• 1 / 2008
• Pääkirjoitus Jari Pigg apulaistoiminnanjohtaja Kohden uutta riistavuotta 2008 Heti vuoden alussa valmistuivat taas tilastot viime vuoden maksettujen riistanhoitomaksujen määristä. Koko maan metsästyskorttien määrä nousi yli neljällä tuhannella edelliseen vuoteen verrattuna ja kokonaismäärä oli 308 216. Lunastettujen metsästyskorttien määrä on lisääntynyt jatkuvasti jo kohta kymmenen vuotta, ja viime vuonna tapahtui taas ihan kunnon harppaus. Metsästyksellä näyttää olevan kysyntää ­ vai pitäisikö nykyään sanoa että siinä taitaa olla "draivia". Ainakin taas ennätyksellisen suuri joukko kansalaisia katsoi hyväksi maksaa metsästyskorttinsa. Varmuudella voidaan sanoa, että kyllä se on osoitus jostakin. On siten taas hyvä aihe kiittää Teitä kaikkia asianosaisia ­ niin rivimetsästäjää, tutkintokouluttajaa, rhy:n toiminnanohjaajamoottoria kuin luottamushenkilöitäkin ja muita vapaaehtoistoimijoita. Eikä tietenkään sovi unohtaa kotijoukkoja ­ etenkään äitejä ja vaimoja, eikä metsästysseurojen puuhamiehiä ja puuhanaisia. Kiitos kuuluu myös maanomistajille, jotka ovat antaneet alueensa metsästyskäyttöön ja suhtautuvat metsästykseen suopeasti. Monethan heistä ovat itsekin metsästäjiä. Itse asiassa kiitokset kuuluvat kaikille asioihin myönteisesti vaikuttaneille ­ ja se on laaja joukko! Metsästyksen harjoittamisessa onkin laajassa mitassa kyse hyvästä yhteistoiminnasta niin ihmisten välillä kuin erilaisissa yhteisöissä ja yhteisöiden välillä. Aseidenomistajia ja aseenkäyttäjiä askarrutti kovasti syksyllä EU-n ampuma-asedirektiivin muutoshanke, jossa esitettiin kiellettävän alle 18 -vuotiaiden itsenäinen aseenkäyttö. Suomessa totuttu ja myös hyväksi havaittu ikäraja aseen hankkimiselle ja itsenäiselle hallussapidolle on ollut holhoojien suostumuksella 15 vuotta. EU-uhka näyttää onneksi poistuneen, mistä kiitos asiassa toimineille. Samaan aikaan tapahtuneen Jokelan järkyttävän ampumatapauksen tiimoilta syntynyt asevastainen kuohunta ja kiivailu näyttäisi rauhoittuneen ja keskustelu asettautuneen asialliselle tasolle. Jokela oli myös osoitus siitä, kuinka yksikin aseen kanssa tehty toilailu voi aiheuttaa paniikinomaista reagointitarvetta poliittisessa ilmapiirissä. Ja reagointi kohdistuu helposti aivan vääriin asioihin. Takana on myös monilla jahtiporukoilla ennätyksellisen pitkä hirvestysrupeama, kun hirvenmetsästysaikaa jatkettiin viime vuonna parilla viikolla joulukuun loppuun jatkuvaksi. Monet seurat käyttivät lisäajan hyödykseen tai sitten niin sanotusti joutuivat menemään jatkoajalle, kun hirvet olivat hakusalla. Syksy oli sääoloiltaan "taas" eräs vuosisadan poikkeuksellisimmista, ja monet hirvestäjät kertoivat kokeneensa eteläisessä Suomessa "joulukuun jatkoajalla syyskuun vesisateita". Pohjoisen Suomen hirvenpyytäjät olisivat toivoneet mieluummin pyyntiajan aloituksen aikaistamista loppumisajankohdan siirtämisen sijaan. Saapa nähdä, milloin asetuksen muutos mahdollistaa hirvestyksen varovaisen aloittamisen nykyistä aikaisemmin kuten MKJ:kin lausunnossaan syksyllä esitti. Vaikkapa siten, että naakimalla, hiipimällä ja vahtimalla voitaisiin kaataa esimerkiksi kiusatai riesahirviä. Massiivisten hirvijahtien järjestäminen ei varmaankaan olisi tarkoituksenmukaista syyskuulla, joten rajoitteena voisi olla vaikkapa, että hirven ajaminen ei olisi sallittua eikä myöskään irrallaan olevan koiran käyttö metsästyksessä tuona ajankohtana. Asiaa, niin kuin monia muitakin, lienee kyllä pohdiskeltu syksyn mittaan useammillakin nuotiotulilla hirvijahdin lomassa. Aika näyttää, mitä kaikkea vuosi 2008 tuo tullessaan. Keskeisellä sijalla tulevat tänä vuonna varmaan olemaan riistan elinympäristöt ja niiden parantaminen. Viljelysseutujen elinympäristöjen hoitoon tulee uusia mahdollisuuksia ja erityisen keskeinen sija tulee kosteikkojen perustamiselle ja kosteikkoelinympäristöjen hoidolle. G 2 Metsästäjä 1 / 2008
• Tässä numerossa N:o 1 23.01.2008 57. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 20.03.2008. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT2008/ MET08_01 Kansikuva: Kennet Pettersson sivu 8 Hylkeille hoitosuunnitelma sivu 44 Ekin kanssa erällä: Pohjoisen avoimet tuvat sivu 18 Metsäpeura vai susi? 4 8 10 14 18 20 24 26 28 32 34 36 38 42 44 Hylkeenmetsästäjän turvateesit! Hylkeille hoitosuunnitelma Hylkeenpyynnin historiaa ja hirvisoppaa Naturaa espanjalaisittain (osa 3) Metsäpeura vai susi? Metsäkauris vapautui pyyntiluvista ­ mitä tapahtui saaliille? Vaaleat hirvet Suomen kartalle Liikuntaa ja luontoelämyksiä Hirvieläimiä metsästetään 1,5 miljoonaa päivää Hirvikärpäset täyttävät maan Tutkijan tuntoja: Luontoa kuvataan moneen tarpeeseen Piirustuskilpailu yläkouluille! Valkohäntäpeuran trofeet Niksinurkka: Terät teräviksi! Ekin kanssa erällä: Pohjoisen avoimet tuvat sivu 48 Riekon elinympäristöjä ennallistetaan etelässä Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 47 Eräaatoksia valtionmailta: Muistelmia eräpolkuni varrelta 48 Riekon elinympäristöjä ennallistetaan etelässä 51 In memoriam: Arvi Lintunen on kuollut 52 Alkunkarinlahden lintuparatiisi kukoistaa 54 Keski-eurooppalaisen "kansanaseen" jäljillä 56 Esittelyssä: Suomen metsästäjä- ja kalastajaliitto ry 58 Naisten- ja nuorten hirvenmetsästyspäivä 60 Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala 62 Kutsu riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen 66 Metsästäjäorganisaatio tiedottaa 68 Osoitteet 69 Kaupantekoa HUOM! MKJ tiedottaa sivut ovat vuoden alusta alkaen muuttaneet perinteiseltä paikaltaan sivulta 4 lehden loppuun ja ovat tässä lehdessä sivulla 66. Metsästäjä 1 / 2008 3
• Hylkeenmetsästäjän turvateesit! Hylkeenmetsästäjät liikkuvat Suomen viimeisessä erämaassa. Heitä uhkaa jatkuvasti vaara joutua monenlaisiin ongelmiin. Hyljejäät ovat vaikeasti saavutettavissa ja perin armottomia. Sillä, joka niiden sekaan uskaltautuu, on syytä olla varustus moitteettomassa kunnossa. 4 Metsästäjä 1 / 2008
• n Metsästäjä 1 / 2008 5
• M oni hylkeenmetsästäjä on saanut kokea ongelmia aavalla jäällä. Kuten jokainen ymmärtää, on avunsaanti usein kaukana. Se ei ole paikalla kymmenessä minuutissa niin kuin kaupungissa, vaan usein kestää tunteja ennen kuin apu on perillä. Valmistaudu huolella Hyvällä valmistelulla voidaan kuitenkin moni näistä ongelmatilanteista ratkaista varsin helposti. Esimerkiksi ongelma, joka saattaa tulla yllättäen, on perämoottorin kaasuttimen jäätyminen. Seurauksena on moottorin pysähtyminen. Asia hoituu kaatamalla talousspriitä (noin 1%) tankkiin. Toinen ongelma, joka saattaa syntyä on se, että vettä on päässyt polttoaineeseen. Veneen polttoainesäiliössä on koko talven ajan ollut vain vähän polttoainetta, mikä on saanut aikaan kondenssivettä polttoaineeseen. Tankki tulee siis puhdistaa ja polttoainesuodatin vaihtaa ennen jäille lähtöä. Toinen seikka, mikä kannattaa ottaa huomioon ennakkoon on jään liikkeiden tarkka seuranta. Mikäli suunniteltu reitti vie tiheän ajojään sekaan, on varauduttava siihen, että jäillä olosta tulee suunniteltua pitempiaikaisempi. Jää liikkuu jatkuvasti ja railo, joka hetki sitten oli veneelläajokelpoinen, voi yllättäen hetken päästä umpeutua. Vaarana on, että jäät sulkevat veneeltä ulospääsyn ja musertavat sen palasiksi. Tällaisissa tilanteissa on joko äkkiä hakeuduttava avoveteen tai vaihtoehtoisesti, jos mahdollista, yritettävä nostaa vene jään päälle. Pääsääntö on, että vedenpinnan yläpuolella näkyvä jää edustaa vain 10 prosenttia koko jääkappaleesta. On myös vaikea uskoa, että jo puolen sentin paksuinen vastajäätynyt sinijää kykenee leikkaamaan reiän puuveneiden, mutta myös lasikuituveneiden runkoon. Torbjörn Enroth jollain muulla tavalla kiinnittää laivaliikenteen huomio metsästäjien läsnäoloon. Huomion herättämiseksi voidaan käyttää esimerkiksi niin sanottua tutkaheijastinta. Näitä on olemassa useita malleja. Tutkaheijastimen tehtävänä on heijastaa rahtilaivojen tutkan kaiku takaisin ja näkyä näin laivan tutkassa. Menetelmän ongelmana on vain se, että hylkeenmetsästäjät liikkuvat yleensä alueilla, joilla on paljon murtojäätä ja murtojää antaa myös tutkassa näkyvää kaikua. Toinen vaihtoehto on pitää valaistus päällä läpi yön. Tähän hyvin sopiva vaihtoehto on myrskylyhty. Eräs suurimmista vaaroista on kuitenkin uhkarohkea ensikertalainen hylkeenmetsästäjä itse, joka luulee osaavansa kaiken ja vielä vähän enemmänkin. Kukaan ei ole täysinoppinut, eikä kukaan tule oppimaan kaikkea viimeisessä erämaassa liikkumisesta. Ota yhteyttä niihin, jotka ovat olleet jäällä hylkeitä metsästämässä. Kysy, ole kiinnostunut, ota oppia ja muista; kukaan ei ole täydellinen! Eikä nolla-asteiseen veteen joutuminen ole hauskaa ennen monen tunnin kotimatkaa (kirjoittajan oma kokemus). kaikkien lakien ja pykälien mukaisesti ja hankkineet lisäksi tietyn lisävarustuksen. Merikelpoisessa veneessä on: G Toimintavarma moottori G Airot/mela G Ankkuri köysineen (50 m) G Äyskäri/tyhjennyspumppu G Pelastusliivit kaikille veneessä oleville G Vähintään 2 kg:n palosammutin, jos veneessä on sisämoottori tai perämoottori, joka on suurempi kuin 25 kw ja/tai vene varustettu kaasu-/spriikeittimellä. G Toimivat kulkuvalot. Pakollisen turvavälineistön lisäksi on hyvä olla mukana: G Hätäraketteja G Käsisoihtuja G Hypotermiapussi G Ensiapulaukku ja mahdollisesti tarvittavia lääkkeitä G Vesitiivis pakkaus edellämainittujen säilyttämistä varten G Kompassi. Hätärakettien ja käsisoihtujen osalta kannattaa tutkia ohjeet ja myös mahdollisuuksien mukaan harjoitella välineitten käyttöä. Tämä siksi, että onnettomuuden sattuessa voi olla, että muisti pettää eikä silloin ole enää aikaa tutkia, kuinka nämä laitteet oikein toimivat. Rajavartiosto on järjestänyt ja tulee varmasti myös tulevaisuudessa järjestämään laitteiden harjoittelutilaisuuksia. Lisätietojen saamiseksi kannattaa siksi olla yhteydessä paikallisiin rajavartiostoasemiin. Turvavarustus Hylkeenmetsästäjät, kuten muutkin lainkuuliaiset metsästäjät, ovat tietenkin varustaneet veneen Laivaliikennettä seurattava Eräs toisenlainen vaara, jolle hylkeenmetsästäjä saattaa altistua, on rahtilaivaliikenne. Se on eräillä alueilla varsin vilkasta ja saattaa aiheuttaa ongelmia. Erityisesti silloin, kun yövytään jäällä, on tärkeää pitää vartiota läpi yön tai 6 Metsästäjä 1 / 2008 Tässä ns. paukkuliivi ja PLB -lähetin laukkuineen.
• KANSAINVÄLISIÄ HÄTÄMERKKEJÄ G G G G G G G G G G Morse SOS (valo tai ääni) Keskeytymätön äänimerkki, esim. sumutorvella Punainen raketti tai laskuvarjoraketti Oranssi savu tai kangas MAYDAY MAYDAY MAYDAY(VHF) Laukauksia minuutin välein Punainen soihtu Käsien nosto ja lasku (vaakasuoraan ja ylöspäin) Avunhuuto ja vihellys pillillä Neliskulmainen lippu ja sen G Signaalilippu N ylä- tai alapuolella pyöreä esine nostettu C -lipun yläpuolelle G Avotuli ja siitä tuleva savu Toinen varuste, johon kannattaa sijoittaa rahaa on pelastus-/kuivapuku. Näitä on myynnissä eri mallisia aina ammatilaisten käyttöä varten tehdyistä puvuista upotettuine nostovaljaineen kevyisiin välipukuihin. Nämä kevyet puvut ovat erittäin joustavia ja ne on valmistettu gore-texistä, varustettu vedenpitävillä vetoketjuilla ja niitä voi pitää "työvaatteiden" (metsästysvaatteiden) alla. Puku muodostaa kokonaisuuden; pysyt kuivana vaikka joutuisitkin veteen. Nämä puvut eivät tietenkään ole kovin halpoja, vaan maksavat 300­1000 euroa/kpl. Myös henkilölle, jolla on jatkuvan hälyttämismahdollisuuden tarve avun pyytämiseksi, on olemassa varsin sopiva ja hyvin toimiva apuväline, PLB, Personal locator beacon eli henkilökohtainen hätätransponderi. Tämä laite on rekisteröity hätälähetin, jolla on henkilökohtainen tunnusluku, joka lähetetään satelliitin kautta meripelastuskeskukselle laitteen aktivoituessa. Näitä PLB -laitteita on eri mallisia, varustettuna GPS:llä tai ilman. Ensin mainittu malli on suositeltavampi, koska se antaa suoraan merkinlähettäjän sijainnin, kun laite aktivoidaan. Tämä edesauttaa huomattavasti avun perille tuloa. PLB -laite on kooltaan hiukan suurempi kuin GSM -puhelin. Laitteen huono puoli on siinä, että se maksaa sievoisen summan, noin 1000 euroa, mutta se on kuitenkin verrattain halpa henkivakuutus. Kun onnettomuus on sattunut ja tarvitaan apua voi sitä kutsua alla olevien numeroiden kautta. G Puhelin 02041000, meripelastuksen hälytysnumero G Puhelin 112, yleinen hätänumero G VHF-kanava 16 (156,800 MHz) G VHF-DSC 70 (156,525 MHz) G Hätänumeroa saa käyttää ainoastaan hätätapauksissa! G Väärinkäyttö on rangaistavaa! Ellei kännykällä ole kattavuutta eikä VHF:ää ole käytettävissä, voidaan käyttää jotakin ohessa olevista hätämerkeistä! . . ­­­ . . . . ­­­ . . . . . ­­­ . . HYLKEENMETSÄSTÄJÄN KULTAISET SÄÄNNÖT G Älä lähde yksin - aina vähintään kaksi metsästäjää G Pidä veneesi merikelpoisena ja hyvä järjestys veneessä G Varmista, että turvavarustus on mukana veneessä G Ilmoita omaisille suunniteltu reitti G Opi meriteiden säännöt G Kuuntele sääennustuksia G Älä ota turhia riskejä G Opi lukemaan jäitä G Mikäli kovia tuulia on odotettavissa, hakeudu tuulen suojaan tai avomerelle G Kunnioita merta ja jäitä G Älä mene liian tiheälle ajojääalueelle G ÄLÄ UHMAA LUONTOA Alumiinista valmistettu tutkaheijastin. GPS:llä varustettu PLB Muovista valmistettu tutkaheijastin. Metsästäjä 1 / 2008 7
• Hylkeille hoitosuunnitelma sästyksen tehostamisesta, tiedotuksesta ja yhteistyöstä. Kolme kannanhoitoaluetta M aa- ja metsätalousministeriö julkaisi viime vuonna Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman. Suunnitelmassa tuodaan esille niitä toimia, joita ministeriö tulee toteuttamaan hyljekantojen hoitamisessa. Hoitosuunnitelman laadinnan eri vaiheissa kuultiin paikallisia ihmisiä, alueellisia ja valtakunnallisia intressitahoja sekä otettiin huomioon Suomelle asetetut kansainväliset velvoitteet hyljekantojen hoitamisessa. Harmaahyljekanta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, vuosittainen kasvuvauhti on keskimäärin 10 prosenttia. Koko Itämeren laskentakanta oli vuonna 2006 noin 21 000 hallia, joista puolet löydettiin Suomen merialueilta. Myös itämerennorppakanta on kasvanut 5-6 prosentin vuosittaisella kasvuvauhdilla. Kokonaisuudessaan norpan laskentakanta on 6 000 yksilön tienoilla ja näistä 40 % elää Suomen merialueilla. Laskennoissa tavoitetaan molemmilla lajeilla noin 70 % kokonaiskannoista, joten todelliset hyljekannat ovat yllämainittuja korkeampia. Hylkeiden runsastumisen myötä niiden aiheuttamat saalis- ja pyydysvahingot ovat kasvaneet voimakkaasti ja vaatimukset kantojen säätelemiseksi ovat lisääntyneet. Hoitosuunnitelma linjaa hylkeiden kannanhoidolle asetettuja tavoitteita. Se on samalla myös tiivis tietopaketti harmaahylkeestä ja itämerennorpasta. Perusteita ja tavoitteita Hyljekantojen hoitosuunnitelma jakautuu kahteen osaan. Sen ensimmäinen osa luo taustan maa- ja metsätalousministeriön harjoittamalle hyljepolitiikalle. Siinä kuvataan harmaahylkeen ja itämerennorpan biologiaa ja kantojen kehitystä, hylkeiden ja ihmisen välistä suhdetta sekä toteutunutta kantojen hoitoa. Lisäksi ensimmäisessä osassa käsitellään muun muassa 8 Metsästäjä 1 / 2008 Marko Svensberg kansallista lainsäädäntöä, kansainvälisiä velvoitteita ja yhteistyömuotoja ja hylkeiden aiheuttamia taloudellisia vahinkoja. Ensimmäiseen osaan sisältyy myös eri tahojen kuulemismenettelyyn perustuva tutkimusmateriaali, joka kytkeytyy vahvasti suunnitelman toimenpideosaan eli varsinaiseen hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelman toisessa osassa esitellään hyljekantojen hoidon tavoitteet ja tulevat toimenpiteet. Tavoitteena on säilyttää molemmat lajit, halli ja itämerennorppa, pysyvänä osana merellistä luontoa ja sen monimuotoista eliöyhteisöä sekä kestävällä tavalla hyödynnettävinä arvokkaina luonnonvaroina. Hallin ja norpan osalta tehdyissä linjauksissa on kuitenkin eroa. Hallia käsitellään arvokkaana ja hyödyntämiskelpoisena luonnonvarana, kun taas norpan osalta suojelupainotteiset linjaukset tulevat esille, varsinkin eteläisten kantojen kehittymiseen liittyvien epävarmuustekijöiden takia. 75 % norppakannasta elää Perämerellä ja kanta näyttäisi tervehtyvän aikaisemmin lisääntymistä heikentäneestä kohdunkuroumasairaudesta. Lounaisessa saaristossa ja Suomenlahdella norppakantojen tilaa ei ole voitu arvioida puutteellisten tietojen takia. Tavoitteena on myös, että elinvoimaisista hyljekannoista koituvat haitat minimoidaan sekä hyljetietämystä ja hylkeiden arvostusta kansalaisten keskuudessa lisätään. Pyritään myös kehittämään keinoja, joilla parannetaan ihmisten ja hylkeiden yhteiseloa. Hoitosuunnitelman kakkososa sisältää toimenpidelinjauksia muun muassa alueellisesta hyljekantojen hoidosta, hylkeiden suojelusta, vahinkojen estämisestä, tutkimustarpeista, met- Suomen merialue jaetaan hoitosuunnitelmassa kolmeen kannanhoitoalueeseen: Perämeri ­ Merenkurkku, Lounais-Suomi ja Suomenlahti. Harmaahyljekannan kasvua esitetään rajoitettavaksi Perämeren - Merenkurkun sekä Lounais-Suomen hoitoalueilla ensisijassa pyyntiluvanvaraisella metsästyksellä. Suomenlahden kannanhoitoalueella harmaahyljekanta saa vielä vahvistua. Riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien mukainen metsästys kohdistetaan alueille, joissa kanta on vahva ja vahinkoja ilmenee runsaasti. Norpanmetsästyksen aloittamista kalastusvahinkojen vähentämiseksi Perämerellä selvitetään maa- ja metsätalousministeriön myöntämien poikkeuslupien avulla. Varsinaisia riistanhoitopiirien pyyntilupia hoitoalueille ei tässä vaiheessa esitetä myönnettäväksi. Hoitosuunnitelman myötä on tarkoitus selvittää mahdollisuuksia ja käytännön edellytyksiä kehittää nykyistä pyyntilupajärjestelmää. Selvitysten perusteella nykyistä pyyntilupajärjestelmää voitaisiin kehittää mm. käsittämään laajempia kannanhoitoalueita. Tätä monet hylkeenmetsästäjät ovatkin esittäneet, sillä hallit esiintyvät pääasiassa jäälauttojen ulkoreunoilla ja liikkuvat reunan siirtyessä tuulten mukana hyvinkin nopeasti paikasta toiseen hallintorajoista piittaamatta. Hoitosuunnitelma ottaa kantaa myös suojelualueiden tarpeeseen. Sen mukaan biologisin perustein ei ole tarpeen perustaa uusia suojelualueita kummallekaan hyljelajille. Hallinmetsästyksen tehostamiseksi on tarkoitus selvittää keinoja, joilla metsästys olisi mahdollista myös luonnonsuojelulailla perustetuilla ja perustettavilla muilla luonnonsuojelualueilla kuin hylkeidensuojelualueilla. Hoitosuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilta osoitteesta www.mmm.fi G
• LUMICAMO Loput talvipyytäjän suosikkipuvut shokkihintaan! Talvimetsästäjän suosikkipuku lämmittää ja pitää kuivana Uusinta uutta jälleen Erätukusta. Loppukauden jahtiin uskomattoman upeasti maastoon ja talveen sopeutuva asu; LUMICAMO-kalvopuku, takki ja housut. Kimmo Takarautio X2-huippukalvo, vedenpitävyys ja säädettävä lippa Tuo ten ro: JJS C1 01 johdolle housuissa Koot: XS ­ XL HINNAT POSTIMYYNNISS Ä! TUOTENUMERO: JJSC101 WWW.ERATUKKU.FI Puhelintilaukset Ma-Pe 9-18 020 747 7000 OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
• Erätulet Himangalla Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Hylkeenpyynnin historiaa ja hirvisoppaa Pohjanmaan Erätulet roihusivat marraskuun alussa Himangalla. Riistanhoitoyhdistyksen ja metsästysseurojen yhteistyön tuloksena syntyi hieno tapahtuma, joka esitteli alueen eräperinteitä noin 1500 vieraalle. Hirvisoppa oli monen vieraan mielestä pääosassa, mutta varsinainen kulttuuriteko oli hylkeenpyynnin historian esittely. 10 Metsästäjä 1 / 2008 H imankalaiset metsästäjät päättivät laajentaa perinteistä maanomistajille tarjottavaa hirvisoppatapahtumaa harrastuksensa esittelemiseen koko kunnan väelle. Paikalliseen urheiluhalliin ja sen ulkoalueille rakennettiin monimuotoinen tapahtuma, jonka punaisena lankana oli esitellä himankalaisen metsästyksen muuttumista aikain saatossa. Varsin kunnianhimoista. Erätulet- kalenteri 2008 Tapahtuman valmistelu alkoi jo kesällä, sillä riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Sauli Ojatalon idea himankalaisen eräperinteen tallentamisesta kalenterin muotoon aloitti valokuvien keruu-urakan. Tavoitteena oli löytää kullekin kuukaudelle ajankohtaan sopiva metsästysaiheinen valokuva ja kalenterin kuvituksessa kulkisivat rinnakkain nykyajan valokuvat ja vuosisadan alkupuolen otokset. Metsästysseurojen tulisi pyrkiä taltiomaan historiansa alkutaipaleen valokuvia, etteivät niihin liittyvät tarinat kokonaan unohdu. Seuran juurien tunteminen ja niiden kunnioittaminen
• Metsästysseurojen tulisi pyrkiä taltioimaan historiansa alkutaipaleen valokuvia, etteivät niihin liittyvät tarinat kokonaan unohdu. antaa oikeaa suuntaa nykypäivän seuratoiminnalle, kertoo Sauli. Kalenterin koko 500 kappaleen painos ostettiin Erätulilla loppuun hetkessä. Monet ihmiset halusivat sen nimenomaan sen takia, että kuvista löytyy joku sukulainen, josta muuten ei ole enää liiemmin muistoja tallella. Monet vanhojen kuvien nuorista metsästäjistä jäivät palaamatta talvi- ja jatkosodasta. Eräs kuviin liittyvä tarina kertoo jäniksen pyynnistä. Vuodelta 1936 peräisin olevassa kuvassa on jahtiviikonlopun runsaahko jänissaalis, perunsaahk räti 18 kappaletta. Tarina tiekapp tää kuitenkin kertoa, että siitä puuttuu kaks jänistä. Eräs nekaksi lihenkisen seurueen metsästäse jistä oli haitarinsoittaja, joka hait joutui kesk kuumimman kesken metsästykse metsästyksen poistumaan ilmu tamiin musisoimaan. Hän otti pari jän jänistä evääkseen ja palasi jahtiin seuraavana päijahtii vänä. Hylkeenpy Hylkeenpyyntiperinne siirtyy suk sukupolvelta toiselle Hienointa tapahtumassa oli paikallisen hylkeenpyyntiperinteen esittely. Urheilutaloon oli koottu vanhoja pyyntiveneitä ja pyynnissä pyyntivene käytettyjä aseita esille. Niitä ihmetellessä ei voi ih muuta kuin ihailla vanhojen pyytäjien merikelp poisuutta. Veneissä oleiltiin pitkiä aikoja karuispit sa olosuhteissa, ilman gorete ja fleece-asusgoretexteita. Eivätkä ne vanhan ajan aseetkaan olleet teita kovin tarkalla optiikalla varustettuja... pyytäjiltä vaadittiin kosolti merikarhun, tarkka-ampujan ja napaketun ominaisuuksia. Veneiden vieressä oli tietenkin hylkeenpyynnin ammattilaisia kertomassa tarinoita mereltä. Erityisen hienoa oli havaita, että pyyntiperinne siirtyy sukupolvelta toiselle, sillä erään veneen vieressä oli kolme sukupolvea kertomassa hylkeenpyynnistä. Nuorin pyytäjistä oli Jaakko Lyly, 14 vuotta. - Mukana oon ollu monesti, mutta en oo vielä ampuna, toteaa Jaakko. Lasse-pappa ja Kari-isä myhäilevät vieressä. Metsästysseuran historia tuli tutuksi Tapahtumassa oli esillä myös mittava määrä erilaista vanhan ajan pyyntikalustoa karhunraudoista lintuloukkuun saakka. Etenkin vanhemmat lintumiehet herkistyivät lintuloukkujen äärellä. Moni oli vanhoina niukkoina aikoina hankkinut niillä perheelleen evästä ja aloittanut pyynnin jo alle kouluikäisenä. Tietyt asiat eivät ole noista ajoista kuitenkaan muuttuneet, sillä Jaakko Pöykiöllä oli muassaan mielenkiintoinen paperi, jossa Waasan läänin Kuvernöörin virasto oli vuonna 1916 myöntänyt paikallisille metsästäjille luvan neljän "koirashirven" pyyntiin. Lupa oli kuitenkin "wälipäätös", sillä paikalliset olivat valittaneet luvasta, heidän näkemyksen mukaan kanta olisi kestänyt 10 hirven kaatamisen! Hirvikannan koosta on siis jo tuolloin ollut hyvin erilaisia käsityksiä... Hylkeenpyytäjien oli ennen tultava toimeen vähillä varusteilla ankarissa meriolosuhteissa Metsästäjä 1 / 2008 11
• Hirvisoppa maistui vauvasta vaariin ja edellä esiteltyjen osastojen lisäksi myös urheilutalon pihamaalle oli järjestetty monenlaista eräperinteeseen liittyvää toimintaa etenkin pienimmille osallistujille. Tapahtumaan osallistuessa tuli mieleen, kuinka suuri arvo metsästysseuratoiminnalla maaseudun yhteishengen vaalimisessa, sillä monin paikoin metsästysseurat ovat kylien aktiivisimpia yhdistyksiä. Tällaiset tapahtumat kokoavat paikalliset yhteen tavalla, joka muuten olisi jo kadonnutta kansanperinnettä. Metsästysseurojen ansiosta yhteisöllisyyden perinne elää edelleen kylissä. Tapahtuman koordinaattori Jorma Tikkanen painottaa, että kuntalaisten, maanomistajien ja metsästäjien yhteishenki oli seuroille mieluisa elämys ja kaikki kokivat tehdyn talkootyön tärkeäksi. Vaikka seurojen tarjoama hirvisoppa oli vieraille ilmaista toi Erätulet- tapahtuma osallistujaseuroille rahallista tuottoa, sillä myynnissä olevat kalenterit ja muut tuotteet tekivät hyvin kauppansa. Mielestäni metsästäjien kannattaa esitellä aktiivisesti omaa toimintaansa maanomistajille ja muillekin väestöryhmille entistä laajemmin, jotta metsästyksestä mahdollisesti levitetyt väärät mielikuvat paljastuvat katteettomiksi. Suomalaista metsästystä kelpaa esitellä avoimesti, toteaa Jorma Tikkanen. G Hirvisoppa maistui pienimmillekin Jorma Tikkanen esittelee entisaikojen hylkeenpyytäjän luottopeliä. Valmistusvuosi 1802 Himangan Lylyt. Hylkeenpyytäjiä kolmessa polvessa 12 Metsästäjä 1 / 2008
• PREMIUM Premium-luokan kalvokenkä ­ Myös talvikäyttöön! Vedenpitävä, hengittävä ja 'hajuton' JahtiJakt Premium-kalvokengässä on käytetty peräti kolminkertaista vedenpitävyysteknologiaa. Rakenne päästää myös jalan tuottaman kosteuden ulos ja pitää jalan kuivana. Sisävuoren Scentech-hajuneston ansiosta pääset huomaamattomasti entistä lähemmäs riistaa. kengissä X2kalvoa, joka takaa jalkineelle loistavan vedenpitävyyden ja hengittävyyden kaikissa oloissa. Ulkopuolelta tuleva vesi ei läpäise kalvoa, mutta hikoilun tuottama X2-kalvon erinomainen toimitorio- ja maastotesteissä. JahtiJakt Premium TM-hajunestoteknologia eliminoi hajua aisen hajua pääsemästä maastoon nyt myös kengissä. Lisäksi mm.: ävä -pohja X2-kalvoteipillä HINNAT POSTIMYYNNISS Ä! TUOTENUMERO: 602PRE Koot 40 ­ 45 pohjarakenne U RÄTUKKTI Kaupan päälle JahtiJakt Premium-kenkiin. E TUPAuKaETäälle E Ka p n p VAIN Er : ätukusta 1. Liner-sukat, 2 paria materiaali pitää jalat kuivina. Luonnon raaka-aineista tehty mehiläisvaha. Suojaa kenkää lialta ja vedeltä. VERKKOKAUPPA Tutustu uudistettuun, jatkuvasti täydentyvään ja palvelevaan Erätukun verkkokauppaan! WWW.ERATUKKU.FI WWW.ERATUKKU.FI Puhelintilaukset Ma-Pe 9-18 020 747 7000 OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
• raa at u N Osa 3 espanjalaisittain Imperial eaglen pesimäpaikkaa. 14 Metsästäjä 1 / 2008
• Natura-sar Natura-sarjamme kolmannessa osassa ollaan Espa Espanjassa. Jotain oppia meikäläisten Natu Natura-alueiden hallinnointiin sieltäkin on otettavissa. Korkkitammen kasvatus ja metsästys eivät vaaranna N2K- alueen suojelutarkoitusta. olmant olmanteen N2K työpajaan me eri EU maiden "Natura2000-lähettiläät" kokoonnu koonnuimme Espanjaan. Isäntänä ja järjestelyvastuussa oli tällä kertaa ELO (Euroopan jestelyvastuus Maanomistaji Maanomistajien Liitto), ja asialistassa painottuikin maanomistajanäkökulma. Heti alkuun lähmaanomi tömme Madridista myöhästyi etelämaalaiseen Madr tapaan parilla tunnilla. Kolmen tunnin puuduttavan ja kuuman ­ reistaileva ilmastointilaite kuum ­ bussissa istumisen jälkeen saavuttiin Pargue ist Natural de Monfragüeen, Extremaduraan, reilut M parisataa kilometriä Madridista Portugalin rajalkilom le päin. Siepattiin myöhäistä lounasta mukaan Siepa ja ruvettiin töi töihin. Maanomist Maanomistajien puolesta GEA:n (Grupo de Agrarias) varapresidentti, joka on Empresas Ag CIC:n samalla CIC varapuheenjohtaja, D.Alonso Alvarez de Toledo toivotti meidät tervetulleekTo si. Alkuun kuultiin Espanjan BirdLifen (SEO) esittely. SEO:lla on noin 7000 jäsentä ja sen tavoitteena saada aikaan 391 tärkeää linnustoaluetta (IBA= Important Bird Area), yhteensä noin 160 000km2, jotka on kaikki tarkoitus sisällyttää erityissuojelualueisiin (SPA = Special Protected Areas). Huomattava on kuitenkin, että 95 prosenttia Espanjan IBA-alueista ­ nämä sisältyvät Natura2000:een ­ on myös samanaikaisesti muussa käytössä, viljeltynä ja karjan laitumena, talousmetsämaana ja matkailukäytössä sekä ­ mikä tärkeää ­ metsästysalueina. Kaiken kaikkiaan melkein kolmasosa Espanjasta on N2K- alueita ja niistä yli puolet yksityisomistuksessa. K Espanja N2K-metsästysmaana Suunnilleen miljoona espanjalaista metsästää. 70 prosenttia maan pinta-alasta on metsästysmaata. Metsästys, varsinkin suurriistan pyynti, on ikivanha perinne, josta muistuttavat esimerkiksi muinaisten pyytäjien tuhansien vuosien takaiset taidokkaat luolamaalaukset. Metsästys ei ole pelkkä harrastus ja vapaa-ajanviettotapa, vaan tärkeä taloudellinen toiminto. Sen piirissä on yli 200 000 työpaikkaa ja vuosittainen tulo metsästyksestä ylittää kolme miljardia euroa! Monelle maanviljelijälle ja karjankasvattajalle metsästyksestä saatava tulo etenkin väestökadosta kärsivällä maaseudulla on merkittävä varsinkin, kun EU- tuet vähitellen asteittaisesti laskevat. Joillain tiloilla jopa yli puolet ansioista saadaan metsästyksestä. Noin 90 prosenttia metsästyskäytössä olevasta maasta koostuu metsästysmaatiloista ­ "cotos de caza" ­ keskikooltaan 1000-4000 hehtaaria. Esimerkkinä olkoon 2800 hehtaarin maatila; pääosin niittymäistä avointa harvakseltaan isoja puita kasvavaa aluetta ­ nimeltään "dehesa" ­ ja tuotantona karjan-, lampaan- ja siankasvatus sekä metsästys ja luonnonkorkin tuotanto. Tilalle on viimeisen kymmenen vuoden aikana istutettu 30 000 korkkitammen tainta, jokainen erilleen omaan suoja-aitaukseensa. Sinne on kaivettu 48 lammikkokaivoa eläinten juomapaikoiksi, raivattu alueelle tiet ja palokäytävät kuivien kesien metsäpaloja rajoittamaan. Alueella laiduntaa noin 1000 merinolammasta, 350 härkää ja tilan Veikko Seuna, N2K-lähettiläs mailla pesii muun muassa kaksi maakotkaparia ja mustahaikaroita. Tila on tehnyt sopimuksen CBD Habitat Foundation -säätiön kanssa ympäristön ja eläinlajiston säilyttämisestä. Tila kuuluu ZEC-erikoissuojelualueeseen, mikä kuitenkaan omistajan kertoman mukaan ei ole aiheuttanut ristiriitaa karjanhoidon tai metsästyksen kanssa, vaan on hyödyntänyt tilaa kansallisilla lisätuilla muun muassa lampien, teiden ja palokäytävien rakentamiseen ja pensaikkojen ja aluskasvillisuuden istutuksiin. Tila on saanut myös erityistukea harvinaisten lintulajien pesimisen suojeluun, mikä tuki tällaiselle tilalle on keskimäärin 6000 euroa. Metsästettävänä riistana tilalla on luonnonvaraista saksanhirveä ja villisikaa, kuusipeuraa ja muflonia, joka otettiin ohjelmaan parikymmentä vuotta sitten. Metsästys tapahtuu usein tyypillisenä paikallisena ajojahtimuotona, nimeltään "monteria", missä muutama metsästäjä on sijoittuneena strategisiin paikkoihin matalaa pusikkoa, "manchanasia". Ajo tapahtuu monen koiran ­ "rehalas" ­ avulla riista liikkeelle kaahaten. Manchanas- pensaikkoa on tilalla eri paikoissa noin 800 hehtaaria. Metsästäjillä on tarkat kiintiöt ja sarvi- ja sukupuolirajoitukset, jotta hyvä trofeekasvu ja tuotto valikoivalla metsästyksellä taataan. Koko farmin alue on kauttaaltaan aidattu. Tila on siis osa NATURA2000 aluetta! Espanjan ylin metsästyshallinto on ympäristöministeriössä, mutta sillä ei ole käytännössä merkitystä, vaan asiat hoidetaan maan 17 regioonissa, Communitades Autónomas ­ vastannee meidän läänejämme ­ joilla on oma lainsäädäntö- ja päätösvalta sekä 52 provinssissa, maakunnassa. valmistelussa eivät omistajat ja oikeuksien haltijat ole lainkaan olleet mukana. Liityttäessä N2K- alueverkostoon maanomistajilla oli ja on yhä meiltäkin tuttuja pelkoja: että metsästysaikoja lyhennetään, tiettyjen riistalajien, esim. vesilintujen pyyntiä rajoitetaan, metsästyksen rajoittamisella petojen pyynti hiipuu, samoin riistanhoitointo laantuu. Tuleeko erityistapauksissa SPA-alueille mahdollinen totaalikielto? Huolta nostatti myös mahdollinen riista-aitausten kieltäminen, perinteisten metsästyskausien poistuminen, ajojahdeissa metsästäjien lukumäärän rajoittaminen, ja että rauhoitettujen petojen esimerkiksi petolintujen aiheuttamat vahingot jäävät korvaamatta jne. Vaikka muun muassa tutkimukseen saataisiinkin varoja, raha ei saavuta omistajia, oikeuden haltijoita ja suorittavaa porrasta, vaan sulaa jo hallinnossa. Painokkaasti tuli esille metsästyksen taloudellinen merkitys. Tilojen tuottavuus laskee metsästysvuokratulojen pienetessä. Jos metsästys menetetään, menetys on euroinakin suuri. Monelle karjatilalliselle metsästyksen jatkuminen tuleekin olemaan "kohtalonkysymys". Epävarmuus muistakin rajoituksista oli huolenaiheena. Saako SPA/N2K- alueella esimerkiksi ratsastaa, kävellä tai vaeltaa? Jokamiehenoikeudethan ovat monessa Euroopan maassa paljon meikäläisiä rajoitetumpia jo nyt. Monet espanjalaiset kysyvät onko N2K:een kuulumisesta mitään hyötyä. Tutkijan näkökulmaa Extremaduran yliopistosta valmistuva biologi Juan Carranza oli tehnyt mittavan näytetyön josta hän esitteli meille aivan uunituoreen kakkososan "Ungulate management and conservation: certified quality for game management in the XXI Century". Päällä vielä leima "julkaisematon, luottamuksellinen", 12 sivua ja lähdeluettelossa 33 viitettä. Ja näin meille paljastettiin tietoa Iberian nimimaan sorkkaeläinten luonnonoloista ja ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Hän toteaa heti alkuun, että monia suojelu- N2K perusongelmat niin tuttuja Espanjalaisia kuunnellessa, ei voi olla tunnistamatta tuttuja kliseitä: -Alueita perustettaessa omistajia ei ole kuultu. -Suurella osalla alueista ei ole minkäänlaista hoitosuunnitelmaa, ja siellä missä on, niiden Metsästäjä 1 / 2008 15
