• Metsästäjä 1 l RHY:t koolla 2014 Suurpetoja ennätysmäärä Ilkka Herola ja Pekka Heikkinen: Urheilijakin virkistyy metsällä
• Tässä numerossa l 1 l 2014 Hirvikolareita voidaan ehkäistä s. 52 Ajokoira alttiina sudelle s. 12 3 Pääkirjoitus 4 Suurpetopolitiikkaan korjausliike 8 Suurpetoja enemmän kuin sataan vuoteen 10 Puheenjohtajalta 12 Miksi susi tappaa koiria 15 Ministeriön kuulumisia 16 Urheilijat rentoutuvat metsällä 18 Napapiirin tuntumassa 22 Riekonpyytäjä tunturissa 26 Valkohäntäpeuran historia, osa 1 29 Metsästäjä-lehti 50 vuotta sitten 30 Taigametsähanhen metsästykseen maakiintiöitä 33 Merkillisiä tapahtumia 34 Metsästäjätutkinto uudistuu 35 Mukana metsästäjäkurssilla 36 Joustava koulutuspolku työn alla 2 l Metsästäjä 1 l 2014 Suomi jahtimaana tanskalaisittain s. 18 Villiturkikset vaatteiksi s. 42 37 Kysymyksiä aloittelijalta 37 Ajankohtaista 40 Lajiesittelyssä kettu 41 Niksinurkka 42 Luonnonturkikset hyötykäyttöön 44 Áigeguovdilis ságat sámegillii 46 Hygieniakoulutusta metsästäjille 48 Riistaruoalla riittää kysyntää 50 Suurpetonäyte tutkittavana 52 Hirvikolareista uutta tietoa 54 Riistanhoitoyhdistykset yhdistyivät 56 Rhy-kokouskutsut 60 Junnupalsta 78 Kaupantekoa 80 Osoitteet
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Metsästäjät ovat erilaisia Suomessa on noin 380 000 metsästäjää. On, jos lähteenä käytetään metsästäjärekisteriin kirjattua henkilöiden määrää. Lähes neljälläsadalla tuhannella suomalaisella on siis oikeus saada käteensä metsästyskortti maksamalla vuotuinen riistanhoitomaksu. Oikeuden saa suoritettuaan metsästäjätutkinnon ja se säilyy, jos maksaa maksunsa vähintään joka viides vuosi. Noin 70 000 metsästäjää jättää kuitenkin vuosittain riistanhoitomaksunsa maksamatta. Noin 310 000 maksaa, mutta heistäkin noin satatuhatta ei käy metsällä. Aktiivisia metsästäjiä on maassamme siis runsas 210 000. Aktiivisella tarkoitetaan sitä, että metsästää vähintään kerran vuodessa. Metsästyksen suurkuluttajajoukko on arvioitu noin 50 000 henkilön suuruiseksi. Aktiivisina ja osaavina he saavat valtaosan koko maan vuotuisesta riistasaalista. Osapuilleen samansuuruinen on metsästyksen hallinnointiin osallistuva joukko; he vetävät johtotehtävissä tai erilaisissa toimissa maamme 4 700 metsästysseuraa tai metsästysseuruetta ja kolmeasataa riistanhoitoyhdistystä. Näiden ääripäiden väliin jää metsästäjien enemmistö, noin 160 000 harrastajaa. Aktiivisuus vaihtelee yhdestä metsästyspäivästä muutamaan kymmeneen. He osallistuvat rivijäsenenä metsästysseuran toimintaan, käyvät metsällä valtion mailla tai kutsusta vieraana. Harrastus ei ole koko elämä, mutta kuitenkin tärkeä. Kaikki ryhmät ovat tärkeitä asiakasryhmiä Suomen riistakeskukselle ja sen julkaisemalle Metsästäjä-lehdelle. Metsästyksen suurkuluttajat ja seura- ja yhdistystoiminta-aktiivit luovat toiminnallaan ja esimerkillään suomalaisen metsästyskulttuurin ja riistatalouden kokonaiskuvan. He ovat kiinnostu- neita riistatalouden ja riistanhoidon sekä lainsäädännön erityiskysymyksistäkin ja levittävät tietoa edelleen toimintaympäristössään. He hyödyntävät riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseuraorganisaation järjestämää koulutusta ja hankkivat tietoa monista eri tietolähteistä. Metsästäjälehden toimituspolitiikka ja ulkoasu uusittiin vuosi sitten. Koska metsästäjäkuntakin muuttuu, myös lehden aiheet käsittelevät riistataloutta ja metsästystä entistä monipuolisemmin. Mainosten määrä väheni, jutut lyhenivät ja nyt otsikoiden ja johdantotekstien kautta välittyy lukijalle enemmän lyhyitä viestejä kuin aiemmin. Metsästäjälehden sisältö on perinteisesti painottunut aktiivisten harrastajien suuntaan. Nyt pidämme tärkeänä suunnata sisältöä myös ”passiivisille” metsästäjille eli heille, joilla on oikeus metsästää, mutta he eivät metsästä erilaisten syiden takia. Osa heistä on varmasti metsästyksen lopettelijoita, jotka esimerkiksi terveydellisistä syistä enää erälle lähde, mutta haluavat seurata alaa lehden välityksellä. Joukossa on kuitenkin myös suuri joukko niitä, joilla metsästäjätutkinnon jälkeen innostus ei olekaan riittänyt aktiiviasteelle. Aseiden hankinta, ammunnan harjoittelu, metsästysmaille pääsy tai yksinkertaisesti ajan puute on johtanut siihen, että harrastus lepää. Alkaneena vuonna kartoitamme tarkemmin metsälle lähtöä haittaavia kynnyksiä ja ryhdymme tuottamaan kohdennettua tietoa ja innostavaa sisältöä harrastuksen vauhdittamiseksi. Riistatalous ja metsästys luovat hyvinvointia. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni metsästyksestä kiinnostunut suomalainen pääsee mukaan monipuolisesti iloa ja hyötyä tuovaan harrastukseen. Aktiivisesti, mutta itselleen sopivalla tavalla. Metsästäjä 1 l 2014 l 3
• Kimmo Pöri Seppo Ronkainen Marja Martikainen Suurpetopolitiikkaan luvataan muutosta Susiasiat ensimmäisenä remonttiin Maa- ja metsätalousministeriön luotsaamaa suurpetopolitiikkaa on arvosteltu kiivaasti. Etenkin susista ja ahmoista on riittänyt taistelua puolesta ja vastaan. Ministeriö halusi saada kattavan ja puolueettoman arvioinnin petopolitiikasta, ja teetti arvioinnin ulkopuolisella asiantuntijaryhmällä. Joulukuussa valmistunut arviointi sisältää myös nipun kehittämisesityksiä. A rviointi valmistui hyvään aikaan,sillä nyt talvella käynnistyy susikannan hoitosuunnitelman päivitys, jonka valmistelussa voidaan ottaa huomioon arvioinnin tuloksia. Ahmakannan hoitosuunnitelmaluonnos puolestaan lähti lausuntokierrokselle vuoden lopulla. Suurpetopolitiikan arvioinnin toteutti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.Työtä tuki laaja ohjausryhmä, jossa äänensä saivat kuu4 l Metsästäjä 1 l 2014 luviin niin eri ministeriöt ja laitokset, maa- ja metsätalouden edustajat, luonnonsuojelijat, metsästäjät kuin poronomistajatkin. Valmis esitys pyrkii kertomaan,mitkä petopolitiikan kipupisteet Suomessa ovat ja mistä ne johtuvat. Arviointi vahvistaa hallinnon monet viimeaikaiset toimet oikeansuuntaiseksi ja vastaavasti se osoittaa ne osa-alueet, joissa ei olla onnistuttu. Ilveksen ja etenkin karhun kohdalla on mennyt paremmin, mutta suden ja ahman kohdalla on selkeästi epäonnistuttu. Hyviä toimia ovat olleet esimerkiksi SRVAtoiminta, alueellisen tutkimusapulaisen rekrytointi Köyliön-Huittisten susireviirille, reaaliaikaisempi susipuhelin sekä tarkennetut lumijälkilaskennat. Huonoa on taas vahinkolupien myöntämisen hankala prosessi, korvausten maksatuksen hitaus,salametsästyksen lisääntyminen ja metsästäjien luottamuspula tutkijoiden työtä kohtaan. Asiat vaikuttavat toisiinsa ja myös monet ulkopuoliset tekijät aiheuttavat sen,että kaikki ei suju kuten suunniteltiin. - Esimerkiksi Tassu on hieno seurantajärjestelmä, mutta sen tehokkuutta ja luotettavuutta syö se, että metsästäjät eivät ilmoita sinne havaintojaan. Epäluottamus aiheuttaa sen,että tutkijoiden tieteellisin menetelmin tekemiä kannanarvioita ei hyväksytä eikä tietoa oteta vastaan. Sensijaan riidellään siitä, kuka omistaa ”oikean tiedon”, sanoo arvioinnin projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä. Lusikkansa soppaan heittää konflikteista elävä media. Susikonflikteja kärjistetään ja ylläpidetään palstoilla, koska ne herättävät yleisössä suuria tunteita ja keskustelua. - Menneet kuusi vuotta ovat olleet dramaattisia susille,niiden kanta on romahtanut.Olemme pyrkineet arvioinnissa kertomaan, mitkä syyt ovat johtaneet tähän. Tavoitteena on ollut kuvata,mihin ollaan menossa jos jatketaan Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ovat kuitenkin riippuvuussuhteessa toisiinsa, ja ne kaikki pitäisi ottaa huomioon.
• Kimmo Pöri Hannu Huttu nykyisellä tavalla ja millaisia muutoksia olisi syytä tehdä, Pohja-Mykrä kertoo. Asukkaiden näkemys ensimmäiselle sijalle Mari Pohja-Mykrän mukaan EU:n luontodirektiivi ohjaa Suomea tekemään petopolitiikkaansa ekologinen tavoite eli eläinkannan suojelu edellä, ja ohjaamaan kannanhoitoa ylhäältä alaspäin. Kuitenkin ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys riippuvat toisistaan, joten ne kaikki pitäisi ottaa huomioon. Salakaadot ovat viesti siitä, että EU:n luontodirektiivin mukainen tavoite susikannan levittäytymisestä ja lisääntymisestä on asetettu kyseenalaiseksi.Jos sudet koetaan ongelmaksi jollakin alueella, asukkaat eivät hyväksy niitä. Arvioinnissa ei esitetä lukuja siitä, miten monta suurpetoa Suomeen mahtuu. Vanho- - Suurpetopolitiikan haasteena on ollut yhteen sovittaa EU:n luontodirektiivin tiukka sääntely paikallisten ihmisten arkeen. Karhu, ilves sekä susi poronhoitoalueen ulkopuolella ovat luontodirektiivin tiukasti suojelemia lajeja, kertoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. - Suden kannanhoidon kohdalla on suuri paine aktiivisiin toimenpiteisiin ja välittömiin korjausliikkeisiin, sanoo arvioinnin projektipäällikkö Mari Pohja-Mykrä. Tavoitteena on ollut kuvata, mihin ollaan menossa jos jatketaan nykyisellä tavalla, ja millaisia muutoksia olisi syytä tehdä. jen kysymysten sijaan arvioinnissa on pyritty löytämään uutta ajattelua. - Määrä riippuu siitä, miten paljon ihmiset kestävät ja hyväksyvät alueellaan susia tai muita suurpetoja. Susikannan hoito on murroksessa.Tavoitteenasettelua täytyy muuttaa niin, että ensin täytyy saavuttaa sosiaalinen kestävyys, Pohja-Mykrä sanoo. Sudet ongelmasta tavoitteiksi Arvioinnissa tehdään myös ehdotuksia siitä, miten suurpetoasioita pitäisi Suomessa vastaisuudessa hoitaa.Sen mukaan tarvitaan mm. alueellisia ja reviirikohtaisia kannanhoitosuunnitelmia, joiden varassa olisi mahdollista toimia.Alhaalta ylöspäin lähtevä toimintatapa rakentaisi omistajuutta suurpedoille,niistä tulisi ongelmien sijasta tavoitteita.Alueellisesti olisi mahdollista miettiä, mitä näille ”meidän susillemme” pitäisi tehdä. - Ihmisten pitää tuntea, että sudet ovat heidän susiaan eli asia, johon voi alueella aidosti vaikuttaa. Jos ihmisellä ei ole vaikutusmahdollisuuksia oman arkensa hallintaan,otetaan laittomat keinot käyttöön.Tämä johtaa susien salakaatoihin. Rangaistukset eivät auta vaan luottamus, toteaa Pohja-Mykrä. - Paikalliset ihmiset on arvioinnin mukaan nostettava kannanhoidon keskiöön ja keskityttävä heidän osaamiseensa ja asiantuntemukseensa. Vasta kun heidän luottamuksensa on saavutettu,voidaan toteuttaa suunnitelmallista kannanhoitoa, Pohja-Mykrä jatkaa. Omistajuus toisi oikeuksia ja toisaalta suurta vastuuta paikallisille toimijoille. - Kun yhteiskunta antaa työkaluja toimia, suurpedoille voi rakentua asema arvokkaina riistaeläiminä. Viidessä vuodessa susikanta asettuu sille tasolle, jolla se on sosiaalisesti hyväksyttävä, Pohja-Mykrä uskoo. Arvioinnista hyötyä myös EU-työssä Maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvaraosaston osastopäällikkö Juha Ojalan mukana kehitysehdotukset ovat varsin radikaaleja ja kansallisesti perusteltuja. Hänen mukaansa niissä ei kuitenkaan ole riittävästi ymmärretty, miten tarkasti Suomen päätösvalta on sidottuna EU:n tasolla päätettyihin säädöksiin. Ojala uskoo kuitenkin, että arviointi luo hyvän pohjan suurpetopolitiikan jatkuvalle kehittämiselle,ei vain Suomessa vaan myös EU:ssa. Myös ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio on varovaisen toiveikas. Hän sanoo, että vaikka esityksissä ei olekaan otettu huomioon oikeudellista sääntelyä tai valtion huonoa taloudellista tilaa, nyt on hahmoteltu yksi mahdollinen tulevaisuuden kuva. - Susikannan hoitosuunnitelman päivitystyöhön hyviä avauksia ovat mm. reviiriperusteinen kannanhoito ja kannanhoidollinen metsästys. Ahman hoitosuunnitelman luonnoksessa onkin jo lukuisia arvioinnissa esitettyjä toimenpiteitä mukana. Husu-Kallion mukaan merkittävintä arvioinnissa on se, että se nostaa perustellen ekologisen kestävyyden rinnalle erityisesti sosiaalisen, mutta myös taloudellisen kestävyyden. Ministeriön haasteena on juuri näiden kolmen tekijän tasapainoinen edistäminen. - Arviointi osoittaa, miten monipolvisesta haasteesta suurpetopolitiikassa on kyse ja miten oikeansuuntaiset toimenpiteet väärin mitoitettuna tai väärin viestittynä lisäävät konfliktia.Arvioinnista käy myös ilmi,miten suteen liittyvät ongelmat heijastuvat muihin lajeihin. Suurpetopolitiikassa – erityisesti suden kohdalla – on kuitenkin saatava aikaan muutos. Kansliapäällikön mukaan arviointi on ensimmäinen askel ja tästä työ alkaa. Metsästäjä 1 l 2014 l 5
• tIlAA Nyt rAHtIvApAAstI! tEstivOittAJALtA Huippu-uutuus! Blind Max HD Snow Sundridge Igloo Uusi Blind Max hD Snow -lumicamo on talvimetsästäjälle suunniteltu kevyt, täysin vedenpitävä, tuulenpitävä ja hengittävä metsästyspuku. hi-DrYtM -käsittelyn ansiosta pintakangas kuivuu nopeasti. Uutuus kaudelle 2014! Maineikas englantilainen huippumerkki Sundridge! Monipuolinen 2-osainen lämpöpuku talvikalastukseen ja -metsästykseen. Lämpimät, pehmeät ja kestävät materiaalit, 100% vedenpitävä, hengittävä ja tuulenpitävä PU-kalvo. lumicamopuku lämpöpuku tM Blind Max hD SnowtM -lumicamo soveltuu lämpimällä aluspukeutumisella loppusyksyn jahdeista aina kylmiin talvipakkasiin asti. Monipuoliset ominaisuudet: mm. lumilukot lahkeissa. Rain-Stop® -kalvo – erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Huippuuutuus! 199€ vain Huippuominaisuudet: takissa mm. neopreeniresorit, fleecevuoratut lämmittelytaskut, isot säilytystaskut. Korkea haalarihousu, säädettävät ja joustavat henkselit, fleecevuoratut lämmittelytaskut jne. Katso koko Sundridge kellunta-asu ja lämpöpuku mallisto verkkokaupasta. * € / kk tai alk. 12 tARJOus NOpEiLLE! 199€ vain * € / kk tai alk. 12 8€ vastaavat 64 kAupAN päälle NopeIlle! alaska Blind Max hD Snow -lumicamolakki. arvo 19,90 € Alaska Lite etu 449 € o€ kAupAN päälle NopeIlle! Lämpimät Master talvirukkaset. arvo 19,90 € läMMIN NeopreeNI tAlvIsAApAs kovAAN käyttööN! neopreeni lämpösaapas Huippu-uutuus! Suunniteltu aktiiviselle talvikalastajalle ja -metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista käyttömukavuutta, keveyttä ja suorituskykyä talven ääriolosuhteissa. Erikoislämmin neopreenirakenne sekä kylmyyttä hyvin eristävä pohjarakenne pitävät jalat kuivana ja lämmittävät aina -30° C pakkasiin asti. Lämmin vuorikangas sekä erikoispaksu pohjallinen pitävät jalat lämpiminä myös pitkään seistessä. Soveltuvat kaikkeen aktiiviseen talviulkoiluun. 100 % vedenpitävyys varren yläosaan asti! Koot: 39-47 MAX. -30°C Lämmin 8 mm neopreeni – pakkasenkesto -30° c 100% vedeNpItävyys tAkuu* 100% tyytyväIvyys tAkuu o€ 8 mm neopreeni lämmittää ja siirtää kosteuden pois iholta. 100 % vedenpitävä varren yläosaan asti! Lämmin neopreenivuori – optimaalinen käyttölämpötila-alue -30° – +10° c Materiaali: varren yläosa joustavaa neopreenia, alaosa kengän rakennetta tukevaa luonnonkumiseosta Korkea varsi (38 cm koossa 42). Joustavan varren ansiosta saapas on helppo pukea ja riisua. edistyksellinen footShape™ -leikkaus – huippuhyvä istuvuus. extra-pehmuste akillesjänteelle ja muotoiltu kantakuppi tekninen 3-kerrospohjarakenne takaa optimaalisen kiertojäykkyyden ja vaimennuksen myös pitkillä kävelymatkoilla pitävä urakuviointi, rullaava ja kylmyyttä eristävä extraGrip™ -ulkopohja. Luonnollisempi tuntuma ja joustavuus Kärjessä, kannassa ja sivuilla vahvikekumiseos suojaa ja vahvistaa jalkineen rakennetta vain Huippuuutuus! 99€ 9€ vastaavat 14 etu 50 € *Vedenpitävyystakuu 365 vrk tILauKSet www.retkitukku.fi tai puheLIMItSe p. 040 828 1000 ark klo 9-17 ostA Nyt – MAksA HelMIkuussA! korko 0%
• toIMItus 0€! JÄtti- (Tarjous voimassa 28.2.2014 asti) suoMeN suosItuIN testIMeNestyjä! s! MENEstY 99€ fIShfInDer pilkkitutka (tM 19/2013) LYÖMÄtÖN HiNtA! suomen pM pilkkimestaruus maajoukkue suosittelee! Pilkkitutkalla löydät kalaparvet helposti ja nopeasti. Näyttää pohjan muodot, veden syvyyden sekä yksittäiset kalat ja parvet. Pieni koko ja helppo käyttää. vain 199 € * € / kk tai alk. 12 uutuusE KAuDELL 2014! fIShfInDer prO pilkkitutka 0€ Kaikki yli 50 € tilaukset ScOut GuarD SG-550M-8M 179€ kuvAt tI edullIses N A A suor ääN! käNNykk riista- ja valvontakamera * €/kk tai alk. 10 Tarkka 8 megapikselin kamera sekä 30 kpl tehokkaita infrapunaledejä takaavat erinomaisen kuvanlaadun. Ulkoisen tehoantennin ansiosta varma toimivuus heikossakin kentässä. LCD-värinäyttö ja kaukosäädin. Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Myös laadukas videokuva. Soveltuu hyvin myös valvontakameraksi! suomen pM pilkkimestaruus maajoukkue suosittelee! Huippu-uutuus! Pro-mallissa lisäksi 2-keilaa, suomenkielinen käyttövalikko sekä tarkka värinäyttö! Laske kelluva anturi pilkkireikään ja näet heti onko reiällä kalaa vai ei. ammattipyytäjän paras apuväline! RajaToN KUVIEN LÄHETYS (S-PoSTI) 290 /kk kAMerAN AseNNuspAlvelu vAIN 29,00€ Ventureheat epIc therMaceLL ladattavat lämpöhanskat ladattavat lämpöpohjalliset 5200 mah tARJOus ! NOpEiLLE 149€ vain * €/kk tai alk. 10 tEstivOittAJALÄMpÖsAApAs! tARJOus ! NOpEiLLE 159€ vain 99 € Kehitetty äärimmäisiin olosuhteisiin. Kestävää Timber Wolf -nahkaa. Patentoitu 8-kerros rakenne. Hyvin istuva ja kevyt kenkä vaativaan talvikäyttöön! Koot: 39-48,5 vain 239 € MAX. -70°C 30 päIvää vain 39,90 € 12000 mah pOwer BanK ladattavat maastoakut vain 59,90 € Lataa puhelin, GPS tai muu elektroninen laite kätevästi maastossa, matkoilla tai missä vain. Täydellä akulla lataat puhelimen täyteen 2-3 kertaa (5200 mah) tai 6-7 kertaa (12000 mah). BaffIn cOntrOL MaX talvikengät Power Boots original on aito ja alkuperäinen testivoittaja. Lämmin ja joustava jopa -30 C. Paksu turkisvuori ja pitävä pohja. 100 % vedenpitävyys. Koot: 40-48 vain * €/kk tai alk. 10 A LisÄviRtA EN puHELiME sA! MAAstOs IlMAINeN vAIHtojA pAlAutusoIkeus JÄttis! MENEstY Ä 50 KpL ER ti! –tiLAA HE 950 lm VaLOtehO - 289 m KantaMa SKILhunt S2 DefIer asevalaisinpaketti vain 149€ Markkinoiden tehokkain asevalo erittäin pienessä koossa! Sopii kaikkiin aseisiin. Uusi huipputehokas Cree XM-L2 LED sekä jäähdytysjärjestelmä takaavat uskomattoman valotehon. asennusvalmis paketti. RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Ilpo Kojola, Katja Holmala ja Samuli Heikkinen, RKTL Suurpetoja enemmän Suurpetojen suojelua tukeva lainsäädäntö on moninkertaistanut karhujen, susien, ahmojen ja ilvesten määrän. RKTL:n kannanarvioinnilla on seurattu petokantojemme 1970-luvulta saakka. S uurten petoeläinten yksilömäärät vähenivät jyrkästi 1800-luvun loppupuolella. Taustalla oli yleisesti hyväksytty hävittämistavoite kotieläinvahinkojen vähentämiseksi ja tavoitteen edellyttämät toimet. Lainsäädäntö alkoi tukea kantojen suojelua 1900-luvun lopulla ja kaikkien neljän lajin yksilömäärät ovat moninkertaistuneet verrattuna tilanteeseen 1970-luvulla, jolloin RKTL aloitti kannanarvioinnin petoyhdyshenkilöiden havaintojen pohjalta. Karhukannan painopiste muuttuu Karhukannan aallonpohja ajoittuu 1960-luvulle, jolloin kannan arvioitiin käyneen alimmillaan 150 yksilössä. Karhujen paluuta auttoivat Itä-Suomessa 1970-luvun alussa tehdyt vapaaehtoiset rauhoituspäätökset. Sen jälkeen karhukanta on kasvanut voimakkaimmin poronhoitoalueen ulkopuolella, missä karhukannan sääntelyyn ei ollut yhtä voimakasta vahinkoperustetta kuin pohjoisimmassa Suomessa. Suomessa talvehtii 1 000 – 1200 ja viettää kesää 1500 – 1600 karhua. Huomattava ero talven ja kesän välillä johtuu siitä, että enemmistö Itä-Suomen uroskarhuista talvehtii Venäjän puolella. Viime vuosina karhukannan kehitystä on leimannut lukumäärän kasvu Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla sekä jonkinasteinen määrien supistuminen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Poronhoitoalueella kanta painottuu itärajan tuntumaan vahvemmin kuin muualla Suomessa ja on edelleen selvästi urosvoittoisempi kuin etelämpänä. Karhukannan kehitys ja esiintymiskuvan ll 2014 2014 Susikanta vahvistui ja heikkeni Susi oli pitkään poissa säännöllisesti pentueita tuottavana esiintymänä, mutta alkoi runsastua 1990-luvun puolenvälin tienoilla. Suden paluu sallittiin, ja 2000-luvun alussa alkoi näyttää siltä, että tämä nopeasti lisääntyvä ja tehokkaasti uusille alueille levittäytyvä eläin Vähimmäiskanta-arviot 1990-2012 500 1400 SUSI 1200 400 KARHU 1000 300 800 200 600 400 100 200 0 1990 1996 2002 0 1990 2008 500 2500 ILVES 1996 2002 2008 AHMA 400 2000 300 1500 1000 200 500 100 0 1990 88 ll Metsästäjä Metsästäjä 11 muutos on toteuttanut Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2007 julkaisemaa kannanhoitosuunnitelmaa sillä poikkeuksella, että kannan kasvu on jatkunut myös poronhoitoalueella. 1996 2002 2008 0 1990 1996 2002 2008
• kuin sataan vuoteen valtaa koko poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen. Talvella 2006/2007 Suomen rajojen sisäpuolella oli 25 perhelaumaa ja kannan kokonaisyksilömäärä 250 - 300 sutta.Ensimmäiset pesinnät länsirannikon tuntumassa tapahtuivat vuosina 2003 ja 2004. Vaikka susikanta taantui talven 2006/2007 jälkeen siinä määrin, ettei vuoden 2005 kannanhoitosuunnitelman tavoite 20 Suomessa vuosittain syntyvästä pentueesta ole toteutunut vuoden 2008 jälkeen, on susien määrä pysynyt moninkertaisena esimerkiksi 1970-lukuun verrattuna. Helmikuussa 2013 susia arvioitiin olleen 125 – 135 yksilöä. Susilaumojen esiintyminen painottuu edelleen Itä-Suomeen, ja siellä Kainuun ja YläKarjalan ja Pohjois-Savon muodostamalle alueelle. Säännölliseksi pesimisalueeksi on viime vuosina muodostunut myös Lounais-Suomi. Varsinais-Suomessa ja Satakunnan eteläosissa elää tällä hetkellä yhteensä noin 20 sutta. Poronhoitoalueen susikanta keskittyy itäisen valtakunnanrajan tuntumaan. Pentuelaumoja on viime vuosina tavattu Suomussalmella,Hyrynsalmella,Kuusamossa ja Savukoskella. Ahmakanta kasvaa Ahma oli 1970- ja 1980-luvulla suurpedoista harvinaisin, mutta on nykyisin sutta runsaslukuisempi Suomessa.Tuoreimman arvion mukaan ahmoja on meillä noin 200 yksilöä. Ahmakannan elpymistä ovat siivittäneet vuonna 1982 voimaan tullut täysrauhoitus sekä 1980- ja 1990-luvulla toteutetut siirtoistutukset. KeskiPohjanmaalla pesivä ahmakanta on paljolti peruja 1990-luvun siirroista. Ahmoista noin puolet elää poronhoito- alueella, missä ne aiheuttavat merkittävät vahingot YläLapissa ja joissakin itäisen poronhoitoalueen paliskunnissa. Pohjois-Lapin ahmat kuuluvat Skandinaaviseen kantaan ja ItäSuomen ahmat Venäjän ja Suomen yhteiseen populaatioon. SUSI KARHU Ilves menestyy Suomen ilveskannan yksilömäärä on noin 25-kertainen verrattuna kannan kokoon 1970-luvun lopulla, jolloin ilveksiä arvioitiin olevan noin 200 yksilön luokkaa. Manner-Euroopassa hajanaiset ILVES ja pienet ilvespopulaatiot eivät ole lähteneet vahvistumaan samoin kuin Suomessa, sillä ilveksiä on meillä enemmän kuin missään muussa Euroopan yhteisön jäsenmaassa. Ilveksen onnistuneen paluun taustalla merkittävimpinä tekijöinä lienevät alkuvaiheessa tapahtunut pitkäkestoinen jälleen levittäytyminen Suomeen Venäjän puolelta vankan ilveskannan alueelta, pitkään pienenä pysynyt metsästysverotus ja erityisesti eteläisessä Suomessa hyvä ravinnonsaatavuus. Ilveskanta painottuu suden tapaan vahvasti poronhoitoalueen ulkopuoliseen Suomeen. Ilveshavainnot kertoivat pitkään ilveksen esiintymisen painottuvan itäiseen ja keskiseen Suomeen,mutta vuodesta 2010 eteenpäin tällaista painottumista ei tehtyjen havaintojen puolesta nähdä. Viimeaikaiset erillislaskennat ovat tuoneet merkittävää lisätietoa ilveskannan kehitysvai- AHMA heista eri puolilla maata ja osoittaneet, että merkittäviä alueellisia eroja voi esiintyä jopa yksittäisten Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen sisällä. Erityisen vahvan ilveskannan alueita ovat viimeaikaisten arvioiden mukaan olleet esimerkiksi Etelä-Häme, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Varsinais-Suomi.Muutamien vuosien mittaisissa kehitystrendeissä on edelleen nähtävissä vaihtelua alueellista kasvusta tasaantuvaan kantaan sekä paikoin myös lievästi pienentyvään kantaan. Metsästäjä 1 l l 2014 l l 9
• Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Suurpetopolitiikan evaluointi valmistui -odotukset korkealla? Hallitusohjelmaan sisältynyt suurpetopolitiikan evaluointityö valmistui juuri ennen joulua. Raportin on koostanut Helsingin Yliopiston Ruralia Instituutti ministeriön suorittaman kilpailutuksen perusteella, eikä vastaavaa ole aikaisemmin maassamme tehty. Evaluointiraporttia on odotettu mielenkiinnolla monella taholla, eikä vähiten metsästäjien suunnalla. Raportissa esille nousevat keskeisimmät asiat eivät sisällä periaatteessa mitään aivan uusia ja yllättäviä avauksia, vaan asiat ovat olleet enemmän tai vähemmän esillä suurpetoasioihin liittyvässä keskustelussa viime vuosien aikana. Merkittäväksi asian tekee se, että ne ovat nousseet nyt esille riippumattoman, ulkopuolisen tutkimuslaitoksen esityksinä. Ministeriö on todennut, että se on saanut sen, mitä tilasikin, joten odotukset suurpetopolitiikan tuleviin linjauksiin ovat korkealla. Suurpetopolitiikan arviointiraportti toimii erinomaisena taustatietona jo aloitetun sudenhoitosuunnitelman päivityksessä. Raportissa on todettu suurpetopolitiikan viime vuosien onnistumisiksi eri alueilla toteutetut ilveskannan tarkennetut jälkilaskennat, suurriistavirka-aputoiminta, reaaliaikainen susipuhelinpalvelu sekä läntiseen Suomeen rekrytoitu suurriistatutkimuksen kenttähenkilö. Samoin karhu- ja ilveskannan hoidossa ja hallinnoinnissa on onnistuttu kohtuullisesti, vaikka kannat ovat kasvaneet ja levittäytyneet uusille alueille. Yhteistä näiden molempien suurpetojen kohdalla on se, että niiden kohdalla on pystytty toteuttamaan kannanhoidollista metsästystä, joten niillä on ollut selkeästi riistaeläimen status. Sen sijaan suden ja ahman osalta voidaan todeta vain pitkä lista epäonnistumisia. Keskeisimmäksi syyksi näyttäisi nousevan se, että harjoitetun politiikan ytimenä on ollut kantojen suojelu, kun samalla sosiaalinen kestävyys on tyystin jäänyt suojelun jalkoihin. Kaikkien suurpetojen kohdalla 10 l Metsästäjä 1 l 2014 noin 80 % ongelmista ja riskeistä voitiin luokitella sosiaalisiin riskeihin. Susi ja ahma aiheuttavat suuria vahinkoja porotaloudella, kotieläimille ja metsästyskoirille ja samanaikaisesti valtion budjetissa varatut petokorvaukset ovat koko ajan olleet alimitoitettuja. Ahman kohdalla vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntäminen ei ole edes ollut mahdollista ja sudenkin kohdalla Etelä-Suomessa viranomaisen mahdollisuudet lupien myöntämiseen ovat olleet erittäin rajalliset. Suurpetopolitiikan toteuttajana Suomen riistakeskus on joutunut sylkykupin rooliin, kun lupien myöntäjä ei ole voinut ohittaa luontodirektiivin sisältämiä kirjauksia. Lisäksi on päädytty ahman ja suden kohdalla tilanteeseen, jossa sosiaalisen kestävyyden saavuttamattomuus on estämässä myös näiden lajien ekologisen kestävyyden tavoitteen saavuttamisen. On päädytty oravanpyörään, josta on päästävä tavalla tai toisella pois! On aivan selvää, että ylhäältäpäin ohjatulla suurpetopolitiikalla ei ole onnistumisen mahdollisuuksia, mikäli suurpedoista ei mielletä olevan alueen asukkaille mitään hyötyä, vaan pelkästään sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Tähän johtopäätökseen on päädytty myös muissa maissa, joissa näitä suurpetoja tavataan. Jotta suurpetopolitiikassa onnistuttaisiin, niin keskeisimmäksi näyttäisi nousevan myös tämän selvityksen perusteella, että suurpetoja pitäisi pystyä metsästämään myös kannanhoidollisten lupien perusteella, ja paikalliset ihmiset sitouttamaan tavalla tai toisella kantojen hoitoon mukaan. Sitouttaminen onnistuu vain siirtämällä valtaa ja vastuuta suurpetokantojen hoidosta paikallistasolle. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, mitä uusia avauksia suurpetopolitiikan rintamalla tulemme näkemään. Entiset eväät on kaluttu loppuun, joten niistä ei ole enää apua jatkossa!
