• Metsästäjä 1 l Riistanhoitoa riekkosuolla Monimuotoista metsämaiden hyödynnystä 2013 Mukana muutolla - satelliittilähetin antaa uutta tietoa taigametsähanhesta Dál siiddut maid sámegillii Nyt sivut myös saameksi
• Tässä numerossa l 1 l 2013 Metsähanhet satelliittiseurannassa s. 10 Riista-asiaa nyt myös saameksi s. 46 Jänispata on suussasulava herkku s. 48 3 Pääkirjoitus 4 Riistanhoitoa riekkosuolla 7 Kanalintuesittelyssä riekko 10 Mukana muutolla - satelliittilähetin antaa uutta tietoa taigametsähanhesta 13 Metsästäjä-lehti on tärkeä lukijoilleen 16 Puheenjohtajan palsta 17 Hae poikkeuslupaa keväälle 2013 nyt! 18 Hirvenmetsästäjä jo kahdeksalla vuosikymmenellä 21 Metsästäjä-lehti 50 vuotta sitten 24 Lakimuutoksia aseiden säilytykseen ja kuljetukseen 28 Some-palveluja seuroille 30 Merkillisiä tapahtumia 32 Ekin kanssa erällä, Suksi kairaan! 34 Koko Suomi mukana riistaneuvostojen kautta 2 l Riistanhoitoyhdistykset tarkistavat toiminta-alueensa s. 54 36 38 40 42 46 48 51 52 54 56 57 60 61 63 Metsästäjä 1 l 2013 Monta kanavaa vaikuttamiselle Rikos ja rangaistus Niksinurkka Uutismakasiini Áigeguovdilis ságat sámegillii Nyt syödään jänistä Junnupalsta Riistahallinnon kivijalka ? 298 rhy:tä Toiminta-alueet vahvistetaan vuoden 2013 aikana Riistanhoitoyhdistysten kokouskutsu Riistanhoitoyhdistysten kokoukset Kirjoituskilpailun satoa Kaupantekoa Osoitteita
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Metsästäjä uudistuu On kulunut tarkalleen 50 vuotta siitä, kun Metsästäjä-lehti ilmestyi ensimmäisen kerran lakisääteisen riistahallintoorganisaation tiedotuslehtenä. Metsästäjä-lehden painos on nyt noin 308 000 ja se jaetaan kuusi kertaa vuodessa kaikille riistanhoitomaksun maksaneille. Lehti julkaistaan kokonaisuudessaan molemmilla kotimaisilla kielillä. Ruotsinkielisen Jägaren-version osuus painoksesta on kuusi prosenttia. Tehokas tiedotus on järjestäytyneen suomalaisen metsästyksen kulmakivi. Tavoite on, että jokainen metsästyksen harrastaja toimii laillisten ja eettisten pelisääntöjen mukaan ja tuntee riistavaran kestävän käytön periaatteet. Se on harrastuksen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden perusedellytys. Uudistamme Metsästäjä-lehteä. Työn pohjaksi järjestimme lukijakyselyn. Saimme runsaasti palautetta. Lehteä pidettiin yleisesti hyvänä ja informatiivisena, mutta myös kehittämistarpeita ja -ideoita nousi esiin. Lehden luettavuutta pyritään parantamaan. Viestejä tiivistetään ja terävöitetään. Tavoite on, että otsikko, jutun alku ja kuvatekstit välittävät kiireiselle lukijalle viestin ytimen. Asian yksityiskohdat ja laajemmat perusteet löytyvät syvemmältä. Tiivistämisellä ei aiota hukata lehden asiantuntevaa ja luotettavaa mainetta. Tutkimustietoa, asiantuntija-arvioita ja päättäjien näkemyksiä esitellään edelleen vaikka käytännön toimijoille ja kokemuksille annetaan jatkossa enemmän palstatilaa. Lehden sisältöä pyritään suuntaamaan metsästyksen monipuolistuvalle ja tulevaisuuden harrastajakunnalle: lapsille, naisille ja kaupungissa asuville. Riistaruoka on nyt trendikästä. Saaliin käsittelylle ja ruokakulttuurille annetaan huomiota. Niin myös kaikelle sille hyvinvoinnille ja arvoille, joita riistatalous tuottaa. Metsästäjälehti on suosittu mainoskanava. Mainostuottojen ansiosta lehden vuosikerta on voitu kantaa jokaiselle metsästäjälle kotiin alle kahden euron hinnalla. Mainokset jakavat kuitenkin voimakkaasti mielipiteitä. Metsästysvarusteet, laitteet ja välineet kuuluvat kiinteästi harrastukseen ja siksi mainokset nähdään tarpeelliseksi osaksi lehden tietosisältöä. Toisaalta mainosten koon paisuminen ja hallitsevuus lehden tilankäytössä ärsyttää monia. Uudistuksessa haetaan tähän kompromissia. Toivottavasti se löytyy ilman, että lehdestä metsästäjille aiheutuvat kustannukset nousevat merkittävästi. Lehden lukijoiden tyytyväisyyttä ryhdytään mittaamaan reaaliajassa. Riistakeskuksen kotisivuille avataan kevään kuluessa pysyvä tutkimuskysely, joka kautta lukijamme voivat antaa jatkuvaa palautetta onnistumisestamme. Kädessäsi oleva uudistunut lehti näyttää erilaiselta, mutta sen perustehtävä pysyy ennallaan: Lehti tuo jokaiselle metsästäjälle kotiin ajantasaisen tiedon alan lainsäädännöstä, riistakantojen tilasta ja kestävästä metsästyksestä. Metsästäjä 1 l 2013 l 3
• Teksti ja kuvat: Eerika Niemelä, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Riistanhoitoa riekkosuolla Tuomo Karsikas Monimuotoista metsämaiden hyödynnystä 4 l Metsästäjä 1 l 2013
• Ojitetut huonosti tuottavat puustoiset suot voidaan ennallistaa riistalinnuille soveltuviksi elinympäristöiksi. Monimuotoinen elinympäristö luo mahdollisuuksia rikkaalle ja kestävälle riistakannalle. V iime kesän kylmyys ja kosteus tekivät hallaa riistalintukannoille Lapissa. Parhaaseen poikasaikaan vallinnut viileä ja sateinen sää kuritti kanaja vesilintukantoja, ja monin paikoin pesintä epäonnistui. Riistakantojen menestymiseen vaikuttavat sään lisäksi soveltuvien elinympäristöjen määrä ja niiden tila. Maanomistajat voivat osaltaan parantaa tilannetta luomalla ja hoitamalla riistalle sopivia elinympäristöjä. Riistaa riekkosuolta Riekkosuot,metsähanhimaat ja kanalintutiheiköt ovat riistan ja metsästävän maanomistajan mieleen. Vesilinnut vaativat avovettä,kahlaajat kiittävät rantaviivasta ja metsäkanalintuja miellyttävät suojaisat tiheiköt ja vaihettumisvyöhykkeet. Heikkotuottoisista ojitetuista soista voi pienin panostuksin muokata riekkosoita ja riistakosteikkoja. Vedenpinnan nosto nevoilla muodostaa sopivia ruokailupaikkoja esimerkiksi hanhille. Ojien täyttäminen vähentää poikaskuolleisuutta. Luonnollistetut suoalueet vesipintoineen tarjoavat vesilinnuille tärkeitä pesimis-,lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, myös monet muuttolinnut hyötyvät alueista. Monimuotoisessa maisemassa viihtyvät kaikki linnuista metsän virkistyskäyttäjiin. Tukea ja tietoa tarjolla Löytyykö mailtasi luonnollistettava suo tai kunnostettava korpi? Monimuotoisten metsä- ja suoalueiden hoitoon on nyt tarjolla tietoa ja tukea.NATNET Life+ -hankkeessa luonnon monimuotoisuutta ja samalla riistakantojen hyvinvointia turvataan Lounais-Lapissa. Maanomistaja voi vapaaehtoisesti suojella hankealueella sijaitsevista (ks.kartta) metsistä ja soilta arvokkaita elinympäristöjä ns. METSO-kohteita. Hankkeessa toteutetaan myös elinympäristöjen ennallistamisia.Kaikki hankkeessa tehtävät toimenpiteet tapahtuvat maanomistajan aloitteesta, eikä niistä aiheudu kustannuksia maanomistajalle. Toteutetuista suojelutoimenpiteistä maksetaan maanomistajalle korvaus, joka kattaa puunmyynnin korvaavan tulon täysimääräisenä ja verovapaana. Maanomistus säilyy Hankkeessa toteutetuissa suojelusopimuksissa maanomistus säilyy maanomistajalla, jolloin maanomistaja voi edelleen määrätä mm.metsästyksestä alueella.Maanomistaja päättää suojelualueen rajauksista maillaan. Hanke tarjoaa lisäksi maanomistajille veloituksetta selvityksen tilan monimuotoisuusarvoista.Metsänomistajalle voidaan laatia luontoarvot huomioiva metsäsuunnitelma ns. luonnonhoitosuunnitelma. Suunnitelma sisältää esimerkiksi kuviokohtaisia suosituksia luontoarvojen ylläpitoon ja lisäämiseen. Metsästäjä 1 l 2013 l 5
• Maanomistajan valinta NATNET Life+ -hanke tekee yhteistyötä Kotiseutukosteikko-Life ?hankkeen ja Riistaa reunoilta METSOyhteistoimintaverkostohankkeen kanssa ennallistamistoimissa ja riistakosteikoiden perustamisessa. Maanomistajien ja hankkeiden välisellä yhteistyöllä saavutetaan onnistuneita tuloksia - elävöitetään maisemaa ja tarjotaan lajeille elinympäristöjä. Riistamaiden hoidossa maanomistajien kiinnostus ja toimeliaisuus ovat avainasemassa. Huonosti tuottava ojitettu suo voidaan kunnostaa riistalinnuille soveltuvaksi elinympäristöksi, mikäli maanomistajien keskuudesta löytyy innostusta. Hankkeet tarjoavat rahoituksen lisäksi tietotaitoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli haluat tiedustella oman kohteesi sopivuutta riistakosteikoksi tai METSOkohteeksi ota yhteyttä suunnittelijoihimme yhteystietojen kautta! METSO - ohjelmaa toteutetaan Lounais-Lapissa. Luonnollistetut riistaelinympäristöt tarjoavat elämyksiä metsästäjille ja muille virkistyskäyttäjille. METSO ?ohjelma Esa Niemelä Seteleitä suojelusta, kestävyyttä käyttöön Luonnonsuojelu ja ?hoito voi olla kilpailukykyinen vaihtoehto metsänomistajalle. Vihreästä kullasta tuloja voi karttua myös ilman hakkuita. Heikoilla puuntuottoalueilla suojelutulo voi olla varteenotettava vaihtoehto. Aineellisten hyötyjen ohella luonnollistetut ympäristöt tarjoavat monia aineettomia tuloja. Ennallistamistoimet lisäävät alueiden monimuotoisuus- ja virkistysarvoja.Halutessaan maanomistajat tai metsästysseurat voivat hyödyntää alueita metsästyksen lisäksi myös muuhun toimintaan. Onnistunut ennallistamistoimi näkyy ympäristössä lisääntyneinä kana- ja vesilintujen määrinä. Lajistollisten etujen lisäksi riistakosteikoilla on positiivinen vaikutus vesiensuojeluun. Ennallistetut suot tasaavat tulvahuippuja ja nappaavat kiintoainesta sekä ravinteita itseensä. Luonnonhoidosta hyötyy koko seutu. Hoito ja kestävä käyttö turvaavat luonnon monimuotoisuutta myös tuleville sukupolville. METSO-ohjelma on metsänomistajan vapaaehtoinen valinta monimuotoisen metsäluonnon puolesta. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden saada tuloja metsästä ilman hakkuita. Suojelusta maksetaan puunmyynnin korvaava tulo verovapaana. Ohjelmassa turvataan erityisesti luonnontilaisia metsiä ja erityisiä elinympäristöjä. Lisätietoa METSOsta www.metsonpolku.fi. NATNET Life+ -hanke (2012? 2016) pyrkii parantamaan ja turvaamaan monimuotoisuutta Lounais-Lapissa toteuttamalla METSO-ohjelmaa. Lisätietoja hankkeen tavoitteista ja toimenpiteistä sivuillamme www.natnet.fi. Ota yhteyttä ja tiedustele lisää: Esa Niemelä Projektipäällikkö Noora Raasakka, puh. 0295 037 501, noora.raasakka(at)ely-keskus.fi. Mosaiikkimainen rakenne luo monimuotoisuutta. 6 l Metsästäjä 1 l 2013
• Kuvitus: Asmo Raimoaho Keväällä valkea lumipuku alkaa vaiheittain vaihtua Kirkkaan punainen ihopoimu Punaruskea ja mustan kirjava höyhenpuku (kevät) Ruosteenkeltainen ja mustan kirjava höyhenpuku (alkukesä) (kesä) Mustat pyrstösulat (talvi) (talvi) Noin 37 cm cm 450?650 g g Variksenmarjat Koivun silmut Riekkosaaliit Vuosittaiset saalismäärät 120 Tuhatta kappaletta 100 80 60 Jäljet Kieppi lagopus lagopus Ravinto Papanat Noin 43 cm g 550?720 g Riekko Hyönteiset Talvella pajujen ja koivujen silmut, urvut ja oksat. Kesällä lehdet, versot ja marjat. Poikaset syövät myös hyönteisiä. cm Siivet ja vatsa pysyvät valkoisina Riekko suojautuu saalistajilta ja kylmältä kaivautumalla yöksi kieppiin. Willow ptarmigan/Willow Grouse Riekko on Pohjois-Suomen kana- on aina ollut erityinen merkitys, lintu, joka viihtyy puoliavoimilla mistä kertoo nimitys ?elämän lintu?. rämeillä ja tunturikoivikoilla. Nykyäänkin Lapin pohjoisimmilla Aiemmin riekkoja on ollut koko alueilla harjoitetaan ammattimaista maassa, mutta nykyisin lajia tava- riekon ansapyyntiä. Kuten muillakin taan etelämpänä enää Satakunnan kanalinnuilla, myös riekolla luontaiset kannanvaihtelut ovat erittäin ja Etelä-Pohjanmaan laajoilla suuria ja siksi myös saalismääsuoalueilla. rät vaihtelevat huomattaMetsäalueilla elävä riekvasti. kokanta on selkeästi Riekkoa metsästetään vähen-tynyt elinympäUtsjoen, Inarin ja Enonristöjen katoamisen tekiön kunnissa 10.9. seurauksena. Viime alkaen maaliskuun lopaikoina onkin aloitettu puun ja muualla Suoriekkosoiden ennallistamessa lokakuun loppuun. misprojekteja, joissa avosoiden ojia on täytetMetsästysaikoja rajoitety ja soilta on poistettu taan ajoittain riistakolmioMunia puuainesta. Näillä toimenpi- 8?12 kpl laskennoista saatavien tietoteillä monet riekkosuot ovat jen perusteella. Riekkoa metsässaaneet asukkaansa takaisin. tetään esimerkiksi seisovien ja karkottavien koirien avulla. Pohjois-Suomessa riekolla Kannan tiheys 50 x 50 km ruuduissa kesällä 2012 Lintuja / km2 ?1,5 1,6?3,0 3,1?4,5 4,6?6,0 6,1? 40 Kesällä 2011 Suomen kanalinnut suuruusjärjestyksessä 20 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Peltopyy Pyy Kiiruna Riekko Teeri Fasaani Metso Lähde: RKTL Metsästäjä 1 l 2013 l 7
• Jäätävät talvikauden uutuudet ny Hurja Talvikampanja ? hyödynnä nopean tilaajan etu Alaska Light Alaska Superior Uuden sukupolven puku täysin veden- ja tuulenpitävällä sekä hengittävällä Rain-Stop® -kalvolla. Uusi materiaaliteknologia tekee puvusta kevyen ja miellyttävän. Puvun pehmeä pintamateriaali hylkii vettä ja likaa. Puku testattu alan johtavissa testilaboratorioissa ja käyttäjillä. Soveltuu kuoriasuna kerrospukeutumisen ansiosta ympärivuotiseen käyttöön. Alaska Superior tarjoaa teknisten huippuominaisuuksien ohella tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mukavuutta kovaan ympärivuotiseen käyttöön. Uutta huippukalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. Runsaat yksityiskohdat ja ylivertaiset ominaisuudet monipuoliseen käyttöön. Reilu mitoitus. Koot: XXS-XXL Koot: XXS-XXXXL NETTIHINTA NETTIHINTA 159 ? 199 ? / kk tai alk. 9 ? / kk tai alk. 9 ? O? O? Alaska X-Light Snow Camo -asu kaupan päälle! arvo 79 ? Alaska X-Light Snow Camo -asu kaupan päälle! arvo 79 ? Metsästyspuvun ostajalle lumipuku kaupan päälle! 2 pARIA VAIN 15 ? 0? norm. 29,8 Alaska X-Light Snow Camo HD INTA VAIN 1990 ? 0? norm. 29,8 TrekLite R Villasukat TM Helposti metsästyspuvun päälle puettava kevyt asu soveltuu erinomaisesti talvimetsästykseen. Aito Snow Camo HD -kuvio takaa parhaan maastoutumisen lumisessa maastossa. Materiaali vettähylkivää ja kulutusta kestävää Rip-Stop -kangasta. Mukana kuljetuspussi. TARJOUSH Väliasu Lämmin ja tekninen keskipaksu Pehmeä ja lämmin Microfleecesukka. Materiaali 85 % villaa, 10 % väliasu oloasuksi ja kerrosnylon ja 5 % elastaani. Koot 39-42 pukeutumiseen. Koot XXS-XXXL. ja 43-47. TM Koot: XXS-XXXXL A NETTIHINT 39 ? AJALLE pUVUN OST O? NETTIHINTA 79 ? Villapaita Tyylikäs ja lämmin Alaska-villapaita on suunniteltu kerrospukeutumiseen, metsästykseen sekä vapaaaikaan. Materiaali 80 % villa, 20 % nylon. Koot XS-XXXXL. A NETTIHINT 49 ? Teddytakki Erityisesti passi- ja koirapyytäjälle suunnitellussa fleecetakissa on runsaat säilytystilat, erinomainen hengittävyys ja lämmittävyys. Väri huomio-oranssi. Koot XXS-XXXXL. TILAUKSET www.retkitukku.fi tai pUHELImITSE p. 040 828 1000 klo 9-17 Hintoihin lisätään toimituskulut 5,90 - 14,90 ? (asusteet ja kengät) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 ?:n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86 %.
• t vain Retkitukusta ? Tilaa heti! Uutuudet ja kestosuosikit nettohintaan suoraan maahantuojalta UUTUUS! NETTIHINTA NETTIHINTA 249 ? 159 ? NETTIHINTA 99 ? / kk tai alk. 9 ? ? / kk tai alk. 12 ? / kk tai alk. 11 Täydellinen asevalaisinpaketti sisältää: Suosituin riistakamera! DEFIER X0 -asevalaisin, piippukiinnikkeet, vihreä valosuodatin, etäkytkin, rannelenkki ja paristot. Lähettävä GpRSkamera! SG-550m Valikot SKILHUNT DEFIER X0 asevalaisinpaketti UWAY U250B NORDIC riistakamera Toimme markkinoille entistäkin tehokkaamman asevalon järisyttävällä 550 lm valoteholla ja 224 m kantamalla. Vihreä filtteri auttaa paikallistamaan riistan verijäljet pimeässä. Tukkiin kiinnitettävä etäkytkin. Voidaan käyttää myös tavallisena käsivalaisimena. Suosittu riistakamera suomenkielisellä valikolla! Laadukkaat kuvat valoisalla ja pimeällä. Soveltuu riistakuvauksen lisäksi valvontakameraksi näkymättömän salaman ansiosta. Herkkä liiketunnistin reagoi jopa 20 m päästä liikkeeseen. Suuri värinäyttö. 219 ? SCOUT GUARD SG-880mK riistakamera Tarkat kuvat ja tehokas ulkoinen antenni. Värinäyttö ja kaukosäädin. Lähettää edullisesti kuvia kännykkään tai sähköpostiin GPRS- yhteydellä. Näkymätön salama. Herkkä liiketunnistin. Laaja valikoima suosittuja Baffin-talvijalkineita nyt verkkokaupassa! LOppUERÄ NETTIHINTA VAIN 159 ? 99 ? ? norm. 129 Koot: 39-44 Alaska Kodiak edustaa uusimman teknologian kevyttä metsästysjalkinetta ja Rain-Stop X-Proof? -erikoiskalvon ansiosta se on täysin vedenpitävä ja hengittävä. Lämpimän Thinsulate-vuoren ja pohjarakenteen ansiosta soveltuu ympärivuotiseen käyttöön. Pitävä ulkopohja. 239 ? / kk tai alk. 6 ? -23% ALASKA KODIAK metsästyskengät NETTIHINTA Pilkille ja een metsästyks / kk tai alk. 8 ? -40°C BAFFIN NORTHWOOD talvisaappaat Koot: 39-50 Baffin Northwood -saappaat soveltuvat uuden patentoidun neopreeniteknologian ja lämpimän pohjaratkaisun ansiosta kaikkiin säihin. Miellyttävä käyttää aina -40° C asti. Erittäin kevyet ja kestävät saappaat ovat miellyttävät jalalle kaikilla alustoilla. ja kelkkailuun n u ilu o talviulk -70°C BAFFIN CONTROL mAX talvikengät Koot: 39-50 Kevyet Control Max -talvikengät on testattu pohjoisnavan ääriolosuhteissa ja niiden käyttölämpötila yltää aina -70° C asti. Irrotettava sisäjalkine. Patentoitu 8-kerroksinen eristys- ja pohjarakenne. Päällysmateriaali lujaa TimberWolf -nahkaa. Kelkkailijalle ja pilkkijälle. Kauden parhaat uutuudet pilkkijälle vain Retkitukusta HUIPPUUUTUUS! NETTIHINTA 79 ? *** ? / kk tai alk. 11 pilkkijän unelma! LäMPöHAnSkAT NETTIHINTA 149 ? NETTIHINTA FISHpOINT FISHFINDER pilkkitutka Uutuus! Tehokas apu pilkkimiseen. Löydä kalaparvet ja maksimoi kalasaalis FishPoint -pilkkitutkalla. Laske luotain pilkkiavantoon ja näet heti onko reiällä kalaa. Laite kertoo syvyyden, lämpötilan, pohjanmuodot ja kalahavainnot. Pienikokoinen ja helppokäyttöinen. Sopii myös kesäkalastukseen. Toimii AAA-paristoilla. 299 ? ? / kk tai alk. 11 ? / kk tai alk. 11 FISHpOINT FISHCAm COBRA pilkkikamera Uutuus! Pilkkikameralla seuraat reaaliaikaisesti mitä pilkin ympärillä tapahtuu. Kamera on helppo laskea veteen kaapelin varassa. Suuri 7? vesitiivis ja pakkasenkestävä värinäyttö ja häikäisysuoja. Kamerassa tehokkaat ledit pimeään. Toimii 12V lyijyhyytelöakulla. Mukana kätevä kantopussi. Osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). VENTUREHEAT EpIC ladattavat lämpöhanskat Pitää sormet lämpimänä kovalla pakkasella! Arktisiin olosuhteisiin suunniteltu laadukas kalvollinen lämpöhanska kelkkailijalle, pilkkijälle ja talviulkoilua harrastavalle. Säädät hanskan lämpöä helposti 3-portaisella säädöllä napista. Kämmenosa nahkaa, vanu 100g Thinsulate. Maksimi akun kesto 8 h. Mukana akut, laturi ja säilytyspussi. RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Teksti: Antti Paasivaara, RKTL Mukana muutolla Satelliittilähetin antaa uutta tietoa taigametsähanhesta Suomessa pesivien metsähanhien pesimäbiologiasta, poikastuotannosta ja vuosikierron aikaisista liikkeistä saadaan tietoa satelliittiseurannalla. V uonna 2011 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) aloitti kotimaista taigametsähanhea (Anser fabalis fabalis) tutkivan hankkeen jo 1970-luvulla käynnistyneen yhteispohjoismaisen metsähanhitutkimuksen jatkoksi. Samana vuonna aloitettiin myös satelliittilähetinseuranta, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa Suomessa pesivien metsähanhen pesimäbiologiasta,poikastuotannosta ja vuosikierron aikaisista liikkeistä. Muutto- ja talvehtimisalueet tunnetaan aikaisemman kaularengasaineiston perusteella hyvin, mutta nykyinen satelliittiseuranta täydentää tätä aineistoa erityisesti sulkasatomuuton osalta. Jari Niskanen Merkkihanhet ensin vähäliikkeisiä Utajärvellä otettiin kiinni viisi pesivää sulkasatoista taigametsähanhea, joihin asennettiin teflonvaljailla Microwave Inc. valmistamat 30 gramman Solar Argos/GPS PTT satelliittilähettimet. Vuonna 2011 merkittiin naaras sekä kaksi koirasta ja vuonna 2012 naaras ja koiras. Laitteita olisi ollut jälkimmäisenä vuonna käytettävissä kymmenen kappaletta,mutta hanhia ei löytynyt kuin muutamia.Kesällä 2012 yritettiin merkitä metsähanhia myös Sallassa,mutta siellä pesimäalueet olivat lähes tyhjiä hanhista,mihin saattoi olla syynä pesinnän epäonnistuminen ja sulkasatomuutto. Heinä-elokuun vaihteen tienoilla merkkihanhet pysyttelivät aukeilla rimpisoilla tai kolusivat metsänreunoja siirtymien ollessa lyhyitä ja epämääräisiä. Ilmeisesti hanhet liikuskelivat marjoja ja muuta ravintoa syöden, mutta syvältä metsästä ei paikannushavaintoja juurikaan tullut. 10 l Metsästäjä 1 l 2013
• Lentokyvyn parantuessa liikkeet laajenivat ja selkiintyivät siirtymien ollessa joitain kilometrejä toistuvasti muutaman mieluisan rimmen tai lammen välillä. Syysmuuttoon joustavasti Yleisen oletuksen mukaan tutkimusalueen metsähanhet lähtevät muutolle viimeistään syyskuun alkuun mennessä vesilinnunmetsästyksen siivittämänä.Vuonna 2011 ensimmäinen merkkihanhi lähti muutolle odotusten mukaisesti 31.elokuuta,mutta seuraavat lähtivät vasta 15. syyskuuta, siis pari päivää ennen metsähanhen metsästyksen alkua. Syksyllä 2012 uudet merkkihanhet viipyivät vielä myöhempään eli ensimmäinen lintu lähti 23. syyskuuta ja toinen vasta 24. syyskuuta. Kaikki hanhet olivat merkintähetkellä vähintään kolmivuotiaita, joten niillä on todennäköisesti kokemusta myös aikaisemmista metsästyksen aloituksista. Nykyinen pieni aineisto antaa aihetta ajatella,että metsähanhet osaavat olla joustavia syksyisen muuttoaikataulunsa suhteen heti kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Lisäksi muu metsästys ei ilmeisesti ajanut merkkihanhia muutolle, vaikka niiden tuntumassa metsästettiin pienriistaa erityisesti kanalintukauden alkaessa. Parvilla erilaisia muuttoreittejä Merkkihanhien syysmuutto oli nopeaa ja suoraviivaista. Ainoastaan yksi selkeä pysähdys havaittiin Suomen puolella yhdellä hanhella. Jos pesimäalueelta lähdettiin aikaisin aamulla, oltiin illalla jo Ruotsin puolella Uppsalan seudulla. Muuttopyrähdyksen pääkohde oli kaikilla merkkihanhilla Kvismarenin lintuaseman kosteikot ja pellot Örebron eteläpuolella. Matka jatkui eteenpäin marraskuun alkupuolella kohteena Skånen pellot (Lund-KristianstadYstad) ja yhdellä merkkilinnulla eteläisin talvehtimispaikka sijaitsi Kaakkois-Tanskassa eli kaiken kaikkiaan niillä paikoilla, mistä on aikaisempia havaintoja kotimaisista kaularengashanhista. Mielenkiintoista tässä oli se,että kaikki viisi merkkihanhea noudattelivat hiukan eri reittejä ja aikatauluja, vaikka ne oli merkitty samalta alueelta. Eri perhekuntien tai parvien kesken on siis muuton suhteen hiukan eroja, vaikka ne olisivatkin olleet kesällä sulkimassa samalla suoalueella tai jopa samassa sulkasatoparvessa. Kuvassa on lähettimellä merkitty ja Einariksi nimetty vanha uroshanhi kiinniottajansa varmoissa käsissä juuri ennen vapauttamista. Einarilla oli jalassaan vanha parantunut vamma, joten Risto Karvonen se vaappui normaalia enemmän. Einarin lähetin toimi noin vuoden ja se lopetti toimintansa itäisellä Kuolan niemimaalla 9.7.2012 sulkasadon aikaan. Metsästäjä 1 l 2013 l 11
• Kevätmuuttoa Uppsalasta Kevätmuutto 2012 noudatteli kutakuinkin samoja reittejä kuin syysmuutto erityisesti Ruotsin puolella, mutta Suomen puolella merkkihanhet hiukan hajaantuivat. Aikaisin niistä muutti Ruotsista Ahvenanmaan kautta Säkylän Pyhäjärven koillispuolelle AlastaronVampulan-Rutavan pelloille jo 24. maaliskuuta . Tämä n. 300 kilometrin matka Uppsalasta taittui noin kuudessa tunnissa. Sitten matka jatkui vasta 10. huhtikuuta Lappajärven kautta niin, että 21. huhtikuuta oltiin pesimäalueen äärellä Muhoksella. Seuraavat merkkihanhet saapuivat 28. maaliskuuta jälleen Uppsalasta, toinen Porin kaupungin eteläpuolisille pelloille ja toinen Merikarvian pelloille. Muuttoreitti oli siis suoraan Selkämeren yli ja noudatteli rannikon peltoalueita niin, että huhtikuun 21. ja 22. päivä saavuttiin Limingan, Tyrnävän ja Muhoksen alueelle. Merkkihanhet viettivät ainakin muutamia päiviä näillä alueilla, joista ne kävivät katsomassa pesimäalueiden tilannetta ja palasivat sitten takaisin sulalle pellolle odottelemaan talven taittumista. Hanhet jäivät pesimäalueilleen Utajärven soille vasta aivan huhtikuun loppupäivinä, koska kevät 2012 oli myöhäinen. Muutenkin kevät oli hiukan poikkeuksellinen ja metsähanhia pysähtyi ilmeisesti sellaisille paikoille, joilla tavallisesti niitä ei juuri nähdä ainakaan niin sankoin joukoin. Satelliittilähettimin merkittyjen metsähanhien syysmuuttoreitit talven eteläisimpään havaintoon asti vuosina 2011 ja 2012. Yksilöt on merkitty eri värein. Satelliittilähettimin merkittyjen metsähanhien kevätmuuttoreitit talven eteläisimmästä Sulkasatomuutto Satelliittihanhet eivät onnistuneet pesinnässään,joten ne muuttivat sulkimaan kesäkuun aikana joko Novaja Zemljalle (naaras 12.6. ja koiras 15.6.) tai Kuolaan (koiras 24. - 29.6) kukin omia reittejään. Molemmista sulkimisalueista on jo muutamia havaintoja, joten nykyinen satelliittilähetinseuranta tuki aikaisempia havaintoja ja arveluita Novaja Zemljan tai Kuolan niemimaan tärkeydestä meikäläisten taigametsähanhien sulkimisalueina. Samoilla alueilla sulkivat ehkä myös Suomessa syntyneet esiaikuiset, mutta se asia on vielä selvittämättä. Valitettavasti vuonna 2011 merkittyjen koiraiden lähettimet lakkasivat toimimasta loppukesällä, mutta lähetinnaaraan syksyinen paluureitti Novaja Zemljalta paljastui ja viimeiset havainnot siitä saatiin 6.10.2012 Miekojärven länsipuolelta Kuusivaaran ja Piekkolanvaaran välisiltä rimmiköiltä. Toivottavasti havaintoja tästä naaraasta saadaan vielä lisää. havainnosta takaisin pesimäalueelle vuonna 2012. Yksilöt on merkitty eri värein. Satelliittilähettimin merkittyjen metsähanhien sulkasatomuuttoreitit Kuolan niemimaalle ja Novaja Zemljalle kesällä 2012. Yksilöt on merkitty eri värein. Palauta lähetin riistantutkimukselle Jos lähetinhanhi saadaan metsästyssaaliiksi tai tavataan kuolleena, RKTL pyytää palauttamaan lähettimen Oulun toimipaikkaan ja nilkkarenkaan Helsingin Eläinmuseoon. Hanhilähettimistä saa paikannuksia ainoastaan RKTL, jolla on sopimus paikkatiedon vastaanotosta Argos-tietopalvelun kanssa. Lisäksi näköhavaintoja lähetinhanhista voi ilmoittaa Oulun toimipaikkaan osoitteeseen: Antti Paasivaara Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Paavo Havaksentie 3 PL 413, 900014 Oulun Yliopisto antti.paasivaara@rktl.fi p. 0205 751 753 12 l Metsästäjä 1 l 2013 Satelliittilähettimellä merkityn metsähanhinaaraan muuttoreitit kevättalvesta syksyyn vuonna 2012. Pituutta muuttomatkoille tulee lokakuun alkuun mennessä noin 4700 kilometriä ja taivalta talvehtimispaikkaan on vielä noin 1400 kilometriä viimeisestä havainnosta, joten pelkästään muuttomatkaa kertynee vuosittain jopa yli 6000 kilometriä.
