• Me tsästäjä 1 l 2015 Rahaa ympäristönhoitoon myös metsästysseuroille Tervetuloa riistanhoitoyhdistyksen vuosikokoukseen Susikannan hoitosuunnitelma valmis
• 2 l Metsästäjä 1 l 2015 Metsästäjä -lehti Nro 1/2015 64. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 20.3.2015. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Laura Ticklén, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola, (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Laura Ticklén, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 030 600 2301, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2015/Met15_01 Kansikuva : Seppo Ronkainen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi kauppa.riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 029 431 2201, riistasuunnittelija Marko Muuttola, puh. 029 431 2117, riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström, puh. 029 431 2203. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 029 431 2211, riistasuunnittelija Veli-Matti Pekkarinen, puh. 029 431 2403, hallintosihteeri Tuula Varjus, puh. 029 431 2213. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221, riistasuunnittelija Jouni Tolvanen, puh. 029 431 2222, hallintosihteeri Airi Karvinen, puh. 029 431 2223. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 029 431 2231, erikoissuunnittelija Marko Paasimaa, puh. 029 431 2232, hallintosihteeri Ritva Juntunen, puh. 029 431 2233. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 029 431 2241, riistasuunnittelija Olli Kursula, puh. 029 431 2242, hallintosihteeri Seija Kiiveri, puh. 029 431 2243. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 029 431 2251, riistasuunnittelija Urpo Kainulainen, puh. 029 431 2252 Karhupalvelunumero 029 431 2500. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 029 431 2261, riistasuunnittelija Harri Hepo-oja, puh 029 431 2262, hallintosihteeri Ritva Oksanen, puh. 029 431 2263. Pohjanmaa: Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 Seinäjoki. Vs. riistapäällikkö Sami Tossavainen, puh. 029 431 2304, riistasuunnittelija Juha Heikkilä, puh. 029 431 2272, hallintosihteeri Sirpa Hakala, puh. 029 431 2273. Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 029 431 2281, vs. riistasuunnittelija Otto Hölli, puh. 029 431 2284, hallintosihteeri Leena Särkijärvi, puh. 029 431 2283. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 029 431 2291, riistasuunnittelija Reijo Kotilainen, puh. 029 431 2292, hallintosihteeri Kaija Riikonen, puh. 029 431 2293. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 029 431 2301, riistasuunnittelija Teemu Lamberg, puh. 029 431 2212, hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti. Riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. 029 431 2311, hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog, puh. 029 431 2313. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321, riistasuunnittelija Reima Laaja, puh. 029 431 2322, hallintosihteeri Tuija Korhonen, puh. 029 431 2323. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 029 431 2331, riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332, hallintosihteeri Carola Lönnfors, puh. 029 431 2333. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Paula Laukkanen, puh. 050 347 2400. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson, puh. 029 431 2342, vs. hallintosihteeri Heli Paavola, puh. 029 431 2343. Laitialan toimipiste: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi. Kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos, puh. 029 431 2116 ALUETOIMISTOT
• Metsästäjä 1 l 2015 l 3 Tässä numerossa l 1 l 2015 5 Pääkirjoitus: Susipolitiikka uusille urille 7 Luo Oma riista -tunnus 8 Jahtihistoria tallessa 12 Sudenhoitosuunnitelman keskeiset uudistukset 15 Puheenjohtajan palsta: Uusi vuosi ja entistä vaativammat haasteet 16 Hirvitalousalueet yhteisen kannanhoidon hyväksi 18 Allille kansainvälinen hoitosuunnitelma 20 Ministeriön kuulumisia: Metsästyslakia uudistetaan harkiten 22 Aseturvallisuuden ABC 26 Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 2: Riista hyötyy järkevistä tukiteoista 28 Investointitukea hyviin tekoihin myös metsästysseuroille 30 Laiduntamalla riistarikkautta 32 Juliste: Metsäjänis 34 Suojuoksua, hikeä ja paarmoja – ja hanhia! 36 Pohjoismainen yhteistyö supikoiran pysäyttämiseksi jatkuu 40 Nyt on aika laittaa metsästysvuokrasopimukset kuntoon 43 Vesilinnut palasivat Boträsketille 44 Miesajosta seisontahaukkuun 46 Riistatalous kansainvälistyy, osa 2: Muiden maiden kokemuksia kannattaa hyödyntää riistataloudessa 48 Metsästäjien luonnonhoito turvaa monimuotoisuutta 50 Riistantutkimuksen historiaa, osa 1: Riistantutkimuksen ensi askeleet 52 Lajiesittely: Lapasorsa 54 Kutsu riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen 58 Uutismakasiini 61 Kaupantekoa 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Nappaa juliste talteen keskiaukeamalta, s. 32 Ryhmä Räme kerää tietoa hanhista, s. 34 32 l Metsästäjä 1 l 2015 Metsästäjä 1 l 2015 l 33 Metsäjänis Lepus timidus Antti Saraja Huomioi turvallisuus radalla, seurueessa ja koirien kanssa, s. 22 Meteliä metsissämme kyllä riittää – siitä pitävät hirvikoirat huolen, s. 44
• HUIPPUMERKKIMME Lapua® ja Vihtavuori voittamattomat yhdessä! Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Ostaessasi 500 kpl Lapua®-hylsyjä tai Lapua®-luoteja, saat 25 € erikoisalennuksen kilosta Vihtavuori Premium -jälleenlatausruutia. N100 Vihtavuori -ruudit, 79,00 € / 1,0 kg (svh. 104,00 €) N500 Vihtavuori -ruudit, 85,00 € / 1,0 kg (svh. 110,00 €) N300 Vihtavuori -ruudit, 47,50 € / 0,5 kg (svh. 60,00 €) N300 Vihtavuori -ruudit, 149,00 € / 2,0 kg (svh. 199,00 €) Lisätietoja asiantuntevalta kauppiaaltasi! Nordis Oy Lapua ja Vihtavuori Metsästäjä nro 1 2015.indd 1 11.12.2014 11:41:59
• Metsästäjä 1 l 2015 l 5 Uusi susikannan hoitosuunnitelma vahvistetaan maaja metsätalousministeriössä näinä päivinä. Voimaan tullessaan se kääntää susikannan hoidon aivan uusille urille. Vanha susipolitiikka on johtanut katkeriin konflikteihin ja susikannan taantumiseen. Susikantaa on hoidettu ilman yhteisiä pelisääntöjä. Uuden hoitosuunnitelman valmistelun työpajat järjestettiin susireviireillä. Mukana oli paikallisia asian kanssa tekemisissä olevia tahoja ja ihmisiä. Vallitseva mielipide oli se, että sudet hyväksytään, kunhan vain niiden aiheuttamiin vahinkoihin ja haittoihin voidaan puuttua. Susien ihmisarkuus on säilytettävä ja vahinkoa aiheuttavat yksilöt on voitava poistaa joustavasti. Uusi suunnitelma kääntääkin asiat tähän suuntaan. Susikannan hoitoa lähdetään rakentamaan reviirikohtaisesti paikallistasolta. Reviirialueiden asukkaille tulee vaikutusmahdollisuus susiasiaan. Tätä varten esitetään kokeiltavaksi reviirialueille perustettavia yhteistyöryhmiä, joiden tehtävänä on ottaa vastuuta ja omistajuutta reviirin susilauman hoidosta. Sudenhoitosuunnitelma ei ole tarkkoja pelisääntöjä saneleva sääntökirja vaan paremminkin tiekartta, jonka avulla susipolitiikkaa pyritään yhteistoimin uudistamaan. Suunnitelma esittää yhteensä yhdeksän eri hanketta, joiden avulla susikannan hoitoon haetaan uusia toimintatapoja. Susien ihmisarkuus pyritään säilyttämään kannanhoidollisella metsästyksellä. Asiaa kokeillaan ensin parivuotisella hankkeella. Jokaiseen elinvoimaiseen laumaan kohdistetaan metsästystä. Laumasta voidaan poistaa nuori susi, mutta päätavoite on, että susien arkuus lisääntyisi ja ne pelkäisivät ihmistä ja karttaisivat asutusta. Laillisen ja luvallisen metsästyksen toivotaan nostavan myös suden arvoa riistaeläimenä ja metsästyksen kohteena. Susien pihavierailut on koettu haitallisiksi. Hoitosuunnitelma esittää hanketta, jolla etsitään reviirillä asuvien ihmisten, poliisin ja riistahallinnon yhteisiä toimintamalleja puuttua pihoilla toistuvasti käyviin susiin. Tavoite on luoda selkeät kriteerit, joiden perusteella karkotustai poistotoimiin voidaan ryhtyä. Kokonaisuuteen sisältyy myös selventävä ohjeistus rikoslain pakkotilasäädösten soveltamisesta suden uhatessa koiraa tai kotieläimiä. Susireviirien seuranta ja kanta-arviot ovat kehittämistoiminnan keskiössä. Luonnonvarakeskuksen suurpetohavainnointijärjestelmä, Tassu, on seurannan perusjärjestelmä ja sitä täydennetään GPS-seurannoilla. Lisäksi kokeillaan tiedon tarkentamista riistakamerakuvilla sekä suden ulosteiden DNAyksilöinnillä. DNA-määritykset olisivat pohjana myös koirasusien määrittämiselle. Koirasusia tai villikoiria ei Suomen luonnossa hyväksytä. Reviirikohtaisen hoidon ja uusien toimintamallien tavoitteena on mahdollistaa ihmisten ja susien rinnakkaiselo ja ylläpitää elinvoimaista susikantaa. Pienin elinvoimainen kanta on suunnitelman mukaan 25 jälkeläisiä tuottavaa paria. Suomen ja Venäjän rajan molemmilla puolilla elävistä lisääntyvistä pareista puolet lasketaan osaksi Suomen susikantaa. Pienimmän elinvoimaisen susikannan tavoitteen ylittyessä ongelmallisimpia susilaumoja voidaan kokonaan poistaa. Suunnitelman linjauksista voidaan tehdä jatkopäätelmiä. Tavoitteeksi asetettu pienin elinvoimainen susikanta tuottaisi vuosittain toista sataa uutta sutta. Kun susikannan säätely tapahtuu vain laillisin keinoin ja otetaan huomioon luontaiset kuolinsyyt, tuotosta jää metsästettäväksi vuosittain useita kymmeniä yksilöitä. Huomattava on myös, että koko maa ei täyttyisi susireviireistä. Reviirien yhteispinta-ala olisi vajaa kymmenesosa maamme pinta-alasta. Susipolitiikalla on myös taloudellisia vaikutuksia reviirialueiden elämään. Vahinkojen korvaaminen nähdään yhteiskunnan tehtäväksi, mutta politiikka tarvitsisi tuekseen myös taloudellista kannustusta. Valtiontalous on ahdingossa ja hoitosuunnitelma esittääkin vaihtoehtoista mallia. Tulisi selvittää yksityiseen rahoitukseen perustuvaa korvausja palkkiojärjestelmää, joka toisi taloudellista kannustetta susikannan ylläpitoon. Susipolitiikka uusille urille Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
• 6 l Metsästäjä 1 l 2015 Metsän poika tahdon olla, sankar jylhän kuusiston. Tapiolan vainiolla karhun kanssa painii käyn, ja maailma unholaan jääköön. Miten toimit kohdatessasi suurpedon? Runouden sankareilla on useimmiten kovat luulot voimistaan, mutta painiottelussa mesikämmen ottaa erävoiton sitkeästäkin urhosta. Suurpedot-sivusto tarjoaa luotettavaa tietoa suomalaisista suurpedoista ja auttaa yhteiselossa petojemme kanssa. Tervetuloa uudistettuun verkkopalveluun! Aleksis Kivi, Metsämiehen laulu EUROPEAN OPTICS since 1933 EAN EA A AN AN N N Kuningas “Askelten äänet lähestyivät. Tiesin sen saapuvan, mutta en nähnyt vielä mitään peitteisessä ja varjoisessa metsässä. Viimein! Pitkän odotuksen ja hiljaisuuden jälkeen se seisoi edessäni. Kaikessa komeudessaan, aamuauringon ensisäteiden valaisemana, intohimoisesti kilpailijaansa etsien.” ? 6 –kertainen zoomi ? 8portainen valonsäätö ? “Battery Safe” –toiminto ? jopa 95%:n valonläpäisy ? saatavana myös 1,7-10x42 ja 2-12x50 Saavuta uusi taso Meostar R2 MeoStar R2 2.5-15x56 MeoStar R2 1-6x24 Kaikki R2-sarjan uutuudet sekä lähimmän jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta: www.remes.? UUTUUS
• Metsästäjä 1 l 2015 l 7 Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Henkilökohtainen: Riistaloki Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Voit lisätä kuvan ja tarinaa saaliista. Tiedot tallentuvat automaattisesti Oma riista -palveluun. Onnistunut jahtireissu? – Kyllä! Voit kirjata saaliisi helposti talteen heti paikan päällä. Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 13.10.2014 11:00 Voit kirjoittaa myös kuvauksen jahtireissustasi Lakisääteinen: Saalisilmoituksen tekeminen Oma riista -palvelussa teet saalisilmoituksen helposti 1 2 3 Täytä ja tallenna kaavake Luvanvaraiset saaliit Metsäkauris Halli Ilves Karhu Ahma Saukko Susi 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa rekisteröidy ja anna sähköpostiosoitteesi 1 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI
• 8 l Metsästäjä 1 l 2015 Henna Väyrynen Jahtihistoria tallessa – riistalokin pitäminen verkossa helppoa Mikko Rautiainen, aktiivinen metsästäjä Laihian ja Vimpelin alueelta, otti käyttöönsä syyskuun loppupuolella Oma riista -palvelun. Liityttyään palveluun Rautiainen kirjasi kaikki muistissa olleet sen vuoden saalistapahtumansa ylös riistalokiin. Syksyn ensimmäisellä pohjoisen metsästysreissulla saadusta komeasta riekkoparista otettu kuva oli ensimmäinen Oma riista -palveluun ladattu otos. arikymmentä vuotta metsästystä harrastanut Mikko Rautiainen metsästää erityisesti pienriistaa, joskin kaurispyyntikin houkuttaa. Myös satunnaisesti hirvimetsällä käyvän Rautiaisen mielestä Oma riista -palvelussa on paljon hyvää niin riistahallinnon kuin metsästäjänkin kannalta. ? Palvelu mahdollistaa saaliin kirjaamisen ja oman riistalokin pitämisen vaivattomasti. Sen lisäksi, että riistahallinto saa tietoa metsästäjien saalismääristä, jää metsästäjälle itselleen henkilökohtaisempaa tietoa omista metsästyspäivistä. Kun palveluun kerran rekisteröityy, on sitä sen jälkeen todella helppo käyttää. Kynnys ilmoittaa oma saalinsa on todella matala, toteaa Mikko Rautiainen. Rautiainen kertoo, että hänen kohdallaan palvelu on auttanut säännöllisen metsästyspäiväkirjan pidossa. Aiemmin omia saaliita tai metsästystilanteita ei välttämättä tullut kirjattua ylös, mutta palvelun käyttöönoton jälkeen Rautiainen on ruvennut pitämään säännöllisesti kirjaa riistasaalistaan. Uutta ominaisuutta, mahdollisuutta kirjata saman lajin kohdalle useampi saalis, Rautiainen kiittelee. Käyttöominaisuudet ratkaisevat Millä tavalla palvelua tulisi sitten kehittää ja onko palvelulla pidempää tulevaisuutta nopeasti kehittyvän teknologian ja sovellusten maailmassa? P Mikko Rautiainen metsästää erityisesti linturiistaa koiransa, bretoni Maisan kanssa. Rautiaisen mielestä olennaista on käyttäjien mielenkiinnon säilyttäminen. ? Tieto ei saa kadota palvelun syövereihin. Käyttäjän on voitava hyödyntää tietoa ja pystyttävä myös palaamaan siihen nopeasti. Metsästäjän kannalta esimerkiksi oman metsästyshistorian tarkastelu vaivattomasti olisi hieno ominaisuus. Palvelua voisi myös kehittää kahteen suuntaan: niin peruskäyttäjille kuin ahkerammalle käyttäjäkunnalle. Enemmän ominaisuuksia vaativalle palvelu voisi esimerkiksi tarjota tietoa olosuhteista ja toisaalta antaa mahdollisuuden raportoida sääolosuhteista jälkikäteen, Mikko Rautiainen pohtii. Metsähallituksella erikoissuunnittelijana työskentelevän Rautiaisen mielestä mahdollisuus tehdä lakisääteinen saalisilmoitus Oma riista -palvelussa on kätevä ominaisuus. Tosin hän arvelee, että välttämättä kaikki metsästäjät eivät ole vielä valmiita siirtymään täysin sähköiseen ilmoitusmenettelyyn. Omien metsästäjärekisteritietojen tarkastelua sovelluksesta Rautiainen pitää hyvänä uutena lisänä palveluun. Lisäksi Rautiainen miettii, että tulevaisuudessa hieno ominaisuus palvelussa olisivat kartassa näkyvät lajien metsästysajat. ? Nykyään kanalintujen metsästysajat voivat vaihdella kuntatasolla. Palvelu voisi esimerkiksi metsästäjän sijaintitiedon perusteella ilmoittaa reaaliajassa alueen lajien pyyntiajat, ehdottaa Rautiainen. Apuväline riistahallinnolle ja metsästäjälle Tällä hetkellä Oma riista -palvelussa on erilaisia sovelluksia riistahallinnolle ja tavallisille käyttäjille. Esimerkiksi riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajilla ja pyyntitai poikkeusluvan saaneilla henkilöillä on palvelussa joitakin lisätoimintoja, joita rivimetsästäjät eivät vielä voi käyttää. Mikko Rautiaisen mielestä palvelusta voisi olla paljon hyötyä paikallisille riistanhoitoyhdistyksille ja metsästysseuroille. ? Metsästysseurat voisivat hyödyntää käyttäjien saalistilastoja ja saada sitä kautta esimerkiksi tietoa, kuinka moni jäsen metsästää kanalintuja ja kuinka he saavat saalista. Tämä voisi sitten auttaa seuraa säätelemään Mik ko R au ti ainen
• Metsästäjä 1 l 2015 l 9 Jahtihistoria tallessa – riistalokin pitäminen verkossa helppoa Riistahallinnon sähköinen Oma riista asiointipalvelu otettiin käyttöön viime keväänä, ja sitä päivitetään ja kehitetään koko ajan metsästäjien antaman palautteen ja toiveiden mukaisesti. Oma riista -palvelua kehitetään myös isompia toiminnallisuuksia ajatellen, ja pohjana ovat palvelun laajemmat kehityssuunnitelmat. Vuoden 2016 syksylle Oma riista -palveluun on tarkoitus kehittää hirvitietojärjestelmä, joka mahdollistaa pyynnin edetessä tarkentuvat hirvikantaennusteet. Kun palveluun kerran rekisteröityy, on sitä sen jälkeen todella helppo käyttää. jäsentensä kanalintukiintiöitä perustuen luotettavaan riistatietoon. Oma riista -palvelun paikkatieto auttaisi varmasti myös riistanhoitotyössä, toteaa Rautiainen. Rautiainen painottaa kuitenkin, että yksityisyys palvelussa on säilytettävä. Hänen mielestään saaliiden paikkatiedot tulee säilyttää yksittäisen metsästäjän omana tietona. Valituilla henkilöillä riistanhoitoyhdistyksistä voisi kuitenkin olla pääsy saalisilmoitusten paikkatietotoihin, jolloin tietyn lajin metsästystä voitaisiin paremmin koordinoida. ? Saalistietojen jakaminen muille käyttäjille voisi olla kuitenkin vapaaehtoista. Parhaimmillaanhan kokemuksia voisi jakaa kaverin kanssa, Mikko Rautiainen ehdottaa. Citizen science Olennainen osa Oma riista -palvelua on myös tutkimustiedon ja saalistietojen kerääminen niin riistahallinnon kuin riistatutkimuksenkin käyttöön. Mikko Rautiainen tuo esille, että palvelu voisi myös olla eräänlaista kansalaistiedettä (citizen science). Termillä Rautiainen tarkoittaa palvelua, jossa metsästäjä ja luonnossa liikkuja voisi oman kiinnostuksensa mukaan tallentaa riistahavaintojaan ympäri vuoden. Saalistietojen lisäksi palveluun voisi siis tallentaa erilaisia riistahavaintojaan aina jäljistä lintujen muuttoon. ? Palvelu voisi tuottaa paljon luonnossa liikkujien keräämää aineistoa, josta voisi olla arvaamatonta hyötyä, Rautiainen pohtii. Hirvihavaintoja saalistiedon keruu sähköisesti Oma riista -palvelun kautta Havaintoja saalistiedon onlineseuranta Oma riista -palvelussa Metsästyksenjohtaja voi tallentaa havaintoja saalistiedot halutessaan mobiililla jo maastossa – tai myöhemmin internetissä Seurueen hirvilupa-alueen rajojen sähköinen määrittely sekä jakaminen seurueen jäsenille internetiin ja mobiiliin Mahdollistaa myös uudentyyppisen datan keruun – esimerkiksi riistakamerahavainnot Oma riista -palvelu kehittyy Hirvitietojärjestelmä testikäytössä syksyllä 2015 l l l l l
• O€ kaupan päälle! Blind Max HDTM lumicamopipo ja TouchScreen älypuhelinhanskat Arvo yht. 49,80 € Talvimetsästykseen suunniteltu lumicamopuku, joka hyödyntää uusinta kalvoteknologiaa, pintakäsittelyä ja materiaaleja. Henkselihousuissa korkea selkäosa sekä lumilukot lahkeissa. Koot: XXS-3XL PUVUSSA henkSelihoUSUT! MOUNT HUNTER PRO ja BLiND MaX HDTM SNOw pakattavat untuvatakit hUiPPU-UUTUUS! Erittäin korkealuokkaiset ja lämpimät Alaska Mount Hunter Pro ja Blind Max HDTM Snow untuvatakit talvimetsästykseen ja vapaaaikaan. Kiinteä huppu, korkea kaulus ja hihojen lumilukot suojaavat tehokkaasti kylmältä. Pakattavaa untuvatakkia on helppo kuljettaa mukana takin kuljetuspussissa. Alaska untuvatakki päällä ei varmasti tule kylmä ääriolosuhteissakkaan! Koot: XXS-4XL TALVEN KOVImmAT TArjOuKsET jA uuTuudET – rETKITuKKu.fI pakattavissa pieneen tilaan extra-lämmin untuvatäyte Huippu-uutuus! 149€ vain vastaavat 329 € tai alk. 9 € / kk TiLaUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELiMiTSE p. 040 828 1000 ark klo 9-17 BLiND MaX HDTM PRO lumicamopuku TaLViMETSÄSTYKSEEN KETTUJa JÄNiSJaHTiiN O€aLaSKa neulepipo etusi 19,90 € aRVO 19,90 € O€aLaSKa ThermoDry -lämpösukat etusi 14,90 € aRVO 14,90 € aRVO 99,00 € aLaSKa MOUNT HUNTER PRO untuvaliivi HUiPPU-UUTUUS! Lämmin, 90 % untuvatäytteinen liivi aktiiviseen ulkoiluun. Sopii erinomaisesti talvipakkasilla takin alle lämpöliiviksi ja keväällä uloimmaksi vaatekerraksi. 1990 Maksat vain etusi 79,10 € Tilaajaetuna 300 nopeimmalle yli 100 € ostosta yksi lahjatuote (0-19,90 €) Valitse tilauksen yhteydessä yksi lahjatuote puhelimessa tai Retkitukku.fi verkkokaupan ostoskorissa. TILAAJAeTu YLI 100 € OsTOksesTA! HESTRa aRMY LEaTHER HELi SKi sormikkaat KaMiK icEBREaKER -70° c lämpösaappaat 119,90€ vain tarjous! 49,90€ vain tarjous! HESTRa LEaTHER BOX MiTTEN nahka rukkaset Saatavana myös mustana! 239€ vain tarjous! BaffiN cONTROL MaX -70° c talvijalkineet Äärimmäisiin olosuhteisiin, aina -70° C asti. fiSHPOiNT pilkkitutkat Pilkkitutkalla löydät kalaparvet helposti ja nopeasti. Näyttää pohjan muodot, veden syvyyden sekä yksittäiset kalat ja parvet. Pieni koko ja helppo käyttää. uutuuDet nyt varastOssa ! 99€ Valikot infrapunasalama takaa parhaat yökuvat. (44 lediä) erittäin tarkat HD kuvat ja videot. etäohjaus + kuvanpyyntö! toimii kaikilla operaattoreilla ja sähköposteilla! BURREL S10 HD+SMS lähettävä riistaja valvontakamera 17/2014 TESTIVOITTAJA aLaSKa LiTE -40° c neopreeni lämpösaapas Huippu-uutuus! Suunniteltu aktiiviselle talvikalastajalle ja -metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista käyttömukavuutta, keveyttä ja suorituskykyä ääriolosuhteissa. Erikoislämmin 10 mm neopreenirakenne sekä kylmyyttä hyvin eristävä pohjarakenne. -40°C MAX. 8990 vain 200 kpl erä nOpeille! vastaavat 149 € TALVEN suOsITuIN TEsTImENEsTyjä! RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta 89,90€ vain tarjous! 90/10 199€ pieni erä nOpeille! vain ETU 430 € vastaavat 629 € tai alk. 12 € / kk maajoukkue suosittelee! 100% TYYTYVÄIVYYs TAkuu 249€ vain tarjous! tai alk. 14 € / kk VERKKOKaUPaN MYYMÄLÄ Kauppiaantie 30 Oulunsalo ark klo 9-17
• O€ kaupan päälle! Blind Max HDTM lumicamopipo ja TouchScreen älypuhelinhanskat Arvo yht. 49,80 € Talvimetsästykseen suunniteltu lumicamopuku, joka hyödyntää uusinta kalvoteknologiaa, pintakäsittelyä ja materiaaleja. Henkselihousuissa korkea selkäosa sekä lumilukot lahkeissa. Koot: XXS-3XL PUVUSSA henkSelihoUSUT! MOUNT HUNTER PRO ja BLiND MaX HDTM SNOw pakattavat untuvatakit hUiPPU-UUTUUS! Erittäin korkealuokkaiset ja lämpimät Alaska Mount Hunter Pro ja Blind Max HDTM Snow untuvatakit talvimetsästykseen ja vapaaaikaan. Kiinteä huppu, korkea kaulus ja hihojen lumilukot suojaavat tehokkaasti kylmältä. Pakattavaa untuvatakkia on helppo kuljettaa mukana takin kuljetuspussissa. Alaska untuvatakki päällä ei varmasti tule kylmä ääriolosuhteissakkaan! Koot: XXS-4XL TALVEN KOVImmAT TArjOuKsET jA uuTuudET – rETKITuKKu.fI pakattavissa pieneen tilaan extra-lämmin untuvatäyte Huippu-uutuus! 149€ vain vastaavat 329 € tai alk. 9 € / kk TiLaUKSET www.retkitukku.fi tai PUHELiMiTSE p. 040 828 1000 ark klo 9-17 BLiND MaX HDTM PRO lumicamopuku TaLViMETSÄSTYKSEEN KETTUJa JÄNiSJaHTiiN O€aLaSKa neulepipo etusi 19,90 € aRVO 19,90 € O€aLaSKa ThermoDry -lämpösukat etusi 14,90 € aRVO 14,90 € aRVO 99,00 € aLaSKa MOUNT HUNTER PRO untuvaliivi HUiPPU-UUTUUS! Lämmin, 90 % untuvatäytteinen liivi aktiiviseen ulkoiluun. Sopii erinomaisesti talvipakkasilla takin alle lämpöliiviksi ja keväällä uloimmaksi vaatekerraksi. 1990 Maksat vain etusi 79,10 € Tilaajaetuna 300 nopeimmalle yli 100 € ostosta yksi lahjatuote (0-19,90 €) Valitse tilauksen yhteydessä yksi lahjatuote puhelimessa tai Retkitukku.fi verkkokaupan ostoskorissa. TILAAJAeTu YLI 100 € OsTOksesTA! HESTRa aRMY LEaTHER HELi SKi sormikkaat KaMiK icEBREaKER -70° c lämpösaappaat 119,90€ vain tarjous! 49,90€ vain tarjous! HESTRa LEaTHER BOX MiTTEN nahka rukkaset Saatavana myös mustana! 239€ vain tarjous! BaffiN cONTROL MaX -70° c talvijalkineet Äärimmäisiin olosuhteisiin, aina -70° C asti. fiSHPOiNT pilkkitutkat Pilkkitutkalla löydät kalaparvet helposti ja nopeasti. Näyttää pohjan muodot, veden syvyyden sekä yksittäiset kalat ja parvet. Pieni koko ja helppo käyttää. uutuuDet nyt varastOssa ! 99€ Valikot infrapunasalama takaa parhaat yökuvat. (44 lediä) erittäin tarkat HD kuvat ja videot. etäohjaus + kuvanpyyntö! toimii kaikilla operaattoreilla ja sähköposteilla! BURREL S10 HD+SMS lähettävä riistaja valvontakamera 17/2014 TESTIVOITTAJA aLaSKa LiTE -40° c neopreeni lämpösaapas Huippu-uutuus! Suunniteltu aktiiviselle talvikalastajalle ja -metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista käyttömukavuutta, keveyttä ja suorituskykyä ääriolosuhteissa. Erikoislämmin 10 mm neopreenirakenne sekä kylmyyttä hyvin eristävä pohjarakenne. -40°C MAX. 8990 vain 200 kpl erä nOpeille! vastaavat 149 € TALVEN suOsITuIN TEsTImENEsTyjä! RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta 89,90€ vain tarjous! 90/10 199€ pieni erä nOpeille! vain ETU 430 € vastaavat 629 € tai alk. 12 € / kk maajoukkue suosittelee! 100% TYYTYVÄIVYYs TAkuu 249€ vain tarjous! tai alk. 14 € / kk VERKKOKaUPaN MYYMÄLÄ Kauppiaantie 30 Oulunsalo ark klo 9-17
• 12 l Metsästäjä 1 l 2015 Sep po R o nk ainen Reviirikohtaista kannanhallintaa Vuoden ajan valmisteltu uusi susikannan hoitosuunnitelma on valmis. Se käsittää useita konkreettisia toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan ihmisten ja susien sopuisa rinnakkainelo sekä suojelemaan sutta kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Sudenhoitosuunnitelman keskeiset uudistukset Laura Ticklén
• Metsästäjä 1 l 2015 l 13