• UUDEn VERKKOKAUPAn AVAJAISET! Avajaisedut 200 nopeimmalle nyt yli 50 € ostoksesta: ILMAInEn TOIMITUS! ILMAInEn LAhJATUOTE KAUPAn PÄÄLLE! 0€ Reflex hEIJASTInPAnTA arvo 24,90 € 0€ Etujen arvo yhteensä jopa 34,90 € Valio Adax LÄMMITETTÄVÄ KOIRAnKUPPI KOIRAnKOPIn LÄMMITIn Pitää juomaveden sulana myös paukkupakkasilla! Sisäänrakennettu termostaatti pitää veden sopivan lämpöisenä. Tilavuus 2,8 l. Varmista koirasi mukavuus talvipakkasilla! Portaaton lämpötilan säätö, erikoissuojatut lämmityselementit. Mukana seinäkiinnike. 129€ Vain Tracker Exact Bird KOIRATUTKA Suosittu ja helppoköyttöinen tutka pienille koirille. Herkkä paikannus äänija valomerkkeillä. Erittäin kevyt ja pienikokoinen. Vain Bellman & Flint 1900 LUOLATUTKA Tarjous 89€ pl erä! Tarjous 20 k 149€ Vain Legendaarinen koiratutka, jonka toimintavarmuus on taattu! Maksimaalisen kuuluvuuden ansiosta sopii erityisesti ajokoirille ja hirvikoirille. Vain Tarjous 529€ norm. 549 € Laadukkaat ja suositut -KOIRAnRUOAT norm. 199 € Tunnettua valiolaatua jo vuodesta 1995. Erinomaiset ravintoainekoostumukset ja korkeat lihapitoisuudet. Yhdistelmä parhaita raaka-aineita ja lisäravinteita. Kaiken kokoisille ja rotuisille koirille. Tilaa kätevästi netistä tai puhelimella! Tracker Classic + Intello KOIRATUTKA Luolatutkien kuningas! • Täysin digitaalinen • Tarkka etäisyyden näyttö • Uusi tehokkaampi lähetinpanta l erä! Tarjous 50 kp 199€ Vain Kotiintoimitus 0€ Koskee parillisia tilauseriä Lihaa 30 % norm. 449 € Valio Maintenance KOLME VÄRIÄ KOIRAnRUOKA PetSafe s! Avajaistarjou KOIRATARhA 3x3m peille! 50 kpl erä no Vain 549€ Alk. Kotiintoimitus 0€ Ei koske erikoisalueita 19 vain 90 /15kg MYÖS En In EDULL LAVAUS! T TOIMI Toimitusmäärät: Lava 45 säkkiä, rullakko 16 säkkiä ja 2 säkin paketti. Meiltä myös edulliset lava- ja rullakkotoimitukset! TILAUKSET www.koiravaruste.fi TAI PUhELIMELLA p. 0500 176 596 ark klo 8-16
• Mari Tikkunen Koiravahinkojen riskiä Koirien kimppuun hyökkäävistä susilaumoista harva on todellisuudessa niin sanottu ongelmalauma. Asiaa pro gradu –työssään Oulun yliopistolle tutkinut Mari Tikkunen havaitsi, että koiriin erikoistuneet laumat voi joiltain osin erottaa käytöksensä perusteella normaalisti toimivista susilaumoista. T ikkunen tarkasteli Pohjois-Karjalan ja Kainuun koiravahinkoja 1990-luvun lopulta vuoteen 2009. Kuntien maaseutusihteereiltä saatua lähes 280 koiravahingon aineistoa verrattiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pantasusista tuona aikana kertyneeseen paikannustietoon. Vahingot kasvoivat selvästi 2000-luvulla seuraten susikannan kasvua. Susia oli eniten vuonna 2006, yli 250. Silloin myös koiravahinkojen määrä kipusi Suomessa reiluun viiteenkymmeneen. Susikanta oli koko 2000-luvun keskittynyt vahvasti Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan.Pohjois-Karjalassa vahinkoja tapahtui 2000-luvulla yli kaksisataa. Kainuussa sudet tappoivat tai vahingoittivat reilua seitsemääkymmentä koiraa.Vahinkoja aiheutti Kainuussa eniten eräs kuhmolainen lauma,joka hyökkäsi koirien kimppuun muutaman vuoden aikana 2000-luvun alussa 27 kertaa. Lauman alfauros poistui reviiriltä ennen vahinkojen alkamista, mikä saattaa olla syynä runsaaseen koiravahinkojen määrään. Ongelmalaumat saalistavat koiria Kuhmon lauma erosi muista laumoista siinä, että se söi tappamiaan koiria useammin kuin muut laumat.Muilla reviireillä koiria raadeltiin Mari Tikkunen on tuonut tutkimuksellaan lisävalaistusta siihen, millaisissa tilanteissa sudet käyvät koirien kimppuun. Ilpo Kojola, RKTL Susi ja koirametsästäjä - voidaanko konfliktia lieventää? Syitä susien aiheuttamiin metsästyskoirien menetyksiin on tutkittu maailmalla varsin vähän. Aihepiiristä julkaistu tieteellinen tutkimus on keskittynyt Suomeen ja Ruotsiin. 12 l Metsästäjä 1 l 2014 Ilpo Kojola S uden ja metsästäjän välillä on vaikea ristiriita, sillä sudet tappavat metsästyskoiria. Käymällä koiran kimppuun susi kohtelee koiraa kuten pienempiä villejä koiraelämiä, esimerkiksi kojootteja tai sakaaleja tai sen omaan klaaniin kuulumatonta toista sutta. Sudet ovat yksilöllisiä taipumuksissaan käydä koiran kimppuun,mutta erojen taustalla olevat tekijät tunnetaan huonosti. Ongelmaa on joka tapauksessa vaikea lieventää ilman valikoivaa susien pyyntiä. Osa susista ei koiriin koske. Tällainen oli mm. Sonkajärven alfauros Uura.
• voi ennustaa ja syötiin lähes yhtä paljon. Näyttääkin siltä, että ongelmalaumoille koira on saalista, eikä niinkään kilpailija. Kuhmon lauman aiheuttamat vahingot tapahtuivat suurimmaksi osaksi samoilla paikoilla kuin aiemmin. Paikka määriteltiin samaksi, jos hyökkäys tapahtui kuuden kilometrin säteellä edellisestä hyökkäyspaikasta saman tai seuraavan vuoden aikana. Pohjois-Karjalassa hyökkäyksistä vain neljä prosenttia tapahtui samoilla alueilla, kun sen sijaan Kainuussa hyökkäyspaikka oli sama yli 40 prosentissa vahingoista. Reilusti yli puolet näistä hyökkäyksistä sattui niin sanotusti koiriin erikoistuneen kuhmolaisen lauman reviirillä. Myös Amerikassa, Skandinaviassa ja Suomessa aiemmin tehdyt tutkimukset ovat paljastaneet ajallisesti ja alueellisesti kasaantuneita hyökkäyksiä. Sudet hyökkäsivät koirien kimppuun yleensä metsässä, mutta kuhmolainen lauma erikoistui viemään koiria pihoilta. Lauma saalisti koiria erityisesti reviirialueensa sisällä päinvastoin kuin muutaman vahingon aiheuttaneet laumat, joiden hyökkäyspaikka oli yleensä reviirin rajalla. Normaalisti toimivien laumojen hyökkäyksissä onkin ehkä suurimmaksi osaksi kyse kilpailijan poistamisesta reviiriltä. Amerikkalaisten tutkijoiden mukaan reviirin rajalla sijaitsee niin sanottu puskurialue, jolla suurin osa susienkin välisistä taisteluista tapahtuu. Esimerkiksi Denalin kansallispuistossa merkittävin syy susien kuolleisuudelle ovat naapurireviirin sudet ja yhteenotot niiden kanssa. Suomenajokoira vahinkotilastojen kärjessä Hyökkäyksistä 77 prosenttia tapahtui syys- ja joulukuun välisenä aikana. Hyökkäysten määrä oli korkein syyskuussa ja laski siitä tasaisesti tammikuulle. Vähiten hyökkäyksiä tapahtui touko-kesäkuussa. Muina aikoina paitsi sykErityisesti yksin tai pareittain liikkuvat sudet vievät koiria pihoilta, kun taas laumat tekevät niin huomattavasti harvemmin. Skandinaviassa vähemmän vahinkoja kuin Suomessa Sudet ovat viime vuosina tappaneet vähemmän koiria Skandinaviassa kuin Suomessa, vaikka Skandinaviassa on susia enemmän kuin meillä. Ero voi selittyä Skandinavian susireviireiden 3-5 kertaa suuremmilla hirvitiheyksillä. Kun hirviä on vähän, sudella saattaa olla voimistunut motiivi poistaa ”kilpailija” reviiriltään. Merkille pantavaa on myös ero vahingon tapahtumapaikassa: Suomessa noin puolet koiran kimppuun käynneistä on tapahtunut pihapiireissä,mutta Skandinaviassa pihatapausten osuus on selvästi pienempi. Korkeammat hirvitiheydet voivat periaatteessa vähentää metsästyskoirien menetyksiä susille,mutta Suomen ja Skandinavian välisten erojen takana voi toki olla myös muita syitä. Syitä, joiden merkityksen arviointiin ei ole ai- neistopohjaa. Erot metsästyskoirien käytössä ovat yksi mahdollinen syy. Käytännöistä ei ole vertailukelpoista numeerista tietoa.Eräs tekijä saattaa olla myös ero tavassa,jolla metsästäjiä on informoitu. Pantanetistä apua? Valtaosa Skandinavian 380 sudesta elää Ruotsissa, missä GPS -pannalla varustettujen susien sijainteja on voinut netin kautta seurata 10 x 10 km:n tarkkuudella jo useamman vuoden ajan. Suomessa oli päättyneen syysjahtikauden aikana käytössä samaan periaatteeseen perustuva informaatiopalvelu, jonka resoluutio säädettiin alkuvaiheen jälkeen olemaan 5 x 5 km. On vielä ennenaikaista tehdä kokonaisarviota pantanetin merkityksestä vahinkojen vähentäjänä, mutta on kuitenkin hyvä huomata, että riistavahinkorekisteriin on toistaiseksi kirjattu noin 50 prosenttia vähemmän suden aiheuttamia koiravahinkoja kuin vuosi sitten. Vaikka vain noin 10 prosenttia Suomen susista kantaa GPS –lähetintä, on tämän seurannan piirissä olevien reviireiden osuus kaikista susireviireistä huomattavasti suurempi. Tutkimustietoa vain vähän Metsästyskoirien riski joutua suden hampaisiin on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa konfliktina erityisen kiperä, sillä koiran asema on täkäläisessä pyyntikulttuurissa kehittynyt keskeisemmäksi kuin keskimäärin Pohjois-Amerikassa tai muualla Euroopassa. Tilannetta heijastelee myös se, että aihepiiristä julkaistu tieteellinen tutkimus on keskittynyt Suomeen ja Ruotsiin. Toistaiseksi olen löytänyt vain muutaman aiheeseen keskittyvää tutkimusjulkaisun Pohjois-Amerikasta, jossa suden ja ihmisen Metsästäjä 1 l 2014 l 13
• 14 l Metsästäjä 1 l 2014 Suden kokemus vaikuttaa Koiravahingot ovat todennäköisesti monen tekijän summa. Esimerkiksi nuori alfa voi ruotsalaistutkimuksen mukaan johdattaa laumansa saalistamaan koiria, koska sen saalistusmenestys suurelle saaliille on kokeneempaa alfaa huonompi. Myös alfauroksen häviäminen reviiriltä voi saada jäljellä olevan lauman hyökkäämään koi- rien kimppuun.Yleensä alfanaaras siirtyy silloin tutkimuksen mukaan saalistamaan pienempää saalista. Samoin tekevät nuoret saalistuksessa kokemattomat sudet jäädessään keskenään. Toimiva normaali susilauma voi elää koko elämänsä ilman,että se aiheuttaa yhtään koiravahinkoa. Myös Suomessa on ollut tällaisia laumoja. Toinen ääripää on koirien saalistukseen erikoistunut lauma.Suuri ongelma kuitenkin on, missä vaiheessa lauma määritellään ongelmalaumaksi, ja sen poistamisesta tulee perusteltua.Tämän tarkastelun valossa muutama koiravahinko ei vielä riitä perusteeksi. Vahinkoja/koirarotu Pohjois-Karjalasta vuosilta 1996-2009 ja Kainuusta vuosilta 1998-2009 60 50 40 30 20 10 Suo me naj Suo oko me ira npy No (56 rjan sty ) kor har va ma (50 ahi ) rvik oira Sek (38 Jäm aro ) tuin tlan nin en pys (35 tyk ) Kar orv jala a (2 nka 0) rhu koi ra ( 13) Bea Itäs gle ipe (8) rian laik a (5 ) Dre Sak eve san ri (4 pai me ) nko ira (3) Lap ink o Ees ira (3) tina jok oira Kää Sko ( 2) piö tlan terr nin ieri pai (2) me nko ira Sip She (2) eria tlan nla nin ika lam Sak (1) ma san sko me ira tsä (1) sty ste rrie ri (1 Mä ) yrä Kul koi tain ra ( enn 1) out aja Kää (1) piö Am p ins erik eri ank (1) ettu koi ra ( 1) Bok ser i (1 ) 0 Rotujen osuudet koiravahingoissa Koiravahinkoja tapahtui eniten suomenajokoirille ja suomenpystykorville. Pystykorvia vietiin erityisesti pihoilta ja ajokoiria niiden ollessa metsästämässä. tuneita ja käyvät niiden tuntumassa koirien kimppuun. Sain pari kuukautta sitten ihmeteltäväkseni metallisen kirkkaana kilisevän pienen kellon, joita on kuulemma jo tuhansilla ruotsalaisilla koirilla pannoissaan pelottamassa susia. En oikein tiedä, miten kelloon suhtautuisin. Se on hyvin tehty ja soi kauniisti, mutta nähtäväksi jää, kuinka kauan kilinä tehoaa, sillä susi on oppivainen. Vahinkotiedot Ruotsi Suomi 1995 Susien tappamat koirat (lkm) välisen konfliktin muita ilmenemismuotoja on tutkittu paljon. Ensimmäinen kuvasi Minnesotassa asutuilla alueilla tapahtuneita koiran menetyksiä. Sudet kävivät ennen muuta äänekkäiden rotujen kimppuun. Tulos sopii hyvin yhteen Suomessa tehdyn havainnon kanssa,että pihapiireissä suden uhri on useimmiten suomenpystykorva. Toinen,aivan tuore julkaisu vertaa tilannetta Michiganissa ja Wisconsinissa. Wisconsinissa sudet tappavat koiria noin viisi kertaa enemmän susikannan kokoon suhteutettuna kuin Michiganissa. Tutkijoiden analyysi päätyy olettamaan syyksi eroja mustakarhun pyynnin metsästyskäytännöissä. Mustakarhuille on viritetty syöttejä, ja Wisconsinissa syöttipaikkojen maastoissa käydään harjoituttamassa koiria jo kauan ennen karhujahdin alkua. Myös sudet ovat syöteistä kiinnos- Suomessa. Ainakin pihoilla suomenpystykorvan haukkuminen voi houkutella sutta. Rotu on suosittu pihakoira varsinkin maaseudulla. Susien tappamat koirat (lkm) syllä sudet hyökkäsivät useammin pihakoirien kimppuun. Laumojen tekemistä hyökkäyksistä 80 prosenttia tapahtui metsässä, kun taas 1-2 sutta veivät koiria enemmän pihamailta.Sudet vierailivat pihoilla erityisesti tammi- ja helmikuussa, jolloin ravinnon löytäminen ja saalistaminen ilman laumaa on vaikeampaa. Pihoilta vietiin eniten suomenpystykorvia, joiden kimppuun sudet hyökkäsivät tutkimusaikana 50 kertaa. 30 tapauksessa hyökkäyspaikka voitiin määritellä pihaksi tai metsäksi. Yli 80 prosenttia koirista joutui hyökkäyksen kohteeksi pihalla. Kaikista roduista ylivoimaisesti eniten sudet hyökkäsivät suomenajokoirien kimppuun. Tapauksia oli 56, joista 37:ssä hyökkäyspaikka oli selvillä. Vain viisi prosenttia hyökkäyksistä sattui pihoilla. Norjanharmaahirvikoiria vietiin 38 ja jämtlanninpystykorvia 20 koiraa. Molemmat olivat hyökkäyksen sattuessa yleensä metsästämässä. Karjalankarhukoira joutui hyökkäyksen kohteeksi kolmessatoista ja beagle kahdeksassa tapauksessa. Karjalankarhukoiria vietiin enemmän pihoilta,kun sen sijaan beaglet olivat yleensä metsästämässä. Muita rotuja vietiin yhdestä viiteen koiraa. Rotujen edustettavuus vahinkotapauksissa liittyy todennäköisesti niiden yleisyyteen metsästyskoirina.Esimerkiksi suomenajokoira, norjanharmaahirvikoira ja jämtlanninpystykorva ovat olleet 2000-luvun lopulla usean vuoden ajan rekisteröidyimpien rotujen joukossa. Ajokoira on vahinkotilastojen kärjessä ehkä myös äänekkään ajotapansa vuoksi. Vaikka Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa suurin osa susista siirtyi metsässä koiran haukusta poispäin, tämä ei välttämättä pidä paikkaansa 2000 2005 2010 2015 1995 2000 2005 2010 2015
• Riistatiedon jäljillä Vesa Ruusila tutkimusjohtaja Riista- ja kalataloudentutkimuslaitos Riistantutkimus rakennemuutoksessa Maamme riistantutkimuksessa Suomen Riistanhoito-Säätiön ja Valtion riistantutkimuslaitoksen perinteitä jatkanut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) aloitti viimeisen toimintavuotensa muutama viikko sitten. RKTL yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Metsäntutkimuslaitos Metlan kanssa Luonnonvarakeskukseksi vuoden 2015 alussa. Muutos on osa valtion tutkimuslaitoksia koskevaa kokonaisuudistusta, joka viimesyksyisen valtioneuvoston periaatepäätöksen kautta sinetöi maaja metsätalousministeriön jo aiemmin näiden laitosten fuusiota koskevan päätöksen. MTT ja Metla ovat molemmat noin kaksi kertaa RKTL:n kokoisia organisaatioita. Vaikka huoli riistantutkimuksen tulevaisuudesta tässä laajassa kokonaisuudessa on osin perusteltu, Luonnonvarakeskus luo tutkimukselle aivan uusia mahdollisuuksia. Riista on luonnollinen osa maa-, metsä- ja elintarviketaloutta. Osana maailmanlaajuista biotalouden kasvua Luonnonvarakeskus tarjoaa houkuttelevia näkymiä aiempaa laaja-alaisemmalle tutkimukselle yhdessä julkishallinnon, yritystoiminnan ja kansalaisten hyvinvoinnin kanssa. Fuusiota merkittävämpi muutos tulee olemaan tutkimuslaitosten rahoitusrakenteen muuttuminen. Luonnonvarakeskuksen budjettivaroista siirtyy yli 19 milj. euroa valtioneuvoston ja Suomen Akatemian kautta suunnattavaksi, avoimesti kilpailtavaksi rahoitukseksi vuosien 2014 -17 välisenä aikana. Valtioneuvoston periaatepäätöksen viesti on selkeä. Tutkimukseen käytettävää budjettirahaa halutaan kohdentaa uudella tavalla, ja uusille toimijoille, suuntaamalla se laaja-alaisesti merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin. Rahoitusrakenteen muutoksen vaikutukset riistantutkimukselle riippuvat siitä, kuinka paljon uusissa rahoitusinstrumenteissa osoitetaan riistaan liittyviä teemoja kilpailtavaksi. Yhä tarkemmin pohdittava kysymys myös Luonnonvarakeskuksessa tulee olemaan, mitä ovat ne tutkimukset ja riistahallintoa palvelevat asiantuntijuuden muodot joita verovaroin voidaan tulevaisuudessa rahoittaa. Vaikka kilpailtavaksi siirtyvä rahoitus kohdistuu tutkimusmäärärahoihin, vähennys heijastunee toimintaan laajemmin. Esimerkiksi seurantamenetelmien ja tietohallinnon järjestelmien kehittämiseen, asiantuntijatyöhön sekä viestintään käytetään samaa budjettirahaa. Valtion riistantutkimusta ei olla lopettamassa, ja yliopistoissa tehtävälle tutkimukselle uudistus voi lisätä rahoitusmahdollisuuksia. Viranomaistehtävät, kuten seurannat ja saalistilastointi, tullaan hoitamaan myös jatkossa. Riistantutkimus hyötyy tuotostensa aktiivisesta käytöstä riistakantojen, valtion omistaman luonnonvaran, säätelyssä ja hoidossa. Nopeimmillaan se konkretisoituu vain viikkojen ikäisen seurantatiedon hyödyntämisenä metsäkanalintujen pyyntiaikojen säätelyssä. Myös riistan yhteiskunnallinen merkitys ja näkyvyys ovat erityisesti suurpetokantojen kasvun myötä lisääntyneet. Erilaisten mielipiteiden ja näkemysten viidakossa faktatiedosta on muodostunut liian usein niukkuustuote. Kansainvälisen tiedeyhteisön yleisesti käyttämien menetelmien, kuten GPS -pannoituksen ja DNA-analyysien, yhdistäminen sosio-ekonomiseen lähestymistapaan suurpedoista käytävässä keskustelussa on esimerkki tiedontuotannosta, jota tulemme tarvitsemaan myös jatkossa. Monitieteisen, korkeatasoisen ja yhteiskunnan kannalta relevantin tutkimuksen vahvistaminen on tutkimuslaitosten kokonaisuudistuksen ensimmäisenä mainittu tavoite. Metsästäjä 1 l 2014 l 15
• Klaus Ekman, kuvat Riikka Hurskainen Metsähallituksen urheilijatiimin Ilkka ja Pekka: Metsästys on tärkeä voimavara urheilijalle Yhdistetyn hiihtoa harrastava Ilkka Herola, 18, ja skeet-ampuja Pekka Heinonen, 20, kuuluvat molemmat Metsähallituksen urheilijatiimiin. Heitä yhdistää toinenkin asia: he ovat molemmat innokkaita metsästäjiä. – Metsästys on mitä parasta henkistä valmentautumista urheilusuorituksiin, molemmat toteavat kuin yhdestä suusta. Valmentautumaan lähdettiinkin ja suunnaksi otettiin Hossa, Metsähallituksen retkeilyalue Suomussalmella. 16 l Metsästäjä 1 l 2014 T iimiläiset kokoontuivat Hossaan lokakuun lopulla ensilumen ollessa jo maassa. Jakaannuttiin kahteen ryhmään. Ilkka lähti seisovan kanakoiran matkaan, ja Pekka päätti lähteä pystykorvan mukaan. - Pystykorvametsästys on aina ollut minun suosikkejani, vaikka kaikkinainen koirametsästys on mieluista, Pekka toteaa. Meillä on suvussa metsästänyt suurin piirtein kaikki ja sitä myötä olen metsälläkin saanut käydä pienestä pitäen. Pekka Heinonen ampuu skeettiä ja palkintokaapissa on useita SM-mitaleita ja muun muassa SM-kultaa vuosilta 2010 ja 2012. EM-kisoissakin Pekka on Suomea
• edustanut. Hänen seuransa on SUA eli Suomussalmen urheiluampujat. - Hankin uuden aseen, Armi Salvinelli L1:n viime talvena ja siihen oli urheilukoulussa hyvää aikaa totutella.Se istuu hyvin ja on ainakin toistaiseksi toiminut luotettavasti. Tavoitteena olisikin saada kansainvälistä menestystä ja päästä miesten maajoukkueeseen. Kiväärillä tositoimiin Mutta niinhän siinä aina käy,että onnistumisia tulee, mutta ”kakkoslajissa”. Pystykorva Roope saa haukun ja pitää linnun hyvin. Pekka hiipii haukulle ja ottaa linnun kiikarin ristikolle. Kiväärinlaukaus ja koppelo putoaa oksalta.Hyvillä mielinhän siitä on tulille lähteä ja nokipannukahveja keittelemään. - Ainahan saaliin saaminen kruunaa jahtireissun. Hienoin metsästysmuistoni on tietenkin ensimmäinen saalis ja kun se oli vielä metsähanhi, ei sellaista unohda koskaan, Pekka huokaa. - Kyllähän metsästys sopii oman lajini kanssa erinomaisen hyvin yhteen. Metsästys ja metsässä liikkuminen ovat hyvää peruskuntoharjoittelua ja kehonkoordinaatio kehittyy. Ja toisaalta metsästyksenomainen laji auttaa jahtilaukauksissa,kun aseen käsittely ja hallinta on selkäytimessä. Matkalla Sotsiin Metsähallituksen urheilijatiimiläisistä nuorempi eli Ilkka Herola on yhdistetyn miehiä. Olemme saaneet nähdä häneltä hienoja venymisiä tämänkin talven yhdistetyn maailmancupin kilpailuista. Kympin sakkiin ei tätä kirjoitettaessa ole matkaa kuin hiven. Puijon hiihtoseuraa edustava Ilkka on Siilinjärveltä, mutta harjoittelee pääosin Kuopiossa. Tämän kauden päätavoitteeni on Sotsin olympialaisissa yhdistetyn kisassa, Ilkka kertoo. - Käyn kolmatta vuotta Kuopion klassillista lukiota,mutta tällä hetkellä urheilu vie ajastani suurimman osan. Lajin pariin päädyin 7-vuotiaana,kun pääsin ensimmäistä kertaa oikeisiin mäkihyppyharjoituksiin Siilinjärvellä. Tämän kauden päätavoitteeni on Sotsin olympialaisissa, Ilkka kertoo. - Suoritin metsästäjätutkinnon 11-vuotiaana ukkini Esko Hakolan innostamana. Tänä päivänä kuitenkin lajiharjoittelu vie niin paljon aikaa, että metsälle ehdin vain noin kymmenen päivää syksyssä. Enemmänkin olisin, jos vain aika riittäisi. Tavoitteena olisikin saada kansainvälistä menestystä ja päästä miesten maajoukkueeseen, Pekka Heinonen sanoo. - Mieluisin metsästysmuistoni on tietenkin ensimmäinen riistalaukaus, jonka tielle sattui jäniskin istumaan. Haulikon mittaista poikaa hymyilytti silloin kovasti. Ilkka Herolan lajilla ja metsästyksellä ei ole samanlaista kontaktipintaa kuin Pekka Heinosen skeet-ammunnalla, mutta Ilkka on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että hänenkin lajinsa osalta metsästyksellä on suuri myönteinen merkitys. - Metsästys on loistavaa palauttavaa harjoittelua ainakin kestävyysurheilijalle. Hermo lepää ja kävellessä tulee hyvin liikettä. Mieluiten metsästänkin kanalintuja kävellen yksin tai kaverien kanssa linjassa liikkuen.Ja jos passissa istuu, sielläkin hermo mukavasti lepää. - Metsästys on hyvää aerobista liikuntaa ja vaikutukset ovat varmasti positiivisia. Kävelyreissut ovat usein myös pitkiä ja kuuden tunnin kävely metsällä ei tunnu vielä missään, mutta jos sauvojen kanssa lenkkipolkuja sykettä seuraten kävelee, niin pöntössä alkaa viheltää jo ennen puoltaväliä, Ilkka veistelee. Aseen hallussapitoluvat ennen lakimuutosta Kumpikin urheilijalupaus on ehtinyt saada aseasiat kuntoon ennen viimeisintä lakimuutosta. Aseen hallussapitoluvat hoituivat sujuvasti. - Minulla on kaksi omissa nimissä olevaa asetta, haulikko ja kivääri. Aiemmin minulla oli toinenkin haulikko, mutta nyt vain yksi. Aseiden hankkimisluvat vuosina 2008 ja 2012 järjestyivät kivuttomasti parissa viikossa,Pekka toteaa. - Minä en itse omista asetta, vaan minulla on rinnakkaisluvat isän haulikkoon ja ukin lintukivääriin.Luvat järjestyivät kolme vuotta sitten vielä helposti. Olen nyt suunnitellut oman aseen ostamista, mutta nyt näyttää siltä, että luvan saaminen on vaikeutunut huomattavasti, Ilkka puolestaan toteaa. Henkistä voimaa Molemmat urheilijatiimiläiset ovat yksimielisiä siitä, että metsästyksellä on erittäin positiivinen vaikutus niin fyysiseen kuin erityisesti henkiseen hyvinvointiin. - Kyllä metsästyksellä on positiivinen vaikutus. Erityisesti itse koen sen kisakauden jälkeen, kun pääsee rauhoittumaan ja rentoutumaan luontoon, Pekka vahvistaa. - Kyllä varmasti on, Ilkkakin vahvistaa. - Omien ajatusten kanssa oleminen on tärkeää ja siellä kannonnokassa istuessa ajatus keskittyy pelkästään olennaiseen…eli seuraavaan siirtoon saaliin saamiseksi, ja tietysti siihen, ettei vaan eksy, Ilkka myhäilee pilke silmäkulmassa. Onnea ja menestystä toivottelee Metsästäjä-lehden toimitus! Tsemppiä kisoihin! Metsähallituksen urheilijatiimi, Tulevaisuuden Huiput lanseerattiin keväällä 2013. Tiimiin kuuluu 11 nuorta menestyvää urheilijaa, 8 eri lajista. Tiimin kummina on ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen. Tutustu tiimiin facebook/Tulevaisuuden Huiput Metsästäjä 1 l 2014 l 17
• Teksti ja kuvat: Max Steinar Napapiirin tuntu Kiinnostus metsästysmatkailun järjestämiseen kasvaa, mutta miten houkutella ulkomaisia metsästäjiä? Eri puolilla maailmaa metsästänyt tanskalainen toimittaja kertoo, millaisia asioita metsästävä turisti arvostaa. P aksut kalsarit syyhyttävät ihoa ja hattu peittää koko pään seisoessamme lehdettömien puunrunkojen seassa. Metsästäjät odottelevat pienissä rykelmissä jalkojaan tömistellen yrittäessään,turhan toiveikkaina,saada kohmettuneet varpaansa lämpimiksi. ”Hyvä, että te tanskalaiset tulitte nyt, kun meillä on vielä syksy”, Jukka Pitkänen sanoo ja vilkaisee ympärillään hytiseviä, joiden kylmettyneille kasvoille leviää yllättynyt ilme. ”Talvella lämpötila voi pudota 50 pakkasasteeseen.” 18 l Metsästäjä 1 l 2014 Suomi on mielenkiintoinen metsästysmaa; laajat metsät ja ”eksoottista riistaa”, jollaista on ulkomaalaisen näkökulmasta myös hirvi. Okei! Tosiasioihin on vain sopeuduttava.Silti tuntuu vähän hankalalta riemuita sen suuremmin 15 miinusasteesta,sillä saavuimme Suomen purevaan pakkaseen (siltä se meistä tuntui) Tanskan ennätyslämpimästä lokakuusta.Mutta kuten tiedämme,kaikki on suhteellista. Tänä kirpeän kirkkaana lokakuisena päivänä kokemamme pakkanen on alle kolmasosan siitä, miten kylmää tällä alueella voi pahimmillaan olla. Olemme Venäjän rajan pinnassa,vain kolmisenkymmentä kilometriä napapiiristä etelään. Tarkemmin sanottuna Kuusamossa.Jukka kertoo,että alueella vilisee susia. Poromiehet ovat löytäneet noin 160 poronraatoa petojen, lähinnä susien, jäljiltä. Susimäärän kasvu näkyy myös hirvien käyttäytymisessä. Ne lähtevät pakoon pienimmästäkin häiriöstä. Hirvimetsällä komeissa maisemissa Minun parikseni määrättiin Petri ja Karik, upea itäsi-
• massa perianlaika. Karik on iso ja vahva – väritykseltään kuin leijona ja nopeudeltaan kuin GTI-auto. Metsästysalueenamme on 270 km2:n laajuinen Oulangan kansallispuisto Venäjän rajan pinnassa.Oulanka rajoittuu Venäjän Paanajärven kansallispuistoon, joka on neljä kertaa Oulankaa laajempi. Paanajärven takana avautuvat äärettömät erämaat ja metsät. Hirvet, sudet ja karhut vaeltavat näiltä loputtomilta erämailta Suomeen. Suomi on sen vuoksi – tanskalaisten ja keskieurooppalaisten näkökulmasta – mielenkiintoinen metsästysmaa; laajat metsät ja ”eksoottista riistaa”, kuten hirviä, susia ja karhuja. Metsästämme 13 suomalaisen muodostaman ryhmän mukana. He ovat vuokranneet n. 5000 hehtaarin alueen Oulangan lounaiskulmasta.Täällä kasvaa ikivanhoja, 500–600-vuotiaita puita syvien rotkojen, kohisevien koskien ja korkeiden vesiputousten täplittämässä tunturimaisemassa.Mikä valtava ero tasaisen laakeaan Tanskaan! Olen odottanut innolla pääseväni näkemään nämä maisemat. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän Hirvijahdissa kylmyyskin voi olla myyntivaltti. Toiset saapuivat luoksemme parin seuraavan tunnin kuluessa.Sytytämme nuotion ja Olli kaivaa jostain esiin konjakkipullon. Avaa pullon ja kaataa vähän konjakkia puunjuurelle. Hän vastaa ennen kuin ehdin kysyä: ”Täällä metsissä asuu 30–40 cm:n korkuista pikkuväkeä, haltijoita. Ne ovat erittäin tärkeitä metsästysonnelle, ja haluamme nyt kiittää niitä tällä tavoin.” Kaikella on tarkoituksensa, myös haltijoiden konjakilla. Onneksi niin suomalaisille kuin tanskalaisillekin jäi vielä vähän. Mieleenpainuvia kokemuksia Hirvet, sudet ja karhut vaeltavat loputtomilta erämailta Suomeen. arvostan maisemaa, jossa metsästys tapahtuu. Saalismäärällä ei ole niin väliä. Ja Kuusamo totisesti täyttää toiveeni. Emme ole Petrin kanssa ehtineet vielä pitkällekään metsään, kun jo kuulemme Karikin haukkuvan. Petrin kasvot saavat heti keskittyneen ilmeen. Hän soittaa Ollille, joka kertoo havainneensa kahden hirven tuoreet jäljet meidän suuntaamme päin. Jännitys tiivistyy. Olemme puolen tunnin kuluttua päässeet lähelle Karikia ja näemme sen pomppivan haukkuen ympäriinsä. Näen liikettä puiden oksien ja lumen lomassa. Ehdin nähdä hirven pään – ja sitten se taas katoaa. Kuiskaan Petrille nähneeni hirven. Hän kuiskaa takaisin: ”Ammu heti, kun saat hyvän tilaisuuden!” Siinä! Nyt näen sekä pään että niskan. “Ammu ammu!” Petri sihahtaa. Yhtäkkiä näkyvissä on melkein koko vasa. Nostan kiväärin, sijoitan ristikon sydämen kohdalle ja ammun. Eläin kaatuu paikalleen. Vedän huojentuneena henkeä. Jahti päättyi onnistuneesti. Petri puristaa kättäni ja huudahtaa: ”Tämä on oikeaa metsästystä! Passissa odottelu on vain ampumista!” Missään muualla Euroopassa, missä olen metsästänyt, ei ole ollut näin kylmää. Matkailualalla työskentelevä Minna Torkkola väittää kokeneensa 49 asteen pakkasen. Sellaista se on, kun asuu Siperian naapurina, kuten seurueemme suomalaiset sanoivat. Sydäntalvella aurinko nousee horisontin yläpuolelle vain tunniksi tai pariksi, sitten on taas pimeää. Keväällä valomäärä kasvaa ja versot nousevat maasta kuin räjähtäen.Outoa kylläkin,itsemurhien määrä on suurimmillaan talven ja kevään taitekohdassa, Minna Torkkola sanoo. Voisi luulla, että valon paluu olisi helpotus talvimasennuksesta kärsiville. Kesä on pelkkää pitkää päivänvaloa. Keskikesällä aurinko ei laske kolmeen viikkoon. Ihmiset ärsyyntyvät, koska eivät saa unta. Lehmiä pidetään täydellisessä pimeydessä, jotta ne tuottaisivat maitoon unihormoni melatoniinia. Kun juo tällaista maitoa, voi ehkä – jos on onnekas – saada nukuttua pari tuntia. Tämä on kolmas vierailuni Suomeen. Muuhun EU:hun verrattuna täällä pyydetään pääasiassa kahdenlaista riistaa: hirviä ja lintuja, tarkemmin sanottuna teertä ja metsoa. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan maisemaa, jossa metsästys tapahtuu. Saalismäärällä ei ole niin väliä. Metsästäjä 1 l 2014 l 19
• Talvella lämpötila voi pudota 50 pakkasasteeseen. Olen ilokseni saanut kulkea hirvimetsällä koiranohjaajan kanssa jokaisella näistä kolmesta kerrasta, ja minusta se on metsästysmuotona todella jännittävää. Täytyy tietää,milloin voi liikkua (äänettä) ja milloin jähmettyä paikalleen.Jos on yhtenä passimiehenä muiden joukossa maastossa, riippuu onnesta, pääseekö ampumaan hirveä vai ei. Metsästysmatkailija hakee haastetta Jos Suomeen halutaan houkutella enemmän metsästäjiä EU-maista, kannattaa pitää mielessä, että useimmat heistä ovat kanssani samoilla linjoilla. Eurooppalaiset metsästäjät hakevat jännitystä ja mahdollisuutta panna taitonsa koetukselle vaativammantyyppisissä metsästysmuodoissa. Metsästäjän taito eläimen aisteja ja vaistoa vastaan. Minä ja ystäväni tulimme metsästämään Suomeen liikesuhteen ansiosta. Niinpä kaikesta oli huolehdittu meidän puolestamme.Tuhannet tanskalaiset metsästä- 20 l Metsästäjä 1 l 2014 Nokipannukahveista nauttivat niin suomalaiset kuin tanskalaisetkin. Nuotiolla Anders Juhl. Tanskalaiset Kurt Pedersen ja Max Steinar ylpeinä metsosaalistaan. jät lähtevät ulkomaille jahtiin joka vuosi, mutta Suomi on niin sanoakseni kartoittamatonta maata. Maanne ei mainosta itseään. Teillä on metsästäjän näkökulmasta äärimmäisen kiinnostava maa – mutta teidän täytyy kertoa siitä muillekin. Jos haluatte houkuttaa maahanne tanskalaisia metsästäjiä, mainostakaa mahdollisuuksista esimerkiksi Tanskan Metsästäjäinliiton lehdessä. Tanskalaiset puhuvat yleensä ainakin yhtä vierasta kieltä, saksaa ja/tai englantia.
