n tuomioistuimen käsittelyyn joko komission käynnistämän valvontamenettelyn kautta tai sitten kansallisen valitusprosessin kautta kiertäen, jolloin kansallinen tuomioistuin voi pyytää niin sanottua ennakkoratkaisua jostain konkreettisesta esimerkiksi direktiivin tulkintaan liittyvästä kysymyksestä. Sekä valvontamenettelyjä koskevat tuomiot, että ennakkoratkaisut muokkaavat sitovasti sitä, miten EU:n lainsäädäntöä tulkitaan koko EU:n alueella. Suomen osalta eräiden vesilintujen saariston kevätmetsästys on tullut kielletyksi valvontamenettelyä seuranneen tuomion seurauksena. Samoin suurpetojen vahinkoperusteisten poikkeuslupien tulkintaa rajoittaa Suomen suden metsästystä koskenutta valvontamenettelyä seurannut tuomio vuodelta 2007. Muutoinkin tuo tuomio on täsmentänyt luontodirektiivin tulkintaa varsin merkittävästi. Ennakkoratkaisu rajoittaa luontodirektiivin tulkintaa
• Metsästäjä 6 l 2019 l 39 Vuoden 2015 susikannan hoitosuunnitelman nojalla käynnistetty kahden vuoden suden kannanhoidollisen metsästyksen kokeilu on osaltaan vaikuttamassa luontodirektiivin tulkintaan. Suomen riistakeskuksen päätöksistä tehdyt valitukset päätyivät aina Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, joka joulukuussa 2017 pyysi EU:n tuomioistuimelta ennakkoratkaisua luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e-alakohdan tulkinnasta, jota Suomessa on käytetty suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen oikeusperustana. Aleksis Kiven päivänä ennakkoratkaisu julkistettiin. Kauaa ei kestänyt, kun sitä ensin kiitteli eurooppalaisten metsästäjien etujärjestö FACE ja myöhemmin varovaisemmin Suomen metsästäjäliitto. Toisaalta ennakkoratkaisua kiittelivät erityisesti myös luonnonsuojelujärjestöt. Me maaja metsätalousministeriössä tulkitsemme asiaa niin, että ennakkoratkaisu rajoittaa osin merkittävästi kannanhoidollisen metsästyksen sallimista erityisesti sellaisen lajien kohdalla, jotka eivät ole suotuisalla suojelun tasolla – kuten susi. Ratkaisu ei estä kannanhoidollista metsästystä (eli 16 artiklan 1 kohdan e-alakohdan soveltamista), mikäli viranomaiset kykenevät tuottamaan tavattoman määrän todistelua siitä, että se tavoite tai peruste, jonka vuoksi kyseistä direktiivin kohtaa käytetään, on hyväksyttävä. Sen jälkeen viranomaisilta edellytetään tavaton määrä todistelua ja tieteellistä aineistoa siitä, että tuon julkilausutun tavoitteen tai päämäärän saavuttamiseksi ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Itselleni ehkä yllättävin rajaus, jonka tuomioistuin teki oli se, että jos sovelletaan e-alakohtaa, niin perustelut eivät voi olla samoja kuin mitä luontodirektiivissä on aiemmin säädetty – eli luonnonvaraisen eläimistön suojelu (metsäpeura), erityisen merkittävien vahinkojen vähentäminen (metsästyskoirat) tai yleisen turvallisuuden takaaminen (pihakäynnit). Ratkaisussa todettiin, että salametsästyksen torjuminen voisi olla yksi hyväksyttävä peruste kannanhoidolliselle metsästykselle. Se on sinänsä hyvä. Ongelmaksi jatkossa muodostuu kuitenkin se, että viranomaisten pitäisi tieteellisesti vahvoilla perusteilla pystyä osoittamaan, että kannanhoidollisen metsästyksen salliminen todella voisi vähentää susien laitonta tappamista ja että se vähentäisi sitä niin paljon, että kannanhoidollisella metsästyksellä olisi myönteinen nettovaikutus susikannan suojelutasoon. Tämä on tietenkin haastavaa, sillä yhtäältä susien laittomasta tappamisesta ja sen laajuudesta on haastavaa saada suoraa tietoa ja toisaalta, koska se ilmiönä lisäksi niin systemaattisesti kielletään. Ennakkoratkaisussa on edellä mainittujen laajalti luontodirektiivin tulkintaan liittyvien linjausten lisäksi konkreettisempaa kritiikkiä Suomen kannanhoidollisen metsästyksen kokeiluun. Näihin Korkein hallinto-oikeus antaa myöhemmin lopullisen tuomion. Yksi konkreettinen kritiikin kohde oli metsästyksen kohdentuminen alfa-yksilöihin ja siihen, että poikkeuslupapäätöksissä oli vain suositus kohdentaa metsästys nuoriin yksilöihin. Kaiken kaikkiaan ennakkoratkaisun julkistamisen jälkeen suden kannanhoidolliseen metsästykseen ei ole paluuta ainakaan siinä muodossa, jollaisena sallittiin vuosina 2015 ja 2016. Tämäkin prosessi on kuitenkin hyvä osoitus siitä, että kansallisten viranomaisten toimintaa ohjaa EU:n lainsäädäntö. Joko sen otamme huomioon ennalta tai sitten jälkikäteen, jolloin sen vaikutukset ovat pysyvämpiä ja vaikuttavat EU:n lainsäädännön tulkintaan.
• 40 l Metsästäjä 6 l 2019 VILJA PYLSY Tangonuori Henri Jokinen: ”Metsästys inspiroi laulamaan” Tänä vuonna tangonuori-kuninkaaksi 14-17–vuotiaiden sarjassa Seinäjoen tangomarkkinoilla valittu 15-vuotias Henri Jokinen lauloi ensimmäisen kerran ja vielä ensimmäisen tangonsa julkisesti metsästysretkellä 4-vuotiaana. -S e oli joku tango mikä oli levyllä. Usein metsäretkillä kuunneltiin myös musiikkia. Kun olin pieni taatani Reino Jokinen kertoi muille metsämiehille ja kavereilleen ympäri Suomen, että minusta tulee isona laulaja. Jokinen vietiin ensimmäisen kerran metsälle jo sylivauvana. Erityisesti taata innoitti häntä harrastuksen pariin. – Aloitin metsästyksen verenperintönä. Se on meidän suvussamme elämäntapa, jota haluan jatkaa. Jokiset metsästävät hirviä, kauriita, peuroja ja jäniksiä. Perheellä on kenneli, josta löytyy viitisentoista koiraa. Jokaiselle metsästettävälle eläimelle löytyy oma koira, sillä kennelissä on suomenajokoiria, saksanseisoja, jämptlanninpystykorvia, karjalankarhukoiria, norjan harmaahirvikoira, mäyräkoiria ja dreeveri. Jokisen tarhasta löytyy monta valiokoiraa. Heillä on muun muassa vuodelta 2014 ajokuningas nimeltä Mehtäpellon Heinäsato. Luonnosta voimaa ja ideoita Henri Jokinen ei osaisi miettiä elämäänsä ilman metsästystä. – Metsästyksessä kiehtoo se, kun näkee luonnon erilaisena joka vuodenaikana. Tykkään kulkea luonnossa ja seurata sen kiertokulkua. Metsä myös rauhoittaa nuorta laulajalupausta. – Metsästys inspiroi minua laulamaan, Jokinen kertoo. Jokinen viettää paljon aikaa myös perheen erämaamökillä ja saaristossa. – Saan luonnosta voimaa ja uusia ideoita. Henri Jokinen keikkailee aktiivisesti. Hän laulaa rautalankaiskelmää, tangoa ja kaikenlaista tanssimusiikkia. Jokisen aikeissa on osallistua Seinäjoen tangomarkkinoiden yleiseen sarjaan, kun ikää tulee riittävästi. Yhtä lailla kuin tango, seuraa nuorta miestä metsästyskin.
• E uroopan kemikaalivirasto ECHA on selvittänyt lyijyhaulien ja lyijyluotien vaikutuksia niillä ammuttua riistanlihaa syövien ihmisten terveyteen. Tulokset tukevat vahvasti aiempaa käsitystä lyijyn myrkyllisyydestä ihmisille. Monista hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta riistanliha voi lyijyn takia olla merkittävä terveysriski. Lyijyhaulit sirpaloituvat usein osuessaan eläimeen ja leviävät pienempinä lyijynpalasina ja lyijypölynä lihaan. Osa sirpaleista päätyy osumakohdasta kauemmaksi ja jää lihaan teurastuksen ja ruuanvalmistuksen jälkeenkin. Englannissa tehdyssä tutkimuksessa 121 riistalinnun röntgenkuvauksessa 76 prosentissa oli sirpaloitunutta lyijyä. Viraston selvitys vahvistaa käsityksen, ettei kaikkia kokonaisia lyijyhaulejakaan pystytä poistamaan lihasta ruuanvalmistuksessa. Kokonaisia haulejakin niellään vahingossa, ja ne voivat päätyä syöjän umpilisäkkeeseen liukenemaan elimistöön pitkäksi aikaa. Tanskassa jo 1980-luvun lopulla tehdyssä tutkimuksessa röntgenkuvauksissa havaittiin joukolla potilaita 1–2 haulia umpilisäkkeessä. Yhdelläkään näistä potilaista veren lyijypitoisuus ei ollut noussut myrkytysoireita aiheuttavalle tasolle, mutta se oli lähes kaksinkertainen verrokkiryhmään nähden ja kymmenkertainen nykyiseen Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA:n määrittämään kehityksellisen hermostomyrkyllisyyden vertailuarvoon nähden. Myrkyllisenä raskasmetallina lyijy vaikuttaa haitallisesti moniin ihmisen elimiin ja elimistön toimintoihin. Erityisesti lapsilla se vaurioittaa kehittyvää hermostoa, pienentäen älykkyysosamäärää. Lyijy lisää sydänja verisuonisairauksien ja munuaissairauksien tautitaakkaa. EFSA:n mukaan enää ei pidetä mitään altistumisannosta turvallisena. Eräässä tutkimuksessa Grönlannissa 50 metsästäjän veren lyijypitoisuuksia mitattiin ennen metsästyskautta, sen aikana ja sen jälkeen. Metsästäjän veren lyijypitoisuudella havaittiin olevan voimakas yhteys linnun lihan (haahka ja pohjankiisla) syömisen tiheyteen. Metsästäjillä, jotka söivät yli 30 lintuannosta kuukaudessa, veren lyijypitoisuus oli yli 8-kertainen verrattuna ryhmään, joka ei syönyt lainkaan lintuja. Näiden metsästäjien veren lyijypitoisuus oli yli kymmenkertainen nykyiseen EFSA:n kehityksellisen hermostomyrkyllisyyden vertailuarvoon nähden. Muissakin lähteissä on todettu, että tällaiset lyijypitoisuudet veressä aiheuttavat raskauden aikana sikiön hermostovaurioita. Ruotsalaisessa tutkimuksessa metsästäjäperheiden veren lyijypitoisuus oli merkittävästi muuta väestöä korkeampi. Samassa tutkimuksessa myös hirven jauhelihasta löytyi korkeita lyijypitoisuuksia ja näytteistä 33 prosenttia ylitti EU:n raja-arvon naudanlihalle. Erityisen haitallista lyijy on lapsille ja raskaana oleville. Lyijyä imeytyy kasvavan lapsen elimistöön enemmän. Myrkyllinen vaikutus on pahempi lapsen vasta kehittymässä olevaan hermostoon. Viime vuosina monissa maissa onkin päivitetty suosituksia niin, että lasten sekä raskaana tai hedelmällisessä iässä olevien naisten ei tulisi syödä lyijyllä ammuttua riistanlihaa lainkaan. Koska kokonaisia haulejakin voidaan vahingossa niellä, on riski olemassa jo ensimmäisellä lautasellisella. Tästä syystä myös Euroopan komissio on pyytänyt kemikaalivirastoa valmistelemaan esitystä lyijyn kieltämiseksi kokonaan haulikon ja luodikon patruunoissa. Entistä useammat metsästäjät ovat jo tiedostaneet ongelman. Onneksi lyijyttömiä luoteja ja hauleja on kehitetty viime vuosina paljon. Älä ammu myrkyllistä raskasmetallia omaan paistiin Ministeriön kuulumisia JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Metsästäjä 6 l 2019 l 41
• 42 l Metsästäjä 6 l 2019 Metsästäjän aseet Haulikko peurajahtiin? ESA HÖYSNIEMI Täyteisen hidas lähtönopeus, voimakas rekyyli, eri latausten ja supistusten suuret osumapistevaihtelut sekä tuuliherkkyys haastavat kokeneenkin kivääriampujan taidot aivan uudella tavalla. Tuloksellinen täyteisten käyttö metsästyksessä vaatii kunnollista asiaan perehtymistä. E nnen varsinaista kohdistusta on etsittävä koeampumalla patruuna, joka omassa aseessa antaa riittävän hyvän käynnin peurajahtiin. Vähimmäisvaatimuksena voidaan pitää 10 cm osumakuviota viidellä laukauksella toistuvasti. Maksimiampumamatka metsästyksessä määräytyy sen mukaan, miltä etäisyydeltä mainittu käyntivaatimus täyttyy, olkoon se 20 metriä tai 100 m. Sopiva etäisyys sekä täyteisten koeammuntaan että aseen kohdistukseen on 50 metriä ja minimi laukausmäärä kolme. Valkohäntäpeuran vasa on pieni maali täyteiselle, joten artikkelissa esitettyä käyntivaatimusta on turha ylenkatsoa. Rihlatusta piipusta saadaan täysi hyöty vain kiikaritähtäimellä ja rihlattua piippua varten tehdyillä täyteisillä. Tähtäinkiskoon kiinnitetyt säädettävät avotähtäimet helpottavat koeammuntaa oleellisesti. Piipun porttaus vähentää piipun nousemista ja helpottaa osumista. Porttaus voidaan haluttaessa tehdä helposti itsekin, tässä reikiä on porattu käsivaralta 3,2 mm pop-niittiterällä.
