• 1 / 2007 1 / 2007
• Pääkirjoitus Raimo Vajavaara Toiminnanjohtaja Päätoimittaja Metsästäjäin Keskusjärjestö Hirveä ikävä? Kulunut hirvenmetsästyskausi oli haasteellinen. Tavoitteena oli kaataa noin 75 000 ­ 80 000 hirveä ja siten pienentää oleellisesti hirvien talvikantaa etenkin niillä alueilla, joilla hirvien talvikannat olivat päässeet liian suuriksi. Haasteesta selvittiin kunnialla. Tosin vaikuttaa siltä, että ainakin joillain alueilla haastetta riittää vielä seuraavalla jahtikaudella. Saalismäärä oli lähes 76 000 ja niin sanottu kaatoprosentti eli pyyntilupien käyttöaste oli erittäin hyvä. Tilanteessa, jossa pyyntilupia jo lähtökohtaisesti pyrittiin myöntämään selvästi yli tarpeen - ja siten siirtämään kannan lopullista säätelyvastuuta ja myös säätelyvaltuutta enemmän paikallisille metsästysseuroille - oli pyyntilupien käyttöaste yllättävänkin korkea. Viime aikoina on esitetty, että hirvenmetsästysaikaa tulisi pidentää tammikuun loppuun asti. Perusteluina on tuotu esiin etupäässä hirvien aiheuttamat vahingot metsätaloudelle. Toisaalta voidaan hyvin kysyä johtaisiko tällainen muutos käytännössä tilanteeseen, jossa puolestaan metsästyspaine valkohäntäpeuran osalta pienenisi ja siten peurojen maataloudelle ja liikenteelle aiheuttamat vahingot riistäytyisivät käsistä. Kyllä hirvikantaa pystytään karsimaan riittävän tehokkaasti nykyisellä joulukuun puoliväliin kestävällä jahtikaudellakin, mikä näkyy hyvin kuluneen vuoden saalismääristä ja kaatolupien käyttöasteesta. Hirven ohella myös valkohäntäpeuran metsästyspaine tulee turvata ja paras keino sen toteuttamiseksi on jättää riittävän pitkä väli hirven metsästyskauden päättymisen ja valkohäntäpeuran metsästyskauden päättymisen välille. Metsästyksen imagon kannalta on hyvä, ettei joulun tienoilla enää harjoiteta niin massiivista metsästysmuotoa, kuin mitä hirvenmetsästys käytännössä on. Metsästäjillä on siis oma tärkeä sarkansa kynnettävänään, jotta hirvien aiheuttamat vahingot saadaan pysytettyä kohtuullisella tasolla. Vastuuntuntoisesta metsästäjästä on puhuttu jo pitkään. Hänen tulisi tiedostaa vuokramiehen vastuu ja metsästyslain vaatimukset. Vastuuntuntoisen metsästäjän tulisi hirvivahinkojen kohtuullisena pitämiseksi metsästää hirviä siten, että hirvien talvikanta pysyisi noin 80 000 yksilön tasossa. Vastuuntuntoisen metsästäjän tulisi muutoinkin edistää toimillaan riistavahinkojen ennaltaehkäisyä ja samalla edistää metsästäjäkunnan uusiutumista, jotta "ilmainen" säätelykoneisto kyetään ylläpitämään iskukykyisenä. Myös nuorten pääsyä metsästysseuratoimintaan hänen on pyrittävä toimillaan edesauttamaan. Entä millainen olisi vastuuntuntoisen metsästäjän yhteistyökumppani. Tätä yhteistyökumppania voitaisiin varmaan kutsua vastuuntuntoiseksi maanomistajaksi. Häneltä edellytettäisiin ennen kaikkea, että hän mahdollistaisi metsästyksellisten keinojen käyttämisen riistan aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseksi metsästämällä itse tai vuokraamalla maansa metsästysoikeuden metsästysseuralle. Metsästysoikeudesta perittävän vuokran vastuuntuntoinen maanomistaja pitää kohtuullisena, jotta riistakantojen säätely vahinkojen kohtuullisena pitämiseksi voidaan teettää "ilmaiseksi" metsästäjillä. Vastuuntuntoinen ja aikaansa seuraava maanomistaja - etenkin metsänomistajana - ymmärtää sen, että luonto ja riista asettavat rajoitteita myös harjoitettavalle metsätaloudelle. Metsää uudistaessaan hän ei suosi taimitarhatyyppistä kasvatusta, koska jokaisesta taimesta ei kuitenkaan tule hyvä tukkipuu. Vastuuntuntoinen maanomistaja tavoittelee metsästä saatavaa hyvää kokonaistuottoa. Hän suosii metsänhoidossa monimuotoisuutta, eikä yksioikoisesti "parturoi" metsää puhtaaksi kaikesta lehtipuustosta, jolloin hirvellä ei tosiaankaan ole muuta ravintoa tarjolla kuin pelkät männyntaimet. Hän tiedostaa, että monimuotoinen suomalainen talousmetsä, jossa riistakin voi hyvin, tulee olemaan maamme metsätaloussektorin uusi kansainvälinen kilpailuvaltti. Haasteita yhteistyön saralla hirven osalta riittää. Peruslähtökohtana on kuitenkin edelleenkin pidettävä sitä, että suomalaiseen luontoon mahtuvat metsätalouden harjoittajat, riistaeläimet, luontoa hyödyntävät muut elinkeinotoiminnot, sekä myös jokamiehenoikeuksien käyttäjät. Kysymys on lopultakin tasapainosta ja eri osapuolten huomioon ottamisesta. Miten tasapaino saavutetaan ja säilytetään. Yhteistyöllä - itse kukin oman vastuunsa kantaen. G 2 Metsästäjä 1 / 2007
• Tässä numerossa Metsästäjä N:o 1 23.01.2007 56. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 16.03.2007. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj) Klaus Ekman Juha Immonen Marko Mikkola Leif Norrgård Jarkko Nurmi ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi puh. 09-2727 8116 Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT/ MET07_01/2007 Kansikuva: Hannu Huttu sivu 42 sivu 6 Metsästysseuratutkimus 2005 osa I: Jäsenistön ikääntyminen paheneva ongelma metsästysseuroissa Hirvikärpänen ­ pelkkä riesako? sivu 10 Metsästyskortti taskussa ­ minne metsälle? sivu 34 Jänis jäljittämällä Aikakauslehtien liiton jäsen sivu 54 Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala 38 Vielä ehtii - loukuilla ja raudoilla kevään minkkijahtiin 45 Kaurissaaliin ilmoituslomake 48 Eräaatoksia valtion mailta: Eräkulttuuri valtionsaloilla 52 Piireissä tapahtuu 56 Kutsu riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen 60 Osoitteet 61 Kaupantekoa ISSN 0047-6986 4 MKJ tiedottaa 5 Valokuvauskilpailu nuorille 14 Savonrannan ja Sodankylän naarashirvien ikärakenteet hyvin erilaiset 20 Syksyn 2006 hirvisaalis 22 Hehtaarin laskeutuslammista riistanhoitokohteita 24 Miksi ihminen metsästää 28 Valtion maiden lupametsästäjien ruusut ja risut 32 Jos metsään haluat mennä nyt... NIIN TAKUULLA YLLÄTYT! Metsästäjä 1 / 2007 3
• MKJ tiedottaa Riistamestarin erikoisammattitutkinto Lakipalveluja G Tutkinnon suorittaminen aloitetaan perinteisellä metsästäjille ohjaus- ja lähtötasotestausjaksolla, joka perehdyttää suorittajat kaikkiin tutkinto-osioiden vaatimuksiin. Ohjaus- ja lähtötasotestausjakso järjestetään Evon metsäoppilaitoksella toukokuussa 2007. Jakson lopussa on tutkintoa jäsentävä näyttökoe, joka on samalla ensimmäinen tutkinto-osio. Tarkemmat ajankohtatiedot ilmoitetaan Metsästäjän numerossa 2/2007 sekä sivuillamme www.riista.fi Jaksolle haetaan kirjallisesti MKJ Laitalan toimintakeskuksesta tilattavalla tai MKJ:n internetsivuilta www.riista.fi (Palvelut Koulutus Riistamestaritutkinto Lomakkeet) saatavalla hakulomakkeella. Hakuaika päättyy 13.4.2007. Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Myös tutkintoon valmentavien oppilaitosten kautta jaksolle hakevien opiskelijoiden on toimitettava hakukaavake pyydettyine liitteineen määräaikaan mennessä MKJ Laitialan toimintakeskukseen. Opetushallituksen myyntipalvelusta (09-7747 7450) tai www.oph.fi voitte tilata "Näyttötutkintojen perusteet/riistamestarin erikoisammattitutkinto" hintaan 6,50 euroa. Riistamestaritutkinnon tehtäväkokonaisuudet ja arviointiperusteet löytyvät MKJ:n kotisivuilta (osoite alla) tai mikäli teillä ei ole käytössänne internetyhteyttä niin voitte tilata materiaalin MKJ Laitialan toimintakeskuksesta (10 e + postituskulut). Lisätietoa riistamestaritutkinnon suorittamisesta sekä ohjaus- ja lähtötasotestausjaksosta Metsästäjä- lehden numerossa 2/2007 ja kotisivuiltamme www.riista.fi (Palvelut Koulutus Riistamestaritutkinto). MKJ Laitialan toimintakeskus vastaa tutkintoon liittyviin kysymyksiin. MKJ Laitialan toimintakeskus Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi Puh. 03-882 570, Fax. 03-882 5711, S-posti mkj.laitiala@riista.fi Simo Syrilästä Eräneuvos G Tasavallan presidentti on 1. joulukuuta 2006 myöntänyt Eräneuvoksen arvonimen Metsästäjäin Keskusjärjestön puheenjohtaja Simo Syrilälle. Eräneuvos, filosofian maisteri Simo Syrilä on ansiokkaasti toiminut vuodesta 1971 lähtien suomalaisen metsästäjäorganisaation luottamustehtävissä kaikilla organisaatiotasoilla. Puheenjohtajana hän on toiminut niin riistanhoitoyhdistystasolla kuin riistanhoitopiirissäkin. Valtakunnallisen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2000 lähtien. Valtakunnallisena vaikuttajana ja edustaessaan Suomea Euroopan unionimaiden Metsästys- ja Suojelujärjestön liitossa (FACE) Syrilä on koko ajan toiminut esimerkillisesti suomalaisen metsästyksen ja metsästyskulttuurin edistämiseksi. Viime vuosina hän on Keskusjärjestön hallituksen puheenjohtajana vaikuttanut voimakkaasti maamme riista-alan ja metsästyksen kehittymiseen ja samalla ohjannut määrätietoisesti ja menestyksellisesti Metsästäjäin Keskusjärjestön ja koko metsästäjäorganisaation hallinnon uudistamisprosessia. G Metsästäjäin Keskusjärjestö on järjestänyt riistanhoitopiirien, -yhdistysten ja metsästäjien käyttöön lakipalveluita puitesopimuksilla Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n ja Vuosaaren lakiasiaintoimiston kanssa. Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n erikoisaloina ovat: -kaavoitus- ja rakentamisoikeus -ympäristö- ja luonnonsuojeluoikeus -sopimus- ja korvausoikeus -vesioikeus Yhteystiedot: Arviointikeskuksella on toimipaikat Helsingissä, Kouvolassa, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.arviointikeskus.fi tai puh. vaihde 020 7411 050. Vuosaaren lakiasiaintoimiston erikoisaloina ovat: -sopimukset -yhtiö- ja yhteisöjuridiikka -verotus -perhe- ja perintöoikeus Yhteystiedot: Olli Piironen, puh.09-341 1191, fax.09-341 1197, e-mail olli.piironen@kolumbus.fi, osoite Vuotie 45, 00980 HELSINKI. Osoitteenmuutoksia Kihniön rhy: Matti Saastamoinen, uusi osoite Palolahdentie 221, 39820 Kihniö, p. 03-448 4342, gsm 040 868 3715, kihnio@riista.fi Luonnontieteellisen keskusmuseon konservointijaoksessa on haettavana konservaattorin virka Virka täytetään neljän kuukauden koeajalla. Luonnontieteellinen keskusmuseo on Helsingin yliopistoon kuuluva erillinen tutkimuslaitos, jonka kokoelmat ovat kansalliskokoelmia ja palvelevat maan biologista sekä geologista tutkimusta, opetusta ja tieteellistä sivistystä, alan kansainvälistä yhteistyötä ja yliopiston laitosten toimintaa. Museo valmistaa valtakunnallisia kiertonäyttelyitä ja järjestää mm. konservaattoreiden koulutusta. 1.3.2007 lukien. Konservaattorin tehtäviin kuuluu selkärankaisnäytteiden valmistaminen tieteellisiin kokoelmiin sekä näyttelyjä varten. Lisäksi konservaattori osallistuu konservaattorioppilaiden opetukseen. Parhaimmat valmiudet tehtävän hoitamiseen antaa luonnontieteellisen alan konservoinnin ammattitutkinto. Arvostamme kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Viran menestyksellisen hoitamisen kannalta on eduksi aikaisempi työkokemus alalta ja hyvä luonnon sekä eläinten anatomian tuntemus. Ruotsin ja englannin kielen taito on eduksi. Viran palkkaus perustuu yliopistojen uuden palkkausjärjestelmän muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuuskehikon tasoon 5, jonka mukaan tehtäväkohtainen palkanosa on 1 610,23 euroa kuukaudessa. Lisäksi maksetaan henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaa palkanosaa, joka on enintään 46 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtaisen palkanosan maksaminen on porrastettu uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottovaiheen mukaan. Hakemus osoitetaan Luonnontieteelliselle keskusmuseolle johtajalle ja toimitetaan liitteineen osoitteeseen Helsingin yliopiston kirjaamo, PL 33, (Yliopistonkatu 4), 00014 HELSINGIN YLIOPISTO. Hakuaika päättyy torstaina 15.2.2007 klo 15.45. Lisätietoja antaa ylikonservaattori Ari Puolakoski, (09) 1912 8801, ari.puolakoski@helsinki.fi Helsingissä 4. tammikuuta 2007, Hallintovirasto 4 Metsästäjä 1 / 2007
• Suomen Metsästysmuseon näyttelyt 2007 1.2. - 11.3.2007 Erkki Tantun kirjataidetta Sata vuotta graafikon syntymästä 15.3. - 22.4.2007 Martinselkosen karhuja Juha Mälkösen luontokuvia Suomen kansalliseläimestä 3.5. - 7.10.2007 Virtaavien vesien raakku Helmen hohtoa ja pyyntihistoriaa 21.5. - 30.9.2007 Eläimellisen hauskaa Lasten leikkipiha museon puistossa 5.10. - 11.11.2007 Vuoden luonnonkuvat 2006 11.10. - 31.12.2007 Luontoäiti Anne Partasen maalauksia Tapahtumat vuonna 2007 11.2. Talvikki *07. Koko perheen talviretkeilytapahtuma 5.4. - 9.4. Metsästysmuseon pääsiäinen 14. - 20.5. Valtakunnallinen museoviikko 18.5. Kansainvälinen museopäivä 26.8. Ase ja Kirja -tapahtuma 9.9. Riihimäki-Sunnuntai eli RiiSu 19.10. Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä Avoinna huhti-syyskuu joka päivä 10-18 loka-maaliskuu ti­pe 9-16, la-su 10-18, ma suljettu. Tammikuu suljettu. Suomen Metsästysmuseo Tehtaankatu 23 a, 11910 Riihimäki (019) 722 294, www.metsastysmuseo.fi, info@metsastysmuseo.fi. Muutokset mahdollisia. Erältä Elämyksiä Nyt kamerat laulamaan ­ ja kuvat kiertoon! G Metsästäjäin Keskusjärjestö järjestää nuorille suunnatun riista-aiheisen Erältä Elämyksiä-digikuvauskilpailun. Kilpailu järjestetään osana MKJ:n Nuorisorahaston toimintaa. Kilpailuaika alkoi heinäkuussa 2006 ja jatkuu vuoden 2007 helmikuun loppuun asti. Kilpailuun lähetetyt kuvat tulee olla siis MKJ:ssä viimeistään 28.2.2007. Kilpailuun voivat osallistua kaikki 25 -vuotiaat tai sitä nuoremmat henkilöt ottamillaan riista-aiheisilla digikuvilla. Kilpailu on osallistujille ilmainen. Kuvien aihe Kuvien tulee olla riista-aiheisia. Ne voivat olla siis esimerkiksi metsästys-, riistanhoito-, riistaeläinlaji- tai muuten riista-aiheeseen selkeästi liittyviä kuvia. Erityisesti arvostamme tunnelmallisia tuokiokuvia sekä aitoja tilannekuvia. Kuvien tulee olla jpg- (jpeg) - muodossa ja resoluutioltaan vähintään 300 dpi sekä pitkältä sivultaan vähintään 15 ja enintään 30 cm. Kilpailukuvia voi lähettää korkeintaan viisi kappaletta osallistujaa kohti. Kilpailuun osallistujalla tulee olla kaikki oikeudet kuviin. Kuvat voivat olla myös ennen kilpailun julkistamista otettuja, mutta ne eivät saa olla missään kilpailussa palkittuja tai aiemmin julkaistuja. Palkinnot Nuorisorahaston yhteistyökumppanit K. Hjorth Oy, Sako Oy sekä Metsästäjän Erätukku luovuttavat osan vuoden 2006 rahastolahjoituksestaan digikuvauskilpailun palkintoina. Kuvakisan palkinnot ovat seuraavat: 1. palkinto, Leupoldin Wind River 15-24x60 mm Spotting scope kaukoputki jalustalla ja kovalla laukulla. 2. palkinto, Beretta Back lite goretex-metsästysasu. 3. palkinto, Jahti-Jakt VHF-puhelin. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan arvokkaita tavarapalkintoja, joita ovat muun muassa: Sakon Quad synthetic 22 LR pienoiskivääri tms. JahtiJakt Premium Air Tex-metsästyspukusetti. JahtiJakt Laser- etäisyysmittari. Palkinnot jaetaan ja arvonnat suoritetaan vuoden 2007 keväällä. Kuvien julkaisu Kilpailussa palkitut kuvat julkaistaan Metsästäjä-lehdessä ja MKJ:n Internet-sivuilla vuonna 2007. Lisäksi kilpailuun osallistuneita kuvia laitetaan näkyville Internetiin myöhemmin avattavaan kuvagalleriaan. Kuvat tulee lähettää cd-romilla Metsästäjäin Keskusjärjestöön osoitteeseen Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, (kuoreen merkintä Kuvakisa) tai sähköpostilla osoitteeseen kuvakisa@riista.fi. Samalla kilpailuun osallistuja luovuttaa Metsästäjäin Keskusjärjestölle oikeuden käyttää kuvia julkaisuissaan sekä Internet-sivuillaan korvauksetta. MKJ:hin lähetettyjä kuvamateriaaleja ei palauteta. Kuvan tiedot Kuvien mukana tulee olla ainakinseuraavat tiedot: Kuvaajan nimi ja osoite sekä puhelinnumero Kuvaajan syntymäaika Tieto siitä, missä ja milloin kuva tai kuvat on otettu Mahdollinen kuvan nimi Metsästäjämäärä jatkaa nousuaan G Vuonna 2006 riistanhoitomaksun suoritti 304 105 henkilöä. Vuoteen 2005 verrattuna riistanhoitomaksun suorittaneiden määrä nousi 1 580 henkilöllä (0,5 %). Metsästäjämäärät riistanhoitopiireittäin ilmenevät oheisesta taulukosta. Piiri Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruotsink. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä 2005 11 161 16 634 16 512 17 793 16 231 34 741 41 410 23 058 11 654 19 558 27 516 9 496 15 219 28 256 13 286 302 525 2006 11 315 16 659 16 638 17 965 16 233 34 940 41 550 22 937 11 747 19 688 27 512 9 426 15 155 28 690 13 650 304 105 muutos muutos % 154 25 126 172 2 199 140 -121 93 130 -4 -70 -64 434 364 1 580 1,4 0,2 0,8 1,0 0,0 0,6 0,3 -0,5 0,8 0,7 0,0 -0,7 -0,4 1,5 2,7 0,5 * * * * Metsästäjä 1 / 2007 5
• Osa I Metsästysseuratutkimus 2005 Jäsenistön ikääntyminen paheneva ongelma metsästysseuroissa G Metsästäjäkunnassa alle 25-vuotiaita on yhtä paljon kuin yli 65-vuotiaita. Ikääntyviä jäseniä metsästysseuroissa on kuitenkin selvästi enemmän kuin nuoria. Noin 13 000 tuhatta nuorta ei kuulu metsästysseuraan. G Kolmannes seurojen jäsenistöstä osallistuu hirvenmetsästykseen. G Metsästysseuroja perustettiin eniten 1960-luvulla. Marko Svensberg, Pentti Vikberg M 6 etsästysseuroille ja ­seurueille tehtiin viime vuonna otantatutkimus vuoden 2005 toiminnasta. Vastaava tutkimus tehtiin myös vuosilta 1997 ja 2000. Lähes samansisältöinen kysely tehdään nykyisin aina 5 vuoden välein. Tuloksia metsästysseurakyselystä julkaistaan tiivistetysti Metsästäjä -lehdessä kuluvan vuoden aikana. Ensimmäisenä käsittelemme jäsenistöä ja sen ikäjakaumaa, osallistumista hirvenmetsästykseen, metsästysseurojen perustamisajankohtaa sekä metsästysseurojen Metsästäjä 1 / 2007 järjestäytymistä ja kuulumista vapaaehtoisuuden pohjalta kuuluviin valtakunnallisiin metsästysliittoihin ja kennelliittoon. Kyselyyn vastattiin jälleen kiitettävästi Metsästysseuroille ja ­seurueille lähetettiin vuosi sitten kolmeen sivuun tiivistetty kyselylomake. Kysely kohdistettiin sellaisiin metsästysseuroihin ja ­seurueisiin, jotka olivat joko hirvieläinten pyyntiluvan hakijoita tai mukana yhteisluvissa. Koko maassa tällaisia seuroja tai seurueita oli yhteensä 4595. Kyselyjä lähetettiin 1554 kappaletta (34 % kaikista) Vastauksia saatiin takaisin 882 kappaletta, eli vastausprosentti oli 57. Suurin palautusosuus oli Kymessä (71 %) ja pienin Etelä-Hämeessä (44 %). Vastauksia riistanhoitopiiriä kohti saatiin takaisin pienimmillään 27, keskiarvon ollessa 59. Otos käsittää 19 % maamme seuroista ja seurueista. Se kertoo luotettavasti tilanteen koko Suomen metsästysseuratoiminnasta ja
• antaa suhteellisen hyvän kuvan tilanteesta riistanhoitopiireittäin. Keskimääräinen jäsenmäärä ja eri ryhmien %-osuus jäsenistöstä. Riistanhoitopiiri Etelä-Häme Etelä-Savo Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Kainuu Koko maa Keskimääräinen jäsenmäärä 51 43 57 70 106 149 139 35 54 51 57 79 38 62 54 70 % alle 25-vuotiaita 10 9 10 8 13 12 11 7 10 11 16 9 10 10 11 11 % yli 65-vuotiaita 26 15 17 21 16 16 16 18 20 19 22 18 20 20 15 18 % metsästyskortittomia kannatusjäseniä 11 7 2 19 12 9 2 16 5 6 7 6 15 16 5 10 % naisia 4 4 4 6 6 4 3 5 5 6 5 3 8 6 5 5 % metsästäviä aktiivijäseniä 60 67 61 44 64 64 56 66 59 72 63 54 67 65 75 63 Jäsenmäärä pysynyt vuosien mittaan tasaisena Koko maan seuroissa ja seurueissa on keskimäärin 70 jäsentä ja tämä luku oli sama myös vuoden 2000 kyselyssä (taulukko 1). Vuonna 1997 vastaava luku oli 67 jäsentä. Suurimmat seurat löytyvät Oulun ja Pohjanmaan riistanhoitopiiristä. Näiden alueiden monissa seuroissa on jäseniä hyvin runsaasti aina 500 jopa 1000 jäseneen asti. Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla jäsenistön keskimääräinen määrä (35 ja 38 jäsentä) on neljä kertaa pienempi kuin Oulussa ja Pohjanmaalla (149 ja 139 jäsentä). Erot jäsenmäärissä johtuvat paljolti seurojen syntyhistoriasta. Pohjanmaan monet seurat ovat koko kunnan käsittäviä pitäjäseuroja, kun taas muualla seurat ovat enemmänkin tietyn kylän alueelle muodostuneita metsästysseuroja. Seuratoiminnan ulkopuolella 13 000 nuorta Taulukko 1. Taulukon luvut kertovat karua kieltä seuratoiminnan ukkoutumisesta. Metsästäjäkunnassa nuoria ja vanhoja on yhtä paljon, mutta seurojen jäsenistössä iäkkäiden osuus on huomattavasti suurempi. Koko maan seurojen ja seurueiden jäsenistä 63 % on metsästäviä aktiivijäseniä ja 10 % metsästyskortittomia kannatusjäseniä (taulukko 1). Alle 25-vuotiaita on 11 % ja yli 65-vuotiaita 18 %. Iäkkäiden jäsenten osuus näyttäisi tämän kyselyn perusteella kasvavan, sillä vuoden 2000 kyselyssä yli 65-vuotiaiden osuus oli huomattavasti vähäisempi (osuus 13 %). Nuorten osuus oli puolestaan sama kuin vuonna 2000. Naisten osuus seuratoiminnassa näyttäisi hieman vahvistuvan. Nyt naisia on 5 % jäsenistöstä, kun vastaava luku viisi vuotta sitten oli 3 %. Vastausaineiston perusteella arvioituna metsästysseuroissa ja ­seurueissa olisi noin 300 000 jäsentä, joista alle 25-vuotiaita olisi 32 000, yli 65-vuotiaita 53 000, metsästyskortittomia kannatusjäseniä 30 000 ja naisia 15 000. Ukkoutumista tarkasteltaessa asian tekee hyvin havainnolliseksi se, että metsästäjärekisterissä yli 65-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden määrä on sama 45 000 (osuus 12,6 %). Tämän perusteella voidaan karkeasti arvioida että noin 13 000 nuorta ei kuulu metsästysseuraan tai ­seurueeseen. Alle 25-vuotiaista seuroihin kuuluisi siis noin 70 %, ja naisista noin 80 %. Asian tarkastelu ei ole kuitenkaan yksinkertaista, sillä moni metsästäjä saattaa olla jäsenenä useammassakin metsästysseurassa. Esimerkiksi yli 65-vuotiaiden ryhmään sisältyy luultavasti jonkun verran metsästyskortittomia kannatusjäseniä ja sellaisia, jotka ovat jäseninä useammassakin seurassa. Runsaimmin yli 65-vuotiaita jäseniä on Etelä-Hämeessä ja Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sekä Lapissa, Oulussa ja Kainuussa nuorten osuus jäsenistössä on vahvempaa kuin muissa piireissä. Naisia on eniten jäsenistöstä Uudenmaan, Lapin ja Kymen riistanhoitopiirien seuroissa ja vähiten Pohjanmaalla. Eniten metsästyskortittomia kannatusjäseniä on Kymen riistanhoitopiirin seuroissa ja vähiten Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Yleisessä keskustelussa ja kirjoituksissa esiin nostettu metsästysseurojen ukkoutuminen ei ole aivan aiheeton tämän aineiston perusteella. Suuntaus näyttäisi vain vahvistuvan jo pelkästään viimeisen viiden vuoden aikana ja todennäköistä on, että kasvusuunta ei tule jo väestön ikärakenteen ja suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä muuttumaankaan tulevaisuudessa. Seurojen jäsenmäärän peilaaminen metsästäjärekisterin kokonaismäärään 360 000 (näistä 300 000 maksaa vuosittain metsästyskortin) kertoo sen, että noin kolme neljäsosaa metsästäjistä kuuluisi johonkin metsästysseuraan tai ­seurueeseen. Kolmannes metsästää hirviä Hirvenmetsästykseen osallistuu kolmannes metsästysseurojen ja ­seurueiden jäsenistöstä. Muutosta tämän suhteen ei ole tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana. Aineistossa laskettavissa oleva 100 000 hirvenmetsästäjän kokonaismäärä on sama arvio, mihin muutkin tutkimukset ovat päätyneet. Pohjois-Hämeen metsästysseurojen ja ­seurueiden jäsenistöstä yli puolet käy hirvijahdissa. Kuudessa piirissä vastaava luku on yli 40 %. Esiin nostettu metsästysseurojen ukkoutuminen ei ole aivan aiheeton tämän aineiston perusteella. Vain noin neljännes jäsenistöstä osallistuu hirvijahtiin Oulun, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien seuroissa ja ­seurueissa. Verrattuna vuoden 2000 kyselyyn hirvenmetsästysporukan keskikoko koko maassa on myös pysynyt 24 metsästäjän suuruisena (taulukko 2). Keskimääräisessä hirviporukassa on mukana kolme alle 25-vuotiasta, neljä yli 65-vuotiasta ja yksi nainen. Suurimmat hirviporukat löytyvät luonnollisesti jäsenistöltään runsaslukuisimmista seuroista Pohjanmaan ja Oulun riistanhoitopiireistä. Näissä seuroissa keskimääräinen hirviporukan koko on 40 metsästäjän tietämissä, kun taas Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla jäsenmäärä on 15 metsästäjän molemmin puolin. Koko maan aineiston perusteella seurojen jäsenistöstä hirvijahtiin osallistuu 26 % alle 25-vuotiaista, 26 % yli 65-vuotiaista ja 27 % naisista. Hyvin tasainen jakauma eri tahojen osallistumisesta hirvenmetsästykseen on mielenkiintoinen havainto. Oma ennakkokäsityksemme siitä, että nuoret metsästäjät olisivat vähemmässä määrin kiinnostuneita hirvimetsästyksestä, joutaa nyt romukoppaan. Iäkkäiden suurempi määrä seurojen jäsenistössä kuitenkin merkitsee sitä, että määrällisesti yli 65-vuotiaita on yli 50 % enemmän hirviporukoissa kuin nuoria. Ainoastaan Pohjanmaalla nuorista jäsenis- Metsästäjä 1 / 2007 7 Hannu Huttu
• tä yli puolet osallistuu hirvenmetsästykseen. Iäkkäiden ja naisten osallistuminen hirvenmetsästykseen on myös vahvinta Pohjanmaalla ja Oulussa. Rekisteröityjen seurojen perustamisajankohta jaoteltuna eri vuosikymmenille 250 200 Seurojen määrä Vastaajista 92 % rekisteröitynyt Koko maassa kyselyyn vastanneista seuroista tai seurueista 92 % oli rekisteröitynyt. Rekisteröitymisen suosio näyttäisi kasvavan koko ajan sillä vuonna 1997 tehdyssä kyselyssä sama luku oli 88 % ja vuonna 2000 vastaavasti 90 %. Vastanneista seuroista ja seurueista kaikki olivat rekisteröityneet Pohjois-Karjalassa ja Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Kuudessa riistanhoitopiirissä rekisteröitymisaste on alle 90 %. Vähiten rekisteröityneitä metsästysseuroja ja ­seurueita löytyy Etelä-Savosta (77%), jossa on hyvin runsaasti metsästysporukoita. Myös Uudellamaalla (79 %) ja Varsinais-Suomessa (80 %) rekisteröitymisaste on melko pientä. Alhainen rekisteröitymisaste kahdessa lounaisessa riistanhoitopiirissä selittynee rannikkoja saaristoalueiden ruotsinkielisten vanhoista metsästysperinteistä, joissa toiminta on keskittynyt lähinnä omien ja naapuriomistajien kanssa muodostettujen metsästysmaiden ympärille. Tällöin rekisteröitymistä ei pidetä välttämättä niin tärkeänä. Tätä olettamusta alhaisesta rekisteröitymisestä tukee myös otokseen vastanneiden jakauma - Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa vain hieman yli puolet ruotsinkielisistä porukoista on rekisteröitynyt. 150 100 50 0 18861909 19101919 19201929 19301939 1940- 1950- 1960- 19701949 1959 1969 1979 19801989 1990- 20001999 2005 Kuvio 1. Metsästysseurojen perustaminen alkoi vahvemmin 1930-luvulla ja oli huipussaan 1960-luvulla. 1960-luku oli vahvinta perustamisaikaa Rekisteröityjen seurojen perustamisen vahvin ajanjakso on ollut 1960-luvulla (kuvio 1). Koko maan seurojen perustamisvuoden keskiarvo on vuosi 1965. Seuroja alettiin perustaa erityisesti 1930-luvulla ja perustaminen oli vahvimmillaan 1960-luvulla. 1970-luvulla seurojen perustamisen määrällinen runsaus alkoi jo luonnollisestikin vähetä. Metsästäjäin Keskusjärjestön perustaminen vuonna 1962 osuu aikaan jolloin seurojen perustamisen oli voimakkaimmillaan. Pää- Keskimääräisessä hirviporukassa on mukana kolme alle 25-vuotiasta, neljä yli 65-vuotiasta ja yksi nainen. tehtävänä silloin toimeensa astuneilla riistapäälliköillä oli alle 25 yli 65 järjestäytyneen metsästyksen Riistanhoitopiiri Osallistujat -vuotiaita. -vuotiaita Naisia toteuttaminen metsästysseurojen perustamista vauhdittamalkeskiarvo keskiarvo keskiarvo keskila. Ehkä tämä vuosikymmen arvo seuratoiminnan vilkkaimpana Etelä-Häme 22 2,4 3,3 1,1 ajanjaksona onkin selitettävissä Etelä-Savo 18 1,9 2,8 1,0 juuri tällä toiminnalla. Ennen Keski-Suomi 17 1,9 3,4 0,7 vuotta 1962 seurojen järjestäyKymi 29 3,3 5,9 2,0 tymistä oli edistänyt Suomen Lappi 33 4,2 4,3 1,2 Metsästäjäliitto ja sen piiriorgaOulu 37 4,5 5,8 1,7 nisaatio. Maan eteläosissa ja rannikPohjanmaa 40 6,3 8,5 1,2 koseuduilla metsästysseuroPohjois-Häme 18 1,6 3,0 1,3 jen perustaminen on alkanut Pohjois-Karjala 14 1,5 2,5 0,9 aikaisemmin kuin muualla. Pohjois-Savo 17 2,0 3,4 1,4 Ruotsinkielisen Pohjanmaan Ruots. Pohjanmaa 25 2,9 5,8 1,4 seurat ovat vanhimpia, jos Satakunta 24 2,3 4,7 0,9 mittatikkuna pidetään piirin Uusimaa 16 1,8 3,5 1,3 rekisteröityjen seurojen perustamisvuoden keskiarvoa, joka on Varsinais-Suomi 22 2,4 4,8 1,5 1946. Ruotsinkielisellä PohjanKainuu 24 2,5 4,2 1,4 maalla rekisteröidyistä seuroista Koko maa 24 2,8 4,3 1,3 puolet on perustettu jo 1930luvulla. Varsinais-Suomessa, Taulukko 2. Keskimääräisessä hirviporukassa on 24 metsästäjää. Etelä-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjanmaalla keskimääräinen perustamisvuosi osuu 1950-luvulle. maan tasolla 59 % seuroista ja Suomen MetVarsin myöhään, 1970-luvulla seuroja alettiin sästäjä- ja Kalastajaliittoon vain 1,3 % otoksen perustaa maan pohjoisosiin, Kainuun, Lapin seuroista. Suomen Kennelliittoon kuuluu hieja Oulun riistanhoitopiireihin. Ensimmäinen man vajaa neljännes seuroista. otokseen osunut rekisteröity seura perustettiin Seurojen jäsenyys Kennelliitossa on hieman Kainuussa vasta 1947. Lisääntynyt hirvenmet- laskusuunnassa, sillä vuoden 1997 kyselyssä sästys Pohjois-Suomes- Kennelliittoon kuului 30 % seuroista ja vuosa lienee vaikuttanut situhannen vaihteessa 27 %. Tosin seurojen voimakkaimmin seura- kokonaismäärän kasvaminen vaimentaa vätoiminnan järjestäyty- hentymistä. Satakunnan ja Pohjanmaan riismiseen viimeisten vuo- tanhoitopiirin metsästysseuroista yli puolet on sikymmenten aikana. Suomen Kennelliiton jäseniä. Vähiten seurajäseniä Kennelliitolla on Ruotsinkieliseltä PohKymessä ja janmaalta (2,5 %). Tulos on pitkälti sama kuin Satakunnassa lähes vuoden 2000 tiedustelussa. Suomen Metsästäjäliittoon kuuluminen kaikki SML:n jäseniä Rekisteröityjen metsäs- vaihtelee suuresti riistanhoitopiiristä toiseen. tysseurojen kuuluminen Kymen ja Satakunnan riistanhoitopiirissä lähes valtakunnallisiin vapaa- kaikki rekisteröityneet kuuluvat tähän liittoon ehtoisiin keskusliittoi- (92 % ja 86 %), kun taas pohjoisissa riistanhoihin vaihtelee eri puolilla topiireissä Lapissa, Oulussa ja Kainuussa vain maata. Suomen Metsäs- vajaa kolmannes rekisteröityneistä seuroista on täjäliittoon kuuluu koko liiton jäseniä. G Hirvenmetsästykseen osallistujat Hannu Huttu 8 Metsästäjä 1 / 2007