• Meopta haastaviin valaisuolosuhteisiin MEOPTA MEOSTAR R1R 3-12X56 RD 56 MM OBJEKTIIVI 30 MM RUNKOPUTKI LINSSIN MONIPINNOTTEET TAKAAVAT ERINOMAISEN 95% -VALONLÄPÄISYN 7-PORTAINEN VALOPISTEEN SÄÄTÖ VALLITSEVAN VALAISTUSOLOSUHTEEN MUKAAN MEOPTA MEOSTAR R1R 3-12X56 RGD MEOPTA BALLISTIC TURRET MEOSTAR -SARJAN KIIKAREIHIN Meopta Ballistic Turret mahdollistaa aseen kohdistamisen useammalle eri matkalle. Ballistic Turretin kiinnityspisteet voidaan laskea helposti, kaikkien vapaasti saatavilla olevalla Meopta Ballistic Calculatorilla. Calculatorista valitaan käytettävä Meoptan -tähtäinkiikari, aseen kaliiperi, patruuna sekä matkat, joille halutaan ampua. Calculator laskee automaattisesti korotusklikkien määrän, joka syötetään Ballistic Turrettiin. Tutustu Meopta Ballistic Turretiin, sekä Meopta Ballistic Calculatoriin osoitteessa http://calculator.meoptasportsoptics.com R1r 3-12x56RGD on päivitetty versio, jo klassikko maineeseen nousseesta RD -versiosta. Uudistettu valon säätömodulaari antaa käyttäjälleen mahdollisuuden vaihtaa valopisteen väriä punaisesta vihreään, vastaamaan paremmin vallitsevia valaistusolosuhteita. Battery Safe -toiminto (automaattikatkaisu 3h jälkeen). Meopta Meostar kiikareissa takuu 30v. *vaatii rekisteröimisen VIHIKARI 3, 90440, KEMPELE - 08 520 99 99 - INFO@REMES.FI WWW.REMES.FI/JALLEENMYYJAT hirvitys, nyt on tammikuu Muista hakea hirvialuetta taMMikuussa! Täytä hakemuksesi lupahakujärjestelmässä Metsähallituksen hirvieläinten metsästyksen alueluvat ovat nyt haettavana. Haku alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.1.2014 kello 16. lupahaku.eraluvat.fi. Lisätietoja saat osoitteesta www.eraluvat.fi ja palvelunumerosta 020 69 2424. Eräluvat.fi Yksi askel erälle.
• Teksti ja kuvat: Maija Saijets Niko-Heikin työpaikka on tunturissa Tunturin tuulet, tuiskut ja kauniit auringonpaisteiset päivät ovat arkea riekon ansapyytäjälle. Utsjokelaisen Niko-Heikki Länsmanin, 36, työpaikkana ovat Kaldoaivin tunturit ja Kevon luonnonpuisto, joissa hän pyytää ammatikseen riekkoja. Välillä saalista tulee enemmän ja välillä vähemmän, kertoo saamelaisten perinteistä ammattia harjoittava Länsman. 22 l Metsästäjä 1 l 2014 M aaliskuun aamut alkavat usein samalla tavalla Utsjoen Jorbajärvellä. Aamuvarhaisella moottorikelkka laskeutuu Jorbajärven rantaan ja pian se jo nousee rantatörmälle ja jatkaa ylös kohti Kaldoaivin tunturialuetta. Moottorikelkan ohjaksissa istuu juuri työpäivänsä aloittanut utsjokelainen Niko-Heikki Länsman. Lämpimään kelkkahaalariin, karvalakkiin ja puukkovyöhön pukeutunut Länsman suuntaa kelkkansa kohti kevättalven ansajotosta eli riekkojen pyyntireittiä, joka johtaa Utsjokilaaksosta aina Pulmankijoen latvoille Utsjoen kunnan pohjoisimmille alueille.Pituutta reitille tulee yhteensä noin 120 km. Joka toinen päivä ajettavan reitin varrelle mies on virittänyt 400 – 500 ”giela” eli riekonansaa. Saameksi Niko-Heikki Länsman määrittelee ammattikseen ”gárdebivdi”, riekon ansapyytäjä. Ansapyynti on saamelaisten perinteinen elinkeino, jota Ylä-Lapin alueella harjoitetaan yleensä muun työn ohessa. Hyvinä riekkovuosina ansapyytäjiä saattaa olla jopa kymmeniä. Huonompina riekkovuosina ansapyynti vähenee ja jäljelle jäävät enää ne, jotka saavat siitä pääasiallisen elantonsa. Utsjoen alueella ansapyyntiä harjoittaa päätoimisesti enää muutama henkilö. Niko-Heikki Länsman on heistä nuorin. - Josko niitä päätoimisia ansapyytäjiä olisi viitisen kappaletta täälläpäin, osa on kyllä jo sen verran iäkkäitä etten ole ihan varma montako meitä on, laskeskelee Niko-Heikki. Kaldoaivin tunturialueella mies käy koke-
• massa ansoja helmikuun alusta maaliskuun loppuun saakka eli niin kauan kuin riekkojen pyyntiaika jatkuu Utsjoen, Inarin ja Enontekiön alueella. Pyyntiaika on kuitenkin alkanut jo aiemmin,reilusti ennen joulua tai jopa marraskuun puolella. Länsman kertoo, että vaihtaa pyyntialuetta riekkojen liikehdinnän ja talven etenemisen mukaan. - Riekot siirtyvät syystalvella jängiltä sellaisille alueille, jossa on enemmän puustoa. Isän opissa jo poikasena Ansapyytäjän “dienas” ansio riippuu siitä,kuinka paljon saalista tulee ja siksi luonnontuntemus ja tieto riekkojen käyttäytymisestä on tärkeää. Niko-Heikki Länsman on oppinut ammattinsa jo lapsuudessaan,sillä saamelaisessa yhteisössä lapset kulkevat yleensä vanhempiensa mukana metsässä. - Isä, Heikki, oli poromies ja kulki paljon mettässä. Porotöiden ohessa hän laittoi myös riekonansoja. Jo pienenä poikana olen kulkenut isän kanssa riekonansoilla ja sillä tavalla oppinut näitä hommia. Nuoruudessaan Niko-Heikki Länsman ei kuitenkaan ajatellut,että aikuisena riekkojen pyynnistä tulisi ammatti ja hän saisi siitä elannon. - 17 -vuotiaana lähdin etelään kouluun ja opiskelin siellä metsämekaanikoksi. Vasta vä- Niko-Heikin työpaikalta aukeavat näkymät Norjan tuntureille saakka. hän yli kaksikymppisenä tulin takaisin tänne Utsjoelle. Metsästyskortinkin suoritin vasta aikuisiällä. Utsjoelle takaisin muutettuaan Niko-Heikki Länsman työllistyi nylkijäksi Pohjois-Norjaan. Voi sanoa miehestä tuli sattumalta ansapyytäjä. - Siinä tuli jossakin välissä lomautus ja silloin mietin, että mitähän tekisi. Kun oli aikaa, niin aloin sitten pyytää riekkoja, mies tuumaa. Ansapyynti ei ole laiskan, eikä kiireisen ihmisen työtä. Jos haluaa saada saalista, täytyy ansoihin menneet riekot ehtiä hakea ennen kettuja ja korppeja. Kovalla tuiskulla ja lumisateella ansoilla vierähtää helposti koko päivä. - Tuiskujen ja lumisateiden jälkeen kaikki ansat on puhdistettava, vaikka niissä ei olisikaan lintuja. 400 – 500 ansan kokemisessa ja puhdistamisessa menee usein koko päivä, kertoo Niko-Heikki Länsman. Maaliskuun auringonpaisteessa tuiskut ja tuulet melkein unohtuvat ja riekonpyytäjäkin ajattelee olevansa unelmatyössään, etenkin silloin kun luonto on antelias. - Se on jännä homma,että tuleeko niitä riekkoja ja kuinka paljon niitä tulee,sitä ei koskaan tiedä, pohtii Niko-Heikki Länsman. Parhaimpina vuosina 2000-luvun alkupuolella Niko-Heikin saalis saattoi olla jopa 3 000 riekkoa talvessa. Tunturin viljaa ei kuitenkaan tule joka vuosi yhtä runsaasti. Viime vuosina riekkokannat ovat olleet Utsjoen tunturialueella heikommat ja talven saalis jäänyt huonoimmillaan vain 500 riekkoon. Heikkona riekkovuonna ansapyytäjäkin joutuu pohtimaan ammattinsa taloudellista kannattavuutta, sillä ansoilla käyminen moottorikelkalla maksaa, etenkin kun bensiini on viime vuosina kallistunut. Kustannusten nousu on täytynyt kompensoida sillä,että pyytää hintaa nyljetystä riekosta enemmän kuin aiemmin. Niko-Heikki ansoja kokemassa Utsjoen Rassejoella. - Nyljetystä riekosta maksetaan semmoiset 14 – 15 euroa kappaleelta. Myyn niitä Saariselän ravintoloille ja niitä menee myös pääkaupunkiseudulle. Niko-Heikin puoliso, Leila, lisää naurahtaen keskusteluun, että hän usein odottelee illalla miestään kotiin hyvään saaliin kanssa, jotta saataisiin leipää pöytään. Puolileikillään hän tuo esiin luontaiselinkeinojen epävarmuuden. Hyvinä vuosina riekko kyllä elättää, mutta huonompina vuosina tarvitaan myös muita ansioita. Jo vuoden verran Niko-Heikki on työskennellyt riekonpyynnin ohella Turun yliopiston Kevon tutkimusasemalla osa-aikaisena kiinteistömestarina. Lisäansioita mies hankkii myös pyytämällä Utsjoen tunturialueilla kettuja. Pyynti on osa Metsähallituksen koordinoimaa tehostettua ketunpyyntiä ja sen tavoitteena on luoda elintilaa erittäin uhanalaiselle naalille. Tehostetun pyynnin avulla tunturialueille levinnyt kettukanta pyritään pitämään kurissa. Niko-Heikki on yksi niistä metsästäjistä, joille on myönnetty Suomen riistakeskuksen erikoislupa pyytää kettuja moottorikelkkaa apuna käyttäen. Pyytäjille maksetaan saaliiksi saaduista ketuista pientä kulukorvausta. - Nyt ei ole ollut niin paljon kettuja, kuin joinakin aikaisempina vuosina, kertoo NikoHeikki. Parhaimpina vuosina Niko-Heikki on saanut saaliiksi yli sata kettua. Metsähallituksen erikoistutkija Tuomo Ollila kertoo, että mies on niin tehokas ketunpyytäjä, että täytyy joinakin talvina toppuutellakin, jotta muillekin jäisi pyydettävää. Jorbajärven rannalla sijaitsevan kotitalonsa pihalla mies pakkaa kettua pahvilaatikkoon ja kertoo, että kettusaalis tälle talvelle on ollut hieman heikompi kuin muutama vuosi sitten. - Tänä talvena olen ampunut 40 kettua. Nämä lähetetään Eviraan, jossa ne tutkitaan ja katotaan, että onko niissä tauteja. Kun hommat on hoidettu kotona,Niko-Heikki hyppää jälleen moottorikelkan päälle ja suuntaa kohti tunturia. Metsästäjä 1 l 2014 l 23
• Talvimetsästys on taitolaji – aloita pukeutumisesta JahtiJakt camo kuosi on osa suomalaista luontoa. Aktiivisen talvimetsästäjän asu – JahtiJakt Rosto Snow Camo -kalvopuku Passimetsästäjän lämmittäjä – JahtiJakt Valle Snow Camo -toppatakki ja -housut Yli 10-vuoden kokemus metsästysasujen kehitystyön tuloksen on nyt myös Rosto Snow Camossa. Puvussa yhdistyvät täydellinen suoja vettä ja tuulta vastaan sekä nykytegnologian paras hengittävyys AIR-TEX2-kalvolla. SCENTECH käsittely suodattaa ihmisen synnyttämää hajua riistalta. Topattu Valle-takki ja -housut on suunniteltu suomalaisten metsästyksen ammattilaisten kanssa. Korkean tason tekniset ominaisuudet ja huippulämmin vuori ei jätä ketään kylmäksi. AIR-TEX-kalvo ja teipatut saumat antavat täydellisen suojan vedeltä ja tuulelta. HETI ETU 50 € 219 00 (269,00) tuus! Talven uu Lämmin i! Metsästystakk 169 90 MicroDry -alusasu siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu nopeasti. Lämmin fleece Kevyt ja hyvin hengittävä vaate, joka toimii erinomaisesti MicroDry alusasun kanssa. Bandana Monikäyttöinen bandana toimii päähineenä, kaulaliinana ja kasvosuojuksena. Valleut metsästyshous 129 90 Takkia saatavissa myös vihreänä ja safety camo kuosilla. Housuja myös vihreänä. Voit maksaa myös osamaksulla Erätukku rahoituksella! MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen IISALMI | JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KOUVOLA | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA | YLÖJÄRVI
• Päivitä talvivarusteesi Snow camo lakki ja käsineet Lämpimät teddy-vuorelliset käsineet tai lämmin korvaläpällinen päähine. 19 90 Snow camolintureppu 29 90 % - 40 fety Boot 99 Siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu nopeasti. (169,90) METSO 4 Reilusti tilaa pitkille aseille ja kiikariaseille. Asekappiin mahtuu neljä asetta. 6 90 (8,90) 5v Pitkävartiset saapassukat jotka ovat Merinovillan ansiosta miellyttävät käyttää. 50 % merinovilla, 50 % akryyli. 9 (12,90) 90 alk. 49 Koot vaihtelevat myymälöittäin. s! Lämmin uutuu 169 90 tai 13,25 €/kk 90 0) (59,90-69,9 299 00 North Ice lumikengät. Extralämmmin pilkkihaalari 00 9 15 OTSO 8 PRO Reilusti tilaa kahdeksalle aseelle. Jämäkkä panssariovi. Murtovarma saranasysteemi. 90 19 Täysin veden- ja tuulenpitävä haalari hengittävällä AIR-TEX -kalvolla. Otso R PRO kaapit täyttää SFS 5870 standardiakin tiukemman SIS standardin (SS3492) vaatimukset. Aito JahtiJakt-villasukka lämmittää kosteanakin. 70 % villaa. (49,90) Tekniset alusasut alk. Winter Sa % 0 90 -4 Varmista aseittesi turvallinen säilytys 5v tai 24,92 €/kk Katso koko asekaappivalikoima www.eratukku.fi Fox- merinovilla-alusasu Merinovilla-asun lämmöneristävyys ja kosteudensiirtokyky ovat huippuluokkaa. Kutiamaton aito 100% merinovilla. 69 90 (79,90) Katso lisää erätukku.fi/rahoitus Erätukusta löytyy Boar, Cheddite, Remington metsästyspatruunoita. Rovaniemi, Oulu, Kuopio, Joensuu, Jyväskylä, Seinäjoki, Lappeenranta, Vantaa ERÄTUKKU RAHOITUS www.eratukku.? Avoinna joka päivä 24 h Tarjoukset voimassa 9.2. saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää. 19 90 Huippulämmin Työ-/ pilkkikenkä turvakenkä- ominaisuuksilla, pitävällä Vibram-pohjalla. Irrotettava villasisäkenkä (80% villaa) ja heijastava alumiinikalvo tekee kengästä erittäin lämpimän.
• Teksti ja kuvat: Mikael Wikström Osa 1 Tuonti Su omeen Valkohäntäpeura 80 vuotta Suomessa 26 l Metsästäjä 1 l 2014
• V uosina 1835 – 1930 Suomesta muutti noin 380 000 suomalaista Pohjois-Amerikkaan. Heistä useimmat asettuivat asumaan Minnesotan, Wisconsinin, Michiganin ja Ohion seuduille. Amerikansuomalaiset tutustuivat valkohäntäriistaan ja olivat sitä mieltä, että tämä riistalaji saattaisi rikastuttaa myös suomalaista luontoa. Vuosisadan vaihteen 1800 – 1900 aikaan oli lähes kaikkia suurempia riistalajeja hävitetty Suomesta.Kauriit ja metsäpeurat olivat hävinneet ja hirvikantakin oli niin pieni,että se oli tuhoutumisen partaalla. Suomessa ei tänä aikakautena ollut paljonkaan muuta kuin pienriistaa metsästettävissä. Lahja Suomen Metsästäjäliitolle Suomen Kuvalehti Valkohäntäpeura on kotiutunut Suomeen ja kehittynyt maamme toiseksi tärkeimmäksi riistalajiksi. Ydinalueellaan valkohäntäpeura on ylivoimaisesti tärkein hyötyriista. Tästä voi kiittää valkohäntäpeuran tuomiseen Suomeen ja sen levittämiseen maassamme liittyvää varsin mittavaa työpanosta. Valkohäntäpeuran juhlavuotta huomioidakseen Metsästäjä-lehti julkaisee valkohäntäpeuran historiaa ja merkitystä Suomessa käsittelevän kaksiosaisen artikkelisarjan. ”Uros” naaraineen kesällä 1935. Uros sai jo 1½-vuotiaana komean monipiikkisen sarvikruunun. mistä annettujen ohjeitten mukaisessa aitauksessa.Vaikka tarvittavat luvat olivat kunnossa, ei projektia siinä vaiheessa kuitenkaan voitu käynnistää.Tarvittiin huomattavia rahamääriä siitoseläinten pyydystämiseen Yhdysvalloissa sekä niiden kuljettamiseen Suomeen.Näitä rahoja ei silloin löytynyt,koska kolmekymmenluvun paha lama saavutti pohjalukemiaan juuri vuoden 1933 alussa. Vahvimmat eläimet tulivat perille Vuonna 1934 tilanne kuitenkin oli parantunut ja Minnesotassa valkohäntien pyydystämisen ja kuljetusten hoitamista varten perustettu toimikunta onnistui tehtävässään.Minnesotan Virginian kaupungin lähiympäristössä pyydystettiin Vuoden 1932 alussa Suomen Yleinen Metsästäjäliitto sai kirjeen Minnesotan Suomen konsulilta.Kirjeessä ehdotettiin,että metsästäjäliitto ottaisi vastaan ja hoitaisi Minnesotasta tulevan lähetyksen valkohäntäpeuran siitoseläimiä. Kirjeen johdosta metsästäjäliiton edustaja kävi Minnesotassa tututumassa lajiin ja olosuhteisiin, joissa sikäläiset valkohännät elivät. Lupa-asiat kunnossa... Valkohäntäpeura herätti mielenkiintoa Suomessa ja Etelä-Suomen biotoopit arveltiin olevan sopivia elinympäristöjä amerikkalaiselle lajille. Valkohäntäpeurojen tuonti Suomeen vaati lupaa silloiselta maatalousministeriöltä. Ministeriö puolestaan pyysi lausuntoja maataloushallitukselta, Maataloustuottajain Keskusliitolta ja Metsähallitukselta. Syksyllä 1932 myönsi maatalousministeriö tuontiluvan kahdeksalle valkohäntapeuravasalle. Lupa edellytti voimassa olevien sääntöjen mukaista eläinlääkärin tarkastusta sekä eläinten pitä- kolmetoista valkohäntäpeuran vasaa ja näistä valittiin vahvimmat Suomeen laivalla kuljetettamista varten. Kolme viikkoa kestäneen matkan jälkeen rahtialus S/S Scanmaililla saapui 8.9.1934 Suomeen urosvasa ja neljä naarasvasaa. Matkan aikana oli kaksi urosvasaa kuollut ja viimeinen urosvasa oli niin huonossa kunnossa, että se piti kantaa maihin Helsingin Hietalahden satamassa, johon laiva oli saapunut. Helsingistä valkohäntävasat kuljetettiin junalla Lempäälään ja Lempäälän asemalta edelleen autolla Vesilahden Laukon kartanolle. Valkohäntäpeurat sijoitettiin noin 3,5 hehtaarin suuruiseen ja kolme metriä korkealla aidalla ympäröityyn aitaukseen.Aidattu alue muodostui aurinkoisesta metsää kasvavasta rinteestä, niitystä sekä järven rannasta. Aitaukseen oli myös pystytetty 4 x 5 metriä suuri vaja valkohäntien suojaksi. Kaikki viisi valkohäntävasaa olivat merimatkan jälkeen lopen laihassa kunnossa, mutta ne toipuivat nopeasti saatuaan hyvää ravintoa. Valkohäntävasojen hyvinvoinnista huolehdittiin kovasti ja valkohäntien hoito aitauksessa uskottiin kartanon metsäteknikolle. Ilmeisesti hoito onnistui hyvin, koska vasat viihtyivät ja kerrotaan,etteivät ne kertaakaan sairastuneet. Ensimmäiset valkohäntäpeurat olivat kuin kotieläimiä Alue, jolla valkohäntävasat pyydystettiin Minnesotassa kesällä 1934, on merkitty punaisella ympyrällä. Vasat olivat olleet ihmisten hoidossa koko ajan ja olivat siksi täysin kesyjä. Ne saivat myös omia nimiä.Urosvasa sai nimekseen Uros.Naarasvasoista yksi oli sokea ja sai siksi nimekseen Soki. Tilda oli naarasvasoista pienin, kun taas Jenny ja Fanni olivat suurin piirtein yhtä suuria. Eläimet kasvoivat ja kesällä 1936 odotettiin jälkeläisiä, mutta jostain syystä näin ei käynyt. Eläinlääkäri tutki osan naaraista ja totesi kaikMetsästäjä 1 l 2014 l 27
• Yhdysvaltain eteläisimmässä osassa elää valkohäntäpeuran alalaji Odocoileus virgininanus clavium. Tämän alalajin yksilöt ovat erittäin pieniä. Mitä olisi tapahtunut jos Yhdysvaltoihin muuttaneet suomalaiset olisivatkin asettuneet asumaan esimerkiksi Floridaan sen sijaan, että he asettuivat alueille, joilla alalaji borealis esiintyy? Olisiko meillä silloin valkohäntä, joka olisi pienempi kuin nykyiset kauriimme? kien olevan lisääntymiskykyisiä. Vasta kesällä 1937 ensimmäiset vasat syntyivät aitauksessa. Aikuiset valkohäntäpeurat olivat silloin kolmen vuoden ikäisiä. Jenny ja Tilda saivat kumpikin urosvasan. Sensijaan Fanni ja Soki jäivät jälkeläisittä. Eläimet karkaavat kartanon ympäristössä 1960-luvulla nousi lähelle 200 valkohäntää tuhatta hehtaaria kohti. Tehtiin istuttamissuunnitelma Jotta valkohäntäpeura saataisiin leviämään laajemmin Suomessa, käynnistettiin 1960- ja 1970-luvuilla laaja valkohäntäpeurojen pyydys- Keväällä 1938 ennen uusien vasojen syntymistä Laukolla oli kuusi valkohäntäpeuraa. 22 päivänä maaliskuuta 1938 eläimet karkasivat aitauksesta. Kaikki muut onnistuttiin houkuttelemaan takaisin aitaukseen valkohäntäuros Urosta lukuun ottamatta. Maatalousministerön luvalla päästettiin siksi muutkin valkohännät vapauteen 8.5.1938. Kesällä 1938 synnyttivät Jenny ja Tilda kummatkin uuden vasan,joten siinä vaiheessa kannan vahvuus oli kahdeksan eläintä.Seuraavana vuonna laskettiin Laukon valkohäntäpeurojen saaneen viisi uutta vasaa, joten kannan kokonaislukumäärä oli ainakin kaksitoista valkohäntäpeuraa. Vaikka Laukon valkohäntäpeurat sotavuosina olivat melkoisen uhan alaisia,lisääntyi kanta hitaasti mutta varmasti 1940-luvulla. 1950-luvulla oli tuottavien valkohäntien lukumäärä niin suuri, että vuotuinen tuotto oli kasvanut merkittäväksi. Tämä taas johti siihen, että talvikannan tiheys Laukon tämistyö ja istuttaminen eri puolille Suomea. Silloin siirrettiin kaiken kaikkiaan noin parisataa valkohäntäpeuraa. Tästä työstä on olemassa varsin paljon dokumentoitua aineistoa, mutta lisää tietoa esimerkiksi istutuspaikoilla käytetyistä aitauksista, on tervetullutta. Metsästäjä-lehden seuraavassa numerossa kerrotaan valkohäntäpeuran leviämisestä Suomessa.Henkilöt,joilla on muistiinpanoja tai muistoja tästä siirtotyöstä, saavat kernaasti ottaa yhteyttä tämän kirjoittajaan: mikael.wikstrom@riista.fi Yritykset tuoda lisää valkohäntäpeuroja Suomeen epäonnistuivat lll Koska Suomen valkohäntäpeurakanta oli syntynyt niin vähäisestä lukumäärästä eläimiä, valmistauduttiin jo vuonna 1937 populaation täydentämiseen ”vereksellä verellä”. Helsingin Korkeasaaren eläintarhaan toimitettiin neljä valkohäntävasaa, mutta näiden kerrottiin kuolleen jo ennen kuin saivat kosketusta Laukon valkohäntäpeuriin. Vuonna 1948 saapui kolme uutta urosvasaa ja kolme uutta naarasvasaa Minnesotasta Laukkoon. Näistä päästettiin yksi uros ja kolme naarasta vapaiksi luontoon vuonna 1949 sen jälkeen, kun kaksi uroksista oli menehtynyt aitauksessa ollessaan. Mutta kaikki neljä vapautetuista eläimistä kerrotaan menehtyneen mahdollisesti jo seuraavan talven aikana. Todennäköisesti siis valkohäntäpeurakantamme polveutuu vain yhdestä uroksesta ja kolmesta naaraasta. Siitä huolimatta tutkimus on osoittanut valkohäntäkantamme geneettisen variaation olevan miltei yhtä laaja kuin alkuperämaassa. Maximaalinen valovoima - minimaalisella hinnalla! NIKKOSTIRLING DIAMOND 2,5-10X50 Hintaluokassaan ylivoimainen valovoima ja selkeästi erottuva punainen/vihreävalopiste mahdollistavat osumisen aamu- ja iltahämärässä. Linssien ETE Microlux -optinen pinnoite vähentää valon heijastumista linssin pinnasta ja tarjoaa kirkkaamman näkymän heikossakin valaistuksessa. OBJEKTIIVI 50 MM SÄÄTÖVÄLI 0,7CM RUNKOPUTKI 30 MM SIS. LINSSINSUOJAT + PARISTO 299,- VIHIKARI 3, 90440, KEMPELE - 08 520 99 99 - INFO@REMES.FI 28 l Metsästäjä 1 l 2014 WWW.REMES.FI/JALLEENMYYJAT
• Nro 5 • Lokakuu 1963 Metsästäjä 50 vuotta sitten Riistapäällikkö Pasi Puttonen: Turkisriistan pyynnistä Hirveä herkkuna ympäri vuoden lll Kuluvana metsästyskautena tulee lll Viime vuonna meidän hirviseurueellamme oli kahden hirven kaatolupa ja eri turkiseläinten pyynti ajankohtaiseksi. Eri lajien pyyntimenetelmiin ja metsästysoppiin ei lehden palstatila riitä. Mutta kaikille turkiksille yhteinen asia sopii näihinkin puitteisiin. Metsästäjät ja turkispyytäjät muistakaa, olipa turkissaaliinne mitä lajia tahansa, seuraavat seikat: nyt se on kolmelle. Vaikka seurueeseemme kuuluukin neljän talon miehiä ja vaikka maanomistajalle annetaankin osansa, ei kaadettujen hirvien lihaa voida syödä samalla kertaa, kertoi maisteri Pellervo Huitu Vihdin Nissolassa. Omien sanojensa mukaan hän ei ole onnekas metsämies, mutta joka syksy hän on mukana hirvimetsällä. Hirvenlihan säilöminenkin on ratkaistu Nissolassa erinomaisesti. Jo monina vuosina on lihat pakastettu omassa pakastesäiliössä. Tästä syystä Huitun perheessä syödäänkin hirveä herkkuna ympäri vuoden. Muilla seurueeseemme kuuluvilla ei ole pakastesäilöä, jatkoi maisteri Huitu, joku on vienyt teurastamon pakastamoon, joku on purkittanut Lohjalla sianlihan kanssa. Se ei ole aina onnistunut, mutta pakastaminen onnistuu aina, ainakin meillä on onnistunut. Mutta entäpä pakastetun hirvenlihan käyttö, tämä kysymys varmasti kiinnostaa hirvimiehiä. Hirvenpaistia Nissolassa syödään harvoin, mutta silloin kun tulee oikein mieluisia vieraita, yllätetään vieraat hirvenkäristyksellä. Tämä lienee talon erikoisuus. Savukoskelainen kotitalousharjoittelija toi taidon taloon ja nyt hirvenkäristys on koko talon herkku niin, että kesken pyrkivät hirvenlihat loppumaan. Mutta annetaanpas emäntä Huitun kertoa, miten valmistetaan hirvenkäristys, ruokalaji, jota ei ilman pakastesäilöä voi valmistaa. – Ensin ruskistetaan voi mustassa rautapadassa. Siihen veistetään jäätyneestä hirvenpaistista lastuja. Sulasta lihasta ei voi veistää lastuja. Ruskistuneessa voissa annetaan lastujen kiehua kannen alla, jotta aromit säilyvät. Mausteena käytetään vain suolaa. Voin asemasta voi käyttää sianlihaa, mutta mielestäni voissa tulee parempi käristys, totesi emäntä Huitu. Hirvenkäristys tuodaan tarjolle padassa ja jos sen alla on pöydässä vielä liekki, sen parempi. Tarjoillaan lakkojen ja perunalumen kera. Lakkojen puutteessa voi tarjota puolukoiden kera. 1) Älkää ampuko turkisriistaa rikki liian suurilla hauleilla tai luodilla, älkääkö antako koiranne pureskella sitä. 2) Antakaa ainakin arvokkaam pien turkiseläinten jäähtyä verenvuodon loppumiseksi ja käärikää kukin eläin omaan, esim. sanomalehti paperipakettiinsa ennen niitten asettamista reppuun. 3) Käyttäkää nylkemisessä terävää veistä siten, että tarvittavat viillot tulevat suorareunaisiksi ja varokaa, ettei nahkaan tule reikiä. 4) Peskää vedellä huolellisesti kaikki karvoissa oleva veri pois ja kuivatkaa sitten nahka esim. kuivilla sahanpuruilla. 5) Käyttäkää kuivaamiseen sileitä ja loivasti kärkeen päin kapenevia kuivaus lautoja, joista kuiva nahka lähtee helposti irti. 6) Poistakaa laudalla olevasta nahasta ehdottoman tarkkaan kaikki lihan riekaleet ja rasva nahkaa kuitenkaan vahingoittamatta. 7) Pingoittakaa nahka laudalle, älkää venyttäkö sitä. 8) Kuivatkaa nahka viileässä tasalämmössä eikä esim. saunassa tai uunin reunalla. 9) Säilyttäkää kuivat nahat viileässä tasalämmössä. 10) Huolehtikaa siitä, että nahat tulevat leimatuiksi säädetyn pyyntiajan päättyessä. Maisteri Pellervo Huitu ottaa pakastesäilöstä viimesyksyistä hirvenlihaa. Metsästäjä 1 l 2014 l 29
