• 1/2020 Lehti yli 300 000 metsästäjälle OSALLISTU NUORI METSÄSTÄJÄ KANNATTAAKO KIVÄÄRIN PIIPUN METS ÄSTÄ JÄ-LE HTI UUD ISTU I! • Koiran kanssa • Vieras­ pedoille kyytiä UUDET JUTTUSARJAT: RIISTANHOITO­ YHDISTYKSESI KOKOUKSEEN LIITY TOIMITUS­ TIIMIIMME LYHENTÄMINEN?
• METSÄSTYS 4 Ensiosuma 19 Tapahtui erästellessä 20 Kaarinan kauriit ja karkottajat 24 Saaristojahdissa – Hirven metsästys­ muodot, osa 2 28 Vieraspedoille kyytiä – sarja alkaa 33 Metsästyksen terveyshyödyt 36 Koiran kanssa – sarja alkaa 40 Kiväärin piippu – kannattaako lyhentää? 42 Käyntiä haulikkoon 47 Peurajahdin tilanne 52 Marskin metsästysmaja RIISTA 16 Merihanhet syysmuutolle kahta eri reittiä 31 HTA-hanke kouluttaa metsästäjiä 48 Metsäpeurojen vapautukset alkoivat 50 Reseptit a la Akseli Herlevi 64 Merihanhi – lajiesittely LAIT JA LUVAT 54 Hakuaika on käsillä – lintujen poikkeusluvat ja hirviluvat Sisältö AJANKOHTAISET 5 Uutiset 9 Etsitään nuoria toimittajia 12 Metsästys myllerryksessä – Suomen riistakeskuksen puheen­ johtaja Tauno Partasen haastattelu 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 5 Varapuheenjohtajalta 55 Ministeriön kuulumisia RIISTANHOITOYHDISTYKSET 44 SRVA – Metsästäjät poliisin apuna 58 Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistys on syntynyt 60 Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi kokoukseen 36 28 12 24 50 40 Koirat lisäävät metsästyksen mielekkyyttä ja eettisyyttä sekä kuuluvat perinteisenä osana suomalaiseen metsästykseen Vieraspienpedot ovat suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle, mutta hyvä mahdollisuus innokkaalle metsästäjälle Riistakeskuksen puheenjohtaja Tauno Partanen pohtii riista-alan myllerrystä Saaristossa hirvenmetsästys vaatii veneen ja tarkan suunnitelman UUSI JUTTUSARJA Riistaherkkuja metsäkanalinnuista Kiväärin piipun pituudella on vaikutusta suurriistaluotien avautumiseen. 2 Metsästäjä 1/2020
• Metsästäjä-lehti uudistui L uet nyt uudistunutta Metsästäjä-lehteä. Ehkä suurin muutos on se, että yhtä aikaa paperilehden kanssa julkaistaan samansisältöinen Metsästäjä-verkkolehti. Emme ole luopumassa paperilehdestä vaan tarjoamme uuden tavan lehden lukemiseen heille, jotka mieluummin haluavat Metsästäjän sisällön verkkolehden muodossa. Painettu lehti palvelee edelleenkin näköpiirissä olevan tulevaisuuden meitä perinteiseen lehteen tottuneita lukijoita. Myös näköislehti löytyy edelleen verkkosivuiltamme. Uudistuksen myötä on käyty paljon keskustelua siitä, mihin suuntaan niin sisältöä kuin ulkoasuakin pitäisi kehittää. Monet ovat toivoneet aiempaa viihteellisempää ja kevyempää kokonaisuutta. Toisaalta keskeinen tehtävämme on viestiä metsästäjille heitä koskevista säännöksistä sekä niiden muutoksista. Tämä tarkoittaa sitä kuivanakin koettua pykäläviidakkoa ja byrokratiaa, joilla toimintaamme säädellään. Olemme uudistuksessa pyrkineet huomioimaan antamanne palautteen ja kehitysehdotukset. Tavoitteena on kokonaisuus, jossa pykäläviidakostakin kerrotaan ymmärrettävästi. Tämä on suuri haaste ja tulevaisuus näyttää, miten onnistumme. Samalla olemme pyrkineet luomaan uusia kanavia kokemusten vaihtoon sekä erityisesti nuorille lukijoille ja uusille metsästäjille. Lisäksi mietimme, miten saisimme lisää paikallisuutta valtakunnalliseen lehteen. Verkkolehti tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia. Paikallisuuden esiin tuominen on tärkeää, sillä valtaosa metsästyksen ja riistanhoidon ympärillä tehtävästä työstä tehdään jatkossakin lukijoidemme voimin vapaaehtoisesti ja paikallisesti riistanhoitoyhdistyksissä, seuroissa ja seurueissa. Pääkirj itus Yhtä aikaa paperilehden kanssa julkaistaan samansisältöinen Metsästäjä-verkkolehti: www.metsastajalehti.fi 20 Turun ympäristön kauriskanta on Suomessa omaa luokkaansa JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 3 Metsästäjä 1/2020
• O limme olleet metsällä jo viikon kanalinnustamassa ja hirvipassissa. Sopivaa hetkeä ampua ei ollut kuitenkaan tullut ja oli jo aika lähteä kotiin päin, Kauppinen kertoo päivästä, jona sai ensimmäisen saaliinsa. Kauppinen ja hänen kaverinsa sekä molempien isät olivat sopineet, että Kauppinen saa ampua tilaisuuden tullen. Syyslomaviikko oli kuitenkin mennyt nopeasti, eikä riistaa tullut sopivasti kohdalle. Kaverin ampuma yksi pyy näytti jäävän koko viikon ainoaksi saaliiksi. Seurue oli jo aikeissa lähteä, mutta päätti vielä ennen autolle suuntaamista hieman kiertää lähiseutua Merikarvialla. Käveltiin pelloilla ja metsässä, kun yhtäkkiä koira alkoi haukkua. Ajateltiin, että onkohan siellä supikoira, ja jokin tappelu käynnissä. Mentiin paikalle ja huomattiin, että koira alkoi seisoa ja fasaani lentää puuhun aivan meidän eteen, Kauppinen kertoo. Fasaani katseli muualle samaan aikaan, kun Kauppinen ja hänen kaverinsa isä kiersivät taakse ja muut jäivät pellon reunaan. Se fasaani ei huomannut yhtään, vaan päästi meidät tosi lähelle. Sitten pääsin ampumaan siitä. Se tippui ihan puun viereen, vähäsen vaan räpytteli. Se tuntu hienolta, että ensimmäisen kerran sain ammuttua jotain. Kauppinen valmisti fasaanin fileiksi ystävänsä avustuksella ja ne laitettiin viileään kotimatkaa varten. Fileet paistettiin lopulta pannulla ja syötiin perunoiden kanssa. Uudestaan metsälle On todella hienoa, että mulla on ollut mahdollisuus harrastaa metsästystä. Tämä on supermukavaa puuhaa. Pitäisi vaan päästä enemmän metsälle, Helsingin keskustassa asuva Kauppinen sanoo. Toissa vuonna metsästyskortin suorittanut Kauppinen on ollut jahdeissa mukana jo ensimmäiseltä luokalta alkaen. Kaveri ja tämän isä houkuttelivat lajin pariin, ja se vei mennessään. Parasta harrastuksessa on Kauppisen mukaan luonto ja siellä oleminen. Lisäksi on hienoa, kun saa viettää kaverin kanssa kunnolla aikaa ja tulee tilanteita, joissa adrenaliini virtaa. Seuraavaksi haluaisin jänisjahtiin. Siitä on jäänyt mukava fiilis, kun olen ollut aiemmin mukana. Jos jäniksen pääsisin ampumaan, niin se olisi todella hienoa. Siitä saisi hyvän ruoankin, Kauppinen sanoo. ”Adrenaliini-fiilis oli huikea” Ensi suma Viime syksynä ensimmäisen saaliinsa saanut 14-vuotias Leevi Kauppinen kertoo, miten sai fasaanin ammuttua. teksti Johanna Hellman kuva Jouko Salonen 4 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 4 10.1.2020 13.48
• ILKKA 27.12.2019 Metsästäjätutkinto yläkouluihin? Aloitteita on tehty muun muassa Oulussa, Rovaniemellä ja Kouvolassa. KALEVA 1.1.2020 Lumen puute uhkaa tammikuussa käynnistyviä lumijälkilaskentoja – myös paksu lumi voi estää laskennat. MMM 12.12.2019 Ahmojen metsästykseen voi­ daan myöntää poikkeuslupia kolmen edellisen vuoden tapaan enintään kahdeksan. YLE 2.1.2020 Villisika lujittaa sorkan sijojaan Itä-Suomessa Lyhyesti Uutis t Yhdistetyn maajoukkueen Perttu Reponen, Eero Hirvonen, Ilkka Herola, Arttu Mäkiaho, Wille Karhumaa ja Leevi Mutru toivottavat kaikille metsästäjille hyviä lintusyksyjä! METSÄSTÄVÄ MAAJOUKKUE Yhdistetyn maajoukkueen mediapäivän puitteiksi oli valittu sipoolainen ampumarata. H aastatteluiden ja kameroille poseeraamisen ohessa päivään kuului compak sportingia asiantuntijoiden opastuksella. Idea tähän oli lähtöisin Hiihtoliitosta, mutta urheilijat kertoivat olleensa heti mukana. Metsästys kun on lähes kaikille tärkeä harrastus. Maajoukkueen kuudesta jäsenestä vain yhdellä ei ole vielä metsästyskorttia. Huippu-urheilijan elämä on tunnetusti urheilun täyttämää. -Metsästys on minulle aktiivista lepoa, Leevi Mutru valaisee. -Se antaa mahdollisuuden irtautua urheiluarjesta. Liikkuminen luonnossa, eräelämä, yhdessäolo ja vuorovaikutus koiran kanssa palauttavat ja rauhoittavat mieltä. Tiivis harjoitteluja kilpailukausi täyttää yhdistetyn urheilijan syksyn ja talven. Leevi Mutru kertookin, ettei metsästysreissujen järjestäminen ole helppoa ja ennättävänsä pohjanpystykorvan kanssa kanalintujahtiin vain kerran kaudessa. -Maajoukkueessa on pari urheilijaa, jotka koettavat järjestellä lyhyitä linnustusreissuja esimerkiksi leiritysten yhteyteen aina tilanteen salliessa. Tulevaisuudessa, sitten kun on aikaa, metsästän enemmän, Mutru pohtii. Huippu-urheilun arki sävytti myös Mutrun metsästäjäuran alkua. -Suoritin metsästäjätutkinnon kolme vuotta sitten leiritysten ja harjoittelun ohessa. Tutkintopäivänä, juuri kun olin lähdössä tutkintotilaisuuteen, saapuivat antidoping-virkailijat. Heidän toimintatapansa on sellainen, etteivät he saa päästää testattavaa näkyvistään, joten he joutuivat lähtemään mukaani ja odottelemaan, että sain metsästyskortin suoritettua. 5 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 5 10.1.2020 13.48
• Uusi vuosi, uudet tuulet Hyvää alkanutta uutta kalenterivuotta kaikille metsästäjille ja riistanhoitajille sekä vähän muillekin. Uusi vuosi tuo aina uusia asioita, kuten tämän uudistuneen Metsästäjä-lehdenkin. Nyt näin joulun alla tätä kirjoittaessa voi todeta, että Suomen hallituksen uuteen asentoon saattaminen aiheutti melkoista turbulenssia ja kaikenlaista parranpärinää. Riistahallinnon tulevien valintojen toivoisi sujuvan vähän sopuisammassa ilmapiirissä. Uusi vuosi kun tuo uusia henkilöitä myös riistahallintoon. Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset ovat edessä heti helmikuussa, jolloin yhdistysten omien luottamusmiesten lisäksi tehdään esitykset myös alueellisiin ja valtakunnallisiin luottamuselimiin. Maaliskuussa viidessätoista aluekokouksessa tehdään esitykset seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi uudesta alueellisen riistaneuvoston (ARN) puheenjohtajasta ja jäsenistä varajäsenineen, valtakunnallisen riistaneuvoston (VRN) puheenjohtajista ja jäsenistä sekä Suomen riistakeskuksen hallituksen puheenjohtajista ja jäsenistä varajäsenineen. Maaliskuun aluekokousten yhteydessä tai erikseen aluekokouksen alla pidetään myös lakisääteiset sidosryhmäneuvottelut. Sidosryhmäneuvotteluissa kuullaan alueellisia sidosryhmiä koskien hirvieläimiä. Yleensä eniten keskustelua herättää hirvikannan koko ja eteläja lounaisosassa maata myös valkohäntäpeurojen määrä. Pohjoisilla alueilla on harjoiteltu aikaistettua metsästysaikaa 1.–20. syyskuuta ja jatkettu kiimarauhoituksen jälkeen jahtia lokakuun toisena lauantaina. Jälleen kerran talvi yllätti heti lokakuun lopulla ja vaikeutti pyyntiä. Aloitusajankohta 1.9. saa laajasti kannatusta, mutta kiimarauhoituksen jälkeistä aloitusta toivottaisiin yleisesti muutettavaksi alkamaan heti lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Sillä olisi pohjoisen laajoilla selkosilla iso merkitys saalistavoitteiden parempaan saavuttamiseen. ERKKI HUHTA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus K lumni Suomen Riista -sarjan 65. osa ilmestyi joulukuussa Vuodesta 1946 julkaistu sarja on arvostettu riistatieteellinen julkaisu, joka tarjoaa ajankohtaisia riistantutkimuksen tuloksia kaikkien luettavaksi. Uusimmassa numerossa käsitellään muun muassa kultasakaalin Suomeen leviämisen seurauksia, dronejen käyttöä vesilintulaskennoissa ja tarkastellaan, millaista on suomalainen metsäkanalinnustus. Painettujen niteiden lisäksi osa vanhoista artikkeleista on uudelleenjulkaistu sähköisessä muodossa Suomen Riistanhoito-Säätiön verkkosivuilla www.riistasaatio.fi. Työyhteisön hyvä tyyppi Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensbergille on myönnetty Metsämiesten Säätiön ”Työyhteisön hyvä tyyppi” -stipendi. Marko työskentelee riistametsänhoidon parissa ja rakentaa keskusteluyhteyttä riistaja metsäalan välille. Marko on väsymätön kompromissien etsijä ja toisia kunnioittava keskustelija, jonka kuuluva nauru on tuttu kaikille riistakeskuslaisille. Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa ”Työyhteisön hyvä tyyppi”-stipendillä esille arjen työyhteisösankareita metsäalalla, sillä osaava ja motivoitunut ihminen on metsäalan tulevaisuuden keskeisin menestystekijä ja alan toimintakulttuurin rakentaja. Riistanhoitoyhdistyksissä tapahtuu Outokummun rhy:n uusi toiminnanohjaaja on Antti Hiltunen, Hiekkapalstantie 8, 83500 Outokumpu. Puh. 045 335 7331. 6 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 6 10.1.2020 13.48
• Uutis t SOMESTA POIMITTUA Tessa Kinnunen sai ensimmäisen teerensä saaliiksi lokakuisena aamuna Joensuussa, Pohjois-Karjalassa. "Tervastulet, kahvikuppi käteen ja pian alkoi jo suolta kuulua kukerrusta. Ei mennyt kauan, kun linnut nousivat suon reunapuihin. Makkarat jäivät tikun nokkaan ja kahvit kylmenemään, vaan se ei haitannut. Fiilis omasta linnusta lämmitti mieltä niidenkin edestä." TESSA KINNUNEN Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. VUODEN 2019 METSÄSTÄJÄMÄÄRÄ YLITTI 307 000 Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen! Tee e-laskusopimus oman pankkisi kanssa ja saat metsästysvuoden 2020–2021 riistanhoitomaksun e-laskuna verkkopankkiisi. Maksa se eräpäivään mennessä, niin saat lompakkokokoisen metsästyskortin Metsästäjä-lehden nelosnumeron lisäkannessa. Oma riistaan metsästyskortti päivittyy muutamia päiviä maksamisen jälkeen. Toimi näin: 1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. 2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. 3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. € Sorkkia ja sarvia pureutuu Suomen merkittävimpien riistaeläinten eli hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin kannanhoitoon. Sisällöntuottajina toimivat Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hankkeen suunnittelijat sekä vierailevat tähdet eri organisaatioista. Palsta päivittyy kahden viikon välein vuorotellen blogin ja podcastin muodossa. Sorkkia ja sarvia seurantaan! Sorkkia ja sarvia on uusi blogi ja podcast, joka löytyy osoitteesta riista.fi/blogi. 7 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 7 10.1.2020 13.48
• SPORTINGIA OMALLA RADALLA Metsästäjän haulikkoharjoitteluun sopivat erityisesti sporting-lajit, joissa kiekkojen lentoradat vaihtelevat. Nyt lajia on mahdollista päästä kokeilemaan omalla radalla kutsumalla Suomen sportingammuntatuki ry paikalle. Yhdistys tuo mukanaan tarvittavan kaluston, kuten akkukäyttöiset heittimet ja heidän osaavat kouluttajansa opastavat lajin saloihin. Suomen sportingammuntatuki ry • Perustettu vuonna 2020 • Toimialue koko Suomi • Yhdistyksen tarkoitus on sportingammunnan edistäminen Yhteyshenkilö: Risto Virtanen, p. 040 844 5721 Uutis t Metsästysaseiden kohdalla harrastuksen jatkumisen osoittaminen koskee: 13.6.2011 tai sen jälkeen myönnettyä pistoolin, revolverin, pienoispistoolin tai pienoisrevolverin lupaa: toimitettava poliisille viiden vuoden välein riistanhoitoyhdistyksen antama todistus loukkutai luolapyynnin aktiivisesta harjoittamisesta tai ampuma-asekouluttajan antama todistus ampumaurheilun ja -harrastuksen aktiivisesta harrastamisesta todistusmallit: www.poliisi.fi/luvat/ampuma-aseluvat 15.7.2019 tai sen jälkeen myönnettyä itselataavaa kertatulta ampuvan kiväärin, haulikon tai pienoiskiväärin lupaa: toimitettava poliisille viiden vuoden välein selvitys harrastuksen jatkumisesta ja lupaedellytysten voimassaolosta. Poliisihallitus antaa myöhemmin ohjeet siitä, kuinka selvitys harrastuksen jatkumisesta on annettava ja mitä selvityksen tulee sisältää. Ampuma-aselaki 53 a §: Luonnollisen henkilön, jolla on toistaiseksi voimassa oleva hallussapitoon oikeuttava lupa 6 §:n 2 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettuun ampuma-aseeseen, erityisen vaaralliseen ampuma-aseeseen taikka ampuma-aseeseen, jonka toimintatapa on itselataava kertatuli, on viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta ja tämän jälkeen viiden vuoden välein toimitettava lupaviranomaiselle selvitys 45 §:n 5–10 momentissa tarkoitetun lupaedellytyksen voimassaolosta. Esitettävällä selvityksellä on osoitettava, että luvanhaltija edelleen aktiivisesti harjoittaa luvan myöntämisen perusteena ollutta toimintaa tai muuta toimintaa, johon kyseistä ampuma-asetta koskeva lupa olisi voitu myöntää. Lupaviranomainen voi tarvittaessa vaatia luvanhaltijaa esittämään harrastuksestaan muitakin selvityksiä. Aseen haltijan tulee itse olla aktiivinen selvityksen toimittamisessa, poliisi ei sitä pyydä. Selvityksiä tarvitaan vain yksi, vaikka aseita olisi useampi. SISÄMINISTERIÖ TIEDOTTAA Tarkennus Metsästäjä-lehdessä 6/2019 olleeseen tiedotteeseen. Huomaa lihavoidut kohdat. Harrastuksen jatkumisen osoittaminen viiden vuoden välein 8 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 8 10.1.2020 13.48
• Etsimme nuoria ja idearikkaita metsästäjiä toimitukseemme Oletko metsästyksestä innostunut nuori, joka on taitava kirjoittamaan tai kuvaamaan? Olisiko sinusta hauskaa keksiä uusia juttuideoita lehteemme? Etsimme toimitukseemme alle 20-vuotiaita metsästäjiä, jotka haluavat jakaa intohimonsa metsästykseen muiden harrastajien kanssa. Toimittajana saat paitsi arvokasta työkokemusta, myös palkkion julkaistuista teksteistä, kuvista ja videoista. Toimituksemme auttaa sinua tarvittaessa juttujen rakentamisessa. Persoonasi ja luovuutesi saavat näkyä jutuissa. Jos kiinnostuit, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi sähköpostilla osoitteeseen tiedote@riista.fi 9.2. mennessä. Kerro lyhyesti itsestäsi ja metsästysharrastuksestasi sekä kirjoittamisja kuvaamistaidoistasi ja, miksi juuri sinut tulisi valita toimitukseemme. Voit liittää hakemukseen mukaan esimerkiksi ottamasi hienon tai hauskan valokuvan tai linkin tekemääsi videoon tai blogiin. Hei, SINÄ! 9 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 9 10.1.2020 13.48
• EDGE HD+4G RIISTAKAMERA Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. 329,DSGR LASERVALOSETTI Säädettävällä valokeilalla varustettu vihreä laservalaisin. Kapeimmalla valokeilalla kantavuus jopa 1,5km! S12HD + SMS3 RIISTAKAMERA Päivitetty malli Suomen suosituimmasta S12-sarjan riistakamerasta! Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. HUIPPU-UUTUUS! 199,AKTIIVISEEN VUODEN ALKUUN RETKITUKUSTA! TUNDRA METSÄSTYSPUKU Hiljainen, topattu metsästyspuku loppusyksyyn ja talveen. Vedenja tuulenpitävä sekä hyvin hengittävä Rain-Stop® -kalvo. APEX METSÄSTYSPUKU Hiljainen, ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu täysin vedenpitävä metsästyspuku liikkuvalle metsästäjälle. Erinomaisesti hengittävä APS-kalvo ja Hi-Dry+ käsittely. SUPERIOR METSÄSTYSPUKU Tekninen metsästyspuku. Rain-Stop®-erikoiskalvo. MERINO 160G KERRASTO Merinokerrasto metsästykseen ja vapaa-aikaan. Mallit naisille ja miehille. CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin toppahaalari monipuolisilla ominaisuuksilla. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä Rain-Stop®-kalvo. LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevytvartinen neopreenisaapas ympärivuotiseen käyttöön. Vedenpitävä varren yläosaan asti. MERINO 240G HALF-ZIP KERRASTO Lämmin ja hyvin kosteutta siirtävä merinokerrasto. Värit vihreä ja harmaa. Mallit miehille ja naisille. SEWARD TOPPAHOUSUT Laadukkaat Seward toppahousut talviulkoiluun ja -aktiviteetteihin. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop®-kalvo. SEWARD TOPPATAKKI Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop®-kalvo. Joustava pintasekä vuorikangas Värit: musta ja tummansininen. TERMO++ LÄMPÖSAAPAS -60°C Lämmönpitävyyttä jopa -60°C pakkasilla. Koot 41-47. ARCTIC SPORT GRIP LÄMPÖSAAPPAAT Pitävät jalat lämpimänä jopa -45°C asti. Lämmittävä fleecevuori. Pitävät Vibram Arctic Grip -pohjat. HUIPPUSUOSITTU ! 249,LÄMMIN! 169 90 99 90 79 90 79 90 79 90 69 90 69 90 169 90 BLINDTECH SNOW 299,BLINDTECH SNOW II 279,BLINDTECH BLAZE II 249,BLAZE 3D 249,MINIFLAME KAASULÄMMITIN Nopea lämmitys, puhdas ja hajuton palaminen, ei asennuksia. RETKITUKKUHINTA 69,90€ NV-450HD PIMEÄNÄKÖLAITE Kompaktimpi versio huippusuositusta NV400 -pimeänäkölaitteesta. H30 R+G LADATTAVA 4000LM OTSAVALAISIN 4000 lm maksimivaloteho ja 208 metrin maksimikantama. Paino 80 g ilman paristoja. NV-400 YÖKIIKARIT Digitaaliset yökiikarit 3,5-7 x suurennoksella ja jopa 400m kantamalla. videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. 349,119,UUTUUS! 149,299,STUMPY 148 CM SKIN -LIUKULUMIKENGÄT + UNIVERSAL-SIDE 217 TAI 227 CAMO XL LUMIKENGÄT Pehmeässäkin lumessa kantavat lumikengät kuudella teräspiikillä. FRAME GRIP -LUMIKENGÄT + TELESKOOPPISAUVAT Valmis paketti lumikenkäilyyn. STUMPY -LIUKULUMIKENGÄT + UNIVERSAL-SIDE 349,169,99 90 ALKAEN 159,ALKAEN 49 50 50 KPL ERÄ! 59 90 OAC KAR 147 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää lumikenkien ja suksien parhaat ominaisuudet. LUMIKENGÄT Valmistettu kevyestä mutta lujasta 6061-T6-alumiiniputkesta. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. OAC XCD GT 160 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää erinomaisen liu’un, pidon, kanttauksen ja kantokyvyn. OAC WAP 127 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Ihanteellinen valinta kaiken tyyppiseen maastoaktiviteettiin. 399,429,369,ALK. 139 90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Asekaapin ostajalle Nitecore NU20 ladattava otsalamppu KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 29,90. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-19, La 10-15 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Hinnat voimassa vähintään 9.2.2020 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. @ RE TK ITU KK U Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 10 10.1.2020 13.48
