• METSÄPEURAN PALAUTUKSILLA LUPAAVA ALKU HAULIKON PÄIVITYS TERÄKSELLE KOIRAT REKISTERIIN TUULIVOIMA VAIKUTTAA RIISTAAN RIISTANHOITOYHDISTYKSET VUOTTA 60 OSALLISTU VUOSIKOKOUKSEEN Lehti yli 300 000 metsästäjälle 1/2023 01_Kansi_ME0123.indd 1 01_Kansi_ME0123.indd 1 2.1.2023 8.41 2.1.2023 8.41
• METSÄSTYS 10 Maakrapu saaristossa 14 Kaupallinen peurajahti jousella houkuttaa 22 Pennusta pyytökoiraksi, osa 3 24 Peltoriistajahti jatkaa kautta 38 Varusteet: Nylkyveitset 40 Varusteet: Vanha haulikko teräshaulikäyttöön 43 Turvallisuus ensin: Näy ja näe 46 Peurasaippua 52 Riistareseptit a la Micke Björklund RIISTA 30 Metsäpeura – tarhausvaihe onnistui 33 Petoyhdyshenkilöiden verkkokurssi sopii myös konkareille 34 Tuulivoima vaikuttaa riistaan ja metsästykseen 44 Afrikkalaisen sikaruton torjuntaa harjoiteltiin 48 Maanomistajat hyötyvät suurista hirvieläinmääristä 50 Rakkaudesta riistaan 64 SOTKA-kosteikot-hanke jatkuu AJANKOHTAISET 5 Uutisia 18 Nuorten toimitus 26 Uuden metsästäjän koulutus 28 Metsästysvideo somessa 36 Koirien rekisteröinti pakolliseksi 37 Uusi linjaus: Aseen kuljettaminen maastossa 56 Rikos ja rangaistus 58 Riistanhoitoyhdistykset 60 vuotta 60 Kutsu riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 55 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 54 Hirvieläinten pyyntiluvan sulkeminen ja luvan maksaminen 55 Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat 55 Metsästysasetus: Pienpetoraudat suojattava huolellisesti 30 Metsäpeuran siirtoistutusten tarhausvaihe onnistui 40 Vanhakin haulikko voidaan muokata teräshauleille sopivaksi 34 Tuulivoima vaikuttaa riistaan ja metsästykseen 58 Riistanhoito­ yhdistykset 60 vuotta 2 Metsästäjä 1/2023 Sisältö 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0123.indd 2 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0123.indd 2 2.1.2023 8.43 2.1.2023 8.43
• Vapaaehtoisten juhlavuosi T änä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta riistanhoitoyhdistysten muuttumisesta lakisääteisiksi toimijoiksi. Ratkaisu oli kauaskantoinen, sillä riistanhoitoyhdistyksistä on kehittynyt koko riistahallinnon selkäranka. Taival ei ole ollut helppo. Riistanhoitoyhdistysten toiminta nojaa vapaaehtoistyöhön ja käytettävissä olevat resurssit ovat niukat. Silti toiminta on kehittynyt ja riistanhoitoyhdistykset hoitavat monia virallisia tehtäviä, kuten uusien metsästäjien kouluttamisen, metsästäjätutkintojen sekä ampumakokeiden järjestämisen ja suurriistavirka-avun. Tehtävien menestyksekäs hoitaminen perustuu yhteistyöhön metsästysseurojen ja -seurueiden sekä yksittäisten metsästäjien kanssa. Riistanhoitoyhdistykset kehittävät edelleen aktiivisesti toimintaansa ja varautuvat tulevaisuuteen. Kehitystyö tehdään ja täytyykin tehdä paikallistasolla ja sen lähtökohdista. Paikallistuntemus näkyy yhteistyönä sekä riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisina yhdistymisinä siellä, missä se koetaan parhaaksi tulevaisuuden kannalta. Muutokset eivät ole aina helppoja ja paikoin on vietetty hiljaisiakin hetkiä tutun toimijan ja toimintojen siirtyessä isompaan kokonaisuuteen. Tärkeintä on, että päätökset tehdään paikallisesti ja tulevaisuutta turvaten. Näin juhlavuoden alussa haluan onnitella kaikki riistanhoitoyhdistyksiä ja kiittää niissä toimivia metsästäjiä merkittävästä yhteiskunnan hyväksi tehtävästä työstä. * * * Tämän numeron myötä palaamme arkeen ja Metsästäjä-lehti ilmestyy totutusti paperi-, verkkoja näköislehtenä. Pyysimme ja myös saimme paljon palautetta kokeilunomaisesti vain verkossa julkaistusta numerosta. Siitä kiitokset kaikille palautetta antaneelle. Verkkolehdessä olleen kyselyn perusteella valtaosa metsästäjistä haluaa lukea lehtensä edelleen perinteisenä paperilehtenä ja näin tulemme toimimaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 14 Kaupallinen peurajahti jousella houkuttaa 46 Peurasta voi valmistaa myös saippuaa Pääkirj itus 3 Metsästäjä 1/2023 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0123.indd 3 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0123.indd 3 2.1.2023 8.43 2.1.2023 8.43
• Suomalainen metsästäjä ja maanpuolustaja S uomessa on yleinen asevelvollisuus, pakollinen miehille ja vapaaehtoinen naisille. Suomalaisten maanpuolustustahto on omaa luokkaansa mihin tahansa maahan verrattuna. Koulutettuja reserviläisiä on yli 900 000 ja Puolustusvoimien sodanajan vahvuus on 280 000 sotilasta. Luvallisia ampuma-aseita suomalaisilla on yli 1,5 miljoonaa ja luvan haltijoita noin 600 000. Metsästyskortin suorittaneita metsästyksen harrastajia on yli 300 000. Kaikki nämä ovat vaikuttavia lukuja, jotka kertovat jotain yhteiskunnastamme ja antavat selvän signaalin ulospäin. Suomalaiset ovat käytännöllisiä ihmisiä, joille yhteiskunnan turvallisuus on tärkeä asia. Suuresta asemäärästä huolimatta onnettomuuksia ja väärinkäytöksiä tapahtuu todella vähän. Suomalaiset hyväksyvät laajasti metsästyksen ja ymmärtävät sen merkityksen. Vapaaehtoinen SRVA -toiminta on yksi osoitus siitä, miten metsästäjät ovat valmiita antamaan aikaansa ja osaamistaan yhteiskunnan käyttöön. Sama vapaaehtoisuus näkyy maanpuolustuksessa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen osuus on koko ajan ollut merkittävä lisä Puolustusvoimien antamaan koulutukseen. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena vapaaehtoiseen koulutukseen hakeutuneiden määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Kursseille on enemmän tulijoita kuin on paikkoja, ja reserviläisjärjestöjen jäsenmäärät ovat lisääntyneet merkittävästi. Kaikessa tässä näkyy suomalaisten paljon puhuttu pragmaattisuus ja halu tarttua toimeen, kun tilanne sitä edellyttää. Nuoret metsästäjät tai kilpa-ammuntaa harrastavat omaavat jo hyviä taitoja tullessaan asepalvelukseen. Se näkyy varmasti ammuntatuloksissa ja aseen käsittelyssä, kun koulutus aloitetaan. Vastaavasti myöhemmin metsästyksen aloittavat ovat varusmiespalveluksen aikana saaneet hyvän aseja ampumakoulutuksen, joka helpottaa metsästysammunnan aloittamista. Perusasiat aseen turvallisessa käsittelyssä ovat keskiössä sekä Puolustusvoimien koulutuksessa että metsästystilanteessa. Ammunnan harjoittelu vuosittain vahvistaa osaamista ja antaa varmuutta toimia eri tilanteissa. Suomalaiseen metsästyskulttuuriin kuuluvat olennaisena osana erätaidot ja luonnossa liikkuminen. Nämä taidot ovat osa myös sotilaskoulutusta. Selviytyminen erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa on kaiken kaikkiaan tärkeä kansalaistaito; puhutaan sitten pitkistä sähkökatkoksista tai pahemmista katastrofeista. Opitut ja harjoitellut taidot auttavat selviytymisessä. Yksin ei tarvitse jäädä, vaan porukalla hommat hoidetaan. Tämä yhteisöllisyyden merkitys ja sosiaalisten taitojen kehittyminen on tärkeää sekä sotilaskoulutuksessa että metsästysporukassa toimimisessa. Entä johtamistoiminta? Puolustusvoimien johtamiskoulutusta arvostetaan yhteiskunnassamme ja siinä saatuja oppeja voi hyödyntää monessa eri tilanteessa. Seuruemetsästyksessä johtamisella on tärkeä rooli. Selkeät käskyt ja hyvä suunnitelma mahdollistavat onnistuneen metsästystapahtuman ja lisäävät turvallisuutta. Jokainen tietää tehtävänsä ja paikkansa joukossa. Sotilaallisessa maanpuolustuksessa puhutaan Suomen mallista. Sen keskiössä ovat korkea maanpuolustustahto, yleinen asevelvollisuus, laaja reservi, kärkisuorituskyvyt sekä kansainvälinen yhteistoiminta. Varmasti voidaan puhua myös metsästyksessä Suomen mallista. Olisivatko sen kulmakiviä yhteisöllisyys, kestävyys, turvallisuus ja metsästystaidot? ILKKA KORKIAMÄKI Kenraaliluutnantti (evp) Metsästäjä Kanta-Hämeestä 4 Metsästäjä 1/2023 Vi raskynä 4-9_Uutisia_ME0123.indd 4 4-9_Uutisia_ME0123.indd 4 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
• Verkkolehti: metsastajalehti.fi Näköislehti: lehtiluukku.fi/lehdet/metsastaja Lukijatutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin seuraavassa Metsästäjä-lehdessä. PERINTEINEN LEHTI PITÄÄ PINTANSA Vuoden 2022 viimeinen Metsästäjä julkaistiin poikkeuksellisesti vain näköisja verkkolehtenä. Verkkolehden (metsastajalehti.fi) lukijoilla oli mahdollisuus osallistua lukijatutkimukseen. L ukijoilta kysyttiin, missä muodossa haluavat lukea Metsästäjä-lehteä. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita itseään miellyttäviä vaihtoehtoja. Perinteistä lehteä haluaa lukea noin 80 prosenttia vastanneista ja verkossa ilmestyviä verkkoja näköislehtiä yli 40 prosenttia vastanneista. Vaikka palautetta pyydettiin nimenomaan verkkolehdestä, moni vastaaja oli kirjoittanut paperilehden puolustuspuheenvuoron: – Metsästäjä on harvoja lukemiani painettuja lehtiä ja on ollut kiva saada tauko laitteiden ääreltä. – Kun Metsästäjä tulee postiluukusta, ilahdun aidosti ja luen lehden kokonaan. Myös verkkolehdellä on paljon kannattajia: – Älkää vahingossakaan luopuko verkkomuotoisesta lehdestä. – Tutustuin ensimmäistä kertaa, mutta tästä lähtien taidan tutustua enemmän. Valinnanvaraa kaikille Vuonna 2023 Metsästäjä tulee ilmestymään sekä painettuna että verkkoja näköislehtinä, joten jokainen voi valita itselleen sopivimman. Verkkolehti kannattaa ottaa seurantaan, koska sieltä löytyvät ajankohtaiset uutiset, videot, podcastit ja muut sisällöt, joita ei löydy paperilehdestä. Lisäksi verkkolehdessä on suosittu metsäkanalintujen metsästysaikahaku. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Paperille painettuna Verkkolehtenä Näköislehtenä 79% 28% 14% Haluan lukea Metsästäjä-lehden TE RO SA LM EL A 5 Metsästäjä 1/2023 Uutis t 4-9_Uutisia_ME0123.indd 5 4-9_Uutisia_ME0123.indd 5 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
• Pienpetokilpailut menivät tunteisiin S uomussalmella järjestetty pienpetopyynnin kilpailu aiheutti uskomattoman somemylläkän ja järjestäjätahon sekä kisoihin osallistuneiden metsästäjien suoranaisen maalittamisen. Kiivaimmissa kannanotoissa tuntui kokonaan unohtuneen, että etenkin supikoiran ja minkin tehokas pyytäminen on yksi kannatettavimpia luonnonhoitokeinoja. Vieraspedot ovat vakava uhka luontomme monimuotoisuudelle ja tavoitteena tulee olla kantojen vähentäminen mahdollisimman pieniksi. Pyyntiä onkin pyritty tehostamaan kahden eri ministeriön rahoittamilla Helmija Sotkahankkeilla ja mietinnässä on jatkuvasti uusia keinoja ja kampanjoita. Kilpailut ovat selkeästi osa tätä keinovalikoimaa. Kaikessa metsästyksessä on muistettava eettisyys, joka tarkoittaa eläinten mahdollisimman nopeaa ja kivutonta lopettamista. Kilpailuihin osallistuva metsästäjäjoukko on taatusti alansa parhaita osaajia, joille saaliin kunnioittaminen on keskeinen osa ammattimaista pyyntiä. Mutta olisiko jatkossa kilpailut parempi järjestää minkkija supikoiratiheillä alueilla, jolloin luonnonhoidollinen vaikutus olisi suurin? Kilpailut ovat metsästäjille mahdollisuus verkostoitua ja ne toimivat erinomaisena oppimismahdollisuutena. Silti kannattaa miettiä, onko tapahtumaa tarve markkinoida kilpailuna, koska se näyttää aiheuttavan monenlaisia tunteita. Samalla tulee mieleen toinen ilmiö, josta näyttää muodostuneen jonkinlainen ”kilpailu”: mediassa on syksyisin juttuja, joissa kerrotaan erittäin nuoren metsästäjän hirvenkaadosta. Vaikka joukkoomme kaivataan lisää nuoria metsästäjiä, lasten voi antaa kasvaa metsästäjinä rauhassa. Suurriistan kaatoon ehtii myöhemminkin, kunhan pyyntitaidot ovat kaikilta osin hallussa. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Uusi Riistavahingot-palvelu — Avointa tietoa vahingoista Maaja metsätalousministeriö on avannut kaikkien kansalaisten käyttöön Riistavahingot-palvelun, jossa on ajantasaista tietoa suurpetojen, villisikojen ja hirvieläinten aiheuttamista vahingoista ja onnettomuuksista. Palvelussa voi tarkastella vahinkoja kokonaisuudessaan tai rajaamalla hakua riistaeläimen, vahingon kohteen, ajan tai alueen mukaan. Saatavilla on raportteja vahingoista eri mittaisille ajanjaksoille. Palvelu hyödyntää samaa tietoa kuin riistahallinnon sisäisessä käytössä oleva työkalu riistavahinkorekisteri. Haettavissa ovat muun muassa liikenneonnettomuudet, joiden tietolähteenä ovat suurriistavirka-avun kirjaamat tapahtumat. Myös suurpetojen aiheuttamat poro-, kotieläinja koiravahingot ovat saatavilla. Vahingot esitetään 10 km x 10 km ruudun tarkkuudella. Tapahtuman tarkkaa sijaintia ei esitetä. Vahinkojen esitetyt euromäärät ovat arvioita, sillä maksettaviin korvauksiin vaikuttavat monet tekijät. Liikenneonnettomuuksista ei esitetä arvioitua vahingon määrää, sillä ne korvataan autoilijoiden vapaaehtoisista kaskovakuutuksista. Myöskään porovahingoissa ei ole otettu huomioon laskennalliselta pohjalta määräytyvää vasahävikkiä. Aluksi palvelu toimii koeversiona (beta) osoitteessa riistavahingot.mmm.fi, mutta virallinen sivu riistavahingot.fi avataan kesään 2023 mennessä. Palvelu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palvelua ylläpitää Ruokavirasto ja sitä kehitetään yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa. Sometilit seurantaan Kuule ensimmäisenä riista-alan tärkeimmät uutiset seuraamalla Suomen riistakeskusta Facebookissa ja Twitterissä. Instagramin puolella voit seurata erätunnelmia lehden tililtä @metsastajalehti. Videot voit katsoa Youtubessa. K lumni Metsästäjä 1/2023 6 4-9_Uutisia_ME0123.indd 6 4-9_Uutisia_ME0123.indd 6 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
• @maremki Jämtlanninpystykorvat ja hirvenmetsästys ovat lähellä kauhajokelaisen Maria Kiviluoman sydäntä. "Isla muutti meille muutama päivä sitten. Ensimmäiset päivät vierähtivät tutustuessa uuteen kotiin. Nyt oli aika lähteä ensikäynnille metsään, jossa tutustuttiin talutushihnaan ja autoiluun. Samalla juoksutimme toista koiraani Xenaa. Isla on utelias hirvikoiranalku ja metsässä vierähti aikaa kiinnostavien jälkien ja hajujen parissa. Muutama hirvi oli kulkenut yöllä ja huomasimme myös ahman jäljet. Kuvassa odotamme Islan kanssa Xenaa hakulenkiltä. Pian pienokaisesta vei väsymys voiton ja torkut maistuivat emännän sylissä." MAANOMISTAJIEN HYÖTY HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSESTÄ 100 000 000€ OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin versio. Metsästyksen johtaja ja luvansaaja ? Hirvieläinten metsästyksen päättäminen: ensin kaikki lupaosakkaat päättävät metsästyksen lajeittain omalta osaltaan, vasta sitten luvansaaja sulkee luvan ja maksaa kaatomaksut. Poikkeusluvat ? Hae poikkeusluvat riistalinnuille ja rauhoitetulle linnuille hyvissä ajoin Oma riista -palvelussa. Toiminnanohjaaja ? Valmistele toimintakertomus vuosikokousta varten. ? Lisää alkaneen toimintavuoden ampumakokeet, tutkinnot, koulutukset ja muut tapahtumat Oma riista -palveluun. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi Sinäkin voit lahjoittaa riistalle Suomen Riistanhoito-Säätiö aloitti vuoden 2021 alussa yksityisten varojen keräämisen ja kanavoimisen elinympäristötyöhön ja riistantutkimukseen. Säätiön ensimmäinen varainkeruujakso kosteikkohankkeiden tukemiseksi aloitettiin vuoden 2022 alkupuolella. Kerätyillä varoilla tuettiin SOTKA-hankkeen kosteikoiden kunnostusta Torniossa, Vöyrissä ja Rovaniemellä ja Waterfowlers’ Networkin koordinoiman Project Penelope -haapanatutkimuksen toteutusta Suomessa. Lahjoitusvaroja saatiin yksityislahjottajilta, yrityssponsoreilta ja Waterfowlers’ Networkin kautta jopa Italian Metsästäjäliitolta. Suomen Riistanhoito-Säätiö kiittää jokaista tukijaansa, henkilölahjoittajia ja yrityssponsoreitaan – Uittokalustoa, Sastaa ja Swarovskia – ensimmäisen keräysvuoden panostuksista vesilintujen elinympäristöjen parantamiseen. Aktiivinen ennallistaminen on mitä tärkeintä työtä, ja sen tukeminen jatkuu entistä voimallisempana tulevina vuosina! Uutis t 7 Metsästäjä 1/2023 SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. 4-9_Uutisia_ME0123.indd 7 4-9_Uutisia_ME0123.indd 7 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
• Suomen riistakeskus hakee KOSTEIKKOSUUNNITTELIJAA määräaikaiseen työsuhteeseen vuoden 2024 marraskuuhun saakka Lue lisää: riista.fi/avoimet-tyopaikat Lyijyhaulit kielletään kosteikkoalueilla 15.2.2023 alkaen Kielto perustuu EU:n komission hyväksymään lyijyhaulirajoitukseen ja se tulee voimaan koko EU:n alueella. Kosteikkoalueiksi määritellään kaikki vesialueet, rantaruohikot ja suot sekä turvemaat, jotka voivat olla vesilintujen oleskelu-, muuttotai pesimäpaikkoja. Kielto koskee myös 100 metrin levyistä suojavyöhykettä, joka alkaa kosteikkoalueen ulkorajasta. Rajoituksen tarkempi tulkinta ei ollut tiedossa kirjoitushetkellä. Metsästyksen lisäksi rajoitus koskee esimerkiksi kiellon vaikutusalueella olevia ampumaratoja, eli niissäkin lyijyhaulien käyttö on kiellettyä 15.2.2023 alkaen. Asiasta on kerrottu laajemmin Metsästäjä-lehden 5/2022 sivulla 54. Riistakolmiolaskenta käynnistyy alkuvuodesta Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Eteläja Keski-Suomessa 15.1.–28.2.2023 ja Pohjois-Suomessa 15.1.–15.3.2023. Peltokolmioilla laskenta-aika on koko maassa 1.1.–28.2.2023. Laskenta kannattaa suorittaa heti keliolosuhteiden salliessa. Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset sähköisen Riistakolmiot.fi-palvelun kautta. Sivustolta löytyy ohjeita ja opastusta, oma kolmiokohtainen raportti koko laskentahistoriasta sekä perustietoa laskettavista lajeista ja niiden lumijälkien tunnistamisesta. Lisätietoa ja ohjeistusta riistakolmiot.fi Mikä on riistakolmio? Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja pysyviä laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka sivut ovat neljän kilometrin pituisia, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Peltokolmiolaskenta on kehitetty riistakolmiolaskennasta maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman rikkonaisen ja pienipiirteisen eteläja länsisuomalaisen maisemamosaiikin riistakantojen seurantaan. Myös peltokolmiot ovat muodoltaan tasasivuisia, mutta niiden sivut ovat pituudeltaan lyhyemmät, kaksi kilometriä. Muista ekinokokkilääkitys Metsästyskoirat tulisi lääkitä ekinokokkia vastaan sekä metsästyskauden alkupuolella että etenkin lopussa, jotta koira ei tuo tartuntaa metsästä mukanaan kotiin. Matolääkkeeksi tulee valita heisimatoihin tehoava pratsikvanteli-valmiste. HUIPPUUUTUUS BURREL S22 WA – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22 WA -riistakamera • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 8,30 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 9 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 5.10.2022 8.14 5.10.2022 8.14 M AR I TI KK UN EN TE RO KU IT UN EN 8 Metsästäjä 1/2023 Uutis t 4-9_Uutisia_ME0123.indd 8 4-9_Uutisia_ME0123.indd 8 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
• HUIPPUUUTUUS BURREL S22 WA – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22 WA -riistakamera • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 8,30 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 9 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 898057_Elisa_Laitenetti_S22_WA_Burrel_Metsastaja_210x275.indd 1 5.10.2022 8.14 5.10.2022 8.14 4-9_Uutisia_ME0123.indd 9 4-9_Uutisia_ME0123.indd 9 2.1.2023 8.45 2.1.2023 8.45
• Manner-Suomessa metsästävälle saaristo tarjoaa täysin uuden metsästyskokemuksen. Metsästäjälehden toimitus sai kunnian osallistua sorkkaeläinjahtiin merellisissä olosuhteissa. TeksTi Tero Kuitunen kuvaT Tero Salmela Maakrapu saaristojahdissa T artun vaistomaisesti veneen kaiteeseen keulan osuessa toisen veneen peräaaltoon. Veneen kallistuessa sisuksissa käy vääntävä tunne ja mielessä häivähtää huoli. Vilkaisen venettä varmoin ottein kipparoivaa Thomas Lindströmiä ja rentoudun. Seurailen kartalta etenemistämme kohti saarta. Jopa se tuntuu oudolta, koska peltojen, metsien, soiden ja teiden tilalla kartalla näkyy vain vettä ja lukemattomia saaria, luotoja ja karikoita. Pienen orientoitumisen jälkeen huomaan hyödyntäväni paikannuksessa itselleni uusia asioita, kuten saarien muotoja ja niiden välisiä 10 Metsästäjä 1/2023 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 10 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 10 2.1.2023 8.46 2.1.2023 8.46
• etäisyyksiä. Tiedostan kartalla pysymisen tunteen olevan pinnallinen ja olen erittäin tyytyväinen, että vastuu perille osaamisesta, ja muustakin, on näissä vieraissa olosuhteissa paikallisoppaan harteilla. Katsellessani saarien välissä porhaltavien valkoisten veneiden armadaa pohdin mielessäni uuden kokemuksen ensiminuutteja. Käskynjako ennen veneisiin nousua taisi olla alkaneen metsästyspäivän viimeinen aikaisempaan kokemusmaailmaani sopiva asia. Karua kauneutta Lähestyessämme passipaikaksemme määrätyn pienen Vasiklot-saaren rantaa näen saariketjun, jolla metsästys tulee tapahtumaan. Ketjussa on kolme suurempaa, kokoluokaltaan 500 metriä kertaa kilometri olevaa saarta, joilla koirat ryhtyvät työhön. Ketjun molemmissa päissä on pienet saaret, joille valkohäntäpeuroilla on taipumus karata ajosta uimalla. Passipaikan valinta on helppoa. Yleensä peura valitsee lyhyimmän uintireitin, joten asetumme saaren kärkeen, josta on Heinlot-nimiselle suuremmalle naapurisaarelle 100 metriä. Vastaava järjestely on saariketjun toisessa päässä. Suurin osa ampujista sijoitetaan suuremmille saarille, joilla mäyräkoirat laittavat peurat ja kauriit liikkeelle. Kun passit ovat valmiit ja koirat päästetty töihin, huomaan jälleen uuden asian. Näkyvyyttä riittää niin että silmät rasittuvat, eikä muutamasta rantaviivassa kasvavasta karun saaristoluonnon puunkäppyrästä tai pensaasta ole näköesteeksi. Passissa ei tarvitse olla jatkuvassa toimintavalmiudessa ja katselukiikareilla ? Saariston vierasjahdissamme tarvittiin runsaasti veneitä ja niitä kipparoimaan olosuhteet tuntevia paikallisoppaita. ? Satamassa pidetyn käskynjaon yhteydessä kaikilla oli tilaisuus tutustua metsästysalueeseen kartalla. Katso video Haastattelimme vierasjahdin järjestäneen Norrbyarnas jaktlag:n jäseniä vieras­ metsästäjien roolista ja peuran merkityksestä saariston metsästäjille. metsastajalehti.fi Yleensä peura valitsee lyhyimmän uintireitin, joten asetumme passiin saaren kärkeen. 11 Metsästäjä 1/2023 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 11 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 11 2.1.2023 8.46 2.1.2023 8.46
• Palvelun tarjoavat Tapiola Yhteismetsä ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito. LähiTapiola Yhteismetsä. Se vaivattomampi tapa omistaa metsää. Omistatko metsää, mutta et tiedä, miten sitä pitäisi hoitaa tuottavasti? Jätä metsänomistajan huolet taaksesi ja anna Suomen suurimman metsävakuuttajan pitää huolta metsästäsi, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Osakkaana sinä saat tuottoa osuutesi perusteella. Sopisiko LähiTapiola Yhteismetsä sinulle? lahitapiola.fi/yhteismetsa voi rauhallisin mielin tarkkailla ohi lentäviä merilintuja ja muuta meriluontoa. Uimalla passiin tuleva peura ei voisi jäädä huomaamatta ja ampumatilanteeseen ennättää taatusti. Suuremmilla saarilla, ajon keskellä, passittaminen muistuttaa enemmän mantereen ajometsästystilanteita. Ajon jatkuttua arviolta puolisen tuntia kuuluvat ensimmäiset laukaukset. Ne kuulostavat oudon kajahtavilta ja kaikuisilta, koska metsä ei vaimenna niitä ja ääni etenee veden päällä. Paljon sorkkariistaa Oppaanani toimiva Thomas Lindström kertoo kauriiden ja peurojen hyödyntävän pieniäkin saaria ja koska saaria on lukemattomia, metsästettävää riittää. Edessämme olevan kaltaisella saarella on kuulemma useimmiten 4–5 peuraa, mutta joskus sellaisella saattaa olla oikea lauma. Kaikkein suurimmilla saarilla eläimiä on luonnollisesti eniten ja niissä jahti muistuttaa mantereen pyyntiä. Isäntänä toimivan Norrbyarnas jaktlag:n peuralupamäärät ovat kasvaneet ja vierasjahdit ovat osa urakasta selviämistä. Myös koiria saadaan avuksi mantereelta, esimerkiksi tänään työnsä ansiokkaasti hoitavia mäyräPeuralupamäärät ovat kasvaneet ja vierasjahdit ovat osa urakasta selviämistä. Kaadettu eläin odottaa kuljetusta. Rantojen kivikkoisuudesta huolimatta niille pystytään rantautumaan veneillä. Jahdin jälkeen kokoonnuimme tauolle saareen, jossa saalis myös suolistettiin. Koirat työskentelivät kolmessa saaressa, joissa oli myös valtaosa passituksista. Läheskään kaikki metsästykseen osallistuneet eivät näy kuvassa. 12 Metsästäjä 1/2023 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 12 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 12 2.1.2023 8.46 2.1.2023 8.46
