• OSALLISTU RIISTANHOITO­ YHDISTYKSESI KOKOUKSEEN PAIKKAPISTEET OMA RIISTAN KARTALLE LAPSI MUKAAN METSÄLLE EKSOTIIKKAA KOTIMAASSA NAUVON MUFLONIT JA KUUSIPEURAT 1/2022 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
• METSÄSTYS 10 Eksotiikkaa kotimaassa 14 Suomi metsästysmatkailijan silmin 24 Lapsi mukaan metsälle 26 Käsivarren tunturista Muonion metsään 29 Tapahtui erästellessä 36 Varusteet: Kädet ja pakkanen 38 Varusteet: Oman kiväärin ja lyijyttömän luodin yhteensopivuus 46 Saaliinkäsittelytilojen päivittäminen – lahtivaja 2.0 50 Priimaa riistalihaa – raakakypsytys 52 Reseptit a la Kati Pohja RIISTA 30 Susien aiheuttamat koiravahingot 32 Metsästysseura monimuotoisen maaseudun moottorina 49 SOTKA-levähdysalueilta rauhassa syysmuutolle AJANKOHTAISET 5 Uutisia 18 Nuorten toimitus 22 Nuorten toimitus kokoontui 40 Paikkapisteet Oma riistan kartalle 44 Metsästäjille runsaudensarvi koulutusmateriaaleja 56 Rikos ja rangaistus 60 Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset 64 Rhy-hankerahoitushaku on auki 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 59 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 54 Riistatalouden uudet muodot LAIT &LUVAT 58 Hirvieläinten pyyntiluvan sulkeminen ja maksaminen 59 Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat 36 Varusteet: Kädet ja pakkanen 30 Susien aiheuttamat koiravahingot 40 Paikkapisteet Oma riistan kartalle 56 Rikos ja rangaistus 60 Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset 2022 2 Metsästäjä 1/2022 Sisältö
• JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Uusissa metsästäjissä on tulevaisuus M e kaikki muistamme ensimmäiset metsästysreissumme ja saaliimme. Saattaapa muistista löytyä myös, missä tuli ammuttua ensimmäinen sorsa, kyyhky, jänis tai teeri tai missä pääsi mukaan suuren riistan metsästykseen. Mikä ensimmäiseksi kenenkin kohdalle sattui. Riistaan liittyvissä hommissa päästiin vähän niin kuin isompien ihmisten töihin – oli kyse sitten hirviradan kunnostamisesta tai seuran talkoista. Maailma ja asenteet olivat toki erilaisia omassa nuoruudessani vuosikymmeniä sitten. Kaikkiin hommiin ei silloin junnulla ollut asiaa, eikä suutaan passannut aukoa miten tahansa ja missä tahansa, jos meinasi olla mukana. Onneksi maailma on muuttunut ja monessa mielessä parempaan suuntaan, vaikka aika tuppaa muistoja kultaamaan. Nuoret ovat nykyisin moneen asiaan paljon valmiimpia kuin oma ikäpolveni aikoinaan. Toki vanhasta maailmasta meille tuttuihin käytännönja kädentaitoihin kaikilla nykynuorilla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua. Tulevaisuutemme on aina ollut nuorien, tai ehkä pitäisi sanoa, uusien metsästäjien varassa. Nykyisin moni kiinnostuu eräelämästä vasta varttuneemmalla iällä. Vaikka elinvuosia olisikin takana jo enemmän, erätaipaleen alussa intoa on usein samaan tapaan kuin nuorena. Kehitystä seuranneena täytyy todeta, että metsästyksen pariin tulee erinomaisia uusia metsästäjiä kaikissa ikäryhmissä. Onneksi myös asenteet ovat muuttumassa. Toivottavasti me harmaantuvat konkarit annamme sopivasti tilaa uusille ajatuksille ja tavoille sekä osaamme tuoda kokemustamme kannustavalla tavalla tueksi. Tämä on monesti tullut mieleen, kun olen päässyt seuraamaan Nuorisotoimituksemme työtä. Vastuullisia ja asiastamme innostuneita ihmisiä! Olemme saaneet jo pari vuotta lukea Metsästäjä-lehdestä ajatuksistanne ja kokemuksistanne. Toivottavasti terävät kynänne ja nykyaikaan sopiva sanoituksenne innostavat myös muita nuoria ja uusia harrastajia mukaan. Palautuupa siinä samalla meille vanhemmille mieleen jo joskus unohtuneiksi luultuja tuntemuksia vuosikymmenten takaa. 52 Parempaa peurasta 14 Suomi metsästys­ matkailijan silmin Pääkirj itus 3 Metsästäjä 1/2022
• H elsingin Sanomissa oli 5.12.2021 Anna-Stina Nykäsen toimittama pitkä juttu mielenterveysongelmista, niiden taustoista ja tukemisen tavoista. Jutussa tavattiin myös kuopiolainen metsästysporukka, jonka jäsenet vuorotellen kertoivat keskustelun ja yhteisöllisyyden merkityksestä eräilyn lomassa. “Yhdessä miehet toteavat, että jos kaverilta kysyy, miten menee, on oltava myös valmis kuuntelemaan. Ja valmis kuulemaan sanojen taakse.” Suomalaisten kokemus kotimaisesta keskustelukulttuurista sisältää tutkimusten (Yle ja Erätauko-säätiö, Hyvin sanottu -hanke 2020 ja 2021) mukaan niin hyviä, kuin huonoja uutisia. Aloitetaan niistä huonoista. Suuri osa meistä kokee, että keskustelukulttuuri on muuttunut huonommaksi, eikä neljännes enää halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valtaosa ajattelee, että keskustelu sosiaalisessa mediassa on epäkunnioittavaa. Samassa tutkimuksessa oli onneksi myös kosolti hyviä uutisia. Esimerkiksi sellaisia, että vastoin kuin olemme ehkä tottuneet ajattelemaan, nauttii valtaosa meistä suomalaisista syvällisistä keskusteluista ja kaipaa lisää rauhallisen keskustelun paikkoja. Suurin osa kokee hyvään keskusteluun kuuluvan kuuntelemisen lisäksi se, että tulee itse kuulluksi. Erätauko-säätiö luotiin muutama vuosi sitten parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria. Tätä teemme hyödyntämällä Sitrassa kehitettyä Erätauko-keskustelumenetelmää, jonka avulla voi keskustella rakentavasti vaikeistakin aiheista. Menetelmä on avoin ja ilmainen kenen tahansa käytettäväksi. Erilaisiin Erätauko-keskusteluihin on osallistunut jo yli 65 000 suomalaista. Erätauko-säätiön tärkein viesti on: jos haluat parantaa ja vahvistaa suomalaista keskustelukulttuuria, on helpointa aloittaa omasta itsestä. Siinä voi auttaa muutama kysymys. Minkälainen keskustelija ja kuuntelija minä olen? Minkälaiset tilanteet ovat minulle helppoja, entä vaikeita? Jokaisella meillä on vahvuuksia ja kehittymisen paikkoja vuorovaikutustaidoissamme. Keskustelutaitoja voi onneksi harjoitella läpi elämän, eikä valmiiksi tule. Se on aika armollista. Erätauko-sana tuo monen mieleen urheilun, mutta monia se muistuttaa myös metsässä, merellä, vaaroilla ja tuntureilla vietetyistä syvistä jakamisen hetkistä. Yhtymäkohtia menetelmän ja eräilyn osalta onkin helppo löytää. Erätauko-keskusteluissa ei ole turhaan otettu mallia eräilystä. Taukohetki on usein kiireetön, välillä aikaa kuluu tulta kohentaessa ja hiillosta katsellessa. Silloin on hyvä ja otollinen hetki aloittaa keskustelu. Jokaisella mukana olevalla on mahdollisuus kuunnella ja tulla kuulluksi. Keskustelu voi viedä kuulumisten kertomisesta huumorin kautta syviin vesiin ja takaisin. Erätauolla on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi. Se, että kokee olevansa osa porukkaa, tukee hyvinvointiamme ja voi olla isoksi avuksi mielenterveyden haasteissa ja niitä ehkäistessä. Metsästysreissuilla ja hyvässä porukassa syntyy lukuisia havahduttavia hetkiä, jotka vievät ihmisyyden ytimeen. On yhteisiä tavoitteita, yhteistyötä, riittejä ja rituaaleja, juhlan ja jakamisen hetkiä, naurua ja herkistymistä elämän pienten ja suurten kysymysten äärelle, kunnioitus elämää ja luomakuntaa kohtaan. Kaiken keskellä voi havahtua siihen, ettei muillakaan aina mene elämä upeasti eteenpäin ja kuitenkin monesta karikosta ovat erilaiset ihmiset selvinneet. Nuotiotulen äärellä ja sieltä omaan arkeen palatessa voi olla helpompi hengittää. Metsästystakin taskussa voi kuljettaa kotiin tuomisina uudenlaista toivoa. LAURA ARIKKA Turkulainen Arikka on Erätauko-säätiön toimitusjohtaja, kirjailija ja entinen partiolainen, joka nauttii purjehduksesta Saaristomerellä, nuotiotulen katselemisesta ja hyvistä retkieväistä. Erätauko vahvistaa suomalaista keskustelukulttuuria 4 Metsästäjä 1/2022 Vi raskynä
• L uonnonvarakeskus (Luke) laatii vuosittain metsästystilaston. Tilasto perustuu metsästyskyselyyn, jonka posti toimittaa alueellistettuun satunnaisotokseen valikoituneille 7500 metsästäjälle tammikuun lopussa. Kyselyyn voi vastata joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Luonnonvarakeskus maksaa postimaksut. On tärkeää, että kaikki kyselyn saaneet vastaavat, myös ne, jotka eivät ole metsästäneet tai saaneet saalista vuonna 2021, koska vain riittävän runsas vastaajamäärä takaa luotettavan tilaston. Kyselyn vastaamisprosentti on viime vuosina ollut 50–65 prosenttia. Edellisen kyselyn satoa Vuonna 2020 noin kaksi kolmesta riistanhoitomaksun maksaneesta kävi metsällä. Määrä on viime vuosina pysynyt suunnilleen samana. Suurin osa, yli 80 prosenttia metsästäneistä, metsästi pienriistaa. Heistä saalista sai arviolta noin 120 200 metsästäjää eli runsas 70 prosenttia pienriistaa pyytäneistä. Hirvieläinmetsällä kävi 60 prosenttia kaikista metsällä käyneistä. Koko maan metsäjänissaalis kasvoi hieman monen vuoden vähenemisen jälkeen. Metsäkanalintukannat olivat aallonpohjassa muutama vuosi sitten ja kansallinen saalis pieni, mutta kantojen elpymisen myötä saaliskin kasvoi. Sekä vuonna 2020 että vuonna 2019 pyydettiin metsoja ja teeriä yhteensä noin 150 000 lintua. Suurimmat yksittäiset saaliit saatiin vuonna 2020 sepelkyyhkyistä, keskimäärin yli kymmenen sepelkyyhkyä saalista saanutta metsästäjää kohti. Metsästystilasto löytyy osoitteesta http://stat.luke.fi/metsastys TILASTOKYSELY METSÄSTYKSESTÄ JA RIISTASAALIISTA LÄHETETÄÄN TAMMIKUUN AIKANA M AK M ED IA , AN TT I TÖ RM ÄL Ä; LU O NN O N VA RA KE SK US , EE VA VA AH TE RA H AN N U HU TT U 5 Metsästäjä 1/2022 Uutis t
• TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Latvalinnustusta ja suden kannanhoitoa P ääsimme syksyllä nauttimaan todella runsaista kanalintukannoista valtaosassa maatamme. Hirvijahdin ohessa nähtiin marras-joulukuussa todella suuria teeriparvia, joten tammikuinen latvalinnustusjakso Itäja Pohjois-Suomessa on taatusti teerikantojen osalta kestävällä pohjalla. Näillä alueilla myös lumitilanne on kanalintujen kannalta otollinen, koska pehmyttä lunta on paikoin runsaasti: kieppiin meno onnistuu hyvin. Latvalinnustajan kannalta lumitilanne on jopa haasteellinen, koska monet metsätiet ovat auraamattomia. Mutta sitä suurempi nautinto on tarjolla onnistuneen riistalaukauksen jälkeen, koska sen eteen on jouduttu raatamaan otsa hiessä. Maaja metsätalousministeriö antoi asetuksen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä joulukuun puolivälin paikkeilla. Asetusluonnoksesta oli annettu runsaasti lausuntoja, jotka olivat odotetusti jakaantuneet pääosin joko kannattaviin ja vastustaviin. Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien henkilöt joutuivat pikaisella aikataululla tekemään päätökset poikkeusluvista, jotta mahdollisten valitusten käsittely ei venyttäisi jahdin aloitusta liian pitkälle. Toivottavasti mahdolliset valitukset eivät johda lupien täytäntöönpanokieltoon, mikäli halutaan lisätä suden hyväksyttävyyttä riistalajina maassamme. Kun suden kannanhoidollinen metsästys oli edellisen kerran mahdollista poronhoitoalueen ulkopuolella, se lisäsi selvästi kansalaisten luottamusta susikonfliktien hoitamiseen ja myönteistä suhtautumista suteen. Joskus EU:n suunnasta kuuluu jotain myönteistäkin metsästyksen saralta. Euroopan komissio muutti kantaansa koskien metsästyksen ja kalastuksen kieltämistä tiukasti suojelluilla alueilla, koska sen katsottiin olevan perusteeton toimenpide. On mielenkiintoista nähdä, milloin tämä periaate muuttuu ”lihaksi” myös Suomessa? Sometilit seurantaan Kuule ensimmäisenä riista-alan tärkeimmät uutiset seuraamalla Suomen riistakeskusta Facebookissa ja Twitterissä. Instagramin puolella voit seurata erätunnelmia lehden tililtä @metsastajalehti EU hyväksyi metsästyksen jatkumisen suojeluja erämaa-alueilla Euroopan unionin biodiversiteettistrategiassa vuodelle 2030 tavoitteena on suojella 30 prosenttia EU:n pinta-alasta, mistä 10 prosenttia tulisi olla tiukan suojelun piirissä. EU:n esityksessä metsästys ja kalastus rinnastettiin kaivosteollisuuteen, jotka tulisi kieltää tiukan suojelun alueilta. Suomessa tämä olisi tarkoittanut erämaa-alueita, Natura-alueita ja kansallispuistoja. Käytännössä lähes koko Ylä-Lappiin olisi tullut metsästysja kalastuskielto. Jäsenmaiden vastustuksesta EU perääntyi esityksestä. Riistaja kalakantojen kestävä käyttö saa jatkua. Kestävä metsästys ja kalastus ovat merkittävä osa laajojen suojelualueiden virkistyskäyttöä ja niiden salliminen on keskeistä, jotta elinympäristöjen suojelu on hyväksyttyä. H AN N U HU TT U K lumni Uutis t 6 Metsästäjä 1/2022
• @my.nature.adventures Lappeenrantalainen Riitta Mälkiä suoritti metsästäjätutkinnon syksyllä 2020. Mälkiän luontoharrastukset täydentyvät metsästyksellä ja riistanhoidolla, joiden pariin houkuttelivat isältä jäänyt haulikko ja kauan toivottu koira. – Olimme etsimässä pupun jälkiä ja harjoittelemassa talvijäljestystä koirani Niilon kanssa ensilumilla. Niilo on 1,5-vuotias beagle, jonka kanssa aloitin jänismetsän tänä syksynä. Se on todella pätevä metsämies, vaikkei ole metsästyslinjaisesta suvusta. Niilo saattaisi saada tulevaisuudessa kaverin lintukoirasta. Nyt ensin opettelemme molemmat metsästyksen saloja yhdessä ja erikseen. HTA-HANKKEEN KOULUTUKSIIN OSALLISTUI 27 000 ASETURVALLISUUDEN 4 SÄÄNTÖÄ 1 KAIKKI ASEET OVAT AINA LADATTUJA Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä. 2 ÄLÄ IKINÄ OSOITA ASEEN PIIPULLA MITÄÄN, MITÄ ET OLE VALMIS AMPUMAAN Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (ks. sääntö 1). 3 PIDÄ SORMI POIS LIIPAISIMELTA Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. 4 OLE VARMA KOHTEESTA Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa. Nämä säännöt ovat voimassa aina ja kaikissa tilanteissa! Suden kannanhoidollinen metsästys jälleen sallittu Maaja metsätalousministeriö vahvisti 14.12.2021 asetuksen, joka sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen vuoden 2022 alusta lähtien. Metsästys on osa susikannan hoitosuunnitelmaa, jonka tavoitteena on turvata elinvoimainen susikanta ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin. Asetuksen nojalla voidaan metsästää 20 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin. Kiintiö ei koske poliisin määräyksellä lopetettuja susia eikä Suomen riistakeskuksen myöntämiä vahinkoja turvallisuusperusteisia poikkeuslupia. Suomen riistakeskus myönsi kannanhoidolliset poikkeusluvat lehden ollessa painossa. Hakemuksia saapui kaikkiaan 33 kappaletta ja niillä haettiin lupaa yhteensä 168 suden metsästämiseen. Suurpetopoikkeuslupapäätökset löytyvät Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta osoitteesta: https://riista.fi/metsastys/palvelut-metsastajalle/lupahallinto/lupapaatokset/ Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastista, millä perusteilla luvat myönnetään: www.metsastajalehti.fi ja Spotify 7 Metsästäjä 1/2022 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio.
• Luonnonvaraisessa villisiassa todettu Aujeszkyn taudin vasta-aineita Kiteellä lokakuun puolivälissä kaadetussa villisiassa on todettu Aujeszkyn taudin (AD) vasta-aineita. Kyseessä on pääasiallisesti sikojen tauti, mutta se voi tarttua myös muihin eläinlajeihin, ei kuitenkaan ihmisiin. Luonnonvaraisissa villisioissa todettu tapaus ei vaikuta Suomen viralliseen asemaan ADvapaana maana. Tautia esiintyy verraten yleisesti villisioissa Euroopassa. Suomessa Aujeszkyn taudin vasta-aineita on edellisen kerran todettu luonnonvaraisessa villisiassa vuosina 2019 ja 1980. Aujeszkyn taudin aiheuttaa sian herpesvirus-1 (SuHV-1), joka voi sairastuttaa myös muita eläinlajeja kuten nautoja, lampaita, kissoja ja koiria. Niillä virustartunta johtaa lähes aina kuolemaan. Muut eläinlajit eivät kuitenkaan levitä tartuntaa toisiin eläimiin. Koska tauti voi levitä sairastuneen sian tai villisian ruhoRiistakolmioiden talvilaskenta 2022 Riistaja peltokolmioiden lumijälkilaskennan suositeltu laskenta-aika on Eteläja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2022 ja Lapissa ja Oulussa 15.1.–15.3.2022. Jotta tulokset saadaan ajantasaisesti käyttöön, palautukset suositellaan tehtäväksi riistakolmiot.fi -sivuston kautta heti laskennan jälkeen. Mikäli palautat laskentatulokset paperisena, laitathan lomakkeet ja kartat postiin hyvissä ajoin. Talvilaskennan yhteenveto päivittyy riistakolmiot.fi/ raportit -sivustolla laskennan kuluessa. Lisätietoa: www.riistakolmiot.fi GE TT Y IM AG ES nosien välityksellä, ei kypsentämättömiä ruhonosia tai elimiä tule antaa koirille tai kissoille. Aujeszkyn tauti mukana villisikaseurantaohjelmassa – Afrikkalaisen sikaruton seurantaan lähetettyjen villisikojen elinnäytteet tutkitaan myös AD-viruksen varalta. Virusvasta-aineet määritetään kaikista eläimistä, joista saadaan näytteeksi tutkimuskelpoinen verinäyte, sanoo erikoistutkija Jonna Kyyrö Ruokavirastosta. Esimerkiksi vuonna 2020 AD-viruksen varalta tutkittiin 937 luonnonvaraista villisikaa ja näistä 816 tutkittiin myös AD-vasta-aineiden varalta. Ruokavirasto kiittää kaikkia villisikanäytteitä lähettäneitä metsästäjiä ja toivoo runsaasti villisikanäytteitä myös jatkossa. Suomen riistakeskus hakee SUUNNITTELIJAA määräaikaiseen työsuhteeseen 03/2022–06/2025 SusiLIFE -hankkeeseen. riista.fi/avoimet-tyopaikat TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. VUODEN KOVIN RIISTAKAMERAUUTUUS BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) winter pack sisältää: • Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) riistakamera • Sandisk 16 Gb muistikortti • Talvisiin olosuhteisiin sopiva 10Ah lyijyhappoakku • Burrel akkujohto • Merinovillainen pipo Burrel-logolla • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. Myös videoiden lähetys • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12kk Burrel+ lisenssi. • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 7,74 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 278,64 €. 50 € Säästä norm. 329 € Winter pack VAIN ELISALTA! Kätevä mm. luontokuvaukseen, riistanvalvontaan tai vaikkapa omaisuudenvalvontaan. 36540_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 36540_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 28.10.2021 13.22 28.10.2021 13.22 MMM nimitti Suomen riistakeskuksen hallituksen Kaudella 1.1.2022–31.12.2024 hallituksen jäsenet ovat seuraavat (suluissa varajäsen): Valtakunnallisen riistaneuvoston esittämät jäsenet: Tauno Partanen puheenjohtaja (Juhani Kukkonen), Teppo Kakkonen varapuheenjohtaja (Erkki Huhta), Jari Korhonen (Jari Huhtamella), Ilkka Tiainen (Markku Autio), Pekka T. Partanen (Kimmo Alakoski) ja Niklas Christensen (Martin Hägglund). MMM:n edustaja: Vilppu Talvitie (Niina Riissanen). LUKEn edustaja: Katja Holmala (Kirsi Arvelo), MTK ry:n edustaja: Timo Leskinen (Mikko Tiirola). Suomen riistakeskuksen henkilöstön edustaja: Ville Hokkanen (Heli Paavola). 8 Metsästäjä 1/2022 Uutis t
• TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. VUODEN KOVIN RIISTAKAMERAUUTUUS BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) winter pack sisältää: • Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) riistakamera • Sandisk 16 Gb muistikortti • Talvisiin olosuhteisiin sopiva 10Ah lyijyhappoakku • Burrel akkujohto • Merinovillainen pipo Burrel-logolla • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. Myös videoiden lähetys • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12kk Burrel+ lisenssi. • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 7,74 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 278,64 €. 50 € Säästä norm. 329 € Winter pack VAIN ELISALTA! Kätevä mm. luontokuvaukseen, riistanvalvontaan tai vaikkapa omaisuudenvalvontaan. 36540_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 36540_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 28.10.2021 13.22 28.10.2021 13.22
• Nauvon muflonit ja kuusipeurat Lounais-Suomen saaristo sijoittuu tammimetsäalueen pohjoisrajalle ja Itämeren läheisyys leudontaa sen talvia. Elinolosuhteet sopivat Suomessa harvinaisille kuusipeuroille ja mufloneille. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa M ufloni ja kuusipeura eivät ole Suomen alkuperäistä riistalajistoa, vaan alkujaan Keski-Euroopan tuontitavaraa. Mufloni, eli villilammas, kuuluu samaan sukuun pohjoisamerikkalaisten serkkujensa paksusarvija ohutsarvilampaan kanssa ja edustaa joidenkin lähteiden mukaan eurooppalaisten kotieläimiksi kesytettyjen lampaiden alkumuotoa. Mufloni on äärimmäisen mielenkiintoinen riistalaji. Sen näköaistin tarkkuus erottuu edukseen muihin sorkkaeläimiimme Eksotiikkaa kotimaassa verrattuna ja laumakäyttäytyminen tekee lähestymisestä haastavaa. Kun laumassa on vaikkapa kaksikymmentä silmäparia, joku mufloneista on koko ajan pää pystyssä ja tarkkaavaisena. Metsästäjän on oltava liikkuessaan hyvin varovainen. Mufloni viihtyy saaristossa laajoilla kallioisilla alueilla ja avoimilla niityillä. Niityillä ruokaillessaan muflonit usein hakeutuvat avoimen alueen keskelle. Uhkia havaitessaan ne hakeutuvat tiiviiksi ryhmäksi, jolloin sopivan yksilön valitseminen on vaikeaa. Muflonit vaikuttavat lisäksi olevan 10 Metsästäjä 1/2022
• jatkuvasti liikkeessä ja vaihtelevat kulkureittejään ja ruokailualueitaan, mikä tekee metsästyksen ennakoimisesta haastavaa. Kuusipeuran alkujuuret sijoittuvat Lähi-Itään, josta ne ovat viimeisen parin vuosituhannen aikana levinneet erityisesti ihmisen myötävaikutuksesta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Kuusipeura on edustavan näköisenä, paikallisena ja laumautuvana lajina ollut suosiossa sekä koriste-eläimenä että riistalajina. Suomeen kuusipeuraa on tuotu ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla, mutta varhaisimmat pysyvät kantamme ovat syntyneet 1900-luvun puolivälissä Inkooseen, Kytäjälle ja Nauvon saaristoon. Kuusipeuran elinalueet poikkeavat selkeästi esimerkiksi muflonista ja kauriista. Kuusipeurat viihtyvät valtaosan ajasta syvissä tiheiköissä suojassa säältä ja saalistajilta. Hämärän laskeutuessa ne siirtyvät avoimille alueille laiduntamaan, mutta palaavat valon lisääntyessä takaisin suojaan. Riistalajit näkyvät ja kuuluvat Nauvon saaristossa kumpikin riistalaji esiintyy paikoitellen elinvoimaisena ja runsaana. Alueella runsas riistakanta näkyy sekä ympäristössä vahvoina polkuina ja reviirimerkkeinä että laidunnusjälkenä. Ensimmäiset muflonilaumat havaitessaan joutuu hieraisemaan silmiään kahteen kertaan. Lauma syvän pähkinänruskeita jykevärakenteisia hahmoja poikkeaa selvästi kauriista ja peuroista. Myös niiden kulkutapa poikkeaa hyppelehtivistä, hoikkajalkaisista pienemmistä hirvieläimistämme. Muhkeilla, kiertyvillä sarvilla varustettu muflonipässi näyttää etupainotteisuudessaan suorastaan mahtipontiselta. Alkuun näky pysäyttää kerta toisensa jälkeen. Myöhemmin silmä tottuu ja oppii erottelemaan yksilöitä toisistaan. Nuorilla pässeillä sarvet ovat lyhyemmät kuin aikuisilla, joilla ne ovat ikävuosien myötä yhä pidempiä kiertäen muflonin korvan takaa ja nousten takaisin kallon sivuille kohti silmien tasoa. Joskus muflonilauman läheisyydessä viihtyvät myös kuusipeurat. Kuusipeuran erottaa valkohäntäpeurasta helposti peräpeilistä, mutta myös vartalon ? Muflonilauma siirtymässä metsän suojiin. ? Vahva riistakanta näkyy maastossa joka puolella risteilevissä poluissa. Muflonit viihtyvät usein korkeammalla, kuusipeurat matalammassa maastossa. ? Saariston luonto on vehreää ja jalopuut kukoistavat. 11 Metsästäjä 1/2022