• EDGE HD+4G RIISTAKAMERA Lähettää kuvat ja videot sähköpostiin. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. Valvontaan ja riistan kuvaamiseen. 329,DSGR LASERVALOSETTI Säädettävällä valokeilalla varustettu vihreä laservalaisin. Kapeimmalla valokeilalla kantavuus jopa 1,5km! S12HD + SMS3 RIISTAKAMERA Päivitetty malli Suomen suosituimmasta S12-sarjan riistakamerasta! Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. HUIPPU-UUTUUS! 199,AKTIIVISEEN VUODEN ALKUUN RETKITUKUSTA! TUNDRA METSÄSTYSPUKU Hiljainen, topattu metsästyspuku loppusyksyyn ja talveen. Vedenja tuulenpitävä sekä hyvin hengittävä Rain-Stop® -kalvo. APEX METSÄSTYSPUKU Hiljainen, ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu täysin vedenpitävä metsästyspuku liikkuvalle metsästäjälle. Erinomaisesti hengittävä APS-kalvo ja Hi-Dry+ käsittely. SUPERIOR METSÄSTYSPUKU Tekninen metsästyspuku. Rain-Stop®-erikoiskalvo. MERINO 160G KERRASTO Merinokerrasto metsästykseen ja vapaa-aikaan. Mallit naisille ja miehille. CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin toppahaalari monipuolisilla ominaisuuksilla. Hengittävä sekä vedenja tuulenpitävä Rain-Stop®-kalvo. LITE NEOPREENISAAPPAAT Kevytvartinen neopreenisaapas ympärivuotiseen käyttöön. Vedenpitävä varren yläosaan asti. MERINO 240G HALF-ZIP KERRASTO Lämmin ja hyvin kosteutta siirtävä merinokerrasto. Värit vihreä ja harmaa. Mallit miehille ja naisille. SEWARD TOPPAHOUSUT Laadukkaat Seward toppahousut talviulkoiluun ja -aktiviteetteihin. Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop®-kalvo. SEWARD TOPPATAKKI Vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä Rain-Stop®-kalvo. Joustava pintasekä vuorikangas Värit: musta ja tummansininen. TERMO++ LÄMPÖSAAPAS -60°C Lämmönpitävyyttä jopa -60°C pakkasilla. Koot 41-47. ARCTIC SPORT GRIP LÄMPÖSAAPPAAT Pitävät jalat lämpimänä jopa -45°C asti. Lämmittävä fleecevuori. Pitävät Vibram Arctic Grip -pohjat. HUIPPUSUOSITTU ! 249,LÄMMIN! 169 90 99 90 79 90 79 90 79 90 69 90 69 90 169 90 BLINDTECH SNOW 299,BLINDTECH SNOW II 279,BLINDTECH BLAZE II 249,BLAZE 3D 249,MINIFLAME KAASULÄMMITIN Nopea lämmitys, puhdas ja hajuton palaminen, ei asennuksia. RETKITUKKUHINTA 69,90€ NV-450HD PIMEÄNÄKÖLAITE Kompaktimpi versio huippusuositusta NV400 -pimeänäkölaitteesta. H30 R+G LADATTAVA 4000LM OTSAVALAISIN 4000 lm maksimivaloteho ja 208 metrin maksimikantama. Paino 80 g ilman paristoja. NV-400 YÖKIIKARIT Digitaaliset yökiikarit 3,5-7 x suurennoksella ja jopa 400m kantamalla. videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. 349,119,UUTUUS! 149,299,STUMPY 148 CM SKIN -LIUKULUMIKENGÄT + UNIVERSAL-SIDE 217 TAI 227 CAMO XL LUMIKENGÄT Pehmeässäkin lumessa kantavat lumikengät kuudella teräspiikillä. FRAME GRIP -LUMIKENGÄT + TELESKOOPPISAUVAT Valmis paketti lumikenkäilyyn. STUMPY -LIUKULUMIKENGÄT + UNIVERSAL-SIDE 349,169,99 90 ALKAEN 159,ALKAEN 49 50 50 KPL ERÄ! 59 90 OAC KAR 147 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää lumikenkien ja suksien parhaat ominaisuudet. LUMIKENGÄT Valmistettu kevyestä mutta lujasta 6061-T6-alumiiniputkesta. Katso kaikki mallit verkkokaupasta. OAC XCD GT 160 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Yhdistää erinomaisen liu’un, pidon, kanttauksen ja kantokyvyn. OAC WAP 127 UC + EA BINDING LIUKULUMIKENGÄT Ihanteellinen valinta kaiken tyyppiseen maastoaktiviteettiin. 399,429,369,ALK. 139 90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Asekaapin ostajalle Nitecore NU20 ladattava otsalamppu KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 29,90. TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-19, La 10-15 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Hinnat voimassa vähintään 9.2.2020 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. @ RE TK ITU KK U Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 11 10.1.2020 13.48
• 12 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 12 10.1.2020 13.48
• K un tätä Tauno Partasen haastattelua tehdään, on hänellä kädessään uudistuneen Metsästäjä-lehden uusi graafinen ilme mallitaittoineen ja logoineen. Samoin lehden verkkoja mobiiliversion vedokset pyörivät keskustelun kohteena. Oma riista ja Riistainfo löytyvät jo verkosta, mutta nyt myös lehti on ottanut valtavan digiloikan. -Uskoisin, että verkkolehti herättää kiinnostusta etenkin nuorten metsästäjien piirissä, koska he ovat tottuneet hankkimaan tietoa ja lukemaan eri julkaisuja nettiversioina, toteaa Tauno Partanen. -Myös suuren yleisön on mahdollista jatkossa lukea verkkolehdestä metsästykseen ja riistanhoitoon liittyviä asiantuntija-artikkeleita. Uusi verkkolehti mahdollistaa lisäksi sen, että voidaan perinteisen lehden ilmestymisajankohtien välilläkin julkaista ajankohtaisia artikkeleita sekä erityisesti myös alueellisia juttuja ja muuta uutisvirtaa. Tauno Partanen viittaa keskustelussa uuteen ajatteluun, valtakunnallisuuden ja tärkeän paikallisuuden yhdistämiseen. Lyijykeskustelu kiihtyy Lyijykeskustelu käy kiivaana, myös Metsästäjä-lehden palstoilla. EU ja erityisesti EU:n kemikaalivirasto on ottanut metsästyksessä käytettävän lyijyn suurennuslasin alle. Ensin esitettiin lyijyhaulien kieltoa Ramsar-määritelmän mukaisilla kosteikkoalueilla ja nyt lausunnolla liikkuu jo EU-komission ajamana totaalikielto lyijyn käytölle ammuksissa. Tilanne on tällä hetkellä sekava ja aiheuttaa suurta hämmennystä ja jopa huolta metsästäjäja urheiluampujapiireissä. -Suomen riistakeskus on pyrkinyt jakamaan johtavan asiantuntijan roolissa tietoa siitä, mitä EU-tasolla meneillään olevat kaavailut lyijyn kieltämisestä kosteikkoalueilla merkitsisivät Suomen olosuhteissa. Olemme myös esittäneet vaihtoehtoisen määritelmän kyseiseen Ramsar-sopimuksen kosteikkomääritelmään. -Hämmennystä on aiheuttanut se, että samaan aikaan EU:ssa ollaan valmistelemassa myös lyijyammusten käytön totaalikieltoa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että näitä molempia ollaan viemässä eteenpäin ja tuntuu tuo totaalikieltoesitys olevan se, jota ajetaan kuin ”käärmettä pyssyyn”, Partanen ihmettelee. Riistakeskus on tavannut ja pitänyt yhteyttä EU-komission edelliseen varapuheenjohtajaan Jyrki Kataiseen ja tuonut esille, millaisia vaikutuksia ehdotetulla kosteikkomääritelmällä ja mahdollisella totaalikiellolla olisi suomalaiseen metsästykseen. -On varsin selvää, että nuo ehdotetut lyijyä koskevat rajoitukset eivät todennäköisesti mene läpi sellaisenaan, vaan niihin tulee vielä muutoksia. Totaalikielto olisi käytännössä kuitenkin lähes kuolinisku ampumaurheilulle ja –harjoittelulle. Samoin kaikkiin kiväärikaliipereihin ei ole juurikaan tarjolla nykyisin käyttökelpoisia korvaavia patruunavaihtoehtoja, Tauno Partanen muistuttaa. -Uskoisin, että jonkun siirtymäajan puitteissa tulee Metsästys myllerryksessä Koirilla tapahtuva metsästys on pystyttävä turvaamaan susista huolimatta. Metsästyksessä tapahtuu nyt paljon. Pyysimme riistakeskuksen hallituksen puheenjohtaja Tauno Partasta kommentoimaan erämaailman nykymenoa. teksti Klaus Ekman kuvat Tero Kuitunen 13 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 13 10.1.2020 13.48
• lyijyn käyttöön rajoituksia metsästyksessä ja meidän metsästäjien tulee ottaa tämä asia jo nyt ihan vakavasti. Lyijy on kiistatta myrkyllinen materiaali, jonka joutumista ihmiskehoon tulee välttää. Partanen huomauttaa, että tulisi kuitenkin pitää kirkkaana mielessä myös lyijyn käytön rajoituksien vaikutukset metsästäjämääriin: satunnaisista metsästäjistä suuri joukko voi lyödä ”rukkaset naulaan”, koska esimerkiksi haulikoiden osalta jouduttaisiin uusimaan vanhaa muutoin toimivaa kalustoa ja harrastuksen kustannukset väistämättä nousisivat selvästi. Susikeitos muhii Lumen sataessa maahan tapaa myös susikeskustelu saada vauhtia. Uusi sudenhoitosuunnitelma valmisteltiin ensimmäistä kertaa laajapohjaisesti. Valmistelu sujui useiden tahojen mukaan asiallisesti ja hyvässä hengessä. Niin kuin me kaikki tiedämme, susi aiheuttaa aina suurimmat ”lööpit” ja kovimmat some-raivot, kun siihen vain on pienikin mahdollisuus. Isoilla kirjaimilla vaaditaan heti riistahallinnolta toimia, poliitikkoja unohtamatta. Metsästäjien edunvalvojat saavat myös omat maalittajansa. -Monelta susikeskustelijalta unohtuu, ettei Suomen riistakeskus eikä sen hallitus tee riistapolitiikkaa, vaan ainoastaan toteuttaa maaja metsätalousministeriön vahvistamaa riistapolitiikkaa. Apunaan riistapolitiikan määrittelyssä ministeriöllä on valtakunnallinen riistaneuvosto sekä alueelliset riistaneuvostot. Tauno Partanen kertoo henkilökohtaisena käsityksenään, että uusitun sudenhoitosuunnitelman jalkautus on vielä varsin ”vaiheessa”, eikä kentällä välttämättä kovin laajasti ole vielä tutustuttu sen sisältöön. Kaiken kaikkiaan hän pitää hyvänä asiana, että hoitosuunnitelma saatiin hyväksyttyä samoihin aikoihin kuin EU-tuomioistuimen kanta kannanhoidollista suden metsästystä koskeviin valituksiin. -Toivottavasti enää ei julkisuudessa nähdä kannanottoja, että Suomi saa aivan itse päättää suden metsästykseen liittyvistä asioista. Menneinä vuosina Brysselissä kävi monia ryhmiä, jotka sieltä tultuaan kertoivat takki auki ilosanomaa, että Suomi saisi aivan itsenäisesti päättää näistä asioista. Asia ei todellakaan ole näin. Pitää muistaa se tosiasia, että Suomen neuvotellessa EU:iin liittymisestä susitilanne maassamme oli aivan erilainen ja tuskin kukaan osasi aavistaa, millaiseen tilanteeseen päädyttäisiin parinkymmenen vuoden kuluttua. Neuvotteluissa mukana olleet ovat kertoneet, että neuvottelutulos oli paras mahdollinen, mitä tuossa tilanteessa oli saavutettavissa. Lisäksi on huomattava se, että suurpetoasiat olivat varmasti hyvin pieni detalji liittymisneuvotteluissa ja näihin asioihin puuttumisella ei taatusti Suomen liittymistä EU:iin olisi vaarannettu, Partanen muistuttaa. Uusi EU-tuomioistuimen kanta ei tehnyt tilannetta millään lailla helpommaksi. Vaikka Suomen riistakeskuksen kannanhoidollisia ja myös muita poikkeuslupia koskevat päätökset ovat jo nyt olleet perusteluineen monikymmensivuisia, niin EU-tuomioistuimen kannanoton mukaan ne pitäisi pystyä perustelemaan vieläkin tarkemmin. Lisäksi pitäisi pystyä osoittamaan tieteellisiä faktoja esimerkiksi siitä, että kannanhoidollinen metsästys vähentäisi suden salametsästystä. -Kannanhoidollisen suden metsästyksen pitäisi ehdottomasti säilyä keinovalikoimassa jatkossakin. Muutama vuosi sitten, kun tätä voitiin harjoittaa, saavutettiin jonkinlainen parin vuoden välirauha kentällä susiasioissa. Koirilla tapahtuva metsästys on samassa yhteydessä pystyttävä turvaamaan susista huolimatta. Samoin erittäin tärkeää olisi, että vahinkoperusteisten poikkeuslupien käsittely tapahtuisi mahdollisimman nopeasti. Se edellyttää sitä, että hakemukset on laadittu perusteellisesti, jolloin ei tarvitsisi pyytää hakijalta jatkuvasti lisäselvityksiä. -SusiLIFE-hanke on ilman muuta myönteinen asia, jolla on todennäköisesti myönteinen vaikutus myös kannanhoidollisen metsästyksen mahdolliseen jatkumiseen jossain muodossa. On hyvä, että maahamme saadaan kentälle lisäkäsiä hoitamaan näitä susikonflikteja, Partanen korostaa. Hirvieläimet puhuttavat Hirven metsästys pohjoisessa ja erityisesti eteläisen Suomen valkohäntäpeurakannan kasvun pysäyttäminen ovat olleet kuluneen syksyn kestoaiheita. Pohjoisen Suomen osalta on tullut valituksia siitä, että kiimarauhoitusaika on liian pitkä. KESKITY OLEELLISEEN ANNA MAKITAN KAIRATA! KAIRAPAKETTI LIGHT UUTUUS! 18V Akkuporakone DDF484STX5 + Light-kaira Kevyt Light-kaira 155 mm ja voimakas hiiliharjaton kone, jossa mukana pitkä apukahva, 54/30 Nm. Kaira on 25 % kevyempi kuin teräskaira ja soveltuu hyvin maks. 50 senttiselle jäälle. Mukana yksi 5,0 Ah akku, latauslaite DC18SD ja laukku. Latausaika n. 110 min. 329,alv 24 % Kairan kierreosa on kevyttä elastista komposiittia, joka joustavan rakenteensa ansiosta kestää hyvin pakkasta sekä konekairausta. Kairassa on myös uusi teräkruunu sahalaitaisilla terälapuilla ja keskiterällä. Keskipiikin ansiosta reikiä voidaan porata lähekkäin ja tehdä nopeasti esim. verkonlaskuavanto. 329,Kairassa on myös uusi teräkruunu sahalaitaisilla terälapuilla ja keskiterällä. Keskipiikin ansiosta reikiä voidaan porata lähekkäin ja tehdä nopeasti esim. verkonlaskuavanto. apukahva, 54/30 Nm. Kaira on 25 % kevyempi kuin teräskaira ja soveltuu hyvin maks. Mukana yksi 5,0 Ah akku, Katso lisätiedot ja Makita-jälleenmyyjät www.makita. . Kampanjahinnat voimassa 31.3.2020 saakka. Tuotteita rajoitetusti! Osa tuotteista tilaustavaraa. Hinnat suosituskampanjahintoja. KAIRAPAKETTI HEAVY DUTY 18V Akkuporakone DDF481RTJ + Kaira Kaira 155 mm ja erittäin vahva hiiliharjaton kone todella raskaaseen poraukseen ja ruuvaukseen, 115/60 Nm. Soveltuu hyvin maks. 80 cm jäälle. Mukana kaksi 5,0 Ah akkua ja latauslaite DC18RC sekä naskalit. Makpac laukussa. Latausaika n. 45 min. 499,alv 24 % Reikiä syntyy yhdellä akulla jopa yli 70 kpl 40-50 senttiseen jäähän! 02/ 201 9 VA RO ITU S! Kai raa saa käy ttää ain oas taa n kon ees sa, jos sa on apu kah va! Katso video: 14 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 14 10.1.2020 13.48
• Pohjoisen Suomen osalta on tullut valituksia siitä, että kiimarauhoitusaika on liian pitkä ja esimerkiksi kuluneena syksynä paksu lumipeite teki hirvijahdin erittäin työlääksi ja osin jopa mahdottomaksi. Tauno Partasen mielestä olisikin syytä miettiä, voisiko kiimarajoitusta Pohjois-Suomen osalta lyhentää esimerkiksi viikolla sen loppupuolelta. Sillä olisi varmasti myönteinen vaikutus lupien käyttöasteeseen. -Aikoinaan kiimarajoitusta perusteltiin sillä, että samanlainen on käytössä esimerkiksi Ruotsissa. Norrbottenin joissain osissa kiimarauhoitus on kuitenkin jo purettu, Partanen muistelee. Valkohäntäpeurakannan leikkaustalkoot on Partasen käsityksen mukaan otettu metsästäjien keskuudessa vakavasti ja, mikäli lumiolosuhteet sallivat niin kuluvallakin kaudella päästään hyvään lopputulokseen. Kyseessä on todella suuri ponnistus, joka vaatii valtavan määrän työtä. -Jonkin verran on tullut tänä syksynä kommentteja metsästäjiltä, että vieraslupien hinnat ovat karanneet paikoin kohtuuttoman korkeiksi. On jotenkin ristiriitainen tilanne, jos paikalliset eivät ehdi eivätkä jaksa ampua ja käsitellä kasvavia peurasaalismääriä ja toisaalta vierasjahtilupien hinnat ovat kohonneet tasolle, johon pystyvät vastaamaan pääosin vain eri firmojen kustantamat ryhmät, Partanen kummastelee. ”Megasyöttö” vastatuulessa Riista-alalla on noussut keskusteluun riistan ”megasyöttö” ja nimenomaan negatiivisessa mielessä. Tauno Partasen mielestä meidän metsästäjien tulisi ymmärtää, että pienen metsästäjäryhmän toiminta voi mustamaalata pahoin koko metsästäjäkunnan harrastusta. -On tullut lukuisia yhteydenottoja ja kommentteja siitä, että tietyillä kosteikoilla tehdään ”megasyöttöä” sorsille ja merihanhille ja sitten muutamissa jahdeissa ammutaan todella suuria saalismääriä. Samoin on tullut palautetta siitä, että teerien soitimilla käytetään mustaksi maalattuja ns. robosorsia, jotka vetävät teeriä magneetin lailla. Olisikohan näissä tapauksissa kyseisillä metsästäjillä peiliin katsomisen paikka, Partanen kysyy. -Megasyöttöongelmasta on tullut yhteydenottoja myös liittyen karhujen kuvauspaikkoihin. Joillain kuvauspaikoilla on ollut yhtä aikaa näkyvissä jopa parikymmentä karhua. Kannattaisi miettiä, onko tällainen enää katselijan kannaltakaan mikään tavoiteltava aito luontoelämys? Vähemmän saattaisi olla näissäkin tilanteissa enemmän! Tällaisen megasyötön seurauksena karhujen käytös on monen kokeneen karhujen seuraajan mielestä muuttunut merkittävästi, Partanen jyrähtää. Jahdin lomassa tehdyn haastattelun päätteeksi puheenjohtaja Tauno Partanen toivottaa kaikille menestyksekästä uutta Erävuotta 2020! KESKITY OLEELLISEEN ANNA MAKITAN KAIRATA! KAIRAPAKETTI LIGHT UUTUUS! 18V Akkuporakone DDF484STX5 + Light-kaira Kevyt Light-kaira 155 mm ja voimakas hiiliharjaton kone, jossa mukana pitkä apukahva, 54/30 Nm. Kaira on 25 % kevyempi kuin teräskaira ja soveltuu hyvin maks. 50 senttiselle jäälle. Mukana yksi 5,0 Ah akku, latauslaite DC18SD ja laukku. Latausaika n. 110 min. 329,alv 24 % Kairan kierreosa on kevyttä elastista komposiittia, joka joustavan rakenteensa ansiosta kestää hyvin pakkasta sekä konekairausta. Kairassa on myös uusi teräkruunu sahalaitaisilla terälapuilla ja keskiterällä. Keskipiikin ansiosta reikiä voidaan porata lähekkäin ja tehdä nopeasti esim. verkonlaskuavanto. 329,Kairassa on myös uusi teräkruunu sahalaitaisilla terälapuilla ja keskiterällä. Keskipiikin ansiosta reikiä voidaan porata lähekkäin ja tehdä nopeasti esim. verkonlaskuavanto. apukahva, 54/30 Nm. Kaira on 25 % kevyempi kuin teräskaira ja soveltuu hyvin maks. Mukana yksi 5,0 Ah akku, Katso lisätiedot ja Makita-jälleenmyyjät www.makita. . Kampanjahinnat voimassa 31.3.2020 saakka. Tuotteita rajoitetusti! Osa tuotteista tilaustavaraa. Hinnat suosituskampanjahintoja. KAIRAPAKETTI HEAVY DUTY 18V Akkuporakone DDF481RTJ + Kaira Kaira 155 mm ja erittäin vahva hiiliharjaton kone todella raskaaseen poraukseen ja ruuvaukseen, 115/60 Nm. Soveltuu hyvin maks. 80 cm jäälle. Mukana kaksi 5,0 Ah akkua ja latauslaite DC18RC sekä naskalit. Makpac laukussa. Latausaika n. 45 min. 499,alv 24 % Reikiä syntyy yhdellä akulla jopa yli 70 kpl 40-50 senttiseen jäähän! 02/ 201 9 VA RO ITU S! Kai raa saa käy ttää ain oas taa n kon ees sa, jos sa on apu kah va! Katso video: Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 15 10.1.2020 13.48
• 16 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 16 10.1.2020 13.48
• teksti Antti Piironen NIMIKKOHANHIEN TARINA JATKUU Merihanhet syys muutolle kahta eri reittiä GPS-seuranta on paljastanut merihanhien muuttavan etelään kahta eri reittiä sekä muutamia yllättäviä yksilösuorituksia: osa merihanhista lensi Suomesta lähdettyään yhtäjaksoisesti yli 1400 kilometriä. @ Uutis t Seuraa nimikkohanhien matkaa nimikkohanhi.fi .fi S yysmuuton katsotaan alkavan siitä, kun linnut poistuvat pesimäalueiltaan. Suomalaisten merihanhien syysmuutto alkaa sillä, että linnut kerääntyvät laajoilta alueilta tietyille paikoille tankkaamaan ja valmistautumaan matkaan. Poikueellisten lintujen kerääntyminen alkaa heinä-elokuun vaihteessa ja jatkuu syyskuulle asti. Pesimättömät ja pesinnässään epäonnistuneet linnut saavuttavat lentokykynsä poikueellisia aiemmin, joten ne voivat siirtyä kerääntymisalueille jo heinäkuussa. Moni GPS-lähettimellä merkattu lintu siirtyi pesimäpaikaltaan tunnetuille merihanhien kerääntymisalueille, joskin osa linnuista tankkasi muuttoa varten myös perinteisten hanhipaikkojen ulkopuolella. Esimerkkeinä suosituista paikoista ovat Mietoistenlahti Mynämäellä, Oravaistenlahti Vöyrissä, Halikonlahti Salossa, Sjölax Kemiönsaaressa ja Kirkkonummen KU VA : AN TT I PI IR O NE N KU VA : VA ST AV AL O H AN NU RÄ M Ä GPS-lähettimellä merkattu hanhi kaularengastetun puolisonsa kanssa Salon Viurilanlahdella. Kuva on otettu kaukoputken läpi niin sanotulla digi scoping-menetelmällä. 17 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 17 10.1.2020 13.48
• seutu. Itäisen Suomenlahden merihanhet kerääntyivät Uudenmaan ja Kymenlaakson rajamaille. Merihanhet näyttävät liikkuvan loppukesällä ja syksyllä melko laajalla alueella. Moni GPS-merkattu hanhi kävikin syksyn mittaan useammalla EteläSuomen tunnetulla hanhipaikalla. Muutolle syyskuussa Ensimmäiset seuratut merihanhet lähtivät Suomesta elokuun lopussa, mutta päämuutto sijoittui syyskuun jälkimmäiselle puoliskolle. Valtaosa merihanhista oli poistunut Suomesta ennen lokakuun toista viikkoa. Hanhet lähtivät syysmuutolle kahta eri reittiä pitkin: Suurin osa Etelä-Suomessa pesivistä linnuista muutti Itämeren itäpuolelta niin sanottua keskistä muuttoreittiä pitkin. Merenkurkussa ja Pohjois-Pohjanmaalla pesivät linnut lähtivät muutolle Itämeren länsipuolella kulkevaa läntistä muuttoreittiä pitkin. Suurin osa keskisen muuttoreitin linnuista lensi Suomesta poistuttuaan suoraviivaisesti seuraaville levähdysalueille Unkariin asti. Muutamat pysähtyivät Baltian maissa ja Itä-Puolassa. Hyvän esimerkin suoraviivaisesta muuttostrategiasta antoi Metsästäjä-lehden nimikkohanhi Kuuminainen (F29). Se lähti Kirkkonummelta 13.9. kello 21 ja laskeutui Unkariin seuraavana päivänä kello 14. Yhtämittaista lentoa kertyi 17 tuntia ja 1400 kilometriä. Keskinopeus oli kunnioitettavasti noin 80 km/h. Ruotsin kautta läntiselle muuttoreitille lähteneiden lintujen muuttostrategia poikkesi selvästi keskistä reittiä käyttävistä linnuista. Suomesta lähdettyään hanhet siirtyivät Ruotsiin Tukholman luoteispuolelle, jossa linnut pysähtyivät muutamasta viikosta kahteen kuukauteen. Tärkeä levähdyspaikka vaikuttaisi olevan Enköpingin kunnassa sijaitseva Hjälstavikenin lintujärvi, jossa levähtää runsaasti myös Suomessa pesiviä metsähanhia. Ruotsista lintujen matka jatkui Tanskaan, Saksan ja Puolan pohjoisosiin ja Alankomaihin. Matka jatkuu – vai jatkuuko? Tätä kirjoitettaessa marraskuun loppupuolella suurin osa keskisen muuttoreitin hanhista on edelleen Unkarissa. Joitain lintuja on siirtynyt eteenpäin Kroatiaan ja Italiaan Adrianmeren pohjukkaan. Läntisen muuttoreitin linnuista pisimmälle ehtinyt on Koillis-Ranskassa. Suomalaisista merihanhista on rengaslöytöjä Espanjasta ja Pohjois-Afrikasta asti, joten on mielenkiintoista nähdä, kuinka kauas linnut siirtyvät talven kylmimpien kuukausien ajaksi. Nimikkohanhien talvehtimista käsitellään lehden seuraavassa numerossa. Valtaosa merihanhista on poistunut Suomesta ennen lokakuun toista viikkoa. Metsästäjä-lehden nimikkohanhien syysmuuttoreitit. Haminassa, Kirkkonummella, Taivassalossa, Porissa merkatut linnut muuttivat keskistä muuttoreittiä Unkariin. Ainoastaan Kalajoella pesivä lintu lähti Ruotsin kautta läntiselle muuttoreitille. 18 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 18 10.1.2020 13.48