• 14 l Metsästäjä 1 l 2015 uomen riistakeskus ja Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos (1.1.2015 alkaen Luonnonvarakeskus) luovuttivat projektipäällikkö Mikael Luoman johdolla joulukuun puolivälissä susikannan hoitosuunnitelman luonnoksen sen tilanneelle maaja metsätalousministeriölle. Luonnosta tehtäessä kuultiin kansalaisia laajalti, ja ministeriö on viimeisen kuukauden aikana saanut lisäksi lausunnot asianosaisilta sidosryhmiltä. Hoitosuunnitelma aiotaan ottaa käyttöön pikaisesti, joten sudenpyynnin kannanhoidollisia poikkeuslupia on voinut ennakoivasti hakea jo tälle talvelle. Paikallista päätöksentekoa ja luotettavaa tutkimustietoa Susien kanssa samoilla alueilla asuvien ihmisten, suurpetoyhdyshenkilöiden, riistantutkimuksen ja riistahallinnon välinen luottamus perustuu avoimuuteen ja annettavan informaation oikeellisuuteen. Jatkossa Luonnonvarakeskus julkaisee paitsi suden kantaarvion myös aineiston, johon arvio perustuu. Luonnonvarakeskus myös tiedottaa susien pannoittamisesta paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle sekä verkkosivuillaan kaikille kiinnostuneille. Suomen riistakeskus puolestaan alkaa vuosittain järjestää reviirikohtaisia paikallistapaamisia, joissa voidaan keskustella kannanhoidon tilanteesta. Paikalliset toimijat järjestäytyvät yhteistyöryhmäksi, joka arvioi reviirin tilannetta, konfliktien ennaltaehkäisyn tapoja ja kannanhoidollisen metsästyksen tarvetta. Yhteistyöryhmä myös nimeää alueelleen susireviirivastaavan. Kunnollinen kannanhoito edellyttää tuoretta ja kattavaa tietoa laumoista. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus kouluttavat suurpetoyhdyshenkilöitä havainnoinnissa ja raportoinnissa. Susia aiotaan edelleen pannoittaa, mutta myös riistakameroiden avulla saatavaa tietoa sekä yhteistyöryhmien ja Suomen riistakeskuksen näkemyksiä hyödynnetään laumaja kantatutkimuksessa. Vakiintuneiden menetelmien rinnalle otetaan käyttöön dna-tutkimukset ulosteista. Tulevaisuudessa Luonnonvarakeskus julkaisee vuosittain yhden sijaan kaksi kanta-arviota: S Susikannan hoidon tavoitteet 1. Saavuttaa ja säilyttää susikanta suotuisalla suojelutasolla 2. Turvata susikannan seuranta 3. Luoda keinoja suden ja ihmisen rinnakkaiselon parantamiseksi 4. Rakentaa luottamusta toimijoiden välille 5. Reagoida suden tuomaan haittaan nopeasti ja ehkäistä vahinkoja ennalta 6. Puuttua suteen kohdistuvaan laittomaan tappamiseen tehokkaasti 7. Vahvistaa suden merkitystä arvokkaana luonnonvarana lokakuussa laumojen ja helmikuussa yksilöiden lukumäärän. Kannanhoidollinen metsästys tuo joustavuutta reagointiin Eniten huolta suomalaisille aiheuttavat pihapiireissä liikuskelevat sudet. Uuden suunnitelman mukaan Poliisi, Suomen riistakeskus ja suurriistavirka-apu SRVA päättävät tilannekohtaisesti, tuleeko häiritsevästi käyttäytyvä susi karkottaa tai jopa tappaa vai löytyisikö tilanteeseen jokin muu tyydyttävä ratkaisu. Suomen riistakeskus koostaa kokemukset karkotuksista ja Poliisi tiedottaa toteutetuista operaatioista. Kannanhoidolliset poikkeusluvat otetaan jälleen osaksi lupavalikoimaa – kokeilu kestää kaksi vuotta, ja luvan myöntämiselle ja käyttämiselle on määritelty selvät ehdot. Susikannan hoitosuunnitelmaa on tehty hartaudella, ammattitaidolla ja avarakatseisuudella. Suomen riistakeskus on kiitollinen kaikille, jotka keskustelufoorumilla, Taloustutkimuksen kyselyssä, työpajoissa, tilaisuuksissa tai vapaamuotoisesti ovat osallistuneet hoitosuunnitelman uudistamiseen. Kuitenkin myös tästä eteenpäin tarvitaan yhteistyöhalua ja hyvää tahtoa: työ susikantamme elinvoimaisuuden ja suomalaisten turvallisuuden parantamiseksi jatkuu yhä vaativampana. Suomen susikannan hoitosuunnitelma on kokonaisuudessaan luettavissa maaja metsätalousministeriön verkkosivuilla. Sep po R o nk ainen
• Metsästäjä 1 l 2015 l 15 Viime vuonna metsästäjiä kiukutti ja keskustelutti lähes puun takaa tullut villisikojen ruokintakielto. Asetus oli valmisteltu täysin kuulematta riistatalouden asiantuntijoita, joten sen aiheuttama sekaannus oli melkoinen. Onneksi ruokintakielto kumottiin vuoden lopulla, kun metsästäjät sitoutuivat villisikojen vähennystalkoisiin sikaruton maahantulon ennaltaehkäisemiseksi. Talkoot ovat tuottaneet myös tulosta: villisikoja oli kaadettu vuoden loppuun mennessä jo yli 250. Metsästäjät hoitavat kyllä hommansa, kun asia heille hyvin perustellaan. Sikaruton kohdalla on kyse niin vakavasta asiasta, että jokaisen vastuuntuntoisen metsästäjän on tehtävä kaikkensa taudin leviämisen estämiseksi. Lisäksi sikaruton esiintymisalueella vieraillessa täytyy olla erityisen varovainen, jottei tauti siirry varusteiden mukana maahamme. Maaja metsätalousministeriö asetti vuoden lopulla työryhmän laatimaan villisikastrategian. Alkaa varmaan olla käsillä viimeiset hetket, mikäli haluamme estää villisian nopean levittäytymisen eteläiseen Suomeen. Mahdollisen sikaruton lisäksi villisialla on huomattava vaikutus myös muihin riistalajeihin ja maatalouden harjoittamiseen, jos sen kanta vahvistuu merkittävästi. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan työryhmän linjauksia. Sudenhoitosuunnitelmaluonnos lähti myös vuoden lopulla lausunnoille, ja lausuntoaika päättyi tammikuun puolivälin paikkeilla. Ennakko-odotusten mukaan jo hoitosuunnitelman valmisteluvaiheessa asia herätti hyvin runsaasti keskustelua useilla foorumeilla, ja eri osapuolten näkemykset olivat kaukana toisistaan. Mikäli luonnoksen päälinjaukset pitävät, päästään tänä talvena vielä kannanhoidolliseen suden metsästykseen susireviirialueilla. On erittäin suuri haaste metsästäjille, että esitetty kannanhoidollinen metsästys onnistutaan hoitamaan jämäkästi lupaehtojen mukaisesti ja poistamaan laumoista juuri oikeita eläimiä. Susi on tunnetusti vaikea metsästettävä, eikä metsästäjällä ole aikaa hukattavaksi mahdollisessa ampumatilanteessa. Jahti kiinnostaa varmasti myös tiedotusvälineitä, mikä tuo omat lisämausteensa jahtijärjestelyihin. Hoitosuunnitelmaluonnoksessa on esitetty runsaasti erilaisia toimenpiteitä, mutta kovin vaikeaa sieltä on kuitenkaan löytää lääkkeitä siihen, miten susireviirien asukkaille ja metsästäjille voitaisiin osoittaa jotain konkreettista hyötyä rauhallisesta rinnakkaiselosta susilauman kanssa. Lisäksi tietyillä alueilla maassamme joudutaan tuleman toimeen usean suurpedon tiheiden kantojen kanssa. Uutena avauksena luonnoksessa on esitetty yhteistyöryhmän perustamista susireviirialueille. Ryhmälle jäisi varsin suuri vapaus organisoida toimintansa haluamallaan tavalla. Erityisen haasteellinen rooli tulisi olemaan yhteistyöryhmän valitsemalla susireviirivastaavalla. Tehtävän hoitaminen vaatii todella laajaa paikallisen väestön luottamusta sekä itsensä likoon laittamista. Jatkon kannalta on olennaista se, millainen painoarvo yhteistyöryhmälle ja susireviirivastaavalle annetaan alueen susikannan hoidossa. Lisäksi riistahallintolaki ja -asetus eivät tunne nyt esitettyä uutta toimielintä. Myös alueellisen riistaneuvoston rooli jää luonnoksessa hyvin epämääräiseksi, vaikka sille riistahallintoasetuksen mukaan on säädetty monenlaisia oman alueensa riistatalouden suunnitteluun liittyviä tehtäviä. Luonnoksessa esitetään myös, että metsäpeura-alueilla rajoitetaan susien määrää. Tätä on vaadittu jo kauan eri tahoilta, mutta asiassa ei ole tapahtunut juuri mitään. On mielenkiintoista nähdä, miten tämä kyetään hoitamaan varsin rajallisen lupakiintiön puitteissa. Yhden suden poistamisella laumastaan ei ole käytännössä minkäänlaista vaikutusta metsäpeuran kannalta, vaan toimenpiteiden pitää olla selvästi järeämpiä. Toivottavasti uuden hoitosuunnitelman vahvistamisen myötä niitä uskalletaan myös käyttää. Yhteenvetona voi todeta, että uudistettu riistahallintoorganisaatio on sudenhoitosuunnitelman jalkauttamisessa selvästi historiansa vaikeimman ponnistuksen edessä, mutta hyvällä yhteistyöllä siitäkin selvitään! Uusi vuosi ja entistä vaativammat haasteet Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajan palsta
• 16 l Metsästäjä 1 l 2015 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström Uusi kannanhoitojärjestelmä otetaan käyttöön: Hirvitalousalueet yhteisen kannanhoidon hyväksi Suomi on saanut uudet hirvitalousalueet pitkän prosessin jälkeen. Maa on nyt jaettu 59 hirvitalousalueeseen, joissa metsästäjät ja riistanhoitoyhdistykset tekevät yhteistyötä yhteisten tavoitteiden ja verotusperiaatteiden laatimiseksi. Kannanhoidon lähtökohtana on tarkoitus käyttää hirvien liikkumiskuvioita. uomeen on vahvistettu uudet hirvitalousalueet, koska hirvikannan kehitystä on voitava ohjata paremmin. Hirvien aiheuttamat hyödyt ja haitat halutaan pitää tasapainossa. Hirvet liikkuvat laajoilla alueilla, joten yksittäisellä metsästysseuralla S
• Metsästäjä 1 l 2015 l 17 tai riistanhoitoyhdistyksellä on yleensä hyvin vähäiset mahdollisuudet hoitaa hirvikantaa yksin. Siksi tarvitaan sopivan laajoja ja yhtenäisiä hirvitalousalueita, joiden puitteissa riistanhoitoyhdistykset voivat yhdessä edistää yhteisiä tavoitteita ja verotusperiaatteita. Hirvitalousalueen sopiva koko riippuu siitä, miten suuria hirvien vuosikotialueet ovat. Etelä-Suomessa hirvi liikkuu keskimäärin noin 6 000 hehtaarin alueella vuodessa, kun taas Pohjois-Suomessa hirvi voi liikkua noin 30 000 hehtaarin alueella vuodessa. Jos halutaan, että 70 prosenttia hirvitalousalueen hirvistä on alueella koko ajan – mikä tarvitaan, jotta alueen hirviä voidaan tehokkaasti hoitaa – alueen pinta-alan olisi oltava suunnilleen 220 000 hehtaaria Etelä-Suomessa ja suunnilleen 1 100 000 hehtaaria Pohjois-Suomessa. Hirvitalousalueen rajat ovat sopivia silloin, kun alueesta tulee yhtenäinen. Niinpä alueen rajojen tulee noudattaa luonnollisia maantieteellisiä esteitä, jotka voivat rajoittaa hirvien liikkumista. Esimerkiksi laajat vesistöt ja riistaaidat ovat tällaisia esteitä. Mainittakoon, että yli viisi kilometriä pitkien riista-aitojen on osoitettu vähentäneen hirvikolarien vaaraa 70–80 prosenttia. Sitä vastoin hirvet eivät tietenkään tunne riistanhoitoyhdistysten tai riistakeskusalueiden rajoja. Monia vaiheita ja näkökantoja Uudet hirvitalousalueet ovat muodostuneet mittavassa prosessissa, joka käynnistyi puolitoista vuotta sitten. Ensimmäisessä vaiheessa kaikilta riistanhoitoyhdistyksiltä kysyttiin, miten ne kokevat hirvien liikkuvan alueillaan. Myöhemmin riistanhoitoyhdistyksilta kysyttiin, miten hirvitalousalueen rajat pitäisi niiden mielestä vetää, kun otetaan huomioon yllä kuvatut edellytykset. Seuraavaksi riistakeskusalueiden henkilöstö tutustui riistanhoitoyhdistysten näkökantoihin ja luonnosteli hirvitalousalueiden rajat paikallistuntemuksensa pohjalta. Tämän jäl2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % ”Omien” eläinten osuus hirvitalousalueesta Hir vit alousalueen k ok o, heht aar ia Pohjois-Suomi; vuosikotialue n. 30 000 ha Keski-Suomi; vuosikotialue n. 15 000 ha Etelä-Suomi; vuosikotialue n. 6 000 ha Suomi on jaettu 59 hirvitalousalueeseen hirvien liikkumiskuvioiden pohjalta. Mitä suurempi hirvitalousalue on pinta-alaltaan, sitä suurempi osuus hirvistä on alueella koko ajan. Pohjoisessa tarvitaan etelää suurempia hirvitalousalueita, koska pohjoisen hirvillä on laajemmat vuosikotialueet. Riistaneuvosto vahvistaa kunkin hirvitalousalueen tavoitteet kolmeksi vuodeksi kerrallaan,ja sen jälkeen hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat yhdessä vuosittaisen verotuksen tavoitteiden pohjalta.
• 18 l Metsästäjä 1 l 2015 Mikko Alhainen, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Pohjoisella tundralla pesivä merilintu, alli, on yksi runsaslukuisimmista vesilinnuistamme. Itämerellä lentävät alliparvet ovat kuitenkin hälyttävästi harvenneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. askentojen perusteella allien kokonaismäärä maailmassa on pudonnut 65 prosenttia kahden vuosikymmenen aikana. Nyt allille ollaan laatimassa kansainvälistä hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on vähentää ihmistoiminnan aiheuttamaa kuolleisuutta ja ymmärtää allikannan taantumaan johtaneet syyt. Toivottavaa on myös se, että kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa allin metsästystä voidaan jatkaa kestävästi. Taantuman vuoksi alli on määritelty kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokittelussa maailmanlaajuisesti vaarantuneeksi. Suomessa saalismäärä on kuitenkin ollut pari vuotta kasvusuunnassa. Leutojen talvien vuoksi Suomenlahdella on talvehtinut aiempaa enemmän lintuja. Tämä on todennäköisesti lisännyt paikallisesti metsästysmahdollisuuksia. Huhtikuussa 2014 kansainvälinen hoitosuunnitelmatyöpaja kokosi yhteen hallinnon Ja ri Nis ka nen L keen alueelliset riistaneuvostot ja valtakunnallinen riistaneuvosto käsittelivät hirvitalousalueita useaan kertaan ja esittävät näkökantansa. Kahdeksan käsittelyvaiheen jälkeen maaja metsätalousministeri vahvisti hirvitalousalueiden lopulliset rajat viime vuoden lopussa. Hirvitalousalueiden ominaisuudet Suomi on nyt jaettu kaikkiaan 59 hirvitalousalueeseen. Etelä-Suomessa hirvitalousalue kattaa keskimäärin 254 000 hehtaaria, mikä tarkoittaa, että karkeasti arvioiden 71 prosenttia hirvistä on hirvitalousalueen ”omia” hirviä. Hirvitalousalue koostuu Etelä-Suomessa keskimäärin kuudesta riistanhoitoyhdistyksestä. Maan keskiosassa hirvitalousalue kattaa keskimäärin 526 000 hehtaaria, ja siinä on näin ollen noin 69 prosenttia ”omia” hirviä ja noin 31 prosenttia naapurialueiden kanssa yhteisiä hirviä. Kussakin hirvitalousalueessa toimii keskimäärin kahdeksan riistanhoitoyhdistystä. Pohjoisessa hirvitalousalueen koko on keskimäärin 771 000 hehtaaria, joten noin 65 prosenttia hirvistä on alueella koko ajan. Keskimäärin kolme riistanhoitoyhdistystä muodostaa hirvitalousalueen. 30 prosenttia Suomen kaikista riistanhoitoyhdistyksistä kuuluu useampaan kuin yhteen hirvitalousalueeseen. Kaikki Pohjois-Suomen riistanhoitoyhdistykset toimivat pelkästään yhdellä hirvitalousalueella, kun taas esimerkiksi Etelä-Suomen monet riista-aidat pirstaloittavat maastoa, minkä vuoksi riistanhoitoyhdistykset toimivat usein monella hirvitalousalueella. Tavoitteena on sopeutettu kannanhoito Uusien hirvitalousalueiden myötä on saatu perusta niin sanotulle sopeutetulle kannanhoidolle. Se tarkoittaa selkeitä tavoitteita, joiden mukaan verotus sopeutetaan, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Paikalliset metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset voivat ilmoittaa alueellisille riistaneuvostoille esimerkiksi sen, kuinka monta hirveä tuhatta hehtaaria kohti metsästäjät haluavat keskimäärin kaataa vuodessa. Alueellinen riistaneuvosto ottaa sen jälkeen huomioon, kuinka monta hirveä petoeläimet tarvitsevat ravinnokseen hirvitalousalueella, ja laskevat sitten yhteistyössä asianosaisten sidosryhmien kanssa, millainen talvikannan tulisi olla voidakseen tuottaa sopivan määrän hirviä vuodessa. Riistaneuvosto vahvistaa kunkin hirvitalousalueen tavoitteet kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja sen jälkeen hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat yhdessä vuosittaisen verotuksen tavoitteiden pohjalta. Paikalliset metsästysseurat toteuttavat sitten suunnitelmat kaatamalla oikean määrän hirviä, niin, että myös sukupuolija ikäjakauma pysyvät oikeina. Tällä tavoin voidaan vähentää hirvikannan koon suuria vaihteluita, jotka ovat viime vuosikymmeninä ajoittain johtaneet suuriin hirvivahinkoihin ja ajoittain liian vähäisiin metsästysmahdollisuuksiin. Yli viisi kilometriä pitkien riista-aitojen on osoitettu vähentäneen hirvikolarien vaaraa 70–80 prosenttia.
• Metsästäjä 1 l 2015 l 19 Allille kansainvälinen hoitosuunnitelma edustajia, asiantuntijoita ja sidosryhmien edustajia yli kymmenestä maasta. Viron Roostassa rakennettiin kansainvälistä hoitosuunnitelmaa AEWAn (AfrikanEuraasian vesilintusopimuksen) sihteeristön ohjauksessa. Kannan taantuman syitä ei tiedetä Allin levinneisyys kattaa koko pohjoisen pallonpuoliskon, ja lajilla on tunnistettu neljä erillistä osapopulaatiota. Suomen rannikoilla liikkuvat linnut ovat osa Länsi-Siperian ja Pohjois-Euroopan allikantaa, josta suurin osa talvehtii Itämerellä. Meillä esiintyvän osapopulaation koko on tilastojen mukaan pudonnut 4,6 miljoonasta linnusta 1,6 miljoonaan parin vuosikymmenen aikana. Perimmäisiä syitä kannan taantumaan ei tiedetä. Tiedossa olevat kuolleisuutta aiheuttavat tekijät kuten öljypäästöt laivoista, kalastuksen sivusaaliskuolleisuus tai metsäsAllikannan status maailmanlaajuisesti vaarantuneena lajina on johtamassa siihen, että allin suojeluluokitusta esitetään tiukennettavaksi. On olemassa riski, että allin metsästys loppuu kokonaan. Toivottavaa kuitenkin on, että metsästys voi jatkua kestävästi kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa. tys selittää vain osan kannan taantumisesta. Taustalla on todennäköisesti monia muuttoreitin varrella tapahtuneita muutoksia, joiden yhteisvaikutus kertautuu aikuisten lintujen suurena kuolleisuutena ja huonona poikastuottona. Lintujen ravinnonsaantiin ja kuolleisuuteen vaikuttavat muun muassa tuulivoimapuistojen rakentaminen, lisääntynyt vesiliikenne, rehevöityminen, saasteet sekä vieraslajit kuten mustatäplätokko, joka kilpailee samasta ravinnosta. Lisäksi pesimäalueilla vaikuttavat ravintotilanteen muuttuminen ja kasvanut petopaine. Hoitosuunnitelman tavoitteena on vähentää ihmistoiminnan aiheuttamaa kuolleisuutta huomattavasti ja ymmärtää taantumaan johtaneet syyt. Suunnitelmaluonnoksessa esitetään 22 toimenpidettä, joiden avulla tavoitteeseen voidaan päästä. Tärkeimmät toimet kohdistuvat laivareittien sijoittumiseen suhteessa tärkeisiin talvehtimisalueisiin, laittomien öljypäästöjen vähentämiseen sekä kalastuksen sivusaaliiseen. Metsästyksen osalta keskeistä on sen sovittaminen kestävälle tasolle, ja suosituksena on pyynnin kohdistaminen vain aikuisiin koiraisiin. Lisäksi tunnistettiin merkittäviä tutkimustarpeita. Suojeluluokitus voi tiukentua: miten käy metsästyksen? Allikannan status maailmanlaajuisesti vaarantuneena on johtamassa siihen, että allin suojeluluokitusta esitetään tiukennettavaksi AEWAssa. On olemassa riski, että allin metsästys loppuu kokonaan, vaikka hoitosuunnitelmatyöapajassa sille ei nähtykään tarvetta. Toivottavaa kuitenkin on, että järki voittaa ja AEWAn luokituksia voidaan muokata siten, että allin metsästystä voidaan jatkaa kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa. Tarkoituksenmukaista olisi, että allille laadittaisiin samanlainen metsästysverotusjärjestelmä kuin metsähanhelle on rakenteilla. Järjestelmän tavoitteena olisi turvata lajin metsästyksen kestävyys ja pyynnin tulevaisuus. Hoitosuunnitelma hyväksytään ja allin suojeluluokituksen tiukentamisesta päätetään AEWAn osapuolikokouksessa marraskuussa 2015. Hoitosuunnitelman tavoitteena on vähentää ihmistoiminnan aiheuttamaa kuolleisuutta ja ymmärtää allikannan taantumaan johtaneet syyt.
• 20 l Metsästäjä 1 l 2015 Itse olen esittänyt ajatuksen myös siitä, että hirvieläinten pyyntilupajärjestelmää voitaisiin keventää ja samalla siihen liittyvää byrokratiaa vähentää. Valtaosassa tapauksistahan toimitaan vakiintuneilla seura-alueilla hyvin pitkäjänteisesti. Oma käsitykseni on, että seurojen ja riistanhoitoyhdistysten ”paperisotaa” voisi vähentää tällaisissa tapauksissa ja siirtyä esimerkiksi 3-vuotisiin lupiin, jolloin samoilla papereilla selvittäisiin useamman vuoden ajan. Luotan myös vahvasti siihen, että metsästysseurat osaavat vastuullisesti säätää metsästystä pidempiaikaisillakin kiintiöillä juuri hyväksytyn hirvikannan hoitosuunnitelman periaatteilla. Luotan paikalliseen yhteistyöhön ja siihen että metsänomistajien, jotka ovat metsästysoikeuden haltijoita, ja metsästäjien välillä löytyy yhteinen näkemys hirvikannan suuruudesta ja verotuksesta hoitosuunnitelman mukaisilla hirvitalousalueilla. Jatkossa on tarkoitus kerätä sähköiseen tietojärjestelmään tarkempaa tietoa syksyn metsästyksen kaadoista ja havainnoista, jotta valikoivaa metsästystä ja lupapankkien käyttöä voidaan ohjata syksyn metsästyksen kuluessa ajantasaisen tiedon perusteella. Muitakin hyviä ajatuksia on nyt syytä keskustella ja testata osana lainvalmistelua. Metsästyslakia siis uudistetaan harkiten osauudistuksena ja tehdään tarpeellisia päivityksiä. Samalla on syytä harkita hallinnon ja byrokratian pienentämistä osana yhteiskunnan kehitystä. Metsästystä on syytä säädellä niin, että luodaan lainsäädännöllä tarpeelliset kehykset toiminnalle, mutta yhä enemmän voidaan myös luottaa metsästäjien omaan valvontaan ja säätelyyn yhdessä sovituilla periaatteilla. Metsästysjärjestöt ja myös muut tahot ovat viime vuosina esittäneet metsästyslakiin useita hyvinkin perusteltuja muutoksia. Lakia on paikkailtu pala kerrallaan, mutta nyt on tarkoitus tehdä kokonaisvaltaisempi osauudistus, jolla voidaan toteuttaa tarpeellisia muutoksia ja ajantasaistaa jo yli kaksi vuosikymmentä vanhaa lainsäädäntöä. Maaja metsätalousministeriö käynnisti lainsäädäntöhankkeen viime loppuvuodesta, ja tarkoitus on antaa hallituksen esitys eduskunnalle syksyllä 2015. Esityksen laatimisessa toteutetaan jo hyväksyttyjä hirvikannan ja metsäkanalintujen kannanhoitosuunnitelmien linjauksia. Lisäksi otetaan huomioon valmisteilla olevan metsähanhen kannanhoitosuunnitelman ehdotukset. Lainvalmistelua tehdään vahvasti osallistavalla tavalla niin, että metsästysjärjestöt, ja sidosryhmät ovat tiiviisti mukana työssä. Hanketta tukemaan kutsutaan asiantuntijoista koostuva tukiryhmä. Ensimmäiset kokoontumiset on jo sovittu tammikuulle. Lisäksi alan viranomaiset ovat luonnollisesti mukana työssä: Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus. Lakimuutoksessa on tarkoitus toteuttaa monelta taholta esitettyjä perusteltuja ehdotuksia muun muassa hirveä pienempien hirvieläinten metsästyksestä jousella, selkiyttää metsästysaseen kuljettamista koskevia säädöksiä ja selkiyttää myös hirvieläinten metsästyssäädöksiä. Lisäksi esimerkiksi vasasuojaa koskevia säädöksiä on tarkoitus järkevöittää ja luoda säädöspohja metsästäjäkohtaisille kiintiöille. Metsästyslakia uudistetaan harkiten Juha Ojala Ylijohtaja, luonnonvaraosasto Maaja metsätalousministeriö Ministeriön kuulumisia
• TilaukseT www.koiravaruste.fi Tai PuHeliMella p. 0500 176 596 ark klo 8-16 lihaa 51 % lihaa 44 % 3290 /15kg vain 3590 /15kg vain Aktiivisten koirien suosituin Valio-täysravinto! Kanaa 51 %, korkea proteiini-, energiaja vitamiinipitoisuus. Korkea energiapitoinen puristeruoka! Sulaa entistä paremmin, jolloin ravinto, aineet imeytyvät nopeasti ja tehokkaasti. 2590 /15kg vain lihaa 30 % Kevyt ja lihaisa perusruoka. Erinomainen täysravinto koirille esimerkiksi lepokauden ajaksi. 3090 /15kg vain lihaa 44 % Suunniteltu pitkäkestoista raskasta työtä tekeville koirille! Korkea proteiinija hiilihydraattipitoisuus nopeuttavat palautumista. Tilaus 5-8 sk • sääsTä 1 €/sk Tilaus 9-16 sk • sääsTä 2 €/sk Tilaus 17-24 sk • sääsTä 3 €/sk Tilaus 25-45 sk • sääsTä 4 €/sk Isommat erät ja kestotIlaukset – sOiTa! Tilaa eneMMän Maksa väHeMMän! MesTaRikOiRien RuOkana TäYsRavinnOT! lepokaudelle! Jahtikaudelle! Jahtikaudelle! Huippu-uutuu s Jahtikaudelle! 0€ 0€ nOPea TOiMiTus kOTiPiHaan 3-5 aRkiPäivää (mIn. 2 säkkIä) TilaaJaeTu Yli 75 € OsTOksesTa! € BesTDOG Reflex-panta heijastimella aRvO 19,90 € BesTDOG Reflex-talutushihna aRvO 24,90 € € Tunnettua valiolaatua jo vuodesta 1995 Jo tuhansia tyytyväisiä Valio-täysravintojen käyttäjiä erinomaiset ravintoainekoostumukset Optimaalinen yhdistelmä vitamiineja, ravintoja hivenaineita edullinen hinta – määräalennukset isommista eristä Suora toimitus varastosta ilman kivijalkakaupan kalliita kustannuksia nopea toimitus kotipihaan 3-5 arkipäivää Ilmainen toimitus kotipihaan € (Min. tilaus 2 säkkiä) Tilaamisen helppous: puhelin ja verkkokauppa Tilaa helposti, nopeasti ja turvallisesti netistä tai soittamalla Miksi TilaTa kOiRanRuOaT MeilTä? sPORTDOG Beacon Locator-vilkkuvalo aRvO 29,90 € 590 Maksat vain
• 22 l Metsästäjä 1 l 2015 Teksti: Jussi Partanen, koulutussuunnittelija, Suomen Metsästäjäliitto l Piirrokset: Pasi Sairanen Aseturvallisuuden ABC Metsästyksessä ja aseiden käsittelyssä turvallisuuden tulee olla aina etusijalla. Turvallisuus on myös pitkälti asennekysymys. Seuraavien ohjeiden avulla lisäät metsästyksen turvallisuutta. l Pidä sormi liipaisinkaaren ulkopuolella, kun et ole välittömästi aikeissa ampua. Taita ase tai avaa lukko aina ampumasuorituksen jälkeen. Pidä piippu aina suunnattuna turvalliseen suuntaan ja varmista, ettei aseessa ole patruunoita ja poista Turvallinen aseenkäsittely lipas. Älä säilytä tai kuljeta patruunoita lippaassa tai aseen makasiinissa. l Älä ammu ”tyhjälaukauksia”. Käytä kuivaharjoittelussa niin sanottuja klikkipatruunoita ja säilytä ne erillään oikeista sekaannusten välttämiseksi. l Älä koske muiden aseisiin ilman lupaa. l Varmista, että käyttämäsi patruuna sopii aseeseesi. Kaliiperin ja patruunan pituuden tulee olla oikeita. Selvitä, onko haulikollasi turvallista ampua teräshauleja tai muita kovia korvaavia hauleja. l Suojaa piipun suu talvella lumelta esimerkiksi täppätarran tai ohuen teipin avulla. Teippaa ase kotona lämpimässä ennen jahtiin lähtemistä. Ohuen teipin läpi voit ampua ilman, että osumapiste muuttuu. l Käytä aina hyväkuntoisia patruunoita. Älä ammu vanhoja tai huonosti säilytettyjä patruunoita, vaan toimita ne poliisille hävitettäviksi. l Puhdista ja huolla aseesi säännöllisesti. Opettele tarvittavat purkutoimenpiteet. Tutustu aseen ohjekirjaan tai kysy neuvoa asesepältä. l Aseenkäsittelyn jälkeen varmista vielä kerran, ettei aseessa ole patruunoita ja laita se takaisin suojukseen tai asekaappiin.