• mittasuhteet ja liikkumistapa auttavat erottamaan lajit toisistaan jo kaukaa. Kuusipeura on rungoltaan valkohäntäpeuraa lyhyempi, ja myös kaula ja pää tuovat erot esiin. Aikuisen kuusipeurapukin sarvet ovat massiiviset ja vaikuttavat. Sarvien lapiomalli, etummaiset suuret otsapiikit ja niiden massiivinen koko tekevät siitä yhden tunnistettavimmista hirvieläimistä. Sokerina pohjalla kuusipeuran väritys vaihtelee luontaisesti yksilöstä toiseen. Osa on kermanvalkeita, osa täplikkäitä ja osa liki mustia. Kiima-aikaan kuusipeurapukki pitää mieleenpainuvaa röyhtäilevää mylvintää, joka hämärän laskeutuessa saa kulkijan vaistomaisesti kurkkimaan olkansa yli vaikka tunnistaisikin ääntelijän. Kumpaakin riistaeläintä voi metsästää vahtimalla esimerkiksi niityn reunalla, kuten muitakin kotoisia sorkkaeläinlajejamme. Erityisen mielenkiintoista on metsästys hiipimällä niiden päivämakuualueilla ja kulkureiteillä. Saariston vaihteleva, mosaiikkimainen luonto kallioineen ja tiheikköineen tekee riistan paikallistamisesta ja lähestymisestä kiehtovaa ja vaatii useimmiten metsästäjältä todella hidasta etenemistä, tuulen jatkuvaa huomiointia ja maiseman aktiivista haravointia katselukiikareilla. Vaikka mufloni ja kuusipeura eivät kuulu luontaiseen riistalajistoomme, ne eivät suoranaisesti valloita kotimaisten riistaeläintemme ekolokeroa ja sopivat omille alueilleen kuin nenä päähän. Metsästyksellisesti mufloni ja kuusipeura tarjoavat mieleenpainuvia ja hienoja luontoelämyksiä. Aikuisen kuusipeurapukin sarvet ovat massiiviset ja vaikuttavat. ? Kirkkaalla, kuulaalla säällä hiipiminen ei onnistu karkottamatta eläimiä. Tällöin on siirryttävä pellon reunalle. Muflonipässit ovat komea näky muhkeine, kaartuvine sarvineen. Mufloni ei tiputa sarviaan, vaan ne kasvavat läpi elämän. Muflonipässin iän voi laskea sarvissa näkyvistä vuosirenkaista. Nuori kuusipeuranaaras jäi eräksi sivutuulessa metsän siimeksessä tapahtuneen hiipimisen päätteeksi. ? Erityisesti navakalla tuulella metsän siimeksessä voi päästä yllättämään halutun riistan. Kuvassa kuusipeura. 12 Metsästäjä 1/2022
• M atka Nauvon saaristoon alkoi jahtipäivää edeltävänä iltana nopealla metsästysalueen kiertävällä tarkastelukierroksella. Ajoimme muutaman aukean sivuitse ja kiikaroimme kiinnostuneina muflonija kuusipeuralaumojen olinpaikkoja. Illan hämärtyessä niityille ilmaantui metsäsaarekkeista enemmän ja enemmän laiduntajia näkyville, ja huomasimme jälleen kerran riistakannan olevan hyvin vahva. Iltatoimien jälkeen pohdimme suunnitelmaa pitkään ja hartaasti. Menisimmekö passitorniin pimeässä odottamaan aamun valkenemista, vai nukkuisimmeko pidempään ja käyttäisimme päivän eläinten makuualueilla ja metsäsaarekkeissa hiipimiseen? Päädyimme jälkimmäiseen. Päätimme, että mikäli päivän hiipiminen ei onnistaisi, siirtyisimme illalla aukean reunaan kyttäämään ja odottamaan laiduntamaan saapuvia kuusipeuroja ja mufloneita. Sivutai vastatuuleen edeten kuljimme äärimmäisen hitaasti ja jatkuvasti kiikaroiden muflonien päivämakuualueita reunustavia tiheiköitä pitkin avokallioita tarkkaillen. Välillä laskeuduimme synkempiin notkoihin kuusipeuroja etsimään. Silloin tällöin havaitsimme riistaeläimiä. Useimmiten juuri hetken liian myöhään, jolloin olimme itse tarkkailijan roolin sijaan tarkkailtavina ja pääsimme ihailemaan lähinnä pakenevia peräpeilejä. Sekä muflonilla että kuusipeuralla on vaalea peräpeili ja keskellä tumma häntä. M-kirjainta muistuttava kuvio tulikin reissun aikana tutuksi. Kulkeminen saariston riistarikkaassa ympäristössä on erityisen antoisaa. Muflonien ja kuusipeurojen lisäksi vastaan tulee säännöllisesti kauriita ja valkohäntäpeuroja, joten riistalajien tunnistamisesta saa hyvää harjoitusta. Kaiken kukkuraksi kuusipeuralla on eri väriMonimuotoinen metsästyspäivä Päivät kuluivat kokien lukuisia kutkuttavia tilanteita ilman riistalaukauksia, ja päädyimme lopulta kaksissa miehin harjoittamaan passittelun ja hiipimisen yhdistelmäjahtia. Toinen meistä passitti kulkureitillä, toinen kiersi muutaman sadan metrin päästä koettaen karkottaa mahdollisesti väliin jäävästä tiheiköstä riistaa passittajan ulottuville. Viimeisen metsästyspäivän aamuna meitä onnisti. Kaverini yhytti sopivan nuoren muflonipässin avokalliolta hiipiessään kallion alareunaa pitkin ja pääsi konttaamaan sopivasti hollille riistalaukausta varten. Vain hetkeä myöhemmin, pohtiessamme sopivaa etenemissuuntaa, kuulimme yhtäkkiä ylätuulesta muflonien ääntelevän. Pikainen, mutta varovainen hiipiminen nostatti muflonit makuulta jaloilleen, ja tilannearvion jälkeen pääsin kaatamaan toisen nuoren muflonipässin. Hieman harvinaisemmat saaliit päätyivät täysin hyötykäyttöön. Sisäelinten lisäksi jopa kivekset päätyivät ruoanlaiton raaka-aineeksi – tälle vankka suositus, ovat oikein laitettuna hyvinkin herkulliset! Aktiivinen metsästys mieleenpainuvassa ympäristössä tuotti ikimuistoisia kokemuksia, ja varmisti jälleen kerran seuraavan syksyn reissun kalenterissa. Katso verkkolehdestä www.metsastajalehti.fi videoita muflonin ja kuusipeuran metsästyksestä Nauvon saaristossa! Kulkeminen saariston riistarikkaassa ympäristössä on erityisen antoisaa. muotoja, jolloin eri lajien tunnistamisessa oppi pian tarkkailemaan vartalon rakennetta, pään muotoa ja kulkutapaa värin ja koon lisäksi. Päivän mittaisen hiipimisen jälkeen otimme hieman apetta ja siirryimme hiljalleen niitynreunapasseihin. Illan hämärtyminen toi riistaa helpostikin sopivalle etäisyydelle, mutta valikoiva metsästys lisäsi mielenkiintoa ja haastetta. Sopivan yksilön löytämiseen menee helposti jokunen ilta, oli aseena sitten jousi tai kivääri. 13 Metsästäjä 1/2022
• Mitä ulkomaalainen metsästäjä hakee Suomesta? Suomeen saapuu vuosittain 1000–2000 metsästäjää. Määrä on ollut kasvussa. Eniten vieraita saapuu Ruotsista, Virosta ja Saksasta. TeksTi ja kuvaT Panu Hiidenmies M etsästäjä-lehti seurasi latvialaisen metsästäjäryhmän jahtia ja selvitti, mitä ulkomaalainen haluaa suomalaiselta jahdilta. Ovatko ulkomaalaiset pelkkien luontoelämysten perässä, vai haetaanko myös jotain konkreettista? 20 vuotta metsällä Suomessa Latvialainen Janis Baumanis saapui Suomeen kolmen ystävänsä kanssa metsästämään valkohäntäpeuraa ja hirveä. Hän on vieraillut Suomessa lähes joka vuosi kahdenkymmenen vuoden aikana. Baumanis on metsästänyt monessa maassa, ja Suomessa on yksi kiinnostuksen kohden ylitse muiden: valkohäntäpeura. Hän toteaa Suomen olevan helposti saavutettavissa, koska se on lähellä Latviaa. Vaikka Euroopassa on pieniä teoreettisia mahdollisuuksia valkohäntäpeuran metsästämiseen muuallakin kuin Suomessa, pitää Baumanis 14 Metsästäjä 1/2022
• Suomea ylivoimaisena peuramaana heti Pohjois-Amerikan maiden jälkeen. Neuvoja ensikertalaiselle Suomeen tulijalle Janis Baumanis on nähnyt muutoksen suomalaisessa peuranmetsästyksessä kahdenkymmenen vuoden aikana. Ensikertalaista Suomeen saapuvaa metsästysturistia hän kehottaa varautumaan laadukkaalla optiikalla. Päivät ovat lyhyitä loppukaudesta ja Mitä ulkomaalainen metsästäjä hakee Suomesta? metsästys tapahtuu usein hämärässä, joten valovoimaiset katselukiikarit sekä tähtäinkiikari ovat välttämättömiä. Ensimmäisiä kertoja Suomessa peurajahdissa vieraillessaan Baumanis ei muista puhutun valikoivasta metsästyksestä, mikä hänen kotimaassaan Latviassa on ollut itsestäänselvyys jo pitkään. Parikymmentä vuotta sitten ei sarvisuosituksia tuotu esiin suomalaisessa valkohäntäpeuran metsästyksessä kuten nykyisin. Baumanis arvostaa ? Latvialainen Janis Baumanis saapui Suomeen kolmen ystävänsä kanssa metsästämään valkohäntäpeuraa ja hirveä. Hän on vieraillut Suomessa lähes joka vuosi kahdenkymmenen vuoden aikana. ? Suomalainen metsästyskulttuuri ja kotimaiset metsästyskoiramme kiinnostavat ulkomaalaisia metsästäjiä. tätä kehitystä. Hänen kaltaiselleen metsästysturistille on mielenkiintoista nähdä metsästyksen yhteydessä enemmän trofeeluokan yksilöitä ja myös päästä kaatamaan sellainen. Vaihtojahtia ja metsästyskulttuuria Ulkomaisille metsästäjävieraille on olemassa kaksi päävaihtoehtoa jahdin järjestämiseksi. Perinteinen vaihtojahti, jossa ulkomaalaisten vierailtua Suomessa 15 Metsästäjä 1/2022
• toimintaa. Monessa maassa metsästys on muuttunut enemmän vahinkoeläinten hävittämiseksi ja vahinkojen torjunnaksi. Yhden eron Baumanis löytää suomalaisesta ja latvialaisesta metsästyksestä. Suomalaisissa ajojahdeissa keskitytään yleensä vain yhteen tai kahteen riistalajiin. Erityisesti hirvijahti on pyhää Suomessa ja silloin ei muuta kaadeta. Latviassa näkyy enemmän keskieurooppalainen ajometsästyskulttuuri, jossa on mahdollista kaataa useita riistalajeja samassa jahdissa. Baumanis ymmärtää suomalaisen tavan hyvin, koska täällä on puhtaasti hirvenmetsästykseen käytettyjä koirarotuja. Ensimmäisillä vierailuillaan Janis Baumanis kertoo ihmetelleensä, miksi valkohäntäpeuran kyttäysmetsästyksessä tornit oli viety hyvin lähelle ruokintapaikkaa. Lisäksi kyttäyskopeissa oli todella pienet kurkistusja ampuma-aukot. Sellaisia hän ei ole muualla nähnyt. Erilaisia toiveita Janis Baumanis on kiinnostunut erityisesti valkohäntäpeurasta. Trofeemetsästäjänä hän arvostaa näyttäviä järjestetään vastavierailu ulkomaille. Toinen vaihtoehto on osallistua Suomessa järjestettyyn kaupalliseen jahtiin, jossa vieraat maksavat palvelusta. Molemmissa on omat hyvät puolensa. Baumanis on metsästänyt monessa maassa ja tehnyt molempia. Nykyisin hän on vaihtojahdin kannattaja. Kun Baumanis järjestää itse jahdin ulkomaalaisille vieraille kotimaassaan, hän osallistuu itsekin metsästykseen ystävien kanssa. Näin hän ehtii jahtiin enemmän, eikä ole vain järjestäjän roolissa. Hänen mielestään suomalainen metsästyskulttuuri on säilynyt osana arvostettua yhteiskunnallista Ulkomaiset trofeemetsästäjät arvostavat näyttäviä sarvia, mutta ovat kiinnostuneita kaatamaan Suomessa vasoja ja naaraitakin. Janis Baumaniksen mielestä suomalainen metsästys kulttuuri on säilynyt osana arvostettua yhteiskunnallista toimintaa. Palvelun tarjoavat Tapiola Yhteismetsä ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito. LähiTapiola Yhteismetsä. Se vaivattomampi tapa omistaa metsää. Omistatko metsää, mutta et tiedä, miten sitä pitäisi hoitaa tuottavasti? Jätä metsänomistajan huolet taaksesi ja anna Suomen suurimman metsävakuuttajan pitää huolta metsästäsi, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Osakkaana sinä saat tuottoa osuutesi perusteella. Sopisiko LähiTapiola Yhteismetsä sinulle? lahitapiola.fi/yhteismetsa 16 Metsästäjä 1/2022
• sarvia, mutta on hän kaatanut Suomessa vasoja ja naaraitakin sekä metsästänyt muuta riistaa. Hän uskoo ulkomaalaisten olevan hyvin kiinnostuneita valkohäntäpeuran lisäksi hirvistä ja kanalinnuista. Erityisesti metso on monelle ulkomaalaiselle todellista suurriistaa. Monelle eteläeurooppalaiselle metsästäjälle pelkkä Suomen luminen talvi ja luonto ovat elämys. Hän uskoo hiihtelyn lumisessa maisemassa riistan perässä olevan monelle sykähdyttävä kokemus. Yhteisöllisyys arvossaan Lopuksi Baumanis mainitsee suomalaisen metsästyksen yhteisöllisyyden. Metsästys sinällään on useimmiten hiljaista ja siinä ollaan itsekseen. Hän arvostaa suomalaista tyyliä, jossa aina jossain vaiheessa metsästyspäivää istutaan tulille ja paistetaan makkaraa. Hän arvostaa metsästäjien keskinäistä yhdessäoloa ja keskustelua. Ilman sitä metsästys olisi oikeastaan aika yksinäistä puuhaa. Kuinka latvialaiset onnistuivat Suomessa? Katso video heidän retkestään Etelä-Hämeen peuramaille Metsästäjän verkkolehdessä: metsastajalehti.fi Monet turisti metsästäjien hyvät muistot lliittyvät suomalaisen metsästyksen yhteisöllisyyteen ja tulisteluhetkiin. Palvelun tarjoavat Tapiola Yhteismetsä ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito. LähiTapiola Yhteismetsä. Se vaivattomampi tapa omistaa metsää. Omistatko metsää, mutta et tiedä, miten sitä pitäisi hoitaa tuottavasti? Jätä metsänomistajan huolet taaksesi ja anna Suomen suurimman metsävakuuttajan pitää huolta metsästäsi, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Osakkaana sinä saat tuottoa osuutesi perusteella. Sopisiko LähiTapiola Yhteismetsä sinulle? lahitapiola.fi/yhteismetsa
• Nu rten toimitus Aloittelijana varusteiden hintaviidakossa Arvioidut perushinnat uutena ostetuille varusteille, joilla pääsee jo hyvin alkuun. Markkinoilta löytyy varmasti halvempia ja paljon kalliimpiakin varusteita. Patruunoiden kustannukset riippuvat aseesta ja harjoittelun määrästä. Lisäksi polttoaineisiin kuluu rahaa riippuen omasta asuinja metsästysalueesta. Metsästyskengät 150 € Ampumakoesuoritus/kerta 20 € Haulikko 700 € Kivääri + peruskiikari 1 200 € Muut tavarat (esim. kuulosuojaimet, houkutuspillit, eläinkuvat ym.) 100 € Patruunat 200 € Riistanhoitomaksu 39 € / 20 € (alle 18-v.) Metsästyspuku 300 € 18 Metsästäjä 1/2022
• A seet, vaatteet, luvat, kengät ynnä muut varusteet toki maksavat, mutta halusin lähteä selvittämään kustannuspolitiik­ kaa nuoren metsästäjän näkökulmasta. Mitä lajin aloittaminen maksaa? Mitkä hankin­ nat ovat oleellisimpia? Rahaa menee jonkin verran esimerkiksi aseen hankintaan. On kuitenkin syytä muistaa, että metsästysaseet ovat hyvin huollettuina erit­ täin pitkäikäisiä. Asetta ei ole myöskään pakko ostaa uutena, eikä hinta aina korreloi aseen laadun kanssa. Myös metsästysvarusteiden kirjo on valtava. Härpäkettä ja hiluvitkutinta on joka lähtöön. Tärkeimmät perusvarusteet aseen lisäksi ovat itselle mieluisat vaatteet ja kengät. Metsästys­ varusteiden hankinta voi ensi alkuun tuntua tyyriiltä, mutta niiden käyttöikään suhteutet­ tuna varusteet ovat melko halpoja. Laadukas metsästyspuku ja kengät voivat kestää käyttöä yli 15 vuotta. Kaikkea ei tarvitse ostaa uutena. Varusteita voi löytää paljon myös käytettynä, kun vain varaa riittävästi aikaa niiden etsintään. Metsästämisen aloittamiseen ei tarvita upo­ uusinta metsästyspukua tai hienointa haulikkoa. Itse aloitin harrastuksen isäni vanhoilla aseilla ja tavallisilla ulkovaatteilla. Lajin kannalta oleellisimmat hankinnat ovat metsästyskortti, metsästysoikeus ja mieluisa ase. Hintamyytti voidaan murtaa ja todeta, ettei metsästämisen tarvitse olla pelkkää varustehuumaa ja rahan­ menoa. Alkuun pääsee muutamallakin sadalla eurolla ja avoimella mielellä! Usein kuulee puhuttavan, että metsästys on kallis harrastus. Ihmettelen väitteen toden peräisyyttä, sillä oman kokemukseni mukaan metsästyksen ei tarvitse olla kallista. TeksTi ja kuvaT Reetta Hokkanen Varusteiden hinta / metsästyspäivä HINTA 25 VUODEN AIKANA PÄIVÄSSÄ Haulikko 700 € 0,93 € Kivääri + peruskiikari 1200 € 1,60 € HINTA VIIDEN VUODEN AIKANA PÄIVÄSSÄ Metsästyspuku 300 € 2 € Metsästyskengät 150 € 1 € Molemmissa oletuksena 30 metsästyspäivää / kausi. 25 vuotta = 750 päivää ja 5 vuotta = 150 päivää O nnistuneen kaadon jälkeen ei kulunut kauaa, kun hirvilehmä asteli ampuma­ etäisyydelle vasa perässään. Vasa nurin, ja yhteensä kaksi hirveä saaliiksi heti ensimmäisenä jahtivii­ konloppuna. Kun toinen jahtiviikonloppu koitti, oli Kivimäki jälleen ampumavalmiu­ dessa. Uutta tilannetta ei tarvinnut liioin odotella, kun jälleen vasa lähestyi ampumahollille. Näin kauden kolmas kaato oli tosiasia. – Matkat olivat kohtuullisia ja hirvet tulivat melko lähelle, Kivi­ mäki kertaa tilanteita. Hän toteaa, että varmuutta omasta ampumisesta sekä kokemusta jahdin juonesta on jo karttunut niin, että ampuminen metsästystilanteissa tuntui luontevalta ja varmalta. Kauden kolmas peräkkäinen jahtiviikonloppu oli Juulia Kivimäelle kaikkein onnekkain. Ensin passiin jolkotti emä kahden vasan kanssa, joista Kivimäki pääsi pudottamaan molemmat vasat kaatojen sijaites­ sa hyvin lähellä toisiaan. Yhteensä viiden onnistuneen kaadon jälkeen hyvänkin tuurin voisi jo hiljalleen luulla ehtyvän, mutta kolmannen jahtiviikonlopun kruunasi vielä yksi vasasaalis. Tuuria ja tarkkaa ammuntaa Kuusi hirveä syksyyn, kolmena peräk­ käisenä viikonloppuna. Yhdistelmä, jossa on mukana hyvää tuuria, oikeita passipaikkoja sekä tarkkaa ammuntaa. Valtaosa Kivimäen omalta hirvipo­ rukaltaan saamista kommenteista on ollut positiivisia, ja muutenkin suhtau­ tuminen nuoriin metsästäjiin tuntuu seurueella olevan kunnossa. – Nuorille, vähemmän hirviä ampuneille annetaan usein parempia passipaikkoja, Kivimäki kertoo, mutta lisää perään, että joutui jahdin lop­ pupuolella vahtimaan koiria autosta käsin ammuttuaan jo kolmasosan jahtiporukkansa hirvistä. Aiempina vuosina yhden hirven kaataneelle Juulia Kivimäelle tämä syksy hirvijahdissa toi lisää arvokasta kokemusta, tervettä itsevarmuutta sekä hienoja muistoja. Juuri näistä asioista on monipuolinen hirvenmet­ sästys parhaimmillaan tehty. Onnistunut hirvisyksy Kauhajokelaisella Juulia Kivimäellä oli tämän syksyn hirvijahdeissa melkoinen tuuri. Kolmatta vuotta hirvimetsällä isänsä kanssa käyvä 18-vuotias nuori pääsi heti jahdin aloitusviikonloppuna tositoimiin, kun passiin hakkuuaukolle asteli kuusipiikkinen sonni. TeksTi Lauri Liuko kuva Juulia Kivimäen kotialbumi Ensimmäisen viikonlopun sonnikaato aloitti Juulia Kivimäen hyvän hirvijahtisyksyn. Käyttöhinnat on laskettu niin, että yhden metsästyskauden aikana varustetta käytettäisiin 30 päivänä. Jos kaudella metsästäisi useammin, olisi päivähinta vieläkin pienempi. 19 Metsästäjä 1/2022
• Metsäkauriin metsästäminen eri tavoilla J oitain kauriin metsästystapoja on opetettu suku­ polvelta toiselle, kun taas toiset ovat täysin uusia. Alueelliset erot vaikuttavat siihen, mitä tapoja käy­ tetään ja miten niitä sovelletaan. Samoja tekniikoita voi soveltaa myös muun riistan metsästykseen. Ajavan koiran kanssa Tämä yleisesti käytetty metsästystapa on ehkä helpoin metsästäjälle. Erillisiä koiramiehiä ei välttämättä tarvita, joten passipaikoille saadaan enemmän metsästäjiä ja näin on suuremmat mahdollisuudet saada saalista. Toi­ saalta tällöin ei ollenkaan tiedetä, mitä koira ajaa. Jos koiran ohjaaja kävelee koiran kanssa ja huomaa, että se ajaakin esimerkiksi peuraa, koira voidaan ottaa jäljeltä pois. Kokenut ja hyvin koulutettu koira osaa onneksi yleensä ajaa sitä, mitä metsästetäänkin. Jos sama koira metsästää montaa eri riistaeläintä, voi ennen metsästyksen alkua antaa sen haistella metsäkauriin hajua taljanpalalta tai sorkista. Tapoja metsästää on melkein yhtä monta kuin metsästäjiä. Tässä on muutama tapa, joilla olen itse metsästänyt kaurista. TeksTi ja kuvaT Elisabeth Mattsson ? Kyttäyspaikka kannattaa valita niin, että näkyvyys ja ampumaetäisyys ovat hyvät. ? Joskus energia loppuu koiraltakin. 20 Metsästäjä 1/2022 Nu rten toimitus
• Hihnan päässä olevan koiran kanssa Tämä metsästysmuoto vaatii yhden koiran ohjaajan, jolla on oltava hyvä kunto. Koiran kanssa kuljettaessa pystyy valikoimaan, mitä riistaa koira ajaa. Varsinkin, kun maas­ sa on lunta, voi heti katkaista väärän riistaeläimen ajon ja näyttää oikean riistan jäljet. Ohjaajan tosin pitää pystyä arvioimaan, ovatko jäljet tuoreet. Kun sää vaihtelee plussan ja miinuksen välillä, saman päivän jälkien alla on pehmeää lunta. Edellisen päivän jälkien päälle on yön aikana kehittynyt pieni jääkerros. Kyttääminen Kyttääminen on oiva vaihtoehto, jos ei ole koiraa. Kyttääminen voi tapahtua metsästystornista tai maasta käsin. Paikka kannattaa valita niin, että siinä jaksaa pysyä liikkumatta monta tuntia. Yleensä kannattaa mennä passi­ paikalle illalla, koska silloin eläimet hakeutuvat pelloille ja etsivät yösijaa. Kyttäämisen hyvä puoli on, että riista yleensä liikkuu rauhallisesti ja on hyvin aikaa tähdätä. jahtivahti.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Jahti&Vahti-ateria Suosittu, erittäin lihaisa Jahti&Vahti -koiranruoka on korkealaatuinen täysravintosarja. Jahti&Vahti -ravinnosta koirasi saa turvallisesti ja oikeassa suhteessa tarvitsemansa ravintoaineet, vitamiinit sekä kivennäisja hivenaineet. Ostaessasi Jahti&Vahti-koiranruokasäkin (10 tai 15 kg) saat 1 kg:n Kana-, Riistatai Liha-aterian KAUPAN PÄÄLLE. KAUPAN PÄÄLLE Kampanja voimassa 28.2. saakka. Energia | Extra Energia | Kana ja Riisi | Junior | Kevyt | Lammas ja Riisi | Pentu | Viljaton | Ateriat
• K uusi metsästyksestä, kirjoittamisesta ja valokuvaamisesta kiinnostunutta nuorta on tehnyt kahden vuoden ajan nuorten toimittajien palstaa tarjoten lehden lukijoille näkymän nuorten ajattelumaailmaan ja heitä metsästyksessä kiinnostaviin asioihin. Marraskuussa Johan Salminen, Reetta Hokkanen, Elisabeth Mattsson, Hanna Metsälä, Lauri Liuko ja Karlo Ruotsalainen kutsuttiin yhteen jahtireissulle, jotta he voisivat viimein tavata toisensa ja muun toimituksen. Samalla heiltä pyydettiin näkökulmia Metsästäjä-lehden kehittämiseen. Ensin työt Kahden vuoden ikäistä verkkolehteä halutaan kehittää palvelemaan yhä paremmin metsästäjiä ja muita riistasta Nuorten toimitus kokoontui Ympäri Suomea asuvat Metsästäjälehden nuoret toimittajat tapasivat toisensa ensimmäisen kerran. Päivän ohjelmassa oli verkkolehden kehittämistä ja fasaanijahtia. TeksTi Johanna Hellman kuvaT Tero Salmela ja luonnosta kiinnostuneita. Verkkolehdessä on kerätty kyselyllä tietoa ja toimituksessa pohdittu kohderyhmiä kehitystyötä varten. Nuorten toimittajien näkemyksiä kerättiin ylös työpajassa, jossa ideointi lähti rohkeasti liikkeelle. –Verkkolehden sisällöt eivät ole tärkeitä vain nuorille, vaan myös kokeneille, itsevarmoille metsästäjille, mietti Lauri Liuko. ? Johan Salminen, Hanna Metsälä, Reetta Hokkanen, Elisabeth Mattsson, Karlo Ruotsalainen ja Lauri Liuko ovat olleet Metsästäjä-lehden nuoria toimittajia kahden vuoden ajan. Johan Salminen ja Elisabeth Mattsson pohtimassa, millaisesta sisällöstä tietynlaiset lukijat olisivat kiinnostuneita. 22 Metsästäjä 1/2022