• Metsästäjä 6 l 2019 l 43 Tähtäimet Kun ampumamatka jää 30 metriin ja alle, pärjätään kohtuullisesti tavanomaisella haulikolla. Jo 50 metrin etäisyydeltä tulokset paranevat oleellisesti kunnollisilla tähtäimillä. Monissa haulikoissa on kiskon keskellä apujyvä ja tämä on jo selvästi parempi vaihtoehto kuin pelkkä nuppijyvä. Ongelmana on kuitenkin se, että täyteinen ei ehkä käy lähellekään jyvien (= haulipanoksen) tähtäyspistettä. Erilaisia tähtäinkiskoon kiinnitettäviä säädettäviä malleja on markkinoilla ja näillä voi aloittaa kokeilut. Löytyy myös tarrakiinnitteisiä malleja, joilla voidaan päästä myös hyviin tuloksiin. Varsin suosittu tähtäin haulikossa on punapiste, joka voidaan kiinnittää kiskoon tai lukkorungon päälle aseesta riippuen. Mikäli ampumamatkaa halutaan pidentää, tarvitaan kiikaritähtäin. Haulikon kiikaritähtäimen jalkoineen tulee olla mahdollisimman kevyt, sillä kova rekyyli ja piipun resonointi altistavat kiinnityksen paljon kovemmille voimille kuin kivääreissä. Koeammunta ja kohdistus Täyteishaulikon koeammunnassa ja kohdistuksessa tulee ymmärtää rekyylin korostunut vaikutus. Useimmissa tapauksissa täyteinen ei ole vielä kokonaan ulkona piipusta kun rekyyli jo nostaa asetta. Tästä syystä raskaampi ja kovarekyylisempi, mutta hitaammin lähtevä ammus osuu usein ylemmäs kuin kevyt ja nopea. Kiväärillä toiminta on yleensä päinvastaista. Rekyylin aiheuttama liike ei välttämättä suuntaudu pelkästään ylös, vaan otteesta riippuen myös sivulle. Jos esimerkiksi otetta aseesta tai aseen tukipistettä muutetaan koelaukausten välillä, ei hyväkäyntiselläkään haulikolla saada pieniä kasoja. Samoin käy, jos rekyyliä otetaan vastaan eri tavoin. Nämä poikkeamat vaihtelevat suuresti ampujasta riippuen. Sopivaa täyteistä haettaessa koeammunta on parasta tehdä kasa-ampumatyyliin. Jos aseen varsinainen kohdistus tehdään samalla ja metsästystilanteissa ammutaankin pystystä ilman tukea, voi seurauksena olla täysi ohilaukaus, ikävämmässä tapauksessa haavakko. Osumapiste-erojen suuruus eri ampumatavoissa on ampujakohtainen asia, mutta se pitää jokaisen jahtiin aikovan selvittää ennen tositoimia. Parasta käyntiä haettaessa kannattaa käydä läpi kaikki supistusasteet täyssuppeaa myöten. Myytti siitä, ettei täyteisiä voisi ampua puolisuppeaa tiukemmilla supistajilla on jo aika survoa suohon. Lähes kaikki täyteiset Brenneken synnystä lähtien on suunniteltu toimimaan täyssuppeassakin. Pois voidaan lukea tietyt vain rihlattuja piippuja varten tehdyt ammukset. Joskus täyteinen on huonosti vakautunut (osumat poikittain taulussa) ja silti kasa voi olla pieni 50 metrissä. Poikittain lentävän ammuksen läpäisy on kuitenkin heikko, joten sitä ei kannata käyttää kuin lähimatkoille. Pinnoitettuja tai haulikupissa olevia täyteisiä alkaa olla kohtuullisesti markkinoilla. Niillä estetään tehokkaasti piipun lyijyyntymistä, joka vie käynnin nopeasti, mikäli haulikon ylimeno on jyrkkä ja/tai piipun sisäpinnan laatu heikko. Kaikkien haulikoiden käynti ei riitä metsästykseen eivätkä kaikki täyteiset käy riittävän hyvin. Risuja tuuliherkkyys Tuulen vaikutus täyteiseen on huomattava. Asiaa voi verrata vuolaan virran yli soutamiseen. Mitä hitaammin soutaa, sitä kauemmas vene siirtyy alavirtaan ennen kuin pääsee rantaan. Tästä syystä täyteisiä kohdistettaessa pyritään maksimiampumamatka pitämään 50 metrissä. Jos ase halutaan kohRihlattu supistin auttaa usein vakauttamaan ammuksen paremmin. Haittapuolena on sen nopea lyijyyntyminen varsinkin pinnoittamattomia lyijytäyteisiä ammuttaessa. Koeammunnassa kannattaa käydä läpi kaikki supistajat, tässä vasemmalta rihlattu, sylinteri, parannettu sylinteri, puolisuppea, ¾-suppea sekä täyssuppea. Käyntiä parhaimmillaan, matka 50 m. Erään kokeilun lopputulos kahdella eri täyteisellä (oranssi ja musta paikkalappu) ja viidellä eri supistajalla. Värilliset pisteet kuvaavat osumakuvioiden keskipisteitä, viereen on merkitty käytetty supistusaste (RC = rihlattu). Kaikkien kasojen läpimitat vaihtelivat 100 mm:n molemmin puolin, matka 50 m. Tähtäyspisteenä oli koko ajan taulun keskiö! Sama täyteinen ja tähtäyspiste, eri supistusaste.
• 44 l Metsästäjä 6 l 2019 distaa tämän jälkeen esimerkiksi 75 tai 100 metriin, ei säädetä lainkaan sivupoikkeamaa, Täyteiset ovat myös suhteellisen risuherkkiä, vaikka poikkeaminen suunnasta on vähäisempää kuin rihlatuissa aseissa. Ongelma on myös lyijyisen luodin heikko kestävyys: risuosuman jälkeen patruunan teho voi olla vain murto-osa alkuperäisestä. Jo sormen paksuinen oksa tai pensas siirtää täyteistä, joten pensaikkoon ei kannata ampua. Rekyylikammo Useimpien täyteisten rekyyli on selvästi tuntuvampi kuin tavanomaisilla haulilatauksilla ja monille ampujille kehittyykin helposti rekyylikammo. Tämä on siitä salakavala ilmiö, ettei ampuja itse tilaa havaitse. Seisaaltaan ammuttaessa rekyyliä aristava ampuja nykäisee laukaistessa ja tällöin osumat ovat tavallisesti reippaasti maalin alapuolella. Parhaiten ongelma saadaan selville antamalla rekyyliä pelkäävälle tyhjä ase niin, että ampuja luulee sen olevan ladattu. Tällöin virhe eli raju nykäisy liipaisinta painettaessa näkyy selvästi ja viimeistään silloin itse ampuja tajuaa ongelmansa. Metsästyksessä huomioitavaa: Liikkuva maali Täyteisen nopeus on vain noin puolet kiväärien luotien nopeuksista. Useimmat metsästäjät ampuvat kiväärilläkin liikkuvaa riistaa usein taakse aiotusta osumapisteestä. Ilman perusteellista harjoittelua liikkuvaan maaliin, älä edes yritä täyteisellä riistalaukausta juoksevaan peuraan. Rekyylin vaikutus osuntaan Muista kokeilla aseesi osumapiste eri ampuma-asennoissa, älä luota pelkästään penkistä kohdistukseen. Laukauksen jälkeen Peura ei aina reagoi selkeästi hyväänkään täyteisen osumaan ja saattaa juosta jopa 200 metriä keuhko-osuman jälkeen. Yleensä verenvuoto on runsasta, mutta ei aina. Jäljittäminen voi olla hyvinkin vaikeaa sulan maan aikana mutta se on aina tehtävä riittävän kauas. Vasemmalla 50 m kasa, jossa täyteinen on hyvin vakautunut. Oikealla kolmella eri supistuksella ammutuissa kasoissa vain vasemmanpuoleisin on vakautunut, muut lähes kokonaan poikittain, silti kasojen koossa ei ole isoa eroa, Harvinaista käyntiä päällekkäispiippuisesta haulikosta, 12 laukausta (6 molemmilla piipuilla) ja kolme eri täyteistä. Vaikka matka oli vain 35 m, on tulos paljon tavanomaista parempi, yhteiskasan koko 120 mm. Kolme eri täyteistä, sama supistus, 50 m. Harvoissa haulikoissa päästään vastaavaan tulokseen, tavallisempaa on eri ammusten osuminen kauemmas toisistaan. Piipun lyijyyntyminen voidaan minimoida käyttämällä pinnoitettuja lyijyluoteja, sabot-ammuksia tai muovikupissa olevia ammuksia. Muita huomioitavia seikkoja Kaksipiippuisissa haulikoissa piiput ampuvat lähes aina eri pisteeseen, eroa voi olla piippujen välillä tavanomaisesta 20 sentistä jopa 60 senttiin. Yleensä myös toinen piipuista ampuu selvästi pienempää kasaa kuin toinen. Asetta kohdistettaessa ja käyntikokeissa kannattaa antaa piipun hetken jäähtyä joka laukauksen jälkeen, sillä aseen lämpeneminen alkaa vaikuttaa myös osumapisteeseen. Päällekkäispiippuisissa osumat alkavat joko nousta tai laskea (riippuen kummalla piipulla ammutaan) ja rinnakkaisissa osumat siirtyvät oikealle tai vasemmalle. Myös supistusta vaihdettaessa sekä osumapiste että käynti yleensä muuttuvat, joskus huomattavasti.
• TARJOUKSET VOIMASSA 31.12.2019 SAAKKA. TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Tyhjiöpakkaa riistan, kalan ym. elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsikäyttötoiminnot. VAKUUMIKONEEN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! ARVO 14,90 € METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 199,NORM. 229,00 | RET000706 744 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop ®-erikoiskalvo. HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 90 RET920001 Valmista mureat liharuoat ja maukkaat puurot vaivattomasti. Lasitettu keraaminen pata toimii myös tarjoiluastiana ja se on helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. RIISTAKAMERA BURRELL VS12HD+SMS II 199,RET019487 Näkymätön inframustasalama. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 66 VHF 299,NAV694091 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Tehokas 3400 mAh akku. Erittäin helppokäyttöinen suomenkielisen valikon ja selkeän näytön ansiosta. KAUPAN PÄÄLLE PUHELIN VALJAAT, ARVO 29,90 € TAKKI SWEDTEAM JAURE 29 90 NORM. 59,90 | HWC06110S XXXL Lämmin takki, jota voi käyttää joko sellaisenaan tai kerrospukeutumisen väliasuna. -50% SAAPAS VIKING ARCTIC 2.0 69 90 NORM. 79,90 | VI54400029137 47 Villaa sisältävä sisävuori pitää jalat lämpimänä kovimmillakin pakkasilla. Kevyet, saumattomat ja täysin vedenpitävät. Varren kiristysnauha pitää lumen ulkona saappaasta. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79,GRAOF20 MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 90 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. ARVO 14,90 € RAJOITETTU ERÄ METSÄLLE HANKKIJA KAUTTA Hankkija_Metsastaja6_210x275.indd 2 30.10.2019 9.01
• 46 l Metsästäjä 6 l 2019 ARTO MÄÄTTÄ Metsästäjän patruunat Lyijytön vaihtoehto M onometalliluodeilla tarkoitetaan yhdestä homogeenisesta umpiainesmateriaalista valmistettuja luoteja. Useimmiten materiaaleina käytetään joko kuparia tai tompakkia. Monometalliluodin kärkeen on tehty työstöjä, joista luoti lähtee avautumaan osumassa. Toimintaperiaate on siis varsin yksinkertainen. Mutta monometalliluodeilla on kuitenkin haasteita. Osa haasteista liittyy valmistusprosessin hintaan, monimutkaisuuteen sekä tuotannon herkkyyteen. Mutta loppukäyttäjän kannalta merkittävämpi on kapeampi toimintanopeusalue ja osumakohdan vaikutus luodin kärjen avautumisherkkyyteen. Näitä haasteita lisää rihlannousun kannalta liian pitkä. Samaten lyhyen luodin piippukitka on helpompi saada pienemmäksi lyhyemmän ”laakeripinnan” takia, eikä lyijyä sisältävä luoti pehmeämpänä nosta patruunan painetasoa yhtä äkkiväärästi kuin kovemmat umpiainesluodit. Tässäkin yhteydessä tullaan siihen, että massiiviluodeille on etu, jos ne ovat kevyempiä kuin vastaavat lyijyä sisältävät luodit. Lainsäädäntökin aiheuttaa ovat haasteensa. Esimerkiksi Metsästysasetuksen 16 a § perustuu useiden vuosikymmenten takaiseen tekniseen kehitysvaiheeseen metsästysluotien historiassa. Ongelmaksi muodostuvat erityisesti ne kaliiperit, joissa massiiviluodit ovat niin kevyitä, että perinteisten luotien painoon on mahdotonta päästä. Tämä ei tarkoita sitä, etteivätkö nämä kevyet massiiviluodit olisi toimivia, vaan kyse on siitä, Tämä kuva havainnollistaa 30 kaliiperin monometalliluotien pituutta perinteisiin luoteihin verrattuna. Vasemmalta Barnes TTSX 9,7 g (150 gr), Hornady Interbond 10,7 g (165 gr), Sako Hammerhead 14,3 g (220 gr) ja Barnes TTSX 10,7 g (165 gr). Painavimman pään luoteja edustava Sako Hammerhead on siis lyhyempi kuin sitä kolme painoluokkaa kevyempi muovikärjellä varustettu monometalliluoti. Itselataajilla tyypillinen virhe onkin usein se, että monometalliluoti valitaan samanpainoisena kuin aiemmin käytössä ollut lyijyä sisältävä luoti. Tällöin luodin pituus saattaa kasvaa liiaksi, aiheuttaen monenlaisia ongelmia. metsästäjäkunnan tottumus, eli lyijyä sisältävien luotien kanssa on eletty pitkä historia. Mitä vanhemmasta luotikonstruktiosta on kyse, sen enemmän luodilta on vaadittu massaa varman toiminnan ja läpäisyn saavuttamiseksi. Monometalliluodeilla tilanne on täysin päinvastainen, sillä niiden toiminnassa osumanopeus ratkaisee luodin avautumisen ja vähäisen painohäviön takia kevyempikin monometalliluoti läpäisee varmasti. Monometalliluoteihin ei siis voi suhtautua samalla tavalla kuin lyijyä sisältäviin luoteihin, vaan ne tulee ajatella omana luotiryhmänään. Teknisesti monometalliluodit ovat haastavia materiaalinsa keveyden vuoksi. Lyijyä sisältävät luodit ovat lyhyempiä, joten raskaskaan luoti ei ole aseen piipun Monometalliluodit Lyijy on koko tuliaseiden historian ajan ollut oleellinen materiaali kiväärin luodeissa. Mustaruutiaikoina lyijy kelpasi sellaisenaan, mutta savuttoman ruudin myötä ja luodinnopeuksien noustessa vaippamateriaalit tulivat välttämättömiksi luotien kestävyydelle. Nyt lyijystä pyritään eroon sen myrkyllisyyden takia ja lyijyä sisältämättömät massiiviluodit lisäävät osuuttaan suurriistaluodeista.
