Julkaisija:
1 / 2012
s. 54
Hae poikkeuslupa rauhoittamattomien lintujen pyyntiin nyt!
Viekas kuin kettu vai viekkaampi kuin kettu?
s. 22
Riistalaskennat esittelyssä: Peltokolmiot s. 16
Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi kokoukseen s. 56
Aseen vuosihuolto s. 40
Pääkirjoitus
Riistanhoitoyhdistysten toimivuus tärkeämpää kuin niiden koko
Riistahallintolain mukaan Suomen riistakeskuksen on vahvistettava riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueiden rajat vuoden 2013 loppuun mennessä. Lain pääsääntö on, että rajojen tulisi noudattaa kuntarajoja. Yhdistykset muodostuisivat siis yhdestä tai useammasta kunnasta. Erityisistä syistä rajat voivat kuitenkin poiketa kunnallisesta jaotuksesta, kunhan rajat vain noudattavat maarekisterikylien rajoja. Riistahallintolaki lähtee vapaaehtoisuudesta. Riistanhoitoyhdistykset itse päättävät toiminta-alueidensa muutoksista, yhdistymisestään ja jakautumisestaan sekä tekevät Suomen riistakeskukselle esitykset toimintarajojansa vahvistamisesta. Lain tarkoittamana erityisenä syynä kuntarajoista poikkeamiseen voidaan nyt pitää kuntarakenteen voimakasta muutostilaa ja siihen sisältyvää epävarmuutta. Kuntarakenteen kehittämisasia näyttää olevan kovasti levällään tasavallan hallituksessa. Pyritäänkö kepein ja porkkanoin 60 vai 100 kuntaan vai tyydytäänkö vapaaehtoiseen, kuntien omatoimisesti hoitamaan kehitykseen. Kuntien rajat tulevat lähivuosina joka tapauksessa olemaan jatkuvassa muutoksessa. Onko tuo uusi kuntajako sitten tarkoituksenmukainen riistatalouden kannalta? Se jää nähtäväksi. Riistanhoitoyhdistysten toiminta perustuu metsästäjien omatoimisuuteen ja vapaaehtoistyöhön. Pienten yhdistysten hallinto ja toiminnanohjaus hoidetaan pitkälti talkootyönä. Yhdistymisillä tavoitellut hyödyt saattavatkin muuttua kustannuslisiksi, kun kasvavien yhdistysten toiminnanohjaukseen tarvitaan yhä päätoimisempaa työpanosta. Eduskunta on riistahallintolain käsittelyn yhteydessä edellyttänyt, että yhä suurempi osuus riistanhoitomaksun kertymästä siirtyy yhdistysten toiminnan tueksi. Riistakeskus on ottanut tämän huomioon keskipitkän aikavälin talouden kehittämissuunnitelmissa. Kun riistakeskuksen toimintaedellytykset on samanaikaisesti turvattava, yhdistysten talouden merkittävä kohentaminen voi tapahtua vain riistanhoitomaksua korottamalla. Muutoksen toteutumisnopeus ja sen konkreettinen vaikutus yhdistysten talouteen riippuu eduskunnasta. Se päättää riistanhoitomaksusta vuosittain valtion budjetin osana. Vaikka riistanhoitomaksu onkin korvamerkitty veroluontoinen maksu, ei senkään korottamisessa voida ottaa tiikerinloikkia, ja pienetkin korotukset on perusteltava hyvin. Riistanhoitoyhdistysten on syytä ottaa yhdistysten rajakysymykset tulevien kokoustensa työlistalle. Ajolähtötilanteessa ei kuitenkaan olla, koska laissa on tuo erityisistä syistä johtuva poikkeamismahdollisuus. Yhdistysten rajakysymyksiä on nyt pohdittava ensisijaisesti yhdistysten toiminnan kehittämisen ja talouden kannalta. Kasvavien yhdistysten toiminnanohjaus vaatinee todennäköisesti taloudellisia lisäresursseja. Parantavatko yhdistymiset toimintaa? Saadaanko niitä fuusiolla? Voitaisiinko yhdistysten toimintaa kehittää muilla yhteistoimintamuodoilla? Riistakeskus tulee vahvistamaan rajat yhdistysten tarkoituksenmukaiseksi harkitsemalla ja esittämällä tavalla. Prosessi pidetään joustavana. Rajoja voidaan muuttaa tarvittaessa siinä tahdissa, kun yhdistysten yhteistoiminnan kehittäminen sitä edellyttää. Näin saadaan aikaa harkitulle toiminnan kehittämiselle. Yhdistysten toivotaan käynnistävän hankkeita ja kokeiluja niistä tavoista, joilla riistanhoitoyhdistysten toimintaa voidaan oikeasti kehittää ja tehostaa. Kun kuntarakenne alkaa vähitellen selvitä ja yhdistysten talouden kehittäminen alkaa konkretisoitua, on edellytykset tehdä pysyvämpiä ratkaisuja yhdistyskentän rakenteesta.
Reijo Orava johtaja Suomen riistakeskus
PS!
Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatio on käynnistynyt kuluvan vuoden alussa. Riistanhoitoyhdistysten tukeminen on keskeinen osa riistakeskuksen palveluprosessia. Siihen on mitoitettu käytettäväksi noin 8 henkilötyövuoden työpanos. Tämä on noin 12 prosenttia riistakeskuksen käytössä olevista henkilöresursseista. Prosessin palveluista voit lukea lisää lehden sivulta 4.
34
Raaskisiko tuon ampua?
Metsäkanalinnustajien ajatuksia lintukantojen vaihdellessa
2 l Metsästäjä l 1 l 2012
50
Ekin kanssa erällä: Pitoa
Tässä numerossa 1 2012
2 Pääkirjoitus:
Riistanhoitoyhdistysten toimivuus tärkeämpää kuin niiden koko
4 Riistanhoitoyhdistysten tukeminen on riistakeskuksen tärkeä tehtävä 5 Riistanhoitoyhdistysten kehittämisideoita etsitään 8 Uutismakasiini ja Riistavisa 10 Puheenjohtajalta:
Uudistunut riistahallinto kohti toiminnan vakiinnuttamista
12 Montaa mieltä hirvestä 15 Ministeriön kuulumisia:
Riistakonsernin tietohallintostrategia valmis Peltokolmioita laskemaan! Teema ja muunnelmia
16 Talvisen luonnon riistaseurannat: 20 Tutkimustiedon jäljillä: 22 Viekas kuin kettu vai viekkaampi kuin kettu? 33 Eräaatoksia valtionmailta: 34 Raaskisiko tuon ampua? 38 Minun mielestäni:
Sosiaalista kestävyyttä mitoittamassa Metsäkanalinnustajien ajatuksia lintukantojen vaihdellessa Tunteella ja vähän järjelläkin
40 Aseen vuosihuolto 42 "Metsä-Kala" 100 vuotta, osa 2 46 Metsästävät naiset kiinnostivat toimittajia 47 Metsästäjien lobbarit 49 Merkillisiä tapahtumia: 50 Ekin kanssa erällä:
Pitoa Visentit, kettuateriat ja kallis teeri
52 Myytkö riistanlihaa?
Muista huomioida lainsäädäntö
54 Riistakeskus tiedottaa 55 Metsästyksen suurlähettiläänä maailmalla:
Riistaeläinten manipulointi ja ohjailu eettisten kysymysten äärellä
56 Kutsu riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen
46
Metsästävät naiset kiinnostivat toimittajia
60 Kaupantekoa 62 Niksinurkka: 63 Osoitteita
Suojaa nuolukivesi nyt!
Metsästäjä l 1 l 2012 l 3
Jari Pigg, apulaisjohtaja, Suomen riistakeskus
Riistanhoitoyhdistysten tukeminen on riistakeskuksen tärkeä tehtävä
Suomen riistakeskuksen tuottaminen palveluiden keskeinen osaprosessi on riistanhoitoyhdistysten tukeminen. Jatkossa merkittävä osa riistakeskuksen toimihenkilöiden työpanoksesta suunnataan riistanhoitoyhdistyksiin toiminnanohjaajien työn helpottamiseen ja kehittämiseen sekä toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Myös taloudellista tukea on luvassa aikaisempaa enemmän, sillä riistanhoitoyhdistysten käytettävissä olevia riistanhoitomaksuvaroja on tarkoitus lisätä vuosittain noin 7-8 prosenttia.
l Suomen riistakeskuksen Palvelut
ydinprosessi käynnistyy tämän vuoden alkupuolella. Palveluiden osaprosesseja ovat metsästäjäpalvelut, uuden metsästäjän palvelut, asiakaspalvelut ja riistanhoitoyhdistysten tuki. Tässä jutussa näistä esitellään viimeiseksi mainittua. Riistanhoitoyhdistysten tuki osaprosessin rooleihin, kuten muihinkin riistakeskuksen rooleihin, on henkilöstö voinut ilmoittautua vuoden vaihteen molemmin puolin ja nimittämiset tehdään myöhemmin tammi-helmikuussa. Osaprosessitiimit aloittavat työnsä heti kun tiiminvetäjät ovat saaneet joukot komentoihinsa. tukihenkilöiksi. Vuosittaiset alueittaiset toiminnanohjaajapäivät tai toiminnanohjaaja/puheenjohtajapäivät säilyvät vähintäänkin totuttuun tapaan järjestettyinä. Kaiken kaikkiaan rhy-tukeen on kaavailtu jatkossa noin kahdeksanyhdeksän henkilötyövuotta riistakeskuksen toimihenkilöiden työpanosta. Valtakunnallisia riistanhoitoyhdistysten tukitehtäviä hoitavat rhy-koordinoija, joka on osaprosessin omistaja, rhy-koulutussuunnittelija ja suurriistavirka-apu (SRVA) vastaava samoin kuin riistakeskuksen sisäisiin palveluihin sijoittuva rhy-talousvastaava. Nämä valtakunnalliset tehtävät ovat ennen muuta koordinointi- ja kehittämistehtäviä, joita "Rhy team" hoitaa asiakkaiden eli riistanhoitoyhdistysten toiveiden ja tarpeiden mukaan. nia hyviä ehdotuksia. Ja varmasti niitä tulee jatkossakin. Tulevaisuudessa on hyvin todennäköistä että esimerkiksi riistanhoitoyhdistysten taloushallinto, eli monen toiminnanohjaajan mainitsemat "liput ja laput", hoidetaan keskitetysti riistakeskuksen aluetoimistoissa tilitoimistotyyppisesti. Itse asiassa riistakeskuksen taloushallinnon järjestelmissä on jo valmistauduttu tähän. Tarkoituksena on luonnollisesti vapauttaa toiminnanohjaajaa paperihommista hänelle paremmin sopiviin varsinaisiin rhy-tehtäviin, kuten esimerkiksi koulutusten järjestämiseen ja riistalaskentojen tukemiseen. Mainittakoon vielä, että riistanhoitoyhdistyksillä on monia julkisia hallintotehtäviä, joiden ohjaus, valvonta ja koordinointi kuuluvat luonnollisesti riistakeskuksen julkisiin hallintotehtäviin ja JHT-päällikön alaisuuteen. Viime vuoden aikana toteutettiin muun muassa mittava jht-koulutus, jossa koulutettiin ja edelleen nimitettiin kaikki
Riistanhoitoyhdistysten aluekokoukset 15 kpl Riistanhoitoyhdistykset (298) S U O M E N R I I S TA K E S K U S ALUETOIMISTOT julkiset hallintotehtävät
OSALLISTAVAT TOIMINTATAVAT
alueelliset riistaneuvostot 15 kpl S I D O S R Y H M ÄT valtakunnallinen riistaneuvosto kestävä riistatalous
S
4 l Metsästäjä l 1 l 2012
J O H TA M I N E N J A T U K I PA LV E L U T R I I S TA K E S K U K S E N H A L L I T U S MINISTERIÖ
Tukea ja apuja edelleenkin aluetoimistoista
Riistakeskuksen aluetoimistojen tutuilla toimihenkilöillä on merkittävä tehtävä edelleenkin toiminta-alueiden riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukena. Aluetoimistoista löytyy jatkossa nimetyt henkilöt riistanhoitoyhdistysten taloushallinnon tukihenkilöiksi sekä metsästys- ja riistatalousasioiden
Toiminnanohjaajille helpotusta
Toiminnanohjaajien työn kehittämiseksi on yhdistyksistä jo esitettykin mo-
palvelut
Klaus Ekman, viestintäpäällikkö, Suomen riistakeskus
metsästäjätutkinnon vastaanottajat, ampumakokeiden valvojat, metsästyksenvalvojat ja riistavahinkotarkastuksiin osallistuvat rhy-toimihenkilöt. Toiminnanohjaajien palkkioiden määrittämiseksi on tulevaisuutta varten tarkoitus myös laatia yhtenäiset suositukset. Nykyisellään palkkiot ovat olleet työn "isänmaallisuus" huomioon ottaen yleensä varsin nimellisiä ja vaihtelu on ollut huomattavan suurta. Suurin osa toiminnanohjaajista hoitaa haasteellista tehtäväänsä metsästäjäkentän ja valtiovallan välissä käytännössä talkooperiaatteella saaden työstään lähinnä nimellisen korvauksen. Ajatuksena on mahdollistaa jatkossa toiminnanohjaajan työn puolipäiväistyminen tai jopa kokopäivätoiminen toiminnanohjaus, kunhan taloudelliset realiteetit sen mahdollistavat.
Riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueet pohdintaan vuosikokouksissa
Viime keväänä voimaan tulleen riistahallintolain mukaan riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alue on yhden tai useamman kunnan alue. Tästä voidaan kuitenkin poiketa erityisestä syystä, jos se on maantieteellisesti tai paikkakunnan olojen vuoksi tarkoituksenmukaista. Riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueen on jatkossa oltava yhtenäinen ja sen perustuttava kiinteistörekisterilain mukaiseen kyläjaotukseen. Suomen riistakeskuksen julkiseksi hallintotehtäväksi on säädetty riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueiden vahvistaminen riistahallintolain mukaisiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Siihen saakka yhdistykset jatkavat toimintaansa entisillä alueillaan. Toiminta-alueiden vahvistaminen tehdään asianomaisen riistanhoitoyhdistyksen tai -yhdistysten esityksestä. Minkäänlaisiin pakkoyhdistymisiin ei siis lainsäädäntökään velvoita, eikä sellainen olisi tarkoituksenmukaistakaan. Monissa riistanhoitoyhdistyksissä on pohdittu mahdollisia yhdistymisiä ja erilaisia yhteistoimintamuotoja naapuriyhdistysten kanssa. Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisestä ja jakautumisesta on säädetty riistahallintolain 12 §:ssä. Sen mukaan yhdistykset,
jotka haluavat yhdistyä, tekevät asiasta yhteisen esityksen riistakeskukselle ja esityksen tekemisestä on päätettävä riistanhoitoyhdistysten kokouksissa. Kuntaliitoksia on tapahtunut viime vuosina ja niitä tullee tapahtumaan tulevaisuudessakin. Näyttää vahvasti siltä, että valtiovaltakaan ei kuitenkaan vielä oikein tiedä, minkälaisiin kuntarajoihin ollaan pyrkimässä. Siten on hyvin vaikeaa yrittää ennakoida riistanhoitoyhdistyksissä kyseisiä kuntarajoja. Aikataulullisesti näyttäisi pikemminkin olevan niin, että kuntarajojen määrittäminen voitaisiin tehdä riistanhoitoyhdistysten rajojen perusteella. On kuitenkin tärkeää, että rajakysymystäkin pohditaan riistanhoitoyhdistyksissä jo tämän vuoden vuosikokouksissa helmikuussa ja että yhdistysten hallitukset esittelevät jo mahdollisesti tekemiään kaavailuja ja suunnitelmia toiminnan kehittämisestä.
Yhteistä toiminnanohjausta?
Toiminnallisuus on keskeistä pohdittaessa riistanhoitoyhdistysten rajoja. Se on tärkeämpää kuin rajat. Kustannustehokkuuden kannalta talkooperiaatteella hyvin toimivat pienemmät yhdistykset voivat olla jopa tehokkaampia kuin iso yhdistys, jossa maksetaan palkkoja ja korvauksia joka liikahduksesta. Iso ei välttämättä ole kaunis eikä tehokaskaan. Joka tapauksessa kannattaa miettiä, mitkä ratkaisut parhaiten turvaavat riistanhoitoyhdistyksen toimintamahdollisuudet tulevaisuudessa ja takaavat toimivan yhteistyön paikallisten sidostahojen kanssa. Muutamissa yhdistyksissä on ollut vaikeuksia saada toiminnanohjaajaa yhdistykselle ja silloin ryhdytty pohtimaan mahdollisuutta yhteiseen toiminnanohjaukseen, jossa yksi toiminnanohjaaja voisi hoitaa useamman yhdistyksen toiminnanohjaajan tehtävät. Tällöin hänelle voitaisiin maksaa tehtävien hoidosta parempaa korvausta ja vastineeksi saataisiin esimerkiksi puolipäivätoimista, aikaisempaa ammattimaisempaa, toiminnanohjausta. Hyviä suunnitelmia on jo tehty ja toivottavasti niitä päästään toteuttamaan ja hankkimaan kokemuksia erilaisista toimintamalleista. l
R
l Riistanhoitoyhdistykset ovat
suomalaisen riistahallinnon tukipilari, joiden tekemän vapaaehtoistyön varaan perustuu riistataloutemme eli metsästyksemme hyvinvointi. Riistanhoitoyhdistyksille on sälytetty tänä päivänä niin paljon tehtäviä, että toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen on selkeä tilaus ja tarve. Taloudellisten voimavarojen nopea lisääminen ei ole mahdollista eikä siten ratkaisu resurssien lisäämistarpeiden kanssa painiskelevien riistanhoitoyhdistysten auttamiseksi.
Riistanhoitoyhdistysten kehittämisideoita etsitään
suunnitteluun ja päätöksentekoon kun asia nousee seuraavan kerran esille, Heikki Kosonen taustoittaa hanketta. Uuden riistahallintolain mukaan Suomen riistakeskus vahvistaa riistanhoitoyhdistysten rajat vuoden 2013 loppuun mennessä. Riistanhoitoyhdistykset määrittelevät siihen mennessä itse omat tavoitteensa ja mitään pelättyjä "pakkoliitoksia" ei ole tulossa. Mutta varmasti on paikallisen metsästyksen ja riistatalouden etu, jos toimintaa voidaan kehittää ja tehostaa jopa ammattimaistaa. Paljon painetta kertyy siis toiminnanohjaajiin ja -ohjaukseen.
Pilottihankkeita tarvitaan
Monilla alueilla onkin aloitettu erilaisia hankkeita ja pilottiprojekteja riistanhoitoyhdistysten toiminnan kehittämiseksi. Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Kosonen ja toiminnanohjaaja Esa Hinkkanen ovat yhdessä Etelä-Savon muiden itäisten riistanhoitoyhdistysten kanssa pilotoineet erilaisia yhteistoimintamalleja. Alueellamme oli parissa yhdistyksessä tarve toiminnanohjaajan löytämiseksi ja siihen saumaan kehiteltiin hanke, jossa pilotoitiin isomman alueen yhteistä toiminnanohjaajaa, joka olisi päätoiminen. Asiaa sitten valmisteltiin ja kutsuttiin yhdistykset koolle. Yhdistykset kartoittivat tilanteensa, tulevaisuutensa ja halunsa lähteä viemään asiaa eteenpäin. Lopputuloksena ei hankkeen taakse saatu kuitenkaan riittävää massaa eikä näin ollen löytynyt kantavaa rahoituspohjaa pitemmällä tähtäimellä. Se oli kuitenkin hyvää, että jokainen vakavasti asiaa pohti ja mietti tulevaisuuttaan, mikä antoi varmasti valmiuksia tulevaisuudessa
Lista on pitkä
Savonlinnan rhy:n Heikki Kosonen intoutuu luettelemaan pitkän listan toimia, joita voitaisiin tehostaa ja helpottaa toiminnanohjausta ja yhdistysten välistä yhteistoimintaa lisäämällä ja koordinoimalla: RKTL:n riistalaskentojen
organisointi ja toteutus tehostuu. Nuorisokoulutusta voidaan lisätä kouluissa. Metsästäjätutkintoja ja ampumakokeita voidaan järjestää ympäri vuoden. Sähköistä viestintää välittyy riistanhoitoyhdistyksiin merkittävästi ja tiedon omaksuminen ja kentälle välittäminen ei enää onnistu iltatöinä. Riistavahinkoarvioinnit tehdään yleensä normaalina työaikana, jolloin rhy:n edustajan mukaan saanti on pystyttävä turvaamaan.
Metsästäjä l 1 l 2012 l 5
SRVA-toiminta helpottuu, kun
hallinnolliset rajat eivät rajoita toimintaa. Metsästyksen valvontaan saadaan ryhtiä ja se muuttuisi "ammattimaisemmaksi". Mediayhteistyötä pystytään lisäämään. Sidosryhmäyhteistyötä pystytään lisäämään. Julkiset hallintotehtävät, lausunnot ja muu palvelu saadaan hoidettua.
rokratia jäisi pois yhdistyksestä. Sama koskee koko yhdistysten taloushallintoa, jonka siirtämistä riistakeskuksen aluetoimistoille tulisi pohtia vakavasti, kun riistakeskus saa toimintansa uomiinsa ja varmasti resursseja sielläkin vapautuu, Kosonen jatkaa.
tään kehittämishankkeessa tulisi kiinnittää huomiota: Pitäydytään hankkeessa vain
toiminnanohjauksen organisoinnissa.
Huolehditaan palvelutarjonnasta
Muutosvastarinta on luonnollinen reaktio
Monet asiat aiheuttavat "pelkoja" ja vastustusta riistanhoitoyhdistysten yhdistymisiä ja suurempia riistanhoitoyhdistyksiä kohtaan. Muutosvastarinta on aivan luonnollinen asia. Riistanhoitoyhdistyksissä on monennäköisiä epäilyjä ja pelkoja suuryhdistyksiä kohtaan, joista tärkeimpiä ovat pelko päätäntävallan menettämisestä ja lupa-asioiden etääntymisestä ja paikallistarpeen katoamisesta. Myös oman ampumaradan menettämistä pelätään, Kosonen linjaa. Riistanhoitoyhdistysten nykyinen rahoitusmalli ei Kososen mukaan myöskään anna edellytyksiä yhdistymisille. Tällä hetkellä yhdistyminen vähentäisi rahoitusta. Kososen mukaan myös pelko hallituspaikkojen vähene-
Heikki Kososen ja Esa Hinkkasen lista on pitkä, mutta osoittaa myös riistanhoitoyhdistysten työtehtävien laajan kirjon. Tähän päälle kun lisätään normaalin toimintabyrokratian pyörittäminen, on Kososen mukaan helppo ymmärtää, miksi toiminnanohjaajia on vaikea saada yhdistyksiin töihin, kun palkkaa ei voida maksaa, vaan kaikki oletetaan tehtävän talkoilla.
Vaihtoehtona yhteistoiminta
Omien yhdistysten säilyminen ja yhteinen toiminnan ohjaus on yksi mahdollisuus. Se kuitenkin teettää työtä hallinnossa ja toiminnanohjaajan kan-
ja siihen liittyvien resurssien hallinnoinnista (metsästyskorttiasiat, ampumakokeet ja niihin liittyvät todistukset, ampuma-aselupiin liittyvät todistukset, erilaiset lomakepalvelut, pyyntilupiin liittyvät asiat, laki yms. neuvonta jne). Huolehditaan riistakantoihin liittyvän tiedon hankinnasta ja sen organisoinnista (pyyntilupiin liittyvissä asioissa yhdistyksen merkitys pienenee riistakantojen hoitosuunnitelmien yleistyessä lähes jokaista lajia koskeviksi ja kannanhoitoalueiden eriytyessä hallinnollisista rajoista). Julkishallintoon liittyvät palvelut organisoidaan niin, että käytänteet ovat yhtenäiset koko valtakunnassa.
Jos yhdistytään, mitä sitten?
Jo edellä mainitut huolet riistanhoitoyhdistysten yhdistymisen suhteen voidaan Kososen mukaan ratkaista monilla eri tavoin, mutta EteläSavossa on keskustelu pyörinyt ns. "riista-alue" mallin ympärillä, jossa uusi yhdistynyt riistanhoitoyhdistys jaettaisiin 68 riista-alueeseen. Riista-alue voi olla vanhan riistanhoitoyhdistyksen alue tai muodostelma useamman yhdistyksen alueista, jos se maantieteellisesti on tarkoituksenmukaista. Riista-alueen tulee perustua ennen kaikkea riistan elinalueisiin ja luontaiseen liikkuvuuteen. Riista-alueet laatisivat toimintasuunnitelman, joka pitää sisällään em. elementit. Alueilta valittaisiin ehdokkaat riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäseneksi. Yhdistyksen hallitus sitten laatisi alueiden toimintasuunnitelmien pohjalta yhteisen toimintasuunnitelman ja päättäisi niihin liittyvien resurssien kohdentamisesta. Tärkeintä on säilyttää mahdollisuus omalla toiminnalla turvata itselleen tärkeiden palveluiden olemassaolo, joka vahvistaa yhteisöä ja motivaatiota toimia sen hyväksi, Kosonen korostaa. l
nalta voi aiheuttaa paineita kun "työnantajia" on monta, Kosonen pohtii yhteisen toiminnanohjaajan toimintaedellytyksiä. Mikäli päästäisiin päätoimiseen toiminnanohjaukseen, niin mielestäni selkeintä olisi, että toiminnanohjaaja on riistakeskuksen palkkalistoilla, jolloin kaikki turha työnantajaan liittyvä by6 l Metsästäjä l 1 l 2012
misestä eli paikallisuuden vähenemisestä on todellinen samoin kuin pelko toiminnanohjauksen etääntymisestä kentästä.
Huomio toiminnanohjauksen organisointiin
Heikki Kosonen luettelee nopeasti olennaisimmat asiat, joihin hänen mieles-
Laatutuotteet edullisimpaan hintaan suoraan Retkitukusta
uutuus! Jokaisen pilkkijän unelma!
PilKKitUtKA
testiMeNestYJÄN uutuusmalli!
Pointer Control 12 Mpx SteAltH riistakamera
HUIPPU-UUTUUS! laite toimii täysin näkymättömästi pimeässä tehokkaiden 940nm infrapunaledien ansiosta. tarkka kuva jopa 20 metrin päästä. Kuvat selattavissa kätevältä lCD- värinäytöltä. Myös videokuva. takuu 12kk. roiSKeVeSitiiViS.
in VA
*** / kk tai alk. 9 129 yymälähinta m
79
netti-/puh. tila
nettiHintA
ät näkymättöm unaledit! infrap
*
HUIPPU-UUTUUS! Pilkkiminen ei ole koskaan ollut näin helppoa! löydä kalaparvet ja maksimoi kalasaalis Pointer Fishfinderpilkkitutkalla. tiputa kelluva anturi pilkkiavantoon ja laite kertoo saman tien onko reiällä kalaa vai ei. Saat lisäksi tietoa kalan koosta, liikkeestä ja veden syvyydestä. laitteella voi myös mitata jään paksuuden. takuu 12kk.
etU 50 ajille
Valvontakyltti ja 2kpl ikkunatarroja
HUOMIO!
alle 100:lle nopeimm! päälle kaupan
Seinäteline
in VA
129
netti-/puh.
nettiHintA
*
Copyright Suomen Retkitukku Oy 2011
+
(arvo 15,-)
*** / kk tai alk. 9 229 yymälähinta m
AlUeellA tAllentAVA KAMerAVAlVontA!
etU 100lle aji
tila
(arvo 19,-)
tAllennA PArHAAt ottiPAiKAt!
kestosuosikit nettohintaan!
*
Pointer Control PC2501 riistakamerasetti
nettiHintA Huippulaadukas riistakamera monipuoliseen käyttöön. Kamera aktivoituu alle sekunnissa ja laadukas kuvakenno in takaa aina tarkan lopputuloksen. VA *** Pitkä toiminta-aika tekee laitteen / kk tai alk. 9 218 käytöstä huoletonta. Toimii myös ta myymälähin pimeässä. Myös videokuva. Takuu etU 69 12kk. ajille
30 kpl:n ä! GArMin 62s käsi-GPS er
Pilkkimiehen suosikkivalinta! Garmin 62s on VAin huippuominaisuuksilla varustettu käsi-GPS maastoon ja vesille. Merkitse parhaat ottipaikat laitteen muistiin ja osaat aina takaisin. Laitteella voit myös jakaa reittipisteitä langattomasti kaverisi kanssa.Takuu 24kk.
299
netti-/puh. tila
nettiHintA
/ kk tai alk. 18 ta 419 myymälähin
***
etU 120 le ajil
i 2 KPl Sett á 79,-
149
netti-/puh. tila
*
in hinta! Suomen halv
Meiltä myös GArMin AStro 320 koira-GPS VAin 599,-
ROISKEVESITIIVIS
2 kpl kimppatilaukset samaan osoitteeseen yhdellä toimituskululla!
SUoMi 4 -asekaappi
Suomen aselain vaatimukset täyttävä asekaappi, jossa tilaa reilusti 3-4 aseelle. Mahdollisuus myös kahden pitkän aseen säilytykseen. Ylähyllyllä säilytystilaa patruunoiden ja muiden tarvikkeiden säilytykseen. Pehmustettu pohja ja asetuki suojaavat aseita kolhuilta. Murtovarma 3-pistelukitus Euro lock-lukolla sekä 2 avainta. Mahdollisuus pultata seinään. in VA Paino: tyhjänä n. 28 kg Mitat: K 1450 x L 300 x S 300 mm Väri: valkoinen KAtSo SUoMi 6 -asekaappi netistä!
MUrtAUtUMAttoMUUStAKUU
Pointer Control 12 Mpx GSM riistakamera
n Kuvat suoraa n! puhelimee
10
vuotta
nettiHintA GSM- kamera takaa huikeat 12 megapikselin kuvat. Saat kuvat langattomasti suoraan sähköpostiisi tai puhelimeesi. Voit seurata reaaliaikaisesti mitä in *** VA kameran ympärillä tapahtuu. Toimii / kk tai alk. 11 hyvin myös pimeässä. Myös videokuva. ta 349 myymälähin Takuu 12kk. 150
199
netti-/puh.
*
ROISKEVESITIIVIS
50 kpl:n erä!
etU
tilaajille
119
netti-/puh. tila
MUrtAUtUMAttoMUUStAKUU
nettiHintA
**
Pointer Control 4x50S yökiikari
*** / kk tai alk. 9 169 ta myymälähin
etU 50 ajille
nettiHintA HUiPPU-UUtUUS! Kompaktin kokoinen mutta tehokas yökiikari, jossa tarkka optiikka. Keskitetty infrapunatehostin takaa hyvän näkyvyyden myös äärimmäisen pimeissä olosuhteissa.Takuu VAin *** / kk 12kk. tai alk. 11 ta 339
199
myymälähin
netti-/puh. tila
*
etU 140 le ajil
SUoMi 8 -asekaappi
Suomen aselain vaatimukset täyttävä asekaappi 7-8 aseelle. Runsaasti tilaa myös pitkien aseiden tai pistoolien säilytykseen. Tilavat ovilokerot tavaran säilytykseen. Pehmustettu pohja ja asetuki suojaavat aseita kolhuilta. Vahva kampalukitus Euro Lock-lukolla sekä 2 avainta. Murtovarma saranarakenne ja panssariovi. Mahdollisuus pultata VAin seinään. Paino: tyhjänä n. 60 kg Mitat: K 1490 x L 545 x S 350 mm
10
vuotta
HUiPPUlAADUKAS WoUXUn VHF-PUHelin
239
netti-/puh. tila
nettiHintA
47cm arssiantenni m
Erinomainen kuuluvuus 5-7 km. Pitkä akunkesto, takuu 12kk. Valmiiksi ohjelmoidut 26 kanavaa (ficora) ja FM-radio. Sisältää radion marssiantennin 47 cm, verkkovirta/ tup. syt. laturin, kuulokein mikrofonin ja rannehihnan. VA
129
netti-/puh.
nettiHintA
*
**
Kysy edullisia porukkatarjouksia! 200:lle noPeiMMAlle!
*** / kk tai alk. 9 199 ta myymälähin
etU 70 ajille
tila
*** / kk tai alk. 12 ta 339 myymälähin
etU 100 le ajil
KAIKISTA YLI 200 EURON TILAUKSISTA KAUPAN PÄÄLLE LADATTAVA FOXTAIL X-150 CREE LED VALAISIN (ArVo 49,-) sis. verkkovirta- ja tupakansytytinvirtajohdon
(tarjous ei koske Garmin- tai asekaappitilauksia)
tilAUKSet www.retkitukku.fi tai PUHeliMitSe p. 040 828 1000 klo 9-17
*) Hintoihin lisätään toimituskulut 7,90 . **) Hintoihin lisätään toimituskulut 49,90 , hinta sisältää toimituksen kotipihaan. ***) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 :n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86%. Tarkat ehdot näet tilauksen yhteydessä verkkokaupastamme.
RETKITUKKU.fi
Nettohintaan suoraan tehtaalta
Uutismakasiini
Metsälainsäädännön uudistamistyö jatkuu
n Maa- ja metsätalousministeriö asetti metsälainsäädännön uudistamista valmistelevan jatkotyöryhmän marraskuussa. Lainsäädäntöä selkeyttämällä ja neuvontaa kehittämällä pyritään antamaan metsänomistajille todellinen valinnanmahdollisuus metsänkäsittelymenetelmistä päätettäessä. Tavoitteena on myös motivoida heitä hoitamaan aktiivisesti metsiään ja sitä kautta lisätä puuntarjontaa. Metsälainsäädäntöön tehtävien muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2013. Laajapohjaisen työryhmän työ on käynnistynyt vauhdikkaasti ja muutostarpeista on keskusteltu hyvässä hengessä. Työryhmä antaa 30.6.2012 mennessä esityksensä metsälakiin ja sen nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen tehtävistä muutoksista, joiden perusteella valmistellaan tarvittavat hallituksen esitykset. Metsälainsäädäntöön tehtävien muutosten valmistelussa otetaan huomioon pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman tavoitteet, metsänomistajien erilaiset tavoitteet ja arvot sekä Kansallinen metsäohjelma 2015:n linjaukset metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä. Lakiuudistuksessa on tarkoitus vähentää yksityiskohtaista metsien käsittelyä koskevaa säätelyä, mutta säilyttää kestävän metsänhoidon päälinjaukset eli uudistamisvelvoite ja kasvava tuottotavoite. Työryhmä valmistelee muutoksia esimerkiksi kasvatushakkuiden toteuttamistapoihin, jotta esimerkiksi eri-ikäisrakenteisen metsän edellytyksiä vaihtoehtoisena metsänkäsittelymenetelmänä voidaan parantaa. Kasvatushakkuiden osalta lakirajat metsään jätettävän puuston määrästä säilyvät näillä näkymin pääsääntöisesti nykyisen metsälain mukaisina. Lisäksi työryhmä valmistelee muutoksia muun muassa metsän uudistamista koskevaan säätelyyn. Työryhmä tarkastelee talven ja kevään aikana, onko uudistamiskypsyysrajojen väljentäminen tarkoituksenmukaista vai olisiko niistä perusteltua luopua kokonaan. Työryhmässä käsitellään myös esimerkiksi metsälaissa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi säädetyn 10§:n tarkentamista. Metsälainsäädäntöön tehtävät muutokset ja muutosprosessin tavoitteiden toteuttaminen asettaa uusia vaatimuksia myös metsätalouden neuvonnan parissa työskenteleville ammattilaisille. Täten myös metsänhoitosuositukset ja metsäalan ammattilaisten antama neuvonta päivitetään vastaamaan uusia tavoitteita. Tämä edellyttää myös alan koulutuksen uudistamista tältä osin.
