• EUROOPAN­ MAJAVALLE LISÄÄ TILAA SUURPETOJEN KANNANHOIDOLLINEN METSÄSTYS SUOMEN HIRVIKANTA KÄÄNNEKOHDASSA NYT LASKETAAN LUMIJÄLJET OSALLISTU JA VAIKUTA RIISTANHOITOYHDISTYSTEN VUOSIKOKOUKSET 1/2024 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0124.indd 1 01_Kansi_ME0124.indd 1 27.12.2023 14.40 27.12.2023 14.40
• 58 Kylmäsavustettu riistaliha on arvotuote METSÄSTYS 14 Loppukauden peurajahti 18 Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätökset 29 Keinoavannosta apua majavajahtiin 34 Nuorten toimitus 38 Merkittävää riistanja luonnonhoitotyötä metsästysseuroissa 44 Metsäkanalintumyytit 51 Pimeätähtäintä ei saa käyttää metsästykseen 52 Akkukäyttöinen lämpöliivi antaa lisäaikaa pakkasilla 56 Riistareseptit 58 Herkkuja kylmäsavustamalla 64 Turvallisuus ensin RIISTA 10 Euroopanmajavalle lisää tilaa 22 Suomen hirvikannan tila on huolestuttava 26 Majavan menestyksellinen paluu 30 Lumijälkilaskenta on pienriistaseurannan kulmakivi 32 Oodi riistahavainnoille 40 Riistalintujen pesintätiedot kartalle 42 Metsätalouden tuilla edistetään myös riistanhoitoa 46 Valkohäntäpeuran kanta-arvio uudistui AJANKOHTAISET 4 Uutiset 8 Metsästäjän opas täyttää 60 vuotta 20 Mikä on riistaneuvosto? 50 Muista aselupien määräajat 54 Mitä petoyhdyshenkilöille kuuluu? 60 KUTSU riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 49 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 48 Kannanhoidollisesta metsästyksestä 49 Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat 18 Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätökset 30 Lumijälkilaskenta on pienriistaseurannan kulmakivi 60 Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset. Osallistu ja vaikuta. 2 Metsästäjä 1/2024 Sisältö 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0124.indd 2 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0124.indd 2 28.12.2023 7.59 28.12.2023 7.59
• 10 Euroopanmajavalle lisää tilaa 20 Mikä on riistaneuvosto? Haastavia hetkiä R iistanhoitoyhdistysten 60-vuotinen taival on ollut kunniakas ja siihen mahtuu ainakin kaksi kokonaista sukupolvea. Valtakunnallisesti on rakennettu hyvinvointivaltio ja paikallisesti luotu toimintatavat, joilla vapaaehtoisvoimin hoidetaan suuri osa riistahallinnon tehtävistä osana välillistä valtionhallintoa. Mukana olleet voivat olla ylpeitä yhteisistä aikaansaannoksistamme. Vuosien varrella on kohdattu erilaisia tiukkoja paikkoja ja kriisejä, mutta juuri nyt ylpeyden tunteminen ei ole helppoa. Vapaaehtoistyön ylläpitäminen on yhä haastavampaa. Monet kokevat pettymystä ja suuttumustakin. Motivaation säilyttäminen on vaikeaa, kun koemme, ettei suurpetokantoja nykytilanteessa pystytä hoitamaan ja umpisolmun aukaiseminen saattaa edellyttää EU tason muutoksia. Tämä tie on useimmiten hyvin pitkä. Tällaisessa tilanteessa riistanhoitoyhdistykset siis kamppailevat toimintojemme ylläpitämiseksi ja säilyttämiseksi. Vapaaehtoistyö olisi kuitenkin saatava jatkumaan, jotta toimintamahdollisuudet säilyvät myös suurpetokantojen hoidossa. Mikäli havaintojen keruu ja muut moninaiset vapaaehtoisten hoitamat tehtävät alkavat rapautumaan, se heijastuu kaikkien riistanhoitoyhdistysten ja metsästäjien tulevaisuuteen. Vaikka metsästyksen ja riistakantojen hoidon oikeutusta haastetaan, meillä näyttää olevan suuren yleisön tuki. Keväällä 2023 toteutetussa kyselyssä vain pieni osa suomalaisista suhtautui metsästykseen kielteisesti. Meidän on jatkossa kuitenkin kyettävä perustelemaan toimintaamme entistä paremmin myös heille, jotka suhtautuvat kriittisesti metsästykseen. Takaiskuista huolimatta tukekaamme riistanhoitoyhdistyksiä tarkeässä työssään myös seuraavat 60 vuotta. Muuta tietä ei tulevaisuuden rakentamiseen ole. Jos osaamme hoitaa asiat niin, että suuren yleisön tuki säilyy, tukee se meitä kaikissa tehtävissämme – millaiseksi tulevaisuus sitten muodostuukin. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 1/2024 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0124.indd 3 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0124.indd 3 28.12.2023 7.59 28.12.2023 7.59
• Uutis t SUDEN AIHEUTTAMAT KOIRAVAHINGOT KASVUSSA Koiravahinkoja on vuoden 2023 osalta (tilanne 21.12.2023) todettu jo 61 ja niistä maksettavat korvaukset ovat reilut 200 000 euroa. Tämän lisäksi osa vahinkojen korvauksista on katettu omista vakuutuksista. V iimeisimmän vuosikymmenen ajan vahinkojen määrä on tyypillisesti vaihdellut 30–50 tapauksen välillä vuodessa. Vuonna 2020 koiria korvattiin ensimmäistä kertaa yli 50 (54 koiraa, joista 39 kuollutta). Vuonna 2021 vahinkojen määrä oli 34 (23 kuollutta) ja hieman yllättäenkin pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, vaikka susikanta oli kasvussa. Kahtena viime vuonna vahinkojen määrä on kuitenkin taas kasvanut. Vuonna 2022 suden aiheuttamia koiravahinkoja korvattiin 46 (41 kuoli). Vuonna 2023 ylitettiin jo 60 koiravahingon raja. Näistä 48 koiraa on riistavahinkorekisterin tietojen perusteella kuollut ja 13 loukkaantunut. Korvauksia suden aiheuttamista koiravahingoista maksettiin vuonna 2022 yli 176 000 euroa ja 2023 korvauksia on kertynyt jo yli 204 000 euroa. Vuoden 2023 koiravahingoista 11 kohdalla on saatu osa korvauksista omista vakuutuksista, joten riistavahinkorekisteristä saatava korvaussumma ei sisällä kaikkia vahingoista saatavia korvauksia. Koiravahinkoja aiempaa enemmän Länsi-Suomessa ja Pohjois-Savossa Suden aiheuttamat koiravahingot eivät jakaudu tasaisesti tai suhteessa susien määrään. Etenkin lounaisessa Suomessa vahinkojen riski näyttää olevan suhteellisesti pienempi muihin alueisiin nähden, mutta myös siellä on tapahtunut selvää kasvua edellisvuoteen nähden. Sama koskee Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan alueita. Varsinais-Suomessa vahinkomäärä on silti maltillinen ja viidestä riistavahinkorekisteriin kirjatusta koiravahingosta vain yksi on johtanut koiran kuolemaan. Tämä poikkeaa selvästi muiden alueiden kuolleiden ja loukkaantuneiden koirien suhteesta. Runsas metsäkaurisja valkohäntäpeurakanta tarjoavat susille runsaan ravintolähteen, mikä voi osaltaan selittää vähemmän aggressiivista suhtautumista koiriin. Toki myös metsästyskäytännöt alueella ovat joutuneet sopeutumaan nykyiseen susitilanteeseen. Myös Oulun ja Pohjois-Savon alueilla koiravahingot kasvoivat, kun taas PohjoisKarjalassa vahinkojen määrä pysyi ennallaan. Kainuun alueella koiravahinkojen määrä jopa hieman laski. Niin suden kuin muidenkin suurpetojen aiheuttamien kotieläinja porovahinkojen ajallista ja alueellista sijoittumista voi tarkastella julkisesta riistavahingot.fi -palvelusta osoitteessa https://riistavahingot.fi/. Susien aiheuttamat koiravahingot riistakeskusalueittain vuosina 2022 ja 2023 RIISTAKESKUKSEN ALUE KUOLLEET 2022 LOUKKAANTUNEET 2022 YHTEENSÄ 2022 KUOLLEET 2023 LOUKKAANTUNEET 2023 YHTEENSÄ 2023 Etelä-Häme 1 1 Etelä-Savo 2 2 1 1 Kaakkois-Suomi Kainuu 8 1 9 5 1 6 Keski-Suomi 2 2 2 2 Lappi 1 1 Oulu 3 3 5 5 Pohjanmaa 3 1 4 10 10 Pohjois-Häme 2 2 1 1 Pohjois-Karjala 10 1 11 7 3 10 Pohjois-Savo 5 5 8 3 11 Rannikko-Pohjanmaa 2 2 5 1 6 Satakunta 3 3 4 4 Uusimaa 1 1 Varsinais-Suomi 1 4 5 KOKO MAA 41 5 46 48 13 61 Lä hd e: MM M/ rii sta va hin ko re kis te ri 20 .12 .20 23 Vahingon sattuessa Ota viipymättä yhteyttä vahinkopaikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen, joka järjestää maastotarkastuksen ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Tarkastukseen on oikeutettu osallistumaan myös riistanhoitoyhdistyksen edustaja, joka voi antaa asiantuntijana näkemyksensä vahingon aiheuttajasta. GE TT Y IM AG ES 4 Metsästäjä 1/2024 4-7_Uutiset_ME0124.indd 4 4-7_Uutiset_ME0124.indd 4 27.12.2023 14.42 27.12.2023 14.42
• Lupamaksut alenivat Maaja metsätalousministeriö antoi asetuksen Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista vuosille 2024 ja 2025. Se alentaa riistakeskuksen lupapäätöksistä perittäviä maksuja. Hirvieläinten pyyntilupapäätöksistä perittävä maksu laskee 140 eurosta 110 euroon ja muista pyyntilupapäätöksistä perittävä maksu 160 eurosta 140 euroon. Lupamaksua koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi kiinnipitoaikana alennettiin 100 eurosta 70 euroon ja maksua moottorikäyttöisen kulkuneuvon käyttöluvasta liikuntarajoitteiselle 130 eurosta 80 euroon. Valtion maksuperustelain mukaan lupamaksun tulee vastata aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää. Suomen riistakeskuksen tietyistä luvista perittäviä maksuja alennettiin, koska niiden lupakäsittelyn kustannuksia on saatu vähennettyä Oma riistan avulla. Mitä mieltä olet hirvikannasta? Suomen riistakeskus lähettää tammikuussa Oma riistan kautta kyselyn metsästysseurojen ja -seurueiden metsästyksenjohtajille, varajohtajille ja yhteyshenkilöille. Kyselyllä selvitetään muun muassa, miten seurat hyödyntävät saaliseläimiään ja millaisia saalismääriä seurat haluaisivat tulevaisuudessa. Kun saat viestin, tartu tilaisuuteen ja vastaa. Vastauksia käsitellään anonyymisti. TE RO SA LM EL A Tässä on esitetty vain muutamia yksinkertaistettuja esimerkkejä 1.1.2024 voimaan tulleesta laista. Koirien omistajia kannustetaan tutustumaan tarkoin uuteen lainsäädäntöön ja sen yksityiskohtiin. Vettä tarjolle Koiran pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti sulaa vettä. Ulkotarhassa voidaan tarvita talvisaikaan lämmitettävä vesikuppi. Muualla kuin pysyvässä pitopaikassa säännöllinen juottaminen riittää. Koiran pysyvässä pitopaikassa tulee olla myös ”sairastila” eli olosuhteiltaan sopiva paikka, jossa koira voi toipua rauhassa. Jalostus ja myynti Koiran tulee kyetä lisääntymään luonnollisesti ja pentujen tulee kyetä elämään lajille tyypillistä elämää. Koirien pitäjän tulee estää hallitsematon lisääntyminen. Myös koiran luonteen periytyminen on otettava huomioon jalostuksessa. Markkinointi-ilmoituksessa tulee olla pakolliset tiedot: myyjän nimi, eläimen syntymäaika, ikä, syntymämaa (jos muu kuin Suomi) sekä sijaintipaikkakunta tai -maa ilmoitushetkellä. Alle kuuden kuukauden ikäistä koiranpentua ei saa tuoda Suomeen, jos tarkoituksena on myydä tai luovuttaa pentu Suomessa neljän kuukauden kuluessa tuonnista. Laki eläinten hyvinvoinnista ja koirat Alaikäiset ja huoltajan vastuu Alle 16-vuotias henkilö ei voi olla yksin vastuussa koiran hyvinvoinnista: tulee olla riittävät tiedot sekä taloudelliset resurssit koirasta huolehtimiseen. Myös sen esimerkiksi sairastuessa. Kilpailut Koirien käytännön metsästyskokeita, joissa kohderiistana toimivat luonnonvaraiset eläimet luontaisessa elinympäristössään, ei katsota ilmoituksenvaraiseksi eläinkilpailuksi eikä niiden järjestäminen edellytä kilpailueläinlääkärin nimeämistä Välineet Varusteet, jotka aiheuttavat koiralle tarpeetonta kipua, on kielletty. Välineitä, joiden käyttö aiheuttaa koiralle ilmeistä tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei saa myydä tai markkinoida, eikä edes pitää hallussa. Sähköiskun antavia laitteita ei saa markkinoida, tuoda maahan, valmistaa, myydä, luovuttaa, käyttää tai pitää hallussa. Asianmukaisiakaan varusteita ei saa käyttää aiheuttaen koiralle tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Esimerkiksi kaulainta ei saa siten riuhtoa tai kiristää. Ilmoitusvelvollisuus Ilmoitusvelvollisuus eläinsuojeluviranomaiselle koskee muun muassa sosiaalija terveydenhuoltoa, uskonnollisia yhdyskuntia, keinosiementäjiä, lomituspalvelua ja sijaisapua sekä eri alojen viranomaisia. Myös muu henkilö voi tehdä vastaavan ilmoituksen. Ilmoittajan henkilöllisyys pidetään salassa, jos sen paljastamisesta voidaan arvioida aiheutuvan hänelle haittaa. TE RO SA LM EL A 5 Metsästäjä 1/2024 4-7_Uutiset_ME0124.indd 5 4-7_Uutiset_ME0124.indd 5 27.12.2023 14.42 27.12.2023 14.42
• Päämäärä hukassa K HO:n karhupäätös asetti maamme suurpetopolitiikan ennennäkemättömään pattitilanteeseen. Näyttää siltä, että kannanhoidollinen suurpetojen metsästys on laitettu hyllylle ainakin toistaiseksi. Joissakin medioissa ja luontojärjestöissä on KHO:n päätöksestä suorastaan riemuittu ja syytetty Suomen riistakeskusta jopa laittomien päätösten tekemisestä. Syytös on kova, koska EU:n luontodirektiivi ja kansallinen metsästyslainsäädäntö mahdollistavat kannanhoidollisen metsästyksen, mikäli perustelut ovat riittävät. Myös komission suunnasta on kehotettu käyttämään kansallisia joustoelementtejä suurpeto-ongelmien ratkaisussa, joten kyseessä lienee pikemminkin joustoelementtien erilainen tulkinta. KHO:n ratkaisun keskeisin hylkäysperuste oli, että lupapäätöksen perusteluissa kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä ei ollut hyväksyttävä. Suomen riistakeskuksen toiminnasta on nyt tehty jopa eduskuntakysely, jossa sitä syytetään metsästäjien edun ajamisesta kannanhoidollisten lupien kohdalla. Mielekkäämpää olisi kysyä, miksi eduskunnassa ei ole saatu aikaan mitään konkreettista, vaikka kannanhoidollinen metsästys on aiheuttanut siellä kovia puheita jo usealla vaalikaudella? Mieleen tulee vain metsästyslain 41 a §:n sanamuodon pieni viilaus, mutta sekään ei taida muuttaa vallitsevaa tilannetta. Uudessa hallitusohjelmassa on suurpetojen metsästyksen ja ampumaratojen osalta todella myönteisiä kirjauksia edellyttäen, että niitä saadaan vietyä eteenpäin. Ampumaratojen osalta todettakoon, että mikäli niiden ympäristölupa-asiat säilyvät ympäristöhallinnon toimivallassa, hallitusohjelman tavoitteeseen on mahdotonta päästä. Ympäristöministeriön päivitetyn ympäristölupaoppaan mukaan toimittaessa ratojen määrä romahtaa. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa ampumaratojen määrän lisääminen olisi välttämätöntä. Näitä asioita syvällisemmin pohtiessa tulee väistämättä mieleen, asummeko hyväntahtoisten hölmöläisten maassa? Toivon mielikuvan osoittautuvan vääräksi. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Suden jätöksiä kerätään DNA-näytteiksi Keräys jatkuu eri puolilla Suomea helmikuun loppuun. DNA paljastaa susista asioita, joita emme saa tietää millään muulla menetelmällä. – DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma, kertoo DNA-näytekeräystä koordinoiva Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Mia Valtonen. Suurpetojen suojelusta ja metsästyksestä on puhuttu viime kuukausina paljon. – Näinä aikoina yhteisen tietopohjan tärkeys korostuu. Susihavainnot ja DNA-tulokset ovat välttämättömiä, jotta voimme muodostaa luotettavan kuvan Suomen susikannan tilanteesta, Valtonen sanoo. Aiempien vuosien DNA-tulokset on koottu kartalle: luonnonvaratieto.luke.fi/kartat?panel=suurpedot Viime talven DNA-tulokset julkaistu reviireittäin Kahden viime vuoden tapaan viimetalviset DNA-tulokset on avattu reviireittäin. Koosteen avulla susireviirien asukkaat voivat tarkastella oman alueensa tilannetta: luke.fi/fi/documents/susien-dnatulosten-kooste-kokosuomi-20222023 Koosteessa on esitelty 80 susireviirin tai havaintoalueen DNA-tulokset eri puolilta Suomea. Tulokset esittelevät reviireiltä tunnistetut sudet ja niiden historiaa. Reviireillä selvitettiin myös susien sukulaisuussuhteita. Koostetta lukiessa on hyvä muistaa, että kyseessä ovat lähes vuoden takaiset DNA-tulokset. Tämän jälkeen susien tilanne on ehtinyt muuttua: pareille on syntynyt pentuja, nuoret sudet ovat lähteneet vaeltamaan ja uusia reviirejä on perustettu. JA AK KO AL AL AN TE LA K lumni Uutis t Metsästäjä 1/2024 6 4-7_Uutiset_ME0124.indd 6 4-7_Uutiset_ME0124.indd 6 27.12.2023 14.42 27.12.2023 14.42
• METSÄSTÄJÄTUTKINTOJA 2000-LUVULLA YLI 160 000 OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi/seurueellesi/luvansaajalle automaattisesti. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin versio. Metsästyksen johtaja ja luvansaaja ? Hirvieläinten metsästyksen päättäminen: ensin kaikki lupaosakkaat päättävät metsästyksen lajeittain omalta osaltaan, vasta sitten luvansaaja sulkee luvan ja maksaa kaatomaksut. Poikkeusluvat ? Hae poikkeusluvat riistalinnuille ja rauhoitetulle linnuille hyvissä ajoin Oma riista -palvelussa. Toiminnanohjaaja ? Valmistele toimintakertomus vuosikokousta varten. ? Lisää alkaneen toimintavuoden ampumakokeet, tutkinnot, koulutukset ja muut tapahtumat Oma riista -palveluun. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi Muutoksia metsästyslupiin Kanalintuluvan vuorokausihinta nousi 17 eurosta 20 euroon. Muun pienriistan metsästykseen oikeuttava vuorokausilupa kallistui 10 eurosta 12 euroon. Vastaavat kausiluvat nousivat puolestaan 130 eurosta 160 euroon ja 80 eurosta 90 euroon. Hirvenmetsästäjien henkilökohtainen kausilupa Pohjois-Suomessa (metsästyslain 8 §:n alue) kallistui 45 eurosta 55 euroon. Vuorokausiluvan hinta nousi koko maassa 15 eurosta 20 euroon. Uudet hinnat perustuvat ministeriön asetukseen. Metsähallitus ei tavoittele lupien myynnillä voittoa. Hirvenmetsästykseen osallistuville tulee rajoitteita PohjoisSuomeen: jatkossa valtion alueiden seurueissa voi olla enintään kolme metsästäjää, jotka metsästävät samaan aikaan myös toisessa hirvenmetsästysporukassa. Päätös koskee kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden eli metsästyslain 8§:n osoittamaa aluetta. Ladies’ Trial 2023 -Juhlakilpailu Mannermaisten kanakoirien rotujärjestön Saksanseisojakerhon ry:n Ladies' Trial on yksinomaan naisohjaajille tarkoitettu kilpailu. 30. juhlavuottaan viettävässä Ladies' Trialissa starttasi 60 koiraa ohjaajineen. Kilpailusta on tullut yhä suositumpi ja tulijoita olisi ollut runsaasti enemmän kuin paikkoja oli tarjolla. Määräaikaan mennessä ilmoittautuneista arvottiin kilpailun osallistujat. Kilpailu vietiin läpi mannermaisten kanakoirien erikoiskokeiden säännöillä ja osallistumisoikeus oli nuorten-, avoimen-, ja voittajaluokkien koirilla. Erikoiskokeet olivat metsästyskokeita, joissa kokeiltiin koiran hakua ja toimintaa villeillä riistaeläimillä. Järjestelyistä vastanneet Avanssi Klubi ry ja Uudenmaan Kanakoiraharrastajat ry. lähettävät lämpimät kiitokset Saksanseisojakerholle, kaikille osallistujille, maanomistajille, sponsoreille, ylituomareille ja toimitsijoille sekä runsaalle talkooväelle. Ylituomari Heikki Nygren, Emmi Mikkola sekä Alli. Uutis t 7 Metsästäjä 1/2024 4-7_Uutiset_ME0124.indd 7 4-7_Uutiset_ME0124.indd 7 27.12.2023 14.42 27.12.2023 14.42
• METSÄSTÄJÄTUTKINTO 60 VUOTTA –JUHLAKIRJA TILAA OMAKSI TAI LAHJAKSI! Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi tai puhelimitse 09 584 045 60. Hinta: 30 euroa. Vuoden 1962 uudistunut metsästyslaki toi tullessaan pakollisen metsästäjätutkinnon. Tutkintoa varten laadittiin Metsästäjän opas, joka nyt on ehtinyt lukuisten painosten ja uudistusten kautta kuudenkymmenen vuoden ikään. TeksTi ja kuva Perttu Matero E nsimmäinen, Mitä jokaisen tulee tietää metsästyksestä – Metsästäjän opas, julkaistiin huhtikuussa 1964. Se oli kooltaan ja sivumäärältään vaatimaton. Lainsäädäntö oli luonnollisesti olennaisessa osassa, mutta huomattavan paljon painotettiin metsästäjäetikettiä ja hyviä metsästystapoja. Tällä saattoi olla perustansa siinä, että ikiaikaiseen kansanomaiseen ja tarvelähtöiseen metsästyskulttuuriimme oltiin vasta ryhdytty iskostamaan tärkeinä pidettyjä arvoja. Mustavalkoiset lajitunnistuskuvat olivat pieniä, ja muu kuvitus koostui piirroksista, joilla havainnollistettiin esimerkiksi metsästyksessä mahdollisia vaaratilanteita taustan varmistamisessa. Opas saavutti tutkinnon pakollisuuden siivittämänä suuren suosion, ja siitä otettiinkin alkuperäisen, varsin varovaisen tuntuisen 10 000 kappaleen painoksen jälkeen välittömästi lisäpainoksia. Ensimmäiset merkittävät muutokset ja lisäykset tulivat 1970-luvulla. Täydellisesti uusittu 9. painos julkaistiin vuonna 1975, ja 1976 oppaan ilmiasu muuttui värillisten kansien myötä näyttävämmäksi. Vuonna 1986 ryhdyttiin valmistelemaan sekä metsästäjätutkinnon että oppaan Metsästäjän opas täyttää 60 vuotta kokonaisuudistusta. Näköpiirissä siinteli myös metsästyslain muuttuminen, jonka venyessä oppaasta päätettiin tehdä kaksiosainen. Näin lakimuutokset eivät edellyttäisi koko oppaan läpikäymistä. Vuonna 1991 julkaistu opas oli ilmeeltään tyystin toisenlainen kuin edeltäjänsä. Koko kasvoi, värikuvien määrä lisääntyi ja kovakantinen kirja myytiin yhdessä pehmeäkantisen lakiosion kanssa pahvikotelossa. Lajintunnistukseen satsattiin erityisesti. Värillisissä vesilintujen piirroskuvissa keskityttiin perinteisistä lintuoppaista poiketen metsästäjille tärkeisiin syyspukuisiin lintuihin. Myös riistaekologiaa oli selvitetty aiempaa perusteellisemmin. Vuonna 2016 opas uudistui jälleen. Erillinen lakiosio jäi pois ja Metsästäjän opas julkaistiin seuraavana vuonna myös verkossa, jolloin oppimateriaalia laajennettiin muun muassa videoilla. Oppaan 60-vuotisjuhlapainos valmistui vuodelle 2024 ja on jälleen tuhti tietopaketti metsästäjäksi aikoville. Vuosien varrella yhteiskunta ja sitä myötä myös metsästäjien rooli siinä ovat muuttuneet. Niinpä uusimmissa oppaissa painotetaan esimerkiksi metsästäjän vastuuta siinä, kuinka hän kohtaamisissaan muiden luonnossa liikkujien kanssa edustaa koko harrastusta ja mielikuvaa metsästyksestä. 2013 1997 1976 1988 1975 1983 1964 1969 1965 1972 8 Metsästäjä 1/2024 8-9_Metsästäjä_opas_60v_ME0124.indd 8 8-9_Metsästäjä_opas_60v_ME0124.indd 8 27.12.2023 14.44 27.12.2023 14.44
• METSÄSTÄJÄTUTKINTO 60 VUOTTA –JUHLAKIRJA TILAA OMAKSI TAI LAHJAKSI! Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi tai puhelimitse 09 584 045 60. Hinta: 30 euroa. 8-9_Metsästäjä_opas_60v_ME0124.indd 9 8-9_Metsästäjä_opas_60v_ME0124.indd 9 27.12.2023 14.44 27.12.2023 14.44
• Euroopanmajavalle lisää tilaa Suomen riistakeskus julkaisi majava­ kantojen hoidolle suunnitelman, jonka tavoitteena on vahvistaa euroopanmajavan elinkykyä ja metsästettävyyttä. Vieraslaji kanadanmajavalle ohjelma lupaa kylmempää kyytiä. TeksTi Marko Svensberg S uomessa esiintyy kahta majavalajia: alkuperäistä euroopanmajavaa ja Pohjois-Amerikasta tuotua kanadanmajavaa. Niitä molempia istutettiin aikoinaan Suomeen tietämättä, että kyseessä ovat eri majavalajit. Suomen nykyinen euroopanmajavakanta arvioidaan silmälläpidettäväksi, kun taas kanadanmajava on alkuperäistä lajia runsaampi vieraslaji. Lajien esiintymisalueet ovat vielä pääosin erillisiä. Suomen majavakantojen hoito ja hallinta on tasapainoilua kahden majavalajin kanssa. Vieraslaji kanadan10 Metsästäjä 1/2024 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 10 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 10 27.12.2023 14.45 27.12.2023 14.45
• Majavatulvikot lisäävät eliöstön lajirunsautta, kun erilaisten elinympäristölaikkujen määrä maisemassa lisääntyy. Tulvikot ovat erinomaisia pesimäja ruokailuympäristöjä vesilinnuille. Myös hirvieläimet hyötyvät majavalammikoiden myötä syntyvästä nuoresta lehtipuustosta ja niiden alta paljastuvista ruohokasveja, lehtipuita ja -pensaita kasvavista rehevistä niityistä. Elintilaa euroopanmajavalle Julkaistu suunnitelma koostuu euroopanmajavan hoito-ohjelmasta ja kanadanmajavan levinneisyyden hallintaohjelmasta. Ne sisältävät erilaisia suunniteltuja toimenpiteitä. Päätavoitteena on vahvistaa Suomen euroopanmajavakanta suotuisalle suojelutasolle ja sitä kautta vahvistaa kannan elinkyky ja metsästettävyys. Tähän pyritään suunnitelman toimenpide-ehdotuksilla, jotka koskevat kanadanmajavan levinneisyyden hallintaa, euroopanmajavakannan hoitoa, tutkimusta ja kannanseurantaa sekä metsästysjärjestelyjä ja viestintää. Poistopyynnit Kanadanmajavat esitetään poistettavaksi Länsi-Lapista ja mahdollisuuksien mukaan muualtakin Lapista. Lounaisen Suomen euroopanmajava-alueiden ympärille ehdotetaan luotavaksi kanadanmajavista vapaita puskurivyöhykkeitä edistämään euroopanmajavakannan leviämistä. Majavalajien tarkat levinneisyydet aiotaan selvittää ennen poistopyyntejä. Kanadanmajavakannan rajoittamisessa ja leviämisen estämisessä tullaan tarvitsemaan metsästäjien apua. Myös yhteistyötä Ruotsin ja Norjan kanssa tarvitaan, sillä kanadanmajavien leviäminen näihin maihin tulee estää. Venäjälle laji on jo levinnyt ja siellä kannan koon arvioidaan olevan 15 000 yksilöä. Ensisijalla luontainen leviäminen Euroopanmajavakannan hoidossa ensisijaisena keinona on edistää lajin luontaista leviämistä. Siirtoistutukset ovat toissijainen keino, jolla voidaan täyttää levinneisyydessä olevia aukkoja. Toimenpiteissä tullaan myös selvittämään mahdollisuuksia perustaa uusia euroopanmajavaesiintymiä esimerkiksi Lapin suurille suojelualueille. Hoitosuunnitelman toimenpiteissä halutaan panostaa kannanseurannan tehostamiseen ja tutkimukseen. Tarve on saada tarkkaa tietoa levinneisyydestä, tehostaa majavien laskentoja ja niiden kattavuutta koko maassa. Tutkimusta tarvitaan genetiikasta ja siitä, onko tarvetta vahvistaa euroopanmajavakantaa muista populaatioista hankittavilla yksilöillä. Lisäksi tarvetta on tutkia kanadanmajavien poistoon ja euroopanmajavien siirtoistutusten sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia ja vaihtoehtoja näistä toimenpiteistä johtuvien ristiriitojen ratkaisemiseksi. Majavakantojen hoidossa ja hallinnassa tähdätään siihen, että euroopanmajava vähitellen korvaa kanadanmajavan. Tämä prosessi kestää todennäköisesti kymmeTähdätään siihen, että euroopanmajava vähitellen korvaa kanadanmajavan majavasta on tehty EU-tason riskinarviointia ja sitä on ehdotettu siirrettäväksi myös EU:n haitallisten vieraslajien listalle. EU-tason päätöstä asiasta ei ole vielä tehty. Kumpikin majava on hyödyksi luonnolle Molemmat majavalajit lisäävät luonnon monimuotoisuutta muokkaamalla voimakkaasti elinympäristöään. Hyödyllisyys monille muille eläimille johtuu ravinnon lisääntymisestä sekä muuttuneen ympäristön suotuisista rakennepiirteistä, erityisesti majavalampien muodostumisesta. Molemmat majavalajit ovat tärkeitä elinympäristönsä monimuotoisuuden lisääjiä. Kuuntele aiheesta lisää Sorkkia ja sarvia -podcastista metsastajalehti.fi H AN N U HU TT U 11 Metsästäjä 1/2024 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 11 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 11 27.12.2023 14.45 27.12.2023 14.45
