• ILMOITA SUURPETO HAVAINNOT PETOYHDYS­HENKILÖLLE VARISJAHTI ON LENNOKASTA LUONNON HOITOA DROONI SALLITTIIN VIERASPETOJEN PYYNTIIN METSÄSTYS KOIRAN KÄPÄLÄT JOUTUVAT KOVILLE OSALLISTU JA VAIKUTA! RIISTANHOITOYHDISTYSTEN VUOSIKOKOUKSET 1/2025 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
• METSÄSTYS 10 Varisjahti on lennokas luonnonhoitomuoto 14 Varislintujen poikkeuslupa riistanhoitoperusteella 16 Naakkajahdissa 30 Ruovikoiden supikoirapankit ja drooni 32 Varusmiehestä metsästäjäksi 38 Käpälät koetuksella 42 Silmälasit metsästäjälle 50 Raatomontuista riistankäsittelytiloiksi 58 Riistareseptit 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 22 Suurpetosanasto tutuksi 26 Valkohäntäpeura – poikkeuksellinen sopeutuja 34 Petoyhdyshenkilölle ilmoitettu suurpetohavainto näkyy päätöksenteossa 36 Suurpetoasiat ratkaistaan yhteistyöllä 44 Vänön linnusto palkitsee pitkäjänteisen hoitotyön 48 Drooneilla hirvivahinkoja ehkäisemään 56 Lintuatlaskartoitus kääntymässä loppusuoralle AJANKOHTAISET 4 Uutiset 18 Nuorten toimitus 24 Uudet toiminnanohjaajat koulun penkillä 37 Yhteistyö on avain kestävään metsästykseen 54 Metsästysluvat myydään nyt uudesta palvelusta 60 Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 53 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 52 Suurpetotyöryhmän työn lopputulos 53 Päätä, sulje ja maksa hirvieläinten pyyntilupa TUTKITTUA 47 Varislintujen kontrolli keväällä kannattaa 26 Valkohäntäpeura – poikkeuksellinen sopeutuja 52 Suurpetotyöryhmältä uusia ehdotuksia 38 Käpälät koetuksella 60 Riistanhoitoyhdistysten vuosikokoukset. Osallistu ja vaikuta! 2 Metsästäjä 1/2025 Sisältö
• 58 Hirvirullat ja hyljewrapit 10 Varisjahti on lennokas luonnon­ hoitomuoto Odottavan aika on pitkä M aaja metsätalousministeriön asettama työryhmä antoi marraskuun 2024 lopussa ehdotuksensa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Raporttia odotettiin kovasti. Taidettiinpa monilla suunnilla olettaa, että viisastenkivi löytyisi lopultakin ja asiassa edettäisiin nopeasti tavalla, joka konkretisoituisi välittömästi myönteisinä poikkeuslupina. Julkituloissaan monet toimijat tyrmäsivät työryhmän ehdotukset riittämättöminä. Maaja metsätalousministeri Essayah totesi kuitenkin realistisesti, että ”Työryhmän raportti on yksi merkittävä askel matkalla tasapainoisempaan suurpetopolitiikkaan. Emme ole vielä maalissa, vielä riittää tehtävää…”. Ministerin kannanotto kuvaa hyvin sitä, ettei suurpetoasioissa ole saatavissa pikavoittoja, vaan asioiden eteenpäin vieminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin kentällä. Työryhmä on ehdotuksensa antanut, ja lopputuloksena oli, että kuluvan talven aikana tehdään nopeasti toteutettavissa olevat lainsäädäntömuutokset ja kannanhoitosuunnitelmien päivitykset. Ne tulevat toimimaan tarvittavina askelkivinä kohti hyväksyttävän päämäärän asettamista kannanhoidolliseen metsästykseen. Jos kannanhoidolliselle metsästykselle ei ole asetettu hyväksyttävää päämäärää, jonka kansallinen oikeuslaitoksemme hyväksyy, meidän on turha viisastella tai tehdä populistisia ehdotuksia muista toimenpiteistä ohi varsinaisen kompastuskiven. On hyvä tiedostaa, että tarvittavien lainsäädäntömuutosten ja hoitosuunnitelmapäivitysten valmistumisen lisäksi koko koneiston tulee olla kunnossa. Tällä tarkoitan sitä, että suurpetoyhdyshenkilöverkoston toiminta ja Tassukirjausten merkitys kasvaa entisestään. Päätöksiä voidaan tehdä vain tutkimuksen tuottamien kanta-arvioiden ja erilaisiin viranomaisrekistereihin kertyneiden havaintojen ja kirjattujen tapahtumien pohjalta. Päätösten perusteluita ei voida tyhjästä nyhjäistä tai hihasta ravistella. Odottavan aika on aina pitkä ja kärsivällisyys on varmasti edelleenkin koetuksella. Poliittinen ja oikeudellinen vääntö tulee jatkumaan, vaikka etenemissuunta onkin nyt viitoitettuna. SAULI HÄRKÖNEN Julkisten hallintotehtävien päällikkö Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 1/2025
• Uutis t Taantuvista lajeista esimerkiksi tukkasotkat viihtyvät kunnostetuilla kosteikoilla. on laadukas ja kustannustehokas kosteikkosuunnitelma, joita SOTKA-kosteikot-hankkeessa on tuotettu kuluneen neljän ja puolen vuoden aikana yli 100 ja joista toteutukseen on saatu jo 71 kohdetta kattaen reilusti yli 900 hehtaaria. SOTKA-KOSTEIKKOTYÖ JATKUU SOTKA-kosteikot-hanke on saanut jatkorahoituksen ja työtä vesilintukantojen taantuman taittamiseksi jatketaan koko Suomen alueella. Hankkeeseen voi päästä mukaan esittämällä omaa kohdetta kohdehakuun. Kuva Petri Jauhiainen S yksyllä 2024 Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hanke sai iloisia uutisia maaja metsätalousministeriöltä jatkorahoituspäätöksen muodossa. Periaatepäätöksen mukaisesti hanke jatkuu vuoden 2028 marraskuun loppuun asti. Hankkeessa suunnitellaan kosteikoita vesilintujen poikueelinympäristöiksi. – Sopivien poikue-elinympäristöjen katoaminen on merkittävimpiä syitä vesilintukantojen taantumaan, kertoo kosteikkosuunnittelija Holtti Hakonen. Kosteikkosuunnitelmat etenevät paperilta käytäntöön Hyvän kosteikkosuunnitelman lähtökohta on toteutuskelpoisuus. Erinomainen kosteikkokohde voi jäädä suunnitelman tasolle, jos suunnitelma on liian monimutkainen ja kallis. SOTKA-kosteikot-hankkeen suunnitelmat laaditaan sillä ajatuksella, että ne myös toteutuvat. Suunnittelun yhteydessä kartoitetaan toteutusta varten sopiva rahoituskanava ja suunnitelma räätälöidään rahoitusehtojen mukaiseksi. – Unohtamatta kuitenkaan paikallisten toiveita ja ideoita, huomauttaa Hakonen. Tärkeimmät kosteikkorahoituksen lähteet ovat maatalouden ei-tuotannollinen investointituki, HELMI-ohjelman rahoitus, Suomen riistanhoito säätiön kanavoima kansainvälinen kosteikkorahoitus sekä Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tuki tuotannosta poistuneille turvetuotantoalueille. Näissä kaikissa rahoituksen edellytys VUODEN 2025 KOHDEHAKU ON AUKI 1.1.–31.3. Esitä omaa kohdettasi mukaan hankkeeseen: www.kosteikko.fi 4 Metsästäjä 1/2025
• Riistanisäkkäiden lumijälkilaskennat käynnistyvät Riistanisäkkäiden lumijälkiä lasketaan riistakolmioilla Eteläja Keski-Suomessa 15.1.– 28.2.2025. Oulun ja Lapin lääneissä laskentaaika on 15.1.–15.3. Peltokolmioita lasketaan koko maassa 1.1.–28.2. Lumijälkilaskenta tuottaa ainutlaatuista tietoa laskettavien riistalajien runsauden ja levinneisyyden muutoksista. – Usealle riistanisäkäslajille, kuten jäniksille, oraville, ketuille ja näätäeläimille, lumijälkilaskenta on ainoa valtakunnallinen vuosittainen kannanseuranta, kertoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta. Riistakolmio on metsäriistan runsauden seurantaan kehitetty laskentamenetelmä. Kolmiot ovat pysyviä laskentareittejä, joita laskevat vapaaehtoiset metsästäjät ja luontoharrastajat. Talvilaskennassa lasketaan riistan jäljet, jotka risteävät laskentalinjojen kanssa. Talvinen peltokolmiolaskenta on kehitetty maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostaman pienipiirteisen eteläja länsisuomalaisen maiseman riistakantojen seurantaan. Jälkilaskennan onnistuminen edellyttää tuoretta lumikerrosta ja yhtenäisen lumipeitteen, jotta pienienkin nisäkkäiden jäljet havaitaan. Lumen puute tai sen liian kova rakenne, mutta myös liian syvä lumipeite voivat estää laskennan toteuttamisen. Siksi laskenta kannattaa tehdä heti säiden suosiessa. Lumijälkien laskijat voivat palauttaa tulokset oma.riistakolmiot.fi-palvelun kautta. M AR I TI KK UN EN Aselupien hinnat nousevat Sisäministeriön asetus poliisin suoritteiden ja virka-avun maksullisuudesta annetaan kalenterivuosittain. Vuonna 2025 esimerkiksi aselupa maksaa 126 euroa, samalla kertaa haettu toinen lupa 59 euroa ja rinnakkaislupa 48 euroa. Aikaisemmin ne maksoivat 113 euroa, 52 euroa ja 43 euroa. Valtion maksuperustelain mukaan suoritteesta, tässä tapauksessa aselupaprosessista, perittävän maksun tulee vastata sen tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Niinpä jo pitkään rakenteilla olleeseen poliisin asetietojärjestelmään on kohdistunut suuria odotuksia. Sen olisi tarkoitus muun muassa sujuvoittaa lupaprosessia ja madaltaa kustannuksia, jolloin odotettavissa olisi lupien hinnan laskeminen. Nyt asetietojärjestelmähanke on pysäytetty ja siitä alkaa selvitys. Sähköistymisen tuomaa kustannussäästöä ei siis ole vielä näköpiirissä. 5 Metsästäjä 1/2025
• Avoimin mielin kohti tulevaa M etsästys on Suomessa enemmän kuin perinne, se on olennainen osa kulttuuriamme, talouttamme ja vastuutamme luonnon hoitajina. Olemme kuitenkin tienhaarassa, jossa arvostetun harrastuksemme tulevaisuus riippuu tämän päivän toimistamme. Suurpetojen aiheuttamia konflikteja on pyritty hoitamaan eri tavoin, mutta niiden ratkaiseminen kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla on ollut vaikeaa. Aiemmin toteutettu kannanhoidollinen metsästys on tullut tiensä päähän. Erityisesti susireviirien laajentuminen on johtanut sosioekonomisiin haasteisiin, jotka liittyvät suden ja ihmisen rinnakkaiseloon. Hyvä alku asian ratkaisemiseksi on Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean myönteinen päätös suden suojelutason muuttamisesta täysin rauhoitetusta eläinlajista suojeltavaksi eläinlajiksi. Ajantasaiset kannanhoitosuunnitelmat ovat tärkeä osa suurpetopolitiikkaa. Päätösten ja toimenpiteiden täytyy perustua tieteellisesti luotettavaan tietoon. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että petoyhdyshenkilöiden tekemä kannanseuranta toimii keskeytymättä. Toimintatavat tulevat hoitosuunnitelmien kautta. Tavoitteellinen kannanhallinta on ollut toimivaa niin suurpetojen kuin hirvieläinten kohdalla. Metsästyksen hyväksyttävyys on korkealla tasolla ja sen eteen meidän on edelleen ponnisteltava. Tekemisiämme arvostellaan metsästäjäkuntana, joten jokaisen metsästäjän on tunnettava vastuunsa. Muuttuvan yhteiskunnan haasteista ja tarpeista selviytyäkseen on koko riistahallinnon, samoin kuin luottamustehtävissä olevien, katsottava ennakoivasti ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen. Suuret kiitokset tuesta koko riistahallinnolle ja sidosryhmille aloittaessani uudessa tehtävässä. Jatketaan yhteistyötä riistan vuoksi! JUHANI KUKKONEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Ensimmäiset kokemukset susisuojaliiveistä Susisuojaliivikokeilun ensimmäiset palautteet on saatu. Koiranomistajat kokevat liivien tuovan lisäsuojaa koirille, mutta kokeilussa on tullut esiin myös haasteita. SusiLIFE-hanke etsi kesällä metsästyskoiria ohjaajineen testaamaan susisuojaliivejä. Kokeilun tarkoituksena on kerätä metsästäjiltä kokemuksia liivien käyttöominaisuuksista Suomen olosuhteissa. Kokemuksia kootaan osallistujille lähetettävillä kyselylomakkeilla, joista ensimmäinen toteutettiin marraskuussa 2024. Ensimmäisen kyselyn tulosten mukaan 93 prosenttia vastaajista koki liivin tuovan lisäsuojaa koiralle. Yli puolet (53 prosenttia, arvosana 4 tai 5 asteikolla 1–5) oli ensituntumalta tyytyväisiä liiveihin. Liivien käyttöön liittyy kuitenkin myös haasteita ja totuttelua. 51 prosenttia vastaajista arvioi liivin vaikuttavan koiran työskentelyyn. Alkusyksyn lämpimät säät viivästyttivät monilla kokeilua, sillä liivit ovat lämpimällä säällä koirille liian kuumia. Joillekin koirille liivi oli ennakkomittauksista huolimatta väärän kokoinen, tai sen istuvuus oli puutteellinen. Lisäksi liivien jäykkyys vaatii koirilta totuttelua, ja osalla koirista oli vaikeuksia liikkua liivi päällä. Testikäyttäjiksi valittiin 200 koirakkoa, joihin kuuluu kattavasti eri koirarotuja ja metsästysmuotoja. Testaajien valinnassa arvioitiin muun muassa koiran käytön aktiivisuutta sekä suden aiheuttaman vahingon riskiä metsästysalueilla. Lisäksi pyrittiin varmistamaan alueellinen kattavuus. Kokeilu jatkuu helmikuun 2025 loppuun, ja tuloksista tiedotetaan keväällä 2025. Menossa ampumakokeeseen? Nykyään voit maksaa ampumakokeen myös pankkien yleisillä verkkotai mobiilimaksutavoilla, kuten Mobilepay:lla, kaikissa riistanhoitoyhdistyksissä. Vanhat tutut maksutavat toki toimivat edelleen. M AR I LY LY K lumni Uutis t Metsästäjä 1/2025 6
• 50 000 TASSU-JÄRJESTELMÄÄN KIRJATAAN VUOSITTAIN PETOHAVAINTOJA YLI OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin versio. Metsästyksen johtaja ja luvansaaja ? Hirvieläinten metsästyksen päättäminen: ensin kaikki lupaosakkaat päättävät metsästyksen lajeittain omalta osaltaan, vasta sitten luvansaaja sulkee luvan ja maksaa kaatomaksut. Poikkeusluvat ? Hae poikkeusluvat riistalinnuille ja rauhoitetulle linnuille hyvissä ajoin Oma riista -palvelussa. Toiminnanohjaaja ? Valmistele toimintakertomus vuosikokousta varten. ? Lisää alkaneen toimintavuoden ampumakokeet, tutkinnot, koulutukset ja muut tapahtumat Oma riista -palveluun. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi Metsästäjän opas 2025 – nyt myynnissä Metsästäjäksi aikovien oppikirjana toimiva perinteikäs Metsästäjän opas on uudistunut. Uusien kansien lisäksi sisältö on päivitetty ja kirjan loppuun on lisätty tietoiskuja asioista, jotka tutkinnon suorittaneen on hyvä muistaa erityisesti harrastuksensa alkutaipaleella. Metsästäjätutkintoon valmistautumisen lisäksi opas toimii kaikkien metsästäjien tietopankkina sekä tarjoaa ei-metsästäville lukijoille mahdollisuuden tutustua riistaeläimiin, riistanhoitoon sekä yleisesti siihen laajaan kokonaisuuteen, mitä suomalaiset metsästäjät tekevät varsinaisen metsästyksen lisäksi. Kirja on osa vastuullisuuden koulutusohjelmaa, johon kuuluvat Metsästäjän opas, tutkintoon valmentava koulutus ja itse metsästäjätutkinto. Opas on suositeltavaa lukea jo ennen tutkintoon valmentavaan koulutukseen osallistumista. Metsästäjän oppaan voi tilata Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta: kauppa.riista.fi. Susien aiheuttamat koiravahingot Susien tekemät koiravahingot ovat olleet kuluneella metsästyskaudella paljon esillä. Riistavahinkorekisterin tietojen mukaan koiravahinkojen määrässä ei ole nähtävissä merkittävää muutosta aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2024 on 17.12. mennessä tiedossa 50 koiravahinkoa. Luvussa on mukana rekisteriin ilmoitetut menehtyneet ja loukkaantuneet koirat, joista on maksettu vahingonkorvaus. 202 1 201 9 201 6 202 3 201 8 201 5 202 2 202 201 7 202 4 70 60 50 40 30 20 10 Susien aiheuttamat koiravahingot 2015–2024 Lä hd e: rii st av ah in go t.fi Uutis t 7 Metsästäjä 1/2025
• Riista on osa huoltovarmuutta myös Ruotsissa Ruotsalaisessa Food security and the value of game animals – a study of Sweden -tutkimuksessa on laskettu hirven, kauriin, villisian ja kuusipeuran elintarviketurvallisuusarvot koko maalle ja lääneille. Tutkimuksen tulosten mukaan näiden riistaeläinten osuus Ruotsin lihankulutuksesta on noin 9 prosenttia. Niiden osuus energian vähimmäiskulutuksesta kriisiaikoina on koko Ruotsin tasolla 1,2 prosenttia, mutta läänitasolla se voi olla jopa 8 prosenttia. Ruotsin riistaeläinpopulaatioiden elintarviketurvan kokonaisarvo voi tutkimuksen mukaan olla jopa 0,5 miljardia euroa, mutta se jakautuu epätasaisesti. Arvo on suurin lääneissä, jossa on runsaasti hirviä ja villisikoja. SUSIKANTA ON KASVANUT – KANSALAISTEN SUSIPELKO EI Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tekemä selvitys osoittaa, että vaikka susikanta Suomessa on kasvanut, kansalaisten susiin liittyvät tunteet ja käsitykset ovat pysyneet vakaina. N oin 35 prosenttia vastaajista kertoi pelkäävänsä paljon tai erittäin paljon suden kohtaamista luonnossa liikkuessaan, mikä on sama osuus kuin vuonna 2020. – Muutokset ovat yllättävän pieniä, kun otetaan huomioon, että susikanta on kasvanut monen vuoden ajan ja levittäytynyt uusille alueille, kertoo kyselytutkimuksesta vastannut erikoistutkija Jani Pellikka Lukesta. Edellisen kyselyn jälkeen sudesta on käyty voimakasta poliittista keskustelua esimerkiksi metsästystä kannattaneen kansalaisaloitteen myötä. Lisäksi kotieläinvahinkojen määrä on kasvanut. Luken mukaan maaliskuussa 2020 Suomessa oli todennäköisesti 43–49 susireviiriä, kun taas maaliskuussa 2024 reviirejä oli jo todennäköisesti 59–64. Susireviirillä tarkoitetaan parin tai lauman itselleen valtaamaa elinaluetta, jota sudet puolustavat ulkopuolisilta susilta. Huolta koirien turvallisuudesta, mutta kannatusta suojelulle Susialueilla asuvat vanhemmat pitävät suden aiheuttamaa riskiä lapsilleen pienenä verrattuna esimerkiksi tieliikenteeseen, tapaturmiin tai vieraisiin ihmisiin. Omistajat, jotka pitävät koiraansa vapaana susialueella, ovat susista entistä huolestuneempia. 52 prosenttia heistä kokee suden vähintään kohtalaiseksi uhaksi koiralleen, kun vastaava osuus vuonna 2020 oli 43 prosenttia. Myös muita asioita pidetään aiempaa suurempina riskeinä vapaana ulkoileville koirille, kuten vilkkaita teitä ja heikkoja jäitä. Kyselyyn vastasi 2 000 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka asuvat Manner-Suomessa poronhoitoalueen eteläpuolella. Kyselyn tulokset ovat yleistettävissä kyseiseen väestönosaan. Vastaajista 1 000 asui kunnissa, joissa susista on viimeisen vuoden aikana tehty eniten havaintoja. Kysely toteutettiin kesäkuussa 2024 M3Panel-internetpaneelilla SusiLIFEhankkeen toimeksiannolla. Vuoden 2024 tuloksia verrattiin vastaavalla tavalla toteutettuun kyselyyn vuonna 2020. TI M O AH O LA AR TT U KO UH IA 8 Metsästäjä 1/2025 Uutis t
• Vuoden 2025 alusta lähtien ASF-tutkimusten kielteisistä tuloksista ei lähetetä tutkimustodistuksia näytteiden lähettäjille. Villisian lihan voi käyttää elintarvikkeena tavalliseen tapaan. Jos näytteestä todettaisiin ASF-virusta, siitä ilmoitettaisiin metsästäjälle ja tiedotettaisiin laajasti. ASF ei tartu ihmiseen. Ruokavirasto maksaa kuolleista tai sairaista villisioista ilmoittamisesta palkkiona 100 €. Metsästetyistä villisioista lähetetyistä näytteistä Ruokavirasto maksaa näytepalkkion 40 € ja naaraseläimistä lisäksi naaraspalkkion 60 €, jos näytteiden mukana on pala kohtua. Vuoden 2025 alusta lähtien näytepalkkiota ei voi vaihtaa maksuttomaan trikiinitutkimukseen Ruokavirastossa. Lähetä trikiininäytteet muuhun, hyväksyttyyn trikiinilaboratorioon: https://www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/ruokaviraston-hyvaksymat-laboratoriot/trikiinilaboratoriot/ Ruokavirasto suosittelee trikiinitutkimuksen teettämistä ennen villisianlihan elintarvikekäyttöä. Ilmoita löytämistäsi kuolleista tai sairailta vaikuttavista sekä kolarivillisioista kunnantai läänineläinlääkärille. Metsästä villisikoja ja lähetä niistä näytteet Ruokavirastoon afrikkalaisen sikaruton (ASF) tutkimuksiin. Suomen Sikayrittäjät ry maksaa metsästysseuroille toiminta-avustusta 185 € jokaisesta metsästetystä villisiasta, josta on tehty virallinen saalisilmoitus ja josta on lähetetty näytteet Ruokaviraston ASF-tutkimuksiin. Jotta seura saa avustuksen, tulee Ruokaviraston näytelähetteessä olla merkittynä, että tiedot saa luovuttaa Sikayrittäjille, ja seuran tulee ilmoittaa pankkiyhteystietonsa Suomen Sikayrittäjille. Ruokavirasto/Etusivu/ Eläimet/ Eläinten terveys ja eläintaudit/Eläintaudit/ Siat/ Afrikkalainen sikarutto/ Metsästäjille afrikkalaisesta sikarutosta Lisätietoja ja ohjeet: Metsästäjä! Auta afrikkalaisen sikaruton torjunnassa! 1/2025 Kuvat: Pixabay Ruokavirasto_Metsästäjä_UUSI_012025_K.indd 1 Ruokavirasto_Metsästäjä_UUSI_012025_K.indd 1 13.12.2024 12.47.32 13.12.2024 12.47.32
• Varisten pyynti keväällä parantaa tutkitusti peltoja vesilinnuston pesinnän onnistumismahdollisuuksia. TeksTi ja kuvaT Jarkko Nurmi V arisjahtia pidetään usein kloppien hommana ja tottahan se onkin – nuoruuden into auttaa anivarhaisista aamuherätyksistä alkaen. Moni varttuneemmista metsästäjistä saattaa muistaa ajan, kun joku kaveripiiristä oli hankkinut Metsästäjäin keskusjärjestöltä ”Kråks krän”-kasetin, joka oli täynnä ruotsalaisten varisten kraakuntaa. Tämän kirjoittaja koukuttui noihin sointuihin ja kevätaamujen tunnelmaan niin, että varisaamut ovat yhä metsästysvuodenkiertoni kohokohtia. Nykyään pyrin suorittamaan ne tarkkoina täsmäiskuina, jotta peltolinnuston pesimämenestys paranisi. Kuinka se tapahtuu? Täsmävarisjahtien avulla voidaan suojella monien peltoja vesilintulajien pesintää ihmistoiminnan muuttamissa elinympäristöissä. Luonnonja riistanhoitosäätiössä työskentelevä Heidi Krüger on tohtorintyössään tutkinut varislintujen roolia pesimätappioiden aiheuttajina. Hän esittelee tutkimustuloksiaan sivulla 47. Kevätaamujen kutsu Variksen lintudirektiiviin perustuva pesimärauhoitus alkaa eteläja keskiosassa maata 10.3., Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa 1.4. sekä pohjoisimmassa Suomessa 1.5. Tämän vuoksi kevätpyyntiin on saatava poikkeuslupa, jonka voi hakemuksesta myöntää Suomen riistakeskus. Samalla kannattaa hakea poikkeusta ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttöön, sillä se tuo pyyntiin roimasti lisätehoa. Poikkeusluvan edellytyksiä ja hakemuksen tekemistä käsitellään tämän numeron sivulla 14. Oletetaan, että olet hakenut ja saanut poikkeusluvat metsästysseurasi alueelle ja lähdetään pyyntiin! Hakemuksessa olet joutunut rajaamaan pyyntialueet tiukasti ja ne ohjaavat jatkossa pyyntiäsi. Luonnonhoidollinen pyynti kohdistetaan tietysti sen lintulajin pesiVarisjahti on lennokas luonnonhoitomuoto Hyvä pyyntikohde peltopyyalueella on pellolla oleva metsäsaareke. Tällä kohteella pyyntiarvoa tuo saarekkeen halkaiseva ajoura, joka johtaa huuhkajankuvasta kiinnostuneet varikset maastokojun eteen. PE N TT I SO RM UN EN 10 Metsästäjä 1/2025
• mäalueisiin, joiden pesimämenestystä halutaan turvata. Peltopyyllä se tarkoittaa yleensä laajempia peltoaukeita ja vesilinnuilla isompia kosteikoita tai lintuvesien reunametsiä. Tavoitteena on houkutella varikset ampumaetäisyydelle käyttämällä huuhkajankuvaa ja varisten hyökkäysääntä. Petolinnut ovat varislintujen luontaisia vihollisia ja sellaisen ilmestyminen keväällä näköpiiriin laukaisee varislintujen hyökkäysmoodin. Ääni tuo lähialueen varikset paikalle tarkastamaan mellakan syytä ja niiden ärtymys kohdistuu puussa olevaan huuhkajankuvaan, jonka kimppuun ne kirkuen kieppuvat. Silloin hyvin piiloutunut pyytäjä saa tilaisuutensa. Täytettyjä huuhkajia on harvojen käytössä, mutta muoviset huuhkajankuvat toimivat myös hyvin, etenkin, jos niitä tuunaa ruskeilla höyhenillä tai rusakonnahalla. Peltojen metsäsaarekkeet ovat ottipaikkoja Viljelymaisemissa hyviä pyyntipaikkoja ovat saarekkeet, joiden puihin voit hilata huuhkajankuvasi kepin nokassa. Pellon metsäsaarekkeesta kaave näkyy joka suuntaan. Korkeuksia ei tarvitse tavoitella, viiden metrin kepakko riittää. Varikset lentävät mieluiten puiden latvojen yläpuolella, joten korkeita kuusikoita kannattaa välttää, jotta ampumaetäisyys pysyy kohtuullisena. Ampumasuojan rakentaminen on pyynnin onnistumisen kannalta oleellinen asia. Jos olet huonosti suojautunut, varikset kiertelevät sadan metrin päässä eivätkä tule ampumahollille. Liike paljastaa sinut armotta. Jos rakennat kojun maastoverkoista, kannattaa rakentaa myös jonkinlainen katto verkosta tai valita paikka niin, että takanasi on tiheä pusikko, joka riittävän korkean etuverkon kanssa häivyttää liikkeesi. Itse olen rakentanut mukana kuljetettavan piilokojun. Naamiohuivi on myös ehdoton varuste, sillä kasvot erottuvat ilman sitä kauas. Tuulen merkitys Nuorempana luin innokkaasti varisten pyynnin ohjeita Urheilumetsästys-lehdestä, koska silloinen Suomen metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Juha Kairikko oli asiaan vihkiytynyt ja sujuvakynäinen kirjoittaja. Lienee ollut kuitenkin luetunymmärtämisessäni vikaa, sillä vasta monien kompurointien jälkeen suostuin uskomaan väitteen tuulen merkityksestä. Varikset todella hyökkäävät huuhkajankuvan kimppuun vastatuuleen. Tällä on suuri merkitys onnistuneiden laukausten kannalta, sillä eettiset laukaukset ammutaan suoraan edestä. Varis on kookas lintu, joten sitä voi erehtyä ampumaan liian kauas, jolloin haavoittamisriski kasvaa. Suunnittele kojun paikka vastatuulimetodin perusteella ja pyri siihen, että pääset ampumaan kohti tulevia variksia noin 20–30 metrin etäisyyksiltä. Äänen merkitys Hyvässä pyyntipaikassa on jotain, joka kiinnostaa variksia. Yleensä se on ravinto tai muiden lintujen seura. Kevätvarikset kiertelevät kosteikkoja, sulavia ojanvarsia ja peltoalueiden pälvipaikkoja. Omalla jahtialueellani muutamat vielä jäljellä olevat peltotunkiot ovat alati kiinnostuksen kohteena. Varisten yöpymiskuusikkojen sijainti on myös hyvä tuntea. Varikset lähtevät aamun sarastaessa niistä ravinnonhakuun ja vaikka matka ei välttämättä suuntautusi 11 Metsästäjä 1/2025