• Hannu Huttu Mikko Alhainen, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Taigametsähanhen kannanhoidolle kansainväliset raamit Tavoitteena metsästyksen säätely koko muuttoreitille Työ metsähanhen säilyttämiseksi arvostettuna ja kestävästi käytettynä riistavarana on saanut uutta vauhtia. Marraskuun puolivälissä 11 maan metsästäjien, lintuharrastajien ja tutkimuksen edustajat rakensivat Tuusulan Gustavelundissa raamit taigametsähanhen kannanhoidolle koko muuttoreitillä. H oitosuunnitelma on tarkoitus vahvistaa Afrikan-Euraasian vesilintusopimuksen (AEWA) osapuolikokouksessa kesällä 2015. Käytännön toteuttamisen valmistelut aloitettiin välittömästi Tuusulan kokouksen jälkeen. Useita syitä kannan taantumiseen Pohjoisissa havumetsissä pesivän hanhikannan pitkäaikaiseen taantumiseen on monia syitä, joista merkittävämpiä ovat lisääntymisalueilla tapahtunut elinympäristöjen heikkeneminen sekä kannan kokoon ja tuottoon verrattuna liian kova metsästys. Pesimäalueiden muutokset vaihtelevat 30 l Metsästäjä 1 l 2014 Suomessa toteutusta laajamittaisesta ojituksesta Länsi-Siperian rajusti kasvavaan kaasuja öljynvarantojen hyödyntämiseen keskellä taigametsähanhien ydinaluetta. Metsästys on tehostunut koko muuttoreitillä. Pesimäalueiden aiemmin vaikeasti tavoitettaville suoalueille johtaa nykyisin metsäautoteiden verkosto. Muuttoreittien levähdysalueilla kuvastus ja pillitys ovat uusia ja tehokkaita metsästysmuotoja. Talvehtimisalueiden pelloilla kokonaisuutena kasvavat hanhikannat aiheuttavat vahinkoja, ja pieni taantuva taigametsähanhikanta saa osansa vahinkojen torjumiseen kohdennetusta suojelumetsästyksestä. Tätä täydentää mahdollinen lajien välinen kilpailu. Käytännön toimet kannanhoitoalueittain soilla. Ravinteikkaat nevat, jängät ja rimpialueet ovat metsähanhien tärkeitä elinympäristöjä keskikesän sulkasatoaikaan, kun poikueita luotsaavat emot ovat lentokyvyttömiä. Metsähanhet eivät kuitenkaan pesi tasaisesti Norjasta Siperiaan, vaan Uralin länsipuolella on nykykäsityksen mukaan laaja alue ilman aapasoita ja hanhia. Pesimäalueet jakautuvat Fennoskandian ja Länsi-Siperian pesimäpopulaatioihin sekä pienempään Skandinavian osakantaan. Selkeästi erilliset pesimäalueet ja niillä pesivien lintujen painottuminen talvehtimisalueiden eri osiin luovat pohjan kannanhoitoalueiden määrittelyyn. Kannanhoitoalueilla voidaan koordinoidusti suunnitella metsästystä eri maissa. Kiintiö jyvitetään Seuraavan kymmenen vuoden tavoite taiga- eri maiden välille metsähanhen kannanhoidossa on realistinen: kanta ei enää pienene, vaan se vakiintuu vähintään nykyiselle tasolle. Hoitosuunnitelman pitkän tähtäimen tavoitteena on runsas ja elinvoimainen taigametsähanhikanta. Kannalle tullaan määrittelemään määrälliset tavoitetasot kannanhoitoalueittain, kunhan saadaan parempi käsitys kannan nykykoosta sekä muuttoreitin ekologisesta ja sosiaalisesta kantokyvystä. Taigametsähanhet pesivät yleensä aapa- Tulevaisuudessa taigametsähanhen metsästyksen tulee pohjautua sopeutuvan metsästysverotuksen periaatteisiin. Vuotuinen metsästys mitoitetaan kannan koon ja poikastuoton mukaan siten, että sillä ohjataan kannan kehitystä kohti tavoitetilaa. Sopeutuva metsästysverotus pitää sisällään myös uuden päätöksentekomallin, joka luo pohjan vuotuisille kokonaiskiintiöille. Helppoa metsästyksen säätely koko muuttoreitin laajuisesti ei ole, mutta se on ainoa ta-
• pa varmistaa että metsästys on kokonaisuutena kestävää, eivätkä kanta ja sen mukana tulevien vuosien metsästysmahdollisuudet vaarannu. Toisaalta menetelmä antaa mahdollisuudet tehostaa metsästystä silloin kun lintuja on enemmän. Tulevaisuudessa kullekin kannanhoitoalueelle määritellään vuosittain kestävän verotuksen maksimitaso, eli kiintiö, joka sitten jyvitetään eri maiden välille. Kukin maa tulee päättämään kansallisella tasolla, miten maakiintiön mukainen hanhisaalis metsästetään. Kannan seuranta ja saalistilastointi aloitetaan heti Jarkko Nurmi Tuusulan hoitosuunnitelmatyöpajassa tunnistettiin toimenpiteitä,joiden toteutus tulee aloittaa välittömästi. Hoitosuunnitelman viimeistelyn tukemiseksi kerätään ja analysoidaan kaikki olemassa oleva tieto taigametsähanhesta. Näiden tietojen avulla haetaan vahvistusta kannanhoitoalueiden rajauksiin sekä aikuisten lintujen selviytyvyyteen. Tammikuussa 2014 aloitetaan talvehtimisalueilla laskenta, jonka avulla saadaan jatkossa tietoa kokonaiskannasta. Kannan koko ja aikuisten lintujen selviytyvyys ovat avaintietoja, kun mallinnetaan kestävän metsästysverotuksen tasoa seuraavaa metsästyskautta ajatellen. Ensi vuodesta alkaen on tarkoitus lisätä kaula- ja jalkarengastuksia sekä kehittää saalistilastointia koko muuttoreitillä,jotta saadaan päivitettyä tietoa lintujen muutosta, selviytyvyydestä ja metsästyssaaliista tulevien vuosien päätöksenteon perustaksi. Taigametsähanhikannan kannanhoidosta keskusteltiin 11 maan osallistujien sekä keskeisten sidosryhmien kanssa. Metsästyksen ja riistanhoidon etujärjestöistä paikalla oli FACE ja CIC sekä luonnonsuojelu- ja lintuharrastuksen edustajana BirdLife Etelä-Ruotsissa järjestettiin joulukuussa 2013 talvehtimisalueiden olosuhteisiin sekä ensimmäisiin käytännön toimenpiteisiin keskittyvä metsähanhityöpaja, jossa saatiin kattava kuva hanhitilanteesta Skånen pelloilla, hanhiin Riistakeskus Hoitosuunnitelmatyöpajan puheenjohtajana toimi MMM apulaisosastopäällikkö Christian Krogell. Työpaja Ruotsin hanhitilanteesta Metsästäjä 1 l 2014 l 31
• Mikko Alhainen liittyvistä ongelmista ja niiden ratkaisuista sekä nykyisistä metsästyskäytännöistä Ruotsissa. Taigametsähanhen talvehtimisalueen ytimessä tuhansien hanhien parvet aiheuttavat merkittäviä vahinkoja erityisesti syysviljoille, mutta suurin osa vahingoista on erittäin runsaslukuisten meri- ja valkoposkihanhien aiheuttamia. Metsähanhen metsästys Ruotsissa on sallittu vain kahdessa eteläisimmässä läänissä lokakuun alusta vuoden loppuun, ja päivittäin metsästys on sallittu vain aamupäivällä kello 11 asti. Metsästys on periaatteessa varsin rajoitettua, ja Keski-Ruotsin syksyisillä levähdysalueilla metsähanhet ovat rauhoitettuja. Varsinaisen metsästyksen rinnalla metsähanhia kuitenkin ammutaan maatalousvahinkojen ehkäisemiseksi erityisen suojelumetsästyksen puitteissa. Suojelumetsästys on sallittua useiden läänien alueella ja se on sallittua myös keväällä tammikuun alusta maaliskuun loppuun.Suojelumetsästyksen vaikutuksesta metsähanheen on varsin vähän tietoa. Sergey Dereliev AEWA:n sihteeristöstä sekä Jesper Madsen Aarhusin yliopistosta johtivat kokouksen työpajojen keskusteluja ammattimaisesti. Tehokkaissa työrupeamissa luotiin raamit Taigametsähanhen kannanhoidolle koko muuttoreitin laajuudessa Taigametsähanhen kolme erillistä pesimäpopulaatiota muodostavat rungon tuleville kannanhoitoalueille. Suomessa pesivät metsähanhet ovat osa Fennoskandian osapopulaatiota, ja kannanhoitoalueeseen kuuluvat Venäjän Karjala, Suomi, Pohjois-Norja, Ruotsi sekä Tanskan saaret. Metsästystä rajoitettava koko muuttoreitillä Taigametsähanheen kohdistuvan verotuksen vähentämiseksi on selvitettävä suojelumetsästyksen vaikutus ja sen ohjaaminen muihin hanhilajeihin.Varsinaisen metsästyksen rajoittaminen oli myös esillä keskusteluissa,ja Ruotsin metsästäjäliitto kertoi metsästäjien kantavan asiassa vastuunsa.Suomi ja Tanska ovat jo merkittävästi rajoittaneet taigametsähanhen metsästystä kannan elvyttämiseksi. Suomella, Ruotsilla ja Tanskalla on päävastuu Fennoskandiassa pesivien taigametsähanhien kannanhoidosta. Metsästyksen rajoittaminen koordinoidusti koko muuttoreitillä on edellytys sille, että rajoitukset hyväksytään kaikissa muuttoreitin maissa. Venäjällä on avainrooli taigametsähanhikannan hoidossa kokonaisuutena. Venäjällä tapahtuvan metsästyksen painopiste on kuitenkin Länsi-Siperian pesimäpopulaatiossa, joten suomalaisen pesimäkannan tulevaisuus on pitkälti pohjoismaisissa käsissä. Matka kohti yhteisen arvokkaan riistavaran, taigametsähanhen, kannanhoitoa koko muuttoreitin mittakaavassa on vielä aivan alussa. Onnistuessaan kansainvälisellä tasolla koordinoitu sopeutuva metsästysverotus luo työkaluja myös muiden taantuvien, tai liiaksi runsastuneiden, lintukantojen hoitoon tulevaisuudessa. Metsästyksen ja riistatalouden tulevaisuuden kannalta keskeistä on nähdä riista arvokkaana uusiutuvana luonnonvarana, jota hyödynnetään eettisesti ja vastuullisesti, ottaen huomioon niin lajien ekologiset tarpeet kuin levinneisyysalueiden ihmisten sietokyky. 32 l Metsästäjä 1 l 2014 Taigametsähanhen kannanhoitoalueet Hoitosuunnitelmatyöpajassa päädyttiin jakamaan Taigametsähanhikanta kannanhoitoalueisiin erillisten pesimäalueiden lintujen muuttoreittien perusteella. Kannanhoitoalueet toimivat metsästysverotuksen säätelyn yksikköinä, mikä tuo realismia hoitosuunnitelman toteutukseen. lll Skandinavian (läntinen) kannanhoitoalue. Arviolta 1 500 lintua ja kanta vakaa tai taantuva. l Pesimäalueet Länsi-Ruotsissa ja Norjassa. l Talvehtii Luoteis-Tanskassa ja Brittein saarilla lll Fennoskandian (keskinen) kannanhoitoalue. Arvioilta 35 000 lintua ja kanta vakaa tai taantuva. l Pesimäalueet Venäjän Karjalassa, Suomessa, Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa l Talvehtii Etelä-Ruotsissa ja Tanskan saarilla. lll Länsi-Siperian (itäinen) kannanhoitoalue. Arviolta 15 000 lintua ja kanta taantuva. l Pesimäalueet Venäjällä Uralin takana, erityisesti Ob-joen valuma-alueella. l Talvehtii kahdella alueella 1. Länsi-Euroopassa ja 2. Keski-Aasiassa: 1. Puolassa ja Saksassa sekä Hollannissa kylminä talvina. Muuttoreitin varrella ovat myös Ukraina, Valko-Venäjä, Viro, Latvia ja Liettua. 2. Kazakstanissa, Luoteis-Kiinassa ja Itä-Kirgisiassa.
• Merkillisiä tapahtumia Juha K. Kairikko Yöpaikka oli viedä hengen lll Pohjanlahden perukoilla Tornion edustalla on tuhansia vuosia ollut valtava siirtolohkare, jonka räystäsmäiseen suojaan metsästäjät ja kalastajat ovat todennäköisesti jo kivikaudesta alkaen virittäneet nuotionsa taukojen ajaksi tai käydessään nukkumaan. Syksyllä 1971 joukko vesilintujahdissa olleita metsästäjiä vetäytyi kiven suojaan jo iltapäivällä lämmittelemään ja syömään eväitä. Koska kuivaa puita oli nuotioaineiksi saatavilla vain vähän, ne laitettiin pohjapuiksi ja niiden kunnolla sytyttyä päälle lisättiin suureksi roihuksi kosteita ja märkiä vesijättöpuita, joita rannalla oli riittämiin. Osa metsästäjistä jäi pimeän tultua kiven juurella olevan nuotion viereen nukkumaan. Kun ensimmäinen metsästäjä heräsi uuteen huomeneen, hän lähti välittömästi rannan suuntaan tarkkaillakseen, josko vesilintuja olisi näkyvissä. Aamuvirkku jahtimies ei ehtinyt ottaa montakaan askelta, kun hänen takaansa kuului kova humahdus. Yli kolme metriä korkea siirtolohkare oli lohjennut moneen osaan. Martti Tappo -niminen jahtimies oli nukkunut pää kohden kiveä. Hänen päänsä päälle putosi kolmen kuution suuruinen lohkare. Pään vieressä oli onneksi kolme maakiveä, jotka estivät pään täydellisen murskaantumisen. Tappo oli tajuissaan, mutta sekava. Hän luuli jonkun kumppanin haulikon lauenneen häntä kohti. Vaurioitta selvinneet jahtikumppanit kantoivat loukkaantuneen tien viereen, josta matka jatkui autokyydillä sairaalaan. Lasareetissa vierähti kolme viikkoa, mutta pään vammat vaivasivat tämänkin jälkeen vielä vuosia. Porukassa olleen ruotsalaisen metsästäjän takapuolen päälle putosi puolitoistasataa kiloa painanut lohkare. Hänkin joutui kuukausien sairaslomalle. Suomessa raivattiin aikoinaan kiviä polttamalla niiden päällä kunnon nuotiota niin pitkään, että kivi kuumeni perusteellisesti. Kun tällaisen kuumennetun kiven päälle heitettiin kylmää vettä, kivi lohkesi kumeasti paukahtain moneen osaan. Tornion tapauksessa kivi kuumeni yli 11 tuntia. Veden tehtävän hoiti kylmä yöilma. haastateltavaltakin ovat menneet nimet ja käsitykset sekaisin. Kysymyksessä on vuorenvarmasti ollut mäyrä, jota myös metsäsiaksi on kutsuttu. Toivoin Hesarin oikaisevan asian. Seuraavaksi soitin haastattelun antaneelle tuttavalleni ja tiedustelin, oliko hänen äitinsä poikkeuksellisen voimakas nainen. Entäpä voisiko ”villisikaekspertti” kuvata, millaisia kaivantoja villisiat aina tekevät ? Kaveri ihmetteli kysymyksiäni, etenkin tuota äitinsä voimain määrää koskevaa tiedustelua. Kerroin, että melkoisen rivakka on täytynyt olla sellaisen mamman, joka jaksaa nostaa kokonaisen villisian uuniin. Eikä uunikaan saa olla S-kokoa. Eivätkä villisiat luolastoja rakentele, vaan kysymyksessä on ollut metsäsiaksi kutsuttu mäyrä. Kovasti hämmästyneenä tuo Risto ihmetteli, ovatko metsäsika ja villisika kaksi eri eläinlajia. En ole nähnyt lehdessä oikaisua. Sen sijaan Helsingin Sanomien artikkelin jälkeen muissakin julkaisuissa on ollut virheellinen tieto, että villisikoja olisi ollut Suomessa jo 1950-luvulla. Sekin mainitaan, että ensimmäinen ammuttiin Vihdissä vuonna 1956. Todellisuudessa villisiat alkoivat levitä Suomeen vasta 1970-luvulla. Ensimmäinen tänne vaeltanut ja täällä kuollut jäi auton alle Mäntsälässä vuonna 1972. Tuo kolari oli kysyisen vuoden suurin riistauutinen. Houkutuskuvaharvinaisuus lll Hankkiessaan perustietoa riistaeläinten houkutusmetsästyksestä Suomen metsästysmuseon intendentti Jukka Peltonen törmäsi tietoon, että Sortavalan museossa olisi aikoinaan ollut kaksi Laatokalla 1800-luvulla käytettyä puista hylkeenkuvaa. Niiden jäljittäminen tuotti yllätyksen, sillä kuvat löytyivät Pohjois-Karjalan museon kokoelmista. Ne oli siirretty nykySuomen puolelle ilmeisesti sodan alta. Yhdestä puusta valmistetut alkeellisenpuoleiset houkutuskuvat ovat suuria harvinaisuuksia, sellaisia on käytetty ilmeisesti vain Laatokalla. Tällaisen houkutuskuvan nimitys oli pulama. Juha Ylimaunu kertoo väitöskirjassaan Itämeren hylkeenpyyntikulttuuri ja ihminen-hylje -suhde, että Gotlannissa tiedetään käytetyn harmaahyljeluodoilla täytettyä, vaaleaa ja kevyttä hyljettä houkutuskuvana. Virheellinen villisikatieto lll Helsingin Sanomissa oli kymmenkunta vuotta sitten kokosivun artikkeli villisiasta. Jutun mukaan ensimmäinen villisika ammuttiin Suomessa jo 1950-luvun alussa. Artikkelissa vihtiläinen mies kertoo tästä lapsuudessaan sattuneesta tapahtumasta. Kertojan mukaan hänen isoveljensä oli ampunut pienoiskiväärillä villisian kun se oli kurkistanut kaivannosta, joita villisiat aina tekevät. Saalis oli sitten nahoitettu ja suolistettu, jonka jälkeen kertojan äiti oli kypsentänyt villisian kokonaisena uunissa. Perheen muut jäsenet olivat villisikapaistia syöneet, mutta kertoja ei atrian mausta pitänyt, joten hänen syömänautintonsa jäi maisteluasteelle. Soitin jutun kirjoittajalle ja ilmoitin, että niin häneltä kuin Jukka Peltonen ja norpan pulama Laatokalta. Kuva on veistetty mäntypölkystä ja hiilletty mustaksi. Kuvan pituus on 112 cm. Metsästäjä 1 l 2014 l 33
• Marko Mikkola, projektipäällikkö, Metsästäjätutkinnon uudistaminen -projekti Metsästäjätutkinto uudistuu Teksti ja kuvat: Marja Martikainen uusia mahdollisuuksia, joiden käyttöönottaMetsästys kiinnostaa mista tulee harkita – mikäli se on tarkoituksuomalaisia, sillä noin 7 % senmukaista. kansalaisista on metsästäjiä. Myös tutkinnon sisällöstä ja rakenteesta Vuosittain noin 7 000 on ajan kuluessa saatu kehittämisehdotuksia. uutta henkilöä suorittaa Tutkinnon uudistamista toivoneita löytyy tutkinnon suorittajista, niiden vastaanottajista, metsästäjätutkinnon. metsästäjäkurssien kouluttajista, riistahallinTutkinnon läpäiseminen non toimijoista kuin myös yhteiskunnan eri varmistaa, että henkilö sidosryhmiä edustavista henkilöistä. on kykenevä aloittamaan harrastuksensa turvallisesti ja Mitä ja milloin? normien mukaisesti. Samalla se Metsästäjätutkinnon uudistaminen alkaa luo pohjan metsästäjän tietojen tammikuussa 2014 ja jatkuu vuoden 2015 loppuun. Projekti sisältää sekä tutkinnon että siija taitojen syventämiselle. Metsästäjätutkintoon voi valmistautua joko käymällä riistanhoitoyhdistyksen järjestämän metsästäjäkurssin tai opiskelemalla asiat itse Metsästäjän oppaasta. Valmentavalle kurssille osallistuminen kannattaa, koska kirjatiedon lisäksi sieltä saa monenlaisia käytännön neuvoja. M un haluaa aloittaa metsästysharrastuksen, pitää suorittaa kaikilta uusilta metsästäjiltä vaadittava metsästäjätutkinto. Tutkintotilaisuuksia järjestävät paikalliset riistanhoitoyhdistykset, jotka järjestävät myös tutkintoon valmentavia metsästäjäkursseja. Metsästäjä-lehti kävi seuraamassa metsästäjäkurssia Joutsassa. Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistys järjestää kerran vuodessa metsästäjäkurssin, jonka käy parhaimmillaan 10-20 osallistujaa. Viime vuonna helteisen heinä-elokuun vaihteessa järjestetylle kurssille osallistui seitsemän metsälle aikovaa kurssilaista. Kurssin 12 oppituntia koostuvat neljästä koulutuskerrasta,jonka jälkeen voi osallistua tutkintoon. - Kurssille voi osallistua pelkästä kiinnostuksesta, eikä se velvoita osallistumaan metsästäjätutkintoon. Suurin osa yleensä kuitenkin osallistuu, koska monilla tavoite on päästä metsästämään jo alkavalla kaudella,kertoo toiminnanohjaaja Jyrki Ilmonen, joka on vetänyt kursseja jo kuuden vuoden ajan. Itä-Päijänteen rhy:n kurssilla on myös kaksi ”apuopettajaa”: entinen toiminnanohjaaja Teuvo Vanhatalo ja etsästäjätutkinnon suorittaminen on lakisääteinen velvollisuus. Siinä varmistetaan, että henkilöllä on tarvittavat tiedot ja taidot, jotta hän voi aloittaa harrastuksensa turvallisesti ja yhteiskunnan asettamien normien mukaisesti. Syvempien tietojen ja taitojen omaksuminen tapahtuu vuosien mittaan kokemuksen karttuessa, kokeneempien matkassa oppimalla,opiskelemalla omatoimisesti lisää tai osallistumalla riistaalan erilaisiin koulutuksiin. Nykymuotoisesta tutkinnosta kohti uutta aikaa Nykymuotoinen metsästäjätutkinto on ollut käytössä jo vuodesta 1991. Tutkintoon on kuulunut oppimateriaalina Metsästäjän opas.Tätä tuhtia tietoteosta on vuosien saatossa päivitetty lukuisia kertoja lainsäädäntöön tulleiden muutosten myötä.Myös tutkintoon valmentavan Metsästäjäkurssin koulutusmateriaalia on päivitetty, kun tarvetta on ilmennyt. Painetun metsästäjäoppaan ajan tasalla pitäminen on ollut viime vuosina kaikkein haasteellisinta, sillä uusia säädöksiä on tullut tiuhaan ja useita kertoja samankin metsästysvuoden aikana. Vuosien 1991 ja 2013 välillä on tapahtunut paljon muutoksia – on tullut kännykkää, läppäriä,videotykkejä ja vaikka mitä.Ihmiset ovat tottuneet siihen, että tieto siirtyy ja päivittyy nopeasti. Metsästäjätutkinto- ja –kurssimateriaalit eivät nykymuodossaan kaikilta osin vastaa enää ajan henkeä. Nykytekniikka tarjoaa 34 l Metsästäjä 1 l 2014 hen liittyvien oppimateriaalien uudistamisen. Tavoitteena on, että uudistettu tutkinto testataan ja tutkinnon vastaanottajat koulutetaan vuoden 2016 aikana. Tutkinnon käyttöönotto tapahtuisi todennäköisesti vuoden 2016 loppupuolella.Uudistuksen aikataulu sekä sisältö tarkentuvat työn alkaessa. Metsästäjätutkinto koskee erityisesti metsästäjiksi aikovia. Tutkinnon vaatimustaso määrittelee millainen lähtötaso henkilöllä on aloittaessaan harrastustaan, mutta myös sen kuinka helppoa tai vaikeaa on päästä harrastuksessa alkuun. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä ja ne tuleekin huomioida uuden tutkinnon vaatimuksia asetettaessa. Metsästäjätutkinnon vuonna 2012 suorittaneilta on kerätty metsästäjäkyselyn avulla kokemuksia tutkintotilaisuudesta sekä siihen liittyvistä oppi- ja kurssimateriaaleista. Kyselyyn liittyvä avoin palaute on mahdollistanut tarkempien kehittämisehdotusten tekemisen. Ideoita ja ajatuksia on saatukin mukavasti ja ne tullaan huomioimaan tutkintoa uudistettaessa. Uusien metsästäjien lisäksi uudistus koskettaa erityisesti metsästäjäkursseja sekä tutkintotilaisuuksia järjestävien riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöitä. Projektissa tullaan osallistamaan riistanhoitoyhdistysten toimijoita, jotta lopputuloksena syntyisi nykyaikainen ja toimiva kokonaisuus. Projektin vaiheista ja aikaansaannoksista tullaan välittämään tietoa Metsästäjä-lehdessä seuraavien vuosien aikana. K
• Metsästäjätutkintoon valmentautumassa kokenut metsästäjä Pentti Halttunen.Heillä on jaettavana paljon tietoa niin metsästyksestä kuin lakipykälistäkin, jotka jokaisen metsästäjän on tiedettävä. Metsästäjätutkinnon läpäiseminen ei ole itsestäänselvyys, sillä noin 60 prosenttia onnistuu tutkinnossa ensimmäisellä kerralla. Suurin osa kurssilaisista on alle 20-vuotiaita, mutta joukossa on aina myös vanhemmalla iällä metsästyksestä kiinnostuneita. - Jos on käynyt kurssin, yleensä läpäisee kokeenkin. Kaikki, jotka ovat kurssille tulleet myös tietävät, miksi ovat siellä. Motivaatio on suuri, Ilmonen sanoo. Kurssia on kehitetty vuosien varrella siten, että innostus kantaisi myös välttämättömän mutta kuivahkoksi koetun asiatiedon yli.Kurssin vetäjien mukaan yleensä siinä vaiheessa, Haluatko metsästäjäksi? Lue mitä siihen tarvitaan sivuilta riista.fi Metsästys Haluatko metsästäjäksi? – Ampumarata on sitä varten, että siellä käydään harjoittelemassa ja riistanhoitoyhdistykseltä voi aina kysyä neuvoja, sanoo savikiekkoammuntaa ohjaava Jyrki Ilmonen. kun päästään lajitunnistukseen, tunnelma vapautuu. Joutsassa kiinnostus asiaan oli silminnähtävää, sillä perjantai-illan ohjelmassa oli tutustuminen ampumarataan. Teoriaosaamisen lisäksi ennen eläimen ampumista ampumataidon on oltava niin hyvä, että varmasti osuu oikeaan kohtaan ja osaa käsitellä asetta turvallisesti. Oikea paikka ampumaharjoitteluun on ampumaradalla, ei metsällä. Kurssilaiset tutustuivat ampumaradalla harjoittelupaikkoihin ja sen laitteisiin, ja saivat tietoa siitä, miten ampumakokeet suoritetaan. Lopussa koettiin jännittävin osa kurssista: halukkaat saivat opettajan johdolla kokeilla, miltä tuntuu ampua haulikolla savikiekkoja. Leena Raatikainen tuli Hollolasta metsästyskurssille. Pienpetojen loukkuja esittelevät Pentti Halttunen ja Teuvo Vanhatalo (taustalla). Metsästäjä 1 l 2014 l 35
• Marko Mikkola, metsästäjätutkinnon uudistamisprojekti Metsästäjälle joustava koulutuspolku Metsästäjät ovat erilaisia- aktiivisuus vaihtelee harrastaja voi kehittää tietojaan ja taitojaan kehittyen samalla eettisemmäksi, vastuullisemmaksi, metsästämänsä lajit sekä omat taitonsa hyvin tuntevaksi sekä lainkuuliaiseksi metsästäjäksi. Metsästäjätutkinnon uudistustyö on alkanut. Tavoitteena on tutkinto, jonka voi suorittaa entistä joustavammin ja koulutuspolku, Metsästäjätutkinnon joka antaa metsästäjälle suorittaneille jatkokoulutusta mahdollisuuden myös Kun henkilö on suorittanut metsästäjätutkinsyventää tietojaan oman non, hän on saavuttanut tietyn harrastuksen kiinnostuksensa mukaan. alkuvaiheessa vaadittavan tietotason. Kuten S uomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto ry.ovat laatineet vuoden 2013 aikana yhteisen koulutusstrategian, jonka pohjalta uudistetaan ja nykyaikaistetaan metsästäjille tarjottavia palveluita. Strategia sisältää vision sekä metsästäjien kouluttautumisjärjestelmän, mikä luo kivijalan koulutusasioiden kehittämiselle. Tavoitteena on tuoda useimmat opiskelumateriaalit helposti kaikkien metsästäjien saataville. Sähköiset itseopiskelumateriaalit mahdollistavat itsensä kehittämisen ja omaehtoisen kouluttautumisen silloin kun metsästäjällä on siihen aikaa, sekä syvemmän perehtymisen niihin metsästyksen osa-alueisiin, jotka häntä eniten kiinnostavat. Kouluttautumispolku tehdään yhteistyössä Strategian yhtenä tavoitteena on ohjata tehokkaammin koulutusmateriaalien ja -tarjonnan tuotantoa ottaen huomioon Suomen riistakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliitto ry:n rajalliset henkilö- ja taloudelliset resurssit. Asiakkaan kannalta ei ole olennaista se, kuka palveluita tuottaa, vaan kuinka hyviä ja helposti saatavilla ne ovat. Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto pyrkivät yhteistyössä rakentamaan helposti saavutettavan ja mukaansa tempaavan kouluttautumispolun. Sen avulla aloitteleva missä tahansa elämän osa-alueella, ei metsästykseen ja riistanhoitoonkaan liittyviä monenlaisia tietoja ja taitoja voi oppia pelkästään kirjoista ulkoa opettelemalla. Tästä syystä on tärkeää, että kaikilla metsästäjillä on mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan tutkinnon suorittamisen jälkeen kokeneempien harrastajien matkassa ja helposti saatavilla olevien oppimismateriaalien avulla. Kouluttautumisjärjestelmän kautta pyritään tuomaan eri aihealueista syvällisempää tietoa mahdollisimman helposti myös sellaisten metsästäjien saataville, joilla ei ole tuttavapiirissä kokeneempia metsästäjiä tai jotka ovat kokonaan vailla metsästysmahdollisuuksia. Perustiedoista erikoistumiseen Metsästäjän ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mutta on tärkeää tietää hyvin metsästykseen liittyvät perusasiat. Metsästäjän täytyy osata käsitellä ampuma-aseita turvallisesti sekä tuntea lainsäädännöstä tulevat kaikkia metsästäjiä koskevat vaatimukset ja rajoitukset. Osa metsästäjistä haluaa metsästää vain yhtä tiettyä riistalajia – kenties vain yhdellä tavalla, jolloin henkilön tulee olla perehtynyt erityisesti juuri kyseiseen metsästysmuotoon ja kyseisen lajin tunnistamiseen. Yhtä tärkeää on se, että metsästäjä tiedostaa omat taitonsa ja rajansa. Kun edellä mainitut asiat ovat kunnossa, tuottaa metsästys hyvinvointia niin metsästäjälle itselleen kuin myös metsästysalueen Riistatalouden ja metsästyksen koulutusstrategia luo pohjan koulutusasioiden kehittämiselle 36 l Metsästäjä 1 l 2014 Metsästyskortti maksamatta 19 % Ei metsästä metsästyskortti maksettu 26% Kortti maksettu -Vuoden aikana metsästävät 42 % Riistanhoitoyhdistys- ja matsästysseuraaktiivit 13 % Metsästäjärekisterissä 380 000 henkilöä ympäristölle ja sen ihmisille. Kouluttautumisjärjestelmän tavoitteena onkin hyvinvoinnin lisääntyminen sekä yksilötasolla että laajemmin. Metsästys on merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa. Kouluttautumalla eettiseksi ja vastuulliseksi, toiset luonnossa liikkujat huomioon ottavaksi metsästäjäksi, jokainen metsästäjä toimii harrastuksensa hyvänä käyntikorttina. On tärkeää, että myös ne ihmiset, jotka eivät itse metsästä,pitävät edelleen metsästystä hyvin hyväksyttävänä asiana. Visio lll Metsästys on vuonna 2020 yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyä ja riistasaalis on arvostettu luonnontuote. Järjestäytynyt metsästys ja riistatalous ovat yhteiskunnan hyvinvointia, maaseudun elinvoimaisuutta ja kyläyhteisöjen vireyttä ylläpitävä voima. lll Kaikkien ulottuvilla oleva nykyaikainen kouluttautumis- järjestelmä mahdollistaa l -kansalaisen kehittymisen eettiseksi ja vastuulliseksi, metsästämänsä lajit, omat taitonsa ja lainsäädännön tuntevaksi metsästäjäksi l -ja edelleen kehittymisen metsästyksen, riistatalouden, yhdistystoiminnan ja hallinnon vastuutehtäviin