• 20 40 80 120 Euroopanmajava Kanadanmajava Molemmat Euroopanmajava+? Kanadanmajava+? Metsästysajat ja runsaus ? Kanadanja euroopanmajava ovat riistaeläimiä (5§), joita saa metsästää 20.8.–30.4. ? Euroopanmajava vaatii pyyntiluvan ja sillä on alueelliset kiintiöt. Kanadanmajava ei tarvitse pyyntilupaa. ? Euroopanmajavia arvioidaan olevan 3 700– 5 000 yksilöä, kun taas kanadan majavia 10 000–19 000 yksilöä. niä vuosia, joten kahden majavalajin politiikkaa tullaan harjoittamaan vielä pitkään. Kohti käytännön toimia Suomen riistakeskuksen valmistelee keväällä toimenpiteitä, miten hoitosuunnitelmaa jalkautetaan kentälle. Majavalajien levinneisyyden selvittämisessä, poistopyyntien suunnittelussa ja toteuttamisessa yhteistyö metsästäjäkentän kanssa on tarpeen. Metsästäjien apua tarvitaan, kun ryhdytään luomaan kanadanmajavista vapaita puskurivyöhykkeitä. Todennäköisesti tarvitaan myös ammattimaista tehopyyntiä. Koska molemmat lajit tuottavat merkittäviä monimuotoisuushyötyjä ja suunnitelman toteuttaminen tulee kestämään kymmeniä vuosia, tarvitaan poistopyynneissä myös malttia. ? Metsästäjiltä toivotaan yhä enemmän havaintoja ja saalisilmoituksia majavista Oma riista -palveluun. ? Metsästysseurojen ilmoittamat majavien runsautta kuvaavat asutut talvipesät vuoden 2020 kartoituksen mukaan. ? Euroopanmajavan (vihreä) ja kanadanmajavan esiintymisalueiden välisen puskurivyöhykkeen sijoittuminen lounaisessa Suomessa, sekä kanadanmajavien tehopyyntialueen sijoittuminen Lapissa. Lukumäärä 20 40 80 120 Laji Euroopanmajava Kanadanmajava Molempien lajien pesiä alueella Maakunnan keskuskaupunki Vähennysvyöhyke Poistovyöhyke LÄ HD E: LU KE TE RO SA LM EL A 12 Metsästäjä 1/2024 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 12 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 12 27.12.2023 14.45 27.12.2023 14.45
• HINNAT VOIMASSA 31.1.2024 SAAKKA TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 79 95 NORM. 89,95 Lämmin ja pehmeä alusasu, lämmittää myös kosteana. 100% merinovillaa, nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali. 30 päivän alin hinta 79,95 €. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 3 KG /12 KG 14 39 /35 95 NORM. 15,99/39,95 (4,80/2,99 €/KG) Herkän koiran täysravinto. Ruuassa patentoitu Progut®-valmiste. 30 päivän alin hinta 13,59/39,95 €. METSÄSTYSPUKU SWEDTEAM RIDGE M COVERSET ZERO 139,NORM. 169,00 Kevyt lumipuku Desolve® Zero -kuvioinnilla. Kiinteä huppu, radiopuhelintasku, 2 GPS -laitetaskua, 2 etutaskua. 30 päivän alin hinta 139,00 €. HAALARI SWEDTEAM RIDGE ZERO 299,Erittäin lämmin tuulenja vedenpitävällä Covertex kalvolla vuorattu haalari talvikeleille. 240 g vanuvuori. Runsaasti taskuja. Säädettävä huppu. Lahkeissa kokopitkät vetoketjut. KÄSINEET HEDMARK HUNTER 19 99 Hyvän tuntuman tarjoavat metsästyskäsineet. Peukalolla ja etusormella voi käyttää kosketusnäyttöä. Kämmenosa aitoa nahkaa, lämmin 3M Thinsulate ® -vuori. KARVALAKKI SWEDTEAM 29 95 Lämmin karvalakki, joka on vuorattu pehmeällä keinoturkiksella. Korvaläpät kiinnitettävissä hihnalla joko leuan alle tai ylös päälaelle. LIUKULUMIKENGÄT HAGHUS SKINNER 145 249,Valmiiksi kiinnitetyt siteet. Huippuluokan mohair-polyesterpitokarva. Pituus 145 cm. LUMIKENGÄT HAGHUS 9X30” 79 95 Kevyet alumiinirunkoiset lumikengät. Pikakiristyssiteet, kantavuus n. 100 kg saakka. Mitat 23 x 76 cm. MIESTEN JA NAISTEN MALLIT RAJOITETTU ERÄ! PITOKARVAPOHJAT! RAJOITETTU ERÄ! LIUKULUMIKENGÄT ALTAI HOK 145 399,Teräskantit takaavat sivuttaispidon. Huippuluokan mohair-polyester-pitokarva. Valmiiksi kiinnitetyt siteet. Lasikuituvahvisteinen puuydin. Pituus 145 cm. 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 13 10-13_Majavasuunnitelma_ME0124.indd 13 27.12.2023 14.45 27.12.2023 14.45
• Loppukauden peurajahti Valk häntäpeuran vuosi syyskuun alun kesäisistä +20 asteen lämpötiloista aina helmikuun yli -20 asteen paukkupakkasiin. Olosuhteet muokkaavat käyttäytymistä Mitä pidemmälle talvi etenee, sitä suuremmaksi ravinnon rooli muuttuu. Kylminä talvikuukausina lämmön ylläpitäminen vaatii valtavan määrän energiaa ja energiavajeita syntyy väistämättä. Valkohäntäpeura on taitava löytämään laadukkaimmat ravinnonlähteet silloin, kun se niitä tarvitsee. Kaatotilastoissa runsaan kannan alueella tuntuu toistuvan trendi, jossa saaliskertymäkäyrät lähtevät selvään nousuun vuodenvaihteen jälkeen. Kun vuosittain peuroista merkittävän suuri osa kaatuu kyttäysjahdin tuloksena ruokintapaikoilta, kertoo se talven tullen käyntimäärien ruokintapaikoilla kasvavan huomattavasti. Ruokintapaikoilta löytyvät sokerijuurikkaat, porkkanat sekä vilja houkuttelevat valkohäntäpeuraa Valkohäntäpeuran käytös muuttuu vuodenaikojen ja olosuhteiden mukaan. Mistä valkohäntäpeuran tavoittaa loppukaudesta? TeksTi Taneli Sinisalo kuvaT Ville Kankare ja Taneli Sinisalo M etsästyskaudella 2018–2019 valkohäntäpeuran jahtikautta pidennettiin helmikuun puoleenväliin asti. Tuolloin koirien käyttö ei helmikuussa ollut sallittua, mutta viime jahtikaudella sallittiin ajavan koiran käyttö. Se otettiin varsinkin eteläisen Suomen vähälumisten ja leutojen talvien keskellä avosylin vastaan. Peurajahtikausi onkin nykyisellään varsin pitkä sisältäen kevättä lukuun ottamatta kaikki vuodenaikamme, Metsästäjä 1/2024 14 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 14 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 14 27.12.2023 14.46 27.12.2023 14.46
• tankkaamaan energiavarantojaan päivittäin. Etenkin, kun lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle ja lunta on paljon. Ravinnonsaanti pelloilta vaikeutuu ja peura viisaana eläimenä hakee ruokansa sieltä, mistä sen helpoimmalla saa. Valkohäntäpeura on toisaalta erittäin oppivainen, eikä pistemäinen metsästyspaine ruokinnalta pitkän päälle helpota metsästystä, pikemminkin päinvastoin. Peurat lykkäävät ruokailuaan vuorokauden pimeälle ajalle, sillä se luo peuroille turvallisuuden tuntua. Tästä syystä monesti kuuleekin peuranmetsästäjien tuskailevan etenkin loppukaudesta, kun peurat käyvät ruokinnalla vain aamuyön tunteina. Laadukas optiikka yhdistettynä lumen tuomaan valoon poistaa peuralta turvan pimeydestäkin ja näin saaliiksi saattaa päätyä varovainenkin yksilö, mikäli istumalihakset ja elämäntilanne antavat myöten istua kyttäyskopissa öisin. Talven myötä elinalueet pienenevät Valkohäntäpeurojen, ja etenkin naaraiden, elinalueiden hahmottaminen on usein haastavaa. Pukkien liikkeiden seuraaminen on helpompaa, sillä ne voi tunnistaa sarvista. Ravinto ja sen sijainti ovat kriittisiä tekijöitä, kun valkohäntäpeura valitsee elinalueen. Alkukaudesta ravintoa on laajasti saatavilla ja elinalue laaja. Makuualueen ja ravinnonlähteen välisen matkan taittamiseen ei kulu paljoa energiaa. Talvella elinalueet supistuvat liikkumiseen kuluvan energiamäärän moninkertaistuessa. Kovilla pakkasilla peurat käyvät usein ruokintapaikoilla keskellä päivää, sillä auringosta saatava lämpö vähentää kehon lämmitystarvetta ja ruokailu on energiatehokasta. Yöllä menopaluu saattaa kuluttaa niin paljon energiaa, että peura toteaa sen kannattamattomaksi, eikä välttämättä lähde liikkeelle ollenkaan tai vasta kun on aivan pakko. Jos laadukkaan ruokamaan läheisyydessä on suojaisa päivämakuupaikaksi sopiva alue, saattaa peuran elinalue supistua yllättävän pieneksi. Lumiaikaan peurat usein löytyvät makuulta kallioilta ja soilta, joista ne pystyvät hyödyntämään päivän aikana ravinnokseen esimerkiksi sammalta tai suokasvustoa ilman tarvetta edes poistua makuupaikalta. Riistakameroista suuri apu Nykyään lähes jokaisen ruokinta-automaatin vierestä löytyy riistakamera. Riistakamerat antavat tärkeää tietoa niin kannan koosta kuin rakenteestakin, mutta ruokintapaikan ylläpitäjälle hyödyt ovat hyvin konkreettisia ja riistakamerainvestointi helposti perusteltavissa. Riistakamera auttaa metsästäjää hahmottamaan peurojen ruokailuaikataulua, joka tietysti vähentää tyhjiä tunteja kyttäyskopissa. Jos pimeys laskeutuu kello 17 ja peurat saapuvat ruokailemaan säännöllisesti vasta kello 20–21, on melko turhaa mennä istumaan koppiin jo iltapäivällä. Riistakamerakuvat antavat myös tietoa peurojen tulosuunnasta lumettomaan aikaan. Näin koppiin voi mennä silloin, kun tuuli ei puhalla ruokintapaikalle tai peurojen oletettuun tulosuuntaan. Moni metsästäjä jättää tämän seikan surutta huomiotta perustellen, etteivät hajut leviä kopista. Totuus on, että mikäli kopissa riittää 15 Metsästäjä 1/2024 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 15 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 15 27.12.2023 14.46 27.12.2023 14.46
• happi ja ilma vaihtuu, on ilman jostain mentävä kopista ulos — ja niin menevät hajutkin. Osalla on kyttäyskopin poistoilmaputki nostettu ylös monen metrin korkeuteen siinä toivossa, etteivät hajut päätyisi näin peuran nenään. Kyttäys ruokintapaikoilta tapahtuu kuitenkin pääsääntönä iltaisin, jolloin viilentyvä ilma laskeutuu alas. Jos keli on lähes tyyni tai tuulenvire on heikko, ei tästäkään ratkaisusta ole hyötyä. Kohtalaisella tuulella hajut saattavat ehtiä kantautumaan riittävän kauas ennen laskeutumista. Loppuvuosi on usein pukeille kohtalokas Loka-marraskuun taitteessa alkanut kiimaaika kestää usein joulukuun puoleenväliin asti, joskus jopa pidempään, etenkin jos alueella on vähän pukkeja. Jos naaras jää astumatta marraskuun puolenvälin kiimahuipussa, tulee se uudelleen kiimaan 28 vuorokauden kuluttua. Pukit etsivät aktiivisesti naarasta jo lokakuun loppupuolella ja se jatkuu joulukuun puolelle. Kyseessä on noin 1,5–2 kuukauden mittainen rypistys, johon mahtuu rutkasti kilometrejä, useita pukkien välisiä taistoja sekä mahdollisesti useampi parittelutapahtuma. Ajanjakso on pukeille todella kova rääkki ja niiden elopaino voi pudota peräti viidenneksen. Syöminen on kiiman aikana pukeille täysin toissijainen asia, joten joulukuussa on rankan tankkaamisen aika. Huomattava osa pukeista ammutaan Suomessa joulukuun aikana. Ei ole lainkaan sattumaa, että nimenomaan suurien pukkien kaatokuvia alkaa tällöin tipahtelemaan sosiaaliseen mediaan. Mahdollinen lumipeite ja öinen kuutamo antavat loppuvuodesta metsästäjälle oivan tilaisuuden ampua unelmiensa trofeepukin. Vuodenvaihteen jälkeen täytyy kuitenkin olla tarkkana ammuttavan peuran tunnistuksessa. Ensimmäiset peurapukit pudottavat sarvensa jo vuodenvaihteessa, yleensä suurisarvisimmat pukit ensimmäisinä. Hämärässä tai pimeässä sarvettoman pukin erottaminen yksinäisestä naaraasta on monelle varsin haastava tehtävä. Tarkoituksena olisi säästää nuoria, kehittyviä peurapukkeja kannan oiRiistakamera antaa arvokasta tietoa peuran liikkeistä ja saattaa säästää kyttäyskopissa istumisen tarvetta. ? Kovat pakkaset saattavat ajaa peurat ruokailemaan päivälläkin. ? Ruokintapaikka toimii tehokkaana houkuttimena, jos lunta on reilusti. 16 Metsästäjä 1/2024 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 16 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 16 27.12.2023 14.46 27.12.2023 14.46
• keanlaisen sukupuolijakauman takaamiseksi, joten eläinten tunnistamiseen kannattaa perehtyä. Omat riistakamerakuvat voivat olla oivallinen oppimateriaali tunnistamisen harjoitteluun. Tutkaile kuvia ruokinnoilla käyvistä naaraista ja pukeista kiima-ajan jälkeen ja vertaile niiden kehoja toisiinsa, välittämättä sarvista. Mitä enemmän niihin perehtyy, sitä paremmin eroavaisuudet alkavat hahmottua. Loppukaudesta saalista pelloltakin Mitä pidemmälle kausi etenee ja mitä enemmän peuroja ruokintapaikoilta ammutaan, sitä enemmän oppivat peurat niitä välttämään varsinkin valoisaan aikaan. Mikäli lunta ei ole aivan älyttömästi eikä pakkanen ole hurjissa lukemissa, hakevat peurat varsinkin iltahämärissä ruokaa myös pelloilta. Usein käy niin, että peltokyttääjän mahdollisuudet paranevat metsästyspaineen ajaessa peurat pois ruokinnalta valoisaan aikaan. Esimerkiksi viime metsästyskauden loppupuolella kuulin metsästysseurassani monesta suusta, etteivät peurat käy ruokinnalla sakin hyödyntää niitä koirien irtilaskupaikkoina. Hyviin metsästyskäytäntöihin kuuluu tietysti luvan pyytäminen ruokintapaikan omistajalta. Näin vältytään monelta turhalta riidalta, jotka hiertäisivät metsästysseuran ilmapiiriä. Ajojahdissa ampumatilanteet ovat usein nopeita. Metsästyksenjohtajan vastuulle jää muistuttaa ja ohjeistaa jahtiin osallistuvia metsästäjiä kohde-eläimen tunnistamisesta, varsinkin kun pukit ovat jo pudottaneet sarvensa. Kaiken kaikkiaan koiralla tapahtuva ajojahti loppukaudesta on rentouttava tapahtuma, joka rikkoo kiireisen arjen. Kuulas helmikuinen pakkasaamu, termospullo täynnä kuumaa kahvia, jäisistä puista kimpoileva ja lähestyvä kiivas koiran ajohaukku on valloittava kokemus. Jahtipäivän päätteeksi jahtikavereiden kesken tapahtumien kertaaminen nuotion lämmittäessä antaa viikonlopulle arvoisensa lopun ja niillä voimavaroilla jaksaa taas odottaa seuraavaa viikonloppua arjen askareiden keskellä. ja jos käyvät, niin vasta aamuyöstä. Monet pellot olivat ilman metsästyspainetta, joten siellä peurat tunsivat olonsa taas turvalliseksi ja tulivat ruokailemaan hyvällä valolla. Lumen alta ravinnon kaivaminen on työlästä. Peurat hakevat pelloiltakin ruokansa mieluiten sieltä, missä se on laadukkainta. Apilapitoiset heinämaat ovat usein hyvä paikkoja kyttäillä, jos ulkona kykenee kylmässä kelissä istumaan. Myös sänkipellon pohjalla kasvava apila aluskasvina on peuran mieleen. Jos pellon pinta on kuitenkin ollut kovin märkä ja päässyt jäätymään kunnolla ennen lumen tuloa, saattaa ravinnonhankinta muuttua peuran kannalta erittäin haastavaksi. Silloin ei pelloilla välttämättä näykään liikettä, kuten voisi olettaa. Seuruejahtia kauden loppuun asti Ajojahdista saadaan nyt nauttia helmikuun puoleen väliin asti, eikä sitä tarvitse suorittaa miesajolla, mikäli sääolosuhteet lyhytjalkaisille ajaville koirille ovat suotuisat. Peurojen siirryttyä aktiivisemmin käyttämään ruokintapaikkoja, kannattaa ajojahdisPeuran metsästys onnistuu loppukaudella pelloiltakin. Katso video peuran tunnistamisesta metsastajalehti.fi 17 Metsästäjä 1/2024 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 17 14-17_Peuran_vuosi_loppukausi_ME0124.indd 17 27.12.2023 14.46 27.12.2023 14.46
• Korkein hallinto-oikeus antoi 30.10.2023 päätöksen yhteensä 17 valitukseen, jotka koskivat syksyksi 2022 myönnettyjä poikkeuslupia karhunmetsästykseen. TeksTi Tero Kuitunen kuva Hannu Huttu S uomen riistakeskuksen valituksenalaisilla päätöksillä oli sallittu yhteensä 111 karhun pyytäminen Kainuussa, Itä-Suomessa ja Pohjois-Hämeessä kannanhoidollisin perustein. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätösten mukaan metsästyslaissa ja EU:n luontodirektiivissä säädetyt perusteet poikkeuslupien myöntämiseen eivät täyttyneet. Karhu on luontodirektiivillä suojeltu laji, jota voidaan metsästää vain poikkeusluvalla. Jotta suojelusta voidaan poiketa, pitää sille olla hyväksyttävät perusteet. Jo vuosien ajan harjoitettu ja käytännössä kaikin Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätökset – mistä on kyse? puolin toimivaksi osoittautunut karhun kannanhoidollinen metsästys on ollut juuri tällaista poikkeuslupametsästystä. Kannanhoidollisen metsästyksen aikana karhukanta on kasvanut ja levittäytynyt merkittävästi ilman kohtuuttomia ongelmia ja myös kansalaisten suhtautuminen karhuun on säilynyt positiivisena. Poikkeusluvat on myönnetty tähän saakka Suomen riistakeskuksen käyttämän harkintavallan perusteella luontodirektiivin joustavuuselementtejä soveltaen, mutta nyt KHO:n päätökset tekivät niistä lainvastaisia. Tulkinnallisuutta kuvaa se, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus piti asetettua päämäärää lainmukaisena. KHO:n päätökset ovat tosiasia, jotka riistakeskuksen on otettava huomioon tulevia kannanhoidollisia poikkeuslupahakemuksia käsitellessään. Suomen ja Ruotsin erilainen tilanne perustuu puhtaasti kansallisten tuomioistuinten olennaisesti erilaiseen luontodirektiivin tulkintaan. 18 Metsästäjä 1/2024 18-19_KHOn_karhupäätös_ME0124.indd 18 18-19_KHOn_karhupäätös_ME0124.indd 18 27.12.2023 14.47 27.12.2023 14.47
• Lupia lupa-alueen ongelman ratkaisemiseen KHO totesi olevan sinänsä selvää, että liian tiheä karhukanta aiheuttaa ongelmia ja niiden ratkaiseminen on käytännössä mahdollista vain metsästyksellä. Se myös piti mahdollisena, että karhukannasta johtuvien sosiaalisten ongelmien lieventäminen voisi tapahtua hallitusti karhujen määrää vähentämällä. KHO:n linjauksen mukaan poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa vain, jos on olemassa erityinen, esimerkiksi karhukannan liiallisesta kasvusta aiheutuva, alueellinen, puuttumista vaativa ongelma tai tilanne. Siksi poikkeusluvan perusteena tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeuslupahakemusta koskevalla alueella. Tämä KHO:n päätökseensä kirjaama asia johtaa siihen, että jatkossa luvanhakijan pitää osoittaa juuri kyseiseltä alueelta ongelma, tai mahdollisesti muu hakemusalueeseen sidottu peruste. Perusteen pitää olla luontodirektiivin mukainen. KHO:n ratkaisut eivät valitettavasti kerro, miten luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään liittyen karhun kannanhoidollinen metsästys olisi alueellisesti mahdollista. Karhunmetsästyskulttuuri voi olla lisäperuste KHO:n päätösten mukaan karhunmetsästyskulttuuriin liittyvät näkökohdat on mahdollista ottaa poikkeuslupapäätöksessä huomioon, jos edellytykset poikkeusluvan myöntämiselle kannanhoidolliseen metsästykseen ovat muilta osin olemassa eli on osoitettavissa hakemusaluetta koskeva peruste tai tilanne. Aluetalous ei vaikuta lupamäärään Päätöksessään KHO linjasi myös aluetalouden merkityksettömyyden lupaharkintaan. Sen mukaan suojeltujen lajien metsästystä ei voida perustella metsästyksen tuottamilla aluetaloudellisilla hyödyillä. Metsästys itsessään ei käy perusteeksi KHO:n mukaan maaja metsätalousministeriön julkaisemassa karhukannan hoitosuunnitelmassa tarkoitettu adaptiivinen metsästys ei myöskään sellaisenaan voi olla hyväksyttävä päämäärä, jonka saavuttamiseksi poikkeuslupa voitaisiin myöntää. Näin ollen pelkästään sillä seikalla, että kannanhoidollisella metsästyksellä ei tosiasiassa olisi haitallista vaikutusta kysymyksessä olevan lajin suojelun tasoon, ei ole tässä suhteessa merkitystä. Kannanhoidollinen metsästys voi kuitenkin olla mahdollinen keino luontodirektiivin mukaisen hyväksyttävän päämäärän saavuttamiseksi. Kävisikö Ruotsin malli meille? Suomessa on nostettu esiin, että kannanhoidollinen metsästys tulisi järjestää samoin kuin Ruotsissa eli suurpedoille asetettaisiin suotuisan suojelun tason viitearvot poliittisen päätöksenteon kautta. Tässä on syytä huomata, ettei Suomen KHO ole tarkastellut yksilömääriä, vaan tulkinta on kohdennettu pelkästään asetetun päämäärän hyväksyttävyyteen. Ruotsissa korkein hallinto-oikeus taas on hyväksynyt poikkeusluville päämäärän, joka on ollut pitkälti Suomessa aiemmin käytetty hoitosuunnitelmiin pohjautuva lähestymistapa. Viimeisin karhuratkaisu, jossa luontojärjestön valitus hylättiin, annettiin Ruotsin korkeimmasta hallinto-oikeudesta 6.10.2023. Suomen ja Ruotsin erilainen tilanne perustuukin puhtaasti kansallisten tuomioistuinten olennaisesti erilaiseen luontodirektiivin tulkintaan. Ruotsissa on hyödynnetty direktiivin mahdollistamia joustoja kansallisista lähtökohdista katsoen. EU:n komissio on todennut useassa yhteydessä, että luontodirektiivi mahdollistaa joustavuuden ja että joustojen käyttäminen on kansallisessa harkinnassa, kun vain otetaan huomioon niiden luontodirektiivin mukaisuus. Maaja metsätalousministeriö on tuonut alustavana ratkaisuna esille sen, että suotuisalla suojelun tasolla oleva karhu tulisi siirtää luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, joka mahdollistaisi metsästyksen järjestämisen nykyistä joustavammin. Liitemuutosasiassa aloitevalta on kuitenkin EU:n komissiolla ja aika näyttää, löytyykö komissiolta tahtotilaa sen edistämiseen. Lue lisää sivulta 48. Jatkossa karhunmetsästykseen lupaa hakevan pitää osoittaa juuri kyseiseltä alueelta ongelma, tai mahdollisesti muu hakemusalueeseen sidottu peruste. 19 Metsästäjä 1/2024 18-19_KHOn_karhupäätös_ME0124.indd 19 18-19_KHOn_karhupäätös_ME0124.indd 19 27.12.2023 14.47 27.12.2023 14.47
• Riistanhoitoyhdistyksen vuosi­ kokouksessa esitetyn henkilö tie voi johtaa riistaneuvostoihin tai Suomen riistakeskuksen hallitukseen saakka. TeksTi Petri Vartiainen ”S euraavaksi valitaan riistanhoitoyhdistyksen esitys alueellisen riistaneuvoston jäseneksi kaudelle 2024–2027, esityksiä”, avaa vuosikokouksen puheenjohtaja asiakohdan. Hiljaisuus laskeutuu kokousväen joukkoon. Rohkein uskaltaa kysyä ”Minne?”. Kuvattu tapahtuma ei välttämättä ole kuvitteellinen tulevissakaan riistanhoitoyhdistysten vuosikokouksissa. Vaikka metsästäjiä edustavien luottamushenkilöiden polku alkaa ruohonjuuritasolta, se ei ole metsästäjille kovinkaan tuttu. Hallituksen jäsenien lisäksi riistanhoitoyhdistyksesi kokouksessa päätetään ehdokkaista alueelliseen ja valtakunnalliseen riistaneuvostoon. Vuosikokouksessa esitetyn henkilön edustuksen matka voi olla pitkäkin. Se voi johtaa suuralueen edustajana jopa Suomen riistakeskuksen hallitukseen saakka. Aluetason tavoitteita Alueelliseen riistaneuvostoon kuuluu kuusi riistakeskusalueen metsästäjien edustajaa, joista yksi toimii puheenjohtajana. Sidostahojen ääntä alueellisissa riistaneuvoistoissa käyttävät maakuntaliiton, ELY-keskuksen, metsäkeskuksen ja alueellisesti merkittävän maanomistajatahon edustaja. Alueelliset riistaneuvostot pitävät 3–4 kokousta vuodessa ja nimensä mukaisesti niiden tehtävät liittyvät pääasiassa aluetason toimintaan. Ne osallistuvat aluetasolla Suomen riistakeskusta koskevaan strateMikä on riistaneuvosto? Valtakunnalliseen riista­ neuvostoon valitaan edustajia maan eri osista, jotta erilaiset olosuhteet tulevat huomioiduiksi. Kuva vuodelta 2019. Jokaisella riistakeskus­ alueella toimii alueellinen riistaneuvosto. Etelä­Häme Etelä­Savo Kaakkois­Suomi Kainuu Keski­Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois­Häme Pohjois­Karjala Pohjois­Savo Rann.­Pohjanm. Satakunta Uusimaa Vars.­Suomi M IR JA RA N TA LA 20 Metsästäjä 1/2024 20-21_Mikä_on_riistaneuvosto_ME0124.indd 20 20-21_Mikä_on_riistaneuvosto_ME0124.indd 20 27.12.2023 14.47 27.12.2023 14.47