• Palvelun tarjoavat Tapiola Yhteismetsä ja LähiTapiola Kiinteistövarainhoito. LähiTapiola Yhteismetsä. Se vaivattomampi tapa omistaa metsää. Omistatko metsää, mutta et tiedä, miten sitä pitäisi hoitaa tuottavasti? Jätä metsänomistajan huolet taaksesi ja anna Suomen suurimman metsävakuuttajan pitää huolta metsästäsi, vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Osakkaana sinä saat tuottoa osuutesi perusteella. Sopisiko LähiTapiola Yhteismetsä sinulle? lahitapiola.fi/yhteismetsa Vierasmetsästäjät ovat tervetulleita Saaristojahdista kiinnostuneet voivat olla yhteydessä saaristoalueiden riistanhoitoyhdistyksiin. Niiden kautta löytyvät vierasjahteja järjestävät seurat. Liikkeellä kannattaa olla viimeistään alkukesällä, sillä saaristojahti oppaineen ja veneineen vaatii tavallista enemmän aikataulutusta ja järjestelyitä. koiria ohjaajineen on saapunut Porista ja Raumalta. Peurat kiertävät saarissa koiran edellä pieniä, vain muutaman sadan metrin lenkkejä. Aikansa kierrettyään peura saattaa poistua ahtaasta saaresta. Radiosta kuulemme, että eräs koirista on pysähtynyt rantaan. Se on merkki siitä, että peura on lähtenyt uimaan. Oletettu uintisuunta on meistä oikealla, joten kiikaroimme ulappaa ja saarten rantoja saamatta kuitenkaan havaintoa. Rajallinen maa-ala ja hyvä näkyvyys tuovat metsästykseen näennäistä helppoutta, mutta valkohäntäpeuroilla ja metsäkauriilla on täälläkin omat keinonsa ja katoamistemppunsa. Vaikka saaressa olisi yhä peuroja, metsästys lopetetaan usein saaren ollessa täynnä peuran hajua. Se tekee koirien tehtävän mahdottomaksi. Jahtimme tuloksena kaadetaan valkohäntäpeuroja ja yksi metsäkaurispukki. Kaksi peuroista kaadetaan uintireissun päätteeksi saariketjun toisesta päästä. 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 13 10-13_Maakrapu_saaristojahdissa_ME0123.indd 13 2.1.2023 8.46 2.1.2023 8.46
• Valkohäntäpeuran jousimetsästys liikuttaa miljoonia metsästäjiä Pohjois-Amerikassa, ja kiinnostaa myös Euroopassa. Salossa päädyttiin kehittämään jousimetsästystoimintaa metsästysvieraiden näkökulmasta. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa M uutamien lihapeurojen pyynti ja myynti on ollut vuosittain osa Halikon metsästysyhdistyksen toiminnan rahoittamiseksi tehtyjä talkoita. Samalla on saatu riistalihaa järkevään hintaan lähiseudun ihmisille, jotka eivät ole maanomistajia. Vuonna 2017 metsästysseurassa kiinnostuttiin jousimetsästyksestä ja aloitettiin suunnitelmallinen jousimetsästystoiminnan kehittäminen metsästysvieraiden kannalta. Vierailevien jousimetsästäjien odotukset ja metsästystavat tuntuivat sopivan yksiin seuran toimintakulttuurin kanssa. Vuonna 2021 metsästysseura sai ensimmäisen kerran kyselyitä myös ulkomaiselta palveluntarjoajalta, joka etsi metsästysmahdollisuuksia asiakkailleen. Ei ristiriitoja Jousimetsästystoiminnan kehittämisen myötä Halikon metsästysyhdistys ottaa vuosittain vastaan pari metsästyspalveluntarjoajan tuomaa metsästysporukkaa ja jonkin verran muita vierailijoita, etupäässä jäsenten omia ystäviä. Metsästysseura korvaa vierasjahdeissa kaadetulla muutamalla peuralla ja kauriilla muutoin Kaupallinen peurajahti jousella houkuttaa 14 Metsästäjä 1/2023 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 14 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 14 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
• metsästettyjen ja eteenpäin myytävien peurojen synnyttämää myyntituloa. Varat käytetään seurassa yhteisten tilojen rakentamiseen ja ylläpitoon, eivätkä vierasja asiakasjahdit sopivassa määrin toteutettuna synnytä ristiriitaa seuratoiminnan, metsästyksen ja yhteisöllisen toiminnan kanssa. Lisäksi vieraista hyötyvät paikalliset majoittajat ja catering-toimijat. Vierasjahdeilla on halikkolaisen metsästysseuran mukaan myös tärkeä sosiaalinen ulottuvuus. Metsästysvieraat hyödyttävät paikallisia Metsästyspalveluita tarjoavan Finnhuntingin perustaja Eki Vähäkallio on vienyt asiakkaitaan metsästämään kymmenen vuoden ajan eri puolille maailmaa. Metsästyspalvelun tavoitteena on tarjota asiakkailleen laadukkaita ja kokonaisvaltaisen positiivisia kokemuksia. Vaikka palvelun keskiössä ovat mieleenpainuvat metsästystapahtumat ja riistatilanteet, ovat asiakaskokemuksen puolesta muut puitteet lopulta yllättävän suuressa roolissa. – Metsästys on metsästystä eikä lopputulos ole ennustettavissa, teki opas mitä tahansa. Tärkeintä on pitää asiakkaasta huolta ja siinä tarvitaan itse metsästyspalveluntarjoajan lisäksi aina paikallisia toimijoita, Vähäkallio kertoo. Tyypillinen viikonloppuun ajoittuva Vähäkallion tarjoama metsästysreissu pitää sisällään metsästyksen lisäksi ainakin majoitusta, ruokailua, mahdollista opaspalvelua ja saaliin käsittelyä. Catering-palvelut, paikalliset majoitustilat ja osaaminen ovat metsästyspalveluntarjoajalle elintärkeitä hyvän asiakaskokemuksen mahdollistamisessa. Selkeä osa asiakkaan maksamasta kustannuksesta meneekin suoraan näiden tarjoamiseen. ? Jousimetsästys on sallittua noin puolessa Euroopan maista. Tanska ja Suomi ovat ainoat Pohjoismaat, joissa jousella voi metsästää sorkkaeläimiä. Eurooppalaisille metsästäjille valkohäntäpeura on erikoisuus. 15 Metsästäjä 1/2023 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 15 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 15 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
• Pohjois-Amerikassa jousimetsästys pidentää kautta Valkohäntäpeuraa on tuotu Suomen lisäksi muutamaan muuhunkin Euroopan maahan, mutta ainoastaan Suomessa valkohäntäpeurakanta on 100 000 yksilön myötä kasvanut merkittäväksi riistaeläimeksi. Pohjois-Amerikassa valkohäntäpeurakanta alalajeineen on kooltaan miltei 30 miljoonaa yksilöä ja sen taloudellinen arvo metsästykseen liittyvine lupamaksuineen, metsästystarvikkeineen ja palveluineen pyörii kymmenissä miljardeissa dollareissa. Suomalaisten jousimetsästäjien lukumäärää on hankala arvioida, sillä lupavapaita jousiaseita ei listata omistajarekisteriin eikä käytettyä asetyyppiä merkitä saalisilmoituksiin. Suomen Jousimetsästäjäin Liiton karkea arvio suomalaisista jousimetsästäjistä hipoo 10 000 harrastajan kokoluokkaa ja kasvaa tasaisesti, erityisesti valkohäntäpeuran tultua sallituksi jousiriistaksi vuonna 2017. Pohjois-Amerikassa on usein eri asetyypeille eripituiset metsästyskaudet. Kaudet suhteutetaan toisiinsa sen mukaisesti, miten asetyypillä voidaan verottaa riistakantaa. Valkohäntäpeuran ja kanadanhirven eli vapitin jousimetsästyskausi alkaa tyypillisesti ensimmäisenä elokuussa ja kestää pisimpään erityyppisten kiväärikausien ajoittuessa lyhyempinä jaksoina sen oheen. Tähän on päädytty, koska jousimetsästys vaatii keskimäärin enemmän ajankäyttöä ja valmistautumista saalista kohden. Se mahdollistaa pidemmän metsästyskauden pitäen silti riistaeläinkannan verotuksen halutussa haarukassa. Pitkä metsästyskausi saa liikkeelle enemmän metsästäjiä, aktivoi enemmän palveluntarjoajia ja pitää varusteja tarvikekaupan virkeänä. Suhteessa saalismääriin jousimetsästys siis tuottaa hyvin elinkeinoja liiketoimintatuloja. – Suomessa tapahtuvalle valkohäntäpeuran jousimetsästykselle on jatkuvaa kysyntää, erityisesti ulkomailta. Jousella metsästämisessä korostuu opaspalveluiden merkitys, sillä metsästystapa on perin vaativa, Vähäkallio painottaa. Valkohäntäpeura sekä jousella että ruutiaseilla metsästettynä houkuttelee metsästäjiä joka puolelta. Ainoaksi haasteeksi Vähäkallio mainitsee tällä hetkellä vieraille ja asiakkaille tarjolla olevien alueiden niukkuuden, huolimatta paikoin hyvästä valkohäntäpeurakannasta. – Toivon seuroilta avointa mieltä asian suhteen. Valkohäntäpeura on rikkaus, ja monipuolisiin metsästystapoihimme yhdistettynä vielä vahvempi resurssi, hän toteaa. HINNAT VOIMASSA 28.2.2023 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 95 NORM. 89,95 Lämmin ja pehmeä alusasu, lämmittää myös kosteana. 100% merinovillaa, nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali. Huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 3 KG /12 KG 14 39 /35 95 NORM. 15,99/39,95 (4,80/2,99 €/KG) Herkän koiran täysravinto. Ruuassa mahaa hellii ainutlaatuinen, patentoitu Progut®-valmiste. ALASKA TUNDRA BLAZE 299,Topattu metsästyspuku kylmälle säälle. Takissa pitkä helma, housuissa korotettu vyötärö. Hirvilaillinen väritys. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. MYÖS RUSKEANA METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,00 Kevyt lumipuku aktiiviseen metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. HAALARI SWEDTEAM RIDGE ZERO 299,Erittäin lämmin tuulenja vedenpitävällä Covertex kalvolla vuorattu haalari talvikeleille. 240 g vanuvuori. Runsaasti taskuja. Säädettävä huppu. Lahkeissa kokopitkät vetoketjut. KARVALAKKI SWEDTEAM 29 95 Lämmin karvalakki, joka on vuorattu pehmeällä keinoturkiksella. Korvaläpät kiinnitettävissä hihnalla joko leuan alle tai ylös päälaelle. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! (ARVO 14,90 €) LIUKULUMIKENGÄT HAGHUS SKINNER 145 249,Lyhyet ja leveät sukset metsässä ja umpihangessa hiihtämiseen. Valmiiksi kiinnitetyt siteet. Huippuluokan mohairpolyester -pitokarva. Pituus 145 cm. LUMIKENGÄT HAGHUS 9X30” 79 95 Kevyet alumiinirunkoiset lumikengät. Pikakiristyssiteet, kantavuus n. 100 kg saakka. Mitat 23 x 76 cm. MIESTEN JA NAISTEN MALLIT RAJOITETTU ERÄ! RAJOITETTU ERÄ! UUTUUS! 16 Metsästäjä 1/2023 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 16 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 16 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
• HINNAT VOIMASSA 28.2.2023 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 95 NORM. 89,95 Lämmin ja pehmeä alusasu, lämmittää myös kosteana. 100% merinovillaa, nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali. Huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 3 KG /12 KG 14 39 /35 95 NORM. 15,99/39,95 (4,80/2,99 €/KG) Herkän koiran täysravinto. Ruuassa mahaa hellii ainutlaatuinen, patentoitu Progut®-valmiste. ALASKA TUNDRA BLAZE 299,Topattu metsästyspuku kylmälle säälle. Takissa pitkä helma, housuissa korotettu vyötärö. Hirvilaillinen väritys. 100 % vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. MYÖS RUSKEANA METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,00 Kevyt lumipuku aktiiviseen metsästykseen ja kyttäyspyyntiin. Desolve® Zero -kuviointi. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. HAALARI SWEDTEAM RIDGE ZERO 299,Erittäin lämmin tuulenja vedenpitävällä Covertex kalvolla vuorattu haalari talvikeleille. 240 g vanuvuori. Runsaasti taskuja. Säädettävä huppu. Lahkeissa kokopitkät vetoketjut. KARVALAKKI SWEDTEAM 29 95 Lämmin karvalakki, joka on vuorattu pehmeällä keinoturkiksella. Korvaläpät kiinnitettävissä hihnalla joko leuan alle tai ylös päälaelle. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! (ARVO 14,90 €) LIUKULUMIKENGÄT HAGHUS SKINNER 145 249,Lyhyet ja leveät sukset metsässä ja umpihangessa hiihtämiseen. Valmiiksi kiinnitetyt siteet. Huippuluokan mohairpolyester -pitokarva. Pituus 145 cm. LUMIKENGÄT HAGHUS 9X30” 79 95 Kevyet alumiinirunkoiset lumikengät. Pikakiristyssiteet, kantavuus n. 100 kg saakka. Mitat 23 x 76 cm. MIESTEN JA NAISTEN MALLIT RAJOITETTU ERÄ! RAJOITETTU ERÄ! UUTUUS! 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 17 14-17_Kaupallinen_peurajahti_ME0123.indd 17 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
• Hirvisaaliin paras mahdollinen hyödyntäminen alkaa laukauksesta. Hyvä osuma takaa lihan ja nahan säilymisen ja mahdollistaa niiden käyttämisen tulevaisuudessa. Mutta mitä kaikkea hirven eri osista voi tehdä? TeksTi ja kuvaT Siiri Niskala U seat seurat tuntevat lihan hyödyntämisen salat ja omaavat kokemusta vuosien varrelta sen leikkuusta. Joitain hirven sisäelimiä voi löytää monipuolisesti valmistettuna monen kodin juhlapöydästä. Lihan ja sisäelinten lisäksi hirvessä on paljon muutakin hyödynnettävää, mutta ne jäävät usein varjoon. Nahka taipuu moneksi Lihanleikkuun yhteydessä hirven nahka nyljetään mahdollisimman ehjänä kappaleena, joka myöhemmin peitetään suolalla. Suola estää nahkaan jääneen lihan pilaantumisen ja poistaa vettä ennen nahan käsittelyä. Parkitsemisen tarkoitus on tehdä herkästi pilaantuvasta raakavuodasta kestävä, irti, toiset antavat sarvien kuivua nahan ja sametin kanssa. Kallosta kaavitaan ylimääräinen nahka ja liha pois terävällä veitsellä, minkä jälkeen se keitetään. Keittäminen irrottaa loput nahasta ja jättää kallon puhtaan valkoiseksi. Koruja, nappeja tai avaimenperiä tehdessä kannattaa valita yksitai kaksipiikkiset sarvet ja sahata ne sarven tyvestä. Pienistä sarvista on helppo sahata vannesahalla pieniä kiekkoja tai paloja, joita voi työstää eteenpäin hiomalla, kaivertamalla ja kolvaamalla. Isot yksittäiset lapiosarvet voi hyödyntää sisustuksessa useilla tavoilla ja löytösarvista saa tehtyä ainutlaatuisen naulakon. säilyvä, helposti jalostettava raaka-aine eri tarkoituksiin. Jotkut metsästäjät osaavat parkita nahan itse kotikonstein. Nahan voi myös lähettää yrityksille, jotka hoitavat sen käsittelyn. Yritykset ottavat vastaan hyväkuntoisia nahkoja, jotka käsitellään jatkojalostusta varten. Seuroille maksetaan nahasta rahallinen korvaus ja nahan jatkojalostajat, kuten monet käsityöalan yrittäjät voivat lunastaa nahkoja omaan käyttöönsä. Nahasta valmistetaan muun muassa vaatteita, pussukoita, reppuja ja koruja. Sarvista helppoja projekteja aloittelijalle Monille hirvestäjille sarvitrofeet ovat tuttuja, mutta komea metsästysmuisto ei ole ainoa käyttötarkoitus sarville. Sarvia voi hyödyntää itsetehdyissä koruissa, napeissa ja avaimenperissä, naulakkoina, taiteena tai muuten kodin sisustuselementteinä. Käyttötarkoituksesta riippuen sarvet voidaan irrottaa kallosta erikseen tai päälaen kanssa. Pääkallotrofeeta tehdessä voidaan hyödyntää myös koko kallo sarvineen. Arvokkaimmat sarvitai kallotrofeet kannattaa jättää ammattilaiselle, mutta sarvet ja kallon voi puhdistaa myös kotikonstein. Jotkut puhdistavat sarvet keittämällä nahan, sametin ja jäljelle jääneen lihan Hirvennahkaa voi hyödyntää monipuolisesti. Tein kirveen teräsuojan pajulla ja kuusella parkitusta vasan nahasta. Nahan parkitsi seuramme metsästyksen johtaja Janne Paldán. ? Hirvensarvesta tehdyn koiran nimilaatan olen koristellut kolvatulla tassun jäljellä. Nimilaatan taakse voi kolvata omistajan puhelinnumeron ja koiran kutsumanimen. Kaikki irti hirvisaaliista 18 Metsästäjä 1/2023 Nu rten toimitus 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 18 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 18 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
• Miksi metsään? M etsästys ja eräily merkitsevät minulle paljon. Metsästys on minulle lähtökohtaisesti harrastus, mutta syvemmin asiaa pohtiessani se on paljon enemmän. Harrastus on jatkuvasti läsnä elämässäni ja on tehnyt minusta sen mitä olen. Se ohjaa lähes kaikkea toimintaani koko ajan. Käyn metsällä kymmeniä kertoja vuodessa, mutta se ei rajoitu siihen. Metsästys on minulle ikään kuin elämäntapa. Kulutan siihen syksyisin lähes kaiken vapaa-aikani, pidän lomiani metsästysaikojen mukaan ja suurin osa ystävistäni liittyvät siihen. Se suurelta osin määrittää arvojani ja vaikuttaa tapaan, jolla näen maailman. Se ei siis ole vain mikä tahansa harrastus, jossa käyn säännöllisesti muutaman kerran viikossa. Miksi sitten harrastan sitä? Yksinkertaisin vastaus on, että pidän siitä. Se on suurin syy, jonka takia jaksan joka kerta lähteä uudelleen ja uudelleen metsään rämpimään. Pääsen viettämään aikaa luonnossa ja saan paljon hienoja kokemuksia, jotka säilyvät muistoissani ikuisesti. Lisäksi saan pakkasen täyteen kotimaista lihaa, joten kaupasta sitä ei tule ostettua lähes yhtään. Harrastukseni on hyödyksi myös koko yhteiskunnalle: riistakannat pysyvät kurissa, mikä vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi kolarien määrään ja metsävahinkoihin. Joku voi tietysti sanoa minun metsästävän, koska olen sydämetön, tappamista rakastava murhaaja. Se on kuitenkin totuuden peilikuva, sillä metsästyksessä itse tappamista on vain murto-osa. Metsästyksellä pidän yllä vanhaa perinnettä tekemällä sitä, mitä jo esi-isämme tekivät. Metsästys on hieno ja arvokas harrastus, jolla on vahva kulttuuri Suomessa. Harrastamalla ja viemällä harrastusta eteenpäin seuraaville sukupolville huolehdin omalta osaltani eräperinteen jatkumisesta tässä kaupunkilaistuvassa maailmassa. KARLO RUOTSALAINEN Kirjoittaja on 19-vuotias metsästäjä Tampereelta, joka harrastaa laajasti metsästyksen parissa. Koruja hirven kynsistä Myös hirven sorkat ja luut kannattaa ottaa talteen. Pienet luut ovat helppoja pakastettuja herkkuja koirille, kun kuumat kesäpäivät iskevät talven jälkeen. Hirvenluista ja jaloista pääsevät usein nauttimaan karvaiset metsästyskaverit lihanleikkuun yhteydessä, mutta niitä voi hyödyntää myös käsitöissä. Luista irrotetaan luuydin ja jäljelle jääneet lihat poistetaan keittämällä. Tämän jälkeen luita voi käyttää yhtä monipuolisesti kuin sarvia. Sorkista voi tehdä esimerkiksi ainutlaatuisia hirven kynsikoruja. Sorkkien työstäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin sarvien, mutta harjoittelu tekee mestarin. ? Avaimenperän voi ripustaa vaikka retkireppua koristamaan. Hirvensarvikiekosta tehtyyn avaimenperään olen kolvannut vapaalta kädeltä suunnitellun hirven. Kiekon toiselle puolelle kaiversin nimikirjaimet ja onnea tuovia riimuja. Olen Siiri Niskala Rovaniemeltä. Parasta on metsästää ukin ja suomenpystykorvan, Rikun, kanssa. Metsästän metsäkanalintuja ja hirviä, mutta haluan tulevaisuudessa kokeilla muidenkin lajien metsästystä. K lumni 19 Metsästäjä 1/2023 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 19 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 19 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
• Englannista kotoisin oleva shepherd's pie tehdään perinteisesti peruna­ muusista. Meillä se on kuitenkin aina ollut pannupiirakka, jonka päälle on tehty perunavoitaikina. TeksTi ja kuvaT Martta Malin P iirakka toimii melkein lämpimänä ruokana, sillä se on hyvin täyttävää. Meillä piirakkaa tykätään syödä erityisesti iltapalalla ja se onkin koko perheen suosikki. Teemme piirakkaa liian harvoin, koska se tulee aina vasta iltapalan syömisen aikaan mieleen. Emme saa unohtaa metsästyskoiriamme, jotka himoitsevat piirakkaa jo ruuanlaiton aikana: Tärkeää on varata myös niille oma annoksensa ruokaa ja rapsutuksia jo ruuanlaiton aikana. Tunnetusti koirat rakastavat keittiötä ja ruuanlaittoa. Piirakka on helposti muunneltavissa. Halutessaan siihen voi lisätä erilaisia täytteitä, kuten pekonia ja suppilovahveroita. Täytteeseen voi kokeilla erilaisia tuorejuustoja tai dippejä. Jauhelihana toimii vaikkapa riistalinnun liha, jos siitä tykkää. Shepherds pie on maukas riistapiirakka, joka sopii hyvin vieraille tarjoiltavaksi ja tietenkin syötäväksi oman porukan kesken. TAIKINA 200 g keitettyä perunaa tai pakasteperunamuusia 200 g voita 4 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta Sulata voi. Sekoita hienonnettu peruna, pehmeä voi ja vehnäjauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu. Laita taikina jääkaappiin täytteen valmistuksen ajaksi. Käytä 2/3 taikinasta kuoreksi ja 1/3 koristeluun. TÄYTE noin 600 g hirven tai peuran jauhelihaa pippuria suolaa persiljaa 1 rkl sipulijauhetta tai iso sipuli (suppilovahveroita, jos haluaa) 1 prk (250 g) Koskenlaskija Savupekoni Ruoka & Dippi 1 dl ruokakermaa Ruskista jauheliha. Lisää joukkoon oman maun mukaan mausteet ja sekoita. Lisää ruokakerma ja Koskenlaskija. Sekoita. Kaada seos vuokaan. Ota taikina jääkaapista ja kauli se vuoan kokoiseksi leivinpaperin päällä. Noin 1/3 taikinasta jää koristeluun. Kippaa taikinalevy leivinpaperin avulla jauhelihaseoksen päälle. Koristele. Paista uunissa 225 asteessa noin 30 minuuttia. Shepherd's pie 1. Tee ensin taikina sekoittamalla ainekset tasaiseksi massaksi. 2. Valmis taikina saa odottaa jääpissa täytteen valmistuksen ajan. 3. Herkullisen kermaisa täyte valmistuu hirven tai peuran jauhelihasta. Halutessasi voit lisätä myös sieniä. 4. Leivinpaperin avulla taikina on helppo asettaa täytteen peitoksi. Pistele taikina haarukalla ennen uunin laittamista. 20 Metsästäjä 1/2023 Nu rten toimitus 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 20 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 20 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
• 1 4 3 2 allesi koir Lihaisaa laatua Kotimainen Jahti&Vahti Kana ja Riisi -kuivamuona on erityisen laadukas gluteeniton täysravinto aikuiselle koiralle. Se sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa ja sopii myös herkkävatsaisille koirille. Sisältää Progut ® -valmistetta, joka tukee vastustuskykyä ja suoliston normaalia toimintaa. ja ht iv ah ti. fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. JOKAPÄIVÄISEEN HERKUTTELUUN Kana ja Riisi tarjoushintaan 28.2.2023 saakka: 35, 95 12 kg norm. 39,95€ 14, 39 3 kg norm. 15,99€ Uusi 3 kg pussi! 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 21 18-21_Nuorten_toimitus_ME0123.indd 21 2.1.2023 8.47 2.1.2023 8.47
• Metsästäjä–lehden seuraama englanninsetteri Vili on tammikuussa 2023 kahdeksan kuukauden ikäinen kanakoiran alku. Ensimmäiset riistakontaktit ovat takana. TeksTi ja kuvaT Panu Hiidenmies V ilin persoona on tullut tutuksi kotona, eikä ongelmiltakaan ole vältytty. Englanninsetterin luonteenkuvaus ”ilkikurinen” on sekin avautunut uudelle omistajalle. Englanninsetteri on luonteeltaan hyvin aktiivinen ja riistaintoinen. Lisäksi se on erittäin ystävällinen ja hyväluonteinen. Voin uutena omistajana täysin allekirjoittaa edellä mainitun rotumääritelmästä poimitun luonteenpiirteiden kuvauksen. Koko Vilin pentuvaihe on ollut vauhdikasta ja antoisaa aikaa. Monta asiaa on käyty kotona läpi. Sisäsiisteyden oppimisessa on saavutettu menestystä, mutta myös otettu takapakkia. Välillä sattuu yhä vahinkoja. Etenkin, jos iltaulkoilutus on jäänyt pikaiseksi. Englanninsetteri on olemukseltaan ja rakenteeltaan hyvin sutjakka. Vaaraa lihomisesta ei ole, koska Vili liikkuu erittäin aktiivisesti ja syö maltillisesti. Ruokapöydällä olevat ihmisille tarkoitetut herkut ovat silti saaneet pennun kurottamaan parempia eväitä. Vilille on järjestetty ”ansa” parikin kertaa, jolloin pöydälle on tietoisesti jätetty vastustamattomia hajuelämyksiä tuottavia herkkupaloja. Pennun pettymykseksi omistaja on ilmaantunut selän taakse samalla hetkellä, kun herkkupala on ollut jo melkein suussa. Päivä päivältä ja viikko viikolta tavat ovat parantuneet ja Vilistä on kasvamassa mallikelpoinen sisäkoira. Tottelevaisuutta taiteilijaluonteelle Välillä on joutunut pohtimaan, kumpi opettaa kumpaa. Koulutanko minä Viliä vai Vili minua? Ainakin kärsivällisyyttä pieni setteriuros on opettanut uudelle omistajalleen. Setterillä on herkkä luonne. Sen koulutusta tulisi edistää positiivisuuden kautta, miten on pääasiassa tehtykin. Positiivisella koulutuksella tavoitellaan tilannetta, jossa koiraa palkitaan onnistumisista. Vili on ollut kohtuullisen nopea oppimaan asioita, ainakin teoriassa. Lyhyet oppimistuokiot ovat olleet ajoittain päivittäisiä, välillä on kulunut parikin viikkoa ilman varsinaista tuoPENNUSTA PYYTÖKOIRAKSI – OSA 3 Vili oppii tavoille Verien kiehahdettua sänkipellon laidassa Vili pääsi tutustumaan fasaaneihin rauhallisemmissa merkeissä. 22 Metsästäjä 1/2023 K iran kanssa 22-23_Metsa?styskoiran_vuosi_osa3_ME0123.indd 22 22-23_Metsa?styskoiran_vuosi_osa3_ME0123.indd 22 2.1.2023 8.48 2.1.2023 8.48