Luonnon- ja riistanhoitosäätiö:
Peltopyiden perimää tutkitaan Oulussa
n Peltopyyn alalajien esiintymistä valottavaa työtä jatkettiin viime talvena maa- ja metsätalousministeriön sekä Luonnon- ja riistanhoitosäätiön rahoittamassa tutkimuksessa Oulun yliopistossa. Tutkimuksen teki FT Tuija Liukkonen, joka työssään analysoi noin 400 peltopyynäytettä Suomen ja muutamien muiden Euroopan maiden villeistä ja tarhatuista linnuista. Liukkosen aiemmat tutkimustulokset 2000-luvun alusta kertoivat Suomessa luonnonvaraisena esiintyvän peltopyyn kuuluvan perimältään itäiseen linjaan, kun taas tarhaukseen ja istutuksiin meillä käytetyt linnut ovat pääsääntöisesti olleet perimältään Manner-Euroopasta peräisin olevaa läntistä linjaa. Nyt käytetty menetelmä poikkeaa aiemmasta. Sen avulla on mahdollista saada lajin perimästä entistä tarkempi kuva, ja lisäksi kyetään tarkastelemaan myös mahdollista alalajien välistä risteytymistä. Tähänastisissa tuloksissa on vahvistunut aiempi havainto, että kotimainen luonnonvarainen kanta sekä villiä perua oleva neljällä tarhalla kasvatettava itäisen alalajin tarhakantamme poikkeavat selvästi esimerkiksi Ranskan ja Englannin linnuista, jotka olivat mukana verrokkeina läntisestä alalajista. Samaa läntistä tyyppiä edustivat myös näytteet Eestistä ja Ukrainasta. Suomalaisten peltopyiden kanssa samaan joukkoon asettuivat ulkomaisista näytteistä mm. linnut Bulgariasta, Kreikasta ja Irlannista. Merkkejä läntisen alalajin perimän sekoittumisesta Suomen villiin peltopyykantaan ei tässä aineistossa näkynyt. Tuloksia esiteltiin riistabiologian kongressissa Barcelonassa syyskuussa. Työtä maan peltopyykannan geneettisen rakenteen selvittämiskesi pyritään jatkamaan, ja suunnitelmissa on yhdistää siihen myös museonäytteiden ja historiallisten kirjallisuuslähteiden tarkastelua.
Nuorten rastirataan uudet opettajaohjeet
n Hyväksi koettu nuorten rastirata on saanut Metsähallituksen aloitteesta uutta päivitystä. Päivityksen ovat yhteistyönä toteuttaneet Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto. Rastirataan on tehty ohjeet, jotka on tarkoitettu lähinnä opettajille. Paikoin oli ongelmia saada asiantuntevia metsästäjiä pitämään rastirataa kouluilla. Nyt valmistuneiden ohjeiden avulla opettajat pystyvät itse pitämään rastiradan avulla riista-aiheista koulutusta. Ohjeet on siis tarkoitettu ihmisille joilla ei ole omaa kokemusta metsästysasioista. Ohjeet ovat sekä suomeksi että ruotsiksi. Ohjeet tulevat valtakunnallisesti opettajakunnan tietoon alkuvuodesta yhteistyössä Suomen Metsäyhdistyksen kanssa Metsäyhdistyksen uutiskirjeessä, joka tavoittaa yli 3 000 opettajaa. Tämän jälkeen rastirata on toivottavasti entistä aktiivisemmassa käytössä. Aiheeseen liittyen tullaan pitämään opettajille suunnattuja koulutuspäiviä ja työpaja Metsäyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Opettajien kautta levitettynä rastirata tavoittaa helposti tuhansia tai kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria.
8 l Metsästäjä l 1 l 2012
Riistavisa 1
Vastaukset sivulla 54
6) Kuinkamonenilveksentappamiseenmyönnettiinnskannanhoidollinen poikkeuslupaensimmäisessävaiheessajoulukuun1.alkaneellepyyntikaudelle? 1. 154 x. 204 2. 363 7) Montakosupikoiraapyydettiinvuonna2010? 1. 108 500 x. 57 300 2. 164 200 8) MikäonSuomenpienikokoisinriistaeläin? 1. orava x. lehtokurppa 2. kärppä 9) RiekkoonEtelä-Suomessapulassajakadonnutmoniltaaiemmin asuttamiltaanalueilta.Mikänähdääntaantumisentärkeimmäksisyyksi? 1. soiden ojittamisesta johtuva elinympäristöjen menetys x. kanahaukkakannan runsastuminen 2. liiallinen metsästys 10) Kutenriekko,myösmetsojateeriluokiteltiinpäivitetyssälajienuhanalaisuusluokittelussaelipunaisessakirjassavaltakunnallisestisilmälläpidettäviksi lajeiksi.Minkävuoksiteerijametsopäätyivättähänluokkaan? 1. niiden kannat ovat laskusuunnassa x. niiden elinalueet ovat supistuneet merkittävästi 2. työryhmä päätti luokitella ne tähän luokkaan, vaikka arviointikriteerit osoittivat niiden olevan elinvoimaisia
1) Ns.rauhoittamattomillalinnuillaonSuomessakevätmuutonjalisääntymiskaudenaikainenrauhoitusaika.Milloinalkaavariksenrauhoituseteläisessä Suomessa? 1. 10.3. x. 10.4. 2. 1.5. 2) Mistäapuatuleepyytää,jossuurpetoaiheuttaavälitöntävaaraaihmisille? 1. kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta x. yleisestä hätänumerosta 112 2. Suomen riistakeskuksen aluetoimistosta 3) Kenelletehdäänilmoituskotieläimilleaiheutuneestasuurpetovahingosta? 1. ELY-keskukselle x. kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle 2. maa- ja metsätalousministeriölle 4) MitätarkoittaatermikestäväverotusmääräRiista-jakalatalouden tutkimuslaitoksensuurpetokantojakoskevissaarvioissa? 1. eläinmäärää, joka voidaan pyytää vaarantamatta lajin suotuisaa suojelutasoa x. eläinmäärää, joka voidaan pyytää ilman, että kannan koko pienenee 2. sitä, että tätä suurempi pyyntimäärä rikkoo metsästyslain 20 § vaatimusta metsästyksen harjoittamisesta kestävän käytön periaatteiden mukaisesti 5) Riistanhoitoyhdistystenvuosikokouksetpidetäänhelmikuussa. Kuinkamontariistanhoitoyhdistyksenjäsentäriistanhoitoyhdistyksen hallituksenjäseniksivalitaan? 1. 5 - 8 x. 7 - 10 2. 3 - 4
RKTL uudistaa organisaationsa ja tiivistää toimipaikkaverkostoaan
n Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos uudistaa organisaationsa vuoden 2012 alusta. Entisten kolmen tutkimusyksikön sijaan tutkimuslaitoksessa on jatkossa yksi tutkimuksen ja asiantuntijapalveluiden yksikkö. Muutoksen tavoitteena on saada entistä paremmin koko laitoksen monitieteinen tutkimus- ja asiantuntijaosaaminen tutkimusohjelmien ja tutkimusalueiden käyttöön. Muut toimintayksiköt ovat vesiviljelypalvelut sekä yhteiset palvelut. Johdon tukena toimii strateginen ryhmä. "Yksi keskeinen tavoitteemme on vahvistaa tutkimuslaitoksen johtamista, kehittämistä ja asiakassuuntautuneisuutta. Uudessa organisaatiossa on kolme strategista johtajaa, tutkimusjohtaja, asiakkuusjohtaja ja kehitysjohtaja, jotka toimivat suoraan alaisuudessani. Tutkimusjohtajaksi johtokunta on nimittänyt FT Vesa Ruusilan. Hänen tehtävänään on kehittää ja suunnata koko talon tutkimustoimintaa. Asiakkuusjohtajaksi nimitetty MMM Asmo Honkanen taas puolestaan lähtee kehittämään toimintamallia, jonka tavoitteena on jatkojalostaa tutkimus- ja asiantuntijatieto entistä paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Kehitysjohtajan, DI Kimmo Kukkavuoren, tehtävänä on varmistaa sisäisten prosessien sujuvuus ja tehokkuus sekä kehittää koko organisaatiota ja sen johtamisjärjestelmiä," kertoo ylijohtaja Eero Helle. Tutkimuslaitoksen toimintayksiköiden johtoon johtokunta nimitti FT Riitta Rahkosen (tutkimusja asiantuntijapalvelut), FM Petri Heinimaan (vesiviljelypalvelut) ja FM Lena Söderholm-Tanan (yhteiset palvelut). Nämä johtajat vastaavat yksikkönsä operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Kaikki uudet johtajanvirat ovat määräaikaisia (5 vuotta). tavan noin 750 000 euron säästö vuoteen 2015 mennessä. Loppu säästötavoite toteutuu pääosin eläköitymisestä johtuvasta henkilöstöpoistumasta sekä toiminnan tehostamisesta. RKTL selvittää tässä vaiheessa toiminnan uudelleenjärjestämismahdollisuuksia Kotkassa (kalantutkimus), Lammilla (kalan- ja riistantutkimus), Tervossa (vesiviljely), Paltamossa (kalantutkimus), Muoniossa (vesiviljely) ja Inarin Kaamasessa (porontutkimus). Mahdolliset toimipaikkojen lakkauttamiset hoidetaan niin, että niiden vaikutukset laitoksen päätehtävien hoitamiseen ovat mahdollisimman pienet. Lakkautettavien toimipaikkojen toiminta ja henkilöstö siirtyvät muihin RKTL:n toimipaikkoihin sekä yhteistyökumppaneitten tiloihin. Kainuun kokeellisen kalantutkimuksen ja Kaamasen porontutkimuksen kohdalla selvitetään ensisijaisesti mahdollisuutta jatkaa näissä tiloissa tutkimustoimintaa osittain ulkopuolisen rahoituksen turvin. Tervon kirjolohen ja siian valintajalostusohjelmien sekä Muonion kalanviljelytoiminnan mahdollinen siirto muihin RKTL:n kalanviljelylaitoksiin samoin kuin Lammin kalanja riistantutkimuksen siirto yhteistyökumppaneitten tilojen yhteyteen selvitetään myös ennen lopullisia päätöksiä.
Talouden sopeuttamistoimilla varmistetaan päätehtävien jatkuminen
RKTL:n rahoituksen odotetaan supistuvan runsaat 2 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Tämän vuoksi RKTL on laatinut sopeuttamissuunnitelman, jolla se pyrkii varmistamaan päätehtäviensä hoitamisen. Osana sopeuttamissuunnitelmaa RKTL suunnittelee lakkauttavansa 5-6 toimipaikkaa vuoteen 2016 mennessä. Tutkimuslaitoksen johtokunta käsitteli asiaa 15.12. kokouksessaan. RKTL:llä on tällä hetkellä 20 tutkimuksen toimipaikkaa ja -pistettä eri puolilla Suomea. Laajan toimipaikkaverkoston ylläpidosta koituu laitoksella mittavat vuokra- ja toimitilakulut vuosittain. Toimipaikkojen lakkauttamisesta odotetaan saa-
Luonnonturkisyhdistys tiedottaa:
n Suomessa kuolee vuosittain satoja tuhansia luonnonvaraisia eläimiä laillisessa metsästyksessä ja esimerkiksi liikenteen uhreina. Suurta osaa haltuun otetuista eläinruhoista käytetään hyödyksi, ruoaksi ja erilaisiksi tuotteiksi, mutta edelleen moni yksilö tulee vain "nakatuksi lepikkoon". Miksi näin? Eläinten turkisten talteenotto on haasteellista ja niiden käsittely vaatii taitoa. Tuotteiden asema markkinoilla on myös epävakaa. Tärkeä tekijä on myös niistä saatava hinta, joka ei nykyisellään kata edes pyynnin ja käsittelyn kustannuksia. Luonnonturkisyhdistys ry:n tarkoituk-
Turkikset hyötykäyttöön Liity Luonnonturkisyhdistykseen
sena on edistää luonnonturkiseläinten tunnettavuutta ja laillisesti pyydetyn riistan mahdollisimman laajaa ja asianmukaista hyödyntämistä. Yhdistys haluaa tukea kestävän käytön periaatteella tapahtuvaa villiturkisten pyyntiä ja käyttöä, ja tarjota samalla kuluttajille mahdollisuuden saada villiturkistuotteita suoraan Suomen luonnosta. Yhdistys pyrkii myös lisäämään villiturkistuotteiden arvostusta ja tukemaan niiden tuotteistamista ekologisena myyntituotteena. Näiden tavoitteiden toteutumista yhdistys tukee järjestämällä jäsenilleen esimerkiksi alan koulutusta ja tarjoamalla turkisten pyytäjille ja myyjille tietopalveluja ostajista ja jatkokäsittelijöistä. Yhdistyksellä on käytössään rekisteröity tavaramerkki, logo WFF (Wild Finnish Fur). Liittymällä yhdistyksen jäseneksi metsästäjä saa oman logolla merkityn jäsennumeronsa, jonka hän voi liittää saalisnippuunsa. Se pysyy mukana lopputuotteeseen saakka, ja näin ostaja voi olla varma että kyseessä on aito villiturkis. Asiakas voi myös halutessaan saada tietää, missä päin eläin on elellyt ja miten se on pyydetty. Lisätietoja on saatavissa yhdistyksen websivuilta www.luonnonturkisry.fi
Metsästäjä l 1 l 2012 l 9
Puheenjohtajalta
Uudistunutriistahallintokohti toiminnanvakiinnuttamista
Viime vuoden maaliskuun alussa toimintansa aloittaneen Suomen riistakeskuksen uusi toimintamalli käynnistyi kokoisuudessaan tämän vuoden alussa. Menneestä vuodesta uusi organisaatio selviytyi olosuhteet huomioon ottaen yllättävän hyvin, vaikka se on edellyttänyt paljon uuden omaksumista ja perinteisten toimintatapojen muutosta. Ensimmäisen toimintavuoden ulospäin näkyvin asia on ollut julkisten hallintotehtävien uudenlainen organisoituminen vastaamaan voimassaolevan perustuslain pykäliä. Moni metsästäjä on varmaan vuoden mittaan ihmetellyt uusia lupahallintoon tulleita kiemuroita, mutta ne johtuvat pelkästään lainsäätäjän tahdon toteuttamisesta, eivätkä riistakeskuksen uudesta toimintamallista. Ilmapiirikysely osoitti, että henkilöstö on joutunut muutoksen pyörteissä vuoden mittaan koville. Lämpimät kiitokset henkilöstölle jaksamisesta ja siitä, että "juna kulkee vaan..." Tämän vuoden alkupuolella aloittavat Kestävä riistatalous ja Palvelut -prosessit toimintansa. Näiden toimintojen kautta kohdataan pääosa riistakeskuksen metsästäjäasiakkaista ja muista asiakkaista, joten ne ovat jatkossa hyvin keskeisiä toimijoita siinä, kun metsästäjä muodostaa itselleen mielikuvan riistakeskuksesta palveluorganisaationa. Riistanhoitoyhdistysten tukeminen on jatkossa Palvelut-prosessin keskeisimpiä tehtäviä. Koko riistahallintouudistuksen ajan painotettiin riistanhoitoyhdistysten resurssien turvaamista, ja toki pieniä parannuksia rahoituksessa yhdistysten hyväksi on jo pystytty toteuttamaan. Koska riistanhoitomaksun korottaminen vaatii budjettikäsittelyssä eduskunnan hyväksymisen, niin kovin suuria harppauksia yhdistysten rahoituspohjassa ei ole realistista jatkossakaan odottaa. Uskoisin, että nopeampia tuloksia riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisessa on saatavissa riistakeskuksen resurssien uudelleen suuntaamisen kautta. Esimerkiksi taloushallinnon puolella löytyy varmuudella jatkossa uusia mahdollisuuksia toiminnan järjestämiseksi. Samoin riistakeskukselta odotetaan yhtenäisiä malleja ja ohjeistuksia yhdistysten käyttöön: toiminnanohjaajien ja luottamusmiesten työn tulisi olla mahdollisimman selkeää ja suoraviivaista. Tämän vuoden aikana näemme selvästi havaittavia liikahduksia riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisessa. Riistanhoitoyhdistyksiin valitaan tämän vuoden helmikuussa myös uudet hallitukset, joten tiedossa on mielenkiintoinen vuosi tällä sektorilla! Riistakeskuksen hallitus, valtakunnallinen riistaneuvosto sekä alueelliset riistaneuvostot ovat ehtineet jo kokoontumaan muutaman kerran. Hallituksen rooli on näistä kolmesta selkein ja huomionarvoista on se, että uudessa hallintomallissa riistapolitiikkaan liittyvät asiat eivät kuulu niinkään hallitukselle vaan ennen muuta riistaneuvostoille. Neuvostojen kohdalla on aidosti kyseessä tietynlainen ladun avaaminen, koska ei ole entistä, valmista toimintamallia. Varmasti neuvostot ottavat tämän vuoden aikana paikkansa merkittävinä riistapolitiikan strategisina linjaajina ja niiden kautta kanavoituu myös sidosryhmien ääni suomalaiseen riistapolitiikkaan. On esitetty arvioita, että luottamusmiesten vaikutusvalta on vähentynyt aikaisempaan verrattuna. Toki tietyissä asioissa näin on tapahtunutkin, mutta toisaalta on avautunut mahdollisuus selkeästi uudenlaiseen riistapoliittiseen vaikuttamiseen. On selvää, että luottamusmiesten merkitys maamme riistahallinnossa esim. vapaaehtoistyön turvaajana on aivan keskeinen. Pääosa luottamusmiehistä on metsästäjien valitsemia, joten heillä on oikeus ja velvollisuus vaalia riistatalouden eli metsästyksen etua, vaikka varsinainen metsästäjien etupolitiikka ei kuulukaan riistakeskukselle. Tästä on hyvä jatkaa - lähdemme luottavaisin mielin kohti uusia haasteita!
Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus
10 l Metsästäjä l 1 l 2012
Jani Körhämö, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus
Seppo Ronkainen
Montaa mieltä hirvestä
Eri hirveen liittyviltä intressitahoilta ja kansalaisilta kysyttiin syksyn aikana mielipiteitä hirvestä ja hirvikannan hoidosta kansallisen hirvikannan hoitosuunnitelman laadintaan liittyvissä sidosryhmätilaisuuksissa ja internetkyselyssä. Runsas osallistujajoukko ilmaisi sekä ristikkäisiä että yhteneviä tavoitteita hirveen liittyen. Eri tahoja keskusteluttivat monien muiden asioiden tavoin niin hirvikannan koon vaihtelut, metsä- ja liikennevahingot, metsästäjäkunnan tuleva kehitys, hirvitiedon käyttökelpoisuus kuin hirvikannan rakennekin. Tulevana keväänä sidosryhmät kutsutaan jälleen koolle jatkamaan työskentelyä, ja hirvikannan hoitosuunnitelman on tavoite valmistua vuoden 2012 loppuun mennessä.
12 l Metsästäjä l 1 l 2012
M
l Meneillään oleva hirvikannan hoitosuunnitelman laatiminen on osallistavaa suunnittelua ja keskeinen sija projektin toimenpiteissä on annettu eri hirveen liittyvien tahojen sekä yksittäisten kansalaisten mielipiteiden ja näkemysten kuulemiselle. Menneen syksyn aikana eri intressiryhmille tarjottiin mahdollisuus osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen tuomalla esille näkemyksiään ja työskentelemään hirveä koskevien kysymysten parissa, kun alueelliset riistaneuvostot kutsuivat koolle sidosryhmätilaisuudet kaikilla Suomen riistakeskuksen toiminta-alueilla.
Suurinta joukkoa sekä kutsutuissa että tilaisuuksiin osallistuneissa tahoissa edustivat maa- ja metsätaloutta ja maanomistajia edustavat järjestöt. Lähes yhtä runsaasti olivat edustettuna metsästyksen edustajat sekä vapaaehtoisjärjestöistä että riistanhoitoyhdistyksistä. Muita osallistujatahoja olivat liikenteen, luonnonsuojelun, maaseudun kehittämisen järjestöt ja viranomaiset sekä tutkimuslaitokset. Kaikkiaan syksyn tilaisuuksiin osallistui lähes 330 eri tahojen edustajaa. Eri intressien esille pääseminen pyrittiin osallistujien osin epäsuhtai-
osallistujille keskustelu kävi vilkkaana, mutta sävyltään rakentavana ja esille nousi myös monia eri tahoille yhteisiä hirvikannan hoitotavoitteita.
Hirvestä hyötyä ja vahinkoa
Hirveen liittyvät myönteiset ja kielteiset asiat nähtiin pitkälti samoin riippumatta alueesta tai työryhmien taustaintressistä, vaikkakin painotuksissa oli selviä eroavaisuuksia. Hirveen liittyvänä myönteisenä tekijänä nousi vahvasti esille hirvenmetsästyksen merkitys maaseudun kylien elävöittäjänä. Hirvenmetsästys on tärkeä harrastus paikallisille, mutta tuo usein myös muualle muuttaneita kotikulmille hirvenmetsästykseen. Hirviseurojen majoilla järjestetään usein toimintaa myös kyläläisille ja hirviseura saattaa olla kyläkunnan ainoa toimiva yhdistys. Hirvestä saatavan saaliin arvo ja metsästyksen virkistysarvo noteerattiin niin ikään merkittäviksi myönteisiksi asioiksi. Kielteisistä asioista selvästi tärkeimmäksi nähtiin hirvionnettomuudet jälkiseurauksineen. Suorat ja välilliset vahingot metsätaloudelle koettiin niin ikään selvästi kielteisinä. Myös hirvikärpänen herätti keskustelua yllättävänkin vilkkaasti ja sen koettiin haittaavan luonnon virkistyskäyttöä ja metsässä työskentelyä melko paljon. Hirvikannan säätelyn ongelmista nousi tyypillisesti esille kannan koon voimakas vaihtelu, josta lähes kaikki osapuolet haluaisivat eroon. Hirvikannan nykyinen rakenne herätti niin ikään vilkasta keskustelua ja usein toiveissa oli nykyistä tasapainoisempi kannan ikä- ja sukupuolirakenne. Asi-
Hirvikannan säätelyn ongelmista nousi esille kannan koon voimakas vaihtelu, josta lähes kaikki osapuolet haluaisivat eroon.
aa perusteltiin taustaintressistä riippuen mm. hirvisaaliin laadullisella heikkenemisellä ja kannan voimakkaalla kasvulla silloin, jos kanta-arviot ovat virheellisiä. Hirvikannan hoidon tavoitteiden määrittelyssä nähtiin toivottavana malli, jossa paikallisella tasolla eri toimijat neuvottelevat keskenään ja asettavat kullekin alueelle sopivat hirvitavoitteet. Valtakunnallisia raameja hirvikannalle toivottiin lähinnä maa- ja metsätalouden toimijoiden puolelta. Hirvikantaa ja vahinkoja koskevalla tiedolla nähtiin olevan suuri merkitys sille, miten hirvikannan hoidossa onnistutaan. Hirvitietojen ja vahinkotietojen tarkkuuden ja käyttökelpoisuuden parantamiseksi esitettiinkin runsaasti toivomuksia ja kehittämisajatuksia. Tiedonvaihtoon toivottiin lisää avoimuutta ja nopeutta, jotta eri osapuolilla on käytettävissään samat tiedot. Pyyntilupajärjestelmään toivottiin joustavuutta ja niin sanottu pankkilupamenettely nähtiin usein tervetulleena. Tulevaisuuden hirvenmetsästäjien riittävyys ja heidän halunsa sitoutua hirvenmetsästykseen herätti myös keskustelua tilaisuuksissa. Hirvikannan hoidon ongelmien suhteen näkemykset olivat usein mel-
Syksyn aikana alueellisiin sidosryhmätilaisuuksiin osallistui lähes 330 eri tahojen edustajaa. Laajimmin olivat edustettuina maa- ja metsätalouteen sekä metsästykseen liittyvät tahot.
Sidosryhmätilaisuuksien osallistujat taustaryhmittäin 140
120
124 114
sesta ja vaihtelevasta lukumäärästä huolimatta varmistamaan työskentelytavalla, jossa osallistujat jaettiin eri taustaintressejä edustaviin ryhmiin. Kaikki ryhmät pohtivat vastauksia ensin siihen, mitä myönteisiä ja kielteisiä seikkoja hirveen kunkin alueen nykyisessä hirvikannan tilanteessa liittyy. Jatkotehtävässä ryhmiä pyydettiin laajasti ja ennakkoluulottomasti pohtimaan mitä ongelmia tai mahdollisuuksia nykyiseen hirvikannan säätelyjärjestelmään ja -käytäntöihin liittyy ja miten niitä voitaisiin ratkaista. Ryhmien esitellessä tuloksiaan muille
100
80 Henkilöä
60
40 37 20 20 23 11 Metsästys Maa-, metsä- ja Luonnonsuojelu porotalous ja virkistys Liikenne Maaseudun kehittäminen Viranomaiset ja tutkimus
0
Metsästäjä l 1 l 2012 l 13
Antero Isola, riistakamerakuvaa nuolukiviautomaatilta
ko yhteneviä eri alueiden välillä, joskin Pohjois-Suomessa oli nähtävissä omat erityispiirteensä. Konflikti paikallisten ja vieraspaikkakuntalaisten metsästäjien välillä nousi esille, kun samoilla alueilla nähtiin olevan liikaa väkeä ja pelisäännöt osin puutteellisiksi.
Hirvikyselyssä 4500 vastaajaa
Kaikille kansalaisille tarkoitettuun hirviaiheiseen internetkyselyyn oli mahdollisuus vastata syksyllä elokuun puolivälistä lokakuun loppuun saakka. Runsaan kahden ja puolen kuukauden aikana kyselyyn vastasi kaikkiaan lähes 4500 henkilöä. Vastauksia saatiin alueellisesti melko kattavasti, koska lähes kaikista Suomen kunnista oli vähintään yksi vastaaja. Tyypillisesti vastauksensa antoi keski-ikäinen ammattiasemaltaan alempiin tai ylempiin toimihenkilöihin kuuluva mies. Naisia vastaajista oli noin 12 prosenttia. Kyselyn vastaajajoukko edusti kaikkiin suomalaisiin verrattuna korostetusti taajamien ulkopuolella asuvia, mikä kertoo hirviasioiden olevan leimallisesti maaseudun väestöä kiinnostavia ja koskettavia. Kyselyyn vastanneista 60 prosenttia omisti metsää ja 70 prosenttia osallistui hirvenmetsästykseen. Kyselyyn vastanneista metsänomistajista kaksi kolmesta osallistui hirvenmetsästykseen ja lähes kaikki vastaajat lähestyivät asiaa myös autoilijan näkökulmasta. 14 l Metsästäjä l 1 l 2012
Vastaajien taustalla oli vaikutuksia siihen, miten hirven tai sen jättämien merkkien kohtaamiseen suhtauduttiin. Ei-metsästävissä vastaajissa hirven kohtaaminen herätti yleisemmin pelkoa tai kiukkua kuin metsästävissä vastaajissa. Hirvenmetsästäjien kohtaaminen herätti helpommin pelkoa tai mielipahaa niissä vastaajissa, jotka eivät olleet metsästäjiä tai maa- ja metsätalouden harjoittajia. Hirvikärpäset herättivät mielipahaa ja inhoa yhtäläisesti kaikissa vastaajaryhmissä. Ei metsästävistä maa- ja metsätalouden harjoittajista valtaosa eli noin 80 prosenttia halusi hirvikantaa pienennettävän, kun metsästävissä maa- ja metsätalouden harjoittajista vastaava osuus oli vain noin 20 prosenttia. Vastauksia yhdistelemällä voidaan muodostaa kuva hirvestä erityisesti kärsivistä ja erityisesti hyötyvistä vastaajista. Hirvien läsnäolosta näyttävät kärsivän eniten vastaajat, jotka olivat itse olleet tai joiden tuttava oli ollut osallisena hirvionnettomuudessa ja muistissa oli useita läheltä piti-tilanteita. Vastaajat olivat hirvestä hyötyviin verrattuna useammin metsänomistajia ja olivat kokeneet hirvivahinkoja metsissään. Monilla heistä oli voimakas näkemys siitä, että hirviä on liikaa. Hirvestä näyttivät hyötyvän erityisesti sellaiset vastaajat, joilla ei ollut hirvionnettomuuksiin liittyviä kokemuksia. Verrattuna hirvestä kärsiviin
he olivat harvemmin metsänomistajia ja useammin metsästäjiä. Hirvi koettiin arvokkaana eläimenä ja hirvikanta haluttiin pitää joko nykyisellä tasolla tai suurempana. Vastaajien mielestä neljä tärkeintä näkökohtaa, joita tulisi painottaa hirvikannan hoidossa, olivat liikenteelle aiheutuvat vahingot, hirvenmetsästyksen vaikutukset maaseudun kylien elävöittäjänä, metsätaloudelle aiheutuvat vahingot ja metsästysmahdollisuudet. Esimerkiksi suurpetojen ravintotarpeita tai kaupunkeihin ilmaantuvista hirvistä koituvia vaikutuksia ei nähty kovin merkityksellisinä. Vastaajista valtaosa katsoi, että hirvikannan säätelyn tavoitteet tulisi määritellä nykyistä tarkemmin paikallisella tasolla, missä hirvikanta ja vahinkotilanne tunnetaan parhaiten. Vastaajista valtaosa kannatti sähköisen hirvihavaintokortin ja saalisilmoituksen käyttöönottamista sekä hirvikannan säätelyn mahdollistamista myös sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joiden ympäristöön aiheutuu haittaa alueella elävistä hirvistä. Hirvikannan rakenteen muuttamista nykyistä vähemmän tuottavaan suuntaan kannatti pienessä tai suuressa määrin noin kaksi kolmesta vastaajasta. Esitetyistä mahdollisista kehityssuunnista metsästysajan aikaistaminen koko maassa tai hirvenmetsästyksen pyyntiluvanvaraisuudesta ja vahinkojen korvausjärjestelmästä luopuminen saivat vain vähän kannatusta.
Työskentely jatkuu
Kertyneen aineiston ja sen analysoinnin pohjalta valmistellaan hirvikannan hoitosuunnitelman tärkeintä osaa eli kannanhoidon linjauksia ja toimenpide-esityksiä. Hirvikysymyksiä käsitellään asiantuntijatyöpajassa sekä eri työryhmissä talven ja kevään aikana. Lisäksi alueelliset riistaneuvostot kutsuvat tulevan kevään aikana jälleen koolle hirveen liittyvät intressitahot hoitosuunnitelman valmisteluun liittyviin sidosryhmätilaisuuksiin. Maalishuhtikuulla järjestettävissä tilaisuuksissa alustavia linjauksia ja esityksiä työstetään eteenpäin ja hoitosuunnitelmassa on lopullisena tavoitteena esittää eri tahojen näkemyksiä yhteen sovittavia hirvikannan hoitoa koskevia linjauksia ja niiden toteuttamiseksi tarvittavia käytännön toimenpiteitä. Työ on määrä saada päätökseen vuoden 2012 loppuun mennessä. Lämpimät kiitokset kaikille sidosryhmätilaisuuksiin osallistuneille ja kyselyyn vastanneille. l
Ministeriön kuulumisia
Riistakonsernin tietohallintostrategia valmis
n Riistakonsernin strategiassa asetettiin haastava vuoteen 2015 ulottuva strateginen päämäärä kehittää riistakonsernin toimintatavoista tehokkaita, taloudellisia ja asiakaslähtöisiä ja ennakoivia. Tämän päivän maailman- ja valtiontalouden haasteiden aikana päämäärän saavuttaminen on tarpeellisempaa kuin koskaan. Vuoden 2011 aikana erityinen työryhmä kävi kriittisesti läpi riistakonsernin tietohallinnon nykytilan ja asiakastarpeet. Työryhmä totesi, että riistakonsernin virastoissa ja laitoksissa tietojärjestelmiä kehitetään omista lähtökohdista, tiedon saannille on turhia esteitä ja konsernin sisäisten toimijoiden sekä sidosryhmien informointi saatavilla olevista tiedoista puutteellista. Lisäksi työryhmä huomasi, että virastoissa ja laitoksissa kerätään ja jalostetaan päällekkäistä tietoa eri tietojärjestelmiin, jolloin tietojen käsittely sitoo resursseja ja vaikeuttaa tietojen yhteiskäyttöä varsinkin kun järjestelmät ovat teknisesti vanhentuneita. Yhteiselle strategialle on siis huutava tarve. Työryhmä sai riistakonsernin tietohallintostrategian valmiiksi joulukuussa. Strategiassa asetettiin vuoteen 2015 ulottuva visio: Toimiva tietohallinto - palveleva Julkinen riistakonserni: Riistakonsernin tietopalvelut ovat tunnettuja avoimuudesta, palvelevat hyvin eri asiakasryhmien tarpeita ja edistävät alan kehitystä. Tietohallintostrategiassa asetetaan myös konkreettiset vuoteen 2015 ulottuvat strategiset päämäärät: 1) Tietohallinnon palvelut tukevat riistakonsernin päätöksentekoa, tehostavat toimintaa sekä hyödyntävät tehokkaasti sähköisiä palvelukanavia asiakaspalvelussa. 2) Tietohallinto tukee Julkisen riistakonsernin toimintaa kytkemällä yhteen substanssi- ja teknologiaosaamisen sekä tietojärjestelmäkehittämisen sekä näiden johtamisen. 3) Tietohallinto huolehtii, että toiminnassa voidaan hyödyntää teknologian ja tietotekniikan mahdollisuuksia ja parhaita käytäntöjä. suosituksista. Tietohallinto tukee tarvittavien tietojen keräämistä metsästäjiltä riistahallinnolle metsästyssaaliista ja -menetelmistä tehokkailla ja asiakaslähtöisillä sähköisillä saalistiedon keruujärjestelmillä, kuten henkilökohtaisen saalispäiväkirjan avulla.
Käytännön toimenpiteitä jo käynnissä
Vaikka riistakonsernin tietohallintostrategia on vasta valmistunut, monia keskeisiä hankkeita jo lähdetty edistämään ennakoivasti jakamalla vastuuta konsernihengessä. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla on valmisteltu kuluvan vuoden aikana riistavahinkorekisteriä. Riistavahinkorekisterin toteutus perustuu vahinkotietoja käsittelevistä eri viranomaisten ylläpitämistä järjestelmistä kerättäviin tietoihin. Riistavahinkorekisteri toteutetaan tietovarastoratkaisuna siten, että se on integroitu riistatietokantaan. Tähän kootaan eri järjestelmistä riistavahinkoja koskevat tiedot. Tavoitteena on tietojen monipuolinen hyödynnettävyys sisältäen mm. aikaan ja paikkaan sidotun spatiaalisen tiedon ja monipuolisen raportoinnin historiatietoineen. Riistavahinkorekisterin on määrä olla valmis vuoden 2013 alusta. Konsernin kannalta keskeistä on hajallaan olevien asiakastietojen kokoaminen yhteiskäyttöiseen asiakastietojärjestelmään (esim. metsästäjärekisteri, ampumakokeiden suoritustiedot, maatilarekisteri, lupatiedostot, riistantutkimuksen vapaaehtoiset laskijat) sekä vuorovaikutteisten sähköisten asiointipalvelujen toteuttaminen (mm. hakemukset, päätökset, luvat, sopimukset). Asiakastietojärjestelmän laadinta käynnistyy ensi vuoden alussa Suomen riistakeskuksen johdolla. Saalistietojen nykyistä paremman kattavuuden varmistamiseksi Metsähallituksen eräpalvelut aloittaa myös ensi vuoden aikana kaikille metsästäjille tarjottavan sähköisen saalispäiväkirjan rakentamisen.