• Teksti: Marja Lammi, viestintäsuunnittelija, Suomen riistakeskus Metsästäjä-lehti on tärkeä lukijoilleen Metsästäjä-lehden uudistuksen pohjaksi kysyimme, millaista lehteä metsästäjät haluavat vastaisuudessa lukea. Napakoita kommentteja, hyviä ideoita ja loistavia ehdotuksia jutuiksi tuli runsaasti, sillä kyselyyn osallistui peräti 1316 vastaajaa. kansantajuisempaa ja vähemmän virkamiesmäistä. Käytännön tietoa toivottiin mm. riistan käsittelystä, nahkojen talteenotosta, koirien kanssa toimimisesta, aseista ja niiden käytöstä metsästyksessä sekä jokaiselle metsästäjälle tärkeästä lakitiedosta.Tärkeänä pidettiin myös päättäjien ajatuksia ja linjauksia mm. petopolitiikasta. Metsästäjien ?sukupolvenvaihdos? näetsästäkyi toiveina jutuista, joissa huomioitaisiin jä-lehden myös nuoret ja nopeasti kasvava naismetverkkokysästäjien osuus. Alueellisen näkökulman selyyn vastanneista lisäksi toivottiin juttuja lisäksi Suomen ylivoimainen enemrajojen ulkopuolelta. Metsästysmatkailu mistö kertoi metsäsSuomessa ja muualla sekä maattomien EMIÖ Puh. (02) 423 804 tävänsä itse aktiivimahdollisuudet metsästää kiinnostivikkeet, optiikka, , verran vat etenkin kaupungeissa asuvia. Myös palvelutJonkin asesepän sesti. UU , kiikariasennukset, Monimuotoista S tuli-myös hyville riistaruokaohjeille aseet. n ide i, custom-vastauksia ma ter I V tsä me E vet ulo R K K hyödynnystä harvemmin metsästuntuu olea O tut Laser Genetics ND ust K A 0 Sub Zero 3x4 täviltä sekä henkivan jatkuva UP um aa P dwell Ro Jr nw A A -amm ck .? löiltä, jotka eivät itse tilaus. 0 unta 37 ww V tuki LaserL .m A T T yte ko hdis idw .22 - .5 mutU metsästäneet, Monet vas0 kalii tuslaite a pereille y.fi Ameris tep D 6/2012 ta joiden perheeseen taajat toivoivat kaappi Ase kyttäy oghouse 6 mm skoju 25 5,50 ? 80? SP 88 kuului metsästäjä. lehteen enem700 ? SP 75 Vastaajat pitivät män henkilöku? 100? 570 ? XLA P 39 ivo m, kiin t Metsästäjä-lehteä Metsäs via ja tarinoita itMidw ay Do n kara nitys täjä-leh gtown vahin an varmin koelä ? vasta injahti t a kysely i selleen varsin tarpeelsekä tavallisen u in .22 tluoti u ta La d 500kp kei 5 n vik y istuu sky tar0gr mme ri l jin valikoima ase kaikill Deluxe tero ista.fi ?s ilman laa e terille itussa kokeneen metsäslisena (3,98 / 5). Suurin illa ivuilla tav rja saa 8 jän + stä ta 0 tsä it me n toveit ? alaise uom si 2 933 09 512 osa vastaajista kertoi täjän neuvoja aloitfi ?1 idway. ww w.m 2 0 12-1 ?7 valikPuh elinpalvelu arkisinlehden oim televille. Riistanlukevansa a aseta tsästä 7 0? rvikke jän sa ita tetta atavil la. hoitoyhdistysten perusteellisesti ja yli koa vuilla w ww.m kisko picatinny puolet kertoi myös säija riistaneuvostojen EGW n id w pu a dstar 3-18x44 en in y.fi Tikk fo@mid hea liT3:e npalv allistic ristikolla way.fi lyttävänsä lehden pa- elu arkis työ kiinnosti myös in 12ustelut ja lis 17 09 51 latakseen siihen myös monia. Hyvä lehti ias@aseja ätietoa: era.fi 2 2013 12 9 33 ? 70 Dál siiddut maid myöhemmin. Lehden tarjoaa lukijoilleen 0? 29 illii eg sám one Tecla TC en pitki myös mahdollisuuden sisällöstä kysyttäessä Jo Mukana muutolla es LRX .308 175gr llySte L 330 Barn 39 0930 Chucker Rock suurriistaluoti 50 kplel INOX ojen matk Nyt sivut myös - satelliittilähetin ja me lataussar vertailla ja jakaa kokeparhaat arviot lehti sai ksi me uutta tietoa aa saa ant 490 ? taigametsähanhesta n asiantuntevasta tiedosmuksia sekä osallistua uoti 70? 0? 49 taan (4,21 / 5) ja ajankohkeskusteluun. 804 Leona taisuudestaan (4,09 / rdi lihamyll Kiitämme kaikkia vasyt aera.f 5). taajia osallistumisesta alk. 3 heli Artikkeleita pidettiin myös 60 ? arvikk posti ymmärrettävinä (4,02 / 5). kyselyyn ja toiveista, joita eet, o pti ukset, kiikari ikka, louk ut, asenn Myös lehden kuvat Metsästäjä lähtee toteutkoira saivat kiitosta ukset, korjau tutkat, ase se s, enti tamaan jo tästä ensimmäi(3,99/5). söinti, pän Norpat custom -a liikkuvuyllättivät Vaisuimmat arviot, jotka ne- seet. sestä uudistuneesta numes. 54 udellaan, s. 4 Arvioi luodin kään eivät olleet silti huonoja, lehti rosta alkaen. Toivomme lentora Ilveslask s. 58 ta, tuloksia ennan sai kiinnostavuudesta ja viihdyttävyydestä Sinun viihtyvän uudistuneen , s. 32 (3,61 / 5). Viihdyttävyys nousi esille myös krilehtesi parissa! ejaera.fi TUOTE NRO 518138 UOTEN RO 682485 TUOTE NRO 274844 TUOTENRO 937051 Julkaisij a: TUOTE NRO 921336 TUOTENRO 412774 O Riistanhoitoa Riekkosuolla TUOTE NRO 875691 SP 88 TUOTE NRO 682659 Metsästäjä © Mikael Wikström M tiikissä ja toiveissa, kun kysyttiin vapaamuotoisemmin, millaista sisältöä vastaaja lehteen toivoisi. Jos toiveet kiteyttää yhteen lauseeseen, se voisi olla ?enemmän käytännön tietoa, hyötyä ja iloa tavalliselle metsämiehelle ja ?naiselle.? Vaikka lehden vankkaan asiantuntijuuteen oltiinkin tyytyväisiä, kielen toivottiin olevan l TUOTENRO 185355 Valkoh on paik äntäpeura kausko llinen Metsästäjä 1 l 2013 l 13
• Avattu uusi edullinen verk Valio koiravarusteet uudistui ? en Koiravaruste.fi ? Täysin uudistettu verkkokauppa ? Laajempi tuotevalikoima ? Parasta palvelua ? parhaat tarjoukset Avajaisetu! Skilhunt -37% arjous! Skilhunt T Defier X0 Defier X3 Power Bank 5200 mAh maastoakku asevalaisin 25,- tehovalaisin Uuden verkkokaupan avajaisten kunniaksi ladattava maastoakku shokkihintaan! Antaa lisävirtaa maastoissa ja matkoilla. 1/asiakas Norm. Skilhunt Defier X3 soveltuu erinomaisesti jokapäiväiseen käyttöön tai jäljitykseen kiikarin päälle kiinnitettynä. Valaisimessa on erittäin kirkas Cree XM-L T6 LED, joka tuottaa huikean 700 lm valotehon ja yli 307 m kantaman. Toimii paristoilla tai akuilla. 39 90 PetSafe PetSafe N ALKAE PetSafe Premium Spray koulutuspanta Näkymätön Pihavahti Haukunestopanta sitruuna us! 209,Tarjo 249,- 209,PetSafe us! 99,Tarjo 199,PetSafe Ulkotilan haukunestojärjestelmä 69,- PetSafe Sisätilan haukunestojärjestelmä us! 99,- Staywell oviluukku alumiini us! 69,- Tarjo N Tarjo 199 ,69,- ALKAE 49,- 74,- Huippu-uutuus nyt Suomessa Tilaa ruokien rullakko- tai lavatoimitus puhelimitse! Valio HE Pressed Food! Valio HE Pressed Food -koiranruoka ensimmäisenä Suomessa! ? Uudenlaisen valmistusprosessin aikana ruokamassaa ei kuumenneta yli 70 asteen Ruoka ei turpoa vatsassa Ravintoaineet imeytyvät paremmin Ei lisättyjä säilöntä- ja makuaineita Normaalia pienemmät annoskoot riittävät 149,- Puriste HE koiranruoka 15 kg Paketti tilausmäärä 2 sk 3290 /sk Rullakko tilausmäärä 16 sk 3190 /sk Lava tilausmäärä 45 sk 2990 /sk Toim.kulut 0 ? toimitus kotiovelle! Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! www.koiravaruste.fi tai soita 0500 176 596 Hintoihin lisätään toimituskulut. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.
• kokauppa Koiravaruste.fi! tistä laajempi valikoima vä Lähettä amera k a t s ii r S R P G Suosittu ! riistakamera Pointer Control CX8 -riistakamera Testivoittajan uusi parannettu malli erittäin tehokkailla ledeillä (36kpl). Paras kuvanlaatu ja valoteho. Hyvä valinta riistakameraksi tai valvontakameraksi. 159,- Scout Guard Lähettää edullisesti kuvia kännykkään tai sähköpostiin GPRS -yhteydellä. Näkymättömät inframustaledit 30kpl. Uusi erittäin monipuolinen koira-GPS. Garminin navigointiominaisuudet ovat tunnetusti parasta laatua. 219,- Tracker Classic +Intello -panta us! 749,Tarjo 598,- Koiravaljas Astroon 79,- SG-550MK -riistakamera Garmin Astro 320 ja DC40-panta HUIPPUUUTUUS! s! Koko Suomen Tarjou maastokartta,asennus Garminiin 59 Bellman & Flint 1900 luolatutka HUIPPUUUTUUS! lma +ohje l erä p k 0 2 nyt Panta erä kpl nyt 20 199,- 599,- ovh. 449,- ovh. 758,+puhelin tai tabletti HUIPPUUUTUUS! Meiltä myös tarvikkeet ja lisävarusteet! Koiralle parasta Valio-laatua! Hinta sis. rahdin kotipihaan Maintenance perusruoka 15 kg Pakettitoimitus, tilausmäärä 2 sk Toim.kulut 0 ? toimitus kotiovelle! 2290 /sk Rullakkotoimitus tilausmäärä 16 sk 2090 /sk Lavatoimitus tilausmäärä max 45 sk 1890 2990 /sk Rullakkotoimitus tilausmäärä 16 sk 2790 /sk Helppo ja nopea pystyttää! /sk Active erikoisruoka 15 kg Pakettitoimitus, tilausmäärä 2 sk 529,- Lava (Huom! 20 kg/sk), tilausmäärä 42 sk 3090 Osta nyt, maksa helmikuussa! Korotonta maksuaikaa helmikuun loppuun asti (laskutuslisä 3,95 ?). /sk PetSafe 3x3 koiratarha Huippuus! 599,Tarjo 499,- Tyylikäs ja neutraali 3x3 m koiratarha kotipihaan tai mökille! Sinkitty ja jauhemaalattu teräsrunko 4mm hitsatulla teräsverkolla. Uusi elementtien kiinnitysmekanismi. Elementin leveys n. 150cm ja korkeus n. 180cm. Hintoihin lisätään toimituskulut. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.
• Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen Riistaneuvostot ja sidosryhmät hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Onnistuuko osallistaminen? Uusitun riistahallintolain myötä maa- ja metsätalousministeriö nimitti maahamme valtakunnallisen riistaneuvoston sekä 15 alueellista riistaneuvostoa. Näiden neuvostojen keskeisiä tehtäviä ovat mm. osallistuminen riistatalouden strategiseen suunnitteluun sekä riistakonfliktien hallintaan. Lisäksi yhdeksi keskeisimmistä tehtävistä on säädetty sidosryhmien kuuleminen sekä osallistaminen riista-asioiden valmisteluun. Viime syksynä Suomen riistakeskus toteutti varsin laajan sidosryhmäkyselyn, jonka perusteella voidaan tehdä alustavia arvioita riistaneuvostojen onnistumisesta keskeisissä tehtävissään. Lisäksi kyselyssä haluttiin saada tietoa siitä, miten riistaneuvostojen toiminta on vastannut riistakonsernin asettamiin neljään vaikuttavuustavoitteeseen sekä miten riistahallinto yhdessä on onnistunut näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Kyselyyn vastasi noin 220 henkilöä, joista valtaosa edusti eri sidosryhmätahoja. Vastanneista sidosryhmätahoista maa- ja metsätalouden osuus oli selvästi suurin. Alueelliset riistaneuvostot ovat pitäneet 3 ? 4 kokousta vuosittain sekä järjestäneet tähän mennessä kolme sidosryhmäfoorumia. Näistä kahdessa on keskitytty valmisteilla olevaan hirvikannan hoitosuunnitelmaan ja viimeisimmässä teemana olivat suurpedot. Suurpetofoorumissa oli mukana myös maa- ja metsätalousministeriön edustus, joka koettiin osallistujien keskuudessa hyvin myönteisenä ilmiönä. Osallistuminen riistaneuvostojen kokouksiin sekä riistaneuvostojen järjestämiin sidosryhmäfoorumeihin oli ollut varsin kattavaa. Sidosryhmätilaisuudet oli koettu varsin tarpeellisiksi kaikissa vastaajaryhmissä. Riista-asiat koskettavat tavalla tai toisella laajoja kansalaispiirejä, joten asioihin vaikuttamismahdollisuus jo niiden valmisteluvaiheessa koettiin hyvin tärkeäksi. Sidosryhmäfoorumeja pidettiin hyvinä tilaisuuksina nimenomaan tiedonkulun ja mielipiteiden vaihdon kannalta. Lisäkommenteissa vastausten kirjo oli hyvin vaihteleva: toisaalta kiiteltiin laajaa osallistumismahdollisuutta, kun taas toisaalta pahoiteltiin tiettyjen tahojen puuttumista tilaisuuksista. Pääosa näistä 16 l Metsästäjä 1 l 2013 kommenteista oli kuitenkin hyvin myönteisiä, joten oikealla tiellä ollaan! Riistakonserni on asettanut itselleen neljä vaikuttavuustavoitetta, jotka ovat seuraavat: riistatalous luo hyvinvointia, riistakannat säilyvät elinvoimaisina, riistakonfliktit ovat hallinnassa sekä metsästys ja riistanhoito ovat eettistä ja vastuullista. Vastaajien mielestä riistaneuvostojen toiminta oli parhaiten vastannut viimeksi mainittuun vaikuttavuustavoitteeseen. Sen sijaan riistakonfliktien hallinnassa riistaneuvostojen toiminnassa olisi eniten kehittämistä jatkoa ajatellen. Kun kysyttiin, miten Suomen riistakeskus ja riistaneuvostot yhdessä ovat onnistuneet vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa, lopputulos oli hyvin samansuuntainen. Tulos ei ole mitenkään yllättävä, kun on seurannut esim. suurpetokeskustelua valtakunnan tasolla. Noin puolet vastaajista arvioi, että heidän vaikutusmahdollisuutensa riistatalouteen liittyvissä kysymyksissä ovat aikaisempaa paremmat. Aikaisempaa heikompina vaikutusmahdollisuuksiaan piti noin neljännes vastaajista. Tulos on rohkaiseva jatkoa ajatellen, sillä juuri tätä vaikutusmahdollisuutta jo valmisteluvaiheessa tavoitellaan laajalla osallistamisella. Myös se näkökohta, että Suomen riistakeskus ja riistaneuvostot ovat ?riistan edunvalvojia?, näyttää vastaajien mielestä toteutuvan hyvin riistaneuvostojen työssä. Kaiken kaikkiaan kyselyn tulokset osoittavat, että riistaneuvostojen työ on lähtenyt käyntiin kohtalaisen hyvin, vaikka uuden toimintakulttuurin omaksuminen vaatii aina oman aikansa. Riistaneuvostoilla on ollut käsiteltävänään mielenkiintoisia hoitosuunnitelmaluonnoksia, koska vuorossa ovat olleet metsäkanalintujen ja hirvikannan hoitosuunnitelma. Suurpetofoorumissa osallistujat kysyivät tiukkaan sävyyn, onko näillä tilaisuuksilla mitään merkitystä maassamme harjoitettavaan suurpetopolitiikkaan? Käsitykseni mukaan todellinen testi riistaneuvostoilla on vielä edessäpäin: lähiaikoina aloitetaan sudenhoitosuunnitelman päivittäminen. Silloin mitataan lopulta se, mikä vaikutus sidosryhmien kuulemisella ja osallistamisella on lopputuloksen kannalta!
• a a p u l s u e k Hae poik ! t y n 3 1 0 2 e l l kevää S uomen riistakeskus muistuttaa,että poikkeusluvat mm.variksen ja räkättirastaan rauhoituksesta poikkeamiseksi keväälle ja kesälle 2013 tulee hakea hyvissä ajoin ? ennakoitavissa olevissa tapauksissa mieluiten jo heti vuoden vaihteen jälkeen. Syynä tähän on se, että ennen ennakoitavissa olevan poikkeusluvan täytäntöönpanoa on odotettava valitusaika (30 + 7 vrk).Koska lintujen pyyntiä koskeviin säännöksiin on luultavasti tulossa muutoksia kevään 2013 aikana, ennen hakemista kannattaa vielä tarkistaa Suomen riistakeskuksen kotisivuilta (www.riista.fi) hakemista ja poikkeuslupakäytäntöjä koskevat yksityiskohdat. Ennakoitavissa olevissa vahinkotilanteissa hakemukset on syytä jättää Suomen riistakeskukseen mahdollisimman aikaisin, mieluusti vähintään 2 ? 2,5 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua,jotta päätösten valmisteluun jäisi kohtuullinen aika. Suurin osa rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupapäätöksistä tehdään vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana.Tällöin hakemusten käsittely voi ruuhkautua.Hakemukset käsitellään lähtökohtaisesti siinä järjestyksessä, kuin ne on pantu vireille. Olemalla ajoissa liikkeellä pääset todennäköisimmin vahinkojen torjuntaan heti haetun lupa-ajan alusta. Ohjeita hakemuksen laatimiseen Hae poikkeuslupa Poikkeusluvan hakija Hakijana tulee ensisijaisesti olla vahingonkärsijä. Hän voi poikkeusluvan saatuaan sopia sen käytöstä valitsemiensa henkilöiden kanssa. Useamman hakijan yhteishakemuksessa tulee olla jokaisen osakkaan yhteystiedot, selvitys vahingosta ja pyydettävien lintujen määrät selkeästi esitettynä. Lisäksi yhteisluvan osakkailta tulee olla valtuutus hakijana toimivalle henkilölle. Rekisteröidyn yhdistyksen (esimerkiksi metsästysseura) hakemuksen allekirjoittaa siihen oikeutettu henkilö. Alue Alue rajataan hakemuksen mukaan liitettävään karttaan. Marjanviljelykohteissa poikkeuslupaa voidaan hakea viljelykselle ja sen läheisyyteen. Jos vahinkoja torjutaan laajalta alueelta, on toivottavaa, että jo hakemusvaiheessa merkitään kartalle ne kohteet (ampumapaikat), joilla poikkeuslupapyyntiä tultaisiin harjoittamaan. Selvitys vahingosta Hakijan tulee antaa mahdollisimman tarkat tiedot estettävän vahingon ja vahingon uhan suuruudesta ja luonteesta sekä vahinkojen estämiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Lisäksi hakijan tulee selvittää syyt, miksi vahinkoa ei voida estää muutoin kuin lintuja ampumalla. Loukku kielletty, mutta ääntä synnyttävä koneellinen laite sallittu - ainakin vielä Loukun käyttöön rauhoittamattomien lintujen pyynnissä ei vieläkään voi saada lupaa. Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön lupaa ei tarvita. rauhoittamattomien lintujen pyyntiin nyt! Säännöksiin todennäköisesti muutoksia Esimerkiksi loukun käytön ja ääntä synnyttävän koneellisen laitteen osalta lainsäädäntö voi olla muuttumassa. Eduskunnassa on käsittelyssä metsästyslain muutos, joka tullee vaikuttamaan myös rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupapyyntiin ja siihen tarvittavien poikkeuslupien hakemiseen. Lisäksi vireillä on muutoksia mm. metsästysasetukseen. Muutoksista tiedotetaan Suomen riistakeskuksen kotisivuilla (www.riista.fi) ja Metsästäjä -lehdessä. Ennen poikkeuslupien hakua kannattaakin vielä käydä tarkistamassa ovatko menettelyt jo ehtineet muuttua. Ohjeet ja lomakkeet internetistä: www.riista.fi ? Luvat ja lomakkeet ? Poikkeusluvat ? Riistalinnut ja rauhoittamattomat linnut Metsästäjä 1 l 2013 l 17
• Hirvenmetsästäjä jo kahdeksalla vuosikymmenellä Tuomo Karsikas Teksti: Veikko Räisänen 18 l Metsästäjä 1 l 2013
• ehtoisena sotapalvelukseen. Viiden alokaspäivän jälkeen telinevoimistelussa maajoukkueeseen tähdännyt nuorukainen oli jo aliupseerikoulussa. Kun maaliskuussa tuli rauha,Jouko oli silloin jo rintamalla Kuhmon Saunajärvellä. Uusi rytinä alkoi reilun vuoden päästä. Luodit ja kranut kiersivät nuoren upseerin aina maaliskuun 29. päivään 1944. Hän oli silloin komennettuna Päämajan kaukopartio?osastoon ja siellä Vehniäisen komppaniaan. Kaikki tunsivat ja tiesivät, että elettiin Suomen kannalta ratkaisevia elämän ja kuoleman aikoja. Suomen suurin kaukopartio oli maaliskuun lopussa tuhoamassa venäläistä hiihtoprikaatia Suopasjärvellä Vienan Karjalassa. Jouko hiihti joukkonsa edessä auttamaan taistoon kiinni juuttuneita maamiehiään, kun naapuri avasi tulen. Oikea jalka katosi alta ja saappaaseen tulvi verta, kaveria ei kuitenkaan jätetty. Jouko ehti juuri ja juuri tarkistaa sukukalleuksiensa säilymisen, kun hän oli jo ahkiossa yli sadan kilomerin paluumatkalla kohti koti-Suomea. Perillä hänet piti kopistella yli kahden vuorokauden matkan jälkeen irti ahkiosta ja vietiin lämpimään. Joukon sota oli ohi, edessä olivat rauhantyöt. Metsästysharrastus pitää kunnon korkealla ja mielen virkeänä. Paras todiste tästä on 92-vuotias Jouko Korhonen, jonka ensimmäinen hirvi kaatui lokakuussa 1942, viimeisin lokakuussa 2012. Y Ukin hirvi. Jouko Korhosen poika Matti otti kuvat viimeisim- Nuoruusvuodet sodassa Joulukuussa 1939 Jouko Korhonen ilmoittautui vapaa- mästä hirvenkaadosta lokakuussa 2012. Hirvenlihaa komppanialle Ensimmäisen hirvensä Jouko ampui Uhtualla lokakuussa 1942. Kesken suurten ampumaharjoitusten hän oli huomannut kahden hirven liikkuvan hitaasti metsän- Matti Korhonen ksinään omakotitaloaan asustava entinen Toppila?yhtiön metsäpäällikkö on virkeääkin virkeämpi eläkeläinen. Hän hoitaa taloa itsenäisesti ja aikaa riittää vielä puuhailuun metsänhoitotöissä omalla palstalla. Pilke silmäkulmassaan elämäntarinaansa kertova Kajaani Oy:n Ponteman Erän mies ajelee omalla autolla vielä täyttä päätä. Syksyisin Korhosen mieli vetää saloille ja korpiin, joissa luontoa kunnioittava mies on samoillut pienestä pitäen. Hän sai isältään ensimmäisen haulikkonsa, sen piippu vain oli laajentunut kovassa käytössä.Jouko tuuvasi sen parafiinilla ja saikin saalista. Nuoruuden jahdeista parhaiten on jäänyt mieleen tehtävä herrasmiesmäisen kirkkoherra Virkkusen vesilintukoirana Iijoen suistossa - Onnistuneen laukauksen jälkeen piti lintukoiran riisua vaatteet pois ja uida hyöläiseen veteen lintua hakemaan, hän muistelee. Metsästäjä 1 l 2013 l 19
• 20 l Metsästäjä 1 l 2013 Hirvijahtia kahvitauolla Hauskin hirvenkaato tapahtui Vaalassa viisikymmentäluvulla.Silloin Jouko oli ajomiehenä ja hallintopäällikkö Lääveri ja metsäpäällikkö Blomqvist vierekkäin passissa. Lääveri näki kuinka Blomqvist avasi reppunsa ja alkoi juoda kahvia ja samaan aikaan kaksi hirveä kulki hänen selkänsä takaa. Lääveri heilutti kättään ja mallasi kahteen kertaan käsillään ampumaliikkeitä.Blomqvist vain heilutteli kättään takaisin, että terve, terve. Näin tapahtui kahteen kertaan.Onneksi hirvet palasivat toiselta puolen passia takaisin ja lopulta myös Blomqvist huomasi ne ja ampui. Se oli hieno laukaus,luoti kulki koko hirven läpi selkärangan alla.Ei edes pötsi vahingoittunut, Jouko kertoo. Voimisteluohjelma pitää vetreänä Viimeisin hirvi oli helppo tapaus. Jouko oli ollut passissa poikansa Matin kanssa vierekkäin. Hirvi tuli heidän välistään, matkaa oli vajaat sataviisikymmentä. Yksi laukaus riitti, meni enää muutaman kymmenen metriä.Se oli ylivuotinen mullikka, pari sarventynkää kummallakin puolella. Jouko arvelee, että joko lienee ollut viimeinen. Tuskinpa, sillä aamuin ja illoin tiukan voimisteluohjelmansa suorittava Jouko Korhonen on yhdeksän lapsenlapsen vilkkuvasilmäinen teräsvaari vielä pitkään. Jouko Savonen Matti Korhonen peittoon. Hän komensi neljä miestä mukaansa, otti kolme kampaa eli viisitoista panosta ja tarkkuuskiväärin.Sitten lähdettiin hiihtämään hirvien perään. Eikä kauankaan, kun hän huomasi hirvien seisovan parinsadan metrin päässä. Hän käski miestensä ampua oikeanpuoleista ja otti itse tähtäimeensä toisen. - Ensimmäinen laukaus, hirvi vain katseli. Toisen jälkeen se liikahti jonkin matkaa ja kaatui toisen, miesten ampuman kanssa samaan läjään. - Sitten oli edessä tenkkapoo, sillä kukaan ei ollut ennen suolistanut hirveä. Joku ehdotti, että tehdään kylkeen reikä ja otetaan siitä suolet pois. Jouko oli kuitenkin sen verran kuusalla,että hän kielsi ja aloitti kaulavaltimoista.Ennen kuin he ehtivät pidemmälle, paikalle hiihti kaksi vantteraa miestä, jotka sanoivat hiihtäneensä kaksi päivää hirvien perässä. Se selittikin hirvien vaisun liikkeen, energiat olivat olleet lopussa. - Miehet huomasivat, että olimme vasta?alkajia hirvihommissa. Sanoivat,että jos saisivat rintapäästä keittolihat, neuvoisivat miten hirvi suolistetaan ja paloitellaan, Jouko kertoo. Hän oli kuullut salakaatajien tavoista ja lupasi kummastakin elikosta vasemman lavan. Miehet katsahtivat toisiinsa, poikahan taisi tietää metkut. - Lihat veimme komppaniaan ja aijjai, kyllä se maistui hyvälle. Rippe arvosti toimintaa Jouko Korhonen valmistui Metsätieteellisestä hyvillä papereilla metsänhoitajaksi 1948 ja ensimmäinen työmaa oli Kurun metsäoppilaitoksessa opettajana.Metsästys säilyi vaativien töiden ohessa mieluisana harrastuksena koko ajan. Jouko oli voimakkaasti myös mukana metsästyksen organisoituessa viisi- kuusikymmentä -lukujen taitteessa metsästysseuroihin. Ensimmäisen oman seuran nimi oli Kuorikosken Erä Ylikiimingissä. Samoihin aikoihin hän hankki myös ensimmäisen karjalankarhukoiransa. Rippekolmonen oli omaa luokkaansa: viiden ja puolen kuukauden iässä ensimmäinen hirvenkaato. Koirakokeessa Rippe haukkui ja haukkui hirveä, lopulta kyllästyi, tuli ja otti kivääristä, että ammu.Sitten koira tarttui tuomarin kynäkäteen ja ravisteli, että elä tyhjää kirjoittele. Se oli kyllä yliveto koiraksi.