• kiota. Toki jokainen päivä on ollut yhteiseloa sisältäen erilaisia tilanteita ja ohjaamista. Vilille on opetettu ”paikka”, joka tarkoittaa pysähtymistä ja istumista. Paikka-sanan jälkeen ei saa liikkua. Vilin tulisi jatkossa metsästyksen yhteydessä pysähtyä paikalleen riistalintujen lähtiessä siivilleen. Luoksetulo on opetettu kahdella lyhyellä vihellyksellä ja ”tänne”-kehotuksella, sekä käsimerkillä. Molemmat kehotukset toimivat pentuvaiheen lopussa esimerkillisesti, kunnes saapui murrosikä ja houkuttelevat hajut. Vilin veret kiehahtivat, kun riistaa lopulta löytyi. Linnut löytyvät, ja peurat Pitkin pentusyksyä on harjoiteltu perustottelevaisuutta ja arkielämää. Kevyesti on harjoiteltu myös hakua ja liikuttu vastatuuleen maastossa. Ensimmäinen kokemus sänkipellosta oli huvittava. Vili nosteli pennun tassujaan tulevalla työmaallaan, kun oljenkorret pistelivät käpäliin. Ensijärkytyksen jälkeen haku lähti avautumaan ja kun ensimmäiset leivoset löytyivät, ei sänki enää hidastanut vauhdikasta hakua lainkaan. Luvassa on vauhdilla hakeva lintukoira. Tiedossa oli, että maastoon siirryttäessä riistakontakti on edessä ennemmin tai myöhemmin, ja näinhän siinä kävi. Ensimmäisellä kerralla Vili löysi fasaanipoikueen pellonlaidan jättömaan karheikosta. Linnut pöllähtelivät siivilleen yksi toisensa perään pennun peuhatessa pensaikossa. Nenä toimi, mutta jarrut puuttuivat. Ensimmäinen riistalintukontakti oli kuitenkin mieleenpainuva hetki niin minulle kuin Vilille. En tehnyt mitään lintujen lähtiessä. Ainoastaan kutsuin koiran luokseni tilanteen oltua ohi. Pieni setterin pää käsitteli varmasti päivän tapahtumia vielä myöhemminkin. Toki isäntäkin asiaa vielä illalla pohdiskeli. Hakuharjoittelu jatkui metsämaastossa ja tavoitteena oli löytää lehtokurppia. Etumaastossa rysähti ja Vili vilahti äänen suuntaan. Minulle hieman yllättäen ilmeni englanninsetterin voimakas kiinnostus valkohäntäpeuroja kohtaan. Haukkua ei sentään tullut, mutta pentu seurasi jonkin matkaa kolmea peuraa. Päätin tuottaa Vilille pettymyksen ja piilouduin nopeasti. Vili joutuikin palattuaan etsimään isäntää jonkin aikaa ja toivoin sille jäävän epämiellyttävä kokemus kiinnostuksesta peuraa kohtaan. Nähtäväksi jää, kuinka tämä toimii. Kiinnostusta sorkkaeläimiin on ilmennyt myöhemminkin. Malttia ja noutoharjoittelua Noutoa ryhdyttiin tapailemaan aluksi tennispallolla ja leikin varjolla. Pian vaihdettiin damiin ja pakastettuun riekkoon. Nyt riekko pysyy suussa, mutta matkaa kunnolliseen noutoon on vielä reilusti. Tulevan metsästyksen kannalta nouto on oleellinen taito ja sitä hiotaan matkan varrella lisää. Tarkoitus on opettaa noutaminen Vilille aluksi leikin varjolla ja myöhemminkin palkitsemista hyödyntäen positiivisuuden kautta. Työtä on helpottanut se, että Vili ottaa vastaan innolla makupaloja ja kiitoksia hyvistä suorituksista. Heikoista suorituksista olen näyttänyt hapanta naamaa ja murahtanut tylyn kuuloisesti. Käytännön metsästyksessä tehokas ja tuloksellinen nouto on välttämättömyys. On mielenkiintoista nähdä, minkälainen nouto Vilille saadaan lopulta koulutettua. Yleisesti ottaen englanninsetteriä ei pidetä kovin helposti opetettavana noudon osalta. Vilin löytäessä villit fasaanit itsenäisesti toisen kerran oli toiminnassa jo ideaa. Kesken vauhdikkaan haun pentu pysähtyi kauniiseen yläpäiseen seisontaan, joka kesti viisi sekuntia. Raju nosto ja Vili paineli linnun perään rapa roiskuen. Sama toistui hetken kuluttua uudelleen. Intoa ei puutu ja nenä toimii. Päätin viedä Vilin fasaanitarhalle tutustumaan lintuihin kaikessa rauhassa. Vilin pentusyksy on kääntynyt talveksi. Jäinen riekko pysyy jo suussa, vaikka pennun elkeet vielä värittävät noutoa. Haju tulee jo nenään. Siellä ne kaislikossa lymyävät. Katso video Vilin vaiheista. Kuinka sujuu nouto ja tapaaminen fasaanien kanssa? metsastajalehti.fi 23 Metsästäjä 1/2023 22-23_Metsa?styskoiran_vuosi_osa3_ME0123.indd 23 22-23_Metsa?styskoiran_vuosi_osa3_ME0123.indd 23 2.1.2023 8.48 2.1.2023 8.48
• Rusakko, fasaani ja monet muut riistaeläimet viihtyvät maatalousympäristöissä ja tarjoavat talvisia jahtielämyksiä. Joillekin metsästäjille peltoriista on se tyypillisin kohde, toisille harvinaista herkkua. Olosuhteet ovat usein sellaiset, että hyvien metsästäjätapojen muistaminen on tarpeen. Asiallinen toiminta turvaa jahtiin pääsyn myös jatkossa. TeksTi Marko Mikkola K un talvi koittaa ja maa muuttuu valkoiseksi, on useiden lajien metsästys jo päättynyt. Monella olisi kuitenkin intoa jatkaa kautta. Toisilla se tapahtuu valkohäntäpeuroja ja Peltoriistajahti jatkaa kautta metsäkauriita metsästäen, mutta toiset viihtyvät pienriistan parissa. Usein nämä jahdit ovat lajista riippumatta pienen porukan leppoista seuruemetsästystä. Tarkkana asutuksen lähellä Metsästäjiltä toivotaan usein apua kylän läheisyydessä olevan runsaan rusakkokannan harventamisessa. Se onnistuu tehokkaasti, kun liikkeellä on monta metsästäjää samaan aikaan. Asutuksen läheisyys asettaa tiettyjä reunaehtoja ja vaatii huomiointia, jotta sopu säilyy metsästäjien ja paikallisten asukkaiden välillä. Lainsäädännön perusedellytyksen mukaan metsästys tapahtuu vain alueella, jossa metsästysvuokrasopimukset ovat kunnossa tai muutoin lupa kysyttynä. Tarkkana pitää olla siinä, että metsästykseen osallistuvat vieraat ohjataan varmuudella luvallisille passipaikoille. Haastetta tuo rusakon tapa vaihtaa nopeasti maisemaa kylätietä pitkin. Jos haulisuihku ei sitä tavoita, voidaan pian olla kaukana lähtöpaikasta. Passipaikkojen vaihtuessa tulee kaikkien edelleen olla kartalla siitä, että ollaan luvallisessa paikassa. Toinen huomioitava asia on, että ilman omistajan tai haltijan lupaa riistaeläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta eikä ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta. Vastuullinen metsästäjä huolehtii omalla asiallisella ja lainmukaisella toiminnallaan, ettei jälkipuinteja tarvitse tehdä metsästyksen päätyttyä. Fasaanin metsästys tarjoaa mielenkiintoisia talvisia metsästystilanteita. Niidenkin metsästys tapahtuu usein lähellä asutusta. Ainoastaan metsäjäniksen metsästys onnistuu yleensä hieman rauhallisemmilla alueilla, mutta nekin käyttävät hyväkseen teitä koiran ajossa. Tällöin on muistettava, ettei pitkäkorvaa saa ampua maantielle. Talviruokaa Etenkin fasaanit ovat riippuvaisia talviruokinnasta. Metsästäjät kaatavat myös metsäjäniksille haapoja sekä vievät heiniä helpomman ravinnon turvaamiseksi. Näin autetaan jänisten selviämistä hyväkuntoisina talvesta kohti seuraavaa lisääntymiskautta. Talvella myös lasketaan Moni metsästäjä seuraa paikallisen riistakannan kehittymistä. Tehdään havaintoja lumijäljistä ja arvioidaan kannan tilaa metsästyksen yhteydessä tulleista havainnoista. Myös metsästyksen ulkopuolella tehdyt näköhavainnot antavat kuvaa kannan tilasta. Kannan seurantaa on mahdollista tehdä myös koordinoidusti siten, että tulosten vertailukelpoisuus säilyy vuodesta toiseen muutoinkin kuin pelkän muistin ja mielikuvien varassa. Vastuullinen metsästäjä osallistuu riistakantojen seurantaan tuottaen havaintotietoja oman alueensa riistakannoista. Riistatiedon tuottaminen antaa laajemmin tietoa eläinkantojen kehityksestä. Mitä useampaa riistatai peltokolmiota lasketaan, sitä tarkempi on kokonaiskuva lajien tilasta Suomessa. Vastuulliseen metsästykseen kuuluu, että metsästäjä kantaa oman kortensa kekoon. LISÄTIETOA LASKENNOISTA Uuden riistatai peltokolmion perustamisesta kiinnostunut, tutustu aiheeseen: riistakolmiot.fi Peltokolmion laskentaohjeet: riistakolmiot.fi/ ohjeet/peltokolmioiden-laskentaohje Riistakolmion talvilaskentaohjeet: riistakolmiot.fi/ohjeet/talvilaskennan-ohje Vuoden 2022 talvena laskettiin 99 peltokolmiota ja 700 riistakolmiota. H AN N U HU TT U 24 Metsästäjä 1/2023 24_Peltoriistajahti_ME0123.indd 24 24_Peltoriistajahti_ME0123.indd 24 2.1.2023 8.48 2.1.2023 8.48
• Rusakon, metsäkauriin ja fasaanin metsästys talviaikaan peltoympäristöissä on mielenkiintoista. Ne tarjoavat usein mieleenpainuvia kokemuksia metsästykseen osallistuville. Mitä kaikkea peltoriistaa metsästävän on hyvä tietää hoitaakseen riistakantoja kestävästi? riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/ peltoriistan-metsastaja/ Tutustu samalla myös metsästyksen turvallisuutta käsitteleviin sivuihin Riistainfossa. riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/ metsastyksen-turvallisuus2/ 25_Vastuullinen_metsa?sta?ja?_ilmoitus_ME0123.indd 25 25_Vastuullinen_metsa?sta?ja?_ilmoitus_ME0123.indd 25 2.1.2023 8.51 2.1.2023 8.51
• Etenkin suurten kaupunkien ja kasvukeskusten läheisyydessä on paljon metsästäjätutkinnon suorittaneita vailla mahdollisuuksia päästä harrastuksessaan alkuun. TeksTi Marko Mikkola M etsästyskortti on suoritettuna, mutta en tunne muita metsästäjiä tai tiedä missä pääsisin metsästämään. Tämä on tuttu tunne monille metsästäjätutkinnon suorittaneille. Suomen Metsästäjäliitto järjestää nuorille Metso-leirejä ja riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat nuorisotapahtumia, mutta mistä aikuinen harrastuksensa alkuvaiheessa oleva metsästäjä voisi saada apua? Tarpeeseen on kehitetty Uuden metsästäjän koulutus, jossa 12 henkilön ryhmä kerrallaan pääsee ohjatusti osallistumaan vähintään neljänä koulutuspäivänä metsästysseuratoimintaan, riistanhoitoon, metsäsUuden metsästäjän koulutuksista potkua harrastukseen Supikoirille asetettavan loukun pyytävyydelle ensimmäinen edellytys on, että sen pohja on tasainen ja verkko on hyvin peitelty. Kurssilaiset tutustumassa KaNu-mallisen loukun asentamiseen. KI M M O AL AK O SK I tysammunnan ABC-koulutukseen ja käytännön metsästystapahtumaan. Metsästyksen lopuksi pyritään järjestämään mahdollisuus opetella saaliin käsittelyä käytännössä. Koulutuksen järjestäminen on yhteistyön mahdollisuus riistanhoitoyhdistyksille. Jaettu järjestämisvastuu pienentää koulutuksen järjestämisen vaatimaa aikaa. Tampereen seudun pilottikoulutus Tampereen seudulla koulutus toteutettiin Tampereen ja Nokian Seudun riistanhoitoyhdistysten yhteistyönä. Koulutus vedettiin läpi muutaman kuukauden aikana. Kun tapaamiset olivat lyhyellä aikavälillä, säilyi26 Metsästäjä 1/2023 26-27_Uuden_metsa?sta?ja?n_koulutus_ME0123.indd 26 26-27_Uuden_metsa?sta?ja?n_koulutus_ME0123.indd 26 2.1.2023 8.52 2.1.2023 8.52
• vät ryhmähenki ja mielenkiinto koulutusta kohtaan hyvänä. Koulutus aloitettiin metsästysseuratoiminnalla, jonka jälkeen osallistuttiin Metsästysammunnan ABC-koulutukseen kahtena päivänä. Seuraavaksi oli hyvä lähteä kyyhkyjahtiin, jossa jokaisella kurssilaisella oli henkilökohtainen opas. Kurssin päättäneen riistanhoitopäivän aiheeksi valikoitui Tampereen kaupunkialueen vieraspetopyyntiin tutustuminen. – Riistanhoitoyhdistysten yhteinen ponnistus koulutuspäivien järjestämiseksi tekee toteutuksesta mielekkäämpää ja samalla löytyy muita yhteistyön muotoja. Yhdistyksen tapahtumien ketjuttaminen naapurin kanssa parantaa molempien osallistujamääriä ja palvelun saatavuutta käyttäjille, kertoo Nokian Seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kimmo Alakoski. Metsästäjäkurssit ja -tutkinnot sekä ampumakokeet vetävät osallistujia laajemmalta alueelta ja näiden aikatauluista sopiminen yhdessä on kaikkien etu. – Ampumaratayhdistysten ja paikallisten metsästysseurojen osallistaminen koulutukseen helpottaa yhteistyötä myös näiden sidosryhmien kanssa, Alakoski jatkaa. Rantasalmen ja Joroisten pilottikoulutus Rantasalmen ja Joroisten yhteistyönä järjestämä koulutus käynnistettiin metsästysseuratoiminnalla Rantasalmella heinäkuussa 2022. – Pieneen porukkaan syntyi mielestäni nopeasti hyvä yhteishenki, ja ensimmäisestä tapaamisesta muodostui vuorovaikutteinen ja positiivinen kaikin puolin, kertoo toiminnanohjaaja Erkka Sistonen Rantasalmen riistanhoitoyhdistyksestä. Koulutusta jatkettiin Rantasalmella elokuun alussa riistanhoitopäivällä, joka aloitettiin tutustumalla sorsan keinopesien valmistukseen. Aamupäivän ohjelma järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Haukiveden osakaskunnan kanssa ja Sotka-levähdysalueverkosto -hankkeen Veli-Matti Pekkarinen vastasi keinopesien rakentelun ohjauksesta ja jakoi laajan osaamisensa vesilintuihin liittyen. Koulutus oli avoin myös muille osallistujille ja osakaskunnan osakkaille. Iltapäivällä tutustuttiin Rantasalmella käynnissä olevaan Helmi-vieraspetohankkeeseen ja sen kautta supikoiran ja minkin pyyntiin. Lisäksi käytiin riistapelloilla, tutustuttiin riistapellon kasveihin ja nuolukivien sijoitteluun maastossa. Koulutusta jatkettiin Metsästysammunnan ABC -koulutuksella Joroisissa. Kouluttajiksi saatiin ABC-koulutusten aluekouluttaja Matti Westerlund sekä luotilajien moninkertainen SM-mitalisti Aleksi Hännikäinen. – Metsästyskauden ollessa aluillaan, saatiin päivälle positiivista näkyvyyttä, kun Ylen toimittaja vietti päivän kanssamme ampumaradalla. Ampumaratapäivät ovat tietysti etenkin harrastuksen alussa oleville mieluisia ja uskon, että monelle jäi aseja ampumaturvallisuuden lisäksi paljon oppia esimerkiksi asesopivuudesta sekä ampuma-asennoista ja siihen vaikuttavista tekijöistä, Sistonen kertoo. Koulutus päättyi yhteiseen metsästyspäivään Joroisissa, jossa järjestettiin fasaanijahti seisovilla ja ylös ajavilla koirilla. Oleellisena osana metsästyspäivää oli saaliin käsittely. Päivän jälkeen oli mahdollisuus osallistua myös Joroisten Pitäjän erätulet -tapahtumaan. Tavoitteena laajentaminen Koulutusta järjesti pilottivaiheessa myös Kurikan ja Ilmajoen riistanhoitoyhdistys yhteistyönä sekä Orimattilan riistanhoitoyhdistys. Koulutusta on tarkoitus laajentaa ja tarjota sitä yhdeksi riistanhoitoyhdistysten koordinoimaksi tavaksi edesauttaa aikuisia uusia metsästäjiä eteenpäin harrastuksessaan. Suomen riistakeskus suosittelee kouUuden metsästäjän koulutus Täysi-ikäisille uusille metsästäjille suunnatuilla pilottikoulutuksilla on kerätty kokemuksia koulutuksen tarpeellisuudesta sekä sen sisällön toimivuudesta. Kokemusten perusteella hiottua koulutuskokonaisuutta tarjotaan riistanhoitoyhdistysten käyttöön siellä, missä koulutukselle koetaan olevan kysyntää. Koulutus sisältää minimissään: ? metsästysseuratoiminta-päivän ? metsästysammunnan ABC -koulutuksen ? riistanhoitopäivän ? metsästyspäivän lutuksen järjestämisestä ja koulutukseen osallistumisesta kiinnostuneita olemaan yhteydessä omaan riistanhoitoyhdistykseen ennen helmikuussa järjestettäviä vuosikokouksia. Riistanhoitoyhdistyksissä kannattaa miettiä, voisiko koulutus soveltua omalle alueelle ja sitä järjestää vaikkapa yhteistyössä naapuriyhdistyksen kanssa. Kurssilaisen antama palaute: Vetäjät aivan loistavia! Porukka mahtavaa ja huomasi miten hitsaudutaan yhteen ja kuinka ihmisiä kiinnosti asiat. Jos vain mahdollisuutta niin ehdottomasti jatkoon tämmöinen kurssi! KI M M O AL AK O SK I ER KK A SI ST O NE N Kurssilaisia rakentamassa sorsien keino pesiä. 27 Metsästäjä 1/2023 26-27_Uuden_metsa?sta?ja?n_koulutus_ME0123.indd 27 26-27_Uuden_metsa?sta?ja?n_koulutus_ME0123.indd 27 2.1.2023 8.52 2.1.2023 8.52
• ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pätee edelleen. Kuvan välittämää viestiä käytetään yhä enemmän yhteis­ kunnallisissa keskusteluissa, niin hyvässä kuin pahassa. Siksi myös metsästys­ tapahtuman kuvaajalla täytyy olla moraali ja eettinen vastuu kohdillaan. TeksTi ja kuvaT Tero Salmela Metsästys videoiden tekeminen on helppoa ja vaikeaa K uvien ja videoiden jakaminen somessa ovat tuttua puuhaa lähes jokaiselle. Omia hetkiä sekä kokemuksia jaetaan avoimesti päivittäin. Kännykkä taskusta, kamerasovellus päälle, tallennetaan hetki ja jaetaan eteenpäin, ehkä sen kummempia ajattelematta. Helppoa ja suoraviivaista. Samanhenkisistä seuraajista ja ryhmistä tulee yleensä kehuja ja tykkäyksiä, jolloin muodostuu tietynlainen turvallinen kupla. On hyvä tieJo yksittäinen kuva voi aiheuttaa katsojassa hyviä tai huonoja tunteita, ja videon välittämä viesti on vielä paljon vahvempi. 28 Metsästäjä 1/2023 28-29_Metsa?stysvideo_somessa_ME0123.indd 28 28-29_Metsa?stysvideo_somessa_ME0123.indd 28 2.1.2023 8.53 2.1.2023 8.53
• Metsästäjä on vastuullinen myös sosiaalisessa mediassa Sosiaalinen media on osa metsästystunnelmien jakamista ja tallentamista. ? Pohdi, onko ottamasi kuva tai video sopiva kaikkien nähtäväksi. Kestääkö se julkisen tarkastelun? ? Mitä kuva tai video kertoo metsästyksestä metsästäjille? Entä heille, jotka eivät metsästä? ? Muista, että julkaisut ovat verkossa ikuisia, eikä mikään ryhmä ole aidosti suljettu. ? Mikä on hauskaa tulilla kerrottuna, ei aina sovi julkisuuteen. Somessa keskiössä pitää olla riistan kunnioitus. ? Kuvissa ja videoissa on erityisen tärkeää muistaa turvallisuus! Somessa keskiössä pitää olla riistan kunnioitus. dostaa, että ryhmät eivät lopulta ole täysin suljettuja. ”Suljettuun” ryhmäänkin jaettu postaus lähtee helposti leviämään omille teilleen, ehkä irrotettuna asiayhteydestään. Kritiikkiin täytyy tottua Kaatokuvan ottamiseen on hyvä käyttää hieman aikaa ja vaivaa. Näin tapahtumasta jää itsellekin parempi muisto. Sosiaalisessa mediassa jaettu, viimeisteltykin saaliskuva saattaa aiheuttaa tykkäysten lisäksi mielipahaa tai suuttumusta. Nämä reaktiot ovat täysin ymmärrettäviä. Kaikki eivät ole tottuneet käsittelemään kuolleita eläimiä tai edes näkemään niitä. Kaikki eivät metsästä, eivätkä ehkä ymmärrä tai hyväksy metsästystä. Erilaiset arvomaailmat on hyvä muistaa ja hyväksyä. Jos yksittäinen kuva voi aiheuttaa katsojassa hyviä tai huonoja tunteita, niin videon välittämä viesti on paljon vahvempi. Videossa yhdistyvät puhe, äänimaailma ja sanattomat ihmisen välittämät reaktiot, jotka vahvistavat katsojalle välittyvää viestiä. Jokainen kokee ne eri tavalla, omasta maailmankatsomuksesta ja elämänkokemuksista johtuen. Mieti minuutti ennen kuin julkaiset Kun itse kuvaan ja editoin videomateriaalia, mietin etukäteen millainen lopullinen versio tulee olemaan. Mikä on videon tarkoitus, mikä viesti videolla halutaan kertoa ja ketkä ovat kohdeyleisöä? Kyseenalaistan itseni säännöllisesti: Voiko tällaista näyttää, onko tämä tarpeellista, voiko tämä kääntyä minua vastaan? Tämän pohdinnan joudun tekemään työni puolesta, mutta käyn läpi samat kysymykset vapaa-ajan videoiden kohdalla. Metsästyskokemusten jakamista someen ei pidä lopettaa, vaikka joku saattaa pahoittaa mielensä. Riittää kun ennen julkaisemista kysyy itseltään: Voiko tämä aiheuttaa harmia? Valitettavana seurauksena tästä on, että mukaan astuu tekemisen vaikeus. Luontokuvien tai metsästysvideoiden teko on jo itsessään vaikeaa, lisäksi täytyy miettiä kestääkö tuotos julkisen tarkastelun. Vapaata riistaa Kaikkiin some-kanaviin kannattaa suhtautua avoimina. Niihin jaettu materiaali on, ikävä kyllä, niin sanotusti vapaata riistaa. Ainakaan itse en halua, että huonosti toteutettu tuotokseni päätyisi tahoille, jotka voisivat käyttää sitä minun tai harrastukseni mustamaalaamiseen. Pidänkin aina henkilökohtaisen sensuurin päällä jakaessani kuvia tai videoita. Kerro kokonaisuudesta Katson mieluiten videoita, joissa on niitä samoja asioita, mitä haen metsästyksestä ja luonnosta. Maisemat, äänimaailma, tunnelma ja tarina. Samaa yritän tavoittaa omissa videoissani. Haluan niiden kautta kertoa muille metsästyskokemuksista ja ylipäätään näyttää ulkopuoliselle, mitä metsästys oikeasti on. Vaikka riistatilanne on jännittävä, on metsästys paljon muutakin kuin liipaisimen puristaminen. Tapahtumat ennen ruudin palamista ja sen jälkeen ovat tärkeitä. Niitä ovat teot ja päätökset, jotka johtivat riistan saamiseen saaliiksi. Monista aiheista voisi someen jakaa enemmänkin. Vaikka siitä, kuinka paljon metsästäjät tekevät hyvää elinympäristöjen parantamiseksi tai riistatiedon saamiseksi. Nämä videot kertoisivat metsästyksestä paljon enemmän ulkopuoliselle katsojalle kuin pikaisesti tehty, suolikasalla kuvattu verinen kaatokuva. Kirjoittaja tuottaa videoita muun muassa Metsästäjä-lehdelle. 29 Metsästäjä 1/2023 28-29_Metsa?stysvideo_somessa_ME0123.indd 29 28-29_Metsa?stysvideo_somessa_ME0123.indd 29 2.1.2023 8.53 2.1.2023 8.53
• Metsäpeuran palautusistutuksen tarhausvaihe onnistui MetsäpeuraLIFE-hankkeen metsäpeurojen totutustarhaus päättyi kesällä. Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistojen tuntumassa elää nyt muutaman kymmenen yksilön kokoinen, lisääntyvä metsäpeurakanta. TeksTi Sakari Mykrä-Pohja ja Milla Niemi kuvaT Milla Niemi ja Tiina Mäkelä N eljäkymmentä vuotta sitten tehtiin metsäpeurojen ensimmäinen pa­ lautusistutus Kainuusta keskiselle Suomenselälle, Salamajärven kan­ sallispuiston maisemiin. Siitä sai alkunsa jo kaksituhatpäiseksi karttunut metsäpeuran osakanta, jonka elinalueet ulottuvat nykyi­ sellään Lappajärven ympäriltä koilliseen Oulujärven tuntumaan. Vuonna 2017 aloitetun toisen palautus­ istutuksen kohdealueena ovat Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistojen seudut Suomenselän lounaisimmilla laiteilla. Met­ sä peuraLIFE­hankkeen viisivuotinen totu­ tustarhausjakso saatiin päätökseen kesällä 2022, kun loput metsäpeurat vapautettiin kansallispuistoihin. Syyskuun lopussa Lauhanvuoren kansal­ lispuiston jäkälälaitumilla tehtiin havainto yli parikymmenpäisestä metsäpeurojen kiimatokasta. Tokka koostui eläintarhoissa ja palautusistutuksen totutustarhassa syn­ tyneistä ja sieltä vapautetuista eri ikäisistä yksilöistä. Myös Seitsemisen alueella näyt­ tää metsäpeurojen elo vapaudessa sujuvan hienosti. Sopiva elinympäristö ja suojaa saalistukselta Malli totutustarhaukselle saatiin Suomense­ lälle tehdystä ensimmäisestä palautusistu­ tuksesta, jossa elinympäristöltään sopivalle vapautuspaikalle rakennettuun tarhaan tuotiin villejä metsäpeuroja leimautumaan ympäröivään maisemaan ja lisääntymään turvassa saalistajilta. Suurpetojen osalta tuolloin elettiin nykyiseen verraten kovin erilaista aikaa, ja riski saalistukselle oli melko teoreettinen. Myös nykyinen metsäpeuran palautusis­ tutus perustuu elinympäristöltään sopivalle seudulle totutustarhauksen kautta tehtäviin vapautuksiin. Tarhat ovat nyt isompia ja aita järeämpää tekoa. Vankan aidan suojissa metsäpeurojen tarhaelämä on ollut turvattua ja varsinainen koetinkivi on vasta edessä. Palautusistutusten onnistuminen on lopulta kiinni siitä, alkaako kanta karttua. Synty­ vyyden tulisi olla kuolleisuutta suurempaa. Kirjava kantayksilöiden joukko Palautusistutukseen saatiin totutustarhauk­ sen kuluessa kaikkiaan 45 kantayksilöä. Näistä 35 tuotiin eläintarhoista ja kym­ menen pyydystettiin luonnosta. Kaikki totutustarhoissa siitoshirvaina käytetyt peurat olivat peräisin luonnosta. Hirvaita pyydystettiin kolmeen otteeseen aina kaksi kerrallaan. Kuhmossa talvehtineesta tokasta nukutettua hirvasta valmistellaan kuljetusta varten. 30 Metsästäjä 1/2023 30-32_Metsa?peura_ME0123.indd 30 30-32_Metsa?peura_ME0123.indd 30 2.1.2023 8.54 2.1.2023 8.54