Tietohallinto edistää vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista
Riistakonsernin tietohallintostrategia pohjautuu Julkisen riistakonsernin strategian mukaisiin linjauksiin. Tietohallinto on keskeinen väline riistakonsernin yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden ja strategisten päämäärien toteuttamiseen. Esimerkiksi riistakantojen elinvoimaisuuden säilyttämistä koskevan vaikuttavuustavoitteen kannalta keskeisiä tietotarpeita ovat: 1) Riistakantojen koon ja kehityssuunnan arvioimiseksi tarvittavat tiedot aikasarjoina ja spatiaalisesti tarkkaan paikkatietoon sidottuna (kantatiedot: laskenta- ja havaintotiedot) 2) Riistanhoitotoimenpiteiden edistämiseksi tarvitaan riistalajeja koskevat elinympäristötiedot (metsävaratietojärjestelmä, kohdetiedot; esim. soidinpaikat, kunnostetut kosteikot, riistanhoitotoimenpiteet); ja 3) Metsästyksen mitoittamiseksi kestävälle tasolle tarvitaan saalistiedot; eläinlaji (osalla lajeista ikä, sukupuoli), määrät, saalispaikka, pyynnin tapaa ja toteutusta koskevat tiedot riistanhoitotoimenpiteiden edistämiseksi. Riistavahinkojen hallintaan eli metsästyksen mitoitukseen, korvausten maksuun ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn tietohallinto antaa tukea tietojärjestelmä-ratkaisuilla, joita ovat mm. riistavahinkorekisteri, riistakannan-, havaintojen- ja vahinkojen seurantajärjestelmät (RiistaWeb, Sorkka, Tassu, Hivala, sekä ennaltaehkäisevän materiaalin tiedostot, liikennevahinkoja sisältävät järjestelmät). Vahinkojen hallinta edellyttää, että tietohallinto tukee talousarvioiden valmistelua ajantasaisella ja vahinkojen ennustamista parantavilla järjestelmillä. Metsästyksen ja riistanhoidon eettisyyden ja vastuullisuuden edistämisessä tietohallinto tukee tiedon välitystä metsästäjille ja metsästysverotuksen ohjaamista kestävälle tasolle. Metsästäjien tietotason nostamiseksi tarvitaan riistahallinnolta asiakaslähtöisiä ja tehokkaita tiedon välityskanavia metsästäjille riistakantojen kehityksestä ja metsästysmenetelmien
ValtIT:n linjaukset otettu huomioon
Strategiassa seurataan valtionhallinnon IT-strategiatavoitteita mm. kokonaisarkkitehtuurista, perusinfrastruktuurista ja paikkatietotuotteen määrittelystä sekä hyvästä IT-hallintotavasta. Linjauksen mukaisesti riistakonsernin ydintoimintaa tukevien tietojärjestelmien ja tietovarantojen kehittämisvastuu on konsernin virastoilla/laitoksilla ja koordinointivastuu on konsernin johtoryhmällä. Tietohallinnon ohjaus ja kehittäminen tapahtuu osana ministeriön tulosohjausta. Järjestelmien suunnittelu- ja toteutuspalveluja hankitaan tarpeen mukaan ulkoisilta toimijoilta.
Ylitarkastaja Jussi Laanikari
Metsästäjä l 1 l 2012 l 15
Juha Tiainen ja Jukka Rintala
Talvisen luonnon riistaseurannat:
Peltokolmioita laskemaan!
16 l Metsästäjä l 1 l 2012
Talvi on luonnossa hiljainen. Lintuja on vähän, mutta lumella risteilee paljon jälkiä. Kuinka paljon? Mitä lajeja? Verrattuna edellisiin talviin? Käsityksemme riistaeläinten runsauden vaihtelusta perustuu seurantoihin, joista yhdessä lasketaan lumijälkiä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on kehittänyt järjestelmän, jossa joka talvi kerätään vakioreiteiltä vakioisella tavalla lumijälkihavainnot.
Hämeen, Pohjanmaan, Rannikko-Pohjanmaan ja Oulun alueilla siellä, missä peltojen osuus maa-alasta on niin suuri, että metsäalueille sijoitettavia riistakolmioita on käytännössä vaikea toteuttaa. Peltokolmioiden avulla seurataan riistaeläimiä, jotka elävät maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostamassa maisemassa. Peltokolmiot ovat kuuden kilometrin mittaisia tasasivuisen kolmion muotoisia reittejä, jotka sijoitetaan maastoon siten, että yhdestä neljänneksestä kahteen kolmasosaan kulkee pelloilla. Reitin kulkemiseen kuluu aikaa kolmisen tuntia. Laskenta tehdään 12 vrk lumisateen jälkeen, ja vain sateen jälkeen jätetyt jäljet lasketaan. Vähän lumen aikaan laskenta on helppo tehdä kävellen, mutta kun lunta kertyy talven mittaan enemmän, saattavat sukset maastosta riippuen olla kätevämmät. Peltokolmioilla lumijälkien keskimääräinen tiheys laskettuna 10 kilometriä ja vuorokautta kohden on kaksinkertainen riistakolmioihin verrattuna. Kulttuuriseuduilla ja eteläisessä ja läntisessä Suomessa elää siis paljon enemmän riistaeläimiä kuin metsäseuduilla Sisä- ja Pohjois-Suomessa. Peltokolmioiden runsaimpia lajeja ovat rusakko, kettu, orava ja metsäjänis sekä valkohäntäpeura ja metsäkauris. Rusakko,
Talven 2011 peltokolmiolaskennan tulokset 19 nisäkäsja seitsemästä lintulajista. Tulokset perustuvat 153 kolmion aineistoon. Keskimääräinen lumijälkien lukumäärä/10 km/vrk on laskettu
Tuomo Karsikas
Peltokolmioilla lumijälkien keskimääräinen tiheys laskettuna 10 kilometriä ja vuorokautta kohden on kaksinkertainen riistakolmioihin verrattuna.
kettu, metsäkauris ja supikoira ovat peltokolmioilla runsaampia kuin riistakolmioilla, joilla puolestaan metsäjänis, hirvi ja näätä ovat runsaampia. Kolmioilla lasketaan myös kanalintujen jälkiä sekä kirjataan nähdyt kanalinnut, korppi ja kanahaukka. Peltopyy ja fasaani ovat odotetusti peltokolmioilla riistakolmioita runsaampia, kun taas metso ja teeri ovat riistakolmioilla runsaampia.
Talven 2011 tulokset
Oheisessa taulukossa on esitetty talven 2011 peltokolmioiden tulos. Jälkimääristä ei suoraan voi tehdä päätelmiä runsauksista ja lajien välisistä runsauseroista, sillä eri lajit liikkuvat eri tavoin riippuen siitä kuinka paljon ravinnon etsintään on nähtävä vaivaa. Myös lumiolot, lumen syvyys ja kantavuus,
Kolmioita joilta laji havaittu Lukumäärä %-osuus lasketuista Jälkien kokonaismäärä/ vrk (kaikki kolmiot) 730 1731 56 853 1 5 1287 225 63 54 5 36 1 19 71 85 616 2 202 552 6 102 51 3 102 21 2 49 Keskimääräinen jälkien lkm/10 km/vrk Kaikki Lajin kolmiot kolmiot 7,9 18,9 0,6 9,3 0,0 0,1 14,0 2,4 0,7 0,6 0,0 0,4 0,0 0,2 0,8 0,9 6,7 0,0 2,2 6,0 0,1 1,1 0,6 0,0 1,1 0,2 0,0 0,5 10,0 21,5 7,8 11,0 1,7 8,3 14,8 7,2 3,6 2,4 1,5 2,0 1,7 1,9 3,0 3,3 22,3 3,3 6,0 17,7 2,5 8,5 2,4 2,5 15,5 3,2 1,1 2,6
Metsäjänis Rusakko Jäniseläin1 Orava Piisami Susi Kettu Supikoira Kärppä Lumikko Minkki Näätä Mäyrä Saukko Ilves Kissa Valkohäntäpeura Kuusipeura Hirvi Metsäkauris Metso Teeri Pyy Riekko Peltopyy
121 134 12 129 1 1 145 52 29 37 5 29 1 16 40 43 46 1 56 52 4 20 36 2 11 11 3 31
79 88 8 84 0,7 0,7 95 34 19 24 3 19 0,7 10 26 28 30 0,7 37 34 3 13 24 1 7 7 2 20
erikseen kaikille tutkituille kolmioille sekä niille kolmioille, joilta lajia on tavattu (lajin kolmiot). Nisäkkäiden jälkimääriä laskettaessa on siten otettu huomioon lumisateesta kulunut kertymäaika, mutta linnuilla nähdyt yksilöt tulkitaan aina yhdelle vuorokaudelle.
L
l Lumijälkilaskennat kulkevat kolmiolaskentojen nimellä. Metsävaltaisilla seuduilla aloitettiin lumijälkien laskenta 12 kilometrin mittaisilla riistakolmioilla jo vuonna 1989. Vaihtelevaan peltojen ja asutuksen luonnehtimaan kulttuuriympäristöön kehitettiin peltokolmiolaskenta, joka aloitettiin vuonna 1999. Peltokolmio on riistakantojen seurantahanke maamme peltoisimpia osia varten. Sitä voidaan soveltaa erityisesti Suomen riistakeskuksen Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Hämeen, Pohjois-
Lajilleen määrittämätön rusakko tai metsäjänis.
1
Fasaani Kanahaukka Korppi
Metsästäjä l 1 l 2012 l 17
Kissan (vas.) ja supikoiran jäljet ovat helposti tunnistettavia silloin, kun ne piirtyvät selvinä kovalle alustalle matalaan lumeen. Molemmat ovat pyöreitä
Marcus Wikman
ja jokseenkin samankokoisia, ja syvässä lumessa, kun polkuanturat ja varsinkaan kynnen jäljet eivät piirry hyvin, voi jälkien tunnistaminen olla vaikeaa
Juha Tiainen
Marcus Wikman
Supikoiran jälkiä havaittiin erityisen runsaasti, joka kolmannella peltokolmiolla. Edellinen syksy oli supikoiran ravinnonsaannin kannalta epäedullinen, ja varastorasvojen ehtyessä eläimet lienevät olleet pakotettuja lähtemään etsimään syötävää, vaikka talvi olikin kylmä ja luminen.
edellisen vuorokauden ja viikon lumisateen määrä sekä pakkanen ja sen kiristyminen tai lauhtuminen vaikuttavat liikkumiseen. Laskentakausi on rajattu kahdeksi kuukaudeksi tammikuun alusta maaliskuun alkuun, mutta silti lähestyvä lisääntymiskausi lisää liikkumista laskentakauden lopulla. Talvi 2011 oli edellisen talven tavoin kylmä ja runsasluminen. Peltokolmioiden laskenta-alueella Etelä- ja LänsiSuomessa tammikuu 2011 oli pakkasten suhteen jokseenkin normaali. Helmikuu oli 56 astetta kylmempi kuin vertailukauden 19712000 keskiarvo. Lunta oli edellistalven tavoin enemmän kuin vuosikymmeniin, kun pakkaset jatkuivat yhtäjaksoisesti kauan, eivätkä suojakelit sulattaneet tai tiivistäneet hankia. Tammikuussa satoi lähes joka
Metsäjänis 1761 1.0 2.0
Lepus timidus
Rusakko 4657
Lepus europaeus
Orava 1798 1.6
Sciurus vulgaris
Kettu 2982
Vulpes vulpes
Supikoira 254
Nyctereutes procyonoides
Fasaani 94 1.0
Phasianus colchicus
1.4
3
4
0.6
1.0
1.0
0.4
1
2
2.5
2.0
1.4
Mustela erminea
Mustela nivalis
Neovison vison
1.2
Martes martes
Lutra lutra
3.5
Kärppä 141 5
Lumikko 178
Minkki 30
Näätä 72
Saukko 33
0.2 Korppi 227
Corvus corax
1.5
0.8
1.0
0.8
0.5
0.4
Ilves 66 40
Lynx lynx
Kissa 193
Felis catus
0.0
Vh-peura 1759
Odocoileus virginianus
Kuusipeura 55
Dama dama
0.2
Hirvi 488
Alces alces
0.5 2000
1
2.0
3
0.6
1.0
2008
2.5
2.0
2.5
1.5
Metsäkauris 983 1.5
Capreolus capreolus
Metso 15 1.4
Tetrao urogallus
Teeri 334 0.9
Tetrao tetrix
0.0
Etelä-Suomi Länsi-Suomi Koko alue
Peltopyy 162
Perdix perdix
1.5
20
1.0
0.5
1.0
0
Pyy 134
Bonasa bonasia
6
8
0.8
2 4
0.5
0.2
0.3
0.6
Peltokolmioilla laskettavien 16 nisäkäslajin ja viiden kanalintulajin sekä korpin jälkimäärien tai nähtyjen lintujen yksilömäärien vaihtelut vuosina 19992011 erikseen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kymen/Kaakkois-Suomen ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiirien/aluetoimistojen muodostamassa Etelä-Suomessa sekä Satakunnan, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen ja Oulun riistanhoitopiirien/aluetoimistojen muodostamassa Länsi-Suomessa. Vuoden 1999 kantoja merkitään luvulla 1. Vuosittaiset indeksiarvot kertovat, kuinka moninkertainen kanta on ollut suhteessa vuoteen 1999. Indeksit on laskettu vuosi × kolmio -matriisista käyttäen log-lineaarista mallinnusta, joka sallii katkoksien esiintymisen yksittäisten kolmioiden aikasarjoissa. Luku lajinimen jälkeen on vuosittain havaittujen jälkien keskimääräinen määrä.
18 l Metsästäjä l 1 l 2012
0.0
1.0
2.0
0.5
Osuva valinta
DIANA-ILMAKIVÄÄRIT JA LASTING-KERRASTOT
SIVUVIRITTEINEN
100 % MERINOVILLAA
48 Tämä pitkän kantaman kiinteäpiippuinen ilmakivääri on tehokas ja tarkka. Sopii myös bipodin avulla ampumiseen. Ominaisuuksiin kuuluvat klassinen suora tukki ilman poskipakkaa, säädettävä tähtäin ja automaattinen varmistin.
NAISILLE Heavy 240 g Wory -puolipoolopaita (punainen, koot s-xl) ja Fida -housut (punainen/musta, koot s-xl) · molemmin puolin sileäksi neulottua 100 % merinovillaa · sopii ainoaksi kerrokseksi urheiluun tai jokapäiväiseen käyttöön MIEHILLE Double heavy 270 g Widi -puolipoolopaita ja Wet -pitkälahkeiset housut (musta, koot m-xxl) · kaksikerroksista 100 % merinovillaneulosta · johtaa tehokkaasti kosteuden pois iholta ja pitää lämpimänä Lasting merinovillatuotteet valmistetaan tarkasti valikoidusta Super Fine -merinovillasta, jonka kuidun halkaisija on vain 16 mikronia. Materiaali pitää lämpimänä ja johtaa kosteuden pois iholta ilman kutiamisen tai pistelyn tunnetta.
SIVUVIRITTEINEN
56 TH 56 TH on sivuviritteinen malli rekyylittömään ammuntaan. Ergonomisesti muotoiltu tukki peukaloreiällä. Kuvan kiikaritähtäin on lisävaruste.
440 TH Lyhyempi, kevyempi ja siksi helpompi käsitellä kuin mallit 470 TH ja 56TH. 16 Joulen teho tekee tästä aseesta täydellisen Field-Target- ja siluettiammuntaan. Kuvan kiikaritähtäin on lisävaruste.
LISÄÄ OSUVIA VALINTOJA LÖYDÄT REMEKSEN KATALOGISTA!
www.remes.fi
Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi
Myynti: Ase- ja urheiluliikkeet kautta maan
päivä. Helmikuussa etelässä satoi päivittäin vain kuun alkupuolella, mutta Pohjanmaalla, missä oli hieman leudompaa, koko kuun ajan. Kun laskentaa tehtäessä edellisestä lumisateesta tulisi olla kulunut yksi tai kaksi vuorokautta, oli keskiarvo edellisten vuosien tavoin hiukan yli 1½ vuorokautta. Jos jälkien kertymäjakso on pidempi, on jälkiä niiden runsauden vuoksi vaikea laskea silloin, kun eläimiä on paljon. Vaikka jälkilaskentojen perusteella ei saada kuvaa riistaeläinten todellisista runsauksista, antavat vuosien mittaan kertyvät aikasarjat hyvän käsityksen pitkäaikaisista kannanmuutoksista. Oheisesta kuvasta käy ilmi, miten metsäjänis ja kettu ovat vähentyneet peltokolmioilla 13 vuoden aikana. Supikoira on ollut runsaana liikkeellä viimeisten viiden talven aikana. Jakson ensimmäiset talvet olivat leutoja, mutta talvi 2011 oli ankara, ja supikoirien olisi pitänyt viettää aikansa talviunessa. On ilmeistä, että edellisen syksyn ravintotilanne oli vaikea, eivätkä supikoirat kyenneet keräämään riittäviä energiavarastoja nahkansa alle, vaan joutuivat lähtemään ravinnon etsintään sydäntalvella. Valkohäntäkauriin ja metsäkauriin kannanmuutosindeksit olivat alhaisia
viime ja toissa talvena. Samaan aikaan ilves yleistyy ja runsastuu (tosin LänsiSuomen indeksistä on huomattava, että kannan oltua aiemmin erityisen pieni, jo verrattain pienen määrän asettuminen populaatioon näkyy sen monikymmenkertaistumisena). Toissa talvena ilveksiä havaittiin 16 %:lla peltokolmioista ja viime talvena jo joka neljännellä. Jää seuraavina vuosina nähtäväksi, onko ilves alkanut rajoittaa kauriiden kannan kasvua, vai johtuvatko pienet kannanmuutosindeksit vähäisemmästä liikkumisesta ankarina talvina.
Seurantojen arvo kasvaa aikasarjan pidentyessä
Jälkilaskenta on tärkeä osa riistakantojen seurantaa, sillä se on ainoa keino saada kuvaa monien lajien kannanvaihteluista. Pitkät aikasarjat paljastavat kantojen kehityksessä suuntauksia, jotka eivät näy muutaman vuoden jaksoilla suuren vuosivaihtelun takia. Vuosivaihtelu puolestaan heijastelee todellisia kantojen vaihteluita, mutta myös laskenta-ajankohdan olosuhteita. Mitä suurempi vuosittainen aineisto on, sitä luotettavammin niin pitemmän ajan suuntaukset kuin lyhytaikaiset vaihtelutkin tulevat esille.
Aineistossa saa olla kolmiokohtaisia välivuosia ilman, että kannanvaihteluiden analyysi siitä kärsisi. Moni kolmio jää aina välillä laskematta, kun käytettävissä oleva aika ei osu yksiin harvojen otollisten olosuhteiden kanssa. Kolmioita ei kuitenkaan kannata sen takia hylätä, vaan laskentaa voi jatkaa useankin välivuoden jälkeen. Moni, joka joutuu luopumaan kolmionsa laskennasta pysyvästi, on etsinyt sille jatkajan. Kolmioille voi löytyä uusi laskija oman seuran piiristä tai vaikka omista lapsista tai lapsenlapsista, joita voi kolmioiden jälkilaskentojen avulla vihkiä riistaeläinten kiehtovaan maailmaan! l
Talven 2011 peltokolmioiden laskentapäivämäärät ja keskimääräiset lumen syvyydet. Keskimääräinen laskentapäivä oli 14.2. (päivä 45) ja keskimääräinen lumen syvyys 52 cm.
100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
Lumen syvyys cm
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Päivämäärä (1 = 1.1., 32 = 1.2., 60 = 1.3.)
Metsästäjä l 1 l 2012 l 19
Tutkimustiedon jäljillä
Teema ja muunnelmia
Klassisessa musiikissa säveltäjä voi rakentaa teoksensa kokonaisuudeksi, jossa sävellyksen perusteemaa muunnellaan ja lähestytään eri tavoin varioiden. Muunnelmissa säveltäjä esittää uusia kuulokulmia johtoajatukselleen - leikitellä, kokeilla tai järjestelmällisemmin esitellä eri vaihtoehtoja. Eläimillä ja kasveilla voidaan tunnistaa samankaltaisia piirteitä. Lajityypilliset ominaisuudet määrittelevät pääosin lajin lisääntymisen, ravinnonhankinnan tai sopeutumisen vuodenaikojen vaihteluun. Jokainen yksilö on tästä oma muunnelmansa koostuen perimän, elinympäristön ja näiden vuorovaikutuksen summasta. Yksilöiden välisen vaihtelun määrä vaihtelee eri ominaisuuksissa lähes nollasta jopa kertaluokkiin. Rakenteellisissa ominaisuuksissa kuten luiden määrässä ei saman lajin saman sukupuolen yksilöiden välillä ole eroja. Toisaalta kasvunopeudessa ja ruumiin koossa voi olla suurta vaihtelua. Ympäristöolosuhteet, kuten ravinto ja sää, vaikuttavat siihen miten perimän mahdollistama kasvu tai koko toteutuvat. Tällä hetkellä lajin elinvoimaisuudessa havaitsemamme edulliset tai haitalliset ominaisuudet voivat nopeasti vaihtua olosuhteiden muuttuessa. Kuvitteellisessa esimerkissä sääoloiltaan 'normaaleina' vuosina hieman liian aikaisin maahamme muuttavat linnut saavuttavat ehkä vain puolet keskimääräisestä poikastuotosta. Tuotto ei ole hyvä, mutta kuitenkin riittävä turvatakseen tällaistenkin geenien säilymisen populaatiossa. Keväiden aikaistuessa näiden yksilöiden jälkeläistuotto voi alueen lajikumppaneihin verrattuna nousta huomattavasti jolloin tämä ominaisuus yleistyy. Vastaavasti, talven suojaväritystään keskimääräistä myöhemmin vaihtava jänis on kuluvana talvena saattanut olla paremmin pedoilta suojassa kuin aikaisemmat lajikumppaninsa, joilla kahtena edellisenä talvena oli etu puolellaan lumen tultua aikaisin. Vaihtelevat olosuhteet suosivat erilaisia ominaisuuksia mikä osaltaan ylläpitää korkeaa perinnöllistä muuntelua. Yksilötason käyttäytymistä säätelevät samat periaatteet kuin muitakin ominaisuuksia. Tietyt keskimääräiset, lajityypilliset piirteet on helppo tunnistaa ja nimetä, mutta yksilöiden välinen vaihtelu on suurta. Myös eläinten käyttäytymisessä on havaittu erilaisia persoonallisuustyyppejä. Eroja on mm. sosiaalisuudessa, joustavuudessa, ennakkoluulottomuudessa jne. Nämä piirteet voivat heijastua niin alueellisessa käyttäytymisessä kuin ravinnonvalinnassakin. Asutuksen piiriin tulevan suurpedon käyttäytyminen ei välttämättä olekaan ihmisen toimintoihin kohdistuvaa kiinnostusta, vaan seuraus normaalista lajin käyttäytymisestä johon yhdistyvät yksilön omat piirteet. Etenkin nuoret yksilöt, lähes lajista riippumatta, jättävät synnyinalueensa ja etsivät puolisoa ja omaa elinpiiriä alueilta jotka ovat niille vieraita. Ennakkoluulottomammat yksilöt ovat rohkeampia etsimään ravintoa uusista paikoista mikä voi johtaa konfliktiin ihmisen kanssa. Ennakkoluulottomuudesta voi kuitenkin olla etua salomailla ja näin ominaisuus säilyy populaatiossa. Ongelmalliseksi koettujen suurpetojen poistaminen asutuksen läheisyydestä on järkevää. Poistettu yksilö ei siirrä käyttäytymismalliaan jälkipolville perimän mukana tai opettamalla. Tietty arkuus ihmistoimintoja kohtaan säilyy lajissa todennäköisesti paremmin jos sitä metsästetään. Tiedotusvälineiden häiriköiksi diagnosoimien yksilöiden poisto on lääke akuuttiin ongelmaan, mutta tuskin tie merkittävästi muuttaa lajin käyttäytymistä. Suurpetokantojen hoito, säätely ja ongelmatilanteiden toimintamallien kehittäminen edellyttävät monipuolista tiedontuotantoa, kehitystyötä ja intressiryhmien vuorovaikutusta myös tulevaisuudessa.
20 l Metsästäjä l 1 l 2012
Vesa Ruusila, tutkimusjohtaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Monarch tarkkuutta kun tarvitset sitä eniten
Nikonin uusi Monarch-kiikaritähtäin ratkaisevaan hetkeen näköpiirissä
Nikonin uusi, loistava kiikaritähtäin aloittaa metsästyskauden. Monarch E1,1-4x24 puna/viher-näkökentällä ja pienellä 1,1-kertaisella ille suurennuksella sopii parhaiten lyhyille ja keskipitkille seen. s ampumaetäisyyksille, esimerkiksi hirvenmetsästykseen. pa p Kiikaritähtäimen näkökenttä on laaja ja kirkas jopa hämärässä ja sumussa. Optiikka on Nikonin huippulaatua. aatua. a Uusi Monarch nopeuttaa ja helpottaa tähtäämistä lopun jätämme sinulle.
Monarch E 1,1 4x24 1,1-4x24 1,1-4x24
Since 1917
NIKON NORDIC AB Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh. 0207589570, www.nikon.fi
Marko Paasimaa, riistanhoidonneuvoja, Suomen riistakeskus Kainuu I Kuvat: Hannu Huttu
Edellisen vaihtoehdon ollessa vallitsevana kuulut niin sanotusti pyytömiehiin, mutta jälkimmäisessä vaihtoehdossa pääset saamamiesten joukkoon. Tosin ketun jalkanarupyynti on yksi haasteellisimmista metsästysmuodoista, jossa jokaiselle tulee epäonnistumisia. Tässä kirjoituksessa on tarkoituksena keskittyä muutamaan keskeiseen asiaan, jotka kannattaa ottaa huomioon, kun pyyntiin on ryhtymässä. Erityisesti kirjoitus on suunnattu henkilöille, joilla on jo jonkin verran kokemusta ketun jalkanarupyynnistä.
22 l Metsästäjä l 1 l 2012
K
Viekas kuin kettu vai viekkaampi kuin kettu?
kevääseen asti, koska pehmyttä lunta on riittänyt kauan.
l Ketun pyyntikausi jalkanarulla voidaan jakaa kahteen osaan. Alku- ja keskitalvella tarvitaan ehdottomasti haaskaa avuksi. Lopputalvesta keskitytään maalis-huhtikuulle ajoittuvaan kiima-ajan pyyntiin, jolloin haaska ei ole niin tarpeellinen. Lopputalven jakso voi itse asiassa olla koko pyyntikauden parasta aikaa. Kevättalvella kuitenkin lumiolosuhteet voivat olla sellaiset, että pyyntiä on vaikea toteuttaa. Lumi saattaa kantaa kettua niin hyvin, ettei se kulje juurikaan samoja jälkiä. Pari viimeistä talvea ovat kuitenkin olleet jalkanarupyytäjällä suotuisia myöhäiseen
Kierrä haaska vain osittain
Haaskan avulla tapahtuvassa pyynnissä useasti opastetaan kiertämään latu haaskan ympäri ja asettelemaan pyydyksiä vasta sitten, kun ketut uskaltautuvat kulkemaan jäljen yli. Mielestäni parempi vaihtoehto on se, että haaskaa kierrettään korkeintaan 3/4. Tällöin todennäköisesti aremmatkin ketut jatkavat haaskalla käyntiä alueen "koskemattoman" osan kautta. Lisäksi, kun viimeiset pyydykset laitetaan kierrok-
Alku- ja keskitalvella tarvitaan ehdottomasti haaskaa avuksi. Lopputalvesta keskitytään maalis-huhtikuulle ajoittuvaan kiima-ajan pyyntiin, jolloin haaska ei ole niin tarpeellinen.
sen päihin niin sanotulle puhtaalle jäljelle eli jäljelle, jota ei ole ylitetty missään vaiheessa, saadaan hyödynnettyä ladun ohjaava vaikutus. Tämä perustuu siihen, että arka kettu ei lähde ylittämään latua kovin helposti, vaan kulkee muutaman kymmenen metrin päässä ladusta. Lopulta se saapuu ladun päässä sijaitsevalle ylittämättömälle jäljelle, jossa on pyydys. Nämä puhtaalle jäljelle laitetut pyydykset ovat yleensä ne tehokkaimmat. Kierron aikana ylitetyille jäljille pyydyksiä laitetaan ensisijaisesti aina sinne puolelle, mistä suunnasta tulee jälki. Kovin lähelle jäljen ylityskohtaa pyydystä ei kannata laittaa, koska kettu voi varoa edessä häämöttävää latu-uraa. Jos jalkanaruja on paljon käytössä, voi pyydyksiä laittaa molemmille puolille ketun jäljen ylityskohtaa. Osa ketuista on nykyisin aika rohkeita
Puhtaat pyyntivälineet säilytetään ulkovarastossa kotona tai mahdollisuuksien mukaan pyyntialueella, kuten oheisessa kuvassa. Tällöin vältytään niiden turhalta liikuttelulta.
Metsästäjä l 1 l 2012 l 23
ja ne saattavat käyttää latu-uria hyväksi liikkuessaan alueella. Pyydyksiä ei kannata laittaa kovin lähelle haaskaa. Noin 300-500 metrin etäisyys haaskasta on sopiva. Lähellä haaskaa kettu ei enää juuri kulje samaa jälkeä, ja käytännössä tämä näkyy siinä, että haaskan läheisyys on yleensä "täynnä" jälkiä. Kevätpyynnissä taktiikka vaihdetaan täysin. Pyynti toteutetaan siten, että alueelle, jossa tiedetään kettuja olevan, lähdetään viemään pyydyksiä suhteellisen suoralla linjalla "poikkimaisemaan" eli vasten harjujen, purojen ym. kulkusuuntaa. Tässäkin pyynnissä ladun päähän viety viimeinen pyydys on tehokkain ladun ohjausvaikutuksen vuoksi.
Otollista pyydyksen asennuspaikkaa etsitään jälkeä sivusta seuraamalla. Lopullinen lähestyminen suoritetaan kumpareiden, pensaiden tai puiden takaa.
Pyydys asetettava huolellisesti
Latujen päihin asennettuja pyydyksiä lukuun ottamatta pyydykset laitetaan jälkiin, jotka ylitetään. Ylityksen yhteydessä huomataan, mihin suuntaan jälkeä kettu kulkee. Palataan muutama kymmenen metriä takaisin päin ja lähdetään seuraamaan tältä etäisyydeltä jäljen sivua myöten ketun tulosuuntaan päin etsimään otollista jalkanarun asentamispaikkaa. Hyvä asentamispaikka on sellainen, jossa päästään mahdollisimman lähelle jälkeä jonkin näköesteen suojassa. Lähestyminen jäljelle tehdään kohtisuoraan jälkeä päin. Jalkanarun asennuksen yhteydessä pitäisi 2-3 metrin matkalta saada hanki näyttämään koskemattomalta, joten näkösuoja on erittäin tärkeä. Varsinkin tilanteessa, jossa lunta alkaa olla vyötärölle asti, on erittäin hankalaa saada peitettyä omia jälkiä riittävän hyvin, jos peitettävä matka on kovin pitkä. Kauempana jäljestä riittää peittelyksi se, että jalkojen reiät hangessa pyöristetään siten, että siinä ei ole teräviä reunoja. Se, kuinka kauas jälkiä on peitettävä, riippuu tietenkin siitä, millaisen näköesteen kautta jäljelle saavutaan. Asiaa voi miettiä myös paikan päällä esimerkiksi arvioimalla ketun katseen korkeutta jäljellä. Ketun silmät ovat aika matalalla, joten suhteellisen vähäisenkin kumpareen takana olevat jäljet ovat siltä piilossa. Ladun päihin asennetut pyydykset laitetaan samalla tavalla, mutta jälkeä ei ylitetä, vaan lähdetään muutamaa kymmentä metriä ennen jälkeä etsimään samalla tavalla pyydyksen asennuspaikkaa kuin edellä on selitetty. Asennuspaikalla pyydys pyritään laittamaan nopeasti ja siten, että jälki rikkoutuu mahdollisimman vähän. Tätä helpottaa se, että pyydyksen vaijeri pidetään hyväkuntoisena ja suorana. Jos vaijeri on kovin "kiharainen", tahtoo vaijeri ponnahtaa vastakkaiselta puolelta hangesta esiin, kun sitä painetaan toiselta puolelta hangen sisään. Tätä kun tekee muutaman kerran, alkaa jälki mennä rikki. Vaijerin hyväkuntoisuutta edesauttaa myös se, että pyydyksiä poistettaessa sitä ei laukaista. Tyhjänä laukaisu kovalla pakkasella rikkoo vain vaijeria suojaavan muovipäällysteen.
Jalkanaru pyritään asentamaan siten, että jälkiä jää mahdollisimman vähän paikalle ja myös nopeasti, jotta vältytään turhilta hajuilta. Mitä kauempaa jäljestä saat pyydyksen asennettua, sitä vähemmällä peittelyllä selviät.
Puhtaat ja hajuttomat varusteet
Pyyntivälineet kannattaa aluksi pestä kuumalla vedellä. Pesun jälkeen niitä säilytetään esimerkiksi ulkotilassa ja niitä kuljetetaan puhtaassa pussissa, johon voi taittaa muutaman kuusen oksan. Pyytäjän asusteiden pitää olla puhtaat ja hajuttomat, mutta tätä ei tarvitse viedä äärimmilleen. Pyyntivälineen asennuksessa käytettävät käsineet kannattaa pitää erillään muista pyyntivälineistä ja laittaa ne käteen siinä vaiheessa, kun ryhdytään pyydystä asentamaan. Hiihdon aikana kädessä olevat käsineet ovat todennäköisesti kostuneet sen verran, että niistä voi jäädä ylimääräisiä hajuja. Pyyntivälineiden ja asusteiden puhtauden ylikorostuminen joidenkin jalkanarupyytäjien mielissä voi johtua siitä, että jokaiselle käy joskus niin, että kettu jättää viimeisen ratkaisevan askeleen ottamatta. Tällöin helposti ajatellaan, että kettu haistoi pyydyksen, joten pyytäjä panostaa puhtauteen. Kun kettu sitten menee pyydykseen, pyytäjä ajattelee, että tämä on pakollinen temppu. Todennäköisempää on kuitenkin se, että omien jälkien naamiointi pyydyksen asennuspaikalla on jäänyt vaillinaiseksi. l
24 l Metsästäjä l 1 l 2012
Huippu-uutuus kylmään säähän: JahtiJakt Topattu Pakkaspuku
Tätä pukua on toivottu paljon ja nyt se on saatavilla. Täysin uusi JahtiJakt Topattu Pakkaspuku pitää sinut lämpimänä passissa kaikista kylmimmissäkin olosuhteissa!
Erikoisominaisuudet kaikista kylmimpiin olosuhteisiin:
Lämmin 80 g toppaus takissa Hihojen ja housujen 60 g toppaus parantaa liikkuvuutta Reilu mitoitus kerrospukeutumista varten Täysin veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX-kalvon ansiosta Lämmin ja kestävä pehmeäksi harjattu materiaali Lämmin viimeistelty vuori Takin riittävä mitta suojaa selkää Housujen korotettu vyötärö suojaa takana ristiselkää
Monipuoliset säädöt takissa ja housuissa Tuuletusaukot takin ja housujen sivusaumoissa Erittäin hiljainen materiaali, Teflon-käsittely hylkii likaa Ei tarttumiselle altistavia yksityiskohtia
rospukeutumisen.
2. Fleecekauluri, Arvo 7,9
0
Tilaa huippulämmin puku nyt todella edullisesti jo tähän kauteen!
3. Fleecepipo, Arvo 14,90
Nyt vaiN
1. MicroDry-alusasu, Arvo 24,90
4. Fleecekäsineet, Arvo 9,90
00 199
Tilausnumero: JJ14B1Q7 57
www. www.eratukku.fi
puh. 020 747 7000* (ma-pe 9-17)
postitse kupongilla
*Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min
Tarjoukset voimassa 7.2.2012 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
ä Tilaa nyt, saat kaikki näm tuotteet kaupan päälle Topatun pakkaspuvun mahdollistaa Arvo 57,60 mitoituslämpimän kererittäin
Runsas taskutus, taskuihin pääsy helppoa myös asetta ja reppua kannettaessa
Ykkösasu lumiseen maastoon: Uusittu Lumicamo-kalvopuku
Taiteilija, metsästäjä Kimmo Takaraution suomalaisiin olosuhteisiin suunnittelema camokuvio maastouttaa metsästäjän uskomattoman hyvin. Suositun kuoriasun uudistettu malli on saapunut!