• Metsästäjä 50 vuotta sitten Helmikuu 1962 Järjestäytyneiden erämiesten aikaansaamaa 1. Kevättalvella arvioidaan lumijälkien perusteella alueen nisäkäsriista. Linnuista vastaava tiedot saadaan soidinlaskennan perusteella. 2. Jäniksen haaparuokintaa jatketaan niin kauan, että maastosta on ruokaa saatavissa. 3. Muuttovaristen saapuessa ne otetaan vastaan fosforiöljysyöteillä. 4. Varhaisvihantapaikat paljastetaan levittämällä lumelle karikkeita ja tuhkaa. 5. Telkänpöntöt puhdistetaan ja niihin asetetaan tarvittaessa uutta pehmikettä ennen telkkien saapumista. 6. Kissaloukkuja valmistetaan villiintyneiden kissojen pyytämistä varten. H. Rouvali Vanhanaikaisesta petotorjunnasta on järjestäytyneiden metsästäjien ansiosta päästy yhä enemmän siirtymään nykyaikaiseen riistan elinympäristön parannustoimintaan ja talviruokintaan. Hyvien metsästystapojen vaalimisen ovat järjestäytyneet erämiehet ottaneet omaksi kunnia-asiakseen. Oikean metsästäjän mielestä kirjoittamattomat lait ovat yhtä tärkeitä kuin kirjoitetut. Esimerkkinä hyvistä tavoista mainittakoon huviloiden kesyjen sorsien jättäminen rauhaan. Merkittävä edistysaskel oli sorsastuksen aloittaminen vasta klo 12.00 päivällä. Aloitteen tekijänä oli liiton jäsenyhdistys Hailuodon Metsästysseura ja liiton Pohjois-Pohjanmaan piiri. Metsästäjien asia on viime aikoina tuotu yhä useammin ja voimakkaammin suuren yleisön tietoisuuteen. Lehdistön ohella on erämiesten suurena apuna ollut myös radio. Ratkaiseva merkitys oikeiden tietojen levittämisessä kaikille oli sillä, että erämiesten oma lehti ?Metsästäjä? alettiin 4 vuotta sitten lähettää maamme kaikille metsästyslipun lunastaneille. Kevättalven riistanhoitoa Kunnon kettukoirilla saadaan riistamaiden ketut hoidetuksi metsästämällä. Apulaismets.valvoja Heikki Suomus: Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset Riistanhoitoyhdistyksen tulevat kokemaan uuden lain voimaantulosta aiheutuvat muutokset käytännön riistanhoitotyön kannalta suuremmitta vaikeuksitta. Siksi ei ole riistanhoitoyhdistysten asioita hoitavien syytä omaksua kaiken katoavaisuuden tunnelmaa, vaan toiminnassa on luottavaisesti tähdättävä työn jatkuvuuteen ja siihen, että uusi laki merkitsee toimintaedellytysten ja ?sääntöjen parannusta eikä suinkaan yhdistyksen loppua. Jäsenistönsä edustajana Metsästäjäliitto on tehnyt suomalaista eräelämää tunnetuksi myös maamme rajojen ulkopuolella. Kuvassa Suomen osastoa Düsseldorfin kansainvälisessä näyttelyssä. Metsästäjä 1 l 2013 l 21
• Huippu-uutuudet talven jahtiin! Tarjoukset voimassa 6.2. asti. MicroDry -väliasu Siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu nopeasti. Huippuluokan kalvollinen kuoriasu suojaa ja maastouttaa. Taatusti lämmin toppahaalari koviin olosuhteisiin. AIR-TEX-kalvo, teipatut saumat. Lämmin 100 g vanu yläosassa, 80 g housuosassa. Lantiolle ulottuvat vetoketjut lahkeiden sivuissa helpottavat pukemista. Fleecepipo ja -käsineet Lämmintä ja mukavaa fleeceä. Taitelija, metsästäjä Kimmo Takaraution suunnittelema camokuvio maastouttaa metsästäjän uskomattoman hyvin lumiolosuhteissa. Varta vasten talven olosuhteisiin suunnitellun asun tekniset ominaisuudet huolehtivat metsästäjän hyvinvoinnista. Asu toimii erittäin hyvin sekä liikkuvassa jahdissa että passimetsästyksessä. 64,70? Arvo yhteensä Nyt täällä: toppahaalari lumicamolla en jahtiin. Ykkösasu talv TILAA HETI! 179 199 90 90 705Q00C Tilausnumero: JJ1 Tilausnumero: mo -kalvopuku JahtiJakt Snow Ca C JJ01B6R00 Lämmin korvaläpällinen päähine, jossa tikkivuori. 17 90 14 90 Tilausnumero: JJ6104D00C NETISTÄ JahtiJakt linturepussa on täysin kahisematon pintakangas. Kotelo aseelle. Lantiovyö on tukeva ja säädettävä. Säädettävä rintaremmi. Lämpimät teddyvuorilliset käsineet. Vahvistettu kämmenosa. Etusormessa liipaisinhalkio. www.eratukku.fi 39 90 Tilausnumero: JJ6303D00C Tilausnumero: JJ8403C00C PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Perinteistä sarkapukua ei monien mielestä voita mikään. Sarka kestää pientä kastumistakin menettämättä lämmöneristävyyttään. Huippu-uutuus! ISO 20345 turvakenkä-ominaisuudet Uusi erittäin lämmin JahtiJakt-pilkkihaalari. Yläosassa 140 g lämpövanu, housuosassa 120 g. AIR-TEX-kalvo. Polvissa ja takapuolessa irrotettavat kylmää eristävä EVApaneelit. Aito sarkapuku talven pakkasiin Winter Safety Boots. Erittäin lämpimät työ-/pilkkikengät EN ISO 20345 SBP -turvakenkäominaisuuksin. Nilkan ja säären kohdalla kiristystarrat ja varressa lumilukko. Koot 40-47. 149 90 7704W999 Tilausnumero: NI Uutuus! Extralämmin pilkkihaalari 229 90 102R788 Tilausnumero: JJ1 Kevyt irrotettava sisäkenkä 80 % villaa. 169 00 Sisäkengän päällä lämpöä eristävä alumiinikalvo Komposiittivarvassuoja ja naulaanastumissuoja (ISO 20345 SBP -standardi) 704V451 Tilausnumero: JJ1 Uutuus: Etäohjattava riistakamera Uovision Panda on markkinoiden ensimmäinen etäohjattava GSM-riistakamera. Voit ?pyytää? kameralta kuvan tarkastaaksesi tilanteen kuvauspaikalla tai vaihtaa kameran asetuksia etänä. Laite tarjoaa korkeatasoiset riistakameratoiminnot (6 MP). Kuvien mukana saat tiedon lämpötilasta ja akun varauksesta. 00 399 55962009322 Tilausnumero: 69 5v SIS-hyväksytty ja sertifioitu OTSO 8-15 R PRO -asekaappi jopa 15 aseelle. Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne. Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja. Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä. Mitat: K 1500 x L 500 x S 370 mm Paino: tyhjänä 130 kg Mayer-turvalukko ja vara-avain Väri: harmaa 499 00 Tilausnumero: OTSO8-15RPRO 5v SIS-hyväksytty ja sertifioitu OTSO 16 R PRO -asekaappi n. 16 aseelle. Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Kaappi on helposti muunneltavissa väliseinällä ja -hyllyillä. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne. Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja. Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä. Mitat: K 1500 x L 575 x S 400 mm Paino: tyhjänä 152 kg Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus Väri: harmaa 629 00 Tilausnumero: OTSO16RPRO MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA Uovision UM565 riista- ja tarkkailukamera. Camokuvio, laajakulmainen liiketunnistin, säänkestävä rakenne. Erittäin hyvä kuvanlaatu myös pimeässä. Näkymätön ?inframustavalo?. Kuvien eteenpäin lähetys matkapuhelinverkossa. (8 MP, 5 MP ja 3 MP). 289 00 Tilausnumero: ET1210 Uovision UV565 riista- ja tarkkailukamera. Camokuvio, laajakulmainen liiketunnistin, säänkestävä rakenne. Erittäin hyvä kuvanlaatu myös pimeässä. Näkymätön ?inframustavalo?. 8.0 MP digitaalinen korkearesoluutio. (8 MP, 5 MP ja 3 MP). Tilausnumero: ET1211 169 90
• ! ä ä t t a säily a s a t i e s a i e in Nä Teksti ja kuvat: Erkki Kauppi Lakimuutoksia aseiden säilytykseen ja kuljetukseen Aseiden säilytyksessä ja kuljettamisessa kannattaa olla huolellinen ja tarkka. Jos tietämättään tai huolimattomuuttaan toimii virheellisesti, saattavat seuraukset olla hyvinkin harmilliset. 24 l Metsästäjä 1 l 2013
• A mpuma-aselaki asettaa aseiden ja patruunoiden säilytykseen erityisen huolellisuusvelvoitteen. Omistaja tai haltija on velvollinen kaikissa tilanteissa pitämään huolta, ettei ole vaaraa aseiden joutumisesta asiattomien haltuun. Ampuma-asetta tulee säilyttää lukitussa paikassa tai muuten lukittuna, tai siten, että aseeseen kuuluvaa toimintaa estävää osaa säilytetään erillään.Näinkin säilytettynä aseet eivät saa olla helposti anastettavissa. Patruunat on säilytettävä lukitussa kaapissa. Nykyisen lain mukaan erityisen vaarallinen ampumaase tai enemmän kuin viisi pistoolia,revolveria,itselataavalla kertatulella toimivaa kivääriä (ns.puoliautomaatti), on säilytettävä asetuksen mukaisessa lukitussa turvakaapissa (asekassakaappi).Poliisin hyväksymässä säilytystilassa ei kaappi ole pakollinen.Tämä koskee lähinnä asekeräilijöitä. Asekaapin vaatimuksiin on todennäköisesti tulossa tiukennuksia tulevan aselain myötä. Lakityöryhmän hiljattain suorittamassa kuulemistilaisuudessa painotettiin ampuma-aseita ja eräitä muita aseita koskevan turvallisuuden parantamista. Aseiden säilytykseen tulisi tarkempia velvoitteita ja asekassakaappien tarve varmaankin kasvaa. Muilla aseilla tarkoitetaan tehokkaiden ilma-aseiden saattamista aselain piiriin. Tämä ei koskisi kilpa-aseita ja mökkipyssyjä vaan teholtaan varsinaisia ampumaaseita vastaavia. Muovinen aselaukku on monesti edullinen, mutta sellainen ei riitä lentomatkalle. Asepusseja löytyy moneen makuun. Asekaappi oikea ratkaisu Aseiden tilapäinen säilytys esimerkiksi autossa tai metsästysmajalla saatettaisiin myös järkevään tilaan,jotta nykyinen sekava käytäntö selvenisi. Aseen haltijan velvollisuutta aseiden säilytyksessä hieman kiristetään, jotta vaikkapa perheen lapset tai muut sivulliset eivät pääse käsiksi aseisiin. Tämä on varmasti kaikkien hyväksyttävissä. Varkaiden tavoittelemat aseet ovat ensi sijassa pistoolit ja haulikot. Kivääreille ei ole paljonkaan tilausta. Asekaappikaan ei juuri pidättele ammattimiehiä. Vaikka asekaappi olisi pultattu lattiaan, irtoaa se riittävää vääntöä käyttäen. Kaappi viedään kokonaisena ja avataan turvallisessa paikassa esimerkiksi kulmahiomakoneella. Useimmiten varkaat kuitenkin tavoittelevat asekaapissa säilytettäviä rahoja ja muita arvoesineitä. Hylättyyn kaappiin jätetään kiväärit useimmiten koskemattomina. Kiväärikin voidaan kuljettaa purettuna. Lyhyttä laukkua on mukavampi käsitellä reissussa. Puukehyksinen laukku ei kestänyt lentoyhtiön käsittelyä. Tukeva alumiinilaukku, jossa ase on mittatilaustyönä leikatussa kolossaan, antaa erinomaisen suojan. Metsästäjä 1 l 2013 l 25
• Kunnollinen asekaappi on joka tapauksessa oikea ratkaisu. Asialliset hälytyslaitteet pitävät varkaat melko varmasti poissa. Hälytysjärjestelmä maksaa hyvän ampuma-aseen verran. Murron jäljiltä syntyy monenlaista vahinkoa ja mielipahaa ei korvaa mikään vakuutus. Ase kuljetetaan lataamattomana suojuksessa Sekä Metsästyslaki että Aselaki antavat ohjeita aseen kuljettamisesta. Aselaki sanoo yksiselitteisesti, että yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, ampuma-asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa sekä kantaa ja kuljettaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Metsästyslaki taas kertoo, että asetta ei saa ilman luvallista tarkoitusta tai metsästysoikeuden haltijan suostumusta kuljettaa muutoin kuin lataamattomana suojuksessa sellaisella alueella, jolla henkilöllä ei ole metsästysoikeutta tai metsästyslupaa. Metsästysaseen on ilma-aluksessa, maalla kulkevassa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa sekä aluksessa ja veneessä moottorin käydessä oltava lataamaton ja sijoitettuna suojukseen tai suojattuun tilaan. Tavarasäilössä, johon ei auton sisätiloista pääse,asetta saa pitää ilman suojusta. Tällöin on kuitenkin suuri vaara aseen kolhiintumisesta ja kiikarin mahdollisesta siirtymisestä. Eräs paikallinen metsästäjä yritti ampua ilmeisesti ilveksen repimää peuran vasaa, osumatta kuitenkaan.Sittemmin selvisi, että lentokoneella tehdyn matkan jälkeen luoti osui 40 cm pieleen. Metsästysaseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa on kielletty. Periaatteessa jahtireissulla auton ajaminen parkkiin pellolle tai tien ulkopuolelle aiheuttaa jo lain rikkomisen. Toivottavasti lakimuutos selkiyttää tilannetta. Metsästysreissun jälkeen ampuma-asetta ei pidä jättää märkänä tai pakkaskylmänä asepussiin tai laukkuun kovin pitkäksi aikaa, 26 l Metsästäjä 1 l 2013 en ja patruunoiden si o n e se a , n e id se A ntamisesta ja ka ä, st e is m tä yt il sä parhaan käsityksen a sa a st e is am tt e lj ku aselakiin sekä am u p m A lä äl m ty pereh ät helposti yv yt lö ä äm N . n ii ak Metsästysl nlexin sivuilta. Fi ä st ti e n a in is sa ajanta Näitä on muovisia ja metallisia, lähinnä alumiinia. Lisäksi valmissillä superlonien välissä ruoste altetaan nahalla päällystettyjä tyykaa kukkia melko nopeasti. likkäitä laukkuja. Aselaukkua valittaessa tulee Ase mukana lentomatkalla huomioida sen koko ja paino. LenAseiden kuljettamisessa tarvitomatkalla turha ylipainomaksu taan asianmukaista asepussia tai ei ole mukavaa. Huono juttu on sekin jos aselaukku ei mahdu ajoaselaukkua. Hyvä asepussi on tukevaa kangasta ja topattu kolhiinneuvoon. tumisen estämiseksi. Vetoketju Parhaan aselaukun saa tilaasaisi mielellään olla muovia aseen malla mittojen mukaan valmistetun tukevan laukun, jossa aseelle on leikattu täsmällinen tila. Eräät lentoyhtiöt vaativat patruunoille metallisen lukittavan pakkauksen, toisissa taas patruunat saa kuljettaa ruumaan menevässä matkalaukussa. Jos ase kuljetetaan kovassa laukussa Haulikko on aselaukussa yleensä purettuna. metsästyskohteeseen, saattaa käyttöä paikan päällä helpottaa mukaan otettu kevyt asepussi. Lentomatkoja varten pitää selvittää käytettävän lentoyhtiön vaatimukset aseitten ja patruunoiden pakkaamisesta. Eri lentoyhtiöillä on omat vaatimukset,vaikka IATA on antanut asiasta kansainväliset ohjeet. On myös muistettava tehdä ilmoitus aseista ja patruunoista lentoyhtiölle jo lippuja varattaessa. Euroopan asepassi helpottaa aseen kanssa liikkumista EU:n alueella merkittävästi. Joihinkin muihin maihin pitää etukäteen hankkia luvat aseen tuontia varten. Eräät lentoyhtiöt eivät ota Jos aseita on useampia, pitää kaappikin Asekaappiin sopii myös patruunat ja muita tarvikollenkaan aseita kuljeolla suurempi. keita. tettavakseen. naarmuuntumisen välttämiseksi. Monissa uudemmissa asepusseissa on varustetasku esimerkiksi patruunarasialle tai varalippaalle. Tilapäiseen suojaukseen voidaan käyttää esimerkiksi helposti mukana kulkevaa asesukkaa tai jotain vastaavaa. Nailonsukka ei kuitenkaan riitä asesuojaksi. Varsinkin lentomatkustusta varten pitää olla kova aselaukku.
• ? 70 GET BACK! Lunasta 70 ?: n käteismaksualennus ostaessasi minkä tahansa näistä alkuperäisistä Nikon-kiikareista: Monarch 8,5x56 DCF Monarch 8x42 DCF Monarch 10x42 DCF Monarch 12x42 DCF Kampanja on voimassa 1.12.2012 ? 31.3.2013. Käy verkkosivuillamme selvittääksesi miten säästät rahaa: Optical Excellence Since 1917 www.nikon.fi/so/cashback
• Teksti: Olli Suhonen Some -palveluja seuroille Metsästysseura voi löytää sosiaalisesta mediasta käyttökelpoisia työkaluja yhteisölliseen viestintään. S osiaalisessa mediassa korostuvat yhteisöllisyys, vuorovaikutteisuus ja käyttäjälähtöisyys tietyn aiheen ympärillä. Parhaiten toimivilla sosiaalisen median sivustoilla on oltava jotakin sellaista tietoa, joka hyödyttää lukijoita ja johon he voivat tuoda lisäarvoa osallistuen itse keskusteluun. Sosiaalisella medialla tarkoitetaan yleensä julkista verkkosivustoon ja internet-tekniikkaan pohjautuvaa palvelua, jonka välityksellä voidaan pitää yhteyttä ihmisiin ja yhteisöihin, kertoa itsestä ja tuoda esille omia mielipiteitä. Sivut ja näkymät voivat myös olla salasanojen takana, jolloin vain haluttu ryhmä pääsee sisältöön käsiksi, siis vaikkapa metsästysseuran jäsenet. Some-sivustojen etuja on mm. helppo päivitettävyys, sillä useimmille sivuille pääsee lisäämään sisältöä vaikkapa kännykällä, kunhan nettiyhteys löytyy. Kanavia tapahtumista kertomiseen Niin sanotuissa medianjakopalveluissa käyttäjillä on mahdollisuus julkaista itse tekemiään videoita, dokumentteja ja äänitallenteita tai ottamiaan kuvia. Lisäksi käyttäjät voivat kommentoida ja arvostella toistensa julkaisuja. Suosittuja medianjakopalveluita ovat muun muassa YouTube, Flickr, Dropbox, (loppupäätteenä fi tms.). Wikeillä tarkoitetaan verkkosivustoja, joita sivuilla vierailevat käyttäjät voivat muokata. Wikien käyttöoikeuksia voidaan myös rajoittaa siten, että vain tietyt oikeudet omaavat ylläpitäjät pääsevät muokkaamaan sivua ja muut käyttäjät voivat vain katsella ja kommentoida sisältöä. Blogi tarkoittaa päiväkirjamaisesti kirjoitettuja tekstejä ja mikroblogit ovat pieniä merkkimääräisiä viestejä. Metsästysseurat voisivat hyödyntää näitä mahdollisuuksia esimerkiksi koiranäyttelyiden tai ajokokeiden tapahtumisista kertoessaan. Keskustelemaan metsästyksestä Keskustelufoorumit ovat olleet ensimmäisiä sosiaalisen median muotoja ja ne ovat edelleen suomalaisten suosiossa.Keskustelupalstoilla voidaan viestittää anonyymisti ja palstoilla keskustellaan vaikkapa metsästyksestä. Avoimuus on tässäkin pääasia. Keskustelupalstoilla on otettava huomioon, että lähestulkoon kaikki foorumit ovat muidenkin saatavilla. 28 l Metsästäjä 1 l 2013 On myös paljon ihmisiä, jotka eivät hyväksy metsästystä.Keskusteluissa ei kannata provosoitua kritiikistä, vaan positiivinen asenne tässäkin luo pohjaa yhteiselle edulle. Metsästysseura Facebookissa Tunnetuin sosiaalisen median palvelu on Facebook, jonka jäsenyys on kaikille avoin.Suomessakin käyttäjäkunta on nykyisin miljoonaluokkaa. Facebookissa jäsenet itse tuottavat ja jakavat sisältöä. Sisältö koostuu mm. testeistä, valokuvista, videoista,linkeistä ja omista kuulumisista.Palvelu mahdollistaa myös pikaviestinnän. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelussa on myös nopea sähköpostin korvike. Metsästysseura voisi käyttää Facebookia mm. kertomalla toiminnastaan. Sivuston avulla ylläpidetään näkyvyyttä ja ennen kaikkea ollaan yhteyksissä seuran jäseniin ja myös naapuriseuroihin sekä muihin yhteis-
• työkumppaneihin. Facebookiin voidaan luoda myös ryhmäsivu, jonne pääsevät vain ylläpitäjän hyväksymät jäsenet. Mitä isompi ryhmä,sitä isompi on hyöty. Pienriistametsästyksessä muutaman henkilön kesken yhteydenpito Facebooksivulla tuntuu keinotekoiselta. Jos Facebookiin päätetään lähteä, on muistettava aktiivinen läsnäolo. Erityisesti seuran ydinhenkilöiden pitää olla sitoutuneita asiaan. Suunnitelmallisuus ja jatkuva tiedottaminen ovat avainasioita. Pitää myös varautua negatiiviseen asenteeseen ja kirjoituksiin, joten seuran johdon pitäisi laatia suunnitelma myös tämän kaltaisesta viestinnästä. Rohkeasti kokeilemaan Varsinaisessa metsästystilanteessa sosiaalisen median kanavia ei voi ehkä käyttää järkevästi, mutta metsästys on muutakin kuin liipaisimen painallus. Ennen h-hetkeä ja sen jälkeenkin tapahtuu paljon. Seuraavan päivän metsästyksen suunnittelu tai vaikkapa talkoista viestittäminen on tärkeää. Jos metsästysmajalla sovitaan tulevasta metsästyspäivästä, tilanne voi muuttua seuraavaan päivään mennessä vaikkapa sään suhteen. Miten tiedotetaan? Puhelin on aina vaihtoehto, mutta muitakin vaihtoehtoja kannattaa miettiä. Uudet viestintäkanavat ovat ainakin jo nuoremmilla metsästäjillä käytössä. Myös seurojen tiedotuksessa tehokkaiden viestintäkanavien miettiminen onkin lähiaikojen asioita. Teksti: Laura Ticklén Suomen riistakeskus sosiaalisessa mediassa Haluatko kuulla aina ensimmäisten joukossa riista-alan uusimmat uutiset? Haluatko keskustella yhdessä toisten kanssa riistatalouden ajankohtaisista aiheista? Nyt se on mahdollista. Suomen riistakeskus on kuluvan talven aikana määrätietoisesti kehittänyt sosiaalisen median sivujaan. Jo aiemmin olimme Facebookissa. Uusia lisäyksiä ovat Twitter ja YouTube. Riistakeskuksen YouTube-kanavalla jaamme katsottaviksi kaikki tuottamamme videot. Videoita voi kommentoida tai jakaa kavereille. Twitteristä hyötyy samalla tavalla kuin Facebookista: saa ajankohtaiset tiedot nopeasti ja voi keskustella niistä. Lisäksi Facebook-sivullamme voi katsoa videoitamme sekä pelata Riistavisaa. Facebook-sivulla jokainen voi kommentoida uutisiamme sekä keskustella riistatalouden ajankohtaisista aiheista. Riistakeskuksen Facebook-sivu on nykyisin aktiivisempi kuin koskaan ennen. Tykkääjien määrä kasvaa kohisten, mikä on hyvä, sillä sosiaalisen median kautta tieto kulkee nopeasti. Toivotamme kaikki uudet tykkääjät lämpimästi tervetulleiksi! Jos esimerkiksi metsästysseurallanne on myös oma Facebook-sivu, voi sekin tykätä riistakeskuksen sivusta, jolloin on helppoa jakaa tärkeät päivitykset omalle jäsenistölle. Sekä Twitter- että Facebook-sivuamme voi seurata, vaikka ei olisikaan itse rekisteröitynyt, mutta tällöin ei voi kommentoida ja osallistua keskusteluihin. Toistaiseksi viestimme sosiaalisessa mediassa pääasiassa suomeksi. Osoitteet sivuillemme ovat ohessa. Käy tutustumassa! www.facebook.com/riistakeskus www.twitter.com/riistakeskus www.youtube.com/riistakeskus PS Miten itse hyödynnät sosiaalista mediaa metsästysaiheissa? Kerro meille parhaat vinkkisi Facebookissa tai Twitterissä! Metsästäjä 1 l 2013 l 29
• Teksti: Juha K. Kairikko Merkillisiä tapahtumia Salametsästäjät tulitaistelussa lll Ilomantsissa ja lähiseudun kunnissa Riistaa vuoden 1940 olympialaisiin lll Suomi sai järjestettäväkseen vuoden 1940 kesäolympialaiset. Niinpä vuonna 1938 perustettiin yhtymä, jonka tarkoituksena oli hankkia seuraavasta syksystä alkaen metsänriistaa juuri olympiakisoja varten, olihan Helsinkiin odotettavissa suuret määrät urheilijoita, lehdistöä, toimitsijoita ja kisavieraita. Erityisesti ulkomaalaisten uskottiin olevan kiinnostuneita suomalaisista riista-aterioista. Yhtymä vuokrasi tarkoitusta varten 6-7 suurta varastosuojaa, joista osassa oli ja osaan oli tarkoitus hankkia tehokkaat jäähdytys- ja pakastuslaitteet. Riistaa ei syksyllä 1939 ehditty hankkia nimeksikään noihin varastoihin, sillä ennen vuoden päättymistä eri Euroopassa sodittiin. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun viimeisenä, ja olympiavuodeksi suunniteltuna vuonna 1940 koko maailma oli sodassa. Helsingissä olympialaiset järjestettiin vasta vuonna 1952. Raimo Lietsala levisi 1950-luvun puolivälissä huhu, jonka mukaan itäisen naapurimaan sotilaspartio olisi tunkeutunut yli rajan ja käynyt kiivaan tulitaistelun suomalaisten kanssa. Huhu sai alkunsa Ilomantsin Hattuvaaran suunnalta tammikuussa kuuluneesta kiivaasta laukaustenvaihdosta. Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja Antti Seitamo kumosi huhun kertoen, mitä todellisuudessa tapahtui. Rajavartioston vartiopäällikön tietoon tuli, että rajan pinnassa liikkuu kaksi aseistettua miestä. Asiaa tutkimaan lähetettiin partio, joka tavoitti kaksi luvatonta hirvenmetsästäjää. Kyseessä olivat veljekset, joita partio kehoitti antautumaan. Veljekset avasivat kuitenkin tulen kohti rajavartijoita. Nämä puolestaan ampuivat useita laukauksia veljesten yli ja hälyttivät paikalle apuvoimia. Tilanne päättyi viimein salametsästäjien pidättämiseen. Kissa tuholaisena saaressa lll Paikalliset metsästäjät olivat kesällä 1957 perin juurin vihaisia varpushaukalle, joka oli hävittänyt yhdestä Saimaan saaresta siellä olleen runsaan ja monipuolisen riistakannan kokonaan. Kun lahdenpoukamasta löydettiin 35-40 sorsan jätteet, alettiin epäillä, josko haukka sittenkään oli syyllinen. Vii- 30 l Metsästäjä 1 l 2013 mein saaliiksi saatiin isokokoinen kollikissa. Se julistettiin vuorostaan syylliseksi jänisten täydelliseen katoon ja hyvän lintukannan lähes täydelliseen häviämiseen. Kissan syyllisyys varmistui, kun yhtään lintutuhoa ei todettu tapahtuneen kollin poistuttua elävien kissojen kirjoista.
• Troolarin väen suursaalis lll Kokkolalainen troolari Korsnäs palasi kotisatamaansa maaliskuussa 1960 muassaan todellinen suursaalis. Tällä kertaa ei kyseessä ollut ylenmääräinen kalantulo, vaan miehistö oli ampunut 118 hyljettä, jotka kaikki saatiin talteen. Vielä tuolloin hylkeistä maksettiin tapporaha, joten pelkästään niistä kertyi 236 000 markan sivuansio. Joutsenen ampujan raju rangaistus lll Rautavaaran käräjillä käsiteltiin marraskuussa 1954 joutsenen ampumista. Tekoon syyllistynyt nuori mies tuomittiin 33 kuukauden vankeuteen, maksamaan sakkoja 30 000 markkaa ja menettämään aseensa valtiolle. Lähes kolmen vuoden vankilatuomio ei lehtien mukaan ollut ehdollinen, vaan rangaistus oli lusittava vankilan muurien sisäpuolella. Hampaat hyväkuntoisina lll Vuosi 1956 oli erittäin huono metsäkanalintuvuosi. Syytä tilanteeseen ei tuntunut löytyvän millään. Talvi oli ollut tavanomainen, kevätkään ei ollut katastrofaalisen huono, petojakaan ei ollut ylen määrin eikä lintuja oltu myöskään edellisenä syksynä metsästetty sukupuuton partaalle. Oikeilla jäljillä tuntuivat olevan ne tutkijat ja metsästäjät, jotka pohtivat vastaavanlaisten lintukatojen toistuvan tietyissä jaksoissa. Lintujen tilanteesta kiinnostuneita olivat luonnollisesti myös lehtien toimittajat. Ja metsästyksen ammattilaiset kommentoivat tilannetta kukin tavallaan. Ytimekkäästi asian ilmaisi metsästyksenvalvoja Tauno V. Mäki Maaseudun Tulevaisuuden toimittajalle, joka tiedusteli alkusyksystä tulevan jahtikauden näkymiä. Tauno V. vastasi: ?Eivät kulu hampaat linnunlihassa tänä syksynä.? Toimittaja käytti toteamusta artikkelinsa otsikkona. Kimmoke osui poikaan lll Ristijärveläinen nuori mies oli metsästämässä Pikku-Pyhäntäjärven rannalla sorsia kiväärillä. Hän ampui hyvän osuman uivaan sorsaan. Luoti otti sorsan lävistettyään vedestä kimmokkeen osuen 700 metrin päässä maantien laidassa linja-autoa odottavaan naapurin poikaan. Kimmokeluoti aiheutti pahaa jälkeä pojan käsivarressa. Joutsen ei koskaan ole ollut Suomessa riistalintu. Sen ampumisesta alettiin tuomita 1900-luvun puolivälissä jopa pitkiin vankeusrangaistuksiin. Joissakin maissa sen sijaan joutsen oli vielä 1900-luvun alussa riistalintu. Postikortti esittää joutsenenmetsästäjää saaliineen Viron Läänemaalla noihin aikoihin. Ulosottomies tappoi suden jääkairalla lll Kuhmolainen ulosottomies oli menossa 1960 veljensä kanssa pilkille Säynäjärvelle. Matkalla he näkivät suden, jonka liikkuminen upottavassa hangessa oli todella vaivalloista. Miehet tavoittivat hukan hiihtämällä. Kun mukana ei ollut asetta, ulosottomies tappoi suden lyömällä sitä jääkairalla päähän. Jääkairan kanssa liikkuva ulosottomies on siis ainakin susille vaarallinen. Hirvenauttajien vääränlainen apu lll Hämeenkyröläinen naishenkilö havaitsi Muotialan kylässä 1950-luvun lopulla hirvenvasan, joka oli hukkumaisillaan suonsilmään. Nainen ilmoitti asiasta naapurilleen, joka hälytti parista muustakin talosta isännän auttamaan vasan pelastamistyössä. Miehet ratkaisivat pelastusoperaation tappamalla vasan ja suolaamalla sen lihat tiinuihin. Asia tuli ilmi. Kolmen talon tiinuista takavarikoitiin suolalihat, jotka myytiin huutokaupalla. Jatkonäytös oli parin kuukauden kuluttua syyskäräjillä. Metsästäjä 1 l 2013 l 31
• Ekin kanssa erällä Suksi kairaan! Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Tutut retkeilymaastot näyttäytyvät uusin silmin lumen peittäessä tuntureita ja metsiä. Autio- ja varaustuvat tuovat erämaat niidenkin ulottuville, jotka eivät sinne muutoin lähtisi. S aavutettuamme tunturin laen pysähdyn ihailemaan ympärillä levittäytyviä maisemia. Annan katseeni kiertää loivasti kumpuilevista tuntureista metsien peittämiin jokilaaksoihin. Olemme kaukana kaikesta vaikka vaelluksemme on vasta aluillaan. Erämaata riittää niin pitkälle kuin silmä kantaa. Tapahtumat tunturien tuolla puolen ovat synnyttäneet legendoja jotka on taltioitu eräkirjallisuutemme klassikoihin. K.M. Walleniuksen Ihmissyöjiä ja eränkävijöitä sekä Wanhat kalajumalat ovat aikalaiskuvauksia entisaikojen eränkävijöiden maailmasta, josta on vielä maisemat jäljellä. Ehjänä säilynyt maisema on 32 l Metsästäjä 1 l 2013 myös elävä. Nykyisessä UKK-kansallispuistossa porot laiduntavat samalla tapaa mitä sata vuotta sitten Sompiona tunnetun laajan erämaan kairoillakin. Napattuani valokuvan otan sauvat käteen ja lähden laskeutumaan muiden perässä alas jokilaaksoon. Tavoittelemme Suomunruoktun autio- ja varaustupaa, joka tulisi olemaan ensimmäinen yösijamme. Vartavasten retkeilykäyttöön tehty tupa on uudempaa perua mitä alueen monet poro-ja rajakämpät. Tupia ajatellessani mieleeni muistuu vuotta aiemmin Martimoaavalle puolisoni kanssa tekemämme retki. Toista vuorokautta jatkuneen puhurin jäljiltä suolakeutta peittä- nyt lumi kantoi komeasti niin hiihtäjät kuin ahkiotkin. Vain kahta päivää aiemmin hiihtäessämme päinvastaiseen suuntaan olimme kyntäneet umpisessa pohjia myöten.Nyt Lumiaapaa ei ollut tunnistaa samaksi suoksi. Metsänlaiteessa lumi kuitenkin petti jälleen suksiemme alla. Saunasaaren autiotuvalle ei ole suolta kilometriäkään matkaa mutta aikaa tähän saimme kulumaan lähes tunnin. Tuvan viimein saavutettuamme ehjä lumenpinta kieli ettei sillä oltu käyty aikoihin. Heti ensimmäiseksi meidän piti ryhtyä lumitöihin. Lumet oli luotava niin tuvan,puuliiterin kuin huussinkin edustalta,minkä lisäksi näiden välille täytyi lapioida kapeat polut. Marraskuussa alkaneiden pakkasten jäljiltä Martimoaavalla oli lunta lähes metri. Pieni tupa lämpeni kuitenkin nopeasti kun vain pääsimme ensin sisälle. Suomunruoktun autio- ja varaustuvalla seurueemme pääsee huomattavasti helpommalla. Hiihdämme tuvalle viimeiset sadat metrit moottorikelkan jälkeä ja tupakin on vielä lämmin edellisten yöpyjien jäljiltä.Retkeilijöiden suosimalla tuvalla on vahvat polut niin puuvajalle kuin jokirannan vesipaikallekin. Mietin, kuinka moni mahtaisikaan jättää talviset hiihtovaellukset väliin ilman tupien tuomaa suojaa. On huojentavaa tietää pääsevänsä päivän päätteeksi tupaan valmistamaan ruokaa ja kuivattelemaan varusteita. Tuvat tuovat vaeltamiseen mukavuutta mutta myös turvallisuutta. Autiotuvat ovat oleellinen osa suomalaisen eränkäynnin perinteisiin nojaavaa retkeilykulttuuriamme. Niitä löytyy niin suosituimmista retkeilykohteista kuin syrjäisimmistä erämaistakin.Yhtä lailla ne myös ovat kaikkien kulkijoiden vapaasti käytettävissä.Vaalikaamme yhdessä tätä arvokasta perintöä.