• Erätukun Poistonurkka ! Löytöjä oistoja! ! P jouksia rahatar Tasa t ikoima Val t ihtuva va ! uvasti jatk Erätukku.fi ­ Turvallista ja alan suurinta nettikauppaa! Saat netistä kaiken oleellisen tuoteinformaation · Saat tuotteesi nopeasti ja vaivattomasti ­ edullisesti ilman välikäsiä · Näet koko tuotevalikoiman ja saatavuustiedot yhdellä kertaa · Maksat turvallisesti omassa verkkopankissasi · Valtaosa asiakkaittemme tilauksista tulee jo netin kautta · Erittäin korkea asiakastyytyväisyys Erätukun nettikaupan turvallisuuteen, nopeuteen ja luotettavuuteen. Ainutlaatuinen tyytyväisyystakuu ­ rahat takaisin jos et ole tyytyväinen! www.eratukku.fi
• Metsästyskortti taskussa Metsästäjämäärä tuntuu olevan jatkuvassa kasvussa. Samaan aikaan on lisääntynyt seuroihin ja seurueisiin kuulumattomien metsästäjien osuus. Metsästyksen pariin pääsee kuitenkin jokainen siitä kiinnostunut, kunhan osaa ja uskaltaa ottaa asioista selvää. ­ minne metsälle? Kaupunkilaismetsästäjä joutuu siirtymään huomattavasti pidempiä matkoja päästäkseen rakkaan harrastuksensa pariin. 10 Metsästäjä 1 / 2007
• R Marko Mikkola, riistanhoidonneuvoja, Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri iistanhoitomaksun suorittaneiden määrä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Tällä hetkellä maassamme on yli 300 000 metsälle mielivää henkilöä. Suuri osa heistä kuuluu yhteen tai useampaan metsästysseuraan tai ­seurueeseen. Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa ei seuroihin pääseminen ole kovinkaan vaikeaa. Yleensä riittää, että asuu metsästysseuran alueella. Väestön pakeneminen työn perässä maaseudulta kaupunkeihin, ja metsästykseltä rauhoitettujen suojelualueiden lisääntyminen, aiheuttavat yhä useammalle metsästäjälle harmaita hiuksia. Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa tilanne on usein vaikea; vaikka metsästäjiä on määrällisesti paljon, ei heille ole lähialueilla metsästysmahdollisuuksia. Kaupunkilaismetsästäjä joutuukin siirtymään huomattavasti pidempiä matkoja päästäkseen rakkaan harrastuksensa pariin. Maattomana henkilönä seuroihin pääseminen on varsinkin suurten kaupunkien vaikutusalueilla hankalaa, liittymismaksut ovat suuria eikä asuminen seuran vuokraamien metsästysalueiden keskellä vielä takaa seuraan hyväksymistä. Intoa, kuntoa ja vaikuttamisen nälkää Kansalaisten ikärakenne osoittaa, että lähiaikoina tulee iso osa metsästäjistäkin siirtymään eläkkeelle. Metsästys on harrastuksena sellainen, että niin ihmisen mieli kuin kehokin pysyvät kunnossa. Siitä huolimatta on selvää, ettei esimerkiksi hirvien vetäminen maastosta ole meille kenellekään yhtä kevyttä puuhaa enää 70-vuotiaana, mitä se oli parikymppisenä. Useissa seuroissa keski-iän voimakas nousu on nähtävissä jo nyt. Ongelmana ei ole se, etteikö nuoria metsästys kiinnostaisi ja etteikö heitä eräpoluilla kulkisi. Yhteiskunnallinen kehitys on vain ajanut siihen, että entistä suurempi osa nuorista metsästäjistä on kulkeutunut opintojen ja työn perässä kaupunkeihin. Voidaankin ehkä hieman kärjistäen sanoa, että meillä piilee hyödyntämätön voimavara kaupunkilaismetsästäjissä. Metsästäjille on vuosien saatossa kertynyt hoidettavakseen monia tärkeitä, mutta talkoo- työnä suoritettavia velvollisuuksia. Erilaiset riistalaskennat, suurpetohavainnoinnit, hirvikannan sovituissa rajoissa pitäminen, kolarieläinten poistaminen tiealueilta sekä monet muut mainitsemisen arvoiset asiat vievät metsästäjien vapaa-ajasta yhteiskunnallisesti mitattunakin suuren osan. Tämä aika, vaikka liittyykin harrastukseen, on kuitenkin aivan jotain muuta kuin eläinten tappamista tai riistakantojen verottamista. Myös tulevaisuudessa meidän täytyy suoriutua näistä lukuisista tehtävistä. Talkooväkeä tarvitaan edelleen ja sitä meillä on mahdollista saada, kunhan mahdollisimman moni metsästyksestä kiinnostunut henkilö otetaan mukaan tämän arvokkaan ja terveellisen harrastuksen pariin. Mistä alkuun? Aikoinaan metsästysharrastus kulki verenperintönä isältä pojalle. Nykyisin erilaisia harrastuksia on niin paljon, eikä vanhempien kiireinen elämäntapa välttämättä edes mahdol- Metsästäjä 1 / 2007 11
• lista kulkemista eräpoluilla lapsuuden aikojen tapaan. Hyvin usein alkuun päästään joko sukulaisten, ystävien tai naapureiden mukana. Ihanteellinen tilanne on se, että pääsee aloittamaan jonkun kokeneemman matkassa. Tällöin pääsee huomattavasti nopeammin kiinni varsinaiseen metsästykseen, riistanhoitoon ja metsästyskoiratoimintaan, eikä kaikkea tarvitse opetella kantapään kautta. Jos kuitenkin on sellainen tilanne, ettei ketään kokeneempaa oppi-isää löydy, ei silti kannata haudata ideaa uudesta hienosta harrastuksesta. Seuraavassa muutamia vinkkejä alkuun pääsemiseksi. Metsästysmahdollisuuksia kaikille Metsähallitus toimii valtion metsä- ja vesialueille metsästyslupia myöntävänä tahona. Metsästyslupien myynti on Metsähallituksessa keskitetty Villiin Pohjolaan, joka vastaa talon sisällä kaikista luontomatkailupalveluista. Villin Pohjolan lupa-alueille voi ostaa metsästysluvan kuka tahansa, myös ulkomaalaiset metsästäjät. Nuorten metsästäjien metsästysmahdollisuuksia helpottaakseen Maa- ja Metsätalousministeriö on antanut asetuksen, jossa säädetään nuorten alle 18-vuotiaiden viikon mittaisen kanalintupyyntiluvan hinnaksi 10 euroa. Normaalisti samainen lupa maksaa 62 euroa ja päivälupakin 20 euroa. Tämän seurauksena Metsähallituksen alueilla metsästävien henkilöiden ikäjakauma vastaa normaalia metsästäjien ikäjakaumaa, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Jukka Bisi. Bisin mukaan Metsähallituksessa on tehty eräasioiden osalta periaatelinjaus, jonka mukaan tarkoituksena on edistää nuorten metsästäjien eränkäyntimahdollisuuksia. Metsästysmatkalle kotimaahan tai ulkomaille? Nykyisin useat metsästysmatkailuyrittäjät järjestävät erilaisia opastettuja jahtiretkiä niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Näiden matkojen hinta on keskimääräistä omatoimimatkaa huomattavasti korkeampi, mutta saaliin saaminen on yleensä varmempaa ­ varsinkin jos on ensimmäisiä kertoja lähdössä jahtiin, eikä ole hyödynnettävissä kokeneemman jahtikaverin antamia vinkkejä lupa-alueella sijaitsevista mahdollisista riistarikkaista maastonkohdista. Metsästysmatkoja järjestävien yrittäjien ilmoituksia löydät Metsästäjä-lehden rivi-ilmoitusten ja mainosten lisäksi myös muista eräalan julkaisuista. Metsästäjäin Keskusjärjestö on hiljattain ottanut käyttöönsä Metsästysmahdollisuudet-nettipalstan, jossa jokainen voi tarjota metsästysmahdollisuuksia vastikkeetta tai ilman. Aloittelevan metsästäjän kannattaakin vierailla ahkerasti myös tällä sivustolla osoitteessa www.riistainfo.fi. vieraita huomattavasti helpommin, kuin syötävän riistan jahtaamiseen. Kokeneiden luolakoirametsästäjien matkaan voi lähteä tutustumaan ilman asettakin, sillä tämä metsästysmuoto ei vaadi välttämättä kuin yhden aseellisen osallistujan ­ muille mukaan lähteville riittävät työkaluiksi useimmiten lapio ja rautakanki. Ketunmetsästys ajavilta koirilta on monissa seuroissa kyläläisten yhteinen tapa viettää talvipäiviä. Useat seurat ottavat mielellään mukaan asiallisia ja innokkaita passimiehiä. Mikäli intoa löytyy, kannattaa tällaistakin metsästysmahdollisuutta tiedustella lähialueiden metsästysseuroista. tanhoitopiirin internet-sivulta löytyvät Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella sijaitsevat valtion luodot kunnittain. Vesilinnustamaan vieraille vesille Useat metsästysseurat ja vesialueiden osakaskunnat (entiset kalastuskunnat) myyvät vieraskortteja myös ulkopaikkakuntalaisille metsästäjille. Vesilinnustamaan pääseekin usein helpommin, kuin esimerkiksi kanalinnustamaan tai metsästämään jäniksiä vieraan seuran alueelle. Hyvin usein muiden kuin vesilintujen metsästämiseen myydään vieraskortteja vain siten, että edellytyksenä vierailulle on seuran varsinaisen jäsenen mukana olo. Vieraan ampuma saalis vähennetään tällöin isännän Ihanteellinen mahdollisesta saalistilanne on se, kiintiöstä. Vesilinnustuslupia että pääsee kannattaa siis kysellä aloittamaan suoraan metsästysseuroilta tai vesialujonkun kokeneemman een omistajilta tai osakaskunnalta. Kaikki matkassa. maa- tai vesialueen omistajat eivät ole vuokranneet metsästysoikeuttaan kolmannelle osapuolelle, joten kysymällä suoraan tällaiselta vesialueen omistavalta henkilöltä voi metsästyslupa tarjoutua sitäkin kautta. Metsästysseurojen yhteystietoja kannattaa kysellä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta. Riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot löytyvät www. riista.fi ­sivustolta löytyvästä RiistaWebistä. Vapaan metsästysoikeuden alue Metsästyslain 8 §:ssä on säädetty pohjoisten alueiden metsästäjien oikeudesta metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. Tämä on mahdollista Lapinlääniin kuuluvissa kunnissa sekä Kajaanissa, Hyrynsalmella, Kuhmossa, Kuusamossa, Paltamossa, Pudasjärvellä, Puolangalla, Ristijärvellä, Sotkamossa, Suomussalmella, Taivalkoskella, Vaalassa ja Vuolijoen kunnassa kirjoilla olevilla henkilöillä. Jos kotipaikkasi on jonkun edellä mainitun kunnan alueella, voit vapaasti metsästää kotikuntasi valtionmailla kaikkea muuta riistaa (edellyttäen, ettei metsästystä ole rajoitettu riistanhoitopiirin tai lainsäätäjän toimesta), paitsi pyyntiluvanvaraisia lajeja, kuten esimerkiksi hirviä. G Merilinnustus ulkoluodoilla Metsästyslain 7 § määrittelee jokaisen Suomessa pysyvästi asuvan oikeudesta metsästää yleisellä vesialueella meressä, sekä sellaisilla yleisillä vesialueilla meressä sijaitsevilla saarilla ja luodoilla, jotka kuuluvat valtiolle ja joiden hallintaa ei ole kenellekään luovutettu. Myös yleisellä vesialueella järvissä ja tällaisella alueella olevilla valtion omistamilla saarilla ja luodoilla on oikeus metsästää sellaisella henkilöllä, jonka kotipaikka on kunnassa, johon yleinen vesialue osaksi tai kokonaan kuuluu tai johon se rajoittuu. Tämän oikeuden käyttämistä voidaan rajoittaa asetuksella, jos se on riistakannan turvaamisen tai alueen muun käytön vuoksi tarpeellista. Mikäli tiedossasi on yleisiä vesialueita, voit aloittaa metsästysharrastuksesi myös niillä. Kannattaa kuitenkin varmistaa paikallisilta, onko edellä mainitun oikeuden käyttämistä rajoitettu tavalla tai toisella. Uudenmaan riis- Lisätietoja: Metsähallitus/Villi Pohjola p. 0203 44122 www.wildnorth.net/default.asp?Section=3 Metsästäjäin Keskusjärjestö, Riistanhoitopiirit sekä Riistanhoitoyhdistykset http://riistaweb.riista.fi/ Metsästysmahdollisuudet -nettipalsta http://www.riistainfo.fi/ Tutustumaan petojahtiin Useat metsästysseurat eivät peri vieraskorttimaksuja, mikäli henkilö osallistuu vieraana pienpetojen metsästykseen. Supikoirien, minkkien ja kettujen metsästykseen otetaan mukaan 12 Metsästäjä 1 / 2007
• GARMIN 60 Cx muisti-kortilla + TOPO·Suomi PLUS kartta SHOKKIHINTAAN! GPSmap 60Cx Moninkertainen testivoittaja sai seuraajan! Tuemme MKJ:n nuorisotyötä Testeissä menestystä ja suosiota kerännyt Garmin 60C -kartta-GPS sai seuraajakseen UUTUUS-mallin Garmin 60Cx. Nyt voit ladata MUISTIKORTILLE TOPO·Suomi PLUS karttaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä UUTUUS-malli 60Cx Suomen edullisimpaan hintaan, vain Erätukusta. TOPO·Suomi PLUS -maastokarttojen kanssa täysin ylivoimainen GPS mm. metsästyskäyttöön. Nopeimmille yli 200 :n arvoinen etupaketti kaupan päälle! Vain Erätukusta: Uusi TOPO·Suomi PLUS + Garmin 60Cx kartta-GPS · Tarkka ja suuri värinäyttö · Tarkka ja helppo pinta-alanmittaus · Neuvoo suomeksi, erittäin helppo käyttää · Tehokas GPS-antenni. Toimii mm. taskussa. · Topo·Suomi PLUS -aineisto CD:llä mukana (vain Erätukusta) · Kehittyneen karttateknologian sekä uuden muistikorttiominaisuuden ansiosta uutta, tarkkaa TOPO·Suomi PLUS -karttaa mahtuu kerralla muistiin jopa KOKO SUOMI · Ylivoimainen paristojen kesto: Erätukun ladattavilla akuilla jopa 50 h · Toimii vaivatta kovallakin pakkasella · KATTAVA MAAHANTUOJAN TAKUU 13 kk Käynnistysnäppäin + Säädettävä näytön taustavalo FIND-näppäimen avulla löydät välittömästi haluamasi paikan (esim. auto) MARK-näppäimen avulla merkitset tärkeän paikan UUTTA UUTTA SD-muistikortille voit ladata tarkkaa TOPO·Suomi PLUS -karttaa muistiin (koosta riippuen) jopa KOKO SUOMEN kerralla! MUKANA 64 Mb MUISTIKORTTI! (Jopa 100x100km TOPO·Suomi PLUS -karttaa) UUTTA Meiltä myös lisämuistikortit! Entistä tarkempi ja nopeampi navigointitoiminta (SIRF III). Karttanäytössä aina pohjoisnuoli TOPO·Suomi PLUS -kartan yksityiskohdat jopa paperikarttaa tarkemmat Vie valkoinen nuoli kohteen päälle. TOPO·Suomi PLUS kertoo paikan nimen ja etäisyyden. Enteriä painamalla opastus perille. Musta nuoli näyttää aina sijaintisi ja kulkusuuntasi ! ESITTELYTARJOUS IN ja OUT -näppäimillä TOPO·Suomi PLUS:n kartta suurenee ja pienenee. Tarkkuus huippuluokkaa. Nuolinäppäimellä selaat karttaa ja valikkoa helposti aketti Garmin 60Cx +Etup RAJ. ERÄ! VAIN Nopeimmille kaupan päälle YLI 200:n arvoinen etupaketti ETU ETU E TU ETU 599 Arvo 99 TESTIVOITTAJA! TM (19/05) testasi Garmin 60 CS ja Erätukun TOPO·Suomi PLUS -kartat + ohjelmointi- ja toimituskulut TOPO·Suomi PLUS Nyt tarkimmat topografikartat yksissä kansissa! Lisätietoja www.eratukku.fi 1. 1. TOPO·Suomi PLUS 2. 2. Erätukku -pikalaturi + NiMH-akut Uusi pikalaturi + 4 kpl teho-akkuja (joista 2 sopii kerralla laitteeseen). Sisältää verkkovirtajohdon. ETU ETU 3. 3. Lisämuistikortti 512 Mb SD-muistikortille voit ladata tarkkaa TOPO·Suomi PLUS -karttaa muistiin jopa 200x300 km. Mukana valitsemasi alue (noin 190x150 km) TOPO·Suomi PLUS karttaa. Uusien alueiden tilaaminen on helppoa ja edullista. (99/alue) Lisätietoja www.eratukku.fi Arvo 59 Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 Arvo 49 Internet-tilaukset 24h/vrk www.eratukku.fi 08-840 4400 Myymälät: OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
• Savonrannan ja Sodankylän naarashirvien ikärakenteet hyvin erilaiset Keväällä 2003 käynnistynyt opinnäytetyönä tehty hirven ikärakennetutkimus on saatu päätökseen. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään valikoivan metsästyksen ja erityisesti saaliin vasaosuuden vaikutusta hirven ikärakenteeseen ja vasatuottoon. MISKA KOPPONEN, Helsingin yliopisto, Riistaeläintiede aarashirvien ikärakennetutkimuksen tutkimusalueina olivat Savonrannan riistanhoitoyhdistys Etelä-Savon riistanhoitopiiristä ja Sodankylän riistanhoitoyhdistys Lapin riistanhoitopiiristä. Savonranta ja Sodankylä valittiin mukaan tutkimukseen, koska niiden hirvisaaliiden vasaosuudet eroavat huomattavasti toisistaan. Hirvijahti on aina perustunut jollakin tavoin saaliin valikointiin. 1970-luvun alussa Suomen hirvijahtiin omaksuttiin valikoivan metsästyksen periaatteet, joiden keskeisenä ideana oli vasaverotuksen selvä voimistaminen. Hirvisaaliin vasaosuus oli vielä 1960-luvulla noin 10 %, mutta 1970-luvun lopussa se oli uuden metsästysstrategian myötä jo lähes 50 %. Vasaverotuksen voimistamisella haluttiin muuttaa hirvikannan ikärakennetta mahdollisimman tuottavaksi. Tässä onnistuttiin erittäin hyvin, sillä vasatuotto kohosi varsin nopeasti naarashirvien keski-iän noustua. Metsästysstrategian muutos vaikutti merkittävällä tavalla Suomen hirvikannan rajuun kasvuun 1970-luvulla. N saosuuden osalta tutkimuksessa tarkasteltiin vuosia 1994-2003 (kuva 1). Tältä ajalta laskettu hirvisaaliin vasaosuuden keskiarvo oli Savonrannalla noin 50 % ja Sodankylässä vajaat 20 %. Tutkimuksen ennakko-olettamuksena oli, että Savonrannan ja Sodankylän erilaisten saaliin vasaosuuksien pitäisi vaikuttaa aikuistuvan ikäluokan suhteellisen osuuden kautta hirvipopulaation keski-ikään ja sitä kautta vasatuottoon. Saaliin vasaosuuden vaikutusmekanismi hirven ikärakenteeseen perustuu nimenomaan metsästyksen jälkeisen talvikannan vasojen suhteelliseen osuuteen. Hirven iänmääritys hampaista Tutkimus rakentui hirven iänmääritysaineiston ympärille. Iänmääritysaineisto kerättiin vuosina 2003 ja 2004 Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistyksistä, joiden metsästäjät ottivat osasta kaatamistaan hirvistä hammasnäytteen talteen tutkimuksen tekijän suorittamaa iänmääritystä varten. Kaksivuotinen iänmääritysaineisto käsitti yhteensä 244 hirveä. Savonrannalta saatiin 82 näytettä, joista 58 oli naaraista ja 24 uroksista. Sodankylän iänmääritysaineisto oli 162 hirveä: 94 naarasta ja 68 urosta. Iänmääritys suoritettiin hammassementtikerroksiin perustuvaa menetelmää käyttäen. Ensimmäisen etuhampaan (I1) juuresta sahatuista poikittaisleikkeistä erottuivat mikroskoopilla sementtikerrokset: kesällä muodostuneet vaaleat kerrokset ja talvella muodostuneet läpikuultavat, mutta taustan takia tummina erottuvat kerrokset (kuva 2). Hirven iänmääritys tehtiin laskemalla hammassementin tummien kerrosten lukumäärä. Iänmääritysaineiston avulla saatiin selville saalishirvien Savonrannan ja Sodankylän vasaverotus erilaista Maamme hirvisaaliin rakenne vaihtelee alueittain. Lapin hirvisaaliin vasaosuus on ollut vuodesta toiseen huomattavasti pienempi kuin muun Suomen. Tutkimuksessa mukana olleiden Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten hyvin erilainen vasaverotus oli peruslähtökohta koko tutkimukselle, koska tavoitteena oli vertailla kahden selvästi erisuuruisen saaliin vasaosuuden vaikutusta hirven ikärakenteeseen ja vasatuottoon. Saaliin va14 Metsästäjä 1 / 2007 Kuva 2. Teljo Laine
• Savonrannan ja Sodankylän vasaosuus v. 1994-2003 Saaliin vasaosuus (%) 80 60 40 20 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Vuosi Savonranta Sodankylä tiaiden naaraiden osuus kaikista näytenaaraista oli Savonrannalla vain 24,1 %, kun se oli Sodankylässä 52,1 %. Sodankylän naaraiden ikärakenne näytti näin ollen normaalilta. Mielenkiintoinen havainto oli myös, että naaraiden osuuksissa oli muissakin ikäryhmissä huomattavia eroja. Savonrannan naaraista oli 4,5-6,5vuotiaita 39,7 % ja 7,5-9,5-vuotiaita 20,7 %. Sodankylän naaraiden vastaavat osuudet olivat 23,4 ja 11,7 %. Hirvikannan uusi nousu vaikutti naaraiden ikään Savonrannan vanhempien naarasikäryhmien korkeaa osuutta voi osaltaan selittää 1990-luvun loppupuoliskon vähäinen metsästys, jolloin Savonrannan hirvikanta kääntyi kasvuun. Tuolloin aikuistuneet naarasikäluokat olivat luultavasti suhteellisen suuria. Näitä naaraita säästyi todennäköisesti paljon hengissä 2000luvun alkuun, koska ne saivat vasasuojan ja Savonrannan metsästyspaine oli vasta nousemassa. Sodankylän talvikantaan on viime vuosina jäänyt suhteellisesti selvästi enemmän vasoja kuin Savonrannalla. Riittävän suuri vasojen määrä talvikannassa on ehdoton edellytys hirven vakaalle ikärakenteelle. Ikärakenteen vakaus vaarantuu, jos vasojen osuus talvikannassa jää alle 25 %:n. Näyttää todennäköiseltä, että Savonrannan talvikantaan on ainakin tilapäisesti jäänyt liian vähän vasoja. Savonrannan kaikkien aikojen suurin kokonaiskaatomäärä vuonna 2002 ja korkea vasaosuus ovat yhdistelmä, joka on mitä ilmeisimmin johtanut vasojen liian pieneen osuuteen talvikannassa. Vuosiluokka 2002 olikin aliedustettuna Savonrannan naarasaineistossa, sillä vuoden 2003 aineistossa oli vain 2 kpl 1,5-vuotiaita eli vuonna 2002 syntyneitä naaraita. Vuoden 2004 aineistossa ei ollut puolestaan yhtään 2,5vuotiasta naarasta, joka näkyi myös kuoppana ikäjakaumassa. Mainittakoon, että hirvikannan rakenteen vääristymät ovat tyypillisiä kannan pienentämisvaiheessa. Kuva 1. Savonrannan ja Sodankylän hirvisaaliin vasaosuus v.1994-2003. ikärakenne. Elävän hirvikannan selvittäminen tetyn aineiston Savonrannan naaraiden keskiolisi edellyttänyt vielä lisää näytteenkeruuvuo- ikä oli 6,40 vuotta ja Sodankylän 5,09 vuotta. sia. Savonrannan ja Sodankylän riistanhoi- Molemmilla alueilla naaraiden keski-ikä laski vuodesta 2003 vuoteen toyhdistysten hirvisaaliin 2004. Savonrannan ikärakenteen tarkastelu naaraiden keski-ikä oli rajattiin lisääntymisen Metsästysstrategian vuonna 2003 6,91 vuotta, kannalta tärkeimpään muutos vaikutti mutta vuonna 2004 se oli kannanosaan eli naarai5,77 vuotta. Sodankylän siin ja valtasonneihin. merkittävällä tavalla vastaavat luvut olivat 5,18 Tutkimus painottui kui- Suomen hirvikannan ja 4,98 vuotta. Vuoden tenkin naaraiden ikära- rajuun kasvuun 2003 suuri lupamäärä ja kenteeseen. Hirvitutkija seuraavan vuoden malTuire Nygrénin mukaan 1970-luvulla. tillisempi verotus ovat uroshirvi on valtasonni voineet osaltaan vaikut6,5-9,5-vuotiaana, jolloin se on parhaassa siitosiässään. Tämänikäisenä taa Savonrannan naaraiden keski-iän laskuun, myös sen teuraspaino ja sarvien koko saavut- koska yleensä varttuneempia ikäluokkia edustavat vasalliset naaraat joutuvat useammin saatavat huippunsa. liiksi hirvikannan pienentämisvaiheessa. Saaliin vasaosuus vaikuttaa Savonrannan ja Sodankylän naaraiden ikänaaraiden ikärakenteeseen rakenteen erot tulivat selvästi esille myös ikäTutkimuksen perusteella saaliin vasaosuus vai- jakaumista, jotka erosivat selvästi toisistaan kuttaa Savonrannan ja Sodankylän naarashir- (kuva 3). Naaraiden ikärakenteet olivat ikäjavien ikärakenteeseen. Savonrannan ja Sodan- kaumien perusteella hyvin erilaisessa vaiheeskylän naaraiden ikärakenne oli hyvin erilainen, sa. Savonrannan naaraiden ikärakenne vaikutti josta olivat osoituksena keski-ikien tilastollisesti epävakaalta, koska nuoret ikäluokat olivat merkitsevät erot. Vuosien 2003 ja 2004 yhdis- aliedustettuina naarasaineistossa. 1,5-3,5-vuo- Savonranta Prosenttia Prosenttia 20 15 10 5 0 1,5 3,5 5,5 7,5 9,5 Ikä (vuosia) 11,5 13,5 15,5 30 20 10 0 1,5 2,5 3,5 Savonranta 4,5 5,5 6,5 7,5 Ikä (vuosia) 8,5 9,5 10,5 11,5 25 20 Prosenttia 15 10 5 0 1,5 3,5 Sodankylä 35 30 25 20 15 10 5 0 1,5 2,5 3,5 Prosenttia Sodankylä 5,5 7,5 9,5 Ikä (vuosia) 11,5 13,5 15,5 4,5 5,5 6,5 7,5 Ikä (vuosia) 8,5 9,5 10,5 11,5 Kuva 3. Savonrannan ja Sodankylän naarashirvien ikäjakaumat vuosina 2003 ja 2004. Kuva 4. Savonrannan ja Sodankylän vähintään 8-piikkisten uroshirvien ikäjakaumat vuosina 2003 ja 2004. Metsästäjä 1 / 2007 15
• Valtasonnit seitsemänvuotiaita Tutkimuksen perusteella saaliin vasaosuus ei vaikuta Savonrannan ja Sodankylän valtasonnien eli 6,5-9,5-vuotiaiden uroshirvien ikärakenteeseen. Vuosien 2003 ja 2004 yhdistetyn aineiston Savonrannan valtasonnien keskiikä oli 7,21 vuotta ja Sodankylän 7,07 vuotta. Keski-ikien vertailun luotettavuus kärsi Savonrannan pienestä näytemäärästä, sillä aineistossa oli vain 7 valtasonnia Savonrannalta. Sodankylän aineistossa oli sen sijaan 23 valtasonnia. Iänmääritysaineiston urosnäytteistä suurin osa ei täyttänyt valtasonnin kriteerejä, vaikka näytteitä kerättiin suurimpiin uroshirviin kohdistuneella valikoivalla otannalla. Tutkimuksen edetessä ikärakenteen tarkastelussa päätettiin hyödyntää myös näitä uroksia. Valtasonnien ikärakenteen ohella tarkasteltiin myös vähintään 8piikkisten urosten ikärakennetta. Tämän ryhmän rajauksen taustalla oli vuoden 2004 näytteenotto, joka ohjeistettiin koskemaan kaikkia vähintään 8-piikkisiä uroksia. Aineistossa oli valtasonnit mukaan lukien vähintään 8piikkisiä uroksia Savonrannalta 19 kpl ja Sodankylästä 59 kpl. Saaliin vasaosuus ei vaikuta Savonrannan ja Sodankylän vähintään 8-piikkisten uroshirvien ikärakenteeseen, koska niiden ikärakenteet olivat hyvin samanlaiset. Kaksivuotisen aineiston Savonrannan vähintään 8-piikkisten urosten keski-ikä oli 5,82 vuotta ja Sodankylän 5,91 vuotta. Savonrannan vähintään 8-piikkisten urosten keski-ikä oli vuonna 2003 6,14 vuotta ja vuonna 2004 5,38 vuotta. Sodankylän vastaavat luvut olivat 5,63 vuotta ja 6,10 vuotta. Ikäjakaumissa havaittiin joitakin eroja, jotka eivät olleet kuitenkaan ratkaisevia tutkimuksen kannalta (kuva 4). Miksi saaliin vasaosuus vaikuttaa Savonrannan ja Sodankylän naaraiden ikärakenteeseen, mutta ei valtasonnien ja vähintään 8-piikkisten urosten ikärakenteeseen? Naaraiden vasasuoja ja keskimäärin uroksia pitempi elinikä voivat olla tässä suhteessa erottavina tekijöinä naaraiden ja suurimpien urosten välillä. Saaliin vasaosuus vaikuttaa vasatuottoon välillisesti Saaliin vasaosuuden vaikutus hirven vasatuottoon tapahtuu välillisesti. Se vaikuttaa ensin naaraiden ikärakenteeseen, joka vaikuttaa edelleen vasatuottoon. Vaikutusmekanismin viiveen takia tutkimuksessa tarkasteltiin edellisen vuoden saaliin vasaosuuden ja vasatuoton välistä riippuvuutta. Saaliin vasaosuusaineisto oli vuosilta 1994-2003 ja hirvihavaintokorteista lasketut vasatuottotiedot vuosilta 1995-2004. Savonrannan ja Sodankylän saaliin vasaosuuksien ja vasatuoton tunnuslukujen väliltä löydettiin yksi tilastollisesti merkitsevä korrelaatio. Savonrannan edellisen vuoden saaliin vasaosuuden ja kaksosprosentin välillä havaittu positiivinen korrelaatio tarkoittaa käytännössä, että Savonrannan kaikista vasoneista naaraista vähintään kaksi vasaa synnyttäneiden naaraiden osuus on noussut, jos edellisen vuoden saaliin vasaosuus on kohonnut. Havainnolla oli suuri merkitys vasatuoton tarkastelussa, koska hirven kaksosvasominen on voimakkaasti naaraan iästä riippuvaa. Hirvisaaliin vasaosuus vaikuttaa Savonrannan ja Sodankylän vasatuottoon. Kyseinen johtopäätös varmistui, kun korrelaatioiden rinnalla tarkasteltiin näytenaa- Savon Erämessut raille laskettua teoreettista vasatuottoa. Teoreettisen vasatuoton laskemisessa käytettiin apuna Tuire Nygrénin syksyn 1980 näyteaineistoa, joka koostuu naaraiden ikäluokkakohtaisista alkiomääristä. Näytenaaraille laskettiin keskimääräiset ikäluokittaiset vasamäärät siten, että kunkin naaraan teoreettinen vasamäärä oli sen edellisen syksyn alkio-määrä. Teoreettiset vasatuottoluvut osoittivat näytenaaraiden ikäjakauman vaikutuksen Savonrannan ja Sodankylän vasatuottoon. Savonrannan näytenaaraiden teoreettinen vasatuotto oli vuonna 2003 109 vasaa/100 naarasta ja vuonna 2004 93 vasaa/100 naarasta. Sodankylän näytenaaraiden vasatuotoksi saatiin vuonna 2003 76 vasaa/100 naarasta ja vuonna 2004 71 vasaa/100 naarasta. Luvut olivat hyvin lähellä hirvihavaintokortin vasatuottolukuja. Teoreettinen vasatuotto sai tukea hirvihavaintokorteista, sillä kummankin vasatuoton kehityssuunta oli samanlainen. G Metsästys · Kalastus · Retkeily · Eläimet · Luonto Kiitokset yhteistyöstä! Näyteaineiston keräämisestä kuuluu erityinen kiitos Savonrannan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille Jouni Tanniselle ja Jorma Lappalaiselle sekä yhdistysten metsästäjille. Haluan kiittää RKTL:n hirvitutkimusta ja Suomen Riistanhoito-Säätiötä rahoituksesta. Vesa Ruusila ja Petri Nummi ohjasivat erinomaisesti graduntekoani ja Tuire Nygrén opasti minut hirven iänmääritykseen. Erätaika 2007 Kuopio-hallissa 4.-6.5.2007 Savon Erämessut Messutoimisto Tasavallankatu 22, 70620 Kuopio Puh. (017) 273 3772 info@savoneramessut.fi www.savoneramessut.fi 16 Metsästäjä 1 / 2007