Suunniteltu talven olosuhteisiin:
Tarkkaan harkitut värit ja muodot Metsästäjä sulautuu maastoon tavallisia valkeita camoja maastopukuja selvästi paremmin Täysin veden- ja tuulenpitävä AIR-TEX2-kalvon ansiosta Erittäin hyvin hengittävä AIR-TEX2-kalvon ansiosta Teipatut saumat Teflon-käsitelty kestävä ja hiljainen pintamateriaali Irrotettava säädettävä huppu Lumilukot lahkeensuissa ja takin vyötäröllä estävät lumen pääsyn sisään esim. ryömittäessä Housujen korotettu vyötärö suojaa ristiselkää Runsas taskutus, taskuihin pääsy helppoa myös asetta ja reppua kannettaessa
ä Tilaa nyt, saat kaikki näm tuotteet kaupan päälle
Monipuoliset säädöt takissa ja housuissa Suojatut tuuletusaukot takin ja housujen sivusaumoissa
Arvo 64,70
Tyylikäs uniikki suomalainen lumicamokuvio, design Kimmo Takarautio.
Tilaa JahtiJakt Lumicamo-kalvopuku nyt erikoishintaan!
2. Fleecepipo, Arvo 14,90
Nyt vaiN
1. Microfleece-väliasu, Arvo 39,90
3. Fleecekäsineet, Arvo 9,90
00 199
Tilausnumero: JJ01B6R00 C
www. www.eratukku.fi
puh. 020 747 7000* (ma-pe 9-17)
postitse kupongilla
Täydennä talven varustus
LumiCamo Light
Uusi JahtiJakt Lumicamo Light -puku tuo täysin uuden, todella edullisen vaihtoehdon talveen.
Lumicamo Light -puku on tarkoitettu puettavaksi minkä tahansa jahtiasun päälle. Asu toimii erittäin hyvin kalvollisen "vihreän" metsästyspuvun päällä tai huippulämmintä asua tarvittaessa esimerkiksi toppahaalarin kanssa. Asun materiaali on ohutta, kevyttä ja erittäin kestävää. Asu ei rajoita liikettä, ja materiaali imee itseensä erittäin vähän kosteutta, mikä tekee siitä ihanteellisen talviseen maastoon. Asun liukas pinta toimii hyvin myös silloin, kun jahtitilanne edellyttää ryömimistä lumisessa maastossa.
Hyödynnä tarjoukset!
Tilausnumero: JJ5103Q00C
90 29
Nyt vaiN
Nyt vaiN
LumiCamo-aLuSaSu
Kerrospukeutujan tekniset ykkösasut!
Korkealaatuinen tekninen alusasu MicroDry-materiaalista. Siirtää erittäin tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti. Uniikki camokuvio.
Nyt vaiN
90 59
Tilausnumero: JJ2108R00 C
90 29
Tilausnumero: JJ5403I00C
(norm.39,90)
LumiCamo-vÄLiaSu
Korkealaatuinen lämmin tekninen microfleece-väliasu MicroDry-materiaalista. Siirtää tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti. Sopii myös alusasuksi sekä mukavaksi oloasuksi. Uniikki camokuvio.
90 39
Tilausnumero: JJ0505C00C
Nyt vaiN
(norm.49,90)
Tilausnumero: JJ8403C00C
4990
Nyt vaiN
90 29
Tilausnumero: JJ61B1D00C
Nyt vaiN
(norm.34,90)
LumiCamo-fLeeCe
Lämmintä ja mukavan pehmeää fleeceä. Tyylikäs uniikki suomalainen lumicamokuvio, design Kimmo Takarautio. Saatavana viikolla 7.
LumiCamo-Lintureppu
Täysin kahisematon pintakangas. Kotelo aseelle repun selkäosassa. Tukeva, säädettävä lantiovyö. Repun viilekkeissä säädettävä rintaremmi.
LumiCamohattu ja -KÄSineet
Lämmin päähine, jossa tikkivuori ja keinoturkissomisteet. Lämpimät teddyvuorelliset käsineet, vahvistettu kämmenosa, etusormessa liipaisinhalkio.
Tarjoukset voimassa 7.2.2012 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
*Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min
Asut ja varusteet laajast
järkihinnalla!
90 39
Tilausnumero:
NYT VAIN
(norm.49,90)
JJ0514Q747
teeri-FleeCe
Lämmin ja tyylikäs vuorellinen fleecetakki jahtiin ja vapaa-aikaan. Vetoketjulliset sivutaskut sekä povitasku.
Hyödynnä tarjoukset!
90 29
riekko-FleeCe
NYT VAIN
(norm.39,90)
ea, JJ0512P848 rusk Tilausnumero: JJ0512P747 vihreä
Pehmeä ja lämmin fleecetakki metsälle ja vapaa-aikaan. Vetoketjulliset taskut, korkea suojaava kaulus ja helmassa kiristyssäätö.
90 79
(norm.89,90)
NYT VAIN
Aito merinovillAAlusAsu
JahtiJakt-alusasu 250-grammaista 100 % merinovillaa. Lämmin ja erittäin miellyttävä asu kerrospukeutumiseen. Aito villa voi imeä 30 % painostaan vettä tuntumatta kostealta.
JJ5106L1 Tilausnumero:
91
90 29
Tilausnumero:
NYT VAIN
(norm.39,90)
JJ8404L759
JAkkArArePPu
Perinteinen jakkarareppu, jakkara kiinni repussa. Leveä malli sopii erityisesti kalastukseen ja retkeilyyn. Jakkarassa tukeva alumiinirunko.
Tilausnumero: JJ6502B75740
790
NYT VAIN
Tilausnumero: NI6513M199 harmaa NI6513M051 valkoinen
890
NYT VAIN
90 29
Tilausnumero:
NYT VAIN
(norm.39,90)
JJ5410Q42C
villAsukAt
Villasukka on ylivoimaisen mukava ja toimiva sukka maastoolosuhteissa. 70 % villaa.
merinovillAsukAt
Lämmin merinovillasukka talvisiin harrastuksiin. Jalkapohjassa ja varpaissa vahvempi neulos. Lycra lisää joustavuutta. Koot: 35-37, 38-40, 41-43, 44-46.
AlmirA-miCroFleeCevÄliAsu
Kysytty uutuus: Naisten todella miellyttävä väliasu pinkillä camokuviolla. Materiaali siirtää tehokkaasti kosteutta ja kuivuu nopeasti.
www. www.eratukku.fi
puh. 020 747 7000* (ma-pe 9-17)
postitse kupongilla
a valikoimasta
90 19
(norm.34,90)
NYT VAIN
Ti
4404L828 lausnumero: JJ
Tilausnumero: JJ4401G757
3990
NYT VAIN
90 39
(norm.49,90)
NYT VAIN
Tilausnumero:
JJ4407L151
Premium lAdy -neule
Aito villa lämmittää kosteanakin. Tyylikäs ja kestävä neule naisten mitoituksella. 50 % villa, 50 % akryyli.
Forest-neule
Aito villa lämmittää kosteanakin. 50 % villaa, 50 % akryylia.
trAwler-neule
Tyylikäs ja kestävä neule, jossa vahva ja lämmin neulos. Aito villa lämmittää kosteanakin. 50 % villa, 50 % akryyli.
Tarjoukset voimassa 7.2.2012 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
Tilausnumero: 6416739052106
2490
NYT VAIN
1
JAhtiJAkt 6021 -etÄisyysmittAri
Mittausetäisyys: 151400 m Tarkkuus: ± 1m Kompakti, kevyt, nopea ja helppokäyttöinen. Ergonominen muotoilu. Alhainen virrankulu-
Tilausnumero:
90 49
(norm.179,90)
NYT VAIN
JJ8909K799
riistAvisA-Peli
Mielenkiintoinen Riistavisa-peli on mukavaa ajanvietettä ja loistava apuväline kaikille metsästystutkintoon valmentautuville, metsästyksen harrastajille ja luonnosta ja eränkäynnistä kiinnostuneille. Lajitunnistuskuvat on piirtänyt taitelija Dick Forsman.
tus. Vesitiivis iskunkestävä rakenne. Kestää pakkasta. Mittarissa on skannaustoiminto, joka mahdollistaa sujuvan etäisyydenmittauksen liikkuvaan kohteeseen. Pakkaus sisältää rannehihnan, suojalaukun, puhdistusliinan ja ohjekirjan. Paristot 2xAAA 1,5 V eivät sisälly pakkaukseen. 1 vuoden takuu.
Tilausnumero: JJ9215FX03
2990
NYT VAIN
Tilausnumero: JJ9217FX03
8490
NYT VAIN
minkin loukku
Villiminkin pyydystykseen. Huomioi minkin pyyntiaika: Koko metsästysvuosi. Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5.-31.7. Loukku on sijoitettava siten, että se voidaan tarkistaa mahdollisimman helposti, vähintään kerran vuorokaudessa. Pienpedot liikkuvat yleensä öisin, joten loukku tulee tarkistaa joka aamu, jottei eläin joudu olemaan loukussa liian kauan.
suPikoirAn loukku
Supikoiran loukkupyynti kannattaa keskittää asutuksen ja peltojen lähelle. Loukkupyynnissä kannattaa totuttaa eläimet löytämään ravintoa pyyntipaikoilta jo kesällä. Loukku lukitaan laukeamattomaksi ja eläimet voivat hakea syötit loukusta vapaasti. Pyyntiajan alettua loukku viritetään, ja loukkuruokailuun tottuneet eläimet jäävät saaliiksi.
*Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min
Valitse oikea kenkä talven jahtiin!
erätukku tarjoaa laajan valikoiman jalkineita talven jahtiin ja eränkäyntiin.
Suomen suosituin jahtikenkä JahtiJakt Premium
JahtiJakt Premium on Suomen suosituin jahtikenkä. Kengässä on käytetty uusinta AIR-TEX2 -kalvoa, joka takaa jalkineelle loistavan vedenpitävyyden ja hengittävyyden kaikissa olosuhteissa. Ulkopuolelta tuleva vesi ei läpäise kalvoa, mutta hikoilun tuottama kosteus pääsee ulos.
kamik icebreaker -40 °C
Erittäin laadukas Kamik Icebreaker -lämpösaapas tarjoaa pakkasenkestävyyden -40 °C lämpötilaan asti. Kenkä on täysin vedenpitävä ja se on varustettu laadukkaalla lumilukolla. Kengässä on irrotettava lämmin 8 mm Zylex-sisäkenkä. Paksu pohjarakenne eristää tehokkaasti maan kylmyyden. Pitävä Trackerpohja on hyvä kävellä.
Kolminkertainen vedenpitävyysteknologia Kiertojäykkä ja rullaava nelinkertainen pohja Pohjoismaiseen jalkaan suunniteltu lesti
Ruskea 60 Tilausnumero:
00 99
2PRE
nyt vain
Tilaa nyt,
SAAT
Arvo 11,90
(norm.139,90)
kaupan päälle
Mehiläisvaha-kenkärasva
90 69
(norm.79,90)
nyt vain
Koot ja tilausnumerot: 39-40 (US 7) 0056248203727, 41 (US 8) 0056248203734, 42 (US 9) 0056248203741, 43 (US 10) 0056248203758, 44-45 (US 11) 0056248203765, 46 (US 12) 0056248203772
HuiPPulämPimät SaaPPaat kelkkailuun Ja Pilkille
Snow
Kengän teräosa on kumisekoitetta ja varsiosa nylonia. Nilkassa on kiristystarra. Varren yläpään sulkee lumilukko. Kevyt irrotettava huopasisäkenkä, jossa 400 g ThinsulateTM-eriste ja lämpöä heijastava alumiinivuoraus. Koot 36-40.
Arctic
Kengän teräosa on kumisekoitetta ja varsiosa vahvaa nylonia. Nilkassa ja varren yläosassa on kiristystarra. Varren yläpään sulkee lumilukko. Kevyt irrotettava huopasisäkenkä, jossa 200 g ThinsulateTM-eriste ja lämpöä heijastava alumiinivuoraus. Koot 40-47.
Polar Pro
Kengän teräosa on kumia ja varsiosa vahvaa nylonia. Nilkassa on kiristystarra. Varren yläpään sulkee lumilukko. Kevyt irrotettava huopasisäkenkä, jossa 400 g ThinsulateTM-eriste ja lämpöä heijastava alumiinivuoraus. Koot 40-47.
nyt vain
Tilausnumero: NI7703M999
3990
nyt vain
Tilausnumero: NI7702M999
5990
90 69
(norm.79,90)
nyt vain
Tilausnumero:
NI7701M991
Tarjoukset voimassa 7.2.2012 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
www. www.eratukku.fi
puh. 020 747 7000* (ma-pe 9-17)
postitse kupongilla
UUTUUS
nyt vain nyt vain
Tilausnumero: NI8604R996
90 49
Tilausnumero: NI8605R996
90 59
lumikengät XPD 29"
North Ice XPD 29" on jokamiehen kevyt, kestävä ja elastinen umikenkä, joka käy sekä aloittelijalle että kokeneelle harrastajalle. Kantavuus 70-90 kg painolla on erittäin hyvä. Suuremmalla painolla upottavuus kasvaa hieman, mutta ei merkittävästi. Kenkien runko on alumiinia ja pintamateriaali polyeteeniä. Pakkasen kesto -40 °C. Helposti säädettävät siteet kengän koon mukaan. Alumiiniset pohjaraudat pureutuvat hyvin lumeen ja antavat hyvän pidon.
lumikengät XPD 34"
North Ice XPD 34"on jokamiehen kevyt, kestävä ja elastinen lumikenkä, joka käy sekä aloittelijalle että kokeneelle harrastajalle. Kantavuus 80-110 kg painolla on erittäin hyvä. Suuremmalla painolla upottavuus kasvaa hieman, mutta ei merkittävästi. Kenkien runko on alumiinia ja pintamateriaali polyeteeniä. Pakkasen kesto -40 °C.Helposti säädettävät siteet kengän koon mukaan. Alumiiniset pohjaraudat pureutuvat hyvin lumeen ja antavat hyvän pidon.
Tilauskuponki
p tilaan Kyllä,
Tilaa tällä kupongilla kaikki haluamasi tuotteet yhdellä kertaa.
Erätukku maksaa tilauskupongin postimaksun. Tilaukset myös puhelimitse 020 747 7000* (ma-pe 9-17) ja verkkokaupastamme www.eratukku.fi
Erätukku maksaa postimaksun
Tuotteiden tilausnumerot löydät ilmoituksesta heti hinnan yhteydestä.
Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut.
Asut. Merkitse aina asusteen saajan pituus, paino ja vyötärönympärys (North Ice -sukissa haluamasi koko) vyötärö-ymp. Tilausnumero Hinta Määrä pituus cm paino kg Tuotenimi cm
Erätukku
Kengät. Merkitse kenkiin jalkaterän pituus (Kamik-kengissä haluamasi koko)
Tilausnumero Tuotenimi
Tunnus 5013247
jalkaterän pit. cm/Kamik-kengän koko
Määrä Hinta
00003 vasTauslähETys
Muut tuotteet.
Tilausnumero Tuotenimi
Määrä
Hinta
i: Tilaa het .eratukku.fi w www pe 9-17)
ww
* (ma747 7000 puh. 020 la kupongil postitse
Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti
Puhelinnumero Tilaajan allekirjoitus
alle 18 vuotiaan tilaajan huoltaja
Metsästäjä 1/2012
Tilaajan nimi
Osoite
Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (merkitse sähköpostiosoitteesi)
Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut. (Suomeen 7,90 - 23,40 riippuen tilauksen koosta ja maksutavasta. Asekaappien toimituskulu 49,00.)
*Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min
Suomen suosituimmat asekaapit
OTSO 5 PRO
Aselain vaatimukset täyttävä asekaappi n. 5 aseelle. Jämäkkä panssariovi, murtovarma saranasysteemi. Tilavat ovilokerot. Kiinnitys pohja- tai takaseinärei'istä. Pehmustetut asetelineet ja sisustus. Tilaa pistooleille kuin myös pitkille aseille. Mitat: k. 1380 x l. 350 x s. 300 mm Paino: tyhjänä n. 35 kg, aseineen ja varusteineen n. 80 kg Avainlukko, 2 avainta, vahva kampalukko. Väri: harmaa.
OTSO 8 PRO
Aselain vaatimukset täyttävä asekaappi n. 8 aseelle. Jämäkkä panssariovi, murtovarma saranasysteemi. Tilavat ovilokerot. Kiinnitys pohja- tai takaseinärei'istä. Pehmustetut asetelineet ja sisustus. Tilat myös erikoispitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Mitat: k. 1500 x l. 500 x s. 370 mm. Paino: tyhjänä n. 65 kg, aseineen ja varusteineen n. 125 kg. Avainlukko, 2 avainta, vahva kampalukko. Väri: harmaa.
5v
1
00 79
OTS Tilausnumero: O5PRO
nyt vain
(norm.199,00)
5v
2
00 49
Tilausnumero: OTSO8PRO
nyt vain
(norm.289,00)
Huom! Yli viiden pistoolin, revolverin tai itse lataavan aseen säilyttäminen edellyttää SIS-hyväksyttyä turvakaappia tai poliisilaitoksen hyväksymää säilytystilaa.
OTSO 8-15 R PRO
OTSO 16 R PRO
SIS-hyväksytty ja sertifioitu asekaappi jopa 15 aseelle. Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne. Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja. Hyväksytty turvalukko, vara-avain. Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä. Mitat: k. 1500 x l. 500 x s. 370 mm Paino: tyhjänä 130 kg. Mayer-turvalukko ja vara-avain Väri: harmaa.
SIS-hyväksytty ja sertifioitu asekaappi n. 16 aseelle. Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Kaappi on helposti muunneltavissa väliseinällä ja -hyllyillä. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne. Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja. Hyväksytty turvalukko, vara-avain. Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä. Mitat: k. 1500 x l. 575 x s. 400 mm Paino: tyhjänä 152 kg Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus Väri: harmaa.
5v
4
Tilausnumero:
00 99
OTSO8-15RPRO
nyt vain
5v
6
Tilausnumero:
00 29
OTSO16RPRO
nyt vain
Katso koko valikoima www.eratukku.fi
www. www.eratukku.fi
puh. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) postitse kupongilla
*Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min
Eräaatoksia valtion mailta
Sosiaalista kestävyyttä mitoittamassa
n Vaikka viime vuoden hirvijahti on monen porukan osalta vasta juuri saatu päätökseen, on ensisyksyn metsästysjärjestelyjen suunnittelu jo käynnistynyt. Tammikuu on valtion maiden hirvenmetsästyksen aluelupien hakuaikaa. Viime vuonna aluelupaa haki Metsähallitukselta noin 1300 hirviporukkaa. Hirvenmetsästyksen mahdollisuus voitiin tarjota valtaosalle hakijoista, mutta noin viidennekselle hakijoista ei voitu myöntää aluelupaa hakemalleen alueelle. Vahvojen hirvikantojen ja kasvaneiden pyyntilupamäärien vuoksi myös Metsähallitukselle tulevien aluelupahakemusten määrä on viime vuosina kasvanut. Alueluvista kilvoittelu on synnyttänyt valitettavasti epätoivottuja lieveilmiöitä. Viime vuoden aluelupahaussa tarjottiin pahimmillaan tekaistuja nimilistoja, joita on sittemmin selvitelty poliisitutkinnan avulla. Tahallisesti väärien tietojen antamiseen syyllistyneitä odottaa nyt oikeuskäsittely. Joillekin on ilmeisesti tullut "vauhtisokeutta" omien hirven metsästysoikeuksien laajentamiseksi enemmän kuin oikeus ja kohtuus sallii. Metsähallituksen lakisääteisenä tehtävänä on tarjota metsästysmahdollisuuksia etenkin niille kansalaisille, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta. Pohjois-Suomessa metsästyslupamäärien mitoituksessa huomioidaan lisäksi paikallisten vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla sekä saamelaisten kulttuurinsa harjoittamisen oikeudet. Metsästysluvat valtion maille kiintiöidään alueellisesti ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden pohjalta. Hirven metsästyksen alueluvista päätettäessä Metsähallituksen tehtäväksi jää lähinnä sosiaalisesta kestävyydestä huolehtiminen, sillä kaadettavien hirvien määrät määritetään riistakeskuksen pyyntiluvissa. Sosiaalisen kestävyyden mitoittaminen hirven metsästyksessä on erityinen haaste valtion vapaan metsästyksen alueilla, minne myönnetään päällekkäisiä metsästysoikeuksia ja missä kuntalaisilla on lakiin perustuva henkilökohtainen metsästysoikeus koko kuntansa valtion mailla. Metsähallituksen kiintiöpäätöksessä sosiaalisen kestävyyden raja-arvoksi, jota enempää hirvenmetsästyksen aluelupia ei voida vapaan metsästyksen alueelle päällekkäin myöntää, on asetettu vähintään 1000 ha metsästysalaa/ seurue ja vähintään 50 ha pinta-alaa/metsästäjä. Tämä on laskennallinen minimi, ehdoton "perälauta", joka tulee käytännössä sovellettavaksi ani harvoin. Samalle alueelle mahtuvien hirviporukoiden määrää mitoitetaan alueelliset erityispiirteet huomioiden yhteistyössä paikallisten riistanhoitoyhdistysten kanssa. Sosiaalisen kestävyyden mitoittamisessa sovelletaan käytännössä siten kiintiöpäätöstä tiukempia rajaarvoja. Sosiaalinen kestävyys määrittyy suurelta osin ihmisten välisen vuorovaikutuksen seurauksena. Yksinkertaistaen voidaan todeta, että mitä paremmin metsästäjien keskinäinen kommunikaatio toimii, sitä enemmän siedetään myös muita metsästäjiä samalla alueella. Jossakin kohtaa sosiaalisen kestävyyden kyllästymispiste tulee toki vastaan jo metsästyksen turvallisuudenkin näkökulmasta. Pohjoisen selkosilla paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten hirviporukoiden välejä on kaihertanut perinteisiksi koettujen hirvenpyyntialueiden uusjako ja ulkopaikkakuntalaisten metsästysseurueiden epätasainen jakaantuminen eri alueiden kesken. Metsähallitukselta alueluvan hakevia ohjataan ja neuvotaan tarvittaessa hakemusvaiheessa kohdentamaan hakemuksensa sellaiselle alueelle, jossa tarkoituksenmukaiset metsästysjärjestelyt toteutuvat parhaiten. Hakijat viimekädessä kuitenkin itse päättävät, minne haluavat metsästysoikeutta hakea. Koirien käytön lisääntyminen jahdissa ja sitä tehostavan tekniikan kehittyminen ovat olleet omiaan lisäämään samoilla, vaikkakin laajoilla, pohjoisen alueilla hirviä pyytävien seurueiden ohjautumista yhtä aikaa samojen hirvien jäljille. Varsinainen soppa saadaan aikaiseksi silloin jos useampia koiria tiputellaan autoista hirven jäljille sinne tänne vielä samankin seurueen toimesta. Rehdillä asenteella ja hyvällä yhteydenpidolla muihin samalla alueella metsästäviin seurueisiin voidaan ongelmien syntyä ennalta ehkäistä ja sopia metsästysjärjestelyistä niin, että yhteentörmäyksiltä vältytään. Hirvimetsällä ollaan virkistäytymässä. Tämä ei toteudu, jos pinnaa kiristää. On itsetutkiskelun paikka, ollaanko hirvimetsällä liikkeellä ehkä jo turhan vakavalla mielellä ja onko saalis vallannut liian suuren sijan ajatuksissamme?
Metsästäjä l 1 l 2012 l 33
Ahti Putaala Ylitarkastaja Metsähallitus
Milla Niemi, Jani Pellikka, Eija Nylander & Pekka Korhonen I Kuvat: Veli-Matti Väänänen
Markku Jyrkkä
Raaskisiko tuon ampua?
Metsäkanalinnustajien ajatuksia lintukantojen vaihdellessa
Metsäkanalintukantojen ja -saaliin vaihtelut tunnetaan Suomessa varsin hyvin. Näitä paljon vähemmälle huomiolle ovat jääneet yksittäisten metsästäjien käytännön jahtitilanteissa tekemät valinnat ja niiden taustalla olevat vaikuttimet. Kantavatko metsästäjät yleisesti huolta lintukantojen kehityksestä, vai vallitseeko jahtimailla pikemminkin hälläväliä-meininki? Halusimme selvittää, miten lintukannoissa tapahtuvat muutokset näkyvät metsästäjien puhetavoissa ja toimintakuvauksissa. Käytimme tähän tarkoitukseen kahden Pohjois-Suomessa toteutetun pienriistakyselyn vastausten vapaamuotoisia kommentteja. Vuotta 2003 koskeva kysely toteutettiin kanalintukantojen
34 l Metsästäjä l 1 l 2012
ollessa riistakolmiohavaintojen mukaan nousuvaiheessa. Toinen, vuotta 2008 koskeva kysely tehtiin lintukantojen ollessa pohjalukemissa. Koostimme yli 2000 metsäkanalintukommentista tekemämme havainnot artikkeliksi, joka julkaistiin vuoden 2011 joulukuussa ilmestyneessä Suomen Riista-julkaisusarjassa. Nyt tarjoamme Metsästäjä-lehden lukijoille mahdollisuuden tutustua tutkimuksen tuloksiin tarinan muodossa. Kuvitteellisen kertomuksen tarkoituksena on havainnollistaa pohjoissuomalaisten metsäkanalinnustajien ajatuksia hyvänä ja huonona lintuvuonna.
Matin matkassa metsomailla
l Mattia suorastaan hykerrytti. Koppelopoikue oli juuri rymistellyt lentoon varvikkoisen vaaran rinteestä. Siiveniskujen paikoilleen jähmettämän miehen katse kiersi etumaastoa. Olisivatko poikaset riittävän kokemattomia näyttäytyäkseen vielä haulikonkantaman sisäpuolella, vai pitäisikö metsästäjää säikkynyt emolintu huolen omistaan? Se selviäisi vain kokeilemalla, joten Matti lähti hiipimään rinteeseen kiertääkseen poikueen sivulle. kulkijaa, osa luvattomissakin puuhissa eikä kukaan tuntunut katsovan päälle. Metsähallituksen erävalvojan Matti oli nähnyt viimeksi nelisen vuotta takaperin, silloinkin huoltoaseman kahviossa. Laavulla kaksi maastoasuista nuortamiestä viritteli nokipannua. Miehet tervehtivät tulijaa ja kehottivat kaivamaan kupin esiin. Kahvittelun lomassa kaksikko kertasi Matille aamun kokemuksiaan. Miesten saksanseisoja oli toiminut mainiosti, ja saalistakin oli tullut. "Saatiinhan kerrankin luparahoille vastinetta!", ruutupaitainen mies touhusi, ja esitteli tohkeissaan valokuvia kameran näytöstä. Lupametsästäjiin entuudestaan pienellä varauksella suhtautuvaa Mattia ärsytti saaliilla kehuskelu. "Suotta säästin sen koppelon, nämä kuitenkin käyvät ampumassa", hän ärhenteli itsekseen. Harmistus kuitenkin laantui nopeasti, kun seisojan isännäksi osoittautunut mies kertoi, että reissu olisi todennäköisesti koiran viimeinen. "Alkaa rouvalla jo ikä painaa", mies huokaisi koiran korvantaustaa rapsuttaessaan. Harmaantuvaa seisojaa katsellessaan Matti ei voinut olla muistelematta omaa entistä jahtikaveriaan. Uskollisesti Matin seurana selkosia kolunnut suomenpystykorva Nippe oli pitänyt päästää autuaammille jahtimaille edellisenä kesänä. Tarha odotti vieläkin tyhjillään. Talonrakennusprojekti oli pitänyt Matin niin kiireisenä, ettei pennun koulutukselle olisi jäänyt riittävästi aikaa. Ehkä sitä muutaman vuoden päästä ehtisi taas paremmin. oli yhyttänyt vain jokusen metsäkanalintupoikueen, ja Metsästäjä-lehdestä hän oli lukenut riistakolmiolaskentojen huolestuttavista tuloksista. Jutussa oli kerrottu, että lintukato kosketti laajoja alueita Pohjois-Suomessa. Matin kotiseura Lintuvaaran Erä oli ollut tilanteen tasalla ja pienentänyt henkilökohtaisia saaliskiintiöitä. Kaikki olivat olleet kokouksessa yhtä mieltä siitä, että lintukannat olivat alimmalla tasolla vuosiin. Silti rajoittamispäätös oli herättänyt jonkin verran närää. Asian puintia oli jatkettu kylillä useamman viikon. "Miksi ihmeessä meidän pitäisi suojella lintuja, kun turistit kuitenkin ampuvat valtion palstalla reput täyteen kiintiöistä välittämättä?" oli naapurin isäntä ihmetellyt Matille postilaatikolla.
Kohtuus kaikessa linnunpyynnissäkin
Aikansa hiivittyään Matti pysähtyi kuulostelemaan. Läheisestä tiheiköstä kantautuikin tuttu motkotus. Matti yritti hahmottaa tarkemmin, mistä ääni tuli. Lopulta hän äkkäsi päätään kääntelevän koppelon juuri sopivasti ampumahollilla! Matti oli jo nostamassa asetta poskelle, mutta muuttikin mielensä. Ei hän raaskinut ampua emolintua, ainakaan näin alkukaudesta poikueen ollessa vielä kasassa. "Kotkotteleekin niin somasti pojilleen", perusteli Matti itselleen ja suuntasi katseensa lähipuihin, josko joku poikasista olisi jäänyt ampumaetäisyydelle. Tarkkaavaisuus palkittiin, kun Matti äkkäsi linnun hahmon vierekkäisessä puurykelmässä. Harkittu laukaus pudotti kukkopojan oksalta ja säikytti lähellä piilotelleen naaraspoikasen lentoon. Siinä olisi ollut mahdollisuus toiseenkin pudotukseen, mutta kohtuus kaikessa. "Ei ole metsämiehelle kunniaksi olla liian ahne, edes näin hyvänä lintuvuonna", pohti Matti nostaessaan lintua maasta.
Metsäkanalinnustajan unelmien täyttymys ukkometson pudotus oman koiran haukusta.
Kateuden pisto
Miellyttävän painava reppu harteillaan Matti suuntasi kahvinkeittoon läheiselle Teerilammin laavulle. Syrjäisellä tulipaikalla saisi olla omassa rauhassaan. Kävellessään mies kuvitteli paksun lumipeitteen vaaran päälle ja sukset jalkaansa. "Kun vielä joskus pääsisi tammikuiseen latvalinnunpyyntiin. Siinä olisi sopivaa talvista kuntoliikuntaa koirattomalle miehelle!" Matin kuvitteellinen hiihtoretki huurremetsojen perässä katkesi yllätykseen tuttu taukopaikka olikin tällä kertaa miehitetty. Matti oli jo kääntymässä ympäri mutta päättikin sitten käydä jututtamassa tulistelijoita. Näkisi samalla, millä asioilla olivat liikkeellä. Kairassa kun oli välillä kaikenlaista
Onko niukkuudesta jaettavaksi?
Viisi vuotta Teerilammin laavulla käydyn juttutuokion jälkeen Matti oli suuntamassa jälleen kerran tuttuihin maisemiin. Tällä kertaa meno olisi erilaista, siitä pitäisi virkeä pystykorvanpentu huolen. Nuoren pikinokan into tarttui väkisin myös isäntään, vaikka tulevan jahtisyksyn onnistuminen arveluttikin. Kesällä metsässä liikkuessaan Matti
Ere Grenfors
Onnistumisen riemua latisti tietoisuus siitä, että ensi vuonna samainen koppelo olisi voinut kotkotella poikasilleen.
Metsästäjä l 1 l 2012 l 35
Metsäkanalinnustus on perinteisesti yksinäisen kulkijan metsästysmuoto. Vaikka monet linnustajat luottavat koiran apuun, myös sitkeän jalkamiehen 'riistatyö' voi tuottaa tulosta.
"Saisi Metsähallitus lopettaa lupamyynnin kokonaan, etelän herrat tappavat vaikka emolinnutkin!" jatkoi naapuri niska punoittaen. "Voisihan sitä kokeilla joskus täysrauhoitustakin jos muu ei auta", myötäili Matti ja jatkoi: "Saisivat kannat nousta aivan rauhassa." Naapurin kiivas reagointi lupametsästäjiin jäi mietityttämään Mattia. Olihan hänkin toki kuullut tarinoita kämpän roskikseen heitetyistä kanalinnuista, ja itsekin nähnyt, miten vieraiden ajamat autot matelivat aamuhämärissä metsäteillä. Matti ei kuitenkaan ollut naapurin tavoin täysin varma siitä, että kaikki rikkomukset olisivat olleet turistien tekosia. Osattiin sitä täälläkin. Matti pohdiskeli, että tämmöisenä katovuonna hän olisi hyvin voinut jättää vähät linnut rauhaan. Alkusyksy olisi mennyt mukavasti vaikka jänisjahdissa. Pentukoiran koulutus vaati kuitenkin lähtemään linnunpyyntiin. Eihän pystykorvasta pirtissä linnunhaukkujaa kasva.
turhauttamaan moinen tyhjänkävely, vaikka eihän koiraa tietenkään lintujen puuttumisesta voinut syyttää. Äkkiä pystykorva nosti nenäänsä ja häipyi määrätietoisen oloisesti näkyvistä. Parin minuutin päästä ilmaa leikkasi ensin epävarma, kohta jo kiihtynyt haukku. Matin pulssi pomppasi ylös, mutta samalla nousi mieleen myös epäusko: "Onkohan Rekulla siellä orava?" Tilanne oli tietenkin selvitettävä, joten ei auttanut kuin lähteä haukkua kohti. Kun koiran vaalea häntä vilahti puiden lomassa, laskeutui hän ryömimään. Tottunut silmä löysi pian haukun kohteen kitukasvuisen männyn suojista. Koppelo se siellä käänteli päätään, näytti selvästi ärsyyntyneen koiran ilmaantumisesta. Hengitystään pidätellen Matti hivuttautui vielä pätkän
Veli-Matti Väänänen
eteenpäin kaatuneen puun suojissa. Tuki mättäästä, ase poskelle ja varma laukaus. Koppelo putosi suoraan hämmentyneen näköisen koiran eteen. Eipä se totta vie ollutkaan oravahaukku! Ensimmäinen pudotus pennulle kruunasi koko syksyn kestäneen odotuksen. Leveä hymy kuitenkin hälveni pian miehen kasvoilta. Onnistumisen riemua latisti tietoisuus siitä, että ensi vuonna samainen koppelo olisi hyvinkin voinut kotkotella poikasilleen tutun vaaran rinteellä. Ristiriitaisin tuntein Matti pakkasi saaliin reppuunsa ja lähti kävelemään kotia kohti koira kannoillaan. l
Ristiriitainen ratkaisu
Syksyn toiseksi viimeinen jahtipäivä oli jo kääntymässä illaksi. Pennun kausi oli kulunut turhan tiiviisti myyrien kaivelussa. Vielä ei ollut saatu ensimmäistäkään lintuhaukkua. Kokenutta pystykorvamiestä pakkasi välillä
Kiitokset Suomalaiset metsästäjät tekevät joka vuosi mittaamattoman arvokasta työtä osallistuessaan riistalaskentoihin ja vastatessaan erilaisiin metsästyskyselyihin. Metsästäjiltä saatuja tietoja riistakantojen kehityksestä ja riistasaaliista tarvitaan muun muassa tukemaan metsästysverotuksen suunnittelua. Näin turvataan metsästyksen edellytykset myös tulevaisuudessa. Metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö muodostaa myös yhden suomalaisen riistantutkimuksen kulmakivistä tämänkään tutkimuksen tekeminen ei olisi onnistunut ilman aktiivisia metsästäjiä. Kiitos!