• V iisikymmentä vuotta sitten osui erikoinen metsäreissu. Myöhäissyksyn hämäräpäivänä kiertelimme ystäväni Tuomaksen kanssa pohjoishämäläistä metsää aseina 16 kal. Leijona-haulikko ja Sakon lintuluodikko. Hiljaista oli, mutta raikasta. Nuotiolle saimme yllätysvieraita: kaksi kulkurikoiraa iski kimppaan. Ne olivat selvästi tiivis, erikoinen parivaljakko, yhteen pelasivat. Toinen oli mustavalkea pitkäkarvainen, kuin hirvija ajokoiran risteytymä. Nimesimme Takuksi. Toinen oli rusehtava lerppakorvainen kummajainen, kuin mäyräkoiran ja tanskandogin siitos, se sai nimen Lerppa. Siinä viihdyttiin porukalla ja piskit tykkäsivät makkarasta, hännät vispasivat. Solidaarinen pari – yhtään ei herkkupaloista rähisty. Mistä lie kaverit tulleet, muukalaisia mutta kuin kotonaan. Vihdoin liikkeelle, kaikki neljä. Luonnon tuoksu oli hyvä ja syvä, ensilumi tulisi milloin vain. Laajalla aukealla oli iso kynnöspelto. Sen ojasta ponkaisi iso rusakko ja Takku huutaen perään. Painelivat peräkkäin vakoja poikittain. Jänikselle helppoa, koiralle rankkaa. Lerppa oli taktikko. Katsahti tilanteen ja ampaisi kovaa polkua täysin toiseen suuntaan. Se kiersi pellon ja odotteli tyynenä jussin ja Takun tuloa. Takku läähätti uuvuksissa, mutta pellon takana oli pojilla vaihto. Lerppa otti huilanneena vetovastuun ja ajoi rusakon lähes syliimme. Paistihan siitä tuli. Kova ja harjaantunut taistelupari: minä hyökkään, sinä suojaat, sinä hyökkäät, minä suojaan... Jussia avatessa ihastelimme parivaljakon yhteistä pelisilmää. Tokko niillä sukutauluja oli saati sertifikaatteja häntien ja korvien asennoista, mutta kulkurien äly, taktiikka ja itsehillintä tekivät vaikutuksen. Takku ja Lerppa saivat ansaitut osansa jussin sisuksista, haukahtivat sitten, nostivat koipea ja lähtivät illan pimetessä jolkottelemaan – jonnekin. Kulkureiden työnäyte PEKKA PIRI Tapahtui erästell ssä PI IR RO S AN TT I YR JÖ LÄ 19 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 19 10.1.2020 13.48
• 20 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 20 10.1.2020 13.48
• V iiriäiskoira Rilla lasketaan irti ensimmäiseen mäkeen. Kiivas haukkusarja ilmoittaa kauriiden olevan liikkeellä. Karkottavan koiran työskentelytyyli sopii erinomaisesti pienipiirteiseen maastoon. Koira karkottaa pienen metsäkaurisryhmän ulos mäestä suoraan passiin ja kaatolaukaus kajahtaa. Karkottajien toimintaa ei ole metsästyssäädöksissä tarkemmin määritelty, mutta lyhyehkön ajotoiminnan tulee olla nimenomaan hetkellistä. Karkottajalla metsästämisen etuna on, ettei riistaa säikytellä liian kauas. Mikäli eläimet menevät passista läpi, koira jättää ne nopeasti. Karkottajajahdissa uusi veto alkaa hyvin pian, sillä koira palaa yleensä vauhdilla ohjaajansa luo. Niin tälläkin kertaa. On aika etsiä uutta liikkeellepantavaa. Uuteen vetoon Rilla palaa mäkeen, ja uusi kaurisryhmä on liikkeellä. Tällä kertaa karkotus suuntautuu meren rantakaislikkoa pitkin kohti Hannu Lähteenmäen rantapassia. Ensin esiin ilmestyy naaras. Lähteenmäki antaa sen mennä, koska sitä saattaa seurata vasa. Hetken kuluttua urosvasa tosiaan tulee passiin ja kaatuu täyteisen osumasta. Kaksi kaurista on kaadettu siististi ja lyhyessä ajassa, joten on aika siirtyä tulille. Turun kupeessa Kaarinan Kuusistossa on kaurispankki. Mosaiikkimainen, pieniä kalliokumpareita ympäröivä peltomaisema tarjoaa metsäkauriille ravintoa, suojaa ja reviirejä. Riistatiheys on suuri lähes millä tahansa mittapuulla. Metsästysalueella soveltuukin käytettäväksi karkottava koira, varsinkin kun vilkkaasti liikennöidyt tiet ovat kivenheiton päässä. teksti ja kuvat Panu Hiidenmies Kaarinan kauriit ja karkottajat 21 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 21 10.1.2020 13.48
• Puhdas pummi haulipanoksella? Suomessa on saanut jo kauan metsästää metsäkaurista haulipatruunalla. Se on kätevää, tehokasta ja turvallisempaa kuin luotiaseilla tapahtuva jahti, mutta helppoa se ei ole. Vieläkin kuulee mielipiteitä, jotka ylistävät suurikokoisten haulien tehoa kauriin metsästyksessä. Totuus on, että 3,5–4,0 mm omalle aseelle käyvä patruuna ja tavanomainen lataus riittävät. Laukaus tulee ampua sivusta kaulan ja etenkin vitaalien alueelle. Pelkkä shokkivaikutus ei kauriille riitä, vaan tarvitaan myös läpäisyä. Hyvällä laukauksella 8–13 haulia lävistää keuhkot ja muutama osuu sydämeen. Kaurista ei pidä ampua haulipatruunalla yli 25 metrin matkalle lainkaan. Usein ampumamatkat ovat 10–15 metriä, jos passit on aseteltu oikein ja ampuja osaa olla paljastamatta itseään. Liike, kuten aseen nosto ennen laukausta tarttuu herkästi riistan verkkokalvolle. Aivan puhtaaseen pummiin ei haulikkojahdissa pidä helpolla uskoa. Hauliparvi on pitkä ja voi olla etäämmällä laajakin. Parista haulista ei myöskään jää havaittavaa verijälkeä ja harvoin karvaakaan. Haulikkojahti on viimeisen päälle oikeaa metsästystä, mutta vain niille, jotka hallitsevat haulikkonsa käytön. Kaurisjahtia monin tavoin Kuusiston metsästäjät ovat harjaantuneet kaurisjahdin osaajiksi osittain pakon edessä, mutta silti hyvällä mielellä. Osaaminen on poikkeuksellista, sillä valtaosa kaurissaaliista kaadetaan haulipanoksella tai täyteisellä koiran ajosta. Vahtimismetsästystä harjoitetaan myös, ja kyttäystornin voikin havaita lähes jokaisen pellon laidasta. Metsäkauriit vaihtavat laidunnuspaikkaa kasvillisuuden mukaan, joten kevätpukkijahdissa ruokamaat saattavat olla aivan eri paikassa kuin loppusyksystä. Kauriiden esiinmarssi alueella alkoi noin viisitoista vuotta sitten. Siitä lähtien kanta on ollut voimakkaassa kasvussa. Kuinkahan moni tietää Suomessa olevan alueita, joilta kaadetaan traktorikuormallinen kauriita Haulikkojahti on viimeisen päälle oikeaa metsästystä, mutta vain niille, jotka hallitsevat haulikkonsa käytön. Ensimmäinen karkotus on päättynyt kaatoon. Metsäkauriin vasa liikkuu kätevästi kantaen. 22 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 22 10.1.2020 13.48
• Tur A sutuksen rikkomassa merenrantamaisemassa on Varsinais-Suomen tihein kauriskanta. Kantaa tuskin enää kyetään leikkaamaan, vaikka verotus on korkealla tasolla. Reviirien täyttyessä kauriit vaeltavat kohti uusia alueita. Kaarinan Kuusistossa on asutusta ja autoteitä siinä määrin, että metsästys tulee miettiä tarkkaan. Ajojahdissa perinteinen mäyräkoirajahti on jäänyt vähemmälle, koska ajot menevät helposti liian kauas liikenteen sekaan. Mielenkiintoista on, että valkohäntäpeurat eivät viihdy Kuusistossa siinä määrin kuin voisi olettaa. Kauriit sen sijaan ovat ottaneet alueen omakseen ja kanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Metsästystä asutuksen lähellä Kauriit eivät luo ainoastaan ajometsästyksen riemua ympäristöön. Monet kaarinalaiset toivovat kauriskannan pitämistä maltillisena. Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen. Kauriille nimittäin riittää alueita, joissa metsästys ei ole mahdollista. Runsas asutus ja tiestö rajoittavat jahdin suunnittelua sekä toteutusta. Kesyt kauriit liikkuvat ja ruokailevat talojen ja mökkien pihoilla, kasvimailla ja kukkapenkeissä. Moni emäntä on kokenut yllätyksen, kun kukkaset ovat kadonneet yöaikaan. Lisäksi punkkien aiheuttamat vaarat huolestuttavat. Kuusiston metsästäjät pyytävät myös aivan asutuksen liepeillä asukkaiden vankkumattomalla tuella. Muutaman onnistuneen jahdin jälkeen metsästysporukka on toivotettu tervetulleeksi talkoisiin. Turun ympäristön kauriskanta on Suomessa omaa luokkaansa vuodessa tuhannelta hehtaarilta. Kokeneet metsästäjät muistelevat mielellään alkuaikojen kaurishavaintoja ja ensimmäisiä kaatoja. Nyt kaurisjahdista on tullut arkipäivää. Mäyräkoira puolustaa paikkaansa Suomeen on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kehittynyt loistava ajavien mäyräkoirien käyttöperinne ja koirakanta. Monessa eteläisen Suomen metsästysseurassa on omia koiria riittävästi ja hyvien ajavien mäyräkoirien omistajille on aina kysyntää. Muutos on kuitenkin näköpiirissä. Vaikka mäyräkoirat tulevat vielä vuosia olemaan pääasiallisia peurapuimureita, ovat muut hitaasti ajavat koirarodut ja karkottavat koirat yleistymässä jo lähitulevaisuudessa. Metsästäjille tämä tarkoittaa uuden opettelua. Passit on vietävä lähemmäs, mutta ei liian lähelle. Riista tulee vauhdikkaammin, mutta passien sijoittamisella voidaan luoda hyvien kaatolaukausten paikkoja. Onko jatkossa nykyistä useammin eri riistalajien jahteja, joissa voidaan kaataa samalla kertaa monenlaista riistaa? Aika näyttää. Kuusiston miehet paistavat jahtipäivän päätteeksi metsäkauriin maksaa ja sydäntä liekitettyinä Hannu Lähteenmäen tapaan. Kaurissaalis on nostettava ylös seuraavan ajon ajaksi. Turun edustan saarien supikoirakanta on siinä määrin vankka, että saaliinjaolle saattaa olla tunkua. TURKU Ruissalo Hirvensalo Kaarina Kuusisto Kakskerta 23 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 23 10.1.2020 13.48
• Saariston hirvivasat ovat paikoin aika pieniä. Kehitys huolestuttaa monia metsästäjiä, mutta kuljetus on toki helpompaa. 24 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 24 10.1.2020 13.48
• Saaristossa hirvenmetsästys vaatii veneen ja tarkan suunnitelman. teksti ja kuvat Jörgen Hermansson Saaristojahdissa HIRVEN METSÄSTYSMUODOT, OSA 2 O nko oikein ampua uivaa hirveä päähän? kysyin isältäni joskus 1980-luvun alussa. -Miksei olisi? Hyvinhän se on sujunut tähänkin asti ja kun rannalla seisoo passissa, niin on reilusti aikaa tähdätä, vastasi isäni. Olin kuitenkin ahminut metsästyslehtiä, joten tiesin päälaukaukseen liittyvän riskejä. Väitin isälleni vastaan. Toin esille haavoittamisriskin: haavoittunut hirvi voi kääntyä ja uida takaisin vastarantaan leuka roikkuen. En tiedä, oliko keskustelulla vaikutusta. Uivan hirven päähän ampuminen kuitenkin loppui. Hirvijahdit olivat syksyn kohokohtia, mutta saaristossa ne olivat aika usein nopeasti ohitse. Nykyaikainen, koko saariston kattava hirvenmetsästys alkoi kehittyä 1960-luvulla, kun hirvikanta kasvoi. Toki hirviä oli metsästetty jo 1900-luvun alussa kartanoiden mailla isoilla mantereen läheisillä saarilla lähempänä Turkua. Jahti edellytti siihen aikaan lääninhallituksen pyyntilupaa. 25 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 25 10.1.2020 13.48
• Tarinat kertovat, että muuallakin saaristossa olisi hirviä metsästetty tähän aikaan. Todennäköisesti pyynti tapahtui kuitenkin ainakin osittain oma-aloitteisesti ilman lääninhallituksen lupaa. Erityispiirteet korostuvat ulompana saaristossa Passimiehelle hirvijahti kulminoituu, kun kuulee hirven lähestyvän ja eläin ilmestyy ampumasektorille. Hirvipassi rannalla, jossa odotetaan uivaa hirveä, on erilainen kokemus. Jännitys kasvaa, kun uiva hirvi lähestyy rantaa. Metsästäjä tietää, että täytyy ampua heti lapojen tullessa näkyviin tai muuten tilaisuus vilahtaa ohi. Usein hirvi aavistaa passimiehen läsnäolon ja ampaisee kohti metsän suojaa heti, kun jalat ottavat maahan. Usean tuhannen hehtaarin saarilla, joihin on lauttayhteys tai silta, metsästys ei juuri eroa mantereen jahdeista. Erot korostuvat ulompana saaristossa, kun saarien koko pienenee ja vesialueen osuus kasvaa. Saaristossakin suurin osa passipaikoista on tavallisia kuivan maan passeja, mutta meren ja rannan läheisyys huomioidaan metsästyksen suunnittelussa. Hirvi on hyvä uimari ja se voi uida pitkiäkin matkoja. Meri ja ranta ohjaavat kuitenkin eläimiä ja usein ne poistuvat saarelta ennalta oletettuun suuntaan tai kiertävät saarta ennen kuin uivat pois. Saarissa jahdatessa kannattaa passittaa kapeimmat salmet sekä tunnetut hyvät passipaikat keskellä saarta. Rantojen ohjaavaa vaikutusta voidaan usein hyödyntää myös muuallakin kuin saaristossa. Suoraviivaisia passilinjoja tarvitaan harvoin. Lounainen saaristo on kallioinen, ja korkeuseroja on melko paljon. Hirviä ohjaavat pinnanmuodot auttavat passien sijoittelussa, sillä lisääntyvä loma-asutus ja myöhään syksyllä liikkuvat vapaa-ajankalastajat tulee ottaa huomioon. Käskynjako venevajalla, ei lahtivajalla Saaristometsästyksessä veneet ovat välttämättömiä, joten venematkat ja käytössä oleva venekalusto täytyy ottaa huomioon suunnittelussa. Tämä erottaakin saaristohirvijahdin mantereen jahdeista. Veneille tarvitaan riittävän syvä ja tuulelta suojassa oleva rantautumispaikka. Pieni avovene on usein paras rantautumiseen, mutta siihen mahtuu vain muutama metsästäjä varusteineen. Metsästäjien lisäksi veneeseen pitäisi paluumatkalla mahtua myös saalis. Joskus paras vaihtoehto on saaliin hinaaminen kotirantaan. Hirvi kelluu, vaikka siltä on poistettu pötsi ja suolet. Sen sijaan kokonaan suolistettu hirvi, jolta myös keuhkot on poistettu, uppoaa nopeasti. Kokeneetkin hirviporukat ovat menettäneet saaliinsa, kun hinausköysi on katkennut ja hirvi on vajonnut pohjaan. Hirvijahdin opettelua 1960-luvulla Sotien jälkeen kasvava hirvikanta herätti vähitellen sekä maanomistajien että metsäammattilaisten kiinnostuksen. Metsästyslainsäädäntö ampumakokeineen uudistui 1960-luvulla ja toi mukanaan muutoksia hirvijahtiin. Kasvava hirvikanta, hirven pyyntiluvanvaraisuus ja tarve järjestää metsästys tehokkaasti patisti metsästäjiä organisoitumaan. Saaristossa ei kuitenkaan juuri ollut metsästysseuroja, jotka olisivat organisoineet hirvenmetsästystä. Pienriistaa Koiranohjaaja Per Lundström on nykyaikaisen hirvijahdin uranuurtajia saaristossa. Per toi koirajahdin monelle saariston hirviporukalle ja hän on ehtinyt välittämään oppejaan jo kolmelle metsästäjäsukupolvelle. Hirvisonni on kaatunut melkein rantaveteen. Hirvipulkka auttaa hinauksessa sekä maalla että merellä. 26 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 26 10.1.2020 13.48
• oli yleensä metsästetty saaritai kyläkohtaisesti suoraan maanomistajan luvalla. Uudet hirviseurueet perustettiin pääosin maanomistajien aloitteesta ja niiden jäsenet olivat alueella asuvia maanviljelijöitä. Seurueet käsittivät yleensä ainoastaan muutaman kylän tai pienen osa kunnasta. Metsästykseen käytettävä pinta-ala oli usein vain muutama tuhat hehtaaria, jos sitäkään. Silloinen riistanhoitopiiri ja -yhdistykset ottivat suuren roolin hirvikannan hoidossa, minkä ansiosta yhteislupamalli muodostui nopeasti vallitsevaksi käytännöksi myös saaristossa. Hirvilupia erikseen hakevia seurueita on kuitenkin keskimääräistä enemmän Turun saaristossa kuin muualla Varsinais-Suomessa. Yhteislupakäytäntö, luonnolliset vesirajat ja perinteet ovat ylläpitäneet seuruerakennetta tähän päivään asti. Monelle seurueelle hirvijahti oli 1960-luvulla kokonaan uusi metsästysmuoto, joka piti opetella alusta alkaen ja usein kantapään kautta. Liian pienien mottien käyttö oli monen aloittelevan porukan virhe. Ajomiesten aamupäivän iloiset huudot hiljenivät iltapäivää kohden, kun taas kerran todettiin hirvien poistuneen alueelta ennen kuin ampujat olivat ehtineet passeihin. Uudet tehokkaat käytännöt opittiin nopeasti, ja hirvikoirat yleistyivät. Joskus hirven perässä uivasta koirasta on hyötyä, mutta osa koirista ui hirvien perässä saaresta toiseen. Koska saaristossa metsästysalueet ovat yleensä pieniä, kauas ja sitkeästi hirveä seuraava koira ei ole paras vaihtoehto. Toisinaan olisi parempi, että koira jättäisi hirven rannassa. Tottelevainen, kutsuttavissa ja kytkettävissä oleva koira on tehokas sekä mantereella että saaristossa. Harvasta kannasta maan tiheimpään kantaan S aaristomaisema oli 1900-luvun alkupuoliskolla hyvin erilainen kuin tänään. Lampaiden ja karjan metsälaidunnus ja metsätalous ilman järjestelmällistä uudistamista loi hirville huonot elinmahdollisuudet. Ainoastaan suurilla mantereen läheisillä saarilla sinnitteli pieni hirvikanta. Ulompana saaristossa hirveä ei esiintynyt ollenkaan. Vuosien kuluessa tilanne on muuttunut ja lounaisessa saaristossa hirvitiheys on jo pitkään ollut Suomen tiheimpiä. Hirvitiheys on 5–6 hirveä / 1000 ha, paikoin enemmän. Saaristossa on runsaasti kallioperäistä, metsätalou den kannalta melko arvotonta maata, jonka katajat ja kalliomännyt kelpaavat kuitenkin hirville ravinnoksi. Saaristometsä kestää suuren hirvikannan ilman merkittäviä metsävahinkoja. Saariston hirvet ovat hieman pienempiä kuin mantereella ja niiden vasatuotto on heikompaa. Selitystä kokoeroon ei tarkasti tiedetä, mutta noin 70 kilon hirvenvasa on saaristossa normaalikokoinen. Pienet vasat ovatkin huolenaihe saariston hirvimiehille. Saaristossa pienten hirvieläinten saalismäärät ylittävät hirvisaaliin kymmenkertaisesti. Hirven metsästys tuokin jännittävää ja iloista vaihtelua. KU VA : TO M AS HO LM BE RG 27 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 27 10.1.2020 13.48
• Tässä artikkelisarjassa paneudutaan supikoiran ja minkin pyyntitapoihin. teksti Kari Karhula Vieraspedoille kyytiä! OSA 1 Pintapyynti on yksi tehokkaimmista keinoista poistaa supikoiria. Hyvän metsästäjän ja koiran saaliiksi saattaa yön aikana jäädä monta supikoiraa. S upikoira, minkki ja muutama muu laji siirtyivät 1.6.2019 riistalajeista haitallisten vieraslajien kategoriaan. Lakimuutoksen tarkoituksena on antaa uusia tehokeinoja supikoiran ja minkin poistamiseen. Pyynnissä on nykyään sallittua käyttää keinovaloa, elektronisia tähtäinlaitteita, lehtipuhallinta ja koneellisesti ääntä synnyttävää laitetta. Lisäksi vieraslajien rauhoitusaika poistui. Pyynti kannattaa aina – tehokkainta keväällä Vieraspienpedot ovat pyyntimuotojen suhteen todellinen aarreaitta, sillä mitään muita lajeja ei voi pyytää yhtä monipuolisesti. Minkkiä voidaan pyytää raudoilla, loukuilla sekä koiran ja lehtipuhaltimen avustuksella. Supikoiraa taas vastaavasti loukuilla, kyttäämällä, koirilla pinnalta ja maan alta, ääntä tuottavilla laitteilla sekä jäljestämällä. Voidaankin sanoa, että vieraspienpedot ovat suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle, mutta hyvä mahdollisuus innokkaalle metsästäjälle. Vieraspetojen pyyntiponnistukset kannattaa ehdottomasti kohdistaa vesilintujen pesimäympäristöihin. KU VA : TO M M Y AR FM AN 28 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 28 10.1.2020 13.48
• Vieraspienpedot ovat suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle, mutta hyvä mahdollisuus innokkaalle metsästäjälle. 29 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 29 10.1.2020 13.48
• HAITALLISET VIERASLAJIT Minkki ja supikoira luokitellaan lain säädännössä haitallisiksi vieraslajeiksi. Minkki (Neovison vison) Minkki on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta, josta se on tuotu Suomeen turkistarhoille kasvatettavaksi. Suomen minkkikanta on muodostunut näistä tarhoilta karanneista yksilöistä. Minkkiä esiintyy runsaana vesistöjen lähettyvillä ja se käyttää ravinnokseen muun muassa kalaa, vesilintujen munia ja poikasia. Suomessa ei ole aiemmin esiintynyt näätäeläintä, joka saalistaisi merilintuja uimalla pitkiäkin matkoja. Alkuperäislajisto on näin ollen erittäin altis minkin saalistukselle, eikä sille ole ehtinyt kehittyä keinoja puolustautua sitä vastaan. Supikoira (Nyctereutes procyonoides) Supikoira on tuotu aikoinaan Kaakkois-Aasiasta silloiseen Neuvostoliittoon, josta se on levinnyt Suomeen. Supikoira viihtyy pääosin vesistöjen lähettyvillä. Tarpeen tullen se ui sekä vaeltaa pitkiäkin matkoja ruokaa ja kumppania etsien. Supikoira on kaikkiruokainen, joten se syö niin omenoita kuin maassa pesivien lintujen munia. Supikoiran kaikkiruokaisuus onkin yksi syy sen haitallisuuteen. Supikoirakanta pysyy tiheänä, vaikka eläinperäistä ravintoa olisi vähän saatavilla. Huonoina lintuvuosina pienet pesimäkannat ja jatkuvasti suurina pysyvät supikoirakannat ovat erityisen huono yhdistelmä. Ideaalitilanteessa alueella ei ole lainkaan vieraspetoja pesimäaikaan. Jokainen poistettu vieraspeto edesauttaa pesintöjen onnistumista, joten pyynti on aina kannattavaa. Kevät on ajallisesti tärkein kausi vieraspetojen pyyntiin. Talvesta selvinneet yksilöt lisääntyvät keväällä, joten niiden poistaminen vähentää kantaa tehokkaasti. Jokainen vuoden aikana pyydetty vieraspeto kuitenkin vähentää saalistuspainetta, joten ympärivuotinen pyynti on tarpeen. Supikoiratiheydet ovat varsinkin eteläisessä Suomessa hurjia. Minkkikannat ovat runsaat erityisesti rannikolla ja saaristoissa. ’’Mitä enemmän, sen parempi’’ Tämä sanonta ei päde metsästyksessä, mutta se pätee haitallisten lajien poistamisessa. Supikoiran ja minkin pyytämisellä voidaan vaikuttaa riistakantojen ja ympäristön hyvinvointiin. Haitallisten vieraspienpetojen pyytäminen on paikallista, konkreettista luonnonhoitotyötä. Pienpetokantoja on tutkitusti mahdollista vähentää aktiivisella pyynnillä. Vieraspetoaktiivit ovat luonnonhoidon loistavia tähtiä, joista jokainen voi ottaa oppia. Saaristossa on luotu petotyhjiöitä muutaman pyytäjän avulla ja mantereella aktiivisimmat pyytäjät liikkuvat usean seuran alueella, koska kotiseurassa ei enää ole vieraspetoja. Tavallisen metsästäjän ampuma supikoira on yhtä lailla poissa linnunpesiltä kuin aktiivipyytäjänkin, joten kaikkien panos on toivottua. Mitä saavuttaisimmekaan, jos jokainen suomalainen metsästäjä ottaisi käyttöön VVV-säännön eli Viisi Vieraspetoa Vuodessa? Seuraavassa osassa: luolapyynti. Haitallisten vieraspienpetojen pyytäminen on paikallista, konkreettista luonnonhoitotyötä. Loukkupyynti on oiva tapa pyytää nuoria supikoiria, ja se sopii hyvin myös koirattomalle metsästäjälle. KU VA : KA RI KA RH UL A 30 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 30 10.1.2020 13.48
• H elsingin yliopiston metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijat eli Metsäylioppilaat ovat suorittaneet kenttäopintoja Hyytiälän metsäasemalla Juupajoella yli 110 vuotta. Aseman ympäristön metsäalueet tarjoavat sopivat puitteet hirvijahdille, ja opiskelijat ovatkin jahdanneet alueella hirviä jo usean vuosikymmenen ajan. Jahdin tarkoituksena on ollut paitsi itse jahti ja yhdessäolo, myös toimia opetustilaisuutena opiskelijoille, joilla ei vielä ole mitään kosketusta hirvenmetsästykseen tai metsästykseen ylipäätään. Jahteihin saatiin tänä syksynä mukaan vieras riistaHirvijahtia ja -tietoa ”Hydessä” teksti Valto Kontro kuva Arttu Kouhia Tulevat koulutukset Kevään aikana on tarjolla maksutonta koulutusta muun muassa verotussuunnittelusta, hirvieläinten pyyntilupien hakemisesta ja hirvieläintiedon käyttämisestä. Katso alueesi tilaisuudet osoitteesta www.riista.fi/tapahtumahaku keskukselta, kun hirvitalousalueiden toiminnan kehittämishankkeen suunnittelija sai kutsun luennoimaan opiskelijoille hirvien biologiasta, kannanhoidosta ja valikoivasta verotuksesta. Nuoret metsästäjät ovat yksi hankkeen koulutusten pääkohderyhmistä, joten yleisönä tämä akateeminen joukko oli hankkeen kannalta mitä parhain. Itse jahtikin oli tuottoisa, sillä moninaisten vaiheiden jälkeen eräksi saatiin kaksi hirvisonnia, jotka molemmat kaatuivat saman tilanteessa taitavasti toimineen opiskelijan luoteihin. 31 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 31 10.1.2020 13.48