• sinun pyyntialueellesi, voit hyvillä kaiuttimilla/kuulu­ valla pillillä kääntää varisten reitin luoksesi. Ne käyt­ tävät yllättävän tarkasti samoja lentoreittejä tullessaan yöpuille tai lähtiessään niiltä. Aikataulutkin toistuvat samoina. Huhtikuun lämpimät aamut Variksen pesimäaikaisen rauhoituksen alkaessa 10.3., eteläisessä ja keskisessä Suomessa ovat aamut vielä melko arktisia. Kymmenen pakkasastetta aamutuimaan poistaa tehokkaasti varisten hyökkäysinnon. Silloin kan­ nattaa pyytäjänkin kääntää aamulla kylkeä. Voimakas tuulikin on myrkkyä. Varikset eivät luota lentotaitoihinsa kovassa tuulessa, sillä riski jäädä peto­ linnun saaliiksi kasvaa. Riidanhaastaminen ei kannata. Kokemusteni mukaan viisi metriä sekunnissa on jo len­ totoiminnan lamauttava tuulenvoimakkuus. Todellinen pyyntiajan huippusesonki alkaa huhti­ kuussa ja oman metsästyspäiväkirjani runsaimmat varissaalismerkinnät kirjautuvat huhtikuun puolivä­ liin. Pyydän Etelä­Pohjanmaalla, joten eteläisemmän Suomen huippu sijoittunee huhtikuun alkuun. Silloin Etelä­Ruotsissa tai Virossa talvehtineet muuttovarikset alkavat virrata Turunmaan saariston ja etelärannikon kautta pesimäalueilleen. Huhtikuun lämpimien aamujen lento alkaa noin puoli tuntia ennen auringonnousua ja kojussa kannattaa olla ajoissa. Lento lakkaa yleensä noin kahdeksan maissa kuin veitsellä leikaten. Kuten aiemmin totesin, pyydän variksia nimenomaan peltoalueilla peltopyykannan suojelemiseksi. En siis kiertele erikoiskohteita, joista voisi saada saalista enem­ mänkin, vaan haluan pitää pyynnin luonnonhoidolli­ sena. Se taas tarkoittaa aamuja, jolloin ylös on raahau­ duttava vain muutaman tilanteen toivossa. Alle kirjattu lainaus metsästyspäiväkirjastani kertoo jo mukavasta saaliista ja huhtikuun aamujen tehosta. ”22.4.2022. 13 varista Jäpistä. Hieno aamu taas. Kävin tiedustelemassa edellisenä iltapäivänä ja alueella näytti olevan taas runsaasti variksia, vaikka edellisaamunakin oli tuloksekas jahti. Poikkitien tunkio houkuttaa. Nyt hyvää ammuntaa, vain yksi pummi. Variksilla on hyökkäysvire päällä, kierteellä kirkuen pöllön kimppuun. Tämä oli 16. kerta pyynnissä tänä keväänä ja keskimääräinen saalis on nyt noin seitsemän lintua/ aamu”. Syyspyynti mahdollista ilman poikkeuslupia Aikavälillä 1.8.–10.3. ei varisten pyyntiin eteläisessä ja keskisessä Suomessa tarvita maanomistajan lupaa kummempia papereita. Toki silloin ei saa käyttää ääntä synnyttävää laitetta, vaan houkutusäänet on tuotetta­ va pillillä. Elokuun alussa jahtimailla on suuri määrä variksia, jotka hakeutuvat mielellään puiduille vilja­ ja nurmi pelloille. Huuhkajankuva ei syksyllä juurikaan toimi, mutta nyt varikset voidaan vetää hollille sänkipel­ lolle asetetuilla variksenkuvilla ja pillityksellä. Naamioituminen on helpompaa kuin keväällä. Oja­ pusikoihin pystyy kätkeytymään täydellisesti, kun pen­ saissa on vielä lehdet ja pujot sojottavat ojanpientareilla. Ryhmä variksenkuvia peltoon ja pillittämään. Varisten kokoontumispellot muuttuvat tähän aikaan nopeas­ ti, joten tiedustelutieto ei saa olla puolta vuorokautta vanhempaa. Jos löydät ruokailupellon, mene jahtiin heti seuraavana aamuna. 10.8. jälkeen varis­ ja kyyhkyjahdin voi helposti yh­ distää, kun lisää kyyhkykuvien ryhmän hieman erilleen variskuvaryhmästä. Pillityksen opettelu kestää aikansa. Monet Suomes­ sa myytävät varispillit ovat ulkomaalaisia ja tarkoitet­ Katolla varustettu koju kätkee metsästäjän liikkeet ja tuo varikset oikealle ampumaetäisyydelle. Varisten syyspyynti onnistuu sänkipelloilta laadukkaiden kuvien ja pillin avulla. Usein kyyhkyjahti onnistuu samalla kerralla erillisten kuvaryhmien avulla. Varis on älykäs ja sosiaalinen lintu, joten suhtaudu sen pyyntiin samanlaisella eettisyydellä kuin kaikkien riistalajien. 12 Metsästäjä 1/2025
• Tärpit ? Asetu kojuun puoli tuntia ennen auringonnousua ? Sopiva haulikoko on noin 3 milliä, lataus 36 grammaa ? Huuhkajankuvaa voi ehostaa liimaamalla siihen rusakonnahkaa tai kanalinnun sulkia ? Panosta kojuun ja naamioitumiseen: katto pään päälle! ? Älä kurki tai liiku jatkuvasti ? Varikset tulevat vastatuuleen ? Kylminä ja tuulisina aamuina voit jatkaa uniasi ? Lämpimät huhtikuun aamut ovat parasta pyyntiaikaa tu mustavariksille. Niiden kimeä sointi ei meikäläistä varista vakuuta. Itse olen saanut parhaat tulokset Sam Neytin pillillä, johon saa harjoittelemalla sopivan karhean soundin. Ääntelyn on lähdettävä palleasta luolamiestyylisinä murahduksina. Jos kurkkusi tulee kipeäksi, et ole vielä oppinut tekniikkaa. Harjoittele lisää. Variksen lähestyessä kannattaa pillitys lopettaa, kun varis on reilun sadan metrin päässä. Se on nähnyt kuvat ja tulee kyllä, mutta se tunnistaa myös mahdolliset väärät nuotit siinä vaiheessa helposti. Tarkkana kojussa Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole lietsoa minkäänlaista varisvihaa, vaan nimenomaan tuoda perusteluita pyyntimuodolle, joka oikein kohdennettuna auttaa peltoja vesilintulajiryhmien pesimämenestystä. Tämän lehden toisessa artikkelissa esitellään myös tutkimuksia, jotka todistavat varisten kevätpyynnillä voitavan parantaa merkittävästi monien lintulajien poikastuottoa. Pyyntiä suunnitellessasi, varmista, että et häiritse muuttavaa linnustoa. Tämän seikan myös riistakeskus joutuu ottamaan huomioon poikkeuslupaa harkitessaan. Haulikon kumaukset eivät peltoalueilla yleensä juurikaan lintuja häiritse, sillä ne vaimenevat pienelläkin tuulella merkittävästi. Varisten kontrolloitua pyyntiä tarvittaisiin myös monilla suojelualueilla ja parhaillaan riistaja ympäristöhallinnon edustajat pohtivat varisten täsmäpyynnin mahdollisuuksia Helmi-lintuvesikohteiden pesimä menes tyksen turvaamiseksi. Ihmistoiminta on tuhonnut suuren osan kosteikkolintujen elinympäristöistä ja lisännyt varislintujen ravinnonsaantia muun muassa jäteongelman avulla. Tämä ei tietenkään ole varisten vika. Varis on älykäs ja sosiaalinen lintu, joten suhtaudu sen pyyntiin samanlaisella eettisyydellä kuin kaikkien riistalajien. Ja jos pyyntiin pääset, ole tarkkana kojussa, huuhkajan kimppuun saattaa suhahtaa poronhoitoalueen ulkopuolella rauhoitettu korppi, pesimärauhoituksen suojaa keväällä nauttiva naakka tai kokonaan rauhoitettu mustavaris. Tietyssä valaistuksessa ja nopeissa tilanteissa lajit muistuttavat hyvin paljon toisiaan. Varisten kevätpyynnillä voidaan tukea vesilintujen pesintää kosteikkoalueilla. 13 Metsästäjä 1/2025
• Lintudirektiivin perusteella rauhoittamattomillakin linnuilla on pesimäajan suoja ja periaate on tuotu osaksi suomalaista metsästyslainsäädäntöä. TeksTi ja kuva Jarkko Nurmi J otta riistanhoitotarkoituksessa tapahtuva varislintujen pyynti olisi mahdollista keväällä, on siihen saatava poikkeuslupa. Sen saaminen vaatii perehtymistä ja tietojen keruuta. Kätevimmin poikkeusluvan hakeminen tapahtuu riistakeskuksen Oma riista -palvelussa. Metsästysseura voi hakea poikkeuslupaa riistanhoidollisilla perusteilla, jolloin kaikki seuran jäsenet pääsevät käyttämään sitä, mikäli lupa myönnetään. Poikkeuslupa haetaan riistakeskukselta metsästyslain 41 § 1 mom. nojalla 41 B §:ssä säädetyin edellytyksin kasviston ja eläimistön suojelemiseksi. Lupahakemuksen tärkein elementti on riistanhoitotoimien päämäärä. On osattava kertoa, mihin luvalla pyritään ja minkä riistalajin hyväksi kevätpyyntiä pitäisi harjoittaa. Yleisimpiä tapauksia lienevät peltopyytai vesilintukantojen hoito niille erityisen otollisilla elinympäristökohteilla. Hakijan on pystyttävä kuvaamaan millaisia riistataloudellisia vahinkoja varislinnut ai heut tavat. Selvitys kannanhoidon tilasta Poikkeusluvan perusteeksi on hyvä pystyä todistamaan, että seura on pyrkinyt hoitamaan kohderiistaa alueella muillakin keinoilla. Riistapelloilla, kosteikkoja perustamalla, pyytämällä aktiivisesti maapetoja ja niin edelleen. Jonkinlainen selvitys lajin hyväksi tehdyistä toimista tarvitaan. Lisäksi on voitava osoittaa, että hakijalla on käsitys kohderiistan kannan suuruudesta alueella. Tietoa voi löytyä seuran tekemistä riistalaskennoista tai alueellisista lintuselvityksistä. Hakijan on pystyttävä kuvaamaan riistanhoidon kohteena olevan riistalajin kannan tilaa ja varislintujen niille aiheuttamia vahinkoja. Perusteluna voidaan joissakin tapauksissa käyttää maaja metsätalousministeriön julkaisemia riistalajien hoitosuunnitelmia: kansallisessa peltopyykannan hoitosuunnitelmassa varislintujen pyynti mainitaan tehokkaana keinona lajin itäisen rodun suojelemisessa ja suunnitelmassa nimetään valtakunnallisesti tärkeitä peltopyyalueita. Hakemuksessa on pystyttävä antamaan selvitys varislintujen kannan tilasta ja pyynnin vaikutuksesta kantaan. Poikkeusluvassa haetun lintumäärä on oltava realistinen. Varislintujen poikkeuslupa riistanhoito perusteella Selvitys vahingoista ja niiden arvosta Hakemuksessa tulee pystyä osoittamaan myös varislintujen aiheuttamien vahinkojen rahallinen arvo. Riistanhoitoperusteella haetussa poikkeusluvassa tämä voi tapahtua arvioimalla alueellisesti varislintujen aiheuttamien pesimätappioiden määrää. Tämän perusteella hakija voi laskea riistataloudelle aiheutuvan vahingon arvon käyttämällä elävän riistan ohjearvoja, jotka maaja metsätalousministeriö on määrittänyt. Poikkeuslupahakemuksessa varislintujen aiheuttamia vahinkoja voidaan perustella alueellisilla havainnoilla, mutta myös yleisemmillä aihepiirin tutkimustuloksilla, joita löytyy Suomesta ja maailmalta. Tutkimustuloksia esitellään tässä lehdessä omassa artikkelissaan. Naakan osalta tutkimuksia ei toistaiseksi ole, joten riistanhoidollisilla perusteilla haettavissa poikkeusluvissa kannattaa keskittyä vain varisja harakkaluvan hakemiseen. Harakoiden osuuden on oltava melko pieni, koska harakka on paikkalintu, jonka aiheuttamia riistavahinkoja voidaan ehkäistä vähäisellä pyynnillä ja yleensä pesimäajan ulkopuolella. Toimenpiteiden aiemmat vaikutukset Mikäli poikkeusluvan hakijalla on aiemmin ollut poikkeuslupa alueelle, kannattaa uudessa hakemuksessa kuvata sen vaikutuksia, jos niitä on voitu havaita. Luvanhakijalla voi esimerkiksi olla havaintoja siitä, että pyynnin kohteena olevilla peltotai vesialueilla peltopyytai vesilintupoikueiden määrä on kasvanut. Vaikutukset voidaan usein osoittaa esimerkiksi vesilinHakemuksessa on pystyttävä antamaan selvitys varislintujen kannan tilasta ja pyynnin vaikutuksesta kantaan. 14 Metsästäjä 1/2025
• tujen pistelaskennalla tai peltolintujen osalta kanakoiralaskennalla. Äänihoukutin ja ampuma-alueet Poikkeusluvan tehokasta käyttöä tukee samalla haettava poikkeuslupa ääntä synnyttävän laitteen käyttöön. Sitä voidaan hakea rastittamalla sitä koskeva kohta hakemuksessa. Nauhoitteen avulla kohdealueen varislinnut voidaan houkutella rajatuille alueille, joilla pyynti voidaan hoitaa tehokkaasti ja eettisesti muuta luontoa häiritsemättä. Pelkän houkutuskuvan teho ei usein riitä tehokkaaseen pyyntiin. Hakemukseen on liitettävä karttaselvitys ampumapaikoista, sillä koko seuran alueen kattavaa lupaa ei voida myöntää. Käytännön pyynnin kannalta tällainen rajaus ei ole ongelma, sillä varislintujen pyynti muun eläimistön suojelemiseksi pitää ohjata suojeltavan riistalajin kannalta tärkeimmille elinalueille. Tärkeä riistanhoitomuoto Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupakäytännöt ovat muotoutuneet nykyisen kaltaisiksi valitusten kautta tapahtuneiden oikeusprosessien myötä. Oikeusasteissa varislintujen pyynti on todettu tärkeäksi riistanhoitomenetelmäksi tiettyjen riistalajien tai -lajiryhmien osalta. Poikkeusluvan saaminen ei ole koskaan itsestään selvää ja vaatii perehtymistä suojeltavan alueen riistaekologiaan. Riistanhoitoperusteisella poikkeusluvalla tähdätään peltotai vesilinnuston pesinnän suojelemiseen rajatuilla kohteilla. JA AK KO AL AL AN TE LA 15 Metsästäjä 1/2025
• Naakka siirrettiin rauhoitettujen lintujen listalta rauhoittamattomaksi lajiksi vuonna 2018, jonka jälkeen sitä on voinut pyytää. Naakkajahdilla parvia saadaan karkotettua maatilojen ympäristöstä ja vähennettyä vahinkoja. TeksTi Antti Saarenmaa kuvaT Tommy Kankkonen, Jaakko Vähämäki ja Markus Tuunainen N aakka oli pitkään rauhoitettu. Sen kanta on runsastunut 1900-luvun puolivälin alle 20 000 pesivästä parista noin 150 000–200 000 pesiväksi pariksi. Naakan voimakas runsastuminen aiheuttaa päänvaivaa maanviljelijöille sen aiheuttaessa maatalousalueilla mitattavia vahinkoja. Loppukesästä ennen puinteja rehuaumat, paalit ja siilot tarjoavat naakoille helppoa ravintoa. Navetat ovat kuumina kesäpäivinä auki ja ruokailumahdollisuudet tuovat suuria määriä naakkoja samaan ruokapöytään karjan kanssa. Navetoissa naakat aiheuttavat ruokahävikkiä, mutta myös sotkevat ulosteillaan ympäristöä. Työntekijöiden päivät alkavatkin usein naakkojen jälkien siivoamisella. Naakat parveutuvat parhaimmillaan yli tuhatpäisiksi parviksi, jonka vuoksi yhteiselo muuttuu nopeasti hankalaksi. Jalasjärveläinen Markus Tuunainen ystävineen on tilallisten apuna joka vuosi ja pyrkii vähentämään naakkakeskittymiä ongelmapaikoilla. Naakkajahti on tärkeää kesän ja alkusyksyn pyyntiä ja jatkuu pitkälle syyskuuhun saakka. Naakan pesimäaikainen rauhoitus on 10.3.–31.7., mutta poikkeusluvilla naakkaa voi ryhtyä pyytämään 1.7. alkaen. – Poikkeusluvan avulla saadaan melko hyvin ainakin hetkellisesti vähennettyä naakkojen aiheuttamia haittoja tila kerrallaan. Poikkeuslupa kun mahdollistaa naakkojen poistamisen ja häiritsemisen pahimpaan vahinkoaikaan, eli kun niillä ei ole samaan tapaan ravintoa tarjolla kuin peltojen puimisen jälkeen, Tuunainen kertoo. Kaaveet esiin ja piiloon Naakka on tarkkanäköinen lintu, joten tilakeskuksissa metsästäminen vaatii naamioitumista siinä missä pelloillakin. Koska pihat ovat usein päällystettyjä ja suojana on lähinnä tilan rakennuksia, Tuunainen rakentaa Naakkajahdissa Naakka pesii mielellään rakennusten koloissa, ilmastointiaukoissa ja esimerkiksi savupiipuissa. Naakkajahdin ohessa tulee myös varissaaliita riippuen metsästyspaikasta ja vuodenajasta. Alkusyksyllä pellossa käytetään usein naakka-, varisja kyyhkykuvia yhdessä houkutteena. ? Naakka on parvilintu ja pesinnän jälkeen syksyä kohti parveutuminen lisääntyy entisestään. Parhaimmillaan naakkaparvissa voi olla yli tuhat lintua. 16 Metsästäjä 1/2025
• rakennusten väliin rimoista kehikon, joka vuorataan naamioverkolla tai kuormalavoilla. Naakat tulevat hanakasti murskeviljakasalle ja rehuaumalle, jolle naamioinnin takaa päästään ampumaan. – Myös kaaveista on naakkajahdissa apua. Käyttökelpoisimpia ovat perinteiset kyyhkyille tarkoitetut kuorikaaveet, jotka on maalattu mattamustiksi. Niitä on helppo pakata kymmeniä pieneen tilaan ja ne on nopea levittää paikalleen. Myös valmiita kaaveita löytyy nykyään kaupoista, Tuunainen kertoo. Naakka on loppujen lopuksi pieni lintu, joten pienillä hauleilla pärjää. Tyypillisimmin käytetään noin 2,5-millistä teräshaulia. Myös jotkin urheiluammuntaan tarkoitetut patruunat voivat Tuunaisen mukaan sopia, kunhan tarkistaa että lähtönopeutta on riittävästi. Ensisijaisesti hän luottaa kuitenkin puhtaasti metsästykseen tarkoitettuihin patruunoihin. Noutavia koiria ei naakkoja pyytävässä Tuunaisen porukassa pidetä lähtökohtaisesti mukana. Tilakeskuksissa linnut löytyvät helposti, ja tilalla pyörivien koneiden, laitteiden ja lehmien vuoksi koiran käyttäminen voisi olla haasteellista. – Peltojahdissa noutaja on kuitenkin vakio kalustoa, Tuunainen painottaa. Poikkeusluvasta Poikkeuslupa haetaan usein useammaksi vuodeksi ja usealle tilalle kerrallaan. Jahdattu naakkaparvi, kun vaihtaa nopeasti sijaintiaan, valitettavasti usein seuraavan tilan riesaksi. Kun usea tila on poikkeusluvan piirissä, päästään naakkojen perässä siirtymään ja näin ajettua ne hiljalleen pois alueelta ja tilakeskuksista. – Suuret parvet ovat erityisen haastavia. Monesti sellainen siirtyy nopeasti sivuun ensimmäisistä laukauksista, mutta saattaa jäädä kilometrin päähän odottelemaan ja palata takaisin metsästäjien poistuttua, Tuunainen kertoo. Poikkeusluvan hakemiseen tarvitaan aina arviot naakkojen aiheuttamista vahingoista, siivouskustannuksista ja ruokahävikistä. Lisäksi hakemuksen mukana on ollut eläinlääkärin lausunto naakkojen aiheuttamasta salmonellariskistä. – Naakalle haettavan poikkeusluvan ohella on alueille haettu usein myös poikkeuslupa variksille. Variksia on alueittain reilusti naakkoja vähemmän, mutta myös ne aiheuttavat vahinkoa, ja variksia tuleekin silloin tällöin naakkajahdin ohella. Varis on kuitenkin selkeästi naakkaa varovaisempi ja väistää pyytäjiä selvästi helpommin jo ilman ensimmäistäkään laukausta, Tuunainen kertoo havainnoistaan. Tuunainen on usein tilallisten apuna poikkeuslupahakemusten täyttämisessä ja kannustaa metsästäjiä omalta osaltaan huolehtimaan, että naakoista kärsiville tiloille on poikkeuslupa haettuna. Saalista tulee, mutta se ei ole pääasia Saalismääristä udellessa Tuunainen toteaa saalista kyllä naakkajahdissa usein tulevan. Ensimmäiset jahtikerrat tilalla saattavat tuottavat helposti kymmenien, jopa yli sadan naakan päiväsaaliita ennen kuin naakat oppivat varomaan. – Naakkaparvet ovat niin suuria ja kanta kasvanut niin paljon, että pyytämällä siihen ei käytännössä saa aikaiseksi minkäänlaista lovea, Tuunainen lisää. Hänen mukaansa yksittäisessä parvessa voi tilakeskuksessa olla jopa 1 500 lintua, ja päivän aikana lintuja tuntuu pyörivän paikalla vielä moninkertaisesti. – Sitä voi lähteä räknäilemään minkälaista ruokahävikkiä tuollainen lintumäärä aiheuttaa, ja ennen kaikkea minkälainen salmonellariski jätösten kautta syntyy. Jahdin pääasia onkin karkottaa linnut tilalta. Menee aina hetki ennen kuin linnut oppivat väistämään ja karkottava vaikutus saadaan aikaan, Tuunainen toteaa. Saaliista osa menee noutajien harjoituslinnuiksi ja Tuunainen pyrkii pakastamaan niitä mahdollisimman paljon pienpetojen loukkusyöteiksi ja haaskoille. – Mitään eläintä on sääli haaskata, hän toteaa. Alkusyksystä helpottaa Kriittisintä aikaa tilallisten näkökulmasta on loppukesä ennen peltojen puintia. Kun vilja on korjattu, löytävät naakat pelloilta helposti ravintoa ja parvet siirtyvät pikkuhiljaa pois tiloilta ja tilallisten ahdinko helpottaa. Silloin Tuunainen siirtyy peltopyyntiin ja naakkakaaveiden joukkoon lisätään kyyhkykuvia. Naakkajahtia jatketaan niin kauan kuin niitä näkyy pelloilla riittävissä määrin. Naakka on osittaismuuttaja ja Suomen ulkopuolella talvehtivat naakat aloittavat muuttonsa syyskuun loppupäässä. Samoihin aikoihin Tuunainen lopettelee naakkajahtejaan ja siirtää huomionsa muihin metsästysmuotoihin. 17 Metsästäjä 1/2025
• Ensimmäiset hivijahtipäivät ovat unohtumattomia kokemuksia. Etenkin, jos kohdalle sattuu tilanteita. TeksTi ja kuvaT Mika Linna T äytin tänä vuonna viisitoista vuotta ja pääsin hakemaan rinnakkaislupaa isän kivääriin. Näin isä joutui lunastamaan lupauksensa, että rinnakkaisluvan kanssa pääsen mukaan hirvijahtiin. Porukka oli tuttu, koska aikaisempina vuosina tuli kaikki vapaapäivät koulusta oltua mukana jahdissa. Jahtiaamu Aamulla pakkasimme aseet, eväät ja kaksi jämtlanninpystykorvaa mukaan ja lähdimme hämärässä kohti hirvikämppää. Jännitti yllättävän vähän, vaikka tiesin olevani ensimmäistä kertaa tositoimissa. Kämpälle oli kokoontunut pitkälle toistakymmentä metsästäjää. Yleisen kuulumisten vaihdon jälkeen päästiin jakamaan porukka lihanjakoryhmiin ja käytiin ampumiseen liittyvät turvallisuusasiat läpi. Tämän jälkeen lähdimme koiramiehinä viemään koiria metsään, kun muut jäivät vielä kämpälle pitämään tulia ja pohtimaan, milloin kodan huonosti vetävä savupiippu laitettaisiin kuntoon. Voin kertoa, ettei se ainakaan tätä juttua kirjoittaessa vedä yhtään paremmin. Ensimmäinen tilanne Nuorempi koira sai haukun melko nopeasti ja passien vetämisen jälkeen lähdin hiipimään haukulle. Ensimmäinen tositilanne jännitti jonkin verran ja omat sydämenlyönnit kuuluivat koko matkan. Pääsin tiheässä taimikossa viidentoista metrin päähän haukusta, enkä nähnyt muuta kuin puolet isosta naaraasta ja kahden vasan liikettä pusikossa. Lopulta emä huomasi minut ja otti karkon. Ensimmäiset päivät hirvijahdissa ? Jahtipäivät ovat ikimuistoisia. Etenkin jos sattuu tilanteita kohdalle. ? Lähelle haukkua voi päästä myös ilman ampumatilannetta. Kuvan alanreunassa näkyy, että etäisyyttä koiraan oli vain 15 metriä. 18 Metsästäjä 1/2025 Nu rten toimitus
• Kuhmoisten riistanhoito yhdistyksen vuosikokous 2024 järjestettiin Kuhmoisten yhtenäiskoulun ruokalassa. Monet olivat hyvin kiinnostuneita Metsästäjä-lehteen kirjoittamisesta ja nuorena paikalla olemisesta. TeksTi ja kuvaT Martta Malin K okoukseen osallistui noin 50 kuhmoislaista metsästäjää. Tuttuja naamoja näkyi joka puolella ja juttelijoita myös. Aluksi tarjoiltiin perinteiseen tapaan kahvit, pullat ja maukkaat voileivät. Jopa mehua ja vettä oli saatavilla, mikä piristi kahvitonta ihmistä paljon. Alkuvaikutelma oli erittäin positiivinen. Tietoa riistakannoista Ennen virallisen kokouksen avausta palkittiin pienpetoja seurojen välisen ampumakilpailun parhaimmisto. Tämän jälkeen Suomen riistakeskuksen vastaava riistapäällikkö Marko Mikkola kertoi ajankohtaista tietoa muun muassa riistapolitiikkaan vaikuttamisesta, riistaeläinkannoista ja SRVA-toiminnan merkityksestä. Aiheet olivat ajankohtaisen sivistäviä. Mikkola sai konkreettisten tapausten avulla miettimään metsäneläinten hyvinvointia sekä toimia kannan edistämiseksi. Esimerkkinä vaikuttamisesta hän käytti hirvenmetsästysajan pidentämistä tammikuun 15. päivään asti, sillä idea oli tullut kentältä. Kokonaisuudessaan riistapäällikön läsnäolo kokouksessa loi tunteen riistakeskuksen välittämisestä sekä halusta tiedottaa metsästäjiä. Näin kokous tarjosi myös mahdollisuuden kehittää omaa tietämystä ja osaamista. Perinteisen kokouskäytännön mukaiNoviisina riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa Hirvet sattuivat isän passiin ja hän ampui toisen vasoista. Sinä iltana syötiin keitettyä hirven kieltä ja sydäntä, eikä oma “melkein ampumatilanne” harmittanut kuin hiukan. Seuraava päivä Aamulla veimme toisen hirvimiehen kanssa metsään nuoremman koiran, joka hakulenkin jälkeen pysähtyi haukkumaan aivan pellon viereen. Kun passit olivat ympärillä ja haukku rauhoittunut paikalleen, lähdin hiipimään haukulle. Hirvi kuitenkin kuuli minut noin viidenkymmenen metrin päästä, enkä päässyt näkemään mitään. Hirvi ei ottanut kunnon karkkoa, vaan lähti hitaasti liikkumaan siirtyvässä haukussa, joten lähdimme minut kyydittäneen hirvimiehen kanssa kävelemään hirven perässä ja työntämään sitä passiin. Paria kilometriä myöhemmin hirvi oli kiertänyt useamman passin ja pysähtynyt taas haukkuun. Päätimme pitää ruokatauon ja odottaa haukun rauhoittumista ennen uutta yritystä. Uusi yritys Kun passit olivat taas ympärillä, lähdin lähestymään haukkua. Jännityksen tiivistyessä sydämenlyönnit rupesivat taas kuulumaan. Mielessä oli kaksi aikaisempaa epäonnistunutta haukulle menoa. Hiivin kuivaa ojanpohjaa pitkin, jossa oli hyvä lähestyä näkösuojassa. Äkkiä hirvet lähtivät liikkeelle ja näin varjot pajukossa, kun ne liikkuivat kohti edessäni olevaa ojan päätä. Tiesin jälkien perusteella, että haukussa oli emä ja vasa. Nostin kiväärin ja näin, kuinka emä jolkotti ojan päästä. Siirsin tähtäimen takaisin ojan toiseen laitaan ja näin että vasa tuli perässä. Tähtäsin lavan taakse ja puristin. Laukauksen jälkeen laitoin varmistimen päälle ja ilmoitin radiopuhelimeen mitä oli ammuttu. Nousin ojasta ja näin emän juoksevan pois. Tiesin että vasaa oli osunut hyvin ja arvasin sen olevan lähellä. Lähdin kohti paikkaa, johon olin ampunut. Löysin vasan ojaan kuolleena vain parinkymmenen metrin päässä ampumapaikalta. Ilmoitin puhelimeen vasan olevan nurin. Laukaus oli hyvä läpäisten keuhkot ja aiheuttaen hirvelle mahdollisimman vähän kipua. Täytyy sanoa, että hyvältä tuntui, kun hirvimiehet yksi kerrallaan kävivät kättelemässä ja onnittelemassa. Jännityksen tiivistyessä sydämenlyönnit rupesivat taas kuulumaan. sesti valittiin puheenjohtajat, sihteerit ja pöytäkirjantarkastajat ja muut vastaavat. Monenlaista aihetta ehti tuohon reiluun kolmeen tuntiin mahtumaan niin tilinpäätöksestä ampumaradan ukkosvaurion aiheuttamiin talouden ongelmiin saakka. Tunnelmat kokouksesta Paikan päällä oli miellyttävä tunnelma. Osallistujat olivat aktiivisia sekä ehdotusten että kysymysten suhteen. Tulevista hallituksen jäsenistä kehkeytyi äänestys, mutta sekin hoidettiin kannustavalla hengessä. Hallitukselle koottiin jo listaa hoidettavista asioista, mutta myös tiedotusta haluttiin yhteistuumin parantaa. Se onkin yksi jokaisen yhdistyksen vaikeimmista taidoista ja tehtävistä. Kokoukseen osallistuminen vei suuren osan illasta, mutta oli ajan väärti. Tuli tunne, että asioihin pystyy nuorena vaikuttamaan myös ruohonjuuritasolta. Parannusehdotuksista syntyi tärkeitä keskusteluja ja lisäksi riistapäällikkö lupasi välittää viestiä eteenpäin. Kaiken kaikkiaan kokous oli opettavainen ja vaikuttava yhteinen mahdollisuus keskustelulle sekä riistanhoitoyhdistyksen jo nyt monipuolisen toiminnan edistämiseen. Kahvitarjoilut olivat maukkaat ja täyttävät. 19 Metsästäjä 1/2025