• Talven parhaat hiihtoretkikohteet Saariselkä Pitkäänkin kylmillään ollut Silminkantamattomiin jatkuvat Saariselän tunturiselänteet sekä Itäkairan metsä- ja suoerämaat hakevat vertaistaan hiihtovaelluskohdetta. Parhailla maaliskuisilla hankikannoillakin saa varata viikon jos aikoo hiihtää koko alueen poikki Kiilopäältä Kemihaaraan. Autio- ja varaustupia on tiheään ja onpa osalla niistä saunakin. Jos ajatus hiihtämisestä latujen ulkopuolella tästä huolimatta hirvittää, löytyy Saariselän ja Kiilopään matkailukeskusten lähialueilta yli 200 kilometriä maastoon merkittyjä ja huollettuja hiihtoreittejä. www.luontoon.fi/urhokekkosenkansallispuisto autiotupa lämpenee nopeasti asuttavaan kuntoon. Mahtavissa maisemissa hiihdetyn päivän päätteeksi seurueemme laskeutuu jokilaakson suojissa olevalle tuvalle. Martimoaapa Kivalon vaaraketjuun kuuluvien Penikoiden kupeessa sijaitseva laaja suo- ja metsäalue sopii päivä- tai viikonloppuretken kohteeksi. Alkutalvesta kun lumi ei vielä kanna on retkeen hyvä varata muutama päivä kun taas maalis- ja huhtikuun hankikannoilla soiden yli viilettää yhdessä tuokiossa. Martimoaavalla voi tulistella laavulla tai yöpyä tuvassa. Soiden ympäröimissä metsäsaarekkeissa on peräti kolme autiotupaa ja Penikoilla vielä kaksi lisää. Keski-Penikan laella sijaitsevalta autiotuvalta avautuu hienot näkymät Martimoaavan suo- ja metsäerämaahan. www.luontoon.fi/martimoaapa Martinselkonen Hanna ja Lissu tähyävät jäältä kohti Mustalamminvuorta. Suomussalmella Venäjän vastainen raja vuodelta 1595 on yksi Euroopan vanhimpia yhä voimassa olevia rajalinjoja. Itärajan pinnassa kulkeva noin 140 kilometrin pituinen retkeilyreitti alkaa Kuivajärven vienankarjalaiskylästä ja päättyy Hossan retkeilyalueelle. Reitti kulkee usean hienon luonnonsuojelualueen kautta joista erämaisimmat ovat Murhisalo ja Martinselkonen. Autiotupien ja tulipaikkojen ohella yöpyä voi majoitusta tarjoavissa yrityksissä. Retkeilyreitillä järjestetään myös opastettuja ja täysin huollettuja hiihtovaelluksia. www.luontoon.fi/martinselkonen Repovesi Korkeuksiin kohoavat vuoret nähdäkseen hiihtäjän täytyy Repovedellä nostaa leuka ylös. Mustalamminvuori avautuu jäältä käsin uusin silmin mutta sille nousu edellyttää suksien vaihtamista lumikenkiin. Ylimääräiset kantamukset voi jättää kuitenkin varauskodalle tai -kämpälle joita alueella on useita. Repovedellä ylläpidetään kymmeniä kilometrejä latuja jotka vedetään monin paikoin järvien jäälle. Latujen ulkopuolella hiihdettäessä täytyy tunnistaa vaaranpaikat, joita voi kovinakin pakkastalvina olla järvien kapeikoissa ja muissa virtapaikoissa. Lapinsalmen riippusillan alla jää ei kanna koko talvena. www.luontoon.fi/repovesi Autiotupia löytyy niin suosituimmista retkeilykohteista kuin syrjäisimmistä erämaistakin. Metsästäjä 1 l 2013 l 33
• Teksti: Marja Lammi, viestintäsuunnittelija, Suomen riistakeskus Koko Suomi mukana riistaneuvostojen kautta Metsästäjien, viranomaisten, luonnonsuojelijoiden, maanomistajien ja elinkeinoelämän ääni pääsee kuuluville riistaneuvostoissa, jossa sovitetaan yhteen erilaisia näkemyksiä hyvän riistapolitiikan aikaansaamiseksi. V ajaan kahden toimintavuotensa aikana riistaneuvostot ovat kokoontuneet viitisen kertaa, joten toiminta on vielä alkuvaiheessa. Hyviä kokemuksia on kuitenkin jo saatu. Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita koko maan näkökulmasta. Keskeisimmät tehtävät liittyvät riistatalouden pitkän aikavälin suunnitteluun sekä riistakonfliktien hallintaan. Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Hannu S.Laine on puheenjohtajana myös Etelä-Hämeen alueellisessa riistaneuvostossa. Laineen mukaan alueneuvostojen työ on konkreettisempaa ja se keskittyy nimensä mukaisesti oman alueen erityispiirteisiin, valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelee asioita laajemmin. - Olen tyytyväinen siihen, että Etelä-Hämeessä on päästy hyvin käyntiin ja työhön on sitouduttu. Omaaloitteisesti on laadittu suunnitelma alueen valkohäntäpeuroista ja annettu lausunnot petoasioista ja hirvikannan hoidosta, Laine kertoo. Valtakunnallisessa riistaneuvostossa on alueiden valitsemien 15 edustajan lisäksi laaja asiantuntijaedustus yhteiskunnan erilaisista intressiryhmistä. - Pöydällä on paljon käsiteltäviä asioita ja isoja linjoja vedettävänä, joten yksi kokouspäivä ei tahdo riittää. - Nyt käsiteltäväksi on saatu kanalintujen,hirvieläinten ja metsähanhen hoitosuunnitelmat ja seuraavaksi otetaan kantaa sudenhoitosuunnitelmaan.Virkamiehet tekevät asiassa perustyön ja riistaneuvosto ottaa kantaa suunnitelmiin, Laine kertoo. Kohti alueellista päätösvaltaa Laine arvioi, että kunhan alueneuvostot saavat haltuun uuden tonttinsa,päätösvaltaa siirretään yhä enemmän paikallistasolle. - Kun aikaisemmin silloisten riistanhoitopiirien piirihallitukset katsoivat asioita vuosi eteenpäin, nyt alueneuvostojen täytyy katsoa 10 vuotta eteenpäin. 34 l Metsästäjä 1 l 2013 Valtakunnallisen riistaneuvoston pj. Hannu S. Laine. Suomen Luonnonsuojeluliiton hallituksen pj. Risto Sulkava. Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseutu- ja energia-yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen. - Esimerkiksi hirvikannan hoitosuunnitelmissa on selvää painetta siirtää päätöksiä alueille itselleen.Myös kanalintujen metsästysajat perustuvat nyt uunituoreisiin riistalaskentoihin, joten joustovaraa alueittain on todennäköisesti tulossa, Laine sanoo. Laineen mukaan alueellisissa riistaneuvostoissa kannattaa keskittyä asioihin, joihin voidaan parhaiten vaikuttaa.Vaikutusmahdollisuudet tunteita kuumentaviin petoasioihin ovat hänen mukaansa melko vähäiset. - Suurpetojen kaatolupakiintiöt määrää maa- ja metsätalousministeriö. Ministeriön on lupakiintiöitä määritellessään otettava huomioon EU:n näkemykset, joissa painotetaan lajien geneettisen monimuotoisuuden säilymistä eri maissa. - Riistakeskus myöntää hallintotehtäviensä mukaisesti luvat kiintiöiden mukaisesti ja se pyrkii jakamaan luvat alueittain mahdollisimman tasapainoisesti. - EU ei sinänsä sanele Suomelle mitään konkreettisia määrällisiä petotavoitteita, mutta jos meillä tapetaan liian monta sutta, siitä valitetaan EU:n komissiolle, joka puuttuu asiaan, Laine kuvaa. Vastakkainasettelusta yhteistyöhön Suomen Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkavalla on voittopuolisesti positiivinen näkemys valtakunnallisen riistaneuvoston työstä, vaikka työssä ollaankin vasta alussa. - Koolla on laaja joukko asioista hyvin perillä olevia henkilöitä,joten keskustelut ovat olleet erittäin hyödyllisiä.Toivottavaa olisikin,että turhaa vastakkainasettelua saataisiin pois.Pienemmissä piireissä käy helposti niin, että kaksi ääripäätä keskustelee keskenään,Sulkava sanoo. Hyviä kokemuksia hänelle on ollut etenkin riistaelinympäristöjen parantaminen, huonompaa on joidenkin tahojen harrastama luonnonsuojelualueiden kiihkeä vastustaminen. Sulkava on tuonut käsiteltäviin asioihin tietoa omal-
• Eräluvat.fi Y??? ????? ??????. Luvan hankinnan ei tarvitse olla seikkailu. Metsästys- ja kalastuslupien nettikauppa on siirtynyt uusille sivuille Eräluvat.?. Sivuille on nyt koottu kaikki Metsähallituksen metsästysja kalastusasiat sekä erä- ja uralupien myynti. Villi Pohjola keskittyy jatkossa eräkämppien ja mökkien välitykseen. Erälupien uusi palvelunumero on 020 69 2424. ta aihepiiriltään.? Työ etenee parhaiten,kun kannanotot ja yhteiset näkemykset valmistellaan kunnolla eikä lähdetä mukaan äkillisiin intresseihin, hän sanoo. Puheenvuoroilla on vaikutusta Valtakunnallisessa riistaneuvostossa ei ole yhtään naisjäsentä, alueellisiin neuvostoihin 150 varsinaisen jäsenen joukkoon on mahtunut neljä naista.Ulla Mehto-Hämäläinen edustaa alueellisessa riistaneuvostossa Keski-Suomen ELY-keskusta. - Kun ELY-keskukselle tuli pyyntö edustajan ja henkilökohtaisen varajäsenen nimeämisestä KeskiSuomen alueelliseen riistaneuvostoon,minut nimettiin metsästyksen harrastajana tehtävään. Olen kulkenut hirvimetsällä jo pitkät ajat, viimeiset vuodet aktiivisemmin myös aseen kanssa, hän kertoo. Mehto-Hämäläisen mukaan alueneuvoston kommentit hoitosuunnitelmiin on otettu hyvin huomioon ja kokouspuheenvuoroilla on ollut niihin vaikutusta. Niin metsästäjät kuin luonnonsuojelijatkin ovat ottaneet asioihin kantaa aktiivisesti ja hyvässä hengessä. - Keski-Suomessa on runsaasti metsää, joten hirvien aiheuttamista vahingoista on puhuttu hoitosuunnitelmien yhteydessä. Täällä on myös runsaasti karhuja, joten on myös nostettu esiin, että lisääntyvän kannan alueeksi määritelty Keski-Suomi pitäisi muuttaa jo vakiintuneen kannan alueeksi, Mehto-Hämäläinen kertoo esimerkkeinä alueneuvostojen työstä. Luonnonhoitotuotteita metsästäjille - Ka-Nu loukku 209 ?/kpl Koko: 201 x 120 x 60 cm. Verkko 3mm vahvaa terästä. Laukaisulaite kuuluu hintaan! - Gävleborg minkki tai näätäloukku heti tappava, toimivaksi todettu!! 69,50 ?/kpl - Jalmarin laatikkorauta (minkille ja näädälle) heti tappava, helppo virittää! 69,90 ?/kpl - Repo jalkanaru ketulle (henkarimalli) 29,90 ?/kpl - Duke 120mm raudat minkille 12,90 ?/kpl - Conibear 120mm minkille ja näädälle 19,90 ?/kpl - Minkinrautapakkaus 5 x 120/2 raudat (sis.5 kpl rautoja) 55 ?/pakkaus - minkinrautojen virityspihdit (120mm raudoille) - virityspihdit 220 ja 330 raudoille 12 ?/kpl 14,90 ?/kpl - Duke 330 majavanraudat 39,90 ?/kpl Nuolukivet: Knz Wild ja Standard Minimitoimitus 56 kpl / puolikas lava Kysy lavatarjous! Lisätietoa tuotteista ja tilaukset: www.erakontti.fi erakontti@erakontti.fi p. 010 440 9410 Metsästäjä 1 l 2013 l 35
• Teksti: Klaus Ekman, viestintäpäällikkö, Suomen riistakeskus Monta kanavaa vaikuttamiselle Valtionhallinnossa tehdään demokratiapoliittista selontekoa. Suomen riistakeskus selvitti omalta osaltaan, miten kansan ääni kuuluu riista-asioissa. 36 l Metsästäjä 1 l 2013 Riistapolitiikan kaksi toimintalinjaa Riistapolitiikkaan vaikuttaminen Riistapolitiikan toimeenpano Riistanhoitoyhdistysten aluekokoukset 15 kpl OSALLISTAVAT TOIMINTATAVAT Riistanhoitoyhdistykset (298) S U O M E N R I I S TA K E S K U S ALUETOIMISTOT alueelliset riistaneuvostot 15 kpl S I D O S R Y H M ÄT valtakunnallinen riistaneuvosto julkiset hallintotehtävät Jokaisella metsästäjällä äänioikeus Perinteisempiä, jo vuodesta 1962 voimassa olleita vaikuttamiskanavia ovat riistanhoitoyhdistykset. Jokaisella suomalaisella riistanhoitomaksun suorittaneella henkilöllä on oikeus käyttää äänivaltaa riistanhoitoyhdistysten kokouksissa ja siten vaikuttaa suoraan suomalaiseen riistapolitiikkaan. Lisäksi sekä Suomen riistakeskuksen hallituksessa että riistanhoitoyhdistysten hallituksissa on riista-alan kannalta tärkeiden sidostahojen edustajat. Myös riistahallintolain mukaiset riistanhoitoyhdistysten valitsemien edustajien muodostamat aluekokoukset ovat Kuulemisista hoitosuunnitelmiksi Riistahallintolaissa määriteltyjen vaikutuskanavien lisäksi kansalaisilla ja sidosryhmillä on muitakin suoria vaikutusmahdollisuuksia riistapolitiikan muotoutumiseen. Maa- ja metsätalousministeriö on tulosohjauksessaan antanut Suomen riistakeskuksen tehtäväksi erilaisten riistalajien, -lajiryhmien ja elinympäristöjen hoitosuunnitelmien laati- misen ja päivittämisen. Näiden hoitosuunnitelmien laatimisessa on olennaisena osana laaja sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen eli jokainen joka haluaa saada kantansa kuulluksi esimerkiksi suurpetoasioissa, voi sen tehdä. Riistahallintolaki on moderni osallistava laki, jossa kansalaisilla ja sidosryhmillä on laajat ja monikanavaiset vaikutusmahdollisuudet riistapolitiikan muotoutumiseen maassamme. Ohessa kaavio riistahallinnon organisoitumisesta. palvelut Riistahallintolaki osallistaa Suomen riistakeskus on perustettu Riistahallintolailla 18.2.2011/158. Samassa laissa määritellään hyvin laajasti kansalaisten ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksista riista-asioissa. Uudessa riistahallintolaissa säilytettiin vanhoja ja perustettiin uusia kansalaisvaikuttamisen foorumeita. Uusia toimielimiä ovat Valtakunnallinen riistaneuvosto ja 15 alueellista riistaneuvostoa. Riistaneuvostojen tehtävänä on osallistaa sidosryhmiä ja yhteensovittaa eri sidosryhmien näkemyksiä riista-asioista sekä järjestää laajapohjaisia sidosryhmä- ja kansalaiskuulemisia riista-asioissa. Merkittävimpiä näistä ovat hirvieläimiä ja suurpetoja koskevat kuulemiset ja kokoukset. merkittävä osa riista-alan demokratiarakenteita. kestävä riistatalous O ikeusministeriö on laatimassa demokratiapoliittista selontekoa, joka annetaan eduskunnalle 2014. Muita ministeriöitä on pyydetty kokoamaan katsaus omien hallinonalojensa demokratiarakenteista. Maa- ja metsätalousministeriö pyysi selvitystä myös riista-alalta, jossa uuden riistahallintolain myötä toimii uusia kansalaisvaikuttamisen toimielimiä. J O H TA M I N E N J A T U K I P A LV E L U T R I I S TA K E S K U K S E N H A L L I T U S MINISTERIÖ
• Suomalaisessa riistademokratiassa jokainen saa äänensä kuuluviin esimerkiksi susikysymyk- Kimmo Pöri sissä. RHL 4§: Valtakunnallinen riistaneuvosto Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimii valtakunnallinen riistaneuvosto, jonka tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita. Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet nimittää maa- ja metsätalousministeriö. Valtakunnallisessa riistaneuvostossa on 15 jäljempänä 13 §:ssä tarkoitettujen aluekokousten esittämää edustajaa. Lisäksi valtakunnalliseen riistaneuvostoon kuuluvat edustajat seuraavista tahoista: 1) 2) 3) 4) 5) 6) 7) 8) maa- ja metsätalousministeriö; ympäristöministeriö; Metsähallitus; valtakunnallinen metsätaloutta edistävä julkinen taho; Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos; maa- ja metsätalouden kannalta valtakunnallisesti merkittävä järjestö; metsästyksen ja riistanhoidon kannalta valtakunnallisesti merkittävä järjestö; luonnonsuojelun kannalta valtakunnallisesti merkittävä järjestö. RHL 5§: Alueelliset riistaneuvostot Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat alueelliset riistaneuvostot. Alueellisen riistaneuvoston tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita sekä tukea, ohjata ja avustaa Suomen riistakeskuksen aluetoimiston toimintaa muissa kuin julkisissa hallintotehtävissä ja henkilöstöhallinnossa. Alueellisen riistaneuvoston tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Alueelliset riistaneuvostot nimittää maa- ja metsätalousministeriö. Alueellisessa riistaneuvostossa on enintään kymmenen jäsentä. Alueelliseen riistaneuvostoon kuuluu kuusi 13 §:ssä tarkoitetun aluekokouksen esittämää jäsentä sekä maakuntaliiton edustaja, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edustaja, metsäkeskuksen edustaja sekä alueellisesti merkittävän maanomistajatahon edustaja. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentäkin. Maaja metsätalousministeriö nimittää puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan aluekokouksen esittämistä jäsenistä. RHL 10§: Riistanhoitoyhdistys Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitetun riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien omatoimisuuteen perustuva itsenäinen toimija, jolla on oma maantieteellinen toiminta-alue. Suomen riistakeskus ohjaa ja valvoo riistanhoitoyhdistysten toimintaa. Riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. RHL 15§: Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toimintaalueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet merkitään metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella. Metsästäjätutkinnon suorittamisen jälkeen henkilön tulee ilmoittaa riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä metsästäjätutkinnon vastaanottajalle, joka huolehtii ilmoituksen lähettämisestä Metsästäjä 1 l 2013 l 37
• riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 7 a §:ssä tarkoitettuun metsästäjärekisteriin. Riistanhoitomaksun suorittaneen henkilön tulee ilmoittaa riistanhoitoyhdistyksen jäsenyyden muuttumisesta metsästäjärekisteriin. Riistanhoitoyhdistystä ei voi vaihtaa riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen kesken metsästyslain 4 §:ssä tarkoitettua metsästysvuotta. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys lakkaa, jos riistanhoitomaksua ei suoriteta tai henkilö määrätään metsästyskieltoon. RHL 16§: Riistanhoitoyhdistyksen kokoukset Riistanhoitoyhdistyksen päätösvaltaa käyttää riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous. Vuosikokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Vuosikokouksessa kullakin 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Vähintään 18 vuotta täyttänyt jäsen voi valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Alle 18-vuotiailla riistanhoitoyhdistyksen jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa. RHL 3§: Suomen riistakeskuksen hallitus Suomen riistakeskuksen ylin päättävä toimielin on hallitus. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää Suomen riistakeskuksen hallitukseen 10 jäsentä. Jäljempänä 4 §:ssä tarkoitettu valtakunnallinen riistaneuvosto esittää hallitukseen kuusi jäsentä edustamaan riistanhoitomaksua maksaneita 13 §:ssä säädettyjen aluekokousten esittämistä henkilöistä. Lisäksi hallitukseen kuuluu yksi maa- ja metsätalousministeriön, yksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, yksi maa- ja metsätalouden kannalta valtakunnallisesti merkittävän järjestön sekä yksi Suomen riistakeskuksen henkilöstön edustaja. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, jota koskevat samat säännökset kuin jäsentäkin. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan valtakunnallisen riistaneuvoston esittämistä jäsenistä. RHL 17§: Riistanhoitoyhdistyksen hallitus Riistanhoitoyhdistyksellä on hallitus. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous valitsee riistanhoitoyhdistyksen 18 vuotta täyttäneistä täysivaltaisista jäsenistä hallitukseen vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä sekä jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Vuosikokous valitsee ensin hallituksen puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä ja sitten muut hallituksen jäsenet ja varajäsenet. Hallituksen varapuheenjohtajan valitsee hallitus tässä momentissa tarkoitetuista jäsenistä. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen jäsenten lisäksi riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous valitsee yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen toiminta-alueensa merkityksellisten maanomistajajärjestöjen esittämistä ehdokkaista. Metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetuilla alueilla hallitukseen kuuluu riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksen valitsemien jäsenten lisäksi Metsähallituksen määräämä jäsen, jolla on Metsähallituksen määräämä henkilökohtainen varajäsen. RHL13§: Aluekokoukset Aluekokoukset ovat Suomen riistakeskuksen toiminta-alueiden riistanhoitoyhdistysten asettamien edustajien muodostamia kokouksia. Kukin toiminta-alueella toimiva riistanhoitoyhdistys voi valita yhden edustajan ja hänelle varaedustajan aluekokoukseen. Kullakin edustajalla on aluekokouksessa käytettävissään yksi ääni. Kokous valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Aluekokous pidetään kerran vuodessa. Lisäksi ylimääräinen kokous pidetään, jos alueellinen riistaneuvosto niin päättää tai jos vähintään kolmannes alueella toimivista riistanhoitoyhdistysten hallituksista määrätyn asian käsittelemistä varten pyytää sitä kirjallisesti Suomen riistakeskukselta. 38 l Metsästäjä 1 l 2013 Teksti: Aku Ahlholm Rikos & Rangaistus Rikos- ja rangaistus -palstalla kerrotaan metsästykseen liittyvistä oikeuden päätöksistä. Palstan aiheet kokoaa metsästystä valvovista viranomaisista koottu ryhmä. Vilpillisesti hirvimetsälle lll Tammikuussa hirvenmetsästäjät suunnittelevat kiivaasti ensi syksyn metsästystä. Esimerkiksi hirviseurueet, jotka aikovat hakea valtion mailta aluetta, jättävät jo hakemuksensa Metsähallitukselle. Valitettavasti joillain metsästäjillä intohimo päästä hirvijahtiin on niin kova, että saappaat lipsuvat kaidalta tieltä. Hakemuksessa seurueet voivat näyttää suuremmilta kuin ovatkaan. Joskus paljastuu tapauksia, joissa metsästäjät eivät ilmoita kaikkia kaatamiaan hirviä. Valtion hirvenmetsästysalueet myönnetään syksyksi kerrallaan hakijalle, jonka seurueessa on eniten tietyt ehdot täyttäviä metsästäjiä. Ehtoina on, että metsästäjällä ei ole muuta hirvenmetsästysmahdollisuutta ja että metsästäjän ampumakoe on voimassa tai vanhenemassa kuluvana vuonna. Viranomaiset puuttuvat huijauksiin vakavuudella ja yrittävät kitkeä ne, jotta rehelliset hakijat saisivat alueensa. Esimerkiksi viime syksynä hakemuksia tuli lähes 2 000. Seurueissa oli yhteensä 27 000 metsästäjää, joista tuhat jäi kokonaan ilman metsästysaluetta. Osa seurueista sijoitettiin eri alueelle kuin mihin ne olisivat halunneet. Huijauksia on paljastunut monenlaisia. Jotkut metsästäjät eivät ole tienneet kuuluvansa koko seurueeseen ja joissain porukoissa on voinut olla haamumetsästäjiä. Tavallisin yritys on kuitenkin ilmoittaa, että metsästäjillä ei ole muuta mahdollisuutta hirvijahtiin tai että ampumakoe on voimassa, vaikka todellisuus olisi jotain ihan muuta. Tuomio tuli myös hirven nylkijälle lll Koillismaan kairoissa käyty hirvenmetsästys lähti väärille urille jo suunnitteluvaiheessa. Elettiin tammikuuta 2006, kun metsästäjä täytti aluelupahakemusta Metsähallitukselle. Mies, joka toimi myös metsästyksenjohtajana, kertoi myöhemmin oikeudelle, että ampujalistaan päätyi vahingossa kaksi metsästäjää, jotka eivät tienneet kuuluvansa seurueeseen. Lisäksi listalla oli viisi metsästäjää, joilla ei hakemuksen mukaan ollut muuta mahdollisuutta metsästää hirveä. Myöhemmin käräjäoikeus ja hovioikeus totesivat, että heillä oli ollut muukin mahdollisuus. Luvanhakija ei ollut tarkistanut asiaa, vaikka hänelle oli lähetetty selvityspyyntö. Tuomio tuli väärästä todistuksesta virkamiehelle. Seurue oli kuitenkin aluelupansa saanut Metsähallitukselta ja pyyntilupia riistanhoitopiiriltä. Metsästys alkoi syksyllä säällisenä aikana metsästyskoirilla. Jahti onnistui ilmeisen hyvin. Jopa niin hyvin, että metsästyksenjohtaja johtaja joutui syytteeseen pyyntilupien ylityksestä. Seurue metsästi viisi aikuista ja kolme vasaa, minkä lisäksi johtajaa syytettiin yhteensä
• kolmen aikuisen ja yhden vasan salatapoista. Oikeuden mielestä salatapoille ei kuitenkaan ollut näyttöä. Yksi ammuttu hirvi jäi kuitenkin ilmoittamatta riistanhoitoyhdistykselle. Seurueen vetäjä ampui pienikokoisen naarashirven vasana koiran haukusta. Saaliin käsittelyyn osallistui toinenkin metsästäjä. Käräjäoikeus tuomitsi ampujan metsästysrikkomuksesta ja vapautti saaliinkäsittelyyn osallistuneen metsästäjän. Hovioikeus oli tiukempi: molemmat tuomittiin metsästysrikoksesta, sillä oikeuden mukaan myös nylkeminen, paloittelu ja kuljetus ampumapaikalta ovat metsästystä. Hirvenmetsästys tuli lopulta kalliiksi. Molemmat metsästäjät menettivät metsästyskorttinsa ja saivat metsästyskieltoa. Väärän hirven ampunut mies, eli metsästyksenjohtaja, menetti kiväärinsä äänenvaimentimineen valtiolle. Hän sai yhteensä 80 päiväsakkoa kahdesta rikoksesta: väärän todistuksen antamisesta ja metsästysrikoksesta. Väärän hirvisaaliin jälkitöihin osallistunut mies sai 60 päiväsakkoa. Yhdessä he joutuivat korvaamaan hirven arvona 1 000 euroa valtiolle. Savolaismies puijasi hirvihakemuksessa lll Rasti väärässä ruudussa voi viedä metsästäjän käräjille. Tämä juttu alkoi tammikuussa 2010, kun savolaismies haki Metsähallitukselta hirvenmetsästysaluetta. Hänen keräämässään seurueessa oli 22 metsästäjää. Hakemuksen liitteeksi laitettavassa ampujaluettelossa mies rastitti 21 metsästäjän kohdalle, ettei näillä ole muuta mahdollisuutta metsästää hirveä. Metsähallitus hylkäsi hakemuksen, koska siinä oli virheitä. Hakemuksessa oli virheitä vielä senkin jälkeen, kun metsästäjältä oli pyydetty lisäselvi- Oikeuskäytännössä metsästystä on myös saaliin nylkeminen, paloittelu ja kuljetus pois ampumapaikalta. Niinpä jälkitöihinkin osallistunut metsästäjä voidaan tuomita metsästysrikoksesta. tystä. Selvityksissä oli paljastunut, että kahdeksalla metsästäjällä oli mahdollisuus metsästää hirveä ja osa metsästäjistä myös käytti mahdollisuuden hyväkseen. Lähes sama toistui 2011. Mies haki jälleen metsästysaluetta, nyt 16 hengen seurueelle. Hän liitti hakemukseen liitteen, jonka mukaan hän itse ja toinen hakija eivät enää kuuluneet metsästysseuraan. Metsähallitus epäili jälleen virheitä hakemuksessa ja pyysi lisäselvitystä. Savolaismies vastasi, ettei hakemuksessa ole muutettavaa. Metsähallitus hylkäsi hakemuksen jälleen. Selvitysten mukaan seurueessa oli yhä seitsemän metsästäjää, joilla oli mahdollisuus metsästää hirveä muuallakin, vaikka hakemuksessa luki toista. Tapaus johti poliisitutkintaan, syytteeseen ja käräjille. Oikeudessa mies yritti puolustella tekoaan. Hän sanoi, että Metsähallituksen hirvialueita haetaan jo tammikuussa, jolloin ei voi tietää, aikovatko metsästysseurat hakea pyyntilupia seuraavaksi syksyksi. Pyyntilupia kun haetaan huhtikuun loppuun mennessä. Savolaismiehen mukaan hän sai tämän vuoksi merkitä metsästäjien kohdalle, että heillä ei ole muuta mahdollisuutta metsästää hirveä. Oikeus ei niellyt selitystä. Kiistely johti siihen, että käräjäoikeuden tuomitsi miehen kahdesta väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle. Rikoksesta seurasi rangaistus: 30 päiväsakkoa. Lisäksi mies joutui maksamaan korvauksia 436 euroa. Metsästäjä 1 l 2013 l 39