• alueita on ikimuistoisista ajoista käytetty riistan, etenkin sorkkaeläinten metsästykseen ja silti onnistuneesti luonnon monimuotoisuus säilyttäen. Ristiriitoja ei muun maankäytön kanssa juuri aiemmin ole ollut, koska metsästysalueet yleensä olivat vähäarvoisempia ja pois tuotannosta olevia maita, karjanlaitumia korkeintaan. EU:n tuotanto- ja maatalouspolitiikka on kuitenkin viime vuosikymmenten aikana saanut aikaan ison muutoksen. Perinteinen laiduntaminen on näiltä vuoristo- ja muilta huonosti tuottavilta alueilta hävinnyt ja sorkkaeläinriistan arvostuksen nousun myötä muutettu metsästysalueiksi. Alueiden tehokkaamman käytön ja hoidon merkitys on vastaavasti kohonnut. Mutta se on usein vielä lapsenkengissä ja tietoa ja perinteistä osaamista ja periaatteita ollaan vailla. Vaarana on että sorkkariistan suosimisella niiden taloudellisen arvon takia saatetaan muita luonnonarvoja jopa vaarantaa. välimerenmaiden luonnollisen ekosysteemin säilyttämisessä. Vastaavaa menetelmää voidaan ilmeisesti soveltaa muuallakin Euroopassa. Geenihuolia Tutkija oli huolissaan riistafarmien populaatioiden eriytymisestä geneettisesti ja varsinkin muualta tuotujen eläinten sekaantumisesta ja vaikutuksesta alkuperäisrotuihin. Tämän huolen vahvistaa DNA-tutkimus Skotlannista ja Itä-Euroopan maista tuotujen saksanhirvien vaikutuksista perimään. Tuoreella lainsäädännöllä tätä tuontia on joillain Espanjan alueilla jo pyritty rajoittamaan. Kansallinen trofeekomissio on myös puuttunut puhdasrotuisuuteen. Geenitesteillä on vuodesta 2003 varmistettu, että mitattavat ja Espanjan rekisteriin merkittävät CIC:n ohjeiden mukaiset trofeeluokan sarvet kelpaavat rekisteriin ainoastaan, jos ne todetaan testillä olevan puhdasta alkuperäistä Iberian saksanhirveä. Tällä koetetaan estää hybridi-sekamuotojen lisääntyminen ja vieraiden eläinten maahantuonti ja siirtely. On tutkittu myös sopivimman ja riittävän farmin ja maasto- ja kasvustokuvion suuruutta eri sorkkariistalle. Sikäläisissä oloissa vähintään 100 hehtaaria on todettu vasta riittäväksi metsäkasvullisuuskuvioksi kasvuston kannalta. Toisaalta esimerkiksi saksanhirvinaaraan tarvitsema elinalue on 250-400 hehtaaria ja uroksen vastaavasti 600-1000 hehtaaria. Tämä edellyttää myös maastolta suurempia kasvullisuuskuvioita menestyksekkäälle riistankasvatukselle. Tämä on jopa aiheuttanut osassa maata suurempien yhtenäisten maatilojen ­ osa aidattuja ­ syntymisen, koska metsästysmahdollisuuksien ja riistan kysyntä on kasvanut. Tällaisissa olosuhteissa saksanhirven kannan tiheys voi olla keskimäärin 40 eläintä neliökilometrillä ja tuottavuuden samalla 0.75. Vastaavasti esimerkiksi Skotlannissa Rumin saarella naaraan tuotto putosi 0.80:stä 0.40:een yksilötiheyden noustessa 10:stä 18:an eläintä neliökilometrillä. Syytä on varmaan karummissa talviolosuhteissa. moja piirteitä, paitsi että Portugalin maapintaala on 96 prosenttisesti yksityisessä omistuksessa. Hiukan yli viidennes maan pinta-alasta on erityissuojelualueita (SPA) ja niitä on yhteensä 28 kappaletta ja koska ne ovat samalla Natura2000 -alueita, lähes kaikki N2K- alueet ovat yksityisten mailla. Hän näki myös suuria mahdollisuuksia Naturan hyödyntämisessä ja esimerkiksi työpaikkojen lisääntymisessä niiden hoidossa ja siellä tapahtuvassa metsästyksessä. Loppukeskustelusta jäi pussinpohjalle: G Maanomistajan ja oikeudenhaltijan kannalta N2K:n mahdollisesti aiheuttaman tulonmenetyksen suora korvaaminen on a ja o. G Pitää välttää turhaan "ärsyttämästä" alueen omistajaa, jotta kielteistä suhtautumista N2K:een ei lisättäisi eikä siitä aiheutuisi mitään äkkivääriä toimia. G Metsästystilankin omistaja pitää nähdä yhteistyökumppanina, siis ei ongelman osana vaan osana sen ratkaisua. G Eri hallinnon tasoja on informoitava faktoilla siitä, ettei metsästys ole ristiriidassa N2K:n tavoitteiden kanssa. G Kaikkia osallistahoja on tiedotettava myös N2K:n tuomista eduista ja mahdollisuuksista. G Voitaisiin luoda N2K- sertifikaatti, joka myönnetään hyvin hoidetulle alueelle. Kuten huomaa, oikean ja luotettavan tiedon ja sen asiallisen ja oikea-aikaisen jakamisen merkitys nousi jälleen yhdeksi tärkeimmäksi kaikkia osapuolia koskettavaksi teemaksi. Kasvusto määrittelee Luonnonvarainen sorkkaeläin on täysin riippuvainen tarjolla olevasta kasvustosta. Mutta varsinkin niemimaan lounaisosissa metsät ovat muuttuneet aiemmin mainituiksi dehesoiksi, puut ovat harvassa ja maatumiskerros on hävinnyt ja siten eroosio kasvanut. Näiden alueiden laiduntuotto on erittäin sesonkiluontoista, vain varhaiskesä ja loppusyksy tuottavat ruohoa. Keskikesän kolmen kuukauden sateettomuus saa nämä riistalaumat vaeltamaan pohjoiseen, jo keskiajalta alkaen myös nauta- ja lammaslaumat samoin. Ilmiötä kutsutaan siellä transhumanciaksi. Kulkureitit ovat kautta aikojen samat ja niiden käyttöoikeudet edelleen voimassa, vaikka nykyään transhumancia on lähes loppunut ja karjat ruokitaan paikalle tuodulla lisärehulla. Kun farmit ovat alkaneet kehittää dehedaansa myös riista-alueina, on kesäkuukausien riistaruokinta ainoa keino pitää eläimet omalla maalla. Tästä aiheutuu useita ongelmia. Urosten aggressiivinen käyttäytyminen ja yhteenotot lisääntyvät, trofeet vahingoittuvat, haaremikoko pienenee ja esimerkiksi vahingot viljelykasveille lisääntyvät. Suosituksena on muun muassa pensaskasvuston lisääminen, jolla myös maiseman mosaiikkimuotoisuutta parannetaan. Karjanlaiduntamisen sijaan tulleelle riistaeläinten suosimisella saattaa olla myönteinen vaikutus Kotkaharvinaisuuden pesäpaikoilla Myöhään naapurifarmin maalaisravintolassa nautitun illallisen ja päivän teemoista käytyjen vilkkaiden keskustelujen jälkeen vetäydyimme yöpuulle. Aamulla mentiin bussilla paikallisen maakotkaharvinaisuuden, imperial eagle, pesimäpaikoille ja kiikaroitiin jylhillä kalliojyrkänteillä istuskelevaa muutamaa kotkaa. Komeita olivat ja komeassa ympäristössä. Sieltä koukattiin vielä tutustumaan korkkitammifarmille, mistä se champanjapullonkin tulppa saa alkunsa. Isäntä selvitteli pitkäjänteisen korkinkasvatuksen ja kuorinnan saloja ja esitteli korkkikuorikasoja pihassaan. Tila tuottaa myös siirtonurmikkoa keinokastelulla monilla kymmenillä hehtaareilla, ja kasvattaa härkiä. Siellä oli myös oma corrida, härkätaisteluareena kaikkine aputiloineen. Jäänteitä taistelussa kuolleista häristä haisi areenan vieressä. Perinne elää, ja omat härkätaistelut kuuluvat osana esimerkiksi häitä tai muita perhe- ja sukujuhlia. Poikettiin vielä dehesa- maastossa katsomassa sadan mustan kotisian laumaa, kaikilla EU-numerolätkät korvissaan. Niistä saadaan sitä kuuluisaa Iberian kinkkua. Sitten puuduttavaa bussimatkaa parin sämpylän voimin taas Madridiin valmistautumaan kotimatkalle ja sulattelemaan kokemuksia ja hakemaan eväitä neljänteen N2K- workshopiin Englannissa. Mutta se onkin jo taas eri juttu. "Y finaliza esta historia", niinhän se Zorrokin muistaakseni aina päättyi. G Naapuri samoilla linjoilla Naapurimaan Portugalin olosuhteissa on kollega"lähettiläs" Carlos Fonsecan mukaan sa- N2K -lähettiläämme Veikko Seuna Natura- tiedon lähteillä. 16 Metsästäjä 1 / 2008
• MyWay Dog GPS on ainoa koira-GPS paikannin, jota voi pitää sekä pannassa että koiran turvaliivissä. Koira on helpompi huomata maastossa ja maantiellä, kun käytät MyWay GPS turvaliiviä tosi tilanteessa. MyWay GPS turvaliivejä on kaikenkokoisille koirille mäyräkoirasta isoihin ajokoiriin. Turvaa jahdin tärkein apulaisesi. Dog GPS TTA-310i Testivoittajan uusi vielä parempi panta SuperSense® tekniikalla. Nyt P INT kauppiaaltasi turvaliivi kaupan päälle! 500 kpl erä! (liivi erikseen: 69) MyWay 1. UUSI SuperSense® GPS 2. 33 % parempi virrankesto pannassa. Liivissä vieläkin parempi. 3. Haukkulaskuri 4. Haukkuhälytys (Alku-Lopetus) 5. Paikkatiedossa koiran jälkihistoria (4 min) 6. GPRS toiminnot valmiina pannassa 7. Kevein, vain 230 g 8. Sopii myös MyWay turvaliiviin 9. Kaikki lujassa paketissa (ei kaapelia pannassa) 10. Mikrofoni Nyt liivi Pannasta 0! jopa 100 :n a le tarjous k nnus! Kysy Nopeimm auppiaaltasi. ille ylläty slahja. Liivissä paikannin on selässä, poissa jalkojen tieltä. MyWay 1000 9,95 Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, sales@tracker.fi P INT kauppiaasi MyWay Point tarjoaa täyden tuen MyWay tuotteille. 36 ympäri Suomen sijoittunutta MyWay Pointia palvelee ja neuvoo asiakkaita sekä tarjoaa uutuudet, lisävarusteet, huollon ja varaosat. Lähimmän MyWay Point myymälän löydät osoitteesta www.tracker.fi/mywaypoint. ESPOO MARTINKYLÄN AUTOPUHELIN FORSSA TEKNISET LEHTOVIRTA HÄIJÄÄ HÄIJÄÄN HUOLTOKESKUS OY IISALMI SAARIVAINIO OY (TEKNISET) IMATRA EXPERT E.HATAKKA JOENSUU MARKANTALO JYVÄSKYLÄ MIDARE OY KAJAANI MUSTA-PÖRSSI KEMI FOTORES KY KOKKOLA KOKKOTEL OY KUHMO PAIKALLIS-SÄHKÖ KUOPIO MARKANTALO KUUSAMO PRISMA LAPPEENRANTA EXPERT E.HATAKKA LEMPÄÄLÄ BUDGET SPORT C/O Koy Ideapark LIEKSA ESAN KODINKONE OY MIKKELI KARIKON AUTOTALO MARIEHAMN ÅLANDS DATATELEFON NIVALA EXPERT PÄIVÄRINTA OULAINEN TEKNISET TOKOLA OULU R.RINTAMÄKI, OULUN TELEPALVELU OY PIEKSÄMÄKI ASENNUSPALVELU REIJO HALONEN PIETARSAARI EXPERT HÖGLUND PUDASJÄRVI T:mi KOILLIS-TELE RAAHE RAAHEN KONTTORIKONE OY ROVANIEMI A.OLLAKKA OY SALO MARKANTALO SAVONLINNA KARIKON AUTOTALO SEINÄJOKI WEXTRA OY SUOMUSSALMI PAIKALLIS-SÄHKÖ OY TAMPERE RXTX-TUOTE MIKA RISSANEN OY TURKU TURUN TELE-PÖRSSI OY / PUHEMIES VANTAA BUDGET SPORT VARKAUS KESKI-SAVON VIESTINTÄ ÄÄNEKOSKI NISKANEN OY KODINTEKNIIKKA JA URHEILU Lisätietoja www.tracker.fi tai 08 521 9290 MyWay-myynti MyWay Point myymälät kautta maan Asiakastuki 0600 414 610 0,95 min+pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16)
• Metsäpeura vai susi? Euroopan Unioni ja sen erinäiset direktiivit ovat puhuttaneet niin riistaväkeä kuin muutakin suomalaista yhteiskuntaa koko jäsenyytemme ajan. Farssinomaisilta piirteiltäkään ei ole usein vältytty vaikka useimmat keskieurooppalaisiin oloihin sorvatut direktiivit ovat kaukana meikäläisestä arkipäivästä esimerkiksi Kuhmon metsäpeura-alueilla. J oulukuussa oli Kainuun Erätulilla Kuhmossa kiinnostava aihe: metsäpeura vai susi. Aihe, jota pidettiin lähes tabuna tai ainakin siitä vaiettiin visusti, niin kauan kuin Suomi oli EYtuomioistuimessa susikanteensa kanssa. Kun sitten viime kesänä saatiin ­ vapaasti tulkittuna ­ vapauttava tuomio susikannan hoidon osalta, uskaltauduttiin ensimmäisen kerran puhumaan ääneen metsäpeurasta ja sen "kohtalon hetkistä" kasvavien suurpetokantojen kanssa. Metsäpeura on kohdannut tiensä pään eli susilauman. Paneeli yksimielinen Kainuun Sanomien järjestämä ja päätoimittaja Matti Piiraisen johtama paneeli keskusteli alkuun jopa "liian pitkään" yhä kuumia tunteita herättävästä susitilanteesta ja vasta kun päästiin metsäpeuraan ja metsäpeuran ja suden yhteiseloon, löytyi laaja yhteisymmärrys. Sekä susi että metsäpeura ovat EU:n luontodirektiivin mainitsemia lajeja, joista myös Suomen on kannettava huolta. Kaikki panelistit totesivat kuin yhdestä suusta, että susia on monissa muissakin Euroopan maissa ja se on myös erinomaisen tehokas lisääntyjä, mutta metsäpeuroja sitä vastoin on vain Suomessa ja se on hidas lisääntyjä. Paneelin yksimielinen vaatimus: suden on väistyttävä! Siinä sitä purtavaa päättäjille. Metsäpeura elääkin kohtalon hetkiään Kuhmossa, Suomen puolen ydinalueillaan. Vuoteen 2001 asti metsäpeuran tulevaisuus näytti myös Kuhmon alueella auvoiselta. Kanta kasvoi ja pääluku oli laskennoissa noussut jo 1700 yksilöön, mutta sitten tilanne muuttui. Kanta kääntyi laskuun ja on tällä hetkellä pudonnut lähes puoleen eli reiluun 900 peuraan. Onneksemme ja varsinkin metsäpeuran onneksi Suomenselän metsäpeurakanta jatkaa yhä kasvuaan! 18 Metsästäjä 1 / 2008 Hannu Lipponen Yli-Vieksiltä mittailemassa tuoreita suden jälkiä. Lipponen vastasi Kuhmossa sudenmetsästyksen järjestelyistä kuluvana talvena ­ saaliiksi saatiin hänen pyyntilupansa mukaisesti kolme sutta. ­ Vain pintaraapaisu, totesi Lipponen. Tällaista purukalustoa vastaan metsäpeuralla ei ole paljon mahdollisuuksia. Susisaalista Kuhmosta. Mitä tapahtui? Paneelikeskustelussa oltiin varsin yksimielisiä siitä, että metsäpeurakannan voimakas taantuminen Kuhmon esiintymisalueella johtuu kasvaneista suurpetokannoista ja erityisesti moninkertaistuneesta susikannasta. Varsinkin susi, jonka pääasiallisinta ravintoa ovat hirvet, on lisääntynyt Kainuussa erittäin voimakkaasti ­ Kainuun susikannaksi arvioidaan tällä hetkellä jo yli 70 yksilöä. Suden lisääntymistä on edesauttanut Kainuun ennätyksellisen korkea hirvikanta ­ hirvikanta jota on jo viime vuodet voimakkaalla kä- dellä leikattu. Ei liene kaukaa haettu ajatus, että sudet siirtyvät hupenevien hirviravintokohteiden sijasta entistä enemmän käyttämään korvaavaa ravintoa eli Kuhmossa tietysti metsäpeuraa. Tähän yhtälöön, kun lisätään kasvava ilveskanta, jolle metsäpeura maistuu erinomaisen hyvin sekä alueen muutoinkin vahva karhukanta, jonka vaikutus metsäpeurojen verottajana näkyy varsinkin vasomisaikaan, on metsäpeuran kohtalo lähestulkoon sinettiä vailla valmis! Hoitosuunnitelmasta vetoapua Kun yhteisymmärrys metsäpeuran kohtalonhetkistä osoittautui Kuhmon paneelissakin vahvaksi, on syytä ryhtyä nopeasti toimenpiteisiin. Tutkijat esittivät tilaisuudessa monia kysymyksiä, joihin pitäisi saada vastauksia tutkimuksen Klaus Ekman
• Kuhmon susijahdin kulkua selvittelemässä Tenho Pylkäs, metsästyksenjohtaja Hannu Lipponen, Kauko Polvinen ja allekirjoittanut. Paneeli, joka koostui niin tutkijoista, riista-ammattilaisista kuin suojelijoistakin, asetti metsäpeuran hyvinvoinnin suden hyvinvoinnin edelle. keinoin, ennen voimakkaampiin toimenpiteisiin ryhtymistä, mutta onko meillä aikaa odottaa näitä tuloksia ­ vai oikeammin kuuluu kysyä, onko Kuhmon metsäpeuralla aikaa! Kannan hupeneminen tapahtuu niin kovalla vauhdilla, että töihin on ryhdyttävä heti, vaikkei kaikista muuttujista täyttä tieteellistä varmuutta olekaan. Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen esittikin "susivapaan" vyöhykkeen perustamista poronhoitoalueen rajalla olevan peura-aidan eteläpuolelle, siis juuri metsäpeuran ydinesiintymisalueelle. Vyöhykkeestä hyötyisi myös aidan pohjoispuolella suurissa vaikeuksissa oleva porotalous. Metsäpeuralle valmistui hoitosuunnitelma viime vuonna ja se julkistettiin lokakuun alkupuolella. Siinä asetetaan yhdeksi päätavoitteeksi säilyttää metsäpeurakanta elinvoimaisena ja rotupuhtaana. Kainuussa on rotupuhtauden eteen tehty paljon töitä ja siinä on onnistuttu hyvin eli on pystytty pitämään metsäpeurakannan perimä puhtaana poron perimästä. Hoitosuunnitelmassa todetaan varsin suoraan, että Kainuun metsäpeurakannan taantuma halutaan pysäyttää ja nopeimmin vaikuttavana toimenpiteenä pidetään susikannan aktiivista säätelyä nykyistä alemmalle tasolle. Selvää tekstiä tämäkin, toivottavasti aika riittää. Poronhoito paniikissa Metsäpeuran kohtalon Kainuussa on jakamassa myös poro ja kainuulainen poronhoito onkin kuoleman kielissä. Peura-aidan pohjoispuolelle poronhoitoalueelle siirtyneet sudet, mutta myös ilves ja karhu verottavat tällä hetkellä porotaloutta siihen malliin, että porot loppuvat vielä nopeammin kuin metsäpeurat. Tapasin Hallan paliskunnan poroisäntä Ari Junttilan Hyrynsalmella. Stressaantuneen oloinen poroisäntä totesi hyvin yksiselitteisesti, että jollei toimiin suurpetokantojen rajoittamiseksi poronhoitoalueella ja erityisesti sen etelärajalla ryhdytä välittömästi, loppuu poronhoito heidän paliskunnassaan kahdessa vuodessa. Tilanne on Junttilan mukaan kriittinen: tällä hetkellä useat poromiehet joutuvat tuomaan poroja Lapista, jotta poroluku pysyy edes ennallaan. Tragikoomista tilanteessa, jossa poronhoidolla pitäisi elää. Jos porotalous katoaa Kainuusta, katoaa myös tuiki kaivattuja toimeentulomahdollisuuksia muutoinkin korkean työttömyyden alueilta. G Metsästäjä 1 / 2008 19
• Metsäkauris vapautettiin pyyntilupakäytännöstä ja 500 hehtaarin metsästyspinta-alavaatimuksesta vuonna 2005. Lakimuutos herätti voimakasta keskustelua puolesta ja vastaan. Jotkut eivät haluaisi kauriita metsästettävän lainkaan, kun taas muutamien mielestä koko laji pitäisi hävittää maastamme. M Markku Laulumaa etsäkauriin metsästyskäytäntöjen muuttuminen jakoi myös metsästäjäkuntaa. Muutoksen vastustajia ilmestyi heti, kun tieto valmisteilla olleesta metsästyslain muutoksesta tuli julkisuuteen. Orastavan kauriskannan uskottiin tuhoutuvan muutamassa vuodessa. Lisäksi epäiltiin pyyntiluvasta vapauttamisen johtavan maanomistajien pidättäytymiseen vuokraamasta maitaan metsästysseuroille ja ammuttavan kauriit mailtaan maksavilla asiakkailla. Muutokseen positiivisesti suhtautuvilla oli asiaan erilaisia näkökulmia. Joidenkin mieles- tä oli oikein, että kaurista sai jatkossa metsästää ilman pyyntilupaa, olihan syntymässä oleva kauriskanta vaarantamassa koko Suomen metsätalouden. Kauriiden helpompi poistaminen oli myös joidenkin ajokoiralla metsästävien mieleen, estihän kauris heidän mielestään ajokoirien käytön jänis- ja kettujahdeissa. Realistisemmin asian nähneet lakimuutoksen puolustajat olivat niitä, joiden mielestä byrokratian väheneminen ja vastuun jakaminen metsästäjäkunnalle oli suotavaa kehitystä, ja kauriin lajina soveltuvan paremmin juuri näin hallinnoitavaksi. Pyyntilupakäytännöstä luopuminen tuotti mielenkiintoisen tutkimusasetelman, niinpä Helsingin Yliopistossa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on selvittää onko pyyntiluvanvaraisuuden poistaminen vaikuttanut kaurissaaliin kehitykseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös erillisalueilta ammuttujen kauriiden osuutta kokonaissaaliista sekä erillisalueiden pinta-aloja. Mielenkiintoista on myös vertailla tehokkaasti lisääntyvän kauriin saalista valkohäntäpeuraja hirvisaaliiseen. Eri hirvieläinten saalisrakenteen tarkastelu antaa käsityksen riistahallinnon ja metsästäjien tavoitteista kannan kehitykseen metsästyksellisin keinoin. Kauriskanta kasvanut Tarkastelujaksolla vuosina 2000­2005 kauriskannan kehitys on ollut runsastuvaa. Vuoden 2000 neljästätuhannesta yksilöstä on päästy vuoden 2005 yli 21 000 eläimen kantaan. Kuitenkin parhailla kaurisalueilla kanta näyttää vakiintuneen, vaikkeivat kauristiheydet vielä kovin suuria olekaan. Joissakin piireissä on koettu jopa taantumaa. Kannan tiheys on suurimmassa osassa maata edelleen varsin alhainen, mutta Uudenmaan-ja Varsinais-Suomen parhailla alueilla päästään tuhannella hehtaarilla jo kohtalaisiin 50­100 yksilön määriin. Keskimääräisiksi tiheyksiksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa on laskettu 4­5 eläintä tuhannella hehtaarilla. Muualla maassa tämä arvio on suuruusluokkaa 0,03­2 eläintä tuhatta hehtaaria kohden. Nykyisen tiedon perusteella näyttää siltä, ettemme saisikaan vahvaa kauriskantaa edes parhaiksi ajatelluille Etelä-Suo- Metsäkauris vapautui pyyntiluvista ­ mitä tapahtui saaliille? Metsästystilanteet ovat yleensä nopeita. On syytä miettiä ennakkoon minkälaisen kauriin aikoo kaataa. 20 Metsästäjä 1 / 2008
• men ja länsirannikon alueille, saati sitten koko Suomeen. Kannan kasvu ei ole ollut sellaista, mitä vielä 2000-luvun alussa uumoiltiin, sillä vuosituhannen vaihteessa esimerkiksi Uudenmaan kannan ennustettiin kasvavan vuoteen 2006 mennessä yli 6 000 yksilön. Kanta on kuitenkin runsastunut vain vajaaseen 4 000 yksilöön. Tarkkaa tietoa kasvun hidastumisesta ei ole. Lumisilla alueilla kauris ei menesty ilman talviruokintaa, ja ruokintakulttuurin ollessa vielä monilla alueilla uutta, tämä on voinut olla esteenä kannan kasvulle. Kauriskanta on herkkä myös petojen saalistukselle. Ketut voivat syödä jopa 90 % vasoista, ja ilves taas saalistaa kauriita läpi vuoden. Kova ja vääriin eläimiin kohdistuva metsästyspaine voi myös olla merkittävä tekijä kannan kasvun hidastumiseen. Kauriiden tunnistaminen ei ole aina helppoa. Oman metsästysalueen kauriskantaa kannattaa tarkkailla ympärivuoden. Saaliin kasvu taittunut? Ensimmäiset kolme kaurista ammuttiin Lapin riistanhoitopiirin alueelta vuonna 1991, tästä eteenpäin metsäkaurissaalis on kasvanut tasaisesti vuoteen 2005 asti. Nykyisin saalista saadaan jo kaikista piireistä, metsästysvuonna 2006 yhteensä 3 322 yksilöä. Pyyntilupakäytännön aikana vuosina 2000­2004 saalismäärä kasvoi vuosittain huimaa vauhtia, jopa noin 100 % vuodessa. Kasvu kuitenkin laantui vuonna 2004, jolloin saalis oli vain 395 eläintä edellisvuotta suurempi. Pyyntilupakäytännöstä poistumisen jälkeinen vuosi 2005 tuotti enää 50 saaliseläintä lisää edellisvuoteen, ja toisena vapautumisen jälkeisenä vuonna 2006 saalismäärä kääntyi jopa pieneen laskuun. Saalismäärien muutos pyyntiluvasta vapautumisen jälkeen on mielenkiintoista. Tässä saattaa olla ainakin jonkinverran harhaa. Saalisilmoituksen teko on tehty hyvin helpoksi ja vaivattomaksi, mutta ilmeisesti se kuitenkin jää joillakin tekemättä. Arviota siitä, kuinka paljon tällaisia ilmoittamattomia kaatoja suoritetaan, on kuitenkin vaikea antaa. Alueellisesti saalismäärien hiipuminen alkoi tiheimpien kauriskantojen alueilla jo aiemmin. Varsinais-Suomessa saalismäärät ovat laskeneet vuoden 2003 tasosta hiljalleen alaspäin. Uudellamaalla nousu jatkui vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen on alkanut laskusuunta. Myös useimmissa muissa pienempiä saaliita tuottavissa piireissä kaurissaalis on vähentynyt. Nousu saaliissa jatkuu ainoastaan Etelä-Savossa, Kymessä, Oulussa ja Pohjois-Karjalassa. Orastavan kauriskannan uskottiin tuhoutuvan muutamassa vuodessa. tönä. Metsätaloustappioita voi aiheutua alueilla joilla talviravinto on vaikeasti saatavilla ja kauriskanta tiheä. Tällaisissa tapauksissa vaarassa ovat lähinnä paakkutaimet ravinteikkuutensa takia. Suomessa ei näin tiheitä kaurispopulaatioita kuitenkaan ole edes paikallisesti, ja vahingot voidaan estää talviruokinnalla. Liikenteelle kauris on pienehkö riski, vaikka kannan tihentyessä vahingot voivat toki lisääntyä. hirven tuotto pidetään siis saalisrakenteellisin keinoin suurempana kuin metsäkauriin. Lisäksi kannan rakenteeseen vaikuttaa urosten metsästysmäärä, joka molemmilla vertailulajeilla on suurempi kuin kauriilla. On outoa, että vasaprosentit ovat nimenomaan alhaisen kauriskannan alueella hyvin pieniä, joissakin riistanhoitoyhdistyksistä vain 20 % saaliista on vasoja. Löytyy myös yhdistyksiä, joissa verotus kohdistuu käytännössä kokonaan aikuisiin naaraisiin! Tiheämpien kaurismäärien alueilla vasoja ammutaan kutakuinkin puolet kokonaissaaliista. Sinällään tasapainoinen naaras/uros verotus ja pieni vasaprosentti on monien tahojen tavoittelemaa kehitystä kohti yleistä eurooppalaista mallia. Aika sen toteutukseen useimmissa maamme kolkissa on kuitenkin liian varhainen suhteessa eläintiheyteen, estäen kauriskannan kasvun. Saalisrakenteeseen voidaan vaikuttaa myös metsästysajoilla. Euroopassa on harvinaista pukkien ampuminen talvella sarvien pudottamisen jälkeen. Tällöin niiden tunnistaminen on vaikeampaa, valikointi pukkien kesken mahdotonta ja haluttu trofee on jo pudotettu. Nykyinen rauhoitusajan alkaminen vasta 1.2. antaa tähän mahdollisuuden, jota metsästäjät näyttävät saalisilmoitusten kaatopäivämäärien mukaan myös käyttävän. Vanhemman kauriinmetsästyskulttuurin maissa sarvensa pudottaneiden pukkien ampuminen on laissa kiellettyä. Myös metsästystavat vaikuttavat saaliin rakenteeseen. Tähän onkin reagoitu sallimalla metsästys ajavaa koiraa käyttäen vasta syyskuun viimeisestä lauantaista alkaen. Tällä tavalla säästetään vasallisia naaraita joutumasta ajossa ammutuksi, sen jälkeen kun ne ovat ko- Harvan kannan alueilla aikuisverotus suurta Mikäli kauriin leviäminen uusille alueille ja kannan olemassaolon turvaaminen halutaan taata, kaatomäärien tulisi olla hyvin maltillisia ja mahdollisen metsästyksen pitäisi kohdistua lähes kokonaan vasoihin. Myös vaatimattomampia huonon sarviaineksen omaavia pukkeja voitaisiin kaataa. Aikuisten naaraiden ja reviiripukkien metsästyksestä sen sijaan tulisi koko maassa pidättäytyä kokonaan siihen asti, että kanta on vakiintunut ympäristölle sopivaksi tai sidosryhmien haluamalle tasolle. Metsäkauriita ammutaan vain hiukan yli kaksi vasaa naarasta kohden. Määrä lähentelee kannan tuottolukua (2.2­2.4 vasaa/naaras). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kauriita ammutaan samassa suhteessa, mitä niitä kannassa on. Vertailtaessa hirvisaaliin vastaavia lukuja, havaitaan vasoja ammuttavan n. 2 yksilöä jokaista ammuttua naarasta kohti, vasatuoton ollessa kuitenkin vain n.1,4 vasaa/naaras. Vielä suurempi ero on valkohäntäpeuraan. Peuranaaras saa keskimäärin vajaa kaksi vasaa, mutta saaliissa vasoja on kolme jokaista ammuttua naarasta kohti. Vaikka tuottolukuja ei otettaisi huomioon, on vasojen metsästysmäärä metsäkauriilla siltikin pienempi hirveen ja valköhäntäpeuraan verrattuna. Valkohäntäpeuran ja Aikuisverotus voimakasta Prosentuaalisesti tarkastellen matalin vasaverotus oli vuonna 2006, jolloin saaliista 46,3 % oli vasoja. Korkein vasaverotusprosentti oli vuonna 2004, 51,5 %. Aikuissaaliin urososuus on vaihdellut välillä 54,2­62,9 %. Metsäkauriin, valkohäntäpeuran ja hirven aikuissaaliin urososuudet eivät eronneet vuosien 2000 ja 2006 välisenä aikana toisistaan merkittävästi. Sen sijaan kokonaissaaliin vasaosuudet kauriilla olivat vertailulajeja selvästi pienemmät. Saalisrakenteen tulisi perustua tavoitteisiin kannan kehityksestä ja siitä, mitä hyötyä saaliista halutaan tai mitä haittoja pyritään estämään. Tämänhetkisillä kannantiheyksillä kauris voi aiheuttaa vain hyvin paikallisia haittoja maaja metsätaloudelle lähinnä erikoisviljelmillä. Keski-Euroopassa peltoviljelmillä kauris saattaa aiheuttaa vahinkoja, sillä siellä pellot voivat toimia kauriiden ympärivuotisena elinympäris- Metsästäjä 1 / 2008 21
• mentaneet vasansa piiloon ja houkutelleet koiran ajamaan itseään. Tällainen käytös on hyvin tyypillistä koiran ajossa oleville naaraille. Kohti trofeekulttuuria Mielenkiintoista on havaita suomalaisten metsästäjien muuttaneen tapojaan metsäkauriin metsästyksen myötä kohti trofeekulttuuria. Selkeä, jopa raju ero verotuksessa hirveen ja valkohäntäpeuraan, on aivan uutta käytöstä. Miksi kauris on saanut tällaisen erityiskohtelun on epäselvää. Valistus tähän suuntaan esimerkiksi Metsästäjäin Keskusjärjestön ja Riistanhoitopiirien taholta on ollut voimakasta. Ehkä keskieurooppalaista lajia on haluttu metsästää siellä hyväksi havaitulla tyylillä ja kauristrofeiden arvo on metsästäjien silmissä korkeammalla kuin hirven tai valkohäntäpeuran. Yksi vaihtoehto on metsästäjien huono eläinten tuntemus ja haluttomuus valikoivaan metsästykseen. Tällöinhän saalisrakenne muotoutuu juuri nykyisenlaiseksi, kannan rakennetta vastaavaksi. Yksittäisiä riistanhoitopiirejä ja -yhdistyksiä tarkastellessa tulee esille selvästi myös käytöstä joka viittaa siihen, että kaurista pyritään vähentämään tai kannan leviämistä ja kauriskannan kasvua estämään. maita. Näidenkin tietojen pohjalta voidaan olla suhteellisen varmoja siitä, ettei metsäkauriin vapautuminen pinta-ala säädöksestä vienyt metsästysseuroilta vuokraamiaan maita pois metsästyskäytöstä. Yksittäistapauksia varmasti löytyy, mutta suuremmassa mittakaavassa asialla ei näytä olevan merkitystä. Vastaavia tuloksia on saatu myös metsästyseuratutkimuksesta, jonka mukaan neljässä viidestä seurasta kauriin vapauttaminen ei vaikuttanut metsästysvuokrasopimuksiin mitenkään. Noin 80 metsästysseuraa on ilmoittanut maidensa keskellä olevista erillisalueista, joilla kaurista metsästetään. Halutaanko kauriskannan kasvavan? Metsäkauris riistaeläimenä on saapunut Suomeen ilmeisen pysyvästi. Metsästäjille se tuo mielenkiintoisen lisän harrastukseen. Kiitollinen riistanhoidon kohde on hyvin paikallinen antaen mahdollisuuden tarkkailla kannan kehitystä ja tiettyjä eläinyksilöitä vuodesta toiseen. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että kauriskannan kasvu on ainakin osittain taittunut. Syitä lienee useita. Aiheesta on saatavilla riittävästi laajamittaista tietoa varsinkin ruotsalaisista tutkimuksista. Metsästyksen vaikutusta kannan kasvun hiipumiseen ei kannata kuitenkaan väheksyä. Tutkimuksen edetessä kävi ilmi joitakin huolestuttavia piirteitä kauriskannan verotuksessa varsinkin alhaisen kauriskannan alueilla. Ajatus siitä, että metsästäjät itse pyrkivät turmelemaan omia harrastusmahdollisuuksiaan, tuntuu oudolta. Ehkä syynä on ennakkoluuloisuus tai muu vastaava. Talviruokinnan järjestämisen, kettujen metsästämisen ja järkevän verotuksen avulla kauriskanta saataisiin ainakin Etelä-ja Länsi-Suomessa kymmen-jopa satakertaiseksi nykyiseen verrattuna. Muuallakin maassa hyvissä olosuhteissa kauriit menestyisivät vallan mainiosti. Erilaisia metsästysalueita Aiemmin metsäkauriiden metsästämiseen vaadittiin 500 ha:n yhtenäinen metsästysalue. Lakimuutos poisti tämän vaatimuksen, niinpä vuodesta 2005 kauriita on saanut metsästää kuka tahansa metsästysoikeuden haltija alueen koosta riippumatta. Ensimmäinen vapaan metsästyksen vuosi 2005 antoi saaliiksi 178 eläintä (5,3 % kokonaissaaliista), jotka oli metsästetty muilta kuin seurojen tai seurueiden hallitsemilta alueilta, ja metsästysvuonna 2006 tällaisilta alueilta ammuttiin 223 kaurista (6,8 % kokonaissaaliista). Muut saaliseläimet on ammuttu metsästysseurojen tai -seurueiden alueilta. Näiden alueiden keskimääräinen pinta-ala vuosina 2005 ja 2006 on ollut 4 376 ha. Seurojen tai seurueiden metsästysalueiden koko vaihteli yhdestä hehtaarista useisiin kymmeniin tuhansiin hehtaareihin. Kahden ensimmäisen ns. vapaan metsästysvuoden tiedon perusteella erillisalueilta ammuttujen kauriiden määrä on noussut sekä yksilömäärässä että prosenteissa mitattuna. Tarkasteltaessa erillisalueiden pinta-aloja, nähdään huolta aiheuttaneiden pienten pinta-alojen metsästysalueiden todellinen määrä. Reilusti yli puolet erillisalueiden saaliista on ammuttu 0­50 hehtaarin alueilta. Ennen lakimuutosta nämä alueet koettiin kaikkein ongelmallisimmiksi. Nykyisillä kannan tiheyksillä yksi saalisyksilö voidaan kestävän kehityksen mukaisesti parhailla kauristiheyksillä ottaa 50­100ha:n alueelta. Keskimääräisillä parhaimman kauriskannan alueilla, eli Lounais-Suomessa tähän tarvitaan 300­600 ha:n suuruinen alue. Muissa osissa maata vielä paljon suurempi. Myös saalisilmoituksissa metsästysseurojen tai -seurueiden alueelta kaadetuiksi ilmoitetussa yksilöissä on tällaisia, jopa vain yhden hehtaarin kokoisilta metsästysalueilta ammuttuja eläimiä. Pienten pinta-alojen metsästys ei ole kuitenkaan yksinkertainen asia. Vaikka saalista olisikin saatu pienelta tilalta, voi metsästyskäytössä todellisuudessa olla lähiympäristössä paljonkin 22 Metsästäjä 1 / 2008 Harvan kannan alueella aikuisten naaraiden metsästystä tulisi välttää. Etelä-Suomessa arvostetaan Alueilla, joissa on kohtalaisen vahva kanta, verotus on asettunut jo uomiinsa. Saalisrakenteesta voidaan tulkita selkeä trofeemallin verotus. Itse asiassa ilman tarkkoja tietoja jokaisesta saalisyksilöstä, ei mallia voida aivan täydelliseksi trofeemalliksi kutsua. Suomessa metsäkauris on kuitenkin ainut hirvieläin, jota metsästetään näin selkeällä trofeemallilla. Ovat syyt tähän maan eri osissa mitä tahansa, voidaan ajatella metsästäjien myös pyrkineen tähän. Kauriskannan levittäytyminen Suomeen on ollut harvinaislaatuinen tapahtuma suhteellisen lyhyessä ajassa. Alueilla joissa kauriskantaa hoidetaan riittävän tiheällä ruokintaverkostolla (esim. 1 ruokintapaikka/100ha), petopyynnillä ja järkevällä verotuksella, voidaan kauriiden suomista upeista jahtielämyksistä jo nauttia kohtalaisen reilusti vuosittain. Suuressa osassa Suomea näin ei kuitenkaan ole. Vähäriistaisessa maassa voisi uskoa metsästäjien ottavan kauriin iloiten vastaan, mutta saaliin rakenne harvan kannan alueilla ei viittaa tähän. Yksittäiset metsästäjät, metsästysseurat ja muut metsästysoikeuden haltijat joutuvat pohtimaan metsäkauriskannan hoitoa ja verotusta uudelleen. Metsäkauriin upeista trofeista, riistaeläinten aateliin kuuluvasta lihasta, ja erittäin mielenkiintoisista metsästysmuodoista, pääsee nauttimaan jo muutaman vuoden järkevällä verotuksella ja pienillä riistanhoitoponnistuksilla! G Huonon sarviaineksen omaavia pukkeja voidaan poistaa. Suomessa metsäkauris on kuitenkin ainut hirvieläin, jota metsästetään näin selkeällä trofeemallilla.