• Paperit täyttyivät ajatuksista, minkälainen sisältö houkuttelee tietynlaisia lukijoita verkkolehden pariin. Sitten huvi Useimmat nuorista olivat fasaanijahdissa ensimmäistä kertaa. Tunnelma sähköistyi nopeasti, kun aluksi kukin vuorotellen haki tuntumaa savikiekkoja ampumalla. – Se eläköityy nuorten toimittajista, joka ampuu huonoimmin, lohkaisi Liuko. Vitsailu oli kostautua, kun sopiva rytmi ei tahtonut löytyä. – Jos kiekko olisi ollut lintu, se jatkaisi vielä matkaansa siipirikkona, Liuko pohti. Muut nuoret nyökkäilivät: harjoitellessa on aina kirkkaana mielessä, millainen seuraus osumalla on oikeassa riistatilanteessa. Kaikille toivat erityisen paljon haastetta vasemmalta oikealle viilettävät kiekot. Kyseisen lentoradan murjaistiin olevan paras strategia fasaanille. Pienen harjoittelun jälkeen alkoivat haulit löytää kohteensa. – Melkoista paistia, jauhelihasorsaa, laukauksia seuraavat kommentoivat, kun kiekkojen sirpaleet alkoivat mätkähdellä maahan. Ihailua saivat erityisesti kilpa-ammuntaa harrastavan Elisabeth Mattssonin laukaukset, jotka hän sai tehtyä vieläpä laina-aseella. Pää kylmänä metsällä Ennen jahtiin lähtemistä kerrattiin turvallisuusasiat. – Fasaani on aina vain fasaani, painotti jahdin isäntä Mikko Halla. Hetken ei saa antaa viedä mukanaan niin, että voisi syntyä vaaratilanteita muille tai koiralle. Ohjeistuksen aikana fasaanikukko kiekui taustalla kuuluvasti, tietämättömänä tulevista tapahtumista. Nuoret jaettiin kahteen ryhmään ja irlanninsetterit lähtivät juoksemaan kieli pitkällä valmiina töihin. Jahti saattoi alkaa. Seisonta toisensa perään Mutaista tietä ei tarvinnut kauaa kulkea, kun 7-vuotiaan Reetun värisevä kuono osoitti nuolen lailla kohti kuusikkoa. Ampujat asettautuivat sopiviin asemiin ja Reetulle annettiin käsky nostaa lintu lentoon. Karlo Ruotsalainen sai ilmaan pölähtäneen fasaanikukon sopivasti tähtäimeen ja eräksi. Hienoja tilanteita seurasi lukuisia lisää ja innokas koira pääsi juoksemaan kunniakierroksia. – Se oli hyvä, jäi iskälle jotain kerrottavaa, sanoi Hanna Metsälä leveästi hymyillen onnistuttuaan saamaan haastavasta paikasta hienon riistalaukauksen. Kotiin kokemusta rikkaampana Jahdin jälkeen oli hyvä nauttia kalasoppaa nuotion äärellä ennen kotiinpaluun aloittamista ja iloita upeasta päivästä, jonka aurinko alkoi hiljalleen hiipua mailleen. Nuoret ovat seuranneet toisiaan sosiaalisen median kautta, joten kuulumisten vaihto kävi vilkkaana. Kun vielä aamulla nuoret pohtivat tulevaisuuden verkkolehteä, kertasivat he nyt omia suunnitelmiaan. Toisella tie vie armeijaan, toisella jatko-opintoihin. Upean kokemuksen lisäksi jokainen sai hyvän saaliin kotiin viemisiksi, eikä niistä pidetty kirjaa. – Onnistunut laukaus on hieno, oli se kenen tahansa, muistutti Suomen riistakeskuksen johtaja Jari Varjo ja korosti tiimihengen tärkeyttä. Sitä näiltä nuorilta löytyy. Maasto fasaanijahdissa oli varsin metsäinen ja välillä fasaanit juoksuttivat metsästäjiä kallioita ylös ja alas. Kuvassa Elisabeth Mattsson, Hanna Metsälä ja Karlo Ruotsalainen. Fasaaneita riitti useaan paistiin. Katso videolta, miten jahti sujui ja mitä Reetta Hokkanen ja Karlo Ruotsalainen ajattelivat päivästä. 23 Metsästäjä 1/2022
• M oni metsästäjä on saanut ensikosketuksen harrastukseensa jo nuorena vanhempiensa, isovanhempiensa tai sukulaistensa mukana. Hyvässä tapauksessa kokemukset ovat jättäneet jälkeensä runsaasti positiivisia mielleyhtymiä, jotka viimeistään varttumisen jälkeen ohjaavat vahvasti ulkoilmaelämään. Itsetuntoa ja rauhoittumista Hiljaa paikallaan istuminen on joskus haastavaa lapselle. Osalle meistä se on sitä myös aikuisena. Rauhoittuminen ja keskittyminen ovat merkittäviä taitoja, joiden harjoittelemisessa vierähtää joskus elinikä. Metsästys tarjoaa loistavan mahdollisuuden harjoitLapsi mukaan metsälle Lapsena koetut asiat luovat voimakkaita muistijälkiä ja silloin annettu esimerkki muovaa suhtautumista ja asenteita. Lapsen mukaan ottaminen voi parhaassa tapauksessa luoda pohjan elämänpituiselle harrastukselle. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa taa tarvittaessa tavoitteellistakin keskittymistä, tarkkailua ja hiljentymistä. Yhdessä passissa istuttaessa aukeaa helposti sopivia yhteisiä hetkiä luonnon tarkkailuun, lapsen oivalluttamiseen ja osallistamiseen. Havainnointi ja havaintojen ääneen ihmettely, eläinlajien, puiden ja kasvien tunnistaminen ja ympäristön äänien tarkkailu luovat kuin itsestään mahdollisuuden sekä keskittymisen että ympäristön opiskelulle. Hämärtyvä ilta tai varhainen aamun passitus tarjoavat myös erinomaisen tilaisuuden tutustua hämärään ja positiivisesti herätellä lapsen itsetuntoa. Oma otsalamppu tuo turvaa ja varmuutta, vaikka sitä ei laitettaisikaan heti päälle. Lapsi rakentaa itsevarmuutta valitsemalla itse sopi24 Metsästäjä 1/2022
• Näillä vinkeillä varmistat lapsen viihtymisen Hyvät eväät ovat reissun kohokohta Ota mukaan tarpeeksi evästä. Ei myöskään ole lainkaan hassumpi ajatus pakata mukaan jotain hieman tavanomaista maistuvampaa mutusteltavaa. Tässäkin tie sydämeen vie vatsan kautta! Omat kiikarit ja taskulamppu Kiikareilla näkee enemmän ja pimeän tullen oma taskulamppu tuo turvaa. Ihannetilanteessa lapsi saattaa päättää jopa pitää lamppunsa taskussa ja ihmettelee pimeää ympäristöään ilman lisävaloa. Muista vaihtovaatteet! Märillä sukilla ja hanskoilla tai tuulisella säällä ilman sopivaa kuoriasua kylmä hiipii luihin ja ytimiin todella nopeasti, lapsella usein aikuista helpommin. Kylmä syö motivaatiota ja rajoittaa intoa tehokkaasti. Pidä aina huoli, että saat lapsen varusteet pidettyä kuivana ja lämpimänä. Tunturiviitta tai muu vastaava suojapeite voi olla joskus kultaakin kalliimpi ja lisätä viihtymistä huomattavasti. Anna lapsen osallistua Lapsen osallistumisessa aktiiviseen tekemiseen on lukuisia hyviä puolia. Oppiminen käynnistetyy heti ensi metreillä, viihtyminen paranee ja mielenkiinto saadaan pidettyä yllä huomattavasti paremmin kuin passiivisella olemisella. Anna lapsen auttaa saaliin käsittelyssä, pillillä houkuttelemisessa tai aktiivisessa tarkkailussa ja havainnoinnissa, ja saat hänestä täysipainoisen metsästystoverin jo alusta lähtien! van hetken lampun sytyttämiseen, tai saattaa jopa jättää sen sytyttämättä. Varmuutta ja turvallisuutta rakennetaan läsnä olevan aikuisen avustuksella. “Minä kyllä pärjään vielä hetken!” Mistä ruoka tulee? Lapsen ottaminen mukaan metsälle avaa sopivan hetken ruoan alkuperästä keskustelemiseen. Harkittu, onnistunut riistalaukaus, saaliiksi saadun riistaeläimen tutkiminen sekä saaliin oikeanlaisen käsittelyn opettelu auttavat rakentamaan jo pienestä pitäen mutkatonta, mutta arvostavaa, tietoista käsitystä luonnon kiertokulusta ja syömämme ravinnon alkulähteistä. Aikuisen riistaa kohti osoittama kunnioitus ja suora suhtautuminen kasvattaa kiihkotonta ja asiallista asennetta. Riistaeläimen elinympäirstön ja tarpeiden sekä koko ravintoketjun tarkastelu jo saaliiksi saadun riistaeläimen syömästä ravinnosta omaan asemaamme asti avaavat lapselle konkreettisen näkymän ympäristöömme. Lisäksi se kasvattaa ymmärrystä vastuustamme luontoa kohtaan ja tekojemme merkityksestä. Vaikka kaikkia merkityksiä ei lapselle saa kerralla avattua, harkittu, avoin opastus ja tiedon jakaminen avittavat luomaan pohjaa tiedostavalle, kiihkottomalle ja valistuneelle metsästäjien ja luonnossa liikkujien sukupolvelle. Yhdessä jaetut hetket, lämmin kaakao ja eväsleivät luovat myös vertaansa vailla olevia muistoja. Saaliiksi saatu valkohäntäpeuran vasa kiinnostaa! Lapsen ottaminen mukaan metsälle avaa myös sopivan hetken ruoan alkuperästä keskustelemiseen. Metsästyksestä löytyy runsaasti asioita, joihin lapsi on helppo ottaa mukaan puuhastelemaan. Tässä kootaan puupassin tikkaita. 25 Metsästäjä 1/2022
• Käsivarren tunturista Muonion metsään Käsivarreksi kutsuttu alue tarjoaa vahvoja elämyksiä luonnossa liikkujalle. Metsästysretki sinne on aina omanlaisensa, vertaansa vailla. Maasto ja sää vaihtelevat, ja retkeläinen saa tuntea olevansa elementissään. Välillä vähän liikaakin. TeksTi Olli Kangas kuvaT Petri Nieminen ja Tero Soronen R etkemme piti ensin suuntautua Ruotsin puolelle, mutta lupia oli tarjolla muukalaisille vasta 25.9. alkaen. Näin ollen tuli kiire hankkia luvat Suomeen. Onneksi seurueeseen kuului Kilpisjärvellä opastava Ville Alatalo, joka sai järjestettyä ryhmälle metsästysluvat, eikä retki mennyt pelkäksi kalastamiseksi. Toki perhoakin matkalla viuhdottiin, ja harjuksen makuun päästiin. Leirin saimme pystyyn mukavassa kelissä. Kun teltat ja telttasauna oli kauniisti viritetty, rävähti saderintama päälle ja teltan katot alkoivat laulaa pisararokkia. Aamunuotiota tehtiin räntäsateessa. Vesisateeksi muuttunut räntä siivitti ensimmäistä jahtipäivää. Siiveniskuja ei kuulunut, ei näkynyt, vaikka taivalta tehtiin sadetta pelkäämättä useita kilometrejä. Sadepäivän jälkeen kelpasi telttasaunan lämpö. Kiukaan kuumista kivistä saimme lohdutusta menneeseen ja motivaatiota tulevaan. Telttasaunan mukana kuljettaminen on tietynlainen lisävaiva, mutta pitkän päivän pettymysten jälkeen löyly palkitsee. Muonion metsometsä kutsuu Riekkoja vaikutti olevan vähän ja ne pysyivät hyvin piilossa. Leiriparlamentissa päädyttiin yksimielisesti siihen, että seurue siirtyy alemmaksi Muonion metsiin asti. Sinne oli myös saatu luvat. Todennäköisyys kasvaa, kun metso, pyy ja teeri saadaan mukaan mahdollisten saalislintujen valikoimaan. Niinpä ajoimme Muonioon, jossa jahtimaasto on metsäistä ja tunturit näkyvät kaukana siintävinä kau26 Metsästäjä 1/2022
• Kovin kauaa tuo yhden kohtaamisen riemu ei riitä, kun lintuja ei löydy lisää. Kävely painaa jalkoja ja mieltä. Pari ukkoa luovutti ja lähti telttasaunan lämmitykseen. Pian saunanlämmittäjien poistumisen jälkeen Kira-koira seisoi metsoa. Lähestyimme huolella, hiljaa ja mahdollisimman vikkelästi, mutta lintu oli viisas ja lähti lentoon kaukaa turvaetäisyyden päästä eikä ampumahollille ehditty. Oli Kiran äidin vuoro, ja koira tulikin vain hetkeä myöhemmin tiedottamaan, että on havainnut lintuja. Tilanteeseen lähestyttiin ja riekko hyppäsi siivilleen. Tällä kertaa kuultiin jo laukauksiakin, mutta höyhentäkään ei riekosta irtoa. Haulit lensivät reippaasti takaa ohi. niina lumihuippuina. Monitoimiretkeilijälle Muonio on todellinen mekka. Muonionjoen lisäksi alueelta löytyy pieniä jokia kalastusja vesiurheilumielisille. Esimerkiksi kuuluisa Muonion Äijäkoski on hieno koskenlaskuelämys. Mutta metsästäjää ei mikään meno lohduta, jos lintuihin ei saa kontaktia. Ei edes se, että Muonion aamun valjetessa ruska oli komeimmillaan ja sää täydellinen. Lintuja oli nyt aivan toisella tavalla kuin Käsivarren kokeilussa. Vain muutaman kilometrin jälkeen tuli eteen ensimmäinen tilanne. Luna-koira toi tiedon hienosti. Lintua lähestyttäessä kuitenkin kävi ilmi, että koppelo oli jo lähtenyt. Se näkyi kauempana puussa istumassa. Haulikkomiehet vain katselivat sitä etäältä ihaillen. Kivääri olisi helposti yltänyt pudotukseen. Kilometrejä kertyy, kun lintuja ei tahdo löytyä. Käsivarren maisemissa kelpaa silti kulkea, vaikka saalis olisi lujassa. Ville Alatalo ja Juho Kärppä latautumassa nuotiolla. Saunateltta kannatti tuoda reissuun mukaan, sillä kelit olivat välillä kurjat. 27 Metsästäjä 1/2022
• – Siinä voi mennä puolikin tuntia, ennen kuin koira irtoaa seisonnalta. Voi myös odottaa niin kauan, että koiran pää alkaa kääntyilemään, ja viheltää koira sitten luokse, kertoo Soronen. Tietysti voi käyttää paikannuslaitetta ja katsoa kännykästä, missä koira seisoo. Mutta monen mielestä tiedottaminen on juuri sitä isännän ja koiran välistä yhteistyötä, jota hommasta haetaan. Tietenkin tutkapanta on hyvä turvaväline eikä mitenkään pilaa metsästystä. Koiraa tarvitse opettaa siihen, että metsästäjä aina ilmestyy seisonnalle itsekseen, ilman tiedotusta. Metso löytyy rinteestä Retki jatkui suotuisissa merkeissä. Seuraava tiedotus tuli melkein heti edellisen tilanteen jälkeen. Alkoi armoton 300 metrin juoksuhiivintä. Saavuttiin jyrkänteen alla, jossa koira seisoi ylärinteeseen. Soronen uskoi koiraansa, vaikka paikka oli hieman kummallinen. Linnun on oltava siellä, koska luotettava koira niin ilmoittaa. Sorosen oli otettava puista kiipeilyapua kavutessaan jyrkkää rinnettä ylös. Jyrkänteen reunan yli näkyi äkkiä metson kuikuileva pää. Se oli lähdössä. Kaksi nopeaa laukausta pysäytti linnun, ja Soronen komensi noudon. Metsä raikasi, kun hän kiitteli koiraansa ja metsästyksen jumalatarta Dianaa, että antoi vanhalle koiralle vielä tämän. – On hienoa saada 9-vuotiaalle, jolla ei enää montaa kautta ole, näin uskomattoman hieno tilanne, hän siunaa. Ville Alatalo, Juho Kärppä ja Petri Nieminen liittyivät riemuun. Heitä nauratti ajatus siitä, millaiset ilmeet leirissä leikin kesken jättäneillä on tilanteista kerrottaessa. Ei kannata lopettaa jahtia kesken. Pieni kuittailu kuuluu näihin retkiin. Jälkilöylyissä pohdittiin jo, minne matka vie ensi vuonna. Lupapolitiikka päätetään selvittää ajoissa. Tiedottaminen on yhteispeliä Vaikka saalista ei ollut repussa kenelläkään, oli kuitenkin todistettu koirien olevan hyvässä tiedotuskunnossa. Kun lintuja on vähän, niin kuin tällä retkellä, oikein toimiva koira laajentaa hakuaan. Se tutkii maastoa satojenkin metrien päässä, jolloin metsästäjä ei tietenkään voi nähdä seisontaa.Kun koira löytää lintuja, sen on käytävä tiedottamassa, ja metsästäjän ja koiran välinen yhteistyö nousee avainasemaan. Tero Sorosen mukaan joillakin koirilla on tiedottaminen valmiiksi asennettuna ominaisuutena, mutta toisille se pitää juurruttaa opettamalla. Koiran ottaessa seisonnan on odotettava, että se tulee seisonnalta luokse. Sen jälkeen mennään yhdessä lähestymään lintua. Tätä toistaen koiralle jää mieleen, että isäntä pitää hakea mukaan, muuten ei lintua saada. Lopultakin. Tero Sorosen (oik.) ilme kertoo, miten paljon tilannetta on odotettu. Juho Kärppä (vas.) ja Ville Alatalo jakavat ilon. Koiria ei märkä sää haittaa. Vauhti on päällä, vaikka linnusta ei ole hajuakaan. Monen mielestä tiedottaminen on juuri sitä isännän ja koiran välistä yhteistyötä, jota hommasta haetaan. 28 Metsästäjä 1/2022
• Puolen tunnin odottelun jälkeen hermoni pettivät ja lähdin jäätynyttä ojaa myöten kävelemään kohti koiraa, joka edelleen haukkui kuusikon reunaa. Parinkymmenen metrin päässä kuusikosta näin valkoisen hännän vilahduksen. Olin jo varma, että tilanne on ohi. Peura tuli kuitenkin vielä esiin kuusten lomasta ja pysähtyi paikoilleen. Sain ammuttua hyvän laukauksen lavan taakse, jolloin peura ponkaisi syvemmälle metsään. Tyhjensin aseen ja lähdin kohti paikkaa, jossa peuran viimeisen kerran näin. Pienen nyppylän takaa kuului murinaa. Pirre oli löytänyt peuran. Peuraa tarkastellessa huomasin, että sen toinen silmä oli sokeutunut todennäköisesti kiimakolistelun seurauksena. Oliko se osasyy peuran poikkeuksellisen käytökseen, sitä en tiedä. Ainakin erikoisesta päivästä jäi mieleenpainuva muisto. Suomenpystykorvanarttuni otti valkohäntäpeurapukin seisontahaukkuun Sahalahdella ja vastoin odotuksia, piti sitä haukussa lähes kaksi tuntia. TeksTi Arttu Rantala kuva Raimo Rantala L ähdin lauantaina 11.12. puoliltapäivin tarkastamaan näätäloukkuja, sillä sää oli lauhtunut pakkasjakson jälkeen, enkä halunnut päästää mahdollisia saaliita sulamaan. En ottanut koiraa istumaan autoon turhanpantiksi, vaan isäni lähti sen kanssa tiedustelemaan tulevan joulun juhlapuuta. Ennen lähtöä koiralle kuitenkin laitettiin panta kaulaan, varmuuden vuoksi. Kun olin loukkukierroksen puolessa välissä, isäni soitti, että Pirrellä on peura haukussa. Naurahdin ja totesin, että eipä tuossa varmaan mene kauan, kun peura vaihtaa maisemaa ja koira jatkaa omia touhujaan. Aikaisemmin koiran törmätessä jäniksiin, se ei ole seurannut niitä muutamaa sataa metriä pidemmälle. Hyvä näin, koska koira on hankittu ja koulutettu kanalintujahtiin. Jokusen kerran on supikoiria jäljestetty, mutta supikoirat ovat niillä kerroilla olleet syvällä louhessa. Näköhirville koira on nuorempana päästetty, mutta silloin jälkiä haistettuaan halusi se lähteä etsimään lintuja. Saavuin kierrokseltani tunti ensimmäisen puhelun jälkeen, jolloin puhelin soi uudestaan. Haukku jatkui ja peura oli siirtynyt vain noin 150 metriä. Päätin pukea päälleni oranssit. Hiivin haukun suuntaan lähimmältä metsäautotieltä. Peura ja koira olivat kivisessä hakkuuaukossa, jossa lumi peitti kivikkojen kolot, mikä vaikeutti lähestymistä. Pääsin kipuamaan pienelle mäelle, jonka laelle oli jätetty säästöpuita. Niiden suojasta seurasin, kun peuran koivet vilahtivat aukon puolelta kuusien sekaan. Koira jäi haukkumaan aukon ja kuusikon rajaan noin 160 metrin päähän minusta. Yritin tähystää peuraa kuusten seasta, mutta ampumapaikkaa ei auennut. Päätin jäädä odottamaan, sillä mäen laelta oli hyvä näkyvyys ja puista sekä ampumakepistä sai hyvän tuen. Pirren peura Tapahtui erästell ssä Katso Raimo Rantalan kuvaama video haukkutilanteesta: metsastajalehti.fi 29 Metsästäjä 1/2022
• Koiravahinkoja korvattiin riista­ vahinkolain nojalla 2010­luvulla keskimäärin 45 tapausta vuo­ sittain. Vuonna 2021 vahinkoja tapahtui keskimääräistä vä­ hemmän. Syitä vahinkomäärien vuosittaiselle vaihtelulle voi olla useita, eivätkä syy­seuraus­ suhteet aina ole yksiselitteisiä. TeksTi Harri Norberg ja Jaakko Alalantela S udet aiheuttavat vuotta kohti keskimäärin 45 koiravahinkoa, joista 35 tapauksessa koira kuolee suden hyökkäyksen johdosta. Vuonna 2020 suden aiheuttamia koiravahinkoja korvattiin yhteensä 57 kpl (42 kuollutta), kun taas vuonna 2021 korvauksia suden aiheuttamista koiravahingoista haettiin ja korvattiin 34 kpl (23 kuollutta; tilanne riistavahinkorekisterissä 28.12.2021), mikä on lähihistorian alhaisimpia määriä. Samaan aikaan susikanta on kasvanut ja on nyt vahvin yli 100 vuoteen. Susikannan vahvistumisen olisi voinut olettaa lisäävän vahinkojen määrää, mutta näin ei vuonna 2021 tapahtunut. Syiden arviointi vaatii eri näkökulmien huomioimista ja analysointia, eikä yksittäisen vuoden osalta voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Vielä 2000-luvun alussa vahingot jakaantuivat puoliksi metsästystilanteiden ja pihoista tapettujen koirien väille, mutta nykyisin pihapiirissä vahinkoja tapahtuu harvemmin. Luontaisen ravinnon runsaus vähentää koiravahinkoja Suden luontaisen ravinnon eli hirvieläinten suurella määrällä, erityisesti valkohäntäpeurakannan koolla, on havaittu olevan koiravahinkojen määrää vähentävä vaikutus. Lounais-Suomen ja Pohjanmaan susireviirikeskittymissä koiravahinkoja tapahtuu harvoin suhteutettuna susien määrään. Edellä mainituilla alueilla sijaitsee lähes puolet Suomen susireviireistä. Pohjois-Karjalassa ja eteläisessä Kainuussa, jossa hirvieläinkannat ovat selvästi alhaisemmat, tapahtuu myös koiravahinkoja useammin. Vuoden 2021 ajalta on havaittavissa kolme vahinkokeskittymää: Pyhäjärvi-Kiuruvesi, Muhos-Tyrnävä sekä Kuhmo. Eteläja Länsi-Suomessa vahinkoja korvattiin neljässä tapauksessa, joista kahdessa koira kuoli. Poronhoitoalueella vahinkoja tapahtui niin ikään neljä, joista kahdessa koira on kuollut. Poronhoitoalueella on havaittu syksyn 2021 kuluessa aiempaa enemmän susia. Tällä lienee osaltaan merkitystä, että koiravahinkoja on Susien aiheuttamia koiravahinkoja keskimääräistä vähemmän Vahinkojen jakaantuminen riistakeskusalueittain ALUE KUOLLEET LOUKKAANTUNEET YHTEENSÄ Kainuu 3 5 8 Keski­Suomi 1 1 Lappi 1 1 2 Oulu 9 1 10 Pohjanmaa 2 2 Pohjois­Häme 1 1 Pohjois­Karjala 4 2 6 Pohjois­Savo 3 3 Satakunta 1 1 Yhteensä 23 11 34 Katso lopulliset vuoden 2021 luvut www.metsastaja ­ lehti.fi tapahtunut pohjoisessakin. Suden aiheuttamat koiravahingot ovat aiemmin olleet poronhoitoalueella varsin harvinaisia. Karhu ja ilves aiheuttaneet vain yksittäisiä vahinkoja Karhun ja ilveksen aiheuttamista koiravahingoista on maksettu vuonna 2021 korvauksia yksittäisistä tapauksista. Ilveksen hyökkäyksistä on yleensä selvitty eläinlääkärin hoidolla, mutta karhun vahingoittaessa koiraa on se useimmiten kuollut. Viime vuodelta Pohjois-Karjalassa on kolme tapausta, jossa koiran on tappanut suurpeto, mutta lajia ei ole pystytty varmistamaan. GE TT Y IM AG ES Metsästysseurat, -seurueet ja riistanhoito yhdistykset voivat nyt tilata maksuttoman villisikaaiheisen koulutuksen Metsästäjäliitolta. Tarkoitettu sekä vakiintuneen kannan alueille että alueille, joille villisika on levittäytymässä. TILAA VILLISIKAKOULUTUS! Koulutuspaketti sisältää • villisian biologiaa • kannanhallintaa • metsästystä • saaliinkäsittelyä • näytteenottoa • taudintorjuntaa Koulutuksen tarjoaa Suomen Metsästäjäliitto osana maaja metsätalousministeriön rahoittamaa villisikahanketta 2021–2022, jonka päätavoite on afrikkalaisen sikaruton torjunta. Räätälöidään juuri teidän alueellenne sopiva koulutuspaketti! Ota yhteyttä chris.karppinen@metsastajaliitto.fi tai 050 444 1026. 30 Metsästäjä 1/2022
• www.riistalinja.info Lisätietoja: Teemu Keränen 040 747 7234 teemu.keranen@brahe.fi Riistalinja Luonto-ohjaaja 180 osp, riistapainotteisena • sopiva peruskoulun jälkeen aloitettavaksi • haku suoraan oppilaitokseen • hyvät jatko-opintomahdollisuudet Tartu unelmaasi! Metsästysseurat, -seurueet ja riistanhoito yhdistykset voivat nyt tilata maksuttoman villisikaaiheisen koulutuksen Metsästäjäliitolta. Tarkoitettu sekä vakiintuneen kannan alueille että alueille, joille villisika on levittäytymässä. TILAA VILLISIKAKOULUTUS! Koulutuspaketti sisältää • villisian biologiaa • kannanhallintaa • metsästystä • saaliinkäsittelyä • näytteenottoa • taudintorjuntaa Koulutuksen tarjoaa Suomen Metsästäjäliitto osana maaja metsätalousministeriön rahoittamaa villisikahanketta 2021–2022, jonka päätavoite on afrikkalaisen sikaruton torjunta. Räätälöidään juuri teidän alueellenne sopiva koulutuspaketti! Ota yhteyttä chris.karppinen@metsastajaliitto.fi tai 050 444 1026.