• Tiedätkö miSSÄ . . . METSÄSTÄJÄN OPPIPOLULLA Olen suorittanut metsästäjätutkinnon ja hankkinut haulikon. Missä ja miten voin harjoitella? Tarvitsen opettajaa. Tervetuloa hienon harrastuksen pariin ja menestystä metsästäjän polullesi! Metsästäjänhän tulee tuntea aseensa ja osata käyttää sitä. Samoin on kokeiltava aseessa käytettävät patruunat ja harjoiteltava ampumista. Ainoa oikea paikka tähän on ampumarata. Tietoja lähimmästä ampumaradasta saat oman alueesi riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta. Yhteystiedot paikkakunnittain löytyvät Riistawebistä, osoite on https://riistaweb.riista.fi/ Ampuradalla ota yhteyttä ratavastaavaan, ja mene rohkeasti radalle. Katsele ja tutustu, miten siellä toimitaan. Ratahenkilökunta kertoo, milloin radalla voi harjoitella ja selvittää turvallisuusohjeet. Joillakin radoilla järjestetään varta vasten aloittelijoille tarkoitettuja ampumakouluja. Henkilökunta neuvoo sinua mielellään ja voit kysyä myös radalla olevilta ampujilta neuvoja. Esimerkiksi Etelä-Hämeessä löytyy ratoja seuraavasti: Lopen Ampumaurheilukeskus, Nummenrannantie 769, Loppi. Hienot haulikkoradat sekä luotiradat, viihtyisä paviljonki. Lisätietoja radasta löytyy osoitteesta www.lopenrhy.fi. Hausjärvellä on Ahjolan haulikkorata sekä Kupparilammin kiväärirata. Lisätietoja saat riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta. Janakkalasta löytyy Tervakosken ampumarata, valvotut harjoitukset pidetään tiistaisin kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa. Lisätiedot antaa Janakkalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja. Uudenmaan pohjoisosasta löytyy hieno ja monipuolinen Hyvinkään Ampumaurheilukeskus. Haulikkorataa ylläpitää Hyvinkään Metsästysampujat, lisätietoja netissä www.hyma-ry.fi. Keskuksesta löytyy myös luodikkorata sekä hirvirata. Tarkempia tietoja luotiradoista ja niiden toiminnasta saat Hyvinkään riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta. Haulikkoradalla on myös kahvio, josta saa harjoitusiltoina ostettua virvokkeita ja kahvia. Uutismakasiini Metsästys on yhä enemmän myös naisten harrastus lll Metsästyskortin suorittaneiden naisten määrä kasvoi viime vuonna edellisvuodesta 3,5 prosenttia. Metsästyskortin lunasti vuonna 2013 kaikkiaan 19 311 naista. Miehet ovat kuitenkin edelleen metsästäjien enemmistönä. Metsästyskortin lunasti viime vuonna 289 079 miestä, mikä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna (-0,16 %). Metsästäjien yhteismäärä jatkaa hienoista kasvuaan. Metsästyskortteja lunastettiin vuonna 2013 yhteensä 308 390 kappaletta eli 203 enemmän kuin vuonna 2012. Eniten kasvua metsästyskortin lunastaneiden määrässä oli Varsinais-Suomessa (+ 163 kpl eli 1,2%) ja Rannikko-Pohjanmaalla (+98 kpl eli 1,0%). Metsästyskortin kullekin 1.8. alkavalle metsästyskaudelle saa maksamalla vuosittaisen riistanhoitomaksun, joka on tällä hetkellä 33 euroa. Metsästyskortin saaminen edellyttää myös, että metsästäjä on suorittanut metsästäjätutkinnon. Naisten tuleminen mukaan metsästysharrastukseen näkyy mm. siinä, että eniten metsästäviä naisia koko maassa on nyt ikäryhmässä 45-49-vuotiaat. Metsästäviä miehiä on eniten 55-59-vuotiaiden ikäryhmässä. Metsästys on silti kaikenikäisten harrastus, sillä nuorimmat metsästäjät ovat alle 10-vuotaita ja vanhimmat yli 90-vuotiaita. Metsästyskortin lunasti viime vuonna 158 yli 90-vuotiasta miestä ja naista. Nuoremmasta päästä kortin lunasti 16 poikaa ja 3 tyttöä, jotka olivat alle 10-vuotaita. Metsästäjätutkinnon suorittamiselle ei ole ikärajaa. Itsenäisesti aseen kanssa saa metsästää 15 vuotta täyttänyt henkilö, jolla on metsästysaseeseen rinnakkaislupa. Tätä nuoremmat voivat harrastaa esimerkiksi loukkupyyntiä. Tämän lisäksi he voivat käyttää asetta ampumaharjoittelussa sekä metsästyksessä täysi-ikäisen metsästäjän välittömässä valvonnassa. Metsästäjärekisterissä on kaikkiaan lähes 400 000 metsästyksen harrastajaa, joista kaikki eivät kuitenkaan lunasta metsästyskorttiaan joka vuosi. Riistanhoitomaksun maksamisessa voi pitää taukoa, jos ei aio metsästää kauden aikana. Oikeus kortin lunastamiseen säilyy tutkinnon suorittamisen jälkeen, jos maksaa maksunsa vähintään joka viides vuosi. Noin 70 000 metsästäjää jättää vuosittain riistanhoitomaksunsa lepäämään. Metsästäjien aktiivisuus vaihtelee huomattavasti. Metsästyksen suurkuluttajajoukko on arvioitu noin 50 000 henkilön suuruiseksi. Aktiivisina ja osaavina he saavat valtaosan koko maan vuotuisesta riistasaalista. He myös vetävät johtotehtävissä tai erilaisissa toimissa maamme 4 700 metsästysseuraa tai metsästysseuruetta ja kolmeasataa riistanhoitoyhdistystä. Metsästäjien enemmistö, noin 160 000 harrastajaa, metsästää vuoden aikana yhdestä metsästyspäivästä muutamaan kymmeneen. Noin 310 000 suomalaista maksaa riistanhoitomaksunsa, vaikka heistä noin satatuhatta ei syystä tai toisesta pääsisikään metsälle. Riistanhoitomaksulla rahoitetaan paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa, tuotetaan riista-asioiden neuvontapalvelut ja metsästäjärekisterin palvelut, vakuutetaan metsästäjät onnettomuuden varalta, ja sillä saa myös Metsästäjä-lehden kotiin kuudesti vuodessa. Metsästäjä-lehden avulla he pitävät metsästykseen liittyvät tietonsa ajan tasalla. Lähde: Metsästäjärekisteri Metsästäjä 1 l 2014 l 37
• Uutismakasiini Siirrä riistanhoitomaksusi sähköiseen e-laskutukseen Varsinais-Suomen ilveksiä pannoitetaan lll Maksa riistanhoitomaksusi e-laskuna, jonka saat suoraan omaan verkkopankkiisi. Muovitettu uusi metsästyskortti tulee kotiisi Metsästäjä-lehden mukana heinäkuussa. Tekemällä e-laskusopimuksen oman pankkisi kanssa saat metsästysvuoden 2014–2015 riistanhoitomaksun sähköisenä elaskuna omaan verkkopankkiisi ja pienen pankkikortin kokoisen ”maksettu” -merkinnällä varustetun metsästyskorttisi suoraan kotiisi kannettuna Metsästäjä -lehden nelosnumeron lisäkannessa. Pankkikortin kokoinen metsästyskortti on tyylikäs ja helppo säilyttää vaikka muovitaskussa tai lompakon pankkikorttitaskussa. Kortti on muovitettu, joten se säilyy pidempään ja kestää paperikorttia paremmin vettä. Siirtyminen e-laskutukseen säästää aikaa ja vaivaa: sinun ei tarvitse itse syöttää laskun tietoja, vaan hyväksyt sen maksuun vain yhdellä klikkauksella verkkopankissasi. Kaikki tiedot, kuten viite- ja tilinumerot ovat siinä jo valmiina, joten niitä ei tarvitse erikseen näppäillä. Sinun tarvitsee ainoastaan tarkistaa ja hyväksyä lasku nappia painamalla . E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. lll Suomen riistakeskus ja riistantutkimus pannoittavat ilvek- Siirtyminen riistanhoitomaksun e-laskutukseen on yksinkertaista. Toimi näin: 1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. 2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. 3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. Vuosikokouksia lll Riistaveden Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous pidetään Riistaveden osuuspankin kerhohuoneella 19.2.2014 klo 19:00 alkaen. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 18:00. Kokouksessa asialistalla lakisääteisten vuosikokousasioiden lisäksi yhdistyksen puheenjohtajan vaalit. Varsinais-Suomen Erätulet 2014 Ruissalossa lll Varsinais-Suomen erätulet järjestetään ensimmäistä kertaa Turun Ruissalossa. Tilaisuus pidetään Ruissalon kansanpuistossa sunnuntaina 2.2.2014 klo 12- 18. Tapahtuman järjestävät alueelliset ja paikalliset metsästysjärjestöt ja luontojärjestöt. Yhteistyökumppanina on myös Mannerheimin lastensuojeluliitto. Toivomme erityisesti lapsiperheitä mukaan viettämään erähenkistä iltapäivää Ruissalossa. Ohjelmassa on riista- ja luontopolku, koiravaljakolla ajo, makkaran grillausta, nokipannukahvia ja mukavaa erähenkistä yhdessäoloa. Tervetuloa! 38 l Metsästäjä 1 l 2014 siä Varsinais-Suomessa vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on varustaa ensisijaisesti ilvesnaaraita, mutta myös muita ilveksiä satelliittilähettimillä. Ilvekset pyydetään elävinä joko loukkujen tai ajavien koirien avulla. Ilvestutkija Katja Holmala nukuttaa ja pannoittaa pyydetyt ilvekset. Hanke ei estä normaalia ilvesmetsästystä. Ensisijainen tutkimusalue on Salon seudun, Perniön seudun ja Kemiönsaaren riistanhoitoyhdistykset, koska tämä on suurin yhtenäinen alue, missä on erityisen tiheä ilveskanta. Hanke on kuitenkin kiinnostunut pannoittamaan ilveksiä koko Varsinais-Suomen alueelta. Hankevastaava Jörgen Hermansson, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi, jorgen.hermansson(at)riista.fi Jos ilvesyksilö menee mihin tahansa loukkuun tai istuu puussa, toivomme välittömästi yhteydenottoa! Jörgen Hermansson 0400 909 565 tai Katja Holmala 040 187 8239. Jos emme vastaa, lähetä tekstiviesti. Uusi saalistietojen ilmoituspalvelu lll Suomen riistakeskus on ottanut elokuussa 2013 käyttöön uuden saalistietojen ilmoituspalvelun, saalis.riista.fi. Palvelun avulla on onnistuttu yksinkertaistamaan saalistietojen ilmoittamista, parantamaan jätettyjen tietojen tarkkuutta sekä vähentämään aluetoimistoissa tähän liittyvää työtä. Palveluun on tähän mennessä ilmoitettu saalistietoja karhun kiintiömetsästyksestä poronhoitoalueella, metsäkauriin metsästyksestä (1540 ilmoitusta tähän mennessä) sekä joulukuun alusta myös ilveksen metsästyksestä (11 ilmoitusta ensimmäisenä päivänä). Metsästäjä voi merkitä saalispaikan joko verkkosivulla kartalle osoittamalla tai saada paikkatiedon suoraan älypuhelimesta. Palvelu muodostaa tämän perusteella automaattisesti koordinaattitiedon oikeassa muodossa sekä hakee kiinteistörekisteritunnuksen Maanmittauslaitoksen järjestelmästä. Palvelu integroituu muihin riistakeskuksen järjestelmiin. Saalis.riista.fi on osa käynnissä olevaa Suomen riistakeskuksen sähköiseen asiointiin liittyvien palvelujen kehityshanketta.
• Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupien hakuaika on nyt. Huomioi muutokset lainsäädännössä! Muutoksia poikkeuslupien voimassaolo- ja hakuaikoihin lll Kesällä 2013 voimaan tulleiden säännösmuutosten myötä osa poikkeusluvista on mahdollista myöntää jopa viideksi vuodeksi. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi pysyvästi perustetulle kohteelle, eläimistön suojelemisen perusteella, tutkimusperusteella tai luonnonhoitohankkeen yhteydessä. Monivuotiset luvat voivat tulla kyseeseen esimerkiksi rauhoittamattomien lintujen kohdalla. Tämä kannattaa huomioida poikkeuslupia haettaessa. Tarve monivuotiselle luvalle tulee perustella hakemuksessa. Koska ennen poikkeusluvan täytäntöönpanoa on pääsääntöisesti odotettava valitusajan kuluminen, on päätökset tehtävä reilusti yli kuukausi ennen rauhoituksesta poikkeamisajan alkua. Näin ollen poikkeuslupaa kannattaa ennakoitavissa olevissa tilanteissa hakea viimeistään noin kaksi kuukautta ennen poikkeuslupatarpeen alkua. Myös asuttujen pesien ja munien hävittämiseen voi saada poikkeusluvan. Luvan myöntämisen edellytykset ovat samat kuin kyseessä olevien eläinten rauhoituksesta poikkeamisessa. Elävänä pyytävä loukku ja ääntä synnyttävä koneellinen laite Elävänä pyytävän loukun ja ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön rauhoittamattomien lintujen pyynnissä on tietyissä tilanteissa mahdollista saada poikkeuslupa. Luvan voi saada kun metsästyslain 41 b § 1 momentin edellytykset täyttyvät. Useissa tilanteissa poikkeuslupa tullaan myöntämään vain osaksi vuotta, sille ajalle, joka on välttämätön poikkeuksen perusteena olevien edellytysten näkökulmasta. Tällaista poikkeuslupaa kannattaa hakea rauhoituksesta poikkeamisluvan yhteydessä. Tällöin menetelmäpoikkeusluvasta ei veloiteta erillistä maksua. Erikseen haettuna kyseisen päätöksen hinta on nykyisellään 150 euroa. Lisätietoja poikkeusluvista, niiden hakemisesta ja metsästyslainsäädännöstä löydät Metsästäjästä 6/2013 sekä Suomen riistakeskuksen kotisivuilta riista.fi Uusi blogi herättää keskustelua riistasta lll Suomen riistakeskuksen sivuilla ilmestyy tammikuusta alkaen Vapaa riistaa -niminen blogi, jossa kerrotaan riistahallinnon lainalaisuuksista, kurkistetaan riistanhoidon arkeen ja pohditaan riistataloutta eri näkökulmista. Uuden blogin lukijoiden toivotaan olevan aktiivisia, sillä kirjoitusten herättämää keskustelua seurataan riistahallinnossa mielenkiinnolla. Kirjoituksia julkaistaan blogissa vähintään kuukausittain ja ne ovat pääasiassa suomenkielisiä. Kirjoittajina on paitsi riistahallinnon toimihenkilöitä myös Suomen riistakeskuksen hallituksen ja riistaneuvostojen jäseniä sekä vieraskyniä. Kirjoitukset eivät edusta Suomen riistakeskuksen virallista kantaa vaan ovat valtakunnallisia keskustelunavauksia. Lukijat voivat myös itse tarjoutua kirjoittajiksi ottamalla yhteyttä Suomen riistakeskuksen viestintään. Tutustu blogiin: riista.fi/blogi OSOITTEENMUUTOS lll Punkalaitumen rhy (567) toiminnanohjaajan uusi sähköposti on kalervo.loponen@scanding.fi Hirvenpyyntilupien ampujamääriä koskevat vähimmäisvaatimukset voimassa Pohjois-Suomessa myös vuoden 2014 pyyntilupien hakemisessa lll Suomen riistakeskus edellyttää vuoden 2014 pyyntilupaa hakevilta metsästysseuroilta/-seurueilta metsästäjiä koskevia vähimmäisvaatimuksia Oulun, Kainuun ja Lapin metsästyslain 8 §:n (ns. kuntalaisen vapaa metsästysoikeus) mukaisille alueille. Valtion maille, pois lukien Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kuntien alueet, pyyntiluvat myönnetään pääsääntöisesti vain sellaisille hakijoille, joilla on seurueessa vähintään 10 metsästäjää ja jotka eivät metsästä muualla (tästä pääsäännöstä voidaan poiketa vain erityistapauksissa esimerkiksi, jos alueelle ei ole muita hakuehdon täyttäviä hakijoita). Lisäksi näistä on oltava vähintään kuusi sellaista metsästäjää, joilla ei ole lainkaan muuta mahdollisuutta metsästää hirveä. Metsästäjillä on oltava ampumakoe voimassa tai vanhenemassa kuluvana vuonna. Pyyntilupaharkinnassa ampujalla katsotaan olevan muu metsästysmahdollisuus, jos hän on sellaisen metsästysseuran/-seurueen jäsen, joka hakee pyyntilupaa muualle. Ampujiksi lasketaan vain sellaiset ampujat, jotka eivät hakijan ilmoituksen mukaan aio metsästää hirveä normaalina hirviseurueen jäsenenä tulevana metsästyskautena muualla. Metsähallituksen aluelupa ei välttämättä takaa pyyntilupaa Metsähallituksen aluelupaprosessi (valtion maiden metsästysoikeus) ja Suomen riistakeskuksen hirvieläimen pyyntilupaprosessi ovat ajallisesti ja hallinnollisesti eri asioita. Suomen riistakeskus päättää hirvieläimen pyyntiluvista metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädettyjen perusteiden mukaisesti, eikä Metsähallituksen metsästysoikeuden haltijana mahdollisesti myöntämä aluelupa (metsästysoikeus) sido päätöksenteossa Suomen riistakeskusta siten, että hirvieläimen pyyntilupa olisi myönnettävä automaattisesti pelkästään sen perusteella. Tarkempaa tietoa pyyntilupien hakemisesta metsästyslain 8§ valtion alueelle: http://riista.fi/metsastys/lomakkeet/pyyntilupalomakkeet/hirvielaimet/ Metsästäjä 1 l 2014 l 39
• KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Yleisväri punertavan kellanruskea Korvat takaa mustat Kettu nukkuu kiepillä korvat pystyssä Kettu on etevä saalistaja Pitkät ja suipot korvat Häntä huomiotaherättävän tuuhea ja pitkä 60–85 cm (kesä) Valkoinen hännänpää kg Kettu Madot Kesällä Vulpes vulpes Linnunpoikaset Talvella Red fox/Rödräv Ravinto Etukäpälä Kettu eli punakettu on koko jä ja kantaja. Laajamittaiset syöttirokotukset ovat kuitenkin pienenSuomessa ja lähes kaikkialla täneet raivotaudin leviämisriskiä. maailmassa esiintyvä, yleensä punaruskea koiraeläin. Se tulee Haitallisten pienpetojen pyynti hyvin toimeen metsissä, pelloilla on tärkeää riistanhoitotyötä. Ketja niityillä sekä kaupungeissa. tua metsästetään pääasiassa sen Kettu majoittuu yleensä tois- tekemien tuhojen vuoksi, mutta siitä saa myös luonnonturten eläinten kaivamiin tai kista, jonka käyttö on luonnon muovaamiin jälleen alkanut kiinnosonkaloihin, mutta voi taa. Kettu on ollut myös kaivaa pesäarvokas turkiseläin ja luolan. Pesät ja niitä varsinkin sen harvinaiyhdistävät käytävät set värimuunnokset saattavat muodosovat kautta aikojen taa monimutkaisen olleet haluttua kauppalabyrintin. Ketunpesää Kallo tavaraa. ympäröi usein voimakas, pistävä haju. Kettu on vaikeasti pyydystettävä Kettu on erityisen vahingolli- eläin, joten metsästäjältäkin vaaditaan jahdissa erityisosaamista. nen riistakannoille tuhoamalla Yleensä ketunmetsästyksessä käypesiä ja poikasia. Kettu on myös tetään ajo- tai luolakoiraa avuksi. rabieksen ja kettusyyhyn levittä- Kettusaaliit Vuosittaiset saalismäärät 70Tuhatta kappaletta 60 50 40 30 5,5–6 cm Jalat edestä mustat Jätökset 5–8 kg (talvi) Puolukat Ravintovalikoimaan kuuluvat pienjyrsijät, marjat, linnut, munat, hyönteiset, kalat, jänikset ja haaskat. cm 35 –5 5 cm cm Kaula ja rinta ovat valkeat Lumijälkilaskenta 2013 Jälkiindeksi –2,0 2,1–4,0 4,1–6,0 6,1–8,0 8,1– Suomen pienpedot 20 suuruusjärjestyksessä 10 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 40 l Metsästäjä 1 l Kärppä Minkki 2014 Näätä Supikoira Mäyrä Kettu Lähde: RKTL
• Niksinurkka Otto Hölli Rakenna kyttäyskoppi valmiiseen rakennukseen lll Kyttäyspyynti on mielenkiintoinen pyyntimuoto, jonka tuloksekas harjoittaminen varsikin talviaikaan edellyttää käytännössä lämmitettävää koppia. Lämpimän kopin rakentaminen pellon laitaan saattaa tuntua työläälle ja hintavalle urakalle, mutta valmiiseen rakennukseen rakennettaessa pääsee usein hieman helpommalla. Kopin lopulliset mitat määräytyivät aitan kattokaltevuuden ja valmiina olleen ikkunaluukun mukaan. Paikan valinta Ennen kuin ruutupaperille on vedetty ensimmäistäkään viivaa, on projektissa lähdettävä liikkeelle paikan valinnalla. Valmiin rakennuksen sisään rakentaminen antaa tiettyjä mahdollisuuksia ja etuja, mutta luo samalla myös rajoitteita. Oleellisia mietittäviä asioita ovat turvallinen ampumasuunta, etäisyys asutukseen, kuinka paikanpäälle yleensä pääsee myös talvella, ja totta kai omistusolosuhteet ja metsästysoikeudelliset seikat. Suunnitellussa on syytä ottaa huomioon myös kuun valo ja sen luomat varjot ja heijastukset. Jos paikka antaa myöden, kannattaa koppi rakentaa hieman maatasoa korkeammalle, jolloin ampumasuunta on paremmin maata vasten. Aitan tai ladon toinen kerros on mitä mainioin valinta. Jokaisella metsästäjällä ei varmastikaan ole potentiaalista rakennuskohdetta itsellä, mutta mahdollisuuksia kannattaa selvittää niin tuttavien kuin sukulaisten kautta. misteluja mahdollisimman pitkälle. Runkotolpat ja juoksut kannattaa sahata valmiiksi määrämittoihinsa kaappasirkkelillä sähköisissä olosuhteissa, jolloin varsinaisessa kohteessa tarvitsee enää tehdä itse kasaus. Paikanpäällä kannattaa hyödyntää akullisia työkaluja sekä impulsionaulainta, jolloin työ sujuu joutuisaan ja on muutenkin mielekkäämpää. Kunnollinen otsalamppu on välttämättömyys valottomissa olosuhteissa ihan jo työturvallisuuden kannalta. Rakentamisessa itsessään pätevät samat lainalaisuudet kuin muutoinkin. Rungon tekeminen villajakoon ja kopin mittojen sovittaminen mahdollisuuksien mukaan käytettävien pintamateriaalien mittoihin helpottaa tekemistä ja pienentää materiaalihävikkiä. Käytettävissä materiaaleissa voi käyttää mielikuvitusta ja uusiokäyttö on erittäin hyvä vaihtoehto kulujen pitämiseksi kurissa. Esimerkkitapauksessa runko on tehty 50x100mm puusta ja välissä on 100mm villa. Pintamateriaalina on molemmilla puolilla tuulensuojalevy, joka on erittäin hyvä vaihtoehto varsinkin sisäseiniin akustiikan kannalta. Ikkunaruutuna käytettiin valmista lämpölasielementtiä, joka mitoiltaan oli varsinaista aukkoa suurempi. Olemassa oleva rakennus ja puusto määräävät pitkälti ampumasektorin. Tässä tapauksessa ampumaetäisyyttä haaskalle tulee noin 90 metriä. Rakentaminen ja materiaalit Kyttäyspyyntiin soveltuvat valmiit rakennukset ovat usein sähköttömiä, joten rakentamisessa kannattaa tehdä esival- Ampuma-aukko tilkitään vaahtomuovipatjalla, johon on varattu aseelle rako. Metsästäjä 1 l 2014 l 41
• Kaarlo Nygrén Luonnonturkikset arvostettuun hyötykäyttöön Turkiskäyttöön sopivaa nahkaa kantavia luonnoneläimiä saadaan maassamme saaliiksi vuosittaisten tilastojen mukaan karkeasti arvioiden noin puoli miljoonaa. Vain muutaman prosentin verran tästä käsitellään turkisnahoiksi ja sitäkin vähemmän löytää tiensä modistien taitaviin käsiin ja ihmisten pukeutumista täydentäviksi lopputuotteiksi. Tieliikenteessä kuolee vielä suurempi turkiseläinjoukko, jota eivät hyödynnä muut kuin haaskansyöjät, vaikka siihen olisi hyvät perusteet. T urkistavaran kauppaa on käyty Suomessa esihistorian ajoista alkaen. Turkiksilla on ansaittu elanto, maksettu veroja ja niistä on ollut omalle perhekunnalle suoraa hyötyä. Niiden kauppaa on säädelty ja valvottu, niillä on spekuloitu, pyyntioikeuksista on taisteltu ja koko asiaa on sekä perusteltu että arvosteltu etiikan,ekologian ja ekonomian näkökulmista. Pyynti on edelleen voimissaan ja laaja luonnossa viihtyvien, motivoituneiden miesten ja naisten joukko maailman eri puolilla pitää sitä yllä.Turkislakkeja ja muita lämpimiä pukineita tarvitaan edelleen. Turkisten kysyntä on kasvuvaiheessa, mikä vaikuttaa hintoihin. Tämä näkyy kuitenkin heikonlaisesti turkispyytäjän tekemissä tileissä. Kauppa ja koulutus kehittymätöntä Meillä turkismetsästäjä on lain mukaan alkutuottaja, jolla on oikeus myydä perinteinen tuotteensa verotta. Tällä yhteiskuntamme haluaa sanoa,että tämä ikiaikainen alkutuotanto 42 l Metsästäjä 1 l 2014 on eräs niistä suomalaisen yhteiskunnan perustöistä, jotka saavat luonnon isännättömät esineet muuntumaan ihmisiä palveleviksi konkreettisiksi tuotteiksi.Toimintaa halutaan tukea. Luonnonturkisten kaupan ketjut ovat aina olleet ja ovat edelleenkin hajanaisia ja keskittymättömiä, sillä alkutuote kootaan laajalta alueelta, sen saanti on epävarmaa ja laatu vaihtelee luonnonolosuhteiden ja pyytäjien taitojen mukaan. Alan koulutus ja lainsäädäntö ovat meillä moneen muuhun maahan,kuten Venäjään ja Kanadaan verrattuina kehittymättömiä. Todellisia ammattipyytäjiä ei käytännössä ole.Lisäksi alan harrastajakunta näyttää ikääntyvän. Etenkin turkisostajien ja turkkurien joukko on viime vuosina harvennut, joten uutta innostunutta joukkoa kaivataan mukaan toi- Olemme jäljessä suurten turkismaiden ammattilaisista: emme tiedä, milloin tärkeimpien luonnonvaraisten turkiseläintemme nahka on parhaimmillaan maamme eri osissa. WILD-malliston pukineet on valmistettu luonnonvaraisen supikoiran turkiksesta.