• N ykypäivänä marketeista löytyy monenlaisia varustepaketteja metsässä liikkuville. Laatu ja sisällön monipuolisuus voivat vaihdella hinnan mukaan, joten on tarpeen tarkistaa, mitä kaikkea paketista löytyy. Metsällä liikkuessa on ensiaputarvikkeiden hyvä olla käden ulottuvilla. Sen lisäksi että tarvikkeet ovat saatavilla, täytyy niitä myös osata käyttää oikein. Turvallisuus ensin Sadat tuhannet suomalaiset nauttivat metsästyksestä intohimoisena harrastuksena. Metsälle mukaan lähtee monen moista tarviketta, mutta kotiin saattaakin jäädä jotain paljon tärkeämpää kuin pyssyt ja panokset, nimittäin ensiaputarvikkeet. Pelasta henki – metsästäjän ensiapuvalmius kuntoon Ensihoitaja Mikko Salmenkangas kohtaa työssään useita tapauksia, joissa yksinkertaistenkin tarvikkeiden puuttuminen on johtanut vakaviin vaaratilanteisiin. – Aseisiin, optiikkaan tai muuhun varustukseen uppoaa merkittäviä summia rahaa, mutta niillä ei ole henkeä pelastavaa vaikutusta, uskoo Salmenkangas. Syynä tarvikkeiden puuttumiselle on usein liiallinen itsevarmuus. Kun ei sattunut edellisellä kerralla, tuskin sattuu tälläkään. Metsästystä harrastava Salmenkangas kehottaa kuitenkin kääntämään ajatuksen toisinpäin. – Mitäs jos metsästystoverille käy jotain, esimerkiksi puukon kanssa ja tulee massiivinen verenvuoto? Suurten valtimovuotojen kohdalla kyse on minuuteista, kun ihminen menee shokkiin ja lopulta verta ei riitä enää ylläpitämään elintoimintoja, hän toteaa. Hän löytää ratkaisun tarvikkeiden puuttumiseen myös metsästyseuroista. – Seurojen yhteiseen käyttöön, esimerkiksi seuruemetsästyksessä jahtipäällikön matkassa tai jokaisen jahtiryhmän varustuksessa, olisi hyvä olla välineet suurten verenvuotojen tyrehdyttämiseen sekä hypotermian ehkäisyyn, hän kertoo. Varustautuminen on helppoa Henkilökohtainen ensiapusetti, IFAK (Individual First Aid Kit) on suunniteltu yksinkertaiseksi ja helposti käytettäväksi avuksi henkeä uhkaavissa tilanteissa. Tällainen setti on hyvä pitää aina helposti saatavilla, esimerkiksi vyöllä tai repun kyljessä, jotta se on käyttövalmiina niin päivällä kuin pimeässäkin. Setti kuuluu myös Salmenkankaan tarvikkeisiin metsälle lähtiessä. – Mukanani on aina IFAK-setti, mikä pitää sisällään taktisen hypotermiapeiton, kiristyssiteen, kaksi ensisidettä, haavanpakEnsiaputarvikkeet ovat hyvin olennaisia metsästyksessä, jossa aseet ja vaikeakulkuinen maasto lisäävät riskejä. Hätätilanteessa avun saaminen voi kestää ja tilanteet saattavat eskaloitua jopa hengenvaarallisiksi. TeksTi Leevi Niemi ja Aaro Salmenkangas kuvaT Aaro Salmenkangas Lisätietoja: Teemu Keränen 040 747 7234 | teemu.keranen@brahe.fi Riistalinja • Haku suoraan oppilaitokseen Riistanhoitajan ammattitutkinto 150 osp, monimuotokoulutuksena • Sopii työn ohessa suoritettavaksi www.brahe.fi/luonnonvara-alat @brahe_ruukin_luontojahevoskesk 20 Metsästäjä 1/2025 Nu rten toimitus
• Miten sideharsorullaa käytetään? Sideharsorulla on helppo ja monikäyttöinen ensiapuväline. Sitä voi käyttää monessa tilanteessa, jos vaikkapa tarkoitukseen sopivaa toista välinettä ei löydy. Verenvuodon tyrehdyttäminen eli painesiteen teko 1. Paina haavaa suoraan käsin puhtaalla taitoksella, jos vuoto on runsasta. 2. Aseta paksu taitos vuotokohdan päälle. 3. Kääri sideharsorulla tiukasti taitoksen yli ja jatka sidontaa ylöspäin. Älä koskaan kiristä liikaa! 4. Tarkista, että vuoto hidastuu tai loppuu. Jos ei, lisää toinen painetaitos ja jatka sitomista. kaussidettä ja chestsealia, nenänielutuubin, suojahanskat sekä vaatesakset, hän luettelee. Jokainen setin väline on valittu huolellisesti, jotta ne olisivat sekä tehokkaita, että helppokäyttöisiä. Ensiaputarvikkeet kannattaa pakata kestävään, kosteudelta suojaavaan pakkaukseen, jotta ne pysyvät toimintakuntoisina haastavissakin olosuhteissa. – Harjoittele ja opettele omat välineet niin, että osaat tehdä esimerkiksi kiristyssiteen itselle myös heikommalla kädellä, neuvoo Salmenkangas. Salmenkangas toteaa varustautumisen olevan helppoa. Yleisesti ottaen hän kehottaa metsästäjiä varautumaan edes kolmella tärkeimmällä tarvikkeella, joina hän pitää ensisidettä, kiristyssidettä sekä hypotermiapeittoa. – Kyseessä on kuitenkin riskialtis harrastus, kun liikutaan luonnossa ja matkassa on aseita, puukkoja ja ynnä muuta sellaista. Vahinko ei katso aikaa tai paikkaa ja tulee kun sitä vähiten osaa odottaa, hän muistuttaa. ? Kiristyssidettä pidetään tärkeimpänä ensiapuvälineenä isoissa verenvuodoissa. Henkilökohtainen ensiapusetti kulkee kätevästi metsällä vyössä kiinni. Lisätietoja: Teemu Keränen 040 747 7234 | teemu.keranen@brahe.fi Riistalinja • Haku suoraan oppilaitokseen Riistanhoitajan ammattitutkinto 150 osp, monimuotokoulutuksena • Sopii työn ohessa suoritettavaksi www.brahe.fi/luonnonvara-alat @brahe_ruukin_luontojahevoskesk
• Vahinkoperusteinen poikkeuslupa Riistakeskus voi myöntää vahinkoperusteisen poikkeusluvan, jos suurpeto aiheuttaa merkittävää vahinkoa kotieläimille tai omaisuudelle, tai vaarantaa ihmisten turvallisuuden. Jos turvallisuudelle ei ole välitöntä vaaraa, etsitään aina ensin muita ratkaisuja kuin eläimen tappamista, kuten karkottamista. Kannanhoidollinen poikkeuslupa Riistakeskus voi myöntää suurpedoille kannanhoidollisia poikkeuslupia, jos lajin suotuisan suojelun taso tai sen saavuttaminen ei vaarannu. Kannanhoidollisella metsästyksellä vaikutetaan kannan kehitykseen eikä metsästyksen tarvitse kohdistua tiettyyn yksilöön. Kuluvalla metsästyskaudella (2024–2025) kannanhoidollisia lupia ei ole myönnetty, koska lainsäädännön kansallinen tulkinta on tiukentunut eikä lupien myöntämiselle ole tiedossa soveltuvaa päämäärää. Suotuisan suojelun taso EU:n luonnoneläimiä koskevan säädöksen, luontodirektiivin, mukaan lajin suojelun taso katsotaan suotuisaksi, kun laji pystyy pitkällä aikavälillä selviytymään elinympäristöjensä elin­ kelpoisena osana eikä lajin luontainen esiintymisalue ole vaarassa pienentyä. Suden suotuisan suojelutason viitearvo Susikannan suotuisan suojelutason viitearvo kuvaa kannan kokoa, jolla suden suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä. Uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusluokitus arvioi eri lajien sukupuuttoriskejä. Se perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) määrittämiin tieteellisiin arviointikriteereihin ja ohjeistuksiin. Suurpetosanasto tutuksi Suurpetoihin liittyy paljon monimutkaisia käsitteitä. Kokosimme niistä keskeisiä ja avasimme ne lyhyesti. Metsästäjä 1/2025 22
• Omaehtoinen karkotus Suurpeto on sallittua karkottaa omaehtoisesti hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta. Karkotus voi tapahtua esimerkiksi voimakasta ääntä käyttämällä. Petoa ei kuitenkaan saa seurata tai ajaa hoidetun pihapiirin tai laitumen ulkopuolella. Karkotus Karkotuksessa suurpeto säikäytetään ei-toivotusta ympäristöstä esimerkiksi äänija valoammuksilla tai kytkettyjen tai ajavien koirien avulla. Käytetyt keinot eivät saa vahingoittaa eläintä. Onnistuneeseen karkotukseen suurpeto reagoi pakenemalla ja yhdistää jatkossa epämiellyttävän kokemuksen rakennettuun ympäristöön tai laitumiin. Karkotus vaatii määräyksen poliisilta tai luvan Suomen riistakeskukselta. Lopetusmääräys Poliisi voi antaa suurpedon lopetusmääräyksen, jos eläin aiheuttaa vaaraa ihmiselle tai on aiheuttanut huomattavaa omaisuusvahinkoa (yli 14 500 €). Lopetusmääräys on aina viimeinen käytettävä keino. Pakkotila Itseä, toista tai kotieläintä voi puolustaa vahingoittamalla suurpetoa tai tappamalla sen pakkotilan perusteella. Suojellun suurpedon tappaminen tutkitaan aina törkeänä metsästysrikoksena ja pakkotila on pystyttävä osoittamaan. 23 Metsästäjä 1/2025
• Suomen riistakeskus järjesti riistanhoito­ yhdistysten toiminnanohjaajille kurssin 22.­24.11.2024 Tampereella. Kymmenkunta riistakeskuksen toimihenkilöä perehdytti uudet toiminnanohjaajat monipuoliseen tehtäväkenttäänsä. TeksTi ja kuvaT Paula Laukkanen K urssin tervetuliaissanoissa kiiteltiin osallistujia tärkeän työn vastaanottamisesta ja muistutettiin heidän olevan riistahallinnon kivijalkaa. Hyvän tuntuinen kivijalka meillä onkin. Oli hienoa huomata, että kurssilaisilla oli paljon ajatuksia ja intoa kehittää alaa ja toimintatapoja. Avoin ja utelias lähestymistapa auttaa käymään välillä vaikeiltakin tuntuvien kysymysten kimppuun ja ratkaisemaan ne. Riistanhoitoyhdistys on osa riistahallintoa ja riistakonsernia Toiminnanohjaajat johdateltiin riistanhoitoyhdistysten (rhy) tietojärjestelmiin ja tietoturvariskien viidakoihin. Tärkeistä tärkein nuorisotyö otettiin haltuun, samoin kuin viestintä. Riistakeskuksen viestintäpäällikön Mikko Sirkiän lause – myös viestimättä jättäminen on viestintää – herätti monet, ja toivon toiminnanohjaajien ottavan haltuun vaikeaksikin koetun viestinnän ja vaikuttamisen keinot. Riistakeskuksen rhy-tukitiimin tavoitteena on kehittää toimivaa ja joustavaa tukiverkkoa toiminnanohjaajillemme. Toiminnanohjaajakurssi ja siellä aloitettu verkostoituminen on tässä yksi rakennuspalikka. Riistanh itoyhdistys Uudet toiminnanohjaajat koulun penkillä 24 Metsästäjä 1/2025
• – Kurssi kokonaisuudessaan oli todella antoisa ja herätti suurta intoa lähteä suunnittelemaan tulevaa vuotta, kun sai ison eväsrepun mukaan! Huolta herätti lähinnä, että muistaa hoitaa kaiken ajallaan ja että normaalista yhdistystoiminnasta poiketen toiminta ja toiminnan rahoitus on paljon tiukempaa tai ainakin erilaista kuin mihin on tottunut, eräässä kurssipalautteessa sanottiin. Tukea laajan tehtäväkirjon hoitamiseen Julkiset hallintotehtävät, hyvän hallinnon vaatimukset ja riistanhoitoyhdistyksille siunaantuneet muut tehtävät, uudet metsästäjät, kurssit, tutkinnot, ampumakokeiden järjestelyt, vuosikokoukset, kouluvierailut, SRVA:n organisointi, hirvipalaverit, ulkomaalaisten metsästyskortit ovat toiminnanohjaajan arkipäivää. Näistä juontuva asiakirjahallinto, tuttavallisemmin arkistointi, dokumenttien säilytys ja hallinnointi ovat nekin toiminnanohjaajan harteilla. Vuosikelloa ja asioiden juoksutusta sen pohjalta käytiin moneen kertaan läpi. Työkenttä on laaja ja uusiin saappaisiin hyppäävästä toiminnanohjaajasta jopa epätoivoisen laaja. Kurssin 25 oppilasta saivat peilata kokemuksiaan keskenään ja pohtia yhdessä kouluttajien kanssa hankalimpia kysymyksiä. Palautetta kurssilaisilta – Ihan alkuun oli varsin huojentavaa ja armollista huomata, etten ole yksin. Kanssaosallistujat painivat samankaltaisten kysymysten äärellä, ja sain siitä valtavasti vertaistukea ja voimia tulevaan, ja samat ajatukset nousivat esiin myös muiden puheissa. – Kolmen päivän tiivis kurssiohjelma oli raskas ja asiapitoinen kokonaisuus, mutta vain ja ainoastaan hyvällä tavalla. Saimme valtavasti tietoa ja työkaluja, kohtasimme ihmisiä kenen puoleen kääntyä kysymyksiemme kanssa, pääsimme keskustelemaan kokemuksista ja toimintatavoista, unohtamatta mahdollisuutta kysyä kulloinkin esillä olevasta aihealueesta. Kouluttajat loivat turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiiriin, ja ? Kurssilaisten vartaistukena olivat vanhat tekijät, Nokian toiminnanohjaaja Kimmo Alakoski ja Tampereen seudun toiminnanohjaaja Antti Lappalainen. Kaksikko kertoi yhteistyössä toteutetusta Uuden metsästäjän koulutuskokonaisuudesta, jota he ovat pyörittäneet jo muutaman vuoden ajan. Toiminnan­ ohjaajaksi? Jos olet harkinnut toiminnan­ ohjaajaksi ryhtymistä, älä turhaan jännitä vaan hyppää rohkeasti kelkkaan. Se on toimi, jota ihmiset ympäri Suomea tekevät. Uusille toiminnanohjaajille löytyy tukiverkko kokeneemmista toiminnanohjaajista sekä Suomen riistakeskuksesta. jokainen uskalsi siksi kysyä myös niitä kuuluisia tyhmiä kysymyksiä, joita toki ei oikeasti ole olemassakaan. Taloushallinnosta riistatietoon Sunnuntaiaamun valjetessa vielä jaksettiin. Toiminnanohjaajat saateltiin taloushallinnon ja rhy:n työnantajavelvoitteiden maailmaan. Riistanhoitoyhdistyksen taloushallinto ei ole aivan suoraviivaista, paljon pitää ottaa huomioon ja paljosta on toiminnanohjaaja hallituksen kera vastuussa. Kaiken edellä mainitun lisäksi riistanhoitoyhdistykset ovat kirjaimellisesti riistatiedon aitiopaikalla, joten toiminnanohjaajia opastettiin tiedon oikeaan ja vastuulliseen käyttöön ja jakamiseen. Viikonloppu oli kaikin puolin antoisa, me riistakeskuksen työntekijät saimme taas etuoikeuden tutustua yhteen vuosikertaan uusia toiminnanohjaajia ja kaikki vapaahetket ja ruokatauotkin käytettiin mielenkiintoisiin keskusteluihin yhteisen asian äärellä. Vapaahetkiä ja taukoja moni kaipasikin hieman enemmän tiukan rupeaman lomassa, kuten kurssipalautteista saimme lukea. – Kurssista jäi erittäin mainio fiilis. Kurssilla sai tietoon asioita, joista ei vielä ole kerennyt kuulemaan, osaan asioista sai syvempää tietoa ja osaan asioista omat ajatukset saivat vahvistusta. Eli hyvin moninaista oppimista tapahtui. Kurssin parasta antia oli ”opettajien” ja ”oppilaiden” hyvin avoin ja ennakkoluuloton keskustelu. Useisiin keskusteluihin tulikin aina kerralla paljon näkemyksiä ja ajatuksia ja aikataulut paukkuivat. Mutta aikataulu ei ollut ongelma, koska riistanhoito ja metsästys on kaikille myös harrastus, niin vapaa-ajat puhuttiin joka tapauksessa samoja asioita. Kaikki vapaahetket ja ruokatauotkin käytettiin mielenkiintoisiin keskusteluihin yhteisen asian äärellä. 25 Metsästäjä 1/2025
• Valk häntäpeuran vuosi V uodesta 1934 alkaen Suomessa elänyt valkohäntäpeura ei ole ainoastaan selviytynyt, vaan sopeutunut ja menestynyt hyvin, tullen tärkeäksi osaksi luontoamme ja metsästyskulttuuriamme. Kun peurat saapuivat Suomeen 90 vuotta sitten, olivat talvet usein huomattavasti ankarampia kuin nykyään. Talvinen tukiruokinta on ankarina talvina näytellyt suurta roolia peuran menestystarinassa. Vaikka peura on vuosikymmenten aikana sopeutunut hyvin Suomen oloihin, toisinaan talvet aiheuttavat sille haasteita. Peurojen selviytyminen näistä olosuhteista paljastaa niiden poikkeuksellisen sopeutumiskyvyn, Valkohäntäpeura – poikkeuksellinen sopeutuja Suomen talvet ovat pitkiä, pimeitä ja usein myös ankaria. Lämpötilat laskevat reilusti pakkasen puolelle, ja lumi peittää maan kuukausiksi. Valkohäntäpeuralle, joka on alun perin kotoisin Pohjois-Amerikasta, tällaisissa olosuhteissa selviytyminen vaatii poikkeuksellisia sopeutumiskykyjä. TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo ? Talvinen tukiruokinta on näytellyt suurta roolia peurojen menestystarinassa ankarina talvina. 26 Metsästäjä 1/2025
• joka vaaditaan selvitäkseen uudenlaisessa elinympäristössä. Ruokavalion muutos Talvi tuo dramaattisen muutoksen valko­ häntäpeuran ruokavalioon. Lämpimänä vuodenaikana peurat syövät rehevää vihreää kasvillisuutta, kuten ruohoja, marjoja ja viljelykasveja. Kun lumi peittää maiseman, nämä ravinnonlähteet katoavat, ja peurat siirtyvät käyttämään puumaista ravintoa. Pensaiden ja nuorten lehtipuiden oksat ja silmut sekä mustikanvarvut ovat tärkein peuran käyttämä luontainen ravinto. Maa­ talousalueilla valkohäntäpeurat hyödyntävät usein peltojen jäännöskasveja tai ihmisten tarjoamaa lisäruokintaa. Ruokintapaikoille viedyt juurikkaat, porkkanat tai viljat aut­ tavat peuroja säilyttämään energiatasonsa talven ankarimpina kuukausina. Ihmisen tarjoaman ruoan varassa elä­ minen herättää kysymyksiä pitkäaikaisista vaikutuksista, kuten riippuvuudesta ja tau­ tien leviämisestä. Selviytymisessä kun ei ole kyse pelkästään ravinnon löytämisestä, vaan myös energian säästämisestä. Valkohäntä­ peura kerää syksyn aikana rasvavarastoja, JO NI SA UN AL UO M A 27 Metsästäjä 1/2025
• jotka toimivat välttämättömänä energianlähteenä talven aikana. Näiden varastojen säästämiseksi peurat vähentävät liikkumistaan ja välttävät turhaa energiankulutusta erityisesti kovien pakkasten iskiessä. Ruokailemaan ei ole järkevää lähteä, jos ravinnon hankinnassa kuluu enemmän energiaa, kun ravinnosta sitä saa. Myöhään syksyllä peuroille kehittyy myös paksu talviturkki, joka tarjoaa erinomaista eristystä kylmää vastaan. Tämä kaksikerroksinen turkki koostuu tiheästä aluskarvasta ja ontosta peitinkarvasta, jotka vangitsevat lämpöä ja auttavat pitämään kehon lämpimänä jopa kovissa pakkasissa. Talvisin joukossa on voimaa Yksi valkohäntäpeuran kiehtovimmista sopeumista ovat niin sanotut talvilaumat. Niillä tarkoitetaan alueita, joille peurat kokoontuvat talvella hyödyntämään suotuisia olosuhteita, kuten suojaa tuulelta ja helppoa ravinnonlähdettä eli yleensä ihmisen tarjoamaa ravintoa ruokintapaikoilla. Talvilaumat sijaitsevat yleensä tiheissä havumetsissä, joissa puiden latvusto vähentää lumen syvyyttä ja tarjoaa lämpösuojaa. Peurat pienentävät elinaluettaan merkittävästi pysyäkseen näillä talvialueilla tai niiden läheisyydessä. Rajoitettu liikkuminen säästää energiaa ja vähentää altistumista petoeläimille sekä ankarille sääolosuhteille. Alue valikoituu myös ravinnonlähteen mukaan, sillä makuualueen lähistöllä on oltava tarjolla laadukasta ruokaa mahdollisimman pienellä kulutuksella. Siksi talvisin voi ruokintapaikoilla tai ravintorikkailla viljelysja riistapelloilla näkyä suuriakin peuralaumoja ruokailemassa. Talvinen laumoittuminen on myös tehokas mekanismi torjua petojen hyökkäyksiä. Laumat koostuvat usein sukulaisista, kuten emosta ja sen jälkeläisistä, mutta myös pukit voivat liittyä joukkoon erityisen ankarissa olosuhteissa. Peurat mukauttavat päivittäisiä aktiviteettejaan talven olosuhteisiin. Alueella, jossa lumi on syvää, ne valitsevat energiankulutuksen mini voivia liikkumisreittejä, kuten valmiiksi tallattuja polkuja tai luonnonmuodostelmia. Peurat ovat aktiivisimpia aamunkoitteessa ja hämärässä, hyödyntäen hiljaisempia hetkiä ja hämärän tarjoamaa suojaa. Poikkeuksena ovat selkeät ja kireät pakkaspäivät. Silloin lähdetään herkästi ruokailemaan keskellä päivää, sillä auringon lämpö vähentää energian kulutusta yölliseen paukkupakkaseen verrattuna. Suomen talven suurimmat haasteet Suurpedoistamme ilvekset ja sudet saalistavat peuroja. Syvä lumi vaikeuttaa peurojen pakenemista niiden kynsistä. Koska myös petojen energiantarve lisääntyy talvella, on niiden tehostettava saalistamista, joten talvella valkohäntäpeurat joutuvat kasvavan petopaineen kohteeksi. Suurpetojen lisäksi ihmisen toiminta tuo lisähaasteita valkohäntäpeuroille Suomessa. Kaupunkien laajeneminen ja metsien hakkuut vähentävät sopivia ? Lumettomana aikana peurat ovat tuttu näky viljelysmailla ruokailemassa illan hämyssä. Talvisin peurat voivat keräytyä suuriksikin talvilaumoiksi muun muassa suojautuakseen pedoilta. Kuvan pellossa on sokerijuurikkaiden noston jäljiltä jäänyttä ravintoa ja ruokailemassa on useita kymmeniä peuroja. ? Peuran arvostus arvokkaana riistalajina on lisääntymään päin. Erityisesti trofeet houkuttelevat myös ulkomaisia metsästäjiä, joka taas tukee metsästysseurojen taloutta. 28 Metsästäjä 1/2025
• talvilauma-alueita, mikä pakottaa peuroja pienemmille ja pirstoutuneille alueille. Liikenneonnettomuudet ovat merkittävä riski, erityisesti liukkailla teillä. Teillä peuroja houkuttelee tienvarsikasvillisuus, tien suolaukset ja kenties suurimpana väärin sijoitetut ruokintapaikat. Suomen talvien arvaamattomuus tuo lisähaasteita. Joinakin talvina hankeen muodostuvat jääkerrokset voivat tehdä ravinnon hankkimisesta lähes mahdotonta. Tällaiset olosuhteet lisäävät energiankulutusta ja voivat johtaa nälkiintymiseen erityisesti alueilla, joilla ei ole lisäruokintaa. Tällöin selviytymisessä on avainasemassa peuran fyysinen kunto ja kesällä sekä syksyllä kerätyn vararavinnon määrä. Peurakannan rakenteella on suuri merkitys talvesta selviämiseen. Vinoutuneessa kannan rakenteessa on reilusti myöhään syntyneitä vasoja, ja niiden fyysiset edellytykset ovat huomattavasti heikommat kuin normaaliin aikaan syntyneillä vasoilla. Asenteet muuttumassa Valkohäntäpeura on muodostunut olennaiseksi osaksi Suomen luontoa ja eränkäyntikulttuuria. Sen läsnäolo on rikastuttanut ekosysteemejä tarjoten saaliseläimiä petoeläimillemme. Metsästäjille valkohäntäpeura on sekä haastava saalis että laadukkaan riistalihan lähde, mikä tekee siitä arvokkaan riistaeläimen. Valkohäntäpeuran metsästyksen kasvava suosio on myös edistänyt syvempää ymmärrystä lajin hienoudesta. Metsästäjien takavuosien ajatus peurasta riesana ja kohtuuttomana työllistäjänä on alkanut väistyä ja asenteet valkohäntäpeuraa kohtaan ovat nykyään huomattavasti suopeammat. Tähän on varmasti vaikuttanut monin paikoin raju kannan lasku ja siihen havahtuminen. Suurin vähennyspaine on poissa ja nyt metsästäjät, sekä monin paikoin metsästysseurat, ovat tajunneet olevansa perimmäisen kysymyksen äärellä: Minkälaista peuran metsästystä haluamme tulevaisuudessa harjoittaa? Haluammeko me tuhota arvokkaan riistaresurssin vai turvata elinvoimaisen kannan? Valkohäntäpeuran kyky selviytyä ja sopeutua Suomen ankarissa talviolosuhteissa on todiste sen poikkeuksellisesta sopeutumiskyvystä ja kestävyydestä. Talvilaumojen käyttö, rasvavarastojen hyödyntäminen ja käyttäytymisen mukauttaminen osoittavat, kuinka nämä eläimet ovat sopeutuneet selviytymään pohjoisen vaativassa ilmastossa. Ymmärtämällä paremmin niiden elintapoja, opimme arvostamaan niiden kohtaamia haasteita, jota tarvitaan täällä selviytymisessä. Ja kenties myös arvostuksemme tätä mahtavaa riistaeläintä kohtaan kasvaa entisestään. Suurpetojen lisäksi ihmisen toiminta tuo lisähaasteita valkohäntäpeuroille Suomessa. 29 Metsästäjä 1/2025
• Ruovikoihin viety supikoirapyynti viimeistelee työn hyvin pyydetyillä suuralueilla. TeksTi ja kuvaT Jyri Mononen D rooneja ei ole aiemmin saanut käyttää vieraspetojen jäljittämiseen tai hätyyttämiseen, mutta lainsäädäntömuutos muutti tilanteen. Helmi-hankkeessa on tehty lämpökameralla varustetulla droonilla supikoirakartoitusta, jonka myötä ymmärsimme ohjata koiria riittävän syvälle ruovikoihin. Yli 50 piilottelevaa supikoiraa on sen jälkeen poistettu Helmi-hoitokohteiden vaikeista ruovikko-olosuhteista. Ajankäytöllinen tehokkuus ja onnistumisvarmuus paranee merkittävästi lakimuutoksen myötä. Tiheä ruovikko on koiralle haastava ympäristö. Kokenutkin pintapyyntikoira saattaa ohittaa läheltä supikoirien makuupaikat, ilmaisematta supikoirien olemassaoloa. Tämä lienee syy sille, miksi supikoirat hakeutuvat ruovikoihin turvaan. Lukuisissa tapauksissa supikoirapariskunnat pysyivät tiheiden ruovikoiden suojissa vierailematta kuukausiin makuupaikkojen viereen sijoitetuilla kamerahaaskoilla. Juuri tällaiset pariskunnat selittävät, kuinka tehopyydetyille alueille syntyy pentueita kuin tyhjästä. Etsi kartalta veden saartamat ruovikot Helmi-hankkeessa on tehty sadoittain kartoituslentoja. Pelkästään Uudellamaalla on dokumentoitu yli 100 supikoiraa lintuvesiruovikoista. Päivämakuupaikoissa on johdonmukaisuutta: supikoirat valikoivat makuupaikansa usein siten, ettei sitä voi lähestyä kastumatta ainakaan pelkissä kumisaappaissa. Ensimmäisenä kannattaakin etsiä ojien, kanavien, avoveden sekä upottavien lettojen rajaamista tiheäkasvuisista ruovikoista. Vaikka paikat ovat usein hyvin märkiä ja lähellä ruovikoiden avovesirajaa, ovat itse makuupaikat ainakin muutaman sentin vedenpinnan yläpuolella. Supikoirat eivät sentään nuku suorassa vesikontaktissa, vaan kasaavat ruo’oista kuivat ”patjat”. Helmi-hoitoalueillamme osaamme nyt suunnitella pyyntiä yhä paremmalla osumatarkkuudella hyödyntäen kanootteja, veneitä, sekä kantavia jäitä. Viimeisimpänä on otettu käyttöön reppumalliset packraftit, Ruovikoiden supikoirapankit ja drooni joilla pääsee paikkoihin, joihin ei kahlaten pääse. Massapyynnin täydentäjä Alhaisen pyyntipaineen alueilta on löytynyt hurjimmillaan supikoira jokaista alueen ruovikkohehtaaria kohden. Ei liene epäselvää, miksei alueen linnuilla ole poikastuottoa. Ruovikkoalueilla piilottelevat ovat kaikkein haitallisimpia supikoirayksilöitä saalistaessaan ja lisääntyessään linnustoalueiden ytimissä. Silti jatkossakin on ensin organisoitava tehopyynti vähintään kahden kilometrin säteellä kosteikkoalueen ympärille. Vasta Ruovikossa supikoirat ovat hyvässä suojassa. Droonin lämpökameralla ne löytyvät ja koira on mahdollista ohjata täsmällisesti oikeaan paikkaan. 30 Metsästäjä 1/2025
• kun suuralueen supikoirakanta on harvennettu, on mahdollista poistaa ruovikoiden pariskunnat niin, ettei sinne muuta uusia supikoiria heti tilalle. Ruovikoiden pyyntitaktiikka Kehittäessämme ruovikkoalueiden pyyntitaktiikoita olemme hyödyntäneet erityyppisiä koiria. Mikä tahansa riittävän petovietin sekä pysäyttämiskyvyn omaava koira on käyttökelpoinen mutta kylmän kauden aikaan kaivataan halua toimia jäisessä vedessä, kykyä syöksyä tiheiden ruovikoiden ja upottavan mudan läpi vauhdilla, sekä taitoa hyödyntää ilmavainua ja kuuloa. Esimerkiksi vilkkaiden teiden varsilla ja vaarallisissa jääolosuhteissa edellytyksenä on myös koiran ohjattavuus ja tottelevaisuus. Kohteilla, joilla koiralla on tilaa toimia, ovat perinteiset jälkitarkat ja itsenäisesti työskentelevät koirat omimmillaan. Kahden koiran työnjako toimii usein hyvin. Ideaalitilanteessa toisilleen tutut koirat pysäyttävät oman supikoiransa mahdollisimman lähelle löytöpaikkaa. Heikoilla jäillä tai upottavissa mutapohjissa pitkät jäljitykset johtavat usein toisen supikoiran hukkaamiseen, tai pahimmillaan vaaratilanteeseen koirille. Lakimuutoksen myötä koirille kannattaa alkaa opettaa hakeutumista suoraan droonin osoittamaan paikkaan. Koirien kokemuksen kartuttua onnistumisprosentit saadaan droonin avulla erinomaisiksi. Oma lisäarvonsa on, että tämä pyynti tehdään päiväsaikaan. Lämpökameradroonin käyttö Perehdy droonin lennättämiseen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön. Pääsääntöisesti tulee suorittaa verkkoteoriakoe. Lisäksi tulee selvittää mahdolliset lentokieltoja rajoitusalueet. Laitteen asetusten optimointiin on syytä perehtyä. Esimerkiksi lämpötilamittauksen skaalavalinta on käyttämässämme mallissa vaikuttanut ratkaisevasti supikoirien havaitsemiseen. Aurinkoisella säällä näyttöä pitää kalibroida jatkuvasti, eikä sekään välttämättä auta. Hieman yllättäen supikoirat jäävät usein havaitsematta myös kylmän yön jälkeen, mikäli niiden turkki on jääriitteessä. Tällöin lämpökamera saattaa erotella esimerkiksi kahlaajalintuja, mutta supikoiria ei näytöltä tahdo erottaa ennen kuin ne ravistelevat itsensä kuiviksi. Lumen kertyessä ruovikoihin etsiminen käy lähes mahdottomaksi, jos lunta on paksulti. Parhaita ovat pilviset, mutta kuivat ja viileät päivät. Parhaat ajankohdat supikoirien löytämiseksi ruovikoista ovat olleet lokamarraskuu, sekä helmi-toukokuu. Lentoreitti tulee ohjata manuaalisesti tai ohjelmoida ennalta karttaan koko ruovikkoalueen kattava siksakkaava reitti. Lentokorkeus riippuu sääoloista, ruovikon tiheydestä sekä lämpökameran ominaisuuksista. Linnustoalueiden vapauttaminen supikoirista on Etelä-Suomessakin nyt mahdollista Näyttää siltä, että linnustoalueita on mantereenkin oloissa mahdollista pyytää täysin supikoirattomaksi ainakin kriittisimmän munintaja haudontakauden ajaksi. Erityisesti loppukeväisessä pyynnissä kannattaa hyödyntää mahdollisuutta lämpökameradroonilla avustettuun täsmäpyyntiin. Drooni paljastaa myös muun eläimistön, jota ei saa häiritä. Drooneja ja kylmään vesityöskentelyyn soveltuvia koiria ei toki ole saatavilla joka Ruovikoiden supikoirapankit ja drooni paikassa. Mutta ilman drooneja ja aivan tavallisilla pintapyyntikoirilla voidaan ruovikoita puhdistaa hyödyntäen etenkin kylmin talviaika tammi-helmikuussa, jolloin Etelä-Suomessakin on usein kantavat jäät. Kannustamme kokeilemaan päiväpyyntiä pintapyyntikoirilla ruovikkoalueilla. ? Käyttölinjaiset kultaiset noutajat tekivät maaliskuussa Karjaalla mallisuorituksen märässä ruovikossa. Hakutyö alkoi jäätävässä vedessä uiden, mutta koirien saatua ilmavainun makoilevasta supikoirapariskunnasta, molemmat yksilöt pysäytettiin vain muutamassa minuutissa alle 40 metrin päähän makuupaikalta. Tyypillinen supikoirapariskunnan makuupaikka ruovikkoalueella. Pariskunnat ovat paikoilla, joille ei pääse helposti lähestymään ilman venettä, siltaa tai kantavia jäitä. Ruovikkopyynnin turvallisuuslista kylmällä kaudella: ? kaveri mukaan ? lopetusase lataamattomana ? jäänaskalit ? kelluntaliivi ? pelastusköysi ? kuivapuku ? packraft 31 Metsästäjä 1/2025