• ERÄ -lehti nro 8/2007 -lehden TESTIVOITTAJA! Testivoittajan Huippu-uutuusmallit 2008 Pointer Panta-GPS + Pointer GPS -ohjelmisto Pointer on maailmanlaajuisesti ylivoimainen koira-GPS -laitteissa. Kymmenien tuhansien käyttäjien toiveiden pohjalta on nyt kehitetty uusi Pointer Panta-GPS. Markku Laulumaa VAIN Etelä-Suomen tiheän kannan alueilla voidaan jo harkitusti kaataa myös isosarvisia pukkeja. Panta + ohjelmisto NY T YHTEISHINTAAN 819 + GPS-moduli + ohjelmointikulut + toimituskulut Ä! HINNAT POSTIMYYNNISS Panta ilman ohjelmistoa VAIN HINNAT POSTIMYYNNISS 699 + ohjelmointikulut + toimituskulut Paras liittymä parhaalle tuotteelle! Ä! Pointer GPS -ohjelmisto Pointer GPS -ohjelmapaketti sisältää: Pointer GPS -ohjelmisto VAIN 199 + GPS-moduli + toimituskulut Kaurisjahti mäyräkoiralla on sorkkaeläinjahdeista ylivoimaisesti tilannerikkainta. Sitä voidaan harjoittaa myös pienissä metsäkuvioissa. HINNAT POSTIMYYNNISS Ä! WWW.ERATUKKU.FI Puhelintilaukset Ma-Pe klo 8-17 020 747 7080 0400 245Metsästäjä 083 Joka päivä klo 8-18 1 / 2008 23
• Vaaleat hirvet Suomen kartalle lomantsin riistantutkimusasemalle on vuosikymmenien varrella kertynyt melkoinen joukko ilmoituksia eri puolilla maata havaituista vaaleista hirvistä. Milloin on hirvihavaintokortille kirjoitettu "valkoinen hirvi" tai "albiino yksilö". Milloin on puhelimessa kerrottu ilmoittajan metsästysalueen liepeillä eläneen vaalean yksilön edesottamuksista. Joskus ovat kertojina olleet toimittajat ja riistapäälliköt. Viimeksi mainittujen kanssa on useimmiten sukeutunut myös pohdinta siitä, miten moisiin "värivikaisiin" tulisi suhtautua. Vastauksen antaminen on ollut hiukan vaikeata, koska vaalean värin periytymismekanismia ei vielä tunneta. Eikä tiedetä sitäkään liittyykö väriin muita poikkeamia normaalista. Sen verran tiedetään joltisellakin varmuudella, että albiinoita suomalaiset vaaleat hirvet eivät yleensä ole olleet. Tuoreimmat havainnot (josta kuvat) saatiin Lounais-Suomesta Halikon Vaskiolta, jossa yksilöitä on havaittu siinä määrin lukuisasti, että toiveita värin periytymismekanismin selviämisestä alkaa olla jo olemassa. Voisi siis olla korkea aika laatia yhteenveto myös valkoisten yksilöiden esiintymisalueista ja -frekvensseistä. Tätä tavoitetta varten toivon ilmoituksia kuluvan metsästyskauden aikaisista havainnoista. Aikaisemmatkin havainnot luonnollisesti kiinnostavat. Valokuvat (huonolaatuisemmatkin) olisivat erityisen tervetulleita, jotta päästäisiin pohtimaan ovatko eri puolilla Suomea havaitut vaaleat yksilöt samaa geneettistä alkuperää. G I Tiedot voi toimittaa seuraavaan osoitteeseen: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ilomantsin riistantutkimusasema Tutkija Tuire Nygrén Haravapurontie 4 82900 Ilomantsi puh. 0205 751 505 tai 0500-237 387 sähköposti tuire.nygren@rktl.fi 24 Tuire Nygrén Metsästäjä 1 / 2008
• PREMIUM Parhaan luokan metsästyspuku ­ JahtiJakt Premium-kalvopuku Uusi teknologia mullistaa metsästyksen Premium-puvun omistajana pääset huomaamattomasti entistä lähemmäksi riistaa. Puvussa olevan Scentech-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisen hajujen kulkeutuminen riistan vainuttavaksi. Premium-puvun UUSI AIR-TEX2 -kalvo on laminoitu suoraan pintakankaaseen, jolloin puku on mukavampi, kestävämpi ja entistä kevyempi myös sateella. Tutustu ja tilaa heti! Voittamaton, uusi -kalvo Suoraan puvun pintakankaaseen lämpölaminoitu UUSI AIR-TEX2 -kalvo säilyttää erinomaiset ominaisuutensa kovan käytön ja usean pesukerran jälkeenkin. Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä uuden AIR-TEX2 -kalvon hengittävyys todettiin aivan erinomaiseksi sekä uutena, että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys >11 000 g/ m2/24h). Samoissa testeissä kalvo sai parhaat arvot myös erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10.000 mm). Ja huippuominaisuudet olivat ennallaan vielä useiden pesukertojen jälkeenkin! -hajunestoteknologia Uudessa JahtiJakt Premium-metsästyspuvussa käytetään ainutlaatuista ScentechTMhajunestoteknologiaa. Sen avulla estetään ihmiskehosta lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi riistan vainuttavaksi. JahtiJakt on kehittänyt ScentechTM-hajunestoteknologian yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. U RÄTUKKTI E T ETUPAuKaE päälle pn HINNAT POSTIMYYNNISS Ä! TUOTENUMERO: JJ0103 Kaupan päälle JahtiJakt Premium-pukuun. Ka a: rätukust VAIN E 1. Alusasu Kerrospukeutumiseen. Erityisesti JahtiJakt Premium pukuun suunniteltu, Scentech - teknologialla toteutettu alusasu. Micro1Dry -kangas imee kosteuden pois. 2. Fleece-väliasu Erittäin lämmin väliasu kylmemmille keleille. Materiaali miellyttävä Mikrodry fleece, joka hengittää ja siirtää kosteuden hengittävän puvun läpi ulos. 3. Kääntölakki AIR-TEX kalvolla varustettu kääntölakki, jossa toinen puoli on oranssi huomioväripinta. Käännettävät läpät ja säädettävä pään ympärys. 4. Flanellipaita Metsästykseen ja vapaaaikaan. Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Jatketut helmat peittävät alaselän. 5. Turvaliivi Hyvin erottuva oranssi huomioväri. Heijastinauhat edessä ja takana. Mahtuu kätevästi vaikka taskuun. Varustettu vetoketjulla. 6. Istuinsuoja JahtiJakt istuinsuojat suojaavat autosi penkit tehokkaasti. Sopii kaikkiin automalleihin. Helppo irrottaa ja pestä 60 asteisessa pesussa. Vettä ja likaa hylkivää polyesteriä. WWW.ERATUKKU.FI Puhelintilaukset Ma-Pe 9-18 020 747 7000 Metsästäjä 1 / 2008 25 OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo TUOTENUMERO: JJ0103
• Liikuntaa ja luontoelämyksiä Monelle metsästäjälle vuosittain toistuva hirvenmetsästys on metsästyskauden kohokohta. Itselleni ja suurelle osalle "omasta" ajoketjustani hirvenmetsästys on toisellakin tavalla kohokohta ­ se on nimittäin myös seurustelua, yhdessäoloa, yhteenkuuluvaisuutta ja iloista naurua. I keitä laitetaan kulkemaan pisintä matkaa; tässä iällä ja kunnolla on merkitystä I ketkä kulkevat mielellään rinnakkain ketjussa; viihtyvyys on tärkeä asia I keiden voidaan ajatella olevan avuksi toisilleen; kukaan ei saa tuntea itseään yksinäiseksi metsässä I ketkä puhuvat samaa kieltä; on tärkeää ymmärtää toisiaan (näin ei aina tapahdu vaikka puhutaankin samaa kieltä ja vielä vähemmän, mikäli on eri äidinkieli) I mitkä huudot voidaan parhaiten erottaa toisistaan; on eroa nais- ja miesäänien välillä. myös osanottajien sanomat toisilleen perille huutaen. Radiopuhelin on kuitenkin välttämätön myös ajoketjussa, jotta yhteydenpito ketjun "toiseen päähän" ja ampujiin onnistuisi. Sitäpaitsi joskus tuulee niin kovasti, että huudot suuntautuvat naapurisaariin eikä naapurin korviin. Huudoillahan on saatava hirvet säntäämään ampujia kohti. Vähintään yhtä tärkeä tehtävä huudoilla kuitenkin on porukan linjassa pitämisessä. Norröjenin kohdalla on ketjun läntisen pään pysyttävä paikallaan kotvan aikaa vielä sen jälkeenkin kun itäinen pää on alkanut liikkua etelää kohti. Ei ole niin helppoa pysyä paikallaan, kun kuulee toisten huutavan ja olevan jo menossa. Kun matkaa on noin 1200 metriä ketjun ensimmäisen ja viimeisen naisen/miehen välillä, mutta itse on jossain ketjun keskellä, on erittäin vaikea tietää onko linja suora, koska väliin jää valtava määrä puita, pensaita ja kallioita. Muutamat meistä voivat tietysti ilmoittaa radiopuhelimella, että esim. he seisovat 50 metriä etelään siitä paikasta, missä Pelle ampui vasan 8 vuotta sitten tai niiden kuusten kohdalla, joita SöderstuAugust istutti vaimolleen. Ongelmana on vain se, että meitä on niin monta, jotka emme tunteneet Pelleä emmekä Augustia! Kaikki 18 löysivät ajon loppulinjalle ja sieltä kahvitauolle Savikuoppaan, joka oli seuraava päämäärämme. Kello näytti niukasti etsästyspäivää edeltävänä iltana monessa mökissä ja talossa kaivettiin esille punaisia liivejä, termoksia, saappaita, reppuja, villasukkia ja muita lämpimiä vaatteita. Useimmat seuraavana aamuna kello kahdeksalta kokoontuneista 23 henkilöstä eivät olleet käyttäneet punaista liiviään edellisen vuoden hirvijahdin jälkeen. Monille meistä Seglingen metsästys on vuoden ainoa metsästystapahtuma. Ehkä ainoa oikea jahtikin. Jahtia edeltävänä iltana pidettiin myös palaveri, jossa ampujat laativat suunnitelmia ja arpoivat passeja. Metsästyksen johtajan nimeämänä ajoketjun päällikkönä osallistuin kokoukseen, jotta tietäisin, missä ketjun olisi edettävä ja mihin ampujia sijoitettaisiin. Tämä oli ensimmäinen osallistumiseni hirvikokoukseen niinä 12 syksynä, joina olin ollut mukana Seglingen jahdin ajoketjussa. Todennäköisesti se oli myös metsästysurani huipentuma. Lauantaiaamuna sää oli kostea ja lämmin. Kun metsästysseurue kokoontui oli vielä pimeää. Kartan katsomiseen tarvittiin taskulamppu. Ajoporukkaan kuului useita "paljasjalkaisia" Seglingen asukkaita, jotka eivät koskaan vilkaisekkaan karttaa. Niille, joille saaren metsät ovat tuntemattomampia, on taas suureksi avuksi nähdä paperilla kuinka ketjun eteneminen on suunniteltu. Kaikki kopioimani kartat menivät kaupaksi. On myös suureksi avuksi, mikäli ketjun johtaja osaa sijoittaa paikallistuntemusta omaavia henkilöitä sopiville paikoille ajoketjussa. Paitsi paikallistuntemusta, on hyvä myös miettiä seuraavia asioita: 26 Metsästäjä 1 / 2008 M aikaista lounasaikaa, mutta kun metsässä aina maistuu paremmalta, ei kukaan kieltäytynyt syömästä graavia hirvenlihaa ja grillimakkaraa. Kahvitauon aikana käydään sitten aina läpi kuinka monta hirveä on nähty. Moni meistä ei yleensä ole tavannut toisiaan kesän jälkeen, joten juteltavaa riitti. Lisäksi jotkut olivat toisilleen täysin vieraita, joten löytyi myös uusia ihmisiä, joihin saattoi tutustua. Elleivät ystävät, sukulaiset ja mökkiläiset osallistuisi Seglingen ajoketjuun, niin ketjusta tulisi huomattavasti lyhyempi. Mahdollisesti myös naurut. Joinakin vuosina on seuraavaan ajoon ryhdytty nopeasti tauon jälkeen, ettei tulisi kylmä . Tällaisia ongelmia ei ollut tänä syksynä. Pikemminkin toinen toisensa jälkeen riisui vaatekkappaleita ennen seuraavaa ajoa. Tämä ajo tarjosi enemmän metrejä (niin etenpäin kuin väliimme) ja hankalampaa maastoa. Ajoketju on valmiina Klevvikin tiellä ­ ovatko ampujat valmiina? Öjen -saarekkeella kasvavat sitkeimmät katajat. Sieltä löytyvät myös syvimmät suot. Ei ole ihme, että joku ajoketjun jäsen jää välillä vähän jälkeen ja muut pysähtyvät odottamaan häntä. Jonkun eteen saattaa sattua este, minkä yli hän ei pääse, jonkun on pysähdyttävä kaatamaan vettä saappaistaan ja jollakulla on yksinkertaisesti lyhyemmät askeleet tai huonompi kunto. Ajoketjun pitää sopeuttaa etenemisensä niin, että kaikki ehtivät mukaan ja että heillä on myös aikaa tuntea, että he ovat mukana. Kenenkään ei tarvitse kulkea enemmän eikä nopeammin kuin mihin pystyy. On oltava johtaja, joka hoitaa asiat niin, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi. Ei ole jännittävää kuunnella, kuinka kaikki Kaikki hallinnassa, ajoketju paikallaan, ampujat paikallaan ­ aloitetaan ! Kuljimme ensin Norröjen -nimisen alueen läpi. Päivä oli jo valjennut. Aloitettuamme patikoinnin vaihtelevassa maastossa, heräsivät myös ketjun viimeiset jäsenet etsimään katseellaan syysmetsän elämää. Kauniin väristen putoavien lehtien välissä vilahti pari kaurista ja useita teeriä. Ketjun huudot olivat pirteitä. Koska ilma oli tyyni, saatiin Satu Numminen, Ajoketjun johtaja Seglingen hirvijahdissa 2007
• huudot häviävät yhä kauemmaksi ja siinä vain seisot yksin tuntemattomalla saarella. Se on lähinnä kauheaa eikä kenenkään ajoketjussa tarvitse kokea sellaista. Me hiljennämme vauhtia ja odotamme. Myös ampujilla on kyllä aikaa odottaa. Heillä ei ole mitään hätää ylhäällä torneissaan ja lämpimissä vaatteissaan. Joillakin maastokohteilla on erikoisia, lähinnä vanhempien ihmisten käyttämiä nimiä, kuten Gropen, Knoppi ja Nötslät. Me muut voimme vain ihmetellä: Ajatella miten paljon he muistavat, minkä mahtavan paikallistuntemuksen he omaavatkaan! Joskus sen jälkeen, kun useimmat lopettivat karjanpidon laitumilla, saarella loppui myös näiden tietojen vieminen eteenpäin seuraaville sukupolville. Tilalle tulivat kartat. Hyvä niinkin, koska niin moni meistä ei ole koskaan etsinyt laitumella olevia lehmiä Öjen -saarella. Ajo on perillä, niin myös kahvilaukut. Nälkä on myös lähellä. Soitetaan traktori ja peräkärry sekä suunnitellaan uutta ajoa. Ajoketjun jäsenillä ei ole mitään lisäpatikointia vastaan. Kaadot nostavat aina tunnelmaa. Vaikka moni meistä patikoi metsissä muutenkin, myös Öjenillä, niin on kuitenkin aivan erityinen tunne kävellä ketjussa tietäen, että milloin vaan saattaa kuulua laukaus: PANG. Pakkaamme tavaramme ja valmistaudumme uuteen ajoon. Näimme kauriita Söderöjenillä. Eräs ketjun jäsenistä jäi kiinni laajaan pensaikkoon eikä siksi nähnyt kauriita, mutta sensijaan hän näki jäniksen, joka piileksi samassa pensaikossa. Hienoin kuva avautui silmiemme eteen, kun seisoimme korkealla harjanteella juuri ennen päämääräämme ja näimme ampujien pelottaman hirvihiehon juoksevan alapuolellamme. Saatoime seurata sitä kauan katseillamme. Se selvisi ainakin sinä päivänä. Iltatoimintaa ­ puoli huvia Kun kaadetut hirvet oli vedetty metsästä, viety teurastamolle ja riiputettu oli aika tyhjentää taskut katajanhavuista, vaihtaa kuivat sukat ja hieroa jalkalihaksia, mieluiten saunassa. Sen jälkeen on päivällisen aika. Metsästysseurueella on tapana tarjota kaikille osanottajille ruoka. Hyvä tapa, koska monet osanottajista ovat pariskuntia ja mökki saattaa olla tyhjillään vailla kokkia ja lämmittäjää. Silloin tuntuu hyvältä kokoontua yhdessä lämpimään tupaan keittopadan ympärille. Hän, joka muisti vielä hyvin miltä tuntui edellisenä vuonna, kun vastaavanlaisen illanvieton jälkeen tavattiin seuraavana päivänä aamukahdeksalta ennalta sovitussa tienhaarassa, mikäli illanvietto sattumoisin oli venynyt liian pitkäksi, meni varmasti aikaisemmin nukkumaan tänä vuonna. Ne, jotka eivät muistaneet niin tuskin tänäkään vuonna oppivat mitään. Tai sitten lahjoivat jonkun muun tulemaan tilalleen. Sunnuntaiaamuna oltiin nimittäin peräti 19 henkilöä ajoketjussa. Myös ampujien lukumäärä oli kasvanut viidestä kuuteen. Määränpäänä oli pari saarta Seglingen eteläpuolella. Saaret ovat pieniä ja näin ollen niillä on paljon helpompi hallita ajoketjua ja pitää se suorana. Vaikeampaa oli sen sijaan päästä veneillä rantaan, koska tuuli oli varsin kovaa. Kuitenkaan kukaan muu ei kastunut kuin kaadettu vasa, jonka kuljetus ratkaistiin hinaamalla. Viimeinen huuto ­ bjööörn! Viikonlopun viimeinen ajo toteutettiin Öjenin pohjoisosassa. Taas oli edessä vaihtelevaa maastoa. Aina luonnonvääristä männiköistä tiheisiin saaristokuusikkoihin, pieniin suokuvioihin ja kallioihin saakka. Palkkiona ketjun länsipäässä kulkeville, jotka joutuivat kävelemään huomattavasti pidemmän matkan kuin ketjun itäpäässä patikoivat, on laaja näkymä Teilin yli. Ei hirviä. Ei karhujakaan, siitä huolimatta, että vähän väliä huusimme Bjööörn! Samanniminen otus vastasi kyllä, kun etsimme hiukan tarkemmin. Hän oli puettu siniseen haalariin ja käytti punaista liiviä! Nähtiin myös muutama valkohäntäpeura. Kaikki tulivat ehjinä perille lukuunottamatta kahden päivän aikana kaadettuja neljää hirveä. Hirvenlihaa saamme kaikki vielä maisteltavaksi. Sitä riittää niin jahdin osanottajille kuin Seglingen maanomistajille. Itse kävelin noin 15 km ajoketjussa. Jaettuna kahdelle päivälle tästä tuli sopiva määrä kuntoilua. Lukumäärältään ovat tunnit metsässä ja kaverit porukassa suurin piirtein yhtä monta. Kun nämä ainesosat yhdistyivät kauniin kotisaareni näkymiin ja tehtävääni ajoketjun johtajana, viikonlopusta tuli hyvin onnistunut. Odotan jo kovasti seuraavaa tilaisuutta. Meillä on vielä neljä hirveä jäljellä tämän vuoden kiintiöstä ja tulemme lähiviikkoina tekemään useita yrityksiä. Omalta osaltani on kuitenkin jahdin tärkein anti yhteenkuuluvaisuuden tunteessa ja osallistumisessa. Yhteinen tavoitteemme on tietysti se, että porukka pitää yhtä, mutta hyvä johtajuus tekee myös sen, että tapahtumasta tulee hauska. G AMMATIKSI METSÄSTYS Riistanhoitajaksi Jahtioppaaksi Riistayrittäjäksi Riistamestariksi Opiskele riista-alan ammattilaiseksi metsästystapoja erätaitoja riistanhoitoa riistankäsittelyä asetekniikkaa koirankoulutusta Käytännön koulutusta.Kymmeniä metsästyspäiviä maalla, merellä, Suomessa ja ulkomailla Riistapainotteinen luonto-ja ympäristöalan perustutkinto Hakeminen yhteishaussa 3.3.-20.3.2008 (www.haenyt.fi) tai vapaamuotoiset hakemukset suoraan oppilaitokseen 30.5.2008 mennessä. Lisätiedot: 044-7250 657 teemu.keranen@kpedu.fi 040-5815 326 toni.kumpuvaara@kpedu.fi www.kpedu.fi Metsästäjä 1 / 2008 27 KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Perhon yksikkö Haanentie 26, 69950 PERHO
• Hirvieläimiä metsästetään 1,5 miljoonaa päivää Aslak Ermala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hirvieläinten pyynnistä kertyi vuoden 2006 aikana runsaat 1,5 miljoonaa metsästyspäivää. Keskiverto metsästäjä kävi metsästämässä hirvieläimiä 15 päivänä. Oulun pohjoisella osa-alueella hirvieläinten pyyntiin kului peräti 19 päivää, kun taas Pohjois-Karjalassa se jäi vain 11 päivään. Hirvieläinten kaatoon tarvittiin Ylä-Lapissa 34 ja Varsinais-Suomessa 8 metsästyspäivää. T ässä kirjoituksessa esitetään hirvieläinten pyyntiin käytetyn ajan määrä kuluvalla vuosituhannella ja minkälaiset erot ovat eri puolilla maata. Tänä päivänä maassamme on viisi hirvieläintä, joista vain kahta on hyödynnetty Suomessa ikimuistoisista ajoista alkaen. Metsäpeura hävisi lähes kokonaan noin 100 vuotta sitten ja samoin oli käydä hirvellekin. Uusia lajeja maassamme ovat muualta tuotetut kuusipeura, valkohäntäpeura ja viimeisimpänä tulokkaana metsäkauris. Kaikilla hirvieläimillämme on metsästyskelpoiset kannat. Hirvieläinten metsästyspäivien aineisto on peräisin vuotuisesta pienriistaa koskevasta saa- listiedustelusta. Saalistiedustelulomakkeella kysyttiin varsinaisten saalistietojen lisäksi, muun muassa monenako päivänä metsästäjä oli käynyt pyytämässä hirvieläimiä. Alueellisessa tarkastelussa käytettiin samaa aluejakoa kuin saalistiedustelun yhteydessä eli Oulun riistanhoitopiiri on jaettu kahteen osa-alueeseen ja Lapin riistanhoitopiiri kolmeen osa-alueeseen. 108 000 metsästäjää Metsästäjille kertyy vuodessa yli 1,5 miljoonaa hirvieläinten pyyntipäivää. Hirvieläinten pyyntiaika on runsaat neljä kuukautta. Saalistiedusteluaineiston perusteella maassamme arvioidaan 28 Metsästäjä 1 / 2008
• Taulukko 1. Vuosien 2001-2006 metsästäjien, metsällä käyneiden, ei metsästäneiden sekä hirvieläinten pyyntipäivien määrät koko maassa. Vuosi Metsästäjä- Käyneet Hirvieläin- Hirvieläinmäärä metsällä päiviä saalis yks. 2001 290 951 217 020 971 254 85 734 2002 293 589 215 417 1 390 541 107 843 2003 297 110 219 620 1 552 459 110 139 2004 299 600 216 549 1 523 554 92 853 2005 302 525 220 609 1 550 108 99 467 2006 304 105 218 788 1 594 853 101 351 olevan 108 000 hirvieläintenpyytäjää. Hirvieläinten pyyntipäivällä tarkoitetaan tässä yhteydessä päivää, jolloin on osallistuttu metsästykseen tuntimäärästä riippumatta. Ennen vuoden 2006 lähempää tarkastelua on paikallaan todeta, että kyseiset taulukossa 1. esitetyt vuodet kuluvalta vuosituhannelta poikkeavat toisistaan erityisesti pyydettyjen eläinten määrän osalta jopa yli 20 prosenttia. Sen sijaan pyyntipäivienmäärissä poikkeama näkyy Taulukko 3. Vuosien 2001-2006 aikana hirvipäivien ryhmitelty prosenttijakautuma. 1-7 pv 8-14 pv 15-21 pv 22-30 pv 31-60 pv 61-90 pv 2001 23,8 37,4 27,0 9,3 2,2 0,1 2002 20,0 35,1 30,3 10,8 3,7 0,1 2003 19,4 33,5 31,4 11,2 4,4 0,1 2004 18,7 37,2 30,2 10,3 3,5 0,1 2005 21,8 34,6 29,6 10,7 2,8 0,4 2006 24,4 32,2 27,0 12,3 3,7 0,4 >90 pv 0,2 0,1 0,1 Hirvieläinten metsästyspäivien määrä on laskennallinen, mutta antaa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen siitä, etteivät olosuhteet ole eri puolilla maatamme samanlaisia ja se tulisi huomioida myös metsästyksen ohjauksessa. selvästi vain vuonna 2001, joka pääosin selittynee saaliseläinten määrän pienuudella, joten pyyntipäivien määräkin on jäänyt vähäiseksi. Hirvieläinkantojen tiheydet osaltaan vaikuttavat siihen, kuinka paljon pyyntiponnistusta tarvitaan eläimen kaatamiseksi. Talven tulolla on merkittävä vaikutus muun muassa siihen, missä vaiheessa metsästyskautta eläimet siirtyvät talvilaitumille, jolloin joidenkin metsästysseurueiden käytettävissä olevat alueet saattavat tyhjentyä täysin hirvieläimistä. kantojen tiheydet, mistä seuraa, että pyyntiin käytettyjen päivien lukumäärät vaihtelevat huomattavastikin. Pohjoisemmaksi siirryttäessä metsästykseen käytettävissä oleva valoisa aika lyhenee merkittävästi, minkä vuoksi tarvitaan enemmän pyyntipäiviä verrattuna eteläisiin alueisiin. Ryhdyttäessä tarkastelemaan keskiverto metsästäjän metsästyspäivien määrää, voi todeta, että selvästi muita alueita korkein keskiarvo löytyi Oulun eteläisellä osa-alueella (19), mutta myös Ala-Lapissa ja Oulun pohjoisella osa-alueella Ala-Lapissa lähes 200 000 (18), sekä Etelä-Hämeestä että Keski-Suomessa hirvieläinten pyyntipäivää (17) olivat keskiarvot korkeahkot (taulukko 2.). Riistanhoitopiirien metsästäjämäärät ovat eri- Piirit, missä keskivertometsästäjän hirvieläinsuuria, hirvieläinlajisto vaihtelee samoin kuin pyyntipäivät jäävät selvästi muita alhaisemmiksi selittynee suurelta osin hirvisaaliin vähäisemmällä määrällä. Taulukko 2. Hirvieläinten pyytäjien ja pyyntipäivien määrät, pyyntipäivien keskiarvot sekä hirvieläinsaalis riistanhoitopiireittäin ja osa-alueittain vuonna 2006. Hirvieläinpyyntipäivien määrä Pyyntipäivää/ pyytäjä Hirvieläinten pyytäjiä Hirvieläinsaalismäärät 7 432 5 076 6 377 5 982 2 950 8 331 3 253 302 7 078 5 610 5 707 5 779 2 057 5 266 3 321 6 554 5 909 9 582 Runsas kolmannes metsästää 8-14 päivää Kuten taulukosta 3. näkyy, tarkastelun kohteena olevat kuusi vuotta eivät juurikaan eroa ryhmitellyn prosenttijakautuman osalta. Joka viides pyytäjä osallistuu hirvieläinten pyyntiin enintään viikon verran ja vain tarkkailujakson viimeisenä vuonna joka neljäs. Runsas kolmannes pyytäjistä on mukana jahdissa enintään parin viikon ajan. Reilu neljännes osallistuu jahtiin enintään kolmen viikon ajan. Vain joka kymmenes metsästää enintään kuukauden ajan ja todella vähäinen määrä on metsästäjiä, jotka käyvät pyynnissä enemmän kuin 30 päivänä. Riistanhoitopiiri/ osa-alue Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Ala-Lappi Keski-Lappi Ylä-Lappi Oulu-etelä Oulu-pohjoinen Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruotsink.Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 4 200 7 000 7 000 6 000 7 000 10 800 5 200 900 7 600 6 300 7 400 4 300 5 900 7 400 3 300 4 800 8 200 5 200 71 440 96 609 105 419 99 565 84 708 198 389 67 567 10 310 142 959 116 142 92 319 62 259 65 116 112 469 37 415 65 909 91 712 74 546 17 14 15 17 12 18 13 11 19 18 12 15 11 15 11 14 11 14 Alueellisia eroja melkoisesti Yleisesti ottaen voi todeta, että lähes joka toiselle metsästäjälle riittää 2 viikon jakso hirvieläinten pyyntiä, mutta alueellisia eroja on melkoisesti. Ylä-Lapissa joka toinen hirven pyytäjä on enintään 7 päivänä hirvijahdissa (taulukko 4.). KeskiSuomessa ja Pohjois-Savossa lähes joka toinen pyytäjä jahtaa hirviä Metsästäjä 1 / 2008 29
• Taulukko 4. Vuoden 2006 hirvipäivien ryhmitelty prosenttijakautuma riistanhoitopiireittäin ja osa-alueittain. 1-7 pv 8-14 pv 15-21 pv 22-30 pv 31-60 pv Etelä-Häme 17,0 30,9 25,5 19,1 6,4 Etelä-Savo 15,7 47,2 27,8 8,3 3,4 Kainuu 20,4 33,0 29,1 13,6 3,9 Keski-Suomi 29,6 27,7 45,8 12,0 4,8 Kymi 28,4 39,4 24,8 5,5 1,8 Ala-Lappi 16,4 26,7 22,4 25,9 7,8 Keski-Lappi 36,5 23,5 24,4 11,3 4,4 Ylä-Lappi 50,0 24,3 11,4 11,4 2,9 Oulu-etelä 11,4 17,2 41,4 24,3 4,3 Oulu-pohjoinen 18,8 30,2 29,2 10,4 8,3 Pohjanmaa 24,4 38,4 26,9 7,7 2,6 Pohjois-Häme 16,1 42,0 26,9 11,8 3,2 Pohjois-Karjala 44,1 27,3 19,5 6,5 2,6 Pohjois-Savo 16,4 28,4 40,3 13,4 1,5 Ruotsink.Pohjanmaa 35,0 37,5 20,0 3,8 2,5 Satakunta 25,0 33,8 26,3 12,5 2,5 Uusimaa 38,2 32,3 22,1 5,9 1,5 Varsinais-Suomi 24,5 32,6 25,5 14,3 3,1 61-90 pv 1,1 0,9 1,1 0,9 1,4 1,0 1,3 2,2 Hirvimetsällä vain yhtenä päivänä Osa hirvieläinten pyytäjistä käy metsällä vain yhtenä päivänä. Oletettavasti yhtenä päivänä jahtiin osallistuvat metsästäjät ovat ilmeisestikin "edustusjahteihin" kutsuttuja henkilöitä. Taulukkoa 5. lähemmin tarkasteltaessa voi todeta, että 1 päivän metsästäjiä on eniten Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla. Sitä vastoin Etelä-Savosta, Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta, Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta ja Varsinais-Suomesta tällaisia metsästäjiä ei löytynyt lainkaan. Edelleen taulukkoa 5. tarkasteltaessa eniten kahteen, kolmeen, neljään tai viiteen pyyntipäivään tyytyneitä metsästäjiä oli eniten Ylä-Lapin osa-alueella, kuuteen päivään tyytyneitä eniten Kymen riistanhoitopiiristä. Keski-Suomessa joka neljäs pyytäjä oli jahdissa täyden viikon. 8-34 metsästäjäpäivää saalisyksikköä kohden kolmen viikon verran. Koko hirvijahtikauden ajan lähes joka päivä käy pyynnissä yksi pyytäjä sadasta Etelä-Hämeessä ja Savossa, Kainuussa, Ala-Lapin osa-alueella, Oulun eteläisellä ja pohjoisella osa-alueella sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Varsinais-Suomessa kaksi pyytäjää sadasta metsästää hirvieläimiä koko pyyntikauden ajan joka päivä, tosin on huomattava, että alueella metsästetään paljon metsäkauriita sekä valkohäntäpeuroja. Taulukko 5. Vuoden 2006 hirvipäivien prosentuaalinen jakauma 1-7 päivään riistanhoitopiireittäin ja osa-alueittain. 1 pv 2 pv 3 pv 4 pv 5 pv 6 pv 7 pv Etelä-Häme 2,2 5,3 3,2 1,1 2,1 2,1 Etelä-Savo 1,9 1,9 0,9 4,6 3,7 2,8 Kainuu 3,9 1,0 1,9 4,9 1,0 4,9 2,9 Keski-Suomi 1,2 1,2 4,8 22,4 Kymi 0,9 2,8 2,8 8,3 2,8 9,2 1,8 Ala-Lappi 1,7 3,5 0,9 2,6 5,2 0,9 1,7 Keski-Lappi 0,9 8,7 6,1 5,2 4,3 5,2 6,1 Ylä-Lappi 4,3 10,0 8,6 10,0 7,1 7,1 2,9 Oulu-etelä 1,4 1,4 1,4 1,4 2,9 1,4 1,4 Oulu-pohjoinen 1,0 1,0 1,0 4,2 5,2 2,1 4,2 Pohjanmaa 2,6 2,6 3,9 5,1 1,3 6,4 2,6 Pohjois-Häme 2,2 3,2 2,2 5,4 3,2 Pohjois-Karjala 1,3 7,8 6,5 7,8 5,2 6,5 9,1 Pohjois-Savo 6,0 3,0 1,5 1,5 3,0 1,5 Ruotsink. 7,5 2,5 5,0 7,5 2,5 8,8 1,3 Pohjanmaa Satakunta 1,3 3,8 3,8 3,8 6,3 2,5 3,8 Uusimaa 5,9 7,4 5,9 7,4 5,9 2,9 2,9 Varsinais-Suomi 4,1 2,0 4,1 5,1 6,1 3,1 Olosuhteet ovat metsästyksellisesti sangen erilaiset eri puolilla maatamme. Talventulo, valoisanpäivän kesto, keliolosuhteet, maaston kulkukelpoisuudet, etäisyydet jne., siis lukematon joukko erilaisia asioita maan eteläisten osien ja pohjoisten osien välillä, jotka voivat vaikuttaa metsästystapahtuman erilaistumiseen. Taulukossa 6. esitetään, montako metsästäjäpäivää keskimäärin tarvittiin vuonna 2006 yhden hirvieläimen kaatoon eri riistanhoitopiirien alueilla. Erot olivat tosiaan suuret, jos jakaa metsästyspäivien määrän saaliseläinmäärällä. Näin laskettuna Ylä-Lapissa tarvittiin peräti 34 metsästäjäpäivää yhden hirvieläimen kaatoon, kun sama asia tapahtui Varsinais-Suomessa 8 metsästäjäpäivän puitteissa. Toisaalta tässä tarkastelussa ei ole erikseen huomioitu lajien Taulukko 6. Hirvieläimen välisiä eroja, millä sinänsä on merkitystä kaatoon tarvittu itse metsästystapahtumassa. Onhan hirpyyntipäivien määrä ven pyynti toki täysin erilaista verrattuna alueittain vuonna 2006 vaikkapa kauriin pyyntiin. Meillä tarvittiin yhden hirvieläimen Etelä-Häme 10 kaatoon keskimäärin 19 metsästäjäpäiEtelä-Savo 19 vää. Alueellisia lukuja tarkastellessa voi Kainuu 17 todeta, että hirvieläinten kaatoon tarvittiin selvästi vähemmän pyyntipäiviä Keski-Suomi 17 Varsinais-Suomessa, Etelä- ja PohjoisKymi 29 Hämeessä, mutta selvästi enemmän YläAla-Lappi 24 Lapissa. Keskimääräistä enemmän tarKeski-Lappi 21 vittiin aikaa Kymessä, Oulun eteläisellä ja pohjoisella osa-alueilla, Pohjois-KarYlä-Lappi 34 jalassa ja Pohjois-Savossa sekä Ala- ja Oulu-etelä 20 Keski-Lapissa. Eläimen pyyntiin kului Oulu-pohjoinen 21 taas keskimääräistä vähemmän metsäsPohjanmaa 16 täjäpäiviä Kainuussa, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla, Ruotsinkielisellä PohjanPohjois-Häme 11 maalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Pohjois-Karjala 32 Hirvieläinten metsästyspäivien määPohjois-Savo 21 rä ja kaatoon tarvittavat määrät siis ovat Ruotsink.Pohjanmaa 11 laskennallisia, mutta antavat kuitenkin jonkinlaisen käsityksen siitä, etteivät oloSatakunta 10 suhteet ole eri puolilla maatamme saUusimaa 16 manlaisia ja jotka tulisi huomioida myös Varsinais-Suomi 8 metsästyksen ohjauksessa. G 30 Metsästäjä 1 / 2008
• PREMIUM Valovoimaisimmat JahtiJakt-kiikarit ­ Jälleen saatavilla! Saimme lisäerän kysyttyjä JahtiJakt Premium kiikareita. Varaa omasi heti! Tähtäinkiikari 1.5-6x42 Suurriistanmetsästykseen suunniteltu uusi JahtiJakt Premium -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä valaistua pistettä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö. Rungonvahvuus 30 mm. valonvoimakkuudensäätö Laser-etäisyysmittari nyt kaikkien ulottuvilla! JahtiJakt laser-etäisyysmittari on ylivoimainen apuväline, kun haluat tietää tarkan etäisyyden kohteeseen. Yhdellä sormen painalluksella saat hetkessä etäisyyslukeman ja tarkkuutta laukauksiisi. Välttämätön apuväline hirvipassiin, lintumiehille, veneilijöille, maanomistajille ja monille muille tarkkoja etäisyyksiä tarvitseville. napin painalluksella -lasermittaus HINNAT POSTIMYYNNIS SÄ! TUOTENUMERO: JJ16PR E07 Tähtäinkiikari 2.5-10x50 Kaikelle riistalle soveltuva JahtiJakt Premium-tähtäinkiikari, joka suuren valovoimansa vuoksi on erittäin hyvä hämärä- ja kyttäysjahtiin. Optimaalinen tähtäin ammuttaessa pitkille matkoille. Valaistu piste ristikon keskellä. Rungonvahvuus 30 mm. valonvoimakkuudensäätö HINNAT POSTIMYYNNIS SÄ! TUOTENUMERO: JJ2510 PRE07 HINNAT POSTIMYYNNIS SÄ! TUOTENUMERO: JJ101LRF KATSO NETISSÄ, TAI KYSY MYÖS MUITA MALLEJA! UKKU ERÄT TTI TI TUPAKaE päälle TUPAKaETäälle E E n np Kaupan päälle JahtiJakt-tähtäinkiikareihin. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 128 . Kaupan päälle Laser-etäisyysmittariin. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 35 . Kaup tukusta: VAIN Erä Kaup tukusta: VAIN Erä 1. Kiikarinrenkaat 30mm kiikarijalat, joilla kiikari saadaan tukevasti asennettua aseeseen. Laadukkailla kiinnikkeillä kiikaritähtäin saadaan asennettua tukevasti useimpiin markkinoilla oleviin asemalleihin. (Sako ja TIkka) 3. Kiikarin linssien pikasuojat Kätevät avattavat kiikaritähtäimen pikasuojat. Suojaavat linssejä. Nopeat avata. 1. Paristo on heti käyttövalmis. Pehmustettu, hyvä suoja etäisyysmittarille vyökiinnityksellä. WWW.ERATUKKU.FI Puhelintilaukset Ma-Pe 9-18 020 747 7000 Metsästäjä 1 / 2008 31 OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