• Metsästäjä 1 l 2015 l 23 Turvallisuus seuruemetsästyksessä l Noudata aina metsästyksenjohtajan ohjeita ja kysy, jos on jotain epäselvää. Jokainen metsästäjä vastaa viime kädessä omista tekemisistään. Muista, että maan tasalta ammutut vaakalaukaukset ovat huomattavasti vaarallisempia kuin tornista alaviistoon ammutut. l Mene passiin ase taitettuna tai lukko avattuna. Lataa ase vasta passipaikalla. Varmista turvalliset ampumasektorit ja naapuripassien sijainti. l Selvitä ajoketjumetsästyksessä, kuinka ketju ilmoittaa liikkumisestaan ja onko ketjuun päin turvallista ampua. Älä liiku passissa tai poistu sieltä ilman metsästyksenjohtajan lupaa. Ilmoita riistalaukauksista heti metsästyksenjohtajalle. Älä mene kaadolle ilman lupaa, äläkä ajometsästyksessä ennen ajon loppua. Jos eläin ei kaatunut näköetäisyydelle, odota metsästyksenjohtajan jäljitysohjeita. Turvallisuus ampumaradalla l Käytä ampumaradalla kuulosuojaimia ja suojalaseja. Niin sanottuja kuulevia kuulosuojaimia voi käyttää myös metsästyksessä. Opettele varmistimen ja piipunvalitsimen luonteva käyttö jo ennen radalle tuloa. l Muista noudattaa radan ampuma-aikoja ja varmista ratakohtaiset turvallisuusohjeet. Huomioi esimerkiksi mahdollinen lyijyhaulikielto. l Kuljeta ase ampumapaikalle taitettuna, lukko auki tai mieluiten suojuksessa. Itselataavissa aseissa voit laittaa lukon väliin esimerkiksi kangasliinan tai hylsyn, joka kertoo muille radankäyttäjille, että aseesi on lataamaton. Ampumaradalla aseessa ei saa olla hihnaa. Poikkeuksena kiväärilajit, joissa hihnalla tuetaan ampuma-asentoa. l Säilytä asetta ammuntojen välissä asetelineessä ja vältä turhaa aseen kanssa liikuskelua. Varmista maalialue ennen ampumista. Jos havaitset asiaankuulumatonta liikettä, huuda SEIS ja keskeytä ammunta. l Pidä ase ainoastaan maalialueelle suunnattuna. Tämä koskee myös tyhjällä aseella tehtyjä kylmänostoja. Lataa ase vasta ampumapaikalla. Taita ase tai avaa lukko välittömästi ampumasuorituksen jälkeen. l Jos patruuna ei syty, suuntaa ase turvalliseen suuntaan, käännä katseesi pois aseesta, odota puoli minuuttia ja vasta sitten avaa lukko tai taita ase. Jos rekyyli ei tunnu normaalilta ja laukausääni on epätavallisen heikko, poista hylsy patruunapesästä ja tarkasta piippu. l Mene maalialueelle vasta, kun kaikki ampujat ovat laskeneet aseensa, avanneet lukon ja tyhjentäneet aseen patruunoista. Kerää ammunnan jälkeen hylsyt, tyhjät patruunarasiat, taulut ja muut roskat niille varattuihin paikkoihin. l Ole ystävällinen muille radan käyttäjille ja auta aloittelijoita tarvittaessa! l Ampumatta jätettyä laukausta ei tarvitse koskaan hävetä. Ajon päätyttyä avaa lukko ja poista patruunat aseesta. l Pidä ase taitettuna tai lukko auki tauolle tultaessa tai sieltä lähdettäessä. Riittävä rataharjoittelu helpottaa turvallista aseenkäsittelyä myös metsästystilanteessa ja kuuluu jokaisen metsästäjän velvollisuuksiin.
• 24 l Metsästäjä 1 l 2015 Turvallinen ampumatausta l Varmista etukäteen turvalliset ampumasektorit ja jätä ampumatta epäselvissä tapauksissa. Varmista ennen laukaisupäätöstä, että tausta on turvallinen. Muista, että yläviistoon ammuttaessa luoti voi lentää patruunasta riippuen jopa kuuden kilometrin päähän ja olla edelleen tappava. Maan tasalta alaviistoon ammutun laukauksen kimmokevaara on suuri ja suunta arvaamaton. l Jos metsästät kanalintua ajoketjussa, pidä ketju suorana. Säilytä näkötai kuuloyhteys muihin ketjussa liikkuviin. Ota ketju kokoon, kun kulkusuunta vaihtuu. l Muista pitää ampumakulma turvallisena sorsastuksessa tai fasaanien ajojahdissa. Alle 45 asteen vaakalaukaukset ovat vaarallisia. Haulien lentomatka on karkeasti 100 metriä x haulien läpimitta millimetreissä, eli 3 millimetrin haulit lentävät noin 300 metrin päähän. l Muista kimmokevaara merilinnustuksessa, hyljejahdissa tai hanhia kiväärillä veteen ammuttaessa. l Varmista hämärässä, että kohteesi on varmasti riistaeläin. Älä ammu pelkkää ääntä tai tunnistamatonta kohdetta! l Huomioi marjastajat, sienestäjät ja muut luonnossa liikkujat. Jos kohtaat muita ihmisiä maastossa, poista patruunat aseesta ja kerro heille metsästyksesi kulusta. Vaihda metsästysaluetta tarvittaessa. l Huomioi koiran sijainti ennen ampumista. Nopea koira voi olla hetkessä ampumalinjalla. Älä lataa asetta, jos koira on kytkettynä sinuun. Etumaastossa työskentelevän koiran kuulo saattaa vaurioitua, kun ammutaan läheltä kiväärillä. Äänenvaimentimen käyttö vähentää huomattavasti laukaisumelua. Muista turvalliset haulikon ampumakulmat noutajilla tai kanakoirilla metsästettäessä. Älä ammu vaakalaukauksia, vaan pidä piiput yläviistoon suunnattuna. Metsästyskoirien turvallisuus l Pidä taskussasi hihnaa tai narua, jotta voit kytkeä koiran kaadolla, jos koiranohjaajan kanssa on näin sovittu. Kytke koira esimerkiksi puuhun riittävän kauas selkäsi taakse ennen lopetuslaukausta. l Käytä metsästyskoiralla huomioliivejä tai heijastimin varustettua kaulapantaa. Ne ehkäisevät vahingonlaukauksia ja vähentävät yliajotapauksia. Tutkapannan käyttö lisää huomattavasti koiraturvallisuutta. l Ole koiran kanssa erityisen varovainen haavakon lopetustilanteissa. Haulipatruunan käyttö ei ole suotavaa suuren kimmokevaaran takia.
• Metsästäjä 1 l 2015 l 25 l Metsästäjäliiton piirit järjestävät Metsästysammunnan ABC -oppaaseen pohjautuvaa peruskoulutusta. Ilmoittaudu mukaan oppimaan uudenlaisia harjoittelutapoja. Tiedustele ABC-koulutusta alueesi Metsästäjäliiton piiristä. Katso yhteystiedot www.metsastajaliitto.fi ? Piirit Metsästysammunnan ABC on selkeästi kuvitettu ja seikkaperäinen opas parempiin riistalaukauksiin. Oppaasta löydät ammunnan teoriaa, aseja tähtäintekniikkaa sekä käytännön harjoituksia. Se sopii niin aloittelijalle kuin edistyneemmällekin. Metsästysammunnan ABC -oppaan voit ostaa Metsästäjäliiton erätarvikeliike Eräkontista, www.erakontti.fi Osallistu Metsästysammunnan ABC -koulutuksiin Ak u Ah lholm Aseiden kuljetus ja säilytys l Kuljettaessasi asetta moottorikäyttöisellä ajoneuvolla pidä se lataamattomana joko pussissa tai suojatussa tilassa. Auton takapenkki ei ole suojattu tila. Kuljeta asetta aina pehmustetussa asepussissa tai kovassa aselaukussa. Turvallisuuden vuoksi voit myös irrottaa lukon. Älä kuljeta patruunoita aseen makasiinissa tai aseessa kiinni olevassa lippaassa. l Normaali huoneenlämpö on paras aseiden ja patruunoiden säilytykseen. Säilytä aseita kotona lukitussa tilassa. Hyväksytty asekaappi on turvallisin vaihtoehto. l Huolla ase aina ratakäyntien tai metsästyksen jälkeen. Jos ase on märkä, kuivaa se. Puhdista ase roskista, havunneulasista tai muusta siihen tarttuneesta liasta. l Laita öljyharjan avulla piippuun kevyesti aseöljyä ja anna sen vaikuttaa piipussa. Puhdista piippu lopuksi puhdistusharjan avulla. Laita öljyä myös aseen sekä lukon ulkoisille metallipinnoille esimerkiksi nukkaamattoman liinan avulla. Voit toisinaan levittää tukkiöljyä puupinnoille ehkäisemään kosteuden imeytymistä. Jos säilytät asettasi pidempiä aikoja, laita suojaöljyt aseen metallipinnoille ehkäisemään korroosiota. Artikkeli perustuu Metsästäjäliiton ja riistakeskuksen julkaisemaan ampumaratajulistesarjaan.
• 26 l Metsästäjä 1 l 2015 Mikko Alhainen & Hia Sjöblom Ja ri Ko st et Sep po L eino nen Riista hyötyy järkevistä tukiteoista Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 2 M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN Maatalouden ohjelmakausi vaihtuu. Maatalouden ympäristökorvauksiin liittyvää lainsäädäntöä hiotaan vielä. Maaseudun kehittämisohjelma on viimeistelyssä. Uuden järjestelmän mukaiset tuet ovat haettavissa kasvukaudella 2015. Luvassa on hyviä mahdollisuuksia riistanhoitoon. Niitä kannattaa käyttää. udessa ympäristökorvausohjelmassa on mahdollisuuksia, joita on hyvä katsella kauriin, sorsan ja peltopyyn silmin. Osa korvauskelpoisista toimista vaatii erillisen suunnitelman. Nyt on aika aloittaa niiden laatiminen, jos aikoo hakea investointitukea tai hoitosopimusta jo tänä vuonna. Uusi ympäristökorvausjärjestelmä määrittää seuraavan kuuden vuoden viljelykäytännöt. Se avaa uusia mahdollisuuksia riistanhoitoon. Kevään lähestyessä maatilojen pöytien äärellä alkaa mutina ja ohimosuonten pullistelu, kun viljelysuunnitelmia laaditaan uusien ohjeiden mukaan. Lohkokarttojen äärellä kannattaa miettiä toimia ja tekoja, joilla taataan riistan tulevaisuus. Osa uusista ympäristötuista vaatii erillisen suunnitelman. Osa taas ilmoitetaan lohkokohtaisina toimenpiteinä päätukihaussa. Tukipotkuja on luvassa toimiin, joiden palkkiona voi olla vahva riistakanta. Uuden ohjelmakauden kuvioihin kannattaa paneutua perusteellisesti ja seurata niiden etenemistä. Lopulliset korvausehdot selviävät laadittavista asetuksista ja Maaseutuviraston hakuoppaasta, kun sellainen julkaistaan kevään aikana. Riista kaipaa suojaa ja sapuskaa. Peltopyy, fasaani ja rusakko viihtyvät aukeilla, missä viljely on monipuolista. Riistapellot, metsäsaarekkeet, luonnonlaitumet, kosteikot, uomat ja reunavyöhykkeet houkuttelevat myös sorkkaeläimiä ja vesilintuja. Teeriparvikin viihtyy riistapelloilla sekä peltolohkojen kolmimetrisillä monimuotoisuuskaistoilla. Vain harvalta peltoaukealta löytyy kaikkea. Oman metsästysalueen vahvuudet kannattaa miettiä, ja kohdentaa riistanhoito paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. ”Nyt odotellaan toiveikkaasti riistanhoitokuumetta ja koneiden ryskettä maaseudulla.” Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija U
• Metsästäjä 1 l 2015 l 27 Riistanhoidon palikat paketissa Ympäristökorvausjärjestelmässä toimenpiteitä tehdään kolmella tasolla: sitoumuksina, sopimuksina ja investointeina. Tavanomaiseen viljelyyn ja pellonkäyttöön liittyvät sitoumukset ovat lähinnä jokamiehen riistanhoitoa. Tehdään käytännön peltohommia, kuten riistapeltoja, ja sitoudutaan hoitamaan aiemmin tehtyjä erityistukialoja. Lohkokohtaisiin sitoumuksiin pureudutaan seuraavassa lehdessä. Suunnitelman vaativat investoinnit ja sopimukset sopivat perinnebiotooppeihin, luonnonlaitumiin, kosteikkoihin ja uomakunnostuksiin sekä kurki-, joutsenja hanhipeltoihin. Elävä maaseutu on kannattavaa maataloutta ja toimivaa riistarikkautta. Kosteikkotukien mullistus Monimuotoisuuden edistäminen yhtä tärkeää kuin vesiensuojelu Uudessa ohjelmakaudessa monimuotoisuuden arvostus mullistaa kosteikkotuet. Monimuotoisuus on yhtä tärkeä peruste kuin vesiensuojelu. Valtaojien ja perattujen purojen kunnostaminen ovat myös korvauskelpoisia toimia. Valuma-alueen ja kosteikon kokovaatimuksiin on tulossa joustoa. Korvaustasot sekä investoinneissa että hoitosopimuksissa ovat varsin toimivat. Vesiensuojelussa kosteikoilla ja luonnonmukaisilla uomilla on tärkeä rooli maatalousluonnon monimuotoisuudelle sekä riista-, kalaja raputaloudelle. Monet muistelevat, miten isoisien aikaan peltoja halkovissa puroissa vilisi kaloja ja rapuja. Mielikuvissa sorsansiipien suhina kuuluu aukeilla ja poikueita vilisee uomissa, savimontuissa, tulvaniityillä ja kosteikoissa. Minne ne ovat kadonneet? Hyvää peltomaata on saatu lisää muutaman vuosikymmenen takaisissa peruskuivatushankkeissa, jolloin purot perattiin suoriksi ränneiksi, kosteikot kuivattiin ja savimontut täytettiin. Monen umpeenkasvaneen purouoman ja valtaojan perkaus on ajankohtaista. Ehkä olisi järkevää palauttaa uoman vedenjohtokyky entiselleen niin, että siitä on hyötyä vedeneläville, riistalle ja omille harrastusmahdollisuuksille. Monimuotoisuuden palauttaminen ja vesiensuojelun edistäminen on järkevää ja kannattavaa. Useimmiten se ei ole ristiriidassa kannattavan maataloustuotannon kanssa. UUDEN OHJELMAKAUDEN TÄRKEIMMÄT RIISTATOIMENPITEET Jokamiehen mahdollisuudet: Monimuotoisuusja suojakaistat Monimuotoisuuskaista voi olla myös korjaamaton satokasvin kaista. Riistapellot Riistapeltoja hirville ja peuroille sekä monivuotiset lintuja niittypellot esimerkiksi peltopyille ja fasaaneille. Tukea suunnitelmalliseen toimintaan: l Kosteikkojen ja tulvaniittyjen perustaminen ja hoito l Purojen ja valtaojien luonnonmukainen kunnostaminen ja hoito l Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen l Metsäsaarekkeiden, reunavyöhykkeiden sekä perinnebiotooppien hoito raivaamalla tai laiduntamalla
• 28 l Metsästäjä 1 l 2015 Investointitukea hyviin tekoihin myös metsästysseuroille Mikko Alhainen & Hia Sjöblom Uutta: l Hakija voi olla aktiiviviljelijä tai rekisteröity yhdistys (siis myös metsästysseura ry.) sekä kosteikkotuissa vesioikeudellinen yhteisö l Investoinnin toteutusaika kaksi vuotta ja hoitosopimuksen kesto viisi vuotta l Ympäristösopimukset ja investointihakemukset käsitellään ELY-keskuksessa l Pienin lohkokoko viisi aaria ja pienin sopimusala 0,3 hehtaaria l Ympäristösopimuksen ja investoinnin tekeminen ei edellytä sitoutumista ympäristökorvausjärjestelmään Investointiapua myös petoaitaan Alkuraivauksen ja aitaamisen investointituella voidaan kunnostaa perinnebiotooppeja ja luonnonlaitumia. Investointia tarvitaan siellä, missä hoidon aloittaminen edellyttää kunnostusta. Hoitosopimus tehdään investoinnin jälkeen. Ympäristöinvestoinnin voi saada myös petoaidan rakentamiseen kesken hoitosopimuksen, jos laiduntamista ei ole mahdollista jatkaa ilman aitaa. Alkuraivaamisen ja aitaamisen tukitasot: l enintään 3 ha kohteet 1 862 euroa/ha l yli 3 ha, mutta enintään 10 ha, kohteet 1 108 euroa/ha l yli 10 ha kohteet 754 euroa/ha Uusia eväitä kosteikkojen elvyttämiseen Uusi ohjelmakausi tuo mahdollisuuksia vesilintuelinympäristöjen kunnostamiseen ja hoitoon sekä rapuja taimenpurojen elvyttämiseen. Kosteikkoinvestoinneilla voidaan toteuttaa monenlaisia kosteikkoja: pienten kosteikkojen ketjuja, kosteikkomaisia tulva-alueita ja -tasanteita sekä uomien kunnostuksia luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteiden mukaisesti. Myös riittävät suojaja reuna-alueet ovat tukikelpoisia. Kosteikot ja tulva-alueet on perustettava ensisijaisesti patoamalla. Soveltuvia kohteita ovat muun muassa luontaiset notkot ja painanteet, herkästi tulvivat tulvaniityt tai -pellot sekä pengerretyt kuivatusalueet. Uomien luonnontilaa parantavissa hankkeissa voidaan palauttaa tulvaalueita, perustaa useita pieniä kosteikkoja ja tulvatasanteita sekä rakentaa veden virtaamaa hidastavia pohjakynnyksiä tai putkipatoja. Lisäksi voidaan tehdä uomien eroosiosuojauksia, istuttaa kasvillisuutta, lisätä puron mutkaisuutta ja parantaa uomien laatua lintujen, kalojen ja rapujen elinympäristöinä. Korvauskelpoisia kohteita: l Kohde, joka edistää maatalouden vesistökuormituksen vähentämistä ja/ tai lisää yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta. l Kosteikon ja tulva-alueiden pinta-ala vähintään 0,5 prosenttia yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Valuma-alueelle samaan aikaan perustettavat, aiemmin perustetut ja luontaiset kosteikot voidaan laskea mukaan 0,5 prosenttiin. Perustellusta syystä pinta-ala voi olla tätä pienempi. l Kosteikkoja ja tulva-alueita voi perustaa kohteille, joiden yläpuolisilla valuma-alueilla on peltoa yli 10 prosenttia. l Peltoalueen läpi virtaavien uomien luonnontilaa ja tulva-aikaista vedenjohtokykyä voidaan parantaa luonnonmukaisen vesistörakentamisen periaatteiden mukaisesti. l Kosteikkoinvestointien hakemukset ja suunnitelmat pisteytetään ELY-keskuksessa. Rahoitettavaksi valitaan hakemusten joukosta vaikuttavimmat kohteet. Valintakriteerit löytyvät tulevasta hakuoppaasta. l Kosteikkoinvestoinnissa enimmäistukitaso tukikelpoiselle alalle on 11 669 euroa/ha. Jos perustettava kosteikko on kooltaan 0,3-0,5 hehtaaria, tukea maksetaan enintään 3 225 euroa/kohde. Kosteikkoinvestointien myöntäminen perustuu ELY-keskusten tarveharkintaan. Pääpaino uuden ohjelmakauden tukipolitiikassa on ympäristössä. Rekisteröidyt metsästysseurat voivat hakea tukea esimerkiksi sorsien poikastuottoa parantavien kosteikkojen rakentamiseen. M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN
• Metsästäjä 1 l 2015 l 29 Ja ri Ko st et Kosteikon hoitosopimus Kosteikon hoitosopimuksesta maksettava vuosikorvaus on 450 euroa/hehtaari. Hoito on toteutettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Hoitosopimuksen voi tehdä kohteesta, jota aikaisemmin on rahoitettu maatalouden ympäristötuilla tai se täyttää kosteikkoinvestoinnin kriteerit. Kosteikkojen vuotuisia hoitotoimenpiteitä voivat olla muun muassa: l lietteen poisto tarvittaessa. l mahdollisten kemiallisten saostusaineiden poisto ja lisäys. l patojen ja uomien hoitotoimet, tarkastukset ja kunnossapidot. l kosteikon tai uoman reunaalueiden niitto ja kasvijätteen poisto. l veden pinnan korkeuden seuraaminen. Luonnonmukaistettujen uomien hoidossa huolehditaan l veden virtaamaa hidastavista rakenteista, kuten pohjapadoista ja eroosiosuojauksista. l uoman reuna-alueiden kasvillisuuden säilymisestä. l tulvatasanteiden avoimuudesta. Hoitosopimuksilla metsästysmahdollisuuksia maisemaan Ympäristökorvausten tavoitteena on saada mahdollisimman iso osa arvokkaista perinnebiotoopeista hoidon piiriin ja kasvattaa myös luonnonlaidunten kokonaisalaa sekä varmistaa uhanalaisten lajien säilymistä. Samalla edistetään peltojen reuna-alueiden maisemaja monimuotoisuusarvoja. Hyväksyttävät alueet: l Perinnebiotooppi on keto, niitty, rantatai lehdesniitty, hakamaa, metsälaidun tai nummi, jossa on selviä merkkejä aiemmasta laidunnuksesta tai rehuntuotannosta. l Rantaniityllä, joka otetaan laidunkäyttöön, tulee olla jäljellä rantaniityille ominaisten lajien esiintymiä ja alueella sekä edellytykset palautua rantaniityksi. Metsälaidun on perinnebiotooppi, jos se täyttää sopimusehdoissa mainitut määritelmät. l Luonnonlaidun on pellon ulkopuolinen laidun, jota käytetään karjan rehuntuottoon ja jota ei voida luokitella perinnebiotoopiksi tai kunnostettavaksi perinnebiotoopiksi. Luonnonlaitumesta voidaan tehdä maatalousluonnon ja maiseman hoitoa koskeva sopimus, jos sillä on muusta ympäristöstä erottuvia luontotai maisema-arvoja, joita voidaan edistää laidunnuksella. Luonnonlaitumen on sijaittava maatalousympäristön maisemassa. Myös reunavyöhykkeet ja metsäsaarekkeet käyvät, jos niiden luontoja maisema-arvoja hoidetaan laiduntamalla. l Reunavyöhyke sijaitsee maatalousympäristössä pellon ja metsän, pellon ja tien tai pellon ja vesistön välisellä alueella. Reunavyöhyke voi olla keskimäärin enintään 20 metriä leveä. Maisemallisesta syystä pellon ja vesistön tai pellon ja tien välinen alue voi olla keskimäärin enintään 40 metriä leveä. Jos se hoidetaan laiduntamalla, leveydessä voidaan joustaa. Peltoalueilla sijaitsevien raivaamalla tai niittämällä hoidettavat metsäsaarekkeet voivat olla enintään hehtaarin kokoisia. Korvaustasot: l Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksissa 450 euroa/ha/vuosi. l Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille perinnebiotooppikohteilla 600 euroa/ha/vuosi.
• 30 l Metsästäjä 1 l 2015 M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN Mikko Alhainen & Hia Sjöblom Laiduntamalla riistarikkautta Laiduntajat avaavat maisemaa peltoriistalle ja vesilinnuille antaniityt, perinnemaisemat ja luonnonlaitumet tarvitsevat laiduntajia pysyäkseen kunnossa. Monet rannat ovat kasvaneet umpeen alueilla, joilla laidunnus on vähentynyt. Peltoaukeiden liepeillä olevat vanhat hakamaat tarjosivat aikoinaan pensaiden kirjomia elinympäristöjä, joissa peltoriista viihtyy. Laidunnus peltojen ulkopuolella ylläpitää luonnolle ja riistalle arvokasta puoliavointa ja monipuolista elinympäristöä. Hyötyjien puolella ovat maiseman lisäksi monet taantuneet lajit. Esimerkiksi jouhija lapasorsa, haapanat ja hanhet viihtyvät avoimilla rantaniityillä. Rantaniittyjä hoitamalla turvataan taantuvien vesilintujen elinoloja, ja samalla kantojen säilyminen metsästettävinä. Kuivemmilla alueilla perinteinen maalaismaisema ja siellä viihtyvä peltopyykanta säilyvät. Ja jos itsellä ei ole laiduntajia, voi harkita yhteistyötä naapureiden kanssa. Joutomaiden vuokraus laidunnukseen on toimiva vaihtoehto. ”Avoimien vesilintuja ja kahlaajia vilisevien niittyjen tilalla on monin paikoin miestä pitempi umpitiheä ruovikko. Riistalajeista lähinnä supikoira löytää ruovikosta suojaa ja sapuskaa.” Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Satovahingot kuriin lintupelloilla Korvausta voi saada jopa 600 euroa hehtaarilta Syysviljamaalle tai puintia odottavaan viljapeltoon laskeutuva muutamakymmentuhatpäinen hanhiparvi tai useampi tuhat joutsenta ja kurkea saa monen viljelijän näkemään punaista. Jos parvet houkutellaan varta vasten perustetulle lintupellolle, viljat säilyvät ja linnutkin saavat ruokaa jatkaakseen muuttomatkaansa. Lintupellolle kylvetään houkutuskasvusto, eli ohjeiden mukaiset ohra-, kaura ja nurmikaistaleet. Kasvustoa hoidetaan ja mahdollinen ruokinta toteutetaan tukiehtojen mukaisesti. Tukea on saatavissa 600 euroa hehtaarilta. Sopimuksen kurki-, hanhija joutsenvahinkojen vähentämiseksi voi tehdä merkittävälle ruokailuja levähdysalueelle. Edellytyksenä on lintujen massaesiintyminen ja aiemmat todistetut satovahingot. LINTUPELTO Tavoitteena on viljelyvahinkojen vähentäminen ohjaamalla kurjet, hanhet ja joutsenet ruokailemaan sopimuspelloille houkuttelevan kasvuston ja ruokinnan avulla. l sopimusala vähintään 5 ha l tuki on 600 euroa vuodessa/ha Ensisijaisia kohteita ovat ne: l joilla on todettu näiden lintujen aiheuttamia satovahinkoja l joiden läheisyydessä on muita näille linnuille tärkeitä elinympäristöjä. ELY-keskuksilla on harkintavalta. Tarkempiin tukiehtoihin kannattaa tutustua huolella etukäteen, ja tarvittaessa olla yhteydessä ELY-keskukseen. ELY-keskukset myöntävät haettuja tukia tarveharkinnan perusteella. R
• Metsästäjä 1 l 2015 l 31 Ja ri Ko st et M ar ko S vensbe rg Rannoilla laiduntava karja popsii rantaruovikkoja, kuljettaa samalla ravinteita pois vesistä, hoitaa maisemaa ja riistan elinympäristöä. Uusi ympäristökorvausjärjestelmä mahdollistaa erillisen sopimuksen lintuvahinkojen vähentämiseksi. Perustamalla erityinen hanhi-, kurkitai joutsenpelto saadaan linnut jättämään viljapellot rauhaan. Varsinkin Pohjanmaan suurilla lintujen levähdysalueilla voidaan myös tarjota sapuskaa muuttaville metsähanhille ja siten tukea muita kannan elvyttämiseen tähtääviä toimia. Erityistukien sopimuksia voi tarkistaa 2010 tai aikaisemmin alkaneet sopimukset hoidetaan loppuun alkuperäisen suunnitelman mukaan. 2011 tai myöhemmin alkaneet erityistukisopimukset päätetään ilman takaisinperintää sopimusviidakon selkiyttämiseksi. 2015 vuoden päätukihaussa viljelijä voi halutessaan sitoutua vastaavaan sopimukseen. Tämä on hyvä toimenpiteiden ja hoidettavien alueiden tarkistuksen paikka. Hakuopasta odotellessa Tässä on esitetty eri tukimuotojen pääkohtia. Maaseutuviraston sivuilla avataan HAKUOPAS, kun asiat on saatu päätökseen. Sivuilla voi myös seurata asioiden etenemistä. (mavi.fi --> Tuet ja palvelut). Investointiin tarvittavan suunnitelman sisältö kuvataan hakuoppaassa.