• Eläintarhoista tuotiin tarhoihin kaikki liikenevät vaatimet sekä luontoon palautettavaksi sopivilta vaikuttaneet nuoret hirvaat. Nuoria valittiin nimenomaan siksi, ettei niistä olisi tarhassa häiriötä villin siitoshirvaan kosiopuuhille. Joidenkin eläintarhahirvaiden kohdalla oli havaittavissa tietynlaista laitostumista, joka näyttäytyi vielä vapautuksen jälkeenkin liian tuttavallisena suhtautumisena ihmisiin. Tästä otettiin opiksi hankkeen loppua kohti. Villeillä siitoshirvailla kaksoisrooli Luonnosta pyydystetyille kuudelle hirvaalle oli jo alun alkaen suunniteltuna ’työuran’ jatko eläintarhoissa totutustarhauksen jälkeen, sillä metsäpeuran eläintarhakanta kaipaa kipeästi uutta verta. Tällä hetkellä metsäpeuroja on 26 eurooppalaisessa eläintarhassa yhteensä 163 yksilöä. Eläintarhakannan perimä on ajan saatossa kaventunut, ja se pohjasi ennen hanketta enää kahdeksaan 1970ja 1990-luvuilla Kainuusta pyydystettyyn villiin yksilöön. Villien hirvaiden totuttautuminen tarhaelämään ja ihmisen huolenpitoon väljissä totutustarhaoloissa sujui hyvin. Ensimmäiset kaksi villiä hirvasta siirrettiin Ranuan ja Ähtärin eläintarhoihin vuonna 2019 ja viimeiset vuoden 2022 alussa. Hankkeen kuluessa eläintarhakantaan on Suomessa syntynyt jo kaikkiaan 21 villien hirvaiden jälkeläistä. Perimältään monimuotoisempia metsäpeuroja on tarkoitus siirtää tulevaisuudessa myös muiden maiden eläintarhoissa oleviin laumoihin. Metsäpeuran eläintarhakannan säilyttämisen ja lisäännyttämisen koordinointi tapahtuu Korkeasaaresta käsin eurooppalaisen eläintarhojen yhteistyöjärjestön (EAZA) puitteissa. Vapautukset useassa erässä Totutustarhauksen viisi vuotta sujuivat numeroiden valossa varsin hyvin. Vaikka vaadin saa käytännössä aina vain yhden vasan kerrallaan, syntyi tarhoissa yhteensä 51 vasaa. Kantayksilöistä aikuisia vaatimia oli kaikkiaan kaksikymmentä, ja myös muutamat tarhauksen alkuvuosina syntyneet naarasvasat ehtivät vartuttuaan itse vasoa tarhassa ennen vapautumistaan. Ensimmäiset vapautukset tehtiin loppuvuonna 2019, ja eläimiä tukiruokittiin tarhojen tuntumassa talven yli. Ruokinta kuitenkin pidätteli metsäpeuroja turhankin tiiviisti tarhojen liepeillä, eivätkä ne juurikaan tehneet omaehtoista ravinnonetsintää. Eläimiä vapautettiin sen jälkeen vuosittain, mutta vapautukset tehtiin aina kesäaikaan. Tukiruokinnasta luovuttiin kokonaan. Viimeinen vasonta tarhoissa tapahtui touko-kesäkuussa 2022, ja tarhojen loputkin eläimet vapautettiin heinäkuussa vasojen ensin päästyä tarhan suojissa hyvin elämisen alkuun. Yhteensä palautusistutuksen aikana vapautettiin kaikkiaan 81 metsäpeuraa, joista Seitsemisessä 40 ja Lauhanvuoressa 41. Ei varmoja merkkejä saalistuksesta Vapautetuista metsäpeuroista tiedetään varmuudella kuolleen ainoastaan viisi yksilöä. Kuolemantapauksia voi toki olla enemmän. Tiedetyistä kuolleista kolme kohtasi loppunsa tapaturmaisesti. Yksi paikannuspannalla varustettu vaadin nääntyi vuosi sitten talvella nälkään Lauhanvuoressa keskellä runsaita jäkälälaitumia. Eläin lähetettiin Ruokavirastoon tutkittavaksi, mutta selvyyttä kuolinsyystä ei saatu, ainoastaan epäily ravinnon imeytymishäiriöstä. Yhdestä nuoresta hirvaasta Seitsemisessä löytyi vain kallo sarvineen, sekä jokunen isompi luu. Yksilön kuolinsyy jäi pimentoon. Suurpetojen saalistuksesta ei ole toistaiseksi ilmennyt merkkejä, vaikka petohavaintoja tehdään säännöllisesti kummankin tarhan lähialueilta. Seitsemisessä karhuha? Kainuusta pyydystetty villi metsäpeurahirvas säntää kuljetustrailerista Seitsemisen vastavalmistuneeseen totutustarhaan syksyllä 2017. ? Korkeasaaresta tuotu kaksivuotias vaadin ensimmäisen vasansa kanssa Lauhanvuoren totutustarhassa. TI IN A M ÄK EL Ä 31 Metsästäjä 1/2023 30-32_Metsa?peura_ME0123.indd 31 30-32_Metsa?peura_ME0123.indd 31 2.1.2023 8.54 2.1.2023 8.54
• vainnot ovat olleet toistuvia ja yleistyneet hankkeen loppua kohti. Lauhanvuoren tarha on viime vuodet sijainnut kahden susireviirin rajalla. Jälkihavainnot sekä alueella taannoin eläneen pantasuden paikkatiedot ovat paljastaneet susien kulkeneen useamman kerran Lauhanvuoren tarhan liepeiltä. Tarhan valvontakameroihin ne eivät kuitenkaan päätyneet. Kameroissa on suurpedoistamme näyttäytynyt ainoastaan ilveksiä, ja niistäkin otoksia on vain vähän. Maastossa tehdyt havainnot viittaavat siihen, että joitain vapautetuille vaatimille syntyneitä vasoja olisi kadonnut ensimmäisten elinviikkojen aikana. Häviämisten syistä ei ole tietoa. Vapautetut metsäpeurat lisääntyneet Yksilötunnistus valokuvista ja maastohavainnoista on viitannut siihen, että vapautettujen metsäpeurojen elossasäilyvyys on ollut varsin hyvä kummallakin alueella. Vapautetut metsäpeurat myös lisääntyvät luonnossa; molemmissa kansallispuistoissa on kuvattu metsäpeurojen rykimätokkia, ja luonnossa tiedetään syntyneen jo ainakin 13 vasaa, todennäköisesti jokunen enemmänkin. Palautusistutuksen totutustarhausvaihe on näin saatu onnistuneesti päätökseen, ja sen tuloksena syntyneiden uusien osakantojen kasvua ja levittäytymistä päästään arvioimaan tulevaisuudessa. Heinäkuussa 2022 viimeisten joukossa vapautettu vaadin vasoineen tutkaili ympäristöä käveltyään ulos totutustarhan portista. Tarhoja ei ole purettu, vaan ne odottavat hankkeen mahdollista jatkoa. Katse jo ensi syksyyn! Metsähallituksen 347 hirvenmetsästysaluetta ovat sinulle, jolla ei ole muuta mahdollisuutta hirvenpyyntiin. Kokoa oma seurue ja muista hakea aluetta tammikuun loppuun mennessä: viimeistään 31.1.2023 kello 16! Lue ohjeet: eraluvat.fi/hirvenmetsastys 30-32_Metsa?peura_ME0123.indd 32 30-32_Metsa?peura_ME0123.indd 32 2.1.2023 8.54 2.1.2023 8.54
• Riistainfosta löytyvä petoyhdyshenkilöiden peruskurssi kokoaa tuhdin paketin suurpetotietoa yhteen paikkaan. P etoyhdyshenkilöiden koulutusta uudistettiin alkuvuodesta 2022 siirtämällä peruskurssi verkkoon. Vapaasti selattava verkkokurssi on saatavilla Riistainfossa suomeksi ja ruotsiksi. Verkkokurssi yhtenäistää petoyhdyshenkilöiden tietopohjaa. Materiaalissa korostetaan petoyhdys­ henkilöiden merkitystä suurpetoja koskevan riistatiedon kokoajina ja annetaan käytännönläheisiä ohjeita tehtävän hoitamiseen. Uusilta petoyhdyshenkilöiltä vaaditaan jatkossa kurssin suorittaminen joko verkossa tai osallistu­ malla riistakeskuksen järjestämään koulutukseen. Verkkokurssin suorittaminen edellyttää jokaisen kurssiosion tenttien läpäisyä hyväksytysti Riistain­ fossa. Kurssin suorittaminen onnistuu näppärästi Oma riista ­tunnuksilla. Myös petoyhdyshenkilön tehtävässä jo toimivia kannustetaan tutustumaan verkkokurssiin ja päivittämään osaamistaan. Kurssimateriaalissa perehdytään suurpetojen tunnistamiseen ja havaintojen kirjaamiseen, havaintoaineiston käyttöön, kanta­arvion muo­ dostamiseen sekä suurpetojen kannanhoitoon ja verotussuunnitteluun. Koulutuksen uudistaminen on tehty Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyö­ nä osana EU:n rahoittamaa SusiLIFE­hanketta. Ilmoita petohavainto Suurpetohavainto voi olla näköhavainto ilveksestä, sudesta, ahmasta tai karhusta, tai havainto sen jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. Ilmoita havaintosi yksityiskohdat ja tarkka sijainti paikalliselle petoyhdyshenkilölle heti, kun mahdollista. Yhteystiedot löydät riista.fi-sivun yhteystietohausta. Oma riistaan merkitty havainto ei korvaa petoyhdyshenkilölle tehtyä ilmoitusta. Oma riistan havaintopäiväkirja on henkilökohtainen, eivätkä havainnot sieltä välity automaattisesti petoyhdyshenkilöille. Petoyhdys henkilöiden verkkokurssi sopii myös konkareille PE TOY HDYSHENKIL Ö SU UR PET OJEN HAVAI NN OI N TI RI IK KA HU RR I 33 Metsästäjä 1/2023 33 PYH-koulutus_ME0123.indd 33 33 PYH-koulutus_ME0123.indd 33 2.1.2023 8.55 2.1.2023 8.55
• Tuulivoiman rakentaminen on voimakkaassa kasvussa. Voimaloiden, teiden ja sähkön­ siirtolinjojen rakentaminen erämaisille alueille aiheuttaa häiriötä, pirstoo riistan elinympäristöä ja vaikuttaa metsästyksen virkistys­ arvoon alueella. Riistan hoito­ yhdistyksillä ja metsästäjillä on nyt vaikuttamisen aika. TeksTi Tapio Kangas kuvaT Hannu Huttu Tuulivoiman rakentaminen vaikuttaa riistaan ja metsästykseen T uulivoiman vaikutuksia riistaan ja riistaelinympäristöihin on tutkittu Pohjois-Amerikassa, Euroopassa sekä Skandinaviassa, mutta ei Suomessa. Lähimmät ja oloihimme soveltuvat tutkimustulokset tulevat Ruotsista, jossa on tutkittu vaikutuksia metsäkanalintuihin ja poroihin. Soveltuvin tieto Suomesta tulee lähinnä meikäläisistä ympäristövaikutusten selvityksistä (YVA) ja toiminnassa olevista voimaloista. Rakentamisen vauhti on kova, joten tutkimus ja tieto riistavaikutuksista tulevat viiveellä. Lausunnot paikallisesta näkökulmasta Useat metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat saaneet lausuntopyyntöjä tuulivoimahankkeiden suunnittelijoilta. Tuulivoiman rakentamisen ja käytön vaikutukset riistaan vaihtelevat paikallisten olosuhteiden mukaan. Jokaisen voimalan alueella on omanlaisensa maasto ja luonnonolot, kasvisto, eläimistö, asutus ja metsästysjärjestelyt. Myös tuulivoimahankkeet ovat erityyppisiä. Suunnitelmissa myllyjen määrä vaihtelee yhdestä kymmeniin ja lisäksi mahdolliset uudet sähkönsiirtolinjat vaikuttavat kokonaisuuteen. Lausunnoissa tarkastelu tuleekin aina tehdä tapauskohtaisesti. Paikallisten toimijoiden tulisi kuvata lausunnoissa keskeiset riistaan ja metsästykseen vaikuttavat tekijät ja perustella ne tutkimusten ja omien tietojen perusteella. On hyvä korostaa alueen tärkeimpiä riistaeläinlajeja ja tunnettuja lisääntymisalueita, 34 Metsästäjä 1/2023 34-35_Tuulivoima_ME0123.indd 34 34-35_Tuulivoima_ME0123.indd 34 2.1.2023 8.56 2.1.2023 8.56
• Lausunnossa tärkeää ? Hankekohtainen tarkastelu paikallisesti ? Vaikutukset riistaan ja metsästykseen arvioidaan omina kokonaisuuksinaan ? Direktiivilajeihin erityistä huomiota ? Myllyjen sijoittelu ja lukumäärä suhteessa tunnettuihin soitimiin ? Esitys teknisistä ratkaisuista törmäyskuolevuuden pienentämiseksi kuten perinteisiä soidinpaikkoja. Erityistä huomiota vaativat alueella esiintyvät direktiivilajit, kuten susi ja metsäpeura. Vaikutukset elinympäristölle vai metsästykselle Lausunnoissa tulee erottaa toisistaan hankkeen vaikutukset riistan elinympäristöön ja vaikutukset metsästykseen ja sen järjestelyyn. Toinen tarkastelujakolinja lausunnoissa voi olla hankkeen rakentamisen ja purkamisen aikaisten vaikutusten sekä käyttövaiheen aikaisen toiminnan eritteleminen. On hyvä muistaa, että lausunnoissa tieto ja logiikka voittavat tunteen. Riistatalouden yleisestä näkökulmasta riistalajeja tai metsästysmuotoja ei tulisi arvottaa keskenään, vaan tarkastella hankkeen vaikutuksia tasapuolisesti. Lähtökohtana metsästyksessä on kestävyys, joten riistan eheän ja monipuolisen elinympäristön säilyminen on korostettava seikka. Myös metsästyksen virkistysarvon heikkeneminen teollisesti rakennetulla alueella on tosiasia. Metsäkanalinnut ja riistatiedon keruu kärsivät Tutkimusten valossa tuulivoimalan ilmestymisellä maisemaan on vaikutuksia ainakin metsäkanalintujen lisääntymiseen. Linnut väistävät voimalan aiheuttamaa liikettä soidinten ja pesinnän aikana. Metsäkanalintujen on todettu törmäävän usein voimalan vaaleisiin torneihin. Lisäksi tiestö ja siirtolinjojen rakentaminen pirstovat metsämaisemaa ja aiheuttavat välillisiä vaikutuksia elinympäristön muutosten kautta. Ympäristön muutos on lausunnoissa olennainen lähestymiskulma. Se voi vähentää metsästäjien kiinnostusta alueen riistakolmioiden laskentaan. Alueen luonteen muuttuminen voi vaikuttaa herkimpiin lajeihin taannuttaen niiden lukumäärää ja samalla tieto muutoksista jää pimentoon. Estääkö tuulivoima metsästyksen alueella? Maanomistuksen näkökulmasta metsästysoikeus ja tuulivoimalan vuokrasopimus ovat kaksi eri asiaa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa ei ole tapauksia, jossa tuulivoiman rakentamisen vuoksi metsästys olisi kielletty tietyllä alueella. Kuitenkin tuulivoimalan torni ja muut rakenteet muodostavat esteen ampumiselle etenkin latvalinnustuksessa. Vaikuttaminen tuulivoimarakentamiseen Tuulivoiman rakentamisen luvittaa kunnan rakennusviranomainen. Lisäksi rakentamiseen saatetaan tarvita muita lupia, kuten ympäristölupa. Yli 10 voimalan tai yli 45 MW:n hankkeet tulee tarkastella ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa (YVA). Ohjelman toteuttaa paikallinen ELY-keskus yhdessä hanketoimijan kanssa. YVA-menettelyn aikana on mahdollista tuoda esiin huomiot riistan ja metsästyksen edellytyksistä alueella sekä esittää selvitettäviä asioita hankkeen vaikutuksista. YVA-menettelyn on tarkoitus verrata erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja, kuten voimaloiden lukumäärää alueella. Siksi YVA-menettelyn tuotettu lausunto voi vaikuttaa siihen, tuleeko metsästysalueelle 15 vai 35 voimalaa. Tällä on jo merkitystä. Tuulivoimalan liike ja ääni aiheuttavat häiriötä metsäkanalinnuille noin kilometrin etäisyydelle. Voimalat olisikin järkevintä sijoittaa valmiiksi rakennettuun ympäristöön. Kuuntele lisää aiheesta Sorkkia ja sarvia -podcastista, metsastajalehti.fi 35 Metsästäjä 1/2023 34-35_Tuulivoima_ME0123.indd 35 34-35_Tuulivoima_ME0123.indd 35 2.1.2023 8.56 2.1.2023 8.56
• Vuoden 2022 alusta alkaen on ollut voimassa laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä. Lain nojalla maaja metsätalousministeriö on antanut asetuksen koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä. Asetus koskee kaikkia, niin palvelus-, seurakuin metsästyskoiriakin. TeksTi Terhi Jääskeläinen E nnen 1.1.2023 syntyneen koiran haltijan on tunnistusmerkittävä koira mikrosirulla viimeistään 31.12.2023. Mikrosirun voi asentaa eläinlääkäri tai muu pätevä henkilö. Vuoden 2023 alun jälkeen syntynyt koira on merkittävä ennen sen luovuttamista uudelle haltijalle tai viimeistään 3 kuukauden iässä. Ulkomailta Suomeen pysyvästi tai yli kolmen kuukauden ajaksi tuotavan koiran on oltava tunnistusmerkitty ja se on ilmoitettava rekisteriin neljän viikon määräajassa ja ennen koiran luovuttamista uudelle haltijalle. Viranomaisrekisteri Koirarekisteri on viranomaisrekisteri, jonne ei tallenneta koiran sukutaulutietoja tai muita harrastustoimintaan liittyviä tietoja. Rekisteriin talletetaan tunnistustodistuksen tiedot: • koiran haltijan yhteystiedot (haltijan nimi, henkilötunnus, lähiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero) • koiraan asetetun mikrosirun tunnistuskoodi • koiran syntymäaika tai sen puuttuessa arvio syntymäajasta • koiran rotu tai sen puuttuessa sanallinen kuvaus koiran ulkoisista tuntomerkeistä, sukupuoli ja väri • koiran nimi sellaisena kuin koiran haltija on sen ilmoittanut • koiran syntymämaa, jos muu kuin Suomi • mikrosirun asettajan nimi ja osoite • mikrosirun asettamispäivämäärä Mikrosirun asettajan tulee antaa tunnistustodistus koiran haltijalle, jonka puolestaan pitää ilmoittaa koira rekisteriin joko internet-palvelussa, joka vaatii niin sanotun vahvan sähköisen tunnistautumisen, tai Ruokaviraston vahvistamalla lomakkeella (postitse tai sähköisesti). Muutokset ilmoitettava Rekisteriin ilmoitettujen tietojen pysyvästä muutoksesta on koiran haltijan ilmoitettava rekisteriin kuukauden kuluessa. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä alle kolme kuukautta kestävästä tilapäisestä muutoksesta. Koiran haltijan vaihdoksesta on sekä uuden että entisen haltijan tehtävä ilmoitus mainitussa määräajassa. Kun koira kuolee, lopetetaan tai katoaa, on koiran haltijan ilmoitettava asiasta tieto rekisteriin viimeistään kuukauden kuluessa tapahtumasta. Rekisteröinnistä peritään maksu Maksun suuruudesta ei tätä kirjoitettaessa ole vielä tietoa. Koiran haltijalle tulee kuluja myös mikrosirun asettamisesta. Kaikki koirat rekisteriin vuonna 2023 VASTAUKSIA KYSYMYKSIIN Ruokaviraston internet-sivustolla pyritään vastaamaan rekisteristä aiheutuviin kysymyksiin: ruokavirasto.fi/elaimet/elaintenpito-tunnistaminen-ja-rekisterointi/ elainten-merkinta-ja-rekisterointi/ koirat-kissat-ja-fretit/koirarekisteri/ usein-kysyttya-koirarekisterista H AN N U HU TT U 36 Metsästäjä 1/2023 36_Koirien_rekistero?inti_ME0123.indd 36 36_Koirien_rekistero?inti_ME0123.indd 36 2.1.2023 8.56 2.1.2023 8.56
• Metsästyslain aseenkuljettamista koskevaa pykälää muutettiin vuonna 2017. Metsästyksen­ valvontaa suorittavat viranomaiset ovat vahvistaneet yhtenäistä tulkintaansa lainkohtien määrittelyistä. Uuden tulkintaohjeen keskeinen sisältö on tärkeä saada myös metsästäjien tietoon. L ähtökohtaisesti moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua eikä sitä saa pysäyttää tai pysäköidä maastossa ilman maanomistajan tai haltijan lupaa. Toinen pääsääntö on, että metsästysaseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa on kielletty. Näin on säädetty maastoliikenneja metsästyslaissa. Se, jolla on oikeus liikkua maastossa, voi kuljettaa lataamatonta, suojuksessa tai suojatussa tilassa olevaa metsästysasetta maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla seuraavissa tilanteissa: 1 Jääpeitteisellä vesialueella Jääpeitteisellä vesialueella, oli kyseessä sitten maastoksi katsottava vesialue tai jäälle tehty tie, metsästysasetta saa kuljettaa lataamattomana suojuksessa. Metsästyksen voi myös aloittaa kulkiessaan tällaisella alueella. Riistaeläintä ei kuitenkaan pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla moottorin käydessä. Riistaeläintä ei myöskään saa ampua maalla kulkevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta, sen suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä ajoneuvoa. 2 Maastoliikennelain (1710/1995) 13 §:n mukaisella moottori­ kelkkailureitillä ja maastoon merkityllä kulku­uralla Moottorikelkkailureitti on tieliikennelain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu tie, joka on tarkoitettu moottorikelkkaliikenteeseen. Merkittyyn ja ylläpidettyyn moottorikelkkailureittiin voivat kuulua myös pysyvästi tarvittavat levähdysalueet ja reitin huoltoalueet. Metsästys aseiden kuljettaminen maastossa aloittaa kesken siirtymisen vakiintuneelta kulku-uralta, vaan metsästyksen voi aloittaa vasta majoituspaikalle, -rakennukselle tai kiinteistölle saapumisen jälkeen, ei kuitenkaan välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä ajoneuvoa. 4 Saalista noudettaessa, ja elävänä pyytävää loukkua tai jalkanarua koettaessa Lataamatonta metsästysasetta tai metsästysjousta saa kuljettaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla suojuksessa tai suojatussa tilassa saalista noudettaessa sekä elävänä pyytävää loukkua tai jalkanarua koettaessa. 5 Kuljetettaessa ampujana toimivaa henkilöä metsästyksen johtajan ennakkoon osoittamalle ampumapaikalle Kyseinen kohta koskee ainoastaan metsästyslaissa säädettyjä, metsästyksenjohtajan vaativia metsästyslajeja, eli käytännössä hirvieläinten ja suurpetojen metsästystä (myös poikkeuslupapyynti). Tarkoituksena on, että ampujia voidaan kuljettaa aseineen ampumapaikoille esimerkiksi hiihtohinauksessa tai reen kyydissä. Kuljetettaessa ampujana toimivaa henkilöä metsästyksenjohtajan ennakkoon osoittamalle ampumapaikalle, myös kuljettajalla voi olla ase mukanaan. Kuljettaja voi aseineen siirtyä maastossa moottoriajoneuvolla omalle ennakkoon osoitetulle ampumapaikalleen sen jälkeen, kun hän on kuljettanut muut ampujat sovituille passipaikoille. Ainoastaan itseä ei voi aseen kanssa kuljettaa. Tämän vuoksi seuruemetsästyksessä metsästäjät eivät voi itsenäisesti siirtyä ennakkoon osoitetuille ampumapaikoille kukin omia ajoneuvojaan käyttäen. Maastoon merkityllä kulku-uralla taasen tarkoitetaan sellaisia maastoon näkyvästi merkittyjä kulkureittejä, joiden käyttö pääsääntöisesti edellyttää maanomistajan tai haltijan lupaa. Maastoon merkittyjä kulku-uria ovat muun muassa Metsähallituksen sekä kuntien ja/tai yhdistysten ylläpitämät kelkkaurat, joiden käyttö on pääsääntöisesti luvanvaraista ja maksullista. Valtion mailla olevien kulku-urien käyttöön luvat antaa Metsähallitus. Kuten vesialueella, myös moottorikelkkailureitillä sekä maastoon merkityllä kulku-uralla metsästyksen saa aloittaa myös kesken matkan. Mutta kuten edellä todettiin, riistaeläimen metsästystä ei saa aloittaa välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä ajoneuvoa. Moottorikelkkailureitin osalta on myös tärkeä huomata, ettei riistaeläintä saa ampua tien yli eikä riistaeläimen tai ampujan ollessa tiellä. 3 Siirryttäessä maastossa vakiintunutta kulku­uraa pitkin tieyhteyttä vailla olevalle majoituspaikalle, majoitusrakennukselle tai kiinteistölle Tämä lainkohta tarkoittaa muita kuin kahta edellä mainittua kulkuväylää. Hallituksen esityksen (HE 28/2017 vp ) mukaan vakiintuneella kulku-uralla tarkoitetaan maastossa selkeästi havaittavaa kulku-uraa, jota ihminen on käyttänyt. Vakiintuneeksi kulku-uraksi voitaisiin katsoa myös lumipeitteisenä aikana paikallisten ihmisten ja poromiesten käyttämät vakiintuneet kulku-urat. Tunturialueella ja avomaastossa vakiintuneeksi kulku-uraksi katsotaan suorin reitti lähtöpaikasta majoituspaikalle, majoitusrakennukselle tai kiinteistölle. Ajoneuvon käyttäjällä tulee olla oikeus käyttää vakiintunutta kulku-uraa. Lisäksi edellytetään, että kyseessä on siirtyminen tieyhteyttä vailla olevalle majoituspaikalle, -rakennukselle tai kiinteistölle. Metsästystä ei saa 37 Metsästäjä 1/2023 37_Aseen_maastokuljettaminen_ME0123.indd 37 37_Aseen_maastokuljettaminen_ME0123.indd 37 2.1.2023 8.57 2.1.2023 8.57
• A mmattilaiselle tärkeintä nylkyveitsessä on riittävän laadukas terä. Sen tulee säilyttää terävyytensä, mutta oltava myös teroitettavissa. Lisäksi veitsen kahvan on oltava hyvin muotoiltu ja pinnaltaan pitävä. – Todella iso asia on myös mahdollisuus puhdistaa veitsi helposti. Kaikenlaiset pienet kolot keräävät helposti likaa ja tekevät pesusta vaikeaa. Yksinkertaisuus on valttia, Peltola kertoo. Pitkä vai lyhyt terä? Peltola suosii lyhyttä terää, joka on leveä kärjestä. Moni nylkyveitsi on varustettu Metsästäjän nylkyveitset Mikko Peltola on toiminut lihanleikkaajana 22 vuotta. Hän leikkaa päivisin nautaa ja vapaa-ajalla riistaa metsästysharrastuksensa parissa. Peltola avaa ammattilaisen ottein nylkyveitsen tärkeimpiä ominaisuuksia ja antaa muutaman nylkyvinkin. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa pyöreähköllä ja leveällä terän kärkiosalla, joka vähentää nahan ja lihaskalvojen puhkomista. – Hyvin muotoiltu tukeva kahva ja lyhyt terä tekevät veitsen tarkasta käyttämisestä helpompaa. Pitkä terä vain hankaloittaa tarkkaa työskentelyä, Peltola toteaa. Miten teroitat nylkyveitsen? Kun veistä ei päästä tylsymään liian pahasti, isommille teroitteluoperaatioille on harvoin tarvetta. – Käytän aktiivisesti läpivedettävää ErgoSteel-teroitinta ja teroittelen sillä veistä jatkuvasti, parin minuutin välein, jolloin Nylkemiseen tarkoitetun veitsen terä eroaa usein paloitteluun tarkoitetusta. Alimpana lyhyt nylkypuukko ja nylkemiseen sopiva kääntöveitsi, ja yllä lihan leikkaamiseen ja paloitteluun tarkoitettuja veitsiä. 38 Metsästäjä 1/2023 M tsästäjän varusteet 38-39_Varusteet_nylkyveitset_ME0123.indd 38 38-39_Varusteet_nylkyveitset_ME0123.indd 38 2.1.2023 8.57 2.1.2023 8.57