• Niksinurkka Teksti ja kuvat: Ilkka Ala-Ajos Pienten hirvieläinten riiputus nahkoineen lll Huolellisesti suolistettuna, rintalasta ja kainalot (lapojen aluset) avattuna sekä sopivasti esijäähdytettynä  peurat ja kauriit voidaan riiputtaa myös nahkoineen (+2-3°).  Vertymät ja muut epäpuhtaudet on hyytyneinä siistimmin poistettavissa nahkoineen riiputetuista ruhoista. Erityinen etu on se, että paistit eivät nahan suojaamana kuivu ja metsästyspäivän päätteeksi aikaa jää muihinkin toimiin.  Nahkojen nylkeminen on kutakuinkin yhtä helppoa muutaman päivän (noin 4 vrk) riiputuksen, kuin kaadonkin jälkeen. Vastaava riiputusmenettely on yleinen tapa KeskiEuroopassa, jossa sorkkaeläinten ruhot liikkuvat riistakaupanteossa nahkoineen, ilman päätä ja sorkkia. Kannattaa kokeilla. Peurat ja kauriit kylmiössä ? riiputus nahka päällä noin 4 vuorokautta. Nahkoineen riiputetun peuran osuman hyytynyt vertymä on poistettavissa veren ja muun nesteen leviämättä. Myös hirven vasat voidaan riiputtaa nahkoineen oikein avattuna, oikeassa lämpötilassa. 40 l Metsästäjä 1 l 2013
• Teksti ja kuvat: Marko Muuttola Haaskalaatikko lll Pienpetojen haaskapyynnissä pidetään hyvänä, että varislinnut ruokailevat haaskalla ja näin levittävät ?tietoa? haaskasta laajemmalle alueelle. Yleensä tällainen haaska kerääkin kaikki kulmakunnat varislinnut paikalle ja haaskan kulutus on melkoinen, lintujen syödessä leijonanosan pienpetojen houkuttimesta. Varislintujen syömistä voi rajoittaa rakentamalla haaskalaatikon, mihin teurasjätteet sijoitetaan lintujen ulottumattomiin. Tarkoituksena on, että haju varmasti leviää ympäristöön ja pienellä vaivalla laatikosta saa myös suupaloja. Laatikko voidaan rakentaa esimerkiksi trukkilavan päälle, jonka pohjalaudoituksesta otetaan joka toinen lauta pois. Kaikki neljä seinäelementtiä tehdään laudasta jättäen lautojen raoksi n. 2cm. Sisäkulmiin voidaan laittaa pystytolpat esimerkiksi 5x5cm ja niiden pituudeksi valittu laatikon korkeus. Laatikon korkeus määräytyy lähinnä tarjottavan haaskaroippeen määrästä, mutta yleensä 50-100 cm riittää. Laatikon katoksi käy hyvin filmivaneri. Laatikko asennetaan kivien tai pöllien päälle n. 15- 20 cm maasta irti. Tarkoituksena on, että pienpedot saavat kiskottua roippeita laatikon alta. Jos paikalla harrastetaan kyttäyspyyntiä, täytyy laatikon oikea ja vasen sivu olla eläimillä käytössä ampumasuunnasta katsoen. Etu ja takasivu tukitaan vaikka kivillä. Tällöin kukaan ?asiakas? ei voi käydä ruokailemassa niin että olisi koko ajan piilossa esim. laatikon takana. Haaskalaatikoksi käy hyvin myös esimerkiksi valmis ?perunalaatikko?, joka on rakolaudoitettu. Valmiista laatikosta otetaan vain esimerkiksi joka toinen pohjalauta pois ja tehdään katto. Kivihaaska lll Vastaava tarkoitus kuin haaskalaatikolla saadaan aikaan isohkoilla kivillä tai pöllin pätkillä. Maahan kaivetaan matala monttu, johon haaskatarpeita laitetaan. Kivet tai pöllit asetetaan tämän päälle. Pyrkiessään haaskaan käsiksi pienpedot kaivavat ja pyrkivät siirtämään nämä esteet syrjään. Haaskalla käydessään pienpetojen täytyy saada jotain suuhunsa, jotta mielenkiinto paikkaa kohtaan säilyy. Siksi haaskan peittona olevan materiaalin tulee olla sellaista, että eläimet jaksavat ainakin jonkin verran niitä siirrellä tai saavat niiden lomasta ronkittua syötävää. Tällainen mielenkiintoinen puuhastelu saa yleensä ketunkin valppauden herpaantumaan ja tilaisuus kaatolaukaukseen koittaa. Metsästäjä 1 l 2013 l 41
• Uutismakasiini Suosituksiin ohjeet riistanhoitopainotteisesta metsänhoidosta lll Hyvän metsänhoidon suosituksia uudistetaan parhaillaan. Tämän työn yhteydessä valmistuvat riistan elinympäristöjen hoitoon painottuvat metsänhoito-ohjeet. Erityistä huomiota kiinnitetään metsäkanalintujen kuten metson tai pyyn elinympäristöjen hoitoon. - Hyvän metsänhoidon suositusten uudistamisen keskeinen tavoite on tuoda metsänkäsittelyn vaihtoehdot selkeämmin esille. Tutkimusten mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yksi maanomistajille tärkeimmistä tavoitteista metsätaloudessa. Metsästäviä metsänomistajia on 120 000 ja useilla heistä on kiinnostusta hoitaa metsäänsä riistapainotteisesti, kertoo soveltamisohjeita työstävän asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, erikoissuunnittelija Marko Svensberg Suomen riistakeskuksesta. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio uudistaa maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Hyvän metsänhoidon suosituksia tämän ja ensi vuoden aikana. Metsänhoitosuositukset on työväline, jonka avulla metsänomistaja voi määritellä omat tavoitteensa metsien käytölle. Suosituksilla on myös tärkeä rooli parhaillaan tarkistettavan metsälain linjausten ja uusien mahdollisuuksien tuomisessa käytäntöön. Talousmetsien luonnonhoidolla suuri vaikutus riistaan Riistanhoitopainotteisia soveltamisohjeita työstävät Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Metla, RKTL ja Tapio. Asiantuntijaryhmän raportti on tarkoitus käsitellä ja hyväksyä metsänhoitosuositusprosessin ohjausryhmässä ensi vuoden aikana. Projekti rahoitetaan maa- ja metsätalousministeriön riistanhoitomaksuvaroista. - Talousmetsien käsittelyllä on olennainen vaikutus riistaan. Esimerkiksi metsäkanalintujen hoitosuunnitelman luonnoksen tavoitteena on, että elinympäristöjen hoito otetaan entistä paremmin huomioon metsänhoidossa ja maankäytössä. Talousmetsien luonnonhoito on tässä avainasemassa, kertoo työryhmän sihteeri, ympäristöasiantuntija Maria Lindén Tapiosta. - Raportin tarkoituksena on vastata toimenpidekohtaisesti kysymykseen siitä, miten kestävässä metsätaloudessa voidaan painottaa riistanhoitoa. Lisäksi raporttiin kootaan tietoa sellaisista riistanhoidon erityistoimenpiteistä, jotka sopivat yksityismetsiin metsätalouden rinnalla tehokkaasti toteutettavaksi. Eräluvat.fi lll Metsähallituksen erälupien uusi verkkokauppa: metsästys- ja kalastusluvat, uraluvat. Metsästys- ja kalastuskohteet. Eräasioiden nettiuutisointi. Riistanhoito, kalavesien hoito, erävalvonta. Erälupien palvelunumero 020 692 424 Kaikkien metsästys- ja kalastuslupien verkkokauppa on siirretty uusille sivuille Eräluvat.fi. Metsähallituksen metsästys- ja kalastusluvat, uraluvat. Erämaakämpät: Kontinpaistama, Saunakoski, Silisjoki, Porojärvi, Jogasjärvi, Juntinoja, Hirvasvuopio, Sotajoki, Kirakkajoki, Kettuniemi, Kuosnijoki, Kesänkijärvi. Luontopalveluiden varaustuvat ja -kämpät. Villin Pohjolan palvelu (Lomarengas) Metsähallituksen kämpät (noin sata kappaletta), yli 200 yksityistä mökkiä. Nettikauppa: www.villipohjola.fi, puhelinmyynti: palvelunumero 0306 502 540. Hirvenhiihtoa Jyväskylässä lll Hirvenhiihdon SM-kilpailut järjestetään maaliskuussa Jyväskylän Tikkakoskella. Kilpailujen yhteydessä järjestetään harrastajille ja lajiin tutustuville oma, epävirallinen harrastelijasarjansa. Harrastelijasarja on avoin kaikille metsästäjille. Tervetuloa tutustumaan hirvenhiihtoon ? erinomaiseen jokaiselle metsästäjälle sopivaan talvikauden harjoituslajiin! Hirvenhiihdon SM-kilpailut 9.?10.3.2013 Jyväskylän Tikkakoskella Metsästäjä- ja harrastelijasarjat 8.3. Ilmoittautuminen viimeistään 20.2. Lue lisää: www.smhirvenhiihdot2013.fi Osoitteita ja nimityksiä Kajaanin rhy:n toimisto muuttanut lll Kajaanin riistanhoitoyhdistyksen toimisto on muuttanut uuteen toimitilaan. Uusi osoite: Rekitie 2A, 87250 Kajaani. Toimisto on avoinna maanantaisin klo 16.00 - 18.00. 42 l Metsästäjä 1 l 2013 Varsinais-Suomeen uusi toiminnanohjaaja lll Someron riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Jarkko Nyström, Perkiönmäentie 56, 31410 Ylöpirtti, puhelin 044 7705 107 ja sähköpostiosoite somero@rhy.riista.fi Uusi toiminnanohjaaja Ranualla lll Ranuan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana on aloittanut 1.1.2013 alkaen Hannu Säkkinen Juhanintie 15, 97700 Ranua GSM 040 740 8569 email: ranua@rhy.riista.fi
• Metsästysmuseo kerää noutajakuvia kilpailulla lll Suomen Metsästysmuseo järjestää yhdessä Suomen Noutajakoirajärjestön kanssa valokuvakilpailun, jolla kerätään noutajakuvia museon kokoelmiin. Kilpailun parhaat kuvat pääsevät kesäksi 2013 esille Metsästysmuseoon Suomen Noutajakoirajärjestön 50-vuotisjuhlanäyttelyyn. Näyttelykuvista museoyleisö äänestää voittajat, jotka palkitaan järjestön 50-vuotisjuhlassa marraskuussa. Palkintoina on museokaupan lahjakortteja (á 100 ?) sekä Noutajakoirajärjestön ja Royal Caninin tuotepaketteja. Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1) vanhat mustavalkovalokuvat 2) värikuvat. Kuvat voivat olla kummassakin sarjassa joko paperi- tai digikuvia tai dioja. Niin vanhat historialliset kuvat kuin aivan tuoreet noutajien nykykäyttöä esittelevät kuvat ovat tervetulleita, sillä ne kaikki ovat museon kannalta arvokkaita. Metsästyskäytön lisäksi kuva voi esittää esimerkiksi koiran ja metsästäjän suhdetta tai koiran koulutusta. Tarkoituksena on tallentaa noutajakoirametsästystä museon kuva-arkistoon tuleville sukupolville. Kilpailussa huomioidaan kuvat noutajakoiraroduista eli chesapeakelahdennoutajista, kiharakarvaisista noutajista, kultaisista noutajista, labradorinnoutajista, novascotiannoutajista ja sileäkarvaisista noutajista. Lähetä kuvasi 4.4.2013 mennessä Metsästysmuseoon osoitteella: Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki tai sähköisesti info@metsastysmuseo.fi Lisätietoja ja kilpailun tarkemmat säännöt löydät osoitteesta: www.metsastysmuseo.fi. Opas Karjalaan suuntaaville metsästäjille lll Vienan Karjalaan suuntaaville metsästäjille on valmistunut opaskirjanen. Metsälle ja kalaan Vienan Karjalaan -oppaaseen on kerätty tietoa Vienan Karjalan tarjoamista metsästysja kalastusmahdollisuuksista ja erityisesti Venäjän lainsäädännöstä ja määräyksistä. Opas on toteutettu maa- ja metsätalousministeriön tuella maaseudun pienyrittäjyyshankkeessa. Hanke on tehty yhteistyössä Karjalan maatalous, metsästys- ja kalastusministeriön kanssa ja sitä on hallinnoinut Proagria Oulu. Metsästyksen osalta tietoja on täydentänyt Karjalan metsästäjien keskusjärjestö Karelohota. Myös Suomi kiinnostaa muualta tulevia metsästäjiä. Suomi riistamaana -opas on käännetty nyt myös venäjäksi. Opas on julkaistu aiemmin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi Oppaista on tulossa myös painetut versiot. Helsingin riistanhoitoyhdistys hakee osa-aikaista TOIMINNANOHJAAJAA ja samalla yhdistyksen ylläpitämän Pääkaupunkiseudun Metsästäjätoimiston hoitajaa noin 10.000 jäsentään ja muita metsästys- ja luontoasioista kiinnostuneita, sidosryhmiä ja mediaa palvelemaan. Työn menestyksellinen hoitaminen edellyttää riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta ja harrastusta ? mm. metsästyskortti oltava suoritettuna suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa englannin kielen osaamista, saksankielentaito luetaan eduksi yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä tietotekniikan ja toimistorutiinien hallintaa ja mm. verottaja- yms. viranomaisvelvoitteiden hoitoa ja palkkahallinnon osaamista valmiutta joustaviin työaikoihin Inka Virtanen Viikoittainen työaika on n. 80% kokonaisviikkotyöajasta.Työ alkaa 1.3.2013.Hakemukset palkkatoivomuksineen on toimitettava ensisijaisesti sähköpostitse 31.1.2013 mennessä osoitteella helsinki@rhy.riista.fi tai Helsingin riistanhoitoyhdistys, Sompiontie 1, 00730 HELSINKI. Lisätietoja antavat: Toiminnanohjaaja Veikko Seuna 0500 458 357 , veikko.seuna@riista.fi Puheenjohtaja Kari Nuutinen 0400 127 798 Chesaspeakenlahdennoutaja noutaa haahkan. Metsästäjä 1 l 2013 l 43
• Uutismakasiini Eräluvat.fi on metsästyslupien uusi koti lll Villin Pohjolan myynti Lomarenkaalle aiheutti Metsähallituksen eräpalveluissa vipinää. Lupamyyjät siirtyivät Metsähallituksen eräpalveluihin töihin, ja he vastaavat uudesta palvelunumerosta 020 692 424. Metsästys- ja kalastuslupien verkkokauppa on puolestaan siirretty uusille sivuille Eräluvat.fi. Uusilta Eräluvat.fi-sivuilta löytyvät siis lupien verkkokauppa ja kaikki kohdekuvaukset. Lisäksi sivustolle on kerätty kaikki tiedot, jotka liittyvät valtion maiden metsästys- ja kalastusasioihin tai erävalvontaan. Aikaisemmin metsästäjät joutuivat seikkailemaan Villin Pohjolan sivuston ja Metsähallituksen pääsivuston välillä tietoja kaivellakseen. Tammikuussa julkaistuille uusille sivustoille on siirretty erä- ja uralupien verkkokaupan lisäksi muun muassa tiedot riistanhoidosta, kalavesien hoidosta sekä erävalvonnasta. Myös kaikki metsästys- ja kalastuskohteet siirretään uudelle sivustolle. Tähän saakka Metsähallituksen metsästysasioista on tiedotettu netissä Villin Pohjolan sivuilla ja Metsähallituksen pääsivustolla metsa.fi. Jatkossa kaikki päivitettävä tieto löytyy yhdestä osoitteesta Eräluvat.fi. Riistanhoitomaksu 33 euroa lll Eduskunta on vahvistanut metsästysvuoden 2012-13 riistanhoitomaksuksi 33 euroa. Tavoite on, että riistanhoitomaksu pysyy saman seuraavat kolme vuotta. Riistanhoitomaksua ja pyyntilupamaksua koskevan lain muutos hyväksyttiin eduskunnassa joulun alla. Riistanhoitomaksun korotus käytetään erityisesti riistanhoitoyhdistysten lakisääteisten tehtävien rahoituksen kehittämiseksi. Yhdistysten rahoitukseen on suunniteltu kolmivuotiskaudeksi runsaan 7 prosentin vuotuinen korotus. Suomen riistakeskuksen valtionosuus toimintakuluihin kasvaa runsaalla 2 prosentilla vuosittain. Riistanhoitomaksuvaroja on suunniteltu käytettävän seuraaviin kohteisiin seuraavan kolmivuotiskauden aikana: Suomen riistakeskuksen valtionosuus (66%), riistanhoitoyhdistysten valtionosuus (22%), riistakeskuksen ja - yhdistysten yhteiset tietojärjestelmät ja kehittämistoiminta (3 %), riistatalouden edistämishankkeet (5 %) ja Suomen metsästysmuseon valtionapu (4%). Metsästäjämäärissä pientä laskua huippuvuoteen 2011 verrattuna. Metsästäjämäärät alueittain v. 2011 ja 2012 Lisää sisältöä sivuille keväällä Eräluvat.fi-sivuston rakenne poikkeaa perinteisistä Metsähallituksen sivuista. Sivustolla navigoidaan ylhäältä avattavien suurten valikkojen kautta. Sivuston konsepti on suunniteltu huolella Metsähallituksen asiantuntijoiden ja mainostoimisto Pohjolan Myllyn kanssa. Sivuston ulkoasun on suunnitellut Sanna Karmakka mainostoimisto Luovakulmasta. Sivuston uudistuksesta vastaa erikoissuunnittelija Hannaleena Mäki-Petäys. Eräluvat.fi-sivustolle on tarkoitus lisätä kevään aikana nettipelejä, videoita ja blogeja. Metsästys- ja kalastuskohteita pystyy hakemaan sijainnin tai vaikkapa pyydettävän lajin perusteella. Myös mökkien varaus muuttui Tammikuusta alkaen metsästys- ja kalastuslupia myydään sivustolla Eräluvat.fi, erälupien palvelunumerossa 020 692 424 ja mobiililupanumeroissa. Lisäksi lupia voi ostaa muutamista asiakaspalvelupisteistä. Erälupien palvelunumerosta voi jatkossa varata myös erämaa-alueiden kämppiä sekä luontopalveluiden varaustupia ja -kämppiä. Muut Metsähallituksen mökit ovat varattavissa Lomarenkaalle siirtyneestä Villin Pohjolan palvelusta eli Villipohjola.fi-verkkopalvelusta ja palvelunumerosta 0306 502 540. Jotta uudistus olisi täydellinen, myös mobiililupanumerot muuttuvat. Uudet numerot julkaistaan Kieppi- ja Tuikki-lehdissä, Eräluvat.fi-sivustolla sekä kohdetauluissa, jotka vaihdetaan kevään aikana. 44 l Metsästäjä 1 l 2013 2011 2012 muutos Etelä-Häme Piiri 11 567 11 359 -208 muutos % -1,8 Etelä-Savo 16 744 16 640 -104 -0,6 Kainuu 16 687 16 461 -226 -1,4 Keski-Suomi 18 556 18 481 -75 -0,4 Kaakkois-Suomi 16 477 16 317 -160 -1,0 Lappi 36 038 34 931 -1 107 -3,1 Oulu 43 302 42 819 -483 -1,1 Pohjanmaa 23 891 23 522 -369 -1,5 Pohjois-Häme 11 964 11 997 33 0,3 Pohjois-Karjala 19 565 19 395 -170 -0,9 Pohjois-Savo 27 581 27 135 -446 -1,6 9 944 9 806 -138 -1,4 Satakunta 15 316 15 239 -77 -0,5 usimaa 30 265 30 261 -4 -0,0 Varsinais-Suomi 13 956 13 824 -132 -0,9 311 853 308 187 -3 666 -1,2 Rannikko-Pohjanmaa Yhteensä lll Vuonna 2012 riistanhoitomaksun maksoi kaikkiaan 308 187 henkilöä , mikä on 3 666 metsästäjää edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2011 metsästyskortin lunasti 311 853 metsästäjää, mikä on toistaiseksi suurin tilastoitu metsästäjämäärä Suomessa. Metsästyskortin lunastaneiden määrissä tapahtuu hienoista vaihtelua vuosittain, mutta vuosikymmeniä toisiinsa vertailtaessa metsästysharrastus on Suomessa jatkuvasti kasvanut. Huomattava kasvu tapahtui 1970-luvun puolivälissä, jolloin mahdollisuudet hirvenmetsästykseen lisääntyivät. 1990-luvulta alkaen metsästäjien määrät ovat pysyneet melko tasaisina. Vuonna 2012 metsästyskorttinsa lunastaneiden määrä laski kaikilla alueilla yhtä lukuun ottamatta. Aiempaa vuotta enemmän metsästyskortteja lunastettiin vain Pohjois-Hämeessä, missä lisäystä oli 33 korttia. Suurin pudotus tapahtui Lapissa, jossa tilastoitiin 1 107 metsästäjää vähemmän kuin vuonna 2011. Hirven pyyntilupien määrä ja kanalintukantojen runsaus vaikuttavat lunastettujen korttien määrään. Viime syksynä molemmat olivat laskusuunnassa.
• Nykyisen asiamiehen siirtyessä uusiin tehtäviin, etsimme säätiölle ASIAMIESTÄ Luonnon- ja riistanhoitosäätiö on perustettu vuonna 2006 edistämään riistalajien ja luonnon monimuotoisuuden karttumista suunnitelmallisen luonnonhoidon keinoin. Toiminta tähtää alkuperäisten luonnonarvojemme säilyttämiseen erityisesti suojelualueiden ulkopuolella. Luonnonja riistanhoitosäätiö tekee yhteistyötä luonnonvara-alan eri toimijoiden kanssa, tarjoaa neuvontaa elinympäristöhoitotoimiin sekä pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon riistan ja luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Säätiö toimii yksityisin lahjoitusvarojen turvin ja on saanut hankkeidensa toteuttamiseen myös julkista rahoitusta. Asiamiehen tehtävänä on hallituksen päätösten mukaisesti vastata säätiön toiminnan johtamisesta. Asiamies osallistuu säätiön hankkeiden toteuttamiseen ja johtaa hanketyöntekijöiden toimintaa huolehtien siitä, että tehtävät suoritetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti säätiön tarkoitusta silmällä pitäen. Asiamies vastaa säätiön tiedotus- ja julkaisutoiminnasta sekä ylläpitää ja kehittää säätiön toiminnan kannalta tarpeellisia yhteyksiä muihin järjestöihin, viranomaisiin ja asiantuntijoihin. Asiamiehellä tulee olla tehtävään sopiva, mielellään akateeminen tutkinto sekä vahva riistan- ja riistan elinympäristöjen hoidon asiantuntemus. Hänellä on hyvä perehtyneisyys maatalouden ja luonnonhoidon arkikäytäntöihin. Hänellä tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot sekä kyky kommunikoida sujuvasti sekä suullisesti että kirjallisesti. Tehtävä edellyttää sujuvaa englannin kielen taitoa. Kyky kommunikoida myös ruotsiksi on eduksi. Hakemukset palkkatoivomuksineen tulee toimittaa 22.2.2012 mennessä osoitteella Luonnon ? ja riistanhoitosäätiö, Laviantie 19, 29600 Noormarkku. Kuoreen maininta ?Asiamies? Tiedusteluihin vastaavat hallituksen jäsen Jukka Koivisto, p 040 501 53 05 sekä asiamies Sakari Mykrä, p. 044 292 6892. Lisätietoja säätiön toiminnasta saa verkkosivuilta www.luontojariista.fi Metsästäjä-lehti tulee metsästäjille lll Metsästäjä-lehti jaetaan kotiin jokaiselle riistanhoitomaksunsa maksaneelle metsästäjälle metsästäjärekisterissä olevan maksu- ja osoitetiedon perusteella. Riistanhoitomaksussa ei ole kuitenkaan eräpäivää ja sen voi vapaasti jättää maksamatta, mikäli ei aio metsästää tulevana kautena. Jos maksua ei jonakin vuonna maksa, lehden tulo lakkaa vuoden lopussa. Maksunsa maksamattomatkin metsästäjät saavat kuitenkin edelleen heinäkuussa ilmestyvän Metsästäjä-lehden numero 4, koska siinä ovat liitteinä taas tulevan kauden riistanhoitomaksu ja metsästyskortti. Riistanhoitomaksun voi olla maksamatta viisi vuotta mikäli ei käy metsästämässä tai ei ole hakemassa aselupaa metsästysaseeseen. Kun viisi vuotta on tulossa täyteen, metsästäjä saa muistutuskirjeen tutkinnon vanhenemisesta. Jos ei halua enää pitää tutkintoa voimassa, se umpeutuu automaattisesti kuluvan kauden lopussa. Osoitteenmuutokset metsästyskorttiin ja Metsästäjä-lehteen välittyvät automaattisesti postin tai maistraatin kautta tehtävällä muuttoilmoituksella. Jos muutos on tilapäinen tai muusta syystä lehti jää saamatta, Metsästäjärekisteri auttaa numerossa 0303 9777 sekä sähköpostilla metsastaja.rekisteri@yap.fi Riistanhoitomaksu nousee 33 euroon Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen Nyt voit vaihtaa paperisen laskun riistanhoitomaksusta eli metsästyskortista sähköiseen e-laskuun, jonka saat jatkossa suoraan omaan verkkopankkiisi. Voit nyt tehdä e-laskusopimuksen omassa verkkopankissasi. Valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja kirjaa yksilöintitiedoksi henkilötunnuksesi. Lisätietoja laskusopimuksen tekemisestä saat omasta pankistasi. Riistanhoitomaksun maksaminen sähköisenä e-laskuna on mahdollista kesällä 2013. Tekemällä e-laskusopimuksen oman pankkisi kanssa saat metsästysvuoden 2013?2014 riistanhoitomaksun sähköisenä e-laskuna omaan verkkopankkiisi. Maksa riistanhoitomaksusi e-laskuna viimeistään 10.6.2013, niin saat pienen pankkikortin kokoisen ?maksettu? -merkinnällä varustetun metsästyskorttisi suoraan kotiisi kannettuna Metsästäjä -lehden nelosnumeron lisäkannessa. Pankkikortin kokoinen metsästyskortti on sekä tyylikäs että helppo säilyttää vaikka muovitaskussa tai lompakon pankkikorttitaskussa. Kortti on muovitettu, joten se säilyy pidempään ja kestää paperikorttia paremmin vettä. Siirtyminen e-laskutukseen säästää myös aikaa ja vaivaa: sinun ei tarvitse itse syöttää laskun tietoja, vaan hyväksyt sen maksuun vain yhdellä klikkauksella verkkopankissasi. Kaikki tiedot, kuten viite- ja tilinumerot ovat siinä jo valmiina, joten niitä ei tarvitse erikseen näppäillä. Sinun tarvitsee ainoastaan tarkistaa ja hyväksyä lasku nappia painamalla. Siirtyminen riistanhoitomaksun elaskutukseen on yksinkertaista. Toimi näin: 1. Mene omaan verkkopankkiisi. 2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. 3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen heti, niin saat metsästysvuoden 2013?2014 riistanhoitomaksusi e-laskuna. Toukokuun 24. päivään 2013 mennessä tehdyt e-laskusopimukset ehtivät mukaan metsästysvuoden 2013?2014 laskutukseen. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. Metsästäjä 1 l 2013 l 45
• Áigeguovdilis ságat sámegillii Satelihta?uovvumiin o??a die?ut ?uotnjágiin Meahcásteaddji-blá??i o?asmuvvá. O??a blá??ái bohtet o??a hápmi, o??a sisdoalut ja dát o??a áigeguovdilis siiddut sámegillii. Suoma fuo??oguovddá?a eiseválddiin leat juo ie?as siiddut sámegillii min interneahttasiidduin www. riista.fi. Dál maid blá??ái boahtá ?oahkkáigeassu áigeguovdilis á??iin sámegillii. Min resurssat reahkkájit goittotge du??e davvisámegiela geavaheapmái, muhto mii sávvat, ahte siidduin lea liikkáge ávki ja daid sáhta?ii geavahit olles sámeguovllus. Siidduid jorgala Maiju Saijets. Ovddidanjurdagat Meahcásteaddji-blá?i jearahallamis Riista.fi ?interneahttasiidduin jerre golggot-skábmamánus lohkkiid jurdagiid ja sávaldagaid o??a Meahcásteaddji-blá?is. Jearahallamii bohte 1 316 vástádusa. Vástideaddjit atne Meahcásteaddji-blá?i alcceseaset hui anola??an (3,98 / 5). Eana? vástideaddjit muitaledje, ahte sii lohket blá?i hui dárkilit ja badjel bealli muitalii maid, ahte sii seailluhit blá?i vai sáhttet máhccat dasa ma??elis. Sisdoalus buoremus árvosáni blá??i oa??ui die?uin (4,21 / 5) ja áigeguovdilvuo?as (4,09 /5). Artihkkaliid atne maid áddehahttin (4,02 /5). Maid blá?i govaid rámidedje (3,99 /5). Vaikko blá?i nana á??edovdámu??ii ledje du?ava??at, de giela sávve oktageardánabbon, iige nu virggála??an. Die?u sávve ee. fuo??uid njuovadeames, náhkiid ja duljiid vurkkodeames ja das mo meannudit beatnagiiguin. Dasa lassin vástideaddjit háliidedje die?uid maid vearjjuin ja meahcástanlágain. Dehála??an atne maid gullat mearrideaddjiid jurdagiid ja oainnuid dáin á??iin. Vástideaddjit sávve maid, ahte artihkkaliin váldet vuhtii nuoraid ja nissoniid, geat meahcástit. Guovlluságaid lassin sávve maid ságaid Suoma olggobealde. Gávpotla??at ledje bero?tuvvan erenomá?it meahcástanturismmas Suomas ja eará guovlluin. Sii háliidedje ságaid maid eanahis olbmuid bivdovejola?vuo?ain. Dasa lassin dárbu lea álot maid buorre fuo??oborramu?rávvagiid-da. Má?ggat vástideaddjit sávve blá??ái eanet potrehtaid, dábála? meahcásteaddji rávvagiid álggahalliide ja vejola?vuo?a juohkit vásáhusaid ja oassálastit ságastallamiidda. Meahcásteaddji-blá??i olla?uhttigoahtá sávaldagaid juo dán jagi vuosttas nummiris. Mii sávvat, ahte loavttat áiggi o??a blá?iin. 46 l Metsästäjä 1 l 2013 Antti Paasivaara, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Paavo Havaksentie 3 PL 413, 900014 Oulun Yliopisto antti.paasivaara@rktl.fi, p. 0205 751 753 Risto Karvonen Áigeguovdilis fuo??oo??asat sámegillii Suomas bessejeaddji ?uotnjágiid bessenbiologiijas, ?ivganmeriin ja jahkodagain ?ogget die?uid satelihta?uovvumiin. Bárpmu ja dálvádanguovlluid dovdet ovddit ?eabetriekkisdutkamu?aid vuo?ul juo oalle bures. Dálá satelihta?uovvun dievasmahttá die?uid erenomá?it lápmeáiggi oasil. Fuo??o- ja guolledoalu dutkanlágádusa (FGDL ) ?uovvundutkamu? álggahuvvui jagis 2011. Vi?a ?uotnjága ?uvvot 30 grámma rusttegiin, mat lea giddejuvvon lottiide teflonsealaiguin. Jagis 2011 merkejedje ovtta nji??elasa ja guokte varrása, ja jagis 2012 fas ovtta nji??elasa ja varrása. Seamma geasi geah??aledje merket ?uotnjágiid maid Sallas, muhto doppe bessenguovllut ledje measta gurrosat ?uotnjágiin. Sivvan sáhtii leat bessema eahpelihkosmuvvan ja lápmeáiggifárren. Jagis 2011 merkejuvvon varris ?uotnjágiid sáddenrusttegat heite doaibmamis loahppageasi, muhto nji??elasas leat o??on vel ma?imu? die?uid 6.10.2012 Miekojärvi oarjjabealde Kuusivaara ja Piekkolanvaara gaskasa? jekkiin. Sávvamis die?ut bohtet dán ?uotnjágis vel ma??elisge. Juos ?uonji, mas lea sáddenrusttet, goddo meahcásteami olis dahje gávdno jápmán, de FGDL bivdá sáddet rusttega Oului ja juolgerieggá Helssegii Ealliidmuseai. Jus oaidná ?uotnjágiid, main leat sáddenrusttegat, de dain sáhttá almmuhit Oulu doaibmabáikki ?ujuhussii: Govas lea Einarin nammaduvvon varris ?uonji, mas lea ?uovvunrusttet. Boares varris ?uonji lea sihkkaris gie?aid gaskkas. Einari sáddenrusttet doaimmai sullii jagi ja dat heittii gullomis nuorta Guoládagas 9.7.2012 lápmeáigge.