• M etsästysharrastukseen todennäköisesti liittyy merkittäviä terveyshyötyjä. Hyödyt liittyvät erityisesti sairauksien ehkäisyyn sekä työkykyä palauttavaan ja kuntouttavaan vaikutukseen. Keskeiset metsästyksen hyvinvointia lisäävät vaikutukset liittyvät fyysiseen aktiivisuuteen, stressistä palautumiseen ja mielialan kohenemiseen, sosiaalisten suhteiden paranemiseen sekä elimistön immuunipuolustuksen vahvistumiseen. Metsästys tapahtuu pääsääntöisesti terveyttä edistävissä ja puhtaissa luontoymMetsästyksen terveyshyödyistä tarvitaan lisää tietoa Tuoreessa Luonnonvarakeskuksen selvityksessä on koottu tutkimustuloksia ja kuvattu tapoja, joilla metsästys tuottaa hyvinvointia ja tukee harrastajien terveyttä. Raportin mukaan kokonaiskuva ja tietopohja metsästyksen terveysvaikutuksista on kuitenkin vielä varsin puutteellinen. päristöissä taajama-alueiden ulkopuolella, joissa paikallista saastekuormitusta ja melua on vähän. Terveyshyötyjen saamista edistää se, että harrastukseen sopivia ja mieluisia ympäristöjä on tarjolla koko maassa. Hyvinvointihyötyjen saaminen toki edellyttää, että minimoidaan metsästystoiminnan haitalliset vaikutukset terveyteen. Näitä ovat esimerkiksi ammunnan kuuloa vaurioittava impulssimelu ja riistaeläinten lihaan päätyvä ammusten lyijy. Molempien altistusten suhteen ollaan aiempaa tiedostavampia, ja enenevästi on tarjolla keinoja, joilla altistuksia voidaan merkittävästi vähentää. Metsällä mieli lepää ja kunto kohenee Luonnon hyvinvointitutkimuksissa stressi ymmärretään ensisijaisesti työstä ja muista arjen haasteista johtuvaksi rasitukseksi, josta on mahdollista irtautua luonnossa vapaa-aikana. Luonnon terveysja hyvinvointihyötyjä onkin tutkittu eniten henkisen hyvinvoinnin ja mielialahyötyjen näkökulmasta. Arjen huolista irtautuminen ja liikunta ovat merkittäviä keinoja terveellisen ruokaKoiran omistus, saaliin käsittely ja kontakti luontoympäristöön voivat vaikuttaa metsästäjien mikrobikantaan, mikä puolestaan parantaa vastustuskykyä. teksti Liisa Tyrväinen, tutkimusprofessori ja Jani Pellikka, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus kuva Jari Niskanen Tutkittua valion rinnalla vähentää riskiä esimerkiksi sydänja verisuonitauteihin. Luontoympäristöllä on ominaisuuksia, jotka tukevat rasituksesta palautumista. Miellyttävänä koettu ympäristö tukee tarkkaavuuden ja keskittymiskyvyn palautumista, ja aivot saavat lepoa. Useissa aiemmissa tutkimuksissa metsästäjien kokema virkistäytyminen ja rentoutuminen ovat olleet merkittäviä metsästykseen liittyviä motiiveja. Metsästyspäivän aikana ympäristöä seurataan kaikki aistit herkistyneinä. Luontoympäristön elvyttävyyteen liittyy luontoaktiviteeteissä usein kokemus uppoutumisesta, arkielämän huolista irtautumisesta ja tutun ympäristön yhtenäisyydestä. Tärkeää hyvinvointivaikutusten saami32 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 32 10.1.2020 13.48
• Pisimpiä kävelymatkoja, keskimäärin noin 11 kilometriä päivässä, kävelevät Ylä-Lapin tuntureissa riekonpyytäjät. Yksi merkittävä hyvinvointia edistävä tekijä on mahdollisuus sosiaalisen kanssakäymiseen. Yhdessä metsästäminen ylläpitää ihmissuhteita, luo yhteenkuuluvuutta ja tyydyttää sosiaalisia tarpeita. Toisaalta metsästäminen mahdollistaa myös yksinoloa. Luontokontaktin merkitystä ihmisen immuunipuolustukseen on viime vuosina tutkittu yhä enemmän. Metsästäjien elämäntavoissa voi olla piirteitä, joilla voi olla epäsuoria vaikutuksia immuunipuolustukseen. Esimerkiksi koiran omistus, saaliin käsittely ja muu kontakti luontoympäristöön esimerkiksi maaperään, kasveihin tai polttopuihin sessa on kokemus ympäristön sopivuudesta itselle ja omalle toiminnalle. Luonto suosittu liikuntaympäristö Liikunnan terveyshyödyt ja kansanterveydellinen merkitys tunnetaan hyvin. Luonto on suomalaisten suosituin vapaa-ajan liikuntaympäristö. Metsästyksen ja riistanhoidon yhteydessä tapahtuvan liikunnan määrää ja merkitystä ei ole Suomessa kuitenkaan tutkittu. Metsästykseen liittyvän liikunnan voidaan arvioida olevan keskimääräistä luonnossa ulkoilua rasittavampaa, koska metsästyksess ä liikutaan päivän aikana hyvin erilaisissa maastoissa. Valtion mailla tehtyjen tutkimusten mukaan eniten liikuntaa saavat alkusyksyn metsäkanalinnustajat. voi vaikuttaa metsästäjien mikrobikantaan, mikä puolestaan parantaa vastustuskykyä esimerkiksi yleistyneisiin allergioihin. Mielialaja liikuntahyödyistä kysely Kansanterveyden näkökulmasta metsästämisen merkitys harrastajien terveyden ja hyvinvoinnin tukemisessa ja lisäämisessä on kiinnostavaa. Rajallisen tutkimustiedon vuoksi tulee suomalaisten metsästäjien saamista mielialaja liikuntahyödyistä muodostaa nykyistä parempi kokonaiskuva. Suunnitteilla onkin metsästyksen harrastajille suunnattu valtakunnallinen kyselytutkimus, joka toteutetaan ensi vuonna Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyönä. 33 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 33 10.1.2020 13.48
• TÄMÄ ON PAINETUN METSÄSTÄJÄ-LEHDEN 69. VUOSIKERTA JA ENSIMMÄINEN, JOKA JULKAISTAAN MYÖS NETISSÄ. Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 34 10.1.2020 13.48
• Merihanhet syysmuutolle kahta eri reittiä RIISTA KOLUMNI Tauno Partanen KOLUMNI Tauno Partanen KOLUMNI Sami Niemi Alkavan metsästysvuoden kuulumisia Alkavan metsästysvuoden kuulumisia Alkavan metsästysvuoden kuulumisia LUETUIMMAT Metsästäjän tärkein kaveri 10.1..2020 Merihanhet syysmuutolle kahta eri reittiä 10.1.2020 Sujuvaa yhteistyötä Riistakeskuksen ja ministeriön 1.2.2020 Tänään Viikko Kuukausi RIISTA Metsä peurojen vapautukset alkoivat LAIT JA LUVAT Saalisilmoitusvelvollisuus laajenee ensi vuonna Lue näköislehteä Vieraspedoille kyytiä! Metsästäjän tärkein kaveri 1.2.2020 1.2.2020 1.2.2020 Mainos 300x600 SOMESTA POIMITTUA #metsästäjälehti 10.1.2020 10.1.2020 AJANKOHTAISTA Etsitään nuoria toimittajia 10.1.2020 Metsästys myllerryksessä – Suomen riistakeskuksen puheenjohtaja Tauno Partasen haastattelu 10.1.2020 Áigeguovdilis ságat sámegillii 10.1.2020 Metsästys ja pyyntiajat riistakeskus .? METSÄSTYS METSÄSTYS Kanalintu kannat vahvoja paikoin jopa huippu tiheyksiä METSÄSTYS Uudenmallinen ansa kehitteillä Kanalinnut kehittäneet uuden, nopeamman lentotavan 1.2.2020 Sujuvaa yhteistyötä Riistakeskuksen ja ministeriön välillä 1.2.2020 1.2.2020 1.2.2020 METSÄSTYS LAIT JA LUVAT RIISTA Metsästäjä lehti uudistui AJANKOHTAISTA Xxxxxxx xxxxxxx Mediakortti VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Osoitteenmuutos xxxxxxxx xxxxxxx Yhteystiedot Tapahtumat RIISTA Merihanhet syysmuutolle kahta eri reittiä 1.2.2020 Pyykannat niin ikään ovat jatkaneet nousua miltei kautta maan ja lähestyvät paikoin riistakolmioiden laskentahistorian huipputiheyksiä. Voimakkainta kasvu on ollut keski … AJANKOHTAIST METSÄSTYS RIISTA NÄKÖISLEHTI LAIT JA LUVAT KOLUMNIT VIDEOT Suomi | Svenska AJANKOHTAISTA Kaarinan kauriit ja karkottajat 10.1.2020 METSÄSTYS Metsästäjä-lehti loikkasi verkkoon! www.metsastajalehti.fi Lisäksi lehdellä on nyt Instagram-tili: @metsastajalehti Seuraa ja jaa omat metsästyshetkesi. Pysy ajan hermoilla Verkkolehdessä on jatkuvasti päivittyvä ajankohtaista-palsta, jossa näkyvät niin paikalliset, alueelliset kuin valtakunnallisetkin riistauutiset. TÄMÄ ON PAINETUN METSÄSTÄJÄ-LEHDEN 69. VUOSIKERTA JA ENSIMMÄINEN, JOKA JULKAISTAAN MYÖS NETISSÄ. Nyt voit lukea lehtesi myös mobiililaitteelta tai tietokoneelta. Voit helposti jakaa parhaat jutut somessa! Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 35 10.1.2020 13.49
• 36 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 36 10.1.2020 13.49
• M etsästys ja koirat kuuluvat saumattomasti yhteen. On mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa metsästys tapahtuisi Suomessa kokonaan ilman koiria. Koirien käyttö siinä laajuudessa, mihin olemme tottuneet ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Useissa maissa metsästyskoirien käyttö on hyvin rajoitettua. Metsästyskoiria tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa metsästykseen ja vapaaehtoisavun tehtäviin, joita metsästäjät hoitavat koiriensa kanssa. Sorkkien jäljillä Hirvieläinja villisikakantojen hallinta tavoitellulla tasolla on yksi metsästäjien hoitama merkittävä tehtävä. Nykyisillä sorkkaeläinkannoilla ja kaatomäärillä siinä onnistuminen olisi mahdotonta ilman vapaana työskenteleviä koiria. Pienten sorkkaeläinten kannat ovat runsastuneet viime vuosina, joten tehokkaan metsästyksen tarve on koko ajan kasvanut. Hyville hirvenhaukkujille ja pienten sorkkaeläinten kanssa työskenteleville koirille onkin ollut viime aikoina runsaasti töitä tarjolla. Koirien avulla pyritään pitämään liikenneonnettomuuksien ja maaja metsätalouden vahinkomääriä yhteiskunnallisesti siedettävällä tasolla. Haitalliset vieraslajit – uhka luonnolle Toinen tärkeä metsästyskoirien työmaa on haitallisten vieraslajien pyynti. Minkkejä ja supikoiria on pyydetty vuosittain suuria määriä — supikoiria lähes 200 000 yksilöä vuosittain. Tätä pyyntiä piisaa jatkossakin niin pysäyttäville-, ajavillekuin luolakoirille. Supikoirien pyynnissä täytyy pystyä hyödyntämään monin eri tavoin toimivia koiria, ja niitä suomalaisilta metsästäjiltä löytyy. Vieraslajien poistotyötä tehdään paljon pyyteettömästi muun luonnon hyväksi. Hiljalleen tämän työn arvostus on nousemassa laajemmin yhteiskunnassa. Esimerkiksi erilaisissa kosteikkohankkeissa pienpetojen pyynti ja sen tehostaminen ovat näkyvästi mukana. Metsästyskoirat suurriistatilanteiden ratkojina Vahinkoa aiheuttavien suurpetojen pyytäminen tai karkottaminen myönnetyn poikkeusluvan nojalla ei useinkaan onnistuisi ellei hyödynnettäisi esimerkiksi ajavia tai pysäyttäviä koiria. Suurriistavirka-aputehtäviä hoidetaan koko maassa vuosittain yli kymmenen tuhatta. Metsästyskoirilla on niissä suuri rooli riippumatta siitä, ollaanko sorkkaeläinten vai petojen perässä. Ilman koiraa SRVA-tehtävän hoitaminen jäisi monesti kokonaan tekemättä. Koiria tarvitaan lähes aina, kun eläin ei jää välittömästi kolarin jälkeen kuolleena tienvarteen. Hyvät metsästäjätavat Koirien käyttö metsästyksessä ja haitallisten vieraslajien pyynnissä on yleisesti suositeltavaa. Metsästäjien ja pyytäjien itsekritiikki pyynnissä käytettävien koirien Koirilla on suuri merkitys metsästäjän kavereina ja perheenjäseninä. Metsästyskoirat ovat myös avainasemassa yhteiskunnallisesti tärkeiden tavoitteiden saavuttamisessa. Koiria tarvitaan erityisesti vieraspetojen pyynnissä, hirvieläinja suurpetokantojen hallinnassa sekä loukkaantuneiden eläinten kärsimysten lopettamisessa. Koirat lisäävät metsästyksen mielekkyyttä ja eettisyyttä sekä kuuluvat perinteisenä osana suomalaiseen metsästykseen. teksti Marko Mikkola kuvat Hannu Huttu KOIRAN KANSSA Metsästäjän tärkein kaveri 37 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 37 10.1.2020 13.49
• käytön suhteen on kuitenkin tarpeen. On jokaisen metsästäjän kunnia-asia, ettei riistaeläimille tuoteta tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Maalaisjärjellä pärjää jo pitkälle. Hyviin metsästäjätapoihin kuuluu, että metsästäjä arvioi kriittisesti koiran käyttöä. Ovatko vaikkapa sääolosuhteet sellaiset, että koiran käyttö tuottaa tarpeetonta kärsimystä metsästettävälle eläimelle tai metsästäjän parhaalle kaverille. Esimerkiksi paksussa lumihangessa ei pidä juoksuttaa kantavia hirviä, eikä koiran tassuja pidä pilata juoksuttamalla sitä liian pitkään karkealla kelillä. Eettiseen metsästykseen kuuluu saaliin saaminen talteen. Lintuja metsästettäessä on tärkeää, että koiraa hyödynnetään saaliin löytämisessä linnun S aarelan perheessä metsästyskoirilla, ja koirilla ylipäänsä on suuri merkitys arjessa. Katri Saarela suoritti metsästäjätutkinnon jo nuorena ja harrastaa koiriensa kanssa monipuolisesti. — Sain valita ensimmäisen koirani isäni kasvattamasta sileäkarvaisen kettuterrierin pentueesta. Koska kyseessä on metsästyskoira, niin pitäähän sen kanssa silloin myös metsästää. Koirat ovat kuuluneet Katrin elämään vauvasta. — Koirat ovat elämäntapa. Harrastan koirien kanssa rally-tokoa, tottelevaisuuskoulutusta, agilitya, koiratanssia ja metsästystä. Koirat ovat minulle kuin perheenjäseniä. Meillä on kolme koiraa sisällä ja minun hommani on lenkittää ne päivittäin – satoi tai paistoi. Katrin mielestä metsästyksessä on mukavinta yhteistyö koiran kanssa. — On mielenkiintoista seurata koiran tekemisiä. Saalis näyttää olevan tärkeämpää koiralle kuin minulle. Saarelan perheessä on useita erilaisia koiria ja koirien kanssa harrastaminen on koko perheen yhteinen harrastus. Kuvasta puuttuvat suomenajokoirat ja suomenpystykorva. pudottua. Koirattoman metsästäjän olisi hyvä varmistaa jo etukäteen, ketä koiranohjaajaa voi kysyä apuun, jos saalista ei jostain syystä löydetä ilman koiran apua. Koirasta on moneksi Kansanterveydellisessä mielessä on huomionarvoista, että koira saa metsästäjän liikkeelle ja pitämään huolta omasta henkisestä ja fyysisestä terveydestään. Koira pakottaa liikkeelle myös huonossa kelissä. Kuinka helppoa olisikaan jäädä sisälle esimerkiksi räntäsateessa, ellei koira vaatisi omistajaltaan huolenpitoa ja viettiensä toteuttamista säästä riippumatta. Moni koiranomistaja on todennut, että koiran ottaminen on ollut pelastus niin omalle terveydelle kuin metsästysharrastuksen jatkumiselle. Usein metsästyskortin suorittaminen ja metsästäjäksi ryhtyminen tapahtuukin koiraharrastuksen kautta. Näin on käynyt viime vuosina etenkin monille naisille, jotka ovat koiraharrastuksensa siivittämänä vahvistaneet suomalaisten metsästäjien runsaslukuista joukkoa. Ison osan ajasta metsästyskoira on kotona perheenjäsenenä, joka tuo turvaa ja seuraa myös perheen pienemmille esimerkiksi koulusta kotiin tultaessa. Lisäksi lemmikkieläimet opettavat lapselle huolenpitoa ja vastuunottamista. Metsästys ja koirat kuuluvat saumattomasti yhteen. Tämä artikkeli avaa Koiran kanssa -juttusarjan. Seuraavissa osissa pureudutaan yksityiskohtaisemmin erilaisiin metsästyskoiriin liittyviin asioihin. Koirilla on positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykselle. Ne ovat myös rakkaita perheenjäseniä. 3 x 3 kg 9 kg 2 x 15 kg 30 kg + H in na t ja ka m pa nj at vo im as sa 9. 2. 20 20 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . 20 kg 15 kg 15 kg 38 90 19 90 95,39,Vähintään kahden (min. 30 kg) Rokka-koiranruokasäkin tilaajalle Rokka ankkafile 400 g KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 8,90 €. 28 50 ALKAEN / 15 KG Ilmainen kotiintoimitus! LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Ympärivuotiseen käyttöön. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Kolme värivaihtoehtoa: ruskea, harmaa ja punainen. LÄMMITETTÄVÄ KOIRAN JUOMAKUPPI Lämmitettävä kuppi pitää koiran juomaveden sulana talvella. Kupin vetoisuus 2,8 l. Kestävä ja laadukas. KOIRAN LÄMPÖALUSTA Erittäin kestävä makuualusta koiralle. Eristää lämpöä, ei kerää kosteutta. Helppo puhdistaa. Leikattavissa sopivan kokoiseksi. KOIRANKOPIN LÄMMITIN Teho 200 W. Suojattu rakenne – pinta lämpenee max. 45°C asti. Lämpötilan portaaton säätö. SMURRE VOIMA 20 KG 32 % proteiinia, 24 % rasvaa. Vehnätön täysravinto aktiivisille, aikuisille koirille. Antaa energiaa pitkäkestoiseen suoritukseen. BASIC 15 KG Täysravinto kaikkien rotujen koirille. Korkea lihapitoisuus (44 %), kananlihapohjainen. Riisi hiilihydraattilähteenä. FESTIVAL 15 KG 26 % proteiinia, 16 % rasvaa. Normaalia aktiivisemmille tai valikoiville koirille sopiva täysravinto. GRAIN FREE SALMON & POTATO TUOTEPAKETTI 2 x 10 kg PrimaDog Grain Free Salmon & Potato -koiranruokaa ja 2 x 800 g PrimaDog Game & Rice -koiranmakkaraa. 699,135,Laadukkaat Valio-koiranruoat kotiovelle toimitettuna 60,SÄÄSTÄ 15,60 € 2x 2x 44 90 PENTUPAKETTI KASVATTAJILLE! Ilmainen kotiintoimitus! Valitse Valio Puppy, Valio Puriste Puppy tai Valio Puppy Large Breed -pentupaketti. 99,Säästä 15,50 €! Yli 30 kg:n Valio-tilauksiin ilmainen kotiintoimitus! 33 90 15 KG 29 90 15 KG 24 90 15 KG TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 10–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 10–19, la 10–15 KU VA : TU UK KA SA AR EL A 38 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 38 10.1.2020 13.49
• 3 x 3 kg 9 kg 2 x 15 kg 30 kg + H in na t ja ka m pa nj at vo im as sa 9. 2. 20 20 as ti ta i ni in ka ua n ku in ta va ra a ri itt ää . 20 kg 15 kg 15 kg 38 90 19 90 95,39,Vähintään kahden (min. 30 kg) Rokka-koiranruokasäkin tilaajalle Rokka ankkafile 400 g KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 8,90 €. 28 50 ALKAEN / 15 KG Ilmainen kotiintoimitus! LÄMPÖERISTETTY KOIRANKOPPI Ympärivuotiseen käyttöön. Tuplaseinämät ja 50 mm styreenieristys. Kolme värivaihtoehtoa: ruskea, harmaa ja punainen. LÄMMITETTÄVÄ KOIRAN JUOMAKUPPI Lämmitettävä kuppi pitää koiran juomaveden sulana talvella. Kupin vetoisuus 2,8 l. Kestävä ja laadukas. KOIRAN LÄMPÖALUSTA Erittäin kestävä makuualusta koiralle. Eristää lämpöä, ei kerää kosteutta. Helppo puhdistaa. Leikattavissa sopivan kokoiseksi. KOIRANKOPIN LÄMMITIN Teho 200 W. Suojattu rakenne – pinta lämpenee max. 45°C asti. Lämpötilan portaaton säätö. SMURRE VOIMA 20 KG 32 % proteiinia, 24 % rasvaa. Vehnätön täysravinto aktiivisille, aikuisille koirille. Antaa energiaa pitkäkestoiseen suoritukseen. BASIC 15 KG Täysravinto kaikkien rotujen koirille. Korkea lihapitoisuus (44 %), kananlihapohjainen. Riisi hiilihydraattilähteenä. FESTIVAL 15 KG 26 % proteiinia, 16 % rasvaa. Normaalia aktiivisemmille tai valikoiville koirille sopiva täysravinto. GRAIN FREE SALMON & POTATO TUOTEPAKETTI 2 x 10 kg PrimaDog Grain Free Salmon & Potato -koiranruokaa ja 2 x 800 g PrimaDog Game & Rice -koiranmakkaraa. 699,135,Laadukkaat Valio-koiranruoat kotiovelle toimitettuna 60,SÄÄSTÄ 15,60 € 2x 2x 44 90 PENTUPAKETTI KASVATTAJILLE! Ilmainen kotiintoimitus! Valitse Valio Puppy, Valio Puriste Puppy tai Valio Puppy Large Breed -pentupaketti. 99,Säästä 15,50 €! Yli 30 kg:n Valio-tilauksiin ilmainen kotiintoimitus! 33 90 15 KG 29 90 15 KG 24 90 15 KG TILAUKSET www.koiravaruste.fi tai PUHELIMITSE 0400 551 110 (ark. 10–17) MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, 90400 Oulu Avoinna ark. 10–19, la 10–15 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 39 10.1.2020 13.49
• P iippuja lyhennetään pääasiassa aseen käsiteltävyyden takia. Lyhyt piippu on mukavampi ja käytännöllisempi esimerkiksi kyttäyskopeissa, erityisesti vaimenninta käytettäessä. Pitkä peruspiippu vaimentimen kanssa tekee monesta aseesta myös liian etupainoisen ja hankalan kannettavan. Piipun lyhentämiselle on siis olemassa vahvoja perusteita ja käytännön syitä. Mutta lyhentämisen vaikutusta luodin lähtönopeuteen ei useinkaan huomioida. Luodin nopeus sen osuessa kohteeseen ratkaisee, että avautuuko luoti ylipäätään. Osa luodeista avautuu helpommin eli matalammalla osumanopeudella. Osa taas vaatii vauhtia. Kaliipereissa on eroa Yleispätevää sääntöä suorituskyvyn menetykselle piippua lyhennettäessä ei ole olemassa. Tavallisesti piipun lyhennyksestä kärsivät eniten patruunat, joissa poltetaan suuri määrä ruutia. Karkeasti yleistäen yhden senttimetrin lyhennys vähentää luodin lähtönopeutta 2-3 m/s. Lyhentämisen vaikutus ei kuitenkaan M tsästäjän aseet ole lineaarinen, 1 cm poistaminen ennestään lyhyestä piipusta aiheuttaa suuremman muutoksen kuin täysmittaista piippua lyhennettäessä. On tärkeää muistaa, että saman kaliiperin erilaiset lataukset käyttäytyvät toisistaan poikkeavasti piippua lyhennettäessä. Keskimäärin kevyemmällä (ja nopeammalla) luodilla nopeuden pudotus on suurempaa kuin raskaammalla (ja hitaammalla) luodilla. Myös ruutilaadut ovat erilaisia, ja joissain latauksissa vaikutus on vähäistä, kun toisissa sitä on enemmän. Kupariluodeilla ei voi ampua yhtä kauas Lyijyä sisältävillä luodeilla lähtönopeus on ollut melko yhdentekevässä roolissa käytännön riistatilanteissa. Helposti avautuvan lyijyä sisältävän luodin löytäminen on ollut helppoa, eikä ongelmia kohdevaikutuksessa ole ollut pidemmilläkään ampumaetäisyyksillä. Tämän takia piipun lyhentämisen vaikutukset ovat olleet maaliballistisesti taka-alalla. Siirryttäessä kupariluoteihin muuttuu tilanne täysin. Kupariluodit ovat kovempia ja niiden toimintavarmuus perustuu riittävään osumanopeuteen, joka vaihtelee luodista toiseen. Kupariluotien toimintaperiaate poikkeaa lyijyä sisältävistä vieläpä siten, että luodin avautumisen ja avautumattomuuden raja on jyrkempi. Käytännössä tämä tarkoittaa etäisyyttä, jonka ylittyessä luodin avautuminen heikkenee oleellisesti. Suomalaisten suosikki .308 Winchester Patruunarasiassa ilmoitettu 308 Win -patruunan lähtönopeus voi olla vaikkapa 780 m/s. Se perustuu pitkään 26 tuuman eli 66 cm piippuun ja siihen päästään vain harvoin tehdasvalmisteisella metsästyskiväärillä. 15 cm lyhyemmällä piipulla nopeus putoaa laskennallisesti noin 30 40 m/s. Ampumaetäisyydessä, jossa luoti vielä toimii varmasti, tämä tarkoittaa noin 50 metrin eroa. Suomalaisten suosikkikaliiperin tragedia kupariluodeilla liittyykin sen matalaan nopeustasoon. Luotien varman toiminnan kannalta se on jo lähtökohtaisesti alarajoilla ja lyhyellä piipulla ongelmat korostuvat. Kiväärin piipun pituudella on vaikutusta suurriistaluotien avautumiseen. Erityisesti jos käytetään lyijyttömiä luoteja. teksti ja kuvat Arto Määttä Kiväärin piippu kannattaako lyhentää? 40 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 40 10.1.2020 13.49