• Maaja metsätalousministeriö nimittää Maaja metsätalousministeriö nimittää valtakunnallisen riistaneuvoston ja alueelliset riistaneuvostot tehtäväänsä kolmeksi vuodeksi kerrallaan esitysten perusteella. Sidosryhmien edustus neuvostoihin nimitetään asianosaisten tahojen edustajikseen esittämistä henkilöistä. Uusien riistaneuvostojen toimikausi alkaa 1.8.2024. Hirvieläinten yhteiskunnallisten vaikutusten näkökulmasta keskeisimmät sidosryhmät edustavat maaja metsätaloutta ja liikennettä. Metsästäjiä kuulemistilaisuuksissa edustaa Suomen Metsästäjäliiton piiritaso ja koiraharrastajia kennelpiiri sekä joillain alueilla lisäksi hirvikoiraharrastajien yhdistykset. Luonnonsuojelutahoja hirvieläinkuulemisessa edustaa maakunnallinen luonnonsuojelupiiri. Näkökulmien sovittaja valtakunnan tasolla Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimii myös koko maan tasolla riistataloutta koskevia asioita käsittelevä valtakunnallinen riistaneuvosto. Sen kokoonpano on hyvin laaja-alainen, sillä siihen kuuluu edustaja kultakin Suomen riistakeskuksen 15 toiminta-alueelta, sekä edustajat maaja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Metsähallituksesta, valtakunnallista metsätaloutta edistävästä julkisesta tahosta, Luonnonvarakeskuksesta, maaja metsätalouden kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä, metsästyksen ja riistanhoidon kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä sekä luonnonsuojelun kannalta valtakunnallisesti merkittävästä järjestöstä. Maaja metsätalousministeriö nimittää riistaneuvoston puheenjohtajan riistakeskusalueiden esittämien edustajien joukosta. Esimerkiksi riistalajien kansallisten hoitosuunnitelmien laadinnassa ja metsästystä koskevan lainsäädännön valmistelussa valtakunnallinen riistaneuvosto on tärkeä foorumi, jossa on mahdollista käydä laajaalaista keskustelua eri tahojen kesken. Alueellisesti kattavan edustuksen ansiosta myös maan eri osien erilaiset olosuhteet tulevat huomioiduiksi. Alueelliset riistaneuvostot raportoivat vuosittain valtakunnalliselle riistaneuvostolle hirvieläinten kannanhoidon toteutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. RIISTANHOITOYHDISTYKSEN KOKOUS ALUEKOKOUS Ehdokkaat riistaneuvostoihin Esitys riistaneuvostojen jäsenistä NIMITYS MINISTERIÖ ALUEELLISET RIISTANEUVOSTOT VALTAKUNNALLINEN RIISTANEUVOSTO RIISTAKESKUKSEN HALLITUS Esitys RK:n hallitukseen Esitys NIMITYS Osallistu riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen ja vaikuta. Siellä esitetyn henkilön tie voi johtaa suuralueen edustajana riistaneuvostoihin tai Suomen riistakeskuksen (RK) hallitukseen saakka. Alueellinen riistaneuvosto asettaa kolmen vuoden välein hirvieläinten kantatavoitteet, jotka ohjaavat voimakkaasti hirvieläinten metsästystä. HIRVITALOUSALUEEN VEROTUKSEN SUUNNITTELU RIISTAHOITOYHDISTYKSEN VEROTUKSEN SUUNNITTELU LUONNONVARAKESKUS Kannan ollessa tavoitteen alapuolella lupia myönnetään vähän, koska tavoitteeseen pääsemiseksi saaliin tulee olla kannan tuottoa pienempi. Vastaavasti tavoitteen yläpuolella lupia myönnetään paljon, jotta kantaa saadaan leikattua. Ennen tavoitteen asettamista riistaneuvosto kuulee alueellisia sidosryhmiä, jolloin jokainen voi tuoda oman mielipiteensä esiin sopivista hirvikantatavoitteista. Kanta-arvio ja verotussuositukset Jäävän kannan arvio, hirvihavainnot ym. Hakevat pyyntiluvat Määrittää hirvikannan tavoitteet kolmeksi vuodeksi. METSÄSTÄJÄT SUOMEN RIISTAKESKUS ALUEELLISET RIISTANEUVOSTOT Tekee lupapäätökset giseen suunnitteluun sekä riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmisteluja päivittämistyöhön. Kuulee sidosryhmät ja asettaa hirvikantatavoitteet Kaikkia hirvenmetsästäjiä koskettava ja ehkäpä tänä päivänä merkittävin osa alueellisen riistaneuvoston työtä on hirvieläinkantatavoitteiden asettaminen hirvitalousalueille. Niiden asettamat tavoitteet määrittävät vuosittaista verotussuunnittelua ja näkyvät lopulta pyyntilupamäärissä. Hirvieläintavoitteiden asettamisessa käytettävä menettely on määritelty maaja metsätalousministeriön vahvistamassa hirvikannan hoitosuunnitelmassa. Nykyisin tavoitteet asetetaan kolmivuotiskausiksi hirvikannan lisäksi myös valkohäntäpeurakannalle. Tavoitteiden asettamiseen kuuluu oleellisena osana alueellisten riistaneuvostojen järjestämät sidosryhmätilaisuudet. Niiden ajankohtaa määrittää hirvieläinten kantaarvioiden aikataulu, jotta käytettävissä olisivat tuoreimmat tiedot kantojen tilasta. Sidosryhmätilaisuudet ajoittuvat maaliskuun puolivälin tienoille. Alueelliset riistaneuvostot tekevät varsinaiset päätökset hirvieläintavoitteista kokouksissaan sidosryhmätilaisuuksien jälkeen. Kolmivuotiskauden välivuosina kuulemistilaisuuksissa tarkastellaan tavoitteiden toteutumista ja annetaan evästykset seuraavan syksyn verotussuunnittelulle. M IR JA RA N TA LA 21 Metsästäjä 1/2024 20-21_Mikä_on_riistaneuvosto_ME0124.indd 21 20-21_Mikä_on_riistaneuvosto_ME0124.indd 21 27.12.2023 14.47 27.12.2023 14.47
• Suomen hirvikannan tila on huolestuttava Suomessa on vuosikymmeniä vaikutettu metsästyksellä hirvikannan kokoon ja rakenteeseen. Tämän seurauksena hirvikanta näyttää nyt hyvin erilaiselta verrattuna luonnonmukaiseen kantaan, jollainen löytyy Isle Royalen saarelta PohjoisAmerikasta. TeksTi ja kuvaT Mikael Wikström L uonnonmukaiseen hirvikantaan kuuluu syklisyyttä. Ilman metsästyspainetta kanta kasvaa suhteellisen suureen tiheyteen samalla, kun se kuluttaa ravintoresurssinsa loppuun. Kun ravintotilanne huononee, eläinten kunto heikkenee. Tällöin vasatuotto pienenee samalla, kun kuolleisuus kasvaa. Sen seurauksena kanta romahtaa suhteellisen alhaiseen tiheyteen. Tämä taas johtaa laidunnuspaineen vähentymiseen, jolloin hirvien ravintokasveilla on mahdollisuus toipua. Kun hirvien ravintotilanne paranee, paranee vasatuotto ja eloonjääminen. Kanta alkaa kasvaa ja ylittää taas jossain vaiheessa alueen biologisen kantokyvyn, josta on seurauksena uusi romahdus. Kohti luonnollisempaa hirvikantaa? ? Suomen hirvikantaa on vuosittain verotettu neljä prosenttiyksikköä vuotuista nettokasvua enemmän, jonka seurauksena kanta on puolittunut 2000-luvun aikana. ? Vasattomien naaraiden osuus on kasvanut 2000-luvun aikana. 22 Metsästäjä 1/2024 22-25_Hirvikanta_keinotekoinen_ME0124.indd 22 22-25_Hirvikanta_keinotekoinen_ME0124.indd 22 27.12.2023 14.48 27.12.2023 14.48
• Suomen hirvikanta puolittunut 2000-luvulla Suomessa on tehokkaasti estetty hirvikannan syklisyyttä ja rajoitettu kannan tiheyttä metsästyksellä. Samalla on muokattu sukupuolija ikäjakaumaa. Tällä vuosituhannella on vuosittain poistettu hirvimäärä, joka vastaa keskimäärin 54 prosenttia jäävän kannan koosta. Kannan verotuskestävyys, siis kannan metsästettävä nettokasvu, on ollut keskimäärin 50 prosenttia. Hirviä on vuosittain verotettu neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotuinen nettokasvu. Tämän seurauksena kanta on puolittunut 2000-luvun aikana. Luonnonvarakeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan, eli metsästyskauden 2022–2023 jälkeen, jäävän kannan keskimääräinen tiheys Suomessa oli 2,55 hirveä / 1000 ha (hirvitalousalueiden vaihtelu 0,6–4,8) ja keskimääräinen sukupuolijakauma oli 1,6 lehmää per sonni (vaihtelu 1,0–2,2). Vasojen osuus jäävässä kannassa oli keskimäärin 27,5 prosenttia (vaihtelu 15,2–32,0). Vasatuotto oli keskimäärin 48,2 vasaa / 100 aikuista hirveä (vaihtelu 16,1–66,9) tai 78,5 vasaa / 100 aikuista naarasta (vaihtelu 31,7–102,9). Kannan nykyisestä keski-iästä ei ole tietoa, koska sitä ei ole seurattu pitkään aikaan. Taannoin kun kerättiin hirven alaleukoja, aikuisten saalisurosten keski-ikä oli 3,4 vuotta ja aikuisten saalisnaaraiden 4,5 vuotta. Suomessa ei ole koskaan seurattu, miten hirvikanta kehittyy ilman ihmisen vaikutusta. Voimme kuitenkin verrata muihin maihin ja katsoa, miten luonnonmukainen hirvikanta käyttäytyy. Hyvä esimerkki löytyy Isle Royale -saaresta Michiganista, jossa hirvikantaa on muokannut ravinnon saatavuus ja sudet. Saarella ei ole harjoitettu metsätaloutta eikä hirviä tai susia ole metsästetty lähes sataan vuoteen. Yläjärven saari Isle Royalen kansallispuisto muodostuu yhdestä suuresta ja neljästäsadasta pienemmästä saaresta, joiden yhteenlaskettu maapinta-ala on 54 143 hehtaaria. Etäisyys mantereelle on 21 kilometriä. Kylminä talvina järvi jäätyy ja eläimet voivat liikkua saaren ja mantereen välillä. Saarissa on paljon kosteikoita ja harjanteita. Maaperä on kallioinen. Kasvillisuus muodostuu boreaalisista havupuumetsistä rannikkoalueilla ja lehtipuumetsistä sisämaassa. Hirvien lisäksi saarilla elää susia, kettuja, jäniksiä, majavia, näätiä ja saukkoja. Isle Royale kuuluu hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Biologiset perusedellytykset hirvikannalle ovat Etelä-Suomen rannikon kaltaiset. Isle Royalen hirvet Vuosien 1959–2023 aikana Isle Royalen hirvikannalla on ollut kolme huippua ja kolme aallonpohjaa. Huipuilla kannan tiheys on ollut keskimäärin 35 hirveä tuhannella hehtaarilla (vaihtelu 23–44 hirveä) ja kun kanta on romahtanut, se on ollut keskimäärin 10 hirveä tuhannella hehtaarilla (vaihtelu 7–14 hirveä). Kanta on 65 vuoden aikana ollut suurimmillaan 44 hirveä / 1 000 ha ja pienimmillään 7 / 1 000 ha. Keskimääräinen hirvitiheys näinä vuosina on ollut 19 hirveä / 1 000 ha. Hirvikannan sukupuolijakauma on lokakuussa yleensä ollut noin 1,1 lehmää per sonni ja vasatuotto noin 30 vasaa per sata aikuista naarasta tai 15 vasaa per sata aikuista hirveä. Merkittävä osa vasoista on päätynyt susien ravinnoksi ennen lokakuuta. Vasojen osuus kannasta on talvisin ollut keskimäärin 13 prosenttia. Aikuiset urokset ovat keskimäärin eläneet 7-vuotiaiksi ja aikuiset naaraat 7,8-vuotiaiksi. Sekä ikääntyneiden (? 10 vuotiaiden) urosten että naaraiden osuudet kannasta ovat olleet keskimäärin vähän yli kuusi prosenttia. Vasojen lisäksi sudet ovat tappaneet erityisesti ikääntyneitä hirviä. Vuonna 2023 Isle Royalen susireviirien pinta-alat olivat keskimäärin 12 000 hehtaaria ja sudet tappoivat noin 10 prosenttia hirvikannasta. Hirvien suurin kuolinsyy oli nälkiintyminen. Lähes puolet kuolleista hirvistä kuoli ravinnonpuutteeseen. Isle Royale saarella keskimääräinen hirvitiheys on ollut 19 hirveä / 1000 hehtaaria . 23 Metsästäjä 1/2024 22-25_Hirvikanta_keinotekoinen_ME0124.indd 23 22-25_Hirvikanta_keinotekoinen_ME0124.indd 23 27.12.2023 14.48 27.12.2023 14.48
• ja lupakiintiöiden jakaminen tilanteenmukaisesti aikaansaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia metsästäjissä”. Vasatuotto on 2000-luvulla pudonnut tilastollisesti merkittävästi kahdella kolmasosalla Suomen hirvitalousalueista, eikä se ole kasvanut yhdelläkään alueella. Kaksoisvasallisten naaraiden osuus korreloi ? 2½-vuotiaiden naaraiden tiheyden kanssa 93 prosentilla hirvitalousalueista. Eli mitä alhaisempi naarastiheys, sitä vähemmän kaksoisvasallisia naaraita. Myös Luken tuoreet analyysit viittaavat siihen, että voimakas naarasverotus ja alhainen kannan tiheys johtavat pienempään vasatuottoon. Saattaa olla, että pyrkimykset minimoida kannan tiheyttä ja maksimoida kannan tuottoa on viety käännekohtaan. Vahinkoriskin vuoksi ei ole järkevää antaa hirvikannan kasvaa vapaasti, kuten Isle Royale -saarella. Siksi Suomessa onkin hirven kannanhoitojärjestelmä käytössä. Saatujen kokemusten perusteella voidaan kysyä, onko järkevää yrittää minimoida kannan koko ja maksimoida kannan tuotto äärirajoille? Hirvien lisäksi ravintoresurssiin vaikuttavat metsäpalot. Suuria metsäpaloja on ollut vuosina 1936, 1948 ja 2021. Niiden seurauksena hirville on ollut paljon syötävää. On tunnettu tosiasia, että hirvet voivat hyvin, kun niillä on nuorta metsää saatavilla. Paljon syötävää ja paljon hirviä Metsäpalon vaikutuksia hirvikantaan on tutkittu Kenain niemimaalla Alaskassa, jossa 25 vuotta metsäpalon jälkeen hirvikannan tiheys oli 20–44 hirveä tuhannella hehtaarilla. Hirvet hyötyvät metsäpaloista kahdella tavalla: ne saavat syötäväksi sopivaa nuorta metsää ja haluttuja puulajeja. Suomessa on todettu, että heikotkin metsäpalot tappavat kuuset, ja metsäpalon seurauksena pihlaja, haapa, pajut ja koivut yleistyvät. Hirvet suosivat pihlajaa, haapaa ja pajuja ruokavaliossaan ja syövät niitä mieluummin kuin mäntyä. Kuusta hirvi ei käytä ravintonaan lähes lainkaan. Ruotsin itärannikolla sijaitsevassa aitauksessa seurattiin hirvikannan käyttäytymistä, kun sillä on nuorta metsää käytettävissään. Siellä hirvikanta kasvoi viidessä vuodessa kahdeksasta 60 hirveen tuhannella hehtaarilla. Alue sijaitsi eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Siellä ei ollut suurpetoja eikä hirvikantaa metsästetty. Pohjois-Ruotsissa on testattu, miten eri puulajit pystyvät ylläpitämään hirvikantaa. Kun maisematasolla hirvikannan tiheys on 10 hirveä tuhannella hehtaarilla, ravinnon saatavuus ei ole rajoittava tekijä. Kun kannan tiheys on pitkään 25–30 hirveä tuhannella hehtaarilla, kasvit eivät kompensoi syöntiä. Tällöin hirvien ravinnon saatavuus, ja sen seurauksena vasatuotto, heikkenee. Alueen biologinen kantokyky oli korkeampi siellä, missä oli mäntytaimikoita: 40–75 hirveä / 1000 ha mäntytaimikkoa. Ennen ihmisen vaikutusta Suomessa syttyi metsäpaloja keskimäärin kerran 80 vuodessa. Vaikka metsäpaloja ei enää ole samaan tahtiin, metsätalouden uudistushakkuut, jotka yleensä tehdään 60–100 vuoden välein, saavat hirven näkökulmasta aikaan samankaltaisen ravintotilanteen. Suomen hirvikanta käännekohdassa On mahdoton sanoa, kuinka tiheäksi Suomen hirvikanta kasvaisi ilman metsästystä ja metsätaloutta tai kuinka harvaksi kanta sitten ravinnon loppuessa romahtaisi. On selvää, että kannassa olisi alueellisia eroja johtuen biologisten perusedellytysten vaihtelusta eri puolilla Suomea. Hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen kuuluvalla etelärannikolla hirvikannan luonnonmukaiset maksimija minimitiheydet olisivat mahdollisesti samantyyppisiä kuin Isle Royale -saarella. Suomessa ei ole tutkittu, kuinka alhaisia tiheyksiä hirvikanta kestää ilman ongelmia esimerkiksi lisääntymiskäyttäytymiseen ja vasatuottoon. Hirvitutkijat arvioivat jo 1980-luvulla noin 2,5–3,0 hirveä tuhannella hehtaarilla olevan kanta, jonka alle ei kannata mennä. Väitöskirjassaan hirvitutkija Tuire Nygrén totesi, että mikäli tiheys laskee liian alhaiseksi ”kannan kehityksen ennakoitavuus heikkenee, alueellinen kirjavuus lisääntyy, muodostuu metsästyskelvottomia hirvityhjiöitä samaan aikaan kuin vahinkokehitys jatkuu tihentymäalueilla, valikoiva verotus vaikeutuu ? Isle Royalen hirvikanta on vaihdellut voimakkaasti. Saarella ei metsästetä eikä harjoiteta metsätaloutta. Ennen vuotta 1959 ei ollut vakiintuneita kanta-arviomenetelmiä, vaan tehtiin muun muassa satunnaisia lentokonelaskentoja ja papanalaskentoja (pisteviiva). Vuodesta 1959 lähtien hirvikantaa on laskettu systemaattisesti joka talvi (vihreä viiva), lukuun ottamatta talvea 2021 koronapandemian vuoksi. Hirvikannan keskitiheys vuosina 1959–2023 on ollut 19 hirveä tuhannella hehtaarilla (ohut punainen viiva). ? Isle Royalen -saari sijaitsee PohjoisAmerikan Yläjärven pohjoisosassa lähellä Kanadan rajaa. AI NE IS TO : IS LE RO YA LE N KA N TA -A RV IO T Isle Royalen hirvikannan tiheys talvella (hirviä/1000 ha) 60 50 40 30 20 10 1915 1925 1935 1945 1955 1965 1975 1985 1995 2005 2015 2025 ZEISS Secacam 5 & 7 Nopean alkuasennuksen ansiosta heti käyttövalmis: Kun olet luonut tilisi ZEISS Secacam -sovelluksessa, sinun tarvitsee vain syöttää mukana toimitettu aktivointikoodi ja kamera on heti yhdistetty tiliisi. Nyt vain kiinnität riistakameran haluttuun paikkaan, kytket sen päälle ja näet mitä metsästysalueellasi liikkuu. Lisätietoja: zeiss.com/hunting/ Little effort. Extensive overview. Thanks to fast setup. 24 Metsästäjä 1/2024 22-25_Hirvikanta_keinotekoinen_ME0124.indd 24 22-25_Hirvikanta_keinotekoinen_ME0124.indd 24 27.12.2023 14.48 27.12.2023 14.48
• ZEISS Secacam 5 & 7 Nopean alkuasennuksen ansiosta heti käyttövalmis: Kun olet luonut tilisi ZEISS Secacam -sovelluksessa, sinun tarvitsee vain syöttää mukana toimitettu aktivointikoodi ja kamera on heti yhdistetty tiliisi. Nyt vain kiinnität riistakameran haluttuun paikkaan, kytket sen päälle ja näet mitä metsästysalueellasi liikkuu. Lisätietoja: zeiss.com/hunting/ Little effort. Extensive overview. Thanks to fast setup. 22-25_Hirvikanta_keinotekoinen_ME0124.indd 25 22-25_Hirvikanta_keinotekoinen_ME0124.indd 25 27.12.2023 14.48 27.12.2023 14.48
• Euroopanmajavaa ja kanadan majavaa istutettiin Suomeen suunnilleen samanaikaisesti 1930-luvulla. Alkuperäislajin kannan kasvuunlähtö kesti puoli vuosisataa, kun taas Amerikan serkku alkoi nopeasti runsastua ja levittäytyä, mitä vielä edistettiin siirtoistutuksin. TeksTi Juha Tiainen kuvaT Hannu Huttu, Tero Salmela ja Kai-Eerik Nyholm MAJAVAN menestyksellinen paluu lähtien maa toisensa jälkeen, myös kaikkialta Itämeren piiristä, Suomesta 1860ja Ruotsista 1870-luvulla. Muutamia pieniä populaatioita säilyi. Onnistuneet palautusistutukset Majava palautettiin lukuisiin maihin 1900-luvulla. Ruotsiin ja Suomeen saatiin eläimiä istutuksia varten Norjasta 1920ja 1930-luvuilla. Ruotsissa istutukset olivat menestys, ja nykyään maan kanta arvioidaan jo 130 000 yksilön suuruiseksi. Suomessa istutukset tuottivat vaatimattoman tuloksen; kanta ei alkanut kasvaa. Siksi eläimiä tuotiin myös Pohjois-Amerikasta – tuolloin ei vielä tiedetty niiden olevan eri lajia. Euroopanmajavan istutuksista Satakuntaan syntyi kuitenkin pieni populaatio, joka kasvoi ja laajensi esiintymisaluettaan äärimmäisen hitaasti. 1990-luvun puolivälin laskennan mukaan euroopanmajavia oli kuitenkin jo 800–1 300, kymmenesosa molempien lajien yhteenlasketusta kannasta. Samaan aikaan tulivat ensimmäiset tiedot sen asettumisesta Kokemäenjoen eteläpuolelle. Viimeisimmän Luonnonvarakeskuksen metsästäjien avustuksella toteuttaman laskennan perusteella euroopanmajavan kanta Majava riista läimenä M ajava oli aikoinaan levinnyt laajalle lähes koko Eurooppaan, Aasian pohjoisosiin ja myös Pohjois-Amerikassa majavan levinneisyysalue oli valtava. Metsästys oli molemmilla mantereilla kestämättömän ankaraa. Majavan turkki oli äärimmäisen haluttu, ja siitä muodostui tärkeä kauppatavara, meillä myös maksuväline. Euroopassa majava hävisi 1500-luvulta Metsästäjä 1/2024 26 26-28_Majava_riistaeläimenä_ME0124.indd 26 26-28_Majava_riistaeläimenä_ME0124.indd 26 27.12.2023 14.48 27.12.2023 14.48
• on noin 3 300–4 500 yksilöä. Vahvimmat euroopanmajavan kannat ovat Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaan eteläosissa. Ruotsin puolelta levinnyttä kantaa on myös LänsiPohjassa. Säämingin valtionmaalle 1930-luvun lopulla istutetut majavat olivat kanadanmajavia. Kanta kasvoi nopeasti, sillä tuolloin siellä oli lähes koskemattomia saloja kymmenine lampineen ja pikkujärvineen sekä niiden välisine soineen. Kannan kasvettua eläimiä siirrettiin lukuisille alueille eri puolille Suomea ja saatiin muodostettua elinvoimainen kanta. Nykyään kanadanmajavia tavataan lähes kaikkialla Itä-Suomessa ja monin paikoin Etelä-Hämeessä, Pirkanmaalla, Eteläja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa. Niiden kannaksi arvioidaan 10 300–19 100 yksilöä. Mainittakoon, että Baltian maissa euroopanmajavan palautusistutukset ovat olleet hyvin menestyksekkäitä. Euroopan unionin tukeman majavien kannanhoitohankkeen tietojen perusteella Virossa on noin 17 000, Latviassa yli 100 000 ja Liettuassa noin 100 000 majavaa. Myös Luoteis-Venäjällä elää yli sata tuhatta euroopanmajavaa sekä noin 15 000 Suomesta käsin levittäytynyttä kanadanmajavaa. Läntiset ja itäiset populaatiot ja jääkausi Saksan, Ranskan ja Norjan pienten populaatioiden lisäksi euroopanmajavat säilyivät Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Uralilla, Mongoliassa ja Kiinassa jäänteinä entisestä laajasta, yhtenäisestä esiintymisestä. Ne poikkeavat toisistaan geneettisesti. Tämän on päätelty kuvastavan niitä alueita, joilla majava on selvinnyt viimeisestä jäätiköitymisestä. Läntisen Euroopan populaatioiden väliset erot voivat juontua myös siltä ajalta, kun ne joutuivat erilleen metsästyksestä aiheutuneen levinneisyyden supistumisen seurauksena. Joka tapauksessa läntiset populaatiot (Ranska, Saksa, Norja) ovat lähempänä toisiaan kuin itäiset (Itä-Eurooppa ja Aasia). Euroopanmajavan palautus onnistui Ruotsissa hienosti. Suomessa kanta on samaa, norjalaista, mutta miksi kannan vahvistuminen on meillä ollut niin tahmeaa? Johtuuko se vain sattumasta – geenipohjan kapeudesta ja vaikeudesta sopeutua sen vuoksi? Baltiassa ja Karjalassa ovat itäiset euroopanmajavat menestyneet erinomaisesti. Mitä tapahtuu, jos ne ja läntiset majavat joskus kohtaavat Suomessa? Euroopanmajavakantamme on kuitenkin alkanut kasvaa, ja se on nyt enemmän kuin kolminkertainen 1990-luvun puoliväliin verrattuna. Kun laji luokiteltiin vielä vuoden 2010 uhanalaistarkastelussa uhanalaiseksi (vaarantunut), oli se poistettu uhanalaisten luettelosta silmällä pidettäväksi vuosien 2015 ja 2019 tarkasteluissa. Ongelmia lajien kohtaamisesta? Meillä kanadanmajava on levittäytymässä Pirkanmaalla, Suomenselällä ja Lapissa kohti euroopanmajavan esiintymisalueita. Ylöjärven Kurussa ne jo elävät samoissa vesistöissä. Tutkijat osoittivat kymmenenkunta vuotta sitten, että lajien elinympäristö ja ravinto ovat hyvin samanlaisia Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa. Kohtaamisalueella Kurussa puolestaan havaittiin pieniä eroja: Euroopanmajava suosi sekametsävaltaisempia ja kanadanmajava havupuuvaltaisempia metsiä. Edellinen teki pesäkekoja myös useammin pienten jokien varsille ja jälkimmäinen järvien rannoille. Elinympäristön ja ravinnon ollessa hyvin samankaltaisia on odotettavissa lajien välistä kilpailua. Molemmat puolustavat perhekunnan reviirejä, jolloin niiden kohdatessa vahvemman tulisi voittaa. Kanadanmajava on hieman suurempi ja euroopanmajavaa tehokkaampi lisääntyjä (pentuekoko 3–5, jälkimmäisellä 2–3). Pitkäaikaisilla pesimäpaikoilla kanadanmajavan yhdyskunnat ovat suurempia, koska poikaset jättävät perheensä vasta keväällä saavutettuaan kahden vuoden iän. Kuitenkin venäläisten tutkijoiden mukaan euroopanmajava näyttää syrjäyttävän kanadanmajavan. Koska kanadanmajava on vieraslaji, on ehdotettu sen poistamista vähintäänkin niiltä alueilta, joilla se voi millään tavoin uhata alkuperäislajia. Metsästyksen keinoin poisto olisi tehtävissä. Majavan metsästys Majavan metsästys vaatii taitoa ja malttia, jotta sen saa haulikolla tai kiväärillä ammuttaessa saaliiksi eikä se ehdi luiskahtaa veteen. Petri Nummi toteaa antoisassa kirjassaan Majavan lammella, että jousimetsästys on varmin tapa saada saalis ylös, kun nuoleen kiinnittää narun. Myös heti Majavat ovat kasvinsyöjiä, joiden ravinto vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Majava rakentaa kaatamiensa puiden pätkistä ja mudasta pesäkeon, jonka kulkuaukko on veden alla. 27 Metsästäjä 1/2024 26-28_Majava_riistaeläimenä_ME0124.indd 27 26-28_Majava_riistaeläimenä_ME0124.indd 27 27.12.2023 14.48 27.12.2023 14.48