• Fuo??ogáhtten rievssatjekkiin Mannan geasi Lappis buoremus rievssat?ivganáigge ledje ?oaskimat ja arvvit, mat goaridedje eana- ja ?áhcelottiid. Má?gga sajis bessen eahpelihkosmuvai. Fuo??onáli menestupmái váikkuhit dálkkiid lassin heivvola? duovdagiid mearri ja daid dilli. Eanaoamasteaddjit sáhttet ie?aset oasil buoridit dili ordnemin ja dik?umin heivvola? duovdagiid fuo??uide. Hejot buvttadeaddji jekkiin sáhttá smávva rievdademiin hukset rievssatjekkiid ja fuo??osutnjuid. NATNET Life+ -pro?eavttas Máttaviesttar-Lappis dorvvastit luonddu má?ggabealatvuo?a ja seammás fuo??onáliid buresbirgejumi. Buot barggut, mat pro?eavttas dahkkojuvvojit, dáhpáhuvvet eanaoamasteaddji álgagis, eaige bargguid boa?e golut eanaoamasteaddjái. Dahkkojuvvon gáhttenbargguin mákset eanaoamasteaddjái vearuhis buhtadusa, mii lea seamma buorre go muorravuovdin buhtadus. Pro?eavttas dahkkojuvvon gáhttensoahpamu?ain eanaoamasteapmi seailu eananeaiggádis. Son sáhttá boahtte áiggisge mearridit ee. bivddus ja suodjalanguovllu ráddjemiin ie?as eatnamiin. NATNET Life+ -pro?eakta bargá ovttas Kotiseutukosteikko-Life ?pro?eavttain ja Riistaa reunoilta METSO-ovttasbargofiepmádat ?pro?eavttain. Pro?eavttat huksejit ja divodit ovttas fuo??ojekkiid. METSO-programmas dorvvastit erenomá?it luonddudili mehciid ja erenomá? duovdagiid. Lassedie?ut METSOs www.metsonpolku.fi. NATNET Life+ -pro?eakta (2012?2016) geah??ala buoridit ja dorvvastit má?ggabealatvuo?a Máttaoarje-Lappis METSO-programmain. Lassedie?uid pro?eavtta ulbmiliin ja doaimmain gávdnojit interneahttasiidduin www.natnet.fi. Lassedie?uid addá pro?eak-tajo?iheaddji Noora Raasakka, tel. 0295 037 501, noora.raasakka(at)ely-keskus.fi. Riista.fi-neahttasiidduide sisdoallu maid sámegillii Fuo??oguovddá?a o??a interneahttasiiddut almmustuvvet gi??at 2013. Daid ulbmil lea fállat fuo??oguovddá?a bálvalusaid ja á??edovdámu?a álkibut oa??un láhkai. Dálá teknologiija dihte neahttasiiddut doibmet sihke beavdedihtoriin ja mobiilarusttegiin. O?asmahttin lasiha maiddái giellavejola?vuo?aid: Siiddut bálvalit boahtteáiggis suoma- ja ruo?agiellagiid lassin maid sáme- ja ea?galasgielat geavaheaddjiid. Dál sullii njealljelogi proseantta geavaheaddjiin fitná riista.fi ? neahttasiidduin juohke vahkus ja seamma veardde juohke mánus. Du??e sullii guoktelogi proseantta geavaheaddjiin fitná siidduin du??e moddii jagis dahje vel hárvvibut. Siidduid bivnnuhamos fáttát leat bivdoáiggit ja lohpehálddahus. Viehka dássidit guossit ohcet die?uid maid dáhpáhusain, rávva-giid meahcásteaddjiide ja oktavuo?adie?uid, sihke die?uid lágain, fuo??oealliin ja fuo??ogáhttemis. Geah??alitge boahtteáiggis buorebut buktit ovdan rávvagiid fuo??ogáhttemii ja lasihit die?uid skuvlemiin ja gurssain. Maid vuo??odie?ut fuo??odoalus leat almmustuvvamin blá?is eanet. Sávaldagaide bivdobaji ovdáneames ja eará dutkan- ja statistihkkadie?u juohkimis, mii vástidit dainna, ahte muitalit gos ja man organisa?uvnna neahttasiidduin luohtehahtti die?ut gávdnojit. Neahttasiidduide lasihat maiddái meahcásteami guoski videoid. Dál juo fuo??oguovddá?a YouTube-kanálas sáhttá geah??at ovdalis válmma?tuvvan videoid. Maid govaid geavahit boahtte áiggis eanet. Fuo??ogáhttenservviid doaibmaguovllut nannejuvvojit jagi 2013 áigge Jagis 2011 fápmui boahtán o??a fuo??ohálddahuslága mielde fuo??ogáhttensearvvit galget evttohit doaibmaguovlluideaset vai fuo??oguovddá? sáhttá daid nannet. Dálá doaibmaguovllu galgá guorahallat giliid mielde ja ?ielggadit dárbbu mielde rájáid maiddái ránnjáservviiguin. Á??i gánnihage gie?ahallat guovvamánu jahke?oahkkimis. Servviid doaibmaguovllut eai dávjá leat dálá gielda- dahje gilijuogu mielde, muhto dain leat oasit sierra gielddain ja giliin. Muhtin guovlu sáhttá leat maiddái áibbas sierra nuppi gielddas. O??a lága mielde doaibmaguovlu galgá leat oktila? ja dat galgá vuo??uduvvat giddodatregistera gilijuhkui. Fuo??ogáhttensearvvit galgga?edje dál mannat ?a?a guovlluideaset giliid mielde ja dárkkistit rájáid. Dát gáibida ovttasbarggu fuo??ogáhttenservviid gaskkas, dasgo buot guovllut Suomas galget gullat mannu searvvi doaibmaguvlui. Fuo??oguovdda? lea sádden fuo??ogáhttenservviide jagi 2012 loahpas dárkilut rávvagiid meannudanvugiin. Dat lea sádden seammás maid gárttaid dálá doaibmaguovlluin ja evttohanskoviid. Fuo??oguovddá? nanne doaibmaguovlluid fuo??ogáhttenservviid evttohusaid mielde logahallamiin juohke gielddas buot giliid, mat gullet doaibmaguvlui. Dasa lassin boahtá vel gártá?uovus. Metsästäjä 1 l 2013 l 47
• Nyt syödään Antti Saraja jänistä 48 l Metsästäjä 1 l 2013
• Tarjoa lihan kera viheryrtillä maustettua perunamuusia ja kirpaise- Teksti: Marja Lammi Kuvat: Jaakko Kolmonen vaa punajuurisalaattia. Monen mielestä jäniksen liha on parhainta riistaa. Oikea metsästystapa ja lihankäsittely ovat lähtökohdat maukkaalle aterialle. J äniskäristys on yksi hienoimpia ruokia ja todellinen herrojen herkkuhan on jäniskruunu, joka tehdään jäniksen selkäfileestä, tietää tunnetuin riistakokkimme, opetusneuvos ja keittiömestari Jaakko Kolmonen. Hyvän aterian valmistelu lähtee metsästystilanteesta ja tavasta käsitellä saalista. Jos eläin stressaantuu, lihan laatu heikkenee. Tämä koskee niin ruuaksi kasvatettavia kotieläimiä kuin kaikkia riistaeläimiäkin. ? Jos mahdollista, jänistä ei saisi juoksuttaa pitkään.Paras ampumaetäisyys on noin 20 metriä ja osuma tulisi kohdistaa kylkisuunnasta. Jos jänis ammutaan takaapäin, tuhotaan samalla myös arvokkaat paistit. ? Pistämällä rintaonteloon lasketaan veri jäniksestä pois, ja mitä nopeammin tämä tehdään, sitä parempi. ? Suolistuksen yhteydessä painellaan jäniksen jalkojen välissä sijaitsevasta virtsarakosta virtsa pois.Tämä on erittäin tärkeää.Olen kokkiurani aikana saanut maistaa aivan liian monta virtsalla maustettua jänistä. Maku tuntuu ruuassa etikkaisena eikä sitä voi myöhemmin pelastaa, Kolmonen opastaa. Jäniksen puhdas vatsaontelo täytetään tuoreilla kuusenhavuilla, jotka varmistavat ilman vaihtumisen riiputuksen aikana. Jänis riiputetaan takajaloistaan lihan mureutumiseksi aina nahkoineen, sillä turkki suojelee lihaa ja estää lihan limoittumisen tai jäätymisen. Riiputusaika ilmavassa muovipussissa viileässä, 0 - +3 asteessa, kestää muutamia päiviä. ? Myös hirvi ja peura pitäisi riiputtaa nahkoineen, keittiömestari huomauttaa. Mausteet elinympäristöstä Vanha metsäjänis mureutuu noin 5-6 vuorokaudessa kun taas nuori rusakko kypsyy nopeasti. Mureuttamisen jälkeen jänis nyljetään ja paloitellaan osiin. Jänis paloitellaan yleensä luineen kahteen takareiteen, kahteen etureiteen, satulaan ja kaulaosaan. Lihat voidaan myös irrottaa luista paisteiksi ja fileiksi sen mukaan, millaista ruokaa halutaan valmistaa. Riistalihan mureus taataan leikkaamalla liha poikkisyin. Aloitteleville lihamestareille jänis on oiva harjoittelukohde. Jäniksen rakenne on samankaltainen kuin suurillakin eläimillä, kuten hirvellä.Jäniksestä voikin opetella erottamaan kaikki samat osat kuin kaupan lihatiskiltäkin, fileistä lapoihin ja paisteihin. Perinteisten patojen ohella jäniksestä voi valmistaa keittoja, kukkoja ja vaikkapa lihapullia. ? Keitot kannattaa suurustaa sekoittamalla pieneen liemitilkkaan ohra- tai vehnäjauhoja ja lihapullataikinaan kannattaa korppujauhojen asemesta käyttää veteen liotettua vaaleaa leipää, kokki vinkkaa. ? Nesteinä omatekoiset marjamehut ovat parhaita. Luonnonmehut ja höyrymehutiivisteet puolukoista, mustaherukoista ja muista luonnon marjoista ovat paljon parempia kuin esimerkiksi alkoholipitoiset viinit. Riistan aitoa makua ei kannata peittää vierailla aineksilla, vaan korostaa mauilla, jotka luonnollisesti kuuluvat riistan elinympäristöön. Taitava kokki katsoo, mitä eläin on syönyt ja maustaa ruuan sen mukaan. Jäniksen liha on miedoimmillaan syyskuussa heti metsästyskauden alussa kun ruoho- ja lehtipitoinen ravinto loppuu.Kun jänis siirtyy kuori- ja silmupitoiseen ruokaan,myös sen liha alkaa maistua enemmän riistalta. ? Jänistä maustamaan sopivat parhaiten kaikki Suomessa kasvavat yrtit ja esimerkiksi jauhetut haavan oksat, keittiömestari kertoo. Lihaa pataan ja pakkaseen Aikuinen jänis tai rusakko painaa yleensä noin 3,5 kiloa ja siitä riittää syötävää 5-6 hengelle. Yksilöiden välillä on toki paljonkin eroa. Kypsennysaika riippuukin paljon jäniksen iästä ja lajista. Luuttomat fileet kypsyvät pannulla jopa viidessä minuutissa ja paistit 10-30 minuutissa. Vanha metsäjänis luineen kypsennetMetsästäjä 1 l 2013 l 49
• Ruokaohjeita: Jos keittiössä on leivinuuni, sen arinalla paistetaan monenlaiset piirakat ja leivät. Niiden jälkeen hitaasti hiipuva lämpö kypsentää myös pataruoat maukkaaksi. Jänispadan voi kypsentää hyvin myös sähköuunissa. Aluksi uunin lämpö saa olla 200 astetta. Kun liemi alkaa kiehua arviolta noin 45 minuutin kuluttua, lämpöä lasketaan 100 asteeseen. Pata on kypsää kun lihat irtoavat luista. Pataruuat kypsyvät myös liedellä miedolla lämmöllä kannen alla. Kiviuunin jänispata metsäjänis 30 g voita 2 sipulia 20 katajanmarjaa 10 valkopippuria 5 dl 1-2 rkl 2 tl 2 dl vettä variksenmarjahyytelöä suolaa kermaa Paloittele jänis 6-10 osaan. Anna palojen ruskistua voissa avonaisessa padassa. Lisää sipulit puolikkaina, mausteet ja suola. Kaada vesi pataan ja sulje pata kannella. Anna lihojen kypsyä 1-2 tuntia. Poista jänispaloista luut. Sekoita paistoliemeen hyytelö. Kiehauta kastike ja lisää kerma ja lihapalat. Tarjoa lisäksi uunikasviksia. Ilman poisto pussista ennen pakastusta. Paina pussissa lihapala veden alle ja sulje pussi ilmatiiviisti sulkimella. Uunikasvikset 1/2 l lanttuviipaleita 1/2 l porkkanaviipaleita 1/2 l perunaviipaleita 1/2 l punasipuli viipaleita täessä vaatii jopa kolme tuntia kun nuori rusakko saattaa kypsyä jopa puolessa tunnissa. Valmis ruoka sopii hyvin pakastettavaksi, samoin luista kokoon keitetty maukas liemi. Myös raakoja luisia paloja voi pakastaa,mutta missään tapauksessa jänistä ei saa laittaa pakkaseen nahkoineen. - Pakastuspussista on tärkeää saada ilma pois, jotta ruokaan ei muodostuisi makua pilaavaa jäähilettä. Jollei käytössä ole tyhjiöpakkauskonetta,pussista saa ilman pois upottamalla sen sisältöineen vesiämpäriin. Vettä ei tietystikään saa joutua pussin sisään. Tarralappu pakastusajasta kannattaa kiinnittää pakkaukseen, sillä liha on käytettävä kohtuullisen ajan kuluessa. Jäniksen suositeltu pisin pakastusaika on kaksi vuotta. 1 dl rypsiöljyä 30 g voita 1 tl suolaa Leikkaa neljää kasvista viipaleiksi, jokaista saa olla noin puoli litraa. Leikkaa lanttu kananmunan kokoiseksi ja porkkana millin ohuisiksi viipaleiksi. Peruna ja sipuli saavat olla neljän millin paksuisia viipaleita. Paista kasvisviipaleille kaunis makupinta öljy-voiseoksessa ja suolaa ne. Pane kasvikset uunivuokaan kerroksittain ja kypsennä ne uunissa jänispadan kanssa. Vuokaan ei tule mitään nestettä ja siksi sen kypsymisaika on noin tunti. Jäniskäriste 1 ½ kg pakasteista jäniksen lihaa 300 g lihaisaa siankylkeä maustepippuria pippuriseosta suolaa katajanmarjoja Leikkaa noin 200 grammaa sianlihaa herneen kokoisiksi kuutioiksi ja loppu viipaleiksi. Vuole jäinen jäniksen liha ohuiksi lastuiksi. Kuu menna pata ja paista pari minuuttia sianlihakuutioita. Lisää lihalastut ja paistele ne pinnaltaan kypsän näköisiksi. Mausta lihat pippureilla ja lisää suola. Peitä käriste sianlihaviipaleilla. Ripottele lihan päälle katajanmarjoja ja sulje pata kannella. Jos haluat käristeestä kostean, lisää pari desiä vettä pataan. Anna käristeen hautua 120-asteisessa uunissa 2-4 tuntia. Tarjoa lihan kera viheryrtillä maustettua perunamuusia ja kirpaisevaa punajuurisalaattia. Luineen paloittelu on ollut yleistä kautta aikojen. Irrota lavat. Pätki selkäosa 2 - 6 osaan. Monet leikkaavat myös kylkiluut läheltä selkärankaa vatsavaipan kanssa pois. Leikkaa reidet irti toisistaan. Isoilta jäniksiltä myös paistit ja lavat leikataan kahteen osaan. Kuvan alaosassa kokonainen jäniksen lapa ja kinttu. 50 l Metsästäjä 1 l 2013 Ohjeet Jaakko Kolmosen kirjasta Suomen, Karjalan ja Petsamon riistaruoat (Gummerus 2000). Riistakeskuksesta on saatavana riistaruokien valmistukseen ja lihan paloitteluun opastavia kirjoja. Varasto ja tilaukset (arkisin klo 9 - 15) p. 029 431 2111, sähköposti marion.sundqvist@riista.fi Katso myös: www.riista.fi/tilaukset sekä www.kokkikolmonen.com
• Teksti: Sakari Lähteenmäki Piirros: Jouko Moisa Junnupalsta Repe ja Keke ovat lähteneet Jasu- koiransa kanssa metsäretkelle. - Mistä asiasta Repe ja Keke-poika keskustelevat? - Löydätkö kuvasta 12 eläintä? - Mitkä kuvassa olevat eläimet sinä tunnistat? - Tiedätkö mikä eläin ei kuulu kuvaan? Osaatko perustella, miksi? Eläimillä on monia tapoja talvehtia. Mitä arvelet, voisiko kuvan oikeassa reunassa lumikasan alla olevassa muurahaispesässä olla karhu talviunilla? Keke huomaa maassa eläinten talviseen metsään jättämiä jälkiä. - Tiedätkö sinä mille eläimelle allaolevat jäljet kuuluvat? Yhdistä viivalla eläinten jäljet oikeaan eläimeen. - Tunnista kuvassa olevat eläimet. Yhdistä viivalla eläin oikeaan kuvaan. ahma metsäjänis kärppä hirvi kettu orava metso Vastaukset junnupalstan kysymyksiin: Kyykäärme ei kuulu kuvaan. Se vetäytyy talveksi usein kiven koloon tai johonkin maan alle. Kyy vaipuu horrokseen. Silloin kyyn ruumiin lämpötila voi laskea lähelle nollaa astetta. Kuvassa olevat eläimet: risukossa piileskelevä jänis, kuusikossa hirvi, puun kolossa pöllö, kuusi teertä koivikossa, oksalla talitiainen, kivellä kyykäärme ja tietysti Jasu-koira. Metsästäjä 1 l 2013 l 51
• Teksti: Sirpa Kuhlström, rhy-koordinaattori, Suomen riistakeskus Riistahallinnon kivijalka distystä oitoyh h n a t s i i r 8 29 A avistuksen jännittynyt metsästäjä odottaa yhtä niistä tuhansista ilmoituksista,joita vuosittain kuunnellaan riistanhoitoyhdistysten järjestämissä ampumakoetilaisuuksissa. ?Neljä osumaa? ? kantautuu kokeen valvojan ilmoitus VHF-radiosta. Lakisääteinen ampumakoe on nyt suoritettu ja riistanhoitoyhdistyksen kirjoittama vihreä ampumakoetodistus löytää paikkansa metsästäjän lompakosta. Tutkintoja, ampumakokeita, valvontaa, koulutusta Riistanhoitoyhdistyksen tehtävät määriteltiin aiempaa selkeämmin uudessa riistahallintolaissa. Ampumakokeiden järjestäminen on kuulunut riistanhoitoyhdistyksen (rhy) tehtäviin koko niiden olemassaoloajan. Nyt koe on yksi niistä julkisista hallintotehtävistä, joita rhy hoitaa. Muita meille metsästäjille entuudestaan tuttuja julkisia hallintotehtäviä ovat metsästäjätutkinnot ja metsästyksen valvonta. Riistahallintolaissa todetaan rhy:n julkisina hallintotehtävinä myös riistavahinkolaissa mainittuihin maastotarkastuksiin osallistuminen, ja muut rhy:lle lain mukaan kuuluvat tehtävät. Uusi lainsäädännön aiheuttama tehtävä tuli ampuma-aselakiuudistuksen myötä, kun riistanhoitoyhdistys antaa metsästäjälle pyynnöstä todistuksen loukku- tai luolapyynnin aktiivisesta harjoittamisesta. 52 l Metsästäjä 1 l 2013 Paikallista lähipalvelua Ampumakoe- ja metsästäjätutkintotilaisuuksien järjestäminen työllistää riistanhoitoyhdistyksiä huomattavan paljon. Metsästäjiä ja metsästäjiksi aikovia halutaan palvella paikallisesti, lähipalveluperiaatteella. Hyvä yhteistyöverkosto auttaa riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajaa löytämään sopivat tilat metsästäjäkurssien ja -tutkintojen pitämiseen, ja sovittamaan ampumakokeiden aikataulut muiden radankäyttäjien kanssa. Ampumakokeen suoritusyrityksiä kertyy vuosittain yli 60 000, lähes kolmessatuhannessa koetilaisuudessa. Metsästäjätutkintotilaisuuksia järjestetään vuosittain lähes 1 400, ja niissä metsästäjiksi aikovat vastaavat Aina lähtövalmiina Kirjainyhdistelmä SRVA on metsästäjien lisäksi tullut tutuksi niille autoilijoille,jotka ovat törmänneet hirvieläimeen tai suurpetoon. Riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-aputehtäviin sitoutuneet henkilöt ovat ilmaantuneet koirineen kolaripaikalle usein jo ennen poliisipartiota. Hälytyskeskuksesta on soitettu riistanhoitoyhdistyksen SRVA-yhteyshenkilölle, ja hän on edelleen hälyttänyt tapahtumapaikalle loukkaantuneen eläimen jäljittämiseen ja lopettamiseen pystyvät ja osaavat metsästäjät. SRVA-henkilöitä koulutettuine koirineen on tarvittu poliisin apuna myös suurpetojen karkotustilanteissa, joita on ollut jopa kaupunkialueilla. Riistanhoitoyhdistyksen yksi tehtävä on vapaaehtoistoiminnan edistäminen ja organisointi.SRVAtehtävien edellyttämää varallaoloa ja lähtövalmiutta voidaan ylläpitää vain vapaaehtoisten metsästäjien avulla. Heidän koulutuksestaan ja hälytysjärjestelmän hoidosta vastaa paikallinen riistanhoitoyhdistys. Riistanhoitoyhdistyksissä kannetaan huolta metsästyksen jatkuvuudesta ja erityisesti nuorten metsästäjien koulutuksesta Hannu Huttu Suomalaisen metsästyksen ja riistatalouden kivijalka on jo viidenkymmenen vuoden ajan ollut paikallinen riistanhoitoyhdistys. Osallistava talkootyö on toimivan riistahallinnon perusta. tutkintokysymyksiin yli 13 000 kertaa. Koe- ja tutkintotilaisuuksien läpivieminen on mahdollista vain riistanhoitoyhdistysten aktiivisten ja sitoutuneiden toimijoiden ansiosta.Riistanhoitoyhdistyksen hallitus on esittänyt heitä tehtäviin, ja riistakeskus on järjestänyt koulutuksen ja nimittänyt henkilöt. Rhy:n tärkeä rooli on löytää ja nostaa esiin kuhunkin tehtävään oikeat ihmiset. Metsästyksen valvonta hoidetaan riistanhoitoyhdistyksissä lähes poikkeuksetta talkooperiaatteella. Metsästyksenvalvojiksi nimitetään rehelliseksi ja luotettavaksi tunnettuja ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopivia henkilöitä. Nämä ominaisuudet valvojilta edellytetään riistahallintolaissa; vahva halu tehdä pyyteetöntä työtä oman rhy:n alueella näyttää olevan heille myötäsyntyistä.
• kestävän, turvallisen ja eettisen metsästyksen pariin. Nuorille kohdennettuja koulutuspäiviä on toteutettu riistanhoitoyhdistysten talkootyönä. Vapaaehtoisten kouluttajien paras palkka on ollut nuorten aito into ja kiinnostus metsästysharrastukseen. Riistalaskennat tärkeässä roolissa Kestävän riistatalouden edistäminen näkyy riistanhoitoyhdistyksissä erilaisten riistalaskentojen organisoinnissa ja toteutuksessa. Paikalliset metsästäjät luottavat rhy:n ohjaukseen ja tarpovat riistakolmioreitit, hoitavat massiiviset erillislaskennat ja täyttävät havaintokortit. Tieto oman alueen hallitukselle, jossa on edustettuna alueen metsästäjät ja maanomistajat. Paikallistason päätöksenteko perustuu oman alueen olosuhteiden ja valtakunnallisten linjausten yhteensovittamiseen. Se on lähellä metsästäjiä ja edesauttaa sitoutumista joskus vaikealtakin tuntuviin ratkaisuihin. Riistahallinnon muutoksen yhteydessä todettiin aidosti se tosiasia, että riistanhoitoyhdistyksissä tehtävä työ on koko riistahallinnon palveluorganisaation suurin voimavara. Voimavara rakentuu paikalliseen asiantuntemukseen ja haluun ylläpitää ja kehittää metsästäjille tärkeitä asioita. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta tämä toimintatapa Ampumakokeiden järjestäminen on kuulunut riistanhoitoyhdistyksen tehtäviin koko niiden olemassaoloajan. riistakannoista on ehdottoman tärkeä etenkin silloin, kun riistanhoitoyhdistyksen hallitus antaa lausunnot hirvieläinten pyyntilupahakemuksiin tai metsäkanalintujen metsästysaikoihin. Suurpetojen seurantaa varten rhy:llä on toiminta-alueen kattava petoyhdysmiesten verkosto. Petoyhdysmiehet on koulutettu jälkien ja jätösten tunnistamisen lisäksi kirjaamaan havainnot Tassuhavaintojärjestelmään, joka taas tuottaa arvokasta aineistoa riistantutkijoille kanta-arvioiden perustaksi. Riistanhoitoyhdistys voi myös lähettää paikallisen petoyhdysmiehen tarkistamaan taajamaalueen läheisyyteen ilmestyneet jäljet,jotka aiheuttavat asukkaissa tai pienten koululaisten vanhemmissa huolta. Toiminnanohjaaja avainasemassa Riistanhoitoyhdistyksen sielu ja moottori on osaava ja alueensa tunteva toiminnanohjaaja. Hän katsoo ja ohjaa riistanhoitoyhdistyksen toimintaa ikkunapaikalta tunnistaen oman alueensa erityispiirteet. Toiminnanohjaaja esittelee asiat riistanhoitoyhdistyksen Omasta kontista Metsästysseuran käsikirja 39,50? Lumikengät TSL 227 Camo 175? Testivoittaja (Retki-lehti 1/2012) on ainutlaatuinen ja verrattoman kustannustehokas. Tärkeä rhy-tukipalvelu Suomen riistakeskuksen tärkeimpiä tehtäviä on riistanhoitoyhdistysten tukeminen.Riistanhoitoyhdistyksille kohdennetaan jatkossa entistä enemmän riistanhoitomaksuvaroja. Taloudellisten edellytysten lisäksi riistanhoitoyhdistyksiä tuetaan koulutuksella ja neuvonnalla. Toiminnanohjaajien työn tukeminen ja uusien toimintaa helpottavien tietojärjestelmien kehittäminen on tässä vaiheessa nostettu tukipalvelun päätehtäväksi.Riistakeskuksen aluetoimistoilla riistasuunnittelijat vastaavat rhy-tuesta metsästys- ja riistanhoitoasioissa ja hallintosihteerit talousasioiden osalta. Riistanhoitoyhdistysten talousasioita valtakunnan tasolla hoitaa ja linjaa rhy-talousvastaava. Suurriistavirka-avun, SRVA, osaalueella koulutusta ja neuvontaa ohjaa valtakunnan tasolla vastaavasti SRVA-vastaava. Nämä rhytukitehtävät ovat osa kyseisten toimihenkilöiden toimenkuvaa. Rhy-tukipalvelu on yksi osa riistakeskuksen palveluprosessia. Tubbs Wilderness 36? 189? - tukeva ja kannatteleva 36? lumikenkä - kantapään alla nousurauta - pikaside, jota on helppo käyttää ja säätää Oranssi, tai valkoinen karvalakki 29,90? / kpl Koot: S/M ja L/XL a aupp ok Verkk hntti.fi 24 k era o . www Eräkontti Avoinna arkisin ma-pe 10-17 Keskittämällä ostoksesi Eräkonttiin, tuet Suomen Metsästäjäliiton toimintaa! ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 9410, www.erakontti.fi
• Teksti: Jari Pigg, apulaisjohtaja ja Sauli Härkönen, julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus Riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueet vahvistetaan vuoden 2013 aikana Rhy:n on tehtävä esitys toiminta-alueestaan Suomen riistakeskukselle. Nykyinen toiminta-alue tulee tarkastaa kylittäin ja selvittää rajat tarvittaessa naapurirhy:n kanssa. V uonna 2011 voimaan tulleen uuden riistahallintolain mukaan riistanhoitoyhdistysten on tehtävä riistakeskukselle esitys toiminta-alueensa vahvistamista varten. Pääsäännön mukaan toiminta-alue on yhden tai useamman kunnan alue. Kuntarajoista voidaan poiketa erityisestä syystä, mikäli se on tarkoituksenmukaista maantieteellisesti tai paikkakunnan olojen vuoksi. Toiminta-alueen on kuitenkin oltava yhtenäinen ja perustuttava kiinteistörekisterilain mukaiseen kyläjaotukseen. Jos rhy:n esitys poikkeaa voimassaolevista kuntarajoista, tulee esitykseen aina sisältyä perustelut laissa tarkoitetuille erityisille syille. Kuntajaosta voidaan poiketa Suomessa kuntarakenne on voimakkaassa murroksessa,eikä varmuutta tulevista kuntien rajoista useinkaan ole. Riistanhoitoyhdistyksillä on nykyisin vanhaan kunta- ja kyläjaotukseen perustuvat toiminta-alueensa,jotka eivät vahvistettaessa monillakaan muutu. Huomattavilta osin toiminta-alueet eivät kuitenkaan ole nykyisen kunta- tai kyläjaotuksen mukaisia vaan niissä on osia eri kunnista ja kylistä. Riistanhoitoyhdistysten olisi nyt käytävä alueensa läpi kylä kerrallaan ja tarkistettava rajat. Tämä edellyttää yhteistyötä riistanhoitoyhdistysten kesken, sillä Suomen kaikkien alueiden täytyy kuulua jonkun yhdistyksen toiminta-alueeseen. Useimmissa tapauksissa toiminta-alue ei muutu nykyisestä, sillä rhyiden alueiden ja toiminnan voidaan katsoa muotoutuneen tarkoituksenmukaisiksi vuosikymmenien aikana. Eli laissa mainittujen erityisten syiden kuntajaosta poikkeamiseen voidaan katsoa olevan olemassa maantieteellisten tai paikallisten olojen perusteella. Metsästysseurojen käytössä olevia vuokra-alueita tai hirvieläinten yhteislupa-alueita ei voida kuitenkaan käyttää tällaisena erityisenä syynä. Uuden lain mukaan toiminta-alueiden tulee olla yhtenäisiä. Nyt on olemassa tapauksia, joissa riistanhoitoyhdistyksen alueita sijaitsee nykyisin toisen kunnan tai toisen kylän sisällä. Tällaiset erillisalueet kuuluvat jatkossa siihen riistanhoitoyhdistykseen, johon kuuluvan kylän sisällä ne sijaitsevat. Riistanhoitoyhdistyksille tarkemmat ohjeet Riistanhoitoyhdistyksille on vuoden 2012 lopulla toimitettu riistakeskuksesta tarkemmat ohjeet menettelytavoista ja kartat niiden nykyisistä toiminta-alueista sekä esityslomakepohjat. Kaikkien maa- ja vesialueiden tulee sisältyä jonkin riistanhoitoyhdistyksen esitykseen toiminta-alueestaan. Tarvittaessa rhy:t voivat Riistakeskuksen aluetoimistolle toimitettavien esitysten on oltava kylärajojen mukaisia, mahdolliset ?rajankäynnit? tulee selvittää naapurirhy:n kanssa. 54 l Metsästäjä 1 l 2013 tehdä yhtenevät toisiaan tukevat esitykset toiminta-alueidensa muuttamisesta. Samoin ne voivat tehdä esityksensä riistanhoitoyhdistyksen nimen muuttamisesta. Riistakeskuksen aluetoimistolle toimitettavaan esitykseen toiminta-alueesta tulee liittää edellä mainittu kartta,johon on merkitty muutokset ja tarkistukset. Esityksessä tulee myös luetella kaikki nykyiset kunnat kylittäin,joiden halutaan kuuluvan rhy:n alueeseen. Vanhoja jo lakkautettuja kuntia ei siis tule mainita eikä viitata niiden alueisiin.Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että kaikki kylät tulevat mainituiksi esityksessä.