36 l Metsästäjä l 1 l 2012
Veli-Matti Väänänen
TALVEEN
Hämmerli AR20FT tarkkuusilmakivääri 4,5mm kertalaukaus, 300 bar ilmasäiliöllä, säätötukki, 7,5J, kokopituus 1009 mm ................... 790,00 Hämmerli Ar20FT 5,5mm /16J ilman kiikaria .......................................... 790,00 Saatavana myös Hämmerli CR20S tarkkuusilmakivääriä 88 g CO2 säiliöllä, paino 4550 g kokopituus 1142 mm, säätötukki.................... 590,00 Teho 7,5J tai 16J. TermoSwed light asut, ympärivuotiseen käyttöön: ......... ............. .. . .......... . .... .. . TermoSwed light aluspaita pyöreällä kauluksella ....................................45,00 ......................... .. . ... . ............ TermoSwed light alushousu miehille ............................................................42,00 TermoSwed Plus asut, kylmiin olosuhteisiin: ......... ... . ......... .. .............. TermoSwed plus aluspaita pyöreällä kauluksella .....................................65,00 ........................ ..... . . .... ... .. TermoSwed plus aluspaita vetoketjullisella kauluksella ........................85,00 ......................... .. . . .. . ... TermoSwed plus, vahvikkeellinen miesten alushousu ...........................64,00 Termoswed Wool Mukava, lämmin! ..... ..... .... .. ...... ... ... . . .... ......... . 92014 pitkät alushousut.....................................................................................63,00 ll 91024 pitkähihainen aluspaita, korkea kaulus, vetoketjulla ................79,00 TS44014 kaulanlämmitin/suojaputki ............................................................22,50 TS54039 Light huppu ..........................................................................................18,00 TS40034 Plus huppu vihreä ..............................................................................19,50 Kun tavoitellaan mukavuutta ja suojaa, on valintasi TermoSwed. Duke pyyntiraudat: Duke 120 ..............12,00 Duke 220-2 ..........24,00 Duke 330 ............. 36,00 Duke 160.................19,00 Duke 280.................30,00
Metsästysseuran käsikirja
Metsästysseuran käsikirja kuuluu jokaisen seuran, seuraaktiivin ja metsästäjän vakiolukemistoon. Tämän käsikirjan luettuasi tiedät, mitä tulee ottaa huomioon, kun seura järjestää kokouksia, tekee päätöksiä, uusii sääntöjä, metsästää, hoitaa riistaa, järjestää tapahtumia, myy lihaa tai vaikkapa rakentaa uuden vajan. Kirjassa on kattavat luvut muun muassa seuran verotuksesta, viestinnästä, ammunnasta, lakiohjeista sekä järjestöistä ja laitoksista, joiden kanssa seurat ovat tekemisissä. Käsikirja opastaa myös välttämään tyypillisiä erimielisyyksiä ja kertoo senkin, kuinka pitää toimia, jos seura joutuu puolustamaan päätöstään oikeudessa. Metsästysseuran käsikirjan kirjoitukseen on osallistunut 33 suomalaista asiantuntijaa, jotka ovat perehtyneet metsästyksen ja metsästysseurojen kysymyksiin omilla erityisaloillaan. Tämä käsikirja on kokonaan uusittu laitos vuosina 1984, 1996 ja 2002 ilmestyneistä Metsästysseuratoiminnan käsikirjoista. Käsikirjan on julkaissut Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Kirjan hinta on ennakkoon tilattuna 29,50 e (39,50 e). Tarjoushinta on voimassa 30.4.2012 saakka. Kirjaa voi tilata Eräkontista. www.erakontti.fi p. 010 4409 410
SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. Kun valitset kaappia niin vertaa painoa ja hintaa, se kertoo kaapin rakenteen. Älä luota peltikaappeihin, valitse aseillesi kunnon turvakaappi. Hintoihin lisätään rahti. SP66 Asekaappi .... 570,00 ....125x40x30 cm ...............93 kg SP88 Asekaappi ... 720,00 ....150x55x40 cm .............152 kg SP99 Asekaappi .... 990,00.....150x65x55 cm .............200 kg SP88 Asekaappi .... 890,00... numerolukolla, .... mitat SP88 SP99 Asekaappi ..1340,00... numerolukolla, .... mitat SP99
Redding lataustarvikkeita mm: Redding Big Boss Pro-Pak Deluxe sarja! Huippusarja! Kaikki mitä kotilataaja tarvitsee, sarja sis puristimen, Master # 3BR annostelijan, M1400 trimmerin, #2 ruutivaa'an, ruutisirotin, hylsyöljysarja, hylsynhoitosarja, ruutisuppilo, Redding latauskirja, hylsynviistin. Pakettihinta ........... 570,00 .......................................... 5 Redding Boss Pro-Pak Deluxe sarja! ........................................................... 520,00 .................................. .. .......... . . ... . . ........ ..... 3 Redding Big Boss/Boss Pro-pak lataussarjat.................................... alk. 300,00 .......... ..... .......seura-aktiivin .. .. .. . .. ....... . .. .... seuran,. . ... . ... . ..... Redding Master #3 ruutiannostelija. .......................................................... 145,00 Metsästysseuran käsikirja kuuluu jokaisen.................... ........... 1 ja ................ ... luettuasi tiedät, ....... ....... . . ... ...... ...... Redding M1400 hylsytrimmeri ...................................................................... 100,00 metsästäjän vakiolukemistoon. Tämän käsikirjan........ ............ 1 mitä ................................ päätöksiä, ... .. . Redding Master #2 ruutivaaka. ........................................................................90,00 tulee ottaa huomioon, kun seura järjestää kokouksia, ............... tekee Redding Boss/Big Boss puristimet ...................................................... alk. 145,00 uusii sääntöjä, metsästää, hoitaa riistaa, järjestää tapahtumia, myy Redding T-7 Turret, järeä kääntötornipuristin. ........................................ 310,00 lihaa tai vaikkapa rakentaa uuden vajan. Kirjassa on kattavat luvut Kysy myös muitamuun muassa seuran verotuksesta, viestinnästä, ammunnasta, Redding tuotteita! Lee Loader vasarasarjat kal 7mm rem mag, 6,5x55, 243 win,, 308, 30-06, lakiohjeista sekä järjestöistä ja laitoksista, joiden kanssa seurat ovat 7,62x53R, 22-250, 45-70, 38 spec ja 44 mag. ..............................................45,00 tekemisissä.
Käsikirja opastaa myös välttämään tyypillisiä erimielisyyksiä ja kertoo senkin, kuinka pitää toimia, jos seura joutuu puolustamaan En Englantilaiset, laadukkaat HULL ratapatpäätöstään oikeudessa. ru ruunat mm. Sovereign Fitasc 28g sporting, suomalaista Trust edulliset ovat perehtyneet metsästyksen ja asiantuntijaa, jotka haulikon patruunat Trap/ Tr Metsästysseuran käsikirjan kirjoitukseen X, myös 21g. So Sovereign 24g tai Comp on osallistunut 33
Metsästysseuran käsikirja
Metsästysseuran käsikirja
metsästysseurojen kysymyksiin 24g, Sporting kal 12/70 28g. Sk Skeet kal 12/70 omilla erityisaloillaan. Tämä käsikirja on kokonaan uusittu laitos vuosinaratapatruunat. Pyydä M Myös kal 16 ja 20 1984, 1996 ja 2002 ilmestyneistä Metsästysseuratoiminnan isommista eristä kauppiaaltasi t tarjousta käsikirjoista. Käsikirjan on julkaissut Suomen Metsästäjäliitto Finlands t meiltä! tai Jägarförbund r.y.
Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys ja urheiluaseita, soita ja tilaa lista, samalla saat tuotekuvastomme!!! KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ!
Kotisivumme: www.asetalo.fi · E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTI- JA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE ISBN 978-951-96244-8-8
Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y.
PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151
Metsästäjä l 1 l 2012 l 37
Minun mielestäni
Tunteella ja vähän järjelläkin
n Riistahallinto Suomessa koki perusteellisen remontin viime vuonna. Muutos koskee lähes kaikkia toimintatapoja ja menetelmiä. Pitkän aikavälin riistastrategian suunnittelua varten muodostettiin täysin uudet toimielimet, valtakunnallinen riistaneuvosto ja alueelliset riistaneuvostot. Näissä elimissä sidosryhmien edustusta lisättiin. Tarkoituksena on, että metsästäjät yhdessä tärkeimpien sidosryhmiensä kanssa pohdiskelevat ja valmistelevat riistakantojen hoidon ja verotuksen suunnitelmia maa- ja metsätalousministeriön päätettäväksi. Minulla on sellainen tunne, että paras hyöty tästä uudistuksesta voitaisiin saavuttaa, jos kykenisimme edes hieman avaamaan luutuneita asenteitamme ja miettimään innovatiivisia ratkaisuja tulevien vuosien riistanhoidolle ja metsästykselle. Uudelle organisaatiolle ja sen toiminnalle näyttää kasaantuvan paineita. Metsästäjät ajattelevat, että nyt on mahdollisuus saada aikaan nopeasti sellaisia muutoksia, joita vanhan organisaation aikana ei vuosienkaan saatossa saatu. Paineet luonnonsuojelupuolelta metsästyksen rajoitusten lisäämiseksi kasvavat. Joistakin kannanotoista on jäänyt sellainen tunne, että Kala- ja riistaosastoa vaivaa Sinuhen asenne: "näin on aina ollut ja näin on aina oleva". Kukin taho argumentoi mielipiteitään näennäisen rationaalisin perustein. Tosiasiassa pääsääntöisesti taustalla on puhtaasti tunnepitoinen asenne, jota sitten enemmän tai vähemmän ontuvasti yritetään perustella. Riistapolitiikan pohdiskelussa voisimme ottaa käyttöön professori Vilkko Virkkalan vuosikymmeniä sitten lanseeraaman käsitteen, arkiluovuus. Se on sitä, että unohdetaan tyystin, miten asiat ovat ja mietitään täysin vanhoista kaavoista poikkeavia uusia lähestymistapoja vanhoihin kysymyksiin. Metsästäjiä on pyöreästi 300 000. Tähän joukkoon mahtuu kaikenlaista väkeä. Varmasti mukana on edesvastuuttomia ramboilijoita. Enemmistö on kuitenkin mitä ilmeisimmin hyviä vastuunkantajia. Riista-asioiden järkevä hoitaminen on helpointa metsästysseurojen hallinnoimilla alueilla. Metsästysseurojen jäsenkunnasta hyvin suuri osa on henkilöitä, jotka metsästävät monesti jopa koko ikänsä samalla alueella. Heille ei ole vaikea perustella sitä, että edesvastuuton kantojen verottaminen merkitsee omien metsästysmahdollisuuksien kaventumista tulevina vuosina. Valtion mailla tämä ei liene aivan yhtä itsestään selvää. Jälleen kerran kuluvana syksynä on käynnistelty keskustelua teeren talvimetsästyksestä. On ehdotettu, että teertä voisi metsästää hyvinä teerivuosina 23 viikkoa tammikuussa. Tätä on vastustettu hyvin jyrkästi sillä argumentilla, että teerikannat romahtavat, jos metsästysaikaa pidennetään. Onko tämä argumentti faktaa vai tunnetta? Argumentointi lähtee siitä, että metsästäjät ovat edesvastuutonta joukkoa. He metsästävät kaiken, mitä ikinä onnistuvat saamaan, joten hallintoviranomaisen tehtävä on vastata siitä, että metsästys tapahtuu kestävän käytön periaatteella. Haluan osoittaa parilla esimerkillä, että tämä argumentointi perustuu tunteeseen eikä faktaan. Esimerkit ovat Etelä-Hämeestä, koska tunnen alueen hyvin. Kuulemieni puheiden perusteella sama pätee muillakin alueilla ainakin osittain. Menneiden vuosikymmenien aikana metsästäjät itse ovat rajoittaneet kanalintujen metsästystä paljon enemmän kuin viranomaisten metsästysaikapäätökset. Suurimmassa osassa tuntemiani metsästysseuroja on vuosien saatossa ollut jäsenkohtaiset pyyntikiintiöt kanalinnuille ja ne ovat olleet useimmiten hyvin pieniä. Näiden seurojen alueilla metsästysajan pidentäminen ei siis olisi takavuosina vaikuttanut kantoihin ollenkaan. Etelä-Hämeen alueella on vuosia ollut sellainen käytäntö, että aikaisemmin piirihallitus ja tänä vuonna riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päättäjä ovat myöntäneet kaikki hirvien kaatoluvat riistanhoitoyhdistysten esitysten mukaisina. Vastuu on siirretty kokonaan luvanhakijoille ja yhdistysten hallituksille. Viranomainen vain tarkistaa, että kaikki riistanhoitoyhdistysten esitykset täyttävät lain ja hyvän hallinnon vaatimukset. Vastuu on myös kannettu tyylikkäästi. Kaatoprosenteista näkee, että monet luvanhakijat ovat jättäneet osan luvista käyttämättä. Hirvikannan laskentatuloksista näkyy, että kanta on pysynyt tasaisena ja vakaana. Vastuuta otetaan ja sitä kannetaan erinomaisen hyvin. Hämmentääkseni kanalintujen metsästysajasta käytävää keskustelua, esitän innovatiivisen ajatuksen. Ajatus on mahdollista toteuttaa kantoja vaarantamatta, kun RKTL on parantanut kolmiolaskentojen tulospalvelujaan merkittävästi. Muutetaan metsästysasetusta siten, että kanalintujen metsästysaika alkaa syyskuun alusta ja loppuu tammikuun loppuun. Väliin laitetaan syyssoitimen ajaksi kuukauden rauhoitusaika. Vuosittain, kun RKTL:n laskentatulokset tulevat, alueelliset riistaneuvostot tekevät esityksen kanalintujen metsästysajoiksi omalle alueelleen. Maa- ja metsätalousministeriö sitten asetuksella määrää todelliset metsästysajat. Jos kokeilu metsästysaikojen väljentämisestä johtaa kestämättömään metsästykseen, ruuvia voidaan kiristää joka vuosi uunituoreiden laskentatulosten valossa niin kireälle kuin tarpeelliseksi katsotaan. Uskon, että metsästäjät osaavat kantaa vastuunsa kunnialla, eikä ruuvia tarvitse kiristää. Vastuuta taas ei voi kantaa, jos sitä ei anneta. Sopiva ajankohta tämän keskustelun käymiseen on tulossa. Kanalintujen kannanhoitosuunnitelma on tulossa pikapuoliin lausunnolle. Siinä otetaan tietenkin kantaa myös metsästysaikoihin. Vaikka Suomessa nykyisin metsästyksen valtavirta on suuntautunut hirven metsästämiseen, kanalinnustus on kuitenkin merkittävä osa vanhaa suomalaista metsästyskulttuuria. Talvinen latvalinnustus on osa tätä kulttuuria. Meidän metsästäjien tulee vaalia omaleimaista kulttuuriperintöämme ja kantaa kunnialla vastuuta kanalintukantojen kestävyydestä. Eräiden muidenkin eläinten metsästysajoissa saattaisi olla luovuudelle sijaa. Ilveksen metsästysaika on joulukuun alusta helmikuun loppuun. Se on normaalitalvina sopiva aika Etelä-Suomessa, kun ilveksen metsästyksessä lumipeitteestä on hyötyä. Pohjoisessa se on aika, jolloin on kaksi hämärää
Hannu S. Laine valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja
38 l Metsästäjä l 1 l 2012
Finscoop Ky Viipurintie 32 13210 Hämeenlinna www.finscoop.fi puh. 020 758 9966
Missä todellinen Afrikka alkaa.
Kwalata Wilderness -metsästyselämykset
Kwalata Wilderness on 13 000 hehtaarin idyllinen metsästysalue keskellä Waterberg-vuoristoa EteläAfrikan Limpopon maakunnassa. Alueella esiintyvät 18 antilooppilajia ja neljä viidestä Big Five:sta tekevät Kwalatasta jokaisen metsästäjän unelmakohteen. Eläimistön ja kasviston valtavan moninaisuuden ansiosta alue on ihanteellinen kohde metsästys-ryhmille ja heidän perheilleen.
kudu 55"
Kwalatassa ja sen ympäristössä on metsästyksen lisäksi paljon toimintamahdollisuuksia valokuvasafareista ja elefanttiratsastuksesta kuumailmapallolentoon! Ota yhteyttä, niin räätälöimme Sinulle toiveittesi mukaisen paketin. Kwalatan ensiluokkainen majoitus ja ammattitaitoinen henkilökunta takaavat matkasi onnistumisen.
Muutoksen toteutuksen pitää olla tarkoituksenmukaisuuskysymys, ei periaatekysymys.
vastakkain. Päivittäinen metsästysaika jää hyvin lyhyeksi. Usein saattaa jo joulukuun alussa olla kovia pakkasia ja syvä lumipeite. Ilveksen kannanhoidossa lähdetään siitä, että kantaa pidetään poronhoitoalueella pienempänä vahinkojen vähentämiseksi. Objektiivisesti tarkasteltuna metsästysaika ei istu alkuunkaan kannanhoidolliseen periaatteeseen. Siis siellä, missä kantaa pitäisi pitää pienempänä, tehdään verottaminen mahdollisimman vaikeaksi. Kun ilveksen metsästys on luvanvaraista, metsästysaika ei käytännössä vaikuta kantaan. Biologisesta näkökulmasta tarkasteltuna ilveksen metsästysaika voisi olla hyvin väljä, kun naarasilvestä, jota pentu seuraa, ei saa tappaa ollenkaan. Suurpetoasioissa ovat eri näkökulmia edustavat tahot kaivautuneet todella vahvasti betonoituihin bunkkereihin. Jos joku nostaa vähän päätään bunkkerista, niin tuli avataan naapuribunkkerista tunnussanaa kysymättä välittömästi. Maa- ja metsätalousministeriön suunnitelman mukaan riistaneuvostojen asialistalle tulee sudesta alkaen kaikkien suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien päivitys lähivuosina. Siinä keskustelussa, johon varmasti hyvin laajat kansalaispiirit tulevat aktiivisesti osallistumaan, tullaan näkemään, onko vastakkaisen mielipiteen ja argumentoinnin kuuleminenkin ylivoimaisen vaikeaa.
Haluan korostaa, että en vaadi tai edellytä edellä kirjoittamieni ehdotusten täytäntöönpanoa. Ne ovat vain esimerkkejä siitä, että asioita voidaan ajatella muistakin kuin perinteisistä näkökulmista. Tämä kirjoitus pyrkii vain ja ainoastaan olemaan kehotus nykyistä avarakatseisemman keskustelun avaamiseen, erilaisten mielipiteiden kuuntelemiseen ja rationaaliseen keskusteluun. On huonoa keskustelukulttuuria, jos ensimmäinen reaktio uuteen asiaan on: "ei missään nimessä". Riistakeskusuudistusta valmisteltaessa monesti korostettiin sitä, että pyritään ketterään päätöksentekoon ja yritetään luopua siiloutumisesta ja putkinäöstä. Voisimmekohan joskus ajattelutavassamme luopua siiloutumisesta ja putkinäöstä? Haluan korostaa, että miettiessämme riistanhoitoa, riistantutkimusta ja metsästystä meillä on kolme ehdottoman sitovaa periaatetta: 1. Riistakannat säilyvät elinvoimaisina. 2. Riistaeläinten aiheuttamat vahingot ovat kohtuullisella tasolla ja konfliktit hallinnassa. 3. Metsästys ja riistanhoito ovat eettistä ja vastuullista. Miettiessämme erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, muita tabuja ei tarvita rajoittamaan vapaata ajatuksenjuoksua. Kun siis tulevaisuudessa otamme käsittelyyn erilaisia muutosesityksiä, meidän tulee ensin pohtia, vaarantuuko jokin noista kolmesta strategisesta tavoitteesta, jos muutos toteutetaan. Jos ei vaarannu tai vaarantuminen voidaan jollakin lisätoimenpiteellä estää, muutoksen toteutus pitää olla sen jälkeen ainoastaan tarkoituksenmukaisuuskysymys, ei periaatekysymys.
Metsästäjä l 1 l 2012 l 39
Teksti ja kuvat: Erkki Kauppi
Aseen vuosihuolto
Aseet ovat pääosin rautaa ja puuta. Rauta ruostuu ja puu sekä lahoaa että elää kosteuden mukana. Näihin asioihin voidaan vaikuttaa merkittävästi ja pidentää aseen ikää säännöllisellä hoidolla. Aseen huoltoa varten kannattaa hankkia kunnolliset työkalut ja tarpeelliset tarvikkeet.
tä. Jos lippaassa on vielä patruunoita, tulee ne ehdottomasti poistaa. Viimesyksyiset lippaassa kuluneet patruunat kannattaa ampua kesän harjoituksissa ja aloittaa seuraava jahtikausi tuoreilla patruunoilla. Tietenkään hoitoa ei sovi unohtaa jahtikauden aikanakaan. Jos ase kastuu tai pakkasen ansiosta huurtuu, pitää sen antaa lämmetä ja kuivata se huolellisesti sekä suojata metalliosat aseöljyllä kevyesti. juuri ennen jahtikautta huolto taas voi venyä liian pitkäksi. Useimmat miehet ovat saaneet perusopetuksen asehuoltoon armeijassa. Välineet ovat kuitenkin kehittyneet viime vuosina, ja hyviä neuvoja löytyy välineitten käyttöohjeista. Monien aseiden huolto ja purkuohjeita saadaan myös tehtaiden nettisivuilta, mikäli aseen mukana tulleet dokumentit ovat hävinneet. Perusperiaatteet ovat joka tapauksessa samat kaikille aseille. Piippu pitää puhdistaa, rautaosat tulee suojata öljyllä, tukkia on hoidettava pinnoituksen mukaan. Asetta ei saa jättää märkänä asepussiin tai laukkuun. Ruostumattomat metalliosat kestävät paremmin kosteuden vaikutuksia, mutta niitäkin pitää hoitaa.
H
puhdistustelineessä.
l Hirvieläinten jahtikausi on lopuillaan
ja kiväärit jäävät useimmilta asekaappiin yli puoleksi vuodeksi. Haulikot saattavat vielä etsiä jäniksiä muutaman viikon ajan. Ennen asekaappiin kätkemistä ase tulisi tarkastaa ja suorittaa sille hieman huoltotoimenpitei-
Tarkasta ase nyt eikä ennen jahtikautta
Jahtikauden jälkeen on syytä tarkastaa ase, ja jos se näyttää tarvitsevan isompaa huoltoa, on se myös syytä tehdä. Mikäli omat taidot eivät riitä, voi aseen toimittaa luotettavalle asesepälle huoltoa varten. Nyt sepillä ei ole ruuhkaa,
Piipun puhdistus on helppo suorittaa kun ase on korkkipehmustetussa
Ase saadaan purettua irrottamalla liipaisinkaaren läpi menevät kiinnitysruuvit.
40 l Metsästäjä l 1 l 2012
Puhdista perusteellisesti
Huollon ensi vaihe on aseen perusteellinen puhdistaminen. Piipun puhdistaminen tulisi mieluimmin suorittaa patruunapesän puolelta. Nyt päästään tarkastamaan mahdolliset ongelmat. Mikäli piipussa on havaittavissa luodin vaippamateriaalista aiheutunutta kuparoitumista, tulee se poistaa siihen sopivilla kemikaaleilla. Mahdollinen kuparoituminen pahenee nopeasti ja huonontaa aseen osumatarkkuutta. Teräksen pinnalla se aiheuttaa piippuun sähkökemiallista syöpymistä, mikä tietenkin on piipulle erittäin haitallista. Varttitunnin ohje käsittelyssä kannatta unohtaa ja antaa aineen vaikuttaa vaikka yön yli. Mikäli piippu ei puhdistu kerralla, tulee käsittely toistaa. Messinkiharja tai hieno teräsvilla ovat tässä työssä hyviä apuvälineitä. Lukon purkaminen onkin monelle ylivoimainen tehtävä. Minun nuoruudessani sotilaskiväärin lukko piti osata purkaa ja koota side silmillä. Nykykiväärien lukon purkuun voi tarvita apuvälineitä, mutta useimmat purkautuvat helposti iskuria kiertämällä. Kokoonpanossa voidaankin sitten tarvita näppivoimia. Joka tapauksessa lukko on ainakin muutaman vuoden välein puhdistettava ja öljyttävä. On syytä siivota myös ulosvetäjän tila, jotta sen toiminta on moitteetonta.
alla toisiaan vasten hankaantuessaan. Jos öljyä käytetään runsaasti, valuu se helposti tukkiin ja tummentaa sekä pehmentää tukin niiltä osin.
Tukkikin on huollettava
Nyt kun tukki on irrotettu aseesta, voidaan sekin samalla huoltaa. Öljytukki voidellaan tukkiöljyllä kauttaaltaan. Öljyn annetaan imeytyä ja käsittely toistetaan useaan kertaan. Puu on epähomogeenista ja toiset paikat imevät öljyä runsaammin. Uskomatonta, että piipun ja tukin välistä löytyy, vaikkei ihan joulukuusta, mutta joskus uskomattoman paljon metsän tuotteita. Jos piippu on vapaasti värähtelevä, tulee tarkastaa, ettei tukki ole vääntynyt ja kosketa joltain kohdalta rautoihin. Tällainen muuttaa osumapistettä ja huonontaa tarkkuutta. Lakatunkin tukin piippukouru on syytä öljytä silloin tällöin. Aseen kannikkeet pitää öljytä, ne ruostuvat helposti ja aiheuttavat epämukavaa kitinää. Hihna ja asepussikin on syytä tarkistaa. Aseen putoaminen jonkun pikkuvian takia saattaa tulla yllättävän kalliiksi esimerkiksi tukin särkyessä.
Kiväärien lukot purettuna. Meisseli osoittaa viritysnousun, joka tulee voidella vaseliinilla.
Puhdistushuovan väri osoittaa, että kuparinpoisto pitää vielä uusia.
Kiikarin linssisuojukset paikallaan öljyttäessä
Kiikarin ja kiikarinjalkojen kiinnitys pitää tarkistaa. Asetta öljyttäessä on syytä pitää kiikarin linssien suojukset paikallaan. Jos öljyä suihkauttaa vahingossa linsseihin, saattaa öljy kulkeutua kiikarin sisälle pilaten kiikarin. Haulikon huolto on lähinnä puhdistus ja öljyäminen. Jos aseella on ammuttu sellaisia patruunoita, että piippuihin on tarttunut lyijyä, tulee se poistaa sopivalla liuottimella ja messinkiharjalla. Nykypatruunoissa haulit ovat pääasiassa muovikupissa ja muovia voi tarttua piippuihin. Sen poistamiseen käy öljy ja teräslangasta kierretty puhdistustyökalu. Vaihtosupistajat ja kierteet pitää puhdistaa ja öljytä. Itselataavien, pumppu ja vipulukkoisten aseiden rakenne on monesti niin monimutkainen, että niiden suurempi huolto on jätettävä ammattilaisten käsiin. Jos siihen ryhdytään itse, on syytä perehtyä huolellisesti aseen rakenteeseen käyttöohjeen tai nettisivujen kautta. Varsinkin sadesäällä ja talvikelillä on tärkeää, että aseen metalliosat on öljytty kevyesti. Tällöin lähtökohta aseen hoidolle on hyvällä alulla. Jahtiin lähdettäessä piippu kannattaa kuivata liiasta öljystä, muuten ensimmäinen laukaus normaalisti osuu ylemmäs kuin seuraavat. l
Öljy voi pikeentyä lukkoon
Jos asetta säilytetään piippu ylöspäin, valuu piippuun tuikattu öljy lukon ja laukaisukoneiston sisään. Useiden toistojen jälkeen öljyn pikeentyminen aiheuttaa sen, että aseen toiminta, varsinkin pakkassäällä, muuttuu epävarmaksi ja ensimmäinen patruuna jää helposti laukeamattomaksi. Laukaisukoneiston pikeentyminen voi aiheuttaa samanlaisen tilanteen. Koneiston puhdistaminen vaatii yleensä aseen rautaosien irrottamista tukista. Ne on yleensä kiinnitetty toisiinsa kahdella ruuvilla. Kunnollinen, ruuveihin täsmällisesti sopiva avain on nyt tarpeen. Silloin tällöin on muutenkin syytä tarkistaa ruuvien kireys. Jos tukki kuivuu ja ruuvit ovat löysällä, saattaa rekyyli ammuttaessa halkaista tukin. Pinttynyt öljy poistetaan valkospriillä tai puhdistusliuottimella. Puhdistusspray on hyvä lääke moneen likaan. Lukko ja laukaisukoneisto kannattaa sitten voidella ohuella pakkasenkestävällä öljyllä. Lukon sulkuolkien vastinpinnat ja viritysnousu rasvataan kevyesti, mieluummin vaseliinilla. Ilman tätä rautaosat aikaa myöten leikkaantuvat suuren paineen
Aseen tukkiin tulee käyttää sopivaa puuöljyä, ei aseöljyä.
Vapaasti värähtelevän piipun ja tukin välys on helppo testata.
Haulikon supistusholkit pitää huoltaa, avaimessa myös piipun kierteiden puhdistuskalvain.
Metsästäjä l 1 l 2012 l 41
Mauri Soikkanen
osa 2.
"Metsä-kala" 100 vuotta
U
42 l Metsästäjä l 1 l 2012
Metsästys ja kalastus -lehden ensimmäinen varsinainen numero ilmestyi tasan sata vuotta sitten, tammikuussa 2012. Metsästäjä-lehdessä 6/2011 käytiin "Metsä-kalan" taivalta lehden perustamisesta vuoden 1934 metsästyslain uudistamiseen asti. Sotien jälkeen huoli riistasta vaati kuitenkin jälleen uutta metsästyslakia.
l Uutta metsästyslakia ryhdyttiin valmistelemaan jo 1940-luvun lopulla, mutta valmista ei tullut. Lopullinen uuden lain valmistelu alkoi 1952, mutta sekin kesti kymmenisen vuotta. Vasta 1962 uusi laki oli voimassa. Se toi paljon uutta tullessaan ja aiheutti vilkasta keskustelua lehdessä. Uusi metsästyslaki toi mukanaan aivan uuden organisaation eli uutta oli Metsästäjäin Keskusjärjestön synty. Jo lain valmisteluvaiheessa tiedettiin, että uudessa laissa edellytettiin valtakunnallista organisaatiota, ja silloisessa Metsästäjäliitossa ajateltiin, että tämä olisi Metsästäjäliitto. Näin ajateltiin myös Metsästys ja Kalastus -lehdessä, olihan päätoimittaja liiton hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja. Toisin kuitenkin kävi. Jo voimassa olevaa rekisteröityä järjestöä ei voitu määrätä viranomaistehtäviä hoitavaksi järjestöksi, ja näin syntyi kokonaan uusi organisaatio, Metsästäjäin Keskusjärjestö. Monet pettyivät. Metsästäjäliiton kohtalo huoletti erämiehiä, ja M&K oli myös mukana keskusteluissa liiton tulevaisuudesta. Liitto oli luovuttanut oman jäsenlehtensä, Suomen Metsästäjän, uudelle keskusjärjestölle ja oli nyt ilman jäsenlehteä. Niinpä Metsästys ja Kalastus -lehdestä yritettiin saada liiton jäsen-
Hirvi ja sen metsästys on aina kiinnostanut M&K-lehden lukijoita. Tosin lehden alkukymmenillä, aina 1930-luvun alkuun, hirvi oli niin harvinainen, että uutiseksi riitti sekin, että hirvi oli nähty jossakin! 1980-luvun suursaaliit toivat hirven julkisuuteen ja siitä riitti kirjoitettavaa, jopa niin, että sen metsästystä pidettiin muuta metsästystä häiritsevänä.
lehteä jakamalla kaksi numeroa vuodessa, huhti- ja syyskuu, kaikille liiton jäsenille. Yritys ei kuitenkaan onnistunut, ja se jäin vain kokeiluksi.
Lakiin muutoin tyytyväisiä
Uuteen lakiin oltiin kutakuinkin tyytyväisiä lehdenkin palstoilla, ja vain jokunen asia jäi hiertämään. Yksi oli metsästysalueiden poisjättäminen laista. Lehti ja silloinen metsästyksenvalvoja Tauno V. Mäki olivat sitä mieltä, että ne olisivat olleet riistanhoidon pe-
ruspilareita, ja nyt ne pyyhittiin laista pois. Mäki kirjoittikin sapekkaasti: " Kun osaksemme tuli kunnia olla lähes ainoa maa Uralin länsipuolella, missä ei ole metsästysalueita, olisi seuratoimintaa kehitettävä ja mahdollisimman pian saatava 2/3 maasta seurojen haltuun". Vuoden 1962 metsästyslaki olikin sitten pitkään voimassa vain pienin lisäyksin, eikä se enää aiheuttanut suuria keskusteluja. Myöskään vuoden 1993 laki ei suuria intohimoja saanut liikkeelle. Lehti sentään pääkirjoituk-
sessaan totesi sovittelevasti: "On turha kiristää hammasta, kun mm. uuttukyyhky, jänkäkurppa ja taivaanvuohi on rauhoitettu. Se on tätä päivää, ja monenkaan metsästäjän reppua tämä rauhoittaminen ei rankemmin kevennä."
Vuoden 2006 ampumakokeesta kritiikkiä
Myöhemmin on tullut vielä muutamia muutoksia vanhaan käytäntöön, jotka ovat kirvoittaneet mielipiteitä Metsästyksen ja Kalastuksen palstoille. Maaliskuussa 2006 tuli voimaan uusittu ampumakoe, jolloin poistui liikkuvaan maaliin ampuminen. Kovimmat kritiikin esittäjät näkivät siinä koko hirvijahdin romuttumisen, ampumataidon täydellisen romahtamisen ja haavoittuneiden hirvien mätänemisen maastossa. "Kuka tahansa pystyy nyt läpäisemään ampumakokeen ilman mitään harjoittelua", kirjoitettiin. Puolustajat taas korostivat yhden tarkan laukauksen merkitystä, johon uusittu koe kouluttaa. Entinen liikkuvaan maaliin pakottava harjoittelu sen sijaan kasvatti "räiskijöitä", jotka pitkiltä matkoilta yrittivät osua juoksevaan hirveen. Metsäkauriin muuttuminen vapaaksi riistaksi, siis ettei sen metsästykseen enää vaadittu pyyntilupaa, aiheutti samanlaisen mielipiteitten jakautumisen kuin ampumakokeen muuttuminen. Toiset näkivät muutoksen koko kauriskantamme synkkänä kohtalona. Toiset taas luottamuksena metsästäjiin, jotka osaavat hoitaa asiansa ilman holhousta.
jällä on kaikki edut puolellaan erotakseen voittajana taistelusta". Brander ehdottikin, että tapporahat lakkautetaan, karhu rauhoitetaan talvikuukausiksi eikä karhua enää lueta vahinkoeläimeksi, jonka saa tappaa missä tahansa. Lukijat tietävät, että nämä silloiset varsin poikkeavat ja edistykselliset ajatukset ovat lopullisesti toteutuneet vasta lehden satavuotisen taipaleen viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka niistä kirjoitettiin jo lähes 100 vuotta sitten.