• Hirvikärpäset täyttävät maan Asiantuntijat koolla Joensuussa Metsäntutkimuslaitoksen tiloissa Joensuussa kokoontui marraskuun lopulla joukko tutkijoita, hallinnon edustajia sekä tuotekehityksestä vastaavia 1. pohjoismaiseen hirvikärpästapaamiseen, jonka aiheena oli vapaasti käännettynä "Hirvikärpäsen biologia, merkitys ja nykyinen tiedon tila". Kaikkiaan mukana oli 30 edustajaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. H irvikärpäsen vuosikierto tunnetaan kohtalaisen hyvin. Naaras tuottaa kerrallaan yhden toukan, joka koteloituu heti ja pudottautuu maahan tai lumeen. Naaras tuottaa toukkia noin 8-10 kuukauden ajan. Kotelosta ilmestyy siivellinen aikuinen yksilö myöhäiskesällä ja syksyllä (elo-lokakuu). Kuoriutumisen jälkeen se pyrkii etsimään uuden isännän, jossa se lisääntyy. Kärpänen pudottaa heti siipensä isännän löydettyään ja elää elämänsä samassa eläimessä. Yhdessä hirvessä saattaakin olla yli 14 000 hirvikärpästä. Hirvikärpänen levittäytyy pohjoiseen Hirvikärpästä tutkittu vain vähän Hirvikärpästä ja sen ekologiaa on tutkittu yllättävän vähäisessä määrin. Kohdistetulla julkaisuhaulla on löydetty 22 tieteellistä tutkimusta, joista valtaosa on puolalaisia ja venäläisiä vanhoja julkaisuja. Eri Pohjoismaissa onkin havahduttu siihen, että on kiireellisesti laadittava poikkitieteellinen tutkimusohjelma (jota Joensuunkin tapaamisen toivottiin edistävän). Vaikka tutkittavaa onkin varsin runsaasti, joukosta nousee kiireelliseksi muutama tärkeä tutkimusaihe. Hirvikärpäsestä on aloitettu sen perusbiologiaan liittyvä selvitys. Tässä yhteydessä tutkimuksen tulisi päästä kiinni hirvikärpäsen leviämiskykyyn ja lajikehityksen taustatekijöihin. Samalla tulisi entisestään tiivistää tutkimusta, joka selvittää kärpäsen erilaisia vaikutuksia isäntäänsä. Tulee myös selvittää, miten Pohjoismaisten hirvikärpästen perinnölliset ominaisuudet ja käyttäytymistavat eroavat eri maiden välillä. Hyvin ajankohtainen kysymys on hirvikärpäsen merkitys hirvelle, porolle ja poroelinkeinolle. Samassa yhteydessä yhtä ajankohtainen aihe on löytää keinoja, joilla vähennetään hirvikärpäskantaa ja mahdollisuutta levittäytyä poronhoitoalueelle. Lisää selvyyttä tarvitaan myös hirvikärpäsen vaikutuksesta hirveen. Hirvikärpäsen merkitys ihmisten terveydelle ja luonnossa liikkumiseen tuovat paineita tutkimukselle. Ihmisiin kohdistuneiden puremien yleistymisen vuoksi, olisi tutkittava erityisesti sitä, miten puremien välityksellä mahdollisesti siirtyvät tautitekijät vaikuttavat ihmisten terveyteen. Lisäksi on tarvetta edelleen selvittää sitä, miten hirvikärpäset vaikuttavat ihmisten haluun liikkua luonnossa ja tämän seurauksena tapahtuviin mahdollisiin taloudellisiin seuraamuksiin. 32 Metsästäjä 1 / 2008 Yhdessä hirvessä saattaakin olla yli 14 000 hirvikärpästä. Erityisesti Suomessa hirvikärpäsen leviäminen on ollut nopeaa. Ruotsissa ja Norjassa levinneisyys on enemmän hyppäyksenomaista. Suomessa hirvikärpänen löydettiin eteläisestä Suomesta 1960-luvulla. Tutkimusten mukaan se pystyi hankkimaan uutta elinaluetta pohjoista kohti parhaimmillaan 50 kilometrin vuosivauhdilla. Tällä hetkellä lajin pohjoinen raja kulkee poronhoitoalueen eteläosissa ja yksittäisiä havaintoja on 150 km päässä pohjoiseen poronhoitoalueen etelärajasta keskellä poronhoitoaluetta. Hirvikärpänen havaittiin Norjassa ensi kertaa vuonna 1983 Norjan kaakkoisosasta. Aluksi hirvikärpänen levisi ympäristöön hitaasti, mutta 1990 lähtien leviäminen on ollut varsin nopeaa. Pienehköltä Norjan ja Ruotsin rajalla olevalta esiintymisalueelta hirvikärpänen on levittäytynyt länteen niin, että länsirajana on Oslo-vuonon länsipuoli. Näyttää siltä, että se levittäytyy yhä kohti länttä ja luodetta, kohti Norjan länsirannikkoa. Ruotsissa hirvikärpänen on esiintynyt hyvin pitkään (ilmeisesti useita vuosisatoja) melko suppealla nummimaa-alueella Skånen keskiosissa, missä hirvikanta on pysynyt vuosikymmenten myötä melko tiheänä tarjoten hirvikärpäselle "turvatun" tulevaisuuden. Leviäminen ydinalueelta pohjoista kohti ei ole ollut tasaista kuten Suomessa vaan hyppäyksenomaista pesäkkeestä toiseen (ilmeisesti hirvikannan erojen mukaisesti). Tällä hetkellä hirvikärpäsen esiinty- Pentti Vikberg Joensuuhun oli kokoontunut 30 hirvikärpäsestä kiinnostunutta asiantuntijaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta
• Pääosa hirvikärpäsen aiheuttamista ongelmista liittyy niiden aiheuttamaan epämiellyttävään tunteeseen, kun niitä yritetään poistaa tukasta, parrasta ja vaatetuksesta. Kuitenkin viime vuosina kärpäset ovat yhä yleisemmin alkaneet myös purra kohdettaan. Siipensä tiputtanut hirvenverta imenyt hirvikärpänen. Kun menet hirvikärpäsmetsään, käytä vaaleita ja viileitä asusteita. Hirvikärpänen on levittäytynyt poronhoitoalueen eteläosiin ja porot muodostavatkin uuden potentiaalisen isäntäeläimen hirvikärpäselle. syksystä luonnossa. Erityisen kiusallinen tilanne on metsästä elantonsa saaville metsureille sekä metsästä lisätuloa saaville marjanpoimijoille. Pääosa hirvikärpäsen aiheuttamista ongelmista liittyy niiden aiheuttamaan epämiellyttävään tunteeseen, kun niitä yritetään poistaa tukasta, parrasta ja vaatetuksesta. Kuitenkin viime vuosina kärpäset ovat yhä yleisemmin alkaneet myös purra kohdettaan. Tästä on aiheutunut allergisia ihoreaktioita. On epäilty, että hirvikärpäset saattavat olla myös tautien (zoonoosit) kantajia. Metsäntutkimuslaitos onkin suunnitellut tutkimussarjaa, jossa selvitetään hirvikärpäsen merkitystä ja vaikutusta ihmisten ulkoiluharrastuksiin. Tutkimukset kaipaavat vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin. Millaiseksi ihmiset kokevat hirvikärpäsen ja millaisia terveydellisiä ongelmia heille on hirvikärpäsistä aiheutunut. Lisäksi on tarvetta selvittää ihmisten näkemyksiä hirvikärpäsen yleisyyden muutoksista ja mahdollisista esiintymisalueen sisällä tapahtuneista muutoksista. Mielenkiintoista olisi myös tietää, missä määrin hirvikärpäset vähentävät metsään liittyviä toimintoja ja toisaalta esimerkiksi metsurien halua mennä työpaikalleen sekä ylipäänsä hirvikärpästen merkitystä maaseudun elinkeinotoimintaan ja luontoon liittyvien virkistyspalvelujen mahdolliseen vähentymiseen. Hirvikärpänen valitsee vaatetuksen misalueen vakituinen pohjoisraja kulkenee jossain Tukholman tasolla. tehoaa ja kuinka laajaa eläinten lääkityksen tulisi olla. On mahdollista, että hirvikärpäset levittäytyvät yhä syvemmälle ja pohjoisemmaksi poronhoitoalueella. Hirvikärpäsen koteloilla tehty kokeellinen selvitys paljasti, että erityisesti ennen talvea maahan pudonnut lumen alle jäänyt kotelo ­ melko vakiona pysyvässä suotuisassa talvehtimisympäristössä ­ voisi onnistua kehittymään aikuiseksi hyvinkin ylhäällä Lapissa. Toisaalta lumen pinnalla oleva kotelo ei selviä kovissa pakkasissa (4 päivää pakkasta yli -20 celsiusta). Myös hyvin kuiva kausi kesällä kotelon kehittymisvaiheessa tappoi kaikki kotelot tässä kokeilussa. Ihmiseen iskeytyvän hirvikärpäsen valikoivuudesta ihmisen vaatetuksen suhteen ei ole ollut aiemmin meillä tutkittua tietoa. Kenttäkokeessa testattiin sekä vaatetuksen värityksen että vaatteen lämpötilan vaikutusta vaatteisiin tulleiden hirvikärpästen määrään. Havaittiin, että musta vaatetus vetää kärpäsiä puoleensa enemmän kuin valkoinen. Erityisesti vartalon yläosan selkäpuoli oli haluttu kohta. Lämpimään kohtaan iskeydyttiin halukkaammin kuin kylmään. Jos hirvikärpästen iskeytymistä pyrkii välttämään, ulkoilijoiden on siis syytä suosia vaaleata (viileätä) vaatetusta marjametsään mennessään tai muuten metsässä liikkuessaan alku- ja keskisyksyllä (elo-lokakuussa). G Hirvikärpästutkimusten etenemistä voi seurata hirvikärpäsprojektin kotisivuilta osoitteessa: http://cc.oulu.fi/~lcervi/. Poronhoidolle tulevaisuuden ongelmia Hirvikärpänen voi tarttua hirven lisäksi metsäpeuraan, valkohäntäpeuraan, metsäkauriiseen ja poroon. On muistettava, että poronhoitoalue on pinta-alaltaan noin kolmasosa koko maan alasta (114 000 km2). Poronhoitoalueella on yhteensä 300 000 poroa, joista teurastetaan noin 120 000 eläintä vuosittain. Jotta voitaisiin selvittää tarkemmin hirvikärpäsen merkitystä poronhoidolle, 18 porolle siirrettiin hirvikärpäsiä. Altistettujen porojen kuntoa ja käyttäytymistä selvitellään tarhaolosuhteissa koko ajan. Samalla tutkitaan mahdollisuuksia lääkitä eläimiä hirvikärpästä vastaan. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että hirvikärpänen saa aikaan porolla käyttäytymishäiriöitä ja karvavaurioita. Eläinten tilan seurannalla todennäköisesti saadaan vastaus siihen, millainen lääkitys Hirvikärpäsestä haitta metsureille ja marjastajille Hirvikärpänen on siksi yleinen maassamme, että sen etsiintyminen ihmiseen ja pahimmassa tapauksessa puremisen aiheuttamat terveysongelmat rajoittavat jo ihmisten halua liikkua alku- Metsästäjä 1 / 2008 33
• Tutkijan tuntoja Luontoa kuvataan moneen tarpeeseen Leo Lehtosen Joka miehen lintukirjan ilmestyminen 1955 oli linnuista kiinnostuneen pikku räkänokan elämässä suuri tapaus. Sen avulla tunnistimme Haapamäellä poikkeuksellisen etelässä pesineen urpiaisen, tilhen pesän Saloisten kesäpaikassa ja monta muuta uutta lintulajia. Sitä ennen lajintuntemuksemme oli perustunut isän kuvauksille ja kertomuksille, joissa vilahti silloin tällöin Einari Merikallion, isoäitimme serkun, nimi. G Nuorena Einari Merikallio piti hallussaan vauhdittoman pituus- ja korkeushypyn Suomen ennätyksiä, minkä lisäksi hän oli huippuvoimistelija, joka jäi pois Lontoon olympialaista 1908 opiskelukiireidensä vuoksi. Innokkaana metsästäjänä hän oli mukana Suomen pystykorvan rodunjalostuksessa ja perusti Suomen ensimmäisen pystykorvakennelin. Lintututkimuksen piirissä hän nousi maailman maineeseen kehittämällä lintujen runsauden arviointimenetelmän, joka on pohjana metsästäjien hyvin tuntemalle kolmiolaskennalle. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki luonnonhistorian opettajana ja Keravan yhteiskoulun rehtorina. Einari Merikallio oli myös suomalaisen luontokuvauksen uranuurtajia. Petsamon Heinäsaarten ja Karjalankannaksella sijaitsevan Äyräpääjärven linnustoa käsittelevissä kirjoissa teksti ja kuvat vuorottelivat. Ote oli tieteellinen ja luonnonsuojelullinen. On muistettava, että tuohon aikaan, 1920-luvulla, tietämys varsinkin syrjäseutujen luonnosta oli vajavaista, ja kirjat ja aikakausilehtiartikkelit olivat oikeastaan ainoa tapa, jolla uudet asiat tuotiin yleiseen tietoisuuteen. Kuvissa linnut esiintyivät aidoissa ympäristöissään, ja kuten minua on valistettu, kuvat olivat myös esteettisesti korkeatasoisia, tietysti huomioon ottaen sen ajan tekniset edellytykset. Harppaus aikaisempaan traditioon verrattuna oli valtava. Siihen asti lajikuvat oli otettu suurelta osin eläintarhoissa, eikä täytettyjen eläinten sijoittaminen maastoon ollut aivan outoa sekään. Siinä olisi ollut esikuvia valittavaksi asti kasvavalle nuorisolle, mutta sellaisena ei häntä meille esitelty. Syyn ymmärsin vasta myöhemmin. Toimen miehenä Einari Merikallio oli kolmesti naimisissa, siinä ajassa ja lestadiolaisessa sukuympäristössä avioerot olivat skandaali. Nykymiehenä vaimoja on ehkä helppo ymmärtää. Mies oli koko ajan menossa, lomallakin, tai varsinkin juuri lomalla, porhaltamassa junalla, linja-autolla ja polkupyörällä lintujen takseerauspaikalta toiselle ympäri Suomenniemeä. Mutta silloin luotu luontokuvauksen perinne, sanan ja valokuvan liitto, tuli jäädäkseen. Ensimmäisinä tulevat mieleen Yrjö Kokon joutsenkirjat ja Martti Montosen Suomenpeura, ja tuoreimpana esimerkkinä vastailmestynyt Jorma Luhdan Muuttohaukka ­ taivaan jumala. Jorma Luhdan kuvat ovat järisyttäviä, uskomattoman hienoja, ja teksti kertoo asioita, joihin tutkijoilla ei taida olla juuri lisättävää. Mielenkiintoisia ovat havainnot ja aprikoinnit muuttohaukan vaikutuksista soiden linnustoon. Kun muuttohaukat palasivat takaisin 1960-luvulla tyhjentyneille entisille pesimäsoilleen, töyhtöhyypät, kapustarinnat ja suokukot saivat kyytiä - joko haukan kynsissä pesämättäälle haukanpoikien ruuaksi tai muuttamalla haukattomille alueille. Koska luonnossa johonkin ilmiöön vaikuttavat usein samanaikaisesti monet tekijät, syy-seuraus-suhteet ovat monimutkaisia, niin tässäkin tapauksessa. Jorma Luhdan mukaan saalislistan kärkeen kuuluvat kahlaajat ovat vähentyneet myös siellä, mistä haukat puuttuvat, joten saaliseläinten runsauden vaihtelut eivät selity pelkästään muuttohaukoilla. Intohimoisia sorsastajia lohduttanee tieto, että nykymuuttohaukkojen saalisluettelon kärkipäähän sijoittuu vain yksi sorsalintu, tavi. Kerran hapsuiseen naamiopukuun sonnustautunut Jorma Luhta sai kimppuunsa pesäänsä puolustavan kiukkuisen haukkakoiraan. Se ei selvästikään tiennyt, että Rölli-peikolta näyttänyt kummajainen oli ihminen. "Kuten toivoinkin, se ei puhkonut silmiäni, vaikka pääsin aivan tarpeeksi lähelle sen kynsiä". Omista kymmenen vuoden takaisista muuttohaukkakokemuksistani muistan, kuinka muuttohaukkapariskunta tunnisti minut ihmiseksi, vaikka näkyvillä ei ollut muuta kuin pää ja suussa olevat rengaspussi ja rengastuspihdit. Poikasten ulosteiden valkoiseksi kalkitsemalle veden saartamalle pesäpounulle pääsi nimittäin vain uimalla. Kesken nelikymmenmetrisen uintimatkan päähäni iski kauhistuttava ajatus, että entäpä jos haukat luulevat minua joksikin muuksi, ja aloittavat syöksypommituksen, sataaviittäkymppiä päin näköä, kynnet ojossa. Onneksi ne yhdisivät pään mieheen, joka hetkeä aikaisemmin oli pulahtanut lampeen ilkosillaan keinoteltuaan sitä ennen suksilla hyllyvän hetteikön poikki avoveden äärelle. Muuten olisi voinut käydä huonosti. Hyvistä esikuvista huolimatta oma kuvausharrastukseni alkoi vasta varttuneella iällä, ja ehkä juuri iästä johtuen, ilman esikuvia. Kuusi vuotta sitten vilkuilin pihatöitä tehdessäni ensimmäistä kertaa harakoita silmällä, että teistä aloitan, kunhan saan hankituksi kameravehkeet. Lajivalinnastani kuultuaan joku harakkakuvauksia kokeillut totesi, että nyt löi Timo kirveensä kiveen; olisi aloittanut helpommista lajeista, vaikka karhuista ja kotkista. Mutta se oli jo myöhäistä, sillä olin jo päättänyt, että kamera pysyy 1060 neliön tontillani Viirinkankaalla Rovaniemen laidalla. Myöhemmin olen laajentanut mielenkiinnon kohteen kaikkeen mikä liikkuu tai on mieluiten hetken liikkumatta, kuvaussyistä, mutta aidan yli ei saa edelleenkään hypätä. Metsästys- ja kalastusaiheet toistuvat vuodesta toiseen vuoden aikojen mukaan. Kun oikeat luontokuvaajat kuljettavat sian ja lehmän ruhot metsään, minä tuon hirven pään pihaan peräkärryllä, ja lahjoitan sen sitten pyynnissä mukana olleelle hirvikoiralle otettuani sitä ennen talteen kielen ja turvan, joka on suurinta herkkua. Hirven päätä on moni otus käynyt ihmettelemässä: harakat, varikset, tiaiset ja naapurin kissa. Puolittaisesta vitsistä liikkeelle lähteneestä kuvausharrastuksesta on tullut olennainen osa nykyistä elämänmenoani: joka kuukausi uusi kuva ja lyhyt tekstin pätkä netissä olevaan Picalogin päiväkirjaani. Harrastukseeni käyttämiä tunteja en ole laskenut, niitä on varmasti tuhansia, milloin keittiön tai olohuoneen ikkunassa, milloin kuvausaukkojen ääressä piharakennuksessa, milloin vintillä, kesällä usein pihalla vanhasta harjateltassa tehdyssä piilokojussa. Istua ja odottaa, se on hyvä vastapaino muun elämän porhallukselle ja syöksyilylle. Samalla voi miettiä, mikä on ihmisen paikka maailmassa ja miten siinä pitää elää. G Helle toimii Metsäntutkimuslaitoksessa erikoistutkijana, erikoisalanaan porot ja riista. Hän on tullut tunnetuksi suomalaisen luonnonsuojelun ja -hoidon keskeisenä ajattelijana. Hän myöskin kuvaa. Timo Helle 34 Metsästäjä 1 / 2008
• Leijona-kaappeja jälleen saatavilla ­ tarjoushinnoin! LEIJONA 100 3 - 5 aseelle LEIJONA 160 8 - 11 aseelle WWW.ERATUKKU.FI OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo Tuo ten ro: LE I16 0 Puhelintilaukset Ma-Pe 9-18 Tuo ten ro: LE I10 0 020 747 7000 Metsästäjä 1 / 2008 35
• 36 Metsästäjä 1 / 2008
• Piirustuskilpailu yläkouluille! G Piirustuskilpailun aihe on elämää metsässä. Kilpailun tavoitteena on, että nuoret katsoisivat metsän monimuotoisuutta sekä metsästystä ja metsän muuta käyttöä erilaisista näkökulmista. G Tutustu kilpailumateriaaliin nettisivuillamme www.4h.fi, www.fs4h.fi ja www.riista.fi G Lisätietoja kilpailusta: Virpi Skippari-Vilminko kehityspäällikkö Suomen 4H-liitto G Kilpailumateriaali on laadittu niin, että kilpailu voidaan integroida useaan eri oppiaineeseen, kuvataiteen lisäksi kilpailun aihetta voidaan käsitellä historian, äidinkielen, biologian ja vaikka liikunnan tunneilla. Metsästäjä 1 / 2008 G 4H-järjestön organisoima piirustuskilpailu käynnistyy jälleen tammikuun puolivälissä. Kolmattatoista kertaa järjestettävään kilpailuun osallistui viime vuonna lähes 35 000 piirtäjää. 37 G 4H-järjestön yhteistyökumppani vuoden 2008 piirustuskilpailussa on toista kertaa Metsästäjäin Keskusjärjestö. Materiaali on ensimmästä kertaa tuotettu myös ruotsinkielisenä. Lähtökohdat yhteistyölle ovat hyvät, sillä järjestöjen yhteisenä tavoitteena on lasten ja nuorten luontotuntemuksen lisääminen.
• Valkohäntäpeuran trofeet Valkohäntäpeurasta on muodostunut varsin merkittävä riistalaji Suomeen. Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen 1930-luvulla ja sen metsästys aloitettiin 1960 luvulla. Nykyään niitä metsästetään reilusti yli 20 000 kappaletta vuosittain. Valkohäntäpeuran metsästyksen suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Valkohäntäpeuran sarvissa on normaalisti 3-8 piikkiä puolellaan, jotka ovat ylöspäin kohoavia ja tasaisesti ja symmetrisesti sijoittuneet sarvirungolle. V arsinkin maan eteläosassa ja LounaisSuomessa valkohäntäpeuran metsästys on suosittua ja saalismäärät ovat monessa seurueessa moninkertaiset hirveen ja jopa jänikseen verrattuna. Pääsääntöisesti peuroja metsästetään väijyntämetsästyksenä. Niinpä kyttäyskoppeja ja ruokintapaikkoja onkin tuhansia maassamme. Viime vuosina myös ajometsästys mäyräkoirilla on saanut kovasti suosiota metsästäjien keskuudessa. Peuransarvet ovat myös monelle mieluisia metsästysmuistoja. Peuransarvitrofeet koristavat suhteellisen pienen kokonsa vuoksi monen erämiehen seinää. sopivan kokoinen metsästysmuisto. Trofeenäyttelyissä on yleensä hirven jälkeen seuraavaksi eniten valkohäntäpeuratrofeita arvosteltavana. Sarvet voidaan virallisesti arvostella vain trofeenäyttelyissä. CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio vastaa trofeiden arvostelusta. Se nimeää kuhunkin näyttelyyn arvostelutuomarit. Valkohäntäpeurojen sarvien arvostelukaavat perustuvat amerikkalaiseen mittausjärjestelmään (Boone&Crockett), jossa keskeistä on sarvien symmetrisyys. Sarvien arvostelussa kiinnitetään huomiota sarvien symmetriaan niin piikkien sijoittumisessa sarvipuoliskoihin, piikkien pituuseroihin ja sarvirungon ympärysmittoihin. Poikkeamat symmetriasta tuottavat miinuspisteitä. CIC:n arvosteluperusteet ovat Boone&Crockettin mukaiset, mutta CIC käyttää arvostelussa kymmenjärjestelmää tuumamittojen sijasta. Sarvityyppejä erilaisia Sarvipuoliskon pituuden mittaus alkaa tyviruusukkeen alareunasta aina sarvirungon kärkeen asti. Valkohäntäpeuralla esiintyy perimästä johtuen useammanlaisia sarvityyppejä. Arvostelukaavat on kehitetty sekä normaalisarville että ns. epä- Metsästys muuttunut ajan saatossa Valkohäntäpeuran metsästys on vuosikymmenien aikana muuttunut moneen kertaan. Joskus valkohäntäpeura on ollut hirvenmetsästyksen sivutuote. Paikoin on kokeiltu ajometsästystä miesvoimin. Niitä on ammuttu pelloilta väijymällä ja erityisiltä peurojen ruokintapaikoilta kyttäämällä. Koirametsästysmuodot ovat viime aikoina saaneet jalansijaa. Metsästystä ohjaa jonkin verran myös peuran saalisarvo. Kaikki haluaisivat vain ampua heti ison pukin, mutta rasvaisen naaraan ampumiseen ei liene yhtä suuria intohimoja. Valkohäntäpeuran metsästys painottuukin kovasti uroksiin ja vasoihin. Paikoin urososuus on jopa 2/3 aikuissaaliista. Monet peurapukit ammutaan liian nuorina. Hyviä ja kunnon trofeita ei pääse kantaan kehittymään. Sen sijaan vasat ammutaan yleensä "sukupuolettomina" ja saalisvasojen uros/naarasuhde on lähempänä kannan luontaista tuottoa. Väijyntämetsästys antaa kuitenkin mahdollisuuden valikoivaan metsästykseen. Olisi vain porukalla sovittava mitä kannasta otetaan pois ja ennen kaikkea mitä siihen vielä jätetään kasvamaan. Valkohäntäpeuran sarvet ovat mukavat ja 38 Metsästäjä 1 / 2008 Veli Lappalainen
• Sarvet, joissa on runsaasti epäsäännöllisissä paikoissa olevia piikkejä, luokitellaan epätyypillisiksi sarviksi, joilla on oma arvostelukaavansa. tyypillisille sarville. Normaalityypin sarvissa on normaalisti 3-8 piikkiä puolellaan, jotka ovat sijoittuvat sarvirungolle symmetrisesti. Normaalityypin piikit ovat kasvaneet sarvirungosta suoraan ylöspäin. Sarvissa voi kuitenkin esiintyä epämääräisissä paikoissa pieniä epätyypillisiä piikkejä. Tyviruusukkeessa joskus esiintyviä pitkiä ulokkeita ei lueta piikeiksi. Mikäli epätyypillisiä piikkejä on tavanomaista enemmän, käytetään epätyypillisten sarvien arvostelukaavaa. Arvostelutuomarit määräävät, kummanko kaavan mukaan arvostelu suoritetaan. Suomessa on ilmennyt myös näistä poikkeavia sarvityyppejä, kuten lapiosarvisuutta. Tällaiselle sarvityypille ei ole olemassa arvostelukaavaa, joten niitä ei voida arvostella. Irronneita ja keinotekoisesti kalloon kiinnitettyjä sarvia ei arvostella. Myöskään täytettyjä päitä ei voida arvostella, koska arvostelijan täytyy tietää että sarvet ovat kiinni alkuperäisessä kallossa, eikä niiden asentoa ole muutettu. Kalloluun sahauksella ei ole merkitystä valkohäntäpeurojen sarvien arvostelussa. Sarvet voidaan laittaa taustalevylle koko kallon kanssa. Tavallisesti kallo kuitenkin sahataan siten, että sahauslinja kulkee takaraivoluusta silmäaukon kautta nenäluun alapuolelle. Mittaukset tehdään millimetrin tarkkuudella ja kirjataan senttimetreinä (esim. 15,4). MITTAUS- JA ARVIOINTIOHJEET Trofeiden tulee olla vähintään kolme kuukautta kuivuneita, ennekuin ne voidaan arvostella. Arvostelun suorittavat näyttelyyn nimetyt trofeetuomarit. Valkohäntäpeurojen sarvien arvostelu perustuu pelkästään mittauksiin. Koska kahta samanlaista sarvitrofeeta ei ole olemassa, vaatii arvostelu laajaa kokemusta. Peuransarvissa symmetria merkitsee paljon. Trofeetuomarin on harkintansa ja kokemuksensa mukaan ratkaistava säännönmukaisten piikkien oikea sijoittuminen ja epätyypillisten piikkien olemassaolo, jotta arvostelun tavoitteet toteutuvat. Tukitiedot: Tukitiedot mitataan, vaikka niitä ei suoraan huomioida trofeen pisteytyksessä. Niillä on kuitenkin merkitystä sarvien rekisteröinnissä myöhempää tunnistusta varten. Piikkiluku (kpl): Piikeiksi luetaan kaikki piikit, jotka ovat vähintään 2,5 cm (1 tuuma) pituisia ja täyttävät piikin vaatimukset. Tyviruusukkeen pitkiäkään ulokkeita ei lasketa piikeiksi. Kärkiväli: Kärkivälimittana mitataan sarvipuoliskojen kärkien välinen etäisyys. Sarvien suurin leveys: Sarvien suurimmalla leveydellä tarkoitetaan sarvipuoliskojen ulkolaitojen suurinta väliä. Jos jokin piikki ulottuu ulommaksi, leveys mitataan siitä. Pistetiedot: Trofeearvostelussa kiinnitetään huomiota sarvien symmetriaan. Siksi mittaukset sarvipuoliskoissa tehdään aina vastaavista kohdissa eri sarvipuoliskoissa. Sarvipuoliskojen vastakkaisten piikkien pituus- ja ympärysmittaerot merkitään miinuspisteiksi erotussarakkeeseen. Mittaukset tehdään millimetrin tarkkuudella ja ilmoitetaan senttimetreinä (esim. 16,3 cm). Epätyypillisten piikkien pituudet: Tyypillisiksi piikeiksi katsotaan ne piikit, jotka sijoittuvat sarvirungon yläpinnalle ja kasvavat siitä suoraan ylös. Kaikki muut, paitsi ruusukkeista kasvavat ulokkeet ovat epätyypillisiä piikkejä. Piikeissä olevat yli 2,5 cm haarapiikit katsotaan myös epätyypillisiksi piikeiksi. Epätyypillinen piikki sarvirungon alla. Myös haarautuneiden piikkien toiset haarakkeet luokitellaan epätyypillisiksi piikeiksi. Tyviruusukkeen ulokkeet eivät ole piikkejä. Ykköspiikin pituus mitataan sarvirungon reunasta piikin kärkeen Kaikki haluaisivat vain ampua heti ison pukin, mutta rasvaisen naaraan ampumiseen ei liene yhtä suuria intohimoja. Valkohäntäpeuran metsästys painottuukin kovasti uroksiin ja vasoihin. Sarvipuoliskoissa vastakkaisten piikkien pituuserot tuottavat miinuspisteitä. Peuran sarvista mitataan enintään 7 piikin pituus puoleltaan. Sarvirunon kärkeä ei mitata piikkinä. Täytettyjä päitä ei voida arvostella. Sarvet on syytä käyttää näyttelyssä arvosteltavana ennen pään täyttämistä. Metsästäjä 1 / 2008 39
• Epätyypillisten piikkien pituudet mitataan kuten tavalliset piikit ja niiden yhteispituusmäärä merkitään erotussarakkeeseen. Sisäleveys: Sisäleveydellä tarkoitetaan sarvipuoliskojen sisäpintojen välistä etäisyyttä. Mikäli sisäleveys on suurempi kuin pitemmän sarvipuoliskon pituus, niin sarvipuoliskon ja sisäleveyden erotus merkitään erotussarakkeeseen miinuspisteiksi. Sarvipuoliskon pituus: Mittaukset tehdään kummankin sarven ulkopintaa pitkin tyviruusukkeen alareunasta sarvipuoliskon piikin kärkeen. Piikkien pituudet: Mitataan enintään 7 tyypillistä piikkiä erikseen kummastakin sarvipuoliskosta. Mittaukset tehdään piikkien ulkopinnoilta keskilinjaa pitkin. Sarvirungon kärjestä ei mitata piikkipituutta vaikka se lasketaan piikkilukuun kuuluvaksi. Ykköspiikin pituus mitataan sarven takapinnalta pinnanmyötäisesti piikin kärkeen. Toisen piikin pituus ja kaikkien muidenkin piikkien pituudet mitataan piikin keskilinjaa pitkin pinnanmyötäisesti piikin kärkeen. Näin mitataan enintään 7 piikkiä. Sarvirungon kärkeä ei mitata piikkinä. Tyven ympärysmitta mitataan ohuimmasta kohdasta tyviruusukkeen ja ykköspiikin välistä. Ympärysmitta 1. ja 2. piikin välistä mitataan ohuimmasta kohdasta piikkien välistä. Ympärysmitta 2. ja 3. piikin välistä mitataan ohuimmasta kohdasta piikkien välistä. Ympärysmitta 3. ja 4. piikin välistä mitataan ohuimmasta kohdasta piikkien välistä. Mikäli neljättä piikkiä ei ole, mitataan ympärysmitta Tyven ympärys mitataan ohuimmasta kohtaa tyviruusukkeen ja ykköspiikin välistä. Muut ympärysmitat sarvirungosta mitataan ohuimmasta kohtaa piikkien välistä. kolmannen piikin ja sarven kärjen keskikohdalta. KOKONAISPISTEMÄÄRÄ saadaan laskemalla yhteen sisäleveysmitta, oikean ja vasemman sarvipuoliskon yhteissumma ja vähennetään erotussarakkeen summa (miinuspisteet). Epätyypilliset valkohäntäpeuran sarvet Valkohäntäpeuroilla esiintyy perimästä johtuen kahta eri sarvityyppiä. Epätyypillisten sar- vien mittausperiaatteet ovat samanlaiset kuin normaalisarvillakin. Ainoastaan pisteytyksestä löytyy ero normaalisarvien ja epätyypillisten sarvien välillä. Epätyypilliset piikit tuottavat lisäpisteitä, eikä niiden yhteissummaa vähennetä miinuspisteinä. Tämän vuoksi myös valkohäntäpeuran epätyypillisten sarvien mitaliluokkavaatimukset ovat normaalisarvia korkeammat. Arvostelutuomarit päättävät kummalla arvostelukaavalla trofeet arvostellaan. G VALKOHÄNTÄPEURA Odocoileus virginianus borealis Epätyypilliset sarvet (Non. typ.) Tukitiedot Piikkiluku oikea Kärkiväli Suurin leveys CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio TROFEEARVOSTELU: CIC:n mukainen arvostelu VALKOHÄNTÄPEURA Odocoileus virginianus borealis Normaalisarvet (Sp.Typ.) Tukitiedot Piikkiluku oikea Kärkiväli Suurin leveys CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio TROFEEARVOSTELU: CIC:n mukainen arvostelu ____ ____ ____ vasen ____ ____ ____ ____ vasen ____ MITTAUS Epätyypillisten piikkien pituudet ____ Sisäleveys ____ ______________ MITTAUS Yht. Epätyypillisten piikkien pituudet ________________ Sisäleveys ___ erotus sarvipuoliskoon ____ Oikea ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ + Vasen ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ + ____ erotus sarvipuoliskoon ____ Oikea ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ + Vasen ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ + Erotus ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ - ____ Sarvipuoliskon pituus Ensimmäisen piikin pituus Toisen piikin pituus Kolmannen piikin pituus Neljännen piikin pituus Viidennen piikin pituus Kuudennen piikin pituus Seitsemännen piikin pituus Tyven ympärys Ympärys 1. ja 2. piikin välistä Ympärys 2. ja 3. piikin välistä Ympärys 3. ja 4. piikin välistä Yhteensä Sarvipuoliskon pituus Ensimmäisen piikin pituus Toisen piikin pituus Kolmannen piikin pituus Neljännen piikin pituus Viidennen piikin pituus Kuudennen piikin pituus Seitsemännen piikin pituus Tyven ympärys Ympärys 1. ja 2. piikin välistä Ympärys 2. ja 3. piikin välistä Ympärys 3. ja 4. piikin välistä Yhteensä Erotus ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ - ____ KOKONAISPISTEMÄÄRÄ ____ Mitaliluokat: Kulta 425 p. Hopea 400 p. Pronssi 375 p. Suomen paras: 469,20 pistettä, Nauvo 1985 KOKONAISPISTEMÄÄRÄ ____ Mitaliluokat: Kulta 360 p. Hopea 330 p. Pronssi 300 p. Suomen paras: 456,9 pistettä Karjaa 1991 40 Metsästäjä 1 / 2008
• Talvi tarjoukset HELPPOA! 3-värinen ledivalorivi helpottaa suuntimista. Haukunilmaisin; valo ja ääni muuttuu koiran haukkuessa. Lähikytkin (koira alle 1,5 km etäisyydellä) näyttää koiran suunnan ja etäisyyden hetkessä. Valmius kahden koiran seuraamiseen. Laitteessa mykistysmahdollisuus, tällöin suunnitaan pelkällä valolla. Kuuluvuus - Erittäin pitkä, taajuus 138 MHz, teho 150 mW Tarkkuus - Tracker-tecknologian ansiosta huipputarkka suunta ja matka Suuntimanopeus - Tracker-teknologia mahdollistaa todella nopean ja helpon suuntimisen Rakenne - kovaan metsästyskäyttöön rakennettu tutka, luja alumiinirunko sekä patentoidut, kestävät antennit Haukkuhälytys - Haukunilmaisin toimii virheettömästi joka säässä Classic-paketti 549 + toimituskulut Ergonominen kaulanmyötäinen Erittäin pitkä kuuluvuus, taajuus 138 MHz Luja ja vesitiivis rakenne Ladattava akku Merkkivalot Säädettävä haukunilmaisin Vaihdettavat antennit / lyhyt ja pitkä malli Kaikille koirille, pienimmästä mäyräkoirasta suurimpaan ajokoiraa Classic-paketti Pico-pannalla + toimituskulut 599 Kevyt lähetin alumiinia, paino alk. vain 72 g Taajuus 433 MHz, erittäin tarkka Erittäin nopea ja helppo käyttää Säädettävä haukunilmaisin Merkkivalo patterille Exact-paketti 335 + toimituskulut Käyttövalmiisiin paketteihin sisältyy: lähetinpanta, paristot, vastaanotin, vyökotelo, käyttöohje, pantalaturi(Pico). Nopeimmille yllätyslahja. Soita & tilaa! 08 5400 600 0400 245 083 020 7477 080 (8-20 joka päivä) (8-20 joka päivä) (arkisin 9-17) Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo www.tracker.fi Metsästäjä 1 / 2008 Tr ac ke r Uu Puolet kevyempi 110 g tu 41 Pi co us !