• Riistakeskus vahvistaa toiminta-alueet rhy:iden esitysten perusteella luettelemalla kunnittain ne kylät, jotka sisältyvät toimintaalueeseen, sekä karttaliitteellä. Yhdistyminen rhy:n päätettävissä Vaikka riistahallintolaki ei edellytäkään riistakeskukselle tehtävää esitystä toiminta-alueesta käsiteltävän vuosikokouksessa,riistakeskus kuitenkin suosittelee, että asia esiteltäisiin jäsenistölle informatiivisuuden vuoksi helmikuun vuosikokouksessa. Toiminta-alueen mahdollinen muuttuminen on luonnollisesti jäsenten ja yhdistyksen toiminnan kannalta olennainen asia, joka on hyvä esitellä ja käsitellä kokouksessa. Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisistä voidaan päättää helmikuun vuosikokouksissa nyt tai myöhemmin tulevina vuosina.Ne yhdistykset, jotka haluavat yhdistyä, valmistelevat asiaa yhteistyöneuvotteluissaan ja tekevät yhdistymisestä yhteisen esityksen riistakeskukselle. Yhteisestä esityksestä on päätettävä yhdistyvien riistanhoitoyhdistysten kokouksissa ja esitykseen tulee sisältyä ehdotus uuden riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueeksi ja ehdotus riistanhoitoyhdistyksen nimeksi. Aloite yhdistymisissä on siis riistanhoitoyhdistyksillä ja jo tähän mennessä käytyjen neuvotteluiden perusteella näyttää siltä,että yhdistymisiä tulee tapahtumaan lähiaikoina. 38 § Riistanhoitoyhdistyksiä koskevat siirtymäsäännökset Tämän lain voimaan tullessa toimivat riistanhoitoyhdistykset jatkavat toimintaansa toiminta-alueillaan. Suomen riistakeskuksen tulee viimeistään 31 joulukuuta 2013 vahvistaa riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueet 11 §:n 1 momentin mukaisiksi asianomaisen riistanhoitoyhdistyksen tai asianomaisten riistanhoitoyhdistysten esityksestä. 11§ Riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alue Riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alue on yhden tai useamman kunnan alue. Toiminta-alue voi poiketa erityisestä syystä kunnan rajoista, mikäli se maantieteellisesti tai paikkakunnan olojen vuoksi on tarkoituksenmukaista. Tällöin riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueen on kuitenkin perustuttava kiinteistörekisterilain (392/1985) 3 §:n mukaiseen kyläjaotukseen siten, että toiminta-alue on yhtenäinen. Riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueet vahvistaa Suomen riistakeskus asianomaisen riistanhoitoyhdistyksen tai asianomaisten riistanhoitoyhdistysten esityksestä. 12§ Riistanhoitoyhdistysten yhdistäminen ja jakautuminen Riistanhoitoyhdistykset, jotka haluavat yhdistyä, tekevät asiasta yhteisen esityksen Suomen riistakeskukselle. Esityksen tekemisestä päätetään riistanhoitoyhdistysten kokouksissa. Esityksen tulee sisältää ehdotus perustettavan riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueeksi ja nimeksi. Esityksen Suomen riistakeskukselle riistanhoitoyhdistyksen jakautumisesta kahteen tai useampaan riistanhoitoyhdistykseen tekee asianomaisen riistanhoitoyhdistyksen kokous. Esityksen tulee sisältää ehdotus perustettavien riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueiksi ja nimiksi. Suomen riistakeskus tekee päätöksen riistanhoitoyhdistysten yhdistämisestä ja jakautumisesta 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen esitysten perusteella. Uusi riistanhoitoyhdistys aloittaa toimintansa päätöstä seuraavan kalenterivuoden alusta. Uuden riistanhoitoyhdistyksen tulee kuitenkin pitää riistanhoitoyhdistyksen kokous hallituksen valitsemiseksi kahden kuukauden kuluessa Suomen riistakeskuksen tekemästä päätöksestä. Metsästäjä 1 l 2013 l 55
• KUTSU riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat sekä esitys riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueeksi. Kokouksissa valitaan riistanhoitoyhdistysten hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle viime vuonna arvotun erovuoroisuuden mukaisesti. Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokouksiin! M etsästys- ja riista-asioiden hoitoon osallistuminen alkaa osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan ja sen vuosikokoukseen.Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen,jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka.Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenyys on merkitty metsästyskorttiin ja kestää metsästysvuoden kerrallaan eikä sitä voi vaihtaa kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet on merkitty metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella, mutta hän ei voi osallistua riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen.Kokoukseen osallistuvien on jäsenyyden osoittamiseksi otettava mukaan voimassaoleva metsästyskorttinsa,eli suoraveloituskortti,pankin maksuleimalla varustettu tilillepanokortti tai tilillepanokortti ja kuitti riistanhoitomaksun maksamisesta. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18 ?vuotiailla jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia.Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Toisinaan on ollut epäselvyyttä siitä, voivatko metsästysseurat valtuuttaa jäseniään edustamaan seuraa riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Säännösten mukaan jäsen ei voi edustaa metsästysseuraa, vaan jokainen edustaa vain itseään ja voi edustaa enintään viittä poissaolevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä saamiensa kirjallisten valtuutusten perusteella. Viime talvena riistanhoitoyhdistysten hallitukset valittiin ensimmäistä kertaa riistahallintolain mukaisesti. Nyt vuosikokouksessa valitaan 18 vuotta täyttäneistä täysivaltaisista riistanhoitoyhdistyksen jäsenistä erovuoroisten tilalle hallitukseen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kolmeksi vuodeksi viime vuonna arvotun erovuoroisuusjärjestyksen perusteella. Viime vuonna valittujen hallituksen puheenjohtajan, ns. maanomistajaedustajan ja ML 8 §:n tarkoittamalla alueella Metsähallituksen määräämän jäsenen toimikausi on kuitenkin kolme vuotta eli vuoden 2015 vuosikokoukseen saakka. Uuden lainsäädännön mukaan muiden hallitusten jäsenten toimikausi on kolme vuotta siten, että kolmasosa tai sitä lähinnä oleva osa on vuosittain erovuorossa. Suomen riistakeskuksen on tämän vuoden aikana vahvistettava riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueet. Vahvistaminen perustuu riistanhoitoyhdistysten tekemiin esityksiin niiden toiminta-alueiksi. Siksi vuosikokouksissa käsitellään nyt myös nämä esitykset samoin kuin mahdolliset esitykset riistanhoitoyhdistysten yhdistymisistä. Valtakirja Minä __________________________________________ etunimi sukunimi ____________________________________ etunimi _____________________________________________ valtuutan _______________________________________________ edustamaan itseäni sukunimi ______________________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ______ / ______ 2013 Paikka _____________________________________________________________ Aika ________________________________ Allekirjoitus _____________________________________________________________________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: ________________________________ _____________________________ _____________________________________ Rhy-numero Metsästäjänumero Syntymäaika HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotuskortista tai metsästyskortista maksutositteineen) 56 l Metsästäjä 1 l 2013
• Etelä-Häme 27.2.2013 18:30 Hausjärven-Riihimäen rhy Riihimäen varuskunnan upseerikerho, Viestikatu, rak 40, Riihimäki 25.2.2013 18:30 Rengon rhy Tulinummi, Renko 22.2.2013 18:30 Lahden seudun rhy Hollolan hirvi, Aikkalantie 37, Hollola 21.2.2013 18:30 Padasjoen rhy Kullasvuoren koulu, Padasjoki 20.2.2013 18:00 Hämeenlinnan rhy Museo Militaria, (ent. Tykistömuseo) Pohjola-sali, Hämeenlinna 19.2.2013 18:30 Janakkalan rhy Lounaskellari Emmi, Turenki 18.2.2013 18:30 Lammin rhy Lammin Säästöpankin kerhohuone, Lammi 15.2.2013 18:30 Jokiläänin rhy Ypäjän Osuuspankin kokoustila, Ypäjä 14.2.2013 18:30 Lopen rhy Lopen ampumaurheilukeskus, Ampumaradan huoltorakennus 13.2.2013 18:30 Hattulan-Kalvolan rhy Parolannummen sotilaskoti 2, Vaakunasali Parola 12.2.2013 18:30 Urjalan rhy Urjalan Erän maja, Urjala 8.2.2013 18:30 Forssan-Tammelan rhy Tammelan kunnantalo, Tammela 7.2.2013 18:00 Asikkalan rhy Asikkalan kunnan valtuustosali, Rusthollintie 2, VÄÄKSY 5.2.2013 18:30 Hauhon-Tuuloksen rhy Monitoimihalli, Tuulos Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Lahden seudun ja Forssan-Tammelan riistahoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Etelä-Savo 28.2.2013 18.00 Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy Tyllilä-Hovi, Tylliläntie 52, Mäntyharju 28.2.2013 19.00 Ristiinan rhy Ristiinan Koulukeskus, Setälä-sali, Ristiina 27.2.2013 19.00 Anttolan rhy Ollinmäen viinitila, Anttola 27.2.2013 18.00 Mikkelin seudun rhy Porrassalmen Eräveikot ry:n maja, Valkolantie 26.2.2013 18.00 Juvan rhy Seurakuntatalo, Juva 26.2.2013 18.00 Kerimäen rhy Hotelli Herttua, Kerimäki 26.2.2013 19.00 Rantasalmen rhy Osuuspankin kokoustilat, Rantasalmi 21.2.2013 19.00 Haukivuoren rhy Haukivuoren Riistamiesten maja 21.2.2013 18.00 Virtasalmen rhy Virtasalmen palvelupiste, Virastotie 3, Virtasalmi 19.2.2013 18:00 Sysmän rhy Ravintola Uoti, Sysmä 14.2.2013 19.00 Puumalan rhy Puumalan kunnantalon valtuustosali, Keskustie 14, PUUMALA 14.2.2013 18.00 Sulkavan rhy Muikkukukko, Alanteentie 40, SULKAVA 13.2.2013 18.00 Heinäveden rhy Yläasteen koulukeskus, Heinävesi 13.2.2013 19.00 Kangaslammin rhy Kangaslammin seurakuntasali, Kangaslampi 12.2.2013 18.00 Punkaharjun rhy Punkaharjun, kunnanvirasto, Valtuustosali, Punkaharju 12.2.2013 19.00 Savonlinnan rhy Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna 7.2.2013 19.00 Enonkosken rhy Kievari Enonhovi, Enonkoski 7.2.2013 17.30 Savonrannan rhy Vanha kunnantalo, Savonranta 13.2.2013 18:00 Vehkalahden-Haminan rhy Mäkipirtti, Sivatti, Ylämäentie 93, Hamina 18.2.2013 18:00 Uuraisten rhy Uurainen, Oikarin tila, Oikarintie 62 UURAINEN 12.2.2013 18:00 Etelä-Saimaan rhy Monitoimitalo, 2. kerros, Pormestarinkatu 10 B, Lappeenranta 13.2.2013 18:00 Itä-Päijänteen rhy Joutsa, Seurakuntakoti, Jousitie 42, JOUTSA 12.2.2013 18:00 Luumäen rhy Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7 Taavetti 8.2.2013 18:00 Parikkalan rhy Hoviselän kahvila, Niukkalantie 1465 Uukuniemi 7.2.2013 18:00 Iitin rhy Iitin kunnantalo, Rautatienkatu 20 Kausala 7.2.2013 18:00 Jaalan-Kuusankosken rhy Ravintola Vanha-Kelo, Mauontie 1, Jaala 6.2.2013 18:00 Joutsenon rhy EKOP:n Joutsenon konttorin kerhohuone Saimaantie 1, Joutseno 6.2.2013 18.00 Heinolan seudun rhy Hotelli Kumpeli, Heinola 6.2.2013 18:00 Miehikkälän rhy Ravintola Punahilkka, Muurikkalantie 1 Miehikkälä 6.2.2013 19.00 Pertunmaan rhy Kunnan valtuustosali, Pertunmaa Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. 5.2.2013 19.00 Joroisten rhy Tahkorannan Rantatupa, Tahkorannantie 32, Joroinen Kainuu 5.2.2013 18.00 Jäppilän rhy Jäppilä-talo, JÄPPILÄ Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Ristiinan, Haukivuoren, Virtasalmen, Hartolan, Punkaharjun, Savonrannan, Pertunmaan, Joroisten ja Jäppilän riistahoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. 26.2.2013 18:00 Kuhmon rhy Kuhmotalo, Pajakkasali, Koulukatu 10 25.2.2013 18:00 Hyrynsalmen-Ristijärven rhy Hyrynsalmen kunnantalo 21.2.2013 18:00 Suomussalmen rhy Suomussalmen nuorisoseurantalo Kaakkois -Suomi 20.2.2013 18:00 Sotkamon rhy Vuokatin Urheiluopisto, auditorio Iso-Pölly Opistontie 400 21.2.2013 18:00 Sippolan rhy Ravintola Viljamaa, Alaportintie 226 Liikkala 19.2.2013 18:00 Paltamon rhy Paltamo, Paltalinna 21.2.2013 18:00 Valkealan-Kouvolan rhy Tuohikotin VPK:n talo, Seuratie 12 Tuohikotti 20.2.2013 18:00 Anjalan rhy Korven koulu, Korventie 703, Anjalankoski 20.2.2013 18:00 Rautjärven rhy Kunnantalo, valtuustosali, Simpeleentie 12 Simpele 19.2.2013 18:00 Pyhtään rhy Huutjärven koulu, Huutjärventie 57 Huutjärvi 19.2.2013 18:00 Ylämaan rhy Tervajoen Metsästäjien maja Rummuntie 174, Ylämaa 18.2.2013 18:00 Lemin-Taipalsaaren rhy Taipalsaaren kunnantalo, Valtuustosali Taipalsaari 18.2.2013 18:00 Virolahden rhy Pitäjäntupa, Kirkontie 480 15.2.2013 18:30 Ruokolahden-Imatran rhy Ruokolahden kirkonkylän koulu, liikuntasali. Metsolantie 7, Ruokolahti 20.2.2013 18.00 Kangasniemen rhy Ravintola Hymykuoppa, Kangasniemi 14.2.2013 18:00 Kymin-Karhulan rhy Laajakosken kylätupa, Pekanojantie Laajakoski 20.2.2013 19.00 Pieksämäen rhy Kanttilasali, Naarajärvi, Vilhulantie 5, Pieksämäki 14.2.2013 18:00 Savitaipaleen-Suomenniemen rhy Ravintola Sahrami, Torikatu 5-7, Savitaipale 19.2.2013 19.00 Hartolan rhy Gasthaus Koskenniemi, Hartola 13.2.2013 18:00 Elimäen rhy Länsi-Kymen Osuuspankin kerhohuone Vanhamaantie 9, Elimäki 18.2.2013 18:00 Puolangan rhy Puolankajärven koulukeskus, ruokasali 13.2.2013 18:00 Vuolijoen rhy Vuolijoen kunnantalo 12.2.2013 18:00 Kajaanin rhy Kainuun ammattiopiston auditorio, Opintie 3 Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Kajaanin riistanhoitoyhdistyksessä kaksi tuntia ennen kokouksen alkua. Keski-Suomi 20.2.2013 18:00 Ala-Keiteleen rhy Äänekosken kaupungintalo Ravintola Kulkurin Kuu, Hallintokatu 4, Äänekoski 20.2.2013 19:00 Laukaan rhy Lievestuore, Seurakuntatalo, Liepeentie 39 LIEVESTUORE 20.2.2013 18:00 Suolahden-Sumiaisten rhy Sumiainen, Tiitelän kokoustilat Sumiaisraitti 17, 44280 SUMIAINEN 19.2.2013 18:00 Jämsän seudun rhy Jämsä, Vitikkalan koulu, Joonaantie 1 JÄMSÄ 19.2.2013 19:00 Vanhan-Korpilahden rhy Korpilahti, Seurakuntatalo, Kirkonmäentie 1 Korpilahti 18.2.2013 19:00 Jyväskylän seudun rhy Vesanka, Vesalan kurssikeskus Vesalantie 136 , VESANKA 13.2.2013 18:00 Karstulan-Kyyjärven rhy Kyyjärvi, Eräkartano, Nurmijoentie 296, 43700 KYYJÄRVI 13.2.2013 19:00 Saarijärven rhy Saarijärvi, Pyssylän ampumaradan maja. Saarijärveltä Pylkönmäelle menevän tien varrella n. 4 km Saarijärveltä. Tienviitta oikealle! 13.2.2013 19:00 Toivakan rhy Toivakka, Kirjaston luentosali, Iltaruskontie 4, 41660 TOIVAKKA 12.2.2013 18:00 Keuruun rhy Keuruu, Seurakuntakeskus 12.2.2013 19:00 Petäjäveden rhy Petäjävesi, OP:n kerhohuone, Kirkkotie 6 Petäjävesi 11.2.2013 18:00 Hankasalmen rhy Hankasalmi, Kuuhankaveden koulu, Yläaste, Koulutie 14, Hankasalmi 11.2.2013 19:00 Konneveden rhy Konnevesi, Kunnantalo, Kauppatie 25 Konnevesi 7.2.2013 19:00 Multian rhy Multia, OP:n kokoushuone, Keskustie 29 Multia 7.2.2013 18:00 Pylkönmäen rhy Pylkönmäki, Yrittävän talo Keskustie 15, Pylkönmäki 6.2.2013 19:00 Kannonkosken-Kivijärven rhy Kannonkoski, Piispala, Kannonkoski. 6.2.2013 18:00 Kinnulan rhy Kinnula, Seurakuntakoti 6.2.2013 18:00 Pihtiputaan rhy Pihtipudas, Jukola, Kirkkotie 2, 44800 PIHTIPUDAS 6.2.2013 18:00 Viitasaaren rhy Viitasaari, kaupungintalo, Keskitie 10 VIITASAARI Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Ala-Keiteleen ja Pihtiputaan riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. Lappi 28.2.2013 18:00 Rovaniemen seudun rhy Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo, Erästäjänpolku, 96100 Rovaniemi 27.2.2013 18:00 Savukosken rhy Savukosken kylätalo 27.2.2013 18:00 Simon rhy Simon yläasteen ruokala 24.2.2013 10:00 Inarin rhy Ivalon yläaste 23.2.2013 14:00 Utsjoen rhy Utsjoen koulukeskus 22.2.2013 18:00 Enontekiön rhy Luontokeskus Skierri, Hetta, Auditorio, Enontekiö 22.2.2013 19:00 Kolarin rhy Kolarin kunnanvirasto, VALTUUSTOSALI 21.2.2013 18:00 Tervolan rhy Tervolatalo Museotie 13 TERVOLA 20.2.2013 18:00 Pelkosenniemen rhy Pelkosenniemen kunnantalo, valtuustosali, Kemijärventie 1, Pelkosenniemi 19.2.2013 18:00 Muonion rhy Ammattiopisto Lappia Metsästäjä 1 l 2013 l 57
• 19.2.2013 18:00 Sallan rhy Sallan kunnanviraston valtuustosali 18.2.2013 18:00 Kuusamon rhy Kuusamon lukion auditorio, Oulangantie 1 KUUSAMO 18.2.2013 18:00 Ylitornion rhy Ylitornion kunnantalo, auditorio, Alkkulanraitti, Ylitornio 14.2.2013 19:00 Pyhäjärven rhy Hiisitupa, Jyväskyläntie, Pyhäsalmi 17.2.2013 13:00 Sodankylän rhy Paarmansali, Sodankylän ammattiinstituutti, Kaarrostie 10-12, Sodankylä 14.2.2013 19:00 Sievin rhy Sievin valtuustosali, Sievi 14.2.2013 18:00 Posion rhy Posion valtuustosali, Kirkkotie 1, Posio 13.2.2013 18:00 Muhoksen rhy Muhoksen ampumarata, Lummenlammentie, Muhos 13.2.2013 18:00 Tornion rhy Tornion kaupunginhotellin auditorio Tornio 13.2.2013 19:00 Ylivieskan rhy Ylivieskan Osuuspankin kokoustilat, Kauppakatu 11, Ylivieska 12.2.2013 18:00 Ranuan rhy Ranua Kunnan valtuustosali Aapiskuja 6 b, Ranua 12.2.2013 19:00 Haapajärven-Reisjärven rhy Reisjärven valtuustosali, Reisjärventie 8 Reisjärvi 8.2.2013 18:00 Kittilän rhy Yläri (yläkoulu) 7.2.2013 18:00 Pellon rhy Pellon kunnanviraston valtuustosali Kunnantie 4, PELLO 6.2.2013 18:00 Keminmaan rhy Keminmaan kirjastonuorisotalo 5.2.2013 18:00 Kemijärven rhy Kemijärven kulttuurikeskus Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Savukosken, Simon, Enontekiön, Tervolan, Tornion ja Kittilän riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. 12.2.2013 19:00 Tyrnävän rhy Riistala, Ampumaradan maja, TyrnäväMuhos tien varressa 9 km valtatie 22:n risteyksestä, tien pohjoispuolella, Tyrnävä 11.2.2013 19:00 Oulaisten rhy Honkamaja, Hietalantie 91 11.2.2013 19:00 Piippolan seudun rhy Piippolan virastotalo, Keskustie 9, Piippola 7.2.2013 19:00 Nivalan rhy Nivalan eränkävijäin toimitalo, Pyssymäki 6.2.2013 19:00 Kiimingin-Ylikiimingin rhy Ylikiimingin koulu, Ylikiiminki 5.2.2013 19:00 Hailuodon rhy Hailuodon ampumaradanmaja Kottaintie 87, Hailuoto Oulu Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Sievin, Oulaisen ja Nivalan riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. 28.2.2013 19:00 Haukiputaan rhy Kellon Koulukeskus,Kylätie 6, Kello 28.2.2013 19:00 Raahen seudun rhy Pyhäjoen Lukio, auditorio, Koulutie 8 Pyhäjoki 27.2.2013 19:00 Limingan seudun rhy Limingan Kansanopisto, Arvolankuja 1 Liminka 27.2.2013 18:00 Vaalan rhy Kurikkavaaran hiihtomaja, Vaala 26.2.2013 18:00 Iin seudun rhy Oijärven metsästysseuran maja 26.2.2013 18:00 Taivalkosken rhy Taivalkosken metsäkonekoulu, Jokijärventie 2, Taivalkoski Pohjanmaa 14.2.2013 18:00 Himangan rhy Koski-Hovi, Himanka 7.2.2013 18:00 Kangasalan rhy Kangasalan kunnan valtuustosali 14.2.2013 19:00 Kannuksen rhy Kannus,kaupungin valtuustosali, Kannus 4.2.2013 18:00 Jalannin rhy Ravintola Millerina, Yrittäjäntie 4, Kylmäkoski 13.2.2013 18:00 Ilmajoen rhy Ilmajoen kunnantalo, Ilmajoki 13.2.2013 18:00 Peräseinäjoen rhy Näätämaja, Peräseinäjoki 13.2.2013 19:00 Seinäjoen rhy Vuorimaja Seinäjoki 12.2.2013 18:00 Kaustisen rhy Evankelinen kansanopist, Kaustinen 12.2.2013 18:00 Kurikan rhy POP, Kurikka, Kurikka 12.2.2013 19:00 Vetelin rhy Vetelin koulukeskus, Veteli. 7.2.2013 19:00 Alajärven rhy Alajärven kaupungintalo, Alajärvi 7.2.2013 18:00 Härmän rhy Ekohovi, Ylihärmä 7.2.2013 18:00 Perhon rhy Kunnantalo valtuustosali, Perho, Perho 6.2.2013 18:00 Lappajärven-Vimpelin rhy Vimpelin yhteiskoulu, Vimpeli 18.2.2013 18:00 Outokummun rhy Hotelli Ravintola Malmikumpu / kokoustila 2. kerros, Asemakatu 1, Outokumpu 5.2.2013 18:00 Jurvan rhy Jurva-sali, Jurva 14.2.2013 18:00 Enon rhy Palvelutalo Kotiranta, Välskärintie 9, Eno 5.2.2013 19:00 Kauhavan rhy Yrittäjäopisto, Kauhava 13.2.2013 18:00 Kiteen rhy Kiteen kaupungintalon valtuustosali Kiteentie 25, KITEE Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. 28.2.2013 18:00 Tampereen rhy Kiito-Baari, Teollisuustie 7, Tampere 25.2.2013 19:00 Kälviän-Ullavan rhy Liljan kartano Välikylä, Kälviä 21.2.2013 18:00 Rääkkylän rhy Rääkkylän kunnantalon valtuustosali Kinnulantie 1, RÄÄKKYLÄ 5.2.2013 18:00 Evijärven-Kortesjärven rhy Evijärven osuuspankki, Evijärvi 27.2.2013 18:00 Laihian rhy Hautakorven hovi, Laihia 25.2.2013 19:00 Kempeleen-Oulunsalon rhy Paukun maja, Kylänpuolentieltä opastus Keltainen viitta: OSH:n ampumaradat Oulunsalo 25.2.2013 18:00 Tohmajärvi-Värtsilän rhy Ravintola Kotipirtti, Talluksentie 26 Tohmajärvi 19.2.2013 18:00 Lieksan rhy Kultuurikeskus, Pielisentie 9, LIEKSA 28.2.2013 19:00 Pälkäneen ja Luopioisten rhy Luopioisten seuratalo 26.2.2013 18:00 Ylistaron rhy Ylistarotalo, Ylistaro 26.2.2013 18:00 Tuupovaaran rhy Erälä, Öllöläntie 197, Öllölä 6.2.2013 18:00 Ähtärin rhy Tuomarniemi, Ähtäri 28.2.2013 18:00 Kauhajoen rhy Isojoen konehalli Oy, Kauhajoki 26.2.2013 19:00 Kuortaneen rhy Kuortaneen kunnantalo, Kuortane 27.2.2013 18:00 Valtimon rhy Valtimon Kuntalaisten Talon Valtuustosali, Kunnantie1 Valtimo 20.2.2013 18:00 Polvijärven rhy Polvijärven kunnantalo, valtuustosali Polvijärventie 18, Polvijärvi Pohjois-Häme 25.2.2013 19:00 Kalajoen-Alavieskan rhy Raution metsästysmaja, Kannuksentie, Rautio Pohjois-Karjala 6.2.2013 19:00 Lapuan rhy Lapuan Yläkoulu, Lapua 28.2.2013 19:00 Jalasjärven rhy Riistan Ms-maja Mantila, Jalasjärvi 27.2.2013 19:00 Teuvan rhy Kulttuuritalo, Orrela, Teuva Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Sääksmäen-Valkeakosken ja Lempäälän seudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. 12.2.2013 18:00 Liperin rhy Penttilä-sali, Koulukuja 1, LIPERI 11.2.2013 18:00 Kesälahden rhy Karjalan-Kievari, kokoushuone Lappeenrannantie 18 , KESÄLAHTI 7.2.2013 18:00 Juuan rhy Juuan kunnantalon valtuustosali Poikolantie 1, Juuka 6.2.2013 18:00 Joensuun seudun rhy Hotelli Julie, Valimontie 3, LEHMO 25.2.2013 18:00 Sääksmäen-Valkeakosken rhy Saarioismaja, Juhansali 5.2.2013 18:00 Ilomantsin rhy Kunnantalon Kalevalasali, Soihtulantie 7 Ilomantsi 21.2.2013 18:00 Mäntän seudun rhy Mäntän Seudun Koulutuskeskus 4.2.2013 18:00 Nurmeksen rhy Hyvärilän kurssikeskuksen auditorio Lomatie 12, NURMES 21.2.2013 18:00 Ruoveden rhy Ruoveden Osuuspankki, kerhotilat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. 21.2.2013 18:00 Lohtajan rhy Houraatin maja, Lohtaja 21.2.2013 19:00 Teiskon rhy Kanta-Teiskon Nuorisoseuran tupa Kuusjärventie 5, Kämmenniemi 21.2.2013 18:00 Toholammin rhy Toholammin kunnantalo, Toholampi 21.2.2013 19:00 Virtain rhy Nuorisokeskus Marttinen Herrasentie 16 20.2.2013 19:00 Oulun rhy Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulu (Vallinkorva), Metsäkouluntie, Oulu 20.2.2013 18:00 Isojoen-Karijoen rhy Isojoen osuuspankki, Isojoki 18.2.2013 18:00 Kuhmoisten rhy Koulukeskus, KUHMOINEN 20.2.2013 18:00 Utajärven rhy Utajärven Yläasteen auditorio, Utajärvi 20.2.2013 18:00 Lehtimäen-Soinin rhy Lehtimäen osuuspankki, Lehtimäki 18.2.2013 18:00 Kurun rhy Kurun Seuratalo 19.2.2013 19:00 Kärsämäen rhy Kärsämäen liikenneasema Neste Haapajärventie 1, Kärsämäki 20.2.2013 18:00 Nurmon rhy Nurmotalo, Nurmo 18.2.2013 19:00 Nokian seudun rhy Koulutuskeskus Valo, Pallotie 5, Ylöjärvi 19.2.2013 19:00 Halsuan rhy Halsuan kunnantalo, Halsua 14.2.2013 18:00 Lempäälän seudun rhy Lempäälän Manttaalitalo Manttaalintie 1 Lempäälä 20.2.2013 19:00 Leppävirran-Varkauden rhy Leppävirta Kivelän koulun auditorio Laivurintie 19, Leppävirta 11.2.2013 19:00 Kuhmalahden-Sahalahden rhy Sariolan yläasteen auditorio, Kärkkääntie 12 SAHALAHTI 20.2.2013 18:00 Vehmersalmen rhy Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone Vehmersalmen kirkonkylässä, Vehmersalmi 21.2.2013 18:00 Pudasjärven rhy Rimminkankaan koulu, Rimmintie 15 PUDASJÄRVI 19.2.2013 19:00 Siikajokilaakson rhy Siikajoen kunnanvirasto, Siikasavontie 1 a Ruukki 18.2.2013 19:00 Haapaveden rhy Haapaveden opisto, Vanhatie 45, Haapavesi 19.2.2013 19:00 Kyrönmaan rhy Toukolan nuorisoseura 19.2.2013 18:00 Lestijärven rhy Lestijärven luonnontuoteasema, Lestijärvi 14.2.2013 19:00 Alavuden-Töysän rhy Alavuden kaupungintalo, Alavus 58 l Metsästäjä 1 l 2013 11.2.2013 18:00 Längelmäveden rhy Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124 KORKEAKOSKI Pohjois-Savo 21.2.2013 18:00 Rautavaaran rhy valtuustosali, kunnanvirasto, Savontie 4, Rautavaara 21.2.2013 19:00 Varpaisjärven rhy Varpaisjärven koulun auditorio, Koulutie 1 Varpaisjärvi 19.2.2013 18:00 Juankosken rhy Osuuspankin kerhohuone, Juankoski Juankoskentie 16, JUANKOSKI