• Metsästysseura monimuotoisen maaseudun moottorina Metsästysseuran ja maanomistajien hyvä yhteistyö toimii vakaana perustana vapaaehtoiselle elinympäristötyölle. TeksTi Elina Sorvali O rimattilan Luhtikylässä Porvoonjoen varrella myhäillään. Suuritöinen homma on takana: Länsi-Orimattilan Metsästäjät ry:n hallituksen vision mukainen vesilintukosteikko alavalle ja herkästi tulvivalle rantaniitylle on suunniteltu ja voidaan pian toteuttaa. Seuran yhdessä laatiman strategian mukaisesti puheenjohtajana toimiva, puuhakas Jaakko Mattila haki tietoa kosteikon perustamisesta ja löysi SOTKA-kosteikot-hankkeen, joka auttaa paikallisia kosteikkojen toteuttamisessa. Kosteikon perustamisen yhtenä Länsi-Orimattilan Metsästäjät ry:n puheenjohtaja Jaakko Mattila tulevan kosteikon reunamilla. EL IN A SO RV AL I 32 Metsästäjä 1/2022
• ehdottomana kriteerinä on kaikkien alueen maanomistajien yksimielinen hyväksyntä, jonka hankkiminen jäi Mattilan tehtäväksi. Hän käytti merkittävästi aikaa keskustellen alueen maanomistajien, metsästysseuran ja kyläläisten kanssa. Mattila kertoi hankkeesta ja sai suostumukset alueen viideltä maanomistajalta kosteikolle, jonka toteuttaisi paikallinen metsästysseura. Keskustelua ja kompromisseja Innostamista ja kylän elävöittämisen ajatusmallia tarvittiin, kun Mattila haki maanomistajien hyväksyntää kosteikon perustamiseen. – On liian lyhytnäköistä ajatella vain hyviä ”sorsapaisteja”, kun puhutaan kosteikoista. Usein kylissä juuri paikallinen metsästysseura on se, joka yhdistää kyläläisiä. Yhteinen intressi voi olla luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Siinä siivellä koko kylä saa runsaasti elinvoimaa ja tunnettavuutta, hän kertoo metsästäjien aatteista kosteikon suhteen. Kosteikkoajatuksen esittely, suunnittelu sekä sopimuksen allekirjoitusten saaminen vaati Mattilan mukaan herkkää korvaa, tunneälyä ja rauhallista asiaan perehtymistä. Kaikkia osapuolia kuunneltiin ja heillä oli mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen. Miten maanomistajat mukaan? Mikä on motiivi luovuttaa maata kosteikkokäyttöön? Kosteikosta ei saa tukea tai kuivatushaitasta korvausta. Jarmo Keskevaari omistaa yli puolet suunnitellun kosteikon pinta-alasta. Alue on lapsuudesta tuttu, kun kotitilan nuorkarja laidunsi jokirantaniittyä. – Nuorena miehenä lauantai-illan jännitykseen kuului, tömistelevätkö karanneet hiehot pihamaalla ja onko ohjelmassa kylillä notkumisen sijaan hiehojen paimentaminen takaisin laitumelle, Keskevaari kertoo. Hän muistelee myös karjan laidunkauden aloitusta, jolloin koko kylä oli valjastettu huolehtimaan hiehojen turvallisesta kulusta laidunalueelle. Lämpimät muistot perinteisestä laidunmaisemasta saivat Keskevaarin suhtautumaan myönteisesti tulevaan kosteikkoon. – Olen erittäin innoissani tästä kosteikkohankkeesta. Aiemmin avoimena ollut maisema on pusikoitunut rumaksi. Haluan olla mukana lisäämässä luonnon monimuotoisuutta ja elävöittämässä maaseutumaisemaa, Keskevaari sanoo. Hoidettu, monimuotoinen maatalousympäristö luo myönteistä mielikuvaa maaseudusta, maatalouden harjoittajista ja toimii maatalouden näkyvänä käyntikorttina. – Hankkeen valmistelu oli todella iso ponnistus metsästysseuralta ja Mattilalta. Heille kuuluu iso kiitos. Mattila vastaa kiitokseen: – Meille kosteikon lähtökohtana oli yhteinen hyvä, johon ei päästä ilman yhteistyötä. Kunnostetussa kosteikossa vilistävät vesilinnut piristävät kylämaisemaa. Metsästäjien ja lintuharrastajien hienoa yhteistyötä Paikallinen lintuyhdistys on ilmoittanut kiinnostuksensa lintutornin rakentamiseen. – Alueelle sopivat kaikki, sekä metsästäjät että lintuharrastajat, eikä Luhtikylässä ole tarvetta luoda vastakkainasettelua. Yhteisiä pelisääntöjä sopimalla, esimerkiksi autojen pysäköinnistä, voidaan ottaa sujuvasti huomioon kaikkien tarpeet. Toisten kunnioittaminen on tärkeintä, Mattila toteaa. Metsästysseura haluaa osaltaan suojella ja vahvistaa taantuvia vesilintukantoja. Seura sitoutuu kestävään metsästykseen, kosteikon hoitoon ja aktiiviseen pienpetopyyntiin. Vapaaehtoisuus valttikorttina SOTKA-kosteikot-hankkeessa maanomistajalähtöisyys ja vapaaehtoisuus lisäävät kiinnostusta maanomistajien ja metsästysseurojen tekemään luonnonhoitotyöhön. – Se, että ”kukaan ei määräile ulkoapäin” oli yhtenä valttikorttina, kun esittelin hanketta ja sen hyötyjä kyläläisille, Mattila sanoo. Tällaista pelisilmää ja arvojen esille tuontia tarvitaan maaseudun luonnonja riistanhoidossa. Luhtikylän luhtaniityt uuteen loistoon Saatuaan kyläläiset innostumaan ideasta, Mattila teki kohde-esityksen SOTKA-kosteikoille keväällä 2020. Kevään aikana hankesuunnittelijat tekivät niitylle maastokatselmuksen. Maastossa huomattiin hienot mahdollisuudet patoamiseen ja kohde valittiin suunnitteluun. Seuraavan vuoden aikana laadittiin suunnitelma ja kesällä 2021 allekirjoitettiin kosteikkosopimus. Syksyllä kilpailutettiin konetyöt. Padot rakennetaan kesällä 2022. Seuraavana keväänä nostetaan tulva niitylle vesilintupoikueiden elinympäristöksi. Tulvaniityt tarjoavat hyvän elinympäristön taantuville ja vaateliaillekin lajeille. EL IN A SO RV AL I JA AK KO VÄ H ÄM ÄK I 33 Metsästäjä 1/2022
• Metsästäjä 1/2022 34
• Voit lukea lehtesi mobiililaitteelta tai tietokoneelta ja jakaa parhaat jutut somessa! Metsästäjä-lehti myös verkossa: www.metsastajalehti.fi LUE, KATSO VIDEOT, KUUNTELE PODCASTIT JA PYSY AJAN HERMOLLA Verkkolehdessä on jatkuvasti päivittyvä riistauutisten ajankohtaista-palsta. Lisäksi lehdellä on Instagram-tili @metsastajalehti Seuraa ja jaa omat metsästyshetkesi #metsastajalehti. 35 Metsästäjä 1/2022
• Kädet ja pakkanen Talven tuulesta, tuiskusta ja pakkasesta huolimatta on riistatilanteen koittaessa käsien oltava toimintakykyiset. Tässä vinkkejä sormien pitämiseen lämpiminä. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa I hmisen ääreisverenkierto on yksilöllinen asia. Toiset meistä pärjäävät paljain käsin vielä pitkään sen jälkeen, kun toisilla sormet ovat jo jäässä. Joillakin esiintyvä valkosormisuus, Raynaud’n ilmiö, on joskus hyvinkin häiritsevää sen aiheuttaessa sormien tai varpaiden muuttumisen valkoisiksi lämpötilan laskiessa ja verisuonten supistuessa voimakkaasti. Se pysyy useimmiten kurissa ainoastaan pitämällä kädet lämpiminä. Käsien käyttämisen aiheuttama aktiivinen verenkierto yhdistettynä sopiviin käsineisiin tuntuu pitävän kädet lämpiminä parhaiten, mutta mitä jos metsästystilanne vaatii pitkäaikaista odottelua ja paikallaan olemista? Pidä paine pois käsistä Verenkierron ylläpitäminen on ensisijaista. Mikäli saat paineen pois sormista ja kämmenistäsi, verenkierto on tehokkaampaa ja kätesi pysyvät lämpiminä. Anna aseen roikkua hihnassa. Ajojahtiinkin on saatavilla erittäin käteviä säädettäviä “slingejä”, joilla ase on valmiina edessäsi piippu alaspäin ja nostettavissa sekunnissa ampuma-asentoon. Tai laita jousi roikkumaan sopivaan koukkuun. Anna käsiesi olla vapaina ja ilman puristusta. Vältä myös liian tiukkoja hihansuita ja kiristäviä vaatteita. Päällyskerrosten tulee olla tarpeeksi löyhästi. Suojaa ranteet Ranteistasi haihtuu huomattava määrä lämpöä niiden ollessa paljaana, joten kun ranteesi ovat suojassa, sormesi pysyvät paremmin lämpiminä. Hihat eivät saa kiristää, mutta niiden pitää peittää ranteet. Äärimmäisen hyvä lisä, tai joissakin tapauksessa jopa korvike käsineille, ovat villaiset rannelämmittimet: ne voi vetää sormien ylle passituksen ajaksi, mutta saat kätesi helposti käyttöön tilanteen tullessa. Muhvi on kova Oletko joskus huomannut napakoiden sormikkaiden miltei kylmettävän sormesi? Kun sormesi ovat kosketuksissa toisiinsa, ne säilyttävät myös lämpönsä paremmin. Tästä Ajojahtiin soveltuva asehihna pitää aseen nopeasti saatavilla mutta kädet vapaina, eli lämpiminä. AL EK SI LU M M E 36 Metsästäjä 1/2022 M tsästäjän varusteet
• syystä kintaat toimivat paremmin kuin hansikkaat. Mikäli et voi käyttää kintaita niiden kömpelyyden vuoksi, mutta lämpötila ei suosi pelkästään hansikkaita tai sormikkaita, kokeile muhvia. Muhvin voit laittaa roikkumaan kaulaasi tai virittää vyötäröllesi vyön avulla niin että se pysyy paikallaan tilanteessa kuin tilanteessa. Odotellessasi voit pitää kätesi muhvissa, jossa ne pysyvät suojassa ja lämmittävät toisiaan. Villiturkismuhvia lämpimämpää ratkaisua saa hakea, mutta niitä löytyy myös kaupallisina versioina. Sellaisen voi myös kääräistä itse helposti esimerkiksi huovasta. Isot kintaat remmeillä Kuten muhvi, isot kintaat sallivat reilusti eristävää ilmatilaa sormien ympärille. Hyvä, perinteinen vaihtoehto onkin hankkia isot kintaat, jotka saat kiinnitettyä joustavalla narulla hihoihisi. Passittaessa voit pitää kätesi kintaissa, ja nopean tilanteen tullessa voit nakata kintaan kädestäsi, sen jäädessä roikkumaan hihasta. Kun kintaat ovat tarpeeksi tilavat ja suurikokoiset, saat kätesi vapautettua nopealla heilautuksella. Kuten muhvin, myös kintaiden alla voit hyvin pitää sopivia villasormikkaita, joiden sorminäppäryys riittää aseen operointiin. Lämpöpussit ovat monikäyttöisiä Kertakäyttöiset hapella aktivoituvat lämpöpussit ovat nykyään perustavaraa monessa liikkeessä. Lämpöpussi herää henkiin noin vartti avaamisen jälkeen ja lämmittää useita tunteja. Lämpöpussit ovat erittäin hyvä lisä kylmällä säällä passitteluun, mutta voimakkaasta lämpenemisestä johtuen soveltuvat ehkäpä kaikkein parhaiten jatkoajan hankkimiseen siinä vaiheessa, kun tunnet sormiesi alkavan viilentyä. Liika lämpö ja hikoilu syövät passitusaikaa loppupäästä, mikäli kätesi kostuvat. Lämpöpussi sujahtaa hienosti muhviin tai reiluun kintaaseen, tai vaikkapa taskuun, jolloin kytistellessä voit pitää käsiäsi suojassa ja “latautumassa”. Toinen ulkopuolinen lämmönlähde ja apuväline ovat sähkökäyttöiset lämmittimet, joilla metsästäjä saa ostettua lisäaikaa. Muistathan kuitenkin, että ilman soveltuvia käsineitä ja vaatetusta eivät lämpöpussit tai sähkölämmittimet yksin pidä sinua lämpimänä! Lämpöpussit ovat joillekin viimeinen oljenkorsi, toisille vakiovaruste. Kotikutoiset, mutta lämpimät. Kudotut, villaiset rannelämmittimet lisäävät lämpöä ranteisiin, mutta pitävät sormet vapaina. Saat tarvittaessa myös helposti lämmiteltyä sormiasi niiden suojissa. Mikäli et tarvitse käsiäsi esimerkiksi aseen kannatteluun, muhvi on kylmässä säässä lämpimin valinta. Elämäntavat luovat pohjan Käsien lämpimänä pysymisen edellytys on riittävä verenkierto. Se perustuu riittävään nesteytykseen, liikkumiseen ja aktiiviseen elämäntyyliin, jotka ovat sekä yleisen terveydentilan että myös lämpimänä pysymisen kulmakiviä. Vaikka passissa et voikaan liikkua, pitää liikuntaharrastus aineenvaihduntasi vilkkaana ja ydinlämpöä yllä. Hyvät unet ja riittävä lepo avittavat myös lämpimänä pysymisessä ja pitävät sinut toimintakykyisenä. Joskus vanha ratkaisu on parempi kuin pussillinen uusia. Tarpeeksi isot rukkaset peittävät alleen helposti ohuemmat käsineet, ja ovat nakattavissa pois tarpeen vaatiessa. 37 Metsästäjä 1/2022
• K iväärin piipun rihlauksia tehdään erilaisin menetelmin takomisesta lastuamiseen ja rihlan nousun tarkkuus vaihtelee valmistajakohtaisesti, joskus paljonkin. Osa valmistajista ilmoittaa rihlannousun neljännestuuman tarkkuudella ja joillakin vaihtelua voi esiintyä +puoli tuumaa. Näistä syistä eri aseyksilöissä tulokset vaihtelevat, vaikka ilmoitettu nousu olisi sama. Tämän lisäksi asetehtailla on menneisyydessä ollut varsin yleisenä käytäntönä varustaa asesarjoja varastosta löytyneillä piipuilla, jolloin .30-06:een tarkoitettu 1-10” nousulla oleva piippuaihio päätyikin Oman kiväärin ja lyijyttömän luodin yhteensopivuus Edellisessä numerossa käsiteltiin lyijyttömien luotien vakautumisongelmia. Nyt paneudutaan kotikonsteihin, joilla voi selvittää lyijyttömän luodin sopivuuden omaan kivääriin. TeksTi ja kuvaT Esa Höysniemi 308:aan 1–12” sijasta. Ja päinvastoin. Näin edes samoissa asemalleissa ei aina ole sama nousu. Nykyaseissa esimerkiksi Sakolla kaikki .30-kaliiperin piiput ovat 1–11” nousulla ja Schultz & Larsenin 1–10” nousulla. Samalla tavoin monet muut asevalmistajat ovat päätyneet vain yhteen luodinhalkaisijakohtaiseen nousuun. Mikä on luodin vaatima rihlauksen vähimmäisnousu? Helpoin tie on etsiä luodinvalmistajien ilmoittamat suositukset kullekin luodille. Kun luodin vaatimus tiedetään, pitää vielä selvittää myös oman aseen nousu. Varmimmin aseen ja luodin yhteensopivuus selviää koeampumalla. Ampumamatkan tulisi olla mielellään ainakin 100 metriä. Jos ase käy hyvin eivätkä luodinreiät ole soikeita, voidaan yhdistelmää käyttää huoletta ainakin kokeillulle matkalle. Koeammunnassa tulee varmistua, että taulu on kohtisuorassa ampujaan nähden, sillä vinossa olevaan tauluun ilmestyy myös soikeita reikiä. Erona epävakauteen on kuitenkin se, että tällöin soikeus on jokaisessa Tiukasti piippuun sopiva öljytty rassin pää työnnetään hieman ohi patruunapesästä, minkä jälkeen rassin varteen merkataan helposti kontrolloitava kohta kuten lukonkehyksen takareuna. Rassin takaosaan tehdään merkki, esimerkiksi teipistä, josta nähdään kun rassi on pyörähtänyt täyden kierroksen. Varmistu, että rassi lähtee kiertymään rihlojen mukaan. Puikkoa työnnetään eteenpäin kunnes kierros on täysi, jonka jälkeen tehdään merkintä samalla tavoin kuin aloitettaessa. reiässä samansuuntainen, epävakaan luodin tekemät soikiot osoittavat minne sattuu. Rihlannousun määritys rassilla Oman aseen piipun rihlannousu voidaan myös mitata, esimerkiksi puhdistusrassilla. Puikon päähän tulevan puhdistustupon on oltava niin tiukka, että puikko pyörii piipussa rihlausta noudattaen. Liian kuiva tai liian löysä tukko ei pyöri rihlauksen mukana. Sopiva tiukkuus löytyy kokeilemalla. Rassi työnnetään joko patruunapesän kautta (helpompi) tai piipunsuulta päin. Menetelmä ei ole millintarkka, mutta antaa riittävän tarkan tuloksen. Mikäli rassi ”luistaa” piipussa, päädytään oikeaa loivempaan nousuun, jolloin voidaan olla varmoja, että nousu on vähintään näin saatu tulos. Mahdollisesti jyrkempi. Luodin testaus kohteeseen Jos halutaan kokeilla luodin toimintaa, kannattaa kohteeksi valita sanomalehtiä, puhelinluetteloita (mikäli sellaisia vielä jostakin löytyy) tai vastaavaa hyvin vettä imevää materiaalia. On tärkeää, ettei pakasta tehdä täysin yhtenäistä, jolloin saadaan esiin 38 Metsästäjä 1/2022 M tsästäjän aseet
• Huolellisuutta risukossa! Tämänhetkisten kokemusten perusteella vaikuttaa siltä, että suippokärkinen kupari/messinkiluoti on erityisen risuherkkä. Se saattaa johtua ainakin osittain siitä, että kyseiset luodit vaativat yleensä nestettä tai pehmytkudosta auetakseen. Kun luodin kärki osuu risuun, se ei välttämättä aukea lainkaan, vaan ”väistää” esteen ja siten luoti kulkeutuu kauemmas kohteesta kuin esimerkiksi lyijykärkinen. Tällä hetkellä lähes kaikki lyijyttömien luodinvalmistajat näyttävät keskittyvän hyviin ballistisiin ominaisuuksiin ja esimerkiksi meillä eteläisessä Suomessa tarpeellinen, risuja pelkäämätön lyhyen matkan lyijytön versio puuttuu vielä tuotevalikoimasta. Pitkähkön nettisurffailun jälkeen onnistuin löytämään vain jokusen ”myrkyttömän puskaluodin”, joiden valmistajat ovat Etelä-Afrikassa. Tällainen tasakärkinen ja vähemmän virtaviivainen (= lyhyempi) luoti myös vakautuisi loivemmassakin rihlauksessa. Kenties ratkaisuksi nousevat uudet pienvalmistajat, jotka pystyvät joustavammin custom-valmistukseen. Hankaluutena kuitenkin on, etteivät ne useinkaan tarjoa luotejaan tehdasladatuissa patruunoissa. luodin kaatumistaipumus. Väliin voi laittaa ”luuksi” esimerkiksi vaneria tai kertopuuta eikä haittaa, jos väliin jää rakoja. Erityisesti kupariluodeilla on taipumus muokkautua luodin tulokulman mukaisesti viistoksi. Jos luoti on vähänkin epävakaa osuessaan testipakkaan, se rullautuu enemmän tai vähemmän vinoon, pahimmillaan se ei edes aukea. Myös tässä koelaukaus pitää ampua pakkaan kohtisuoraan, jolloin tiedetään vinouden johtuvan epävakaudesta eikä luodin tulokulmasta. Puikko poistetaan piipusta ja merkkien välinen matka mitataan. Mikäli puikko on kiertynyt tasaisesti koko kierroksen, osoittaa merkkien välinen matka rihlan nousun. Tässä piipussa mittaustulos on hieman alle 23 cm eli nousu on 1-9”. Kupariluodeilla on taipumus osoittaa kulma, jolla ne iskeytyvät kohteeseen. Jos suoraan testipakkaan ammutut luodit ovat muotoutuneet vinosti, kuten kuvassa, on se yleensä merkki lievästä epävakaudesta. Useissa tapauksissa lyijyttömät luodit läpäisevät saaliseläimen kokonaan. Kuvan luodit ovat osuneet suuriin luihin ja siten jääneet eläimeen. Vasemmanpuoleinen .308 Norman Ecostrike on avautunut symmetrisesti, mutta vain juuri ja juuri riittävästi tekemään luodista etupainoisen. Seuraavana saman kaliiperin Barnes TTSX, joka on avautunut hyvin ja menettänyt luuosumassa yhden sakaroistaan, jolloin luoti helposti kaatuu, vaikka olisikin etupainoinen. Kolmantena .35-kaliiperin Fox, jonka etuosa on rikkoutunut jättäen yhden siivekkeen sojottamaan sivulle, minkä vuoksi luoti on kaatunut. Näitä tapauksia ei tule sekoittaa epävakaasti piipusta lähteneeseen luotiin. Piipunhalkaisijat ja rihlannousut STANDARD SAKO SCHULTZ & LARSEN LOTHAR WALTHER SHILEN 6,5 mm 9” 8” 8,25” 8,7” ja 8” 7”, 8” ja 9” 7 mm 9” 9,5” ja 10” 10” 8,7” 8”, 9”, 11” ja 12” .30 10” ja 12” 11” 10” 10”, 11,4” ja 12” 7”, 8”, 10”, 12”, 13”, 14”, 15” ja 17” .311 10” 9,5” 10” 8 mm 10” 9,5” 10” 9,5” 10” .338 10” 10” 10” 10” 8”, 9” ja 10” .358 14” ja 16” 12” 12” 12” ja 14” 9,3 mm 14” 14” 14” 14,2” 12” .375 12” 12” 12” 10” 7,5” ja 12” .416 14” 14” 14” 14” 14” .458 14” 14” 14” 14” 14” Taulukossa on ensimmäisenä piippujen standardi-rihlannousu. Sen jälkeen esimerkkeinä kahden asevalmistajan ja kahden piipunvalmistajan käyttämiä nousuja. Joidenkin läpimittojen kohdalla voi esiintyä kaliiperikohtaista vaihtelua, suurimmillaan se on esimerkiksi halkaisijassa .458: kaliiperissa .45–70 voi olla niinkin loiva rihlaus kuin 1-20” tai 22”. 39 Metsästäjä 1/2022 M tsästäjän aseet
• Passipaikat ja muut paikkapisteet Oma riistan kartalle Metsästäjien pitkään toivomat paikkapisteet tuotiin marraskuun lopulla Oma riista -palveluun. P aikkapisteillä voidaan Oma riistan kartalle merkitä mitä tahansa seuran tarpeelliseksi näkemiä asioita: passipaikkoja, kyttäystorneja, nuolukiviä, loukkuja, riistapeltoja ja niin edelleen. Esimerkiksi tieto passipaikoista auttaa kokemattomampaakin löytämään varmasti oikeaan passiin ja metsästyksen johtajaa metsästyksen suunnittelussa ja ohjaamisessa. Näin ne parantavat seuruemetsästyksen turvallisuutta, kun passipaikat ampumasuuntineen ovat kaikkien jahtiin osallistuvien tiedossa. AN TT I SA AR EN M AA 40 Metsästäjä 1/2022
• SEURAN YHTEYSHENKILÖ YLLÄPITÄÄ Seuran yhteyshenkilö voi määritellä seuran metsästysalueille erilaisia paikkapisteitä, jotka näkyvät seuran jäsenille sekä Oma riista -verkkopalvelussa että maastosovelluksessa. Paikkapisteiden luominen aloitetaan Oma riista -verkkopalvelussa valitsemalla Seuran yhteyshenkilön tehtävä ja sen jälkeen ALUEET-sivun alasvetovalikosta PAIKKAPISTEET (1) ja LUo UUSI (2). Paikkapisteitä on neljää eri tyyppiä: PASSI, nUoLUKIvI, rUoKInTAPAIKKA tai mUU (3). Muu -paikkatyypillä voidaan merkitä mitä tahansa paikkoja nimeämällä ne tarkoituksenmukaisesti. Kullekin paikkatyypille annetaan kuvaava nimi, esimerkiksi Hirvipassit. Jokaiselle tällaiselle paikkatyypille voidaan asettaa ja nimetä yksi tai useampi paikkapiste, jotka näkyvät kartalla. Ensimmäinen paikkapiste asetetaan klikkaamalla hiiren kursorilla karttaa halutusta kohdasta. Näkymää voi tarvittaessa zoomata, ja paikkapisteen voi raahata tarkasti oikealle paikalleen. Asetetulle paikkapisteelle voi kirjoittaa KUvAUS-kenttään tarkentavia tietoja, kuten kyseisen passipaikan nimen ja turvalliset ampumasektorit. Samaan paikkatyyppiin lisätään seuraava paikkapiste klikkaamalla pisteen sijainti kartalle ja jatkamalla edellä kuvatulla tavalla. Kun halutut paikkapisteet on luotu valittuun paikkatyyppiin, valitaan TALLEnnA ja PoISTU. Erilaisia paikkatyyppejä voidaan luoda tarpeen mukaan lisää valitsemalla Luo uusi ja jatkamalla edellä kuvatulla tavalla. Luodut paikkapisteet saavat automaattisesti yksilöllisen juoksevan numerotunnisteen. Luotuja paikkatyyppejä ja yksittäisiä paikkapisteitä voi muokata milloin tahansa valitsemalla haluttu paikkatyyppi, mUoKKAA ja tallentamalla tehdyt muutokset. Katso tarkemmat ohjeet www.riistainfo.fi/oma-riista-ohjeet PAIKKAPISTEET LIITETÄÄN ALUEESEEN Seuran yhteyshenkilö liittää luodut paikkatyypit pisteineen haluttuun alueeseen siirtymällä ALUEET-sivun alasvetovalikosta ALUEET-näkymään. Alueista valitaan se, johon paikkapisteitä halutaan liittää: valitaan määrITTELE mETSäSTySALUE -painikkeen alta LIITä PAIKKAPISTEET (1) ja valitaan liitettävät paikkapisteet luettelosta (2). Kuhunkin alueeseen kannattaa liittää vain tarkoituksenmukaiset paikkapisteet. Esimerkiksi hirvipassipaikka ei välttämättä ole tarpeellinen tieto pienriista-alueen kartalla. Mikäli halutaan poistaa alueeseen jo liitetty paikkapiste, poistetaan valinta kyseisen tiedon kohdalta. Muutokset tulee tallentaa (3) ennen poistumista Määrittele metsästysalue -näkymästä. ALUEET-näkymässä alueeseen liitetyt paikkapisteet saa näkyviin tai pois näkyvistä kartan vasemman yläkulman PAIKKAPISTE -painikkeesta. Paikkatyyppejä ja yksittäisiä paikkapisteitä voi muokata tai lisätä/poistaa milloin tahansa valitsemalla ALUEET-sivun alasvetovalikosta PAIKKAPISTEET. PAIKKAPISTEET-näkymässä paikkapisteet saa vietyä luettelomuodossa Exceltai GPX-tiedostoon käytettäväksi muissa sovelluksissa. 2 2 3 3 1 1 AN TT I SA AR EN M AA 41 Metsästäjä 1/2022