• Katso video: Saaliin käsittely kaadon jälkeen siististi ja tehokkaasti! metsastajalehti.fi terä pysyy terävänä. Silloin tällöin vedän veitsen huopalaikkaan tai käytän tahkoa, mutta ahkerasti kierrettä poistamalla tämä tarve on pieni, Peltola kertoo. Pitääkö nylkyveitsen olla todella terävä? Lähtökohtaisesti veitsen pitää olla aina terävä. On hyvä huomioida, että esimerkiksi peuran vasalla nahka voi olla hyvinkin ohut. – Tarvitsen nylkemisessä veistä melko vähän, pääosin nahan piirtämisessä, jalkojen katkaisemisessa ja rintaosan ja kaulan nylkemisessä. Joskus myös takapaistien päältä joutuu veitsellä hieman auttelemaan. Nahka irtoaa pääosin vetämällä ja veistä käytetään vain irtoamisen auttamiseen. Mitä rahalla saa? Nylkykäyttöön tarjottavien veisten hintahaarukka on laaja, alkaen alle 15 eurosta. Peltolan nylkyveitsen esimerkkinä käyttämä EKA-kääntöveitsi edustaa hintahaarukan puoliväliä, mutta tarjoaa käyttäjälleen monipuolisesti ominaisuuksia saman veitsen toimiessa sekä avaamisessa että nahan piirtämisessä terän koveran kääntöpuolen ansiosta. Euromäärän kasvaessa terän ja Mikko Peltolan vinkit nylkijälle ? Piirrä nahka aina lihasta ulospäin, ei karvapuolelta sisäänpäin. Karvat tylsyttävät veitsen nopeasti, ja katkennutta karvaa päätyy joka puolelle. ? Pidä taljakäsi erillään veitsikädestä. Toinen käsi tarttuu nahasta ja toinen käyttää veistä. Kädellä, jolla kosketaan karvaan ja taljan ulkopintaan, ei kosketa lihaan. Näin vältetään makuhaittojen ja epäpuhtauksien leviämistä. ? Nylje aina ylhäältä alaspäin. Näin nyljetty nahka roikkuu alaspäin irti jo nyljetystä lihasta. ? Joskus kannattaa vaihtaa puhtaaseen veitseen. Esimerkiksi kiima-aikana kaadetun peurapukin takajalat haisevat vahvasti virtsalta, ja varovaisen tarkan kintereiden ja takakinkkujen nylkemisen jälkeen on hyvä leikata haisevat takajalkojen nahat pois ja vaihtaa puhtaaseen veitseen. Näin maku ja haju ei tartu lihaan. kahvan materiaalit muuttuvat vaikuttaen esimerkiksi terän teroitusominaisuuksiin ja kovuuteen. – Ammattikäytössä veitsiä kuluu tasaista tahtia, jolloin hankintakustannus nousee selkeästi merkittävämpään rooliin kuin keskimäärin metsästäjillä. Ammattilaisten käyttämät veitset eivät siis välttämättä edusta hintahaarukan yläpäätä, Peltola painottaa. Yhteenveto Keskeistä on, että veitsi on helppo pitää terässä, käsitellä ja puhdistaa. Veitsen ominaisuuksiin keskittymisen sijaan järkevintä on tarkastella omaa nylkemistapaansa ja panostaa sen kehittämiseen. Hyvä rutiini poistaa turhia liikkeitä ja ylimääräisiä työvaiheita. Erityisesti lämpimänä kauriin ja peuran kokoisilta riista eläimiltä nahka lähtee monelta osin vetämällä. Veitsellä tarvittaessa autetaan. Siististi nyljetystä ruhosta on hyvä jatkaa riiputuksen jälkeen. 39 Metsästäjä 1/2023 38-39_Varusteet_nylkyveitset_ME0123.indd 39 38-39_Varusteet_nylkyveitset_ME0123.indd 39 2.1.2023 8.57 2.1.2023 8.57
• Vanha haulikko teräshaulikelpoiseksi Asesepän avustuksella vanha lyijyaikakauden haulikko muuttuu parhaimmillaan nykyaikaiseksi teräsmagnum-haulikoksi. TeksTi Tero Kuitunen kuvaT Tero Salmela A ikoinaan haulikot tehtiin vain lyijyhaulipatruunoita varten, koska lyijy oli ainoa hauleissa käytetty materiaali. Tällaisissa haulikoissa on usein kiinteät tiukat supistukset. Tyypillisimmin metsästykseen tarkoitetuissa kaksipiippuisissa on puolisuppea ja täyssuppea piippu. Myöskään magnum-patruunoita ei käytetty ainakaan nykyisessä määrin, joten patruunapesä on esimerkiksi 12-kaliiperisissa usein 70 mm pitkä. Teräksen ja muiden kovempien haulimateriaalien yleistyessä tällaisia haulikoita Katso video vanhan haulikon muuttamisesta teräshaulikelpoiseksi metsastajalehti.fi on pidetty ongelmallisina, ja kovempien materiaalien ampumista on pidetty suorastaan vaarallisena. Pelottelu varmasta aserikosta ei ole perusteltua, koska nykyään on olemassa teräshaulipatruunoita, joita voidaan ampua kaikilla haulikoilla eikä patruunan paine sinänsä muutu haulimateriaalin muuttuessa. Näistä jälkimmäinen antaa mahdollisuuden muutostöihin. Supistukset kuntoon Asemestari Kari Laurila esittelee tarvittavia muutostöitä asekorjaamossaan. – Haulikko, jossa on jo valmiiksi 76 mm eli magnum-patruunapesät, mutta tiukat supistukset, saadaan teräshaulikäyttöön pelkästään supistuksia avartamalla, Laurila toteaa. Kun hauliannos ammutaan, se osuu voimalla piipun suulla olevaan supistuskartioon. Hauliannos puristuu kokoon ja haulit suuntautuvat lentämään tiukempana ryppäänä. Kovat haulimateriaalit eivät anna supistuksessa periksi kuten lyijy, ja pahimmillaan niiden aiheuttama rasitus voi olla liikaa tiukkasupisteiselle piipulle. Jos näin käy, piipun suuhun voi tulla pullistuma. Siksi tehokkaille teräshaulipatruunoille tiukin sopiva supistus onkin M eli puolisuppea. – kaliiperissa 12 perinteiset supistukset menevät niin, että 1 mm:n supistus piipun reiän halkaisijasta on täyssuppea ja 0,5 mm on puolisuppea, Laurila kertoo. Näin on myös muutoksen kohteena olevassa Valmetissa. Sen puolisuppea alapiippu saa olla ennallaan, mutta täyssuppea yläpiippu on aikomus avartaa puolisuppeaksi. Puolisuppea on täysin riittävä tarkoitukseen, koska kovat haulit ”tottelevat” supistusta lyijyä paremmin ja perinteinen puolisuppea tuottaa teräshauleilla usein täysisuppeaa vastaavan haulikuvion. – Ennen alapiippuun kajoamista kannatMyös yhdistelmäaseen haulipiippu voi kaivata päivitystä. 40 Metsästäjä 1/2023 M tsästäjän aseet 40-42_Haulikko_tera?shaulika?ytto?o?n_ME0123.indd 40 40-42_Haulikko_tera?shaulika?ytto?o?n_ME0123.indd 40 2.1.2023 8.58 2.1.2023 8.58
• taa koeammunalla todeta, millaisia kuvioita piiput ampuvat. Vaikka supistusaste tulee olemaan piipuissa sama, ne ovat profiililtaan erilaiset, Laurila painottaa. Supistuksen avartaminen tehdään säädettävällä käsikalvaimella, johon on valittu juuri kyseiseen piippuun sopivat ohjurit. Avartaminen on käytännössä supistuskartion lyhentämistä loppupäästään. Supistuskartion alkupää jää ennalleen niin, etttä kun puolisuppea on saavutettu, loppumatkan hauliannos etenee kalvamalla tehdyssä ”suorassa putkessa”. Lopputulosta voisi siis kuvata supistukseksi, jossa on pitkä vakautusosa. Valmetin yläpiipun täyssuppea muutettiin puolisuppeaksi, mutta siitä olisi voitu tehdä loivempikin. Säätökalvain mahdollistaa juuri sen supistusasteen, jonka aseen omistaja tahtoo. Työ ottaa aikansa, koska se tehdään vähän kerrallaan ja välillä mitaten, jotta saavutetaan juuri haluttu supistusaste. – Osassa haulikoita, kuten Baikaleissa, on kovakromattu piippu, johon tällainen pikateräksestä valmistettu kalvaimen terä ei pysty. Kovametalliterät pystyisivät, ja olen koettanut löytää sellaisia, mutta niitä ei tunnu olevan saatavilla, Laurila harmittelee. Kun halutut mitat on saavutettu, kalvaimen mahdollisesti jättämät pienet jäljet hiotaan ja lopuksi pinta kiillotetaan. Myös vaihtosupistajat saattavat onnistua Vanhaan kiinteäsupisteiseen haulikkoon saattaa olla mahdollista asentaa myös vaihtosupistajat. – Ohutseinäiset eli niin kutsutut thin wall -supistajat on kehitetty tätä varten. Nekään eivät käy kaikkiin haulikoihin. Piipussa pitää olla riittävästi materiaalia, jotta supistajalle voidaan kalvaa tila. Esimerkiksi tähän Valmetiin niitä ei saa asennettua, Laurila kertoo. Magnumiksi Työn alla olevan Valmetin patruunapesät ovat 70 mm pitkät. Teräshaulipatruunoiden valikoima ja suorituskyky kasvavat merkittävästi, kun voidaan käyttää myös 76 mm magnum -patruunoita. – Monissa vanhoissakaan haulikoissa ei ole kestävyyden osalta estettä magnum-paineille. Osa, kuten Valmet, on valmistanut haulikoita sekä 12/70ja 12/76-pesityksillä niin, ettei piipuissa ole muuta eroa kuin patruunapesä ja aikoinaan tehty painetesti. Patruunapesäkalvain on käsin pyöritettävä, ja työ tehdään asiaankuuluvalla huolellisuudella. Kun kalvain on lastunnut piipputerästä hetken, kalvain puhdistetaan ja työn etenemistä seurataan tarkoin. Kun patruunapesä on saavuttanut 76 mm pituuden, voidaan siirtyä seuraavaan työvaiheeseen. ? Kiinteän supistuksen avartamiseen käytetään portaattomasti säädettävää kalvainta. Messinkiset ohjurit pitävät kalvaimen suorassa työn aikana, ja ne on valittu juuri tähän piippuun sopivina. Pesän pidennyksen lisäksi loivennetaan ylimeno. Ylimeno on patruunapesän etupuolella oleva kartio, jossa hauliannos rutistuu patruunapesän suuremmasta halkaisijasta piipun läpimittaan. Loivennetussa ylimenossa hauliannos pakkautuu pienemmäksi vähitellen, jolloin paine ei nouse niin jyrkästi. – Vanhoissa haulikoissa ylimenot ovat usein erittäin lyhyitä ja siksi jyrkkiä. Niitä on loivennettu, vaikka itse patruunapesään ei ole koskettu, kun on tavoiteltu hyviä ja tasaisia haulikuvioita, Laurila kertoo. Ylimenon loiventamiseen käytetty kovametallikalvain painuu aluksi nopeasti, mutta loppuvaiheessa asemestari saa jo vääntää tosissaan. – Nyt kalvaimen terät ottavat piippuun jo pitkältä matkalta. Ylimenolla alkaa olla ? Kun patruuna­ pesä pidennetään, kannattaa ylimenosta samalla tehdä nykyaikaisen loiva. Ylimenokalvain on kovametallia, joka pystyy myös joissakin piipuissa olevaan kova­ kromaukseen. ? Kaikki työvaiheet tehdään käsikalvaimilla. Kuvassa kalvetaan patruuna­ pesää, joka on juuri saavuttamassa uuden 76 mm pituuden. ? Työn etenemistä seurataan mittauksin. 41 Metsästäjä 1/2023 40-42_Haulikko_tera?shaulika?ytto?o?n_ME0123.indd 41 40-42_Haulikko_tera?shaulika?ytto?o?n_ME0123.indd 41 2.1.2023 8.58 2.1.2023 8.58
• www.riistalinja.info Lisätietoja: Teemu Keränen 040 747 7234 | teemu.keranen@brahe.fi Riistalinja Luonto-ohjaaja 180 osp, riistapainotteisena • Sopiva peruskoulun jälkeen aloitettavaksi • Haku suoraan oppilaitokseen • Hyvät jatko-opintomahdollisuudet Riistanhoitajan ammattitutkinto 150 osp, monimuotokoulutuksena • Sopii työn ohessa suoritettavaksi www.brahe.fi/luonnonvara-alat @brahe_ruukin_luontojahevoskesk pituutta yli 50 mm, Laurila toteaa hiki otsallaan helmeillen. Lopuksi patruunapesät ja ylimenot hiotaan ja ase on valmis tarkastukseen. Magnumja teräshaulileimat Ennen kuin magnumiksi muutettu haulikko voidaan myydä tai luovuttaa asiakkaalle, tarvitaan virallinen painetesti. – Poliisihallituksen asehallinnon tarkastuksessa tehdään yleistarkastus, ammutaan ylipainepatruunat ja tehdään sen jälkeinen tarkastus. Läpäissyt haulikko saa siitä kertovat merkinnät, Laurila kertoo. Tarkastus on sama, mikä tehdään kaikille Suomessa myytäville teräshaulikelpoisille 12/76-haulikoille. – Tarkastusmaksu on 20 euroa, joten tarkastuksesta on enemmän vaivaa kuin kuluja, Laurila naurahtaa. Oma haulikkosi ajan tasalle? Lyijyhaulikielto kosteikoilla tulee voimaan helmikuun 15. päivä. Se on aiheuttanut Mitä maksaa? Muutostyön hinta riippuu toteutuksen laajuudesta, joten se on tapauskohtaista. Hintaluokka on kuitenkin ”satasesta muutamaan sataan euroon”. paljon keskustelua tulevasta ja mahdollisuudesta käyttää muita haulimateriaaleja. Osa metsästäjistä varmasti pohtii vanhan luottohaulikkonsa kohtaloa, varsinkin jos lyijyhaulit kielletään jossain kohtaa kaikessa metsästyksessä. Vanha luottohaulikko saattaa siis olla pelastettavissa. Mutta kaikkia edellä kuvattuja muutoksia ei voi tai kannata tehdä kaikkiin haulikoihin. – Jos haulikko on laadukas ja hyvässä kunnossa, kannattaa muutostöitä harkita. Ole yhteydessä paikalliseen aseseppään. Hän osaa kertoa, ovatko muutostyöt mahdollisia, Laurila kannustaa vanhojen hyvien käyttöhaulikoiden omistajia. Myös kaliipereihin 16 ja 20 löytyy vastaavat työkalut. Kaikilla asesepillä ei välttämättä ole niitä kaikkia, mutta kalvaimia on hyvin saatavilla. 40-42_Haulikko_tera?shaulika?ytto?o?n_ME0123.indd 42 40-42_Haulikko_tera?shaulika?ytto?o?n_ME0123.indd 42 2.1.2023 8.58 2.1.2023 8.58
• Näy ja näe – hyödynnä huomiovärejä Suomalaiseen metsästykseen kuuluu ajatus luontoon sulautumisesta ja se näkyy metsästäjien suosimissa maastonvärisissä vaatteissa. Onko maastoutuminen aina välttämätöntä? TeksTi Tero Kuitunen kuvaT Tero Salmela S uurriistan seuruejahtien pakollisilla huomioväreillä on parannettu turvallisuutta metsästyksen tuloksellisuuden siitä kärsimättä. Samaa ajatusmallia kannattaa soveltaa muuhunkin metsästykseen, toki metsästysmuodon mukaan harkiten. Esimerkiksi kyyhkypassissa, jossa kaikki tietävät seurueen muiden jäsenten olinpaikat, eikä muita metsästäjiä ole yleensä edes lähimailla, maastoutuminen ei aiheuta riskiä. Tilanne on toinen vaikkapa liikkuvassa kanalinnustuksessa, jossa muiden maastopukuisten metsästäjien olinpaikka on usein arvailujen varassa, eikä vastuullinen metsästäjä uskalla silloin ampua mihinkään suuntaan. Jo huomiovärinen päähine lisää ketjun näkymistä merkittävästi. Myös suon laidalla passittaessa huomiovärit näkyvät kauas, eikä kukaan varmuudella sotke passittajaa riistaeläimeen. Näiden esimerkkien pohjalta jokainen varmasti jo osaa pohtia tarvetta paremmalle näkymiselle omissa metsästysmuodoissaan. Jos olet yhtään epävarma, käytä näkyvää vaatetusta. Vastuu laukauksesta on aina ampujalla Vaatetus on lopulta toissijainen keino metsästyksen turvallisuuden lisäämisessä. Ensisijainen on metsästäjän kyky tunnistaa kohde varmasti ja turvallisesti. Ihmissilmä on havainnointikyvyltään varsin rajoittunut ja ihmisen aivoilla on paha tapa muokata havaintotietoa odotuksia vastaavaksi. Esimerkiksi kanto, kaatuneen puun juurakko, pensaikon aiheuttama varjo tai jopa ihminen saattaa metsästystilanteessa näyttää pyynnin kohteena olevalta riistaeläimeltä. Paras väline ilmiön torjumiseen ovat katselukiikarit. Jokaisen epäilyttävän kohteen voi tarkistaa nopealla vilkaisulla turvallisesti. Aseen kiikaritähtäimellä EI saa tähystää, koska silloin aseella osoitetaan tunnistamatonta kohdetta, kenties ihmistä. Katselukiikarit myös parantavat metsästyksen tuloksellisuutta, koska niillä näköhavaintoja saadaan merkittävästi suuremmalta alueelta ja löydetään maaston sekaan kadonnut riistaeläin. 43 Metsästäjä 1/2023 Turvallisuus nsin 43_Turvallisuusvinkki_ME0123.indd 43 43_Turvallisuusvinkki_ME0123.indd 43 2.1.2023 9.00 2.1.2023 9.00
• Suomen metsästäjäliitto järjesti kaksiosaisen valmius­ harjoituksen osana maa­ ja metsätalousministeriön rahoittamaa Villisika­hanketta. Tapahtumassa simuloitiin tilannetta, jossa maastosta löytyy afrikkalaiseen sikaruttoon (ASF) kuollut villisika. TeksTi Valto Kontro L apinjärvelle kokoontui marraskuussa useiden eri viranomaisten ja järjestöjen edustajia sekä paikallisia tahoja harjoitukseen. Vastaavia tilaisuuksia on järjestetty aiemminkin, mutta ensimmäistä kertaa harjoituksiin osallistui riistanhoitoyhdistys ja metsästäjiä. – Harjoituksesta haluttiin tehdä aiempia käytännönläheisempi, joten riistanhoitoyhdistyksen ja paikallisen metsästysseuran edustajia kutsuttiin mukaan, kertoo tapahtuman järjestäjänä toiminut Metsästäjäliiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius. Lähtökohtana harjoituksessa oli hypoteettinen tilanne, jossa ulkoilija on löytänyt maastosta kuolleen villisian, josta otetuista näytteistä Ruokavirasto eläintautiviranomaisena on todennut ASF-tartunnan. Harjoituksen ensimmäisessä vaiheessa testattiin viranomaisten välistä yhteistyötä ja kommunikaatioketjua eläintautiviranomaisilta aina riistanhoitoyhdistykseen, paikallisiin metsästäjiin ja elinkeinonharjoittajiin. Simeniuksen mukaan metsästäjät ja viranomaiset oppivat harjoituksessa ymmärtämään toistensa toimintaa paremmin. – Merkillepantavaa oli metsästysseuran Afrikkalaisen sikaruton torjuntaan varaudutaan harjoittelemalla Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan tammikuussa 2022 Suomessa oli 2161–4540 villisikaa. ja riistanhoitoyhdistyksen innokkuus harjoitukseen ja taudintorjuntaan. Nähdäkseni tämä avasi myös viranomaisten silmiä siitä, mitä metsästäjäkunta mahdollistaa taudintorjunnassa. Samalla viranomaistoimintaa saatiin avattua metsästäjien suuntaan, Simenius jatkaa. Samoilla linjoilla oli harjoitukseen osallistunut Lapinjärven riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kenneth Levin. – Harjoituksen myötä huomasimme, kuinka montaa viranomaistahoa asia koskettaa ja millaisessa mittakaavassa tautia pyritään torjumaan, Levin toteaa. Viruksen leviämisen estäminen tärkeää Harjoituksen toinen osa oli käytännönläheisempi ja järjestettiin maastossa. Tarkoituksena oli harjoitella konkreettisesti ruhon käsittelyä tilanteessa, jossa villisian epäillään kuolleen afrikkalaiseen sikaruttoon. SV EN ZA CE K 44 Metsästäjä 1/2023 44-45_ASF-harjoitus_ME0123.indd 44 44-45_ASF-harjoitus_ME0123.indd 44 2.1.2023 9.00 2.1.2023 9.00
• Kuolleena löydetystä villisiasta tulee ilmoittaa viipymättä kunnan eläinlääkärille. Lisäksi paikallista riistanhoitoyhdistystä on hyvä tiedottaa asiasta. Raatoon koskemista ja tarpeetonta liikkumista sen ympärillä tulee välttää. Kun ruhossa on merkkejä afrikkalaisesta sikarutosta, tulee sen käsittelyyn suhtautua erityisellä varovaisuudella. Muun muassa verenpurkaumat iholla voivat viitata ASF-tartuntaan. Harjoituksessa villisian roolia esittäneelle 40 kilon hiekkasäkille tehtiin eläinlääkärien johdolla tarvittavat toimenpiteet löytöpaikalla. ASF-tutkimusta varten otetut ”näytteet” eristettiin muovipusseihin, jotta ne voitaisiin kuljettaa laboratorioon ilman, että kudokset ja eritteet ovat kosketuksissa ympäristön kanssa. Raato pakattiin kaksinkertaiseen muovipressuun siirtoa varten, sillä kallioisessa maastossa raadon hautaaminen ei olisi onnistunut. – Eläinlääkärien tuomat varusteet ja tarkkuus hygienian kanssa kertoivat paljon taudin riskeistä. Tässä myös opittiin, kuinka tärkeää on suunnitella ja hankkia oikeanlaiset varusteet jo etukäteen, Levin kertoo, viitaten mukana olleisiin liian pieniin suojahaalarikokoihin. Tartunta johtaisi mittaviin toimenpiteisiin ASF on virusperäinen verenvuotokuumetauti, jota pidetään yhtenä maailman pahimmista eläintautiepidemioista. Tauti on sioille tappava, muttei tartu ihmisiin tai muihin eläimiin. Tautia ei ole tavattu Suomessa, mutta sitä esiintyy useissa Euroopan maissa. Taudin rantautuminen Suomeen vaikuttaisi merkittävästi sianlihan vientiin, vaikka sitä esiintyisi ainoastaan luonnonvaraisissa villisioissa. Tartuntatapauksen löytyessä Ruokavirasto ja aluehallintovirasto perustavat rajoitusvyöhykkeen löytöpaikan ympärille. Vyöhykkeen rajat määritettäisiin muun muassa maaston ja villisikojen elinpiirien perusteella. Paikallisten metsästäjien asiantuntemus sikojen maastonkäytöstä ja kulkureiteistä on avainasemassa vyöhykkeen määrittelyssä. Vyöhykkeellä rajoitettaisiin metsästystä sekä eläinkuljetuksia ja tarpeetonta liikkumista alueella kehotettaisiin välttämään. Torjuntatoimet aloitettaisiin raatojen etsinnällä, johon tarvitaan myös paikallisten vapaaehtoisten työpanosta ja paikallistuntemusta. Kun raatoja ei enää löydy, voidaan rajoitusvyöhykkeen sisäinen suunnitelmallinen metsästys aloittaa. Metsästyksessä noudatettaisiin tarkkoja ohjeita menetelmiin ja hygieniaan liittyen, jotta villisikojen liikkuminen ja taudin leviämisen riski minimoitaisiin. Levin uskoo, että metsästäjäkunnasta löytyy vapaaehtoisia mukaan torjuntatoimiin, mikäli tautia joskus tavattaisiin Suomessa. – Meidän alueellamme sikatuotanto on merkittävä elinkeino, jota halutaan suojella. Lisäksi uhka metsästysrajoituksista tartuntavyöhykkeellä varmasti kannustaa metsästäjiä tekemään parhaansa taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Suomessa tautiseurantaa tehdään pääasiallisesti metsästäjien saaliiksi saamistaan villisioista ottamista näytteistä. Näytteet tutkii Ruokavirasto, jolta metsästäjät voivat myös tilata näytetarvikkeita. Ruokavirasto maksaa metsästäjille näytteiden toimittamisesta palkkion. Lisäksi Suomen sikayrittäjät ry maksaa jokaisesta testatusta villisiasta toiminta-avustusta metsästysseuroille. Ohjeita näytteenottoon ja lisätietoa taudista löytyy Ruokaviraston kotisivuilta ruokavirasto.fi/asf. Kuolleena löydetystä villisiasta tulee ilmoittaa viipymättä kunnan eläinlääkärille. Lisäksi paikallista riistanhoitoyhdistystä on hyvä tiedottaa asiasta. Ruhon käsittelyssä noudatetaan erityistä varovaisuutta, kun epäillään ASF-tartuntaa. Löytöpaikka tulee merkitä maastoon esimerkiksi kumihansikkailla. VA LT O KO N TR O 45 Metsästäjä 1/2023 44-45_ASF-harjoitus_ME0123.indd 45 44-45_ASF-harjoitus_ME0123.indd 45 2.1.2023 9.00 2.1.2023 9.00
• Saippuan tekemisen taustalla on tärkeänä eettinen ajatus saaliin hyödyntämisestä mahdollisimman tarkasti. Riistaeläintä kunnioitetaan jatkojalostamalla siitä erilaisia tuotteita – lihan lisäksi käytetään kallot, luut, talja ja rasva. TeksTi ja kuvaT Maarit Krug K un Maiju Tuomikoski, VarsiNaiset EräaLadyt ry.:n uusi jäsen, ehdotti peuranrasvasaippuan tekoa, lähti 13 jäsentä mukaan. Saippuoiden kypsymisaika on noin kuukausi, joten joululahjapaketteihin suunnitellut saippuat piti valmistaa hyvissä ajoin. Rasvat otimme talteen joko itse ampumistamme peuroista tai lahjoituksista. Saippuanvalmistusillan tuotoksena oli jouluksi valmistuvien saippuoiden lisäksi hyvä mieli. Yhdessä tekeminen edistää seurahenkeä ja yhteisöllisyyttä. Ensikertalainenkin pystyy Saippuan valmistus on helppoa, kunhan vain seuraa tarkoin reseptiä ja pitää huolta varotoimista. Valmis peurasaippua (50 %) ei tuoksu juuri millekään. Erona ”kaupansaippuaan” on, että prosessissa muodostunut glyseriini jää saippuaan. Kosmetiikkateollisuus käyttää sen voiteisiin. Näin ollen saippuassa on kosteutta sitovia ominaisuuksia. – Mukavaa ja hyödyllistä puuhaa, jota ensikertalainenkin pystyy tekemään. On hienoa saada aikaan luonnontuote, kommentoi eräs ensi kertaa peurasaippuaa valmistanut Erälady. VarsiNaiset EräLadyt ry. Naisten metsästysseura, joka on perustettu vuonna 2012. Seuran kotipaikka on Turku ja sillä on 87 jäsentä. ? Saippuan tekoon tarvitaan lasikulho, vispilä, kuminuolija, kattila, sauvasekoitin, muotit, sideharso, sihti ja lämpömittari. Raaka-aineina toimivat puhdistettu peuranrasva, kookosrasva, oliiviöljy, vesi, lipeä, mahdolliset hajusteet ja väriaineet. ? Maiju Tuomikoski ohjeistaa tarkkaan Eräladyjä saippuan valmistuksen saloihin. Peurasaippua SI RK E LE H TI LÄ 46 Metsästäjä 1/2023 46-47_Peurasaippua_ME0123.indd 46 46-47_Peurasaippua_ME0123.indd 46 2.1.2023 9.01 2.1.2023 9.01
• PEURASAIPPUA Ennen saippuan valmistukseen ryhtymistä, pitää peuranrasva käsitellä. Tämä on suuritöisin vaihe. Peuranrasva pilkotaan ja siihen lisätään suolaa keräämään likaa ja vettä estämään rasvan palaminen kattilan pohjaan. Sulanut rasva siivilöidään ja annetaan jäähtyä. Rasvakiekkoon jäänyt lika kaavitaan irti. Prosessi toistetaan. Lopuksi on hyvä suodattaa rasvaliemi sideharson läpi. Esimerkkiresepteillä tuloksena on noin 1 kg saippuaa. Mittaa kaikki aineet tarkasti digitaalisella vaa'alla. Käytä reseptissä mainittuja rasvoja, älä korvaa niitä muilla. ”50%” peuran rasva 500 g oliiviöljy 250 g kookosrasva 250 g vesi 380 g lipeä 139 g ”20%” peuran rasva 200 g oliiviöljy 540 g kookosrasva 260 g vesi 380 g lipeä 139 g 1 . Vesi-lipeä-seos ? Mittaa kylmä vesi puhtaaseen lasipurkkiin ja lipeä puhtaaseen ja kuivaan astiaan. ? Lisää lipeä veteen ja sekoita hyvin, jotta se liukenee. ? Seos kuumenee voimakkaasti ja höyryää. Pidä seos mieluiten ulkona. ? Jätä jäähtymään noin 50–60-asteiseksi. ? Huom! Älä koskaan kaada vettä lipeän päälle roiskumisvaaran takia! 2 . Rasvaseos ? Mittaa rasvat kattilaan ja lämmitä miedolla lämmöllä noin 50–60-asteiseksi. Sekoita tasaiseksi. ? Kun sekä öljyt että lipeäseos ovat noin 50–60-asteisia, nosta rasvat pois liedeltä. 3. Lisää lipeäseos rasvoihin ? Aseta sauvasekoitin seokseen. Käynnistä se vasta, kun sekoitusosa on kokonaan massan peitossa. Älä vaahdota, vaan sekoita. ? Sammuta sekoitin välillä ja sekoita massaa tasaisemmaksi esimerkiksi lusikalla. Varo roiskeita! ? Sekoita, kunnes massa on “kiisselöitynyt”. ? Massa on valmista, kun pinnalle jää kuvioita. 4. Lisää halutessasi värit, tuoksut ja muut lisukkeet ? Etene nopeasti, mutta turvallisesti. Erityisesti eteeriset öljyt voivat vaikuttaa massan jämähtämiseen. ? Voit myös jakaa massan ja tehdä niistä erilaisia. Laittamalla niitä muottiin voit luoda koristeellisia ja värikkäitä saippuoita. 5. Kaada massa muottiin ? Tee haluamasi koristelut saippuan pintaan. Voit tehdä pintaan muotoja tai lisätä koristeita. ? Peitä kelmulla ja kääri pyyhkeeseen. 6. Pidä muotti huoneenlämmössä ja poista muotista 12–24 tunnin kuluttua ? Leikkaa saippua paloiksi ja laita kypsymään noin neljäksi viikoksi. ? Kypsymisen aikana saippuan emäksisyys vähenee ja se muuttuu turvalliseksi käyttää. Lipeää saattaa olla hankala saada tällä hetkellä. Onneksi Viemäriraetta (puhdas NaOH) löytyi paikallisesta rakennusliikkeestä. Lipeä on syövyttävää, joten on tärkeää käyttää suojalaseja ja -hansikkaita. Kun lipeä lisätään veteen (ei koskaan tosin päin!) tapahtuu kemiallinen reaktio ja vesi kuumenee hetkessä. Leimallinen saippua (oikealla) on Sirke Lehtilän värjäämätön 50 % peuranrasvasaippua. Saippua kanervalla (vasemmalla) on Silja Selosen värjäämätön 50 % peuranrasvasaippua. SI RK E LE H TI LÄ 47 Metsästäjä 1/2023 46-47_Peurasaippua_ME0123.indd 47 46-47_Peurasaippua_ME0123.indd 47 2.1.2023 9.01 2.1.2023 9.01