• Satakunnan Lennostossa tuli mahdolliseksi käydä metsästäjä­ tutkintoon valmentava kurssi ja suorittaa metsästäjätutkinto. Aloite tuli kanta henkilökunnalta ja varusmies­ toimikunta otti asiasta kopin. TeksTi ja kuvaT Pekka Peltonen P uolustusvoimissa järjestetään erilaisia vapaaehtoisia kursseja varusmiespalveluksen aikana, mutta syksyllä 2024 järjestetty metsästäjätutkintokoulutus oli ensimmäinen Satakunnan lennostossa Pirkkalassa. Halukkuutta suorittaa metsästäjätutkinto palvelusaikana selvittiin ensimmäisen kerran vuonna 2023. Jokaisesta saapumiserästä löytyy arviolta noin 20 metsästäjätutkinnosta kiinnostunutta. Yhteistyöllä asiat on saatu rullaamaan ja kokemusta on tullut kaikille osapuolille. Jatkoa ajatellen kantahenkilökunnankin piirissä on kiinnostusta suorittaa metsästäjätutkinto ja istua samalle penkille varusmiesten kanssa. Nykyinen varusmiestoimikunta lupasi antaa viestikapulan ohjeineen seuraaville palvelukseen astumiserille, joita on kaksi vuodessa. Metsästys tukee maanpuolustusta Metsästystä ei nykyään mielletä varautumisena kriisitilanteiden varalle, vaikka vuosina 1939–1944 Suomessa Varusmiehestä metsästäjäksi Varusmiestoimikunnan puheenjohtaja korpraali Elias Harju (oikealla, ylennettiin kuvan ottamisen jälkeen) ja toimikunnan varapuheenjohtaja lentosotamies Miska Järvenpää toimivat organisaattoreina ja yhteyshenkilöinä koulutuksen toteuttaneeseen Lempäälän seudun riistanhoitoyhdistykseen (rhy). Satakunnan Lennosto tarjosi erinomaiset tilat kurssin ja tutkinnon järjestämiseksi. ? Lempäälän seudun rhy:n toiminnanohjaaja Timo Viitanen sovitti päivämäärät tiiviiseen koulutusohjelmaan yhdessä yhteysupseerin, ylivääpeli Janne Jytilän kanssa. Tässä Viitanen käy läpi Into Karpin tenttivastauksia. Hyväksytty! 32 Metsästäjä 1/2025
• metsästettiin 6 000 hirveä armeijalle, joista 10 prosenttia oli vasoja. Jos lihaa saatiin noin 100 kg /hirvi, kertyi sitä ruoaksi noin 600 000 kiloa. Nyt jahtikaudella 2023–2024 kaadettiin runsaat 32 000 hirveä. Hirvikanta on moninkertainen verrattuna sota-aikaan ja sen jälkeisiin vuosiin. – Eräily jo itsessäänkin on maanpuolustuksellinen asia. Luonnossa liikkuminen, suunnistus, selviytyminen erilaissa olosuhteissa ja turvallinen aseenkäsittely ovat varusmieskoulutuksen perusasioita ja tukena myös metsästäjäpolulla. Jokainen yksilö antaa oman osaamisensa toimiessaan osana ryhmää, oli kyseessä armeijan yksikkö tai metsästysseura, painottaa yhteysupseeri Janne Jytilä ja kertoo aikeistaan itsekin istua koulunpenkille kevään kurssilla ja suorittaa metsästäjätutkinto. Kalastus ja retkeily harrastuksena Useammalla osallistujalla oli taustaa retkeilystä ja kalastuksesta. Tamperelainen lentosotamies Into Karppi oli kiinnostunut jo aiemmin metsästäjätutkinnon suorittamisesta ja kun tilaisuus tuli, hän ilmoittautui mukaan. Parhaana kahdeksasta tutkinnon osiosta itselleen Karppi piti selkeästi esitettyä lakiosiota. – Kaikki koululutus tehtiin tiiviisti, selkeästi ja vuorovaikutteisesti, mistä kiitos järjestäjille, antoi Karppi palautetta tentin jälkeen. Tutkintoon valmentava koulutus ja tentit järjestettiin palvelukseen oheen sopivina päivinä iltaisin viranomaisohjeita noudattaen. Seuraava kurssi ja tutkinto järjestettäneen maaliskuussa 2025 varusmiehille ja kantahenkilökunnalle. ? Lempäälän seudun rhy:n hallituksen puheenjohtaja, tutkintokouluttaja ja tutkintojen vastaanottaja Juha Ohralahti esittelee patruunoiden rakennetta ja kaliipereja. Hänen kokemuksensa mukaan valmentavan kurssin läpikäyneiden läpäisyprosentti on korkea. Sastamalasta kotoisin oleva Sami Mäkipää on siviilissä diplomi-insinööri ja toimi varusmiesaikanaan tutkimusavustajana armeijan tutkimuskeskuksessa. Mäkipään isoisä ja isä harrastavat metsästystä ja hän ollut mukana ajomiehenä hirvijahdissa, joten on luonnollista, että myös hän jatkaa perinnettä. Tutkinto meni heittämällä läpi. 33 Metsästäjä 1/2025
• Ilmoita suurpetohavaintosi petoyhdys­ henkilölle. Vain Tassu­järjestelmään kirjatulla havainnolla on painoarvoa päätöksenteossa. TeksTi Olli Kursula ja Mirja Rantala kuvaT Aku Kankaanpää ja Jaakko Alalantela S uomen suurpetokantojen kehitystä seurataan petoyhdyshenkilöverkoston avulla. Verkoston varmentamat havainnot muodostavat suurpetokantojen arvioinnin perustan. Lähes 2 500 hengen muodostama verkosto on toiminut 1970-luvun lopulta lähtien. Suomen riistakeskuksen nimeämät petoyhdyshenkilöt ovat vapaaehtoisia, koulutettuja asiantuntijoita, jotka tarkastavat ja määrittävät suurpetohavaintoja. He tallentavat varmistamansa havainnot Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään. Kansalaisten toivotaan ilmoittavan tekemistään susi-, karhu-, ilvesja ahmahavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille. Havainto voi olla näköhavainto eläimestä tai havainto jäljistä, jätöksistä, haaskoista tai raatelujäljistä. On tärkeää ilmoittaa havainnon tarkat yksityiskohdat ja sijainti petoyhdyshenkilölle heti havainnon tekemisen jälkeen. Nopeus on valttia, koska myöhemmin havainnon varmentaminen voi vaikeutua. Myös vähäpätöiseltä tuntuvat havainnot on hyvä ilmoittaa, koska ne täydentävät kokonaiskuvaa ja voivat varmentaa jonkin toisen epävarmaksi jääneen havainnon. Some ei korvaa ilmoitusta petoyhdyshenkilölle Vaikka erilaiset someryhmät voivat olla hyvä keino levittää tietoa esimerkiksi tuoreesta susihavainnosta, ne eivät korvaa ilmoitusta petoyhdyshenkilölle. WhatsAppja Facebook-ryhmissä tai oman kylän puskaradiossa ilmoitetut havainnot eivät yleensä tavoita viranomaisia, eikä niillä ole arvoa päätöksenteossa. Myöskään Oma riistaan tallennetut suurpetohavainnot eivät siirry petoyhdyshenkilöille tai viranomaisille. Havainnot kirjataan Tassuun vain, jos ne ilmoitetaan petoyhdyshenkilölle. Petoyhdyshenkilölle ilmoitettu suurpetohavainto näkyy päätöksenteossa PE TOY HDYSHENKIL Ö SU UR PET OJEN HAVAI NN OI N TI Someryhmät eivät korvaa ilmoitusta petoyhdyshenkilölle, joka kirjaa varmennetut suurpetohavainnoin Tassuun. 34 Metsästäjä 1/2025
• Peto­ yhdyshenkilöiden koulutus materiaaliin voi tutustua riistainfo.fi/peto­ yhdyshenkilot Kaikki petoyhdyshenkilön tarkastamat suurpetohavainnot kirjataan Tassu-järjestelmään. Havainnosta merkitään muun muassa eläinten laji ja lukumäärä, havaintoaika ja -paikka. Myös jälkien mitat kirjataan aina kun mahdollista. Ilveksen ja suden jälkihavainnoista mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jälkihavainnoista etutassun leveys. Asutuksen läheisyydessä liikkuneista suurpedoista kirjataan lisäksi etäisyys lähimpään asuttuun rakennukseen. Tarkan havainnon tehdäkseen petoyhdyshenkilö pyrkii usein seuraamaan jälkijotosta jonkin matkaa. Yksittäisestä tassunjäljestä lajia tai eläinten lukumäärää on usein lähes mahdoton määrittää. Karhuista tehdyt pihahavainnot kasvussa Pihahavainnoiksi Tassussa luokitellaan suurpetohavainnot, jotka tehdään alle 100 metrin etäisyydellä asutusta rakennuksesta tai käytössä olevasta eläintuotantolaitoksesta. Karhujen pihahavainnot lisääntyivät vuonna 2024 selvästi. Koko maassa Tassuun kirjattiin vuoden 2024 aikana karhun pihavierailuja noin tuhat. Nousua vuoteen 2023 oli yli 60 prosenttia, vaikka karhuhavaintojen kokonaismäärä oli vuoden aikana hieman pienempi. Suden ja ilveksen tallennetuissa pihavierailuissa ei ole ollut havaittavissa vastaavaa kasvua kuin karhulla. Tassu-havaintoja käytetään moneen Suurpetohavaintoja kirjataan Tassuun koko Suomessa vuosittain kymmeniätuhansia, mikä on mittava vapaaehtoistyön voimannäyte. Vuonna 2023 kirjattiin lähes 59 000 havaintoa, ja vuonna 2024 yli 50 000 havaintoa. Eniten tallennetaan ilvesja susihavaintoja, vähiten ahmahavaintoja. Kattava havaintoaineisto on äärimmäisen arvokasta suurpetokantojen arvioinnissa. Jos havainnot vähenevät tai niiden maantieteellinen kattavuus huononee, kärsii lopulta kanta-arvioiden luotettavuus. Viranomaiset ja riistahallinto, kuten poliisi ja Suomen riistakeskus, käyttävät Tassu-havaintoja päätöksenteon tukena pohtiessaan toimenpiteitä ongelmayksilöiden häätämiseksi tai poistamiseksi. Lisäksi havaintoja hyödynnetään suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä, kuten suurpetoaitojen ja muun vahinkojenestomateriaalin kohdentamisessa. Havaintotietoja voidaan käyttää myös arvioitaessa lasten koulukyytien tarpeellisuutta. Tyypillisimmin suurpedon liikkuminen asutulla alueella tapahtuu yölliseen aikaan ja paljastuu jäljistä. Toisinaan tehdään päiväsaikaisia näköhavaintoja, mutta yleensä suurpeto poistuu välittömästi ihmisen havaittuaan. Jos eläin käyttäytyy uhkaavasti, tulee kohtaamisesta ilmoittaa hätäkeskukseen, mutta asia on hyvä saattaa myös petoyhdyshenkilön tietoon, jotta viranomaiset ja hallinto saavat havaintokirjausten perusteella muodostettua kattavan tilannekuvan. Suurpetohavaintojen ja erityisesti pihavierailujen ilmoittaminen petoyhdyshenkilöille on tärkeää myös jatkossa. Suurpetokantojen säätely poikkeusluvilla ei ole nykyisillä säädöksillä mahdollista, koska lainsäädännön kansallinen tulkinta on tiukentunut. Ilman kannanhoidollista metsästystä suurpetokannat todennäköisesti kasvavat ja niiden ihmisarkuus voi vähentyä. On todennäköistä, että pihavierailut ja muut kohtaamiset suurpetojen kanssa eivät tulevina vuosina vähene. Tassu-havainnot ovat korvaamattomia erilaisia suurpetoihin liittyviä konflikteja ratkottaessa. Havainnot kirjataan Tassuun vain, jos ne ilmoitetaan petoyhdyshenkilölle. Jälkien mitat kirjataan Tassuun. Ilveksen ja suden jäljistä mitataan etutassun leveys ja pituus, karhun ja ahman jäljistä etutassun leveys. 35 Metsästäjä 1/2025
• Riistanhoitoyhdistykset • Organisoivat suurriistavirka-avun (SRVA) • Sopivat SRVA:sta poliisin kanssa Suurpetoasiat ratkaistaan yhteistyöllä Suurpetojen kannanhoito on monen toimijan yhteistyötä, jossa jokaisella on omat vastuunsa. Kokonaisuus on moniulotteinen ja vaatii kaikkien osapuolten panosta. Tehokas päätöksenteko edellyttää ajantasaista tietoa, joka kulkee saumattomasti toimijoiden välillä. Ihmisten ja suurpetojen rinnakkaiselo rakentuu toimivan päätöksenteon varaan. Ruokavirasto • Tutkii eläintautiepäilyt • Tutkii muutoin kuolleet suurpedot EU • Valvoo luontodirektiivin täytäntöönpanoa Maaja metsätalousministeriö • Valmistelee lainsäädäntöä • Vahvistaa kannanhoitosuunnitelmat • Päättää poikkeuslupien kiintiöistä Suomen riistakeskus • Toteuttaa kannanhoitosuunnitelmia • Myöntää kannanhoidolliset ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat • Edistää vahinkojen ennaltaehkäisyä • Kouluttaa ja tukee petoyhdyshenkilöitä • Ohjaa ja valvoo riistanhoitoyhdistyksiä Poliisi • Antaa vahinkoja turvallisuusperusteiset karkotusja lopetusmääräykset • Tekee erävalvontaa Metsähallitus • Tekee erävalvontaa Tassu-järjestelmä • Kokoaa petoyhdyshenkilöiden tallentamat havainnot eri toimijoiden käyttöön Petoyhdyshenkilöt • Tarkistavat ilmoitetut suurpetohavainnot ja merkitsevät ne Tassuun • Neuvovat kansalaisia Kansalaiset DNA-keräysvastaavat • Koordinoivat keräystä yhdessä Luken kanssa • Jakavat näytetarvikkeet, ottavat vastaan näytteet ja välittävät ne laboratorioon Kunnat • Päättävät koulukuljetuksista • Päättävät suurpetovahinkojen korvauksista Eduskunta • Säätää lait Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus • Ratkaisevat viranomaispäätösten lainmukaisuuden Luonnonvarakeskus • Tekee tutkimusta ja kanta-arviot • Analysoi DNA-näytteet • Kouluttaa petoyhdyshenkilöt ja DNA-kerääjät • Tutkii poikkeuslupien nojalla kaadetut suurpedot Lainsäätäjät Oikeusjärjestelmä Tietojärjestelmä Viranomaiset Tutkimus Vapaaehtoiset Metsästäjä 1/2025 36 Nuolet kuvaavat tiedonkulkua ja päätöksenteon vaikutuksia.
• Ytimessä YTIMESSÄ-PALSTALLA LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE) ASIANTUNTIJAT KÄSITTELEVÄT AJANKOHTAISIA RIISTA-AIHEITA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA. E nsimmäiset kolme artikkelia käsittelivät tuoreeltaan yhteiskunnassa esillä olleita osin haastavia aiheita riistatiedon tuottamisen, metsästyksen hyväksyttävyyden sekä muuttuvien asenteiden ja ilmiöiden toisiinsa kytkeytymisestä. Nostan tässä esiin muutamia keskeisiä asioita juttusarjasta. Riistayhteistyön haastaminen ei ole toimiva työkalu muuttaa EU-tasoisia asioita Vuonna 2024 suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jumiutumisen myötä haastettiin riistaan liittyvää hallinnon, tutkimuksen ja kentän yhteistyötä ja sen muotoja. Erityisesti vastatuulessa oli metsästäjien tekemän vapaaehtoistyön jatkuvuus ja kattavuus suurriistavirka-apuun (SRVA) ja riistatiedon tuottamiseen liittyen. Metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö on oleellisen tärkeää viranomaisten toiminnan, kansalaisten turvallisuuden ja luotettavan tutkimustiedon tuottamisen kannalta. Tämän vuoksi muutokset vapaaehtoistyössä voivat koskettaa laajasti. Suomessa riistaeläinten metsästyksen mitoitus ja kannanseuranta perustuvat vahvasti vapaaehtoisten tuottamaan tietoon. Resursseja sen korvaamiseen ei ole. Nykyistä huonompi tietopohja kanta-arvioiden aineistona voisi johtaa esimerkiksi nykyistä epätarkempiin kanta-arvioihin ja varovaisempaan päätöksentekoon. Kuitenkin muutoksia politiikkaan ja säätelyyn tarvitaan nimenomaan EU-tasolla, jotta suurpetojen metsästykseen saadaan kansalliselle tasolle kaivattua muutosta. Painoarvoa eläinten oikeuksille ja laajempaa tarkastelumittakaavaa Ihmisen luontosuhde muuttuu ajassa, ja suomalaistenkin asenteisiin vaikuttavat vahvasti eurooppalaiset ja kansainväliset ilmiöt. Nykyään yhä useampi on kiinnostunut ihmistoiminnan vaikutuksista eläinten hyvinvointiin ja oikeuksiin. Myös luonnonvaraisten eläinten oikeudet nähdään aiempaa laajemmin. Tämä haastaa myös metsästyskulttuuria. Perinteisesti suomalaisessa yhteiskunnassa katse on kohdistunut yksittäiseen riistalajiin: mikä on sen kanta ja paljonko se kestää verotusta. Nykyään huomio kiinnittyy yhä enemmän siihen tulevatko luonnonvaraisten eläinten ja muun luonnon tarpeet sekä vuorovaikutussuhteet huomioiduksi ihmistoimien suunnittelussa. Puhutaan ekosysteemiajattelusta, jossa luontoa tarkastellaan kokonaisuutena. Ekosysteemin tarkastelu tuo esiin monimutkaisia vuorovaikutuksia, jossa ihminen on osa kokonaisuutta. Tässä tarkastelussa lajit eivät ole hyviä tai huonoja, vaan niiden rooli ekosysteemissä on usein moniulotteinen ja dynaaminen. Metsästyksen arvostus rakentuu useasta tekijästä Kaikilla meillä on uskomuksia ja arvostuksia, jotka ohjaavat arkisia valintojamme. Henkilöt, jotka eivät itse metsästä eivätkä saa lähipiirinsä kautta kosketusta metsästyskulttuuriin, rakentavat metsästysja metsästäjänäkemyksensä omista kohtaamisistaan metsästäjien kanssa. Näkemyksiin vaikuttavat myös julkisuuden riista-aiheiset keskustelut ja uutisointi sekä se, kuinka avoimesti ja vastuullisesti metsästäjät vaikuttavat toimivan. Myös metsästäjien yhteiskunnalle tuottamat erilaiset hyödyt, kuten rooli turvallisuuden tuottajana, viranomaisten avustaminen sekä riistavahinkojen hillintä kantojen kokoa metsästyksellä rajoittamalla, lisäävät tutkitusti metsästyksen arvostusta. Riistanlihaa puolestaan pidetään yleisesti arvokkaana ja eettisenä ruokana, vaikka se edustaa noin kaksi prosenttia kaikesta lihankulutuksesta. Tämä kolmen artikkelin sarja päättyy kiteytykseen: yhteistyö tutkimuksen ja viranomaisten kanssa kasvattaa metsästyksen ja metsästäjien arvostusta yhteiskunnassa. On ymmärrettävää, että kannanhoidollisen metsästyksen haasteet voivat turhauttaa. Samalla on tärkeää muistaa, mitkä ovat ne työkalut, joilla voidaan vaikuttaa EUpolitiikkaan, kun taas kansallinen toiminta vaikuttaa metsästyksen hyväksyttävyyteen Suomessa. Alkaneen vuoden 2025 ensimmäisessä artikkelissa tulemme käsittelemään kansalaishavaintojen ja tieteellisen tutkimustiedon eroavaisuuksia sekä kummankin hyödyntämistä tutkimuksessa ja kanta-arvioinnissa. Kirjoittaja on ohjelmajohtaja Luonnonvarakeskuksessa. Yhteistyön vaaliminen on avain kestävään metsästykseen Metsästäjä-lehti on aina ollut Luonnonvarakeskukselle (ja sitä edeltäneelle Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokselle) keskeinen kanava välittää riista-aiheista tutkimustietoa metsästäjille. Vuonna 2024 saimme mahdollisuuden aloittaa Ytimessä-palstan, jossa käsittelemme riistaan kytkeytyviä ajankohtaisia ilmiöitä yksittäistä tutkimusta laajemmasta näkökulmasta. TeksTi Katja Holmala YTIMESSÄ-ARTIKKELIT 2024 Metsästäjä 2/2024: Kylmää ja kuumaa suurpetoihin liittyen Metsästäjä 4/2024: Luontosuhde ja tarkastelutapa murroksessa – Kohti ekosysteemien mittakaavaa Metsästäjä 6/24: Mikä kannattelee metsästyksen arvostusta? KA TJ A RO NK AI NE N 37 Metsästäjä 1/2025
• Jäinen hanki, saariston kalliot, metsäautotien murske, lasiksi jäätynyt sammal. Metsästyskoiran käpälät joutuvat kovalle koetukselle. TeksTi Henri Mutanen kuvaT Tero Salmela, Henri Mutanen ja Jenni Hatakka M etsästyskoiran tärkeimmät työkalut lienevät nenä ja pää, mutta seuraavana tulevat käpälät, jotka kuljettavat koiran riistan perässä. Jotta koiralla voidaan metsästää, sen käpälien pitää kestää rasitusta. Niiden rikkoutuminen, kun tarkoittaa taukoa jahtihommista. Siksi on tärkeää huomioida käpälien kestävyys sekä opetella suojaamaan niitä ja hoitamaan vammat. Jotkin kelit ovat sellaisia, ettei koiraa voi eläinsuojelullisista syistä viedä metsään, mutta oikeilla nikseillä voi saada lisää jahtipäiviä kalenteriin. Riskikelit ja -maastot Useimpien metsästyskoirien kausi on pitkä ja olosuhteet vaihtelevat. Lähes joka kelillä löytyy riski käpälävammoille. Alkukaudesta karkeat pinnat, joista pahimmasta päästä metsäautotien kalliomurske, hiovat käpälänpohjia ja voivat aiheuttaa viiltohaavoja. Sulalla maalla metsästysalue vaikuttaa: kallioiset maastot kuluttavat käpäliä huomattavasti enemmän kuin metsämaastot. Rannoilla on terävää kaislaa ja muuta rytöä. Lisäksi kosteus ja lika voivat hautoa käpäliä. Riski ovat myös loppusyksyn ensimmäiset pakkaskelit. Märkä sammalikko kovettuu teräväksi ja menoa voi pahimmillaan verrata lasimurskalla juoksemiseen. Lumikeleillä alkaa karppakelien kyttääminen. Nimitystä käytetään kelistä, jolloin lumenpinta on jäätynyt kovaksi. Parhaimmillaankin karppakeli haastaa käpälien kestävyyden ja pahimmillaan hangen pinnassa on veitsenterävästi leikkaava kerros. Paksun lumipeitteen aikana keli tarkoittaa usein huilipäiviä, koska koiran upotessa kuoresta läpi pääsee terävä kerros leikkaamaan ylempää jaloista ja jopa rinnasta. On juhlapäivä, kun hanki kovettuu kantavaksi. Tässäkin kelissä piilee riski, jos kannen päälle ei ole satanut pehmeää lunta: kova ja karkea pinta kuluttaa käpälän pohjia yllättävän tehokkaasti. Koiran ominaisuudet ja perimä Sääolosuhteiden lisäksi käpälien kestävyyteen vaikuttavat koiran ominaisuudet. On koiria, joiden käpälät ovat ehjät kelin kuin kelin jälkeen ja on koiria, joilla varpaat ovat hiertyneet auki ensimmäisinä kuura-aamuina. Koska koirayksilöiden välillä on eroja, asiaan olisi syytä kiinnittää huomiota jalostuksessa. Vaikka koira Käpälät koetuksella ? Karkeapintaiset metsäautotiet ovat yksi suurimmista riskeistä koiran käpälille lumettomana aikana. Osa koirista osaa säästää itseään liikkumalla olosuhteen edellyttämällä tavalla. Jos hanki ei kanna laukaten, kannattaa edetä ravaten. ? Käpälävammoista seuraa usein pitkä tauko jahtihommista, ja kerran rikkoontuneet käpälät aukeavat helposti uudelleen 38 Metsästäjä 1/2025
• olisi muutoin kuinka hyvä, voivat sen käyttövuorokaudet jäädä vähälle, jos heikkojen käpälien takia joudutaan jättämään jahtireissuja väliin. Tämä koskee erityisesti eteläistä Suomea, jossa lumiolosuhde vaihtelee talven mittaan. Tyypillisesti ensin sataa märkää lunta ja vettä, sitten pakastuu pariksi päiväksi kunnes sataa taas lunta. Kun kiertoa jatkuu läpi talven, ovat pehmeät kelit vähissä. Fyysisten ja rakenteellisten ominaisuuksien lisäksi käpälien kestävyyteen vaikuttaa koiran tapa liikkua. Vauhdikkaan ja rajusti liikkuvan koiran käpälät joutuvat erilaiselle rasitukselle, alustasta riippumatta, kuin rauhallisesti liikkuvan. Osa koirista osaa sopeuttaa kulkuaan vallitsevaan olosuhteeseen ja säästää itseään näin vammoilta. Jos hanki ei kanna laukaten, kannattaa edetä ravaten. Nahka pehmenee levossa Metsästyskoiraharrastajien keskuudessa kuulee usein puhuttavan, että kerran pahasti auenneet jalat aukeavat uudestaan. Kirjoittajan havainnot tukevat tätä. Arpeutunut kudos ei kestä rasitusta samalla tavalla. Vammoja tulisikin välttää ja huolehtia käpälien kunnosta. Useimpien metsästyskoirien kesätauko on pitkä. Tarhassa tai tuvassa pötkötellessä käpälien pohjaan ei tule rasitusta ja kudos pehmenee. Monet tietävät, miltä tuntuu kävellä talven jälkeen paljain jaloin. Kesäaikainen treenaaminen parantaa myös käpälien kestävyyttä. Pitkät lenkit soratiellä tai metsäpoluilla ravaten pitävät anturat ja varpaat vahvoina. Asfaltilla juoksutusta tulisi välttää, koska kuuma tie voi polttaa käpälien pohjat. Koiran ihoa kannattaa tarkkailla ja pyrkiä vaikuttamaan siihen ravinnolla. Hyvinvoiva iho ja karvapeite tarkoittavat, että myös käpälän pohjat ovat kunnossa. Huonokuntoiset jalat aukeavat terveitä helpommin. Rasvat ja voiteet Markkinoilla on paljon erilaisia käpälien hoitotuotteita. Maastossa voiteet eivät anna juurikaan suojaa, koska ne huuhtoutuvat tai kuluvat nopeasti pois. Rikkoontuneiden käpälien hoidossa niistä sen sijaan voi olla apua. Tuotteet voivat sopia myös ennaltaehkäisevään hoitoon. Hyvinvoiva ja terve iho kestää paremmin rasitusta. Tossuja on paljon erilaisia Erityisesti valjakkokoirilla on jo pitkään käytetty tossuja suojaamaan käpäliä. Viime aikoina tossujen käyttö on yleistynyt myös metsästyskoirilla. Tossut herättävät keskustelua ja on esitetty mielipiteitä, ettei niiden käytön vuoksi tulisi enää niin paljon tietoa käpälien kestävyydestä jalostusta varten. Oli mielipide mikä tahansa, ovat tossut käyttökelpoinen suoja koiran käpälille haastavissa olosuhteissa. Tossuista on hyötyä, kun vahinko on päässyt tapahtumaan. Niillä voi estää koiraa nuolemasta vammakohtia ja suojata käpälää ulkoilutuksen yhteydessä. Fyysisten ja rakenteellisten ominaisuuksien lisäksi käpälien kestävyyteen vaikuttaa koiran tapa liikkua. 39 Metsästäjä 1/2025
• Kirjoittajan vinkit tossujen kiinnitykseen Suuri osa tossuista on tarkoitettu seurakoirakäyttöön, eivätkä ne sovellu metsästyskoiralle. Parhaiten metsästykseen soveltuvat yksinkertaiset pussin malliset tai vähän muotoillut tossut. Niissä tassu pääsee liikkumaan tossun sisällä, jolloin koiran ote maastoon pitää. Osa tossuista suojaa pelkän käpälän, osa taas on pidemmän mallisia suojaten jalkaa myös ylempää. Materiaali kannattaa valita olosuhteiden mukaan. Metsästyskäyttöön soveltuvat tossut on valmistettu yleensä ohuesta kestävästä kankaasta, kuten cordurasta tai viiltosuojakankaasta. Osa tossusta voi olla päällystetty kumilla. Kangastossut ovat yleiskäyttöisimmät ja soveltuvat lumikeleille. Ohut kangas mahdollistaa käpälän elämisen maastopohjan mukaan, eikä ole liukas. Kangastossuja voi käyttää myös paljaalla maalla, mutta ne kuluvat nopeasti puhki. Viiltosuojatut ja etenkin kumipäällysteiset tossut sopivat paljaalle maalle, koska ne kestävät kulutusta ja suojaavat teräviltä pinnoilta. Kumipäällysteisiä tossuja ei tule käyttää lumikelillä, koska ne ovat liukkaat. Tossu kiinni käpälään Haastavinta tossujen käytössä on saada ne pysymään koiran jaloissa metsäpäivien ajan. Yleisin on tarrakiinnitys, josta valmistajilla on toisistaan poikkeavia ratkaisuja. Vaikka tarrakiinnityksien pitävyydessä on eroja, kirjoittajan havaintojen mukaan ne eivät usein riitä pitämään tossua jalassa koko päivää. Varsinkin, jos tossut pääsevät kastumaan, tarrakiinnitykset aukeavat helposti. Monet koiranomistajat ovat kehitelleet lisäkiinnityksiä. Tossut tulee saada napakasti kiinni, mutta ei liian kireälle, jottei verenkierto käpäliin häiriinny. ? Kiinnitä tossun tarrakiinnike napakasti ja leikkaa yli jäävä osa tarranauhasta saksilla pois. ? Lisää kierros tai kaksi ”erkkaria” tarranauhan ympärille. Se ehkäisee tarranauhan aukeamista. ? Kieritä teippauksen päälle itsekiinnittyvää kapeaa haavasidosta. Sidos ehkäisee kosteuden ja lumen pääsemisen tossun kiinnityksen ja jalan väliin, mikä johtaisi yleensä tossun tippumiseen. ? Vältä sidoksen kiristämistä kannuskynnen kohdalle. Tiukasti käpälää vasten sidottu kannuskynsi voi hiertää käpälän sivuun haavan. Parhaiten metsästyskoiran käyttöön soveltuvat tossut, jotka mahdollistavat tassun vapaan liikkumisen tossun sisällä, jolloin koiran ote maastoon pitää. Materiaali kannattaa valita maaston ja kelin mukaan. 40 Metsästäjä 1/2025