• Metsäjänis Lepus timidus Antti Saraja
• 34 l Metsästäjä 1 l 2015 Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Ryhmä Räme: Suojuoksua, hikeä, paarmoja – ja hanhia! Kesällä 2014 alkoi riistakeskuksen Pohjanmaan aluetoimistolle tihkua tietoja metsästäjistä, jotka käyttivät vapaat kesäviikonloppunsa kartoittamalla taigametsähanhen pesimäsoita Eteläja Keski-Pohjanmaalla, vaikka hanhi on tällä hetkellä rauhoitettu. Metsästäjät, jotka laittavat itsensä näin pyyteettömästi likoon, ovat artikkelin arvoisia, joten suuntasin ”Ryhmä Rämeen” kanssa suolle suvisena sunnuntaiaamuna. yhmä Rämeen sydän on seinäjokelainen Marko Palomaa, joka on innokas hanhenpyytäjä. Hän metsästi metsähanhia Pohjanmaan pelloilta ja ajoitti lomansakin aina muuttoaikaan. Valitettavasti hän oli yhtä tehokas metsästyksessä kuin näissä suolaskennoissakin: ? Täytyy tunnustaa, että hanhestuksen niksit opittiin ”juutuubista” liiankin hyvin. Osaava pyytäjä vetää muuttohanhiparven kuvilla ja pillillä alas. Pelto-ojien kojuissa istuttiin taajaan, ja saalista tuli joskus liikaa, Palomaa tunnustaa. ? Itsesäätely ei aina toiminut. Nyt on tästä pesimäsoiden tutkimisesta tullut samanlainen intohimo. Hyllyvien hetteiden tutkimusretkikunta Sunnuntaisen ”suotutkimusretkikunnan” reissuun salaiselle alavutelaiselle suolle osallistuivat Marko Palomaan lisäksi Tuomas Annala ja Toni Hippula. He kuuluvat Palomaan ydintiimiin, mutta Palomaa on saanut joukkoja liikkeelle kautta Pohjanmaan. Laskentoihin ovat osallistuneet myös Leo Vuorinen (Seinäjoki), Veikko Hakala (Alajärvi), Pekka Saarenketo (Seinäjoki), Tapio Palohuhta (Veteli), Tuomas Ahola (Isojoki), Jouko Hänninen (Seinäjoki), Patrik Uuro (Karijoki), Matti Ojala (Jurva) Risto Mänty ja Mikael Mutikainen (Teuva). Kaikki ovat innokkaita metsästäjiä, sujuvia suojuoksijoita, mutta vain kepeimmät kelpaavat puuhun kapuaviksi tähystäjiksi ? mäntyjen oksat jäävät joskus hennoiksi vetisten hanhisoiden keskiosissa! Tutkimusretkikunta suunnitteli kaikki retkensä huolella. Hanhipaikoista ei yleensä paljon muille hiiskuta, mutta jollain ilveellä Marko Palomaa sai kuulla runsaasti vanhojen hanhenpyytäjien paikallistarinoita, paikkatietoa myöden. Tähän perimätietoon yhdistettiin lisäksi omaa kokemusta ja karttatyötä. Suuri osa kuumista paikoista löytyi penkomalla metsäseutujen karttoja internetissä. ? Itse olen havainnut, että metsähanhet pesivät myös peltovaltaisten alueiden reunametsissä. Eivät ne aina mitään isoja eristyneitä suoalueita ole, vaan hanhipesintä saattaa tulla vastaan Etelä-Pohjanmaan lakiankin lähellä. Tällaisista sirpalepesinnöistä on vaikea saada havaintoja, kertoo Palomaa. Ryhmä Rämeen muodostavat Tuomas Annala, Toni Hippula ja Marko Palomaa. R Ha n nu H ut tu Ja rk ko Nu rm i
• Metsästäjä 1 l 2015 l 35 Yleensä metsähanhipoikueet toki löytyvät suon tai nevan vetisistä ja hetteisistä keskiosista, joita luonnehtii lisäksi suon reunaosia rehevämpi kasvillisuus. Se tarjoaa poikueelle suojaa ja ravintoa. Laskennassa ryhmä jakautuu siten, että pari kaveria kiertää suon laidoilta keskiosaan, ja toinen ryhmä kiipeää keskiosan läheltä mahdollisesti löytyviin puihin kiikaroimaan avoveteen. Reunamiesten lähestyessä metsähanhipoikue usein ui avoveteen laskettaviksi. Sen jälkeen ne yleensä piiloutuvat huolella, etenkin sulkimisaikana. Joskus hanhet tietenkin nousevat lentoon ja tulevat niinkin lasketuiksi ? monien muiden vesilintulajien ohella. Soiden rehevien keskustojen riistarikkaus onkin yllättänyt pohjalaiset hanhimiehet. Soiden salatieto ja siivekkäät Marko Palomaan johtama ryhmä hämmästyi soiden monimuotoista lintumaailmaa. Keskikesällä, ennen metsästyskautta, suon keskustasta löytyy runsaasti eri kahlaajalajeja ja myös aikaisin muuttavia riistavesilintuja, joita ei välttämättä enää metsästyskautena tapaa. ? Hanhien seurassa viihtyivät lisäksi lapaja jouhisorsat sekä haapanat. Välillä taivas oli mustanaan myös ”tavallisia” riistasorsia, taveja Taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelma: Suomi luo pelisääntöjä eurooppalaiselle metsähanhenmetsästykselle Taigametsähanhi oli viime metsästyskautena rauhoitettu, sillä kanta on talvehtimisalueella tehtyjen laskentojen perusteella laskenut jo pitkään. Suomen riistakeskus ja maaja metsätalousministeriö koordinoivat nyt taigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelman laatimista, jonka tavoitteena on kääntää taigametsähanhikanta nousuun. Kansainvälinen taigametsähanhikannan hoitosuunnitelmaluonnos on valmis, ja tällä hetkellä se on lausuntokierroksella muuttoreitin valtioissa. Sen jälkeen se viimeistellään ja luovutetaan AEWA:n (Sopimus Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta) ensi marraskuussa Saksassa pidettävän osapuolikokouksen hyväksyttäväksi. Onnistuessaan se luo uudet pelisäännöt metsähanhen metsästykselle Euroopassa, ja silloin suomalaisetkin metsästäjät pääsevät taas pyyntiin. Kun hanhikannan lasku pysähtyy ja kantaa hoidetaan hallitusti koko muuttoreitin alueella, on metsästyksen aloittaminen mahdollista ehkä piankin. Tämä edellyttää muuttoreitin maiden kykyä sopia kestävistä metsästyskiintiöistä, joiden avulla hanhikannan heikkeneminen saadaan pysäytettyä ja kantatiedot käännettyä noususuuntaisiksi. Tällainen riistatietoon perustuva työtapa on suomalaisille jo sangen tuttu muun muassa metsäkanalintukantojen hoidosta, jossa metsästysajat päätetään nykyään tuoreiden riistakolmiolaskentojen tulosten mukaan. Suomalaiset riistakantojen hallintomallit ja riistatiedon käytön sovellukset sopivat hyvin myös kansainväliseksi vientituotteeksi! Metsähanhilaskennat ovat kuin äärimmäisen kiehtovaa salapoliisityötä. Joka suolta löytyy jonkinlainen salaisuus tai havainto, joka täydentää palapeliä, sanoo Marko Palomaa. ja heinäsorsia, etenkin rehevämmillä kohteilla, Tuomas Annala kertoo. Tulosten perusteella näyttää siltä, että metsähanhi kuuluu kohtuu yleisenä myös pohjalaisten soiden pesimälinnustoon. Ryhmä kiersi laskennoissa 28 eri suoaluetta, ja hanhipoikue (tai selkeitä merkkejä sellaisesta eli sulkimisaikana runsaasti jätöksiä tai höyheniä) havaittiin näistä kuudella. ? Tämä oli kuin salapoliisityötä, äärimmäisen kiehtovaa. Joka suolta löytyy jonkinlainen salaisuus tai havainto, joka täydentää palapeliä, Palomaa pähkäilee. Lakki päästä hanhenlaskijoiden kunniaksi Palomaa suunnittelee ryhmineen jo ensi kesän seurantoja, ja hänen toimintaverkostonsa on laajentunut Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaan lisäksi jo Pohjois-Karjalaankin. Sinne Ryhmä Räme ei toki omalta reviiriltään ehdi, sillä kolmen pohjalaismaakunnan hyllyvät suot kutsuvat heitä taas ensi kesänä. Mutta muita metsähanhesta kiinnostuneita metsästäjiä on jo ilmoittautunut palvelukseen, ja Palomaan tiimi ohjeistaa ja auttaa innokkaita mielellään. Ryhmä Rämeen puuhamiehet ansaitsevat ison kiitoksen työstään. On hienoa havaita, että vielä löytyy metsästäjiä, jotka eivät käytä energiaansa sapen purkamiseen nettipalstoilla, vaan toimivat itse hanhen hyväksi. Taigametsähanhikanta on taantunut, ja sen pyynti saadaan toivottavasti joskus alkamaan uusilla pelisäännöillä. Tämä edellyttää uuden tiedon keräämistä toimintamallien pohjaksi. Myös Suomen riistakeskus ja maaja metsätalousministeriö työskentelevät täysillä, jotta Suomen koordinoima taigametsähanhikannan kansainvälinen hoitosuunnitelma hyväksyttäisiin AEWA:n osapuolikokouksessa. Hoitosuunnitelman pääperiaatteena on hanhikannan tilanteeseen mukautuva metsästys, jonka mitoituksesta sovitaan koko muuttoreitin alueella. Tuomas Annala tähystää rimmikon keskiosaan uivia hanhia, kun muu laskijaryhmä kiertää suon. Ja rk ko Nu rm i
• 36 l Metsästäjä 1 l 2015 Mikko Alhainen, erikoissuunnittelija & Juha Mäkimartti, kenttätyöntekijä, Suomen riistakeskus Pohjoismainen yhteistyö supikoiran pysäyttämiseksi jatkuu orniojokilaaksossa supikoirakanta on saatu laskuun. Ruotsiin pyrkijöiden määrä on vähentynyt, mutta samaan aikaan havaintoja on saatu Pohjoisja Itä-Lapin tiettömistä kairoista. Yksittäisiä harhailijoita on aina, kuten syksyllä Norjan Börselvassa Jäämeren rannalta ammuttu yksilö osoittaa. Supikoira leviää todennäköisesti myös Venäjällä, joten Suomeen loikkaajia saattaa olla pitkin itäkairoja. Voimallinen toiminta jokaiseen havaintoon on askel oikeaan suuntaan ja auttaa pitämään ongelman hallinnassa. Loukkupyynti kannattaa koko Lapissa Lappilaiset metsästäjät ovat tehneet talkoilla yli sata KaNu-loukkua viimeisen vuoden aikana. Norjalaisten rahoituksella hankitusta verkosta ja kyllästetystä laudasta on väännetty KaNu-loukun kevennettyä mallia. Hieman pienempi loukku pyytää edelleen hyvin, mutta 30,4 metrin verkkorullasta saa kaksi loukkua enemmän. Erillistä metallirunkoa ei tarvita, vaan verkko tulee alalaidasta kahden laudan väliin, ja häkkiosan verkot tulevat muutaman sentin verran limittäin nurkista, mikä jäykistää loukkua tarpeeksi. Tällä tavalla tehty loukku on helppo rakentaa perustyökaluilla, kun metallirungon hitsaamista ei tarvita. Laajamittainen loukkupyynti on keskeinen osa supikoiran tehopyyntiä mutta ei yksin riitä. Riistakamerat haaskoilla ja tehokas pintapyynti koirilla sekä luolapyynti loukkupyynnin rinnalla tuottavat tulosta. Nuoret elinpiiriä etsivät yksilöt ovat helppoja pyydettäviä mutta kulkevat pitkiä matkoja. Jokivarret, kosteikkojen rannat ja maatilojen ja lahtivajojen lähiympäristöt ovat parhaita pyyntipaikkoja. Loukkupyyntiä kannattaa harjoittaa koko Lapin alueella, sillä supikoiria voi olla missä tahansa. KaNu kannattaa sijoittaa helppoon paikkaan, mistä sen saa tarkistettua aamukahvin tai työmatkan ohessa. Loukkujen etätarkastus tehostaa erämaapyyntiä Elävänä pyytävä loukku on koettava kerran vuorokaudessa, ja apuna voi käyttää nykyaikaista elektroniikka. Metsästäjä on aina vastuussa siitä, että elektroniikka toimii moitteetta ja saatuun hälytykseen reagoidaan ajoissa. Lapin supikoirapyynneissä on vuosien ajan käytetty tanskalaista Mink Police -loukkujen etävalvontajärjestelmää. Elektroniikan avulla Supikoiran leviämisen pysäyttäminen on jatkuvaa viivytystaistelua, jossa ei ole varaa herpaantumiseen. Tänä vuonna työtä supikoiran parissa jatketaan vähintään edellisvuoden tasolla, ja tavoitteena on saada resursseja toisen kenttähenkilön palkkaamiseksi Lapin keskiosiin. Arvokkain työ on kuitenkin lappilaisten metsästäjien osallistuminen: kiitokset heille, jotka tekevät hankkeen mahdolliseksi. Kaverin kavaltajien eli Judas-supikoirien käyttöä jatketaan Lapissa. Supikoira ei halua olla yksin, joten GPS-pannoitettu eläin johdattaa metsästäjän aina toisen supikoiran luo.Tämä on haitallisen vieraslajin tehopyyntiä ja kannanseurantaa parhaimmillaan harvan kannan alueella. Kuvassa pienpetopyytäjä Kimmo Andersson vapauttaa loukkuun mennyttä ja GPS-pannan saanutta supikoiraa Ylitorniolla. T Juh a Mäk im ar tt i
• Metsästäjä 1 l 2015 l 37 loukkuja on voitu sijoittaa pyynnin kannalta tärkeisiin kohteisiin, joiden päivittäinen tarkastaminen maastossa olisi kohtuuttoman aikaa vievää ja kallista. Etävalvontajärjestelmä nousee arvoonsa erityisesti silloin, kun metsästäjän hallinnoitavana on useita loukkuja. Verkossa toimiva palvelin pitää yhteyttä loukkuihin ja lähettää yhden koosteviestin loukkujen tilanteesta vähintään kerran vuorokaudessa. Järjestelmä valvoo itseään. Palvelin seuraa yhteyttä loukkuhälyttimiin sekä pattereiden tilaa. Jos yhteys hälyttimeen katkeaa, tulee tästä automaattinen hälytys lähteä loukulle tarkastamaan tilanne. Se ilmoittaa toimimattomista hälyttimistä ja lähettää muistutusviestin, jos lauennutta loukkua ei katsota määräaikaan mennessä. Palvelin voi myös lähettää automaattisen viestin varahenkilölle, jos vastuumetsästäjä ei jostain syystä ole virittänyt loukkua uudelleen. Lähettäviä riistakameroita voi käyttää loukkuvahtina, mutta niiden toimintavarmuus on oleellisesti Mink Policea heikompi. Riistakamera ei myöskään hälytä yhteyden katkeamisesta, jolloin loukku saattaa jäädä ilman jatkuvaa valvontaa. Mink Policen palvelinjärjestelmä on asiakasystävällinen ja ”idioottivarma” menetelmä hallinnoida useita loukkuja. Riistakamera tulee ohjelmoida pakkolähettämään viesti esimerkiksi kaksi kertaa vuorokaudessa, jotta voidaan varmistua loukun tilanteesta, jos liiketunnistin ei toimi esimerkiksi lumen vuoksi. Tällä hetkellä markkinoilla ei ole varteenotettavaa verkkopalvelinta hyödyntävää kilpailijaa Mink Policelle, jonka hinta on suhteellisen korkea, lähes 300 euroa laitteelta. Yksinkertaisia pelkällä tekstiviestillä toimivia loukkuhälyttimiä on tulossa markkinoille selvästi edullisempaan hintaan. Elektroniikkaa käyttämällä säästyy paljon aikaa ja ajokilometrejä, kun loukkujen luona ei tarvitse käydä päivittäin. Jos loukkukierros kestää tunnin, on matkaltaan 30 kilometriä ja pyyntikausi on kuusi kuukautta, menee vuodessa päivittäiseen loukkutarkastukseen 180 tuntia ja 5400 kilometriä. Etätarkastuksen ansioista loukuilla käydään keskimäärin kerran viikossa, joten aikaa menee 26 tuntia ja kilometrejä kertyy 770. Säästöä tulee noin 150 tuntia ja 4600 kilometriä vuodessa. Lapin hirvimiehet hereillä! Supikoira on helppo vastus koiralle, ja etelän hirvimiehet manaavat jatkuvia pyyntiä haittaavia supikoirahaukkuja. Lapissa tilanteet ovat vielä satunnaisia ja pysyvät sellaisina, jos kaikki koirametsästäjät, erityisesti hirvimiehet, ottavat tavaksi lopettaa haukkuun sattuneet supikoirat. Muuten supikoirasta tulee pysyvä riesa hirvenpyyntiin. Pohjoismaista supikoirahanketta rahoittivat riistakeskuksen lisäksi Norja, Ruotsi ja Metsähallitus. Vieraslajin tehopyynti oli ehdolla Suomen paras luontoteko -kilpailussa. Onko lappilaisilla tahtotilaa pitää supikoira etelän ongelmana? Vieraslajin pysäyttäminen ja kannan pienenä pitäminen vaatii voimavaroja, joista tässä taloudellisessa tilanteessa on pulaa. Vieraslajiongelmiin puuttuminen aikaisessa vaiheessa ja jatkuva kontrolli on kuitenkin edullisempaa kuin ongelman lakaisemin maton alle, missä se saa rauhassa kasvaa. Suureksi kasvaneen kannan aiheuttamat vahingot ovat huomattavasti suuremmat kuin harvan kannan kurissapitämisestä koituvat kulut. Löytyykö lappilaisista ja Lapin kunnista tahtotilaa luonnonhoitoon, jolla turvataan Lapin luonnon tulevaisuutta ja marjojen puhtautta? Jos Lapin kunnat ja suuret yritykset sijoittaisivat kukin vuosittain 1 000 euroa supikoiran kannanhallintaan, kertyisi siitä vuositasolla merkittävä lisäresurssi turvaamaan työn jatkuvuutta. Jos organisaatiosi on kiinnostunut tukemaan supikoirahanketta, ota yhteyttä: Mikko Alhainen, p. 029 431 2401, mikko.alhainen@riista.fi. Ilmoita Lapissa havaitusta supikoirasta! Suomen riistakeskus, Juha Mäkimartti p. 029 431 2412, juha.makimartti@riista.fi Mink Police -loukkuvahti kiinnitetään loukun viereen puuhun vaikka ilmastointiteipillä. Loukkuvahdin pohjassa oleva magneetti kiinnitetään narulla loukkuun. Loukun pudotessa naru repäisee magneetin irti, ja metsästäjä saa välittömän hälytyksen loukun laukeamisesta. Supikoiraton Lappi on myös maakunnan intressi Juh a Mäk im ar tt i
• Kaikkien suomalaisten ulkoilukauppa 20 20 20 20 20 20 20 20 % % % % % % % % 30 30 30 30 70 60 50 50 % % % % % % % 60 50 40 40 60 40 40 % % % % % % % 20 20 20 20 20 20 20 20 % % % % % % % % 30 30 30 30 70 60 50 50 % % % % % % % 60 50 40 40 60 40 40 % % % % % % % VALLE LUMICAMO TOPPATAKKI JA -HOUSUT LUMICAMO TOPPAHAALARIT PILKKIHAALARIT Huippulämpimät takki ja housut hirvipassiin, kettujahtiin tai peurankyttäykseen. Suunniteltu yhteistyössä aktiivisesti metsästävien suomalaisten kanssa. Tyylikäs, kevyt, lämmin ja äänetön kokonaisuus vaativaan makuun. Lämpöä heijastava materiaali vuoressa. Hiljainen ja kevyt sekä kestävä päällis materiaali (tekninen mokka). Air-Tex-kalvo ja teipatut saumat. Vanu eristeen vahvuus 80 g/ m2. Tarjous voimassa vain myymälöissä ja puhelinmyynnissä. Laadukas ja taatusti lämmin JahtiJakt-toppahaalari on kovien pakkasten suosikki. Päälli kangas on erittäin hiljaista teknistä mokkaa (100 % polyesteri), jossa on vedenja tuulen pitävä Air-Tex-kalvo ja teipatut saumat. Lämmin 100 g vanu yläosassa, 80 g vanu housuosassa. Runsaasti taskuja. Laadukas ja taatusti lämmin JahtiJakt pilkkihaalari on pikkijöiden ja kelkkailijoiden suosikki. Päälikangas on kestävää 100% Polyamidia, jossa vedenja tuulenpitävä Air-Texkalvo ja teipatut saumat. Lämmin, 140g vanu yläosassa, 120g housuosassa. Polvissa ja takapuolessa irrotettavat, kylmää eristävät EVA-paneelit. Runsaasti taskuja. METSÄSTÄJÄN TALVIALE! 12990 16990 (179,90) METSÄSTÄJÄN TALVIALE! VALLE -TAKKI JA -HOUSUT PAKETTIHINTAAN 1990 (298,90) -34%
• www.eratukku.fi MYYNTI JA ASIAKASPALVELU P. 020 747 7000* (MA-PE 10-16) *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min 20 20 20 20 20 20 20 20 % % % % % % % % 30 30 30 30 70 60 50 50 % % % % % 60 50 40 40 60 40 40 % % % % % % % 20 20 20 20 20 20 20 20 % % % % % % % % 30 30 30 30 70 60 50 50 % % % % % % % 60 50 40 40 60 40 40 % % % % % % % MERINOVILLAALUSASU LUMI CAMOALUSASU LUMICAMO-LINTUREPPU VILLASUKKA Korkealaatuiset alusja väliasut siirtävät erittäin tehokkaasti kosteutta pois iholta ja kuivuvat nopeasti. Lämmin ja kosteutta siirtävä alusasu on toimivan kerrospukeutumisen perusta! JahtiJakt linturepussa on täysin kahisematon pintakangas. Aseelle on kotelo repun selkäosassa . Saatavana myös vihreä malli. Ylivoimaisen mukava ja toimiva sukka maasto-olosuhteissa. Yhden koon sukka. Koko 40-48. METSÄSTÄJÄN TALVIALE! 3990 8990 1990 METSÄSTÄJÄN TALVIALE! 500 KAMIK HUNTER SAAPPAAT LÄMPÖPOHJALLISET Vedenpitävä, kevyt ja joustava metsästyssaapas irrotettavalla 8mm huopavuorella. Saappaankauluksessa nyörisäätö. Lumikengät -testivoittaja (Retki-lehti 1/2012). Joustava kansi, iskunvaimennus ja metallinen kantapääkorotus nousuja laskuosuuksia varten. Kantavuus max. 140 kg. Materiaalija valmistusvirhetakuu 2 vuotta. Uniikki Jahtijakt snowcamo kuosi. Ladattavalla akulla varustetut kaukosäädettävät pohjalliset. Pohjallisten avulla pidät jalkasi lämpiminä kylmimmissäkin olosuhteissa. Kolme eri lämmitystehoa ja kaukosäätimen avulla voit säätää helposti pohjallisten lämpötilan itsellesi mieluisaksi. Ylimääräisiä johtoja tai kiinnikkeitä ei tarvita, sillä akut ovat pohjallisten sisällä. TÄSTÄ LÄMPÖSAAPPAAT & VIERESTÄ SUKAT SAAPPAISIIN! LÄMPIMÄT ALUSASUT JAHTIIN ALEHINTAAN! PRO MICRODRY ALUSASU 1500 3990 (49,90) (8,90) Tarjoukset voimassa 30.1.2015 saakka. (49,90) (24,90) (39,90) (99,90) 8990 (129,90) U.C.M -RIISTA KAMERAT ETÄISYYSMITTARI JJ 501 TSL 227 ESCAPE LUMIKENGÄT Suomenkieliset valikot, helppo käyttää ja kiinnittää. Liiketunnistimella toimiva infrapuna-yökuvaus mahdollistaa terävät kuvat myös pimeässä tai hämärissä. SMS-malli on kännykällä etäohjattava. Ylivoimainen apuväline, kun haluat tietää laserintarkan etäisyyden kohteeseen. Yhdellä sormen painalluksella saat hetkessä etäisyyslukeman ja etukäteistarkkuutta laukauksiisi. Etäisyysmittarin lukemaväli on 15–800m ja tarkkuus ± 1m. (Tallentava malli) 11990 HUIPPU-UUTUUS! U.C.M -RIISTAKAMERA S M S 19900 U.C.M SMS -RIISTAKAMERA (Lähettävä/Etäohjattava malli) 9990 (149,90) 16990 -50% (229,90)
• 40 l Metsästäjä 1 l 2015 Antti Siira, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Lappi Suomen riistakeskus kehottaa: Nyt on aika laittaa metsästysvuokrasopimukset kuntoon etsähallituksen aluelupaa valtion maille on haettava jo nyt tammikuussa. Tässä prosessissa ja lupaharkinnassa on oma merkityksensä myös hakijan vuokraamien tai omistamien metsästysalueiden sijainnilla ja pinta-aloilla suhteessa valtion maihin. Lisäksi varsinaista hirven pyyntilupaa on haettava Suomen riistakeskukselta viimeistään 30.4.2015. Pyyntilupaharkinnassa hakijan saamaan pyyntilupamäärään vaikuttaa keskeisesti se, kuinka paljon hakijalla on esittää hakemuksessaan hirvenmetsästyskäyttöön hyväksyttäviä alueita. Samat pelisäännöt kaikille Kaikkien pyyntilupaharkinnassa tehtävien selvitysten lähtökohtana on Suomen riistakeskuksen Hirvieläimen metsästystä koskevaan pyyntilupahakemukseen on liitettävä kartta lupahakemuksessa tarkoitetusta alueesta ja selvitys alueen pinta-alasta. Suomen riistakeskuksen vaatimuksesta hakijan on liitettävä hakemukseen luettelo niistä kiinteistörekisterin tai maarekisterin yksiköistä tai niiden osista, joiden alueella hirvieläimen metsästys tapahtuu, taikka metsästysoikeuden osoittamiseksi tarvittavat asiakirjat. M Vaikka edellinen hirvenpyyntikausi on vasta päättynyt ja eletään vuoden pimeintä aikaa, metsästysvuokrasopimuksista huolehtiminen on tulevan hirvenpyynnin suunnittelun kannalta ajankohtaista juuri nyt. R eijo O ra va
• Väärien tietojen antaminen pyyntilupahakemuksessa on rangaistava teko. velvoite noudattaa hyviä hallintomenettelyitä ja sitä kautta vaatimus kaikkien hakijoiden ehdottoman yhdenvertaisesta kohtelusta. Suomen riistakeskus on tehnyt viime vuosina aiempaa enemmän tarkastuksia sekä pistokokeita hakijoiden hakemuksissa ilmoittamien tietojen suhteen. Tulevassa pyyntilupahaussa selvityksiä tullaan jatkamaan, tarkentamaan ja edelleen laajentamaan. Selvitystyö on helpottunut viime vuosina huomattavasti, koska käyttöön on tullut helppokäyttöisiä tietokoneohjelmia, joilla hakijan omistamien tai vuokraamien maiden sekä niiden sisällä olevien palstojen sijainti suhteessa toisiinsa sekä maaja vesipinta-alat voidaan tarkistaa helposti. Vuokrasopimukset pääosin kunnossa Pyyntilupaharkintaa tekevän päättäjän näkökulmasta hakijoiden vuokOma riista -palvelu kehittyy: Hirviverotusja pyyntilupaprosessia ollaan lähivuosina viemässä internet-aikaan. Siksikin metsästysvuokrasopimukset kannattaa huolehtia nyt kuntoon. Suomen riistakeskuksella on käynnissä hanke hirvitietojärjestelmän rakentamiseksi osaksi Oma riista -palvelua. Järjestelmän yhtenä ominaisuutena on, että hakija voi määritellä omistuksessaan olevat ja vuokraamansa alueet sähköisesti kartalle. Järjestelmää kokeillaan kaudella 2015–2016, ja hirvenmetsästykseen liittyvän tiedon keruussa sen olisi tarkoitus olla kaikkien seurojen käytössä syksystä 2016 lähtien. Lisäksi suunnitellaan, miten hakijan sähköisesti määrittelemää aluetta voitaisiin käyttää itse hirvilupien hakuprosessissa ja pyyntilupaharkinnassa – miten esimerkiksi hakijan antamat tiedot voitaisiin linkittää sähköisiin kiinteistötietojärjestelmiin. Mietinnässä on myös vuokra-alueja ampujaluettelotietojen käyttämisen mahdollisuudet Metsähallituksen aluelupaa haettaessa. Keskeisenä tarkoituksena on helpottaa sekä lupien hakua että metsästyksen aikaisen riistatiedon keruuta. Lisäksi lupaharkintaprosessi tulee edelleen tarkentumaan. Nyt kannattaa tukea ja kouluttaa seurojen nykyisiä aktiivija vastuujäseniä ottamaan vastaan nämä edessä olevat sähköiset haasteet sekä päivittää laitteistot kuntoon. Myös nuorten osaajien aktiiviseen rekrytointiin, kannustamiseen ja vastuun antamiseen kannattaa seuroissa erityisesti panostaa. Lupaprosessi ja riistatiedonkeruu sähköistyvät R eijo O ra va Paleleeko? 175,00 € Elektroniset OREGON-lämpökäsineet • 3-portainen lämpötilan säätö • toiminta-aika 3 – 4 tuntia • ladattavat litiumioniakut • 40 g Thinsulate™-eriste • koot XS7 – XL11 129,00 € Elektroninen ALASKA-lämpöliivi • erinomainen väliasuste talviseen metsästykseen ja kalastukseen • materiaali fleece, väri musta • lämmityselementit rinnassa ja yläselässä • 3-portainen lämpötilan säätö, säätönappi rinnassa • toiminta-aika 2 – 5 h lämmitys tehosta riippuen • tehokas 2200 mAh litiumioni akku, mukana verkkolaturi • koot XS48 – XXL58 159,00 € 3lämmitys­ elementtiä www.nevercold.net Myynti: erä­ ja kalastusliikkeet Elektroniset ONTARIO-lämpökäsineet • 3-portainen lämpötilan säätö • toiminta-aika 2 – 8 h • ladattavat litiumioniakut • koot XS7 – XL11 Kertakäyttöiset PIENLÄMMITTIMET 1,90 € nordhunter_metsastaja_no_1_puolikaspysty_nevercold_122014.indd 1 7.1.2015 16.52