• inurkka Niks Terät teräviksi! Puukko on aina ollut olennainen osa suomalaista eränkäyntiä. Mutta miten pitää puukko terävänä ­ siinäpä kysymys? Veisten ja puukkojen teroittaminen ei ole henkimaailman juttuja, vaikka monet niin luulevatkin. Teroitin esiin ja teroittamaan! P uukon teroituksessa on kolme vaihetta: Karkealla teroittimella tehdään terä teräväksi, hienolla teroittimella kestäväksi ja teräksellä tai esimerkiksi keittiömestareiden ja teurastajien suosimalla puikolla otetaan kierre pois ja ylläpidetään terävyys. Hiontakulmasta keskustellaan usein ja monilla on siihen oma vakaa käsityksensä. Hiontakulmalla ei kuitenkaan ole aivan niin suurta merkitystä kuin yleisesti luullaan. Niin sanottu "halpaveitsi", jossa terän laatu on yleensä huonompi, kannattaa kuitenkin teroittaa yleensä jyrkempään kulmaan, kun taas laatuveitsi teroitetaan loivempaan kulmaan. Kun teroitat perinteisellä hiomakivellä, joudut käyttämään enemmän voimaa kuin nykyaikaisella timantti teroittimella. Timantilla vain pyyhkäistään, kun kivellä "hiotaan". Kun tekniikka on hallussa, pysyvät kaikki kotitalouden terät kunnossa pilkkikairasta moottorisahan terään asti. Terävyys käytön mukaan Veitsen terä kannattaa teroittaa käytön mukaan. Esimerkiksi vuolupuukko teroitetaan suoraksi ja ohueksi. Fileerausveistä ei saa teroittaa liian ohueksi, vaan hiukan kulmaan, jotta terä ei haukkaa kiinni esimerkiksi selkäruotoon. Kestävä terä taas saadaan aikaan, kun terä hiotaan hieman "kuperaksi" eikä liian ohueksi. Näppärä kikka oikean teroituksen ja kulman aikaan saamiseksi on värittää esimerkiksi tussilla terän se alue, joka halutaan teroittaa. Kun tussin jälki on kadonnut, on koko terä teroitettu. Pilkkikairan kaareva teräkin saadaan uudelleen purevaksi teroittamalla koveralta puolelta. Jos olet kairannut kiveen, silloin kannattaa terä vaihtaa. Myös sakset on helppo teroittaa itse. Terän "hamarapuoli" vain keittiönpöytää vasten ja teroittimella hiotaan leikkuupinnat. Kannattaa aloittaa teräksellä Kun terää ryhtyy teroittamaan, kannattaa aina kuitenkin aloittaa teräksellä tai puikolla, jotta terä saadaan "suoraan" ja sen jälkeen taas alussa mainitut kolme vaihetta, karkea, hieno ja teräs. Silloin veitsesi on terässä eikä tarvitse voivotella tylsän veitsen kanssa. Ja tähän voi sanoa, että kokemusta on: kun ammuin ensimmäisen hirveni vuonna yksi ja kaksi, olin jahdissa jo hieman tiukimman teränsä menettäneen RUKkurssipuukon kanssa. Kun hirvisonni odotti vatsanahkan avaamista, kiinnitin huomiota puukkoni hyvin vaatimattomaan kykyyn avata tuota "sitkasta" vatsan peitettä. Olisinkin ollut pahasti pulassa ja varmasti useita vuosia jatkuvan irvailun kohteena, jollei jahtikaverini, koiramies ja innokas puukkoharrastaja Kimmo Heljanko olisi tullut vapauttamaan minua "piinasta" ­ kas kummaa kuinka näppärästi hirven vatsa aukesi terävällä veitsellä! Kiitos Kimmo lainasta... G 42 Metsästäjä 1 / 2008 Vanhanajan käsikäyttöisen lihamyllynkin terät on helposti teroitettavissa. Hyvä timanttiteroitin on hintansa väärtti. Teroittimessa on yleensä kaikki teroittamiseen kuuluvat kolme pintaa: karkeatimantti, hienotimantti ja teräs. Puukko viimeistellään teroittimen reunan teräspintaan. Klaus Ekman
• Passipuku & varusteet rusky Alhaisissa lämpötiloissa tarvitset puvun, joka pitää lämpimänä ja joka pystyy pienentämään tuulen viilentävää vaikutusta. Rusky talvipuku on valmistettu pehmeästä ja äänettömästä mikrokankaasta. Tämä kevyt ja lämmin asu pitää lämpimänä todistetusti jopa 32 asteen pakkasella. Tunnettu vedenpitävä ja hengittävä Deer-Tex ­kalvo suojelee kehon kylmältä tuulelta ja lumelta. Irrotettavalla sisätakilla varustettu takki ja päällä mukavat avohaalarit muodostavat asukokonaisuuden, jolla tarkenee metsästää jopa arktisissa lämpötiloissa. rusky Lumipuku Snow-mallisto on päällysvaatesarja, joka on kehitetty erityisesti talvimetsästyksen vaatimuksiin. Asut ovat keveitä ja kuvioinnin muodostavat osittain lumenpeittämät puut, pensaat ja kivet. MuckBoot TaySport 7000 tyytyväisiä asiakkaita eivät voi olla väärässä. Kirkkotie 6, 66240 Petolahti puh. 06-3471 800 @: info@gyttorp.fi Maahantuonti & markkinointi: Gyttorp Finland Oy Original Muck Boot TaySport on paras!!! Nyt jalkasi saavat hengittää! AirmeshTM: Tuhansien pienen pienten säikeiden ansiosta ilma pääsee kiertämään saappaassa ja siten jalkasi pysyvät kuivina jaolosi mukavana. Myös johtavat juoksukenkien valmistajat luottavat Airmeshiin. Metsästäjä 1 / 2008 43
• Ekin kanssa erällä Pohjoisen avoimet TUVAT Suomalaiseen eränkäyntiin liittyvä autiotupaperinne on ainutlaatuinen koko maailmassa. Meillä avoimet tuvat ovat tarjonneet suojan kaikille erämaiden kulkijoille jo vuosisatojen ajan. Monen autiotuvan pihapiirissä on nuotiopaikka, jossa voi loihtia maistuvia nuotioruokia. V arhaisin kokemukseni autiotuvista on aikoinaan Kuusamoon tekemältäni vaellus- ja kalareissulta. Patikoin ensi alkuun Aventojoelle, jossa vaatimaton tupa komeissa maisemissa teki minuun heti suuren vaikutuksen. Ristikallion autiotupa tarjosi mielestäni kaiken oleellisen, mitä retkeilijä vain saattoi odottaa. Sittemmin olen palannut tälle Karhunkierroksen vaellusreitin varrella sijaitsevalle autiotuvalle kahdesti. Edellinen vierailu on toissa kesältä vaeltaessani isäni ja poikani kanssa näissä minulle jo kovin rakkaiksi muodostuneissa Koillismaan jylhissä maisemissa. Viimeksi yövyin autiotuvassa ollessani Kuusamossa ystäväni vieraana metsäkanalintujahdissa. En voinut olla käyttämättä tilaisuutta hyväkseni ja jättää patikoimatta Kerojärven autiotuvalle. Elleivät viime syksyiset jahtimaat olisi sijainneet Liikasenvaarassa, olisin tuskin koskaan tullut käyneeksi tällä syrjäisellä autiotuvalla. Paikkakuntalaisilla on oikeus metsästää Oulangan kansallispuiston pohjoisella, pääosin jo Sallan puolella sijaitsevalla laajennusosalla. Vaikka menossa olivat metsäkanalintujahdin viimeiset päivät, en kohdannut paluumatkallakaan linnustajia tai muita luonnossa liikkujia. Lomasesonkien ulkopuolella autiotuvilla ei ole 44 Metsästäjä 1 / 2008 Usein autiotuvan lähistöllä on jokin ympäri vuoden auki pysyvä vesipaikka. Kuvassa sulana virtaava vesi löytyi jokirannasta metrisen lumihangen alta." Syrjäisillä autiotuvilla ei ole ruuhkaa sesonkiaikoinakaan, saati niiden ulkopuolella. Odotellessani saunan lämpiämistä selailin aikani kuluksi vieraskirjaa, jonka mukaan edellisestä käynnistä Kerojärven autiotuvalla oli vierähtänyt jo viikon päivät. Ennen kämpältä poistumista kannetaan sisälle vino pino valmiita polttopuita, tehdään seuraavalle kulkijalle sytykkeet valmiiksi ja siistitään paikat. Kuvassa porokämpille yleinen kamiina, joka on kuin kaadettu, vaakasuoraan halkaistu ja jaloille nostettu tynnyri. Eerikki Rundgren
• Tuvan lähistöltä löytyvät tavallisesti vesipaikka, ulkovessa ja puuvaja, jossa on kirves ja saha. Paremmin varustetuista autiotuvissa voi löytyä myös kaasuliesi ja joitakin kattiloita. Itärajan pinnan vanhoilla tukki- ja porokämpillä on joskus jopa sauna, mikä on jo todellista ylellisyyttä. Alunperin autiotupia rakennettiin työkseen kulkeneille virkamiehille, eränkävijöille ja poromiehille. Nykyään niitä käyttävät lähinnä vaeltajat, metsästäjät ja kalastajat. Kukaan ei tiedä tupien tarkkaa lukumäärää, mutta pelkästään Pohjois-Suomessa niitä on pilkälti yli 400. Muualla maailmassa kulkija ei kohtaa mitään vastaavaa. Kulkijän käskyt Lapin lääninhallituksen asettama autiotupatoimikunta laati puoli vuosisataa sitten kirjoittamattomista erämaan laeista niin sanotut kulkijan käskyt. Ne ovat kirjalliseen muotoon laaditut ohjeet muiden kulkijoiden ja luonnon huomioimisesta. Sittemmin esimerkiksi Metsähallitus on päivittänyt ohjeita autiotupien käyttäjille. Tärkeintä on mieltää autiotupa patikoiden, hiihtäen tai muuten omin voimin liikkuvan yksityishenkilön lyhytaikaiseksi yösijaksi. Esimerkiksi moottorikelkalla liikkuvan soisi käyttävän tupia vain päiväkäytössä. Isojen ryhmien taas toivotaan yöpyvän teltoissa tai maksullisissa varaus- ja vuokratuvissa. Yöpyjän on jo oman turvallisuudenkin takia tarkistettava tulisijan ja mahdollisen kaasulie- Polttopuiden kuljettaminen autiotuville ei ole ilmaista, joten käytä puuta säästäen. Tee kuitenkin aina seuraavalle kulkijalle klapeja valmiiksi. tungosta, eikä syrjäisimmillä tuvilla edes niiden aikana. Kenties hienoin autiotupakokemukseni on muutaman vuoden takaa Savukoskelta. Helmikuinen pakkaspäivä alkoi jo kallistumaan ehtoon puolelle, kun koko päivän hiihdettyämme saavuimme vihdoin Härkävaaran kämpälle. Tämän syrjäisen porokämpän sanotaan olevan Koilliskairan ainoan autiotuvan, jonne ei johda minkäänlaista polkua. Lumesta saatoimme lukea, ettei kämpällä oltu vierailtu aikoihin hiihtäenkään. Sisäänkin pääsi vasta, kun olimme lapioineet oven eteen kinostuneen lumen pois. Pitkään kylmänä oltuaankin kämppä lämpeni silti hämmästyttävän nopeasti. Hienon vaelluspäivän kruunasi täysikuun valaisema saunapolku ja ympärillä levittäytyvä hiljainen erämaa. Vaikka usein suunnittelen vaellusreittini kulkevaksi autiotupien kautta, en silti koskaan jätä ottamatta jotain majoitetta mukaan. Reittisuunnitelmaan voi tulla muutoksia, tai autiotupa olla täynnä muita retkeilijöitä. Teltalle tai laavulle voi tulla käyttöä myös siinä tapauksessa, jos aikaisemmin auki ollut tupa onkin jostain syystä lukittu. Kevyt laavukangas on sitäpaitsi huonolla säällä mitä mainioin taukosuoja. kalapio sekä vieraskirja. Seinissä ja kattohirsissä on monesti paljon kuivatusnauloja, joita moni retkeilijä on naputellut myöhemmin vielä lisää. Vaellusvarusteisiin kannattaa sisällyttää jonkinlaista narua, josta saa tarvittaessa viritettyä naulojen tai katto-orsien väliin kuivatusnarun. Autiotuvan ovi on alati avoinna kaikille käydä mielensä mukaan ulos ja sisälle, niin kesällä kuin talvellakin. Tuli vaikka kuninkaasta ensimmäinen suurherra Englannista tahi Aukusti Hietanen Muoniosta. Säätyyn katsomatta Samuli Paulaharjun vuonna 1927 kirjoittaman teoksen Takalappia mukaan "Autiotuvan ovi on alati avoinna kaikille käydä mielensä mukaan ulos ja sisälle, niin kesällä kuin talvellakin. Tuli vaikka kuninkaasta ensimmäinen suurherra Englannista tahi Aukusti Hietanen Muoniosta." Autiotuvan olemus ei ole noista ajoista juuri muuttunut: autiotupa on lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitettu, kaikkien erämaassa liikkuvien vapaasti käytettävissä oleva avoin kämppä. Se tarjoaa kulkijalle yösijan ilman turhia mukavuuksia. Sitäpaitsi vaatimatonkin kömmänä voi olla jopa suoranainen pelastus huonossa säässä itsensä väsyttäneelle eränkävijälle. Autiotuvan sisustukseen kuuluvat yleensä kamiina, pöytä ja penkki, makuulaverit, vesisanko ja kauha, tuhka-astia ja -lapio, lattiaharja ja rik- Ristikallion autiotuvalle olen palannut kahdesti ensimmäisen käynnin jälkeen. Viimeksi yövyin tuvalla toissa kesänä yhdessä isäni ja poikani kanssa. Metsästäjä 1 / 2008 45
• Kauppa kaikille aisteille Elämä maalla. Tunnelma, tuoksut ja aito ympäristö. Lämmön, laadun ja aitouden tunne. Kaiken tämän saat Butiken på Landet ­ kaupoista. Ylläty laajasta valikoimastamme kauniita vaatteita, kenkiä, laukkuja ja asusteita sekä miehille että naisille. Valmistajamme tulevat mm Iso-Britanniasta, Irlannista, Ranskasta, Saksasta ja Itävallasta. Kokeile, tunnustele ja löydä omat suosikkisi kauniissa ympäristössä ilman stressiä. Tee retki Butiken på Landet kauppaan! LINEARIS www.bpl.fi KULLOON KARTANO, PORVOO 019 652 206 FISKARS, FISKARS 0400 138 675 KUIKON TILA, HUITTINEN 02 566 107 WEHMAAN KARTANO, JUVA 015 651 301 HULKOFFGÅRDEN, KORPIKYLÄ, HAAPARANTA, RUOTSI +46 922 320 15 Härkävaaran autiotuvan sanotaan olevan Itäkairan ainoan kämpän, jonne ei johda polkua. Harvoin tälle syrjäiselle kämpälle johtaa talvella latuakaan. Kirjavinkki "Autiotuvat Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat" on retkiopas pohjoisen erämaiden autiotuville. Kirjan tekijät Seppo J. Partanen ja Jouni Laaksonen tietävät mistä kirjoittavat: Partaselle pohjoisen erämaat ovat tulleet tutuiksi lukuisilla vaelluksilla vuosikymmenien saatossa. Laaksonen taas on käynyt itse varsin lyhyessä ajassa kaikissa oppaassa kuvaamissaan autiotuvissa. Oppaassa on kuvattu yli 300 autiotupaa, ohjeet niiden löytämiseksi ja kuinka niillä tulee toimia. Kokemattomalle retkeilijälle opas on lähes välttämätön ja kokeneellekin erittäin hyödyllinen. Laaksosen ylläpitämät mainiot autiotuvat on line -nettisivut johdattavat oppaassa kuvattujen tupien lisäksi vielä yli sadalle muulle. Netissä polut pohjoisen autiotuville löytyvät osoitteessa www.iki.fi/jel/at Sesonkiaikaan suosituimmat autiotuvat voivat olla tupaten täynnä retkeilijöitä. Mikko ja Eliel pystyttävät telttaa Savilammen autiotuvan takapihalla. den kunto ennen tulen sytyttämistä. Polttopuuta tulee käyttää säästäen ja tupaan on kohteliasta tehdä vähintään sama määrä valmiita klapeja mitä on itse polttanut. Seuraavalle yöpyjälle jätetään myös valmiiksi vuoltuja kiehisiä sytykkeiksi. Autiotupaa ei saa valloittaa omaan käyttöön ja uusille tulijoille on aina annettava tilaa. Viimeksi tulleilla on etuoikeus yösijaan mutta tätä oikeutta ei saa käyttää väärin. Muutenkin tuvalla tulee käyttäytyä hillitysti: tupakointi tapahtuu ulkona ja väsyneille annetaan mahdollisuus lepoon. Lemmikkieläimen kanssa liikuttaessa täytyy selvittää etukäteen saako sitä viedä tupaan sisälle, monissa tuvissa se on kokonaan kiellettyä. Ennen matkan jatkamista tupa siistitään vä46 Metsästäjä 1 / 2008 hintään yhtä hyvään kuntoon mitä se oli sinne tultaessa. Vesi- ja tuhka-astiat tyhjennetään ja jätteet viedään niille varattuihin paikkoihin tai otetaan kokonaan mukaan. Vieraskirjaan on hyvä kirjoittaa nimensä ja seuraava retkikohde, jotta eksynyttä osataan lähteä etsimään oikeasta suunnasta. Lopuksi vielä suljetaan ikkunat ja ovet huolellisesti. G
• Eräaatoksia valtion mailta Muistelmia eräpolkuni varrelta G Alkavalla 1970-luvulla nuori parrakas ja pitkätukkainen biologinlanttu seisoo piirikuntapäällikön edessä arvokkaassa metsähenkisessä toimistossa. Nuoren miehen mielessä pörrää aiemmat viranhakuun liittyvät koukerot ja hämmennys siitä, että lähes kokematon kalabiologi sai halutun viran, Metsähallituksen ensimmäisen riista- ja kalatalouden tarkastajan tehtävät. Takana oli kuukauden kenttäkierros tapaamassa paikallisia aluemetsähoitajia ja muuta kenttäväkeä. "No, millaiset vaikutelmat sait kenttäkierrokselta?", kysyi piirikuntapäällikkö. "Kovin olivat aristokraattisen oloisia, vanhoja arvokkaita herrasmiehiä kaikki alueherrat, mutta hyvin tyytyväisenä ottivat vastaan, kun saivat eräalan asiantuntijan, johon voi tukeutua monissa pulmallisissakin eräasioissa. Yhteistyön henki löytyi välittömästi. Tunsin vain itseni niin nuoreksi siinä seurassa" totesin hiljaa. "Mutta paljon on tehtävää eräasioiden kehittämisessä ja innokasta erähenkistä väkeä kentällä!" lisäsin innostuneena. "Kuule Olavi, sinulla on siinä mielessä hyvä vika tuo nuoruutesi, koska se paranee jatkuvasti", totesi piirikuntapäällikkö ja sulkeutui papereihinsa. "Toimi niin kuin parhaaksi näet eräasioiden kehittämiseksi", kuulin päällikön sanat vielä huoneesta poistuessani. Ristiriidoista riistanhoidon kehittymiseen Metsästäjäkunta ja metsätalousväki olivat voimakkaalla törmäyskurssilla 1970-luvun lopulla. Metsästäjäkunta kritisoi medioissa voimakkaasti metsien aukkohakkuita ja aurauksia silloisilla menetelmillä. Oli syntymässä ensimmäinen ympäristökonflikti vuosia ennen kuin luonnonsuojelu nosti päätään. "Metsänhoito vaatii tehokkaita toimenpiteitä. Miten meidän sitten tulisi toimia?", kysyttiin minultakin monissa metsäalan kahvipöydissä "Olisi varmasti viisasta ottaa eräpuolen näkemykset mukaan uusia metsänhoito-ohjeita mietittäessä.", vastasin silloiseen ylijohtajan kysymykseen. "Etenkin metson soidinten säästäminen olisi eräkulttuuriteko", jatkoin. "Perhana! Jos kaikki valtion maiden soitimet suojellaan, niin sehän on pirun suuri suojelualue", kirosi ylijohtaja, "Mutta tehdään se suomalaisen metsästyskulttuurin säilyttämisen nimissä!", lupasi ylijohtaja ja pystykorva Para nyökkäsi hyväksyttävästi. Seuraavalla viikolla ylijohtaja nimitti minut asiantuntijana ylimetsänhoitajan johtamaan metsien hoidon ohjekirjatyöryhmään. Taustajoukoikseni pyysin riistantutkimuksen ja metsästäjäjärjestöjen edustajia pohtimaan, miten metsien hoitoa voisi tehdä entistä paremmin riistan tarpeet myös huomioon ottaen. Muistiomme tuotti neljän liuskan luettelon toimintatavoiksi ja näkemyksiksi. Ja mikä merkittävää: puolet ohjeista siirtyi metsien hoidon ohjeiksi pois silloisista erillisestä maiseman- ja luonnonhoidon ohjekirjeestä, joka oli unohtunut usein pöytälaatikkoon pölyttymään. Tuo ajanjakso toteutti kaksikin merkittävää tulevaa Metsähallituksen toimintamallia: osallistavan suunnittelun merkityksen konfliktien hallinnassa ja verkostoitumisen vaikutuksen uusia asioita kehitettäessä. Nyt kaksikymmentä vuotta myöhemmin soidinpaikkojen inventoinnit ja ympäristöoppaan mukaiset käsittelyt ovat arkipäivää, kun toteutamme maa- ja metsätalousministeriön vaatimaa tulostavoitetta säilyttää metso valtion mailla luonnontilaisena ja metsästyskelpoisena riistakantana. Kaksituhatluvun "megatrendejä" riistanhoidossa on luonnonvarojen käytön kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Metsähallitus on kehittänyt kestävän metsästyksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmän ja aloittanut merkittävän riistan elinympäristöprojektin. Projektissa keskitytään vesilintukosteikkojen, riekkosoiden ja kanalintupoikueiden elinympäristöjen palauttamiseen. Sen syntyideoinnissa käytiin kiva keskustelu: "Mikä olisi mielestäsi tärkein toimenpide, jota vielä voitaisiin tehdä riistakannan hyväksi valtion metsissä?", kysyi metsänhoitopäällikkö kävellessämme erällä Kuusamon maisemissa kaksituhatluvun alkupuolella. "Pitäisi saada tuo vesi takaisin talousmetsiin", vastasin nopeasti ja kiihdytin askeleitani. "Älä yritäkään...minä olen koko työurani yrittänyt vettä saada pois paremman metsänuudistamisen vuoksi, se on metsänhoidolle erittäin tärkeää", tuli nopea vastaus. Kesti parin kilometrin matka kävellä ja keskustella, että kyseessä on riistan kannalta tärkeät pienialaiset kosteat painanteet, poikuealueet, joissa linnuille on suojaa ja ruokaa. "Nyt ymmärrän, tähän mennään, ja vaikeasti uudistettavia nuo kohteet olisivatkin", totesi metsänhoitopäällikkö. Polun varrelta reppuun kertynyttä Nyt kun kuusikymppisenä ja yli puolet elämästä eräalalle vihkiytyneenä uunituoreena eräneuvoksena muistelen eräpolkuni vaiheita, on ainakin tuo alussa esille tullut nuoruusvika, jota viaksi luulin, jo parantunut. Eräalan kehittäminen on aina ollut ja on edelleenkin keskeinen tavoitteeni. Mitä olen oppinut näistä kokemistani hetkistä: vuoropuhelu kaikkien luonnonhoidon ja suojelun parissa työskentelevien kanssa on avainasemassa kehittämiseen. Ulkopuolinen arvostelu on helppoa, mutta vastuun yhdessä kantaminen ja luonnossa toimiminen vaatii paljon näkemystä, kokemusta ja tarvittaessa sisuakin. Merkittävät muutokset eivät tapahdu hetkessä eivätkä aina ammattimiesten johdollakaan, vaan ne vaativat lähes aina ympäröivän yhteiskunnan arvojen muuttumista. Metsätaloudessa, riistataloudessa ja luonnonsuojelussa yhteisten kansallisten strategioiden myötä on tulevaisuuden kehittäminen paljon valoisammissa merkeissä kuin vuosikymmenet sitten, kun yhteisiä tavoitteita ei ollut. Vai pakottaako tähän yhteistyöhön vain kaikille yhteiset uhkakuvat, ilmaston lämpenemisen, saastumisen ja happamoitumisen kauhuskenaariot? Juhlapuheiden aika on ohi, nyt on aika tehdä töitä. G Metsästäjä 1 / 2008 47 Olavi Joensuu, Eräneuvos
• Riekon elinympäristöjä ennallistetaan etelässä Riekko on esiintynyt tasaisesti ja yleisenä lintulajina koko Suomen alueella vielä kaskikauden jälkeen 1900-luvun alussa. Riekot hyötyivät aikanaan kaskiviljelyn tuottamista runsaista pajukoista ja koivulle metsittyneistä aukeista. Avoimet elinympäristöt ovat sittemmin voimakkaasti vähentyneet. Varsinkin riekolle soveliaat suoalueet ovat metsittyneet ojitusten myötä. 48 Metsästäjä 1 / 2008
• Tavoitteena on tehostaa erityisesti puun tuottamiseen heikosti soveltuvien kitu- ja joutomaaalueiden käyttöä riistan elinympäristöinä. Metsästäjä 1 / 2008 49 Antti Saraja
• M aisemarakenteessa tapahtuneiden muutosten seurauksena Etelä-Suomen riekkokannat ovat taantuneet voimakkaasti. Tällä hetkellä yhtenäisen levinneisyysalueen eteläraja kulkee Länsi-Suomessa Kihniö-Parkano-Karvia linjalla. Metsähallitus käynnisti keväällä 2007 metsätalouden ja luontopalvelujen yhteisen riistan elinympäristöjen aktiivisen hoidon projektin (REAH). Ohjelmalla luodaan uutta toimintakulttuuria valtion maiden riistaelinympäristöjen hoitoon. Valtakunnallista projektia koordinoi projektipäällikkö Ahti Putaala metsähallituksen Oulun toimipisteessä. Tavoitteena on tehostaa erityisesti puun tuottamiseen heikosti soveltuvien kitu- ja joutomaa-alueiden käyttöä riistan elinympäristöinä. Riekolle soveliaiden elinympäristöjen ennallistaminen liittyy tähän, vaikka lintua ei Etelä-Suomessa saa nykyään metsästää. Metsähallituksen luontopalvelujen suunnittelija Timo Niemelä kertoo, että huonosti puuta tuottavia alueita voidaan mainiosti ennallistaa riistamaiksi. Näin voidaan luoda jopa täysin uusia elinympäristökokonaisuuksia ja lisätä siten valtion maiden monivaikutteisen luonnonhoidon vaikuttavuutta. Syvempiä suo-ojia tukkimalla voidaan myös parantaa poikueympäristöjen kytkeytyneisyyttä sekä vähentää poikasten hukkumisriskiä. kasvua ja ylläpitää suon avointa maisemarakennetta, mikä on keskeisin vaatimus riekon soidinkauden aikana. Toisaalta ojien tukkimisella voidaan myös lisätä riekkopoikueiden suosimien elinympäristöjen kytkeytyneisyyttä sekä parantaa pienpoikasajalle tärkeiden ravinnonhankintaympäristöjen laatua. Monet lajit hyötyvät Suon luontaisten kosteusolojen palauttamisesta hyötyvät myös monet kahlaaja- ja petolintulajit, joiden kantojen taantumista voidaan hidastaa suoelinympäristöjä ennallistamalla. Esimerkiksi Seitsemisen kansallispuistossa kapustarintojen esiintymisrunsauden on havaittu selvästi kasvaneen soiden ennallistamishankkeiden myötä. Toisinaan riekkoympäristöiksi ennallistetut suoalueet toimivat myös sorsalintujen ravinnonhankintaympäristöinä. Pitää vain saada aikaan riittävän kosteita allikko- ja rimpipintoja. Samalla voidaan palauttaa taantuvia suokasveja, maisema monipuolistuu ja myös marjanpoiminta- ja virkistyskäyttömahdollisuudet lisääntyvät, Niemelä lisää. verinsa kanssa harvahkon mäntypuuston 28 hehtaarin alueelta lähes kokonaan. Hyllyvällä ja kuuran kovettamalla suolla raivaussahatyötä on useammaksi viikoksi. Ohje on, että harmaat kelot ja kitukasvuiset lakkapäämännyt saavat jäädä lintujen istumapuiksi, Huhtala kertoo. Kaikki kasvavat puut poistetaan, kasataan ja merkataan keltaisella kuitunahalla. Sydäntalvella kun räme on jäässä, haetaan puut ja risut pois ja samalla kertaa vanhat ojat tukitaan. Reunaalueella vankemmat puut hakataan koneella. Ilman soidinalueita riekko katoaa Metsätalouden tiimiesimies Ilkka Korhonen Metsähallituksesta muistuttaa, että ennallistamisen kohteiksi valitaan vain puuntuotannollisessa mielessä merkityksettömiä soita. Riekkokukko tarvitsee noin kymmenen hehtaaria avointa nevaa. Jotta soidin toimii kunnolla, pitäisi samalla alueella olla useamman kukon soidin, sanoo Ilkka Korhonen. Sama räme toimii myös poikuealueena pienille riekonpoikasille, joka onkin kriittinen tekijä. Kannan vahvistumiseksi ja monipuolistamiseksi pitää sopivien elinympäristöjen lisäksi olla riittävän lähellä toisiaan. Suunnittelija Timo Niemelä luontopalveluista kertoo, että riekkoelinympäristöjen ennallistamisen käytännön työssä tulee keskittyä sekä ojien tukkimiseen suoalueen luontaisen vesitalouden palauttamiseksi, että luonnontilaiselle nevalle ominaisen avoimuuden ja puuston tilajakauman jäljittelyyn. Suo-ojien tukkiminen palauttaa suon vanhan vesitalouden. Se vähentää tehokkaasti puuston Myös teerelle hyvää aluetta Kihniön Ristineva on tyypillinen alue, jossa kitukasvuisen suon ennallistamisesta hyötyy myös teeri. Sen hyvä soidinalue on juuri tällaista. Poikueet viihtyvät kosteassa ympäristössä ja suon laiteilla. Varsinkin hyönteisravintoa on poikasille keväällä suolla runsaasti. Niemelän mukaan teeri on tyypillinen reunavyöhykkeen laji, jonka menestymistä voidaan parantaa suoalueita ennallistamalla. Avoimelle suolle jätettävät lakkapäiset ja vankkaoksaiset männyt ovat teerien suosimia istumapuita, joten ne lisäävät ennallistettujen soiden houkuttelevuutta lajin soidinelinympäristöinä. Toisaalta on tunnettua, ettei lajin taantumisen ensisijaisena syynä ole soidinelinympäristöjen puute. Myös kaikkien metsäkanalintulajien poikueet hyötyvät soiden ennallistamisesta, sillä ensimmäisten elinviikkojensa aikana poikaset ovat ravinnonkäytössään riippuvaisia nopeasti sulavasta proteiinipitoisesta hyönteisravinnosta. Riekolle uusia reviirejä Niemelä tietää, että riekkokanta on Etelä-Suomen alueella lähes täysin sidoksissa luonnontilaisiin tai luonnontilaisten kaltaisiin suoalueisiin, joita on linnun kannalta niukasti. Liian pienet alueet pitävät yllä monin paikoin pahoin eristäytyneitä ja sisäsiittoisuudesta kärsiviä paikallisia riekkokantoja. Geenivirran tyrehtymisestä seuraa paikallispopulaatioiden geneettisen monimuotoisuuden kaventumista, mikä heikentää edelleen riekon sopeutumiskykyä muuttuvissa ympäristöoloissa, Niemelä luettelee. Metsätalous ja luontopalvelut ovat käynnistäneet yhteistyön metsästettävien lintulajien elinympäristöjen parantamiseksi. Samalla etsitään ja ennallistetaan myös riekolle soveliaita soita Etelä-Suomessa. Rahkaisella rämeellä Kihniön Ristinevalla metsuri Lauri Huhtala poistaa kahden työka- Jyri Makkonen Metsähallituksen tiimiesimies Ilkka Korhonen sanoo, että riekkokukko tarvitsee noin 10 hehtaaria avonevaa soidinreviirikseen Jyri Makkonen Riekolle soveliaiden elinympäristöjen ennallistaminen liittyy Metsähallituksessa keväällä 2007 käynnistyneeseen riistan elinympäristöjen aktiivisen hoidon (REAH) projektiin, sanoo suunnittelija Timo Niemelä. 50 Metsästäjä 1 / 2008
• In memoriam Riistapäällikkö Arvi Lintunen on kuollut Metsuri Lauri Huhtala poistaa raivaussahalla valtaosan pienpuusta. Vain kelot ja alkuperäiset lakkapäämännyt jäävät linnuille Syvempiä suo-ojia tukkimalla voidaan myös parantaa poikueympäristöjen kytkeytyneisyyttä sekä vähentää poikasten hukkumisriskiä. Metla tutkinut riekon reviirien ennallistamista Parkanon ­ Kihniön pohjoisosissa käynnistyi Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mailla riekkokannan selvitystyö jo 2000 ­ luvun alussa. Metsäinsinööri Hannu Latvajärvi Metlasta kertoo, että riekon reviirien ennallistaminen lähti liikkeelle useiden eri intressiryhmien kiinnostuksesta. Mukana olivat talvikannan kartoituksesta opinnäytetyönsä Evon AMK:lle tehnyt Marianne Kortesoja, asiantuntijaapuna Einari Väyrynen RKTL:stä ja Pentti Vikberg Metsästäjäin Keskusjärjestöstä. Alkutilanteessa vuonna 2000 Lylynnevan puusto mitattiin ja perustettiin kasvillisuuden seuranta-alat. Varsinaiset hakkuut ja raivaukset tehtiin miestyönä. Ojat tukittiin kesällä ja syksyllä 2001. Samoja töitä tehtiin Hautakankaannevalla pari vuotta myöhemmin, Latvajärvi muistaa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia. Ennallistamisella voidaan luoda riekolle kelvollisia pesimäympäristöjä, kunhan lähtökohdat ovat sopivat. Parinkymmenen hehtaarin Lylynnevalle saatiin kaksi uut- ta reviiriä keväällä 2003. Hautakankaannevalle saatiin yksi reviiri. Molemmissa kohteissa reviirit ovat toimineet lähes joka kevät. Hannu Latvajärvi kertoo, että mielenkiinto riekkokannan hoitoon on levinnyt laajemmalle. Metsähallituksen maiden lisäksi ainakin yksi onnistunut kohde on yksityisellä suolla Parkanon Kuivasjärvellä. Kaikkiaan keväistä reviirikartoitusta on tehty talkootyönä näillä seuduilla aktiivisesti lähes kymmenen vuotta. Metlan noin 3000 hehtaarin palstalla riekkoreviirejä on keväisin paikannettu 13-31 kappaletta. Kanta on vaihdellut vuosittain paljon, mutta ollut kuitenkin ennakkoarviota vahvempi. Suomenselän karulla vedenjakajaalueella kelvollisten pesimäsoiden verkosto on vielä riittävän tiheä. Arvoitus on, miten ennallistetun suon kasvillisuus kehittyy jatkossa. Hieskoivua pukkaa paikoin runsaasti varsinkin rehevimmillä kohteilla. Vesakoituminen on ongelma riekon kannalta, sanoo Hannu Latvajärvi Metlasta. Myös Niemelä Metsähallituksesta kiittelee säännöllisiin reviirikartoituksiin osallistuneita. Ennallistaminen on tuloksekkainta jo olemassa olevien reviirien läheisyydessä. Kohdevalinnan onnistumiseksi saatiin arvokasta apua lähialueen riekkoreviirit tuntevalta Ilpo Lahtiselta. G Riistan elinympäristöjen aktiivisen hoidon (REAH) ­projekti Metsähallituksen valtakunnallinen projekti. Kunnostetaan ja luodaan uusia elinympäristöjä riistalinnuille valtion metsien kitu- ja joutomaa-alueilla. G Riekko- ja hanhisoiden ennallistaminen G Metsäkanalintujen poikue-elinympäristöjen kunnostus G Uusien avovesikosteikkojen rakentaminen vesilinnuille Toiminta tukee riistalintujen ekologisesti kestävän käytön mahdollisuutta. Kohteet lisäävät paikallisesti myös luonnon monimuotoisuutta, metsien monikäytön mahdollisuuksia ja maisemallisia arvoja. I Etelä-Savon pitkäaikaisen riistapäällikön Arvi Lintusen elämänliekki sammui joulukuun 4. päivänä 2007. Hän oli syntynyt Uudellamaalla 1923. Valmistuttuaan metsäteknikoksi hän työskenteli metsätalouden toiminnoissa vuoteen 1960, jolloin aloitti riistapäällikkönä silloisessa Suur-Savon riistanhoitopiirissä. Toimi oli Suomen Metsästäjäliiton alainen kunnes 1962 vaihtui Metsästäjäin Keskusjärjestön Etelä-Savon riistanhoitopiirille. Toimi- ja asuinpaikka oli Juvalla. Tästä toimesta hän jäi eläkkeelle 1987. Riistapäällikkönä hänet tunnettiin aloitteellisena ja täsmällisenä, kokonaisvaltaisesti oikeaan päämäärään pyrkivänä. Ajokoirametsästys oli Arville erityisen mieluisaa. Hänen omistamansa suomenajokoira Milla oli huippuluokan taitaja. Hirvijahti oli myös mieluisa metsästysmuoto. Kenneltoimintaan hän osallistui mm. ylituomarina. Kesämökin hän rakensi Saimaan saareen. Verkkokalastus antoi ahkeralle pyytäjälle muikkua, siikaa ja taimentakin. Arvi joutui olemaan jatkosodassa kolme vuotta. Hän haavoittui sirpaleista ja oli sotainvalidi. Sotaveteraanien ja -invalidien toiminnassa hän oli kiinteästi mukana. Juvan kirkkovaltuuston jäsenenä hän oli myös jonkun kauden. Eläkkeellä ollessaan hän suoritti metsätalousinsinöörin tutkinnon. Eläkevuosinaan hän erikoistui kotonaan tulokselliseen puutarhanhoitoon. Kasvit tuottivat hyvää hedelmää ja ruusulajikkeet kukoistivat. Muutamia vuosia sitten Arvi muutti puolisonsa kanssa Jyväskylään. Kaksi päivää ennen joulua hänet peiteltiin siellä lähiomaisten ja vanhojen työtovereiden saattelemana sinivalkoisen kukkakummun alle jykevien petäjien katveeseen. Keveät mullat... Martti Rissanen Metsästäjä 1 / 2008 51
• Alkunkarinlahden lintuparatiisi kukoistaa Yksi komeimmista 10.11.2007 70-vuotispäiviään viettäneen Tornionseudun metsästysseuran meriiteistä on Alkunkarinlahden vesilintualueen kunnostaminen vuosituhannen vaihteessa. Projekti uutisoitiin näyttävästi aikanaan myös Metsästäjä-lehdessä. ornionseudun metsästysseura esitti Tornion kaupungille 1990-luvun lopulla, että umpeenkasvanut lintualue tulisi kunnostaa. Tornion kaupunki kiinnostui hankkeesta ja pyysi mukaan myös Lapin ympäristökeskuksen. Työt saattoivat alkaa, kun hankkeelle onnistuttiin saamaan EU:n Life-rahoitus. Parin vuoden yhteisen urakan jälkeen kahden hehtaarin umpeenkasvaneesta rapakosta rakennettiin 44 hehtaarin kokoinen vesialue. Tätä nykyä Alkunkarinlahti on lintuvesi, jossa viihtyvät niin linnut kuin luontoharrastajatkin. Ja mikä parasta, alueella saa edelleen myös metsästää. - Alue on sorsapaikkana aivan huippu, vaikka kulunut syksy olikin jostakin syystä katovuosi joka puolella Länsi-Lappia. Lintuharrastajat ja metsästäjät ovat sopineet lahdelle rinnakkain. Tosin lintutornien läheisyys on rauhoitettu metsästykseltä, jotta ristiriitatilanteilta vältyttäisiin, Tornionseudun metsästysseuran sihteeri Juha Virta sanoo. T Ruopattavan massan määrä oli reilut 21 000 kuutiota ja ruoppaussyvyys 1-1,5 metriä. Pitkospuita pitkin pyörätuolilla Juha Virta on nähnyt Alkunkarinlahden hankkeen monesta roolista vuosien varrella. Aktiivisen metsästyseuratoiminnan lisäksi Virta työskenteli alueen rakennusvaiheessa ympäristökeskuksen leivissä, jolloin hänen vastuulleen kuului alueen rakenteiden teko. Pekka Juntti - Teimme lintutorneja ja pitkospuita. Rakensimme leveät pitkospuut, joita pitkin pyörätuolissa istuvat pääsevät nauttimaan alueesta. Erityisryhmiä käy paljon, sillä myös vanhainkodit ja päiväkodit ovat löytäneet kohteen, Virta sanoo. Nykyisin Virran työnantajana toimii Tornion kaupunki. Virran vastuulla on edelleen tekemiensä rakennelmien kunnossapito. Virta viihtyy Alkunkarinlahdella vapaa-ajallakin, sillä hän on innokas metsästäjä. Alueen kunnossapitoon kuuluu monenlaista askaretta. - Nykyisin teemme lahdelle sorsalauttoja ja hirvitorneja. Pienpetopyynti on osa alueen kunnossapitoa. Ruokimme myös kauriita, jotka viihtyvät rantamaisemissa, Virta sanoo. G Puheenjohtaja Tero Kaasala korosti seuran työn merkitystä Alkukarinlahden metsästyksen säilymiseen. Alkunkarinlahden vedenpintaa kohotettiin 30 senttiä ­ avovesialue laajeni kahdesta 44 hehtaariin. 52 Metsästäjä 1 / 2008 Eero Heikki
• Lihasten ja luiden hyvinvointi Elinvoimaa ja lihaskuntoa Tukee vastustuskykyä Hyvinvoiva iho ja turkki Kehitetty yhteistyössä Waltham-tutkimuskeskuksen kanssa. Koiran vaistot ajavat sen noutamaan saaliista perheelleen. Sinä olet perhe ja keppi on saalis. Innokas leikkitoveri tarvitseekin ravintoa lihaskuntonsa ja elinvoimansa ylläpitämiseen. Perfect Fit on johtavien ravitsemus- ja käyttäytymis tieteilijöiden kehittämä uusi täysravinto, joka sisältää täsmälleen oikeat ravintoaineet erilaisille koirille. Runsaasti korkealaatuista proteiinia sisältävät Perfect Fit -kuivaruuat saat hyvin varustetuista elintarvikeliikkeistä. Testaa koirasi ja tilaa ilmainen näyte: www.perfect-fit.info Active Sensitive e In-Home Junior Senior Metsästäjä 1 / 2008 53
• Keski eurooppalaisen Keski-eurooppalaisen "kansanaseen" jäljillä K Kun meillä P hj l illä Pohjolassa on l ti luotiaseella ll noin kansanomaisesti totuttu tarkoittamaan aina perinteistä "pulttilukkoista" kivääriä, niin Keski-Euroopassa samalla termillä tarkoitetaan jotain aivan muuta. Krieghoffin asetehtaalla käsityötaito on vielä korkealle noteerattava ammattitaito. Automaatio-osaajien sijasta tehtaalla on töissä perinteisiä aseseppiä ja aseseppämestareita. Ludwig Krieghoff myi oman yrityksensä pojalleen Heinrichille. Toisen epäonni on toisen onni: Krieghoff onnistui hankkimaan edullisesti konkurssiin menneen alueen suuren asevalmistajan V.C. Schillingin konkurssipesästä koneita ja osia. Schilling oli erityisesti tunnettu pistooliosaamisestaan. H ik Huikean kasvun aikaa k ik Heinrich Krieghoff palkkasi lakimiesveljensä Ludwig jr:n auttamaan yhtiön johtamisessa, jotta Heinrich saattoi keskittyä uusiin ideoihin ja tuotekehittelyyn. Oman tuotannon lisäksi Krieghoff jatkoi aseen osien ja piippujen sopimusvalmistusta muille asevalmistajille Suhlin alueella. rieghoffin perheen juuret aseiden valmistuksessa juontavat juurensa vuoteen 1886 ja Suhlin kaupunkiin Saksassa. Tehtaan perusti Ludwig Krieghoff silloisen yhtiökumppaninsa herra Sempertin kanssa. Sempert oli kuitenkin kiinnostuneempi silloisesta huippu-uutuudesta eli sähköstä ja siirtyi nopeasti Yhdysvaltoihin suurempien markkinoiden ääreen. Ludwig Krieghoffin poika Heinrich ryhtyi samalle alalle kuin isänsä ja perusti oman asetehtaan, joka teki alihankintana osia muun muassa silloiseen sotilaskivääri m98:aan. Ensimmäinen maailmansota johti Saksassa kaaokseen ja hyperinflaatioon. Myös Suhlin alueen aseteollisuus joutui ahdinkoon ja monet silloin tunnetut merkit tekivät konkurssin. Heinrich Krieghoff pelasti yrityksensä saatuaan merkittävän tilauksen Hollannista, jossa kauppaa käytiin vakaalla Hollannin valuutalla. Samoihin aikoihin 54 Metsästäjä 1 / 2008 K Klaus Ekman Asevalmistuksen eri vaiheita on lukuisia.