• E läinlääkäri Jenni Hatakka on Evidensia eläinsairaala Vethausin päivystysja sairaalaosaston vastaava eläinlääkäri ja Seinäjoen eläinsairaalan johtaja. Hänen vapaaaikansa kuluu mäyräkoirien kanssa peuraja jänisjahdeissa sekä ajokokeissa. Mitkä fyysiset ominaisuudet vaikuttavat käpälien kestävyyteen? Voidaanko kestävyyttä edistää jalostuksella? – Jalostuksella voidaan vaikuttaa koirien perinnöllisten sairauksien ehkäisyyn ja rakenteeseen. On suositeltavaa, että jalostukseen käytettävät metsästyskoirat tutkitaan asianmukaisesti ennen astutusta. Koiran tulee seistä paino tasaisesti kaikilla jaloilla. Koiraeläimet ovat etupainoisia, mutta takajalkojenkin pitää olla tukevasti maassa. Molemmilla etuja takajaloilla pitää olla yhtä paljon painoa. Etujalkojen kulmauksiin voi jonkin verran vaikuttaa harjoittelun avulla. Luustoa ei voi muuttaa, mutta lihaksistoa vahvistamalla voi saada lisää kulmauksia, parempaa joustoa ja iskunvaimennusta nivelille. Ylipainosta seuraa nivelrikkoa ja tassuihin furunkuloosia eli karvatupen tulehdusta, jotka estetään pitämällä koira hyvässä kunnossa. Mitkä ovat yleisimpiä koiran käpälävammoja? Kuinka niitä hoidetaan? – Kynnenmurtumat voi estää pitämällä kynnet oikean pituisena. Mustien kynsien leikkaamista ei kannata pelätä, pyydä rohkeasti apua eläinlääkäriltä. Etenkin mäyräkoirien kynnet kannattaa leikata viikoittain, koska ne ovat paksut, vahvat ja kasvavat nopeasti. Ruokinnalla voidaan vaikuttaa kynsien kestävyyteen jonkin verran. Riippuen murtuman laajuudesta poistetaan paikallispuudutuksessa vaurioitunut kynnen kuoriosa tai vamman ollessa ytimeen asti, koko kynsi. Kotihoidoksi tulehduskipulääkitys, kynnen puhdistaminen antiseptilla ja tassuside viikon ajan. Antibioottihoitoa ei tarvita. Vaurioitunutta kynttä ei saa nuolla, joten kauluria on käytettävä. Vaurio parantuu 7–10 päivässä. Anturahaavat estetään pitämällä anturat pehmeinä. Tassuvoide pitää ihon pehmeänä ja joustavana. Itse käytän tassuihin talvisin perinteistä vaseliinia. Lisäksi ruokinnalla voi vaikuttaa anturoiden kuntoon jonkin verran. Jäisellä lumikelillä ja hankikannolla voi anturavammoja estää tossuilla. Pieniin haavoihin riittää puhdistus, tassusiteellä suojaaminen ja nuolemisen esto kaulurilla. Mikäli haava erittää pahan hajuista eritettä, punoittaa, turpoaa tai esiintyy kipua, on syytä ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Suuret ja syvät anturahaavat vaativat ompeleita ja eläinlääkärin hoitoa. Vierasesineiltä tassut voi suojata tossuilla. Vierasesineet aiheuttavat kudoksissa tulehdusreaktion ja kipua, joten ne on hoidettava eläinlääkärin vastaanotolla poistamalla vierasesine anestesiassa. Kämmenluiden tai varvasluiden murtumat hoidetaan eläinlääkärin arvion mukaan tapauskohtaisesti lastoittamalla tai kirurgisesti. Varvasmurtumat hoidetaan teippaamalla. Vakavissa traumoissa varvas amputoidaan. Voiko ravinnolla tai lisäravinteilla vaikuttaa käpälien kestävyyteen? – Koiran kynsien, anturoiden, ihon ja turkin kunnon perustana on monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio. Ihon hyvinvointiin auttavat tutkitusti Omega 3 ja 6 -rasvahapot säännöllisesti käytettyinä. Kalaöljyallergikoille on markkinoilla saatavilla kasviperäisiä omegavalmisteita. Jos koira on taipuvainen ylipainoon, voidaan iholle annostella paikallisvaleluliuoksena omegaliuos. Ihon ja kynsien kestävyyteen saattaa auttaa biotiinilisä. Jos koiralla on kynsien heikkoutta aiheuttava sairaus, voidaan käyttää eläinlääkärin määräyksellä verenkiertoa edistäviä valmisteita. Itse käytän omilla koirillani läpi vuoden Nutrolin öljyä ihon ja kynsien hyvinvointiin. Onko ravinnon lisäksi muita tuotteita, joilla käpälien kestävyyttä voisi edistää? – Jos käyttökoiran tassut ovat herkät vammoille, voidaan niitä estää suojaamalla tassut tossuilla. Onko sinulla muita vinkkejä käpälävammojen ennaltaehkäisyyn? – Käpälien ja tassujen hyvinvointi lähtee perusasioista. Tärkeää on havainnoida sääolosuhteita: onko järkevää viedä koiraa jahtiin tai treeniin kovalla ja pettävällä hankikannolla? Riittävä ja monipuolinen ruokavalio yhdistettynä hyvään rakenteeseen ja kuntoon takaa perustan käpälien hyvinvointiin. Pitämällä kynnet oikean pituisina, anturat pehmeän hyväkuntoisina ja suojaamalla tassut oikeaoppisesti vaativissa olosuhteissa, voidaan ehkäistä traumoja ja metsästyskaudesta tulee ehjä. Koirien käpälien kestävyys, vammat ja niiden ennaltaehkäiseminen 41 Metsästäjä 1/2025
• M tsästäjän varusteet Uusia silmälaseja hankkiessa kannattaa ottaa metsästysharrastus puheeksi. TeksTi ja kuvaT Tero Salmela M oni metsästäjä kohtaa tilanteita, jossa silmälasit haittaavat ampumista. Silmälasit huurtuvat tai kehykset haittaavat tähtäämistä. Tilanteita tulee eteen niin haulikolla, kiväärillä kuin jousellakin. Ammattilainen auttaa valinnassa Ammuntaan soveltuvia silmälaseja hankkiessa kannattaa hakeutua sellaisen optikon luokse, jolla on aiheesta vankka kokemus. Jos harrastaa erilaisia ammuntalajeja, yhdet yleismallit eivät välttämättä toimi, jolloin laajan kokemuksen omaava optikko osaa auttaa. Ratkaisu, joka sopii haulikkoammuntaan ei välttämättä toimi kiväärin tai jousen kanssa. Valittavien kehysten muotoon vaikuttaa käytettävä ase ja harrastettava ammuntalaji. Esimerkiksi haulikolla ammuttaessa linssin korkeuteen tulee kiinnittää huomiota, jotta kehys ei tule näkökenttään tähdättäessä. Jousella ammuttaessa saisi linssien etäisyys olla mahdollisemman pieni, jotta kehyksen sisäreuna ei haittaa tähtäinkuvaa. On siis monta asiaa, joita ei itse välttämättä osaa huomioida. Edellä kerrottu vaikuttaa myös linssin valintaan. Jos ikänäkö vaivaa, optikon kanssa kannattaa keskustella sopivatko moniteholasit ajateltuun käyttöön vai täytyykö valita yksiteholasit. Tutkimuksissa selvitetään myös silmien dominanssi. Tutkimuksella selvitetään näön vasentai oikeapainotteisuus, jonka merkitys korostuu haulikolla ammuttaessa. Silmälasit ovat osa hämäräoptiikkaa Kun valo hiipuu, laadukkaat linssit auttavat paitsi kiikareissa, mutta myös silmälaseissa. Usein vanhat silmälasit ovat naarmuuntuneet, pinnoite on pilattu saunan lämmityksessä ja ne ovat muutenkin likaiset. Virheet linssin pinnassa vaikuttavat paitsi tarkkaan näkemiseen, ne myös huonontavat valon läpäisyä. Kalliin kiikarin ominaisuudet karkaavat harakoille, jos silmän ja kiikarin välissä on elämää nähneet linssit. Taittovirheet ja ikä vaikuttavat hämäränäköön ja tätä Silmälasit metsästäjälle Puhtaat ja laadukkaat linssit ovat tarpeen, jotta silmälasit eivät heikennä kiikaritähtäimen optiikan hyötyjä. TUTKITUTA NÄKÖ SÄÄNNÖLLISESTI Optikoiden suositus on käydä näöntutkimuksessa säännöllisesti kahden vuoden välein. Näön tai hämäränäön huonontumista ei välttämättä itse huomaa. Muutoksen ollessa vähittäinen, tilanteeseen tottuu. 42 Metsästäjä 1/2025
• voidaan parantaa laadukkailla linsseillä, pinnoitteilla ja taittokorjauksilla. Koska metsästäjälle tarkka näöntutkimus on tarpeen, ovat jotkut optikot erikoistuneet siihen. Heillä on laitteet, joilla saadaan silmästä tuhansia mittauspisteitä ja voidaan ottaa huomioon myös pupillin suurentuminen hämärässä. Mittausten perusteella saadaan tehtyä juuri oikeanlaiset linssit silmän ja lasien käyttäjän vaatimuksiin. Metsästys asettaa erityisvaatimuksia Huurtuminen on yleinen ongelma, etenkin kosteissa ja kylmissä olosuhteissa. Silmälasit tulevat lähelle kasvoja, jolloin varsinkin, jos omaa komeat kulmakarvat, ei ilma pääse niitä ”tuulettamaan”. Silloin hengityshöyryt huurruttavat linssit. Riittävä väli kehyksen ja kasvojen väliin sekä huurtumisenestoaine auttavat pitämään linssit kirkkaina. Säädettävät nenätyynyt helpottavat oikean istuvuuden löytämistä. Metsästyksessä lasien keveys ja kehysten kestävyys ovat arvossaan. Esimerkiksi titaanista valmistetut kehykset ovat kestäviä ja erittäin kevyitä. Joustavat sangat ja säädettävät nenätyynyt auttavat laseja istumaan mukavasti koko päivän ilman painetta tai liukumista. Kehysten tulee pysyä tukevasti paikoillaan, sillä metsästyksessä liikutaan vaihtelevissa maastoissa, mikä voi aiheuttaa silmälasien liukumista. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin tökkiä laseja paremmin paikoilleen ja samalla liata linssi sormilla. Kannattava sijoitus Moni metsästäjä huolehtii varusteistaan, aseistaan ja kiikareistaan ja upottaa niihin mittavia summia rahaa. Toki ne ovat tärkeitä työkaluja, mutta havainnot metsästäjä tekee silmillään. Metsästyksen nautinnon ja turvallisuuden vuoksi on keskeistä huolehtia, että silmälasit, tai mihin ratkaisuun näön parantamisessa päädytäänkin, ovat oikeanlaiset. Se saattaa vaatia hieman enemmän aikaa tai rahaa, mutta koska osaamista ja ammattitaitoa on tarjolla, sitä ei kannata jättää käyttämättä. Muut vaihtoehdot Osa metsästäjistä valitsee piilolinssit. Ne eivät huurru eikä näkökentässä ole ylimääräistä. Piilolinssit ovatkin oiva ratkaisu päivittäiseen käyttöön, mutta pidemmällä eräreissulla ne voivat olla hankalia, koska niiden vaatimaa hygieniaa on vaikea toteuttaa maastossa. Piilolinssit eivät sovellu kaikille tai ne voivat aiheuttaa epämukavuutta. Kuukausilinssejä, joita voi pitää pidempään on tarjolla, mutta olosuhteet saattavat saada silmät kuivumaan ja myös silmien likaantuminen metsässä on mahdollista, jolloin niiden pitäminen on epämiellyttävää. Apu näön parantamiseen saattaa löytyä myös silmäleikkauksesta. Leikkauksella voidaan nykyään tehdä näkökykyyn hyvin monenlaisia korjauksia. Silmälasien huurtumisen estoon löytyy liinoja ja nesteitä. Linssit puhdistetaan ennen käsittelyä. Kuvassa olevalla huurtumisenestoliinalla voi käsitellä linssit useita kymmeniä kertoja. Tuttu näky silmälasien käyttäjille. Rauhallinen uloshengitys nostaa höyryt suoraan linsseille ja huurruttaa ne. Linssien likaisuus ja naarmuisuus vaikeuttavat näkemistä vaativissa olosuhteissa. Nämä linssit joutavat kierrätykseen. 43 Metsästäjä 1/2025
• Kuten lähes kaikkialla Suomen saaristossa, vieraspedot ovat olleet Vänön saariston riesana vuosikymmenien ajan. Alue on yksi monista, joita Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistys r.y. (SLHSY) hoitaa, mutta kaikista alueista Vänö on työläin. TeksTi ja kuvaT Tommy Arfman V änön saaristo sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa. Se on lukuisten saarien muodostama kokonaisuus, jonka luonto on lajistoltaan monimuotoinen suurten saarten teeristä ja hirvistä aina ulkoluotojen riskilöihin ja harmaahylkeisiin. Sillä on suuri potentiaali monipuolisen luonnon saaristoalueena, mutta sitä on rasittanut vuosikymmenien ajan vieraslaji minkki ja myöhemmin alueen valloittanut supikoira. Hoitotyöt alkoivat vuonna 2006 Hoitoalueen maapinta-ala on 1 567 ha ja se koostuu 1 464 saaresta ja luodosta. Valtion omistusosuus saarista on reilut 15 prosenttia, joten vuonna 2006 Metsähallitus käynnisti neuvottelut paikallisen metsästysseuran kanssa mahdollisuudesta aloittaa minkkien poistaminen Vänön saariston ulkovyöhykkeellä. Työt aloitettiin elokuussa 2006, jolloin paikallisten kouluttajana oli saariston minkinpyynnin pioneeri Jukka Nummelin ajokoiransa kanssa. Artikkelin kirjoittaja oli toinen koiranohjaaja metsästyslinjaisella kultaisella noutajalla ja sileäkarvaisilla noutajilla. Koirat loivat sittemmin pohjan petokoiratyölle saaristossa. Ensimmäisen vuoden saalis oli 12 minkkiä kahden päivän aikana. Seuraava vuosi tuotti saaliiksi 33 minkkiä. Työtä tehtiin vuoteen 2011 asti ennen kuin minkkikanVänön linnusto palkitsee pitkäjänteisen hoitotyön ta romahti. Nyt ulkovyöhykkeeltä saadaan vuosittain jokunen minkki alueen pohjoisosasta. Supikoirista saatiin havaintoja vuonna 2010. Sen perusteella voitiin arvella suurten saarten olevan supikoirien valloituksen kohteena. Sotka-hanke mahdollistaa Vuonna 2020 alkanut Sotka-hanke mahdollisti hoitoalueiden merkittävän laajennuksen. Vänön hoitoalue laajennettiin kattamaan myös suurten saarten pohjoinen vyöhyke. Kolmen vuoden ajan Vänössä keskityttiin hävittämään supikoirat. Verrattuna pohjoiseen naapuriin, Tunnhamnin hoitoalueeseen, kesti supikoirien hävittäminen pitkään. Osasyynä oli tiettyjen saarien poisjäänti hoitotoimista. Viimeisen pariskunnan löytämiseen valjastettiin GPS-pannoitettu supikoirauros. Sen toivottiin liikkeillään paljastavan jäljellä olevan pariskunnan. Lokakuussa 2023 Vänössä loukut olivat koiratyön ohella olennainen osa minkkikannan hävittämisessä. Mikko Toivola tyhjentämässä loukkua. 44 Metsästäjä 1/2025
• näin kävi. Uros käväisi Storön saaressa ja poistui sieltä kovalla kiireellä. Saari on supikoiralle tyypillistä biotooppia ja tämä pikavisiitti herätti epäilyt lyhyen käynnin syystä. Pikimmiten Storöön tehtiin ylimääräinen täsmäisku ja pariskunta löytyi. Aiemmilla hoitokäynneillä pariskuntaa ei löydetty. Luultavasti se oleskeli saarissa, joihin ei ollut toimivaltaa. Storöstä poistettiin keväällä 2023 pariskunta ja tämä loi tilaa viimeiselle parille ottaa saari haltuunsa. Tämän jälkeen Vänön alueelta on löytynyt ainoastaan yksinäinen urossupikoira. Se löytyi keväällä 2024 kovan jäätalven jälkeen ja oli todennäköisesti vaeltanut alueelle jäitä pitkin. Pohjoisen minkit Supikoirien pyynnin ohessa pohjoiselta alueelta saatiin saaliiksi minkkejä. Koirapyynnin avulla ei minkinpyynti kuitenkaan ollut kattavaa, sillä haku jää suurissa saarissa vajaaksi. Vuonna 2024 käynnissä ollut KovaVipehanke mahdollisti tehostetun loukkupyynnin aloittamisen. Vänön pohjoiseen saaristoon asennettiin 24 hetitappavaa loukkua. Ensimmäisen talven tulos oli hälyttävä, loukuilla saatiin 15 minkkiä. Alueen minkinpyyntiä olisi tehostettava, mutta onneksi resursseja voidaan siirtää minkkeihin, kun supikoirakanta on hävitetty. Nyt loukkuja on alueella yhteensä 30. Niiden yhteyteen on asennettu riistakamerat keräämään tietoa loukuilla kävijöistä. Havaintojen verkosto Vuosien työ hoitoalueella on luonut SLHSY:lle yhteistyöverkoston. Kesäasukkaat raportoivat minkkipoikueista yhdistykselle, joten syyskauden hoitotoimet voidaan tehdä täsmäiskuina. Osaltaan tämän avulla pohjoisen Vänön minkkisaalis nousi 39 yksilöön vuonna 2024. Paikallisten havainnoilla on suuri merkitys, varsinkin petokannan harvetessa. Hoitoalue on laaja ja täsmällinen tieto vieraspedosta parantaa pyynnin kustannustehokkuutta. EWS-malli Varhaisen varoituksen järjestelmä (Early warning system, EWS) on päämäärä, jota hoitoalueilla tavoitellaan. Se tarkoittaa ? Kartta Vänön hoitoalueen GPS-seuratuista supikoirista ja supikoirasaaliista vuodesta 2010 alkaen. Lisäksi näkyvissä ovat Vänön alueen lintulaskentasaaret ja ulkosaariston vuonna 2006 aloitettu minkinpoiston alue. Supikoiriin saatiin Vänössä ensimmäinen kontakti vuonna 2010 minkin pyynnin yhteydessä. GPS-supikoira 1.4.2014–4.6.2014 GPS-supikoira 15.9.2022–12.10.2023 Supikoirasaalis 2010-2014 Lintulaskentaluodot Vänön hoitoalue Minkinpoistoalue 2006– 45 Metsästäjä 1/2025
• olollaan. Linnustolle on kuitenkin avautumassa uusia mahdollisuuksia, kun supikoirat ovat poissa ja minkkikantaa alettu toden teolla harventamaan. Petopaineen mittakaava Lintukadosta alkaa saada käsityksen, kun tarkastelee pannoitettujen supikoiraurosten liikkeitä keväällä lintujen haudonta-aikaan. Seurantaa on tehty kaksi kertaa, vuonna 2014 ja KovaVipe-hankkeen aikana 2022– 2023. Eläimet liikkuvat hyvin laajalti toukokuussa ja kesäkuussa lintujen haudontaaikaan. Kun ajatellaan supikoirien pentuja tuottavia elinpiirejä, voi ymmärtää lintujen heikon pesintätuloksen. Ja tähän päälle vielä minkit. Vieraslajien lisäksi alueella on myös merikotkia ja saukkoja. Varsinkin myöhään pesivät lajit, kuten pilkkasiipi ja tukkasotka, ovat maapetojen kovan rasitteen kohteena. Vänöstä on poistettu vuodesta 2006 lähtien 187 minkkiä ja 27 supikoiraa. Saaristoluonnon ennallistamista Vieraspedot luovat ylimääräisen rasitteen alkuperäisille saariston lajeille, jotka eivät ole sopeutuneet uiviin maapetoihin. Ainoastaan saukko on ollut aikoinaan saaristossa yleinen. Sen vaikutus linnustoon on meillä vähän tutkittu aihe, mutta lienee marginaalinen tai ainakin paikallinen. On selvää, että tiheät vieraspetokannat näivettävät ja lopuksi hävittävät saariston alkuperäistä lajistoa. Pitkäjänteinen ja tehokas työ voi parhaimmillaan palauttaa saaristoluonnon tilaan, joka vallitsi ennen vieraspetoja. Tila voi myös pysyä hyvänä kevyemmällä työmäärällä, kunhan alue on riittävän laaja ja toimet kattavia. Tästä on hyvänä esimerkkinä tämä Vänön ”vanha” hoitoalue. Syksyn 2024 tarkastuksessa sieltä ei löytynyt muita maapetoja kuin saukkoja. Se osa Vänöstä ei tarvitse enää vuosittaista työresurssia. Vänö on myös hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää on saada kaikki tärkeät saaret hoitotyön piiriin. Näin alueelle ei jää ”piiloon” vieraslajin elinpiirejä, jotka tuottavat yksilöitä hoidetuille saarille. Kun mietitään luonnon hyväksi tehtävää ennallistamistyötä saaristossa, on vaikeaa keksiä montaa keinoa siihen. Saariston luonto palautuu, siitä on tuloksia useilta alueilta vuosien ajalta. Ihmisen toiminta tukee petojen elinmahdollisuuksia, mutta muille lajeille se on suorastaan haitallista. Vieraspetojen hävittäminen on yksi keino antaa luonnolle takaisin. SLHSY:n kenttätyötä tukee tällä hetkellä Life Biodiversea -hanke, jota hallinnoi Metsähallitus. Yhdistyksen toimintaa tukevat myös Metsä Group, Suomen riistakeskus ja maaja metsätalousministeriö. vieraspetokantojen pysyvää poissaoloa. Kun alue on saatu vieraspedoista tyhjäksi, ei ole tarkoituksenmukaista koluta jokaista saarta läpikotaisin koirien kanssa. Varhaisen varoituksen järjestelmään otetaan mukaan useita tapoja havainnoida alueen tilaa. Työkaluina ovat kameravalvonta loukuilla ja hajuposteilla, yhteistyö paikallisen väestön kanssa (näköhavainnot, ulosteet, predaatio) ja lämpökameralla varustettu drooni kaislikkoisilla alueilla. Malliin voi kuulua myös niin sanottujen ”hot spot” -saarien läpikäynti koirilla. EWS-malli vapauttaa koiratyön resursseja hoitoalueille, joita vieraspedot vaivaavat. Oman onnensa nojaan hoidettuja alueita ei voida jättää. Säännöllistä lintuseurantaa Metsähallitus on seurannut Vänön lintukantoja jo pitkään. Se ei ole lintujen bongailua, vaan pesivän linnuston seurantaa. Ulkovyöhykkeen petopoistot kertovat tosiasiaa siitä, että pesivä linnusto saaristossa elpyy, kun vieraspedot ovat poissa pitkään. Monen lajin mitättömät parimäärät ovat kasvaneet moninkertaisiksi. Vuonna 2002 pesiviä tiiroja laskettiin alueella 145, mutta vuonna 2019 luku oli jo 642. Muita menestyjiä ovat tukkasotka, pilkkasiipi ja useat kahlaajalajit. Hoitoalueen pohjoisen osan linnustoa ei seurata samalla tarkkuudella. Tämänhetkiset havainnot sieltä kertovat karua kieltään. Lintupoikueet loistavat toistaiseksi poissa? Vänön vieraspetopyyntien alkaessa vuonna 2006 minkki oli alueella hyvin runsaslukuinen. Lehtipuhaltimen varressa Jouko Högmander, koirina kokenut ajokoira ja oppilaana kultainennoutaja. ? Vieraspetosaaliit koko Vänön hoitoalueella ja lintulajien parimääriä. Minkkikannan romahdus ulkovyöhykkeellä näkyy vuonna 2011. Lintukantojen nousu alkaa näkyä selvästi vuodesta 2006 eteenpäin. Hoitoalueen laajennus näkyy saalismäärien selvänä lisäyksenä vuodesta 2021 alkaen. Minkkisaalis Supikoirasaalis Tukkasotka Pilkkasiipi Karikukko Punajalkaviklo 70 60 50 40 30 20 10 200 2 201 200 6 201 4 202 1 200 4 201 2 201 9 200 8 201 6 202 3 200 3 201 1 201 8 200 7 201 5 202 2 200 5 201 3 202 200 9 201 7 202 4 Vänön vieraspetosaalis ja lintumäärä 46 Metsästäjä 1/2025
• Tutkittua Tutkimukset ovat osoittaneet varislintujen olevan merkittäviä maassa pesivien lintujen pesien tuholaisia. Niiden ruokalistalla ovat kahlaajat, sorsalinnut, peltokanat ja laululinnut. Munien ohella niiden nokkaan päättyy monen jo kuoriutuneen linnunpojan tie. TeksTi ja kuvaT Heidi Krüger V arislintujen saalistukselle olennaista on niiden taipumus tarkastella maisemaa tähystyspuista. Ne ovat lintumaailman älykköjä, joiden on voitu osoittaa pystyvän seuraamaan emolintujen liikkeitä niin, että ne löytävät pesät suojaisistakin paikoista. Hyvää pesimäympäristöä ei kannata perustaa vahtimispaikkoina toimivien korkeiden puiden viereen. Varislintujen pesärosvoilua on todettu erityisesti maatalousvaltaisessa maisemassa, joka voi ylläpitää suuria haittalintukantoja muiden ravintolähteiden kautta. Tutkimusten mukaan varislintuja poistamalla voidaan parantaa etenkin tuottavuutta eli pesien ja poikasten selviytymistä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että parhaimmat tulokset saadaan kattavalla petokontrollilla. Petojen kesken on usein kompensointia eli kun yhden lajin saalistus poistuu, niin toinen laji saalistaa senkin edestä. Varislintujen ohella maassa pesiviä lintuja uhkaavat nisäkäspedot, joista vieraslajien minkin ja supikoiran torjunta kuuluu jokaisen metsästäjän tehtävälistalle. Perinteisiä kettua ja näätääkään ei sovi unohtaa. Petojen torjunnan merkitys korostuu erityisesti maatalousmaisemassa. Tiheämmistä parija poikueluvuista huolimatta voi siellä sorsien kokonaistuotto olla huonompi kuin metsämaisemassa. Tämä on hyvä pitää mielessä perustettaessa kosteikoita tai peltokanalintuympäristöjä. Lue lisää: metsastajalehti.fi/tutkittua/varislinnut-ovattehokkaita-pesarosvoja Katso täydelliset lähdeviitteet: metsastajalehti.fi Varislintujen kontrolli keväällä kannattaa Harakat ovat taitavia löytämään pesiä ja voivat rikkoa munat paikan päällä tai kuljettaa ne pois muualla syötäväksi. ? Varikset tyhjentävät löytämänsä pesän muutamassa minuutissa. 47 Metsästäjä 1/2025
• Drooneilla hirvivahinkoja ehkäisemään Syksyllä alkaneessa hankkeessa selvitetään droonin käyttöä syönninestoaineen levittämiseen valittuihin taimiin. Samalla arvioidaan, onko menetelmällä liiketoimintaedellytyksiä osana metsäpalveluyrittäjien toimintaa. TeksTi Jani Körhämö kuvaT Luonnonvarakeskus ja Esko Paananen H irvi aiheuttaa vahinkoa erityisesti männyntaimikoissa talvikaudella, kun muu ravinnontarjonta on vähäistä. Vahingot kohdentuvat etenkin talvilaidunalueille, joille hirvet siirtyvät myöhään syksyllä. Talvella paksun lumipeitteen aikana hirvi välttää turhaa liikkumista, jolloin taimien syönti voi aiheuttaa paikallisesti vahinkoa. Kannan säätelyn lisäksi hirven aiheuttamia vahinkoja voidaan torjua muun muassa metsänhoitomenetelmillä ja syönninestoaineella, jota levitetään taimiin syksyllä. Noin vuosikymmenen ajan markkinoilla on ollut lampaanrasvaan pohjautuva syönninestoaine, jonka tehosta on tutkimusnäyttöä ja hyviä käyttäjäkokemuksia. Aineen levittäminen on tehty pitkälti metsänomistajien omana työnä reppuruiskun avulla. Nyt selvitetään, voidaanko suojattavat taimet tunnistaa koneoppimisen ja tekoälyn avulla ja levittää syönninestoaine droonilla eli kauko-ohjattavalla miehittämättömällä ilma-aluksella tarkasti kuhunkin suojattavaan taimeen. Oikea puulaji oikealle paikalle Hirvivahinkojen pelossa metsänuudistamisessa suositaan nykyään liiaksi kuusta, mikä yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisää muun muassa hyönteisja myrskytuhojen riskiä. Tutkimushankkeen tavoitteena on männyntaimikoiden suojaamista kehittämällä edistää oikean puulajin kasvattamista oikealla kasvupaikalla. Toisena tavoitteena on edistää metsien sekapuustoisuutta ja monimuotoisuutta sekä lisätä puuston kasvua ja hiilensidontaa. Pyrkimyksenä on kehittää kustannustehokas menetelmä metsäpalveluyrittäjien ja metsänomistajien hyödynnettäväksi. Laajaa asiantuntemusta HirviDrone-hankkeen toteutusta koordinoi Suomen Metsäkeskus. Se tekee karkoteaineen lentolevitykseen liittyvää teknistä ja taloudellista arviointia. TavoitteeHankkeessa selvitetään mahdol­ lisuuksia tunnistaa suojattavat taimet ja ruiskuttaa syönnin­ estoainetta niihin drone kalustolla. 48 Metsästäjä 1/2025