• 42 l Metsästäjä 1 l 2015 rasopimusasiat ovat pääosin hyvässä kunnossa. Selvitysten yhteydessä tulee kuitenkin aina välillä vastaan tilanteita, joissa hakijalla ei ole esittää lainkaan metsästysvuokrasopimusta. Lisäksi esitetään sopimuksia, jotka on tehty jopa useita vuosikymmeniä sitten, tai maanomistaja on saattanut vaihtua välillä useampia kertoja ja kiinteistö-, nimija rekisteritunnukset ja kiinteistöjen rajat eivät vastaa nykyisiä kiinteistörekisterissä voimassa olevia. Joskus vuokraaja on yksipuolisesti – ilman vuokranantajan allekirjoitusta tai hyväksyntää – tehnyt sopimuksiin muutoksia esimerkiksi poistamalla ja muuttamalla pinta-aloja, tunnuksia ja jopa vuokranantajaa. Näissä tapauksissa riistakeskus voi joutua toteamaan, että hakija ei ole riittävissä määrin näyttänyt toteen metsästysasetuksen edellyttämiä, metsästysoikeuden osoittamiseksi tarvittavia asiakirjoja. Tämä johtaa siihen, että kyseisten kiinteistöjen pinta-aloja ei pyyntilupaharkinnassa voida laskea hakijan eduksi. Vaikuttaa siltä, että joidenkin yhteislupien sisällä tämä jonkinasteinen ”nukkuminen” näyttäisi korostuvan, eli tietyt osakkaat eivät ole aktiivisesti ja riittävissä määrin huolehtineet metsästysvuokrasopimusten pitämisestä ajan tasalla. Hirviyhteislupa tai sen osakkuus ei sinällään anna lain noudattamisen suhteen mitään erityisoikeuksia yksityismaiden metsästysoikeuden käytön tai esimerkiksi hakijakohtaisen vähintään 1 000 hehtaarin yhtenäisen pyyntialuevaatimuksen saati vuokrasopimusten laiminlyönnin suhteen. Väärien tietojen antaminen on rangaistavaa Suomen riistakeskus päättää hirvieläimen pyyntiluvista metsästyslaissa ja -asetuksessa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Näiltä osin riistakeskuksella on viranomaisasema, ja väärien tietojen antaminen on rangaistava teko. Esimerkkinä mainittakoon tuore käräjäoikeuden päätös, jossa hakija sai tuomion annettuaan riistakeskukselle väärää tietoja hirvieläimen pyyntilupahakemuksessa koskien hakijan ampujien muun metsästysmahdollisuuden olemassaoloa. Väärien tietojen antaminen voi johtaa myös hakemuksen hylkäämiseen, asiavirheen korjaamiseen itse päätöksen osalta tai mahdolliseen tutkintapyyntöön poliisille. Suomen riistakeskus korostaa, että hakemuksen allekirjoittanut henkilö on aina lähtökohtaisesti vastuussa hakemukseen merkittyjen tietojen oikeellisuudesta. Maanomistaja voi tarkistaa maidensa vuokraamistilanteen Hirveä koskeva pyyntilupa voidaan myöntää yhtenäiselle yli 1 000 hehtaarin maa-alueelle, joka sopii hirvenmetsästykseen ja jossa hakijalla on oikeus hirvenmetsästykseen. Irrallisia alle 1000 hehtaarin alueita ei oteta huomioon lupaharkinnassa, eivätkä ne lisää myönnettävien hirvieläinten määrää. Metsästysasetuksen 6 §:n mukaisesti hirvieläimen metsästystä koskevaan pyyntilupahakemukseen on liitettävä kartta lupahakemuksessa tarkoitetusta alueesta ja selvitys alueen pinta-alasta. Suomen riistakeskuksen vaatimuksesta hakijan on liitettävä hakemukseen luettelo niistä kiinteistörekisterin tai maarekisterin yksiköistä tai niiden osista, joiden alueella hirvieläimen metsästys tapahtuu, taikka metsästysoikeuden osoittamiseksi tarvittavat asiakirjat. Maanomistaja voi halutessaan tarkistaa omien maidensa vuokraamistilanteen oman alueensa Suomen riistakeskuksen aluetoimistosta. Hakemusten liitteenä olevat kartat ovat aluetoimistoissa tallessa olevia julkisia asiakirjoja, joihin asianosaisiksi katsottavat henkilöt voivat halutessaan tutustua. Suomen riistakeskuksen pyyntiluvan ja Metsähallituksen alueluvan hakemiseen liittyvät ohjeet, ehdot ja hakuprosessi ovat luettavissa Suomen riistakeskuksen (riista.fi) ja Metsähallituksen (eraluvat.fi) kotisivuilta. Ohjeet on syytä lukea kokonaisuudessaan huolellisesti läpi ennen hakemista. Pyyntilupaohjeista on tähän poimittu muutamia keskeisimpiä kohtia, jotka on vuokrasopimuksien kuntoon laittoa silmälläpitäen syytä huomioida ja selvittää tarkasti: l Jos hirvieläimen pyyntilupaa haetaan Metsähallituksen alueluvan perusteella, hakemukseen liitetään aina aluelupapäätös mukaan . l Kartta kannattaa tehdä huolella, ettei se aiheuta ylimääräistä työtä hakijalle ja hakemusten käsittelijöille. Epäselvät kartat palautetaan hakijalle täydennettäväksi ja yleensä samalla pyydetään lisäselvityksenä vuokrasopimusluettelo tai alkuperäisten vuokrasopimusten ynnä muiden tarpeellisten asiakirjojen kopiot. l Vesialueiden pinta-aloja ei huomioida pyyntilupaharkinnassa. Vaikka hakemusalueen karttaan merkitään ne vesialueet, joissa hakijalla on hirvieläimen metsästysoikeus ja joille pyyntilupaa haetaan, vesialueiden pinta-aloja ei lasketa mukaan hakijan ilmoittamaan kokonaispinta-alaan eikä niitä oteta huomioon pyyntilupaharkinnassa tuottoa kerryttävinä. l Yksi yhteinen rajapyykki ei yhdistä alueita toisiinsa . Tien, rautatien ja vesistön vaikutus metsästysalueen yhtenäisyyteen selvitetään aina tapauskohtaisesti. Useimmiten alueen katsotaan säilyvän yhtenäisenä, jos hakijalla on metsästysoikeus suoraan tien, rautatien tai kapean joen vastakkaisella puolella olevalla alueella. Joki pitemmältä matkalta ei yhdistä alueita toisiinsa. l Vesialueet eivät välttämättä yhdistä metsästysalueita toisiinsa. Vuokratun vesialueen takana oleva alue kerryttää yleensä pyyntilupia pyyntilupaharkinnassa. Yksityisellä vesialueella hirven metsästysoikeus voi kuitenkin olla vain yhdellä hakijalla, eli samoja vesialueita (poikkeus metsästyslain 8 §:n alueen valtion vedet) ei saa olla useassa eri hakemuksessa. (Huom! Pelkkä jakokunnan jäsenyys ei ole osoitus metsästysoikeudesta.) Isompien järvenselkien ja syvien vesialueiden takana erillään olevia yksittäisiä ja yhtenäisestä pyyntialuekokonaisuudesta irrallisia alle 1 000 hehtaarin alueita ei huomioida pyyntilupaharkinnassa. l Riidanalaisia/päällekkäisiä alueita ei oteta huomioon pyyntilupaharkinnassa. Jos hakijalla on metsästysoikeuden suhteen riidanalaisia alueita esimerkiksi kahden metsästysseurueen päällekkäisten metsästysvuokrasopimusten ja toisen sopimuksen irtisanomiseen liittyvien seikkojen vuoksi, ne jätetään ottamatta huomioon pyyntilupaharkinnassa. Suomen riistakeskuksen toimivaltaan ei kuulu tutkia ja ratkaista tällaisia metsästysvuokraoikeutta koskevia yksityisoikeudellisia riita-asioita, vaan ne kuuluvat yleisen alioikeuden toimivaltaan. Toisin sanoen riistakeskus ei pyyntilupaharkinnassa ota kantaa siihen, kenelle alueen metsästysoikeus kuuluu. Vuokrasopimukset kuntoon ennen pyyntiluvan hakua
• Metsästäjä 1 l 2015 l 43 Metsästysseura kosteikkohankkeen käynnistäjänä Vesilinnut palasivat Boträsketille Teksti ja kuvat: Juha Siekkinen ”Talkoointoa riittää edelleen”, totesi Mikael Ehn tyytyväisenä Mustasaaren Boträsketin kosteikon patolaitteiden rakentamisen aikaan keväällä 2013. Jo edellisenä vuonna metsästysseura Södra Vallgrund Jaktförening r.f:n puheenjohtaja Ehn kertoi lauantaitalkoiden keränneen parisenkymmentä seuran miestä puuston raivaamiseen ja poiskuljettamiseen. oträsketin kunnostus oli ollut Ehnin mukaan metsästysseurassa esillä jo ainakin 1990-luvun alussa. Seuran jäsenet olivat saaneet todeta aitiopaikalta kosteikon vähittäisen kurjistumisen metsästysmajan sijaitessa aivan kosteikon kupeessa. Kosteikolle vettä tuonut oja oli käännetty eri suuntaan kuivattaen vesialueet, ja reunalle kasvaneet pensaikot sulkivat muun muassa näkymän viereiseltä tieltä kosteikolle. Sopivaa rahoitustapaa kunnostamiseen ei ollut löytynyt vuosien aikana. Kosteikon kunnostamisen haave eli silti sitkeästi seuran jäsenten keskuudessa. Toukokuussa 2009 metsästysseura lähetti hakemuksen MetsästäSödra Vallgrund Jaktförening r.f:n jäsenet tekivät 400 tuntia talkootöitä Boträsketin kosteikon kunnostamisen eri vaiheissa, kuten patolaitteiden rakentamisessa. jäin Keskusjärjestön kyselyyn kunnostukseen sopivista kosteikoista. Seuran vuosikokouksessa 2010 tiedotettiin jäsenistöä hakemuksesta ja silloin myös päätettiin osallistua Boträsket kosteikon kunnostamiseen, jos se valitaan mukaan. Talvella 2011 Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen kohdevalintojen käynnistyttyä Rannikko-Pohjanmaan aluetoimiston Stefan Pellas ja metsästysseura olivat keskenään yhteydessä ja asiat alkoivat rullaamaan. Kosteikolle varattiin 30 000 euron LIFE-rahoitus kaivinkonetöihin ja patolaitteisiin. Kiinnostus käytännön töihin sai jäsenten keskuudessa uutta puhtia, kun rahoitus oli saatu vihdoinkin kuntoon. Metsästysseuran oma aloitteellisuus ja yhteinen päätös vuosikokouksessa varmistivat, että kosteikon kunnostaminen lähti etenemään. Kunnostustöiden jälkeen avoin näkymä tieltä kosteikolle on palautunut. Ehnin mukaan ympärillä olevat maanomistajat ovat olleet tyytyväisiä, että kosteikolle on tehty kunnostusta. Seuran jäsenten päättäväisyys on palkittu, kun vesilinnutkin palasivat Boträsketille. B Metsästysseuran jäsenet tekivät Boträsketin patolaitteet huhtikuussa 2013. Thomas Ahlskog viimeistelee pohjapadon tiivisteseinää moottorisahalla ja vieressä Leo Hjerpe avustaa.
• 44 l Metsästäjä 1 l 2015 Milla Niemi, Jani Pellikka & Juha Hiedanpää Miesajosta seisontahaukkuun – hirvenmetsästyskulttuuri muutoksessa Ajoketjun huikkaukset ja kolistelut kuuluvat yhä harvemmin syksyisen hirvijahdin äänimaisemaan. Meteliä metsissämme kyllä riittää – siitä pitävät huolen parisenkymmentätuhatta hirvikoiraa. ysäyttävät hirvikoirat ovat muutamassa vuosikymmenessä nousseet merkittävään, jopa korvaamattomaan asemaan suomalaisessa hirvenpyynnissä. Vaikka alueellista vaihtelua koiran käytössä on edelleen paljon, lähentelee koirallisten metsästyspäivien osuus monilla pyyntiporukoilla sataa prosenttia. Halusimme perehtyä muutokseen tarkemmin, joten kävimme läpi viidentoista viime vuoden hirvihavaintokortit sekä haastattelimme aluetason riistahallinnon edustajia. Esittelimme yksityiskohtaisia havaintojamme Suomen Riista -julkaisusarjassa joulukuussa ilmestyneessä artikkelissa. Metsästäjä-lehden lukijoille kirjoitimme keskeisimmät tuloksemme 2000-luvun taitteeseen sijoittuvan erätarinan muotoon. Hyviä lukuhetkiä! Koiranvirka avoinna Pekka käänsi kämmenet kupiksi suun eteen ja huikkasi kuuluvasti. Jakkarallaan torkkunut passimies pomppasi pystyyn ja alkoi haroa kivääriä käteensä. – Älä vaivaudu. Tulivat vastaan jo alkumatkasta, Pekka huusi. Kolmen hirven porukka oli luovinut tiensä ajoketjun läpi ja jatkanut kohti isoa suoaluetta, jota oli melkein mahdotonta ajaa ja passittaa. Turha niiden perään olisi enää muutenkaan lähteä, olivat jo ties kuinka pitkällä. Tulille kokoontui väsyneen oloinen porukka. – Eiköhän se ole tässä tältä päivältä, summasi metsästyksenjohtaja. Miehet pakkailivat jo reppujaan, kun Pekka uskaltautui viimein avaamaan suunsa. – Mitäs oltaisiin mieltä, jos kysyttäisiin naapuriporukasta koiramiestä lainaan? Niillä kuuluu olevan useampiakin hirvelle pelaavia koiria. Pekalla oli vielä tuoreessa muistissa jahtireissu Kainuuseen, laajoilla saloilla ei pyynnistä olisi tullut mitään ilman pelaavaa koiraa. Eipä olisi haitaksi kokeilla nelijalkaisia apuvoimia täälläkään; ajoketjussa alkoi olla enemmän reikiä kuin muikkuverkossa. Sitä paitsi mahdolliset haavakkotilanteet olisivat P Mil la Niemi
• Metsästäjä 1 l 2015 l 45 helpommin hoidettavissa, koska mustasta maasta oli paha ottaa raanakkoa miehissä. Pekan ehdotus kirvoitti kiivaan keskustelun. Yksi porukan varttuneemmista jäsenistä tyrmäsi ajatuksen suoralta kädeltä. Koirat vain hermostuttaisivat hirvet ja pahimmassa tapauksessa ajaisivat ne pysyvästi naapuriseuran puolelle. Pitkäveteistäkin touhua se kuulemma oli, piti istua tuntitolkulla passissa olemattomia elikoita odottamassa. Toisenlaisiakin mielipiteitä löytyi – olisihan se metkaa kuunnella välillä haukkua ajoketjun mölinän sijasta. Sanailun erotuomariksi joutunut metsästyksenjohtaja teki lopulta päätöksen: hän kyselisi tutulta koiramieheltä ehtimistä jahtiin, kun näkisi tämän lähipäivinä muissa asioissa. Onko koiraa karvoihin katsominen? Jo seuraavana viikonloppuna metsästysmajan pihaan kaartoi maasturi, jonka tavaratilassa huiski harmaita häntiä peräti kaksin kappalein. Autosta nouseva nuorimies esitteli itsensä Eeroksi, koiria sopi puhutella Otoksi ja Pimuksi. Asiaankuuluvan esittäytymiskierroksen jälkeen alkoi tavallista hartaampi kartan tutkailu. Kylän pinnassa sijaitsevat peltosaarekemotit hylättiin heti, eikä Eero ollut halukas laskemaan koiriaan aluetta halkovan rautatien varteenkaan. Lopulta päätettiin suunnata päivän ensimmäinen veto suurimpaan yhtenäiseen metsäalueeseen. Passimiehiäkin riittäisi säälliseen muodostelmaan, kun porukkaa ei tarvittaisi ajohommissa. Hakuun lasketun Pimun suuntaa haravatutkalla peilatessaan Eero kertoili oppaaksi lähteneelle Pekalle koirien taustoista. Pimu oli puhtaasti suomalaista tuotantoa, Oton sukujuuret puolestaan johtivat länsinaapuriin. – Silloin kun meillä isä aloitteli koiratouhuja 1980-luvun kovien hirvimäärien innoittamana, ei lupaavia pentuja oikein tahtonut riittää kaikille. Piti hakea kantanarttu Ruotsin puolelta asti, mies jutteli. Nyt tilanne oli toinen, valinnanvaraa löytyi useammankin rodun edustajista. Keskustelun katkaisi vaaran takaa helähtävä haukku. – Mitäs tehdään, menetkö haukulle vai tuupataanko hirvet passiketjuun? tiedusteli Eero. – Tulee ehkä kutsu toistekin, kun ei ole aina koiramies asialla, virnisti mies vielä päälle. Pekka pohti hetken ja huitaisi sitten kädellään passilinjan suuntaan. Haukun suunnasta päätellen hirvet juroivat tiuhassa taimikossa, joten kunnolliseen ampumatilanteeseen pääsy tuntui epätodennäköiseltä. Ajoketju eläkkeelle – Hirvet liikkeellä, Ahvenlammin sivupassissa tarkkana! huikkasi hirviä lähestynyt Pekka radiopuhelimeen rytinän saattelemana. Arvio eläinten suunnasta osoittautui oikeaksi; lammen suunnasta kimahti laukaus ja hetken hiljaisuuden jälkeen radiosta kuului ilmoitus kaadosta. Pekan ja Eeron ehtiessä paikalle oli vasa jo suolistettu vinhasti häntäänsä vispaavan Pimun avustuksella. Innokkaana touhuava koira oli onnistunut sulattamaan ainakin hirvenkaatajan sydämen – makkaraa näkyi katoavan parempiin suihin pala ja toinenkin. Loppukin porukka kerääntyi kaadolle, ja pian paikalla savusivat tervastulet. Yhdessä ihmeteltiin koiran tehokasta toimintaa, ja Eero sai vastailla kysymyksiin jahtireissuistaan. Hän oli päässyt useammankin porukan vieraaksi Pimun maineen siivellä ja lähti uusiin paikkoihin mielellään. – Meillähän on lupamäärät olleet aika pieniä ja alueetkin vähän huonoja koirapyyntiin. Etelärajalla kulkee valtatie, mistä hirvet tuppaavat menemään mieluusti yli. Ja jos pohjoiseen menevät niin ovat kohta susireviirillä. Aina saa koiran puolesta pelätä, Eero valitteli. Juttu käväisi vanhoissa kujeissa ja kiertyi pohtimaan tulevia. Yksissä tuumin todettiin, että hirvenpyynti oli muuttunut melkoisesti kuluneina vuosikymmeninä. Kaadettavien hirvien määrä oli moninkertaistunut alkuajoista, mutta samalla jahtiporukka oli puolittunut ja ikääntynyt. Joku vääräleuka ehti jo ehdottaa, että juuri saatu hirvi voitaisiin myydä ja hankkia rahoilla ajoketjulle rollaattorit. Pystyttäisiin pyyntiin vielä ensi syksynäkin. – Pistetään vasa omaan pataan vaan. Eero kertoi, että Pimulle etsitään sopivaa sulhasehdokasta. Saattaa päästä ajoketju eläkkeelle meilläkin, hymyili Pekka siihen. Kiitokset. Joka syksy lähes viisituhatta hirvenmetsästysseuruetta täyttää ja palauttaa hirvihavaintokortin. Havaintokortit muodostavat kannanarvioinnin perustan, mutta mittava aineisto mahdollistaa myös esimerkiksi hirvenmetsästyskäytännöissä tapahtuneiden muutosten selvittämisen. Kiitämme lämpimästi kaikkia havaintokorttien täyttämiseen osallistuneita henkilöitä! Koirallisten hirvenmetsästyspäivien suhteellinen osuus kaikista jahtipäivistä vuonna 2012. Pysäyttävät hirvikoirat ovat muutamassa vuosikymmenessä nousseet merkittävään asemaan suomalaisessa hirvenpyynnissä. Mil la Niemi
• 46 l Metsästäjä 1 l 2015 C Teksti ja kuva: Maria Nikunlaakso CIC:n Mikael Antell: Muiden maiden kokemuksia kannattaa hyödyntää riistataloudessa – Muiden maiden kokemuksia kannattaisi hyödyntää suomalaisessa riistataloudessa nykyistä enemmän, sanoo Mikael Antell, CIC:n eli Kansainvälisen riistansuojeluneuvoston Suomen delegaation puheenjohtaja. Antellin mielestä niin suomalaisten viranomaisten kuin järjestöjenkin pitäisi lisätä kansainvälistä yhteistyötä, sillä jotta asioita voi edistää oikeaan suuntaan, pitää ymmärtää ulkomaailmaa. IC on maailmanlaajuinen järjestö, joka pyrkii edistämään villieläinkantojen suojelua ja niiden kestävää metsästystä. Ensisijaisena vaikuttamiskeinona on ongelmien esille nostaminen, tiedon kokoaminen ja tietolähteenä toimiminen niin hallituksille, viranomaisille kuin erilaisille järjestöillekin. Suomessa asiat hoituvat enemmän säännösten mukaan valtionhallinnon kautta, mutta kansainvälisessä toiminnassa epäviralliset vaikuttamiskanavat korostuvat. – Maailmalla vaikuttaminen on enemmän kiinni henkilösuhteista ja siitä, että osaa antaa oikealle henkilölle oikeat tiedot, syyt ja motivaatiot, Antell kertoo. Antellille verkostojen ja hyvien henkilösuhteiden luominen on luontevaa, ja pitkä työura Riistatalous kansainvälistyy
• Metsästäjä 1 l 2015 l 47 ulkomaankaupan parissa on tuonut hänelle paljon kansainvälisiä kontakteja. Kansallisella tasolla tämä ekonomi ja maanviljelijä, jolle taannoin myönnettiin talousneuvoksen arvonimi, on ollut aktiivisesti mukana niin metsäkuin tuottajajärjestöjenkin toiminnassa. – 60 vuotta täyttäessäni päätin kuitenkin vähentää muita luottamustehtäviä ja keskittyä täysillä metsästysasioiden edistämiseen, Antell hymyilee. Hyödyllinen villieläin on parhaiten suojeltu CIC on poliittisesti sitoutumaton, voittoa tavoittelematon järjestö, jossa on jäseninä niin valtioita, julkisorganisaatioita, järjestöjä kuin yksityishenkilöitäkin. Suomen valtiota edustaa maaja metsätalousministeriö, suomalaisista julkisorganisaatioista jäseninä ovat Suomen riistakeskus ja Metsähallitus, järjestöistä Suomen Jousimetsästäjäin Liitto sekä Luonnonja riistanhoitosäätiö. Suomalaisia henkilöjäseniä on vajaa 40. Kaikki suomalaiset jäsenet – statuksesta riippumatta – ovat osa CIC:n Suomen delegaatiota, jonka puheenjohtaja Antell siis on. CIC:n suurin vuosittainen tapahtuma on kolmipäiväinen yleiskokous, jonka aikana kuullaan huippuammattilaisten esityksiä sekä käydään kansainvälistä keskustelua ajankohtaisista aiheista. – CIC:n kautta saa näkökulmia asioihin, jotka eivät ole kovin läheisiä, mutta joista voi löytää hyvinkin hyödyllisiä yhteneväisyyksiä oman maan ajankohtaisiin kysymyksiin, Antell kertoo. Tärkeäksi esimerkiksi tästä Antell mainitsee sen, miten villieläinlajin kokeminen hyödylliseksi lisää sen arvostusta ja samalla parantaa lajin suojelua. Keniassa elefantin metsästys kiellettiin kannan pienentymisen takia. Tämän seurauksena laji salametsästettiin lähes sukupuuttoon, kun elefanttia ei enää koettu hyödylliseksi vaan pelkästään haittaeläimeksi. – Sama asetelma on Suomessa ollut suden kanssa, Antell toteaa. Antellin mielestä suden leviämistä pidetään Suomessa vain suomalaisena ongelmana, vaikka samalla tavalla susi on levinnyt esimerkiksi Italiassa, Sveitsissä, Ranskassa ja Espanjassa, puhumattakaan Itä-Euroopasta, jossa susia on ollut koko ajan. Tässäkin kokemusten vaihdosta puolin ja toisin voisi olla paljon hyötyä. – Kun sudesta on tulossa yleiseurooppalainen ongelma, on myös Euroopan komission ja parlamentin vaikeampi olla ottamatta kantaa susikysymykseen, Antell huomauttaa. Metsästysrikollisuutta vastaan Suomalainen rivimetsästäjä tuntee CIC:n parhaiten ehkä sen luomasta kattavasta trofeidenarvostelujärjestelmästä. CIC on kuitenkin paljon muutakin: se on esimerkiksi ollut mukana käynnistämässä villieläinten suojeluun kestävän riistanhoidon avulla tähtäävää yhteistyötä, jossa on mukana muun muassa monia Yhdistyneiden kansakuntien alaisia järjestöjä. Yksi CIC:n pääteemoista on villieläimiin kohdistuvan rikollisuuden vastustaminen. Vaikka Suomessa salametsästys onkin suhteellisen pienimuotoista, maailmalla eläinten ja niiden osien laiton kauppa on Interpolin mukaan rahalliselta arvoltaan lähes huumekauppaan, laittomaan asekauppaan ja prostituutioon verrattavissa oleva bisnes. Esimerkiksi potenssilääkkeeksi jauhettava sarvikuonon sarvi on pimeillä markkinoilla niin arvokas, että sarvikuonoa kannattaa salametsästää helikopterilla. Tässäkin asiassa CIC pyrkii vaikuttamaan neuvonnan ja valistuksen avulla. Toinen CIC:n ponnistus keskittyy siihen, että metsästykseen liittyviä asioita saataisiin UNESCOn aineettomien kulttuuriperintöjen listalle. Haukkametsästys listalta jo löytyy. – Nyt pyrkimyksenä on saada myös suomenpystykorva ja sillä tapahtuva metsästys kulttuuriperintökohteeksi, ja mahdollisesti laajentaa se koskemaan kaikkia pohjoismaisia pystykorvia. Kennelliitto on jo aloittanut työn asian edistämiseksi, Antell kertoo. Tietoa metsästyksestä molempiin suuntiin CIC:n Suomen delegaatiolla on kaksisuuntainen välittäjän rooli: yhtäältä se siis tuo kansainvälisiä näkemyksiä ja ratkaisumalleja Suomeen – viime aikoina esimerkiksi lyijyammusja sikaruttokysymyksissä. CIC:n suuntaan delegaatio puolestaan välittää tietoa suomalaisesta metsästyksestä ja erityisesti niistä asioista, joita täällä tehdään hyvin. – Suomea pidetään monissa asioissa hyvänä esimerkkinä ja suomalaista riista-alan asiantuntemusta arvostetaan. Esimerkiksi Metsähallituksen tutkimusta metsästyksen taloudellisista vaikutuksista pidetään maailmalla erittäin kiinnostavana, sillä muualla ei ole päästy asian käsittelyssä yhtä pitkälle, Antell kertoo. Tiedon lisääntyminen metsästyksen kansainvälisestä ulottuvuudesta ei ole lisännyt Antellin tuskaa, vaan on käynyt oikeastaan päinvastoin; lisääntynyt tieto auttaa näkemään lisää ratkaisumahdollisuuksia. – Esimerkiksi Natura 2000 -ohjelma toivotetaan muualla Euroopassa sydämellisesti tervetulleeksi. Natura-alueiden sulkeminen ihmisiltä on täysin suomalainen keksintö. Myös kansallispuistoissa metsästys on muualla yleistä, Antell toteaa. Pikkupojasta asti metsästänyt Mikael Antell haluaa olla edistämässä sellaista yhteiskuntaa, johon itse uskoo. Seurana labradorinnoutaja Odin. Eläinlajin kokeminen hyödylliseksi lisää sen arvostusta ja samalla parantaa sen suojelua.