• Ajokoiramiehet HUOMIO! Pysy kartalla koko jahdin ajan "Tracker-GPS kehitys on mennyt huimasti eteenpäin" ­ Ahti Pitkäjärvi / Viikkineva Kennel/ Kortesjärvi "Kyllä GPS-tutka on tullut jäädäkseen" ­ Raimo Lokka/ Länsilokan Lennel/ Kuru Tracker MyWay tekee metsällä olosta joka miehelle täysiaikaisen jännitysnäytelmän! Voit seurata kännykästä metsästyksen kulkua, koirien ja vaikkapa jahtikavereidesi sijaintia. YHTEENSÄ VAIN Tracker MyWay ja koira-GPS -paketti 949 Tarjous voimassa vain rajoitetun ajan 30.3.2007 saakka Hinta ei sis. puhelinta. Tämä on MyWay ­ kolme navigointiohjelmaa yhdessä Maastonavigointi Kuljettu reitti 1:100 000 maastokartalla, koko ruudun näyttötilassa. Leiripaikka tallennettu muistiin. Kuvassa nuolinäyttö, josta näet suunnan kahteen kohteeseen samanaikaisesti. Merinavigointi Tracker KoiraGPS-panta mahdollistaa huipputarkan seurannan MyWay:llasi. Käyttövalmis paketti: GPS-panta, liittymä ja laturi. Kysy tarjous lähimmältä jälleenmyyjältäsi. Paino vain 230g! Mikrofoni haukun kuunteluun PIENIN EIN! & KEV Kysy lisää 08-521 9290 Autonavigointi Tracker Oy: Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, sales@tracker.fi Tracker MyWay-myynti: Asiantuntevat jälleenmyyjät kautta maan. Asiakastuki: 0600 414 610 0,95e/min + pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16) www.tracker.fi
• ICE-rinkka t 0 euron North TALVIALEloituksetta 15 nyt Erätukun Ve ksi, kun tilaat lisä 250 :n tilauks E-huippurinkka NorthIC veloituksetta! eilyyn, vael- esta esta 250 :n tilauks ngät htiJakt-kalvoke Ja veloituksetta! älle, Ulkoiluun, mets vaellukseen... Retk yn, lukseen, eräily matkoille... Huippuluokan NorthICE rinkka ominaisuuksilla, joita alan harrastajat ja asiantuntijat arvostavat. Hyvin säädettävä AIR-FIT PRO-system -kantojärjestelmä, tilavat ja hyvin avautuvat osastot, vedenpitävät vetoketjut, irrotettavat sivutaskut, runsaasti kiinnityspisteitä varusteille. Alla taskussaan koko rinkan päälle vedettävä sadesuoja jne. Erittäin laadukas tuote, väri tyylikäs harmaa. ® Vedenpitävä, hengittävä ja lämmin varsikenkä kovaankin käyttöön. - AIR-TEX -kalvo - Korkea varsi - Pinta aitoa nahkaa - Lämmin talvella - Pitävä pohja Suomalainen lesti, hyvä muotoilu ja tukeva rakenne takaavat hyvän kävelymukavuuden myös vaativissa oloissa. Musta nahka soveltuu erinomaisesti kaikkien asujen kanssa ja on myös viranomaisten suosiossa. O LISÄEDUN ARV Lisäedut myös myymälöistä! Internet-tilaukset 24h/vrk Myymälät: O LISÄEDUN ARV www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 08-840 4400 OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
• uiden etujen kalvokengät m eurolla!!! tai JahtiJakt- hintään 250 usasuja vä -tarjo kun n Erätu lehdessä olevii ssä, Tutustu tässä ja tilaa heti neti keella. uksiin TALVIALE-tarjo a olevalla tilauslomak all n puhelimella tai uksia. Lisäetuu E -pukujen tila thIC ja Nor ottu vain JahtiJakt oituksissa ja ko Lisäetu koskee män lehden ilm tä teet on esitelty se ja tilaa heti! oikeuttavat tuot kuponkiin. Valit evaan tilaus . valmiiksi alla ol ISÄETU/TILAUS IL ET ERÄ. YKS TI! RAJOITppuuTUi niin kauan kuin etutuotteita riittää. TOIMI HE ikuun 2007 lo n ta lm Etu voimassa he Nyt kaikki metsästys- ja iulkoiluasut talv alesta samalla kertaa! Tilaa nyt tällä kupongilla yli 250 :lla, saat LISÄEDUN! Tilaan kpl tuotteen nimi JahtiJakt Premium kalvopuku + etupaketti JahtiJakt Pro kalvopuku + etupaketti JahtiJakt Sarkapuku + etupaketti JahtiJakt kalvohaalari + etupaketti NorthICE kalvopuku, punainen + etupaketti NorthICE kalvopuku, sininen + etupaketti NorthICE kalv.kevyttoppapuku, punainen + etupaketti NorthICE kalv.kevyttoppapuku, sininen + etupaketti NorthICE kalv.toppapuku, punainen + etupaketti NorthICE kalv.toppapuku, sininen + etupaketti Toimitus postiennakolla. Toimituskulut lisätään. Tilausnro kpl-hinta 0103 299,90 0102 199,90 0011 149,00 0070 149,00 0041 99,00 0031 99,00 0090S06 129,00 0080S06 129,00 0095S06 149,00 0085S06 149,00 TILAUKSENI YHTEENSÄ yhteensä Erätukku maksaa tilauslomakkeen postimaksun. Täytä, leikkaa irti ja pistä postiin! Helppoa! NorthICE-rinkan, tai Tilaajan allekirjoitus (alle 18 vuotiaan holhooja) Nimi Osoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti Kännykkänumero JahtiJakt-kalvokengät, jalkateräni pituus on mm mm Jalkaterän pituuden saat kun seisot paperin päällä, piirrät jalkasi ja mittaat kuvan. Merkitse tähän taulukkoon tilaamiesi pukujen tilausnumerot ja pukujen saajien mitat. Pukujen tilausnumerot löydät yllä olevasta taulukosta. Tilausnro Puku 1 Puku 2 Puku 3 Puku 4 Saajan pituus cm Paino kg Vyötärö cm Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. Metsästäjä 1/07 Tilaukseni on yhteensä yli 250 ja valitsen LISÄEDUKSI Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS
• Viime jahtikaudella ammuttiin vajaa 76 000 hirveä Lupien käyttöasteet putosivat Viime syksyn hirvijahdille asetetut tavoitteet saavutettiin. Yli 66 000 pyyntilupaa antoivat lähes 76 000 hirven saaliin ja vaikka pyyntilupien käyttöaste jäi varsin alhaiseksi tulosta voidaan pitää hyvänä. Alue Pyyntilupia Uros yksilöä 652 1206 1967 1444 737 4112 4222 1242 673 677 1255 802 537 693 484 20703 Saalis - Aikuinen Naaras yksilöä 863 1388 1765 1552 795 3566 4606 1211 900 565 1574 601 432 461 374 20653 Yhteensä yksilöä 1515 2594 3732 2996 1532 7678 8828 2453 1573 1242 2829 1403 969 1154 858 41356 Uros-% % 43 46,5 52,7 48,2 48,1 53,6 47,8 50,6 42,8 54,5 44,4 57,2 55,4 60,1 56,4 50,1 Uros yksilöä 561 1275 1375 1422 680 2208 4056 1471 764 407 1267 777 531 681 537 18012 Saalis - Vasa Naaras Yhteensä yksilöä yksilöä 541 1102 1124 2399 1264 2639 1426 596 1970 3560 1262 683 388 1143 722 484 588 459 16210 2848 1276 4178 7616 2733 1447 795 2410 1499 1015 1269 996 34222 Uros-% % 50,9 53,1 52,1 49,9 53,3 52,8 53,3 53,8 52,8 51,2 52,6 51,8 52,3 53,7 53,9 52,6 Saalis Yhteensä yksilöä 2617 4993 6371 5844 2808 11856 16444 5186 3020 2037 5239 2902 1984 2423 1854 75578 Vasa-% % 42,1 48 41,4 48,7 45,4 35,2 46,3 52,7 47,9 39 46 51,7 51,2 52,4 53,7 45,3 Pyyntilupien käyttöaste Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä kpl 2324,5 4144 5313 4677,5 2378 10835,5 15566 4682,5 2585 1676,5 4427,5 2470 1642 2102 1440 66264 % 88,9 91,5 95,1 94,5 91,3 90,1 81,2 81,6 88,8 97,8 91,1 87,1 89,9 85,1 94,2 88,2 Pentti Vikberg ja Marko Svensberg Taulukko 1. Hirvenmetsästyskauden 2006 lupien ja saaliin määrä riistanhoitopiireittäin. 20 Metsästäjä 1 / 2007
• H irvikantaa on viime vuosina pyritty leikkaamaan erityisesti maan pohjoisosissa. Hirvikannan säätelemiseksi tavoitteiden mukaiseksi maahan myönnettiin hirvenkaatolupia viime syksyn jahtiin hieman yli 66 000 kappaletta eli runsaat 5 000 lupaa enemmän kuin edellisenä vuotena. Yhdellä luvalla saattoi ampua yhden aikuisen tai kaksi vasaa, mikäli riistanhoitopiiri ei asettanut tästä poikkeavia ehtoja. Saaliiksi saatiin vajaa 76 000 eläintä, joka on viime vuosien lailla poikkeuksellisen suuri hirvimäärä. Voidaan jäälleen todeta, että ennen hirvenmetsästyksen alkua asetettu jahtitavoite 76 000 ­ 80 000 eläintä saavutettiin. Koko maan hirvenmetsästyksen lupien käyttöaste toisaalta jäi selvästi edellisvuosia pienemmäksi, noin 88 prosentiksi. alueella lounaisosassa maata ammuttiin aikuisia uroksia muita piirejä enemmän. Kertovatko luvut pienenevästä kannasta Oulun riistanhoitopiiri kärjessä Riistanhoitopiirien hirvisaaliit nousivat kahdeksassa ja laskivat tai pysyivät edellisvuotisella tasolla seitsemässä riistanhoitopiirissä (taulukko1). Oulun riistanhoitopiirissä hirvilupia myönnettiin muuta maata enemmän, yli 15 500 lupaa eli yli 4 000 enemmän kuin edellisvuonna, joten metsästystuloskin oli selvästi muita riistanhoitopiirejä suurempi, lähes 16 500 hirveä. Oulun riistanhoitopiirissä hirvisaalis oli suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin. Oulussa pyyntilupien määrän voimakas lisääminen heijastuu toisaalta lupien alhaisena käyttöasteena eli koko maan alhaisimpana, 81 prosenttina. Runsaiden metsätuhojen vuoksi Lapin hirvikanta vaati leikkausta ja riistanhoitopiiri myönsikin toisena riistanhoitopiirinä pyyntilupia yli 10 000. Lupia oli Lapissa myönnetty yli 10 800 kappaletta jo vuotta aikaisemmin. Pari vuotta jatkuneesta voimakkaasta metsästyksestä huolimatta lupien käyttöaste on Lapin oloissa edelleen poikkeuksellisen korkea (90,1 %), tilastoajan korkeimpia. Hyvä lupien käyttöaste tiesi sen, että saalistakin saatiin runsaasti, tosin hieman edellisen vuoden määrää vähemmän. Lapin tulos, 11 856 hirveä, on siis piireistä toiseksi korkein. Hirvisaalis (6 371) kasvoi Kainuussa lähes viidenneksen vuoteen 2005 verrattuna. Myös Keski-Suomessa ja Satakunnassa saalismäärät kasvoivat selvästi edelliseen vuoteen nähden (edellisessä 14 % ja jälkimmäisessä 12 %). Koko maan aineistossa lupien käyttöaste oli selvästi alempi kuin vuonna 2005 (93/88 %). Yli 90 % käyttöasteeseen päästiin noin puolessa riistanhoitopiirejä. Maan korkein lupien käyttöaste on Pohjois-Karjalassa (97,8 %). Myös Kainuussa päästiin yli 95 prosentin. Aikaisempiin vuosiin verrattuna Uudellamaalla käyttöaste oli melko korkea, kuitenkin hieman alle keskitason - 85,1 prosenttia. Hirvijahtiin osallistuvilta kysytään myös arviota jahdin jälkeen jäävästä kannasta. Tämä arvio on saatavissa muualta kuin Lapista ja Kainuusta. Alustavasti kahden viime vuoden jahdin jälkeisen talvikanta-arvion eroja ja syksyn 2006 piirien lupien käyttöasteita verrattaessa näyttäisivät käyttöasteet jääneen alhaisiksi niissä piireissä, joilla metsästäjien arviot talvikannan muutoksesta ovat alenevat. Vaikka käyttöasteen tasoon vaikuttavat muutkin tekijät, näyttäisi hirvikannan taittuminen olevan yksi selvimmistä tekijöistä. Pitkällä juoksulla - vuosituhannen vaihteesta alkaen - lupien käyttöaste, vasojen osuus sekä aikuisten urosten osuus näyttäisivät laskevan (kuvio 2). Kullekin jahtikaudelle sattuu helposti poikkeuksellisia olosuhteita. Kahtena viime syksynä lähes joulukuun 15. päivään yhtämittaisena jatkunut hyvin lämmin sää aiheutti erityisesti talvilaidunalueiden hirviseuroille ongelmia, koska hirvillä ei ollut mitään kiirettä lähteä kesälaitumilta karumHirvi man ravinnon perään 100 ylänkömaille. Myös hirvijahdin aloitusta siirrettiin paikoin 80 poikkeuksellisen myöhäiseksi. Hirviä ei tuntunut löytyvän perienteisiltä paikoilta 60 milloinkaan aikaisemmin. Vuoden 2002 hirvijahdin huippukaatomäärä oli tähän asti suurin, runsaat 84 500 hirveä. Sen jälkeen saaliiksi saatujen hirvien määrä on hieman laskenut. Syksyn hirvijahdin ja toisaalta Tielaitoksen liikenneonnettomuustilastojen perusteella jahdin jälkeen jäävässä hirvikannasta on nähtävissä vakiintumista, paikoin jatkuvaa vähentymistäkin. Lapin hirvikannan kasvu tasoittunee sekin tehokkaan pyynnin vuoksi. Lapissa mäntytaimikoihin kohdistuneet vahingot ovat korostuneet viime vuosina. Seuraavien syksyjen hirvenmetsästyksen yleisenä tavoitteena on kannan nykyisen tiheyden säilyttäminen ja kerääntymispaikkojen voimakkaan hirvikannan tasapainottaminen niin liikenne- kuin metsävahinkojenkin vähentämiseksi. Pitäisi päästä siihen, että metsissämme hirvien aiheuttamat taimistovahingot pidetään kohtuullisella ja hyväksyttävällä tasolla ja liikenteessä vahingot saadaan pienenemään. Peltovahingot ovat onneksi olleet vähäiset ­ ehkä suotuisten kesien vuoksi. G - Saalis - Suomi "Hurjat hirvivuodet" 40 Riistantutkimus on todennut, että viime vuosien keskimääräiset saaliit ovat lähes 50 % 20 suuremmat kuin 1990luvun alkupuolella (kuvio 1). Kun lisäksi jahdin painopistettä 0 on viime jahtikausina siirretty maan pohjoisAikuinen - Uros-% Vasa-5 Pyyntilupien käyttöaste osiin, tämä on tiennyt sitä, että hirvitiheys on nyt todennäköi- Kuvio 2. Pyyntilupien käyttöaste, aikuisten urosten osuus saaliissa sekä vasaprosesti tasaisempi kuin sentti vuosina 1980-2006. 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 % Hirvisaalis 1980-2006 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 Vasojen osuus saaliista alle puolet Koko maassa ammuttiin 41 356 aikuista ja 34 222 vasaa (taulukko 1). Hirvisaaliissa aikuisten ja vasojen määrää verrattaessa maan suurin vasaprosentti oli Varsinais-Suomessa eli 53,7. Yli viidenkymmenen prosentin ylsi myös neljä muuta riistanhoitopiiriä. Pienin vasaprosentti oli Lapissa - runsaat 35. Koko maan aineisto osoittaa, että aikuissaaliissa uroksia ammuttiin suunnilleen saman verran kuin naaraita. Aikuisten saaliissa naarasvoittoisia riistanhoitopiirejä oli seitsemän ja urosvaltaisia kahdeksan. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla sekä kolmen riistanhoitopiirin 0 Kuvio 1. Hirvisaaliin määrän kehitys vuodesta 1980 alkaen. Metsästäjä 1 / 2007 21
• Hehtaarin laskeutuslammista RIISTANHOITOKOHTEITA Pohjavesialueiden ja metsäojituksen vesiensuojeluun ollaan kehittämässä järeämpiä ja tehokkaampia menetelmiä, joilla ­ paitsi vesien tilan kohentamiseksi ­ on merkitystä vuosikymmenten mittaa myös vesilintujen hoidolle ja metsästykselle. Oulun riistanhoitopiirin alueella toteutettu hanke, mikäli se poikii runsaasti vastaavia mitoitukseltaan suuria vesienhoitoratkaisuja ympäri maata, luo aivan uudenlaisia vesilintuympäristöjä ja lisää samalla muunkin riistan viihtyvyyttä. Kyllikki Maaranto P ohjois-Pohjanmaan metsäkeskus toteutti luonnonhoitohankkeen (RANTAKYLÄ HIRVASNIEMI ­POHJAVESIALUEEN OJITUKSEN SANEERAUS), jolla korjataan vanhojen metsäojitusten aiheuttamia haittojen Limingan ja Lumijoen kuntien alueella olevalle Rantakylä - Hirvasniemi ­pohjavesialueelle. Metsäojitusten vedet ovat aiheuttaneet pitkään haittoja Limingan pohjaveden laadulle Rantakylässä. Harjun poikki kaivetuista metsäojista imeytyy humusta ja ravinteita pohjaveteen, joka joudutaan puhdistamaan sekä biologisesti että kemiallisesti ennen käyttöä. Metsäojitus luonut yllättäviä ongelmia Rantakylä - Hirvasniemi ­pohjavesialue on Limingan ja Lumijoen kuntien vedenhankinnan kannalta tärkeä 1-luokan pohjavesialue. Sen yläpuolisilla alueilla tehtiin 1960- ja 1970-luvuilla runsaasti metsäojituksia. Tuolloin ei osattu ennakoida, että ojituksilla olisi pohjavedelle merkittäviä haittoja. Metsäojitusten kuivatus- ja laskuojat on vedetty maanomistusoloista ja maaston kaltevuudesta johtuen pohjavesialueen poikki, osin luonnonojien kautta. Harjualueen poikki kulkevista ojista imeytyy humuspitoisia pintavesiä pohjaveteen. Humuksen poistaminen pohjavedestä aihettaa vuosittain huomattavia kustannuksia. Metsäsuunnittelija Kyllikki Maaranto, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Metsä- ja peltoalueiden vesien puhdistamiseksi on alettu tutkimusmielessä rakentamaan riittävän suuria, aina hehtaarin kokoisia laskeutuslampia, joihin sinisorsapoikueet mielellään etsiytyvät. suunnittelun aloittamista. Pintavalutuskentät aiheuttivat paikoin pienialaista metsämaiden soistumista ja puuston kuolemista, mutta niiltä osin maanomistajat saivat korvauksen. Luonnonhoitohanke myös vesilinnuille tärkeä Luonnonhoitohankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla voitaisiin turvata ja parantaa pohjaveden laatua. Lisäksi tavoitteena oli luoda edellytykset vanhojen, pohjavesialueen yläpuolella olevien metsäojitusalueiden kunnostusojitukseen pohjavesiä vaarantamatta. Samalla siitä olisi hyötyä myös riistalle. Suunnitelman tarkoituksena oli selvit22 Metsästäjä 1 / 2007 Selkeytyslammista kehittyy riista-alueita tää mahdollisuudet ojitusvesien puhdistamiseen ennen pohjavesialuetta pintavalutuksella, laskeutuslammilla sekä johtamalla ojitusvedet vain muutamaa uomaa pitkin pohjavesialueen ydinosan läpi. Näillä toimenpiteillä estetään humuksen imeytyminen pohjavesiin. Metsänomistajat suhtautuivat hankkeeseen myöteisesti ja heidän suostumuksensa kysyttiin jo ennen Rantakylän alueelle toteutettiin eräänlainen selkeytysaltaiden ja imeytyskenttien verkosto, jolla kiintoainesta ja ravinteita pyritään poistamaan ojitusvesistä jo ennen pohjavesialuetta. Pintavalutuskentät perustettiin metsätaloudellisesti vähäarvoisiin kohtiin, kuten kitumaille ja alueen läpikulkevan leveän voimalinjan alle. Aikanaan niistä muodostuu pienkosteikkoja, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Sel- Petteri Kontila
• Kyllikki Maaranto Vanhoille peltoheitoille kaivetut, pinta-alaltaan hehtaaria lähestyvät selkeytyslammet, jotka kokoavat laajan metsäojitusalueen vedet, ovat hyviä myös vesilintujen pesimiseen. Ojavedet tulevat kokeilulampeen pintavalutuskentän läpi. Lammissa veden virtaus pysähtyy ja kiintoaineksia laskeutuu pohjaan. Pintavalutuskentän jälkeen vedet kulkevat vanhaa metsäojaa pitkin kohti pohjavesialuetta kulkeakseen lopulta luonnonpuroa pitkin pohjavesialueen poikki Liminganlahteen. tuneet. Pintavalutuskenttien jälkeen ojavedet ovat kuitenkin jo nyt silminnähden kirkkaampia. Tällaisia hankkeita tarvitaan koko maassa Vesiensuojelu on noussut viime vuosina tärkeäksi asiaksi metsäojituksia suunniteltaessa. Kaikkiin ojituksiin rakennetaan nyt selkey- tysaltaat ja imeytymiskentät, mutta Limingan järjestelmä on pohjavesialueen takia tavallista järeämpää tekoa. Samoin vastaavia vesiensuojelumenetelmiä voitaisiin käyttää muilla suoraan vesistöihin laskevilla ojitusalueilla. Myös normaaleilla kunnostusojitusalueilla voitaisiin hyvin yhdistää vesiensuojelu ja virkistyskäyttö sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen. G keytyslammet kaivettiin vanhoille peltoheitoille ja niistä tehtiin sen verran suuria, että niillä on maanomistajille merkitystä virkistyskäytön kannalta. Samalla ne ovat sinisorsien, tavien sekä telkkien käytössä. Lammille ovat löytäneet tiensä niin partiolaiset kuin lintubongarit ja metsästäjät. Lammet pyrittiin kaivamaan mahdollisimman luonnonmukaisiksi ja kaivumaat läjitettiin maisemallisesti. Pohjavesialueelta vedet laskevat Liminganlahteen, joten vesien puhdistaminen vähentää myös sinne tulevaa kuormitusta. Vesilintujenkin esiintymistä on syytä seurata Toimenpiteiden vaikutusta seurataan ottamalla vuosittain vesinäytteitä alueen pintavesistä ja Rantakylän vedenottamolta. Alustavia tiedot ovat olleet jo myönteisiä, mutta varsinaiset tulokset saadaan vasta 10-20 vuoden kuluttua, kun maahan imeytyneet haitta-aineet ovat poisPentti Vikberg G Hankkeesta tulevat aikaa myöten hyötymään erityisesti tavit ja sinisorsat ja pöntötyksen avulla myös telkät. Laskeutuslampien luonnonmukaisuus ja keinosaaret antavat puolisukeltajille hyvät pesimämahdollisuudet ja lampareiden vesikasvillisuuden kehittyessä myös ruokailumahdollisuudet. Meren läheisyys merkitsee sitä, että ympäristössä pesimä- ja muuttoaikana oleskelevat vesilinnut etsiytyvät myös näille laskeutuslammille. Artikkeliin liittyvää hanketta voitaisiin jatkaa samojen periaatteiden mukaisesti ja laajentaa vesiensuojelu käsittämään koko Liminganjoen vesistöalue tavoitteena sekä vesiensuojelun että vesiriistanhoidon edistäminen, yhdessä eri toimijoiden kanssa toteuttaen. Keskeisenä kohteena on noin 250 hehtaarin suuruinen umpeutunut Liminganjärvi, joka voitaisiin kunnostaa yläpuolisten turvepohjaisten metsämaiden veden humuksesta aiheutuvan vesiensuojelun tarpeisiin. Järvestä saataisiin samalla hyvä vesilintukohde käyttämällä sitä pintavalutuskenttänä, aukottamalla siihen laajoja kiintoaineksen pidätyslampareita ja ohjaamalla vesi kiertämään mutkittelevien kanavistojen kautta veteen liuenneiden aineiden sitomiseksi. Samalla järvi huolehtisi Vapon turvetuotantoalueen ja entiselle tuotantokentälle perustetun noin 200 hehtaarin Hirvinevan lintujärven vesien puhdistamisesta. Artikkelissa mainittuja, lähes hehtaarin suuruisia laskeutuslampia voitaisiin suunnitella pitkin Liminganjokivartta turvepohjaisten metsien kunnostusojituksen tarpeisiin. Ennen Liminganlahden Natura-aluetta, voitaisiin alajoen varteen ympäristötuen kosteikkojen yleissuunnitelman mukaisesti tehdyillä vesilintukosteikoilla "ottaa kiinni" myös Limingan peltojen valuvesissä kiintoaineessa ja liuenneessa muodossa olevaa fosforia ja typpeä. G Metsästäjä 1 / 2007 23
• Miksi ihminen metsästää Heikki Alakarhu, puheenjohtaja, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Metsästäjä saattaa joutua hämilleen, kun hänelle esittää otsikon kysymyksen. Joku perustelee harrastustaan ulkoilulla, joku herkullisen riistaruoan raaka-aineen hankinnalle, joku viestillä veressä... Helpoiten vastaus löytyy kuitenkin peilistä, sillä sieltä tuijottaa vastaan petolaji, joka on kehittynyt maailman mahtilajiksi metsästäjän ominaisuuksiensa ansiosta. Ihmisen historia on metsästyksen historiaa. I 24 vanhempansa olivat. Koska eliöiden ympäristö muuttuu hitaasti, tapahtuvat myös eliöiden muutokset hitaasti. Eliölajit sopeutuvat luonnonvalinnan kautta muuttuneeseen ympäristöön. Jos jokin laji ei sopeudu tai sopeutuu huonosti muutoksiin, se harvinaistuu tai häviää kokonaan sukupuuttoon. Elämän syntymisen jälkeen luonto on "kokeillut" mitä moninaisimpia eliöitä, määräksi arvioidaan noin kolmekymmentä miljoonaa eri lajia, joista suurin osa on jo päätynyt evoluution kaatopaikalle eli sukupuuttoon. Tästä huolimatta eliölajien nykyinen kirjokin on suorastaan uskomattoman laaja. hmisen syitä metsästää tarkastellaan tässä artikkelissa ihmisen kehityshistorian kautta ja silloin analyysin tärkeimmäksi lähtökohdaksi nousee luonnonvalinta. Kaikki eliölajit ovat jatkuvassa muutostilassa tämän valinnan johdosta. Ympäristöönsä "sopivimmat" yksilöt jatkavat sukua ja seuraava sukupolvi on aina hiukan erilainen (sopeutuneempi) kuin Metsästäjä 1 / 2007 Ihmisen historiaa Tutkijoiden mukaan myös ihminen on myös hitaan, joskin aika-ajoin hyppäyksittäin tapahtuneen kehityksen tulos. Nykyihmisen juuret omana sukuhaaranaan ulottuvat noin seitsemän miljoonan vuoden taakse.. Ihmisten sukuhaarassa tiedetään olleen ainakin kak- sikymmentä eri lajia, joista useimmat ovat jo ammoin sukupuuttoon kadonneita alku- tai esi-ihmisiä. Viimeisin ihmisen sukuhaaraan kuuluneen lähisukulaisemme sukupuutto on tapahtunut vain noin kolmekymmentätuhatta vuotta sitten. Tutkijoiden mukaan lähin ihmisen nykyinen sukulainen on simpanssi. Sen ja ihmisen sukuhaarat erosivat toisistaan noin seitsemän miljoonaa vuotta sitten. Ihmisen kehitys kulki kohti pystyssä kävelevää esi-ihmistä, joka eli trooppisissa metsissä. Heidän ravintonsa koostui pääosin hedelmistä, mutta dieettiin kuului myös eläinperäistä ravintoa, toukkia, kuoriaisia, munia, lintuja ja pieniä nisäkkäitä. Esi-ihmisen aivojen koko kasvoi ja tämä mahdollisti lajin monipuoliset toiminnot. He oppivat käyttämään hyväkseen työkaluja. Ensimmäiset löydetyt alkeelliset kivityökalut ovat noin 2,6 miljoonan vuoden takaa, mutta paljon vanhemmastakin työkalujen käytöstä on merkkejä. Ensimmäisiä työkaluja käytettiin pähki-
• tomuutosten johdosta ja trooppinen metsä alkoi muuttua savannityyppiseksi. Rotevampi esi-ihminen suuntasi ravinnonhakunsa pääosin kasvien juuriin ja niissä oleviin juurimukuloihin ja pähkinöihin. Samaan aikaan avartuneiden savannialueiden resursseja hyödyntämään vaelsi muualta ruohonsyöjälajeja, jotka ekologian näkökulmasta olivat selkeitä saalislajeja. Tämä suosi petojen lisääntymistä. Pidempi esi-ihmisrotu teki oikeaan osuneen valintansa: se ryhtyi "pedoksi" ja alkoi käyttää ravintonaan entistä enemmän eläinten lihaa ja rasvaa. Aluksi he saivat lihaa petojen tappamien saaliseläinten edelleen. Isommat aivot loivat entistä paremmat edellytykset menestymiselle, sillä lihan ja rasvan syönti takasi aivojen riittävän energiansaannin. Aivot ovat melkoinen energiankuluttaja myös nykyihmisellä, sillä niiden paino kokonaispainostamme on vain kaksi prosenttia painostamme mutta ne kuluttavat 25 prosenttia käyttämämme ravinnon antamasta energiasta. Miksi sitten pedoilla, jotka käyttävät pelkästään lihaa ravintonaan, aivot eivät ole erityisen suuret eivätkä ne ole kasvaneet kooltaan samalla tavalla kuin esi-ihmisellä? Syy lienee yksinkertainen. Pedoilla oli saaliiseensa nähden riittävästi fyysistä voimaa, nopeutta ja kestävyyttä sekä erinomaiset "välineet" saaliin kiinnisaantiin, tappamiseen ja syöntiin. Pedot eivät siis tarvinneet erityisen paljon älyllistä kapasiteettia, koska ne pystyivät hyödyntämään muita ominaisuuksiaan menestyäkseen. Toisin oli esi-ihmisen laita. Tulta ja työkaluja Esi-ihminen jatkoi kehitystään lihansyöjänä ja aloittelevana metsästäjänä. Keinovalikoima laajeni, petoja karkotettiin saaliiltaan joukkovoimalla kivet ja kepit aseina ja myöhemmin tähän käyttöön valjastettiin myös tuli. Tavoite oli saada saalis omaan käyttöön mahdollisimman tuoreena. Esi-ihminen aloitti suunnitelmallisen metsästyksen. Alkuun hän tappoi pieniä ja nuoria eläimiä ja myöhemmin taitojen lisääntyessä minkä kokoisen eläimen tahansa. Näin pääsi käsiksi lihaan, rasvaan ja luuytimeen ilman riskialtista petojen uhmaamista. Hän saartoi isompia eläimiä joukolla, pisti tai heitti aseen eläimeen; miljoona vuotta sitten käytetty ase oli pistokeihäs ja noin puoli miljoonaa vuotta sitten heitettävä terävä puukeihäs. Esi-ihmiset saattoivat myös pakottaa saaliseläimet putoamaan jyrkänteeltä alas kuolemaan tai he ajoivat ne upottavalle suolle, jossa ne oli helpompi tappaa. Metsästyksen sivutuotteena esiihminen oppi myös tulen käytön noin miljoona vuotta sitten. Aluksi tuli "lainattiin" salaman sytyttämistä kuloista, mutta noin puoli miljooSaamme kiittää koko nykyisenkaltaista naa vuotta sitten esi-ihmiset oppivat olemassaoloamme siitä, että esi-ihmisestä tuli aikoinaan sytyttämään tulen itse. Tulesta esilihansyöjä ja metsästäjä. ihminen sai valoa ja lämpöä sekä suojan petoja vastaan. Hän alkoi nöiden ja sitkeiden kasvinosien rikkomiseen ja rippeistä. Tämä esi-ihminen oli nykyihmisen kypsentää lihan tulella, jolloin se oli helpomleikkaamiseen, mutta myös lihan irrottamiseen "kantaisä". Kasvissyöjäksi sopeutunut rotu jat- min syötävää ja sulavaa. Esi-ihmisen aivojen koko kasvoi ja saavutkoi kasvissyöntiään, eli aikansa, mutta hävisi kuolleesta eläimestä. ti jo noin puoli miljoonaa vuotta sitten suunlopulta kokonaan. Ympäristö muutti ihmisen metsästäjäksi nilleen nykyihmisen aivojen tilavuuden. Hän pystyi yhä nopeammin sopeutumaan uusiin Noin kaksi miljoonaa vuotta sitten Afrikan sa- Lihaa haaskalta vanneilla eli nykyihmisen kehityksen kannalta Lihaa ravintonaan käyttänyt esi-ihminen jou- ympäristöihin ja ympäristön muutoksiin. merkittävä esi-ihminen, jonka ruumiinrakenne tui ruokaa haaskoista hankkiessaan jatkuvasti oli tyypillisesti solakka ja pituus noin 1,70 met- asettamaan itsensä vaaralle alttiiksi, sillä pedot Ihminen ja puhe riä. Samoilla alueilla eli myös toinen, rotevampi puolustivat oikeuttaan saaliiseensa. Esi-ih- Ihmisen puheen kehittymisen syistä on useesi-ihminen, joka oli lyhyempi, noin 1,50 met- minen ei pärjännyt fyysisillä voimillaan sen- ammanlaisiakin tulkintoja. Eräät tutkijat ovat rin mittainen. Molemmat kävelivät kahdella ja- aikaisille pedoille, joten luonnonvalinta alkoi arvelleet että puhetta on tarvittu lemmenlurilalla ja pystyivät juoksemaan sekä kantamaan muuttaa häntä ovelaksi juonittelijaksi, joka tuksiin ja lisääntymiseen. Sopii silloin kysyä esineitä käsillään. Pidempi ja solakampi rotu pystyi taitavammin varastamaan lihaa pedoilta. että millähän keinoilla on sitten siihen saakka oli nopeampi ja kestävämpi, juoksi hän sitten Jälleen parhaat menestyivät ja pääsivät jatka- lisäännytty? Sanotaanhan miehistä (ainakin petoa pakoon tai yritti saaliseläintä kiinni. maan sukuaan. Elinympäristöt kuivuivat muinaisten ilmasLihan ansiosta esi-ihmisen aivot kasvoivat Metsästäjä 1 / 2007 25