• HirviDrone-hanke Hankkeen toteuttavat vuosina 2024–2026 yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus ja Suomen riistakeskus. Hankkeen innovaatioryhmässä kehitettävää ratkaisua arviomassa ovat muun muassa Finsilva, CareliaForest Consulting, Metsähallituksen eräpalvelut, Kuusamon yhteismetsä, EräsPete ja yksityinen metsänomistaja Esa Rantakangas. Hankkeen tulokset julkaistaan ja ne ovat kaikkien metsäsektorin toimijoiden käytettävissä. Hankkeelle on myönnetty rahoitus Euroopan unionin maaseuturahastosta. na on selvittää, mikä lentolevityksen kustannus ja tuottavuus ovat verrattuna maalevitykseen ja millaisilla reunaehdoilla karkoteaineen lentolevitys voisi muotoutua osaksi metsäpalveluyrittäjien liiketoimintaa. Suomen metsäkeskus käy aktiivista keskustelua sidosryhmien kanssa hankkeen innovaatioja ohjausryhmissä, jotka ohjaavat hankkeen toteutusta ja arvioivat sen tuloksia. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on tuottaa taustaselvityksiä aiemmasta syönninestoaineen jakelusta, käytöstä ja käyttäjien kokemuksista sekä hirvieläintilanteesta tutkimusalueella. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus kehittää tekoälypohjaisen kaukokartoitusmenetelmän, jotta syönninestoaineen ruiskutus kohdistuu tarkasti laadukkaisiin taimiyksilöihin. Se varmistaa parhaan suojan ja tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Tekoäly koulutetaan aineistolla, joka sisältää opetusalueilla kerättyjä tarkkoja droonikuvia taimista sekä niiden maastossa arvioidut laatuluokitukset. Käytännön operoinnissa alue kartoitetaan ennen ruiskutusta, ja ruiskudrooneille annetaan sijainnit niistä taimista, jotka kannattaa suojata. Luonnonvarakeskus vastaa drooneilla toteutettavan syönninestoaineen levitysmenetelmän kehityksestä. Tavoitteena on kehittää automatisoitu taimikohtaisen ruiskutuksen mahdollistava menetelmä. Työ vaatii ruiskudroonien ohjelmistokehitystyötä kohdennettuun ruiskutukseen soveltuviksi ja maastossa tapahtuvia kokeiluita hirvien syönnöksiä estävän käsittelyn taloudelliseksi toteuttamiseksi. Tutkimushankkeen tavoitteena on edistää oikean puulajin kasvattamista oikealla kasvupaikalla. Taimia voidaan suojata hirven syönniltä käsittelemällä ne syönninestoaineella. Kuvassa hiljattain käsiteltyjä taimia. 49 Metsästäjä 1/2025
• Monen metsästysseuran lahtivajan lähettyvillä oli aikaisempina vuosikymmeninä monttu, johon kipattiin riistajäte. Lähitienoon haaskaeläimet pysyivät hyvässä ruuassa. Onneksi tilanne on parantumassa. TeksTi Mikko Toivola kuvaT Mikko Toivola ja Harri Forsten Raatomontuista riistankäsittelytiloiksi M onipuolinen riistaeläinten hyödyntäminen on yleistynyt metsästysseuroissa ja hyötykäyttöön päätyy aiempaa suurempi osa ruhosta. Kun toiminta on optimoitu huippuunsa, jää eläinperäisen jätteen määrä vähäiseksi. Raatomontuilla häärii monta ottajaa Haaskoja hyödyntää moninainen joukko petoja. Eläimen jäänteet houkuttelevat nopeasti varislintuja. Tämän jälkeen seuraavat petolinnut. Ei ole tavatonta nähdä useamman merikotkan lehahtavan lentoon haaskan ääreltä. Jos lukuisilta petolinnuilta jää apetta, saapuvat nisäkäspedot viimeistelemään raadon. Ensimmäisenä on paikalla usein haitallinen vieraslaji supikoira, joka hyötyy ilmaisesta ja runsasenergisestä ateriasta. Raadon katoaminen metsämaisemasta kuuluu normaaliin luonnon kiertokulkuun. Metsästyksen ja sen lopputuotteen eli saaliin käsittelyn myötä eläinperäisen jätteen käsittely keskittyy samalle paikalle. Tällöin mahdolliset haittavaikutukset korostuvat. Nykyisillä pienten hirvieläinten tiheyk? Koski TL Eränkävijöiden nykyisessä nylky­ tilassa onnistuu suuremmankin eläinmäärän käsittely. Ero vanhan tilaan on suuri. 50 Metsästäjä 1/2025
• sillä suuren metsästysseuran lahtivajalla käsitellään metsästyskauden aikana jopa satoja ruhoja. Tämä tarkoittaa satoja kiloja hirvieläinten lihaisia luita, nahkoja ja päitä. Muodostuuko kaikesta tästä jätettä? Päätyykö eläinperäinen materiaali hyötykäyttöön vai petoeläinten suihin? Kävimme Helmivieraspetohankkeen taholta tutustumassa nykyaikaisiin metsästysseuran riistankäsittelytiloihin Varsinais-Suomessa Koskella ja Satakunnassa Porin Paarnoorissa. Riistankäsittely kehittynyt suurin harppauksin Vuosikymmeniä sitten monen metsästysseuran tilat olivat varsin alkeellisia. Näin oli myös Koski TL Eränkävijöillä. – Ensimmäinen riistankäsittelytilamme rakennettiin 1970-luvun alussa. Aika alkeellinenhan se oli nykyiseen verrattuna. Vajassa oli valtaisa käsikäyttöinen vinssi, jolla hirvenruhotkin nousivat ylös nyljettäväksi, toteaa Koski TL Eränkävijöiden puheenjohtaja Aku-Pekka Väinölä. Tilanne oli monien muiden metsästysseurojen osalta 1970-luvulla vielä karumpi. Ruhoja kiskottiin latojen kattoihin roikkumaan ja lihan leikkaaminen tapahtui lähes poikkeuksetta lämmittämättömissä tiloissa. Kylmiöitä ei ollut ja lihat kuskattiin ämpäreissä ja laatikoissa pääosin metsästäjien omaan talouteen. – Kylmiö rakennettiin lahtivajan yhteyteen 1990-luvulla. Se helpotti lihankäsittelyä merkittävästi, kun ruhojen säilytykseen saatiin kunnon tilat. Täysin uudelle tasolle noustiin uusien lihankäsittelytilojen valmistuttua vuonna 2016. Tilat tulivat tarpeeseen, sillä valkohäntäpeurakanta kasvoi vauhdilla. Nykytiloissa hohtaa teräs ja siisteys. Ruhot kulkevat kiskoilla nylkytiloista kylmiön kautta täyden varustuksen paloittelutiloihin. Kiskojen kautta kulkee satoja ruhoja metsästyskaudessa. – Vanhojen tilojen kapasiteetti ei mitenkään riittäisi tällaisen peuramäärän käsittelyyn, Väinölä toteaa. Ruho hyötykäyttöön lähes kokonaan Myös Porissa ruhot käytetään kokonaisvaltaisesti hyödyksi. – Käytännössä vain pää ja vatsaontelon sisältö jää jätteeksi. Muu ruho menee hyötykäyttöön leikkuutähteitä myöten, sanoo puheenjohtaja Harri Forsten, kun seisomme Porin Paarnoorissa Lännen Erästäjien lihankäsittelytilojen ovella. Lännen Erästäjillä mittakaava on Kosken mittakaavaa pienempi, mutta toimintalogiikka sama. Ruhosta menee hyötykäyttöön lähes kaikki. – Nahat suolataan ja myydään. Leikkuutähteet seuramme jäsenet jalostavat jauhelihaksi ja luiksi koiraharrastajille. Molemmista kertyy jokunen euro seuran tilille, Forsten jatkaa. Koskella leikkuutähteiden määrä on suurempi, joten sorkat, luut ja korvat toimitetaan koiranruokatehtaalle. Muut leikkuutähteet ja hyötykäyttöön sopimattomat sisäelimet hakevat koiranomistajat. Pihalla pönöttää Erästäjien erikoisuus, viiden kuutiometrin Molok-jätesäiliö. Se nielee käsittelyjätteen, joka ei kelpaa hyötykäyttöön. – Säiliö toimii suljettuna jätevarastona koko metsästyskauden. Kauden lopussa tyhjennämme jätteen monttuun, joka täytetään heti, kertaa Forsten Erästäjien toimintalogiikkaa. Molok-säiliön osalta seura tekee yhteistyötä Porin riistanhoitoyhdistyksen (rhy) kanssa. Rhy maksaa pienen korvauksen siitä, että SRVA-toiminnan tuloksena syntyvää jätettä voidaan tarvittaessa loppusijoittaa säiliöön. Tämäkin jäte on tosin viime aikoina päätynyt Helmi-vieraspetohankkeen pyyntihaaskoille. Vähemmän jätettä – ei tukiruokintaa haitalliselle vieraslajille Ruhojen täysimääräinen hyödyntäminen on kaikin puolin kannatettavaa. Arvokas riista päätyy hyötykäyttöön eikä jätteeksi. Vieraslajien kannanhallinnan näkökulmasta katsottuna Koskella ja Porissa toimitaan esimerkillisesti. Ruhon käsittelyn jäljiltä maastoon ei jää juuri mitään, mikä lihottaisi talvilepoon valmistautuvia haaskansyöjiä. Mahdolliset muut haitat, kuten tautiriskit, on näin myös minimoitu. Vuosikymmenten edetessä ollaan monessa metsästysseurassa kuljettu pitkä matka raatomontulta moderniin riistankäsittelytilaan. Kaikilla seuroilla ei välttämättä ole kuitenkaan samanlaisia mahdollisuuksia ketjun optimoimiseen. Saalismäärät voivat myös olla sen verran pieniä, ettei niiden takia ole järkevää rakentaa kovin kalliita ratkaisuja. Pienempiä parannuksia saa halvemmallakin. Näitä ovat muun muassa erilaiset säiliöt, joihin jätepalat varastoidaan haaskaeläinten ulottumattomiin. Avoin jätemonttu ei ole nykypäivää. ? Lännen Erästäjien Molok-säiliö kätkee eläinperäisen jätteen siististi sisäänsä. ? Hirvieläinten nahkoja myydään suolattuna jo monen metsästysseuran toimesta. Näin nekään eivät päädy jätteeksi vaan hyötykäyttöön. 51 Metsästäjä 1/2025
• K annanhoidollinen pyynti on käytännössä tällä hetkellä kokonaan estynyt, koska EU:n luontodirektiivin edellyttämää päämäärää lajien suojelusta poikkeamiseksi ei ole hyväksytty kansallisissa tuomioistuimissa. Hyväksyttävä päämäärä Työryhmän ehdotusten tavoitteena on ennen kaikkea tukea hyväksyttävän päämäärän kuvaamista, kun poikkeuslupia haetaan ja niitä käsitellään Suomen riistakeskuksessa. Tämän takia metsästyslakia ehdotetaan muutettavaksi. Laissa säädettäisiin toimivalta maaja metsätalousministeriölle ministeriön asetuksella asettaa luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisen poikkeuslupaharkinnan tueksi kannanhoidollisen metsästyksen päämäärä. Kompastuskivenä on ollut nimenomaan se, että hallinto-oikeudet eivät ole hyväksyneet Suomen riistakeskuksen itsenäisesti asettamia päämääriä, koska lainsäädännöstä ei ole tullut suoraa säännöstä päämäärän asetantaan. Alueelliset perustelut Myös alueellisten perustelujen merkitys on korostunut lupakäytäntöä linjaavissa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa. Suurpetojen hoitosuunnitelmia ehdotetaan päivitettäväksi siten, että niissä asetetaan nykyistä tarkemmat lajien biologiasta sekä muista olennaisista seikoista johdettavat kannanhoitoalueet, jotka vahvistetaan maaja metsätalousministeriön asetuksella. Asetuksen osalta ehdotetaan myös, että suurimmat sallitut saalismäärät asetetaan kannanhoitoalueittain. Esityksillä pyritään tukemaan sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus. Taloudelliset ja sosiaaliset seikat Metsästyslakia ehdotetaan muutettavaksi myös siten, että siinä säädettäisiin suurpetojen poikkeuslupien myöntämistä koskeva tavoite vastaamaan Bernin sopimuksen 2 artiklaa ja luontodirektiivin 2.3 artiklaa, joissa edellytetään ekologisten seikkojen lisäksi otettavaksi huomioon myös taloudelliset ja sosiaaliset seikat. Askelmerkit kohden suurpetojen kannanhoidollista metsästystä asetettiin Suurpetojen poikkeuslupa käytäntöjen kehittämiseksi viime keväänä asetettu asiantuntijatyöryhmä sai raporttinsa valmiiksi marraskuun 2024 lopussa. Toimenpide-ehdotuksena oli joukko menettelyitä, joilla mahdollistettaisiin kannanhoidollinen metsästys Suomessa. GE TT Y IM AG ES 52 Metsästäjä 1/2025 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT.
• Suden suojeluluokitusta lievennettiin Bernin sopimuksessa J oulukuussa Bernin sopimuksessa muutettiin EU:n esityksestä suden suojeluluokitusta. Muutos väljempään suojeluun on historiallinen suunnanmuutos Euroopan ja EU:n luonnonsuojelupolitiikassa. Bernin sopimus on yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta. Kyseessä on siis EU:ta laajempi sopimus, joka sitoo myös EU:ta. Sopimus solmittiin vuonna 1979, jolloin suurpedot säädettiin tiukasti suojelluiksi lajeiksi. Vuonna 1992 säädettiin EU:n luontodirektiivi, johon tuli Bernin sopimuksen mukainen suurpetojen tiukka suojelujärjestelmä liitteen IV lajeille. EU ei siksi ole voinut muuttaa luontodirektiivin liitteitä ennen kuin Bernin sopimuksessa lajin suojeluluokitusta on lievennetty. EU:n tehtyä esityksen oli selvää, että joulukuun kokouksessa EU äänestäisi 27 jäsenmaan äänillä esityksensä puolesta. Bernin sopimuksessa päätöksen hyväksymiseen tarvitaan kuitenkin määräenemmistö, eli EU:n äänet eivät riittäisi päätökseen. Siksi kesästä lähtien myös Suomen ulkoministeriö on pyrkinyt diplomaattisin keinoin vaikuttamaan muihin maihin, jotta ne äänestäisivät EU:n esityksen puolesta. Lopulta kokouksessa muutoksen puolesta äänestivät lisäksi Andorra, Armenia, Georgia, Islanti, Liechtenstein, Moldova, Norja, Pohjois-Makedonia, Serbia, Sveitsi ja Ukraina. Vastaan äänestivät Albania, Bosnia-Herzegovina, Monaco, Montenegro ja Iso-Britannia. Äänestystulos oli lopulta selvä 38–5. Muutos tulee voimaan 7.3.2025. EU:n komissio tiedottikin, että sen jälkeen EU voi muuttaa luontodirektiivin liitteitä. Komissio aikoo ehdottaa kohdennettua lainsäädäntömuutosta, joka Euroopan parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä. Komissio sanoo, että muutos tuo jäsenmaille lisää joustovaraa paikallisten susikantojen hoidossa. Sitä todellakin tarvitaan. Susi on kuitenkin jatkossakin suojeltu laji, joten jäsenmaiden suojeluja hoitotoimenpiteillä on yhä saavutettava suotuisa suojelun taso ja ylläpidettävä sitä. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Kausi loppuu – päätä, sulje ja maksa hirvieläinten pyyntilupa Kaikki hoituu tutusti Oma riista -palvelussa. ? Lupaosakas päättää metsästyksen. ? Yhteisluvassa kaikkien osakkaiden on päätettävä metsästys omalta kohdaltaan ennen luvan sulkemista. ? Pyyntiluvansaaja ilmoittaa metsästyksen tuloksesta sulkemalla luvan ja maksaa pyyntilupamaksun. Huom! Tämä on hoidettava seitsemän vuorokauden sisällä pyyntiluvan täyttymisestä tai pyyntikauden päättymisestä. Lisätietoja ja tarkemmat ohjeet löytyvät Riistainfosta: riistainfo.fi/oma-riista-ohjeet Luontodirektiivin 2.3 artiklassa asia sanoitetaan näin: ”Tämän direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.” Voimaan 2025? Työryhmä esittää, että hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta vietäisiin eduskuntaan alkuvuodesta 2025, jotta se ehtisi voimaan ennen ensi syksynä alkavaa metsästyskautta. Lisäksi karhukannan hoitosuunnitelman päivitys ja susikannan hoitosuunnitelman viimeistely alkaisivat välittömästi. Karhun osalta työ tulisi saada valmiiksi loppukeväästä 2025 ja suden osalta ensi syksynä. Näin toimimalla Suomen riistakeskus voisi ottaa muutokset huomioon kesällä 2025 tehdessään päätöksiä karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Lisäksi maaja metsätalousministeriö tulee jatkamaan aktiivista EU-tason vaikuttamista. Bernin sopimuksessa joulukuussa 2024 aikaansaatu suden suojelustatuksen muutos edellyttää vielä EU:ssa tehtävää luontodirektiivin liitemuutosta. Kokonaisuus tulee vaikuttamaan osaltaan suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollisuuksiin. HE NR I LE H TO LA K lumni Lait ja luvat 53 Metsästäjä 1/2025
• Valtion maiden metsästys luvista jo yli 90 prosenttia ostetaan verkossa. Metsähallitus päättikin uudistaa koko Eräluvat.fi-palvelunsa. TeksTi Aku Ahlholm kuvaT Keksi Agency ja Eräluvat.fi-palvelu M etsästäjät saavat nyt opetella uuden myyntikanavan käytön, kun tavoitellut valtion maiden kanalintuluvat tulevat seuraavan kerran myyntiin kesäkuussa. Lisäksi Eräluvat. fi-palveluun pitää rekisteröityä uudelleen. – Tämä on meille iso investointi. Halusimme panostaa digitaaliseen myyntikanavaan, koska asiointi on siirtynyt lähes pelkästään verkkoon. Vielä lähes kymmenen vuotta sitten vain neljännes luvista ostettiin verkkokaupasta, digipalvelupäällikkö Jari Haarala Metsähallituksesta sanoo. Uudessa palvelussa metsästäjä näkee koko ajan joka kohteen tiedoissa, kuinka monta lupaa on jäljellä millekin päivälle. Enää eivät siis loppukauden päivät pääse yllättäen muuttumaan vihreästä punaisiksi yhdessä hetkessä. Puhelinpalvelu toimii edelleen Metsähallitus ei silti unohda puhelinasiakkaitaan. Eräluvat-palvelunumero 020 69 2424 vastaa jatkossakin arkisin kello 9–15. Vaikka metsästäjien ostokäyttäytyminen on muuttunut, puhelinlinjat eivät ole hiljentyneet. Palvelunumeroon saapuu edelleen yli 10 000 puhelua vuodessa, mutta nykyisin soittajat eivät yleensä kaipaa lupia vaan neuvoa. Eräluvat-palvelunumero on saanut rinnalleen retkeilijöiden palvelunumeron 020 63 6000, josta voi kysyä lisätietoja tupaasioista ja muusta retkeilyyn liittyvästä. Retkikohteet ja -reitit esitellään niin ikään uudistetussa Metsähallituksen Luontoonpalvelussa, joka sisältää jatkossa valtion kohteiden lisäksi myös muita kohteita: esimerkiksi kuntien ylläpitämiä reittejä. Uudistus aloitettiin asiakkaiden kanssa Eräluvat.fi-palvelu maksoi 5,2 miljoonaa euroa. Summa voi kuulostaa suurelta, mutta suuri on myös suomalaisten lupatarve. Uuteen digitaaliseen myyntikanavaan haluttiin panostaa, sillä sitä kautta ostetaan lupia Metsästysluvat myydään nyt uudesta palvelusta 54 Metsästäjä 1/2025
• peräti 16 miljoonan euron edestä joka vuosi. Suurin osa summasta tulee kalastonhoitomaksusta ja muista kalastusluvista, mutta metsästysasiakkaiden määrä on merkittävä. Muita Eräluvat.fi-palvelusta saatavia lupia ovat maastoliikenneluvat, joulukuusiluvat, luonnontuoteluvat ja ylälappilaisten luontaisalueluvat. Lisäksi sieltä voi varata tupia. Metsähallituksen eräpalveluilla ei tehdä voittoa valtion kassaan. Metsästyslupatulot käytetään muun muassa kestävän metsästyksen suunnitteluun ja riistanhoitoon. Kalastonhoitomaksut tilitetään maaja metsätalousministeriölle, joka jakaa varat kalavesien ja kalastuksen hyväksi. Eräluvat.fi-palvelun uudistaminen alkoi jo vuonna 2019 palvelumuotoiluhankkeella, jolloin asiakkaiden kanssa käytiin läpi lupien ostamista ja sitä, miten he haluaisivat palvelun toimivan. Metsähallitus oli julkaissut Eräluvat.fisivustonsa alun perin vuonna 2013 ja verkkokaupan 2015. Käytännössä vanha palvelu oli siis kokoelma eri järjestelmiä. Nyt uudistuneessa palvelussa on haluttu yhdistää verkkosivusto, verkkokauppa ja osittain myös haettavien lupien järjestelmä. – Jatkossa asiakas ei siis enää joudu vaihtelemaan verkkosivuston ja kaupan välillä, vaan pysyy samassa palvelussa koko asiointinsa ajan, Haarala muistuttaa. Tämä helpottaa monen asiakkaan elämää. Eräluvat.fi:ssä tehdään nimittäin joka vuosi 450 000 eri tilausta. Rekisteröityneitä asiakkaita on ollut parhaillaan lähes 600 000. Hirvialueet haetaan vielä kuten ennen Uudessa Eräluvat.fi-palvelusta voi myös hakea lupia. Huhtikuussa metsästäjät hakevat jo ensi metsästyskauden kausiluvat kanalinnustukseen Eräluvat.fi-palvelusta, kun aikaisemmin ne on haettu erillisestä lupahakujärjestelmästä. Hirvenmetsästyksen alueluvat haetaan nyt tammikuussa kuitenkin vielä samasta lupahakujärjestelmästä kuin aikaisemminkin. Vanhat tunnukset toimivat siellä siis edelleen, ja hakija voi käyttää edellisvuosien hakemuksia uuden hakemuksen pohjana. Tulevaisuudessa myös hirvenmetsästysalueiden haku muuttuu, mutta toistaiseksi käytössä on vanha ja tuttu järjestelmä. Näin pienriistalupa ostetaan Eräluvat.fi-palvelusta Ensin kannattaa rekisteröityä. Kun olet luonut asiakastilin, voit varata lupia ja maksaa myöhemmin. Uudesta Eräluvat.fipalvelusta poistuivat marraskuussa kaikki vanhat asiakastilit, koska asiakkaiden on hyväksyttävä käyttöehdot uudelleen. Muista hyväksyä haluamasi uutiskirjeet, jos haluat ensimmäisten joukossa tietää tulevista myyntipäivistä. Lupa ostetaan valitsemalla ensin haluttu alue. Alueita voi suodattaa maakunnan, kunnan tai sen mukaan, mitä haluat metsästää. Haku onnistuu jatkossa myös kalenterin perusteella, eli voit hakea lupia halutulta alueelta haluttuna aikana: kun suosikkikohteesi on täynnä, näet helposti, mille muille lähialueille voit varata lupia. Kalenterista näet, kuinka monta lupaa on saatavana kullekin päivällä. Myös koko kauden kokonaiskiintiö näkyy joka kohteen sivulla. Kun varaat lupia, sama lupamäärä vähenee heti päivän enimmäiskiintiöstä. Uudessa palvelussa pysyt koko ajan samassa näkymässä, eli et joudu siirtymään sivuston ja verkkokaupan välillä. Kun ostat lupia myös kavereillesi, muista kysyä heidän yhteystietonsa ja syntymäaikansa. Jos lisäät luvanhaltijan metsästäjänumeron, lupa näkyy myös Oma riista -palvelussa. 1 2 Jatkossa asiakas ei enää joudu vaihtelemaan verkkosivuston ja kaupan välillä, vaan pysyy samassa palvelussa koko asiointinsa ajan 3 4 55 Metsästäjä 1/2025
• Suomen neljättä lintuatlasta on kartoitettu kolmen pesimäkauden ajan. Metsästäjät ovat tallentaneet riista lintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesintään viittaavia havaintojaan Oma riista -palveluun, ja havainnot on siirretty Lajitietokeskuksen lintuatlasaineistoon. Lintuatlaskartoitus jatkuu vielä ensi kesän. TeksTi Matti Kervinen kuva Jiri Vlach Ilahduttavasti myös metsähanhihavaintoja kirjattiin yli 500, joskin mukana oli myös selkeitä muuttoparvihavaintoja. Arkipäiväisten rauhoittamattomien lintujen havaintoja kirjattiin yhteensä vain alle 300. Myös taantuneiden vesilintulajien pesimähavaintoja kertyi selkeästi odotuksia vähemmän. Riistalajien pesimälevinneisyys selkiytyy Lajitietokeskukseen lintuatlasaineistoon on eri lähteistä tallennettu jo yli 1,5 miljoonaa lintujen pesintään viittaavaa havaintoa. Oma Oma riista -havainnot vahvasti mukana Lintuatlaskartoitus kääntymässä loppusuoralle riistaan kirjattuja havaintoja näistä on noin 26 000 kappaletta. Oma riista -havainnot ovat lisänneet merkittävästi atlastiedon kattavuutta esimerkiksi metsäkanalintujen ja monien taantuneiden vesilintulajien osalta. Riistalajit jäävät helposti muussa linnuston seurannassa vähemmälle huomiolle, joten metsästäjien Oma riista -havaintokirjaukset ovat tärkeä osa lintuatlaskokonaisuutta. Riistatieto turvaa kestävän metsästyksen Riistalintujen metsästyksen kestävyys täytyy jatkossa pystyä perustelemaan aiempaa paremmin. Muun muassa monen taantuneen vesilintulajin metsästyksen kestävyyttä on viime vuosina kyseenalaistettu. Metsästyksen rajoittamistoimista huolimatta useiden lajien rauhoittaminen on jo noussut keskusteluun. Vaikka metsästys itsessään ei olisikaan kannan taantumisen syy, on se kannan kokoon mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä usein helpoiten kontrolloitavissa. O ma riistaan tallennettiin helmielokuun 2024 pesimäkaudelta noin 9 500 riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesintään viittaavaa havaintoa. Vuotta aiemmin havaintoja kirjattiin noin 2 000 enemmän. Erityisesti varmoihin pesintöihin viittaavien havaintojen määrä laski. Mahdollisten ja todennäköisten pesintöjen osalta havaintomäärät pysyivät ennallaan. Eniten pesimäkaudelta 2024 kirjattiin havaintoja runsaslukuisista riistalajeista, kuten metsäkanalinnuista, sinisorsasta ja telkästä. 56 Metsästäjä 1/2025
• Kattava ja ajantasainen tieto on avainasemassa, jotta voidaan välttää tarpeettomia metsästysrajoituksia ja turvata metsästyksen jatkuminen lintukantoja vaarantamatta. Jokainen metsästäjä voi osallistua riistatiedon keräämiseen ja huolehtia, että pyyntiin on mahdollista lähteä hyvillä mielin myös tulevaisuudessa. Loppukiri alkaa – suunnittele atlasretki nyt Lintuatlaskartoitus jatkuu vielä ensi kesän pesimäkauden ajan. Monien lajien osalta, erityisesti suurten kaupunkien ympäristössä, kartoitustilanne on jo melko hyvä, mutta vajavaisesti kartoitettuja alueita löytyy edelleen. Talven pimeät illat ovat otollista aikaa tutkia oman lähiseudun kartoitustilannetta ja puutteita havaitussa pesimälajistossa – ja samalla suunnitella ensi kesän atlasretkiä, jotta viimeisetkin puutteellisesti havainnoidut alueet saadaan kartoitettua. Lintuatlas pähkinänkuoressa Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Päämääränä on selvittää Suomen pesimälintulajien esiintyminen ja pesimävarmuus 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Kerättyä tietoa voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston muodostavat Suomessa aiemmin vuosina 1974–1979, 1986–1989 ja 2006–2010 toteutetut kolme lintuatlasta. Lue lisää: lintuatlas.fi Lintuatlaksen tulospalvelu: tulokset.lintuatlas.fi ? Kolmen pesimäkauden aikana Oma riista -palveluun kirjattujen havaintojen lukumäärä lajeittain. Kolmen yleisemmin kirjatun lajin havainnot kattoivat 45 prosenttia kaikista havainnoista. Muut vesilinnut = alli, haahka, isokoskelo, jouhisorsa, lapasorsa, nokikana, punasotka, tukkakoskelo, tukkasotka; rauhoittamattomat = varis, korppi, räkättirastas, harakka, harmaalokki, naakka, kesykyyhky, merilokki; muut = fasaani, kiiruna, lehtokurppa, peltopyy. ? Kolmen pesimäkauden aikana Oma riista -palveluun kirjattujen havaintojen lukumäärä riistakeskusalueittain. GE TT Y IM AG ES Havaintojen lukumäärä lajeittain mu ut ves ilin nu t sep elk yyh ky haa pan a tee ri mu ut me tsä han hi kan ada nh anh i me tso rau ho itta ma tt. pyy rie kko sin iso rsa me rih anh i tel kkä tav i 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Havaintojen lukumäärä riistakeskusalueittain Sat aku nta Kes ki-S uo mi Poh jois -Hä me Ete läHä me Var sin ais -Su om i Ou lu Poh jois -Sa vo Kaa kko is-S uo mi Uu sim aa Lap pi Poh jois -Ka rja la Ete läSav o Ran n.Poh jan ma a Kai nu u Poh jan ma a 2000 1500 1000 500 2022 2023 2024 Jokainen metsästäjä voi osallistua riistatiedon keräämiseen. Talvi-iltoina on aikaa suunnitella ensi kesän atlasretkiä. 57 Metsästäjä 1/2025
• HIRVIRULLAT Jos haluat tehdä vaikutuksen, tarjoa itse tehtyjä liharullia. Ja jos haluat tehdä oikein suuren vaikutuksen, täytä rullat voissa paistetuilla kantarelleilla ja pitkään kypsytetyllä Kastelholman juustolla. 10 viipaletta hirven ulkofileetä, à 130 g 1 l ryöpättyjä kantarelleja (tai muita sieniä) 6 valkosipulinkynttä 5 dl hienonnettua keltasipulia 4 dl raastettua Kastelholman juustoa tai Västerbotten-juustoa ½ dl dijonsinappia lihalientä suolaa ja pippuria KERMAKASTIKE 3 dl kermaa 2 rkl Maizenaa mustaviinimarjahyytelöä Hienonna sipulit ja valkosipulit. Raasta juusto. Ruskista sienet pienessä määrässä voita. Kun sienet ovat kullanruskeita, lisää sipulit, valkosipulit, suola ja pippuri. Ota paistinpannu liedeltä ja anna sieniseoksen jäähtyä hieman. Lisää juusto. Nuiji lihaviipaleet ja laita ne leikkuulaudalle. Mausta lihat suolalla ja pippurilla, levitä jokaiselle siivulle hieman dijonsinappia ja jaa niille täyte tasaisesti. Taita reunoja sisäänpäin ja kääri lihaviipaleet rulliksi. Asettele rullat uunivuokaan tiiviisti, liitoskohta alaspäin. Kaada päälle hieman lihalientä sekä vesi, maustepippurit, laakerinlehdet ja timjami. Peitä vuoka alumiinifoliolla ja kypsennä uunissa 170 asteessa 1 ½ tuntia. Nosta vuoka uunista. Valmista kermakastike siivilöimällä lihaliemi ja kaatamalla se kattilaan. Keitä kokoon, kunnes nesteen määrä on vähentynyt puoleen. Kaada joukkoon kerma. Valmista suurus mittaamalla kulhoon Maizena ja vatkaamalla tilkka vettä joukkoon. Lisää suurus kastikkeeseen. Sekoita kastike tehosekoittimessa ja mausta suolalla ja pippurilla. Halutessasi voit lisätä hiukan mustaviinimarjahyytelöä. Tarjoa kermaiset liharullat suolakurkun, hyytelön ja puolukoiden kanssa. 58 Metsästäjä 1/2025 Ru ka TeksTi Michael Björklund kuvaT Linus Lindholm VUONNA 2025 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND.