• tappavat raudat ovat sallittu pyyntiväline. Molempien majavien sallittu metsästysaika on 20.8.–30.4., euroopanmajavalla Suomen riistakeskuksen myöntämällä luvalla. Kanadanmajavan vuosittainen saalis on nykyään Luonnonvarakeskuksen saalistilastojen perusteella 4 000–6 000 yksilöä. Suomen riistakeskuksen saalistilastojen perusteella euroopanmajavia on metsästetty viime vuosina 200–250 yksilöä. Majavia metsästetään paitsi metsästystapahtuman takia myös turkin vuoksi, ja herkulliseksi kehuttu lihakin valmistetaan ruoaksi. Usein tavoitteena on myös ehkäistä metsälle aiheutuvien tulvavahinkoja. Tulvavahinkojen ehkäisemiseksi saa patoja purkaa maanomistajan luvalla kesäkuun puolivälistä syksyyn (alueellinen porrastus Suomen riistakeskuksen sivuilla). Majavia kutsutaan ekosysteemi-insinööreiksi Majavat ovat äärimmäisen taitavia vahvojen ja kookkaiden kekopesien rakentajia, mutta ekosysteemi-insinööri-nimitys viittaa niiden padonrakennukseen. Majavat etsivät lampensa tai kosteikkonsa alajuoksulta kohdan, jonne rakentavat tehokkaan padon. Pato nostaa pesälammen veden pintaa tai laajentaa kosteikon lammeksi niin, että pesän suuaukot jäävät turvallisesti veden alle petojen ulottumattomiin ja vaille umpeen jäätymisen vaaraa talvella. Vesialue laajentaa ravinnon hankinta-aluetta ja helpottaa oksien kuljetusta pesän läheisyyteen. Pesälampi ja varsinkin laajentuva kosteikko ovat luonnon paratiiseja keskellä havumetsiämme. Majavat kaatavat lehtipuita ravinnokseen, veteen jääneet havupuut kuolevat tukehtumalla, ja kasvillisuus rehevöityy. Vedessä elää monenlaisia sammakkoeläimiä ja kaloja sekä joukko selkärangattomia eläimiä, jotka aikuistuttuaan nousevat vedestä ja tarjoavat linnuille ja lepakoille ravintoa. Majava-altaalla pesii aina joku pari sinisorsia, taveja ja telkkiä, joskus muitakin sorsia. Aikanaan patoaltaan tarjoamat ravintovarat kuluvat loppuun, jolloin majavat siirtyvät muualle. Alue kuivuu, muuttuu niityksi ja vähitellen metsä valtaa paikan, kunnes majavat jonkun vuosikymmenen kuluttua palaavat. Kirjoittaja on Luonnon varakeskuksen ulkopuolinen asiantuntija ja erikoistutkija (emer.) MAJAVAN ELÄMÄÄ Ulkonäkö Majavalajit ovat hyvin toistensa näköisiä ja vaikeita tunnistaa ulkoisten piirteiden perusteella. Molemmat ovat melko samanmittaisia ja -painoisia (aikuinen kanadanmajava 69–85 cm ja 14–23 kg, euroopanmajava 76–86 cm ja 9–26 kg; lisäksi hännän pituus 20–25 cm). Euroopanmajavan häntä on kapeampi, tasaleveä ja kärjestään pyöristynyt, kun taas kanadanmajavan häntä on soikion muotoinen, kärjestään suippo. Kallomorfologiassa on vähäisiä eroja. Elintavat Asetuttuaan uudelle paikalle majavat lajista riippumatta asustavat aluksi rantapenkkaan kaivamassaan kolossa. Syksyn lähestyessä ne laajentavat pesäkoloaan ja rakentavat kaatamiensa puiden pätkistä ja mudasta pesäkeon. Ne rakentavat myös sopivalle paikalle padon. Sen avulla ne nostavat veden pintaa siten, että pesän kulkuaukot jäävät veden alle turvaan ja riittävän syvälle jäätymisen välttämiseksi. Pesän sisällä on pieni lampi, jonka avulla majavat voivat muun muassa tarkkailla veden korkeutta ja lähteä tarvittaessa kunnostamaan patoa. Pesän takaosassa on ilmanvaihtoaukko. Talvella majavat viettävät hiljaiseloa ja käyttävät kesällä pesän eteen kokoamansa ravintolautan antimia. Leudolla säällä ne saattavat nousta rannan aukoista hakemaan tuoreempaa ravintoa. Majavat puolustavat reviirejään voimakkain hajumerkein, jotka jätetään mutakekojen päälle. Lisääntyminen Naaraalla on kiima sydäntalvella, jolloin pariskunta parittelee tiheään. Jos tiineys ei ala, kiima toistuu. Poikaset syntyvät toukokuussa. Aluksi ne pidetään pesässä, mutta jo pariviikkoisina ne pääsevät ulos. Emot huolehtivat poikasistaan huolellisesti. Poikaset jäävät perheyhdyskuntaan kaksivuotiaiksi ja osallistuvat pesän ja padon kunnostukseen. Vain pesän vanha naaras tuottaa jälkeläisiä. Tuottoisin lisääntymisikä on 5–10 vuotta, mutta majavat elävät 20-, jopa 30-vuotiaiksi. Ravinto Majavat ovat kasvinsyöjiä, joiden ravinto vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Keväällä jäiden lähdön aikaan ja jälkeen kelpaavat monenlaiset puuja pensaslajit, mäntykin, jonka nila on aluksi ravinteikkaampaa kuin vaikka koivulla. Kesän kuluessa majavat suosivat ruohoja, mutta erityisesti lumpeen ja ulpukan juurakot ja myöhemmin maitohorsmat ovat suosiossa. Keväällä majavat kaatavat nuoria puita, joiden kuorta ja oksia ne käyttävät ravinnokseen. Syksyllä ne kaatavat paljon suurempia puita, erityisesti haapoja, joiden oksista ja latvustoista ne rakentavat ravintolautan pesän eteen. Majavan havaitessa vaaran se sukeltaa turvaan ja lyö hännällään voimakkaasti veden pintaa. 28 Metsästäjä 1/2024 26-28_Majava_riistaeläimenä_ME0124.indd 28 26-28_Majava_riistaeläimenä_ME0124.indd 28 27.12.2023 14.49 27.12.2023 14.49
• Huhtikuu on majavajahdin kuuminta sesonkia, mutta joinakin vuosina kevään viivästyminen voi lyhentää pyyntikautta huomattavasti. Silloin majavanpesän lähelle tehty keinoavanto voi olla ratkaiseva apu. TeksTi ja kuvaT Miska Kopponen P ohjois-Amerikassa metsästetään majavaa avantoon asetetuilla raudoilla, joihin majava ohjataan syöttikepin avulla. Huhtikuun Keinoavannosta apua majavajahtiin? 2023 alussa päätin soveltaa ideaa Suomen oloihin, kun löysin pilkkireissulla Savonrannan Pohjalammelta uuden majavan penkkapesän. Sen edustalla pilkisti jäästä ravintolautan oksia ja rantametsässä oli paljon koivunkantoja majavan edellisen syksyn savotan jäljiltä. Kevään tulo oli kuitenkin viivästynyt, joten majavajahdin kyttäyspaikat olivat vähissä. Avanto pesän lähelle Huhtikuun yhdeksäntenä päivänä lammen ranta oli vielä tukevasti jäässä marssiessani majavanpesälle talviverkkokalastajan välineet mukanani. Olin päättänyt tehdä avannon majavan houkuttelemiseksi esiin. Kairasin vieri viereen reikiä, jonka jälkeen jääsahalla oli helppo muotoilla reilusti yli metrin pituinen avanto. Tein avannon parin metrin etäisyydelle rantaviivasta ja noin 20 metrin etäisyydelle majavan pesästä. Lopuksi työnsin syvälle avantoon haavan latvuksen ja jätin jäälle pari haapakeppiä. Seuraavana aamuna yllätyin iloisesti, sillä haavan latvus oli viety. Toinen tarkastuskäynti oli vieläkin mieluisampi: majava oli noussut jäälle syömään haavan oksia, vaikka avannon teosta oli kulunut vain kaksi päivää. Se oli myös jatkanut edellisenä syksynä kesken jäänyttä savottaansa: keinoavannon lähellä oli koivun latvus, josta majava oli jyrsinyt oksat irti. Lisäksi majava oli tehnyt oman avantonsa noin 25 metrin päähän keinoavannosta. Sinne se oli jäätä pitkin kuljettanut koivun oksia. Reiän reunalle oli jätetty oksien ohkaiset kärjet. Paksut oksankappaleet majava oli vienyt jään alle. Kyttäämään Menin samana päivänä iltapassiin. Olin paikalla noin puoli kuudelta, mutta majava olikin jo syömässä. Se tietysti säikähti minua ja pakeni pesäänsä. Tuulen suunnan selvitettyäni asetuin passiin lammen jäälle. Rantaan oli matkaa noin 50 metriä ja kummallekin avannolle oli hyvä näkyvyys. Nelisen tuntia kytättyäni aloin jo suunnitella majapaikalle lähtöä. Majavan tekemän avannon takana oli yhä lunta valaisemassa, joten pystyin vielä jatkamaan jahtiani. Sitkeys palkittiin, sillä ennen Kymmenen uutisia majava palasi syömään koivun oksia. Laukaus oli väsymyksestäni huolimatta toivotunlainen ja saaliinani oli keskikokoinen urosmajava. Onnistumisen tunne oli tällä kertaa erityisen voimakas. Kokeilu tuotti rohkaisevan tuloksen. Jos kevät saapuu myöhässä, kannattaa kokeilla keinoavantoa. 29 Metsästäjä 1/2024 29_Majavan_keinoavanto_ME0124.indd 29 29_Majavan_keinoavanto_ME0124.indd 29 27.12.2023 14.49 27.12.2023 14.49
• Suomi on riistaja luontoseurantojen luvattu maa. Yksi seurantamuodoista on vuodenvaihteen jälkeen tehtävä lumijälkilaskenta, jossa kuljetaan laskentalinjaa ja kirjataan sen ylittävät lumijälkien jonot. TeksTi Andreas Lindén kuva Jani Seppänen V uonna 1989 alkanut riistakolmiolaskenta perustettiin havumetsävyöhykkeen metsämaiseman riistakantojen seurantaan. Laskentalinjaltaan noin 12 km pituisilla riistakolmioilla lasketaan loppukesästä kanalintuja ja talvisin Lumijälki­ laskenta on pienriista­ seurannan kulmakivi riistanisäkkäiden lumijälkiä. Riistakolmioiden lisäksi on vuodesta 1999 tehty talvisin myös peltokolmiolaskentoja 6 km pituisilla reiteillä Etelä-Suomen ja länsirannikon peltojen, maaseutuasutuksen ja metsiköiden rikkomassa maisemissa. Lumijälkilaskennan tuloksia tarkastellaan tavallisesti lumijälki-indeksinä, joka on laskentalinjan yli kulkevien jälkijonojen lukumäärä suhteutettuna laskentapanostukseen. Indeksin muutokset antavat käsityksen kantojen muutoksista, vaikkei luku varsinaisia kannan kokoja kerrokaan. Laskentaa koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke). Lumijälkilaskenta on paljon vartija Usealle riistanisäkäslajille lumijälkilaskenta on tärkein tai ainoa valtakunnallinen vuoKuuntele lisää aiheesta Sorkkia ja sarvia -podcastista metsastajalehti.fi sittainen kannanseuranta. Näitä lajeja ovat jänikset, orava, kettu ja useat näätäeläimet. Laskenta kerryttää tietoa myös hirvieläinten ja suurpetojen kannoista, vaikka näille on olemassa erilliset seurannat. Lumijälkiä hyödynnetään esimerkiksi ahman kannanarvioinnissa. Lumijälkilaskentojen aineistoa käytetään ahkerasti tieteellisessä tutkimuksessa. Viime aikoina on tutkittu muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia eläinkantoihin, suojelualueiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen sekä riistaeläinkantojen välillisiä vaikutuksia ihmiseenkin tarttuvien tautien esiintyvyyteen. Talvilaskennan tietoja käytetään lisäksi uhanalaisuusarvioinneissa, maankäytön suunnittelussa ja ympäristövaikutusten ar30 Metsästäjä 1/2024 30-31_Lumijälkilaskennat_ME0124.indd 30 30-31_Lumijälkilaskennat_ME0124.indd 30 27.12.2023 14.49 27.12.2023 14.49
• vioinneissa. Toisin kuin kesän kanalintulaskennan tuloksia, talvilaskennan tuloksia ei sovelleta suoraan metsästyksen säätelyssä. Vapaaehtoiset metsästäjät laskevat lumijäljet Talvinen laskenta on haastavaa puuhaa niin fyysisesti kuin tarvittavien tunnistustaitojen suhteen. Lumijäljet ovat kiehtovia, eikä uusien laskijoiden kannata suotta pelätä haasteita. Taidot karttuvat kokemuksen myötä. Tottuneelta luonnossa kulkijalta tavallisimpien jälkien määrittäminen onnistuu melko helposti. Silti eteen voi tulla haastaviakin määritystehtäviä, kun eläin ei ole liikkunut tyypilliseen tapaansa. Olennaista on tarkastella sekä jälkijonojen kuvioita että yksittäisten jälkipainaumien kokoa ja yksityiskohtia. Jos lumijäljet ovat auringon sulattamat, ne suurenevat ja niiden muoto muuttuu epämääräiseksi. Varsinkin jäljen koko voi silloin olla harhaanjohtava, kun taas jälkijonon piirteet, kuten askelpituus, pysyvät paremmin ennallaan. Myös syvässä tai pöllyävässä lumessa eläinten jäljet voivat jäädä vaikeaselkoisiksi. Mittanauha ja muistiinpanovälineet on hyvä olla mukana. Kännykän kamerasta on hyötyä, jos haluaa tarkastella jälkien tuntomerkkejä jälkikäteen. Kelit ratkaisevat Tehtyjen lumijälkilaskentojen määrät ovat viime vuosina pienentyneet. Olosuhteet ovat varsinkin Etelä-Suomessa olleet viime vuosina haastavat lumen puutteen vuoksi. Myös monin paikoin muualla Suomessa olosuhteet ovat olleet haastavia, mutta eri syystä: hanki on voinut olla turhan syvä ja upottava. Laskenta kannattaakin tehdä heti olosuhteiden salliessa, sillä mahdollisten laskentapäivien määrä voi jäädä vähiin. Lumijälkilasken­ toja tehdään sekä riistakolmioilla että peltokolmi­ oilla. Lumijälki­ laskentojen lukumäärä on laskenut kahdessa vuosikymmenessä vajaasta tuhannes­ ta, liki seitsemään sataan. Kahdella runsaim­ mista metsä­ lajeistamme, metsäjäniksellä ja oravalla, kannat ovat vähentyneet valtakunnallisesti. Oravalla on suuret kannanvaihtelut, joita kuusen käpy­ sato tahdittaa. Kärpällä ja lumikolla on voimakkaat sykliset kannan­ vaihtelut, jotka ovat yhteydessä myyrien määrään. Molemmilla lajeilla taantuminen on todella voimakasta, varsinkin maan poh­ joisosissa. Kuvassa valtakunnallinen tilanne. Pitkällä aikavälillä metsien pienriistakannat taantuvat Riistanisäkkäistämme monet pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle ominaiset lajit ovat taantuneet 35-vuotisen seurantajakson aikana. Metsäjäniksellä kanta on taantunut alle puoleen, oravalla ja lumikolla kolmannekseen ja kärpällä peräti kuudennekseen. Metsäjäniksellä taantuminen on voimakkaampaa maan eteläja keskiosissa, kun oravalla, lumikolla ja kärpällä se voimistuu pohjoiseen mentäessä. Myös ketunjälkien tiheys on taantunut metsissä noin puoleen. Näätä on taantunut etelässä ja runsastunut pohjoisessa. Saukolla kanta kasvoi 2000-luvun alkuun asti, ja on tämän jälkeen ollut vakaa, paitsi Etelä-Suomessa, jossa kanta on jatkanut kasvuaan. Toisin kuin metsien lajit, rannikon maatalousmaisemissa viihtyvän rusakon kanta on kasvanut jopa 25-kertaiseksi seurantajakson aikana. Jatkuvan taantumisen taustatekijöitä on useita, ja syy-seuraussuhteita on vaikea osoittaa. Pohjoisten nisäkkäiden yhteisenä haasteena ovat ilmastonmuutos, myyräsyklien heikkeneminen, metsämaiseman rakenteen muutokset sekä eteläisten lajien levittäytyminen pohjoisemmaksi. 1989 1994 1999 2004 2009 2014 2019 2024 Metsäjänis Orava 32 16 8 4 2 1 Lu m ijä lki -in de ks i (jä lki ä/ 10 km /v rk ) 1989 1994 1999 2004 2009 2014 2019 2024 Kärppä Lumikko 4,000 2,000 1,000 0,500 0,250 0,125 Lu m ijä lki -in de ks i (jä lki ä/ 10 km /v rk ) Laskettuja kolmioita 1989 1993 1997 2001 2005 2009 2013 2017 2021 1200 1000 800 600 400 200 Riistakolmio Peltokolmio 31 Metsästäjä 1/2024 30-31_Lumijälkilaskennat_ME0124.indd 31 30-31_Lumijälkilaskennat_ME0124.indd 31 27.12.2023 14.49 27.12.2023 14.49
• Oodi riistahavainnoille Vuosittain kymmenettuhannet metsästäjät keräävät ja tallentavat riistahavaintoja. Siitä hyötyvät niin riistantutkimus ja riistahallinto kuin metsästysseurat ja yksittäiset metsästäjät. Tässä esimerkkejä metsästäjien tekemästä riistahavaintojen keruuseen liittyvästä vapaaehtoistyöstä vuonna 2023. Suuri kiitos kaikille kortensa kekoon kantaneille! 979 kesälaskentaa, yli 30 000 käveltyä kilometriä 760 talvilaskentaa, yli 9 000 käveltyä tai hiihdettyä kilometriä 7 000 laskijaa vuosittain 4km 4k m 4k m Kesälaskenta suoritetaan kolmen henkilön avorivissä. Kesäkolmion kiertäminen vaatii vähintään kolmen henkilön työpanoksen ja yhteensä 36 kilometriä kävelyä. Talvilaskennassa yksi henkilö kulkee kolmioreittiä pitkin. Kummassakin laskennassa reitti voidaan jakaa useammalle henkilölle. Riistakolmiot Vesilintulaskentoja 1 238 laskentapisteellä 2 037 parilaskentaa ja 895 poikuelaskentaa 733 tuntia havainnointia 11 500 Oma riistaan kirjattua lintujen pesintään viittaavaa havaintoa osaksi lintuatlasta Henkilökohtaiset havaintokirjaukset tuovat kirjaajalleen iloa ja auttavat metsästyksen suunnittelussa ja saalismäärien kestävässä mitoittamisessa. 7 500 Oma riistaan tallennettua riistakamera­ havaintoa 32 Metsästäjä 1/2024 32-33_Infograafi_Riistatieto_ME0124.indd 32 32-33_Infograafi_Riistatieto_ME0124.indd 32 27.12.2023 14.50 27.12.2023 14.50
• Vapaaehtoisesti kerättyjä riistahavaintoja hyödynnetään laajasti esim. Suurpetojen havainnointi 2 400 aktiivista petoyhdyshenkilöä 55 000 Tassu-järjestelmään kirjattua suurpetohavaintoa 1 146 kerättyä suden ulostetta (DNA-näytteet) Kuluvalla kaudella on kirjattu (tilanne 21.12.2023) 79 819 hirvihavaintoa 10 846 valkohäntäpeurahavaintoa Laadukas ja kattava riistatieto mahdollistaa metsästyksen kestävyyden varmistamisen ja metsästysharrastuksen jatkumisen myös tulevaisuudessa! • Riistakolmioiden kesälaskennoista kertynyt aikasarja on metsäkanalintujen metsästysaikojen perusta. • Riistakolmioiden talvilaskenta on tärkeää metsäriistakantojen vaihtelun pitkäaikaisseurantaa. • Vesilintulaskentojen tärkeys korostuu jatkossa erityisesti taantuneiden lajien metsästyksen säätelyssä. • Oma riistaan kirjattujen majavahavaintojen perusteella on majavien lastunäytekeräyksiä voitu kohdistaa oikeille alueille, ja näin on saatu uutta tietoa euroopanja kanadanmajavan levinneisyysalueista. • Hirvieläinten metsästyksen yhteydessä kerättyjä havaintotietoja hyödynnetään kanta-arvioiden aineistona. • Oma riistaan ilmoitetut villisikaja metsäpeurahavainnot ovat auttaneet hahmottamaan niiden levinneisyydessä tapahtuneita muutoksia. • Tassu-järjestelmään kirjatut suurpetohavainnot ovat suurpetojen kanta-arvioiden perusta. • Metsästysseuran alueella sijaitsevien riistakameroiden kuvien järjestelmällinen tarkastelu ennen hirvieläinten metsästystä auttaa pyynnin mitoittamisessa ja kohdentamisessa. TO TE UT US TE RO SA LM EL A • PI IR RO KS ET SA NN A PI IR AI NE N 33 Metsästäjä 1/2024 32-33_Infograafi_Riistatieto_ME0124.indd 33 32-33_Infograafi_Riistatieto_ME0124.indd 33 27.12.2023 14.50 27.12.2023 14.50
• Nu rten toimitus Helmikuinen talvisää suosi hiihtäjiä Puolangan Lylykylässä, kun metsästysseurani suoritti vuoden 2023 riistakolmioiden talvilaskennat. TeksTi ja kuvaT Suvi Seppänen K irkkaan pakkasaamun valjettua keräännyimme kokoontumispaikalle sopimaan päivän työnjaosta. Riistakolmion yhden sivun pituus on neljä kilometriä. Yksi sivu kuljetaan yleensä läpi usean laskijan voimin, mutta laskijaporukkamme ei ollut tarpeeksi suuri. Lisäksi osan piti toimia moottorikelkkakuljettajana, jotta hiihtäjät saataisiin kolmion päätyihin runsaan lumitilanteen vuoksi. Päätimme, että kukin hiihtäjä hiihtää oman osuutensa yksin. Omaksi tehtäväkseni määräytyi tällä kertaa hiihtäminen. Sain kartan ja kynän havaintojen merkkaamista varten, ja sitten oli aika siirtyä pelipaikoille. Itse hiihtäminen sujui mukavasti, jos vähän väliä ärhäkkäästi lipsuvia suksiani ei oteta huomioon. Aurinko paistoi ja vaikka yksikään riistaeläin ei minulle näyttäytynyt, löytyi hangelta laskettavia jälkiä tasaisin välimatkoin. Löysin ketun, hirven, metsäjäniksen ja riekon jäljet. Jälkien tunnistaminen ei ollut vaikeaa, mutta Laskenta on tärkeää työtä ? Riistakolmiot ovat metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Kolmiot säilyvät samoina vuodesta toiseen riippumatta esimerkiksi metsähakkuista. ? Riistakolmion yhden sivun pituus on 4 km, ja siten laskentalinjan kokonaispituus on 12 km. ? Vuosittain riistakolmiolaskentoihin osallistuu noin 7000–8000 metsästäjää ja luontoharrastajaa. ? Kesälaskennoissa keskitytään kanalintuihin ja talvella lasketaan riistanisäkkäiden jäljet. Talvilaskentoja ei aina päästä suorittamaan esimerkiksi huonon lumitilanteen tai vähäisen osallistujamäärän vuoksi. välillä päänvaivaa tuotti jälkien tuoreuden arviointi. Liian vanhoja jälkiä ei nimittäin saanut laskea. Hankalaa oli myös jälkitarhojen kohdalle osuminen; ei voinut millään tietää, onko samassa kohdassa pyörinyt yksi vai kolme jänistä jälkien risteillessä miten sattuu. Kokoontumispaikalta mukaan saamaani karttaan en muistanut merkata mitään, mikä ehkä oli hyväkin asia: kylmän ilman takia olisin palelluttanut näppini nopeasti. Kokoontuminen kodalle Varsinaisten laskentojen jälkeen siirryimme moottorikelkoilla metsästysseuran kodalle. Makkaran paiston ja kuulumisten vaihdon lomassa vastuuhenkilö kirjasi ylös päivän havainnot, jotka siirrettäisiin myöhemmin Luonnonvarakeskuksen tietokantaan. Laskennoista saatuja tietoja hyödynnetään esimerkiksi saalistutkimuksessa ja riistalajien runsauden arvioinnissa. Laskennat myös kokoavat metsästysporukan yhteen jahtiajan ulkopuolella. Yhteensä onnistuimme näkemään kolme riekkoa, metson ja jäniksen. Jälkihavainnot kirjattiin ketusta, hirvestä, jäniksestä, riekosta ja kärpästä. Totesimme päivän olleen kaikin puolin onnistunut. Pienestä porukasta ja lipsuvista suksista huolimatta saimme riistakolmiolaskennat onnistuneesti maaliin. Lisätietoa riistakolmiolaskennoista saa oma.riistakolmiot.fi Terveiset talvilaskennoista ? Laskentojen jälkeen kokoonnuttiin tekemään yhteenveto päivän havainnoista. ? Hetkonen, mitkä näistä lasketaan? 34 Metsästäjä 1/2024 34-37_Nuorten_toimitus_ME0124.indd 34 34-37_Nuorten_toimitus_ME0124.indd 34 27.12.2023 14.51 27.12.2023 14.51
• I son eläimen paloitteluun tarvitaan yhteistyötä ja kärsivällisyyttä, jotta eläimestä saadaan mahdollisimman paljon talteen. Hygienia ja hyvän metsästäjän periaatteet jatkuvat myös riistan käsittelyssä. Metsästysseurassani riistan käsittelyyn ja lihanjakoon osallistutaan porukalla. Onnistuneen metsästyksen päätteeksi kaadettu hirvi tuodaan suojaisaan talliin jopa viikoksi riippumaan, jos lämpötilat suosivat. Eläin suolistetaan ampumapaikalla ja tallissa otetaan talteen sarvet ja nahka. Hirven rintakehä avataan ja ruho punnitaan. Sisäelimet ja pää sarvineen kuuluvat perinteisesti ampujalle, mutta nahka myydään ja korvauksella rahoitetaan seuran toimintaa. Hygienia kaikessa tekemisessä Lihanjaon päivänä talliin asetetaan puhdasta muovia ja pöytiä. Leikkaajat pukevat ylleen essut, hihansuojat sekä kumikäsineet, jotta vaatteet pysyvät puhtaana eikä liha ole kosketuksissa ulkovaatteisiin. Metsästyksenjohtaja jakaa jokaiselle tehtävän: ruhon leikkuu, lihojen irrottaminen luista tai paloittelu ja lihojen jakaminen tasapuolisesti kasoihin. Kiirettä ei pidetä, jotta leikkuujäljestä tulee laadukasta ja puhdistaminen on kotona helppoa. Lihat asetetaan muovin päälle järjestelmällisiin pinoihin niin, että jokaiselle syksyn aikana metsästykseen osallistuneelle taloudelle on omansa. Jokaiseen pinoon erotellaan potkat, lavat, paistit sekä ulkofile luista ja muista lihan paloista. Sisäfileet jaetaan kiertävän listan mukaisesti, jotta jokaisella on mahdollisuus nauttia reilusta sisäfilepalasta vuorollaan. Arvonta on reilua Valmiiden lihakasojen päälle laitetaan numerot ja pinot arvotaan. Näin lihojen jakamisesta tulee reilua ja oikeudenmukaisHirven leikkuu ja jako vaatii yhteistyötä ja kärsivällisyyttä ta. Lopuksi jokainen ottaa omat lihansa ja siivoamme yhdessä tallin. Lihan jaosta seurani on saanut paljon positiivista palautetta ja mielestäni se toimii hyvin. Itse tapahtumakin on aina mukava, sillä vaihdamme kuulumisia ja muistelemme menneitä metsästysreissuja. Lihapaloille nimi ja ruokaehdotus Kotona puhdistan lihat perinpohjaisesti, jotta ruoan valmistaminen olisi helppoa. Käsittelen lihat yksi pala kerrallaan, sillä kylmäketjun säilyttäminen on hyvin tärkeää lihan laadun takaamiseksi. Osa lihoista jauhetaan jauhelihaksi. Näin hirven lihaa on helppo yhdistää arkiseen ruoanlaittoon. Kokolihat kääritään sopivina paloina folioon ja nimetään huolellisesti. Ruhonosa, päivämäärä ja mummon ruokaehdotukset merkitään ylös. Näin tiedän myöhemmin, mihin liha on parasta käyttää. Lopuksi folioon pakattu pala laitetaan vielä muovipussiin ja pakastetaan. Ampumatilanteen jälkeen riistan käsittely on seuraava askel riistan matkassa metsästä ruokapöytään. TeksTi ja kuvaT Siiri Niskala Jokainen saa tasapuolisen palan paistia, kun se leikataan kahteen osaan. ? Lihoista kootaan järjestelmälliset kasat, jotta niistä tulisi tasapuoliset. Lihasta pyritään käyttämään kaikki. Repaleisista paloista tulee hyvää jauhelihaa ja koira saa huonommista lihoista oivan illallisen. 35 Metsästäjä 1/2024 34-37_Nuorten_toimitus_ME0124.indd 35 34-37_Nuorten_toimitus_ME0124.indd 35 27.12.2023 14.51 27.12.2023 14.51
• Metsästysseurani mailla olevalla järvellä on vuosikausia elänyt pieni yhdyskunta majavia. Muutama vuosi sitten aloin tutustumaan niihin ja kohta minulla olikin jo tarvikkeet majavalakkiin. TeksTi ja kuvaT Karlo Ruotsalainen K uulin pari vuotta sitten seurani alueella elävän kanadanmajavia. Minulla ei ollut oikeastaan mitään tietoa niistä, joten päätin lähteä katsomaan. Sillä reissulla näin majavan ensimmäistä kertaa elämässäni. Kiertelin ympäri järveä, ja patoja löytyi kaikilta järven joilta. Eniten niitä oli pesien läheisyydessä. Pesiä oli kaksi, joista toinen selvästi isompi ja enemmän käytössä. Minua kehotettiin ampumaan majavista muutama kannan hillitsemiseksi. Syynä yhdyskunnan leikkaukseen olivat pääasiassa vahinkojen hallinta. Patoja oli tehty niin paljon, että talousmetsässä vedenpinta alkoi olla liian korkealla. Lisäksi majavat olivat tukkineet rumpuputken ja vesi oli noussut tielle. Myös lähimökin pihakoivut olivat joutuneet lättähäntien ruokalistalle. Massen elämää Ryhdyin tuumasta toimeen ja lähdin kokeilemaan massejahtia. Aloin istua järvellä lähes joka ilta muutaman tunnin ennen auringonlaskua. Majavia näkyi melkein aina ja niitä seuraillessa oppi tuntemaan niiden käyttäytymistapoja ja rutiineja. Pystyin erottelemaan varmuudella neljä eri yksilöä, mutta mökkiläisten mukaan niitä oli näkynyt edellisenä syksynä enemmänkin. Alueemme majavat ovat todennäköisesti kulkeutuneet meille läheiseltä Evon retkeilyalueelta, jossa pesii vahva majavakanta. Siellä on kymmenien yksilöiden yhdyskunta. Se on tietojeni mukaan lähtöisin muutamasta yksilöstä, jotka on tuotu sinne Pohjois-Amerikasta vajaa sata vuotta sitten. Järvestä pöytään Huhtikuun aikana pääsin ampumaan kolme majavaa: 24-kiloisen uroksen, 18-kiloisen naaraan ja 8-kiloisen edellisvuoden poikasen. Jälkeenpäin tarkastellessa oli mielenkiintoista huomata, että kaikki yksilöt oli ammuttu alle vartin aikaikkunassa kello seitsemän jälkeen illalla. Nyljin majavat ja tutustuin nahkojen parkitsemiseen kotikonstein. Se onnistui ensimmäiseksi kerraksi mielestäni aika hyvin ja kaikki nahat roikkuvat nyt seinälläni. Ensimmäisen majavan kallo on hyllyn päällä, muista niitä ei jäänyt jäljelle, sillä jouduin ampumaan niitä päähän. Lihaa onneksi tuli kaikista ja niin paljon tulikin, että sitä on vieläkin pakkasessa. Tilannepäivitys Kävin marraskuussa 2023 katsomassa, mitä järvelle kuuluu nykyään. Huomasin vedenpinnan olevan erittäin korkealla. Se ei tosin johtunut majavista. Vettä oli niin paljon, että se teki liikkumisesta hankalaa ja oli peittänyt alleen osan majavien tekosista. Tulin tulokseen, että järvellä on edelleen elämää, sillä pesien luota löytyi tuoreita koivuja ja syönnöksiä. Minua ihmetytti kuitenkin se, ettei ruokavarastoa ollut kerätty lähes ollenkaan pesän eteen. On silti mahdollista, että sitä on vain niin vähän, että se on jäänyt veden alle näkymättömiin. Kokonaisuutena tilanne järvellä on Lättähännän jäljillä 36 Metsästäjä 1/2024 Nu rten toimitus 34-37_Nuorten_toimitus_ME0124.indd 36 34-37_Nuorten_toimitus_ME0124.indd 36 27.12.2023 14.51 27.12.2023 14.51