• PAIKKAPISTEET NÄKYVIIN OMA RIISTA -MAASTOSOVELLUKSESSA Oma riista -maastosovelluksen kartalle paikkapisteet saa näkyviin avaamalla puhelimessa sovellus ja valitsemalla KArTTA-näkymä (1). Yläkulman rataskuvaketta klikkaamalla saa avattua ASETUKSET (2) ja valittua haluamansa alueen (3). Karttanäkymään palataan yläkulman nUoLELLA (4). Karttanäkymässä valitaan näyTä TAPAhTUmAT -alasvetovalikosta PAIKKAPISTEET (5). Karttaa voi lähentää tarpeen mukaan. Näkymän alareunassa on SUodATUSvALIKKo (1), josta voit valita kartalla näytettävät paikkatyypit. Yläreunan LISTA-painikkeesta (2) saa esiin luettelon alueeseen liitetyistä paikkatyypeistä. Napauttamalla karttanäkymässä olevaa yksittäistä paikkapistettä voit tarkastella pistettä ja siihen liitettyä kuvausta. Mikäli paikkapisteitä on muokattu verkkopalvelussa eivätkä muutokset ole päivittyneet maastosovellukseen, paikkapistemuutokset saa päivitettyä LISTA-näkymän yläkulman päivityspainikkeella (3). 5 1 2 3 3 4 1 2 42 Metsästäjä 1/2022
• Seuran jäsen voi tarkastella paikkapisteitä myös Oma riista -verkkopalvelussa 1. Kirjaudu sisään ja valitse seuran jäsenen tehtävä. 2. Siirry ALUEET-välilehdelle ja valitse alue, johon liitettyjä paikkapisteitä haluat tarkastella. 3. Alueeseen liitetyt paikkapisteet näkyvät oletusarvoisesti kartalla. Saat paikkapisteet näkyviin/ pois karttanäkymän vasemmasta yläkulmasta PAIKKAPISTEET-painikkeesta. 4. Voit suodattaa näkymästä eri paikkapistetyyppejä valitsemalla alasvetovalikosta PAIKKAPISTEETnäkymän ja näet lisäksi eri paikkapisteiden nimet sekä mahdolliset kuvaukset. Metsästyksen johtajan toiminnot maastosovellukseen J o aiemmin syksyllä on toteutettu hirvieläinten metsästyksen johtajille maastosovellukseen saaliin kirjausja hyväksymistoiminnot. Toiminnot ovat saatavilla jokaisen metsästyksen johtajaksi määritellyn henkilön maastosovelluksessa valitsemalla LISäävalikosta mETSäSTyKSEn johTAjA. Maastosovelluksessa metsästyksen johtaja voi hirven osalta: ? Luoda metsästyspäiviä ? Hyväksyä tai hylätä ehdotettuja saaliita ja havaintoja ? Kirjata saaliita ja havaintoja ? Tarkastella merkintöjä kartalla ja suodattaa niitä peurojen osalta: ? Tarkastella metsästyspäiviä ? Hyväksyä tai hylätä ehdotettuja saaliita ? Kirjata saaliita ? Tarkastella merkintöjä kartalla ja suodattaa niitä Peurojen osalta metsästyksenjohtaja ei kirjaa havaintoja eikä luo metsästyspäiviä. Valkohäntäpeurahavainnot kirjataan yksityishenkilön roolilla ja niistä vastaa jokainen metsästäjä itse. Metsästyspäivät luodaan peuroille automaattisesti. Myös palvelun etusivu on uusittu sekä verkkopalvelussa että maastosovelluksessa. Uutena ominaisuutena maastosovelluksen etusivulla voi nyt myös rekisteröityä sekä uusia salasanan. Varmista, että puhelimessasi on aina viimeisin Oma riista -maastosovellusversio! Tarvittaessa lataa se ilmaiseksi sovellus kaupastasi. iOS-maasto sovellukseen paikka pisteiden tuki valmistuu kevään 2022 aikana. 43 Metsästäjä 1/2022
• Hirvitalousalueiden toimintaa kehittänyt hanke päättyi vuoden 2021 lopussa. Yksi hankkeen tärkeimmistä tehtävistä oli runsas ja laadukas materiaalituotanto niin painettuna kuin verkossa. TeksTi Antti Rinne U lospäin näkyvintä materiaalia ovat erilaiset koulutuspaketit, joiden avulla olemme pitäneet valtavan määrän koulutuksia. Valitettavasti lähikoulutuksia pystyimme pitämään vain hankkeen alkuaikana, kunnes koronapandemia tuli ja muutti hankkeen toiminnan täysin etähommiksi. Tämä ei kuitenkaan ollut vain huono asia, vaan onnistuimme kehittämään koko riistakeskuksen etäkoulutuskäytäntöjä suuren harppauksen eteenpäin. Erilaisia etäkoulutuksia järjestettiin 1,5 vuoden aikana paljon, ja metsästäjät ja sidosryhmät löysivät koulutuksiin erinomaisesti. Parhaimmillaan koulutuksissa oli maksimimäärä eli 500 kuulijaa kerralla. Yhteensä hankkeen järjestämissä 650 koulutustilaisuudessa oli 27 000 osallistujaa. Riistainfo.fi:stä löytyy! Verkossa olevia materiaaleja on tuotettu runsaasti, ja niistä suurin osa on nähtävillä metsästäjien omassa koulutusportaalissa, riistainfo.fi -sivustolla. Lähes kaikista etäkoulutuksina pidetyistä aiheista on Metsästäjille jää runsaudensarvi koulutusmateriaaleja siellä tallenteet, eli pelkkiä dioja ei tarvitse selailla itsekseen. Toki myös pelkät koulutuspaketit on yleensä julkaistu, mikäli haluat tutustua materiaaleihin omaan tahtiin ilman selostusta. Ehkä hienoimmat koulutuspaketit syntyivät hirvieläinten ja villisian biologiasta ja valikoivasta verotuksesta. Paketit ovat hyvin visuaalisia, joten pelkkää tekstiä lukiessa ei tarvitse alkaa nuokkumaan. Nekin löydät koulutusportaalista. Viihdyttävin tallenne kuunnella on omasta mielestäni hirvieläinten käytännön metsästys -koulutus, jossa kokeneet metsästäjät kertovat hyvin käytännönläheisin esimerkein muun muassa mitä metsästyksessä tulee ottaa huomioon ja mitä eri metsästystavat käytännössä tarkoittavat. Omakohtaiset kokemukset ovat tärkeä osa koulutusta. Kuten muissakin koulutuksissa, tilaisuu? Kätevän kokoiset oppaat ovat säänkestäviä ja tarkoitettu mukaan maastoon. 44 Metsästäjä 1/2022
• Kirjoittaja on toiminut hirvitalousaluesuunnittelijana vastuualueenaan Varsinais-Suomi ja Satakunta. det pyrittiin pitämään rentoina ja keskustelevina. Joskus saatettiin jopa murjaista joku vitsikin, jotta kaikki kuulijat pysyisivät hereillä. Oppaita, julisteita ja koulutuspaketteja Mielestäni hienoimmat hankkeessa painetut tuotteet ovat taskukokoiset oppaat hirvieläimistä, villisiasta ja riistapelloista. Oppaat ovat suunnilleen reisitaskun kokoisia ja säänkestäviä kierrevihkoja, joita jokainen metsästäjä voi kuljettaa mukanaan metsällä. Niiden avulla voi oppia tunnistamaan sorkkaeläimiä paremmin sekä toteuttamaan riistapeltoja ja riistan ruokintaa fiksusti. Myös metsästyksenjohtajan perustaidot on koottu pieneksi vihkoseksi, jota on helppo jakaa koulutuksissa ja jahtiporukoiden johtajille. Lisäksi on kätevän kokoisia julisteita, joihin on koottu hirvieläinten ja villisian iänmääritystä ja valikoivaa verotusta. Julisteita voi laittaa vaikka lahtivajan seinälle, josta niitä on hyvä kerrata aamuisin ennen jahtiin lähtemistä. Tässä on kerrottu vain pieni osa kaikesta HTA-hankkeen aikana tuotetusta materiaalista, jota on jaettu hankkeen tilaisuuksissa. Materiaaleja tullaan jakamaan jatkossakin Suomen riistakeskuksen tapahtumissa. Myös aluetoimistoilta voi kysellä painettuja materiaaleja. Hankkeen perustama Sorkkia ja sarvia -podcast tulee myös jäämään henkiin ja jatkamaan hyvin alkanutta uraansa esittelemällä riista-asioita monipuolisesti. Itse tapaan kuunnella podcastia ollessani vaunulenkillä poikani kanssa. Jääkäähän siis kuulolle myös vuodenvaihteen jälkeen! ? Villisikajulisteen löydät muiden materiaalien tapaan riistainfosta. ? Valkohäntäpeuran biologia -koulutuksen tallenteen löydät riistainfosta. VILLISIAN IÄNMÄÄRITYS tunnista samana vuonna syntynyt porsas, ylivuotinen ja yli 2-vuotias villisika Noin 6 kuukauden ikäisellä porsaalla kaikki hampaat, i3 mukaan lukien, ovat maitohampaita. Kuvan yksilöltä puuttuu vasemmanpuoleinen i3. 13–15 kuukauden ikäisellä villisialla pysyvät keskimmäiset etuhampaat (I1) ovat juuri alkaneet kasvaa. Toiset etuhampaat (i2) ovat vielä maitohampaita. 15–16 kuukauden ikäisellä villisialla laitimmaiset (I3) ja keskimmäiset (I1) etuhampaat ovat vaihtuneet pysyviksi. Ainoastaan toiset etuhampaat (i2) ovat vielä maitohampaita. 18–20 kuukauden ikäisellä villisialla kaikki alaetuhampaat ovat vaihtuneet pysyviksi. Toiset etuhampaat (I2) eivät ole vielä kasvaneet täyteen mittaansa, vaan ovat keskimmäisiä etuhampaita (I1) lyhyemmät. Noin kaksivuotiaalla villisialla kaikki etuhampaat ovat pysyviä hampaita ja täydessä mitassaan. Alaetuhampaiden kehitys i3 n . 6 kk i2 I1 13–15 kk i2 15–16 kk 18–20 kk 21–24 kk Ku va t: An tti Pi iro ne n ja Th om as O hl ss on Aikuisten villisikojen iänmääritystä ei tässä ohjeessa käsitellä. Villisian iänmääritys perustuu hammaskehitykseen eli maitohampaiden vaihtumiseen pysyviksi hampaiksi. Alaleuan kaikki maitohampaat ovat vaihtuneet pysyviksi noin kahden vuoden iässä. Alahampaiden perusteella ikä on määritettävissä muutaman kuukauden tarkkuudella kahteen ikävuoteen saakka. Saaliista on melko helposti eroteltavissa samana vuonna syntyneet porsaat, ylivuotiset ja yli 2-vuotiaat eläimet. Ikää määrittäessä kannattaa ensimmäisenä tarkastella alaetuhampaiden kehitystä. Tukea iänmääritykseen saa alaposkihampaita tarkastelemalla. PYSYVIÄ HAMPAITA 5–8 mm I3 MAITOHAMPAITA 3–5 mm i3 pysyvät alahampaat I1 I2 I3 C P1 P2 P3 P4 M1 M2 M3 etuhampaAT kulmaeli torahammas poskihampaAT Alaetuhampaat Maitohampaat ovat poikkileikkaukseltaan pyöreähköt, hieman kellertävät ja leveydeltään 3–5 mm. Laitimmainen etuhammas (i3) on ohut ja melko tasapaksu. Pysyvät hampaat ovat varsinkin kärjestään maitohampaita litteämpiä ja leveämpiä. Hammasluu on maitohampaita vaaleampaa. Pysyvien hampaiden leveys on 5–8 mm. Laitimmainen etuhammas (I3) on tyveltään maitohammasta leveämpi ja kapenee ulkosyrjältään selvästi hampaan kärkeä kohti. Alaposkihampaiden kehitys Poskihampaista p2, p3 ja p4 ovat maitohampaita. Neljäs ja ensimmäinen pysyvä poskihammas M1 puhkeaa 4–6 kuukauden iässä. Loput maitoposkihampaat p2, p3 ja p4 vaihtuvat pysyviin noin 14–18 kuukauden iässä. Huomaa, että maitohammas p4 on kolmiosainen, mutta pysyvä P4 on kaksiosainen. Ohjeessa maitohampaita merkitään pienellä kirjaimella (esim. i) ja pysyviä hampaita isolla (esim. I). Noin 8–10 kuukauden ikäisellä porsaalla M1 on kasvanut täyteen mittaansa, mutta M2 ei ole vielä puhjennut. M2 puhkeaa tyypillisesti 10–16 kuukauden iässä. 20–22 kuukauden ikäisellä villisialla M3 on juuri puhjennut ja P2–P4 ovat pysyviä hampaita. M2 M1 10–16 kk M2 20–22 kk M3 P4 P2 P3 8–10 kk I3 I1 45 Metsästäjä 1/2022
• Saaliinkäsittelytilojen päivittäminen – lahtivaja 2.0 Lihankäsittelytilan puutteita ja kehitys­ kohteita havainnoidaan jahtikauden aikana, mutta usein ne unohtuvat kauden jälkeen. Toisinaan niitä otetaan myös työn alle. TeksTi ja kuvaT Risto Paakkonen H aapajärven Ylipään metsästysseurassa mietittiin talvella 2017–2018 seuran ja rakennusten tilannetta. Seuralla ei ollut metsästysmajaa tai tiloja lihankäsittelyyn. Hirviporukka oli rakentanut riiputusja paloittelutilat 1980-luvun alussa sen ajan resurssien ja tarpeiden mukaan. Katto oli pään päällä ja vesi käytössä, mutta harvojen seinien myötä saaliinkäsittely oli ulkolämpötilan armoilla. Lämpimään aikaan saalis oli jaettava todella nopeasti, kylmemmällä puolestaan piti varoa jäätymistä. Hirvenlihan saaminen talteen arvoisellaan tavalla oli haastavaa. Tuumasta toimeen Mahdollisesta tilapäivityksestä uudempaan oli keskusteltu jo jäsenten kesken ja viimein aihe oli käsiteltävänä myös seuran yleisessä kokouksessa. Jäseniltä löytyi näkemyksiä niin uusien tilojen puolesta kuin vastaankin, mutta lopulta kokous päätyi tilojen rakentamisen kannalle. Projektia valmistelemaan ja hoitamaan valittiin jäsenistä neljän hengen toimikunta, jonka vetäjänä toimii Olavi Salmela. Muut seuran jäsenet toimisivat hankkeen toteutuksessa kukin mahdollisuuksiensa mukaan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Seuran jäsenet kävivät tutustumassa kymmeniin lihankäsittelytiloihin, joista katsottiin mallia, kuultiin Komea rakennus tervehtii ampuma­ radalle matkaavia. Metsästäjä 1/2022 46
• kokemuksia ja poimittiin siten omaan käyttöön sopivimpia ratkaisuja. Tiloille mietittiin myös mahdollista monikäyttöisyyttä. Lihankäsittelyn ja seuran kokoustamisen lisäksi riistanhoitoyhdistys voisi hyödyntää niitä kokouksiin, koulutuksiin ja SRVA-tapausten hoitoon. Lisäksi tarvetta voisi olla esimerkiksi karhujahdin yhteydessä ja mietittiinpä paikallisten tuottajien suorittamia hätäteurastuksiakin. Arvioidun tilantarpeen, rakennuspiirustusten ja huolellisten laskelmien tuloksena 150 m²:n lahtivajan kustannusarvioksi saatiin noin satatuhatta euroa. Hankkeelle haettiin tukea paikalliselta Leader-yhdistykseltä, mistä hakemus tyrmättiin kahdesti, eikä hakija kokenut saaneensa perusteluita päätöksille. Tämä ei lannistanut seuraa, vaihtoehtoja mietittäessä päädyttiin hakemaan laina, kun jäsenistöstä löytyi henkilökohtaiset takaajat. Lainaa maksettaisiin myymällä muutama hirvi vuosittain. Toteutus Ampumaradan läheisyydestä löytyi sopiva paikka, mistä ostettiin tontti. Seuran jäseniltä löytyi monipuolista osaamista ja kalustoa, joten lahtivajan rakentaminen eteni hyvää vauhtia. Syksyn 2019 aikana osa metsästäjistä ehdottelikin uusien tilojen hyödyntämistä jo saaliinkäsittelyssä. Olavi Salmela piti kuitenkin tiukan linjan: tiloja ei oteta keskeneräisenä käyttöön. Matkalla tuli pientä vastoinkäymistä, kun osa työkaluista ja kylmälaite lähtivät vahingossa jonkun vieraan mukaan. Alueelle lisättiinkin kameravalvonta asiatonta liikkumista ja toimintaa ehkäisemään. Viimein valmiina käyttöön Viimein syksyllä 2020 tilat olivat valmiina ja niiden toimivuus voitiin testata hirvijahdin aikana. Kylmä? Saalis kulkee valoisan nylky­ tilan kautta tila­ vaan kylmiöön. Nylkypukki (ei kuvassa) mah­ dollistaa vasojen operoinnin sa­ manaikaisesti. ? Puheenjohtaja Tapio Maijala (oik.) ja Olavi Salmela esittävät kiitokset kaikille metsästysseuran jäsenille panok­ sesta hankkeen läpi viemiseksi. 47 Metsästäjä 1/2022
• Haluatko lisätietoja? Uusi lahtivaja on herättänyt kiinnostusta ja sitä on käyty katsomassa. Mikäli haluat lisätietoa projektista tai tutustua kohteeseen, niin ota rohkeasti yhteyttä esimerkiksi seuran puheenjohtajaan. Ylipään metsästysseura ry toimii Haapajärvellä. Seuraan kuuluu noin 350 jäsentä ja metsästysaluetta on noin 15 000 ha. Yhteystiedot: www.ylipaanmetsastysseura.fi aines, jota ei saada hyödynnettyä, viedään pois ja haudataan, Salmela kertoo. Salmelan mukaan tila on toiminut todella hyvin, vaikka hyvästä suunnittelusta huolimatta käytössä havaittiin vielä pari kehityskohtaa. Nylkytilaan lisättiin valaisimia varjostusten välttämiseksi nylkytilanteissa sekä muutettiin valokatkaisijan sijaintia, lisäksi pihalla riittää viimeisteltävää. Jatkossa hankitaan myös laitteisto lihojen pakkaamiseen, mikä vähentää kotona tehtävää työtä. Projektin aikana kertyi noin 3 800 talkootyötuntia. Seuran puheenjohtaja Tapio Maijala toteaa rakennusprojektin olleen suuri ponnistus, mutta ilmeisen hyvä ja tarpeellinen ratkaisu. Talkoilla saa paljon aikaan, se voi parantaa myös seurahenkeä. Vinkkejä tiloja suunnitteleville – Suunnitteluun on hyvä käyttää riittävästi aikaa, vuosi ei tahdo sellaiseen riittää. Kannattaa ehdottomasti tutustua jo olemassa oleviin ratkaisuihin ja poimia niistä ideoita toteutukseen, pyörää ei kannata keksiä uudelleen, Salmela ja Maijala toteavat. Nykytilanteen lisäksi on hyvä miettiä mahdollisia tulevaisuuden tarpeita ja monikäyttöisyyttä. Rahoituspuoli tulee tietysti olla kunnossa ja miettiä tarkkaan mahdollisten yllätysten varalta. tila mahdollistaa ruhojen nopean jäähdyttämisen ja pidemmän riiputtamisen. Samalla se tuo joustoa, kun paloittelu voidaan sovittaa paremmin jahdin ja muun ohjelman lomaan. – Lahtivaja on ilmoitettu elintarvikehuoneistoksi ja sen välineet, näytteenotto ja omavalvonta ovat vaadittavalla tasolla. Lihankäsittelijät ovat suorittaneet hygieniapassin ja lihankäsittelyyn on muutenkin kiinnitetty huomiota. Kylmiön lämpötiloja seurataan ja kirjataan ainakin kerran vuorokaudessa. Nahkat toimitaan myyntiin, niille on oma tila. Luut hyödynnetään koirille, vedet ja veret menevät umpisäiliöön ja eläinperäinen ? Kylmiöstä voidaan ottaa aina haluttu ruho käsittelyyn. Lihojen leikkaaminen sujuu vaikka useammalla­ kin työpöydällä. Saaliit saadaan vii­ lenemään kylmiön kahdelle kiskolle, toistaiseksi vain yksi on ollut käy­ tössä. ? Ohjeistus ja kirjanpito löytyy kokous tilasta, joka on erotet­ tu palje ovella lihanpaloittelu­ tilasta. 48 Metsästäjä 1/2022
• N ykytilanteessa metsästyksen aiheuttama yhtäaikainen häiriö lintuvesillä käynnistää vesilintujen syysmuuton ennenaikaisesti. Oman luontaisen rytminsä mukaisesti ja hyvin muutolle valmistautuneena vesilinnuilla on paremmat lähtökohdat selvitä muuttomatkan rasituksista. Hyväkuntoisena talvehtimisalueelle selvinneet linnut ovat todennäköisemmin mukana taas seuraavana keväänä pesimäkannan vahvuudessa. Parannusta tilanteeseen haetaan vapaaSOTKA-levähdysalueilta rauhassa syysmuutolle Syvänniemen Keihäsjärveä Pohjois-Savossa on viime vuosina kunnostettu vesilintujen elinympäristönä ja retkikohteena. Osakaskunnan päätöksellä järvi toimii seuraavat viisi vuotta myös vesilintujen syysaikaisena levähdysalueena. Maaja metsätalousministeriön rahoittamassa SOTKAhankkeessa kiinnitetään huomiota vesilintujen lisääntymis alueiden lisäksi myös syysaikaisiin levähdysalueisiin. TeksTi ja kuva Heikki Helle ehtoisten häirintävapaiden levähdysalueiden avulla BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteisessä SOTKA-levähdysalueverkostohankkeessa. Kaksivuotisen hankkeen keskiössä on vesilintualueiden metsästysoikeuden haltijoille suunnattu koulutus ja tiedotus syksyisten levähdysalueiden tarpeesta. Tiedonvälityksen lisäksi hankkeessa perustetaan vähintään 25 pilottikohteen verkosto. Esimerkillisten pilottikohteiden avulla vapaaehtoiset levähdysalueet pyritään juurruttamaan uudeksi tavanomaiseksi riistanhoitomuodoksi koko valtakuntaan. Perustuu vapaaehtoisuuteen Levähdysalueeksi sopii mikä tahansa vesilintujen suosiossa syyskaudella oleva vesialue. Hyvä levähdysalue houkuttelee vesilintuja luontaisella ravinnollaan – levähdysaluehankkeen pilottikohteille ei houkutella lintuja viljaruokinnalla. Hankkeen pilottikohteet perustuvat aina alueen metsästysoikeuden haltijan vapaaehtoiseen tahtoon toimia vesiriistan hyväksi. Levähdysalueilla vesilintuja ei metsästetä koko kaudella, mutta vieraspetojen pyyntiin kannustetaan ja ympäröivien alueiden vesilinnustus voi jatkua ennallaan. SOTKA-levähdysalueverkostohankkeessa on jo järjestetty kymmeniä koulutuksia ja tilaisuuksia erilaisille yleisöille: Metsästäjäliiton piireille, yksittäisille metsästysseuroille, kyläyhdistyksille, osakaskunnille, lintuharrastajille ja niin edelleen. Kiinnostuitko? Ole yhteydessä ja järjestämme paikallisiin tarpeisiin räätälöidyn vesilintuteemaisen koulutusillan: veli-matti.pekkarinen@metsastajaliitto.fi heikki.helle@birdlife.fi 49 Metsästäjä 1/2022
• R aakakypsyminen edellyttää oikeita olosuhteita. Kaadon ja alkukäsittelyn jälkeen ruhon on päästävä jäähtymään hiljalleen, ihannetilanteessa muutaman asteen tasaiseen lämpötilaan. Ruho ei saa jäätyä, sillä jäätyminen pysäyttää raakakypsytysprosessin, eikä se jatku enää ruhon sulamisen jälkeen. Nyrkkisääntönä raakakypsymisessä on pidetty 30-40 vuorokausiasteen lämpötilasummaa. 30 vuorokausiasteen mukaan laskettuna raakakypsyminen kestää 10 vuorokautta 3 asteen lämpötilassa tai 7,5 vuorokautta 4 asteen lämpötilassa. Tarvittava raakakypsymisaika riippuu kuitenkin kaadetusta yksilöstä. Nuori eläin tarvitsee huomattavasti lyhyemmän raakakypsytysajan mureutuakseen kuin vanha. Suojaa ruho raakakypsytyksen ajan Raakakypsyvä liha on suojattava linnuilta, kärpäsiltä ja jyrsijöiltä. Mikäli säilytystila ei ole tiivis, on järkevää hankkia vähintään riistapussi ruhon suojaksi. Eläimiltä suojaamisen lisäksi on syytä varmistaa ilman kiertäminen. PRIIMAA RIISTALIHAA, OSA 2 Raakakypsytys mureuttaa ja tuo makua Raakakypsytyksellä tuoreesta ruhosta luodaan herkullisen riista-aterian raaka-aine. Raakakypsytys on entsyymitason toimintaa, jossa lihan proteiinit pilkkoutuvat hapettomassa tilassa mureuttaen lihaa ja tuoden siihen makua. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa 50 Metsästäjä 1/2022