Huurremetsojahti säilyi
Pienriistakin on puhuttanut metsästäjiä, mutta intohimot puolesta ja vastaan ovat olleet säyseämpiä. On kiistelty rusakosta, piisamista ja muistakin uusista riistamaittemme tulokkaista, mutta harvemmin kotoisesta riistasta. 1920-luvulla kiisteltiin näyttävästi metson talvisesta metsästyksestä. Kysymyksen herätti metsänhoitaja Hugo Richard Sandberg ja vastapuolena kiivaimmin esiintyi toinen metsänhoitaja ja kirjailija A.E. Järvinen. Sandbergin mielestä metsästäjillä oli nyt hyvät kiväärit ja hyvä ampumataito ja nyt "on helppo muutamassa vuodessa hävittää kaikki mustien metsojen parvet", hän kirjoitti ja vaati ukkometson rauhoittamista joulukuun alusta alkaen kuten
Hirvi puhuttanut aina
Hirvi on toinen suurriistamme, josta on riittänyt keskustelua niin metsästäjien keskuudessa kuin alan lehdenkin palstoilla. Hirven puolestapuhujia oli enemmän kuin karhun kohtalosta huolestuneita. Hirvi oli vuosisadan alkukymmenillä niin harvinainen, että se pääsi Metsästyksen ja Kalastuksen palstoille, jos jossakin oli vain nähty tämä komea otus! Hirvi oli peräti kymmenisen vuotta kokonaan rauhoitettu vuosina 1922 1933, ja jahtiin päästiin syksyllä 1933. Heti tuoreeltaan lehti julkaisi kokemuksia jahdista ja yllättävää on lukea silloisia kuvauksia ja mielipiteitä. Evon metsäkoulun jahdista oli mm. seikkaperäinen kuvaus. Ajomiehinä olivat metsäkoulun oppilaat ja "ampujat naamioitiin näreillä", kuten kuvaus kertoi. Hirvi oli outo saaliseläin ja outoa oli sen käyttäytyminenkin ampumatilaisuudessa. Kaataja pääsi pamauttamaan noin 60 metrin päästä, mutta hirvi ei kaatunutkaan! "Rytisten se paineli 150 metriä läpi tiheän metsän ja pysähtyi vasta siellä ja kaatui nurin". Tämä oli silloiselle metsästäjille täysin outoa ja uutta, vaikka "luoti oli ruhjonut maksan, etumahan ja toisen keuhkon", kuten kuvauksessa kerrottiin. Myös silloinen ajojahtimetsästys herätti arvostelua. Syksyllä 1934 lehti julkaisi kirjoituksen, jossa hirven ajometsästys tuomittiin täysin: "Tämä aatelis- ja hovimetsästystapojen kelvoton jäte on tarpeeton uudelleen juurrutettavaksi Suomeen. Ketjuajo on pelottavan epäurheilullinen ja miestä kasvattamaton. Armeijamaiset saartoliikkeet riistaeläintä vastaan, joka ei ole peto, on tympäisevää hommaa". Näin siis lähes 70 vuotta sitten. Paljon mielenkiintoista on hirvestä kirjoitettu näiden tapahtumien jälkeenkin, mutta ne ovat jo varttuneimmille lukijoille tuttuja, esimerkiksi millaisia mielipiteitä esitettiin vaikkapa punaisesta lakista tai hirviluodin iskuenergiasta.
Eränkäynnin muuttuminen on muuttanut myös eräkirjallisuutta.
Suurta riistaa ja pientä
Suurriista ja se metsästys on ollut vahvasti esillä M&K:n palstoilla, mutta vuosien saatossa kiinnostus eri suurriistaan on suuresti vaihdellut. Sata vuotta sitten suurpedot olivat vielä melko yleisiä ja niiden metsästäjät olivat kuuluja erämiehiä, jotka pitivät maamme petokarjaa kurissa ja suojelivat kotieläimiä petojen tuhoilta. Onkin yllättävää lukea, että Metsästys ja Kalastus aloitti julkaisutaipaleensa (1/1912) laajalla artikkelilla "Onko aika rauhoittaa karhu Suomessa?". Kirjoittaja Victor Brander piti pahimpana karhukannan verottajana talvista karhunkierrosten kauppaa ja pesältä ampumista. Hän kirjoitti: "herrasmiesampujat maksavat rahvaanmieskiertäjälle 300 jopa 500 markkaa kierroksesta, johon tulee lisäksi valtion tapporaha 25 mk" ja hän jatkaa, että: "metsästys on vajonnut enemmän tai vähemmän maaliin ampumiseksi, jossa metsästä-
Keväällä 2006 tuli voimaan uusi ampumakoe, jolloin poistui pakollinen liikkuvaan maaliin ampuminen. Se viritti vilkkaan keskustelun hirvijahdin tulevaisuudesta. Arvostelijat näkivät sen romuttavan koko jahdin ja rappeuttavan niin ampumaradat kuin ampumataidonkin. Uudistuksen puolustajat korostivat tarkan laukauksen merkitystä ja uusittu koe karsisi pois "räiskijöitä".
Metsästäjä l 1 l 2012 l 43
koppelokin oli rauhoitettu. Samaa vaativat eräät muutkin kirjoittajat. A.E. Järvinen oli jo kirjoituksissaan kuvaillut talvisten huurremetsojen metsästyksen riemuja ja puolusti voimakkaasti talvista jahtia järvismäisesti: "Olisi metsästyksellemme korvaamaton tappio, jos erääseen sen tarjoamaan kauneudenmaailmaan ovet suotta suljettaisiin". Järvinen ja muut huurremetsästyksen puolustajat näkivät paljon tärkeämpänä Lapissa vielä yleisen keväisen soidinmetsästyksen poiskitkemisen. Järvinen sai huurremetsojahdin säilytettyä, ja sitä hän tunnelmoi monissa myöhemmissä kirjoissaan.
Järvinen sai huurremetsojahdin säilytettyä, ja sitä hän tunnelmoi monissa myöhemmissä kirjoissaan.
kenenkään, joka suinkin kynnelle kykenee, ole ujosteltava kynään tarttumasta. Hänen on kirjoitettava elämyksistään, nautintorikkaista hetkistään, ja sen tehtyään voi hän olla varma saavansa toisilta sitä, mitä heille antaa". Ilmestymisvuosiensa varrelle lehti on uskollisesti noudattanut näitä perustajien ilmoittamia tavoitteita ja satavuotisen taipaleensa aikana lehti on julkaissut tuhansia erätarinoita, joissa metsästäjät ja kalastajat kertovat elämyksistään riistamailla ja kalavesillä. Nämä tarinat kertovat havainnollisesti eräkulttuurimme muutoksista ja kehityksestä vuosikymmenten saatossa. Samalla lehti on ollut myös monen aloittelevan eräkirjailijan ensimmäinen julkaisukanava ja se on ollut myös monen kirjoittajan ohjaava ja opastava toveri eräkirjallisuuden polulla. A.E. Järvinen vei lukijansa Lapin kairoille ja selkosille, mistä tuli sittemmin erämiesten toivemaa, minne lähdettiin etsimään erämaan rauhaa ja yksinäisyyttä, mutta myös saalista. Järvinen olikin lehden ahkera avustaja ja kirjoittaja, joka julkaisi sekä kaunokirjallisia kertomuksia että asiakirjoituksia 1920-luvulta aina kuolemaansa saakka. Hänen viimeinen lastunsa "Arvoituksia" oli koskettava tarina karhunpyynnistä, joka paljastaa rautapyynnin julmuuden. Se julkaistiin M&K:n huhtikuun numerossa 1963, kun kirjailija kuoli sitten elokuun 27. päivänä samana vuonna.
Eräkirjallisuuden vaalijana
Jo lehden koenumerossa marraskuussa 1911 silloinen toimitus lupasi, että "asiallisten kirjoitusten lomassa julkaistaan lyhyempiä kaunokirjallisia kertomuksia erämatkoilta" ja kymmenen vuotta myöhemmin, kun lehti siirtyi uusille tekijöille, he kirjoittivat: "Ei
Eräkirjallisuuskin on muuttunut
Juhani Ahon ja A.E. Järvisen ajoista eränkäynti on muuttunut. Se on myös muuttanut eräkirjallisuutta. Kun retken vaivalloisuus tai suuri saalis ei enää kirvoita juttua, siihen on tullut muita elementtejä. Yksi on huoli luonnon muuttumisesta, sen saastumisesta ja riistan vähenemisestä. Retkillään erämies kohtaa raiskioita, avohakkuita, metsäautoteitä, saastuneita vesiä ja häliseviä turistijoukkoja; poissa on hänen kaipaamansa rauha. Myös autioituva maaseutu saa monen kirjoittajan kaipaamaan mennyttä. Yksinäinen erästys on muuttunut seuruejahdiksi, ja se on tuonut kirjoituksiin ihmissuhdekuvaukset. Kaikki tämä on muuttanut eräkirjallisuutta, mutta kovin verkkaisesti. Yhä vielä moni erätarina rakentuu retken ajalliseen kuvaukseen: lähtö jahtimaille, pyyntiä, kahvittelua, luonnonihailua ja kotiinpaluu. Saaliin saaminen ja sen hyväksikäyttö kuuluvat suomalaiseen erätarinaan, ja pyynnin tuoma jännitys on eräkirjallisuuden vanha peruste, joka elää yhä. Lukija haluaa olla mukana näissä elämyksissä. Uskottavuus on kuitenkin hyvän erätarinan vaatimus. Uusi vuosituhat toi eräkirjallisuuden harrastajille mieluisan yllätyksen, kun Metsästys ja Kalastus ryhtyi julkaisemaan joka numerossaan erillistä liitettä, "Metsästys ja Kalastus Erätarina" -osaa, jossa nykykirjoittajat näyttävät kirjallisia taitojaan. Samassa liitteessä on myös "Nuoret erämiehet" -palsta, jossa he kertovat kokemuksiaan riistamailla ja kalavesillä. l
Juhani Ahosta A.E. Järviseen
Eräkirjallisuutemme tunnetuimat nimet löytyvät Metsästys ja Kalastus -lehden avustajien joukosta. Jo 1920-luvulla Juhani Aho ja A.E. Järvinen olivat lehden kirjoittajia. Olipa Juhani Aho suorastaan lehden toimittajana ja kalastuspuolen vastaavana, kun lehti alkoi ilmestyä 1921 "uutena sarjana": Ensimmäisen numeron alkajaistarinana oli Ahon lastu "Kehukaloja". Juhani Ahon kirjallinen vaikutus jäi lehdessä kuitenkin lyhyeen, sillä hän kuoli jo kesällä 1921.
Tauno V. Mäki (1912-1983) oli Metsästys ja Kalastus-lehden ahkerimpia ja arvostetuimpia kirjoittajia. Koko elämänsä hän toimi virkamiehenä metsästyksen ja kalastuksen saralla ollen viimeiset virkavuodet maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkönä. Jo sota-aikana hän aloitti kirjoittelut ja eläkevuosinaan hän vielä viimeiseltä sairasvuoteeltaan viestitti "Vaarin palstallaan", miten hieno harrastus metsästys oli ja miten hyviä ystäviä se oli vuosien saatossa tuottanut.
44 l Metsästäjä l 1 l 2012
TSL 227 Escape CAMO LUMIKENKÄ
Vaativimmankin käyttäjän toiveet tyydyttävät komposiittilumikengät kuudella teräspiikillä monipuoliseen käyttöön tasaiselta mäkiseen maastoon ja kaikenlaiseen lumeen. Joustava kansi, iskunvaimennus ja metallinen kantapääkorotus mäkiosuuksia varten! Säädettävä side ja pumppusolki. 3 vuoden materiaali- ja valmistusvirhetakuu. Valmistettu Ranskassa. - Pituus 74 cm, leveys 22,7 cm. Paino 1075 g/pari - Säädettävä koko, kenkä koot 35-46 - Kantavuus 140kg. LISÄÄ LUMIKENKIÄ
KAT
SO
HIN
DD Thermomate Plus SAAPAS
TAA !
Monikäyttöinen, uudistettu Thermomate plus -jalkine ulkoiluun, pilkkikäyttöön sekä kelkkailuun. Erinomainen pakkasenkestävyys jopa -30 astetta. Irroitettava huopavuori helpottaa kengän kuivaamista käytön jälkeen. - Tuulenpitävä notkea kangasvarsi, alaosa 100 % vedenpitävää kumiseosta - Pitävä kumipohja - Lumihuppu varressa, estää lumen ja vedenpääsyn saappaaseen - Koot: 41 - 47 Väri: musta-sininen - Pakkassuositus: -30 astetta
19 17
90
OSOITTEESTA www.karkkainen.com
149
90
,0
45
,0
Ehkä maailman myydyin kompassi? Helppokäyttöinen kompassi pitävällä grippi säätökiekolla. Mittaasteikko 1:50.000 ja 1:25.000. Unohda eksymiset ja valitse laatua!
Silva Ranger 16 KOMPASSI
90
Realstick Wood ERÄSAUVAT
49
990
Anar Riddo LUMIPUKU
Miellyttävän pehmeä materiaali suojaa ihoa ja antaa erinomaisen naamionnin lumen peittämään luontoon. 100% polyester takaa hengittävyyden ja lisää käyttömukavuutta.
Anar WHITE KASVONAAMIO
8
6
90
Kotimaiset eräsauvat lumisommalla -mitat 135cm-160cm Lisää eräsauvoja osoitteesta wwww.karkkainen.com
Hofler VALKEA CAMO KARVAHATTU
Älä palele! Tyylikäs karvahattu pakkasille.
Kevyt lumipuku talviseen luontoon. Hyvin hengittävä materiaali, liikkuvalle metsästäjälle. - Koot: S-XXXXL
Pyytävä, helppokäyttöinen ketun jalkanaru. Helppo asentaa ja taidot vain kasvavat pyydettäessä. Mukana käyttöohjeet.
KETUN HENGARI JALKANARU
29
Anar Raitio TALVIPUKU
99
88 89
Kunnon pakkaspuku passiin tai pilkille. - Väri: Oliivi/musta/keltainen - Materiaalit, pintakangas: 100% nailon - Materiaalit, vuori: 100% polyester - Koot 48-60
39
1990
Kokeile ketunpyyntiä kätevän pillin avulla. Pillissä 4 eri äänivaihtoehtoa. Kestää pakkasta ja ääni kantaa kauas. Tutkitusti toimiva!
Easy retkiside on helppokäyttöinen. Step in -side kiinnitetään yksinkertaisesti astumalla siteeseen. Irroittaminen sujuu samaa rataa, kumartamatta - ja esim sauvan kärjellä painamalla. Siteessä erinomainen tukevuus, joka lisää suksen hallittavuutta. SIde sopii lähes kaikenmallisiin jalkineisiin.Paketin mukana toimitetaan selkeät käyttö ja asennusohjeet. Materiaali: Teräs/muovi. Made in Finland
Finngrip Easy ERÄSIDE
Helppokäyttöinen minkkiloukku pienpetopyyntiin. Kevyt ja varmatoiminen. Pienpetojen pyyntiin tehdyt raudat. Soveltuu minkille ja piisamille. Sisämitat: 11 cm x 11 cm KATSO MYÖS ISOMMAT LOUKKUMALLIT www.karkkainen.com
Duke 120 PYYNTIRAUTA
MINKKILOUKKU
Nordik Predator KETTUPILLI
14 90
Conibear 120 PYYNTIRAUTA
- Jenkkiraudoilla minkit kuriin - Pyytävä, heti tappava vaihtoehto vahinkoeläimille
139
Monikäyttöinen ahkio sopii niin pilkkimiehelle kuin halonhakkaajalle. Hyvät luisto-ominaisuudet mahdollistavat ahkion käytön myös laskuvälineenä. Lisää ahkioita osoitteesta wwww.karkkainen.com
Winter Sled L AHKIO
39
Pantone Pro. Blue C 100C, 13M, 1Y, 2K
Uudet rentokärkiset eräsukset umpihankeen. Cap kuorirakenne, kevyt ja knatavaihtoehto talvisiin harrastuksiin. Pituudet 210cm, 230cm, ja 250cm. Saatavissa myös "risukkomalli" pituus 160cm.
Kärkinen ERÄSUKSET
12
90
Pienikokoinen, infrapuna salamalla varustettu riistakamera valvontaan Peltonen tai riistanruokintapaikalle. 5 mpix METSÄSUKSET kuvakenno varmistaa tarkemmat Pitopohjalla varustettu erikoissuksi umkuvat. Kamerassa paikka 16 kb pihankihiihtoon. Uutuutena cap-rakenne, mikä muistikortille. tuo sukseen lisää kulutuskestävyyttä. Kavennettu ja erittäin rento kärkiosa mahdollistavat sujuvan etenemisen syvässäkin hangessa. Valmistettu Suomessa.- Leveys: MONIKÄYTTÖ VESIPUMPPU 70 mm - Pituudet: 210-270 / 20 cm - Rakenne: puuydin - Pohja: Nosta käyttövesi suoraan avannosta - mökkiläisen ja retkeilijän step-pitopohja- Käyttö: kalastus, metsästys, retkihiihto vakiovaruste on perinteinen, helppokäyttöinen avantopumppu.
Wildgame W5X RIISTAKAMERA
179
Osta myös verkosta: www.karkkainen.com
se edullisen ostamisen tavaratalo
Kärkkäinen Ylivieska
Ollilanojankatu 2, Ylivieska
Kärkkäinen Oulu
Alasintie 12, Limingantulli, Oulu
Kärkkäinen Ii
Infopiste 010 430 3820
Sorosentie 2, Ii
Kärkkäinen Lahti
Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti
Verkkokauppa osoitteessa:
Keskus 010 430 3000
Keskus 010 430 3020
Keskus 010 430 3630
www.karkkainen.com
Anna Grenfors, järjestötiedottaja, Suomen Metsästäjäliitto I Kuvat: Aku Ahlholm
Metsästävät naiset kiinnostivat toimittajia
Anna Paananen ja Boris olivat tapahtuman suosikkikuvattavia.
S
Raija Kovero sai antaa päivän aikana useita haastatteluja radioon, televisioon Miisakin sai ajan kulumaan. ja lehtiin. Pojantytär
Naismetsästäjät ja riistaruoka houkuttelivat runsaasti toimittajia ja kuvaajia Metsästäjäliiton mediatapahtumaan.
l Salamavalot välkkyivät ja kynät rapisivat muistilehtiöihin, kun toimittajat pääsivät haastattelemaan metsästäviä naisia. Kyse oli Suomen Metsästäjäliiton järjestämästä mediatapahtumasta, jonka aiheena olivat metsästävät naiset ja riistaruoka. Paikalla oli parikymmentä toimittajaa ja kuvaajaa eri päivälehdistä, aikakauslehdistä, televisiosta ja radiosta.
Haastattelusta toiseen
Mediatapahtuman pääkohteena oli kuusi metsästävää naista. Hirvenmetsästystä edustivat savolainen Tiina Paananen sekä hänen 16-vuotias tyttärensä Anna Paananen. Pohjoiskarjalainen Raija Kovero oli paikalla karhunmetsästäjänä. Hänellä oli mukanaan myös tulevan sukupolven metsästäjä, viisivuotias lapsenlapsi Miisa. Tarja Takamaa puhui jäniksen met-
Jaakko Kolmosen riistanleikkuuesitys sai salamavalot välkkymään.
Naismetsästäjät ovat syksyn mittaan näkyneet lukuisissa artikkeleissa naistenlehdissä, päivälehdissä, televisiossa ja radiossa.
Naiset haluavat koulutusta
n Suomen Metsästäjäliitto järjesti kesällä kyselyn naismetsästäjille ja metsästyksestä kiinnostuneille naisille. Kyselyssä selvisi, että ylivoimaisesti suurin osa metsästävistä naisista haluaa naisille suunnattua koulutusta. Naisten ampumakoulutus ja viikonloppukurssit ovat toivotuimpia. Kyselyn tulokset on julkaistu Metsästäjäliiton jäsenlehden Jahdin marraskuun numerossa 4/2011. Artikkeliin voi tutustua Metsästäjäliiton verkkosivuilla Jahdin alasivuilla. Metsästäjäliiton piirit pyrkivät vastaamaan naisten toiveeseen. Osassa Metsästäjäliiton piirejä naisten koulutusta ja kursseja järjestetään jo. Ota selvää tarjonnasta ja Metsästäjäliiton jäsenyydestä sivulta www.metsastajaliitto.fi
46 l Metsästäjä l 1 l 2012
Teksti ja kuvat: Aku Ahlholm, Jahti-lehden toimitussihteeri
sästyksestä ajokoiralla ja Tiina Eklund fasaanin metsästyksestä noutajalla. Anna Grenfors esitteli metsäkanalinnun metsästystä suomenpystykorvalla. Naisilla oli mukanaan myös metsästyskoirat. Toimittajat ja kuvaajat ottivat tilaisuudesta kaiken irti. Naiset eivät juuri ehtineet tapahtuman aikana hengähtää, sillä aina seuraava haastattelija odotti vuoroaan. Kuvaajat veivät naisia yhä uudestaan metsän laitaan poseeraamaan koirineen ja aseineen, ja televisiokameroita varten otettiin kuvitteelliseen jahtiin lähdöstä useita ottoja eri kuvakulmista. Varsinkin punapukuiset hirvenmetsästäjänaiset koirineen olivat kameroiden suosiossa.
että Kolmosen riistareseptit annettiin median käyttöön. Syyskuussa järjestetty mediatapahtuma on poikinut syksyn mittaan lukuisia naismetsästäjistä kertovia artikkeleita naistenlehdissä, päivälehdissä sekä televisiossa ja radiossa.
Metsästäjien lobbarit
Metsästys oli ennen itsestään selvää. Nyt ammattilobbarit valvovat, etteivät EU ja Suomi turhaan hankaloita metsästystä.
l Heitä on kahdeksan. Joka päivä he tapaavat eurokansanedustajia tai heidän avustajiaan. Heidän työnsä on kertoa, miten suunnitellut lakiesitykset oikeasti vaikuttavat metsästykseen tai riistaan. Ja he tarvitsevat apuasi. - Me haluamme kuulla metsästäjiltä hyviä esimerkkejä siitä, mitä työtä he tekevät riistan eteen. Meidän on näytettävä poliitikoille, että metsästäjät todella välittävät riistan hyvinvoinnista, sanoo yksi näistä kahdeksasta, FACE:n viestintäpäällikkö Marilise Saghbini. FACE on eurooppalaisten metsästäjien lobbausjärjestö Brysselissä. Pohjoismaissa metsästäjien lobbausta eli edunvalvontaa hoitaa Nordisk Jägersamvirke NJS. Suomessa metsästäjien etuja ajaa Suomen Metsästäjäliitto, joka on sekä FACE:n että NJS:n jäsen. Kaikki nämä järjestöt ja lisäksi Ruotsin Metsästäjäliitto eli Svenska Jägareförbundet tapasivat marraskuussa Kuopiossa, sillä maailma on muuttunut. Perinteinen metsästys ei ole enää itsestään selvää.
Hyöty tulee kaikille
Karhunliha maistui
Riistaväen mediatapahtumassa ei tarvinnut olla tyhjin vatsoin. Metsästävät naiset olivat tuoneet mukanaan esittelemiensä riistalajien lihaa, josta keittiömestari, opetusneuvos Jaakko Kolmonen loihti suussa sulavia riistaherkkuja. Varsinkin Raija Koveron tuoma karhunliha oli useimmille toimittajille eksoottinen makuelämys. Mehukas hunajan ja puolukan maustama paisti katosi viimeistä murua myöten toimittajalauman vatsoihin. Kolmonen myös esitteli riistalihan käsittelyä ja opetti toimittajat paloittelemaan kokonaisen jäniksen. Sekä metsästävien naisten
Toimittajien innostus naismetsästäjiä kohtaan on ymmärrettävää. Onhan keskiarvosta poikkeava yleensäkin kiinnostava jutunaihe Kiitosta tilaisuus sai toimittajilta erityisesti siitä, että juttua päästiin tekemään aidoista ja maanläheisistä ihmisistä, ei vain tilastoista tai tiedotteista. Sukupuolen korostamisessa on kuitenkin pieni paradoksi: kuten metsästäjät itse tietävät, metsästys on todellisuudessa varsin tasaarvoinen harrastus. Meillä miehet ja naiset ovat samoissa metsästysseuroissa, eikä passiketjussa katsota sukupuolen perään. Naismetsästäjien saaman huomion arvo kannattaa kuitenkin huomata. Positiiviset jutut metsästyksestä hyödyttävät koko harrastajakuntaa, olipa ne tehty miehistä tai naisista, vanhoista tai nuorista metsästäjistä. Naismetsästäjät avaavat myös uusia kanavia näkyvyydelle: mediatapahtuma houkutteli paikalle lukuisia naistenlehtiä. Asenteiden rakentuminen lähtee kotoa, kuten on tapana sanoa. l
H
Brysselissä yli 15 000 lobbaajaa
Tapaaminen oli samalla koulutus suomalaisille. Ammattilobbarit kertoivat Metsästäjäliiton piirien edustajille, kuinka kaikki voivat ajaa metsästäjien ja riistan asiaa paikallisestikin. FACE:n kahdeksan ammattilaista eivät yksin pärjää, sillä Brysselissä on yli 15 000 lobbaajaa, jotka kuiskivat vuorollaan päättäjien korvaan. Kuulosta paljolta, mutta paljon
20000 15000 10000 5000 0
Naismetsästäjien määrä 1993-2010
1993
...
...
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi
Metsästävien naisten määrä kasvaa vauhdilla
Metsästäviä naisia on 17 500 (vuonna 2010 metsästyskortin maksaneita) Määrä on 5,6 prosenttia metsästäjistä Naismetsästäjien määrä nousee nopeammin kuin miesmetsästäjien Naiset tekevät huomattavan osan koko metsästäjämäärän kasvusta: viime vuonna yli kolmasosa kasvusta selittyi naisilla, vuonna 2009 peräti 87 prosenttia kasvusta perustui naisten määrän nousuun Savon Sanomien lehtikuvaaja ikuisti Metsästäjäliiton puheenjohtajan Lauri Kontron (vas.), NJS:n Martin Højsgaardin ja FACE:n Marilise Saghbinin Kuopiossa marraskuussa.
Metsästäjä l 1 l 2012 l 47
on päättäjiäkin. EU:ssa on 27 komissaaria, 736 meppiä ja 26 000 virkamiestä, jotka kaikki valmistelevat tai säätävät lakeja. NJS:n Martin Højsgaardin arvio on, että tuon joukon työ vaikuttaa jo suurimpaan osaan siitä lainsäädännöstä, jonka jäsenmaiden parlamentit säätävät. Poliitikot ja virkamiehet kirjoittavat direktiivejä, lakeja ja asetuksia niin paljon, että ilman ammattimaista lobbausta metsästäjät voivat menettää paljon jopa vahingossa, järjestöjen edustajat sanoivat Kuopiossa. Nyt kun Islanti haaveilee EU:n jäsenyydestä, ensin pohjoismainen NJS ja sitten eurooppalainen FACE katsovat, etteivät islantilaiset menetä perinteisiä metsästystapojaan. Niiden säilymisestä pitää osata sopia etukäteen. - Me autamme, NJS:n Martin Højsgaard sanoo. Lobbaus tuottaa näkyviä tuloksia.
Metsästäjien edunvalvojat
Euroopassa
FACE (Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU) on eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä, joka ajaa metsästyksen ja metsästäjien etua muun muassa Euroopan unionissa. FACE:en kuuluu metsästäjäjärjestöjä 36 Euroopan maasta, ja niiden kautta noin seitsemän miljoonaa eurooppalaista metsästäjää. FACE:n keskustoimisto sijaitsee Brysselissä. Järjestö on perustettu vuonna 1977.
EU valmistelee sopimusta eläinten hyvinvoinnista. Sopimus koskee kaikkia jäsenmaita ja aluksi näytti, että sama sopimus koskisi sekä tuotantoeläimiä että riistaeläimiä. Hetken silmiään hierottuaan metsästäjäjärjestöjen lobbaajat puuttuivat asiaan, sillä riistan hyvinvoinnin rinnastaminen kotipossun hyvinvointiin olisi voinut aiheuttaa hankaluuksia metsästykselle ja riistanhoidolle. Toisin sanoen lopulta se olisi ehkä aiheuttanut hankaluuksia myös riistalle. - Me ja meppien metsästysryhmä puutuimme asiaan. Nyt sopimus koskee vain karjaa ja kasvatettuja eläimiä ja siinä huomioidaan, että eri elinympäristöt vaativat erilaista käsittelyä, Marilise Saghbini toteaa. Yhden ja-sanan muuttaminen taisanaksi voi siis muuttaa koko lakiesityksen sisällön. Saghbini muistutti, että lobbaajat eivät kiusaa lakitekstien valmistelijoita. Eri alojen asiantuntijat auttavat myös löytämään lakiteksteistä lapsuksia, joita sinne voisi jäädä vielä lausuntokierrosten jälkeenkin. Usein eurokansanedustajat eli mepit pyytävät esimerkiksi FACE:n edustajaa pitämään tälle nopean, kymmenen minuutin esitelmän riistasta, ennen kuin mepin on itse mentävä johonkin tilaisuuteen puhumaan riistasta.
Vastauksia suoraan EU:sta
Kuopion tilaisuuden tarkoitus oli tehostaa metsästäjien edunvalvontaa Suomessa. Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro kertoi asiasta esimerkin. Hän tapasi marraskuussa EU:n ympäristökomissaarin Janez Potocnikin, joka kertoi, ettei Natura tarkoita metsästyksen kieltämistä. Kontron viesti oli, että Suomessa viranomaiset voivat perustella turhaankin päätöksiä EU:lla. Metsästäjäliiton Suur-Savon piirin puheenjohtaja Martti Hahtola aloittaa usein puheensa metsästäjille kuvailemalla näkyä, jossa pystykorva haukkuu hienosti metsoa. Yleisö kuuntelee mielissään, mutta sitten Hahtola herättää heidät haaveistaan sanomalla, ettei mikään ole enää itsestään selvää. Saako koiria käyttää? Saako kanalintuja metsästää? Edunvalvojien tehtävä on seurata päätöksentekoa, ettei kieltoja tulisi turhaan vaan vasta aiheesta. Yksi iso periaatteellinen asia kiinnostaa lobbareita. Suojelusta meinaa tulla käsite, joka on ympäristöjärjestöjen yksinoikeutta. Lisäksi luonnonsuojelu ja metsästys esiintyvät usein vastakohtina. - Asia ei ole niin. Me haluamme näyttää, että metsästys on suojelua, Marilise Saghbini sanoi. l
Ammattilobbarit valvovat, etteivät EU ja Suomi turhaan hankaloita metsästystä.
Pohjoismaissa
NJS (Nordisk Jägersamvirke) on pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöelin. Järjestöön kuuluu noin 850 000 metsästäjää Ruotsista, Norjasta, Suomesta, Tanskasta ja Islannista. NJS perustettiin vuonna 1947.
Suomessa
Suomen Metsästäjäliitto on suomalaisten metsästäjien edunvalvoja, joka on FACE:n ja NJS:n jäsen. Liitto vastaa myös metsästysammunnasta Suomessa ja muun muassa metsästysseurojen koulutuksesta. Vuonna 1921 perustettuun Metsästäjäliittoon kuuluu yli 2 500 metsästysseuraa ja niiden yli 150 000 metsästäjää, eli puolet Suomen metsästäjistä. Liitto julkaisee Jahti-lehteä.
Tanskalainen Martin Højsgaard NJS:stä on päivittäin yhteydessä lainsäätäjiin metsästyksen ja riistanhoidon ajankohtaisista asioista. Toimittaja tenttaa Ruotsin Metsästäjäliiton edunvalvonta-asiantuntijaa Anders Grahnia ja Martin Højsgaardia.
48 l Metsästäjä l 1 l 2012
Juha K. Kairikko
Merkillisiä tapahtumia
n Metsästyksessä, riistamaailmassa ja näihin liittyvissä asioissa on tapahtunut aikojen kuluessa paljon mielenkiintoista. Paljon on luonnollisesti jäänyt unhoon, vielä enemmän on jäämässä. Välillä on kuitenkin paikallaan muistella pätkiä menneiltä ajoilta.
Ei tullut visenteistä suomalaisia
Vanhoista lehdistä löytyy mielenkiintoisia tietoja. Ilta-Sanomissa oli 23.3.1960 etusivulla otsikko, jossa kerrottiin, että "Biisonien noutajat ovat matkalla". Jutusta kävi selville, että metsästyksenvalvoja Tauno V. Mäki ja apulaismetsästyksenvalvoja Heikki Suomus olivat lähteneet lentoteitse Kööpenhaminan kautta Varsovaan noutamaan Puolan valtion Suomelle lahjoittamia eurooppalaisia biisoneita. Kyseessä olivat erittäin harvinaiset visentit, joiden kanta oli toisen maailmansodan aikana huvennut erittäin vähäiseksi, joidenkin tietojen mukaan visenttejä olisi ollut elossa vain 12 yksilöä. Lajin säilyminen oli paljolti valtakunnanmarsalkka Hermann Göringin ansiota. Vaikka hän muutoin syyllistyi hirmutekoihin, riista-asioissa hän sai hyvääkin aikaan. Ilta-Sanomissa kerrottiin, että nämä eurooppalaiset biisonit, jolla nimellä visentit siis myös tunnettiin, oli tarkoitus sijoittaa ensin Korkeasaareen siellä jo olevan visenttiparin seuraksi ja vapauttaa sitten Evon kansallispuistoon suomalaisen kannan perusyksilöiksi. Apulaismetsästyksenvalvoja Heikki Suomuksesta tuli sittemmin maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston ylijohtaja. Nykyisin hän asuu teräsvaarina Vihdissä. Hän kertoi oleskelleensa Tauno V:n kanssa 12 päivää Puolassa perehtymässä visenttien elämään ja pohtimassa tilannetta. Lopuksi päädyttiin kiittämään kohteliaasti lahjoittajien hyvästä aikeesta, mutta toteamaan kuitenkin, että visentti ei ehkä sopeutuisi suomalaiseen luontoon, olisi todennäköisesti uhka lähiseutujen asukkaille ja saattaisi aiheuttaa suuria ongelmia myös liikenteessä. Lahjoitus saatiinkin torjuttua. Epäilyt eivät varmasti olleet aiheettomia. Täysikasvuinen visentti on kolmisen metriä pitkä, 1,81,9 metriä korkea, ja isoimmat yksilöt painavat jopa yli 900 kiloa.
Visentit, kettuateriat ja kallis teeri
dissä saattoi olla mainoksia, joissa joku ravintola ilmoitti saaneensa hankittua tuoretta ketunlihaa, joten tervetuloa aterioimaan. Ketunlihaa syötiin jopa päämajakaupunki Mikkelin ravintoloissa. Niinpä päämajan tiedotusosastolla työskennellyt kirjailija, kulttuurivaikuttaja Olavi Paavolainen huokailee kuuluisassa sota-ajan muistelmateoksessaan Synkkä yksinpuhelu, kuinka hienoa oli päästä käymään Helsingissä, jotta loppui hetkeksi kirottu ketunlihan syöminen mikkeliläisravintoloissa. Eipä tosin repolaisenliha vierasta ollut Helsinginkään ravintoloissa. Sen myymiseen ja tarjoilemiseen oli haettava lupa terveydenhoitolautakunnalta. Luvissa todettiin, että liha on tarkastettava lihantarkastuslaitoksessa. Tarkastusmaksuna ketunlihasta perittiin 6 mk/kg.
Vietiin eläimiä meiltäkin
Vuonna 1960 oli vähällä, että Suomen riistaeläimistöön ei uudeksi lajiksi lisätty visenttiä. Noutajat olivat jo Puolassa vastaanottamassa näitä eläimiä, jotka Puolan valtio oli luvannut lahjoittaa. Onneksi kuitenkin noutajat totesivat lähes tonnin painoisiksi kasvavien jättien sopivuuden Suomen riistamaille olevan hyvin kyseenalaista. Niinpä noutomatkalla olleet ministeriön edustajat kiittivät ajatuksesta, mutta katsoivat kuitenkin, ettei Suomi voi ottaa lahjoitusta vastaan.
Visenttejä on sittemmin siirretty pääelinalueeltaan Bialowiezan kansallispuistosta Puolan naapurimaihin. Viimeisin merkittävä siirtoistutus suoritettiin vuonna 2010, jolloin kaksi urosta ja viisi naarasta sai uuden elinalueen Espanjan vuoristoalueella olevasta kansallispuistosta, Espanjasta laji oli hävinnyt 800 vuotta aiemmin. Visenttien kokonaismäärä on nykyisin noin 2 000. Kanta on pikkuhiljaa kasvamassa.
Maailman kallein teeri
Monet ulkomaalaiset naureskelevat välillä meidän suomalaisten myötäsyntyiseen haluun keksiä keksimästä päästyäkin, kuinka meillä monet asiat ovat maailman, Euroopan tai ainakin Skandinavian kauneimpia, suurimpia, vanhimpia jne. Kerrotaan myös tarinaa ylpeästä isästä, joka kertoili ystävilleen poikansa olleen paras luokallejääneistä. Erikoislaatuisesta suomalaisennätyksestä kerrotaan Valitut Palat Readers Digest -yhtiön julkaisemassa Tuntematon sota -kirjassa. Siinä kuvataan, kuinka joku suomalainen sotilas ampui teeren Povenstan kanavan ja Äänisen yhtymäkoh-
dassa. Saaliin hakuyritys aiheutti kirjan mukaan kaksi 150 mm:n patteriston iskua, 10 järeän tykin laukausta, kaksi 120 mm:n patteriston iskua, 240 panssaritorjuntatykin laukausta, 180 kevyen heittimen kranaatti-iskua sekä 3 0004 000 konekiväärin tai konepistoolin laukausta. Näin siis väitetään tuossa kirjassa. Siinä todetaan myös, että pienoisesta rytinästä huolimatta suomalaiset sotilaat saivat teerisaaliin talteen. Kirjan mukaan kustannusten arveltiin olleen 20 miljoonan markan luokkaa.