• rauhoittunut merkittävästi. Uusia patoja ei ollut tehty muutaman isomman puretun tilalle ja syönnösten määrä ainakin pesän läheisyydessä oli vähäinen. En usko, että siellä elää tällä hetkellä muutamaa yksilöä enempää. Päätöksiä on aina helpompi arvioida jälkeenpäin. Nyt mietittynä olisin jättänyt ampumatta yhden majavista, josta tuskin olisi käytännössä ollut mitään haittaa lopputuloksen kannalta. Havainnot talteen Majavien elo järvellä jatkuu sulassa sovussa maanomistajien ja mökkiläisten kanssa. Aika näyttää, tarvitseeko sieltä taas joskus leikata kantaa. Minulle majavajahti on tuonut mukavasti vaihtelua, sillä sitä ei kaikkialla pysty harrastamaan. Siitä on jäänyt muistoja, jotka varmasti säilyvät läpi elämän. Kellään muulla ei ole niin yksityiskohtaista tietoa oman alueensa riistasta kuin metsästäjillä, joten majavahavaintoja kannattaa merkata, jotta kanta-arvio olisi mahdollisimman todenmukainen. Ruotsalainen kirjoitti nuorten toimitukseen viimeistä kertaa. Toimitus kiittää Karloa ja toivottaa hänelle menestystä elämään ja eräpolulle! Suomessa elää kahta majavalajia; kanadanmajava ja euroopanmajava. Euroopanmajava kuuluu Suomen alkuperäislajistoon toisin kuin siirtoistutettu kanadanmajava. Kanadanmajavan metsästys on sallittua ilman erillistä pyyntilupaa. ? Tämän ison uroksen sain ikuistettua kuvaan vain muutaman metrin päästä. Ensimmäinen ampumani majava. Kyseisen naaraan taljaan jätin hännänkin paikoilleen. allesi koir Lihaisaa laatua Kotimainen Jahti&Vahti Kana ja Riisi -kuivamuona on erityisen laadukas gluteeniton täysravinto aikuiselle koiralle. Se sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa ja sopii myös herkkävatsaisille koirille. Sisältää Progut ® -valmistetta, joka tukee vastustuskykyä ja suoliston normaalia toimintaa. ja ht iv ah ti. fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. JOKAPÄIVÄISEEN HERKUTTELUUN 34-37_Nuorten_toimitus_ME0124.indd 37 34-37_Nuorten_toimitus_ME0124.indd 37 27.12.2023 14.51 27.12.2023 14.51
• Uudella Oma riistan työkalulla seura voi pitää kirjaa yleisimmistä riistanja luonnonhoitokeinoista. TeksTi Eerojuhani Laine kuva Jaakko Alantela K uinka paljon riistapeltoja metsästysseurasi alueella on? Onko vesilinnuille rakennettuja kosteikkoja? Paljonko maastossa on nuolukivipaikkoja ja riistalintujen pesimäpönttöjä? Metsästysseurojen tekemä riistaja luonnonhoitotyö on merkityksellistä, mutta sen määrää on hankalaa hahmottaa. Suomen riistakeskus tarjoaa seuroille uuden työkalun, jolla voi pitää kirjaa yleisimmistä riistanja luonnonhoitokeinoista ja raportoida niistä kokouksissa. Samalla kertyy anonyymia tilastotietoa näiden töiden määrästä päättäjille riistakeskusalueiden tasolla. Luotettava tieto on tärkeää puhuttaessa metsästäjien tekemän riistaja luonnonhoitotyön vaikuttavuudesta. Oma riistan seuranäkymän TILASTOkohdasta löytyy RIISTANHOITO-alasivu, jossa seuran yhteyshenkilö voi kirjata tietoja seuran jäsenistön tekemästä riistaja luonnonhoitotyöstä. Mikäli seuralla on tietoa menneiltä vuosilta, voi tietoja kirjata myös takautuvasti. Mahdollistaa seurannan ja kehittämisen Kun tietoa kertyy usealta vuodelta, työkalun avulla voi käydä läpi vuosien välistä vaihMerkittävää riistanja luonnon hoitotyötä metsästysseuroissa Raportin avulla on helppo tehdä vertailua useamman vuoden riistanhoitotöistä ja niiden kehittymisestä. telua riistaja luonnonhoitotoimenpiteissä. Kuinka hyvin seuran suunnitelmat riistanhoitotöille on viety käytäntöön ja millaisia kehittämiskohteita löytyy? Mitä seura voisi tehdä esimerkiksi lisätäkseen riistapeltojen tai riistalintujen pesäpönttöjen määrää maastossa? Metsästysseurojen talvikokouksia järjestetään yleisesti tammi-helmikuussa. Kokous on otollinen tilaisuus käydä läpi, mitä kaikkea riistanja luonnonhoitoon liittyvää seuran alueella on tehty. Tässä apuna voi käyttää Oma riistassa olevaa tiedonkeruutyökalua ja siitä muodostuvia raportteja. 38 Metsästäjä 1/2024 38-39_Seurojen_luonnonhoitotyö_ME0124.indd 38 38-39_Seurojen_luonnonhoitotyö_ME0124.indd 38 27.12.2023 14.51 27.12.2023 14.51
• Minkälaisen hirvialueen sinä haluat? Muista hakea hirvenmetsästyksen aluelupaa valtion maille viimeistään 31.1.2024 kello 16! eraluvat.fi/hirvenmetsastys www.riistalinja.info Lisätietoja: Teemu Keränen 040 747 7234 | teemu.keranen@brahe.fi Riistalinja Luonto-ohjaaja 180 osp, riistapainotteisena • Sopiva peruskoulun jälkeen aloitettavaksi • Haku suoraan oppilaitokseen • Hyvät jatko-opintomahdollisuudet Riistanhoitajan ammattitutkinto 150 osp, monimuotokoulutuksena • Sopii työn ohessa suoritettavaksi www.brahe.fi/luonnonvara-alat @brahe_ruukin_luontojahevoskesk 38-39_Seurojen_luonnonhoitotyö_ME0124.indd 39 38-39_Seurojen_luonnonhoitotyö_ME0124.indd 39 27.12.2023 14.51 27.12.2023 14.51
• Metsästäjät osallistuivat viime kesänä sankoin joukoin Suomen 4. lintuatlaksen kartoitustyöhön. Pesimäaikana Oma riistaan tallennetut riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen havainnot siirretään osaksi lintuatlasaineistoa. TeksTi Matti Kervinen O ma riista -palveluun tallennettiin helmi-elokuussa 2023 noin 11 500 riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesintään viittaavaa havaintoa. Vuotta aiemmin kertyi yli 5 000 vastaavaa havaintoa. Varmoista pesinnöistä, kuten lintujen pesistä tai emoa seuraavista nuorista poikasista, kirjattiin kahden pesimäkauden aikana yhteensä yli 4 300 havaintoa. Loput havainnot olivat pääosin sellaisia, että niiden perusteella kyseisen lintulajin pesintä havaintopaikan seudulla arvioitiin joko mahdolliseksi (yksittäinen havainto lajille sopivassa pesimäympäristössä) tai todennäköiseksi (lintu nähtiin samalla paikalla eri päivinä). Lisäksi joukossa oli joitain muuttomatkan aikaisia parvihavaintoja, jotka eivät suoraan viitanneet lajin pesintään havaintopaikan seudulla. Oma riista -kehitystyö ja kannustus toivat tuloksia Pesimäkaudelle 2023 Oma riista -palveluun kehitettiin uudet havaintotyypit, pari ja poikue, jotka helpottivat kyseisten havaintojen täsmällistä kirjaamista ja Riistalintujen pesintätiedot kartalle vähensivät havaintoaineiston tulkinnanvaraisuutta. Lisäksi metsästäjiä koulutettiin ja kannustettiin kirjaamaan havaintojaan Oma riistaan. Tekninen kehitys ja havainnoijien motivointi näkyivät heti aineistossa. Pesimäkauden 2022 havainnoista 7 prosenttia viittasi varmaan pesintään. Kauden 2023 havainnoissa vastaava osuus oli 34 prosenttia. Kirjaamalla jatkossakin kunkin havainnon täsmällisesti sille tarkoitettuun havaintotyyppiin havaintojen laatu ja käyttöarvo kasvavat merkittävästi. Tarkentunutta tietoa riistalajien pesimälevinneisyydestä Metsästäjien tuottama 16 500 havainnon Oma riista -aineisto koostuu yksinomaan riistalintujen ja rauhoittamattomien lajien havainnoista, jotka saattavat muussa AN TT I SA AR EN M AA 40 Metsästäjä 1/2024 40-41_Atlas_tulokset_2023_ME0124.indd 40 40-41_Atlas_tulokset_2023_ME0124.indd 40 27.12.2023 14.52 27.12.2023 14.52
• linnuston seurannassa jäädä vähemmälle huomiolle. Lisäksi monet riistalajit voivat olla pesimäaikaan piilottelevia ja vaikeasti havainnoitavia. Oma riista -havaintojen myötä esimerkiksi monen taantuneen vesilintulajin pesimälevinneisyyteen saatiin arvokasta lisätietoa. Lajitietokeskukseen pesimäkausien 2022–2023 aikana tallennettu lintuatlasaineisto ylitti loppusyksyllä 2023 miljoonan havainnon rajan. Ajantasainen tieto mahdollistaa kestävän metsästyksen Tieto lintujen pesimäalueista ja niissä tapahtuneista muutoksista tukee muuta riistalajien kannanseurantaa. Erityisesti taantuneiden vesilintulajien osalta on tarpeen selvittää, koskeeko vesilintulaskennoissa havaittu taantuma koko maata vai onko pesimämenestyksessä ja kannan kehityssuunnassa eroa maan eri osissa. Vesilintulaskentapisteverkosto on pohjoisessa Suomessa ja Lapissa melko harva. Mitä heikommin vesilintujen pesimäalueet tulevat kartoitetuksi, sitä epävarmemman tiedon varassa myös metsästystä koskevia päätöksiä joudutaan tekemään. Katse ensi kevääseen Lintuatlaskartoitus jatkuu vielä seuraavat kaksi pesimäkautta. Peli on nyt saatu avattua ja atlaskarttojen aukkopaikat alkavat hahmottua. Ensi kevään ja kesän aikana kannattaa suunnata rohkeasti esimerkiksi alueille, joilla on kartan perusteella vesilinnuille potentiaalisia pesimäalueita, mutta havaintoja taantuneista lajeista, kuten jouhisorsa ja tukkasotka, ei ole tehty. Mikä lintuatlas? Suomen 4. lintuatlaskartoituksen (2022–2025) päämääränä on selvittää Suomen pesimälintulajien esiintyminen ja pesimävarmuus 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Edellisen kerran se toteutettiin vuosina 2006–2010. Kunkin lajin pesimävarmuutta arvioidaan ruutukohtaisesti pesimävarmuusindekseillä, jotka ryhmitellään kolmeen luokkaan: mahdollinen, todennäköinen ja varma pesintä. Lintuatlaskartoitus tukee vuosittain tehtäviä vesilintuseurantoja ja antaa tärkeää tietoa lintujen pesimälevinneisyydessä tapahtuneista muutoksista. Metsästäjät voivat osallistua tiedon keruuseen jälleen ensi kevään ja kesän aikana kirjaamalla kaikki riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pari-, pesä-, poikue-, soidinja muutkin havainnot Oma riista -palveluun. Oma riistaan tallennetut havainnot siirretään lintuatlasaineistoon kootusti yhdellä kertaa aina kunkin pesimäkauden jälkeen. Pesimäkauden 2024 havainnot pyritään siirtämään lokakuun 2024 aikana. Havainnot karkeistetaan 10 x 10 km atlasruudun tarkkuuteen ennen tietojen siirtoa, eikä havainnon kirjaajan henkilötietoja siirretä. Lisätietoa ja tuloksia lintuatlas kartoituksesta: lintuatlas.fi Lintuatlaskartoitus jatkuu vielä seuraavat kaksi pesimäkautta Jouhisorsan ja telkän pesintään viittaavat Oma riistaan tallennetut havainnot lintuatlasruuduittain (10 x 10 km). Riistalajien runsaus ja elintavat vaikuttavat niiden havaittavuuteen. Jouhisorsa on vesilintuseurantojen mukaan taantunut viime vuosikymmeninä ja on poikueaikaan elintavoiltaan piilotteleva. Telkkä on yleinen ja helposti havaittava laji. Eniten pesintään viittaavia havaintoja kirjattiin pintaalaltaan suurilta Lapin ja Oulun riistakeskusalueilta. Myös muilla alueilla päästiin havainnoinnissa hyvään vauhtiin. Vuoteen 2022 verrattuna havaintomäärä yli kaksinkertaistui kesän 2023 lintuatlaskampanjoinnin myötä. KA RT TA : M AA N M IT TA US LA IT O KS EN TA US TA KA RT TA 11 /2 02 3 Jouhisorsa Telkkä Havaintojen määrä riistakeskusalueittain Sat aku nta Kes ki-S uo mi Poh jois -Hä me Ete läHä me Var sin ais -Su om i Ou lu Poh jois -Sa vo Kaa kko is-S uo mi Uu sim aa Lap pi Poh jois -Ka rja la Ete läSav o Ran n.Poh jan ma a Kai nu u Poh jan ma a 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 2023 2022 41 Metsästäjä 1/2024 40-41_Atlas_tulokset_2023_ME0124.indd 41 40-41_Atlas_tulokset_2023_ME0124.indd 41 27.12.2023 14.52 27.12.2023 14.52
• Uusi metsätalouden kannuste­ järjestelmä, metka, korvaa nykyisen kemera­tukijärjestelmän vuonna 2024. Metsänhoidon lisäksi sillä tuetaan yhä vahvemmin luonnonhoitoa ja vesiensuojelua. TeksTi ja kuvaT Riitta Raatikainen M etka-tukea voi hakea 1.3.2024 alkaen. Esimerkiksi taimikonhoidon ja nuoren metsän hoitotöihin tukea haetaan töiden toteuttamisen jälkeen, joten työt voi aloittaa metka-lain tultua voimaan 1.1.2024. Myös vapaaehtoista suojelua tuetaan myöntämällä ympäristötukea arvokkaiden elinympäristöjen säilyttämiseksi. Nuoriin metsiin sekapuustoisuutta ja suojatiheikköjä Sekapuustoisuudesta hyötyvät monet metsälajit. Taimikon ja nuoren metsän hoitotöissä tulee välttää Metsätalouden tuilla edistetään riistanhoitoa lehtipuiden poistoa, jos lehtipuusto sopii kasvatettavaksi puustoksi eikä se haittaa muun kasvatettavan puuston kasvua. Lisäksi kohteelle voi jättää pienialaisia luonnontilaisia alueita, suojatiheikköjä, säästöpuuryhmiä tai pienvesien ja vesistöjen suojavyöhykkeitä. Nämä hoitamattomat alueet eivät vähennä tukea, jos niiden yhteispinta-ala on alle kymmenen prosenttia hoitokohteen kokonaisalasta. Suojatiheikön laatua parantavat puuston monilajisuus, pensaat ja varvukko. Tiheikkö toimii riistalle ja monille muille lajeille tärkeänä suoja-, ravintoja lisääntymispaikkana. Metsän varttuessa tiheiköistä voi kehittyä hakkuiden yhteydessä jätettäviä säästöpuuryhmiä. Suometsänhoitoon suunnitelmallisuutta Suometsän hoitosuunnitelman laatimiseen voidaan myöntää tukea, jos suunnitelma sisältää vesiensuojelun kannalta tarpeellisten toimenpiteiden suunnittelun ja luontoarvojen selvittämisen. Lisäksi suometsän hoitosuunnitelman yhteydessä selvitetään jatkuvan Metsänomistajan kannattaa ottaa riistanhoito puheeksi, kun sovitaan hoitoja hakkuutöistä ? Kosteikot ovat tehokkaita vesiensuojelurakenteita ja vesilinnuille tärkeitä elinympäristöjä. 42 Metsästäjä 1/2024 42-43_METKA_ME0124.indd 42 42-43_METKA_ME0124.indd 42 27.12.2023 14.52 27.12.2023 14.52
• Metkan tuet ? Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki ? Terveyslannoituksen tuki ? Suometsän hoidon tuki ? Metsätietuki ? Ympäristötuki ? Luonnonhoidon tuki ? Kulotustuki Lue lisää tukitasoistaja ehdoista: Metka-tuet | Metsäkeskus (metsakeskus.fi) metsänkasvatuksen, terveyslannoituksen sekä vedenpinnan säätelyn mahdollisuudet. Tarpeetonta ojien kunnostusta vältetään, eikä jatkossa enää tueta kunnostusojituksen toteutusta. Hoitosuunnitelman perusteella haettu tuki vesiensuojelutoimenpiteiden toteutukseen on täysimääräinen. Tehokkailla ja laaja-alaisilla vesiensuojelurakenteilla, kuten kosteikoilla, voidaan estää vesien kuormitusta ja parantaa vesilintujen pesintäja ravinnonsaantimahdollisuuksia. Myös suoelinympäristöjen tilaa parantaviin töihin, kuten suon ennallistamiseen, voi hakea suometsänhoidon suunnittelun jälkeen täysimääräistä luonnonhoidon suunnitteluja toteutustukea. Ennallistamisesta hyötyvät metsäkanalinnut kuten riekot. Suometsien hoitosuunnitelman teon yhteydessä suunnittelija neuvoo metsänomistajia turvemaiden jatkuvan kasvatuksen mahdollisuuksista sekä välttämään turhia ojituksia, joista riistakin hyötyy. Luonnonhoidolla parannetaan lajien elinoloja Metsäkeskuksen laatimat alueelliset elinympäristöjen tilaa parantavat tai vesiensuojelua tehostavat luonnonhoitohankkeet säilyvät uudessa kannustejärjestelmässä. Jatkossa maanomistaja voi hakea luonnonhoitotukea myös suoraan esimerkiksi lähteiden kunnostuksen tai suon ennallistamisen suunnitteluun ja toteutukseen. Luonnonhoidon tuet ovat täysimääräisiä. Metsänomistajan suora luonnonhoitotuen haku tarjoaa mahdollisuuksia riistan elinympäristöjen parantamiseen etenkin turvemailla. Myös pienvesien kalakantojen elpymistä on mahdollista parantaa esimerkiksi tukkimalla puroon laskevia ojia tai ohjaamalla vesiä pintavalutukseen. Metsänomistajat ja toimijat avainasemassa Metsänomistajan ja metsäalan toimijan kannattaa ottaa luonnonhoito, vesiensuojelu ja riistanhoito puheeksi, kun sovitaan hoitoja hakkuutöistä. Tukijärjestelmä mahdollistaa toimijoiden palveluntarjonnan laajentamisen luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun. Metsätalouden tuet hyödyttävät niin metsänkasvua ja hiilensidontaa, ilmastokestävyyttä, puhtaampia vesiä kuin metsien monikäyttöä. Kirjoittaja on Suomen metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija. ? Ennallistetusta suosta hyötyvät monet lajit kuten metsäkanalinnut. ? Suojatiheikköjä voi säästää muun muassa säästöpuuryhmien yhteyteen. 43 Metsästäjä 1/2024 42-43_METKA_ME0124.indd 43 42-43_METKA_ME0124.indd 43 27.12.2023 14.52 27.12.2023 14.52
• Metsäkanalintujen valikoivalla metsästyksellä on merkitystä soitimille ja poikuetuotolle. TeksTi Antti Saarenmaa N yrkkisääntönä mitä enemmän soitimella on lintuja, sitä paremmin se toimii. Sekä teerien että metsojen kukkokohtainen pariutumismenestys paranee soitimen kasvaessa. Laaja soidin mahdollisesti houkuttelee paremmin lintuja ympärilleen, mutta parantaa myös itse soitimen tehoa jokaisen kukon osalta. Voiko kukkoja ampua syyssoitimilta? Vanhat kukot ovat tärkeimmässä asemassa soitimella. Ne valtaavat lähtökohtaisesti aina soitimen keskusalueen. Se vaatii aktiivisinta puolustamista ja esiintymistä, mutta myös houkuttaa parhaiten naaraita. Nuoret koiraat pysyttelevät soitimen laitamilla, ja pelipaikoille päästäkseen kukkojen on parhaimmillaan “jonotettava” jopa vuosia. Vanhemman, vahvan ja aktiivisen teerikukon ampuminen poistaa siis aina yhden pääpelaajan soitimelta. Teerikukkojen pariutumismenestykseen vaikuttaa myös se, miten aktiivisesti ne puolustavat reviiriään syksyisin. Teerikukot, jotka ovat aktiivisia “pelaajia” syksyllä, ovat sitä myös keväällä soitimillaan. Voimakkaimmin soivia ja aktiivisimmin pulputtavia teerikukkoja ei tulisi ehdoin tahdoin verottaa. Nuoret, vielä passiivisemmat teerikukot ovat parempia kohteita metsästykselle. Vaikuttaako metsästys paikalliseen kantaan? Nuoret naaraat muuttavat varttuessaan pois alueelta, yleensä vähintään parinkymmenen kilometrin päähän. Soitimelle kerääntyvät naaraat ovat siis kuoriutuneet ja viettäneet poikasaikansa muualla, mutta pesivät nyt kyseisellä alueella. Metsästysajan alussa vielä koossa olevan poikueen siivittäessä ilmaan sen nuoret naaraat siis muuttavat alueelta pois, mutta koiraat ja poikueen emo jäävät alueelle. Pyynnin alueellista vaikutusta verrattuna ympäröiviin alueisiin on vaikea ennustaa. Mikäli paikallista pesivää ja lisääntyvää kantaa haluaa vaalia, kannattaa erityisesti vanha naaraslintu säästää. Naarasvai koiraspainotteista verotusta? Riistatieteellisen akateemisen uran tehneen, Helsingin yliopiston metsätieteiden tohtori Veli-Matti Väänäsen mukaan kumpaakaan sukupuolta ei ole verotuksessa syytä suosia. Mutta iällä on väliä. – Jos haluaa pitää huolta tulevista soitimista ja poikuetuotosta, kannattaa pyrkiä aina säästämään vanhempia, aikuisia lintuja ja poimimaan saaliiksi nuoria lintuja, Väänänen kertoo. Tällöin luontainen lisääntymiskäyttäytyminen pysyy tehokkaimpana eikä tuottavimpia yksilöitä ammuta pois ehdoin tahdoin. Tutustu vastuullisen metsäkana­ linnustajan sivuihin riistainfo.fi Metsäkanalintumyytit Soitimien ja poikuetuoton turvaamiseksi kannattaa pyrkiä säästämään vanhempia, aikuisia lintuja. GE TT Y IM AG ES / AR TO KY N GÄ S Saisiko olla hirveän hyvä kamera? Helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Winter Pack -valvontapaketti sisältää Burrel S12 HD SMS Pro 4G -kameran, lyijyhyytelöakun, akkukaapelin, 32 GB:n muistikortin sekä merinovillapipon. Tilaa omasi: elisa.fi/burrelkamerat BURREL-LIITTYMÄT ALK. 3,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. TILAA MYÖS SOITTAMALLA 0800 93 93 93 259?€ Valvontapaketti nyt 895132_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22WA_Hirvi_Metsastaja_12_23_210x275.indd 1 895132_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22WA_Hirvi_Metsastaja_12_23_210x275.indd 1 19.12.2023 14.49 19.12.2023 14.49 44 Metsästäjä 1/2024 44-45_Metsäkanalintumyytit_ME0124.indd 44 44-45_Metsäkanalintumyytit_ME0124.indd 44 27.12.2023 14.53 27.12.2023 14.53
• Saisiko olla hirveän hyvä kamera? Helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Winter Pack -valvontapaketti sisältää Burrel S12 HD SMS Pro 4G -kameran, lyijyhyytelöakun, akkukaapelin, 32 GB:n muistikortin sekä merinovillapipon. Tilaa omasi: elisa.fi/burrelkamerat BURREL-LIITTYMÄT ALK. 3,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. TILAA MYÖS SOITTAMALLA 0800 93 93 93 259?€ Valvontapaketti nyt 895132_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22WA_Hirvi_Metsastaja_12_23_210x275.indd 1 895132_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22WA_Hirvi_Metsastaja_12_23_210x275.indd 1 19.12.2023 14.49 19.12.2023 14.49 44-45_Metsäkanalintumyytit_ME0124.indd 45 44-45_Metsäkanalintumyytit_ME0124.indd 45 27.12.2023 14.53 27.12.2023 14.53
• Luonnonvarakeskus on vuodesta 2016 alkaen tuottanut valkohäntäpeuran kanta-arvion. Tuorein arvio on tuotettu uudella hirvitalousaluekohtaisella mallinnuksella, mikä tarkentaa käsitystä valkohäntä peurakannasta alueellisesti. TeksTi Jani Körhämö kuva Joni Saunaluoma V alkohäntäpeuran metsästyksellä tähdätään asetettuihin kantatavoitteisiin. Tavoitteisiin tähtäävää pyyntilupamäärää mitoitettaessa tarvitaan tietoa kannan koosta, tuottavuudesta, kuolleisuudesta, sukupuolija ikärakenteesta sekä alueellisesta jakaumasta. Verotussuunnittelun ja muun riista-alaa koskettavan päätöksenteon lisäksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottama valkohäntäpeuran kanta-arvio pyrkii palvelemaan erilaisia sidosryhmiä ja asiasta kiinnostuneita kansalaisia. Saalis, kolarit, ilves… Luken tuottama kanta-arvio pohjautuu tilastomallinnukseen, jossa vasatuottoon ja kuolleisuustekijöihin perustuva populaatiomalli on ehdollistettu erilaisilla kannan kokoa kuvaavilla ja kantaan vaikuttavilla aineistoilla. Näitä ovat metsästäjiltä saadut saalistiedot ja jahtikauden päätteeksi tehdyt arviot paikallisesta jäävän kannan koosta, liikennemääriin suhteutetut peurakolaritilastot ja valkohäntäpeuraa saalistavan ilveskannan koko. Lisäksi hyödynnetään valkohäntäpeurajahdin aikana kerättyjä näköhavaintoja vasatuoton arvioimiseksi. Alueelliset erot Valkohäntäpeuran kannanarvioinnin kehittämisen tarve on viime vuosina korostunut. Sen parantamiseksi on nähty tarpeelliseksi tarkempi vasatuoton arviointi ja kannan kokoon vaikuttavien tekijöiden alueellisten erojen huomioiminen. Kehitystyössä otettiin merkittävä askel metsästyskaudella 2021–2022, kun jahdinaikaisia näköhavaintoja kerättiin ensimmäistä kertaa koko maan laajuudessa. Sen myötä vasatuotosta saatiin pitkän tauon jälkeen ajanmukaista ja alueellisesti edustavaa tietoa. Hirvitalousaluekohtainen malli Kanta-arviossa siirryttiin käyttämään hirvitalousaluekohtaista mallia, jolla alueellista tietoa on päästään hyödyntämään aiempaa tehokkaammin. Kultakin hirvitalousalueelta (HTA) on koottu erikseen tieto kantaan vaikuttavien prosessien ajallisesta kehityksestä ja muodostettu vastaava populaatiodynaaminen malli kuin koko maan kanta-arviossa. Näin kunkin HTA:n kanta-arvio perustuu kyseisen alueen valkohäntäpeurakannan syntyvyyteen ja kuolleisuuteen vaikuttaviin tekijöihin ja alueiden väliset erot tulevat huomioiduksi. Uutta HTA-mallia voi pitää lähtökohdiltaan aiempaa luotettavampana, joskin sen edellyttämää alueellista tietoa on Valkohäntäpeuran kanta-arvio uudistui 46 Metsästäjä 1/2024 46-47_VHPn_kanta-arvio_uudistui_ME0124.indd 46 46-47_VHPn_kanta-arvio_uudistui_ME0124.indd 46 27.12.2023 14.53 27.12.2023 14.53
• toistaiseksi käytössä vasta vuodesta 2016 alkaen. Aineiston kertyminen tarkentaa arviota tulevina vuosina. 134 000 peuraa vuonna 2022 Metsästyskauden 2022 päätteeksi HTAmallilla arvioitiin koko maan valkohäntäpeurakannaksi noin 134 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 125 000–142 000 yksilöä). Valkohäntäpeurakanta on HTA-mallin perusteella pienentynyt viime vuodesta noin kolme prosenttia ja kannan huippuvuodesta 2021 noin 8,7 prosenttia. HTA-mallin tulosten vertailukohdaksi toteutettiin aiempina vuosina käytettyyn koko maan malliin perustuva arvio, jonka mukaan talven 2022–2023 kanta oli noin 107 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 97 000–116 000 yksilöä). Myös tämän mallin mukaan metsästyksen jälkeinen kannan koon muutos oli edellisvuotiseen verrattuna noin -3,0 prosenttia. Hirvitalousaluekohtaisesti tarkasteltuna HTA-mallin tuottama tiheysarvio on keskimäärin 21 prosenttia vanhan mallin tiheysarviota korkeampi. Mallien välinen ero on suurin tiheimmän kannan alueella. Mallien vertailu tukee käsitystä, että vanhassa mallissa jäävän kannan ilmoitusten perusteella tehty alueellinen jyvitys on aliarvioinut valkohäntäpeurakannan kokoa tiheimmillä alueilla. Peuratavoitteet pohdintaan puhtaalta pöydältä Uusi kanta-arvio muuttaa käsitystämme peuratilanteesta. Kanta-arvion kehitystyö on tervetullutta, mutta menetelmän muutosvaihe aiheuttaa omat haasteensa. Uuden HTA-mallin mukaan tiheän kannan alueilla peuratiheydet nousivat merkittävästi vanhan menetelmän tuottamiin lukuihin verrattuna, vaikka peurakanta on uuden mallinnuksen mukaan monin paikoin pienentynyt. Esimerkiksi joillakin alueilla vanhan arvion 30 peuraa/1 000 hehtaaria onkin nyt uuden arvion 40 peuraa/1 000 ha, vaikka tilanne maastossa olisi säilynyt ennallaan. Tilannekuvan hahmottamiseksi kummankin menetelmän tuloksia tulee tarkastella erillisinä niin peuratiheyksien kuin niiden kehityksenkin osalta. Päättyvän kauden peuratavoitteet asetettiin keväällä 2022 peilaten silloista peuratilannetta vanhan kantaarviomallin pohjalta. Lähtökohtana oli käytännössä koko tiheän kannan alueella peurakannan pienentäminen. Vanhan kanta-arviomallin aikana asetetun tavoitteen toteutumista on perusteltua tarkastella saman mallin pohjalta. Tätä ajatellen onkin hyvä, että myös vanhan mallin mukainen arvio on käytettävissä vielä ensi keväänä. Tulevan kauden 2024–2025 peurakantatavoitteita sen sijaan tulee pohtia uuden kanta-arviomallin lähtökohdista ja niin sanotusti puhtaalta pöydältä. Käytännössä tavoitetiheyksiä tulisi monin paikoin nostaa, mikäli haluttaisiin tavoitella nykyisten tavoitteiden mukaista peurakantaa tai nykyisen tasoista kannan leikkaamista. Toisinpäin ajateltuna tavoitteen säilyttäminen nykyisellään tarkoittaisi monin paikoin huomattavasti suurempaa leikkaamista kantaan kuin vanhan mallin arvion mukaan elettäessä. Valkohäntäpeuratavoitteiden asettaminen on eri tahojen välisen neuvottelun tulos, jossa tilannetta tulee tarkastella kunkin hirvitalousalueen lähtökohdista. Joka tapauksessa kanta-arviomenetelmän muuttuminen ja sen merkitys on tärkeää avata huolella kaikille tavoiteasetantaan osallistuville. Valkohäntäpeurasaalis sekä talvikannan koko Suomessa metsästyskausina 1980–2022 uuden HTA-mallin sekä vanhan mallin mukaan arvioituna. Viimeisin lukema kuvaa tilannetta metsästyskauden 2022–2023 päätteeksi. Valkohäntäpeuratiheys hirvitalousalueittain uuden HTA-mallin sekä vanhan mallin mukaan jahtikauden 2022–2023 päätteeksi. Osa hirvitalousalueista on yhdistetty, jotta arvion perustana olisi riittävästi saalisja havaintotietoja. LÄ HD E: LU O NN O N VA RA KE SK US LÄ HD E: LU O NN O N VA RA KE SK US Valkohäntäpeuran kanta-arvio ja saalis 1980-2022 160 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 HTA-malli Vanha malli Saalis 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 HTA-malli Tiheys yks./1000 ha Vanha malli Tiheys yks./1000 ha 47 Metsästäjä 1/2024 46-47_VHPn_kanta-arvio_uudistui_ME0124.indd 47 46-47_VHPn_kanta-arvio_uudistui_ME0124.indd 47 27.12.2023 14.53 27.12.2023 14.53