• mintaan. Myös turkisten metsästyksessä on selvästi paljon korjaamisen varaa, sillä turkisnahkojen alkukäsittely on osaamista ja sitkeää paneutumista vaativaa likaista työtä.Kaikilla ei ole sopivaa työtilaakaan siihen. Turkiseläin saa ristiriitaisen kohtelun Turkiseläinten tuhlauksesta arvostukseen Aktiivit turkispyytäjämme ovat järjestäytymässä luodakseen pohjan tarkoituksenmukaisille luonnonturkisten kaupan väylille.Samalla pyritään korjaamaan alkutuottajien tulotasoa. Raakaturkiksen tuottajahinnan on katettava työn välttämättömät kustannukset,jotta tuotannolla olisi mieltä ja tulevaisuuden näkymiä. Vasta sitten on mahdollista päästä metsästäjän etiikan ja moraalin vastaisesta eläinten tuhlauksesta, joka on kelpo metsästäjillemme häpeällistä. Sitouttamalla työhön mahdollisimman paljon kokeneita pyytäjiä luodaan mahdollisuu- Vakavampaa on, että turkiseläimet nähdään liian paljon pelkkinä haittaeläiminä, jotka vaarantavat syötävän riistan kantoja. Niinpä niitä on vain tapettu pois tieltä yrittämättäkään käyttää turkista hyödyksi. Millaisin tavoittein suosittuja pienpetokilpailuja järjestettäneenkin, niissä kiinnostaa liian monia vain kunnia ja hyvä palkinto eikä myyntikelpoinen turkis. Lisäksi nykyisten länsimaiden kansojen asenne turkiksiin Haitallisia turkiseläimiä yleensä on vähintään kaksija- on vain tapettu pois tieltä koinen: ne nähdään ylellisyytenä, yläluokan joutavana koris- yrittämättäkään käyttää tautumisena, vaikka turkiksia turkista hyödyksi. pakkastalvina kernaasti kannetaankin. Eläimistä koituu usein haittoja ja riskejä ihmisille,mutta niiden tappamista paheksutaan tarjoten epärealistisia siirtoistutuksia tai huostaanottoa. Metsästäjien laillinen pyyntikalusto joutuu usein ilkivallan kohteiksi ja pyytäjiä joskus uhkaillaan ja häiritään. Aitoa turkista arvostetaan ympäri maailman. Villit luonnonturkikset kiinnostavat myös ekologisuudellaan. Kettupipo WILD- mallistosta on valmistettu punaketusta. det uusien pyytäjäpolvien koulutukselle.Näitä valmiuksia ei opita kirjoista eikä netin peukutussivuilta. Ne opettaa oikea työ erämetsissä kokeneen pyytäjän mukana. Osa työstä on raakaturkiksen laadun arviointi. Se on yhdenmukaistettava ja tehtävä koko pyytäjäkunnan jokapäiväiseksi työkaluksi. Samalla on poistettava puute, jonka takia olemme jäljessä suurten turkismaiden ammattilaisista: emme tiedä, milloin tärkeimpien luonnonvaraisten turkiseläintemme nahka on parhaimmillaan maamme eri osissa. Tämä tieto antaisi edellytykset hyvälle hintakehitykselle, auttaisi pyyntiaikojen suunnittelua ja yhdenmukaistaisi turkisten ensimmäistä lajittelua.Ei kannata jättää tätä täysin ostajien huoleksi,sillä se on myös pyytäjien omavalvonnan väline. Tuottamalla tasaisesti ja eläinkantojen vaihtelut huomioon ottaen hyvänlaatuisia riistaturkiksia eri tarkoituksiin pidämme kaupan väylät kunnossa. Lopputuotteen tekijät kyllä osaavat asiansa. Samalla varmistamme kaikki muutkin turkismetsästyksen tavoitteet, olivatpa ne ekologisia,kansanterveydellisiä tai vain ihmisten viihtyvyyteen tai perinteiden ylläpitoon pyrkiviä. Wild Finnis Fur-tunnus luonnonturkiksille Suomalaisten turkispyytäjien yhteisönä toimii Luonnonturkisyhdistys ry, jonka jäsenillä on oikeus käyttää rekisteröityä WFF (Wild Finnish Fur) -alkutuotetunnusta. Se näkyy jo monissa lopputuotteissa.Yhdistyksen jäsenistössä on kokeneita turkispyytäjiä,joiden tietoja taitopääomasta on näyttöä ja sitä pyritään hyödyntämään jäsenistön käyttöön.Järjestön työmaana ovat tällä hetkellä kaupan väylät sekä koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen. Järjestö on kokeillut alkutuottajien suoraa turkisten huutokauppaa. Sitä tullaan jatkamaan vuosittaisilla erämessuilla ja vastaavissa tilaisuuksissa. Luonnonturkisyhdistys ry lll perustettu vuonna 2010 Ilomantsissa lll tarkoitus : edistää suomalaisten luonnonturkiseläinten tuntemusta ja niiden saaliin mahdollisimman laajaa ja asianmukaista hyödyntämistä kestävän käytön periaatteella. lll jäseniksi voivat liittyä turkisriistan pyynnistä ja talteenotosta kiinnostuneet metsästäjät kaikkialta Suomesta lll edistää turkispyytäjien ja nahan ensikäsittelijöiden ammattitaitoa lll pyrkii saamaan aikaan toimivia raakaturkiksen myyntiketjuja lll seuraa alan kehitystä ja on yhteydessä muihin vastaaviin järjestöihin www.luonnonturkisry.fi info@luonnonturkisry.fi jäsenasiat: sihteeri: 0505780651 Metsästäjä 1 l 2014 l 43
• Áigeguovdilis ságat sámegillii Lohpádusas rievdadusat stuorraspire politihkkii Eana- ja meahccedoalloministeriija stuorraspirepolitihka leat cuiggodan garrasit. Erenomážit gumppiin ja getkkiin olbmuin leat oaivilat bealis ja vuostá. Ministeriija háliidii oažžut ollislaš ja sorjjasmeahttun árvvoštallama stuorraspirepolitihkas, ja dagahii árvvoštallama olggobeale áššedovdijovkui. lll Árvvoštallan válbmanii muttát, dasgo dál dálvit o?asmahttigohtet gumpenáli dikšunplána. Dan válmmaštallamis sáhttet váldit vuhtii árvvoštallama bohtosiid. Hámus geatkenáli dikšunplánas fas válbmanii jagi loahpas cealkinmuddui . Geatki lea dássážii leamaš áidna stuorraspire, mas ii leat náli dikšunplána. Stuorraspirepolitihka árvvoštallama ollašuhtii Helsset universitehta Ruralia -instituhtta. Barggu doarjjui viiddis stivrenjoavku, mas jiena ožžo gullosii ministeriijat ja sierra lágádusat, eana- ja meahccedoalloministeriija ovddasteaddjit, luonddugáhttejeaddjit, meahcásteaddjit ja boazodoallit. Árvvoštallama prošeaktahoavda Mari Pohja-Mykrä mielde EU luonddudirektiiva stivre Suoma spirepolitihka nu, ahte vuosttamužžan boahtá ekologalaš ulbmil nappo eallináli gáhtten. Goittotge ekologalaš, sosiála ja ekonomalaš suvdilvuohta gáibidit gu?et guoimmiset, nuba buot daid galggašii váldit vuhtii. Ovdamearkan gumppiid suollemas bivdu lea kritihka EU luonddudirektiivva ulbmiliid vuostá. Gažaldatvuložin leat áššit, mat gusket gumpenáli leavvamii ja lassáneapmái. Jus gumppiid jurddašit gosnu leat váttisvuohtan, de guovllu olbmot eai dohkket daid. Árvvoštallamis eai atte loguid, ahte man galle stuorraspire Supmii ?áhket. Boares gažaldagaid sadjái leat baicce geah??alan gávdnat o??a ?ovdosiid. - Mearri lea gitta das, man ollu olbmot girdet ja dohkkehit stuorraspiriid sin ássanguovlluin. Ulbmiliid galgá rievdadit nu, ahte vuos ferte juksat sosiála suvdilvuo?a, Pohja-Mykrä dadjá. Váttisvuo?aid sadjái ulbmilin Árvvoštallamis evttohit maid dan, mo stuorraspireáššiid galggašii dikšut Suomas. Dárbbašuvvojit ee. guovlluide ja reviiraide guoski náli dikšunplánat, maid vehkiin liv??ii vejolaš doaibmat. Doaibmavuohki huksešii olbmuide oamastanrievtti stuorraspiriide ja váttisvuo?aid sadjái boa?ášedjege ulbmilat. Guovlludásis liv??ii vejolaš smiehttat, ahte maid dáidda “min gumppiide” galggašii dahkat. Oamasteapmi buvttašii rivttiid, muhto maid stuorra vásttu báikkálaš doibmiide. - Báikkálaš olbmuid galgá bajidit náli dikšumis guovddážii ja sin máhttu ja áššedovdámuša váldit vuhtii. Easkka go sin luohttámuš lea ánssášuvvon, de sáhttá ollašuhttit plánavuloš náli dikšuma, Pohja-Mykrä ?ilge. Ministeriija ossodathoavda Juha Ojala mielde ovddidanevttohusaide leat riikkadásis buorit ákkat. Su mielde ákkastallamis eai goittotge leat ádden doarvái bures dan, man dárkilit Suoma mearridanváldi lea ?adnon EU dásis dahkkon mearrádusaide. Ojala jáhkká goittotge, ahte árvvoštallan lea buorre vuo??un stuorraspirepolitihka bistevaš ovddideapmái, ii dušše Suomas muhto maid EU:s. Maid ministeriija kansliijahoavda Jaana Husu-Kallio lea várrugasat optimisttalaš. Son dadjá, ahte vaikko ?ielggadeamis eai leatge váldán vuhtii vuoigatvuo?alaš regulerema dahje stáhta heajos ekonomalaš dili, dát hámus lea okta vejolaš boahtteáiggi govva. - Gumpenáli dikšunplána o?asmahttima buorit evttohusat lea ee. náli dikšun, mii vuo??uduvvá reviiraide ja meahcásteapmi náli muddema dihte. Geatkki dikšunplánahápmosis leatge mielde má?ggat áššit, mat ledje mielde maid ?ielggadeamis. Husu-Kallion mielde eanemus mearkkašahtti ?ielggadeamis lea, ahte dat bajida ekologalaš suvdilvuo?a báldii erenomážit sosiála, muhto maid ekologalaš suvdilvuo?a. Ministeriija hástalussan lea dán golmma ovddideapmi dássálágaid. Stuorraspirepolitihkkii ferte goittotge oažžut nuppástusaid. Kansliijahoavdda mielde árvvoštallan lea vuosttas lávki ja dás bargu álgá. -Stuorraspirepolitihka hástalussan lea leamaš heivehit EU:a luonddudirektiivva ?avga njuolggadusaid báikkálaš olbmuid árgabeaivái, dadjá kansliijahoavda Jaana Husu-Kallio. 44 l Metsästäjä 1 l 2014
• ?uotnjágiid meahcásteapmái ráddjehusat olles daid bárbmomátkái lll Bargu ?uotnjágiid seailluheapmin árvvus adnon ja suvdilit geavahuvvon fuo??un lea ožžon fas o??a leavttu. Skábmamánu beallemuttus 11 riikka meahcásteaddjit, loddeberošteaddjit ja dutkamuša ovddasteaddjit sohpe rámaid Anser fabalis fabalis -?uotnjágiid (su. taigametsähanhi) náli dikšumii olles dan bárbmomátkái. Boahtteáiggis Anser fabalis fabalis –?uotnjágiid meahcásteapmi galgá vuo??uduvvat vuogáiduvvi meahcástanvearuhusa ákkaide. Jahkásaš meahcásteami meroštallet náli sturrodaga ja ?ivggaid meari mielde. Dainna vugiin stivrejit náli ovdáneami dan guvlui go háliidit. Meahcásteami mudden olles bárbmomátkkis lea áidna vuohki mainna sihkkarastet, ahte meahcásteapmi lea oppala??at suvdil. Ná nálli ja dan mielde maid boahtteáiggi meahcástanvejolašvuo?at eai leat vára vuolde. Nuppe dáfus vuohki addá maid vejolašvuo?a lasihit bivddu dalle go lottit leat eanet. Boahtteáiggis gu?ege dikšunguvlui meroštallojuvvo juohke jagi suvdilis bivddu stuorimus dássi. Nappo dihto mearri, mii juhkkojuvvo sierra riikkaid gaskkas. Gu?ege riika oažžu mearridit ieš, mo riikka iežas dihtoearri bivdojuvvo. Dikšunplána gárvema váras ?ogget ja dutket buot dan die?u, man gávdnet Anser fabalis fabalis -?uotnjágiin. Dán die?u vuo?ul ohcet doarjaga náli dikšunguovlluid ráddjemii ja ráves lottiid ceavzimii. O??ajagimánus 2014 álggahit dálvádanguovlluin rehkenastit lottiid, ná ožžot boahtteáiggis die?u náli oppalaš dilis. Stuorraspiret eanet go goassige ?uo?i jagis Lágat, mat dorjot stuorraspiriid gáhttema, leat lasihan má?ggageardásažžan guovžžaid, gumppiid, getkkiid ja albasiid meari. FGDL:a nálleguorahallamiid vehkiin leat ?uvvon Suoma spiriid meriid 1970-logu rájes. lll Guovžanálli lei unnimus dásis 1960-logus. Dalle árvvoštalle leat dušše 150 guovžža. Guovžžaid laskama veahkehii go 1970-logus Nuorta-Suomas ráfáidahtte daid eaktodáhtola??at. Dan ma??á guovžžat leat laskan sakka boazodoalloguovllu olggobealde, gos daid ii leat leamaš dárbu muddet vahágiid dihte seammaláhkai go davimus Suomas. Suomas dálvádit 1 000 – 1200 guovžža. Geassit fas Suomas leat sullii 1500 – 1600 guovžža. Dálvviid ja gesiid gaskasaš stuorra erohussii lea sivvan dat, ahte eanaš Nuorta-Suoma guovžžain dálvádit Ruošša bealde. Boazodoalloguovllus guovžanáli deaddu lea eanet nuortarájá lahkosis go mu?ui Suomas. Guovžanális leat doppe maid eanet varrásat go máddelabbos Suomas. Guovžanáli ovdáneapmi ja viidáneapmi lea ?uvvon jagis 2007 almmustahttojuvvon eana- ja meahccedoalloministeriija guovžanáli dikšunplána. Dušše dat, ahte nálli lea laskan maiddái boazodoalloguovllus, ii leat leamaš plána mielde. Dálvit 2006/2007 Suoma rájáid siskkobealde ledje 25 valvvi ja náli sturrodat lei 250 - 300 gumppe. Dien dálvvi ma??á gumpenálli manai ma?os. Nuba jagis 2005 gumpenáli dikšunplánas ásahuvvon ulbmil das, ahte Suomas riegádit jahkása??at 20 gumppe, ii leat šat ollašuvvan jagi 2008 ma??á. Vaikko nu lea, de gumppiid mearri lea goittotge bisson má?ggageardásažžan veardidettiin 1970-lohkui. Guovvamánus 2013 árvvoštalle, ahte nálli lea sullii 125 – 135 gumppe. Gumppet leat ainge eanaš Nuorta-Suomas. ?ivganguovlun lea ma?imuš jagiid šaddan maid Máttaoarje-Suopma. Boazodoalloguovllus gumppet leat eanaš nuortin lahka rájá. Valvviid leat oaidnán ma?imuš jagiid áigge Suomussalmis, Hyrynsalmis, Guossámis ja Suovvaguoikkas. Geatkkit lassánit Stuorraspiriin 1970- ja 1980-logus lei hárveneamos geatki, muhto dán áiggi Suomas leat geatkkit eanetgo gumppet. Varraseamos árvvoštallama mielde Suomas leat sullii 200 geatkki. Getkkiin sullii bealli eallá boazodoalloguovllus. Davimus Lappis ja boazodoalloguovllu muhtin nuorta bálgosiin geatki dagaha stuorra vahágiid. Davimus Lappis geatkkit gullet Skandinávalaš nállái ja Nuorta-Suomas fas geatkkit gullet Ruošša ja Suoma oktasaš populašuvdnii. Gumpenálli nanosmuvai vuos ja de hedjonii Albbas birge bures Guhká lei nu, ahte gumpenálli ii lean nu nanus, ahte dat liv??e buvttadan ?ivggaid. Nálli laskago?ii goittotge 1990-logu beallemuttus. 2000-logu álggus orui juo, ahte dát johtilit laskan ealli leavvá olles Supmii, mii lea boazodoalloguovllu olggobealde. Suomas leat dál 25 geardde eanet albasat go maid dat ledje 1970-logus. Dalle árvvoštalle albasiid leat sullii 250. Suomas albbasnáli deaddu lea boazodoalloguovllu olggobealde, dego gumppiinge. Ma?imuš árvvoštallamiid mielde albbasnálli lea erenomáš nanus Mátta-Häme, Gaska-Suoma, Davvi-Savo ja Áitosaš-Suoma guovlluin. Metsästäjä 1 l 2014 l 45
• Sauli Laaksonen , eläinlääkäri Metsästä pöytään Veto metsään ja vietti metsästämiseen on houkutellut suomalaisia aina. Vuosisatojen myötä metsästyksen merkitys on kuitenkin muuttunut, ravinnon hankkimisen sijasta metsästyksestä on tullut monimuotoinen harrastus. Noin 300.000 suomalaista metsästäjää ovat nyt myös riistakantojen hoitajia ja aitiopaikalla havaitsemassa ympäristön muutoksia. Nykymetsästäjä on myös biologian moniosaaja, patologi ja hygieenikko, joka varmistaa sen, että metsästä pöytään tuotava riistan liha on laadukasta ja turvallista. M etsästys on Fennoskandinaviassa kalastuksen ohella vanhin elinkeinomme. Ne olivat pitkään lähes ainoita erämaiden hyödyntämismuotoja. Uusien riista- ja kalarikkaiden alueiden vetovoima sai ihmisen hakeutumaan ja asuttamaan yhä pohjoisempia seutuja. Saaliseläin käytettiin tarkoin, ravinnon lisäksi vaatetukseen ja tarvekaluihin. Vuosisatojen kuluessa tilanne asteittain muuttui. Maatalous ja teollistuminen voittivat alaa ja samalla metsästyksen merkitys ravinnon tuottajana pieneni. Metsästys ei ollut enää kenellekään elinehto. Samalla riistan elinolot muuttuivat,useimmiten huonompaan suuntaan. Metsästäjien määrä nousi ja syrjäisimpienkin aarnialueiden tavoitettavuus helpottui. Saalistaminen muuttui riistakantojen hoidoksi. Riistanhoito miellettiin osaksi luonnon suojelua ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Luotiin pohja nykyaikaiselle metsästykselle, johon kuuluvat kestävän käytön, läpinäkyvyyden ja eettisyyden periaatteet. Tapiolan tarhojen kutsu houkuttelee nykyihmistä ja useimmille itse metsästystapahtuma rituaaleineen on tärkeämpää kuin saalis. Metsästykseen liittyy monenlaisia sivuharrastuksia, kuten urheiluammunta ja kenneltoiminta, Nykymetsästäjän tulee olla myös biologian moniosaaja, patologi ja hygieenikko. Erämaan kutsu ja liikkuminen luonnossa koiran kanssa on monelle metsästäjälle tärkeämpää kuin varsinainen saalis. Nykymetsästäjän tulee hallita riistaeläinten perusbiologia, jotta kykenee tunnistamaan riistan mahdolliset sairaudet. Lintujen ohutseinäiset ilmapussit mahdollistavat tehokkaan ilmavirtauksen keuhkoista ja lihasten hapensaannin lennossa. Ne ovat vaikeasti havaittavissa ja erottuvatkin parhaiten erilaisten tulehdusten, esimerkiksi sienitulehdusten yhteydessä. jotka muodostavat useille suuremman osan harrastuksen sisällöstä kuin varsinainen saalistaminen. Metsästysseurat ovat useilla maamme syrjäisillä seuduilla tärkeitä,joissakin nykyisin lähes ainoita, sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteistoiminnan muotoja.On edelleen yhteisöjä,joissa tieto aamulla lasketuista ketun tai hirven jäljistä voittaa mielenkiinnossa valtakunnan uutiset. Metsästys toi lihan ensimmäisenä ihmisten ravinnoksi ja toki edelleen nykymetsästyksen kohokohtia on laadukkaasta riistaruoasta nauttiminen. Riista poikkeaa edukseen useiden tuotantoeläinten lihasta: se on vähärasvaista, siinä on edullinen rasvahappokoostumus sekä korkeat hiven- ja valkuaisainepitoisuudet. Riistan kulutus on maassamme kuitenkin vain vajaa 3 prosenttia kokonaislihankulutuksesta (n. 2,3 kg/henkilö/vuosi). Yksittäisissä 46 l Metsästäjä 1 l 2014
• ulosteen tai eritteiden kanssa,esimerkiksi pölyn ja lian välityksellä. Metsästäjä on aitiopaikalla Riista poikkeaa edukseen useiden tuotantoeläinten lihasta: se on vähärasvaista, siinä on edullinen rasvahappokoostumus sekä korkeat hiven- ja valkuaisainepitoisuudet. metsästäjätalouksissa määrä voi olla huomattavasti suurempi: pääosa syödystä lihasta voi olla riistaa ja sen ravitsemukselliset ja terveydelliset arvot merkittäviä. Yleiseen kulutukseen, kuten kauppojen hyllyille, riistasaaliista päätyy vain murto-osa, 5 - 6 prosenttia. Kysyntä ylittää tarjonnan, sillä laadukasta, kriittisen tarkastelun kestävää riistan lihaa on saatavilla rajoitetutusti yleiseen kulutukseen. Perustana metsästyshygienia Riistaeläimet mielletään terveiksi ja niistä saatavat elintarvikkeet puhtaiksi ja terveellisiksi. Puhtaasta elinympäristöstä peräisin oleva saaliseläin tarjoaa arvokasta ja luonnonmukaista raaka-ainetta herkuttelijan pöytään onnistuneen riistalaukauksen ja hygieenisten saalinkäsittelytapojen jälkeen. Syötäväksi tarkoitetun riistan metsästyksen tavoite on riistan kaataminen ja lihan talteenotto.Riistan lihan hygieeniseen,ravitsemukselliseen ja gastronomiseen laatuun voivat kuitenkin vaikuttaa erilaiset sairaudet,loiset ja ympäristöstä peräisin olevat vieraat aineet.Jotkut näistä sairauksista voivat tarttua joko suoraan tai välillisesti ihmisiin tai tuotantoeläimiin ja vieraat aineet voivat kulkeutua lihan mukana ihmisiin. Myös eläimen ikä, fysiologinen tila, esimerkiksi lisääntyminen, ja sukupuoli vaikuttavat lihan ominaisuuksiin. Suurin merkitys on kuitenkin itse metsäs- tyksellä ja siihen liittyvillä toiminnoilla, metsästyshygienialla. Käsitteeseen sisältyvät toiminnot aina jahtitavasta,riistalaukauksesta, suoliston poistamisesta ja saaliin kuljettamisesta teurastustekniikkaan ja jäähdyttämiseen asti. Itse asiassa metsästyshygienia alkaa jo riistan- ja riistakantojen hoidosta ja siihen liittyy myös läheisesti metsästyskoirien käyttö ja niiden terveydenhoito. Myös metsästäjän riski kohdata erilaisia eläimistä ihmisiin tarttuvia taudinaiheuttajia on keskimääräistä suurempi.Tähän vaikuttavat läheiset kontaktit eläinten kanssa sekä lihan ja vuotien käsittely. Työskentely eläinten oleskelualueilla lisää mahdollisia kontakteja eläimen Ihmisten, eläinten sekä ympäristön terveys ja hyvinvointi muodostavat yhden kokonaisuuden, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen,osatekijät ovat voimakkaasti kytköksissä toisiinsa. Riistan sekä muiden luonnon eläinten terveydentilan seuranta on tärkeä osa ympäristön ja siinä tapahtuvien muutosten seurantaa. Uudet riistan sairaudet voivat levitä ihmisten ja tavaroiden lisääntyvän liikkumisen, liikenteen tai hyönteisten välityksellä uusille alueille. Ihmisten toimet sekä muuttuvat ilmasto-olosuhteet voivat muuttaa monien eläinlajien luontaista elinympäristöä, heikentää ravinnonsaantimahdollisuuksia ja muuttaa käyttäytymismalleja,jotka voivat altistaa eläimet taudinaiheuttajille. Ilmaston lämpeneminen edesauttaa jopa trooppisina pidettyjen tautien leviämistä pohjoiseen. Useat näistä taudeista ovat verta imevien hyönteisten välittämiä. Uusien sairauksien ensimmäiset tapaukset voivat ilmetä riistaeläimissä ja ne voivat levittää tartuntoja myös tuotantoeläimiin. Ympäristön saastumisen ja kemikalisoitumisen ensimmäisiä uhreja ovat useimmiten luonnon eläimet.Ympäristön muutosten aktiivinen seuranta ja aikainen havaitseminen antavat aikaa parhaisiin mahdollisiin torjunta- ja varotoimiin. Metsästäjä on tässä aitiopaikalla. Nykylainsäädännön mukaan metsästäjä on vastuussa muille luovuttamansa riistan lihan turvallisuudesta. Nykymetsästäjän tuleekin olla biologian moniosaaja. Hänen tulee hallita riistaeläinten perusbiologia, tuntea eläinten käyttäytyminen ja tunnistaa sairauksista aiheutuvat muutokset.Lisäksi metsästäjä toimii patologina ja hygieenikkona lahtivajoilla riistan loppuunteurastuksen yhteydessä.Metsästäjän tulee ymmärtää ympäristöstä riistanlihaan mahdollisesti aiheutuvat vaarat. Vaatimukset ovat kasvaneet, mutta ehkä juuri siksi harrastus on entistä mielenkiintoisempaa. Metsästäjän terveysoppi on metsästäjän käsikirja lll Artikkeli perustuu eläinlääkäri Sauli Laaksosen Metsästäjän terveysoppi -teokseen, joka ilmestyi syksyllä. Kyseessä on alan ensimmäinen perusteos, joka on tarkoitettu kattavaksi käsikirjaksi niin metsästäjille, opiskelijoille kuin eläinlääkäreille ja lääkäreillekin. Noin 300-sivuisessa kirjassa on yli 500 valokuvaa ja piirrosta, joka havainnollistavat eläinten rakenteen, sairaudet ja metsästyshygienian. Kirja julkaistaan yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa, ja sitä voi tilata Eräkontista. Kirjoittaja on Helsingin yliopiston hirvieläinsairauksien dosentti ja metsästäjien hygieniakouluttaja. Metsästäjä 1 l 2014 l 47
• Marja Martikainen Riistan arvostus kasvaa Petri Jokela Metsästyspäivän aikana pääsee myös nauttimaan riistaruokia. Kotimaisesta riistasta toivotaan syntyvän uusia vientituotteita ja potkua matkailuun. Riistalihaa haluttaisiin entistä enemmän myös kotiruokailuun. V illiruoalla eli luonnossa villinä kasvaneilla marjoilla, riistalla, kaloilla, sienillä ja yrteillä on mahdollisuuksia Suomen ruokakulttuurin ja matkailun johtotähdeksi. Luonnostamme löytyy monenlaista puhdasta ja maukasta ruokaa, joka kiinnostaa suomalaisia itseään, mutta myös maailmanlaajuisesti, vakuuttaa suomalaista ruokakulttuuria edistävän ELO-säätiön toimitusjohtaja Seija Kurunmäki. ELO-säätiön ruokalähettiläs,keittiömestari Sami Tallberg, on kiertänyt mm. ulkoministeri Alexander Stubbin matkassa maailmalla esittelemässä Suomen luonnosta saatavia makuja. Viime kesänä säätiö teetti kuluttajatutkimuksen siitä, miten suomalaiset itse suhtautuvat villiruokaan. Tutkimus osoitti, että villiruoka kiinnostaa ja sitä haluttaisiin syödä nykyistä enemmän. 48 l Metsästäjä 1 l 2014 Noin kolmannes kyselyyn vastanneista kuitenkin kertoi, ettei tunnista lajeja ja melkein yhtä suuri joukko totesi, ettei tiedä mikä missäkin kasvaa ja miten sitä pyydystetään. Villiruoan käytön lisäämisen tiellä ovat myös ajanpuute ja vähäiset säilytystilat.Lisää tietoa siitä,mitä villiruoka on ja miten sitä käytetään, tarvitaan siis myös kotimaassa. Saalista ei riitä jaettavaksi Metsästys tapahtuu Suomessa kestävän käytön periaatteella, eli riistakantoja verotetaan vain sen verran kuin ne tuottavat. Kannat vaihtelevat vuosittain, etenkin metsäkanalintujen kohdalla erot hyvien ja huonojen vuosien välillä voivat olla suuria. Suomessa metsästys on perinteisesti ollut kotitarvemetsästystä. Metsästyssesongit ovat melko lyhyitä ja riistasta saatava hinta on monen mielestä niin alhainen,että lihan pistää mieluummin omaan pakkaseen kuin myyntiin. - Metsästys on yksi tarkimmin säädellyistä harrastuksista Suomessa. Metsästystä säätelevät lait ja asetukset,lajikohtaiset metsästysajat, tarvittaessa vuosittainen rajoittaminen, pyyntilupahallinto, saaliskiintiöt sekä metsäs- täjien ja noin 4000 metsästysseuran tekemä itsesäätely,kertoo riistapäällikkö Antti Impola riistakeskus Satakunnasta. Lisäksi riistalihan välityskanavien puuttuminen, lainsäädännön rajoitteet, kuten esim. riistalle määrätyt käsittelytilat ja tiedon puute, ovat haasteina riistan käytön lisäämiselle. Metsästäjäkunta on kuitenkin muuttunut ja samalla myös riistan arvostus on kasvanut. Riistan ympärillä nähdään myös mahdollisuuksia uusille elinkeinoille. - Metsästysseurojen edellytykset lihan hygieniselle käsittelylle lahtivajoissa alkavat olla huipputasolla, joten valmiudet myös myyntiin ainakin tilojen puolesta ovat olemassa, Antti Impola toteaa. Luontopalvelut ja riista matkailuvalttina Ahlströmin ruukkialue Noormarkussa kehittää aktiivisesti luontopalvelujaan. Päätuotteet ovat kalastus ja hirvijahdit, joihin voivat yritysten lisäksi osallistua myös yksityishenkilöt. Jahdeissa saatu saalis käsitellään omassa riistateurastamossa,josta liha menee edelleen Ahlströmin keittiömestareiden jalostettavaksi.
• Perinteikkäässä Ahlströmin hirvijahdissa riittää elämyksiä aamusta iltahämäriin. Ravintoloissa tarjotaan mm. hirveä ja peuraa monessa muodossa. - Meillä asia on ratkaistu niin, että lihaa ei jaeta metsästäjien kesken. Se menee kokonaan yleiseen kulutukseen. Metsästäjät nauttivat muista elämyksistä,kuten yhdessäolosta ulkoilmassa ja jahdin tuomasta jännityksestä. Ei metsästävä saa riistaruokia ravintoloista kuten Klubiltamme, kertoo Ahlströmin luontopalvelupäällikkö Ville Pasanen. Ahlströmin hirvijahti on iso tapahtuma, johon osallistuu kerrallaan kuutisenkymmentä metsästäjää.Päivä alkaa aamulla metsästäjien kokouksella ja päättyy arvokkaaseen paraatiin ja kiitostapahtumaan iltahämärissä. Hirvijahdista hirven kaatajalle jää muistoksi trofee. - Kasvavassa määrin metsästäjät ovat val- Tutkimus osoitti, että villiruoka kiinnostaa ja sitä haluttaisiin syödä nykyistä enemmän. miita maksamaan järjestetyistä metsästystapahtumista. Kaikki eivät kuulu, eivätkä enää haluakaan kuulua mihinkään metsästysseuraan. Seuratoiminta voi velvoittaa hyvin paljon ajankäytöllisesti.Kiireinen nykymetsästäjä metsästää ajallisesti vähemmän,mutta haluaa harrastukseltaan laadukkaampia elämyksiä. Yleinen elintason nousu ja väkimäärän keskittyminen maaseudulta kasvukeskuksiin näkyy myös metsästäjäkunnassa, Pasanen sanoo. Pasasen mielestä suurin este riistan käytön lisäämiselle on saalismäärä suhteessa metsästäjämäärään: Suomessa on Euroopan maista eniten metsästäjiä suhteessa väkilukuun,mutta riistakannat pidetään erittäin alhaisina.Riistanlihaa ei jää yli metsästäjien oman tarpeen. - Asiakkaat kysyvät hyvin usein riistanlihan ostomahdollisuudesta etukäteen tai vierailunsa yhteydessä. Myös muita yhteydenottoja tulee jatkuvasti, myös ei metsästäviltä kotitalouksilta.Kaikki liha saataisiin helposti myytyä yksityiskulutukseen, hän kertoo. Riistasaalis lll Vuonna 2012 riistasaalis oli Petri Jokela Kiireinen nykymetsästäjä metsästää ajallisesti vähemmän, mutta haluaa harrastukseltaan laadukkaampia elämyksiä. ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki, kokki Sami Tallberg (vas.) ja Ville Vaarala Ahlströmin ruukin omassa riistateurastamossa. noin 7,5 miljoonaa kiloa, josta hirveä oli 5,5 miljoonaa kiloa, muita hirvieläimiä 1 miljoona kiloa ja muuta riistaa samoin 1 miljoonaa kiloa. Kaudelle 2013 pyyntilupia hirvelle myönnettiin 33 000. Valkohäntäpeura on hirven jälkeen tärkein riistalihan lähde. Kanta painottuu Etelä-Suomeen ja pyyntilupia on myönnetty noin 22 000 kpl. Metsäkauriita saadaan saaliiksi noin 3 500 kappaletta. Voimakkaat runsausvaihtelut vuosien välillä ovat tyypillisiä pienriistalle. Metsäkanalinnuilla ja etenkin metsolla vuosi 2013 oli huippuvuosi, ja saalista saatiin enemmän kuin moneen vuoteen. Sepelkyyhky kilpailee runsaimman saalislajin tittelistä, mutta se on silti alimetsästetty laji. Vesilinnut ovat erittäin tärkeä riistalajiryhmä, yleisin saalis on sinisorsa. Metsästäjä 1 l 2014 l 49
• Katja Holmala, RKTL Suurpetonäyte tutkittavana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) tehtäviin kuuluu seurata ja arvioida eri suurpetolajien kantojen tilaa ja kehitystä. Yhtenä osana tätä tehtävää on vastaanottaa ja analysoida poikkeusluvin kaadettujen suurpetojen metsästysnäytteitä. Kannanhoidon kannalta erityisesti kiinnostavia seikkoja ovat saaliin ikäja sukupuolijakauma. Valtaosa näytteeksi saapuvista suurpedoista on ilveksiä, kuten viime metsästysvuonna yli 400 ilvestä. Susia saapuu vuosittain muutamia kymmeniä,kun taas kokonaisia karhuja tulee näytteeksi 1-2 vuosittain. Karhuja koskevat näytteet ovat yleensä osanäytteitä kuten mahalaukkuja, hampaita ja lisääntymiselimiä. Suurpeto tarkasti palasiksi Ruumiinontelossa ja elinten ympärillä oleva rasvan määrä kertoo ilveksen kunnosta. K aikkia suurpetoja koskevat, metsästetyistä eläimistä peräisin olevat näytteet käsitellään nykyisin RKTL:n Taivalkosken toimipisteessä, jossa työskentelee suurpetonäytteiden käsittelyyn erikoistunut henkilöstö, ja jossa on soveltuvat säilytys- ja käsittelytilat tämäntyyppisille näytteille. Näytteitä on vastaanotettu Taivalkoskelle vuodesta 1996 alkaen ja siellä myös säilytetään suurpedoista pysyväisnäytteitä tulevia tutkimus- ja selvitystarpeita varten. Luonnosta kuolleena löydetyt tai liikenteessä kuolleet suurpedot tutkii ja tilastoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja näytteiden käsittely tapahtuu Oulussa. Evira ja RKTL tekevät yhteistyötä ja Evira toimittaa myös näistä eläimistä tiedot ja kudosnäytteitä Taivalkoskelle. 50 l Metsästäjä 1 l 2014 Saapuneen ilvesnäytteen mittaamista. Taustalla nyljetään turkki päällä tullutta eläintä. Kokonaisina ruhoina saapuvien suurpetojen käsittely ja tutkiminen noudattavat pääosin samoja linjoja eri lajien kohdalla. Turkki päällä saapuneet eläimet nyljetään,punnitaan, mitataan eri ruumiinmitat ja tehdään ulkopuolinen tutkimus eläimen piirteistä. Sen jälkeen ruholle tehdään ruumiinontelon avaus, jonka yhteydessä punnitaan eri elimet. Joistakin elimistä, kuten maksasta, otetaan kudosnäytteitä. Lisäksi otetaan eri puolilta ruhoa lihasnäytteitä sekä trikiinitestejä että DNA-näytettä varten. Ruumiinontelossa ja eri elimien ympärillä oleva rasvakudos punnitaan. Lisääntymiselimet irrotetaan, punnitaan, mitataan ja otetaan talteen edelleen tutkittaviksi. Myös vatsalaukun ja suoliston sisältö otetaan talteen edelleen tutkittaviksi saaliseläinten jäänteiden tunnistamiseksi.