• Piippujen standardimitat Piipun pituudet perustuvat imperiaalisiin tuumamittoihin. Standardikaliipereilla piippujen pituuksiksi ovat vakiintuneet keskimäärin 22” – 24” eli noin 56 – 61 cm. Tarkkuuskivääreissä ja joillain magnumpatruunoilla 26” eli 66 cm on niin sanotun pitkän piipun standardimitta. Näitä pituuksia löytyy useimpien tuotantokiväärien vakioversioista. Kiväärien lyhytpiippuisissa malliversioissa on vain harvoin käytössä alle 20” eli 51 cm piipunpituuksia. Tätä lyhyemmät piiput ovat niin sanottuja karbiinipituuksia, eli niitä käytetään vähemmän varsinaisilla kiväärinpatruunoilla. Luotien ero on syytä tiedostaa Keskimääräiset ampumaetäisyydet peuran, kauriin, hirven ja villisian metsästyksessä ovat reilusti alle sadan metrin luokassa. Näillä etäisyyksillä kupariluodit toimivat yleensä mainiosti, sillä osumanopeus on riittävän korkea. Nämä kokemukset ovat saattaneet antaa kuvan, että kupariluotien avautumattomuudesta varoitellaan liikaa. Umpiaineluodit näyttävät heikommat puolensa vasta, kun osumanopeus on matala, esimerkiksi pitkillä ampumaetäisyyksillä. Käytännössä luodin avautumisen ja avautumattomuuden raja voi tulla vastaan jo sadassa metrissä. Eli tätä lyhyemmillä etäisyyksillä ammuttaessa eläin kuolee nopeasti, mutta pidemmillä ampumaetäisyyksillä kuolinjuoksusta tulee pitkä. Normaalimittaisella piipulla saatetaan helposti saada 50 metriä pidempi luodin varma toimintaetäisyys minimimittaiseen piippuun verrattuna. Piipun lyhentämisen mielekkyyttä kannattaakin pohtia kahteen kertaan. Erityisesti, jos edessä on lyijytön tulevaisuus. Tässä kuvassa .17 HMR kaliiperin kivääri näyttää vaimentimen kanssa normaalimittaiselta, vaikka piippu on tavanomaista huomattavasti lyhyempi. HMR ei kärsi piipun lyhennyksestä niin paljon kuin keskisytytteiset patruunat. Normaalija karbiinimittainen piippu eroavat huomattavasti käsiteltävyydessä, mutta näin suuri lyhennys piipun pituudessa näkyy myös patruunan suorituskyvyssä. Pitkä piippu ja äänenvaimennin tarkoittavat usein epäkäytännöllisen pitkää ja etupainoista kivääriä. Tämän vuoksi piippuja useimmiten lyhennetään. 41 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 41 10.1.2020 13.49
• P atruunapesän jälkeisen niin sanotun ylimenokartion C.I.P-normiston mukainen maksimikulma on 10º 30’. Tämä tarkoittaa, että haulien on ahtauduttava patruunapesän (kaliiperi 12) reilusta 20 millimetrin läpimitasta piipun 18,2 18,9 millimetrin poraukseen noin yhden sentin matkalla. Seurauksena on haulien runnoutuminen muotopuoliksi. Yleensä liian jyrkkä Ylimenokartio tehdään lähelle 10 astetta usein vain siksi, että sen työstäminen on nopeampaa kuin loivemman kartion. Käyntiä haulikkoon Tällainen jyrkkä ylimenokartio nostaa painetta ja heikentää patruunoiden käyntiä. Ongelma on sitä suurempi, mitä pidempi patruunapesä on. Tämä on varmasti kaikkien haulikonvalmistajien tiedossa, mutta muutoksia on tehty etupäässä vain kalliimpiin rata-aseisiin. Löytyy toki myös valmistajia, joiden kaikissa haulikoissa on jo loivennettu ylimeno. Jyrkän kartion lisäksi patruunapesä on yllättävän usein hieman eri linjassa kuin piippu, mikä lisää käyntiongelmia. Loiventamisen edut Ylimenon loivennus on ainoa haulikon käyntiin oleellisesti vaikuttava keino. Vaihtosupistajat tai mitkään muutkaan lisävarusteet eivät korjaa ylimenon tai patruunapesän ongelmia. Jopa hieman vinossa oleva pesä korjautuu, ainakin osittain, kalvamisen myötä. Myös kro matut pesät voidaan kalvaa kovam etallisella kalvaimella. Tällöin ylimeno tulee kiillottaa erityisen huolellisesti ja se vaatii jatkossa enemmän puhdistusta kuin kromattu pinta. Loivan ylimenon myötä osumakuvion tasaisuus paranee kun hauliparvi lyhenee ja hajahaulien määrä vähenee. Tätä kautta myös haulien läpäisy kasvaa eikä ase ole enää yhtä ”ronkeli” eri patruunoille. Myös täyteisten käynti paranee usein oleellisesti. Tavanomainen ylimenokartio (yllä) on lähellä 10 astetta, mikä tarkoittaa reilun sentin pituista ylimenoa. Kartiota voidaan loiventaa kalvaimesta riippuen 50 70 mm pitkäksi, jolloin haulikuvio tasoittuu ja hyvin käyvien patruunoiden valikoima kasvaa. Jokainen metsästäjä on havainnut, että joillakin patruunoilla ja joillakin haulikoilla osuma tuo riistan varmemmin saaliiksi. Tehdaspatruunoista löytyy käyttökelpoiset kokeilemalla, mutta voisiko haulikollekin tehdä jotakin? Kyllä voi. teksti ja kuvat Esa Höysniemi Ylimenokartio loivaksi Ylimenokartion kalvaimia löytyy erityyppisiä. Ylinnä kovametallinen 12 kaliiperin kalvain vaihdettavalla messin kisellä ohjaimella ja sen alla kaliiperin 10 ”tavallinen” kalvain ilman ohjainta. Kovametallinen versio pystyy myös kromattuihin piippuihin, joihin ei tavanomainen kalvain sovellu. M tsästäjän aseet 42 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 42 10.1.2020 13.49
• Jos haluat parantaa haulikkosi käyntiä, järkevin ja tehokkain tapa on kalvauttaa ylimeno loivaksi. Vasemmalla kuva jyrkästä ylimenosta, oikealla sama pesä kalvamisen jälkeen, jolloin ylimeno ei enää erotu selvästi. Nikko Singer kaliiperi 12/70 , parannettu sylinteri PA TR UU NA HA UL I MÄ ÄR Ä (k pl ) OS UM AT (k pl ) AU KO T SI SÄ / UL KO KE HÄ (k pl ) OS UM AT (% ) TI HE YS UP OT US (m m ) NO PE US AL UE (m /s ) YL IM EN O Rottweil HV no. 4 213 62 S2/U8 = 10 29 2,3 77 – 84 400 Jyrkkä Rottweil HV no. 4 213 75 S2/U5 = 7 35 1,5 85 – 90 400 Loiva Mirage Tp H.V. no. 4 200 65 S3/U7 = 10 33 1,2 78 – 83 410 Jyrkkä Mirage Tp H.V. no. 4 200 98 S3/U4 = 7 49 1,3 81 – 86 410 Loiva Hull Ultramax no. 4 201 66 S2/U7 = 9 33 1,5 77 – 81 360 Jyrkkä Hull Ultramax no. 4 201 96 S0/U2 = 2 48 2,2 83 – 87 360 Loiva B&P Lpng Range no. 3 175 65 S2/U7 = 9 37 1,1 78 – 84 405 Jyrkkä B&P Lpng Range no. 3 175 84 S0/U5 = 5 48 1,4 83 – 88 405 Loiva S&B Champion no. 6 292 114 S1/U4 = 5 39 1,2 75 – 80 430 Jyrkkä S&B Champion no. 6 292 129 S0/U3 = 3 44 1,6 79 – 83 430 Loiva Säännönmukaisesti parempi OLEN KALVANUT lukuisten haulikoiden ylimenokartioita loivemmiksi ja monilla niistä olen tehnyt myös ennen ja jälkeen -tutkimuksia esimerkiksi läpäisyssä ja osumakuvioissa. Vaikka patruunaotanta on useissa tapauksissa ollut pieni, ovat parannukset olleet merkittäviä ja aina samansuuntaisia. Vähimmillään parannukset ovat olleet luokkaa viisi prosenttia, mutta usein on saavutettu jopa 30 prosentin parannus kuviossa ja läpäisyssä. Myös kuvion aukkoisuus on vähentynyt jokaisella aseella ja patruunalla. TÄTÄ ARTIKKELIA VARTEN kalvoin vanhan japanilaisen Nikko Singerin (12/70) erittäin jyrkän ylimenon loivaksi, noin 10 millistä 60 milliin. Myös tässä yksilössä pesä oli hieman vinossa piippulinjaan nähden, mutta tilanne saatiin parannettua pienellä lisähionnalla. Koeammunta tehtiin 35 metrin matkalta Wannsee-tauluun, jonka sisäkehä on läpimitaltaan 37,5 cm ja ulkokehä 75 cm. Sisäkehä on jaettu neljään osaan ja ulkokehä 12 osaan. Osumakuvioista laskettiin kokonaisosumaprosentti ja tiheys sekä 10 cm aukkojen määrä. Tiheysluku 1 tarkoittaa että haulit ovat jakautuneet tasaisesti koko 75 cm ympyrän alalle. Yli yhden tiheysluku tarkoittaa enemmän osumia taulun keskiosaan. Upotus mitattiin märästä puhelinluettelosta, jota ennen oli 50 mm Finnfoam-eristelevy. Loivalla ylimenolla suurempi osa hauliparvesta läpäisee paremmin eli koko hauliparven läpäisy kasvaa. Samalla huonoimman ja parhaimman upotuksen välinen ero on pienempi. Jyrkän ylimenon aiheuttamat vauriot näkyvät myös välitulpan yhdelle sivulle jääneistä ”jarrutusjäljistä”. Juuri näissä kohdissa olevat haulikupin siivekkeet avautuvat usein muita enemmän, jolloin kuvioon tulee haulitihentymä jonnekin keskustan ulkopuolelle. Kalvamisen jälkeen kyseisiä merkkejä ei enää näy. 43 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 43 10.1.2020 13.49
• S RVA-tehtävä alkaa poliisin antamalla määräyksellä. Tehtävä välittyy valtakunnallisen hälytyspuhelinjärjestelmän kautta riistanhoito yhdistyksen SRVA-yhteyshenkilölle. Usein eläimeen törmännyt kuljettaja on niin säikähtänyt, että antaa virheellisiä sijaintitietoja. –Ihmisten arviot ym mär ret tävästi heittävät aika lailla. Esimerkiksi suunta, johon eläin poistuu saattaa olla päinvastainen kuin todellisuudessa, toteaa Tapani Tapper, aktiivinen metsästäjä ja SRVA-talkoolainen Nurmijärveltä. Tapper on harrastanut SRVA:ta vuosikausien ajan. Tälle keikalle hän sai mukaansa koiranohjaaja Petri Tuulensuun kokeneen jäljittäjä-mäyräkoiransa kanssa Paikalle ajelee myös peuraan autollaan osunut Ilkka Kauppinen Nurmijärveltä. SRVA Metsästäjät poliisin apuna Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajamista. teksti ja kuvat Olli Kangas 44 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 44 10.1.2020 13.49
• –Peura oli yhtäkkiä edessäni viiden metrin päässä, mitään ei ehtinyt tehdä, toteaa perusteellisesti säikähtänyt Kauppinen, joka oli onnettomuuden sattuessa matkalla hakemaan tyttöystäväänsä. Saab sai huomattavan kalliita vaurioita, vaikka peura jatkoi matkaansa. Kauppinen kertoi nähneensä peuran “raahautuvan” tieltä metsään. SRVA-tiimin tarkasta etsinnästä huolimatta tien penkalta ei löytynyt minkäänlaisia verijälkiä, ei edes karvoja. Koirakin sai hyvän hajun vasta metsän puolella. Metsästäjät tekevät SRVA:n kautta todella arvokasta talkootyötä yhteisen hyvän puolesta. Kaikkien kolarien perkaaminen virkamiestyönä öisin ja pyhisin maksaisi uskomattoman pitkän pennin. Kolarieläimen etsiminen ja lopettaminen ei ole metsästämistä, vaan virka-apua. Usein silti metsästystaitoja tarvitaan. Näin voidaan myös varmistaa, että eläin on jatkanut hyväkuntoisena matkaansa toipumaan haavoistaan. Kuten kävi tällä kertaa. Videolla (www.metsastajalehti.fi) näkyy selkeästi, että pimeällä valtatiellä toimiminen ei ole vaaratonta. Ohiajavien liiallinen uteliaisuus tuo myös oman haasteensa. SRVA-väki on onneksi hyvin koulutettu ja varustettu, jotta toiminta olisi turvallista. Peura oli yhtäkkiä edessäni viiden metrin päässä, mitään ei ehtinyt tehdä Oli onnekasta, että kolarikuski saapui paikalle. Näin saatiin varmuus paikasta ja koira sai metsän reunassa selvän jäljen. Keikka oli onnistunut. Eläimen voitiin varmuudella todeta jatkaneen matkaansa niin hyväkuntoisena, että etsintä voidaan lopettaa. Tapani Tapper on suunnitellut ja rakentanut näppärän peuratelineen, jonka voi nopeasti kiinnittää vetokoukkuun. 45 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 45 10.1.2020 13.49
• Valkohäntäpeurasaalis 1.9.-28.11. välisenä aikana riistakeskusalueittain 2017-2019. Esitettynä vain ne alueet, joilla peurakanta on vahva. Loppukaudesta sarvettoman valkohäntäpeuran sukupuolen tunnistaminen on hyvin vaikeaa. Tämän takia vuodenvaihteeseen mennessä tulisi huolehtia, että naaraita on ammuttu aikuisista enemmän kuin uroksia. Kuvassa oleva yksilö on sarvensa tiputtanut pukki. teksti ja kuva Antti Rinne Loppukiri valkohäntäpeuran metsästykseen T iheimmän peurakannan riistakeskusalueilla (Varsinais-Suomi, Satakunta, Uusimaa, Etelä-Häme ja Pohjois-Häme) on tavoitteena saada vähintään 54 000 valkohäntäpeuran saalis, josta marraskuun lopulla oli ammuttuna puolet. Saalismäärässä oltiin noin 20 % viime vuotta edellä. Saaliin sukupuolisuhteet kuntoon Kaikilla tiheän kannan alueilla tavoitellaan naarasvoittoista saalista, jotta vasoja tuottavia yksilöitä jäisi kantaan vähemmän. Suurimmalla osalla tiheän alueen riistanhoitoyhdistyksistä naaraiden osuus aikuisista onkin yli 50 %. Jos naarasosuus on joillain alueilla alle 50 %, tulee näillä alueilla loppukaudesta keskittyä naaraiden kaatamiseen. Valkohäntäpeurasaalis 28.11.2019 mennessä 2017 2018 2019 Etelä-Häme Pohjois-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 46 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 46 10.1.2020 13.49
• Punkalaitumen tehokkuus on jatkunut Edellisessä lehdessä esiteltiin Punkalaitumen yhteisluvan hyvä esimerkki metsästyskauden alun jahdista. Marraskuun lopussa oli saaliiksi saatu jo lähes saman verran peuroja, mitä viime vuonna saatiin koko kauden aikana. Luvista oli käytetty lähes puolet, mikä tarkoittaa noin 1 500 kaadettua peuraa. Aikuisista uroksia saaliissa oli vain 31 %, mikä kertoo valtavasta naaraiden määrästä peurakannassa. Vasoja oli 64 %, mikä tasoittunee hieman kauden loppua kohden. Vasojen suuri määrä saaliissa varsinkin alkukaudesta on välttämätöntä, jotta naaraita saadaan vapautettua kaadettavaksi. Pukkien osuus aikuisista todennäköisesti kasvaa hieman kauden loppua kohden, kun marraskuun kiiman jälkeen pukkejakin kaadetaan hieman enemmän. Punkalaitumelle asetetut tavoitteet saadaan hyvin todennäköisesti saavutettua, ja peurakannan kasvu pysähtymään. Tämä esimerkki kertoo, että hyvin suunnitellulla metsästyksellä ja yhteistyöllä on mahdollista päästä haastaviinkin tavoitteisiin. Hienoa työtä, jatkakaa samaan malliin! Vihreät pisteet kuvaavat 1.9.-28.11.2019 aikana kaadettuja valkohäntäpeuroja viiden tiheimmän peurakannan riistakeskusalueilla. Suurimmat kaatomäärät kohdentuvat selkeästi Varsinais-Suomen, Satakunnan, E-Hämeen ja P-Hämeen rajamaille. jahtivahti.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Saat kaupan päälle laadukkaan säilytysastian ja annostelukauhan koiranruualle ostaessasi kaksi 10 tai 15 kg Jahti&Vahti -koiranruokasäkkiä. Kampanja on voimassa 29.2. saakka! Myynnissä myös erikseen, ovh 18.90 € KAHDEN SÄKIN OSTAJALLE! Mukana annostelukauha! Energia | Extra Energia | Kana ja Riisi | Junior | Kevyt | Lammas ja Riisi | Pentu | Liha-ateria JAHTI&VAHTI SÄILYTYSASTIA kaupan päälle! Jos tiheän peurakannan alueella saalista tulee yli oman tarpeen ja omat pakastimet ovat lihaa täynnä, kannattaa hyödyntää Hyvinvointia riistasta -hankkeen julkaisemaa Riistanlihan myynnin opasta. Opas löytyy osoitteesta: www.novia.fi/valmaendeavvilt Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 47 10.1.2020 13.49
• M etsäpeuroja vapautettiin kansallispuistoihin rakennetuista totutustarhoista. Vapautusten tavoitteena on palauttaa metsäpeura entisille elinsijoilleen läntiseen Suomeen. Suurin osa vuonna 2017 rakennettujen totutustarhojen kantayksilöistä on peräisin eläintarhoista. Lisäksi mukana on luonnosta pyydystettyjä metsäMetsäpeurojen vapautukset alkoivat Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoissa voi nyt kohdata metsäpeuroja ensimmäistä kertaa puoleentoista vuosisataan. teksti Milla Niemi ja Sakari Mykrä-Pohja, Metsähallitus Eräpalvelut kuvat Milla Niemi peuroja. Lisääntyminen totutustarhoissa on onnistunut hyvin; vasoja on syntynyt kahtena keväänä yhteensä 19. Vapautukset monessa erässä Ensimmäiset neljä metsäpeuraa vapautettiin Lauhanvuoren kansallispuistoon syyskuussa 2019. Totutustarhasta haluttiin saada 2,5-vuotiaat hirvaat ulos ennen 48 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 48 10.1.2020 13.49
• säksi niitä houkuttelee tarhojen ulkopuolelle järjestetty tukiruokinta. Syyskuussa Lauhanvuoren kansallispuistoon vapautettu hirvasnelikko teki vapautuksensa jälkeen muutaman tutkimusmatkan 15–20 kilometrin päähän totutustarhasta, mutta palasi sittemmin takaisin tarhan liepeille. Toinen Seitsemisen totutustarhasta marraskuun lopussa vapautetuista vaatimista kierteli vasansa kanssa neljän päivän ajan tarhan ympäristöä. Kauimmillaan kaksikko kävi noin viiden kilometrin päässä totutustarhalta, mutta palasi tarhan tuntumaan muiden vapautettujen yksilöiden seuraan. Tappioilta ei ole vältytty Yksi urosvasoista löytyi marraskuun alussa kuolleena Seitsemisen totutustarhasta. Todennäköisesti se oli kuollut rykimäajan tiimellyksessä saamiinsa vammoihin. Lauhanvuoren kansallispuistossa puolestaan on kadoksissa yksi syyskuussa vapautetuista hirvaista. Katoamista edelsi metsäpeuran sotkeutuminen totutustarhaa kiertävään sähköpaimenlankaan. Pinteestä päästetty hirvas poistui tapahtumapaikalta päällisin puolin ehjänä, mutta se on todennäköisesti kuollut stressiin tai saamiinsa vammoihin myöhemmin. Lähes kaikilla vapautetuilla metsäpeuroilla myös kadonneella hirvaalla on värikkäät korvamerkit, joista eläimet on helppo tunnistaa. Kolme vuotta totutustarhausta edessä Palautusistutukset ovat osa vuonna 2016 alkanutta EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoitoja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE. Tarhaus jatkuu vuoteen 2022 saakka. Tavoitteena on, että hankkeen loputtua sekä Lauhanvuoren että Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa elää muutaman kymmenen yksilön kokoinen, kasvava metsäpeurakanta. Seuraavan kerran metsäpeuroja vapautetaan totutustarhoista vuonna 2020. Metsäpeuravaadinta pannoitetaan totutustarhassa. Metsäpeuravaadin ja sen vasa vapautetaan Seitsemisen totutustarhasta marraskuussa 2019. metsäpeurojen kiimaeli rykimäajan alkua, jotta ne eivät jäisi tarhan valtahirvaan jalkoihin. Joulukuun alussa vapaus koitti vaatimelle ja sen vasalle sekä edelliskeväänä syntyneelle hirvaalle. Kuluvan talven aikana on tarkoitus vapauttaa Lauhanvuoren totutustarhasta vielä viisi yksilöä. Seitsemisen totutustarhasta vapautettiin marraskuun viimeisellä viikolla seitsemän metsäpeuraa: kaksi vaadinta tänä keväänä syntyneine vasoineen sekä kolme vuonna 2018 syntynyttä hirvasta. Vapautetut metsäpeurat seurannassa Totutustarhoista vapautetuille vaatimille asennettiin satelliittipannat. Osalle hirvaista liimattiin selkään pieni GPS-lähetin, joka irtoaa viimeistään seuraavan karvanvaihdon yhteydessä. Seurannalla saadaan tietoja eläinten liikkeistä ja selviämisestä vapautuksen jälkeen. Totutustarhat vetävät puoleensa Vapautetut metsäpeurat näyttävät toistaiseksi asettuneen totutustarhojen lähelle. Lajitovereiden läheisyyden li49 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 49 10.1.2020 13.49
• METSÄSTÄJÄ-LEHDEN ERÄKOKKINA HÄÄRII TOP CHEF -VOITTAJA, "MISTER NAUGHTYBRGR" AKSELI HERLEVI. INNOKKAANA METSÄSTÄJÄNÄ HÄN LOIHTII RESEPTIT SUUSSA SULAVIIN RIISTAHERKKUIHIN. Seuraa Akseli Herleviä Instagramissa @akseliherlevi Metsäkanalinnut xxxxxxx xxxxx Ru ka TEERI WELLINGTON 4 kpl teeren rintafileitä 8 kpl parmankinkkuviipaleita 1 iso paketti voitaikinaa 150 g tuoreita herkkusieniä 1 tl tuoretta timjamia, hienonnettuna 20 g voita 2 tl balsamietikkaa 2 keltuaista 2 dl punaviinikastiketta 100 g tankoparsaa 100 g porkkanoita Suolaa ja pippuria Hienonna sienet mahdollisimman pieniksi muruiksi veitsellä tai monitoimikoneessa. Paista sienimurut pannulla voissa ja lisää joukkoon hienonnettu timjami sekä balsamietikka. Paista, kunnes nesteet ovat kokonaan haihtuneet. Mausta seos reilusti suolalla ja pippurilla. Nosta syrjään jäähtymään. Tässä on TV:n ruoanlaitto-ohjelmien kauhuannos. Itse annos on melko yksinkertainen, mutta hyvin arvostettu kaikkien juhlapöytien kuningas. Keskity rullan tekemiseen. Kun se on saatu uuniin asti, voit siirtyä hiljalleen nauttimisen puolelle. Mausta teeren rintafileet suolalla ja pippurilla ja ruskista fileitä 3-4 minuuttia kuumalla pannulla voissa. Nosta pois pannulta jäähtymään. Levitä elintarvikekelmua ison leikkuulaudan leveydeltä. Nosta kelmun päälle parmankinkkuviipaleet limittäin ja lusikoi sieniseos tasaisesti kinkkuviipaleiden päälle. Nosta ruskistetut rintafileet sieniseoksen päälle pitkittäin yhteen riviin ja kääri kokonaisuus rullalle niin, että rullasta tulee ehyt ja parmankinkku sulkee rintafileet ja sieniseoksen yhteen pötköön. Kääri kelmuun vielä muutama kierros, jotta rulla on tiivis ja laita se jääkaappiin seuraavaa vaihetta varten. Levitä elintarvikekelmua taas koko leikkuulaudan leveydeltä ja levitä sen päälle voitaikinalevy. Kauli taikinaa tasaisesti joka suuntaan, kunnes sen paksuus on enää puolet alkuperäisestä. Tämän jälkeen ota lihapötkö jääkaapista, poista sen ympärillä oleva kelmu ja asettele rulla voitaikinalevyn päälle. Kääri nyt kokonaisuudesta uusi rulla niin, että voitaikina peittää koko komeuden. Leikkaa veitsellä ylimääräiset taikinat pois ja tiivistä taikinalla pötkön päädyt. Laita pötkö leivinpaperin päälle uunipellille ja voitele kauttaaltaan kananmunan keltuaisella. Paista uunissa kiertoilmalla 200 asteessa noin 25 minuuttia tai, kunnes taikina on kypsynyt ja sen pinta on kullankeltainen. Nosta kypsynyt rulla pois uunista ja anna vetäytyä 5-10 minuuttia ennen tarjoilua. Leikkaa terävällä veitsellä pötköstä viipaleita tarjolle. Tarjoile punaviinikastikkeen ja höyrytettyjen vihannesten kera. kuvat Elina Himanen 50 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 50 10.1.2020 13.49
• MEHTO STROGANOFF 1 metson täkkälihat, kuutioituna (~600 g) 1 keltasipuli, kuorittuna ja hienonnettuna 1 rkl tuoretta timjamia, hienonnettuna 4 valkosipulin kynttä, kuorittuna ja hienonnettuna 2 rkl voita 0,5 l demi glace tai punaviini­ kastiketta 0,5 dl punaviinietikkaa Suolaa ja pippuria Vettä Tarjoiluun suolakurkku­ ja etikka­ punajuurikuutioita sekä smetanaa Ruskista kuutioitu liha korkeareunaisella pannulla ja lisää joukkoon hienonnettu sipuli, valkosipuli ja timjami. Paista vielä minuutti ja lisää joukkoon kastike sekä etikka. Hauduta seosta keskilämmöllä puoli tuntia tai kunnes liha on mureaa ja kypsää. Lisää tarvittaessa vettä, jos seos haihtuu liikaa. Kun liha on kypsää, mausta stroganoff suolalla ja pippurilla. Ei kun syömään! Tämä herkku on helppo valmistaa etukäteen, vaikkapa mukaan metsästys­ kämpälle. Paikan päällä lämmitys ja tarjoilu esimerkiksi folion sisällä kypsennettyjen hiillosperunoiden kanssa. Lihana voit käyttää metson tilalla mitä tahansa muutakin riistalintua. 51 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 51 10.1.2020 13.49