• Edellytyksenä hyvä osuma ja saaliin käsittely Raakakypsyminen tarjoaa mahdollisuuden myös haitallisten bakteerien lisääntymiselle. Suolisto-osuman saanut eläin voi saada haitallisia bakteereita lihaansa, eikä ruho tällöin kestä raakakypsytys olosuhteita yhtä pitkään pilaantumatta. Laadukkaan riistalihan varmistaminen alkaa siis jo ampumatilanteesta. Muistathan, että suolistoperäiset bakteerit lisääntyvät yli 4 asteessa. Pyri siis raakakypsyttämään lihaa mahdollisuuksien mukaan hieman sitä viileämmässä. Vältä myös ruhon pesemistä tai huuhtelemista vedellä, koska vesi toimii kasvualustana bakteereille. Osa metsästäjistä on rakennellut pienemmälle riistalle raakakypsytystilan vanhasta jääkaapista. Vakioitu lämpötila ja olosuhteet mahdollistavat huolellisen raakakypsytyksen ja laadukkaan lihan. Mikäli sinulla ei ole tiloja kokonaisen ruhon säilyttämiseen, raakakypsymisen voi hoitaa myös paloittelemalla ruho valmiiksi tavalliseen jääkaappiin. Säätämällä lämpötilan hieman tavallista viileämmäksi, vaikkapa 3 asteeseen, luot raakakypsytykselle oivalliset olosuhteet. Vakuumikone apuna raakakypsytyksessä Mikäli hoidat raakakypsytyksen jääkaapissa, vakuumikone antaa tähän loistavan avun. Voit pakata lihat valmiiksi vakuumipusseihin ja siirtää ne jääkaappiin. Raakakypsytyslämpötila pysyy tasaisena, sinun ei tarvitse murehtia liasta, kärpäsistä tai homehtumisesta. Raakakypsymisen valmistuttua siirrät pakatut lihat pakastimeen tai suoraan ruoanlaittoon. Vakuumikoneita saa miltei liikkeestä kuin liikkeestä ja myös edullisemman pään laitteesta löytyy riittävästi ominaisuuksia sitä satunnaisesti tarvitsevalle. Nykyteknologia avuksi Mikäli raakakypsytyspaikkasi on muualla kuin jääkaapissa tai tasaisesti jäähdytetyssä tilassa, tarjoaa nykyteknologia muutamia toimiviksi osoittautuneita keinoja. Mureutusajastin, joka muistuttaa ulkonäöltään digitaalista lihan sisälämpömittaria, on hyvä apuväline sopivan raakakypsytysajan selvittämiseen. Etäluettava (bluetooth) ruuvianturi kertoo hetkellisen lämpötilatiedon sekä kerää tietoa lämpötilahistoriasta. Sen avulla voi seurata hyvinkin tarkasti riistalihan raakakypsymisen etenemistä ja varmistaa optimaaliset olosuhteet. Anturin voi myös siirtää lihan mukana pakastimeen, mikäli käyttölämpötilat sen sallivat – raakakypsytysmittarista tulee hälytin, joka ilmoittaa esimerkiksi pakastimen rikkoutumisesta jo ennen sen sulamista. Bluetooth-luettavan lämpötila-anturin voit laittaa lihojen kanssa samaan tilaan vahtimaan lämpötilaa ja kosteutta raakakypsymisen ajaksi, olivat ne sitten vaikka riista pussissa ja autotallissa. Vakuumikone ja kumihanskat. Mitä huolellisemmin lihaa käsitellään ja mitä paremmin se pakataan, sitä paremmin se säilyy. 51 Metsästäjä 1/2022
• Parempaa peurasta Murea valkohäntäpeura sopii niin pihveihin kuin paistina kypsennettäväksi. V alkohäntäpeuran kokolihaa valmistettaessa lihan sisälämpö kannattaa jättää 57 asteeseen. Lihan vetäytyessä lämpö nousee muutaman asteen, jolloin liha on sisältä punertavaa ja erittäin mureaa. Peuranpaistit eivät ole kovin suuria, joten isolle porukalle kannattaa valmistaa kokonainen, luullinen paisti, eli niin sanottu viulu. Valeluliemi antaa tälle juhlavalle ruoalle sekä makua että kauniin kiiltävän pinnan. Pekoniviipaleisiin käärityt paksut tournedospihvit valmistetaan yleensä naudan sisäfileestä, mutta suunnilleen samankokoinen peuran ulkofilee käy myös loistavasti. Portviinikastike kruunaa pihviaterian. 600 g peuran ulkofileetä 1 pkt (170 g) pekonia 2 rkl voita ja rypsiöljyä suolaa ja mustapippuria PORTVIINIKASTIKE 1–2 salottisipulia 1 lehtisellerinvarsi 10 herkkusientä tai ½ dl kuivattuja herkkutatteja 1 rkl voita 3 dl portviiniä 6 dl vettä 1 rkl riistafondia 10 rosépippuria 3 timjaminoksaa 1 rosmariininoksa ruskeaa suurustetta (esim. Maizena) 1 rkl voita Ota liha huoneenlämpöön tunti ennen valmistamista. Valmista kastike. Kuori ja hienonna sipulit. Paloittele sellerinvarsi ja herkkusienet. Kuumenna voi kattilassa ja kuumenna kasviksia sekä tuoreita tai kuivattuja sieniä sekoitellen, kunnes sipulit ovat kuullottuneet. Lisää portviini ja kiehauta. Lisää vesi, fondi ja mausteet. Anna kiehua noin tunti, tai kunnes nesteestä on jäljellä puolet. Jaa liha neljäksi pihviksi. Kääri pihvien ympärille kaksi pekoniviipaletta. Kiinnitä halutessasi cocktailtikulla. Kuumenna rasvat pannulla ja paista pihvejä keskilämmöllä noin 3 minuuttia molemmin puolin. Mausta suolalla ja pippurilla. Nosta pihvit vuokaan ja työnnä yhteen paistolämpömittari. Nosta vuoka 125-asteiseen uuniin. Kun sisälämpö on 57 astetta ota vuoka uunista ja peitä foliolla. Siivilöi kastike ja kuumenna kiehuvaksi. Suurusta ruskealla suuruksella pakkauksen ohjeen mukaan. Lisää lopuksi voinokare. PEURATOURNEDOS JA PORTVIINIKASTIKE 4 annosta Tarjoa peuratournedos­ pihvit esimerkiksi muusin ja kasvisten kanssa. 52 Metsästäjä 1/2022 Ru ka Seuraa Kati Pohjaa Instagramissa @sorsalassa LUKIJOILLEMME RIISTAHERKKUJA VALMISTAA METSÄSTÄVÄ RUOKATOIMITTAJA KATI POHJA, JOLTA ILMESTYI VUONNA 2018 RIISTARUOKAKIRJA RIISTAA LAUTASELLA. kuvat Laura Riihelä
• n. 1,3 kg luullinen peuranpaisti (ns. viulu) Valeluliemi: 3 dl vettä 1 dl rypsiöljyä 1 dl ketsuppia ½ dl makeaa chilikastiketta 1 rkl riistafondia 1 tl suolaa 1 tl valkopippuria 3 valkosipulinkynttä hienonnettuna 2 rkl luumuhilloa LUULLINEN PEURANPAISTI 12 annosta Ota liha huoneenlämpöön pari tuntia ennen valmistamista. Kuivaa pinta ja poista mahdolliset kalvot ja rasva. Työnnä paistiin paistolämpömittari. Siirrä liha sopivan kokoiseen vuokaan tai uunipannulle ja nosta 250-asteiseen uuniin 30 minuutiksi. Mittaa kaikki valeluliemen aineet kattilaan ja kiehauta sekoitellen. Alenna uunin lämpö 150 asteeseen. Valele liemellä lihan pintaa noin 10 minuutin välein. Jatka, kunnes sisälämpö on 57 astetta. Ota liha uunista ja peitä löyhästi foliolla. Anna vetäytyä 30 minuuttia. Valmista lopusta liemestä kastike. Siivilöi liemi kattilaan, lisää punaviiniä ja suurusta ruskealla suuruksella pakkauksen ohjeen mukaan. Tarkista maku. Peuranpaisti maistuu lämpimänä pääruokana tai kylmänä esimerkiksi leivän tai salaatin kanssa. 53 Metsästäjä 1/2022
• Uudenlaista riistatalouden näkökulmaa Riista on ainutlaatuisen tärkeä luonnonvara, mutta myös merkittävä resurssi. Esimerkiksi hirvieläimistä voivat maan­ omistajat ja metsästysseurat hyötyä huomattavasti laajemmin. TeksTi Petteri Pietarinen kuvaT Kalvolan Metsästysseura ry on viimeisen sadan vuoden aikana vaihdellut rajusti, se on käynyt lähes sukupuuton partaalla ja ollut rauhoitettu useaan otteeseen. Valkohäntäpeurapopulaatio on puolestaan kasvanut 1930-luvulta muutamasta yksilöstä nykyiseen tasoon, jossa jääväkanta oli metsästysvuoden 2020-2021 jälkeen noin 125 000 yksilöä. Onko riistatalouden eri tahojen mahdollista löytää hirvieläinkannoille sopiva taso, jossa vahinkojen torjunta ja hirvieläimistä saatava hyvinvointi ja taloudellinen hyvinvointi elävät sopusoinnussa? Monimuotoisuutta Tällä hetkellä suuresti puhuttava luonnon monimuotoisuus on mielenkiintoinen käsite ja se voidaan hyvin upottaa myös maanja metsänomistajan toiminnan keskiöön. Metsätalous on hyvä nähdä monimuotoisena kokonaisuutena, joka muodostuu useasta luonnonvarasta, ei pelkästään perinteisen metsätalouden näkökulmasta, jossa puun biomassa määrittelee metsänomistajan taloudellisen hyvinvoinnin. Maanja metsänomistaja voi hyötyä S uomalainen riistatalous elää murrosvaihetta. Perinteisen riistatalouden näkyvimpiä osa-alueita ovat riistanhoitotyö ja riistavahinkojen torjunta. Mediassa ja kirjallisuudessa palstatilaa saavat hirvieläinten aiheuttamat vahingot liikenteelle, viljelyksille ja metsätaloudelle, mutta hirvieläinten hyötyvaikutuksista puhutaan vähän. Suomen valkohäntäpeurakanta on tällä hetkellä kohtuullisen runsas, mutta hirvi on paikoitellen hävinnyt kokonaan. Hirvikanta 54 Metsästäjä 1/2022 Tutkittua
• sekä riistavahinkojen torjunnan että riistasta saatavan taloudellisen hyvinvoinnin kautta. Metsästysseura voi hyötyä oikeudesta metsästää riistaa, mutta myös taloudellisten toimien kautta. Erilaisia taloudellisia yhteistyömalleja on useita. Rahallinen korvausmuoto kasvaa Maanomistajan tulonmuodostus on Suomessa erilainen kuin muissa Pohjoismaissa. Metsästysoikeuden vuokra Tanskassa liikkuu noin 200 eurossa per hehtaari ja eteläisessä Ruotsissakin noin 100 euron tasolla. Suomalainen metsäomistus on siirtymässä vahvasti instituutio-omistukseen, sillä vapaista metsäkaupoista jo yli puolet kohdistuu instituutioille. On selvää, että rahallinen korvausmuoto kasvaa myös Suomessa, mutta tärkeintä on löytää malli, joka sopii suomalaiseen riistaja metsästysrakenteeseen. Kompensaatiomalleja on erilaisia, kuten myös metsästysseuroja ja maanomistajia. Malleja voidaan myös yhdistää eri tavoin huomioimalla paikalliset olosuhteet. Enemmän riistaa ja tehokkaampaa vahinkojen torjuntaa Jotta uudenlaista riistataloutta voitaisiin toteuttaa, on meidän hyväksyttävä hirvieläinkantojen tiheämpi taso samalla, kun tehostamme niiden aiheuttamien vahinkojen torjuntaa. Erilaisia vahingontorjuntakeinoja on paljon ja niistä voi hakea mallia muista Pohjoismaista ja poronhoitoalueilta, joissa on laajempaa kokemusta aitaamisesta, tunneloinnista ja pientareiden rakenteesta sekä hoidosta. Jos vahingontorjunta tehostuu, voidaan aloittaa keskustelu valkohäntäpeurakannan koon oikeasta suunnasta. Hirven asemaa resurssina on tässä valossa nostettava ja korostettava. Riistasta on mahdollista saada tuloja, jos kannat ovat riittävän runsaat. Tulojen ja kustannusten jakaminen Taloudellisia yhteistyömalleja metsästysseuran ja maanomistajan välillä on lukuisia. Yksi mahdollisuus on jakaa tuloja ja kustannuksia maanomistajan, metsästysseuran ja mahdollisten muiden tahojen kesken. Yksinkertaisuudessaan taloudellinen yhteistyö voi tarkoittaa vastikkeellisen vierasmetsästyksen aloittamista ja/tai kehittämistä. Hirvieläimistä saatavan lihan myynti on toinen muoto, joka hyödyttää molempia osapuolia jo tällä hetkellä, etenkin tiheällä valkohäntäpeura-alueella Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Uudellamaalla. Luonnonvaraisen riistan lihan myynti on mahdollista joko myymällä se riistantarkastuslaitoksella tai saattamalla metsästysseuran lahtivaja niin sanotuksi ilmoitetuksi elintarvikehuoneistoksi, joka mahdollistaa tarkastamattoman riistan lihan myymisen yleiseen kulutukseen tai vähittäismyyntiin. Vaikka kysyntä on kova, metsästysseurojen lahtivajojen puutteet eivät tällä hetkellä mahdollista leikatun lihan myyntiä yleisesti. Hyötyä seuralle sekä maanomistajalle Vierasjahtien ja riistan lihan myynti mahdollistaa metsästysseuran talouden kehittymisen ja sitä kautta investointien tekemisen sekä turvaa toiminnan jatkuvuuden ja jäsenhankinnan. Maanomistajalle mahdollinen rahallinen vuokra metsästysoikeudesta, riistan lihan myynti tai vierasjahtien myynti yhdessä metsästysseuran kanssa monipuolistaa maanomistuksesta saatavia tuloja. Muita talouteen liittyviä mahdollisuuksia ovat aktiivinen vahingonkorvausten hakeminen hirvieläinten aiheuttamista vahingoista ja mahdollisuuksien mukaan myös luonnonsuojelutukien hyödyntäminen. Perustamalla osalle maanomistusta suojelualueita, on mahdollista saada tukea samalla, kun metsästysoikeus pääsääntöisesti säilyy. Suomalainen uudenlainen riistatalous voi olla suuri mahdollisuus, kunhan me avoimesti ja monimuotoisesti tarkastelemme sitä eri näkökulmista. Isossa kuvassa se kun on myös huoltovarmuuskysymys. Artikkeli perustuu metsätalousinsinööri (ylempi AMK) opinnäytetyöhön, HAMK/Biotalouden ratkaisut. Kopiopyynnöt: petteri.pietarinen@riista.fi Kalvolan Metsästysseura ry:n kotisivut: www.kalvolanmetsastysseura.fi Kalvolan Metsästysseura järjesti Iittalan juhlavuoden kunniaksi yhteiskuntavastuutilaisuuden. Teemoina olivat turvallisuus ja toiminta paikallisessa yhteisössä. Maanomistajia muistettiin tarjoilulla. ? Kalvolan Metsästys seuran marraskuinen hirvieläinjahti, jossa kaatui kaksi hirveä. Luonnollista ruokaa paikallis yhteisössä. Katso video: tarkastamattoman riistan lihan myynti metsastajalehti.fi 55 Metsästäjä 1/2022 Tutkittua
• P ohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi 11.10.2021 kiinnostavan päätöksen koskien metsästysseuran kurinpitomenettelyä. Tapauksessa on oleellista se, voidaanko hirvenmetsästyksenjohtajan antama metsästyskielto tulkita julkisen vallan käytöksi. Perinteisestihän pidempiaikaisen metsästyskiellon määrääminen on käsitetty metsästysseuran sisäiseksi kurinpitotoimeksi. Mielenkiintoiseksi päätöksen tekee, että se koskee kaikkia metsästyksenjohtajia. Tapauksessa metsästyksenjohtaja ja kaksi varajohtajaa olivat määränneet kaksi viikkoa metsästyskieltoa hirvenmetsästäjälle, joka lisäksi menetti saaliosuutensa. Metsästäjä oli jättänyt noudattamatta metsästyksenjohtajan kieltoa ampua naarashirvi. Metsästäjä oli toiminnallaan aiheuttanut yhdistykselle taloudellista vahinkoa, toiminut yhdistyksen tarkoituksen vastaisesti, eikä noudattanut yleisiä käytäntöjä, koska hän oli poistunut paikalta osallistumatta ampumansa hirven nylkemiseen. Metsästäjä valitti hallinto-oikeuteen ja vaati metsästyskiellon ja saalisosuuden menettämisen kumoamista sekä toteamista lainvastaisiksi. Lisäksi metsästäjä vaati hänelle aiheutuneen vahingon korvaamista. Metsästäjän mukaan kyse oli ollut metsästyslain 30 §:ään perustuvasta päätöksestä, jolla oli päätetty metsästäjän oikeudesta, etuudesta ja velvollisuudesta. Metsästäjä väitti kyseessä olevan julkisen vallan käyttö. Metsästäjän näkemyksen mukaan metsästyksenjohtaja ei ole ollut yhdistyslaissa tarkoitettu toimielin, vaan metsästyksenjohtajan asema ja tehtävät perustuvat metsästyslakiin ja -asetukseen. Edelleen metsästäjä totesi valituksessaan, että oikeusturvakeinoista hirvieläimen metsästyksenjohtajien metsästyskieltopäätöksiin ei säädetä metsästyslaissa eikä riistahallintolaissa. Metsästäjä katsoi lisäksi, että hänellä on oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ja metsästyslakiin perustuvat päätökset käsitellään hallintotuomioistuimissa. METSÄSTYSSEURA VASTAA Metsästysseura vaati valituksen tutkimatta jättämistä, koska hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa tutkia asiaa. Kyse ei ole ollut julkisen vallan käytöstä vaan yksityisoikeudellisen yhdistyksen sisäisten sääntöjen noudattamisesta ja yhdistyksen sisäisestä kurinpitovallasta. Metsästyksenjohtajan päätös ei metsästysseuran mukaan ole ollut hallintolaissa tarkoitettu ja hallintomenettelyssä käsiteltävä julkisoikeudellinen hallintopäätös. Metsästyslaissa ei ole säännöksiä muutoksenhakuun yksityisoikeudellisen yhdistyksen päätöksistä, joten asia kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. RATKAISU Hallinto-oikeus totesi kyseessä olleen yhdistyslain mukaisen ja yksityisoikeudellisen yhdistyksen sääntöihin perustuneen sisäisen kurinpitomenettelyn. Metsästyksenjohtajien antamassa metsästyskieltomääräyksessä ei siten ollut kyse julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Hallinto-oikeus jätti asian tutkimatta. Metsästäjä on hakenut valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. JULKISEN VALLAN KÄYTTÖ Metsästyksenjohtajan tehtävät AN TT I YR JÖ LÄ 56 Metsästäjä 1/2022 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES. Rik s ja rangaistus
• S yytteen mukaan kyseessä oli metsästysrikos (Rikoslaki 48 a luku 1§ ja Metsästyslaki 33 §), jossa metsästäjä oli tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttänyt kiellettyä pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää eli lintuverkkoa ja elävää eläintä (fasaani) houkuttimena. Lisäksi metsästäjää syytettiin luonnonsuojelurikkomuksesta (luonnonsuojelulaki 58 §), koska hän oli tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta johtuen pyydystänyt verkkoloukkua käyttäen luonnonsuojelulaissa rauhoitetun kanahaukan. Lisäksi syyttäjä vaati rikoksentekovälineinä käytettyjen pyyntivälineiden menettämistä valtiolle, kolmen vuoden metsästyskieltoa sekä kanahaukan arvon 757 euroa menettämistä valtiolle. METSÄSTÄJÄ VASTAA Metsästäjä vaati kaikkia syyttäjän vaatimuksia hylättäviksi. Perusteluiden mukaan metsästäjä oli pyydystänyt vain omia tarhaamiaan fasaaneja, jotka olivat hänen kotieläimiään. Kyse ei näin ollen ollut metsästyslain 2 §:n mukaisista luonnonvaraisista riistaeläimistä, vaan tarhatuista kotieläimistä. Metsästäjän mukaan Pohjois-Savossa ei esiinny fasaaneja luonnonvaraisina. Väitteeseen kielletystä pyyntimenetelmästä metsästäjä totesi käyttämänsä pyyntivälineen olleen iskuverkko, ei lintuverkko. Iskuverkkoa käyttävät muiden muassa lintujen rengastajat, koska sillä voidaan pyydystää lintuja vahingoittumattomina. Elävän fasaanin käyttöä houkuttelutarkoituksessa metsästäjä perusteli muun muassa sillä, ettei kyseessä ollut vangittu luonnonvarainen eläin, vaan tarhattu kotieläin. Lisäksi hän totesi kyseessä olevan tavanomainen tarhaukseen liittyvä toimenpide, jolla houkutellaan tarhattuja lintuja takaisin tarhaan. Houkuttimena ollut lintu ja pyynnin kohteena olleet linnut eivät millään tavoin kärsineet tilanteessa. Metsästäjän, joka toimi myös riista-alan yrittäjänä ja fasaanien tarhaajana, pihassa olleeseen iskuverkkoon oli jäänyt kanahaukka. Pyydys oli ollut täysin luvallinen ja metsästäjällä oli myös riistakeskuksen lupa fasaanien pyydystämiseen piha-alueella. Metsästäjälle oli aiheutunut yhteensä lähes kolmen tuhannen euron vahingot saamatta jääneistä elinkeinotuloista, koska poliisi oli takavarikoinut häneltä ampuma-aseet, vaikka ne eivät millään tavalla liittyneet tapahtumiin. RATKAISU Käräjäoikeus totesi metsästäjän syyllistyneen niihin tekoihin, joista hänelle vaadittiin rangaistusta. Asiassa todettiin riidattomaksi se, että metsästäjä oli käyttänyt elävää fasaanin poikasta houkuttimena. Riidatonta oli myös, että pyydykseen oli mennyt kanahaukka. Metsästäjä oli myöhemmin hakenut ja saanut Suomen riistakeskukselta asianmukaiset luvat fasaanien pyydystämiseen. Tekohetkellä lupia ei ollut olemassa. Riitaista asiassa oli se, sovelletaanko tapaukseen metsästyslakia, koska metsästäjä oli pyydystänyt tarhaamiaan lintuja, jolloin hänen mukaansa kyse oli ollut kotieläimistä. Lisäksi arvioitavaksi tuli se, oliko kyse luontoon asetetusta pyydyksestä (eli metsästyksestä) ja oliko metsästäjän käyttämä iskuverkko metsästyslain 33 §:ssä tarkoitettu lintuverkko. Käräjäoikeus totesi metsästäjän tahalRIKOSASIA Fasaanin loukuttaminen ja kanahaukan pyydystäminen laan ja ilman asianmukaista poikkeuslupaa käyttäneen metsästyslain 33 §:n mukaista lintuverkoksi luokiteltavaa iskuverkkoa ja elävää houkutinta. Käräjäoikeus myös totesi, ettei mahdollinen tietämättömyys lain sisällöstä vaikuttanut tahallisuusarviointiin, koska lähtökohtaisesti jokaisen (ilmeisesti metsästäjän) on tunnettava lain sisältö. Kanahaukan joutumista metsästäjän iskuverkkoon käräjäoikeus ei pitänyt tahallisena. Sen sijaan pyydyksen jättämistä luontoon käräjäoikeus piti huolimattomana, koska muiden eläinten tarttuminen pyydykseen on ollut mahdollista ja metsästäjä on tällaisen riskin toiminnallaan sallinut. EI RANGAISTUSTA Metsästäjää ei kuitenkaan tuomittu rangaistukseen, koska teot kokonaisuutena arvioiden olivat vähäisiä. Rangaistuksen tuomitseminen olisi myös ollut ilmeisen tarkoituksetonta. Lisäksi metsästäjä oli sittemmin korjannut toimintaansa lain edellyttämällä tavalla. Vaadittu metsästyskielto ja iskuverkon menettämisvaatimus kaatuivat. Metsästäjä ei joutunut myöskään korvaamaan kanahaukan arvoa valtiolle, koska kanahaukka oli selvinnyt vahingoittumattomana rytäkästä. Pohjois-Savon käräjäoikeuden antama tuomio on lainvoimainen. 57 Metsästäjä 1/2022 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES. Rik s ja rangaistus
• H irvieläinten pyyntiluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle pyyntiluvan nojalla tapahtuneen metsästyksen tuloksesta (=suljettava lupa) sekä maksettava pyyntilupamaksu seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntiluvassa mainittujen eläinten tultua pyydystetyiksi. Jos eläimiä on jäänyt pyydystämättä, tulee ilmoitus tehdä seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta. Vaivattomimmin asiat hoituvat Oma riista -palvelussa. Lupaosakas tekee päättymisilmoituksen Oma riista -palvelussa kukin lupaosakas ilmoittaa oman metsästyksensä päättymisestä. Päättymisilmoitus tehdään jokaisen pyyntiluvassa mainitun hirvieläinlajin osalta erikseen. Luvan saaja sulkee ja maksaa Luvan saaja tai luvan hallinnollinen haltija voi sulkea luvan vasta, kun kaikki lupaosakkaat ovat päättäneet metsästyksensä. Sulkeakseen luvan, luvan saaja tai hallinnollinen haltija kirjautuu Oma riista -palveluun ja valitsee luvan pääkäyttäjän tehtävän. Lupa sekä suljetaan että maksetaan pääkäyttäjänäkymässä (kuva). Pyyntilupamaksu määräytyy kaadettujen eläinten lukumäärän perusteella. Pyyntilupa suljetaan ja pyyntilupamaksu maksetaan kunkin pyyntiluvassa mainitun hirvieläinlajin osalta erikseen. Lisätietoa ja tarkemmat ohjeet pyyntiluvan sulkemisesta ja maksamisesta Oma riista -palvelussa: www.riistainfo.fi/ oma-riista-ohjeet/ Hirvieläinten pyyntiluvan sulkeminen ja luvan maksaminen Pyyntiluvan pääkäyttäjän näkymä Oma riistassa. Luvan saaja tai hallinnollinen haltija, eli luvan pääkäyttäjä, sulkee luvan (1), kun kaikki lupaosakkaat ovat ensin päättäneet metsästyksensä, ja maksaa pyyntilupamaksun (2), jonka suuruus määräytyy kaadettujen eläinten lukumäärän perusteella. Pyyntilupa suljetaan kunkin pyyntiluvassa mainitun hirvieläinlajin osalta erikseen. Mikäli Oma riista -palvelua ei käytetä, tulee pyyntilupamaksu maksaa maksulomakkeella sekä palauttaa täytetty hirvitietokortti. Paperilla toimitetun päätöksen mukana tulleella pyyntilupamaksulomakkeella maksettaessa on ehdottomasti käytettävä oikeaa viitenumeroa, jonka perusteella maksut kohdistetaan oikeaan pyyntilupaan ja eläinlajiin. Vaivattomimmin Oma riista -palvelussa 1 2 58 Metsästäjä 1/2022 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT.