• 48 l Metsästäjä 1 l 2015 Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Suomalainen riistavisio nousussa Euroopassa: Metsästäjien luonnonhoito turvaa monimuotoisuutta Syyskuussa järjestettiin Brysselissä seminaari, jonka aiheena oli katsaus lintudirektiivin 35-vuotiseen historiaan ja visio sen tulevaisuudesta. Aihe saattaa äkkipäätä kuulostaa tylsältä mutta terävöityy heti, kun seminaarin kaikki aiheet käsittelevät riistanäkökulmia. Metsästäjien työ hyödyttää koko luontoa. Tämä tiedetään nyt laajasti myös EU-organisaatioiden sisällä. Metsästäjiä tarvitaan myös luonnonsuojelualueiden hoidossa. H ann u Heik kinen myös luontevana maaja metsätalouden osana laajoilla pinta-aloilla, sillä maanomistajista ja metsästysseuroista koostuva riistanhoidon tiimi löytyy joka kylästä, Krogell selitti. Luonnonhoitohankkeet pinnalla myös muualla Tilaisuudessa esiteltiin myös monien muiden maiden riistahankkeita ja niiden hyötyjä luonnolle. Skotlannissa, Boleybrack Mountainin alueella, nummiriekkokanta pystyttiin kolminkertaistamaan metsästäjien aktiivisella työllä. Riekon elinoloja parannettiin nummia kulottamalla ja ahkeralla pienpetopyynnillä. Myös monet muut avoimia niittyjä tarvitsevat lintulajit hyötyivät. Ranskassa ja Englannissa peltopyykannat on paikoin käännetty nousuun hyödyntämällä maatalouden suojavyöhykkeitä riistanhoitoon. Ympäristökomissaari Janez Potocnik tunnusti metsästäjien ansiot elinympäristöjen hoidossa. Lisäksi hän korosti lintuharrastajien ja riistaväen yhteistyön merkitystä. eminaarin järjesti eurooppalaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymä FACE, jonka tavoitteena on säilyttää kestävä eurooppalainen metsästyskulttuuri ja sen maakohtaiset erityispiirteet. Nykyään järjestö keskittyy paljon työhön, joka korostaa metsästäjien käytännönläheistä luonnonhoitoa. Vapaasti suomennettuna seminaarin aihe oli ”Uusi visio lintudirektiiville ja metsästyksen myönteiset vaikutukset”. Suomalaiset riistahankkeet malliesimerkkejä Maaja metsätalousministeriön luonnonvirkistysköyttöyksikön apulaisosastopäällikkö Christian Krogellin esitys suomalaisten metsästäjien ja riistahallinnon työstä sai hyvin positiivista palautetta. Monissa puheenvuoroissa suomalaisia riistahankkeita pidettiin malliesimerkkeinä parhaista riistahallinnon ja luonnonhoidon käytännöistä. Christian Krogell nosti esityksessään esiin muun muassa seuraavia riistaväen hankkeita ja vahvuuksia: l kansallinen kosteikkostrategia ja metsäkanalintujen hoitosuunnitelma sekä niiden käytännön toteuttamiseen liittyvät hankkeet, joihin on saatu EU-rahoitusta l kansainvälisen taigametsähanhikannan hoitosuunnitelmahankkeen koordinointi l suomalaiset riistalaskennat ja niiden tuottaman tiedon nopea ja joustava käyttäminen. Tärkeimpänä asiana hän nosti esiin metsästäjien ja maanomistajien joustavan yhteistoiminnan perinteen Suomessa. ? Maanomistaja päättää maidensa käytöstä metsästykseen ja riistanhoitoon, ja metsästäjiltä löytyy talkoovoimaa käytännön tekemiseen. Metsästys toimii moottorina ja motiivina talkootyölle, joka hyödyttää riistalajien lisäksi muutakin luontoa ja lajiryhmiä. Se toteutuu S
• Metsästäjä 1 l 2015 l 49 ? Elinympäristöjen hoidon kehittäminen on nähtävä yhteisenä tehtävänä lintukantojen tukemiseksi, Potocnik totesi. Myös Euroopan Birdlifen EU-politiikan johtajan Ariel Brunnerin näkemyksen mukaan metsästäjien luonnonhoitotyö on laajuutensa ansiosta erittäin merkittävää. Pienen piikin hän kuitenkin heitti metsästäjien suuntaan toteamalla, että puhuttaessa maaja metsätalouden vaikutuksista elinympäristöihin metsästäjät saattavat tiukan paikan tullen joustaa, sillä he ovat tiiviisti sidoksissa maanomistajiin. ? Kaipaisin entistä laajempaa yhteistyötä lintujen elinympäristöjen pirstoutumisen ja heikkenemisen pysäyttämiseksi koko Euroopassa, Brunner sanoi. Riistaväen oma avaus luonnon-hoitoon ja -suojeluun Tilaisuuden teemana oli myös lintudirektiivin päivittäminen. 35 vuoden aikana moni asia on muuttunut, ja joitakin direktiivin ”valuvikoja” olisi syytä korjata. Suurin lienee joustamattomuus, joka ei vastaa lintukantojen kehitystä. Tämä työ alkaa ilmeisesti piankin, ja siinä on myös suomalaisen riistahallinnon oltava mukana. Komission vastuuhenkilöt kertoivat arvostavansa metsästäjien tekemää luonnonja riistanhoitoa, ja näyttää siltä, että joskus koettu vastakkainasettelu on vähenemässä. Suomen riistakeskus on alkutalven aikana valmistellut oman luonnonhoitoja luonnonsuojelustrategian, joka tulee ohjaamaan toimintaamme jatkossa. Sen tärkein pointti on maanomistajien ja maaja metsätalouden viranomaisten kanssa tehtävä, laajoilla arkiluonnon alueilla tapahtuva luonnonhoito. Toinen tärkeä painopiste on ympäristöhallinnon kanssa tehtävä yhteistyö luonnonsuojelualueiden hoidossa. Metsästäjät ja Suomen riistakeskus eivät vastusta luonnonsuojelua, vaan pyrimme tarjoamaan vaihtoehtoja ja uusia toimintamalleja entistä paremmiksi luonnonsuojelukäytännöiksi. Tuoretta strategiaa esitellään tarkemmin Metsästäjä-lehden tulevissa numeroissa. Metsästäjiä tarvitaan luonnonsuojelualueidenkin hoidossa. Lisätietoa seminaarista FACE:n sivuilta: http://www. face.eu/about-us/resources/ news/hunters-call-on-the-eufor-more-recognition-of-theirenvironmental-role. Suomen riistakeskus on edistänyt metsäkanalintujen elinympäristöjen hoitoa useilla hankkeilla. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell kertoi kokousväelle suomalaisen riistatalouden vahvuuksista. Maailma muuttuu Tulevaisuuden metsästyksestä huolehditaan nyt. Joko sinä kuulut metsästäjien omaan liittoon? metsastajaliitto.fi Fa ce
• 50 l Metsästäjä 1 l 2015 Harto Lindén, FT, tutkimusprofessori, RKTL Petra Partanen, tutkimusassistentti, RKTL Riistantutkimuksen historiaa osa 1/6 Riistantutkimuksen ensi askeleet Kuusiosainen juttusarja riistantutkimuksen historiasta. Ensimmäisessä osassa katsaus keskiajan eräkulttuurista riistantutkimuksen vaiheisiin aina 1970-luvulle. eskiajan suomalaiset elivät maaja erätaloudesta ja harjoittivat eräkulttuuriaan omilla yhteisösäännöillään. Pyynti antoi särvintä, ja suurin osa vientikaupasta oli turkiksilla ja lohella käytyä vaihtokauppaa. Vaasa-suvun kuninkaiden aikana kruunu julisti asumattomat erämaat itselleen ja veronkanto kiristyi. Venäjän keisarin myönnettyä autonomian vuonna 1809 suomalaiset pääsivät kehittämään omaa hallintoaan, elinkeinoelämää ja kulttuuria. Kuntalaitos syntyi Suomeen 1870-luvulla. Venäläistämispyrkimyksiä oli, mutta ne aaltoilivat ja 1800-luvun jälkipuolen hyvissä säissä tuli oma raha ja poliittinen keskustelu. Metsien käytössä ja maataloudessa tapahtuneet muutokset vaikuttivat riistamaihin. Metsätaloudessa alkoi sahaus ja sitten paperin teko. Karjatalous Suomessa kasvoi nälkävuosien jälkeen ja pedoista tuli entistä suurempi uhka elannolle. Metsästys oli vanhankin erätalouden aiK Suomen Riistanhoito-Säätiön perustamiskirjan allekirjoitustilaisuus 14.12.1942. Pöydän ääressä vasemmalla ministeri Ikonen, toisella puolen istumassa vasemmalla pääministeri Rangell, ministeri Koivisto ja tohtori Bengelsdorff. Su o men R iis ta n k uv aar kis to/ S uo men Me tsäs ty sm use o .
• Metsästäjä 1 l 2015 l 51 koina onnenkauppaa: saalista tuli, jos Tapio soi. Syötävästä saaliista kilpailtiin enemmän petojen kuin toisten metsästäjien kanssa. Tutkimustarpeen herätti 1900-luvun alkupuolella riistakato, johon toivottiin apua tarkemmasta riistatiedosta ja kantojen järkevämmästä verotuksesta. Riistabiologisesta komiteasta Riistanhoito-Säätiöön Suomalaisen riistantutkimuksen historia alkoi vuonna 1925 perustetusta yhden miehen riistabiologisesta komiteasta. Päätös riistantutkimuksen aloittamisesta oli tehty edellisenä vuonna pidetyssä metsästäjäkongressissa. K. M. Levanderin luotsaama komitea keskittyi ajan tapaan riistaeläinten sairauksiin ja ehtikin työnsä kestäessä tutkia satoja metsästäjien kuolleina löytämiä tai sairaiksi epäilemiä eläimiä. Keskellä sotaa, juuri joulun alla 14.12.1942, riistantutkimuksen johtoon astui uusi toimija, kun alkunsa sai Suomen RiistanhoitoSäätiö. Keskeisiä aloitteentekijöitä olivat maaja metsätalousministeriö ja Suomen Yleinen Metsästäjäliitto. Jo useiden vuosien ajan jatkunut riistakato ja metsästyksen perusteiden sekä riistalajien biologian tuntemuksen puutteellisuus olivat saaneet vastuulliset tahot huolestumaan riistakantojen tulevaisuudesta. Säätiön päätehtäväksi määrättiin Suomen olosuhteita vastaava puolueeton riistantutkimus, johon järkiperäinen metsästysverotus ja tuottava riistanhoitotyö voisivat nojata. Valtion metsästyksenvalvoja Tauno V. Mäki ja tohtori Lauri Siivonen laativat yhdessä tutkimusohjelman, jonka toteuttaminen uskottiin säätiössä 9.1.1943 toimintansa aloittaneelle riistantutkimuslaitokselle. Laitoksen ensimmäiseksi johtajaksi nimitettiin Lauri Siivonen, joka pystyi vaikeissa olosuhteissa keräämään ympärilleen kukoistavan tiedeyhteisön. Siivonen ymmärsi, ettei sodan runtelema Suomi taloudellisesti pystyisi polkaisemaan liikkeelle sellaisia tutkijavoimia, että valtakunnan kaikkien kolkkien tutkimustarpeet tulisivat tyydytetyiksi. Ongelma ratkaistiin suomalaisittain talkootyön avulla. Syntyi maailman mittakaavassa ennennäkemätön tutkimusavustusperinne, joka vuodesta toiseen kannustaa vapaaehtoista metsästäjäkuntaa mitä moninaisimpiin tutkimustehtäviin. Tutkimusavustusperinne kannustaa yhä vuodesta toiseen vapaaehtoista metsästäjäkuntaa monenlaisiin tutkimustehtäviin. Sanovat sitä kulta-ajaksi Riistantutkimuksen kulta-ajaksikin tituleerattu kehityskausi jatkui aktiivisena parikymmentä vuotta. Lauri Siivosen tutkijakunnan keskeisiä nimiä olivat Jukka Koskimies, Paavo Voipio, Pekka Grenquist, Pertti Seiskari, Matti Helminen, Ilkka Koivisto ja Paavo Rajala. Nimet tunnettiin, ja ne herättivät kunnioitusta myös muiden maiden riistantutkijoiden keskuudessa. Tutkimusote oli voimakkaan populaatioekologinen: oli luotava biologiset perusteet alueellisella pohjalla tapahtuvalle järkiperäiselle riistaverotukselle. Useat sen ajan tutkijat loivat myöhemmin uraa luonnonsuojelun parissa. Riistantutkimus palveli eläintiedettä laajalla rintamalla. Suomen Riistanhoito-Säätiön ylläpitämän riistantutkimuslaitoksen toiminta päättyi maaliskuun lopussa 1964, ja sen tilalle perustettiin Valtion riistantutkimuslaitos. Kaikki Säätiön tutkimusaineistot ja -ohjelmat samoin kuin vuonna 1945 perustettu Evon tutkimusasema ja vuonna 1959 aloittanut Meltauksen asema tarhoineen ja koe-eläimineen siirtyivät valtion laitokselle. Sen ensimmäiseksi johtajaksi valittiin Pekka Grenquist, joka oli säätiössä hoitanut merilintututkimuksia. Su o men R iis ta n k uv aar kis to . Arvovaltainen mutta iloinen kutsuvierasjoukko Meltauksen riistantutkimusaseman vihkiäisissä vuonna 1958. Pöydän päässä vasemmalla Lapin maaherra, sittemmin monikertainen ministeri, pääministeri ja valtioneuvos Martti Miettunen ja oikealla Metsähallituksen pääjohtaja, myös ministerinä toiminut N. A. Osara. Tutkimusavustusperinne kannustaa yhä vuodesta toiseen vapaaehtoista metsästäjäkuntaa monenlaisiin tutkimustehtäviin. Kohti uutta aikaa uudessa laitoksessa Jälleenrakennettu Suomi alkoi 1960-luvulla vaurastua. Väkeä siirtyi alkutuotannosta teollisuuteen ja ruoka alettiin hankkia kaupasta. Ennen elannon tuoneet kalastus ja metsästys alkoivat muuttua luontoharrastuksiksi. Yhteiskunnallinen murros ja sen aiheuttama radikalismin aalto koskettivat 1960-luvulla myös Suomea. Tutkimuslaitoksilta vaadittiin tuloksia, jotka voitiin nopeasti soveltaa käytäntöön. Vaade koski erityisesti valtion tutkimuslaitoksia, jotka katsottiin kansan näkemysten toteuttajiksi. Vuonna 1971 riistantutkimus siirtyi 1. maaliskuuta 1971 toimintansa aloittaneeseen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokseen. Uudessa organisaatiossa riistantutkimukselle koitti uusi aika: painopiste siirtyi edellisten vuosikymmenten riistalajien biologian perustutkimuksesta yhä kiihtyvällä vauhdilla kohti yhteiskunnan tarpeisiin tuotettujen käytännön sovellusten maailmaa.
• Lapasorsa on sinisorsaa pienempi puolisukeltajasorsa. Ulkonäöltään lapasorsa on tanakka ja sillä on helposti tunnistettava pitkä nokka, joka on päästään leveän kapustamainen. L ennossa näkyy siiven etuosan tyvessä suuri siniharmaa alue ja valkoreunainen vihreä siipipeili. Juhlapukuinen koiras on hyvin värikäs; vihreä pää, musta nokka, valkea rinta, mustavalkoinen selkä, punaruskeat kyljet sekä musta perä. Naaraan höyhenpuku on ruskeankirjava kuten sinisorsanaaraalla. Syyspukuinen koiras muistuttaa naarasta. Nuoren lapasorsan värit ovat himmeät, siiven etureuna on tumma ja siniharmaa sävy erottuu heikommin kuin aikuisella. Nuoren siipipeilin edessä oleva juova on hyvin kapea. Rannikoilla paikoin yleinen laji. Esiintyy yleisenä sisämaassa aina Keski-Suomeeen saakka. Lapasorsan kohtaa useimmiten rehevillä lintujärvillä ja merenlahdilla. Suomessa pesivät lapasorsat muuttavat syksyisin Välimeren rannikoille ja Afrikkaan asti. Munii 7–13 kermankeltaista tai vihertävää munaa toukokuussa. Pesä rantaniityllä mättäässä. Vuosittaiset saalismäärät ovat muutamia tuhansia yksilöitä. Lapasorsa Anas clypeata Northern shoveler/Skedand Suomen puolisukeltajat suuruusjärjestyksessä Heinätavi Tavi Haapana Lapasorsa Jouhisorsa Heinäsorsa Siipi Munia 7–13 kpl Uintiasento on selvästi etupainoinen (kevät) (kesä) KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (alkukesä) Lapasorsasaaliit Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta 00 01 02 0304050607 08 10 09 11 12 13 1 3 2 4 5 6 7 8 Lähde: Lintuatlas.fi Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen 490–740 g 73 –8 2 cm 44–52 cm g Ravinto Juhlapukuinen koiras on hyvin värikäs Syyspuvussa koiras muistuttaa naarasta Lapasorsa siivilöi erikoisella nokallaan vedestä selkärangattomia, siemeniä, kasveja ja kasvien osia. Siiven etuosa siniharmaa Vihreä siipeili Valkoinen rinta Poikanen Naaraalla ruskeankirjava höyhepuku Limaskat Kotilot Vesihyönteiset Vihertävänmusta pää Koiraalla iiris on keltainen Musta nokka Nokka pitkä ja leveän kapustamainen C M Y CM MY CY CMY K lapasorsa_sivu.pdf 1 05/01/15 11:50 52 l Metsästäjä 1 l 2015
• 54 l Metsästäjä 1 l 2015 Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat. Kokouksissa valitaan riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajat, hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle sekä toiminta-alueiden maanomistajajärjestöjä edustavat hallituksen jäsenet. Minä ____________________ ________________________________________ valtuutan _________________________ _______________________________ edustamaan itseäni _______________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ______ / ______ 2015 _________________________________________________ Aika _________________ Allekirjoitus _________________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: _______________________________________________ _______________________________________________ _______________________________________________ HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoitoyhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotuskortista tai metsästyskortista maksutositteineen) etunimi sukunimi etunimi sukunimi paikka Rhy-numero Metsästäjänumero Syntymäaika etsästysja riista-asioiden hoitoon osallistuminen alkaa osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan ja sen vuosikokoukseen. Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toimintaalueella hän pääasiassa metsästää tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenyys on merkitty metsästyskorttiin ja kestää metsästysvuoden kerrallaan eikä sitä voi vaihtaa kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet on merkitty metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella, mutta hän ei voi osallistua riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen. Kokoukseen osallistuvien on jäsenyyden osoittamiseksi otettava mukaan voimassaoleva metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortti, pankin maksuleimalla varustettu tilillepanokortti tai tilillepanokortti ja kuitti riistanhoitomaksun maksamisesta. Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puheja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Toisinaan on ollut epäselvyyttä siitä, voivatko metsästysseurat valtuuttaa jäseniään edustamaan seuraa riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Säännösten mukaan jäsen ei voi edustaa metsästysseuraa, vaan jokainen edustaa vain itseään ja voi edustaa enintään viittä poissaolevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä saamiensa kirjallisten valtuutusten perusteella. Puheenjohtajat erovuorossa Riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajien ensimmäinen riistahallinnon aikainen kolmivuotiskausi on päättymässä, kuten myös maanomistajajärjestöjä edustavien hallituksen jäsenten ja ML:n 8 §:n alueella Metsähallituksen määräämien jäsenten toimikaudet. Nyt vuosikokouksessa valitaan siis 18 vuotta täyttäneistä täysivaltaisista riistanhoitoyhdistyksen jäsenistä yhdistykselle puheenjohtaja ja hänelle henkilökohtainen varajäsen sekä erovuoroisten jäsenten tilalle hallitukseen jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet kolmeksi vuodeksi. Tämän lisäksi valitaan toiminta-alueen maanomistajajärjestöjä edustava hallituksen jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen ko. järjestöjen esittämistä ehdokkaista. Kokouksessa todetaan myös Metsähallituksen kolmivuotiskaudeksi määräämä hallituksen jäsen ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä ML 8§:n mukaisilla alueilla. KUTSU M Valtakirja riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokouksiin!