• 19.2.2013 19:00 Riistaveden rhy Riistaveden Osuuspankin kerhohuone Riistavesi 20.2.2013 19:00 Lapväärtinseudun rhy Brandstationen i Lappfjärd, Södra Lappfjärdsvägen 71, LAPPFJÄRD 4.2.2013 18:00 Kihniön rhy Kihniönkylän Eräveikkojen maja Palolahdentie 100-28, Kihniö 18.2.2013 19:00 Iisalmen rhy Metsäpirtti, Kainuuntie 6 A, Iisalmi 18.2.2013 19:00 Vöyrinseudun rhy Karvsor skola, Vöråvägen 1417, KAITSOR 18.2.2013 18:00 Kiuruveden rhy Puistonkulma, Asematie 16, kiuruvesi 13.2.2013 19:00 Vaasanseudun rhy Björkö ungdomsförening, Björkövägen 768 Björköby Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Porin riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. 14.2.2013 18:00 Nilsiän rhy Nilsiän kunnan valtuustosali 14.2.2013 18:00 Siilinjärven rhy Siilinjärven koulukeskus, auditorio, Siilinjärvi 13.2.2013 18:00 Keiteleen rhy Keiteleen kunnantalon valtuustosali Äyräpääntie 2, Keitele 13.2.2013 19:00 Vesannon rhy Kirjaston kokoustilat, Keskustie 14 Vesanto Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Pietarsaarenseudun ja Närpiönseudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Lapväärtinseudun riistanhoitoyhdistyksessä tarkastus alkaa 20 minuuttia vaille 19.00. Satakunta 12.2.2013 19:00 Karttulan rhy Ex. Karttulan kunnan valtuustosali, eli kokoushuone 3., Kissakuusentie 6, Karttula 26.2.2013 18:00 Euran seudun rhy Kylätalo Kirjala, Kirjakuja 4, Kauttua 12.2.2013 18:00 Tervon rhy Virastotalon kokoushuone, Tervontie 4 Tervo 11.2.2013 19:00 Maaningan rhy Maaninkajärven koulu, auditorio 11.2.2013 18:00 Pielaveden rhy Tilausravintola Juhlaranta, Säviän vanhatie 173, Säviä 7.2.2013 18:00 Kuopion rhy Hotelli Savonian auditorio Sammakkolammentie 2, Kuopio 15.2.2013 18:00 Punkalaitumen rhy Nordea pankin kokoustila, Lauttakyläntie 1 Punkalaidun 5.2.2013 19:00 Suonenjoen rhy Pitäjäntupa, Asemakatu 12, Suonenjoki 12.2.2013 18:00 Harjavallan rhy Yaran kerhotalo, Rikkihappotehtaantie 6 Harjavalta 20.2.2013 19:00 Uudenkaarlepyynseudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang Jutasvägen 34, NYKARLEBY 27.2.2013 18:00 Porvoon rhy Ravintola Iris, Porvoo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Mäntsälän riistanhoitoyhdistyksessä tunti ja 15 minuuttia ennen kokouksen alkua. 28.2.2013 18:00 Paraisten rhy Fiskeri- och miljöinstitutet/Kalatalous- ja ympäristöopisto Livia, Fiskeriskolvägen 72 Kirjala 13.2.2013 18:00 Siikaisten rhy Siikaisten Kunnanvirasto, valtuuston istuntosali, Kankaanpääntie 1 B, Siikainen 21.2.2013 19:00 Närpiönseudun rhy Yrkesakademin i Österbotten Ängskullvägen 1, NÄRPES 27.2.2013 18:00 Lapinjärven rhy Lapinjärven Kirkonkylän paloasema Lapinjärventie 43, Lapinjärvi 26.2.2013 18:00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen VPK /Kyrkslätt FBK Överby 5.2.2013 18:00 Rautalammin rhy Rautalammin Osuuspankin kerhohuone Kuopiontie 30, Rautalampi 21.2.2013 19:00 Pietarsaarenseudun rhy Sursik Skola, Sursikvägen 43, Bennäs 4.2.2013 18:00 Pernaja-Loviisan rhy Kuninkaantien ABC, Pernå Gammelbyvägen 77, Gammelby 15.2.2013 18:00 Kokemäen-Kauvatsan rhy Huittisten Ammatti- ja Yrittäjäopisto Kauvatsantie 189, Kokemäki 13.2.2013 18:00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston auditorio, Opintie 4 Huittinen 21.2.2013 19:00 Kokkolanseudun rhy Såka Byagård, Sokojan kylätalo Gamla Skrabbvägen 12, Karleby 28.2.2013 18:00 Helsingin rhy Metsästäjätoimisto, Sompiontie 1, Helsinki 28.2.2013 19:00 Kemiönsaaren rhy Bjärkas Gård, Västanfjärd 6.2.2013 19:00 Vieremän rhy Vieremän Rientola, Petterintie 23 VIEREMÄ 24.2.2013 16:00 Maalahdenseudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5 4.2.2013 18:00 Hankoniemen rhy Haagapuiston koulu / Hagaparkens skola 26.2.2013 18:00 Keski-Uusimaan rhy Tuusulan kunnantalo, valtuustosali Hyrylänkatu 6, Tuusula 14.2.2013 18:00 Lavian seudun rhy Hirvelä, Leppälammintie 192 Sastamala Rannikko -Pohjanmaa Uusimaa 18.2.2013 18:00 Ulvilan piirin rhy Kokkikaksikko, Peltotie 39 B, Ulvila 6.2.2013 18:00 Sonkajärven rhy Kangaslammin hiihtokeskus Sonkakoskentie 205, SONKAJÄRVI Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Vehmersalmen, Juankosken, Vesannon, Tervon, Maaningan, Pielaveden, Lapinlahden, Rautalammin ja Suonenjoen riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. 4.2.2013 19:00 Tammisaaren rhy Ekenäs högstadie / Tammisaaren yläaste Flemmingsgatan 17, Ekenäs Varsinais -Suomi 14.2.2013 18:00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Suurimaan kylätalo, Parkanontie 1552 Suurimaa 4.2.2013 18:00 Tuusniemen rhy Tuusniemen Osuuspankin kokoushuone 5.2.2013 18:00 Tenholan rhy Malmåsa föreningshus, Prästkulla 27.2.2013 18:00 Liljendalin rhy Liljendalgården, Sävträsk 6.2.2013 18:30 Lapinlahden rhy Lapinlahti-sali, Kivistöntie 2, LAPINLAHTI 4.2.2013 19:00 Kaavin rhy Kaavin Osuuspankki kokoushuone Rantatie 1 5.2.2013 19:00 Pohjan rhy Fiskars Wärdshus 12.2.2013 18:00 Säkylän-Köyliön rhy Säkylän varuskuntakerho, Huovinrinne Säkylä 11.2.2013 18:00 Lounais-Satakunnan rhy Järjestötalo Siikapolku 1, Rauma 11.2.2013 18:00 Sastamalan rhy Sylvään Koulu, Ojansuunkatu 8, Sastamala 8.2.2013 18:00 Mouhijärven piirin rhy Hotelli Ellivuori, Ellivuorentie 131, Sastamala 7.2.2013 18:00 Parkanon-Karvian rhy Keskustan koulu, Koulukatu 14, Parkano 7.2.2013 18:00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, PORI 6.2.2013 18:00 Noormarkun seudun rhy Pomarkun kunnan valtuustosali Vanhatie 14, Pomarkku 6.2.2013 19:00 Pohjois-Satakunnan rhy Niinisalon varuskuntakerho, Kotikaari 17 Niinisalo 5.2.2013 18:00 HämeenkyrönViljakkalan rhy Nuorisoseurantalo Mäntylä, Maisematie 185, Hämeenkyrö 5.2.2013 18:00 Merikarvian rhy Merikievari, Kievarintie 8, Tuorila 25.2.2013 18:00 Inkoo-Snappertunan rhy Fagerviks Uf-lokal / Fagervikin nuorisoseuratalo, Fagervik , Ingå 25.2.2013 18:00 Siuntion rhy Gårdskulla Café, Sjundeåhy 21.2.2013 18:00 Hyvinkään rhy Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241 Hyvinkää 20.2.2013 18:00 Orimattilan rhy Orimattilan Osuuspankki, kokoustila Erkontie 11, Orimattila 19.2.2013 18:00 Espoo-Kauniaisten rhy Omnia Ammattiopisto, Leppävaaran toimipiste, Upseerinkatu 11 18.2.2013 18:30 Myrskylä-Artjärven rhy Myrskylän Paloasema, Paloasemantie 3 Myrskylä 27.2.2013 19:00 Loimaan seudun rhy Loimaan Seurahuone, Satakunnantie 26 Loimaa 27.2.2013 18:30 Turunmaan saariston rhy Korpo Kommunalgård, Korpovägen 124 Korpo 26.2.2013 18:00 Alastaron rhy Alastaron metsästysseuran maja, Alastaro 26.2.2013 18:30 Rymättylän-Merimaskun rhy Tuulisolmu, Viluntie 1, Rymättylä 25.2.2013 19:00 Kalannin seudun rhy Kalannin Erämiesten maja, Kalanti 25.2.2013 18:30 Kiskon piirin rhy Suomusjärven Palokunnan talo Meijeritie 6, Suomusjärvi 14.2.2013 18:00 Nurmijärven rhy Nurmijärven käräjäsali, 2 kerros Keskustie 2, Nurmijärvi 14.2.2013 18:00 Marttilan seudun rhy Koski TL, OP:n auditorio, Koski TL 14.2.2013 18:00 Sipoon rhy Viljan (Borgby föreningslokal) Kurkisvägen 3 14.2.2013 19:00 Paimionlahden rhy Sauvon Merikulman Metsänkävijät ry:n metsästysmaja, Ruonantie, Sauvo 13.2.2013 18:30 Askolan-Pukkilan rhy Helkamäki / Monninkylän Nuorisoseura ry Helkamäentie, MONNINKYLÄ 13.2.2013 18:00 Vakka-Suomen rhy Kelokallio Lokalahden UM metsästysmaja Tirkkalantie 170, Lokalahhti 13.2.2013 18:00 Vihdin ja Karkkilan rhy Vihdin seurakuntatalo, Vihdintie, Vihti 12.2.2013 18:30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen Osuuspankin kokoustilat Mynämäki 12.2.2013 19:00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus Hirvihaarantie 725, Hirvihaara 12.2.2013 18:30 Someron rhy Someron Seurahuone, Rantatie 2, Somero 12.2.2013 18:00 Pornaisten rhy Halkian yhteiskäyttötila, Härmäntie 116 Halkia/Pornainen 12.2.2013 18:00 Ruotsinpyhtään rhy St 1 Loviisa, Länsikaari 1 / Västersvängen 1 LOVIISA 11.2.2013 18:30 Lohjan rhy Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Laurinkatu 48, Lohja 11.2.2013 18:30 Nummi-Pusulan rhy Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Pusula 11.2.2013 18:00 Sammatin rhy Säästöpankin kokoushuone, Sammatti 7.2.2013 18:00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, Vantaa 6.2.2013 19:00 Karjalohjan rhy Kylpylähotelli Päiväkumpu, Keskustie 121 Karjalohja 11.2.2013 18:30 Maskun seudun rhy Naantalin lukio, Vadstenanpolku 4, Naantali 11.2.2013 18:30 Perniönseudun rhy Salon Op Perniön konttori, kokoushuone Perniö 7.2.2013 19:00 Laitilan seudun rhy Raikun maja, Kodisjoki 7.2.2013 19:00 Turun seudun rhy Auran Kettulinna, Aura 6.2.2013 18:30 Pöytyän seudun rhy Haukkavuoren Hiihtomaja, Pöytyä 6.2.2013 18:00 Salon seudun rhy Salon lukio, iso auditorio, Kaherinkatu 2 Salo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Paraisten ja Someron riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. 5.2.2013 18:00 Karjaan rhy Axxell, Karis, Bangatan 75, Karis Metsästäjä 1 l 2013 l 59
• Kirjoituskilpailun satoa Joona Aho, 13 v Metsien mies Rakastan metsässä liikkumista ja metsästystä. Kiinnostus metsästystä kohtaan alkoi vähän yli kolme vuotta sitten. Luin innokkaana aiheeseen liittyviä kirjoja ja katselin metsästysvideoita. Meni ainakin puoli vuotta, ennen kuin sain puhuttua äidin ja isän ympäri, sillä heitä ei kiinnostanut vähääkään tuleva harrastukseni. Jo 10-vuotiaana lainasin kirjastosta Metsästäjän oppaan ja siihen liittyvän uudemman aselainsäädäntö -kirjan. Luin kirjat ajatuksen kanssa, sillä en aikonut luovuttaa. Ensimmäisellä yrityksellä tutkinnosta meni minun kohdallani vaivaiset 9 väärin ja sekös harmitti. Seuraavalla kerralla olin hiukan onnekkaampi. Metsästys on ollut esi-isiemme aikana elinehto. En millään voi käsittää sellaisia ihmisiä, jotka ovat jyrkästi metsästystä vastaan. Lainsäätäjät nostivat jopa normaalin metsästysaseen aseenkantoluvan ikärajaa. Se asia harmittaa metsästäjiä todella paljon. Tiedän monia innokkaita nuoria metsästäjänalkuja, jotka olisivat halunneet ikärajan säilyvän ennallaan. Luonto on ollut aina lähellä sydäntäni. Monet kerrat olen samoja metsien polkuja kulkenut: nähnyt teeriä ja metsoja, sekä pyitä, joiden kanta on kotimme lähellä vahvistunut viime aikoina. Melkeinpä joka kerta liikun kiikarit kaulassa ja kamera mukana - mistä sitä tietää mitä metsäretki tuo tullessaan. Olen myös innokas riistanhoitaja. Monta kertaa ajatellut rakentaa johonkin tonttimme nurkalle kauriita varten ruokinta-automaatin, mutta sitten aina muistan, että mehukkaat kauriit voivat kerätä myös petoeläimiä, kuten ilveksiä. Tässä vaiheessa tulee mieleen rakas Riikakissamme, josta en koskaan haluaisi luopua. Harmikseni tontillamme ei myöskään ole tarpeeksi haapoja, joita voisin kaataa jäniksille. Ainoat haapamme on joko liian isoja, tai sitten ne kasvavat liian lähellä äidin kasvimaata, joten niihin riistanhoidon mahdollisuuksiin joita pystyisi alueellamme toteuttamaan, ei ole mahdollisuutta. Jos niin olisi, olisin hurahtanut asiaan täysin. Olen ainoa perheestämme joka metsästää. Yritän jatkuvasti houkutella isoveljeäni mukaan, mutta vastaus on aina sama: ?Pitää harkita?. Pikkuveljeni on joskus hyvinkin innostunut metsästyksestä,mutta kun katselen metsästysvideoita,alkaa häntä pikkuhiljaa jostakin syystä asia kyllästyttämään.Serkkuni ja kaksi erittäin hyvää ystävää ovat puolellani, kun puheenaiheena on metsästys. Nyt tänä vuonna ammuin ensimmäisen teereni pienestä passikojusta männyntaimen latvaan - iloinen oli mieleni laukauksen jälkeen. Haaveilen kaiken lisäksi suuren peurapukin kaadosta, jonka aion tulevaisuudessa toteuttaa. Usein kotiseiniä katsellessa haaveilen suurista seinälle laitettavista peuran sarvista. Metsästys on harrastus, johon en koskaan kyllästy. Tilaa Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme www.riista.fi/tilaukset UUTUUKSIA: Elämää suurempia eräretkiä -dvd Pystykorvat kairassa -dvd Hirvihaukkujen hurmaa -dvd Linnustaja -dvd Oppaat ja kirjat: 8 askelta metsälle - Aloittelevan metsästäjän ABC Valkohäntäpeuran ikämääritys ?opas Metsästäjän-opas Kohtaamisia metsässä - Eläinkiistoista yhteistoimintaan -kirja Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus -kirja Jousimetsästys ? kirja Metsästäjän lintuopas Riistaa arkeen ja juhlaan ?keittokirja Metsästäjän päiväkirja Riistakosteikko -opas Petovahinkojen tunnistamisopas Askel riistapolulle Vesilinnustus ? kirja Metsästäjän uusi keittokirja Pyy pivossa Metsäpeuraopas Lintukoirat metsästyksessä Lumijälkiopas Villiä elämää Jäniksen selässä Postikortit: (koko A4) Riistanisäkäs Riistalinnut 24 ? 24 ? 24 ? 24 ? ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl 2 ? _______kpl 5 ? _______kpl 30 ? _______kpl 19 ? _______kpl 42 ? _______kpl 48 ? _______kpl 10 ? _______kpl 14 ? _______kpl 5 ? _______kpl 5 ? _______kpl 8 ? _______kpl 5 ? ­­­­_______kpl 40 ? _______kpl 35 ? _______kpl 5 ? _______kpl 5 ? _______kpl 35 ? _______kpl 5 ? _______kpl 5 ? _______kpl 7 ? _______kpl Pihapiirin kasveja Pihapiirin pikkueläimiä DVD: Metsästysaseena jousi ? johdatus perusteisiin Harrastuksena metsästys Hirvenruhon paloittelu Unelmien hanhisyksy Hirvimetsä Peuramailla Lumiset pienpetojahdit Karhun todelliset kasvot (suomi+ruotsi) Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsohaukut Metsästäjä, vastuu-turvallisuus Tilaukset: netti-tilaukset: postitse: puhelimitse: Nimi: 1,50 ? _______kpl 1,50 ? _______kpl Pelit: Riistaeläimiä - muistipeli riistanisäkkäistämme Pelikortit: Suomen riistaeläimet Ranta- ja vesilinnut Suomen kalat Pihapiirin lintuja 60 l Metsästäjä 1 l 2013 10 ? _______kpl 5 ? 5 ? 5 ? 5 ? _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl 20 ? 26 ? 23 ? 26 ? 24 ? 26 ? 26 ? 15 ? 26 ? 26 ? 26 ? 28 ? _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl Laajempi tuotevalikoima netti-sivuillamme www.riista.fi/tilaukset Tilaukset postitetaan postiennakolla (postiennakkomaksu 4,10 ? + postimaksu paketin painon mukaan) 1 ? _______kpl 1 ? _______kpl Julisteet: (taitettuna) Riistalinnut Riistanisäkkäät 5 ? _______kpl 5 ? _______kpl Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelinnumero: www.riista.fi/tilaukset Suomen riistakeskus, Varasto, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki 029 431 2111
• Kaupantekoa Palstalla julkaistaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2013 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 2/2013 ilmestyy 22.3.2013. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 15.2.2013. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400-788 636 Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi , 050-465 4695 Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777 Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit/Janne Romakkaniemi 050-365 9222 tai Jussi Kuittinen 050-3067480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050-3271782 tai Marko Niemelä 045-1316109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050-572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Jaana Oinas, jaana@kaamosmetsan.com, 0400-740 443, Johannes Lehtomäki, johannes.lehtomaki@mhy.fi, 040-450 0024, Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050-327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044-296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112 Lk-saksanseisoja, 050-555 0358 Bretoni, 040-764 8237 Münsterinseisojat, 040-539 1301  Pk-saksanseisoja, 040-835 1289 Lk-unkarin vizsla, 040-568 4426 Weimarinseisoja, 040-911 1546 Spinone, 040-517 8213 Korthalsingriffoni, 0400-872 991 Bracco italiano, 0400-205 933 Kk-unkarin vizsla, 050-372 7846 Bourbonnais?n seisoja, 045-128 7262 Stabyhoun, 044-504 8966 Kiinnostaako saksanmetsästysterrieri? Ota yhteyttä rotujärjestöömme www. saksanmetsastysterrierit.org Pentulistalla vain jalostuskriteerit täyttävät yhdistelmät. Pentuvälittäjä: Susanna Pasanen puh. 045 274 0005. Jäsenhakemukset: Atte Laukkanen puh. 040 193 3838. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestöön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvjiin. Pointteri: Jorma Korpela p. 044-511 2013, englanninsetteri: Antti Korhonen p. 040-725 3148, irlanninsetteri: Tero Savolainen p. 0440-130 703,  gordoninsetteri: Jasu Sinkkonen p. 040-5198 819. Katso lisää myös osoitteesta www.kkk-hhs.fi Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400-567 078. www.lehonpaja.net Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500-360 962. Erkki Hartikainen, Pusula Puh. 0400-499 579 Kaikki alan työt 20 v kokemuksella. Vesa Kapanen, Virrat, puh 0400-669 918 Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Karhukoiran pentuja hirveä ja petoja haukkuvista vanhemmista. S. 14.11.-12. Vasalmiina syksyn jahtiin. Uki 040-761 1111. Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi Harmaa norjanhirvik. pentuja kaksoisvaliovanhemmista s. 9.11.12 Risto Hämäläinen, Mikkelio puh. 044-370 8373 UNLIMITED AMMO OY, 65% lyijyä raskaammat UnA-Tunsten haulit ym. komponentit ja jälleenlataustarvikkeet haulikonpatruunoiden lataukseen, UnA-supistimet ym. asetarvikkeet. Nahkasaapas, www.unlimitedammo.fi vuorittomia tai teddyvuorilla, Itälaikan pent. Takuu 040-564 9740 www.suojarannankennel.net Järjestöt ja Yhdistykset Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist.1290e. Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 699 e. Beretta,Finn 412, CZ ja Benelli. Kiikaritarjous! Meopta R1r 3-12x56 4K 795e, Hawke 3-9x50 85e Ylöjärven asetarvike, Rantakiventie 7, Ylöjärvi Puh. 03-3484004 www.asetarvike.fi vettä hylkivä nahka, Beaglen pentuja metsästäjille, luov. helmikuussa. tohtori1@pp.nic.fi 0400-132 783. öljynkestopohjalla Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, Hinta asennus euroa koot65 37-48, sama teräs saapas tai alum. runkoinen, eipitkällä hitsattu, halkaisija 50mm, myös 1/2 varrella, Killerin kennelistä Patterdalenterrierin painosaappaita alkaen myös 210 kumiterällä. g, Keveät piipun päälle pentuja monipuolinen viisas ja tehokas menevät teleskooppiset mallit www. luolakoira. puh. 0400-671 749 ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja Korkealaatuinen. vahvarakenteinen, keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, Pentuja palkituista käyttövanhemmista. Boots, 040-508 5833 Kaksi eri yhdistelmää huippukoirista. tylppäkärkinen, musta. Puh. 0400-542472. www.gordoninsetteri.fi Silentum ja Noise Stopper Hinta kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. koot 37-46 Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö Myydään puh. Maihari, 0400-842 196 WWW.jahtivaruste.fi 64? 69? vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com kestävällä tekstiilivuorilla. Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti Hinta tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, koot 36-48 myös majavalle. Puh. 0400-181498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net/ Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet ym. pyyntilaitteita pienpedoille. Tutustu tuotteisiin  www.ph-riista.fi / tai soittele 050 ?566 2691 Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä ? täyttötarvikkeita. 040-558 4019, www.lietsala.net Ketun jalkanaruja, ammattimalli, ruostumattomasta teräksestä. Puh. 044-523 0554. Antti Mäkilä, Tammela, kaikki alan työt! puh. 0400-879 581 antti.makila@elaintentaytto.fi www.elaintentaytto.fi Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Tikka T3 Hun 790,-, Armsan A612S  299,Sako 85 Syn SS 1550,-, Sako Kodiak 1800,Beretta A300 980,-, Beretta A400 Light 1550,- Kahles 2,5-10x50 890,-, 3-12x56 valop 1420,- Meopta 3-12x56 val 795,-, 4-16x44MilD 790,- Docter 2,510x48 699,-, 3-12x56 valop. 899,Leupold VX-1 2-7x33 250,-, 3-9x40 295,Tubbs Mountaineer lumikengät 30?, 36? 235,- Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-5281203 69? Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Eläintäyttämö Kari Rantanen, 23600 Kalanti laatua edullisesti. p. 0400-546 438 www.karirantanen.fi T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050-563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta 64? koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Korkealaatuinen. Nahkasaapas, vahvarakenteinen, kosteutta kestävä nahka, teddykarva Boots, vuori, varrensuussa Karhuvillen pienpetopyydykset ja ?hajusteet suoraan valmistajalta. Puh. 06-4849 116, 040-7007 528. Katso lisää www.karhuville.fi Jari Niskanen, Laukaa puh.0400-317 828, www.jariniskanen.net 69? Hinta Nahkasaapas, koot 37-48 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy Saapas, lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. tyylinen, vahva Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033."custom" vettähylkivä nahka, pitävä pohja, nauhakiristys, pitävä pohja tylppäkärkinen, musta. Hinta koot 38-48 37-46 74? 69? Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Hinta 69? koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Hinta koot 36-48 69? Nahkasaapas, kosteutta kestävä nahka, teddykarva vuori, varrensuussa nauhakiristys, pitävä pohja Hinta koot 38-48 Metsästäjä 1 74? l 2013 l 61
• Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Syksyllä alkavat perustutkinnot: EVO METSURI METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA Puunkorjuun ja metsänhoidon ohella opiskelijat perehtyvät monipuolisesti metsäluonnonhoitoon, ulkoilu- ja virkistysalueiden työtehtäviin sekä luonnossa liikkumiseen ja erätaitoihin. Perustutkinnon opiskelijoille on maksuton asuntola. Kouluviikko alkaa ja päättyy siten, että viikonlopun viettoon pääsee julkisilla kulkuvälineillä. Ammatillisen koulutuksen yhteishaku 25.2 ? 15.3. AIKUISKOULUTUS Metsuri- metsäpalvelujen tuottaja Hakuaika 1.6 ? 16.8. Hakuohjeet- ja lomakkeet: www.hami.fi Lisätiedot koulutuksista : www.hami.fi Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06-729 0431, 06-724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsa-hanhi-pyy-varishaukka-kyyhky-fasaani-hirvi-peura-kauriskarhu-susi-kettu-supi-minkki- jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044-368 1441. Osta ja myy www.jahtihuuto.net Laadukkaita sarvitrofeetaustalevyjä www.puuseppa.info p.050-561 6493 Myydään Enontekiöltä 182 ha palsta kokonaisena tai määräaloina. Osuudet hyviin kalavesiin ja yhteismetsään, mikä oikeuttaa pienriistan pyyntiin 30.000 ha alueella! Kysy lisää virka-aikaan, p. 02956 52452 tai marita.toivanen@oikeus.fi. Metsästysmaja Virossa, erinomaiset villisika, kauris ja hanhimaat. Hirsiset 3 H+K as. rak, sauna rak. ja aitta sekä paljon varastoa.Lasinen kasvihuone tontti n. 2,4 ha,irtaimistoineen 39 000e 044-207 7269 Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan näädän, minkin, ketun ja supin turkisnahkoja. P. Hirvonen, Möykkylahdentie 9, 83700 Polvijärvi. Puh. 0500-328 875 Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503 Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi  www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805. Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 62 l Metsästäjä 1 l 2013 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www. ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott.leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500 652 241 myös ilt./vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400?528 098. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08-6130655 , 040-5354134 www.asehuolto.net Aseiden korjaukset ja huollot ! Ylöjärven asetarvike puh. 040-718 8170 Huollan jahtiradiot, koiratutkat? RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Tracker sekä Pointer (ei GPS).) tutkahuolto. Lindholmin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri. Käyntios. Uusikatu 1. Puh. 06 383 2980 Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050-520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p.040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Asiantuntevasti metsästystä ja kalastusta maailmanlaajuisesti vuodesta 2000 VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi puh. 0400-888 875 hunt@vsdgroup.fi Kwalata Etelä-Afrikka, 18 antilooppilajia, Big-5. Unohtumaton elämys. Myös elämysmatkat ei-metsästäjille. www. finscoop.fi, info@finscoop.fi Suur- ja pienriistajahdit Länsi-Lapissa ja Saarenmaalla lohijarvenerakeskus.fi Huippusuositut ajojahdit Puolassa, 3 metsästyspäivää, 4 yötä. soita 0400-628671. www.hanhijahdit.fi Virossa villisian ajojahdit huippupaikoilla! Ruotsissa unohtumattomat hanhijahdit! www.hanhijahdit.fi WWW. FASAANITILA.NET Koijärvi fasaanien myynti, koirien koulutus, jahdit 045-349 6096 Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. auvo.kokkala@aina.net. Ulla ja Auvo Kokkala 050-588 9593. Vuokralle tarjotaan Länsi-Lapissa metsästäjät ja kalastajat majoittaa www.Lohijarvenerakeskus.fi p.044-5058855 myös ryhmät Talo Norjan meren rannalla Andöyn saarella. Sauna ja vene. Tilaa 10 hengelle. 550e/vko. Myyntihinta 80000e. Puh. 040596 8980 Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010
• Metsästäjä -lehti No. 1/2013 62. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 22.3.2013. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marja Lammi, Ilkka Lampi, Marko Mikkola, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Marja Lammi, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola, Hansaprint Kansikuva: Hannu Huovila, Vastavalo Kirjapaino: Hansaprint 2013/Met13_01 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9 ? 15, asiakaspalvelu@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00?16.15. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren?lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjä rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09 794 031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09 794 031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi Yhteystietoja Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 020 57 511 www.rktl.fi Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Metsästäjä 1 l 2013 l 63
• © Mikael Wikström www.asejaera.fi TURKU Puh. (02) 239 0930 KEMIÖ Puh. (02) 423 804 Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. Puunuoli ECC kenttäkärjellä 45#10 kpl 370 ? 240 ? Hatsan 125 5,5 mm Asekaappi SP 88 239 ? SP 75 700 ? 570 ? SP 88 75 ? Deben Terrier Finder Long Range Laser Genetics ND 3x40 Sub Zero Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla www.midway.fi ? 09 5122 933 Puhelinpalvelu arkisin 12-17 Mosin-Nagant ?sotilaskiväärin? tukki TUOTENRO 777174 119? Mosin-Nagant ?sotilaskiväärin? laukaisukoneisto varmistimella TUOTENRO 559350 180? BSA Goldstar 3-18x44 Hunter Ballistic ristikolla TUOTENRO 939230 290? RCBS Rock Chucker Supreme lataussarja TUOTENRO 937051 490? EGW picatinnykisko Tikka T3:een TUOTENRO 412774 70? Barnes LRX .308 175gr pitkien matkojen suurriistaluoti 50 kpl TUOTENRO 185355 70?