• Euroopan taantuvien vesilintujen metsästys tarkasteluun M onien vesilintujen pesimäkannat ovat taantuneet Suomessa jo pitkään. EU:n komission tuoreen selvityksen mukaan EU:n kaikista metsästettävistä lintulajeista/-kannoista puolet ei ole ”turvallisella” tasolla. Komissio onkin käynnistänyt taantuvien lintulajien metsästyksen kestävyyden tarkastelun. Erityisesti muuttolinnuilla valtioiden rajat ylittävä tarkastelu on perusteltu, koska metsästyspaine koko muuttoreitin varrella voi olla liian suuri. Suomi on Euroopan unionin tärkeimpiä vesilintujen poikastuotantoalueita. Esimerkiksi jouhisorsan EU:n pesimäkannasta peräti 93 prosenttia pesii Suomessa. Vuosien 2007–2018 välillä Suomen kanta väheni noin 60 prosenttia. Vastaavasti haapanan EU:n pesimäkannasta on 68 % Suomessa ja se on vähentynyt lyhyellä aikavälillä 46 %. Suomen pesimäkantojen taantuminen aiheuttaa siten huolta koko EU:ssa. Tällä hallituskaudella pääministeri Marinin hallituksen ohjelman myötä maaja metsätalousministeriö on käynnistänyt SOTKA-hankkeen vesilintukantojen tilan parantamiseksi. Hallituksen budjetoima yhteensä 9 miljoonan euron määräraha on ennennäkemätön panostus riistanhoitoon. Valtioneuvosto teki viime keväänä periaatepäätöksen vielä laajemmasta HELMI-elinympäristöohjelmasta vuoteen 2030 saakka. Elinympäristöjen kunnostus on välttämätöntä, mutta sen vaikutukset näkyvät hitaasti pitkällä aikavälillä. Metsästyslain mukaan metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu ja luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta. Siksi täytyykin varmistaa, ettei kantojen taantumaa syvennetä entisestään liiallisella metsästyksellä. Vastuu on kansallisilla viranomaisilla. Suomen aloitteesta koko muuttoreitin metsästyksen säätelyjärjestelmä on kehitetty metsähanhelle ja valmistellaan parhaillaan haahkalle. Samanlaisia tarvitaan pian muillekin lajeille. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupien hakeminen Rauhoittamattomien lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn kevätja kesäaikana voi hakea poikkeuslupaa Oma riista -palvelussa. Suosittelemme hakemuksen jättämistä 2–2,5 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua. Hakemus tulee laatia huolellisesti annettua ohjeistusta noudattaen, jotta vältytään lisäselvityksiltä. Ennen myönteisen poikkeuslupapäätöksen täytäntöönpanoa on pääsääntöisesti odotettava 30 päivän valitusaika. Poikkeuslupa voi tulla kyseeseen, mikäli vahingot ovat merkittäviä eikä niiden estämiseksi ole muita tyydyttäviä ratkaisuja. Jos vahingot ovat ennakoitavissa, kannattaa poikkeuslupahakemus tehdä hyvissä ajoin. Vahingonkärsijänä olevan tahon tulee ensisijaisesti itse toimia luvanhakijana. Muussa tapauksessa hakijalta vaaditaan valtakirja. Poikkeusluvan saaliista tulee tehdä ilmoitus Suomen riistakeskukselle. Hyvä käytäntö on raportoida vuotuinen saalis heti poikkeuslupa-ajan päättymisen jälkeen, ja viimeistään vuoden vaihtuessa, mikäli kyseessä on monivuotinen lupa. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, jos poikkeuslupaa ei hyödynnetä tai saalista ei ole tullut. Ohjeita poikkeusluvan hakemiseen löydät Suomen riistakeskuksen sivuilta: www.riista.fi Muista metsäkauriin, villisian ja hillerin saalisilmoitukset! Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä. Kirjaamalla kaikki saaliit Oma riista -palveluun saalisilmoitukset tarvittavine tietoineen hoituvat automaattisesti. Lisätietoa: https://riista.fi/metsastys/saalisilmoitukset TH O M AS O HL SS O N K lumni 59 Metsästäjä 1/2022
• V uosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat. Tänä vuonna kokouksissa muun muassa valitaan hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle. Riistanhoitoyhdistys, jonka jäsen olet, on merkitty metsästyskorttiisi. Muista, että riistanhoitoyhdistyksen vuosikokoukseen osallistuva henkilö on aina itse velvollinen osoittamaan jäsenyytensä. Helpoin tapa jäsenyyden osoittamiseen kokouksessa on Oma riistassa oleva mobiili metsästyskortti. Jäsenyytensä voi osoittaa myös esittämällä voimassa olevan metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortin, pankin maksuleimalla varustetun tilillepanokortin tai tilillepanokortin ja kuitin riistanhoitomaksun maksamisesta. Koronaepidemian vuoksi määrätyt kokoontumisrajoitukset ja suositukset saattavat tuoda muutoksia suunniteltuihin kokouspaikkoihin. On mahdollista, että vuosikokouksia joudutaan siirtämään myöhempään ajankohtaan rajoitusten vuoksi. Siksi kannattaa tarkkailla riista.fi -sivujen tapahtumatietoja vuosikokousten lähestyessä. Riistanhoitoyhdistykset tiedottavat vuosikokouksistaan myös muilla tavoin. Valtakirja Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puheja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Oma riista -palvelusta tulostettu metsästyskortti tai mobiilista otettu näyttökuva käy myös. Valtakirjojen ja metsästyskorttien tarkastus alkaa yleensä puolta tuntia tai tuntia ennen kokousta. Osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokouk seen olet mukana myös laajemmin metsästysja riista-asioiden hoidossa. Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokouksiin! riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen KUTSU Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastista riistanhoitoyhdistyksistä ja toiminnanohjaajan työstä: www.metsastajalehti.fi ja Spotify 60 Metsästäjä 1/2022 VALTAKIRJA Minä ___________________________ ___________________________________ valtuutan ________________________________ ___________________________________ edustamaan itseäni _____________________________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ____________ / _____________ 2022 ___________________________________ Aika ________________ Allekirjoitus ____________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: Rhy-numero _________________ Metsästäjänumero _________________________ Syntymäaika ____ /____ /_____ _ etunimi etunimi vuosikokouksen ajankohta rhy:n nimi sukunimi sukunimi paikka HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoito yhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotus kortista tai metsästyskortista maksutositteineen)
• Etelä-Häme 17.2. 18:00 Asikkalan rhy Koulutuskeskus Salpaus, Asikkalan Koulu, Juhlatila Männikkö Laurellintie 67 A, 17320 Asikkala 24.2. 18:00 Forssan-Tammelan rhy Valkeaniemen pirtti, Valkeaniementie 1, Tammela 22.2. 17:30 Hattulan-Kalvolan rhy Parolannummen sotilaskoti 2, Vaakunasali, Parolannummentie 219, 13700 Parolannummi 14.2. 18:30 Hauhon-Tuuloksen rhy Hauhotalo, Kirkkotie 5, 14700 Hauho 14.2. 18:00 Hausjärven-Riihimäen rhy Turkhaudan Seurojentalo, Hausjärventie 1614, 12350 Turkhauta 16.2. 18:00 Janakkalan rhy Kiipulan koulutusja kuntoutuskeskus, Kiipulantie 507, 14200 Turenki 24.2. 19:00 Jokiläänin rhy Jokioinen, kokouspaikka ilmoitetaan myöhemmin 25.2. 18:30 Lahden seudun rhy Hollolan kunnanvirasto, valtuustosali, Virastotie 3, 15870 Hollola 17.2. 18:30 Lammin rhy Lammin Säästöpankin kerhohuone, Mommilantie 2, 16900 Lammi 28.2. 18:30 Lopen rhy Lopen ampumarata, Nummenrannantie 769, Loppi 22.2. 18:00 Padasjoen rhy Kullasvuoren koulu, Koulukuja 1, 17500 Padasjoki 16.2. 18:00 Rengon seudun rhy Tulinummi, Tulinummi 4, 14300 Renko 16.2. 18:30 Urjalan rhy Urjalan Erän maja, Mieliöntie 118, Urjala Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Forssan-Tammelan ja Janakkalan riistanhoitoyhdistyksissä 45 min ja Lahden riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokousta. Etelä-Savo 15.2. 18:00 Anttolan rhy Ollinmäen viinitila, Anttolantie 1640, 52100 Anttola 23.2. 18:00 Enonkosken rhy Maitolaituri Kahvila & Puoti, Enonkoskentie 11, 58175 Enonkoski 24.2. 18:00 Etelä-Soisalon rhy Otto Kotilaisen koulu, Keskuksenkuja 2, 79700 Heinävesi 8.2. 18:30 Hartolan rhy Gasthaus Koskenniemi 3.2. 18:00 Haukivuori-Virtasalmi rhy Haukivuoren Riistamiesten maja, Taulumäentie 494, 51540 Mikkeli 2.2. 18:00 Heinolan seudun rhy Hotelli Kumpeli, Muonamiehenkatu 3, 18100 Heinola 22.2. 19:00 Joroisten rhy Vanhan kunnantalon alakerta, Mutalantie 2, 79600 Joroinen 3.2. 19:00 Juvan rhy Martti Talvela -kampuksen auditorio, Juvantie 20, 51900 Juva 22.2. 18:00 Jäppilän rhy Jäppilä-talo 15.2. 17:00 Kangasniemen rhy Ravintola Gastro pub 13, Keskustie 2, 51200 Kangasniemi 10.2. 19:00 Kerimäen rhy Kerimäen osuuspankin kerhotila 2. kerros, Hälväntie 2 9.2. 17:00 Mikkelin rhy Harjumaan riistamiesten maja, Mainuntie 51420 17.2. 18:00 Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy Tyllilä-Hovi, Tylliläntie 52, 52700 Mäntyharju 2.2. 18:30 Pertunmaan rhy Valtuustosali, Pertuntie 1943, Pertunmaa 22.2. 17:00 Pieksämäen rhy Partaharjun toimintakeskus, Partaharjuntie 361, 76280 Partaharju 16.2. 18:30 Puumalan rhy Puumalan kunnantalon valtuustosali, Keskustie 14, 52201 Puumala 1.2. 18:00 Rantasalmen rhy Rantasalmen osuuspakki kokoushuone, Kylätie, 58900 Rantasalmi 17.2. 18:00 Ristiinan rhy Metsälinna, Kitereentie, 52300 Ristiina 23.2. 19:00 Savonlinnan rhy Katso riista.fi 10.2. 17:30 Savonrannan rhy Lousnaskahvila Sara, Kolmatähkäntie 3, 58300 Savonranta 16.2. 17:00 Sulkavan rhy Kahvila-Ravintola Pijot, Kauppatie 1, 58700 Sulkava 8.2. 18:00 Sysmän rhy Ravintola Uoti, Sysmä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Puumalan riistanhoitoyhdistyksessä 15 minuuttia ja Mäntyharjun-Hirvensalmen sekä Pieksämäen riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokousta. Kaakkois-Suomi 2.2. 18:00 Anjalan rhy Naukkarisen Pihapirtti, Kiitotie 140, 46810 Ummeljoki 17.2. 18:00 Elimäen rhy Länsi-Kymen Osuuspankin kerhohuone, Vanhamaantie 9, 47200 Elimäki 9.2. 18:00 Etelä-Saimaan rhy Hanhijärven kylätalo, Hanhijärventie 390, Lappeenranta 2.2. 18:00 Iitin rhy Iitin kunnantalo, Rautatienkatu 20, 47400 Kausala 3.2. 18:00 Jaalan-Kuusankosken rhy Luonto ja Eräkeskus, Voikkaantie 2, 45910 Voikkaa, Kouvola 15.2. 18:00 Joutsenon rhy Kahvila Joutsen, Keskuskatu 7, 54100 Joutseno 1.2. 18:00 Kymin-Karhulan rhy Laajakosken kylätupa, Pekanojantie 84, 48750 Kotka 8.2. 18:00 Lemin-Taipalsaaren rhy Nuorisoseurantalo Tapiola, Tapiolankatu 5, 54710 Lemi 10.2. 18:00 Luumäen rhy Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7, 54500 Taavetti 8.2. 18:00 Miehikkälän rhy Miehikkälä Koulukeskus, Keskustie 9, 49700 Miehikkälä 4.2. 17:30 Parikkalan rhy Kirjavalan Erämiehet ry:n maja, Koivuvaarantie 55, 59410 Kirjavala 17.2. 18:00 Pyhtään rhy Huutjärven koulu, Huutjärventie 56, 49210 Huutjärvi 9.2. 17:30 Rautjärven rhy Kunnantalo, valtuustosali, Simpeleentie 12, 56800 Simpele 14.2. 18:00 Ruokolahden-Imatran rhy Ruokolahden koulu, Metsolantie 7, 56100 Ruokolahti 14.2. 18:00 SavitaipaleenSuomenniemen rhy Ravintola Sahrami, Torikatu 5-7, 54800 Savitaipale 16.2. 18:00 Sippolan rhy Polven Juustola, Polventie 59 A, 45460 Savero 7.2. 18:00 Valkealan-Kouvolan rhy Voikkaan Luontoja Eräkeskus, Voikkaantie 2, 45910 Voikkaa 7.2. 18:00 Vehkalahden-Haminan rhy Vehkalahti Sali, Ruissalontie 8, 49410 Ruissalo, Hamina 10.2. 17:30 Virolahden rhy Bunkkerimuseo, Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-Pihlaja 16.2. 18:00 Ylämaan rhy Tervajoen Metsästäjien maja, Rummuntie 174, 54410 Ylämaa Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta Kainuu 9.2. 18:00 Hyrynsalmen-Ristijärven rhy Ristijärvi, Keskuskoulu, Aholantie 28 15.2. 18:00 Kajaanin rhy Kajaanin lukion auditorio, Vuorikatu 2 16.2. 18:00 Kuhmon rhy Kuhmotalo, Koulukatu 1, 88900 Kuhmo 18.2. 18:00 Paltamon rhy Paltamon Paltalinna, Vaarankyläntie 2, 88300 Paltamo 7.2. 18:00 Puolangan rhy Puolankajärven koulukeskus, auditorio 17.2. 18:00 Sotkamon rhy Vuokatin urheiluopisto, Opistontie 4, Vuokatti 10.2. 18:00 Suomussalmen rhy Suomussalmen nuorisoseurantalo 14.2. 18:00 Vuolijoen rhy Vuolijoen Pankkitalo, Kajaanintie 2, 88270 VUOLIJOKI Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokousta, paitsi Hyrynsalmen-Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksessä puoli tuntia ennen kokousta. Keski-Suomi 10.2. 18:00 Ala-Keiteleen rhy Äänekosken kaupungintalo, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski 17.2. 18:00 Hankasalmen rhy Juhlatalo Villa Mathilda, Sauvamäentie 609, 41580 Sauvamäki 23.2. 18:00 Itä-Päijänteen rhy Joutsan koulukeskus, Savontie 1, 19650 Joutsa 22.2. 18:00 Jyväskylän seudun rhy Scandic Laajavuori Jyväskylä, Laajavuorentie 30, 40740 JYVÄSKYLÄ 10.2. 18:00 Jämsän seudun rhy Sammallahden koulu, Sammallahdentie 200, 42100 JÄMSÄ 15.2. 18:00 Kannonkosken-Kivijärven rhy Kannonkoski, Piispala, 43300 Kannonkoski 9.2. 18:00 Karstulan-Kyyjärven rhy Karstula 22.2. 18:00 Keuruun rhy Kimara, Koulutie 3 C, 42700 Keuruu 15.2. 19:00 Kinnulan rhy Kinnula, Seurakuntakoti 16.2. 18:00 Konneveden rhy Paikka ilmoitetaan myöhemmin 15.2. 18:00 Korpilahden rhy Eräriihelä, Riihelänpisto, 41800 Korpilahti 2.2. 18:00 Laukaan rhy Kennelpiirin toimintakeskus, Rokkakankaantie 9, 41350 Laukaa As 11.2. 18:00 Multian rhy Multia, OP:n kerhohuone, Keskustie 29 A, 42600 Multia 23.2. 17:30 Petäjäveden rhy Lemettilän Kahvilanavetta, Siltatie 23, 41900 Petäjävesi 16.2. 18:00 Pihtiputaan rhy Työväentalo / Kuvapirtti, Keskustie, 44800 PIHTIPUDAS 8.2. 18:00 Pylkönmäen rhy Yrittävän talo, Keskustie 15, 43440 Pylkönmäki 24.2. 18:00 Saarijärven rhy Saarijärvi, Pyssylän ampumaradan maja 3.2. 18:00 Suolahden-Sumiaisten rhy Hotelli Keitele, Suolahti, Hotellinpolku 1, 44200 SUOLAHTI 24.2. 18:00 Toivakan rhy Huikon Kylätalo, Pihtijoentie 2, 41660 Toivakka 2.2. 18:00 Uuraisten rhy Uurainen, Teivaalan Tupa, Teivaalantie 135, 41240 Kyynämöinen 17.2. 18:00 Viitasaaren rhy Viitasaari, kaupungintalo valtuustosali, Keskitie 10, 44500 Viitasaari Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Ala-Keiteleen riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokousta. Lappi 9.2. 18:00 Enontekiön rhy Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15, 99400 Enontekiö 13.2. 12:00 Inarin rhy Koppelon Kylätalo, Koppelontie 890 A, 99800 Ivalo 18.2. 18:00 Kemijärven rhy Kokouspaikka ilmoitetaan myöhemmin Oma riista-viestillä 22.2. 18:00 Keminmaan rhy Keminmaan kirjasto/nuorisotalo, Väylätie 6, 94400 Keminmaa 11.2. 18:00 Kittilän rhy Kittilän kunnanvirasto 2. krs 11.2. 18:00 Kolarin rhy Kolarin kunnanvirasto (valtuustosali), 8.2. 18:00 Muonion rhy Ammattiopisto Lappia, Koulutie 8, 99300 Muonio 23.2. 18:00 Pelkosenniemen rhy Kunnantalon valtuustosali 15.2. 18:00 Pellon rhy Pellon koulukeskus, auditorio, Ahjotie, 95700 Pello 25.2. 18:00 Posion rhy Posion kunnan valtuustosali, Kirkkotie 1, Posio KORONATILANTEEN VUOKSI TARKISTA KOKOUKSEN PAIKKA JA AIKA! https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku 61 Metsästäjä 1/2022
• 28.2. 18:00 Ranuan rhy Ranuan Kunta Valtuustosali, Keskustie 34, Ranua 16.2. 18:00 Rovaniemen rhy Jokkapirtti, Koskenkyläntie 1460, 96600 Rovaniemi 24.2. 18:00 Sallan rhy Sallan kunnanviraston valtuustosali, Postipolku 3, 98900 Salla 14.2. 18:00 Savukosken rhy Savukosken kunnantalo, Kauppakuja 1, 98800 15.2. 18:00 Simon rhy Simon yläasteen ruokala, Sahatie 4, 95200 Simo 7.2. 18:00 Sodankylän rhy Sodankylän kunnanviraston valtuustosali, Jäämerentie 1, 99601 Sodankylä 7.2. 18:00 Tervolan rhy Tervolan nuorisoseurantalo, Seurantie 95300 Tervola 24.2. 18:00 Tornion rhy Laivakangas, Alatornion metsästyseuran maja, Ampumaradantie 95440 Tornio 12.2. 13:00 Utsjoen rhy Kylätalo Saivu, Karigasniemi 16.2. 18:00 Ylitornion rhy Lomakeskus Karemajat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Inarin riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokousta. Oulu 22.2. 19:00 Haapajärven-Reisjärven rhy Siiponkosken kylä-ja jokikeskus, Siiponkoskentie 220, 85800 Haapajärvi 10.2. 19:00 Haapaveden rhy Haapaveden Opisto, Vanhatie 45, 8660 Haapavesi 1.2. 19:00 Hailuodon rhy Hailuodon Metsästysseuran maja, Kottaintie 87, Hailuoto 1.2. 18:00 Haukiputaan rhy Lounas-Kahvila Nyymanni, Revontie 14, 90830 Haukipudas 21.2. 18:00 Iin seudun rhy Iin Nättepori, Puistotie 1, 91100 Ii 24.2. 19:00 Kalajoen-Alavieskan rhy Alavieskan metsästysmaja, Alavieska 2.2. 19:00 Kempeleen-Oulunsalon rhy Paukun maja, Mäntyranta 130, 90460 Oulunsalo 3.2. 18:00 Kiimingin-Ylikiimingin rhy Reposelän majalla, Reposeläntie, 90900 Kiiminki 10.2. 18:00 Kuusamon rhy Kuusamon lukion auditorio, Oulangantie 1, 93600 Kuusamo 15.2. 18:00 Kärsämäen rhy Kärsämäen liikenneasema Juustoportti, Haapajärventie 1, Kärsämäki 21.2. 18:00 Limingan seudun rhy Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6, 91900 Liminka 9.2. 18:00 Muhoksen rhy Muhoksen ampumarata, Lummelammentie, Muhos 23.2. 18:00 Nivalan rhy Nivalan Eränkävijät ry:n toimitalo, Pyssymäentie 76, 85500 Nivala 22.2. 19:00 Oulaisten rhy Kilpukan ruokala, Merijärventie 106, Merijärvi 14.2. 19:00 Oulun rhy Sanginsuun koulu, Sanginsuuntie 56, 9066 Oulu 17.2. 19:00 Piippolan seudun rhy Piippolan virastotalo, Keskustie 9, 92620 Piippola 16.2. 18:00 Pudasjärven rhy Pohjantähti, Teollisuustie 1, 93100 Pudasjärvi 9.2. 19:00 Pyhäjärven rhy Hiisitupa, Jyväskyläntie, 86800 Pyhäsalmi 24.2. 18:30 Raahen seudun rhy Pyhäjoen lukion auditorio, Koulutie 8, 86100 Pyhäjoki 8.2. 18:00 Sievin rhy Sievin kunnan valtuustosali, Haikolantie 16, 85410 Sievi 14.2. 18:00 Siikajokilaakson rhy Paikka ilmoitetaan myöhemmin 2.2. 18:00 Taivalkosken rhy Taivalvaaran monitoimitalo, Hiihtokeskuksentie 4 7.2. 18:00 Tyrnävän rhy Ampumaradan maja Riistala, Muhostie 88, Tyrnävä 15.2. 18:00 Utajärven rhy Utajärven koulun auditorio, Laitilantie 8, 91600 Utajärvi 16.2. 18:00 Vaalan rhy Kurikkavaaran Hiihtomaja, Laajantie, 91700 Vaala 8.2. 18:00 Ylivieskan rhy Teikontupa, Jussintie 8, 84460 Ylivieska Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Haapaveden, Iin seudun Muhoksen, Pudasjärven, Raahen seudun, Utajärven, Vaalan ja Ylivieskan riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokousta. Pohjanmaa 17.2. 19:00 Alajärven rhy Alajärven kaupungintalo, Alvar Aallontie 1, Alajärvi 16.2. 18:00 Alavuden-Töysän rhy Huhtamäkisali, Okslammintie 9, 63300 Alavus 22.2. 18:00 Evijärven-Kortesjärven rhy POP Kortesjärvi, Kortesjärvi 24.2. 18:00 Himangan rhy Koski-Hovi, Uunilanrantatie, 68100 Himanka 28.2. 18:00 Härmän rhy Haarusmaja, Haaruskankaantie 199, 62300 Härmä 21.2. 18:00 Ilmajoen rhy Riistavalli, Riistavallintie 156, 60800 Ilmajoki 22.2. 18:00 Isojoen-Karijoen rhy Karijoen ampumaradan maja, Luovankyläntie 202, Karijoki 8.2. 18:00 Jalasjärven rhy Riistan maja, Mantila, Jalasjärvi 10.2. 18:00 Jurvan rhy Entinen kunnantalo valtuustosali, Koulutie 8, 66300 Jurva 24.2. 18:00 Kannuksen rhy RUUTIKELLARI, Lestijokilehden alakerta, Valtakatu 9, 69100 Kannus 16.2. 19:00 Kauhajoen rhy Erähovi, Kauhajoki 9.2. 18:00 Kauhavan rhy Sotilaskoti, Sotakouluntie, Kauhava 15.2. 18:00 Kuortaneen rhy Kuortaneen kunnantalo, Kuortane 10.2. 19:00 Kurikan rhy Kurikan ampumarata,Kiimaneva, Paavolantie 549, 61300 Kurikka 8.2. 18:00 Kyrönmaan rhy Osuuspankki Isokyrö, Lukkarinmäentie 2 24.2. 19:00 Kälviän-Ullavan rhy Kälviän aluetoimisto, Kälviäntie 24, 68300 Kälviä 8.2. 19:00 Laihian rhy Jakkulan ampumarata huoltorakennus, Allisentie 165, 66450 Jakkula 21.2. 19:00 Lakeuden rhy Mediwestin auditorio, Koskenalantie 16, 60220 Seinäjoki 15.2. 18:00 Lappajärven-Vimpelin rhy Virastotalo,Lappajärvi, Kärnäntie 11, 62600 Lappajärvi 7.2. 17:30 Lapuan rhy Yläkoulu, Lapua 7.2. 18:00 Lehtimäen-Soinin rhy Soinin kunnantalo, valtuustosali, Multiantie 27 A, 63800 Soini 23.2. 19:00 Lestijärven rhy Lestijärven kunnantoimisto, Lestintie 39, 69440 Lestijärvi 10.2. 18:00 Lohtajan rhy Lohtajan Ms:n maja, Houraati 23.2. 18:00 Perhon rhy Ampumarata Hirvaanlinna, Porasentie 287, 69950 Perho 9.2. 18:00 Perhonjokilaakson rhy Halsuan yhtenäiskoulu, Perhontie 29, 69510 Halsua 8.2. 19:00 Peräseinäjoen rhy Näätämaja, Näätämajantie, Peräseinäjoki 16.2. 18:00 Teuvan rhy Teak-toimitila, Rasintie 1 A, 64700 Teuva 23.2. 18:00 Toholammin rhy Toholammin kunnanvirasto, Toholampi 7.2. 19:00 Ylistaron rhy Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, 61400 Ylistaro 17.2. 18:00 Ähtärin rhy Tuomarniemi, Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Pohjois-Häme 21.2. 18:00 Jalannin rhy Allin Pirtti, Sontulantie 3, Akaa 21.2. 16:30 Kangasalan rhy Kangasalan lukio, auditorio, Finnentie 42, 36200 Kangasala 14.2. 18:00 Kuhmalahden-Sahalahden rhy VPK:n talo, Taidetie 2, 36810 Kuhmalahti 15.2. 18:00 Kuhmoisten rhy Koulukeskus, jousiammuntarata, Länkipohjantie 64, 17800 Kuhmoinen 7.2. 18:00 Kurun rhy Kurun Seuratalo 17.2. 18:00 Lempäälän seudun rhy Lempäälän Manttaalitalo, Manttaalintie 1, Lempäälä 16.2. 18:00 Längelmäveden rhy Nummela, Koskitie 35, 35500 Juupajoki 14.2. 18:00 Mäntän seudun rhy Mäntän Seudun Koulutuskeskus, Koskela-sali, Koskelankatu 2, 35800 Mänttä 23.2. 18:00 Nokian seudun rhy Kolmenkulman ABC, Rounionkatu 140, 37150 Nokia 3.2. 18:00 Pälkäneen ja Luopioisten rhy Aitoon Koulutuskesku Lyylintupa, Tulikalliontie 54, Aitoo 9.2. 18:00 Ruoveden rhy Ylä-Pirkanmaan Osuuspankki, Ruovedentie 13, 34600 Ruovesi 28.2. 18:30 Sääksmäen-Valkeakosken rhy Juhansali, Suutarinlahti 21, 37770 TARTTILA 7.2. 18:00 Tampereen rhy Kokoushotelli Murikanranta, Kuterintie 226, 34260 Terälahti, Tampere 3.2. 18:00 Virtain rhy Virtain kaupungintalon valtuustosali, (Virtaintie 26) Pääskyntie 4, 34800 Virrat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Längelmäveden riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokousta. Pohjois-Karjala 7.2. 18:00 Enon rhy Enon palvelupiste (entinen kunnanvirasto), Kunnantie 2, 81200 Eno, Joensuu 3.2. 18:00 Ilomantsin rhy Ilomantsin liikuntahalli, Pogostantie 13, 82900 Ilomantsi 8.2. 18:00 Joensuun seudun rhy Hotelli Julie, Valimontie 3, 80710 Lehmo 9.2. 18:00 Juuan rhy Juuan liikunta-kulttuuritalo, Koulutie 13, 83900 Juuka 10.2. 18:00 Kesälahden rhy Pivanka, Kesälahdentie 1, 59800 Kesälahti 14.2. 18:00 Kiteen rhy Sivistysja Kulttuurikeskus ILMARINEN, Koulutie 3, 82500 Kitee 16.2. 18:00 Lieksan rhy Kultuurikeskus, Pielisentie 9, 81720 Lieksa 15.2. 18:00 Liperin rhy Penttilä-sali, Koulukuja 1, 83100 Liperi 16.2. 17:00 Outokummun rhy Sörjälä, Suvisrannantie 10, 83500 Outokumpu 21.2. 18:00 Polvijärven rhy Koulukeskus, B-talo, Auditorio, Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi 22.2. 18:00 Rääkkylän rhy Rääkkylän kunnantalo valtuustosali, Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä P 6911871 I 636015 23.2. 18:00 Tohmajärvi-Värtsilän rhy Ravintola Kotipirtti, Talluksentie 26, 82600 Tohmajärvi 24.2. 18:00 Tuupovaaran rhy Erälä , Öllöläntie 197, 82750 Öllölä 28.2. 18:00 Ylä-Karjalan rhy Hyvärilän Nuorisoja matkailukeskuksen auditorio, Lomatie 12, 75500 Nurmes Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa tuntia ennen kokousta, paitsi Kesälahden, Lieksan, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Rääkkylän riistanhoitoyhdistyksissä puoli tuntia ennen kokousta. Pohjois-Savo 17.2. 19:00 Iisalmen rhy Metsäpirtti, Vanha Kainuuntie 6 A, 74100 Iisalmi 21.2. 18:00 Juankosken rhy Juankosken kaupungintalo auditorio, Juankoskentie 13, 73500 Juankoski KORONATILANTEEN VUOKSI TARKISTA KOKOUKSEN PAIKKA JA AIKA! https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku 62 Metsästäjä 1/2022