• "Kulttuuria on kaikki minkä on itse oppinut ja minkä opettaa jälkeläisilleen." pohjalaisista) vieläkin, etteivät ne puhu ei pussaa, vaan ... Eräiden tutkijoiden mukaan puhe on kehit- Metsästystarinat kulttuurin alkulähteenä tynyt suurriistan metsästyksen vaativuuden Puhe mahdollisti pitkiä aikoja säilyvän elävän seurauksena. Edeltäjiemme tiedetään metsäs- kulttuurin kehittymisen. Puhumalla oli mahtäneen suurimpiakin eläimiä jo neljä- kolme- dollista arvioida menneisyyttä, tulevia aikoja ja sataatuhatta vuotta sitten. Kyseisten eläinten jopa kaiken katoavaisuutta. Syntyi kertomuksia saaminen saaliiksi vaati runsaasti suunnit- vaeltavien eläinten liikkeistä. Puheella voitiin telua ja valmistelua ja itse operaatio saattoi välittää havaintoja riistaeläimistä ja johdattaa kestää useita päiviä. Ilman kohtuullisen hyvää metsästäjät riistan luokse. Metsästäjänä on kommunikointia ihmisten helppoa ajatella, että taivälinen yhteistyö ja metsästavimmat metsästäjät ovat tys eivät olisi onnistuneet. Ihmisen historia selviytyneet ankaristakin Tuolloin oli vielä jääkausi on metsästyksen luonnon koettelemuksista ja tundra ulottui kauas etehistoriaa ja oikeus parhaiten ja päässeet sitten lään. Lumiraja vaihteli vuojatkamaan sukuaan. denaikojen mukaan ja osa metsästykseen Näyttää siltä, että metsäseläimistä vaelsi lumirajaa on yhtä vahva, tykseen liittyvät asiat ovat seuraten. Eläimet käyttivät ihmisen kaikkein vanhinta samoja vaellusreittejä jopa kuin se on millä kulttuuria. Tällöin kulttuuvuosisatoja. Kun reitit tun- tahansa petolajilla riksi ymmärretään kaikki nettiin, osattiin eläimiä odot- eikä asia ole se, mitä ihmiselle on opetettaa ja taitavalla järjestelyllä tu tai mitä hän on itse oppikaikkein suurintakin riistaa mielipidekysymys. nut ja hän edelleen opettaa saatiin saaliiksi. Saaliista jälkeläisilleen. Luolamaalasaatiin lihan lisäksi runsaasti nahkaa, luita ja ukset, joista vanhimmat lienevät noin 30 000 jänteitä, joita voitiin käyttää pääosin puista ra- ­ 50 000 vuotta vanhoja, kertovat suurriistan kennettujen asuinpaikkojen parantelemiseen. metsästyksestä. Joitakin maalauksia voi kutsua Ihmisen työkalut kehittyivät. korkeakulttuuriksi, niin taidokkaita ne ovat. Nykyihminen ilmestyi maapallolle noin kaksisataatuhatta vuotta sitten ja meidän oleel- Oikeus metsästää lisin eromme edeltäjiimme verrattuna on kyky Ihmisen ja muiden eliöiden olemassaolo on tuottaa ja ymmärtää puhetta. Puhekyky lienee ollut usein vaakalaudalla nopeiden ilmastonkehittynyt nykyiselleen vasta noin kahdek- muutosten johdosta. Nykyihmisten lukumäärä sankymmentätuhatta vuotta sitten, sillä pu- lienee ollut pienimmillään noin 100 000 vuotta humisen hallinta edellytti muutoksia aivoissa sitten, jolloin heitä oli arvioilta vain muutama ja kehittynyttä hengitystekniikkaa. Nykyisin tuhat yksilöä. Ihminen on lajina selviytynyt ihminen pystyy puheellaan kuvailemaan kaik- kekseliäisyytensä ja sopeutumiskykynsä turkein abstrakteimmatkin ajatuksensa, ja ainakin vin. Nämä ominaisuudet perustuvat suureen poliitikot pystyvät kuulemma puhumaan ilman aivokapasiteettiin. ajatustakin... Ihmisen käytännössä koko maaTänä päivänä ihminen tuottaa valtaosan ruo26 Metsästäjä 1 / 2007 pallon kattava valloitus on alkanut noin 60 000 vuotta sitten ja noin 30 000 vuotta sitten ihmisiä on asunut kaikilla asumiskelpoisilla alueilla. astaan viljellen maata ja kasvattaen karjaa. Viljelyn aika on erittäin lyhyt. Viljelyn aikaa voisi kuvata vertauksella, että jos nykyihminen olisi ollut olemassa vuorokauden, on hän viljellyt maata viimeiset viisi minuuttia. Tutkijoiden mukaan tämän päivän ihmisen erottaa kaikista muista eläimistä 1) puhuttu symboleja sisältävä kieli, 2) käveleminen kahdella jalalla, 3) ravinnon säännöllinen ja sosiaalinen jakaminen, 4) eläminen tietyissä kotitukikohdissa, 5) suurriistan metsästys ja 6) heikommista ja vammautuneista huolehtiminen. Edellä olevan valossa ei liene syytä ihmetellä, miksi myös nykyihminen metsästää. Ihmisen historia on metsästyksen historiaa ja oikeus metsästykseen on yhtä vahva, kuin se on millä tahansa petolajilla eikä asia ole mielipidekysymys. Perimässämme on luonnostaan kiinnostus kaikkeen, mitä ympäröivässä luonnossa tapahtuu ja kenties myös viehtymys metsästykseen. Saamme kiittää koko nykyisenkaltaista olemassaoloamme siitä, että esi-ihmisestä tuli aikoinaan lihansyöjä ja metsästäjä. Metsästystä ei pidä arvioida aikalaiskirjoitetun valossa, ei myöskään viimeisen jääkauden jälkeisen ajan puitteissa, ei ikimuistoisena asiana vaan arvioinnissa tulee olla lähtökohtana ihmisen historia. G Tietolähteitä mm. Apinasta ihmiseksi, 2004, WSOY, Spectum ­tietosanakirjasarja, 1976, WSOY Ihmiskunnan historia, 1974 Valitut Palat Suuri maailman historia, 1983, Brepols
• Rajoitettu erä POISTOHINTAAN: JahtiJakt -kalvopuku + juhlava etupaketti vain 199,90 ! Huippu vedenpitävä Uudessa PRO-puvussa käytetään arvostettua ja testattua AIR-TEX-kalvoa, joka on osoittanut paremmuutensa lukuisissa testeissä ja käytännössä kymmenillä tuhansilla metsästäjillä. Metsästäjät ovat AIR-TEX-kalvoon kaikkein tyytyväisimpiä (Taloustutkimus 4/2004). VTT:n tutkimuksessa se sai parhaat arvot vedenpitävyydestä vo ns ttu (VTT/pro6/-3069/03). aum ip a at on te lvo Vesisade Pintakangas Sisäkangas Lämpö te ip illä. AIR-TEX -kalvo Kosteus Huippu hengittävä JahtiJakt AIR-TEX® -kalvon hengittävyys on huippuluokkaa. Se on testattu Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaborato-riossa. Virallisen testiraportin mukaan kalvopuvun hengittävyys on erinomaista luokkaa ja yhdessä korkeimman mitatun vedenpitävyyden kanssa puku toimii erittäin hyvin metsästysoloissa. ka Huippu pinta Parhaan puvun pitää olla likaa hylkivä ja pinnan nopeasti kuivuva. Kehitimme yhteistyössä testilaboratorion kanssa pintakankaan uudelleen. Valitsimme kankaaseen markkinoiden parhaan suojan likaa ja vettä vastaan, aidon DuPontTM Teflon® pintakäsittelyn. Uusi täydellinen pintakangas on myös äänetön. AIR- T E X- ka l Paras vedenpitävyys Vesitiiviys yli 1000 cm Tampereen teknillisen yliopisto tutkimus 6/06 suo S I: Erälehti USI TEinTn ja tyylikäs eräasu U ae "erinom ytensä vuoksi" äänettömy sittelee Nopeille kaupan päälle JÄTTIETUPAKETTI (Arvo 643)! al Te 1. Alusasu s ti v O o it taja n P R -m Arvo 99 2. Väliasu Arvo 109 3. JahtiJakt Forest -puku Arvo 249 Arvo 39 li 4. Flanellipaita paketti PRO kalvopuku+Etu ENA JUHLATARJOUKS NYT VAIN 0,Hintaluokka 45 199 +toimituskulut OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, 90 5. Verkkohuppu Arvo 29 6. Kalvohuppu Arvo 59 7. Kääntölakki Arvo 59 Internet-tilaukset 24h/vrk www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 08-840 4400 Myymälät: VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
• Valtion maiden lupametsästäjien ruusut ja risut Asiakaspalaute on Metsähallitukselle tärkeää, jotta riistataloutta voitaisiin kehittää. Tässä artikkelissa esitellään saalisilmoitusten yhteydessä saatua palauteaineistoa. Saatujen viestien sisällön avulla on saatu varsin hyvä läpileikkaus valtion mailla metsästäviä puhuttavista aiheista vuosien 2004 ja 2006 väliseltä ajalta. Vaikka palautteet olivatkin pääsääntöisesti arvostelevia, myös kiitosta mahtui joukkoon. Lisäksi osassa viestejä kokemuksia ja mielipiteitä kerrottiin ilman tunnelatausta. olettaa, että saaliitta jääminen kuitenkin harmittaa jonkin verran. Tuija Liukkonen, Jukka Bisi & Olavi Joensuu aalisilmoituksia tehtiin vuosilta 20042006 (marraskuun loppuun 2006 mennessä) lähes 30 000, eniten Itä-Suomen ja Kainuun lupametsästysalueilta. Sanallista palautetta saatiin lähes 9 000 kappaletta. Kaikki palautekenttään kirjoitetut viestit luettiin ja keskeinen viesti kirjattiin ylös. Palautteen antajasta ei analyysivaiheessa ollut tietoa, ainoastaan metsätalous- ja metsästyslupa-alueesta, johon saalisilmoitusta koskeva lupa oli myyty. Palauteviestit jaettiin luonteensa perusteella neljään luokkaan, kommentteihin, kritiikkiin, kiitoksiin ja kysymyksiin (kuva 1). Vuoden 2006 aineisto on osin vielä analysoimatta, mutta sen sisältö näyttää hyvin paljon samanlaiselta kuin edellisinäkin vuosina. Kommenteissa oli runsaasti erilaisia ehdotuksia metsästyslupatyyppien kehittämiseen ja valikoiman monipuolistamiseen. Jonkin verran ehdotettiin myös riistanhoitotoimia, pienpetopyyntiä, riistan ruokintaa ja riistaistutuksia. Positiivista palautetta annettiin samoista asioista kuin kritiikkiäkin eli kiitoksen kohteena olivat riistakantojen runsaus, metsästysreissun kohteen maisemalliset arvot, marjasato, mahdollisuus metsästää valtion mailla. jne. Lisäksi kiitettiin siitä, että erävalvojat olivat liikkeellä ja tarkastivat metsästyslupia. Osa kritiikistä kohdistui metsästäjiin itseensä. Jos metsästäjät itse kiinnittävät huomiota näin kärkkäästi toisten metsästäjien toimintaan ja kokevat sen negatiiviseksi, kuinka mahtaakaan metsästäjiin suhtautua suuri yleisö? S Metsän ja riistan hoito Metsästäjien mielestä kansalaisten yhteistä omaisuutta, metsää ja riistavaroja, tulisi hoitaa hyvin. Palautteissa arvostellaan voimakkaasti metsien hakkuita ja ojituksia, taimikoiden hoitoa ja soiden kuivattamista, vaikka esimerkiksi uudisojitukset ja soiden kuivattamiset on lopetettu valtion mailla jo lähes parikymmentä vuotta sitten. Valitettavasti ne näkyvät vielä maisemassa. Erämaisuuden tuntua toivotaan lisää ja jotkut ehdottavat jopa vanhojen metsäauto- ja pistoteiden katkaisua. Monet metsästäjät kertovat metsästäneensä samalla alueella vuosikausia, ellei peräti vuosikymmeniä, ja heitä harmittaa nähdä muutoksia tutussa metsästyskohteessa. Metsästäjät ovat sitä mieltä, että metsäkanalintujen vähyys ja varsinkin suuresti arvostetun metson väheneminen, on seurausta metsien liian tehokkaasta, metsojen soidinpaikoillekin ulottuvasta, käsittelystä. Metsätalouden toiminta- ja ympäristöohjeita on uudistettu ekologisesti kestävää käyttöä tavoitellen viimeksi vuonna 2004 yhteistyössä Suomen WWF:n kanssa. Metsokannan säilyttäminen luonnonvaraisena ja metsästyskelpoisena on keskeinen Metsähallituksen tavoite. Metsästäjäpalaute on toki ymmärrettävää, koska vain prosentin verran talousmetsää käsitellään vuosittain uusittujen ohjeiden mukaisesti, eikä tämä luonnollisesti näy maisemassa kuin vuosikymmenten kuluessa. Onneksi riista näyttää jo reagoineen ekologisempaan ympäristönhoitoon positiivisesti mm. kanalintukantojen vahvistumisena ja kannanvaihteluiden vähenemisenä. Metsästyksen motiivit Valtion mailla metsästävä arvostaa rauhallisuutta ja erämaisuutta. Luontoa ja sen eläimistöä havainnoidaan ja nämä havainnot halutaan myös jakaa jonkun ­ tässä tapauksessa metsästysmaiden haltijan ­ kanssa. Tärkeäksi koetaan, että metsästystilanteessa koira työskentelee oikein, eikä saalista haluta ottaa "väärien" suoritusten perusteella. Metsälle lähdetään rentoutumaan joko yksin tai kaveriporukalla. Monet korostavat sitä, että saalis ei ole tärkein asia metsästyksessä. Toisaalta varsin monet arvostelevat alhaisia riistakantoja, jolloin voidaankin 28 Metsästäjä 1 / 2007 Valvonnan puute ja "ne toiset" Valvontaa arvostetaan ja sitä toivotaan lisää. Suomalainen metsästäjä haluaa, että joku tarkastaa hänen metsästyslupansa ja puuttuu rikkomuksiin. Metsästäjät epäilevät, että kaikki eivät noudata metsästyksen eettisiä sääntöjä. Metsästäjää suututtaa autosta ja tieltä ampu- Hannu Huttu minen. Tämähän ei olekaan metsästystä vaan riistarosvousta! Myös kuvilta tapahtuvaa syyssoidinmetsästystä arvostellaan. Onko epäilyille sitten perusteita? Autosta metsästäviä on nähty omin silmin, tai sitten tieltä on löydetty jälkiä ammutuista linnuista. Saaliskiintiöiden ylityksistä kertovissa viesteissä mainitaan, että kiintiön ylittäneet itse kertovat asiasta ja jopa ylpeillen. "Ne toiset" ovat paikallisille "etelän turistimetsästäjiä" ja muualta tulleille "ylimielisiä ja piittaamattomia paikallisia". Kuitenkin varsin suuri osa ns. turistimetsästäjistä, eli pohjoissuomeen suuntaavista eteläsuomalaisista metsästäjistä on itse asiassa entisiä paikkakuntalaisia, jotka ovat mm. työn vuoksi muuttaneet muualle, mutta palaavat kotiseudulleen metsästämään. Metsästyspaine Suurin osa kanalintusaaliista saadaan metsästyskauden kolmen ensimmäisen viikon aikana, eli silloin metsästäjiä on sallittu maksimimäärä liikkeellä. Paikallisesti voidaan metsästyspaine kokea korkeaksi. On ymmärrettävää, että toiset alueet houkuttavat metsästäjiä enemmän kuin toiset. Ellei metsästystä harrasteta nykyisessä tai entisessä kotipuolessa, johonkin on valinta perustettava. Sana kiertää ja lehdistäkin saa lukea hyvistä kokemuksista hyvillä alueilla. Silloin on itsestään selvää, että ajoittaista "ruuhkaa" voi esiintyä. Usein metsästäjät eivät myöskään samoile enää kilometrien päässä tiestä päiväretkillään. Näkemykset metsästyksen mitoituksesta poikkeavat jossakin määrin siinä, että valtion
• tasavertaisuus luvan saannissa. Selvitysten mukaan metsästäjät edelleenkin käyttävät yrittäjien palveluja: pohjoisen riekkolupien ostajista 70 % majoittuu paikallisten matkailuyrittäjien luona ja 30 % käyttää paikallisia opaspalveluja. Metsästyslupatyyppeihin toivotaan laajempaa valikoimaa (mm. jänisluvat), halvempia lupia ja joustavampaa pisteytyssysteemiä. Nuorisolupien osalta tilanne on korjattu, sillä vuoden 2006 alusta Metsähallitus otti käyttöön alle 18-vuotiaille tarkoitetun nuorisoluvan, jonka hinta on vain 10 euroa 1-7 vrk:lta. Yhden päivän lupakiintiön toivotaan sallivan metson/hanhen metsästyksen. Metsähallituksessa on metso- ja hanhikannan turvaamiseksi tehty päätös, jonka mukaan yhden vuorokauden lupa ei oikeuta metson tai hanhen metsästystä puhtaasti siitä syystä, että näin toivotaan kantojen vahvistuvan edelleen, verotuksen säilyvän kestävällä pohjalla ja lisäksi näille kahdelle upealle lajille halutaan taata korkeampi status. Saaliskiintiöiden avulla pyritään siis kestävään riistan verotukseen, mikä loppuviimeksi on metsästäjienkin etu! Sutta vihataan, retkeilypalveluihin suhtaudutaan ristiriitaisesti Muista arvostelua aiheuttavista teemoista ehkä voimakkaimmat kommentit koskevat sutta ja sen uhkaa metsästyskoirille. Muidenkin suurpetojen määriä arvostellaan ja niiden metsästystä vaaditaan lisää. Toisaalta viesteissä kerrotaan karhun kohtaaminen metsästysreissun positiivisena "lisämausteena". Hirvikärpäset (lähinnä Pohjanmaalla ja Länsi-Suomessa) ja huono sää saattavat keskeyttää tai estää metsästyksen jopa kokonaan. Varsinkin sateinen kesä ja syksy 2004 koettiin metsästyksellisesti pettymyksenä ja tämä pettymys purkautui myös saalisilmoitusta tehdessä. Jokamiesoikeudella retkeilevien palvelemiseksi valtion maille on rakennettu mm. nuotiopaikkoja, laavuja ja eräkämppiä. Osa palautteen antajista pitää palveluja mieluisina ja tarpeellisina, kun taas osa vastaajista toivoo, ettei luontoon rakennettaisi mitään. Roskaaminen ja rakenteiden rikkominen maastossa herättävät suuttumusta. Karttojen, opasteiden ja ajo-ohjeiden toivotaan olevan ajantasaisia ja hyviä. Palautetta antoi noin 30 % lupametsästäjistä. Miksi arvostelua esiintyi niinkin paljon? Ensinnäkin, on mahdollista, että vain ne metsästäjät kirjoittivat palautetta, jotka kokivat, että eivät olleet saaneet rahoilleen oletettua vastinetta, kun taas asioihin tyytyväiset eivät pitäneet tärkeänä palautteen antamista. Ehkä se suuri joukko, joka ei kirjoittanut palautetta, oli tyytyväinen valtion mailla metsästettyään? Toisaalta on mahdollista, että arvostelu oli oikeutettua ja syitä arvosteluun tulisikin etsiä. Lupamyyntiä on jo kehitetty porrastusta kasvattamalla ja siirtymällä myös keväällä alkavaan myyntiin loma- ym. järjestelyjä helpottamaan. Myös eräiden lupamuotojen, kuten jänislupien kännykkämyyntiä ryhdytään kokeilemaan kuluvana vuonna. Vaikka kehittelyä ja parannuksia on jo tehty, mm. elinympäristöjen parantamiseen ei voida reagoida kovin nopeasti. Lisäksi valtion mailla metsästävien odotukset ja tarpeet ovat hyvin moninaisia ja osittain, jopa hämmästyttävän usein, myös keskenään ristiriitaisia. Kaikkia ei voida miellyttää, mutta oikeat epäkohdat pyritään toki oikaisemaan. Näiden paikantamisessa palautejärjestelmää tarvitaan. G Metsästäjä 1 / 2007 29 mailla lupapolitiikalla pyritään riistakantojen kestävään käyttöön, kun taas metsästäjät korostavat ehkä enemmänkin metsästyksen sosiaalista puolta. Metsähallitus mitoittaa metsästyslupamääränsä sekä riistakannan että sosiaalisen kestävyyden (montako metsästäjää/muuta luonnossa liikkujaa on yhtä aikaa samalla alueella) perusteella. Myös pohjoisen paikallisen asukkaan aikaansaama metsästyspaine otetaan huomioon laskelmissa keskimääräisenä. Kuitenkaan tiettyjen alueiden ruuhkaantumiseen ei voida teknisesti puuttua, vaan ilmiön säätely riippuu metsästäjästä itsestään. Luvat ja lupien myynti Valtaosa metsästyslupiin kohdistuvasta kritiikistä koskee niiden saatavuutta ja hintaa, vaikka viimeksi hintoja on nostettu yli kymmenen vuotta sitten v. 1996. Metsästyslupien ostaminen sesongin alussa ruuhkahuipussa koetaan hankalaksi, joskus jopa raivostuttavaksi prosessiksi, jossa tuhraantuu aikaa. Puhelin- ja internetmyyntiä toivotaan kehitettävän ja toivotaan, että lupaa ostaessa hakkuista, ampumaharjoituksista, susista tms. metsästyksen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä kerrotaan. Miten tällaista tietoa voisi enemmän tarjota, jää edelleen kehitettäväksi. Nettimyynti, lupamyynnin porrastaminen ja tekninen kehittäminen ovat toki parantaneet palvelun saatavuutta merkittävästi ja avauspäivän ruuhka onkin saatu jo supistumaan puoleen tuntiin. Kiitoksia saavat ystävällisyys, tehokkuus ja palveluhalukkuus ja esimerkiksi puhelimessa palvellutta henkilöä kiitetään palvelusta usein nimeltä. Tänä päivänä matkailuyrittäjät eivät enää voi myydä metsästyslupia "kytkykauppana" majoituksen yhteydessä. Tämän metsästäjät kokevat hankalaksi ja turhauttavaksi, sillä majoituksen, lupien ja lomien sovittaminen yhteen ei heidän mielestään suju. Muutos tehtiin eduskunnassa uutta metsähallituslakia säädettäessä eduskunnan peruslakivaliokunnan lausuman perusteella. Lupa-asioista tehtiin kiintiöityjä viranomaispäätöksiä, koska eduskunnassa haluttiin näin turvata mm. lakisääteiset kansalaisoikeudet ja
• Yli 1600 :n asuko 1. AIR-TEX-kalvollinen, säädettävä ja Erätukun kovin pukutarjous: irrotettava huppu 2. Irrotettava hirvikärpäshuppu 3. Miellyttävä ja pehmeä 4. Roiskevesitiiviit rintataskut 5. Uusi ScentechTM -hajunestoteknologia sti v o it t a ja n P R E M I UM takissa ja housuissa 6. Vedenpitävät taskut päävetoketjun molemmin puolin 7. Kainaloventilaatiot lisätuuletusta varten hyttyssuojalla 8. Lämmittelytaskut rinnassa 9. Tarrakiristykset takin hihansuissa 10. Uusi kevyt pintakangas. AIR-TEX-kalvo yhdistetty suoraan pintakankaaseen 11. Säädettävä vyötärökiristys takissa 12. Takissa yhteensä 11 TASKUA 13. 2 kpl erillistä sisätaskua esim. hanskoille ja hupuille 14. Säädettävä helmakiristys takissa 15. Hengittävä verkkovuori takissa ja housuissa 16. Henkseleille napit 17. Lantiossa ventilaatiot hyttyssuojalla 18. Housuissa kolmen pisteen m - a ll samettikaulus Te i vyötärökiristys 19. Reisitaskut molemmin puolin 20. Oikeassa lahkeessa tasku puukolle 21. Housuissa yhteensä 6 taskua 22. Takataskut nepparilla 23. Lahkeen sisäpuolella hankaussuojat 24. Lahkeensuussa tarrakiristys 650 UUSI hajunestoteknologia ainoana maailmassa vain JahtiJakt PREMIUM -asuissa HINTALUOKKA Tuemme MKJ:n nuorisotyötä Tilaa netistä www.Eratukku.fi
• okonaisuus nyt 299,90! Premium-etupaketti Arvo yli 1000 uis sa kä m m enl äm m Premium-Alusasu Arvo 129 ti m it e t. H ih an s Metsästäjän kääntöliivi Arvo 59 Väliasu Arvo 109 JahtiJakt-vapaa-ajantakki Arvo 169 JahtiJakt-flanellipaita Arvo 39 Käännettävä AIR-TEX -lierihattu Arvo 79 JahtiJakt AIR-TEX -käännettävä kalvolakki Arvo 59 JahtiJakt Forest -puku Arvo 249 Nappihenkselit Arvo 29 Kynsikkäät Arvo 14,90 Neulepaita Arvo 69 Nopeana säästät yli 1300 euroa! Korkeimman hintaluokan PREMIUM-uutuuspuku ja valtava etupaketti yhteisarvoltaan 1654 euroa. Nyt Erätukun Talvialesta vain 299,90! Vain nopeille! Paketissa on kaikki mitä metsästyspukeutumiseen tarvitset. Nyt ei kannata aikailla. Tilaa heti! -puku + etupaketti Premium NYT VAIN 99 2 +toimituskulut 90 Internet-tilaukset 24h/vrk www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 08-840 4400 Myymälät: OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
• PIIRUSTUSKILPAILU PERUSKOULUJEN 1.-6. LUOKKALAISILLE! 4H-järjestön ja Metsästäjäin Keskusjärjestön yhteinen piirustuskilpailu peruskoulun 1.­6.luokkalaisille käynnistyy tammikuun 2007 puolivälissä. 4H-järjestön organisoimaan, kahdettatoista kertaa järjestettävään kilpailuun on osallistunut vuosittain kymmeniätuhansia taiteentekijöitä. Lähtökohdat nyt käynnistyneelle yhteistyölle ovat hyvät, sillä järjestöjen yhteisenä tavoitteena on lasten ja nuorten luontotuntemuksen lisääminen. Jos metsään haluat mennä nyt .... NIIN TAKUULLA YLLÄTYT! iirustuskilpailun aihe on VILLIÄ ELÄMÄÄ METSÄSSÄ. Piirustuksista on tarkoitus välittyä luonnon-, metsästyksen- ja riistanhoidon monipuolinen kuva. Koululaisten ja opettajien mielikuvitusta ruokitaan monipuolisen virikemateriaalin avulla. Virikemateriaali leviää kouluihin 4H-yhdistysten kautta. Jos opettaja tuntee tarvitsevansa apua aiheen käsittelyyn, luokkaan voi kutsua vierailijan paikallisesta riistanhoitoyhdistyksestä. Luokissa keskustellaan varmasti hirvistä ja niiden osallisuudesta liikenneonnettomuuksien syntyyn, ehkä myös laajemmin riistanhoidon monipuolisuudesta ja luonnossa liikkumisesta. Vastauksia etsitään ainakin kysymyksiin; tiedätkö mitä kaikkia eläimiä metsässä asuu? Mitkä niistä nukkuvat talviunta? Tai minkä väriseen turkkiin metsäjänis pukeutuu talvella? Jänikset selviävät kovasta talvesta paremmin, kun metsästäjät ruokkivat niitä. Miten sinä voisit auttaa metsäjänistä selviämään talvesta paremmin? Kilpailun tavoitteena on saada koululaiset tarkastelemaan metsän asukkaiden elämää, 32 Metsästäjä 1 / 2007 P Virpi Skippari-Vilminko, kehityspäällikkö, Suomen 4H-liitto niiden hyvinvointia sekä metsästys- ja riistanhoitokulttuuria. Lapset ja nuoret pääsevät harjoittelemaan viivan ja värien käyttöä, ideoimaan ja oivaltamaan sekä tekemään omaperäisiä piirustuksia aiheesta, joka on kiinnostanut meitä suomalaisia sukupolvesta toiseen. Kilpailuaika kouluissa on 15.1.2007 15.3.2007, jonka jälkeen koulut valitsevat omat voittajatyöt. Piirustukset arvioidaan kahdessa sarjassa, 1.- 3. luokat ja 4.- 6. luokat. Koulut toimittavat piirustukset oman paikkakuntansa 4H-yhdistykseen, josta voittaneet työt välikarsinnan jälkeen toimitetaan Suomen 4H-liittoon. Suomen 4H-liiton ja Metsästäjäin Keskusjärjestön valtakunnallisen kilpailun arviointiraati valitsee valtakunnalliset palkittavat. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden koulujen voittajatyöt palkitaan tuotepalkinnoilla. Valtakunnallisen loppukilpailun parhaat palkitaan rahapalkinnoilla. Palkinnot jaetaan koulun kevätjuhlissa. 4H-nuorisotyö tukee lasten ja nuorten elämänhallinnan tasapainoista kehitystä. 4H-järjestö kannustaa jäseniään yritteliäisyyteen ja yhteistyöhön, korostaa luonnon ja ympäristön arvoja, edesauttaa käden- ja arjentaitojen hallintaa sekä edistää kansainvälistymistä ja eri kulttuurien ymmärtämistä. Tässä työssä keskeisiä toimintamuotoja ja välineitä ovat kerhot ja sitä kautta pitkäaikainen jäsenyys 4H-yhdistyksessä. TOP-yrittäjyyskasvatuksen toimintamalli, erilaiset kurssit, kilpailut, leirit ja tapahtumat, kansainvälisyystoiminta sekä työllistäminen. Vuosikymmenten aikana järjestö on osoittanut uudistumiskykyä ja kehittänyt toimintaansa kulloisenkin aikakauden tarpeita vastaavaksi säilyttäen kuitenkin aina perusarvonsa. Elinkeino- ja väestörakenteen muutosten virrassa 4H-nuorisotyöllä on vankka asema yhtenä maamme suurimmista nuorisojärjestöistä. 4H on työtä hyvän huomisen puolesta 4H-järjestö on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö. TOP tulee sanoista Tekemällä Oppii Parhaiten 4H-nuorisotyön tärkeä toimintaperiaate on te-
• kemällä oppiminen. 4H-liiton internet-sivuilla sijaitseva TOP -tehtäväpankki koostuu erilaisista teemoista ja niihin sisältyvistä tehtävistä ja koulutuksista. Tehtävät on jaettu eri tasoihin iän ja vaatimustason mukaan. TOP:in sisällöissä yhdistyvät käytännön ja käden taidot, yritteliäisyyteen ja yrittäjyyteen kasvaminen sekä työelämävalmiuksien edistäminen. TOP -tehtävistä lapsi voi rakentaa erilaisia oppimispolkuja oman kiinnostuksensa mukaan. Metsä - ja luontoaiheiset teemat johdattavat lapset ja nuoret kiinnostavien tehtävien avulla metsään ja luontoon. Piirustuskilpailun virikemateriaalissa ovat mukana esimerkkitehtävät "majan rakentaminen", "jänisten talviruokinta" ja "koiratehtäviä". Kyseiset 4H-TOP-tehtävät voi tulostaa osoitteesta www.4h.fi/top, aihepiireistä "metsä ja luonto" ja "eläimet" 4H-järjestön kehittämässä Metsissä Mahdollisuus -mallissa luodaan yhteistyöverkostoja metsä- ja luontoalan toimijoiden välille. Paikalliset verkostot eli metsätiimit toteuttavat lasten ja nuorten metsä- ja luontokasvatusta kouluyhteistyön avulla. Metsätiimit järjestävät mm. koululaisten metsäpäiviä, koko perheen tapahtumia, metsäpolkuja sekä ohjelmaa retkille ja leireille. Riistanhoitoyhdistykset ovat aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja järjestämässä toimintaa. Vuonna 2005 Metsissä Mahdollisuus mallin järjestämiin tapahtumiin osallistui yli 35 000 lasta ja nuorta. 4H:n kautta kohti hyvää työpaikkaa Kokemus ja ammattitaito ovat valttia tämän päivän työelämässä. Työhaku voi tuntua joskus raskaalta, mutta siihen kannattaa panostaa. Vielä enemmän kannattaa tietenkin panostaa Mielenkiintoinen metsä itse työntekoon. Hyvin tehty työ poikii usein Kaupungistumisen myötä kosketus luontoon on lisää töitä. Myös hyvä työtodistus voi olla ratvähenemässä. Lapsille metsä merkitsee usein kaiseva tekijä seuraavaa työpaikkaa hakiessa. 4H-yhdistykset ja niissä toimivat nuoret vain pientä puistoa tai muutamaa puuta kodin tai koulun lähellä. Oikea metsä voi tuntua jopa tuottavat varsinaisen nuorisotyön lisäksi myös monenlaisia sopimuspelottavalta ja mystiseltä. perusteisia palveluita. On tärkeää, että lapNuorten työkokemusten set tutustuvat metsään Kilpailun tavoitteena kartuttamiseksi ja työeläjo varhain. Asenteet ja on saada koululaiset mään tutustuttamiseksi mielikuvat ovat varsin paikalliset 4H-yhdistykvakiintuneita jo 12 -vuo- tarkastelemaan set järjestävät nuorille tiaina. Lapset kannattaa metsän asukkaiden vuosittain tuhansia työtipienestä pitäen ottaa muelämää, niiden laisuuksia kausiluonteikaan metsään. Näin lapsi sissa ja ympärivuotisissa tottuu metsään ympäris- hyvinvointia sekä tehtävissä. 4H-yhdistyktönä. Se ei ole pelottava metsästys- ja työnantajavaan mielenkiintoinen riistanhoitokulttuuria. set vastaavat hoidosta ja velvoitteiden paikka, jossa tapahtuu nuorille maksetaan työvaikka mitä jännittävää. 4H-kerhoissa käydään tutustumassa met- ehtosopimusten mukaista palkkaa. Yhteensä sään, opetellaan jokamiehenoikeuksia tai muita 4H-järjestö tarjoaa joka vuosi työ- ja harjoitteerä- ja retkitaitoja. Yhtä hyvin voidaan tutustua lutilaisuuksia n. 7 000 nuorelle ja n. 1 500 aisieniin, marjoihin ja yrtteihin, bongataan lintuja kuiselle usein yhteistyössä työvoimahallinnon tai käydään hoitamassa riistaeläinten ruokinta- kanssa. Nuoria työllistäessään yhdistykset tarjoavat paikkoja. Vaihtoehtoja on paljon, sillä se mitä kerhoissa tehdään, on pitkälti kiinni kerholais- palveluitaan sekä yksityisille kansalaisille, kunnille että muille toiminta-alueensa yhteisöille. ten omasta kiinnostuksesta. Ty y p i l lisiä tehtäviä ovat erilaiset siivous- ja huoltotyöt, seniorija muut hoitopalvelut sekä puutarhatyöt. Järjestö kouluttaa nuoret näihin palvelutehtäviin mm. 4H-pihataitaja- ja 4H-senioripalvelukoulutuksilla. 4H-nuorten dogsitter-palvelu auttaa kiireistä lemmikinomistajaa ja 4H-hevostaituri rientää apuun kun tarvitaan vakituista tai tilapäistä apua hevosen hoitoon Yhteistyön mahdollisuudet ja käytännöt ovat monenlaisia paikallisten tarpeiden mukaisesti. 4H-yhdistys voi esimerkiksi huolehtia sovittujen viheralueiden hoidosta kokonaisuudessaan tai hoitaa nuorten rekrytoinnin ja työllistämisosuuden sekä tarvittavan työnjohdon. Kesätöitä metsästä 4H-järjestö tarjoaa nuorille paljon työmahdollisuuksia metsän ja luonnon parissa. Paikalliset 4H-yhdistykset tarjoavat nuoria töihin apua tarvitseville metsänomistajille kohtuullista korvausta vastaan. Nuoret saavat tienestejä omalta paikkakunnaltaan ja metsänomistajat tarmokkaita työntekijöitä metsiinsä. Nuoret saavat myös kosketuksen metsäalaan, mikä saattaa innostaa heitä hakeutumaan alan koulutukseen. Suomen metsäsektorilla ollaan huolestuneita ammattitaitoisen työvoiman saannista tulevaisuudessa. Yhä harvempi nuori hakeutuu opiskelemaan ja töihin metsäalalle. Iän karttuessa metsäisistä harrastuksista tai töistä voi syntyä oma yritys. 4H-järjestön tavoitteena on kannustaa nuoria yritteliäisyyteen. Puun taimien kasvattaminen on perinteisesti kuulunut 4H-nuorten kesäisiin töihin. Taimituottajalle yritys on itsenäinen työpaikka, jossa oman käden jäljet näkyvät. Muita yritysmuotoja ovat esim. luonnontuotteista valmistetut tuotteet ja niiden myyminen. 4H:ssa tehdään ympäristötekoja Lannoitesäkkien keräys, joka on toiminut jo 30 vuoden ajan sekä hiljattain alkanut care4nature-palvelu sekä metallinkierrätys ovat tapoja työllistää nuoria, mutta myös arvokasta toimintaa ympäristön hyväksi. Alkuvuodesta 2006 käynnistyneessä care4naturepalvelussa 4H-järjestö ja Fujitsu Siemens Computers tarjoavat tietotekniikkalaitteiden noutopalvelua. 4H-nuoret noutavat vanhan laitteen pois korvausta vastaan ja hoitavat sen edelleen uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Asiakkaiden elämän helpottamisen lisäksi noutopalvelu aktivoi nuoria ansaitsemaan omaa rahaa ja harjoittelemaan työelämävalmiuksia ja yritystoiminnan alkeita. G Kiinnostuitko? Lisätietoja 4H-järjestöstä ja työpalveluista sekä paikallisten yhdistysten yhteystiedot löydät osoitteesta www.4h.fi Metsästäjä 1 / 2007 33