Kettua paistettuna
Valtaosa kansalaisista kieltäytyisi varmasti uskomasta, että suomalaisissakin ravintoloissa on joskus ollut tarjolla ketunlihaa. Löytyyhän tosin nykyisinkin erikoisuudentavoittelumielessä joidenkin ravitsemusliikkeiden ruokalistoilta monenlaista oliota käärmeistä kameleihin, mutta tuon ketunlihan suhteen tilanne oli toinen. Sitä oli tarjolla, koska muuta lihaa ei ollut saatavissa. Kysymys oli tietenkin jatkosodan ajasta. Tuolloin sanomaleh-
Jostakin eriskummallisesta syystä metsästäjiä lähes kautta maailman on kiehtonut uuden riistaeläinlajin istuttaminen omille riistamaille tai sitten "uuden veren" tuominen vahvistamaan oman maan kantaa. Suomessa tiedetään kohtuullisen paljon meille tuoduista vieraslajeista, mutta aukkoja tuontihistorioista löytyy jonkin verran. Ken toi Suomeen esimerkiksi mustia piisameita ja minne niitä istutettiin? Ja kuka ketale päästi ensimmäiset kanit vapaaksi Helsingin Arabiarannassa? Vaan kovasti vähän tietoa löytyy meiltä muihin maihin suoritetuista riistasiirroista. Sanomalehti Uusi Suomi kertoo 14.12.1930, että lordi Balfour oli istuttanut mailleen Skotlantiin joukon Suomesta tilaamiaan eläviä metsoja. Vuotta aikaisemmin Uusi Suomi kertoi Etelä-Dakotan hallituksen tilanneen Suomesta 20 elävää metsoa ja yhtä monta elävää teertä istutettavaksi valtioonsa. Aika lailla hämärän peitossa ovat myös Suomesta muualle suoritetut valkohäntäpeurojen siirrot. Niitä kerrotaan tehdyn aikoinaan ainakin Tsekkoslovakiaan. Se ainakin on varmaa, että valkohäntäpeuroja siirrettiin myös Neuvostoliittoon muutama vuosikymmen sitten. Mielenkiintoista olisi tietää, mikä oli meiltä siirrettyjen yksilöiden ja lajien kohtalo uusilla asuinseuduillaan.
Metsästäjä l 1 l 2012 l 49
Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren
Ekin kanssa erällä
Suksien voitelu ei ole niin vaikeaa ja aikaa vievää kuin ihmiset usein mieltävät sen olevan. Hiihtovaelluksella pärjää mainiosti muutamalla pitovoidepurkilla, kun sukset on huollettu hyvin ennen reissua.
Pitoa!
S
vetäjiä.
l Sukset ovat välttämättömät työkalut
talvisessa luonnossa liikkuvalle eränkävijälle. Nykyaikaisilla kilpahiihtosuksilla ei ole kuitenkaan asiaa latujen ulkopuolelle, sillä ainoastaan riittävän pitkät ja leveät metsäsukset kantavat niin hiihtäjän kuin tämän kantamuksenkin sydäntalven upottavissa hangissa. Mutta miten saada sukset pitäviksi? Aniharva huutaa alamäessä enemmän luiston perään, mutta lähdettäessä kipuamaan rinnettä suksiin kaivataan usein parempaa pitoa. Ennen kuin aletaan soimata epäonnistunutta voitelua tai itse suksia, kannattaa miettiä voisiko vika olla jossain muualla. Jotta suksi ylipäätään voi pitää, se ei saa olla liian jalkava. Ahkiota perässään vetävän suksien täytyy olla itse asiassa hyvinkin löysät. Ja siinä missä isolla miehellä sukset pitävät, eivät ne toimi välttämättä kevyemmällä naisella. Vasta repun mukanaan tuoma lisäpaino saattaa korjata tilanteen. Kun pohjaan saakka upottavaa lunta on todella paljon, mäkea ei kannata lähteä nousemaan liian jyrkässä kulmassa. Mitättömältäkin vaikuttava rinne vie mehut taitamattomalta tai muuten jääräpäiseltä hiihtäjältä, joka ei suostu nousemaan mäen päälle riittävän loivassa kulmassa.
Mäet noustaan ylös mahdollisimman loivassa kulmassa. Isolla porukalla vaellettaessa reppumiehet tekevät kärjessä latua ja tarvittaessa auttavat hankalimmissa paikoissa ahkioiden
50 l Metsästäjä l 1 l 2012
Metsäsuksissa luistoa paljon tärkeämpää on hyvä pito.
Talvivaelluksilla maastontuntemuksen ja suunnistustaidon merkitys korostuvat sulan maan vaelluksia enemmän. Suksimies seuraa kartasta korkeuskäyriä ja pyrkii hakemaan reittinsä mahdollisimman tasaisia maita myöten. Varsinkin ahkiota perässään vetävä välttää tappamasta itseään ylämäissä. Toisinaan jyrkkiä rinteitä ei voi kuitenkaan välttää. Pitkät sukset ovat kömpelöt haarakäyntiin eikä tekniikka toimi muutoinkaan upottavassa hangessa. Haarakäynnin sijaan käännytään rinteen suuntaisesti ja lähdetään nousemaan mäkeä nostamalla vuoronperään suksia etuviistoon ylös. set pitopohjat. Vaikka pitopohjasuksien pohjamateriaali on kulutusta kestävää muovia, pitoalueen suomukuvioiden terävät kulmat pyöristyvät käytössä jolloin pitokin heikkenee. Muoviset pitopohjasukset ovat huolettomat, jos tyytyy niiden antamaan pitoon. Usein suomupohjiin kuitenkin näkee levitettävän pitovoidetta, joka on työläs poistettava jälkikäteen. Muovipohjiin voiteet, sen enempää luistoparafiinit kuin pitovoiteetkaan, eivät sitä paitsi edes tartu kunnolla.
Metsäsuksien peruskunnostus
Suksen pohjasta puhdistetaan voiteenpoistoaineella huolellisesti vanhat luisto- ja pitovoiteet. Ennen voiteenpoistoainekäsittelyä suurimmat pitovoidepaakut kannattaa irrottaa siklillä.
Paras tulos purkkivoiteilla
Suksitehtaiden tuotua viime talvena markkinoille voiteluvapaat sukset ehdittiin jo uutisoida pito-ongelmien jääneen kertaheitolla historiaan. Ensi-ihastuksen jälkeen nämä suomukuvion sijaan sileäpohjaiset sukset osoittautuivat kuitenkin pieneksi pettymykseksi. Sukset toimivat erinomaisesti nollakelissä ja vielä pienessä pakkasessakin. Pito häviää suksista kuitenkin täysin lämpötilan laskiessa alle -20 pakkasasteen. Ilman mahdollisuutta lisätä pitoa suksiin muin keinoin ei tällaisilla suksilla uskalla lähteä kovin pitkälle erämaahan. Muinoin eränkävijät kiinnittivät suksiensa pohjiin peuran koipinahkaa. Nahalla myötäkarvaan pohjattu suksi luisti eteenpäin, mutta ei lipsunut potkusta tai noustaessa ylämäkeen. Tämän päivän vastine peurannahalle ovat nailonista tai mohairvillasta valmistetut nousukarvat. Nousukarvat on tarkoitettu ensisijaisesti laskettelusuksiin, mutta toimivat yhtä lailla metsäsuksissakin. Suomukuvioisissa suksenpohjissa ne eivät kuitenkaan pysy, sillä pohjien täytyy olla sileät ja myös puhtaat voiteista ennen karvojen kiinnittämistä. Vaikka nousukarvoilla pohjatuilla suksilla ahkiomieskin nousisi helposti mäet ylös, eivät useimmat vaeltajat käytä niitä voideltavissa suksissaan. Karvojen ohella pitoteipitkään eivät täysin peitä suksien pohjia, minkä vuoksi voiteilla suojaamatta jäänyt pohjamateriaali altistuu herkästi ulkoiselle kulutukselle. Ainakin toistaiseksi metsäsuksiin saa parhaan mahdollisen pidon ja luiston voitelulla kuten tähänkin asti. Se ei ole edes kovin vaikeaa, kun vain opettelee muutamat perusasiat ja hankkii tarvittavat välineet ja voiteet. Itse voitelun voi tehdä lähes missä tahansa lämmitetyssä tilassa. l
Perushuolto kerran vuoteen
Metsäsuksissa luistoa paljon tärkeämpää on hyvä pito. Suksen pohjan pitoaluetta, eli kohtaa mihin pitovoidetta levitetään, kannattaa jatkaa normaalia huomattavasti pidemmälle niin suksen kärkeä kuin kantaakin kohti. Takana pitoalue saa yltää reilusti saappaan kannan taakse. Muuten metsäsuksiin pätevät samat ohjeet kuin muidenkin suksien voitelussa. Suksen etu- ja takaosaan levitetään luistoparafiinia, joka siklataan ja harjataan huolellisesti. Keskelle levitetään ohut kerros pohjavoidetta ja vasta tämän päälle kelin mukaista pitovoidetta. Jos itsellä ei ole mahdollisuutta tehdä suksien perushuoltoa, voi suksensa huollattaa esimerkiksi Suomen Ladun ulkoilukeskusten voitelupisteissä. Ennen hiihtokautta kertaalleen huolletuilla suksilla saattaa pärjätä jopa koko talven yli, kun vain lisää niihin tarvittaessa kelin mukaista pitovoidetta. Purkkipito levitetään korkilla ja liisteri sormin. Ennen voitelua suksien pohjat täytyy saada lämpimiksi, sillä kylmään suksenpohjaan voiteet eivät tahdo tarttua. Autiotuvalla sukset voi nostaa hetkeksi sisälle, kun taas ulkona yövyttäessä suksia joutuu lämmittämään varovasti nuotion loisteessa. Pidemmillä hiihtovaelluksilla riittää, kun varaa mukaan muutaman pakkaskelin pitovoiteen ja suojakelin liisterin. Suksen pohjaan levitettävän pitovoiteen on hyvä olla hieman pehmeämpää kuin mitä sää edellyttäisi. Tervapitovoiteet toimivat hyvin uudella lumella, jota sydäntalven umpinen aina onkin. Voideltavien pohjien sijaan valtaosassa metsäsuksista on silti mekaani-
Suksen pohjaan merkitään luisto- ja pitoalueiden rajat esimerkiksi maalarinteipillä tai kuten kuvassa nippusiteellä. Luistoalue karhennetaan kevyesti messinkiharjalla. Luistoalueelle sulatetaan ja levitetään voiteluraudalla pohjustusparafiinia, joka siklataan lämpimänä. Suksen jäähdyttyä pohja harjataan jälleen kevyesti messinkiharjalla. Seuraavaksi levitetään luistoparafiini. Pohjan jäähdyttyä puhdistetaan olas ja siklataan ylimääräinen parafiini. Lopuksi pohja harjataan messinkiharjalla ja viimeistellään nylonharjalla. Pitoalue karhennetaan hiekkapaperilla. Ennen pitovoitelua sukseen pohjaan sulatetaan pohjavoide raudalla kiinni. Varsinainen pitovoitelukin onnistuu aina parhaiten raudan kanssa.
Metsästäjä l 1 l 2012 l 51
Maaria Hackzell, eläinlääkintöylitarkastaja, eläinlääkäri, maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto
Myytkö riistanlihaa?
Muista huomioida lainsäädäntö!
J
Alkutuotanto
Kun luonnonvaraista riistaa tai luonnonvaraisen riistan lihaa myydään tai muutoin luovutetaan, toiminta on elintarvikelainsäädännön alaista. Luonnonvaraisesta riistasta ja luonnonvaraisen riistan lihasta säädetään sekä Euroopan unionin lainsäädännössä että kansallisessa lainsäädännössä. Elintarvikelainsäädäntö löytyy maa- ja metsätalousministeriön internet-sivulta www.mmm.fi.
l Jos metsästäjä sen sijaan metsästää luonnonvaraista riistaa vain omaan
käyttöön, ei elintarvikelainsäädäntöä sovelleta. Luonnonvaraisen riistan tai luonnonvaraisen riistan lihan vähäiseen luovutukseen metsästäjältä tämän lähipiirille ei myöskään sovelleta elintarvikelainsäädäntöä, esimerkkinä jäniksen antaminen lahjaksi naapurille.
tai kynimättömänä. Tällöin ei vaadita alkutuotantopaikkailmoitusta, ilmoitettua elintarvikehuoneistoa eikä lihantarkastusta.
Tarkastamaton luonnonvaraisen riistan liha
Jatkossakin metsästäjä tai metsästysseura voi luovuttaa pieniä määriä luonnonvaraisen riistan lihaa suoraan kuluttajalle ilman lihantarkastusta ja tästä toiminnasta pitää edelleen tehdä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle ilmoitus (ns. ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Trikiinialttiilta eläinlajeilta (karhu, villisika, hylje, mäyrä, majava, rämemajava, ilves) vaaditaan kuitenkin trikiinitutkimus ja lihan luovutus kuluttajalle on sallittua vasta kielteisen trikiinitutkimustuloksen varmistuttua. Metsästäjä voi itse ottaa näytteen ja toimittaa sen laboratorioon tutkittavaksi. Vaatimuksista säädetään tarkemmin elintarvikehuoneistoasetuksessa. Myös poliisi ja riistanhoitoyhdistys voivat huutokaupata luonnonvaraisen riistan lihaa suoraan kuluttajalle ilman lihantarkastusta, ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta. Trikiinialttiilta eläinlajeilta vaaditaan trikiinitutkimus ja lihan luovutus kuluttajalle on sallittua vasta kielteisen trikiinitutkimustuloksen varmistuttua. Samoin metsästäjä ja metsästysseura voi jatkossakin toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin (kauppaan ja ravintolaan) luonnonvaraisten jänisten, kanien ja lintujen lihaa ilman lihantarkastusta, ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta. Uutena asiana myös luonnonvaraisten hirvieläinten lihaa saa toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta. Asetuksessa vähäriskisistä toiminnoista asetetaan tälle toiminnalle enimmäisrajat: lihaa saa toimittaa enintään 1000 jänistä tai kania, 3000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista vastaavan määrän lihaa vuodessa. Vaatimuksista säädetään tarkemmin elintarvikehuoneistoasetuksessa. Elintarvikelain muutoksen mukaan luonnonvaraisen riistan lihaa ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa käsitteleviltä metsästäjiltä vaaditaan jatkossa elintarvikehygieenisen osaamisen osoittaminen. Vaatimus astuu voimaan, kun kolme kuukautta työskentelyä on täynnä. Tähän annetaan kuitenkin kolmen vuoden siirtymäaika, 31.8.2014 saakka. Osaaminen osoitetaan suorittamalla ns. hygieniapassi. Vaihtoehtoisesti voitaneen hyväksyä myös eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen mukaisen metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutuksen suorittaminen. Metsästäjät voivat edelleen pitää yksityistilaisuuksia (ns. hirvipeijaiset) elintarvikehuoneistoissa, esimerkiksi ravintoloissa, joissa käsitellään tarkastamatonta luonnonvaraisen riistan lihaa.
Metsästys on alkutuotantoa. Alkutuotantoon kuuluu myös luonnonvaraisen riistan toimittaminen alkutuotannon tuotteena elintarvikehuoneistoon, kuten riistan käsittelylaitokseen. Lisäksi elintarvikelain muutoksen mukaan alkutuotannoksi katsotaan myös luonnonvaraisen riistan vähäinen luovuttaminen alkutuotannon tuotteena suoraan kuluttajalle. Alkutuotannon tuotteeksi katsotaan nylkemätön tai kynimätön riista, joka voi olla suolistettu. Sen sijaan liha ei ole alkutuotannon tuote. Metsästäjiltä ei edelleenkään vaadita alkutuotantopaikkailmoitusta. Luonnonvaraisen riistan alkutuotantoa koskevista vaatimuksista säädetään alkutuotantoasetuksessa. Luonnonvarainen riista voidaan toimittaa lihantarkastukseen riistan käsittelylaitokseen (tai poroteurastamoon) tai 31.8.2013 saakka kunnan virkaeläinlääkärin hyväksymään muuhun paikkaan (lahtivaja). Karhu ja hylje voidaan edelleen nylkeä jo pyyntipaikalla jäähtymisen nopeuttamiseksi, muutoin eläimet on toimitettava lihantarkastukseen nylkemättömänä ja kynimättömänä. Luonnonvarainen riista voidaan toimittaa myös metsästäjän tai metsästysseuran ilmoitettuun elintarvikehuoneistoon, josta se luovutetaan lihana suoraan kuluttajalle tai toimitetaan lihana paikalliseen vähittäismyyntiin vähäriskisistä toiminnoista annetun asetuksen mukaisesti. Sama koskee poliisin tai riistanhoitoyhdistyksen ilmoitettua elintarvikehuoneistoa. Vähäriskisistä toiminnoista annetun asetuksen mukaan metsästäjä tai metsästysseura voi luovuttaa suoraan kuluttajalle luonnonvaraisia jäniksiä ja kaneja enintään 1000 eläintä vuodessa, luonnonvaraisia lintuja enintään 3000 eläintä vuodessa ja luonnonvaraisia hirvieläimiä, enintään 10 hirveä, 30 peuraa tai 50 metsäkaurista vuodessa, alkutuotannon tuotteena eli nylkemättömänä tai kynimättömänä. Jäniksellä tarkoitetaan metsäjänistä ja rusakkoa. Peuralla tarkoitetaan valkohäntäpeuraa, kuusipeuraa, japaninpeuraa, metsäpeuraa ja saksanhirveä. Tällöin ei vaadita alkutuotantopaikkailmoitusta, ilmoitettua elintarvikehuoneistoa eikä lihantarkastusta. Samoin metsästäjä tai metsästysseura voi toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin (kauppaan, ravintolaan) luonnonvaraisia jäniksiä ja kaneja enintään 1000 eläintä vuodessa ja luonnonvaraisia lintuja enintään 3000 eläintä vuodessa, alkutuotannon tuotteena eli nylkemättömänä 52 l Metsästäjä l 1 l 2012
Lihantarkastus ja riistan käsittelylaitos
Riistan käsittelylaitos on luonnonvaraisen riistan loppuun teurastamista varten tarkoitettu hyväksytty laitos, jossa luonnonvaraiselle riistalle tehdään lihantarkastus. Elintarvikelain muutoksen myötä luonnonvaraisen riistan lihantarkastus voidaan tehdä vain riistan käsittelylaitoksessa. Myös teurastamo tai pienteurastamo voidaan hyväksyä riistan käsittelylaitokseksi. Riistan käsittelylaitoksen hyväksyy Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Riistan käsittelylaitoksen vaatimuksista säädetään laitosasetuksessa. Käytännössä riistan käsittelylaitoksen vaatimukset eivät ole
oleellisesti muuttuneet. Pieniä määriä luonnonvaraista riistaa voidaan loppuun teurastaa ja lihantarkastus tehdä myös poroteurastamossa, jolla on siihen hyväksyntä. Aiemmin kotimaan kulutukseen tarkoitettua luonnonvaraisen riistan lihaa sai tarkastaa muuallakin kuin riistan käsittelylaitoksessa, teurastamossa tai poroteurastamossa kunnan virkaeläinlääkärin luvalla ja toimesta. Ns. lahtivajakäytännöstä piti luopua, sillä se oli ristiriidassa EUlainsäädännön kanssa. Euroopan komissio antoi Suomelle huomautuksen ja edellytti toimenpiteitä asian muuttamiseksi. Lahtivajakäytännölle on annettu kuitenkin siirtymäaikaa 31.8.2013 saakka, jos kunnan virkaeläinlääkäri on antanut lahtivajalle luvan ennen lakimuutoksen voimaantuloa 1.9.2011. Jatkossa, siirtymäajan jälkeen, hyväksyttyihin laitoksiin kuten leikkaamoihin ja lihavalmistelaitoksiin saa toimittaa lihantarkastuksessa hyväksyttyä luonnonvaraisen riistan lihaa vain hyväksytyistä riistan käsittelylaitoksista (tai poroteurastamoista) eikä enää lahtivajoista. Elintarvikelain muutoksessa lihantarkastus valtiollistettiin. Lihantar-
kastuksesta riistan käsittelylaitoksissa vastaa Evira, eikä enää kunta. Käytännössä lihantarkastuksen tekee tarkastuseläinlääkäri. Evira voi ostaa lihantarkastuspalveluita kunnalta tai suoraan eläinlääkäriltä, jolloin riistanlihaa tarkastava eläinlääkäri ei välttämättä muutu. Poroteurastamoissa lihantarkastuksesta vastaa aluehallintovirasto. Lihantarkastuksen teknisestä suorittamisesta säädetään lihantarkastusasetuksessa eikä siinä ole luonnonvaraisen riistan osalta oleellisia muutoksia. Trikiinialttiit eläinlajit (karhu, villisika, hylje, mäyrä, majava, rämemajava, ilves) on tutkittava trikiinin varalta. Elämistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksessa säädetään metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutuksesta. Koulutuksen hyväksyy Evira, joka pitää rekisteriä koulutuksen suorittaneista ns. koulutetuista henkilöistä. Koulutettu henkilö voi tehdä luonnonvaraiselle riistalle alustavan tarkastuksen pyyntipaikalla, mutta varsinaisen lihantarkastuksen tekee aina tarkastuseläinlääkäri.l
EU-lainsäädäntö:
EU-lainsäädäntö on annettu asetuksina, jotka ovat sellaisenaan voimassa kaikissa jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002 elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (yleinen elintarvikeasetus) säädetään määritelmistä, elintarvikkeiden turvallisuudesta, toimijan vastuusta ja jäljitettävyydestä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 882/2004 rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta (rehu- ja elintarvikevalvonta-asetus) säädetään virallisesta valvonnasta ja vähimmäisvalvontamaksuista. Hygieniapaketti koostuu kolmesta asetuksesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 elintarvikehygieniasta (yleinen elintarvikehygienia-asetus) säädetään alkutuotantoa ja muuta elintarvikealan toimintaa koskevista yleisistä hygieniavaatimuksista. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa EY (N:o) 853/2004 eläinperäisiä elintarvikkeita koskevista erityisistä hygieniasäännöistä (eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus) säädetään luonnonvaraista riistaa koskevista määritelmistä, vaatimuksista ja metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutuksesta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 854/2004 ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä (eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus) säädetään lihantarkastuksesta. Hygieniapaketista on lisäksi annettu komission toimeenpanoasetuksia.
Kansallinen lainsäädäntö
Kansallinen lainsäädäntö täydentää EU-lainsäädäntöä. Elintarvikelaissa (23/2006) säädetään mm. elintarvikealan toimijoita, kuten metsästäjiä, koskevista yleisistä vaatimuksista sekä lihantarkastuksesta. Elintarvikelakia muutettiin 1.9.2011 alkaen (352/2011) ja myös sen nojalla annetut asetukset uusittiin. Muutosten tarkoituksena on korostaa elintarvikelainsäädännön ja -valvonnan riskiperusteisuutta ja hyödyntää entistä paremmin EU-lainsäädännön mahdollistamia joustoja. Muutosten myötä luonnonvaraisen riistan ja luonnonvaraisen riistan lihan markkinoille pääsy helpottuu, mikä edistää julkisen riistakonsernin strategian tavoitetta tukea kotimaisen riistanlihan saatavuutta. Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (420/2011) tuli voimaan 1.9.2011 ja siinä säädetään elintarvikehuoneistojen ilmoitusmenettelystä ja laitosten, kuten riistan käsittelylaitosten, hyväksymismenettelystä. Valtioneuvoston asetus eräistä elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisistä toiminnoista (1258/2011) (asetus vähäriskisistä toiminnoista) tuli voimaan 1.1.2012 ja siinä säädetään luonnonvaraisen riistan tai luonnonvaraisen riistan lihan enimmäismääristä, jolloin toimintaan sovelletaan kevyempiä vaatimuksia. Samoin neljä uutta maa- ja metsätalousministeriön asetusta tulivat voimaan 1.1.2012. Asetuksessa elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (alkutuotantoasetus) on metsästystä ja luonnonvaraista riistaa koskevia vaatimuksia. Asetuksessa laitosten elintarvikehygieniasta (laitosasetus) säädetään riistan käsittelylaitosten vaatimuksista ja vastaavasti asetuksessa ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (elintarvikehuoneistoasetus) säädetään metsästäjien ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen vaatimuksista. Asetuksessa lihantarkastuksesta (lihantarkastusasetus) säädetään luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksesta. Kansallisesta lainsäädännöstä kerrotaan tarkemmin jäljempänä.
Jatkossakin metsästäjä tai metsästysseura voi luovuttaa pieniä määriä luonnonvaraisen riistan lihaa suoraan kuluttajalle ilman lihantarkastusta ja tästä toiminnasta pitää edelleen tehdä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle ilmoitus.
Metsästäjä l 1 l 2012 l 53
Riistakeskustiedottaa
Riistavisa 1
Vastaukset sivun 9 kysymyksiin
Oikea vastaus aihepiiri lisätieto
1) 1. Rauhoittamattomat linnut ovat metsästysasetuksen (666/1993) 25 a § mukaisesti rauhoitettuja seuraavasti: 1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas PohjoisPohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.--31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.--31.7. ja muualla maassa 10.3.--31.7; 2) harakka Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.--31.7. ja muualla maassa 1.4.--31.7; 3) korppi poronhoitoalueella 10.4.--31.7; sekä 4) harmaalokkikoloniat koko vuoden. Kyseisten lajien rauhoituksesta voidaan poiketa metsästyslain 41 b §:n mukaisilla edellytyksillä. Poikkeuslupaa tulee ennakoitavissa olevissa vahinkotapauksissa hakea hyvissä ajoin, 1,5 - 2 kk, ennen toivotun lupa-ajan alkamista. 2) X. Välittömässä vaaratilanteessa poliisi on se viranomainen, jolla on velvollisuus ja mahdollisuus ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin vaaratilanteen ratkaisemiseksi. Apua saa yleisestä hätänumerosta 112. Suomen riistakeskus aluetoimistoineen auttaa tarpeen mukaan poliisia ja apua tilanteiden käytännön toteutukseen tarvitaan hyvin usein SRVA-organisaatiolta. Suomen riistakeskus voi vähemmän akuuteissa tapauksissa myöntää myös metsästyslain 41 a §:n mukaisin edellytyksin poikkeuslupia vaaraa, vahinkoa tai näiden uhkaa aiheuttavien suurpetojen tappamiseen. 3) X. Ilmoitus ja korvaushakemus tehdään kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Maaseutuelinkeinoviranomainen arvioi vahingon ja liittää arviopöytäkirjan hakemukseen. Vuoden 2010 vahinkoja korvattiin vahingonkärsijöille yhteensä 3,9 miljoonaa euroa, josta 3,55 miljoonaa oli porovahinkoja. Ainakin Etelä-Suomessa vahinko jää varsin usein ilmoittamatta maaseutuelinkeinoviranomaisille. 4) X. Kestävä verotusmäärä on arvio siitä kuinka monta eläinyksilöä voidaan kyseisellä alueella pyytää ilman, että kannan koko pienenee. Toisin sanottuna, mikäli kannanhoidon tavoitteena on kannan pienentäminen, on eläimiä pyydettävä enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvioima kestävä verotusmäärä. Tämä ei tarkoita, että pyynti olisi vastoin metsästyslain 20 §:n edellytystä metsästyksen kestävän käytön periaatteen mukaisuudesta. Kestävä käyttö tarkoittaa metsästyksessä sitä, että metsästyksen kohteena olevan riistaeläimen kanta pysyy pitkällä aikavälillä elinvoimaisena ja tuottavana. Myös suotuisa suojelutaso on kestävä verotusmäärä -termistä irrallinen käsite. Eläinkannan suojelutaso voi olla hyvin suotuisa, vaikka sen kokoa pienennettäisiin suunnitelmallisella pyynnillä. 5) 1. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous valitsee riistanhoitoyhdistyksen 18 vuotta täyttäneistä täysivaltaisista jäsenistä hallitukseen vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Näiden jäsenten lisäksi riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous valitsee yhden jäsenen toiminta-alueensa merkityksellisten maanomistajajärjestöjen esittämistä ehdokkaista. Metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetuilla alueilla hallitukseen kuuluu riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksen valitsemien jäsenten lisäksi Metsähallituksen määräämä jäsen. Kaikilla jäsenillä on myös henkilökohtainen varajäsen, joka määräytyy samoin kuin varsinainen jäsen. 6) 2. Ilveksen kannanhoidollisia poikkeuslupia (ML 41 a §:n 3 mom.) myönnettiin ensimmäisellä päätöskierroksella yhteensä 363 kappaletta. Poronhoitoalueelle näistä myönnettiin 31. 7) 2. Supikoiria saatiin saaliiksi enemmän kuin mitään muita riistanisäkkäitä. Metsäjänis jäi kakkoseksi varsin täpärästi valkkoja pyydettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilaston mukaan 159 200. 8) 2. Kärppä on riistaeläimistämme pienin. Kärppäuros painaa keskimäärin noin 200 grammaa ja naaras vain 113 grammaa. Pienimmät kärppänaaraat voivat painaa aikuisinakin vain 90 grammaa. Oravan keskimääräinen paino on 270 grammaa ja lehtokurppa painaa 280 - 330 grammaa. 9) 1. Riekko on luokiteltu Suomessa Lapinläänin eteläpuolella alueellisesti uhanalaiseksi. Riekon uhanalaisuuden syyksi nähdään ensisijaisesti soiden ojittamisesta johtuva elinympäristöjen menetys suurimmassa osassa maata. Kanahaukkakanta ei ole seurantojen valossa runsastunut, vaikka laji on nykyisellään luonnonsuojelulailla rauhoitettu. 10) 2. Metsästäjässä 5/2011 kerrottiin metsäkanalintujen uhanalaisuusluokittelusta. Metso ja teeri sijoitettiin silmälläpidettävien luokkaan, vaikka ne eivät ole millään muotoa uhanalaisia minkään arviointikriteerin perusteella. Työryhmän enemmistön kanta meni äänestyksessä läpi, vaikka kriteeristöstä ei löytynyt luokitukselle tukea. Silmälläpidettävät lajit (NT, Near Threatened) eivät ole uhanalaisia. Luokituksen määritelmän mukaan silmälläpidettäviä ovat lajit, jotka lähes täyttävät vaarantuneiden kriteerit. Uhanalaisia ovat lajit, jotka on luokiteltu luokkiin: Äärimmäisen uhanalaiset (CR, Critically Endangered), Erittäin uhanalaiset (EN, Endangered) ja Vaarantuneet (VU, Vulnerable).
Poikkeusluvat rauhoittamattomien lintujen pyyntiin on haettava hyvissä ajoin
n Suomen riistakeskus muistuttaa, että poikkeusluvat mm. variksen ja räkättirastaan rauhoituksesta poikkeamiseksi keväälle ja kesälle 2012 kannattaa hakea hyvissä ajoin mieluiten jo tammikuussa 2012. Riistahallintolain (158/2011) 31 §:n 2 momentin mukaisesti Suomen riistakeskuksen poikkeuslupapäätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Maaseutuelinkeinojen valituslautakunta on kuitenkin vuonna 2011 tekemissään ratkaisuissa edellyttänyt, että poikkeuslupia tulisi hakea ja päätökset niihin tehdä niin ajoissa, että rauhoituksesta poikkeaminen ei ole mahdollista ennen kuin valitusaika (30 pv) Suomen riistakeskuksen päätöksestä päättyy. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hakemukset olisi tarpeellista jättää Suomen riistakeskukseen jo noin 1,5 - 2 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua.
Metsästäjämäärä kasvaa jatkuvasti
Metsästäjämäärät alueittain v. 2010 ja 2011
Aluetoimisto Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Rannikko-Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä 2010 11 556 16 767 16 534 18 505 16 429 35 606 42 886 23 849 11 972 19 671 27 595 9 882 15 404 30 324 13 947 310 927 2011 11 567 16 744 16 687 18 556 16 477 36 038 43 302 23 891 11 964 19 565 27 581 9 944 15 316 30 265 13 956 311 853 muutos 11 -23 153 51 48 432 416 42 -8 -106 -14 62 -88 -59 9 926 muutos % 0,1 -0,1 0,9 0,3 0,3 1,2 1,0 0,2 -0,1 -0,5 -0,1 0,6 -0,6 -0,2 0,1 0,3
n Lunastettujen metsästyskorttien määrä jatkaa tasaista kasvuaan. Viime vuonna lunastettiin jo lähes 312 000 korttia eli lähes 1000 enemmän kuin edellisvuonna.
Nuorten kirjoituskilpailun tulokset julkaistaan 2/2012-lehdessä
n Metsästäjä-lehdessä 5/2011 julkistettuun nuorten kirjoituskilpailuun tuli kaikkiaan 50 kirjoitusta. Kilpailun tulokset julkistetaan maaliskuussa ilmestyvässä Metsästäjä-lehden 2-numerossa.
Alueilla tapahtuu
Keski-Suomi
n Ala-Keiteleen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Kortteen uusi osoite on Lantelantie 103 C, 44150 ÄÄNEKOSKI, p. 040 910 9412, mikko.krte@gmail.com.
Kaakkois-Suomi
n Rautjärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Veikko Kovasen uusi osoite on Järvikuja 1, 56120 Salosaari.
54 l Metsästäjä l 1 l 2012
Mikko Rautiainen, CIC / Metsähallitus
Metsästyksensuurlähettiläänämaailmalla
Riistaeläintenmanipulointijaohjailu
eettisten kysymysten äärellä
n "Uroshirviantilooppi on elänyt tarhassa parhaaseen ikäänsä hyvällä ruokinnalla. Toisinaan on saattanut jotakin ravinnelisääkin annoksen sekaan livahtaa. Sen päätä koristaa tänä vuonna käsittämättömän suuri sarvikruunu. Kultamitaliluokkaa - olisiko jopa uusi maailmanennätys? Randy (nimi keksitty) toiselta puolelta maailmaa selailee verkossa Afrikan metsästysmatkoja uusi riistalaji ja uusi ennätys mielessään. Silmään osuu tarjous hirviantilooppijahdista trofeetakuulla. Hinnasta viis, tämän hän haluaa! Randyn lento lähtee parin kuukauden päästä. Samaan aikaan toisaalla eräs hirviantilooppi pääsee lentokoneeseen nukutuspiikin jälkeen suunta on sama. Kohtaaminen tapahtuu passitornin tuntumassa, ja kohta Randy on jo kotimatkalla. Kahden kuukauden kuluttua hänen trofeehuoneessaan on uusi maailmanennätys." Tämä fiktiivinen ääriesimerkki riistaeläinten manipuloinnista ja siihen liittyvistä lieveilmiöistä voisi olla täysin totta. Kysyntä on johtanut tarjontaan. Kuinka tällaisesta metsästystä enää hyvin etäisesti muistuttavasta toiminnasta voisi päästä eroon? Entä mistä löytyy raja eettisesti hyväksyttävän ja eettisesti kestämättömän metsästyksen väliltä? Nämä ovat kysymyksiä, joihin kansainvälisten metsästysorganisaatioiden tulee reagoida ja antaa suuntaviivoja. CIC otti äskettäin voimakkaan kielteisen kannan riistaeläinten keinotekoiseen manipuloimiseen sekä siihen liittyviin lieveilmiöihin. Ele lisää metsästäjien tietoisuutta, ja ohjaa heitä tekemään eettisesti kestäviä valintoja. Myös laajalti käytössä oleviin CIC:n trofeiden arvostelusääntöihin tullaan suosituksen perusteella lisäämään selkeät ohjeet ns. keinotekoisen "trofeen" määrittelemisestä. Tällä tavoin vilunkipelillä kasvatetut, "epäeettisesti pyydetyt hormonihäkkyrät" jäävät ilman virallista tunnustusta, ja aiheuttanevat sittemmin metsästystovereidenkin keskuudessa kehujen sijaan lähinnä halveksuntaa. Julkinen suositus sisältää myös kehotuksen kehittää kansallista lainsäädäntöä ja politiikkaa siten, että metsästys ja eläinten keinotekoinen manipulointi ovat selkeästi erillään toisistaan. eläinpopulaatioita voidaan pitää yllä esimerkiksi maa- tai metsätalousvahinkojen rajoittamiseksi tai salametsästyksen estämiseksi. Mikäli eläintiheys ei ole luonnottoman suuri ja aitaus on laaja, itse metsästystapahtuma on täsmälleen yhtä haastava kuin aitauksen ulkopuolella, ja siten eettisesti perusteltavissa. Silti varsinkin pohjoismaalaisista metsästäjistä käytäntö tuntuu vieraalta.