• Metsästäjä 6 l 2019 l 47 että nykyiset säännöt eivät ota niitä huomioon. Kehitystä Alkuaikojen monometalliluodit olivat toiminnaltaan epävarmoja, mutta luotien laatu on parantunut suurin harppauksin. Avautuneet sakarat eivät enää katkea ja varman toiminnan osumanopeusalue on laajentunut matalampiin osumanopeuksiin. Hienosäätöä on siis tapahtunut materiaalien lämpökäsittelyssä, mutta myös luotien rakennetta on parannettu. Nykyaikaisissa monometalliluodeissa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että luodin kärkeen on lisätty avautumista edesauttava ”mäntä” eli kärki, joka varmistaa ja nopeuttaa luodin avautumista välittömästi osumassa. Luotien kyljistä löytyy yhä useammin myös uritus, joka pienentää piippukitkaa ja mahdollistaa korkeammat lähtönopeudet matalammilla painetasoilla. Kevyt on kaunista Hyvänä nyrkkisääntönä on, että massiiviluodin tulisi olla yhtä tai kahta luodinpainoluokkaa kevyempi kuin vastaavan käyttötarkoituksen lyijyä sisältävä luoti. Jos siis 30 kaliiperissa käytetään hirvenmetsästyksessä enimmäkseen 11,7 g (180 gr) luoteja, on massiiviluodeissa syytä pudottaa painoa 9,7 – 10,7 g (150 – 165 gr) tienoille. Tällöin luodille saadaan riittävästi nopeutta varmaa toimintaa ajatellen. Nykyaikaisetkin lyijyä sisältävät luodit menettävät noin 15 prosenttia alkuperäisestä painostaan, mutta monometalliluodit selviävät osumissa lähinnä marginaalisella painonpudotuksella. Eräs toimivaksi havaittu ajattelutapa onkin valita umpimetalliluoti sen painoisena, mitä lyijyä sisältävällä luodilla on jäljellä sen tehtyä työnsä saaliseläimessä. Jos luodin keventäminen totutusta tasosta epäilyttää edelleen, kannattaa tutustua Yhdysvalloissa vaikuttavien patruunavalmistajien tuotevalikoimaan. Siellä patruunoiden kokoonpanoon eivät vaikuta lainsäädännölliset rajat, vaan patruunat luoteineen suunnitellaan toimimaan käyttötarkoituksessa parhaalla mahdollisella tavalla. Laajan testaustoiminnan tuloksena monometalliluodeilla ladatuissa patruunoissa on systemaattisesti kevyemmät luodit. Katse patruunanvalmistajiin Nykyään monometalliluodeilla ladatut patruunat ovat keskimäärin varmatoimisia. Valmistajat lataavat patruunat puhtaita kaatoja silmällä pitäen, joten ne toimivat vallan mainiosti meikäläisellekin suurriistalle. Toinen tarina ovat sitten patruunansa itse lataavat metsästäjät, jotka ovat monometalliluotien kanssa uudenlaisessa tilanteessa. Väärällä luodinvalinnalla on mahdollista tehdä hallaa terminaaliballistiikalle. Aivan kuten lyijyäkin sisältäviä luoteja, myös monometalliluoteja valmistetaan eri käyttötarkoituksiin. Näennäisesti saattaa siis vaikuttaa siltä, että ainoa ero luotien välillä on niiden paino, mutta todellisuudessa eri luodit on usein valmistettu erilaiselle kohderiistalle, eri osumanopeusalueille ja joissain tapauksissa myös eri kaliipereita varten. Kaikki tämä on syytä selvittää ennen kuin patruunoiden lataamiseen ryhdytään. Hyvä konsti on vilkaista eri patruunanvalmistajien tuotteisiin ja suosituksiin niiden käytöstä. Suosituin kotimaisessa suurriistametsästyksessä käytettävä kaliiperi on .308 Winchester. Siinä 9,7 g (150 gr) monometalliluodit ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Ne on mahdollista ladata riittävän korkeisiin lähtönopeuksiin, jotta luoti toimii varmasti. Läpäisyä riittää, sillä näissä luodeissa painohävikki on olematon. 6,5 mm patruunat (.624” luodinhalkaisija) ovat malliesimerkki nykytilasta. Mitä pienempi luodinhalkaisija, sen enemmän luodin pituus kasvaa luodinpainoa nostettaessa. Tämän vuoksi 6,5 mm patruunoissa 7,8 g (120 gr ) on vakiintunut massiivirakenteisisten suurriistaluotien painoksi. Terminaaliballistiikaltaan nämä luodit ovat täysin vertailukelpoisia perinteisiin lyijyä sisältäviin luoteihin, mutta lain kirjainta ne eivät hirvenmetsästyksessä täytä.
• 48 l Metsästäjä 6 l 2019 HANNA KORHONEN , neuvotteleva virkamies, Sosiaalija terveysministeriö Lyijyn käytön rajoittaminen ammuksissa ja kalastusvälineissä Lyijy on ominaisuuksiensa vuoksi tarpeellinen ja käyttökelpoinen aine esimerkiksi akuissa, ammuksissa ja kalastusvälineissä sekä monissa metalliseoksissa. Lyijy ja monet sen yhdisteet ovat kuitenkin myös erittäin myrkyllisiä aineita. Metallinen lyijy on luokiteltu EU:ssa voimassa olevilla kriteereillä vaaralliseksi sekä ihmisille että ympäristölle. L yijy on vaarallista erityisesti lisääntymisterveydelle, sydänja verenkiertoelimistön sekä hermoston toiminnalle. Lapset ovat jo sikiövaiheessa erityisen herkkiä lyijyn haittavaikutuksille. Eurooppalaiset kuluttajat ovat nykyään varsin hyvin turvassa lyijyaltistukselta, koska lyijy on monissa sovelluksissa pystytty korvaamaan haitattomammilla aineilla. Esimerkiksi altistuminen ravinnon välityksellä vähentyi merkittävästi, kun lyijyn käytöstä bensiinin lisäaineena luovuttiin. Erilaisten kulutushyödykkeiden ja ravinnon lyijypitoisuutta säännellään EUlainsäädännössä varsin laajasti ja tiukasti. Esimerkiksi EU:n kemikaaliasetuksella (REACH-asetus) kielletään ja rajoitetaan jo nyt lyijyn käyttöä maaleissa, koruissa ja sellaisissa kuluttajien käyttöön tarkoitetuissa esineissä, jotka ovat kokonsa ja muotonsa puolesta sellaisia, että päätyvät helposti lasten suuhun. Ensimmäinen rajoitusehdotus kattaa kosteikot ja lyijyhaulit EU komissio pyysi kevättalvella 2015 Helsingissä sijaitsevaa Euroopan kemikaaliXX
• Metsästäjä 6 l 2019 l 49 Lyijyn käytön rajoittaminen ammuksissa ja kalastusvälineissä virasto ECHAa valmistelemaan REACHasetuksen nojalla rajoitusehdotuksen koskien lyijyhaulien käyttöä ja hallussapitoa kosteikkoalueilla. Rajoitusehdotus käsiteltiin säädetyllä tavalla jäsenmaiden edustajista koostuvissa ECHAn tieteellisissä komiteoissa, joiden lausunnon pohjalta komissio valmisteli asetusluonnoksen (täytäntöönpanoasetuksen). Asetusluonnoksessa päädyttiin esittämään yli 1 % lyijyä sisältävien haulien käytön ja hallussapidon kieltämistä Ramsar-määritelmän mukaisilla kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä. Laaja Ramsar-määritelmä kattaa myös sellaiset varsin ’kuivat’ turvemaat, jotka ovat Suomessa tyypillisesti metsätalouskäytössä. Tullakseen hyväksytyksi komission lainsäädäntöehdotusten tulee saada ns. REACH-komitean äänestyksessä taakseen jäsenmaiden määräenemmistön tuki. Lisäksi ehdotusten on vielä läpäistävä neuvoston ja EU-parlamentin tarkastelu, joka tosin on varsin teknisluonteinen, eikä yleensä muuta komitean äänestystulosta. Komission valmistelemasta lyijyhaulirajoitusta koskevasta asetusluonnoksesta keskusteltiin REACH-komiteassa ensimmäisen kerran helmikuussa 2019. Luonnoksesta oli määrä keskustella toisen kerran syyskuun REACH-komiteassa, ja äänestää mahdollisesti jo marraskuussa, mutta komissio veti esityksensä hieman yllättäen ja ilman kunnon selitystä pois kokouksen asialistalta. Lykkäyksen syynä saattaa olla vain komission sisäisen työskentelyn ruuhkautuminen, jolloin asetusluonnos mahdollisesti tulisi jo nähdyssä muodossa tai muokattuna uudelleen käsittelyyn jo marraskuussa. Rajoitusehdotuksesta on keskusteltu Suomessa viime aikoina varsin vilkkaasti. Rajoitusehdotuksen suurimmat kipukohdat liittyvät lyijyn korvattavuuteen ja korvaamisen kustannuksiin sekä rajoituksen maantieteelliseen kattavuuteen ja valvottavuuteen. Suomi nosti helmikuisessa komiteakeskustelussa esiin erityisesti valvonnan ongelmallisuuden todeten samalla, että rajoitus kohtelisi turvemaita paljon sisältäviä alueita ja maita suhteettoman ankarasti, ja olisi esimerkiksi Suomessa tosiasiassa lyijyhaulien täyskielto. Myös muutamat muut jäsenmaat ovat esittäneet komissiolle vastaavia huolia. Lyijyä korvaavien materiaalien korkeampi hinta ja soveltuvuus olemassa oleviin aseisiin sekä mahdolliset aseiden päivittämisestä aiheutuvat kustannukset ovat ymmärrettävästi ongelma metsästäjille ja ampumaharrastajille. ECHA on kuitenkin todennut rajoitusehdotuksen sosioekonomisia vaikutuksia arvioidessaan, että rajoitus on perusteltu kustannus-hyöty –näkökulmasta tarkasteltuna. Ramsarsopimuksen mukaisen laajan kosteikkomääritelmän käyttäminen rajoituksessa on ongelmallista niin valvontaviranomaisille kuin metsästäjille ja ammunnan harrastajillekin. On mahdollista, että komissio vielä pohtii jo komiteavaiheeseen edenneen ensimmäisen rajoitusehdotuksensa muotoiluja ja rajauksia ja muokkaa esitystä saamansa palautteen pohjalta sellaiseen muotoon, joka olisi helpommin kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävissä. Uusi rajoitusesitys kieltäisi lyijyn kokonaan Tilanteen hahmottamista ja tulevaisuuden ennustamista vaikeuttaa se, että komissio on heinäkuussa pyytänyt ECHAa valmistelemaan toisen lyijyrajoituksen, joka koskisi lyijyn kalastuskäyttöä sekä metsästysja ammuntakäyttöä muilla kuin kosteikkoalueilla. Yhdessä nämä kaksi rajoitusta muodostaisivat käytännössä EU:n laajuisen lyijyn täyskiellon edellä mainituissa käytöissä. Sellaisiakin arvailuja on esitetty, että komissio vetäisi ensimmäisen ehdotuksensa kokonaan pois ja antaisi muutaman vuoden kuluttua vain yhden rajoituksen täyskiellon muodossa. Mitään varmuutta tällaisen suunnitelman olemassa olosta ei kuitenkaan ole. Tässä vaiheessa varmaa on ainoastaan se, että lyijypitoisten ammusten sotilaskäyttöä voidaan tarvittaessa jatkaa REACH-asetukseen kirjatun yleisen puolustuspoikkeuksen nojalla tulevista rajoituksista huolimatta. Näyttää siis erittäin todennäköiseltä, että lyijyn käyttöä ammuksissa ja kalastusvälineissä tullaan lähivuosina rajoittamaan EU:n kemikaalilainsäädännön nojalla. Kaikkien asianosaisten näkökulmasta olisi erittäin suotavaa, että tilanteeseen saataisiin selvyys nopeasti. Nyt esitetyn kaltaisten rajoitusten kohdalla siirtymäaika on tyypillisesti pari vuotta, joten valmistautuminen on hyvä aloittaa heti. Suomessa asiaa voidaan parhaiten edistää huolehtimalla siitä, että ajantasainen tieto kulkee kaikille jatkossakin avoimesti ja hyvässä hengessä.