• Jänis jäljittämällä Vanha rusakko on aika veijari makaukselle menossa. Nuori rusakko taas voi jäädä makuulle vaikka keskelle maatalon pihaa. Urbanisoituneet rusakot asustelevat taajamissa, joissa on vilkas autoliikenne, valtateitä tai rautatie. Kunnon erämies ei sinne ajokoiraansa päästä. Kaksijalkainen ajuri siellä vielä pysyy terveenä. äniksen jäljitys on ­ niin kuin moni muukin metsästysmuoto ­ riippuvainen keleistä. Paras jäljityskeli on lauha ilma tai pieni pakkanen. Kovalla pakkasella jänis on vaikku ja haulikon teho on huono. Jos kuitenkin metsästät kovalla pakkasella, pidä patruunat housujen sivutaskuissa ja vaihda kylmät patruunat piipuista taskuihin ja lämpöiset vuorostaan piippuun noin vartin välein. Koska ampuminen on usein jäniksen "taakse" ampumista, haulit ottavat tuuheasta reisivilloituksesta vain tupon mukaansa ja uppoavat huonosti tappavalle alueelle. Niklattu lyijyhauli on hyvä. J Vanhan lumen aikaan kun seuraat yöllistä jälkeä peltoaukealla, se loppuu yllättäen. On vain reikä kinoksessa. Nyt on saalis jo repussa jos ampua osaat. Rusakko ei tule siitä reiästä ulos vaan muutaman metrin sivusta. Lumi vaan aukeaa pöllähtäen ja rusakko kirmaa täyttä laukkaa pakoon. Aukealla ei ole haittana puut eikä pusikko. Älä siis hätäile, päästä rusakko noin pariinkymmeneen metriin. Jos se pakenee suoraan poispäin, heitä laukaus korvien kärkeen. Jos se pakenee sivusuunnassa, heitä laukaus reilun metrin verran eteen. Vaikeampi tapaus on, kun löydät edellä kuvatun makuusloikan tieltä pusikkoon. Hyvin todennäköisesti rusakko on mennyt makuulle aivan lähimaastoon. Nyt maastonmuoto ja kasvillisuus ratkaisevat paljon. Yleensä rusakko ei ole makuulla suoraan jälkien päässä vaan se tekee kuin ongenkoukun ja palaa menojälken- sä sivulle. Se tarkkailee jälkiensä seuraajaa. On se sitten ilves, kettu tai ihminen, niin rusakko pakenee näkymättömästi siinä vaiheessa kun jäljittäjä on siellä koukun mutkassa tulossa. Älä tuijota jälkiä Niinpä kun aloitat jälkien seuraamisen tieltä maastoon, älä tuijota niitä jälkiä kuin sivusilmällä. Katseen on oltava sivuille pälyilevä. Rusakko voi ampaista kummalta sivulta tahansa pakoloikkaan. Etene hyvin hitaasti joka hetki ampumavalmiina. Jotain ääntelyä voit pitää; hyväksi koettu konsti on naksauttaa haulikon varmistinta. Jostain syystä se saa rusakon pakovietin syttymään. Kun rusakko ampaisee sivultasi vauhtiin, on ammuttava nopeasti joka puskan väliin missä sen näet. Hyvä haulikkomies sen useimmiten saa. Jos se nyt kuitenkin karkaa, niin peli ei ole vielä menetetty. Älä lähde sitä missään tapauksessa ajamaan. Anna sen olla rauhassa vähintään tunti. Se asettuu makuulle uudestaan aika nopeasti kun sitä ei häiritä, se on kuitenkin jo säikky lähtemään makuulta toistamiseen ja sitä on vaikea jäljittäjän päästä ampumaan. Mutta jos sinulla on kavereita tai apulaisia, niin järkeilyä peliin. Rusakoilla on omat pakotiensä ja reittinsä, ja ne ovat ainakin kokeneilla metsästäjillä tiedossa. Reilun tunnin päästä passit niihin arveltuihin "tuhannestaalan" paikkoihin. Ajomieheksi voi lähteä aseetonkin Uusi lumi ja tuoreet jäljet... Jäljittämään on hyvä lähteä, kun näkyy vain menneen yön jälki ja voi olla varma, että jäljet ovat tuoreet. Jos näkyy myös vanhempia jälkiä, on yritys arpapeliä. Ihannekeli on jos aamusta alkaa tulla räntää taivaan täydeltä ja sinulla on tuoreet yölliset jäljet vielä tallella. Ovelankin rusakon, joka makaa yleensä taajassa ryteikössä, nopea ampuja sillä kelillä kyllä ottaa. Rusakko liikkuu varsinkin pakkasyönä suurella alueella ja käy syönnöksillä useassa paikassa. Välillä se liikkuu teitä ja latuja hyväksi käyttäen jälkensä hämätäkseen. Makuulle se asettuu toisinaan hyvinkin kauas syönnöspaikastaan. Yleensä se menee tielle, ja jäljistä voi päätellä että se lähti suuntaan K, mutta se palaa tarkasti takaisin raidetta pitkin ja meneekin suuntaan N. Se menee tarkasti tienraidetta pitkin ja tekee sopivalla maastokohdalla pitkän loikan tieltä näkyvissä olevaan ruohotypäkseen tai pieneen katajapuskaan. Aura-autot kun lennättävät tiensivuille lumimoskaa, joten loikka on vaikea havaita. Kun rusakko voi maata aivan tien tuntumassa, ei tiesivua voi mennä koohottaa summassa. Ihannekeli on jos aamusta alkaa tulla räntää taivaan täydeltä ja sinulla on tuoreet yölliset jäljet vielä tallella. Eero Keskinen Vain reikä kinoksessa Aina rusakon löytäminen ei ole näin vaikeaa. 34 Metsästäjä 1 / 2007 Jouko Savonen
• henkilö, jos hän muuten on jäljittämisestä perillä. Passit riittävän kaukana Passipaikat täytyy valita yllättävänkin kaukaa oletetusta rusakon uudesta makuupaikasta. Rusakko kuuntelee nyt hyvin tarkasti ympäristön ääniä ja rahinoita eikä varmasti lähde sinne suuntaan, mistä näitä kuuluu. On tietenkin hyvä, jos nyt jäljittämään lähtevällä henkilöllä on ase, mutta tuskin hän sitä tässä tilanteessa pääsee käyttämään. Rusakko on jo säikky ja pakenee herkästi. Tärkeää on että jäljittäjä osaa lukea jälkiä. Kun hän havaitsee rusakon lähteneen makaukselta liikkeelle, hän huutaa kuuluvasti "LÄHTI". Näin passimiehet valpastuvat ja ovat valmiina ampumaan. Yleensä ei kulu pitkääkään aikaa, kun laukaus tai kaksi kajahtaa tai räntäkelissä "mossahtaa". Aina ei kuitenkaan näin käy. Rusakko väistelee passit, käyttää teitä hyväkseen, tekee pitkiä paluuperiä, kun on hidas ajuri perässä. Se kuuntelee tarkkaan mahdollisia ääniä ja liikennettä. Ajomies mylväisee harvahkoon tahtiin, jotta passimiehet tietävät, mihin suuntaan ollaan menossa, ja osaavat tilaisuuden tullen vaihtaa passipaikkaa. Liian lähelle ajoa ei pidä yrittää, se ei onnistu. Rusakko kuulee tarkasti ja vaihtaa suuntaa ja maisemaa. Vahvan lumen aikaan tällainen "jatkojäljitys" onnistuu melkoi- Rusakon makuullemeno. sen varmasti, jos on useampi passimies ja ajurilla on taitoa sekä kuntoa. Sukset tai lumikengät ovat tässä metsästyksessä välttämättömät, jos lunta on paljon. Yksityinen tie rusakon "surma" Nyt kun yksityistieasia on selkeytynyt, ja yksityisillä teillä ja laduilla saa ampua, on rusakon ampuminen helpottunut huomattavasti. Rusakolla on ikääntyessään omat ja samat reitit kulkea kun sitä ajetaan. Epäonnistuneenkin jahdin tuloksena reitit oppii muistamaan. Koiran ajossa reitit vähän muuttuvat, mutta ei olennaisesti, jostain syystä eri rusakotkin käyttävät samoja reittejä hyvin usein. Rusakoilla on myös mielialueensa, reviirit. Jos alueelta ammutaan rusakko pois, niin jo kahden-kolmen viikon sisällä alueella on jo toinen vakioasukas. Sitten rusakon ja metsäjäniksen risteymä. Se aiheuttaa päänvaivaa jäljittäjälle. Totuuden risteymistä kertokoon joku ekologi tai biologi. On kuitenkin melko kirjavia rusakon muotoisia jäniksiä keskitalvellakin, ja kas kummaa, ne makaavat taajoissa kuusentaimikoissa ja ovat tosi vaikeita jäljitettäviä. Makuulta lähtiessään ne jatkavat pysähtymättä suoraa reittiä kilometrimäärin. Painoltaan ne ovat rusakon luokkaa ja kokoa. Rusakon karkkojälki. Metsäjäniksen makuullemeno. Metsäjänis ja uudet kujeet Metsäjäniksen jäljitys poikkeaa jonkin verran rusakon jäljityksestä. Se liikkuu alkutalvesta hyvin pienellä alueella ja suojakelillä tuskin ollenkaan. Se makailee pienissä korpinärei- Rusakon tieltäpoistumisjälki. Metsästäjä 1 / 2007 35
• Kevyesti keskellä luontoa Nikonin uusi High Grade Light ­kiikari. Jatkat kävelyä... ...ja rakastat sitä. Koska Nikonin uusi HGL-kiikari on niin kevyt, tuskin huomaat sitä ennen kuin katsot sen läpi. Monikalvopäällystys takaa kirkkaan, terävän kuvan, jopa hämärässä. Vedenpitävä, huurtumaton rakenne varmistaa, että näet eteesi, minne tahansa polkusi vievätkään. Uusi HGL-kiikari Nikonilta. On aika nauttia askelten vapaudesta. 10x42 HG L DCF NIKON SUOMEN TOIMISTO NIKON NORDIC AB OJAHAANRINNE 4, 01600 VANTAA PUH: (09) 5660 060 FAX: (09) 5660 0626
• köissä ja tepertää tuskin aaria isompaa aluetta. Se syö papanansa ravinnoksi toistamiseen, koska varpuravinto ei sula pötsissäkään täydellisesti ensi kerralla. Näin sen ei välttämättä tarvitse lähteä ruoan hakuun isommalle alueelle. Pakkaskelillä se kuin virkistyy ja saattaa muuttaa jonkin verran paikkaa. Mustikanlehdet ja koivunvarvut ovat sen pääasiallista ravintoa. Jos nyt tapaat kirkkaat pupun jäljet etkä törmää suoraan syöntiteperryksiin, niin on tuumaustauko paikallaan. Nyt ei ole niin tärkeää jälkien ikä, kuten rusakolla, kunhan ne eivät nyt viikon vanhat ole. Pupu asustaa alkutalvesta pienellä reviirillä. nen on syytä jäädä jäljelle passiin. Poikkea sinä jyrkästi jäljeltä sivulle ja kuvittele suunnilleen mielessäsi, missä pupu makaa. Nyt lähdet kiertämään ympyrää, halkaisijaltaan vähintään kolmesataa metriä, vähän maastosta riippuen. Jos renkaasta ei tule ulos jälkiä, ala pienentää sitä vähitellen kuin olisit kierrejousi. Seuraa tarkasti tapahtumia renkaan sisälle, valmiina ampumaan. Jos näet renkaan sisäpuolella pupun jälkiä lähellä, pysähdy, lipsuta varmistinta ja pälyile jälkien suuntaan. Yskähdä ja liiku vain muutama metri kerrallaan joka hetki valmiina ampumaan. Jos Jäljille passiin Jos sinulla on metsästyskaveri, hä- Tärkeää on että jäljittäjä osaa lukea jälkiä. mitään ei tapahdu, mene hyvin hitaasti ja varoen jälkiteperrykseen. Pupu lähtee kuin valkoinen kerä jostain läheltä. Jos et sitä näe tai et pääse ampumaan, on kuitenkin kaverisi siellä sisäänmenojäljellä, sillä kuuluisalla "tuhannen taalan" paikalla. Jänis kuolee kyllä pienelläkin haulilla, mutta jäiset havut ja risut ovat ikäviä esteitä. Jälleen suosittelen hieman karkeampaa haulia. Jos jänis nyt kuitenkin karkaa, se ei yleensä käy uudelleen makuulle, vaan liikkuu hiljakseen hiippaillen lopun päivää. Hyvän jäljittäjän ajamana, hitaalla tempolla ja silloin tällöin möyhkäisten passimiehille tiedoksi missä mennään, tuloksena on usein pupu pataan. Jänis tekee jo helmikuulla pitempiä lenkkejä ja saattaa siirtyä jopa kilometrejä uuteen paikkaan. Syy liikkumiseen on lähestyvä kiimaaika ja kantavampi lumi. Tiedetään myös, että jänikset vaihtavat ruokavalikoimaa jopa muutaman päivän välein. Syynä tähän on se, että vaikka se syö jonkin myrkyllisen kasvin, se ei kuole kun ei syö sitä usein. G Nykytekniikka tulee avuksi makuulla olevan jäniksen paikantamiseen lämmönhakulaitteen avulla. Metsästäjä 1 / 2007 37
• Hannu Huttu VIELÄ EHTII - loukuilla ja raudoilla kevään minkkijahtiin Talvella minkit saattavat viettää lähes huomaamatonta elämää vesistöjen varsilla, jääonkaloiden suojissa. Asukkaan paljastaa vain pehmeään hankeen jäänyt parihyppyjälki, joka ilmestyy heinätuppaan juuresta sukeltaen jäälohkareen alle. Kevään edistyessä elämä vilkastuu, sillä minkin kiima ajoittuu maaliskuulle ja urokset vaeltelevat etsien naaraita. Metsästäjä 1 / 2007 K Marko Muuttola, suunnittelija, MKJ:n Laitialan toimintakeskus evät onkin tehokkainta aikaa pienpetopyynnille, sillä tuolloin saadaan saaliiksi yleensä paikallisia pesiviä yksilöitä. Pyynti on hyvä lopettaa huhtikuun loppuun eettisistä syistä, vaikka sen laki salliikin. "Ketun, supikoiran, mäyrän, hillerin ja minkin naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.-31.7." (MA 25 §). "Näätä ja kärppä on rauhoitettu 1.4.-31.10." (MA 24 §). Rautaa rannoille Passiivinen minkkipyynti jakautuu loukku- ja rautapyyntiin. Mieltymykset pyyntilaitteiden paremmuudesta vaihtelevat pyyntimiesten kesken, tärkeintä onkin miettiä tehokkain ratkaisu omaan käyttöön. Jos pyyntipaikat ovat lähellä ja helposti tarkastettavissa säädösten mukaisesti päivittäin "päivärutiinin" yhteydessä, on elävänä pyytävä loukku hyvä vaihtoehto. Kaukaisemmille paikoille taas sijoitetaan hetitappavat raudat, jotka voi kokea esimerkiksi viikonloppuisin. Pyyntilaitteet kannattaa sijoittaa vesistöjen varsille, muutaman metrin vyöhykkeelle vedestä. Maaston tarjoamia paikkoja hyödynnetään sijoittamalla pyydykset esimerkiksi kaatuneen puun viereen, sillan pieleen, venekatokseen tai kivikasaan. Minkin luonteenomaista piirrettä kiertää esteitä kannattaa käyttää hyväkseen ja rakentaa johteita ohjaamaan minkki loukulle. Uteliaana minkki tutkii yleensä kaikenlaisia koloja saaliin toivossa, ja tätä ominaisuutta kannattaakin hyödyntää loukkujen sijoittelussa. Yleensä loukku on hyvä naamioida paremmin maastoon piiloutuvaksi, lähinnä piiloon uteliaiden silmistä. Pyydyksen peittäminen säästää pyyntilaitetta ja suojaa eläintä säältä. Lisäksi muuten valoisan verkkoloukun peittäminen auttaa saalista rauhoittumaan, jolloin se ei vahingoita itseään. Syökää kalaa, syökää kalaa... Kalat ovat minkin perusevästä, sekaan napataan tilaisuuden koittaessa linnunpojat ja mu- 38
• nat. Jälkkäriksi kelpaavat ravut ja siimahännät. Yhteinen tekijä näille on tavaran tuoreus. Pilaantumaan alkaneet H raadot eivät minkkiä juuri annu H uttu kiinnosta. Alkusyksyn lämpimillä keleillä syötit pilaantuvatkin nopeasti, eikä syötinvaihto tuolloin ole pyytäjällekkään mieltäylentävä toimenpide. Minkki, kuten muutkin nisäkäspedot, elävät hajujen maailmassa. Elinpiirille jätetään merkkejä itsestä ja tutkitaan muidenkin hajupostit. Niinpä loukku voi pyytää hyvin ilman varsinaista syöttiä, kunhan sen saa hajustettua minkillä. Saaliiksi saadulla minkillä voi hajustaa muitakin loukkuja ja erityisesti naapurijärven loukkuja. Pyyntilaitteet kannattaa sijoittaa vesistöjen varsille, muutaman metrin vyöhykkeelle vedestä. Tällöin vieraan minkin hajujen ilmaantuessa tutuille jahtimaille ei paikallinen "isäntä" malta olla tarkastamatta loukkua, etenkään kiima-aikaan. Vaihtoehto kalan kanssa puljaamiselle löytyy minkin ruokalistalta. Hiiret ja myyrät sopivat minkin päivällispöytään. Tätä kannattaa hyödyntää houkuttelemalla paikalle hiiriä kuivan pesäpaikan ja ehtymättömien ruokavarojen tarjonnalla, esimerkiksi rakentamalla "hiirilinna". Hiirilinna on yksinkertaisuudessaan matala puulaatikko johon mahtuu heinäpaali sisään. Lattia- ja seinälaudoitus on juuri niin harvaa, että siimahännät mahtuvat kulkemaan rakosista. Lisäksi tarvitaan sateenpitävä katto ja viljaa sisään, niin jatkuva syötitys on hoidettu. Katonliepeiden on hyvä olla niin leveät että seinänviereen viritetyt loukut/raudat ovat myös suojassa. tunnelimaisuus parantavat pyyntitehoa. Loukkua voi keventää rakentamalla seinät esimerkiksi säänkestävästä vanerista. Pohja sekä keinulauta on hyvä olla karheaa materiaalia, jotta käpälät pitävät. Päätyverkoksi sopii minkkiverkko, tällöin esimerkiksi kärppä pääsee livahtamaan loukusta ulos. Kattoon kannattaa tehdä kantokahva sekä avattava luukku, josta syötti on helppo vaihtaa sekä saalis poistaa. Sisämenopäähän keinulaudan yläpuolelle seinään voi porata reiän mihin asetetaan esim. rautanaula estämään loukun laukeamisen pyyntiajan ulkopuolella, minkit voivat tällöin tutustua loukkuun jäämättä satimeen. Lisäksi kattoon, keinulaudan toiseen päähän, voi porata reiän, mihin laitetaan esimerkiksi osmankäämi laukaisun ilmaisemiseksi. Puikulan ollessa alhaalla loukku on lauennut. Tällöin loukun vireystilan voi tarkastaa kauempaakin vaikkapa kiikarilla. Verkkoloukku Verkkoloukku on kevyt ja helposti siirrettävä pyydys. Niitä on tarjolla runsaasti kaupallisesti, mutta helposti sen voi rakentaa itsekin. Toki tarkoitukseen sopii myös niin sanottu yleisloukku, mikä kokonsa puolesta pyytää Keinulautaloukku Keinulautaloukun etu verkkoloukkuun verrattuna on ehkä siinä että minkeistä itsestään tarttuva haju loukun seinämiin säilyy pitempään. Tämä lisättynä syötin tuoksuun sekä hämärä Metsästäjä 1 / 2007 39 Marko Muuttola
• muitakin pienpetoja, varsinkin supikoirat nuohoavat rantavyöhykkeitä. Minkille tarkoitettu verkkoloukku kannattaa rakentaa minkkiverkosta. Tällöin loukku on riittävän tukeva ja pienemmät piipertäjät pääsevät verkonreiästä ulos. Toimintaperiaatteeltaan se on samanlainen kuin yleisloukku. Hetitappavat raudat "Riistaeläinten pyydystämiseen tarkoitettujen rautojen on oltava sellaiset, että eläin joutuu menemään rautojen lävitse ja että ne eläimen kokoon nähden riittävällä iskuvoimalla aiheuttavat niihin joutuneen eläimen välittömän kuoleman. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 cm." (MA 10 §) Minkkipyyntiin sopivia hetitappavia rautoja ovat esimerkiksi Conibear ja Duke mallit 110ja 120 kahdella jousella varustettuna. Raudoille on rakennettava suojusputki, mikä estää muita eläimiä joutumasta niihin sekä suojaa rautoja säältä pitäen ne toimintakuntoisena. Lisäksi markkinoilla on ruotsalaisvalmisteisia Gävleborg- rautoja, jotka toimitetaan valmiissa suojaputkessa. Suojaputken voi rakentaa laudasta tai vesivanerista. Suurempien eläinten kuin minkin pääsy rautoihin estetään tekemällä noin 70 millin reikä suojaputken päätyyn. Rautojen asennus ja syötitys tapahtuu kannen kautta. Minkkibunkkeri voi suojata asukkaan ilmahyökkäyksiltä, mutta vaara piileekin sisätiloissa rautojen muodossa. Bunkkeri rakennetaan vesistön läheisyyteen noin 50x50 cm:n puulaatikosta tai muusta sopivasta materiaalista. Niinpä loukku voi pyytää hyvin ilman varsinaista syöttiä, kunhan sen saa hajustettua minkillä. Maahan se voidaan upottaa osittain tai kokonaan. Laatikkoon johtaa putki jonka laatikonpuoleisessa päässä on raudat. Putkeksi käy hyvin salaojaputkikin, kunhan suuaukko ei ole suurempi kuin 70 mm, jolloin saukko ei mahdu sisään. Laatikkoon heiniä ja viljaa, taikka irrallinen syöttirasia, millä on helppo heittää pilaantuneet syötit pois. G 40 Metsästäjä 1 / 2007
• Metsästäjä 1 / 2007 41
• Avusta tutkimusta ­ ilmoittaudu kerääjäksi! Hirvikärpänen ­ pelkkä riesako? Metsästäjien ja luontoväen sitkeä tuttavuus mittavan tutkimushankkeen kohteena. A Hannu Ylönen, Arja Kaitala, Sauli Härkönen, Sauli Laaksonen, Pekka Niemelä, Vesa Ruusila ustralian maaseutuväestön tervehdykseksi on ainakin irvileukojen mukaan vakiintunut käden heiluttelu kasvojen edessä. Se juontaa juurensa ärsyttävän silmiin ja sieraimiin tunkevan lehmikärpäsparven huitomisesta. Kautta Suomen saattaa pian vakiintua metsästäjien, marjastajien ja muiden metsässä liikkujien tervehdykseksi niskan ja hiusrajan harominen ja raapiminen. Tähän on syynä hirvikärpänen (Lipoptena cervi), kaikkien metsänkäyttäjien sitkeähenkinen tuttavuus, johon kukaan ei olisi halunnut tutustua. Viime vuosina metsästäjien ja marjastajien puheiden mukaan litteiden, hiuksiin tunkeutuvien hirvikärpästen lukumäärä on lisääntynyt ja mikä merkittävämpää hirvikärpäset olisivat käyneet aggressiivisemmiksi. Tämä näkyy ihmispuremien ja tulehdusten lukumäärän kasvussa. Kun me ihmisetkin koemme hirvikärpäsen vähintäänkin häiritsevänä, miten kokevat isäntäeläimet, hirvet, metsäpeurat ja metsäkauriit ne kymmenet, jopa sadattuhannet kärpäset, jotka vapaamatkustajina imevät verta ja lisääntyvät isäntänsä tuuhean turkin suojissa. Hirvikärpäsellä ilmiselvästi on, kuten nykyään hienosti sanotaan, merkittävä sosioekonominen vaikutus. Ihmetystä herättää se niukan tieteellisen tiedon määrä, mitä tästä tulokaslajista löytyy. Tai, emme edes tiedä, onko kyseessä tulokaslaji, vai ovatko ainoastaan aiemmin alhaisemmat hirvikannat pitäneet hirvikärpäskannat alhaisina ja vaikutukset pieninä. Tuoreimmat tieteelliset julkaisut ovat 1960- ja 1980 ­luvuilta. Tällä hetkellä tarkempaa tietoa kaivataan niin hirvikärpäsen lajista, käyttäytymisestä, levinneisyydestä niin Suomessa kuin naapurimaassamme Ruotsissa, lisääntymisestä ja isäntäeläimistä. Viimemainittu seikka on erityisen tärkeä suhteessa hirvikärpäsen mahdolliseen leviämiseen poronhoitoalueelle. Marraskuussa kokoontui Konneveden tutkimusasemalle tutkijajoukko, joille yhteistä oli innostus laajapohjaisen tutkimushankkeen kehittämiseksi tästä Suomen luonnon tutusta mutta tuntemattomasta, harmillisesta, taloudellisesti merkittävästä ja evolutiivisesti haastavasta lajista. Tutkimushankkeen tavoitteeksi asetettiin hirvikärpäsen perusekologian ja käyttäytymisen, leviämisdynamiikan sekä pohjoisiin alueisiin sopeutumisen tutkimus. Tutkimusryhmän vetäjänä on professori Arja Kaitala Oulun yliopistosta ja muina jäseninä allekirjoittaneet edustajat Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta, Joensuun yliopistosta, Metsäntutkimuslaitokselta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta ja Evirasta. Tarvitsemme teidän, metsästäjien ja luonnossa aktiivisesti liikkuvien apua tutkimusmateriaalin saamiseksi mahdollisimman kattavasti maamme eri osista. Tarvitsemme nyt kevättalvella ennen kaikkea kärpäsen koteloita hirvenmakuuksilta. Tämän artikkelin kanssa samaan aikaan jaamme metsästäjäjärjestöille eritellyn yhteistyöpyynnön, sekä myöhemmin "Kotelopakkauksia" keräysohjeineen, ja miten ja minne kotelonäytteet toimitetaan. Kärpäskotelot ovat koko kokeellisen tutkimuksemme perusta kuoriutumisdynamiikan ja käyttäytymisen tutkimiseksi. Kerääjäksi voi ilmoittautua Sauli Härköselle (puh. 010 211 3137, sauli.harkonen@metla.fi) jo tämän artikkelin perusteella. G 42 Metsästäjä 1 / 2007
• Loppuerä suosituinta sarkapukua Loppuerä suosituinta sarkapukua TALVIALEHINTAAN! ALVIALEHINTAAN! ALVIALEHINTAAN! Suomen suosituimmat metsästysasut 1. Suojaava kaulus, sisäpinta lämmittävää vakosamettia 2. Uutta metsästysasuun kehitettyä WoolVi-sarkaa, kaikki villan hyvät ominaisuudet ja lisäksi kestävä ja likaa hylkivä 3. Kosteanakin erittäin lämmin 4. Rintataskut mm. kännykälle, GPS:lle ja tutkalle Aito sarkapuku on aina suosiossa! Sarkapuku on jahtipukujen aatelia, sillä on pitkät perinteet metsästyspukeutumisessa. Varsinkin kylmillä ilmoilla aito sarkapuku on lämmin ja miellyttävä päällä, se kestää pientä kastumistakin menettämättä lämpimyyttään. Monille metsästäjille sarkapuku on yhä edelleen se mieluisin metsästysasuste. Erätukku kehitti yhdessä metsästäjien ja vaatealan asiantuntijoiden kanssa aitoa sarkapukua edelleen. Syntyi kaikkien aikojen edistyksellisin sarkapuku. AITO SARKAPUKU KYLMILLE ILMOILLE 5. Lämmittelytaskut 6. Tuulilistalla suojattu vetoketju 7. Takissa ilmava verkkovuori, yläosassa tyylikäs kangas 8. 9. Tyylikäs leikkaus, komea myös vapaa-ajan takkina Reilut ja hyvin sulkeutuvat taskut takissa, yht. 9 kpl 10. Hihansuissa lämmittävät fleece-resorit 11. Säädettävä takin helma 12. Housun vyötärössä 3-pisteinen kiristys 13. Housuissa kaksi suurta reisitaskua, taskuja yht. 5 kpl 14. Polvissa lämmittävä ja liikkumista helpottava vuori 15. Lahkeensuissa tarrakiristimet Ja nopeimmille kaupan päälle laadukas etupaketti, arvo 281 1. Alusasu Arvo 99 2. Väliasu Arvo 109 Puku + Etupaketti Lopp uerä nyt va in 149 +toimituskulut Ar vo yhteensä 630 3. Sarkalakki Arvo 29 aketin Hinta sisältää Etup Erätukun tärkein perusajatus on tarjota metsästäjille testattuja, laadukkaita tuotteita edulliseen hintaan. Kaupan hintoja alle puolet edullisempi hinta perustuu suuriin valmistuseriin ja suoraan toimintaan ilman kaupan välikäsiä. Laadukkaimmat sarkapuvut maksavat kaupoissa noin 360 . Erätukusta saat tämän uuden, aidon ja monin tavoin täydellisemmän JahtiJakt Sarkapuvun vain murto-osalla kaupan hinnasta. Maksat vain 149 . Lisäksinopeimmille tilaajille kaupan päälle arvokkaat edut 281 . Toteuta nyt unelmasi aidosta sarkapuvusta. Tilaa heti! 4. Pipo Arvo 29 Ja mikä parasta: sarkapuvun hintakin on nyt kohdallaan 5. Kynsikkäät Arvo 15 UUSI AITO SARKAPUKU NYKYAJAN VAATIMUKSIIN Internet-tilaukset 24h/vrk www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 08-840 4400 Myymälät: OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
• Kalleimman luokan kalvohaalari Kalleimman luokan kalvohaalari puoleen hintaan! puoleen hintaan! 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. Tuemme MKJ:n nuorisotyötä 19. 20. 21. 22. 1. Säädettävä kalvo-huppu, voidaan kääriä 2. Sisäkaulus lämmintä fleeceä 3. Pintakankaan alla veden ja tuulen pitävä sekä hengittävä AIR-TEX -kalvo, teipatut saumat 4. Täytteenä erittäin lämmin 120g Thermo AIR-TEX -vanu 5. Lenkit jäänaskaleille, 2 kpl 6. Sisällä tilava kännykkätasku 7. 2 isoa vetoketjullista rintataskua suojaläpillä 8. 2 lämmittelytaskua, lämmittävää fleeceä 9. Lämmin hengittävä sisävuori 10. Käsi- ja kalvosin lämmittävää fleeceä 11. Muotoiltu selkäosa 12. Sisällä vyötärökiristys 13. Sisällä henkselilenkit 14. Yläosassa turvaväri, alaosa merensininen 15. Erikoisvahvat painonapit ja ompeleet 16. Vyötäröllä vyökiristys pikalukolla 17. Vyötäröllä 2 lämmittelytaskua, sisävuori lämmintä fleeceä 18. Etureisitaskut molemmin puolin 19. Lahkeen sivuilla lantiolle asti aukeavat pitkät vetoketjut 20. Selässä takana ja lahkeissa näkyvät heijastimet 21. Polvissa lämpimät vahvikkeet 22. Lahkeen suissa tarrakiristys, lahkeissa lumiesteet Suomen oloihin suunniteltuun AIR-TEX kalvohaalariin on lisätty ominaisuuksia, jotka entisestäänkin parantavat sen ylivoimaista sateenja tuulenpitävyyttä. Kalvohaalari on kevyt, lämmin ja hengittävä! Uusi huomioväriyhdistelmä, harkitut yksityiskohdat ja kestävä rakenne. Nopeille hyödyllinen 168 :n arvoinen ETUPAKETTI kaupan päälle! 1. Alusasu Arvo 99 2. Fleece-väliasu Arvo 69 PUKU 2 1 IHO aketti Kalvohaalari + Etup vain 149 +toimituskulut 3. Pipo Arvo 29 etin Hinta sisältää Etupak Woodland-saappaan ylivoimaiset ominaisuudet: JahtiJakt ahtiJakt ahtiJakt Woodland oodland -saappaat pitävät jalkasi lämpiminä ja kuivina kesät talvet! 1 Kuljet varmasti, liukastelematta suunnittelema JahtiJakt Woodland -saappaan asiantuntijoiden pohjakuvio pitää liukkaassakin maastossa. Pohjan materiaaliksi on kehitetty kumiseos, joka ei pelästy pakkasiakaan. JahtiJakti Woodland -saappaan lesti on suunniteltu suomalaiseen jalkaan sopivaksi. alvilämmin Talvilämmin Woodland-saapas Woodland-saapas myös pakkaskeleille! myös pakkaskeleille! 2 Lisätuki nilkalle ja kantapäällevaimentaa iskuja Kiertojäykkä, erikoisrakenteinen välipohja ja pitää jalkaterän suorassa ja askeleen rullaavana. Nilkassa ja kantapäässä jalkaa tukeva lisätuki. ja vedenpitävä koko ajan... 3 Kestäväkärkiosa on aitoa luonnonkumia, joka kestää ja Saappaan taipuu väsymättä vuosikausia. Vahvistettu kärki ja kantaosa suojaavat kolhuilta ja lisäävät kulutuskestävyyttä. mukaan 4 ...joustava tilanteen varsi keventää saapasta, ei hiosta Vedenpitävä, kangasmainen ja tuo lisämukavuutta, sillä varren voit halutessasi kääntää alas. Kiristysnauha estää satunnaiset vesiroiskeet ja toimii hangessa lumilukkona. Maastossa liikkumisen nautinto lähtee kunnon jalkineista. JahtiJakt Woodland -saappaat tukevat jalkaasi, kun kuljet kallioilla ja juurakkoisille poluilla, ja vaikka astuisit välillä puroonkin. Pohjakuvio pitää märällä ja liukkaalla, eikä saapas + toimituskulut säikähdä pakkastakaan. Ja mikä olennaista: JahtiJakt Woodland -saappaat pitävät jalkasi kuivina ja lämpiminä säässä kuin säässä. JahtiJakt Woodland -saappaat kulkevat kanssasi kauas ja pitkään! 59 59 tuntuu kevyemmältä, 5 Kävely enemmän jaksat Puhelintilaukset: Puhelintilaukset Ma - Pe klo 9 - 18 klo 9-18 Ma-Pe Iskuja vaimentava, joustava pohjallinen keventää askellusta. Irrotetttava pohjallinen on muotoiltu ja antibakteerikäsitelty. Vahva kanttaus antaa saappaalle kestävyyttä ja ryhtiä. Huom! Mittaa jalkateräsi pituus valmiiksi ennen soittoa. Oikean mitan saat, kun seisot, paperin päällä, piirrät jalkasi ja mittaat kuvan. Internet-tilaukset Tilaa netistä www.Eratukku.fi 24h/vrk www.eratukku.fi MYYMÄLÄT: OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, VANTAA: Valimotie 27, Ark 10-19 la 10-16, Myymälät: OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10 - 19 la 10 - 16 08-840 4400 08-840 4400 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
• Leikkaa tästä! _____________________________riistanhoitopiirille METSÄKAURIIN SAALISILMOITUS Metsäkaurissaaliin ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (432/2005) mukaan metsästäjän on ilmoitettava alueella toimivaltaiselle riistanhoitopiirille metsäkauriin metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun metsäkauris on tullut metsästetyksi. Metsästäjän nimi Osoite Puhelinnumero Riistanhoitoyhdistys, jonka toimintaalueelta saalis on saatu Kun metsäkauris on saatu tilalta, joka kuuluu metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueeseen, merkitse metsästysalueen pinta-ala sarakkeeseen S. Metsästysseuran / metsästysseurueen nimi Kun metsäkauris on saatu tilalta, joka ei sisälly metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueeseen, merkitse tilan pinta-ala sarakkeeseen T. Kunkin eläimen tiedot omalle rivilleen. (Katso täyttöohje ja yhteystiedot kääntöpuolella!) aikuinen kaato naauros pvm ras vasa uros naaras pyyntipaikan sijainti kunta, kylä, tilan nimi ja kiinteistötunnus (rek. no.) T Tilan pintaala S Seuran / seurueen pinta-ala yhteensä Allekirjoitus: ___________________ paikka _____ / _____20____ pvm ________________________________________________ allekirjoitus Leikkaa tästä! Metsästäjä 1 / 2007 45
• Leikkaa tästä! 46 Metsästäjä 1 / 2007 Leikkaa tästä!