• Metsästäjä 1 l 2015 l 55 Etelä-Häme 11.02.2015 18:30 Urjalan rhy Urjalan Erän maja, Mieliöntie 118, Urjala 12.02.2015 18:00 Asikkalan rhy Asikkalan kunnan valtuustosali Rusthollintie 2, Vääksy 16.02.2015 18:30 Lopen rhy Lopen ampumaurheilu,keskus, Nummenrannantie 769 Loppi 17.02.2015 18:00 Hämeenlinnan rhy Museo Militaria, Pohjola-sali, Hämeenlinna 18.02.2015 18:30 Hauhon-Tuuloksen rhy Tuuloksen Monitoimihalli, Tuulos 18.02.2015 18:30 Lammin rhy Lammin Säästöpankin kerhohuone, Mommilantie 2, 16900 Lammi 19.02.2015 18:30 Janakkalan rhy Lounaskellari Emmi, Turenki 20.02.2015 18:30 Forssan-Tammelan rhy Koijärvitalo, Koijärventie 377, Koijärvi 23.02.2015 18:00 Padasjoen rhy Kullasvuoren koulu, Padasjoki 24.02.2015 18:30 Rengon rhy Tulinummi, Renko 25.02.2015 18:30 Jokiläänin rhy Jokioisten kunnan valtuustosali, Jokioinen 26.02.2015 18:00 Hattulan-Kalvolan rhy Parolannummen sotilaskoti 2, Vaakunasali 26.02.2015 18:30 Hausjärven-Riihimäen rhy Riihimäen varuskunnan upseerikerho Viestikatu, Rak 40 Riihimäki 27.02.2015 18:30 Lahden seudun rhy Hollolan hirvi, Aikkalantie 37, Hollola Valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Forssan-Tammelan ja Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Etelä-Savo 04.02.2015 18:00 Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy Tyllilä-Hovi, Tylliläntie 52, 52700 Mäntyharju 04.02.2015 19:00 Ristiinan rhy Metsälinna, Kitereentie 52300 Ristiina 05.02.2015 19:00 Rantasalmen rhy Osuuspankin kokoustilat, Rantasalmi 11.02.2015 18:00 Sulkavan rhy Muikkukukko, Alanteentie 40 58700 Sulkava 11.02.2015 19:00 Puumalan rhy Puumalan seurakunnan leirikeskus Särkiranta, Koskenseläntie 199 5220 Puumala 12.02.2015 18:00 Mikkelin rhy Porrassalmen Eräveikot ry:n maja Valkolantie 12.02.2015 19:00 Anttolan rhy Ollinmäen viinitila, Anttola 17.02.2015 18:00 Sysmän rhy Ravintola Uoti, Sysmä 17.02.2015 19:00 Hartolan rhy Gasthaus Koskenniemi 18.02.2015 18:00 Haukivuori-Virtasalmi rhy Seurakuntakoti, Kirkkopolku 3, Virtasalmi 18.02.2015 19:00 Juvan rhy Juvan yläaste, Juvantie 20, 51900 Juva 19.02.2015 18:00 Heinäveden rhy Yläasteen koulukeskus, Heinävesi 19.02.2015 18:00 Jäppilän rhy Jäppilä-talo 19.02.2015 19:00 Joroisten rhy Kerisalon Seurapirtti, 79600 Joroinen 19.02.2015 19:00 Kangaslammin rhy Kangaslammin riistanhoitoyhdistyksen Kangaslammin seurakuntasali, Kangaslampi 24.02.2015 18:00 Kangasniemen rhy Ravintola Hymykuoppa 51200 Kangasniemi 24.02.2015 19:00 Pieksämäen rhy Kanttilasali, Naarajärvi, Vilhulantie 5 Pieksämäki 25.02.2015 18:00 Savonlinnan rhy Lusto metsämuseo ja metsätietokeskus Lustontie 1, 58450 Punkaharju 25.02.2015 18:00 Heinolan seudun rhy Hotelli Kumpeli, Muonamiehenkatu 3 18100 Heinola 25.02.2015 19:00 Enonkosken rhy Kievari Enonhovi, Enonkoski 25.02.2015 19:00 Pertunmaan rhy Valtuustosali, Pertuntie 1943, Pertunmaa 26.02.2015 17:00 Savonrannan rhy Vanha kunnantalo, Lamminniementie 11 58300 Savonranta 26.02.2015 18:00 Kerimäen rhy Makkola, Päivölä, Enonkoskentie 1225 A 58150 Makkola Valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Ristiinan, Hartolan, Haukivuori-Rintasalmen, Juvan, Jäppilän, Joroisten, Enonkosken, Pertunmaan ja Savonrannan riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Kaakkois-Suomi 04.02.2015 18:00 Savitaipaleen-Suomenniemen rhy Ravintola Sahrami, Torikatu 5-7 54800 Savitaipale 05.02.2015 18:00 Virolahden rhy Pitäjäntupa, Kirkontie 480, 49900 Virolahti 05.02.2015 18:00 Valkealan-Kouvolan rhy Tuohikotin VPK:n talo, Seuratie 12 Tuohikotti 06.02.2015 18:00 Parikkalan rhy Kirjavalan Erämiehet ry:n maja Koivuvaarantie 59410 Kirjavala 09.02.2015 18:00 Miehikkälän rhy Ravintola Punahilkka, Muurikkalantie 1 49700 Miehikkälä 09.02.2015 18:00 Iitin rhy Iitin kunnantalo, Rautatienkatu 20 47400 Kausala 10.02.2015 18:00 Etelä-Saimaan rhy Monitoimitalo, Pormestarinkatu 10 B Lappeenranta 10.02.2015 18:00 Vehkalahden-Haminan rhy Metsäkylän seuratalo, Metsäkyläntie 393 49540 Metsäkylä 11.02.2015 18:00 Luumäen rhy Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7 54500 Taavetti 11.02.2015 18:00 Anjalan rhy Korven koulu, Korventie 703 46960 Kouvola 12.02.2015 18:00 Elimäen rhy Länsi-Kymen Osuuspankin kerhohuone Vanhamaantie 9, 47200 Elimäki 12.02.2015 18:00 Rautjärven rhy Rautjärven kunnan virastotalo, Simpele 16.02.2015 18:00 Lemin-Taipalsaaren rhy Taipalsaari kunnantalo, Kellomäentie 1 Taipalsaari 16.02.2015 18:00 Pyhtään rhy Huutjärven koulu, Huutjärventie 56 49210 Huutjärvi 17.02.2015 18:00 Jaalan-Kuusankosken rhy Ravintola Vanha-Kelo, Mauontie 1 47710 Jaala 17.02.2015 18:00 Kymin-Karhulan rhy Laajakosken kylätupa, Pekanojantie Laajakoski 18.02.2015 18:00 Joutsenon rhy Osuuspankin kokoushuone, Saimaantie 1 54100 Joutseno 18.02.2015 18:00 Ylämaan rhy Tervajoen Metsästäjien maja Rummuntie 174, 54410 Ylämaa 19.02.2015 18:00 Sippolan rhy Ravintola Viljamaa, Alaportintie 226 46750 Liikkala 19.02.2015 18:00 Ruokolahden-Imatran rhy Ruokolahden kirkonkylän koulu Metsolantie 7, 56100 Ruokolahti Valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Etelä-Saimaan ja Ruokolahden-Imatran riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Kainuu 09.02.2015 18:00 Kajaanin rhy Kajaanin lukion auditorio Vuorikatu 2, Kajaani 10.02.2015 18:00 Vuolijoen rhy Vuolijoen entinen kunnantalo 11.02.2015 18:00 Puolangan rhy Puolankajärven koulukeskus, auditorio 12.02.2015 18:00 Sotkamon rhy Vuokatin Urheiluopisto, auditorio Iso-Pölly Opistontie 4 16.02.2015 18:00 Paltamon rhy Paltamon Paltalinna 17.02.2015 18:00 Suomussalmen rhy Suomussalmen nuorisoseurantalo 18.02.2015 18:00 Hyrynsalmen-Ristijärven rhy Hyrynsalmen kunnantalo, valtuustosali Laskutie 1, 89400 Hyrynsalmi 19.02.2015 18:00 Kuhmon rhy Kuhmotalo, Pajakkasali, Koulukatu 1 Kuhmo Valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Kajaanin riistanhoitoyhdistyksessä kaksi tuntia ennen kokouksen alkua. Keski-Suomi 09.02.2015 18:00 Uuraisten rhy Uurainen, Teivaalan Tupa, Teivaalantie 135 41240 Kyynämöinen 09.02.2015 19:00 Ala-Keiteleen rhy Äänekoski, Kaupungintalon kahvila Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski 10.02.2015 18:00 Pihtiputaan rhy Pihtipudas, Urheilutalo Jukola, Kirkkotie 2 44800 Pihtipudas 10.02.2015 18:30 Viitasaaren rhy Viitasaari, Kaupungintalo, Keskitie 10 44500 Viitasaari 11.02.2015 18:00 Kinnulan rhy Kinnula, Seurakuntakoti 11.02.2015 19:00 Kannonkosken-Kivijärven rhy Kannonkoski, Piispala, 43300 Kannonkoski 12.02.2015 18:00 Konneveden rhy Konnevesi, Kunnantalo, Kauppatie 25 44300 Konnevesi 12.02.2015 18:00 Keuruun rhy Viikinhovi, Keuruu, Unio Sarlinintie 2 42700 Keuruu 12.02.2015 19:00 Petäjäveden rhy Lemettilän Kahvilanavetta, 41900 Petäjävesi 12.02.2015 19:00 Hankasalmen rhy Hankasalmi, Yläasteen ruokala Kirkkotie 3 B-C, 41520 Hankasalmi 16.02.2015 18:00 Karstulan-Kyyjärven rhy Karstula, Yläaste auditorio, 43500 Karstula 16.02.2015 19:00 Saarijärven rhy Saarijärvi, Pyssylän ampumaradan maja 17.02.2015 18:00 Itä-Päijänteen rhy Joutsa, Seurakuntakoti, Jousitie 42 19650 Joutsa 17.02.2015 19:00 Toivakan rhy Toivakka, Kirjaston luentosali Iltaruskontie 4, 41660 Toivakka 18.02.2015 18:00 Jämsän seudun rhy Maatilamatkailu Kukkaismäki Laurilantie 24, 42100 Jämsä 18.02.2015 18:00 Jyväskylän seudun rhy Vesanka, Vesalan kurssikeskus Vesalantie 136, 41940 Vesanka 18.02.2015 19:00 Vanhan-Korpilahden rhy Korpilahti, Satamakapteeni Korpilahdentie 8, 41800 Korpilahti 19.02.2015 18:00 Suolahden-Sumiaisten rhy Sumiainen, Kuntala, Sumiaisraitti 19 44280 Sumiainen 23.02.2015 18:00 Pylkönmäen rhy Pylkönmäki, Evästupa, Keskustie 28 43440 Pylkönmäki 23.02.2015 19:00 Multian rhy Multia, OP:n kerhohuone, Keskustie 29 42600 Multia 24.02.2015 18:00 Laukaan rhy Laukaa, Seurakuntatalo, Saravedentie 4 41340 Laukaa Valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Ala-Keiteleen, Pihtiputaan, Viitasaaren ja VanhanKorpilahden riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Lappi 06.02.2015 18:00 Kittilän rhy Yläkoulu / Yläri 10.02.2015 18:00 Ranuan rhy Ranua Yläaste, Pappilantie 4 97700 Ranua 10.02.2015 18:00 Kemijärven rhy Kemijärven kulttuurikeskus Hietaniemenkatu 5, Kemijärvi 12.02.2015 18:00 Posion rhy Posion kunnan valtuustosali, Kirkkotie 1 Posio 13.02.2015 18:00 Pelkosenniemen rhy Kunnantalon valtuustosali 13.02.2015 18:00 Pellon rhy Pellon kunnantoimisto, valtuustosali Kunnantie 4, 95700 Pello 16.02.2015 18:00 Savukosken rhy Kylätalo, Savukoski, Savukoski 16.02.2015 18:00 Keminmaan rhy Keminmaan kirjasto/Nuorisotalo 16.02.2015 18:00 Sallan rhy Sallan kunnanviraston valtuustosali Postipolku 3, 98900 Salla 17.02.2015 18:00 Muonion rhy Ammattiopisto Lappia 17.02.2015 18:00 Enontekiön rhy Luontokeskus Skierri, 9940 Enontekiö 19.02.2015 18:00 Tornion rhy Laivakangas, Alatornion metsästysseuran maja
• 56 l Metsästäjä 1 l 2015 21.02.2015 14:00 Utsjoen rhy Utsjoen eränkävijöiden maja 22.02.2015 10:00 Inarin rhy Ivalon yläaste 24.02.2015 18:00 Rovaniemen rhy Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo Erästäjänpolku, 96100 Rovaniemi 24.02.2015 18:00 Sodankylän rhy Paarmanninsali, Sodankylän ammatti-instituutti, Kaarrostie 10-12 99600 Sodankylä 25.02.2015 18:00 Ylitornion rhy Ylitornio, kunnanviraston auditorio 25.02.2015 18:00 Simon rhy Simon yläasteen ruokala 26.02.2015 19:00 Tervolan rhy Tervolatalo, Museotie 13, 95300 Tervola 27.02.2015 19:00 Kolarin rhy Sieppijärven alakoulu Valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua, paitsi Ranuan, Kemijärven, Savukosken, Tornion, Utsjoen ja Tervolan riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Simon riistanhoitoyhdistyksessä valtakirjojen tarkastus alkaa 45 minuuttia ennen kokouksen alkua. Oulu 05.02.2015 19:00 Haukiputaan rhy Kellon Koulukeskus, Kylätie 6 90820 Kello 05.02.2015 19:00 Hailuodon rhy Hailuodon ampumaradanmaja Kottaintie 87, Hailuoto 09.02.2015 19:00 Nivalan rhy Nivalan Eränkävijät ry:n toimitalo Pyssymäentie 76, 85500 Nivala 09.02.2015 19:00 Kiimingin-Ylikiimingin rhy Ylikiimingin koulu, Opinkuja 4, Ylikiiminki 10.02.2015 19:00 Piippolan seudun rhy Kestilän vanha kunnantalo, Hallintotie 5 Kestilä 10.02.2015 19:00 Oulaisten rhy Honkamaja, Hietalantie 91, Oulainen 11.02.2015 19:00 Haapajärven-Reisjärven rhy Reisjärven kunnantalon valtuustosali Reisjärventie 8, 85900 Reisjärvi 11.02.2015 19:00 Tyrnävän rhy Riistala, Muhostie 88, Tyrnävä 12.02.2015 18:00 Muhoksen rhy Muhoksen ampumarata Lummelammentie Muhos 12.02.2015 19:00 Ylivieskan rhy Teikontupa, Rahkalantie 542 84460 Ylivieska 16.02.2015 19:00 Sievin rhy Sievin kunnantalon valtuustosali Haikolantie 16 85410 Sievi 16.02.2015 19:00 Pyhäjärven rhy Hiisitupa, Jyväskyläntie, 86800 Pyhäsalmi 17.02.2015 18:00 Pudasjärven rhy Rimminkankaan koulu, Rimmintie 15 93100 Pudasjärvi 17.02.2015 19:00 Haapaveden rhy Haapaveden Opisto, Vanhatie 45 8660 Haapavesi 18.02.2015 18:00 Siikajokilaakson rhy Siikajoen kunnanvirasto, Siikasavontie 1 A 92400 Ruukki 18.02.2015 19:00 Kärsämäen rhy Kärsämäen liikenneasema Neste Haapajärventie 1, Kärsämäki 19.02.2015 18:00 Utajärven rhy Utajärven Yläasteen auditorio, Utajärvi 19.02.2015 19:00 Oulun rhy Sanginsuun koulu, Sanginsuuntie 56 9066 Oulu 23.02.2015 18:00 Kuusamon rhy Kuusamon lukion auditorio Oulangantie 1, 93600 Kuusamo 23.02.2015 18:00 Vaalan rhy Kurikkavaaran Hiihtomaja, Laajantie 91700 Vaala 24.02.2015 19:00 Kempeleen-Oulunsalon rhy Paukun maja, Oulunsalo 24.02.2015 19:00 Kalajoen-Alavieskan rhy Alavieskan metsästysmaja, Alavieska 25.02.2015 18:00 Iin seudun rhy Iin Ojakylän ampumarata, 9110 Ii 25.02.2015 19:00 Limingan seudun rhy Liminganlahden luontokeskus Rantakurvi 6, 91900 Liminka 26.02.2015 18:00 Taivalkosken rhy OSAO Taivalkosken yksikkö (metsäoppilaitos), Jokijärventie 2 26.02.2015 18:30 Raahen seudun rhy Raahen Merikadun koulu, Merikatu 3 92100 Raahe Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Oulaisten, Sievin ja Limingan seudun riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjanmaa 04.02.2015 18:00 Lappajärven-Vimpelin rhy Vimpelin yhteiskoulu luokkahuone 5 04.02.2015 18:00 Kurikan rhy POP Kurikka, kokoushuone 04.02.2015 19:00 Halsuan rhy Halsuan kunnantalo, valtuustosali Kauppisentie 5, Halsua 04.02.2015 19:00 Härmän rhy Ekohovi, Ylihärmä 05.02.2015 18:00 Kuortaneen rhy Kuortaneen kunnantalo, Kuortane 05.02.2015 18:00 Isojoen-Karijoen rhy Osuuspankin kerhohuone, Isojoki, ISOJOKI 05.02.2015 18:00 Evijärven-Kortesjärven rhy Kortesjärven osuuspankki, Kortesjärvi 05.02.2015 19:00 Lapuan rhy Yläkoulu, Lapua 05.02.2015 19:00 Teuvan rhy Osuuspankin kerhohuone, Teuva 10.02.2015 18:00 Kauhavan rhy Yrittäjäopisto, Kauppatie 109, Kauhava 10.02.2015 18:00 Alavuden-Töysän rhy Alavuden kaupungintalo, valtuustosali Alavus 10.02.2015 18:00 Ähtärin rhy Tuomarniemi, Tuomarniementie 55, Ähtäri 10.02.2015 19:00 Peräseinäjoen rhy Näätämaja, Näätämajantie, Peräseinäjoki 11.02.2015 18:00 Lestijärven rhy Lestin koulu, Lestintie 40 11.02.2015 18:00 Perhon rhy Kunnantalo, Keskustie 2, 69950 Perho 11.02.2015 19:00 Kaustisen rhy Kaustisen evankelinen opisto, Kaustinen 11.02.2015 19:00 Vetelin rhy Vetelin koulukeskus, Veteli 12.02.2015 18:00 Lehtimäen-Soinin rhy Lehtimäen Op, Lehtimäki 12.02.2015 18:00 Kauhajoen rhy Erähovi, Kauhajoki 12.02.2015 19:00 Alajärven rhy Alajärven kaupungintalo, Alvar Aallontie 1 Alajärvi 12.02.2015 19:00 Jalasjärven rhy Riistan maja, Mantila, Jalasjärvi 17.02.2015 18:00 Ylistaron rhy Ylistarotalo, Ylistaro 17.02.2015 19:00 Kyrönmaan rhy Toukolan Ns, Tervajoki 17.02.2015 19:00 Toholammin rhy Toholammin kunnantalo, Toholampi 18.02.2015 18:00 Kälviän-Ullavan rhy Liljan kartano, Välikylä, Kälviä 18.02.2015 18:00 Jurvan rhy Hotelli Tarina, Jurva 18.02.2015 18:00 Laihian rhy Hautakorven Hovi, Hautakorventie 50 66470 Jukaja 18.02.2015 19:00 Lakeuden rhy Nurmotalo, Nurmo sali 18.02.2015 19:00 Kannuksen rhy Kaupungin valtuustosali, Kannus 19.02.2015 18:00 Ilmajoen rhy Kunnantalo, valtuustosali, Ilmajoki 19.02.2015 18:00 Himangan rhy Koski-Hovi, Uunilanrantatie 68100 Himanka 19.02.2015 19:00 Lohtajan rhy Houraatin maja, Lohtaja Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Perhon riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjois-Häme 03.02.2015 17:30 Jalannin rhy Ravintola Milli´s Cafe Yrittäjäntie 4 (Kylmäkoski Kk.) 37910 Akaa 03.02.2015 18:30 Sääksmäen-Valkeakosken rhy Juhansali, Suutarinlahti 21, 37770 TARTTILA 04.02.2015 17:30 Längelmäveden rhy Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124 35500 Korkeakoski 04.02.2015 18:30 Kuhmalahden-Sahalahden rhy Sariolan yläaste 05.02.2015 17:30 Virtain rhy Nuorisokeskus Marttinen, Herrasentie 16 Virrat 05.02.2015 18:30 Mäntän seudun rhy Mäntän Seudun Koulutuskeskus Koskela-sali, Koskelankatu 2, 35800 Mänttä 09.02.2015 17:30 Kangasalan rhy Kangasalan lukio, Finnentie 42 36200 Kangasala 09.02.2015 18:30 Pälkäneen ja Luopioisten rhy Kankaanlukon ampumaradan maja 10.02.2015 17:30 Ruoveden rhy Ruoveden Osuuspankki, kokoustilat 10.02.2015 18:30 Teiskon rhy Kanta-Teiskon Nuorisoseuran tupa Kuusjärventie 5, Kämmenniemi 12.02.2015 18:00 Lempäälän seudun rhy Lempäälän Manttaalitalo, Manttaalintie 1 Lempäälä 12.02.2015 18:00 Tampereen rhy ABC Lahdesjärvi, Automiehenkatu 39 Tampere 16.02.2015 17:30 Kurun rhy Kurun Seuratalo 16.02.2015 18:00 Kuhmoisten rhy Koulukeskus, Kuhmoinen 16.02.2015 18:30 Nokian seudun rhy Koulutuskeskus Valo, Pallotie 5 33470 Ylöjärvi Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Sääksmäen-Valkeakosken ja Lempäälän seudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjois-Karjala 02.02.2015 18:00 Enon rhy Palvelutalo Kotiranta Välskärintie 9, 81200 Eno 03.02.2015 18:00 Ilomantsin rhy Ilomantsin kunnantalo Kalevalasali Sointulantie 7, 82900 Ilomantsi 04.02.2015 18:00 Joensuun seudun rhy Hotelli Julie, Valimontie 3, 8071 Lehmo 05.02.2015 18:00 Kesälahden rhy Op Kerhohuone Kesälahti Kesälahdentie 30, 5980 Kesälahti 09.02.2015 18:00 Juuan rhy Juuan kunnantalon valtuustosali Poikolantie 1, 83900 Juuka 10.02.2015 18:00 Kiteen rhy Kiteen kaupungintalo, Kiteentie 25 82500 Kitee 11.02.2015 18:00 Liperin rhy Penttilä-sali, Koulukuja 1, 83100 Liperi 12.02.2015 18:00 Nurmeksen rhy Hyvärilän kurssikeskuksen auditorio Lomatie 12, 75500 Nurmes 16.02.2015 18:00 Outokummun rhy Kaupungintalon kahvio, Syrjäkatu 12 83500 Outokumpu 18.02.2015 18:00 Polvijärven rhy Koulukeskus, B-talo, Auditorio Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi 19.02.2015 18:00 Rääkkylän rhy Rääkkylän kunnantalon valtuustosali Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä 23.02.2015 18:00 Tohmajärvi-Värtsilän rhy Ravintola Kotipirtti, Talluksentie 26 8260 Tohmajärvi 24.02.2015 18:00 Tuupovaaran rhy Erälä, Öllöläntie 197, 82750 Öllölä 25.02.2015 18:00 Valtimon rhy Kuntalaisten Talon Valtuustosali 26.02.2015 18:00 Lieksan rhy Kultuurikeskus, Pielisentie 9, 81720 Lieksa Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjois-Savo 03.02.2015 18:00 Nilsiän rhy Nilsiän valtuustosali 03.02.2015 19:00 Siilinjärven rhy Toimintakeskus Kirsu, entinen Kumpusen koulu Kumpusentie 304, 71800 Siilinjärvi 04.02.2015 18:00 Pielaveden rhy Tilausravintola Juhlaranta Säviän vanhatie 173, Säviä 04.02.2015 19:00 Maaningan rhy Maaninkajärvenkoulu, auditorio Maaningantie 49, 71750 Maaninka 05.02.2015 18:00 Keiteleen rhy Keiteleen kunnantalo, valtuustosali Äyräpääntie 2, 72600 Keitele 05.02.2015 19:00 Karttulan rhy Valtuustosali, Kissakuusentie 6 72100 Karttula 09.02.2015 18:00 Juankosken rhy Koillis-Savon seudun Osuuspankin kerhohuone, Juankoskentie 16 73500 Juankoski
• Metsästäjä 1 l 2015 l 57 09.02.2015 19:00 Riistaveden rhy Riistaveden Osuuspankin kerhohuone Keskustie 20, 7116 Riistavesi 10.02.2015 18:00 Rautavaaran rhy Kunnan valtuustosali, Koulutie 1 73900 Rautavaara 10.02.2015 19:00 Varpaisjärven rhy Varpaisjärven liikuntahalli 11.02.2015 18:00 Kiuruveden rhy Kiurusali, Kultuuritalo lähteentie 10 11.02.2015 19:00 Iisalmen rhy Metsäpirtti, Kainuuntie 6 A, 74100 Iisalmi 17.02.2015 18:00 Leppävirran-Varkauden rhy Leppävirta, Kivelän koulun auditorio Laivurintie 19, Leppävirta 17.02.2015 19:00 Vehmersalmen rhy Osuuspankin kerhohuone Vehmersalmentie 34, 71310 Vehmersalmi 18.02.2015 18:00 Vesannon rhy Kirjaston kokoustilat, Keskustie 13, Vesanto 18.02.2015 19:00 Tervon rhy Virastotalon kokoushuone, Tervontie 4 72210 Tervo 19.02.2015 18:00 Rautalammin rhy Rautalammin Osuuspankin kerhohuone Kuopiontie 30, Rautalampi 19.02.2015 19:00 Suonenjoen rhy Pitäjäntupa, Asemakatu 12 77600 Suonenjoki 24.02.2015 18:00 Sonkajärven rhy Kangaslammin hiihtokeskus Sonkakoskentie 205, 74300 Sonkajärvi 24.02.2015 19:00 Vieremän rhy Vieremän Rientola, Petterintie 23 74200 Vieremä 25.02.2015 18:00 Tuusniemen rhy Tuusniemen Osuuspankin kokoushuone Keskitie 26, 71200 Tuusniemi 25.02.2015 19:00 Kaavin rhy Juha Kuittisen Juhlahuoneisto, Rantatie 6 26.02.2015 18:00 Lapinlahden rhy Lapinlahti-sali, Kivistöntie 2 73100 Lapinlahti 26.02.2015 19:00 Kuopion rhy Hotelli Savonian auditorio Sammakkolammentie 2, 70200 Kuopio Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Pielaveden, Maaningan, Keiteleen, Juankosken, Vehmersalmen, Vesannon, Tervon ja Rautalammin riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. RannikkoPohjanmaa 11.02.2015 19:00 Vaasan seudun rhy Iskmo-Jungsund uf Jungsundvägen 575 65730 Jungsund 12.02.2015 19:00 Lapväärtin seudun rhy Lapväärtin Paloasema, Eteläinen Lapväärtintie 71 18.02.2015 19:00 Maalahden seudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5 66100 Malax 18.02.2015 19:00 Vöyrin seudun rhy Karvsor skola, Vöråvägen 1417 66710 Kaitsor 18.02.2015 19:00 Närpiön seudun rhy SÖFF Yttermark 19.02.2015 18:30 Pietarsaaren seudun rhy Sursik skola, Sursikvägen 43, 68910 Bennäs 19.02.2015 19:00 Uudenkaarlepyyn seudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang Jutasvägen 34, 66900 Nykarleby 20.02.2015 19:00 Kokkolan seudun rhy Såka Byagård, Gamla Skrabbvägen 12 67100 Karleby Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Vaasanseudun ja Närpiönseudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Satakunta 02.02.2015 8:00 Harjavallan rhy Kahvila Huovin-Helmi Huovinkatu 2, 29200 Harjavalta 03.02.2015 18:00 Kihniön rhy Kihniönkylän Erä-Veikkojen maja Palolahdentie 100-28, 39820 Kihniö 04.02.2015 18:30 Punkalaitumen rhy Punkalaitumen Osuuspankin kokoustila Urjalantie 10, 31900 Punkalaidun 05.02.2015 18:00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston koulun auditorio, Koulukatu 4 32700 Huittinen 05.02.2015 18:00 Siikaisten rhy Siikaisten kunnan virastotalon valtuustosali Kankaanpääntie 1 B, 29810 Siikainen 06.02.2015 18:00 Ulvilan piirin rhy Kokkikaksikko, Peltotie 39 B, 28400 Ulvila 09.02.2015 18:00 Merikarvian rhy Merikievari, Kievarintie 8, 29790 Tuorila 10.02.2015 18:00 Lavian seudun rhy Lavian Metsästysseuran maja Susikoskentie 140, 38600 Lavia 10.02.2015 18:00 Noormarkun seudun rhy Pomarkun kunnan valtuustosali, Vanhatie 14 29630 Pomarkku 11.02.2015 18:00 Sastamalan rhy Vammalan ammattikoulun auditorio Ratakatu 36, 38210 Sastamala 11.02.2015 18:00 Mouhijärven piirin rhy Mouhijärven Osuuspankki Uotsolantie 43 A, 38460 Sastamala 12.02.2015 18:00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Suurimaan maamiesseurantalo Parkanontie 1552, 38860 Suurimaa 12.02.2015 18:00 Lounais-Satakunnan rhy Järjestötalo, Siikapolku 1, 26100 Rauma 13.02.2015 18:00 Kokemäen-Kauvatsan rhy Huittisten Ammattija Yrittäjäopisto; päärakennuksen auditorio Mestari Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki 23.02.2015 18:00 Euran seudun rhy Kylätalo Kirjala, Kirjakuja 4, 27500 Kauttua 24.02.2015 18:00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio Liisankatu 20, 28100 Pori 24.02.2015 19:00 Pohjois-Satakunnan rhy Niinisalon varuskuntakerho, Kotikaari 17 38840 Niinisalo 25.02.2015 18:00 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy Nuorisoseurantalo Mäntylä Maisematie 185, 39100 Hämeenkyrö 26.02.2015 17:30 Parkanon-Karvian rhy Karviatalo, Tyyni Tuulion katu 12 39930 Karvia 26.02.2015 18:00 Säkylän-Köyliön rhy Huovinrinteen upseerikerho, Huovintie 8 27910 Säkylä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Porin riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. Uusimaa 03.02.2015 18:00 Karjaan rhy Lärkkulla, Lärkullantie 22, Karis 03.02.2015 19:00 Pohjan rhy Fiskars Forum 04.02.2015 18:00 Loviisan rhy Kuninkaantien ABC, Pernå Gammelbyvägen 77, 07740 Gammelby 04.02.2015 19:00 Karjalohjan rhy Kylpylähotelli Päiväkumpu, Keskustie 121 09120 Karjalohja 05.02.2015 18:00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, 01510 Vantaa 09.02.2015 18:00 Sammatin rhy Iidankammari, Kalevantie 3 09220 Sammatti 09.02.2015 18:30 Nummi-Pusulan rhy Länsi-Uudenmaan Säästöpankki Sentraalitie 5, 03850 Pusula 09.02.2015 18:30 Lohjan rhy Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, kokoustila Laurinkatu 48, 08100 Lohja 11.02.2015 18:00 Vihdin ja Karkkilan rhy Vihdin seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6 B 03400 Vihti 11.02.2015 19:00 Askolan-Pukkilan rhy Jukola, Myrskyläntie 458, 07590 Huuvari 12.02.2015 18:00 Nurmijärven rhy Nurmijärven kunnantalon valtuustosali Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi 12.02.2015 18:00 Sipoon rhy Mårsbacka, Mårsbackavägen 115 04150 Mårtensby 16.02.2015 18:00 Espoo-Kauniaisten rhy Hotelli Kuninkaantie, Lakelankatu 1 02770 Espoo 16.02.2015 18:30 Myrskylä-Artjärven rhy Myrskylän Paloasema, Paloasemantie 3 07600 Myrskylä 17.02.2015 18:00 Ruotsinpyhtään rhy St 1 Loviisa, Länsikaari 1, 07900 Loviisa 18.02.2015 18:00 Orimattilan rhy Orimattilan Osuuspankki, kokoustila Erkontie 11, Orimattila 18.02.2015 18:00 Pornaisten rhy Nuorisoseurantalo Kuusisto, Kirkkotie 200 07170 Pornainen 18.02.2015 19:00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus Hirvihaarantie 725, 04680 Hirvihaara 19.02.2015 18:00 Tenholan rhy Hembygdens Väl, Bromarv 19.02.2015 18:00 Hyvinkään rhy Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241 Hyvinkää 23.02.2015 18:00 Siuntion rhy Gårdskulla Café, Sjundeå 23.02.2015 18:00 Inkoo-Snappertunan rhy Fagerviks Uf-lokal / Fagervikin nuorisoseuratalo, Fagervik, Ingå 24.02.2015 18:00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen VPK /Kyrkslätt FBK Överbyvägen 174, 02400 Kyrkslätt 24.02.2015 18:00 Keski-Uusimaan rhy Kahvila Kinuski, Vanha Valtatie 190 Kellokoski, Tuusula 25.02.2015 18:00 Porvoon rhy Ravintola Iris, Porvoo 25.02.2015 18:00 Liljendalin rhy Liljendalgården, Sävträsk 25.02.2015 18:00 Lapinjärven rhy Kapellby skola, Lapinjärventie 45 07800 Lapinjärvi 26.02.2015 18:00 Hankoniemen rhy Centralskolan, Halmstadsgatan 2 10900 Hangö 26.02.2015 18:00 Helsingin rhy Metsästäjätoimisto, Sompiontie 1 00730 Helsinki 26.02.2015 19:00 Tammisaaren rhy Tammisaaren yläaste, Flemminginkatu 17 Tammisaari Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Mäntsälän riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alku Varsinais-Suomi 02.02.2015 9:00 Laitilan seudun rhy Ms Kaikun maja, Suontaka 23800 Laitila 03.02.2015 18:30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen OP, kerhohuone, Virastotie 2, 23100 Mynämäki 05.02.2015 18:30 Someron rhy Someron toritupa, Hämeentie 1 31400 Somero 09.02.2015 18:00 Rymättylän-Merimaskun rhy Leirikeskus Viherlahti, Merimaskuntie 530 Merimasku 09.02.2015 18:30 Perniön seudun rhy Salon Op Perniön konttori, 25500 Perniö 10.02.2015 18:30 Kiskon piirin rhy Suomusjärven Palokunnan talo, Meijeritie 6 25410 Suomusjärvi 10.02.2015 19:00 Kalannin seudun rhy Kalannin Erämiesten maja, Kalanti 11.02.2015 18:00 Vakka-Suomen rhy Taivassalon Osuuspankin kokoushuone Ihattulantie 5, 23310 Taivassalo 11.02.2015 18:00 Alastaron rhy Alastaron metsästysseuran metsästysmaja 12.02.2015 18:00 Marttilan seudun rhy Tarvasjoen Osuuspankin kokoushuone Hämeen Härkätie 638 B, 20450 Tarvasjoki 12.02.2015 19:00 Paraisten rhy Kalatalousja ympäristöinstituutti Fiskeriskolvägen 72, 21610 Kirjala 23.02.2015 18:30 Loimaan seudun rhy Suomen Maatalousmuseo Sarka Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa 23.02.2015 19:00 Paimionlahden rhy Sauvon Merikulman Metsänkävijöiden maja Ruonantie 93, 21570 Sauvo 24.02.2015 18:30 Maskun seudun rhy Maskutalo, Seurantalontie 2 21250 MASKU 24.02.2015 19:00 Turun seudun rhy Auran Kettulinna, Kettukalliontie 625, Pitkäniitty, Aura 25.02.2015 18:30 Turunmaan saariston rhy Korpo Kommunalgård, Korpovägen 124 21710 Korpo 25.02.2015 19:00 Pöytyän seudun rhy Haukkavuoren Hiihtomaja, 21880 Pöytyä 26.02.2015 18:00 Salon seudun rhy Salon lukio, Kaherinkatu 2, 24130 Salo 26.02.2015 19:00 Kemiönsaaren rhy Westankärr gård, Mjösundsvägen 726 25700 Kimito Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Paitsi Paraisten ja Pöytyän riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua.