Moni jahti on eläinten ohjailua
Suomalaiseen metsästykseen kuuluu luontaisena osana tapoja ja menetelmiä, joilla pyritään vaikuttamaan eläinten käytökseen tai ohjaamaan niiden liikkumista. Valkohäntäpeuroja ammutaan juureskasalle, syksyn sorsaparvia houkutellaan viljaruokinnalla sekä pyytä huijataan pillillä. Käytännöt on opittu kokeilujen ja kokemuksen kautta. Ne ovat vakiintuneet tavoiksi, jotka tunnistetaan lainsäädännössämme, ja jotka ovat väestömme valtaosan hyväksymiä. Eräät pyyntitavat, kuten esimerkiksi karhun houkuttelu ravintosyötillä, on katsottu tarpeelliseksi kieltää lainsäädännössämme. Tähän rajoitukseen on johtanut yhteiskunnallinen keskustelu, jossa painoarvo asetettiin vakiintuneeseen tapaamme metsästää karhua etusijassa pysäyttävällä koiralla. Karhukannan ja samalla metsästyksen suosion kasvaessa on paljastunut lieveilmiöitä kuten "kettuhaaskat" ja hunajalla sivellyt puun rungot. Kun kyseessä on arvostettu ja haluttu riistaeläin, jotkut eivät kykene vastustamaan kiusausta hieman tehostaa pyyntiään eettisesti sekä laillisesti kyseenalaisin keinoin. Metsästyksen etiikka ja yleinen hyväksyttävyys yhteiskunnassa elävät jatkuvassa muutoksessa vaikuttaen metsästystä säätelevään lainsäädäntöön ja politiikkaan. Alati nopeutuva tiedonkulku yhteiskunnassamme vain vahvistaa heiluriliikettä. Siksi jokaisen (suomalaisen) metsästäjän on syytä säännöllisesti käyttää muutama hetki omien pyyntitapojensa pohtimiseen. Jos kykenet perustelemaan niiden eettisyyden henkilölle, joka ei asiaa entuudestaan tunne, toimit parhaalla mahdollisella tavalla metsästysharrastuksen edistäjänä. Pystytkö siihen?
Veteen piirretty viiva
Riistalajien yksilöiden muokkaaminen jalostamalla on äärimmäinen esimerkki manipulaatiosta, mutta se herättää pohtimaan metsästyksen eettisyyttä laajemmin. Mitä kaikkea eläinten käyttäytymisen ohjaamiseen tai manipulointiin voidaan lukea? Riistalajeja tai -alalajeja voidaan tarkoituksellisesti risteyttää, ja vapauttaa lopputulos luontoon tavoitteena suuremmat trofeet tai lihasmassan lisääntyminen. Tällaiset "sekulit" vaikuttavat luontaisten eläinpopulaatioiden perimään pahimmillaan uhaten harvinaisempien lajien paikallisesiintymien tulevaisuutta. Tuomittavaa eikö totta? Riistan talviruokinta on yleinen tapa auttaa hirvieläimiä selviämään paremmassa kunnossa talven yli. Lisäruokinnan eduksi voidaan laskea myös mm. metsätalouden vahinkoja vähentävä vaikutus. Käytäntö on yleisesti hyväksytty. Osallistuuhan suuri yleisökin pikkulintojen talvituokintaan, vaikka se ei tiaisten tai sirkkujen olemassaolon kannalta ole välttämätöntä. Kyseenalaiseksi riistaeläinten lisäruokinta muuttuu vaikkapa silloin, jos ravintoon lisätään sarviaineen kehitystä edistäviä ainesosia, jopa hormoneja. Näinkin valitettavasti toimitaan eräissä maissa. Paikoin esimerkiksi Keski-Euroopassa tai Afrikassa harjoitettu aitauksissa metsästäminen herättää usein voimakkaita keskusteluja. Aidattuja
"Komea Suomesta ammuttu hirvisonni sarvet 100% luomua."
Metsästäjä l 1 l 2012 l 55
Kutsu
riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen
valtuuttaa jäseniään edustamaan seuraa riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Säännösten mukaan jäsen ei voi edustaa metsästysseuraa, vaan jokainen edustaa vain itseään ja voi edustaa enintään viittä poissaolevaa jäsentä saamiensa kirjallisten valtuutusten perusteella. Tämä vuosi on ns. vaalivuosi. Riistanhoitoyhdistysten vuosikokouksessa valitaan 18 vuotta täyttäneistä täysivaltaisista riistanhoitoyhdistyksen jäsenistä hallitukseen vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä sekä jokaiselle heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Ensimmäisenä näistä valitaan hallitukselle puheenjohtaja ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Näiden 5-8 jäsenen lisäksi vuosikokous valitsee hallitukseen yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueen merkityksellisten maanomistajajärjestöjen esittämistä ehdokkaista. Pohjois-Suomessa metsästyslain 8 §:n tarkoittamalla alueella riistanhoitoyhdistysten hallituksiin kuuluu vuosikokousten valitsemien em. jäsenten lisäksi Metsähallituksen määräämä jäsen, jolla on Metsähallituksen määräämä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen puheenjohtajan, ns. maanomistajaedustajan ja Metsähallituksen määräämän jäsenen toimikausi on kolme vuotta eli vuoden 2015 vuosikokoukseen saakka. Uuden lainsäädännön mukaan muiden hallitusten jäsenten toimikausi on jatkossa myös kolme vuotta siten, että kolmasosa tai sitä lähinnä oleva osa on vuosittain erovuorossa, eli tulevat vuodet ovat aina vaalivuosia. Nyt ensimmäisellä kerralla tarvittava hallituksen jäsenten erovuoroisuus vuosille 2013 ja 2014 ratkaistaan arpomalla. Tämä arvonta tehdään tämän vuoden vuosikokouksessa.
Vuosikokouksessa käsitellään 1.1.2012 voimaan tulleen riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat. tämän vuoden helmikuun kokouksissa valitaan riistanhoitoyhdistysten hallitukset. Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokouksiin!
Metsästys- ja riista-asioiden hoitoon osallistuminen alkaa osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan ja sen vuosikokoukseen. Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toimintaalueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenyys on merkitty metsästyskorttiin ja kestää metsästysvuoden kerrallaan eikä sitä voi vaihtaa kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet on merkitty metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella, mutta hän ei voi osallistua riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen. Kokoukseen osallistuvien on jäsenyyden osoittamiseksi otettava mukaan voimassaoleva metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortti, pankin maksuleimalla varustettu tilillepanokortti tai tilillepanokortti ja kuitti riistanhoitomaksun maksamisesta. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18 vuotiailla jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Toisinaan on ollut epäselvyyttä siitä, voivatko metsästysseurat
Valtakirja
Minä ____________________________________________________________ valtuutan
etunimi sukunimi
_________________________________________________________ edustamaan itseäni
etunimi sukunimi
________________________________________ riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa _________ / ________2012 Paikka _____________________________________ Aika _________________________ Allekirjoitus _______________________________________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: _________________________________________________________________________
Rhy-numero Metsästäjänumero Syntymäaika
Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotuskortista tai metsästyskortista maksutositteineen)
56 l Metsästäjä l 1 l 2012
HUOM!
Riistanhoitoyhdistystenvuosikokoukset
Rautavaaran rhy 15.02.2012 18:00 kunnanvirasto valtuustosali, Savontie 4 Tuusniemen rhy 15.02.2012 18:00 Tuusniemen Osuuspankin kokoushuone, Tuusniemi Varpaisjärven rhy 15.02.2012 19:00 Varpaisjärven peruskoulun auditorio Keiteleen rhy 09.02.2012 18:00 Kunnan valtuustosali, Äyräpääntie 2 Lapinlahden rhy 08.02.2012 18:00 Lapinlahti-sali, Kivistöntie 2, Lapinlahti Juankosken rhy 07.02.2012 18:00 Osuuspankin kerhohuone, Juankoski, Juankoskentie 16, Juankoski Leppävirran-Varkauden rhy 07.02.2012 19:00 Leppävirta Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, Leppävirta Riistaveden rhy 07.02.2012 19:00 Riistaveden Osuuspankin kerhohuone, Riistavesi Vehmersalmen rhy 07.02.2012 18:00 Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone, Vehmersalmi Iisalmen rhy 06.02.2012 19:00 Metsäpirtti, Kainuuntie 6 A, Iisalmi Vesannon rhy 06.02.2012 19:00 Kirjaston kokoustilat, Keskustie 14, Vesanto Vieremän rhy 06.02.2012 18:00 Vieremän Rientola, Petterintie 23, Vieremä Maaningan rhy 02.02.2012 19:00 Maaninkajärven koulun auditorio, Maaningantie 49, Maaninka Nilsiän rhy 02.02.2012 18:00 Kaupungin valtuustosali, Nilsiä Pielaveden rhy 02.02.2012 18:00 Tilausravintola Juhlaranta, Säviän vanhatie 173, Säviä Siilinjärven rhy 02.02.2012 18:00 Ahmon koulu, auditorio, Siilinjärvi Karttulan rhy 01.02.2012 19:00 Karttulan yhteispalvelupisteen kokoustila, Kissakuusentie 6, Karttula Kuopion rhy 01.02.2012 18:00 Hotelli Savonian auditorio, Sammakkolammentie 2 Tervon rhy 01.02.2012 18:00 Virastotalon kokoushuone, Tervontie 4, Tervo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tunti ennen kokousta, paitsi Keiteleen, Juankosken, Vehmersalmen, Maaningan ja Tervon rhy:ssä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Lapväärtinseudun rhy 15.02.2012 19:00 Kristinestads högstadium, Skolbrinken 4, Kristinestad Vaasanseudun rhy 11.02.2012 12:00 Koskö samlingshus, Koskövägen 704, Koskö Valtakirjojen tarkistus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Pietarsaarenseudun, Uudenkaarlepyynseudun ja Lapväärtinseudun rhy:ssä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Vaasanseudun rhy:ssä puolitoista tuntia ennen kokousta.
Uusimaa
Helsingin rhy 23.02.2012 18:00 Metsästäjätoimisto, Sompiontie 1, Helsinki Pernaja-Loviisan rhy 23.02.2012 18:00 Kuninkaantien ABC, Pernå, Gammelbyvägen 77, Gammelby Lapinjärven rhy 22.02.2012 18:00 Lapinjärven Kirkonkylän paloasema, Lapinjärventie 43 Orimattilan rhy 22.02.2012 18:00 Orimattilan Osuuspankki, kokoustila, Erkontie 11, Orimattila Liljendalin rhy 22.02.2012 19:00 Liljendalgården, Sävträsk Keski-Uusimaan rhy 21.02.2012 18:00 Ravintola Kerho, Tykkitie 1, Tuusula Kirkkonummen rhy 21.02.2012 18:00 Kirkkonummen VPK /Kyrkslätt FBK, Överby Sipoon rhy 20.02.2012 18:00 Ljusbacka, Ljusbackavägen 24 Siuntion rhy 20.02.2012 18:00 Gårdskulla Café, Sjundeå Hyvinkään rhy 16.02.2012 18:00 Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241, Hyvinkää Nurmijärven rhy 16.02.2012 18:00 Nurmijärven kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, Nurmijärvi Porvoon rhy 15.02.2012 18:00 Ravintola Iris, Porvoo Tammisaaren rhy 14.02.2012 18:00 Ekenäs högstadie / Tammisaaren yläaste, Flemmingsgatan 17 , Ekenäs Espoo-Kauniaisten rhy 14.02.2012 18:00 Omnia Ammattiopisto, Leppävaaran toimipiste, Upseerinkatu 11 , Espoo Hankoniemen rhy 14.02.2012 19:00 Haagapuiston koulu / Hagaparkens skola Myrskylä-Artjärven rhy 13.02.2012 18:00 Vuorenmäen koulu, Salmelantie 222, Artjärvi Inkoo-Snappertunan rhy 13.02.2012 18:00 Fagerviks Uf-lokal / Fagervikin nuorisoseuratalo, Fagervik, Ingå Vihdin ja Karkkilan rhy 09.02.2012 18:00 Karkkilan seurakuntatalo, Huhdintie 9, Karkkila Askolan-Pukkilan rhy 08.02.2012 18:30 Seuratalo Rientola, Mäntsäläntie 551, Torppi Ruotsinpyhtään rhy 08.02.2012 18:00 Tesjoen seurakuntatalo/Tessjö församlingshem, Notkolantie 2, Tesjoki Karjalohjan rhy 07.02.2012 19:00 Karjalohjan Säästöpankki, kerhohuone, Karjalohja Mäntsälän rhy 07.02.2012 18:00 Mäntsälän ampumaurheilukeskus, Hirvihaarantie 725 Pornaisten rhy 07.02.2012 19:00 Laukkosken seuratalo, Krouvarintie 20, Laukkoski Lohjan rhy 06.02.2012 18:00 Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, kokoustila, Laurinkatu 48, Lohja Nummi-Pusulan rhy 06.02.2012 18:30 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin, Pusula Käsitellään sääntöjen määrämät asiat sekä yhdistyksen itsenäisyys kuntaliitoksen johdosta. Sammatin rhy 06.02.2012 19:00 Säästöpankin kokoushuone, Sammatti
Vantaan rhy 02.02.2012 18:00 Helsinge skola, Ylästöntie 3, Vantaa Tenholan rhy 02.02.2012 18:00 Hembygdens Väl, Bromarv Karjaan rhy 01.02.2012 19:00 Axxell, Karis, Stabsgatan 16, Karis Pohjan rhy 01.02.2012 18:00 Fiskars Wärdshus Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan puoli tuntia ennen kokouksen alkua.
Satakunta
Ikaalisten-Jämijärven rhy 20.02.2012 18:00 Lahdenpohjan Metsästysmaja Eräharju, Ulvaantie 135, Ikaalinen Lounais-Satakunnan rhy 17.02.2012 18:00 Järjestötalo, Siikapolku 1, Rauma Ulvilan piirin rhy 17.02.2012 18:00 Kokkikaksikko, Peltotie 39 B, Ulvila Parkanon-Karvian rhy 16.02.2012 18:00 Karvian kunnantalo, Kylä-Karviantie 17, Karvia Säkylän-Köyliön rhy 16.02.2012 18:00 Säkylän varuskuntakerho, Huovinrinne, Säkylä Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy 15.02.2012 18:00 Ravintola Kulta Casino, Haverintie 16, Ylöjärvi Pohjois-Satakunnan rhy 14.02.2012 19:00 Niinisalon varuskuntakerho, Kotikaari 17, Niinisalo Sastamalan rhy 14.02.2012 18:00 Sylvään Koulu, Ojansuunkatu 8, Sastamala Kokemäen-Kauvatsan rhy 13.02.2012 18:00 Huittisten Ammatti- ja Yrittäjäopisto, Kauvatsantie 189, Kokemäki Porin rhy 13.02.2012 18:00 Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, Pori Merikarvian rhy 10.02.2012 18:00 Merikievari, Kievarintie 8, Tuorila Lavian seudun rhy 09.02.2012 18:00 Lavian Metsästysseuran maja, Susikoskentie 140, Lavia Noormarkun seudun rhy 09.02.2012 18:00 Noormarkun Kerho, Laviantie 14, Noormarkku Harjavallan rhy 08.02.2012 18:00 Yaran kerhotalo, Rikkihappotehtaantie 6, Harjavalta Euran seudun rhy 07.02.2012 18:00 Kylätalo Kirjala, Kirjakuja 4, Kauttua Punkalaitumen rhy 06.02.2012 18:00 Nordea pankin kokoustila, Lauttakyläntie 1, Punkalaidun Mouhijärven piirin rhy 03.02.2012 18:00 Hotelli Ellivuori, Ellivuorentie 131, Sastamala Kihniön rhy 02.02.2012 18:00 Kihniönkylän Eräveikkojen maja, Palolahdentie 100-28, Kihniö Siikaisten rhy 02.02.2012 18:00 Siikaisten Kunnanvirasto, valtuuston istuntosali, Kankaanpääntie 1 B , Siikainen Ala-Satakunnan rhy 01.02.2012 18:00 Pellonpuiston auditorio, Opintie 4, Huittinen Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Lounais-Satakunnan ja Porin rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua.
Varsinais-Suomi
Pöytyän seudun rhy 29.02.2012 19:00 Haukkavuoren Hiihtomaja, Pöytyä Turunmaan saariston rhy 29.02.2012 18:30 Korpo Kommunalgården, Korpovägen 124, Korpo Kemiönsaaren rhy 28.02.2012 19:00 Restaurang Galaxy, Kimito Paimionlahden rhy 28.02.2012 19:00 Paimion Metsästysseuran maja, Paimio Laitilan seudun rhy 27.02.2012 19:00 Kaikun maja, Suontaka Turun seudun rhy 23.02.2012 19:00 Auran Kettulinna, Aura Salon seudun rhy 20.02.2012 18:00 Salon lukio, iso auditorio, Kaherinkatu 2, Salo Kiskon piirin rhy 16.02.2012 18:30 Suomusjärven Palokunnan talo, Meijeritie 6, Suomusjärvi Mynämäen alueen rhy 16.02.2012 18:30 Mynämäen OP, kerhohuone, Mynämäki Kalannin seudun rhy 15.02.2012 19:00 Kalannin Erämiesten maja, Kalanti Someron rhy 15.02.2012 18:30 Someron Seurahuone, Rantatie 2, Somero Maskun seudun rhy 14.02.2012 18:30 Raision kaupungintalo, valtuustosali, Nallikatu 2, Raisio Vakka-Suomen rhy 14.02.2012 18:00 Sinervon Talo, Sauniementie, Velkua Marttilan seudun rhy 13.02.2012 19:00 Ravintola Kuokantalo, Marttilantie 18, Marttila Perniönseudun rhy 13.02.2012 18:30 Salon Op Perniön konttori, Perniö Paraisten rhy 09.02.2012 19:00 Finlands fiskeri- o. miljöinstitut / Kalatalous- ja ympäristöinstituutti, Fiskeriskolvägen 72, Kirjala Rymättylän-Merimaskun rhy 09.02.2012 18:30 Leirikeskus Viherlahti, Merimaskuntie 530, Merimasku Alastaron rhy 08.02.2012 18:00 Alastaron metsästysseuran maja, Alastaro Loimaan seudun rhy 08.02.2012 19:00 Loimaan Seurahuone, Loimaa Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus aloitetaan puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Pöytyän, Someron ja Paraisten rhy:ssä tuntia ennen kokouksen alkua.
Rannikko-Pohjanmaa
Maalahdenseudun rhy 29.02.2012 19:00 Kommungården i Malax, Malax Kokkolanseudun rhy 23.02.2012 19:00 Såka Byagård, Gamla Skrabbvägen 12, Karleby Pietarsaarenseudun rhy 23.02.2012 19:00 Sursik Skola, Sursikvägen 43, Bennäs Uudenkaarlepyynseudun rhy 22.02.2012 19:00 Juthbacka Hotell och Restaurang, Jutasvägen 34, Nykarleby Vöyrinseudun rhy 22.02.2012 19:00 Karvsor skola, Vöråvägen 1417, Kaitsor, Närpiönseudun rhy 16.02.2012 19:00 Yrkesakademin i Österbotten, Ängskullvägen 1, Närpes
Metsästäjä l 1 l 2012 l 59
Kaupantekoa
HUOM! Rivi-ilmoitusten hinta nousee, vuonna 2012 rivin hinta on 20 euroa / rivi.
Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faksien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2012 hinta on 20 euroa / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, on lähetettävä osoitteeseen marja.kraufvelin@riista.fi (tai postitse lehden toimitukseen Fantsintie 1314, 00890 Helsinki). Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 2/2012 ilmestyy 23.3.2012. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 17.2.2012.
Järjestöt ja Yhdistykset
Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen", joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä ajava metsästyskoira. Aikoessasi hankkia beaglen, tutustu nettisivuihimme: www.beaglejarjesto.fi. Metsästysbeaglein osto- ja myyntipalsta löytyy nettisivuiltamme. Lisätietoja Jari Liukkonen, puh. 050-590 4657, info@beaglejarjesto.fi. Jäsenrekisterin- ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen puh. 040-522 2839, ritva.jauhiainen@beaglejarjesto.fi, Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit/Janne Romakkaniemi 050-365 9222 tai Jussi Kuittinen 050-306 7480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050-327 1782 tai Marko Niemelä 045-131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050-572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112 Lk-saksanseisoja, 050-555 0358 Bretoni, 040-764 8237 Münsterinseisojat, 040-539 1301 Pk-saksanseisoja, 040-835 1289 Lk-unkarin vizsla, 040-568 4426 Weimarinseisoja, 040-911 1546 Spinone, 040-517 8213 Korthalsingriffoni, 0400-872 991 Bracco italiano, 0400-205 933 Kk-unkarin vizsla, 050-372 7846 Bourbonnais'n seisoja, 045-128 7262 Stabyhoun, 044-504 8966 Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Risto Kannisto 0400-544 030, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400-139 041 Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh. 050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi
Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040-558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050-563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400-788 636 Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166.
Koiria
Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karhukoiran pentuja valmiina syksyn 2012 jahtiin. Synt. 15.11.2011 puh. 040-761 1111. Harmaa norjanhirvikoiran pentuja kaksoisvaliovanhemmista. Synt. 23.11.2011. Puh. 044-370 8373 Itälaikan pent. takuu 040-564 9740 www.suojarannankennel.net Itälaikan pentuja, karhuverisiä syntyy tammikuussa. H. 400 e. Puh 040-821 6137 Töysä Itäsiperianlaikan pentuja, luovutus vko. 5. Puh. 040-412 0912 Sipoo Länsisiperianlaikan pentuja. Puh.0400-186 986. A.Halonen Suomen ajokoiran pentuja luovutus helmikuulla. Puh. 044-260 5328. Käyttölinjaisia Jackrussellinterriereitä. www.luolapirun.fi. luolapirun@gmail.com. Kettunen puh. 040-522 5223 / 0400-907 072 Karkeakarvaisen ajavan mäyräkoiran pentuja. Emä: NUO EH, AVO-EH, isä: MVA, KVA-A. Emän isä: FIN KVA-A, DK KVA-A, SE KVA-A, emänemä: KVA-A. Luovutus tammikuun puolivälin jälkeen. Puh. 0400-406 933
HUOM!
Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse.
58
69
Myydään
Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu aluzink verkosta. Minkille /Näädälle 72x18x15cm 27 e/kpl + tk, Molemmista päistä pyytävä 105x18x15cm 50 e/kpl + tk. Supille / ketulle 115x35x38cm 65 e/kpl + tk. Opetusvideo / DVD 60min 25 e/kpl + tk. Houkutushajuste. Minkille / supille 50ml 10 e/kpl. Ketulle / näädälle 50 ml 10 e/ kpl V.Syynimaa, 62310 Voltti. Puh.06-484 9116, 040-700 7528. Katso lisää www.karhuville.fi Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400-181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net/ Ketunjalkanaruja. Puh. 044-523 0554 Tikka T3 Hun 820,-, Tikka T3 Lite SS 850,CZ 527 DLX 670,-, Beretta Silver Pig S 1850,Armsan A612 299,-, Armsan 612DW 350,Lincoln Premier 795,-, Sabatti Falcon 650, Leupold 2-7x33+läpät 230,-, 3-9x40 240,Kahles 2,5-10x50 890,-, Docter 1,5-6x42 695,Meopta 3-12x56 valop. 820,-, 4-12x50 395,Jalmarin laatikkorauta 55,-, Duke 120 9:90 Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh. 06-528 1203.
69
69
Ajosaapas
valmistettu kosteutta kestävästä nahkasta, kärkiosa vahvistettu
83
Eläintentäyttäjiä
Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500-360 962. Erkki Hartikainen, Pusula Puh. 0400-499 579
31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Tikka T3 308Win Tikka T3 308Win Pakettitarjous! AseUtran vaimentimella ja Burris optiikalla alkaen 1390 . Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 699 . Beretta,Finn 412, CZ ja Benelli. Kiikaritarjous! Meopta R1r 3-2x56 4C 795 , Hawke 3-9x50 85 Ylöjärven asetarvike, Rantakiventie 7, Ylöjärvi Puh. 03-348 4004 www.asetarvike.fi Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Käytettyjen aseiden erikoisliike netissä www.euroase.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi www.sissos.fi Verkkokaupassa aseet, patruunat ja tarvikkeet. Hyvät tuotekuvat. Hinnat ja saatavuus näkyvillä. Osamaksulla, verkkopankilla laskulla tai luottokortilla Kivijalkakauppa Raumalla. www.sissos.fi puh. 02-822 8282 ma pe 9.00 17.30, la 10 14 Aseita. Me myymme suosituimmat asemerkit ja vieläpä edullisesti. Varaa omasi heti. Ratapatruunoiden myynti myös täydessä vauhdissa. Esim. raju nettitarjous Cheddite trap. Ks. www.teerikirnu.com. Kala-Oskarin Teerikirnu, 92600 Pulkkila. puh. 08-812 1080/040-558 2016. Drillinkejä, rihlakoita... Käytettyjen aseiden erikoisliike. Katso www.ace-gun.com Soita 050-367 6856 tai käy Ace-Gun Oy Relanderinkatu 90 78200 VARKAUS Hieno haulikko 16 kal. Valmet Leijona + patruunoita ja puhdväl. h.500 sekä pienoiskivääri 22 kal. Nalle m37 h. 400 /tarjous. puh. 0500-821 404. Myydään hyväkuntoiset metsästyshaulikot pp Valmet 412 12/70 M/F, ja rp Suhl 12/70. Hinnat 450 ja 250 Lohja H. Kvist puh. 0400-423 257. Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 120euroa, asennus 60euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50mm, paino alkaen 210g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400-842 196 www.jahtivaruste.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 e, 4:lle 60 e, 5:lle 65 e ja 6:lle 70 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805.
60 l Metsästäjä l 1 l 2012
Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400-203 398 www. ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott. leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500-652 241 myös ilt./ vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Puukonrakennustarvikkeita, y.m. www.brisa.fi Sarvia ostetaan puh. 06-729 0431, 06-724 7815 Armeija-kääntöpuku, mainio metsälle. Puh. 0400-722 007 tai www.wh-varuste.fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09-512 2933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com www.supernova.fi klikkaa heti! Metsästäjän ostosparatiisi netissä. Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Lindab Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax 471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki- jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044-368 1441. Sarvitrofeetaustalevyjä: hirvi 15e, peura 12e, kauris 10e, sekä minkkiloukut 14e. www.puuseppa. info. Puh. 050-561 6493. Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Kylmäkoneita, sähkö- ja dieselkäyttöisiä. Hinnat alk. 400e. Puh. 044-026 4624. Fasaaneja, käytössä uusi koulutusmaasto Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752 Fasaanit koirankoulutuksiin. Myös koulutusmaasto. Keväällä eri ikäisiä fasaaneja kasvatuksen. Aura, Varsinais-Suomi puh. 040-540 3236 tapionfasaanitila@gmail.com Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Arma-Fennica -asekirjat esim. Lahjaksi www.armafennica.fi puh 040-767 7038 Osta ja myy www.jahtihuuto.net Lapissa Tanhuan erämaatontteja sekä valm. mökkejä. Pääsee myös seuraan. Kysy puh. 0400-199 818. Lapissa Sodankylässä 50 km itään ja välillä Saariselkä Ivalo puronvarsitontteja ja maisematontteja vaaran päällä. Hinta alk. 4000 e puh. 040-832 0190. 4 metsäpalstaa 4-12 ha Keski-Suomesta. Kaikki palstat mahdollistavat metsästyshirviseurojen jäsenyyteen. email asiakaspalvelu@teerivuori.fi
Työsuorituksia
Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme pienriistan- ja lampaannahkoja Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Valmet 212 uusia takatukkeja. Asetyöt, vaimentimet, aseet, patruunat ja asetarvikkeet Ase-ja optiikkahuolto, Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh.08-613 0655, 040-535 4134 Tukit ja vaihtoaseet: www.asehuolto.net kotisivut: www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400528 098. Aseiden korjaukset ja huollot ! Ylöjärven asetarvike puh. 040-718 8170 Aseiden tukit, karhennukset, korjaukset. Rauli Lönnfors puh. 044-283 2596 Valkeala. Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Tracker sekä Pointer (ei GPS).) tutkahuolto. Lindholmin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri. Käyntios. Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980 Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Oma saalis tuotteeksi! Turkistuotteiden valmistus, eläintentäyttö. Puh. 040-507 0396 http://turkisarianna.nettisivu.org
Metsästystä
Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@netikka.fi Afrikan-jahtipaketit, Kanadan-karhut puh. 0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat.net Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040-417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Fasaanijahdit ja fasaanit untuvikosta aikuisiin. Ateriapalvelut ja majoitus mahdollisuus. www.kalastuslomat.fi Lintujahtiin Pohjois-Ruotsiin Pajalan Övertorneån alueille Tornionjokilaaksoon, lempeansuvanto.com puh. 050-491 5839 Koe unohtumattomat jahtimatkat Ruotsissa, Puolassa ja Saksassa! Hanhi, villisika, kauris ym. www.hanhijahdit.fi/045-126 1269 Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Myös sorsajahteja. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. auvo.kokkala@aina.net. Ulla ja Auvo Kokkala 050-588 9593/040-841 0999. Karhunmetsästystä Suomussalmella puh. 050-325 8966 www.erapalvelu.net
Metsänpoika
metsästysseurojen kartta- ja seuraohjelma Missä seurasi metsästysalueet ovatkaan. Ja ovatko sopimukset kunnossa? Korjaa seuran hallinto ja metsästyskartat kuntoon. Jätä hellät jäähyväiset lyijykynille ja Kaisa-kuninkaan aikaisille muistilappusille. Seurasi siirtyy kertaheitolla 2000-luvulle. Katso www.winsu.net tai tilaa ilmainen esittelyohjelma: p. 045 131 5156 /Pentti Kuokkanen tai pentti.kuokkanen@pp.inet.fi
Ostetaan
Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050-554 6852. Ostetaan näädän, minkin, ketun ja supin turkisnahkoja P. Hirvonen, Möykkylahdentie 9. 83700 Polvijärvi. Puh. 0500-328 875 Muuta aseesi rahaksi. Ostetaan suomalaisia Sako, Tikka ja Valmet aseita Nopea käteismaksu. Puh. 050-543 4322 www.ace-gun.com
Vuokralle tarjotaan
Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. pesonal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Varkaus VP:n keskellä mökki 8:lle, savusauna, kota, laavu, vene yms. Puh. 050-559 8145.
Kittilässä Jeesiöjärven eräleirikeskus, metsästys yms. Ryhmille oivallinen tukikohta. Valtion maita. Edulliset hinnat. Puh. 0400-733 075, vaeltaja100@suomi24.fi. Merenrantatalo Norjassa, Andøyn saarella. 550e/ viikko. Myyntihinta 90000 e. Puh. 040-596 8980.
Muut
Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010
Metsästäjä l 1 l 2012 l 61
EVO
N
METSÄOP
US ET
Niksinurkka
Metsästäjä -lehti No. 1/2012 61. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 23.3.2012. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Pigg Päätoimittaja: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Juha Immonen (vpj) Bror Blusi Mikaela Carlsson (MMM) Klaus Ekman Visa Eronen Ilkka Eskola (Hansaprint) Juha Mäkinen, (MH) Maria Nikunlaakso Vesa Ruusila (RKTL) Toimituksen osoite: Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 040-450 3360. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: Hansaprint 2012/Met12_01 Kansikuva: Hannu Huttu
Suojaa nuolukivesi nyt!
n 70-luvulla aloitettiin ensimmäiset kokeilut suolan tarjoamiseksi hirville. Teollisuus alkoi tämän jälkeen tarjota suolatuotteita sekä kotieläinten että hirvien suolantarpeen tyydyttämiseksi. Riistanhoidossa on tapana asettaa suolasta valmistettuja nuolukiviä kohteisiin, joihin halutaan ohjata hirvien kulkua ravinnonkäyttö- ja metsästystarkoituksissa. Avoimina luontoon asetettavat nuolukivet ovat kuitenkin alttiita sateen vaikutukselle. Vaikka hirvet ottavat luonnollisesti osansa, herkkyys sateelle aiheuttaa sen, että sade kuluttaa kiviä koko ajan enemmän kuin eläimet. Kivien kestoikä jää näin huomattavan lyhyeksi, ja nuolupisteiden huoltotyö sekä kivien määrällinen menekki tulee taloudellisesti kalliimmaksi. Nuolukivien suojaksi on karigasniemeläinen Antero Isola kehittänyt nuolukiviautomaatin. Monien kokeiden jälkeen laitteen kehittämisessä on päädytty valmistettavaan kahden kiven malliin. Laite asennetaan maasta noin 1,8 metrin korkeudelta katkaistun puun päähän, johon porataan pystysuora reikä nuolukivilaitteen runkoputkelle. Tämän jälkeen putkeen pujotetaan muovinen aluslevy, suojaputki ja kaksi n. 10 kg painavaa kuutionmuotoista suolakiveä. Viimeiseksi kivien päälle nostetaan alaosastaan ylileveä, sokalla putkiin joustavasti lukittava suojahattu. Kun näkyvissä oleva alempi kivi on kulunut loppuun, ylempi kivi laskeutuu suojahatun alta sen tilalle. Laitteessa ei ole näkyvissä olevia paljaita metallisosia, joihin eläimet voisivat pakkasella tartuttaa kielensä. Jotta kivi saadaan kulumaan ympäriinsä tasaisesti, asennuspaikan ympärille on lisäksi varattava eläimille riittävästi tilaa sen kiertämiseen. Nuolukiviä myydään hyvinvarustetuissa maatalousmyymälöissä. Isolan kehittämä laite soveltuu yleisimmille saatavissa oleville kiville, joiden koko vaihtelee hiukan tuotemerkistä riippuen. Kun riistanhoitajien keväällä metsään viemät avoimet kivet ovat jo juhannuksen aikoina helposti loppuneet, uusi menetelmä mahdollistaa niiden satavissa olon pitkiksi aikajaksoiksi. Lapin alueella nuolukiviä viedään vuosittain maastoon noin 10 000-20 000 kappaletta. Tarvetta nuolukiville on pohjoisessakin aina marraskuulle asti. Hirvien hyvinvoinnin kannalta mineraalien saanti on tärkeää. Nuolukivet sisältävät puhtaassa vuorisuolassa olevan natriumin lisäksi hivenaineita mm. runsaasti kuparia ja seleeniä sekä A- ja E-vitamiineja. Elimistössä natrium ylläpitää solujen ravinnetasapainoa yhdessä kaliumin ja magnesiumin kanssa. Alkukesästä vielä varsin yksipuolisen ravinnon vuoksi hirvet hakeutuvatkin kosteikkoihin, joissa kasvien natriumpitoisuudet ovat moninkertaisia. Emät imettävät vasoja kesällä ja tulevat syksyllä uudelleen kantaviksi. Mineraaleilla on vaikutus eläinten luustoon ja mm. uroshirvien sarvien kasvuun. Mitä paremmassa kunnossa eläimet talvehtivat, sitä parempi on vasatuotto seuraavana kesänä. Lisätietoja nuolukiviautomaatista löytyy osoitteesta: http://www.y-tiimi.fi
Aikakauslehtien liiton jäsen
ISSN 0047-6986
Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset
1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägarenlehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri
Puhelin 0303 9777
Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi
62 l Metsästäjä l 1 l 2012