• Marski majalla Lieksajärvi on upea erämaajärvi. Majan ympäriltä rauhoitettiin 10 000 hehtaaria, jossa sai metsästää vain erikoisluvalla. Mannerheim pääsi tutustumaan majaan syyskuussa 1942. Tarkoitus oli, että marsalkka metsästäisi, mutta hän oli siihen liian väsynyt. Yksi metsästysposeerauskuva sentään otettiin. Vaikka marski ei metsästänyt, hän ihastui komeaan rakennukseen ja viihtyi sen saunassa. Hän toi julki ihastuksensa kiitostekstissään, jossa hän toivoi voivansa palata majalle syksymmällä. Sotatilanteen vuoksi tämä ei onnistunut. Majan siirto Sotatoimien jatkuessa alettiin pohtia, miten majan käy, jos neuvostojoukot saavat sen haltuunsa. Maja päätettiin purkaa ja siirtää Sisä-Suomeen. Uudeksi sijaintipaikaksi olivat ehdolla Keurusselän maisemat, Koitereen saari ja Puneliajärven rantaseutu Lopella. Loppi vaikutti sopivimmalta paikalta, joten Mannerheim kävi katsastamassa sen. Maanviljelijä Kassari halusi lahjoittaa majalle neljä hehtaaria maata, mutta marsalkka halusi maksaa alueesta käypäisen hinnan. Alue ristittiin Sisulaksi. Marskin metsästysmaja – kahdesti rakennettu Jatkosodan aikana, kesäkuussa 1942 marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim täytti 75 vuotta. Kenraali Erkki Raappana luki rintamajoukkojen onnittelut yhdessä alikersantti Tahvo Lahtisen ja korpraali Samuli Pääkkösen kanssa. He toivoivat, että ylipäällikkö ottaisi vastaan Lieksajärven rantaan rakennetun metsästysmajan. teksti ja kuvat Juha K. Kairikko Maja purettiin ja rakennustarpeet kuljetettiin Lopelle, jossa se koottiin alkuperäiseen asuunsa. Mannerheim kävi majalla arviolta kahdeksan kertaa, mutta ei jaksanut mittavammin metsästää. Viimeisen kerran Mannerheim kävi metsästysmajallaan keväällä 1948. Maja Metsästäjäliitolle Marski oli tehnyt testamentin majan luovuttamisesta kenraalimajuri Erkki Raappanan valitsemalle järjestölle, jonka tuli käyttää majaa suomalaisten upseerien virkistykseksi. Jatkossa Raappana toi esiin Suomen Yleisen Metsästäjäliiton (myöh. Suomen Metsästäjäliitto) ja liiton kunniapuheenjohtaja Mannerheim lahjoitti majan Metsästäjäliitolle, jonka hallituksen jäsen Raappana oli. Majan omistamisen ongelmat Lahjoitus otettiin liitossa kiitollisena vastaan, mutta majan käyttö pohditutti. Liiton hallitus päätti, että majan yhteyteen luodaan riistanhoidollinen mallialue ja perustetaan riistanhoitajakoulu. Toimintaa varten perustettiin itsenäisesti toimiva Sisula-säätiö. Käytännössä säätiön toiminta jäi liiton hoidettavaksi. Alueen käytön innokkain suunnittelija oli MetMajan rakentajiksi oli valittu parhaita kirvesmiehiä divisioonan eri joukko-osastoista. Rakentajia ryhmäkuvassa majan valmistuttua toukokuun lopussa 1942. 52 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 52 10.1.2020 13.49
• sästäjäliiton hallituksen jäsen everstiluutnantti S.O. Lindgren. Hän vuokrasi lähialueilta metsästyksen ja riistanhoidon käyttöön 10 000 hehtaaria. Maja-alueen ylläpitokustannukset herättivät huolta, mutta tulisieluinen Lindgren ajoi mallialueasiaa pitkään talttumattomalla innolla. Viimein myönnettiin, että suunnitelmat eivät toteudu. Metsästysvuokrat, rakennusten huolto, kiinteistöverot, palkat ja edustuskulut rokottivat budjettia liikaa. Lahjoitusja myyntisuunnitelmia Säätiön hallitus päätti siirtää majan Seurasaareen ulkoilumuseoon. Neuvottelut eivät onnistuneet. Seuraavaksi neuvoteltiin Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunnan kanssa. Se oli kiinnostunut asiasta, kuten myös Suomen Reserviläisliitto. Oikeusministeriö kuitenkin ilmoitti lahjoittamisen olevan mahdollista vain, jos säätiö lakkautetaan, koska säätiön tarkoitusperiä ei voida toteuttaa. Muutamien lisäkommervenkkien jälkeen maaja metsätalousministeriön Tauno V. Mäki kirjoitti todistuksen, jonka mukaan majan ympäristö on niin karu, ettei riista tule siellä viihtymään. Sisula-Säätiö lakkautettiin helmikuussa 1958. Säätiön omaisuus siirrettiin Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja -yhdistykselle, jonka jäseniä ovat upseerijärjestöt. Maja nykyisin Lopella sijaitseva Suomen Marsalkka Mannerheimin Metsästysmaja eli Marskin maja on nykyisin suosittu vierailukohde. Sen tuntumaan on rakennettu ravintola, jonka ruokalistalla on Marskin mieliaterioita. Mieliin jäävä käyntikohde on myös sauna, joka lämmitetään tilauksesta. Maja on avoinna kesäkuun alusta elokuun puoleenväliin ja tilauksesta muulloinkin. Majan suurinta huonetta hallitsee suuri luonnonkivistä muurattu takka. Melkoisen järeä on myös kelohonkainen kurkihirsi. Marsalkka Mannerheim sai syntymäpäivälahjakseen vuonna 1942 rintamamiesten rakentaman suuren hirsisen metsästysmajan ja saunarakennuksen. Ne siirrettiin Lopelle vuonna 1944. Majalla vierailee nykyisin 14 000 – 16 000 kävijää vuosittain. 53 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 53 10.1.2020 13.49
• Hakuaika on käsillä Elämme vuodenaikaa, jolloin kuluvan metsästyskauden luvat vaativat toimenpiteitä ja valmistaudutaan tulevaan kauteen hakemalla uusia lupia. Ajankohtaisia ovat hirvieläinten pyyntiluvat sekä lintujen poikkeusluvat. teksti Suomen riistakeskuksen Julkiset hallintotehtävät kuva Jari Niskanen Ennakoitavissa olevissa vahinkotilanteissa hakemukset rauhoittamattomien lintujen pesimäajalle on syytä jättää nyt. Päätösten tekeminen erilaisine selvityksineen vie aikaa ja ennen poikkeusluvan täytäntöönpanoa on vielä pääsääntöisesti odotettava 30 vuorokauden mittainen valitusaika. Olemalla ajoissa liikkeellä pääsee todennäköisimmin vahinkojen torjuntaan heti ongelmien ilmaantuessa. Monivuotiset poikkeusluvat voivat tulla kyseeseen esimerkiksi marjanviljelylle aiheutuneiden vahinkojen vähentämisessä. Poikkeuslupa voidaan myöntää vuotta pidemmäksi ajaksi pysyvälle kohteelle, eläimistön suojelemiseksi, tutkimuksen perusteella tai luonnonhoitohankkeen vuoksi. Ilmoitusmenettely koskee metsästyslain 5 §:ssä tarkoitettujen rauhoittamattomien lintujen pyydystämistä tai tappamista. Ilmoitusmenettelyyn voidaan hyväksyä poikkeuslupaa vastaavin perustein toistaiseksi voimassa olevaksi ajaksi. Ohjeita poikkeuksen hakemiseen löydät Suomen riistakeskuksen kotisivuilta: www.riista.fi Vahinkoja aiheuttavien lintujen poikkeus luvat haetaan Suomen riistakeskukselta Oma riista -palvelussa. LINTUJEN POIKKEUSLUVAT – AJOISSA LIIKKEELLE Poikkeuslupa voi tulla kyseeseen, mikäli rauhoittamattomien ja riistalintujen vahinkoja ei muuten pystytä riittävästi vähentämään. LUVAT 2020 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. 54 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 54 10.1.2020 13.49
• K lumni Muista tehdä hirvieläimen lakisääteinen saalisilmoitus ja maksaa pyyntilupamaksu! Pyyntiluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle metsästyslain 26 §:ssä tarkoitetun hirvieläimen pyyntiluvan nojalla tapahtuneen metsästyksen tuloksesta . Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntiluvassa mainittujen eläinten tultua pyydystetyiksi taikka, jos eläimiä on jäänyt pyydystämättä, seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta (MA 9§). Niissä tapauksissa, joissa lupia on jäänyt käyttämättä, ilmoituksen viimeinen jättöpäivä on hirven osalta 22. tammikuuta, metsäja kuusipeuran osalta 7. helmikuuta sekä valkohäntäpeuralla 22. helmikuuta. Ilmoituksen tekemättä jättäminen määräaikaan mennessä on rangaistava teko. HUOMIOITAVAA VALTIONMAIDEN LUPIEN OSALTA Metsähallituksen aluelupapäätöksen ehtojen mukaisesti alueluvan saanut seura tai seurue (yhteisluvissa osakasseura/-seurue) on velvollinen ilmoittamaan jokaisesta kaadetusta hirvestä 3 vuorokauden kuluessa ensisijaisesti Suomen riistakeskuksen Oma riista -palveluun, tai ellei tämä ole jostain syystä mahdollista, vaihtoehtoisesti alueen erätarkastajalle puhelimitse tai sähköpostilla. Tarkemmat ohjeet saalisilmoituksen tekemiseen ja pyyntilupamaksun maksamiseen löytyvät pyyntilupapäätöksen yhteydessä lähetetystä ”saate hirvieläinten pyyntilupien saajille 2019” -liitteestä. Mikäli ilmenee maksuun liittyviä kysymyksiä, tulee olla yhteydessä Suomen riistakeskuksen lupahallintokirjaamoon. Ohjeita saalisilmoituksen ja hirvihavaintojen kirjaamiseen Oma riistassa löytyy linkistä riista.fi/riistahallinto/sahkoinen-asiointi TULEVAN KAUDEN HIRVILUVAT Hirvieläinten metsästyksen aluelupaa, eli metsästysoikeutta valtion maille on haettava Metsähallitukselta tammikuussa 2020. Lisäksi varsinaista hirvieläimen pyyntilupaa on haettava Suomen riistakeskukselta viimeistään 30. huhtikuuta 2020. Metsähallituksen alueluvan ja Suomen riistakeskuksen pyyntiluvan hakemiseen liittyvät yhtenäiset ampujamäärien vähimmäisvaatimukset metsästyslain 8 §:n alueelle, valtionmaiden alle 1 000 hehtaarin sirpalealueiden hakeminen yksityisten vuokramaiden yhteyteen, sekä muut luvan saamisen ehdot ja hakuprosessit ovat luettavissa Metsähallituksen (eraluvat.fi) ja Suomen riistakeskuksen (riista.fi) kotisivuilla. Sivuilla ilmoitetaan haun aukeamisen ja päättymisen ajankohdat sekä kyseisen haun voimassa oleva ohjeistus. Kaikkea muuta kuin lakeja ja lupia S yksyn edetessä talveen sosiaalinen media on täydentynyt uudenlaisella kuvastolla, huurteisilla ja lumisilla tunnelmilla talvisesta lintujahdista. Vaativa saaliin perässä umpihangessa hikoilu tarjoaa erityisen paljon liikuntaa ja hyvinvointia niiden harjoittajalle. Toivon mukaan myös laajempaa arvostusta harrastukselle. Riistakonsernin yhtenä strategisena päämääränä on, että yhteiskunnassa tunnistetaan riistatalouden moninaiset hyvinvointivaikutukset ja niiden arvostus nousee laajemminkin. Sitä ei voida lailla ja luvilla määrätä. Kuville ja tunnelmille on tilausta. Viimeksi yhtä pitkälle talveen metsäkanalintuja on voitu metsästää vuosikymmeniä sitten. Aikanaan metsäkanalintujen hoitosuunnitelmassa linjattiin, että metsästysaikaa joustavoitetaan sallimalla tiheimpien kantojen alueilla metsästysjakso myös talvella niin, että nopeasti runsastuvien kantojen tarjoamia metsästysmahdollisuuksia pystyttäisiin hyödyntämään. Miten tästä tuli totta? Riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat ovat kannustaneet jäseniään laskemaan entistä enemmän riistakolmiota. Laskentatalkoisiin hikoilemaan ei voida millään lailla määrätä. Luonnonvarakeskus nopeutti tiedon kulkua päätöksentekoon rakentamalla sähköisen riiistakolmiot.fi –järjestelmän riistakolmiotulosten palautusta varten. Ministeriö rahoitti riistanhoitomaksuina kerätyistä varoista Suomen riistakeskuksen tietojärjestelmien kehityshankkeita. Niiden avulla riistakeskuksen tohtorit ja riistabiologit voivat arvioida entistä tarkemmin kannan kehitystä ja metsästysaikoja eri alueille. Metsästäjät palauttivat vapaaehtoisesti Luonnonvarakeskukselle saaliskyselyn. Sen tietojen avulla varmistetaan, että metsästettävää riittää metsissä myös tuleville sukupolville. Sekin perustuu metsästäjien omaan vastuuseen ja vapaaehtoisuuteen. Riistapolitiikka onkin usein kaikkea muuta kuin lakeja tai lupia. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö 55 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 55 10.1.2020 13.49
• Y hdistyksen kokoukselle on asetettu tietolaatikossa mainitut vähimmäisvaatimukset. Näitä noudattamalla selviää pitkälle. Mikäli metsästysseuran säännöt ovat vastikään muuttuneet tai on tullut uusia toimihenkilöitä uusine tapoineen, on hyvä tarkistaa voimassaolevista säännöistä vuosikokouksen toimittamistapaa koskevat säännökset. Jos talvikokouksessa on tarvetta tai aikomusta päättää merkittävistä yhdistystä koskevista asioista, kuten vaikkapa sääntömuutoksesta, on kutsun laatijan muistettava laittaa tästä maininta kutsuun. Hyvä tapa on käydä yhdistyslain sekä seuran sääntöjen kutsua koskevat kohdat läpi vielä ennen kutsun toimittamista. Tyypillisimmät virheet Monessa metsästysseurassa on vuosien aikana tehty virheellisiä vuosikokouskutsuja ja päätöksiä. Jäsenet ja vastuulliset ovat voineet olla onnellisen tietämättömiä ja itse asiassa vahinkoakaan ei välttämättä ole syntynyt. Menettelyt vain ovat olleet vääriä ja mikäli niitä olisi asianmukaisesti moitittu, olisivat ne voineet kaatua. On melko yleistä, että vuosikokouskutsu toimitetaan liian myöhään. Kyseessä on kuitenkin keskeinen muotoseikka ja jäsenistöllä on oltava säännöissä määrätty aika valmistautua osallistumiseen. Liian myöhään toimitettu kutsu voi johtaa kokouksen uudelleenjärjestämisvaatimukseen. Etenkin poikkeavissa tilanteissa, jolloin kokous päättää asioista, joita esityslistalla ei aiemmin ole ollut, on oltava tarkkana. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että on parempi kertoa enemmän kuin jättää kertomatta. Tavoitteena on, että jäsenet saavat tiedon poikkeavasta toimintaan tai heidän oikeuksiinsa vaikuttavasta päätöksenteosta sääntöjen määräämässä ajassa etukäteen. Metsästysseurojen talvikokous­ kutsuja laaditaan pian. Kutsun laatimissa sekä julkaisemisessa kannattaa olla tarkkana. teksti Panu Hiidenmies kuva Vesa Peltola KEHITTYVÄ RIISTATALOUS Metsästysseuran vuosikokouskutsu Tällöin he voivat aidosti harkita, osallistuvatko he myös itse päätöksentekoon. Osa virheistä korjautuu itsestään Talvikokouksen koollekutsumisen muotoseikkaja sisältövirheet ovat usein itsestään korjaantuvia. Mikäli kukaan ei moiti virhettä, ei siihen enää voida tehokkaasti myöhemmin palata. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että virheisiin voi suhtautua välinpitämättömästi. Paras vaihtoehto onkin käydä menettelyt huolellisesti läpi ja varmistua oman seuran talvikokouksen koollekutsumisen oikeasta sisällöstä etukäteen. Kriisi käsillä Erityisesti silloin, kun kokous käsittelee jäsenten oikeuksiin tai vaikkapa taloudellisiin väärinkäytöksiin liittyviä asioita, tulee käyttää hetki kokouksen valmistelussa. 56 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 56 10.1.2020 13.49
• Kokouskutsun vähimmäisvaatimukset: • Missä ja milloin kokous järjestetään? • Kuinka kutsu lähetetään? Tarkista säännöistä. • Laadi ja toimita kokouksen kutsu säännöissä määrätyllä tavalla. • Tarkista vuosittain säännöistä kokouksen kutsumiseen liittyvät seikat. • Mieluummin liikaa tietoa kuin liian vähän. Huomioi kuitenkin yksityisyyden vaatimukset. muista erityisesti mainita, jos: • kokoukseen voi osallistua etäyhteyksin. Kerro kuinka. • postitse tai etänä kokoukseen osallistuvien puhevallan käytölle on joitain rajoituksia. päätöstä ei saa tehdä ilman kokouskutsussa olevaa mainintaa, jos kokouksessa on tarkoitus päättää: 1. yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta; 2. kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta; 3. 30 §:ssä tarkoitetusta äänestysja vaalijärjestyksestä; 4. hallituksen tai sen jäsenen taikka tilintarkastajan tai toiminnan tarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta; (16.7.2010/678) 5. tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä; sekä 6. yhdistyksen purkamisesta Esimerkiksi jäsenen erottamista koskevassa päätöksenteossa on kysymys jäsenen perusoikeuksista. Vaikka erottamisperusteet olisivat olemassa, voi jäsen kokea oikeuksiensa tulleen loukatuksi ja riitauttaa asian. Tällöin on erityisen tärkeää, että kokouksen menettelyt ovat kaikilta osin pesunkestäviä. Kuvitellun tai todellisen oikeudenloukkauksen kohteena oleva jäsen pyrkii todennäköisesti kaikin keinoin löytämään virheen ja saamaan erottamispäätöksen kumottua sekä jäsenyytensä palautettua. Metsästysseuralle voi koitua myös lasku maksettavaksi, mikäli se häviää oikeudenkäynnin. Erityisesti poikkeustilanteissa on siis syytä varmistaa kaikki päätöksentekoon liittyvät menettelyt etukäteen ja huolehtia siitä, että ne ovat Yhdistyslain sekä yhdistyksen sääntöjen mukaiset. vesa.peltokangas@kpedu.fi p. 040 128 3403, kpedu.fi/perho hakijapalvelut@kpedu.fi 040 808 5010 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Perhon toimipaikka Haanentie 26, Perho marika.riihimaki@perho.com p. 040 352 3360 Yhteishaku 18.2.-10.3.2020 www.opintopolku.fi Perhon lukio Jyväskyläntie 12 Perho Koulutus soveltuu luonnosta ja eränkäynnistä kiinnostuneille sekä luontoyrittäjyyttä suunnitteleville. Opiskelu onnistuu mainiosti myös työn ohella. Meillä on käytössä oma riistankäsittelylaitos, vesilintukosteikko sekä laaja työssäoppimispaikkoja tarjoava luontoyrittäjäverkosto kotimaassa ja ulkomailla. Perhon lukion metsästysja luontolinja Onko tähtäin suunnattu maatalousja metsätieteelliseen tiedekuntaan? Haluatko työskennellä luonto-ohjaajana kansainvälisille ryhmille, luontoalan yrittäjänä, luontoalan kaupan tehtävissä, riistanhoitajana tai metsästysoppaana? Tule meille, me rakennamme polkusi! Lukio-opintojen ohessa voit suorittaa luontoja ympäristöalan perustutkinnon tai yksittäisiä tutkinnon osia. Riistapainotteiseksi luonto-ohjaajaksi Luonnosta ylioppilaaksi Perhossa Hae vaikka heti! kpedu.fi 57 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 57 10.1.2020 13.49
• L änsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistyksen muodostavat Hankoniemen, Tenholan, Pohjan, Karjaan, Tammisaaren, Inkoo-Snappertunan ja Siuntion yhdistykset. Päätös yhdistymisestä tehtiin kunkin yhdistyksen erillisessä ylimääräisessä kokouksessa marraskuussa 2019. Uudella riistanhoitoyhdistyksellä on lähes 3 000 jäsentä ja se kattaa koko Uudenmaan läntisen rannikkoalueen Hankoniemen kärjestä Kirkkonummen läntiselle rajalle. Aluetta yhdistäviä tekijöitä ovat muun muassa toiminnan kaksikielisyys ja rannikon läheisyys. Yhdistymistä pohdittu jo pitkään Aktiivinen työ yhdistymisen eteen alkoi kaksi vuotta sitten, kun hanketta varten perustettiin työryhmä. Työryhmään kuuluivat riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajat Otto von Frenckell Inkoo-Snappertunasta, Henrik Yli vuosikymmenen kytenyt idea voimien yhdistämisestä yhdeksi riistanhoitoyhdistykseksi toteutui vuoden vaihteessa. Seitsemän yhdistystä muodosti uuden, eteläisen Suomen mittapuulla huomattavan suuren Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistyksen. teksti ja kuva Valto Kontro ja Petri Vartiainen Länsi-Uudellamaalla uskotaan yhteistyöhön Rehn Tenholasta ja Mikael Fröberg Siuntiosta. Noin 15 vuotta sitten pohdimme, olisiko mahdollisuutta luoda suurempi yhdistys, jossa olisi palkattu toiminnanohjaaja hoitamassa byrokra tian. Aika ei tuolloin ollut vielä kypsä, von Frenckell sanoo. Riistanhoitoyhdistysten toiminta on ajan saatossa muuttunut byrokraattiseksi. Yhä pienempi osa yhdistysten toiminnasta keskittyy itse metsästykseen. Meidän ei pidä tarkastella vain tämän hetkistä tilannetta, vaan pitää yrittää arvioida, miltä riistanhoitoyhdistys näyttää esimerkiksi 10–20 vuoden päästä, kertoo von Frenckell. Yhdistykset teettivät selvityksen, jossa kartoitettiin yhdistymisen hyötyjä ja haittoja, selvitettiin yhdistymisen vaatimia toimenpiteitä ja laadittiin varjobudjetteja. Selvityksen tulokset esiteltiin kunkin yhdistyksen vuosikokouksessa viime keväänä. Ammattimainen toiminnanohjaus Yhtenä edellytyksenä yhdistymiselle pidettiin mahdollisuutta palkata osa-aikainen toiminnanohjaaja. On tärkeää, että on joku, joka pystyy päivittäisellä tasolla koordinoimaan riistanhoitoyhdistyksen käytännön toimintaa, toteaa Rehn. LÄNSI-UUDENMAAN RHY (vuoden 2018 tietojen perusteella) • Jäsenmäärä: 2980 • Pinta-ala: 185 500 ha • Metsästysseuroja ja seurueita: 82 • SRVA-tapahtumia: 709 Uudet yhdistykset Länsi-Uudenmaan rhy Rengon seudun rhy Tampereen rhy Etelä-Soisalon rhy Koillis-Savon rhy Ylä-Karjalan rhy Perhojokilaakson rhy VVY-hankkeen tuloksena syntyi seitsemän uutta riistanhoitoyhdistystä: Etelä-Soisalo, Koillis-Savo, Ylä-Karjala, Rengon seutu, Tampere, Perhojokilaakso ja Länsi-Uusimaa. Uudet riistanhoitoyhdistykset 1.1.2020 ALKAEN Länsi-Uusimaa (Hankoniemi, Inkoo-Snappertuna, Karjaa, Pohja, Siuntio, Tammisaari ja Tenhola) Rengon seutu (Hämeen linna ja Renko) Tampere (Tampere ja Teisko) Etelä-Soisalo (Heinävesi ja Kangaslampi 1.1.2019 alkaen) Koillis-Savo (Tuusniemi ja Riistavesi) Ylä-Karjala (Nurmes ja Valtimo) Perhojokilaakso (Halsua, Kaustinen ja Veteli) 58 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 58 10.1.2020 13.49
• Ruokavirasto on julkaissut verkkosivuillaan tutkimustu­ lokset hirvieläinten näivetystaudin seurannasta. Ruokaviraston avoimen tiedon palvelusta voi nyt seurata myös CWD:n varalta tutkittujen eläinten määrää riistanhoitoyhdistyksittäin ja paliskunnittain, lukumää­ rinä ja karttoina. Internetseurannan vuoksi erillisiä tutkimustodis­ tuksia ei enää toimiteta näytteiden lähettäjille vuoden 2020 alusta alkaen. ruokaviraston avoimen tiedon palvelu: https://avointieto.ruokavirasto.fi/#/elain/luonnonvaraiset-elaimet Suuret kiitokset kaikille näytteitä lähettäneille riistanhoitoyhdistyksille! Vuonna 2019 saimme tavoitteen mukaiset 1000 CWD näytettä Ruokavirastoon. Uusia tautitapauksia ei löy­ detty. Seurantaohjelma jatkuu vielä tämän vuoden. lisätietoa näytteiden lähettämisestä: www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villielaimet/hirvielainten-naivetystaudin-cwd-naytteenotto TIETOA CWD-seurannasta Asian selvittämiseksi perustettiin maaja metsätalousministeriön erityisavustuksella kolmivuotinen hanke. Palkatun toiminnanohjaajan myötä pystymme toimimaan entistä ammattimaisemmin. Vapaaehtoispohjalta on vaikeaa löytää halukkaita, jotka kykenevät oman työnsä ohella toiminnanohjaajan työhön, työryhmän jäsenet toteavat. Toiminnanohjaajan etsintä alkoi alkusyksyllä, ja halukkaita löytyi useita. Uudeksi toiminnanohjaajaksi valittiin lopulta Tomas Randström. Olen ollut vasta muutaman vuoden yhdistyksessä mukana, joten suurimpana haasteena minulla lienee toimintaan tutustuminen. Paljon on opittavaa, mutta kävin riistakeskuksen järjestämässä toiminnanohjaajien koulutuksessa, jossa moni asia valkeni, Randström kertoo. Työryhmän jäsenet pitävät tärkeänä sitä, että metsästäjien paikallistunne säilyy ja heidän tarpeensa otetaan tulevaisuudessakin huomioon. Kun hirvilupa-alueet ja yhteisluvat pysyvät entisellään, ampumaradat ovat toiminnassa ja SRVA-tehtävät hoidetaan paikallisesti, niin 95 prosenttia metsästäjistä ei tule huomaamaan mitään eroa entiseen. Meillä on tällä alueella oma metsästyskulttuurimme ja perinteemme, jotka ovat vaalimisen arvoisia asioita, toteaa von Frenckell. Yhdistymishankkeen työryhmän jäsenet: Otto von Frenckell, Henrik Rehn, Mikael Fröberg ja uusi toiminnanohjaaja Tomas Randström. Yhtenä edellytyksenä yhdistymiselle pidettiin mahdollisuutta palkata osaaikainen toiminnanohjaaja PB Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 59 10.1.2020 13.49