• Millaiseen lainsäädäntöön suurpetojen metsästys perustuu ja mikä on kansallinen liikkumavara EU-lainsäädännön varjossa? S uurpedot ovat rauhoitettuja, mutta rauhoituksesta voidaan poiketa tietyin edellytyksin. Se voi tapahtua joko vahinkoperusteisilla tai kannanhoidollisilla poikkeusluvilla. Kannanhoidollisista poikkeusluvista puhutaan yleisesti kannanhoidollisena metsästyksenä. Luontodirektiivi ja metsästyslaki eivät sisällä terminä kannanhoidollista metsästystä, mikä on ollut omiaan aiheuttamaan hämmennystä, jota on myös taitavasti ruokittu mediassa ja somepalstoilla. Maaja metsätalousministeriön julkaisemissa susi-, ilvesja karhukannan hoitosuunnitelmissa kuvataan kattavasti lajien hoitamiseen kuuluva kansallinen viitekehys. Työkalupakkiin kuuluu kaikissa hoitosuunnitelmissa kannanhoidollinen metsästys. Poikkeusperusteista Asiakokonaisuuden selventämiseksi on hyvä kiinnittää huomiota luontodirektiivin 16 artiklan sisältöön. Sen 1 kohdan a–d alakohdassa tuodaan esiin kullakin artiklassa tarkoitetulla poikkeuksella tavoitellut päämäärät. • luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojeleminen ja luontotyyppien säilyttäminen • erityisen merkittävien vahinkojen ehkäiseminen • kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskeva tai erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy • lajien tutkimusja koulutus-, uudelleensijoittamisja uudelleenistuttamistarkoitus Mutta näin ei ole 16 artiklan 1 kohdan e alakohdassa, johon kannanhoidolliset luvat ovat perustuneet. Siinä ei mainita tai avata tarkemmin päämäärää, johon poikkeuksella pyritään. Alakohtaan e perustuvan poikkeuksen päämäärä ei näin ollen voi lähtökohtaisesti olla sama kuin a–d alakohtaan perustuvien poikkeusten päämäärät. Siksi sitä voidaan käyttää perusteena vain tapauksissa, joissa a-d eivät ole merkityksellisiä. Koska luontodirektiivissä tai metsästyslaissa ei ole sanottu auki kannanhoidollisen metsästyksen perustetta eli päämäärää, se jää kansalliseen harkintaan. Kun kyse on harkinnasta, on selvää, että päätöksentekijän eli Suomen riistakeskuksen käyttämä päämäärä on altis kritiikille. Päämäärän oikeellisuus ratkeaa lopulta vasta oikeuskäsittelyssä. Tämä on äärimmäisen hidas tapa ratkoa asiaa, jonka viime kädessä ratkaisee korkein hallinto-oikeus (KHO) 1–2 vuotta kestävässä oikeusprosessissa. Mitä asetettavalta päämäärältä edellytetään? Unionin tuomioistuin katsoi antamassaan ennakkoratkaisussa, että e alakohdassa poikkeamisen päämäärää on tuettava selvin perusteluin. Lisäksi on voitava osoittaa tieteellisten tietojen perusteella, että poikkeusluvalla voidaan saavuttaa haluttu päämäärä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) viittaa ilveksen metsästystä koskevassa vuosikirjapäätöksessään KHO:2022:48 unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuun. KHO toteaa, ettei pelkästään asetuksen tai kansallisen hoitosuunnitelman yleisten tavoitteiden toteuttaminen ole riittävä peruste poikkeusluvan myöntämiselle, ellei poikkeusluvasta ilmene täsmällisesti direktiivin mukainen hyväksyttävä päämäärä, johon metsästyksellä pyritään. KHO toteaa lisäksi, että luontodirekKannanhoidollisesta metsästyksestä M IK A KI M M O 48 Metsästäjä 1/2024 LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. Lait ja luvat 48-49_Lait&Luvat_ME0124.indd 48 48-49_Lait&Luvat_ME0124.indd 48 27.12.2023 14.54 27.12.2023 14.54
• HEIDI KRÜGER Projektipäällikkö Erätalousyksikkö Luonnonvaraosasto Maaja metsätalousministeriö Sotka-hanke jatkaa lentoaan Helmiohjelman rinnalla L eikkauksia, säästöjä, valituksia ja lakkoja – tätä on ollut viime aikojen uutisointi. Vuoden 2024 valtion talousarvion vahvistus toi onneksi mukanaan hyviä uutisia: pääministeri Orpon hallitusohjelman lupaus jatkaa Helmiohjelmaa tuo riistahallinnon momentille vuosittain miljoona lisäeuroa ohjelmaa toteuttaviin Sotka-hankkeen toimiin. Vuoden 2024 Sotka-hankkeen rahoitus on varmistettu edellisten talousarvioiden rahoituksella, mutta nyt saadun rahan käyttöaika ulottaa katseen aina vuoteen 2029 asti. Vaikka rahoitus on aiempaa alempi, pystytään sillä turvaamaan keskeisiltä osin Sotkan Helmi-ohjelmaa toteuttavia osioita, joita ovat Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hanke, Metsähallituksen Eräpalveluiden ja Suomen riistakeskuksen yhteisponnistus Helmi-vieraspetohanke sekä Suomen Metsästäjäliiton ja BirdLife Suomen yhteinen SOTKA-levähdysaluehanke. Hankkeiden vaikuttavuutta seuraavat Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto. Toivon, että riistaväki iloitsee tästä rahoituksesta laajasti, vaikkei se juuri omalle kohdalle osuisikaan. Edellisen hallituksen rahoitus Sotka-hankkeelle oli osa luonnonsuojelun rahoituksen kasvattamista ja se, että rahoitusta nyt ankarista säästötoimista huolimatta jatkettiin riistahallinnolle, on merkittävä tunnustus. Metsästäjien luonnonhoidon eteen tekemä työ huomataan! Neljä vuotta sitten tilanne oli hyvin erilainen. Vieraspetojen torjunnan hyötyjä epäiltiin ja rauhoitusajan poisto epäilytti. Rakennetut kosteikot rinnastettiin sorsien tappomonttuihin ja levähdysaluehanke oli lintuharrastajien saavuttamaton unelma. Hyvät hankkeet ja hyvät toimijat saavat näemmä nopeitakin muutoksia aikaan. Nyt muiden luonnonhoitotoimien ohessa vieraspetojen torjunta on itsestään selvää, rakennettujen (Sotka-) kosteikkojen monimuotoisuusarvo on tieteellisesti todistettu ja levähdysaluesopimuksia syntyy tasaiseen tahtiin. Yhteistyö niin ympäristöhallinnon kuin riista-alan toimijoiden kanssa käy ilon kautta, ja Sotka-hanke on kansainvälisestikin huomioitu. Kiitos kaikille, tästä on hyvä jatkaa! tiivin tiukasti suojeltavan lajin kannanhoidollinen metsästys ei sellaisenaan voi olla e alakohdan, eikä myöskään metsästyslain 41 a §:n 3 momentin soveltamisen edellytyksenä oleva päämäärä ilman, että metsästyksellä pyritään samalla johonkin luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään. Sillä seikalla, että metsästyksellä ei olisi haitallista vaikutusta lajin, kuten esimerkiksi ilveksen suojelun tasoon, ei ole merkitystä. KHO:n mukaan poikkeusluvalla sallittu kannanhoidollinen metsästys voi kuitenkin olla keino direktiivin mukaisen hyväksyttävän päämäärän saavuttamiseksi. Uusimmissa karhua koskevissa ratkaisuissaan KHO totesi olevan sinänsä selvää, että liian tiheä karhukanta voi aiheuttaa ongelmia, joiden ratkaiseminen on mahdollista vain metsästyksellä. Se piti mahdollisena, että karhukannasta johtuvien sosiaalisien ongelmien lieventäminen voisi tapahtua hallitusti karhujen määrää vähentämällä. Uusimpien linjausten mukaan poikkeusta voi soveltaa vain, jos on olemassa erityinen alueellinen ongelma, johon on puututtava. Siksi poikkeusluvan perusteena tulee olla riittävä selvitys vaikutuksista nimenomaan poikkeuslupaa koskevalla alueella. Mitä seuraavaksi? Maaja metsätalousministeriö on ilmoittanut, että nykymuotoinen kannanhoidollinen metsästys on tullut tiensä päähän. Ministeriö on tuonut alustavana pitempikestoisena ratkaisuna esille sen, että suotuisalla suojelun tasolla olevat lajit tulisi siirtää luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. Siirto mahdollistaisi metsästyksen järjestämisen nykyistä joustavammin. Liitemuutoksissa aloitevalta on EU:n komissiolla. Aika näyttää, löytyykö komissiolta tahtotilaa niiden edistämiseen. Rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvat Rauhoittamattomien lintujen aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn keväällä ja kesällä voi hakea poikkeuslupaa Oma riista -palvelussa. Suosittelemme hakemuksen jättämistä 2–2,5 kuukautta ennen haetun poikkeuslupa-ajan alkua. Hakemus tulee laatia huolellisesti annettua ohjeistusta noudattaen, jotta vältytään lisäselvityksiltä. Ennen myönteisen poikkeuslupapäätöksen täytäntöönpanoa on pääsääntöisesti odotettava 30 päivän valitusaika. Poikkeuslupa voi tulla kyseeseen, mikäli vahingot ovat merkittäviä eikä niiden estämiseksi ole muita tyydyttäviä ratkaisuja. Vahingonkärsijänä olevan tahon tulee ensisijaisesti itse toimia luvanhakijana. Muussa tapauksessa hakijalta vaaditaan valtakirja. Hygieniaperusteisissa poikkeuslupahakemuksissa on mukaan liitettävä kunnan terveysviranomaisen lausunto. Poikkeuslupien painopisteenä ovat maatalouden hygieniariskit sekä muut taloudellista haittaa aiheuttavat vahingot. Monivuotisten lupien saajia pyydetään tarkastamaan luvan voimassaoloaika. Poikkeusluvat ovat voimassa määräajan, joka on 1–5 vuotta ja vuodesta 2018 luvan on voinut saada myös toistaiseksi voimassaolevana tietyissä tapauksissa. K lumni 49 Metsästäjä 1/2024 48-49_Lait&Luvat_ME0124.indd 49 48-49_Lait&Luvat_ME0124.indd 49 27.12.2023 14.54 27.12.2023 14.54
• Aselupiin liittyy erilaisia määräaikoja, joiden noudattaminen on luvanhaltijan vastuulla. Tässä keskeisimmät muistettavat asiat. TeksTi Tarja Ranta kuva Tero Kuitunen E rityisen tarkkana on oltava määräaikaisten lupien suhteen, koska jos luvan voimassaolo päättyy, lakkaa oikeus pitää hallussa kyseistä asetta. Onneksi päättymispäivä on helppo tarkastaa aselupakortista. Sen on oltava aina mukana metsällä tai ampumaradalla, joten voimassaolon rutiininomainen tarkastaminen on hyvä ottaa tavaksi. Määräaikaiset aseluvat Mahdolliset ruuhkat ja haastattelut huomioon ottaen uusi hakemus on hyvä panna vireille noin kolmesta kuuteen kuukautta ennen voimassaolon päättymistä. Lupaa uusittaessa on varauduttava toimittamaan kaikki samat liitteet ja todistukset kuin alkuperäistä lupaa haettaessa, joidenkin perusteluliitteiden hankkimiseen saattaa mennä aikaa. Rinnakkaisluvat Rinnakkaislupa annetaan määräajaksi. Uutta rinnakkaislupaa hakiessa on esitettävä kaikki samat asiakirjat kuin ensimmäistä lupaa hakiessa. Rinnakkaisluvista säädettiin lailla vasta vuonna 1998. Vastaavia lupia on kuitenkin myönnetty jo aiemmin. Nämä luvat ovat voimassa lupaan merkityn ajan, ellei päälupa lakkaa olemasta voimassa. Euroopan ampuma-asepassi Kun voimassaoloaika on umpeutumassa ja uusi passi kirjoitetaan samansisältöisenä, puhutaan voimassaolon jatkamisesta. Se on halvempaa (35 euroa) kuin uuden passin tekeminen (76 euroa), joten tässäkin kannattaa toimia ajoissa. Huolehdi itse Poliisilla ei valitettavasti ole mahdollisuutta muistuttaa määräaikojen lähestymisestä. Kun tekniikka kehittyy ja yhä useammat luvanhaltijat saadaan sähköisen asioinnin piiriin, saavutetaan nykyistä parempi määräaikojen seuranta. Jos sinulle ei ole selvää, koskeeko jokin määräaika sinua, kysy rohkeasti. Alueesi yhteystiedot löydät: poliisi.fi/yhteystiedot. POLIISIHALLITUS TIEDOTTAA Muista määräajat Harrastuksen jatkumisen osoittaminen – metsästyskortti riittää Harrastuksen jatkumisen osoittamisesta säädettiin vuonna 2011. Se koski aluksi vain käsiaselupia, jotka ovat metsästyksessä harvinaisempia. Vuonna 2019 se laajeni koskemaan pitkiä itselataavia ampuma-aseita, joille on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva lupa 15.7.2019 tai sen jälkeen. Harrastuksen jatkuminen osoitetaan viiden vuoden välein. Siihen kannattaa ryhtyä kolmisen kuukautta ennen määräajan umpeutumista. Ensimmäiset velvollisuudet toimittaa todistus ”laukeavat” heinäkuussa 2024, joten vielä ei ole kiirettä, vaan voit odotella rauhassa oikeaa ajankohtaa. Jos itselataavan pitkän aseen lupa on myönnetty metsästysperusteella, riittää harrastuksen jatkumisen osoittamiseen voimassa oleva metsästyskortti. Luolaja loukkupyynnin lopetusaseen (käsiase) yhteydessä tarvitaan lisäksi riistanhoitoyhdistyksen todistus. Ei jokaisen aseen osalta erikseen Jos henkilöllä on esimerkiksi vuosina 2020, 2022 ja 2023 metsästysperusteella myönnetyt aseluvat itselataaviin haulikoihin ja hän toimittaa poliisille tarvittavat dokumentit vuonna 2025, se kattaa kaikki kolme lupaa. Seuraavan kerran hän toimittaa selvityksen vuonna 2030. Jos edellä mainittu luvanhaltija hakee uutta lupaa haulikkoon metsästysperusteella vuonna 2026, harrastuksen jatkuminen osoitetaan seuraavan kerran vuonna 2031. Yhden todistuksen periaatteen soveltamisessa on tärkeää, että on kyse sellaisista aseista, jotka soveltuvat hyvin samaan käyttötarkoitukseen. Ilmoittaminen käytännössä Poliisin sähköisessä asioinnissa on lomake harrastuksen jatkumisen osoittamista varten (asiointi.poliisi.fi). Palveluun tunnistaudutaan esimerkiksi pankkitunnuksilla. Lomake on yksinkertainen ja järjestelmä ohjaa käyttäjää lomakkeen täyttämisessä. Palvelusta voi tulostaa itselleen kopion ilmoituksen tekemisestä. Poliisi ottaa yhteyttä vain tarvittaessa, joten jos mitään ei kuulu, kaikki on kunnossa. Poliisin sähköinen asiointi: asiointi.poliisi.fi 50 Metsästäjä 1/2024 50_Muista_määräajat_ME0124.indd 50 50_Muista_määräajat_ME0124.indd 50 27.12.2023 14.55 27.12.2023 14.55
• Teknologian kehittyessä on tarjolle tullut yhä laajempi valikoima pimeätähtäimiä, joiden yleistyminen on herättänyt kysymyksiä sallituista käyttötarkoituksista. TeksTi ja kuva Tero Kuitunen M etsästyslain 33 § 1 momentissa on luettelo metsästyksessä yleisesti kielletyistä pyyntivälineistä. Luettelossa on kielletty muun muassa yöammuntaa varten tarkoitetut tähtäyslaitteet, jotka elektronisesti suurentavat tai muuttavat kuvaa. Kohta kieltää kyseisten tähtäimien käyttämisen metsästykseen ilman reunaehtoja, kaikissa tilanteissa. Tilanne ei muutu, vaikka tähtäimen elektroniset ominaisuudet olisi kytketty pois päältä ja käytettäisiin vain tähtäimessä olevaa optiikkaa. Metsästyslainsäädännöstä vastaava maaja metsätalousministeriö vahvistaa tulkinnan. – Tässä tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta eli katsoa kielletyksi oli sitten päivä tai yö. Tähän viittaavat myös Bernin sopimuksen muotoilut, josta kielto on Suomen metsästyslakiinkin aikoinaan tullut, toteaa lainsäädäntöneuvos Teemu Nikula. Haitallisia vieraslajeja torjutaan – ei metsästetä Pimeätähtäimet ovat sallittuja haitallisten vieraslajien, kuten supikoiran, pyynnissä. Syynä on se, ettei haitallisten vieraslajien torjunta ole lakiteknisesti metsästystä, vaan sitä säädellään laissa vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Sen 16 § mukaan pyynnissä ei saa käyttää metsästyslain 33 §:n 1 momentin 1–3 ja 6–14 kohdassa tarkoitettuja pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä. Yötähtäimet kieltävä kohta 4 puuttuu, eli se ei koske haitallisia vieraslajeja. Kohdan 5 puuttuminen sallii puolestaan keinotekoiset valonlähteet ja kohteita valaisevat laitteet sekä peilit ja muut häikäisevät laitteet. Valkohäntäpeura – vain poikkeusluvalla Valkohäntäpeuran metsästyksessä ei saa käyttää yötähtäintä. Viime vuosien aikana metsästysseuroilla on kuitenkin ollut mahdollisuus hyödyntää Suomen Metsästäjäliiton saamaa poikkeuslupaa, jonka nojalla se on ollut poikkeuksellisesti mahdollista. Tätä poikkeuslupaa on haettu vuosi kerrallaan ja se on myönnetty kolmena vuotena peräkkäin. Villisika Eräänä afrikkalaisen sikaruton torjuntaja ehkäisykeinona saatamme nähdä muutoksen yötähtäimien metsästyskäytön ehdottomaan kieltoon. Villisika on eräs harvoista lajeista, joita ei mainita Suomen allekirjoittamissa kansainvälisissä sopimuksissa ja siksi villisian kohdalla yötähtäimen salliminen voi olla mahdollista. Tässä yhteydessä on hyvä mainita, että hirvieläimet ovat sopimusten piirissä, joten niille yötähtäimiä ei tulla sallimaan ilman laajaa eurooppalaista tahtotilan muutosta. Pimeätähtäintä ei saa käyttää metsästykseen 51 Metsästäjä 1/2024 51_Pimeätähtäintä_ei_saa_käyttää_ME0124.indd 51 51_Pimeätähtäintä_ei_saa_käyttää_ME0124.indd 51 27.12.2023 14.55 27.12.2023 14.55
• M tsästäjän varusteet Kun metsästäjä pysähtyy talvella aloilleen, alkaa lähtölaskenta. Keho jäähtyy ja on vain ajan kysymys, milloin vilu iskee, ellei päällä ole naparetkitason pakkaspukua. Lämpöliivi mullistaa tilanteen. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa A kkukäyttöisiä lämpöliivejä on ollut markkinoilla vuosia, mutta akkuteknologian kehittyessä niiden teho ja käyttöaika on pidentynyt, eikä hintakaan enää päätä huimaa. Lämpöliivi on yksinkertainen käyttää, kunhan huomioidaan muutamia asioita. Yhdistä lämpöliiviin eristäviä kerroksia, ja pärjäät kovillakin pakkasilla. Akkukäyttöinen lämpöliivi antaa lisäaikaa pakkasilla 52 Metsästäjä 1/2024 52-53_Varusteet_Lämpöliivi_ME0124.indd 52 52-53_Varusteet_Lämpöliivi_ME0124.indd 52 27.12.2023 14.56 27.12.2023 14.56
• Lähelle ihoa Liivi kannattaa pukea lähelle ihoa, jotta vastusten tuottama lämpö saadaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön. Ei kuitenkaan suoraan iholle, sen alla tulee olla vähintään kerrasto, mahdollisesti myös ohut välikerta kuten mikrofleece-paita. Näin lämpö pääsee helposti iholle, mutta huonosti hengittävän liivin ja ihon välillä on jotain kosteutta siirtävää. Valitse istuva koko Lämpöliivin saa istua melko hyvin, koska se puetaan paksuimpien vaatekerrosten alle. Liian suuri liivi vaikeuttaa päälle tulevien kerrosten pukemista, eikä lämmityksestä saa samanlaista hyötyä. Kirjoittajan alennusmyynnistä ostama ylikokoinen liivi siirtyi aikoinaan kookkaammalle metsästyskaverille, sillä sen pukeminen kerrosten alle oli mahdotonta. Myöskään lämmitysteho ei välittynyt, jos sen puki villapaidan tai parin päälle. Liiviä kannattaa sovittaa ennen hankkimista. Virta päälle olon viilentyessä Lämpöliiviin ei kannata kytkeä virtaa välittömästi passiin tultaessa. Ennakoiva metsästäjä tunnetusti keventää vaatetustaan siirtymien ajaksi ja varmistaa, ettei hikoile itseään läpimäräksi. Hän odottaa passissa hetken haihduttaen syntynyttä kosteutta ennen kuin pukee kaikki kerrokset päälleen. Kirjoittaja pitää virran pois lämpöliivistä, ja lämpöpohjallisista, kunnes tuntee ensimmäistä kertaa viilenevänsä. Tässä vaiheessa kytketty lämmitys tuntuu lisäävän aikaa Osassa liiveistä akkuna toimii virta pankki. Isolla virta pankilla lämmität itseäsi vaikka kuinka pitkään. Lämpöliivin sisävuori pitää lämmön erityisen tehokkaasti liivin sisällä, kiitos avaruuspeitemäisen lämpöä heijastavan kerroksen. parhaiten, eli passitukseen saadaan helposti tunti tai pari lisää. Säädettävällä vastuksella varustetun lämpöliivin kanssa kannattaa aloittaa miedolla lämmityksellä ja lisätä tehoa tarvittaessa. Liivistä riippuen akunkesto voi olla rajallinen ja riittää vain 2–3 tunniksi, joten liian aikaisin päälle kytkettynä se ei tuo lisäaikaa. Jos vilu on päässyt jo luihin ja ytimiin, lämpöliivi ei kirjoittajan kokemusten perusteella jaksa enää nostaa kehon lämpötilaa siedettäväksi. Se antaa vain jokusen hetken lisää mahdollisuuksia värjötellä saaliin toivossa. Talvipakkasilla lämpöliivi on oikein käytettynä erinomainen lisävaruste, joka toimii sekä kytistellessä että ajojahdin passituksessa. Muista kuitenkin pukea sen päälle riittävästi kerroksia, sillä pelkän akkukäyttöisen lämmön varassa ei aina pärjää. 53 Metsästäjä 1/2024 52-53_Varusteet_Lämpöliivi_ME0124.indd 53 52-53_Varusteet_Lämpöliivi_ME0124.indd 53 27.12.2023 14.56 27.12.2023 14.56
• Tutkittua Petoyhdyshenkilöille suunnatun kyselyn perusteella heitä yhdistää kiinnostus suurpetoja kohtaan. Työhön motivoi suurpetojen havainnointi, riistatiedon kerääminen ja kestävän metsästyksen varmistaminen. TeksTi ja kuvaT Roope Penttala P etoyhdyshenkilöiltä kysyttiin, miten he kokevat tehtävänsä. Suurpetojen kanta-arviot linkittyvät moneen petoyhdyshenkilöä motivoivaan tekijään. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemistä kanta-arvioista tuli palautetta, joka on tulkittavissa luottamuspulaksi. Kanta-arvioon kohdistuvaa kritiikkiä esitettiin avoimissa vastauksissa, mutta luottamuspulan ohella sen voidaan nähdä kertovan myös asian kiinnostavuudesta ja toimijoiden sitoutuneisuudesta. ”Ei ossoo lopettoo kun nuoriakaan ei kiinnosta” Petoyhdyshenkilöverkosto ikääntyy. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia oli yli 61-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita oli vain kolme prosenttia. Lähes kolmannes petoyhdyshenkilöistä on toiminut tehtävässä 6–10 vuotta. Uusia alle kaksi vuotta toimineita oli noin 10 prosenttia vastaajista. Myös erittäin kokeneita, yli 20 vuotta toimineita oli yli 10 prosenttia. Verkosto kattaa koko Suomen. Yli puolet asuu harvaan asutulla maaseudulla ja kolmannes maaseututaajamassa. Eniten vastauksia saatiin Kaakkois-Suomen riistakeskusalueelta, jossa toimii paljon petoyhdyshenkilöitä. ”Itse kerään havaintoni, joskus kyläläiset kertovat” Kyselyyn vastanneet petoyhdyshenkilöt tarkastavat keskimäärin 35 havaintoa vuodessa. Tyypillisesti havainnoista 71–80 prosenttia johtaa Tassu-kirjaukseen. Havaintojen kirjaamiseksi kuljettiin vuodessa maastossa keskimäärin 51 tuntia ja ajettiin 429 kilometriä autolla. Näin merkittävä määrä vapaaehtoistyötä kertoo sitoutuneisuudesta. Samalla se toimii parempana aktiivisuuden mittarina, kuin Tassu-kirjaukset, joissa ei näy muu petoyhdyshenkilön rooliin kuuluva työ. Eniten havaintotietoja saatiin omatoimisesti havainnoimalla sekä metsästäjiltä. Merkittäviä tiedontuottajia olivat myös riistakamerat sekä maa-, metsäja porotaloudessa työskentelevät henkilöt. Kehitystoiveena lisää vuorovaikutusta ja viestintää Petoyhdyshenkilöt kaipaavat tukea viestintään ja perehdytykseen. Eniten kaivattiin aktiivisempaa ja avoimempaa tiedonvaihtoa Suomen riistakeskuksen ja Luken kanssa. Vain kolme prosenttia koki saavansa riittävästi palautetta oman alueensa suurpetohavainnoinnin tilanteesta. Palautetta toivottiin Oma riista -viesteinä. Lisäksi toivottiin vuorovaikutteista palautetta esimerkiksi tilaisuuksissa, joissa on riistakeskuksen ja Luken edustajia paikalla. Onkin hyvä pohtia, milloin tiedottaminen riittää ja missä tilanteessa tarvitaan läsnäoloa. Vastaajista 45 prosenttia oli suorittanut Petoyhdyshenkilön peruskurssi -verkkokurssin. Kurssi koettiin hyväksi, vaikka sisältöä ja käytettävyyttä tulisi entisestään kehittää. Jatkuva koulutus ja kunnollinen perehdytys toimivat osaamisen takeena. Kyselyssä toivottiinkin enemmän riistakeskuksen ja Luken järjestämiä koulutuksia. Samalla korostettiin omatoimisen perehtymisen tärkeyttä. Vajavaisesta perehdyttämisestä tai huonosta tiedonkulusta syntyy väärinymMitä petoyhdys­ henkilöille kuuluu? PE TOY HDYSHENKIL Ö SU UR PET OJEN HAVAI NN OI N TI 54 Metsästäjä 1/2024 54-55_PYH-kysely_ME0124.indd 54 54-55_PYH-kysely_ME0124.indd 54 27.12.2023 14.58 27.12.2023 14.58