• 50 l Metsästäjä 6 l 2019 Riistapainotteiset metsänhoitokoulutukset aloitettiin Lapista HTA-hankkeen yhtenä valtakunnallisena tehtävänä on edesauttaa neuvontaa hirvivahingoissa ja riistametsänhoidossa sekä kannustaa riistaja metsäalantoimijoiden välistä yhteistyötä. Koulutukset suunnitellaan sidosryhmien kanssa ja tärkeänä yhteistyökumppanina toimii Suomen metsäkeskus. Koulutukset ovat pääasiassa suunnattu metsäalan toimijoille ja opiskelijoille sekä metsänomistajille. Riistatiheiköt huomioidaan metsäkonekuljettajien opetuksessa. S uomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus järjestivät Rovaniemellä yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa riistapainotteisen metsänhoitokoulutuksen. Koulutukseen osallistui metsätalousinsinööriopiskelijoita ja paikallisia metsänomistajia sekä toimijoita. Päivän aiheina olivat riistametsänhoito, tatiheikköjä jätetty metsiin, nosti moni osallistujista reippaasti käden ylös. Riistametsänhoito on yksinkertaisia tekoja, jotka luovat talousmetsiin luonnon monimuotoisuutta. Hirvivahinkojen arviointimenetelmät ja korvausperusteet herättivät paljon kysymyksiä Suomen metsäkeskuksen Jussi Pirkoselle. Onneksi kattava esitys arviointimenetelmästä vastasi osallistujien lukuisiin kysymyksiin. Metsäkeskuksen sivuilla olevalla laskurilla voi metsänomistaja alustavasti laskea mahdollisen korvaussumman tapahtuneelle vahingolle (https://www.maastotaulukot.fi/#/ home/1218). Hirvivahinkojen vähentämiseen on Suomen riistakeskuksella tarjota esimerkiksi syönninestoaine Trico (kts. Metsästäjä 5/2019 s.26-27). Perinteisten menetelmien lisäksi koulutuksessa esiteltiin myös metsänhoidollisia keinoja hirvivahinkojen vähentämiseen. Iltapäivän maastokohteet Maastossa käytiin tutustumassa hirvivahinkokohteeseen. Käytännön harjoitteet koealoineen selvensivät metsänomistajien omavalvontaa. Riistametsänhoidon esimerkkejä käytiin läpi eri kohteissa, ja iltapäivän kohokohta oli päästä tutustumaan harvennushakkuutyömaalle. Lapin ammattiopiston metsäkoneenkuljettajaopiskelijat olivat oppilastyönä tekemässä harvennushakkuuta Metsähallituksen leimikossa. Metsähallitus tarVILLE VIITANEN hirvivahinkojen vähentäminen sekä hirvivahinkojen arviointimenetelmät ja korvausperusteet. Päivä jakautui aamupäivän luentoon ja iltapäivän maastokohteisiin. Aamupäivän vahva teoria Riistametsänhoidon työvaiheet kiinnostivat osallistujia. Kysyttäessä, oliko riis
• Metsästäjä 6 l 2019 l 51 Oman paikkakuntasi riistapainotteiset metsänhoitokoulutukset löydät osoitteesta: https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku/ sekä https://tapahtumat.metsakeskus.fi/Default.aspx?tabid=418 Lisätietoja ja päivän aiheet löytyvät seuraavien linkkien takaa: www.riistainfo.fi/kurssi/riistametsanhoito www.riistainfo.fi/kurssi/metsanhoitokeinot-hirvivahinkojen-vahentamisessa www.metsakeskus.fi/hirvielainvahinkoarviot joaa oppilaitoksille käytännön harjoittelua sopimuksiin perustuen erityisissä opetusmetsissä, mutta myös normaaleissa talousmetsissä. Metsäkoneenkuljettajille luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen kuten, riistatiheikköjen säästäminen ja sekapuustoisuuden vaaliminen ovatkin selkeitä asioita. Näyttää siltä, että tulevat metsänhoitotyöt ovat varmoissa käsissä. Työelämälähtöistä opiskelua Riistapainotteinen metsänhoitokoulutus oli tervetullutta vaihtelua, sanoivat tulevat metsätalousinsinöörit Jarkko Ruuskanen, Tiina Nuortimo ja Jere Nikunlassi. -Riistan huomioiminen metsätaloudessa on minulle itsestäänselvyys metsästysharrastuksen kautta, mutta opiskelijoissa on toki monenlaisia taustoja. Siksi onkin hyvä, että näitä asioita käydään läpi, Nuortimo toteaa. Metsänomistajien kanssa vietetty yhteinen päivä toi ajatuksia Ruuskasen ja Nikunlassin mieleen: -Paikalla oli tulevia asiakkaitamme, joita me työelämässä palvelemme. Meidän täytyy hallita metsänkäsittelyn eri vaihtoehdot sekä huomioida taloudellinen kannattavuus. Yliopettaja Jussi Soppela Lapin ammattikorkeakoulusta oli hyvillään päivän tapahtumista. -Opiskelijat monesti toivovat työelämälähtöistä ja monipuolista opetusta, jota tämä päivä tarjosi, toteaa Soppela. Riistametsänhoito ja hirvivahinkojen arviointi tuntuivat olevan osalle opiskelijoista vieraampi aihe, ja opintoihin halutaankin lisää riista-aiheisia kursseja. Uusi opetussuunnitelma tarjoaa enemmän riista-aiheisia ja luonnon monimuotoisuutta käsitteleviä kursseja. -Jatkossa tulemme tarjoamaan opetusta, jossa käsitellään riistaja kala-asioita sekä erityisesti Pohjois-Suomea koskevia erityispiirteitä kuten poronhoitoa ja keräilytuotteita, Soppela kertoo. Repullinen ideoita Onnistuneen päivän myötä aloimme suunnittelemaan jo seuraavan vuoden tapahtumia. Ideoita heiteltiin ilmaan muistakin aiheeseen liittyvistä asioista. Riistaja metsätoimijoiden yhteistyö Rovaniemen oppilaitosten kanssa jatkuu varmasti. Opiskelijat löysivät taimikosta leppäryhmän, joka harvennusvaiheessa tulisi säästää. Hirvivahinkojen arviointi tapahtuu koealojen avulla. Pohjoisinta metsäosaamista Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin ammattiopiston kouluttamat metsäalan ammattilaiset tulevat toimimaan monipuolisessa ja osittain haastavassakin työssä. Pohjoiset erityispiirteet kuten, laajat valtionmaat, metsästyskulttuuri ja porotalous luovat tuleville metsäalan ammattilaisille haasteita mutta myös mahdollisuuksia.
• 52 l Metsästäjä 6 l 2019 MILLA NIEMI , Metsähallitus Eräpalvelut l Kuvat: TIINA MÄKELÄ Valtion pyyntimaiden vartija Valtion maaja vesialueilla liikkuu yksitoista erätarkastajaa valvomassa metsästyksen ja kalastuksen sekä muun luonnonkäytön laillisuutta. Yksi heistä on Markus Aho, jonka toimialue ulottuu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajalta aina Vaalaan ja Utajärvelle saakka. Tärkeintä Ahon työssä on ihmisten kohtaaminen. E rätarkastajat tekevät valvontayhteistyötä muiden viranomaisten, riistanhoitoyhdistysten sekä kalatalousalueiden kanssa. Nykyään erävalvonnan painopiste on kuitenkin ennaltaehkäisevässä työssä. -Eläköitynyt kollegani joskus totesi, että erätarkastajan toimenkuvasta neljä viidesosaa koostuu olemassaolosta, Aho heittää. Puolitosissaan lauottu kommentti ei ole aivan tuulesta temmattu – huomattava osa erätarkastajan työtä on ihmisten tapaamista, keskustelua ja neuvontaa. Metsähallituksen erätarkastajan viran kelpoisuusvaatimuksena on poliisin tutkinto, ja kaikki erätarkastajat ovat jossain vaiheessa uraansa myös toimineet poliisin ammatissa. Aho ehti työskennellä poliisina parisen kymmentä vuotta. Hän näkee kokemuksen poliisin työstä hyödyllisenä. -Työ poliisissa opetti paljon sekä ihmisluonnosta että yhteiskunnan toiminnasta, Aho summaa. Kalavesiltä keväthangille Erätarkastajan työpäivien sisältö vaihtelee sesongin mukana. Kesällä valtaosa työajasta kuluu kalastuksen valvonnassa. Syksyllä painopiste siirtyy jahtimaille, ja kevättalvella eniten työllistää maastoliikenteen eli käytännössä moottorikelkkailun valvonta. Erätarkastajat voivat valvoa myös esimerkiksi retkeilyalueiden sääntöjen noudattamista tai puuttua ympäristön roskaamiseen. Ahon työajasta noin puolet jakautuu kentälle ja puolet erilaisiin erävalvontaan liittyviin asiantuntijatöihin. -Painetta paperitöihin olisi enemmänkin, mutta niiden määrän lisääminen veisi liikaa resursseja varsinaiselta valvonnalta, Aho kertoo. Liikkuva toimisto Erätarkastajan virka-autosta löytyy varusteita ja tekniikkaa joka lähtöön. -Auto on toimisto, työmaaruokala ja tarvittaessa hotellikin, naurahtaa Aho. Kuljettajan puhe
• Metsästäjä 6 l 2019 l 53 Valtion pyyntimaiden vartija lahjojen jälkeen oleellisin työväline on poliisin tietokantaan yhdistetty tietokone. Sen avulla saa tarkistettua metsäautotien varteen parkkeeratun auton omistajatiedot ja omistajan aseluvat. Tänä syksynä on mukaan saatu odotettu uutuus: nyt myös valtion maille Metsähallitukselta ostetut metsästysluvat voi tarkistaa mobiilisti. Aukoton systeemi ei toki ole – lainatulla kulkupelillä liikkuvien luvista ei luonnollisesti saada tietoja, eivätkä Pohjois-Suomessa kuntalaisen vapaata metsästysoikeutta valtion mailla hyödyntävät henkilöt tarvitse erillisiä metsästyslupia. Erätarkastajia ja muita metsästyksen valvontaan osallistuvia tahoja kuulee joskus kritisoitavan siitä, että he eivät jalkaudu maastoon. -Tieverkon hyödyntäminen rutiinivalvonnassa on puhtaasti tehokkuuskysymys, Aho selittää. -Päivän aikana tiellä yksinkertaisesti tapaa enemmän metsästäjiä kuin metsässä kävelemällä, ja ovathan toimialueemmekin melkoisen laajoja. Kalastuksen ja maastoliikenteen valvonnassa tilanne on erilainen valtaosa valvonnasta suoritetaan maastossa. Lupametsästäjillä asiat kunnossa Metsähallituksen pienriista-alueille suuntaavilla lupametsästäjillä paperiasiat ovat Ahon mukaan pääsääntöisesti kunnossa. Hyvinä metsäkanalintuvuosina lupia riittää kaikille halukkaille, ja niitä myös hankitaan. Tutuille jahtimaille ei välttämättä aina lupia ole tarjolla, ja silloin jotkut metsästäjät ovat valmiita venyttämään moraaliaan – jänisja vesilintulupien turvin saatetaan piipahtaa myös maalintujen perässä. Väärinkäytösten osoittaminen on kuitenkin vaikeaa. -Millään viranomaisella ei ole tällä hetkellä oikeutta esimerkiksi tarkastaa metsästäjän repusta saalista ilman rikosepäilyä, kuvaa Aho nykytilannetta. -Toivottavasti metsästyksen valvontaa koskevaa lainsäädäntöä kehitetään mahdollisimman pian lähitulevaisuudessa. Erätarkastaja näkee nurjan puolen Vaikka suomalainen keskivertometsästäjä noudattaakin lakeja ja asetuksia, mahtuu joukkoon myös vähemmän lainkuuliaista porukkaa. -Joskus tuntuu siltä, että monella on liiankin ruusuinen kuva suomalaisista metsästäjistä, Aho täräyttää. -Luottamus metsästäjiin on perinteisesti ollut meillä todella kovaa, ja jotkut ikävä kyllä käyttävät tätä syntynyttä luottamusta systemaattisesti hyväkseen. Suurimmiksi ongelmiksi Aho listaa auton hyödyntämisen hirvenpyynnissä, ravintohoukuttimen käytön karhunmetsästyksessä sekä suurpetoihin kohdistuvan salametsästyksen. Suurpetoihin ja metsäpeuraan kohdistuvat salametsästysepäilyt tutkitaan törkeinä metsästysrikoksina, mikä antaa viranomaisille enemmän työkaluja tapausten selvittämiseen. Myös mahdolliset sanktiot ovat tällöin suuremmat. -Epäilykset suurpetojen häirinnästä ja laittomasta tappamisesta työllistävät erätarkastajia toimialueesta riippumatta, Aho kertoo. Metsäpeuraan liittyviä tapauksia on huomattavasti vähemmän, mutta niitäkin tulee silloin tällöin ilmi. -Oma lukunsa näyttäisi olevan luvaton moottorikelkkailu metsäpeurojen tärkeillä talvehtimisalueilla. Aho näkee yhdessä syksyssä enemmän väärinkäytöksiä kuin tavallinen metsästyksenharrastaja koko elämänsä aikana. Tästä huolimatta häneltä heltiää tunnustustakin suomalaisille metsästäjille; monessa asiassa on menty vuosien kuluessa reilusti parempaan suuntaan. -Yksi konkreettinen esimerkki on metsästykseen liittyvän alkoholikulttuurin muuttuminen, Aho kiittelee. Metsähallituksen erätarkastajat käyttävät droneja eli pienoiskoptereita erityisesti kalastuksen valvonnassa. Nyt etsitään metsäpeuroja niiden suosimalta suoalueelta. Vaikka erätarkastajilla on käytössään teknisiä apuvälineitä joka lähtöön, ovat kiikarit edelleen tärkeä työkalu.