• Tuore analyysi osoittaa, että vahvat hirvieläinkannat tarkoittavat suurta taloudellista hyötyä maanomistajille. TeksTi Mikael Wikström, Laura Tuominen ja Jon Brommer kuva Mikael Wikström M itä suuremman saalismäärän hirvieläinkannat mahdollistavat, sitä suuremman hyödyn maanomistajat saavat. Kun hirvieläinsaalis kasvaa yhdellä yksilöllä/1 000 ha, taloudellinen hyöty kasvaa keskimäärin 60 eurolla 1 000 hehtaaria kohden. Metsästävä maanomistaja saa parhaan korvauksen maistaan Hirvieläinmetsästyksen taloudellinen hyöty rahallisesti määriteltävää korvausta saaville maanomistajille on keskimäärin noin 6 335 euroa/1 000 ha. Parhaan rahallisen korvauksen saa maistaan silloin, kun maanomistaja kuuluu itse metsästysseurueeseen ja saa sitä kautta hirventai peuranlihaa. Metsästävät maanomistajat saavat keskimäärin paljon korkeampaa korvausta (noin 6 700 euroa/1 000 ha) kuin maanomistajat, jotka eivät harrasta metsästystä (812 euroa/1 000 ha). Kaikkien maanomistajien saama taloudellinen hyöty hirvieläinmetsästyksestä on keskimäärin 3 120 euroa/1 000 hehtaaria. Kertomalla eri alueiden maanomistajien keskimäärin saamat hyödyt ja alueiden maapinta-alat (oletus: 90 prosenttia on metsästyskäytössä), saadaan maanomistajien taloudelliseksi kokonaishyödyksi noin 92 miljoonaa euroa. Rahallinen hyöty yhteydessä valkohäntäpeuraja metsäkaurissaaliisiin Hirvieläinten välillä on eroja siinä, vaikuttaako saaliin määrä saatuun taloudelliseen hyötyyn. Valkohäntäpeuraja metsäkaurisMaanomistajat hyötyvät suurista hirvieläin­ määristä LA UR A TU O M IN EN Hirvieläinmetsästyksen taloudellinen hyöty maanomistajille ja hirvieläinsaalis/1000 ha korre­ loivat tilastollisesti merkitsevästi keskenään. Kun hirvieläinsaalis kasvaa, metsästystoiminnan taloudellinen hyöty maanomistajille kasvaa. Arvot ovat laskettuja keski­arvoja eri alueille. POHJAUTUU KYSELYAINEISTOON Tulokset perustuvat Taloustutkimuksen kyselyaineistoon, jonka Turun yliopisto on jatkoanalysoinut Suomen riistakeskuksen Hyvinvointia riistataloudesta -prosessin tilauksesta. Raportti kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: metsastajalehti.fi/wp-content/ uploads/2022/12/Hirvielainmetsastyksenarvo-maanomistajille_raportti.pdf raavista maanomistajista saa jotain rahalla mitattavaa korvausta. Riistatalouden arvon kannalta voi olla ongelmallista, ettei hirvieläimillä ole maanomistajille taloudellista arvoa. Ne voidaan kokea lähinnä vahinkojen aiheuttajina. Tällöin ainoa tavoite on pitää hirvieläinkannat mahdollisimman alhaalla, vaikka riistatalous voisi tuoda hyvinvointia sekä taloudellista hyötyä maanomistajille. saalis ja rahallinen hyöty maanomistajalle ovat merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Saaliin kasvaessa rahallinen hyöty maanomistajalle kasvaa. Valkohäntäpeurasaaliin kasvaessa yhdellä yksilöllä/1 000 ha taloudellinen hyöty kasvaa noin 106 eurolla/1 000 ha. Hirvisaaliin ja rahallisen hyödyn välillä ei ole vastaavaa tilastollista yhteyttä. Selkeää syytä tähän ei ole, mutta se saattaa johtua saalistiheyden suhteellisen pienestä vaihtelusta eri alueiden välillä. Korvaus usein lihana Maanomistajien välillä on paljon vaihtelua ja monille maanomistajille rahallinen hyöty hirvieläinmetsästyksestä on pieni. Rahallista vuokraa perii vain kaksi prosenttia kyselyyn vastanneista maanomistajista. Enimmäkseen korvaus saadaan hirventai peuranlihana. Tulosten perusteella vain noin 50 prosenttia metsästysoikeutta mailleen vuok10 20 30 40 50 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Hirvieläinsaaliin (hirvi, valkohäntäpeura ja metsäkauris) ja maanomistajien hirvieläinmetsästyksestä saaman taloudellisen hyödyn suhde R = 0.62, p = 0.002 Varsinais-Suomi 2 Varsinais-Suomi 4 Varsinais-Suomi 3 Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Savo Varsinais-Suomi 1 Uusimaa 1 Satakunta Uusimaa 2 Uusimaa 4 Uusimaa 3 Kainuu Oulu Varsinais-Suomi – Etelä-Häme Uusimaa – Etelä-Häme Rannikko-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Etelä-Häme Pohjois-Häme Hirvieläinsaalis / 1000 hehtaaria Hy öt y € / 10 00 he ht aa ria 48 Metsästäjä 1/2023 48_HRT-juttu_ME0123.indd 48 48_HRT-juttu_ME0123.indd 48 2.1.2023 9.01 2.1.2023 9.01
• Voit lukea lehtesi mobiililaitteelta tai tietokoneelta ja jakaa parhaat jutut somessa! Metsästäjä-lehti myös verkossa: metsastajalehti.fi LUE, KATSO VIDEOT, KUUNTELE PODCASTIT JA PYSY AJAN HERMOLLA Verkkolehdessä on jatkuvasti päivittyvä riistauutisten ajankohtaista-palsta. Lisäksi lehdellä on Instagram-tili @metsastajalehti Seuraa ja jaa omat metsästyshetkesi #metsastajalehti. 49_Metsa?sta?ja?_verkossa_oma_ilmoitus_ME0123.indd 49 49_Metsa?sta?ja?_verkossa_oma_ilmoitus_ME0123.indd 49 2.1.2023 9.02 2.1.2023 9.02
• Rakkautemme riistaan näkyy lautasella. Pohjoisen luonnon parhaimmat maut loihditaan ylellisestä riistalihasta. Kuvat Ville Kankare ja Mirja Rantala M etsästyskauden loppupuolella pakastimissa on runsaasti arvokasta riistaa. On aika loihtia herkullisia riistaruokia ja kutsua ystäviä yhteisen pöydän ääreen. Näytetään kunnioituksemme riistaa kohtaan. Kerrotaan metsästystarinoita ja otetaan vieraat mukaan metsästyksen maailmaan. Ollaan avoimia metsästyksen Tie sydämeen käy vatsan kautta puolestapuhujia – edustetaan koko metsästäjäkuntaa. Rakkaudesta riistaan. Vaalitaan perinteisiä hirvipeijaisia. Kutsutaan kyläläiset ja muut hirvisopalle ja muiden riistaherkkujen pariin. Myös sukulaiset on syytä muistaa. Viedään riistaa lahjaksi. Nähdään vaivaa riistan arvostuksen hyväksi. Saalis käsitellään huolella Riista on metsästyksemme perusta. Miten käyttäydymme riistaa kohtaan, kertoo meistä paljon. Arvostetaan niin eläviä kuin saaliiksi saatuja. Huolella talteen otettu ja taidolla käsitelty riista herättää kunnioitusta. Rakkautta riistaan on käsitellä arvokas saalis parhaalla mahdollisella tavalla. Suolistetaan ja nyljetään 50 Metsästäjä 1/2023 50-51_Rakkaudesta riistaan_ME0123.indd 50 50-51_Rakkaudesta riistaan_ME0123.indd 50 2.1.2023 9.03 2.1.2023 9.03
• huolella, säilytetään oikein, riiputetaan tai raakakypsytetään. Etsitään hyvä resepti ja loihditaan herkkuateria. Käytetään saalis kokonaisvaltaisesti hyödyksi – lihaa, sisäelimiä, luita, nahkaa ja trofeita myöten. Valmistetaan sisäelimistä herkulliset ruuat. Sydän ja kieli keitetään mausteliemessä. Maksaa ja munuaisia paistetaan. Trofeet valmistetaan muistoiksi. Keitetään luista lihaliemet. Hyödynnetään luita myös metsästyskoirien ruokana – kokonaisina tai jauhettuna. Tehdään käyttöesineitä. Käytetään nahat taljoiksi, hatuiksi ja vaatteiksi. Hylkeenrasvat keitetään öljymaaliksi. Kaikkea ei tarvitse osata. Rakkautta riistaan on myös opetella uutta ja opettaa muita. Se kuuluu metsästyksen maailmaan. Peuraa kuluttajille Runsas valkohäntäpeurakanta tarjoaa mahdollisuuden. Maaseudun elinvoimalle. Huoltovarmuudelle. Riistan arvostuksen nostolle. Metsästäjille, yrittäjille ja maanomistajille. Arvostettua peuranlihaa saadaan 2 miljoonaa kiloa. Siitä riittää myös kuluttajille, jotka haluavat korvata tuotantoeläinten lihaa villiruualla. Antibioottivapaalla, vähärasvaisella ja rasvahappokoostumukseltaan erinomaisella lihalla. Annetaan siis muidenkin nauttia riistasta. Ruokana ja elämyksinä. Riistan arvostus näkyy kuluttajan lautasella – katso haastattelu verkkolehdestä metsastajalehti.fi ? Rakkautta riistaan on tarjota ei-metsästäville riistaa sen arvostuksen lisäämiseksi. Yli 90 prosenttia kuluttajista haluaisi korvata muuta lihaa riistanlihalla. ? Riista on terveellistä ja hyvää, sillä riistaeläimet valitsevat itse ravintonsa ja saavat monipuolisesta ravintovalikoimasta erilaisia valkuaisaineita, makuaineita, mineraaleja ja vitamiineja. 51 Metsästäjä 1/2023 50-51_Rakkaudesta riistaan_ME0123.indd 51 50-51_Rakkaudesta riistaan_ME0123.indd 51 2.1.2023 9.03 2.1.2023 9.03
• Hirvicarpaccio juustokastikkeen kera Valmistan hirvenlihasta ja Kastelholman juustosta pohjoismaisen version italialaisesta carpacciosta. Tämä alkupala tuntuu samaan aikaan rustiikkiselta ja tyylikkäältä. Ohuen ohuet lihasiivut ovat suolaisia, mureita ja järisyttävän hyviä. HIRVICARPACCIO Noin 6 annosta 300 g hirven ulkofileetä 100 g Kastelholman juustoa nippu mikrosalaattia hieman sormisuolaa hieman mustapippuria 2 rkl öljyä (esim. katajanmarjaöljyä) KASTELHOLMAN JUUSTOSTA TEHTY KASTIKE 2 kananmunaa 1 rkl dijonsinappia 1 rkl viinietikkaa 2 dl vettä suolaa 1 valkosipulinkynsi 3 dl raastettua Kastelholman juustoa 2 dl öljyä Kääri lihanpala muovikelmuun ja tee siitä tiukka käärö. Laita liha pakastimeen ja anna sen jäätyä kokonaan. Leikkaa carpaccio lehdenohuiksi siivuiksi joko lihaleikkurilla tai veitsellä. Lihaa on helppo leikata, kun se pysyy jäisenä. Juustokastike Kuori ja viipaloi valkosipulinkynsi. Raasta juusto. Riko kananmunat, sekoita joukkoon sinappi, viinietikka, vesi, suola, valkosipuli ja juusto. Kaada mukaan öljy ja sekoita tehosekoittimessa. Mausta halutessasi suolalla, pippurilla ja sokerilla. Kaada hieman juustokastiketta tarjoilulautaselle. Annostelu Asettele lihasiivut kastikkeen päälle. Höylää juustosta lastuja ja sirottele ne carpaccion päälle. Koristele mikrosalaatinlehdillä. Mausta öljyllä, suolalla ja pippurilla. Metsän ruokavarastossa Seison valppaana puunrunkojen lomassa, pienintäkin risahdusta kuulostellen. Jännitys tiivistyy aina, kun koirat vainuavat jotakin. Väliin jäävinä hetkinä metsän hiljaisuus saa hirvijahdin tuntumaan rauhoittavalta. H irvet, metsäkauriit, jänikset, sorsat ja kyyhkyt – olen aivan hulluna riistaan. Rakastan riistaeläinten lihan ominaismakua. Vapaana luonnossa syntyneiden, villinä eläneiden ja luonnon antimilla kasvaneiden eläinten liha on sitä paitsi ilmastoystävällistä, ekologista ja eettisesti kestävää. Myös terveyden näkökulmasta tarkasteltuna riista on monella tapaa hyväksi, sillä liha on ravinteikasta eikä se sisällä lisäaineita tai muuta ylimääräistä. Näinä aikoina pyrimme usein tekemään ekologisia valintoja ja hankkimaan lähellä tuotettua. Metsän herkuilla on tässä erityinen merkitys: itse luonnosta poimitut tai metsästä saalistetut raaka-aineet taitavat olla selvintä mahdollista lähiruokaa. Hyvää ruokahalua – toivon, että innostut käyttämään metsän herkkuja! MICHAEL BJÖRKLUND 52 Metsästäjä 1/2023 Ru ka TeksTi Michael Björklund kuvaT William Wallin VUONNA 2023 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. TeksTi Michael Björklund kuvaT William Wallin VUONNA 2023 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. 52-53_Reseptit_hirvicarpaccio_ME0123.indd 52 52-53_Reseptit_hirvicarpaccio_ME0123.indd 52 2.1.2023 9.04 2.1.2023 9.04
• 53 Metsästäjä 1/2023 52-53_Reseptit_hirvicarpaccio_ME0123.indd 53 52-53_Reseptit_hirvicarpaccio_ME0123.indd 53 2.1.2023 9.04 2.1.2023 9.04
• H irvieläinten pyyntiluvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle pyyntiluvan nojalla tapahtuneen metsästyksen tuloksesta (=suljettava lupa) sekä maksettava pyyntilupamaksu seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntiluvassa mainittujen eläinten tultua pyydystetyiksi. Jos eläimiä on jäänyt pyydystämättä, tulee ilmoitus tehdä seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta. Vaivattomimmin asiat hoituvat Oma riista -palvelussa. Lupaosakas tekee päättymisilmoituksen Oma riista -palvelussa kukin lupaosakas ilmoittaa oman metsästyksensä päättymisestä. Päättymisilmoitus tehdään jokaisen pyyntiluvassa mainitun hirvieläinlajin osalta erikseen. Luvan saaja sulkee ja maksaa Luvan saaja tai luvan hallinnollinen haltija voi sulkea luvan vasta, kun kaikki lupaosakkaat ovat päättäneet metsästyksensä. Sulkeakseen luvan, luvan saaja tai hallinnollinen haltija kirjautuu Oma riista -palveluun ja valitsee luvan pääkäyttäjän tehtävän. Lupa sekä suljetaan että maksetaan pääkäyttäjänäkymässä. Pyyntilupamaksu määräytyy kaadettujen eläinten lukumäärän perusteella. Pyyntilupa suljetaan ja pyyntilupamaksu maksetaan kunkin pyyntiluvassa mainitun hirvieläinlajin osalta erikseen. Lisätietoa ja tarkemmat ohjeet pyyntiluvan sulkemisesta ja maksamisesta Riistainfossa: www.riistainfo.fi/oma-riista-ohjeet/ Hirvieläinten pyyntiluvan sulkeminen ja luvan maksaminen Pyyntiluvan pääkäyttäjän näkymä Oma riistassa. Luvan saaja tai hallinnollinen haltija, eli luvan pääkäyttäjä, sulkee luvan (1), kun kaikki lupaosakkaat ovat ensin päättäneet metsästyksensä, ja maksaa pyyntilupamaksun (2), jonka suuruus määräytyy kaadettujen eläinten lukumäärän perusteella. Pyyntilupa suljetaan kunkin pyyntiluvassa mainitun hirvieläinlajin osalta erikseen (3). Mikäli Oma riista -palvelua ei käytetä, tulee pyyntilupamaksu maksaa maksulomakkeella sekä palauttaa täytetty hirvitietokortti. Paperilla toimitetun päätöksen mukana tulleella pyyntilupamaksulomakkeella maksettaessa on ehdottomasti käytettävä oikeaa viitenumeroa, jonka perusteella maksut kohdistetaan oikeaan pyyntilupaan ja eläinlajiin. Vaivattomimmin Oma riista -palvelussa 1 2 3 54 Metsästäjä 1/2023 LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. Lait ja luvat 54-55_Lait_ja_luvat_ME0123.indd 54 54-55_Lait_ja_luvat_ME0123.indd 54 2.1.2023 9.04 2.1.2023 9.04
• Ampumaradat määriteltävä kriittiseksi infrastruktuuriksi U krainan sota on merkittävästi lisännyt ampumaharjoittelun tärkeyttä. Eduskunta edellytti valtioneuvostolta pika-aikataululla selvitystä ampumaratojen kokonaistilanteesta, ja siitä miten niiden määrää saataisiin lisättyä. Selvityksen mukaan jo nykyisenkin ampumarataverkoston ylläpitämisessä on suuria vaikeuksia. Suomessa on tällä hetkellä noin 670 ampumarataa, joista 290:llä on voimassa oleva ympäristölupa. Näin ollen noin puolet Suomen yksityisessä hallinnassa olevista ampumaradoista on ympäristöluvan osalta epäselvässä tilanteessa. Yhtenä syynä tähän on ratoja ylläpitävien huoli ennakoimattomasta ympäristölupamenettelystä. Maaja metsätalousministeriö onkin viime vuosina osarahoittanut riistanhoitomaksuina metsästäjiltä kerätyillä varoilla Suomen Ampumaurheiluliiton, Metsästäjäliiton, reserviläisjärjestöjen ja Suomen riistakeskuksen yhteistä Ampumaratojen ympäristölupahanketta. Esimerkiksi riistanhoitoyhdistysten omistamia tai hallinnoimia ampumaratoja käyttää tyypillisesti niiden jäsenkuntaa ja myös metsästäjäkuntaa laajempi joukko ammunnan harrastajia, reserviläisiä, poliiseja ja muita viranomaisia. Monille ampumaradoille lyijyä on kertynyt vuosikymmeniä ennen nykyisen ympäristölupalainsäädännön voimaantuloa. Tämän aiempien sukupolvien kuormituksen puhdistuskustannusten sälyttäminen pelkästään nykyiselle toimijasukupolvelle ei olisi erityisesti maaja metsätalousministeriön arvion mukaan yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista. Siksi ampumaratatoimintaa olisi yhteiskunnan perusteltua tukea paitsi laajemmalla rahoituspohjalla, myös lupaprosesseja helpottamalla ja riskiperusteisella lupavaatimusten kohtuullistamisella, jotta radoilta ei vaadittaisi ylimitoitettuja suojarakenteita ja puhdistustoimenpiteitä. Ampumaradat pitäisikin määritellä jatkossa ”kriittiseksi infrastruktuuriksi” niiden mahdollistaman ampumaharjoittelutoiminnan maanpuolustuksellisen ja laajemminkin yhteiskunnan läpileikkaavan merkityksen vuoksi. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Metsästysasetukseen tuli muutos ? pienpetoraudat suojattava huolellisesti Pienpetoraudat on pitänyt 1.12.2022 lähtien sijoittaa suojarakenteen sisälle, jonka suuaukon läpimitta saa olla enintään 8 senttimetriä. Suojusta ei tarvitse käyttää rottien, hiirien tai myyrien pyydystämisessä. Asetusmuutoksen taustalla on halu ennaltaehkäistä karhujen loukkaantumiset rautoihin. Suojaamalla raudat asiallisesti voidaan estää viime vuosina ilmenneitä tapauksia. Pienpetoraudoilla on keskeinen merkitys muun muassa minkin pyynnissä. Minkki on haitallinen vieraslaji, jonka tehokas pyytäminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden ja kotoperäisen lajiston turvaamiseksi. Käyttäjän on kuitenkin aina huolehdittava siitä, ettei raudoista aiheudu vaaraa muille kuin pyydystettäville eläimille. Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat Rauhoittamattomien lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn kevätja kesäaikana voi hakea poikkeuslupaa Oma riista -palvelussa. Suosittelemme hakemuksen jättämistä 2–2,5 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua. Hakemus tulee laatia huolellisesti annettua ohjeistusta noudattaen, jotta vältytään lisäselvityksiltä. Ennen myönteisen poikkeuslupapäätöksen täytäntöönpanoa on pääsääntöisesti odotettava 30 päivän valitusaika. Poikkeuslupa voi tulla kyseeseen, mikäli vahingot ovat merkittäviä eikä niiden estämiseksi ole muita tyydyttäviä ratkaisuja. Jos vahingot ovat ennakoitavissa, kannattaa poikkeuslupahakemus tehdä hyvissä ajoin. Vahingonkärsijänä olevan tahon tulee ensisijaisesti itse toimia luvanhakijana. Muussa tapauksessa hakijalta vaaditaan valtakirja. Hygieniaperusteisissa poikkeuslupahakemuksissa on mukaan liitettävä kunnan terveysviranomaisen lausunto. Ohjeita poikkeusluvan hakemiseen löydät Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta riista.fi H AR RI TA AV ET TI K lumni 55 Metsästäjä 1/2023 54-55_Lait_ja_luvat_ME0123.indd 55 54-55_Lait_ja_luvat_ME0123.indd 55 2.1.2023 9.04 2.1.2023 9.04
• AN TT I YR JÖ LÄ S yyttäjä vaati metsästäjälle rangaistusta vaaran aiheuttamisesta ja vaihtoehtoisesti metsästysrikoksesta tai metsästysrikkomuksesta. Syyttäjän mukaan metsästäjän ampumat lopetuslaukaukset olivat aiheuttaneet vakavaa hengen tai terveyden vaaraa asianomistajana olevalle metsästäjälle. KÄRÄJÄOIKEUS PITI TOIMINTAA HUOLIMATTOMANA Rikoslain 21:13:n mukaan joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Käräjäoikeus katsoi, että teosta aiheutui vakavaa vaaraa asianomistajan hengelle ja terveydelle. Asianomistaja on ollut ampumalinjasta sellaisella etäisyydellä, että luoti on saattanut esteeseen osuessaan aiheuttaa asianomistajan lähelle osuneen kimmokkeen tai sirpaleen. Asianomistajan kertomusta laukauksen aiheuttamasta korvia vihloneesta räsähdyksestä pidettiin uskottavana. Vaaran aiheuttamisesta tuomitaan ainoastaan toissijaisesti silloin, jos muualla laissa ei säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta. Vaaran aiheuttamisesta ja metsästysrikoksesta on säädetty rangaistukseksi sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta, joten metsästäjän syyksi on luettava joko metsästysrikos tai -rikkomus. Se, kumpi luetaan metsästäjän syyksi riippuu siitä, oliko kyseessä törkeä vai tavanomainen huolimattomuus. Rikoslain 3:7.1§:n mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi sitä kyennyt noudattamaan. Törkeysarvioon vaikuttavat huolellisuusvelvollisuuden merkittävyys, vaarannettujen etujen tärkeys, riskinoton tietoisuus sekä muut tekoon ja tekijään liittyneet olosuhteet. Vaaran aiheuttaminen – lopetus laukaukset hirvenmetsästyksessä Käräjäoikeus kiinnitti huomiota siihen, että metsästystilanteessa huolellisuusvelvoite on korostunut, ja ettei ampuja ole nähnyt asianomistajaa eikä tiennyt tämän sijaintia. Toisaalta radiopuhelimessa käyty keskustelu antoi ampujan ymmärtää, että ampuminen oli sallittua. Lieventävinä seikkoina pidettiin myös sitä, että haavoittuneen hirven lopettaminen oli perusteltua, ja ettei asianomistaja ollut ampumalinjalla. Käräjäoikeus katsoi menettelyn huolimattomaksi, mutta ei törkeän huolimattomaksi. Vaaraa on aiheutunut luodin kimpoamisesta ja sen aiheuttamista sirpaleista. Vaihtoehtoisen syytteen mukaisesti metsästäjän syyksi luettiin siten metsästysrikkomus. HOVIOIKEUS HYLKÄSI SYYTTEEN Metsästyslain 20.3 §:n mukaan metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle. Syyksilukeminen edellyttää konkreettisen vaaran aiheuttamista. Aiheutuneesta vaaratilanteesta ei ollut muuta välitöntä näyttöä kuin asianomistajan kertoma. Asianomistaja oli kahden todistajan mukaan ilmoittanut radiopuhelimella olevansa suojassa, eikä kumpikaan ollut ymmärtänyt, 56 Metsästäjä 1/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 56-57_Rikos_ja_rangaistus_ME0123.indd 56 56-57_Rikos_ja_rangaistus_ME0123.indd 56 2.1.2023 9.05 2.1.2023 9.05
• M etsästäjä oli ampunut alle vuoden ikäisen karhun. Törkeysarvioinnissa huomioitiin, että kyseessä oli suojeltu eläin ja alle vuoden ikäisen karhun metsästys ei ole mahdollista edes poikkeusluvalla. Syyttäjä vaati ampujalle rangaistusta törkeästä metsästysrikoksesta, rikoksentekohyödyn ja -välineen menettämistä sekä kolmen vuoden metsästyskieltoa. Kolmelle muulle metsästäjälle syyttäjä vaati rangaistusta törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä. AMPUJA KIISTI Karhun ampuneen mukaan kyseessä ei ollut normaali metsästystilanne. Hän oli katsonut virheellisesti, että kyseessä oli erauskarhu. Yksilö vahvistettiin vasta kuukausien kuluttua hammasmittauksen perusteella pentukarhuksi. Syytteessä ollut metsästäjä ei ollut osallistunut karhun punnitukseen, vaan ainoastaan suolistamiseen heti ampumisen jälkeen. Toinen metsästäjä katsoi, että hän oli ainoastaan antanut oman puntarinsa karhun painon mittaukseen ja opastanut puntarin käytössä. Hän ei ollut mukana karhun painon ilmoittamisessa Suomen riistakeskukselle, eikä hän ole pyrkinyt osoittamaan, että karhu olisi ollut yli vuoden ikäinen. Hän ei tiennyt punnitustulosta. Kolmas metsästäjä kiisti olleensa osallisena karhun nylkemiseen ja punnitsemiseen. Kaatoilmoituksen Suomen riistakeskukselle hän oli tehnyt ampujan pyynnöstä ja puolesta, koska tällä ei ollut sähköisen ilmoituksen tekemiseen tarvittavaa välineistöä käytössään. Hänellä ei ollut syytä epäillä punnitustulosta, eikä hän siten ollut menetellyt tahallisesti. Neljäs metsästäjä vetosi samoin siihen, että kätkemisrikos on ainoastaan tahallisena rangaistava, eikä hän tiennyt, että saalis oli saatu metsästysrikoksella. KÄRÄJÄOIKEUDEN ARVIOINTI Rikoslain 3:7.1§:n mukaan tekijän menettely on huolimatonta, jos hän rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvollisuutta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Se, pidetäänkö huolimattomuutta törkeänä, ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Metsästäjän huolellisuusvelvoite on korostunut ja siten edellytetään, että metsästäjä varmistuu kohteestaan ja pidättäytyy metsästämästä, jos kohde jää epäselväksi. Syyksilukeminen edellyttää, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. Kun tiedettiin, että kyse on pienikokoisesta karhusta, olisi metsästäjän tullut varmistua siitä, että karhu on edellisen vuoden pentu. Jos tästä ei voida olla varmoja, on ampumisesta luovuttava. Ampumapaikalla näkyvyyttä on peittänyt taimikko. Valokuvasta on nähtävissä, että karhu on ollut säkäkorkeudeltaan puolimetrinen. Karhulla on erityinen suojeluarvo eikä sen yksinliikkumisen perusteella voida olettaa, että kyseessä olisi erauskarhu. Metsästäjä on ottanut tietoisen riskin siitä, että karhu on pentu. Metsästäjä on toiminut törkeän huolimattomasti ja syyllistynyt törkeään metsästysrikokseen, jonka osalta syyttäjän vaatimukset hyväksyttiin. Ampuja tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Kolme muuta metsästäjää syyllistyivät kätkemisrikokseen, josta kukin tuomittiin 20 päiväsakkoon. HOVIOIKEUS HYLKÄSI SYYTTEET KÄTKEMISRIKOKSESTA VALITTAJIEN OSALTA Hovioikeus otti tapauksen tutkittavaksi metsästäjien valituksesta. Kokonaisuutena arvioiden hovioikeus katsoi näytetyksi, ettei täyttä varmuutta karhun iästä ole voinut olla ja menettely on näin ollen ollut törkeän huolimaton. Törkeysarvioinnissa lähdetään siitä, että rauhoitetun eläimen ollessa kyseessä tekomuoto on törkeä. Jotta teko olisi tavanomaisen huolimaton, on tilanteeseen liityttävä lieventäviä seikkoja. Niitä ei tapauksessa riittävästi ollut, joten käräjäoikeuden antamaa tuomiota ei muutettu. Hovioikeus hylkäsi syytteet törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä kahden valittaneen metsästäjän osalta. Vaa'an lainaaminen ja painon arviointi ei ole kätkemisrikoksessa kuvattua kätkemistä, hankkimista, kuljettamista, välittämistä eikä kauppaamista. Tunnusmerkistö ei tapauksessa siltä osin siis täyttynyt. Karhun pennun ampuminen – törkeä metsästysrikos ja törkeä saaliin kätkemisrikos että asianomistaja olisi maininnut laukausten aiheuttaneen vaaraa. Jahdissa mukana olleilla olikin erilaisia käsityksiä vaaran aiheuttamisesta. Asianomistajan kertomuksen näyttöarvoa heikensi henkilötodistelussa ilmenneet ristiriidat sekä se, että hänen käsityksensä sijainnistaan oli poikennut paikannustiedoista. Hovioikeus arvioi asianomistajan sijainnin toisin kuin käräjäoikeus, minkä johdosta hovioikeus ei pitänyt asianomistajalle aiheutunutta vaaraa konkreettisena. Asianomistaja ei ollut ampumalinjalla. Näin ollen metsästäjä vapautettiin hänelle tuomitusta rangaistuksesta kokonaan. 57 Metsästäjä 1/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 56-57_Rikos_ja_rangaistus_ME0123.indd 57 56-57_Rikos_ja_rangaistus_ME0123.indd 57 2.1.2023 9.05 2.1.2023 9.05