• märryksiä, jotka voidaan kokea epäluottamuksena tai tehtävän vähättelynä. Verkoston tuntemattomuus tuo haasteita Suurimpina haasteina nähtiin arvostuksen puute ja tiedonsaanti petojen liikkeistä. Vaikka petoyhdyshenkilöt eivät koe saavansa arvostusta, he ovat hyvin sitoutuneita tehtäväänsä. Tiedonsaantia hankaloittaa petoyhdyshenkilöverkoston heikko tunnettuus. Koko verkosto on monelle kansalaiselle täysin tuntematon, eikä tilannetta helpota petoyhdyshenkilöiden yhteystietojen hankala löydettävyys. Verkoston tuntemattomuus suuren yleisön keskuudessa heikentää toiminnan tuloksia. Verkosto kaipaakin uudelleen brändäystä ja myönteistä näkyvyyttä. ”Teillä on käytössä valtava voimavara, joka kyllä painaa hommia, kunhan luottamus on kunnossa” Petoyhdyshenkilöt käyttävät paljon aikaa ja resursseja suurpetohavaintojen keräämiseen. Havainnot ovat tärkeitä riistatutkimukselle ja -hallinnolle. Tehdylle työlle voidaan laskea euromääräinen hinta, mutta petoyhdyshenkilöiden merkitys ulottuu syvemmälle. Verkoston aktiivisuus maaseutuyhteisössä luo ajantasaisen tilannekuvan ja edellytyksen toimenpiteille ja toimii sillanrankentajana sidosryhmien välillä. Paikallisesti petoyhdyshenkilö voi olla vahvempi auktoriteetti kuin etäiset hallinnon toimijat. Näissä tilanteissa korostuu yhteistyön merkitys. Nykyisen järjestelmän menestys on riippuvainen siitä, miten hallinto pystyy vastaamaan petoyhdyshenkilöiden odotuksiin. Verkoston tyytyväisyys ja arvostus tulee ansaita. Kun arvostus on ansaittu, tehtäväänsä sitoutuneet petoyhdyshenkilöt jatkavat toimintaansa. Kyselyn toteutus Suomen riistakeskus toteutti kesällä 2023 kyselyn, johon saatiin vastaus 1 127 petoyhdyshenkilöltä. Heiltä kysyttiin petoyhdyshenkilöiden toiminnasta, heidän kohtaamistaan haasteista, motivaatiosta ja kehitystarpeista. Kyselyn pohjalta tehtiin opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun agrologi-linjalle. Opinnäytetyö tarjoaa kattavasti tietoa näiden ”Tassusankarien” toiminnasta. Opinnäytetyö on luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120133551 ”Ammattilaisia saadaan vain kouluttamalla ja armottomalla itsekouluttamisella. Henkinen tuki ja heidän työnsä arvostaminen, korvaa paljon paremmin, kuin mikään muu korvaus” Kuuntele lisää aiheesta Sorkkia ja sarvia -podcastista metsastajalehti.fi 54-55_PYH-kysely_ME0124.indd 55 54-55_PYH-kysely_ME0124.indd 55 27.12.2023 14.58 27.12.2023 14.58
• HIRVENMAKSAA PANEROITUNA Kehotan kaikkia hirvenmetsa?sta?jia? ottamaan talteen jokainen maksapala, jonka suinkin saatte haltuunne! Hirvenmaksa on hieno raaka-aine. Neljä annosta 4 viipaletta hirvenmaksaa, a? 160 g maitoa vehna?jauhoja 8 pienta? kokonaista keitettya? punajuurta 1 dl hienonnettua keltasipulia 1 dl kapriksia 2 kpl suolakurkkuja 12 viipaletta savustettua kylkisilavaa suolaa ja pippuria voita rucolaa koristeluun Irrota maksasta kalvot. Leikkaa maksa siivuiksi ja laita viipaleet vuokaan. Kaada pa?a?lle maitoa niin, etta? maksa peittyy ja anna sen seista? ja?a?kaapissa yo?n yli. Kuivaa maksapalat seuraavana pa?iva?na?. Paneroi maksa ka?a?ntelema?lla? viipaleet vehna?jauhoissa. Paista maksa paistinpannulla voissa puolikypsa?ksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista pekonisiivuja uunipellilla? 170 asteessa 10 minuuttia. Hienonna sipulit. Laita kattilaan nokare voita ja la?mmita? punajuuret, sipulit ja kapris. Tarjoa maksa punajuurten, pekonin, kapriksen ja suolakurkkuviipaleiden kera. Koristele rucolalla. RIISTATARTARPIHVI Maailman herkullisin tartarpihvi syntyy maukkaasta riistasta. Tarjoilen tartarpihvin ta?lla? kertaa munankeltuaisen, hienonnetun sipulin, kapriksen ja sinappinokareen kera. Muita klassisia lisukkeita ovat raastettu piparjuuri ja sa?ilo?tyt punajuuret. Neljä annosta 400 g lihaa (mieluusti riistapaistia) mustapippuria ja suolaa 4 munankeltuaista 1 keltasipuli 4 rkl kapriksia 4 rkl sinappia Puhdista liha huolellisesti ja irrota kaikki ja?nteet. Jauha liha lihamyllyssa? kolmesti, jotta jauhelihasta tulee mahdollisimman hienojakoista. Liha on jauhettava samana pa?iva?na?, jolloin tartarpihvit syo?da?a?n. Mausta liha suolalla ja vastajauhetulla mustapippurilla. Jaa liha nelja?ksi annokseksi ja laita kunkin annoksen pa?a?lle munankeltuainen. Tarjoa tartarpihvien kanssa hienonnettua sipulia, kapriksia ja sinappia. 56 Metsästäjä 1/2024 Ru ka TeksTi Michael Björklund kuvaT Linus Lindholm VUONNA 2024 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. 56-57_Reseptit_ME0124.indd 56 56-57_Reseptit_ME0124.indd 56 27.12.2023 15.00 27.12.2023 15.00
• 57 Metsästäjä 1/2024 56-57_Reseptit_ME0124.indd 57 56-57_Reseptit_ME0124.indd 57 27.12.2023 15.00 27.12.2023 15.00
• Riistaru an menetelmät Kylmäsavustus ei ole vaikeaa, vaikka viekin aikaa. Huolettominta kylmä­ savustus on silloin, kun paloturvallisuudesta on huolehdittu asianmukaisesti. TeksTi ja kuvaT Kati Pohja K ylmäsavustettu riistaliha on herkullista ja prosessi on varsin helppo, kunhan savustamiseen käytettävä laite on turvallinen. Kylmäsavustuksessa savustettava tuote pidetään savulle alttiina mielellään alle 10:ssä, mutta ehdottomasti alle 20:ssa asteessa. Kylmäsavustus onkin yksinkertaisinta järjestää keväisin ja syksyisin ulkona, kun ulkolämpötila on + 1–10 ? C. Riistalajeista kylmäsavustettavaksi sopivat erinomaisesti peuran, hirven ja kauriin fileet ja paistit. Myös majavanlihaa sekä linnuista erityisesti hanhenrintafileitä voi kokeilla. Pitkä savustusaika Ennen savustusta liha puhdistetaan, siitä poistetaan näkyvä rasva ja se paloitellaan ja suolataan. Liuostai ruiskusuolaus ovat suositeltavia, sillä ne eivät kuivata lihan pintaa. Lihan savustusaika riippuu palojen koosta, ja siihen kuluu useampia vuorokausia. Noin lenkkimakkaran kokoisiksi leikatut palat tarvitsevat aikaa noin 7 vuorokautta, joten palat kannattaa pitää kohtuullisen pienikokoisina. Tässäkin hommassa kokeilemalla löytää omille välineille ja omaan makuun sopivat koot ja ajat. Kylmäsavustimen voi rakentaa myös itse Markkinoilla on kylmäsavustukseen tarjolla erilaisia savustuskaappeja, mutta myös käytöstä poistettu jääkaappi soveltuu, kunhan Herkkuja kylmäsavustamalla Kylmäsavugeneraattoriin laitetaan purua, joka sytytetään tuikulla. Kun puru on syttynyt kytemään, tuikku poistetaan. 58 Metsästäjä 1/2024 58-59_Riistaruokamenetelmä_kylmäsavustus_ME0124.indd 58 58-59_Riistaruokamenetelmä_kylmäsavustus_ME0124.indd 58 27.12.2023 15.01 27.12.2023 15.01
• sen paloturvallisuudesta huolehditaan. Koska jääkaappi ei ole alun perin tarkoitettu savustamiseen, tulee se paloriskin vuoksi sijoittaa ulkona paikkaan, jossa mahdollinen syttyminen ei vaaranna muuta ympäristöä. Ainakaan sitä ei saa asettaa rakennusten seinustoille tai välittömään läheisyyteen. Kaapin lisäksi tarvitaan kylmäsavugeneraattori, hienoa purua, lämpömittari sekä ritilöitä tai koukkuja. Tarkkaile lämpötilaa Kylmäsavustuksessa lihat ja muut tuotteet pannaan kaapin yläosaan roikkumaan tai ritilöiden päälle. Lihojen alle voi laittaa astian mahdolliselle tippuvalle rasvalle, jotta sitä ei pääse puruihin aiheuttamaan leimahtamisvaaraa. Erityisen tärkeää tämä on kalaa savustettaessa. Tämän jälkeen puruilla täytetty generaattori sytytetään ja laitetaan kytemään kaapin alaosaan lämmönkestävälle alustalle. Ylös kiinnitetään lämpömittari, josta kaapin sisälämpöä on helppo tarkkailla ovea avaamatta. Jos käytössä on vanha jääkaappi, ovi kannattaa salvata ulkopuolelta, jotta mahdollisesti syntyvä paine ei avaa ovea tahattomasti ja kytevä puru pääse leimahtamaan. Kytevän purun ilman saanti on turvattava tekemällä kaappiin muutama ilma-aukko tai muulla tavalla varmistettava, että happea riittää, mutta ei tule liikaa. Savustuksen aikana savustajan tehtäväksi jää tarkkailla prosessia lämmön ja kytevän purun suhteen, sekä täytellä generaattori uudella purulla aiemman kydettyä loppuun. Tätä jatketaan, kunnes arvellaan lihojen olevan valmiita. Kaapin sisälämpö ei saa nousta yli +20 asteen. Jos näin uhkaa käydä, oven avaamalla ilman saa jäähtymään, kunhan ulkolämpötila on oikea. Kokenut kylmäsavustaja osaa arvioida tuotteen kuivuudesta ja kuluneesta ajasta savustuksen etenemistä, mutta varsinkin aloittelijan on hyvä uhrata muutama lihapala savustuksen etenemisen arviointiin. Arvotuote Kun lihat ovat sopivasti savustuneet, ne kuivataan ja vakumoidaan. Makujen annetaan tasaantua jääkaapissa muutaman päivän, jonka jälkeen paketit voi pakastaa. Kylmäsavustettu riistaliha on arvotuote, joka on varmasti mieluinen lahja myös metsästämättömille ruokaihmisille. Se soveltuu erinomaisesti kokolihaleikkeleeksi ja ruoanlaittoon. Kokeile kylmäsavustettua lihaa esimerkiksi salaatteihin, keittoihin, kastikkeisiin ja pataruokiin. Kylmäsavustettu kotimainen riistaliha sopii myös hienommille fine dining -illallisille. Käytöstä poistetussa jääkaapissa savustetaan lohifileitä. Generaattorit on asetettu palamattomalle alustalle. 59 Metsästäjä 1/2024 58-59_Riistaruokamenetelmä_kylmäsavustus_ME0124.indd 59 58-59_Riistaruokamenetelmä_kylmäsavustus_ME0124.indd 59 27.12.2023 15.01 27.12.2023 15.01
• VALTAKIRJA Minä ___________________________ ___________________________________ valtuutan ________________________________ ___________________________________ edustamaan itseäni _____________________________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ____________ / _____________ 2024 ___________________________________ Aika ________________ Allekirjoitus ____________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: Rhy-numero _________________ Metsästäjänumero _________________________ Syntymäaika ____ /____ /_____ _ HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoito yhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotus kortista tai metsästyskortista maksutositteineen) etunimi etunimi vuosikokouksen ajankohta rhy:n nimi sukunimi sukunimi paikka V uosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat. Tänä vuonna kokouksissa muun muassa valitaan puheenjohtajat, hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle sekä ehdokkaat alueelliseen ja valtakunnalliseen riistaneuvostoon. Riistanhoitoyhdistys, jonka jäsen olet, on merkitty metsästyskorttiisi. Muista, että riistanhoitoyhdistyksen vuosikokoukseen osallistuva henkilö on aina itse velvollinen osoittamaan jäsenyytensä. Helpoin tapa jäsenyyden osoittamiseen kokouksessa on Oma riistassa oleva metsästyskortti. Jäsenyytensä voi osoittaa myös esittämällä voimassa olevan metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortin, pankin maksuleimalla varustetun tilillepanokortin tai tilillepanokortin ja kuitin riistanhoitomaksun maksamisesta. Suunniteltuihin kokouspaikkoihin ja -aikoihin voi tulla muutoksia. Siksi kannattaa tarkkailla riista.fi -sivujen tapahtumatietoja vuosikokousten lähestyessä. Riistanhoitoyhdistykset tiedottavat vuosikokouksistaan myös muilla tavoin. Valtakirja Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puheja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja edellä mainitulla tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Oma riista -palvelusta tulostettu metsästyskortti tai mobiilista otettu näyttökuva käy myös. Valtakirjojen ja metsästyskorttien tarkastus alkaa yleensä puolta tuntia tai tuntia ennen kokousta. Osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokouk seen olet mukana myös laajemmin metsästysja riista-asioiden hoidossa. Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokoukseen! KUTSU riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen Osallistu ja vaikuta! On vaalivuosi. Nyt valitaan riistanhoitoyhdistysten puheenjohtajat, hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle sekä ehdokkaat alueelliseen ja valtakunnalliseen riistaneuvostoon. 60 Metsästäjä 1/2024 60-63_RHY-kokoukset_ME0124.indd 60 60-63_RHY-kokoukset_ME0124.indd 60 27.12.2023 15.01 27.12.2023 15.01
• Etelä-Häme 14.2. 18:00 Asikkalan rhy Asikkalan kunnan valtuustosali, Rusthollintie 2, 17200 Vääksy 22.2. 18:00 Forssan-Tammelan rhy Valkeaniemen pirtti, Valkeaniementie 1, Tammela 22.2. 18:00 Hattulan-Kalvolan rhy Iittalan kylätalo, Hollaajantie 3, 14500 Iittala 12.2. 18:30 Hauhon-Tuuloksen rhy Tuomisen Raijan Pitopalvelu, Vihniöntie 12, 14700 Hauho 12.2. 18:00 Hausjärven-Riihimäen rhy Turkhaudan Seurojentalo, Hausjärventie 1614, 12350 Turkhauta 13.2. 18:00 Janakkalan rhy Janakkalan kunnantalo, Juttilantie 1, 14200 Turenki 26.2. 18:30 Jokiläänin rhy Ypäjänkylän seuraintalo, Ypäjänkyläntie 842, 32140 Ypäjä as. 8.2. 18:30 Lahden seudun rhy Lahden upseerikerho, juhlasali, Upseerikerho katu 3, 15700 Lahti 15.2. 18:30 Lammin rhy Villa Mainiemi, Mainiementie, 16900 Lammi 26.2. 18:30 Lopen rhy Lopen ampumarata, Nummenrannantie 769, Loppi 7.2. 18:00 Padasjoen rhy Kullasvuoren koulu, Koulukuja 1, 17500 Padasjoki 15.2. 18:30 Urjalan rhy Urjalan Erän maja, Mieliöntie 118, Urjala 14.2. 18:00 Rengon seudun rhy Tulinummi, Tulinummi 4, 14300 Renko Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkas­ tus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Lahden seudun rhy:ssä tuntia ennen. Etelä-Savo 1.2. 18:30 Anttolan rhy Ollinmäen viinitila, Anttolantie 1640, 52100 Anttola 13.2. 19:00 Enonkosken rhy Maitolaituri Kahvila & Puoti, Enonkoskentie 11, 58175 Enonkoski 26.2. 18:00 Etelä-Soisalon rhy Otto Kotilaisen koulu, Keskuksenkuja 2, 79700 Heinävesi 22.2. 18:00 Hartolan rhy Gasthaus Koskenniemi 6.2. 18:00 Haukivuori-Virtasalmi rhy Haukivuoren Riistamiesten maja, Taulumäentie 494, 51540 Mikkeli 27.2. 18:00 Heinolan seudun rhy Hotelli Kumpeli, Muonamiehenkatu 3, 18100 Heinola 15.2. 19:00 Joroisten rhy Vanhan kunnantalon alakerta, Mutalantie 2, 79600 Joroinen 6.2. 19:00 Juvan rhy Martti Talvela ­kampuksen auditorio, Juvantie 20, 51900 Juva 13.2. 17:30 Kangasniemen rhy Kahvila­Ravintola Aallotar, Pieksämäentie 2, 51200 Kangasniemi 14.2. 19:00 Kerimäen rhy Hotelli Herttua, Veneenniementie 64, 58200 Kerimäki 1.2. 17:00 Mikkelin rhy Harjumaan riistamiesten maja, Mainuntie, 51420 Harjumaa 21.2. 18:00 Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy Tyllilä­Hovi, Tylliläntie 52, 52700 Mäntyharju 27.2. 18:30 Pertunmaan rhy Valtuustosali, Pertuntie 1943, Pertunmaa 20.2. 18:00 Pieksämäen rhy Step koulutus auditorio, Huvilakatu 31, Pieksämäki 28.2. 18:00 Puumalan rhy Puumalan kunnantalon valtuustosali, Keskustie 14, 52201 Puumala 15.2. 18:00 Rantasalmen rhy Rantasalmen Osuuspankin kokoushuone, Kylätie, 58900 Rantasalmi 21.2. 19:00 Ristiinan rhy Metsälinna, Kitereentie, 52300 Ristiina 13.2. 18:00 Savonlinnan rhy Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, 57200 Savonlinna 14.2. 18:00 Savonrannan rhy Lousnaskahvila Sara, Kolmatähkäntie 3, 58300 Savonranta 7.2. 18:00 Sulkavan rhy Kaartilankosken Kylätalo, Auvilantie 41, 58720 Kaartilankoski 22.2. 19:00 Sysmän rhy Ravintola Uoti, Sysmä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkas­ tus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Etelä­Soisalon ja Mäntyharjun­ Hirvensalmen rhy:ssä tuntia ennen. Kaakkois-Suomi 2.2. 18:00 Anjalan rhy Anjalatalo, Elimäentie 28, 46810 Anjala 21.2. 18:00 Elimäen rhy Länsi­Kymen Osuuspankin kerhohuone, Vanhamaantie 9, 47200 Elimäki 20.2. 18:00 Etelä-Saimaan rhy Hanhijärven kylätalo, Hanhijärventie 390, Lappeenranta 5.2. 18:00 Iitin rhy Ravilinna, Veteraanitie 2, 47400 Kausala 5.2. 18:00 Jaalan-Kuusankosken rhy Luonto ­ ja Eräkeskus, Voikkaantie 2, 45910 Voikkaa, Kouvola 6.2. 18:00 Joutsenon rhy Juhlakokous Joutseno, Ullan kahvila, Keskuskatu 7, 54100 Joutseno 1.2. 18:00 Kymin-Karhulan rhy Laajakosken kylätupa, Pekanojantie 84, 48750 Kotka 14.2. 18:00 Lemin-Taipalsaaren rhy Nuorisoseurantalo Tapiola, Tapiolankatu 5, 54710 Lemi 13.2. 18:00 Luumäen rhy Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7, 54500 Taavetti 20.2. 18:00 Miehikkälän rhy Miehikkälä Koulukeskus Keskustie 9, 49700 Miehikkälä 6.2. 18:00 Parikkalan rhy Kirjavalan Erämiehet ry:n maja, Koivuvaarantie 55, 59410 Kirjavala 19.2. 18:00 Pyhtään rhy Huutjärven koulu, Huutjärventie 56, 49210 Huutjärvi 8.2. 18:00 Rautjärven rhy Rautjärven kunnan virastotalo, Simpele, Simpeleentie 21.2. 18:00 Ruokolahden-Imatran rhy Ruokolahden kampus, Opistontie 21, 56100 Ruokolahti 22.2. 18:00 SavitaipaleenSuomenniemen rhy Ravintola Sahrami, Torikatu 5­7, 54800 Savitaipale 14.2. 18:00 Sippolan rhy Järventaustan kyläntalo, Lankkuahontie 119, 46710 Sippola 22.2. 18:00 Valkealan-Kouvolan rhy Voikkaan Luonto­ ja Eräkeskus, Voikkaantie 2, 45910 Voikkaa 7.2. 18:00 Vehkalahden-Haminan rhy Vehkalahti Sali, Ruissalontie 8, 49410 Ruissalo, Hamina 12.2. 17:30 Virolahden rhy Pitäjäntupa, Kirkontie 480, 49900 Virolahti 15.2. 18:00 Ylämaan rhy Tervajoen Metsästäjien maja, Rummuntie 174, 54410 Ylämaa Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Kainuu 22.2. 18:00 Hyrynsalmen-Ristijärven rhy Keskuskoulu, Aholantie 28, Ristijärvi 20.2. 18:00 Kajaanin rhy Kajaanin lukion auditorio, Vuorikatu 2, Kajaani 21.2. 18:00 Kuhmon rhy Kuhmotalo, Koulukatu 1, 88900 Kuhmo 19.2. 18:00 Paltamon rhy Kunnantalo Valtuustosali, Salmelankuja 1, 88300 Paltamo 5.2. 18:00 Puolangan rhy Puolankajärven koulu, auditorio, 20.2. 18:00 Sotkamon rhy Vuokatin urheiluopisto, Iso­Pölly ­auditorio, Opistontie 4, Vuokatti 14.2. 18:00 Suomussalmen rhy Teatteri Retikka 15.2. 18:00 Vuolijoen rhy Vuolijoen Pankkitalo, Kajaanintie 2, 88270 Vuolijoki Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkas­ tus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Kajaanin, Paltamon, Puolangan ja Suomussalmen rhy:ssä tuntia ennen. Keski-Suomi 14.2. 18:00 Ala-Keiteleen rhy Kaupungintalon kahvio, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski 7.2. 18:00 Hankasalmen rhy Juhlatalo Villa Mathilda, Sauvamäentie 609, 41580 Sauvamäki 2.2. 18:00 Itä-Päijänteen rhy Joutsan koulukeskus, auditorio, Koulutie 2, 19650 Joutsa 6.2. 18:00 Jyväskylän seudun rhy Vesalan leiri­ ja toimintakeskus, päärakennus Rantakeidas, Neulakankaantie 61, 41940 Vesanka 13.2. 18:00 Jämsän seudun rhy Sammallahden koulu, Sammallahdentie 200, 42100 Jämsä 13.2. 18:00 Kannonkosken-Kivijärven rhy Kannonkoski, Piispala, 43300 Kannonkoski 8.2. 18:00 Karstulan-Kyyjärven rhy Karstula, Rantakylän koulu, Rantakyläntie 486, 43500 Karstula 7.2. 18:00 Keuruun rhy Kimara, Koulutie 3, C 42700 Keuruu 15.2. 18:00 Kinnulan rhy Kinnulatalo (Seurojentalo), Keskustie 12, 43900 Kinnula 27.2. 18:00 Konneveden rhy Konnevesisali, Kunnantalo, Kauppatie 25, 44300 Konnevesi 22.2. 18:00 Laukaan rhy Kennelpiirin toimintakeskus, Rokkakankaantie 9, 41350 Laukaa As 21.2. 18:00 Multian rhy OP:n kerhohuone, Keskustie 29 A, 42600 Multia 2.2. 18:00 Petäjäveden rhy Lemettilän Kahvilanavetta, Siltatie 23, 41900 Petäjävesi 15.2. 18:00 Pihtiputaan rhy Työväentalo / Kuvapirtti, Keskustie, 44800 Pihtipudas 20.2. 18:00 Pylkönmäen rhy Pylkönmäki, Evästupa, Keskustie 28, 43440 Pylkönmäki 1.2. 18:00 Saarijärven rhy Pyssylän ampumaradan maja, Saarijärvi 21.2. 18:00 Suolahden-Sumiaisten rhy Vanha Keitele, Hotellinpolku 1, 44200 Suolahti 1.2. 18:00 Toivakan rhy Huikon Kylätalo, Pihtijoentie 2, 41660 Toivakka 22.2. 18:00 Uuraisten rhy Teivaalan Tupa, Teivaalantie 135, 41240 Kyynämöinen 14.2. 18:00 Korpilahden rhy Eräriihelä, Riihelänpisto, 41800 Korpilahti 20.2. 18:00 Viitasaaren rhy Kaupungintalo valtuustosali, Keskitie 10, 44500 Viitasaari Metsästyskorttien ja valtakirjojen tar­ kastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Ala­Keiteleen rhy:ssä tuntia ja Jämsän seudun rhy:ssä 45 minuuttia ennen. Lappi 21.2. 18:00 Enontekiön rhy Paikka ilm. myöh. Oma riistassa 25.2. 12:00 Inarin rhy Koppelon Kylätalo, Koppelontie 890 A, 99800 Ivalo 8.2. 18:00 Kemijärven rhy Paikka ilm. myöh. 9.2. 18:00 Keminmaan rhy Keminmaan kirjasto/nuorisotalo, Väylätie 6, 94400 Keminmaa 28.2. 18:00 Kemin-Lapin rhy Savukosken kunnantalo, Kauppakuja 1, 98800 Savukoski Yhdistyneen Kemin­Lapin riistanhoito­ yhdistyksen vuosikokous (Pelkosenniemi ja Savukoski) 23.2. 18:00 Kittilän rhy Kittilän kunnanvirasto, 2. krs 21.2. 18:00 Kolarin rhy Kolarin kunnanvirasto (valtuustosali), Isopalontie 2 95900 Kolari 22.2. 19:00 Muonion rhy Muonion Kyläpirtti, Pirkantie 4 b, 99300 Muonio 28.2. 18:00 Pelkosenniemen rhy Savukosken kunnantalo, Kauppakuja 1, 98800 Savukoski Ks. Kemin­Lapin rhy 26.2. 18:00 Pellon rhy Pellon kunnantoimisto, valtuustosali, Kunnantie 4, 95700 Pello 14.2. 18:00 Posion rhy Posion kunnan valtuustosali, Kirkkotie 1, Posio KOKOUSPAIKAT JA -AJAT LÖYDÄT MYÖS RIISTA.FI-SIVUJEN TAPAHTUMA HAUSTA riista.fi/metsastys/tapahtumahaku 61 Metsästäjä 1/2024 60-63_RHY-kokoukset_ME0124.indd 61 60-63_RHY-kokoukset_ME0124.indd 61 27.12.2023 15.01 27.12.2023 15.01
• 12.2. 18:00 Ranuan rhy Ranuan kunnanviraston valtuustosali, Keskustie 34, Ranua 28.2. 18:00 Rovaniemen rhy Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo, Erästäjänpolku 1, 96100 Rovaniemi 13.2. 18:00 Sallan rhy Sallan kunnanviraston valtuustosali, Postipolku 3, 98900 Salla 28.2. 18:00 Savukosken rhy Savukosken kunnantalo, Kauppakuja 1, 98800 Savukoski Ks. Kemin-Lapin rhy 27.2. 18:00 Simon rhy Simon yläasteen ruokala, Sahatie 4, 95200 Simo 19.2. 18:00 Sodankylän rhy Sodankylän kunnanviraston valtuustosali, Jäämerentie 1, 99601 Sodankylä 19.2. 18:00 Tervolan rhy Ilm. myöh. Oma riistassa 13.2. 18:00 Tornion rhy Laivakangas, Alatornion metsästyseuran maja, Ampumaradantie, 95440 Tornio 24.2. 13:00 Utsjoen rhy Kylätalo Saivu, Karigasniemi 29.2. 18:00 Ylitornion rhy Lomakeskus Karemajat (paikka voi muuttua, ilmoitus myöh paikallislehdessä), Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Inarin rhy:ssä tuntia ennen. Oulu 7.2. 19:00 Haapajärven-Reisjärven rhy Koulutuskeskus JEDU, Haapajärven toimipiste, Erkkiläntie 1, 85800 Haapajärvi 8.2. 19:00 Haapaveden rhy Haapaveden Opisto, Vanhatie 45, 8660 Haapavesi 1.2. 18:00 Hailuodon rhy Hailuodon Metsästysseuran maja, Kottaintie 87, Hailuoto 1.2. 18:00 Haukiputaan rhy Lounas-Kahvila Nyymanni, Revontie 14, 90830 Haukipudas 21.2. 18:00 Iin seudun rhy Iin Nättepori, Puistotie 1, 91100 Ii 12.2. 19:00 Kalajoen-Alavieskan rhy Raution metsästysmaja, Kannuksentie 100, Rautio 5.2. 19:00 Kempeleen-Oulunsalon rhy Paukun maja, Mäntyranta 130, 90460 Oulunsalo 6.2. 18:00 Kiimingin-Ylikiimingin rhy Huttukylän Ns, Koitelinkoskentie 720, 90900 Kiiminki 14.2. 18:00 Kuusamon rhy Kuusamon lukion auditorio, Oulangantie 1, 93600 Kuusamo 7.2. 18:00 Kärsämäen rhy Kärsämäen liikenneasema Juustoportti, Haapajärventie 1, Kärsämäki 22.2. 18:00 Limingan seudun rhy Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6, 91900 Liminka 12.2. 18:00 Muhoksen rhy Muhoksen ampumarata, Lummelammentie Muhos 6.2. 19:00 Nivalan rhy Nivalan Eränkävijät ry:n toimitalo, Pyssymäentie 76, 85500 Nivala 8.2. 19:00 Oulaisten rhy Honkamaja, Hietalantie 91, Oulainen 14.2. 18:00 Oulun rhy Sanginsuun koulu, Sanginsuuntie 56, 9066 Oulu 21.2. 19:00 Piippolan seudun rhy Kestilän vanha kunnantalo, Hallintotie 5, 92700 Siikalatva 20.2. 18:00 Pudasjärven rhy Pohjantähti, Teollisuustie 1, 93100 Pudasjärvi 20.2. 19:00 Pyhäjärven rhy Hiisitupa, Jyväskyläntie, 86800 Pyhäsalmi 22.2. 18:30 Raahen seudun rhy Raahen Ammattioppilaitoksen auditorio, Tervahovinkatu 2, Raahe 19.2. 18:00 Sievin rhy Sievin kunnan valtuustosali, Haikolantie 16, 85410 Sievi 13.2. 18:00 Siikajokilaakson rhy Vauhtimaja, Hietamaantie 92, 92400 Siikajoki 15.2. 18:00 Taivalkosken rhy Taivalvaaran monitoimitalo, Hiihtokeskuksentie 4 13.2. 18:00 Tyrnävän rhy Ampumaradan maja Riistala, Muhostie 88, Tyrnävä 15.2. 18:00 Utajärven rhy Utajärven koulun auditorio, Laitilantie 8, 91600 Utajärvi 19.2. 18:00 Vaalan rhy Kurikkavaaran Hiihtomaja, Laajantie, 91700 Vaala 5.2. 19:00 Ylivieskan rhy Teikontupa, Jussisentie 8, 84460 Ylivieska Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Utajärven rhy:ssä tuntia ennen. Pohjanmaa 14.2. 18:00 Alajärven rhy Alajärven kaupungintalo, Alvar Aallontie 1, Alajärvi 7.2. 18:00 Alavuden-Töysän rhy Huhtamäkisali, Okslammintie 9, 63300 Alavus 15.2. 18:00 Evijärven-Kortesjärven rhy POP pankki, Kortesjärvi, Kortesjärvi 5.2. 18:00 Himangan rhy Koski-Hovi, Uunilanrantatie, 68100 Himanka 21.2. 18:00 Härmän rhy Ekohovi, Kurjentie 633, 62375 Ylihärmä 13.2. 18:00 Ilmajoen rhy Riistavalli, Riistavallintie 156, 60800 Ilmajoki 13.2. 18:00 Isojoen-Karijoen rhy Karijoen ampumaradan maja, Luovankyläntie 202, Karijoki 5.2. 18:00 Jalasjärven rhy Riistan maja, Mantila, Jalasjärvi 21.2. 18:00 Jurvan rhy Entinen kunnantalo valtuustosali, Koulutie 8, 66300 Jurva 14.2. 18:00 Kannuksen rhy Ruutikellari, Lestijokilehden alakerta, Valtakatu 9, 69100 Kannus 15.2. 18:00 Kauhajoen rhy Erähovi, Erähovintie 62, Kauhajoki 8.2. 18:00 Kauhavan rhy Sotilaskoti, Sotakouluntie, Kauhava 12.2. 