• 54 l Metsästäjä 6 l 2019 Erätaidot valinnaisaineena Retken jälkimmäisenä päivänä ryhmän käytössä oli viisi täysin varusteltua uisteluvenettä miehistöineen Lamu-järvellä. Päivän aiheina olivat muun muassa turvallisuus vesillä, sekä kalan filerointi ja paistaminen nuotiolla. Risto Juntunen esitteli retkeläisille pienpetojen pyyntiä. Muina metsästyksellisinä aiheina olivat sorsalintujen ruokinta, houkuttelu äänellä sekä iltalennolla oleminen. Lisäksi keskusteltiin koirien merkityksestä riistan etsinnässä sekä saaliin löytämisessä. Mukana oli esittelyssä lyhytkarvainen saksanseisoja omistajansa kanssa. Syysretki 2019 Retki järjestettiin yhteistyössä Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen ja Vedenjakajan Vetouistelijat Ry:n kanssa. Erätaidot on Kiuruveden yläkoulun 8. luokan valinnaisaine, jota on tarjottu oppilaille nyt 11 vuoden ajan. R yhmän koko on ollut 15– 42 oppilasta. Kurssia on yksi oppitunti viikossa läpi vuoden, mutta käytännön harjoituksissa ja vierailuissa voidaan käyttää aikaa normaalista poiketen puolikas tai kokonainen koulupäivä. Tapahtumia järjestetään myös viikonloppuisin kerhotoimintana. Kurssin sisällöissä tutustutaan erilaisiin eränkäyntiin ja luonnossa liikkumiseen liittyviin asioihin kuten riistaja kalalajeihin, suunnistukseen ja GPS-laitteisiin, metsästysja kalastusmenetelmiin sekä varusteisiin. Keskustelu suurpetojen ja ihmisen kohtaamisesta on myös yksi ajankohtainen aihe. Yläkoulu on tehnyt vuosien varrella paljon yhteistyötä riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Yhteistyö on ollut hedelmällistä ja molempien toimintaa tukevaa. Kiitos kuuluu pitkälti riistanhoitoyhdistyksen aktiiviselle toiminnanohjaajalle Risto Juntuselle, joka käyttää omaa aikaansa nuorten hyväksi sekä hankkii lisää toimijoita mukaan valvojiksi ja ohjaajiksi käytännön harjoituksiin. Murrosikäiset nuoret tuntuvat kaipaavan myös jotakin konkreettista tekemistä tämän digiaikakauden näpertelyn ohella.
• Metsästäjä 6 l 2019 l 55 Luontevana osana retkeä oli eväidenja ruoanlaitto sekä yöpyminen kylätoimikunnan ylläpitämällä Mäkipirtillä. Eräkurssin syysretkelle osallistui 11 oppilasta sekä rehtori Matti Heikinmaa ja biologian lehtori Pekka Eerikinharju. Osana retkeä tutustuttiin kosteikon ekologiaan, merkitykseen sekä mahdollisuuksiin. Kosteikolla maisteltiin reunamilla kasvavien omenapuiden satoa.
• 56 l Metsästäjä 6 l 2019 JUHA K. KAIRIKKO VANAJANLINNA – Suomen ainoa metsästyslinna Monissa Keski-Euroopan maissa on metsästyslinnoja. Useiden historia on värikäs, kaikkien mielenkiintoinen. Suomessa metsästyslinnoja on vain yksi. Vanajanlinnan lähes satavuotiseen taipaleeseen liittyvät maailmanpolitiikan myrskyt, oman maamme erikoiset vaiheet ja varsin lyhyeksi jäänyt toiminta suurten metsästystapahtumien tukikohtana. L ääketieteen ja kirurgian tohtori tohtori Carl Wilhelm Rosenlew osti vuonna 1918 nykyisen Hämeenlinnan alueelta Äikkäälän tilan ja kaksi muuta tilaa. Vuonna 1919 aloitettiin näille Vanajanlinnaksi nimetyn metsästyslinnan rakennustyöt. Nelikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1924. Linnassa oli 80 huonetta. Valtavan punatiilimäärän lisäksi rakennusaineena oli marmoria, graniittia, tammea ja intialaista mahonkia. Lähipiiriin rakennettin vielä joitakin muita rakennuksia. Linnan alueeseen kuului hieman yli 500 hehtaaria maita, mikä mahdollisti hirvenmetsästysoikeuden saamisen. Kaikkien rakennusten valmistuttua Vanajanlinnan jahteihin kutsuttiin rakennuttajan alkuperäisen suunnitelman mukaan maamme poliittista johtoa, talouselämän keskeisiä vaikuttajia ja muita parhaisiin piireihin luettavia henkilöitä. Vanajanlinnan jahteihin osallistuivat muiden muassa presidentti Svinhufvud, marsalkka Mannerheim, vuorineuvos Petter Forsström ja kenraali Rudolf Walden. Saksalaisomistus Linnan ylläpito tuli tavattoman kalliiksi, joten tri Rosenlew joutui myymään sen vuonna 1941 saksalaiselle Willy Daugsille, vaikka Tohtori Carl Wilhelm Rosenlew rakennutti vuonna 1924 valmistuneen Suomen ainoan metsästyslinnan. Vanjanlinnaksi nimetyssä upeassa rakennuksessa ja kokonaisuuteen kuuluvissa muissa rakennuksissa on 80 huonetta. Vanajanlinnan 500 hehtaarin maa-alueella järjestettiin suuria jahtitapahtumia 1930-luvun lopulle saakka. Rahavaikeuksienvuoksi linna oli myytävä vuonna 1941 saksalaiselle yksityishenkilölle. Jatko oli sitten suurten muutosten aikaa. Ennen nykypäivää haltijat ja omistajat ehtivät vaihtua melko tiuhaan. TY ÖV ÄE N AR KI ST O
• Metsästäjä 6 l 2019 l 57 presidentti Ryti olisi halunnut valtion ostavan linnan tasavallan presidentin kesäasunnoksi. Willy Daugs oli ollut ensimmäisessä maailmansodassa hävittäjälentäjä kuten myös ystävänsä Walter Ehrlich. Kumppanukset ryhtyivät sodan jälkeen myymään aseita moniin maihin. Suomesta he olivat ostaneet Tikkakosken asetehtaat vuonna 1938. Molemmat asekauppiaat asuivat pitkiä aikoja Suomessakin, eivät kuitenkaan Vanajanlinnassa. Neuvostoliiton omistukseen Toisen maailmansodan jälkeen solmitussa Potsdamin sopimuksessa voittajavaltiot määräsivät, että Suomessa oleva saksalainen omaisuus on luovutettava Neuvostoliitolle. Määräystä ryhdyttiin noudattamaan nopeasti. Heti tämän jälkeen Vanajanlinna oli valvontakomission ja Neuvostoliiton suurlähetystön käytössä. Rakennukset alkoivat kuitenkin mennä nopeasti huonoon kuntoon, joten ne kunnostettiin pelkästään opiskelukäyttöön. Neuvostoliitto näet vuokrasi tilat Yrjö Sirola säätiölle, jonka mukaan tiloissa toiminut sisäoppilaitos nimettiin Sirola-opistoksi. Siellä opetettiin ja opiskeltiin kommunismin ideologiaa. Yrjö Sirola oli suomalainen opettaja, joka vuonna 1918 oli paennut Neuvostoliittoon ja oli siellä perustamassa Suomen kommunistista puoluetta. Vuonna 1956 Sirola-opisto osti Vanajanlinnan rakennukset Neuvostoliitolta. 1980-luvun loppupuolella kommunistiset puolueet alkoivat menettää jäseniään useissa maissa. Suomen kommunistisen puolueen seikkailut kapitalistisissa osakemaailmoissa menivät täydellisesti pieleen. Myös Sirola-opisto joutui syviin taloudellisiin vaikeuksiin. Kun taloudellista apua ei saatu edes itänaapurilta eikä miltään muultakaan taholta, Vanajanlinna oli myytävä. Ostajana oli Hämeenlinnan kaupunki. Se puolestaan myi Vanajanlinnan kaikkine rakennuksineen yksityiselle osakeyhtiölle. Vanajanlinna tänään Nykyisin Vanajanlinna on ylellinen hotelli ja kongressikeskus. Toimintaan liittyy myös 18-reikäinen golfrata. Linnan maat ovat pirstoutuneet, joten merkittäviä jahtitapahtumia ei Vanajanlinnan maisemissa enää järjestetä. Metsästysperinteisiin liittyen Suomen Kennellitto ja Suomen Ajokoirajärjestö järjestivät Vanajanlinnassa kuitenkin vuonna 1993 ajokokeiden 100-vuotisjuhlakokouksen. Lisäksi monet lähiseudun metsästysseuroista ovat viettäneet linnassa vuosijuhliaan ja pitäneet juhlakokouksiaan. Nykyisin Vanajanlinna toimii upeana hotellina ja suurten tapahtumien keskuspaikkana. Muutamat metsästysseuratkin ovat juhlineet linnassa merkkipäiviään.