• Satoi tai paistoi, liikunnan iloa Satoi tai paistoi, liikunnan iloa lisää North ICE -kalvopuku, lisää North ICE -kalvopuku, -kalvopuku, markkinoiden halutuin! markkinoiden halutuin! North ICE alvopuku Etupakett Kalvopuku + Etupakettii Tilauksesi ilauksesi arvo 519 arvo arvo 519 MAKSAT MAKSAT MAKSA VAIN: AIN: Tämä yli 200 etupaketti KAUPAN PÄÄLLE! 1. MicroDry -väliasu Uusi odotettu tekninen huipputuote kerros-pukeutumiseen, takki ja housut mikro-fleeceä. Ulkoilupuvun alle kylmillä ilmoilla. Oivallinen myös oloasuna, väri tyylikäs harmaa. 99 +toimituskulut Arvo 69 arvo* Huippusuosittu North ICE kalvopuku, AIR-TEX® -kalvolla varustettuna, pitää uskomattoman hyvin veden ja tuulen, tietysti myös saumoista. Sen hengittävyys on huipputasoa ­ siksi se sopii kaikkeen liikuntaan joka säällä ­ kerrospukeutumisen ansiosta myös pienessä pakkasessakin. 2. Fleece Uusi tyylikäs ja käytännöllinen tekninen fleece-takki. Miellyttävää softfleeceä. Tilavat taskut. Värit: harmaa /punainen punaisen puvun mukana ja musta /sininen sinisen puvun mukana. Arvo 59 3. Reppu Edustava City-reppu monipuoliseen käyttöön. Tilavuus 20 l. Hiostamattomat, pehmeät viilekkeet ja selkätuki. Sadesuoja, useita taskuja ja tilaa mm. pyöräilykypärälle ja 2:lle juomapullolle. Arvo 39 Lisäetuna nettitilaajille! North ICE kalvopuku Etupaketti Tilauksesi arvo yht. * suositushinnoin 298 arvo* 221 Hanskat Lämmin, tyylikäs, hyvin käteensopiva North ICE -hanska. Vahvistettu kämmenosa. Väri: musta. Arvo 29 Pipo Lämmin ja edustava kaksinkertainen villakangas North ICE-pipo. Väri: musta arvo* 519 Maksat vain ETUSI ETUSI 99 420 420 North ICE Arvo 25 North ICE -kalvopuku täynnä hyvin suunniteltuja yksityiskohtia: Veden- ja tuulenpitävä Kätevät kainaloAIR-TEX® -huppu tuuletukset kolme reilua etutaskua Takissa selkää suo- Kätevä povitasku jaava, muotoiltu helma. Lahkeissa nauhakiristys Internet-tilaukset 24h/vrk www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 08-840 4400 Myymälät: OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
• Eräaatoksia valtion mailta Suomalainen eräkulttuuri on saaliin kunnioittamista, luonnon rauhan vaalimista, erämiesten liikkumisen vapauden ja tilan turvaamista ja luontoyhteyden ylläpitoa. Eräkulttuuri valtionsaloilla G Riistanpyytäjät asuttivat maatamme heti jääkauden jälkeen. Riistaa, turkiksia ja vesien viljaa on kautta aikain pyydetty sekä omiin tarpeisiin että kaupankäyntiin, ja pyyntikulttuuri on kehittynyt ja muuttunut luonnon ja lajiston muutoksien myötä. Eränkäynti on tärkeä osa koko suomalaisen kulttuurin kehitystä. Metsästyksen ja kalastuksen keinot ovat aina oman aikansa tuotoksia. Eipä enää käy vaikkapa karhun pesältä pyynti tai jalkarautojen käyttö, koska arvot ovat muuttuneet yhteiskuntamme kehittyessä, mikä taas ohjaa lainsäädännön kehittämistä. Suurin osa ennen keskeisistä pyyntimenetelmistä on nykyään eettisistä tai ekologista syistä kielletty. Metsähallitus on aina vaalinut suomalaista eräkulttuuria. Se ei tarkoita pelkästään vanhojen pyyntimuotojen ja rakenteiden, kuten pyyntikuoppien, liistekatiskojen tai pyyntipatojen, 48 Metsästäjä 1 / 2007 säilyttämistä ja taltiointia. Tämä työ kuuluu lähinnä museotoimelle ja tutkimuslaitoksille, vaikka tottahan mekin siinä omalta osaltamme olemme mukana. Eräs tärkeimmistä tavoista vaalia eräkulttuuria on määritellä ne arvot, joiden ylläpitoa, esiintuomista ja huomioonottamista pidämme metsästyksessä ja kalastuksessa tärkeinä. Samat arvot ovat varmaan olleet tärkeitä myös menneiden aikojen erämiehille, sillä elämyksenä eräkokemus on ajaton, aina ihmistä puhutteleva. Suomalainen eräkulttuuri on saaliin kunnioittamista, luonnon rauhan vaalimista, erämiesten liikkumisen vapauden ja tilan turvaamista ja luontoyhteyden ylläpitoa. Näihin liittyviä elämysmahdollisuuksia löytyy eritoten harvaan asutuilta ja syrjäisiltä valtion mailta. Myös metsästyskoiran käyttö sekä nuotion teko ja metsässä yöpyminen kuuluvat oleellisesti eräkulttuuriimme. Erämiehelle luonnontuntemus ­ taito lukea ja tulkita luonnon ilmiöitä sekä liikkua luonnossa ­ on aina ollut suuri tyydytyksen ja ylpeyden aihe. Meidän tuleekin huolehtia siitä, että luonto- ja erätieto välittyy myös tuleville sukupolville. Yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa turvaa teoreettista tiedon siirtoa, mutta käytännön tason eräosaamista turvaa vain erämahdollisuuksien järjestäminen nuorille. Metsähallituksen edulliset nuorisoluvat ovat yksi konkreettinen keino, jolla koetamme ohjata nuoria eräharrastuksen pariin. Suomi on pinta-alallisesti iso maa ja eri alueilla eräkulttuuri on ollut lajistosta ja luonnon olosuhteista johtuen erilaista. Esimerkiksi Lapissa, Itä-Suomessa ja saaristoalueilla on kussakin erilainen eräkulttuuri: esimerkiksi riekonpyynnissä on aivan toisenlaiset elkeet kuin hylkeenmetsästyksessä. Nämä alueelliset erityispiirteet tulee myös pitää mielessä eräkulttuurista puhuttaessa. Metsästys- ja kalastussaaliilla on myös taloudellista merkitystä kotitalouksille: monen perheen pöydässä syödään säännöllisesti omista verkoista nostettua kalaa tai oman hirviporukan metsästämää hirveä. Itse pyydystetyn saaliin hyödyntäminen kotitaloudessa kuuluu myös suomalaiseen eräkulttuuriin, mikä ei ole ollenkaan itsestään selvää näinä "Catch and Release"-aikoina. Kulttuuri on aina muutoksessa, eikä eräkultuuriakaan voi stabiloida paikalleen: tämänpäiväinen on huomisen eilinen. Yhteiskunnallinen kehitys heijastuu eräkulttuuriin teknisten apuvälineiden kehityksenä, erämaiden saavutettavuutena, palveluvarustuksiin liittyvien odotusten lisääntymisenä ja esimerkiksi yhä tarkemman riistakantaseurannan tulosten välittömänä hyödyntämisenä. Eränkäyntiä on aktiivisesti sopeutettu arvojen muutoksiin ja muun muassa toiminnan etiikka on jatkuvasti puntarissa. Eräkulttuuriin liittyvä pyyntikohteen hengen riistäminen koskettaa voimakkaasti ihmisen tunteita. Ennen tunnetiloja purettiin muun muassa jumalia lepyttelemällä, nykyään se kanavoituu esimerkiksi eettisenä keskusteluna eränkäynnin, erityisesti metsästyksen, tarpeellisuudesta. Mikä voisi olla Metsähallituksen rooli suhteessa eräkulttuurin uhkiin? Meidän tulee muun muassa seurata yhteiskunnallista kehitystä ja osallistua tarvittaessa siihen liittyvään keskusteluun. Kuitenkin toiminnan reunaehtoina ovat lainsäädännön ja tulosohjauksen antamat tehtävät. Toiminnan suunnitelmallisuus, hyvät suunnittelujärjestelmät ja niiden osaava käyttö sekä erityisesti metsästyksen ja kalastuksen kestävyyden osoittaminen ovat parhaita keinoja eränkäynnin arvojen kyseenalaistamista vastaan. G Jarmo Väisänen, Metsähallitus Hannu Huttu
• Talviliikkujan suosikkipuku 2007 talvialehintaan ­ lisäksi nopeille arvokas etupaketti! Kalvollinen kevyttoppapuku-uutuus Uusi muotoilu! Uudet värit! Uudet huippuominaisuudet! Uskomattoman edullinen hinta! Helposti irrotettavan hupun saa aina sopivaksi kaksisuuntaisella säätömahdollisuudella. Punaisen mallin piilotetut helmaja vyötärökiristyssäätimet eivät hankaa tai tartu kiinni. Sinisessä mallissa rintataskun vetoketju suojattu roisketiiviiksi. Punaisessa mallissa 4 vetoketjullista taskua takin rintamuksessa.Lisäksi 2 taskua lantiolla. Sin. mallissa takin sisällä mm. povi-, kännykkä- ja verkollinen säilytystasku. Syksyllä ja talvella turvalliset heijastinnauhat ja -logot taattua 3M-laatua. en NorthICE kalvollin aketti + etup kevyttoppapuku (298,-) Uusiin vyötärömallisiin housuihin lisätty vyölenkit. Housujen selkäpuolen korotettu vyötäröosa suojaa ja lämmittää ristiselkää. Housuissa vetoketjulliset sivutaskut. Sinisessä mallissa lisäksi vetoketjullinen takatasku. Lahkeensuihin piilotettu kätevä kuminauhakiristys. Sinisessä puvussa lisäksi tarrakiristys. 129 + toimituskulut PIKKUPAKKASIIN JA PYRYIHIN Uusi NorthICE kalvollinen kevyttoppapuku on suunniteltu Suomen vaihteleviin ja tuulisiin säihin. Kalvollinen kevyttoppapuku on erinomainen asu liikuttaessa yllättäen vaihtuvissa olosuhteissa. AIRTEX -kalvon vedenpitävyys ja hengittävyys sekä lämmittävä 80 gramman silkkivanutoppaus takaavat, että käyttäjä pysyy koko ajan kuivana ja lämpimänä. Kaupan päälle 218:n arvoinen etupaketti: NorthICE fleece-sormikkaat Arvo 25 Maksa 0 150,- ARVO 150,- ARVO NorthICE MicroDRY -tekninen alusasu Arvo 99 Maksa 0 Internet-tilaukset 24h/vrk Myymälät: NorthICE fleece-väliasu Arvo 69 Maksa 0 NorthICE RIB-pipo Arvo 25 Maksa 0 250 eurolla! kun ostat vähintään lisäksi kaujesi Voit valita muiden etu alvokengät tai kt -k pan päälle JahtiJa nkan! upean North ICE -ri OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16 08-840 4400
• Hu TRACKER CLASSIC HELPPOA! 3-värinen ledivalorivi helpottaa suuntimista. Haukunilmaisin; valo ja ääni muuttuu koiran haukkuessa. HELPPOA! Lähikytkin (koira alle 1,5km etäisyydellä) näyttää koiran suunnan ja etäisyyden hetkessä. Valmius kahden koiran seuraamiseen. Laiteessa mykistysmahdollisuus, tällöin suunnitaan pelkällä valolla. ajluoALE R ot e AnnammN* U peasti! peasti! Toimii noheittoToim no Nyt ulos 0 kpl erä: 10 hintaan, Vain 549 + toimitusk ulut LISÄKSI uskomattomat talvitarvikeTARJOUKSET! Bluetooth GPS-vastaanotin i-Blue - soveltuu sekä Tracker MyWayn että Pointer 2007 koira-GPS:n kanssa sekä lukuisten muiden sovellusten kanssa käytettäväksi Löydätkö parempaa? Kuuluvuus ­ Taajuus 138 MHz, teho 150 mW Tarkkuus ­ Tracker-teknologian ansiosta huipputarkka suunta ja matka Suuntimanopeus ­ Trackerteknologia mahdollistaa todella nopean ja helpon suuntimisen Helppo ja nopea! Rakenne ­ Kovaan metsästyskäyttöön rakennettu tutka, luja alumiinirunko sekä patentoidut, kestävät antennit Häiriöttömyys ­ Haukunilmaisin toimii virheettömästi joka säässä 63 10 55 10 10 57 6 (Arkisin klo 8-16) (Arkisin klo 16-20) MyWay suojakotelo - Nokia-puhelmiin Pointer Koira-GPSvaljaat Värilliset irtopannat - koiran talutukseen TRACKER EXACT peasti! peasti! Toimii noheittoToim no Nyt ulos 0 kpl erä: 10 hintaan, Vain 335 + toimitusk ulut Classic&Supra vyökotelo Pointer koira-GPS akku (valjasmalli) 3,6 V AA-lithium paristo + toimituskulut · Kevyt lähetin alumiinia, paino alk. vain 72 g · Erittäin tarkka · Erittäin nopea ja helppo käyttää · Säädettävä haukunilmaisin · Merkkivalo patterille Soveltuu erinomaisesti mm. beaglelle, dreeverille, pystykorvalle, mäyräkoiralle, lintukoirille jne... Soita ja tilaa! 020-7477 080 08-5400 600 (Arkisin klo 9-17) (Arkisin klo 17-20) tai Soita ja tilaa! 08-5219 210 08-5400 600 tai *) voimassa huhtikuun loppuun sti! Toimi nopea 20 ED ta kaikis otöistä huolt sineen varao
• Pakkassäiden suosikkipuku 2007 talvialehintaan! ­ lisäksi nopeille arvokas etupaketti! Kalvollinen toppapuku-uutuus 2007! Uusi muotoilu! Uudet värit! Uudet huippuominaisuudet! Uskomattoman edullinen hinta! Helposti irrotettavan hupun saa aina sopivaksi kaksisuuntaisella säätömahdollisuudella. Kainaloiden tuuletusaukot on suojattu roisketiiviillä vetoketjuilla. Myös lastenmallit! Katso netistä www.eratukku.fi Säädettävällä helmakiristyksellä saa takin sopimaan keliin kuin keliin. Sin. puvussa kaksi tilavaa vetoketjullista taskua takin sivuilla ja kaksi rintamuksessa. Pun.takin vuoressa vetoketjullinen sekä tarrallinen povitasku. Lisäksi tilava verkkotasku. Hihojen napakka tarrakiristys estää kylmän ja lumen pääsyn ranteisiin. 149 + toimituskulut en NorthICE kalvollin etti etupak toppapuku + (398,-) Pun. mallissa roisketiivis vetoketju suojaa hiha-/ hissilipputaskussa olevia tarvikkeita. Miellyttävä, tarroilla säädettävä joustovyötärö on takaa korotettu suojaamaan ristiselkää. Housujen henkselit ovat kätevästi vetoketjulla irrotettavissa. Lahkeiden vetoketju- ja tarrakiristyksellä lahkeensuut saa helposti esim. monon päälle. PAKKASEEN JA LASKETTELUUN! Talviulkoilijan ja laskettelijan unelmapuku vahvalla 120 g:n silkkivanutoppauksella. Parhaissa alan laboratorioissa testattu AIRTEX -kalvo pitää erinomaisesti veden, tuulen ja pakkasen. Sen hengittävyys on parasta tasoa ja kalvollinen toppapuku pitää sinut lämpimänä kovimmillakin pakkasilla. Kaupan päälle 237:n arvoinen etupaketti: NorthICE-kintaat (punainen tai musta) Arvo 29 Maksa 0 150,- ARVO 150,- ARVO NorthICE RIB-pipo Arvo 25 Maksa 0 NorthICE MicroDRY -tekninen alusasu Arvo 99 Maksa 0 Internet-tilaukset 24h/vrk Myymälät: NorthICE fleece-väliasu Arvo 69 Maksa 0 NorthICE fleece-kaulahuivi Arvo 15 Maksa 0 Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 250 eurolla! kun ostat vähintään lisäksi kaun etujesi Voit valita muide -kalvokengät tai pan päälle JahtiJakt -rinkan! ICE upean North OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, www.eratukku.fi VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16 08-840 4400
• Piireissä tapahtuu Etelä-Savo Karhun metsästys koiralla ja jäljestys ­ koulutus PAIKKA: Hotelli Juva AIKA: lauantai 17.2.2007, klo 9.00 ­ 15.00 Riistanhoitopiiri järjestää yhteistyössä Suomen Metsästysjäljestäjät ry:n kanssa koulutuksen karhun metsästyksestä ja metsästysjäljestyksestä. Koulutus on tarkoitettu erityisesti käytännön karhunmetsästyksestä kiinnostuneille. Osanottoa toivotaan myös vahingoittuneiden riistaeläinten jäljestystoiminnassa toimivilta tai tehtävästä kiinnostuneilta. Metsästysjäljestys -koulutuksen pääpaino on vahingoittuneissa suurpedoissa. Kouluttajina toimivat Yrjö Eronen, Juha Virekoski sekä Ville Hokkanen. Koulutus on osallistujille maksutonta. Kahvit ja ruokailut hoitaa kukin kurssilainen itse. Hotelli Juvassa on mahdollisuus sopimuslounaaseen. Koulutustilaisuus järjestetään SMJ:n vuosikokouksen yhteydessä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Etelä-Savon riistanhoitopiiriin 12.2. mennessä: (015) 452 830 tai etela-savo@riista.fi. Tervetuloa! Kymi Pohjois-Häme Majavanmetsästys -koulutus Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri ja Längelmäveden riistanhoitoyhdistys järjestävät kaikille avoimen majavanmetsästys-aiheisen koulutustilaisuuden 15.3.2007 klo 18.00 Hyytiälän Metsäaseman auditoriossa Juupajoella, Hyytiäläntie 124 35500 Korkeakoski (auditorioon mahtuu 100 henkilöä). Tilaisuudessa käydään läpi majavanmetsästykseen liittyviä erityiskysymyksiä sekä majavan metsästämistä jousella. Kouluttajana toimii Pohjois-Savon riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Ville Hokkanen. Tarkempaa tietoa tilaisuudesta osoitteesta www.riista.fi/pohjois-hame Tervetuloa tutustumaan majavanmetsästykseen! Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri ja Längelmäveden riistanhoitoyhdistys Pohjois-Savo Kymen METSO - talvileiri 27.2.-2.3.2007 Tule oppimaan erätaitoja ja suorita metsästäjätutkinto METSO ­ leirillä, Valkealan Anttilassa. Leirin ohjelma sisältää mm. leirimajoitus majalla, jossa sauna ja pesutilat metsästäjätutkinto: koulutus ja tutkintotilaisuudet ammunnan opetusta ilma-aseilla, laseraseella ja ampumaradalla erätaitoja, saaliin käsittelyä, riistan- ja metsänhoitoa Stora-Enson työmaalla ja asiantuntijoiden opastamana koiria ja metsästyskoirien käytön opastusta loukkupyyntiä ja ruokintalaitteiden rakentamista kilpailuja, tehtävärasteja ketun ja jäniksen metsästystä ja kyttäysjahtia * * * * * * * * * Eräilta Perinteinen Eräilta järjestetään Hotelli Iso-Valkeisella 24.1.2007 klo 18.00. Luennoitsijoina toimivat mm. Viron Metsästäjäliiton toimitusjohtaja Andres Lillemäe ja Suomen Metsästäjäliiton apulaistoiminnanjohtaja Panu Hiidenmies. Eräillan järjestävät yhteistyössä Pohjois-Savon riistanhoitopiiri, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri ja Pohjois-Savon kennelpiiri. Tervetuloa! Leirimaksu 100 e. Ilmoittautumiset 2.2.2007 mennessä sähköpostitse osoitteella: sml.kymenpiiri@co.inet.fi tai postitse osoitteella: SML Kymen piiri, Teerenkuja 5, 45740 Kuusankoski. Ilmoittautumiseen: nimi, syntymäaika, osoite, puhelin kotiin, huoltajan nimi, suorittaako metsästäjätutkinnon (erillinen maksu 13 e) ja mahdolliset ruoka-allergiat. Tiedustelut: Kai Korpi 0400-869707, Erkki Pentinniemi 0400-636611. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma ja maksulomake postitse. Tule mukaan osaavaan joukkoon oppimaan uusia asioita. Ilmoittaudu pian, sillä osanottajamäärä on rajattu (30)! Suomen Metsästäjäliiton Kymen piiri ry 52 Metsästäjä 1 / 2007 Päivä riistalle Pohjois-Savossa perinteisesti järjestetty PÄIVÄ RIISTALLE ­tapahtuma muuttuu. Ajankohtana on aiemmin ollut tammikuun kaksi viimeistä viikkoa. Jatkossa tempaistaan riistan vuoksi koko pyyntikausi. Uudenlaisen tapahtuman tarkemmat tiedot ja ohjeet osallistumisesta julkaistaan myöhemmin. Rhy:n vuosikokouksessa 2007 elokuvia Pohjois-Savossa kaikkien riistanhoitoyhdistysten vuosikokousten valtakirjojen tarkistus alkaa tuntia ennen kokousta. Valtakirjojen tarkistuksen aikana esitetään metsästysaiheinen elokuva. Tervetuloa katsomaan!
• UUSI Asekaappi-mallisto JättiETUPAKETILLA! LEIJONA 160 8-16 aseelle · Erittäin järeää tekoa · Murtovarma holvilukko · Helposti muunneltava ­ oikealla 2 kpl irroitettavia välihyllyjä · Uusi tyylikäs ulkonäkö · Ovessa kullattu leijonavaakuna · Kiinnitysreiät pohjassa/ takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 700 x syvyys 460 mm Paino: tyhjänä 145 kg, aseiden kanssa n. 200 kg Väri: Burgundin ruskea Lukko: avainlukko + kolmipuolainen kullattu avauskahva 16 R (SIS) 8-16 aseelle · Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä · Irroitettava ylähyllypatruunoille ja varusteille · Hyvät tilat kiikariaseille ja pistooleille. · Kaappi helposti muutettavissa kahteen eri malliin 1. väliseinällä ja 2. kolmella säädettävällä välihyllyllä tai ilman väliseinää · Ovessa4 kpl puhdistuspuikon pidikettä · Kiinnitysreiät pohjassa/ takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 575 x syvyys 400 mm Paino: tyhjänä 152 kg Väri: valkoinen Lukko: Hyväksytty Mayer-turvalukko ja varaavain, vahva kampalukitus tt tupaketti IJ LEIJONA 160 + Etu KAUPAN PÄÄLLE 549 LEIJONA 100 3-5 aseelle tu etti OTSO 16R+Etupak tt Arvo 59 +rahti TURVASÄILÖ kodin ja toimiston arvotavaroille: rahoille, koruille, cd-levyille jne. Mitat: 350x270x160mm Paino: tyhjänä 6 kg. Palokestävyys 30 min. Sopii Leijona 160-ja Otso 16R -asekaapin sisälle. 569 OTSO 8-15 R (SIS) 8-15 aseelle SIShyväksytty Nro 1030 +rahti LEIJONA 140 8-11 aseelle OTSO 5 PANSSARI 3-5 aseelle OTSO 8 PANSSARI 5-8 aseelle 299 449 249 349 449 +rahti +rahti +rahti +rahti +rahti 10 LEIIJONA 100 LE J ettti +Ettupak ti +E u pake 14 LEIJONA 140 LEIJ +Etupaketti +Etupaketti panssari OTSO 5 panssari TS tupaketti +E tupaketti +E panssari OTSO 8 panssari TS +Etupaketti +Etupaketti OTSO 8-15R TS 8-15 +Etupaketti +Etupaketti Tämä JättiETUPAKETTI arvo 177,- KAUPAN PÄÄLLE! 1. JahtiJakt -lintu-/asereppu · Täysin kahisematon pintakangas · Nahkainen kotelo aseelle repun selkäosassa · Tukeva säädettävä lantiovyö · Lantiovyössä taskut pikkutavaroille · Yhteensä 6 kpl erillistaskua · Repun viilllekkeissä säädettävä rintaremmi Arvo 59,- 2. JahtiJakt -asekotelo · Vahva täyspitkä 2-suuntainen vetoketju · Tekstiilinahkavahvikkeet · Irroitettava kantohihna · Sisällä erittäin vahvat pehmusteet · Jäykistetty vahva rakenne · Vahvat ja kestävät kantokahvat 3. JahtiJakt -käsivalaisin Arvo 39,- 12 huippukirkasta LED-valoa 0;- 4. 5 vuoden murtautumattomuustakuu Arvo 79,- 0;- 0;VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, Jos asekaappiisi murtaudutaan koti-/toimistomurron yhteydessä, sinun tarvitsee ainoastaan esittää meille kopio rikosen ilmoituksesta. Saat VIIDEN vuod omuuställöin veloituksetta murtautumatt tilalle uuden kaapin. takuu Internet-tilaukset 24h/vrk www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 08-840 4400 Myymälät: OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
• udestaan Rakka ruoka Kestosuosikki kaikissa lehdissä on ruokasivut. Metsästäjä-lehdessä ei ole muutamaan vuoteen ollut "reseptinurkkaa", mutta nyt on! Alkaneen vuoden ajan metsästäjien keittiöniksejä rikastuttaa Aila Hietala Punkalaitumelta. Viettäkää herkullisia hetkiä riistan parissa! Savupeuranlihapiirakka uunipelti 50 cm Pohja: 125 gr. 2 dl 1 tl 2½ dl 1 kpl Täyte: 400 gr. 1 dl 1 pss. 1 kpl 1 dl 50 gr 2 rkl 1 pss. 4 dl 4 kpl 1 tl 1 tl 1 tl rasvaa perunasosetta leivinjauhetta sämpyläjauhoja kananmunaa savupeuranlihaa kuutioina aurinkokuivattuja tomaattia Parsakaalia paprikaa (keltainen) mustia oliiveja purjoa öljyä juustoraastetta maitoa kananmunaa mustapippuria kolumbus yrttimaustetta suolaa Peuranpaisti + karpalokastike noin 1kg peuranpaistia Marinadi: 1½ dl öljyä 1½ dl punaviiniä 2 laakerinlehteä 1 tl mustapippuria 1 tl pohjantähti mausteseosta 1 tl rosmariini 2 sipulia 2 porkkanaa 3 valkosipulinkynttä Kastike: 3 dl paistolientä 1 dl vahvaa karpalomehua 3 rkl maizenasuurustetta ruskeille kastikkeille 1 dl kermaa Koristele: persiljalla ja karpaloilla 1. Pyyhi talouspaperilla kalvoton paisti kuivaksi. 2. Sekoita marinadin aineet keskenään. Paloittele porkkanat ja sipulit. 3. Lisää paisti. Peitä kelmulla tai kannella. Laita jääkaappiin noin 2 vuorokaudeksi. 54 Metsästäjä 1 / 2007 Kääntele paistia välillä. 4. Ota paisti liemestä. Lisää paistinpintaan 1½ tl suolaa. 5. Laita paisti paistopussiin. Lisää marinadi liemi kokonaan myös paistopussiin. 6. Kääri pussi hyvin kiinni. Pistä muutama reikä pussiin. Laita pussi uunivuokaan. Lisää vettä hiukan pohjalle. 7. Laita uuniin 200 asteeseen noin 15 minuutiksi. Alenna lämpöä 175 asteeseen ja anna paistin kypsyä rauhassa (noin 1½-2 tuntia). 8. Ota paisti pussista pois. Anna sen levätä hetki, ennekuin leikkaat viipaleiksi. 9. Siivilöi liemi. 10. Lisää liemeen vettä, että saat sitä noin 3 dl. Lisää vahvaa karpalomehua 1 dl. 11. Kiehauta ylös. 12. Lisää 3 rkl tummaa maizena suurustetta. Anna kiehahtaa. 13. Lisää 1 dl kermaa. Kiehauta ylös. 14. Leikkaa paisti viipaleiksi ja kaada kastiketta paistiviipaleiden päälle. 15. Koristele persiljalla ja karpaloilla. 16. Tarjoile valkosipuliperunoiden kanssa. 1. Tee perunasose pussin ohjeen mukaan tai käytä tähteeksi jäänyttä perunasosetta. 2. Sekoita notkean rasvan joukkoon perunasose, jauhot, joihin olet sekoittanut leivinjauheen sekä kananmuna. 3. Sekoita nopeasti. Älä vaiva liikaa, ettei taikina sitkisty. 4. Laita leivinpaperin väliin jääkaappiin siksi aikaa, kun teet täytettä. 5. Kuutioi peuranliha pieniksi kuutioiksi. 6. Pese purjo ja paprika. Kuutioi ne. Kuutioi aurinkokuivatut tomaatit. Viipaloi oliivit. Freesaa öljyssä kevyesti purjo ja paprikat. Kiehauta parsakaalit. 7. Kaaviloi leivinpaperin päällä taikina ja siirrä se vuokaan. (käytä jauhoja apuna kaulitessa taikinaa) 8. Laita kerroksittain peuranlihakuutiot ja kasvikset. Päällimmäiseksi juustoraaste. 9. Sekoita munamaito ja mausteet. Lisää vuokaan ja paista 200 asteessa noin 25­30 min. riippuen uunistasi. 10. Tarjoile iltapalalla salaatin ja hyvän viinin kanssa.