• 450 400 350 300 250 ilves susi 200 150 100 50 20 01 -2 00 20 2 02 -2 00 20 3 03 -2 00 20 4 04 -2 00 20 5 05 -2 00 20 6 06 -2 00 20 7 07 -2 00 20 8 08 -2 00 20 9 09 -2 01 0 20 10 -2 01 1 20 11 -2 01 2 0 Kaavio 1. RKTL:n Taivalkosken toimipaikkaan saapuneet susi- ja ilvesnäytteet metsästysvuosilta 2001 - 2012. Kaadettujen suurpetojen metsästysnäytteet käsitellään RKTL:n toimipisteessä Taivalkoskella. A. Kenttälä Päät keitetään ja puhdistetaan kallojen mittaamista ja hammasnäytteen irrottamista varten.Hammasnäytteet lähtevät ikämääritykseen erikoistuneeseen yhteistyölaboratorioon Pohjois-Amerikkaan ja tulokset saapuvat noin puolen vuoden sisään lähetyksestä. Kannanhoidollisiin lupiin liittyvät kallot palautetaan luvanhaltijoille. Osasta metsästetyistä suurpedoista saapuu vain osanäytteitä,joille tehdään kullekin näytetyypille tyypilliset mittaukset ja analyysit. Eläintautien seuraamiseksi RKTL tekee näyteyhteistyötä Elintarviketutkimusviraston Eviran kanssa. Siihen liittyen suurpedoista otetaan kudosnäytteitä trikiini-loisen ja rabies-vasta-aineiden esiintymisen seuraamiseksi aivokudoksesta. Aikaisempina vuosina näytteitä on luovutettu myös esimerkiksi Säteilyturvakeskukselle, joka seurasi radioaktiivisten isotooppien esiintymistä suurpedoissa, sekä erilaisiin tutkimushankkeisiin yliopistoille. Puhdistetut ja mitatut kallot odottamassa pakkaamista palautusta varten. Ilvesnaaraiden kohtuja tutkimalla saadaan tietoa sukukypsyydestä ja lisääntymisistä. Monenlaista tietoa kantojen tilasta Mittausten ja osanäytteiden jatkokäsittelyn kautta saadaan tietoa näytteeksi tulleiden eläinten kunnosta, ravinnonkäytöstä, metsästyssaaliin ikä- ja sukupuolijakaumasta,naaraiden lisääntymishistoriasta ja sukukypsyydestä.Esimerkiksi ilveksen kohdalla näitä tietoja voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa metsästysverotuksen vaikutuksia ikä- ja sukupuolijakaumaan, arvioitaessa ilveskannan lisääntyvyyttä sekä kertomaan talviaikaisesta ravinnonkäytöstä eri puolilla maata sekä yksittäisiltä metsästyskausilta että pitkässä aikajaksossa. Suurpetonäytteitä käsitellään ympäri vuoden, sillä Taivalkoskella metsästettyjen suurpetojen näytteiden parissa työskentelee kolme henkilöä pääosan työajastaan. Lisäksi Taivalkoskella käy ajoittain työskentelemässä näiden näytteiden parissa muutamia henkilöitä. Suurpetonäytteistä kertyneestä aineistosta on jo tähän mennessä valmistunut lukuisia tieteellisiä ja yleistajuisia julkaisuja sekä opinnäytetöitä. Suurpetokantojen tilan seuranta metsästysnäytteiden avulla on ollut mahdollista metsästäjien kanssa hyvin sujuneen yhteistyön ansiosta. Tästä kaikille näytteitä lähettäneille suuri kiitos! Suurpedoista ja kantojen seurannasta lisää: www.rktl.fi/suurpedot Ohjeet luonnosta kuolleena löydettyjen villieläinten lähettämiseksi Eviraan: http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/ naytteenotto-_ja_lahetysohjeet/villielaimet/ Metsästäjä 1 l 2014 l 51
• Antti Nykänen, Milla Niemi ja Veli-Matti Väänänen Hirvikolareiden ennaltaehkäisyyn uusia keinoja Hirvi on rahassa mitattuna arvokkain riistaeläimemme. Samalla se on kuitenkin myös vaarallisin nisäkkäämme – hirvikolareissa loukkaantuu parisen sataa ihmistä vuosittain, ja lähes joka vuosi ajetaan myös kuolonkolareita. Voitaisiinko onnettomuuksien ehkäisemiseksi tehdä nykyistä enemmän - olisiko riskialttiimmat tieosuudet mahdollista tunnistaa jo ennakolta? S uomen tieliikenteessä tapahtuu vuosittain yli tuhat hirvikolaria. Kolareiden määrä on pitkälti riippuvainen hirvikannan koosta: synkimmät kolaritilastot kirjattiin 2000-luvun alkuvuosina, mutta sittemmin kolareiden määrä on puolittunut hirvikannan pienennyttyä. Hirvikolarin riski on suurimmillaan syksyn hämärissä, ja lähes kaikki onnettomuudet tapahtuvat teillä, joiden nopeusrajoitus on 80 kilometriä tunnissa tai enemmän. Onnettomuuksia pyritään vähentämään esimerkiksi riista-aidoilla, hirvivaarasta varoittavilla liikennemerkeillä sekä syksyisillä liikenneturvallisuuskampanjoilla. Hirvikolareiden ennaltaehkäisyä voitaisiin tehostaa, mikäli riskialteimmat tieosuudet ja jopa yksittäiset riskipaikat olisi mahdollista tunnistaa jo ennakolta. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä maisemaan liittyvät tekijät suurentavat tai toisaalta pienentävät hirvikolaririskiä. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda lisävaloa siihen, onnistuisiko paikalliseen hirvikolaririskiin vaikuttavia tekijöitä tunnistaa jo olemassa olevien, sähköisten maisema-aineistojen perusteella. Esittelemme tässä kirjoituksessa tutkimuksen keskeisimmät tulokset. SRVA-vapaaehtoisten tiedot ja apu korvaamattomia Suomessa poliisin tietoon tulleet hirvikolarit tallennetaan tietokantaan, johon kirjataan jokaisesta onnettomuudesta muun muassa sen tarkka tapahtumapaikka. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että rekisteriin päätyneen koordinaattipisteen ja todellisen kolaripaikan välillä voi olla jopa kilometrien heitto. Koska tarkkojen kolaripisteiden löytäminen oli tutkimuksemme onnistumisen ehdoton edellytys, käännyimme todellisten hirvikolariasiantuntijoiden, SRVA-vapaaehtoisten, puoleen. Milla Niemi Jaksatko pysyä koko matkan valppaana? Hirvivaarasta varoittavien liikennemerkkien vaikutusalueita kannattaisi monissa tapauksissa lyhentää. 52 l Metsästäjä 1 l 2014
• Pekka Kustula SRVA eli suurriistavirka-apu on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä vapaaehtoisten organisaatio, joka avustaa viranomaisia suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVAtehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten jäljestäminen ja eläimen kunnon tarkastaminen. SRVA-vapaaehtoiset käyvät jokaisella kolaripaikalla, joten näihin talkoisiin osallistuva metsästäjä tuntee oman alueensa hirvikolaripaikat. Pyysimme Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Keski-Suomen alueiden SRVA-vapaaehtoisia merkitsemään kartoille tarkkoja hirvikolaripaikkoja vuosilta 2009–2011. Kaikkiaan kolaripisteitä kertyi 235 kappaletta. Mitä parempi näkyväisyys, sen enemmän autoilijalle jää aikaa reagoida tiealueelle ilmestyvään hirvieläimeen. Metsän rakenne kertoo kohonneesta hirvikolaririskistä Vertasimme hirvikolaripaikkojen maisemarakennetta ympäröivään maisemaan kahdessa eri mittakaavassa. Maisematason tarkastelussa piirsimme kolaripaikan ympärille halkaisijaltaan kahden kilometrin ympyrän. Kolaripaikkojen lähiympäristöä tarkastelimme pienemmän, halkaisijaltaan 200 metrin kokoisen ympyrän avulla. Selvitimme, minkälaista maisemaa ympyröiden sisältä löytyy. Tähän käytimme valmiita, sähköisessä muodossa olevia paikkatietoaineistoja. Ei ollut yllättävää, että maisematason tarkastelussa kolareiden havaittiin keskittyvän metsävaltaisille alueille – hirvikolarit siis tapahtuvat todennäköisimmin metsässä kuin peltovaltaisilla alueilla. Myös uutta tietoa saatiin: kolaripaikkoja ympäröivän metsän rakenne oli sekoitus vanhaa ja nuorta metsää. Kolaririskiä vähentäviä tekijöitä olivat maatalousmaiseman ohella järvet sekä asutus. Maisematasolla tehty tarkastelu ei paljastanut hirvikolaripaikoista mitään yllättävää. Lähiympäristön tarkastelussa sen sijaan tehtiin mielenkiintoisia havaintoja. Kolarit keskittyivät rehevään,kuusivaltaiseen metsään.Lisäksi maaston korkeuserot lisäsivät kolaririskiä ja hirvikolarit tapahtuivat keskimääräistä ympäristöä korkeammalla. Aineistomme ei siis tukenut varsin yleistä käsitystä siitä, että hirvet kulkisivat notkoja pitkin – ainakaan kolarit eivät näytä keskittyvän notkopaikoille. Tien läheisyyteen ulottuvat metsänreunat ovat puolestaan todennäköisempiä kolaripaikkoja silloin kun ympäristö on mosaiikkimainen sekoitus metsää,avohakkuita, peltoja ja järviä. Hirvikolaririski on suurin kohdissa,joita hirvet käyttävät usein tienylittämiseen ja joissa autoilijan on jostain syystä vaikea havaita tielle juoksevaa hirveä. Tutkimuksemme tulosten perusteella voidaan päätellä hirvien käyttävän tien ylityspaikkoinaan mosaiikkimaisessa ym- Antti Nykänen Mosaiikkimaisesta maastosta kolaripaikat erottuvat selkeimmin SRVA-vapaaehtoinen lähdössä jäljittämään kolarihirveä. päristössä metsänreunoja. Maaston korkeusvaihteluiden ja rehevämmän metsän osuuden kasvu kolaripaikoilla antavat viitteitä siitä,että autoilija ei havaitse riittävän ajoissa tietä ylittävää hirveä. Tiedosta toteutukseen Riskialtteimpien hirvikolaripaikkojen tarkka tunnistaminen tieverkolta lisäisi työkaluja onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn.Näitä keinoja voisivat olla esimerkiksi nopeusrajoituksen hetkellinen alentaminen tai lyhyempikestoisten ja samalla vaikutukseltaan tehokkaampien hirvivaaramerkkien käyttö. Myös tienvarsimetsien metsähoitosuosituksissa voitaisiin huomioida riskialtteimmat kolaripaikat. Kiitokset Kiitämme lämpimästi kaikkia tutkimuksen kolariaineiston keruussa auttaneita SRVA-vapaaehtoisia. Tutkimuksen toteutus ei olisi onnistunut ilman heidän apuaan. Suuret kiitokset myös muille Suomen SRVA-aktiiveille tärkeästä työstä! Arvoimme hirvikolariaineistoa meille toimittaneiden SRVA-vapaaehtoisten kesken kirjapalkintoja. Onnetar suosi seuraavia henkilöitä: Matti Järvinen Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistys Esko Laitinen Joroisten riistanhoitoyhdistys Harri Valkonen Jyväskylän seudun riistanhoitoyhdistys Unto Könönen Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys Metsästäjä 1 l 2014 l 53
• Marja Martikainen Kokemuksia riistanhoitoyhdistysten yhdistymisistä Yhdistyminen voi tarjota uutta voimaa ja mahdollisuuksia riistanhoitoyhdistyksille. Savossa ja Pohjanmaalla ollaan oltu ensimmäisenä liikkeellä. Miten yhdistyminen on sujunut? Haukivuori-Virtasalmi riistanhoitoyhdistys Puheenjohtaja Pekka Olkkonen lll Haukivuoren riistanhoitoyhdistys ja Virta- salmen riistanhoitoyhdistys yhdistivät nimensäkin ja uudeksi nimeksi tuli Haukivuori-Virtasalmi rhy. Miten yhdistyminen eteni? Yhdistyminen eteni vaivattomasti. Seurat,joilla oli metsästysalueita molempien rhy:iden alueella, ottivat vuosikokouksissaan myönteisen kannan riistanhoitoyhdistysten yhdistymiseen. Mikä oli hankalinta? - Epävarmuus hirvilupien ja petolupien jakautumisessa uudessa yhdistyksissä. Jatkossa jaamme luvat seuroille entisen käytännön mukaan, molemmat alueet hakevat yhteisluvat entiseen malliin. Mitä hyviä puolia yhdistymisessä nähtiin? tuksilla pystytään pyörittämään myös nuorten koulutusta. Nykyisin Haukivuori kuuluu Mikkelin kaupunkiin ja Virtasalmi Pieksämäen kaupunkiin.Molemmilla yhdistyksillä oli pelko jatkossa hautautua kaupunkien reuna-alueisiin ja jäädä kaupunkikeskeisten päättäjien jalkoihin. Haluttiin ylläpitää ja kehittää oman alueen metsästyskulttuuria. Alueellisesti uusi yhdistys on erittäin toimiva kokonaisuus maantieteellisesti ja lähes kaikki jäsenet ovat tuttuja keskenään. Olemme jo perustaneet samojen seurojen kanssa ampumaratayhdistyksen, joka rakentaa parhaillaan isohkoa ampumaratakokonaisuutta. Myös hallinnolliset asiat katsotaan eduksi, koska toimimme lähes talkootyönä. Yhdellä pätevällä toiminnanohjaajalla hoidetaan tälläinen keskikokoinen yhdistys ja valtionavus- Miten toiminta on lähtenyt käyntiin? Pidimme lokakuussa 2013 yhdistymiskokouksen, jossa oli molempien yhdistysten jäsenet. Siellä valittiin tulevaan uuteen yhdistykseen puheenjohtaja ja hallituksen jäsenet. Hallitus muodostui siten,että Virtasalmelta on neljä jäsentä ja Haukivuorelta puheenjohtaja ja kolme jäsentä. Näin saatiin toimiva ja tasapuolinen hallitus. Puheenjohtaja valitaan vuoroin molemmista entisistä yhdistyksistä. Hallitus kutsuttiin koolle marraskuussa. Kokouksessa valittiin varapuheenjohtaja, toiminnanohjaaja ja toimihenkilöt,jotka aloittivat vuoden 2014 alusta. Nyt toiminta jatkuu normaalina riistanhoitoyhdistyksenä. Savonlinnan riistanhoitoyhdistys Toiminnanohjaaja Esa Hinkkanen lll Punkaharjun ja Savonlinnan riistanhoitoyh- distykset yhdistyivät viime vuonna Savonlinnan riistanhoitoyhdistykseksi. Miten yhdistyminen eteni? Jo 2003 oli epävirallisia keskusteluja, mutta herääminen yhdistymisiin tapahtui riistaorganisaation evaluoinnin loppuraportin pohjalta lokakuussa 2009.Keväämmällä 2010 asiasta käytiin keskustelua ja myönteisyyttä oli muutamissa lähiyhdistyksissä. Toukokuussa 2010 Savonlinnan rhy esitteli 54 l Metsästäjä 1 l 2014 4 – 9 yhdistyksen yhdistymishanketta maa- ja metsätalousministeriölle tavoitteenaan muutaman vuoden rahoitus hankkeeseen. Ministeriö ja riistakeskus suhtautuivat myönteisesti pilottiprojektin rahoitukseen. Hanke esiteltiin riistakeskukselle syyskuussa 2011. Tämän jälkeen hanke esiteltiin yhdeksälle riistanhoitoyhdistykselle Savonlinnassa.Hankkeeseen oli kuitenkin lähdössä enintään kolme yhdistystä,joten edellytyksiä pilottiprojektille ei ollut. Marraskuussa 2012 Punkaharjun ja Savon- linnan riistanhoitoyhdistyksien hallitukset nimittävät puheenjohtajat ja toiminnanohjaajat selvittämään ja edistämään yhdistymistä kun myös kuntaliitos vahvistui,ja helmikuussa 2013 molempien riistanhoitoyhdistyksien vuosikokoukset päättivät yhdistymisestä.Maaliskuussa 2013 riistakeskukselle tehtiin toimintaalue esitys.Riistakeskus vahvisti yhdistymisen 29.8.2013. Uuden riistanhoitoyhdistyksen yhdistymiskokous ja hallituksen valinta tapahtui 29.10.2013.
• Mikä oli hankalinta? Savonlinnan ja Punkaharjun välillä ei ollut hankaluuksia kun kunnatkin yhdistyivät 2013 alussa. Savonlinnan kuntaan liittyi myös Kerimäki ja jo aiemmin Savonranta. Näiden omana riistanhoitoyhdistyksenä jatkavien kanssa jouduttiin käymään tuskallisia karttasulkeisia rajojen selvittämiseksi, koska raja täytyy kulkea kylärajoja myöten mikäli saman kunnan alueella on eri yhdistyksien rajoja. Mitä hyviä puolia yhdistymisessä nähtiin? Punkaharjun toiminnanohjaaja halusi lopettaa ja jatkajaa ei ollut löytynyt. Yhdistymises- sä saatiin toiminnalle toistaiseksi lisää varoja kun rhy-kohtainen peruspotti säilyi ns. tuplana. Suuremmalla alueella voi jo esimerkiksi puhua riistaeläinten kannanhoidosta ja –säätelystä. Miten toiminta on lähtenyt käyntiin? Loppuvuosi 2013 valmistauduttiin tänä vuonna aloittavaan toimintaan. Toimintasuunnitelma vahvistetaan tammikuussa uuden hallituksen voimin. Toiminnan painopiste tulee olemaan itse yhdistymiseen sopeutumisessa; Punkaharjun alueeseen ja ihmisiin tutustumiseen. Pitää panostaa tiukasti siihen, että kunta- ja rhy-raja häviää niin ihmisten mielestä kuin kartaltakin. Ylivoimaisesta suurimpana työnä on kuntaliitoksen mukanaan tuoma Punkaharjun ampumaradalle myönnetyn ympäristöluvan määräyksien täyttäminen. Tähän ei vaikuta riistanhoitoyhdistyksien yhdistyminen vaan nimenomaan kuntaliitos. Täytyy tehdä maaperä-, vesi- ja melumittauksia ja mallinnuksia. Näistä muodostuu sellaisia kuluja, joita pieni riistanhoitoyhdistys ei varmasti pysty kustantamaan. Kuntaliitos voi tuoda mukanaan sellaisen kuluerän, että yhdistyminen onkin ainoa vaihtoehto. Herääkin kysymys, haluaako omillaan pärjäävä rhy ottaa hoidettavakseen liittyvän rhy:n ympäristölupariesat? Lakeuden riistanhoitoyhdistys Toiminnanohjaaja Pertti Rinta-Nikkola lll Seinäjoen kaupungissa oli neljä riistanhoi- toyhdistystä: Nurmo, Seinäjoki, Peräseinäjoki ja Ylistaro.Näistä Nurmo ja Seinäjoki päättivät yhdistyä.Nimeksi päätettiin Lakeuden riistanhoitoyhdistys. Miten yhdistyminen eteni? Yhdistymisasiaa pohdittiin ja mielipiteitä kartoitettiin kaikkien neljän riistanhoitoyhdistyksen osalta jo jokunen vuosi sitten riistanhoitoyhdistysten neuvottelupäivillä. Positiivisemmin asiaan suhtautuivat Nurmon rhy ja Seinäjoen rhy.Muilla ei ollut halukkuutta yhdistymiseen. Asia otettiin kummankin yhdistyksen hallituksissa käsittelyyn riistahallinnon uudistuessa. Yhdistyksen metsästysseuroilta tiedusteltiin näkemyksiä yhdistymiseen. Kummankin yhdistyksen seurat näyttivät vihreää valoa. Tämän jälkeen Seinäjoen ja Nurmon rhy:t tekivät hallituksissa yksimieliset päätökset yhdistymisestä. Yhdistysten puheenjohtajat ja toiminnanohjaajat valmistelivat yhteisen esityksen kummankin yhdistyksen kokoukselle. Yhdistysten kokoukset hyväksyivät yksimielisesti hallitusten esitykset ja uuden nimen. Mikä oli hankalinta? Mitään erityisiä hankaluuksia ei yhdistymisprosessissa ilmaantunut. Kaikki päätökset syntyivät yksimielisesti.Pientä epätietoisuutta alussa aiheutti se, että sekoitettiin riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat. Pelättiin, että metsästysseuroille tapahtuu jotain yhdistymisessä. Kun selvisi, että metsästysseurat jatkavat vanhaan malliin toimintaansa,voitiin esitykseen suhtautua myönteisesti. Myös se, että yhdistyksen nimeksi tuli Lakeu- den riistanhoitoyhdistys, eikä kummankaan entisen yhdistyksen nimi, helpotti asiaa. reiden “pyörittäminen” monen henkilön voimin saman kunnan alueella ei olisi järkevää. Mitä hyviä puolia yhdistymisessä nähtiin? Miten toiminta on lähtenyt käyntiin? Tärkeänä yhdistymisen etuna nähtiin taloudellisen tilanteen huomattava vahvistuminen hallintokulujen puolittuessa. Näin yhdistys pystyy paremmin tukemaan metsästysseuroja erilaisissa riistanhoidollisissa hankkeissa ja kokeiluissa. Myös toiminnanohjaukseen voidaan panostaa enemmän. Samojen asiapape- Tähän mennessä yksi yhdistyksen kokous on pidetty. Kokous sujui hyvässä hengessä. Hallitus valittiin yksimielisesti ja hallitukseen saatiin jokaisesta alueen metsästysseurasta edustaja.Hallitus on kokoontunut kerran ja valinnut toiminnanohjaajan sekä tehnyt tarvittavat päätökset toiminnan käynnistämiseksi. Yhdistyminen on yksinomaan riistanhoitoyhdistysten päätettävissä: Riistahallintolaki: 12 § Riistanhoitoyhdistysten yhdistäminen ja jakautuminen lll Riistanhoitoyhdistykset, jotka haluavat yhdistyä, tekevät asiasta yhteisen esityksen Suomen riistakeskukselle. Esityksen tekemisestä päätetään riistanhoitoyhdistysten kokouksissa. Esityksen tulee sisältää ehdotus perustettavan riistanhoitoyhdistyksen toiminta-alueeksi ja nimeksi. Esityksen Suomen riistakeskukselle riistanhoitoyhdistyksen jakautumisesta kahteen tai useampaan riistanhoitoyhdistykseen tekee asianomaisen riistanhoitoyhdistyksen kokous. Esityksen tulee sisältää ehdotus perustettavien riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueiksi ja nimiksi. Suomen riistakeskus tekee päätöksen riistanhoitoyhdistysten yhdistämisestä ja jakautumisesta 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen esitysten perusteella. Uusi riistanhoitoyhdistys aloittaa toimintansa päätöstä seuraavan kalenterivuoden alusta. Uuden riistanhoitoyhdistyksen tulee kuitenkin pitää riistanhoitoyhdistyksen kokous hallituksen valitsemiseksi kahden kuukauden kuluessa Suomen riistakeskuksen tekemästä päätöksestä. Metsästäjä 1 l 2014 l 55
• KUTSU riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat ja tänä vuonna mm. ehdokkaat alueelliseen ja valtakunnalliseen riistaneuvostoon. Kokouksissa valitaan riistanhoitoyhdistysten hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle toissa vuonna arvotun erovuoroisuuden mukaisesti. Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokouksiin! M etsästys- ja riista-asioiden hoitoon osallistuminen alkaa osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan ja sen vuosikokoukseen.Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen,jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka.Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenyys on merkitty metsästyskorttiin ja kestää metsästysvuoden kerrallaan eikä sitä voi vaihtaa kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet on merkitty metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella, mutta hän ei voi osallistua riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen.Kokoukseen osallistuvien on jäsenyyden osoittamiseksi otettava mukaan voimassaoleva metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortti, pankin maksuleimalla varustettu tilillepanokortti tai tilillepanokortti ja kuitti riistanhoitomaksun maksamisesta. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18 –vuotiailla jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksessa.Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä pois- sa olevaa jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Toisinaan on ollut epäselvyyttä siitä, voivatko metsästysseurat valtuuttaa jäseniään edustamaan seuraa riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Säännösten mukaan jäsen ei voi edustaa metsästysseuraa, vaan jokainen edustaa vain itseään ja voi edustaa enintään viittä poissaolevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä saamiensa kirjallisten valtuutusten perusteella. Toissa talvena riistanhoitoyhdistysten hallitukset valittiin ensimmäistä kertaa riistahallintolain mukaisesti. Nyt vuosikokouksessa valitaan 18 vuotta täyttäneistä täysivaltaisista riistanhoitoyhdistyksen jäsenistä erovuoroisten tilalle hallitukseen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kolmeksi vuodeksi toissa vuonna arvotun erovuoroisuusjärjestyksen perusteella. Silloin valittujen hallituksen puheenjohtajan, ns. maanomistajaedustajan ja ML 8 §:n tarkoittamalla alueella Metsähallituksen määräämän jäsenen toimikausi on kuitenkin kolme vuotta eli vuoden 2015 vuosikokoukseen saakka. Lainsäädännön mukaan muiden hallitusten jäsenten toimikausi on kolme vuotta siten,että kolmasosa tai sitä lähinnä oleva osa on vuosittain erovuorossa. Nimenmuutoksia Valtakirja Minä ____________________ etunimi ________________________________________ valtuutan sukunimi _________________________ etunimi _______________________________ edustamaan itseäni sukunimi _______________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ______ / ______ 2014, Paikka _________________________________________________ Aika _________________ Allekirjoitus _________________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: _______________________________________________ Rhy-numero _______________________________________________ Metsästäjänumero _______________________________________________ Syntymäaika HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotuskortista tai metsästyskortista maksutositteineen) 56 l Metsästäjä 1 l 2014 Etelä-Savo: Mikkelin seudun rhy (S:t Michelsnejdens jaktvårdsförening) on nyt Mikkelin riistanhoitoyhdistys (S:t Michels jaktvårdsförening) Lappi: Rovaniemen seudun riistanhoitoyhdistys (Rovanieminejdens jaktvårdsförening) on nyt Rovaniemen riistanhoitoyhdistys (Rovaniemi jaktvårdsförening) Uusimaa: Pernå-Lovisa jaktvårdsförening (PernajaLoviisan riistanhoitoyhdistys) on nyt Lovisa jaktvårdsförening (Loviisan riistanhoitoyhdistys). Kutsut riistanhoitoyhdistysten kokouksiin ovat yllämainittujen osalta vielä vanhoilla nimillä, koska ne ovat myös metsästyskorteissa. Vuoden vaihteessa yhdistyneiden riistanhoitohoitoyhdistysten kokoukset löytyvät ohesta uusilla nimillä eli Savonlinnan rhy käsittää entiset Savonlinnan ja Punkaharjun rhy:t, Lakeuden rhy käsittää entiset Seinäjoen ja Nurmon rhy:t sekä Haukivuori-Virtasalmen rhy entiset Haukivuoren ja Virtasalmen rhy:t.
• Etelä-Häme 28.2.2014 18:30 Lahden seudun rhy Hollolan hirvi, Aikkalantie 37, Hollola 27.2.2014 18:00 Padasjoen rhy Kullasvuoren koulu, Padasjoki 26.2.2014 18:30 Rengon rhy Tulinummi, Renko 25.2.2014 18:30 Janakkalan rhy Lounaskellari Emmi, Turenki 24.2.2014 18:30 Hausjärven-Riihimäen rhy Riihimäen varuskunnan upseerikerho, Viestikatu, rak 40, Riihimäki 24.2.2014 18:30 Jokiläänin rhy Humppilan Osuuspankki, Kisakuja 4, Humppila 21.2.2014 18:30 Forssan-Tammelan rhy Tammelan kunnantalo, Tammela 20.2.2014 18:00 Hattulan-Kalvolan rhy Parolannummen sotilaskoti 2, Vaakunasali, Parola 19.2.2014 18:30 Hauhon-Tuuloksen rhy Hauhon Osuuspankin kerhotila, Hauhontie 13, Hauho 19.2.2014 18:00 Urjalan rhy Urjalan Erän maja, Urjala 18.2.2014 18:30 Lammin rhy Lammin Säästöpankin kerhohuone, Lammi 17.2.2014 18:30 Lopen rhy Lopen ampumaurheilukeskus 13.2.2014 18:00 Asikkalan rhy Asikkalan kunnan valtuustosali, Rusthollintie 2, VÄÄKSY 12.2.2014 18:00 Hämeenlinnan rhy Museo Militaria, (ent. Tykistömuseo), Pohjola-sali, Hämeenlinna Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Lahden seudun ja Forssan-Tammelan riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Etelä-Savo 27.2.2014 18:00 Kangasniemen rhy Ravintola Hymykuoppa, Kangasniemi 27.2.2014 19:00 Pieksämäen rhy Kanttilasali, Naarajärvi, Vilhulantie 5, Pieksämäki 26.2.2014 19:00 Enonkosken rhy Kievari Enonhovi, Enonkoski 26.2.2014 17:30 Savonrannan rhy Vanha kunnantalo, Lamminniementie 11, Savonranta 25.2.2014 19:00 Hartolan rhy Gasthaus Koskenniemi 25.2.2014 18:00 Sysmän rhy Ravintola Uoti, Sysmä 20.2.2014 18:00 Heinäveden rhy Yläasteen koulukeskus, Heinävesi 20.2.2014 19:00 Kangaslammin rhy Kangaslammin seurakuntasali, Kangaslampi 19.2.2014 19:00 Puumalan rhy Puumalan seurakunnan leirikeskus Särkiranta, Koskenseläntie 199, Puumala 19.2.2014 18:00 Sulkavan rhy Muikkukukko, Alanteentie 40, SULKAVA 18.2.2014 18:00 Savonlinnan rhy Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 , Savonlinna 13.2.2014 18:00 Heinolan seudun rhy Hotelli Kumpeli, Muonamiehenkatu 3, Heinola 11.2.2014 18:00 Luumäen rhy Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7, Taavetti 13.2.2014 19:00 Hankasalmen rhy Hankasalmi, Kuuhankaveden koulu, Yläaste, Kirkkotie 3, Hankasalmi 13.2.2014 19:00 Pertunmaan rhy Valtuustosali, Pertuntie, Pertunmaa 10.2.2014 18:00 Sippolan rhy Ravintola Viljamaa, Alaportintie 226, Liikkala 13.2.2014 18:00 Keuruun rhy Keuruu, Jukojärven Veikkola, Jukojärventie 550, Keuruu 7.2.2014 18:00 Parikkalan rhy Kirjavalan Erämiehet ry:n maja, Koivuvaarantie, Kirjavala 13.2.2014 18:00 Konneveden rhy Konnevesi, Kunnantalo, Kauppatie 25, KONNEVESI 6.2.2014 18:00 Iitin rhy Iitin kunnantalo, Rautatienkatu 20, Kausala 13.2.2014 19:00 Petäjäveden rhy Petäjävesi, Kahvila Freesi, Siltatie 1, PETÄJÄVESI 12.2.2014 19:00 Joroisten rhy Kerisalon Seurapirtti, Joroinen 12.2.2014 18:00 Jäppilän rhy Jäppilä-talo 11.2.2014 18:00 Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy Tyllilä-Hovi Tylliläntie 52, Mäntyharju 11.2.2014 19:00 Ristiinan rhy Metsälinna, kokoustila, Kitereentie, Ristiina 6.2.2014 18:00 Joutsenon rhy EKOP:n Joutsenon konttorin kerhohuone, Saimaantie 1, Joutseno 12.2.2014 18:00 Itä-Päijänteen rhy Joutsa, Seurakuntakoti, Jousitie 42, JOUTSA 5.2.2014 18:00 Jaalan-Kuusankosken rhy Ravintola Vanha-Kelo, Mauontie 1, Jaala 12.2.2014 18:00 Jämsän seudun rhy Juokslahti, Savion Hovi, Juokslahdentie 836, JUOKSLAHTI 5.2.2014 19:00 Anttolan rhy Ollinmäen viinitila, Anttola 5.2.2014 18:00 Miehikkälän rhy Ravintola Punahilkka, ,Muurikkalantie 1, Miehikkälä 12.2.2014 19:00 Toivakan rhy Toivakka, Kirjaston luentosali, Iltaruskontie 4, 41660 TOIVAKKA 5.2.2014 18:00 Kerimäen rhy Kumpurannan seurojentalo, Perätuvantie 1, KUMPURANTA 4.2.2014 17:30 Ylämaan rhy Tervajoen metsästäjien maja, Rummuntie 174, Ylämaa 5.2.2014 19:00 Rantasalmen rhy Rantasalmen osuuspakki kokoushuone kylätie, Rantasalmi 12.2.2014 19:00 Vanhan-Korpilahden rhy Korpilahti, Satamakapteeni, Korpilahdentie 8, Korpilahti Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. 11.2.2014 19:00 Multian rhy Multia, OP:n kerhohuone, Keskustie 29, Multia Kainuu 11.2.2014 18:00 Pylkönmäen rhy Pylkönmäki, Evästupa, Keskustie 28, Pylkönmäki 6.2.2014 18:00 Mikkelin seudun rhy Porrassalmen Eräveikot ry:n maja, Valkolantie 4.2.2014 19:00 Juvan rhy Juvan Yläaste, Juva 4.2.2014 18:00 Haukivuori-Virtasalmen rhy Haukivuoren Riistamiesten maja, Taulumäentie 494, Mikkeli Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Savonrannan, Hartolan, Puumalan, Pertunmaan, Joroisten, Jäppilän, Ristiinan ja Haukivuori-Virtasalmen riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Kaakkois-Suomi 20.2.2014 18:30 Ruokolahden-Imatran rhy Ruokolahden kirkonkylän koulu, Metsolantie 7, Ruokolahti 20.2.2014 18:00 Valkealan-Kouvolan rhy Tuohikotin VPK:n talo, Seuratie 12, Tuohikotti 19.2.2014 18:00 Anjalan rhy Korven koulu, Korventie 703, Kouvola 19.2.2014 18:00 Rautjärven rhy Rautjärven kunnan virastotalo, Simpele, Simpeleentie 18.2.2014 18:00 Pyhtään rhy Huutjärven koulu, Huutjärventie 57, Huutjärvi 17.2.2014 18:00 Lemin-Taipalsaaren rhy Nuorisoseurantalo Tapiola, Tapiolankatu 5, Lemi 17.2.2014 18:00 Virolahden rhy Pitäjäntupa Kirkontie 480, Virolahti 13.2.2014 18:00 Kymin-Karhulan rhy Laajakosken kylätupa, Pekanojantie, Laajakoski 13.2.2014 18:00 Savitaipaleen-Suomenniemen rhy Ravintola Sahrami, Torikatu 5-7, Savitaipale 12.2.2014 18:00 Elimäen rhy Länsi-Kymen Osuuspankin kerhohuone, Vanhamaantie 9, Elimäki 12.2.2014 18:00 Vehkalahden-Haminan rhy Mäkipirtti, Sivatti, Ylämäentie 93, Hamina 11.2.2014 18:00 Etelä-Saimaan rhy Monitoimitalo, 2. kerros, Pormestarinkatu 10 B, Lappeenranta 20.2.2014 18:00 Kuhmon rhy Kuhmotalo, Pajakkasali, Koulukatu 1, Kuhmo 19.2.2014 18:00 Suomussalmen rhy Suomussalmen nuorisoseurantalo 18.2.2014 18:00 Kajaanin rhy Kajaanin lukion auditorio, Vuorikatu 2, Kajaani 18.2.2014 18:00 Sotkamon rhy Vuokatin Urheiluopisto, auditorio Iso-Pölly, Opistontie 4 17.2.2014 18:00 Paltamon rhy Paltamo, Paltalinna 13.2.2014 18:00 Hyrynsalmen-Ristijärven rhy Ristijärvi, Keskuskoulu, Aholantie 22 12.2.2014 18:00 Puolangan rhy Puolankajärven koulukeskus, ruokasali 11.2.2014 18:00 Vuolijoen rhy Vuolijoen kunnantalo, valtuustosali Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Kajaanin riistanhoitoyhdistyksessä kaksi tuntia ennen kokouksen alkua. Keski-Suomi 19.2.2014 18:00 Pihtiputaan rhy Pihtipudas, Urheilutalo Jukola, Kirkkotie 2, 44800 PIHTIPUDAS 19.2.2014 19:00 Viitasaaren rhy Viitasaari, Kaupungintalo, Keskitie 10, VIITASAARI 18.2.2014 19:00 Kannonkosken-Kivijärven rhy Kannonkoski, Piispala, Kannonkoski 18.2.2014 18:00 Kinnulan rhy Kinnula, Seurakuntakoti 17.2.2014 19:00 Ala-Keiteleen rhy Äänekoski, Kaupungintalon kahvila, Hallintokatu 4, Äänekoski 17.2.2014 18:00 Saarijärven rhy Saarijärvi, Pyssylän ampumaradan maja 17.2.2014 18:00 Uuraisten rhy Uurainen, Teivaalan Tupa, Teivaalantie 135, Kyynämöinen 10.2.2014 18:00 Karstulan-Kyyjärven rhy Kyyjärvi, Eräkartano, Nurmijoentie 296, 43700 KYYJÄRVI 6.2.2014 19:00 Laukaan rhy Laukaa, Seurakuntatalo 6.2.2014 18:00 Suolahden-Sumiaisten rhy Sumiainen, Kuntala 5.2.2014 18:00 Jyväskylän seudun rhy Vesanka, Vesalan kurssikeskus, Vesalantie 136, VESANKA Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Pihtiputaan, Ala-Keiteleen ja VanhanKorpilahden riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Lappi 28.2.2014 19:00 Kolarin rhy Kolarin kunnanvirasto, valtuustosali 27.2.2014 18:00 Rovaniemen seudun rhy Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo, Erästäjänpolku, 96100 Rovaniemi 26.2.2014 18:00 Simon rhy Simon yläasteen ruokala 25.2.2014 18:00 Sodankylän rhy Paarman sali Sodankylä, Kaarrostie 10 -12, Sodankylä 23.2.2014 12:00 Inarin rhy Ivalon yläaste 22.2.2014 14:00 Utsjoen rhy Kylätalo Saivu, Karigasniemi 21.2.2014 18:00 Enontekiön rhy Hetan koulukeskus, auditorio, Puistomäentie, Enontekiö 21.2.2014 18:00 Pellon rhy Pellon kunnantoimisto, valtuustosali, Kunnantie 4, PELLO 20.2.2014 18:00 Tervolan rhy Tervolatalo, Museotie 13, TERVOLA 19.2.2014 18:00 Pelkosenniemen rhy Pelkosenniemen kunnantalo, valtuustosali, Sodankyläntie 1A, Pelkosenniemi Metsästäjä 1 l 2014 l 57