• 21.2. 19:00 Kaavin rhy Juha Kuittisen Juhlahuoneisto, Rantatie 6 25.2. 19:00 Karttulan rhy Kuopion kaupungin Karttulan asiointipiste, Kissakuusentie 6, 72100 Karttula 24.2. 18:00 Keiteleen rhy Wanhan koulun talli, Vesannontie 1791, 72600 Keitele 17.2. 18:00 Kiuruveden rhy Kultuuritalo, Lähteentie 10, 24.2. 18:00 Koillis-Savon rhy Tuusniemen Kunnantalo 23.2. 18:00 Kuopion rhy Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, 70420 Kuopio 10.2. 19:00 Lapinlahden rhy Lapinlahden lukio, Kivistöntie 2, 73100 LAPINLAHTI 16.2. 19:00 Leppävirran-Varkauden rhy Kokouspaikka ilmoitetaan myöhemmin 24.2. 18:00 Maaningan rhy Maaninkajärven koulu, auditorio, Maaningantie 49, 71750 Maaninka 22.2. 18:00 Nilsiän rhy Palonurmen nuorisoseurantalo POUKAMA, Palonurmentie 646, 73810 25.2. 18:00 Pielaveden rhy Tilausravintola Juhlaranta, Säviän vanhatie 173, Säviä 14.2. 18:00 Rautalammin rhy Rautalammin kunnanvirasto, Kuopiontie 11, 77700 Rautalampi 17.2. 18:00 Rautavaaran rhy valtuustosali , kunnanvirasto, Koulutie 1, 73900 Rautavaara 15.2. 18:00 Siilinjärven rhy Toimintakeskus Kirsu, entinen Kumpusen koulu, Kumpusentie 304, 71800 Siilinjärvi 10.2. 18:00 Sonkajärven rhy Koskela, Hirvijärventie 34, 74360 Sonkakoski 14.2. 18:00 Suonenjoen rhy Futuria, auditorio, Jalkalantie 6, 77600 Suonenjoki 23.2. 18:00 Tervon rhy Virastotalon kokoushuone, Tervontie 4, 72210 Tervo 17.2. 19:00 Varpaisjärven rhy Kokouspaikka ilmoitetaan myöhemmin 16.2. 18:00 Vehmersalmen rhy Ritoharjun metsästysmaja, Tervajärventie 48, 71130 Kortejoki 23.2. 18:00 Vesannon rhy Uusi koulu, Koulutie 16A 24.2. 18:00 Vieremän rhy Vieremän Kunnantalo, Myllyjärventie 1, 74200 Vieremä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Iisalmen riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokousta. Rannikko-Pohjanmaa 24.2. 18:00 Kokkolan seudun rhy Ådalens skola/Ådalin koulu (Kruunupyyn yläaste), Kronoby, 68500 Kronoby 17.2. 18:00 Lapväärtin seudun rhy Brandstationen i Lappfjärd, Södra Lappfjärdsvägen 71, 64300 Lappfjärd 22.2. 18:00 Maalahden seudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5, 66100 Malax 22.2. 19:00 Närpiön seudun rhy Yrkesakademin i Österbotten , Ängskullvägen 1, 64230 Närpes 24.2. 18:30 Pietarsaaren seudun rhy Sursik skola, Sursikvägen 43, 68910 Bennäs 24.2. 19:00 Uudenkaarlepyyn seudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang, Jutasvägen 34, 66900 Nykarleby 16.2. 19:00 Vaasan seudun rhy Replot UF, Byhamnvägen 94, 65800 Korsholm 21.2. 19:00 Vöyrin seudun rhy Särkimo skola, Skolvägen 27, 66640 MAXMO Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Närpiön seudun, Uudenkaarlepyyn seudun ja Vaasan seudun riistanhoitoyhdistyksissä tuntia ennen kokousta. Satakunta 8.2. 18:00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston auditorio, Opintie 4, 32700 Huittinen 10.2. 18:00 Euran seudun rhy Hinnerjoen paloasema, Lääkärintie 16, 27600 Hinnerjoki 7.2. 18:00 Harjavallan rhy Ravintola Hakuninmäki, Pyydyskatu 1, 29200 Harjavalta 22.2. 18:00 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy Ravintola Kultacasino, Haverintie 16, 39310 Viljakkala 22.2. 18:00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Ikaalinen Spa & Resort, Huvilatie 2, 39500 Ikaalinen 24.2. 18:00 Kihniön rhy Kihniönkylän Erä-Veikkojen maja, Palolahdentie 100-28, 39820 Kihniö 9.2. 18:00 Kokemäen-Kauvatsan rhy Kokemäen seuratalo, Seuratalonrinne 7, 32800 Kokemäki 15.2. 18:00 Lavian seudun rhy Hirvelä, Leppälammintie 192, 38510 Sastamala 11.2. 18:00 Lounais-Satakunnan rhy Tules-Tupa, Aittakarinkatu 14, 26100 Rauma 17.2. 18:00 Merikarvian rhy Merikarvian kunnantalo, Kauppatie 40, 29900 Merikarvia 23.2. 18:00 Mouhijärven piirin rhy Ellivuori Resort, Ellivuorentie 131, 38130 Sastamala 17.2. 18:00 Noormarkun seudun rhy Noormarkun Klubi, Laviantie 14, 29600 Noormarkku 16.2. 18:00 Parkanon-Karvian rhy Rhy:n kokoustila, Keskuskatu 6, 39700 Parkano 16.2. 18:00 Pohjois-Satakunnan rhy Honkajoen entinen kunnantalo, Porhontie 5, 38950 Honkajoki 10.2. 18:00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, 28100 Pori 21.2. 18:00 Punkalaitumen rhy Punkalaitumen kunnantalo, Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun 23.2. 18:00 Sastamalan rhy Vammalan ammattikoulun auditorio, Ratakatu 36, 38210 Sastamala 15.2. 18:00 Siikaisten rhy Leväsjoen Eränk.Erämaja, Keskukyläntie 495, Siikainen 29810 Siikainen 9.2. 18:00 Säkylän-Köyliön rhy Huovinrinteen upseerikerho, Huovintie 23, 27910 Säkylä 7.2. 18:00 Ulvilan piirin rhy Verstas Juhlat, Pyssykankaantie 170, 29270 Nakkila Hormisto Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Uusimaa 9.2. 18:00 Askolan-Pukkilan rhy Jukola, Myrskyläntie 458, 07590 Huuvari 22.2. 18:00 Espoo-Kauniaisten rhy Spektri Business Park, Metsänneidonkuja 4, Pilotti talo 02130 Espoo 28.2. 17:00 Helsingin rhy Helsingin riistanhoitoyhdistys, Sompiontie 1, 00730 Helsinki 14.2. 18:00 Hyvinkään rhy Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241, Hyvinkää 15.2. 18:00 Karjalohjan rhy Seuraintalo, Keskustie 17, 09120 Karjalohja 10.2. 18:00 Keski-Uusimaan rhy Tuusulan seurakuntakeskus, Rykmentintie 34, Tuusula 04300 Tuusula 16.2. 18:00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen palvelukeskus/ Kyrkslätt servicecentral, Rajakuja 3 / Rågränd 3, 02400 Kirkkonummi 3.2. 18:00 Lapinjärven rhy Hemborg Heikinkylä, Hopenbackantie 10, 07850 Lapinjärvi 15.2. 18:00 Liljendalin rhy Liljendalgården, Sävträsk 10.2. 18:00 Lohjan rhy Kutsilan valistustalo, Saukkolantie 636, 08500 LOHJA 24.2. 18:00 Loviisan rhy Loviisa, riista.fi 14.2. 18:00 Länsi-Uudenmaan rhy Lärkkulla, Lärkullavägen 22 / Lärkullantie 22, Karis 22.2. 18:00 Myrskylä-Artjärven rhy Artjärven Osuuspankin kokoustila, Salmelantie 2, 16200 Artjärvi 9.2. 18:00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus Hirvihaara, Hirvihaarantie 725, 04680 Hirvihaara 17.2. 18:00 Nummi-Pusulan rhy Oinolan koulukeskus, Tiedonpolku 4, Rakennus 9, 09810 Nummi 17.2. 18:00 Nurmijärven rhy Nurmijärven kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi 23.2. 18:00 Orimattilan rhy Helinäntupa, Kuismapolku 4, 16300 Orimattila 2.2. 18:00 Pornaisten rhy Nuorisoseurantalo Kuusisto, Kirkkotie 200, 07170 Pornainen 8.2. 18:00 Porvoon rhy Paikka ilmoitetaan myöhemmin, Porvoo 9.2. 18:00 Ruotsinpyhtään rhy Ruotsinkylän Maamiesseurantalo, Elimäentie 1520, 07990 Ruotsinkylä 1.2. 18:00 Sammatin rhy Sammatin koulu, Lohilammentie 5, 09220 Sammatti 7.2. 18:00 Sipoon rhy Gesterby FBK-hus, Gesterbyvägen 83, Sibbo 16.2. 18:00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, 01510 Vantaa 8.2. 18:00 Vihdin ja Karkkilan rhy Karkkilan työväentalo, Vihdintie 2, 03600 Karkkila Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Hyvinkään sekä Vihdin ja Karkkilan riistanhoitoyhdistyksissä 45 minuuttia ennen, ja Mäntsälän riistanhoitoyhdistyksessä tuntia ennen kokousta. Varsinais-Suomi 3.2. 18:00 Alastaron rhy Alastaron metsästysseuran maja, 32440 Alastaro 9.2. 18:30 Kalannin seudun rhy Kalannin Erämiesten maja, Jahtipolku 53, 23600 kalanti 16.2. 18:00 Kemiönsaaren rhy Bjärkas Golf, Västanfjärdsvägen 655, 25840 Västanfjärd 9.2. 18:00 Kiskon piirin rhy Teboil Kivihovi, Suomusjärvi, Bulevardi 10, 25410 Salo 1.2. 19:00 Laitilan seudun rhy Juhlatalo Sirppu, Erik Sorolaisentie 15, 23800 Laitila 28.2. 18:00 Loimaan seudun rhy Suomen Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa 28.2. 18:00 Marttilan seudun rhy Kosken Eränkävijöiden erämaja, Ruonantie 176, 31500 Koski Tl 14.2. 18:00 Maskun seudun rhy Mattilan vanha navetta, Liukolantie 124, 21290 RUSKO 2.2. 18:30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen OP, kerhohuone, Virastotie 2, 23100 Mynämäki 15.2. 19:00 Paimionlahden rhy Paimiosali, Vistantie 18, 21530 PAIMIO 7.2. 18:00 Paraisten rhy riista.fi 16.2. 18:30 Perniön seudun rhy Lounaismaan Op Perniön konttori, Salontie 4, 25500 Perniö 10.2. 18:00 Pöytyän seudun rhy Haukkavuoren Hiihtomaja, 21880 Pöytyä 15.2. 18:00 Rymättylän-Merimaskun rhy Leirikeskus Viherlahti, Merimaskuntie 530, Merimasku 1.2. 18:00 Salon seudun rhy Salon lukio, Kaherinkatu 2, 24130 Salo 10.2. 17:30 Someron rhy Someron toritupa, Joensuuntie 10, 31400 Somero 14.2. 19:00 Turun seudun rhy riista.fi 8.2. 18:00 Turunmaan saariston rhy Lions lokal, Korpo, Tallbackavägen 24, 21710 Korpo 2.2. 18:00 Vakka-Suomen rhy Saaristohotelli Vaihela Velkua, Velkuanmaantie 168, 21195 Velkua Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Älä osallistu sairaana tai oireisena! KORONATILANTEEN VUOKSI TARKISTA KOKOUKSEN PAIKKA JA AIKA! https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku 63 Metsästäjä 1/2022
• Maaja metsätalousministeriö on avannut rahoitushaun riistanhoitoyhdistysten toimintaa kehittäville sekä riistataloutta edistäville hankkeille. Avustuksia voidaan myöntää seuraaviin tarkoituksiin: Hankehaku on auki Hakuilmoitus, avustusten hakuohjeet ja hakulomakkeet https://mmm.fi/erityisavustukset H akemuksia mainittuihin riistanhoitoyhdistysten toimintaa tukeviin ja kehittäviin hankkeisiin toivotaan erityisesti riistanhoitoyhdistyksiltä. Metsästyksen turvallisuutta ja kestävyyttä edistävissä hankkeissa voivat olla toteuttajina esimerkiksi riistanhoitoyhdistykset yhdessä tai riistanhoitoyhdistykset ja muut toimijat yhdessä. Avustuksia myönnetään erityisesti metsästyksen valvonnan kehittämistä sekä kestävää ja turvallista metsästystä tukeviin hankkeisiin. Suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyä edistävät hankkeet voivat liittyä esimerkiksi paikallisen osaamisen vahvistamiseen vahinkoriskien kartoituksessa ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn liittyvässä neuvonnassa ja tuessa, ja riistanhoitoyhdistykset voivat toteuttaa hankkeita yhteistyössä riistakeskuksen aluetoimiston kanssa. Kouluyhteistyötä edistäviä avustuksia voidaan myöntää esimerkiksi metsästäjäkurssien järjestämiseen. Avustuksia myönnetään riistanhoitoyhdistyksille, muille oikeustoimikelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille, julkisoikeudellisille laitoksille, yliopistoille sekä tutkimuslaitoksille. Hakuaika Hakuaika metsästyksen turvallisuutta ja kestävyyttä edistäviin sekä suurpetovahinkoja ehkäiseviin hankkeisiin ja kouluyhteistyöhön jatkuu 15.2.2022 saakka. Toiminnanohjauksen tukemiseen ja riistanhoitoyhdistysten yhdistymiseen liittyvien avustusten hakuaika jatkuu 31.12.2022 saakka. Päätöksiä kouluyhteistyöhön, riistanhoitoyhdistysten yhdistymisiin ja ammattimaiseen toiminnanohjaukseen liittyvistä avustuksista voidaan tehdä myös hakuajan kuluessa. Ammattimainen toiminnanohjaus Uudella ammattimaisen toiminnanohjauksen tuella halutaan edistää riistanhoitoyhdistysten yhteistyötä ja mahdollistaa tehtävien tehokkaampi hoitaminen yhdistyksissä. Myös riistanhoitoyhdistysten yhdistymiseen liittyviä hankkeita tuetaan edelleen. LISÄTIETOJA: Asiantuntija Henna Väyrynen, erätalousyksikkö, luonnonvaraosasto, maaja metsätalousministeriö, p. 029 516 2014, henna.vayrynen@gov.fi ? riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä tukevat hankkeet ? riistanhoitoyhdistysten ammattimaista toiminnanohjausta tukevat hankkeet ? riistanhoitoyhdistysten yhteistyössä tekemä suurpetovahinkojen ennaltaehkäisy ? riistanhoitoyhdistysten ja muiden toimijoiden kouluyhteistyötä edistävät hankkeet ? metsästyksen turvallisuutta ja kestävyyttä edistävät hankkeet 64 Metsästäjä 1/2022
• TURKISMUOKKAUSTA R. Halkola Saniaispolku 7 Kurikka, puh. 040 5278 219, halkolareijo@gmail.com. OTA YHTEYTTÄ! Nahkamuokkaamo Eräturkis. Pienriistan turkismuokkausta. Puh. 040 7237084, eraturkis@gmail.com METSÄSTYSTÄ Riekonpyyntiin tai pilkille Inariin. Topin kalajahti, p. 0503221377 Hyljejahdit seanature.net, 0400-154600 WWW.FASAANITILA.FI Koirien koulutusta, jahtielämyksia ja lintuja omille maille. VUOKRALLE TARJOTAAN Vuokrataan erämökki Posiolla. Ympärillä laajat retkeily ja metsästyalueet. P. 040 732 1759. www.posioneramokit.fi KOIRIA Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Engl. käyttölinjoista. Tuomo Kotasaari, 0400287465. Ostetaan BEAGLE tai AJOKOIRA tarjoa. p. 040-5843751 Tarvikkeet eläintentäyttämiseen sekä kalloja sarvitrofeiden tekoon. (Mm. valkaisu aineet, alustat ja taustat trofeille. ) www.tayttotarvike.fi, p. 040 9642611 OSTETAAN Turkisnahkoja R. Pentinmäki, Jäpintie 344 c, 60800 Ilmajoki, p. 0505546852 Maa-tai metsätila tai -määräala 20-200 ha seppo.wahlberg@elisanet.fi puh.0502007 – ota ilmoitus talteen – Turkisnahkoja O. Mauranen, Toppalantie 136, 41900 Petäjävesi 0400271291 TYÖSUORITUKSIA Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne nahoista hatun, rukkaset, liivin. Teemme turkistyöt ammattitaidolla p. 050 500 4233 Tarjotaan nahkojen muokkauspalveluita QFox Oy, Marjajärventie 27, 68100 Himanka, puh. 0442438025, info@qfox.fi HELMIKUUN TARJOUS! Säilykkeen valmistus 2,70 €/purkki. Lisäksi wurstija grillimakkarat sekä nakit. Niin, ja tietysti aidot saunapalvit. Noudot torstaisin Hyvinkäältä ja Liljendalista. Pertunmaan Savustamo / 0408267709 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Esa Kemppainen 050 5630169, trofeet.fi Markku Haapaniemi m.a.haapaniemi@gmail.com 0500 360 962, Teuva Ilomantsin-elaintentaytto.fi Aki Ikonen, 050 3385729 Täytän kalat linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen, puh. 045 3303 417 Taxidermy Art, Markku Natri Lapua 0400-363345, markkunatri.fi Myös Afrikan jahdit Namibia, Mozambik Pasi Ahopelto 0400 567 078, lehonpaja.net MYYDÄÄN Laadukkaita sarvitrofeetaustalevyjä hirvi 15€, peura 12€, kauris 10€, 050 5616493 Palveleva Aseliike. Sivut: asetalvitie.fi Tsekkaa tai soita 0500-526008, Matti Browning Bar long trac 9,3x62 Duralyt 2-8x42 punapiste. Noise stopper. 0400-154866 Lopetusase ArminiusHW7 22 kal revolveri ja 500lR panosta. p. 050 558 4221 ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P. 040 5858133, www.eratapio.fi Metsästyskoira-aiheiset astiat, puukot ja taskutyökalut HELMIHELENA.FI, 040-1285775 HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2021 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 2/2022 ilmestyy 17.3.2022. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 21.2.2022. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. Riistainfo.fi on Suomen riistakeskuksen koulutussivusto. Se on tarkoitettu kaikille luonnosta ja riistasta kiinnostuneille. Riistainfo.fi sisältää koulutusmateriaaleja sekä tietoa metsästyksen aloittamisesta, riistaeläimistä, suomalaisesta metsästyksestä ja riistahallinnon tehtävistä. 65 Metsästäjä 1/2022 ERÄILMOITUKSET
• E algaealliid bivdolobi ožžon olmmoš galgá almmuhit Suoma fuo??oguovddážii bivdolobi vuo?ul dáhpáhuvvan meahccebivddu bohtosis (=lohpi maid sáhttá giddejuvvojit) ja máksit bivdolohpemávssu ?ieža jándora siste go meahccebivddu bohtosis máinnašuvvon ealli lea bivdojuvvon. Jus eallit leat báhcán bivddekeahttá, galgá almmuhus dahkkot ?ieža jándora siste ráfáidahttináiggi álgimis. Álkimusat áššiid sáhttá dikšut Oma riista -bálvalusas. Lohpeoasálaš dahká loahpahanalmmuhusa Oma riista –bálvalusas gu?ege lohpeoasálaš almmuha iežas bivddus loahpaheamis. Loahpahanalmmuhus dahkkojuvvo juohke bivdoalmmuhusas máinnašuvvon ealgaealli buohta sierra. Lobi oažžu gidde ja máksá Lobi oažžu dahje lobi hálddahuslaš hálddašeaddji sáhttá giddet lobi easkka, go buot lohpeoasála??at leat loahpahan bivddus. Lobi giddemii, lobi oažžu dahje hálddahuslaš hálddašeaddji ?áliha Oma riista –bálvalussii ja vállje lobi váldogeavaheaddji doaimma. Lohpi sihke giddejuvvo ja máksojuvvo váldogeavaheaddjioidnosis (govva). Bivdolohpemáksu mearrašuvvá njeidojuvvon ealliid lohkomeari mielde. Bivdolohpi giddejuvvo ja bivdomáksu máksojuvvo gu?ege bivdolobis máinnašuvvon ealgaealli bokte sierra. Lassedie?ut ja dárkilut rávvagat bivdolobi giddemis ja máksimis Oma riista –bálvalusas: https://www.riistainfo. fi/oma-riista-ohjeet/ Ealgaealliid bivdolobi gidden ja lobi ohcan Bivdolobi váldogeavaheaddji oainnus Oma riistas. Lobi oažžu dahje hálddahuslaš hálddašeaddji, dahje lobi váldogeavaheaddji, gidde lobi (1), go buot lohpeoasála??at leat vuos loahpahan bivddus, ja máksá bivdolohpemávssu (2), man sturrodat lea gitta goddojuvvon ealliid lohkomearis. Bivdolohpi giddejuvvo gu?ege bivdolobis máinnašuvvon ealgaealli bokte sierra. Jus Oma riista –bálvalus ii adnojuvvo, galgá bivdolohpemávssu máksit máksinskoviin ja máhcahit devdojuvvo ealgadiehtokoartta. Báhpáriin doaimmahuvvon mearrádusa mielde boahtán bivdolohpemáksinskoviin mávssedettiin galgá eandalii geavahit rivttes refereansanummira, man vuo?ul mávssut ?uozihuvvojit rivttes bivdolohpái ja eallišládjii. Álkimusat Oma riista -bálvalusas 1 2 66 Metsästäjä 1/2022 Áig guovdilis ságat sámegillii
• EU dohkkehii meahcásteami joatkima suodjalanja meahcceguovlluin Eurohpá uniovnna biodiversiteahttastrategiijas jahkái 2030 mihttomearrin lea suodjalit 30 proseantta EU:a viidodagas, mas 10 proseantta galggašii leat ?avga suodjaleami vuollásaš. EU:a evttohusas meahcceja guollebivdu bálddalasto ruvkeindustriijai, maid galggašii gieldit ?avga suodjaleami vuollásaš guovlluin. Suomas dát liv??ii oaivvildan meahcceguovlluid, Natura-guovlluid ja álbmotmehciid. Geavadis measta olles Davvi-Sápmái liv??ii boahtán meahcceja guollebivdogielddus. Lahttoriikkaid vuostálastimis EU geassádii evttohusas. Fuo??oja guollenáliid suvdilis ávkkástallan oažžu joatkašuvvat. Suvdilis meahcceja guollebivdu leat mearkkašahtti oassi viiddis suodjalanguovlluid áhpásmuhttinanus ja daid suovvan lea guovddáš ášši, vai eallinbirrasiid suodjaleapmi lea dohkkehuvvon. BOVDEHUS du fuo??odikšunsearvvi jahke?oahkkimii Jahke?oahkkimis gie?ahallat fuo??odiškunsearvvi 3 §:s oaivvilduvvon áššiid. ?oahkkimiin válljejit ee. stivra lahtuid earrovuorus lean lahtuid sadjái Meahcástanja fuo??oáššiid dikšumii oassálastin álgá oassálastimin iežas fuo??odikšunsearvvi doibmii ja dan jahke?oahkkimii. Fuo??odikšunmávssu máksán olmmoš sáhttá gullat lahttun dan fuo??odikšunsearvái, man guovllus son eanaš bivdá dahje dan fuo??odikšunsearvái, man guovllus su ruovttubáiki lea. Olmmoš ii sáhte leat oktanaga má?gga fuo??odikšunsearvvi lahttu. Lahttuvuohta lea merkejuvvon meahcástankortii ja bistá meahcástanjagi háválassii iige dan sáhte molsut gaskan meahcástanjagi fuo??odikšunmávssu máksima ma??á. Jus olmmoš ii gula fuo??odikšunsearvái, son lea merkejuvvon meahcástanregistarii ruovttugielddas vuo?ul, muhto ii sáhte oassálastit fuo??odikšunsearvvi ?oahkkimii. ?oahkkimii oassálastit galget lahttuvuo?as ?ujuheapmin váldit mielde fámus lean meahcástankoartta. Álkimus vuohki lahttuvuo?as ?ujuheapmái lea Oma riistas lean mobiila meahcástankoarta. Muitte, ahte fuo??odikšunsearvvi jahke?oahkkimii oassálastán olmmoš lea álo geatnegas ieš ?ujuhit lahttuvuo?as. Geah?a ?oahkkimiid áiggiid siiddus 60. Nro 1/2022 71. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 17.3.2022. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg, Matti Kervinen, Johanna Hellman, Tero Salmela ja Markku Pakarinen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2022/Met22_01 Kansikuva: Getty Images ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9–15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi 67 Metsästäjä 1/2022
• Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Blaser R8 GRS Target • Blaser R8 Professional ruskealla GRS Bifrost -tukilla • piippu 58 cm, vaimenninkierteellä • kaliiperit 6,5x55 SE ja .308 Win • bipod-kiinnitykseen 3 mahdollisuutta: spigot-adapteri, picatinny-kisko tai hihnalenkin nasta • GRS-takapussi ja GRS Bag Rider pussituelta ampumiseen sekä valinnainen Blaser-pikajalka sisältyvät hintaan • rajoitettu erä Nyt kampanjahintaan 3 990,00 € GRS-bipod lisähintaan 399,00 € Ka m pa nj a on vo im as sa ni in ka ua n ku in ka m pa nj aas ei ta rii tt ää ! Ky sy Bl as er -jä lle en m yy jä ltä si ! H U I P P U M E R K K I M M E Nordis Oy Blaser R8 GRS Bifrost_Metsästäjä_nro1 2022_210x240mm.indd 1 Nordis Oy Blaser R8 GRS Bifrost_Metsästäjä_nro1 2022_210x240mm.indd 1 14.12.2021 12.33.15 14.12.2021 12.33.15