• 58 l Metsästäjä 1 l 2015 Uutismakasiini Metsästysmuseossa erätaidetta, susihistoriaa ja aseteollisuutta lll Suomen Metsästysmuseon vuosi alkaa räväkästi sunnuntaina 8. helmikuuta koko perheen talviretkeilytapahtuma Talvikilla. Vetonauloina ovat Erätulilla-ohjelman retkeilytoimittaja Joppe Rannan luento loue-retkeilymajoitteesta sekä Suomen Erätaito ry:n risukeittimen tekonäytökset. Helmikuun alusta museossa on esillä Jorma Luhdan valokuvia Vaeltajat-näyttelyssä, joka kertoo Pohjoismaiden arktisen luonnon linnuista ja nisäkkäistä sekä niitä uhkaavista elinympäristöjen muutoksista. Vuoden 2015 päänäyttely esittelee taiteilija Seppo Polameren (s. 1936) laajaa tuotantoa. Lokakuusta alkaen Suden paluu -näyttely tarjoaa suomalaista susihistoriaa ja -biologiaa eväiksi aina ajankohtaiseen susikeskusteluun. Loppuvuodesta avataan uusi museon perusnäyttelyyn kuuluva aseosasto, jossa esitellään kolmen suurimman asevalmistajamme metsästysasetuotantoa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Suomen Metsästysmuseo Riihimäellä on metsästäjien oma museo, joka tarjoaa vapaan pääsyn kaikille riistanhoitomaksun suorittaneille ympäri vuoden. Lue lisää näyttelyistä ja tapahtumista: www.metsastysmuseo.fi Erätulet Turussa helmikuussa lll Varsinais-Suomen metsästysja luontojärjestöt yhdessä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa kutsuvat alueen asukkaat ja erityisesti lapsiperheet Turun Ruissaloon viettämään erähenkistä iltapäivää. Ohjelmassa on riistaja luontopolku, koiravaljakolla ajoa, jousiammuntaa, makkaran grillausta, metsäkauriskeittoa, nokipannukahvia ja mukavaa yhdessäoloa. Tervetuloa! Aika: sunnuntai 8.2.2015 kello 12–17 Paikka: Ruissalon kansanpuisto, Turku Riistantutkimus nyt Luonnonvarakeskuksessa lll Vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimusja asiantuntijaorganisaatio, joka muodostettiin maaja metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimuslaitoksista. Tiken maataloustilastot, Metlan metsätilastot ja RKTL:n kalatalousja metsästystilastot yhdistettiin ruokaja luonnonvaratilastoiksi, joiden tuotannosta vastaa tästä lähtien Suomen toiseksi suurin valtion tutkimuslaitos. Tietoa riistantutkimuksesta ja metsästystilastoista: luke.fi Uusi toiminnanohjaaja ja postiosoite lll Kaakkois-Suomi Sippolan riistanhoitoyhdistys: Kalle Kelkka, toiminnanohjaaja, Väliväyläntie 62, 46530 Kannuskoski sippola@rhy.riista.fi, 040 867 9547 Löydä ehdokkaasi Metsästäjäliiton vaalikoneella lll Huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit lähestyvät ja metsästäjienkin on aktivoiduttava äänestämään. Suomen Metsästäjäliitto avaa vaalikoneensa maaliskuun loppupuoliskolla osoitteessa www.metsastajaliitto.fi/vaalikone. Muun muassa naali, sopuli ja tunturipöllö esiintyvät luontaisessa ympäristössään Vaeltajat-näyttelyssä. Jo rm a L uh ta Pienpetopyynnin turkissaaliit myyntiin lll Luonnonturkisyhdistys ry jatkaa metsästäjäjäsentensä turkissaaliin suoramyyntiä metsästäjiltä kuluttajille ja jatkojalostajille sekä järjestää huutokauppoja messutapahtumien yhteydessä. Voit toimittaa saaliisi myyntiin perinteisesti taanattuna ja kuivattuna tai vaikka suolattuna. Kysyntää on ketulla, supikoiralla, näädällä, minkillä, jäniksellä ja rusakolla, joillain paikkakunnilla myös piisamilla. Sinulle sopivimmasta toimintatavasta saat tietoa edustajaltamme Jari-Valtteri Luomalta, p. 040 969 0393, jarivaltteriluoma@gmail.com. Lisätietoja Luonnonturkisyhdistyksen toiminnasta: www.luonnonturkisry.fi
• Metsästäjä 1 l 2015 l 59 Tietoa trofeista uudelta verkkosivustolta lll CIC:n Suomen delegaation trofeeneuvosto on koonnut kattavan infopaketin sarvi-, kallo-, hammasja nahkatrofeiden valmistuksesta, arvostelusta, näyttelyistä ja ennätyksistä. Tutustu trofeiden maailmaan osoitteessa trofeeinfo.kotisivukone.com. Kansainvälisen riistansuojeluneuvoston (CIC) Suomen delegaatio edistää Suomen riistatalouden tavoitteita, osallistuu aktiivisesti kestävän riistatalouden periaatteiden edistämiseen kansainvälisesti sekä välittää tietoa riistan kestävän käytön kansainvälisistä suuntauksista. Lue lisää CIC:n uusilta verkkosivuilta: cic.fi Suomen riistakeskukselle uusi hallitus Maaja metsätalousministeriön nimittämä Suomen riistakeskuksen hallitus 1.1.2015 alkaen: jäsen varajäsen Tauno Partanen, puheenjohtaja Einari Kapiainen Asko Keski-Nisula, varapuheenjohtaja Risto Hanhineva Leo Houhala Esa Räty Erkki Huhta Ari Ohinmaa Martin Hägglund Mathias Lindström Markku Pärssinen Toimi Kalliokoski Vilppu Talvitie (maaja metsätalousministeriö) Heikki Lehtinen Vesa Ruusila (Luonnonvarakeskus) Riitta Rahkonen Aarno Puttonen (Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry) Vesa Malila Marko Mikkola (henkilöstö) Sirpa Kuhlström Hallituksen yhteystiedot: yhteystiedot.riista.fi Metsästäjärekisterin yhteystiedot muuttuneet lll Vuoden 2015 alusta alkaen metsästäjärekisterin teknisestä toteutuksesta ja metsästäjien tietojen päivittämisestä on huolehtinut Innofactor Oyj. Ota yhteyttä metsästäjärekisterin asiakaspalveluun, jos sinulla on kysyttävää metsästyskortin tai Metsästäjä-lehden saapumisesta. Puhelun hinta on lankapuhelimella soitettaessa 8,28 snt/krt + 3,2 snt/min ja matkapuhelimella soitettaessa 19,2 snt/min. Sähköposti: metsastajarekisteri@innofactor.com Puhelin: 030 600 2301 Faksi: 030 600 2302 Suomen riistakeskuksen Lapin toimialueella ilmoitetaan haettavaksi RIISTAPÄÄLLIKÖN toimi. Toimialueeseen kuuluu Lapin maakunta, jonka alueella toimii 20 riistanhoitoyhdistystä. Riistapäällikkö vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii Lapin alueellisen riistaneuvoston esittelijänä. Lapin toimialueeseen liittyvien tehtävien lisäksi riistapäällikön tehtäviin kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin sekä erikseen sovittaviin kansainvälisiin tehtäviin. Tehtävän hoitaminen edellyttää l ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta l riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta l suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa l englannin kielen taitoa l neuvottelutaitoja ja yhteistyöja vuorovaikutuskykyä l johtamistaitoja l valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa, tarvittaessa kokousmatkoja myös ulkomailla l valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Metsästyslain 8 §:n alueen erityispiirteiden tuntemus luetaan hakijan eduksi. Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.4.2015. Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Rovaniemellä. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 13.2.2015 kello 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteella kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti postitse osoitteella Suomen riistakeskus / Kirjaamo, Fantsintie 13–14, 00890 Helsinki. Kuoreen merkintä Riistapäällikkö, Lappi. Lisätietoja antavat johtaja Reijo Orava (reijo.orava@riista.fi, p. 029 431 2101), riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi (jarkko.nurmi@riista.fi, p. 029 431 2105) ja julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen (sauli.harkonen@riista.fi, p. 029 431 2104).
• 60 l Metsästäjä 1 l 2015 Uutismakasiini Riistakolmioiden laskeminen kannattaa Hyvät tiedot riistakantojen tilasta mahdollistavat kestävän metsästyksen suunnittelun ja hyvinä vuosina lisääntyvät metsästysmahdollisuudet. Riistakolmiot ovat pysyviä metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Riistakolmioiden talvilaskennat ovat juuri käynnistyneet, ja kesän kolmiot lasketaan 25.7.–2.8. lll Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivu on 4 kilometriä, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Kesälaskennassa keskitytään metsäkanalintuihin ja talvella lasketaan riistanisäkkäiden jäljet. Riistakolmiolaskennat ovat olleet viime vuosina hyvässä nosteessa, erityisesti kesälaskennat. Viime kesänä laskettiin 941 kolmiota, kun alimmillaan määrä oli alle 700. Laskentatulosten käyttö tuoreeltaan metsäkanalintujen metsästysajoista päätettäessä on ollut selkeä motivoiva tekijä laskijoille. Tehdyt uudistukset, kuten laskentakarttojen päivittäminen ja riistakolmiot.fi-palvelun käyttöönotto ovat helpottaneet laskentojen organisointia ja nopeuttaneet tulospalvelua. Tämä kehittyvä sähköinen palvelu mahdollistaa aivan uudenlaisen tulosten hyödyntämisen myös metsästysseuratasolla. Riistakolmioiden talvilaskenta-aika on juuri käynnistynyt. Lumijälkiä lasketaan Eteläja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2015 ja Pohjois-Suomessa 15.1.– 15.3.2015. Talvilaskennassa kirjataan laskentalinjan ylittävät riistanisäkkäiden jäljet. Koko kolmio kierretään saman päivän aikana. Hyvien laskentaolosuhteiden sattuessa laskenta kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Laskenta on hyvin altis sääja lumiolosuhteille. Pitkästä laskenta-ajasta huolimatta hyviä laskentapäiviä voi olla loppujen lopuksi varsin vähän. Toivottavasti mahdollisimman moni kolmio kuitenkin lasketaan tänä talvena. Talvilaskentojen määrä on ollut kesälaskennasta poiketen hienoisessa laskussa. Niiden merkitys on ehkä hieman jäänyt kesälaskentojen varjoon. On hyvä huomata, että talvilaskennat tuottavat korvaamatonta tietoa riistanisäkkäiden kantojen tilasta. Kesän kolmiot lasketaan 25.7.–2.8. Metsäkanalinnut lasketaan kolmiolla tänä vuonna 25.7.–2.8.2015. Yhdeksän päivän laskenta-aika sisältää kaksi viikonloppua. Päätökset tulevan syksyn metsästysajoista tehdään 2.8. mennessä laskettujen kolmioiden tulosten pohjalta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että mahdollisimman paljon kolmioita lasketaan suositeltuna aikana. Vaikka laskettujen kolmioiden määrä on ollut kesälaskennoissa kasvussa, on syytä kiinnittää huomiota kolmioiden kattavuuteen. Vielä löytyy laajoja alueita, joilla laskettuja kolmioita on aivan liian harvassa. Uusiakin kolmioita tarvitaan Riistakolmioita on kaikkiaan perustettu lähes 2000. Tästä huolimatta uusiakin tarvitaan. Jos uuden kolmion perustaminen kiinnostaa, kannattaa ensimmäisenä olla yhteydessä riistantutkimukseen Luonnonvarakeskuksessa ja paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen. Näin selviävät alueen toimivat kolmiot ja mahdolliset laskennasta poistuneet ”elvytettävät” kolmiot. Riistakolmion sijainnin voi valita itse mahdollisimman metsäiselle alueelle suuria vesistöjä vältellen. Luonnos hahmotellaan kartalle ja lähetetään riistantutkimukselle laskijan yhteystietojen kera. Palautteena tulevat laskentaohjeet. Riistakolmiot verkossa Kesälaskennassa 2014 oli ensimmäisen kerran käytössä riistakolmiot.fi-palvelu. Palvelu tarjoaa laskentatulosten palauttamisen verkossa, reaaliaikaisen tulosseurannan ja kolmiokohtaisen palautteen. Laskijoille tarkoitettuun palveluun kirjaudutaan Oma riista -tunnuksilla. Julkisella puolella on nähtävillä tietoa laskennoista, riistalajeista ja tulosyhteenvetoja. Riistakolmiot.fi on saanut hyvää palautetta, ja ensimmäisen kesälaskennan tuloksista yli 70 prosenttia palautettiin palvelun kautta. Riistakolmioita on laskettu vuodesta 1989 lähtien. Välillä laskentainto on näyttänyt hiipumisen merkkejä, mutta viime vuosina kiinnostus on jälleen lisääntynyt selvästi. Hyvät tiedot riistakantojen tilasta mahdollistavat kestävän metsästyksen suunnittelun ja hyvinä vuosina lisääntyvät metsästysmahdollisuudet. Positiiviset muutokset tulosten käytössä ja palautteen parantuminen vain vahvistavat myönteistä kierrettä. Kolmiolaskentojen tulevaisuus näyttää hyvältä. Kiitos kaikille teille, jotka olette kolmiolaskentoihin osallistuneet! Riistakolmiolaskennat 2015 Talvilaskenta Laskenta-aika: l Eteläja Keski-Suomi 15.1.–28.2.2015 l Pohjois-Suomi 15.1.–15.3.2015 Laskettavat lajit: l Metsäjänis, rusakko, orava, liito-orava, majava, piisami, susi, kettu, naali, supikoira, karhu, kärppä, lumikko, minkki, hilleri, näätä, ahma, mäyrä, saukko, ilves, villisika, valkohäntäpeura, hirvi, metsäpeura ja metsäkauris. l Lisäksi kirjataan ja merkitään kartalle linjalta tehdyt näköhavainnot metsosta, teerestä, pyystä, riekosta, peltopyystä, fasaanista, kanahaukasta ja korpista riippumatta siitä, kuinka kaukana laskentalinjasta ne on nähty. Kesälaskenta Laskenta-aika 25.7.–2.8.2015 l 2.8. mennessä laskettujen kolmioiden tulokset ehtivät metsästysaikojen määrittelyyn. l Laskentatulosten palautus mahdollisimman pian, mieluiten verkossa www.riistakolmiot.fi. Laskettavat lajit: l metso, teeri, pyy ja riekko l metsäjänis ja lehtokurppa l Lisäksi kirjataan karhuhavainnot: näköhavainto, jäljet, jätökset, kynsimiset jne. Kuinka monta kolmiota rhy:n alueelta jäi puuttumaan Kartassa on riistakolmioiden pinta-alatavoitteen toteutuminen kesälaskennassa 2014 riistanhoitoyhdistyksittäin. Tavoitteet ovat Etelä-Suomessa 1 kolmio/200 km², Oulun ja Kainuun alueilla 1/300 km² ja Lapissa 1/500 km². Tummanvihreällä alueella minimimäärätavoite on saavutettu ja punainen alue on jäänyt eniten tavoitteesta. Riistakolmioiden pinta-alatavoitteen toteutuminen kesälaskennassa 2014 Olli Kursula, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus
• Jägaren 1 l 2015 l 61 Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö-FJGK ry:n jalostusneuvojilta saat tietoa. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098, Janne Romakkaniemi 050 365 9222 tai Keijo Vitri 0400 193 317. Harmaa norjanhirvikoira: Marko Niemelä 045 131 6109, Jyrki Piispa 050 330 4647. Hällefors ja valkoinen ruotsinhirvikoira: Esa Tammenoksa 040 709 8928. Jäsenja muut asiat. Marja-Helena ILvonen 050 572 7010. Internet www.shhj.info. Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Puheenjohtaja Jukka Tuikka puh. 044 360 3178 Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500 562 679. www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www. mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Marja Kontas 040 543 8382, Juha Prinkkilä 050 563 5983. Karjalankarhukoira: Annamari Pirinen 040 828 1489, Jenni Suoknuuti 044 579 3546. Pohjanpystykorva: Eija Karppila 050 411 9928, Raija Tiilikainen 040 778 9900. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Alf Cederlund, Pyhtää puh. 050 341 4947 Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Eläintentäytön huippulaatua. Suur riista Linnut, Nisäkkäät, Karhun lattiataljat, Afrikkalaiset yms vaativat työt Sami Karppinen.juva puh. 050 383 4352 Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Jouko Launonen Siilinjärvi puh. 0400 170 601 Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä – täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Kaupantekoa Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia . Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien . Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2015 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 2/2015 ilmestyy 20.3.2015. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 13.2.2015. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri 040 581 9624 www.trofeart.com T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Suomen Eläintäyttämö, Uusimaa p. 040-501 5166, Österberg. Koiria Suomen pystykorvan pentuja s. 5.12.14 hyväsukuisia. 0400 171 508 Lexan Kennel Myydään Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso netistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Tarpeettomana kanuloukun laukaisulaite, siisti, hyvä kunto hinta 170e. Puh. 040 542 6166 Ketunjalkanarut. Puh. 044 523 0554. Kahles C 2,5-10x50 890,Leupold VX-3 3,5-10x50 valolla 895,Tikka T3 Lite SS 890,Marlin 925R pkiv. +kiikari 270,Finn 612SC Black 950,Ahti Huvila Oy, 63800 Soini 06 528 1203. www.ahtihuvila.fi Tampereen riistanhoitoyhdistys myy seuraavat aseet tarjousten perusteella. Tikka 412 haulikko 12 kaliberinen ja Sako kivääri kaliberi 308. Lisätietoja aseista Lasse Tamminen 0400 527 099. Tarjoukset tulee lähettää osoitteella Tampereen rhy Kapekankaantie 140, 37900 Akaa. Tammikuun lopuun mennessä, kuoreen merkintä Tarjous. 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät, Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi p. 050 465 4695. Tikka T3 pakettitarjoukset kiikarilla alk.1099€ Sako A7.308Win + Burris Foux-X 3-12x56 paketti 1899€ Beretta,Benelli,Guerini, FC, ja Howa ! Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7, Ylöjärvi P. 03 348 4004 www.asetarvike.fi Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www. asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Asekaappi, kotimainen SIS 3492hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596. Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431 06 724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www. midway.fi Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Laadukkaita sarvitrofeetaustalevyjä. Hirvi 15e, Peura 12e, Kauris 10e. 050 561 6493 Puuru-hirvenvetolevyt, katso esittely www.puurutuote.fi puh 0400 368 144. Kotimaiset Erätapio purkinsulkijat. Erätapio Oy 040 585 8133 www.eratapio.fi Eräkämppä myynnissä Taivalkoskella Loukusan kylällä Rättilammen rannalla. Soita 0400 310 062. Myytävänä Kuusamossa pienehkö omakotitalo + ulkorakennus, tontti n. 3ha. Sopisi hyvin metsäja kalamiehille. Yhteismetsät sekä valtion maat sijaitsevar kivenheiton päässä. Jos kiinnostaa soitappa numeroon 040 752 5228 Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400 271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Ostetaan ajava rekisteröity Beagle. P. 040 584 3751. Työsuorituksia Ompelen turkit – liivit – hatut – rukkaset ym. www.turkisjanahka-asu.com Puh 040 509 0691 Mittatilaustyönä koirille nahkavaljaat ja pannat. www.arlituote.fi 040 935 7957 Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net. Aseiden korjaukset ja huollot! Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170. Asemekaanikko Etelä-Pohjanmaalla Asetekniikka K. Kapela, Korpuusentie 72, 60550 Nurmo. P. 050 524 1838. Ark. 9-18. Aseiden tukit, karhennukset, korjaukset. Rauli Lönnfors puh. 044 283 2596 Valkeala. Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi. Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com. Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika, saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina: linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Hyljejahdit perämerellä Seanature.net p. 0400 154 600 Muuta Virroilla kanakoirien sekä pystykorvien koulutusmahdollisuus fasaaneilla sekä fasaanijahteja! Soita ja kysy lisää, 040 587 7882! www.haaralanfasaanit.fi
• 62 l Metsästäjä 1 l 2015 Áigeguovdilis ságat sámegillii Buorit die?ut fuo??uid meriin dahket vejolažžan bivddu bistevaš plánema ja buriid jagiid áigge lasihit bivddu. Nu goh?oduvvon fuo??ogolmma?iegagat (su. riistakolmio) leat bissovaš vuo??uduvvon johtolagat, main rehkenastet ja ?uvvot fuo??uid meriid. lll Fuo??ogolmma?iegagiid dálverehkenastin lea aiddo bálii álggahuvvon. Luottaid, mat vuhttojit muohttagis, rehkenastet 15.1.–15.3.2015. Dálverehkenastimis merkejit muitui daid fuo??uid luottaid, mat rasttildit rehkenastinlinjá. Go deivet buorit rehkenastinsiivvut, de rehkenastima gánniha álggahit jo?ánepmosit danin go dálkkit ja siivvut váikkuhit ollu rehkenastimii. Eanalottiid rehkenastet dán jagi 25.7.–2.8.2015. Ovcci beaivvi Neahtebeatnaga leavvama bisseheapmi lea dakkár bargu, mas ii sáhte veháš addit vuollái. Dán jagi dán barggu jotket a?kke seamma láhkaid go ovddit jagige. Ulbmilin lea oažžut resurssaid nuppi gie??ebargi bálkáheapmái Lappi gaskaosiide. Deháleamos barggu goittotge barget Lappi guovllu bivdit: giitosat sidjiide, daidda dahket prošeavtta vejolažžan lll Duortnosleagis neahtebeatnagiid leat bastán geahpedit. Ru??ii bahkkejeddjiid mearit leat geahppánan, muhto seamma áigge fas Davvija Nuorta-Lappi mehciin neahtebeatnagat leat dihttogoahtán. Ovttaskas vádjoleaddjit leat álot, danhan oinnii maid ?ak?at go Norggas Bissojogas Jiek?ameara guovllus báh?e neahtebeatnaga. Neahtebeana laská várra maiddái Ruoššas, nuba Supmii bahkkejeaddjit sáhttet leat miehtá nuortarájá. Rivttes doaibmavuohki lea reageret juohke áicui ja das lea maid ávki váttisvuo?a hálddašeames. Rihtábivdu gánniha olles Lappis Lappi guovllu bivdit leat huksen eaktodáhtolaš bargun badjel ?uo?i KaNu-ri?á ma?imuš jagis. Rihtábivdu gánniha olles Lappis, dasgo neahtebeatnagat sáhttet leat gos beare. KaNu-ri?á gánniha bidjat dakkár sadjái, gos dan sáhttá fitnat dárkkisteamen i?itgáffebottus dahje bargomátkkis. Ri?áid gáiddusdárkkisteapmi beavttálmahttá bivddu Ri?á, mii bivdá fuo??uid eallin, galgá fitnat dárkkisteamen oktii jándoris. Lappis neahtebeatnaga bivddus leat juo má?ggaid jagiid geavahan dánmárkulaš Mink Police –ri?áid gáiddusdárkkistanortnega. Elektronihka dihte ri?áid leat sáhttán bidjat bivddu dáfus dehálaš báikkiide, nappo dakkár báikkiide, gos mu?ui liv??ii menddo divrras ja áddjás bargu fitnat dárkkisteamen ri?áid. Ealgabivdit galget leat gozuid alde! Beatnagis neahtebeana ii bi?e. Mátta ealgabivdit lávejitge sivdnádalFuo??uid gánniha rehkenastit Mikko Alhainen, spesiálaplánejeaddji & Juha Mäkimartti, gieddebargi, Suoma fuo??oguovddáš Davviriikalaš ovttasbargu joatkašuvvá bissehan dihte neahtebeatnaga leavvama lat go beatnagat jámma cillet neahtebeatnagiid ja dat hehttejit bivddu. Lappis dákkár dáhpáhusat leat hárvena??at ja bissotge dakkárin, juos buot beatnagiiguin bivdit, erenomážit ealgabivdit báh?igohtet buot neahtebeatnagiid, maid bivdobeatnagat cillet. Mu?ui gal neahtebeatnagis boahtá ma??elis bissovaš veahtu ealgabivdui. Guovlu, gos eai leat neahtabeatnagat, lea buohkaid buorrin Juos din organisašuvdna lea beroštuvvan doarjut neahtebeanafidnu, váldde oktavuo?a: Mikko Alhainen, tel. 029 431 2401, mikko.alhainen@riista.fi. Almmut neahtebeatnagiin maid oainnát Lappis! Suoma fuo??oguovddáš, Juha Mäkimartti tel. 029 431 2412, juha.makimartti@riista.fi rehkenastináigodagas leat guokte vahkuloahpa. Mearrádusat boahtte ?av??a meahcástanáiggiin dahkkojuvvojit dasto rehkenastojuvvon golmma?iegagiid vuo?ul ma?imustá borgemánu 2. beaivve. Fuo??ogolmma?iegagiid leat vuo??udan lagabui 2000, muhto velge daid dárbbašit lasi. Juos o??a rehkenastinbáikkiid vuo??udeapmái lea beroštupmi, de gánniha vuosttasin váldit oktavuo?a Luondduriggodatguovddáža fuo??odutkamuššii ja báikkálaš fuo??odikšunsearvái. Geasserehkenastimis 2014 lei vuosttas geardde anus riistakolmiot.fi -bálvalus. Bálvalus fállá vejolašvuo?a almmuhit rehkenastinbohtosiid neahtas, ?uovvut bohtosiid reálaáiggis ja addit máhcahaga juohke fuo??ogolmma?iegagis sierra. Fuo??ogolmma?iegagiid leat rehkenastán jagi 1989 rájes. Muhtin gaskkas rehkenastinmokta orui váidumin, muhto ma?imuš jagiid dat lea fas buorránan. Giitu didjiide buohkaide, geat lehpet váldán oasi rehkenastimiidda!
• Jägaren 1 l 2015 l 63 Teaksta: Laura Ticklén – Gumppe dikšunplána guovddáš o?astusat Náli heiveheapmi reviirraid mielde Gumpenáli o??a dikšunplána lea gárvvis. Dat sisttisdoallá má?ga konkrehtalaš doaimma, maiguin geah??alit juksat dan, ahte olbmot ja gumppet sáhtašedje eallit báldalágaid ja seammás suodjalit gumppe dego riikkaidgaskasaš gáibádusain leat boahtán ovdán. lll Suoma fuo??oguovddáš ja Fuo??oja guolledoaludutkanlágádus (1.1.2015 rájes Luondduriggodatguovddáš) loahpadedje dikšunplána juovlamánus eanaja meahccedoalloministeriijai. Dikšunplána áigot váldit atnui hui jo?ánit, nuba fuo??odikšumii laktáseaddji spiehkastatlobiid lea sáhttán ohcat juo dán dálvái. Báikkálaš mearrideapmi ja luohtehahtti dutkanbohtosat Gumpeguovlluin ássi olbmuid, spireoktavuohtaolbmuid, fuo??odutkamuša ja fuo??ohálddahusa gaskasaš luohttámuša vuo??un lea rabasvuohta ja rivttes informašuvdna. Boahtte áiggis Luondduriggodatguovddáš almmustahttigoahtá materiála, mii lea vuo??un gumpenáli sturrodaga árvvoštallamii. Báikkálaš doaibmit ?oahkkanit ovttasbargojoavkun ja nammadit dan, gii vástida gumpereviirras. Albma náli dikšun gáibida gumpevalvviin varas ja viiddes die?u. Suoma fuo??oguovddáš ja Luondduriggodatguovddáš skuvlejit spireoktavuohtaolbmuid. Gumppiide áigot ainge bidjat ?uovvunbákkiid, muhto dutkamušas áigot ávkkástallat maid fuo??okámeraiguin. Stá?ásmuvvan metodaid lassin atnui váldet maid dna-dutkamušaid. Nálledikšumii gullevaš bivdu álkidahttá reagerema Eanemus olbmuide dagahit fuola gumppet, mat johtalit šiljuin. O??a plána mielde Poles, Suoma fuo??oguovddáš ja spirevirgeveahkki mearridit ovttas gu?ege dáhpáhusas sierra, mo konflivtta galgá ?oavdit. Nálledikšumii gullevaš spiehkastatlobit váldojuvvojit fas oassin eará lohpeortnega ? iskkadallanáigodat bistá guokte jagi. Suoma fuo??oguovddáš giitá buohkaid, geat leat leamaš mielde o?asmahttimin dikšunplána. Maid dás duohko dárbbašuvvo ovttasbargohállu ja buorre dáhtolašvuohta. Bargu joatkašuvvá ain váddásabbon danin go gumpenáli galgá doallat ealasin ja seammás buoridit suopmela??aid dorvvolašvuo?a. Suoma gumpenáli dikšunplána sáhttá fitnat lohkamin ollásit eanaja meahccedoalloministeriija interneahttasiidduin. Sep po R o nk ainen