18:00 Kuortaneen rhy Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane 13.2. 18:00 Kurikan rhy Kurikan ampumarata,Kiimaneva, Paavolantie 549, 61300 Kurikka 6.2. 18:00 Kyrönmaan rhy Osuuspankki Isokyrö, Lukkarinmäentie 2 12.2. 18:00 Kälviän-Ullavan rhy Kälviän aluetoimisto, Kälviäntie 24, 68300 Kälviä 6.2. 18:00 Laihian rhy Jakkulan ampumarata, Allisentie 165, 66450 Jakkula 20.2. 18:00 Lappajärven-Vimpelin rhy Lappajärven Ms:n maja, Kaskentie 20, 62600 Lappajärvi 6.2. 18:00 Lapuan rhy Yläkoulu, Lapua 20.2. 18:00 Lehtimäen-Soinin rhy Lehtimäen palvelutoimisto, Keskustie 2, 63500 Lehtimäki 12.2. 18:00 Lestijärven rhy Lestijärven kunnantoimisto, Lestintie 39, 69440 Lestijärvi 20.2. 18:00 Lohtajan rhy Lohtajan Ms:n maja, Houraati 8.2. 18:00 Perhon rhy Ampumarata Hirvaanlinna, Porasentie 287, 69950 Perho 7.2. 18:00 Peräseinäjoen rhy Näätämaja, Näätämajantie, Peräseinäjoki 8.2. 18:00 Teuvan rhy Orrela, Porvarintie 51, 64700 Teuva 5.2. 18:00 Toholammin rhy Toholammin kunnantalo, Toholampi 7.2. 18:00 Ylistaron rhy Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, 61400 Ylistaro 1.2. 18:00 Ähtärin rhy Pirkanlinna, Lukiontie 1, 63700 Ähtäri 5.2. 18:00 Lakeuden rhy Mediwestin auditorio, Koskenalantie 16, 60220 Seinäjoki 1.2. 18:00 Perhonjokilaakson rhy Kunnantalo Veteli, Kivihyypäntie 1, Veteli Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Kauhavan rhy:ssä tuntia ennen. Pohjois-Häme 21.2. 18:00 Jalannin rhy Lounaspirtti, Myllytie 3, 37800 Akaa 6.2. 18:00 Kangasalan rhy Kangasalan lukio, auditorio, Finnentie 42, 36200 Kangasala 5.2. 18:00 Kuhmalahden-Sahalahden rhy VPK:n talo, Taidetie 2, 36810 Kuhmalahti 19.2. 18:00 Kuhmoisten rhy Koulukeskus, Länkipohjantie 64, 17800 Kuhmoinen 12.2. 18:00 Kurun rhy Kurun Metsäoppilaitos. Päärakennuksen 1. kerroksessa ruokalaa vastapäätä, Metsätie 1, 34300 Kuru 13.2. 18:00 Lempäälän seudun rhy Lempäälän Manttaalitalo, Manttaalintie 1, Lempäälä 14.2. 18:00 Längelmäveden rhy Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124, 35500 Korkeakoski 22.2. 18:00 Mäntän seudun rhy Mäntän seudun koulutuskeskus, ruokala, Virtasalmentie 14, 35800 Mänttä 7.2. 18:00 Nokian seudun rhy Scandic Eden Nokia, Paratiisikatu 2, 37120 Nokia 15.2. 18:00 Pälkäneen ja Luopioisten rhy Pytingin valtuustosali, Museotie 1, Luopioinen 21.2. 18:00 Ruoveden rhy Ylä-Pirkanmaan Osuuspankki, Ruovedentie 13, 34600 Ruovesi 6.2. 18:30 Sääksmäen-Valkeakosken rhy Juhansali, Suutarinlahti 21, 37770 Tarttila 20.2. 18:00 Tampereen rhy Kämmenniemen koulu, Paavolantie 4, 34240 Kämmenniemi 22.2. 18:00 Virtain rhy Nuorisokeskus Marttinen (päärakennus, monitoimisali), Herrasentie 16, 34800 Virrat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Lempäälän seudun rhy:ssä tuntia ennen Pohjois-Karjala 5.2. 18:00 Enon rhy Enon Juhla ja lounas, Niskantie 46, 81200 Eno 6.2. 18:00 Ilomantsin rhy Ilomantsin liikuntahalli, Pogostantie 13, 82900 Ilomantsi 7.2. 18:00 Joensuun seudun rhy Hotelli Julie, Valimontie 3, 80710 Lehmo 8.2. 18:00 Juuan rhy Paikka ilm. myöh. Oma riista -viestillä ja rhy:n tapahtumatiedoissa 13.2. 18:00 Liperin rhy Penttilä-sali, Koulukuja 1, 83100 Liperi 14.2. 18:00 Outokummun rhy Sörjälä, Suvisrannantie 10, 83500 Outokumpu 22.2. 18:00 Lieksan rhy Kultuurikeskus, Pielisentie 9, 81720 Lieksa 20.2. 18:00 Polvijärven rhy Koulukeskus, B-talo, Auditorio, Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi 21.2. 18:00 Rääkkylän rhy Rääkkylän kunnantalo valtuustosali, Kinnulantie 1, 82300 Rääkkylä p. 6911871 I 636015 26.2. 18:00 Tohmajärvi-Värtsilän rhy Ravintola Kotipirtti, Talluksentie 26, 82600 Tohmajärvi 27.2. 18:00 Tuupovaaran rhy Ullakko, Onnelankuja 5, 82730 Tuupovaara 28.2. 18:00 Ylä-Karjalan rhy Break Sokos hotelli Bomba, Tuulentie 10, 75500 Nurmes 12.2. 18:00 Keski-Karjalan rhy Sivistysja Kulttuurikeskus Ilmarinen, Koulutie 3, 82500 Kitee Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Enon, Joensuun seudun ja Tuupovaaran rhy:ssä tuntia ennen. Pohjois-Savo 14.2. 18:00 Iisalmen rhy Metsäpirtti, Vanha Kainuuntie 6 A, 74100 Iisalmi 28.2. 18:00 Juankosken rhy Juankosken museo 6.2. 18:00 Kaavin rhy Kuittisen Juhlahuoneisto, Rantatie 6, 73600 Kaavi 19.2. 18:00 Karttulan rhy Kuopion kaupungin Karttulan asiointipiste, Kissakuusentie 6, 72100 Karttula KOKOUSPAIKAT JA -AJAT LÖYDÄT MYÖS RIISTA.FI-SIVUJEN TAPAHTUMA HAUSTA riista.fi/metsastys/tapahtumahaku 62 Metsästäjä 1/2024 60-63_RHY-kokoukset_ME0124.indd 62 60-63_RHY-kokoukset_ME0124.indd 62 27.12.2023 15.01 27.12.2023 15.01
• 22.2. 18:00 Keiteleen rhy Wanhan koulun talli, Vesannontie 1791, 72600 Keitele 21.2. 18:00 Kiuruveden rhy Kultuuritalo, Lähteentie 10 27.2. 18:00 Koillis-Savon rhy Tuusniemen Kunnantalo 26.2. 18:00 Kuopion rhy Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, 70420 Kuopio 8.2. 18:00 Lapinlahden rhy Lapinlahden lukio, Kivistöntie 2, 73100 Lapinlahti 20.2. 18:00 Leppävirran-Varkauden rhy Leppävirta Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, Leppävirta 20.2. 18:00 Maaningan rhy Maaninkajärven koulu, auditorio, Maaningantie 49, 71750 Maaninka 22.2. 18:00 Nilsiän rhy Ilm. myöh. Oma riistassa 8.2. 18:00 Pielaveden rhy Tilausravintola Juhlaranta Säviän vanhatie 173, Säviä 15.2. 18:00 Rautalammin rhy Rautalammin kunnanvirasto, Kuopiontie 11, 77700 Rautalampi 29.2. 18:00 Rautavaaran rhy Kunnanvirasto, Valtuustosali, Koulutie 1, 73900 Rautavaara 5.2. 18:00 Siilinjärven rhy Toimintakeskus Kirsu, ent. Kumpusen koulu, Kumpusentie 304, 71800 Siilinjärvi 21.2. 18:00 Sonkajärven rhy Koskela, Hirvijärventie 34, 74360 Sonkakoski 12.2. 18:00 Suonenjoen rhy Pitäjäntupa, Asemakatu 12, 77600 Suonenjoki 27.2. 18:00 Tervon rhy Nuorisotalo Manttu, Mantuntie 4, 72210 Tervo 6.2. 18:00 Varpaisjärven rhy Varpaisjärvi-talo Valtuustosali, Kunnantie 20, 73200 15.2. 18:00 Vehmersalmen rhy Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone Vehmersalmentie 34, 71310 Vehmersalmi 29.2. 18:00 Vesannon rhy Uusi koulu, Koulutie 16 A 28.2. 18:00 Vieremän rhy Vieremän Kunnantalo, Myllyjärventie 1, 74200 Vieremä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Iisalmen ja Karttulan rhy:ssä tuntia ennen. Rannikko-Pohjanmaa 8.2. 18:00 Kokkolan seudun rhy Ådalens skola/Ådalin koulu (Kruunupyyn yläaste), 68500 Kronoby 13.2. 18:00 Lapväärtin seudun rhy Brandstationen i Lappfjärd, Södra Lappfjärdsvägen 71, 64300 Lappfjärd 20.2. 18:00 Maalahden seudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5, 66100 Malax 22.2. 19:00 Närpiön seudun rhy Yrkesakademin i Österbotten, Ängskullvägen 1, 64230 Närpes 21.2. 18:30 Pietarsaaren seudun rhy Sursik skola, Sursikvägen 43, 6 8910 Bennäs 22.2. 18:30 Uudenkaarlepyyn seudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang, Jutasvägen 34, 66900 Nykarleby 13.2. 19:00 Vaasan seudun rhy Petsmo UF, Pjuckvägen 14, 66540 Petsmo 26.2. 19:00 Vöyrin seudun rhy Norrvalla, Vöråvägen 305-307, 66600 Vörå Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Närpiön rhy:ssä tuntia ennen. Satakunta 7.2. 18:00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston auditorio, Opintie 4, 32700 Huittinen 6.2. 18:00 Euran seudun rhy Euran Pirtti, Sorkkistentie 8, 27510 Eura 12.2. 18:00 Harjavallan rhy Ravintola Hakuninmäki, Pyydyskatu 1, 29200 Harjavalta 15.2. 18:00 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy Ravintola Kultacasino, Haverintie 16, 39310 Viljakkala 6.2. 18:00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Eräharju, Ulvaantie 135, 39530 Ikaalinen 20.2. 18:00 Kihniön rhy Nerkoon metsästäjien maja, Virtasentie 277, 39820 Kihniö 29.2. 18:00 Kokemäen-Kauvatsan rhy Kokemäen seuratalo, Seuratalonrinne 7, 32800 Kokemäki 13.2. 18:00 Lavian seudun rhy Kiikoinen Eräkorpi, Peräkorventie 188, 38360 Sastamala 9.2. 18:00 Lounais-Satakunnan rhy Tules-Tupa, Aittakarinkatu 14, 26100 Rauma 14.2. 18:00 Merikarvian rhy Koivuniemen Herra, Harjuntie 28, 29790 Tuorila 14.2. 18:00 Mouhijärven piirin rhy Ellivuori Resort, Ellivuorentie 131, 38130 Sastamala 8.2. 18:00 Noormarkun seudun rhy Noormarkun Klubi, Laviantie 22, 29600 Noormarkku 12.2. 18:00 Parkanon-Karvian rhy Rhy:n kokoustila, Kirkkokatu 3, 39700 Parkano 26.2. 18:00 Pohjois-Satakunnan rhy Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kelankaari 4, 38700 Kankaanpää 27.2. 18:00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, 28100 Pori 20.2. 18:30 Punkalaitumen rhy Punkalaitumen kunnantalo, Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun 21.2. 18:00 Sastamalan rhy Vammalan ammattikoulun auditorio, Ratakatu 36, 38210 Sastamala 5.2. 18:00 Siikaisten rhy Lounasravintola Helmi, Kankaanpääntie 2, 29810 Siikainen 7.2. 18:00 Säkylän-Köyliön rhy Huovinrinteen upseerikerho, Huovintie 23, 27910 Säkylä 15.2. 18:00 Ulvilan piirin rhy Verstas Juhlat, Pyssykankaantie 170, 29270 Nakkila, Hormisto Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Uusimaa 7.2. 18:00 Askolan-Pukkilan rhy Ravintola SantziCafe, Keskustie 19, 07560 Pukkila 28.2. 18:00 Espoo-Kauniaisten rhy Spektri Business Park, Metsänneidonkuja 4, Pilotti talo 02130 Espoo 28.2. 18:00 Helsingin rhy Helsingin rhy, Sompiontie 1, 00730 Helsinki 12.2. 18:00 Hyvinkään rhy Solttilan alamaja, Korpiharjuntie 241, Hyvinkää 1.2. 18:00 Karjalohjan rhy Seuraintalo, Keskustie 17, 09120 Karjalohja 12.2. 18:00 Keski-Uusimaan rhy Tuusulan seurakuntakeskus, Rykmentintie 34, 04300 Tuusula 27.2. 18:00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen palvelukeskus/ Kyrkslätt servicecentral, Rajakuja 3b / Rågränden 3b, 02400 Kirkkonummi 5.2. 18:00 Lapinjärven rhy Pukaron Paroni, Koivistontie 2, 07830 Pukaro Kokouksessa keskustellaan Itä-Uusimaan rhy:n perustamisesta 7.2. 18:00 Liljendalin rhy Liljendalgården, Sävträsk Kokouksessa keskustellaan Itä-Uusimaan rhy:n perustamisesta 8.2. 18:00 Lohjan rhy ABC Lohja, Hossanmäentie 1, 08350 Lohja 14.2. 18:00 Loviisan rhy Kuninkaantien ABC, Vanhankyläntie 77, 07740 Loviisa, Gammelby Kokouksessa keskustellaan Itä-Uusimaan rhy:n perustamisesta 27.2. 18:00 Länsi-Uudenmaan rhy Lärkkulla, Lärkullavägen 22 / Lärkullantie 22 Karis 26.2. 18:00 Myrskylä-Artjärven rhy Artjärven Osuuspankin kokoustila, Salmelantie 2, 16200 Artjärvi 6.2. 18:00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus Hirvihaara, Hirvihaarantie 725, 04680 Hirvihaara 15.2. 18:00 Nummi-Pusulan rhy Oinolan koulukeskus, Tiedonpolku 4, Rakennus 9 09810 Nummi 13.2. 18:00 Nurmijärven rhy Nurmijärven kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi 26.2. 18:00 Orimattilan rhy Helinäntupa, Kuismapolku 4, 16300 Orimattila 7.2. 18:00 Pornaisten rhy Laukkosken seuratalo, Krouvarintie 20, 07150 Laukkoski 8.2. 18:00 Porvoon rhy WSOY-talo / WSOY-huset, Mannerheiminkatu 20 K, kellarikerros, 06100 Porvoo Kokouksessa keskustellaan Itä-Uusimaan rhy:n perustamisesta 26.2. 18:00 Ruotsinpyhtään rhy Ruotsinkylän Maamiesseurantalo, Elimäentie 1520, 07990 Ruotsinkylä Kokouksessa keskustellaan Itä-Uusimaan rhy:n perustamisesta 14.2. 18:00 Sammatin rhy Sampaala, Lohilammentie 2, 09220 Sammatti 13.2. 18:00 Sipoon rhy Föreningslokal Ljusbacka, Ljusbackavägen 24, 04130 Sibbo Kokouksessa keskustellaan Itä-Uusimaan rhy:n perustamisesta 13.2. 18:00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, 01510 Vantaa 6.2. 18:00 Vihdin ja Karkkilan rhy Lounaskahvila Rinne, Vihdintie 2, 03600 Karkkila Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Varsinais-Suomi 5.2. 18:00 Alastaron rhy Alastaron metsästysseuran maja, 32440 Alastaro 8.2. 17:30 Kalannin seudun rhy Hotelli Aquarius, Kullervontie 11 B, 23500 Uusikaupunki 14.2. 18:00 Kemiönsaaren rhy Mac Daniels Grill, Arkadiavägen 11, 25700 Kimito 7.2. 18:00 Kiskon piirin rhy Neste Kivihovi, Suomusjärvi, Bulevardi 10, 25410 Suomusjärvi 15.2. 19:00 Laitilan seudun rhy Juhlatalo Sirppu, Erik Sorolaisentie 15, 23800 Laitila 26.2. 18:00 Loimaan seudun rhy Suomen Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa 5.2. 18:00 Marttilan seudun rhy Kylämäen hevostila, Hallintie 31, 21490 Marttila 6.2. 18:00 Maskun seudun rhy Raision Kaupungintalon valtuustosali, Nallinkatu 2, 21200 Raisio 1.2. 18:30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen OP, kerhohuone, Virastotie 2, 23100 Mynämäki 13.2. 19:00 Paimionlahden rhy Paimion Metsästysseuran maja, Saustilantie 153, 21530 Paimio 27.2. 18:00 Paraisten rhy Hotelli Strandbo, Rantatie 1, Parainen 13.2. 18:00 Perniön seudun rhy Lounaismaan Op Perniön konttorin kerhotila, Salontie 4, 25500 Perniö 16.2. 18:00 Pöytyän seudun rhy Haukkavuoren Hiihtomaja, 21880 Pöytyä 12.2. 18:00 Rymättylän-Merimaskun rhy Merimaskun koulu, Ruokala, Iskolan Koulu, 21160 Merimasku 1.2. 18:00 Salon seudun rhy Salon kaupungintalo, Tehdaskatu 2, 24130 Salo 7.2. 17:30 Someron rhy Someron toritupa, Joensuuntie 10, 31400 Somero 12.2. 19:00 Turun seudun rhy Auran Kettulinna, Kettukalliontie 625, Pitkäniitty, Aura 14.2. 18:00 Vakka-Suomen rhy TOP kokoushuone, 23200 Vinkkilä 6.2. 18:00 Turunmaan saariston rhy Lions lokal, Korpo Tallbackavägen 24, 21710 Korpo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. KOKOUSPAIKAT JA -AJAT LÖYDÄT MYÖS RIISTA.FI-SIVUJEN TAPAHTUMA HAUSTA riista.fi/metsastys/tapahtumahaku 63 Metsästäjä 1/2024 60-63_RHY-kokoukset_ME0124.indd 63 60-63_RHY-kokoukset_ME0124.indd 63 27.12.2023 15.01 27.12.2023 15.01
• Huomiovärejä ei tule unohtaa myöskään talvella. TeksTi Marko Mikkola kuva Jari Niskanen O ranssi huomiovaatetus yhdistetään vahvasti pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästykseen, koska siinä näkyvän vaatetuksen käytölle on pitkä lakisääteinen tausta. Metsälle ei ole asiaa, ellei vaatetus ole metsästysasetuksen mukainen. Talvisissa metsästysmuodoissa vaatetuksen väriin ei ole kiinnitetty paljoa huomiota, ellei lumipukua lasketa. Lumipuku ei kuitenkaan lisää turvallisuutta, vaan pelkästään edesauttaa onnistuneeseen ampumatilanteeseen pääsemistä. Oranssia päälle hiipimiseen asti Oranssi pipo tai ylävartalon peittävä vaate parantaa valtavasti myös talvella metsästäjän näkymistä muille luonnossa liikkujille. Oma näkyvyys kannattaa varmistaa aina siihen asti, kun lähdetään hiipimään kohti riistaa. Näy ja näe – turvallisesti talvijahdeissa Esimerkiksi latvalinnustaja voi käyttää oranssia lakkia, kunnes näkee linnut puissa ja aloittaa lähestymisen sopivalle ampumaetäisyydelle. Lähestyessä maastoon sulautuminen on tärkeää, ja oranssi lakki joutaa reppuun tai taskuun. Kiikarit ovat latvalinnustajan toinen perusvaruste. Niillä nähdään ja varmistetaan ammuttava kohde sekä turvallinen ampumatausta ennen laukausta. Huomiovärejä myös luolapyyntiin Oranssi vaatetus on viisas valinta myös talvisiin luolakoirajahteihin. Kun ampujat odottavat eläimen pakenemista ladon alta tai pesästä, tulevat ampumatilanteet nopeasti. Metsästäjien sijoittumisella pyritään varmistumaan, että ampumasektori on aina vapaa. Tilanne voi kuitenkin venyessään elää. Jos jokaisella on ottaa repusta oranssi liivi ja pukea se päälleen, olisi jälleen yksi turvallisuusvarmistus tehty. Jos pakeneva eläin yllättää, oranssiin pukeutunut henkilö erottuu aina paremmin nopeassa tilanteessa. Otetaan turvallisuuden huomioiminen rutiiniksi eikä ujostella oranssin vaatetuksen käyttämistä. Testaa tiet si 1. Metsäjäniskantaa seurataan a) lumijälkilaskennoilla b) poikuelaskennoilla c) kesän riistakolmiolaskennoilla 2. Kanadanmajavia on Suomessa arviolta a) 3 700–5 000 b) 10 000–19 000 c) 22 000–27 000. 3. Tavoitteen hirvikannan koolle asettaa a) alueellinen riistaneuvosto b) valtakunnallinen riistaneuvosto c) maaja metsätalousministeriö 4. Supikoiran pyynnissä ei saa käyttää a) pimeätähtäintä b) keinotekoista valonlähdettä c) moottoriajoneuvoa 5. Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupia on suositeltavaa hakea a) 2,5 kuukautta ennen poikkeuslupa-ajan alkua b) 2 viikkoa ennen poikkeuslupa-ajan alkua c) kesäkauden jälkeen 6. Lintuatlaskartoituksella selvitetään a) kanalintujen pesinnän onnistuminen b) Suomen pesimälintulajien esiintyminen ja pesimävarmuus c) metsästäjien lintusaalis 7. Kylmäsavustettaessa riistalihaa a) lämpötila ei saa nousta yli +50 asteen b) ovea ei saa avata kesken savustuksen c) lämpötila ei saa nousta yli +20 asteen 8. Milloin ensimmäiset valkohäntäpeurapukit pudottavat sarvensa? a) syksyllä b) vuodenvaihteessa c) alkukeväästä 9. Petoyhdyshenkilöt kulkevat maastossa havaintojen kirjaamiseksi keskimäärin vuosittain a) 15 tuntia b) 51 tuntia c) 103 tuntia 10. Minä vuonna tehtiin Ahvenanmaan ensimmäiset supikoirahavainnot? a) 1955 b) 1975 c) 1995 Oike at vas tau kse t: 1a, 2b, 3a, 4c, 5a, 6b, 7c, 8b, 9b, 10b Oranssi päähine lisää turvallisuutta myös ajavalla koiralla metsästettäessä. 64 Metsästäjä 1/2024 Turvallisuus nsin 64_Turvallisuus_ensin_ME0124.indd 64 64_Turvallisuus_ensin_ME0124.indd 64 27.12.2023 15.02 27.12.2023 15.02
• TYÖSUORITUKSIA Aseen tukkien korjausta ammattitaidolla. Hartwood Oy / Puh. 050 404 7042 Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne parkituista nahkoista hatun rukkaset liivin ym. p. 050 500 4233 Turkisatelje TURKISMUOKKAUSPALVELU R.Halkola 040 527 8219 halkolareijo@gmail.com Ota yhteyttä! Vesitä suunnitelmasi> perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606, Kempele OSTETAAN Turkisnahkoja O. Mauranen Toppalantie 136, 41900 Petäjävesi Puh. 0400 271 291 Turkisnahkoja R.Pentinmäki Jäpintie 344 C 60800 Ilmajoki P. 050 554 6852 MYYDÄÄN Sarvitrofeetaustalevyjä: Hirvi 15 €, Peura 12 €, Kauris 10 €, p. 050-561 6493 Ryhdy tarhaajaksi ! www.kuusipeura.fi Auton ja 4x4 renkaat www.riekko.eu KOIRIA Ruskea-valkoiset venäjänspanielipentuja myynnissä 1000-1200 €. Käyttökoirat. 045 643 8110. Naantali. Gordoninsetterin metsäverisiä pentuja. Syntyy tammija luovutus maaliskuussa. Puh. 0400 542 472. www.gordoninsetteri.fi Suomenpystykorvan pentuja. Tiedustelut iltaisin ja viikonloppuisin, p. 050 598 8158 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Tom's Taxidermy, Kouvola. p. 040 736 1609 Täytän kalat linnut ja nisäkkäät. Puh. 045-3303417 Juhani Hirvonen A.Ikonen. Ilomantsin-elaintentaytto.fi ikonenaki1@gmail.com p. 050 338 5729 Esa Kemppainen p. 050 563 0169, trofeet.fi MUUT Valkosipulit! www.anttilanluomutila.fi Metsästysmessut merellä Vaasa Uumaja Vaasa | Perjantai 8.3.2024 Tietoa riistasta ja metsästyksestä. 65 Metsästäjä 1/2024 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2024 hinta on 25 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 2/2024 ilmestyy 15.3.2024. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 21.2.2024. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 65_Eräilmoitukset_ME0124.indd 65 65_Eräilmoitukset_ME0124.indd 65 27.12.2023 15.02 27.12.2023 15.02
• Áig guovdilis ságat sámegillii FUO??ODIKŠUNSEARVVI ?OAHKKIN GUOVLLU?OAHKKIN Evttohasat fuo??orá?iide Evttohus fuo??orá?iid lahtuin NAMMADEAPMI MINISTERIIJA GUVLLOLAŠ FUO??ORÁ?IT RIIKKAVIIDOSAŠ FUO??ORÁ??I FUO??OGUOVDDÁŽA STIVRA Evttohus FG:a stivrii Evttohus NAMMADEAPMI Mii lea fuo??orá??i? Fuo??odikšunsearvvi jahke­ ?oahkkimis ovdanbuktojuvvon olbmo geaidnu sáhttá doalvut fuo??orá?iide dahje gitta Suoma fuo??oguovddáža stivrii. TeaksTa Petri Vartiainen ”? uovvovažžan válljet fuo??odikšun­ searvvi ovdanbuktima guvllolaš fuo??orá?i lahttun áigodahkii 2024–2027, ovdanbuktimat”, rahpá jahke?oahkkima sátnejo?iheaddji áššesaji. ?oahkkinveahka jaskkoda. Duostilamos jearrá ”Gosa?”. Govvejuvvon dáhpáhus ii vealtte­ keahttá leat govahallon boahttevašge fuo??odikšunsearvvi jahke?oahkkimiin. ?oahkkimis mearridit evttohasain guvllolaš ja riikkaviidosaš fuo??orá??ái. Jahke?oahkkimis ovdanbuktojuvvon olbmo mátki ovddasteaddjin sáhttá leat guhkesge. Dat sáhttá doalvut stuorra­ guovllu ovddasteaddjin juoba gitta Suoma fuo??oguovddáža sivrii. Guovlludási mihttomearit Guvllolaš fuo??orá??ái gullet guhtta fuo??oguovddášguovllu meahccebiv­ diid ovddasteaddji, geain okta doaibmá sátnejo?iheaddjin. ?anusoassebeliid jiena guvllolaš fuo??orá?iin geavahit eanagod­ delihtu, EBI­guovddáža, vuovdeguovddáža ja guvllola??at mearkkašahtti eananoamas­ teaddjioassebeali ovddasteaddjit. Guvllolaš fuo??orá?iid barggut laktásit eanaš oassái guovlludási doai­ bmamii. Dat oassálastet guovlludásis Suoma fuo??oguovddáža guoskkahan strategalaš plánemii ja fuo??oeallišlájaid, fuo??oeallišládjamáddodagaid ja šlájaid eallinbirrasiid guoskkahan dikšunplánaid válmmaštallan­ ja beaivádanbargui. Gullat ?anusjoavkkuid ja ásahit ealgamáddodatmihttomeriid Buot ealgabivdiid guoskkahan ja juoba dán beaivvi buot mearkkašahttimus oassi guvllolaš fuo??orá?i barggus lea ealga­ máddodatmihttomeriid ásaheapmi ealgado­ alloguovlluide. Daid ásahan mihttomearit meroštallet jahkásaš vearuhanplánema ja oidnojit loahpas bivdolobiid mearis. Oassálaste iežat fuo??odikšunovttas tusa ?oahkkimii Geah?a ?oahkkimiid áigemuttuid siiddus 60 M IR JA RA N TA LA 66 Metsästäjä 1/2024 66-67_Saame_ME0124.indd 66 66-67_Saame_ME0124.indd 66 27.12.2023 15.02 27.12.2023 15.02
• TeaksTa Marko Svensberg S uoma fuo??oguovddáš almmustahtii mádjitmáddodagaid dikšumii plána, man mihttomearrin lea nannet mádjiha eallinnávcca ja bivddu vejolašvuo?a Kanádamádjihii prográmma lohpida garrasut eavttuid. Suoma mádjitnáliid dikšun ja hálddašeapmi lea dássádallan guovtti mádjitšlája gaskkas. Lea evttohuvvon, ahte vierisšládja kanádamádjit sirdojuvvo maiddái EU vahátlaš vierisšlájaid listui, muhto mearrádus áššis ii vel leat. Guktot mádjitšlájat lasihit luonddu má?ggahámatvuo?a hábmemin garrasit eallinbirrasis. Mádjitbáddasat lasihit ealániid šlájaid meari. Dat leat earenoamáš birrasat ?áhcelottiide ja ealgaeallit ávkašuvvet nuorra lastamuorain ja šattolaš niittuin mat ihtet láttožiid vuolde. Eallinsadji mádjihii Plánii gullet mádjiha dikšunprográmma ja kanádamádjiha leavvanviidodaga hálddašanprográmma. Váldomihttomearrin lea nannet mádjitnáli heivvolaš suodjalandássái ja dan bokte nannet náli eallinnávcca ja bivddu vejolašvuo?a. Figgat dása doaibmabidjoevttohusain, mat guoskkahit kanádamádjiha leavvanviidodaga hálddašeami, mádjitnáli dikšuma, dutkama ja náli ?uovvuma ja gulahallama. Jávkadanbivdimat Ovdanbuktit, ahte kanádamádjihat jávkaduvvojit Oarje-Lappis ja vejolašvuo?aid mielde earáge sajiin Lappis. Evttohit, ahte oarjjáslulás Supmii mádjitguovlluid birrasii dahkat dustenavádagaid gos eai leat kanádamádjihat ja ovddidit mádjitnáli leavvama. Mádjitšlájaid dárkkes leavvanviidodagaid lea ulbmilin ?ielggadit ovdal jávkadanbivdimiid. Mádjihii lasi sadji Geahpedanavádat Jávkadanavádat 67 Metsästäjä 1/2024 Nro 1/2024 73. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.3.2024. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Johanna Hellman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Mikko Sirkiä, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Paino: Hansaprint 2024/Met24_01 Kansikuva: Getty Images ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15, asiakaspalvelu@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi 66-67_Saame_ME0124.indd 67 66-67_Saame_ME0124.indd 67 27.12.2023 15.03 27.12.2023 15.03
• Osta kaksi Lapua Naturalis –patruunarasiaa kertaostoksena ja voit voittaa ajojahtimatkan Keski-Eurooppaan. Skannaa sivun yläkulmassa näkyvä QR-koodi, lue lisää ja osallistu! Nammo Lapua Oy ja NorDis Oy järjestävät markkinointiarpajaiset 1.2.2024 30.9.2024. Kaksi rasiaa Lapua Naturalis -metsästyspatruunoita kertaostoksena ostaneet kuluttajat osallistuvat arvontaan, jossa arvotaan kaksi ajojahtimatkaa Keski-Eurooppaan. Metsästysmatka järjestetään syksyn/talven 2024-2025 aikana. Nordic Distribution Oy NorDis on Lapuan eksklusiivinen jakelija Suomessa ja maamme johtavia maahantuontija tukkuliikkeitä aseja ampumatarvikealalla. VOITA unohtumaton metsästysmatka Keski-Eurooppaan! Skannaa koodi ja osallistu! • lapua.com/lapua-naturalis-kilpailu/ • nordis.fi/Lapua_Naturalis-markkinointiarpajaiset Säännöt ja lisätiedot: Nammo Lapua Oy ja NorDis Oy järjestävät markkinointiarpajaiset 1.2.2024 30.9.2024. Kaksi rasiaa Lapua Naturalis -metsästyspatruunoita kertaostoksena ostaneet kuluttajat osallistuvat arvontaan, jossa arvotaan kaksi ajojahtimatkaa Keski-Eurooppaan. Metsästysmatka järjestetään syksyn/talven 2024-2025 aikana. Nordic Distribution Oy NorDis on Lapuan eksklusiivinen jakelija Suomessa ja maamme johtavia maahantuontija tukkuliikkeitä aseja ampumatarvikealalla. Lapua_Nordis_Metsästysmatka_210x240mm.indd 1 Lapua_Nordis_Metsästysmatka_210x240mm.indd 1 18.12.2023 13.59.10 18.12.2023 13.59.10 68_Takakansi_ME0124.indd 68 68_Takakansi_ME0124.indd 68 27.12.2023 15.04 27.12.2023 15.04