• 58 l Metsästäjä 6 l 2019 PANU HIIDENMIES Artikkeli on osa Metsästäjä-lehden juttusarjaa ”Kehittyvä riistatalous”, jossa käsitellään metsästysseurojen mahdollisuuksia sekä erilaisia toimintamuotoja toteuttaa seuratoimintaa jatkossa osana riistatalouden ydintoimintoja. Kirjoittaja OTK, VT Panu Hiidenmies on metsästysseuratoiminnan asiantuntija. Kehittyvä riistatalous, osa 11 Metsästysseuran puheenjohtaja paljon vartijana H yvässä metsästysseuratoiminnassa on miellyttävää olla toimijana mukana ja vallitsee sopivasti tekemisen meininki. Metsästysyhdistys on tekijöidensä eli jäsentensä näköinen toimijajoukko. Toimintaympäristöä määrittää myös se, kuinka seuratoiminta on asemoitu keskeisten sidosryhmien kanssa. Minkälaiset ovat suhteet maanomistajiin sekä naapuriseuroihin. Kuinka riistakantoja hoidetaan sekä noudatetaanko yhdistystoiminnassa sääntöjä ja päätöksiä. Yhdistyksen puheenjohtaja ei näitä kaikkia kysymyksiä kerralla ratkaise. Pitkän ajan kuluessa puheenjohtajan kehitysotteella, aloitteellisuudella sekä toimintatavoilla on suurta merkitystä. Puheenjohtajan valintaan kannattaa siis panostaa. Viestinnällinen osaaminen Metsästysseurojen puheenjohtajat tyypillisesti edustavat seuraa monissa tilanteissa. Aktiivinen metsästysseura järjestää toimintaa, kuten nuorisopäiviä tai peijaisia maanomistajille. Paikallismediat saattavat kiinnostua aiheesta ja usein puheenjohtajaa haastatellaan. Puheenjohtaja myös viesMetsästysseuran puheenjohtajan pesti on näkyvä ja myös hyvin merkityksellinen. Puheenjohtajaan henkilöityvät monet yhdistyksen toimet. Maallista mammonaa ei ole puheenjohtajan pestistä luvassa. Kysymys on edelleenkin aatteenpalosta, mutta enenevässä määrin myös monipuolisen osaamisen tarpeista. tii metsästysyhdistyksen jäsenistölle johtokunnan käsittelemistä asioista. Tällöin puheessa on usein tuttavallinen sävy. Aika ajoin yhdistystoiminta saattaa ajautua kriisiin syystä tai toisesta ja puheenjohtaja on näissä tilanteissa lähes aina myrskyn silmässä. Tärkeää onkin, että puheenjohtaja säilyttää viileytensä ja harkitsee sanomisiaan. Puheenjohtaja ajaa näet yhdistyksen etua ja hänen olisi tärkeää pysytellä objektiivisena. Erityisen tärkeä viestinnällinen tilanne on puheenjohtajalla metsästysseuran juhlissa tai muutoin tavattaessa sidosryhmiä, kuten maanomistajia. Hyvä puheenjohtaja hyödyntää tilanteen ja pitää hienon puheen sekä keskustelee ihmisten kanssa. Tilanteen tyylikkäällä hoitamisella saattaa olla kauaskantoista merkitystä. Paikallismedioissa, metsästysseuran sidosryhmilleen tai jäsenistölleen toimittamissa kirjeissä tai viesteissä saattaa hyvinkin näkyä yhdistyksen puheenjohtajan kynän jälki. Ystävälliset ja rohkaisevat sanankäänteet, mutta myös napakka asioihin tarttuminen ovat eduksi rakennettaes
• Metsästäjä 6 l 2019 l 59 luista ideoita johtokunnalle sekä toimikunnille pureskeltaviksi. Metsästysseuran pyörittäminen vaatii kuitenkin myös osaamista hallinnosta sekä virallisten kokousten sujuvaa läpiviemistä. Mikäli puheenjohtaja hallitsee suvereenisti kokoustekniikan ja yhdistyksen hallinnon yksityiskohdat, on hänellä erittäin hyvät edellytykset luotsata yhdistystä toiminnassaan. Osaaminen tuo varmuutta kokoustilanteen käännekohtiin ja lisää luottamusta. Hyvällä puheenjohtajalla on muihin nähden myös riittävää auktoriteettia. Tämä auttaa kokousten läpiviennissä sekä toiminnan linjauksissa. Erittäin hyvä puheenjohtaja varoo kuitenkin jyrävaihteen päälle painamista ja kuuntelee riittävästi muita johtokunnan jäseniä, sihteeriä sekä jäsenistöä ennen nuijan kopautusta. Osittain metsästysseuran toiminnan perinteistä ja toisaalta persoonista riippuu sihteerin ja puheenjohtajan välinen työnjako. Joissakin tapauksissa voi olla hyvä tapa se, että puheenjohtaja valmistelee johtokunnan ja yhdistyksen kokousten esityslistat itse. Näin saadaan usein ylityöllistetyn sihteerin työtaakkaa kevennettyä. Vähintäänkin puheenjohtajan on osallistuttava ja oltava kiinnostunut kokousvalmistelusta. Hän jo seuraavaksi johtaa kokouksia, joissa asioista päätetään. Viralliset toimet Metsästysseuran puheenjohtajuus ei ole vain pelkkää hauskaa metsästelyä. Puheenjohtaja voi joutua yhdistyksen nimenkirjoittajana hyväksymään hankintapäätöksiä, edustamaan yhdistystä oikeudessa tai allekirjoittamaan veroilmoituksen. Puheenjohtajan on käytännössä myös seurattava yhdistyksen rahatilannetta. Monissa metsästysseuroissa on rahastonhoitaja, mutta aivan hyvin voi olla, että hän keskittyy tilinpidon yksityiskohtiin isomman kuvan jäädessä jollekin muulle. Käytännössä seuraamistoimet jäävät sihteerille tai puheenjohtajalle. Puheenjohtaja vastaa, jos ei muuten, niin ainakin pestinsä jatkumisen uhalla yhdistyksen taloudenpidon onnistumisesta. Puheenjohtaja yhdistyksen nimenkirjoittajana Yhdistyslain 36 §:ssä annetaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle oikeus toimia nimenkirjoittajana. Tätä oikeutta voidaan tietyin 36 §:ssä mainituin perustein myös rajoittaa. Puheenjohtajan nimenkirjoitusoikeutta ei kuitenkaan voida missään tapauksessa yhdistyksen säännöissä tai päätöksellä kokonaan poistaa. Nimenkirjoitusoikeuden rajoittaminen tarkoittaa sitä, että yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että puheenjohtaja voi vain yhdessä jonkun toisen henkilön kanssa toimia nimenkirjoittajana. Yhdistyslain perusteella voidaan myös todeta, että haaste tai muu virallinen tiedoksianto voidaan aina toimittaa yhdistykselle pelkästään puheenjohtajan kautta. Mikäli puheenjohtaja todetaan vajaavaltaiseksi tai on konkurssissa, hän ei voi enää edustaa metsästysseuraa eikä toimia nimenkirjoittajana. sa houkuttelevaa sekä aktiivista julkikuvaa yhdistykselle. Yhdistysosaaminen Metsästysyhdistyksen puheenjohtaja muodostaa keskeisen työparin sihteerin kanssa. Työnjaolla on merkitystä. Puheenjohtajalta odotetaan näkemystä ja keskustelevaa aloitteentekokykyä. Kukaan ei edellytä puheenjohtajalta kaikenkattavaa osaamista ja yksin pelaamista. Tärkeää on kuunnella jäsenistön ja sidosryhmien toiveita. Kyvykäs puheenjohtaja kuuntelee kaikkia ja nostaa keskustePuheenjohtajan tehtävät: valmistelee hallituksen ja seuran yleiset kokoukset huolehtii käytännössä toimintasuunnitelman ja hallituksen päätösten toteuttamisesta toimii yhdistyksen edustajana ja virallisena nimenkirjoittajana vastaa yhdistyksen tiedottamisesta kantaa päävastuun metsästysseuran toiminnasta valvoo varainkäyttöä kehittää metsästysseuran toimintaa ja pitää yhteyttä jäsenistöön sekä sidosryhmiin seuraa metsästyssäädösten muutoksia ja riista–asioihin liittyvää keskustelua päivittää yhdistystoiminnan osaamistaan
• 60 l Metsästäjä 6 l 2019 AKSELI HERLEVI Hirvi Vuoden 2019 eräkokkina Metsästäjälehdessä häärii Top Chef voittaja, ”mister naughtybrgr” Akseli Herlevi. Innokkaana metsästäjänä hän on loihtinut meille vuoden jokaiseen numeroon suussa sulavat reseptit ja tässä numerossa pääosaan pääsee hirvi. Nautinnollisia hetkiä niin keittiössä kuin juhlapöydän ääressä toivotellen! Seuraa Akseli Herleviä Instagramissa @akseliherlevi Sekoita kulhossa aioli, hienonnettu rosmariini ja punasipulihilloke. Mausta suolalla, pippurilla ja nosta jääkaappiin maustumaan. Muotoile mahdollisimman vähällä käsittelyllä jauhelihasta ensin 4 tasakokoista lihapullaa ja taputtele sitten pihveiksi. Voit mitata pihvin leveyden sämpylän koon mukaan, huomioiden että pihvi hivenen kutistuu grillattaessa. Paina peukalolla pihvin keskelle pieni monttu, koska pihvi kypsyessään kohoaa keskeltä ja näin tehden pihvi on tasapaksu myös valmiina. Mausta pihvit suolalla ja pippurilla kauttaaltaan. Grillaa pihvejä kuumassa grillissä tai pannulla noin 4 minuuttia puoleltaan, kunnes pihvi on mehukas ja vielä hieman rosee kypsyydeltään. Nosta pihvit syrjään lautaselle ja paahda sämpylöitä uunissa 180 asteessa noin 5 minuuttia tai pannulla leikkauspuoli alassuin kunnes sämpylät ovat kauniin paahtuneita. Kokoa burgeri reseptin aineksista ja ei kun syömään. Hirvenliha lienee yleisimpiä riistanlihoja mitä Suomesta löytyy. Minulta usein kysytään jahtireissuilla vinkkejä siitä, mitä muuta hirvenlihasta voisi tehdä kuin sitä iänikuista jääpaistia tai hirvikeittoa. Olen tähän laatinut teille kaksi omaa suosikkiani, burgerin ja vartaat eli shashlikit. Shashlikien marinoinnissa käytetään perinteistä venäläistä tapaa, eli leipää, maitoa ja etikkaa. Maun paras lopputulos saavutetaan kun kypsennyksessä käytetään avotulitai hiiligrilliä. Riistanliha tunnetusti kuivuu herkästi matalan rasvapitoisuutensa vuoksi, mutta kun jätät pihvit roseeksi niin lihan mehevyys takaa elämyksen. Jos haluat tarjota pihvit kypsinä, suosittelen lisäämään reseptiin 100g hienonnettua pekonia tai silavaa tuomaan mehevyyttä. Hirviburgeri: 4 kpl Vaasan The BRGR -sämpylää 600 g hirven jauhelihaa 2 dl Naughty BRGR Base Aiolia ½ dl Naughty BRGR Punasipulihilloketta 1 rkl tuoretta rosmariinia, lehdet hienonnettuna 2 kpl tomaattia, pestynä ja viipaloituna 1 kpl punasipulia, kuorittuna ja ohuiksi viipaloituna 2 kpl suolakurkkua, pitkittäin viipaloituna 1 ruukku romainesalaattia Suolaa ja pippuria
• Metsästäjä 6 l 2019 l 61 Hirvi-shashlik: 600 g hirven paistia tai filettä 4 kpl keltasipulia, kuorittuna ja lohkottuna 4 kpl valkosipulinkynttä, kuorittuna ja hienonnettuna 3 dl maitoa 1 dl valkoviinietikkaa 1 dl rypsiöljyä 4 kpl vaaleaa paahtoleipäviipaletta, kuutioituna ¼ pnt tuoretta timjamia, hienonnettuna ¼ pnt tuoretta korianteria, hienonnettuna Pieni loraus korven kyyneltä tai muuta metsämiestä väkevämpää Suolaa ja pippuria Varrastikkuja Leikkaa liha noin 3-4 cm tasakokoisiksi kuutioiksi. Sekoita isossa kulhossa maito ja leipäkuutiot tahnaksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon rypsiöljy, etikka, sipulilohkot, hienonnettu valkosipuli ja yrtit. Lisää joukkoon lopuksi vielä tömäys haluamaasi alkoholia ja sekoita kunnolla. Kääntele joukkoon hirvenlihakuutiot ja anna maustua jääkaapissa yön yli. Seuraavana päivänä liota puisia varrastikkuja vedessä tunnin verran. Tikuta lihat ja sipulilohkot vartaaseen vuoronperään. Tee vartaasta tiivis, jotta tikku ei pääse keskeltä hiiltymään ja toisaalta jotta lihat kypsyisivät tasaisesti. Mausta vartaat kauttaaltaan kevyesti suolalla ja pippurilla. Grillaa vartaat kuumassa grillissä kunnes lihat ovat kypsyneet. Tähän menee noin 15 minuuttia. Tarjoile vaikkapa salaatin ja smetanan kera.