• Toimitusjohtaja Peter Brass on ensimmäinen perheen ulkopuolinen Krieghoffin johdossa. Jo hänen isänsä toimi asemestarina Krieghoffilla. Kuvassa oikealla Krieghoffin edustaja Suomessa FinnEnterprisen William Wadstein. Oppaamme Wolfgang Schmid ­ Krieghoffin aseseppäkoulutettuja hänkin ­ oli palannut pitkältä komennukselta USA:n tytäryhtiöstä ja esitteli tehtaan tuotantoa esimerkillisesti. Aseseppämestari Manfred Eberle vastaa harjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden ohjauksesta, tietysti oman toimen ohella. 30-luvun alkupuolella Krieghoffin asetehtaalla oli 150 työntekijää. Natsien valtaantulo Saksassa muutti kuitenkin kaiken. Kaikki asevalmistajat mobilisoitiin enemmän tai vähemmän tiukasti tekemään sotilasaseita ja Krieghoff ajautui tietysti samaan tehtävään. Kun toisen maailmansodan puhkeaminen johti urheilu ja metsästysaseiden valmistuskieltoon Saksassa ­ eli ainoastaan sotilasaseiden valmistus sallittiin ­ Krieghoffinkin volyymit kasvoivat huikeasti. Vuonna 1944 työntekijöitä oli pelkässä asetuotannossa 2000 ja koko konsernissa 6000. Unelmat tuhoutuivat Sodan jälkeen Suhlin alue jäi neuvostoarmeijan hallintaan ja Neuvostoliitto takavarikoi kaiken käyttökelpoisen kaluston ja siirrätti Neuvostoliittoon ja näin kävi tietysti myös Krieghoffin tehtaille. Lopuksi Krieghoffin tehdasrakennukset Suhlissa räjäytettiin maan tasalle. Amerikkalaisjoukot, jotka saapuivat ensin Suhliin, evakuoivat Heinrich Krieghoffin ja useita muita aseenvalmistajaperheitä länteen, ennen alueen luovutusta Neuvostoliiton haltuun. Krieghoffit asettuivat sodan jälkeen pieneen Heidenheimin kaupunkiin, joka sijaitsee noin 45 minuutin ajomatkan päässä nykyisen sijantipaikan Ulmin pohjoispuolella. Sodan jälkeen oli aseiden valmistus kokonaan kiellettyä Saksassa ja vasta 50-luvun alkuvuosina sallittiin aseiden, vaikkakin alussa vain ilma-aseiden valmistus. Kaikki saksalaiset asevalmistajat Krieghoff niiden joukossa ryhtyivät heti valmistamaan ilma-aseita. Krieghoff muutti Ulmiin ja aloitti toimintansa uudelleen siellä 13 työntekijän voimin. Heti, kun se vain oli lainsäädännöllisesti mahdollista, eli vuodesta 1954, Krieghoff valmisti taas drillinkejä ­ lippulaivaansa. Samalla luovuttiin kokonaan ilmaasetuotannosta. Alku oli todella hankala, kun alihankintaa ei voinut teetättää ja aseenosia ei voinut valmistuttaa missään. Vanhalla Suhlin alueella asevalmistajat tekivät toinen toisilleen paljon alihankintaa, jolloin säästyi paljon kuluja, kun ei kaikkea tarvinnut tehdä itse. Ennen kuin uuteen sijantipaikkaan - Ulmiin alkoi syntyä aseteolli- Metsästäjä 1 / 2008 55
• Maa- ja vesialueita omistamattomien eräharrastajien etujärjestö Timo Lettijeff, Toiminnanjohtaja Phil Krieghoff edustaa perhettä tehtaalla ja esittelee tässä uutta mallistoa. ärjestäytyminen metsästysharrastuksen parissa ei enää ole uutta ja erikoista. Metsästysseurat ovat varhaisempi ilmiö kuin Suomen valtakunnan itsenäinen olemassaolo. Vasta perustuslaissa sallittiin itsenäistymisemme myötä kansalaisillemme yhdistymisen vapaus. Tämä mahdollisti myös metsästysseurojen perustamiset muidenkin kuin raharikkaiden ja muun herrasväen tarpeisiin. Tilanne muuttui vielä olennaisesti toisen maailmansodan jälkeen, kun vuonna 1946 perustettiin maa- ja vesialueita omistamattomien eräharrastajien etujärjestö "Suomen Kansanvaltainen Metsästäjäliitto". Liiton perustavassa kokouksessa toiminnaksi määriteltiin erinäisten yhteensattumien vuoksi vain metsästys, mutta jo seuraavassa liittokokouksessa sääntöihin otettiin mukaan myös kalastusharrastus. Tämän vuoksi myös nimi muutettiin myöhemmin paremmin toimintaa kuvaavaksi, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitoksi. J suutta tukevaa teollisuutta, oli varsinkin yhdistelmäaseiden tuotanto vaikeaa, kun kaikki jouduttiin tekemään itse. "Talousihme" muutti kaiken Saksan 50-luvun talousihme koitui tietysti myös asevalmistajien hyödyksi ja talouden ja tuotannon rattaat pyörivät täysillä. Oma tuotekehitys pyöri täysillä ja tuotti menestyksekkäitä uutuuksia kuten ensimmäisen kilpa-aseen, haulikon Krieghoff Model 32, joka oli erityisesti suunniteltu USA:n markkinoille. Sitten tuli jatkoksi K-80, trap-ampujille suunnattu KS-5 ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa vielä pitkään, mutta käynti tehtaalla osoittaa yhä, että huippuaseet ovat taitavien aseseppien kädentaidon ja nykyaikaisen teknologian yhteen liittämistä. Modernit CNC:t ja cad/camit ja mitä ne nyt nimiltään ovatkaan, tuottavat huippuosia aseseppien ja aseseppämestarien jalostettavaksi "käyttötaiteeksi", jonka viimeistelee kaivertaja, jonka työn jälkeä on silmiä hivelevää ihailla. Krieghoffin nykyisestä noin 100 hengen henkilökunnasta on viisi aseseppämestaria ja 25 aseseppää. Tehtaalla on myös jatkuvasti oppisopimuksella aseseppäoppilaita opiskelemassa alalle. Krieghoff tuottaa tänä päivänä noin 2 000 asetta vuosittain. Laajan alihankintaverkoston avulla on Krieghoffkin pystynyt keskittymään oleelliseen. Esimerkiksi tänään Krieghoffin kaikissa aseissa on Heymin valmistamat piiput. Heym on Keski-Euroopan merkittävimpiä piipun valmistajia, ja niitä käyttävät monet muutkin alan toimijat. Käynti Krieghoffin tehtaalla palauttaa uskon käden taitoihin ja laatuun... G Voisikin lainata liittomme 50-vuotis historiikin -Erämiesten Juhlakirjan- sanoja "Pitkän sodan jälkeen ihmisillä oli halu uskoa parempaan huomiseen, eivätkä erämiehet olleet poikkeus tässä suhteessa. Parempaa huomista, parempia eränkäynnin mahdollisuuksia haluttiin myös kalavesille ja riistamaille" Liittoa perustettaessa oli ajateltu eränkäynnin mahdollisuuksien parantamista kaikkien kansalaisten oikeudeksi. Ei ainoastaan heidän, joille se oli jo mahdollista varallisuuden ja aseman perusteella. Ennen Metsästäjä ­ ja Kalastajaliiton perustamista toimintansa aloittanut Suomen metsästäjäliitto on osaltaan ansiokkaasti laajentanut järjestäytynyttä metsästysharrastusta lähinnä maa- ja vesialueita omistavien kansalaisten kohdalla. Tätä tehtäväänsä Suomen metsästäjäliitto jatkaa edelleen ansiokkaasti. Liiton tarkoitus Yli 60-vuotisella kokemuksellaan liitto jatkaa toimintaansa maa- ja vesialueita omistamattomien kansalaisten eräharrastuksen edistäjänä, kehittäjänä sekä edunvalvojana. Liitto painottaa toiminnassaan eräperinteen säilyttämistä ja perinteen siirtämistä tuleville polville. Alusta alkaen on haluttu että metsästys ja kalastus kuuluvat järjestönäkin yhden ja saman katon alle. Suomalainen on ikimuistoiset ajat kulkenut milloin metsällä milloin kalassa molempiin harrastuksiin tarvittavat pyyntivälineet samassa repussa tai veneessä. Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliiton tarkoituksena on edelleen tarkoitus laajentaa ja kehittää eräharrastuksemme sisältöä liittyen alkuperäisen luontomme käyttöön ja hyödyntämiseen monimuotoisella sekä kestävällä tavalla. Tarkoituksena on myös turvata niin kauas synnyinseudultaan kaupunkiin työn perässä muuttaneille kuin maata omistamattomillekin mahdollisuus metsästyksen harrastamiseen mahdollisimman lähellä asuinpaikkaansa. 56 Metsästäjä 1 / 2008
• SUOMEN METSÄSTÄJÄ ­ JA KALASTAJALIITTO RY. Organisaatio Liiton varsinaisia jäseniä ovat yhdeksän erämiespiiriä, joiden toimialue kattaa koko maan. Erämiespiireissä jäseniä ovat paikalliset seurat. Paikallisseuroissa tapahtuu pääosa liiton tukemasta toiminnasta. Henkilöjäsenten määrä liitossa on viime vuosina jonkin verran laskenut osan kalastuksen harrastajista, erityisesti aktiivisten kilpakalastajien, siirryttyä suoraan jäseneksi äskettäin perustettuun vapaa-ajankalastuksen valtakunnalliseen keskusjärjestöön. Liitossa on kuitenkin metsästäjien ohella jäseninä myös pelkästään kalastusta harrastavia. Edelleen liiton toiminnan piirissä on tavalla tai toisella useita tuhansia niin metsästystä kuin kalastustakin harrastavaa eränkävijää. Ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosittain alkutalvesta pidettävä sääntömääräinen liittokokous. Liittokokoukseen edustajat valitaan Erämiespiireistä jäsenmääränsä mukaisessa suhteessa. Liittokokous käsittelee edellisen vuoden tilinpäätöksen ja toimintakertomukset, sekä myöntää tili ­ ja vastuuvapaudet hallitukselle. Samassa kokouksessa vahvistetaan seuraavan vuoden talousarviot ja toimintasuunnitelmat sekä valitaan hallitus. tai tule edes aina laajemmin tiettäväksi. Liitolla on kuitenkin vielä runsaasti töitä eräharrastuksen järjestämiseksi kaikille kuuluvaksi perusoikeudeksi. Lähes puolen miljoonan kalastuskortin lunastaneista on vapaa-ajankalastajiksi järjestäytynyt ainoastaan n. 50 000 ja runsaasta kolmestasadastatuhannesta metsästyskortin lunastaneesta vain noin puolet on järjestäytynyt ao. liittoihin. Loput alan harrastajat ovat vailla järjestäytymisen mukanaan tuomaa suoraa etujensa valvontaa sekä ennen kaikkea mahdollisuutta kehittää harrastustansa edelleen. ja tavoilla voi olla elämys nykypäivän sähkökelakalastajille ja lasertähtääjille. Liistepesäkalastus ja tuohikäppyrän valossa tuulastaminen voi kehittää eränkäynnin arvostusta monimuotoiseen ja antoisaan suuntaan. Perinteen ja historian ymmärtämisellä parannetaan suhtautumista myös tämän päivän eränkäyntiin. Näin ymmärretään paremmin metsästyksen kuuluvan luontoa kunnioittavana harrastuksena, ei enää ammattimaisena pyyntinä, myös nykypäivään. Riistan- ja kalavesien hoito Jatkuva, säännöllinen riistan ja kalavesien hoito on tärkein kestävän eränkäynnin edellytys. Riistapeltoja ja riistan ruokintapaikkoja on tehty eri puolilla maata. Niistä on saatu hyviä kokemuksia varsinkin pienempien hirvieläinten, kuten valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden kannan kasvuna sekä elinolosuhteiden parantumisena. Kanalintujen kohdalla tilanteen paraneminen on näkynyt erityisesti peltopyyn paluuna peltojemme riistaeläinkantaan. Riistan hoito on jatkuvaa työtä ja sitä on tehtävä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Useissa jäsenseuroissamme on Erämiespiiriemme tukemana harjoitettu kalavesien hoitoa ja poikasistutuksia menestyksellisesti. Tähän on saatu myös nuoria kiitettävästi mukaan. Kalavesien hoitotoimissa liittomme on aina kuulunut edelläkävijöiden joukkoon ja tuonut runsaasti uusia ideoita käytännön työhön. Koulutustoiminta Koulutustoiminta tapahtuu pääosin Erämiespiireissä ja seuroissa. Nuorison ja eri tavoin vailla harrastusmahdollisuutta (erityisryhmät) oleviin on liiton toiminnassa aina kiinnitetty erityishuomiota. Liitto vastaa työntekijöidensä voimin yhteistyössä alueellisten jäsenjärjestöjensä kanssa lähinnä valtakunnallisista hankkeista ja koulutuksista. Tällaisia ovat viime vuosina olleet esimerkiksi erilaiset pienpetokurssit kummitoimintana nuorisolle. Liiton talous Liiton talous pohjautuu lähes täysin omavaraisuuteen. Ulkopuolisten myöntämät avustukset ovat vuosien saatossa kadonneet erilaisten säästäväisyysjärjestelyjen vuoksi. Pelkällä jäsenmaksulla emme kuitenkaan kykene tulevaisuudessa kehittämään toimintaamme tavoitteidemme mukaisesti. Liiton omistuksessa on myös liiketoimintaa varten perustettu Eräapaja niminen yhtiö rahoituksen järjestämiseksi järjestöllisen työn tueksi. Eräapaja ei kuitenkaan kilpaile jo alalla olevien erävarusteliikkeiden kanssa tarvike ym. myynnissä. Olemme kehittäneet Eräapajaamme ensisijaisesti jäsenistömme eräelämysten toteuttajaksi hankkimalla sen kautta kaupallisesta tarjonnasta eräelämyksiä jäsenistöllemme, tai järjestäen niitä itse. Tähänastinen yhtiömme toiminta on ollut vielä pienimuotoista ja sen tekemät erämatkat ovat kohdistuneet eteläiseen naapurimaahamme Viroon. Tarkoituksena on tulevaisuudessa kotimaisen erämatkailun kehittämisen lisäksi suunnata lisääntyvää huomiota myös ulkomaiseen tarjontaan ja valvoa siinä toiminnassa jäsenistömme etua. G SMKL:n jäsenyys Liiton jäsenyyttä tai paremminkin liiton Erämiespiireihin kuuluvien jäsenseurojen jäsenyyttä voi hakea suoraan liitosta, netin kautta liiton omilta kotisivuilta. Nettilomakkeelle jätetty jäsenhakemus toimitetaan lähimmälle seuralle, joka sääntöjensä mukaisesti käsiteltyään hakemuksen ilmoittaa jäsenelle hyväksytyksi tulemisestaan. Luonnollisesti jäseneksi voi hakeutua myös suoraan paikallisseuraan, jos seuran yhteystiedot ovat tiedossa, tai seuraan ennestään kuuluvien avustuksella. Jäsenmaksun kantavat jäsenseurat, jotka tilittävät maksut eteenpäin Erämiespiirille ja liitolle sovitussa järjestyksessä. Jäsenmaksut ovat tällä hetkellä, seuran aktiivisuudesta riippuen noin 20 ­ 50 euroa, josta liitolle tilitetään 10 euroa jäseneltä vuodessa. Kilpailut Liiton toimintaan on yhtenä merkittävänä osana koko sen historian kuulunut erilaiset kilpailut niin metsästyksessä kuin kalastuksessakin. Liitto järjestää vuosittain omat metsästysammunnan suomenmestaruuskilpailut. Myös sekä ajavien että haukkuvien metsästyskoirien mestaruuskilpailut kuuluvat liiton perinteiseen toimintaan. Kalastuksen osalta liitto järjestää sekä kesäisin että talvisin omat valtakunnalliset suomenmestaruuskilpailut. Metsästäjä- ja Kalastajaliitto onkin Suomen ensimmäinen valtakunnalliset talvikalastuskilpailut järjestänyt organisaatio. Julkaisut Liitolla on pitkät ja ansiokkaat perinteet erilaisten eräharrastuksiin liittyvien julkaisujen ja oppaiden tuottamisessa. Toimistomme jakaa myös muiden tuottamaa koulutuksessa ja muussa toiminnassa tarvittavaa kirjallisuutta ja muuta materiaalia. Liiton oma lehti ­ Erämies ­ on normaalisti neljä kertaa vuodessa ilmestyvä sekä metsästykseen että kalastukseen eri tavoin kantaa ottava jäsenjulkaisu, joka on mahdollista tilata myös ilman suoraa jäsenyyttä. Niukoista resursseista huolimatta Erämies on saanut runsaasti kiitosta niin sisältönsä kuin ulkoasunkin osalta. Nykyisin Erämies ilmestyy noin kuusitoistasivuisena nelivärisenä tabloidijulkaisuna. Sisällöstä vastaa liiton työntekijöiden lisäksi sekä ammattimaiset kirjoittajat että liiton jäsenistöstä löytyvät innokkaat harrastajakirjoittajat. Edunvalvonta Liiton edunvalvonta perustuu toiminta-ajatuksensa mukaisesti ensisijaisesti maa- ja vesialueita omistamattomien eräharrastajien eränkäyntimahdollisuuksien parantamiseen ja kehittämiseen. Tehtävästä suoriutuminen edellyttää hyviä ja toimivia suhteita eri sidosryhmiin kuten viranomaisiin, valtionhallintoon (ministeriöt) sekä yhteistyökumppaneina toimiviin yhteisöihin ja järjestöihin. Yhtenä pääkohteena liiton toiminnassa on ollut ja on edelleen maattomien metsästäjien aseman turvaaminen valtionmaiden metsästysjärjestelyissä. Liitto antaa pyydettyihin esityksiin esim. lakialoitteisiin liittyviä lausuntoja ja esittää omasta mielestään tarpeellisia perusteltuja muutosehdotuksia. Liiton hallinnossa ja toimistossa tehtävä työ ei useimmissa tapauksissa näy välittömästi yksittäiseen jäseneen kohdistuvana toimintana SMKL pähkinänkuoressa: Nimi: Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry. Perustettu; 1946 Jäsenpiirejä; 9 Puheenjohtaja; Kyösti Sorsa Toiminnanjohtaja; Timo Lettijeff Toimisto; Hiekkakuja 1 C 33230 Tampere Puhelin: 03 2126 543 Fax: 03 2233 566 Sähköposti: toimisto@eramies.org Kotisivut: www.eramies.org Eräperinne Toiminnan suunnittelun johtava linja on eräperinteen säilyttäminen ja vaaliminen nykyaikaan soveltaen kaikissa sellaisissa muodoissa kuin se suomalaisessa eränkäynnissä on aikojen saatossa esiintynyt. Eränkäynti ikimuistoisilla välineillä Metsästäjä 1 / 2008 57
• Nuorten palsta Naisten- ja nuorten hirvenmetsästyspäivä Suomussalmen riistanhoitoyhdistys järjesti torstaina 18. lokakuuta naisille ja nuorille suunnatun hirvenmetsästyspäivän Kuurtolan metsästysseuran majalla. Jahdissa oli tavoitteena kaataa "veteraanihirvi" eli hirvi, josta oli tarkoitus valmistaa sotiemme veteraaneille tarjottu hirvikeitto. Jahtipäivään osallistui parikymmentä metsästyksestä kiinnostunutta nuorta ja naista. Mukana oli sekä metsästyskortin omaavia, hirviporukkaan kuuluvia ampumaluvallisia sekä metsästyskortittomia henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita metsästyksestä. töstilaisuudessa, josta voi myös päätellä päivän olleen onnistunut. Ehkäpä tulevaisuudessa nähdään muutama uusi metsästäjäntutkinnonsuorittajakin mukavan jahtipäivän ansiosta. Yksi jahtiin osallistuneista naisista on 22-vuotias Sari Moilanen. Hän osallistui veteraanihirven pyyntiin yhdessä 3-vuotiaan harmaanorjanhirvikoiransa Veetin kanssa. Sari kertoo kulkeneen isänsä mukana metsällä pienestä tytöstä asti ja kuuluvansa nyt ensimmäistä syksyä hirviseuraan. Sari ei ole vielä onnistunut kaatamaan hirveä, mutta koiran haukkuun hiipiessä on kaato ollut muutaman kerran jo hyvin lähellä. Jahtipäivänä Sarin Veeti-koira löysi hirven, mutta hirvi ei kestänyt koiran haukkua ja karkkosi, eikä enää pysähtynyt haukuttavaksi. A amu alkoi Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksen Heikki Mannisen ja rhy.n hallituksen puheenjohtajan Asko KeskiNisulan toivottaessa osallistujat halauksien kera tervetulleiksi jahtiin. Aamu jatkui tulokahvilla sekä Kuurtolan metsästysseuran ja osallistujien esittelyllä. Jahtiin osallistui viisi koiraa, hirvikoirat Laku, Veeti, Martiselkosen Kunu, Ruuben ja Manne omistajineen. Metsästys tapahtui koirajahtina, jossa osallistujat oli jaettu pieniin ryhmiin jokaisen koiran mukaan. Päivän mittaan melkein kaikki koirat löysivät hirven tai useampia, ja osa jahtiin osallistuneista pääsi myös hiipimään haukulle tai passiin odottamaan hirviä. Hirvistä saatiin näköhavaintoja, mutta tällä kertaa ne onnistuivat kuitenkin välttämään ammutuksi tulemisen ja veteraanihirven metsästys siirtyi tuleville päiville. Heikki ja Asko pitivät päivän aikana nuotiossa tulta yllä, jotta metsästäjät saattoivat käydä paistamassa välipalaksi makkaraa. Metsästyksen päätteeksi nautittiin maittavaa hernekeittoa Veteraanitapahtuma Suomussalmen kirkossa Jahtipäivä sai jatkoa marraskuun lopussa, talvisodan alkamisen muistopäivänä Suomussalmen kirkossa järjestetyssä veteraanitapahtumassa. Heikki Manninen kertoo, että veteraaneille tarjotun hirvikeiton tarkoituksena on osoittaa kunnioitusta ja arvostusta sotiemme veteraanien tekemää työtä kohtaan, koska heidän ansiosta myös meillä on mahdollisuus metsästää itsenäisen Suomen ainutlaatuisissa metsissä. Tilaisuuteen osallistui yli 120 henkilöä, veteraaneja saattajineen, Suomussalmen Rhy:n ja kunnan edustajia sekä nuorten- ja naisten hirvenmetsästyspäivään osallistuneita. Tilaisuus alkoi pastori Kerttu Immosen pitämällä hartaustilaisuudella, jonka jälkeen laskettiin seppele sankarihaudoille. Seuraavaksi oli vuorossa ruokailu seurakuntasalin puolella, jossa oli tarjolla hirvikeittoa, sekä muun muassa hirvestä valmistettua savulihaa ja makkaraa. Tapahtuman ohjelma koostui metsästäjä JukkaPekka Alangon esittämästä laulusta, Suomussalmen kunnan talousjohtajan Matti Mularin puheesta ja Asko Keski-Nisulan tervehdyksestä sotaveteraaneille ja yhdessä lauletusta Nälkämaan laulusta. Tapahtuman päätteeksi veteraanit saivat kotiin viemisiksi tarjolla olleita hirvituotteita. Juhla oli erittäin onnistunut ja oli mukava kuulla veteraanien kiitokset tapahtuman järjestäjille ja toteavan, että tilaisuutta tullaan muistelemaan vielä pitkään. Kiitokset tilaisuuden onnistumisesta kuuluvat tietysti myös veteraaneille ja heidän tekemälleen työlleen, jota ilman meillä ei olisi ollut mahdollisuutta järjestää veteraanitapahtumaa. G Sari Moilanen ja Veeti lähdössä hirvijahtiin. Niina Seppänen ja kerrattiin päivän tapahtumia hirvimajalla. Jutun juurta riittää varmasti vielä pitkäksi aikaa jälkeenpäin, sen verran iloisia kasvoja ja hymyileviä suita oli havaittavissa jahtipäivän pää- 58 Metsästäjä 1 / 2008
• GARMIN GPSmap 60Cx Testeissä menestystä ja suosiota kerännyt Garmin 60C -kartta-GPS sai seuraajakseen Garmin 60Cx:n. Nyt voit ladata karttaa enemmän kuin koskaan aiemmin. 60Cx Suomen edullisimpaan hintaan, vain karttojen kanssa täysin ylivoimainen GPS mm. metsästyskäyttöön. nüvi 250W Garmin nüvi 250W on kätevä, tyylikäs ja erittäin ohueksi muotoiltu. Laitteessa on esiladatut yksityiskohtaiset kartat, automaattinen suomenkielinen reititys käännös käännökseltä ja kosketusnäyttö. Ominaisuudet LEVEÄLLÄ NÄYTÖLLÄ! MYÖS MAASTOKARTALLA! Tuotteen ominaisuudet ja tekniset tiedot Mukana 128 Mb muistikortti! Jopa 100 x 100 km Meiltä myös lisämuistikortit! TM (19/05) testasi Garmin 60 CS ja Erätukun Kaup tukusta: VAIN Erä Valitse yksi 1-16 alueesta! 3. Lisämuistikortti 1 Gb TUOTENUMERO: 010-0065 6-02 WWW.ERATUKKU.FI Puhelintilaukset Ma-Pe 9-18 020 747 7000 OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo Tuot enro : 010- 0065 6-02 KU ERÄTUK TTI ETUPAKaE päälle n TUOTENUMERO: 005CX60 Nämä kaupan päälle tähän tuotteeseen. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 207 . Tuo ten ro: 005CX60 TESTIVOITTAJA!