• M etsästysja riista-asioiden hoitoon osallistuminen alkaa osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksen toimintaan ja sen vuosikokoukseen. Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Henkilö ei voi samanaikaisesti olla usean riistanhoitoyhdistyksen jäsen. Jäsenyys on merkitty metsästyskorttiin ja kestää metsästysvuoden kerrallaan eikä sitä voi vaihtaa kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Jos henkilö ei kuulu riistanhoitoyhdistykseen, hänet on merkitty metsästäjärekisteriin kotikuntansa perusteella, mutta hän ei voi osallistua riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen. Kokoukseen osallistuvien on jäsenyyden osoittamiseksi otettava mukaan voimassa oleva metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortti, pankin maksuleimalla varustettu tilillepanokortti tai tilillepanokortti ja kuitti riistanhoitomaksun maksamisesta. Helpoin tapa jäsenyyden osoittamiseen on Oma riistassa oleva mobiili metsästyskortti. Muista, että riistanhoitoyhdistyksen vuosikokoukseen osallistuva henkilö on aina itse velvollinen osoittamaan jäsenyytensä. Valtakirja Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puheja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen henkilön edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Oma riista -palvelusta tulostettu metsästyskortti tai mobiilista otettu näyttökuva käyvät myös. Toisinaan on ollut epäselvyyttä siitä, voivatko metsästysseurat valtuuttaa jäseniään edustamaan seuraa riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Säännösten mukaan jäsen ei voi edustaa metsästysseuraa, vaan jokainen edustaa vain itseään ja voi edustaa enintään viittä poissaolevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä saamiensa kirjallisten valtuutusten perusteella. KUTSU Vuosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat. Kokouksissa valitaan mm. hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle. Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokouksiin! riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen VALTAKIRJA Minä ___________________________ ___________________________________ valtuutan ________________________________ ___________________________________ edustamaan itseäni _____________________________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ____________ / _____________ 2020 ___________________________________ Aika ________________ Allekirjoitus ____________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: Rhy-numero _________________ Metsästäjänumero _________________________ Syntymäaika ____ /____ /_____ _ HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoito yhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotus kortista tai metsästyskortista maksutositteineen) etunimi etunimi vuosikokouksen ajankohta rhy:n nimi sukunimi sukunimi paikka Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 60 10.1.2020 13.49
• Etelä-Häme 19.02. 18:00 Asikkalan rhy Asikkalan kunnan valtuustosali, Rusthollintie 2, Vääksy 20.02. 18:30 Forssan-Tammelan rhy Valkeaniemen pirtti, Valkeaniementie 1, Tammela 26.02. 18:00 Hattulan-Kalvolan rhy Kalvolan kylätalo, Hollaajantie 3, Iittala 12.02. 18:30 Hauhon-Tuuloksen rhy Hauhotalo, Kirkkotie 5, Hauho 12.02. 18:00 Hausjärven-Riihimäen rhy Riihimäen varuskunnan upseerikerho, Viestikatu, Rak 40, Riihimäki 17.02. 18:00 Janakkalan rhy Lounaskellari Emmi, Turenki 18.02. 19:00 Jokiläänin rhy Humppilan Osuuspankin kokoustila, Kisakuja 1, Humppila 21.02. 18:30 Lahden seudun rhy Hollolan hirvi, Aikkalantie 37, Hollola 13.02. 18:30 Lammin rhy Lammin Säästöpankin kerhohuone, Mommilantie 2, Lammi 24.02. 18:30 Lopen rhy Lopen ampumaurheilukeskus, Nummenrannantie 769, Loppi 20.02. 18:00 Padasjoen rhy Majatalo Onnenmyyrä, Haukkatie 3, Padasjoki 19.02. 18:00 Rengon seudun rhy Tulinummi, Tulinummi 4, Renko 25.02. 18:30 Urjalan rhy Urjalan Erän maja, Mieliöntie 118, Urjala Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Forssan-Tammelan ja Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua., Etelä-Savo 12.02. 19:00 Anttolan rhy Ollinmäen viinitila, Anttolantie 1640, Anttola 26.02. 19:00 Enonkosken rhy Maitolaituri Kahvila & Puoti, Enonkoskentie 11, Enonkoski 27.02. 18:00 Etelä-Soisalon rhy Otto Kotilaisen koulu, Keskuksenkuja 2, Heinävesi 10.02. 18:30 Hartolan rhy Gasthaus Koskenniemi 06.02. 18:00 Haukivuori-Virtasalmi rhy Haukivuoren Riistamiesten maja, Taulumäentie 494, Mikkeli 11.02. 18:00 Heinolan seudun rhy Hotelli Kumpeli, Muonamiehenkatu 3, Heinola 25.02. 19:00 Joroisten rhy Kerisalon Seurapirtti, Kerisalontie 716, Kerisalo 06.02. 19:00 Juvan rhy Juvan yläaste, Juvantie 20, Juva 25.02. 18:00 Jäppilän rhy Jäppilä-talo 20.02. 18:00 Kangasniemen rhy Ravintola Gastro pub 13, Keskustie2, Kangasniemi 13.02. 19:00 Kerimäen rhy Kerimäen osuuspankin kerhotila 2 kerros, Hälväntie 2 12.02. 17:00 Mikkelin rhy Otavan Erämiesten seurapirtti, Syväsmäentie 83, Hirvensalmi 18.02. 18:00 Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy Tyllilä-Hovi, Tylliläntie 52, Mäntyharju 11.02. 19:00 Pertunmaan rhy Valtuustosali, Pertuntie, Pertunmaa 20.02. 18:00 Pieksämäen rhy Etelä-Savon ammattiopisto Pieksämäki, Kuusitie 41, Pieksämäki 19.02. 19:00 Puumalan rhy Puumalan kunnantalon valtuustosali, Keskustie 14, Puumala 04.02. 19:00 Rantasalmen rhy Rantasalmen osuuspakki kokoushuone, Kylätie, Rantasalmi 18.02. 19:00 Ristiinan rhy Metsälinna, kokoontumistila, Kitereentie 13, Ristiina 26.02. 18:00 Savonlinnan rhy Spahotel Casino, Kylpylaitoksentie 7, Savonlinna 13.02. 17:30 Savonrannan rhy Lousnaskahvila Sara, Kolmatähkäntie 3, Savonranta 19.02. 18:00 Sulkavan rhy Pikku-Kukko, Kauppatie 1, Sulkava 10.02. 18:00 Sysmän rhy Ravintola Uoti, Sysmä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Etelä-Soisalon, Kangasniemen, Kerimäen, Mäntyharjun-Hirvensalmen, Pieksämäen, Savonlinnan, Sulkavan ja Sysmän riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua ja Puumalan riistanhoitoyhdistyksessä 15 min ennen kokouksen alkua., Keski-Suomi 17.02. 18:00 Ala-Keiteleen rhy Kokoustila Majakka, Torikatu 6 A, 3.kerros, Äänekoski 11.02. 18:00 Hankasalmen rhy Hankasalmi, Kuuhankaveden koulu (kirkonkylä), Yläaste, Koulutie 14, Hankasalmi 05.02. 18:00 Itä-Päijänteen rhy Joutsa, Seurakuntakoti, Jousitie 42A, Joutsa 06.02. 18:00 Jyväskylän seudun rhy Scandic Laajavuori Jyväskylä, kokoustila Rantakotka 3, Laajavuorentie 30, Jyväskylä 13.02. 18:00 Jämsän seudun rhy Sammallahden koulu, Sammallahdentie 200, Jämsä 13.02. 18:00 Kannonkosken-Kivijärven rhy Kannonkoski, Piispala, Kannonkoski 18.02. 18:00 Karstulan-Kyyjärven rhy Karstula, Yläaste auditorio, Koulutie 13, Karstula 06.02. 18:00 Keuruun rhy Kimara, Koulutie 3 C, Keuruu 18.02. 18:00 Kinnulan rhy Kinnula, Seurakuntakoti 12.02. 18:00 Konneveden rhy Ravintola Mierontie 12.02. 18:00 Korpilahden rhy Eräriihelä, Riihelänpisto, Korpilahti 20.02. 18:00 Laukaan rhy Vihtavuoren kappeli,, Haavistontie 3, Vihtavuori 20.02. 18:00 Multian rhy Multia, OP:n kerhohuone, Keskustie 29 A, Multia 05.02. 18:00 Petäjäveden rhy Lemettilän Kahvilanavetta, Siltatie 23, Petäjävesi 11.02. 18:00 Pihtiputaan rhy Pihtipudas, Urheilutalo Jukola, Kirkkotie 2, 44800 Pihtipudas 19.02. 18:00 Pylkönmäen rhy Pylkönmäki, Evästupa , Keskustie 28, Pylkönmäki 17.02. 18:00 Saarijärven rhy Saarijärvi, Pyssylän ampumaradan maja 19.02. 18:00 Suolahden-Sumiaisten rhy Sumiainen, Kuntala, Sumiaisraitti 19, Sumiainen 04.02. 18:00 Toivakan rhy TOIVAKKATALO, Iltaruskontie 2, Toivakka 24.02. 18:00 Uuraisten rhy Uurainen, Teivaalan Tupa, Teivaalantie 135, Kyynämöinen 25.02. 18:00 Viitasaaren rhy Viitasaari, kaupungintalo valtuustosali, Keskitie 10, Viitasaari Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Ala-Keiteleen, Hankasalmen, Korpilahden, Pihtiputaan ja Pylkönmäen riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua ja Toivakan riistanhoitoyhdistyksessä 20 min ennen kokouksen alkua. Kaakkois-Suomi 05.02. 18:00 Anjalan rhy Korven koulu, Korventie 703, Kouvola 20.02. 18:00 Elimäen rhy Länsi-Kymen Osuuspankin kerhohuone, Vanhamaantie 9, Elimäki 12.02. 18:00 Etelä-Saimaan rhy Rikkilän ja lähikylien erämiesten maja, Puraskorventie 154, Lappeenranta 04.02. 18:00 Iitin rhy Iitin kunnantalo, Rautatienkatu 20, Kausala 06.02. 18:00 Jaalan-Kuusankosken rhy Luonto ja Eräkeskus, Voikkaantie 2, Voikkaa, Kouvola 06.02. 18:00 Joutsenon rhy Kahvila Joutsen, Keskuskatu 7, Joutseno 03.02. 18:00 Kymin-Karhulan rhy Laajakosken kylätupa, Pekanojantie 84, Kotka 11.02. 18:00 Lemin-Taipalsaaren rhy Nuorisoseurantalo Tapiola, Tapiolankatu 5, Lemi 13.02. 18:00 Luumäen rhy Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7, Taavetti 11.02. 18:00 Miehikkälän rhy Miehikkälä Koulukeskus, Keskustie 9, Miehikkälä 07.02. 18:00 Parikkalan rhy Kirjavalan Erämiehet ry:n maja, Koivuvaarantie 55, Kirjavala 20.02. 18:00 Pyhtään rhy Huutjärven koulu, Huutjärventie 56, Huutjärvi 10.02. 18:00 Rautjärven rhy Kunnantalo, valtuustosali, Simpeleentie 12, Simpele 18.02. 18:00 Ruokolahden-Imatran rhy StoraEnso Kaukopään koulutuskeskus, Pentti Hallen katu, Imatra 17.02. 18:00 SavitaipaleenSuomenniemen rhy Ravintola Sahrami, Torikatu 5-7, Savitaipale 19.02. 18:00 Sippolan rhy Kaipiaisten nuorisoseuran talo, Kouvola 18.02. 18:00 Valkealan-Kouvolan rhy Voikkaan Luontoja Eräkeskus, Voikkaantie 2, Voikkaa 10.02. 18:00 Vehkalahden-Haminan rhy Metsäkylän seuratalo, Metsäkyläntie 393, Metsäkylä 13.02. 18:00 Virolahden rhy Bunkkerimuseo, Vaalimaantie 1318, Ala-Pihlaja 19.02. 18:00 Ylämaan rhy Tervajoen Metsästäjien maja, Rummuntie 174, Ylämaa Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Ruokolahden-Imatran riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. Lappi 21.02. 18:00 Enontekiön rhy Enontekiön kunnanvirasto, Ounastie, Enontekiö 23.02. 12:00 Inarin rhy Koppelon Kylätalo, Koppelontie 890 A, Ivalo 07.02. 18:00 Kemijärven rhy Kemijärven kulttuurikeskus, Hietaniemenkatu 5, Kemijärvi 10.02. 18:00 Keminmaan rhy Keminmaan kirjasto/nuorisotalo, Väylätie 6, Keminmaa 21.02. 18:00 Kittilän rhy Kittilän kunnanvirasto 28.02. 19:00 Kolarin rhy Kolarin kunnanvirasto (valtuustosali) 19.02. 18:00 Muonion rhy Kyläpirtti, Pirkantie, Muonio 11.02. 18:00 Pelkosenniemen rhy Kunnantalon valtuustosali 25.02. 18:00 Pellon rhy Pellon kunnantoimisto, valtuustosali, Kunnantie 4, Pello 14.02. 18:00 Posion rhy Posion kunnan valtuustosali, Kirkkotie 1, Posio 17.02. 18:00 Ranuan rhy Hotelli Ilveslinna, Keskustie 10, Ranua 26.02. 18:00 Rovaniemen rhy Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo, Erästäjänpolku 1, Rovaniemi 12.02. 18:00 Sallan rhy Sallan kunnanviraston valtuustosali, Postipolku 3, Salla 27.02. 18:00 Savukosken rhy Savukosken kunnantalo, Kauppakuja 1 27.02. 18:00 Simon rhy Simon yläasteen ruokala 18.02. 18:00 Sodankylän rhy Sodankylän kunnanviraston valtuustosali, Jäämerentie 1, Sodankylä 20.02. 18:00 Tervolan rhy Tervolatalo, Museotie 13, Tervola Vuosikokouksessa valitaan riistan­ hoitoyhdistykselle puheenjohtaja kaudelle 2020­2021 12.02. 18:00 Tornion rhy Alatornion ms maja, Laivakangas, Ampumaradantie, Tornio 22.02. 13:00 Utsjoen rhy Kylätalo Saivu, Karigasniemi 61 Metsästäjä 1/2020 60-63 RHY kokoukset.indd 61 10.1.2020 15.07
• 26.02. 18:00 Ylitornion rhy Lomakeskus Karemajat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Inarin, Keminmaan, Kittilän, Kolarin, Muonion, Posion, Rovaniemen, Sallan ja Sodankylän riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua ja Ylitornion riistanhoitoyhdistyksessä 45 min ennen kokouksen alkua. Oulu 10.02. 19:00 Haapajärven-Reisjärven rhy Siiponkosken kyläja jokikeskus, Siiponkoskentie 220, Haapajärvi 13.02. 19:00 Haapaveden rhy Haapaveden Opisto, Vanhatie 45, Haapavesi 03.02. 19:00 Hailuodon rhy Hailuodon ampumaradanmaja, Kottaintie 87, Hailuoto 03.02. 18:00 Haukiputaan rhy Lounas-Kahvila Nyymanni, Revontie 14, Haukipudas 24.02. 18:00 Iin seudun rhy Jakkukylän koulu, Jakuntie 85 A 1, Jakkukylä 20.02. 19:00 Kalajoen-Alavieskan rhy Raution metsästysmaja, Kannuksentie 100, Rautio 04.02. 19:00 Kempeleen-Oulunsalon rhy Paukun maja, Mäntyranta 130, Oulunsalo 05.02. 19:00 Kiimingin-Ylikiimingin rhy Reposelän majalla, Reposeläntie, Kiiminki 13.02. 18:00 Kuusamon rhy Kuusamon lukion auditorio, Oulangantie 1, Kuusamo 18.02. 19:00 Kärsämäen rhy Kärsämäen liikenneasema Juustoportti, Haapajärventie 1, Kärsämäki 24.02. 18:30 Limingan seudun rhy Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6,, Liminka 12.02. 18:00 Muhoksen rhy Muhoksen ampumarata, Lummelammentie, Muhos 05.02. 19:00 Nivalan rhy Eränkävijäin toimitalo, Pyssymäki, Nivala 06.02. 19:00 Oulaisten rhy Ukonkantti, Kirkkotie 16, Vihanti 17.02. 19:00 Oulun rhy Sanginsuun koulu, Sanginsuuntie 56, Oulu 20.02. 19:00 Piippolan seudun rhy Kestilän vanha kunnantalo, Hallintotie 5, Kestilä 19.02. 18:00 Pudasjärven rhy Pohjantähti, Teollisuustie 1, Pudasjärvi 12.02. 19:00 Pyhäjärven rhy Hiisitupa, Jyväskyläntie, Pyhäsalmi 27.02. 18:30 Raahen seudun rhy Pyhäjoen lukion auditorio, Koulutie 8, Pyhäjoki 11.02. 19:00 Sievin rhy Sievin kunnan valtuustosali, Haikolantie 16, Sievi 17.02. 18:00 Siikajokilaakson rhy Vauhtimaja, Hietamaantie 92, Siikajoki 04.02. 18:00 Taivalkosken rhy OSAO Taivalkosken yksikkö (metsäoppilaitos), Jokijärventie 2 10.02. 19:00 Tyrnävän rhy Ampumaradan maja Riistala, Muhostie 88, Tyrnävä 18.02. 18:00 Utajärven rhy Utajärven koulun auditorio, Laitilantie 8, Utajärvi 19.02. 18:00 Vaalan rhy Kurikkavaaran Hiihtomaja, Laajantie, Vaala 11.02. 19:00 Ylivieskan rhy Teikontupa, Rahkalantie 542, Ylivieska Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen-Oulunsalon, Kiimingin-Yläkiimingin, Kärsämäen, Limingan seudun, Nivalan, Oulaisten, Oulun ja Siikajokilaakson riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjanmaa 20.02. 18:00 Alajärven rhy Alajärven kaupungintalo, Alvar Aallontie 1, Alajärvi 10.02. 19:00 Alavuden-Töysän rhy Huhtamäkisali, Okslammintie, Alavus 13.02. 19:00 Evijärven-Kortesjärven rhy POP Kortesjärvi, Kortesjärvi 18.02. 19:00 Perhonjokilaakson rhy Kaustisen Evankelinen Opisto, Opistontie 30, Kaustinen 12.02. 19:00 Himangan rhy Koski-Hovi, Uunilanrantatie, Himanka 11.02. 19:00 Härmän rhy Haarusmaja, Haaruskankaan tie 199, Härmä 06.02. 18:00 Ilmajoen rhy Kunnantalo,valtuustosali, Ilmajoki 05.02. 18:00 Isojoen-Karijoen rhy Karijoen ampumaradan maja, Luovankyläntie 202, Karijoki 19.02. 19:00 Jalasjärven rhy Riistan maja, Mantila, Jalasjärvi 10.02. 18:00 Jurvan rhy Suupohjan osuuspankki,kokoustila, Kauppatie 3, Jurva 12.02. 18:00 Kannuksen rhy Lestijokilehden alakerta., Valtakatu 9, Kannus 05.02. 19:00 Kauhajoen rhy Erähovi, Kauhajoki 11.02. 19:00 Kauhavan rhy Sotilaskoti, Kauhava 18.02. 18:00 Kuortaneen rhy Kuortaneen kunnantalo, Kuortane 19.02. 18:00 Kurikan rhy POP Kurikka, kokoushuone 17.02. 18:00 Kyrönmaan rhy Kyrönmaan Osuuspankki Isokyrö, Lukkarinmäentie 2 19.02. 19:00 Kälviän-Ullavan rhy Kälviän aluetoimisto, Kälviäntie 24, Kälviä 17.02. 19:00 Laihian rhy Jakkulan ampumarata huoltorakennus, Allisentie 165, Jakkula 04.02. 18:00 Lakeuden rhy Mediwestin auditorio, Koskenalantie 16, Seinäjoki 05.02. 18:00 Lappajärven-Vimpelin rhy Virastotalo, Lappajärvi, Kärnäntie 11, Lappajärvi 12.02. 18:00 Lapuan rhy Seurakuntaopisto Lapuan kampus, auditorio, Siiriläntie 11-13, Lapua 18.02. 19:00 Lehtimäen-Soinin rhy Soinin kunnantalo, valtuustosali, Multiantie 27 A, Soini 20.02. 18:00 Lestijärven rhy Lestijärven kunnantoimisto, Lestintie 39, Lestijärvi 17.02. 18:00 Lohtajan rhy Lohtajan ms:n maja, Houraati, Lohtaja 20.02. 18:00 Perhon rhy Kunnantalo, Keskustie 2, Perho 20.02. 18:00 Peräseinäjoen rhy Näätämaja, Näätämajantie, Peräseinäjoki 06.02. 18:00 Teuvan rhy Teak-toimitila, Rasintie 1 A, Teuva 13.02. 18:00 Toholammin rhy Toholammin kunnanvirasto, Toholampi 12.02. 19:00 Ylistaron rhy Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro 10.02. 18:00 Ähtärin rhy Tuomarniemi, Tuomarniementie 55, Ähtäri Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjois-Häme 19.02. 17:30 Jalannin rhy Allin Pirtti, Sontulantie 3, Akaa 13.02. 17:30 Kangasalan rhy Pikkolan koulu, juhlasali, Finnentie 40, Kangasala 11.02. 18:30 Kuhmalahden-Sahalahden rhy VPK:n talo, Taidetie 2, Kuhmalahti 11.02. 17:30 Kuhmoisten rhy Koulukeskus, Länkipohjantie 64, Kuhmoinen 12.02. 17:30 Kurun rhy Kurun Seuratalo, Kuru 04.02. 17:00 Lempäälän seudun rhy Lempäälän Manttaalitalo, Manttaalintie 1, Lempäälä 06.02. 17:30 Längelmäveden rhy Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124, Korkeakoski 18.02. 18:00 Mäntän seudun rhy Mäntän Seudun Koulutuskeskus, Koskela-sali, Koskelankatu 2, Mänttä Kokouksessa käsitellään sääntö määräisten asioiden lisäksi Pollarin ampumaradan osto. 12.02. 18:30 Nokian seudun rhy Kolmenkulman ABC, Rounionkatu 140, Nokia 13.02. 18:30 Pälkäneen ja Luopioisten rhy Rautajärven Rautahovi, Rautajärventie 30, Rautajärvi 06.02. 18:30 Ruoveden rhy Ruoveden Osuuspankki, Ruovedentie 13, Ruovesi 19.02. 18:30 Sääksmäen-Valkeakosken rhy Juhansali, Suutarinlahti 21, Tarttila 04.02. 18:30 Tampereen rhy Kanta-Teiskon Nuorisoseuran tupa, Kuusjärventie 5, Kämmenniemi 18.02. 17:30 Virtain rhy Nuorisokeskus Marttinen (päärakennus), Herrasentie 16, Virrat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Lempäälän seudun riistonhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. Pohjois-Karjala 27.02. 18:00 Enon rhy Palvelutalo Kotiranta, Välskärintie 9, Eno 06.02. 18:00 Ilomantsin rhy Ilomantsin kunnantalo Kalevalasali, Soihtulantie 7, Ilomantsi 25.02. 18:00 Joensuun seudun rhy Hotelli Julie, Valimontie 3, Lehmo 24.02. 18:00 Juuan rhy Juuan kunnantalon valtuustosali, Poikolantie 1, Juuka 20.02. 18:00 Kesälahden rhy Pivanka, Kesälahdentie 1, Kesälahti 19.02. 18:00 Kiteen rhy Kiteen kaupungintalo, Kiteentie 25, Kitee 04.02. 18:00 Lieksan rhy Kultuurikeskus, Pielisentie 9, Lieksa 18.02. 18:00 Liperin rhy Koulukeskus, Penttilä-sali (keltainen puurak.), Koulukuja 1, Liperi 17.02. 18:00 Outokummun rhy Kaupungintalon valtuustosali, Hovilankatu 2, Outokumpu 12.02. 18:00 Polvijärven rhy Koulukeskus, B-talo, Auditorio, Polvijärventie 14, Polvijärvi 11.02. 18:00 Rääkkylän rhy Rääkkylän kunnantalo valtuustosali, Kinnulantie 1, Rääkkylä P 6911871 I 636015 10.02. 18:00 Tohmajärvi-Värtsilän rhy Ravintola Kotipirtti, Talluksentie 26, Tohmajärvi 26.02. 18:00 Tuupovaaran rhy Wirsuvaara, Rekijoentie 8, Tuupovaara 05.02. 18:00 Ylä-Karjalan rhy Hyvärilän Matkailukeskus, Lomatie 12, Nurmes Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua Pohjois-Savo 11.02. 19:00 Iisalmen rhy Metsäpirtti, Vanha Kainuuntie 6 A, Iisalmi 18.02. 18:00 Juankosken rhy Pohjois-Savon Osuuspankin kerhohuone, Juankoski, Juankoskentie 18, Juankoski 18.02. 19:00 Kaavin rhy Juha Kuittisen Juhlahuoneisto, Rantatie 6 13.02. 19:00 Karttulan rhy Kuopion kaupungin Karttulan asiointipiste, Kissakuusentie 6, Karttula 13.02. 18:00 Keiteleen rhy Nilakan yhtenäiskoulu, Suvanto, Koulutie 4, Keitele 11.02. 18:00 Kiuruveden rhy Kultuuritalo lähteentie 10 25.02. 19:00 Kuopion rhy Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, Kuopio 25.02. 18:00 Lapinlahden rhy Alapitkän koulu, Alapitkäntie 45, ALAPITKÄ 24.02. 19:00 Leppävirran-Varkauden rhy Leppävirta Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, Leppävirta 20.02. 19:00 Maaningan rhy Maaninkajärven koulu, auditorio, Maaningantie 49, Maaninka 11.02. 18:00 Nilsiän rhy Kinahmi-Konttimäen nuorisoseuran talo, Sänkimäentie 252, Haluna 20.02. 18:00 Pielaveden rhy Tilausravintola Juhlaranta, Säviän vanhatie 173 Säviä 62 Metsästäjä 1/2020 60-63 RHY kokoukset.indd 62 10.1.2020 15.07