• 62 l Metsästäjä 6 l 2019 Uutismakasiini Toiminta-alueella on 20 riistanhoitoyhdistystä ja sen muodostavat Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat sekä entisen Suomenniemen kunnan alue Etelä-Savon maakunnassa. Riistapäällikkö vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii Kaakkois-Suomen alueellisen riistaneuvoston esittelijänä. Toimialueeseen liittyvien tehtävien lisäksi riistapäällikön tehtäviin kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin sekä erikseen sovittaviin kansainvälisiin tehtäviin. Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Haminassa. Tehtävän hoitaminen edellyttää ? ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuta soveltuvaa tutkintoa yhdistettynä käytännössä osoitettuun riistapäällikön tehtävien hallintaan ? riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta ? suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Hyvä ruotsin kielen taito katsotaan eduksi. ? englannin kielen taitoa ? neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä ? käytännössä osoitettua johtamistaitoa ? valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja mahdollisesti myös ulkomailla ? valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Suomen riistakeskus hakee RIISTAPÄÄLLIKKÖÄ Kaakkois-Suomen toiminta-alueelle Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.4.2020. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.12.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Riistapäällikkö, Kaakkois-Suomi. Lisätietoja antavat: Johtaja Jari Varjo, jari.varjo@riista.fi, puhelin 029 431 2112 Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puhelin 029 431 2104 Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jarkko.nurmi@riista.fi, puhelin 029 431 2105 Apulaisjohtaja Jari Pigg, jari.pigg@riista.fi, puhelin 029 431 2102 RIISTAPÄÄLLIKKÖÄ Kainuun toiminta-alueelle Toiminta-alueeseen kuuluu Kainuun maakunta, jonka alueella toimii 8 riistanhoitoyhdistystä. Riistapäällikkö vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii Kainuun alueellisen riistaneuvoston esittelijänä. Kainuun toimialueeseen liittyvien tehtävien lisäksi riistapäällikön tehtäviin kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin sekä erikseen sovittaviin kansainvälisiin tehtäviin. Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Suomussalmella. Tehtävän hoitaminen edellyttää ? ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuta soveltuvaa tutkintoa yhdistettynä käytännössä osoitettuun riistapäällikön tehtävien hallintaan ? riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta, eduksi lasketaan Kainuun alueen riistatalouden ja yhteistyökumppaneiden tuntemus sekä metsästyslain 8 §:n alueen erityispiirteiden tuntemus ? suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa ? englannin kielen taitoa ? neuvottelutaitoa ja yhteistyöja vuorovaikutuskykyä ? käytännössä osoitettua johtamistaitoa ? valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja mahdollisesti myös ulkomailla ? valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.3.2020. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.12.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Riistapäällikkö, Kainuu. Lisätietoja antavat: Johtaja Jari Varjo, jari.varjo@riista.fi, puhelin 029 431 2112 Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puhelin 029 431 2104 Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jarkko.nurmi@riista.fi, puhelin 029 431 2105
• Metsästäjä 6 l 2019 l 63 SISÄMINISTERIÖ TIEDOTTAA HARRASTUKSEN JATKUMISEN OSOITTAMINEN VIIDEN VUODEN VÄLEIN Leidit Tyrväällä RIISTASUUNNITTELIJAA Pohjois-Karjalan toiminta-alueelle Toiminta-alueen muodostaa Pohjois-Karjalan maakunta ja alueella toimii 15 riistanhoitoyhdistystä. Alueen erikoisosaamista ovat etenkin suurpetoihin liittyvät asiat. Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu muun muassa riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, alueellisia ja valtakunnallisia riistatalouden suunnitteluja neuvontatehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä sekä erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Joensuussa. Tehtävän hoitaminen edellyttää: ? alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulutai korkeakoulututkintoa ? hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta ? riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta ? suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ? tyydyttävää ruotsin ja englannin kielen taitoa ? neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä ? valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ? valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.4.2020 tai sopimuksen mukaan. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.12.2019 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Riistasuunnittelija, Pohjois-Karjala. Lisätietoja antavat: Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puhelin 029 431 2104 Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jarkko.nurmi@riista.fi, puhelin 029 431 2105 Apulaisjohtaja Jari Pigg, jari.pigg@riista.fi, puhelin 029 431 2102 ? Naisten peurajahti, aika:14.-15.12.2019, Paikka: Sastamala Jahti tapahtuu koirajahtina noin 10 hengen ryhmissä eri seurojen alueilla. Osallistua voi mistäpäin Suomea tahansa. Aseena kivääri, mukaan metsästyskortti, aseenkantolupa,voimassa oleva ampumakoe ja metsästyspuhelin. Jahtipäivän hinta on lauantailta 70 euroa ja sunnuntailta 50 euroa. Hinta sisältää keittolounaan maastoon molempina päivinä sekä ruokailun lauantaiiltana. Ilmoittautumisen yhteydessä ennakkomaksu 50 euroa. Majoitus ei sisälly jahtimaksuun. Ilmoittaudu mukaan 2.12.2019 mennessä. Iltajahti mahdollisuus eri maksusta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Katja Saari, katja.saari04@gmail.com tai 040 513 5527 ? Metsästysaseiden kohdalla harrastuksen jatkumisen todistaminen viiden vuoden välein koskee: 13.6.2011 tai sen jälkeen myönnettyä pistoolin, revolverin, pienoispistoolin tai pienoisrevolverin lupaa: ? toimitettava poliisille viiden vuoden välein riistanhoitoyhdistyksen antama todistus loukkutai luolapyynnin aktiivisesta harjoittamisesta tai ampuma-asekouluttajan antama todistus ampumaurheilun ja -harrastuksen aktiivisesta harrastamisesta ? todistusmallit: www.poliisi.fi/luvat/ampuma-aseluvat 14.6.2017 tai sen jälkeen myönnettyä itselataavaa kertatulta ampuvan kiväärin, haulikon tai pienoiskiväärin lupaa: ? toimitettava poliisille viiden vuoden välein selvitys harrastuksen jatkumisesta ja lupaedellytysten voimassaolosta. ? metsästysperusteella hankittu ase: metsästyskortti, selvitys metsästysmahdollisuuksista ja harjoitetusta pyynnistä, varauduttava antamaan selvitys tarpeesta metsästää nimenomaan itselataavalla aseella ? ampumaurheilu ja -harrastus -perusteella hankittu ase: ampumapäiväkirja, tulosluettelot tms. Aseen haltijan tulee itse olla aktiivinen selvityksen toimittamisessa, poliisi ei sitä pyydä. Selvityksiä tarvitaan vain yksi, vaikka aseita olisi useampi. Ampuma-aselaki 53 a §: Henkilön, jolla on toistaiseksi voimassa oleva lupa pistooliin, pienoispistooliin, revolveriin, pienoisrevolveriin, erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen (lueteltu 9 §:ssä) taikka ampuma-aseeseen, jonka toimintatapa on itselataava kertatuli (kivääri, haulikko, pienoiskivääri), on viiden vuoden välein toimitettava poliisille selvitys lupaedellytyksen voimassaolosta. Lupaedellytys on voimassa, jos luvanhaltija edelleen aktiivisesti harjoittaa luvan myöntämisen perusteena ollutta toimintaa (esimerkiksi metsästystä) tai muuta toimintaa, johon kyseistä ampumaasetta koskeva lupa olisi voitu myöntää. Lupaviranomainen voi tarvittaessa vaatia luvanhaltijaa esittämään harrastuksestaan muitakin selvityksiä.
• 64 l Metsästäjä 6 l 2019 ? Saimme Metsästäjäkyselyyn valtavan määrän eli yli 3 000 vastausta. Käytämme kyselyn tuloksia toimintamme kehittämiseen. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin kaksi Uovisionriistakameraa. Onnetar suosi Kari Rantamäkeä Kouvolasta ja Markku Mursua Posiolta. Onnittelut voittajille! Ampumakoetodistukset Oma riistassa ? Vuoden alusta alkanut ampumakokeiden vastaanoton sähköistyminen on ollut menestys. Tulokset on näppäilty reaaliaikaisesti palveluun 290 riistanhoitoyhdistyksessä. Ampumakoesuorituksia on tallennettu Oma riistaan yli 60 tuhatta noin 3 500 ampumakoetilaisuudessa. Enimmillään koeyrityksiä on ollut yli 50 yhdessä tilaisuudessa. Tähän on päästy, koska riistanhoitoyhdistykset ovat kiitettävästi kouluttaneet ampumakokeen vastaanottajia kevään ja kesän aikana. Riistanhoitoyhdistyksissä on huomattu toimivan digitalisaation keventävän työtaakkaa sekä hyödyttävän asiakasta eli metsästäjää. Erikoissuunnittelijan tehtäviin kuuluu: ? MetsäpeuraLIFE-hankkeessa (LIFE15 NAT/FI/000881) valmisteltavan metsäpeurakannan hoitosuunnitelman valmisteluja kirjoitustyöt ? sidosryhmätyö ja sidosryhmien osallistaminen hoitosuunnitelman laadintaan Tehtävän sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen aluetoimisto. Lue lisää: www.riista.fi/avoimet-tyopaikat Kolmea SUUNNITTELIJAA määräaikaiseen työsuhteeseen vuoden 2021 loppuun saakka Suunnittelijoiden työtehtäviin kuuluu mm: ? kosteikkoelinympäristöjen hoidon kehittämiseen liittyvät asiantuntijatehtävät ja kehityshankkeiden edistäminen ? kosteikkoympäristöjen hoidon kehittämiseen liittyvä sidosryhmäyhteistyö ja sen edistäminen ? muut vesilintukantojen hoidon edistämiseen liittyvät tehtävät ? haitallisten vieraslajien pyynnin tehostamiseen liittyvät tehtävät Tehtävien sijoituspaikkoina on sopimuksen mukaan jokin Suomen riistakeskuksen aluetoimistoista. Lue lisää: www.riista.fi/avoimet-tyopaikat Suomen riistakeskus hakee ERIKOISSUUNNITTELIJAA määräaikaiseen työsuhteeseen ajalle 3/2020–6/2021. Lintujen poikkeusluvat 2020 Muista hakea ajoissa Vahinkoja aiheuttavien lintujen poikkeusluvat haetaan Suomen riistakeskukselta Oma riista -palvelussa. ? Poikkeuslupa tulee kyseeseen, mikäli rauhoittamattomien ja riistalintujen vahinkoja ei muuten pystytä riittävästi vähentämään. Ennakoitavissa olevissa vahinkotilanteissa hakemukset rauhoittamattomien lintujen pesimäajalle on syytä jättää riittävän aikaisin, mielellään 2–3 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua. Poikkeuslupa kannattaa hakea sähköisesti. Päätösten tekeminen erilaisine selvityksineen vie aikaa, jolloin hakemusten käsittely saattaa ruuhkautua. Ennen poikkeusluvan täytäntöönpanoa on vielä pääsääntöisesti odotettava 30 vuorokauden mittainen valitusaika. Olemalla ajoissa liikkeellä pääsee todennäköisimmin vahinkojen torjuntaan heti ongelmien ilmaantuessa. Monivuotiset poikkeusluvat voivat tulla kyseeseen esimerkiksi marjanviljelylle aiheutuneiden vahinkojen vähentämisessä. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi pysyvälle kohteelle, eläimistön suojelemiseksi, tutkimuksen perusteella tai luonnonhoitohankkeen vuoksi. Ilmoitusmenettely koskee metsästyslain 5 §:ssä tarkoitettujen rauhoittamattomien lintujen pyydystämistä tai tappamista. Ilmoitusmenettelyyn voidaan hyväksyä poikkeuslupaa vastaavin perustein toistaiseksi voimassa olevaksi ajaksi. Ohjeita poikkeuksen hakemiseen löydät Suomen riistakeskuksen sivuilta: www.riista.fi oma.riista.fi Kiitos palautteesta