• destaan akkau uoka R r Aila Hietala Burgrundinpata hirvestä 500 gr hirvenpaistia kuutioina öljyä tai juoksevaa margariinia 1 pkt Aamiaispekonia 2 sipulia 2 dl punaviiniä 4 dl vettä 10 mustapippuria 10 valkopippuria 10 viherpippuria 3 laakerinlehteä 1 tl timjamia 2 valkosipulinkynttä 2 dl hillosipulia 2 dl vihreitä oliiveja 2 rkl tummaa maizena suurustetta 1. Kuutioi liha. 2. Ruskista liha öljyssä. Siirrä ne uunin kestävään pataan. 3. Kuutioi aamiaispekoni ja sipulit. Ruskista ne. Siirrä ne pataan. 4. Lisää pataan mausteet, valkosipuli sekä punaviini ja vesi. 5. Anna hautua padan miedolla lämmöllä noin 1½ tuntia. 6. Lisää hillosipulit ja oliivit puolitettuna. Lisää tumma maizena. Lisää nestettä, jos se on haihtunut padasta. 7. Anna padan hautua ihan kypsäksi. Aika riippuu hirven koosta sekä miten se on mureutunut. 8. Tarjoile pataa perunasoseen, hyvän salaatin sekä puolukkahillon kanssa. Myös juureskuutiot sopivat rinnalle. Tarjoile juomana hyvää punaviiniä tai vettä. Kreikkalaiset lihapullat 1 kg peuran jauhelihaa 1½ dl vettä + 1 dl korppujauhoja 3 sipulia 4 valkosipulinkynttä puristettuna 2 dl feta juustoa hienonnettuna 1 dl vihreitä oliiveja hienonnettuna ½ dl caprista hienonnettuna 1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja 1 dl kermaa 1 dl perunasosetta 2 kananmunaa 1½ tl suolaa 1½ tl mustapippuria 1 tl paprikajauhetta ½ tl valkopippuria 1. Laita korppujauhot turpoamaan kylmään veteen. 2. Kuori ja kuutioi sipuli. Ruskista öljyssä. 3. Hienonna tehosekoittimessa fetajuusto, capris, oliivit, aurinkokuivatut tomaatit sekä valkosipulin kynnet. 4. Tee perunasose pussin ohjeen mukaan. Tarvitset muusia yhden desin. Jäähdytä sose. 5. Laita jauheliha yleiskoneeseen ja vaivaa hetki. 6. Lisää mausteet, munat, hienonnetut ainekset, korppujauhot sekä kerma. 7. Vaivaa taikina sekaisin hyvin. 8. Leivo öljytyin käsin lihapulliksi. 9. paista kevyesti paistinpannulla öljyssä, niin että pullat saavat väriä. 10. Siirrä pullat uunivuoassa uuniin kypsymään 11. Tee esim. sienikastike lihapullien kyytipojaksi. Lisäksi keitetyt perunat ja kreikkalainen salaatti. 60 Metsästäjä 1 / 2008
• Sorsapata 2 1 2 100 100 50 2 2 2 1 ½ 1 5 1 200 1 ½ 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. sorsaa Amerikan-pekonia sipulia porkkanaa lanttua selleriä sipulia valkosipulinkynttä laakerinlehteä tl suolaa tl valkopippuria tl yrttitarhan sekoitusta (santa Maria) dl vettä dl punaviiniä gr suppilovahveroita tai muita metsäsieniä rkl tummaa Mairena suurustetta dl kermaa pkt kpl gr gr gr Pyyhi sorsat kuivaksi talouspaperilla. Mausta sorsat. Kääri Amerikan-pekoni sorsien ympärille. Laita pataan. Lisää vesi. Laita uuniin 175 asteeseen 30 minuutiksi. Alenna lämpö 150 asteeseen. Kypsennä sorsia melkein kypsäksi. Lisää juureskuutiot ja sipulit. Ruskista sienet ja lisää ne myös pataan. Ovat pakasteesta valmiiksi esikäsiteltyjä. Anna hautua kypsäksi. Aika riippuu siitä, minkä ikäisiä sorsat ovat, noin 2-2½ t. Ota kypsät sorsat pois padasta. Suurusta maizenalla. Lisää myös kerma ja punaviini. Laita uuniin takaisin pata ja kuumenna ylös. Irrota sorsat luista. Leikkaa ne annospaloiksi. Laita tarjoiluastiaan. Kaada kastike päälle. Koristele persiljalla. Tarjoile keitettyjen perunoiden kanssa. Lindströminpihvit 500 gr hirven jauhelihaa 200 gr porsaan jauhelihaa 4 etikkapunajuurta ½ dl korppujauhoja 1 dl ruokakermaa 1 sipuli 1 kananmunaa 2 tl suolaa 1 tl timjamia hienonnettuna 1 tl mustapippuria 1 tl paprikajauhetta Paistamiseen juoksevaa margariinia Pinnalle sipulirenkaita paistettuna, mausta 1 tl suolaa 1rkl siirappia Kuutioi sipuli. Ruskista se öljyssä. Laita korppujauhot turpoamaan kermaan. Hienonna tehosekoittimella punajuuret. Sekoita kaikki ainekset yleiskoneessa taikinaksi. 5. Muotoile taikinasta pihvejä. 6. Paista kevyesti molemmin puolin niin, että tulee kaunis väri. 7. Laita uuniin kypsymään loppu kypsymisajaksi. (noin 10 min 175 asteessa.) 8. Paista sipulirenkaita päälle. Mausta sipulirenkaat suolalla ja sokerilla. 9. Tarjoile kuminaperunoiden ja juuresvuoan kanssa. 1. 2. 3. 4. Merimiespihvi ohje on 4:lle 450 ¼ 1 1 2 3 800 3½ 1½ 1 10 10 2 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. gr dl tl tl dl gr dl dl tl hirvenpaistia öljyä mustapippuria rouhittuna suolaa vettä sipulia perunoita vettä pihveistä tullutta lientä suolaa kokonaista maustepippuria kokonaista valkopippuria laakerinlehteä 8. 9. 10. 11. 12. 13. Pyyhi talouspaperilla paisti kuivaksi. Leikkaa paisti ohuiksi viipaleiksi. Nuiji paistiviipaleet hyvin. Ruskista pihvit pannulla öljyssä molemmin puolin. Lisää mausteet. Siirrä pihvit pataan ja lisää vesi. Laita uuniin kypsymään. Noin 1½ t. Kääntele pihvejä välillä. Lisää vettä, jos liemi haihtuu. Kuori perunat ja sipulit. Viipaloi ne. Huuhtele perunat kylmällä vedellä. Ruskista sipulit öljyssä. Laita voideltuun uunivuokaan kerroksittain perunaa, sipulia ja lihaa. Päällimmäiseksi perunaviipaleet. Kaada liemi päälle. Laita uuniin 200 asteeseen ja kypsennä noin 1 tunti. Tarjoile herkkukurkun ja puolukkahillon kanssa. Aila Hietala on Oulun läänin Paavolassa syntynyt keittäjä-emäntä, jolla on 40 vuoden ruoanlaittokokemus suurtalouksissa. Tällä hetkellä hän toimii keittäjä-emäntänä Punkalaitumen yhteiskoulussa. Työn lisäksi hänellä on harrastuksena uusien reseptien suunnittelu ja kokeilu. Sen myötä on syntynyt kaksi keittokirjaa, jotka ovat loppuunmyyty. Tässä tarjolla teille Ailan herkullisia reseptejä. Metsästäjä 1 / 2008 61
• Nyt on aika vaikuttaa metsästysasioiden hoitoon! Mikäli joku yhdistyksen jäsenistä ei pääse kokoukseen, hän voi henkilökohtaisesti valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään. Tätä valtuutusta varten on valtakirja tämän lehden sivulla 63. Valtakirjassa ei välttämättä tarvita todistajia. Jotta kokouksessa voidaan todeta, että valtuuttaja on kyseisen yhdistyksen jäsen, valtuuttajan on merkittävä metsästyskorttinsa numero valtakirjaan tai annettava metsästyskorttinsa tai sen valokopio valtuuttamalleen henkilölle. Epäselvyyttä on ollut, voivatko metsästysseurat valtuuttaa jäseniään edustamaan seuraa riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen mukaan jäsen ei voi edustaa metsästysseuraa, vaan jokainen edustaa vain itseään ja enintään viittä poissaolevaa jäsentä Osallistu riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen Metsästysasioidenhoitoon vaikuttaminen alkaa osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan ja vuosikokoukseen. Jollei riistanhoitomaksun suorittanut henkilö muuta ilmoita, hänet katsotaan sen riistanhoitoyhdistyksen jäseneksi, jonka toiminta-alueeseen kuuluvassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Riistanhoitomaksun suorittanut henkilö voi myös liittyä jäseneksi sellaiseen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toimintaalueella hänellä on metsästysoikeus tai vähintään vuodeksi kirjallinen lupa metsästyksen harjoittamiseen. Jäsenyys on merkitty riistanhoitomaksukuittiin (metsästyskorttiin) ja kestää yhden metsästysvuoden kerrallaan. KUTSU Etelä-Häme Jokiläänin rhy 4.2.2008 klo 18.30 Humppilan Osuuspankki, Humppila pp ppila Asikkalan rhy 5.2.2008 klo 18.30 Etelä-Päijänteen Osuuspankin kokoustila, Vääksy Hämeenlinnan rhy 7.2.2008 klo 18.30 Tykistömuseo. Hämeenlinna Janakkalan rhy 12.2.2008 klo 18.30 Lounaskellari Emmi, Turenki Hauhon-Tuuloksen rhy 13.2.2008 klo 18.30 Hauhon Osuuspankin kerhotila, Hauho Urjalan rhy 14.2.2008 klo 18.30 Urjalan Erän maja, Urjala Rengon rhy 19.2.2008 klo 18.30 Kunnan virastotalo, Renko Forssan-Tammelan rhy 20.2.2008 klo 18.30 Tammelan kunnantalo. Tammela Hattulan-Kalvolan rhy 21.2.2008 klo 18.30 Iittalan koulu, Hollaajantie 2, Iittala Lahden seudun rhy 22.2.2008 klo 18.30 Koulutuskeskus Salpauksen auditorio, Katsastajankatu 14, Lahti Lopen rhy 25.2.2008 klo 18.30 Puotinkulman Timjami, Jokiniemi. Loppi Padasjoen rhy 26.2.2008 klo 18.30 Kullasvuoren koulu. Padasjoki Lammin rhy 27.2.2008 klo 18.30 Lammin Säästöpankin kerhohuone. Lammi riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen Kokouksessa käsitellään ohjesäännön 22 § mukaiset asiat. Punkaharjun rhy 12.2.2008 klo 19.00 Valtuustosali Pieksämäen rhy 13.2.2008 klo 19.00 Kanttilasali, Naarajärvi, Vilhulantie 5, Pieksänmaa Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy 14.2.2008 klo 19.00 Tyllilän-Hovi, Tylliläntie 52, Mäntyharju Pertunmaan rhy 15.2.2008 klo 19.00 Lounaskahvila Soppanainen, Pertunmaa Jäppilän rhy 18.2.2008 klo 19.00 Jäppilän seurakuntatalo, Jäppilä Mikkelin seudun rhy 18.2.2008 klo 19.00 Porrassalmen Eräveikkojen maja, Valkolantie, Mikkeli. Ajo-ohje: Lappeenrannan tietä Mikkelistä n. 10-11 km, josta kääntyy vasemmalle Valkolantie, jota n. 200 m ja erämajan viitta oikealle ja taas seuraavasta oikealle. Kangasniemen rhy 19.2.2008 klo 19.00 Ravintola Hymykuoppa, Kangasniemi Heinäveden rhy 20.2.2008 klo 19.00 OP-kerhohuone, Heinävesi Kerimäen rhy 21.2.2008 klo 19.00 Hotelli Herttua, Kerimäki Joroisten rhy 22.2.2008 klo 19.00 Hotelli Joronjälki, Joroinen Heinolan seudun rhy 25.2.2008 klo 19.00 Hotelli Kumpeli, Heinola Savonlinnan rhy 25.2.2008 klo 19.00 Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna Haukivuoren rhy 26.2.2008 klo 19.00 Haukivuoren Riistamiesten maja Enonkosken rhy 27.2.2008 klo 19.00 Kievari Enonhovi, Enonkoski Anttolan rhy 28.2.2008 klo 19.00 Ollinmäen viinitila, Anttola Sysmän rhy 28.2.2008 klo 19.00 Ravintola Uoti, Sysmä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan tuntia ennen kokouksen alkua. sen Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset Hausjärven-Riihimäen rhy 28.2.2008 klo 18.30 Riihimäen varuskunnan upseerikerho, Viestikatu, rak 40, Riihimäki Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi ForssanTammelan ja Lahden seudun rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua. Etelä-Savo Juvan rhy 4.2.2008 klo 19.00 Hotelli Juva, Juva Virtasalmen rhy 4.2.2008 klo 19.00 Virtasalmen palvelupiste, Virastotie 3, Virtasalmi Hartolan rhy 5.2.2008 klo 19.00 Gasthaus Koskenniemi, Hartola Sulkavan rhy 6.2.2008 klo 19.00 Ravintola Muikkukukko, Sulkava Ristiinan rhy 7.2.2008 klo 19.00 Ristiinan Koulukeskus, Ristiina Savonrannan rhy 7.2.2008 klo 19.00 Sampola, Savonranta Rantasalmen rhy 8.2.2008 klo 19.00 Osuuspankin kokoustilat, Rantasalmi Puumalan rhy 11.2.2008 klo 19.00 Kunnantalo, valtuustosali, Puumala Kangaslammin rhy 12.2.2008 klo 19.00 Kangaslammin seurakuntasali, Kangaslampi Kainuu Kuhmon rhy 18.2.2008 klo 18.00 Kuhmotalo, Pajakkasali Sotkamon rhy 19.2.2008 klo 18.00 Kainuun Osuusmeijerin auditorio, Salmelantie 6 Paltamon rhy 20.2.2008 klo 18.00 Paltalinna Kajaanin rhy 21.2.2008 klo 18.00 Kaukametsän opiston auditorio, Kajaani, Koskikatu 4 B Vuolijoen rhy 25.2.2008 klo 18.00 Palokunnan luentosali Suomussalmen rhy 26.2.2008 klo 18.00 Suomussalmen kirkonkylä, Nuorisoseurantalo Hyrynsalmen-Ristijärven rhy 27.2.2008 klo 18.00 Ristijärvi, Keskuskoulu, Aholantie 22 62 Metsästäjä 1 / 2008
• Puolangan rhy 28.2.2008 klo 18.00 Puolankajärven koulu, ruokasali Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus klo 17.00 Keski-Suomi Ala-Keiteleen rhy 4.2.2008 klo 18.30 Äänekoski, Kotakievari Pylkönmäen rhy 4.2.2008 klo 18.30 Pylkönmäki, Yrittävän talo, Keskustie 15, 43440 PYLKÖNMÄKI Jyväskylän seudun rhy 5.2.2008 klo 18.30 Vesalan kurssi- ja leirikeskus, VESANKA Jämsän seudun rhy 5.2.2008 klo 18.30 Jämsänkosken metsäoppilaitos, Metsäkonekouluntie 14, JÄMSÄNKOSKI Karstulan-Kyyjärven rhy 6.2.2008 klo 18.30 Karstula, Yläaste, Koulutie 13, 43500 KARSTULA Kinnulan rhy 6.2.2008 klo 18.30 Kinnula, Seurakuntakoti Hankasalmen rhy 7.2.2008 klo 18.30 Hankasalmi, OP:n kerhohuone Konneveden rhy 11.2.2008 klo 18.30 Konnevesi, Kunnantalo Kannonkosken-Kivijärven rhy 12.2.2008 klo 18.30 Kannonkoski, Piispala, Kannonkoski Keuruun rhy 12.2.2008 klo 18.30 Keuruun Varuskuntakerho, Keurusselän Kasarmialue, 42720 KEURUU Pihtiputaan rhy 13.2.2008 klo 18.30 Pihtipudas, Jukola, Kirkkotie 2, 44800 PIHTIPUDAS Vanhan-Korpilahden rhy 13.2.2008 klo 18.30 Korpilahti, Seurakuntatalo Petäjäveden rhy 14.2.2008 klo 18.30 Petäjävesi, OP:n kerhohuone Viitasaaren rhy 14.2.2008 klo 18.30 Viitasaari, Nuorisotalo, Haapaniementie 52, 44500 VIITASAARI Suolahden-Sumiaisten rhy 18.2.2008 klo 18.30 Sumiainen, Ent. Osuuspankin kokoustilat Toivakan rhy 18.2.2008 klo 18.30 Toivakka, Seurakuntakoti Multian rhy 19.2.2008 klo 18.30 Multia, OP:n kerhohuone Uuraisten rhy 19.2.2008 klo 18.30 Uurainen, Teivaalan Tupa Itä-Päijänteen rhy 20.2.2008 klo 18.30 Joutsa, Seurakuntakoti Saarijärven rhy 20.2.2008 klo 18.30 Saarijärvi, Pyssylän ampumaradan maja. Saarijärveltä Pylkönmäelle menevän tien varrella n. 4 km Saarijärveltä.Tienviitta oikealle! Laukaan rhy 21.2.2008 klo 18.30 Laukaa, Seurakuntatalo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Ala-Keiteleen, Pihtiputaan ja Viitasaaren rhy:ssa tuntia ennen kokouksen alkua. Anjalan rhy 14.2.2008 klo 19.00 Korven koulu,Korventie 673, Anjalankoski Savitaipale-Suomenniemen rhy 14.2.2008 klo 19.00 Ravintola Sahrami, Savitaipale Lemi-Taipalsaaren rhy 15.2.2008 klo 19.00 Taipalsaaren kunnantalo, Taipalsaari Joutsenon rhy 15.2.2008 klo 19.00 EKOP:n kerhohuone, Saimaantie 1, Joutseno Sippolan rhy 18.2.2008 klo 19.00 Sippolan seurakuntatalo, Sippola Ruokolahti-Imatran rhy 19.2.2008 klo 18.30 Kirkonkylän (Rasila) koulukeskuksen ruokala, Metsolantie 7, Ruokolahti Luumäen rhy 19.2.2008 klo 19.00 Palvelukeskus Mäntykoti, Taavetti Kymi-Karhulan rhy 20.2.2008 klo 19.00 Hotelli Leikari, Kotka Vehkalahti-Haminan rhy 20.2.2008 klo 19.00 Metsäkylän seuratalo, Hamina Elimäen rhy 21.2.2008 klo 19.00 Elimäen OP:n kerhohuone, Elimäki Rautjärven rhy 21.2.2008 klo 19.00 Rautjärven kunnan valtuustosali, Rautjärvi Jaala-Kuusankosken rhy 25.2.2008 klo 19.00 Ravintola Hertta -Reeti, Jaala Ylämaan rhy 26.2.2008 klo 18.30 EKOP:n konttorin kerhohuone, Ylämaa Valkeala-Kouvolan rhy 27.2.2008 klo 19.00 Tuohikotti VPK:n talo, Kauppatie 3, Tuohikotti Virolahden rhy 27.2.2008 klo 19.00 Pitäjäntupa, Virolahti Etelä-Saimaan rhy 28.2.2008 klo 19.00 Monitoimitalo, Lappeenranta Iitin rhy 28.2.2008 klo 19.00 Päijät-Hämeen OP:n kokoustila, Kausala Miehikkälän rhy 29.2.2008 klo 19.00 Multasillan ampumarata, Miehikkälä Pyhtään rhy 29.2.2008 klo 19.00 Merihotelli Mäntyniemi, Pyhtää Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Savitaipale-Suomenniemen, Lemi-Taipalsaaren, Luumäen, Jaala-Kuusankosken, Valkeala-Kouvolan, Etelä-Saimaan ja Iitin rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua. Pellon rhy 23.2.2008 klo 15.00 Pellon lukion auditorio Utsjoen rhy 23.2.2008 klo 12.00 Koulukeskus Inarin rhy 24.2.2008 klo 10.00 Ivalon yläaste Posion rhy 24.2.2008 klo 18.00 Posion kunnan valtuustosali, Kirkkotie 1, 97900 POSIO Savukosken rhy 24.2.2008 klo 14.00 Seurakuntasali Sodankylän rhy 24.2.2008 klo 14.00 Sodankylän ammatti-instituutti, Paarman sali Kemijärven rhy 26.2.2008 klo 18.00 Kemijärven Sellu Oy:n kerhotalo, Kallanvaara Tervolan rhy 26.2.2008 klo 19.00 Lapinniemen koulu, Tervola, Lapinniemen koulun ruokasali Ranuan rhy 28.2.2008 klo 18.00 Ranuan yläaste, Ranua Enontekiön rhy 29.2.2008 klo 18.00 Tunturi-Lapin Luontokeskus, Enontekiö Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Utsjoen, Tervolan, Ranuan ja Enontekiön rhy:ssä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Keminmaan rhy:ssä tarkastus alkaa 45 minuuttia ennen kokouksen alkua nen Limingan seudun rhy 15.2.2008 Klo 19:00 Limingan Kansanopisto, Liminka Muhoksen rhy 18.2.2008 Klo 18:00 Muhoksen ampumarata, Kylmälänkyläntie, Muhos. 8 km valtatie 22:n risteyksestä Kestilään päin Nivalan rhy 19.2.2008 Klo 19:00 Nivalan eränkävijäin toimitalo, Pyssymäki, Nivala Oulaisten rhy 20.2.2008 Klo 19:00 Honkamaja, Hietalantie 91, Oulainen Oulun rhy 21.2.2008 Klo 19:00 Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulu (Vallinkorva), Metsäkouluntie, Oulu. ent. Vallinkorvan metsäkoulu Piippolan seudun rhy 22.2.2008 Klo 19:00 Kestilän kunnanvirasto, Hallintokatu 5, Kestilä Pudasjärven rhy 22.2.2008 Klo 18:00 Pudasjärven Lukio, Lukiontie 4, Pudasjärvi Pyhäjärven rhy 26.2.2008 Klo 19:00 Hiisitupa, Jyväskyläntie, Pyhäsalmi Sievin rhy 27.2.2008 Klo 19:00 Sievin valtuustosali, Sievi Raahen seudun rhy 28.2.2008 Klo 19:00 Raahen Merikadun koulu, Merikatu 3, Raahe Haapaveden rhy 29.2.2008 Klo 19:00 Haapaveden opisto, Haapavesi Valtakirjojen tarkastus tuntia ennen kokouksen alkua nnen Oulu Haapajärven-Reisjärven rhy y 1.2.2008 Klo 19:00 u Haapajärven yläaste, Koulukatu 23, Haapajärvi Taivalkosken rhy 4.2.2008 Klo 18:00 Taivalkosken metsäoppilaitos, Taivalkoski Kalajoen-Alavieskan rhy 5.2.2008 Klo 19:00 Kortesjärven säästöpankin kokoustilat, Kalajoki, Kalajoentie 32, Kalajoki Tyrnävän rhy 5.2.2008 Klo 19:00 Riistala, Tyrnävä. Ampumaradan maja, Tyrnävä-Muhos tien varressa 9 km valtatie 22:n risteyksestä, tien pohjoispuolella Hailuodon rhy 6.2.2008 Klo 19:00 Hailuodon ampumaradanmaja, Hailuoto Iin seudun rhy 7.2.2008 Klo 18:30 Ylitannilan toimitalo, Yli-Ii Utajärven rhy 7.2.2008 Klo 18:00 Utajärven Yläasteen auditorio, Utajärvi Siikajokilaakson rhy 8.2.2008 Klo 19:00 Siikajoen kunnanvirasto, Ruukki Vaalan rhy 8.2.2008 Klo 19:00 Kurikkavaaran hiihtomaja, Vaala Kempeleen-Oulunsalon rhy 11.2.2008 Klo 19:00 Paukun maja, Oulunsalo, Peuhuntieltä opastus Ylivieskan rhy 11.2.2008 Klo 19:00 Ylivieskan Osuuspankin kokoustilat, Kauppakatu 11, Ylivieska Kiimingin-Ylikiimingin rhy 12.2.2008 Klo 19:00 Jokirannan koulu, Kiiminki Kuusamon rhy 13.2.2008 Klo 18:00 Kuusamon lukion auditorio, Oulangantie 1, KUUSAMO Kärsämäen rhy 14.2.2008 Klo 19:00 Konttila, Kärsämäki Haukiputaan rhy 15.2.2008 Klo 19:00 Kellon Koulukeskus, Kylätie 6, Kello Pohjanmaan Himangan rhy 5.2.2008 klo 18.00 Koski-Hovi, Himanka Ilmajoen rhy 5.2.2008 klo 18.00 Riistavalli, Ilmajoki Jalasjärven rhy 5.2.2008 klo 18.00 Osuuspankki, Jalasjärvi Härmän rhy 6.2.2008 klo 18.00 Ylihärmän My:n Ekohovi, Ylihärmä Kaustisen rhy 6.2.2008 klo 18.00 Kunnantalo,Kaustinen, Kaustinen Lappajärven-Vimpelin rhy 6.2.2008 klo 18.00 Valtuustosali,Lappajärvi, Lappajärvi Halsuan rhy 7.2.2008 klo 19.00 Kunnantalo, Halsua Kauhavan rhy 7.2.2008 klo 18.00 Yrittäjäopisto, Kauhava Laihian rhy 7.2.2008 klo 18.00 Jakkulan ampumarata huoltorakennus, Laihia Ähtärin rhy 7.2.2008 klo 18.00 Tuomarniemi, Ähtäri Kälviän-Ullavan rhy 12.2.2008 klo 18.00 Valtuustosali, Kälviä Lapuan rhy 12.2.2008 klo 19.00 Lapuan nuorisoseura, Lapua Vetelin rhy 12.2.2008 klo 18.00 Vetelin koulukeskus, Veteli Alajärven rhy 13.2.2008 klo 18.00 Alajärven kaupungintalo, Alajärvi Alavuden-Töysän rhy 13.2.2008 klo 18.00 Alavuden kaupungintalo, Alavus Lohtajan rhy 13.2.2008 klo 18.00 Houraatin maja, Lohtaja Seinäjoen rhy 13.2.2008 klo 18.00 Pakopirtti,Ämmälänkylä, Seinäjoki Lappi Ylitornion rhy 10.2.2008 klo 13.00 Ylitornion kunnan auditorio Keminmaan rhy 14.2.2008 klo 18.00 Keminmaan kirjasto/Nuorisotalon lon auditorio Pelkosenniemen rhy 15.2.2008 klo 17.00 Pelkosenniemen kunnantalo, Valtuustosali Kittilän rhy 16.2.2008 klo 12.00 Elokuvasali Yläri Sallan rhy 21.2.2008 klo 18.00 Sallan kunnanvirasto, Valtuustosali Tornion rhy 21.2.2008 klo 18.30 Tornion kaupunginhotelli, Auditorio Muonion rhy 22.2.2008 klo 18.00 Länsi-Lapin Ammatti-Insitittuutti, 99300 MUONIO Kymi Parikkalan rhy 8.2.2008 klo 19.00 Hoviselän kahvila, Uukuniemi Metsästäjä 1 / 2008 63
• Isojoen-Karijoen rhy 14.2.2008 klo 18.00 Karijoen Ms,metsästysmaja, Karijoki Kuortaneen rhy 14.2.2008 klo 18.00 Kuortaneen kunnantalo, Kuortane Nurmon rhy 14.2.2008 klo 18.00 Nurmon kunnantalo, Nurmo Evijärven-Kortesjärven rhy 19.2.2008 klo 18.00 Kortesjärven osuuspankki, Kortesjärvi Jurvan rhy 19.2.2008 klo 18.00 Osuuspankki,kokoustila, Jurva Teuvan rhy 19.2.2008 klo 18.00 Teuvan osuuspankki, Teuva Kannuksen rhy 20.2.2008 klo 18.00 Kannuksen kaupungintalo, Kannus Kyrönmaan rhy 20.2.2008 klo 18.00 Savilahti-talo, Vähäkyrö Lehtimäen-Soinin rhy 20.2.2008 klo 18.00 Soinin Osuuspankki, Soini Toholammin rhy 20.2.2008 klo 18.00 Toholammin kunnantalo, Toholampi Lestijärven rhy 21.2.2008 klo 18.00 Yläaste, Lestijärvi, Lestijärvi Perhon rhy 21.2.2008 klo 18.00 Kunnantoimisto, valtuustosali, Perho Peräseinäjoen rhy 21.2.2008 klo 18.00 Näätämaja, Peräseinäjoki Kurikan rhy 26.2.2008 klo 18.00. Osuuspankki, Kurikka Ylistaron rhy 26.2.2008 klo 18.00 Ravintola,Taro, Ylistaro Kauhajoen rhy 27.2.2008 klo 18.00. Erähovi, Kauhajoki Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan tuntia ennen kokouksen alkua. sen Teiskon rhy 21.2.2008 klo 18.00 Kanta-Teiskon nuorisoseuran tupa, Kuusjärventie 5, Kämmenniemi Tampereen rhy 26.2.2008 klo 18.00 Juhansuon ampumaradan kahvio Virtain rhy 28.2.2008 klo 19.00 Nuorisokeskus Marttinen, uuden päärakennuksen luentosali, Herrasentie 16, Virrat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Lempäälän seudun rhy:ssä tuntia ennen kokouksen ia alkua. Pohjois-Karjalan lan Valtimon rhy 4.2.2008 klo 18.00 Kuntalaisten talon valtuustosali, i, Valtimo Tuupovaaran rhy 5.2.2008 klo 18.00 Erälä, Tuupovaara Tohmajärvi-Värtsilän rhy 6.2.2008 klo 18.00 Tohmajärven kunnantalon valtuustosali, Tohmajärvi Rääkkylän rhy 7.2.2008 klo 18.00 Rääkkylän kunnantalon valtuustosali, Rääkkylä Polvijärven rhy 11.2.2008 klo 18.00 Polvijärven kunnantalo, Polvijärventie 18, Polvijärvi Lieksan rhy 12.2.2008 klo 18.00 P-K:n ammattiopisto, Lieksa, Kuhmontie 35, LIEKSA Outokummun rhy 13.2.2008 klo 18.00 Outokummun kaupungintalon valtuustosali, Outokumpu Nurmeksen rhy 14.2.2008 klo 18.00 Hyvärilän kurssikeskus, auditorio, Lomatie 1, Nurmes Kiteen rhy 19.2.2008 klo 18.00 Kiteen kaupungintalon valtuustosali, Kiteentie 25, KITEE Kesälahden rhy 20.2.2008 klo 18.00 Karjalan Kievari, Kesälahti Juuan rhy 21.2.2008 klo 18.00 Juuan kunnantalon valtuustosali, Poikolantie 1, Juuka Joensuun seudun rhy 25.2.2008 klo 18.00 Hotelli Julie, Valimontie 3, LEHMO Ilomantsin rhy 26.2.2008 klo 18.00 Ilomantsin kunnantalon auditorio, Ilomantsi Enon rhy 27.2.2008 klo 18.00 Palvelutalo Kotiranta, Välskärintie 9, Eno Liperin rhy 28.2.2008 klo 18.00 Liperin kunnantalon valtuustosali, Liperi Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan tuntia ennen kokouksen alkua. sen Pohjois-Hämeen en Kangasalan rhy 4.2.2008 klo 18.00 Valtuustosali, Kangasala, Keskusaukio 2 D (Kirjaston alakerta) Jalannin rhy 5.2.2008 klo 18.00 Ravintola Kruuna&Klaava, Toijala la Kuhmalahden-Sahalahden rhy 6.2.2008 Klo 18.00 Kuhmalahden kunnantalo Kuhmoisten rhy 7.2.2008 klo 18.30 Kuhmoisten Seurahuone Kurun rhy 12.2.2008 klo 18.00 Kurun Seuratalo, Kuru Lempäälän seudun rhy 12.2.2008 klo 19.00 Lempäälän Manttaalitalo Längelmäveden rhy 13.2.2008 klo 18.30 Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124, Korkeakoski Mäntän seudun rhy 14.2.2008 klo 18.00 Mäntän seudun koulutuskeskus, auditorio, Mänttä Nokian seudun rhy 19.2.2008 klo 18.00 Kerhola, Souranderintie 13, Nokia Pälkäneen ja Luopioisten rhy 20.2.2008 klo 18.30 Pälkäneen ampumaradan maja Ruoveden rhy 20.2.2008 klo 19.00 Osuuspankki, Ruovesi Sääksmäen-Valkeakosken rhy 21.2.2008 Klo 18.00 Saarioispuolen Metsästysseuran monitoimihalli Karttulan rhy 6.2.2008 klo 18.30 Karttulan kunnanvirastotalo, Kissakuusentie 6, Karttula. Kokous pidetään valtuustosalissa. Keiteleen rhy 6.2.2008 klo 19.00 Keiteleen kunnan valtuustosali, Keitele Kiuruveden rhy 11.2.2008 klo 18.00 Hotelli-Ravintola Peltohovi, Asematie 9, KIURUVESI Kuopion rhy 11.2.2008 klo 18.00 Hotelli Savonia, Sammakkolammentie 2, Kuopio. Puijonlaaksossa ostoskeskusta vastapäätä. Lapinlahden rhy 12.2.2008 klo 18.30 Lapinlahti-sali, Kivistöntie 2, LAPINLAHTI Leppävirran-Varkauden rhy 12.2.2008 klo 18.30 Leppävirta Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 16, Leppävirta Maaningan rhy 13.2.2008 klo 19.00 Maaningan Osuuspankin kerhohuone, Maaningantie 31, Maaninka kirkonkylällä. Nilsiän rhy 13.2.2008 klo 19.00 Manttu, Kirkkotie 3, Nilsiä, Mantun kahvio Pielaveden rhy 18.2.2008 klo 18.00 Pielaveden Osuuspankin kerhohuone, Puistotie 26, Pielavesi, Pielaveden keskusta Siilinjärven rhy 18.2.2008 klo 18.00 Siilinjärven koulukeskus, auditorio, Siilinjärvi Iisalmen rhy 19.2.2008 klo 19.00 Metsäpirtti, Kainuuntie 6 A, Iisalmi Riistaveden rhy 19.2.2008 klo 19.00 Riistaveden Osuuspankin kerhohuone, Riistavesi Rautalammin rhy 21.2.2008 klo 18.30 Pääkirjasto, Kivijalka, Rautalampi Rautavaaran rhy 21.2.2008 klo 18.00 Rautavaaran kunnanviraston valtuustosali, Koulutie 1, Rautavaara, kirkonkylällä kirkkoa vastapuolella Vesannon rhy 25.2.2008 klo 18.30 Toripihan kokoustilat, Oinaskyläntie 2, Vesanto Vieremän rhy 25.2.2008 klo 19.00 Vieremän Rientola, Petterintie 23, VIEREMÄ Varpaisjärven rhy 26.2.2008 klo 19.00 Varpaisjärven peruskoulu, auditorio, Varpaisjärvi Vehmersalmen rhy 26.2.2008 klo 19.00 Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone, Vehmersalmi. Vehmersalmen kirkonkylässä. Tervon rhy 27.2.2008 klo 19.00 Nuorisotalo Manttu, Mantuntie, Tervo. Tervon kirkonkylän keskustassa. Tuusniemen rhy 27.2.2008 klo 19.00 Tuusniemen Osuuspankin kokoushuone, Tuusniemi Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa 1h ennen kokousta, paitsi Maaningan, Varpaisjärven ja Vehmersalmen rhy:ssä puoli tuntia ennen kokouksen ntia alkua. Pietarsaarenseudun rhy 13.2.2008 Kl. 19:00 Sursik Skola, Bennäs, Pännäinen, Gymnasiet, Bennäs Vöyrinseudun rhy 13.2.2008 Kl. 19:00 Vörå Norra skola, Kaitsor Maalahdenseudun rhy 14.2.2008 Kl. 19:00 Kommungården i Malax, Malax Lapväärtinseudun rhy 14.2.2008 Kl. 19:00 Kristinestads högstadieskola, Kristinestad, Kristiinankaupunki Valtakirjojen tarkistus alkaa klo. 18:30, paitsi Närpiönseudun ja Pietarsaarenseudun rhy:ssä y klo 18.00. Satakunta Harjavallan rhy 4.2.2008 klo 19.00 Lammaisten Energia, Myllykatu 2, u Harjavalta Kokemäen-Kauvatsan rhy 4.2.2008 klo 18.00 Huittisten Ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki, Kauvatsantie 189, tsantie entinen Maatalousoppilaitos. Ulvilan piirin rhy 4.2.2008 klo 18.00 Ravintola Ulvilan Seurahuone Pohjois-Satakunnan rhy 5.2.2008 klo 19.00 Varuskuntakerho, Niinisalo Sastamalan rhy 5.2.2008 klo 18.00 Sylvään Koulu, Ojansuunkatu 8, Vammala Parkanon-Karvian rhy 6.2.2008 klo 18.00 Keskustan ala-aste, Parkano Porin rhy 6.2.2008 klo 18.00 Ravintola Liisanpuiston auditorio, Pori, Liisankatu 20. Ikaalisten-Jämijärven rhy 7.2.2008 klo 18.00 Lahdenpohjan Metsästysseuran maja, Ikaalinen Lounais-Satakunnan rhy 7.2.2008 klo 18.00 Unajan Tapiola, Rauma Euran seudun rhy 8.2.2008 klo 18.00 Euran Urheiluhalli, kisakahvio, Eura Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy 8.2.2008 klo 18.00 Ravintola Kulta Casino, Viljakkala Lavian seudun rhy 11.2.2008 klo 18.00 Kiikoisten Eräkorpi, Peräkorventie Noormarkun seudun rhy 11.2.2008 klo 18.00 Noormarkun kerho, Laviantie 14, 29600 Noormarkku. Merikarvian rhy 12.2.2008 klo 18.00 Merikievari, Merikarvia Mouhijärven piirin rhy 12.2.2008 klo 18.00 Hotelli Ellivuori, Vammala Ala-Satakunnan rhy 13.2.2008 klo 18.00 Huittisten Osuuspankki, Huittinen Säkylän-Köyliön rhy 13.2.2008 klo 18.00 Säkylän Huovinrinteen kerho, Säkylä Kihniön rhy 14.2.2008 klo 18.00 Kihniönkylän Eräveikkojen maja, Kihniö Siikaisten rhy 14.2.2008 klo 18.00 Siikaisten Kunnanvirasto, valtuuston istuntosali Punkalaitumen rhy 15.2.2008 klo 18.00 Nordea pankin kokoustila, Punkalaidun Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Ulvilan piirin rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjois-Savon n Sonkajärven rhy 4.2.2008 klo 18.00 Kangaslammin hiihtokeskus, Sonkakoskentie 205, SONKAJÄRVI. RVI. Sonkajärven kirkonkylältä 2,05 km Sonkakosken suuntaan. n. Suonenjoen rhy 4.2.2008 klo 19.00 Pitäjäntupa, Suonenjoki Juankosken rhy 5.2.2008 klo 19.00 Osuuspankin kerhohuone, Juankoskentie 16, JUANKOSKI Kaavin rhy 5.2.2008 klo 19.00 Raukku, Koillis-Savon kennelkerhon maja, Kaavi Ruotsinkielinen en Pohjanmaa Uudenkaarlepyynseudun rhy hy 11.2.2008 Kl. 19:00 Restaurang Juthbacka, Nykarleby by y Närpiönseudun rhy 11.2.2008 Kl. 19:00 Vocana, Närpes, Närpiö Kokkolanseudun rhy 12.2.2008 Kl. 19:00 Såka Byagård Vaasanseudun rhy 12.2.2008 Kl. 19:00 Vallvik Bygdegård, Vallvikvägen 173, Kvevlax 64 Metsästäjä 1 / 2008
• Uusimaa Karjalohjan rhy 4.2.2008 klo 19.00 Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, ki, Karjalohja Siuntion rhy 4.2.2008 kl 18.00 Gårdskulla Café, Sjundeå Keski-Uusimaan rhy 5.2.2008 klo 18.00 Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5, Kerava Porvoon rhy 5.2.2008 kl 18.00 Ravintola Iris, Porvoo Tammisaaren rhy 7.2.2008 kl 18.00 Ekenäs högstadie / Tammisaaren yläaste, Flemmingsgatan 17, Ekenäs Hankoniemen rhy 7.2.2008 kl 19.00 Haagapuiston koulu / Hagaparkens skola Vantaan rhy 7.2.2008 klo 18.00 Helsinge skola, Ylästöntie 3, Vantaa Lohjan rhy 11.2.2008 klo 18.00 Lohjan kaupungintalo Monkola, Karstuntie 4, Lohja Nummi-Pusulan rhy 11.2.2008 klo 18.30 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin, Pusula Sammatin rhy 11.2.2008 klo 19.00 Sammatin paloasema Mäntsälän rhy 12.2.2008 klo 18.00 Mäntsälän ampumaurheilukeskus, Hirvihaarantie 725, Hirvihaara Pornaisten rhy 12.2.2008 klo 19.00 Laukkosken nuorisoseurantalo, Krouvarintie 12, Laukkoski Tenholan rhy 12.2.2008 kl 18.00 Fylgia Ungdomslokal, Hulta Askolan-Pukkilan rhy 13.2.2008 klo 18.30 Pukkilan OP:n kerhohuone Vihdin ja Karkkilan rhy 14.2.2008 klo 18.00 Vihdin seurakuntakeskus Pernaja-Loviisan rhy 14.2.2008 kl 18.00 Byahemmet, Byahemsvägen 16, Gammelby Myrskylä-Artjärven rhy 18.2.2008 klo 19.00 Artjärven kunnan valtuustosali / Artsjö kommuns fullmäktigesal, Pajatie 1, Artjärvi Ruotsinpyhtään rhy 18.2.2008 klo 18.00 Ruotsinpyhtään kunnantoimisto, Pitäjäntie 7 A, Ruotsinpyhtää Espoo-Kauniaisten rhy 19.2.2008 klo 18.00 Omnia Ammattiopisto, Leppävaaran toimipiste, Upseerinkatu 11, Espoo Sipoon rhy 19.2.2008 kl 18.00 Gesterby branddepå / Gesterbyn VPK-talo, Gesterbyvägen 83 Lapinjärven rhy 20.2.2008 kl 18.30 Nordea, Lappträsk / Nordea, Lapinjärvi Liljendalin rhy 20.2.2008 kl 18.00 Liljendalgården Hyvinkään rhy 21.2.2008 klo 18.00 Maapirtti, Palkkisillantie 28, Hyvinkää Orimattilan rhy 21.2.2008 klo 18.00 Helinäntupa, Kuismapolku 2, Orimattila Nurmijärven rhy 25.2.2008 klo 18.00 Keski-Uudenmaan Osuuspankin kokoushuone, Keskustie 6, Nurmijärvi Karjaan rhy 25.2.2008 kl 19.00 Lärkkulla kursgård, Lärkkullavägen 22, Karis Pohjan rhy 25.2.2008 kl 18.00 Fiskars Wärdshus Inkoo-Snappertunan rhy 26.2.2008 kl 18.00 Fagerviks Uf-lokal / Fagervikin nuorisoseuratalo, Fagervik, Ingå Kirkkonummen rhy 26.2.2008 kl 18.00 Kirkkonummen VPK /Kyrkslätt FBK, Överby Helsingin rhy 28.2.2008 klo 18.00 Metsästäjätoimisto, Sompiontie 1, Helsinki Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan puoli tuntia ennen kokouksen alkua. okouksen TILAA LUETTAVAA Pelit: Riistaeläimiä ­ muistipeli 10 e _____ kpl Riistavisa 32 e _____ kpl Suomen riistaeläimet ­ pelikortit 5 e _____ kpl Ranta ja vesilintuja ­ pelikortit 5 e _____ kpl Suomen kalat ­ pelikortit 5 e _____ kpl Pihapiirin lintuja - pelikortit 5 e _____ kpl Pihapiirin kasveja ­ pelikortit 5 e _____ kpl Pihapiirin pikkueläimiä ­ pelikortit 5 e _____ kpl 1,50 _____ kpl 1,50 _____ kpl 26 e 26 e 26 e 26 e 17 e 25 e 28 e 10 e 5e 6e 30 e 5e 7e _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl Varsinais-Suomi mi Turun seudun rhy 6.2.2008 klo 19.00 Liedon Riistamaja, Lieto Laitilan seudun rhy 7.2.2008 klo 19.00 Laitilan metsästysseuran Kusnin maja, Laitila Someron rhy 7.2.2008 klo 19.00 Kaupunginhotelli Hämeenportti, Sepäntie 2, Somero Kalannin seudun rhy 11.2.2008 klo 19.00 Kalannin Erämiesten maja, Kalanti Kiskon piirin rhy 11.2.2008 klo 18.30 Suomusjärven paloasema, Suomusjärvi Maskun seudun rhy 12.2.2008 klo 18.30 Vahdon Metsämiesten maja, Metsästysmajantie 25, Vahto Paimionlahden rhy 12.2.2008 klo 19.00 Paimion Neste Motorest, kokoustila, Ajurintie 1, Paimio Perniönseudun rhy 13.2.2008 klo 18.30 Perniön Osuuspankki, Perniö Pöytyän seudun rhy 13.2.2008 klo 19.00 Haukkavuoren Hiihtomaja, Pöytyä Loimaan seudun rhy 14.2.2008 klo 19.00 Loimaan Seurahuone, Loimaa Marttilan seudun rhy 14.2.2008 klo 19.00 Marttilan Osuuspankki, Marttila, Kokoustila Alastaron rhy 25.2.2008 klo 18.00 Alastaron metsästysmaja, Alastaro Mynämäen alueen rhy 25.2.2008 klo 18.30 Mynämäen OP, kerhohuone, Mynämäki Kemiönsaaren rhy 26.2.2008 kl 19.00 Helenas Hörnan, Dragsfjärd Rymättylän-Merimaskun rhy 26.2.2008 klo 18.30 Leipomo-Kahvila Tuulisuomu, Rymättylä Salon seudun rhy 27.2.2008 klo 18.00 Keskustan koulu, Kavilankatu 2, Salo Turunmaan saariston rhy 27.2.2008 kl 18.30 Korpo Kommunalgården, Korpo Paraisten rhy 28.2.2008 kl 19.00 Finlands fiskeri- o. miljöinstitut / Kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Fiskeriskolvägen 72, Kirjala Vakka-Suomen rhy 28.2.2008 klo 18.00 Kelokallio, Lokalahti Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Pöytyän seudun rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua. Julisteet: Riistalinnut Riistanisäkkäät DVD: Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsähaukut Tavoitteena talviriekot Hirvieläimet liikenteessä Metsäkauris Tuo hiisi hirviäsi Pyy pivossa Lumijälkiopas Pieni maastokirja ­ jäljet Metsästäjän opas Villiä elämää Jäniksen selässä Oppaat ja Kirjat: Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi Tilaukset postitetaan postiennakolla, 3,55 postiennakkomaksu + postimaksu painon mukaan. Tilaukset postitse: Metsästäjän keskusjärjestö; Varasto, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi Puhelin: 09 - 2727 8120 Tilaukset netin kautta: www.riista.fi ___________________________________________________________________ Nimi ___________________________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________________________ Postinumero Postitoimipaikka ___________________________________________________________________ Puhelinnumero Metsästäjä 1 / 2008 65
• Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Metsästäjämäärä jatkaa kasvuaan! I Vuonna 2007 riistanhoitomaksun suoritti 308 216 henkilöä. Vuoteen 2006 verrattuna riistanhoitomaksun suorittaneiden määrä nousi 4 111 henkilöllä (1,4 %). Metsästäjämäärä riistanhoitopiireittäin ilmenee oheisesta taulukosta. Piiri Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruotsink. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä 2006 2007 muutos muutos % 11 315 11 381 66 0,6 16 659 16 877 218 1,3 16 638 16 744 106 0,6 17 965 18 327 362 2,0 16 233 16 405 172 1,1 34 940 35 433 493 1,4 41 550 42 372 822 2,0 22 937 23 505 568 2,5 11 747 11 915 168 1,4 19 688 19 769 81 0,4 27 512 27 747 235 0,9 9 426 9 663 237 2,5 15 155 15 259 104 0,7 28 690 29 377 687 2,4 -1,5 13 650 13 442 -208 304 105 308 216 4 111 1,4 PALVELUKSEEN HAETAAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINNANOHJAAJAA Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason yksikkö, jonka lakisääteisiä tehtäviä ovat mm. metsästäjätutkintojen ja ampumakokeiden järjestäminen sekä metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen. Toiminnanohjaaja johtaa hallituksen alaisena yhdistyksen toimintaa. Tehtävä on osa-aikainen. Karttulan riistanhoitoyhdistys Lisätietoja tehtävästä: puheenjohtaja Juhani Sepponen Taipaleentie 510 71480 Kurkimäki puh. 0500-579 751 Suonenjoen riistanhoitoyhdistys Lisätietoja tehtävästä: puheenjohtaja Tuula Rossi Lekkerniementie 120 77600 Suonenjoki puh. 0500-177 113 Olavi Joensuusta Eräneuvos Tasavallan Presidentti myönsi 30.marraskuuta 2007 Eräneuvoksen arvonimen MKJ:n entiselle pitkäaikaiselle hallituksen jäsenelle ja Oulun riistanhoitopiirin puheenjohtajalle Metsähallituksen erätalouspäällikkö Olavi Joensuulle. I Erätalouspäällikkö, filosofian maisteri Olavi Joensuu on toiminut Metsähallituksessa eräasioihin liittyvissä tehtävissä yli 30 vuoden ajan. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä luonnonvarojen monikäytössä erityisesti valtion mailla ja myös kansainvälisesti. Joensuu on ollut edelläkävijä muun muassa metsäkanalinnut huomioivassa metsien käsittelyn kehittämisessä sekä riista- ja kalavarojen kestävän käytön suunnittelussa. Samalla hän on korostanut perinteisen suomalaisen eräkulttuurin vaalimista. Nykyisessä erätalouspäällikön virassaan Olavi Joensuu vastaa Metsähallituksen metsästys- ja kalastusasioista sekä erävalvonnasta ja maastoliikenteestä. Olavi Joensuu on kehittänyt pitkäjänteisesti riistan- ja kalastonhoidon yhteistyötä sekä koti- että ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hän on pitkäaikainen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen jäsen, Oulun riistanhoitopiirin puheenjohtaja sekä osallistunut jo vuosia Kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston (International Council for Game and Wildlife Conservation) toimintaan ollen tällä hetkellä kestävän käytön komissiossa varapresidenttinä. Suomen valtio ja suomalainen eräkulttuuri ovat saaneet hänen vankan asiantuntemuksensa ja monipuolisten suhteidensa ansiosta runsaasti myönteistä näkyvyyttä. Toimitus onnittelee pitkäaikaista yhteistyökumppania! Riistamestarin erikoisammattitutkinto I Tutkinnon suorittaminen aloitetaan perinteisellä ohjaus- ja lähtötasotestausjaksolla, joka perehdyttää suorittajat kaikkiin tutkinto-osioiden vaatimuksiin. Ohjaus- ja lähtötasotestausjakso järjestetään HAMK Evolla toukokuussa 2008. Jakson lopussa on tutkintoa jäsentävä näyttökoe, joka on samalla ensimmäinen tutkinto-osio. Tarkemmat ajankohtatiedot ilmoitetaan Metsästäjän numerossa 2/2008 sekä sivuillamme www.riista.fi Jaksolle haetaan kirjallisesti MKJ Laitalan toimintakeskuksesta tilattavalla tai MKJ:n internetsivuilta www.riista. fi (Palvelut a Koulutus a Riistamestaritutkinto a Lomakkeet) saatavalla hakulomakkeella. Hakemuksen tulee liittää mukaan tarvittavat liitteet. Hakuaika päättyy 11.4.2008. Myöhästyneitä tai puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Myös tutkintoon valmentavien oppilaitosten kautta jaksolle hakevien opiskelijoiden on toimitettava hakukaavake pyydettyine liitteineen määräaikaan mennessä MKJ Laitialan toimintakeskukseen. Opetushallituksen myyntipalvelusta (09­7747 7450) tai www.oph.fi voitte tilata materiaalin "Näyttötutkintojen perusteet / riistamestarin erikoisammattitutkinto" hintaan 6.50 euroa. Riistamestaritutkinnon tehtäväkokonaisuudet ja arviointiperusteet löytyvät MKJ:n kotisivuilta (osoite alla) tai mikäli teillä ei ole käytössänne internetyhteyttä niin voitte tilata kyseisen materiaalin MKJ Laitialan toimintakeskuksesta (10 eur + postiennakkokulut). Lisätietoa riistamestaritutkinnon suorittamisesta sekä ohjaus- ja lähtötasotestausjaksosta Metsästäjä- lehden numerossa 2/2008 ja kotisivuiltamme www.riista.fi (Palvelut a Koulutus a Riistamestaritutkinto). MKJ Laitialan toimintakeskus vastaa tutkintoon liittyviin kysymyksiin. MKJ Laitialan toimintakeskus Metsästäjäntie 39 16790 Manskivi Puh (03) 882 570 Fax (03) 882 5711 S-posti mkj.laitiala@riista.fi Osoitteenmuutoksia I Parkanon-Karvian riistanhoitoyhdistys: toiminnanohjaaja ja rahastonhoitaja Kimmo Vesanto, Alaskyläntie 99/40, 39780 Alaskylä, puh. (03) 448 3668/k, (044) 786 5521, (03) 448 3668/t, kimmo.vesanto@parkano.fi I Iin seudun rhy: uusi toiminnanohjaaja Seppo Miettunen, Pokholmintie 30, 95100 KUIVANIEMI, puh. 0400-936 333, e-mail: ii@riista.fi Pentti Lähteenoja MMM:n kalaja riistaosaston johtoon I Pentti Lähteenoja (s. 1963 Pöytyällä) valmistui metsänhoitajaksi Helsingin yliopistosta vuonna 1986 sekä oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1996. Oikeustieteen tohtorin tutkinnon hän suoritti vuonna 2001 Turun yliopistossa. Hän työskenteli Lounais-Suomen metsäkeskuksessa piirimetsänhoitajana ja viranomaispäällikkönä vuosina 1988 -1996, jonka jälkeen hän siirtyi maa- ja metsätalousministeriöön. Hän on työskennellyt metsäosaston apulaisosastopäällikkönä vuodesta 2001. Lisäksi hän on toiminut hallituksen puheenjohtajana Metsähallituksessa vuodesta 2005. 66 Metsästäjä 1 / 2008
• Muista ilmoittaa metsäkaurissaaliisi! Ilmoituslomake löytyy MKJ:n nettisivulta www.riista.fi SUOMEN METSÄSTYSMUSEON NÄYTTELYT 2008 1.2. - 9.3.2008 ASEKERÄILYN MAAILMA Riihimäen Asehistoriallinen seura Kara Arms ry. 13.3. - 27.4.2008 KUVANVEISTOA KARJALASTA Mikko Koppalin veistoksia 8.5. - 5.10.2008 ILVEKSEN JÄLJILLÄ 8.5. - 31.8.2008 ILVES-veistoksia Museon edustalla Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän näyttely liittyen Ilveksen jäljillä -näyttelyyn 2.6. - 31.8.2008 ELÄINVEISTOKSIA PUISTOSSA Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulun 25-vuotisjuhlanäyttely 24.8. - 30.9.2008 VUODEN LUONTOKUVAT 2007 9.10. - 31.12.2008 GALÁPAGOSSAARTEN LUONTOA Esa Mälkösen luontokuvia TAPAHTUMAT VUONNA 2008 10.2. klo 12-16 Talvikki *08. Koko perheen talviretkeilytapahtuma 20.3. - 23.3. Metsästysmuseon pääsiäinen 12. - 18.5. Valtakunnallinen museoviikko 18.5. Kansainvälinen museopäivä 17.8. klo 10-15 Ase ja Kirja -tapahtuma 7.9. Riihimäki-Sunnuntai eli RiiSu 11.9. Riihimäki-päivä 17.10. Oravan päivä. Metsästysmuseon vuosipäivä 29.11. Joulumyyjäiset Avoinna touko-elokuu joka päivä 10-18 syys-huhtikuu ti­pe 10-16, la-su 11-17, ma suljettu. Tammikuu suljettu Pääsyliput Aikuiset 5 e, lapset 7-16 v. 2,5 e, lapset alle 7 v. 0 e Perhelippu 10 e , opisk., varusm., tyött., eläkel.,ryhmät (väh. 20 hlö) 3,5 e, koululuokat/hlö 2,5 e Opastus 35 e (etukäteisvaraus) Etelä-Savo Koulutusta pyyntilupien sekä poikkeuslupien hakijoille I Etelä-Savon riistanhoitopiiri järjestää helmikuun aikana koulutusta pyyntilupien sekä poikkeuslupien hakumenettelyyn. Tilaisuuksissa käydään läpi perusteita ja edellytyksiä riistaeläimiin sekä vahinkoa aiheuttaviin eläimiin kohdistuvien lupahakemusten tekemiseen. Koulutukset on tarkoitettu ensisijaisesti hirvieläinten sekä suurpetojen pyyntilupien hakijoille. Tilaisuudessa käydään lisäksi läpi vahinkoa aiheuttavien lintujen ja nisäkkäiden poikkeuslupa-asiat. Avoimet koulutustilaisuudet järjestetään riistanhoitoyhdistysten vuosikokousten yhteydessä siten, että koulutukset alkavat ilmoitetuissa kokouspaikoissa kello 17.30 ja kestävät noin tunnin. Ilmoitukset riistanhoitoyhdistysten vuosikokouksista löydät toisaalta tästä Metsästäjä ­ lehdestä. Lisätiedot: Veli-Matti Pekkarinen, riistanhoidonneuvoja puh. 0400 257 407 tai Petri Vartiainen, riistapäällikkö puh. 0500 257 407 sähköpostitse: etunimi.sukunimi@riista.fi. Pohjois-Savo Eräaiheinen videoesitys ennen riistanhoitoyhdistyksen kokousta I Valtakirjojen tarkastamisen aikana on eräaiheinen videoesitys Kruunupäiden jäljillä. Elokuva on Videosaran tuotantoa. Ruotsinkielinen Pohjanmaa I "Svenska Österbottens säljägare r.f" pitää vuosikokouksensa sunnuntaina 2.3.2008 klo 18.00 Hotelli Silveriassa Vaasassa. Kokouksessa käsitellään sääntömäräiset ja ajankohtaiset asiat. SUOMEN METSÄSTYSMUSEO TEHTAANKATU 23 A, 11910 RIIHIMÄKI (019) 722 294 www.metsastysmuseo.fi, info@metsastysmuseo.fi Muutokset mahdollisia Ampuma-asedirektiivin muutos ei estä 15-18-vuotiaiden nuorten omaa aseenkäyttöä I EU:n ampuma-asedirektiivin muutos ei näyttäisi estävän 15-18-vuotiaiden nuorten itsenäistä ampuma-aseen käyttöä metsästyksessä tai ammunnassa. Direktiivin muutoksen yhteydessä kaavailtiin säännöstä, joka olisi edellyttänyt alle 18 -vuotiaiden olevan aina valvottuina heidän käyttäessään ampuma-asetta. Tämä olisi ollut suuri ja erittäin paljon vaikeuksia aiheuttava muutos Suomelle. Muun muassa eräiden suomalaisten parlamentaarikkojen ansiokas työ esti kuitenkin etenkin meillä Suomessa suurta huolestumista aiheuttaneen säännöksen toteutumisen. Muutetun direktiivin kyseisen kohdan sanamuoto kuuluukin tällä hetkellä: I "Rajoittamatta 3 artiklan soveltamista jäsenvaltiot voivat sallia tuliaseiden hankinnan ja hallussapidon ainoastaan henkilöille, joilla on siihen pätevä syy ja: jotka ovat täyttäneet 18 vuotta, paitsi jos hankinta (ei ostaminen) ja hallussapito liittyy metsästyksen ja urheiluammunnan harjoittamiseen, edellyttäen että alle 18-vuotiaat harjoittavat ammuntaa vanhempiensa luvalla tai vanhempiensa tai sellaisen aikuisen ohjauksen alaisina, jolla on voimassa oleva aseenkantolupa tai metsästyslupa, tai valtuutetuissa harjoituskeskuksissa tai muutoin hyväksytyissä keskuksissa;" Asedirektiivin muutoksen edellyttämät muutokset tehdään aikanaan kansalliseen ampuma-aselainsäädäntömme. Direktiivi ei edellytä nuorten osalta ikärajamuutoksia lainsäädäntöön, mistä on luonnollisestikin pidettävä huolta kun lainsäädännön muutos on ajankohtainen. Ampuma-aselainsäädännön valmistelu tehdään sisäasiainministeriössä. Metsästäjä 1 / 2008 67
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet: Vaihde 09-272 7810, telefax 09-272 78130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Jyri Rauhala, Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, 0400-225 745, telefax 03-644 6522. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, telefax 015-452 831. Rp Petri Vartiainen puh. 0500-257 407, Rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Jukka Keränen, Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 08-713 480, 0400-137 028, telefax 08-712 397. Rh-neuvoja Markus Pekkinen, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Jukka Purhonen, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 747 9630, 0400-242 727, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Erkki Kiukas, Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, 0400-258 479, telefax 05-344 0998. Rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Teuvo Eskola, Vanamokatu 3 D, PL 8050, 96101 Rovaniemi, G toiminnanjohtaja, Raimo Vajavaara, puh. 09-2727 8111. G talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Jari Pigg, puh. 09-2727 8112, 0400-463 942, Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771, Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-557 3827. G viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, G varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-911 3832. Osoitteenmuutokset: 0303 9777 puh. 016-379 0081, 0400-864 329 (tsto), 0400-392 667, telefax 016-379 0085. Rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-379 0086 Oulu: Keijo Kapiainen, Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, 0500-387 705, telefax 08-533 3555. Rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Jarkko Nurmi, Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, 0400-180 084, telefax 06-421 7225. Rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Jani Körhämö, Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, telefax 03-3140 9450, 0400-231 452. Rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-135 9690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, telefax 013-285 263. Rp Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189. Rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, telefax 017-282 3005. Rp Jouni Tanskanen, puh. 017-265 3830, 0500-376 800. Rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 017-265 3820, 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Mathias Lindström, Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-356 0352, 050-349 0175, telefax 06-356 0360, Rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-356 0351, 050-511 7279. Satakunta: Mauri Krusberg, Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, 0500-638 062, telefax 02-531 9001. Rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Reijo Orava, Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, 0500-420 810, telefax 09-387 2878. Rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-366 1114 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Heikki Uotila, Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-477 9610, 0400-530 548, telefax 02-477 9615. Rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-477 9620, 0400-909 565. Metsähallitus Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, telefax 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-1605 3373, 040-735 3173. Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040-752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020 564 6609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-537 0993, jukka.bisi@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020 344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020 57 511, telefax 020 575 1201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020 575 1500, telefax 020 575 1509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020 575 1400, telefax 020 575 1409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 020 57 511, telefax 020 575 1429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020 575 1870, telefax 020 575 1879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020 575 1896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020 575 1550, telefax 020 575 1559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020 575 1680, telefax 020 575 1689. MKJ kansainvälistä edunvalvontaa 68 Metsästäjä 1 / 2008
• Kaupankäyntiä Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien, painetussa lehdessä rivimäärä voi vaihdella painoteknisistä syistä johtuen. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2008 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 2/2008 ilmestyy 20.03.2008. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 14.2.2008. Itälaikan pent. Takuu.040-564 9740 www.suojarannankennel.com Itäsiperianlaikan pentuja syntyneet 16.10.2007 6urosta 2narttua 0400-578 061 Itäsiperianlaikan pentuja synt. viikolla 51. Puh. 040-821 6137 Töysä. 3 v sp n MVA Fin 1045/04, metsästykseen ja jalostukseen s. 05.01.2004. puh. 0400-163 173. Kettu- ja jänismiehet! 8.8.07 syntyneitä todella upeita suomenajokoiran narttu- ja urospentuja kovista käyttökoirista. Vahvistava vierassiitos. Huippusuvut. Läh. puh. 03-452 4140 Ikaalinen. S.ajokoira uros.S.7.8.06.Jänistä ajava.H.800e. Puh. 045-111 8266 Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia puh. 050-548 5403, kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Venäjänajokoiran kovasukuisia pentuja isä K & MVA synt. 1.11.07. Puh. 0400-274 744 Labradorinnoutajan metsästyslinjaisia pentuja. I. KV, nome mets. 07. E. käyt. metsästykseen. Luovutus vko 6. A. Thitz Leppävirta 0400-683 640. Beaglenpentuja, isä käyttövalio ja emä Puolan tuonti puh.041-503 4646, 050-585 5665 Beaglen pentuja puh.0400-815 834 Siuntio Beagle-pennut, reippaat vekkulit metsästäjille. Puh. 019-677 1041, 0400-607 415. KVA Eräkaveri Saikka 3-maaott. 07, neljäs yli 90 pisteellä. Patterdalenterrierin urospentuja metsästäjille luolapyyntiin. Puh.040-730 5241 Sk.kettuterrierin luovutusikäisiä pentuja metsästäjille.Puh.050-363 7652 Sileäk.kettuterrierin pentuja. Vanhempien omat- ja sukulaisnäytöt koe- ja metsästyskäytössä vakuuttavat. Isä Saksantuonti. Puh. 050-360 0615. Pentuja palkituista käyttövanhemmista. Puh. 0400-542 472. www.gordoninsetteri.fi Englanninsetterin pentuja käyttölinjoista. E. Ruotsin tuonti NUO1, AVO1 i.Tanskan tuonti, mm. VOI1, sert. puh.050-302 4744 KK.mäyräkoiran pentuja ajavalinjaisista palk. vanh. Puh. 040-913 8660 KK.mäyräkoiran narttu pentu ikä 4½ kk. Ajavista palkituista vanhemmista. Puh. 050-410 9251. Kk. saksanseisojan luovutusikäisiä pentuja korkeatasoisista metsästyslinjoista. Puh. 0400-632 583. Kk. saksanseisojan pentuja isä: J-01, FIN MVA,FIN KVA, PM-05, SM-07 hopeaa. Emä: Kans. MVA,Balticv-05, FIN, N, RUS, EST, LTV, LTU, BLR MVA synt. 14.12.07. Puh. 040-766 6533. Lk saksanseisojan pentuja, puh. 040-820 5769 Amerikankettukoiran pentuja synt. 23.12.07. Sk kettuterrieri Fin KVA puh. 040-912 2369. Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja puhtaist Engl. metsästyslinjoista. Metsästyskokeissa hyvin palk. vanhemmat. Tuomo Kotasaari 0400-287 465. 27 v. Rehtiä asekauppaa! Mossber 12/76 synt. 360 e,12/ 89 synt. 430 e. Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin, Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-koiratutkat Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi, 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518. Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Aseita,aseita,aseita,aseita,aseita Esillä mm. kaikki Sakon ja Tikan metsästyskiväärit. Pienoiskivääreitä; esim. Sako,Cz, Toz, Ruger, Remington,Marlin. Myymme suosituimmat kiikarit kivääreihin. Boar-patruunoiden maahantuonti, tukku-ja jälleenmyynti. Kaikille myymillemme tuotteille olemme asettaneet metsästäjäystävälliset hinnat. Kysy tarjouksia ja tervetuloa käymään! Kala-Oskarin Teerikirnu, Pulkkila. Se eräliikkeen näköinen. Puh. 08-812 1080/ 040-558 2016. www. teerikinu.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Myydään drillinki: luotipiiput 5.7 x 43 Sauer & Sohn Haulipiiput 12 x 70, avotähtäin herkkyysliipasin. Tiedustelut: puh. 09-588 2175. Harv. Sako 6.3x52r+tarv. Puh. 0400-688 351 Baikal, 1-piipp., lähes käyttämätön, keräilyase, n:o 24400, hinta 217,00 e. Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v. Sako, Tikka kiväärit. Benelli, Beretta, Finn Classic ja Lincoln haulikot. Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike, Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi. Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Jout-seno puh. 0500 497 981 www.it-asepaja.com. Järjestöt ja Yhdistykset Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" , joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 03-633 6150, jäsenrek. ja rahastonhoitaja, puh. 040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Saara Heikkinen 044-526 5647 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 02-826 0491. Karjalankarhukoira: Jorma Tahkola 014-485 429, Jukka Puominen 0400-178 417. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Antti Aarnio, 050-338 9437. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internet-sivut: http://www.spj.fi Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112, lk-saksanseisoja, 044-272 6622, bretoni, 0400-437 941, pk-saksanseisoja, 040-835 1289, münsterinseisojat, 040-539 1310, lk-unkarin vizsla, 040-722 1030, spinone, 040-517 8213, korthalsingriffoni, 0400-872 991, bracco italiano, 0400-205 933, kk-unkarin vizsla, 045-110 6729, weimarinseisoja, 040-503 4971, bourbonnais'n seisoja, 040-750 2298, stabyhoun, 040-578 3130. www.saksanseisojakerho.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: Risto Lehmunen 014-372 1626, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Pekka Soini 0400-688 616, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, (15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. Puh. 050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 016-659 131. Linnut, nisäkkäät, trofeet Tapio Kontula puh. 040-729 3683. Jouko Launonen, Siilinjärvi / Espoo Puh. 0400-170 601. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345.markku.natri@taxidermy.inet.fi Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Ari Santala, Merikarvia puh. 0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Timo Terviö, Espoo, Pääkaupunkiseutu, Puh: 050-571 6310 Kalat, linnut, nisäkkäät, hirven ja peuranpäät. Lintujen ja eläinten täytöt Reijo Tyni Puh. 040-737 5724 Kuusamo, 0400-887 590 varanumero. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 0400-199 477. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Myydään Verkkoja. Minkki-, koira-, lammas-, poro-strutsi, sika- ym. Puh. 09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu vahvasta sinkitystä verkosta. Minkille / näädälle 72 x 18 x 15 cm 24 e/kpl. Molemmista päistä pyytävä 105 x 18 x 15 cm 36 e/kpl. Supille ja ketulle 120 x 35 x 38 cm 55 e/kpl. Opetusvideo loukkupyyntiin 60 min 25 e/kpl + pk.. V. Syynimaa, 62310 Voltti. Puh: 06-484 9116, 040-700 7528, 06-484 5221. Sako 75 Stainless 1090,Marlin 925+kiikari+äänenv. 290,Baikal IJ-27 ejektoreilla 435,Norinco TT Olympia 169,Ruger MKIII 512 390,Leupold 2-7x33+läpät 249,Swarowski 1,5-6x42 990,Aimpoint 7000L 245,Ahti Huvila Oy, puh 06-528 1203, 63800 Soini, www.ahtihuvila.fi Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Harmaa norjanhirvikoirauros s.2.2.04,hirveä haukkuva p.0400-274 744 Metsästäjä 1 / 2008 69
• Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. SAK-äänenvaimentajat hirvikiväärille 120.00 Lintukiväärille(5.7/222 rem)SAK-vaim. 75.00 Pienoiskiv./-pistooleille SAK-vaim. 37.00 Kivääreille SAK-MILrs-ampumatuki 120.00 Asetarvikkeita kotisivuilla, japanilaiset ja keskiaikaiset miekat. Puh. 08-311 3133. 040-508 5833, www.ouluntyostokeskus.com Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 50 e, 4 aseelle 55 e, 5 aseelle 60 e, 6 aseelle 65 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Valio koiravarusteet, kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat ym. alan tuotteet. Puh. 0400-176 596. Luolatutkat,www.deben.com, Terrier Finder mallit Mark3 (170 e) ja pitkä kantama eli long range (230 e), sis kaikki kulut. Toimitus heti. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet, Akut, antennit, monofonit, autolaturit Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit Lafayette PMR-puhelimet, vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus: Posti/MH Agripalvelu Ky, Joutsa Puh. 014-881 095, 0400-642 215 www.agripalvelu.fi. (netti-kauppa 24 h /vrk) VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet, RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400-203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön puh. 015-361 955, 0500-652 241 myös iltaisin ja viikonloppuisin. www.kaislaleikkurit.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää aikaa vievät irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukon-valmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813,puh.06-729 0431. Pienpetopyydykset; ketun jalkanaru/varavaijeri, raudat minkki/näätä, jousia. http://www. kesavaylan.net/ Taisto Hietala, puh. 0400-181 498. Ketunjalkanaru, rakennettu vahvaseinäseen, valkeaan nailonputkeen. Kestävä, helppo ja turvallinen asentaa. Puh. 044-523 0554. Ketunjalkanarut T:mi Kari Antikainen puh. 0400-713 859. MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Metsästäjät! Viime vuoden varaston loppuunmyynti, Ale - 35 - 55 %! www.eratomppa.fi Jousimiehet!! Merrysportin uusi nettikauppa on avattu. Tule tutustumaan uudistettuihin palveluihimme! www.merrysport.fi Kanadalaista mallia, nahasta punottuja lumikenkiä. Puh. 050-447 9368. Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net. Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Metsästäjille leikkuulaudat, pienpetopyydykset, ampumataulut, riistapeltosiemenet ja metsästysvarusteet. Edulliset ja nopeat toimitukset. www.erakontti.fi puh.019-716 670 Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh.044-368 1441. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Myydään kokonaisen istuvan ilveksen sekä kauriin ja villisian päätrofeet. Puh. Andres 046-811 4054 Myydään sarvitrofeetaustalevyjä Hirvi 15e Peura 12e Kauris 10e, puh. 050-561 6493. Metsästys- kalastusporukat! Sallan Saijassa Tenniöjoen läh. myydään talo + ulkorak. Puh. 040-512 4782, 0500-536 113. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lidholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 020-830 0030. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 nervk. 1, hki. Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikka, 3 kaadon paketti 1685e Kanada, mustakarhu-paketti 2000e www.jahtimatkat.net puh.0400-220 557 Etelä-Afrikka, Namibia, Zimbabwe ja Mosambik. Laadukkaat metsästyssafarit, alk. 1490 e! www.brhunting.fi puh. 040-417 8807 Lähde yksilöllisille ja tasokkaille jahtimatkoillemme riistarikkaille alueille Viroon, Namibiaan tai Etelä Afrikkaan. Tiedustelut e-mail: scanhunting@co.inet.fi tai puh 040-561 1000. Laadukkaita metsästysmatkoja jo vuodesta 1993. Scanhunting Oy Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd., sorsa-ja kyyhkyjahteja, kysy myös majoitus-ja ruokapalv. Auvo Kokkala puh.040-841 0999/Ulla puh.050-588 9593. Metsästys-, kalastus-ja muut eräretket Karjala, Kainuu, Venäjä, Ruotsi, Lappi Karhu, villisika, linnut (latva), majava yms www.kauniskarjala.com puh.040-772 0092 Lohjalla fasaanijahdit ­ koirank. S-sauna majoitus. www.elamystila.net puh. 040-558 1422. Fasaanin metsästystä Kärkölässä Fasaanin metsästystä ryhmille Fasaaneja koirien koulutukseen Mökki mukavuuksin 160 m2 Majoitus-,ruokailu-yms. palvelut Joonas Olkkonen puh. 040-508 9702, 03-785 2672, joonas.olkkonen@phnet.fi Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 a 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirvensarvia R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050-554 6852. Ostamme hirven- ja peurannahkoja ja noudamme nahat sopimuksen mukaan. Muokkaamme myös meille lähetetyt nahat nappanahaksi tai vaihdamme ne valmiiseen nappanahkaan. Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy, Kokkola. Puh. 06-831 3543. Konttoriajan jälkeen 040-516 7815 tai 0400-763 542. Ostetaan raakoja villi turkisnahkoja Pentti Hirvonen, Möykkylahdentie 9, 83700 Polvijärvi, puh. 0500-328 875. Ostetaan Finn Classikiin hirvipiiput. Iisalmi puh 050-593 2194. Riista, mm hirven, peuran, jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä, myös kuivattuna. Deliresta Oy / Autiosaari 050-522 5973. Videosaran uusia Metsästyselokuvia Vuokralle tarjotaan Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Puh. 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm WWW.ULVOVASUSI.FI Majoitusta Ilomantsissa. 4-8 hlön huoneistoja mukavuuksilla + sauna, kota, kylmiöt, koiratarha jne. Keskellä VP 7652 (39 000 ha) ja VP 7638:n vieressä (60 000ha) varaukset puh. 0400-240 072 Salla Naruskajärvi juuri valmistunut luxusmökki kaikilla herkuilla 8 hlöä. Puh. 045-137 590. Erämökki+savusauna, MH:n maiden keskellä, Varkaudessa. Puh.050-559 8145. Mökki mukav. Pyhältä parill. viik. la-la (joulu) 350 e. Puh. 0400-215 188. Pallaksella 5 heng. lomamökkejä puiston kupeessa, tunturimaisema, hyvin hoidetut ladut ja pilkkipaikat lähellä. Vapaana kevät viikkoja. Ei lemmikkieläimiä, tied. puh. 016-642 175. Hanhia mereltä on komea elokuva merihanhien pyynnistä sekä luodolla että ruokailupelloilla. Kesto1 tunti. Näädänpyytäjät on tarina kahden näädänmetsästäjän ja pystykorvan jahdeista Kuhmonsaloilla, 45 min., hinnat 26 eur. Runsaasti myös muita, todella suosittuja eräelokuvia suomalaisesta metsästyksestä, esim. Lumisten kairojen metsohaukut, Eränkäyntiä karhusaloilla, Tavoitteena talviriekot, Linnustajan eräsyksy ym. Lisätietoja sivuilla www.videosara.fi Tilaa omasi sähköpostilla os. arttu@videosara.fi tai soita/tekstitä numeroon 0400-229739 Tuottaja: Videosara/Arttu Kotisara, Viitasaari. Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja; Lammas, nauta, hirvi, kettu yms. Nahkajalostamo M. Salonen Ky, 51900 Juva. puh. 015-651 113. WWW.TALJATUKKU.FI Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. T:mi Aseola. Kaikki asealan arviointi-, muutos-, sinistys- ja korjaustyöt. Iisalmi, puh. 0400-674 668. JP ­ Gunsmith Asesepänliike Pohjoiskymenlaaksossa. Puh. 0400-920 870, 08.00-17.00. www.jp-gunsmith.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjaus- ja muutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Muut RAHAA RAHAA !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Ampumaratojen maaperätutkimukset ja saneeraukset yli kymmenen vuoden kokemuksella ympäri Suomea. www.PTI-Soil.fi puh 010-632 140 gsm 0400-315 511 PTI-Soil Oy Metsästyskoiran omistajat! Koirahieronta Jyvässeudulla kotikäynnein urh. koirahieroja Anu Kalla puh. 040-416 8181. 70 Metsästäjä 1 / 2008
• Metsästäjä ­lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. G Metsästäjä- tai Jägaren ­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren samoin kuin metsästyskortti toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä ­lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 (Paikallisverkkomaksu) Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, Metsästysvisa Netissä Tutustu uuteen Metsästysvisaan Internet-osoitteessa www.riista.fi. Yhteistyössä Älypää Oy:n kanssa toteutettu edutainment -tyyppinen Nettivisa mittaa tietojasi perin koukuttavalla tavalla. Visailu löytyy myös huippusuositulta www.alypaa.com ­ sivustolta, jolla käy viikoittain yli 100 000 kävijää. Valtakirja Minä ______________________________________________________________________________________________ valtuutan _________________________________________________________________________________________________edustamaan _________________________________________________________________________riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa ____________ /__________2008 paikka ____________________________________ aika_____________________________________________________________ allekirjoitus ___________________________________________ metsästyskortin numero _________________________________ HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopion maksetusta metsästyskortista). Metsästäjä 1 / 2008 71
• Metsästäjänumero, laskutettavan nimi, osoite ja osoitetoimipaikka VALTAKIRJA Suoraveloitus Laskuttaja Yhteyshenkilö METSÄSTÄJÄIN KESKUSJÄRJESTÖ METSÄSTÄJÄREKISTERI 030 39 777 Palvelutunnus Laskun aihe 002017244* Riistanhoitomaksu Yksilöintitieto=Metsästäjänumero Valtuutan laskuttajan veloittamaan riistanhoitomaksun alla mainitulta tililtäni. Hyväksyn pankkini suoraveloitusehdot ja sitoudun noudattamaan niitä. Valtuuttajan pankki Tilinumero Valtuuttajan puhelinnumero päivisin ­ Paikka ja päivämäärä Valtuuttajan allekirjoitus ja nimen selvennys Valtakirja toimitetaan omaan pankkiin! Siirrä riistanhoitomaksusi suoraveloitukseen ­ saat tyylikkään muovitetun metsästyskortin! Vuoden aikana on riistanhoitomaksunsa suoraveloituksen piiriin siirtäneiden metsästäjien määrä noussut 93 200 metsästäjään. Kun siirrät riistanhoitomaksusi suoraveloituksena maksettavaksi, ei Sinun enää tarvitse huolehtia metsästyskorttisi vanhenemisesta. Pankkisi veloittaa riistanhoitomaksun tililtäsi automaattisesti ja maksettu tyylikäs muovitettu metsästyskortti postitetaan Sinulle kotiin Metsästäjä-lehden nelosnumeron lisäkannessa. Näin säästät sekä aikaa, vaivaa että tilillepanomaksun verran rahaa. Suoraveloituksen voit tehdä täyttämällä oheisen valtakirjan ja toimittamalla sen oman pankkisi konttoriin tai tekemällä suoraveloitussopimuksen nettipankissa. * Palvelutunnus ohjaa maksun keräilytilille. Nordea pankin asiakkaat käyttävät riistanhoitomaksun keräilytiliä, Nordea 166030-107212, Osuuspankkien asiakkaat tiliä 500001-2378442 ja Sampo pankin asiakkaat tiliä 800013-35350. Metsästysk ortti Jaktkort Hunting C ard Jagdschein 1.8.2008 31.7.2009 FI N SUORAVELOITUSVALTUUTUKSEN YLEISET EHDOT 1) Maksaja valtuuttaa laskuttajan veloittamaan laskuttajan hänelle osoittamat laskut eräpäivinä suoraan valtuutuksessa mainitulta maksajan pankkitililtä. 2) Pankki ilmoittaa laskuttajalle suoraveloituksen suorittamiseksi tarpeelliset maksajan pankkiyhteystiedot sekä muut valtuutuksessa mainitut tiedot. Tiedot välitetään laskuttajalle laskuttajan pankin kautta. Suoraveloitusmenettely tulee käyttöön laskuttajan ilmoitettua siitä maksajalle. 3) Suoraveloituksesta ilmoitetaan vuosittain etukäteen Metsästäjä-lehden numerossa 3. 4) Mikäli maksajalla on huomautettavaa ennakkoilmoituksen suhteen, hänen tulee ottaa yhteyttä laskuttajaan. Laskuttaja vastaa siitä, että ennakkoilmoitus on yhtäpitävä pankkiin toimitetun suoraveloituksen kanssa. Maksaja voi kieltää pankkia veloittamasta yksittäistä maksusuoritusta tai muuttaa yksittäisen suoraveloitustapahtuman euromäärää pankin aukioloaikana ennen eräpäivää. 5) Pankki ei toimita tositetta veloituksesta. Veloitus käy ilmi tiliotteelta tai muulta tapahtumaerittelyltä. Metsästäjäin Keskusjärjestö toimittaa maksajalle veloituksen jälkeen metsästyskortin. 6) Maksaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tilillä on viimeistään veloituspäivää edeltävänä pankkipäivänä maksuihin tarvittavat varat. Pankki sitoutuu suorittamaan maksut laskuttavan yrityksen määrittelemänä eräpäivänä vain, jos tilillä on tarvittavat varat. Jos maksajan tilillä ei ole eräpäivänä laskun maksamiseen tarvittavia varoja, pankilla on oikeus veloittaa maksu kolmen pankkipäivän kuluessa eräpäivän jälkeen edellyttäen, että tilillä on tuolloin maksuun tarvittavat varat. Jos maksajan tilillä ei ole eräpäivänä maksun suorittamiseen tarvittavia varoja, pankilla on oikeus ilmoittaa laskuttajalle, ettei veloitusta ole voitu suorittaa katteenpuuttumisen vuoksi. 7) Pankilla on oikeus muuttaa palveluhinnastoa. Pankki ilmoittaa palveluhinnaston muutoksen toimipaikassaan. 8) Maksajalla on oikeus irtisanoa tämä valtuutus viiden pankkipäivän kuluttua päättymään ilmoittamalla siitä kirjallisesti pankille. Pankilla on oikeus irtisanoa tämä valtuutus kuukauden kuluttua päättymään ilmoittamalla siitä kirjallisesti maksajalle. 9) Pankki ei vastaa vahingosta, joka aiheutuu ylivoimaisesta esteestä tai vastaavasta syystä aiheutuvasta pankin toiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. Tällainen vastuusta vapauttava este voi olla esimerkiksi: · viranomaisen toimenpide, · sota tai sen uhka, kapina tai mellakka · pankista riippumaton häiriö postinkulussa, automaattisessa tietojenkäsittelyssä, tiedonsiirrossa, muussa sähköviestinnässä tai sähkön saannissa, · tulipalon tai muun turman aiheuttama keskeytys tai viivästys sopijapuolen toiminnassa tai · työtaistelutoimi kuten lakko, sulku, boikotti tai saarto, vaikkei se pankkia koskisikaan. Jos pankilla on ylivoimainen este, joka estää suoraveloituksen toimittamisen, maksaja ei myöskään ole vastuussa laskuttajalle tästä aiheutuvista vahingoista.