• 05.02. 18:00 Rautalammin rhy Kerkonjoenkoulu, Vesannontie 1250, Kerkonjoensuu 19.02. 18:00 Rautavaaran rhy Kunnan valtuustosali, Koulutie 1, Rautavaara 26.02. 19:00 Koillis-Savon rhy Tuusniemen Kunnantalo 11.02. 18:00 Siilinjärven rhy Toimintakeskus Kirsu, entinen Kumpusen koulu, Kumpusentie 304, Siilinjärvi 27.02. 18:00 Sonkajärven rhy Kangaslammin hiihtokeskus, Sonkakoskentie 205, Sonkajärvi 05.02. 19:00 Suonenjoen rhy Pitäjän Tupa, Asemakatu 12, Suonenjoki 12.02. 19:00 Tervon rhy Virastotalon kokoushuone, Tervontie 4, Tervo 19.02. 19:00 Varpaisjärven rhy Varpaisjärven peruskoulun auditorio 24.02. 18:00 Vehmersalmen rhy Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone, Vehmersalmentie 34, Vehmersalmi 12.02. 18:00 Vesannon rhy Ruusuke, Strandmanintie 2, Vesanto 27.02. 19:00 Vieremän rhy Vieremän Kunnantalo, Myllyjärventie 1, Vieremä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Iisalmen, Karttulan, Kuopion, Leppävirran-Varkauden, Rautavaaran, Sonkajärven, Varpaisjärven ja Vieremän riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Rannikko-Pohjanmaa 19.02. 18:00 Kokkolan seudun rhy Ådalens skola/Ådalin koulu (Kruunupyyn yläaste), Kronoby 25.02. 18:00 Lapväärtin seudun rhy Brandstationen i Lappfjärd/Lapväärtin paloasemalla, Södra Lappfjärdsvägen 71, Lappfjärd 20.02. 18:30 Maalahden seudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5, Malax 25.02. 19:00 Närpiön seudun rhy Yrkesakademin i Österbotten , Ängskullvägen 1, Närpes 19.02. 18:30 Pietarsaaren seudun rhy Sursik skola, Sursikvägen 43, Bennäs 20.02. 19:00 Uudenkaarlepyyn seudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang, Jutasvägen 34, Nykarleby 12.02. 18:00 Vaasan seudun rhy Helsingby UF, Karkmovägen 164, Helsingby 18.02. 19:00 Vöyrin seudun rhy Kimo Uf, Kimovägen 670, Vörå Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Närpiön seudun ja Vaasan seudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Satakunta 26.02. 18:00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston auditorio, Opintie 4, Huittinen 04.02. 18:00 Euran seudun rhy Kylätalo Kirjala, Kirjakuja 4, Kauttua 11.02. 18:00 Harjavallan rhy Ravintola Hakuninmäki, Pyydyskatu 1, Harjavalta 18.02. 18:00 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy Ravintola Kultacasino, Haverintie 16, Viljakkala 05.02. 18:00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Tevapirtti, Aureenlopen Eränkävijöiden maja, Ojalantie 68, Tevaniemi 19.02. 18:00 Kihniön rhy Kihniönkylän Erä-Veikkojen maja, Palolahdentie 100-28, Kihniö 12.02. 18:00 Kokemäen-Kauvatsan rhy Kokemäen seuratalo, Seuratalonrinne 7, Kokemäki 06.02. 18:00 Lavian seudun rhy Lavian Metsästysseuran maja, Susikoskentie 140, Lavia 18.02. 18:00 Lounais-Satakunnan rhy Järjestötalo, Siikapolku 1, Rauma 25.02. 18:00 Merikarvian rhy Merikarvian kunnantalo, Kauppatie 40, Merikarvia 11.02. 18:00 Mouhijärven piirin rhy Ellivuori Resort, Ellivuorentie 131, Sastamala 06.02. 18:00 Noormarkun seudun rhy Noormarkun Klubi, Laviantie 14, Noormarkku 13.02. 18:00 Parkanon-Karvian rhy Marjasuon kylätalo, Nummijokitie 114, Savela, Karvia 13.02. 19:00 Pohjois-Satakunnan rhy Kekkerikeittiö, Toimenkatu 2, Kankaanpää 11.02. 18:00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, Pori 04.02. 18:30 Punkalaitumen rhy Ms Haukan maja, Haukantie 120, Punkalaidun 10.02. 18:00 Sastamalan rhy Vammalan ammattikoulun auditorio, Ratakatu 36, Sastamala 03.02. 18:00 Siikaisten rhy Länsi-Suomen Osuuspankin kokoushuone, Kankaanpääntie 2, Siikainen 26.02. 18:00 Säkylän-Köyliön rhy Säkylän varuskuntakerho, Huovinrinne, Säkylä 12.02. 18:00 Ulvilan piirin rhy Kokkikaksikko, Peltotie 39 B, Ulvila Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Porin riistanhoitoyhdistyksessä 45 min ennen kokouksen alkua. Uusimaa 06.02. 19:00 Askola-Pukkilan rhy Ravintola Olkkari, Keskustie 19, Pukkila 26.02. 19:00 Espoo-Kauniaisten rhy Spektri Business Park, Metsänneidonkuja 4, Pilotti talo, Espoo 27.02. 18:00 Helsingin rhy Helsingin rhy, Sompiontie 1, Helsinki 24.2. 18:00 Hyvinkään rhy Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241, Hyvinkää 25.02. 19:00 Karjalohjan rhy Kylpylähotelli Päiväkumpu, Keskustie 121, Karjalohja 04.02. 18:00 Keski-Uusimaan rhy Tuusulan kunnantalon valtuustosali, Hyryläntie 16, Tuusula 26.02. 18:00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen palvelukeskus/Kyrkslätt servicecentral, Rajakuja 3 / Rågränd 3, Kirkkonummi 12.02. 18:00 Lapinjärven rhy Lu_LI Maja, Sanatorievägen 76/ Parantolantie 76, Lappträsk/Lapinjärvi 25.02. 18:00 Liljendalin rhy Liljendalgården, Sävträsk 13.02. 18:00 Lohjan rhy ABC Lohja, Hossanmäentie 1, Lohja 10.02. 18:00 Loviisan rhy Byahemmet, Byahemintie 16, Loviisa Vanhakylä 05.02. 18:00 Myrskylä-Artjärven rhy Artjärven Osuuspankin kokoustila, Salmelantie 2, Artjärvi 12.02. 18:00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus Hirvihaara, Hirvihaarantie 725, Hirvihaara 13.02. 19:00 Nummi-Pusulan rhy Oinolan koulukeskus, Tiedonpolku 4, Rakennus 9, Nummi 13.02. 18:00 Nurmijärven rhy Nurmijärven kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, Nurmijärvi 12.02. 19:00 Orimattilan rhy Megakahvila/Megamyynti Areena, Kankaantie 13, pohjoinen sisäänkäynti 06.02. 18:00 Pornaisten rhy Mika Waltarin koulu, Anttilantie 9, Laukkoski 11.02. 18:00 Porvoon rhy Ravintola Iris, Porvoo 12.02. 18:00 Ruotsinpyhtään rhy Ruotsinkylän Maamiesseurantalo, Elimäentie 1520, Ruotsinkylä 05.02. 18:00 Sammatin rhy Sammatin koulu, Lohilammentie 5, Sammatti 11.02. 18:00 Sipoon rhy Mårsbacka, Mårsbackavägen 115, Mårtensby 24.02. 18:00 Länsi-Uudenmaan rhy Lärkkulla, Lärkullavägen 22 / Lärkullantie 22, Karis 04.02. 19:00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, Vantaa 10.02. 18:00 Vihdin ja Karkkilan rhy Karkkilan seurakuntatalo, Huhdintie 9, Karkkila Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Mäntsälän ja Orimattilan riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokouksen alkua. Varsinais-Suomi 12.02. 17:30 Alastaron rhy Alastaron metsästysseuran maja, Alastaro 12.02. 19:00 Kalannin seudun rhy Kalannin Erämiesten maja, Jahtipolku 53, Kalanti 27.02. 18:00 Kemiönsaaren rhy Kasnäs badhus, Kasnäsvägen 1294, Kasnäs 26.02. 18:00 Kiskon piirin rhy Teboil Kivihovi, Suomusjärvi, Bulevardi 10, Salo 25.02. 19:00 Laitilan seudun rhy Ihode-Vermuntilan maja, Ihode 26.02. 18:00 Loimaan seudun rhy Suomen Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, Loimaa 13.02. 18:00 Marttilan seudun rhy Kosken Eränkävijöiden erämaja, Ruonantie 176, Koski Tl 10.02. 18:30 Maskun seudun rhy Cafe Ravintola Masku, Maskuntie 224, Masku (kauppakeskus) 04.02. 18:30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen OP, kerhohuone, Virastotoe 2, 23100 Mynämäki, Mynämäki 05.02. 19:00 Paimionlahden rhy Paimion Metsästysseuran maja, Saustilantie 153, Paimio 10.02. 18:00 Paraisten rhy Manegen/Maneesi, Brunnsvägen 21/ Kaivotie 21, Pargas 11.02. 18:30 Perniön seudun rhy Lounaismaan Op Perniön konttori, Salontie 4, Perniö 06.02. 18:00 Pöytyän rhy Haukkavuoren hiihtomaja, Haukkavuorentie 43, Riihikoski 03.02. 18:30 Rymättylän-Merimaskun rhy Leirikeskus Viherlahti, Merimaskuntie 530, Merimasku 25.02. 18:00 Salon seudun rhy Salon kaupungintalo, Tehdaskatu 2, Salo 11.02. 18:00 Someron rhy Someron toritupa, Joensuuntie 10, Somero 05.02. 18:00 Turunmaan saariston rhy Restaurang Buffalo, Kabeluddsvägen 2, Korpo 13.02. 19:00 Turun seudun rhy Auran Kettulinna, Kettukalliontie 625, Aura 06.02. 18:00 Vakka-Suomen rhy Taivassalon Osuuspankin kokoushuone, Ihattulantie 5, Taivassalo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Kiskon piirin riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokouksen alkua. Kainuu 13.02. 18:00 Hyrynsalmen-Ristijärven rhy Ristijärvi, Keskuskoulu, Aholantie 28 18.02. 18:00 Kajaanin rhy Kajaanin Ammattikorkeakoulu, Taito 2, Auditorio, Ketunpolku 4, Kajaani 20.02. 18:00 Kuhmon rhy Kuhmotalo, Koulukatu 1, Kuhmo 17.02. 18:00 Paltamon rhy Korpitien koulun auditorio, Lampitie 2 , Paltamo 10.02. 18:00 Puolangan rhy Puolankajärven koulukeskus, auditorio 19.02. 18:00 Sotkamon rhy Vuokatin urheiluopisto, Opistontie 4, Vuokatti 11.02. 18:00 Suomussalmen rhy Suomussalmen nuorisoseurantalo 14.02. 18:00 Vuolijoen rhy Vuolijoen kunnantalo, valtuustosali, Tynnyrikankaantie 3, Vuolijoki, Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokouksen alkua paitsi Kajaanin riistanhoitoyhdistyksessä kahta tuntia ennen kokouksen alkua. 63 Metsästäjä 1/2020 60-63 RHY kokoukset.indd 63 10.1.2020 15.07
• Raskastekoinen ruumis, suuri pää ja nokka, paksu kaula ja leveät siivet erona muihin hanhiin. Nokka yksivärisen oranssi. Siiven etureuna on vaalean siniharmaa, joka loistaa ruskeata selkämystä vasten. Jalat vaalean lihanpunaiset. Pyrstön yläpinnalla enemmän valkoista kuin metsähanhella. Myös yleisvaikutelma on metsähanhea vaaleampi. Nuorten lintujen kaula ohuempi. Nuorilta linnuilta puuttuu vatsan tummat laikut sekä kaulan vesikampaus. Nokka ja jalat ovat haaleammat kuin aikuisilla. Ääni on voimakas ja karkea kaakatus. Se on samantapainen kuin metsähanhella, mutta harjoittelemalla erotettavissa. Esiintyy merialueella ja rannikolla, etenkin Pohjanlahdella. Laji on levittäytymässä sisämaahan ja levittäytymistä edesautettu siirtoistutuksilla. Merihanhi munii 4–7 valkeaa munaa huhtikuussa. Pesii mielellään pienillä saarilla ja luodoilla. Pesä pensaan alla, ruohikossa tai avoimella paikalla rannalla. Saalismäärä 2000-luvulla on vaihdellut 3000–9700 yksilön välillä. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Merihanhi Anser anser Greylag goose/Grågås Suomessa metsästettävät hanhet suuruusjärjestyksessä Ravinto Ruoho, levät, siemenet, jyvät ja marjat. Siipi Muna Lähde: Lintuatlas.fi Ruoho ja heinäkasvit Levät ja limaskat Siemenet ja jyvät Poikanen Merihanhisaalis Vuosittaiset saalismäärät Metsähanhi Merihanhi Kanadanhanhi 2,5–5 kg 16 cm 74–84 cm kg Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 16 14 10 06 02 18 2 4 6 8 10 Nuori Aikuinen Nokka yksivärisen oranssi Suuri pää Paksu kaula Siiven etutaive vaalean siniharmaa Raskastekoinen ruumis Valkoinen perä Jalat vaalean lihanpunaiset C M Y CM MY CY CMY K merihanhi.pdf 1 30/12/2019 1.06 Raskastekoinen ruumis, suuri pää ja nokka, paksu kaula ja leveät siivet erona muihin hanhiin. Nokka yksivärisen oranssi. Siiven etureuna on vaalean siniharmaa, joka loistaa ruskeata selkämystä vasten. Jalat vaalean lihanpunaiset. Pyrstön yläpinnalla enemmän valkoista kuin metsähanhella. Myös yleisvaikutelma on metsähanhea vaaleampi. Nuorten lintujen kaula ohuempi. Nuorilta linnuilta puuttuu vatsan tummat laikut sekä kaulan vesikampaus. Nokka ja jalat ovat haaleammat kuin aikuisilla. Ääni on voimakas ja karkea kaakatus. Se on samantapainen kuin metsähanhella, mutta harjoittelemalla erotettavissa. Esiintyy merialueella ja rannikolla, etenkin Pohjanlahdella. Laji on levittäytymässä sisämaahan ja levittäytymistä edesautettu siirtoistutuksilla. Merihanhi munii 4–7 valkeaa munaa huhtikuussa. Pesii mielellään pienillä saarilla ja luodoilla. Pesä pensaan alla, ruohikossa tai avoimella paikalla rannalla. Saalismäärä 2000-luvulla on vaihdellut 3000–9700 yksilön välillä. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Merihanhi Anser anser Greylag goose/Grågås Suomessa metsästettävät hanhet suuruusjärjestyksessä Ravinto Ruoho, levät, siemenet, jyvät ja marjat. Siipi Muna Lähde: Lintuatlas.fi Ruoho ja heinäkasvit Levät ja limaskat Siemenet ja jyvät Poikanen Merihanhisaalis Vuosittaiset saalismäärät Metsähanhi Merihanhi Kanadanhanhi 2,5–5 kg 16 cm 74–84 cm kg Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 16 14 10 06 02 18 2 4 6 8 10 Nuori Aikuinen Nokka yksivärisen oranssi Suuri pää Paksu kaula Siiven etutaive vaalean siniharmaa Raskastekoinen ruumis Valkoinen perä Jalat vaalean lihanpunaiset C M Y CM MY CY CMY K merihanhi.pdf 1 30/12/2019 1.06 64 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 64 10.1.2020 13.49
• Raskastekoinen ruumis, suuri pää ja nokka, paksu kaula ja leveät siivet erona muihin hanhiin. Nokka yksivärisen oranssi. Siiven etureuna on vaalean siniharmaa, joka loistaa ruskeata selkämystä vasten. Jalat vaalean lihanpunaiset. Pyrstön yläpinnalla enemmän valkoista kuin metsähanhella. Myös yleisvaikutelma on metsähanhea vaaleampi. Nuorten lintujen kaula ohuempi. Nuorilta linnuilta puuttuu vatsan tummat laikut sekä kaulan vesikampaus. Nokka ja jalat ovat haaleammat kuin aikuisilla. Ääni on voimakas ja karkea kaakatus. Se on samantapainen kuin metsähanhella, mutta harjoittelemalla erotettavissa. Esiintyy merialueella ja rannikolla, etenkin Pohjanlahdella. Laji on levittäytymässä sisämaahan ja levittäytymistä edesautettu siirtoistutuksilla. Merihanhi munii 4–7 valkeaa munaa huhtikuussa. Pesii mielellään pienillä saarilla ja luodoilla. Pesä pensaan alla, ruohikossa tai avoimella paikalla rannalla. Saalismäärä 2000-luvulla on vaihdellut 3000–9700 yksilön välillä. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Merihanhi Anser anser Greylag goose/Grågås Suomessa metsästettävät hanhet suuruusjärjestyksessä Ravinto Ruoho, levät, siemenet, jyvät ja marjat. Siipi Muna Lähde: Lintuatlas.fi Ruoho ja heinäkasvit Levät ja limaskat Siemenet ja jyvät Poikanen Merihanhisaalis Vuosittaiset saalismäärät Metsähanhi Merihanhi Kanadanhanhi 2,5–5 kg 16 cm 74–84 cm kg Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 16 14 10 06 02 18 2 4 6 8 10 Nuori Aikuinen Nokka yksivärisen oranssi Suuri pää Paksu kaula Siiven etutaive vaalean siniharmaa Raskastekoinen ruumis Valkoinen perä Jalat vaalean lihanpunaiset C M Y CM MY CY CMY K merihanhi.pdf 1 30/12/2019 1.06 Raskastekoinen ruumis, suuri pää ja nokka, paksu kaula ja leveät siivet erona muihin hanhiin. Nokka yksivärisen oranssi. Siiven etureuna on vaalean siniharmaa, joka loistaa ruskeata selkämystä vasten. Jalat vaalean lihanpunaiset. Pyrstön yläpinnalla enemmän valkoista kuin metsähanhella. Myös yleisvaikutelma on metsähanhea vaaleampi. Nuorten lintujen kaula ohuempi. Nuorilta linnuilta puuttuu vatsan tummat laikut sekä kaulan vesikampaus. Nokka ja jalat ovat haaleammat kuin aikuisilla. Ääni on voimakas ja karkea kaakatus. Se on samantapainen kuin metsähanhella, mutta harjoittelemalla erotettavissa. Esiintyy merialueella ja rannikolla, etenkin Pohjanlahdella. Laji on levittäytymässä sisämaahan ja levittäytymistä edesautettu siirtoistutuksilla. Merihanhi munii 4–7 valkeaa munaa huhtikuussa. Pesii mielellään pienillä saarilla ja luodoilla. Pesä pensaan alla, ruohikossa tai avoimella paikalla rannalla. Saalismäärä 2000-luvulla on vaihdellut 3000–9700 yksilön välillä. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Merihanhi Anser anser Greylag goose/Grågås Suomessa metsästettävät hanhet suuruusjärjestyksessä Ravinto Ruoho, levät, siemenet, jyvät ja marjat. Siipi Muna Lähde: Lintuatlas.fi Ruoho ja heinäkasvit Levät ja limaskat Siemenet ja jyvät Poikanen Merihanhisaalis Vuosittaiset saalismäärät Metsähanhi Merihanhi Kanadanhanhi 2,5–5 kg 16 cm 74–84 cm kg Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 16 14 10 06 02 18 2 4 6 8 10 Nuori Aikuinen Nokka yksivärisen oranssi Suuri pää Paksu kaula Siiven etutaive vaalean siniharmaa Raskastekoinen ruumis Valkoinen perä Jalat vaalean lihanpunaiset C M Y CM MY CY CMY K merihanhi.pdf 1 30/12/2019 1.06 ERÄILMOITUKSET METSÄSTYSTÄ Kyllästynyt jahtiin hakkuuaukealla? Suomussalmelle on perustettu yhteismetsä, johon metsästäjiä kutsutaan mukaan! info@suomenhiilinielu.fi, 0400-300 552. Karhun metsästystä Suomussalmella. www.erapalvelu.net p.0503258966 MYYDÄÄN Haulikko Valmet 212 12/70 piippu 30 t Puh 0408679664 Kelomökki Muojärvi,Kuusamo 92m2,1,48ha, rv 1991,tupak+2mh+kph+parvi rantasauna,oma hiekkaranta. Kalavedet, marjastusmaastot ja luontopolut ovelta. Hieno paikka! p. 045-1053410 SAKO Quad P04R cal.22LR+BURRIS 3x-9x Fullfield 30. Som nytt 800euro. 040-7070087 Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 541 7308 www.porinase.fi FASAANEJA jäljellä isommat erät kuljetus onnistuu.Utajärvi/Oulunalue p.0503555092 TYÖSUORITUKSIA Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne nahoista hatun, ruukkaset,liivin ym. Teemme kaikenlaiset turkistyöt ammatti taidolla. Puh.050 500 4233 HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 OSTETAAN Turkisnahkoja O Mauranen Toppalantie 136 41900 Petäjävesi 0400271291. Turkisnahkoja. R.Pentinmäki Jäpintie 344 c 60800 Ilmajoki 0505546852 YHDISTELMÄ ASE 12-222R vASEN KÄTINEN 0400960157 SÄH hkuusela@gmail.com MUUT Haemme uusia jäseniä Valtimolle. Kaiken riistan mets. mahd. metsähall.mailla, MSmaja 3 km:n päässä. Tied. 0442002252 Tarjolla hieno varishuuhkaja 0400-407109 KOIRIA Amerikankettukoira 0452569907. Vöyri HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2020 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 2/2020 ilmestyy 20.3.2020. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 28.2.2020. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Metsästäjä 4 l 2019 l 77 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkkopalvelussa. Osoitteessa www.eraverkko. fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjälehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2019 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 5/2019 ilmestyy 9.9.2019 Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 16.8.2019. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. Eräilmoitukset OSTETAAN: Turkisnahkoja O.Mauranen Toppalantie 136, 41900 Petäjävesi Puh. 040 027 1291 KANU-loukku 201x120x60cm 209,00 € Jalmarin laatikkorauta 59,90 € Fenn MK6 rauta+suojakotelo 49,90 € Yleisloukku suopikoiralle 79,90 € Minkkiloukku, verkkoa 32,90 € Fenn MK6 –hetitappavat raudat 16,90 € Duke 120/2 raudat 9,90 € Conibear 120/2 16,90 € Conibear 120/2/ruostumaton 19,90 € Conibear 160/2 26,90 € Duke 160/2, näädälle 16,90 € Duke 330, majavalle 39,90 € Repo-jalkanaru 24,90 € Kani/minkkiloukku, kasattava 24,90 € Minkinrautojen virityspihdit 12,90 € KANU-loukun laukaisulaite, PH-riista 32,50 € KANU-loukun laukaisulaite, Granlunds 20,00 € Rautojen virityspihdit 330-raudoille 14,90 € PH-Riista kanulaukaisin 34,90e 34,90 € J Granlunds mäyräloukku 139,00 € Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi ERÄKONTIN PYYNTILAITEVALIKOIMA 2020 Tietoa riistasta ja metsästyksestä 65 Metsästäjä 1/2020 Book Metsa?sta?ja? 1/20.indb 65 10.1.2020 13.49
• BOAHTTEVAŠ BIVDOBAJI EALGALOBIT Ealgaealliid bivddu guovlolobi, dahjege bivdovuoigatvuo?a stáhta eatnamiidda galgá ohcat Meahcirá??ehusas o??ajagimánus 2020. Dasto aitosaš ealgaealli bivdolobi galgá ohcat Suoma fuo??oguovddážis ma?imustá 30. cuo?ománus 2020. Meahcirá??ehusa guovlolobi ja Suoma fuo??oguovddáža bivdolobi ohcamii laktásit oktilaš báh??imeriid unnimusgáibádusat meahcástanlága 8 §:a guvlui, stáhtaeatnamiid vuollel 1 000 hektára moalloguovlluid ohcan priváhta láigoeatnamiid oktavuhtii, ja eará lobi oažžuma eavttuid ja ohcanproseassaid sáhttá lohkat Meahcirá??ehusa (eräluvat.fi) ja Suoma fuo??oguovddáža (riista.fi) neahttasiidduin. Siidduin almmuhit ohcama rahpaseami ja nohkama áiggiid ja dan ohcama fámus lean rávvagat. Áig guovdilis ságat sámegillii Muitte dahkat ealgaealli lágasásahuvvon sálašalmmuhusa ja máksit bivdolohpemávssu! Bivdolobi oažžu galgá almmuhit Suoma fuo??oguovddážii meahcástanlága 26 §:s oaivvilduvvon ealgaealli bivdolobi vuo?ul dáhpáhuvvan meahccebivddu bohtosis. Almmuhusa galgá dahkat ?ieža jándora siste bivdolobis máinnašuvvon ealli bivdimis, jus eallit leat báhcán bivddekeahttá, ?ieža jándora siste ráfáiduhttináiggi álgimis (MA 9§). Daid dáhpáhusain, main lobit leat báhcán ávkkástalakeahttá, almmuhusa ma?imuš guo??inbeaivi lea ealgga bokte 22. o??ajagimánu, vuovdeja guossagotti bokte 7. guovvamánus ja vilgesbiežagottis 22. guovvamánu. Almmuhusa deavddekeahttá guo??in mearreáiggi rádjai lea dahku, mas sáhttá rá?ggáštuvvot. FUOMÁŠAHTTI STÁHTAEATNAMIID LOBIID BOKTE Meahcirá??ehusa guovlolohpemearrádusa eavttuid mielde guovlolobi várren searvi dahje bivdojoavku (oktasašlobiin oassesearvi/-oassejoavku) lea geatnegas almmuhit juohke goddojuvvon ealggas 3 jándora siste vuosttažettiin Suoma fuo??oguovddáža Oma riista -bálvalussii, dahje jus dát ii juoga siva dihtii leat vejolaš, de molssaevttola??at guovllu fuo??odárkkisteaddjái telefovnnain dahje šlea?gapoasttain. Dárkilut rávvagat sálašalmmuhusa dahkamii ja bivdolohpemávssu máksimii leat bivdolohpemearrádusa oktavuo?as sáddejuvvon “mielddus ealgaealli bivdolobi oažžuide 2019”. Jus badjánit máksui laktásan jearaldagat, galgá váldit oktavuo?a Suoma fuo??oguovddáža lohpehálddahusregistrerenkantuvrii. Rávvagat sálašalmmuhusa ja ealgaáicamiid girjemii Oma riistas leat dán li?kkas https://riista.fi/riistahallinto/sahkoinen-asiointi/ Ohcanáigi lea jo?us Eallit jagiáiggi, goas vássán meahcástanbaji lobit gáibidit doaimmaid ja ráhkkanat boahttevaš badjái o??a lobiid ohcamiin. Áigeguovdilat leat ealgaealliid bivdolobit. LOBIT 2020 KU VA H AN NU HU TT U 66 Metsästäjä 1/2020
• M eahcástanja fuo??oáššiid dikšumii oassálastin álgá go oassálastá iežas fuo??odikšunsearvvi doibmii ja dan jahke?oahkkimii. Fuo??odikšunmávssu máksán olmmoš sáhttá gullat lahttun dan fuo??odikšunsearvái, man doaibmaguovllus son eanaš bivdá dahje dan fuo??odikšunsearvái, man doaibmaguvlui gullevaš gielddas sus lea ruovttugielda. Olmmoš ii sáhte seammás leat má?gga fuo??odikšunsearvvi lahttu. Lahttuvuohta lea merkejuvvon meahcásteaddjikortii ja bistá meahcástanjagi háválassii iige dan sáhte molsut gaskan meahcástanjagi fuo??odikšunmávssu máksima ma??á. Jus olmmoš ii gula fuo??odikšunsearvái, son lea merkejuvvon meahcásteaddjiregistarii ruovttugielddas vuo?ul, muhto son ii sáhte oassálastit fuo??odikšunsearvvi ?oahkkimii. ?oahkkimii oassálastán olbmot galget lahtt uvuo?a duo?ašteapmin váldit mielde fámus lean meahcástankoartta, dahje njuolggobearrankoartta, bá?kku máksinsteampiliin merkejuvvon kontuibidjankoartta dahje kontuibidjankoartta ja máksinduo?aštusa fuo??odikšunmávssu máksimis. Álkimus vuohki lahttuvuo?a ?ujuheapmái lea Oma riistas lean mobiila meahcástankoarta. Muitte, ahte fuo??odikšunsearvvi jahke?oahkkimii oassálastán olmmoš lea ieš geatnegas ?ujuhit lahttuvuo?as. Váldegirji Fuo??odikšunsearvvi jahke?oahkkimis juohkehaš 18 jagi deavdán olbmos lea okta jietna. Vuollel 18-jahkásaš lahtuin leat hállanja ?uovvunriekti ?oahkkimiin. Unnimustá 18 jagi deavdán olmmoš sáhttá fápmudahttit nuppi olbmo ovddastit iežas jahke?oahkkimis. Giige ii sáhte goittotge ovddastit eanet go vihtta eret lean lahtu. Fápmudusa várás galgá leat miel?uvvon váldegirji. Váldegirjjis ii vealttakeahttá dárbbaš duo?ašteaddjiid. Fápmudusa addán galgá addit fápmudahtton olbmui iežas meahcástankoarttas ja om. vugiin ?ujuhusa fuo??odikšunmávssu máksimis dahje kopiija/kopiijat mielde ?oahkkimii. Oma riista -bálvalusas ?álihuvvon meahcástankoarta dahje mobiillas šearbmagovva dohkkejit maiddái. Muhtumin leamašan eahpe?ielggas das, sáhttetgo meahcástansearvvit fápmudit lahtuideaset ovddastit searvvi fuo??odikšunsearvvi ?oahkkimis. Njuolggadusaid mielde lahttu ii sáhte ovddastit meahcástansearvvi, muhto juohkehaš lahttu ovddasta dušše iežas ja sáhttá ovddastit eanemustá vihtta eret lean seammá fuo??odikšunsearvvi lahttu dain ožžojuvvon girjjálaš fápmudusaiguin. Váldegirji siiddus 60. BOVDEHUS Jahke?oahkkimis gie?ahallat fuo??odikšunservviid bargoortnega 3 §:a ?uvvon áššiid. ?oahkkimiin válljejit ee. Stivrra lahtuid earrovurrolaš lahtuid sadjái. fuo??odikšunsearvvát jahke?oahkkimii Nro 1/2020 69. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 20.3.2020. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Arja Karjula (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg, Petri Vartiainen, Johanna Hellman ja Arja Karjula. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2020/Met20_01 Kansikuva: Jari Niskanen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki ,puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Muitte váldit máksojuvvon meahcástankoarttat mielde ?oahkkimiidda!
• R E L O A D