• Täytetty jänismureke 400 gr. 2 kpl 2 rkl 2 2 dl 1 kpl 2 tl 1 tl 1 tl 1 tl 1 tl Täyte: 250 gr. 50 gr. 2 kpl 1 kpl 1 rasia ½ tl ½ tl ½ tl 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. jauhettua jäniksen lihaa sipulia öljyä viipaletta vaaleaa leipää ruokakermaa kananmunaa suolaa jauhelihamaustetta mustapippuria paprikajauhetta currya metsäsieniä purjoa valkosipulinkynttä paprikaa tuorejuustoa timjamia suolaa mustapippuria Riistakeitto ohje 4-5:lle 450 gr. ¼ dl 1 rkl ½l 5 kpl 100 gr. 100 gr. 75 gr. 100 gr. 1 ½ ½ 2 500 gr. 2 l 2 1 tl 1 tl 1 tl 2 tl 1 rasia peuran tai hirvenpaistia öljyä suolaa vettä maustepippuria porkkanaa palsternakkaa selleriä purjoa sipuli keltaista paprikaa punaista paprikaa valkosipulinkynttä perunaa vettä lihaliemikuutiota valkosipulipippuriseosta mustapippuria riistamaustetta rakuunaa sinihomeenmakuista tuorejuustoa Jänispaisti 1,3 kg jäniksen fileetä + paistia Marinadi: 1½ dl öljyä 1d punaviiniä 1 tl mustapippuria 1 tl tulista lihamaustetta 1 tl rosmariinia 3 valkosipulinkynttä 1. Pyyhi jäniksen lihat kuivaksi talouspaperin avulla. 2. Sekoita marinadin aineet. Lisää lihat marinadiin. Anna olla marinadissa noin kaksi vuorokautta. Kääntele välillä. 3. Lisää suolaa pintaan. 4. Laita pataan ja siivilöi marinadi liemi päälle. 5. Laita paistumaan 175 asteeseen uuniin. 6. Anna paistua kypsäksi. 7. Ota lihat pois padasta. 8. Siivilöi liemi ja lisää kaksi desiä vettä 9. Suurusta. Sekoita 1 dl vettä 2 rkl ohrakasta ja lisää se liemeen. Kiehauta ylös. 10. Leikkaa fileet annospaloiksi vadille. 11. Laita kastiketta fileiden päälle ja tarjoile loppu kastike erillään. Jauha puhdistetut jäniksen lihat koneella. Kuutio sipulit ja ruskista. Jäähdytä. Laita leipäviipaleet likoon kermaan hetkeksi. Sekoita yleiskoneessa taikina notkeaksi. Ruskista hakatut metsäsienet sekä sipulit. Jäähdytä. Freesaa kevyesti purjo- sekä paprikakuutiot. Sekoita täytteen ainekset. Kostuta pyyheliina vedellä kosteaksi. Levitä taikina pyyheliinanpäälle tasaisesti. Levitä täyte päälle. Kääri pyyheliinaa apuna käyttäen rullalle. Laita voideltuun uunivuokaan paistumaan. 200 astetta 45 minuuttia. Lisää vettä vuokaan ja valele sillä mureketta paistumisen aikana. 14. Anna murekkeen hiukan jäähtyä ennen kuin leikkaat viipaleita. 15. Tarjoile valkosipuliperunoiden kanssa. Pinnalle: persiljaa hienonnettuna 1. Ota peuranpaisti sulamaan hetkeksi niin, että saat vuoltua siitä ohuita lastuja. 2. Ruskista lastut öljyssä. 3. Kiehauta puoli litraa vettä ja lisää lastut kiehumaan veteen. Lisää suola ja maustepippurit. Anna lastujen kypsyä hiljaa kiehumalla noin 45 minuuttia. 4. Kuori juurekset ja suikaloi ohuiksi tikuiksi. Viipaloi purjo. Kuutioi sipuli. 5. Suikaloi perunat paksuimmiksi tikuiksi, että pysyvät koossa keitettäessä. 6. Freesaa juuressuikaleet öljyssä. 7. Kiehauta kaksi litraa vettä ja lisää vesi, mausteet ja lihaliemi lihalastujen joukkoon. Lisää myös freesatut juurekset. 8. Anna kiehua noin 10 minuuttia. 9. Lisää perunasuikaleet ja anna kiehua kypsäksi noin 10 minuuttia. Lisää tuorejuusto. Sekoita, että juusto sulaa keiton joukkoon. 10. Laita hienonnettua persiljaa pinnalle. 11. Tarjoile ruisleivän kanssa. Ps. Jos jätät juuston pois niin tämä käy silloin laktoosittomille sekä maidottomille Aila Hietala on Oulun läänin Paavolassa syntynyt keittäjä-emäntä, jolla on 40 vuoden ruoanlaittokokemus suurtalouksissa. Tällä hetkellä hän toimii keittäjä-emäntänä Punkalaitumen yhteiskoulussa. Työn lisäksi hänellä on harrastuksena uusien reseptien suunnittelu ja kokeilu. Sen myötä on syntynyt kaksi keittokirjaa. Ailan keittokirja 2 ilmestyi keväällä 2006, josta on reseptejä tässä teille tarjolla. Nämä ja lisää maukkaita reseptejä löytyy Ailan Keittokirja 2:sta, jonka saa tilaamalla gsm 040-8314418 tai sähköpostilla aila.hietala@kolumbus.fi Metsästäjä 1 / 2007 55
• Nyt on aika vaikuttaa metsästysasioiden hoitoon! vuodeksi kirjallinen lupa metsästyksen harjoittamiseen. Jäsenyys on merkitty riistanhoitomaksukuittiin (metsästyskorttiin) ja kestää yhden metsästysvuoden kerrallaan. Mikäli joku yhdistyksen jäsenistä ei pääse kokoukseen, hän voi henkilökohtaisesti valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään. Tätä valtuutusta varten on valtakirja tämän lehden sivulla 63. Valtakirjassa ei välttämättä tarvita todistajia. Jotta kokouksessa voidaan todeta, että valtuuttaja on kyseisen yhdistyksen jäsen, valtuuttajan on merkittävä metsästyskorttinsa numero valtakirjaan tai annettava metsästyskorttinsa tai sen valokopio valtuuttamalleen henkilölle. Epäselvyyttä on ollut, voivatko metsästysseurat valtuuttaa jäseniään edustamaan seuraa riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen mukaan jäsen ei voi edustaa metsästysseuraa, vaan jokainen edustaa vain itseään ja enintään viittä poissaolevaa jäsentä Osallistu riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen Metsästysasioidenhoitoon vaikuttaminen alkaa osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan ja vuosikokoukseen. Jollei riistanhoitomaksun suorittanut henkilö muuta ilmoita, hänet katsotaan sen riistanhoitoyhdistyksen jäseneksi, jonka toiminta-alueeseen kuuluvassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Riistanhoitomaksun suorittanut henkilö voi myös liittyä jäseneksi sellaiseen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hänellä on metsästysoikeus tai vähintään KUTSU riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen Kokouksessa käsitellään ohjesäännön 22 § mukaiset asiat. Jäppilän rhy 12.2.2007 klo 19.00 Jäppilän seurakuntatalo, Jäppilä Kangasniemen rhy 12.2.2007 klo 19.00 Ravintola Hymykuoppa, Kangasniemi Kerimäen rhy 13.2.2007 klo 18.30 Hotelli Herttua, Kerimäki Mikkelin seudun rhy 13.2.2007 klo 19.00 Porrassalmen Eräveikkojen maja, Valkolantie, Mikkeli. Ajo-ohje: Lappeenrannan tietä Mikkelistä n. 10-11 km, josta kääntyy vasemmalle Valkolantie, jota n. 200 m ja erämajan viitta oikealle ja taas seuraavasta oikealle. Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy 14.2.2007 klo 19.00 Tyllilän-Hovi, Tylliläntie 52, Mäntyharju Pertunmaan rhy 15.2.2007 klo 19.00 Lounaskahvila Soppanainen, Pertunmaa Punkaharjun rhy 16.2.2007 klo 19.00 Lusto - Suomen metsämuseo ja metsätietokeskus Punkaharju Ristiinan rhy 19.2.2007 klo 18.30 Setälä-sali Ristiinan koulukeskus, Ristiina Puumalan rhy 20.2.2007 klo 18.00 Kunnantalo, valtuustosali, Puumala Rantasalmen rhy 21.2.2007 klo 19.00 Osuuspankin kokoustilat, Rantasalmi Savonrannan rhy 22.2.2007 klo 18.00 Sampola, Savonranta, Savonranta Sysmän rhy 22.2.2007 klo 19.00 Ravintola Uoti, Sysmä Savonlinnan rhy 26.2.2007 klo 18.00 Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset Etelä-Häme Hämeenlinnan rhy 5.2.2007 klo 18.30 HML kaupunginkirjaston esityssali, Hämeenlinna Asikkalan rhy 12.2.2007 klo 18.30 Etelä-Päijänteen Osuuspankin kokoustila, Vääksy Janakkalan rhy 13.2.2007 klo 18.30 Lounaskellari Emmi, Turenki Hauhon-Tuuloksen rhy 14.2.2007 klo 18.30 Tuuloksen toimintatupa Rengon rhy 15.2.2007 klo 18.30 Kunnan virastotalo, Renko Lahden seudun rhy 16.2.2007 klo 18.30 Upseerikerho Hennala, Lahti Urjalan rhy 19.2.2007 klo 18.30 Urjalan Erän maja, Urjala Padasjoen rhy 20.2.2007 klo 18.30 Kullasvuoren koulu, Padasjoki Forssan-Tammelan rhy 21.2.2007 klo 18.30 Tammelan kunnantalo, Tammela Lammin rhy 22.2.2007 klo 18.30 Lammin Säästöpankin kerhohuone, Lammi Hattulan-Kalvolan rhy 23.2.2007 klo 18.30 Iittalan koulu, Hollaajantie 2, IITTALA Jokiläänin rhy 26.2.2007 klo 18.30 Ypäjän Osuuspankin kokoushuone, Ypäjä Lopen rhy 27.2.2007 klo 18.30 Puotinkulman Timjami, Jokiniemi, Loppi Hausjärven-Riihimäen rhy 28.2.2007 klo 18.30 Riihimäen varuskunnan upseerikerho, Viestikatu, rak 40, Riihimäki Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Lahden ja Forssan-Tammelan rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua. Virtasalmen rhy 26.2.2007 klo 19.00 Virtasalmen palvelupiste, Virastotie 3 Virtasalmi Pieksämäen rhy 27.2.2007 klo 19.00 Kanttilasali, Naarajärvi, Vilhulantie 5, Pieksänmaa Sulkavan rhy 28.2.2007 klo 19.00 Ravintola Muikkukukko, Sulkava Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Hartolan, Haukivuoren, Joroisten, Kangasniemen, Kerimäen, Pertunmaan, Puumalan ja Virtasalmen rhy:ssä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Mikkelin seudun rhy:ssä kokous alkaa puolitoista ja Juvan rhy:ssä kaksi tuntia ennen kokouksen alkua. Etelä-Savo Anttolan rhy 1.2.2007 klo 19.00 Ollinmäen viinitila, Anttola Hartolan rhy 1.2.2007 klo 19.00 Gasthaus Koskenniemi, Hartola Enonkosken rhy 2.2.2007 klo 18.00 Kievari Enonhovi, Enonkoski Haukivuoren rhy 5.2.2007 klo 18.30 Haukivuoren Riistamiesten maja Heinolan seudun rhy 5.2.2007 klo 19.00 Hotelli Kumpeli, Heinola Heinäveden rhy 7.2.2007 klo 18.00 Yläasteen koulukeskus, Heinävesi Juvan rhy 7.2.2007 klo 19.00 Hotelli Juva, Juva Kangaslammin rhy 8.2.2007 klo 18.30 Kangaslammin palvelutalo, Kangaslampi Joroisten rhy 9.2.2007 klo 19.00 Hotelli Joronjälki, Joroinen Kainuu Vuolijoen rhy 19.2.2007 klo 18.00 Vuolijoen virastotalo, valtuustosali Kajaanin rhy 20.2.2007 klo 18.00 Kajaanin kirjasto, Kalevalasali, Kauppakatu 35 Paltamon rhy 21.2.2007 klo 18.00 Paltalinna Sotkamon rhy 22.2.2007 klo 18.00 Kainuun Osuusmeijerin auditorio, Salmelantie 6 Kuhmon rhy 23.2.2007 klo 18.00 Kuhmotalo, Pajakkasali Suomussalmen rhy 26.2.2007 klo 18.00 Suomussalmen kirkonkylä, Nuorisoseurantalo Hyrynsalmen-Ristijärven rhy 27.2.2007 klo 18.00 Hyrynsalmen kunnantalo, Valtuustosali Puolangan rhy 28.2.2007 klo 18.00 Puolankajärven koulu, ruokasali Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Kajaanin rhy:ssä kaksi tuntia ennen kokouksen alkua. 56 Metsästäjä 1 / 2007
• Keski-Suomi Hankasalmen rhy 6.2.2007 klo 18.30 Hankasalmi, OP:n kerhohuone Laukaan rhy 6.2.2007 klo 18.30 Laukaa, Seurakuntatalo Itä-Päijänteen rhy 7.2.2007 klo 18.30 Joutsa, Seurakuntakoti Konneveden rhy 7.2.2007 klo 18.30 Konnevesi, Kunnantalo Multian rhy 8.2.2007 klo 18.30 Multia, OP:n kerhohuone Ala-Keiteleen rhy 12.2.2007 klo 18.30 Äänekoski, Kotakievari Pylkönmäen rhy 12.2.2007 klo 18.30 Pylkönmäki, Yrittäväntalo Jyväskylän seudun rhy 13.2.2007 klo 18.30 Vesalan kurssi- ja leirikeskus, VESANKA Jämsän seudun rhy 13.2.2007 klo 18.30 Jämsänkosken metsäoppilaitos Karstulan-Kyyjärven rhy 14.2.2007 klo 18.30 Karstula, Yläaste Kinnulan rhy 14.2.2007 klo 18.30 Kinnula, Seurakuntakoti Petäjäveden rhy 15.2.2007 klo 18.30 Petäjävesi, OP:n kerhohuone Uuraisten rhy 15.2.2007 klo 18.30 Uurainen, Teivaalan Tupa Saarijärven rhy 19.2.2007 klo 18.30 Saarijärvi, Pyssylän ampumaradan maja Saarijärveltä Pylkönmäelle menevän tien varrella n. 4 km Saarijärveltä.Tienviitta oikealle! Toivakan rhy 19.2.2007 klo 18.30 Toivakka, Seurakuntakoti Kannonkosken-Kivijärven rhy 20.2.2007 klo 18.30 Kannonkoski, Piispala, Kannonkoski Keuruun rhy 20.2.2007 klo 18.30 Keuruun Varuskuntakerho Pihtiputaan rhy 21.2.2007 klo 18.30 Pihtipudas, Jukola Vanhan-Korpilahden rhy 21.2.2007 klo 18.30 Korpilahti, Seurakuntatalo Viitasaaren rhy 22.2.2007 klo 18.30 Viitasaari, Nuorisotalo Suolahden-Sumiaisten rhy 26.2.2007 klo 18.30 Sumiainen, Osuuspankki Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi AlaKeiteleen, Pihtiputaan ja Viitasaaren rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua Miehikkälän rhy 16.2.2007 klo 19.00 Multasillan ampumaradan maja, Miehikkälä Jaalan-Kuusankosken rhy 19.2.2007 klo 19.00 Ravintola Herttareeti, Jaala Sippolan rhy 19.2.2007 klo 18.00 Myllykosken Seuratalo, Myllykoski Rautjärven rhy 20.2.2007 klo 18.00 Rautjärven aseman koulu, Rautjärvi Ruokolahden-Imatran rhy 20.2.2007 klo 18.30 Jaakkiman kristillinen opisto, Ruokolahti Anjalan rhy 21.2.2007 klo 19.00 Korven koulu, Korvenkylä, Anjalankoski Kymin-Karhulan rhy 21.2.2007 klo 19.00 Hotelli Leikari Karhula Etelä-Saimaan rhy 22.2.2007 klo 19.00 Monitoimitalo Pormestarinkatu 10 B Lappeenranta 2. kerros Lemin-Taipalsaaren rhy 23.2.2007 klo 19.00 Koulukeskus, Lemi Elimäen rhy 26.2.2007 klo 19.00 Elimäen Osuuspankin kerhohuone, Elimäki Joutsenon rhy 26.2.2007 klo 19.00 EKOP:n Joutsenon konttorin kerhohuone Saimaantie 1, Joutseno Pyhtään rhy 27.2.2007 klo 19.00 Merihotelli Mäntyniemi Pyhtää Virolahden rhy 27.2.2007 klo 19.00 Pitäjäntupa, Kirkontie 480, Virolahti Iitin rhy 28.2.2007 klo 19.00 Päijät-Hämeen Osuuspankin kokoustila Kausala Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi ValkealanKouvolan, Luumäen, Savitaipaleen-Suomenniemen, Etelä-Saimaan ja Lemin-Taipalsaaren rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua. Utsjoen rhy 24.2.2007 klo 12.00 Kylätalo Saivu, 99950 KARIGASNIEMI Inarin rhy 25.2.2007 klo 11.00 Ivalon yläaste Savukosken rhy 25.2.2007 klo 16.00 Seurakuntasali Sodankylän rhy 25.2.2007 klo 14.00 Sodankylän ammatti-instituutti, Paarman sali Posion rhy 27.2.2007 klo 19.00 Posion kunnan valtuustosali, Kirkkotie 1 97900 POSIO Tervolan rhy 27.2.2007 klo 19.00 Lapinniemen koulu, Tervola Kemijärven rhy 28.2.2007 klo 18.00 Kemijärven Sellu Oy:n kerhotalo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Keminmaan, Ranuan, Utsjoen, Savukosken, Simon, Tervolan ja Pelkosenniemen rhy:ssä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Inarin rhy:ssä kokous alkaa kaksi tuntia ennen kokouksen alkua. Siikajokilaakson rhy 22.2.2007 Klo 19:00 Ruukin kunnanvirasto, Ruukki Piippolan seudun rhy 23.2.2007 Klo 19:00 Ylämäkelän koulu, Mäkeläntie 2, Pulkkila Taivalkosken rhy 26.2.2007 Klo 18:00 Taivalkosken metsäoppilaitos, Taivalkoski Haapajärven-Reisjärven rhy 27.2.2007 Klo 19:00 Reisjärven Yläaste, Kisatie 5, Reisjärvi Sievin rhy 27.2.2007 Klo 19:00 Sievin valtuustosali, Sievi Tyrnävän rhy 28.2.2007 Klo 19:00 Riistala, Tyrnävä. Ampumaradan maja, Tyrnävä-Muhos tien varressa 9 km valtatie 22:n risteyksestä, tien pohjoispuolella Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Oulaisten rhy:ssä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjanmaa Isojoen-Karijoen rhy 1.2.2007 klo 19.00 Nordea,Isojoki Isojoki Jurvan rhy 1.2.2007 klo 19.00 Osuuspankki, kokoustila, J urva Kuortaneen rhy 1.2.2007 klo 19.00 Kuortaneen kunnantalo, Kuortane Kyrönmaan rhy 6.2.2007 klo 19.00 Isonkyrön osuuspankki, Isokyrö Lestijärven rhy 6.2.2007 klo 19.00 Yläaste, Lestijärvi, Lestijärvi Toholammin rhy 6.2.2007 klo 19.00 Toholammin kunnantalo, Toholampi Kannuksen rhy 7.2.2007 klo 19.00 Kannuksen kaupungintalo, Kannus Seinäjoen rhy 7.2.2007 klo 19.00 Vuorimaja, Seinäjoki Ylistaron rhy 7.2.2007 klo 19.00 Ravintola,Taro, Ylistaro Alavuden-Töysän rhy 8.2.2007 klo 19.00 Alavuden kaupungintalo, Alavus Kälviän-Ullavan rhy 8.2.2007 klo 19.00 Kälviän kunnantalo, Kälviä Lehtimäen-Soinin rhy 8.2.2007 klo 19.00 Kunnantalo,Lehtimäki, Lehtimäki Peräseinäjoen rhy 8.2.2007 klo 19.00 Näätämaja, Peräseinäjoki Jalasjärven rhy 13.2.2007 klo 19.00 Osuuspankki,Jalasjärvi, Jalasjärvi Kaustisen rhy 13.2.2007 klo 19.00 Kunnantalo,Kaustinen, Kaustinen Lohtajan rhy 13.2.2007 klo 19.00 Ravintola Rantaheinä, Lohtaja Ähtärin rhy 13.2.2007 klo 19.00 Tuomarniemi, Ähtäri Evijärven-Kortesjärven rhy 14.2.2007 klo 19.00 Nuorisoseura,Evijärvi, Evijärvi Härmän rhy 14.2.2007 klo 19.00 Alahärmän metsästysseuran maja,Haarus, lahärmä Ilmajoen rhy 14.2.2007 klo 19.00 Kunnantalo,Ilmajoki, Ilmajoki Kurikan rhy 15.2.2007 klo 19.00 Osuuspankki,Kurikka, Kurikka Laihian rhy 15.2.2007 klo 19.00 Jakkulan ampumarata huoltorakennus, Laihia Teuvan rhy 15.2.2007 klo 19.00 Teuvan osuuspankki, Teuva Oulu Pyhäjärven rhy 1.2.2007 Klo 19:00 Pyhäjärven Urheilutalo, Pyhäsalmi Haapaveden rhy 2.2.2007 Klo 19:00 Haapaveden opisto, Haapavesi Vaalan rhy 5.2.2007 Klo 18:00 Kurikkavaaran hiihtomaja, Vaala Haukiputaan rhy 6.2.2007 Klo 19:00 Kellon Koulukeskus, Kylätie 6, Kello Ylivieskan rhy 6.2.2007 Klo 19:00 Teikon tupa, Rahkalantie 530, Ylivieska Iin seudun rhy 7.2.2007 Klo 18:30 Kuivaniemi-talo, Oijärventie 12, Oijärvi Hailuodon rhy 8.2.2007 Klo 19:00 Hailuodon ampumaradanmaja, Hailuoto Kempeleen-Oulunsalon rhy 8.2.2007 Klo 19:00 Paukun maja, Oulunsalo, Peuhuntieltä opastus Kalajoen-Alavieskan rhy 9.2.2007 Klo 19:00 Raution metsästysmaja, Rautio Kuusamon rhy 12.2.2007 Klo 18:30 Kuusamon lukion auditorio, Oulangantie 1 KUUSAMO Kärsämäen rhy 13.2.2007 Klo 19:00 Konttila Utajärven rhy 13.2.2007 Klo 18:00 Utajärven Yläasteen auditorio, Utajärvi Limingan seudun rhy 14.2.2007 Klo 19:00 Limingan Kansanopisto, Liminka Muhoksen rhy 15.2.2007 Klo 18:00 Muhoksen ampumarata, Kylmälänkyläntie Muhos, 8 km valtatie 22:n risteyksestä Kiimingin-Ylikiimingin rhy 16.2.2007 Klo 19:00 Harjunrinteen koulu, Opinkuja 4, YLIKIIMINKI Oulaisten rhy 19.2.2007 Klo 19:00 Ukonkantti, Kirkkotie 16, Vihanti Nivalan rhy 20.2.2007 Klo 19:00 Nivalan eränkävijäin toimitalo, Pyssymäki, Nivala Oulun rhy 20.2.2007 Klo 19:00 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulu (Vallinkorva), Metsäkouluntie, Oulu ent. Vallinkorvan metsäkoulu Pudasjärven rhy 21.2.2007 Klo 18:00 Pudasjärven Lukio, Lukiontie 4, Pudasjärvi Raahen seudun rhy 22.2.2007 Klo 19:00 Pyhäjoen lukion auditorio, Pyhäjoki Lappi Ylitornion rhy 11.2.2007 klo 13.00 Ylitornion kunnantalo Tornion rhy 13.2.2007 klo 19.00 Tornion kaupunginhotelli, Auditorio Keminmaan rhy 15.2.2007 klo 18.00 Keminmaan kirjasto/Nuorisotalon auditorio Muonion rhy 16.2.2007 klo 18.00 Ammatti-instituutti Ranuan rhy 16.2.2007 klo 18.00 Ranuan yläaste, Ranua Simon rhy 16.2.2007 klo 19.00 Simon yläaste Kittilän rhy 17.2.2007 klo 12.00 Elokuvasali Yläri Pelkosenniemen rhy 18.2.2007 klo 17.00 Pelkosenniemen kunnantalo Sallan rhy 22.2.2007 klo 18.00 Kunnanviraston valtuustosali, Salla Enontekiön rhy 23.2.2007 klo 18.00 Tunturi-Lapin Luontokeskus, Enontekiö Kolarin rhy 23.2.2007 klo 19.00 Kolarin kunnanvirasto, 95900 Kolari, Valtuustosali Pellon rhy 23.2.2007 klo 19.00 Pellon lukion auditorio Rovaniemenseudun rhy 24.2.2007 klo 12.00 Saarenkylän Nuorisoseuran talo Kymi Valkealan-Kouvolan rhy 5.2.2007 klo 18.00 Tuohikotin VPK:n talo, Kauppatie Ylämaan rhy 7.2.2007 klo 18.30 EKOP:n Ylämaan konttorin kerhohuone Parikkalan rhy 9.2.2007 klo 19.00 Parikkalan Osuuspankki, Saaren konttorin kerhotila Vehkalahden-Haminan rhy 13.2.2007 klo 19.00 Metsäkylän seurantalo, Lavolankatu 1 Lappeenranta Luumäen rhy 15.2.2007 klo 19.00 Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7, Taavetti Savitaipaleen-Suomenniemen rhy 15.2.2007 klo 19.00 Ravintola Sahrami, Savitaipale Metsästäjä 1 / 2007 57
• Alajärven rhy 20.2.2007 klo 19.00 Alajärven kaupungintalo, Alajärvi Halsuan rhy 20.2.2007 klo 19.00 Käpyhovi, Halsua Vetelin rhy 20.2.2007 klo 19.00 Vetelin koulukeskus, Veteli Kauhavan rhy 21.2.2007 klo 19.00 Yrittäjäopisto, Kauhava Lapuan rhy 21.2.2007 klo 19.00 Ammattioppilaitos, Lapua Nurmon rhy 21.2.2007 klo 19.00 Nurmon kunnantalo, Nurmo Himangan rhy 22.2.2007 klo 19.00 Koski-Hovi, Himanka Kauhajoen rhy 22.2.2007 klo 19.00 Erähovi Kauhajoki Lappajärven-Vimpelin rhy 22.2.2007 klo 19.00 Koulukeskus, Vimpeli Perhon rhy 22.2.2007 klo 19.00 Kunnantoimisto Perho, Perho Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjois-Häme Jalannin rhy 5.2.2007 klo 18.00 Ravintola Kruuna&Klaava, Kurisjärventie 11, Toijala Kangasalan rhy 5.2.2007 klo 18.00 Valtuustosali, Kangasala, Keskusaukio 2 D (Kirjaston alakerta) Kuhmalahden-Sahalahden rhy 6.2.2007 klo 18.00 Sahalahden yläaste, auditorio, Sahalahti Kuhmoisten rhy 6.2.2007 klo 18.30 Kuhmoisten Seurahuone Kurun rhy 8.2.2007 klo 18.00 Kurun Seuratalo, Kuru Lempäälän seudun rhy 8.2.2007 klo 19.00 Lempäälän Manttaalitalo Längelmäveden rhy 12.2.2007 klo 18.45 Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124, Korkeakoski Mäntän seudun rhy 13.2.2007 klo 18.00 Mäntän seudun koulutuskeskus, Mänttä Nokian seudun rhy 15.2.2007 klo 18.00 Kerhola, Souranderintie 13, Nokia, Polonin sali Pälkäneen ja Luopioisten rhy 15.2.2007 klo 19.00 Luopioisten Seuratalo Sääksmäen-Valkeakosken rhy 19.2.2007 klo 19.00 Saarioismaja / Juhansali Tampereen rhy 20.2.2007 klo 18.00 Juhansuon ampumaradan kahvio Ruoveden rhy 21.2.2007 klo 19.00 Osuuspankki, Ruovesi Teiskon rhy 22.2.2007 klo 19.00 Kanta-Teiskon Nuorisoseurantalo, Kuusjärventie 5, Kämmenniemi Virtain rhy 22.2.2007 klo 19.00 Peruskoulun yläaste, Koulutie 12, Virrat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Enon rhy 6.2.2007 klo 18.00 Palvelutalo Kotiranta, Välskärintie 9, Eno Joensuun seudun rhy 7.2.2007 klo 18.00 Hotelli Julie, LEHMO Juuan rhy 8.2.2007 klo 18.00 Juuan kunnantalon valtuustosali, Poikolantie 1, Juuka Kiteen rhy 12.2.2007 klo 18.00 Kiteesali, Koulutie 3 A, KITEE Kesälahden rhy 13.2.2007 klo 18.00 Karjalan Kievari Liperin rhy 14.2.2007 klo 18.00 Liperin kunnantalon valtuustosali, Liperi Nurmeksen rhy 15.2.2007 klo 18.00 Hyvärilän kurssikeskus, auditorio, Lomatie 1 Nurmes Outokummun rhy 19.2.2007 klo 18.00 Outokummun kaupungintalon valtuustosali Outokumpu Lieksan rhy 20.2.2007 klo 18.00 Brahea-sali, Lieksa Rääkkylän rhy 21.2.2007 klo 18.00 Rääkkylän kunnantalon valtuustosali, Rääkkylä Polvijärven rhy 22.2.2007 klo 18.00 Polvijärven kunnantalo, Polvijärventie 18, Polvijärvi Tohmajärvi-Värtsilän rhy 26.2.2007 klo 18.00 Tohmajärven kunnantalon valtuustosali, Tohmajärvi Tuupovaaran rhy 27.2.2007 klo 18.00 Erälä, Tuupovaara Valtimon rhy 28.2.2007 klo 18.00 Kuntalaisten talon valtuustosali, Valtimo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Siilinjärven rhy 13.2.2007 klo 18.00 Siilinjärven koulukeskus, auditorio, Siilinjärvi Iisalmen rhy 14.2.2007 klo 19.00 Metsäpirtti, Kainuuntie 6 A, Iisalmi Vieremän rhy 14.2.2007 klo 19.00 Vieremän Rientola, Petterintie 23, VIEREMÄ Varpaisjärven rhy 15.2.2007 klo 19.00 Varpaisjärven peruskoulu, auditorio, Varpaisjärvi Vesannon rhy 15.2.2007 klo 18.30 Toripihan kokoustilat, Oinaskyläntie 2, Vesanto Tervon rhy 19.2.2007 klo 19.00 Nuorisotalo Manttu, Mantuntie, Tervo Tervon kirkonkylän keskustassa Vehmersalmen rhy 19.2.2007 klo 19.00 Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone Vehmersalmi, Vehmersalmen kirkonkylässä Sonkajärven rhy 20.2.2007 klo 18.30 Kangaslammin hiihtokeskus, Sonkakoskentie 205 SONKAJÄRVI, Sonkajärven kirkonkylältä 2,05 km Sonkakosken suuntaan Tuusniemen rhy 20.2.2007 klo 19.00 Tuusniemen Osuuspankin kokoushuone, Tuusniemi Kaavin rhy 21.2.2007 klo 18.30 Raukku, Koillis-Savon kennelkerhon maja, Kaavi Suonenjoen rhy 21.2.2007 klo 18.30 Pitäjäntupa, Suonenjoki Juankosken rhy 22.2.2007 klo 19.00 Osuuspankin kerhohuone, Juankoski Juankoskentie 16, JUANKOSKI Karttulan rhy 26.2.2007 klo 18.30 Karttulan kunnanvirastotalo, Kissakuusentie 6 Karttula Kokous pidetään valtuustosalissa Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua Pohjois-Savo Keiteleen rhy 5.2.2007 klo 19.00 Keiteleen kunnan valtuustosali, Keitele Kuopion rhy 5.2.2007 klo 18.00 Hotelli Savonia Sammakkolammentie 2, Kuopio, Puijonlaaksossa ostoskeskusta vastapäätä, auditorio Kiuruveden rhy 6.2.2007 klo 18.00 Honkapirtti, Niittylahdentie 41, Honkaranta Lapinlahden rhy 6.2.2007 klo 18.00 Osuuspankin kerhohuone, Lapinlahti, LAPINLAHTI Leppävirran-Varkauden rhy 7.2.2007 klo 18.30 Kylpylä-Hotelli Vesileppis, auditorio, Leppävirta Nilsiän rhy 7.2.2007 klo 19.00 Manttu, Kirkkotie 3, Nilsiä Maaningan rhy 8.2.2007 klo 19.00 Maaningan Osuuspankin kerhohuone Maaningantie 31 Pielaveden rhy 8.2.2007 klo 18.00 Pielaveden Osuuspankin kerhohuone, Puistotie 26, Pielavesi Rautalammin rhy 12.2.2007 klo 18.30 Koipiniemen Koulu, Koipilahdentie 73 Rautavaaran rhy 12.2.2007 klo 18.00 Rautavaaran kunnanviraston valtuustosali Koulutie 1, Rautavaara, kirkonkylällä kirkkoa vastapuolella Riistaveden rhy 13.2.2007 klo 19.00 Riistaveden Osuuspankin kerhohuone Riistavesi Ruotsinkielinen Pohjanmaa Vöyrinseudun rhy 5.2.2007 Kl. 19:00 Vörå Norra skola, Vörå Närpiönseudun rhy 6.2.2007 kl. 19:00 Vocana, Närpes, Närpiö Kokkolanseudun rhy 8.2.2007 Kl. 19:00 Såka Byagård Uudenkaarlepyynseudun rhy 12.2.2007 Kl. 19:00 Restaurang Juthbacka, Nykarleby Lapväärtinseudun rhy 13.2.2007 Kl. 19:00 Kristinestads högstadieskola, Kristinestad, Kristiinankaupunki Pietarsaarenseudun rhy 15.2.2007 Kl. 19:00 Sursik Skola, Bennäs, Pännäinen Maalahdenseudun rhy 19.2.2007 Kl. 19:00 Kommungården i Malax, Malax Vaasanseudun rhy 21.2.2007 Kl. 19:00 Koskö samlingshus, Koskövägen 704 Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia enne kokouksen alkua, paitsi Närpiönseudun, Pietarsaarenseudun, ja Vaasanseudun rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua. Kihniön rhy 6.2.2007 klo 18.00 Kihniönkylän Eräveikkojen maja, Kihniö Siikaisten rhy 6.2.2007 klo 18.00 Siikaisten Kunnanvirasto, valtuuston istuntosali Ala-Satakunnan rhy 7.2.2007 klo 18.00 Huittisten Osuuspankki, Huittinen Säkylän-Köyliön rhy 7.2.2007 klo 18.00 Säkylän Huovinrinteen kerho, Säkylä Merikarvian rhy 8.2.2007 klo 18.00 Merikievari, Merikarvia Mouhijärven piirin rhy 8.2.2007 klo 18.00 Hotelli Ellivuori, Vammala Lavian seudun rhy 9.2.2007 klo 18.00 Hirvelä, Suodenniemi, Leppälammintie. Noormarkun seudun rhy 9.2.2007 klo 18.00 Kunnan valtuustosali, Pomarkku Euran seudun rhy 12.2.2007 klo 18.00 Urheiluhallin Kisatupa, Eura Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy 12.2.2007 klo 18.00 Mäntylä, Laitila Ikaalisten-Jämijärven rhy 13.2.2007 klo 18.00 Kovelahden Nousula Lounais-Satakunnan rhy 13.2.2007 klo 18.00 Unajan Tapiola, Rauma Parkanon-Karvian rhy 14.2.2007 klo 18.00 Kunnantalon valtuustosali, Karvia Porin rhy 14.2.2007 klo 18.00 Ravintola Liisanpuiston auditorio, Pori Pohjois-Satakunnan rhy 15.2.2007 klo 19.00 Varuskuntakerho, Niinisalo Ulvilan piirin rhy 15.2.2007 klo 18.00 Ravintola Ulvilan Seurahuone Kokemäen-Kauvatsan rhy 16.2.2007 klo 18.00 Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki Kauvatsantie 189, entinen Maatalousoppilaitos. Sastamalan rhy 16.2.2007 klo 18.00 Vammalan vanha Kaupungintalo, Puistokatu 10, Vammala Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Ulvilan piirin ja Sastamalan rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua. Uusimaa Keski-Uusimaan rhy 1.2.2007 klo 18.00 Järvenpään matkailukeskus, Stålhanentie Liljendalin rhy 5.2.2007 kl 18.00 Liljendalgården Siuntion rhy 6.2.2007 kl 18.00 Svidja, Wredesalen Tammisaaren rhy 7.2.2007 kl 18.00 Ekenäs högstadie / Tammisaaren yläaste Flemmingsgatan 17, Ekenäs Hankoniemen rhy 7.2.2007 kl 19.00 Haagapuiston koulu / Hagaparkens skola Karjalohjan rhy 8.2.2007 klo 19.00 Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Karjalohja Vantaan rhy 8.2.2007 klo 18.00 Helsinge skola, Ylästöntie 3, Vantaa Lohjan rhy 12.2.2007 klo 19.00 Lohtajan Metsästyseuran maja Houraatissa. Nummi-Pusulan rhy 12.2.2007 klo 18.30 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin, Pusula Sammatin rhy 12.2.2007 klo 18.00 Sammatin paloasema Satakunta Harjavallan rhy 5.2.2007 klo 18.00 Lammaisten Energia, Myllytie 2, Harjavalta. Punkalaitumen rhy 5.2.2007 klo 18.00 Nordea pankin kokoustila, Punkalaidun Pohjois-Karjala Ilomantsin rhy 5.2.2007 klo 18.00 Ilomantsin kunnantalon auditorio, Ilomantsi 58 Metsästäjä 1 / 2007