• Riistanhoitoyhdistysten taival välillisessä valtionhallinnossa alkoi vuonna 1962, jolloin silloinen maatalousministeriö ryhtyi uudistamaan riistahallintoa ja metsästyslakia. Uuden riistahallinnon toiminta lähti toden teolla käyntiin uudessa kokoonpanossaan 1963. TeksTi Paula Laukkanen E nnen uudistusta Metsästäjäliitto oli tehnyt työtä jo neljä vuosikymmentä ”järjestäytyneiden metsästysolojen” eli metsästysseurojen ja -kulttuurin kehittämisen parissa. Metsästäjäliitto ei oikeusviranomaisten linjauksen vuoksi yksityisenä rekisteröitynä yhdistyksenä voinut ottaa vastaan maatalousministeriön toimeksiannon mukaisia julkisoikeudellisia velvoitteita. Liiton rinnalle perustettiin ”lakisääteinen metsästäjäorganisaatio”, Riistatalouden kivijalkana jo 60 vuotta Metsästäjäin keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit. Uuden metsästyslain mukaan järjestäytyneet riistanhoitoyhdistykset uusine sääntöineen asetettiin Metsästäjäin keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien ohjaukseen ja valvontaan hoitamaan paikallistason riistahallintoa. Toimijat Metsästäjäin keskusjärjestön ja uusien riistanhoitopiirien virkoihin saatiin pääosin liiton kokeneesta väestä. Tie ollut pitkä ja työsarka leveä Vuosien varrella on tapahtunut paljon. Metsästäjäin keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit ovat muuttuneet Suomen riistakeskukseksi. Mutta riistanhoitoyhdistysten paikallistason merkitys on muuttumaton. Vuoden 1963 Metsästäjä-lehtiä lukiessa aiheet kuitenkin tuntuvat kohtuullisen tutuilta. Esimerkiksi artikkelissa ”Riistanhoitoyhdistysten kirjalliset tehtävät”: – Kaikilla yhteiskuntaelämän eri aloilla on lieveilmiönä melko suureksi paisunut ”paperisota”. Myöskään riistanhoitoyhdistykset eivät ole onnistuneet kiemurteRIISTANHOITOYHDISTYKSET TE RO SA LM EL A 58 Metsästäjä 1/2023 58-59_RHYt_60_vuotta_ME0123.indd 58 58-59_RHYt_60_vuotta_ME0123.indd 58 2.1.2023 9.05 2.1.2023 9.05
• Riistatalouden kivijalkana jo 60 vuotta lemaan irti tuon ”painomustekalan” lonkeroista, vaan niillekin kuuluu sekä lain määräämät että yläportaiden toiminnasta johtuvat kirjalliset tehtävät, jotka useasti nousevat ikään kuin kauhupeikkona rhy:n toiminnan eteen, totesi riistapäällikkö O. Raetpalo. Samaisista 60 vuoden takaisista Metsästäjä-lehdistä välittyy kuva riistanhoitoyhdistysten suuresta merkityksestä riistahallinnolle ja metsästyskulttuurille Suomessa. Kaikki vanhat kokeneet toimijat haluttiin mukaan työhön. Yhteiskunnallista tilausta Metsästäjien lukumäärä on kasvanut, riistalajisto on monipuolistunut ja osin vahvistunut merkittävästi. Riistakantojen hallinnan tarpeet ovat kasvaneet ja tiedon tarve lisääntynyt. Kansallinen riistapolitikka tarvitsee suunnittelun ja johtamisen tarpeisiin ennen kaikkea tietoa, ja sitä kertyy paikallisten toimijoiden ansiosta. Riistanhoitoyhdistys on edelleen tällaisen tiedon tuottajana ja paikallisten palvelujen, metsästäjäkoulutusten, tutkintojen ja ampumakokeiden järjestäjänä erittäin tärkeä osa riistahallintoa. Riistanhoitoyhdistykset ovat edelleen riistatalouden kivijalka. Riistanhoito­ yhdistyksiä käsiteltiin laajasti vuoden 1963 ensimmäisessä Metsästäjä­ lehdessä. 59 Metsästäjä 1/2023 58-59_RHYt_60_vuotta_ME0123.indd 59 58-59_RHYt_60_vuotta_ME0123.indd 59 2.1.2023 9.05 2.1.2023 9.05
• V uosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat. Tänä vuonna kokouksissa muun muassa valitaan hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle. Riistanhoitoyhdistys, jonka jäsen olet, on merkitty metsästyskorttiisi. Muista, että riistanhoitoyhdistyksen vuosikokoukseen osallistuva henkilö on aina itse velvollinen osoittamaan jäsenyytensä. Helpoin tapa jäsenyyden osoittamiseen kokouksessa on Oma riistassa oleva mobiili metsästyskortti. Jäsenyytensä voi osoittaa myös esittämällä voimassa olevan metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortin, pankin maksuleimalla varustetun tilillepanokortin tai tilillepanokortin ja kuitin riistanhoitomaksun maksamisesta. Muuttuva terveystilanne voi tuoda muutoksia suunniteltuihin kokouspaikkoihin ja -aikoihin. Siksi kannattaa tarkkailla riista.fi -sivujen tapahtumatietoja vuosikokousten lähestyessä. Riistanhoitoyhdistykset tiedottavat vuosikokouksistaan myös muilla tavoin. Valtakirja Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puheja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Oma riista -palvelusta tulostettu metsästyskortti tai mobiilista otettu näyttökuva käy myös. Valtakirjojen ja metsästyskorttien tarkastus alkaa yleensä puolta tuntia tai tuntia ennen kokousta. Osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokouk seen olet mukana myös laajemmin metsästysja riista-asioiden hoidossa. Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokouksiin! riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen KUTSU Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastista riistanhoitoyhdistyksistä ja toiminnanohjaajan työstä: www.metsastajalehti.fi ja Spotify 60 Metsästäjä 1/2023 VALTAKIRJA Minä ___________________________ ___________________________________ valtuutan ________________________________ ___________________________________ edustamaan itseäni _____________________________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ____________ / _____________ 2023 ___________________________________ Aika ________________ Allekirjoitus ____________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: Rhy-numero _________________ Metsästäjänumero _________________________ Syntymäaika ____ /____ /_____ _ etunimi etunimi vuosikokouksen ajankohta rhy:n nimi sukunimi sukunimi paikka HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoito yhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotus kortista tai metsästyskortista maksutositteineen) 60-63_RHY-kokoukset_ME0123.indd 60 60-63_RHY-kokoukset_ME0123.indd 60 2.1.2023 9.06 2.1.2023 9.06
• TARKISTA KOKOUSPAIKKA JA -AIKA RIISTA.FI -SIVUJEN TAPAHTUMA HAUSTA https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku Etelä-Häme 15.2. 18:00 Asikkalan rhy Asikkalan kunnan valtuustosali, Rusthollintie 2, 17200 Vääksy 23.2. 18:00 Forssan-Tammelan rhy Tammelan kunnantalo, valtuustosali, Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela 23.2. 18:00 Hattulan-Kalvolan rhy Parolannummen sotilaskoti 2 Vaakunasali, Parolannummentie 219, 13700 Parolannummi 13.2. 18:30 Hauhon-Tuuloksen rhy Tuuloksen Monitoimihalli, 14820 Tuulos 13.2. 18:00 Hausjärven-Riihimäen rhy Turkhaudan Seurojentalo, Hausjärventie 1614, 12350 Turkhauta 14.2. 18:00 Janakkalan rhy Janakkalan kunnantalo, Juttilantie 1, 14200 Turenki 27.2. 19:00 Jokiläänin rhy Humppilan Osuuspankin kokoustila, Kisakuja 1, 31640 Humppila 9.2. 18:30 Lahden seudun rhy Lahden upseerikerho, Upseerikerho katu 3, 15700 Lahti 16.2. 18:30 Lammin rhy Villa Mainiemi, Mainiementie, 16900 Lammi 27.2. 18:30 Lopen rhy Lopen ampumarata, Nummenrannantie 769, 12920 Loppi 8.2. 18:00 Padasjoen rhy Kullasvuoren koulu, Koulukuja 1, 17500 Padasjoki 15.2. 18:00 Rengon seudun rhy Tulinummi, Tulinummi 4, 14300 Renko 16.2. 18:30 Urjalan rhy Urjalan Erän maja, Mieliöntie 118, Urjala Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Lahden seudun rhy:ssä tuntia ennen. Etelä-Savo 21.2. 18:30 Anttolan rhy Ollinmäen viinitila, Anttolantie 1640, 52100 Anttola 2.2. 18:00 Enonkosken rhy Maitolaituri Kahvila & Puoti, Enonkoskentie 11, 58175 Enonkoski 15.2. 18:00 Etelä-Soisalon rhy Kangaslammin koulu, Kangaslammintie 5, 79480 Kangaslampi 15.2. 19:00 Hartolan rhy Gasthaus Koskenniemi 16.2. 18:00 Haukivuori-Virtasalmi rhy Seurakuntakoti, Kirkkopolku 3, Virtasalmi 20.2. 18:00 Heinolan seudun rhy Hotelli Kumpeli, Muonamiehenkatu 3, 18100 Heinola 8.2. 19:00 Joroisten rhy Vanhan kunnantalon alakerta, Mutalantie 2, 79600 Joroinen 16.2. 19:00 Juvan rhy Martti Talvela -kampuksen auditorio, Juvantie 20, 51900 Juva 9.2. 18:00 Jäppilän rhy Step koulutus, Huvilakatu 31, Pieksämäki Yhdistyneen riistanhoitoyhdistyksen ensimmäinen vuosikokous. 9.2. 17:00 Kangasniemen rhy Ravintola Gastro pub 13, Keskustie 2, 51200 Kangasniemi 7.2. 19:00 Kerimäen rhy Kerimäen osuuspankin kerhotila 2. kerros, Hälväntie 2, Kerimäki 21.2. 17:00 Mikkelin rhy Harjumaan riistamiesten maja, Mainuntie 2, 51420 Harjumaa 14.2. 18:00 Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy Tyllilä-Hovi, Tylliläntie 52, 52700 Mäntyharju 20.2. 19:00 Pertunmaan rhy Nuorisotalo, Juhlakuja 1, 19430 Pertunmaa 9.2. 18:00 Pieksämäen rhy Step koulutus, Huvilakatu 31, Pieksämäki Yhdistyneen riistanhoitoyhdistyksen ensimmäinen vuosikokous. 22.2. 18:30 Puumalan rhy Puumalan kunnantalon valtuustosali, Keskustie 14, 52201 Puumala 8.2. 18:00 Rantasalmen rhy Rantasalmen Osuuspankin kokoushuone, Kylätie 28, 58900 Rantasalmi 14.2. 19:00 Ristiinan rhy Metsälinna, Kitereentie 13, 52300 Ristiina 2.2. 19:00 Savonlinnan rhy Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, 57200 Savonlinna 7.2. 18:00 Savonrannan rhy Lousnaskahvila Sara, Kolmatähkäntie 3, 58300 Savonranta 22.2. 18:00 Sulkavan rhy Kahvila-Ravintola Pijot, Kauppatie 1, 58700 Sulkava 13.2. 18:00 Sysmän rhy Ravintola Uoti, Sysmä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Puumalan rhy:ssä 15 minuuttia ennen. Kaakkois-Suomi 2.2. 18:00 Anjalan rhy Naukkarisen Pihapirtti, Kiitotie 140, 46810 Ummeljoki 22.2. 18:00 Elimäen rhy Länsi-Kymen Osuuspankin kerhohuone, Vanhamaantie 9, 47200 Elimäki 14.2. 18:00 Etelä-Saimaan rhy Hanhijärven kylätalo, Hanhijärventie 390, Lappeenranta 2.2. 18:00 Iitin rhy Iitin kunnantalo, Rautatienkatu 20, 47400 Kausala 7.2. 18:00 Jaalan-Kuusankosken rhy Luonto ja Eräkeskus, Voikkaantie 2, 45910 Voikkaa 7.2. 18:00 Joutsenon rhy Pulpin Seurakuntakeskus, Linjatie 11, 54120 Lappeenranta 1.2. 18:00 Kymin-Karhulan rhy Laajakosken kylätupa, Pekanojantie 84, 48750 Kotka 9.2. 18:00 Lemin-Taipalsaaren rhy Taipalsaari kunnantalo, Kellomäentie 1 15.2. 18:00 Luumäen rhy Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7, 54500 Taavetti 9.2. 18:00 Miehikkälän rhy Miehikkälä Koulukeskus, Keskustie 9, 49700 Miehikkälä 3.2. 18:00 Parikkalan rhy Kirjavalan Erämiehet ry:n maja, Koivuvaarantie 55, 59410 Kirjavala 22.2. 18:00 Pyhtään rhy Huutjärven koulu, Huutjärventie 56, 49210 Huutjärvi 14.2. 18:00 Rautjärven rhy Rautjärven kunnan virastotalo, Simpeleentie 12 16.2. 18:00 Ruokolahden-Imatran rhy Ruokolahden kampus, Opistontie 21, 56100 Ruokolahti 13.2. 18:00 SavitaipaleenSuomenniemen rhy Ravintola Sahrami, Torikatu 5-7, 54800 Savitaipale 21.2. 18:00 Sippolan rhy Kirstinkallion kylätalo, Kirstinkalliontie 60, 46800 Myllykoski 16.2. 18:00 Valkealan-Kouvolan rhy Voikkaan Luontoja Eräkeskus, Voikkaantie 2, 45910 Voikkaa 8.2. 18:00 Vehkalahden-Haminan rhy Vehkalahti Sali, Ruissalontie 8, 49410 Ruissalo, Hamina 15.2. 17:30 Virolahden rhy Bunkkerimuseo, Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-Pihlaja 21.2. 18:00 Ylämaan rhy Tervajoen Metsästäjien maja, Rummuntie 174, 54410 Ylämaa Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Kainuu 15.2. 18:00 Hyrynsalmen-Ristijärven rhy Hyrynsalmen kunnantalo, valtuustosali, Laskutie 1, 89400 Hyrynsalmi 21.2. 18:00 Kajaanin rhy Kajaanin lukion auditorio, Vuorikatu 2, Kajaani 9.2. 18:00 Kuhmon rhy Kuhmotalo, Koulukatu 1, 88900 Kuhmo 13.2. 18:00 Paltamon rhy Paltamon Paltalinna, Vaarankyläntie 2, 88300 Paltamo 7.2. 18:00 Puolangan rhy Puolankajärven koulu, auditorio 14.2. 18:00 Sotkamon rhy Vuokatin urheiluopisto, Opistontie 4, Vuokatti 6.2. 18:00 Suomussalmen rhy Teatteri Retikka 8.2. 18:00 Vuolijoen rhy Vuolijoen Pankkitalo, Kajaanintie 2, 88270 Vuolijoki Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Paltamon ja Puolangan rhy:ssä tuntia ennen kokousta. Keski-Suomi 9.2. 18:00 Ala-Keiteleen rhy Äänekoski, Kaupungintalon kahvio, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski 16.2. 18:00 Hankasalmen rhy Juhlatalo Villa Mathilda, Sauvamäentie 609, 41580 Sauvamäki 22.2. 18:00 Itä-Päijänteen rhy Joutsan nuorisoseurantalo, Jousitie 27, 19650 Joutsa 21.2. 18:00 Jyväskylän seudun rhy Scandic Laajavuori Jyväskylä, Laajavuorentie 30, 40740 Jyväskylä 9.2. 18:00 Jämsän seudun rhy Sammallahden koulu, Sammallahdentie 200, 42100 Jämsä 14.2. 18:00 Kannonkosken-Kivijärven rhy Kannonkoski, Piispala, 43300 Kannonkoski 8.2. 18:00 Karstulan-Kyyjärven rhy Karstula, Rantakylän koulu, Rantakyläntie 486, 43500 Karstula 22.2. 18:00 Keuruun rhy Kimara, Koulutie 3 C, 42700 Keuruu 8.2. 18:00 Kinnulan rhy Kinnulatalo (Seurojentalo), Keskustie 12, 43900 Kinnula 15.2. 18:00 Konneveden rhy Konnevesisali, Kunnantalo, Kauppatie 25, 44300 Konnevesi 14.2. 18:00 Korpilahden rhy Eräriihelä, Riihelänpisto, 41800 Korpilahti 1.2. 18:00 Laukaan rhy Kennelpiirin toimintakeskus, Rokkakankaantie 9, 41350 Laukaa As 2.2. 18:00 Multian rhy Multia, OP:n kerhohuone, Keskustie 29 A, 42600 Multia 22.2. 18:00 Petäjäveden rhy Lemettilän Kahvilanavetta, Siltatie 23, 41900 Petäjävesi 15.2. 18:00 Pihtiputaan rhy Työväentalo / Kuvapirtti, Keskustie 44800 Pihtipudas 7.2. 18:00 Pylkönmäen rhy Yrittävän talo, Keskustie 15, 43440 Pylkönmäki 23.2. 18:00 Saarijärven rhy Saarijärvi, Pyssylän ampumaradan maja 2.2. 18:00 Suolahden-Sumiaisten rhy Kuntala, Sumiaisraitti 19, 44280 Sumiainen 23.2. 18:00 Toivakan rhy Toivakkatalo, Iltaruskontie 2, 41660 Toivakka 1.2. 18:00 Uuraisten rhy Teivaalan Tupa, Teivaalantie 135, 41240 Kyynämöinen 16.2. 18:00 Viitasaaren rhy Viitasaari, kaupungintalo valtuustosali, Keskitie 10, 44500 Viitasaari Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Jämsän seudun rhy:ssä 45 min ja AlaKeiteleen rhy:ssä tuntia ennen kokousta. Lappi 16.2. 18:00 Enontekiön rhy Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15, 99400 Enontekiö 19.2. 12:00 Inarin rhy Koppelon Kylätalo, Koppelontie 890 A, 99800 Ivalo 24.2. 18:00 Kemijärven rhy Kemijärven kulttuurikeskus, Hietaniemenkatu 5, Kemijärvi 28.2. 18:00 Keminmaan rhy Keminmaan kirjasto/nuorisotalo, Väylätie 6, 94400 Keminmaa 17.2. 18:00 Kittilän rhy Kittilän kunnanvirasto 2. krs 17.2. 18:00 Kolarin rhy Kolarin kunnanvirasto (valtuustosali) 15.2. 18:00 Muonion rhy Kyläpirtti, Pirkantie 4, 99300 Muonio 6.2. 18:00 Pelkosenniemen rhy Kunnantalon valtuustosali. Kokouksessa päätetään Suomen riistakeskukselle tehtävästä esityksestä Pelkosenniemen ja Savukosken riistanhoitoyhdistysten yhdistämiseksi. Riistahallintolaki 12 § 1 mom. Riistanhoitoyhdistysten yhdistäminen ja jakautuminen. 17.2. 18:00 Pellon rhy Pellon kunnantoimisto, valtuustosali, Kunnantie 4, 95700 Pello 61 Metsästäjä 1/2023 60-63_RHY-kokoukset_ME0123.indd 61 60-63_RHY-kokoukset_ME0123.indd 61 2.1.2023 9.06 2.1.2023 9.06
• 24.2. 18:00 Posion rhy Posion kunnan valtuustosali, Kirkkotie 1, Posio 6.2. 18:00 Ranuan rhy Ranuan Kunta Valtuustosali, Keskustie 34, Ranua 22.2. 18:00 Rovaniemen rhy Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo, Erästäjänpolku 1, 96100 Rovaniemi 7.2. 18:00 Sallan rhy Sallan kunnanviraston valtuustosali, Postipolku 3, 98900 Salla 20.2. 18:00 Savukosken rhy Savukosken kunnantalo, Kauppakuja 1 Kokouksessa päätetään Suomen riistakeskukselle tehtävästä esityksestä Pelkosenniemen ja Savukosken riistanhoitoyhdistysten yhdistämiseksi. Riistahallintolaki 12 § 1 mom. Riistanhoitoyhdistysten yhdistäminen ja jakautuminen. 21.2. 18:00 Simon rhy Simon yläasteen ruokala, Sahatie 4, 95200 Simo 13.2. 18:00 Sodankylän rhy Sodankylän kunnanviraston valtuustosali, Jäämerentie 1, 99601 Sodankylä 13.2. 18:00 Tervolan rhy Tervolan nuorisoseurantalo, Seurantie, 95300 Tervola 7.2. 18:00 Tornion rhy Laivakangas, Alatornion metsästysseuran maja, Ampumaradantie, 95440 Tornio 18.2. 13:00 Utsjoen rhy Utsjoen eränkävijöiden maja 22.2. 18:00 Ylitornion rhy Lomakeskus Karemajat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Inarin rhy:ssä tuntia ennen kokousta. Oulu 7.2. 19:00 Haapajärven-Reisjärven rhy Reisjärven kunnantalon valtuustosali, Reisjärventie 8, 85900 Reisjärvi 8.2. 19:00 Haapaveden rhy Haapaveden Opisto, Vanhatie 45, 8660 Haapavesi 1.2. 18:45 Hailuodon rhy Hailuodon Metsästysseuran maja, Kottaintie 87, Hailuoto 1.2. 18:00 Haukiputaan rhy Lounas-Kahvila Nyymanni, Revontie 14, 90830 Haukipudas 9.2. 18:00 Iin seudun rhy Iin Nättepori, Puistotie 1, 91100 Ii 20.2. 19:00 Kalajoen-Alavieskan rhy Hyötypytinki, Ylivieskantie 355, 85100 Kalajoki 2.2. 19:00 Kempeleen-Oulunsalon rhy Paukun maja, Mäntyranta 130, 90460 Oulunsalo 6.2. 18:00 Kiimingin-Ylikiimingin rhy Horsman maja , Valkiaisranta 256, 91300 Ylikiimiki 14.2. 18:00 Kuusamon rhy Kuusamon lukion auditorio, Oulangantie 1, 93600 Kuusamo 16.2. 18:00 Kärsämäen rhy Kärsämäen liikenneasema Juustoportti, Haapajärventie 1, Kärsämäki 22.2. 18:00 Limingan seudun rhy Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6, 91900 Liminka 9.2. 18:00 Muhoksen rhy Muhoksen ampumarata, Lummelammentie, Muhos 6.2. 18:00 Nivalan rhy Nivalan Eränkävijät ry:n toimitalo, Pyssymäentie 76, 85500 Nivala 7.2. 19:00 Oulaisten rhy Ukonkantti, Kirkkotie 16, 86400 Vihanti 15.2. 18:00 Oulun rhy Sanginsuun koulu, Sanginsuuntie 56, 90660 Oulu 21.2. 19:00 Piippolan seudun rhy Pyhännän kunnatalo, Manuntie 2, 92930 Pyhäntä 20.2. 18:00 Pudasjärven rhy Pohjantähti, Teollisuustie 1, 93100 Pudasjärvi 13.2. 19:00 Pyhäjärven rhy Hiisitupa, Jyväskyläntie, 86800 Pyhäsalmi 22.2. 18:30 Raahen seudun rhy Raahen Ammattioppilaitoksen auditorio, Tervahovinkatu 2, Raahe 9.2. 18:00 Sievin rhy Sievin kunnan valtuustosali, Haikolantie 16, 85410 Sievi 14.2. 18:00 Siikajokilaakson rhy Vauhtimaja, Hietamaantie 92, 92400 Siikajoki 2.2. 18:00 Taivalkosken rhy Taivalvaaran monitoimitalo, Hiihtokeskuksentie 4 13.2. 18:00 Tyrnävän rhy Ampumaradan maja Riistala, Muhostie 88, Tyrnävä 15.2. 18:00 Utajärven rhy Utajärven koulun auditorio, Laitilantie 8, 91600 Utajärvi 16.2. 18:00 Vaalan rhy Kurikkavaaran Hiihtomaja, Laajantie, 91700 Vaala 8.2. 19:00 Ylivieskan rhy Teikontupa, Jussisentie 8, 84460 Ylivieska Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Pudasjärven, Taivalkosken, Utajärven ja Ylivieskan rhy:ssä tuntia ennen kokousta. Pohjanmaa 2.2. 18:00 Alajärven rhy Alajärven kaupungintalo, Alvar Aallontie 1, Alajärvi 21.2. 18:00 Alavuden-Töysän rhy Huhtamäkisali, Okslammintie 9, 63300 Alavus 6.2. 18:00 Evijärven-Kortesjärven rhy Jokikylän Kylätalo, Jokikyläntie 322, 62500 Evijärvi 14.2. 18:00 Himangan rhy Koski-Hovi, Uunilanrantatie, 68100 Himanka 1.2. 18:00 Härmän rhy Ekohovi, Kurjentie 633, 62375 Ylihärmä 8.2. 18:00 Ilmajoen rhy Riistavalli, Riistavallintie 156, 60800 Ilmajoki 2.2. 18:00 Isojoen-Karijoen rhy Isojoen Kivikoulu, Kristiinantie 15, 64900 Isojoki 22.2. 18:00 Jalasjärven rhy Riistan maja, Mantila, Jalasjärvi 15.2. 18:00 Jurvan rhy Suupohjan osuuspankki, kokoustila, Kauppatie 3, 66300 Jurva 13.2. 18:00 Kannuksen rhy Ruutikellari, Lestijokilehden alakerta, Valtakatu 9, 69100 Kannus 1.2. 18:00 Kauhajoen rhy Erähovi, Erähovintie 62, Kauhajoki 15.2. 18:00 Kauhavan rhy Sotilaskoti, Sotakouluntie, Kauhava 15.2. 18:00 Kuortaneen rhy Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane 8.2. 18:00 Kurikan rhy Kurikan ampumarata, Kiimaneva, Paavolantie 549, 61300 Kurikka 23.2. 18:00 Kyrönmaan rhy Osuuspankki Isokyrö, Lukkarinmäentie 2 14.2. 18:00 Kälviän-Ullavan rhy Kälviän aluetoimisto, Kälviäntie 24, 68300 Kälviä 23.2. 18:00 Laihian rhy Jakkulan ampumarata huoltorakennus, Allisentie 165, 66450 Jakkula 7.2. 18:00 Lakeuden rhy Mediwestin auditorio, Koskenalantie 16, 60220 Seinäjoki 6.2. 18:00 Lappajärven-Vimpelin rhy Vimpelin yhteiskoulu, Opintie 29, 62800 Vimpeli 22.2. 18:00 Lapuan rhy Yläkoulu, Lapua 16.2. 18:00 Lehtimäen-Soinin rhy Soinin kunnantalo, valtuustosali, Multiantie 27 A, 63800 Soini 9.2. 18:00 Lestijärven rhy Lestijärven kunnantoimisto, Lestintie 39, 69440 Lestijärvi 9.2. 18:00 Lohtajan rhy Lohtajan Ms:n maja, Houraati 7.2. 18:00 Perhon rhy Ampumarata Hirvaanlinna, Porasentie 287, 69950 Perho 21.2. 18:00 Perhonjokilaakson rhy Hotelli Kaustinen auditorio, Pajalantie 24, 69600 Kaustinen 16.2. 18:00 Peräseinäjoen rhy Näätämaja, Näätämajantie, Peräseinäjoki 20.2. 18:00 Teuvan rhy Teak-toimitila, Rasintie 1 A, 64700 Teuva 13.2. 18:00 Toholammin rhy Toholammin kunnanvirasto, Toholampi 20.2. 18:00 Ylistaron rhy Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, 61400 Ylistaro 2.2. 18:00 Ähtärin rhy Sedu Ähtäri, Koulutie 16, 63700 Ähtäri Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Pohjois-Häme 20.2. 18:00 Jalannin rhy Mikko Peräkivi, Mäyräntie 6, 37800 Akaa 21.2. 17:00 Kangasalan rhy Kangasalan lukio, auditorio, Finnentie 42, 36200 Kangasala 26.2. 17:00 Kuhmalahden-Sahalahden rhy Sariolan koulu, Kärkkääntie 12, 36420 Sahalahti 14.2. 18:00 Kuhmoisten rhy Koulukeskus, Länkipohjantie 64, 17800 Kuhmoinen 8.2. 18:00 Kurun rhy Kurun Metsäoppilaitos, Metsätie 1, 34300 Kuru 21.2. 17:00 Lempäälän seudun rhy Narvan Tähti seurojentalo, Räätälintie 4, 37370 Narva 9.2. 18:00 Längelmäveden rhy Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124, 35500 Korkeakoski 7.2. 18:00 Mäntän seudun rhy Mäntän seudun koulutuskeskus, ruokala, Virtasalmentie 14, 35800 Mänttä 23.2. 18:00 Nokian seudun rhy Kolmenkulman ABC, Rounionkatu 140, 37150 Nokia 21.2. 18:00 Pälkäneen ja Luopioisten rhy Nuijantalo, Onkkaalantie 102, 36600 Pälkäne 16.2. 18:00 Ruoveden rhy Ylä-Pirkanmaan Osuuspankki, Ruovedentie 13, 34600 Ruovesi 22.2. 18:30 Sääksmäen-Valkeakosken rhy Juhansali, Suutarinlahti 21, 37770 Tarttila 20.2. 18:00 Tampereen rhy Kokoushotelli Murikanranta, Kuterintie 226, 34260 Terälahti, Tampere 15.2. 18:00 Virtain rhy Nuorisokeskus Marttinen (päärakennus, monitoimisali), Herrasentie 16, 34800 Virrat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Lempäälän seudun ja Längelmäveden rhy:ssä tuntia ennen kokousta. Pohjois-Karjala 9.2. 18:00 Enon rhy Enon juhla ja lounas, Niskantie 46, 81200 Eno 21.2. 18:00 Ilomantsin rhy Ilomantsin liikuntahalli, Pogostantie 13, 82900 Ilomantsi 14.2. 18:00 Joensuun seudun rhy Hotelli Julie, Valimontie 3, 80710 Lehmo 23.2. 18:00 Juuan rhy Paikka ilmoitetaan myöhemmin Oma riista viestillä ja rhy:n Tapahtumatiedoissa 28.2. 18:00 Kesälahden rhy Kiteen kaupungintalo, Kiteentie 25, 82500 Kitee. Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous. 28.2. 18:00 Kiteen rhy Kiteen kaupungintalo, Kiteentie 25, 82500 Kitee. Keski-Karjalan riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous. 16.2. 18:00 Lieksan rhy Kultuurikeskus, Pielisentie 9, 81720 Lieksa 28.2. 18:00 Liperin rhy Penttilä-sali, Koulukuja 1, 83100 Liperi 7.2. 18:00 Outokummun rhy Sörjälä, Suvisrannantie 10, 83500 Outokumpu 9.2. 18:00 Polvijärven rhy Koulukeskus, B-talo, Auditorio, Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi 21.2. 18:00 Rääkkylän rhy Rääkkylän kunnantalo valtuustosali, Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä 14.2. 18:00 Tohmajärvi-Värtsilän rhy Ravintola Kotipirtti, Talluksentie 26, 82600 Tohmajärvi 23.2. 18:00 Tuupovaaran rhy Ullakko, Onnelankuja 5, 82730 Tuupovaara 7.2. 18:00 Ylä-Karjalan rhy Break Sokos hotelli Bomba, Tuulentie 10, 75500 Nurmes Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Enon, Ilomantsin, Joensuun seudun, Kesälahden, Kiteen, Outokummun ja Tuupovaaran rhy:ssä tuntia ennen kokousta. Pohjois-Savo 22.2. 18:00 Iisalmen rhy Metsäpirtti, Vanha Kainuuntie 6 A, 74100 Iisalmi 21.2. 18:00 Juankosken rhy Juankosken kaupungintalo auditorio, Juankoskentie 13, 73500 Juankoski TARKISTA KOKOUSPAIKKA JA -AIKA RIISTA.FI -SIVUJEN TAPAHTUMA HAUSTA https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku 62 Metsästäjä 1/2023 60-63_RHY-kokoukset_ME0123.indd 62 60-63_RHY-kokoukset_ME0123.indd 62 2.1.2023 9.06 2.1.2023 9.06