• HYLJEWRAPIT Wrapit ovat herkullisia, täyttäviä ja niitä on helppo ottaa retkievääksi. Jos et pidä erikoiselta maistuvasta hylkeenlihasta, wrapeissa käytettävä hunajaglaseeraus on ovela tapa päästä suolaveden mausta. 400 g hylkeenlihaa* 1 keltasipuli 1 valkosipuli 2 porkkanaa laakerinlehtiä timjamia rosmariinia suolaa ja pippuria HUNAJAINEN GLAZE 1 dl hunajaa 1 rkl chilikastiketta 2 rkl tummaa siirappia 1 rkl keitettyä kahvia 1 rkl kuutioitua tuoretta chiliä 4 tippaa tabascoa suolaa 4 tortillaleipää 400 g hunajaglaseerattua hylkeenlihaa 8 tomaattisiivua 1 dl hienonnettua punasipulia 1 dl crème fraichea 1 dl Kastelholman juustoa lastuina 2 roomansalaatinlehteä mikrosalaattia 1 dl kuutioitua kurkkua Leikkaa hylkeenliha paloiksi. Laita lihanpalat kattilaan, peitä vedellä ja anna kiehahtaa. Vaihda vesi kattilaan. Lisää sinne sipuli, valkosipuli, porkkanat, laakerinlehdet, timjami, rosmariini, mustapippuri ja suola. Anna kiehua noin kolme tuntia, kunnes liha on erittäin pehmeää. Palat saavat melkein murentua. Nosta liha kattilasta, anna sen jäähtyä ja hajota sitten lihanpalat pienempiin osiin. Hunajainen glaze Kuutioi chili. Sekoita hunaja, chilikastike, siirappi ja kahvi. Lisää joukkoon chilikuutiot, tabascotipat ja suola. Kiehauta seos ja anna sen jäähtyä. Sivele kastike lihan päälle. Laita kullekin tortillaleivälle puolikas salaatinlehti ja kaksi tomaattisiivua. Lisää päälle hienonnettu punasipuli, kurkkukuutiot, nokare crème fraichea, juustolastut ja mikrosalaatti. Viimeistele hunajaglaseeratulla lihalla. Kääri wrapit. Syö ja nauti! * Trikinellariskin vuoksi hylkeenliha on tarkastettava tai kypsennettävä kunnolla. 59 Metsästäjä 1/2025
• 60 Metsästäjä 1/2025 VALTAKIRJA Minä ___________________________ ___________________________________ valtuutan ________________________________ ___________________________________ edustamaan itseäni _____________________________________________________________________ rhy:n vuosikokouksessa ____________ / _____________ 2025 ___________________________________ Aika ________________ Allekirjoitus ____________________________________ Valtuuttajan metsästyskortista seuraavat tiedot: Rhy-numero _________________ Metsästäjänumero _________________________ Syntymäaika ____ /____ /_____ _ etunimi etunimi vuosikokouksen ajankohta rhy:n nimi sukunimi sukunimi paikka V uosikokouksessa käsitellään riistanhoitoyhdistysten työjärjestyksen 3 §:n mukaiset asiat. Tänä vuonna kokouksissa muun muassa valitaan hallitusten jäsenet erovuoroisten tilalle. Riistanhoitoyhdistys, jonka jäsen olet, on merkitty metsästyskorttiisi. Muista, että riistanhoitoyhdistyksen vuosikokoukseen osallistuva henkilö on aina itse velvollinen osoittamaan jäsenyytensä. Helpoin tapa jäsenyyden osoittamiseen kokouksessa on Oma riistassa oleva mobiili metsästyskortti. Jäsenyytensä voi osoittaa myös esittämällä voimassa olevan metsästyskorttinsa, eli suoraveloituskortin, pankin maksuleimalla varustetun tilillepanokortin tai tilillepanokortin ja kuitin riistanhoitomaksun maksamisesta. Suunniteltuihin kokouspaikkoihin ja -aikoihin voi tulla muutoksia. Siksi kannattaa tarkkailla riista.fi -sivujen tapahtumatietoja vuosikokousten lähestyessä. Riistanhoitoyhdistykset tiedottavat vuosikokouksistaan myös muilla tavoin. Valtakirja Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa jokaisella 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Alle 18-vuotiailla jäsenillä on puheja läsnäolo-oikeus kokouksessa. Vähintään 18 vuotta täyttänyt henkilö voi valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa saman riistanhoitoyhdistyksen jäsentä. Valtuutusta varten on ohessa valtakirja. Valtakirjassa ei tarvita välttämättä todistajia. Valtuutuksen antajan on annettava valtuuttamalleen henkilölle metsästyskorttinsa ja em. tavalla osoitus riistanhoitomaksun maksamisesta tai kopio/kopiot mukaan kokoukseen. Oma riista -palvelusta tulostettu metsästyskortti tai mobiilista otettu näyttökuva käy myös. Valtakirjojen ja metsästyskorttien tarkastus alkaa yleensä puolta tuntia tai tuntia ennen kokousta. Osallistumalla oman riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokouk seen olet mukana myös laajemmin metsästysja riista-asioiden hoidossa. Muista ottaa maksettu metsästyskorttisi mukaan kokoukseen! riistanhoitoyhdistyksesi vuosikokoukseen Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastista riistanhoitoyhdistyksistä ja toiminnanohjaajan työstä: www.metsastajalehti.fi ja Spotify HUOM! Valtuutetun on esitettävä selvitys valtuuttajansa voimassa olevasta riistanhoito yhdistyksen jäsenyydestä (esimerkiksi kopio suoravelotus kortista tai metsästyskortista maksutositteineen) KUTSU
• Etelä-Häme 12.2. 18:00 Asikkalan rhy Koulutuskeskus Salpaus, juhlatila Männikkö, Laurellintie 67 A, 17320 Asikkala 20.2. 18:00 Forssan-Tammelan rhy Tammelan kunnantalo, valtuustosali, Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela 20.2. 18:00 Hattulan-Kalvolan rhy Iittalan kylätalo, Hollaajantie 3, 14500 Iittala 25.2. 18:30 Hauhon-Tuuloksen rhy Tuuloksen Monitoimihalli, Tuulos 10.2. 18:00 Hausjärven-Riihimäen rhy Turkhaudan Seurojentalo, Hausjärventie 1614, 12350 Turkhauta 12.2. 18:00 Janakkalan rhy Janakkalan kunnantalo, Juttilantie 1, 14200 Turenki 26.2. 18:30 Jokiläänin rhy Ypäjänkylän seuraintalo, Ypäjänkyläntie 842, 32140 Ypäjä as. 19.2. 18:30 Lahden seudun rhy Lahden upseerikerho, Upseerikerhokatu 3, 15700 Lahti 18.2. 18:30 Lammin rhy Villa Mainiemi, Mainiementie 16900, Lammi 26.2. 18:30 Lopen rhy Lopen ampumarata, Nummenrannantie 769, Loppi 10.2. 18:00 Padasjoen rhy Kullasvuoren koulu, Koulukuja 1, 17500 Padasjoki 20.2. 18:00 Rengon seudun rhy Tulinummi, Tulinummi 4, 14300 Renko 6.2. 18:30 Urjalan rhy Erän maja, Mieliöntie 118, Urjala Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Etelä-Savo 5.2. 18:00 Anttolan rhy Ollinmäen viinitila, Anttolantie 1640, 52100 Anttola 13.2. 18:00 Enonkosken rhy Maitolaituri Kahvila & Puoti, Enonkoskentie 11 T, 58175 Enonkoski 18.2. 18:00 Etelä-Soisalon rhy Toukola Viljolahti, Viljolahdentie 1717, 79520 Viljolahti (Varkaus) 20.2. 18:00 Hartolan rhy Gasthaus Koskenniemi 12.2. 18:00 Haukivuori-Virtasalmi rhy Virtasalmen seurakuntakoti, Kirkkopolku 8, 77330 Virtasalmi 4.2. 18:00 Heinolan seudun rhy Hotelli Kumpeli, Muonamiehenkatu 3, 18100 Heinola 11.2. 18:00 Joroisten rhy Vanhan kunnantalon alakerta, Mutalantie 2, 79600 Joroinen 12.2. 18:00 Juvan rhy Martti Talvela -kampuksen auditorio, Juvantie 20, 51900 Juva 25.2. 18:00 Kangasniemen rhy Kahvila-Ravintola Aallotar, Pieksämäentie 2, 51200 Kangasniemi 26.2. 18:00 Kerimäen rhy Kerimäen vanha kunnantalo, vanha valtuustosali, 2. kerros, Puruvedentie 59, 58200 Kerimäki 5.2. 18:00 Mikkelin rhy Harjumaan riistamiesten maja, Mainuntie 51420 6.2. 18:00 Mäntyharjun-Hirvensalmen rhy Tyllilä-Hovi, Tylliläntie 52, 52700 Mäntyharju 4.2. 18:00 Pertunmaan rhy Valtuustosali, Pertuntie 1943, Pertunmaa 25.2. 18:00 Pieksämäen rhy Kanttilasali, Naarajärvi, Vilhulantie 5, Pieksämäki 19.2. 18:00 Puumalan rhy Puumalan kunnantalon valtuustosali, Keskustie 14, 52201 Puumala 11.2. 18:00 Rantasalmen rhy Rantasalmen Osuuspankin kokoushuone, Kylätie 58900 Rantasalmi 6.2. 18:00 Ristiinan rhy Metsälinna, Kitereentie, 52300 Ristiina 26.2. 18:00 Savonlinnan rhy Punkaharjun (entinen) kunnantalo, Kauppatie 20, 58500 Punkaharju 13.2. 18:00 Savonrannan rhy Lousnaskahvila Sara, Kolmatähkäntie 3, 58300 Savonranta 19.2. 18:00 Sulkavan rhy Kahvila-Ravintola Pijot, Kauppatie 1, 58700 Sulkava 20.2. 18:00 Sysmän rhy Ravintola Uoti, Sysmä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Kaakkois-Suomi 3.2. 18:00 Anjalan rhy Anjalatalo, Elimäentie 28, 46810 Anjala 4.2. 18:00 Elimäen rhy Länsi-Kymen Osuuspankin kerhohuone, Vanhamaantie 9, 47200 Elimäki 20.2. 18:00 Etelä-Saimaan rhy Hanhijärven kylätalo, Hanhijärventie 390, Lappeenranta 4.2. 18:00 Iitin rhy Ravilinna, Veteraanitie 2, 47400 Kausala 5.2. 18:00 Jaalan-Kuusankosken rhy c/o Hotelli Jaala, Kokoustila, Salparinteentie1, 47710 Kouvola 6.2. 18:00 Joutsenon rhy Juhlakokous Joutseno, Ullan kahvila, Keskuskatu 7, 54100 Joutseno 10.2. 18:00 Kymin-Karhulan rhy Laajakosken kylätupa, Pekanojantie 84, 48750 Kotka 11.2. 18:00 Lemin-Taipalsaaren rhy Taipalsaari kunnantalo, Kellomäentie 1, Taipalsaari 19.2. 18:00 Luumäen rhy Palvelukeskus Mäntykoti, Patteritie 7, 54500 Taavetti 13.2. 18:00 Miehikkälän rhy Miehikkälä Koulukeskus, Keskustie 9, 49700 Miehikkälä 26.2. 18:00 Parikkalan rhy Kirjavalan Erämiehet ry:n maja, Koivuvaarantie 55, 59410 Kirjavala 17.2. 18:00 Pyhtään rhy Huutjärven koulu, Huutjärventie 56, 49210 Huutjärvi 18.2. 18:00 Rautjärven rhy Kunnantalo, valtuustosali, Simpeleentie 12, 56800 Simpele 19.2. 18:00 Ruokolahden-Imatran rhy Ruokolahden kampus, Opistontie 21, 56100 Ruokolahti 20.2. 18:00 SavitaipaleenSuomenniemen rhy Ravintola Sahrami, Torikatu 5-7, 54800 Savitaipale 24.2. 18:00 Sippolan rhy Kirstinkallion kylätalo, Kirstinkalliontie 60, 46800 Myllykoski 26.2. 18:00 Valkealan-Kouvolan rhy Anttilan Erämiesten maja, Valkeala 27.2. 18:00 Vehkalahden-Haminan rhy TOK:n talo, Lahdenmäentie 34, 49570 Kannusjärvi 12.2. 18:00 Virolahden rhy Bunkkerimuseo, Vaalimaantie 1318, 49960 Ala-Pihlaja 13.2. 18:00 Ylämaan rhy Tervajoen Metsästäjien maja, Rummuntie 174, 54410 Ylämaa Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Kainuu 24.2. 18:00 Hyrynsalmen-Ristijärven rhy Hyrynsalmen kunnantalo, valtuustosali, Laskutie 1, 89400 Hyrynsalmi 18.2. 18:00 Kajaanin rhy Kajaanin lukion auditorio, Vuorikatu 2, Kajaani 18.2. 18:00 Kuhmon rhy Kuhmotalo, Koulukatu 1, 88900 Kuhmo 19.2. 18:00 Paltamon rhy Paltamon kunnantalo valtuustosali, Salmelankuija 1, 88300 Paltamo 10.2. 18:00 Puolangan rhy Puolankajärven koulu, auditorio 20.2. 18:00 Sotkamon rhy Vuokatin urheiluopisto, Opistontie 4, Vuokatti 12.2. 18:00 Suomussalmen rhy Teatteri Retikka 17.2. 18:00 Vuolijoen rhy Vuolijoen Pankkitalo, Kajaanintie 2, 88270 Vuolijoki Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Kajaanin ja Kuhmon rhy:ssä tuntia ennen. Keski-Suomi 13.2. 18:00 Ala-Keiteleen rhy Äänekoski, Kaupungintalon kahvio, Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski 18.2. 18:00 Hankasalmen rhy Juhlatalo Villa Mathilda, Sauvamäentie 609, 41580 Sauvamäki 20.2. 18:00 Itä-Päijänteen rhy Joutsan koulukeskus, auditorio, Koulutie 2, 19650 Joutsa 19.2. 18:00 Jyväskylän seudun rhy Vesalan leirija toimintakeskus, kokoustila 2, Neulakankaantie 61, 41940 Vesanka 13.2. 18:00 Jämsän seudun rhy Sammallahden koulu, Sammallahdentie 200, 42100 Jämsä 14.2. 18:00 Kannonkosken-Kivijärven rhy Paukun maja, Peltolantie 75, 43300 Kannonkoski 18.2. 18:00 Karstulan-Kyyjärven rhy Kyyjärvi, Eräkartano, Nurmijoentie 296, 43700 Kyyjärvi 19.2. 18:00 Keuruun rhy Kulttuuritalo Kimara koulukeskus, Koulutie 3 C, 42700 Keuruu 12.2. 18:00 Kinnulan rhy Kinnulatalo (Seurojentalo), Keskustie 12, 43900 Kinnula 27.2. 18:00 Konneveden rhy Ravintola Mierontie 12.2. 18:00 Korpilahden rhy Eräriihelä, Riihelänpisto, 41800 Korpilahti 6.2. 18:00 Laukaan rhy Kennelpiirin toimintakeskus, Rokkakankaantie 9, 41350 Laukaa As 25.2. 18:00 Multian rhy Multia, OP:n kerhohuone, Keskustie 29 A, 42600 Multia 20.2. 18:00 Petäjäveden rhy Lemettilän Kahvilanavetta, Siltatie 23, 41900 Petäjävesi 14.2. 18:00 Pihtiputaan rhy Työväentalo / Kuvapirtti, Keskustie 44800 Pihtipudas 11.2. 18:00 Pylkönmäen rhy Pylkönmäki, Evästupa , Keskustie 28, 43440 Pylkönmäki 21.2. 18:00 Saarijärven rhy Saarijärvi, Pyssylän ampumaradan maja 4.2. 18:00 Suolahden-Sumiaisten rhy Sumiainen, Kuntala, Sumiaisraitti 19, 44280 Sumiainen 21.2. 18:00 Toivakan rhy Toivakkatalo, Iltaruskontie 2, 41660 Toivakka 5.2. 18:00 Uuraisten rhy Teivaalan Tupa, Teivaalantie 135, 41240 Kyynämöinen 5.2. 18:00 Viitasaaren rhy Viitasaari, kaupungintalo valtuustosali, Keskitie 10, 44500 Viitasaari Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Lappi 25.2. 18:00 Enontekiön rhy Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15, 99400 Enontekiö 23.2. 12:00 Inarin rhy Koppelon Kylätalo, Koppelontie 890 A, 99800 Ivalo 14.2. 18:00 Kemijärven rhy Kemijärven kulttuurikeskus, kahvio, Hietaniemenkatu 5, Kemijärvi 12.2. 18:00 Kemin-Lapin rhy Pelkosenniemen kunnantalo, Sodankyläntie 2, 98500 Pelkosenniemi 18.2. 18:00 Keminmaan rhy Keminmaan kirjasto/nuorisotalo, Väylätie 6, 94400 Keminmaa 21.2. 18:00 Kittilän rhy Kittilän kunnanvirasto 2. krs 24.2. 18:00 Kolarin rhy Kolarin kunnanvirasto (valtuustosali), Isopalontie 2, 95900 Kolari 26.2. 18:00 Muonion rhy Muonion Kyläpirtti, Pirkantie 4 b, 99300 Muonio 11.2. 18:00 Pellon rhy Pellon kunnantoimisto, valtuustosali, Kunnantie 4, 95700 Pello KOKOUSPAIKAT JA -AJAT LÖYDÄT MYÖS RIISTA.FI-SIVUJEN TAPAHTUMA HAUSTA https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku 61 Metsästäjä 1/2025
• 21.2. 18:00 Posion rhy Posion kunnan valtuustosali, Kirkkotie 1, Posio 18.2. 18:00 Ranuan rhy Ranuan Kunta Valtuustosali, Keskustie 34, Ranua 13.2. 18:00 Rovaniemen rhy Paikka ilmoitetaan myöhemmin. 20.2. 18:00 Sallan rhy Sallan kunnanviraston valtuustosali, Postipolku 3, 98900 Salla 5.2. 18:00 Simon rhy Simon yläasteen ruokala, Sahatie 4, 95200 Simo 24.2. 18:00 Sodankylän rhy Sodankylän kunnanviraston valtuustosali, Jäämerentie 1, 99601 Sodankylä 27.2. 18:00 Tervolan rhy Tervolatalo, Museotie 13, 95300 Tervola 19.2. 18:00 Tornion rhy Laivakangas, Alatornion metsästyseuran maja, Ampumaradantie, 95440 Tornio 22.2. 13:00 Utsjoen rhy Utsjoen eränkävijöiden maja 25.2. 18:00 Ylitornion rhy Etelä-Portimon Kylätalo, Kylätie 24, 95655 Etelä-Portimo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Inarin rhy:ssä tuntia ennen. Oulu 13.2. 19:00 Haapajärven-Reisjärven rhy Reisjärven kunnantalon valtuustosali, Reisjärventie 8, 85900 Reisjärvi 17.2. 19:00 Haapaveden rhy Haapaveden Opisto, Vanha päärakennus, juhlasali, Vanhatie 45, 8660 Haapavesi 10.2. 18:00 Hailuodon rhy Hailuodon Metsästysseuran maja, Kottaintie 87, Hailuoto 17.2. 18:00 Haukiputaan rhy Lounas-Kahvila Nyymanni, Revontie 14, 90830 Haukipudas 20.2. 18:00 Iin seudun rhy Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii 18.2. 18:00 Kalajoen-Alavieskan rhy Alavieskan metsästysmaja, Alavieska 11.2. 19:00 Kempeleen-Oulunsalon rhy Paukun maja, Mäntyranta 130, 90460 Oulunsalo 12.2. 18:00 Kiimingin-Ylikiimingin rhy Horsman maja , Valkiaisranta 256, 91300 Oulu (Ylikiiminki) 24.2. 18:00 Kuusamon rhy Kuusamon lukion auditorio, Oulangantie 1, 93600 Kuusamo 13.2. 18:00 Kärsämäen rhy Konttila, Pomojentie 1, 86710 Kärsämäki 5.2. 18:00 Limingan seudun rhy Liminganlahden luontokeskus, Rantakurvi 6, 91900 Liminka 27.2. 18:00 Muhoksen rhy Muhoksen ampumarata, Lummelammentie, Muhos 12.2. 19:00 Nivalan rhy Nivalan Eränkävijät ry:n toimitalo, Pyssymäentie 76, 85500 Nivala 10.2. 19:00 Oulaisten rhy Kilpukan ruokala, Merijärventie 106, Merijärvi 18.2. 18:00 Oulun rhy Madekosken koulu, Konttisentie 100, 90310 Oulu 26.2. 19:00 Piippolan seudun rhy Siikalatvan kunnan Pulkkilan valtuustosali, Kirkkopolku 4, Pulkkila 4.2. 18:00 Pudasjärven rhy Pohjantähti, Teollisuustie 1, 93100 Pudasjärvi 25.2. 19:00 Pyhäjärven rhy Hiisitupa, Kauko Tikkasentie 28, 86800 Pyhäsalmi 27.2. 18:30 Raahen seudun rhy Pyhäjoen lukion auditorio, Koulutie 8, 86100 Pyhäjoki 26.2. 18:00 Sievin rhy Sievin kunnan valtuustosali, Haikolantie 16, 85410 Sievi 19.2. 18:00 Siikajokilaakson rhy Vauhtimaja, Hietamaantie 92, 92400 Siikajoki 25.2. 18:00 Taivalkosken rhy Taivalvaaran monitoimitalo, Hiihtokeskuksentie 4 19.2. 18:00 Tyrnävän rhy Ampumaradan maja Riistala,, Muhostie 88, Tyrnävä 24.2. 18:00 Utajärven rhy Utajärven koulun auditorio, Laitilantie 8, 91600 Utajärvi 20.2. 18:00 Vaalan rhy Kurikkavaaran Hiihtomaja, Laajantie, 91700 Vaala 11.2. 19:00 Ylivieskan rhy Teikontupa, Jussisentie 8, 84460 Ylivieska Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Utajärven rhy:ssä tuntia ennen. Pohjanmaa 10.2. 18:00 Alajärven rhy Alajärven kaupungintalo, Alvar Aallontie 1, Alajärvi 20.2. 18:00 Alavuden-Töysän rhy Huhtamäkisali, Okslammintie 9, 63300 Alavus 12.2. 18:00 Evijärven-Kortesjärven rhy Jokikylän Kylätalo, Jokikyläntie 322, 62500 Evijärvi 19.2. 18:00 Himangan rhy Koski-Hovi, Uunilanrantatie, 68100 Himanka 6.2. 18:00 Härmän rhy Haarusmaja, Haaruskankaantie 199, 62300 Härmä 4.2. 18:00 Ilmajoen rhy Riistavalli, Riistavallintie 156, 60800 Ilmajoki 4.2. 18:00 Isojoen-Karijoen rhy Isojoen Kivikoulu, Kristiinantie 15, 64900 Isojoki 18.2. 18:00 Jalasjärven rhy Riistan maja, Mantila, Jalasjärvi 3.2. 18:00 Jurvan rhy Entinen kunnantalo valtuustosali, koulutie 8, 66300 Jurva 19.2. 18:00 Kannuksen rhy Ruutikellari, Kukkatalo Ruususen takapihalla, Valtakatu 9, 69100 Kannus 19.2. 18:00 Kauhajoen rhy Erähovi, Erähovintie 62, Kauhajoki 18.2. 18:00 Kauhavan rhy Sotilaskoti, Sotakouluntie, Kauhava 4.2. 18:00 Kuortaneen rhy Kuortaneen kunnantalo, Keskustie 52, 63100 Kuortane 13.2. 18:00 Kurikan rhy Kurikan ampumarata, Paavolantie 549, 61300 Kurikka 11.2. 18:00 Kyrönmaan rhy Osuuspankki Isokyrö, Lukkarinmäentie 2 6.2. 18:00 Kälviän-Ullavan rhy Kälviän aluetoimisto, Kälviäntie 24, 68300 Kälviä 13.2. 18:00 Laihian rhy Jakkulan ampumarata, Allisentie 165,66450 Jakkula 17.2. 18:00 Lakeuden rhy Atrium-sali, M-talo, Terveysteknologiakeskus, Östermyrankatu 9, 60220 Seinäjoki 3.2. 18:00 Lappajärven-Vimpelin rhy Vimpelin yhteiskoulu, Opintie 29, 62800 Vimpeli 13.2. 18:00 Lapuan rhy STEP-opisto Lapuan kampus, tammisali, Siiriläntie 11-13, 62100 Lapua 11.2. 18:00 Lehtimäen-Soinin rhy Soinin kunnantalo, valtuustosali, Multiantie 27 A, 63800 Soini 10.2. 18:00 Lestijärven rhy Palola, Jukolantie 2b, 69440 Lestijärvi 5.2. 18:00 Lohtajan rhy Lohtajan Ms:n maja, Houraati 17.2. 18:00 Perhon rhy Ampumarata Hirvaanlinna, Porasentie 287, 69950 Perho 11.2. 18:00 Perhonjokilaakson rhy Halsuan yhtenäiskoulu, Perhontie 29, 69510 Halsua 20.2. 18:00 Peräseinäjoen rhy Näätämaja, Näätämajantie, Peräseinäjoki 17.2. 18:00 Teuvan rhy Orrela, Porvarintie 51, 64700 Teuva 5.2. 18:00 Toholammin rhy Toholammin kunnantalo, Lampintie 5, 69300 Toholampi 10.2. 18:00 Ylistaron rhy Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, 61400 Ylistaro 12.2. 18:00 Ähtärin rhy Pirkanlinna, Lukiontie 3, 63700 Ähtäri Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Pohjois-Häme 17.2. 18:00 Jalannin rhy Lounaspirtti, Myllytie 3, 37800 Akaa 19.2. 17:00 Kangasalan rhy Kangasalan lukio, auditorio, Finnentie 42, 36200 Kangasala 18.2. 18:00 Kuhmalahden-Sahalahden rhy Sariolan koulu, Kärkkääntie 12, 36420 Sahalahti 10.2. 18:00 Kuhmoisten rhy Koulukeskus, Länkipohjantie 64, 17800 Kuhmoinen 11.2. 18:00 Kurun rhy Kurun Metsäoppilaitos, päärakennus, 1. kerros, Metsätie 1, 34300 Kuru 20.2. 17:30 Lempäälän seudun rhy Narvan Tähti seurojentalo, Räätälintie 4, 37370 Narva 11.2. 18:00 Längelmäveden rhy Hyytiälän metsäasema, Hyytiäläntie 124, 35500 Korkeakoski 10.2. 18:00 Mäntän seudun rhy Mäntän seudun koulutuskeskus, ruokala, Virtasalmentie 14, 35800 Mänttä 20.2. 18:00 Nokian seudun rhy Eräpirtti, Koivuniementie 200, 37310 Tottijärvi 19.2. 18:00 Pälkäneen ja Luopioisten rhy Onk.VPK.n juhlasali, Koulutie 3 12.2. 18:00 Ruoveden rhy Ylä-Pirkanmaan Osuuspankki, Ruovedentie 13, 34600 Ruovesi 18.2. 18:30 Sääksmäen-Valkeakosken rhy Juhansali, Suutarinlahti 21, 37770 Tarttila 17.2. 18:00 Tampereen rhy Kokoushotelli Murikanranta, Kuterintie 226, 34260 Terälahti, Tampere 13.2. 18:00 Virtain rhy Nuorisokeskus Marttinen (päärakennus, monitoimisali), Herrasentie 16, 34800 Virrat Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Pohjois-Karjala 20.2. 18:00 Enon rhy Tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin. 19.2. 18:00 Ilomantsin rhy Ilomantsin liikuntahalli, Pogostantie 13, 82900 Ilomantsi 18.2. 18:00 Joensuun seudun rhy Hotelli Julie, Valimontie 3, 80710 Lehmo 17.2. 18:00 Juuan rhy Juuan kunnantalon valtuustosali, Poikolantie 1, 83900 Juuka 13.2. 18:00 Keski-Karjalan rhy Näyttelykeskus Kitee, Kiteentie 5, 82500 Kitee 13.2. 18:00 Lieksan rhy Kultuurikeskus, Pielisentie 9, 81720 Lieksa 12.2. 18:00 Liperin rhy Penttilä-sali, Koulukuja 1, 83100 Liperi 11.2. 18:00 Outokummun rhy Sörjälä, Suvisrannantie 10, 83500 Outokumpu 6.2. 18:00 Polvijärven rhy Koulukeskus, B-talo, Auditorio, Polvijärventie 14, 83700 Polvijärvi 13.2. 18:00 Rääkkylän rhy Näyttelykeskus Kitee, Kiteentie 5, 82500 Kitee 5.2. 18:00 Tohmajärvi-Värtsilän rhy Ravintola Kotipirtti, Talluksentie 26, 82600 Tohmajärvi 4.2. 18:00 Tuupovaaran rhy Ullakko, Onnelankuja 5, 82730 Tuupovaara 3.2. 18:00 Ylä-Karjalan rhy Break Sokos hotelli Bomba, Kalevanhovi auditorio, Tuulentie 10, 75500 Nurmes Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Enon ja Juuan rhy:ssä tuntia ennen. Pohjois-Savo 12.2. 18:00 Iisalmen rhy Metsäpirtti, Vanha Kainuuntie 6 A, 74100 Iisalmi 27.2. 18:00 Juankosken rhy Juankosken museo KOKOUSPAIKAT JA -AJAT LÖYDÄT MYÖS RIISTA.FI-SIVUJEN TAPAHTUMA HAUSTA https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku 62 Metsästäjä 1/2025