• Mäntsälän rhy 13.2.2007 klo 19.00 Mäntsälän ampumarata, Hirvihaarantie 725 Hirvihaara Pornaisten rhy 13.2.2007 klo 18.00 Nuorisoseurantalo Kuusisto, Kirkkotie Pornainen Tenholan rhy 13.2.2007 kl 18.00 Malmåsa föreningshus, Prästkulla Askolan-Pukkilan rhy 14.2.2007 klo 18.30 Pukkilan OP:n kerhohuone Porvoon rhy 14.2.2007 kl 18.00 Ravintola Iris, Porvoo Myrskylä-Artjärven rhy 15.2.2007 klo 19.00 Myrskylän Säästöpankin kokoushuone / Mörskom Sparbanks mötesrum, Virastotie 1, Myrskylä Vihdin ja Karkkilan rhy 15.2.2007 klo 18.00 Karkkilan seurakuntakeskus Pernaja-Loviisan rhy 19.2.2007 kl 18.00 Byahemmet, Byahemsvägen 16, Gammelby Ruotsinpyhtään rhy 20.2.2007 klo 18.00 Ruotsinpyhtään kunnantoimisto, Pitäjäntie 7 A Ruotsinpyhtää Espoo-Kauniaisten rhy 20.2.2007 klo 18.00 Omnia Ammattiopisto, Leppävaaran toimipiste Upseerinkatu 11 Sipoon rhy 21.2.2007 kl 18.00 Hangelby branddepå Hyvinkään rhy 22.2.2007 klo 18.00 Maapirtti, Palkkisillantie 28, Hyvinkää Lapinjärven rhy 22.2.2007 kl 18.00 Nordea, Lappträsk / Nordea, Lapinjärvi Orimattilan rhy 22.2.2007 klo 18.00 Helinäntupa, Kuismapolku 2, Orimattila Nurmijärven rhy 26.2.2007 klo 18.00 Keski-Uudenmaan Osuuspankin kokoushuone Keskustie 6, Nurmijärvi Karjaan rhy 26.2.2007 kl 18.00 Lärkkulla kursgård, Lärkkullavägen 22, Karis Pohjan rhy 26.2.2007 kl 19.00 Fiskars Wärdshus Inkoo-Snappertunan rhy 27.2.2007 kl 18.00 Fagerviks Uf-lokal / Fagervikin nuorisoseuratalo Fagervik, Ingå Kirkkonummen rhy 27.2.2007 kl 18.00 Kirkkonummen VPK /Kyrkslätt FBK, Överby Helsingin rhy 28.2.2007 klo 18.00 Metsästäjätoimisto, Sompiontie 1, Helsinki Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. UUSIA METSÄSTYSELOKUVIA! Kaksi uutuutta Suomen ainoalta metsästyselokuvien tuottajalta! 1. Tavoitteena talviriekot, elokuva maaliskuisesta riekonpyynnistä uskomattoman upeissa tunturimaisemissa sekä seisojalla että ansoilla. Kesto 55 min. 2. Eränkäyntiä karhusaloilla, ainutlaatuinen elokuva Ilomantsin karhunpyytäjistä. Kesto n. 1 tunti. Lisäksi runsaasti aikaisemmin ilmestyneitä eräelokuvia esim. hirvenpyynnistä, pystykorva- ja kanakoiralinnustuksesta, jänisjahdista, latvalinnustuksesta ym. Tutustu sivuilla www.videosara.fi ja tekstitä tai soita tilauksesi puh. 0400-229739 tai sähköpostita os. arttu@videosara.fi Videosara, Arttu Kotisara, 44610 Kärnä (Viitasaari) Pöytyän seudun rhy 12.2.2007 klo 19.00 Haukkavuoren Hiihtomaja, Pöytyä Kiskon piirin rhy 13.2.2007 klo 18.00 Kahvilaravintola Ykköspesä Oy , Suomusjärvi Paimionlahden rhy 13.2.2007 klo 19.00 Paimion Metsästysseuran maja, Paimio Mynämäen alueen rhy 14.2.2007 klo 18.30 Mynämäen OP, kerhohuone, Mynämäki Perniönseudun rhy 14.2.2007 klo 18.30 Perniön seurakuntatalon takkahuone, Perniö Vakka-Suomen rhy 15.2.2007 klo 18.00 Livonsaaren Seurojentalo, Livonsaari Paraisten rhy 26.2.2007 kl 19.00 Finlands fiskeri- o. miljöinstitut / Kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Fiskeriskolvägen 72, Kirjala Someron rhy 26.2.2007 klo 18.30 Hotelli - Ravintola Satumaa, Sepäntie 2, Somero Kemiönsaaren rhy 27.2.2007 kl 19.00 Bjärkas, Västanfjärd Laitilan seudun rhy 27.2.2007 klo 19.00 Kodisjoen Raikun majalla, Kodisjoki Turun seudun rhy 28.2.2007 klo 19.00 Auran Kettulinna, Aura Turunmaan saariston rhy 28.2.2007 kl 18.30 Korpo församlingshem / Korppoon seurakuntatalo, Korpo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Pöytyän rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua. Varsinais-Suomi Marttilan seudun rhy 6.2.2007 klo 19.00 Tarvas-Hovin kahvio, Tarvasjoki Maskun seudun rhy 6.2.2007 klo 18.30 Naantalin kaupungintalon ruokala Käsityöläiskatu 2, Naantali Rymättylän-Merimaskun rhy 7.2.2007 klo 18.30 Käsityöpankki, Merimasku Salon seudun rhy 7.2.2007 klo 18.00 Keskustan koulu, Kavilankatu 2, Salo Alastaron rhy 8.2.2007 klo 19.00 Alastaron metsästysmaja, Alastaro Loimaan seudun rhy 8.2.2007 klo 19.00 Loimaan Seurahuone, Loimaa Kalannin seudun rhy 12.2.2007 klo 19.00 Kalannin Erämiesten maja, Kalanti Suosituin Pointer GPS 2007 Testivoittajan uutuusmalli Pointer Panta 2007 + Pointer 2007 GPS-ohjelma Pointer on ylivoimainen maailmassa Koira-GPS-laitteissa. Viiden vuoden ja kymmenien tuhansien käyttäjien toiveiden pohjalta on nyt kehitetty uusi Pointerin Panta-GPS 2007. · Täydelliset, maasto-GPS ja koiran seurantaominaisuudet! · Huipputuote koiramiehelle, passimiehelle ja maastonavigointiin! · Laaja karttavalikoima: kaikki yleisimmät kartat metsästä, maastosta, tieltä ja mereltä · Haukun kuuntelu soittamalla · Paikannus, seuranta, alueseuranta · GPS-antenni optimipaikassa, teho GSM-antenni · ylivoimainen suorituskyky · Täysin vesitiivis! · Kevyt, pienikokoinen, soveltuu kaikille koirille · Tehokas 1700 mAh akku www.pointersolutions.com evyt! rittäin k in E Paino va 250g! Nyt yhteishintaan: Pointer Panta-GPS 2007: 669,- + ohjelmointi- ja toimituskulut Internet-tilaukset 24h/vrk Maksu myös edullisella rahoituksella! Kysy lisää! Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 899 899 977,- + toimituskulut, ohjelmointi www.eratukku.fi 08-840 4400 Myymälät: OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-15, VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet: Vaihde 09-2727 810, telefax 09-2727 8130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Jyri Rauhala, Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, 0400-225 745, telefax 03-644 6522. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 015-452 830, telefax 015-452 831. Rp Petri Vartiainen puh. 015-452 090, Rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 015-452 829, 0400-257 407. Kainuu: Jukka Keränen, Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 08-713 480, 0400-137 028, telefax 08-712 397. Keski-Suomi: Jukka Purhonen, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, 0400-242 727, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Erkki Kiukas, Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 05-344 0965, 0400-258 479, telefax 05-344 0998. Rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Teuvo Eskola, Vanamokatu 3 D, PL 8050, 96101 Rovaniemi, puh. 016-379 0081, 0400-864 329 (tsto), G toiminnanjohtaja, Raimo Vajavaara, puh. 09-2727 8111. G talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Jari Pigg, puh. 09-2727 8112, 0400-463 942, Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771, Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-5573 827. G viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, G varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913. Osoitteenmuutokset: 0303 9777 0400-392 667, telefax 016-379 0085. Rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-3790 086 Oulu: Keijo Kapiainen, Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, 0500-387 705, telefax 08-5333 555. Rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Jarkko Nurmi, Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, 0400-180 084, telefax 06-421 7225. Rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Jani Körhämö, Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, telefax 03-3140 9450, 0400-231 452. Rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-1359 690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, telefax 013-285 263. Rp Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189. Rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, telefax 017-282 3005. Rp Jouni Tanskanen, puh. 017-265 3830, 0500-376 800. Rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 017-265 3820, 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Mathias Lindström, Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-3560 352, 050-3460 175, telefax 06-3560 360, Rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-3560 351, 050-511 7279. Satakunta: Mauri Krusberg, Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, 0500-638 062, telefax 02-531 9001. Rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Reijo Orava, Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, 0500-420 810, telefax 09-387 2878. Rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-366 1114 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Heikki Uotila, Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-4779 610, 0400 530 548, telefax 02-4779 615. Rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-4779 620, 0400-909 565. Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, telefax 09-160 52284. Osastopäällikkö Seppo Havu, puh. 09-160 53360, 040-545 2146. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-160 53373, 040-735 3173. Metsästysneuvos Seppo Mattila, puh. 09-160 53362, 0400-106 086. Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040-752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 0205 646 609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 0203 44 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-191 28847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 0205 7511, telefax 0205 751 201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 0205 751 500, telefax 0205 751 509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 0205 751 400, telefax 020 575 1409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 0205 7511, telefax 0205 751 429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 0205 751 870, telefax 0205 751 879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 0205 751 896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 0205 751 550, telefax 0205 751 559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 0205 751 680, telefax 0205 751 689. MKJ kansainvälistä edunvalvontaa 60 Metsästäjä 1 / 2007
• Kaupankäyntiä HUOM! Rivi-ilmoitusten hinta on muuttunut 15 eur / rivi 1.1.2007 alkaen Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2006 hinta on 12 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 2/2007 ilmestyy 23.03.2007. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 16.02.2007. Karhukoiran pentuja myynnissä E.Avo1 Härkäpuron Emilia. I.Kaks va karh 1 Peräsalon Pete. Luov.v 52 Jalostusn.suos. Puh.050-591 6860 Kokkola. Valkoisen ruotsinhirvikoiran pentuja. Luov. helmi-maaliskuun vaihteessa. Tiedustelut puh. 041-505 9446 tai 041-503 4646 Itälaikan pent. takuu. 040-564 9740 www.suojarannankennel.com Itäsiperianlaikan pentuja, astutettu 24.11.06. Puh. 040-821 6137 Töysä. Länsisiperianlaikan narttupentu.s.17.09.06 vain metsästäjälle, isän suvussa useita hirvivalioita ja karhunhaukkujia. Hirvelle tai pienriistalle. Liperi. p. 0400-434 131 Jämtlanninpystykorvan narttupentuja Synt.21,10-06 Isä KVA Ryynäskorven Jesse Emä KVA&MVA Pyssynivan Netta Puh. 044-294 0903 Kuhmo Jämtlanninpystykorvan pentuja karhu- ja hirviveriset linjat. Puh 040-504 9295 Kuhmo. Hyvistä vanhemmista synt. suomenpystyk. pentuja tammi- helmik. 07. Kihun Kennel puh. 040-546 7607. S.ajokoiran uros ja narttu pentu. Synt.7.8.06. Eläinl.tark.ja rok. Sysmä puh. 045-1118266 Kaksi s.ajokoiran urospentua vailla kotia s. 23.07.06. I. XXX Pirttirinteen Uri 20978/99A. E. XX Kyrönperän Roosa 22976/96C. Vanhemmat sorkkael. vapaita. 02-256 3899, 050-573 0558. Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia puh. 050-548 5403 kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Labradorin pentuja. Hanki nyt kaveri ensi syksyn sorsastukseen.050-563 7536 Dreeverin pentuja erinomaisista vanhemmista puh. 040-743 3714. Beaglen pentuja ajavista vanhemmista, synt. viikolla 5. Puh. 040-584 3751 Saksanmetsästysterrierin pentuja s.9.12.06 puh. 050-328 0494, 050-363 4654 Mäyräkoiria monipuoliseen käyttöön metsästäjältä metsästäjälle. Vuodesta 1995. P. Hiidenmies. Kennel Hiidenloukon. 040-534 6967 Kk. mäyräkoiran pentuja. Monipuoliset, korkeasti palkitut tuontivanhemmat. Jälkeläisnäyttöä löytyy. P. 040-742 2846, 050-558 1866. Lk-mäyräkoiran pentuja koulutusiässä metsästykseen.( synt.15.7.2006) Vanhemmat luola/ ajovalioita. Toimivuustakuu. Pennut Alastarolla. Tied. 050-556 8610. Lyhytkarv. mäyräkoiran pentuja näyttelyyn ja metsälle. Isä ajava luolakoira, emä luolakoira. Luov. vko 6. Puh. 045-138 1388 Kk. saksanseisojan pentuja korkealuokkaisista metsästyslinjoista. Puh. 0400-632 583. Amerikankettukoiran pentuja. S.10.08.2006. Huippusukuiset vanhemmat, ajavista linjoista, palkitut kokeissa. USAN tuonti. Varaukset 0400-268 820 Lapua Amerikankettukoiran pentuja s.29.8.06. Emä Fin KVA-K & MVA Uhuverin Ritu Isä amerikantuonti Blantons Disco. 040-559 6270 tai 040-507 3157. Pienpetopyydykset minkki/näätä, ketun jalkanaru ja jalkanarun varavaijeri. www.kesavaylan.tk -> pyydykset Taisto Hietala 0400-181 498 Mossberg m500 350,-, Vursan 312 360,Khan 330,- Finn Cl 512SD DLX 1100,Sabatti Falcon 585,- Miroku 1690,Browning Gold Ph 890,-, Rem 11-87 790,Leup 2-7x33+läp. 265,-, 1-4x20 370,Burris 1,75-5x20 290,-, 3-9x40 285,Docter 1,5-6x42 620,-, 3-12x56 695,Tikka, Sako, Beretta, Benelli tarjous! Ahti Huvila Oy, puh. 06-528 1203 63800 Soini, www.ahtihuvila.fi 27 v. Rehtiä asekauppaa! Mossber 12/76 synt. 360 e,12/ 89 synt. 430 e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin, Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-koiratutkat Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi, 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518. Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Aseita, aseita, aseita, Myymme lähes kaikkia Suomeen tuotavia aseita tunnetusti edullisin hinnoin kautta maan. Nyt Sinun kannattaa tehdä asekauppaa, meidän kanssa. Kysy siis tarjouksia ! Kala-Oskarin Teerikirnu 92600 Pulkkila. Puh. 08-8121 080, www.teerikirnu.com. Ratahaulikot: Marocchi 99 Sporter 12/70 28" 1350e Marocchi 99 Sporter 12/76 30" 1750e Kuin uusia! puh. 044-0258807 Tikka 512SD rihlakko 12/76-222rem, kiikari + pikajalka. Kuin uusi. H. 1000 e. Valmet 412s 12/76 haulikko 4 vs + rihlapiippu, Valmet 12/76 5,6x52r, Valmet pikajalka + Tikka 3-9x40, aselaukku. Todella vähän ammuttu ja siisti h. 1700e / tarjous. Puh. 050-300 6355 jsav@jippii.fi Drillinki Sauer 8x57 JRS /16-70 + MSW-kiik. 1750 E ja Sauer DL 7x57R /16-70 + k-tähtäin + hakajalat 2700 E. Otan maksuna Valmet 412 nikkelin raaskaspiipp. 308 kiväärin tai eritt. hyvän sot. kiv. 28-30. Puh. 02-230 9790 Haulikot Beretta itselaataava, synteettinen tukki hp. 350 E, ja rinnakkaisppiippuinen Merkel Suhl uuden veroinen hp. 250 E. Oulu ­ Kuopio. Puh. 0400-232 589. Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v. Sako, Tikka kiväärit. Benelli, Beretta, Finn Classic ja Lincoln haulikot. Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike, Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi. Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Jout-seno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.com. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 45 e, 4 aseelle 50 e, 5 aseelle 55 e, 6 aseelle 60 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Valio koiravarusteet, kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat ym. alan tuotteet. Puh. 0400-176 596. Luolatutkat, Deben, uusin malli Mark III(180e) ja pitkä kantama(260e), sisältää kaikki kulut. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826404 tai 02-423 804 fax 02-423 805 Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet, Akut, antennit, monofonit, autolaturit Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit Lafayette PMR-puhelimet, vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus: Posti/MH Agripalvelu Ky, Joutsa Puh. 014-881 095, 0400-642 215 www.agripalvelu.fi (nettikauppa 24 h /vrk) Järjestöt ja Yhdistykset Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" , joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys 050-302 2406. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Spanielit metsästyskäyttöön Working Spaniels Club Ry:n pentuvälitys, Puh. 08-378 160, 0400-286 892. Suomen Ajokoirajärjestö on kaikkien suurten ajokoirien rotujärjestö. Liity jäseneksi: saat pentuoppaan ja 6 Ajokoiramies-lehteä vuodessa, lähes 500 sivua tuhtia asiaa ajokoiraharrastuksesta. Vuosimaksu nyt vain 20 e. Os. SAJ:n toimisto, Uusikatu 57-59, 90120 OULU. Puh. 08- 311 0275 (klo 10-14), fax 08-311 0495. E-mail: saj.fsk@mail.suomi.net. Internet: http://www.ajokoirajarjesto.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön, jäs.rek. hoitaja ja pentuvälitys, puh. 03-633 6150. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Kaiken riistan metsästykseen soveltuvista laikoista antaa lisätietoja Suomen Laikajärjestö ry:n pentuneuvojat: itäsiperianlaikat Titi Broman 019-512002, 0400-425 772 ja Jari Peura 040-550 0876, länsisiperianlaikat Lasse Hiltunen 0400-200-217, venäläis-eurooppalaiset laikat Marjo Halonen 040-764 0104. Internet: www.laikajarjesto.fi. Lisätietoja yhdistyksestä Voitto Pulkkinen 050-385 2564. Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Taxklubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 050-917 1095 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Sirpa Hokkanen 050-543 1223, Asko Ränkman 02-826 0491, Hannele Luukinen 040-567 0159. Karjalankarhukoira: Jorma Tahkola 014-485 429, Jukka Puominen 0400-178 417 Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Antti Aarnio, 050-338 9437. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internet-sivut: http://www.spj.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: Risto Lehmunen 014-372 1626, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Markku Hakuli 040-846 8036, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 050-375 4879. www.foxterrier.fi. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Saksanseisojakerhon pentuvälittäjät: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112, Lk-saksanseisoja, 040-721 5950 (ilt.ja vkl),Pk-saksanseisoja, 040-835 1289 Münsterinseisojat, 040-539 1301, Bretoni, 0400-437 941 Spinone, 040-517 8213, Bracco italiano, 0400-205 933 Korthalsingriffon, 0400-872 991, Kk-unkarin vizsla, 040-911 5755 Lk-unkarin vizsla 040-722 1030, Weimarinseisoja, 040-503 4971 Stabyhoun, 040-578 3130, Bourbonnais´n seisoja, 040-750 2298. www.saksanseisojakerho.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Tapio Eloranta, Ahlainen puh. 044-569 1604 Luonnontieteellisen alan konservaattori. Esa Kemppainen, ( 15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. Puh. 050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 016-659 131. Linnut, nisäkkäät, trofeet Tapio Kontula, 47490 Mankala puh. 040 729 3683. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. markku.natri@taxidermy.inet.fi Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Ari Santala, Merikarvia puh. 0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Myydään Verkkoja. Minkki-, koira-, lammas-, poro-strutsi, sika- ym. Puh. 09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Kuhaverkkoja 50, 55 mm, kork. 3 ja 5 m, pit. 56 m. käsinp. Alapaula tukipaulalla. Hp. alk. 42 eur / verkko. Puh. 0400-205 273. Ketunjalkanarut, kestävä ja hyvin pyytävä, takuu. Puh. 044-523 0554, 040-5459 470 Ketun jalkanarut T:mi Kari Antikainen puh. 0400-713 859. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu vahvasta sinkitystä verkosta. Minkille / näädälle 70 x 18 x 15 cm 23 e/kpl. Molemmista päistä pyytävä 105 x 18 x 15 cm 36 e/kpl. Supille ja ketulle 120 x 32 x 38 cm 53 e/kpl. Uutuus. Opetusvideo pienpetojen loukkupyyntiin. Kettu, minkki, näätä ja supi. 60 min 25 e/kpl + pk. V. Syynimaa, 62310 Voltti. Puh. 06-484 9116, 040-700 7528, 06-484 5221. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Metsästäjä 1 / 2007 61
• Tracker-GPS koiratutkia varastossa. Lisäksi Tracker Classic, Maxima vastaanottimet (1000 taajuutta) 138 Mhz ja 230 Mhz. Käytetyt takuuhuolletut tutkat. Nopea tutkahuolto, taajuuksien säädöt. Antennit ja paristot. Ostamme uudempia käytettyjä Tracker-tutkia. VHF-puhelimet + täydellinen lisävarustus. Haukunrajoitin: Bark Control Deluxe. Koulutuspanta: Petsafe Deluxe Trainer. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 Larsmo. Puh. 0400-362 136, 06-728 1520 VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Metsästäjän VHF-puhelimet edullisesti. Myös huolto. Puh. 02-462 8200, 0400-822 230. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuu-lonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet. RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400 203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön. Puh. 015-361 955, 0500-652 241. www.kaislaleikkurit.net, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää aikaa vievät irroitus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukon-valmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813,puh.06-729 0431. Metsästäjältä metsästäjälle: lumipuvut,GPS,riistakamerat ym. WWW.NORDICOUTDOORS.FI MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Yhdistetty maasto-/ lumipuku eli Wehrmachtkääntöpuku. Tositoimissa testattu! Nyt repro / Saksa. ks.www.wh-varuste.fi tai tilaa esite puh. 0400-722 007 / Hki Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsa-hanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky -fasaani-hirvi-peura-kauris-karhu-susi -kettu-supi-minkki-jne. www.houkutuspillit.net puh. 0400-835 511. Laadukkaat, kotimaiset purkituslaitteet suoraan valmistajalta. p.040-585 8133 Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35 e + tk. 0400 304 633. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Perunaa riistan ruokintaan, 10 /m3. Pentti Pyyhtiä, Loppi, puh 050 3237 191 Haaveitteni Metsähanhi DVD Koe Hanhenmetsästyksen jännittävät hetket syksyisellä hanhinevalla. Kesto n. 35 min H.25 e + pk. Tilaukset soittamalla / tekstiviestillä tai netistä www.jahtivideot.fi MH-Jahtivideot puh. 0400-211 315. Tunnelma syntyy tulilla... Lapin laavu- kota 40 % ale halk. 4 ­ ja 5m. Erätikki, 99870 Inari 0400-172 268. 380 cc moottorikelkka, ajettu 1700 km, vuosimallia -03, kuin uusi. Uudessakaupungissa valmistetaan lumikenkiä, jotka kantavat syvässä lumessa. Punottu vahvoista nahkaremmeistä, kehys puuta (tammea), kok 130 cm x 26 cm. Puh. 06-722 5134, 050-322 7146 Metsäpalsta Nurmeksessa 36 ha, palstan ympärillä liki 1000 ha metsästysseura puh. 050-357 8835. Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja; Lammas, nauta, hirvi, kettu yms. Nahkajalostamo M. Salonen Ky, 51900 Juva. puh. 015-651 113, 0400-760 060. Riistaturkisten ja naudantaljojen muokkausta. Turkis-Jan Oy, Tarhatie 16, 73500 Juankoski. Puh. 017-621 121 Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. T:mi Aseola. Kaikki asealan arviointi-, muutos-, sinistys- ja korjaustyöt. Iisalmi, puh. 0400-674 668. JP ­ Gunsmith Asesepänliike Pohjoiskymenlaaksossa. Puh. 0400-920 870, 05-331 235. Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjaus- ja muutostyöt. Tukkitie 4, 90520 Oulu. Puh. 08-311 6520. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic., Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput saovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 - 528 098. Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lidhomns TV-service, Pb 1, 66601 Vörå, käyntiosoite: Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 020-830 0030. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 nervk.1,hki Karhua, kanalintuja, hanhia, villisikaa ja paljon muuta ! Metsästys-, kalastus- ja muut eräretket Karjalaan, Ruotsiin, Siperiaan, Viroon jne. Elämäsi Eräretket Kauniista Karjalasta ! www.kauniskarjala.com Unto Eskelinen puh. 040-7720092 Hauholla fasaaninmetsästystä sekä koiran koulutusmahd. Myös sorsa- ja kyyhkysjahteja sekä pienriistan metsästysmahd. Kysy myös ruokailu- ja majoituspalv. Auvo Kokkala 040-841 0999 Etelä-Afrikka, Namibia, Zimbabwe ja Mosambik. Laadukkaat metsästyssafarit, alk. 1490 e! www.brhunting.fi 040-4178807 Koiviston Fasaanitila: Fasaanin metsästystä, fasaaneja koirien koulutukseen, tarhaukseen. Majoitus-, ruokailuyms. palvelut. Joonas Olkkonen, Kärkölä. Puh 040-508 9702, 03-785 2672. koivistonfasaanitila.fi Fasaaneja koiraharj. Torppa, r-sauna, s-sauna. Elämystä Lohja puh. 040-558 1422. Ensi syksyn karhun- ja hirven metsästyspaketit Itä-Lapissa varataan jo nyt. Katso lisää: www.erapalvelu.com tai soita 040-738 4809 Vuokralle tarjotaan Ranuan Simojärvellä mukavuuksilla varustettu rantalomamökki. Hyvät metsästys-, pilkki-, kalastus- ja marjastusmahd. Puh: 0400-193 351 Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla Puh. 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/defaulthtm WWW.ULVOVASUSI.FI Majoitusta Ilomantsissa. 4-8 hlön huoneistoja mukavuuksilla + sauna, kota, kylmiöt, koiratarha jne. Keskellä VP 7652 (39 000 ha) ja VP 7638:n vieressä (60 000ha) varaukset puh. 0400-240 072 Mökki mukavuuksin Pyhältä Parill. viik. 350 e. Kävelyet. hisseistä. Puh. 0400-215 188. Salla Naruskajärvi juuri valmistunut luxusmökki kaikilla herkuilla 8 hlöä. Puh. 045-137 4590. Hirsihuviloita Enontekiön Hetassa. Puh. 016-521 055 www.ounasloma.fi Lofooteilla Andøyn saaren merenrantatalo vesi, sähkö, sauna ja vene. Tilaa 10 hengelle. Tilaa esite. 520E/vko puh. 040-596 8980. Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 a 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050-554 6852. Riista, mm hirven, peuran, jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä, myös kuivattuna. Deliresta Oy / Lehmann. 040-900 4337. Ostan hirven ­ ja poronsarvia (ei seinämallia) 050-586 2157. Ostetan hirvensarvia, Turkis-Jan Oy, puh.017-621 121 Ostetaan 3-erilaiseen kivääriin kiikarit. Ostetaan myös panoksia cal.222, 7.62x53 R ja 338 win. mag. Kyseisille aseille tukevat kuljetuslaukut, lisäksi jykevä asekaappi 050-552 4606 17 jälk. Halutaan ostaa Tikka M55 (cal1308) lukkorunmolla oleva kivääro varaosiksi. Piippu ja perä saa olla loppuunkäytetty. Veikko 050-339 7033. Muut RAHAA RAHAA !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Otetaan muutama metsästäjä perustettavan hirviseurueen jäseniksi ! Multia-Ähtäri alueella. Puh. 044-5539557/Mikkonen Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolais-ryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikka! 3 kaadon Pakettimatka,1585e 6 kaadon Pakettimatka,2420e WWW.JAHTIMATKAT.NET, 0400-620449 Metsästäjä ­lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: G Metsästäjä- tai Jägaren ­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren samoin kuin metsästyskortti toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä ­lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 (Paikallisverkkomaksu) Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 62 Metsästäjä 1 / 2007
• Tilaa luettavaa! Pyy pivossa ­ riistaekologian jäljillä! * Kauan kaivattu jatko Villiä Elämää ­ kirjalle on ilmestynyt! Nyt riistaekologian perusteet hauskassa ja opettavaisessa muodossa Villiä Elämää ­ tekijöiden Keijo Taskisen ja Seppo Leinosen kynästä Metsästäjäin Keskusjärjestön tuottamana. Kirjassa käsitellään ekologian lainalaisuuksia ja ilmiöitä, syy- seuraussuhteita sekä metsästyksen perusteita kaikille aukeavassa muodossa. Kirjanen on tarkoitettu yhtä hyvin koulu- tai harrastuskirjaksi lapsille ja nuorille, kuin varttuneemmillekin iltojen iloksi ja opiksi. Sisältää myös teemoihin liittyvät tehtävälaatikot. Taskisen tekstit ja Leinosen kuvitus takaavat persoonallisen osaavan otteen ja oivaltavan kuvamaailman. Kirjassa on 48 sivua. Hinta MKJ:n varastolta 10 euroa. Leikkaa tästä UUTUUKSIA: Pyy pivossa ­opas Hirvenmetsästyksen käsikirja Suomalainen metsästys Säl-Hylje-Sel Hirvieläinten teurastus Jäljestäminen-DVD Metsäkauris-DVD Metsäkauris-VHS Eläinten jäljillä-vihko Metsästäjän opas Lumijälki ­opas Metsästäjän lintukirja Villiä elämää Jäniksen selässä 10 e 35 e 38 e 39 e 29 e _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl 16 e _______kpl 25 e _______kpl 25 e _______kpl 1e 30 e 5e 10 e 5e 7e _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl Pelit: Riistavisa ­peli 32 e _______kpl Suomen riistaeläimet ­pelikortit 5 e _______kpl Ranta ja vesilintuja ­pelikortit UUTUUS! 5 e _______kpl Suomen kalat ­pelikortit 5 e _______kpl Pihapiirin lintuja -pelikortit 5 e _______kpl Pihapiirin kasveja ­pelikortit 5 e _______kpl Pihapiirin pikkueläimiä ­pelikortit 5 e _______kpl Tilaukset postitetaan postiennakolla 3,35 postiennakkomaksu + postimaksu painon mukaan. Palautusosoite: Metsästäjäin keskusjärjestö, Varasto, Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI, Puh: 09 ­ 27 27 8150 _____________________________________________________________________________________ Nimi _____________________________________________________________________________________ Lähiosoite _____________________________________________________________________________________ Postinumero Postitoimipaikka Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi _____________________________________________________________________________________ Puhelinnumero Leikkaa tästä Valtakirja Minä ______________________________________________________________________________________________ valtuutan _________________________________________________________________________________________________edustamaan _________________________________________________________________________riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa ____________ /__________2007 paikka ____________________________________ aika_____________________________________________________________ allekirjoitus ___________________________________________ metsästyskortin numero _________________________________ HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopion maksetusta metsästyskortista). Metsästäjä 1 / 2007 63