• 23.2. 19:00 Kaavin rhy Kuittisen Juhlahuoneisto, Rantatie 6 27.2. 18:00 Karttulan rhy Kuopion kaupungin Karttulan asiointipiste, Kissakuusentie 6, 72100 Karttula 23.2. 18:00 Keiteleen rhy Wanhan koulun talli, Vesannontie 1791, 72600 Keitele 20.2. 18:00 Kiuruveden rhy Kulttuuritalo, Lähteentie 10 23.2. 18:00 Koillis-Savon rhy Riistaveden Osuuspankin kerhohuone, Keskustie 20, 71160 Riistavesi 15.2. 18:00 Kuopion rhy Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, 70420 Kuopio 6.2. 18:00 Lapinlahden rhy Lapinlahden lukio, Kivistöntie 2, 73100 Lapinlahti 13.2. 18:30 Leppävirran-Varkauden rhy Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, Leppävirta 16.2. 18:00 Maaningan rhy Maaninkajärven koulu, auditorio, Maaningantie 49, 71750 Maaninka 20.2. 18:00 Nilsiän rhy Paikka ilmoitetaan myöhemmin riista.fi Tapahtumatiedoissa ja Oma riista -viestillä. 16.2. 18:00 Pielaveden rhy Villa Honkamäki, Honkamäentie 1, 72400 Pielavesi 15.2. 18:00 Rautalammin rhy Rautalammin kunnanvirasto, Kuopiontie 11, 77700 Rautalampi 17.2. 18:00 Rautavaaran rhy Hotelli-Ravintola Tiilikka, Kuusitie 2, 73900 Rautavaara 9.2. 18:00 Siilinjärven rhy Toimintakeskus Kirsu, entinen Kumpusen koulu, Kumpusentie 304, 71800 Siilinjärvi 21.2. 18:00 Sonkajärven rhy Koskela, Hirvijärventie 34 74360 Sonkakoski 24.2. 18:00 Suonenjoen rhy Pitäjäntupa, Asemakatu 12, 77600 Suonenjoki 22.2. 18:00 Tervon rhy Virastotalon kokoushuone, Tervontie 4, 72210 Tervo 7.2. 18:00 Varpaisjärven rhy Varpaisjärvi-talo Valtuustosali, Kunnantie 20 28.2. 18:00 Vehmersalmen rhy Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone, Vehmersalmentie 34, 71310 Vehmersalmi 27.2. 18:00 Vesannon rhy Uusi koulu, Koulutie 16A 28.2. 18:00 Vieremän rhy Vieremän Kunnantalo, Myllyjärventie 1, 74200 Vieremä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Iisalmen, Leppävirran-Varkauden, Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän rhy:ssä tuntia ennen kokousta. Rannikko-Pohjanmaa 22.2. 18:00 Kokkolan seudun rhy Ådalens skola/Ådalin koulu (Kruunupyyn yläaste), 68500 Kronoby 22.2. 18:00 Lapväärtin seudun rhy Brandstationen i Lappfjärd, Södra Lappfjärdsvägen 71, 64300 Lappfjärd 23.2. 18:00 Maalahden seudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5, 66100 Malax 20.2. 19:00 Närpiön seudun rhy Yrkesakademin i Österbotten , Ängskullvägen 1, 64230 Närpes 23.2. 18:30 Pietarsaaren seudun rhy Sursik skola, Sursikvägen 43, 68910 Bennäs 21.2. 18:30 Uudenkaarlepyyn seudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang, Jutasvägen 34, 66900 Nykarleby 21.2. 19:00 Vöyrin seudun rhy Norrvalla, Vöråvägen 305-307, 66600 Vörå 15.2. 19:00 Vaasan seudun rhy Skatila UF, Skatilavägen 41, 66520 Korsholm Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Närpiön seudun ja Vaasan seudun rhy:ssä tuntia ennen kokousta. Satakunta 16.2. 18:00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston auditorio, Opintie 4, 32700 Huittinen 14.2. 18:00 Euran seudun rhy Hinnerjoen paloasema, Lääkärintie 16, 27600 Hinnerjoki 20.2. 18:00 Harjavallan rhy Ravintola Hakuninmäki, Pyydyskatu 1, 29200 Harjavalta 13.2. 18:00 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy Nuorisoseurantalo Mäntylä, Maisematie 185, 39100 Hämeenkyrö 23.2. 18:00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Korvenhovi, Korvenkyläntie 87, 38800 Jämijärvi 21.2. 18:00 Kihniön rhy Kihniönkylän Erä-Veikkojen maja, Palolahdentie 100-28, 39820 Kihniö 9.2. 17:30 Kokemäen-Kauvatsan rhy Kokemäen seuratalo, Seuratalonrinne 7, 32800 Kokemäki 2.2. 18:00 Lavian seudun rhy Riuttala-Mustajoen kylätalo, Kullaantie 302, 38600 Lavia 15.2. 18:00 Lounais-Satakunnan rhy Tules-Tupa, Aittakarinkatu 14, 26100 Rauma 6.2. 18:00 Merikarvian rhy Merikarvian kunnantalo, Kauppatie 40, 29900 Merikarvia 14.2. 18:00 Mouhijärven piirin rhy ABC Häijää kabinetti, Kauppakuja 1, 38420 Sastamala 8.2. 18:00 Noormarkun seudun rhy Noormarkun Klubi, Laviantie 14, 29600 Noormarkku 21.2. 17:30 Parkanon-Karvian rhy Karvian kunnantalo, Kylä-Karviantie 17, 39930 Karvia 13.2. 18:00 Pohjois-Satakunnan rhy Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kelankaari 4, 38700 Kankaanpää 13.2. 18:00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, 28100 Pori 23.2. 18:00 Punkalaitumen rhy Punkalaitumen kunnantalo, Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun 22.2. 18:00 Sastamalan rhy Vammalan ammattikoulun auditorio, Ratakatu 36, 38210 Sastamala 7.2. 18:00 Siikaisten rhy Leväsjoen Eränk.Erämaja, Keskukyläntie 495, 29810 Siikainen 16.2. 18:00 Säkylän-Köyliön rhy Huovinrinteen upseerikerho, Huovintie 23, 27910 Säkylä 14.2. 18:00 Ulvilan piirin rhy Verstas Juhlat, Pyssykankaantie 170, 29270 Nakkila Hormisto Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Uusimaa 1.2. 18:00 Askolan-Pukkilan rhy Paikka ilmoitetaan myöhemmin riista.fi Tapahtumatiedoissa ja Oma riista -viestillä. 22.2. 18:00 Espoo-Kauniaisten rhy Spektri Business Park, Metsänneidonkuja 4, Pilotti talo, 02130 Espoo 27.2. 18:00 Helsingin rhy Helsingin riistanhoitoyhdistys, Sompiontie 1, 00730 Helsinki 13.2. 18:00 Hyvinkään rhy Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241, Hyvinkää 2.2. 18:00 Karjalohjan rhy Seuraintalo, Keskustie 17, 09120 Karjalohja 9.2. 18:00 Keski-Uusimaan rhy Tuusulan seurakuntakeskus, Rykmentintie 34, Tuusula 04300 27.2. 18:00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen palvelukeskus/Kyrkslätt servicecentral, Rajakuja 3/Rågränd 3, 02400 Kirkkonummi 14.2. 17:30 Lapinjärven rhy Pukaron Paroni, Koivistontie 2, 07830 Pukaro 6.2. 18:00 Liljendalin rhy Bagarstugan, Herrgårdsvägen 18, 07880 Liljendal 9.2. 18:00 Lohjan rhy ABC Lohja, Hossanmäentie 1, 08350 Lohja 14.2. 18:00 Loviisan rhy Neste Ankkurituuli, Länsikaari 3, 07900 Loviisa 16.2. 18:00 Länsi-Uudenmaan rhy Lärkkulla, Lärkullavägen 22 / Lärkullantie 22, Karis 28.2. 18:00 Myrskylä-Artjärven rhy Myrskylän Paloasema, Paloasemantie 3, 07600 Myrskylä 8.2. 18:00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus Hirvihaara, Hirvihaarantie 725, 04680 Hirvihaara 16.2. 18:00 Nummi-Pusulan rhy Oinolan koulukeskus, Tiedonpolku 4, Rakennus 9, 09810 Nummi 13.2. 18:00 Nurmijärven rhy Nurmijärven kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi 2.2. 18:00 Orimattilan rhy Helinäntupa, Kuismapolku 4, 16300 Orimattila 1.2. 18:00 Pornaisten rhy Nuorisoseurantalo Kuusisto, Kirkkotie 200, 07170 Pornainen 7.2. 18:00 Porvoon rhy WSOY-talo / WSOY-huset, Mannerheiminkatu 20 K, kellarikerros, 06100 Porvoo 8.2. 18:00 Ruotsinpyhtään rhy Ruotsinkylän Maamiesseurantalo, Elimäentie 1520, 07990 Ruotsinkylä 7.2. 18:00 Sammatin rhy Sammatin koulu, Lohilammentie 5, 09220 Sammatti 6.2. 18:00 Sipoon rhy Föreningslokal Viljan, Kurkisvägen 3, 04130 Borgby 15.2. 18:00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, 01510 Vantaa 7.2. 18:00 Vihdin ja Karkkilan rhy Vihdin seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6 B, 03400 Vihti Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Vihdin ja Karkkilan rhy:ssä tuntia ennen kokousta. Varsinais-Suomi 2.2. 18:00 Alastaron rhy Alastaron metsästysseuran maja, 32440 Alastaro 8.2. 18:00 Kalannin seudun rhy Hotelli aquarius, Kullervontie 11 B, 23500 Uusikaupunki 14.2. 18:00 Kemiönsaaren rhy Kasnäs badhus, Kasnäsvägen 1294, 25930 Kasnäs 7.2. 18:00 Kiskon piirin rhy Kaffila Helinä, Kitulantie 11, 25410 Suomusjärvi 15.2. 19:00 Laitilan seudun rhy Juhlatalo Sirppu, Erik Sorolaisentie 15, 23800 Laitila 16.2. 18:00 Loimaan seudun rhy Suomen Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa 2.2. 18:00 Marttilan seudun rhy Kylämäen hevostila, Hallintie 31, 21490 Marttila 6.2. 17:30 Maskun seudun rhy Nousiaisten Vanha Asema, Vanhanasemantie 29, 21270 Nousiainen 1.2. 18:30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen OP, kerhohuone, Virastotie 2, 23100 Mynämäki 13.2. 18:30 Paimionlahden rhy Sauvon Merikulman Metsänkävijöiden maja, Ruonantie 93, 21570 Sauvo 15.2. 18:00 Paraisten rhy Paikka ilmoitetaan myöhemmin riista.fi Tapahtumatiedoissa ja Oma riista -viestillä. 13.2. 18:00 Perniön seudun rhy Lounaismaan Op Perniön konttorin kerhotila, Salontie 4, 25500 Perniö 8.2. 18:00 Pöytyän seudun rhy Haukkavuoren Hiihtomaja, 21880 Pöytyä 9.2. 18:00 Rymättylän-Merimaskun rhy Leirikeskus Viherlahti, Merimaskuntie 530, Merimasku 1.2. 18:00 Salon seudun rhy Salon lukio, Kaherinkatu 2, 24130 Salo 7.2. 17:30 Someron rhy Someron toritupa, Joensuuntie 10, 31400 Somero 9.2. 19:00 Turun seudun rhy Auran Kettulinna, Kettukalliontie 625, Pitkäniitty, Aura 14.2. 18:00 Vakka-Suomen rhy Kelokallion maja, Tirkkalantie 170, 23450 Lokalahti (Uusikaupunki) 6.2. 18:00 Turunmaan saariston rhy Lions lokal, Korpo, Tallbackavägen 24, 21710 Korpo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. TARKISTA KOKOUSPAIKKA JA -AIKA RIISTA.FI -SIVUJEN TAPAHTUMA HAUSTA https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku Älä osallistu sairaana tai oireisena! 63 Metsästäjä 1/2023 60-63_RHY-kokoukset_ME0123.indd 63 60-63_RHY-kokoukset_ME0123.indd 63 2.1.2023 9.06 2.1.2023 9.06
• Pienen tai suuren kosteikon perustamisesta kiinnostuneiden kannattaa hyödyntää vertaansa vailla oleva tilaisuus. SOTKAkosteikot-hanke on saanut jatkoa ja keskittyy seuraavien kahden vuoden ajan suunnittelemaan hyviä vesilintukohteita. M atalat, rehevät ja suhteellisen laaja-alaiset kosteikot ovat poikastuoton huippupaikkoja niin runsaslukuisille riistalinnuille kuin vaateliaalle lajistolle. Kolmen vuoden aikana SOTKA-kosteikot-hankkeessa on kunnostettu yli 630 hehtaaria poikue-elinympäristöä 43 kohteella ja lisäksi tehty yli 20 suunnitelmaa, joiden toteuttamiseen paikalliset hakevat muuta rahoitusta. – Autamme maanomistajia ja paikallisia toimijoita toteuttamaan omia kosteikkounelmiaan. Teemme työtä vesilintujen vuoksi parhailla kohteilla, mitä meille on esitetty, kertoo projektipäällikkö Mikko Alhainen. Tarjolla apua kosteikkojen suunnitteluun Jatkohankkeessa hyvistä kohde-esityksistä työstetään yksityiskohtainen suunnitelma, jonka avulla paikallinen taho voi hakea rahoitusta kosteikon toteutukseen. Käytännön kunnostustyöhön on useita rahoitusmahdollisuuksia, ja hanketiimi auttaa rahoitushakemuksen teossa. Kohdevalinnassa pyritään edistämään myös helposti toteutettavien alle hehtaarin pienkosteikkojen kunnostamista, sillä niillä on tavallisten riistasorsien poikastuotto huipussaan. Lisäksi työkalupakkiin otetaan valuma-aluetasolla tehtävä kosteikkotyö, jos sillä voidaan tukea rehevöityneiden järvien elpymistä paremmiksi lintujärviksi. Tee kohde-esitys kosteikko.fi Tammikuun lopulla hanketiimi pitää valintakokouksen ja aloittaa ensimmäisten kohteiden suunnittelun. Huhtikuussa valitaan lisää uusia kohteita maastokatselmuksiin ja suunnitteluun, jotta osakaskunnat, metsästysseurat ja muut yhdistykset ehtivät käsitellä kosteikkoasioita kokouksissaan. Mahdollisuuksia kosteikoihin on joka kylässä! Lisätiedot ja kohde-esityslomake löytyvät kosteikko.fi-sivuilta. Valmistuneilta SOTKA-kosteikoilta on tavattu tavien, telkkien ja sinisorsien lisäksi lapasorsia, jouhisorsia, mustakurkku-uikkuja, metsähanhia ja monia muita lintulajeja. Testaa tiet si PE TR I JA UH IA IN EN 1. Mihin kuolleena löytyneestä villisiasta tulee ilmoittaa? a) Suomen riistakeskukselle b) Ruokavirastoon c) kunnan eläinlääkärille 2. Kuinka monta tapaamista kuuluu Uuden metsästäjän koulutukseen? a) vähintään 4 b) vähintään 6 c) enintään 2 3. Kuinka suuri osa kuluttajista haluaisi korvata muuta lihaa riistalla? a) yli 90 % b) yli 70 % c) yli 50 % 4. Kuinka monta vuotta sitten luotiin riistanhoitoyhdistys-järjestelmä? a) 50 b) 60 c) 70 5. Koirarekisteriin ilmoitettavan koiran tulee olla a) Kennelliiton rekisterissä b) rotupuhdas c) sirutettu 6. Lyijyhaulikielto kosteikoilla ja niitä ympäröivillä 100 metrin suojavyöhykkeillä tulee voimaan 15.2.2023. Se koskee a) kaikkien riistalajien haulikkometsästystä b) vain vesilintujen metsästystä c) myös luotiaseita 7. Minkä kansallispuiston seudulta on Seitsemisen lisäksi hiljattain vapautettu metsäpeuroja? a) Leivonmäki b) Salamajärvi c) Lauhanvuori 8. Mitä tapahtuu, kun saippuaa valmistettaessa lipeä lisätään hitaasti veteen? Liuos a) jäätyy b) kuumenee c) räjähtää 9. Minä vuonna Suomessa sallittiin valkohäntäpeuran jousimetsästys? a) 2010 b) 2013 c) 2017 10. Metsästysasetta saa kuljettaa maastossa moottoriajoneuvolla a) ajaessaan yksin passipaikalle b) jokamiehen oikeudella c) jääpeitteisellä vesialueella Oike at vas tau kse t: 1c, 2a, 3a, 4b, 5c, 6a, 7c, 8b, 9c, 10c 64 Metsästäjä 1/2023 64_Sotka-hankkeen_jatko_ME0123.indd 64 64_Sotka-hankkeen_jatko_ME0123.indd 64 2.1.2023 9.06 2.1.2023 9.06
• ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Esa Kemppainen 050 5630169 trofeet.fi Pasi Ahopelto 0400 567078 lehonpaja.net Tarvikkeet eläintentäyttämiseen ja trofeiden tekoon. (mm. valkaisuaineet ja alustat) www.tayttotarvike.fi, p. 0409642611 Alf Cederlund 050 3414 947 Pyhtää. Kaikki alan työt. TYÖSUORITUKSIA HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 Nahkamuokkaamo Eräturkis. Pienriistan nahkojen muokkaus. 0407237084. Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne parkitusitanahoista hatun rukkaset liivin ym. p.0505004233 Turkisatelje MYYDÄÄN 45v.Rehtiä kauppaa. Mossb12/89synt 560€, TikkaT3x, Sako, Yildiz, Gorepuvut ja kengät Ultracom GPS-tutkat, Kiikarit, Sukset ym. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 0400-384118 WWW.ANONASE.COM MH ja Posti Käytettyjä hyväkuntoisia aseita ja tarvikkeita. porinase.fi 040-5417308 Vakuumipussit, veitset, leikkuulaudat ja muut lihanleikkuutarvikkeet. www.riistatarvike.fi puh.0503214120 Tikka 308.9,3×62 CZ. Baikal päälek. 12cal. Arminius 22 LR. P. 050 5536779 Erämökki keskellä valtionmaita järven rannalla Suomussalmella 0400 668903 Tikka M65 5 ja 10ptr lippaita 040 7581366 Venäjänajokoira pentuja syntynyt 17.9. Hyvä sukuiset terveystutkitut vanhemmat. Puh. 0503253898 / 0452609101 Rihlakko, yhdistelmäase. Valmet, kaliperi .308 ja haulikko.puh. 050 5582430 Laadukkaita sarvitrofeetaustalevyjä hirvi 15€, peura 12€, kauris 10€ 050-5616493 MUUT Valkosipulia! www.anttilanluomutila.fi TALVIRENKAAT EDULLISESTI! www.riekko.eu OSTETAAN Maa-tai metsätila tai -määräala 20-200 h a.seppo.wahlberg@elisanet.fi p. 0502007, max.100km Tampereelta – ota ilmoitus talteen – Ostan hirvensarvia 0505862157 Turkisnahkoja R Pentinmäki Jäpintie 344 C 60800 Ilmajoki p.0505546852 KOIRIA Suomenpystykorvan pentuja, p.0440490777. Itäsiperianlaikan pentuja. Hinta 900 e. Vapaana 3 urosta ja 3 narttua. Syntynyt 11.12.2022. Puh. 0400 680057 Riistainfo.fi on Suomen riistakeskuksen koulutussivusto. Se on tarkoitettu kaikille luonnosta ja riistasta kiinnostuneille. Riistainfo.fi sisältää koulutusmateriaaleja sekä tietoa metsästyksen aloittamisesta, riistaeläimistä, suomalaisesta metsästyksestä ja riistahallinnon tehtävistä. 65 Metsästäjä 1/2023 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2023 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 2/2023 ilmestyy 17.3.2023. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 21.2.2023. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 65_Era?ilmoitukset_ME0123.indd 65 65_Era?ilmoitukset_ME0123.indd 65 2.1.2023 9.07 2.1.2023 9.07
• Jagi 2022 álggu rájes leamašan fámus láhka ealliid identifiseremis ja registreremis. Lága vuo?ul eanaja meahccedoalloministeriija lea addán ásahusa beatnagiid identifiseremis ja registreremis. Ásahus guoská buohkaid, nu bálvalan-, searvego bivdobeatnagiidge. TeaksTa Terhi Jääskeläinen O vdal 1.1.2023 riegádan beatnaga hálddašeaddji galgá dovddaldatmerket beatnaga mikromoaluin ma?imustá 31.12.2023. Mikromoalu sáhttá bidjat šibitdoavttir dahje eará gelbbolaš olmmoš. Jagi 2023 álggu ma??á beana galgá merkejuvvot ovdal dan luobaheami o??a hálddašeaddjái dahje ma?imustá 3 mánu agis. Olgoriikkain Supmii bissova??at dahje badjel golmma mánu áigái buktojuvvon beana galgá leat dovddaldatmerkejuvvon ja dan galgá almmuhit registarii njealji vahku mearreáiggi siste ja ovdal beatnaga luobaheami o??a hálddašeaddjái. Virgeoapmahašregisttar Beanaregisttar lea virgeoapmahašregisttar, gosa eai vurke beatnaga sohkatávvaldie?uid dahje eará bu?aldusdoibmii laktásan die?uid. Registarii vurkejuvvojit dovddaldatduo?aštusa die?ut: • beatnaga hálddašeaddji oktavuo?adie?ut (hálddašeaddji namma, persondovddaldat, lagaš?ujuhus, šlea?gapoasta?ujuhus ja telefonnummir) • beatnagii stellejuvvon mikromoalu dovddaldatkoda. • beatnaga riegádanáigi dahje riegádanáiggi váillodettiin árvvoštallan riegádanáiggis • beatnaga rássa dahje rása váillodettiin sánálaš govvádus beatnaga olgguldas dovdomearkkain, sohkabealli ja ivdni • beatnaga namma dakkáražžan go hálddašeaddji lea dan almmuhan • beatnaga riegádanáigi, jus eará go Suopma • mikromoalu stellejeaddji namma ja ?ujuhus • mikromoalu stellenbeaivemearri. Mikromoalu stellejeaddji galgá addit dovddaldatkoda beatnaga hálddašeaddjái, gii bealistis galgá almmuhit beatnaga registarii juogo internet-bálvalusas, mii gáibida nu goh?oduvvon nana elektrovnnalaš identifiserema, dahje Biebmodoaimmahaga nannen skoviin (poastta dahje šlea?gapoastta bokte). Nuppástusaid galgá almmuhit Registarii almmuhuvvon die?uid bissovaš nuppástusas galgá beatnaga hálddašeaddji almmuhit registarii mánotbaji siste. Almmuhusa ii dárbbaš dahkat vuollel golbma mánu bistán gaskaboddasaš nuppástusas. Beatnaga hálddašeaddji molsašuvvamis galgá sihke o??a ja ovddeš hálddašeaddji dahkat almmuhusa máinnašuvvon mearreáiggi siste. Go beana jápmá, heaittihuvvo dahje jávká, galgá beatnaga hálddašeaddji almmuhit áššis die?u registarii ma?imustá mánotbaji siste dáhpáhusas. Registreremis berrojuvvo máksu Mávssu sturrodagas ii dán ?áledettiin lean vel diehtu. Lassin beatnaga hálddašeaddjái šaddet golut mikromoalu stellemis. VÁSTÁDUSAT JEARALDAGAIDE Biebmodoaimmahaga internet-siidduin figgat vástidit registaris bohciidan jearaldagaide. ruokavirasto.fi/elaimet/elaintenpito-tunnistaminen-ja-rekisterointi/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/koirat-kissat-ja-fretit/koirarekisteri/usein-kysyttya-koirarekisterista Buot beatnagat registarii jagi 2023 H AN N U HU TT U 66 Metsästäjä 1/2023 Áig guovdilis ságat sámegillii 66-67_Saame_ME0123.indd 66 66-67_Saame_ME0123.indd 66 2.1.2023 9.07 2.1.2023 9.07
• Meahcástanásahussii bo?ii nuppástus – smávvaspireruvddiid galgá suddjet fuolala??at S mávvaspireruvddiid lea galgan 1.12.2022 rájes sajuštit suodjeráhkadusa sisa, man njálmmi ?a?amihttu oažžu leat eanemustá 8 sentte. Suoji ii dárbbaš geavahit, roahtuid, sáhpániid dahje muolddahiid bivdimis. Ásahusnuppástusa duohken leamašan hállu ovddalgihtii eastadit guovžžaid lápmašuvvamiid ruvddiide. Suddjemiin ruvddiid áššála??at sáhttit eastit ma?imuš jagiid ovdan boahtán dáhpáhusaid. Smávvaspireruvddiin lea guovddáš mearkkašupmi earret eará mi?kkaid bivddus. Mi?ka lea vahátlaš vierisšládja, man beaktilis bivdin lea dehálaš luonddu má?ggahámatvuhtii ja ruovtturiikka šlájaid dorvvasteapmái. Geavaheaddji galgá goittotge álo fuolahit das, ahte ruvddiin eai šatta várra eará ealliide go daidda maid leat bivdimin. DORVVOLAŠVUOHTA VUOS Oidno ja oainne – ávkkástala áicanivnniid TeaksTa Tero Kuitunen S tuorrafuo??obivdduin leat áicanivnniin buoridan dorvvolašvuo?a. Seammá jurddamálle gánnehiv??ii heivehit earáge bivdui, die?usge bivdohámi mielde vihkkehaladettiin. Ovdamearkan meahccevuoncceslottiid bivddus, mas lihkadit, nuppiid bivdiid sajádat lea dávjá árvádusaid duohken ja dalle vásttolaš bivdi ii duostta báh?it gosage guvlui. Jo áicanivnnát gahpir lasiha gollosa oaidnima ?ielgasit. Maiddái jeaggeravddas fáktedettiin áicanivnnit oidnojit guhkás, iige giige sihkkarvuo?ain sehkke fáktejeaddji fuo??oeallái. Dáid ovdamearkkaid vuo?ul juohkehaš sihkkarit jo máhttá vihkkehallat dárbbu buoret oidnomii iežas bivdohámiin. Jus leat vehá eahpesihkkar, geavat dakkár gárvvuid mat oidnojit. Ovddasvástádus báh?imis lea álo báh??is Gárvvut leat loahpa loahpas nuppi saji vuohki bivddu dorvvolašvuo?a lasiheamis. Vuosttas sajis lea bivdi nákca dovdat ?uozáhaga. Olbmo ?albmi lea áicannávccaid dáfus ráddjejuvvon ja olbmo vuoig?ašiin lea heajos vuohki hábmet áicandie?u dávistit vuordámušaid. Ovdamearkan guottu, miestagiid dahkan suoivva dahje juobe olmmoš sáhttá bivdodilis sulastahttit ?uozáhahkan lean fuo??oealli. Buoremus gaskaoapmi dán ihtaga dustemii lea geah?adankiikkár. Juohkehaš eahpidahtti ?uozáhaga sáhttá dárkkistit johtilis geah?astemiin dorvvola??at. Bissu kiikkáriin II oa??o várdát, go dalle bissuin siktet dovdameahttun ?uozáhaga, kánske olbmo. Geah?adankiikkár maiddái buorida bivddu bohtosa, go dainna oainnusáicamiid oažžu stuorát viidodagas ja gávdnat meahccái ?iehkádan fuo??oealli. H AN N U HU TT U Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15, asiakaspalvelu@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi 67 Metsästäjä 1/2023 EU Ecolabel : Nro 1/2023 72. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 17.3.2023. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Johanna Hellman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Tero Salmela, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2023/Met23_01 Kansikuva: Tiina Mäkelä ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen 66-67_Saame_ME0123.indd 67 66-67_Saame_ME0123.indd 67 2.1.2023 9.07 2.1.2023 9.07
• Sata vuotta patruunanvalmistuksen kärjessä. Lapua100v_210x240mm.indd 2 Lapua100v_210x240mm.indd 2 19.12.2022 11.22.05 19.12.2022 11.22.05 68_Takakansi_ME0123.indd 68 68_Takakansi_ME0123.indd 68 2.1.2023 9.09 2.1.2023 9.09