• 18.2. 18:00 Kaavin rhy Kuittisen Juhlahuoneisto, Rantatie 6, 73600 Kaavi 24.2. 18:00 Karttulan rhy Kuopion kaupungin Karttulan asiointipiste, Kissakuusentie 6, 72100 Karttula 26.2. 18:00 Keiteleen rhy Wanhan koulun talli, Vesannontie 1791, 72600 Keitele 20.2. 18:00 Kiuruveden rhy Kiurusali, Lähteentie 10, 74700 Kiuruvesi 25.2. 18:00 Koillis-Savon rhy Riistaveden Osuuspankin kerhohuone, Keskustie 20, 71160 Riistavesi 19.2. 18:00 Kuopion rhy Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, 70420 Kuopio 6.2. 18:00 Lapinlahden rhy Lapinlahden rhy, Lapinlahden lukio 17.2. 18:00 Leppävirran-Varkauden rhy Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, 79100 Leppävirta 18.2. 18:00 Maaningan rhy Maaninkajärven koulu, auditorio, Maaningantie 49, 71750 Maaninka 20.2. 18:00 Nilsiän rhy Halunan kylätupa, Pieksänkoskentie 31, 73350 Haluna 10.2. 18:00 Pielaveden rhy Tilausravintola Juhlaranta, Säviän vanhatie 173, Säviä 13.2. 18:00 Rautalammin rhy Rautalammin kunnanvirasto, Kuopiontie 11, 77700 Rautalampi 19.2. 18:00 Rautavaaran rhy valtuustosali , kunnanvirasto, Koulutie 1, 73900 Rautavaara 6.2. 18:00 Siilinjärven rhy Toimintakeskus Kirsu, entinen Kumpusen koulu, Kumpusentie 304, 71800 Siilinjärvi 28.2. 18:00 Sonkajärven rhy Koskela, Hirvijärventie 34, 74360 Sonkakoski 17.2. 18:00 Suonenjoen rhy Futuria, auditorio, Jalkalantie 6, 77600 Suonenjoki 26.2. 18:00 Tervon rhy Nuorisotalo Manttu, Mantuntie 4, 72210 Tervo 5.2. 18:00 Varpaisjärven rhy Varpaisjärvi-talo, Kunnantie 20, 73200 Varpaisjärvi 13.2. 18:00 Vehmersalmen rhy Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuone, Vehmersalmentie 34, 71310 Vehmersalmi 25.2. 18:00 Vesannon rhy Uusi koulu, Koulutie 16A 27.2. 18:00 Vieremän rhy Vieremän Kunnantalo, Myllyjärventie 1, 74200 Vieremä Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Rannikko-Pohjanmaa 13.2. 18:00 Kokkolan seudun rhy Ådalens skola/Ådalin koulu (Kruunupyyn yläaste), 68500 Kronoby 19.2. 18:00 Lapväärtin seudun rhy Lantbrukskansliet / Maatalouskanslia, Nybrovägen 3, 64300 Lappfjärd / Uudensillantie 3, 64300 Lapväärtti 17.2. 18:00 Maalahden seudun rhy Kommungården i Malax, Malmgatan 5, 66100 Malax 20.2. 19:00 Närpiön seudun rhy Yrkesakademin i Österbotten , Ängskullvägen 1, 64230 Närpes 19.2. 18:30 Pietarsaaren seudun rhy Sursik skola, Sursikvägen 43, 68910 Bennäs 20.2. 19:00 Uudenkaarlepyyn seudun rhy Juthbacka Hotell och Restaurang, Jutasvägen 34, 66900 Nykarleby 12.2. 19:00 Vaasan seudun rhy Iskmo-Jungsund uf, Jungsundvägen 575, 65730 Jungsund 18.2. 19:00 Vöyrin seudun rhy Norrvalla, Vöråvägen 305-307, 66600 Vörå Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta, paitsi Närpiön seudun rhy:ssä tuntia ennen. Satakunta 4.2. 18:00 Ala-Satakunnan rhy Pellonpuiston auditorio, Opintie 4, 32700 Huittinen 10.2. 18:00 Euran seudun rhy Teatteritalo Pläkki, Koulutie 4, 27510 Eura 6.2. 18:00 Harjavallan rhy Ravintola Hakuninmäki, Pyydyskatu 1, 29200 Harjavalta 18.2. 18:00 Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy Nuorisoseurantalo Mäntylä, Maisematie 185, 39100 Hämeenkyrö 6.2. 18:00 Ikaalisten-Jämijärven rhy Korvenhovi, Korvenkyläntie 87, 38800 Jämijärvi 18.2. 18:00 Kihniön rhy Kihniönkylän Erä-Veikkojen maja, Palolahdentie 100-28, 39820 Kihniö 13.2. 18:00 Kokemäen-Kauvatsan rhy Kokemäen seuratalo, Seuratalonrinne 7, 32800 Kokemäki 12.2. 18:00 Lavian seudun rhy Suodenniemi Hirvelä, Leppälammintie 192, 38510 Sastamala 10.2. 18:00 Lounais-Satakunnan rhy Tules-Tupa, Aittakarinkatu 14, 26100 Rauma 11.2. 18:00 Merikarvian rhy Koivuniemen Herra, Harjuntie 28, 29790 Tuorila 19.2. 18:00 Mouhijärven piirin rhy Ellivuori Resort, Ellivuorentie 131, 38130 Sastamala 12.2. 18:00 Noormarkun seudun rhy Noormarkun Klubi, Laviantie 14, 29600 Noormarkku 20.2. 18:00 Parkanon-Karvian rhy Karvian kunnantalo, Kylä-Karviantie 17, 39930 Karvia 13.2. 18:00 Pohjois-Satakunnan rhy KMY:n seuratalo, Hirvikankaantie 1, 38770 Lohikko 24.2. 18:00 Porin rhy Ravintola Liisanpuiston auditorio, Liisankatu 20, 28100 Pori 25.2. 18:30 Punkalaitumen rhy Punkalaitumen kunnantalo, Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun 17.2. 18:00 Sastamalan rhy Vammalan ammattikoulun auditorio, Ratakatu 36, 38210 Sastamala 11.2. 18:00 Siikaisten rhy Lounaskahvila Helmi, Kankaanpääntie 2, 29810 Siikainen 26.2. 18:00 Säkylän-Köyliön rhy Huovinrinteen upseerikerho, Huovintie 23, 27910 Säkylä 25.2. 18:00 Ulvilan piirin rhy Verstas Juhlat, Pyssykankaantie 170, 29270 Nakkila Hormisto Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Uusimaa 13.2. 18.00 Askolan-Pukkilan rhy Ravintola SantziCafe, Keskustie 19 07560 Pukkila 27.2. 18:00 Espoo-Kauniaisten rhy Spektri Business Park, Metsänneidonkuja 4, Pilotti talo, 02130 Espoo 27.2. 18:00 Helsingin rhy Helsingin rhy, Sompiontie 1, 00730 Helsinki 5.2. 18:00 Karjalohjan rhy Seuraintalo, Keskustie 17, 09120 Karjalohja 25.2. 18:00 Keski-Uusimaan rhy Tuusulan seurakuntakeskus, Rykmentintie 34, 04300 Tuusula 26.2. 18:00 Kirkkonummen rhy Kirkkonummen palvelukeskus/Kyrkslätt servicecentral, Rajakuja 3b / Rågränden 3b, 02400 Kirkkonummi 11.2. 18:00 Lapinjärven rhy Pukaron Paroni, Koivistontie 2, 07830 Pukaro 4.2. 18:00 Liljendalin rhy Liljendalgården, Sävträsk 13.2. 18:00 Lohjan rhy ABC Lohja, Hossanmäentie 1, 08350 Lohja 25.2. 18:00 Loviisan rhy Kuninkaantien ABC, Vanhankyläntie 77, 07740 Loviisa, Gammelby 24.2. 18:00 Länsi-Uudenmaan rhy Lärkkulla, Lärkullavägen 22 / Lärkullantie 22, Karis 27.2. 18:00 Myrskylä-Artjärven rhy Myrskylän Paloasema, Paloasemantie 3, 07600 Myrskylä 3.2. 18:00 Mäntsälän rhy Mäntsälän ampumaurheilukeskus Hirvihaara, Hirvihaarantie 725, 04680 Hirvihaara 12.2. 18:00 Nummi-Pusulan rhy Oinolan koulukeskus, rakennus 9, Tiedonpolku 4, 09810 Nummi 12.2. 18:00 Nurmijärven rhy Nurmijärven kunnantalon valtuustosali, Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi 26.2. 18:00 Orimattilan rhy Helinäntupa, Kuismapolku 4, 16300 Orimattila 4.2. 18:00 Pornaisten rhy Parkkojan Koulu, Alkutaival 16, 07190 Halkia 10.2. 18:00 Porvoon rhy Kokon hallen / Kokonniemen halli , iso kokoustila, Jääkiekkotie 3, 06100 Porvoo 25.2. 18:00 Ruotsinpyhtään rhy Ruotsinkylän Maamiesseurantalo, Elimäentie 1520, 07990 Ruotsinkylä 3.2. 18:00 Sammatin rhy Sampaala, Lohilammentie 2, 09220 Sammatti 6.2. 18:00 Sipoon rhy Gesterby FBK-hus / Gesterbyn VPK-talo, Gesterbyvägen 83 / Gesterbyntie 83, 04130 Sibbo / Sipoo 11.2. 18:00 Vantaan rhy Helsinge skola, Ylästöntie 3, 01510 Vantaa 6.2. 18:00 Vihdin ja Karkkilan rhy Vihdin seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6 B, 03400 Vihti Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. Varsinais-Suomi 4.2. 18:00 Alastaron rhy Alastaron metsästysseuran maja, 32440 Alastaro 10.2. 18:00 Kalannin seudun rhy Kulttuurikeskus cruselli, Kullervontie 11A, 23500 Uusikaupunki 13.2. 18:00 Kemiönsaaren rhy Labbnäs semesterhem, Labbnäsv. 66, 25870 Dragsfjärd 6.2. 18:00 Kiskon piirin rhy Neste Kivihovi, Suomusjärvi, Bulevardi 10, 25410 Suomusjärvi 24.2. 18:30 Laitilan seudun rhy Juhlatalo Sirppu, Erik Sorolaisentie 15, 23800 Laitila 25.2. 18:00 Loimaan seudun rhy Suomen Maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa 26.2. 18:00 Marttilan seudun rhy Kosken Eränkävijöiden erämaja, Ruonantie 176, 31500 Koski Tl 27.2. 18:00 Maskun seudun rhy Luonnonmaan perhetalo (Aula), Aurinkotuuli 4, Naantali 3.2. 18:30 Mynämäen alueen rhy Mynämäen OP, kerhohuone, Virastotie 2, 23100 Mynämäki 12.2. 19:00 Paimionlahden rhy Sauvon Merikulman Metsänkävijöiden maja, Ruonantie 93, 21570 Sauvo 24.2. 18:00 Paraisten rhy Hotel Kalkstrand (Strandbo) Hotelli Kalkstrand (Strandbo), Strandvägen 1 / Rantatie 1, 21600 Pargas / Parainen 12.2. 18:00 Perniön seudun rhy Lounaismaan Op Perniön konttori, Salontie 4, 25500 Perniö 10.2. 18:00 Pöytyän seudun rhy Haukkavuoren Hiihtomaja, 21880 Pöytyä 27.2. 18:00 Rymättylän-Merimaskun rhy Merimaskun Koulu Ruokala, Iskolantie 9, 21160 Merimasku 3.2. 18:00 Salon seudun rhy Salon lukio, Pieni auditorio, Kaherinkatu 2, 24130 Salo 6.2. 18:00 Someron rhy Teeriharju, Salontie 962, 31450 Häntålä 11.2. 19:00 Turun seudun rhy Auran Kettulinna, Kettukalliontie 625, Pitkäniitty, Aura 5.2. 18:00 Turunmaan saariston rhy Lions lokal, Korpo, Tallbackavägen 24, 21710 Korpo 13.2. 18:00 Vakka-Suomen rhy Taivassalon Yhtenäiskoulu, Ihattulantie 8, 23310 Taivassalo Metsästyskorttien ja valtakirjojen tarkastus alkaa puoli tuntia ennen kokousta. KOKOUSPAIKAT JA -AJAT LÖYDÄT MYÖS RIISTA.FI-SIVUJEN TAPAHTUMA HAUSTA https://riista.fi/metsastys/tapahtumahaku 63 Metsästäjä 1/2025
• 1. Lintuatlasaineistoon on tallennettu lintujen pesintään viittaavia havaintoja a) vajaa 900 000 b) yli 1,5 miljoonaa c) yli 2 miljoonaa 2. Kuinka monta henkilöä osallistui toiminnanohjaajien kurssille? a) Kymmenkunta b) 25 c) 75 3. Variksen pesimärauhoitus alkaa eteläja keskiosassa maata a) 10.3. b) 10.4. c) 10.5. 4. Vuonna 2024 suurpetohavaintoja kirjataan Tassuun koko Suomessa a) noin 59 000 b) yli 50 000 c) lähes 49 000 5. Hirvenmetsästyksen alueluvat haetaan tammikuussa a) uudessa eräluvat.fi-palvelussa b) samasta järjestelmästä kuin aikaisemmin c) paperilomakkeella 6. Naakkajahdin päätarkoituksena on a) mahdollisimman suuri naakkasaalis b) ampumaharjoittelu c) naakkojen karkottaminen maatilalta 7. Jos suurpeto tulee tapetuksi pakkotilanteessa, on seurauksena aina a) tutkinta törkeästä metsästysrikoksesta b) päiväsakkoja c) vankeusrangaistus 8. Männyntaimikoiden syönninestoaineen vaikuttava aine on peräisin a) lampaasta b) lehmästä c) ketusta 9. Vänön saariston hoitoalueeseen kuuluu a) 1 464 saarta b) 934 saarta c) 1 232 saarta 10. Varis hyökkää petolinnun kimppuun a) myötätuuleen b) vastatuuleen c) tuulen suunnasta välittämättä Oike at vas tau kse t: 1b, 2b, 3a, 4b, 5b, 6c, 7a, 8a, 9a, 10b Testaa tiet si Vaikka metsäkaurisjahdissa ei tarvita pyyntilupaa, metsästyksen johtajaa saati oranssia vaatetusta, on hyvä miettiä asiaa myös toisesta näkökulmasta – vaikka laki ei velvoita, kannattaisiko kuitenkin? TeksTi Marko Mikkola kuva Tero Salmela S euruejahdeissa on tärkeää hyvä henki ja yhdessä tekemisen meininki, mutta metsästystilanteet ovat ennalta arvaamattomia. Voi tulla tilanteita, joissa jonkun täytyy tehdä nopeita ratkaisuja, jotta homma pysyy kasassa ja turvallisena. Jahdin etenemisen tai koiran turvallisuuden kannalta on parempi, jos joku johtaa metsästystilannetta. Se voi olla metsästystilanteen koolle kutsunut henkilö, jolla on kenties paras paikallistuntemus. Tai metsästyksen johtajana peurataikka hirvijahdeissakin toiminut henkilö. Tai kuka vaan, jolta homma käy. Valinnasta ei tarvitse tehdä sen virallisempaa, kunhan porukka luottaa hänen kykyihinsä tehdä fiksuja valintoja. Oranssi vaatetus lisää turvallisuutta Oranssin tai oranssinpunaisen vaatetuksen käyttö on säädetty pakolliseksi pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästämiseen. Fiksusti m tsällä Fiksusti metsäkaurista Vaikka metsäkaurista se ei koske, kannattaa asiaa miettiä turvallisuuden kannalta. Haluanko, että kaverit näkevät minut ja haluanko itse nähdä kaverit? Tottakai haluan. Näin ajateltuna oranssin vaatetuksen pitäisi olla päivänselvä asia. Turvallisuuden tulee olla kaikkein tärkeintä kaikissa seuruejahdeissa, joten mietitään toimintatavat siitä näkökulmasta järkeviksi. Olosuhteet huomioon Lopputalvesta olosuhteet voivat vaihdella hyvinkin paljon. On alueita, missä lunta ei joka vuosi välttämättä ole lainkaan. Toisaalla voi olla paksut hanget tai karkeita välikerroksia hangessa. Huomioi olosuhteet itsesi lisäksi myös koiran ja pyydettävän riistaeläimen kannalta. Jos riskinä on eläimen vahingoittuminen, vaihda metsästysmuotoa passiivisemmaksi. Vahtiminen tällaisissa olosuhteissa on hyvä metsästysmuoto, siinä metsästäjä tai koira eivät liikuta eläintä aktiivisesti vaan eläin liikkuu omaehtoisesti. Ajometsästyksessä ajon voi keskeyttää nopeammin metsästäjän päätöksellä. Kaikki nämä kuuluvat vastuullisen metsästäjän arvioitavaksi viimeistään metsästyspäivänä. Ammu varmoihin tilanteisiin Metsäkauris on isohko eläin, joten haulikolla metsästettäessä on tärkeää miettiä maksimiampumaetäisyydet valmiiksi jo etukäteen. Käytä etäisyysmittaria tai karttapalvelua etäisyyden varmistamiseksi heti passiin asettuessasi. Huomioväri ja kuulosuojaimet lisäävät turvallisuutta. Radiopuhelimia kannattaa käyttää yhteydenpitoon, jolloin poikkeavat ja yllättävät tilanteet tulevat heti kaikkien tietoon. 64 Metsästäjä 1/2025
• Metsästysmessut merellä Vaasa Uumaja Vaasa | Perjantai 4.4.2025 Varaa ryhmämatka verkosta ja säästä! MYYDÄÄN Tarvikkeet trofeisiin ja eläintentäyttöön. Valkaisuaineet, sarvilevyt, pyrstötelineet. www.tayttotarvike.fi, p. 040 964 2611 Porkkanaa riistaruokintaan 20kg/5€. Myynti ma-pe 17-19 ja la 12-14. Uusinikkaantie 129, 52340 Hangastenmaa Savukoskella Honkarakenteen 2009 valmistunut hirsimökki Kemijokeen ulottuvalla 6000 m2 tontilla. Kerrosala 74 m2, alakerrassa mh, oh, keittiö, sauna, ph ja pukuh. Yläkerrassa makuutilat 6-7 hlölle. Sähkölämmitys, takka, pesuhuoneessa lattialämmitys. Ulko-ja puuvarasto 18m2. Samalla myydään viereinen 6000m2 rakentamaton tontti. Hinta yhteensä 135 000€. p 0400 217 501 Rehupaaleja edullisesti. 0500 859 699 4x4/mönkijä/auto renkaat www.riekko.eu ASEVARASTON LOPPUUNMYYNTI. asetalvitie.fi Sepäntyöt, patr, täht, jalustat, osat, tukit jatkuu kuten aiemmin Matti 0500-526 008 OSTETAAN Näädän ym. turkisnahkoja. T. Virta Askonkatu 13 15100 Lahti puh. 040 508 1167 Turkisnahkoja ja Sarvia p. 050 554 6852 R Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki KOIRIA Käyttölinjan Englanninspringerspanielin pentuja puht. engl. käyttölinjoista 0400 287 465 Kotasaari Tuomo 10.8.-24 Oulu Irlanninsetterin käyttölinjan pentuja. Jouni Määttä 25.10.2024 Suomi Espoo Lk Saksanseisojan pentuja Puh. 045 111 2100. Kai Hiltunen s. 19.11 Haapajärvi Amerikankettukoira / American Foxhound, 050 428 3127 Johan Ström 30.1.2024 Vöyri Myydään metsästysviettisiä Chesapeake lahden noutajan pentuja. p. 040 5760 572. Mika Poikela. Synt. 30.9.2024 Rovaniemi. Suomenpystykorvan pentuja, p. 050 598 8158 Lielahti s. 01/25 Parkano METSÄSTYSTÄ Hyljejahdit seanature.net 0400-154 600 WWW.FASAANITILA.FI TREENIMAASTO Forssa TYÖSUORITUKSIA Aseen tukkien korjausta ammattitaidolla. Hartwood Oy / Puh. 050 404 7042 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Markku Haapaniemi m.a.haapaniemi@gmail.com 0500 360 962 Teuva Luonnontieteellisen alan konservaattorit Heikki 0400 249 094, Pasi 0400 567 078 Lehonpaja Taxidermy, lehonpaja.fi Jani Ikonen puh. 044-066 1382/eräverkko Tom's Taxidermy, Kouvola. 040 736 1609 MUUT www.ilomantsin-elaintentaytto.fi Aki Ikonen 050 338 5729 ERÄILMOITUKSET JATKOSSA ALKUPERÄIS KIELELLÄ Tähän saakka Eräilmoitukset on julkaistu Metsästäjä-lehdessä suomeksi ja Jägaren-lehdessä ruotsiksi käännettyinä. Alkaen numerosta 1/2025 Eräilmoitukset julkaistaan aina alkuperäiskielellä. Metsästäjä-lehden palstalla voi siis näkyä jatkossa ruotsinkielisiä ilmoituksia ja Jägarenin palstalla suomenkielisiä ilmoituksia. Riistainfo.fi on Suomen riistakeskuksen koulutussivusto. Se on tarkoitettu kaikille luonnosta ja riistasta kiinnostuneille. Riistainfo.fi sisältää koulutusmateriaaleja sekä tietoa metsästyksen aloittamisesta, riistaeläimistä, suomalaisesta metsästyksestä ja riistahallinnon tehtävistä. 65 Metsästäjä 1/2025 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2025 hinta on 25 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 2/2025 ilmestyy 14.3.2025. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 17.2.2025. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi.
• Almmut stuorraspireáicamiiddát spireoktavuo?aolbmui. Dušše Tassuvuogádahkii girjejuvvon áicamiin lea váikkuhus mearrádusdahkamis. TeaksTa Olli Kursula ja Mirja Rantala GovaT Aku Kankaanpää ja Jaakko Alalantela S pireoktavuo?aolmmošfierpmádaga sihkkarastán áicamat dahkat vuo?u stuorraspirenáliid árvvoštallamii. Measta 2 500 olbmo fierpmádat lea doaibman 1970-logu rájes. Spireoktavuo?aolbmot leat eaktodáhtola??at, skuvlejuvvon áššedovdit, geat dárkkistit stuorraspireáicamiid. Sii vurkejit áicamiid Luondduriggodatguovddáža bajásdoallan Tassu-vuogádahkii. Riikkavuložiid almmuhan áican sáhttá leat oaidnináican dahje áican luottain, baikkain, ráppiin dahje gáskkašanluottain. Lea dehálaš almmuhit dárkkes detáljaid ja sajádaga spireoktavuo?aolbmui seammás áicama ma??á. Johtilvuohta lea ovdu. Maiddái unnit dehálaš áicamiid lea buorre almmuhit, go dat dievasmahttet ollislašgova ja sáhttet sihkkarastit muhtun nuppi eahpesihkkarin báhcán áicama. Some ii buhtte almmuhusa spireoktavuo?aolbmui Iežas gilliságain almmuhuvvon áicamat eai fáhte virgeolbmuid, iige dain leat árvu mearrádusdahkamis. Maiddái Oma riistai vurkejuvvon stuorraspireáicamat eai sirdašuva spireoktavuo?aolbmui dahje virgeoapmaha??aide dahje virgeoapmaha??aide. Áicamat girjejuvvojit Tassui dušše, jus dat almmuhuvvojit spireoktavuo?aolbmui. Tassu-vuogádahkii áicamiin merkejuvvojit earret eará ealli šládja ja lohkomearri, áicanbáiki ja -agi. Maiddái luottaid mihtut girjejuvvojit álo go vejolaš. Albasa ja gumppe luoddaáicamiin mihtiduvvo ovdageahpila govdodat ja guhkkodat, guovžža ha geatkki luodSpireoktavuo?aolbmuide almmuhuvvon stuorraspireáican oidno mearrádusdahkamis Somejoavkkut eai buhtte almmuhusa spireokta­vuo?a­ olbmui, guhte girje sihkkarastojuvvon stuorraspirebuhta­ dusa Tassui. ?­Luottat­girjeju­ vvojit Tassui. Albasa ja Gumppe luottain galgá mihtidit ovda­ geahpila govdodaga ja guhkkodaga, guovžža­a­geatkki­ luottain ovdageahpila govdodaga. 66 Metsästäjä 1/2025 Áig guovdilis ságat sámegillii
• daáicamiin ovdageahpila govdodat. Ássama lahkasiin lihkadan stuorraspiriin girjejuvvo lassin mátki lagamus ássojuvvon ráhkadussii. Tassu-áicamiid ávkkástallat má?gga láhkai Tassui girjejuvvojedje badjel 50 000 áicama jagi 2024. Eanemus vurkejuvvojit albbasja gumpeáicamat, unnimus geatkeáicamat. Gok?evaš áicanmateriála lea hui dehálaš stuorraspirenáliid árvvoštallamis. Jus áicamat geahppánit dahje daid geográfalaš gok?evašvuohta fuotnu, de loahpaloahpas olles nálleárvvoštallamiid luohtehahttivuohta gillá. Virgeoapmaha??at ja fuo??ohálddahus ávkkástallet Tassu-áicamiid doarjjan go vihkkehallet doaimmaid váttisvuo?aid dahkan ealliid ádjimii dahje jávkadeapmái. Lassin áicamiid ávkkástallat stuorraspirevahágiid ovddalgihtii eastadeamis. Áicandie?uid sáhttá ávkkástallat maiddái go árvvoštallat mánáid skuvlasáhtuid dárbbašlašvuo?a. Jus ealli láhtte áitalasat, galgá deaivideamis almmuhit heahteguovddážii, muhto ášši lea buorre addit maiddái spireoktavuo?aolbmo dihtui, vai virgeoapmaha??at ja hálddahus sáhttet hábmet gok?evaš dillegova. Áicamat girjejuvvojit Tassui dušše dalle, jus dat almmuhuvvojit spireoktavuo?aolbmui. EU Ecolabel : Metsästäjä 1/2025 67 Nro 1/2025 74. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 14.3.2025. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Jörgen Hermansson, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Tero Salmela, Mikko Sirkiä, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Paino: Hansaprint 2025/Met25_1 Kansikuva: Getty Images ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15, asiakaspalvelu@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12 – 16 oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi
• Nordic Distribution Oy NorDis Patruunatehtaantie 15 62100 LAPUA nordis.fi Huippubrändimme Kaikki tarvittava yhdessä! Kun tavoitteena on ladata tarkka ja toimiva patruuna, tulee komponentit valita huolella. Kun valitset Lapuan luodit, Vihtavuoren ruudit ja WRE:n nallit, niin sinulla on kaikki tarvittava! Kysy kauppiaaltasi! nordis.fi/jalleenmyyjat NORDIS OY 25 v. 2000-2025 NorDis Oy Lapua Vihtavuori WRE_nro1_2025_210x240mm.indd 1 NorDis Oy Lapua Vihtavuori WRE_nro1_2025_210x240mm.indd 1 12.12.2024 13.48.32 12.12.2024 13.48.32