• 19.2.2014 18:00 Tornion rhy Tornion kaupunginhotelli, auditorio 13.2.2014 18:00 Muhoksen rhy Muhoksen ampumarata, Lummelammentie, Muhos 19.2.2014 18:00 Ylitornion rhy Lomakeskus Karemajat 13.2.2014 19:00 Ylivieskan rhy Teikontupa Rahkalantie 542, Ylivieska 18.2.2014 18:00 Muonion rhy Ammattiopisto Lappia 12.2.2014 19:00 Haapajärven-Reisjärven rhy Haapajärven yläaste, Koulukatu 23, Haapajärvi 12.2.2014 19:00 Ylistaron rhy Ylistarotal, Ylistaro 12.2.2014 19:00 Tyrnävän rhy Riistala, ampumaradan maja, Tyrnävä 11.2.2014 18:00 Kauhajoen rhy Erähovi, Kauhajoki Pohjois-Karjala 11.2.2014 19:00 Oulaisten rhy Ukonkantti, Kirkkotie 16, Vihanti 11.2.2014 18:00 Kyrönmaan rhy Toukolan nuorisoseura, Tervajoki 11.2.2014 19:00 Piippolan seudun rhy Pyhännän keskuskoulu, Koulutie 8 A, PYHÄNTÄ 6.2.2014 18:00 Alajärven rhy Alajärven kaupungintalo, Alajärvi 27.2.2014 18:00 Ilomantsin rhy Ilomantsin kunnantalo Kalevalasali, Sointulantie 7, Ilomantsi 5.2.2014 18:00 Jalasjärven rhy Riistan Ms-maja Mantila, Jalasjärvi 26.2.2014 18:00 Enon rhy Palvelutalo Kotiranta, Välskärintie 9, Eno 5.2.2014 18:00 Kannuksen rhy Kannus,kaupungin valtuustosali, Kannus 24.2.2014 18:00 Joensuun seudun rhy Karjalainen Auditorio, Kosti Aaltosen tie 9 A rappu, JOENSUU 17.2.2014 18:00 Sallan rhy Sallan kunnanviraston valtuustosali, Postipolku 3, Salla 17.2.2014 17:00 Savukosken rhy Kylätalo, Savukoski, Savukoski 13.2.2014 18:00 Posion rhy Valtuustosali, Kirkkotie 1, Posio 11.2.2014 18:00 Ranuan rhy Ranua Yläaste, Pappilantie 4, Ranua 10.2.2014 18:00 Keminmaan rhy Keminmaan kirjasto/Nuorisotalo 7.2.2014 18:00 Kittilän rhy Yläkoulu / Yläri 4.2.2014 18:00 Kemijärven rhy Kemijärven kulttuurikeskus, Hietaniemenkatu 5, Kemijärvi Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Tervolan, Tornion, Savukosken, Savukosken, Posion ja Ranuan riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Simon riistanhoitoyhdistyksessä 45 minuuttia ennen kokouksen alkua. 10.2.2014 19:00 Kiimingin-Ylikiimingin rhy Kiimingin yläaste, Jaarantie 4, Kiiminki 10.2.2014 19:00 Nivalan rhy Nivalan eränkävijäin toimitalo, Pyssymäki, Nivala 6.2.2014 19:00 Hailuodon rhy Hailuodon ampumaradanmaja, Kottaintie 87, Hailuoto 6.2.2014 19:00 Haukiputaan rhy Kellon Koulukeskus, Kylätie 6, Kello Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Limingan seudun, Oulaisten ja Nivalan riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Oulu 27.2.2014 19:00 Raahen seudun rhy Raahen Merikadun koulu, Merikatu 3, Raahe 26.2.2014 18:00 Iin seudun rhy Yli-Tannilan monitoimitalo, Ritvantie 658, Yli-Ii 26.2.2014 18:00 Taivalkosken rhy Taivalkosken metsäkonekoulu, Jokijärventie 2, Taivalkoski 25.2.2014 19:00 Kalajoen-Alavieskan rhy Hyötypytinki, Ylivieskantie 355, Kalajoki 20.2.2014 18:00 Evijärven-Kortesjärven rhy POP Kortesjärvi, Kortesjärvi 20.2.2014 18:00 Himangan rhy Koski-Hovi, Himanka 20.2.2014 19:00 Kauhavan rhy Yrittäjäopisto, Kauhava 20.2.2014 18:00 Lapuan rhy Lapuan Yläkoulu, Lapua 20.2.2014 19:00 Lohtajan rhy Houraatin maja, Lohtaja 20.2.2014 19:00 Teuvan rhy Osuuspankin kerhotila, Teuva 25.2.2014 19:00 Kempeleen-Oulunsalon rhy Paukun maja, Oulunsalo 19.2.2014 19:00 Halsuan rhy Halsuan kunnantalo, Halsua 24.2.2014 18:00 Vaalan rhy Kurikkavaaran hiihtomaja, Laajantie, Vaala 19.2.2014 18:00 Kaustisen rhy Evankelinen kansanopisto, Kaustinen 21.2.2014 18:00 Pudasjärven rhy Rimminkankaan koulu, Rimmintie 15, PUDASJÄRVI 19.2.2014 19:00 Perhon rhy Kunnantalo, Perho, Perho 20.2.2014 19:00 Oulun rhy Sanginsuun koulu, Sanginsuuntie 56, Oulu 20.2.2014 18:00 Utajärven rhy Utajärven Yläasteen auditorio, Utajärvi 19.2.2014 19:00 Kärsämäen rhy Kärsämäen liikenneasema Neste, Haapajärventie 1, Kärsämäki 19.2.2014 18:00 Siikajokilaakson rhy Siikajoen kunnanvirasto, Siikasavontie 1 a, Ruukki 18.2.2014 19:00 Haapaveden rhy Haapaveden opisto, Vanhatie 45, Haapavesi 19.2.2014 18:00 Peräseinäjoen rhy Näätämaja, Peräseinäjoki 19.2.2014 18:00 Vetelin rhy Vetelin koulukeskus, Veteli 18.2.2014 18:00 Isojoen-Karijoen rhy Karijoen Ms, metsästysmaja, Karijoki 18.2.2014 19:00 Kälviän-Ullavan rhy Liljan kartano Välikylä, Kälviä 18.2.2014 18:00 Lappajärven-Vimpelin rhy Virastotalo,Lappajärvi, Lappajärvi 13.2.2014 18:00 Härmän rhy Haarusmaja 18.2.2014 18:00 Kuusamon rhy Kuusamon lukion auditorio, Oulangantie 1, KUUSAMO 13.2.2014 18:00 Lestijärven rhy Lestijärven luonnontuoteasema, Lestintie 6 C, Lestijärvi 17.2.2014 19:00 Pyhäjärven rhy Hiisitupa, Jyväskyläntie, Pyhäsalmi 13.2.2014 19:00 Toholammin rhy Toholammin kunnantalo, Toholampi 17.2.2014 19:00 Sievin rhy Sievin valtuustosali, Sievi 13.2.2014 18:00 Lakeuden rhy Nurmotalo l Metsästäjä 1 l 12.2.2014 18:00 Kuortaneen rhy Kuortaneen kunnantalo, Kuortane 12.2.2014 18:00 Laihian rhy Jokisalon hovi, Laihia 5.2.2014 19:00 Lehtimäen-Soinin rhy Soinin Osuuspankki, Soini 5.2.2014 18:00 Ähtärin rhy Tuomarniemi, Ähtäri 4.2.2014 18:00 Alavuden-Töysän rhy Alavuden kaupungintalo, Alavus 4.2.2014 18:00 Ilmajoen rhy Ilmajoen kunnantalo, Ilmajoki 4.2.2014 19:00 Kurikan rhy POP, Kurikka, Kurikka 2014 4.2.2014 17:30 Virtain rhy Nuorisokeskus Marttinen, Monitoimisali, Herrasentie 16, Virrat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Lempäälän seudun ja SääksmäenValkeakosken riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. 20.2.2014 18:00 Juuan rhy Juuan kunnantalon valtuustosali, Poikolantie 1, Juuka 19.2.2014 18:00 Kesälahden rhy Karjalan-Kievari, kokoushuone, Lappeenrannantie 18, KESÄLAHTI 18.2.2014 18:00 Kiteen rhy Kiteen kaupungintalon valtuustosali, Kiteentie 25, KITEE 17.2.2014 18:00 Liperin rhy Penttilä-sali, Koulukuja 1, LIPERI Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. 13.2.2014 18:00 Nurmeksen rhy Hyvärilän kurssikeskuksen auditorio. Lomatie 12, NURMES Pohjois-Häme 12.2.2014 18:00 Outokummun rhy Hotelli Malmikumpu, 2. kerros, Asemakatu 1, Outokumpu Pohjanmaa 27.2.2014 18:30 Limingan seudun rhy Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6, Liminka 58 12.2.2014 18:00 Jurvan rhy Hotelli Tarina, Jurva 19.2.2014 18:00 Lempäälän seudun rhy Lempäälän Manttaalitalo, Manttaalintie 1, Lempäälä 19.2.2014 17:30 Tampereen rhy ABC Lahdesjärvi, Kokoustila Amuri, Automiehenkatu 39, Tampere 18.2.2014 17:30 Kuhmoisten rhy Koulukeskus, KUHMOINEN 17.2.2014 17:30 Kurun rhy Kurun Seuratalo 17.2.2014 18:30 Nokian seudun rhy Koulutuskeskus Valo, Pallotie 5, Ylöjärvi 13.2.2014 18:00 Ruoveden rhy Ruoveden Osuuspankki, kokoustila 13.2.2014 18:30 Teiskon rhy Kanta-Teiskon Nuorisoseuran tupa, Kuusjärventie 5, Kämmenniemi 11.2.2014 18:00 Kangasalan rhy Kangasalan kunnan valtuustosali 11.2.2014 17:30 Pälkäneen ja Luopioisten rhy Pälkäneen ampumaradan maja 10.2.2014 18:00 Kuhmalahden-Sahalahden rhy VPK:n talo, Taidetie 2, Kuhmalahti 10.2.2014 17:30 Längelmäveden rhy Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124, KORKEAKOSKI 5.2.2014 18:30 Jalannin rhy Ravintola Milli´s Cafe, Yrittäjäntie 4, (Kylmäkoski kk.), Akaa 5.2.2014 18:30 Sääksmäen-Valkeakosken rhy Saarioismaja, Juhansali 4.2.2014 18:30 Mäntän seudun rhy Mäntän Seudun Koulutuskeskus 11.2.2014 18:00 Polvijärven rhy Polvijärven kunnantalo, Polvijärventie 18, Polvijärvi 10.2.2014 18:00 Lieksan rhy Kultuurikeskus, Pielisentie 9, LIEKSA 6.2.2014 18:00 Rääkkylän rhy, Rääkkylän kunnantalon valtuustosali, Kinnulantie 1, RÄÄKKYLÄ 5.2.2014 18:00 Tohmajärvi-Värtsilän rhy Ravintola Kotipirtti, Talluksentie 26, Tohmajärvi 4.2.2014 18:00 Tuupovaaran rhy Erälä, Öllöläntie 197, Öllölä 3.2.2014 18:00 Valtimon rhy Kuntalaisten Talon Valtuustosali Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjois-Savo 24.2.2014 18:00 Rautalammin rhy Rautalammin Osuuspankin kerhohuone Kuopiontie 30, Rautalampi 24.2.2014 19:30 Tervon rhy Nuorisotalo Manttu Mantuntie 4, Tervo 20.2.2014 18:00 Keiteleen rhy Keiteleen kunnantalo, valtuustosali, Äyräpääntie 2, Keitele 20.2.2014 19:00 Leppävirran-Varkauden rhy Leppävirta Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, Leppävirta 20.2.2014 18:00 Vehmersalmen rhy Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone, Vehmersalmentie 34, Vehmersalmi
• 19.2.2014 18:00 Juankosken rhy Koillis-Savon seudun Osuuspankin kerhohuone, Juankoski, Juankoskentie 16, JUANKOSKI 19.2.2014 19:00 Riistaveden rhy Riistaveden Osuuspankin kerhohuone, Riistavesi 18.2.2014 19:00 Iisalmen rhy Metsäpirtti, Kainuuntie 6 A , Iisalmi 18.2.2014 18:00 Kiuruveden rhy Puistonkulma, Asematie 16, Kiuruvesi 17.2.2014 18:00 Rautavaaran rhy kunnan valtuustosali, Koulutie 1, Rautavaara 17.2.2014 19:00 Varpaisjärven rhy Varpaisjärven peruskoulun auditorio 13.2.2014 19:00 Vesannon rhy Kirjaston kokoustilat, Keskustie 13, Vesanto 12.2.2014 19:00 Karttulan rhy Valtuustosali, Kissakuusentie 6, Karttula 11.2.2014 19:00 Maaningan rhy Maaninkajärvenkoulu, auditorio, Maaninka 19.2.2014 19:00 Vöyrinseudun rhy Karvsor skola, Vöråvägen 1417, KAITSOR 18.2.2014 19:00 Närpiönseudun rhy SÖFF, Vasavägen 764, Yttermark 12.2.2014 19:00 Vaasanseudun rhy Gerby ungdomslokal, Lillbyvägen 28, VASA Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Närpiönseudun ja Vaasanseudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Satakunta 18.2.2014 18:00 Lounais-Satakunnan rhy Järjestötalo, Siikapolku 1, Rauma 17.2.2014 18:00 Siikaisten rhy Siikaisten kunnanvirasto, valtuustosali, Kankaanpääntie 1 B, Siikainen 11.2.2014 18:00 Pielaveden rhy Tilausravintola Juhlaranta, Säviän vanhatie 173, Säviä 14.2.2014 18:00 Noormarkun seudun rhy Noormarkun Klubi, Laviantie 14, Noormarkku 10.2.2014 18:00 Nilsiän rhy Nilsiän valtuustosali 14.2.2014 18:00 Parkanon-Karvian rhy Keskustan koulu, Koulukatu 14, Parkano 10.2.2014 19:00 Siilinjärven rhy Toimintakeskus Kirsu, entinen Kumpusen koulu, Kumpusentie 304, Siilinjärvi 13.2.2014 18:00 Lavian seudun rhy Kiikoisten Eräkorpi, Perämaantie 188, Lavia 6.2.2014 18:00 Sonkajärven rhy Kangaslammin hiihtokeskus, Sonkakoskentie, SONKAJÄRVI 6.2.2014 19:00 Vieremän rhy Vieremän Rientola, Petterintie 23, VIEREMÄ 5.2.2014 19:00 Suonenjoen rhy Pitäjäntupa, Asemakatu 12, Suonenjoki 4.2.2014 19:00 Kaavin rhy Juha Kuittisen Juhlahuoneisto, Rantatie 6, Kaavi 4.2.2014 18:00 Tuusniemen rhy Tuusniemen Osuuspankin kokoushuone, Keskitie 26, Tuusniemi 3.2.2014 18:00 Kuopion rhy Hotelli Savonian auditorio, Sammakkolammentie, Kuopio 3.2.2014 19:00 Lapinlahden rhy Lapinlahti-sali, Kivistöntie 2, LAPINLAHTI Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Rautalammin, Tervon, Keiteleen, Vehmersalmen, Juankosken, Vesannon, Maaningan, Pielaveden, Siilinjärven ja Lapinlahden riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Rannikko -Pohjanmaa 25.2.2014 19:00 Lapväärtinseudun rhy Brandstationen i Lappfjärd, Södra Lappfjärdsvägen 71, LAPPFJÄRD 24.2.2014 19:00 Maalahdenseudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5, Malax 20.2.2014 19:00 Kokkolanseudun rhy Såka Byagård, Gamla Skrabbvägen 12, Karleby 20.2.2014 18:30 Pietarsaarenseudun rhy Sursik Skola, auditorio, Sursikvägen 43, Bennäs 19.2.2014 19:00 Uudenkaarlepyynseudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang, Jutasvägen 34, NYKARLEBY 13.2.2014 18:00 Ulvilan piirin rhy Kokkikaksikko, Peltotie 39 B, Ulvila 12.2.2014 18:00 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy Ravintola Kulta Casino, Haverintie 16, Ylöjärvi 12.2.2014 18:00 Sastamalan rhy Sylvään koulun auditorio, Ojansuunkatu 8, Sastamala 11.2.2014 19:00 Pohjois-Satakunnan rhy Niinisalon varuskuntakerho, Kotikaari 17, Niinisalo 10.2.2014 18:00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, PORI 7.2.2014 18:00 Harjavallan rhy Kahvi- ja lounashuone Huovinhelmi, Huovinkatu 2, Harjavalta 7.2.2014 18:00 Säkylän-Köyliön rhy Huovinrinteen upseerikerho, Huovintie 23, Säkylä 6.2.2014 18:00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston koulun auditorio, Opintie 4, Huittinen 6.2.2014 18:00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Kylätalo Nousula, Välikyläntie 21, Kovelahti Uusimaa 27.2.2014 18:00 Helsingin rhy Metsästäjätoimisto, Sompiontie 1, Helsinki 26.2.2014 18:00 Lapinjärven rhy Kapellby skola, Lappträskvägen 45 / Lapinjärventie 45, Lapinjärvi 26.2.2014 18:00 Porvoon rhy Ravintola Iris, Porvoo 26.2.2014 18:00 Liljendalin rhy Liljendalgården, Sävträsk 25.2.2014 18:00 Keski-Uusimaan rhy Gustavelund, Kiekkotie 36, Tuusula 25.2.2014 18:00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen VPK /Kyrkslätt FBK, Överby 24.2.2014 18:00 Inkoo-Snappertunan rhy Fagerviks Uf-lokal / Fagervikin nuorisoseuratalo, Fagervik, Ingå 24.2.2014 18:00 Siuntion rhy Gårdskulla Café, Sjundeå 20.2.2014 18:00 Hyvinkään rhy Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241, Hyvinkää 19.2.2014 18:00 Orimattilan rhy Orimattilan Osuuspankki, kokoustila, Erkontie 11, Orimattila 18.2.2014 18:00 Espoo-Kauniaisten rhy Omnia Ammattiopisto, Leppävaaran toimipiste, Upseerinkatu 11 , Espoo 17.2.2014 18:30 Myrskylä-Artjärven rhy Vuorenmäen koulu Salmelantie 222, Artjärvi 13.2.2014 18:00 Nurmijärven rhy Nurmijärven kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, Nurmijärvi 13.2.2014 18:00 Sipoon rhy Föreningslokal Hemgård, Paipisvägen 338, Södra Paipis 12.2.2014 18:30 Askolan-Pukkilan rhy Ruokapaikka Kohiseva, Keskustie 19, Pukkila 12.2.2014 18:00 Vihdin ja Karkkilan rhy Karkkilan seurakuntatalo, Huhdintie 9, Karkkila 11.2.2014 18:00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus, Hirvihaarantie 725, Hirvihaara 11.2.2014 19:00 Pornaisten rhy Laukkosken työväentalo, Vanhatie 1, Laukkoski 11.2.2014 18:00 Ruotsinpyhtään rhy St 1 Loviisa, Länsikaari 1 / Västersvängen 1, LOVIISA 5.2.2014 18:00 Euran seudun rhy Kylätalo Kirjala, Kirjakuja 4, Kauttua 10.2.2014 18:30 Lohjan rhy Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, kokoustila, Laurinkatu 48, 08100 Lohja 5.2.2014 18:00 Mouhijärven piirin rhy Hotelli Ellivuori, Ellivuorentie 131, Sastamala 10.2.2014 18:30 Nummi-Pusulan rhy Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Pusula 4.2.2014 18:00 Kokemäen-Kauvatsan rhy Huittisten Ammatti- ja Yrittäjäopisto, Kauvatsantie 189, Kokemäki 4.2.2014 18:00 Merikarvian rhy Merikievari, Kievarintie 8, Tuorila 3.2.2014 18:00 Kihniön rhy Kihniönkylän Erä-Veikkojen erämaja Palolahdentie 100/28, Kihniö 3.2.2014 18:30 Punkalaitumen rhy Punkalaitumen Osuuspankin kokoustila, Urjalantie 10, Punkalaidun Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Porin riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. 10.2.2014 18:00 Sammatin rhy Säästöpankin kokoushuone, Sammatti 6.2.2014 18:00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, Vantaa 5.2.2014 19:00 Karjalohjan rhy Kylpylähotelli Päiväkumpu, Keskustie 121, Karjalohja 4.2.2014 18:00 Karjaan rhy ABC Karis, Läppåkersgatan 2/ Läpinpellonkatu 2, Karis 4.2.2014 19:00 Pohjan rhy Fiskars Wärdshus 3.2.2014 18:00 Tammisaaren rhy Ekenäs högstadie / Tammisaaren yläaste, Flemmingsgatan 17, Ekenäs 3.2.2014 19:00 Hankoniemen rhy Centralskolan, Halmstadsgatan 2, Hangö 3.2.2014 18:00 Pernaja-Loviisan rhy Kuninkaantien ABC, Pernå, Gammelbyvägen 77, Gammelby Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Mäntsälän riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. Varsinais-Suomi 27.2.2014 19:00 Kemiönsaaren rhy Labbnäs semesterhem, Labbnäsv. 66, Dragsfjärd 27.2.2014 18:30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen OP:n kerhohuone, Virastotie 2, Mynämäki 26.2.2014 18:00 Paraisten rhy Fiskeri- och miljöinstitutet/Kalatalous- ja ympäristöopisto Livia, Fiskeriskolvägen 72, Kirjala 26.2.2014 18:00 Salon seudun rhy Salon lukio, Kaherinkatu 2, Salo 25.2.2014 19:00 Paimionlahden rhy Paimion Metsästysseuran maja, Paimio 25.2.2014 18:30 Turunmaan saariston rhy Korpo Kommunalgård, Korpovägen 124, Korpo 24.2.2014 18:00 Marttilan seudun rhy Marttilan OP:n kerhohuone, Marttila 24.2.2014 18:30 Maskun seudun rhy Laukolan koulu, Laukolan koulutie 4, VAHTO 13.2.2014 19:00 Laitilan seudun rhy Metsästysseura Tapion maja 13.2.2014 19:00 Loimaan seudun rhy Suomen Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, Loimaa 12.2.2014 18:30 Pöytyän seudun rhy Haukkavuoren Hiihtomaja, Pöytyä 12.2.2014 18:30 Someron rhy Someron seurahuone, vanhatie 9, Somero 11.2.2014 18:00 Alastaron rhy Alastaron metsästysseuran metsästysmaja 11.2.2014 18:00 Vakka-Suomen rhy TOP kokoushuone, Vinkkilä, Vinkkilä 10.2.2014 18:30 Perniönseudun rhy Salon Op Perniön konttori, kokoushuone, Perniö 10.2.2014 19:00 Turun seudun rhy Auran Kettulinna, Kettukalliontie 625, Pitkäniitty, Aura 6.2.2014 18:00 Kiskon piirin rhy Suomusjärven Palokunnan talo, Meijeritie 6, Suomusjärvi 6.2.2014 18:30 Rymättylän-Merimaskun rhy Leirikeskus Viherlahti, Merimaskuntie 530, Merimasku 5.2.2014 19:00 Kalannin seudun rhy Kalannin Erämiesten maja Kalanti Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Paraisten ja Someron riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. 4.2.2014 18:00 Tenholan rhy Fylgia Ungdomslokal, Hulta Metsästäjä 1 l 2014 l 59
• Sakari Lähteenmäki Piirros: Jouko Moisa l Junnupalsta - Eläinten jäljet ovat menneet sekaisin. Yhdistä eläimet oikeisiin jälkiin. - Jäljet kuuluvat ylhäältä alkaen seuraaville eläimille: kettu, myyrä, ilves, orava, kärppä, metsäjänis, teeri, hirvi (oikeassa reunassa) 60 l Metsästäjä 1 l 2014
• Kaupantekoa Palstalla julkaistaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2014 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 2/2014 ilmestyy 21.3.2014. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 14.2.2014. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Vain metsästäjille! Lyhytkarvaisen Saksanseisojan pentuja, keväällä-14 luovutus. Uros Norjan jal.rek. ja emä FI KVA vanhemmista. Lisätietoja Nummiriekon Kennel, p. 040 510 6935. Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI Myytävänä Amerikankettukoiran pentuja. Vanhemmat itsenäisiä työskentelijöitä, toimivat KAIKILLA pedoilla. 044 012 1079 Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 Myytävänä Englanninspringerspanielin pentuja puhtaista englantilaisista käyttölinjoista. Tuomo Kotasaari 0400 287 465. Irlanninsetterin pentuja metsästys ja koekäyttöön koepalkituista vanhemmista (astutus tammikuussa). Kennel Fowlers, puh. 0400 463 943 tai 044 520 9910. Myydään Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso netistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet sekä kanuloukkuja, ym. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691 Pienpetopyydykset. puh. 0400 181 498. Taisto Hietala. http://www.kesavyaylan.net Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098 tai Janne Romakkaniemi 050 365 9222. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050 327 1782 tai Marko Niemelä 045 131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena lvonen 050 572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Puh.joht. Harri Mäkinen 050 559 8906 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400 176 934 tai 03 515 3230 ja jäsenasiat puh. 09 874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Pekka Inkinen 040 832 2858. Karjalankarhukoira Annamari Pirinen annamari.pirinen@ pp.inet.fi, 040 828 1489, Johannes Lehtomäki, johannes.lehtomaki@mhy.fi, 040 450 0024, Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050 327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044 296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestöön Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry:n jalostusneuvjiin. Pointteri: Jorma Korpela p. 044 511 2013, englanninsetteri: Antti Korhonen p. 040 725 3148, irlanninsetteri: Tero Savolainen p. 0440 130 703, gordoninsetteri: Jasu Sinkkonen p. 040 519 8819. Katso lisää myös osoitteesta www.kkk-hhs.fi Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Jouko Launonen Siilinjärvi puh. 0400 170 601 Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä – täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040 581 9624 www.trofeart.tk Tikka T3 Lite SS 890,Finn 412 SK Marocchi 930,Leupold VX-1 3-9x40 295, Leupold VX-R 2-7x33 595,Meopta R1r 3-12x56RD 830,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-5281203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. Kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Kevyt haulikkorihla Francotte cal. 12/70 ja 25-20, latausholkit, hylsyjä ja luoteja. puh. 0500 542 020. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Koiria Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013 881 985, 0500 279 777 Itälaikan pent. Takuu 040 564 9740 www.suojarannankennel.net Erittäin karhuverinen karhukoira narttu s. 1.6.2013 kaikelle riistalle. P. 050 415 2700* Länsisiperianlaikan pentuja, hirvikoe palkitut vanhemmat. s.7.11.2013. 040 560 8870 Suomen ajokoiran pentuja Emä KVA 4koekäynnillä kympin ominaisuuksilla Isä KASV nuorten kilvan voittaja. Puh. 0400 198 507 Gordoninsetterin pentuja hyväsukuisista koepalkituista vanhemmista. Lisätietoja ja varaukset p. 040 762 5833. VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431 06 724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midway.fi Nahkareppujen valmistaja. www.raikko.fi Puh. 044 309 1947 Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely ww.puuru.com. Puh. 044 368 1441. Majatalo Brandenburgissa Saksassa. 20 huonetta. Metsästysmaat lähellä. p. +49 173 617 8181 tai 040 559 6650. Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi 050 465 4695 Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist.1290e Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 790e Beretta,Benelli,Guerini,FC,CZ,Sako/Tikka. Kiikaritarjous! Hawke 3-9x50 85e. Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7, Ylöjärvi P. 03 348 4004 www.asetarvike.fi T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta 65€ koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Korkealaatuinen. vahvarakenteinen, Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta koot 37-46 74€ Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Hinta 69€ koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Hinta koot 36-48 69€ Nahkasaapas, kosteutta kestävä nahka, teddykarva vuori, varrensuussa nauhakiristys, pitävä pohja Hinta koot 38-48 74€ Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi  www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596 Metsästäjä1 1 l 2014 l 61
• RANGER PRO 8X56 Steinerin Ranger Pro -katselukiikarit ovat lujatekoiset, pienikokoiset sekä näppärät. Linssien korkealaatuiset pinnoitteet takaavat tarkan värien toiston ja kirkkaan kuvan. SH: 890€ HUOM: Tarjoustuotteita rajoitettu määrä. Kun nämä loppuvat, niin tuotteet ovat sitten loppu. llamme ui iv i-s tt ne e m m aa m oi ik al ev ot tu n aa aj Tutustu la www.riista.fi/verkkokauppa. Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400 271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Ostetaan näädän, minkin, ketun ja supinnahkoja. Möykkylahdentie 9, 83700 Polvijäri. Puh. 0500 328 875. Työsuorituksia Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010 387 3090 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net Aseiden korjaukset ja huollot !Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170 Asemekaanikko Etelä-Pohjanmaalla Asetekniikka K. Kapela, Korpuusentie 72, 60550 Nurmo. P. 050 524 1838. Ark. 9-18 Huollan jahtiradiot, koiratutkat… RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. 62 l Metsästäjä 1 l 2014 Ompelen turkit-liivit-hatut-rukkaset ym. www.turkisjanahka-asu.com Puh. 040 509 0691 Karhun ja kanalintujen metsästystä Suomussalmella. p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Metsästystä Metsästys tukikohta 3,4 hehtaaria , mökki, sauna, lato, laavu, WC, ja kaivo. Rakennukset ovat uusia, kalustettu. Pääsee seuraan 26000 euroa. Puh. 0400 521 227 Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Vuokralle tarjotaan Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi VP:n keskellä, lähellä Varkautta mökki, savusauna, kota, vene yms. Puh. 050 559 8145. Karhunmetsästystä Suomussalmella ja nyt uutuutena myös Etelä-Kuusamossa. p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Muut Metsästystä tarjolla, sorsastus, mufflon ja kuusipeura. Aristospa.fi 040 524 5017. Vuokrataan Inarijärven rannalta tasokas 8 hengen mökki. Sopii mainiosti metsästykseen ja kalastukseen. Katso lisää www.nettimokki.com/inari/5799 tai soita 040 737 4021. Otetaan lahjoituksena kaikenlaisia täytettyjä eläimiä, laajenevaan museoon. läh. P. 050 066 6535
• Metsästäjä -lehti No. 1/2014 63. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.9.2013. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Marja Martikainen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola, Hansaprint Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset aluetoimistot Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 029 431 2201, riistasuunnittelija Marko Muuttola, puh. 029 431 2117, hallintosihteeri Sirpa Kuhlström, puh. 029 431 2203. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 029 431 2211, riistasuunnittelija Veli-Matti Pekkarinen, puh. 029 431 2403, hallintosihteeri Tuula Varjus, puh. 029 431 2213. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221, riistasuunnittelija Jouni Tolvanen, puh. 029 431 2222, hallintosihteeri Airi Karvinen, puh. 029 431 2223. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 029 431 2231, erikoissuunnittelija Marko Paasimaa, puh. 029 431 2232, hallintosihteeri Ritva Juntunen, puh. 029 431 2233. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 029 431 2241, riistasuunnittelija Olli Kursula, puh. 029 431 2242, hallintosihteeri Seija Kiiveri, puh. 029 431 2243. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 029 431 2251, riistasuunnittelija Urpo Kainulainen, puh. 029 431 2252, hallintosihteeri Leena Haapamäki, puh. 029 431 2253. Karhupalvelunumero 029 431 2500. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 029 431 2261, riistasuunnittelija Harri Hepo-oja, puh 029 431 2262, hallintosihteeri Ritva Oksanen, puh. 029 431 2263. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Kirjapaino: Hansaprint 2014/Met14_01 Kansikuva: Riikka Hurskainen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marja Martikainen, Ilkka Lampi, Marko Mikkola, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9 – 15, asiakaspalvelu@riista.fi Pohjanmaa: Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 Seinäjoki. Vs. riistapäällikkö Sami Tossavainen, puh. 029 431 2304, riistasuunnittelija Juha Heikkilä, puh. 029 431 2272, hallintosihteeri Sirpa Hakala, puh. 029 431 2273. Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 029 431 2281, vs. riistasuunnittelija Otto Hölli, puh. 029 431 2284, hallintosihteeri Leena Särkijärvi, puh. 029 431 2283. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 029 431 2291, riistasuunnittelija Reijo Kotilainen, puh. 029 431 2292, hallintosihteeri Kaija Riikonen, puh. 029 431 2293. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 029 431 2301, riistasuunnittelija Teemu Lamberg, puh. 029 431 2212, hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti. Riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. 029 431 2311, hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog, puh. 029 431 2313. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321, riistasuunnittelija Reima Laaja, puh. 029 431 2322, hallintosihteeri Tuija Korhonen, puh. 029 431 2323. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 029 431 2331, riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332, hallintosihteeri Carola Lönnfors, puh. 029 431 2333. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Paula Laukkanen, puh. 050 347 2400. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson, puh. 029 431 2342, vs. hallintosihteeri Heli Paavola, puh. 029 431 2343. Laitialan toimipiste: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi. Kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos, puh. 029 431 2116 Metsästäjä1 1 l 2014 l 63
• Tarkka ja luotettava! Valopisteellä. Uusi Leica ER i -tähtäinkiikarisarja. Uudet Leica ER i -sarjan tähtäinkiikarit ovat Leican määrätietoisen tuotekehityksen uusin tulos. Ristikon valopiste yhdistettynä erinomaisiin optisiin ominaisuuksiin tekevät tähtäämisen haastavissa olosuhteissa tarkemmaksi, nopeammaksi ja luotettavammaksi. Valaistusautomatiikka pidentää paristojen käyttöaikaa. Valaistusyksikön käyttö on suunniteltu yksinkertaiseksi, helpoksi sekä kaikissa olosuhteissa toimivaksi. valopiste hämärä- ja päiväkäyttöön valaistusyksikössä on/off-automatiikka pitkä runkoputki mahdollistaa asennuksen erilaisiin aseisiin vääristymätön kuva, erinomainen erottelukyky ja ylivoimainen kontrasti lisävarusteena pikasäätötorni saatavana myös kiskokiinnityksellä mallit: ER i 2.5 –10 x 42, ER i 3 –12 x 50, hinnat alkaen 1406,00 € Kysy jälleenmyyjiltämme: Myynti ja markkinointi: Nordic Distribution Oy Nordis Maahantuonti: Valokuvaustukku Foka Oy Forssan Ase ja Retkeily Oy, Forssa Jokierä Oy, Joensuu Juvan Rauta ja Maatalous Oy, Juva Lamnia, Lappeenranta Kesport Jalasjärvi, Jalasjärvi Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi Schröder Oy, Helsinki UUTUUS!