• Metsästäjä 6 l 2019 l 65 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2019 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 1/2020 ilmestyy 20.1.2020 Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 2.1.2020. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset Beaglen pentuja heti luov. 040 072 9208 Amerikankettukoira 6kk 045 256 9907 OSTETAAN: Sorsakosteikko/kosteikoksi soveltuva palsta Uudeltamaalta, tel: 040 125 0343. Kiväri puoliautom 9,3*62 vasen Puh. 040 052 3738 tikka m07 vasen puh 040 096 0157 Burris 6X suurentava tähtäinkiikari (ollut myynnissä 1980-luvulla). Kiikarin täytyy olla täysin ehjä. P. 040 522 0880 Turkisnahkoja R. Pentinmäki Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki P. 050 554 6852 MUUT: metsästysseuraan jäseneksi, lue lisää: www.pielisenriistamiehet.com Kotimaista valkosipulia Orivedeltä. 25e/kg+pk. iso-tarkkala.fi/040 966 3414 Yhdistetty karhu, hirvi-ja lumilammas (Ovis nivicola) metsästys Kamchatkalla, Venäjä. Syyskuu ja lokakuu 2020. Toukokuu 2020 karhu metsästys.Taiga Delight Oy. +358 445 258 695, valentin.sadov737@gmail.com Jahdit Kanadassa jo yli 30v. Karhu, hirvi, karibou, susi, jne. www.paulpalmu.fi Maastokuljetukset,jahdit seisojalla, opastukset, välinevuokraus (Enontekiöllä) Feelhouse.fi 040 064 6151 Opastetut pilkkiretket ja riekonpyyntiä Inarissa. Topin kalajahti p. 050 322 1377. KOIRIA: Myydään Beaglen uros sekä narttupentuja, s. 9.8-19. Tied. 050 352 3843 tai www.kuopusmaa.nettisivu.org Jämtlannin pystykorva Vaihtoehto ASTUTUKSEEN Urkki FI61397/10 Kolme karhukoetta-3 ykköstä. Saatu 9 karhua Urkin haukusta, haavikko/kolari karhujen jäljestys onnistuminen 100% silmä, lonkkakuvat sekä luonne hyvät. Puh: Vain karhunpyytäjille 050 017 6350 Myydään: Käkkälöjoki, Enontekiö: Mökki 30 m 2 Käkkälöjoen rannassa, hyvien kalastuspaikkojen vieressä. Lähimm. sillalta n. 8 km ylävirtaan. Tontti 1,05 ha. Sauna 20 m 2 . Varastoliit. HP 29.000 € . Patrik Isaksson (puhuu suomea,ruotsia) +46-70-5104323 patrik@arcticsky.se Suomen pystykorva uros. Haukkuu lintua. P. 040 522 0880. Auton ja mönkijän nettirenkaat riekko.eu Myydään käytetty 20’RF jääkaappi/pakastekontti. Tarjoa! mikkolarkamaa@gmail.com ASEET,TÄHTÄIMET,PATRUUNAT,JALUSTAT,O SAT SEPÄNTYÖT.Käy sivuilla vaikka piruuttas. asetalvitie.fi / soita Matti 050 052 6008 Laatuvalikoima käytettyjä ja myös uusia Erikoisliike www.euroase.fi 050 465 4695 Valmet 412S 12/308 vaihtop.,kiikari 800 € ja Tikka 308, kiikari 700 € . Kantolaukut. Hyväkuntoiset. P. 040 093 6911. Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 TYÖSUORITUKSIA: HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 718 8170 SATAKUNNAN ASE Kaikki aseja tukkisepäntyöt. www.asesepat.fi 044 241 6987 Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne nahoista hatun ruukkaset, liivin ym. Teemme kaikenlaiset turkistyöt amattitaidolla. puh. 050 500 4233 Vesitä suunnitelmasi> perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. VUOKRALLE TARJOTAAN: Kuhmon itärajalla kämppiä metsäja kalamiehille. 050 025 3563. Latvalintu / Riekkojahtiin 2 kpl 6-8 hengen mökkejä Kiilopää Sodankylä/Inari auroracabin.fi 040 520 3877 METSÄSTYSTÄ: TUTUSTU TUOTTEISIIN eräkolmio.fi Fasaanijahdit Kotkassa, all-inclusive 320 € , Majatalo Torppa, 040 050 0022 Hyljejahdit seanature.net 040 015 4600 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Esa Kemppainen 050 563 0169 www trofeet.fi Pasi Ahopelto 040 056 7078 lehonpaja.net studionaturalia.fi, 041 538 7602 Järvenpää MARKKU HAAPANIEMI 050 036 0962 TEUVA m.a.haapaniemi@gmail.com KALAT Studio Antti Saraja Oy 040 071 2149 Suomen eläintäyttämö p, 040 501 5166 vantaa Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045 330 3417 MYYDÄÄN: Lämpöeristetyt kotimaiset koirankopit 1-osainen 310,ja 2-osainen 390,P. 06 453 4333 tai www.koirankoppi.fi Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 541 7308 www.porinase.fi Puukonalan erikoisliike WWW.brisa.fi 42v. Rehtiä kauppaa. Mossber 308+kiik 399 € Mossb12/89 synt 450 € , TikkaT3x, Sako, Yildiz, Marlin.Sasta Gorepuvut, HAIX vael kengät, Ultrapoint GPS-tutkat, Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 040 038 4118, Posti, MH: Edullinen ja Nopea WWW.ANONASE.COM VERKKOKAUPASTA NOPEASTI ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Tarvikkeet eläintentäyttämiseen ja omatoimiseen kalloja sarvitrofeiden tekoon. Myös alustat ja taustat trofeille. www.tayttotarvike.fi, p. 040 964 2611 Latvalintujahtiin huiman hyvä ahkio! Katso tarkemmin www.somas.fi VANHA-PUUSTOINEN metsätila n. 30 ha Ounasjoen varrelta. Rajoittuu Enontekiön Yhteismetsään. Osuus myös Enontekiön yhteismetsään, eli n. 30.000 metsästys oikeudet. Komeat tunturi näkymät puh. 050 020 3039 ”Kämppä” Kainuussa.Alue Metsähal. 5614 Kajaani.Lammen rannalla.Tontti 1,4ha. Päärakennus 6h+keittiö+kellari 137m² Sauna pyöröhirsi 35m² Varasto 60m². Sähköt 12V aurinkopaneeli ja 230V agre. Kaivo ja viemäröinti. Päätielle 600m, omatie 250m Tiedustelu 044 971 3510 Esim. METSÄSTYSKÄYTTÖÖN Katinkullan Viikkoosake Vk.38. 43,5 nel. + parvi 18 nel. h.3000 € . Olli 040 641 7726 Upea, johdoton MEATER-paistomittari!! www.meatersuomi.fi Soita 050 411 7119 Pysy ajantasalla – seuraa Suomen riistakeskusta somessa! facebook.com/riistakeskus twitter.com/riistakeskus METSÄSTÄJÄN KALENTERIT Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi Metsästäjän kalenterit 2020 -ovat saapuneet varastoon! (tasku tai seinämalli) Tilaa takuuvarma joululahjasuosikki verkkokaupastamme: www.erakontti.fi Hinta : 10 ? /kpl
• Villikani on pienin kolmesta Suomessa esiintyvästä jäniseläimestä. Villikani on vieraslaji eli se ei kuulu Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon. Villikania tavataan Suomessa muutamien kaupunkien, kuten Helsingin, Turun ja Espoon reunametsissä sekä puistoissa. Villikani on peräisin Euroopan lounaisosista. Suomeen villikani on levinnyt ihmisen toimesta. Villikanit muistuttavat ulkonäöltään erittäin paljon kesyjä lemmikkikaneja. On arvioitu, että osa Suomessa esiintyvistä villikaniryhmistä on saanut alkunsa ihmisten lemmikkikanien pääsystä luontoon. Villikani elää alle 10 vuotta. Villikanit elävät pienissä ryhmissä, joissa on tavallisesti hieman alle kymmenen aikuista yksilöä. Ryhmissä vallitsee tarkka hierarkia yksilöiden kesken. Villikanin lisääntymisaika on huhti–elokuussa. Villikaninaaras synnyttää 2–6 poikasta. Naaras voi synnyttää kaksi poikuetta kesässä. Metsästysaika on (1.9.– 31.3.) kuukauden pidempi kuin rusakolla ja metsäjäniksellä. Villikaneja voidaan metsästetään elävänä pyytävillä loukuilla, freteillä, ajoverkoilla, tai kyttäämälllä, metsästysjousta tai ruutiasetta käyttäen. Kaupunkialueella kaikesta metsästyksestä on ilmoitettava aina ennakkoon poliisille ja hätäkeskukselle (talvi) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Villikani Oryctolagus cuniculus European rabbit/Europeisk kanin Suomessa metsästettävät jäniseläimet ja jyrsijät suuruusjärjestyksessä Villikani Orava Rusakko Metsäjänis Euroopan majava Kanadanmajava (kesä) 1–1,5 kg kg Jätökset Ravinto Villikanin ravinto vaihtelee vuodenajasta riippuen. Keväällä ja kesällä villikanille maistuvat muun muassa heinäja ruohokasvit. Talvella villikani syö koristepensaiden ja lehtipuiden runkoja. Lyhyet jalat Vaalea vatsapuoli Takakäpälä 8– 10 cm Kallo 4–8 cm Häntä 34–50 cm Havainnot Lähde: laji.? Havainto lukumäärät Havainto lukumäärät Ruohovartiset kasvit Lehtipuut Koristepensaiden kuori Loikkiminen 20–5 0cm Kanit elävät pienissa yhteisöissä Kanit kaivavat monimutkaisia koloverkostoja Lyhyet korvat Lyhyt kuono Selän turkki on kellertävän ruskea läpi vuoden Mustavalkoinen häntä 1– 10– 100– Kanisaalis Vuosittaiset saalismäärät Yksilöä 05 11 07 09 13 18 15 17 1000 2000 3000 4000 5000 C M Y CM MY CY CMY K kani.pdf 1 22/10/2019 14.13 66 l Metsästäjä 6 l 2019
• Áigeguovdilis ságat sámegillii ? Jagi álggus álgán báh?iniskosiid vuostáiváldima elektrovnnalažžan šaddan leamašan menestupmi. Bohtosiid leat spoahkuhan reálaáiggis bálvalussii 290 fuo??odikšunsearvvis. Báh?iniskosiid leat vurken Oma riistai badjel 60 000 sulaid 3 500 báh?iniskkusdilálašvuo?as. Eanemusat iskkusgeah??aleamit leamašan badjel 50 ovtta dilálašvuo?as. Dása leat ollen, go fuo??odikšunsearvvit leat giitehahtti vugiin skuvlen báh?iniskosiid vuostáiváldiid gi?a ja geasi áigge. Fuo??odikšunservviin leat fuobmán doaimmalaš digitálalisašuvnna geahpedit bargonávcca ja leat ávkin áššehasa nappo meahcásteaddji. Báh?iniskosat Oma riistai TONI LAAKSONEN , Turku universitehta, ANTTI PIIRONEN , Suoma fuo??oguovddáš, SAMU MÄNTYNIEMI , Luondduriggodatguovddáš Villikani on pienin kolmesta Suomessa esiintyvästä jäniseläimestä. Villikani on vieraslaji eli se ei kuulu Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon. Villikania tavataan Suomessa muutamien kaupunkien, kuten Helsingin, Turun ja Espoon reunametsissä sekä puistoissa. Villikani on peräisin Euroopan lounaisosista. Suomeen villikani on levinnyt ihmisen toimesta. Villikanit muistuttavat ulkonäöltään erittäin paljon kesyjä lemmikkikaneja. On arvioitu, että osa Suomessa esiintyvistä villikaniryhmistä on saanut alkunsa ihmisten lemmikkikanien pääsystä luontoon. Villikani elää alle 10 vuotta. Villikanit elävät pienissä ryhmissä, joissa on tavallisesti hieman alle kymmenen aikuista yksilöä. Ryhmissä vallitsee tarkka hierarkia yksilöiden kesken. Villikanin lisääntymisaika on huhti–elokuussa. Villikaninaaras synnyttää 2–6 poikasta. Naaras voi synnyttää kaksi poikuetta kesässä. Metsästysaika on (1.9.– 31.3.) kuukauden pidempi kuin rusakolla ja metsäjäniksellä. Villikaneja voidaan metsästetään elävänä pyytävillä loukuilla, freteillä, ajoverkoilla, tai kyttäämälllä, metsästysjousta tai ruutiasetta käyttäen. Kaupunkialueella kaikesta metsästyksestä on ilmoitettava aina ennakkoon poliisille ja hätäkeskukselle (talvi) K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Villikani Oryctolagus cuniculus European rabbit/Europeisk kanin Suomessa metsästettävät jäniseläimet ja jyrsijät suuruusjärjestyksessä Villikani Orava Rusakko Metsäjänis Euroopan majava Kanadanmajava (kesä) 1–1,5 kg kg Jätökset Ravinto Villikanin ravinto vaihtelee vuodenajasta riippuen. Keväällä ja kesällä villikanille maistuvat muun muassa heinäja ruohokasvit. Talvella villikani syö koristepensaiden ja lehtipuiden runkoja. Lyhyet jalat Vaalea vatsapuoli Takakäpälä 8– 10 cm Kallo 4–8 cm Häntä 34–50 cm Havainnot Lähde: laji.? Havainto lukumäärät Havainto lukumäärät Ruohovartiset kasvit Lehtipuut Koristepensaiden kuori Loikkiminen 20–5 0cm Kanit elävät pienissa yhteisöissä Kanit kaivavat monimutkaisia koloverkostoja Lyhyet korvat Lyhyt kuono Selän turkki on kellertävän ruskea läpi vuoden Mustavalkoinen häntä 1– 10– 100– Kanisaalis Vuosittaiset saalismäärät Yksilöä 05 11 07 09 13 18 15 17 1000 2000 3000 4000 5000 C M Y CM MY CY CMY K kani.pdf 1 22/10/2019 14.13 Meahcásteaddji-blá?i nummiris 4/2019 muitaleimmet, ahte Suomas bessen táiga?uotnjágiidda bidje dán gi?a GPS-sáddenrusttegiid. Dáiguin rusttegiiguin sávve oažžut die?u, gos lottit leat ?ivggaideasetguin dalle go dat rehkenastojuvvojit lápmeáigge suoidnemánus. Lottiid lihkohis geassi sehkkii plána dán mihttomeari bokte. Rusttegat goittotge adde náli árvvoštallama dáfus dehálaš die?uid ?uotnjágiid láhttemis. ?uotnjágiid eahpelihkohis geassi ja lápmeáigebárbmu Novaja Zemljai ? Sáddenrusttegat giddejuvvojedje lottiide, mat lihkadedje párain bessenguovlluin. Farga bo?ii ovdan, ahte buot lottit eai áiggoge besset Suomas. Dat báhce dušše muhtun áigái borrat Supmii, ovdalgo jotke mátkkiset. Guokte bessejedje nuortarájá duohken, oassi girddii bessekeahttá njuolga lápmeáigebáikái geassemánu álggobeale. Stuorát váilevašvuohta materiálii šattai das, go bessema álggahan ?uotnjágiid massii beassádaga juogo lállendahje ?ivgamuttus. Loahpas dušše golmmas Suomas lean beassádatlottis lei báddenrusttet ?eabehis suoidnemánu beallemuttus dahkkon helikopterrehkenastima áigge. Sáddenrusttet?uovvun ivttii dan, ahte bessekeahttá báhcan dahje bessemis eahpelihkostuvvan ?uotnjágat jávke Suomas gaskageasi uonjámearis. Buot girde nuppiiguin fuolatkeahttá lápmeáigebáikái Novaja Zemlja sullui Jiek?amearas. Sáhttit dušše árvádallat, mii dán miellagiddevaš láhttema ovdánanhistorjá lea. Vejola? at guovlu lea nu dorvvolaš lápmeáigge, ahte dohko gánneha girdit guhkkeleapposge. Metsästäjä 6 l 2019 l 67
• H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää edustuksistamme Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Ta rj ou s on vo im as sa 31 .1 2. 20 19 sa ak ka . GRS-uutuudet: GRS Ragnarok, GRS Bifrost ja GRS Warg GRS Warg Tikka T3 -tukin ostajalle Tikka T3 -pikavaihtojalusta Optilockrenkaille sekä GRS-ampumatukipussi kaupan päälle! GRS Bifrost -synteettinen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •Picatinny-kisko mahdollistaa lisävarusteiden kiinnittämisen •kumiset otepinnat Suositusvähittäishinta 599,00 € GRS Warg -synteettinen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •erilaiset lisävarusteet kiinnitettävissä etutukkiin •M-Lok yhteensopiva Suositusvähittäishinta 799,00 € GRS Ragnarok -alumiininen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •erilaiset lisävarusteet kiinnitettävissä etutukkiin •M-Lok yhteensopiva Suositusvähittäishinta 1 499,00 € Tu ot ek uv is sa es iin ty vi ä va ru st ei ta (a se , ää ne nv ai m en ni n, tä ht äi nk iik ar i, la m pp u, bi po d) ei to im it et a G RS -t uk in m uk an a. Nordis Oy GRS uutuudet_Metsästäjä nro6 2019_210x245mm.indd 1 21.10.2019 9:02:49